Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 Irtonumero 32 markkaa. 9. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Vihreät vastustavat viidettä ydinvoimalaa yhtenä naisena ja miehenä. puh. Vaalien jälkeen viidennen ydinvoimalan rakentamishanke nousee varmasti esiin. Kun sähköä saa polkuhintaan, teollisuus ei ole kiinnostunut supistamaan energiankulutustaan, vaan viittaa kintaalla säästölle ja ottaa käyttöön runsaasti energiaa vaativia prosesseja. Vankin tukijoukko uudella ydinvoimalalla on kokoomuksessa: neljä viidesosaa puolueen ehdokkaista on sen kannalla. 03. 4 11. 10. vsk.. 20. Säästötilaus 223 mk . 654 198, Irma Kaitosaari. 16. Esimerkiksi metsäteollisuuden siirtyminen kuumahierteen käyttöön lisää huimasti sen SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. 04. Päätöstä tuhlailun lopettamisesta, joka jossain vaiheessa on vääjäämättä edessä, lykättäisiin jälleen epämääräiseen tulevaisuuteen. Ei kai viides ole sen vaarallisempi kuin neljä aikaisempaa. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. s. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Taottu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Tehtävillä päätöksillä on suorat seuraamukset ympäristöön; ne ovat ympäristönsuojelun ydinkysymyksiä. 06. 6). Lisäksi jo käytössä olevien voimaloiden ydinjätteet on joka tapauksessa kuopattava kallioperään. 04. Vasemmistoliiton, SMP:n ja naisliikkeen ehdokkaista ainoastaan joka kymmenes ilmoitti antavansa tukensa uudelle ydinvoimalalle. 5 15. Kyselyyn vastanneista SDP:n ja kristillisten ehdokkaista viidennen ydinvoimalan kannalla on vain joka kolmas, keskustalaisista ja RKP:n ehdokkaista joka neljäs. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk. 199030. Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 3 13. Kokoomuksessakin on sentään pieni oppositio. Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Lyhyellä tähtäyksellä sivuutettakoon tällä kertaa uraanin louhintaan, voimaloiden turvallisuuteen ja jätteiden lopppusijoitukseen liittyvät ongelmat viidennen ydinvoimalan turmiollisin vaikutus olisi se, että se kytkisi yhteiskunnan entistä tiukemmin halvan energian tuhlausautomaattiin. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk . Uusi ydinvoimala ei myöskään vähentäisi ilmansaasteita eikä ilmakehää lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, koska sillä ei korvattaisi fossiilista voimaa, vaan kasvatettaisiin kulutusta. Tätä kokoomus nähtävästi tavoittelee, mutta siihen on sosialidemokraateillakin sanottavaa. Syntyykö päätös viidennestä, kenties kuudennestakin ydinvoimalasta sinipunahallituksen siunauksella. 05. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 18. Eri asia on saako hanke riittävästi kannatusta. Muun muassa tämä käy ilmi Suomen Luonnon vaalien alla teettämästä energiakyselystä (ks. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Miksi se nähdään niin pahana peikkona. 05. Ainakin suuri osa kansanedustajaehdokkaista vastustaa uuden ydinvoimalan rakentamista. Miksei viides ydinvoimala sitten kelpaa luonnonsuojelijoille. Tilaushinnat 11. Eikö ydinperhehaudassa olisi tilaa vielä viidennenkin säteilyjätteille. Vaikka sosialidemokraattien ehdokkaista vain joka kolmas on selkeästi viidennen ydinvoimalan kannalla, on muistettava, että puolueessa on melko suuri epävarmojen joukko. 2 SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Uudistuvaa energiaa eduskuntaan! on pian valittavan eduskunnan ja uuden hallituksen tärkeimpiä asioita
.. . . Kuvareportaasi suorasta toiminnasta Pallas-Ounaksen kansallispuiston lävistävää tietä vastaan. . . .. .. Jos Suomi ei itse kehitä uutta tekniikkaa, menetämme vientitulot ja joudumme päinvastoin ostamaan laitteistot muualta. .. . . .. . . 49 Kysy luonnosta .. . . . . . .. . Säästöön on asiantuntijoiden mukaan huomattavia mahdollisuuksia. .. . . .. . .. Laki toivottavasti estää samanlaiset typeryydet kuin mitä tehtiin Ingarskilanjoella Uudellamaalla pari vuotta sitten. . . . 27. .. .. . . . .. Puuta säästyy, mutta energiantuotannon haitat pahenevat. Ruotsiin verrattuna elämme energiatutkimuksessa keskiaikaa ennakkoluuloja myöten. . Luonnosta kannattaisi ottaa oppia teknosfäärin kehittämisessä. . .. .. . 3. . . . Kestävän kehityksen kannalta ainut oikea ratkaisu on, ettei rakenneta kumpaakaan, vaan ruvetaan tosissaan kehittämään energiansäästökeinoja ja energiapihejä teollisuusprosesseja. . . Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. . . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. .. .. . . . . . . .. .. 10 Ympäristöongelmia ei ratkaista pelkästään sillä, että koulutetaan erikoisasiantuntijoita. . 14 Suuri maakuntaretkemme jatkuu. . . . . . . . . . 24 Hösitiainen, haahkelo ja riekkoteeri ovat outoja lintuja ne ovatkin risteymiä, lajiuskottomuuden hedelmiä. Arvokas meritaimenen kutujoki tulkittiin puroksi ja perattiin ilman vesioikeuden käsittelyä pelkkänä ojitustoimituksena. . . Tuntematon aropupu, Antti Halkka .. . . . . . .. .. .. . Energiankulutuksen supistaminen ei merkitse päreiden polttamista, palelemista, tehtaiden sulkemista tai kansainvälisen kilpailukyvyn romahtamista. . .. . . .. Ilmojen halki ovat tulleet mm. .. .. . .. 22 Suomen luonto on kautta aikojen saanut idästä siirtolaisia. . 46 Kirjoja ....................................................... . . . . . .. . . . Kierrätyksen ei kuitenkaan tarvitse olla kuolemanvakava asia sehän on osa elämää. . . 34 Jätevuorten paisuessa jätteiden hyötykäyttöön on pakko suhtautua vakavasti. Energiaa säästävä tekniikka avaa myös vientimahdollisuuksia. .. .. .. .. Idän valtatie, Seppo Vuokko .. . . 54 Hämeen maakuntakukka: Kevätmetsän sinisilmä 57 Summaries of the Main Articles .. . . .. . Merkittävä asia on vesilain uudistaminen siten, että myös purojen perkaus vaatii vesioikeuden käsittelyn. . 12 Luonto on harrastanut tuotekehittelyä paljon kauemmin kuin ihminen. Koko suojeluhanke saattaa kariutua. .. Etelä-Karjala esittäytyy maakuntasarjassamme sivuilla /4-23. . vsk. .. 59 Kansikuva Haapaperhonen nauttii kesän lämmöstä Saimaan rantakallioilla. .. Maakunnat tutuiksi: Etelä-Karjala Kubankeittäjän ja kangasvuokon kotikontu, Seppo Vuokko ............................................. . . . .. .. . . . . .. . . . Vilkkaita vaaleja! Voitto Kolilla, tappio Kyrönjoella Eduskunta käsitteli viime töikseen joukon tärkeitä luonnonsuojelukysymyksiä. .. . .. . . .. 42 Mielipiteitä, keskustelua . . . . . . . .. Luonnonlait tekniikkaa palvelemaan, Heikki Jaakkola........................................... . 28 Helmikuun lopulla rusakkonaaraat tulevat kiimaan ja saavat urokset villisti kirmaarnaan pitkin pientareita. punavarpunen, viitakerttunen ja monet perhoset. . .. Ulkomailta......................................... 4 Kuluttajan valinnat....................................... . . .. . Tulevaisuudessa energia on todennäköisesti kalliimpaa kuin nykyisin, ja pieni energiankulutus on kilpailuvaltti. . . .. .. .. . . . . . Jokaiselle tulisi antaa valmiudet ottaa työssään ympäristövaikutukset huomioon. . .. .. vuosikerta 2 • 1991 energiantarvetta. Paha tappio sitä vastoin on Kyrönjoen suojelun äänestäminen yli vaalien kokoomuksen ja keskustapuolueen voimin. .. . . . .. . . Vaara on ohi, eläköön Valtavaara, idän ja lännen kohtauspaikka! Iloisia ideoita jätteiden vähentämiseksi, Auli Kilpeläinen . . . .. Eduskuntaan on saatava uudistumiskykyistä inhimillistä energiaa, uuteen energiapoliittiseen ajatteluun kykeneviä kansanedustajia. .. Kuva: Mikko Pöllänen/ Luonnonkuva-arkisto. . . Etelä-Karjala on maakunnistamme pienimpiä mutta ei ollenkaan vähäpätöisimpiä. . . . .. 50. 40 Luonnonsuojelijat vastaan kaivinkoneet. . . . Ikuisesta Treblinkasta, Leena Krohn . ......... . . . . .. Kotimaasta . .. Voittaako yleinen etu vai Pohjan Sellu?, Mikko Niskasaari ......................................... .. Jerisjärven tiellä, Antti Halkka .. . .. 58 Pommin varjossa .. . . . . On aika tehdä energiapoliittinen suunnanmuutos. . . . .. . . Miten vesioikeus tulkitsee yleistä etua käsitellessään Pohjan Sellun lupahakemuksen. . Outoja lintuja, Lasse Kosonen ja Pekka Rintamäki . . . 38 Tärkeä ennakkopäätös on syntymässä. . .. . Professori Pentti Malaskan haastattelu. . . . . . Nyt Ingarskila on entinen meritaimenjoki. .. .. .. .. . .. .. . 32 Valtavaara uhkasi tulla parturoiduksi laskettelurinteeksi. . . Kuumahierrelaitos syö sähköä saman verran kuin Tampereen kaupunki. . . Kolilla tuli komea voitto: kansallispuisto toteutetaan likimain kansalaisliikkeen vaatimalla tavalla. .. . .. . . Energiavaihtoehtojen ja säästömahdollisuuksien tutkimus on Suomessa täysin riittämätöntä. Rajan yli ovat loikanneet supikoira ja rusakko, ja idästä on piipertänyt peltohiiri. Energiapolitiikan ydinkysymys ei ole se, rakennetaanko viides ydinvoimala vai suuri hiilivoimala. .. .. .. .. .. . .. Ilmansuuntien kohtauspaikka, Jyrki Mäkelä . . . . . . . . 8 Ympäristökoulutuksen paineet, Anna Rastas..... . . Meillä tutkimukseen käytetään lähivuosina muutamia kymmeniä miljoonia markkoja, kun Ruotsissa siihen satsataan miljardeja
vsk.. Salo. D Talitiaisia ja hömötiainen. Taustaksi kerrottakoon, että kuva on otettu Valtavaaralta, joka hiljattain tehdyllä suojelu päätöksellä välttyi Rukan kohtalolta (ks. Toisen sijan vei Tauno Kohosen vaikuttava näkymä Rukan laskettelukeskuksesta iltavalaistuksessa. Kunniamaininnalla palkittiin 25 kuvaa. s. Raatiin kuuluivat Pauli Nieminen, Tapio Pakarinen ja Per-Gustav Wikström. a-arkisto ja Valokuva-lehti valits Tapani Räsäsen kuva Lauxanidae-kärpäsestä saniaisen lehdellä vei voiton Vuoden luontokuva 199 1 -kilpailussa. Kunniamaininta SUOMEN LUONTO 2/9 1 50. 32-33). Kilpailuun, johon saivat osallistua Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenet, lähetti vajaat pari sataa kuvaajaa lähes tuhat kuvaa. Kilpailun voittaja ja Vuoden luontokuva 1991. Hän kuvaa etenkin lintuja ja Saimaan järviluontoa. Odotus, Tauno Kohonen . Voittaja oli ottanut kuvan kotipihallaan Joutsenossa. 4 Kärpäsestä vuoden luontokuva Lauxanidae-kärpänen, Tapani Räsänen. Kolmannen sijan sai Heikki Tabellin Lanttuperhoset. Altti A. Tapani Räsänen on 36-vuotias laivapäällikkö ja on harrastanut luonnonkuvausta parikymmentä vuotta
KOTIMAASTA Saamelaislailla kansallispuistot matalaksi. Sen mukaan kaikki saamelaisalueen valtion metsät muuttuisivat yhteismetsiksi, joita käsiteltäisiin yksityismetsälain mukaisesti. Urho Kekkosen, t.emmenjoen ja Pallas-Ounastunturin kansallispuistot kuuluvat osittain saamelaisalueeseen, Kevon ja Mallan luonnonpuistot kokonaan. ''Yksityismetsälaki ei rajoita millään tavalla esimerkiksi suojametsien ja lakimetsien hakkuita. Ja kaiken huipuksi saamelaislain avulla saamelaiset laitetaan suunnitelman siunaajiksi ! Kalastusja metsästysoikeudet kaventuvat Jos lapinkylät perustetaan nykyisten paliskuntien tai niitäkin pienempien lohkojen pohjalta, jakautuisivat kalavedet ja metsät hyvin epätasaisesti eri lapinkylien kesken. vuodesta 1978 valmisteilla ollut saamelaislaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Työryhmän sihteereinä olivat oikeustieteilijät Kaisa Korpijaakko ja Esko Aikio. Kun nyt saamelaisilla on m·etsästysoikeus koko asuinkuntansa alueella, jäisi se uuden järjestelyn jälkeen voimaan vain vakituisella asuinpaikalla. Alice Karlsson 5. Saamelaislakiesityksen takana on työryhmä, jonka puheenjohtajana oli maaherra Asko Oinas. Metsät sijaitsevat lähinnä Inarissa, Enontekiön eteläosassa ja Sodankylässä. Niinpä esimerkiksi Inarijärven vesistöalueen jakaminen viidestä-seitsemään Näyttävätkö saamelaisalueen kansallispuistot tulevaisuudessa tällaisilta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tu9mo Ollila ei pidä yhteismetsäajatuksesta. Paikallisten suomalaisten ja saamelaisten harjoittama kalastus suuntautuu yleensä varsin laajalle alueelle. Saamelaislakiesitys on siis todellinen kauhistus luonnonsuojelulle: Pahimmassa tapauksessa Lapin suojelualueet menetetään, niiden metsät hakataan raiskioiksi ja luontaiselinkeinojen perusta romahtaa. ''Luonnonsuojelulain mukåan tämä tarkoittaa sitä, että hakija voi hakea lääninhallitukselta suojelualueeksi määräämisen peruutusta, rauhoitusmääräyksien lieventämistä tai alueen supistamista", sanoo Ollila. Työryhmän jäseninä olivat mm. Saamelaisalue käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä osan Sodankylän kunnasta. omistuslohkoon muuttaisi ratkaisevasti saamelaisten kalastusedellytyksiä ja vähentäisi kalastuksen merkitystä elinkeinona. Saamelaislakiesitys supistaisi kalastuksen ohella myös metsästystä. apulaisosastopäällikkö Olli Paasivirta ympäristöministeriöstä, osastopäällikkö Heikki Suomus maaja metsätalousministeriöstä, työvoimapiirin päällikkö Taito Määttä Rovaniemeltä ja tutkija Pekka Aikio Pohjois-Suomen tutkimuslaitokselta. Metsähallitus on tähän asti pidättäytynyt lakimetsien hakkuista ja sillä on ollut myös aarniat'ueita ja luonnonhoitometsiä koskevia rajoituksia." Kun vielä hakkuiden pitäisi tuottaa rutkasti rahaa saamelaishallinnon ja -kulttuurin ylläpitämiseen, voiSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Samoin kävisi hakkuiden sekä kalastusja metsästyslupien tuotolle. Saamelaislakiesityksen mukaan kansallisja luonnonpuistot muuttuisivat luonnonsuojelulain mukaisiksi yksityisten hakemuksesta myönnettäviksi luonnonsuojelualueiksi. vsk. Niissä jälki poikkeaa epäedukseen jopa metsähallituksen parjatuista hakkuista. "Periaatteessa lapinkylä voi halutessaan hakata vaikka vuodessa kaikki metsänsä sileäksi", sanoo Ollila. daan saamelaisalueen metsille jättää hyvästit. Ivalon yhteismetsää siemenpuuhakkuun ja äestyksen jäljiltä. Suomessa yhteismetsien kohtelu on ollut pöyristyttävää
KOTIMAASTA Suomen Luonto tutki kansanedustajaehdokkaiden energia-asenteet Säästö sai kannatusta, ydinvoima ei Suomen Luonto teetti vuoden alussa Otantatutkimus Oy:llä tutkimuksen kansanedustajaehdokkaiden energiapoliittisista mielipiteistä. Myöskään kivihiiltä ei pidetä tulevaisuuden . Ydinkysymys Kolme neljästä vastaajasta vastustaa viidettä ydinvoimalaa. Kasvu vai säästö. Julkiset säästöinvestoinnit saisivat eniten myötämieltä ja apua vasemmistopuolueiden listoilta. Myöskään naisliike ei näytä lämmenneen koerakentamiselle. Muissa puolueissa korkeintaan pari-kolme prosenttia ehdokkaista uskoo puolittamistavoitteeseen millään kulutuksen saralla. Teollisuudellekin heruisi energiaparannuksiin tukea lähes yhtä suurelta joukolta. Kolme neljäsosaa kaikista ehdokkaista antaisi valtion budjetin kautta tukea julkisil. Vain ani harva uskoi 50 prosentin leikkaukseen. Suorasta sähkölämmityksestä luopumista pitää tähdellisenä vain todella harva, vaikka juuri sen yleistyminen on voimakkaimmin kasvattanut sähkönkäyttöä Suomessa. Myös eduskunnassa istuminen näyttää vaikuttavan. Rankimmin energian kulutusta on kaikkien ehdokkaiden mielestä mahdollista alentaa jo nyt siirtämällä kuljetukset maanteiltä raiteille, vähentämällä kertakäyttötuotteita ja turhia pakkauksia, lisäämällä sähkön ja läm.mön yhteistuotantoa sekä luopumalla hierremassojen tuotannosta puunjalostusteollisuudessa. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat ydinvoiman kannatukseen: vanhemman ikäluokan miehet kannattavat sitä merkitsevästi enemmän kuin nuoret naiset. vsk .. Hukkapuun energiakäytön lisäämistä kannatetaan tasaisesti kaikissa ryhmissä; maa seudun puolueessa sitä pidetään peräti parhaana säästökeinona. Uusiutuvien energiamuotojen koerakentamiseen heruisi huonoimmin tukea kokoomukselta vain joka toiselta ehdokkaalta. Kulutus puoliksi. Maakaasu ei ole nuorten vaihtoehto, ei myöskään naisten, vaan sitä pitävät parhaana vaihtoehtona vasemmistopuolueiden miehet. 6 Säästötavoitteet Kysyimme ehdokkailta energiansäästömahdollisuuksista Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Viidettä ydinvoimalaa kannatt;ia vastanneista joka viides. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin tyydyttävä 60. Keskustassakin epäileviä ääniä on yli kolmasosa, demareiden joukossa neljännes. Vähiten tavoitteeseen uskovat kokoomuksen ehdokkaat, joista kaksi kolmasosaa pitää sitä täysin epärealistisena ja vain joka kuudes realistisena. Maalämmön mahdollisuuksiin uskovat vain kristilliset. Brundtlandin komitean suosituksen realistisuutta udeltiin kysymällä asiaa suoraan, saatiin luottavaisempia vastauksia. energiaratkaisuna. Kasvun katkaisijoita on kaikissa ryhmissä kuitenkin enemmistö, kokoomuksessakin nippa nappa. Kannattajat löytyvät enimmäkseen porvarien tai demarien listoilta: peräti 81 prosenttia kokoomuksen ehdokkaista on viidennen ydinvoimalan kannalla. Lähes kaikki molempien vihreiden puolueiden ehdokkaista katsovat, että Brundtlandin komitean suos~tus energian kulutuksen puolittamisesta on mahdollinen. Kyselyn tulokset eivät paljastaneet säästöä kummempaa uutta energiapoliittista linjausta; Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvoston suositukset kotimaisesta ja hajautetusta energiatulevaisuudesta eivät näytä menneen kovin hyvin perille. Viidettä ydintai muuta suurvoimalaa ei juurikaan kannateta. Investoimista aurinkoja tuulivoimaan sekä maalämpöön kannattavat lähinnä kansakoulun käyneet eli vähiten koulutetut koulutus näyttäisi tehneen jopa muuten niin optimistisista vihreistä skeptisiä kotimaisten kokeilujen suhteen. Vasemmistoliiton, naisliikkeen ja maaseudun puolueen vastanneista ehdokkaista noin 90 prosenttia vastustaa viidettä ydinvoimalaa ja keskustapuolueessa vastustajia on 78 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista joka kymmenes pitää kasvusuuntausta jopa suotavana. Muilla aloilla ennakoidaan kasvun talttuvan. Ehdoton ja kattava kulutuksen kasvun leikkauslinja nousi esiin vain molemmissa vihreissä puolueissa. Lähes kaikissa ehdokasryhmissä on sekä kasvuhakuisen energiapolitiikan tukijoita että vastustajia. Myös perustuslailliset sekä eläkkeensaajien evypuolue laskevat muita useammin kasvun varaan. Marjukka Kulmanen SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Molempien vihreiden puolueiden piirissä vastustus on sataprosenttista. Istuvat kansanedustajat kannattavat muita todennäköisemmin ydinvoimaa. Uuden airuet Hajautetun kotimaisen energian tuotannon mahdollisuuksiin uskovat nuoret ja koulutetut ehdokkaat. Sen varaan laskee vain muutama maaseudun puolueen ja eläkeläispuolueen ehdokas. Teollisuuden energian kulutuksen uskoo kasvavan 15 prosenttia ehdokkaista. Demarivastaajista puolet vastustaa viidettä ydinvoimalaa. Tältä sivulta voitte lukea myös muut keskeiset-tulokset. Tuki kotimaiselle Suomen energiaomavaraisuutta pitäisi pääsääntöisesti lisätä, vähiten kuitenkin demarien mielestä, joista vain puolet pitää tuotannon kotimaistamista tarpeellisena. Liberaaleista ydinvoiman lisärakentamisen puolella on 43 ja demareista 35 prosenttia 15 prosenttia demareista ei ole ratkaissut kantaansa. Yllättävästi myös yksityiset energiakokeilut saisivat varmemmin rahoitusta vasemmistoliiton ehdokkailta kuin keskustalta tai muilta porvaripuolueilta. Vähiten energian kulutuksen kasvuun millään aloilla uskotaan molemmissa vihreissä puolueissa ja vasemmistoliitossa. Kun tätä ns. Säästönkään suhteen ehdokkaiden tavoitteet eivät olleet kumouksellisen korkeita. Ydinvoimaa eniten kannattavien puolueiden ehdokkaat ilmoittivat tutkimuksessa kantansa laiskimmin. Vastaavasti vanhemmat ja vähemmän koulutetut ehdokkaat luottavat asennekasvatukseen. Nuoret uskovat muita vankemmin myös haittaverojen mahdollisuuksiin sekä säästöön. Ydinvoiman lisärakentamista koskeva kyselytulos julkistettiin jo helmikuussa Finlandia-talolla kansainvälisessä säteilysymposiossa. Vasemmistoliiton piirissä liikenteen energian kulutuksen puolittumiseen uskoo kymmenisen prosenttia. Energian kulutuksen puolittamiseen vuoteen 2020 mennessä uskoo 75 prosenttia ekologivihreistä; mutta vain kymmenen prosenttia Vihreän liiton ja liberaalien ehdokkaista. edessä olevista energiavalinnoista ehdokkaiden suosiossa ovat säästö ja jossain määrin myös hajautettu energian tuotanto. le energian säästöinvestoinneille
Hylkeet tarvitsevat jäitä niin kauan kuin niiden poikaset, kuutit, ovat pieniä. Lisäksi Itämeren eteläosissa on noin 250 kirjohyljettä lajia, jota vuonna 1988 vaivasi Pohjanmerellä ja osin Itämerelläkin paha virusepidemia. Sekä harmaahylkeiden että norppien määrä on työryhmän käsityksen mukaan nyt lievässä kasvussa. Raportin ovat toimittaneet riistantutkimusosaston tutkijat Eero Helle ja Olavi Stenman. 7. Viime talvena merellä oli jäätä hylkeiden synnytysaikaan vain aivan Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Syynä romahdukseen oli aluksi metsästys, jota jatkettiin hylkeiden uhkaavasta vähenemisestä huolimatta. Antti Halkka. Uroshylje kurkistaa vedestä: olisikohan naaras jo kiimassa. 1980luvulle jatkunut hyljekantojen romahdus on siis toistaiseksi ohi ... myrkyn maaran vähentyneen Itämeressä tasolle, jonka suurin osa naaraista sietänee lisääntymiskyvyn häiriintymättä. Maailman Luonnon Säätiön työryhmän laatiman hylkeidensuojeluohjelman yksi tärkeä esitys onkin verkkokalastukselta kiellettyjen alueiden perustaminen hylkeitä varten. Norpalle heikko jäätalvi on ilmeisesti aina kohtalokas. Jos jäätä SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Metsästyksen vielä jatkuessa oli hylkeiden kiusaksi tullut uusi vaara, ympäristömyrkyt. Pitkään jatkunut ja luonnonvaraisille lohikannoille kohtalokas lohenistutus on tuonut mereen niin paljon tarhalohta, että noin 200 hyljettä kuolee joka vuosi kalaverkkoihin. Harmaahylje synnyttää perinteisesti avomeren ajojäälautalle ja norppa kiintojään kinokseen altapäin kaivamaansa luolaan. PCB-ongelma on nyt saatu jonkinlaiseen kuriin myrkyn pitoisuudet ovat pienentyneet lähes · kaikissa Itämeren näytepisteissä. Itämeren norppakanta on nyt virallisesti vähintään 5000-6000 ja harmaahyljekanta 2800-3200 yksilöä. KOTIMAASTA Itämeren hylkeet saivat synnytysjäät maaliskuun alussa syntyy Itämeren jäillä joka päivä kymmeniä norpanja harmaahylkeen poikasia. Hylkeistä maksettiin tapporahaa vielä 1970-luvulla ja hylkeenkuuttien tappaminen lopetettiin Suomessa vasta vuonna 1975. vsk. ei ole, tai se häviää, hylkeet ovat pulassa (muuten ehkä kirjaimellisestikin, sillä pula on alkuaan tarkoittanut suomen kielessä sulaa paikkaa jäässä). Hylkeet ovat kuitenkin saaneet taas uuden riesan. Tämä näkyi heti no.rppien kunnossa: Eero Helle ja Olavi Stenman ovat osoittaneet Harmaahylkeen kuutti emonsa kanssa ajojäälautalla. Maailman Luonnon Säätiön Itämeren hylkeiden suojelutyöryhmä sai juuri valmiiksi loppuraporttinsa, jossa hyljekantojen tilaa selostetaan tarkasti. Kuutin ensimmäinen turkki lämmittää hyvin vain kuivana; kastunut poikanen on vaarassa paleltua. Surullisen kuuluisa PCB teki suuresta osasta norppien ja luultavasti harmaahylkeidenkin naaraista hedelmättömiä. Varsinkin nuorille harmaahylkeille kalaverkot ovat osoittautuneet todelliseksi kuolemanloukuksi. Harmaahylkeet näyttävät hätätilassa oppivan poikimaan maalle (ks SL 3/ 90). Jäätilanteen lisäksi hylkeistä on muutakin kerrottavaa. Talvet ovat olleet useita kertoja peräkkäin hyvin leutoja, mutta täksi talveksi hylkeet saivat pitkästä ' aikaa kohtalaiset synnytysjäät. Paljolti ryhmän työn ansioista hylkeiden lukumääräarvioita tarkistettiin viime keväänä
