Suomen Luonto 2/1985 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 2 • 1985
Ruo'on mielipaikkoja ovat laakeat, pehmeähköpohjaiset, ravinteiset rannat, mutta se kasvaa myös monenlaisilla soilla sekä melko kuivillakin paikoilla pellonojissa, tiepenkoilla. Eloton se ei kuitenkaan ole: sm1t1amen kiertelee ruovikoita syöden järviruo'on siemeniä ja hakien ruokojen korsilta ja lehtitupista talvehtivia hyönteisiä. Rantojemme ryti Järviruoko on ehkä ainoa heinä, jonka kaupunkilaistunutkin suomalainen tuntee lajilleen vaikka sanookin sitä usein kaislaksi. Kesällä ruoko tarjoaa ravinnon lukuisille eläimille ja suojan kokonaiselle ekosysteemille. Ruoko tarvitsee viihtyäkseen melko valoisan kasvupaikan ja lisäksi se on arka mekaaniselle kulutukselle. Tienvarsille se on saattanut tulla myöskin 2 täytemaan mukana. Seppo Vuokko. Samoissa touhuissa ruo'on röyhyissä kiipeilee piskuinen vaivaishiiri. Kun ruovikko on kesäisin meluisin ekosysteemimme, on se sitävastoin talvella huomattavan hiljainen. Jos elinolot ovat järviruo'olle hyvät, vain harvat lajit pystyvät pitämään pintansa tiheässä ruovikossa: joku ruokojen varassa kiipeilevä punakoiso ja rantanätkelmä tai maan rajassa piileskelevä hento pikkumatara. Suo-, peltoja tienvarsiesiintymät ovat useimmiten muistona ehkä jo satoja vuosia sitten kuivuneesta rannasta. Mökkirannasta sen saa häviämään toistuvasti niittämällä ja venevalkamista ruovikko häviää aivan itsestään käytön myötä. Aukkopaikkoihin, tulvan kasaamille rytökasoille ja piisamin pesäkekojen katoille pystyvät muutkin kasvit asettumaan. Ruoko on kookas ja nopeakasvuisena se kasvattaa juurakkonsa avulla tiheitä kasvustoja ja tukahduttaa pahimmat kilpailijansa nopeasti vallaten yksin laajatkin ranta-alueet. Mutta suurin osa ruovikon kesäisistä asujaimista joko uinailee hangen alla tai viettää talvea etelän auringon alla
12 Ismo Tuormaa: Miksi Nurmes-projektin tuloksista vaietaan. ...... Monet nyt tehtävät päätökset ja ratkaisut suuntaavat pitkälle tulevaisuuteen, aikaan jolloin nykyiset päättäjät eivät ole enää päättämässä eivätkä edes kokemassa päätöstensä seurauksia. Ympäristöviisaus lähtee kotiluonnosta ja kotiympäristöstä. Esimerkiksi liikenne on huomattavasti suurempi vaara ihmiselle kuin pedot. ........ ... .. 14 Nilla Outakoski: Saamelaisten ydinalueet turvattava ................. Samanaikaisesti vietetään nuorisovuotta ja Kalevalan juhlavuotta. Joukahainen luettelee ulkolukutietojaan ilman syvällistä ymmärtämistä. Tietysti petojen on jotain syötävä, ja riista on niiden luontaista ravintoa. Tulevaisuus on nuorten. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia.... Kalevalan tunnetuimpiin kohtiin kuuluu Väinämöisen ja Joukahaisen taistelu missä Väinämöinen laulaa: "Mitäpä minusta onpi laulajaksi, taitajaksi! Ain' olen aikani elellyt näillä yksillä ahoilla, kotipellon pientarilla kuunnellut koti väkeä.'' Tällä tiedolla Väinämöinen osoitti tietojensa mahtavuuden Joukahaisen oppiman rinnalla. ... 11 Seppo Vuokko: Kalevalan kasvikuvia........ vsk. ......... .... .. 18 Ulla Kokko: Kalojen kaamos ..... 32 Jorma Jantunen: Kunnalliset ympäristönsuojeluskunnat tulevat..... ...... .. ... ...... Siinä on kyse nykyihmisen, tämänpäivän Väinämöisten, ahoista ja kotikäistä. Hänellä oli oma, koetun ymmärtäminen. ... .. 8 Mielipiteitä, keskustelua .... Nämä äkkiseltään toisilleen niin kaukaisilta tuntuvat asiat nivoutuvat toisiinsa yllättävän kiinteästi. .. ...... ... .. Petokeskustelussa ei luonnonsuojelijoiden tarvitse peräytyä aikaisemmista kannoistaan. Se on Luonto lähelläsi-teeman syvin sanoma. .... .. 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta........... Tärkeintä ihmiselle ovat omat luontokokemukset ja itse koettu ympäristö oli se sitten maalla tai kaupungissa. 3. .. Susiin, karhuihin, ilveksiin ja ahmoihin ei kyetä suhtautumaan luonnollisesti. ...... Petohysteriaan ei ole aihetta Suurpedot ovat monen vuosikymmenen tauon jälkeen yleistyneet eteläisimmässäkin Suomessa. Sitä kalevalaista sanomaa vie eteenpäin ympäristöliike. .......... . 20 Seppo Parkkinen: Talvihyönteisiä etsimässä.. . .. 50 Kannen kuva: Pekka Turtiainen/ Lka SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Suurikaan kirjaviisaus ja tuhannet luontotarinat eivät vastaa oman kokemuksen ja omien oivallusten merkitystä. .......... .. ....... . .... ........ Petopelkoon liittyvät tekijät ovat enemmän psykologisia ja sosiologisia kuin todellisia. 42 Kirjoja ............ Tämän vuoksi niinsanottu asiantuntija voi olla väärässä, hänellä on tieto, mutta ymmärrys puuttuu. Ympäristöasiat ovat monimutkaisia. Kyse ei selvästikään ole eläinten itsensä \!iheuttamasta vaarasta, vaan siitä että pedot ovat mystisiä, tuntemattomia. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 OJo UUSIOPAPERILLE. Toisaalta tiettyjen metsästäjien syyte siitä, että pedot syövät riistaa on väärin asetettu. .... Ei riitä että tietää, asiat on myös ymmärrettävä. Ympäristönsuojelun arvon ymmärtäminen alkaa läheltä ja nuorena. . ...... .... Sitä on myös ympäristönsuojelun ymmärtäminen. 26 Teuvo Suominen: Talo maalla ........... ... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 2 • 1985 Irtonumero 18 mk Ympäristönsuojelu on ymmärrystä Luonnonsuojeluväellä on meneillään Luonto lähelläsi -teemavuosi. Metsästäjillä ei ole yksinoikeutta metsän eläimiin. 4 Harrastajien poluilta......... .. ........ ....... ... 22 Riitta-Maija Sykkö: Heinäsaarten luonnonsuojeluvartijan päiväkirjasta .. Asioiden suhteiden tajuamista. On pelkästään myönteistä, että Suomi on saanut etelässäkin, ja nimenomaan poronhoitoalueen eteläpuolella, takaisin jo välillä hävinneet uljaat suurpedot. ... ....... Ympäristöongelmista huolehtiminen on investoimista tulevaisuuteen. ... 44 Katsauksia, uutisia .... .. ... ...... 40 Teuvo Suominen: Koko maailman tila ..... ... 36 Teuvo Suominen ja Marjukka Kulmanen: Maailmankatselijoiden jalanjäljillä ..... ............ 10 Rauno Ruuhijärvi: Kitkanniemi ja Koli uhanalaista kansallismaisemaa...... ............ .. 46 Summaries of the main articles .... ......... Tämä on nostattanut huolestuneita äänenpainoja niin jutkisessa sanassa kuin lukuisissa yksityiskeskusteluissa. .... .
Kansainvälinen haukkakauppa ulottaa lonkeronsa ympäri maailman. Esimerkiksi tunturihaukan kohdalla ensin etsitään tunturihaukan munia, sitten munat viedään Keski-Eurooppaan haudontakoneeseen ja poika"' set myydään arabimaihin suuj rista rahasummista. Näiden joukossa oli 60 naa matkalaukuissaan. Linnunpesien ryöstäjiä myös Suomessa Viime vuosina on alettu aavistella, että kansainvälinen linnunmunien keruu ja haukkojen poikasten salakauppa ovat arkea myös Suomessa. Nyt, kun mynämäkeläinen mies jäi kiinni Los Angelesin tullissa ollessaan salakuljettamassa apurinsa kanssa 40 kanahaukan munaa Yhdysvaltoihin, asiaan kiinnitettiin enemmän huomiota. Munienkeruu on Suomesta loppunut lähes tyystin ja sitä harrastanee nykyisin vain jokunen pikkupoika. kanahaukan pesän. Toimintaohjeita pesienryöstäjien pidättämiseksi 1. Siellä tunturihaukat kuolevat yleensä al.E .3 le kaksivuotiaina (liian raju ilmastonmuutos) ja haukkatarve jatkuu. On selvää, että tulli ei tunne munia, joten maastamme olisi voinut kerralla häipyä lähes puolet viime vuoden muuttohaukkatuotosta. nienkeräilijät ovat uhanalaisilTämän jälkeen salakuljettaja le ja harvinaisille linnuille. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (L YL) päätti, että viettäessään tänä vuonna linnustonsuojeluvuotta liitto selvittää lintuharrastajien ja muiden luonnon ystävien avulla kuinka laajaa linnunpesien ryöstäminen on. 5. Molemmilla miehillä oli pieni haukkatarha Länsi-Saksassa ja he yrittivät viedä neljä Norjasta tuotua piekanan poikasta Ruotsin kautta Länsi-Saksaan. Silti toisen luvan käyttäjä vei laittomasti Yhdysvaltoihin peräti 40 kanahaukan munaa. Kyselkää myös minkämaalaisista henkilöistä on ollut kyse. lintujen munia tai poikasia maasta. Viime vuosina Pohjoismaissa on saatu kiinni useita haukanpoikasten salakuljettajia. vsk.. Yrittäkää urkkia, mihin ja koska henkilö on menossa. Harva asutus takaa sen, että kiinni ei kovinkaan helposti jää. Salakauppa saadaan loppumaan ainoastaan tehostamalla valvontaa ja tiukentamalla lainsäädäntöä. Onneksi rapakon takana kuoriutui vain kanahaukan poikasia. Ilmoittakaa tullille, jos epäilette henkilön yrittävän salakuljettaa esim. 2. Parannuksia odotettavissa Helmikuun alussa L YL, Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ja OK-opintokeskus järjestivät Lammilla linnustonsuojeluseminaarin, jonka yhtenä tarkoituksena oli vauhdittaa valvonnan ja lainsäädännön tehostamista. Oma lukunsa ovat ne, joilla on rahaa. uhanalaisten, vaaravyöhykkeessä olevien ja salakaupan kohteena olevien lajien pesistä. Arvokkaimpia ovat tunturija muutto-sekä aavikkohaukka. Kansainsa on ilmeisesti munia myös väliseen haukkakauppaan kuuSuomesta. Samoin on postimerkkeilyssä ja rahojenkeräilyssä. rantakurvin, tullissa. Tunturipöllö on pesinyt Suomessa viimeksi vuonna 1974 ja tätä ennen 1934. Viime joulukuussa L YL, WWF, Luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö jättivät ympäristöministeri Ahteelle kirjelmän, jossa vaadittiin, että luonnonsuojelurikkomuksista pitää määrätä ankarammat rangaistukset kuin mitä tällä hetkellä. Erityisesti Pohjois-Suomessa Ruotsissa löytyi äskettäin haukanpoikasten etsijöiden on 30 000 munan kokoelma, joshelppo työskennellä. Viime vuonna Islannissa viranomaiset pidättivät pariskunnan, jolla oli kahdeksan tunturihaukan muraavat jatkuvasti ulkomaisia lintulehtiä ja he pystyvät lehtien kuvausten perusteella etsimään helposti esim. Ruotsi on jo tiukentanut otettaan ja siellä tuomittiin mm. viime vuonna kaksi saksalaista neljän kuukauden vankeusrangaistukseen ja viiden vuoden maastakarkoitukseen. Kyvoikin pistää haukkapaketin seisessä itävaltalaisessa kokoelkainaloon ja kokeilla onneaan massa oli mm. 4. Suomi on munienkeruun luvattu maa. Rengastajilla on rengastuslupa ja tutkijoilla jonkin viranomaisen antama lupa. Mikäli tiedät jotakin pesienryöstäjien puuhista, ilmoita asiasta liitolle os. Kysykää, millä asialla henkilö on. Ilmoittakaa asiasta kyseisen lääninhallituksen ympanstönsuojelutoimistoon ja alueen lintuyhdistykselle. Tiedoista tulee ilmetä kunta, kylä ja aika, jolloin pesienryöstäjiä on ollut liikkeellä. Jo nämä esimerkit osoittavat, että munia on liikkunut melkoisesti. luu, että salakuljettajat seuPetolinnut vaarassa Viime vuonna ympäristöministeriö myönsi kahdelle henkilölle yhteensä 14 kanahaukan poikasen vientiluvan. Haukkametsästäjille kelpaavat niin harvinaisten muuttoja tunturihaukan kuin kanahaukankin munat ja poikaset. Muuten on uhkana, että maamme arvokkain eläimistö salakuljetetaan ulkomaille. On selvää, että tuollaisella munamäärällä hankkisi omaisuuden. PL 617, 20101 Turku. Yrittäkää urkkia, mitä henkilöllä on autossaan. Antti Karlin Tietoja pesienryöstäjien liikkeistä kerätään Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto kerää tietoja linnunmunien ja linnunpoikasten salakaupasta. Taustalla on haukkametsästäjien eli falkonieerien tarve saada nuoria haukkoja koulutettavaksi metsästyshaukoiksi. Konstit pesyettä Suomesta (munamääovat monet ja haukanpoikaset rää ei ole Itävallasta ilmoitetpidetään hiljaisina teippaamaltu)! Pahimpana uhkana muJa niiden jalat ja nokka kiinni. Muistakaa liittää mukaan nimenne ja osoitteenne sekä puhelinnumeronne. Poliisilla ei ole lupa tarkastaa autoja tai asuntoja ellei epäile jotain suurempaa rikosta kuin munienkeruu. Hyvän osoituksen munienkeräilijöiden "Suomi-rakkaudesta" se, että eräällä itävaltalaisella munienkerääjällä oli kokoelmissaan noin 30 000 mu4 KATSAUKSIA UUTISIA Lintujen pesänryöstäjät ovat liikkeellä Suomessakin. kalasääsken ja tilhen munia. Myös lapinpöllön munia on pidetty suuressa arvossa ja 1880-luvun alkuvuosina lähetettiin keräilijöille peräti 500 lapinpöllön munaa. 3. Munakaupalla vanhat perinteet Pohjolan linnut värikuvin -kirja kertoo, että vuonna 1907 eräällä talollisella oli Lapissa myytävänä 800 tunturipöllön munaa. Euroopassa munienkeruu on pääasiassa rahakkaiden harrastus ja on selvää, että jos joltakin keräilijältä puuttuu jonkin lintulajin muna, hän on valmis maksamaan munasta melkoisen summan. Onneksi lintutieteelliset yhdistykset ovat jo päättäneet, että niiden lehdissä ei julkaista tietoja mm. naa. Tavoitelluimpia ovat harvinaisten ja uhanalaisten lintujen munat, joista keräilijät maksavat suuriakin summia. Haukkojen reitti on selvä
........ 4. . ... Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamiseksi voidaan luonnonsuojelualueiden hankintaan osoitetuilla varoilla ostaa alueita käytettäväksi myös maanvaihtoja varten. Lääninhallitus hankkii myös luonnonsuojelutarkoituksiin aiotun alueen ostamista varten tarpeelliset selvitykset sekä laatii ja allekirjoittaa kauppakirjan. Ympäristöministeriöltä ohjeet luonnonsuojelualueiden hankintaan Ympäristöministeriö päätti joulukuussa lääninhallitusten tehtävistä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Koska lääninhallitukset toimivat valtion edun valvojana luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävien alueiden lunastustoimituksissa, on myös lunastusmenettelyä käsitelty yleiskirjeessä seikkaperäisesti. .. ... 1985 myös tarkennuksia maakuntiin. Jussi Kivi Meikon erämainen alue Kirkkonummella ja Siuntiossa ruuhka-Suomen sydämessä on enimmäkseen suojelun ulkopuolella. Näitä ohjelmia ovat kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun perusohjelma sekä lintuvesien suojeluohjelma. 1. .......... Äänestyslippu palautetaan os. 4. ...... ....... .... .. .. Joutsen on suljettu pois äänestyksestä, koska se on nimetty kansallislinnuksi. Kilpikaarnapetäjiä Lappträsketin rannalla Siuntiossa. ....... Eläimistöltään arvokkaan metsän noin 130-vuotias puusto tammineen ja lehtomaisine puronotkoineen oli ehditty jo myydä ja leimata, kunnes paikallisen suojelutahdon ansiosta hiljaisuudessa laadittu puukauppa muuttui kunnan anomukseksi rauhoittaa alue luonnonsuojelulain nojalla. .. Nimi: ........... .. .. ........ maakunnan maakuntalinnuksi .......................................................................... ... Maakunnat ovat: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa, Häme, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Ympäristöministeriön tiedote 9. ............ .. .... ......... Äänestysaika päättyy 15. vsk. Menettelystä maata vaihdettaessa on kirjeessä myös yksityiskohtaiset ohjeet. ............... ......... ... Luonnonsuojelualueiksi ostetaan pääasiassa alueita, jotka kuuluvat valtioneuvoston hyväksymiin luonnonsuojelualueohjelmiin. Päätöstä myöhemmin täydentävässä yleiskirjeessään ministeriö antoi lääninhallituksille vielä yksityiskohtaisempia ohjeita menettelystä alueita valtiolle ostettaessa, vaihdettaessa tai lunastettaessa. .. .... . .............. ..... .. .... ... .............. .......... Aänestän ................................................................... .. Edellytyksenä on myös, että alueen kauppahinta on enintään 400 000 mk Äänestä maakuntalintu kotimaakuntaasi Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto järjestää 1. . ................ 1985 yleisöäänestyksen maakuntalinnuista, ja jokainen suomalainen voi ottaa osaa äänestykseen. Laajempaan Meikojärven metsäkokonaisuuteen liittyvän runsaan 40 ha:n alueen rauhoitus muodostaa toteutuessaan, yhdessä lähistöllä ja aiemmin tehtyjen rauhoitusten kanssa, turvapaikan vanhojen metsien eläimistölle ja säilyttää retkeilykäytönkin kannalta arvokasta hienoa aarnimetsää, jonka harvinaisuus tiuhaan asutun pääkaupunkiseudun ympäristössä vielä korostuu. Muista Kitkanniemiadressi ! SUOMEN LUONTO 2/85 44. Tällöin eräät alueiden hankintatehtävät siirrettiin ministeriöstä lääninhallituksille. Voit esittää ja tarkoitukseen osoitettu määräraha on lääninhallituksen käytössä. .....••.... ...... ... .... , .... ... ... 3.15. .. Raadin puheenjohtajana on Veikko Neuvonen ja jäseninä seitsemän henkilöä eri puolilta maata. KATSAUKSIA UUTISIA Hakkuusuunnitelmasta rauhoitushankkeeksi Kirkkonummen kunta perui Volsissa Pohjois-Kirkkonummella omistamansa Nydalsvikenin Mariefredin metsän puuston pystykaupat EnsoGutzeitin kanssa. ....... .. Osoite: ... . Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y., PL 617, 20101 Turku. 1985, jona päivänä postileimatut äänet otetaan huomioon. 5. . Lääninhallitus päättää luonnonsuojelutarkoituksiin käytettävän alueen ostamisesta valtiolle silloin, kun ostettava alue kuuluu kokonaisuudessaan johonkin edellä mainittuun ohjelmaan. .... ... .. ......... Puhelin: ......... Kokonaan tai osittain suojeluohjelmiin kuulumattomien alueiden sekä hinnaltaan yli 400 000 markan arvoisten alueiden ostamisesta valtiolle päättää ympäristöministeriö. Asiantuntijaraati käsittelee yleisöäänestyksen tulokset ja nimeää maakuntalinnut. ........ ................ Äänestystulokset ja maakuntalinnut julkistetaan toukokuun lopussa 1985
AHTI lään 650 mg kilosta kuivaa sammalta, kun tavanomainen pitoisuus on Norrlandin rannikolla noin 3 mg/kg. Syynä moiseen ovat eräät puutteet lehtemme postituksen atk-systeemissä. .... Maakuntaura ladut pidetään auki 20. . KATSAUKSIA UUTISIA Keski-Suomessa ulkoilureittitoiminnan teemavuosi Keski-Suomi on edelläkävijöitä ulkoilureitistön suunnittelussa. Outokummun Tornion tehtaat, jotka ovat noin kilometrin päässä Ruotsin rajasta, valmistavat terästä ja ferrokromia. .-:-r.... Maakuntaura on yhteisnimitys noin 400 kilometrille viitoitettuja taipaleita, joita voi tarpoa niin lumien kuin sulan maankin aikaan. 941-218 122. Tehdas tupruttaa ilmaan ainakin 84 tonnia epäorgaanisia yhdisteitä, joista suuri osa kulkeutuu tuulten mukana Haaparantaan. ,..,~\ ...... \AJRAM[ '11 ,,, -~f!J , . Työtä on tehnyt Keski-Suomen maakuntaliiton ulkoilureittityöryhmä ajatuksenaan kehittää Keski-Suomea matkailumaakuntana. numero lähetetään Sinulle oostitse. 84, ja jos siis olet tällä kortilla maksanut tilausmaksun tuon päivän jälkeen, olet saanut vain pelkät kannet tai saat lehden vasta numerosta 2/85 alkaen. Haaparannan terveysviranomaiset ovat ottaneet sammalnäytteitä kaupungin ympäristöstä, ja ainakin kromi-, sinkkija nikkelipitoisuudet kasvavat selvästi tehdasta lähestyttäessä. Ilmaan leviää mm. ] l & -:::;..~ I .., . vslc. /2'' KES-.1 SUOM EM ..,_, · -.· ::~-: 1 .. kromia, sinkkiä ja nikkeliä. Outokumpu Oy:n omat mittaustulokset osoittavat 15 kertaa alhaisempia metallipitoisuuksia. C ... (~ ii:: • i _'"='" ::::;:-,, ... \ s::,_ .. Vuokrattavana on mm. Pelkät kannet ovat saaneet myös ne tilauksensa täksi vuodeksi uudistaneet, jotka ovat maksaneet tilausmaksun viime vuoden lopussa lähetetyllä tilillepanokortilla siihen merkityn eräpäivän jälkeen. Viime talvena maakuntauran laduilla hikoili runsaat 150 000 hiihtäjää. Kuluvaa vuotta vietetään maakunnassa ulkoilureittitoiminnan teemavuotena, ja maakunnan retkeilymahdollisuuksia tarjotaan oman maakunnan asukkaiden lisäksi muillekin ulkoilijoille. ... Projektin puitteissa Keski-Suomea on alettu kutsua homenokan maaksi läänin nimikkolinnun metson mukaan. Valitamme asiaa. vihjeenä lehden olemassaolosta. Kesävaelluksiin on omiaan vaellusreitti "Lapin sorrni" maakunnan luoteisosan erämaisissa maisemissa. 3. 20. 1. Siispä jos olet maksanut vuoden 1985 tilausmaksun etkä ole saanut ykkösnumeroa, ota yhteyttä Luonnonsuojeluliiton keskustoimistoon, niin ko. Tornion tehtaat ovat ensimmäinen suomalainen terästehdas, jonka päästöjä tutkitaan uuden ilmansuojelulain mukaisesti. He ovat ottaneet kokeet toisina vuodenaikoina eivätkä aivan samoista paikoista kuin me, vaikka niin väittävätkin, kertoo terveydenhoidon vastaava virkamies Per Lundbäck Haaparannasta. Järjestettyjä laturetkiä ovat esimerkiksi Pyhä-Häkin hiihto (76 km), Sisä-Suomen hiihto (60 km) ja Jämsän äijän hiihto (72 km). Eräpäivä oli 28. Pohjoismaisen ympärist~nsuojelusopimuksen mukaan tehdas on naapurimaahan joutuvista saasteistaan samaJla tavalla vastuussa kuin kotimaisista päästöistäänkin. r~r~i -· _::._·!'C~ ...... Lisäksi järjestetään kaksi Keski-Suomen läpihiihtoa. MaakuntauraJia voi hiihtää joko omin nokkinensa tai osallistumalla järjestettyihin Saitko vain kannet. Kromia löytyi enimmil.. Miljöaktuellt 911984 SUOMEN LUONTO 2/85 44. ~ENLUONTO Lähetimme Suomen Luonnon numerosta 1/85 pelkät kannet lehtemme niille viime vuoden tilaajille, jotka eivät ole uudistaneet tilaustaan täksi vuodeksi. Reitin pituus on puolisentoistasataa kilometriä. Omatoimiseen retkeilyyn on saatavana ohjeita, palveluhinnasto ja karttoja. useita komeita koskia. Saasteita kulkeutuu myös Pohjanlahteen Tornionjokea pitkin. Reitti on merkitty vain karttaan, joten suunnistustaitoa tarvitaan. kämppiä. Vilkkaimmassa käytössä maakuntaura on talvella, kesällä retkeily on pienimuotoisempaa. Tämä ikäänkuin 6 laturetkiin tai hiihtovaelluksiin, joita on useita talvessa. Lisätietoja Keski-Suomen retkeilyreiteistä saat Jyväskylän kaupungin matkailutoimistosta 941-294 083 ja KeskiSuomen maakuntaliitosta puh. Paksu pumaska paperia makaa nyt luonnonsuojeluvirastossa odottamassa, että löytyisi joku joka osaisi lukea Outokummun suomenkielisen ilmansuojeluilmoituksen. Toinen mielenkiintoinen reitti kesäaikaan on Kyyjärven-Saarijärven 85 kilometriä pitkä kanoottireitti, jossa on mm. .!3 C C ., ..J 5 ·sl ·= Q:l. e PIHTIPIJ0AS 1 1 1 1 1 / \ KESKI-SUOMEN ULKOILUREITIT HOMENOKAN MAA Sl UloA r, '\ ~) ,,,, ·1:i'::1.::.--~Y ( _ . , '-._ 1 ·~-.7 Suomalaisia metallisaasteita Haaparannassa Outokumpu Oy:n Tornion metallitehtaiden raskasmetallisaasteita on löytynyt runsain mitoin Haaparannasta Ruotsin puolelta. 12
