z L.I.J :) V) Irtonumero 33 mk Taivaisiin ku rkottavaa kauneutta Maakunnat tutuiksi: Metsä-Lappi
Ilmaston lämpenemisen estäminen on ihmiskunnan suurimpia haasteita. Tilaushinnat Vuosikerta ( 10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Mitä myöhemmin ryhdymme vähentämään kasvihuonekaasuja, sen vaikeammiksi ongelmat muodostuvat. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. 1980-luvulle on sattunut seitsemän-kahdeksan koko maapallon mitassa kaikkien aikojen leudointa talvea ja 1990 oli kaikkein aikojen lämpimin vuosi." "Kaikkien aikojen" tarkoittaa aikaa 1800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin tarkkoja säätilastoja on pidetty. Tämä on vain turha veruke viivyttää välttämättömien johtopäätösten tekemistä ja tositoimiin ryhtymistä, sillä ilmiön perusluonteesta, kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvusta aiheutuvasta ilm~st~m _lämp~nemi_~e~tä, __ ~tkijat ovat yk~imielis~ä. Arvostetun ilmastoasiantuntijan, professori Antti Kulmalan mielestä leutojen talvien suma viittaa vahvasti ilmastonmuutoksen alkamiseen: "Kahdentoista lauhan talven välissä on ollut vain kaksi tavallista talvea. 19.05. 2 z L.U 6 ::) V) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. Tämäkään talvi ei tehnyt poikkeusta. Kulmalan mukaan ennustemallit kertovat lisäksi, että kun kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee ensisijaisesti lähellä napoja ja alkutalvesta. IO.o4. Pelkästään kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvun pysäyttäminen puhumattakaan niiden vähentämisestä on äärimmäisen hidas ja vaikea kansainvälinen tehtävä; pitoisuudet tulevat väistämättä kasvamaan lähivuosina, vaikka mitä tehtäisiin. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Juuri näin on käynyt meillä: Säät ovat heittelehtineet eniten joulu-tammikuussa, ja talvesta on saatu maistiaisia usein vasta helmikuussa. Leutojen talvien suma ei ole sattumaa Viime talvet ovat suuressa osassa Suomea olleet loskaisen leutoja. Rio de Janeirossa kesäkuussa pidettävä kansainvälinen ympäristöja kehityskokous (UNCED) on kriittinen koetinkivi. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. Teollisuus ja poliitikot ovat vaatineet kiistattomampaa tieteellistä näyttöä kasvihuoneilmiön voimistumisesta, jotta vältyttäisiin hukkainvestoinneilta. 18.06. Säästötilaus 232 mk. Viivyttelyyn ei ole aikaa. 14.05. Jos Yhdysvallat ja muut keskeiset teollisuusmaat lipeävät konkreettisten tavoitteiden sopimisesta, maailmanlaajuisilta pääsSUOMEN LUONTO 2/92 51. Tammikuun keskilämpötilat olivat EteläSuomessa yli viisi astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeammat; Sodankylässä ja Ivalossa oli yli kuusi astetta tavanomaista lämpimämpää. Enm1ehsyyttå on lahmna 1lm1ön etenem1svauhd1sta. Samaan aikaan muuallakin, esimerkiksi Lähiidässä, on eletty epätavallisia aikoja."Israelin lapset muistavat tämän talven vuotena, jolloin tehtim lumiukkoja", Kulmala toteaa. (90) 642 88 1 telefax: 446 9 14 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Alice Karlsson Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Ritva Kupari Markku Tanttu (ulkoasu) Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen !SSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. vsk.. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 2 19 mk ja säästötilaus 193 mk. llmestymisaikatau/u No 3 4 5 Aineisto toimitukseen 17.03. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 15.04
Omasta aurinkokunnastamme löytyy esimerkkejä toisenlaisista, elämälle paljon tylymmistä oloista: Venuksessa kasvihuoneilmiö on niin vahva, että _planeetta paistuu 500 asteen kuumuudessa. ............ 14 Peltomyyrän talvi kuluu lumen alla. Siitä ei ole ratkaisevaa apua, sillä ydinvoima pystyisi parhaimillaankin vain lievästi leikkaamaan päästöjä. .4 Kuluttajan valinnat .. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuoj eluliitto ry. Jos hakkuusäästöihin kajotaan, ne on käytettävä energiantuotantoon eikä uusien selluja paperitehtaiden raaka-aineeksi. Ydinvoimaa on tarjottu lääkkeeksi ilmastomuutokseen. Moottorit ulvovat erämaassa, Seppo Lammi ...... Marsissa taas kaasukehä on niin ohut, että siellä paukkuu viidenkymmenen asteen pakkanen. 26 Kotkansilminkään ei enää tahdo löytyä aihkipetäjiä Suomen metsistä. 28 Erämaassa eivät nykyisin ulvo sudet. Uudistuvien energialähteiden, Suomessa etenkin puun, käyttöönotto on keskeistä. 51 . ... Energiankulutusta vain lisätään, kun sitä pitäisi vähentää. Summaries of the Main Articles ................................... 39 Suomi esittää Riossa maapallon metsitystä. Tähdissä on tulevaisuus, Alice Karlsson .................... Myös sellaiset kehitysmaat kuin Brasilia ja Intia on saatava mukaan, sillä niillä on valtava kasvupotentiaali. 51 Kansikuva Kannen lappilaisen aihkin kuvasi Arto Komulainen. .. ...................................... 19 Maakunnat tutuiksi: Metsä-Lappi Aapasoitaja murustamaita, Seppo Vuokko .. 44 Kysy luonnosta ........... 2 1992 Kotimaasta ................................................................... 20 Metsä-Lapissa on siperialainen hehku. vsk. Suomen tavoitteena Riossa on Kulmalan mukaan tehokas ja kattava sopimus, jossa myös kehitysmaat ovat mukana. 10 Puhuminen ei ole tekemistä vai onko. 3. Suomen tavoitteena onkin ilmastosopimuksen lisäksi erillinen metsäsopimus, joka ensin pyrkii pysäyttämään metsien häviämisen ja vähitellen lisäämään metsäpeitettä. Energiankulutuksen vähentäminen teollisuusmaissa on aivan välttämätöntä. Nykyinen energiapolitiikkamme kulkee kuitenkin aivan vastakkaiseen suuntaan. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 2/92 51. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä maapalloa mukavampaa planeettaa ei ole ulottuvillamme. Pieni selviytymistarina, Antti Halkka ................. .42 Kirjoja .......................................................................... 50 Aukko sivistyksessä .......................................................... ............ Kukapa kiurulle pahaa tahtoisi, Johan Ulfvens ........ 12 Vaikuttaa voi muutenkin kuin kiipeämällä puuhun, sanoo filosofi Mika Mänty. ........ Hakkuusäästöt ovat ilmaston lämpenemisen hillitsemisen kannalta _pelkästään myönteisiä, koska ne sitovat hiiltä p01s ilmakehästä. Metsä 2000 -ohJelman tarkistustyöryhmä on hahmotellut mittavaa metsäteollisuuden laajentamista, koska metsissämme on suuria hakkuusäästöjä. ........... Mika Mänty .................................................................. Maapallon metsät hupenevat 170 000 neliökilometrin vuosivaudilla. vuosikerta tövähennyksiltä putoaa pohja. 40 Mielipiteitä, keskustelua ........................ Ulkomailta .................................................................... Lisää Metsä-Lapista voit lukea sivuilta 20-29. 16 "Ilon ääni ihanainen" kuu1uu taivaalta aikaisempaa harvemmin. ................................................. 34 Afrikan vuoristometsät ovat nopeasti katoavaa kauneutta. ....... Maapalloa metsittämään, Ritva Kupari ..................... Taivaisiin kurkottavaa kauneutta, Tuomo Niemelä .. Tämä vaatii sekä tuhlailevasta elämäntavasta luopumista että yhteiskunnan perusrakenteiden muuttamista energiaa vähemmän kuluttaviksi. Stratosfäärin otsonikilven katoaminen tai kasvihuonekaasujen voimakas lisääntyminen muuttaisivat ratkaisevasti olemassaolon edellytyksiä. Tämä koskee niin liikennettä kuin teollisuutta, Suomessa ennen kaikkea metsäteollisuutta. Suomen on itse oltava esimerkkinä ja vähennettävä päästöjään. .48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. ....... Sekin on pitkälti teoriaa, sillä esimerkiksi Suomen viides ydinvoimala ei vähentäisi lainkaan hiilidioksidipäästöjämme, koska se vain kasvattaisi energiankulutusta. Ilmakehää on vaalittava; sen säilymistä elämälle suotuisana ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. 30 Tähdet sen kertovat: planeetta Maa kulkee vakaasti radallaan mutta yksinäisenä. Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomi on kiinnittänyt huomiota metsiin, joihin hiilidioksidia voidaan sitoa. Aihkimetsät katoavat, Arto Komulainen . Pahoinvointia, Max Jakobson, Antti Vahtera ............ ...... Muuten meidän on turha uhota kansainvälisillä foorumeilla päästörajoituksista