Tästä on näyttöä mm. Tämä tuntuu olevan Helsingin kaupungin edustajien käsitys." Vaihtoehtoja on jo Rautsi perustelee varovaista kannanottoaan sillä, että uusien järjestelmien toimivuudesta ei ole riittävästi kokemuksia. Jätteet kompostoituvat istuimen pyöritettävässä säiliössä, joka tyhjennetään noin kerran kuukaudessa. Makkilanta biokaasuksi Teknologian kehittämiskeskus, ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki järjestävät vuosina 1990-91 rakentamisen teknologiakilpailun. Aika tuntuu tekevän työtä ekologisten järjestelmien puolesta. Käymälä sopii vesivessan tilalle vaikka kerrostalohuoneistoon. Jo paikoilleen asennetun vesiklosetin purkaminen maksaa, ja uuden käymälän toiminta voi myös epäilyttää. Vastaus on kompostitai kuivakäymälä, jonka avulla voidaan suojella vesistöjä ja palauttaa ravinteet takaisin luonnon 8 Vaihdetaan vedettömään [i Suomessa on yhdeksässä kaupungissa automaattisia ranskalaisia vessakoneita. Vesijohdot ja viemärit ovat sittemmin arkipäiväistyneet ja yleistyneet kaikkialla maapallolla. . Katsotaan miten käy, teknologiakilpailuhan ratkaistaan vasta ensi syksynä.'' Kyllä meilläkin on jo hyviä kokemuksia riittävästi. Monen perheen taloyhtiöissä yhden WC-pytyn raahaaminen varastoon voi olla turhauttavaakin. Valmii/Ja, lähes ilmaise/Ja mu/Jalla paikkai/Jaan kovassa kulutuksessa olevaa ulkoilualuetta. Idean isä on rakennusmestari Kauko Kankkunen ja sitä jalostaa helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen. Kokeilla sitä voidaan jossakin, mutta asukkaiksi pitäisi saada ennakkoluulottomia ihmisiä. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa ja vaatimusten kasvaessa vesihuolto maksaa yhteiskunnalle yhä enemmän. '' Aika ei meil. Helsingissä niitä on 20, joista kuukausittain lähes 9000 asiakasta vetää jätteensä hienostuneesti viemäriin. Helsingin yleisen mikrobiologian laitokselle on rakennettu käymälä, jossa jätökset kulkeutuvat monen kerroksen läpi kellaritiloihin kompostoitumaan. Helsingin Seurasaaresta, jossa vierailee vuosittain SUOMEN LUONTO 2/91 50. Laskelmien mukaan biokaasulla voitaisiin tuottaa yhdyskunnan tarvitsema energia lämpöä lukuunottamatta! "Vakavasti otettava idea", sanoi kilpailusihteeri Jussi Rautsi ympäristöministeriöstä, ''vaikka ei ehkä sovellukaan koko Herttoniemen uudisalueelle. Vesivessasta luopuminen on iso asia. Silti isolla rahalla johdettua ja puhdistettua vettä tuhlataan huolettomasti. Vain viisi prosenttia kokonaiskulutuksesta käytetään ruoan valmistukseen ja juomavedeksi, kun taas lähes 30 prosenttia talousvedestä vedetään vessasta alas. Ulkoilualueille kompostikäymälä sopii erinomaisesti. Käynnin jälkeen sekä pytty että lattia peseytyvät ja desinfioituvat. Moneen tarkoitukseen Suomen vesilaitosten vesi on turhan laadukasta. Seurasaaressa käymäläjäte kompostoidaan aluksi eri//isissä säiliöissä ja vielä aumassa lehtikarikkeen kanssa. .Jt lä ehkä ole vielä kypsä, vaikka esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa on korttelitasoisia ekologisia järjestelmiä, jolla veden kulutusta on saatu vähennetyksi." ''Herttoniemessä asia on kuitenkin Helsingin päättäjistä kiinni. sivistysmaissa vesi on pumpattu vesitornien kautta kuluttajille ja käytön jälkeen viemäröity sumeilematta lähimpään vesistöön. Eroon vesivessasta Miten sitten päästä eroon tästä vettä tuhlaavasta karusellista. Vesistöä rasittava lysti tuottaa kaupungi/Je kustannuksia kävijää kohti noin 15 markkaa. Sen sijaan uusille asuinalueille vedettömät vessat ovat todellinen vaihtoehto. kiertokulkuun. Onneksi pääkaupunkilaisetkin pääsevät läheise/Jä Seurasaaren ulkoilualuee/Ja toteamaan, että kompostikäymälä on ihan yhtä mukava ja siisti. Lukuisten ehdotusten joukossa on myös idea Helsingin Herttoniemen uuden kaupunginosan varustamisesta vedettömillä vessoilla. Vedettömässä viemäröintijärjestelmässä kaikki jätteet voitaisiin imeä alipaineella yhteiseen säiliöön, jossa tuotettaisiin biokaasua. Jo vuosisatoja ns. Esimerkiksi viime syksynä Insinööriliitto palkitsi kunniamaininnalla kompostikäymälän, jonka on suunnitellut vantaalainen tuotekehitystoimisto Ekodesign Oy Ekodesignin kompakti kompostikäymälä toimii ilman sähköä ja se voidaan pestä suihkulla. vsk .. KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA 7 Alice Karlsson Rooman valtakunnan kehittyneisyyttä todistellaan siltojen varassa kulkevien vesijohtojen eli akveduktien sekä viemärin, Cloaca maximan, avulla
Kehitettä kierrättävä valokuvausliike, autonrenkaiden uudelleenpinnoittaja, juomaveden puhdistuslaitteistoja markkinoiva yritys, pakkausala sekä ilman CFC-yhdisteitä eli freoneja pehmustettujen huonekalujen valmistaja. l. Parhaillaan lausuntokierroksella on paristoryhmän kriteeriehdotus. Eipä hätää, koska Metsä-Serla ja Mänttä ja muut pehmopaperin valmistajat ovat keksineet talouspaperin. Mökin ulkokäymälään kompostoiva vessa onkin helppo rakentaa tuuletus on taattu ja kuiviketta saadaan ilmaiseksi riittävästi. Tällaiseen kom postij ärj estelmään on mahdollisuus yhdistää tiskipöydästä jätekuilu, jolloin kaikki orgaaniset jätteet voidaan kompostoida kätevästi. Käteviä käymälöitä Markkinoilla on eri tyyppisiä kompostikäymälöitä. Varusmiehille opetetaan pehmeää jätehuoltoa mm. Työn alla ovat olleet muun muassa edellä mainittujen lisäksi kirjekuoret, kopiointija konttoripaperit, joidenkin juomien pakkaukset, tekstiilien pesuaineet sekä lastuja kipsilevyt. Pikakuivatuskäymälä kuivaa jätteet, jotka voidaan myöhemmin kompostoida. kompostoreiden ja kompostikäymälöiden valmistajat. Sekä teline että paperirulla ovat kummatkin kuitenkin täysin turhia tuotteita, joiden valmistus ja käyttö tuhlaavat luonnonvaroja ja synnyttävät jätteitä. Astian pohjalle laitetaan kuiviketta ja multaa. Lisäksi on tarjolla lokerokompostikäymälöitä, joissa säiliö sijoitetaan kellariin. Hakemusmaksu on noin 7 000 markkaa. Ympäristömerkistä tiedotettiin vuodenvaihteessa 1990-91 näyttävästi mm. Ne hävittävät luonnolliset mikro-organismit. Kaakkois-Suomen sotilasläänissä ja monissa omakotitaloissakin on jo kompostitai kuivakäymälä. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Suomen Standardisoimisliittoon on tullut runsaasti tiedusteluja ympäristömerkistä. Luonnonsuojelijat ovat pitäneet Suomen paperialan kriteeriehdotusten asiantuntijaryhmaa erittäin puuttellisena. Tuotteiden kelpoisuutta on pohdittu Ruotsissa viime keväästä ja Norjassa viime syksystä alkaen. Jos kylpy on sinulle välttämätön, jaa se. Saavi sijoitetaan istuimen alle ja saavin alle laitetaan esimerkiksi turpeella täytetty alusastia, jonka tarkoituksena on kerätä ylimääräinen virtsa. Standardisoimisliiton ympäristömerkintäosaston koko toiminta on tarkoitus rahoittaa ympäristömerkin hakemusja käyttömaksuilla. Ratkaisuksi ehdotettiin WCpaperin käyttöä talouspaperin asemesta. kemiallisia vessaraikasteita, valkaisuaineita, hankausaineita, puhdistusaineita ja aerosoleja. Luonnonystävän neuvo on: Käytä riepua! D 9 ., öi -"' ., :c 8. Säiliö on tarpeen tyhjentää vain noin kerran vuodessa. läikkyy pöydälle, maitolasi kaatuu ja tuoppi kuohuu yli. Kaupalliset kompostikäymälät maksavat lisävarusteineen noin 3 000-30 000 markkaa. Kuivaavissa käymälöissä sähkön kulutus on keskimäärin neljä kilowattituntia vuorokaudessa. Terapeuttista! Standardisoimisliiton ympäristömerkintäosasto työskentelee parhaillaan kuumeisesti saadakseen ensimmäiset ympäristömerkillä varustetut tuotteet markkinoille. Käyttökustannuksia kertyy kuivikkeesta sekä sähköstä, jonka avulla useimmat mallit tuulettuvat. Helsingin Sanomien yleisönosastolla käytiin taannoin keskustelua talouspaperista ja sen säästömahdollisuuksista. Ulkokuivikekäymälään tarvitaan 40-90 litran saavi, jonka pohjassa on reikiä. Käytä puhdistukseen etikkaa! Suosi suihkua. Tietenkin myös suihkussa voi käydä yhdessä. Kylpyammeeseen menee keskimäärin 140 litraa vettä, mutta viiden minuutin suihku kuluttaa puolet siitä. Ryhmässä ei ole lainkaan puunhankinnan luonnonmukaisuuden ja yhtiöiden luonnonsuojelupanostuksen asiantuntijaa. Omatekoinen edullisesti Ilman sähköäkin toimivia kompostikäymälöitä on, ja sähköttä pelaavat tietenkin ne lukuisat omatekoiset versiot, joita rakennetaan lähinnä kesämökeille. Pohjoismaissa toimii jo yli 10 asiantuntijaryhmää, jotka selvittävät tuotteiden ymäristövaikutuksia sen lähtösijoilta hylkäämiseen asti. Paperialan ympäristömerkkeihin suhtaudutaankin jo ennalta varauksella. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT 500 000 ihmistä. JO 000 pylväsmainoksella. Metsäyhtiöiden tiedetään tätä nykyä sisäisillä koulutuspäivillään jopa kehuskelevan sillä, kuka pahiten rikkoo keskusmetsälautakunta Tapion uusia luontoa säästävään metsänhoitoon kannustavia ohjeita. Talouspaperirulla jököttää lähes joka kodissa, erityisesti sitä varten suunnitellussa telineessään. Merkin vuosimaksu määräytyy liikevaihdosta ja se vaihtelee noin 2 500 markasta 60 000 markkaan. Kesämökeillä kompostikäymälän pitäisi olla itsestäänselvyys. Siitä ovat olleet kiinnostuneita mm. WC-puhdistusaineet voivat myös sisältää erittäin myrkyllistä paradiklooribentseeniä, joka on eläinkokeissa todettu syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Jatkuvasti kompostoivissa käymälöissä jätteet lahoavat osittain jo säiliössä ja rumpukompostikäymälöissä kompostointia vauhditetaan säiliötä pyörittämällä. Sekä makki että alusastian sisältö jälkikompostoidaan mullaksi erillisessä kompostorissa tai kompostikehikossa. Helsingin energian hinnalla kustannuksia kertyisi noin 500 markkaa vuodessa. Seuraavana tarkastellaan valaisimien, loisteputkien, pehmopapereiden ja eräiden kotitalouskoneiden soveltuvuutta ympäristöä säästävien tuotteiden joukkoon. vsk
Opetusta ei ole riittävästi Ympäristökoulutuksesta on tänään suuri kysyntä. Enemmän olisi hyötyä siitä, että jo lapsille puhuttaisiin koulussa näiden asioiden merkityksestä", sanoo Ruuskanen. Mitä sitten olisivat mietinnön sivuilla usein mainitut "riittävät tiedot". Myös Willamo puhuu monitieteisyyden puolesta. Anna Rastas Y Inpäristökou Ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja ennakoimiseen ei enää riitä se, että koulutetaan muutamaan tieteenalaan erikoistuneita asiantuntijoita. Lokakuussa 1990 opetusministerille luovutetussa ympäristönsuojelun koulutustoimikunnan mietinnössä esitetään ympäristökoulutuksen laajentamista myös ammatilliselle keskiasteelle. Osa näistä on pakollisia, osa vaihtoehtoisia. Toisaalta tarvitsemme myös eri alojen erityisasiantuntijoita. Jo lyhyt peruskurssi on saattanut vetää niin paljon opiskelijoita luentosalin lehtereille, että kaikki halukkaat eivät ole sinne mahtuneet. Luonnontieteet hallitsevat vielä liikaa." Ruuskanen selittää luonnontieteiden painottuvan siksi, ettei alalla ole vielä omaa tutkijoiden ja opettajien sukupolvea. Pääaineeria ympäristötieteitä voi opiskella vain Helsingin ja Kuopion yliopistoissa. Siihen täytyisi osallistua niin luonnontieteilijöiden kuin yhteiskuntatieteilijöidenkin. Luonnontieteiden kielellä on vaikea puhua esimerkiksi ihmisten arvoista ja asenteista. Näiden opintooppaista löytyy ympäristönsuojelun lisäksi kursseja esimerkiksi ympäristöhygieniasta, -biologiasta, -terveydestä, taloudesta ja -politiikasta. Korkeakoulut järjestävät myös ympäristönsuojelun täydennyskoulutusta. Uusimmassa esitteessä on kerrottu yli kahdestasadasta koulutustapahtumasta, joita järjestävät korkeakoulujen lisäksi lääninhallitukset, ammatilliset oppilaitokset, Ammattienedistämislaitos ja monet järjestöt. Monitieteiseen koulutukseen Tutkija, filosofian tohtori Juhani Ruuskasen mukaan ympäristötieteiden opetus painottuu Kuopiossa edelleen liikaa luonnontieteisiin. Ei myöskään kauppakorkeakouluista valmistuville tuleville liike-elämän ammattilaisille. Jokaiselle tulisi antaa valmiudet ottaa huomioon ympäristövaikutukset omissa työtehtävissään. Alan koulutus on hänen mielestään liian erikoistunutta. ''Ympäristökoulutuksen tulisi perustua tulevan ennakointiin, mutta alan tutkimus ja opetus on jälkijättöistä. Yksi pakollinen kurssi ympäristönsuojelua, annettiinpa se sitten yliopistossa tai jossain ammatillisessa oppilaitoksessa, ei vielä takaa, että ihmiset tulevissa työtehtävissään osaisivat arvioida tekojensa ympäristövaikutukset. Hän listaa koulutukselle kolmenlaisia tarpeita: "Ympäristönsuojelun yleisammattilaisia valmistuu Helsingin ja Kuopion yliopistoista. Tämän aidan yli olisi kuitenkin mentävä. Tiiviitä, lyhyitä ympäristönsuoj elukursseja on vaikea suunnitella, kun käsiteltävät ongelmat ovat suuria ja monimutkaisia. "Haluaisin sanoa olevani poisoppinut luonnontieteilijä. Ympäristöministeriö julkaisee kahdesti vuodessa esitettä Ympäristönsuojelun täydennyskoulutus, johon on koottu tiedot tärkeimmistä tilaisuuksista. Approbatur-opintoja voi Turussa suorittaa ympäristönsuojelusta, Tampereella ympäristöpolitiikasta. Asiantuntijat ovat päteviä yhdellä alalla, mutta heiltä puuttuu kyky sellaiseen kokonaisvaltaiseen asioiden tarkasteluun, jollaista nyt tarvittaisiin. Tarvitaan arvokeskustelua Risto Willamo työskentelee assistenttina Helsingin yliopistossa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ympäristönsuojelun laitoksella. opetus on Suomessa keskittynyt yliopistoihin ja korkeakouluihin. vsk.. Entä millainen tietämys riittää tavallisille ihmisille. Tätä mietintö ei kerro. Muutokset ympäristön tilassa ovat tapahtuneet niin nopeasti, ettei koulutusta ole osattu aina suunnata oikein. "En kuitenkaan osaa itsekään sanoa mitä nuo riittävät perustiedot mahdollisesti olisivat, Willamo myöntää. "Tänä päivänä luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet eivät kohtaa. Ne ovat kuitenkin ympäristöongelmien takana, perimmäinen syy." Willamon mukaan luonnon tuhoamista ei voida estää ilman julkista arvokeskustelua. Kaikkeen opetukseen tulisi sisällyttää riittävät tiedot ympäristönsuojelusta. "Minä en ole pakollisten lyhyiden kurssien kannalla. Jyväskylän yliopistossa biologiaa opiskelevat voivat valita ekologian ja 10 ympäristönhoidon suuntautumisvaihtoehdon, Oulussa uusiutuvien luonnonvarojen vaihtoehdon. Tätä voidaan kutsua läpäisyperiaatteeksi. Kolmanneksi, mikä tähän asti on huonoiten hoidettu, tulisi tarjota riittävästi perustietoutta ympäristönsuojelusta kaikille opiskelijoille. Teknillisissä korkeakouluissa, samoin kuin eri yliopistojen luonnontieteellisissä tiedekunnissa, tutkintoihin on sisällytetty ympäristötietoa erillisinä kursseina. Samalla kun ympäristönsuojelun opetusta on monipuolistettava, se on ulotettava myös ammatilliseen koulutukseen. Yhteiskuntatieteellisiin, kasvatustieteellisiin tai oikeustieteiden opintoihin ei ympäristönäkökulmaa ole juuri tuotu. Nykyiset opettajat ovat itse pääosin luonnontieteilijöitä. Hän vaatii näkökulman avartamista: "Tulevaisuuden asiantuntijoiden olisi tunnettava myös yhteiskuntatieteitä, taloustieteitä, psykologiaa ja lainsäädäntöä." Ympäristönsuojelun asiantuntijoilta vaaditaan siis paljon. r SUOMEN LUONTO 2/ 91 50
suojeluun. Ympäristötuhot ovat kulttuurisidonnaisia, siksi ongelmien ratkaisuun tarvitaan myös poliittisia malleja", sanoo Matthies. Matthies näkee nykyisessä alan koulutuksessa myös vaaroja. Merkittävämpinä voidaan sen sijaan pitää mietinnössä esitettyjä suunnitelmia sisällyttää ympäristönsuojelullinen näkökulma kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Kirjoittaja opiskelee yhteiskuntatieteitä Tampereen yliopistossa. Uusi osa ammattitaitoa Asiantuntijoiden toivomasta tieteenalarajojen rikkomisesta ei juuri puhuta komiteamietinnössä. ylioppilaskunnan korkeakoulupoliictisena sihteerinä coimiessaan. Näin koulutus ikään kuin ympäristötuhoja kiillottaessaan tukee vallitsevia, ympäristölle tuhoisia asenteita ja toimintatapoja. Yhteiskuntatieteilijä Jiirgen Matthies Jyväskylän yliopistosta ei puhu muurahaisista. Emme voi poistaa ongelmia pelkällä tekniikalla. 11. Miksi koulutus ei toimi. Hän on perehtynyc koulutuskysymyksiin mm. Hän pohtii sen sijaan tekeillä olevassa lisensiaatintyössään, miksi ympäristökoulutus ei toimi ja miksi karttuva tieto ympäristön tuhoutumisesta ei ole johtanut käytännön ympäristönSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Keskeisiksi aloiksi on perinteiseen tapaan valittu luonnontieteet ja tekninen ala. Tärkeintä on lopultakin, kuinka tietoa sovellamme ja välitämmekö ymmärtää tekojemme ympäristövaikutukset. Tutkijoiden ongelmaksi jää edelleen, miten välittää tutkimustieto poliitikoille, yritysjohtajille ja yksityisille kansalaisille. Kun ympäristönsuojelusta tulee erillinen, luonnontieteiden kaltainen normaalitiede, myös ympäristötuhoja aletaan pitää normaaleina. vsk. ''Empiiriset tutkimukset eivät yleensä anna malleja käytännön toiminnalle ja päätöksenteolle. Kun maatalousoppilaitoksista, teknillisistä opistoista tai metsäopPUHEENVUORO pilaitoksista valmistuneet osaavat arvioida työnsä ympäristövaikutuksia, voivat tulokset näkyä käytännössäkin. Muille aloille ehdotetut muutaman opintoviikon pakko-opinnot yliopistossa eivät nekään saa Ruuskasen ja Willamon kannatusta. ttuksen paineet Samalla tavoin kuin luonnontieteilijöiden täytyisi nyt puhua arvoista ja etiikasta, myös yhteiskuntatieteilijöiden olisi uskallettava puhua kemiasta ja muurahaisista", sanoo Willamo
Paljon on siis vielä opittavaa! "Tosiasiassa monet päättäjistäkään eivät ymmärrä vielä alkuunkaan, mistä esimerkiksi entropiassa on kysymys. vsk.. Biosfäärin toiminnassa syntynyt entropia on lopulta lähinnä lämmön muodossa. Vuosimiljardien aikana se on käsitellyt suunnattomia määriä ainetta ja energiaa. Rooman Klubin jäsen ja perehtynyt tulevaisuuden tutkimukseen. toinen toista, itse kukin oman mielenkiintonsa pohjalta. Monia niistä voisimme ehkä hyödyntää tavalla tai toisella teknologiassamme. Koneemme hyödyntävät tarjolla olevaa eksergiaa onnettoman heikolla hyötysuhteella, aineen käsittely on vielä suureksi osaksi kertakäyttöasteella, eikä entropian käsittelystä kannata edes puhua. Tämä pyörittää sitä kiertoa, missä aine vuoroin rakentuu monimutkaisiksi rakennelmiksi, vuoroin purkaantuu taas yksinkertaisiksi yhdisteiksi ja alkuaineiksi. Meidän pitäisi sisäistää ajatus, että olemme ikäänkuin lainanneet tulevaisuudelta ja nyt on laskun aika. Erilaiset hajottajaeliöt mahdollistavat tämän suljetun kierron, missä yksi ja sama aine voi rakentua vaikkapa dinosauruksiksi ja ihmisiksi jumiutumatta muodostamiinsa rakenteisiin. Nyt olisi tarpeen selvittää, kuinka se järjestelmänä käsittelee ainetta, energiaa ja entropiaa. Mitään yhteistä linjaa tai edes käsitystä yhteisestä järjestelmästä, teknosfääristä, ei ole ollut. Kehitys ja tutkimustyö tällä saralla onkin nyt intensiivistä, uusista löydöistä saa lukea tiedelehtien miltei joka numerosta.'' SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Tilannetta voitaisiin verrata valtiollisen kehityksen siihen vaiheeseen, jossa klaaniyhteisöt väistyvät valtion tieltä. Vain tämä tarjoaa tarpeeksi laajoja näköaloja pohtiessamme mahdollisuuksia kehittää elämäntapaamme harmonisemmaksi suhteessa muuhun luomakuntaan." Päivänselvää on, että ainoa mittakaava, josta tässä yhteydessä kannattaa puhua, on koko maapallon laajuinen. Mutta se on hinta, mikä meidän on nyt maksettava. Kuten tunnettua, biosfääri saa käytännöllisesti katsoen kaiken käyttövoimansa auringon säteilyenergiasta. Näin entropia ei kasaudu 12 systeemin sisälle haittaamaan sen toimintaa. Nähtäväksi myös jää, millaista uutta teknologiaa tämä uusi lähtökohta tulee tuottamaan. Luonnon omat prosessit voisivat siksi tarjota ratkaisevan tärkeän mallin, jonka mukaiseksi meidän olisi kehitettävä oma teknosfäärimme. Kuitenkin vain pieni osa auringon avaruuteen syytämästä energiasta on maapallon kannalta eksergiaa eli käyttökelpoista energiaa. Monia entsyymejä voidaan hänen mukaansa käyttää teollisuudessa niin, että prosessit tulevat entistä puhtaammiksi, yksinkertaisemmiksi ja halvemmiksi. Nyt meidän olisi otettava radikaali askel eteenpäin ja otettava tutkimuksen kohteeksi koko teknosfääri. Tätä pulmaa ei ratkaise mikään energian käytön tehostaminen, ennenpitkää meidän on pakko luoda kierrätysjärjestelmä, joka muokkaa entropian haluamaamme muotoon ja 'tuulettaa' sen pois systeemistä.'' Malaskan mielestä nykyisen teknologiamme luonne selittyy pitkälti tavalla, millä se on syntynyt. "Kaiken kaikkiaan koko planeetta biosfääreineen muodostaa yhden, toimivan kokonaisuuden, voitaisiinpa miltei sanoa eliön. Tästä huolimatta se ei ole kasannut keskelleen entropiaa läheskään niin paljon kuin ihmisen teknologia kahdessa sadassa vuodessa luonnonkiertoon verrattuna mitättömillä aineja energiamäärillä.'' Luonnon teknologiaan verrattuna oma teknologiamme on vielä auttamattoman alkeellista. "Vielä nyt olemme siinä vaiheessa, että tutkimme esimerkiksi auton moottorin tapaa käyttää ainetta ja energiaa. "Luonnossa on arvioitu olevan yli 7000 erilaista entsyymiä, joista suurin osa on meille vielä tuntemattomia. Yleensä he eivät ole olleet edes selvillä niistä yleisistä luonnonlaeista, joihin koneitten toiminta perustuu. Tämä ei merkitsisi vähempää kuin astumista aivan uuteen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa. Heikki Jaakkola Luonnonlait tekn Luonnon oma "teknologia" voisi antaa mallin siitä, millaiseksi ihmisen rakentamaa teknologiaa olisi kehitettävä. Olemme velkakriisissä aivan kehitysmaitten tapaan. Teknosfääriä rakentaessamme kohtaamme aivan samat säännöt kuin luonto ainetta, energiaa ja entropiaa käsitellessään . Koneitten keksijät ovat yleensä olleet asiastaan innostuneita nikkareita, jotka ovat edenneet kokeilemalla yrityksen ja erehdyksen kautta. Samoin myös luonnon tai ihmisen kehittelemiä mikrobeja voidaan hyödyntää haitallisten aineitten hajottajina. Teknologiamme on vielä alkeellista Kuten kaikissa ainetta ja energiaa käyttävissä järjestelmissä, myös luonnossa syntyy entropiaa, jäteainetta tai -energiaa, mitä järjestelmä ei pysty enää hyödyntämään. Erona on vain se, että meiltä kyllä löytyy maksukykyä.'' Positiivista kehitystä kohti nykyistä mielekkäämpää teknosfääriä kuitenkin tapahtuu koko ajan. Se kulkeutuu veden ja hiilidioksidin kierron mukana ilmakehän yläkerroksiin erittyäkseen siellä säteilynä avaruuteen. Viime kädessä toimintamme riippuu kuitenkin arvoista, jotka olemme siPentti Malaska tähdentää sitä tosiasiaa, ettei ihmisen luoma teknologia ole maailmankaikkeudessa mikään erillinen saareke, joka ohjautuisi omien lakiensa mukaisesti. Esimerkiksi tästä Malaska ottaa tutkimustyön, jota tehdään mikrobien ja entsyymien kanssa. Näin ajattelee Turun kauppakorkeakoulun talousja tilastomatematiikan professori Pentti Malaska. Tällöin törmätään siihen, että se maksaa. Hän on mm. Malaska toteaakin, että teknosfäärin mielekäs ja tietoinen kehittäminen edellyttää samalla entistä joustavampaa yhteydenpidon kulttuuria sekä yhteiskuntien sisällä että kansojen välisissä suhteissa. Teknosfääri kehittelyyn Malaskan mukaan meidän pitäisi astua nyt pitkä harppaus eteenpäin ja ottaa vihdoin koko teknosfääri järjestelmänä kehittelyn kohteeksi. Uudistamista hidastaa ennenkaikkea raha. Yksi on rakennellut yhtä ja säistäneet. "Esimerkiksi kodinkoneet ja vanhat polttolaitokset pitäisi kerta kaikkiaan määrätä uusittaviksi. "Teknologia on kehittynyt pitkälti ikäänkuin eristyneinä piikkeinä, joista jokainen on kulkenut omaa tietään muista tietämättä. Eli, että jätettä muodossa tai toisessa syntyy ja sen kasaantuminen järjestelmän sisään on estettävä. On laskun aika Malaskan mukaan käytössä olevaa vanhempaa teknologiaa voitaisiin jo nyt korvata monin paikoin uudella, ekologisesti paljon mielekkäämmällä teknologialla
Toimintaamme vaikuttavat SUOMEN LUONTO 2/91 50. Tätä sisintä olemustamme ikäänkuin peittää patologiamme kuori, joka valitettavan usein myös ohjaa käyttäytymistämme. Puhuttaessa näin ollen vaikkapa tekniikasta, on kerta kaikkiaan välttämätöntä ottaa huomioon sellaisiakin asioita, jotka ovat jo lähellä esimerkiksi uskontoa. Positiivinen kehitys voisi alkaa suhteen solmimisella siihen, mikä on parasta meissä. Meille tärkeää olisi vakuuttua siitä, että elämän on parempi voittaa ihmisen kanssa kuin ilman häntä. Liitämme siihen aina myös arvoja, elämyksiä, pyrkimyksiä .. Näin voisimme antaa meissä piilevälle hyvälle mahdollisuuden tulla esiin. Nähdessämme jonkin esineen, vaikkapa auton, emme vain teknisesti noteeraa jotain objektiivista kappaletta, vaan koemme samalla auton olevan kaunis tai ruma, kallis tai halpa, hyvä tai paha jne." "Näin ollen ei ole lainkaan sattuma, millaista teknologiaa tuotamme toiminnallisessa ja miksei myös esteettisessä mielessä. "Esimerkiksi uusista kuulumisista vo1s1 mam1ta eraan polymeraasientsyymin löytymisen. Varma tosiasia hänen mukaansa on, että elämä voittaa. "Sitä perustosiasiaa ei voi väistää, että ihminen on olemassa myös henkisenä olentona. Ainoa mahdollisuus on yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen, missä työssä näkisin tärkeän osuuden erilaisilla suoran toiminnan ja passiivisen vastarinnan ryhmillä. "Tärkeätä olisi nyt saada suuri enemmistö tuntemaan, että ihminen voi olla arvokas osa maapallon elämää eli kokemaan, että elämä, missä ihminen on mukana on jollain lailla parempaa, arvokkaampaa ja rikkaampaa kuin elämä ilman ihmistä. Tämän entsyymin vaikutuksesta geenit saadaan kloonaantumaan räjähdysmäistä vauhtia. kkaa palvelemaan Professori Pentti Malaskan mielestä arvokas osa maapallon elämää on ihminen, jossa oleva hyvä olisi saatava edistämään elämän säilymistä. "On turha odottaa, että esimerkiksi ne piirit, jotka korjaavat voittoja nykyisestä teknologiasta, alkaisivat vapaaehtoisesti luopua rahasammoistaan ympäristön hyväksi. Emme yksinkertaisesti pysty kohtaamaan maailmaa vain objektiivisena tapahtumana. . Tämän takia olisi aivan mieletöntä puhua teknosfäärin kehittämisestä ja olla samalla ottamatta huomioon ihmistä arvoja luovana ja arvojen pohjalta käyttäytyvänä olentona.'' Malaskan mielestä tie, jota meidän olisi nyt kuljettava, alkaa oikeitten arvojen löytämisellä. Asiasta kiinostuneita pitäisi myös kouluttaa järjestämäan demonstraatioita, mielenosoituksia jne." "Viime kädessä uskon ihmisen olevan kuitenkin hyvä ja hyvään, kauniiseen ja totuuteen pyrkivä. aina olemuksemme kaikki eri puolet, mitä tosiasiaa ei kannata unohtaa. Ulkoinen ympäristömme on aina myös kuva sisäisestä maailmastamme. Ihmisolento ei jakaannu sektoreihin, jotka eläisivät kukin omaa elämäänsä erillään toisistaan. Tästä saisimme rohkeutta tiedostaa myös patologiamme ja opetella hallitsemaan sitä. Tunne tästä voisi saada meidät omaksumaan sellaisia arvoja, jotka lopulta synnyttäisivät myös ulkoisessa todellisuudessa nykyistä harmonisempaa teknosfääriä." Ihmisen sisin esiin Ainoana tienä Malaska näkee nimenomaan suureen yleisöön vaikuttamisen. Samoin on mielestäni turhaa kuvittelua, että joku keskusjohtoinen ja jollain lailla stalinistinen järjestelmä voisi ratkaista pulmiamme. vsk. Ennen pitkää tämä heijastuisi kyllä myös ulkoiseen teknosfääriimme, joka toimisi nykyistä harmonisemmin muun luomakunnan osana." 13. Polymeraasientsyymi tarjoaa näin mainion uuden työkalun geeniteknologialle, joka tulee sitä varmasti myös hyödyntämään." Arvot ohjaavat Teknologiasta puhuttaessa Malaska tähdentää voimakkaasti sitä, ettei kyse ole koskaan "vain" teknologiasta