Roskaamisesta ja puhdistusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan rangaista jätehuoltorikkomuksena tai törkeissä tapauksissa jätehuoltorikoksena. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Kesällä viereiseen puistoon avataan kahvila, joka talvella toimii sisätiloissa kirjakahvilana. Valtioneuvoston eräille ministereille jätetyssä adressissa Museovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole mahdollisuuksia museoimalla säilyttää kylän 150 hirsirakennusta. Muutama vuosi sitten asema tuli VR:lle tarpeettomaksi, ja viime huhtikuussa Rauhanliitto osti talon itselleen 15 000 markalla ja siirrätti sen syksyllä yhtenä kappaleena kaupungin antamalle tontille , Veturipuistoon. Puhdistamisvelvollisuuden asettaa kunnan jätehuoltoviranomainen, joka on useimmissa kunnissa tekninen lautakunta. Paitsi koskiensuojeluohjelmaan Suvantoa on esitetty liitettäväksi myös Unescon kulttuurihistoriallisten kohteiden luetteloon. Ensimmäinen siivousvelvollinen on lain mukaan roskaaja. Tästä lähin mm. . Hemingwaymuseo. Lämpöä ja kauneutta riitti. Asia tullee valtioneuvostossa ratkaisuun käsiteltäessä lähiaikoina valmistuvaa koskiensuojeluohjelmaa. Kukkivia pensaita oli runsaasti. Roskaamista on myös nestemäisten aineiden jättäminen ympäristöön. Helsingin Pasilan entinen rautatieasema on jo tovin totutellut oloonsa uudessa asemapaikassaan Veturipuistossa noin sadan metrin päässä aikaisemmilta kivijaloiltaan ja sen kunnostaminen Rauhanasemaksi on käynnissä. KATSAUKSIA UUTISIA Miksi Suvanto tarvitsee voimalan. Samaa kyselevät ne yli 300 suomalaista kulttuurivaikuttajaa, jotka ovat allekirjoittaneet Eläköön Suvantotoimintaryhmän vetoomuksen Suvantoa uhkaavan Kokkosnivan voimalaitoksen rakentamisen estämiseksi. ( • \ I , \ J1itc1 . Kaunis puuasema rakennettiin 1915-16 Vammeljoelle Karjalan Kannakselle, josta se kuitenkin jo 1923 siirrettiin Pasilaan, missä se palveli kymmenet vuodet rautatieasemana. Pitkänen, taiteilijat Sinikka Sokka ja Kirsti Wallasvaara, taiteilija Kimmo Kaivanto, professorit Yrjö Littunen ja Risto Sänkiaho. Ympäristöministeriö on antanut lääninhallituksille ja kunnille ohjeet ympäristön roskaantumisen ehkäisemisestä. Kuka poimii roskan maasta. Siirtoja kunnostustyöt maksavat noin miljoona markkaa, eikä tällaisia rahoja ole kansalaisjärjestöjen taskussa, joten kansan karttuisaan käteen on turvattava. Kunnostustyöt tehdään suurelta osin talkoilla, jotka jatkuvat koko kevään arkisin klo 17 ja viikonloppuisin aamusta iltaan. Näin kyseltiin Suomen Luonnossa 6/ 84 ympäristöministeri( ö)ltä. Tämän lehden välissä on tilillepanokortti. Pääkaupunkiseudulla puhdistamisvelvollisuuden maaraa YTV :n teknisen huollon lautakunta. y ·· . Puistoon valmistuu aikanaan myös esiintymislava. Pasilan vanhan rautatieaseman kunnostus Rauhanasemaksi on käynnissä Helsingin Veturinpuistossa. sanotaan, ettei Suvannon suojelu ole mahdollista ilman sen elinmahdollisuuksien säilyttämistä. Rauhanliitolle, Sadankomitealle, Siviilipalvelusmiesliitolle ja Kansainväliselle työleirijärjestölle. Hajaasutusalueella toissijainen puhdistamisvelvollinen on yleensä kunta. on siivouksesta vastuussa kiinteistön haltija, tienpitäjä, rautatien haltija tai venesataman tai ulkoulureitin pitäjä. Ensi kesänä käyttöönsä vihittävä Rauhanasema toimii avoimien ovien periaatteella. . 90-141 336. Tutuiksi tuli myös mm. Suomen Luontoa piirroksillaan riemastuttanut Seppo Leinonen vetäytyy uusiin tehtäviin, mutta onneksi jatkaja on tiedossa. Voit tukea asemaa joko lahjoituksella, työpanoksella tai molemmilla. vsk. Sinne valmistuvat toimitilat mm. harrastajien poluilta -palstaa kuvittaa Jari Kostet, taideteollisen korkeakoulun opiskelija ja innokas luonnonharrastaja. Talkoista saat lisätietoa Rauhanliitosta p. Myös rakennuslautakunta ja terveysl'autakunta voivat joissakin tapauksissa velvoittaa roskaajan puhdistustöihin. 90-142 915 tai Sadankomiteasta p. ·r~ -~ tg ... Jos häntä ei saada selville, Suomen Luonnon tilaushankintakilpailun arvonnassa toissa syksynä Floridan matkan voittanut Anna-Liisa Rauhala (oik.) käväisi lämpimässä viime marraskuussa. Asema vihitään käyttöönsä ensi kesänä. Monet tutut puutarhakasvit, kuten kiinanruusu, kirjovehka ja peikonkämmen, kasvoivat villeinä, Anna-Liisa kertoo. Valtioneuvostolle jätetyn adressin allekirjoittajina ovat mm. '\ Seppo lopettaa, Jari jatkaa. Voimalapadotuksen alle jäisivät kylälle elintärkeät rantaniityt ja koko kylä,1 maisemakuva muuttuisi ratkaisevasti. Anna-Liisa seilasi ystävänsä kanssa myös Meksikon lahdella lasipohjaisella veneellä, mistä voi tarkkailla vedenalaista elämää. arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä, säveltäjä Usko Meriläinen, Kuopion läänintaiteilija Hannu Puurunen, noin 70 kansanedustajaa viidestä eri puolueesta, Suomen Taiteilijaseura, Suvannon kylän asukkaat, professori Erkki Pulliainen, valokuvaaja Matti A. Jätehuoltolaissa on yleinen roskaamiskielto, mutta kuka huolehtii siitä, että sitä noudatetaan. Tue Rauhanasemaa! Roskaamiskielto koskee kaikentyyppisiä esineitä materiaalista tai koosta riippumatta, jos niistä aiheutuu "haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentämistä ja niihin rinnastettavaa muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle". 7
Ulos kannattaa todellakin laittautua jo auringon laskiessa, sillä huuhkajan kumeaa puhaltelua kuulee parhaiten juuri silloin. Piskuinen varpuspöllökin viheltää innokkaimmin ennen pimeän tuloa. Vuoropuhelua ei siis pidä jatkaa kovin pitkään. Pohjoisempana voi päästä kuulemaan vielä suoja hiiripöllöä ja voipa hakkuun laidasta puhaltaa suuri lapinpöllökin. Pulu eli kesy kyyhky on ainoa lintu, joka pesii SuoSUOMEN LUONTO 2/85 44. Keskiyön lähestyessä koittaa konsertissa yleensä tauko ja metsä hiljenee. Muutakin kuin pöllöjä Pöllöretkelle kannattaa toki lähteä, vaikkei paikallinen myyrätilanne niin kaksinen olisikaan. Pöllöurokset laulavat täysin rinnoin varoittaen naapureitaan tulemasta alueelleen ja kutsuen puolisoitaan paritteluun. Käpylinnut ovat pyöräyttäneet ensimmäiset munat pesiin ja puluillakin on jo "kevättä rinnassa" . Kevään ehdittyä askeleen pitemmälle lisääntyvät pimeän äänet. .J.Et:N ~~Lj<.ENE=i: J ;i 1 , ·.i ( .JA -pl()J..I ,-Y'(N11('( .. Jänis jäykistyy kuuntelemaan, mutta jatkaa touhujaan, jos mitään hälyttävää ei vähään aikaan kuulu. If J ; l . JA '{Öt.J AlilANA 1 ! : ' I[ ! \ \, :\; . Varpuspöllön vihellyksen samoin kuin helmipöllön puputuksenkaan matkiminen ei tuota suurempia vaikeuksia. ) '-._ V -' Kuuntele öistä metsää '\, , Helmi-maaliskuun vaihteessa alkaa luontomme pikku hiljaa ravistella itseään hereille talven jähmeydestä. Muut koukkunokat pääsevät hitaammin käyntiin. HARRASTAJIEN POLUILTA 1r1f ~1llil\ 1 \ll\l\ . Kuutamon pitkien varjojen keskellä tanssivat repolaiset saavat pinttyneimmänkin ornitologin unohtamaan pakkasen vaimentamat pöllöt. Helmipöllö ehtii ehkä kolmanneksi, ennenkuin sarvi-, lehtoja viirupöllö aloittavat oman osuutensa. Yötaivaalta kuuluu telkänsiiven viuhinaa ja sorsien rääpätystä. Kevään lisääntymiskausi lähestyy ja siihen on valmistauduttava monin tavoin. Naaraatkin voivat intoutua vastailemaan siipoilleen omalla käheällä huudollaan. Maaliskuun pyörähdettyä kunnolla käyntiin on öiseen huhuiluunkin tullut puhtia. ' \ --:/ . I' , , \.i I I -======ad.\ / , • \1 \ ( ,:::, \ \ \ . Joku innokas helmipöllö saattaa kyllä vauhtiin päästyään puputtaa läpi yön ja sen läheisyyteen on mukava jäädä kahvittelemaan. Heikki Willamo Purojen lirinää, koskikarojen kitinää Päivät ovat pidentyneet ja lintumaailmassa alkaa tapahtua. k p t, . Kirpeänkylmänä kuutamoyona vallitsee maastossa toisaalta aivan oma tunnelmansa: metsä napsuu ja paukahtelee, hangen pinta rahisee jäniksen kevyiden käpälien alla ja varovasti liikkuva saattaa kimeän haukun johdattamana päästä seuraamaan kettujen kiimaleikkejä suolla. Iltayön kuoroon tulee jo varhain Iehtokurppa huuhkajan ja varpuspöllön seuraksi. Kätevintä on kuitenkin suunnitella kartan kanssa 10-20 kilometrin Jenkki, joka noudattelee pienempiä teitä. Useimmat koukkunokat ovat erikoistuneet myyränpyyntiin niin pitkälle, että katoavat maisemasta tai viettävät todellista hiljaiseloa myyräkantojen ollessa alamaissa. Leuto yö on paras Kun säätiedotus lupaa lämpenevää ja tyyntä, on aika hankkiutua yöretkelle. Silmiä ei juuri tarvitse, havainnoinnista saavat vastata korvat. Pöllöt ovat silloin vauhdissa ja kuuntelijakin välttyy suuremmilta palelemisilta lämmin ei kevättalven yössä tosin koskaan ole. On tullut aika lähteä yön selkään pöllöretkelle. j~;). Eikäpä helmipöllö sen paremmin kuin suuri huuhkajakaan malta aivan tuppisuuna pysyä kylmänäkään yönä. Omien askelten rahina peittää muut äänet ja saa myös lähellä olevat eläimet varovaisiksi. Päivällä liikkumaan tottuneelle ihmiselle öinen metsä on kiehtova kokemus. Yöllä kuulee muutakin, kunhan malttaa pysähdellä usein ja riittävän pitkiksi toveiksi. Kuutamoyönä voi liikkua suksilla aukeita maita hiihdellen. Keliäkin suurempi merkitys retken pöllösaldolle on vallitsevalla myyrätilanteella. Silloin voi hyvinkin nähdä sen 8 tummuvaa iltataivasta vasten vakiopaikallaan kuusen latvanipukassa. 1f l~ tf~ 1 i\ 1(\11 · · ... vsk. Näiden kolmen äänen avulla saa useimpiin pöllölajeihin eloa huonompana huutoyönä. Lehtopöllön huikkaus syntyy sekin pienen harjoittelun myötä kämmeniin puhaltamalla. .., 1 \ ' '. ~DE·J . joka neljäs vuosi karvakorvia on paljon ja tätä seuraa sitten romahdus. Kannanvaihtelu noudattelee keskimäärin nelivuotista rytmiä ts. , 1 , , / (\(, r:i Al ;= 1 1 ' , ; ~/ t{ 1 ( •) 2. / 1 \. Se stressaantuu, jos ei saa ajetuksi tunkeilijaa pois reviiriltään. On kuitenkin muistettava, että pöllö luulee huutajaa kilpailijakseen. Pyrstö topakasti pystyssä se uhoaa isompiensa joukossa. Sitten vain tarpeeksi päälle, saman verran varavaatteita reppuun termospullon seuraksi ja ulos hämärtyvään iltaan. t W v;.~f-; , ~. .. Pöllöjen soitimen käynnistyessä on metsässä usein vielä täysi talvi, mutta helmipöllön puputuksessa on jo lupaus keväästä. Tuppisuiksi heittäytyneitä koukkunokkiakin voi yrittää hieman piristää huutelemalla niille, niiden omalla kielellä. Vaikka pöllöt ja niiden huhuilut tietysti ovat ulos lähtemisen syy, ei kävelyretki lintujen vaitioloon kaadu. Se kiertää uskollisesti soidinreittiään kurnuttaen kuin sammakko. · 1 , ,
-· ............... lintujen kevätlaskenta, joka kuuluu osana lintujen talvilaskentaan. Kohta ilmestyvät ensimmäiset muuttolinnut ja niiden joukossa on varmasti joutsen, joka havaitaan usein aikaisemmin Inarissa kuin Etelä-Suomessa. Viime vuonna maamme lintuharrastajat tutkivat mm. ---.;_ ___ _ --=-:====::::::.:.:::----~--. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto, PL 617, 20101 Turku. tetty jatkaa tämänkin vuodenr 1-l ajan. Maaliskuussa noilla puroilla voi olla kymmeniä koskikaroja, jotka lähtevät maalis-huhtikuun vaihteessa luoteeseen eli Ruotsiin ja Norjaan pesimään. Suomen Luonto 2/84). -,--..: ... Niin korkealla lentää tämä kansallislintu, että Etelär· Suomen lintuharrastajien tu\..I.c.>--~-.hannet silmäparit eivät sitä ta· , voita. joutsenen muuttoa, .-~ -SUOMEN LUONTO 2/85 44. .-9. Hajahavaintojen mukaan ainakin keltasirkut ovat vähen~yneet ja myös satunnaistalvehtijat, kuten peippo ja järripeippo, hävisivät pakkaskautena lintulaudoilta. Tähän tutkimukseen voi osallistua jokainen, joka havaitsee laulujoutsenia. ---------------~~ifif~;:'~ .·' ~\ keväisiä levähdyspaikkoja, pe sintää (mm. Tämä laskenta paljastaa, kuinka paljon pakkaset ovat vaikuttaneet tämän talven lintuihin. Havainnot ilmoitetaan lähimmälle lintuyhdistykselle tai os. Laskentoja organisoi Helsingin eläinmuseo (ks. __ ::-.. Joutsenia laskemaan Laulujoutsen on maamme kansallislintu. Aikanaan joutsenesta ilmestyy yhteenveto vuosien · 1984-85 tutkimuksista. 1 Antti Karlin -~ ~. poikasten laskentaa) ja syksyisiä Ievähdyspaik•::_~:Z;~~c.,.:..:..;~LU koja. messa lähes ympäri vuoden. Nyt tutkimusta on pää. Pitkät aurinkoiset päivät avaavat pienet purot. Parhaimmillaan Kuusamossa on tavattu yli 40 koskikaraa samassa koskessa. ........ Helmi-maaliskuun vaihteessa suoritetaan ns. vsk. Näiden talvisten sukeltelijoiden ääni on melko vaatimaton ja koskikaran laulua voi kuulla myös talvehtimispaikoilla
Tarkoitan Kitkanniemi adressia. Julkaistu sanomalehti Kalevalassa 29. Jl Esimerkiksi Pyhä-Häkissä, missä puut ovat saaneet olla rauhassa, tapaa jopa 500-vuotiaita mäntyjä. käy. Olisi aivan korvaamatonta vandalismia tuhota ainutkertainen erämaa-alue vain hakkuiden takia. Miten lehti antaa sivuillaan mainostaa ydinvoimaa. Sitaatti on ympäristöministeriömme luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikön Pertti Seiskarin tekstistä. Niin se Suvannon kylä on arvokkain lapinkylämme. Sen suojelun eteen on tehtävä jotain. Sodassa se säästyi saksalaisilta, mutta omat voimaybtiömme ovat nyt tuhoamassa sen. Männyn yltäminen nykyään yli sadan vuoden ikään on todellakin harvinaista, sillä niin tehokkaasti leikkaa metsää tehometsätalouden sirkkeli, että vain c kansallisja 1uonnonpuistoissa g männyt pystyvät varttumaan c komeaan kokoonsa ja saavutj tamaan luonnollisen vanhuuden usean sadan vuoden iässä. Kellon käydessä Kitisen Suvannon kulttuurimaisemalle voimme lohduttaa, pelko pois. aiheuttaa sen, että antaudumme arvottomuuden edessä. j ' Huomaan hymähtäväni tekstiä lukiessa. Minä ainakin olen oppinut pitämään luonnonsuojelijoita lahjomattomina aatteen ihmisinä, joita eivät taivuta poliitikkojen mairittelut ja rahamaailman tahto. Siis mikä siellä Ruotsiin tyhjennetyssä Pelkosenniemen Suvannon kylässä on "henkitoreissaan" . Terveisin Aino Lehtola Rovaniemi Mielipidepalstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteella Suomen Luonto, Pl 169, 00151 Helsinki. Vallankumousta ei ole tapahtunut, kovat aseet ovat edelleen niiden käsissä, joilla talouden näkökulmasta ovat aina olleetkin. En toki halua, että rakas Seiskarimme saisi selkäsaunan nuorelta ministeriltään, mutta kansalaisena on soveliasta hämmästellä vähättelyä, jota luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikkö kohdistaa vanhaan kulttuurimaisemaan. nimim. Allekirjoittajana muun muassa tuorein ministeriömme. "Tunteet ovat kuitenkin valloillaan eikä eteTehometsätalouden säälimätön sirkkeli Nokia Oy on äitinyt jakamaan luontovalistusta mainion uusiovessapaperinsa pakkauksessa, missä yhtiö esittelee yleisimmät puumme. Erinomaisen hyvää kansainvälistä metsän vuotta, arvoisa luonnonsuojelutoimiston päällikkö. Männystä todetaan, että se saattaa elää yli satavuotiaaksi. "Jokimaisema siinä vain muuttuu järvimaisemaksi". Kirjoitusten pituus ei saa ylittää 40 konekirjoitusriviä. 9. Mieleeni tulee ei tapauksia, joissa virkamiehiä ..., on pantu kuriin viraston "tarkoituksen" vastaisten yksityisten mielipiteiden julkisesta esittämisestä. 5 1-r'A EJ Iästä katsottuna tavallisella talonpoikaisjärjellä käsitä koko touhusta yhtään mitään", sanailee Seiskari Kokkosnivan rakentamisen vastustajille. Yhtiö puhuu totta 10 \(U\JNTI:LE" 5: LI -1 KÄINEN MElTA IAN V.A"l~A. Pidemmistä on sovittava erikseen toimituksen kanssa. Juuri tunnetyhjiömme taitaakin tänäpäivänä Toimitukselle Sain käteeni upouuden Suomen Luonnon. "Näyttää aivan siltä kuin Lapin alueelle olisivat jo saapuneet pehmeän teknologian kovat ajat", huolehtii Pertti Seiskari. Mutta taloudellisen kasvun Molok vaatii tämänkin perinnön tärvelemistä. Kitkanniemi on ehdottomasti säästettävä, meillä ei ole moraalista oikeutta tuhota sitä. Onko toimitus sokea mainoksille, vai onko rahanhimo saanut unohtamaan periaatteet. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kulttuurimaisemasta konsensusmaisemaksi "Olin mukana Kitisen Suvantotyöryhmässä ja siinä yhteydessä sain jatkuvasti hämmästellä, miksi henkitoreissaan oleva kylä joutuisi sen huonommaksi, jos sen rantapajukot peitetään vedellä. Olen kulkenut läpi Karhunkierroksen ja olen siitä asti ihmetellyt, miten noin suurenmoisen alueen hakkuista voidaan edes keskustella. Järvimaisemaa terveen ja tarkoituksenmukaisen kauneustajun omanneet taitavat esi-isämme olisivat toisin rakentaneet. Tarvittaessa toimitus pidättää itselleen oikeuden lyhentää kirjoituksia. "Ainutlaatuista harmoniaa", "ainutlaatuista tasapainoa", huokaillaan hyvinvointi-Suomessa 1980-luvulla. Jos tämä tällainen jatkuu, täytyy kai lopultakin uskoa, että Linkola on ainoa oikea luonnonsuojelija. nimim. Jokimaisema siinä vain muuttuu järvimaisemaksi". Vapaasta Ounasjoesta ja rakentamattomasta Vuotoksen tekoaltaasta huolimatta ympäristöministeriön varsinaisella toimialalla töitä Lapissa piisaa. Ei minulla sinällään ole vastaan mainoksia, mutta ne eivät saisi olla noin räikeästi ristiriidassa Luonnonsuojeluliiton omien periaatteiden kanssa. Ei nyt ainakaan se, jonka haltijaksi Pertti Seiskari valtionhallinnon korkeana virkamiehenä on pantu. Tuohon voisi sanoa näin pohjoisesta käsin, että näinköhän etelässä on erilainen talonpoikaisjärki, järki, joka aina löytää hyväksyvät perustelut ainutlaatuisia arvoja tuhoavalle taloudelle, mutta ei talonpoikaisesta sydämestä kumpuavalle tunteelle. Mutta oli lehdessä sellaistakin, joka oikein pisti vihaksi. Kuvassa näkymä Mettiäisen 200-vuotisten aittojen yläluukusta Kitiselle. Ei riitä se, että luonnosta kirjoitetaan. Metsän ystävä SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Nimimerkillä kirjoittavien henkilöllisyys pitää olla toimituksen tiedossa. Sääteleekö talouselämä suomalaisia luonnonsuojelijoita. ja saanut ansioistaan uusintaesityksen Metsähallinnon So., dankylän hoitoalueen julkai] , sussa. vsk.. Kyllä Suomessa puuta riittää, elleivät sitten nykyiset metsänkasvatusmenetelmät ja happosateet tuhoa hoitometsiämme. Oli ilo havaita, että lehti tekee käytännön luonnonsuojelutyötäkin
Kasvitieteen apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi on Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja. Lieksan kaupungin vaatimukset vaaramajojen rakentamisesta ja uudesta laskettelurinteestä osoittavat, että paikalliset edut pyrkivät ohittamaan suojelun valtakunnalliset tavoitteet. Voittoisan kamppailun vetäjiä olivat Reino Rinne Kuusamossa, Suomen Luonnonsuojeluyhdistys Niilo Söyringin johdolla ja valtion luonnonsuojeluvalvoja Reino . Samaa ei enää voi sanoa Kolista, toisesta kalevalaisesta kansallismaisemasta. Metsäntutkimuslaitos on aivan oikeassa siinä, että matkailua on Kolilla jo tuettu riittävästi, ehkä liikaakin. Maan luonnonsuojeluväki tekee varmasti kaikkensa Kitkanniemen säilyttämiseksi. Mittavakin adressi saattaa tuntua vaatimattomalta keinolta luonnoltaan arvokkaimman ja eniten uhanalaisia kasvilajeja sisältävän alueen rauhoittamiseksi. Siihen ovat myös mahdollisuudet olemassa. On aika tehdä Kolistakin kansallispuisto. Kuusamon Kitkanniemellä luonnonsuojelun ja matkailun tavoitteet ovat sopusoinnussa. Valtion metsiä on Kuusamosta löytynyt ainakin 18 000 hehtaaria, joten kunniallisen maanvaihdon ja tarvittaessa osittaisen puuston arvon rahalla korvaamisen pitäisi tyydyttää Kuusamon yhteismetsän osakkaita. Monet esimerkit mm. Olihan Kitkanniemi erilaisin rajauksin mukana jo 1920-, 1930-, 1950ja 1970-lukujen virallisissa kansallispuistosuunnitelmissa. Kalliola. Viimeistään nyt Kalevalan juhlavuonna on tästä SUOMEN LUONTO 2/85 44. Valtioneuvoston on tästä tietenkin ensin päätettävä . Kuusamon koskisota 1950ja 1960-luvulla oli taistelua sekä Oulankajoen että Kitkajoen koskien puolesta. kansallismaisemasta saatava suojelupäätös. Kukaan ei voi väittää, että luonnonsuojelun taholla olisi herätty liian myöhään. Kitkanniemi ja Koli uhanalaista kansal I ismaisemaa Edellinen Suomen Luonto avasi liittomme kampanjan Kitkanniemen liittämiseksi Oulangan kansallispuistoon. Usko Kolin säilymisestä metsäntutkimuslaitoksen hoidossa lienee vaikuttanut siihen, että luonnonsuojelulailla tapahtuvaa rauhoitusta ei Kolilla paremmin kuin Punkaharjullakaan ole toteutettu. . Nyt Suomen Luonnossa alkavalla palstallaan hän kommentoi ympäristönsuojelun ajankohtaisia asioita. Kuuluuhan niihin myös suuri joukko luonnonsuojeluun myönteisesti suhtautuvia. Koli hankittiin jo 1906 valtiolle luonnonkauneutensa vuoksi luonnonsuojelun ja matkailun tarkoituksiin. Kaunis ja koskematon luonto on Suomen matkailun perusedellytys. vsk. 11. Avattiinhan vaaralle vasta viime talvena uusi rinne ja hiihtohissi. Rukalta ja Pyhätunturilta kertovat, että taitamaton suunnittelu ja rakentaminen sekä liik~ ahneus pilaavat luonnon. Jokainen vaara ja tunturi ei ole laskettelurinteiden paikka, puhumattakaan sitten kelomajoista tai hotelleista
Siksi Kalevalassa ei ole kovinkaan paljon luonnon tuntemuksen opetusta toisin kuin esimerkiksi sananlaskuissa. Ruohoja ja heiniä on mainittu niukasti ja melko sattumanvaraisesti: mukana on 12 kuitenkin lumme, kaisla, ruoko, suolaheinä, hätäravintona käytetty vehka ja värikasvina tärkeä matara. Taidokkaasti muutamalla sanalla luodaan ja luonnehditaan tapahtumien ympäristö ja silti ympäristöstä syntyvä mielikuva sopii tapahtumien henkeen je mielentilaan: Siinä itki Väinämöinen, urisi Uvannon sulho, pahalla pajupurolla, tiheällä tuomikolla Väinämöisen syvä mielenmasennus mailla vierahilla välittyy myös kasvikuvien kautta: Kaikki puut täällä purevi, kaikki havut hakkoavi, joka koivu koikkoavi, joka leppä leikkoavi Kalevalainen huumori perustuu paljolti mahtavaan liiotteluun ja toisaalta äkillisiin käänteisiin. Saarelaisten karkottama Lemminkäinen kertoo äidilleen, miten hyvä hänen olikaan olla Saaren neitojen parissa: Puut siellä punalle paistoi, puut punalle, maat sinelle, hopealle hongan oksat, kullalle kukat kanervan. Useimmiten kasveja mainitaan jonkun käytön yhteydessä: jalas koivuinen kolasi, vemmel piukki pihlajainen, tai On meillä oloista koissa, leppäisessä lekkerissä, tapin tammisen takana tai ohje sulholle: Ellös vainen, sulhorukka, ellös sie tätä kanaista, viekö vehkahuhmarelle, panko parkin survontahan, olkileivän leivontahan, petäjäisen pieksäntähän! mutta jos ei morsio ole aina miehen mieltä myöten: neuvo neittä vitsasella, koivun oksalla opasta ja kuin oikein opettaa, jo tehoaa: kun kolotin koivun oksan, jo likisti linnuksensa; kun karsin katajan latvan, jo kumarsi kullaksensa; kun vielä panin pajulla, jo kapusi kaulahani. Siell oli mäet simaiset, kalliot kananmunaiset; mettä vuoti kuivat kuuset, maitoa mahot petäjät, ... vsk.. Koko puu on kuvia täynnä, täynnä tammi kirjoitusta: siinä miehet, siinä miekat, siinä keihä'ät sivulla. Elämisen leveys oli kiinni luonnon tuntemuksesta: pellon antimia särvitettiin metsän ja veden riistalla. KALEVALAN KASVITIETO Kovinkaan monesta kasvista Kalevala ei kerro: nimeltä mainitaan nelisenkymmentä kasvilajia, vaikka kasveja on tunnettu ja osattu käyttää paljon enemmän. Vaikka Kalevalan runot on suurimmaksi osaksi kerätty Karjalasta, on tammi silti Kalevalan tärkein kasvi; mänty ja kuusi ovat sitä useammin mainittuja, mutta aina sivuosissa. Mukana ovat tietenkin kaikki viljat, pellava, papu, herne ja humala sekä luonnonkasveista marjat ja puulajit. On tammellakin sivuosia: olut oli tapin tammisen takana, Väinämöinen sai kantelen tapit tammen tasaisista oksista ja yritettiinpä Kullervokin hirttää tammeen, mutta: Ei ole Kullervo kaonnut, kuollut poika hirsipuuhun! Poika puuta kirjoittavi, pieni piikkonen käessä. Miehelään menevä neito muistelee kultaista, taakse jäävää nuoruuttaan. Oli silloin hyvä, kun kävin mataramaalla, keikuin keltakankahalla Toisin kuin miniän, oli talon tyttären olo: Olin kukka ollessani, kasvaessani kanerva vesa nuori noustessani, ympynen yletessäni, mesimarja mainittaissa, kulta kuiskuteltaessa. Kuva on ironinen ja saa lisää huumorin hohtoa tuon naistennaurattajan viattomuuden vakuutteluista: Minä piilin piikasia, varoin vaimon tyttäriä, kuin susi sikoja piili, havukat kylän kanoja. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Niinpä koko kansanperinteemme, sananlaskuista kansalliseepokseemme on tulvillaan erilaista luontoon liittyvää viisautta ja tunnelmointia. Kalevala on rakenteeltaan sankarieepos, jossa luonto on pääosin vain tapahtumien tausta ja ympäristö. KALE V ALAN MAHTAVA TAMMI Suurin osa Kalevalan kasveista on koko Suomessa yleisiä. Myöskään lyyrisiä luonnon tunnelmointeja ei Kalevalassa ole kovin paljon. Vain ne kasvit, jotka ovat elämisen tai juonen kehittelyn kannalta kaikkein olennaisimpia, mainitaan. Seppo Vuokko Kalevalan kasvikuvia Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi Ennen autoa, sähköä, televisiota ja kesämökkejä esi-isämme elivät paljon lähempänä luontoa kuin ehkä osaamme kuvitellakaan, luonnon osana
D Sampsa poika Pellervoinen aina eistyvi etemmä; astua ajattelevi suvisille maailmoille. Kysytteli, lausutteli: "Tulisko sinusta, tammi, emeä erävenehen, sotapurren pohjapuuta?" Tammi taiten vastaeli, osaeli puu omena: "On vainen minussa puuta emäksi yhen venosen, enk' ole hoikka huolainniekka enkä ontelo sisältä. Joissakin yhteyksissä omena onkin jo aivan selvästi siirtynyt tarkoittamaan yhtä outoa tammen terhoa: Lauloi pihlajat pihoi!(e, tammet keskitanhu 'ille, tammelle tasaiset oksat, joka oksallen omenan tai tammi taiten vastaeli, osaeli puu omena mutta monessa muussa paikassa mm. Vaahteran pohjoisimmat esiintymät sattuvat juuri Kesälahden Sortavalan tienoilla, runoalueen eteläreunalle, mutta tammen, pähkinän ja saamen alueet jäävät kauas etelään. Jos Kalevalan runoissa kuvataan kansalle vieraita, outoja etelän kasveja, yhtälailla niistä puuttuu tuttuja ja tärkeitäkin kasveja. Niin ikään runot tuntevat muitakin jalopuita: lehmuksen, saamen, vaahteran ja pähkinänkin. Kun Sampsa Fellervoinen kylvi maita kyyhätteli, sai alaston maa kasvit peitteeksensä, mutta: yks' on tammi taimimatta, juurtumatta puu Jumalan Vasta kun merestä nousi tursas, joka poltteli ve'en morsianten kokoamat heinät tuhkaksi, jolla peitteli tammen siemenen: Saip on siihen lemmen lehti, lemmen lehti, tammen terho Latva täytti taivahalle, lehvät ilmoille levisi: piätti pilvet juoksemasta, hattarat hasertamasta, päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta. Siellä kyllä mainitaan kanerva, mutta suopursu tai vaivaiskoivu tai edes tärkeä suomarja hilla ei Kalevalassa saa edes mainintaa. Runonlaulumailla oli omenakin outo etelän hedelmä. Näistä vain lehmuksen levinneisyys ulottuu Karjalan runomaille. Mutta aivan erityisen merkityksen tammi saa alkupuolen runossa suuresta maailmantammesta. Ja kun sitten ve'en väestä saatiin tammen kaataja ja nurin satalatva: Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen; kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen tai'an; kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen. vsk . Viittaavatko Kalevalan kasvikuvatkin todelliseen, historialliseen Kalevalaan, Suomenlahden suupuolen kahden merivallan kahinointiin, kuten mm. Kolmasti tänä kesänä, tänä suurena suvena päivyt kierti keskipuuta, kuuhut latvalla kumotti, käet kukkui oksillani, linnut lehvillä lepäsi." (i: L-----------------.,.,.,-,,,,---------------------------------·1 SUOMEN LUONTO 2/85 44. Tuli tammi vastahansa, ympäri yheksän syltä. Tammen keskeinen rooli on varsin merkillinen, sillä tammea ei kasva laisinkaan sillä alueella, mistä runot on kerätty, luonnonvaraisena ei lähelläkään. 13. Matti Klinge ja virolainen Lennart Meri ovat olettaneet. ;,; \~1 -~ Siinä meillä on vanhin tieto kuvien raapustelusta kasvavien puiden kylkeen! Tämä perinne on säilynyt elävänä nykyaikaan. karhun luonnehdinnassa "metsän omena" tai morsion ylistyksessä "omenainen" voisi aivan hyvin tarkoittaa omenaakin