vsk.. Aloitteen jättäjät perustelevat viisarien kääntelyä tietoliikenneyhteyksien ja liikennöinnin helpottumisella muihin Skandinavian maihin ja Länsi-Eurooppaan. Heinäkuu on jätetty laskelman ulkopuolelle, koska se on ajateltu kokonaan loma-ajaksi. Tapahtumien vuoksi työmaalle asetettiin töiden täytäntöönpanokielto, mutta tien rakentamista on sittemmin jatkettu. Ruosteenoja laski oitis, että tekeillä on vakava valonryöstöyritys kansalaisilta. Jyri Tynkkynen SUOMEN LUONTO 2/92 51. Kaikissa Suomen sadoissatuhansissa kotitalouksissa napsahtaisivat myöhäiskesän iltoina sähkölamput palamaan, kun nykyään kesällä pärjätään lähes nukkumaanmenoon asti ilman lampun valoa. Kellojen siirto muuttaisi valoisammiksi varhaisaamut, jolloin ainakin kaupunkilaiset vielä tuhisevat vuoteissaan. Urakoitsija on jo saanut nyt vaatimansa 230 000 markan suuruisen summan. Uudistus hyödyttäisi erityisesti teollisuutta, kauppaa sekä pankkija vakuutuslaitoksia, aloitteessa kerrotaan. kiksi Kreikan, Turkin, Bulgarian ja Baltian maiden kanssa. Päivänvaloa vaativiin harrastuksiin, kuten ulkoiluun ja retkeilyyn, urheiluun, puutarhanhoitoon tai kesäkahviloissa istumiseen jäisi aiempaa vähemmän aikaa. Ruosteenoja on kehittänyt tietokoneohjelman, jolla voidaan helposti laskea auringon korkeuskulma, kun tiedetään kellonaika ja paikka missä ollaan. Valon vaikutuksesta eläimet aktivoituvat ja ihmisetkin alkavat virkistyä. Osa kallisarvoisista valonpilkahduksista tahdotaan ryöstää meiltä. Toisaalta ihmiset olisivat entistä enemmän valveilla pimeän aikaan. Ivalossa käynnissä olevaa viime kesäisen Kessi-aktion oikeudenkäyntiä on lykätty heinäkuuhun. Oikeudenkäyntiin haastettuja aktivisteja syytetään pakottamisesta. Vyöhykkeet lasketaan Lontoon Greenwichin observatorion pihan läpi kulkevasta nollameridiaanista lähtien. Venäjän länsipuolisissa osissa yritettiin kommunismista vapautumisen huumassa samaa kuin eurohenkiset yrittävät Suomessa nyt: kelloja käännettiin pykälä länteen päin. "Nyt Venäjä on taas kiltisti palannut Stalinin kellonaikaan. Myös energialasku kasvoi." Anne Brax Jerisjärven luontoaktivisteille vahingonkorvausvaateita Kittilän oikeus lykkäsi helmikuussa oikeudenkäyntiä kymmentä Jerisjärvi-aktivistia vastaan toukokuulle. Heidän mielestään Suomen pitää asentaa kellonsa euroaikaan mieluummin kuin olla samalla aikavyöhykkeellä esimer4 KOTIMAASTA -2 -1 +1 ;lO" o• 30• 6;!)" 9 o· Aikavyöhykkeet määräytyvät periaatteessa 1 J asteen pituuspiirivälein; arvo saadaan jakamalla maapallon 360 asteen täyskierros vuorokauden 24 tunnilla. Eurointoilijat viemässä meiltä valon Näin maaliskuussa päivä pitenee huimaa vauhtia. Laskelmassa oletettiin vapaaajaksi se osa vuorokaudesta, joka työtätekevältä ihmiseltä jää jäljelle työn, työmatkojen, nukkumisen ja normaalien aamuaskareiden jälkeen: arkisin kello 17-23 ja viikonloppuisin kello 8-23. Suomen aikavyöhykkeen perustana on 30. Ruosteenoja kirjoitti kaikille kansanedustajille kirjeen, jossa varoitettiin uudistuksen vaikutuksista. pituuspiiri, eli aikamme on kaksi tuntia Greenwichin aikaa ja tunnin Länsi-Euroopan aikaa edellä. Syytettyinä on kuusi aktivistia pakottamisesta ja sen kanssa yksin teoin tehdystä haitanteosta viranomaisille. Hallitus taipui muutokseen, koska ihmiset valittivat pimeistä illoista. Syytettyjen määrä on kasvanut syksyn seitsemästä kolmella. Lisäksi tielaitos ja urakoitsija vaativat vahingonkorvauksia 278 000 markkaa. Kesäpuolella tämä merkitsisi paluuta tilanteeseen ennen vuotta 1981, jolloin kesäaika otettiin Suomessa käyttöön. Helsingissä häviö olisi hiukan yli 200 · tuntia vuodessa, Oulun leveyspiirillä noin 170 ja Pohjois-Lapissa noin 140 tuntia. Kirje on menossa ainakin Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunnan käsittelyyn. Urakoitsija vaatii korvausta menetetystä työajasta hieman yli tuhat markkaa. Oikeus halusi vielä lykätä päätöstä, koska on epäselvää, ovatko urakoitsijan aktivisteilta vaatimat ja jo tielaitokselta saamat korvaussummat päällekkäisiä. Pimeän saapuminen tuntia nykyistä aikaisemmin verottaisi tuntuvasti tavallisen kansalaisen valoisaa vapaa-aikaa. Suomi ja sen kanssa samalla aikavyöhykkeellä sijaitsevat maat ovat kartassa okranvärisiä. Oikeudelle on edelleen epäselvää, missä vaiheessa ministeri Ilkka Kanervan töiden täytäntöönpanokielto saapui ja mihin asti vastaavasti aktivistien toiminta oli kestänyt. Eurointoiset kansanedustajat olisivat saaneet kaikessa rauhassa puuhailla hankkeensa parissa kenenkään huomaamatta, ellei filosofian tohtori Kimmo Ruosteenoja Helsingin yliopiston meteorologian laitokselta olisi kuullut asiasta. Stalinia vihattiin niin paljon, että hänen kellonaikansakin haluttiin hylätä. Aktivistit estivät helmikuussa 1991 Jerisjärvellä Rauhala-Kutuniva -tien rakentamisen Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon asettumalla tietyömaan ja kansallispuiston rajan väliin. Syyt olivat paljolti poliittisia. Tutkimusten mukaan valon lisääntyminen poistaa masennusta. Tällöin sekä aamu että ilta koittaisivat tuntia nykyistä aikaisemmin. Oikeudenkäyntiä oli jo aiemmin lykätty lokakuulta 1991 , koska tutkinta oli tuolloin kesken. Valtaosalle aktivisteista oli aiemmin langetettu paikan päällä pieniä sakkoja niskoittelusta. Joukko suomalaisia kansanedustajia on tehnyt Pohjoismaiden neuvostolle aloitteen Suomen kellojen siirtämisestä tunnilla taaksepäin
autoa vain vapaa-aikanani tai jos luovun autosta kokonaan. Lisäksi liitto vaatii, että nopeusrajoituksia pohjavesiesiintymien päällä kulkevilla teillä on alennettava, kunnes tiesuolan korvaava ja ympäristölle haitaton aine on löydetty ja sen käytöstä sovittu. Jos neljän hengen taloudessa astiat tiskataan altaassa ja huuhdotaan hanan alla, kuluu energiaa enemmän kuin astianpesukoneella pestessä ! Pitkä suihku kerran päivässä on yllättävä energiasyöppö, samoin valmiiden eineksien suosiminen. Hämeen tiepiiri esittää uuden sillan rakentamista joko niin, että vanha silta puretaan tai niin, että se siirretään sivuun kevyen liikenteen käyttöön. Miksi sähkölasku vain kasvaa. Juha Nurmela Tilastokeskuksesta ja Tom Helenius Valtion tietokonekeskuksesta ovat tehneet ison ympäristöteon suunnitellessaan tietokonepelin, jolla jokaisen talouden yksilöllinen energiankulutus voidaan laskea. Liitto hämmästelee tielaitoksen viivyttelyä jatkotutkimusten rahoituspäätöksen tekemisessä: tutkimuksiin ei ole pohjavesitutkijoiden esityksistä huolimatta löytynyt rahaa, vaikka kustannukset olisivat vähäiset. Yhdysvalloissa teiden sulattamiseen käytettävää kalsiummagnesium-asetaattia (CMA) ja muita vaihtoehtoisia aineita on tutkittava lisää. suora sähkölämmitys, lentomatkailu, yksityisautoilu, mukavuuksilla varustettu kesämökki ja vesisänky. Museoviraston ja Saaren kartanon maiden omistajien mielestä uusi silta on täysin tarpeeton. Saarensalmen silta Tammelassa on päästänyt 69 vuoden ajan alikulkijat Pyhäjärvellä Kuivajärvelle ja kannatellut ylikulkijat Kaukolanharjun suunnalta kansanpuistosta Saaren kartanon maille ja takaisin päin. Peli viestittääkin: Miten suomalaiset saataisiin tyytymään 15-20 neliöön henkeä kohti ja 18-20 asteen lämpötiloihin. -energiapeliä. Pelissä verrataan omaa kulutusta vastaavaan tyyppitalouteen. Paljonko säästän kun siirryn käyttämään työmatkoilla oman auton sijasta linja-autoa. Veden puhdistuminen ennalleen kestää jopa kymmeniä vuosia. Kotitalouksien energiankulutuksen mustia aukkoja ovat mm. Nyt ei enää tarvitse levitellä käsiä epätietoisena kun energiankulutuksesta kysellään. Entä jos käytän SUOMEN LUONTO 2/92 51 . Iso asunto ja sen liiallinen lämmitys ovat tuhlausta. Jos ylimääräiset neliöt on tullut hankkineeksi, ei kannata lannistua kosolti muitakin säästömahdollisuuksia löytyy. 5. Pohjavesien pilaaminen on vesilain mukaan rangaistava rikos. Mihin ne kilowatit taas kuluivat. Mutkitteleva tie ja kapea, yksikaistainen silta ovat suorastaan pakottaneet kulkijan hiljentämään vauhtia ja silmäilemään upeita maisemia. vsk. Tammelan kunta ja Forssan kaupunki havittelevat luonnonkaunista Saaren kansanpuiston ja Kaukolanharjun suojelualueen tienoota Hämeen järviylängön matkailuvaltiksi. Lausunnossaan siltahankkeesta museovirasto ihmettelee, ettei nykyisen sillan kunnostamista ole käsitelty itsenäisenä vaihtoehtona Silta on melko harvinaista tyyppiä, Hämeessä ainoa lajissaan. Antti Vahtera on lahjoittanut rahat Suomen luonnonsuojeluliitolle käytettäväksi soveliaaseen suojelukohteeseen. Liiton mielestä mm. Kysymyksiä on melkein loputtomasti, mutta kone vastaa niihin kaikkiin. Paljonko on paljon -peliin tarvitaan IBM-yhteensopiva mikrotietokone ja Windows 3.0 -käyttöjärjestelmä. Pelin voi tilata 200 markan hintaan puhelimella (90) 17 3 4 2011. Luonnonsuojeluliitto vaatii, että tiesuolaus on lopetettava pohjavesialueilla ja tähdentää, että lisätutkimukset eri maatyypeillä on aloitettava välitpienempi_ tai suurempi kuin esimerkkitaloudessa. Entä miten ahkera leipominen vaikuttaa energiankulutukseeni. Tiesuolaus pohjavesialueilla lopetettava Tiesuolaus vaarantaa pohjavedet ja tutkijat pelkäävät, että useat pienet pohjavesiesiintymät ovat jo saastuneet. Pelataan energiaa Jos Nintendo kyllästyttää, kokeilepa vaihteeksi hienoa Paljonko on paljon. Suomen luonnonsuojeluliitto harkitsee oikeustoimia tieviranomaisia vastaan, mikäli tielaitos ei luovu tiesuolauksesta pohjavesialueilla. D Lahjoitus luonnonsuojeluun Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajan Antti Vahteran eläkkeelle siirtymisen merkeissä lehden toimitus on kerännyt keskuudestaan 2000 markkaa luonnnonsuojelutyöhön. Alice Karlsson tömästi. KOTIMAASTA Katoavaa idylliä. Pyöräilyn hyödyn voi polkaista ruudulle samantien, jolloin kone näyttää kuinka paljon polkupyöräilijä säästää esimerkiksi henkilöautoilijaan verrattuna. Paljonko on paljon ei ole suinkaan pelkkää yhteenlaskua, vaan pelissä on nerokkaasti yhdistetty tieto ja päättelykyky. Vanhaa siltaa vain pidetään tulppana matkai/uvuossa: korkeimmat linjurit eivät mahdu sen läpi. Kaikkein merkittävimmät erot syntyvät heti kättelyssä, jos asunto on selvästi POHJAVESIALU E SUOLAUSTA VÄHENNETTY VARO LIUKKAUTTA Suola pitää tien sulana mutta pilaa arvokkaat pohjavedet