Salpausselkä selkärankana Tämä kuiva mäntykangas on ensimmäinen Salpausselkä, jonka mannerjää loi 11 000 vuotta sitten erottamaan Sisä-Suomen järvet Rannikko-Suomen savikoista. Mutta koko ajan liikkuva jää toi reunaansa maata, se kuljetti sitä jään alla, jään sisällä ja jään päällä, ja kaikki kasaantui jään reunaan: syntyi ensimmäinen Salpausselkä. Silloinkin, kun ilmasto lämpeni ja jään reuna perääntyi, itse jää yhä möyräsi kohti kaakkoa: sulaminen vain oli nopeampaa kuin jään eteneminen. Tottahan kartta tietysti puhuu: ei tarvitse kävellä kuin kilometri pari radalta pohjoiseen; niin edessä on mitä kaunein järvimaisema, mutta radanvarressa vesi ei montaa kertaa vilahda: Kouvolan lähellä mennään Kymijoen ylitse, Lappeenrannassa ylitetään Saimaan kanava ja Imatralla juna pysähtyy Vuoksen partaalle. ole juuri yksitoikkoisempaa junamatkaa kuin Lahdesta Imatralle: mäntymetsää, yksitoikkoisesti mäntymetsää kilometri toisensa jälkeen ja kartan mukaan kuljetaan järvisimmän Suomen laitaa. MAAKUNNAT TUTUIKSI 2 ETELÄ-KARJALA Seppo Vuokko Kuhankeittäjän ja kangasvuokon kotikontu Etelä-Karjala, Saimaan ja valtakunnan rajan väliin jäävä kiila, on maakunnista pienimpta. Mannerjään keskus oli Skandinavian tuntureilla, ja sieltä kilometrien vahvuiseksi paisunut jääkakku pursusi joka suuntaan kuin pöydällä oleva pullataikina. Kun harjut ovat jäätikköjokien, siis vir14 Kuhankeittäjä asustaa lehtevissä rantametsissä suurten selkävesien tuntumassa. Jää raastoi alustaansa ja työnsi mukanaan miljardeja tonneja maata, hienoista savihiukkasista taloa suurempiin järkäleisiin. Silti se muodostuu kolmesta luontonsa puolesta varsin erilaisesta osasta: eteläisestä karukkomaasta, luoteisesta järvialueesta ja koillisen rehevästä viljelymaasta. Kaikkien kolmen Salpausselän luomiSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. vsk.. Jään reunan perääntyminen ei ollut tasaista. Kun ilmasto leudontui, jää suli taas nopeammin kuin mitä sitä muodostui. Näitä yhdistää ja erottaa Salpausselkä. Etelä-Karjala on sen vahvimpia pesimäseutuja. Salpausselkä ulottuu lähes yhtenäisenä selänteenä Ilomantsista Hankoon, jossa se sukeltaa Itämeren aaltoihin. Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella parinkymmenen kilometrin päässä on toinen Salpausselkä, joka muodostaa Saimaaseen pistävän kapean ja pitkän Kyläniemen . Meillä jää liikkui kaakkoon, poispäin keskustasta. Silloin jäätikön reuna eteni talvella sen mitä se kesällä suli eli pysyi kutakuinkin paikallaan. Salpausselät eivät ole harjuja niiden kulkusuuntakin on poikittainen harjuihin verrattuna. Uusi viileä kausi, ehkä noin sadan vuoden mittainen, synnytti toisen Salpausselän, ja kolmas, vielä lyhyempi, edellisiä katkonaisemman kolmannen Salpausselän. Kangasvuokko, maakunnan nimikkokukka, juurtui Etelä-Karjalaan jääkauden jälkeisen arovaiheen aikana. Noin 11 000 vuotta sitten alkoi viileämpi kausi, jota kesti 900 vuotta. taavan veden toiminnan tulosta, on Salpausselät synnyttänyt itse liikkuva jää
Etelärinnettä peittävät männiköt, pohjoisrinne työntää vankkaa kuusta. Rastinniemi, Taipalsaari. Pohjoisrinteen puolella maaperä on sen sijaan lajittumatonta moreenia: rinne on jyrkkä, louhuinen ja kuoppainen, maaperä ravinteinen ja kostea. Suuret kasvustot ovat silti harvinaisia ja koko kasvi on niukentunut. Merkit näkyvät yhä. Parhaiten kangasvuokon lisääntyminen onnistuu paloalueilla, eikä kangasvuokko varmaan kärsinyt metsälaidunnuksestakaan. Kyläniemi, Saimaaseen pistävä kaunis harjuniemi, on osa Toista Salpausselkää. Etelärinteeseen kerrostui jäätikköjokien tuomaa soraa ja hiekkaa, ja sen juurelle laskeutui hienompaa hietaa ja hiesua. Nykyaikainen metsänhoito liian tiheine taimikoineen lienee sille turmioksi. l ärvialueen kallioperä on valtaosin graniittia. seen meni noin 1250 vuotta. Rannat ovat karuja ja kallioisia. vsk. Kangasvuokkoa vaateliaampia ovat alueen muut harjukasvihienoudet idänkeulankärki, hietaneilikka, kangasraunikki ja harjumasmalo, kullakin vain pari kolme kasvupaikkaa maakunnan alueella. Häivähdys aroa Kun ensimmäinen Salpausselkä syntyi, jään edessä lainehti vesi ja vain korkeimmat Salpausselän harjanteet olivat veden pinnan yläpuolella. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. 15. Jääkauden jälkeisen arovaiheen yleisin muisto Etelä-Karjalassa on maakunnan nimikkokukka kangasvuokko, jota on harvoissa männiköissä siellä täällä. Morruuvuori Kuolimo-järvellä Suomenniemellä. Ero ei siis johdu siitä, että toinen rinne on paahteessa ja toinen varjossa, vaan perussyy on jo maaperässä, ja paisteolot vain korostavat eroa. Salpausselän aurinkoiset etelärinteet ovat säilyttäneet monia arojen kasveja, tosin vain parhailla paikoilla. Pohjoista rinnettä puski jää, ja eteläistä reunaa huuhtoivat aallot
Talvella SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Toukkana harjuja muurahaissinisiipi syövät ajuruohoa, kalliosinisiipi mak16 Härkäsimppu (vas.), järvi/ohi ja joukko muita merieläimiä jäivät loukkuun, kun Saimaa eristäytyi merestä jääkauden jälkeen. Muurahaiset kuljettavat toukat pesiinsä, joissa ne syövät muurahaisten pieniä toukkia ja muutaman makean pisaran hinnalla muurahaiset sallivat sen! Ne eivät ahdistele edes ryppysiipistä juuri kuoriutunutta aikuistakaan sen kiirehtiessä pois pesän pimeydestä. saruohoa. vsk.. ETELÄ-KARJALA Parhailla ajuruohoa kasvavilla paistekedoilla lentelee harvinaisia sinisiipiä: harju-, muurahaisja kalliosinisiipi . Harjanteeseen kertynyt vesi pulppuaa Salpausselän liepeillä suurina lähteinä. Lähteiden ympärillä voi olla laajojakin reheviä lettoja ja lehtokorpia monine hienoine lajeineen. Ne sopeuwivat elämään makeassa vedessä ja sinnittelevät Saimaassa vieläkin saasteista huolimatta. Vanhemmiten kallioja muurahaissinisiiven toukat erittävät selästään makeata nestettä, joka on muurahaisten herkkua. Salpausselkä on mahtava pohjaveden kerääjä ja varasto
Suomea suurimmasta järvestä Saimaasta kuuluu vain pieni kolkka Btelll-Karjalaan, silti kuitenkin tuhatkunta neliökilometriä. Siksi lähteiden partailla kasvaa yhä lämpökauden kylmänarkoja kasveja kuten metsälitukka. Järvet ovat pieniä ja karuja, ja maan raskaimpiin kuuluva happaman laskeuman kuorma on ollut liikaa jo kymmenille pikkujärville. Paistekedoilla elävä harvinainen muurahaissinisiipi on kehittänyt erikoisen yhteistyön viholaismuurahaisten kanssa . vsk. Lähteiden käyttö vedenSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Mäet ovat jyrkkiä, tavallisesti ainakin joltakin sivultaan pystysuorien semamien rajaamia. lioalueet vuorottelevat järvien ja pienten kyläaukioitten kanssa. Eteläosa karua rapakivialuetta Salpausselän eteläpuolinen osa on karua rapakivialuetta, jolla laajat metsäja kaiKirkasvetinen Kuolimo laskee Saimaaseen kahta reittiä: toisen varrella kuohuu kaunis Partakoski. Parhaat viljelysmaat ovat maakunnan koilliskulmal/a, joka on rapakivialueen ulkopuolella. ottamoina ja aivan lähteiden viereen ulotetut soiden ojitukset ovat tuhonneet eI_1immät lähdeletoista. lähteet ja lähteiden liepeet pysyvät roudattomina. Itse rapakivi on Ylämaan kunnan rikkaus, jota 17. Kivijärven maisemaa Revonrannassa Rautjärvellä. Rajaluoto Taipa/saaren, Joutsenon ja Ruokolahden rajalla
Putkilokasveista nopeimpia kaukaisen maan valtaajia ovat kämmekät, joiden pölymäisen pienet siemenet lentävät tuulten mukana jopa satoja kilometrejä. Kalkkikivi on aivan keskellä kaupunkia, emmekä tiedä millaista kalkkikasvillisuutta siellä ehkä on ollut ennen kalkkikaivoksen perustamista. Suuret kiteet ovat tyypillisiä rapakivelle. Tunnetumpi Ylämaan tuotteena on kuitenkin erinomaisen kaunis, sateenkaarena välkehtivä spektroliitti, jota kaivetaan sekä rakennusettä korukiveksi . Valitettavasti tämäkin suo on ojitettu ja luonnon ja kalkkitehtaan järjestämä suurenmoinen koe keskeytetty. Kalkkitehtaan ilmaan päästämä pöly ei ole ihastuttanut seudun asukkaita, ja niinpä sinne on vaadittu ja viimein saatukin tehokkaat pölysuodattimet. Vuosikymmeniä jatkunut kalkkipölyn leviäminen on rehevöittänyt kalkkitehtaan lähialueet. ETELÄ-KARJALA louhitaan rakennuskiveksi. Luotosen kylästä löytyi tietöiden yhteydessä suorastaan jättimäisiä, kymmenien kilojen painoisia mustia kvartsikiteitä, joista suurimmat on nähtävillä Helsingin yliopiston kivimuseossa ja Luumäen kunnantalon aulassa. Lappeenrannasta onkin muodostunut kalkkitehtaan pösuoM EN L UONTO 2/ 91 50. Toisesta paikasta taas on löytynyt todellisia jalokiviä, komeita, korujen valmistukseen sopivia jaloberyllikiteitä. Harjusaaret ovat ovat jääkaude/la syntyneiden harjujen lakiosia; niiden tyvet ovat veden alla. vsk.. Venäjänsaari Taipalsaarella. Kämmekkäparatiisi keskellä kaupunkia Lappeenrannan Ihalaisista on louhittu kalkkikiveä jo vuosikymmeniä. Rämeelle on kuitenkin jo kotiutunut tuhansien valkolehdokkien joukko. Alunperin karu Paskoleirinsuo on muuttumassa hienoja kalkkisammalia kasvavaksi letoksi: sammalpeite on jo leton lajistoa, mutta putkilokasviston muutokset ovat hitaampia. Kiven välkehdintä johtuu maasälvän erikoisesta lamellirakenteesta, joka heijastaa valoa hiukan kuten öljykalvo veden pinnalla. Luumäeltä 18 Harjusaaret muodostavat Saimaaseen kauniita sokkeloita. Läikehdinnän väri riippuu lamellien paksuudesta: paksu lamellirakenne synnyttää punaisen värin, ohuempi sinisen
Kärnäkosken partaalla on Suvorovin 1790 rakennuttama linnoitus, jonka kasvipeitettä on jo kaksi vuosikymmentä hoidettu lampailla laiduntamalla. Toisessa haarassa on kaunis Partakoski, ja pienemmässä haarassa Kärnäkoski. Lappeenrannan Kärjessä Saimaan ja Kymijoen vesistöt erottaa vain 700 metrin levyinen kannas: täältä alkaa Kuusankoskella Kymijokeen liittyvä Väliväylä. Kivijärvi on kirkasvetinen ja runsassaarinen kuikan ja selkälokin valtakunta. Etelä-Karjala on varmimpia paikkoja, missä sen narinasta voi nauttia. Lintutorni, luontopolku ja opastuskeskus. Noin viiden kilometrin mittaisella, kauttaaltaan ruovikoituneella ja luhtaisella lahdella on tuhansia lintuja. Imatran kuohuja voi ihailla kesäisissä koskinäytöksissä. Käymisen arvoinen on erityisesti Kyläniemi, maisemiltaan upea Saimaasen pistävä niemi, joka on osa toista Salpausselkää. vsk. 2. Reitin pituus noin 120 km ja korkeusero 20 m. Etelä-Karjalassa on lukuisia muitakin hyviä lintujärviä, kuten Haapajärvi ja Kaislanen Lappeenrannassa, Jäkåläjärvi Lemillä, Isoja Pieni Rautjärvi Saarella sekä Suokumaanjärvi ja Eväksenjärvi Konnunsuon viljelylakeuksilla. Erityisen vaikuttava on alkukesän yö lintulahdella: rantalehdoissa kaikaa kymmenien satakielien konsertti, jota lahdelta säestävät sirkkalinnut, kerttuset, kaulushaikara ja rantakanat. SUOMEN LUONTO 2/91 50. 19. Saimaa tarjoaa monenlaista nähtävää niin veneilijälle kuin rantoja kiertävällekin. Käy kesäkuussa, kun kullero kukkii! Tehomaatalous on ajanut ruisrääkän ahtaalle. Vuoksen rannoilla on muusta maakunnasta poikkeavaa rehevyyttä ja siellä voi a1st1a jotakin menetetyn Karjalan tunnelmasta onhan se osa entistä Jääksen kuntaa! Talvella Vuoksi on, paitsi suosittu uistelupaikka, myös sisämaan parhaita vesilintujen talvehtimispaikkoja. Hyvä reitti aloittelevallekin melojalle! Vuoksesta on Suomen puolella noin 13 kilometriä. SALPAUSSELKÄ N TEHDAS ~AIVOS fJ VESIVOIMALA O nTOJA ~ ALPAUSSELÄT ,,,-.RAUTATIE _ PÄÄTIET ten uoma on alusta asti leveä, jopa järvimäinen, vaikka virtaama alkumatkasta onkin olematon. Luontomatkaajan toivekohteet Siikalahti, maan kuulu lintupaikka, on Simpeleen maatunut lahti. Kivijärven jälkeen joessa on jo virtaamaakin, mutta selvästi jokimaiseksi Väliväylä muuttuu vasta jättäessään EteläKarjalan Kannuskoskella. Kirkasvetinen Kuolimo laskee Saimaaseen kahta eri reittiä. Reitti on Saimaan entinen lasku-uoma, joHarjumasmalo on Etelä-Karjalan kasviston aarteistoa; sitä kasvaa vain parissa paikassa
Ainoastaan saasteille herkkien jäkälien määrät ovat olleet pienempiä ja saasteita kestävien jäkälien määrät suurempia kuin muualla Etelä-Suomessa. Jäätäviin oloihin sopeutuneet nieriä ja härkäsimppu elivät ja lisääntyivät järvien viileissä syvänteissä. Länsi-Euroopassa rikkidioksidipäästöjä on viime vuosina rajoitettu mm. Lohesta kehittyi oma järvessä aikuistuva muoto. tehdas, elintarviketeollisuutta sekä kevyempää teollisuutta, jotka päästävät ilmaan yhteensä 1500 tonnia rikkiä vuodessa. Valtakunnallisissa harsuuntumisselvityksissä kaakon metsät eivät ole olleet muita Etelä-Suomen metsiä sairaampia. Vaikka viime vuosikymmeninä on siirrytty yhä tehokkaampaan niin jätevesien kuin poistokaasujenkin puhdistukseen, ongelmia riittää jo tehtaiden suuren koon vuoksi: pienestäkin päästöprosentista kertyy runsaasti tonneja. Omien päästöjen lisäksi Kaakkois-Suomen metsiä rasittavat Koillis-Viron ja Leningradin seudun suuret saastekuormat. Pakokaasujen ohella yhä pahemIlmansaasteet vaivaavat kaakon metsiä läänissä on maan suurin metsäteollisuuden keskittymä, joka yhä puhdistustekniikan parannuksista huolimatta päästää ilmaan runsaasti typpija rikkiyhdisteitä. Typen oksidit ja L ,oni lisäävät metsien vaurioitumisriskiä. Asutus on voimakkaasti keskittynyt Ensimmäiselle Salpausselälle. Tärkein järvi on tietenkin Saimaa, josta vain vähäinen kolkka silti tuhatkunta neliökilometriä kuuluu Etelä-Karjalaan. Ihmisten viihtyvyyden ja terveyden kannalta ongelmallisimmiksi ovat tulleet poistokaasujen haisevat rikkiyhdisteet, jotka aiheuttavat mm. Soita on vähän ja nekin on ojitettu, järvet laskettuja tai säännösteltyjä, joet rakennettuja ja osin pilattuja, metsät talouskäytössä. Varsinkin KaakkoisSuomessa ja Itä-Lapissa saastevaurioiden torjunta riippuu enenevässä määrin Neuvostoliitossa tehtävistä ratkaisuista. Suomeen tulevasta, alkuperältään määritetystä rikkilaskeumasta yli kolmannes on kotimaista, reilu kolmannes on tullut Neuvostoliitosta ja noin neljännes muusta Euroopasta. Muu osa maakuntaa on harvaan asuttua. Muita suurehkoja Jarv1a ovat Kivijärvi, Kuolimo, Simpele ja Pohjois-Karjalan rajalla Pyhäjärvi, monet kuuluja kirkkaudestaan ja muikustaan. Reliktikalojen tärkeänä ruokana oli reliktisten äyriäisten, katkojen sekä hankaja halkoisjalkaisten joukko. Lappeenranta, Joutseno ja Imatra muodostavat miltei yhtenäisen nauhamaisen kaupungin, jossa asuu noin 100 000 asukasta, kaksi kolmannesta väestöstä. Puunjalostustehtaiden ja asutuksen jätevedet kuormittavat eteläistä Saimaata. Runsain laji on valkolehdokki, mutta hyvänä kakkosena on lehtoneidonvaippa, jota sitäkin on tuhansittain kalkkitehtaan lähimetsissä. Tunnetuin näistä on tietenkin norppa. Erikoisen, täysin lehtivihreättömän lehtoneidonvaippamuodon kasvupaikka on rauhoitettu, ja siellä saa liikkua vain polkuja pitkin. Saimaan vesistöalue eristyi merestä 8000 vuotta sitten. Rikkija typpipäästöt yhdessä kaukokulkeutumien kanssa uhkaavat metsien ja vesien terveyttä. Maakunnan rantaviivalla kesämökkejä on jo keskimäärin kolmen sadan metrin välein. Puunjalostusteollisuus on alueen pahin yksittäinen saastuttaja. hengityselinten sairauksia. Asukkaita on 143 000, joten alue ei siis ole erikoisen tiheään asuttu, vain 25 asukasta maaneliökilometriä kohti. Yhä kasvava matkailu, veneily ja retkeily kuluttavat ja roskaavat viimeisiä rakentamattomia ranta-alueita samoja, joita norpat, kuikat ja selkälokit tarvitsevat pesimiseensä. Järvilohi on menettänyt kutu20 Rasitettu luonto Etelä-Karjala on maakuntana pieni, erilaisia ympäristöongelmia riittäisi vaikka isommallekin alueelle. Saasteet ovat karkoittaneet norpan eteläiseltä Saimaalla. Nykyaika on kohdellut jääkaudesta kertovia jäänne-eläimiä kaltoin. Mutta teollisuutta on: maakunnassa on viisi suurta puuta jalostavaa tehdasta, terästehdas, kalkki· ja rakennuslevyVapaat rannat käyvät vähiin. Etelä-Karjalassa on varsin niukasti suojelualueita, nekin pieniä. Maakunnassa on rantaviivaa 6200 kilometriä, ja sillä 18 000 loma-asuntoa. SUOM EN LUONTO 2/ 91 50. Maakunnan pinta-ala on 7240 km', josta maata on 5677 km'. Typen päästöjen rajoittaminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin rikkipäästöjen. ETELÄ-KARJALA lyjen ansiosta ylivoimainen kämmekkäparatiisi: parin neliökilometrin alueella on tavattu jo 14 kämmekkälajia, joukossa niinkin eksoottiset lajit kuin mannerSuomen ensimmäinen kiiltovalkku ja yksi Suomen ensimmäisistä soikkokämmeköistä. Typpi on toinen mer ·ittävä saaste. Suomen omat päästöt alenivat alle puoleen 1970-luvun lopun arvoista kymmenessä vuodessa. parantamalla savukaasujen puhdistusta ja siirtymällä vähärikkisempiin polttoaineisiin. Liikenne on voimakkaasti keskittynyt Salpausselälle, jossa metsä jo karun kasvualustan vuoksi on tavanomaista herkempää saasteille. Osa ilmaan päässeistä saasteista kulkeutuu ilmavirtausten mukana kaukaakin rajojemme takaa. vsk.. Typen oksidien laskeumasta oman maan osuus on noin viidennes, Neuvostoliiton lähes neljännes ja muun Euroopan yli puolet. Erityisesti Viron, Leningradin alueen ja Kuolan ilmansaasteet kuormittavat myös Suomea. Äskettäin perustettu Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö pyrkii hankkimaan, kunnostamaan ja hoitamaan veneilijöiden tukikohdiksi sopivia alueita Saimaalta, jolloin vapaa-ajanviettoa ohjaamalla voitaisiin vaurioita pienentää. Typpeä pääsee ilmaan myös pelkistyneessä muodossaan ammoniakkina ennen muuta maataloudesta. Valtaosa typpipäästöistä tulee liikenteestä. Rasitus näkyy jo metsien heikentyneenä yleiskuntona, vaikka suuria metsäkuolemia ei vielä ole ollut. Tuolloin silloiseen Suur-Saimaaseen jäi koko joukko merieläimiä, jotka joutuivat sopeutumaan järvielämään. Vaikka päästöt ovat pienentyneet, ongelmat ovat yhä pahoja tehtaiden lähialueilla Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran edustalla sekä Vuoksessa ja Hiitolanjoessa. Norppa sekä muikku ja muut jalokalat ovat väistymässä jo Kyläniemen pohjoispuolisille vesille. Järvissäkin jäänteitä jääkaudelta Salpausselän pohjoispuolella alkaa Järvi-Suomi. Vaikka Kivijärvi nykyisin kuuluu Kymijoen vesistöön, se on aikaisemmin ollut Saimaan osa, ja reliktilajisto härkäsimppuineen ja äyriäisineen on samanlainen kuin Saimaalla ja Kuolimolla
Antti Pätilä paikkansa ja säilyy vain kalanviljelytoimin. Muutokset ovat nopeimpia ja todennäköisimpiä karuilla hiekkaja soramaksi ongelmaksi on tulossa teiden suolauksen aiheuttama pohjaveden suolautuminen. Ennusteiden mukaan 50 vuoden kuluttua viidennes Etelä-Karjalan metsämaista on menettänyt kaikki pintamaan emäskationit. Maan happamoituminen saattaa johtaa myrkyllisen alumiinin Jiukenemiseen ja juuristovaurioihin, jolloin puiden veden ja ravinteiden saanti heikkenee. Laatokkalaisista kasviharvinaisuuksista ei monikaan silti ulota tänne aluettaan, mutta tavallisempien lehtokasvien kuten sinivuokon tai lehtokuusaman runsaus on poikkeavaa tässä muutoin kovin karuilmeisessä maakunnassa. Välille suunnitellaan moottoritietä, joka toteutuessaan aiheuttaisi entistä pahempia suolaantumis-, meluja saasteongelmia. Selvää näyttöä metsämaiden happamoitumisesta ei vielä Kaakkois-Suomessa kuitenkaan ole. Vaunut ovat usein vuotavia, huonokuntoisia, kuljetettavat aineet räjähtäviä tai helposti palavia ja suorastaan myrkyllisiä. Saimaan kanavan kautta kuljetettiin vuonna 1988 1, 7 miljoonaa tonnia rahtia, josta 50 000-80 000 tonnia oli nesteitä, pääosaksi polttoaineita. Saimaalta nieriä on miltei hävinnyt, eikä Kuolimon kantakaan ole enää järin vahva. Alueella on myös ollut poikkeuksellisen paljon sieniSUOMEN LUONTO 2/91 50. Sen sijaan matemaattiset mallit osoittavat, että nykyistä pienemmälläkin kuormituksella Kaakkois-Suomen metsämaat happamoituvat nopeammin kuin muualla Suomessa. Nieriä pyritään säilyttämään rauhoittamalla parhaat kutupaikat kaikenlaiselta kalastukselta sekä tuottamalla lisävahvistusta luonnon kannalle viljelemällä. Luontaisesti kaikki suuremmat järvet ovat olleet kuikan ja selkälokin hallinnassa, mutta runsas mökkiasutus on jo monin paikoin häirinnyt niiden pesintää. Oman ongelmansa muodostaa täällä rautatieliikenne. [j 21. Saimaan kanavalla seilaa vuodessa vajaat pari miljoonaa tonnia rahtia. ja hyönteistuhoja, joihin saattaa kyllä olla osuutensa myös metsien käsittelytavalla. Vaunuista joudutaan käännyttämään raja-asemalla vuotojen tai ylitäytön vuoksi joka kymmenes, ja silti pikkuonnettomuuksia ja läheltä-pititilanteita on sattunut useita Suomen ratapihoillakin, mm. Lehtevimmillä rannoilla kesään kuuluu olennaisena kuhankeittäjän vihellys. Keltakukkainen ja sinilatvainen lehtomaitikka on yleinen kuin konsanaan Ahvenanmaalla. Puut ovat harsuuntuneita, neulasten väri muuttunut ja neulasten rikkipitoisuus on kohonnut. Onnettomuusriskin vuoksi on ajoittain suunniteltu öljykuljetusten kieltämistä Saimaalla, mutta kielto lisäisi pienten öljyonnettomuuksien määrää maanteillä. Kaakkois-Suomen metsien tutkimus ja seuranta on entistäkin tärkeämpää nyt kun Suomi on suuntaamassa varoja Viron ja Leningradin alueen ilmansuojeluun. Haminan Poitsilassa ja Kotkan satamassa 1989. Kallioperä muodostuu graniittien ohella myös liuskeista, jotka antavat seudulle paikoin hyvinkin rehevän ilmeen. Valtaosa Suomen ja Neuvostoliiton kaupasta kulkee Vainikkalan raja-aseman kautta, myös öljyn tuonnista. transitoliikenteenä kolmansiin maihin meneviä tavaroita, joukossa hyvin paljon kemikaaleja. Imatra-Joutseno-Lappeenranta -linjalla lienee Suomen laajin mäntyjen vaurioalue. Saimaalla lintu kertoo keiton kypsyvän: "kuha kiehuu", mutta Simpeleellä se kysyy: "onko piialla vilu?" . Lastina on myös öljyä ja myrkkyjä. Alue on Sortavalan lehtokeskuksen läntisintä reunaa. Pienemmillä jäänne-eliöillä ei ole hätää niin ainakin kuvitellaan, mutta kuka on laskenut syvänteiden katkat ja härkä_simput. Lappeenrannan ja Imatran välillä kulkee vuorokaudessa noin 10 000 ajoneuvoa, joista noin kymmenesosa on raskasta liikennettä. Etelä-Karjala on voimakas metsäteollisuuden keskus sen huomaa vesistä, ilmasta ja metsistä. Rikkija typpiyhdisteet happamoittavat maaperän ja huuhtovat kasveille tärkeät emäskationit (kalsium, magnesium ja kalium) syvempiin maakerroksiin kasvien ulottumattomiin. Jäkälien kertoma muutos on ollut Kaakkois-Suomessa yhtä selvä kuin Itä-Lapissakin. Itärajan takaisten saastepäästöjen lisäksi vaurioihin ovat syynä alueen oman puunjalostusteollisuuden rikkiyhdisteet. Arto Hämäläinen Seppo Vuokko mailla, joilla humuskerros on ohut siis Salpausselillä ja harjuilla. Maisema on kuitenkin muuttumassa: aivan kuten kaikkialla EteläSuomessa, koivikoiden ja lepikoiden pohjalta tunkevat jo kuuset, ja parikymmenen vuoden kuluessa lehtipuiden osuus maisemassa pienenee olennaisesti. EteläKarjalassa laaja mäntyjen vaurioalue Kaakkois-Suomessa on kuitenkin alueellisia metsävaurioita, jotka eivät ole tulleet näkyviin valtakunnallisissa selvityksissä. Kaakkois-Suomessa ilmansaasteiden aiheuttamat neulasja lehtivauriot ovat kuitenkin pienempi riski kuin maaperän muutoksista aiheutuvat tuhot. Järvialueellakin kallioperä on valtaosin rapakiveä ja muita graniitteja, joten rannat ovat karut ja kallioiset. vsk. Lisäksi Vainikkalan sekä Kotkan ja Haminan satamien välillä kulkee ns. Kaskeamisen ja metsälaidunnuksen jäljet näkyvät täällä yhä koivikoiden, lepikoiden ja jopa kukkaketojen runsautena. Sirpale Laatokan Karjalaa Maakunnan koilliskärki on jo rapakivialueen ulkopuolella