i kuin vertailualueena olleen Lieksan hoitoalueen normaali puuntuotanto. Sevola pitää Lieksan ja Nurmeksen hoitoalueiden liiketaloudellista vertailua oikeutettuna, sillä alueilla on hyvin monia yhteisiä ominaisuuksia. Kaikki tämä oli määrä saavuttaa "käyttämällä niin intensiivistä metsätaloutta kuin nykyisen tietämyksen mukaan voidaan pitää järkevänä ja mahdollisena". (Metsähallituksen silloinen pääjohtaja Antero Piha, 1967). L,...-...l, ·i,' ' t '.,__ .. Näiksi "järkeviksi ja mahdollisiksi keinoiksi'' katsottiin tuolloin vanhojen metsien tehostetun hakkuun lisäksi mm. Nämä jo pitkään toistetut väitteet ovat osoittautuneet oikeiksi ens~mäi&ten seurantatulosten valmistuttua kovan metsldttoidon super lusta, ns. Koko valtaisa, nykykoossaan yli 160 000 hehtaarin suuruinen hanke aiheuttaa metsähallinnossa nyt lähinnä kiusaantunutta hiljaisuutta. Nurmes-suunnitelman talousvaikutuksia selvittänyt Metsäntutkimuslaitoksen tutkija, MML Yrjö Sevola päätyy raportissaan melko selviin lukuihin. Tietenkin myös metsästä saatavien tulojen arveltiin samalla selvästi nousevan. Molemmat kertovat en14 Äärimmilleen viety tebometsätalous on taloudellisesti kannattamat~ ja vesiensuojelullisesti arveluttavaa. ' Metsähallitus · luaa vaieta tuloksista odoteltaessa Metsä 2000 -ohjelman aloittamist Jorma Laurila/ Lka nakko-odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. vsk.. • V hehtaaria ja Nurmes yli 160 000 hehtaaria). Suunnitelman mukaan Valtimon, Nurmeksen ja Rautavaaran hoitoalueille (nykyisin nimeltään vain Nurmeksen hoitoalue) laadittiin puunkasvatuksen voimaperäistämisohjelma, jonka piti tuottaa taloudellisesti huikeita tuloksia: mm. Sevolan tutkimustulosSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Voimaperäistetty puuntuotanto antaa liiketaloudellisesti selvästi huonomman tuloksen ,.&.. Viime vuonna julkaistiin sekä Nurmes-suunnitelman taloudellisia vaikutuksia että eräillä koealueille tehtyjen toimien vesistöllisiä vaikutuksia selvittänet raportit. Vierekkäisissä hoitoalueissa metsätalousmaata on lähes yhtä paljon (Lieksa yli 150 000 ' 1 •' 1; . • l .! • . i.,. Tulokset pahasti pakkasen puolella Nyt kun tämän metsänhoitokokeilun aloittamisesta on kohta kulunut 20 vuotta, enteilevät ensimmäiset seurantatulokset metsätalouden taivaan muuttumista taloudelliseksi ja ympäristönsuojelulliseksi waterlooksi. Alueiden metsämaan keskimääräinen viljavuus on yhtä hyvä, ja puustojen ikärakenteet olivat myös kokeilun alussa hyvin lähellä toisiaan. Erojakin tietysti on, mutta ne eivät ole Yrjö Sevolan mielestä olennaisia tuloksen kannalta. •-;t· ..• '~ ... Ismo Tuormaa si Nurmesprojekt Nurmes-suunnitelma lyötiin lukkoon kasvun vuosien aikana 1960-luvun alussa ja se vahvistettiin vuonna 1966. Nurmes-projektista. puun kiertoajan piti lyhentyä sadasta 80 vuoteen ja vuotuisten hakkuumäärien nousta vuosisadan loppuun mennessä 50 prosenttia. maanmuokkaus, metsien toistuva lannoittaminen ja soiden ojittamisen nopeuttaminen
Nurmes-suunnitelman liiketaloudellinen kannattavuus on muodostunut pettymykseksi, Sevola sanoo koruttomasti tutkimuksensa yhteenvedossa. Sevolan mukaan huomattavatkaan Nurmekselle edulliset hintaja kustannustason muutokset peruslaskelmaan verrattuna eivät muuttaisi järjestystä. vesistöjen kuormittumista, eläinja kasvilajiston yksipuolistumista ja ainakin väliaikaista maiseman kauneuden vähenemistä. Hyppösen Pohjois-Suomen metsänkasvatusmenetelmien taloudellisuus 1981) selvityksen kanssa. Tulokset täsmäsivät niin luonnonsuojelijoiden arvelujen kuin aiempien (esim. r1 tuloksista vaietaan. ... Numerot eivät siis ole suinkaan hatusta vedettyjä. 1980-luvun tilanne ja näkymät ovat monessa suhteessa toisenlaiset, Sevola toteaa. M . Nuorten metsien vähäistä paksuuskasvun lisäystä tavoiteltaessa vaarannetaan hänen mielestään lisäksi puun laatu. vsk. Nuorten metsien lannoitus järjetöntä Erityisesti tutkija Yrjö Sevola kritisoi nuorten metsien toistuvia lannoituksia, joiden kannattavuutta hän pitää huonona ja järkevyyttä kyseenalaisena. Hän arv101 Nurmes-suunnitelman luodun tilanteessa, jota luonnehtivat vanhojen metsien runsaus, puunkorjuun koneellistuminen ja siitä johtuva työvoiman väheneminen yhdistettynä kansantalouden suuriin kasvuodotuksiin. Siis tässäkin tapauksessa pätee ikivanha totuus: Eivät ne suuret tulot vaan ne pienet menot. Näin tietysti onkin, mut15. tensa tueksi keräämät numerot ovat melko yksiselitteisiä: Nurmeksen alueen puutavaran myyntitulojen arvo metsähehtaaria kohti oli yhdeksän prosenttia suurempi kuin vähemmän rajuja menetelmiä käyttäneen Lieksan, mutta hankintaja metsänhoitomenojen vähentämisen jälkeen jo 16 prosenttia huonompi SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. ja jälkeen Nu,-mes-suunnitelman kuin Lieksan tulos! Jos lukuihin otetaan lisäksi mukaan hallintoja tienrakennuskulut, on Nurmeksen tulos peräti 23 prosenttia Lieksaa huonompi. Yrjö Sevola korostaa laskelmien perustuvan vuosien 1967-82 osalta hoitoalueiden kirjanpitoon ja siitä eteenpäin tehtyihin tarkkoihin ·suunnitelmiin ja niitä vastaaviin tulojen ja menojen arvioihin. Mitä parempi männyn paksuuskasvu on nuoruudessa, sitä huonompi on yleensä tyvitukin laatu, Sevola toteaa ja sanoo nuorten metsien laatuluokkajakauman olleen 1980 tehdyn inventoinnin mukaan Nurmes-alueella paljon heikompi kuin Lieksassa. Sevola huomauttaa myös Nurmeksen kaltaisen metsätalouden muuttavan luontoa voimakkaasti, mikä tarkoittaa mm
alapuolella olevan järven happivaroille Myös raudan määrä kaksinkertaistui ja väriarvot nousivat 300:sta tuhanteen. Metsäha11ituksen pääjohtaja Antero Piha Metsätaloude11isessa aikakauslehdessä 1967. Sama koskee tietenkin kaikkien rantojen hakkuita. Tämän jälkeenkin ravinnehuiput ovat pysytelleet 2-3 -kerta1sma luonnontilaisiin alueisiin verrattuna. Keskieurooppalainen pyörtyisi, jos näkisi tällaista vettä. Soisilta koealueilta valuvien purovesien happamuus laski 1,5 astetta ja on myöhemminkin pysynyt alhaisena. ta huolimatta Nurmeksen kokeilun kannattavuustuIoksista suomalaiset metsänhoito-organisaatiot ja metsäyhtiöt suunnittelevat kiireellä Metsä 2000 -projektia, joka perustuu samoihin perusväittämiin ja metsänhoitokeinoihin ehkä nuorten metsien lannoitusta lukuunottamatta kuin Nurmes-projektikin. Tähän asti on ehditty selvittää avohakkuun ja ojituksen aiheuttamia valumia, joita on voitu verrata ennen näitä toimia vallinneeseen tilanteeseen samoilla alueilla sekä vierekkäisiin, vielä luonnontilaisiin vertailualueisiin. Mitkään kissanviikset eivät riitä. Biol.yo 01li Järvinen Suomen Luonnossa 3/ 70. Myös kemiallinen hapen kulutus kasvoi 40:stä 150 mikrogrammaan, mikä merkitsee melkoista rasitusta tämänlaatuisen avohakkuualueen Nurmes-suunnitelman tarkoituksena on ryhtyä harjoittamaan kolmessa Nurmeksen ympärillä olevassa, toisiinsa liittyvässä hoitoalueessa niin intensiivistä metsätaloutta kuin nykyisen tietämyksen mukaan voidaan pitää järkevänä ja perusteltuna. Typen kokonaispitoisuudet ovat hakkuun jälkeisinä kahtena vuotena olleet tulvahuippujen aikaan lähes 2 000 mikrogrammaa litrassa aiemman 300-400 sijasta. Ahtiainen muistuttaa uudelleen ojituksen olevan kuitenkin tulossa ja mittasuhteiltaan tämä vastannee hyvin uudisojitusta. alueelta valuvien ojien pitoisuuksia mittaamalla. Marketta Ahtiainen toteaa näidenkin kokeiden olevan ainakin 20 vuotta myöhässä. Lähivuosina jatkettaneen tutkimuksia ainakin aurauksen ja lannoituksen vaikutuksista. Vesistövaikutukset tutkittu Nurmes-projektin pyörittyä jo runsaat kymmenen vuotta, saatiin läpi vaatimukset tehometsätalouden vesistövaikutusten tutkimisesta vesihallituksen ja metsähallituksen yhteistyönä. Ei ihme, että metsähallinto haluaisi vaieta Nurmeksen tulokset kuoliaiksi ja tyytyy korkeintaan toteamaan ''lopullisen kannattavuuden selviävän vasta vuosien päästä". pelkkää avohakkuuta ei tähän asti ole osattu syyttää ravinnehuuhtoutumista. Tällaiset ravinnetason muutokset ovat varsinkin pikkujärville kohtalokkaita. Nurmeksen tulokset kuitenkin osoittavat, että syytä olisi. Avohakkuun fosforipäästöt ällistyttivät Ojitusta ja lannoitusta on jo vuosia syytetty Suomen vesistöjen pilaamisesta ja rehevöittämisestä, mutta 16 "Nurmes-suunnitelman kaltaisen täysin mielipuolisen, so. Nurmeksen sijasta koealueeksi joutuu vain koko Suomi. Ahtiainen korostaa, että huiman alun jälkeen fosforipitoisuudet ovat pysytelleet noin 3-5-kertaisina luonnontilaisiin arvoihin verrattuna. Mitään yleissääntöä on kuitenkin mahdotonta sanoa, sillä järvien kestokyky on niin erilainen. Sitten on urateoria ja se, ettei vähään aikaan ole puustoa, joka sitoisi itseensä ravinteita, Ahtiainen luettelee. Sekä avohakkuissa että ojituksissa pitäisi jättää riittävän leveät suojavyöhykkeet hakkuun ja järven väliin. mielipuolisen metsätalouden kokeiluohjelman toimeenpanemista on kuitenkin nykyisenä nopeasti muuttuvana aikana pidettävä järkyttävän typeränä . Otettava riski vain on melkoinen. Metsätalouden vaikutuksia esimerkiksi hydrologiaan ja ravinteiden valumiseen on selvitetty mm. Syvistä urista huuhtoutuu runsaasti Tutkijoita kiinnosti, mistä ravinteet tarkalleen huuhtoutuivat puroon ja vastauskin löytyi melko odotetusti: mitä syvemmät metsäkoneiden jättämät urat olivat, sitä pahempaa oli myös huuhtoutuminen. Teorioita huuhtoutumisen syistä on monia. Fosforipitoisuudet taas hyppäsivät noin 30 mikrogrammasta litrassa jopa yli 300 mikrogrammaan. Myös muita tekijöitä kuten maan kosteutta, lämpötilaa ja roudan syvyyttä on seurattu. Myös kasvillisuuden ja pienilmaston muutoksia seurataan. Suurimmat ojitukset ja hakkuut on jo tehty ja sitten vasta annetaan tutkia, mitähän tämä kaikki vaikuttaa. Ah tiainen muistuttaa myös pikkujärvissä olevien saarten yhä jatkuvasta paljaaksihakkuista, joiden seuraukset vesistöille alkavat oikeastaan vasta nyt paljastua. Se on tosi mustaa. Suojautumisaltaiden ja -vyöhykkeiden kokoa tulisikin tulosten perusteella selvästi tarkistaa. Ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan Ojituksen vaikutuksia tutkittiin toisilla koealueilla, joilla tehtiin 15 ja 31 hehtaarin suuruiset ojitukset. Koneiden parannuttua jälki on ehkä vieläkin ''tehokkaampaa". Jossain ravinnetasapainoltaan herkässä järvessä saattaa esimerkiksi 510 mikrogramman lisäyksellä olla suuri merkitys. Ja mikä pahinta, avohakkuu aiheutti saman ilmiön myös typen valunnassa. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Samoja virheitä ei saisi enää tehdä. Raudan nousu voi yhdessä orgaanisten aineiden lisääntymisen kanssa haitata kalojen hengitystä. Suojavyöhykkeistä näyttäisi olevan apua ainoastaan pienillä vesimäärillä, muttei juurikaan tulvien tai rankkojen hajasateiden aikana. Ketä varten Nurmes-kokeilua suoritetaan. Heti töiden päätyttyä aluetta halkovasta purosta mitatut fosforipitoisuudet nousivat jopa kymmenkertaisiksi, kertoo kokeita kentällä johtanut Pohjois-Karjalan vesipiirin limnologi Marketta Ahtiainen. Maanpinta rikkoontuu ja sadevedet pääsevät huuhtelemaan sitä, pohjaveden pinta nousee ja työntää edellään ravinteita. vsk.. Kokonaistyppipitoisuudet kasvoivat vielä hurjemmin heti ojituksen jälkeen ja yltivät aina yli 6 000 mikrogrammaan litrassa. Avohakkuun vaikutus ei jäänyt ravinteiden huuhtoutumiseen. Määrärahojen ja muiden voimavarojen sekä vielä luonnontilaisten alueiden niukkuuden takia päädyttiin kuuden Nurmeksen ja Sotkamon hoitoalueilta valitun koealueen seurantaan. Nykyisellään kokeilu palvelee vain pienen toteuttajaryhmän mielihaluja". Tällaisista tuloksista ovat metsämiehetkin olleet yllättyneitä. Suurimmalla 540 hehtaarin suuruisella koealueella hakattiin lähes 300 hehtaaria noin 135-vuotiasta metsää paljaaksi. Ravinteiden osalta vaikutukset olivat samansuuntaiset kuin avohakkuunkin. ..
Luonnonvalkoinen, keräyspaperista valmistettu talouspyyhe ja WC-paperi CT serla -D G.A.SerlachiusOy 35800 Mänttä, FinlancJ
Vaatimaton puuntuotanto Vaikka näillä alueilla asuu vain vähän väkeä läpi vuoden, ovat ne kuitenkin elintärkeitä saamelaisten poronhoidolle laitumina ja tarjoavat lisäksi liepeillään asuville saamelaisille muiden luontaiselinkeinojen kautta (kalastuksen, marjastuksen, metsästyksen) merkittäviä sivuansiomahdollisuuksia. Tämän kehityksen tien päässä on nähtävissä saamelaisalueen kuten muuallakin harjoitettavan luontaisporonhoidon kehittyvän poronlihan tehotuotannoksi. Sellaiset saamelaiselinkeinoja toistaiseksi suojaavat alueet, kuin Sarmi, Koilliskaira, Inarinjärven itäpuoli, Porttipahdan erämaa, Hammastunturi ja Paadarin skaidi tullaan metsähallituksen hakkuusuunnitelmien mukaan hakkaamaan noin kymmenen vuoden sisällä. Se voidaan vielä estää siten, että säilytetään luonnonvaraisen poronhoidon tuotantoedellytykset mm. Tilanteessa missä talvilaitumet loppuvat, ei myöskään saamelaisen poronhoidon tärkeällä tekijällä, laidunkierrätyksellä ole juurikaan merkitystä. Saamelaiset ovat joutuneet tiettömyyttä jopa puolustelemaan saamelaisten oikeuksien puuttumisen takia. 2 OJo Suomen metsäpintaalasta, mutta niiden tuotto on vain n. Laitumet suojeltava Mikäli tämänlaatuinen kehitys edelleenkin jatkuu ollaan kohta tilanteessa, missä perinteinen luonnonvarainen saamelaisporonhoito tukehtuu muuttuneiden olosuhteiden muodostamaan umpikujaan. laitumien suojelun kautta. luontaiselinkeinojen turvaamista esitti aikoinaan monissa yhteyksissä poromies Oula Aikio. PUHEENVUORO: Saamelaiselinkeinojen ydinalueet turvattava Saamelaiselinkeinojen turvaaminen on entistäkin ajankohtaisempi asia, koska viimeistenkin saamelaisten tukialueiden kimppuun ollaan käymässä oikein tehometsätalouden keinoin. Tämä toiminta kaventaa saamelaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuudet yhä vähäisemmiksi. Osa saamelaisten kotiseutualueen nykyisistä metsistä on syntynyt huomattavasti suotuisempien ilmasto-olojen vallitessa 1700-luvun kuluessa. Niiden jälkeen jää saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueista jäljelle vain Lemmenjoki ja osin UKK-puisto. Ruotsissa on päästy huomattavan pitkälle lainsäädännön kehittämisessä. Tehometsäta18 louteen liittyvät hakkuut, avohakkuut ja hakattujen alueiden auraukset ovat jatkuvasti vähentäneet poronhoidon edellytyksistä tärkeimpiä: jäkälälaitumia ja !uppoa kasvavia ikimetsiä. 0,2 OJo koko maan puuntuotannosta. vsk .. Ydinalueista vain rippeet jäljelle Poronhoidon ym. Metsämaata saamelaisten ydinalueella on n. luonnonvaraiselle poronhoidolle välttämättömiä jäkäläpeitteisiä tai !uppoa kasvavia talvilaidunmetsiä ei nykyisen kehityksen tuloksena kohta enää ole riittävästi. Sille on luonteenomaista, että poroa hoidetaan kotieläimenä säilörehujen varassa, säännöllisen lääkehoidon, loisten torjuntamyrkkyjen ja petojen hävittämisen merkeissä. Osa saamelaiselinkeinojen ydinalueista on suojeltu luonnonpuistoina (Kevo, Malla) tai kansallispuistoina (Lemmenjoki), mutta varsinkin saamelaisten elinkeinojen ydinalueita uhkaa lähivuosina lähes täydelliden tuotto on metsätaloudellisesti hoidettunakin vaij takunnallisesti häviävän pieni. Mielestäni saamelaisalueen poronhoidon ei saisi antaa ajautua tähän suuntaan. Mielestäni on edelleen ajankohtaista puuttua siihen luonnonriistoon, jonka suomalaisväestö on mukanaan tuonut Saamenmaahan (tekoaltaat, hakkuut, metsäautotiet, metsien auraukset, massaturismi yms.). Seuraukset tästä näkyvät jo nyt Eteläja Keski-Lapin poronhoidossa, jolle luonteenomaista on porojen jatkuva nälkiintyminen, vasakuolemat, seleenin puutteesta johtuva lihasrappeutumatauti ja loissairaudet. Vaikka näille alueille on kertynyt hyvin pitkän ajan kuluessa huomattavia puuvarastoja, niiperästä. Aikion esittämä luontaiselinkeinojen turvalain tai vastaavan tarve saamelaisten kotiseutualueella on ajankohtaisempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Viime vuosiin asti nämä suomalaisilta koskemattomat alueet ovat turvanneet saamelaisten luontaiselinkeinojen harjoittamisedellytykset. Tässä mielessä muualla Pohjoismaissa esim. Tämä johtuu pääa3 • siassa pohjoisen sijainnin aiheuttamasta kasvukauden o ..., lyhyydestä ja karusta maaSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Aikio itse oli eläissään nähnyt sen Metsä-Lapin saamelaisten elinympäristön syvällisen muuttumisen, joka sai hänet joka tilanteessa puhumaan ja kirjoittamaan luontaiselinkeinojen turvaamisen puolesta. Tätä 0,2 OJo ahnehtii nyt Etelä-Lapin ylimitoitettu puunjalostusteollisuus metsähallituksen huippurationalisoidun tehokoneiston avulla. Esim. Kehitys saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin murentamiseksi on saamelaiskomitean mietinnön (1973) antamisen jälkeen yhä nopeutunut
Saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueiden metsätalouskäyttö nykyisin menetelmin poistaa tämän oikeuden saamelaisilta ja muilta luontaiselinkeinojen harjoittajilta vähintään kolmeksisadaksi vuodeksi ( = 12 sukupolvea) vähentäen samalla ratkaisevasti luontaiselinkeinojen valintamahdollisuuksia. nen pirstoutuminen tehometsätalouden tiehankkeiden, hakkuiden ja maanmuokkausten • myllerryksessä. hallitus yksin ja omilla ehdoillaan. vsk . hakattujen alueiden metsittämisellä, vajaatuottoisten metsien kunnostamisella jne. Saamelaisten asia vaatii vihdoin ratkaisua eikä vitkuttelua. Samalla kun alue jätettäisiin luonnontilaan, säilytettäisiin saamelaisten luontaiselinkeinojen harjoittamisen tuotannolliset edellytykset. syysteurastusten helpottamiseksi. Aloite tähän suuntaan on jo pienessä mittakaavassa tehty seutukaavaliiton sisäasiainministeriölle jättämässä vaihekaavaehdotuksessa. mk ja tämän lisäksi on vielä rakennettava metsäautotietä useiden miljoonien markkojen edestä. erilaisiin luonnonhoitotöihin esim. Niiden antimista myös tulevilla saamelaissukupolvilla on oltava oikeus nauttia. 10 milj. Saamelaisista käsin tämäkään hanke ei ole lähtenyt. Näillä investoinneilla työllistettäisiin n. Nilla Outakoski Nilla Outakoski on saamelainen, eläkkeellä oleva kirkkoherra. Edellä olleesta käy selville, että on enää hetki aikaa vaikuttaa saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulevaisuutta varten. Kohteina ovat tällöin olleet sellaiset alueet, jossa metsätaloudellinen toiminta on vähäistä ja jotka poronhoidon kannalta ovat tärkeitä esim. Mielestäni Oula Aikion esittämä ajatus luontaiselinkeinojen turvaamisesta tulisi toteuttaa niin pian kuin mahdollista, sillä aika työskentelee koko ajan saamen kansan etuja vastaan. Porotalouden ja matkailun taholta on vaadittu eräissä tapauksissa teiden rakentamista. Saamelaisten edut ja vaikutusmahdollisuudet on lainsäädännöllä ja hallinnollisilla päätöksillä rajattu olemattomiin. Siinr on kaksi edustavaa metsäerämaata, Sarmi ja Porttipahdan pohjoispuoleinen erämaa, esitetty erityisselvitysalueeksi, joissa puutavaran kuljetus tapahtuisi metsäautoteitä rakentamatta joko uittoa tai talvitietä käyttäen. Mielestäni saamelaiselinkeinojen turva-alueet ovat saamen kansan ylimuistoisen nautinnan kautta saatua rikkautta, jota saamelaiset eivät ole toisilta kansoilta vallanneet. Myös vuonna 1973 valmistuneessa virkistysaluekomitean ehdotuksessa viitataan erämaa-alueiden säilyttämiseen erityisen erämaalain avulla, joka suojaisi aluetta liian yksipuoliselta talouskäytöltä. 20 henkilöä neljäksikymmeneksi vuodeksi esim. Esim. Aikaa on vähän Edellä olleen perusteella saamelaisten luontaiselinkeinojen ydinalueet tulee turvata lailla. Inarijärven itäpuolen metsiin yritetään päästä käsiksi rakentamalla kallis silta Virtaniemeen Paatsjoen yli. Metsähallitus määrää omilla ehdoillaan Saamelaisten kotiseutualueen ydinalueisiin, varsinkin metsiin kohdistuu hyvinkin erilaisia Saamenmaahan väkisin tulleen suomalaisen yhteiskunnan taholta tulevia intressejä, mutta niiden käyttö saamelaisten kannalta tapahtuu edelleenkin täysin demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella: saamelaisten elinkeinojen ydinalueiden uudistuvien luonnonvarojen käytöstä määrää metsäSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. 19. Sillan ja 7 km:n pitkän tienpätkän kustannusarvio on n