Typpipäästöjä määrättiin leikattavaksi noin kolmanneksella. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen myönsi olevansa lausunnosta poliittisesti vastuussa, mutta lupaili, että kansalaisten osoittama aktiivisuus on omiaan painostamaan ministeriötä tiukempiin yleismääräyksiin. "Kyllä minun on kuitenkin luotettava ministeriöni virkamiesten vilpittömyyteen", vastasi ministeri epäilyksiin, että virkamiehet haluavat turvata IVO:n taloudelliset intressit. Asian ovat aikoinaan laittaneet vireille jo Kymenlaakson ahkerat lintumiehet. Lääninhallitus vaati voimalalta puolet pienempiä rikkidioksidipäästöjä kuin vuoden 1987 yleispäätös. Virallisesti Siikalahti ei kuitenkaan ole vielä luonnonsuojelualue, sillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa on yhä käsittelyssä muutama aluetta koskeva valitus. Siru Päivinen Ympäristöministeriö vie uskottavuuden ilmansuojelulailta Ympäristöministeriö on viemässä pohjan pois ilmansuoj elua koskevalta lainsäädännöltä. Omenia viljelemään Maatiainen ry. Yhdistys muistuttaa, että omena on paljon monimuotoisempi kuin arvaammekaan. omenaruvelle ja muumiotaudille. Yhdistys on anonut vuokrasopimuksen jatkoa. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Ministeriön virkamiesten Meri-Porin kivihiilivoimalan päästöistä antama lausunto on paljon lakia lepsump1. valitsi tämän vuoden maatiaiskasviksi omenan. Siikalahden luonnonsuojelualue on lunastettu valtiolle nimenomaan suojelutarkoitusta varten. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen sai tammikuussa Porissa käteensä ministeriön lausuntoa paheksuvat kannanotot Porin ja ympäristökuntien ympäristöviranomaisilta, Satakunnan luonnonsuojelupiiriltä ja Metsälautakunnalta. Kannattaa kysyä lisää mm. Tuttujen valkeakuulaan ja kanelin lisäksi voisimme rouskutella noin 500 eri makuista omppua, jos olisimme pitäneet parempaa huolta lajikkeittemme säilymisestä. Taudinarkuutensa takia puita on ruiskutettava säännöllisesti torjunta-aineilla. IVO valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Luonnonsuojelijoiden vaatimuksessa todetaan, että metsästyksen salliminen virallisella luonnonsuojelualueella on myös vastoin alueen käyttötarkoitusta. Omena-asioissa voi kääntyä Anssi Krannilan puoleen (955) 71567, jolla on itsellään peräti 70 eri omenalajiketta. elokuuta. Yhtiö ei aio hakea korvausta noin 33 hehtaarin maa-alueen suojelun aiheuttamista taloudellisista haitoista. Maatiaisella on hyvän naurisrekisterin lisäksi runsaasti tietoa maamme muistakin maatiaiskasveista ja -eläimistä. Ympäristöministeriö tyrmistytti Satakunnan ympäristöviranomaiset omalla lausunnollaan. Lääninhallitus perusteli päätöstään paikallisilla syillä. Kannaksen Metsästysyhdistyksellä on alueella metsästysvuokrasopimus, joka päättyy 18. Turun ja Porin lääninhallitus määräsi viime vuoden helmikuussa ilmansuojelulakiin vedoten Imatran Voiman Meri-Porin kivihiilivoimalan päästöille valtioneuvoston yleismääräyksiä tiukemmat rajat. Suomessa lajikemäärä oli runsaimmillaan vuosisadan alussa, mutta jo kuusikymmentäluvulla taimistoilta on ollut saatavissa ainoastaan noin 20 lajiketta. Retkeilijät ja 6 KOTIMAASTA mm. Omenissa on lisäksi suosittu makeita ja kauniita pöytähedelmiä, ja säilöttäväksi sopivia on aliarvioitu. Se totesi KHO:lle, ettei IVO:lta voida vaatia yleismääräyksiä tiukempia päästörajoja. Arvioiden mukaan Siikalahden lintuparatiisi voi ryhtyä käyttämään itsestään virallisesti luonnonsuojelualueen nimeä viimeistään 1993 aikana. Niinpä suuri osa yleisesti saatavissa olevista lajikkeista menestyy vain EteläSuomessa, ja ne ovat arkoja Siikalahdelle halutaan todellista rauhaa Etelä-Karjalan luonnonsuojelijat vaativat Kymen lääninhallitukselta, että metsästys Parikkalan Siikalahdella kielletään. lintuharrastajat saavat metsästysaikaan puikkelehtia metsästäjien seassa. Heidän havaintojensa mukaan Siikalahdella ammutaan joko puutteellisen lajintuntemuksen tai välinpitämättömyyden vuoksi myös rauhoitettuja ja harvinaisia lintulajeja. Aikaisemmin uusia päästörajoja on kuitenkin sovellettu vain uusiin laitoksiin. Useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, ettei voimalaitoksen sijoituspaikan välitön ympäristö kestä enää valtioneuvoston normien mukaisia päästöjä. Pietikäisen mukaan ministeriössä valmistellaan jo uusia tiukempia päästörajoja, jotka astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Maatiaisen tavoitteena on saada satakunta lajiketta yleiseen taimituotantoon. Syyskuussa 1990 ympäristöministeriö ilmoitti Turun ja Porin lääninhallituksille, että nykyiset voimaloita koskevat rikkipäästöjen rajoitusmääSKOP:n Kuggskär Oy on hakenut Hiittisissä omistamansa Kuggskärin saariston rauhoittamista luonnonsuojelualueeksi. Rauhoitus koskee Kuggskärin (kuvassa), Långskärin, Skallanin ja Hallskärin saaria sekä joitakin luotoja Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella. vsk.. Pirkko Kahilalta (90) 224 6141. Vanhojen ja lähes unohdettujen omenien joukosta löytyy kestäviä, varmasatoisia ja terveitä lajikkeita, jotka sopivat luonnonmukaiseen tuotantoon. Viime vuoden maatiaiskasvi oli juhannusruusu ja edellinen vuosi hurahti kaskinauriin parissa
"Minä uskon tuoteideaan vahvasti. Yksittäisten, ekologisesti hyvien tu<fil teiden rahoittamisen lisäksi ekoluottoa voi hakea myös esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseen. Tänä vuonna alkaa uuden prototyyppisarjan kokeilu, jossa ekovessaa testataan erilaisissa olosuhteissa. Meri-Porin kivihiilivoimalan on määrä valmistua vuoden 1993 lopulla. toimistopäällikkö Antti Kulmalan laatima. Tuoteidea torjuttiin myös liian poikkeuksellisena. Siinä viipymä on riittävän pitkä, jolloin maahanimeytys ei vaaranna pohjavesiä." Kompostoitunut aines nousee rumpua pitkin ylös ja putoaa istuimessa selkänojan kohdalle sijoitettuun säiliöön. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle laaditun lausunnon on sen sijaan tehtaillut ylijohtaja Olli Ojala. Se tyrmää kansalaisadressin, jossa 24 300 allekirjoittajaa vastusti voimalan rakentamista. Ekovessalle ekoluottoa Etelä-Savon Osuuspankki ja Eko-Osuuspankki myönsivat ensimmäisen ekoluottonsa Padasjoella toimivalle Ekodesign Oy:lle. Ekovessan raaka-aineeksi sopivat uusiomuovit. "Kompostoivien vessojen ongelma on neste, jota ei saa joutua kompostoriin. Voimalaitoksen kustannusarvio on noin 2,5 miljardia markkaa. Periaate on kokeiltu ja hyväksi havaittu." Läpileikkaukseltaan uusi ekovessa on yksinkertainen. · Talletuksien ohella varoja kerätään osuuspääomaksi, jolla petaillaan mahdollisuuksia itsenäisen Ekopankin toimintaan. Yhteistyökumppaneita löytyi muun muassa yliopistoista, Tekniikan edistämiskeskuksesta, muutamista yrityksistä sekä Padasjoen kunnasta ja Ekopankista. Osa hylkäsi tuotteen näkemättä tai lukematta. Eko-Osuuspankin konttoritoimikunnan puheenjohtaja Osmo Kuusi kertoo, että uusia luottohakemuksia tulee pankille koko ajan. Ekoluottoa voi käyttää myös mm. Kun tarvittava pääoma ja asiantuntemus on saatu, siirtyvät toiminnot Ekopankin nimen alle." 7. Kuten uudet asiat aina, ekovessakin on saanut kokea vastarintaa: Osa yhteyksistä alan yrityksiin jäi täysin tuloksettomiksi. Yhtiö eli teollisen muotoilijan ja koneinsinöörin koulutuksen saanut Lasse Johansson on suunnitellut uudentyyppisen kompostoivan rumpukäymälän, joka ei tarvitse vettä eikä sähköä. Muulloin ilmastointi ei toimi ja lämpöä ei mene hukkaan. Sen irroitus ja tyhjennys on vaivatonta. Nesteen voi johtaa talousvesien kanssa sakokaivoon. Puheenjohtaja Veikko Aalo Satakunnan luonnonsuojelupiiristä pitää ministeriön lausuntoa käsittämättömänä: "Se vie uskottavuuden ilmansuojelulailta, joka velvoittaa lääninhallitusta ottamaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Lasse Johanssonin jääräpäisyys tuotti lopulta tulosta. Viime vuoden syyskuussa avatuille ekotileille oli tammikuun loppuun mennessä kertynyt talletuksia 650 000 markkaa. Parhaimmillaan se korvaa haitallisemman tuotteen ja on selvä vaihtoehto vesi vessalle. Eko-Osuuspankin toinen luotto menikin luomuviljelijälle Mikkelin lääniin. Oili Alm SUOMEN LUONTO 2/92 51. vsk. ympäristöystävällisten tuotteiden hankinnassa. Seosaineena on turve. Tuolloin ministeriön lausunto oli vs. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksien mukaan Satakunnan metsissä on jo havaittavissa selviä ilmansaasteiden aiheuttamia vaurioita. Ekovessa on ekologisesti vastuullisen tuotesuunnittelun tulosta. Rumpukompostikäymälän prototyyppi on ollut käytössä jo pari vuotta. Lausunto asettaa paikallisten viranomaisten kannanotot ja koko ilmansuojeluilmoitusmenettelyn varsin kyseenalaiseen asemaan. Samalla kompostin lämpötila nousee mahdollisimman ylös. Kompostoiva käymälä ei tarvitse sähköä, ja sen voi huoletta pestä vedellä. KOTIMAASTA Lasse Johansson on suunnitellut ja rakentanut toimivan vaihtoehdon vesivessalle. Tammikuun lopulla osuuspäomaa oli kasassa jo 820 000 markkaa. Tämä eliminoi toukat ja kärpäset", selvittää Johansson. Ekovessassa neste johdetaan erilleen kiinteästä jätteestä. Laitoksen nettotehoksi tulee 560 megawattia. Kompostoitunut jäte ei haise, ja ekovessa sopii myös kerrostaloon. Se on toiminut Lasse Johansson mukaan moitteettomasti. Teollisuuden Voima osallistuu voimalan rahoitukseen noin yhdellä miljardilla markalla. Kiinteä jäte on aina peitossa.'' "Tuuletus perustuu kompostilämpöön. Nyt on kysymys myös siitä, käytetäänkö voimalan puhdistuslaitteita täydellä teholla, mikä nostaisi sähkön hintaa vain 0,4 prosenttia". "Kompostirumpu on lämpöeristetty ja sitä pyöräytetään jalkapolkimella. On hyvin turhauttavaa tehdä paikallisia ilmanlaatuselvityksiä sekä käydä läpi monimutkainen ilmansuojeluilmoituksen käsittely lausuntoineen ja kuulemisineen, mikäli KHO tekee ympäristöministeriön lausunnon pohjalta ennakkotapauksen luonteisen päätöksen, todetaan seitsemän kunnan ympäristöviranomaisten Pietikäiselle jättämässä kirjelmässä. "Tällä hetkellä emme vielä pysty toimimaan itsenäisenä pankkina, mutta Etelä-Savon Osuuspankin kainalossa opimme normaalit pankkikuviot. Imu alkaa, kun istuimen kansi nostetaan. räykset eivät riitä vähentämään ympäristöhaittoja merkittävästi ja totesi, että paikallisesta ilmanlaadusta johtuen lääninhallitus voisi määrätä kivihiilivoimalalle nykyisiä tiukemmat päästörajat
Puikko levenee ja muuttuu kartiomaiseksi. Harmaalokit ovat puolestaan tuttu näky satamissa. Sisus on nestemäinen. Vesi taiteilee jääpuikot Kevättalvisin jääpuikkoja roikkuu kaikkialla, mm. Jääpuikon sisässä oleva ontelo jäätyy ylhäältä päin. Jääpuikon pinnassa on ohut jääkerros, joka pitää puikkoa Vienalaisia vieraita Pian naurulokkien kirkuna täyttää niiden pesimälahdelmat ja harrnaalokkien kumea kaklatus kuuluu jo paikoin taivaalta, mutta lokkeja on saatu ihailla talvellakin. Vienanmereltä lienevät tänne muuten lentäneet myös Itämeren pohjoisosissa talveaan viettävät isokoskelot." Missä meikäläiset lokit talvehtivat. Jääpuikon kasvunopeuteen ja muotoon vaikuttavat ilman lämpötila, kosteus, tuulen nopeus ja puikon kantaan tulevan veden määra. Jääpuikon kasvava kärki ei ole jäätä, mutta kirkkaasta jääpuikosta vettä ja jäätä ei erota toisistaan. Puikon kärjestä voi työntää männynneulasen sisään. siltojen alla ja kallio leikkauksissa. Itse hiihdin kerran Hankoniemen edustalla jäällä, jonka pinnalta raju viima irrotti hilettä. Veden jäätyessä vapautuu lämpöä, joka siirtyy ympäröivään ilmaan. Luonnossa ei näe juurikaan metriä pitempiä jääpuikkoja. Kun jääpuikon pinta on tarpeeksi laaja, kaikki ylhäältä valuva vesi jäätyy Loppuvuodesta rannikollemme ilmaantuvat kalalokit ovat todennäköisesti Jäämeren asukkaita. Äkkiä valkoisena ryöppyävässä jään pinnassa erottui jotain poikkeavaa. Luonto huiputtaa meitä. Harmaalokki, kalalokki ja naurulokki talvehtivat Etelä-Itämeren ja Pohjanmeren rannoilla. Kokeilua tehtäessä jääpuikon on oltava kasvuvaiheessa, sillä sulava jääpuikko ei ole enää ontto. "Kyseessä eivät ole Suomessa pesivät lokit vaan nähtävästi Vienanmeren lokit. Kun järvellä ja merellä on navakkaa tuulta ja pakkasta, muodostuu aallokon roiskevedestä jääpuikkoja kasveihin ja kiviin. Jääpuikko paisuu sitä nopeammin, mitä hitaammin siihen tulee vettä. Minkä takia osa lokeista jää talvehtimaan tänne, saaristolintutkija, dosentti Mika Kilpi Helsingin yliopiston eläintieteen laitokselta. Meikäläiset kalalokit häviävät jo elokuussa, mutta jostain tulee Suomenlahdelle iso erä kalalokkeja lokakuussa ja toinen vasta joulukuussa. "Lähimpänä pesimäsijojaan talvehtii merilokki, joka tuntuu jäävän jäänrajaan metsästämään alleja. mereltä eli onko torilla omat itäiset vieraansa salakuljetetun vodkan myynnistä kuulun Hietalahdentorin tavoin. Näihin aikoihin ne ovat lähdössä takaisin pohjoiseen. Markku Rautiainen "Kaikki eivät usko merilokkien talvehtimiseen jäänrajassa, mutta niitä on nähty usein talvella esimerkiksi Lågskärin lintuasemalla Maarianhaminan eteläpuolella. matkallaan saavuttamatta jääpuikon kärkeä. Suomenlahden luodoilla on voinut nähdä kyhjöttämässä satapäisiä kalalokkiparvia. Räystäisiin kasvavat jääpuikot voivat olla merkkejä lämpövuodosta ja virheellisestä rakennussuunnittelusta. ,, a. Puikon kasvaessa sen jääkuori paksunee hitaasti. Utin tutkissa on nähty joulukuussa isoja lounaaseen muuttavia lintuparvia, eikä kyse voi mielestäni olla muusta kuin kalalokeisfu." Ovatko myös Helsingin Kauppatorin talviset harmaalokit peräisin Vienan8 KOTIMAASTA Jääpuikot ovat pakkasukon taideteoksia. koossa. Rantoja ja räystäitä koristavat jääpuikot ovat luonnon mestarillista taiteilua. vsk.. Kauimmas muuttavat selkälokki, joka jatkaa usein Afrikan järville asti, ja pikkulokki, joka talvehtii valtamerel1 .. "Niin otaksuisin. Jääpuikon oma koko lopettaa sen pituuskasvun. Siinä merilokkiparvi odotti tyynesti parempaa säätä, nokat tiukasti tuuleen suunattuina, vain päät hilepilven ylle kohoten." Antti Halkka SUOMEN LUONTO 2/92 51. Kun puikko on umpijäätä, kasvuvaiheen onttoudesta muistuttavat pikkuruiset ilmakuplat puikon sisällä. Nopeasti venähtävät puikot ovat laihoja. Kasvunopeus on kova jopa senttejä minuutissa. Kasvava jääpuikko on veden täyttämä putki, jossa vesi pysyy pintajännityksen avulla
SUOMEN LUONTO 2/92 51. Talvilaskentojen tulokset ovat olleet samansuuntaisia kuin suurpetoseurannan. Saatu luku on luonnollisesti karkea arvio, koska ilveksen reviiri saattaa olla 300 neliökilometriä, eikä ilves juuri mieti, minkä metsästyspiirin alueella se kulloinkin liikkuu. Myös Ruotsista tuli 1970-luvulla täydennystä maamme ilvesten harvalukuiseen joukkoon Ruotsissa ilves on ollut osittain rauhoitettuna jo vuodesta 1928. Ilveskanta alkoi elpyä 1950ja 1960-luvun taitteessa, koska kaakkoisrajan yli tassutteli ilveksiä Suomeen. 1880-luvulla ammuttiin 3884 ilvestä, mutta 1930luvulle tultaessa kiväärin hahloon riitti enää 16 ilvestä. Poikaset elelevät emokissan seurassa aina naaraan seuraavaan kiima-arkaan saakka. Ilvestä metsästetään, koska se saalistaa samoja eläimiä kuin metsämiehetkin, jäniksiä, fasaaneita ja metsäkanalintuja. Isompina pennut osallistuvat saalistukseen, ja toisaalta saattaa äitikin innostua välillä leikkimään lastensa kanssa. Vuonna 1989 ammuttiin 95 ilvestä eli 12 prosenttia koko kannasta, ja 1990 ammuttiin 59 ilvestä. Ilveskanta on viime vuosina ollut laskussa. Jos seudulla sattuu olemaan useampia uroksia, ne kokoontuvat yhteiselle kiimatantereelle mouruamaan kyläkissojen tapaan. Metsästystä on myös perusteltu nälkiintyneiden ilvesten löytymisellä. Ilveskantaa on arv101tu myös rajavartioston tekemien havaintojen ja riistantutkimuslaitoksen talvilaskentojen nojalla. Ilveksestä maksettu tapporaha ja sen arvokas turkki innoittivat metsämiehiä jahtiin ja ilveskanta alkoi huveta vinhaa vauhtia. llveksestä paasee näkemään yleensä vain tassun painallukset. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistantutkimusosaston vuodesta 1978 jatkuneen suurpetoseurannan perusteella ilveskanta on kasvanut sadasta yksilöstä nykyiseen seitsemäänsataan. Suomen Luonnonvalokuvaajien jäsenkilpailuun lähetetti 219 kuvaajaa lähes tuhat kuvaa, joista 30 palkittiin. Ilvestä metsästetään joulukuun alusta maaliskuun loppuun. Vuoden Luontokuvaksi valittiin Aarni Nummilan Valkolehdokki. Tapporahan maksaminen lopetettiin 1963. Ilveksen kiima alkaa helmikuun lopulla ja jatkuu maaliskuun. Viime vuonna myönnettiin 250 ilveksen kaatolupaa ja tälle vuodelle niin ikään parisataa. Suurpetoseurannan tulokset perustuvat metsästäjien tekemiin jälkihavaintoihin, jotka lasketaan piireittäin yhteen. Vielä 1800-luvulla ilves asutti koko maata TunturiVuoden Luontokuva 1992 -kilpailussa Weilin+Göös myönsi erikoispalkinnon 17-vuotiaalle Jarkko Hietaselle hänen kuvastaan Ilves. Professori Erkki Pulliaisen mukaan ilveksiä on maassamme yli 500, mutta kuinka paljon yli, sitä on vaikea sanoa. vsk. Ilveksen metsästyskausi osuu samoihin aikoihin kiima-ajan kanssa. Jaetun toisen palkinnon saivat Tuomo Vuori Piekanallaan ja Jorma Peiponen Fasaanillaan. Pekka Hänninen 9. KOTIMAASTA Isot kissat luotisateessa Jos satut kuulemaan valtaisaa mouruamista metsästä, ei kysymyksessä ole välttämättä naapurin kamala, lihava kolli vaan ilves. Oulun yliopistossa tutkitut ruhot ovat olleet kuitenkin hyväkuntoisia, hämäläiset erityisen pulskia kissoja. Lappia lukuunottamatta. Kaikki tutkitaan perin juurin ja niistä selvitetään mm. Lounais-Suomessa ilves saattaa napata valkohäntäpeurankin. Huippuvuonna 1988 ilveksiä oli 850. Naaras synnyttää kahdesta viiteen poikasta toukokuun lopussa pesäluolaan kivilouhikkoon, kallionlohkareen alle tai puunjuurien lomaan. Saman kissan jäljet saatetaan laskea useaan otteeseen. Kannan kasvu on jälleen innoittanut myös tupsukorvan metsästykseen. Oulun yliopistoon tulee vuosittain noin sata ilveksen raatoa ammuttuja ja liikenteen uhreja. Ilves rauhoitettiin maan länsiosissa 1962 ja kuusi vuotta myöhemmin koko maassa. ravinnon suhde kuntoon, sosiaalinen status ja sukupuolirakenne. Uros ei ota osaa perhe-elämään. Toki ilveksen liha on syötävää ja turkki arvokas, mutta harvapa ilves silti pataan päätyy ja taljakin ripustetaan yleensä seinälle uroteon muistoksi
Uudelleentäyttöön ja raakaaineeksi Käytetyistä pakkauksista hyödynnetään keskimäärin neljännes. Kirkkaasta keräyslasista tehdään uusia lasipakkauksia ja värillisestä lasivillaa. Irtomyynnissä on ideaa Kierrätysliikkeen pakkauskampanjassa on mukana kaksi ekokauppaa, turkulainen Äiti Maa ja helsinkiläinen Ruohonjuuri. Muovipullon voi täyttää uudelleen 25-30 kertaa, minkä jälkeen muovi Hartwallin mukaan voidaan muovata uudelleen esimerkiksi jätesäkeiksi. takan suuluukun lasi ja opaalilasinen Malibu-pullo, jotka eivät sula prosessissa. Pakkausten uudelleentäyttöä juomapullojen tapaan voitaisiin edistää vakioimalla esimerkiksi lasipurkit tietynkokoisiksi, monenlaiseen jatkokäyttöön soveltuviksi. Kuluttaja maksaa tämänkin markkinoinnin tuotteen hinnassa. Coca-colan markkinaosuus on 12,5 prosenttia virvoitusjuomista. Se korostaa kiitettävästi kierrätystä ja elinkaariajattelua ympäristövaikutukset on arvioitava kaikissa vaiheissa pakkauksen raakaaineen hankinnasta sen hävittämiseen astimutta vaikenee turhista pakkauksista. Ne ottavat myymänsä pakkaukset takaisin ja suosivat irtomyyntiä. Lasinkeräystä vaikeuttavat lisäksi mm. Suomen Pakkausyhdistys, joka edustaa sekä pakkauksia tuottavaa että pakkaavaa teollisuutta, on julkistanut näyttävästi oman ympäristöohjelmansa. Ruohonjuureen palautetut pakkaukset lajitellaan: jotkut vahinkojen arv101tu maksavan noin 800 000 markkaa vuodessa. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 2/92 51 . Koteihin kertyy mm. Valmisteilla olevat EY:n direktiivit puhaltanevat kierrätykseen vauhtia lähivuosina: niihin Kasvisuute vaihtoi kevyempään Coca-cola siistii imageaan. Teollisuus pitää Saksan pakkauslakia typeränä, koska se arvioi lain lisäävän kuljetuksia; se haluaisi yhteiskunnan hoitavan pakkausten kierrätyksen muun jätehuollon yhteydessä. Vuosittain saadaan lähes 25 000 tonnia keräyslasia talteen, josta suurin osa tulee Alkosta. Tuotamme sata kiloa pakkausjätettä vuodessa henkeä kohti. Pakkaukset takaisin tuottajalle. Lasinteossa käytettävä kallis platinainen kuppi saattaa tällöin rikkoutua. Pakkauksilla houkutellaan myös ostamaan; kaupan hyllyjä täyttävät "merkkituotteet", joiden korean kuoren alla saattaa olla kolmannes ilmaa. Useimmat pakkaukset muuttuvat yhden käytön jälkeen roskiksi. Keräyslasin käyttö lasinvalmistuksessa säästää energiaa neitseellisiin valmistusaineisiin verrattuna 10-15 prosenttia ja 1500 pullosta saa mm. Pahvija paperipakkausten kerääminen on tehostumassa, mutta alumiinisten hyötykäyttö on aivan olematonta ja peltistenkin kierrättäminen hyvin vähäistä. Esimerkiksi lasinkeräysastioihin laitetaan rikkoutuneita keraamisia astioita, metalliesineitä ja muovia. Keramiikka hiertää lasin keräystä Säiliökeräyksen vitsauksena ovat huolimattomat ihmiset, jotka tiputtelevat astioihin mitä Ruohonjuuren myymät jyvät, jauhot ja hiutaleet on pakattu Inkoossa Kotipellon tilalla, mutta kaupan tavoitteena on myydä viljatuotteitakin irrallisina ryynit voisi ostaa suoraan omaan purkkiin tai pussiin. Maitojätti on luvannut selvittää myös palautettavan maitopullon kustannukset. Ongelmista huolimatta lasi kiertää vuosi vuodelta paremmin. Kotitalouksista kaatopaikalle kertyvästä jätteestä on pakkauksia painoltaan noin kolmannes, mutta tilavuudeltaan paljon suurempi osa sen näkee jo omasta roskiksesta. Muovikääreistäkin suurin osa päätyy kaatopaikoille. Uuteen muoviseen palautuspulloon pakataan vain osa kas10 visuutejuomasta, joten käteen sopiva lasipullo vapauttanee edelleen tunnelmia farkkukansan parissa. Lasi sulatetaan 1500 asteen kuumuudessa ja pakotetaan kuiduksi puristamalla se pienten reikien läpi, joihin sulamattomat kappaleet jäävät tulpaksi. Monista materiaaleista tehtyjen pakkausten hyödyntäminen on erityisen vaikeaa ja tahansa. Muovipullon kiistaton etu on keveys vastaava lasipullo painaa noin kahdeksan kertaa enemmän. kaavaillaan 60 prosentin kierrätysvelvoitetta. Lähes joka kolmas lasipakkaus sekä paperija pahvipakkaus saa jatkokäyttöä sellaisenaan tai raaka-aineena. Viime vuonna Cocacolaa kumottiin kurkkuihin 35 miljoonaa litraa eli seitsemän litraa jokaista suomalaista kohti. Muista pakkauksista ani harva pääsee kiertoon. vsk.. paljon mehukanistereita, astianpesuainepulloja ja shampooja hoitoainepakkauksia. Yksi kahvikuppi saattaa pilata koko lasinkeräyserän tuhansine pulloineen. Kaikkein kätevintä olisi, jos ne voisi palauttaa kauppaan, mutta alkuun pääsisi keräyssäiliöilläkin. Forssan lasitehtaalla on epäpuhtauksista johtuvien kallista. Näitä tavoitteita edistäisi liikkeen mielestä parhaiten Saksan uuden pakkauslain kaltainen laki, joka velvoittasi teollisuuden ja kaupan vastaamaan tuottamistaan ja myymistään pakkauksista. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNATurhat kääreet pois Roskapussi täyttyy pakkauksista: pahvia hammastahnaputkilon, kahvipaketin ja muropussien ympäriltä, muovia vihannesten, hedelmien, juuston ja jugurttien päältä, alumiinisia einespakkauksia, styroksia, maitopurkkeja, mehupurkkeja ... Valio tosin kokeilee muovin ja pahvin erottamista ja hyödyntämistä käytetyistä maitopurkeista. Palautettavia pakkauksia saisi olla enemmän. Kierrätysliike kampanjoi tänä keväänä pakkausten vähentämisen, uudelleentäytön ja kierrätyksen puolesta. Korkea elintaso on totuttanut meidät pienissä erissä pakattuihin, hygieenisiin ja hyvin säilyviin tuotteisiin. niin paljon lasivillaa, että se riittää omakotitalon eristykseen. Muovisen 1,5 litran juomapullon voi nyt palauttaa kauppaan
1971 1985 1990 Mustavalkoinen TV 73 35 24 Väri-TV 1 74 89 Videonauhuri 15 45 Pesukone 55 67 79 Astianpesukone 1 17 32 Jääkaappi 64 96 96 Pakastin 7 70 77 Pölynimuri 61 93 95 Sähköompelukone 31 56 56 Puhelin 39 87 93 Asuntovaunu 2 3 Moottoritai purjevene 14 15 Auto 43 57 64 Kulutustavaroiden omistus vuosina 1971-90 (prosenttiosuudet kotitalouksista). ruoan sekä leivän irtomyynnille. Ruohonjuuri kerää myymänsä pakkaukset takaisin. Pesuaineiden irtomyynti on Ekmanin mukaan käynnistynyt Ruohonjuuressa hyvin. Jos kokeilu onnistuu, kierrätys laajenee ainakin suurimpiin kaupunkeihin. Ritva Kupari purkit ja muut uudelleen täyKulutustavaroita yhä enemmän tettäviksi kelpaamattomat Tilastokeskuksen kotitaloustiedustelun perusteella suomalaiset voivat yhä paremmin, mikäli koneiden ja laitteiden omistusta pidetään hyvinvoinnin mittarina. Radio on pudonnut luettelosta kokonaan, sillä perheissä on nykyään jo useita radioita. Alice Karlsson 11. Tavoitteena on järjestää myymälään tilat ryynien, jauhojen ja muun kuivaKuluttaja pystyy valinnoillaan suuntaamaan tuotantoa; liiaksi pyntätyn tavaran voi jättää hyllylle koreilemaan. Tukkuliike kerää pesuainepullot myymälöistä uudelleen täytettäviksi puolen vuoden ajan. Kuluttajat-Konsumenterna ry. Yhdistys toivoo nyt, että kauppa tulisi mukaan kampanjaan ja myymälöihin sijoitettaisiin laatikot pakkausjätteen keräämistä varten. Tarran voi kiinnittää turhaan pakkaukseen myymälässä, josta se palautetaan pakkaajalle. lasipurkit ja munakennot palautuvat tuottajille, metalliAsiakas saa pesuainelitran omaan astiaansa vähintäänkin neljännestä halvemmalla kuin pakattuna. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Kaksikymmentä vuotta sitten videonauhurista, asuntovaunusta ja omasta veneestä vasta haaveiltiin, astianpesukone ja väriTV oli vain prosentilla kotitalouksista pakastink.in oli melkoinen harvinaisuus. Viisi vuotta sitten omistusluvut olivat jo varsin korkeita, mutta ne ovat edelleen kasvaneet, ainoastaan sähköompelukoneiden ja jääkaappien määrät ovat pysyneet ennallaan. liman yhteistyötä oman kauppiaan kanssa esimerkiksi pakkausten palauttaminen ei onnistukaan. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Ruohonjuuren toimitusjohtaja Toni Ekman kehuu pesuaineiden irtomyyntiä: pumppuja on kätevä käyttää ja asiakas säästää rahaa. Kauppiaat on haastettu mukaan Kierrätysliike ja ekokauppiaat ovat haastaneet muut kauppiaat ja tuotteiden pakkaajat mukaan pakkauskampanjaan. vsk. Ongelmallisimpia ovat muovipakkaukset, niille ei tahdo löytyä kierrätyskanavia, toimitusjohtaja Toni Ekman kertoo. Ecoverin pesuaineiden maahantuoja tosin on juuri aloittanut myymiensä muovipullojen kierrätyskokeilun Helsingin seudulla. on painattanut sveitsiläisen idean pohjalta tarran, jossa lukee "Takaisin pakkaajalle! Turha pakkaaminen luo turhia kuluja ja jätettä". päätyvät materiaalikiertoon Kierrätyskeskuksen kautta. Mahdollinen este irtomyynnin yleistymiselle voi asenteiden lisäksi olla se, että irtomyynti vaatii kaupalta lisää palveluhenk.ilökuntaa, sitä ei hygieenisyyssyistä saa toteuttaa itsepalveluna
Nämä ovat helppoja esimerkkejä sanojen ja toiminnan välisestä tekopyhyydestä. Nelituntisen seminaarin lopuksi kävi ilmi, että ainakin joiltakin kuulijoilta oli jäänyt ymmärtämättä lähes koko keskustelu: lopussa esitettiin kommentti, jossa ehdotettiin suunpieksännän lopettamista ja sen sijaan suoraa toimintaa "koska aikaa on niin vähän". Jos se on positiivinen, olen hyvä ympäristönsuojelija; jos negatiivinen, olen luonnon tuhoaja. Y dinvoiSUOMEN LUONTO 2/92 51 . Jopa ajatukset saattavat olla ympäristönsuojelua, jos ne eivät jää vain luojansa päähän. Georg Bush julistaa olevansa Yhdysvaltain ensimmäinen ympäristöpresidentti, mutta tekee kaikkensa, jottei ilmakehää vain päästäisi suojelemaan tehokkaasti . Toiminnan "ekologisuus" on paljon käytetty tunnus. Uusiopaperille painettu sanomalehti. Toisaalta tiedämme, että kaikki toiminta ei sitä ole. Hän on työskennellyt myös toimittajana ja asuu nyt lamapakolaisena Kaliforniassa. Voimme esimerkiksi yrittää pohtia, kumpi on enemmän vaikuttanut luonnon säilymiseen sadan viime vuoden aikana, Henry David Thoreau vaihtoehtoiseen elämäntapaan innoittavalla Walden-päiväkirjallaan vai modernin luonnonpuistoidean isä John Muir. Ympäristön hyvinvoinnin, ekosysteemien moninaisuuden ja yleensä "luonnollisuuden" vaaliminen on ekologista ja siis hyvää. Jos ajan autolla 400 kilometriä luennoimaan ympäristönsuojelusta ja rohkaisemaan ihmisiä tekoihin, olenko toiminut ympäristönsuojelun hyväksi vai mahdollisesti pahentanut ympäristön tilaa. Se että puhun kulutuksen vähentämisestä, se että os1 PUHEENVUORO Mika Mänty on opiskellut filosofiaa Yhdysvalloissa ja suorittanut siviilipalveluksensa tutkimusapulaisena Helsingin yliopiston filosofian laitoksella. Greenpeacen tukeminen. Ajatuksillakin voi vaikuttaa Rasismiin ja seksismiin liittyvässä keskustelussa Yhdysvalloissa on huomattu, että sanatkin voivat olla tekoja. Niinpä rikkipäästöjä syytävään savupiippuun kiipeävät aktivistit ovat ympäristönsuojelun asialla, mutta samalla asialla on toimittaja, joka kertoo ongelmasta yleisölle. Ympäristötieteiden opiskelijoiden järjestö Myy ry. Mutta minkälaiset teot yleensä ovat "ympäristönsuojelua". Jos tämä pitää paikkansa, jos amerikkalaiset oikeustieteilijät voivat puhua "sanoista, jotka haavoittavat", me voimme varmasti puhua yleisemmin "sanoista, jotka tekevät". Työpaikka ympäristöministeriön luonnonsuojeluosastolla. Puhu01inen ei olet• Mikä on ympäristönsuojelua. Ei siis ole olemassa mitään ympäristönsuojelun kaaviota, jonka mukaan tämä ja vain tämä toiminta olisi ympäristönsuojelua. Mielipidekyselyt kertovat kansan olevan huolissaan ympäristöstään, mutta kulutustilastot väittävät saman kansan olevan varsin haluton muuttamaan tottumuksiaan ja elämäntapojaan. Onko sitä suora toiminta Porkkasalossa. järjesti syksyllä seminaarin sanojen ja tekojen välisistä ristiriidoista ympäristönsuojelussa. Vaikka periaatteessa olisikin olemassa joku "ekologisen hyödyn", luonnon hyvinvoinnin ehdoton, aikaan ja paikkaan sidottu määritelmä, varsin rajoitettujen tiedonhankintamekanismien varassa elävä ihmiskunta ei voi sitä tietää. Ympäristönsuojelussakin nähdään ristiriita toisaalta kansalaisten ja toisaalta valtapolitiikan sanojen ja tekojen välillä. Maan oikeusministeriön tutkimusten mukaan rasististen viestien kuuleminen on aiheuttanut uhreissaan ruumiillisia reaktioita, jotka ovat verrattavissa ruumiillisen väkivallan seurauksiin. Mutta tämä ei riitä sellaisenaan, ainakaan niille, joilla on selvä käsitys esimerkiksi suoran toiminnan ekologisesta "paremmuudesta" pelkkään luontoa säästävän pesuaineen ostamiseen nähden. Me emme tiedä, mikä on loppujen lopuksi parasta luonnon kannalta. Miten sitten arvioida tekojen merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Pannaan vain sekä minun automatkani että ympäristöluentoni ekologisen hyötymittariin ja katsotaan, onko summa positiivinen vain negatiivinen. Ja mitä ovat teot yleensä. Arviointia ohjaakin ekologinen utilitarismi, hyödyn tavoittelu: Mitä enemmän joku teko lisää ympäristön hyvinvointia, sitä parempi se on. Ekologinen utilitarismi nähdään myös ratkaisuna yksilöiden tekojen ristiriitoihin. Paitsi että ei ole. Tämä ajattelutapa kuvaa hyvin asennetta siihen, mitä "todellinen" toiminta on. Ajatellaan, että puhuminen ei ole tekemistä. Toimiiko ekologinen hyötymittari. vsk.. Politiikassa taas luvataan hurskaasti huolehtia 12 ympäristöstä kaikin keinoin, mutta pykätään kuitenkin tekoaltaita, suunnitellaan ydinvoimaloita ja hakataan aarniometsiä miten vain ehditään. Emme pidä Ilkka Suomista kovin uskottavana ympäristönsuojelijana, vaikka hänen kotonaan kuulemma ekopesuainetta käytetäänkin. Helppoa
Ehdottoman totuuden puuttuminen ei toki tarkoita sitä, että kaikki olisi suhteellista; että kaikki konfliktit pitäisi ratkaista vain "vahvempi voittaa" -periaatteella. Onhan selvää, että jos haluan, voin kiistää metsän arvon: En ole koskaan käynyt Porkkasalossa, ja ymmärrän sen verran biologiasta tietääkseni, että millään Porkkasalon kokoisessa ekosysteemissä tapahtuvalla asialla ei ole kovin välitöntä merkitystä minulle. Mutta, päinvastoin kuin Machiavelli väitti, vallanpitäjille se on helpompaa kuin niille, joilla valtaa on vähemmän. Kumpikin peruste on huono: edellistä on vaikeaa arvioida ja jälkimmäinen on typerä. otuotteen, se että jätän auton ostamatta, vai pelkästäänkö se, että ryhdyn suoraan toimintaan. Porkkasalon hakkaajien, metsähallituksen ja sen lakeijoiden ei ole tarvinnut kummemmin perustella toimintaansa. Mutta mistä tiedämme, mitkä kompromissit voimme sallia varsinkin jos moniarvoisuus on pysyvä tosiasia. Jotta voisimme tehdä näin, meidän pitää tietää, mitkä ne perusteet ovat. Mika Mänty 13. Tietenkin siksi, että Porkkasalon metsä nähdään arvokkaana. Vasta historia kertoo, kuka valitsi oikein ja kuka väärin. Valta ja vastuu käsikkäin Ei ole olemassa mitään ehdottomasti oikeaa näkökulmaa, josta tekoja voisi arvioida. Valitse hyvät perusteet Miksi joku lähtee suojelemaan Porkkasaloa. Väärin perustein oikean asian puolesta toimiminen on heikko vaikutuskeino. Moniarvoisessa maailmassa Porkkasalon suojelijoiden onkin ymmärrettävä, että he ovat metsässä, koska se on heidän mielestään arvokasta. Yksi ihmiselämän pysyviä piirteitä on, että kukaan ei pysty täydelliseen johdonmukaisuuteen, välttämään kaikkia ei-toivottuja tekoja, epämiellyttäviä kompromisseja. Tilastojen kansalaisten huoli ympäristöstään on todennäköisesti aitoa. Metsällä on heille, muttei välttämättä muille, itseisarvoa, josta moraalinen "metsänpuolustusvelvollisuus" johdetaan. Yhdysvaltain historian merkittävimmän sosialistin Eugene Debsin viesti amerikkalaisille työläisille vuosisadan alussa sopii soveltaen myös meille, vuosisadan lopun ympäristönsuojelijoille: "Liian kauan maailman työläiset ovat odottaneet jotain Moosesta johtamaan heidät pois orjuudesta. Koska ei ole olemassa mitään ehdotonta totuutta, ei enää ketään leniniä kertomassa "mitä on tehtävä", minun on päätettävä asia itse. Päätä itse! Moniarvoisessa maailmassa tämä tarkoittaa sitä, että yksilöiden on itse päätettävä, mitä he pitävät tärkeänä ja vastattava itselleen teoistaan