Ensimmäiset havainnot maastamme tehtiin viisikymmenluvulla, ja nyt supikoira on monin paikoin kettuakin runsaampi. Tällöin on aina ollut kysymys meille ulkomailta, usein toisilta mantereiltakin tulleesta uudistulokkaasta: hyviä esimerkkejä ovat kurttulehtiruusu, pihasaunio, amerikanhorsma, vesirutto ja kanadankallioinen. vain niin lyhyt, ettei kasvien levinneisyyskuvan muutoksia hevin huomaa. Varhaisimmista asukkaista ei ole säilynyt merkkejä: kuiva, vähäkalkkinen maa ei suosi fossiilien syntyä. ETELÄ-KARJALA Seppo Vuokko Etelä-Karjala on jo vuosituhansia ollut Suomeen saapuvien siirtolaisten tulotie: rajan takana Laatokka ja Itämeri, tällä puolen Saimaa ja rannikko ohjaavat kulkijoita länteen. Vain poikkeuksellisesti kasvit ovat levinneet niin nopeasti, että sitä on voitu seurata yhden ihmisiänkin puitteissa. Arokasvisto on ollut hyvin monilajinen ja vain aniharvat sen edustajista ovat säilyneet nykyaikaan. Tulokkaita riittää nykyäänkin Kasvipeite on dynaamisempi, elävämpi kuin yleensä kuvitellaan. Maa kohosi noin 60 metriä seuraavien 1500 vuoden kuluesssa, ja koko EteläKarjala ja valtaosa Karjalan Kannasta olivat kuivaa maata jo 9500 vuotta sitten. Ihmisikä on Supikoira valtasi Suomen muutamassa vuosikymmenessä. Vasta kasvipeite karuunnutti maaperän nykyisen kaltaiseksi: kasvien hajotessa vapautuu happamia yhdisteitä, humushappoja, ja maan ravinteet huuhtoutuvat. Saariketju ulottui yhä tihenevänä kauas koilliseen, missä se Ilomantsin tienoilla tavoitti jo sulana ja kasvien peittämana olevan manteren. Tuolloin ehkä parin vuosituhannen kuluessa saapui valtaosa eteläsuomalaisesta kasvija eläinlajistosta. Levinneisyysaluetta laajentavat havainnotkin joudutaan kirjaamaan vain uusina löytöinä, eikä niitä yleensä voi pitää osoituksina lajin äskettäisestä leviämisestä paikalle. Kasveja seurasivat eläimet. vsk.. Nyt rusakkokanta on jo vakiintunut. Toisaalta niillä vastaavasti on myös enemmän tilapäisiä vieraskäyntejä: jokin kerran havaittu ruutuperhonen tai aavikkotasku ei vielä merkitse, että laji yrittäisi Suomen asutusta. Huomaamattomammin maata vailoittaa peltohiiri, jonka ruskeaa selkää koristaa musta juova. Niinpä Salpausselkä sai ensimmäiset kasvinsa ja eläimensä käytännöllisesti katsoen heti. Eläinten leviäminen on paljon nopeampaa kuin kasvien; toisaalta niiden kannoissa tapahtuu muutoinkin nopeampia muutoksia. Mutta tunturikasvit saivat seuraa meikäläisittäin eksoottisemmasta arolajistosta. Varmaan myös eläinlajis22 Idän valtatie to on ollut samanlainen: naalin ja muiden arktisten lajien seurana oli itäistä kuivien arojen lajistoa. Silti kiinnittää huomiota esimerkiksi vaiveron esiintymisalueen jatkuva siirtyminen lounaisemmaksi. Tuoreita kaakosta levinneitä nisäkkäitä on useita. Idän ilmatie tuo lintuja ja perhosia Lentäville otuksille rajat ja maastoesteet merkitsevät vähiten. Joka kesä sadat lintuja perhosharrastajat kyttäävät kiihkeästi rajan pinnassa itäisiä harvinaisuuksia. Ravinteista maata paljastui kuitenkin yhä rannikolla vaateliaidenkin kasvien levitä. Tuoreempi tulokas on villisika, jolle talvinen ravinnonhankinta on pakkasen jähmettämässä luonnossamme vaikeata. Sen talvitappiot ovat toistaiseksi niin suuret , ettei se ole samalla tavoin räjähdysmäisesti lisääntynyt kuin supikoira. Viimeisten sadan vuoden aikana kaakkoisen rajan ylitse on kuitenkin tullut kymmenkunta uutta tai selvästi kaakkoista levinneisyysaluettaan paisuttanutta lintulajia. Utin itäpuolinen osa Salpausselkää oli korkeimmilta kohdiltaan kuivaa maata heti synnyttyään. Ensimmäiset vaeltajat saapuivat välittömästi mannerjään kadottua, ja tulijoita riittää vieläkin. Vielä nopeammin maamme valtasi supikoira, itäaasialainen koirapeto, jota oli istutettu Leningradin seudun metsiin lupaavana turkiseläimenä. Myös Karjalan kannaksen korkeimmat kohdat olivat saarina Baltian jääjärvessä, eikä sieltäkään ollut kovin pitkä matka kaakkoon manterelle. Rusakko loikki maahamme Karjalan Kannaksen kautta viime vuosisadan loppupuolella ja tämän vuosisadan alussa. Ensimmäisten joukossa olivat varmaan lapinvuokko ja vaivaispaju, joista on säilynyt jäänteitä Karjalan Kannaksella. Karun kallioperän ja hiekkaisen maaperän vuoksi on usein kuviteltu, että vain suhteellisen vaatimattomat kasvilajit olisivat pystyneet vaeltamaan Kannaksen reittiä, mutta jään jäljiltä maa oli ravinteinen ja sen pH (happamuus) oli 7-8 tienoilla eli neutraali tai jopa lievästi emäksinen. SUOM EN LUONTO 2/ 91 50. Jo tuolloin ovat voineet saapua nykyisinkin Salpausselällä ja sen liepeiden harjuilla kasvavat idänkeulankärki, kangasvuokko, hietaneilikka ja kangasraunikki, jotka kyllä vaativat kesällä lämpöä, mutta sietävät ankarankin talven
Isokultasiiven vaatimukset tyydyttäviä paikkoja meillä on niin niukasti, että laji hoippuu kuoleman partaalla. simpia yölaulajiamme. vsk. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Tuoreita hyönteistulokkaita on useita. Nopeimpia levittäytyjiä on ollut punavarpunen, ja juuri nyt näyttää pikkuvarpunen etenevän hyvin voimakkaasti. Monet meillä tavallisetkin lajit .saanevat jatkuvasti täydennystä kaakkoisrajan takaa suuremmista kannoista. Perhosista ei ole pahaa sanottavaa, mutta hirvikärpänen on kiusallinen tulokas. Perhoset ja muut hyönteiset vaeltavat jokseenkin maastosta riippumatta suotuisten ilmavirtausten mukana. Kaakkois-Suomi on sen vahvinta aluetta. Jos meillä jonkin lajin kannat kasvavat paljon tiheämmiksi kuin Kannaksen suunnassa, vaellus suuntautuu sinnepäin. Vaeltajia on täytynyt olla kymmeniä tai satoja miljoonia, koska keräilijöiden pyydyksiinkin niitä joutui 1500. D 23. Sieltä palaavat toivottavasti vastakin jostakin syystä aallonpohjaan välillä vajonneet lajit kuten haapaperhonen, neitoperhonen tai idänhäränsilmä. Ei ole mitään syytä olettaa, ettei päinvastainenkin vaellussuunta olisi mahdollinen. Myös satakieli, luhtakerttunen, pensasja viitasirkkalintu ja eräät muut kaakkoiset kosteikkojen ja pensaikkojen yölaulajat ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Eläinten vaellussuunta riippuu kannan tiheydestä: ylikansoitetulta alueelta poispam riittää vaeltajia. Uusien lajien leviäminen on helppo huomata, mutta paljon vaikeampi on huomata säännöllisesti esiintyvien lajien yksilöiden matkaa. Eivätköhän venäläiset saa piakkoin Suomesta uuden lajin, valkohäntäpeuran, ja melko nopeasti se kiertänee Suomenlahden perukan ympäri Viroonkin. Suomen kanta saanee jatkuvasti täydennystä kaakosta ja etelästä. Toistaiseksi Kymijoki ja Kymijoen itäpuolisten seutujen karuus ovat jarruttaneet valkohäntäpeuran leviämistä itään. Matkalaisia toiseenkin suuntaan Vaeltavatko eläimet sitten Kannasta pitkin Venäjälle päin. Sen hepokattimaista säetcä kuulee myös päiväsaikaan. Kuusikymmenluvulla se oli rajoittunut vielä aivan rajan pintaan, mutta hirvi kannan lisääntyessä hirvikärpänen pystyi levittäytymään parissa vuosikymmenessä aina länsirannikolle saakka. Se tosin ei ole yhtä käytetty kuin sieltä tännepäin. Pikkuvarpunen on yleistynyt viime vuosina. Peltohiiri tunnustelee hillitysti jalansijaa Idästä tullut viitasirkkalintu on harvinaiSuomesta . Neitoperhonen on vaeltaja. Vuonna 1964 toi iämmin kaakkoinen ilmavirtaus mukanaan vaellusyökkösiä Kaspianmeren takaa. Sen sijaan maastolla ja erityisesti lisääntymiseen sop1v1en elinympäristöjen määrällä on merkitystä hitaammalle, pysyviin asuinpaikkoihin johtavalle leviämiselle. Kirjava, pientä nokkosperhosta muistuttava karttaperhonen on vallannut vasta sillanpääaseman aivan kaakkoisrajan tuntumasta. Lämpimien ilmavirtausteri mukana meille voi tulla perhosia perin kaukaakin. Nämä kaukomatkaajat pystyvät hyvin harvoin asettumaan lajistoomme pysyvästi
24 SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Kanalinturisteymiä syntyy vankeudessa helposti. Kuvassa Evan riistantutkimusasemalla kasvatettu riekkoteeri. Lähilajien kevätleikeissä on Korpimetso soitimella on kuin hintelä metsokukko. Kullakin lajilla on sille ominainen soidinkäyttäytyminen, jolla lajinsisäinen pariutuminen varmistetaan. Mitä lintuja ovat haahkelo, höpintiainen ja korpimetso. Hätäinen voisi sekoittaa linnun meillä huippuharvinaiseen ruostepääskyyn. Haaraja räystäspääskyn todennäköinen risteymä. Risteymiä on Suomessa todettu syntyneen kymmenien lintulajien välillä, mutta ne ovat harvinaisia. Lasse Kosonen Pekka Rintamäki Outoja lintuja Vasemmalla ruokokerttunen, oikealla ruokokerttusen ja jonkin juovattoman kerttusen (rytikerttusen ?) risteymä. vsk .. Lintujenkin elämässä alkaa uusi kuuma kausi: soidinpelit saavat moninaisia muotoja. Heinäkurpan ja taivaanvuohen ilmeinen risteymä piti soidinta Anja/ankoskella. Kyse on kahden lintulajin keskenään saamista jälkeläisistä, risteymistä. Höyhenten sini kiilto, pieni pyrstö ja musta nokka vihjaavat kuitenkin teeren osuuteen. Laulu oli kummallista helisevää näppäilyä. Kevään kiihkossa veret kohisevat ja mahla nousee
Koppeloakin kiinnostavat teerikoiSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Esimerkiksi jouhisorsan ja tavin risteymä voi muistuttaa Euroopassa huippuharvinaista siperiantavia. Riekkoteeri on luultavasti toiseksi tavallisin risteymä Suomessa. Kuva on otettu Ruotsissa. Onpa sellainen kasvatettukin Evon riistantutkimusasemalla. Korpimetsoja on sittemmin ammuttu lintumetsällä joka vuosi se lienee tavallisin lajiristeymä Suomessa. Linnulla on kuusitiaisen valkea niskalaikku ja siipijuovat, mutta muuten se muistuttaa hömötiaista. Koirasharmaasorsalla elkeet ovatkin samantapaisia röhkäisyvihellyksineen ja naaraan takaa-ajoineen. Tukkasotka risteytyy joskus punasotkan kanssa. Veikko Huovisen kuvitelmalintua pyymetsoa ei ole vielä löydetty. Tällainen on tulos, kun merihanhi ottaa partnerikseen kanadanhanhen. Tavatut korpimetsot ovat yleensä olleet koiraita, mikä johtunee vain sen helpommasta havaittavuudesta. Useimmiten siinä on kummankin kantalajin piirteitä ja se on ikäänkuin "puolivälistä". Toinen laji antautuukin toisen lajin vietäväksi. raan hurmekulmat, vaarapyrstö ja peräpään lum-. Joskus se voi häkellyttävästi muistuttaa vain toista vanhempaa tai sitten kokonaan kolmatta lajia. Kuva on Tanskasta . Niinpä koppelo joskus tympääntyy jäkäläotsaisen metsokukon ainaiseen kuklutukseen ja hinkkaamiseen, jolloin se ei kuule eikä näe. Korpimetso yleisin sekamuoto Korpimetsoa luultiin ensin jopa omaksi lajikseen, mutta sen harvinaisuus pani jo Linnen 1700-luvulla epäilemään sitä risteymäksi. Toinen kirjoittajista seurasi kerran, kuinka riekkokukko yritti keskisuomalaisella teerensoitimella sinnillä tulla peliin mukaan. peenkukka siinä määrin, että tuloksena on epälukuinen määrä sekalaista jälkikasvua, jota jo kauan on kutsuttu korpimetsoksi. vsk . Suomessa on myös nähty ilmeinen punakaulahanhen ja valkoposkihanhen risteymä. Naaraspuolinen ruskeankirjava sekamuoto olisi luonnossa varsin vaikea tunnistaa. Riekkometso, riekkopyy ja pyyteeri ovat JO suuren luokan harvinaisuuksia, samoin kuin kiirunan risteytyminen riekon ja teeren kanssa. Suomessa on useasti seurattu, kuinka harvinaiset harmaasorsat osallistuvat sinisorsien keväiseen pelmuamiseen. Teerikukot kuitenkin ajoivat tämän pikkuvaalean pois. Mistä risteymän tuntee. Liki parin kilon koppelo voi olla liian ankara astuttava neljänneskilon pyykukolle, ja toisin päin tilanne olisi vielä lystikkäåmpi. Ruostesorsan pariutuminen nsusorsan kanssa tuotti kummallisen näköistä jälkikasvua. Tällaiseksi osoittautui aikoi25. Soitimen samankaltaisuus johtanee sorsien lajiuskottomuuteen. Pareja syntyy niin aika samannäköisten heinäja jouhisorsan kuin toisistaan paljon poikkeavien telkän ja uivelon kesken. kuitenkin usein samankaltaisia piirteitä ja silloin voivat suojamuurit murtua. Sorsatkin menevät sekaisin Sorsalinnut risteytyvät kanalintujen tavoin melko hanakasti. Ja niinhän siinä käy, että jokin teerikukko suosii vähän vantterampaa ja pulisee ehdotuksia. Hangossa lintu verkkoon eksyi hösitiainen eli hömöja kuusitiaisen risteymä. Korpimetso ei ole ainoa kanalintujen sekaantumisen hedelmä. Koppelo saa tilaisuuden piipahtaa teerten peleissä ja innostuu kutuasuisten koirasteerten kujerruksesta, ilmatansseista ja kauhaahuudoista
Myös tiaisristeymien alku sekapesyeistä Tiaisilla tunnetaan useitakin sekamuotoja. Pariutuminen vieraan lajin kanssa on kohtalokasta, jos harvinaistuva laji ei löydä lajikumppaniaan ja alkaa risteytyä alueella yleisemmän lähilajin kanssa. teerien soidinkäyttäytymistä. Edessäsi voi olla risteymä. Lajiparia seikkaperäisesti tutkinut Pertti Koskimies havaitsi, että yhdestä pesästä syntynyt poikanen saapui seuraavana kesänä syntymäalueelleen, pariutui taas viitakerttusen kanssa ja sai poikasia. Teoriaa on testattu myös häkkilinnuilla ja luonnonoloissa, ja se tuntuu pätevältä. Niillä on samankaltaiset elinympäristövaatimukset ja toisiaan muistuttava laulu. Kaiken kaikkiaan linturisteymiä syntyy melko harvoin ja niitä näkee vielä vähemmän. Sekamuoto oli noudattanut omaperäistä linjaa ravinnonkäytössään. Sekaparin jälkikasvu oli suuresti valkopäätiaisen näköistä, joten määritettäessä tätä siperialaista huippuharvinaisuutta sietää olla tarkkana! Syksyllä 1981 Hangon lintuasemalla ja syksyllä 1987 Asikkalan Pulkkilanharj ulla lintujen rengastajien verkkoon eksyi tiainen, jonka tuntomerkit menivät hömöja kuusitiaisen välimaastoon. Näitä kahta lajia pidetään hyvin lähekkäisinä, vaikka ne ulkonäöltään on helppo erottaa toisistaan. Isolokin ja harmaalokin välisiä ilmeisiä risteymiä on tarkkailtu Kotkassa, Hovinsaaren kaatopaikalla. Jos mustavalkoiset avosetit olisivat näin leimautuneet punajalkoihin ja etsineet myöhemminkin pariutumiskumppanikseen vikloja, tuloksena olisi ollut hurjan näköisiä " punajalkasettejä". Risteytyminen voi siis onnistua kahden näennäisesti melko kaukaisen lajin välillä. Risteymästä oli todennäköisesti kysymys. Jälkeläisiäkin tuli ja ne vuorostaan pariutuivat uudestaan ristisorsan kanssa. Lapissa sekaparien pesintöjä on tavattu nyt lähes vuosittain. Ruotsalaisristeymä oli ilmeisesti saanut alkunsa sorsalinnuilla melko tavallisista sekapesyeistä. Esimerkiksi telkkä ja uivelo munivat toisinaan samaan pesäpönttöön ja poikaset leimautuvat vieraan lajin emoon. Yhtä maailman harvina1s1mmista kahlaajista, Uuden-Seelannin pitkäjalkaa, uhkaa sammuminen risteytymiseen eurooppalaisen pitkäjalan kanssa. vsk.. Niskalaikku ja siipijuovat olivat kuin kuusitintillä, mutta muuten lintu oli hömötintin näköinen. Tapaus todisti, että luhtaja viitakerttunen ovat ,niin läheisiä lajeja, että lajiutuminen ei ole vielä johtanut täydelliseen lisääntymisbiologiseen eristymiseen, isolaatioon. Isokoskeloa voitiin epäillä tietyistä pukutuntomerkeistä. Risteytyminen voi olla riski naan Oulusta ammuttu "siperiantavikin" . Silloin tällöin ristivetoja tapahtuu varpusen ja Ahvenanmaalla sekä KaakkoisSuomessa viime vuosina yleistyneen pikkuvarpusen kesken. Viimeiset Podilymbus gigas -uikut risteytyivät aluella yleisen kirjonokkauikun (Podilymbus podiceps) kanssa. D Lasse Kosonen on Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusihteeri. Suomesta tunnetaan tieto turturikyyhkyn ja turkinkyyhkyn risteymästä, vai olisiko sittenkin toisena partnerina ollut esimerkiksi häkkilintuna pidetty nauru kyyhky. Pekka Rintamäki työskentelee Jyväskylän yliopistossa ja on viime aikoina tutkinut mm. Sen sijaan maailman ensimmäinen haahkan ja koskelon välinen ristisiitos ammuttiin sorsametsällä vuonna 1980 Kustavissa. Sekapesyeet usein syynä vesilinturisteymiin Haahkan on todettu joskus risteytyneen muun muassa harvinaisen kyhmyhaahkan kanssa. Vaeltavia "höpintiaisia" on havaittu mm. Oulujärvellä ja Siikajoen Tauvossa. Ruotsissa seurattiin tapausta, jolloin punajalkaviklo hoivasi avosetin poikasia. Yksi Suomen ensimmäisistä valkopäätiaisista etsi lohdukseen sinitiaisen ja pesi sen kanssa. Tiettävästi tämä on turhaa touhua: korpimetso on maho, kyvytön jatkamaan sukuaan. Tässä tapauksessa ruosteja ristisorsa olivat niin lähekkäisiä lajeja, että jälkikasvukin oli vielä lisääntymiskykyistä. Sorsalinnuillahan leimautuminen on varsin vahvaa. Adoptiotapauksia tunnetaan myös muita. Ilmeisiä pikkulinturisteymiä on Suomessa todettu myös rytija ruokokerttusella, haaraja räystäspääskyllä, peipolla ja järripeipolla, kirjoja sepelsiepolla sekä sitruunaja keltavästäräkillä. Väärän lajin kanssa pariutuja tekee virheen Korpimetsoja on nähty teeren soitimella röhkimässä rakkauttaan, pyrkimässä suhteelle. Niinpä Ruotsin vesillä oli nähtävissä muutaman vuoden ajan tosi kummia väriyhdistelmiä. Toisin on esimerkiksi kasveilla, joilla risteytyminen ja siihen liittyvät piirteet ovat tärkeä lajiutumista ohjaava tekijä. Näin kuoriutuneet poikaset leimautuvat vaaraan emoon, oppivat väärän emon äänet ja muun käyttäytymisen. Lähekkäiset laulutaiturit Muut linturisteymät ovat harvinaisuuksia. Jälkimmäisellä on samantyylinen ryhmäsoidin kuin kanalinnuilla. Siikajoen Tauvossa on seurattu lampiviklon ja punajalkaviklon parittelua. Punajalkasetti olisi todellinen erikoisuus Kahlaajilla rist'!ymät ovat 26 hyvin harvinaisia: Suomen ainoan tunnetun kahlaajaristeymän pyöräyttivät taivaanvuohi ja heinäkurppa. Joidenkin kahlaajaemojen on voitu todeta adoptoineen toisen lajin poikasia. Ulkomailla tämä lienee ollut osasyynä Guatemalan Atitlan-järven ison uikkulajin (Podilymbus gigas) sukupuuttoon. Yleensäkään risteymät eivät pysty lisääntymään. Myös Lapissa havaitut lapinja hömötiaisen sekaparit lienevät syntyneet tätä kautta. Kahlaajaemo ei ole ilmeisesti voinut vastustaa palelevan poikasen piiskutusta. Kaksi lajia munii samaan pesään ja vain toinen huolehtii jatkosta. Kahden pääskylajimme risteymän voinee sekoittaa meille muutaman kerran eksyneeseen ruostepääskyyn. Suomessa tavatuista linturisteymistä ei ole yhtään kokoavaa selvitystä. Aikuisiksi kasvaneet linnut hakeutuvat sitten myöhemminkin vieraisiin seurapiireihin. Risteymää voidaan siis pitää lintumaailmassa vain harha-askeleena, biologisena kuriositeettina. Entäpä varpuslinnut. Sekapesyeet lienevät tiaisten risteymien taustalla. Norrköpingissä nähtiin 1980-1 uvun alussa ruostesorsa pariutuneena ristisorsan kanssa. Artikkelissamme kerrotut risteymät ovat tulleet tietoon vain siksi, että Suomessa ammutaan joka vuosi tuhansia vesija kanalintuja ja rengastetaan tuhansia muita lintuja. Syynä ilmiöön lienee se, että kahlaajanpoikasten ääntely on eri lajeilla hyvin samankaltaista. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Siinä missä haahka syö sinisimpukkaa ja koskelo kalaa, "haahkelo" oli valinnut keskiväylän, sen mahalaukusta löytyi näet kilkkejä, mertemme alkukantaisia äyriäisiä! Jäi avoimeksi, oliko haahkan kanssa pariutunut isovai tukkakoskelo. Kannattaa silti katsoa tarkemmin, kun oudosta linnusta löytyy jotakin tuttua tai tutusta linnusta jotakin outoa. Kotimaiset lauluvirtuoosit luhtaja viitakerttunen ovat risteytyneet säännöllisesti. Risteymiä, hybridejä, on pidetty enemmänkin merkityksettöminä kummajaisina kuin arvokkaina tutkimuskohteina
Olen kuunnellut tänä talvena monenlaisia vivisektion puolusteluja sellaisista argumenteista alkaen kuin "Läimäytelläänhän hyttysiäkin kuoliaiksi" ja jatkuen sellaisiin huomautuksiin kuin "Kansojakin tapetaan ja sademetsiäkin tuLeena Krohnin mielestä ihmisen ja eläimen kärsimyksen välille ei voi vetää rajaa. Me tiedämme, että Persianlahdella käydään irvokasta sotaa ja että ekokatastrofin uhka on yhä todellisempi. Juutalaiset lakkasivat olemasta ihmisiä, heistä tuli rotunsa edustajia. ta, se että sen kärsimys ei ole Homo sapiensin kärsimystä, on epäoleellista. vsk. Lajisidonnainen etiikka on rinnastettavissa muihin diskriminaation muotoihin kuten "väärään" rotuun tai sukupuoleen kuuluvien oikeuksien polkemiseen. Leena Krohn Ikuisesta Treblinkasta Viitisentoista vuotta sitten luin Kauneus ja terveys -lehdestä erään suomalaisen psykiatrin tositarinan potilaasta, jolla oli vaikea isäfiksaatio. Niille, jotka puolustelevat eläimen silpomista taiteen vuoksi sillä, että onhan olemassa myös broilerikanaloita ja että kärsiväthän eläimet ja ihmiset muutenkin, voidaan vastata vain tällä kysymyksellä: EIKÖ SE SITTEN RIITÄ. Peter Singer, teoksen Animal Liberation (1975) kirjoittaja, ajattelee, ettei etiikkaa voi rajoittaa koskemaan vain yhtä eläinlajia, Homo sapiensia. Tämä on kokemusperäistä tietoa, jota mikään teoretisointi ei voi hävittää. Sekö oikeuttaisi kiduttamisen. Ilahtunut psykiatri katsoi potilaansa parantuneen; minä sanon, että hänen tilansa sai paljon vakavamman käänteen. Tuon kärsimyksen lisääminen on väärin, sen poistaminen tai huojentaminen on oikein. Singer huomauttaa, että hänen puolustamansa näkökanta ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikilla elävillä olennoilla olisi yhtäläinen arvo ja yhtäläiset oikeudet. Eläimet ovat meille vain lajiensa eksemplaareja. Olennaista on elävä tajunta, joka kärsii. Tuon kärsimyksen lisääminen on väärin, sen poistaminen tai huojentaminen on oikein." ns. esim. Ollakseen "aito" taiteilijan on joidenkin mielestä (ks. "Niille kaikki ihmiset ovat natseja; eläinten Treblinka on ikuinen", kirjoitti toinen Singer. "Olennaista on elävä tajunta, joka kärsii. Tervetuloa, "uuden moraalin aika". ekologisten argumenttien käyttö mitä matalimman julmuuden pyhittämiseen. Se, että jokin tajunta ei ole nimenomaan Homo sapiensin tajunSUOMEN LUONTO 2/91 50. Ilmeisesti ei. Mutta kertokaa minulle, olkaa hyvät, mitä uutta on barbariassa, tyranniassa ja murhissa. Hän vapautui siitä ampumalla harvinaisen pöllön. 27. Taide-lehden pääkirjoitus 6/90) tutkittava kärsimystä sitä itse aiheuttamalla, mielellään erilaisten kuolemanriittien ja kenties myös rituaalimurhien avulla. Treblinka syntyy siten, että elävistä olennoista tehdään kappaleita, käsitteitä tai välineitä
Helmikuun lopussa rusakot tulevat kiimaan. 28 SUOM EN LUONTO 2/9 1 50. Nykyisin tämä peltojen ja pientareiden vemmelsääri on EteläSuomessa metsäjänistä lukuisampi. Antti Halkka Tuntematon aropupu Rusakko on Suomessa uusi tulokas. vsk.
Kahden jäniseläimemme lumeen jättämät jäljet eroavat toisistaan siinä maann, että tietäjä helposti jälkikäteen tunnistaa loikkijan. Rusakolla on myös puutteellinen talvivarustus: kapoisat jalat sujahtavat helposti hangesta läpi. Lajin ensimmäiset tunnustelijat saapuivat maahamme kaakosta viime vuosisadan lopulla, ja vasta tätä vuosisataa voidaan aiheellisesti kutsua rusakon vuosisadaksi. Kiima saa koiraan liikkeelle Vaikka rusakot ehkä kärsivät lievästä talvikammosta, mikään ei estä hyvin lämpiJukka Meriläincn/ LKA 29. ei ehtinyt loikkia Suomen kansanperinteeseen . Nyt rusakko on ainakin metsästystilastoSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Varsinkin 30-luvun lämpimät vuodet hönkivät rusakon leviämiseen vauhtia. jen mukaan Lounais-Suomessa jänistä lukuisampi. Eläin ei tahdo pärjätä kovissa talvissa, koska se kaivaa mieluiten ruokansa talvellakin maasta, hangen alta jäniksen puputtama puunkuoriravinto ei maistu rusakolle. Jäniksellä on kunnon lumikengät. vsk
Kiiman selvä merkki on rusakkokoiraiden lähtö levottomille retkille etsimään naaraita. Luulisi jäniksen ja rusakon huomaavan, että parittelukumppanissa ei kaikki ole aivan kohdallaan. Rusakon (yllä) kapeat jalat läpäisevät hangen paljon helpommin. Rusakon nopeaa leviämistä Suomeen on selitetty tällä risteymien synnyllä: hyvin monet jänisnaaraat saivat 30-luvulla rusakkoisän siittimiä poikasia ja näin jäniksen suku jäi tappiolle. Rusakoiden kiima jatkuu kesäkuulle asti . SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Se, että rusakkoemo kuten muuten jäniskin on poissa poikastensa luota melkein koko päivän, on joidenkin tutkijoiden mukaan parasta, mitä emo voi poikasilleen tehdä. Jäniksethän ovat talvella valkoisia ja rusakot ruskeita. Naaras ehtii pyöräyttää kolmekin poikuetta, joissa jokaisessa on 2-6 poikasta eli poikasia syntyy vuoden kuluessa hyvinkin tusinan verran. Vastasyntynytkin poikanen ehtii viidessä minuutissa imeä maitoa kymmenen tai viisitoista grammaa eli kymmenesosan painostaan. Rusakkoemo ei juuri poikasistaan huolehdi. Koiraspuoliset poikaset ovat tosin lisääntymiskykyisiä, mutta pitkälle sekaavioliittojen tarina ei koskaan jatku. Poikasten laiminlyöntiä. Kohtaamiset jättävät jälkeensä rusakolle poikasia kantavan Jamsnaaraan. Siksi jäniksen jalka kohdistaa alustaansa vain puolet rusakon jalan pintapaineesta ja eläin pysyy yleensä hangen päällä. Imetys voi sujua nopeasti vain, koska maito on sakeaa ja poikaset mestariimijöitä. Rusakolla ei ole lumikenkiä mien tunteiden pääsyä valloilleen helmikuun lopulla kiiman alkaessa. Osa rusakkokoiraista tulee näin törmänneeksi myös aikaisin kiimansa aloittaneisiin jänisnaaraisiin. Jänisnaaras tekee rusakon kanssa paritellessaan pahan virheen, sillä aikanaan syntyvissä sekapoikueissa suku ei kunnolla jat30 --~ .... Pian naaras kantaa ensimmäistä poikuettaan, joka on syntyvä talven viimeisille hangille. Ehkä pitäisi maidon sijaan puhua kermasta, sillä "maidossa" on yli 15 prosenttia rasvaa eli saman verran kuin kuohukermassa. Toisesta elinviikosta alkaen ne hajaantuvat maastoon ja tapaavat toisensakin vain hämärissä nännien äärellä. Se on vuorokaudesta poikasten seurassa vain imetyksen ajan eli ne viisi iltahämärän minuuttia, joiksi perhe kokoontuu yhteen synnytyspaikan tienoille. :: '::" Jänis (alla) pystyy levittämään jalkansa lumikengiksi. .,.. Tutkijat olivat vain perinteisesti olettaneet koiraiden tappelevan keskenään! Jäniskin kiinnostaa Rusakkokoiraat ovat säilyttäneet sen verran lauhkean ilmaston tapoja, että ne lähtevät kosioretkilleen jänistä varhemmin. Poikasten tienoilla hyppelehtivä emo nimittäin kiinnittäisi lähes väistämättä petojen huomion. Emme kuitenkaan tiedä, miten samanlaisia lajien hajut ovat, ja juuri hajuerojen tiedetään olevan jäniseläimille tärkein vinkki parittelukumppanin valinnassa. Tappelussa rusakot käyttävät taitavasti etutassujaan. Aluksi poikaset odottavat imettäjän pikavierailua yhtenä kylki kyljessä makavana myttynä. Naaras ei hyväksy ketä tahansa koirasta parittelukumppanikseen, vaan ajaa ei-toivotun partnerin tiehensä. Keskimäärin rusakko saa vuodessa enemmän poikasia kuin jänis, jonka lisääntymiskausi on lyhyempi . ku. Tämä käy rusakkonaaraalta päinsä, koska se on koirasta isompi; jäniseläimillä sukupuolten kokoero on toisinpäin kuin nisäkkäillä yleensä. Rusakoille risteymästä ei ole vastaavaa haittaa, koska koiras voi jäniksen hedelmöitetyään jatkaa rusakkonaaraiden pariin. Pitkään luultiin, että rusakoiden maaliskuiset nyrkkeilyottelut käydään koiraiden välillä, mutta ainakin tutkimukset kapinrusakosta ovat osoittaneet, että kyse on yleensä juuri naaraan ja koiraan kamppailusta. vsk.