Kiduskansien verkkaisesta hengitysliikkeestä voi kuitenkin päätellä niiden vielä olevan elossa. Tavallisen kesätuulen synnyttämät laineet aiheuttavat liikkuessaan veden sisällä puheäänen voimakkuutta vastaavan ääniaistimuksen. Nappaa, ei nappaa piikillä Jo ammoisista ajoista asti ovat suomalaiset viritelleet koukkuja, verkkoja ja rysiä talvilevossa nuokkuvia kaloja narratakseen. Ne uivat laiskasti ja jurottavat enimmän aikaa syvänteiden pohjalla lähes liikkumattomina. Kalat, sammakot ja muut veden eläimet suojautuvat kylmän kiroilta olemalla vaihtolämpöisiä. Hidastuneesta aineenvaihdunnasta on toki ilonsa siitäkin sillä ruokaa kuluu vähemmän. Ne ovat aktiivisimmillaan keskipäivällä, mutta eivät silti nappaa, ellei piikkiä uiteta aivan nenän edessä. Hiljainen maailma Jään alla talvehtivien eläinten havaintomaailma on erilainen kuin kesäjärvessä. Eniten vähä valo koettelee vesikasveja, sillä pimeässä ne eivät voi yhteyttää. Talvinen ruokapöytä on lisäksi niukempi kuin muulloin. Perinteitä on myös muikun talvinuottauksella, jota edelleenkin harjoitetaan maineikkaasti mm. Vesistömme ovatkin viime vuosina puhdistuneet niin paljon, että happikadolta on monin paikoin voitu välttyä. Talvi on myös kasvien lepoaikaa, ainakin niin kauan kun jään läpi ei pääse tunketumaan valoa. Vesiemme pikkueliöstöä, planktonia, keijuu talvisessa vedessä vain kymmenesosa siitä, mitä kesällä on tarjolla. Mikä sitten saa talvihorteisen kalan innostumaan syötistä ja nappaamaan siihen. Jääkairan kierto onkin sitten jo tosi ryskettä, joka varsinkin pilkkikilpailujen aikaan saa kalat poukkoilemaan piiloistaan syöttejä ihmettelemään. Laihat päivät jättävät merkkinsä kalojen suomuihin. Esimerkiksi ahventen tammikuinen keskipäivän vilkkaus muuttuu maaliskuulla niin että, ne alkavat liikehtiä sekä aamuettä iltapäivällä. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Piikin liike saa kalan havahtumaan ja jos ärsytys on kyllin suuri se iskee kiinni. Säästöliekillä eläminen loppuu. Puruvedellä. Ulla Kokko Pohjolan talvi on ankara ja säälimätön. mätimunaa) jää kudun jälkeen kellumaan pohjan tuntumaan, vähän sen yläpuolelle. Kevät koittaa jään alle Kevättalvella kalat vilkastuvat. Kaikki energia kuluu kehon peruselintoimintojen ylläpitoon ja verkkaiseen liikkumiseen. Hedelmällisen mateen mäti (nelikiloisessa naaraassa on noin 5 milj. Hengissä ei selviydy ilman tuuheaa turkkia tai pörhötettyjä höyheniä. Lahna liikuuu vielä + 3 °C ja ahven + 1,5 °C asteisessa vedessä. Jään alla vesi ei liiku ja hiljaisuus on täydellinen. Siinä, missä hauen pitää kesäaikaan pistellä ahven päivässä, riittää sama eväs talvella kuukaudeksi. Niiden halukkuus iskeä piikkiin on herkemmässä ja piikin verkkainen heilahtelu houkuttelee luokseen jo kaukaakin. Niissä hapen kulutus on talvellakin niin voimakasta, että se alkaa viimeistään kevättalvella loppua syvänteistä. Paras lääke happikatoa vastaan on rehevöitymisen vähentäminen. Pimeys ei kuitenkaan kaloja haittaa, niillä on hyvä kuulo ja kylkiviiva-aisti, joiden avulla ympäristön tarkkaileminen onnistuu vähemmässäkin valossa. Samaan aikaan alkavat kevätkutuiset kalat valmistautua lisääntymispuuhiinsa, ne siirtyvät matalampiin vesiin ollakseen valmiita kutuun heti rantajäiden sulettua. Värikäs pilkki kiinnittää luonnollisesti huomion herkemmin, mutta toisaalta värien näkyminen syvässä vedessä on melko heikkoa. Ulla Kokko on riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalabiologi. Niiden ruumiin lämpötila laskee samaa vauhtia ympäristön lämpötilan kanssa, kunnes jouduttuaan kyllin kylmään ne vaipuvat eräänlaiseen horrokseen. Mitä korkeammat kinokset jään päälle kasaantuvat ja mitä kitsaammin talviaurinko paistaa, sitä synkemmäksi muuttuu vedenalainen maailma. Harventuneet ruokailukerrat merkitsevät sitä, että kasvuun ei ole varaa. Välineitä tärkeämpää lienee kuitenkin tieto siitä, missä kalat kulloinkin oleskelevat ja kuinka ne käyttäytyvät. Kutupuuhiensa uuvuttamat emokalat puolestaan etsiytyvät takaisin syvemmälle, mennessään ahnaasti syöden pohjalla nyyköttäviä pikkukaloja. Kalan kiinnostuksen herättämisestä on satoja teorioita, jopa niin, että kokonaiset pilkkijäin koulukunnat ovat aika ajoin valmiit vannomaan milloin minkinlaisen syöttimuodon, -värin tai heiluttelutekniikan nimiin. Näistä suomun "vuosirenkaista" voidaan laskea, montako talvea ja kesää kala on nähnyt. Kaloja uhkaa tukehtuminen. Talvella on nimittäin hyvin pimeää ja aivan hiljaista. Talvikalastuksen suosituin muoto nykyisin on kuitenkin pilkkiminen, joka saa yhä sankemmat ihmisjoukot rientämään kevätjäille ulkoilemaan, ottamaan aurinkoa ja kaloja. Silloin ne jättävät kesäiset piileskelysyvänteensä ja nousevat matalammille kivikkorinteille lisääntymään. Sydäntalvella kalat elelevät järvien syvänteissä ja karikoiden kupeilla. Kylmiin vesiin erinomaisesti sopeutunut made molskii käytännöllisesti katsoen miten kylmässä tahansa, kunhan vain vettä riittää. Happikato on tuttu ilmiö monissa, etenkin rehevissä, järvissä. Lisääntynyt vedenpaine tuntuu kalojen kylkiviivoissa ja on mahdollista, että kalat erottaisivat talviveden kesävedestä niiden paine-erojen perusteella. Raskas jääkansi lumipeitteineen puristaa vettä alleen. Talvella suomun kasvuviirut piirtyvät tiheästi toinen toisensa perään. Kesällä viiruja syntyy harvempaan. Pulaa hapesta Keväisten rientojen takana väijyy kuitenkin vielä eräs uhka, joka ei väisty ennen jäiden lähtöä. Talven leikkejä Mateiden mainiosta sopeutumisesta kylmyyteen kertoo sekin, että ne jopa kutevat keskellä talvea, helmi-maaliskuussa. Simpukat, korennon toukat ja muut pohjaeläimet ovat käpertyneet kuoreensa, samoin kuin kivenkoloissa ja vedenalaisissa onkaloissa kyyhöttävät ravut. Veden asukkaiden vaisu talviolemus on seurausta hidastuneesta aineenvaihdunnasta: niin veri, kudosnesteet kuin hermoimpulssitkin kulkevat vaihtoläm20 Kalojen kaamos pöisten eläinten kehossa hitaammin kylmässä kuin lämpimässä vedessä. Veden väellä on myös monia muita vinkkejä siitä, mitä vuodenaikaa nyt eletään. vsk.. Silloin tällöin kuuluu tosin joitakin talvisia ääniä, kuten hangella liukuvan suksen tai kelkan suihke, tai moottorikelkan ja auton ponna. Talvisäässä, järki jäässä Kylmässä talvivedessä kalojen käyttäytyminen on aivan toisenlaista kuin muina vuodenaikoina. Avoveden aikana näköetäisyys vedessä on parhaimmillaan kymmenisen metriä, talvella se kutistuu metriksi tai pariksi
21. vsk . SUOMEN LUONTO 2/85 44
Nyt ei ole. Tällaista menoni on näin varis minut näkee. Leudoilla talvisäillä se lähtee herkästi liikkeelle, jolloin sen voi nähdä lumella. Yllt.. Ravinnokseen lumikorento jlrsii sammalta maanrajasta. . Jos ei ole suksia tai lumikenkiä. 22 Lumikorento on tyypillisimpiä lumihyDnteisiä. Tungen läkähdyttävän villapuseron selkäreppuun ja heti tulee kylmä. Poistan pari kourallista vetistä lunta saappaasta ja pyyhkäisen hiestä ja sadevedestä märät hiukset pipoon. Se ei kykene lentämään, mutta avittaa etenemistään pitkin hyppäyksin. mutta mitä turhia: keltasirkku laulaa sateen läpi kuin voimajohdot kosteassa ilmassa, mutta kauniimmin; vesisade kypsyy pikkuhiljaa ränniksi. Kumisaappaat lienevät jalkineiksi sopivat; niiden tulisi vain olla reisön asti ulottuvat kahluusaappaat, jähmeässl vedessä kahlaamista varten tehdyt. . Joskus luteita kullceutuu joulukuusien mukana asuntoihin. klän häneltä ... Jos mies nyt kysyisi mitä teen, tuskin osaisin vastata. Muutaman kymmenen metrin päässä helppokulkuiseksi auratulla tiellä raahustaa pussihousuinen mies, kädet ruututakin taskuissa, savuava sätkä hampaissa. Seppo Parkkinen Lumihyönteisiä etsimässä J 1 Lumi ei narsku askelten alla, se humahtaa kasaan ja tiristlä vettä, tunkee saappaaseen ja sulaa. Syvät tummapohjaiset jäljet epämääräisessä ilottomassa jonossa johtavat raskaiden talvitamineiden sisällä huohottavaan ihmiseen. Matkan varrella olen tänlän nähnyt joitakin SUOMEN LUONTO 2/85 44. Mutta mitä hän sellaista utelemaan, enhän minäl.___ _ _ 1 J Gastrodes abietum -lude talvehtii mm. kuusenkävyissll sekä karikkeessa. . Heittlä ohimennen oudoksuvan silmäyksen minuun päin, maalaisukko lumihyönteisten etsijlän. Ladon liepeillä on ennen ollut hyvä paikka, ehkä nytkin. Ei tässä kannata miettiä tekemisilleen järkisyitä. Se aikuistuu syksyllä; talvella tämän tynkäsiipisen ja pitkllkärslilsen vaeltajan /(Jytää suojahangelta
Seuraan melkoisen innokkaasti etenevää lumikorentoa .. Ladolla Ladon seinä on vanha ja harmaa, seinusta tuulen puolelta autio. Joskus suojasllllllll niitll on niin runsaasti liikkeellll, ettll koko hanki nllyttllll harmaantuvan. Muiden hyönteisten 1 .... ::i.: ! 1 nlhdi ryömimässi monenmoisia viehättlvii pikku otuksia: lumildrppuja, talviJa sienisilskil, lumikorentoja, lumivaaksiaisia, sukaskärplsii ... Ehkä tuo muutaman millin kapea kuilu on hyönteisten kulkuväylä hangelle ja pakotie lumenalaiseen lämpöön pakkasen taas kiristyessä. Ladon suojaisella puolella lumi on alhaalla irtautunut seinästä. tavoin se on ympäristönsä lämpötilaa seur~va vaihtolämpöinen eläin, mutta sopeutunut poikkeuksellisesti elämään koko aikuisvaiheensa kylmemmällä puoliskolla. Maaliskuinen suojakeli on lumikorennolle omiaan, tämän lämpimämpää se ei juuri kaipaa, paljon kylmempää se ei siedä tavallisesti sen näkee, kun ., lämpötila lumen pinnalla on nollan tienoilla. Kuvassa maaliskuisella hangella, kohmeisena talon vierustalla ryDmivll Phaonia-suvun laji. Lumikorennolle liikkuminen on tärkeää, kylmänkaraistuneelle hämähäkkimaiselle lumivaaksiaiselle ' ... Nyt lumikorento näyttää olevan vikkelimmillään, mutta sen liikkeet hidastuvat ilmojen kylmetessä vaivalloiseksi ponnisteluksi. Kovemmalla pakkasella lumikorento vetäytyy lumen alle suojaan. Talven taittuessa, hankien alkaessa soseutua, muuttolintujen tulvaa odotellessa on sopivaa sonnustautua hyönteisretkelle! Lumella voi yksittäin poukkoilevia hyppyhäntaisiä, ja heti lähdettyäni tapasin pihahangella nuokkuvan talvisääsken. Aikuisina talvehtivat sukaskllrpllset ovat raatoja ruutukllrpllsten ohella kevlllln ensimmllisinll nllyttllytyvill kllrpllsill. i i. Hyppyhankonsa avulla ne poukkoilevat lumessa tuulen kuljettamien nokihiukkasten lailla. Hyppybllntllisill on myDs runsaasti lumen sisllllll. . Vahvajalkaisen sieni.sääsken kulku on mUrlltietoisen näkDistll kllvelyll, jonka pienet lentopyrllhdykset ja sdsahdukset vlllillll katkaisevat. SUOMEN LUONTO 2/BS 44. Kierrän rakennuksen ja huomaan pian, että hitaasti luhistuvan vanhuksen veto on yhä tallella ainakin minuun ja hyönteisiin nähden. 23 6 :ä ... ~ 1 Suuresta, sienirihmaston kllyttMn erikoistuneesta sieni.sääskien heimosta riittlUJ kulkijoita leudon keskitalven Jumillekin. Pienet hyppybllntlliset ovat talvella aktiivisista hyDnteisistll runsaimpia. vslt
Kirjan 135 värivalokuvaa on ottanut Tuomo Hurme. Tulivatko ne juuri. Silloin sen kulku on hidasta, hidasta, kankeaa raajojen nostelua, totista kamppailua jäätymiskuolemaa vastaan. Joskus niitä hyppelee pienellä alalla sadoittain ... Tilaan ...... Sen on tuon tuostakin leiskautettava tavallisesti hätäkeinonaan käyttämänsä hyppy päästäkseen jyrkkäreunaisista solista ja ahtaista jäänotkelmista ja joutuakseen uusiin samanlaisiin. Glyseriinipitoiset nesteet estävät otuksen jäätymisen. Katsoiko maalaisukko minua samoin silmin. Tilaa kirja lähettämällä alla oleva lomake os. Ehkä se etsii naarasta tai ruokaa. Lähellä kotiporttia, lähellä retken alkua, tasaiseksi auratussa rinteessä, keskellä maantietä: hyppyhäntäisten kokous. Hyppelijät Lumikorento touhottaa eteenpäin. Siinä niitä on saunasaavin suun kokoisella alalla yli sata alkeellisina pidettyä hyönteistä alkeellisessa neuvonpidossa. Hyppyä vauhdittaa kaksihaarainen hyppyhanko, joka lepoasennossa on taivutettuna eläimen takaruumiin alle. . Vien märät vaatteeni ja itseni sisälle kuivumaan. . "' -" ..J 'c C "' .c ....,. Kärpäset tulevat Erityisen montaa lumihyppiäistä se on tavallisimman ''talvihyppyhäntäisen" nimi ei tässä nyt näy, ne eivät tunnu tarvitsevan ladonseinän turvaa. Kirjoittajina Tuomo Hurme, Valter Lyysaari, Jouko Räty, Jouko Sarvala, Ilmari Tyry ja Olavi Yrjälä. Ruokansa lumikorento löytää usein maanrajan sammalista, joiden ääreen se pääsee ryömimällä puunrunkoja pitkin alas. läh.kulut) . Kuvassa ruostesiipikehrääjän "karvamato". Keltasirkku laulaa pihapuussa, bussin tuloon on vielä lepoaikaa.. Ien, niin kauan että vakuutun tämän yksilön menon olevan ennen kaikkea päämääräänsä tuntemattoman tarkoituksetonta harhailua. vai hermostuneita. Mutta tänään ei lumivaaksiaista näy, se onkin harvalukuisempana eläjänä lumikorentoa vaikeammin yhytettävissä. Yksinkertaisempia hyppelijöitä ovat hyppyhäntäiset, joskus lumikirpuiksi kutsutut hyönteiset. jatkuvassa liikkeessä pysytteleminen on elinehto: pysähtyminen merkitsee jäätymistä, varmaa kuolemaa. D Seppo Parkkinen on Suomen Luonnon vakituinen luontoasiantuntija. Heräileviä raatoja sukaskärpäsiä, tähän aikaan vuodesta hiljaisia, tavallista mukavampia. ja löytyy taas pitkän haeskelun jälkeen etäämmältä, toisesta suunnasta kuin mihin se äsken oli menossa. Tilaa kokoelmiisi PYHÄJÄRVI JA KOSKELJÄRVI SATAKUNNAN HELMET Kotiseutuhenkinen luontokuvaja tietoteos Lounais-Suomen tärkeistä suojelu kohteista. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Kun hanko äkisti oikenee, se heittää kevyen hyppyhäntäisen ilmaan ja matkan päähän kuin nokihiukkasen. Allekirj.: 24 Lumihyönteisiä etsimässä ... kpl kuvateosta "Pyhäjärvi ja Koskeijärvi, Satakunnan helmet" hintaan 165 mk/ kpl. Ei voi sanoa ilman kirHuomiota herättävimpiä lumella liikkujia ovat kookkaat hyönteistoukat, joita silloin tällöin löytää keväthangilta. Lumikirpun hyppy on eläimen mitättömään kokoon nähden mahtava suoritus. Iloisia... Asetun pienen kulkijan tasolle ja huomaan millaisessa vuoristossa se liikkuu. Yksi on kavunnut seinälle istumaan. Vankat asiantuntijatekstit kertovat Pyhäjärven ja Koskeljärven seudun muinaishistoriasta, alueen geologiasta, järvien linnustosta, Pyhäjärven runsaan kalatuotannon salaisuuksista, sekä Pyhäjärven ja Koskeljärven suojeluhankkeiden vaiheista. Lumivaaksiaisen voi löytää taapertelemasta vielä lähes kymmenen asteen pakkasesta. Aivan seinustalla on pari sienisääskeä jo uskaltautunut siivilleen. . Hinta 165 mk (sis. Jos mielenkiintoni muutamaksi hetkeksi siirtyy muualle, on korento jo tiessään.. Hyppelevät sinne tänne ... Vasta nyt huomaan kärpäsen. Se on parin millin mittainen metallin vihreä kiilupistiäinen. Tänään lumikorento on nopea. kastuvan, mutta valoa on nyt aavistuksen verran enemmän. Ne ovat pienenpieniä, lumikorennon tapaan lentokyvyttömiä pikkueläimiä, jotka liikkuvat luonteenomaisesti sinne tänne poukkoillen. Tuomo Hurme, Komoinen, 27650 Honkilahti, tai puhelimitse 938-68118. Joskus lumikorennon ateriaksi joutuu hyppyhäntäinen tai joku ennestään vainaa. Välillä se jouduttaa kulkuaan äkillisillä hypyillä, kiivailla ponkauksilla. Katson lähempää ja huomaan sen suorittavan merkillistä tehtävää: se raahaa selässään lähes itsensä kokoista lumikimpaletta. Käsittämätön homma. Vietän tovin lumikorentokoiraan touhuja seurailC " C C ·;:; ::c -" -" "' ~---------~ Lumivaaksiainen voi tyynellä säällä olla liikkeellä lähes kymmenen asteen pakkasiJJa. Laskeutuminen ei aina suju erityisen tyylikkäästi, välistä se kellahtaa kyljelleen mutta jatkaa taas sinnikkäästi. Lumikorentojen talvisopeutuminen on mennyt niin pitkälle, että ne parittelevatkin lumihangella. Räntä taukoaa ja sameus hellittää hiukan maisemasta. Toistakymmentä karheaa, karvaista kärpästä ryömii kohmeissaan hangella muutaman sentin paassa ladonseinästä, ei etäämmällä. Tässä tapauksessa voi kuilu lumihangen ja ladonseinän välillä toimia samanlaisena ruokapolkuna. vsk. Alkeellisten neuvonpito Palatessani takaisin silmäni osuvat sattumalta tienpenkan lumikinoksessa äärimmäisen vaikeannäköisesti ja hitaasti liikehtivään eläimeen. Sulava kevätlumi on ladon takana rosoista, vaikeakulkuista maastoa parin millin mittaiselle hyppyhäntäiseHe. Nimi: Osoite: ............
. ti. . pöllöjen tutkimustyöstä, myyräja pöllökantojen vaihtelusta sekä pöllönpönttöjen rakentamisesta antaa yksityiskohtaista tietoa kirjan valokuvista ja niiden ottamisesta on arvokas lahjakirja jokaiselle luonnonystävälle ja valokuvauksen harrastajalle HINTA SUO KUSTANTA LÄHETYSKUL 167,Kirja on myynnissä poissa, joissa se o "Kirja on ainutlaatuisu Tapio Lindholm, H "Haluan edelleenki ka Helon kuvaj Erola, Karjal · "Kirjana rempi." 1 " i . . . Pekka Helo 00 Yf ((J)JN !L!lNNTJJ7J . KIRJA SUOMEN .POLLOISTA YÖN LINNUT esittelee sanoin ja kuvin maassamme tavatut 12 pöllölajia on A4-kokoinen ja 240-sivuinen sisältää 95 suurta värija yli 100 mustavalkeaa valokuvaa kertoo pesivistä pöllölajeistamme kolmijakoisin tekstein: 1-2 sivun tekijän kokemus lajin kanssa, 56 sivun kehystarina lajin elämästä ja 3-4 sivun tieteellinen tiivistelmä sisältää erilliset luvut r,;1m.
Salkio valittiin luonnonsuojeluvartijaksi Heinäsaareen, Pummangin niemen ja EteläPetsamon alueelle. Ja työ jatkuu: Veikko Salkio rakentaa Kokkolaan omaa luontomuseota. 26 Luonnonsuojelun ja luonnonharrastuksen veteraani Veikko Salkio on tottunut astumaan jänkiä ja tundran kivikoita. Otava 1983. Riitta Maija Sykkö Heinäsaarten luonnonsuojeluvartijan päiväkirjasta Petsamon alue oli Suomen hallinnassa vuodesta 1921 vuoteen 1944. Eläkepäiviään Salkio viettää Kokkolassa, jossa hänelle on suotu tilaisuus toteuttaa pitkäaikaista unelmaansa, omaa luontomuseota, jonka hän avasi kolmisen vuotta sitten. Veikko Salkion työtaival alkoi vuonna 1938, jolloin Suomeen saatiin luonnonsuojelulaki ja maahan perustettiin kahdeksan luonnonsuojelualuetta. · \l.Omj6.~vi. ; .. ./ :·· nonsuojelualueiden vartijana. Nyt museo elää ja kehittyy vilkkaasti. vsk.. Jäämeren rannikko oli unelma Kun Salkio puhuu harrastuksestaan, hän mainitsee elämänsä kiintopisteinä SUOMEN LUONTO 2/85 44. Siellä museohankkeeseeni suhtauduttiin niin nihkeästi, että päätin kysyä muiden paikkakuntien kiinnostusta. Myöhemmin hänen reittinsä on kiertänyt Jäämeren ääriltä Lapin kairoille. Suurimman osan työvuosistaan hän asui Rovaniemellä metsäntutkimuslaitoksen luon, .. Hän on taittanut taivalta luonnossa leipätyökseen ja harrastuksekseen neljänkymmenen vuoden rupeaman. Veikko Salkio luottaa siihen, ettei hänen työnsä mene hukkaan Kokkolassa kuten kävi hänen kotikaupungissaan Rovaniemellä. Nyt olen Kokkolassa ja olen tyytyväinen. Kokkolan kaupunki ja paikalliset luontoharrastajat ovat luvanneet sille kaiken tukensa. . Kartta Erno Paasilinnan kirjasta Maailman kourissa
Pääsisinpä sinne ... Tuhansien lunnien parissa Salkio toteutti unelmaansa nuoren ihmisen ponnekkuudella Onnellani ei ollut raJ0Ja, kun keväällä 1936 saavuin Heinäsaareen. Onpas pojilla ihmeellinen paikka, mietin. Elämäni Heinäsaarella ja Pummangissa oli kuin silkkiä sametilla kantattuna, muistelee Salkio. Mutta kun mentiin samalla korkeudella sijaitsevalla Pummangin niemelle, löytyi tuntureiden kukkakasveja runsaasti. Suolaheinän lehdistä kiisseliä Kasvillisuudeltaan saari oli nimensä veroinen, tundrakasvillisuutta ja sen lomassa mitä rehevintä heinäja kukkakasvillisuutta. Pummangin niemellä sijaitsi kuuluisa merimetsopahta, jossa pesi noin kaksisataa merimetsoparia ja saman verran pikkukajavapariskuntia. Einari Merikallion Jäämeren rannikon luontoa ja lintuja käsittelevistä kirjoista sain selville, että Heinäsaarella toimii rajavartiosto ja kesällä saarella vartioi kaksi rajamiestä. Niityiltä löytyi myös kukkaloistoa: kulleroita, puna-ailakkeja, saunakukkia, niittyleinikkejä. Lokit ja haahkat saivat seurakseen Petsamon ja Varangin vesille tuhansittain Siperian ja Huippuvuorten lintuja, jotka muuttivat sinne kuin hyväänkin etelään. Vain noin parin kilometrin pituinen saari valmistautui arktiseen, kiihkeään kesään. Myöskään varsinaisia petolintuja ei saarella pesinyt. Tunturihaukka ja tunturipöllö vierailivat joskus harvoin. Sen sijaan tyypilliset lintuvuorten linnut pohjankiisla ja etelänkiisla eivät pesineet Petsamossa, vaikka ne siellä usein näyttäytyivätkin. Lapsuudessa luotu unelma näytti täyttyvän. Kesällä näitä lajeja ei ollut siellä ensinkään, Salkio muistelee. Heinäsaari sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä mantereesta. Yksi koivupensas oli ja sen oli vallannut pesäpaikakseen tundraurpiainen. Mursu oli tavattu pari kertaa. Saaren kasveista saatiin myös vaihtelua ruokavalioon. Puustoa saarella ei ollut. Pajukkoa oli runsaasti. Jokainen sen ajan harvoista lintuharrastajista halusi päästä sinne. Mutta merilokit toimivat alueen petoina ja ryöstivät pesiä ja poikasia. Museo luonnonsuojelun asialla Jäämeren äärellä Petsamossa sijaitsevat Heinäsaaret ja Pummangin niemen vuonoineen. Vaikka saari oli pieni, mahtui siellä pesimään kymmeniä tuhansia 28 lintuja. Marraskuussa naaraat nousivat sinne synnyttämään. Kettu, naali, kärppä, lumikko, jänis, sopulit ja myyrät olivat tavallisia. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Merimetsoja ja hylkeitä Myös mantereella Pummangissa lintumaailma avautui mielenkiintoisena. Pummangin vuonon perukassa oli paljon hylkeitä ja valaitakin sinne joskus eksyi. riskilä, ruokki, meriharakka, tylli, karikukko, kaakkuri, pilkkasiipi, alli, lapinkirvinen, lapinsirkku, pulmunen, luotokirvinen, merikihu ja tundraurpiainen. Rannan tuuheat ruohosipulit olivat maittavia, suolaheinän lehdistä taas valmistettiin kiisseliä kuin raparperista. Lisäksi saarella pesivät mm. Merihän oli Golf-virran ansiosta sula ja takasi ravinnon muun muassa talvehtiville lokeille ja haahkoille sekä lukuisille muille lajeille. Alkukesästä tunturinummi hohti valkeana hillan kukista ja loppukesästä keltaisena marjoista. Linnuista osa oli muuttolintuja ja osa talvehti ja uhmasi arktista hämärää Petsamossa. Vaikka nisäkkäitä ei ollut Heinäsaarella, niitä oli varsin runsaasti mantereella. Nuoruudessani Suomella oli onni omistaa kappale Jäämeren rannikkoa ja siellä lintusaarena tunnetun Heinäsaaren. Ja lintuja saapui todella paljon, tuhansien parvissa. Ne pesivät muutamien kilometrien päässä Norjan puolella. Totta kai minäkin. Saaresta kerrottiin ja kirjoitettiin ihmeellisiä juttuja. Nisäkkäistä ainoastaan partahylje lisääntyi saarella. Tunturikukat sieltä sen sijaan puuttuivat lähes tyystin. Petsamon linnuston mielenkiintoisuutta lisäsi se, että siellä oli talvella lähes kokonaan eri lajista kuin kesällä. vsk.. Siellä ei ollut edes myyna. Lunnit pesivät saaren turvekerroksissa ja paikoitellen maassa oli reikiä kuin seulassa. Mutta sodan syttyminen heitti elämän äärimmäisyydestä toiseen. Heinäsaarella oli muun muassa eniten lunneja maailmassa. Yöt olivat valoisia ja linnuilla kiire kasvattaa poikaset, karun kasvillisuuden uusiutua ja minulla pohjaton halu tutkia, nähdä ja kokea se kaikki. Niitä olikin saarella runsaasti, samoin haahkoja ja harmaalokkeja. Myös merija harmaalokkien munat kuuluivat päivittäiseen ruokapöytään. Niitä pesi siellä 30 000 paria, Salkio muistelee. Myös koivikkoa ja katajikkoa oli mantereella. Tällaisia talvehtijoita olivat kyhmyhaahka, pulskaalli, allihaahka, isolokki, grönlanninlokki, jäälokki, jääkyyhky, jääkuikka ja merisirri
vsk. 1960-luvulta lähtien Lapin korpia, nevoja ja tunturimaita on pirstottu metsäautoteillä. Kaukaisimmat hän on tuonut Huippuvuorilta. Tietöntä erämaata, aluetta, josta henkilöautolla ajettavalle tielle on vähintään viisi kilometriä, saa etsiä jo Lapistakin. Eläimet eivät ole mitä tahansa täytettyjä otuksia vaan erittäin huolellisesti tehtyjä taideteoksia ja siitä myös maankuuluja. Myös eläinten oikea elinympäristö näkyy museossa. Ja työ jatkuu joka päivä. Vain kerran aikaisemmin on Suomessa yksityishenkilö perustanut luontomuseon, jonka kokoelmat on tehty kokonaan itse. Suuren osan hän on kerännyt itse, mutta saanut myös paljon lahjoituksia. Myös soiden ojitus on muuttanut melkoisesti koskematonta luontoa, hän muistelee ja vaeltaa ajatuksissaan 1960-luvulle ja mielitunturinsa Koitilaisen laelle. Jokainen alusta on kuin pienoismalli linnun tai eläimen oikeasta ympäristöstä. Samalla on päästetty kiire ja melu erämaahan. Museon elävyyttä lisää myös se, että museonhoitaja Salkio työskentelee museotiloissa ja kartuttaa kokoelmia jatkuvasti. Jokainen ihminen voi olla luonnonsuojelija Veikko Salkio on tutustunut Lapin luontoon perinpohjaisesti, lähes neljänkymmenen vuoden ajan hän on ollut eturivin paikalla tähystämässä myös Lapin luonnon muuttumista. Tällaisten tekojen edessä tulee helposti epätoivoiseksi. Museohan ei voi parhaimmillaankaan olla kuin kalpea korvike elävästä luonnosta. Kaikki kokoelmien linnut ja eläimet hän on täyttänyt ja kunnostanut itse, samoin luuja sarvinäytteet. Hänen mielestään jokainen ihminen voi olla luonnonsuojelija jos haluaa. 29. Luonto on muuttunut paljon. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua paitsi museon kokoelmiin myös eläinten täyttämiseen ja aina Veikko Salkiolta riittää kerrottavaksi myös tarina. Epätoivoani lisää kuitenkin se, että jo nyt on menetetty peruuttamattomasti sellaista luontoa, jota ei millään asenteiden muutoksella saada takaisin. Koko museotoiminnan punaisena lankana olen pyrkinyt pitämään luonnonsuojelua. Sieltä saa kuulla viimeisimmät luontojutut. ta katsella Porttipahdan ja Lokan altaan vesialueita. Myönteisillä asenteilla on pelastettu sukupuuttoon tuomittuja eläimiä ja perustettu luonnonsuojelualueita. Vain muutama muistuu mieleen. Riitta-Maija Sykkö on kokko/alainen toimittaja. Yllä Veikko Salkion työskentelynurkkaus. Hän muistuttaa myös siitä, että vaikka suhtautuminen luontoon ja luonnonsuojeluun on muuttunut hitaasti hyväksyvämmäksi, ei siinä suhteessa eletä vieläkään mitään renessanssia. Pakostakin kysyy, hävitetäänkö koko luonto muren murenelta ja sen mukana myös kaikki elämä. Kokoelmat kertovat todellisesta harrastuksesta ja elämäntyöstä. Posoaavasta muistuttivat silloin enää pohjasta nousevat kummitusmaiset sammalsaarekkeet. Luonnonsuojelun vuoksi luontomuseo Luontomuseon kokoelmat ovat peräisin Salkion lukuisilta retkiltä. Niin Lapin kuin muidenkin erämaiden tulevaisuus riippuu ihmisten asenteista. Olen myös pyrkinyt siihen, että luontomuseo herättäisi ihmisissä kiinnostusta nimenomaan elävään luontoon ja sen suojeluun. Salkion luontomuseo on varsin ainutlaatuinen. Ei tuntunut mukavalsuoMEN L UONTO 2/ 85 44. Ko_kkolan kaup~ngi1: sydämessä sijaitseva Juontomuseo työhuonemeen on pa1kall1sen luontoväen kohtauspaikka
SAMPO-YHTIÖT yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Sampo tarjoaa kaikille matkaajille todella hyvät matkavakuutukset