ja niiden ristiriidoista. Mutta juuri siksi ympäristönsuojelijoiden perusteiden on oltava hyviä: symbolit ja parhaan todisteen voima ovat useimmiten pamppuja ja kivääreitä heikompia, mutta kun ne kerran ovat ainoat aseet, ne kannattaa pitää mahdollisimman hyvinä. Voin vieläpä olla sitä mieltä, että metsät yleensä, sekin "koskematon luonto", jota Porkkasalossa suojellaan, on yksinkertaisesti rumaa ja epämiellyttävää. Vasta tulevaisuus, JOS sekään, antaa vastauksen. Mutta mistä se saa arvonsa. Samoin me itse päätämme, miten se parhaiten tehdään. Ja kuitenkin me arvioimme koko ajan, mielestämme vielä oikeutetusti. Suoraa toimintaa Porkkasalossa on perusteltu sekä ekologisen hyödyntavoittelun periaattein että "tervehenkisenä ja reippaana ulkoiluna". Siksi esimerkiksi poliittikkojen vastuu toimintansa ristiriidoista on suurempi kuin tavallisten kansalaisten. Se, että kulutustottumukset eivät helposti muutu, ei johdu vain tekopyhyydestä, vaan siitä, että niiden muuttamisen tiellä on rakenteellisia esteitä. nen vähyys ei oikeuta mitä tahansa valintoja, loputtomia tekopyhiä kompromisseja. Tämä etuoikeus on kautta historian ollut niillä, joilla on väkivaltakoneisto puolellaan. vsk. Koska ei ole mitään kaikkien ihmisten hyväksymää yleispätevää totuutta, josta Porkkasalo saisi arvonsa, ei ole myöskään yleispätevää velvollisuutta puolustaa metsää. Toiminnan johdonmukaisuus on se mittari, jolla arvioimme ihmisiä ja instituutioita. On selvää, että vallan suhteelliSUOMEN LUONTO 2/92 51. Siksi voimme oikeutetusti arvioida poliitikkoja heidän tekojensa, äänestysnappien painamisten ja nimikirjoitusten, ei hurskaiden ohjelmapuheiden perusteella. Vaikka he mielestäni ovat väärässä, niin onkin mahdollista, että minä olen väärässä. Siihen asti riittää se, että itse tiedän, miksi jotain teen. k.e01istä vai onko. Useimmat ihmiset ovat vallankäytön kohteita eivätkä voi kaikissa tilanteissa tehdä niitä valintoja, joita haluaisivat tehdä. Minkälainen vastuu on tavallisella kansalaisella. Me itse haluamme sitä jos haluamme. man kannattajat perustelevat ydinvoimaa ympäristöystävällisyydellä. Ongelma tällaisessa arvioinnissa on se, että on vaikeaa toimia johdonmukaisesti. Sellaista ei ole tullut; sellaista ei koskaan tule. Jos ajan autolla hurskastelemaan ympäristönsuojelusta, muita häiritsee ennen kaikkea se, että nämä kaksi tekoa välittävät erilaisia viestejä. Itse asiassa me teemme joka hetki päätöksiä siitä, että tämä on parempi kuin tuo että Porkkasalon suojelijoiden perusteet ovat kuitenkin parempia kuin hakkaajien perusteet. Minä en johtaisi teitä vaikka pystyisin, sillä jos teidät voisi johtaa ulos, teidät voisi myös johtaa takaisin." Ei ole olemassa mitään Luontoa tai Ympäristöä, jotka haluaisivat meidän suojelevan niitä
Kiire hakea lisää ruokaa pitämään yllä elämän liekkiä on kova. Keho elättää omistajaansa kovin vähän aikaa, koska pienet eläimet polttavat energiaa aivan toisella vauhdilla kuin suuret. vsk.. Ruskean joukossa vihreää Alkusyksystä maailma on vielä vihreä. mättä joudu syömään sen enempää kuin syksyllä. Ihminen voi luulla, että vihreä ei kuulu talveen, mutta hän ei haeskelekaan sitä henkensä pitimiksi. Teksti: Antti Halkka Kuvat: Heikki Willamo Kaikki selviytyjät ovat voittajia peltomyyrien talvessa suurin osa talvenviettoon ryhtyneistä myyristä ei näe seuraavaa kevättä. Vihantaa syötävää voi kuitenkin riittää vähäiselle myyräjoukolle koko talveksikin. Peltomyyrän aistien herkkyyttä tuoreelle ravinnolle voi vain aavistella Vihreän ehtyessä myyrät käyvät joukolla etsimään elantoaan puun ja kuoren välistä tai nihkeistä sammalista. Myyrien elämän ja kuoleman näyttämö on lumen alla. Toisena talviturkkina on silloin lumipeite, jonka alla on kovallakin pakkasella tavallisesti vain muutama miinusaste. Esimerkiksi 50-grammainen myyrä kuluttaa normaalilämpötilassa energiaa painoonsa nähden noin neljä kertaa niin paljon kuin ihminen. Myyrän aineenvaihdunnalla varustettu ihminen laihtuisi jopa kolme kiloa vuorokaudessa (ellei kuolisi tätä ennen lämpöhalvaukseen). Kuori lähtee myyrän talttaSUOMEN LUONTO 2/92 51 . Se paljastuu ihmiselle vasta keväällä: kaluttu kasvillisuus, korsisilpun reunustamat käytävämakkarat ja pallomaiset talvi pesät. Vain Etelä; Suomen heikkolumisissa oloissa joista aukeaman kuvat ovat peräisin myyrät joutuvat olemaan vailla lumen tarjoamaa suojaa. Ilmojen kylmetessä pakkasen puolelle myyrä ei välttäVain pieni osa talvehtimisensa aloittaneista sadoista miljoonista peltomyyristä selviää talven yli. Pesästäkin on suojaa silloin, kun siellä on aikaa oleilla. Oman kehon pulleatkaan ihrakertymät eivät riitä kuin muutaman päivän paastoon. Kun kunnon turkkia ei ole, myyrä joutuu lämmittelemään lisäämällä energiankulutustaan jo lämpötilan laskiessa syyslukemiin. Myyrän ulkopinta on suhteessa sen kokoon hurjasti suurempi kuin suuremmilla 1 nisäkkäillä ja eläin jäähtyy sen kautta koko ajan vauhdilla. Hurjaa energianhukkaa lievittäisi kunnon talviturkki, mutta myyrän kokoinen eläin ei voi rakentaa kunnon karvoitusta suojaksi ulkomaail14 Pieni selviytymis1 maan päin. Useita senttejä paksu turkki ei mahtuisi pienen eläimen päälle, tai ainakaan myyrä ei mahtuisi se päällä liikkumaan: pakenemaan petoja ja etsimään ravintoaan. Aikaa ei voi käyttää pesässä loikoiluun, sillä myyrällä ei ole seuranaan ravintovarastoa. Jos suuri joukko myyriä aloittaa talvenvieton, vihreä ravinto voi kuitenkin loppua lähes täysin jo ennen vuodenvaihdetta. Talvi on myyrille lähes taukoamatonta syömisen etsimistä ja löydetyn syömistä
Myös hilleri, minkki ja kärppä nuuhkivat peltomyyrän kulkuväyliä. • 1r1na hampailla puista ja pensaista puuainetta myöten; jälki on tunnistettavalla tavalla nyheröinen. Vappuna äiti, juhannuksena isoisoäiti Pahimmillaan peltomyyrän talvi on, kun kevään voimat purkavat käytäväverkoston. Silloin myyrä joko tuupertuu asuinsijoilleen tai joutuu pakosta liikkumaan liian näkyvästi tai kuuluvasti. Reijillä on uskottu olevan merkitystä myyrän lumenalaisen maailman tuuletuksessa; liian sakeana käytäviin kertyvä hiilidioksidi lienee epäterveellistä. Onnekas myyrä näkee kaksi kesää, kolmannen vain jokunen myyrävanhus, mutta näihin vuosiin mahtuu paljon lisääntymistä ja elämää. Kuolema korjaa satoa Suurin osa talvenviettoon lähteneistä peltomyyristä on tammikuun lopulla jo kuollut. Mutta sitten on taas edessä talvi, pohjoisen luonnon suuri karsija. Pienokaiset kasvavat kaikkialla rehottavan ravinnon turvin liki käsittämätöntä vauhtia ja lisääntyvät itse jo kolmiviikkoisina. SUOMEN LUONTO 2/92 51 . Vappuna on myyrillä ensimmäiset viisi tai seitsemän pentua pesässä. Eläimet tekevät samalla valtavan vesakontorjuntatyön, jota ilman Suomen pellonlaidat olisivat lähes läpitunkematonta pajuviidakkoa. Suoja petoja vastaan on poissa ja sulavedet kastelevat turkin! Myyrätutkijoiden mukaan ehkä vain joka kymmenes talvenviettoon ryhtynyt peltomyyrä näkee seuraavan kevään. Viiksikarvat väreilevät kevättä ja myyrät käyvät heti huhtikuussa lisääntymispuuhiin. Voi myös olla, että heikkokyntisen peltomyyrän on yksinkertaisesti pidettävä teitä ulkomaailmaan avoimena, ettei se jäisi hankikellaristonsa vangiksi. Kuluvaa talvea viettävät myyrät ovat siis syntyneet viime kevään, kesän tai syksyn aikana. Erityisessä suosiossa ovat omenapuut, mutta tätä herkkua on niukalti tarjolla. Aivan omaa luokkaansa peltomyyrien kauhuna on lumikko, joka mahtuu kulkemaan myyrien omissa käytävissä. Tutkijat ovat miettineet reikien merkitystä pitkään, sillä vain peltomyyrä näyttää harrastavan tällaisten reikien tekoa. Käytäväverkostot paljastuvat niin lumikolle, petolinnuille kuin ihmisellekin tiheään hangen pinnalle aukeavista lumireijistä. Pöllöt ovat uhkana hämärissä ja yöllä. Harva yhden talven kestänyt myyrä on enää hengissä uuden talven koittaessa myyrät ovat lyhytikäistä joukkoa. Lumihanki voi kilpistää uhan ilmasta, mutta myyrää jahtaavat myös nietoksista piittaamattomat annottomat kaivajat, kuten kettu. Jos vilaus venähtää luikaukseksi tai räsähdys rapinaksi, joku monista peltomyyrän vihollisista on nopeasti paikalla. Peltomyyrät, joita talvi armahti, saavat nähdä ja haistaa maan puskevan vihreää syötävää kaikkialla ympärillään. Kuolema korjaa usein satoaan, kun ravinto loppuu tai märkä sää kastelee turkin. 15. vsk. Kun lumikon haju tunkeutuu pesäkäytävään, kauhu täyttää myyrän tajunnan. Petojen kaikista ponnistuksista huolimatta myyräkanta moninkertaistuu syksyyn mennessä. Linnuista on riesaa myös päivällä: myyrän kotipellolla voi jonkin pensaan laidassa kököttää päivystävä lapinharakka ja haukkojakaan ei sovi unohtaa. Myyrät joutuvat tyytymään haavan tai pajujen pinnoitukseen, joka katoaa usein koko lumen alaiselta osaltaan