Lohtua viljelystuhoihin etsitään usein luodikko kädessä. vsk. Rusakon turkki on kellertävän harmaa, jäniksen harmaa. Viljelijät eivät ole olleet erityisen riemuissaan Suomen pelloille loikkineesta uudesta jäniseläimestä, koska rusakko jaksaa ahertaa myös viljelyskasvien kimpussa. Rusakon ruumiinrakenne on kerta kaikkiaan sellainen, ettei siitä ole poikastensa puolustajaksi. Sen kohtalona on päiviensä päätteeksi tulla tarjoilluksi jäniksenä. Rusakonpoikanen odottaa päivittäistä imetystä ruohikkoon painautuneena. Naaras on kahteen tai kolmeen otteeseen kantava puolitoista kuukatta. Arojen kasvatti Nelisen viikkoa kestävän imetyksen jälkeen poikaset saavat tulla toimeen täysin omin avuin. Rusakon parittelukausi kestää helmikuun lopulta elokuulle. Tässä onkin rusakon ja metsäjäniksen suurin eroavaisuus; jänis rakastaa, mutta rusakko kavahtaa metsiä. Ryhmässä syövä rusakko pystyy keskittymään itse syömiseen, kun sen ei tarvitse käyttää paljoa aikaa petojen tarkkailuun. Kesällä rusakon paras tuntomerkki on päältä musta häntä jäniksen häntä on kokonaan valkoinen. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. EteläRuotsisissa tehtyjen tutkimusten mukaan kaikista varotoimista huolimatta lähes puolet rusakkojälkikasvusta voi joutua ketun saaliiksi. Rusakot ovat yleensä yksineläjiä, mutta joskus voi nähdä pieniä rusakkoryhmiä jonkin suuren rayintolähteen kimpussa. Tarkkailuvastuu jaetaan ryhmän kesken. D 31. Viljelysmaa-Suomi on rusakon valtakuntaa. Ihminen on yksi pedoista, joita rusakot varovat. Ne alkavat elää rusakon elämää, joka eroaa monin tavoin metsäjäniksen elämästä. Rusakko on jäniksen tavoin rauhoittamaton syyskuun alusta helmikuun loppuun. Ryhmässä syövä rusakko kyllä vilkaisee ruokailun lomassa ympärilleen yhtä usein kuin yksineläjä, mutta vilkaisut ovat paljon yksineläjän vilkaisuja lyhyempiä. Rusakon alkuperäistä kotiseutua on maailman suurin, Venäjän länsiosista Kiinaan ulottuva aro. Suomessakin ne viihtyvät aukeilla. Rusakonpoikasilla on usein otsassa valkea täplä, jota jäniksillä ei ole. Rusakot poseeraavat. Metsästäjät saavat rusakosta yhtä maukkaan ja· yleensä suuremman saaliin kuin jäniksestä; se painaa yli viisi kiloa. Kukaan tuskin kuitenkaan muistaa syöneensä ravintolassa rusakkoa
Rehevät, sanikkaisten ja metsäkurjenpolven koristelemat puronvarret ja länsirinteen sekametsät, lakiosien paljakat ja avokalliot sekä rämeet tuovat vaihtelua maisemaan. Alueelle tuo ainutlaatuista monipuolisuutta se, että eteläiset ja pohjoiset lajit ovat levinneisyytensä äärirajoilla. Kuukkeli pörhistää höyheniänsä ja saa näin paremmin jatkaa torkkumistaan kuusen oksalla. Suojeltu alue on pieni, mutta sen eläinja kasvilajisto muodostaa omaperäisen sekoituksen idän ja lännen sekä pohjoisen ja etelän lajistoista. Jyrki Mäkelä Viime vuoden lopulla suojeltiin vihdoin Rukatunturin vierusvaarat, joista tärkein on Valtavaara. Ravinteikas, kalkkipitoinen kallioperä tekee kasvistosta paikoin varsin rehevän. Luonnonsuojelu sai omansa Laskettelu oli pitkään vaarassa levitä Rukatunturilta alueen muille vaaroille Konttainen, Valtavaara ja Rukatunturi muodostavat yhtenäisen, pohjoisesta etelään kulkevan, noin seit32 Dmansuuntien semän kilometriä pitkän vaarajonon. Itäisen taigametsän talvi puree Valtavaaran rinteillä. Tuuli tuivertaa vaaran laella vanhan palovartijan kämpän seinustoilla ja saa sisällä istuvan retkeilijän lisäämään kaminaan puita. Vaaran rinteet ovat suurimmaksi osaksi kapeaharteisen siperiankuusen peitossa. Vaaran laelle kiikkuminen oli ollut todella tuskien taivalta; puolen kilometrin matkalla on yli kaksisataa metriä nousua. Oulangan kansallispuiston rinnalla ne ovat Kuusamon helmiä. Juuri Valtavaaralla linnuston itäiset, eteläiset ja pohjoiset lajit kohtaavat toisensa selvemmin kuin SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Itä, pohjoinen ja etelä kohtaavat Valtavaara on Kuusamon kumpuilevan maiseman korkein huippu sen laki on 492 metrin korkeudessa merenpinnasta. Vaaran laelta näkee hyvin yli itäisen valtakunnanrajan, jonne on matkaa vain 30 kilometriä. Valojen välissä puikkelehtivia mutkamäen laskijoita on Rukalla vuosi vuodelta enemmän. Rukatunturin eteläpuolella kohoaa vielä kolmen kilometrin päässä komea Pyhävaara. Lakimetsän taipuneet kuuset näyttävät tykyn nujertamilta. Kämppä saa kuitenkin vielä odottaa enimpiä vierailijoita, sillä kesäiset vaeltajat saapuvat Karhunkierrospolun johdattelemina vasta puolen vuoden kuluttua. Sitä eivät pidä hereillä edes Valtavaaran jatkeena etelässä kohoavan Rukan hiihtorinteitten kirkkaana tuikkivat valot. Vienanmeren Kantalahdelta puhaltavat kosteat tuulet tuovat idästä lumisateita. Rukatunturista vo1t11n suojella vain suppeahko luonnontilainen pahta-alue, muutoin vaara on laskettelurinteiden, hotellien ja kelomökkien mosaiikkia. Kanadasta Suomeen kuutisenkymmentä vuotta sitten tuotu harrastus tuo Kuusamolle talvimatkailua ja sen mukana hyvinvointia. Itäisen taigan luonto antaa vahvan feimansa Valtavaaralle. vsk.. Vieraskirjan mukaan muitakin hikihattuja on käynyt kämpässä talven aikana. Vuoden 1990 lopulla vaara-alueitten Iuonnontilaisista osista muodostettiin seitsemän ja puolen neliökilometrin kokoinen luonnonsuojelualue
Lintu on itäinen harvinaisuus, jonka Euroopassa voi nähdä vain Suomessa varmimmin Valtavaara/Ja. siipikäpylintu. vsk. Valtavaaraa etelämpänä ei säännöllisesti tapaa taviokuurnaa, lapintiaista, kuukkelia tai piekanaa, jotka kaikki pesivät vaaran havumetsissä. 33. Huipulle on 200 metrin nousu. Vaaran metsistä pesäpaikan löytävät myös monet harvinaistuneet koloja vanhojen metsien linnut. kohtauspaikka Valtavaaran Iänsirinne on salaperäisen sinipyrstön kotiseutua. Rehevistä sanikkaiskorvista ja sekametsistä löytää eteläisen peukaloisen, puukiipijän ja töyhtötiaisen, katajikosta hernekertun. Lintumaailman erilaisten faunatyyppien sekoituksen voi todeta istahtamalla vaaran länsirinteelle. Yhdeltä istumalta voi kuulla kaikki maassamme pesivät uunilinnun sukuiset varpuslinnut: Siperialaisen lapinuunilinnun ja idänuunilinnun, eteläisen sirittäjän ja tiltaltin ja tietenkin vielä näillä korkeuksilla ehdottoman valtalajin pajulinnun. Salaperäisen sini pyrstö n valtakuntaa Taigametsän siivekkäistä Valtavaaralla pesivät muun muassa sinipyrstö ja kirjo" .;; :5 :r! " ~-----------':,: Sinipyrstönaaras. Suojelupäätös ehti kuitenkin ensin. SUOMEN LUONTO 2/91 50. Harvinaisen sinipyrstön ainoat pesälöydöt Suomesta ja ylipäänsä Euroopasta tunnetaan juuri Valtavaaralta, viimeksi sinipyrstö pesi alueella viime kesänä. Rukan hiihtokeskus uhkasi laajentua näille Valtavaaran eteläisen huipun rinteille. m1ssaan muualla Koillismaalla. Peipon pohjoinen serkku, järripeippo on täällä jo monin verroin lajipariaan tavallisempi. Vastaavaa lintuelämystä ei Suomessa muualla voi kokea! D Jyrki Mäkelä on luontokuvaaja ja -kirjoittaja Koillismaalla
vsk.. Jätteiden välttäminen säästää ympäristöä turhilta jätevuorilta, kuljetuksilta sekä tuotannon aiheuttamilta saasteilta, luonnonvarojen ja energian hukalta. Auli Kilpeläinen Iloisia i · eoita jät Vanhat sekajätesäiliöt ovat lajittelun yleistyessä päässeet eläkepäiville Solingen kaupungissa Saksassa. Sovelletaanko suosituksia, ohjeita vai määräyksiä. Sämpylöiden lisäksi Lettenmeierien aamiaispöytään katetaan lasipulloon pakattua jugurttia, maitoa ja tuoremehua. Ku va Saksasta Giessenin piirikunnasta. Miten saadaan kaikki lajittelemaan. Suomenkin valtioneuvosto on sitä suositellut, ja pian se koristaa myös jätehuoltolakimme toista pykälää, joka on tähän asti keskittynyt jätteiden hyötykäyttöön. Voimme tietysti istua odottamaan maailmanlaaJUista ekovallankumousta, mutta jos odottavan aika käy pitkäksi, on tarjolla runsaasti eri tasoisia keinoja järkevöittää tuotannon ja kulutuksen hullunmyllyä. Kenen pitäisi välttää ja mitä. Baijerilaisessa Ansbachin pikkukaupungissa asuva rouva Sigrid Lettenmeier käy aamulla ruokaostoksilla lähikaupassa. Kompostorin vaihtoehdoksi kotitalouksille on myös tulossa biojäteastia, jonka kaupungin miehet tyhjentävät vuoroviikoin sekajäteastian kanssa. Sellainen on joka talossa, ja se tyhjennetään kerran kuukaudessa. --..-,;i ,; :...._...:....::.:...._.:,_ _ _ .....J < Yhä useampi eurooppalainen lajittelee kotonaan biojätteen omaan säiliöönsä, josta kompostiauto vie sen kaupungin komposti kentällä käsiteltä väksi. Jos he asuisivat kerrostalossa, he saisivat kompostorinsa kaupungilta ilmaiseksi. "Kaatopai kkamme täyttyy viidessä vuodessa, eivätkä asukkaat halua tilalle ehdotettua jätteenpolttolaitosta. Ihmiset ovat hyvin valistuneita ja tietävät, että kierrätys on ainoa mahdollisuutemme ratkaista jäteongelmamme", SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Myös hauskoja keinoja jätteen synnyn ehkäisemiseksi on keksitty. Nämä koodit auttavat asukkaita tunnistamaan ne muovilajit, joita otetaan vastaan kaupungilla sijaitseviin keräyssäiliöihin. Kompostisäiliön Lettenmeierit ostivat alennuk34 sella kaupungilta, joka sai säiliöt halvalla tehtyään suuren tilauksen. Ennen kaikkea kannattaa välttää turhan jätteen tuotantoa (sekä määrää että varsinkin haitallisia laatuja), sitten kierrättää mitä voidaan ja loput käsitellä ympäristön kannalta turvallisimmin. Tässä joitakin ideoita Keski-Euroopasta. Pari jugurttipurkkia on tehty muovista, ja niiden pohjasta löytyy kolminuolinen kierrätysympyrä, jonka sisällä on numero tai kirJamtunnus. Näihin periaatteisiin ei pitäisi olla huomauttamista, mutta kun on lähdetty miettimään käytännön toteutuskeinoja, ovatkin neuvot olleet vähissä. Keski-Euroopassa yleistyvät nyt tiukat lajittelumääräykset sekä biojätteen erilliskeräily kompostoitavaksi. Jätteiden vähentämiseen ei ole valmista mallia. Jätteiden välttäminen on ylevä, yleisesti hyväksytty periaate. Iloisenväristä lajittelua Lettenmeierien kotikaupunki Ansbach on 40 000 asukkaineen lähtenyt jätteiden välttämisessä ja kierrättämisessä liikkeelle vapaaehtoiselta pohjalta mutta hyvin aktiivisesti. Vanhoja kokeiluita hylätään, uusia kehitetään. Lämpimät sämpylät ja tuoreet omenat pakataan paperipusseihin, jotka rouva Lettenmeier sujauttaa verkkokassiinsa. Rouva Lettenmeier saa päivittäin paljon postia, koska on juuri eläkkeelle jääneenä opettajana aktiivinen kansalainen. Ovatko ympäristönsuojelijat taas puuttumassa ihmisoikeuksiin ja yrittämisen vapauteen. Helpommin sanottu kuin tehty. Tämä kävi ilmi kevään 1990 kunnallisvaaleissa, joissa SPD voitti jätteenpolttoa vastustavalla teemallaan. Puutarhassa s1Ja1tsee musta, lieriömäinen jätemuovista tehty kompostisäiliö, johon viedään omenankuoret ja muut ruuantähteet. Pakkauksissa lukee "panttipullo palauta", ja onpa joku niistä saanut samasta syystä kylkeensä länsisaksalaisen ympäristömerkin, sinisen enkelin. ;;..,..., ... Selailun jälkeen posti päätyy tyhjien paperipussien kanssa pihalla roskalaatikon vieressä sijaitsevaan paperinkeräysastiaan
"Jos yrityksillä on mahdolisuus kierrättää, olemme hyvin tiukkoja sen noudattamisessa, mutta emme jätä yrityksiä yksin miettimään, miten se pitää tehdä", kertoo Ntirnbergin kaupungin jäteneuvoja, taloustieteiden tohtori Susanne Schimmack. Lähes puolen miljoonan asukkaan Ntirnberg on puolestaan alun perin säätänyt tiukat kierrätyssäännöt, jopa niin tiukat että joutui taistelemaan niistä lääninhallituksen kanssa. Susanne Schimmack jakaa yrityksille toimialakohtaisia neuvoja jätteiden välttämisessä ja kierrätyksessä. Kyllästetty ja maalattu puu ovat ongelmallisia, eikä niille ole keksitty vielä hyötykäyttöä; ne viedään kaatopaikalle. Nyt niitä pidetään Baijerin osavaltiossa jätehuollon paikallistason mallisääntöinä. Keskeistä Ntirnbergin uusissa jätehuoltomääräyksissä on se, että kaupungilla on oikeus kieltäytyä ottamasta jätteenpolttolaitokseensa yrityksiltä mitään hyötyjätteitä, joille on olemassa muu vastaanotto. Kolmannella kerralla sekajätteen luojalta kieltäydytään kokonaan ottamasta jätteitä vastaan. Brigitte Kuschkin mukaan kierrätys vaatii jatkuvaa valistusta. ~iden vähentämiseksi Hyötyjätteitä ei tarvitse hävetä. Kaupunki on antanut kai35. vsk. Keräily on toiminut noin vuoden, ja jo ensimmäisenä vuonna talousjätteen määrää on saatu vähennetyksi 13 prosenttia. Puutarhajätteitä kaupunkilaiset saavat viedä erityisiin aitauksiin. Sen jälkeen kaupunki voi kieltäytyä hakemasta asukkaiden tai työpaikkojen jätteitä, jos nämä eivät lajittelee hyötyjätteitä erilleen. kertoo Ansbachin kierrätysneuvoja, biologi Brigitte Kuschki. Rakennusjätteille on myös oma vastaanottopaikkansa, jossa niitä murskataan käytettäväksi teiden pohjustuksessa. TV:n kuvaputket on alettu toimittaa omaan käsittelyynsä, koska ne sisältävät lasin lisäksi runsaasti raskasmetalleja. Iloisenväriset Jajittelupisteet on sijoitettu näkyvästi Ansbachin kaupungin vanhaan kulttuuriympäristöön. Huonekaluja, jääkaappeja yms. Aluksi lajittelemattomia jätteitä tuoville yrityksille annetaan varoitus. Jos jätteet ovat edelleen liian lajittelemattomia, ne lähetetään takaisin lajittelua varten ja yritys saa maksaa jätesakon. Hän käy työtoverinsa kanssa viikoittain puhumassa jätehuollosta kouluissa ja järjestöissä ja esittelee kesäisin kävelykaduilla ympäristöä säästäviä ostosvalintoja. isoja jätteitä kaupunki kerää kahdesti vuodessa kadun varsilta, ja koneista erotetaan raskasmetalleja sisältävät kondensaattorit. Värit eivät tosin noudata Saksan virallisia standardeja, jotka astuivat voimaan vasta hiljan. men kaupunkiarkkitehdit suostuisi tällaiseen värikirjoon, hän ehdottaa että värisuunnitelma teetettäisiin esimerkiksi Marimekolla tai Vuokolla. Kun kerron Brigitte Kuschkille, etteivät SuoSUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Sen lisäksi kaupungilla on 135 jätteiden lajittelupistettä, joissa seisoo rivi iloisenvärisiä säiliöitä: sininen metalleille, keltainen tekstiileille tai paristoille, punainen muoveille, vihreä värilliselle ja valkoinen k1rkkaalle lasille. Kaupungilla on kymmenkunta jäteneuvojaa, joista osa neuvoo kompostoinnissa ja osa kiertää kouluissa. Yritykset oppivat uusille tavoille Ansbachin kierrätys on lähtenyt hyvin käyntiin vapaaehtoiselta pohjalta, mutta sitä aiotaan pian ryydittää uusilla lajittelumääräyksillä. Ansbachissa kerätään paperi joka kiinteistöltä erikseen. Niirnbergin kaupunki kielsi roskaa tuottavat kertakäyttöastiat julkisilla paikoilla ja hankki lainattavia perävaunuja, joissa on pesukone ja astiat joka juhlaan
Astiat kuljetetaan perävaunuissa, joissa on pesukone. Yritysten jätemäärät ovatkin pienentyneet nopeasti, vielä nopeammin kuin kotitalouksien. Huvilupaa ei heru, jos aiotaan käyttää kertakäyttöastioita. Ensimmäisen puolen vuoden aikana uusien määräyksien voimaantulosta jätteiden tulo kaupungissa väheni kuudella prosentilla. Asukkaat voivat viedä omatoimisesti kaikenlaisia hyötyja ongelmajätteitä kierrätyskeskuksiin, joissa Punaisen Ristin työntekijät neuvovat heitä lajittelussa. vsk .. Kertakäytön välttämiseksi kaupunki onkin perustanut kiertävän astialainaamon. Keskustassa kerätään erikseen nyt 50 000 asukkaan biojätteet, ensi vuonna 200 000:n. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. ongelmajätteet. Jo aiemmin hylättiin monessa maassa kokeiltu idea lajittelemattoman sekajätteen kompostoinnista. Kaupunki lainaa kestoastioita Nilrnbergissä kaupunki maksaa 100 OM:n palkkion kompostoinnin aloittajille. Huvilupaa ei heru kertakäyttökekkereihin kille yrityksille ohjeet siitä, minne ne voivat viedä paperin, lasin, puun, metallin, rakennusjätteet, muovit , puutarhajätteet, tekstiilit, autonrenkaat, jääkaapit, öljyt ym. Suuren joulutorin hehkuviinikestejä varten viininvalmistaja on hankkinut 100 000 posliinimukia, jotka välillä pestään samaisissa vaunuissa. Kuka tahansa saa lainata sieltä panttia vastaan vaikka tuhansittain kuppeja ja lautasia. Vielä muutama vuosi sitten saksalaiset kierrättäjät olivat innoissaan kiinteistökohtaisista hyötyjäteastioista, joihin kerättiin sekaisin erilaiset "kuivat" hyötyjätteet kuten paperi, pahvi, lasi, metalli ja tekstiili. Pikaruokaloilta voidaan kieltäytyä vastaanottamasta jätteet, jos ne sisältävät liikaa kertakäyttöpakkauksia. Erikseen kerätyt biojätteet maatuvat mullaksi Giessenin piirikunnan kompostikentällä Saksassa. Multa valmistuu puolessa vuodessa, ja se myydään asukkaille ja käytetään kuntien omissa vihertöissä. Pakkausten palauttamista koskevaa lakia on Saksassa suunniteltu valtakunnallisestikin. Alunperin ehdotuksena oli kieltää kaikki kertakäyttöastiat pikaruokaloissa, mutta tämä pykälä ei mennyt läpi. Vuoden 1990 alusta voimaan tulleet uudet jätehuoltomääräykset sisältävät käytännön keinoja jätteiden välttämiseksi: Kertakäyttöastiat on kielletty julkisilla paikoilla. Esimerkiksi 270 000 asukkaan jätteet käsittelevässä Nordwest-Oberfrankenin hyötyjätteiden lajittelulaitoksessa Coburgissa aiotaan vastedes lajitella pelkästään keräyspaperia. Kompostituotteesta ei saatu kyllin puhdasta eikä sille löydetty käyttöä muualla Niirnbergin kierrätyskeskuksissa käy jatkuva vilske, kun asukkaat tuovat ja lajittelevat hyötyjätteitään yli kahteenkymmeneen eri jakeeseen. Nyt tästä järjestelmästä ollaan paikoin luopumassa, koska lajittelu on kallista ja jätepaperin hinta alhaalla. Kaupunki saa laittaa joka supermarkettiin kylttejä, joissa neuvotaan jätteiden välttämisessä. Kierrätysideat muuttuvat nopeasti Kierrätysjärjestelmien kehittäminen ei ole helppoa, ja moniin muutoksiin on jouduttu lyhyessä ajassa. Ne v1etun lajittelulaitokseen, jossa ne lajiteltiin osin koneellisesti, osin käsityönä. Kaikki asiakkaat saavat lisäksi jät36 taa pakkauksensa supermarkettiin
Biojätteen kuljetus ja kompostointi maksaa Apeldoornissa alle puolet sekajätteen kuljetuksesta ja kaatopaikkakäsittelystä, joten järjestely tuottaa myös selvää rahallista säästöä. Biojäteastiat tulevat. Vuoden 1991 lopussa biojäteastiaa käyttävät kaupungin kaikki 55 000 taloutta. Paperin alhaisen hinnan lisäksi vaikeuksia on aiheuttanut muovien keräily. Tiheä keräysverkosto muille hyötyjätteille Saksalaisen Solingenin kaupungin puhtaanapitoviraston johtaja H. Apeldoornin asukkaat Hollannissa tuovat rakennustyömailtaan jäävän kiviaineksen kaupungin jätekeskukseen. Vaikuttaneeko yhdentyminen siihen, että suomalaisetkin pian löytävät talonsa nurkalta biojäteastian, vai kannustaisiko tähän pelkkä kaatopaikkaja jätteenpolttopeikko. Näin saadaan hyvää maanparannusainetta ja korvataan turvetta, jonka käyttö uhkaa Keski-Euroopan viimeisiä soita. Aumoja käännetään riittävän monta kertaa, komposti seulotaan, myydään tai annetaan kaupunkilaisille tai käytetään kaupungin omissa vihertöissä. Useat saksalaiset kaupungit ovat viime aikoina vaihtaneet vihreät hyötyjäteastiansa ruskeisiin, joihin lajitellaan erikseen joka talouden maatuvat biojätteet. Neuvoa heille jaetaan runsaasti. Ongelmajätteitä varten Solingenin joka talouteen on jaettu lukittava pienastia, jonka kaupungin ongelmajäteauto tyhjentää aina pyynnöstä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuskunta on jo aloittanut biojätteen erilliskeräilyn 3700 taloudesta Espoon Matinkylässä ja Haukilahdessa. Biojäteastiat tyhjennetään yleensä vuoroviikoin sekajätteiden kanssa, isoissa kerrostaloissa kerran viikossa. Siellä joka talon pihalla seisoo ainakin yksi biojäteastia, ja heti nurkan takana on hyötyjätteiden lajittelupiste, jossa on selkeästi merkityt vihreät säiliöt lasille, paperille, muoville ja metalleille. Aina kun järjestelmään tulee muutos, joka koti saa jätteiden kuljettajalta uudistetun, helppolukuisen lajitteluoppaan . Kaupunki informoi myös asukkaitaan aktiivisesti välttämään turhan jätteen tuotantoa. Biojätteet viedään kompostikentille ja kootaan aumoiksi. Lajittelupisteitä on niin tiheässä, ettei kellään ole yli sadan metrin matkaa lähimpään. Keittiöjätteen sekaan voidaan lisätä puutarhajätteitä kosteuden tasaamiseksi. kuin kaatopaikan peitemaana. Mallialueilla jätteistä on saatu kierrätetyksi yli 50 prosenttia, ja niiden ulkopuolellakin 25-30 prosenttia. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Keräilyyn on usein hankittu erityisiä ilmastoituja astioita, joissa hapellinen hajoaminen pääsee hyvin alkuun. Kaupunki tyhjentää itse keräilyastiat ja myy hyötyjätteet eteenpäin. Se rouhitaan sepeliksi, joka korvaa kivimurskan ja harjusoran esimerkiksi tienrakennuksessa. Jo yli miljoona ihmistä Euroopassa lajittelee biojätteensä. Esimerkiksi hollantilaisten yliopistojen yhteisen ympäristöinstituutin IMB:n tutkimukset osoittivat selvästi, että puhdasta, viljelykelpoista multaa saadaan vain alkulajitellusta biojätteestä. D Valt. Biojätteen keräilystä on saatu hyviä tuloksia: tiheästi asutuilta kaupunkialueiltakin kerätty jäte on ollut tarpeeksi puhdasta kompostoitavaksi. Solingenin asukkaat ovat osoittautuneet halukkaiksi ja osaaviksi lajittelemaan jätteensä seitsemään osaan. 150 000 asukkaan Apeldoorn Hollannissa on yksi edelläkävijöistä biojätteen lajittelussa ja kompostoinnissa. Yhä useampi tehdas ottaa vastaan kuluttajien muovijätteitä, mutta kuljetuskustannukset ja laatuvaatimukset asettavat rajansa. Kaduilla näkyy suuria mainostauluja, joissa kehotetaan käyttämään kestoastioita ja kauppakasseja kertakäyttötuotteiden sijasta ja valitsemaan mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Kaupunki on joutunut hankkimaan valtavat määrät uusia, ilmastoituja jäteastioita, mutta järjestelmän käyttökulut ovat vaatimattomat. Suomen yhdyskuntajätteistä arvioidaan tällä hetkellä kierrätettävän 19 prosenttia. Solingenissa lajiteltuja jätemuoveja säilytetään toistaiseksi varastossa parempia aikoja odottamassa. 64 000 asukkaan kaupungissa on kaksi jätehuollon mallialuetta. Kompostoituvaa jätettä voi olla jopa puolet talousjätteen painosta, joten sen erilliskeräily mahdollistaa muun jätteen keräilyvälien harventamisen. Näin ei jokaisen talon tarvitse hoitaa kompostia omalla pihallaan, mikä tietenkin olisi varsinkin omakotija haja-asutusalueella luonnollisin vaihtoehto. 37. Laajimmalle levinnyt järjestelmä on Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa. kand., t01m1ttaja Auli Kilpeläinen työskentelee maaliskuun alusta lähtien Suomen luonnonsuojeluliiton kierrätysneuvojana. Polig esittelee ylpeänä järjestelmäänsä, joka on toiminut jo vuodesta 1985. vsk
Pohjois-Pohjanmaan kuivatusmailta löytyy alueita, joilla kasvaa 100 000 tainta hehtaarilta. Tärkeimpiä uudistuksia oli lain 10. vsk.. Metsäntutkimuslaitoksen pohjoissuomalaiset tutkijat totesivat viime joulukuussa, ettei Pohjan Sellulle riitä puuta. Katselmusmiehet pyrkivät siis tulkitsemaan yleisen edun piiriä mahdollisimman suppeasti, niin suppeasti, että suurin ympäristövaikutus jäi sen ulkopuolelle. Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen arvio välittösuoMEN LUONTO 2/ 91 50. Kainuun metsätase onpaperillakin huono. toiminnan sekä ... Tehtaan ja sen synnyttämän muuttovirran lasketaan lisäävän huomattavasti asuntojen ja julkisten palvelujen, kuten päivähoitoja terveyspalvelujen tarvetta. Katselmusmiehet sivuuttivat sellaiset seikat kuin tehtaan vaikutus maakunnan metsiin. Ratkaisu on tärkeä ennakkotapaus, sillä Pohjan Sellun jälkeen oikeuslaitos saa purtavakseen Uimaharjun, Rauman ja ilmeisesti myös Kaskisten sellutehtaan lupahakemukset. Ainakaan periaatteessa. luvun 24. Seutukaavaliiton johto, joka koostuu paikallisista kunnallispoliitikoista, teki periaatepäätöksen kannattaa sellutehdasta. Seutukaavaliitolta tilausselvitys Kainuun 38 seutukaavaliitto Voittaako yleinen Pohjan Sellun lupahakemuksen käsittely vesioikeudessa ja ylemmissä oikeusasteissa testaa vuonna 1987 uudistetun vesilain tulkinnan yleisestä edusta. Lainkohta sallii edelleenkin jätevesien johtamisen vesistöön, jos siitä syntyvä haitta on katsottava saatavaan etuun verrattuna vähäiseksi. aiheutuvan haitan merkitys yleiseltä kannalta katsottuna". Tehtaan väitetään tuovan Kainuuseen 1020-1620 työpaikkaa. Katselmusmiesten tehtäviin kuului selvittää myös yleinen etu, vesilain 10. Päätös oli selkeästi poliittinen . Pohjan Sellu on ensimmäinen merkittävä hanke, jossa tämä pykälä on koetuksella. Selvitys on asiantuntematon, tendenssimäinen ja joka sivultaan kelvoton. pykälän vaatimat edellytykset. Kajaania perustellaan sijoituspaikkana esillä olleen rannikkovaihtoehdon sijaan sillä, että Kajaanissa on metsiä joka puolella. Sen jälkeen virkamiehille, jotka pääsääntöisesti istuvat poliittisilla mandaateilla, annettiin tehtäväksi keksiä perusteluja tehtaalle. Lakia tulkittiin ahtaasti Pohjan Sellun katselmuskokoukset pidettiin viime keväänä, ja muistutukset katselmusmiesten esitykseen jätettiin kesällä 1990. Se on kuitenkin ainoa, tasan ainoa asia, johon katselmusmiehet nojaavat käsityksensä siitä, että Pohjan Sellu on yleisen edun mukainen. Katselmusmiehet, joiden pitäisi olla puolueettomia, ottivat tämän poliittisen julistuksen esityksensä pohjaksi sellaisenaan, sen ilmiselviltä heikkouksilta silmänsä sulkien. Ennen riitti, että sellutehdas oli tärkeä Metsäliitolle, mutta ei enää. Pohjois-Suomen tutkimuslaitos puolestaan julkaisi om;m selvityksensä Pohjan Sellun vaikutuksista. tuotti katselmuskokousten aikaan keväällä 1990 kovalla kiireellä selvityksen Pohjan Sellun vaikutuksista. Se voi kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa noilla sormenpaksuisilla riuilla ei ole mitään käyttöä. Tämä lasketaan hyödyksi, vaikka kyseessä on ilmiselvästi menoerä yhteiskunnalle. Ei auta, jos puuta on paperilla, sitä pitää olla myös käytännössä saatavilla. Tutkijat olivat havainneet saman, jonka jokainen Kainuun ja PohjoisPohjanmaan metsiä tarpova voi nähdä. Tyrmääviä tutkimuksia Sen jälkeen, kun PohjoisSuomen vesioikeus alkoi käsitellä Pohjan Sellun Iupahakemusta, tehdashankkeesta on julkaistu uusia tutkimuksia. Tulkintaa voi perustellusti kritisoida. Vain se on selvää, että haitat jäisivät lähes kokonaisuudessaan Kainuuseen. "Hakkuiden lisääminen metsäteollisuuden kaavailtuja laajentamishankkeita vastaavaksi ei kuitenkaan liene mahdollista lähimmän 10-15 vuoden aikana'', tutkijat ilmoittivat. Perustelu on lapsellinen ja herättänee hilpeyttä erityisesti Kemissä, Oulussa, Pietarsaaressa, Kaskisissa, Porissa, Raumalla ja Kotkassa. Maakunnan metsävarat ja niiden käyttömahdollisuudet arvioidaan ylisuuriksi. Koska hakkuita ei Kainuussa voida paljoakaan lisätä, pääosa työpaikoista menisi maakunnan ulkopuolelle. Tutkijat huomauttavat, että markkinasellun valmistamista "pidetään huonona ratkaisuna, koska sellun yksikköhintakehitys on laskeva ja Suomi on sekä kalliin puuraaka-aineen että työvoiman maa". Näin kunnallispoliitikkojen tahto tuli myös periaatteessa riippumattoman tuomioistuimen, vesioikeuden, käsittelyn pohjaksi. Se ei vanhastaan kuulukaan, mutta yleisen edun kannalta on oleellista tietää, millaisen mullistuksen tehdas maakunnan metsissä aiheuttaisi. Muistettakoon, että tehdas myös vie työpaikkoja, lähinnä kalastuksesta ja matkailusta. Oikea luku on 450-500. Kaikkiaankin tehdas toisi korkeintaan 10001500 työpaikkaa, metsätöiden koneellistamisasteesta riippuen. Selvityksessä mam1taan toisaalla, että työpaikat täytetään kainuulaisilla työttömillä ja toisaalla, että ne tuovat maakuntaan suuren muuttovirran. Hankkeen hyödyt ovat täysin kiistanalaisia. Mutta miten mitataan yleinen etu. pykälän muutos. Kajaanin ympärille voidaan piirtää täysympyrä, rannikkokaupunkien ympärille vain puoliympyrä. Politrukit ohjailevat oikeuslaitosta Seutukaavaliiton muistio ja sen käyttö katselmuksessa asettaa oikeuslaitokselle erittäin tärkeän periaatteellisen kysymyksen: ohjaavatko oikeuslaitosta poliitikot. Niitä kertyikin ennätysmäinen pino. Erittäin suuri osa alueen puuvaroista on niin pientä taimikkoa, ettei sitä voida taloudellisti hyödyntää. Se kuuluu lähinnä uskonnollisen kirjallisuuden piiriin eikä sinällään antaisi aihetta mihinkään kommentteihin. luvun 24. Uutta on lisäys, että "etuvertailussa on erityisesti otettava huomioon ... Asetelma on oikeusjärjestyksemme kannalta kestämätön. Myös hankkeen verotuotot on laskettu päin seiniä. Laitoksen mielestä tehdas toisi Kainuuseen välittömästi 380-420 työpaikkaa. Mikko Niskasaari vuonna 1987 uudistettaessa moni asia jäi kesken, mutta paljon saavutettiinkin. He katsoivat, ettei se eivätkä monet muut vaikutukset kuulu vesilain piiriin. Katselmusmiesten lausuntoon jättämässään erittäin perusteellisessa muistutuksessa Kainuun luonnonsuojelupiiri päätyi arvioon 450500 työpaikan nettolisäyksestä. Väitteet ovat looginen mahdottomuus