Isoa ryhtireppua saa sammalenvihreänä ja tummansinisenä. 1 23 '14 ')22 1 25 1 26 '27 •,, 1kf2c, ' .JO Kun muistat Oravanpoikakirjalla läheistäsi, Suomen Luonnonsuojeluliitto muistaa sinua kir.Janmerkkilahjalla. Koko 49 x 32 x 2 cm. Lähellä tai kaukana. . mteeko lapsesi tarinan Oravanposta, joka lähtee pitkälle vaellukselle ämaaseudulta kohti ihmisasumuka etsimään lintulautaa. Mikä vän sopisi ystävällesi parhaiten; luonnonvalkoinen, harmaa, tummansininen tai punainen. Opeta lapisi tuntemaan luonto ja sen pienet ukkaat Kirjan lopussa esitellään avan oikea maailma "pähkinänkuossa". Koko 37 x 56 cm. 98 mk. Muovipintainen markiisikassi on kestävä ja tilava ostosmatkoilla tai retkellä. . Saamme olla mukana arvokkaassa asiassa, tukemassa luonnonsuoielutyötä. ' 1t, 1 17 1 18 ' IIJ 2fl . ·::):,: 1,1 ,1 . ,_, -· " 1 2 ,, '9 ' IO ' 11 12 ' I.J 'll! . 45 mk.. 1 , ~, • ' ~ ll11lt1i~u11 1 illH~I!••--" ,_ 1 r·~1:r" ,,,,,.. Kahden nory_pacollegen tilaaja saa 20 joulukorttia sopivasti Jouluajatusta lisäämään. Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi tai venäJäksi. · Lahia on aina lämmin aiatus ystävälle, merkki siitä, että häntä muistetaan. Koot 90-140 87 mk, 150-160/XS 98 mk, SXXL 105 mk. 85 mk. LAHJA ON LUONNOLLINEN ILO. Tässä valkoisena, mutta ehkä ystäväsi 8itää enemmän mustasta. A4, sid., 56 s. Jokainen norppalahia on kädenoiennus luonnolle. Luontokalenteri on hyvä lahja, kun haluat kertoa ystävällesi jotakin lähiympäristöstäsi. Se on hyvää vettä hylkivää kangasta. Ja yli 60 väri1vaa. 85 mk. Jouluna tai ioka päivä. Puuvillainen collegepaita on lämmin lahja isolle ja pienelle ulkoilijalleja yhtä mukava oloasu kotikissalle
misen suurempi riippuvuus autosta, puhutaan ehkä suhteesta 20-1. Runsas autoilu nielee vuodessa yhtä paljon öljyjalostetta kuin säästeliäs öljypannu. Täysimittaisen työ§ päivän alkuun ja loppuun saat lisätä reilut tunnit, että ehtisit palvoa autoa, kyydiEero Paloheimo on luonnostellut tulevaisuuden ihanne-Suomeaan kirjassa "Suomi mahdollinen maa" (WSOY 1981). vsk.. Asukas on tarttunut energiayhtiön koukkuun, joka lupaa ilmaiset energiat ensimmäiselle vuodelle. Suhde luontoon oli siis kunnossa. Taajamassa luukku lämpiää yhä useammin kaukolämmöllä, joka voi olla hukkatai lauhdelämpöä, kansantaloudellisesti halvinta energiaa. Omakotitalon sähkö ja öljy edustavat saman asteikon toista ääripäätä. Muilla suunnilla on muita lämpimiä luukkuja. Neliöitä siinä on vähemmän, mutta ne ovat tosi tehokkaita. Jos arvostat SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Tätä nykyä se kyllä voi olla myös maaseudulla, mikäli viikkolehtiin on uskomista. Puolet talouselämästä hoidetaan itse tehden, kunnostaen ja viljellen. Raha tai vaiva, siinä asumisen vaihtoehdot. Paloheimo on insinoon, jonka seepra-Suomen musta raita edustaa huipputekniikkaa, maksimoitua tehokkuutta ja raskasta teollisuutta. Kaupungissa pääset saunaan ja pesutupaan pikkurahalla, on vaivattua kellaria ja varustettua vinttiä. 32 Uuden maaseutuasumisen energiankäyttöä voisi laskeskella vaikkapa näin: Omakotitalon perhettä ympäröi kylmä ulkomaailma kuudelta suunnalta (ylhäältä, alhaalta ja neljältä sivulta). Mutta onhan luonnonläheisyys! Linnunlaulua sopii tosiaan muistella, kun sysipimeässä talviaamussa kaivat kinoksia auton edestä ja kuorit jäätävän tihkun ikkunoista, yrität jälleen kerran viritellä henkeä kuuraiseen peltilehmään. Tarkalleen samalla hetkellä saapui sitten lapsi ja sitä tuhatkertaisesti painavampi muuttokuorma. Mutta laudat jäävätkin lahoamaan mökin mukana, viereen pykätään uudenuusi keltatiililättänä. Kaiken perustana on energian ja luonnovarojen säästö, mutta sitä ei toteuteta pelkällä virsulinjalla. Ja kun mukaan otetaan maaseutuasutyöntekopaikalle. Teuvo Suominen Talo maalla i 11 u usioita ja todellisuutta Suomalainen ihanneasumushan tiedetään se on punainen rantamökki keskellä Helsinkiä. Talven nälkä, vilu, puutostaudit, pimeys ja yksinäisyys olivat yhtä todellisia kuin kesäpäivän heleys. Perinteinen suomalainen elämänmuoto toteutti esimerkillisesti säästämisen ja omavaraisuuden ihannetta. Kirja on pitkälti yhteenveto niistä ajatuksista, joita luontoväki sun muut pehmeilijät, vihreilijät ja vaihtoehtoilijat ovat viime vuosina kehitelleet. Energia vertailussa omatkotitalo häviää kirkkaasti 10-1. Muutakin tilaa oli, mutta sitä hallitsi vielä remontti ja laajennus. Kerrostaloluukun asemesta meillä oli yksiö maalaistalossa, tavarat ja ihmiset tuvassa, jota hallitsi puuhella ja leivinuuni. Kaiken pitää lämpimänä öljy tai sähkö. Tervemenoa melu ja saasta, tervetuloa auringonnousut, vuodenajat ja linnunlaulu! Paluu paratiisiin. Vanha puurakennus on yleensä halpa, mutta tontista saa maksaa sitä enemmän, mitä sujuvammat ovat yhteydet keskuksiin. Kaikesta huolimatta Meille maaseutuasuminen oli itsestäänselvyys viimeistään sillä hetkellä kun ensimmäinen lapsi ilmoitti tulostaan. Terve luontosuhde voitaisiin ehkä yhä löytää, jos paluumuutto merkitsisi lautojen poistamista ikkunoista ja valkean virittämistä vanhaan piisiin. Melkein jokaisesta saisi ainakin auttavasti asumiskelpoisen hinnalla, joka hupenee kerrostaloyksiön pintaremonttiin. Ajatus pyykkinaruja risteilevästä kaupunkiasunnosta ja loputtomasta lastenvaunuliikenteestä rappusissa tuntui ylivoimaiselta. Raha tai vaiva asumisen vaihtoehdot Kaupunkien asuntopula on huutava, maalla on autiotaloja tyhjillään jopa Ruuhka-Suomessa. Kun illalla palaat, on pimeää. Tilalle tulee velka ja stressi. Eri asia sitten on, miten ihmiset viihtyivät. Lapsen ensimmäistä elinympäristöä oli siis pöly ja vasaranpauke, maalin ja formaliinin katku. Maaltapako jatkuu, mutta sen rinnalla voimistuu akan virta, paluumuutto maalle. Silti en suosittele toimintamallia kenellekään, joka haluaa säilyttää mielensä ja ruumiinsa terveyden, työkykynsä ja paikkansa, ystävänsä ja tuttavansa. tä lapsia ja päästä itse ::E ,_ ____________ ...., Miten pitkälle maaseudun nykyinen uusasutus toteuttaa Paloheimon säästölinjaa. Ja ainakin ennen oli talonmies, joka neuvoi ja avusti, palveli ja paikkasi. Siivousta ja pyykinpesua saa rahalla kulman takaa. Tämä välttämätön paha työnnetään -syrjään, mieluiten maan alle, jotta se ei häiritsisi vaaleaa raitaa. Jos eristystaso on sama, omakotitalon energiankulutus on moninkertainen. Se on leppoisaa elämänmenoa, johon kuuluu kaikennäköistä pikku kupsuttelua kodin, perheen ja ystävien parissa. Maallemuuton ideologia sisältää ajatuksen yksinkertaisesta ja terveellisestä elämästä lähellä luontoa. Samankokoista kaupunkiluukkua rajaa yleensä yksi tai kaksi kylmää suuntaa. Toinen puoli hoidetaan osa-aikaisesti työssä käyden. Kotoa valvotaan etäispäätteen avulla mustan raidan automaattikoneita. Paljon on kesken vieläkin, viittä vuotta ja toista lasta myöhemmin, mutta onpahan tilaakin jo nelinkertaisesti. Kun aamulla lähdet, on pimeää
löytää työnantajaa, joka olisi tarjonnut mielekästä, osa-aikaista työtä. Sitä hallitsee televisio. Koneita tarvitaan vähemmän, kun ihmistyötä tehdään enemmän. Kukapa tilaa enää tarvitsisi, kun suurin kuvaruutu mahtuu pienimpään mökkiin. Osa tästä kauan säästetystä roj usta on tulevan rojuvaraston rakennusainetta. Ja metsänreunasta huomaat asutun vanhan torpan, niin pienen, ettei enää kenenkään uskoisi nykyaikana moiseen mahtuvan. Sieltä löytyy juuri oikeanvahvuinen kulmaraudankappale, kun muurari tulee tekemään saunanpataa. Kirjassaan Eero Paloheimo pitää sopivana asumistilana 30 m 2 per henkilö. Vanhasta hetekasta tulee maakellarin katon betonirautaa. Kuka enää tilaa tarvitsee. Siksi oli mentävä astetta pitemmälle, työllistettävä itse itsensä. Mutta rahaa tarvitset paljon, sekä ostamiseen että ylläpitoon. Ja ennen kaikkea rajulle. .,. Vuorokaudessa on kaksikymmentäneljä tuntia. • • ; yt alkavassa asuminen ja ympäristö -juttusarjassa Suomen Luonnon · • entiset toimittajat Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen esittelevät ajatuksiaan maalla asumisesta luonnonvarojen käytön ja uusien elämisen muotojen etsinnän kannalta. Itse asiassa sen täyttää juuri se tavara, joka nyt ahtaantuneiden asuntojen aikana päätyy kaatopaikoille ja saa kaikki ympäristönsuojelijat sydämistymään. Rojuvajan ylistys Rojuvarasto on vanhimman ja uusimman maaseutuasumisen ydin. Pieni asunto sopii luonnonläheiseen, "ekologiseen" elämäntyyliin korkeintaan kuivassa tropiikissa. Rakentaminen on kallista, tehtäköön pieniä asuntoja, yksi jokaiselle ydinperheelle. Ellei kysymyksessä ole täydelleen nukahtanut tai autioitunut syrjäkylä, näet tutun tiililättänän tai kyllästetyn parakin vähintäänkin joka toisen pihamiljöötä täydentämässä. Palveluista ei tarvitse maksaa, kun palvelee itseään. Jos hankit itsellesi koneen, se reistaa varmasti. Sen perustana on lyhempi työaika, jolloin jää enemmän aikaa itse tekemiselle. omaa aikaa, jos haluat käyttää vuorokauden jokaisen tunnin tehokkaasti, hanki täyden palvelun luukku. Sitten silmä keksii selityksen: uusien ja vanhojen pikkutönöjen ikkunoista loimottaa television virvatuli. vsk . Sieltä löytyy akseli lasten vesimyllyyn (de luxe mallissa on kuulalaakeritkin). Siksi pihamaa on vuosikaudet ollut uskomattoman rojun näyttelytila. . Paloheimon malli ei mainitse kotiorjaa, ei edes perintöä eikä sosiaaliavustusta. Näin neuvoo auntohallituskin. Entinen tilava päärakennus ammottaa tyhjillään. Tämä oli meillekin tavoite. Myöhemmin tarvitaan tilaa rakennustähteille, polttopuille, haraville, polkupyörille .. Meille tällaista rojuvarastoa ei älytty ajoissa rakentaa. Mutta oli mahdotonta SUOMEN LUONTO 2/85 44. Seurausvaikutukset ulottuivat joka taholla -tilantarpeeseen, työvälineisiin, matkustamiseen, energiankäyttöön. Jos haluat tehdä saman maalla, hanki kotiorja. Tai sitten on laskuista poissa halkovajat, varastot ja kotieläinsuojat. Ensimmäinen uudisrakennus olkoon vaja tarvikkeille. Väljä asuminen on ylellisyyttä, sanoo verottaja ja verottaa. Hänelle jo 35 m 2 on ylellisyyttä. Aatteellisia järjestöjä myöten yhteiskuntaamme on iskostunut pakkomielle täyden työpäivän pyhyydestä. Sillä maalla ovat palvelut kauempana ja isomman rahan takana. Lyhyesti: rojuvarasto on kaiken käyttökelpoisen välivarsto. Hiihtolenkki hämärtyvässä talvi-illassa kertoo olennaisen suomalaisesta asumisesta. Sitä varten on sänky ja kamari. Niistä vähintään kahdeksan on työtä, ja siitä on merkkinä auto ja usein autotallikin. Korjaaminen maksaa puolet uuden koneen hinnasta, sillä korjausmies laskuttaa kilometriltä 1,40 mk ja sen päälle oman autonsa ajamisesta 150,tunnilta niinkuin meillä viimeksi käynyt koneenkorjaaja. Sinne siirretään käytöstä poistetut huonekalut, korjauskelpoiset laitteet, kaatopaikkalöydöt, hajonneesta koneesta irroitetut käyttökelpoisen näköiset metalliosat. Repaleisten pressujen alla tietenkin. Sekin vie kehitystä kohti pieniä asuntoja. Lämmittäminen on kallista, tehtäköön siis pieni asunto. Rojua on myös sisällä kirpputoreilta ostettuja lamppuja, kaatopaikalta pelastettua kapinetta, tutuilta lahjaksi saatuja puolikuntoisia huonekaluja, jotka korjataan heti "kun on aikaa.'' 33. Sieltä tekee löytöjä naapuri ja kirpputorikuumeen saanut sukulainen. Loput ovat vapaa-aikaa. Toiset kahdeksan tuntia käytetään nukkumiseen. Kuitenkin hän puhuu kotitöistä, harrastuksista ja kommunikaatiohuoneesta, josta etäispääte hoitaa yhteydet työpaikkaan. Sateisessa ja kylmässä pohjolassa tarvitaan tilaa. Mahtoiko tulla laskuvirhe
26.-27. YMPÄRISTÖPÄIVÄT ovat uusi koulutustapahtuma, jonka tarkoituksena on koota ympäristöasioita eri tavoilla käsittelevät henkilöt yhteen kuulemaan ympäristönsuojelun uusimmat tiedot. 10. ULKOMAANMATKOILLA tutustutaan matkakohteen luonnonja ympäristönsuojeluun sekä tavataan mahdollisuuksien mukaan paikallisia ympäristönsuojeluviranomaisia sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. 6. 19.-20. Majoitusja ruokailumaksut ovat kurssipaikasta riippuen 200-300 mk. 34 Suomen Luonnonsuojeluliiton kurssit ja matkat Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää tänäkin vuonna useita kursseja. Kuusamon luonto koko perheelle Kuusamo TALKOOT 3.7. 10. 27.-28. Luokanopettajain luonnonharrasRuokolahti tus 10.-15. 6. 2 13.-14. KURSSIMAKSU on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 100 mk, muille 200 mk. 4. 5. -10. ILMOITTAUTUMINEN erityiskursseille ja ympäristöpäiville ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu 100 tai 200 mk viimeistään KAKSI viikkoa ennen kurssia Suomen luonnonsuojeluliiton kurssitilille PS -tili 68 82-2. 22.-23 . saimaanhylkeen kotivesillään tai lukuisat kalasääsket saalistusmatkoillaan. 4. Kurssit toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssimaksu sisältää opetuksen, jaettavan materiaalin, majoituksen ja ruokailut. 4.5. Luonnonharrastusviikot ovat yksi hyvä tapa viettää lomaa. 4. vsk .. 20.-21. KURSSIMAKSU jäsenille 100 mk, muille 200 mk. KURSSIMAKSU on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 900 mk, muille 1.000 mk. Saaristokurssi ja Kuusamon luentokurssi soveltuvat erityisesti koko perheen kursseiksi. TALKOOT on tapahtuma, joilla käytännössä tehdään esim. Ilmansuojelu Jätteet hyötykäyttöön Luonto kaavoituksessa ja rakentamisessa Luontopolut Suojele harjuja Maisematalkootoiminta Jokien kunnostus Miten perustamme luonnonsuojelualueen Ympäristölakikurssi Ympäristötiedotus Y mpäristöpäivät Kouvola Tampere Helsinki Espoo Haukipudas Turku Rautavaara Jyväskylä Helsinki Lappeenranta Helsinki ULKOMAANMATKAT Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Huippu vuoret Neuvostoliitto Ruotsi, Tanska LUONNONHARRASTUSVIIKOT 3.7. 90-642 881 UPEASTI KUVITETTU ERÄ-JA LAPINKIRJALLISUUDEN HELMI KUSTANNUSKIILA OY SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Maisema talkoot Kitee 1.5. 6. Kysy myös tilausristeilyjä. Jokien kunnostustalkoot Rautavaara TIEDUSTELUT: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO p. Luonnonmukainen viljely ja Heinävesi luonnonyrtit 10.14. LUONNONHARRASTUSVIIKOT ovat noin viikon mittaisia kursseja, joilla tutustutaan Suomen luonnon monipuolisuuteen ja kehitetään samalla erityistaitoja, esim. 8. Luontopolkutalkoot Karttula 24.-26. Talkoot ovat osallistujille ilmaisia. 18.-19. Täällä voit kohdata mm. 8. KURSSI OHJELMAT ilmestyvät ennen kutakin kurssia tai matkaa Luonnonsuojeluväessä. Koko perheen kursseilla ja eräillä muillakin kursseilla on lapsille omat maksunsa. aiheeseen liittyviä luentoja. 29.-31. Tiedustelut ja ryhmäalennukset Rantasalmen Matkailu Oy 957-81478 YMPÄRISTÖNSUOJELUN ERITYISKURSSIT 9. kunnostustyötä ja kuullaan myös ko. 7. Tervetuloa Linnansaaren kansallispuistoon! Linnansaaren kansallispuisto Rantasalmella edustaa aidoimmillaan suvisen Saimaan saaristoluontoa. Kasvit ja kasvivalokuvaus Maarianhamina 25.-29. Luontoa siveltimellä ja kynällä Liminka 8.-14. Kurssipaikat ovat eri puolilla Suomea luonnonläheisissä paikoissa, joissa majoitus on 2-4 hengen huoneissa. Luokanopettajien luonnonharrastuskurssilla perehdytään monipuolisesti eri luonnonharrastusaloihin. 16.-17. 7. 11. Linnut ja lintuvalokuvaus Parikkala 9.-14. lintujen, luonnon yrttien tuntemusta, valokuvausta, luonnonmukaista viljelyä. Saaristokurssi koko perheelle Nauvo 8.-12. Luonnonharrastusviikoille ilmoittaudutaan maksamalla ennakkomaksu 100 mk viimeistään VIISI viikkoa ennen kurssia kurssitilille PS -tili 68 82-2. 6. ERITYISKURSSEILLA, jotka ovat viikonloppukursseja, perehdytään asiantuntijoiden opastuksella ympäristönsuojelun eri osa-alueisiin. Ms Linnansaaren opastetut· luontomatkat Rantasalmelta Linnansaareen sunnunta1sm ja keskiviikkoisin klo 12.00 sekä tiistaisin klo 8.00 14.6.1.9.1985 välisenä aikana. 6. 11. 5. 7. 6
·····•: luonnollinen lämmöneriste SELLUVILLA SAAT HYVÄN JA VARMAN ERISTEEN Selluvillon lämmöneristyskyky on puhollettovisto eristeistä paras HUONEILMA PYSYY HYVÄNÄ, El HOMETTA ERISTEESSÄ Selluvillon hengittävyys mahdollistaa höyrysuluttomot rakenteet SELLUVILLA MAHDOLLISTAA RAKENNUKSEN PITKÄN KÄYTTÖIÄN Pieneläimet eivät koivoudu siihen, eivät kymmenienkään vuosien jälkeen SELLUVILLA SUOJAA RAKENTEITA TULIPALOSSA PALAMATTOMIAKIN ERISTEITÄ PAREMMIN Selluvillo ei läpäise kuumia polokoosujo. . Polon eteneminen hidastuu. •'••··:,:,:::::::::::::: . Ota pahvinkeräyksessä yhteys paikalliseen k~~~--~~;!~!i~~n Kylaojankatu 11, 33700 Tampere 70, puh. 93Hi31517 llmansenkatu 11, 20520 Turku 52, puh. Valtaosa esimerkiksi kauppaliikkeiden jätteistä on aaltopahvilaatikoita. ,•,•:-:,::-:,•:,::•:-::-:.,:.::-:,:, a I t S e . OTA PAHVI TALTEEN · Kartonkija voimapaperiteollisuutemme tarvitsee entistä enemmän ruskeaa pahvia ja kartonkia. Pyydä tarjous! SUOMEN PUHALLUSERISTEYHDISTY .,:· PL 18 KUUSANKOSKI ::.\ 1 flf 1tti!.tN;:,,,,,,,.::.: 1 .,.., 1. 921·370 011 V 1. Selluvillo on tehonsa jo helpon osennu • ansiosta edullinen lämmöneriste. .•
SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Monet muut kunnat myöntävät asian tärkeyden, mutta eivät kuitenkaan ryhdy toimiin ennen lakia, 36 Ympäristöongelmat vaihtelevat kunnasta toiseen, suurestikin. Ympäristönsuojelun kunnallishallinnosta annettiin mietintö syksyllä 1981 toimikunnan pohdittua asiaa kolme vuotta. vsk.. Tekemistä on joka tapauksessa runsaasti: luontopolkujen suunnittelusta ja alkuperäisen luonnon suojelusta liikenteen ja teollisuuden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseen. Näiden tehtävien hoito on ollut hajallaan kunnan eri hallintoyksiköissä. Osa kuntien ympäristönsuojelutehtävistä on lakisääteisiä, kuten jätehuolto, osa taas kunnan viranomaisten omatoimisuuden varassa. "' -"' .J Ympäristölainsäädännön kehittyessä on kunnille i annettu selkeästi ympäristönsuojeluun liittyviä tehtä] , viä: jätehuolto velvoitteineen ja ilmansuojelu. Vesilakikin on jo perinteisesti antanut kunnille vesiensuojeluun liittyviä valvontatehtäviä. Ympäristönsuojelulautakunta toimii jo mm. Nyt on tulossa laki ympäristönsuojelun kunnallishallinnosta, jonka pitäisi astua voimaan vuoden 1986 alussa. o E kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, Turussa, Jyväskylässä, Kirkkonummella ja Sipoossa. "' Lakia odoteltaessa ovat j ' monet kunnat ryhtyneet "" oma-aloitteisesti tuumasta ! toimeen. Siitä huolimatta luonnonsuojelijoiden on oltava yhäti valppaina, valvovaa silmää kunnissa tarvitaan edelleen. Jorma Jantunen Pois tieltä luonnon pilaajat Kunnalliset ympäristör Tähän saakka kunnissa ei juuri ole kannettu huolta ympäristöstä. Lakia on lupailtu moneen otteeseen, ja viime syksynä ympäristöministeriö yritti tosissaan saada lakia eteenpäin siinä kuitenkaan onnistumatta. Nyt ympäristöministeriö on jälleen asialla ja kansliapäällikkö Lauri Tarasti arvelee lain tulevan hallitukseen jo helmikuussa ja eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa
Ympäristönsuojelulautakunta teki valtuuston käsi37. Tämä tuo kuntiin kolmisensataa päätoimista ympäristövirkamiestä. Se teki itseään tunnetuksi niin hallintokoneiston sisällä kuin kuntalaistenkin keskuudessa. Ympäristönsuojelulautakunnat saavat lakisääteisiä valvontatehtäviä, ja sen on arvioitu tuovan kuntiin yli 300 päätoimista ympäristönsuojelun virkamiestä. Ympäristönsuojelulautakunta perustettiin kesällä 1978 paljolti paikallisen ympanstöyhdistyksen aloitteesta, samalla perustettiin ympäristönsuojeluasiamiehen ., virka. Espoon ympäristölautakunta on perustettu ensimmäisten joukossa. vsk. Toisaalta kunnallinen ympäristöhallinto on valtaisten voimavarojen . Ensi vuoden alusta lautakunnat tulevat ilmeisesti lakisääteisiksi, jo/loin se/lainen tulee jokaiseen yli 3000 asukkaan kuntaan. Lautakunnalla ei aluksi ollut mitään lakisääteisiä tehtäviä, mutta se E ryhtyi aloitteellisesti vetämään ympäristöpoliittista ., e linjaa kannanotoillaan ja lausunnoillaan. lähde. arkkuun, joka vain laillistaa ympäristön pilaamisen. Ympäristönsuojelulautakunta on poliittisten intohimojen temmellyskenttä, jolla poliittinen tarkoituksenmukaisuus voi jyrätä alleen ympäristönsuojelullisen tehtävän. Espoo edelläkävijänä Espoo on ollut ensimmäisten joukossa vapaaehtoisena kehittämässä kunnallista ympäristönsuojelua. ;uojeluskunnat tulevat Suomessa on tätä nykyä noin 70 vapaaehtoisesti perustettua ympäristönsuojelulautakuntaa. Ympäristönsuojelulautakunnat ovat kunnallisia poliittisia elimiä. koska valtionapua ympäristönsuojelulautakunnan menoihin on mahdollista saada vasta lain voimaantulon jälkeen. Puolueet valitsevat niihin jäsenet kunnassa vallitsevien poliittisten suhdanteiden mukaan. On myös kuntia, jotka pitävät ympäristönsuojelulautakuntia tarpeettomina tai jopa haitallisina kunnan kehittämisen kannalta. On myös pelkoja; että < kunnallinen ympäristöhal-~ !into on viimeinen naula ..J ympäristöbyrokratian. SUOMEN LUONTO 2/85 44
Jouko Högmander, mihin kunnallista ympäristönsuojelua tarvitaan. Sen tehtävänä on valvoa kunnallista ympäristönsuojelua, ettei se tyydy vain laillistamaan SUOMEN LUONTO 2/85 44. Ympäristöliikkeen valvottava Vesittyykö ympäristönsuojelu politiikkaan kunnissa. Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen elinympäristö. Ympäristönsuojelutehtäviä varten voidaan perustaa päävirka, sivuvirka taikka virka voidaan yhdistää muuhun kunnan virkaan. 11. Ympäristönsuojelulautakunnan alaisuuteen perustettiin ympäristönsuojelutoimisto, muokattiin virkanimikkeitä ja perustettiin uusia virkoja. Lakisääteisissä tehtävissä ympäristönsuojelulautakunta on kunnan viranomainen ilmansuojelussa ja vesiasioissa. Hän tuli tehtävään vapaaehtoisen ympäristöliikkeen piiristä, Suomen luonnonsuojeluliiton VarsinaisSuomen piirin toiminnanjohtajan paikalta. ''Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivisuus takaa, että kunnan ympäristönsuojelu pysyy vireänä" 38 Pääkohdat laiksi kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 8. kissa kunnan tekemisissä. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevien asioiden tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa; g. Vähän väliä sattuu piema konflikteja, mutta ehdotuksiamme on harvoin koskaan tyrmätty joskus sellaistakin on sattunut. Jos kunnan asukasluku on alle 3000, voi kunnanvaltuusto antaa ympäristönsuojelulautakunnan tehtävät jonkin muun lautakunnan tai kunnanhallituksen tehtäviksi. Virka voi olla myös kahden tai useamman kunnan yhteinen. Ympäristönsuojelutehtävien hoitamista varten kunnassa on ympäristönsuojelulautakunta. Toivon, että puoluepoliittisesti koottaviin ympäristönsuojelulautakuntiin puolueet nimeäisivät ihmisiä, jotka ovat vilpittömästi ympäristönsuojelun asialla. 2. Ympäristönsuojelutehtäviä varten perustettuun virkaan valittavalla tulee olla ympäristöministeriön hyväksymä koulutus. Yhteistyötä ja valistusta Espoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoa luotsaa ympäristönsuojelupäällikkö Jouko Högmander. Näistä ei kuitenkaan haluta tehdä riitakysymyksiä, vaan annetaan ajan tehdä tehtävänsä. Jos kunnan käsiteltävänä olevalla asialla on olennainen merkitys ympäristönsuojelun kannalta, on ympäristönsuojelulautakunnalle pyrittävä varaamaan tilaisuys tulla kuulluksi asiassa. Ympäristönsuojelulautakunnan tehtävänä on ympäristönsuojelun valvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa: a. Johtosäännöllä ympäristönsuojelutehtäviä voidaan antaa myös kunnan muun toimielimen alaisen viranhaltijan hoidettaviksi. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelun ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen; e. vsk.. Loppuvuodesta 1983 muo5 kattiin ympäristönsuoje§ c luorganisaatio uuteen uskoon johtosääntöuudistuke sella. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista; d. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä kunnan muille viranomaisille; f. huolehtia ilmansuojelulaissa (67 /82), jätehuoltolaissa (673/ 83), vesilaissa (264/61) sekä muissa laeissa sen hoidettavaksi säädetyistä tehtävistä; b. Kunnille on annettu paljon tehtäviä. teltäväksi ympäristöpoliittisen toimenpideohjelman, jossa hahmoteltiin ympäristönsuojelun osa-alueiden tavoitteita, ja esitettiin toimenpiteitä muille kunnallishallinnon alueille. Y mpäristönsuojelulautakunnalla on oikeus saada kunnan ja valtion viranomaisilta tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellisia tietoja. 5. Niillä on paljon sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Vuosien mittaan valistus kantaa parhaan hedelmän, koska isokaan ympäristönsuojelutoimisto ei voi olla joka paikassa. Vapaaehtoisella ympäristöliikkeellä on tässä suuri merkitys. 6. Kunnallinen ympäristöhallinto voi parhaimmillaan vaikuttaa siihen, että näitä resursseja käytetään ympäristönsuojelun edistämiseen. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä; c. Vuonna 1982 perustettiin toinen virka ympäristönsuojelutekniikan asiantuntemuksen hankkimiseksi. edistää ympäristönsuojelun yhteistyötä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa; sekä h. "Se on vain virkamiesten koulutusta", sanoi toimiston yksi virkamies räiskyvän neuvottelun jälkeen. 7. Valtio maksaa kunnille avustusta ympäristönsuojelutehtävien suorittamisen aiheuttamista menoista valtionosuussäädösten ja kunnan kantokykyluokan perusteella. Valtionapuosuus vaihtelee 31 070:sta 64 07o:iin. 4. Ympäristönsuojelua koskevissa asioissa kunnan viranomaisten on oltava keskenään tarpeellisessa yhteistyössä. Ympäristönsuojelun toteuttamisessa on valistus avainasemassa ja se pitää suunnata tavallisille kuntalaisille, virkamiehille ja myös poliitikoille. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät. Miten muut hallintoyksiköt ovat ottaneet vastaan yhteistyötarjouksenne. Kunnan palveluksessa tulee olla ympäristönsuojelutehtävien hoitamista varten yksi tai useampi viranhaltija. Avainsana on yhteistyö, jota ympäristönsuojelulautakunta tekee kunnassa. Ilman yhteistyötä muiden hallintoyksiköiden kanssa saavutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Parhaimmillaan ympäristönsuojelu toteutuu silloin kun se on mukana kai--------"Kun vapaaehtoisesta luonnonsuojelijasta tulee ympäristövirkamies, alkavat ajatukset kalkkeutua ja urautua", pohdiskelee Jouko Högmander. 3. Ympäristönsuojelu kunnissa on parhaimmillaankin näkymätöntä ja hiljaista pienten askelten työtä. Kuntalaisia valistettiin, tehtiin luontopolkuja ja opastettuja retkiä. 1984 luonnoksen mukaan: 1. Virkojen valtionosuuskelpoisuuden edellytyksenä on ympäristöministeriön hyväksyntä. Hän on Suomen ensimmäinen kunnallinen ympäristönsuojelupäällikkö