Pohjan Sellun jälkeen oikeuslaitos saa purtavakseen Uimaharjun, Rauman ja ilmeisesti myös Kaskisten sellutehtaiden lupahakemukset. Katselmusmiehet vähättelivät myös järjestelmällisesti tehtaan vaikutusta maan neljänneksi suurimpaan järveen, Oulujärveen, vaikka heillä oli käytettävissään hyvin tuoreita selvityksiä siitä, ettei järvi kestä enää yhtään lisää fosforia. Ainutlaatuinen keskeyttämispäätös osoittaa, että vesioikeus ottaa ainakin tässä vaiheessa yleisen edun vaatimuksen vakavasti. Se ei takaa, että sama tapahtuisi lopullista ratkaisua tehtäessä. Jos vesioikeus nielaisee Pohjan Sellun uskomattomat työllistämisluvut, tai jos 500 työpaikkaa pidetään merkittävämpänä asiana kuin ympäristön mullistusta, vesilain muutos oli turha toimi. Yhtiöllä on aikaa huhtikuun 2. Korpikainuu-lehden näkemys Pohjan Sellusta. Kirjoittaja on ympäristöja oikeuskysymyksiin erikoistunut toimittaja. päivään aikaa vastata. etu vai Pohjan Sellu. Välillisten työpaikkojen määrää voidaan puolestaan perustellusti epäillä. Talkoovoimin syntyvä ilmaisjakelulehti on luonnonsuojelijoiden äänitorvi Kainuussa. Kärjistämättäkin voidaan sanoa, että Oulujärven rannalla ovat nyt vastakkain toisaalta Metsäliiton hegemoniapyrkimykset ja 500 työpaikkaa, toisaalta ainakin 50 000 ihmisen veden ja ilman laadun heikkeneminen ja ainakin 100 000 ihmisen ympäristön, metsäluonnon, köyhtyminen. Oikeus haluaa tietää, milloin tehdas aiotaan rakentaa ja miten yhtiö arvelee vesilain kohdan 10:24 vaatimusten eli yleisen edun täyttyvän. -./ ..f I &...__ _____________________________________________ ____J mistä vaikutuksista on hyvin lähellä luonnonsuojelupiirin arviota. 39. Oulujärven rannoilla SUOMEN LUONTO 2/91 50. Se keskeytti Pohjan Sellun lupahakemuksen käsittelyn, kunnes yhtiö toimittaa lisäselvityksiä. Oleellisinta on, että tutkimuslaitos päätyy aivan erilaisiin tuloksiin, kuin Kainuun seutukaavaliitto. C C -~ ..., 8. Hyvä uudistus, ellei pilata Tammikuun alussa Pohjois-Suomen vesioikeus teki historiallisen päätöksen. Yksinkertaistaen voidaan kysyä, mikä on yleinen etu, 500 vai 50 000 tai l 00 000 ihmisen etu. Siltäkin erittäin vähältä, jolla katselmusmiehet perustelivat Pohjan Sellun yleisedullisuutta, on pudonnut pohja pois. "Vesilain 10. Pohjois-Suomen vesioikeuden linjanveto ja siitä saatavat ylempien oikeusasteiden päätökset ovat erittäin tärkeitä ennakkopäätöksiä. joudutaan lähitulevaisuudessa kovistelemaan jokaista maatilaakin rajoittamaan ravinteidensa valumista, jotta järven rehevöityminen saataisiin pysähtymään. luvun muuttaminen oli hyvä uudistus kunhan miehet eivät sitä pilaa", on vesija ympäristöhallituksen suojeluosaston päällikkö Kimmo Karimo ehtinyt varoittaa. vsk. Hakemukselta pohja pois Pohjan Sellun suurin ympäristövaikutus, vaikutus metsäluontoon, on kokonaan sivuutettu
toimivat. kaikki sujuu Talaskankaalta tutulla tavalla. Äkkiä Jyrki Pynnönen huutaa yli koko poliiseja, työmiehiä ja sivullisia kuhisevan työmaan: "Nimismies, tuolla pahoinpidellään ihmisiä!" Akti40 Sivullinen repii aktivistia irti kaivinkoneesta ja näyttää avittavan toimenpidettä potkuilla. Pysäytän kaksi aktivispitelevät poliisit vahvistavat Yksi siviileistä riuhtaisee liiktejä raahaavaa toppatakkimiestiedon. "Kyllä heillä on poliikuvan kaivinkoneen katolle katä ja kysyn, millä oikeudella sin valtuudet." Outoa poliisin vunneen pojan kurkusta alas. Urakoitsijan kutsuma Kittilän nimismies Seppo Karkiala saapuu joukkoineen. vsk.. nen ja toinen säestää: "Me ollaista suojelijaa. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. "Saimme juuri poliitoimintaa oli, kun yksi "apuNuorta tyttöä retuutetaan väkisin valtuudet", riemuitsee toilaisseriffeistä" potki kuopiovaltaisesti. Kahdeksan ihmistä kytkeytyy kaivinkoneeseen. visteja on rynnännyt kaivinkoSivulliset osallistuvat myös Jaan nyt poliiseja." neen eteen metsästä ja sivulliluontoaktivistien kantamiseen Samoista aktivisteista kiinni set ovat heidän kimpussaan. Kehotus häviää kirpeään pakkasilmaan aiheuttamatta reaktioita aktivisteissa. Luonnonsuojelijat istuvat tietyömaan ja puiston väliin ja samalla vuonna 1938 LuoteisLappiin perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto saa elävän rajan. Antti Halkka Jerisjärven tiellä Poliisi on tullut, aktivistit:valtaavat kaivinkoneen ja ryhmittyvät tien päähän. "Kehotan ja käsken teitä poistumaan", kuuluttaa Karkiala. Odotettuaan hetken poliisit kantavat :;;; suojelijat autoihin ja paikalle i tilattuun bussiin. Kansallispuiston raja ihmisjoukon takana oikealla. bussiin. Kaivinkoneei seen korkeimmalle kavunneita 1.----=------...., Esa Mäkistä ja Jyrki Pynnöstä ei saada irti, mutta toinen kaivinkone jyristelee poliisin luvalla kansallispuistoon ja alkaa möyriä pintamaata
Tientekoa ei näytä estävän mikään. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Se ruhjoo kohta ihmisiä!", Jyrki Pynnönen jatkaa poliisin ohjausta näköalapaikaltaan. D 41. Luonnonsuojeluviranomaisen hyväksyntä kansallispuiston läpäisevälle tielle tuntuu oudolta; selityksenä ovat erään tiedon mukaan Ounasjoen suojeluun liittyvät poliittiset lehmänkaupat. Luvan antoi vuonna 1982 maaja metsätalousministeriön virkamies Pertti Seiskari. Toisena tapahtumapäivänä paikalla sovittelijana ollut luonnonsuojeluliitto saa liikenneministeriön keskeyttämään työt, mutta ne jatkuvat pian jälleen, kun Korkein Hallinto-Oikeus päättää jättää käsittelemättä liiton tekemän valituksen. Esimerkiksi UK-puistoon on suunniteltu tietä, joka halkaisisi puiston pohjois-eteläsuunnassa Luirojärven kohdalta. Pallas-Ounastunturin tie voi muodostua vaaralliseksi ennakkotapaukseksi. Seppo Karkiala kiirehtii kaivinkoneen eteen ja asettaa kätensä ristiin kaikkien armeijan käyneiden hyvin tuntemaan pysäytysmerkkiin. Eikö kuljettaja ole käynyt armeijaa vai mitä, mutta Karkiala joutuu käskemään konstaapeliään viemään viestin perille. Lopulta aktivistit ovat matkalla Muonion poliisiasemalle. Laiton, mutta lainvoimainen ... Tie on ilmeisesti laiton, mutta lainvoimainen. Koneen puomille näköalapaikalle jääneet aktivistit auttoivat poliisia tilannetiedotuksilla. Jos näin on, taannoisilla lehmänkauppoilla oli erittäin ikävät seuraukset. Nimismies ei suostu vastaamaan kysymykseeni siitä, missä oloissa poliisin valtuudet voidaan antaa. Tämä tarkoittaa, että lupa tientekoon on annettu kansallispuistoasetuksen vastaisesti, mutta että päätöstä ei enää voi peruuttaa. Osa aktivisteista jatkaa tätä kirjoitettaessa vastarintaa, mutta heidän toimintansa on yhä epätoivoisempaa ja siirtyy päivä päivältä syvemmälle kansallispuistoon. Kun kaikkia kytkeytyjiä ei saatu irti, kansallispuistoon oli mentävä toise/la kaivinkonee/la. Jälkikäteen nimismiehen vaitonaisuudelle löytyy syy, sillä Suomen rikoslaissa ei ole pykälää, jolla valtuudet voitaisiin ylipäänsä antaa. Kolme syytöntä osapuolta joutui vastakkain: suojelijat, poliisi ja osa paikallisista asukkaista. Jerisjärvellä vastarinta oli koko ajan passiivista. "Nimismies, pysäyttäkää kaivinkone. Seurauksena passiivisesta vastarinnasta on lievä sakkorangaistus. Suomen Luonto oli paikalla, kun luonnonystävät helmikuussa asettuivat eläväksi muuriksi tiekoneiden ja Pallas-Ounastunturin kansallispuiston väliin. vsk. Sivullinen voi rikoslain mukaan kyllä auttaa poliisia tapauksissa, joissa poliisi kohtaa aktiivista vastarintaa
Ryhmällä on tarhattuna hoidossaan nyt kolme ja pian yli kymmenen vahingoittunutta sutta, joita ei voi enää palauttaa luontoon. Havaijinviistäjän pelastaminen onnistuu. Lammas ei siellä vielä ole uhanalainen laji, mutta susi on. Robert Lyle Departemento de Zoologia e Antropologia Faculdade de Ciencias Bloco C 2, 3 Piso Cicade Universitaria 1600 Lisboa, Portugal SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Kouluttamalla paimenkoiria suojaamaan lammaslaumoja vähennetään susivahinkoja. Aivan kuten Suomessa ei42 vät sudet ole turvassa pyytäjiltä edes kansallispuistoissa. Linnuille soitettiin nauhalta yhdyskunnan kosintaääntä joka yö toukokuusta syyskuuhun. Vuohet, aasit, hevoset ja karja talloivat pesiä. na maapedoille. Tämän pienehkön ja väriltään ruskehtavan suden levinneisyysalue käsitti vielä tämän vuosisadan alussa koko lberian niemimaan, mutta 1930-luvulta lähtien kanta on ratkaisevasti vähentynyt. Tilannetta on yritetty korjata suojeluohjelmalla. Euroopan Yhteisö on alkanut rahoittaa lampaidensuojeluprojektia Portugalissa. lberian susi on meikäläisen suden alalaji, jota esiintyy vain Espanjan ja Portugalin vuoristoseudulla. Merimiehet toivat saarille ruokavarastoiksi eläviä vuohia, sikoja, ja aaseja, omin avuin tulivat kissat, koirat ja rotat. Eri saarilla pesintäaika, lintujen koko ja äänet eroavat hiukan toisistaan. Alkuperäistä metsäluontoa muutetaan myös eucalyptus-metsi ksi. Ryhmä kasvattaa myös tiettyjä koirarotuja ilmaisemaan käyttäytymisellään, onko lampaan tappajana ollut villikoira vai susi. Toisaalta huomattavan osan lammastapoista aiheuttavat Portugalissa elävät tuhannet villikoirat, mutta menetykset pannaan aina susien syyksi. Jatkossa ryhmä haluaa tutkia ja kasvattaa susia ehkä myös luontoon palauttamista silmälläpitäen . Edelleen Grupo Lobo ylläpitää laajaa susista kertovaa näyttelyä. Susi rauhoitettiin pari vuotta sitten, mutta Portugalissa lajin salapyynti myrkyillä, ansoilla ja ampumalla on jatkunut. Nykyään Iberian sutta on jäljellä Portugalissa noin 150-200 ja Espanjassa 400-600 yksilöä. Kissat, koirat ja rotat söivät munia, poikasia ja aikuisia pesistä. Veli-Risto Cajander Emmi Manninen Grupo Lobo kaipaa sutta arvostavien ihmisten apua kaikkialta Euroopasta. Villiintyneet siat söivät munia ja poikasia, ja tonkivat pesiä tuhoten niitä. Pahin ongelma oli se, että aikuisten havaijinviistäjien määrä väheni. Lintu on hyvä esimerkki siitä, miten ihmisen tuomat kotieläimet uhkaavat saarilla elävää alkuperäisluontoa. Rottien määrä on selvästi laskenut, ja poikasia on nyt enepmän. Rinteisiin kaivettiin pesien alkuja, joista linnut saivat suurentaa itselleen pesän. Jos tämä ymmärretään, susi voi säilyä". Lisätietoja saa osoitteesta: Grupo Lobo/ Mr. Grupo Lobolle jokainen susi on tärkeä. Suden luontaisten saaliseläinten määrät ovat Portugalissa huvenneet todella vähiin, koska riistaeläinten luvaton ja luvallinen metsästys on voimakasta. Poikanen pysyttelee pesässä lähes neljä kuukautta, emo käy ruokkimassa sitä öisin. Viistäjien pesintä kestää harvinaisen pitkään ja linnut ovat siksi kauan alttiiULKOMAILTA Havaijinviistäjä pesällään. Pesimäalueiden ympärille on rakennettu aitaa estäPortugalin sudet vaarassa Susien suojelun tehostamiseksi ovat kansalaiset perustaneet Portugaliin Grupo Lobo:n. Vielä 1800-luvulla Galapagoksella vierailleet matkailijat valittivat, etteivät he voineet nukkua öisin, koska havaijinviistäjät pitivät r!iin kovaa meteliä. Ihmisen jälkeensä jättämät kotieläimet lisääntyivätkin saarilla yli odotusten, vaikuttaen tuhoisasti saarten ainutlaatuiseen kasvillisuuteen ja eläimistöön. 1970-luvulla tarkistettiin muutamien havaijinviistäjäyhdyskuntien tilanne. Lisäksi tarvitaan valistusta, sillä susi ei ole mikään paha ja vaarallinen eläin" . Viistäjä on vain kahdella Tyynen valtameren saariryhmällä pesivä lokkilintu, jolle ihmisen tuomat kotieläimet ovat olleet tuhoisia. Naaras munii yhden munan, ja poikanen kuoriutuu noin 50 päivän kuluttua haudonnan alkamisesta. Pesimiskausi loppuu syys-lokakuussa, ja lopun vuotta linnut pysyttelevät merellä. Lisäksi vähintään satoja neliökilometrejä metsää tuhoutuu vuosittain metsäpaloissa. Operaation tuloksena lisääntymismenestys parani huimasti. Linnut syövät vain kalaa, joten niiden myrkyttymisestä ei ollut vaaraa. Linnuille on perustettu uusia pesimäalueita jyrkille rinteille, esimerkiksi tulivuorten kraatterien reunoille, jonne useimmat saalistajat eivät pääse. eli havaijinmyrskylinnun esiintymisalueet ovat kahdella sormella laskettavissa: Havaiji ja Galapagos-saaret. "Myös suden saalismaan isompia nisäkkäitä. Portugalissa susien ja lampaiden suojelu kulkevat käsi kädessä. Tekopesien suulle laitettiin houkuttimeksi pala puuvillakangasta, jossa oli vanhan yhdyskunnan hajua. Englantilainen susien ystävä Robert Lyle taas totesi vieraillessamme susitarhalla, että "suden tulevaisuus riippuu siitä, tajuavatko ihmiset että ympäristömme on jo paljolti tuhoutunut, ei vain suden, vaan meidän kaikkien. Hälyttävä huomio oli se, että viistäjät vähenivät lähes k.olmanneksella vuodessa. Reija Heinonen , eläinten elinmahdollisuudet on turvattava. vsk .. Kun susille ei ole tarjolla luontaista ravintoa, ne käyvät lampaiden kimppuun . Eivät ainoastaan viistäjät, vaan myös jättiläiskilpikonnat, leguaanit, pingviinit, merimetsot ja monet muut lintulajit olivat hätää kärsimässä. Pääsyy lajin alamäkeen on kuitenkin elinympäristöjen muutoksissa. Pesiminen alkaa huhti-toukokuussa, muninta kesä-heinäkuussa. Havaijinviistäjä on silti yhä uhanalaisten lajien luettelossa mutta voidaan pelastusohjelman ansiosta ehkä sieltä joskus poistaa. Rottia varten valittiin myrkky, Racumin, joka sekoitettiin riisiin tai maissiin. Lissabonilaisen susibiologin Fransisco Fonsegan mukaan pelkkä susien rauhoittaminen ei riitä. Ja tämä taas suututtaa pienviljelijät ja paimenet susia vastaan. Lintujen houkuttelemiseksi uusille alueille käytettiin hyväksi tietoa,että ne reagoivat mataliin ääniin
Tutkijoiden mukaan tansanialaiset syövät paljolti saman näköisiä sieniä kuin suomalaisetkin, esimerkiksi rouskuja ja kantarelleja. Kun itävaltalaiset heinäkuussa sulkivat Kufsteinin moottoritiesillan, siirtyi liikenne kulkemaan pitkin turistialueiden kyläteitä. Suuri osa rekkakuljetuksista mahdollistuu taloudellisesti ainoastaan EY:n maatalousym. Tansaniassahan on yli sata heimokieltä", sanoo Härkönen. Ensimmäinen tutkimusmatka Tansaniaan tehtiin viime joulukuussa. vsk. Sveitsi on kieltänyt läpiajon yli 28 tonnin rekoilta ja kieltäytyy rakentamasta uusia teitä tai tunneleita. Kun valtiot kieltävät suurten rekkojen läpiajon, siirtyvät rahdit pienempiin autoihin. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Sieltä vastattiin samalla mitalla. EY:n sisämarkkinat kiihdyttävät kehitystä. Varsinkin Itävallan ja Italian alppialueilla on pitemmän aikaa käyty liikennesotaa sulkemalla vuoron perään tiet rekoilta. Lisäksi rahtausajat ovat varsinkin Italian puolella kohtuuttoman pitkiä. Mutta koska näiPerinne ja sienten nimistö tuli talteen varmennetusti, sillä Leonard Mwasumbin tulkkauksen lisäksi kaikki keskustelut myös nauhoitettiin. "Perinteen keruu on vasta alussa ja sadekausi on taas nostanut itiöemät pintaan." Antti Halkka kuljettaa 200 rekkaa nykyistä enemmän." Monet huolitsijat pitävät rautateiden tariffia liian korkeana: meno Alppien läpi maksaa noin 2 000 Smk rekalta. Kolme vuotta kestävässä hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston tutkijat Marja Härkönen, Tiina Saarimäki ja Tuomo Niemelä sekä tansanialainen biologi Leonard Mwasumbi. "Ihmiset pitävät liikkuessaan jatkuvasti sieniä silmällä. Alpit tukehtumassa autoihin yli ja ali vyöryvä liikenne kasvaa jatkuvasti. Kaikille sienille yritetään löytää myös tieteellinen nimi vertaamalla kuivattuja näytteitä kirjallisuuteen ja maailman sienimuseoiden kokoelmiin. " Matka onnistui hyvin, vaikka Etelä-Tansaniassa sadekausi olikin myöhässä", kertovat Härkönen ja Saarimäki. Tansanialaisiltä on vastaavasti enemmän, säilyy ympäristörasitus vähintäänkin entisen suuruisena. Lähde: Der Spiegel 35/ 90 Jarmo Kalanti 43. "Sienten nimistö on täydellinen sekamelska. Tämä aiheutti ruuhkia myös Baijerin puolella Saksassa. Sadekauden aikana sienet ovat Tansaniassa tärkeää ruokaa. Sienet ovat jopa niin haluttua tavaraa, että vasta kasvunsa alussa olevia itiöemiä voidaan naamioda kasvinosilla myöhempää keräämistä varten.", selittää Marja Härkönen. "Sieninäytteitä kertyi parisensataa ja saimme paljon tietoa sienten käyttötavoista." Kansanperinteen kerääminen on tärkeää, sillä se on jo paikoin katoamassa kehityksen mukana. Saksan rautatielaitos Bundesbahn on viime vuosina lisännyt kapasiteettiaan siirtää rekkoja kiskoille. Puuttuvan liikennesuunnittelun seurauksista kärsivät etenkin Itävalta, Italia, Saksa ja Sveitsi . "Parasta herkkua ovat termiittikeoissa kasvavat Termitomyces-suvun helttasienet eli juuri Suomen sieniseuran nimistötoimikunnan hyväksymällä suomenkielisellä nimellä termiittisienet." "Yhdessä isokokoisessa termiittisienessä voi olla koko perheelle syötävää ja Tansaniassa perheet eivät ole pieniä", kertovat itsekin termiittisienillä moneen otteeseen herkutelleet työryhmäläiset. Työryhmäläiset tapasivat ihmisiä taloissa ja toreilla, ostivat sieniä ja kyselivät niistä. tukiaisilla. Marja Härkönen ja Tiina Saarimäki ovat juuri lähdössä Tansaniaan uutta puolentoista kuukauden työrupeamaa varten. ULKOMAILTA Suomalaiset ja tansanialaiset lähtivät yhdessä sieneen Lukas Ngosongo Mlilayoyon kylästä esittelee keräämäänsä termiittisientä Marja Härköse/le. Kapasiteetin tämänhetkinen käyttöaste on kuitenkin vain 70 prosenttia eli vuorokaudessa voitaisiin junassa la pitäisi hankkeen loputtua olla käytössään meidän kauppasieniopastamme muistuttava sieniopas. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto myönsi viime syksynä suomalais-tansanialaiselle työryhmälle apurahan Tansanian ruokasienikulttuurin selvittämiseen
cp OSUUSPANKKI. Palkittuja ideoita tutkitaan, kehitetään ja saatetaan yleiseen käyttöön mahdollisuuksien rajoissa. 1. palkinto HUOLTOASEMIEN KERTAKÄYTTÖISTEN N ESTEPAKKAUSTEN KORVAAMINEN ANNOSTELUAUTOMAATEILLA (pesunesteet, öljyt jne.) Vesa Virtanen, Jämsä Olli Lahtinen, Oulu Ville Lindberg, Öja 2.000 mk jokaiselle Jaettu 2. Sinä päätät. palkinto PELLON KOULUN YMPÄRISTÖPROJEKTI 10.000 mk 2. Osuuspankki kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita ideoista ja aktiivisuudesta yhteisen ympäristömme hyväksi. Me tuemme. sija SAIRAALAJÄTTEEN LAJITTELU JA HYÖTYKÄYTTÖ Kirsti Kokkonen, Rantasalmi 4.000 mk Lisäksi palkittiin monta muuta hyvää ideaa. Palkintojen yhteisarvo oli 30.000 mk. Yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa valitsimme ja palkitsimme parhaat ideat. Samanlaisen innokkaan hengen toivomme jatkuvan vastaisuudessakin ympäristön hyväksi yhdessä toimiessamme. 1 DEAKI LPAI LUMME TUOTTI TUHANSIA HYVIÄ IDEOITA 1 Osuuspankin ideakilpailuun, jossa etsittiin ympäristöä kehittäviä ja luontoa säästäviä ideoita, tuli yhteensä yli 2000 ideaa
Kun palautat heisen kupongin, lähetämme :1.kuutuksen tekoon tarvittavat edot ja lomakkeet postitse. Eikä hintakaan päätä hui1aa: jatkuva Euro-matkavakuu1s maksaa itsensä takaisin opeasti kertaluonteisina tettuihin matkavakuutuksiin ~rrattuna. LEIKKAA IRTI JA POSTITA. Vakuutuksen saat nyt elposti voimaan. D Ottakaa minuun yhteys puhelimitse numeroon _________ (virka-aikana). Jatkuva Euro-matkavakuutus on 8imassa siihen asti kunnes irtisanot sen näin sinun ei tarvitse muistella matkaakuutuksia joka kerta matkalle 1htiessäsi. Kunnon vakuutus kuuluu ilman muta matkustavan perheen lähtövarus1kseen. 'Joko pian mennään?'' Kun koko perhe lähtee matkoille, lrvitaan passien ja matkalippujen lisäksi aljon malttia ja harkintaa. Turvasta ja korvauksta silti tinkimättä. Sillä varmistat, ettei ansaittu ja dotettu loma mene pilalle jonkin epä1iellyttävän yllätyksen tähden. Ryhmäni/järjestöni nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postinumero _ _ _ _ _ _ -toimipaikka _ _ _ _ _ _ Palauta korttisi jo tänään! Postimaksu on jo maksettu puolestasi! Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOLA-YHTIÖT Suoramarkkinointiosasto /Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300 / 5 00003 HELSINKI. ,----------------------------POHJOIA-YHTiär Palvelukortti D Tilaan sitoumuksetta ryhmäni edullisen, jatkuvan Euro-matkavakuutuksen liittymismateriaalin. saat sen ryhmäaku u tuksena erikoishintaan ohjolasta. Ryhmäsi jäsenenä olet erikois;;emassa, sillä jatkuva Euro-matkaakuutus on juuri sinulle ja perheellesi euvoteltu jäsenetu
Metsänhoito näyttää tuntevan vain avohakkuun, aurauksen ja taimien istutuksen . Pallastunturikin pitäisi niistä puhdistaa. ENNEN JÄLKEEN Suomen Luonto etsii luonnon muuttumista kuvaavia kuvapareja. Yärikasettien uusiokäyttö on ollut Suomessa toiminnassa jo lähes kolme vuotta, eli varsinaisesta uutuudesta ei voida puhua. Sitä paitsi: kuka viitsii kulkea kesällä tunturissa, kun koko ajan on silmissä pölhön näköinen hiihtohissi. 2. Näin sellaisillakin alueilla, joilla aivan selvästi olisi mahdollista suorittaa myös luontainen uudistaminen, kuten kuvan esittämällä ohutturpeisella puolukkatyypin kankaalla. Pekka Mustakallio Värikasettien uusioinnista Haluaisin hieman tarkentaa Suomen Luonnossa 8/ 90 ollutta artikkelia lasertulostimien ja kopiokoneiden värikaseteista: 1. Suomen luonnon puolustamisessa ovat ilmeisesti alkaneet viimeiset ajat. Mikään ei ole heille pyhää eivät edes kansallispuistomme, jotka on perustettu nähtävyyksiksi tulevillekin sukupolville. Julkaistuista kuvista maksamme ku vapalkkion. Suhteellisen nuoria, hyvälatvaisia, nopeassa paksuuskasvuvaiheessa olevia metsiköitä hakataan aukeiksi, kun lievä harvennus olisi paikallaan . Se uudistettiin istuttama!46 la männyntaimet, jotka oli apulannan avulla saatu nopeaan kasvuvauhtiin. Uusiokäyttö ei koske pelkästään värikasetteja, vaan myös pakkausmateriaaleja (pahvi + vaahtomuovi) ja kasettien yhteydessä vaihdettavia huopia. U. vsk.. 3. Kuva otettu vuonna 1983. Pekka Kinnunen Pelastakaa kansallispuistot yrittäjiltä Niin sanotut yrittäjät eivät kaihda enää mitään keinoja rahan rohmuamiseksi Suomen luonnosta. Meidän on puolustettava )<ansallispuistojamme luonnon viimeisiä pyhättöjä vaikka sitten ase kädessä. Mitä sellaisella elinkeinolla on virkaa näivettyköön! Enontekiön matkailuyrittäjät jaksavat jauhaa vuodesta toiseen: hiihtohissit Pyhäkerolle, se on matkailuelinkeinon edellytys. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Jatkuvan kasvatuksen periaatetta eivät ainakaan metsäyhtiöt harrasta sellaisillakaan metsätyypeillä, missä se olisi järkevää. Pöyristyttävää ei ollut ainoastaan hinta, vaan myös tieto, että täysin uuden ja ehjän näköisellä tyhjällä värikasetilla ei tehnyt enää mitään. Kuvattu vuonna 1985. Keinollisesti uudistettavat aukot olisivat uudistuneet luontaisestikin: keskellä aukkoa kasvavat lukuisat luonnontaimet huolimatta siitä, ettei laajalla aukolla kasva yhtään siemenpuuta. Lemmenjoen konekaivurit kitisevät, että kullankaivuu näivettyy, jolleivät he saa koneillaan jyrsiä kansallispuisto n jokia. Sysäys toiminnan aloittamiseen Suomessa tuli saamastani tehtävästä hankkia lasertulostimeen uusi kasetti. Jos matkailu ei elä ilman kansallismaisemiemme tuhoamista, matkailu saa kuolla . Se olisi heitettävä roskiin! Erinäisten tiedustelujen jäiSUOMEN LUONTO 2/9 1 50. Näin saadaan suurin rahan uhrauksin paksuoksainen metsä, joka on muutaman kymmenen vuoden kuluttua pystykarsittava, eikä laatupuuta tule sittenkään. Kuvat otettu samalta paikalta, joskin kuvakulma on hieman muuttunut
9). Suurin osa kyseisistä avohakkuualueista on siis 47. Odotan huomista nähdäkseni sen alhaisen älyn, kun maatalouden leikkuupuimurit ottavat mittaa toisistaan: näillekin härveleille järjestetään maailmanmestaruuskoitos tosi makeella kikkaradalla. Keskustelun teema, autourheilu, jatkaa monipuolistumistaan. Viljelyn perusmateriaaliksi on Pohjois-Suomesta valittu 5000 kappaletta parhaita mäntyjä, ns. Mainittujen kokeiden (1169/ 3 ja 1224/ 5) tehtävänä on tuottaa tietoa käytännön metsänviljelyä varten . Sen sijaan kemistit taitavat lähes 90-prosenttisesti "myydä nahkansa" kovasta hinnasta teollisuuden palveluksessa, jättäen tiedon ja kulttuuriperinnön siirtämisen . Kauppalehti 18. Pekka Räihä Yritysgrafiikka Oy Miten käy ihmisen. Sitäpaitsi, jos ihmisen turvallisuudesta olisi kysymys ... Näiden jälkeläiset testataan kenttäkokeissa mahdollisimman yhtenäisillä koekentillä ja tarkkaan suunnitellun koejärjestelyn mukaan. 4. Le Chatelierin periaate: luonto vastaa muutoksiin muutoksilla, jotka pyrkivät pienentämään muutosten vaikutus1a. Ongelmalliseksi osoittautui sen sijaan Suomen Canon Oy:n monimuotoinen hyökkäys uusiokasetteja vastaan. Seppo Teljosuo Meitä on autettava ajattelemaan Hanko Matti Ignatius! Suomen Luonto 7 / 90 auttoi ihmistä ajattelemaan. Canon laati mm. keen selvisi, että Yhdysvalloissa jo kunnostettiin kyseisiä kasetteja. Myös käyttäjien suhtautuminen oli myönteistä ja innostunutta. Suurien mullistusten myötä maapallon luonto on kokenut kaikenlaista. Me ihmiset olemme saaneet pahoja muutoksia aikaan luonnossa. Ne monet viisaat ajattelijat on saatava tueksi ja turvaksi niille monille eivielä-viisaille maailmankansalaisille, joita ei ole autettu ajattelemaan. Se on osoitus, kuinka helposti viisaudesta tulee kertakäyttötavaraa, ellei ajattelua auteta kehittymään. Kokeessa 1224/ 5 testataan Pohjois-Suomesta peräisin olevien pluspuiden jälkeläisten kestävyyttä ja kasvua. Jos yleinen mielipide vaatii vaikkapa saasteetonta kulkuvälinettä, se silloin keksitään . Kuin tyhjästä ilmestyi katalysaattorikin, kummasti heti, kun vaatimukset kovenivat! Tuollainen on siis todiste kesken jääneestä kokonaisajattelusta, siitä, miten planeettaa voisi ohjata. Pääpalkintona arvotaan kaikkien maatalous tutuksi -tarran ostaneiden kesken pussillinen hevosenpaskaa (lue: ensi vuoden pääsylippu Jyväskylän Suurajoihin). En ala spekuloimaan henkisillä ja tiedostamisen tason muutoksilla, vaan tarkoitan viimeisellä ihan raakoja geneettisiä muutoksia ihmisessä, sopeutumista säteilyihin (UVym.) jne. Kasetit oli selvästi rakennettu siten, että niiden purkaminen on mahdollista. Lisäksi tapahtumapaikan monilennokkaat sarjamääritykset pelastavat nekin, jotka eivät koskaan mitään ole osanneet: luokka 1: ruohonleikkuukonekuutioiset, luokka 11: polttoainekäyttöiset kottikärryskabat, jokamiehen luokka: moottorisahavetoiset kuivapulkkailut. Pitkällisen väittelyn jälkeen saimme osoitettua Canonin uusiokasetteihin kohdistamat väitteet perusteettomiksi ja pystyimme jatkamaan toimintaamme. 12.1990 s. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Turvavyöt ja jarrut olisi keksitty nopeasti ilman moottorirehentelyäkin: pysyvät liikennekuolemaluvut ovat tarpeeksi vauhdittaneet viisasta ajattelua ei sellaista tutkimusta varten tarvitse erikseen pystyttää kuolemankatsastuskonttoreita autoratoina. Kyllä biologitkin ovat kemiansa varmasti lukeneet. 5. Asia on hyvä ja merkki positiivisesta kehityksestä. takuuja huoltosopimukset siten, että ne raukesivat, jos asiakas· käytti koneissaan uusiokasetteja. Päätös johtunee maailmanlaajuisesta painostuksesta, koska kunnostus aloitetaan Kiinassa. Tämä koko rahalla, jotta päästään tutkimaan, mitä mullan alla on, mitä konepellin alla on, mitä otsaluun alla on. Toivon keskustelua. plusmäntyjä. Keltaisia koepaaluja ei suinkaan ole satojen hehtaarien alueella, vaan Ylä-Vuokin kaksi koetta suoja-alueineen ovat pinta-alaltaan yhteensä neljä hehtaaria. vsk. Luonnossa vallitsee dynaaminen tasapaino, mutta ei pysähtynyt tila . Tällöin viisaus = jälki viisaus) olisi vain sattuman tulosta, eikä älykkään ajattelun hedelmää. Menneestä väittelystä on nyttemmin löydettävissä koomisia piirteitä. Myös biokemisteiltä. Tuskinpa löydät enää mistään fysiikan kirjasta kouluissamme esimerkiksi plutoniumin puoliintumisaikaa. Onko parhaillaan tapahtumassa vastamuutos, jonka vaikutuksesta ihminen eliminoituu maapallon biosfääristä. jälkipolville muutamien huoleksi. Kasettien kunnostus ei osoittautunut ongelmalliseksi, pikemminkin päinvastoin. Tuossa pari vakavaa kysymystä. Kokeessa 1169/ 3 vertaillaan eri-ikäisiltä siemenviljelyksiltä peräisin olevien taimien kestävyyttä. Molemmat mallit vaikuttavat vähintään lohduttomilta, mutta ansaitsevat enemmän huomiota. Helsinki Kemian lait vaikuttavat luonnossakin johdosta (SL 1/9 1): Aineen häviämättömyyden laki opetetaan jo peruskoulujen yläasteilla. Näin eri puiden jälkeläisiä voidaan luotettavasti vertailla, jotta saadaan selville, mitkä pluspuista tuottavat perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan hyviä jälkeläisiä. Se keksitään takuulla 300 vuotta aikaisemmin , jos sitä rankasti halutaan ja vaaditaan. Yritys, joka keksi kymmeniä sivuja perusteluja, miksi heidän värikasettinsa eivät soveltuisi uusiokäyttöön, aloittaa nyt itse vastaavan toiminnan (ks. Siksi tarvitsemme älykkäitä ajattelijoita, akateemikkoja, kirjailijoita ja kadunmiehiä nähdäksemme itsekin meidän useimmiten poikien lapsuudessamme kesken jääneet hiekkalaatikkoleikit (psykologi osaa sanoa, mikä menneisyydessä meni vikaan, miten primitiivisyys kantaa hedelmää isältä pojalle). Vai onko ehkä tapahtumassa muutos ihmisessä, ihmiskunnassa, mikä tekisi tarpeettomaksi edellisessä kysymyksessä esitetyn muutoksen. Toinen tärkeä kemian ominaisuus on ns. Henry Korpilinna Helsinki Metsän tutkija vastaa Antti Ylitalolle Luonnon numerossa 8/ 90 Antti Ylitalo perää metsäntutkijoilta vastausta, mitä Metsäntutkimuslaitos tutkii Suomussalmen Yli-Vuokissa metsähallituksen maalla olevalla aurausalueella. Ostimme lisenssin ja aloitimme toiminnan alalla ensimmäisenä Suomessa toukokuussa 1988. Rekka-autokilpailut ja kuorma-autojen möyryyttäminen metsämaastojen kilpakaruselleissa on nyt raakaa arkipäivää. Siksi tarvitsemme viisaita kirjoituksia, emme tyhmyyden erikoiskokeita rallikilpailujen pikataipaleilta, joiden ansiosta autojen turvallisuuden sanotaan parantuneen. 6. Oikeastaan on kysymys teoreettisesta fysiikastakin. Ja luonto on lahjomaton tässä asiassa. J alostustestauskokeiden tarkoituksena ei ole selvittää maanpinnan käsittelyn vaikutusta uudistumiseen (tai sen epäonnistumiseen), vaan koekentät käsitellään pääpiirteissään samojen ohjeiden mukaisesti kuin metsähallituksen käytännön metsänviljelyalat. Molemmat Yli-Vuokissa sijaitsevat kokeet on istutettu ~.uonna 1988. On aivan totta, että se on kemian peruslakeja. Koska jumalallinen viisaus on tänään viiden aivoissa, huomenna viiden sadan, ylihuomenna viiden tuhannen, niin miksi emme kiirehdi ymmärtämään viisautta jo tänään 1991, kun kuitenkin tulemme ymmärtämään sen silloin pakosta vuonna 2200. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Oppikirjoista on pyritty karsimaan pois kaikki, mikä "pelottelee" nuoria, materiaali on jopa suoraan Nesteen ja IV On tuottamaa. Sisäänpääsymaksulla 45 mk saa grillimakkaran ja paikalla esiintyy The Motorhead. Muutamia vaarattomia esimerkkejä kyllä on . Maanpinnan käsittelyn suhteen koealat täyttävät siis testaukselle asetetut vaatimukset myös Antti Ylitalon todistuksen mukaan. Herää kuitenkin kysymys, mikä mahtaa olla todellinen energiansäästö Canonin Suomesta Kiinaan lennättämien värikasettien kohdalla
931-123 205 Tampere TILAA UUSI HINNASTO! ------------·----------------~ Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet). Olimme oikeassa vain osittain. Seppo Ruotsalainen Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Kolarin tutkimusasema Happamoituuko kielemme. Näin edistetään tiheiden, tuhoja kestävien ja hyväkasvuisten taimikoiden syntymistä sekä uuden puun tuottamista. Siis hapantukoot maidot ja piimät vastakin ja happamoitukoot maaperä ja vedet jälkimmäiset toivottavasti kuitenkin vain kielessämme. 931-226 286 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Mitä kustannuksiin tulee, vastaa kumpikin virasto kustannuksista omien toimintojensa osalta valtion budjetista saamillaan määrärahoilla. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA metsähallituksen normaalia uudistusaluetta. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Maanpinnan käsittely voimakkaimmillaan on varsin raju toimenpide. Kielitoimisto ilmoitti, ettei se ole ottanut kielteistä kantaa happamoitua-termiin. 2,10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Suomen Luonnon numerossa 5/ 90 julistimme pannaan happamoitua-sanan johdannaisineen ja kielitoimiston kantaan vedoten ehdotimme sijaan hapantua-termiä. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan metsänviljelyä tarvitaan suurella osalla uudistusaloista, jos halutaan tehokkaasti hyödyntää tärkeintä uudistuvaa luonnonvaraamme. Henkilökohtainen käsitykseni on, että myös talousmetsiä on pyrittävä käsittelemään niin, että mahdollisimman vähän tuotetaan häiriötä metsän muille käyttömuodoille. Näin saat sen varmimmin julki. SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. (90) 876 9100. Metsänjalostuksen testaustoiminnasta on sovittu, että Metsäntutkimuslaitos suunnittelee kokeet, ja metsähallitus toteuttaa ne omia maitaan ja henkilökuntaansa käyttäen. vsk.. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Takavuosina kielenhuoltajatkin yrittivät kitkeä happamoitua-termistöä sanavarastostamme, mutta totesivat tehtävän ylivoimaiseksi. ____________________________ J 48 Barbouc n-., best Britishckxhing iJr the """" British ""'1he,: Ulkona liikkujat tietävät miksi he tarvitsevat BarbOU[ ÖLJYT AKKIAAN • 14 mallia alk. Reaalipäästöjä vastaan sota jatkuu säälimättä. 90-654 099 Sf>..b..ReN JX)JDC Tampere Laukontori 6 A, puh. KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J{eri Tuomloklrkonkalu 17 p. Siihen toimistolla on selvä kanta, että pitää käyttää käsitteitä hapan sade ja hapan järvi. 650,• Pyydä tuoteluettelo 67 sivua! K-RPTEENSK-R Helsinki Unioninkatu 27 B, puh. Siihen asti on testauskokeissa käytettävä nykyisiä, joskus valitettavan voimaperäisiäkin maanpinnan käsittelytapoja. Toimitus Kirjoita mielipiteesi lyhyesti ja nasevasti. J alostustestausta sinänsä voidaan perustella sillä, että niin kauan kuin metsiä viljellään, se kannattaa tehdä perinnöllisiltä ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvällä viljelymateriaalilla. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 223 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 260 mk D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) 1 PUH. On toki kaikkien edun mukaista, jos pystytään kehittämään menetelmiä, jotka mahdollisimman pienin häiriöin tuottaisivat riittävän hyvän taimien kasvuunlähdön. Puhuminen happosateista ja happojärvistä on väärin . (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Samassa yhteydessä totesimme, että käsitteet happosade ja happojärvi pitää korvata termeillä hapan sade ja hapan järvi. Kielitoimiston mukaan työnjako käsitteiden happamoitua ja hapantua välillä on nykyisin kieleemme jo niin iskostunut, että se on syytä hyväksyä
Norsut ovat kiinnostavia ja ketut. Miten monella tavalla hämähäkit saalistavat ja kuinka käärmeet ylipäätään pystyvät liikkumaan ilman jalkoja. Metsiemme uhanalaiset Hannu Jauhiainen (toim.): Metsiemme uhanalaiset, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti 1990, 116s. "Käärmeet ovat siitä inhottavia kun ne voivat purra ja siihen voi kuolla'', päätteli ?-vuotias. Oivalluksen mukavan tunteen tuotti muun muassa tieto siitä, miten tarkoituksenmukaisia eri ravintoa syövien papukaijojen nokat ovat! Käärmekirjaa tutkittiin viimeisenä. Lintujen ihmeellinen maailma, 29 s. Olli Järvinen ja Rauno Väisänen muistuttavatkin artikkelissaan Metsäluonnon muutosten uhrit: "Liiallisella metsähygienialla ei saavuteta mitään suuremmista kustannuksista huolimatta. Kirjassa kuvataan luontoa kauniissa, harmonisesti herkässä valossa. Useimpien lasten luontokirjojen tekijöiden lähtökohtana olen ymmärtänyt olevan innostamisen luontoharrastukseen. Poika löytää syksyllä lähimetsästä omenapuun, josta häntä tiirailee erikoinen omena: kirkassilmäinen orava. Iiris Lappalainen Ihmeellisyyksiä Katso itse sarja WSOY, 1990: Nisäkkäiden ihmeellinen maailma, 29 s. Näin juttelivat seitsemän ja yhdeksän -vuotiaat tytöt kirjat luettuaan: "Nisäkäskirja on vähän sekava, mutta ihan hyvä. Kerronta kuitenkin säilytti kiinnostavuutensa. "Hämähäkki ei ole mitenkään kaunis, tästä sen huomaa. Ilmakuva kadotetusta metsästä, kalalokin poikanen tehtaan varjossa ja varsinkin kirjan viimeinen valokuva synkeästä suojametsäalueesta ovat tällaisia. Omppuoravan metsä tuhoutuu rakennustyömaan alle; se ei kuitenkaan estä onnellista loppua. Juha Suonpää ja Marja-Leena Korte ovat viime aikoina olleet tuotteliaita lasten luontokirjojen tekijöitä. Juha Ilkan suunnittelema ulkoasu pelastaa yksitoikkoisuudelta, joka vaivaa monia valokuvakirjoja. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Kertomuksen eri vaiheet ovat kuin luontoretkeilijän oppaasta: eläinten elämää on kiinnostavaa tarkkailla; kiikarit kannattaa ottaa metsään mukaan; retkeilijän eväät ovat repussa; kaupungeissakin on luontoa, vaikkapa hautausmailla ja omalla pihalla; tosimetsä saattaa olla helpon bussimatkan päässä. Miten linnut osaavat Ientää ja voivat pysya Jopa paikoillaan ilmassa. Kirjaan ei myöskään liity lähdeviitteitä eikä siinä kerrota, mistä tietoja uhanalaisista lajeista voisi onkia lisää. Mutta kuvaavatko ne rehellisesti luontoamme. Ja on vähän pelottavaa, että myrkkyhämähäkkejäkin on. Vuoden luonnonkuvat 1990 on ottanut pienen askelen tähän suuntaan. Miltei jokainen kirjan valokuvista on kuin taideteos puhtaasta ja koskemattomasta luonnosta. KIRJOJA Ei orava omenapuusta kauas loikkaa Juha Suonpää ja Marja-Leena Korte: Omppuorava, Otava 1990. Hämähäkkien ihmeellinen maailma, 29 s. Mutta nuorempi sanoi vain: "Minä tykkäään piikkisioista ja tiikeristä." Hämähäkit olivat lapsista "vähän karmeita", mutta kirjassa oli mielenkiintoisisa kuvia ja se oli "sopivasti jännä". Onhan hempeässä valossa esiintyviä kauniita luonnonelementtejä miellyttävämpi ja turvallisempi katsella kuin karuja luonnon tuhosta tai surkeasta tulevaisuudesta kieliviä otoksia. Vanhemman kriitikon mielestä esimerkiksi kobra on kaunis ja jännittävä. Ensimmäinen pitää valosta, toinen vaatii toimintaa ja kolmas arvostaa sommittelua. Ainakin teos on katsomisen arvoinen. Niiden julkaisemana ilmestyi joulun alla kirja Metsien uhanalaiset, kirjoittajina suomalaisia ekologian huippuasiantuntijoita, ympäristönsuojelun ja metsänhoidon ammattilaisia. "Siitä saa tietoa esimerkiksi siitä, miten hämähäkit asuvat ja miten ne hankkivat ruokaa", totesi 9-vuotias. Tässä sanotaan että ne voivat joskus tulla puremaankin." "Hämähäkki on paha kun se pyydystää verkolla muita eläimiä", sanoi pienempi, "mutta se ei ole pelottava. Keskusmetsälautakunta Tapio ja Metsälehti ovat tehneet kulttuuriteon. Vikaa lienee niin sysissä kuin sepissäkin. Enkä minä ole sellainen, joka kirkuu kun hämähäkki tulee." Lintutarinoista tytöt pitivät, mutta kuvien yhteyttä ja tekstiä oli joskus vaikea ymmärtää. Sarjan nimi on osuva kirjat ovat todella katselukirjoja ja etenevät sarjakuvan tapaan. Niinpä se onkin komea katseltava, mutta sellaisenaan jonkinmoinen pettymys. Valokuvat ovat kauttaaltaan tasokkaita ovathan ne vuoden luontokuvia. Jokainen voi valita tästäkin kirjasta omansa. vsk. Kymmenes Vuoden luonnonkuvat -teos jatkaa edellisten teosten viitoittamaa polkua. Käärmeiden ihmeellinen maailma, 29 s. Virkeisiin kuviin, joissa on myös menoa eikä pelkkää meininkiä, liittyy mukava teksti. Suomen uhanalaisista eläinja kasvilajeista lähes puolet eli 458 lajia elää metsissä. Aasian riisipelloilla elävä välkekäärme oli kummankin suosikki kauniin nahkansa ansiosta, mutta muistakin matelijoista löytyi yllättäen positiivisia piirteitä. Jauhiainen valittelee omassa artikkelissaan sitä, että tieto uhanalaisista lajeista ei oikein kulje ympäristöviranomaisten ja biologien kammioista metsätaloussuunnitte l ijoi lie ja metsänomistaji lie. Uhanalaisten lajien kasvuja elinpaikkoja ei hänen mukaansa näet tiedon puutteen vuoksi voida ottaa metsätaloussuunnitelmissa ja käytännön toimenpiteissä huomioon. Eläinten maailma on ihmeellinen. Sarjaa suositellaan 5-10 vuotiaille. Nykyasussaan ja muodossaan kirja näet pitäisi tekstien keskinäisestä epätasaisuudesta huo Ii matta lukaista kannesta kanteen, käsikirjana sitä ei voi käyttää: Minkäänlaista hakemistoa ei ole, sisällysluettelostakin puuttuvat sivunumerot. Tammen kustantamat vuonna 1984 ja 1987 ilmestyneet Katso itse -sarjan kaltaiset Annette Tysonin ja Taulus Taylorin Eläinten ennätykset ja Taitavat Eläinystävämme kun ovat kuluneet tahmeissa käsissä rakkaiksi tietolähteiksi kysymykseen kuin kysymykseen. Siitä alkaa ystävystyminen, joka kirjassa jatkuu kevääseen saakka. Erityisesti lahopuun puute huolellisesti hoidetuissa talousmetsissä tekee monen lajin elämän mahdottomaksi. Ne ovat voittopuolisesti hyönteisiä, sieniä, jäkäliä ja sammalia; eivät niinkään luonnonsuojelun lempilapsia lintuja, nisäkkäitä ja putkilokasveja. Lisäksi heidän mielestään olisi ollut kiva, jos flamingojen, kolibrien, pelikaanien ja muiden eksoottisten lintujen lisäksi olisi kerrottu myös ihan tavallisista linnuista, kuten varpusista. Eikä tekstien yhteydestä löydy kirjoittajien nimiä. Tiikeri on hieno. Mutta miksi ihmeessä kirjan poika toikkaroi talvipakkasessakin paljain päin, tekeepä oikein lumienkelin hatuton ja huputon takaraivo kinokseen painettuna. Sen sijaan Etelä-Amerikan sademetsien puuboat ovat "kauhean näköisiä." Tytöille näiden pikkukirjojen lukeminen oli vanhan kertausta ja aikaisemmin omaksutun auktoriasemaa on vaikea horjuttaa. Tilanne muistuttaa nykyihmisen liiallista peseytymisvimmaa siitä saa vain ihottumaa." Metsiemme uhanalaiset -kirja on kookas ja kuvitettu hienoilla luontovalokuvilla. Näihin kysymyksiin Katso itse -sarjan kirjat vastaavat. Kullakin aukeamalla on oma hämmästyttävä tarinansa todellisuudesta. Kirja sisältää yleistä tietoa metsäluonnon uhanalaisuudesta ja sen syistä, metsänhoidosta ja varsin optimistisesti sen mahdollisuuksista huomioida uhanalaiset lajit sekä yksityiskohtaisen kuvauksen 16 uhanalaisesta lajista. 40 s. Vuosi sitten jouluksi ilmestyi Naavametsän salaisuus, keväällä Taikaämpäri ja juuri ennen joulua uusin, Omppuorava. Sellaisen ajatuksen löydän myös Omppuoravan takaa. Alice Karlsson Kauniita luontovalokuvia Veikko Rinne (toim.): Vuoden luonnonkuvat 1990, Weilin + Göös 1990. Nyt kirjasta löytyy myös muutama, tosin yhden käden sormilla laskettava määrä, karuja luontovalokuvia, jotka paljastavat luonnonkauneuden toisenkin puolen. Kenties on aivan oikein, että Vuoden luonnonkuvat on tehty tietoisesti kauniiksi. Siksi teos onkin kaunis katsella, mutta luonto-oppaaksi siitä ei ole. Kirjassa on kauniita kuvia ja paljon tietoa", analysoi vanhempi. Valokuvien valitsemisessa ja arvostelemisessa on aina ongelmansa. Kauniitakin ne tosin voivat olla. Juha Laaksonen 49
llmoitt. Lahti). Kurssilla esitellään myös kokemuksia Mustasaaren biokaasulaitoksen toiminnasta (Dl J Laurila). T. Turtiainen ja P. T. mutta vaikuttaa voi muutenkin . irnen historiasta, . mennessä, hinta 700 mk. .. ta··,rrvv ryhtun... S. Ilmoitt. P. helsinki-instituutti Helsinki-instituutti on Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin uusi, akateemista täydennyskoulutusta tarjoava koulutuskeskus. .. 25.3. ura rnetsästettun a teras 1 • 1 , rnenpe 11 lp rnetsäpeura, suo lasi 1960-luvu a etra, rnutta se pa . syntynyt ai t "rnästa. mennessä, hinta 2000 mk. sukupuuttoon, hrflon seuduille. KI EIVÄT 11 11 AANEST .. 317 355 tai telefax 312433 Helsinki-instituutti, Laivanrakentajantie 2, 00980 Helsinki. Otto-Zimmermann). Lindholm) ja ihmisen terveyteen (MMK K. . *KIERRÄTYS OSANA JÄTEHUOLTOA 8.-9.4.1991 Kurssilla käsitellään monipuolisesti jätteiden hyötykäyttöä ja sen tehostamista Suomessa ja tutustutaan Saksan jäte huoltoon (Dr. Lisäksi perehdytään Saksassa käytettäviin menetelmiin (ympäristöp. Salminen) sekä esittelee Viikin alueen suunnittelussa käytetyt menetelmät (toimistop. hteistyona ·peuran e a iuvatietoteos rnetsa 9t1AAal öl ~~~~~lg;RA -rr uhrnon s o _a olkua po~ 1an . Ilmoitt. 11 .3. Rajajärvi). soita 90 -694 7899 (klo 10 16 ma-pe) ja liity nuorten ympäristöjärjestöön! 50 rofessorin, Eläintieteen p ·a kansanedustaJ Ul.1.IAISEN ERKKI p alkinnon ja vuoden iuon~::'e': ;~lokuvaajan tänä vuonna sa 1NOSEN ANTfl l.E ·nutkertainen .. ~~::~:~a elinvaatirnuks 1 , sta · H H1 '\ Ovh 196,11'\mm. . •u sätiedot ja ilmoittautumiset: puh. Eloranta) ja niiden tuottamat myrkyt (prof. Kurssi sisältää demonstraation ympäristövaikutusten arvioinnista satama-alueen suunnittelussa (tutkijat A. Leskinen, M. ·· ylvaan e a . *RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.-5.3.1991 Kurssi käsittelee ympäristövaikutusten arviointia suurten rakennushankkeiden ja kaavoituksen yhteydessä sekä esittelee ympäristölupajärjestelmää. • k Ku in vanitäraian ta ~a ra kertoo runs~ Petra Kaqalan ?.~u 1·. · ti peurap äärät1eto1ses .. LUONTO-LIITOSSA. Niemelä) sekä käsitellään sinilevien vaikutusta muihin lajeihin (dos. K. S. 18.2. Schimmack). .. , hinta 1800 mk. .. .. .. *UUSINTA TIETOA SINILEVISTÄ 25.3.1991 Kurssilla esitellään Suomessa esiintyvät sinilevälajit (prof
Tiedon ansiosta hän pystyy vaikuttamaan . 90-luvun oppikirjassa (ovh. Kirja on hänen panoksensa Suomen muuttuvaa yhteiskunnallista kriisiä käsittelevään keskusteluun. ; ,, /.,,,. Haluamme muuttaa yhteiskunnan ja yksilöiden elämäntapaa ja -arvoja materialistisesta kulutuksesta kestävää kehitystä tukevaksi. !J TIETO HAHMOTTAA MUUTTUVAA MAAILMAA Tieto on demokratian perusta. Tiedon avulla yksilö pystyy käyttämään oikeuttaan muodostaa oma mielipide. Kirjan lopussa on joukko lyhyitä esseitä, jotka raottavat ovea matemaatikon yksityiseen hengenelämään. Pyydä esite tai kysy lisätietoja: Sirkka Rautiainen 90-636 406 (k), 142 091 (t), Neitsytpolku 4 A 2 00140 Helsinki. Botswanassa tutustumme Pohjois-Kalaharin erämaihin ja savannieläimistöön sekä matkaamme usean päivän ajan kanootilla Okavango-joen suistossa. Ympäristönsuojelu maksaa, mutta olemme valmiit panostamaan siihen yhä enemmän. Teos on olennaista luettavaa niille, jotka haluavat osallistua viidettä ydinvoimalaa koskevaan keskusteluun. Pääosin yövymme luonnonläheisesti teltoissa. oppineet! :~orjotO• varjella J Avaimet Tg~o~ •• •• •• RAKKAUS Ohjelma eduskuntavaaleihin -91 elamaan Kristillinen Liitto Kalahari ja Okavango kutsuvat! Lähde luontomatkalle eteläisen Afrikan sydänmaille Namibiaan ja Botswanaan. Aikataulun salliessa pistäydymme myös Viktoria-putouksilla Zimbabwessa. ohjeltn d·tta; mporisto tkuteh • Y motun ° . I 'l//•f"// . Tieto on voimaa, jolla yksilö selviytyy muuttuvassa ympäristössä. 160,-) liittää matematiikan suomalaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuriin. Matka tehdään elokuussa 1991. Namibiassa vierailemme mm. 190,-) on Rosalie Bertellin, kanadalaisen matemaatikon ja nunnan, analyysi ydinvoimasta ja sen käyttöä seuraavasta ympäSUOMEN LUONTO 2/91 50. Kesto 33 pa1vää ja hinta noin 18 000 markkaa. Tilaa nyt aikamme tietokirjat vaivattomasti ja edullisesti 30,alennuksella oheisella kupon gilla tai soittamalla suoraan numeroon 90-693 2727 . HOUSE 1975 TILAAN POSTIENNAKOLLA D Ei välitöntä vaaraa __ kpl ä 160,Nimi Osoite Postitoimipaikka Puhelin 90-luvun oppikirja __ kpl ä 190,Näennäinen demokratia __ kpl ä 118 ,Pisteen neliöimisestä __ kpl ä 130,+ postituskulut 30,Leikkaa irtz; tåytä ja postita kirjekuoressa osoitteeseen Art House Oy, Bulevardi 19 C, 00120 Helsinki s 51. 148,-) on katsaus suomalaisen yhteiskunnan nykytilaan. Joukko huomattavia vaikuttajia ja ajattelijoita kuvaa poliittisen todellisuuden varjossa toimivan yhteiskunnallisen koneiston ominaisuuksia. Päästörajoja tulee tiukentaa ja niiden rikkomisista annettavia rangaistuksia kiristää, haittaveroja tehostaa ja ympäristöystävällisiä toimenpiteitä kannustaa. Ruotsalainen Gunnar AdlerKarlsson on tunnettu yhteiskuntakriitikko. Bercell asettuu vastustamaan ydinvoimaa. Tuleville sukupolville tulee taata elinkelpoinen, puhdas ja terve elinympäristö ja luonto. Ei välitöntä vaaraa (ovh. i ,~,V, 1///., . 1/. Luurankorannikolla, Ovambomaalla ja upeassa Etoshan kansallispuistossa sekä tutustumme nuoren valtion luonnonsuojeluongelmiin. •htnisen goo asetti• Jumala aan jo akunto<l• .,Ujeletn on tuotn · tetn° t mtne ··s vorJe .. Kansainvälistä ympäristöyhteistyötä tulee tehostaa ja tutkimusta on lisättävä. ristön radioaktiivisuuden noususta. Matematiikan professori Klaus Vala on harvinaisuus. 220,-) tutut asiat nähdään uudesta, ajatuksia herättävästä perspektiivistä. Haluamme suojella luontoa ja elinympäristöämme voimakkain ottein. an o e ·ko mYo Viljelefll<l t on o• Suurin ulkoinen uhkamme on ympäristön saastuminen. Kannatamme monipuolisia energiantuotantomenetelmiä ja säästötoimenpiteiden tehostamista ympäristömme säilyttämiseksi terveenä ja elinkelpoisena. . vsk. . Ihmisten ja koko yhteiskunnan ahneus ja välinpitämättömyys tuhoavat luontoa. Näennäinen demokratia (ovh. Siksi kannattaa lukea ajassa elävää tietokirjallisuutta, teoksia, jotka vastaavat juuri nyt esillä oleviin kysymyksiin. PUHDAS ELINYMPÄRISTÖ ON AVAINKYSYMYS • vanhin O töytYY l\foo•!~ .. Pisteen neliöimisestä (ovh. Hänellä on kyky ylittää teknisen ja humanistisen kulttuurin välinen kuilu nautittavan ymmärrettavast1. Järjestäjinä Acacia-safarit ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Matkan vetää Benedict von Wright, jolla on perusteellinen tuntemus Afrikan luonnosta ja vankka kokemus safarien järjestämisestä
Vaikuta Eduskunnassa. Ennen äänestämistä ota selvää, mitä mieltä muut puolueet ovat. 90-642 881. Näppärimmin jäsenyys hoituu soittamalla Suomen luonnonsuojeluliittoon puh. Jäsenmaksu vuodelle 1991 on 75:markkaa, ja sillä saat kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän Luonnonsuojelijajärjestölehden ja lisäksi Suomen Luonto -lehden huomattavalla alennuksella. Voit käyttää myös tämän lehden palvelukorttia sivulta 48. § Meidän on jätettävä jälkeemme terve ja puhdas luonto. § SMP vastustaa kuolemanvaarallista ydinvoimaa, koska sen turvallisuusja jätekysymykset ovat järjestämättä. Tansaniassa Rakenna Johannan kanssa yhteistä hyvinvointia luonnon ehdoilla. & RKPKANSANPUOLUE JOHANNA BONDESTAM '84' Ylihoitaja Helsingistä Kehitysmaakokemusta 5 v. 7 54 9234 JOS OLET 11 11 11 PAATTANYT. Mikset Sinäkin liittyisi jäseneksi ja tulisi mukaan toimintaan! Ellet juuri nyt ehdi itse toimia, voit maksamallasi jäsenmaksulla auttaa muita toimimaan. MUISTA ÄÄNESTÄÄ. Mitä vahvempi liittomme on, sitä enemmän meillä on voimaa ajaa tärkeitä luontoja ympäristöasioita. Keskustellaan p. NUKKUVAT HUKKUVAT. § Joukkoliikenne palvelee Sinua ja säästää ympäristöä. SYDÄMEN ASIANA SUOMI. •• VIHREAT Vihreä Liitto Gröna Förbundet 52 Anna tukesi luonnonsuojelulle liity jäseneksi! Suomen luonnonsuojeluliitto on luonnonsuojelun kansalaisjärjestö, jossa on jäseniä noin 30 000. SMP SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. vsk.. KUN OLET OIKEASSA ••• SMP PUO LUST SINUA YMPÄRISTÖ § Ympäristön suojelu on jokaisen suomalaisen asia, Sinunkin