Tähänastiset kokemukset osoittavat, että ympäristönsuojelulautakunnat tarvitsevat lisää valtaa ilmansuojelussa, jätehuollossa ja vesiensuojelussa. Vesihallitus laajenee vesija ympäristöhallitukseksi, ja sen toimintaa ryhdytään tarkistamaan. . Luonnonsuojelumaan nopeammin, ei ymalueiden merkitseminen, päristöministeriöllä ole mi"Kunnat ovat luontevin yksikkö hoitamaan kunnan alueella olevia suojelualueita", tuumii Ritva Veijonen . Luonnonsuojeluyhdistys voi toimia ideoiden lähteenä ja kriittisenä omatuntona kunnalliselle ympäristönsuojelulle. Siinä sovittiin § teli aikaisemmin Maailman · neuvottelumenettelystä, .., Luonnon Säätiön . Kaavoituksella päästy yhteisymmärrykvoidaan määritellä lähinnä seen. Kansliataa ei suojeluun mikään päällikkö Lauri Tarasti, velvoita. Suomen . Lääneihin perustetaan ympäristönsuojeluosastot nykyisten toimistojen tilalle. Jätehuollossa on käynyt ilmi, ettei tekninen puoli p:,-sty toteuttamaan jätehuoltolain ympäristönsuojelullista henkeä. Espoon ympärismissä laki viipyy. Kaikista viime kädessä päättävä muista asioista on kuntien elin, ei ympäristönsuojelukeskusjärjestöjen kanssa lautakunta. Näiden uudistusten jälkeen meillä on kolmiportainen ympäristöhallinto satoine ympäristönsuojelun virkamiehineen ja tuhansine luottamushenkilöineen. jokaiseen yli 3000 asukkaan Kaavoituksella kunta voi kuntaan on perustettava Jarauhoittaa omia maitaan. Kun tulee valtaa, täytyy saada voimavaroja · asioiden hoitamiseen. voi tehdä ·afkuperäisluon· . Laki voimaan ensi vuoden alusta Kunnallisen ympäristönsuoLaki kunnallisesta ympärisjelun yhteydessä puhutaan töhallinnosta on ollut pitharvemmin alkuperäisluonkään ympäristöministeriösnon suojelusta, koska kunsä valmisteltavana. Ympäristösuojelulautakunnat tulevat saamaan lisää tehtäviä sitä mukaa kun havaitaan, että se on tarpeellista ja oikein. lä näkymillä hallitukseen Kunta on luontevin helmikuussa, maaliskuussa yksikkö hoitamaan luoneduskuntaan ja voimaantunonsuojelualueita, jos ne Jossa tähdätään vuoden ovat sen omalla tai yksityi1986 alkuun. maan. Ympäristönsuojelutyökin vaatii tekijänsä. Valtionapujen myötä tulee kunnallinen ympäristönsuojelu saamaan näitä voimavaroja. · menoja aiheuttavia lakiesiRitva Veijonen, mitä kunta . Näiden lisäksi yli tuhat ihmistä työllistävä keskusvirasto, vesija ympäristöhallitus piiriorganisaatioineen on valjastettu toimintaan hyvän ympäristön puolesta. Kun vapaaehtoisesta luonnonsuojelijasta tulee ympäristönsuojelun virkamies, alkavat ajatukset kalkkeutua ja urautua. Niin hassua kuin onkin, ei lautakuntaa kunnassa paljoa kuunnella, jos se ei ole lakisääteinen, vaikka se esittäisi aivan samat asiat kuin lakisääteinen lautakunta. suojelualueen rajat, ei käytLakiesitys menee näiltöä eikä hoitoa. D Metsänhoitaja Jorma Jantunen toimii projektisihteerinä Espoon ympäristönsuojelutoimistossa. Aloitteellisuutta luonnon suojelussa valvonta ja seuranta ovat myös luontevia töitä kunnalliselle ympäristönsuojelulle. sen maalla. 39. Jo on aikakin. tään sitä vastaan. Paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen aktiivinen toiminta takaa sen, että kunnan virallinen ympäristönsuojelu pysyy virkeänä ja oikeilla raiteilla. ,.:·· käytiin koko syksy. viranomaisena. taan. Toisilla on oltava vankka luonnontalouden asiantuntemus, ja toisten on hallittava ympäristönsuojelun tekniikka. ..tyksiä. Lain voiluonnonolonsa ja suojelun maantulosäädösluonnokarvoiset kohteet alueellaan. ta harrastuneisuutta'' täTämä tuntuu kohtuuttamän lain säätämiseen ja malle maanomistajaa kohmyhäili tyytyväisenä. kun tulee uusia, kunnille rahaston suojelusihteerinä . Lisää valtaa ja vankka asiantuntemus Onko ympäristönsuojelulautakunnille tulossa tarpeeksi valtaa ja voimavaroja. Tekniikan merkitys korostuu, jos kunnassa on teollisuutta. YmpäristöMinkäänlaisia pakkoministeriö on ollut kaiken toimia kunta ei voi käyttää aikaa sillä kannalla, että kuin kaavoituksen kautta. Jos kunnan ympäristönsuojelusihteeri ei pysty arvioimaan erilaisten hankSUOMEN LUONTO 2/85 44. seenkin on kirjattu kahden Kunta voi hoitaa yksityisvuoden ylimenoaika jäteten ihmisten puolesta luonhuollon ja ilmansuojelutehnonmuistomerkkien ja tävien siirtämiseksi ympäluonnonsuojelualueiden peristönsuojelulautakunnille. KunLääninhallitus voi nalliset keskusjärjestöt eiluonnonsuojelulain nojalla vät haluaisi lakisääteisiä rauhoittaa alueita vain, jos ympäristönsuojelulautajoku tekee asiasta aloitteen. Kunta on myös luonTäysiä valtionapuja ei tevin yksikkö selvittämään heti alussa saada. keiden vaikutuksia luontoon, ei sitä pysty kunnassa kukaan muukaan tekemään. tönsuojelutoimistossa alkuViime kesänä tehtiin peräisluonnon suojelusta valtion ja kuntien keskusvastaa tutkimussihteeri Ritjärjestöjen välillä järjeste:; va Veijonen, joka työskenlyasiakirja. Millaisia virkamiehiä kunnallisen ympäristönsuojelun hoitamiseen tarvitaan. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa tarvitaan tällä hetkellä kahdenlaisia työntekijöitä. Samanaikaisesti vuoden 1986 alussa ympäristöministeriö aloittaa vesihallinnon järjestelyt. Jos yksityinen Eräässä aikaisemmassa maanomistaja rauhoittaa yhteydessä Tarasti totesi maitaan, kuuluu hoitoveleduskunnalla olevan "suurvoite periaatteessa hänelle. Tässä yhteydessä ei muuteta ympäristölakeja, vaan tehdään se välttämätön, mikä kunnallisen ympäristöhallinnon järjestämiseksi tarvitaan. kisääteinen ympäristönsuoTällöin kunnanvaltuusto on jelulautakunta. vsk. Kun koneisto on saatu luoduksi, voidaan sitä ryhtyä käyttämään. kuntia, vaan haluaisivat vaSe voi myös saattaa yksityipaammat kädet ympärissiä kansalaisia sellaisiin aatönsuojelun hallinnon järtoksiin, · että he panevat jestämiseen. Ensimmäisenä osastona aloittaa Uusimaa, joka saa ympäristönsuojeluosastonsa kevään kuluessa. Kunta voi ko kuntainliitto toimia myös ostaa maata suojelukunnan ympäristönsuojelualueiksi. Vesiasioissa kunnille pitäisi siirtää päätösvaltaa pienissä kysymyksissä. rustamiseen liittyvän papeJos kunnat pystyvät toimirisodan. ympäristön pilaamista, vaan työskentelee hyvän ympäristön puolesta. Jos maanomistaja Kuinka uskotte ympärissallii, voisi kunta hoitaa nätönsuojelun käynnistyvän mä alueet, koska niillä on kunnissa lain tultua voiyleistä mielenkiintoa. Viime vaiheesrauhoitushankkeen vireille sa on keskusteltu siitä, voiomille mailleen. Näitä neuvotteluja non suojelemiseksi
Kongressin kirjasto on oikein hyvä, itse asiassa maailman täydellisin ja muutenkin paras. Hänet tunnetaan kolmen kirjan tekijänä; viimeisin "Building a Sustainable Society'' kääntynee suomeksi tähän tapaan: Kohti elinkelpoista yhteiskuntaa. Pienehköstä toimistosta löytyi joukko nuoria ihmisiä ja yksi vähän varttuneempi, Lester R. Maailman kaaoksen seulontaa Wolrdwatch-instituutti ei ole tutkimuslaitos snna mielessä, että se tekisi perustutkimusta tai ylimalkaan mitään tutkimusta, jossa tarvittaisiin laboratorioita, koealueita ja muuta sellaista. Keräämme tietoja ja annamme niitä halukkaiden käyttöön. Jos emme ymmärrä kieltä, annamme jonkun kääntää sen meille. CIA:lta saamme englanninkielellä lähes kaiken tärkeimmän, mitä Neuvostoliitossa julkaistaan. Brown, Worldwatch-instituutin johtaja ja yksi sen kolmesta perustajajäsenestä. Ja eniten sitä kiinnostavat paikalliset tapahtumat, kuten kansalliset ja kylätason yritykset, esimerkiksi kolmannen SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Lähdimme jäljittämään maailmankatselijoita Washington DC:stä, Yhdysvaltain pääkaupungista. Mutta mitä on sanojen takana, kuka oikein on tämä "Maailmankatselija". Tilaamme tänne lehtiä, niitä tulee ainakin kaksisataa, maailman kaikilta kulmilta, luonnontieteistä, maataloudesta, ympäristöasioista, talouselämästä, antropologiasta... Ja jos haluamme lisätietoja, kirjoitamme tutkijoille, viranomaisille, kansalaisjärjestöille, liikeyrityksille. Ja tuolloin olivat valtamerten kalansaaliit huipussaan 40 siitä pitäen ne ovat laskeneet. Edellinen on koonnut kirjan Yhdysvaltain paikallisista ympäristöratkaisuista, jälkimmäinen ydinenergiasta ja uudistuvista energiavaroista. Saamme valtavat määrät tietoa. Asian teki jälleen ajankohtaiseksi instituutin julkaisema vuosikirja, State of the World, 1984, Maailman tila vuonna 1984. Kehitysmaita oli kohdannut ennennäkemätön polttopuun pula. Maailma oli astunut uudenlaisten kriisien aikaan. Minkä lajin maailmanparantajia on tämä ihmistusina, joka uskoo voivansa luotsata kansakuntien vaiheita. Ne alkoivat muuttaa totunnaisia taloudellisia suhteita nopeasti ja väkivaltaisesti. Toimiston valokopiokonetta käyttelevä hento nainen osoittautuu Kathleen Newlandiksi, Suomessakin hyvin tunnetun "The Sisterhood of Man" -kirjan tekijäksi. Sen syynä oli Neuvostoliiton katovuosi. Tiedämme, mitä tapahtuu ja mitä tutkitaan Kiinassa, Japanissa, Euroopan maissa, Latinalaisessa Amerikassa. Me olemme pieni kahdentoista hengen tutkimuslaitos. Joskus joku meistä matkustaa paikan päälle, mutta tärkein keino on sittenkin monenlaisten lähteiden penkominen sillä tavalla saamme selville asiakokonaisuuksia, jotka muuten hukkuvat yksityiskohtien taakse. Yhden paperikasan takaa nousee Bruces Stokes, toisen takaa Denis Hayes. vsk. Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen Maailmankatselijoiden jalanjäljillä Worldwatch on tuttu sana ainakin ympäristöasioita seuraaville ilmestyyhän sen lyhyitä raportteja silloin tällöin Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla. Me emme itse päätä, me vain keräämme tietoja ja levitämme niitä. Käytössämme ovat Yhdysvaltain hallituksen arkistot, Maailmanpankin paperit, YK:n, järjestöjen ja viranomaisten tietolähteet ja tilastot. Worldwatch-järjestön päämaja on Washington DC:ssä, Massachussets-avenuen seitsemännessä kerroksessa. Me koetamme palvella päätöksentekijöitä, toimia tiedustelijoina, jotka auttavat muita näkemään, mitä on odotettavissa. Tietenkään emme saa aina kaikkea haluamaamme. Arvelimme, että maailma tarvitsisi Worldwatchin kaltaista toimintaa. Vuonna 1975 oli kulunut myös kaksi vuotta siitä, kun vehnän maailmanmarkkinahinta kaksinkertaistui. Syitä oli muitakin, muistelee Brown. Tämä kaupunki on oikein hyvä katselupaikka. Tulevaisuuden tiedustelija Oliko sattuma, että Worldwatch perustettiin 1975 kun maailma oli pari vuotta aikaisemmin kohdannut ensimmäisen öljykriisinsä. Paikka löytyi uuden kivitalon seitsemännestä kerroksesta Massachussets-Avenuen varrelta. Se penkoo lähinnä kirjallisia lähteitä. Katselemme maailmaa ja koetamme tähyillä sen tulevaisuuteen. Oli ja ei. C: ., C: ·e :, "' > :,. Kirjoittajat tapasivat Worldwatch-instituutin edustajat parisen vuotta sitten. Pääkaupunki tietojen risteysasema Mitkä ovat heidän tietolähteensä, millaisin silmin he katselevat maailmaa
Ainakin kaksi Worldwatch-ihmistä teki PohjoisKarjala-projektista kysymyksiä, jotka olivat asiantuntevampia kuin antamamme vastaukset. Ja meihin todella luotetaan. Se saattaa kyllä ilmetä muulla tavoin, esimerkiksi lapsikuolleisuuden nousuna, kun äidit joutuvat käyttämään liian suuren osan ajastaan risujen kokoamiseen. Pystymme aina perustelemaan. Ottakaamme esimerkiksi polttopuun loppuminen. Yli kymmenen vuotta sitten pidettiin Tukholmassa suuri kansainvälinen ympäristökonferenssi. D 41 C "' C '§ :, Vl >. maailman kylien yritykset kasvattaa omat polttopuunsa. Uskoisin, että kehitystyöntekijät huomasivat joBruces Stokes, yksi järjestön tusinasta tutkijasta. yleiseltä kannalta, emme esimerkiksi insinöörien tai talousmiesten näkökulmasta. Tuntuu siltä kuin instituutin ihmiset olisiv'.1t kadottaneet luottamuksen suuriin hallinnollisiin yksikköihin ja ylhäältä tapahtuvaan ohjailuun. Se keskittyi saastumiskysymyksiin, koska näkökulma oli teollisuusmaiden. C "' C '§ :, Vl > :, Järjestön presidentti Lester R. Ja juuri meidän näkökulmamme antaa päättäjille tarpeellista tietoa, koska heidän näkökulmansa on sama. Toinen syy voi olla se, että katselemme asioita ns . Mutta molempien heikkoutena on kapea näkökulma eivätkä ne välitä siitä, mitä sen ulkopuolella tapahtuu. Joskus täällä tehdään töitä läpi vuorokauden ja nukutaan välillä lattialla. Sitä paitsi jokainen työskentelisi niin suppean erikoiskysymyksen kanssa, että kokonaisnäkemys jäisi saavuttamatta. Ympäristöliikkeitä tässä maassa oli ennestäänkin jo leegio. Oli perinteisiä luonnonsuojelujärjestöjä, kuten Audubon Society, Sierra Club ja National Wildlife Federation, jotka laskevat jäsenmääränsä sadoissa tuhansissa, jopa miljoonissa. Worldwatchin teemoissa korostuvat kehitysmaiden ongelmat ravinto, luonnon uudistumiskykyä ja tuotantokoneistoa uhkaavat vaarat, terveys, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys. Teemme työtä niin paljon kuin jaksamme, emme enempää. Nyt jokaisen työhuone on isomman keskushuoneen yhteydessä. Sitä ei yleensä hankita rahalla, joten sen puute ei johda hinnannousuihin tai ainakaan me emme niistä tiedä. Haluamme pitää joukon pienenä, niin että kaikki tuntevat toisensa. takin tällaista maailman eri kulmilla, Afganistanissa, Intiassa, Boliviassa, Meksikossa jne. Jos olisimme aloittaneet kymmenen vuotta aikaisemmin, kukaan ei ehkä olisi työstämme kiinnostunut. Ne ovat pienehköjä, poliittisesti aktiivisia painostusryhmiä. Niitä on kuulemma vaikea saada, paljon vaikeampaa kuin Ruotsista, jonka mainio Ambio-lehti oli paikallaan kirjaston lehtirivistöissä. vsk . Me koetamme ottaa huomioon koko maailman ja kiinnittää huomiota monenlaisiin seikkoihin ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja niin edelleen. Tutkimusprojektit saamme valita vapaasti, mutta koetamme valita aiheet, jotka tuntuvat tärkeiltä. Eikö kaiken tämän tietomaaran hallitsemiseen ja käsittelyyn tarvita paljon enemmän työvoimaa. Vihkosia ja kirjoja teemme siihen tahtiin kuin pystymme, niillä ei ole säännöllistä aikataulua kuten pienillä lehtiartikkeleilla. Sama näkökulma hallitsee instituutin kirjoja; niissäkin seulotaan maailman kaaoksesta esiin lupaavat kehityslinjat, yksilön ja pikkuyhteisön omat vaikutuskanavat. Eräs syy on ehkä se, että hyvin harvat muut ympäristöliikkeet tarkastelevat kysymyksiä maailmanlaajuisesti ja juuri sellaiseen on tarvetta. Kun sovimme käynnistä puhelimitse, tiukkasi ääni melkein ensimmäiseksi lisätietoja Suomen ympäristöasioista. Brown. Kukaan ei koonnut havaintoja ja sanonut: "Katsokaa, tässä meillä on kolmannen maailman energiakriisi, joka koskettaa puolta ihmiskuntaa!" Samantapainen on tilanne eroosiokysymyksissä ja monissa muissa. Ensinnäkään risu ei liiku maailmanmarkkinoilla eivätkä siis talouselämän totunnaiset ilmiöt heijasta sen puuttumista. Worldwatch-ihmisten tiedonhalu on ilmeisen aitoa. Miksi nämä olivat piilossa niin kauan. Juuri siksi meistä alkoi tuntua, että Worldwatchin ·kaltaista laitosta tarvitaan ja niin perustimme sen. Pidämme kiinni siitä, että julkaisuihin voidaan luottaa. Worldwatch syntyi oikeaan aikaan, aika oli kypsä. Maailmanlaajuinen näkökulma Emme itsekään oikein ymmärrä, miksi meitä niin yleisesti uskotaan, mutta niin asia on ollut alusta alkaen. Sitten meillä on yhden asian ympäristöliikkeitä, joita perustettiin varsinkin 1970-luvulla, Earth Dayn ja Tukholman ympäristökonferenssin jälkeen. mutta he luulivat ilmiöitä erillisiksi. harvenisivat. Suomalaisen maaperän kivennäiset ja ravinnon erikoispiirteet olivat heille tuttuja. Jos meitä olisi enemmän, tarvittaisiin pitkät käytävät ja silloin kontaktit SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Hallitukset ja viranomaiset voivat olla meille nyreissään epämiellyttävien asioiden sanomisesta, mutta aniharvoin väitteitämme sanotaan vääriksi
Mutta valoa väläytellään taholla jos toisellakin: Väestönkasvu pysähtyy yhä useammassa maassa, ilman öljyäkin osataan elää, ydinvoiman nouseva hinta tekee sen, missä ydinvoimaa vastustavat mielenosoittajat ovat epäonnistuneet. Niistä ensim42 mäisiä oli perustajajäsen Erik P. E. "State of the World 1984" on maailman tilaa luotaava vuosikirja. SUOMEN LUONTO 2/85 44. Näitä vihkosia on tähän mennessä ilmestynyt 54 aiheesta. Niitä myydään hintaan, joka tarkoitettiin omakustannushinnaksi. myöten kuin yhteenveto instituutin yhteenvedoista. Maailman suurimmat päivälehdet Suomessa Helsingin Sanomat julkaisevat jotakuinkin säännöllisesti pikkuraportteja yli sadassa maassa. Saman tekijän toinen julkaisu havaihdutti maailman huomaamaan, että myös kolmannella maailmalla on energiakriisinsä kolmasosa maapallon väestöstä on jo nyt vailla polttopuuta, tärkeintä ja usein ainoata energianlähdettään. Mutta ne ovat erottamattomasti kytkeytyneet muihin kysymyksiin, kuten pelto maan syöpymiseen, metsien tilaan (happosateita unohtamatta), raaka-aineen kierrätykseen jne. Suunnitelmien mukaan vastaava kirja tulee ilmestymään joka vuosi. "Maailman tila 1984" tarkastelee erityisesti kolmea muuttujaa: väestönkehitystä, ravintoa ja energiaa. On helppo arvata, että raportti on enimmältään synkkää luettavaa. Vihkosista monet ovat levinneet yli sadantuhannen painoksina eri kielille. Kirjoja on käännetty 24 kielelle. Viimeisin suuri ponnistus on maailWorldwatch-instituutin julkaisuja on kolmen kokoisia. Koko Inaailman tila Worldwatch-instituutti julkaisee tietoa moneen tarpeeseen. Maailman Luonnonsuojelun Strategia kuivakka asiakirja, jonka takana ovat IUCN, WWF ja UNEP on esimerkkejään man tilaa luotaava vuosikirja, State of the World, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1984. On helppo huomata, että instituutin julkaisuja luetaan. Niitä on ilmestynyt kymmenen. Painotuotteet ovat halpoja, yleensä uusiopaperille painettuja. ,Muutaman painoarkin mittaisia vihkosia, jotka syventyvät esimerkiksi tuulivoimaan, raaka-aineen kierrätykseen tai naisten koulutustason ja väestönkasvun suhteisiin. Teuvo Suominen ·Society ' WE HAVENOT INHERITTO lHEEARrH FRO\,\~ FATHERS, 'MARE llORROMr-c ITFRO\,\~ CHILOREN: Lester RBrown ::, "' ..J "' E c5 -. Pekka Kuusen "Tämä ihmisen maailma" on parhaimmillaan ravintoasioissa ja ne ovat peräisin pääasiassa Lester Brownin, instituutin perustajajäsenen ja nykyisen presidentin julkaisuista. Mutta kysyntä yllätti ja nyt instituutti saa melkein puolet käyttövaroistaan julkaisutuloilla. Niissä kerrotaan, onko ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä saatu hallintaan, mitä on voitettu ja mitä menetetty. Hankkeen käynnistäjät ällistyivät itsekin. Vuosikirja Viime vuonna "Maailmankatselijat" sitähän instituutin nimi tarkoittaa aloittivat neljännen julkaisutyypin. Loput tulevat aatteellisilta säätiöiltä. Uudistuvia energiavaroja valjastetaan, raaka-ainetta otetaan talteen yhä tarkemmin, kansantaloustieteessä alkaa olla oireita siitä, että rahan ohella nähtäisiin myös luonnonvarat. Parin konekirjoitusIiuskan mittaisia pikaraportteja lehdistölle. vsk.. Eckholmin "Losing ground" josta heti tuli eroosio-ongelmien klassikko. Ja sitten ovat kirjat, jotka paneutuvat vielä syvemmälle maailman ongelma-aiheisiin