e Rantojensuojeluohjelma 1990 • Erämaalaki 1990 ME SOSIALIDEMOKRAATIT OLEMME VALMIIT JATKAMAAN TYÖTÄ .. • Lehtojensuojeluohjelma 1989 • Helsingissä tehtiin poliittinen päätös l 989 ilmakehän otsonikerrosta tuhoavien freonien käytön lopettamisesta vuoteen 2000 mennessä. • Kansallispuisto-ohjelma 1978 • Soidensuojeluohjelma 1979, 1981 • Lintuvesiohjelma 1982 • Harjujensuojeluohjelma 1984 • Ensimmäinen kansainvälinen sopimus rikkipäästöjen vähentämisestä tehtiin Helsingissä 1985. • Ympäristöministeri Kaj Bärlund oli ensimmäinen ulkomainen ministeri, joka kävi vuonna 1989 Kuolan tehtaalla ja aloitti keskustelut rikkipäästöjen vähentämisestä. • Koskiensuojelulaki 1987 • Suomen toimiessa puheenjohtajana allekirjoitettiin sopimus typpipäästöjen rajoittamisesta 1988 . •• •• SUOMEN YMP.ARISIOPOLITIIKKA SAA KANSAINVALISTA TUNNUSTUSTA Suomen aloitteellisuutta arvostetaan mutta uusia esityksiä yhä tarvitaan. Siihen sitoutui yli 80 hallitusta. .. • Jo 197 2 Paasion hallitus vaikutti vahvasti Itämeren suojelusopimuksen aikaansaamiseen. YMPARISTON PUOLESTA TULEVASSA EDUSKUNNASSA Hels1nk1 Ertdd TUOllllojl Ertdd 122 ::skaupcng,n132 Hels,nki Poh 01s-Hame JoubA.61 ~ l i f a, 73~=~utkija Tampere -98~työntekoiä, Rovaniem Uusimaa ---276~:!;n,nöön 281 :::n• ,_ __ 61 :~;~tQ~ eritylsavust.aia Imatra vararehtori Hanko -~~däffflM16Rilll Turku etela1nen Tarja66r~taja Oulun laan1 lllljalllYIIIUojl 59 ==aah• Vaasa SDP
Pohjois-Amerikan puolella elävästä lajista taas on käytetty lajinimeä iridaeus ja myöhemmin gairdneri. Kalojen järjestelmässä tämä laji luettiin kuuluvaksi Salmo-sukuun lohen ja taimenen kanssa eikä Salvelinus-sukuun nieriän eli raudun kanssa. Miksi sateenkaariraudun nimi muutettiin kirjoloheksi. Siili on rauhoitettu eläin. Monet lohet ovat rasittuneet kutunsa aikana niin paljon, että ne menehtyvät jo tämän matkan alkuvaiheessa. laskulohiksi ja talvikoiksi, laskeutuvat seuraavan talven ja kevään aikana kohti merta. Kaupungeissa linnun suojavärin merkitys on vähäisempi kuin muualla, petoja on vähemmän ja rakennukset, kadut ja torit sekä rannat saattavat olla värikkäitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kudulle nousevista lohista on vain muutama prosentti tulossa kutemaan toista kertaa. Tämä näkyi kalakirjallisuudessa siten, että lajista joissakin tapauksissa käytettiin nimitystä sateenkaarilohi. Mikä kala kirjolohi on. Television luontofilmit ovat kuvanneet Tyynenmeren lohiin luettuja lajeja kuten punalohta ja kyttyrälohta. Onko se keinotekoinen, jalostettu vai elääkö se luontaisena jossain. Kun samaan sukuun kuuluvat mm. 1960-luvulla käsitys kirjolohen läheisestä sukulaisuudesta loheen vahvistui mm. Monet tämän suvun lohikalat kuolevat kohta kudun jälkeen kutualueillaan tai niiden välittömässä läheisyydessä. Aika näyttää, miten Suomen Biologian Seura Vanamon nimistökomitea suhtautuu kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, suomalaiseen nimeen. Lajin on todettu esiintyvän myös pohjoisen Tyynenmeren Aasian puolella, missä kalabiologit aikoinaan sijoittivat sen Salmo-sl.ikuun lajinimellä mykiss. Höyhenpuvun väri on sukupuolesta riippumaton ominaisuus. Koiraat kujertavat ja kosiskelevat naaraita. Sitä ennen kalan nimenä oli sateenkaarirautu. Aivan viime vuosina kirjolohen tieteellistä nimeä ja asemaa on tutkittu ja pohdittu Yhdysvalloissa. Kirjolohesta käytetty suomalainen ja tieteellinenkin nimitys on vaihdellut vuosien kuluessa. Värien kirjavuus johtuu kesykyyhkykantojen heterogeenisestä alkuperästä ja siitä, että kaupunkiolosuhteissa luonnonvalinta ei toimi samalla tavoin kuin kalliokyyhkyn alkuperäisessä ympäristössä. Lohien kunto heikkenee jokivaiheen aikana ja kudun jälkeen ne ovatkin varsin huonokuntoisia. Hyvin monenvärisillä linnuilla on siis hyvät mahdollisuudet elää, jatkaa sukuaan ja muodostaa uudenlaisia väriyhdistelmiä. Tämän lisäksi on ruskeita, valkoisia tai eri tavoilla kirjavia yksilöitä. Nyt vanhin näistä lajinimistä on otettu 54 KYSY LUONNOSTA Luontoi/lan asiantuntijat vastaavat Kirjolohi on ollut kirjolohi marraskuusta 1965 alkaen. Sukupuolet voi erottaa koon ja käyttäytymisen perusteella: suuremmat linnut ovat koiraita ja pienemmät naaraita. Paino on voinut laskea jopa 40 prosenttia siitä, mikä se oli jokeen nousun alkaessa. Harri Dahlström Miksi polut ovat kirjavia. kromosomitutkimusten perusteella. Kaupallisen kalanviljelyn laajentuessa 1960-luvulla kuluttajille ruokakalaa tuottavaksi elinkeinoksi, kalanviljelijöiden järjestö, Suomen Lohenkasvattajain Liitto, halusi muuttaa sateenkaariraudun nimen lähemmäs lohi-nimitystä ja sai nimelle kirjolohi tukea mm. Näin oli tilanne jo ennen toista maailmansotaa, siis ennen meripyynnin rajua tehostumista. Television luontofilmeissä on monesti näytetty, kuinka lohet kuolevat kudun jälkeen. Eläinsuojelulaki kumoaa haltuunottokiellon tilanteessa, jossa rauhoitettu eläin tarvitsee ihmisen apua. Vaikka "istutussiilejä" olisi mahdollisuus saada, niitä ei voi ottaa haltuun ja siirtää toiseen paikkaan. Harri Dahlström Kuteeko lohi vain kerran. Sateenkaarirautu-nimeä siitä käytettiin kymmeniä vuosia. Kesykyyhky eli pulu on kalliokyyhkystä kehittynyt muoto, johon on lisäksi sekoittunut jalostettujen kirjekyyhkyjen ominaisuuksia. Miten saisin istutettua siilejä maaseudulle Janakkalan korkeudelle. vsk.. Kutualueensa saavuttaneet lohet pysyttelevät sopivissa suojapaikoissa lähes paikoillaan. Tosiasia on siis se, että pääosa lohista kuolee ennen toista kutuaan. Suomessa luonnonvaraiset lohet eivät koe joukkokuolemaa ensimmäisen kutunsa jälkeen. käyttöön ja koko laji sijoitettu tyynenmerenlohien sukuun Oncorhynchus. Sukukypsien lohien nousu jokiin ja matka kutualueelle alkaa kesällä. Nimenmuutos eli kirjolohen ristiminen tapahtui 2.11.1965 Helsingissä järjestetyssä esitelmäja maistiaistilaisuudessa. Tämä Pohjois-Amerikan Tyynenmeren puoleisten alueiden kalalaji tuotiin Suomeen kalan viljelytarkoituksessa jo viime vuosisadan puolella. Miksi pulut ovat erinäköisiä. professoreilta Kustaa Vilkuna ja Erkki Halme. Eikö lohi sitten kude kuin yhden kerran. Muiden kyyhkyslajien yksilöt ovat keskenään varsin samanvärisiä eikä edes sukupuolten välillä ole selviä eroja. Lain henki on kuitenkin se, että jos haltuunotettu eläin saadaan kuntoutetuksi, se on palautettava paikkaan, josta se on otettu. Kuteneet kalat, joita nimitetään mm. Tulevaisuus voi avata uusuoMEN LUONTO 2/ 91 50. Siksi lain teksti on nimimerkin ajatuksille ehdottoman tyly. Osa puluista muistuttaa alkuperäistä kalliokyyhkyä, jonka yläperä on valkoinen ja siiven takareunassa on kaksi mustaa juovaa. Olosuhteet ovat otolliset, vähän liikennettä, paljon pesäpaikkoja ja ravintoa, mutta ei ainoatakaan siiltä lähimainkaan. Syksyllä lohet siirtyvät varsinaisille sorapohjaisille kutupaikoille, missä kutu kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Seppo Vuolanto Voiko siilejä istuttaa. Jokunen yksilö saattaa olla tulossa kolmattakin kertaa. Nehän eivät syö, vaikka sopivasti ärsytettyinä iskevätkin virkistyskalastajain vieheisiin. Niiden elämä ei siis sisällä kuin yhden kutunousun jokeen. koiralohi, hopealohi ja punalohi, niin miksei myös kirjolohi
Siilin siirtäminen on kielletty. Useimmiten puiden oksilla ja rungoilla kasvoivat pihlaja, käenkaali, pihatähtimö, terttuselja, heinät, ja koivu. Kaupunkilaispulut ovat ·värikkäitä. Silti varsin monet putkilokasvit voivat tilapäisesti kasvaa epifyytteinä. Kallioimarre on lähinnä oikeaoppista epifyyttiä: jo ilmastoltaan mereisenkosteassa Länsi-Norjassa se kasvaa myös puiden rungoilla. Meillä ei olekaan nimenomaan päällysvieraiksi sopeutuneita putkilokasvilajeja; sen sijaan on lukuisia epifyyttisiä sammalia, jäkäliä ja leviä. Nimimerkin esittämä paikka voi hyvinkin olla tällainen, etenkin kun luulisi, että EteläHämeen siilikanta on nykyäänkin riittävän runsas levitäkseen kaikkiin otollisimpiin elinympäristöihin. Runsaimmin puista löytää tietenkin lintujen ja tuulen levittämiä kasveja. Pieni pihlaja ponnistaa männyn haarasta. Professori Ernst Häyrenin (1942) tekemässä selvityksessä, joka sisälsi pari sataa havaintoa, · todettiin tilapäisinä päällysvieraina peräti 42 lajia. Jos oksanhangassa on syvälle runkoon ulottuva lahokolo, voivat epifyytit sentään selvitä useita vuosia. Toisaalta on kuitenkin täysi aihe todeta lopuksi, että monilla seuduilla, joissa siilejä ei ole mutta jotka näyttävät ihmissilmään siileille otollisilta, ei kuitenkaan ole siilille riittäviä elinmahdollisuuksia. sia näkymiä. Isäntäkasvilleen siitä ei ole mitään haittaa. Seppo Vuokko 55. Ilmastomme on liian ankara putkilokasviepifyyteille: talven pakk'aset, kevätahavat tai alkukesän pitkät poutakaudet nitistävät yrittäjän. Kyllä tuomi kasvaa pelkän karikkeen ja sadeveden varassa päällysvieraana eli epifyyttinä . Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Itse siememaan viskova käenkaali kasvoikin useimmiten aivan tyvirungolla, eikä sitä löytynyt korkealta oksanhangoista. Sen lisäämisessä ja levittämisessä ovat sallittuja vain siilin omat keinot. Tässä laitetaan alulle seuraavaa kirjavaa kyyhkysukupolvea. SUOM EN L UONTO 2/ 91 50. Saako se ravintonsa vaahteralta vai elääkö se pelkän Iahoavan karikkeen varassa. Kalliopinta ja puun kuori ovatkin kasvupaikkoina varsin samanlaisia, niukkaravinteisia ja ajoittain kuivia. Siitä ei ole isäntäkasvilleen mitään haittaa. vsk . Jos siilistä tulee niin uhanalainen laji, että tarhakasvatus ja sen jatkotoimenpiteenä siirrot turvallisille aluille katsotaan välttämättömiksi, voi Janakkalan maaseutua tarjota yhdeksi siirtoistutuskohteeksi. likka Koivisto Puu puun päällä Vaahteran oksanhangassa kasvaa metrinen tuomi. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoiu eeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI
8. Iisalmen Kameran teema kesällä -1991 on ympäristö. llmoittaulliminen 955-170 140/ 170 833 (iltaisin) viimeistään viikkoa en nen . • Kuvat on postitettava viimeistään 15. • Kuvat voi lähettää .pohjustettuina tai pohjustamattomina. vuositilaaja saa lahjaksi Hclkaman 3-vaihtcisen polkupyörän. Haluatko tcxlellista tietoa päätöksistä, jotka vaikuttavat meihin ja ympäristöömme. 56 KIINNOSTAA! Tilaan Vihreän Langan D vucxleksi 195 mk D kestotilauksena 180 mk/vuosi D opiskelijat 135 mk/v D 75 mk/ 1/2 v D 1/2 vuodeksi 110 mk D tutustumistilauksena 50 mk/Jkk D ilmaisen näytenumeron Nimi Osoite 1 Puh. 1991 osoitteella Iisalmen Kamera Kulmakatu 1 74100 IISALMI • Kuoreen merkintä "Ympäristökuvien kilpailu". • I palkinto on 10 000 markkaa. Asioista, joita et muualta saa lukea. Haluamme astua koulukuntarajojen yli; koetamme rakentaa näyttelykokonaisuuden, joka valaisee ympäristöä monesta eri näkökulmasta. Maksun tulee seurata kuvien mukana. 18.30 20.00 Ruokailu Tutustu.minen kouluun Saunominen rantasaunassa Tanssi-ilta huvikummussa Näetkö ympäristösi. Näyttelyyn valitut kuvat kootaan 40 x 50 cm kokoisiin kehyksiin. 1 C lokero 15 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00180/ 13 3 00003 HELSINKI -------3<-_J. • Lisätietoja.antavat Iisalmen Kameraseuran puheenjohtaja Erkki Kananen, puh. Sisältää luentomateriaalit. Haluamme tutkia, miten eri tavoin valokuvaajat näkevät oman elinympäristönsä ja miten hahmottavat maailmaa; miten eri asioita rinnastetaan ja miten niiden keskinäisiä suhteita pohditaan kuvan keinoin. 5. Hotellimajoitus tai yhteismajoitus luokissa ja oppilasasunnoissa (makuupussi). OTAVAN YMPÄRISTÖSEMINAARI: Ekokulttuuri puutarhataloudessa 23.-24. 1991. R'uokailu edullisesti oppilaitoksissa. • Kilpailuun saa osallistua vain ripustettavilla mustavalkotai värikuvilla. Vihreä Lanka kertoo joka viikko uutiset aiheista, jotka vaikuttavat elämäämme nyt ja 2000-luvulla. • Kuvamaksu on 6 USD kultakin tekijältä, suomalaisilta 30 markkaa. Tilaa nyt Vihreä Lanka. ,----------------}?-YHTEINEN TULEV AlSUVTEMME --------7 • Kuvien mukana on oltava luettelo lähetetyistä kuvista. 7.-4. Joka 500. L ______________ _ Vihreä Lanka Oy maksaa postimaksun VIHREÄ LANKA T allberginkatu. Alleklrj. Tilaa ilmainen näytenumcro! • Jokaisessa kuvassa täytyy olla sekä kuvakokonaisuuden että tekijän nimi ja osoite. • Kukin kilpailija saa osalli~ua vain yhdellä kuvakokonaisuudella. Myös Kamera-lehti jakaa oman erikoispalkintonsa. , Suursavon luonnonsuojeluyhdistys ry., Mikkelin teosofinen seura/Mikael-loosi sekä Otavan maatalous-ja puutarhaoppilaitoksen oppilaskunta. Kameraseurojen yhteislähetyksen mukana tulleissa kuvissa on oltava myös kameraseuran nimi. • Kilpailukuvien tulee olla ennert julkaisemattomia. työhön (977) 150 1288 ja .kotiin 13 161. Haluatko lukea kansalaisliikkeistä, elämäntapa-asioista, järkevästä kuluttamisesta ja uusista, vaihtoehtoisista ajatuksista. • Kilpailuun osallistuneista kuvista kootaan valokuvanäyttely, joka on esillä Iisalmen Kameran kesätapahtuman yhteydessä 5. (977) 17 283 ja Iisalmen Kameran puheenjohtaja Jukka Virtanen, puh. 1991 Lauantai 9.00-10.00 10.00 Kahvi ja ilmoittautuminen Avaus Anssi Krannila Y mpäristökasvatus kouluissa Kari Paukkunen Sunnuntai 9.00 9.3010.00 Aamupala Avaus ja yhteenveto Taina Laine Ekoarkkitehtuuri maisemassa Jorma Panu 10.15-10.30 10.30-11.30 12.00-12.45 12.45-13.30 Ympäristötiedottaminen ja puutarha-alan julkisuuskuva Ismo Tuormaa 10.00-10.45 11.00-12.00 12.00-12.30 12.30-13.00 Viherrakentamisen ja hoidon kriisi Juhani Ramberg 13.45-14.30 14.30-14.45 14.45-15.30 Ruokailu Mitä tehdä. Seminaarimaksu 90 mk. Pentti Linkola Luomuviljelyn tosiasiat Hannu Kovanen Kahvi Biodynaaminen viljely Erkki Ulamo 13.0013.45 13.45-14.00 14.00 Ruokailu Kemiallinen puutarha ja puisto Pentti Seuri Puutarhurin etiikka ja moraali Börje Fri Loppuyhteenveto ja keskustelu Anssi Krannila Kahvi 15.30-16.00 16.00-17.00 17.00 Ympäristearvot kaavoituksessa Timo Lehtonen Järjestäjinä Vapaatpuutarhurit ry. Kilpailukutsu • Iisalmen Kamera ja Iisalmen Kameraseura järjestävät valokuvakilpailun aiheesta "Ympäristö". 3. • Kilpailuun voi osallistua kuvakokonaisuuksilla, jotka koostuvat enintään 10 kuvasta
Sinivuokko on täysin sopeutunut lehtipuiden seuraan. Varsinkin as.utuskeskusten lähellä on täysi syy jättää vuokkokimppu poimimatta: sinivuokko lisääntyy vain siemenestä ja toistuva kukkien keruu johtaa sinivuokon harvinaistumiseen ja lopulta häviämiseen. Suotuisissa oloissa sinivuokko voi elää ainakin viisikymmenvuotiaaksi . Kesäkuun lopulla kypsyvät myös sinivuokon siemenet. Sinivuokon ja pähkinäpensaan levinneisyysalueetkin ovat varsin samankaltaiset; sinivuokko • puuttuu kuitenkin pähkinäpensaan läntisimmältä alueelta · kuten Brittein saarilta. Kun lisäke on syöty, muurahaiset hylkäävät siemenen. Kun puiden lehtikatto sulkeutuu toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa, tulee pohjalle enää murto-osa keväisestä valo määrästä. Sinivuokon viljelyn ja jalostuksen keskus on, tietenkin, Englannissa, jossa sinivuokkoa ei luontaisesti kasva! Sinivuokon kukkien keraammen myytäväksi on kielletty; sen sijaan laki sallii keruun omaan maljakkoon. Versot taipuvat maata kohti ja siemenet tulevat muurahaisten ulottuville. Lehdet ovat talvehtineet vihreinä, ja aloittavat heti yhteyttämisensä. Keväällä, ennen lehtien puhkeamista, aurinko SUOMEN LUONTO 2/ 91 50. Sen mieluisin seuralainen on pähkinäpensas, jopa niin, että monin paikoin Euroopassa lajia kutsutaan pähkinäkukaksi. Sinivuokkoa on helppo viljellä koristekasvina. Silloin sinivuokon vanhat lehdet kuolevat, ja yhteyttäminen jää nuorten lehtien varaan. Kuusikon yhä tihetessä se elää kituuttaa vuosikymmeniä kukkimattomana ruusukkeena. Erityisen tehokkaita levittäjiä ovat mauriaiset ja muut lajit, joiden pesät ovat maahan kaivettuja käytäväverkostoja. Seppo Vuokko 57. Kussakin siemenessä on mehevä, öljypitoinen lisäke, joka maistuu muurahaisille. Kun luonnossa yksi sinivuokko kasvattaa kerralla 3-20 kukkaa, saattaa kukkapenkin ylihyvissä oloissa kukkia olla 150 tai jopa 400. vsk. Noin viikon päästä kukinnan alusta kasvavat uudet lehdet. Siemenet itävät vasta seuraavana keväänä. HÄMEEN MAAKUNT AKUKKA Kevätmetsän sinisilmä on lounainen laji, joka on yleinen ja runsas vain lehtokeskuksissa kuten Ahvenanmaalla ja Hämeessä. Vaikka sinivuokko onkin sopeutunut lehtimetsän valorytmiin, se sietää myös kuusikon syvän varjon; kuusilehdoissa se kuitenkin kukkii paljon niukemmin. Se joko jää pesäkäytävään tai kuljetetaan ulkopuolelle. Suomessa pähkinäpensas on sinivuokkoa paljon harvinaisempi, mutta mahtaako meillä olla yhtäkään pähkinälehtoa, jossa ei sinivuokkoa kasvaisi. valaisee ja lämmittää lehdon maaperän. Niihin joutuvat siemenet ovat suojassa jyrsijöiltä ja siemeniä syöviltä pikkulinnuilta. Silloin sinivuokko kukkii ja kevään ensi kärpäset pääsevät nauttimaan sen siitepölystä mettä kukissa ei ole
The Association is worried that if the pr?ject does go through, th1s may establish a precident serving to make road building easier in other national parks. (90) 876 9100 Postiinyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00 I 00 Helsinki puh. Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. (981) 15 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh . 11 A, 00150 Helsinki puh. Nature conservation authorities in l 982 gave permission for the road to be built,. The Court, however, refused to handle the affair, saying that the Association is not an interested party as defined in Finnish law. T~u/a \Caris, kans. In desperation they then chained themselves to excavators and formed a human chain across the proposed ingress. Salpausselkä gathers and stores a great deal of groundwater, whose quality is, however, now threatened in many areas by the sait laid down on a much used highway running atop the ridge, as well as by road accidents occurring there. as. Cut off from the Baltic 8000 years ago, Saimaa is home to some unique, originally marine, relics that include the Saimaa marbled seal. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16_15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahol}en, toimittaja Pertti Siilahti, järjestösihteeri llpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. väl. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh . One positive outcome of the demonstration was that the Ministry of Communications held up the work until the Finnish Association for Nature Conservation's appea! to the High Court had received a hearing. krs., 00151 Helsinki puh. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES A dash of eastern spice in South Karelia by Arto Hämäläinen, Antti Pätilä and Seppo Vuokko Suomen Luonto 50(2): 1423 SU0MENLLJONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservacion Address: Runebergink. The planned road would go through the · park's southern extremity. vsk.. Tallbergink. Forests in the area have been badly affected and indeed Finland's worst-hit area as regards conifer damage is the one stretching between Imatra, Joutseno and Lappenranta. Road and rail traffic in the region is also heavy, with most of Finnish-Soviet freight crossing the border at Vainikkala. . (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. siht. South Karelia provides an immigration channel for expanding animal and plant species. Teija Hannula, tallentaja Lii~a Leskinen, opintosihteeri, OKopmtokeskus, Mar-iankatu 12 00170 Helsinki: puh. The province's Iargest lake is Saimaa. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue · Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . Construction is now taking place as a means to providing work for the unemployed. After a long struggle, however, a decision was taken last year to protect the area. Red-flanked bluetail nesting site protected by Jyrki Mäkelä Suomen Luonto 50(2): 3233 Finland is the only European country in which the red-tlanked bluetail (Tarsige~ cy~nurus) nests. P1_ckko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. There are three of these, one stretching in an almost unbroken chain from Ilomantsi to Hanko. Violence -erupts over road into national park by Antti Halkka Suomen Luonto 50(2): 4041 . (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . The work was stopped while police removed the passively resistant demonstrators. 15 A 23 00/00 Helsinki, Finland Prominent in the province '--------------of South Karelia are the Salpausselkä ridges thåt · formed some 11,000 years ago at the close of the most recent Ice Age. Valtavaara is a fell clothed in coniferous forest that for a long time was threatened by a proposed extension of a nearby skiing centre. (90) 176 633 ' LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj .), (981) 353 216 Matti Haavisto, Timo Hokkanen ' Timo Lehtonen; Marjaana Närh/ Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, ' Pekka Peura, Taisto Rantala, Ha~nu ~autanen, Petri Seppälä, Tal)a S1ppel, Antti Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Salakunla · Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. The red-flanked bluetail has for some time nested in the Valtavaara district at Kuusamo, eastern Finland. Conservationists appealed to the Ministries of Communications and Labour, but without success. By taking an active part m the campaign against this road, the Association broke new ground, since it has never supported direct action before. for reasons not at present apparent. 1 D 5. Lake traffic, water level regulation, summer houses and water pollution have brought the seal stocks to the brink of extinction. The spec1es 1s an eastern one that spread west over the U rals just a century ago. The irritating deer ked also arrived by this route. Translated by Leigh Plester SUOM EN LUONTO 2/ 91 50. Thanks to its unusual geology and Salpausselkä South Karelia has much t~ of~er the naturalist, despite bemg heavily industrialised. Suomen luo.,nonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu I I A 8 00150 Helsinki puh. _The operation was given w1de press, radio and television coverage, the media al!Ilost totally sympathising w1th the conservationists. In addition to the redflanked bluetail, many other species benefited from the move, including the two-barred crossbill and a variety of northern species like the pine grosbeak, Sibe~ rian tit and Siberian jay, at the extreme southern Iimits of their range. Animals coming from the southeast include the brown hare, raccoondog and wild boar. Members of the public in favour of the road on their own initiative decided to 'assist' the police and the situation started to turn ugly. Unfortunately the Ministry is unable to quash official decisions already taken. (90) 642 881 /sääliön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh . In late February about 60 conservationists attempted to prevent a road being built into the Pallas-Ounastunturi National Park in northwestern Lapland. (953) 17 358 Kaarina Suominen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh . Aside from the region's own emissions, pollutants from Estonia and Leningrad are also deposited locally. Both the Ministry of the Environment and the Finnish Forest Research Institute, which latter manages the park, are against building the road, since this would not be in the interests of the national park, but would, they point out, destroy part of it. Traces of the post-glacial prairie stage remain on these ridges, including the spring_ pasq ue flower, w hich appears on the provincial coat of arms and decorates the southern slopes of the ridges. The conservationists were sentenced to minor fines and it is also possible they will have to pay for holding up the work
, RINTAMAJOUKKOJE.N PEHMITTÄMISTÄ ON Jt..-TKElTU MASSIIVISIN ILMAPOMMITUKSIN ... SEN TARlTIS OLLA JOKU TOSI RAJU KANNANOTTO LUONNON PUOLESTA JA SOTAA VASTAAN.' EIKÄ SITTEN HITAAN 1YHMYYKSIA ... vsk. DONT KILL ME!.' .. NYT HÖPINA LINiUR:?NTOISTA SAA RlllTAA .~ .. MIKÄ SUN TULI ?.(.TÄA 0\-J VAAN MEIDAN EHDOTUS VALTAKUNNALUSEl:.-N LINTU PÖNTÖN RAKENNUSKISAAN .. OH N0. . .. VALMIUlTA POMMI ISKUJEN VARALTA ON 5UOMES5AKIN LISÄTTÄVÄ ... .. PUIS/ ILLALLA SYTYTTIMEN ON MEIDÄN ASTI.'! .. H I H 1. , MUTSI?. 59. MUKA .. AAAR6'H! (:;,., 1 ~P-~ . SUOM EN LUONTO 2/ 9 1 50. 1 LET ME 60.~. POMMIN VARJOSSA ... . , MUTSI.'. JO KOLMATTA ILTAA YÖMYÖHÅÅN "LINTUPÖNTIÖJÄ RAKENTAMASSA" ... ~(;\• (;:,.! qt>~t>-~ ISIT PA ELKUN KII KUN OHJE ON L.OP JOTAIN HÄMÄRÄÄ NIILLÄ ON TEKEILLÄ ... SANO HE.TI MITA SINÅ OIKEIN TOUHUAT YÖKAUDET?.~
Lahdenne Vaasanlaivat Viikkolehti Valpas Viljavuuspalvelu Oy Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yhdyspankki Ykköskulman Kuntoutus Eric & Laakkonen Yleisjäljennös Oy Ylivieskan kaupunki. Lääketeollisuuden Suomen Yhdistys KL Y Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Lastentarhanopettajaliitto Barnträdgårdslärarförbundet Lehtikirjakauppa Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Liikennetekniikka Oy Lomaliitto ry Maa ja Vesi Oy Mainos Balzer Mainostoimisto Bonare Oy Mega-Sora Ab Oy Metro-Auto Ab Viikinmäki Helsinki Metsähallitus Miele Oy Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab Neles-Jamesbury Oy Okumet Ab P-Kii nteistökesku kset Oulun Autokuljetus Oy Paloheimo Oy Paperitaide Oy Pitopalvelu Päivi Niinivuori Rakennusliike Lehto & Nordlund Rautapörssi Oy Salon Louhinta Oy Savon Sanomat Oy Scanra Oy Rakennusliike SOK ja S-Osuuskaupat Sokeria luonnosta Sucros Oy Sterling-Winthrop Oy Studio Sette Oy Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Palloliitto ry Suomen Sanomalehtimiesten Liitto Finlands Journalistförbund Suomen Sokeri Oy Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto Svenska Folkpartiet i Finland rp Tammiholma Oy Tehdaspuu Oy Tetra Pak Oy Tiihosen Leipomo Ky T ukogardenia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola S. Tuemme luonnor Abloy Oy Helsingin tehdas Abloy Oy Rakennushelat Akava ry AP-Yhtiöt/ Äänekosken Asentajat Ky Arkkitehtija insinööritoimisto Polyplan Oy Ab Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Arkkitehtuuritoimisto AT Ky BASF Oy Biolan Oy Contant-ryhmä Oy Databolin Ab ECC International Oy Ecolab Oy Ab Ekokem Oy Ab Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ry Elävän ravinnon keskus Oy Endress + Hauser Oy Enroth Transport Systems Ensto Yhtiöt Espoon Sähkö Oy Etelä-Pohjanmaan Kopiokeskus Ky Final Repro Oy Finnair Oy Finnoil Hausjärven nuorisotoimi Helsingin Kalansavustamo Oy Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Hotellija Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia littala-Nuutajärvi Oy !Imelä Oy Juhlavehnänen Kansallinen Kokoomus rp Keskusmetsälautakunta Tapio Kimmokone Oy Konginkankaan ympäristönsuojelulautakunta Korpivaara Oy Oy KreuTo Ab Kukkakauppa Desiree Kuopion tiepiiri Kustannusosakeyhtiö Kotimaa Kuusakoski Oy Kv