Vuonna 1983 sitä oli enää 15 aaria eroosio ja väestönkasvu voittivat kirkkaasti uuden peltomaan raivaamisyritykset. Varsinkin Afrikan ja latinalaisen Amerikan maissa köyhyyden kierre kiihtyy. Poiinintoja State of the World-vuosikirjasta Jäteraaka-aineen kierrätys on lupaavimpia keinoja työllisyyden lisäämiseen. Kaliforniasta on tullut tuulienergian johtava maa. Yhä useammin siinä epäonnistutaan ja maa muuttuu muutaman viljelyvuoden jälkeen täysin tuottamattomaksi. Hälyttävin on tilanne Afrikassa, jossa asukasta kohden tuotettu ruoka on vähentynyt 11 %. Asiaa on korjattu apulannalla; sen määrä asukasta kohden viisinkertaistui viidestä kilosta 25 kiloon. O Ruotsiin asennetaan 10 000 juomatölkin palautusautomaattia; ne antavat rahaa. Ruokamullasta on tullut kulutustavaraa. Halpa energia oli siihen asti mahdollistanut tehostuvan viljelyn. Islannissa, Filippiineillä, Uudessa Seelannissa, Italiassa ja Japanissa. Lämmitysöljyä korvattiin maakaasulla, haloilla, eristyksillä, säädöillä ja muilla meillekin tutuilla keinoilla. QFilippiineille rakennettiin 50 miljoonan dollarin sairaala sydänleikkauksia varten. Sitä ennen hän vaurastui melkein kahden vuosikymmenen ajan. Lehtitiedot kertovat, millaisin ponnistuksin ja uhrauksin Kiina nyt kulkee valitsemaansa yhden lapsen tietä. Vuonna 1950 oli maapallon jokaisella asukkaalla käytössään keskimäärin 24 aaria viljapeltoa. Laskelmissa on oletettu, että nopeimmin kasvavat maat edelleen jatkaisivat kasvuaan, vaikka jo nyt on nähtävissä että juuri niihin iskee rajuimmin nälkä. Vain rikkaat voivat syödä. Nyt se on alentunut 1,7:ään. vsk. Tärkeäksi säästökeinoksi on muodostunut jäteraaka-aineen kierrätys . Viime vuonna sen tuhansien tuulimoottoreiden yhteisteho oli 300 megawattia, siis pienehkön ydinvoimalan verran. Pakistanissa aiotaan tämän vuoden mittaan sähköistää 14 kylää aurinkosähköllä. Tilannetta mutkistavat muut rinnakkaiset ilmiöt. Kun on pakko turvautua muuhun, ei enää voida keinotella öljyllä. Aika näyttäköön, meneeko vuosiraporttiin painettu viesti tätä tietä perille. F:--men toista maailmansotaa maailma asevarusteli itseään yhdellä prosentilla kansantuotteesta; nyt osuus on kuusi prosenttia. Kiinassa, Intiassa ja Neuvostoliitossa. Väkiluku kasvaa estoitta, ruoka loppuu ja moni muukin tarvike. Väkiluku Viiden viimeksikuluneen vuoden aikana maapallon väestö ja maailmantalous ovat kumpikin kasvaneet tasatahtia eli 1, 7 % vuodessa. Keskivertokansalainen ei tänä aikana ole vaurastunut eikä köyhtynyt. Vielä tuhoisampana se jatkuu mm . Säästö syntyi paaasiassa hyötysuhdetta parantamalla, mutta myös siirtymällä muihin energianlähteisiin. Maanosista vain PohjoisAmerikka tuottaa nyt ruokaa enemmän kuin kuluttaa. Yhdysvaltain lisäksi se on taloudellisissa vaikeuksissa mm. Ne, joilla olisi varaa siellä annettavaan hoitoon, lentävät mieluummin Yhdysvaltoihin, koska eivät luota oman maansa kirurgeihin. Kaikkiaan rahankäyttö aseisiin on kasvanut 20-kertaiseksi. Näiden tietojen valossa Worldwatch-instituutti asettaa kyseenalaisiksi myös YK:n ja Maailmanpankin laskelmat siitä, että koko maapallon väkiluku vakiintuisi aikanaan jonnekin kymmenen miljardin tienoille. Ja kaiken aikaa jatkuu viljavuutta tuhoava eroosio myös Yhdysvalloissa. Kunkin maan on tyydytettävä energiantarpeensa omilla luonnonvaroilla ja ilmeisesti yhä useammin juuri uudistuvilla energianlähteillä. Keskivertoluku peittää alleen todellisuuden. Tällaisia maita on nyt maailmassa 34 kaikki kehitysmaita. Väestönkasvu oli maailmassa kiihkeimmillään eli 1,9 % vuoden 1970 vaiheilla. Suomi johtaa Maailmanpankin tilastoja maailman tasa-arvoisimpana maana. Sähköä tuottavista aurinkokennoista on tullut jo varteenotettava voimanlähde siellä, minne verkkovirta ei yllä. Energia Vuonna 1979 maailma poltti 23,8 miljardia tynnyriä öljyä. Lähes yhtä määrätietoista tietä kulkee Indonesia, jolla myös on hyvin lyhyt matka tulevaisuudessa uhkaavaan nälkään . Mutta saman asian toinen puoli on se tosiasia, että vuosi 1970 lisäsi maailmaan "vain" 70 miljoonaa nälkäistä suuta, kun taas viime vuosi lisäsi niitä 79 miiSUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Nopean väestönkasvun maissa tilanne on tietysti vaikein. Rakenteilla on jo toista tuhatta megawattia lisää ja mahdollisuuksia on monin verroin suurempaan tuotantoori. Se oli kaikkien aikojen ennätys. Öljyn hinnannousu on iskenut autoihin. Apulanta tehdään energialla. Vuosikirja toistaa aikaisemmin ilmestyneen raportin ennustetta: ydinvoiman aika voi piankin olla ohi. Nollakasvun maita on maailmassa kaksitoista, kaikki Euroopassa: Englanti, molemmat Saksat, Sveitsi, Itävalta, Belgia, Luxemburg, Unkari, Italia, Ruotsi, Norja ja Tanska, yhteensä 245,5 miljoonaa ihmistä eli 5 OJo maapallon väestöstä. Polttopuu on nyt Yhdysvalloissakin tärkeämpi energianlähde kuin ydinvoima. Ranskassa, Japanissa ja Neuvostoliitossa. Etenkin alumiinin, mutta myös teräksen, paperin ja lasin uudelleenkäyttö säästää energiaa. Kiinan tie oli olennaisesti toinen; sen johtajat laskeskelivat, että kaksikin lasta joka perheeseen toisi tulevaisuudelle ylivoimaisen ongelman. joonaa. Viime vuonna kulutus oli enää 20,5 miljardia tynnyriä. T.S. Maailmassa valmistettiin 1978 noin 32 miljoonaa autoa, mutta viime vuonna "vain" 27 miljoonaa. Maan hinta kohoaa Kalifornian tuulisilla seuduilla. Noin sataviisikymmentä miljoonaa maanosan asukasta on jo nyt nälkäkuoleman vaarassa. Ongelma on jo huomattu, mutta juuri mitään ei ole vielä tehty tilanteen korjaamiseksi. Ydinsähköllekin olisi kysyntää, mutta raportin mukaan sillä menee huonosti. World-.yatch-instituutin vuosikirja näkee öljyn loppumisessa myös mahdollisuuden parempaan tasa-arvoon. Maankuoren lämpöä valjastetaan kasvavalla vauhdilla mm. Syy on kahtaalla: ennätysmäisessä väestönkasvussa ja ennätysmäisessä maaperän tu· houtumisessa. Se kuulostaa lupaavalta. Suomalaisten rikkain viidennes on neljä kertaa rikkaampaa kuin köyhin viidennes. Osa Yhdysvaltain suuresta ravinnontuotannosta perustuu juuri tähän. Maaseutuväestö ei ole minkäänlaisen hoidon piirissä. Ja ero kasvaa. Kolmen prosentin vuotuinen väestönlisäys merkitsee lähes kaksikymmenkertaista väestömäärää sadassa vuodessa. Metsiä ja laitumia yritetään muuttaa pelloiksi. Energian kallistuminen ja kilpailevat maankäyttömuodot lisäävät ravinnon hintaa. Sähköntuotannossa siirryttiin öljystä kivihiileen. Jokseenkin koko muu maailma syö enemmän kuin tuottaa. Ei ole sattuma, että ratkaiseva vuosiluku on sama kuin maailmaa koetelleen ensimmäisen öljykriisin vuosi. Ruoka Vuosi 1973 oli käännekohta: Silloin asettui nälkä johtamaan kilpajuoksua, joka maailmassa jatkuu väestönkasvun ja ravinnontuotannon välillä. Raportin mukaan myös Bangladeshin, Intian, Egyptin, Nigerian ja Meksikon olisi tehtävä samat laskelmat ja pian. Se ei yksinkertaisesti pärjää hintakilpailussa. 43. Moottorien hyötysuhde on parantunut, autojen koko pienentynyt. Etelä-Korean JO vuotta sitten käynnistetty metsityskampanja on jo nyt tuottanut energiaa ja työtä, lisännyt maan vesivaroja ja estänyt eroosiota. Pakkotoimia ei ole tarvittu. Länsi-Eurooppa elää omillaan, tosin runsaasti energiaa kuluttaen. Siitä on tullut maapallon vilja-aitta ja rehusäkki, kertoo Worldwatchin raportti. Korkean elintason maissa väestönkasvu tasaantuu ikäänkuin itsestään
Iijoki-, Ounasjokija Vuotos-liikkeillä, joilla kaikilla on ollut jonkinlaisia unelmia ja ideoita toisenlaisesta, luonnonmukaisesta kehityksestä oman kotijokensa varrella karun voimalarakentamisen sijasta; koijärveläisillä, jotka osoittivat miten välttämätöntä suora toiminta on demokratian toteutumiselle; hattuvaaralaisilla ja jaamankangaslaisilla, jotka mieluummin vesuroivat ja poimivat marjoja kuin alistuvat myrkytyksiin; luonnonsuojeluyhdistyksillä, SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Ihalaisen vastalääke metsälautakunnan mahdille on metsänhoitoyhdistysten aseman vahvistaminen metsänomistajien riippumattomina yhteiseliminä. Vaihtoehtoisen elämäntavan harjoittajia pidetään joskus outoina ellei peräti uskonlahkolaisina, jotka salapiireissään toteuttavat askeettisia normejaan. Kaikesså vaatimattomuudessaan ja pienuudessaan se asettaa kyseenalaiseksi nykyisen yhteiskunnan taloudellisen ytimen: jatkuvan kasvun, ja hallinnollisen perustan: ihmisiä hallitaan, he eivät hallitse itse itseään. Komiteamietinnöt ovat asia erikseen. Tämä riittänee riisumaan julkisen sanan vaihtoehtoilijalle pukeman ennakkoluulojen naamarin. Vaikka kirjassa puhutaan yleistäen "metsäherroista", Ihalainen pohjaa paljolti omiin kokemuksiinsa Kestilän metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana. He elävät osana tätä yhteiskuntaa; sen kovien lakien paineessa, mutta samalla luovat uusia elämisen malleja. Esimerkkejä ihmisten yhteistoiminnasta, jolla pyritään luonnonmukaiseen, omaehtoiseen, solidaariseen ja yhteisölliseen elämiseen, on Suomessakin satoja, ellei tuhansia. Vihreitä saarekkeita kehittyy mustaan maailmaan, vähitellen ja vaikeasti, mutta ei pakottamalla vaan ihmisten omista tarpeista. On vain niin, että osa tavallisia, maailman ja omista ongelmistaan huolehtuneita ihmisiä on ryhtynyt sanoista tekoihin ratkaisuja etsiessään. Valitettavasti Välimäki on kirjastaan karsinut juuri järjestöjä ja liikkeitä yhteisöjen kustannuksella (rajanveto on tietysti vaikeaa). Jo tuolloin Ihalainen kirjoitteli lehtiartikkeleita ohi tapiolaisen valtavirren, esiintyi työnantajaansa vastaan metsäoikeudenkäynnissä ja myötävaikutti Kestilän metsänhoitoyhdistyksen marraskuussa 1981 tekemään päätökseen, jossa raskaat maanmuokkausmenetelmät pyyhittiin pois seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta. Tapio reagoi sanomalla irti yhteistyösopimuksen metsähoitoyhdistyksen kanssa, ja tilanne laukesi vasta Ihalaisen erottua. Kieli on hyvää suomea, mikä ehkä osin johtuu siitä, että ollaan tekemisissä "multaisten asioiden", elävän elämän kanssa. Kari Hallantie Paul lanilkl VAIHfflEIHOINEN EIÄt'OOAPA liokanuk.WI ja Unelmia Vaihtoehtoliikkeitä ryhmäkuvassa Pauli Välimäki: Vaihtoehtoinc.:n elämäntapa. vajaatuottoisia alueita uudistettaviksi muiden hakkuiden yhteydessä. Välimäki kuvaa miten hän on matkustellut eri ihmisten, yhteisöjen ja kokeilujen luona, mitä hän on nähnyt ja kokenut. Kirjan luonne ei kuitenkaan vähennä sen arvoa yhtenä puheenvuorona metsälakien uudistamisesta käytävässä kes44 KIRJOJA kustelussa pikemminkin päinvastoin. Kirjapaja 1984. Matkalla opitun lisäksi hän on perehtynyt laajalti useaan alaa koskevaan lähdeaineistoon, joten haastattelut ja omat pohdiskelut limittyvät suureen tietomäärään aina maatalouden energiaomavaraisuudesta jäteraaka-aineiden kierrätysasteeseen, ihmisen eri teorioiden mukaisista kehityskausista maailman nälkäisten tilanteeseen. Tästä syystä kirja suuntautuu turhan voimakkaasti yksityisiä metsäammattimiehiä vastaan, sen sijaan että se kannustaisi Ihalaisen ammattiveljiä seuraamaan esimerkkiä ja pohtimaan organisaatioidensa tavoitteita ja toimintatapoja. vsk .. Tuo Ihalaisen käyttämä "metsäherra" nimike jää varsin epämääräiseksi. Se että metsämiesten julkiset esiintymiset ja kirjoittelut usein saavat kiistelyn luonteen, kertonee siitä, ettei alan organisaatioiden ja järjestöjen sisällä käydä avointa keskustelua. Ilmentymä tulehtuneesta tilanteesta on myös Aarre Ihalaisen kirja "Metsäherra korpien kuningas" . 226 s. Välimäellä on taito saada ihmiset, oman elämäntapansa asiantuntijat, puhumaan avoimesti tärkeistä asioista ja saada keskustelutilanne elämään vielä paperillakin. Välimäki itse arvioi, kirjansa tiedotustilaisuudessa, että 50 000 ihmistä elää tai toimii näissä yhteisöissä, paljon useammat ovat satunnaisesti niihin yhteydessä ja vielä useammat ovat kiinnostuneita. Huutia metsäherroille Aarre Ihalainen: Metsäherra korpien kuningas WSOY 1984 Rakentava mielipiteiden vaihto metsätalouden ongelmista taitaa olla aika harvinaista. Tai heitä pelätään ekofasisteina, jotka vallan saatuaan pakottaisivat samaan kärsimykseen koko muun hyvinvointiyhteiskunnan. Ihalaisen keskeinen kritiikinaihe Tapiola vastaan on ns. Ihalainen röykyttää entistä työnantajaansa, tapiolaista organisaatiota, todella reippaasti 150 sivun verran. Mistä hänet löytää ja tunnistaa. Aurauksissa, istutuksissa, ojituksissa, lannoituksissa pyöritetään suuria rahasummia, joten tavoitetehtailu on toki metsäurakoitsijoiden, Kemiran ja Tapion oman taimikaupan etujen mukaista. Satojatuhansia suomalaisia. Vallitsevat ja vaihtoehtoiset elämäntavat läpäisevät heidän elämänsä hedelmällisenä ristiriitana. Mutta kuka on nähnyt vaihtoehtoisen eläjän. Kyläsaari-liikkeen vaihtoehtoiset jätehuoltosuunnitelmat ja Suomussalmen ekosuunnitelmat mainitaankin. Tällaisia mielikuvia elättelevät jopa eräät valtalehdistämme. Välimäki pitää vaihtoehtoliikettä nykyajan elävimpänä ja systeemille vaarallisimpana poliittisena liikkeenä. Tavoitetehtailussa laadulliset tavoitteet unohtuvat, ja hyvän metsähoidon mittariksi nousevat eri työlajien määrälliset saavutukset. Tavoitteiden tehtailu helpottuu, jos Tapio saa uuden metsälain myötä valtuudet määrätä ns. Monet Välimäen kuvaamista kokeiluista ovat ainakin nimeltä tuttuja vähänkään asioita seuranneelle: kasvisravintolat, ruokapiirit, biologiset tilat; paperiliike, kirpputorit, Emmaus-yhteisöt; Arkadian nuorisoklinikka, Pihlajamäen Arkki, Lapin käsityöläistila; Suomussalmen ekokunta ja Mikkelin ekolääni; Kyläsaariliike, Koivukylän yhteisökokeilu; Omenapuukylä, Kintauksen työyhteisö; Montessori-, Steinerja Freinet-koulut; prosenttiliike, kehitysmaakaupat jne. Kirja on rakennettu aika mukavasti. Jo nyt Tapio valvoo yksityismetsälakia, laatii metsätaloussuunnitelmat, toteuttaa omistajien laskuun tekemiään metsänparannus ja -viljelysuunnitelmia, myöntää verovapauksia jne., ja toimivaltuuksia ollaan edelleen kasvattamassa. Se merkitsisi myös voimavarojen siirtämistä atk-Iiuskojen äärestä metsässä tehtävään työhön. Kokemuksia ja unelmia. Vallan kesittyminen on aina pahasta, varsinkin organisaatiossa, jossa toisinajattelevia kohdellaan kuten Ihalaista. Verrattakoon äskeistä lukua minkä tahansa poliittisen puolueen ei jäsenvaan aktivistimäärään. Ihalaisen kirja on eroamaan painostetun miehen tiukkasanainen ryöppy ja sellaisena altis vastaväitteille ja oikaisuille. Luonnonsuojelun alalla olen vaihtoehtoliikkeinä pitänyt sellaisia ryhmiä, joilla on oma laaja-alainen näkemyksensä siitä, miten asiat voitaisiin järjestää toisinkin, jottei koko ajan ajauduttaisi niihin ongelmiin, joiden kimpussa itse kukin ryhmä, liike ja liitto joutuu päivästä toiseen painiskelemaan. Pauli Välimäki toteaa heti kirjansa aluksi, tavattuaan näitä outoja olioita varmasti satamäärin, että vaihtoehtotyyppejä ei ole, vaihtoehtoilijat eivät ole oma selkeästi rajattava erityisryhmänsä. tavoitetehtailu. Mutta miten paljon annettavaa vaihtoehtoisille kehitysnäkymille olisikaan mm. Toivotaan kuitenkin, ettei Ihalaisen esimerkki jää ainoaksi
Uusi kirja jatkaa aiheiltaan ja tyyliltään edellisen perinnettä. Joka tapauksessa kirja on ensimmamen kokonaisesitys Suomen vaihtoehtoliikkeistä ja sellaisena optimistinen, ajatuksia herättävä ja vapauttava. Haukkojen ympärille nivoutuu muu. Antti Karlin Minun vuoden luontokirjani Eero Murtomäki: Kotometsä Pohjoinen. Suomenkielen tarkastus olisi kannattanut tehdä ja samalla olisi voinut tekstiä tiivistää. Tällaisessa tunnustuksellisessa ja omakohtaisessa kirjassa koen rehelliseksi ja tärkeäksi, että lukija voi luottaa seuraavansa juuri sen ihmisen sisäistä elämää, jonka nimi kirjan kanteen on räntätty. Että lukija tietää kuvien yhteyden toisiinsa ja kuvavalinnan ilmentävän sitä sanomaa, minkä tekijä on halunnut julki tuoda. Monet kuvista olisi aivan hyvin voinut jättää kokonaan teksteittä. Tosin viimeiset vuodet on "paahdettu täysillä", jotta kirja olisi ilmestynyt aikataulun mukaisesti. Suomalaiset pöllöt syövät paaasiassa jyrsijöitä, mutta maailmalla on sellaisiakin pöllöjä, jotka syövät vain kaloja. Keltikankaan kirjaa on sanottu vuoden (1984) eräkirjaksi. Kotometsän kuvat -ja todellisuus -kappaleen lopussa kohoaa mehiläshaukka kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti kertomaan luonnon hävityksestä jälkeen jäävän alakuloa. Ja Kotometsään paistoi aurinko! Juuri tämä seikka jää ensimmäisellä selaamiskerralla kirjasta mieleen. 1984 Kotometsä koostuu seitsemästä muisteluskokonaisuudesta ja kuhunkin liittyvästä värikuvituksesta. Yhden yksittäisen kuvan haluan ottaa esille; sivun 80 ketun hyppy on varmas"ti pisto monelle eläinkuvaajalle, myös itselleni. Kirjan teksti on mukavaa luettavaa ja siinä on yleistajuinen ote. Mutta ovathan Murtomäen kirjojen luontotekstit olJeet tähänkin asti jotain sellaista minkä lähelle luonnon kuvaamisessa ei ole yltänyt meillä kukaan toinen kirjoittaja. Pojan silmille ylväsryhtiset haukat ovat olleet ja ovat portti luonnon saloihin. Tutuksi tulevat myös Paatsjoen villit Rajakosket ja Petsamon rannikko Jäämerellä molemmat alueethan ehtivät kuuulua Suomelle vajaan neljännesvuosisadan. Haikaroita ei Jäämerellä taatusti ole, ellei sitten joskus joku hourahtanut harhailija. Ne ovat saaneet kukin oman lukunsa. Esimerkiksi taulukko Suomen pöllötutkimuksista olisi kertonut asiaa tuntemattomalle yhdellä kertaa paljon. Useimpien kertomusten aiheena ovat 1930-luvun pohjoiset erämaat. Nyt tutkimustyö jää hieman sivuun. Jorma Laurila Kaikki pöllöistä Pekka Helo: Yön linnut. Lisäksi tekijä pohtii aarniometsän olemusta, kyläpetäjien merkitystä ja erämaassa suunnistamisen saloja sekä kertoo Sompion vanhasta eräkulttuurista ja Kittilän vuonna 1936 mainetta niittäneestä ennätyssudesta. Sen jälkeen tuntuu, että voisi itsekin tehdä jotain konkreettista ... KIRJOJA Muuten mam1on kirjan ornitologisissa tiedoissa on yksi kömmähdys: kirjoittaja mainitsee Jäämerellä näkemistään haikarayhdyskunnista. Nimitys ei tee sille oikeutta, sillä eräkirjoissa on harvoin mainittavia kirjallisia ansioita ja niiden aihepiiri on yksitotisen suppea. Se on minulle läheisin kirja viime vuoden runsaasta luontokuvakirjojen sadosta. levinneisyystiedot, ulkonäkö, pesimätiedot, ravinto ja muutto. 240 s. Nyt kirjasta saa hieman sekavan kuvan. Huuhkajan kohdalla olisin toivonut, että pesäkuvaus olisi jätetty tekemättä. Kirja Suomen pöllöistä. Kuvien painotyö on muun kirjan luokkaa eli erinomaista. Nyt kirjan kuvat ovat nuorten aloittelevien kuvaajien mallina ja tästä voi aiheutua todella monen pesän tuhoutuminen. Lisäksi monessa kuvatekstissä selitelJään turhaan jo muutenkin kuvasta selviäviä seikkoja. Kaiken kaikkiaan kirja on yhden miehen tekemänä mahtava suoritus, josta kateellisetkin puhuvat pitkään. Kirja kertoo hyvin huuhkajan vainosta ennen vuoden 1983 rauhoitusta. Kirjan alussa kerrotaan, mitä pöllöt ovat ja missä ne elävät. Huuhkaja kun saattaa hylätä munapesän yhden häirinnän takia. Antti Leinonen 45. Näistä yön linnuista kirja kertoo monella tavalla. 1984 Pekka Helo on yksi Suomen aktiivisimmista pöllötutkijoista ja hän lienee myös maamme ahkerin pöllökuvaaja. Hämeessä tutkijat voivat kohtaa kirjoittaa jonkin pöllöperheen sukupuun, sillä siellä on eräillä tutkimusalueilla rengastettu lähes kaikki yksilöt. Murtomäki on aina vetänyt omaa linjaansa ja tehnyt intiimejä, pienimuotoisia ja tiiviitä kirjoja. Kirjan parasta antia ovat ohjeet pönttöjen teosta Uopa kuvasarja rakentamisesta) ja pönttöjen ripustusohjeista. .. Tietoa pöllöistä on, sillä Suomi on maailman johtavia pöllötutkimusmaita ja rengastuksissa ohitamme muut maat komeasti. Omakustanne. Tekijä muistelee muutamia Kemijoen entisiä mahtikoskia, nyt jo voimalaitosten lannistamia, ja kuljettaa lukijansa vuoden 1936 metsäarvioinnin kymppilinjaa pitkin Lapin ja Petsamon erämaisimpien erämaitten halki. Samassa yhteydessä on huomautettu, että jos aikoo ripustaa pöntön metsään, tulee olla maanomistajan lupa ja asiasta tulee neuvotella myös paikallisen lintuyhdistyksen kanssa, jotta pönttö tulisi mahdollisimman järkevään paikkaan. Loppua kohtia tekijän ote tuntuu herpaantuvan ja kirja muuttuu hajanaisemmaksi, ehkä joitakin kuvia olisi voinut jättää kokonaan poiskin. Kukin laji esitellään kolmella tavalla: ensin Helo kertoo omin sanoin kokemuksiaan kustakin lajista, sitä seuraa kuvitteellinen kertomus pöllöjen elämästä ja niiden elämään liittyvistä tapahtumista. Eikä hän Kotometsässäkään sorru suurenteluun ja mahtailun tielle. jotka aikovat vuonna 1985 kääntää edes yhden asian voitoksi. Kirjaa on ilo lukea. . Suomessa pesii säännöllisesti yhdeksän pöllölajia. Olen ihmetellyt joitakin jäykkiä kuvatekstejä. Näiden lisäksi maassamme on pesinyt epäsäännöllisesti tunturipöllö (viimeksi vuonna 1974) sekä havaittu pari kertaa tornipöllö ja kerran minervanpöllö. SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. Suosittelen tutustumista. Muutenkin ovat jalokatseiset petolinnut varpushaukka, kanahaukka, mehiläishaukka ja huuhkaja pääosissa kirjassa. Aivan kuin niiden kirjoittaja ei olisi sama kuin muussa kirjassa. Myös kuvia olisi voinut karsia. Kotometsä on elävä, lämmin ja tosi kirja. Lopuksi kustakin lajista kerrotaan mm. Kertomukset etenevät keveinä, rikkaina ja hallittuina, täynnä kiinnostavia tapahtumia ja kiehtovia tunnelmia. vsk. Auli Kilpeläinen Muistoja Pohjolasta Valter Keltikangas Koskilta ja erämaista WSOY 1984 Valter Keltikankaan, eläkkeellä olevan metsäprofessorin, edellinen teos Seitsemän tuntia erämaata sai kiittävät arvostelut, eikä syyttä. Koskilta ja erämaista on enemmän kuin eräkirja: kokoelma mestarillisia erämaa-aiheisia esseitä. Kotometsä ei konstaile taitona, vaan tekstit ja kuvat puhuvat samaa intiimiä kieltä. Yön linnut -kirja on syntynyt 15 vuoden aikana pöllötutkimusten ohessa. Petolintujen ylvääseen seuraan on päässyt soiden kurki omalla kokonaisuudellaan. Kysymyksessä lienevät meritai karimetsoyhdyskunnat. Kukaan muu ei ole osannut niin tiiviisti ja lämmöllä kertoa, mitä lapsuuden ja nuoruuden elämykset luonnossa voivat merkitå ja merkitsevät kuin Murtomäki tässä kirjassa. Pöllöjen rengastuksesta olisin toivonut enemmän tietoja . Murtomäki on itse taittanut kirjan ja parasta niin. Ensimmäinen muistelus kertoo Murtomäen poika-ajan iuoniopaikoisia, kolometsästä ja sen katoamisesta. EdelJä sanotusta huolimatta on kirjalla mielestäni myös puutteita
Kehitysmaissa kalastajat ovat usein köyhempiä kuin muu maalaisväestö keskimäärin. Suurin osa heistä asuu kehitysmaissa, joissa nostetaan maihin noin puolet maailman vuotuisesta kalansaaliista, 75 miljoonaa tonnia. Edes fosfaatittomat pesupulverit eivät auta, jos niissä on edelleenkin muita, hitaasti hajoavia kemikaaleja. Heidän pelkonsa saattavat nyt toteutua: maanalaiseen voimalahalliin on rakennettu Suurkäräjien lupaamien kahden turbiinin asemasta kolme! Samantien rakennetaan muutakin ylimääräisen turbiinin tarvitsemaa laitteistoa. Nämä pienkalastajat valittavat, että suuret troolarit tunkeutuvat yhä laajemmin perinteisille kalastusalueille ryöstäen sieltä saaliin ja työpaikat. Norsk Natur 5/ 1984 kolta itselleen muutaman mailin levyistä kalastusvyöhykettä, joka olisi rauhoitettu troolareilta. Fosfaattien korvikeaineena tullaan käyttäämään nitrilotrietikkahappoa (NT A). Myös saksalaiseen vientiolueeseen saa laittaa -ja laitetaan! lisäaineita. Muut EC-maat ovat pitäneet saksalaisten olutsäädöstä keinona suojata kotimaisia panimomarkkinoita ulkomaiselta kilpailulta. Kalastajia 34 kansakunnasta kokoontui kesällä Roomaan yhtä aikaa YK:n kalastuskonferenssin kanssa. myrkyttää itseään oluen lisäaineilla. Saksalaiset taas toteavat painokkaasti, etteivät he halu. Fluorivedyn liiallinen käyttö voisi ilmastotutkijoiden mukaan aiheuttaa maapallolle elintärkeän otsonikerroksen tuhoutumisen. On laskettu, että Sveitsin vesistöjen kuormitus rehevöittävillä aineilla vähenisi silloin 5 000:lla tonnilla vuosittain. die Natur 11/1984 46 KATSAUKSIA UUTISIA Sveitsissä kielletään fosfaatit pesuaineissa Sveitsin sisäasiainministeriössä suunnitellaan parhaillaan fosfaattien kieltämistä kokonaan pesuaineissa vuodesta 1986 alkaen. Muun muassa Rhein-joessa ovat pesuaineiden kernikaalijäämät viime vuosina lisääntyneet hälyttävästi. Länsi-Saksassa pantavassa ja myytävässä oluessa ei saa olla lainkaan lisäaineita, vaan ohrajuoman tekoon saa käyttää vain vettä, maltaita, hiivaa ja humalaa. Voimalan vastustajat epäilivät alun alkaen, että voimala rakennettaisiin vesivarastoihin nähden liian suureksi ja että tämän vuoksi maisemaa tärveleviä vesialtaita säännösteltäisiin ennakoitua rajummin. Parin vuoden kuluttua valmistuu 125-metrinen betonipato, joka kahlitsee joen Sautson, Euroopan ennen mahtavimman kanjonin kohdalla. Earthscan Bulletin Vol. "Olisipa ilmamme yhtä puhdasta kuin oluemme'' Länsi-Saksa ja Euroopan yhteisön muut maat ovat pitkään kiistelleet keskenään oluen lisäaineista. Pienkalastajat vaativat ranniAlta-joen voimalasta luvattua suurempi Pohjois-Norjan komea Alta-joki on luonnonsuojelijoiden ja paikallisten asukkaiden suruksi menetetty. 4 October 1984 SUOMEN LUONTO 2/85 44. Monet kehitysmaat vuokraavat 200 mailin levyistä rannikkovyöhykettään teollisuusmaiden tai muiden kehitysmaiden troolareille. Tällä haavaa ainut keino päästä saksalaisille olutmarkkinoille on luopua lisäaineiden käytöstä. Suuri osa Etelän kalansaaliista menee Pohjoisen karjalle ja lemmikeille. Folkevett 8/ 1984 Pienkalastajat huolissaan Noin 70 miljoonaa ihmistä maailmassa kalastaa tai elää muutoin kalastuksen varassa. Norjassa on saatavilla Akwarein-nimistä, saippuasta tehtyä pesupulveria. Sveitsin aerosoliteollisuus käytti 1982 enää alle puolet vuonna 1977 käyttämästä fluorivetymäärästä, sitä on ruvettu yhä enemmän korvaamaan muilla, saasteettornilla aineilla. PANDA 2/ 1984 Saippuaa ja puhdasta vettä Saksalainen tutkija Johannes Schnorr on ruvennut pesemään isoa pyykkiä ja hyökännyt pesuaineita vastaan. Muissa EC-maissa huurteisen panossa saa käyttää noin 50 eri lisäainetta. Maan liittopresidentti Richard von Weizsäcker totesi valtakunnallisilla panimopa1villä: "Olisipa ilmamme yhtä puhdasta kuin oluemme". Saippua hajoaa vedessä tyystin parissa päivässä, mutta esimerkiksi useiden pesupulverien sisältämät tensidit pysyvät pari viikkoa. Die Natur on Miincbenissä LänsiSaksassa ilmestyvä ympäristönsuojelulebti. E = Fosfaattipitoisuuksien ensimmäiset rajoitukset astuivat Sveitsissä voimaan jo 1977, niitä tiukennettiin 1981 sekä 1983, ja 1986 astuu nyt voimaan ympäristöjärjestöjen jo pitkään vaatima täydellinen kielto. vsk.. Voimalan rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa ja jopa vuoden edellä aikataulusta. Hänen mukaansa ainut keino vesistöjen suojelemiseksi asumisjätevesiltä on pesupulverien tekeminen vanhasta kunnon saippuasta. Olut on tärkeä asia LänsiSaksassa, se on elämän perusasioita. Näin maaraa vuonna 1516 säädetty laki (Reinheitsgebot), joka on tiettävästi maailman vanhin elintarvikesäädös (L-Saksassa, toisin kuin Suomessa, olut luokitellaan elintarvikkeeksi). 7 No. Voimayhtiö väittää, että kolmatta turbiinia tarvitaan vain tulva-aikana kesäkuussa. Samaa ainetta on käytetty menestyksellisesti Kanadassa jo usean vuoden ajan. Yhdysvaltalaiset kissanruokafirmat maksavat kalasta paremman hinnan kuin paikalliset ostajat. Onko Suurkäräjiä taas huijattu. Christian Krötzl Aerosolisaasteita rajoitettu Sveitsissä Sveitsin ympäristöviranomaisten sekä 60 aerosolivalmistajan yhteistyön tuloksena on pystytty vähentämään huomattavasti haitallisen fluorivedyn käyttöä aerosoleissa. Kolmas generaattori ei kuitenkaan pystyisi hyödyntämään tulvahäviöstä kuin murtoosan, ja on epätodennäköistä, että kalliiden laitteiden annettaisiin seisoa toimettomina muut 11 kuukauta vuodessa
6. Aiemmin pyydettiin asein ja ansoin viisi miljoonaa lintua vuodessa. Voimaloiden teho riippuu tuulen voimasta ja suunnasta. Toisessa aalto työntyy suippenevaan kouruun, jonka yläpäästä vesi valuu voimala-altaaseen ja putoaa edelleen voimalan kautta takaisin mereen. ta 75 prosenttia mustapääkerttuna tarjoilluista lintupaisteista onkin valmistettu jostain muusta pikkulinnusta. Kypros ei ole vahvistanut allekirjoittamaansa vuoden 1982 Bernin sooimusta. Sen jälkeen, kun kymmenisen vuotta sitten ryhdyttiin käyttämään pyyntiverkkoja, on uhrien lukumäärä noussut 20 miljoonaan vuodessa. Vain 4 000 yksilöä oli halutuinta mustapääkerttua. Toisen aaltovoimalan muodostaa pohjassa seisova betonipilari, joka on puoliksi veden alla. Mustapääkerttujen lisäksi tapettujen joukossa oli 5 400 hernekerttua, 4 700 tiltalttia ja satoja leppälintuja, orfeuskerttuja, punarintoja, taskuja, harjalintuja, käkiä, satakieliä. Kyproksen kautta kulkee yksi Vdlimeren ylittävästä kolmesta lintujen päämuuttoreitistä. The Economist 17. ioka kieltää pyyntiv;rkkojen iäytön. klo 19 tai ota yhteyttä Energiapoliittiseen yhdistykseen, Jääkärinkatu 6 b D, 00150 Helsinki, puh. 1984 47. Esimerkiksi Ruotsissa niihin sijoitettiin samana aikana noin 200 miljoonaa kruunua. Kulinaristien suosikkeja ovat mm. 11. Sitä käyttävät Pohjois-, Keskija Itä-Euroopassa pesivät ja laajalla alueella Itä-Afrikassa talvehtivat linnut. Sähköä meren aalloista Samoihin aikoihin Altajoen kiistellyn voimalan kanssa käynnistyy Norjassa eräs myönteisempikin energiahanke: Bergenin lähistölle rakennetut mutta lähinnä Tyynelle valtamerelle suunnitellut aaltovoimalat. Rakenteilla on kaksi erityyppistä aaltovoimalaa. Miljöaktuellt 10/ 1984 Saskatchewaniin Ydinvoiman vastustajat ja intiaaniliike kokoontuvat kansainväliselle leirille Kanadaan 9.-14. Leirille yritetään saada mukaan myös suomalaisryhmä. Koeluontoisista aaltovoimaloista saatava sähkö on vielä kaksi kertaa niin kallista kuin muu norjalainen sähkö, eikä energiaministeriössä uskota aaltovoimaloiden tulevan maassa kilpailukykyisiksi ainakaan tämän vuosisadan puolella. Ieppälintu (kuvassa), mustapääkerttu, punarinta, bernekerttu, tiltaltti ja satakieli. Kyproksella pyydystetään vuosittain 20 miljoonaa pikkulintua. Kyseisiltä louhoksilta on tuotu uraania myös Suomeen Teollisuuden voiman ydinvoimaloiden polttoaineeksi. vsk . ldcni•o•"••" Paralimnin alueella, joka on länsi-saksalaisten ja pohjoismaalaisten matkailijoiden suosima Iomakohde, ornitologit tunnistivat yhdeksän viikon aikana ansoin pyydetyistä 25 253 linnusta 104 eri lajia. Vuoden 1968 kevllllllll """rPn 1,-,.,. Kolme vuotta sitten maan metsästysneuvontatoimikunta anoi hallitukselta verkkojen maahantuontikieltoa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Leirillä keskustellaan intiaanien oikeuksista, kansainvälisestä ydinteollisuudesta sekä vaihtoehtoisista kehityssuunnista, ja leirin päätteeksi aiotaan uraaninlouhinta keskeyttää väkivallattomalla toiminnalla. 90-631 047. Tilanne on vain vaikeutumassa. Vuonna 1983 maan hallitus lupasi Euroopan neuvos_: tolle, että se tekisi niin ihan lähitulevaisuudessa, mutta j käytännön toimenpiteet ovat olleet päinvastaiset. 3. Niistä kaavaillaan kuitenkin vientivalttia Tyynen valtameren saarivaltioihin, joilla on erinomaiset mahdollisuudet korvata tuontiöljy aalKATSAUKSIA UUTISIA toenergialla. Leirin tarkoitus on osoittaa mieltä Kanadan uraanilouhoksia vastaan, jotka ovat vaurioittaneet laajasti paikallista elinympäristöä ja intiaanikulttuureja. Ornitologit laskevat, että jopa kolme neljännestä Kyproksen kautta muuttavista linnuisa vesilintuja lukuunottamatta on tuomittu siellä kuolemaan. , Jos olet kiinnostunut auttamaan matkarahojen keräämisessä tai lähtemään Kanadaan, tule Helsingin Kirjakahvilaan, Mannerheimintie 5 A, 5. Kansainil: välinen lintujensuojeluneuvosto on kiirehtinyt hallituksia, matkatoimistoja ja neljää miljoonaa eurooppalaista jäsentään aloittamaan Kyproksen matkailuboikotin. ArvioiSUOMEN LUONTO 2/85 44. Eräiden metsästäjien on lisäksi sallittu erikoisluvin ampua mustapääkerttuja ympäri vuoden ja metsästyslupia on myönnetty entistä enemmän. Vedenalaisesta aukosta aallot työntävät vettä pilariin, jossa oleva ilma puristuu kasaan ja toimii turbiinin voimanlähteenä. Muuttolintuja tapetaan saarella, jotta kyproslaiset saisivat ruokapöytiinsä erikoisherkkuaan mustapääkerttua. Kansainvälisen lintujensuojeluneuvoston arvion mukaan luku on pinta-alaa kohden laskettuna Välimeren maiden suurin. Metsästäjät eivät juuri erottele lajeja. Tärkein syy siihen on pyyntiverkkojen käytön yleistyminen. Kyproslaiset ahmivat pikkulintuja maa matkailuboikottiin. Norja kehittää vaihtoehtoisia energianlähteitä vaatimattomalla 15 miljoonalla kruunulla vuodessa (1984). 1985
Tutkijat ovat laskeneet, paljonko maksaisi päästä eroon näistä vaivoista niin, että osa ihmisistä muuttaa kulkureittejään tai asuinpaikkojaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan pakokaasuista koituu vuodessa ruotsalaisille varovastikin arvioiden haittaa 1-4 miljardin kruunun edestä. sellaiset vaikeasti arvioitavat haitat kuin elintarvikkeiden saastumisen, Euroopassa. 1985 alkaen yli 300 huoltoasemaa Sveitsissä ovat tarjonneet lyijytöntä bensiiniä ja samasta päivästä SUOMEN LUONTO 2/85 44. Pakokaasujen sisältämät happamoittavat typpioksidit vaurioittavat osaltaan happamoituvia metsiä. (Svenska Dagbladet 28. kaikkiin viime vuosina Yhdysvalloissa valmistettuihin autoihin, kaikkiin vuoden 1977 jälkeen tehtyihin Volkswageneihin ja niihin japanilaisiin automalleihin, jotka rakennettiin Yhdysvaltain markkinoille, mutta jotka kuitenkin markkinoitiin 48 bensiinikäyttöinen henkilöauto puolestaan puoleentoista kruunuun asti. 1. toasemaa lisää. Lyijytön bensiini sopii mm. Pakokaasujen aiheuttamien ympäristöhaittojen kustannuksia ei ole aiemmin yritetty laskea ainakaan Ruotsissa, vaikka liikenne onkin taajamissa suurin ilmansaastuttaja. Uusi bensiini on muuten samaa kuin entinen 98 oktaaninen superbensiini, mutta koska siihen ei enää lisätä lyijyyhdisteitä sen oktaaniluku on 95. Hinta on sama kuin lyijylaaduilla. Valtioneuvoston ympäristöpoliittisen selonteon mukaan lyijytöntä bensiiniä saa Suomessa kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Katalyyttinen jälkipoltin pystyy vähentämään pakokaasujen hiilimonoksidi-, hiilivety-ja typenoksidipäästöjä jopa 90 prosentilla. Itäautoista lyijytöntä voivat käyttää ainakin kaikki vuonna 1974 tai myöhemmin valmistetut Ladat. mennessä bensiinin lyijypitoisuus alenee 0.15 grammaan litrassa. Lisää lyijyttömästä bensiinistä Suomen Luonnossa 2184. 12. vsk.. Korroosion haitat on laskettu mukaan hyvin rajatusti. voitelee pakoventtiileitä. Tähän kuuluu muunmuassa laskea, mitä yhteiskunta joutuu maksamaan auton pakokaasujen aiheuttamista ympäristöhaitoista. Audi Datsun/ Nissan 1973-1975 1977-1983 1981-1985 satovahingot, haitat kasveille ja eläimille sekä järvien ja pohjavesien happamoitumisen, jota liikenteen typpipäästöt lisäävät. Tutkijat ovat lähteneet työhön varovasti ja jättäneet pois laskuista mm. KATSAUKSIA UUTISIA Pakokaasut aiheuttavat miljardivahingot Ruotsin liikenneministeriö on ottanut haastavan tehtävän: selvittää kunkin kuljetustavan todelliset kustannukset. Vanhoissa ja osassa nykyisistä automalleista lyijytön bensiini voi vaurioittaa moottoria, sillä niissä lyijy mm. Yhden bussin tai kuormaauton osalle lankeaa vuodessa kaupunkiliikenteessä jopa 50 000 kruunun haittalasku. 12. Viime joulukuussa keskustapuolueen kansanedustaja Tenhiälä esitti hallitukselle kirjallisen kysymyksen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta Suomessa. Mukaan on laskettu seuraavat tekijät: sairaudet ja muut terveyshaitat, asuinympäristön likaantuminen, korroosio sekä metsävauriot. Dieselkäyttöinen henkilöauto aiheuttaa kaupungissa kymmentä ajokilometriä kohden ympäristökustannuksia aina kahteen kruunuun saakka, Ruotsissakin saa jo lyijytöntä bensiiniä "' Joulukuun lopussa ruotsis-~ sa avattiin viisi ensimmäistä E lyijytöntä bensiiniä myyvää jakelupistettä. 12. Likaantumisesta aiheutuu ylimääräisiä puhdistuskustannuksia, kun taloja, ikkunoita, kulkuneuvoja ja tekstiilejä joudutaan pesemään usein. Lyijyttömän bensiinin yleistyminen vähentää tehokkaasti liikenteen lyijypäästöjä, mutta vasta katalyyttiset jälkipolttimet purevat pakokaasuihin. Tällöin selvitetään mm. Suomen lyijypäästöt alenevat silloin nykyisestä 600 tonnista 150 tonniin vuodessa. 84.) Samaan aikaan Kuwait Oil alkaa myydä lyijytöntä myös Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Tanskassa, joiden S_hell-ketjut se on myös ostanut. Maaseudulla ympäristöhaitat tulevat halvemmiksi. Likaantumisen vuoksi on ostettava uusia tavaroita useammin kuin muutoin pitäisi, ja esimerkiksi tekstiilit kuluvat loppuun sitä nopeammin, mitä useammin niitä on pestävä. Ruotsin autokannasta arvioidaan 25 prosentin pystyvän käyttämään lyijytöntä bensiiniä, Länsi-Euroopassa luku on 35 prosenttia. Toisten tutkimusten mukaan noin puolet suurkaupunkien asukkaista kärsii lievemmistä pakokaasujen aiheuttamista terveyshaitoista: päänsärystä, väsymyksestä ja pahoinvoinDaihatsu Honda Mercedes-Benz Opel Saab Toyota " Vaz/ Lada Volvo Volkswagen 1979-1985 1975-1985 1979-1985 1982-1983 1960-1968 1971-1974 1981-1982 1983-1985 1979-1981 1982-1985 1974-1985 1975-1980 1977-1985 Milloin Suomessa saa lyijytöntä. Tosin nykyistenkään lyijypäästöjen Ahde ei arvellut aiheuttavan haittaa ihmisille. Tällainen selvitys on tietysti hyvin vaikea tehdä, mutta tutkijat Chalmersin ja Göteborgin yliopistoista pitävät sitä tärkeänä, koska muutoin saatetaan liikennepolitiikassa joutua harhateille. eri keinot vähentää hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja typenoksidien päästöjä. Lähde Aftonbladet 27. Ahde sanoi myös, että lyijytöntä bensiiniä ei ehkä ole tarkoituksenmukaista hinnoittelulla ohjata käytettäväksi autoissa, joissa ei samalla voida vähentää muita epäpuhtauksia. Ympäristöministeri Ahde totesi vastauksessaan mm., että vuoden 1985 loppuun nista. Tämä tarkoittaa sitä, että lyijyttömään bensiiniin tulisi siirtyä laajasti vasta silloin, kun autoissa on katalyyttiset pakokaasunpuhdistajat. Kevään aikana " tulee vielä 25 lyijytöntä huoJ. Vasta pienessä osassa siitä autokannasta, joka pystyy käyttämään lyijytöntä bensiiniä, on jälkipoltin. Ainakin seuraavat automallit voivat jo nyt käyttää lyijytöntä bensiiniä. Ahde totesi edelleen, että hallituksessa selvitetään vuoden 1985 aikana autojen pakokaasumääräysten tiukentamiseen liittyviä seikkoja. Sveitsi siirtyi lyijyttömään Sveitsi on ensimma1senä Euroopan maana luonut edellytykset katalysaattoritekniikan järjestelmälliselle käyttöönotolle: 1. Asialla on Kuwait Oil -yhtiö, joka hiljattain osti Ruotsin Shell-ketjun. 1984. Niiden mukaan pakokaasut lisäävät muutamalla prosentilla muun muassa syöpaa, keuhkoputkentulehduksia, astmaa ja vilustumisia. ja Aftonbladet 27. Sairauskustannuksia on arvioitu aiempien ruotsalaisten ja amerikkalaisten selvitysten pohjalta. Metsävahingot laskettiin tutkimuksessa metsänomistajille koituneina menetyksinä
Siinä ilmeni, että yksi ilman katalysaattoria ajava auto päästää 120:n kilometrin tuntivauhdilla yhtä paljon ty. Runsassateiset vuodet ovat johtaneet ylilaidunnukseen. Tämä on havaittu Kenian Masolin tasangoilla tehdyssä tutkimuksessa. Riista-aitoja ylittäen ne tunkeutuvat viljellyille alueille, missä ne kilpailevat vedestä ja ravinnosta karjan kanssa. Karja on myös lisääntynyt. Miljöaktuellt 10/ 1984 lähtien lyijypitoisen matalaoktaanisen bensiinin tuonti ja valr.1istus Sveitsissä on kielletty kokonaan. hiilivetyjen ja typenoksidien päästöjä. Kasvu on ollut monissa maissa paljon nopeampaa, esimerkiksi Zimbabwessa on nykyisin seitsemän kertaa enemmän asukkaita kuin vuonna 1900. Kolme Sveitsin oppositiopuoluetta, Vihreät, Landesring der Unabhängigen sekä Evangelische Volkspartei vaativat yhä hälyttävämpien metsäkuolemien edessä joulukuussa Sveitsin eduskunnalta jopa bensiinin ja polttoöljyn säännöstelyä viimeistään syksystä 1985 lähtien. vsk. Niinpä Ruotsin liikennepolitiikassa ollaankin siirtämässä tavarankuljetusta yhä enemmän kuorma-autoilta rautateille, jotka säästävät ympäristön lisäksi myös runsaasti energiaa sekä tienpintojen kulutusta. normaaliautojen välillä. On arveltu, että kuolinluvut ovat epätavallisen suuria. Ennen luoksepääsemättömillä suoalueilla ihmiseltä suojassa eläneitä eläimiä metsästetään nyt, kun kuivuminen on mahdollistanut metsästäjien pääsyn niille. Dieselautoihin ei sensijaan ole vielä valmiina hyvää pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Paikallinen väestö ei katso tätä suopeasti, vaan hävittää niitä. Eräs Afrikan suurimmista gnuantiloopin populaatioista Botswanassa on vakavassa vaarassa. 1986 astuvat Sveitsissä voimaan tiukennetut saastenormit, joita pystytään tällä hetkellä täyttämään vain käyttämällä katalysaattoritekniikkaa. 49. Tietenkin ne häviävät kilpailussa, sillä ihmiset eivät välittömästä perustoimeentulostaan kamppaillessaan pysty aina ottamaan huomioon villieläinten merkitystä. Ne hakeutuvat vaistojensa turvin vähiten kuivuuden koettelemille alueille. IUCN Bulletin 1984, 15:7-9. pen oksideja kuin 400 katalysaattoriiia varustettua autoa! Typen oksidithan ovat pääsyyllinen Sveitsissä jo laajalti havaittaviin metsäkuolemiin. Joulukuusa 1983 laskettiin 50 000 raatoa lähellä Xau-järveä. Joitain paikallisia eläinkantoja on jo saattanut kuolla sukupuuttoon, esimerkiksi suippohuulisarvikuono Damara-Kaokaolandissa sekä suoantilooppi ja pukuvesiantilooppi Caprivissa Luoteis-Namibiassa ja kontsiantilooppi Zimbabwessa. Luonnontilaisten ja viljeltyjen alueiden välillä täytyisi ylläpitää puskurialueita huonojen vuosien varalta sekä karjan että villieläinten laiduntamista varten. Kartassa näkyvät ongelma-alueet, tummalla varjostetuilla alueilla ongelmat ovat vaikeimmat. Christian Krötzl SUOMEN LUONTO 2/85 44. Siellä minne riista-aitoja rakennetaan pitäisi ottaa huomioon luonnonvaraisten eläinten tarpeet. Joulukuussa suoritetun mielipidekyselyn mukaan 15 prosenttia Sveitsin autonomistajista aikoo 1985 ostaa katalysaattoriauton. Suurimmassa osassa A frikan maita väestö on kolminkertaistunut viimeisen sadan vuoden kuluessa. KATSAUKSIA UUTISIA Afrikan kuivuus ja luonnonvaraiset eläimet Vuoden 1984 alussa kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN teki kyselyn jäsenhallituksilleen ja -järjestöilleen Afrikassa pitkään jatkuneen kuivuuden vaikutuksista Iuonnonvara1snn eläimiin. Kuivuus, joka aiheuttaa nälänhätää eri puolilla mannerta, vaikeuttaa myös luonnonvaraisten eläinten elämää. Vesikauhu on tappanut runsaasti kuduantilooppeja Etoshan kansallispuistossa ja aidatuilla laidunmailla Namibiassa. Afrikan kuivuudesta kärsivät villieläimet joutuvat lisääntyneen karjankasvatuksen takia monilla alueilla kilpailemaan karjan kanssa vedestä ja ravinnosta. Ja kaikkineen saatiin siis tulokseksi, että autojen pakokaasut aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain miljardiluokan laskun. Mistään maasta ei ilmoitettu kuivuudesta suoranaisesti aiheutuvia sairauksia villieläimillä, vaikka monissa on ollut karjaruttoepidemioita. Tilanteen parantamiseksi tulevaisuudessa on ehdotettu, että karjankasvattajat täytyisi ensitilassa kouluttaa pitämään karjan määrä maan kantokyvyn rajoissa. Jos niin on, vesikauhua voitaneen pitää eläinkantojen luonnollisena karsintana. Viereinen Turkanan alue kärsii liikaväestön ja ylilaidunnuksen aiheuttamasta aavikoitumisesta. Sveitsin suurin autoilijoiden etujärjestö Touring-Club der Schweiz suoritti äskettäin laajan vertailutestin katalysaattorija ns. Vastaukset kyselyyn saatiin Saharan eteläpuolisista Afrikan maista lukuunottamatta Tansaniaa ja Sambiaa sekä eräitä muita maita, joiden uskotaan kärsineen vähiten kuivuudesta. Sahelin alueelta tietoja ei saatu. Salametsästys on lisääntynyt, sillä eläimet ovat kuivuuden heikentäminä helppoja saaliita. Kasvien määrä voi jopa lisääntyä kuivan kauden aikana, jos paikalla ei ole ihmisiä ja karjaa, todetaan UNEP:in (YK:n ympäristöohjelma) julkaisemassa selvityksessä. Henkilöautojen kohdalla tilanne on helpottumassa: tulossa on lyijytön bensiini ja katalyyttinen pakokaasunpuhdistus, joka vähentää mm. Vanhojen automallien tarvitsemaa lyijypitoista bensiiniä on nyt enää tarjolla (kalliimpana) korkeaoktaanisena laatuna
4. A veteran conservationist recollects by Riitta-Maija Sykkö pages 26-29 Veikko Salkio has 40 years of working with Finnish Nature behind him. Winter and fish by Ulla Korkko pages 20-21 The winters of the North are harsh. Burbot are especially well adapted to cold waters, continuing to be active as long as water is in its liquid phase. Results obtained so far indicate that nutrients, particularly phosphorus and nitrogen, are extensively leached out of the soil from clear-fellings, hence they find their way into local water bodies. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1985 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 120 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk, muihin maihin 130 mk Irtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. On the 160,000 hectares of the Nurmes district extensive clear-fellings, heavy logging equipment, ditching, and ploughing have been resorted to. Leaching was contributed to by the use of heavy equipment, which gouges large furrows in the soi!, down which dissolved nutrients pass into ditches, thence into the waterways. SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Heinäsaari was a paradise for bids and the answer to the young Salkio's dream. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Luonnonsuojelukeskukset Turussa, Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kemijärvellä ja Helsingissä LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010 Pentti Forsten, 939-371 33 Kaj Granberg, 941-262 096 Marianne HemgArd, Galtby skola, 21710 Korpo Timo Hokkanen, 973-28 311 Tapani Hyytinen, 968-15 090 Raimo Kantola, 986-71 569 Ilpo Kuronen, 90-367 713 Tapio Lahti, 931-615 718 Hannu Luotonen, 981-221 916 Tarmo Niemenmaa, 36200 Suntinmäki Pentti Rauhala, 980-610 70 Vesa Tanskanen, 953-25 096 SUOMEN LUONTO 2/ 85 44. (90) 655 377 Tuula Honkanen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. These duties have been scattered among the various administrative units making up local councils. Changes have occurred in the habitats and wildlife of Lapland literally "before his very eyes". Herbicides and recurrent fertilizer applications have also figured in the system. During the cold dark winter fish swim quite differently from in summer. His career began in 1938, as a wildlife ranger on Heinäsaari, in Petsamo, on the shores of the Arctic Ocean. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri external temperature drops until, when a sufficiently low temperature is reached, they become torpid. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura Ilmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 300 90-641 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. ln the late winter, when the temperature at the snow surface is around freezing point, several different types of insects can be found wandering across the snow: springtails, winter gnats and fungus gnats, snow flies (Boreus sp.), and snow gnats (Chionea spp.). Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Fish, frogs, and other aquatic animals are poikilothermic, or cold-blooded, their body temperature falling as the LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. The Ministry of the Environment is aiming at having the Act Operative by early 1986. Bream continue to swim in water at + 3°C and perch at + l.5°C. Seuraava Suomen Luonto ilmestyy 12. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. Then the war changed everything. vsk.. A law for the establishment of proper environmental protection administration is to be put before Parliament this summer. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Perämiehenk. Now enjoying his retirement, Salkio is continuing his nature conservation work by establishing a natural history museum at Kokkola, in Ostrobothnia (West Finland). Salkio continued his conservation work and his interest in natural history for almost 40 years in Lapland. Their metabolic rate is slow, but to counteract this appreciably less food is required than in summer. This article heads a series of articles on living and ways of life. (90) 642 881/säätiön asiamies A house in the country: illusion and fact by Teuvo Suominen pages 32-33 Suominen considers living in the country and living in the city from the ecological, energy economic, and persona! standpoint. Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 puh. On the track of winter insects by Seppo Parkkinen pages 22-24 ln winter, while the snow covers the ground, it is also possible to study insects. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Itsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. Today this region belongs to the Soviet Union. Researcher Yrjö Sevola, who has been studying the profitability of these methods, in his report criticises in particular the excessive use of fertilizer, which in his opinion aside from being pointless is also detrimental 10 the quality of the timber the entire operation is designed to produce. New environmental management Act for local councils by Jorma Jantunen pages 36-39 When environmental legislation in Finland came into being, the municipalities acquired a number of duties related to environmental protection: wastes management, air pollution control, and water pollution control. With the coming of spring an oxygen threshold occurs which does not disappear until the ice has melted. A field trial known as the "Nurmes Trial" presently being carried out in the region of that name close to the Soviet border has shown thai the particularly heavy-handed forms of forest management that have been popular in the Nurmes region over the past 20 years have resulted in almost 25 OJo poorer yields than the traditiona! methods followed in the Lieksa region, used as a control. They move slowly and spend a relatively greater time at the bottom in the depths, where they remain without moving very much. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. The Nurmes Trial is to continue for the duration of the current decade at !east, with the ohjeet of monitoring the effect of such factors as ploughing and herbicide application. The Nurmes Trial has been combined with a second study designed to elucidate in what way forest management methods are correlated with eutrophication in associated aquatic habitats. 11 A 17 00150 Helsinki puh. ln this article Jantunen reports how certain _local councils have voluntarily established environmental administration. This marked the advent of an important nature conservation Act in Finland. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Po,utanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 50 Summaries of the Main Articles Translaced by Leigh Plester Poor results from high-powered forest management by Ismo Tuormaa pages 14-16 Heavy-handed management of the forests has proven a far less profitable undertaking than the gentler more traditiona! methods. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh
Kuvat puhuvat puolestaan. Lit~ Scan OY L/TO-SCAN AB PL 72 0220/ ESPOO 20 i<Dmeetanku1a 4 02210 ESPOO 21 Puh 90-885 266, 90-883 588 Yhteydet: Faktorit: Antti Tonteri Klaus Lindholm
Vuoden 1985 lu Juha Taskinen: "Saimaan norpat luodolla" Muut kilpailussa sarjansa voittaneet kuvat: Veikko Vasama: Ukselmakuru Matti Hannonen: Tikankontti Lassi Kujala: Silkkiuikut Vuoden luontokuva-kilpailu on Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsenille tarkoitettu luontoaiheisten valokuvien vuosikilpa.