16 Johan Ulfvens Kukapa kiurulle pahaa tahtoisi SUOMEN LUONTO 2/92 51 . vsk.
Ruotsalainen taiteilija ja kirjailija Gunnar Brusewitz pahoittelee, ettei kaikille ole suotu kykyä lukea luonnon kirjaa. On esimerkiksi mahdotonta kuvitella lokkien kaklatusta kevätjäiden yllä ilman moottorikelkkojen pärinää. Onkin miltei mahdotonta olla kuulematta kiurun täyteläistä, rinnasta pulppuavaa laulua, joka saa taivaankannen pullistumaan äärimmilleen kevätpäivinä. On valitettavaa jos Tehomaatalous häiritsee kiurujen perheonnea. Kauhistelemme keskija eteläeurooppalaisten harjoittamaa pikkulintujen pyyntiä, ja tuntuu mahdottomalta kuvitella, että pohjoismaalainen ampuisi kiurun keväiseltä laululennoltaan. Enää niitä ei Pohjolassa vainota, mutta maaseutuympäristön yksipuolistuminen on ollut kiurukannalle paljon pahempi suonenisku kuin muinainen kevätmetsästys. Ensimmäiset kiurut herättävät varsin vähän huomiota ja jäävät helposti huomaamatta, ellei ole perehtynyt lintumaailman asioihin. 17. Etelä-Suomessa voi jo maaliskuun lopulla joinakin keväinä jo aikaisemminkin nauttia viljelysten yllä helisevästä kiurun liverryksestä, Pohjolan kevään ilmiöstä, jonka edessä jopa muutoin niin asiallinen Carl von Linne lankesi hurmioon Skånen matkallaan 1749. Meille kiurun liverrys on riemullinen kevään viesti. Aiemmin leivoja kuitenkin metsästettiin yleisesti myös täällä. Kiurun riemullinen laululento sinitaivaalla nostattaa kevään rintaan. Varhaisimmat leivot lennähtävät Suomeen joskus jo helmikuussa. SUOMEN LUONTO 2/92 51. vsk. Kieltämättä ei mikään korvia hivelevä äänten sekoitus, mutta on kummallista kuinka pian totumme tällaisiin riitasointuihin, joita aikamme niin runsaasti tarjoaa. Kanta on supistunut selvästi etenkin 1980-luvulla. Joillakin peltomailla tarhakettujen jatkuva haukunta synnyttää taustan kiurun liverrykselle ja töyhtöhyypän soitimelle, toisaalla taasen traktorien sinnikäs räminä. Tosin nykyään keväiset äänielämyksemme muodostuvat aineksista, joissa on paljon riitasointuja
Pesivien parien tiheys on paikoin laskenut huomattavasti varsin lyhyessä ajassa. Helmikuinen suojapäivä voi olla yhtä pettävä kuin elokuvamainos, mutta kun näemme kiurun, voimme katsoa luottavaisina tulevaisuuteen", Brusewitz toteaa viisaaseen tapaansa. "Se että kevään ensimmäisen sanansaattajan teloittaminen olisi jotenkin barbaarista, ei tietenkään tullut kenenkään mieleen", Brusewitz toteaa. Keväällä kylvettävä viljelyala kasvoi puolella miljoonalla hehtaarilla parin vuosikymmenen aikaqa. tri Johan Ulfvens on suomenruotsalaisen sisarlehtemme Finlands Naturin päätoimittaja. Lajia tuskin uhkaa sukupuutto, ja täytyy muistaa, että kiurukannat ovat aiemminkin romahdelleet, esimerkiksi 1940luvun kylmien talvien jälkeen. Myös pakettipeltojen määrä on pienentynyt, kun taas salaojitus on voimakkaasti lisääntynyt. Täytyyhän maatalousympäristössämme olla jotain pahasti vialla, jos niinkin yleisen linnun kuin kiurun määrä laskee noin 100 000 parilla yhden ainoan vuoden aikana. SUOMEN LUONTO 2/92 51 . "On sääli, että vuoden ensimmäisestä kiurusta nauttimisen pitää olla varattu vain niille, jotka ovat perehtyneet luonnon ilmiöihin. Kiurun pesimätulos lienee nykyisin heikompi keväällä viljeltävillä pelloilla kuin kylvönurmilla ja syksyllä kylvettävillä viljelyksillä. Se miten pahoin menetykset rasittavat kiurukantaa talviaikaan, on vielä avoin kysymys. Hollannissa oli vielä 1800-luvulla tavallista, että kevään ensimmäinen töyhtöhyypän muna toimitettiin kuninkaan linnaan. Myös täällä Suomessa kevään ensimmäinen muuttolintu oli merkkinä paremmista ajoista ruokapöydän ääressä. Samaan aikaan torjuntamyrkkyjen käyttö kasvoi huomattavasti, mikä vähensi hyönteisja rikkakasviravinnon määrää viljelyksillä ja niiden liepeillä. Tosiasia kuitenkin on, että Pohjoismaiden pesivä kiurukanta on huolestuttavasti ruvennut vähenemään myös Suomessa. Vielä 1800-luvun puolivälissä ensimmäinen kiuru nähtiin pohjolassa yleisesti merkkinä siitä, että muuttolintujen kevätmetsästys voitiin aloittaa ja tuore linnunliha pian korvaisi suolatut talvivarastot. Pohjanmaan avosoilla kiurujen määrä on huvennut jopa 90 prosentilla. D Fil. Ei silti pidä luulla, että kiuru saa meidän aikanamme livertää huoletta kuin herran kukkarossa. Tapa julistaa kevään tuloa toimittamalla jotakin kuninkaalliseen keittiöön oli laajalle levinnyt Euroopassa. Gunnar Brusewitz. vsk.. Tehoviljeltyjen peltojen osuus peltoalasta alkoi kasvaa ja kylvönurmien osuus selvästi laskea. Kasvu on ilmeisesti yhteydessä maatalouden muutoksiin. Varhaiset viestintuojat olivat siten tervetulleita linnaan ja tämä tapa säilyikin aina vuoteen 1861, jolloin viimeinen ammuttu kiuru luovutettiin valtaistuimelle. Kiurullahan on ihana kyky korostaa kevätpäivän merkitystä, antaa uskoa kevääseen. Vuosien mittaan Tukholman varhaisimmat kiurunpyy18 Takatalvista kiurut selviävät yleensä melko hyvin kunhan kevät pääsee taas niskan päälle ne kohoavat taivaalle jatkamaan liverrystään. Nykyisten tietojen mukaan kiurun pesimismenestys näyttäisi kärsivän samalla lailla kuin tehoviljeltyjen maatalousmaisemien kottaraisten. Voimme tietysti lohduttautua sillä, että kiuru on edelleenkin yleisin peltolintumme. Kiuru on varsin kauan kuulunut pohjoisen luonnon menestyjiin. Kun uutta peltoalaa raivattiin, kiuru sai huomattavasti lisää elintilaa. Kasvun huippu oli vuoden 1960 jälkeen. Ja tuohon aikaan Suomen maatalous eli vielä esikemiallista aikakautta runsaine hyönteiskantoineen, rikkaruohostoineen, avo-ojineen ja hoitamattomine tienvarsineen kaikki kiuruille ja monille muille peltolinnuille mieluisia piirteitä viljelyma1semassa. Magnus oli kuitenkin sitä mieltä, että heinäsorsien ampuminen ensimmä1s11n suliin oli hankalaa, koska talvehtivat koskikarat usein häiritsivät sitä varoitusäänineen ... Varhaisherkku ja viestintuoja Ennen vanhaan arvostukset olivat kuitenkin toiset. Jokin kuitenkin jää vaivaamaan. 1700-luvulla Ruotsin kuningas Fredrik I otti käyttöön tavan, että metsästäjä joka toimitti kiurun linnaan, palkittiin "kiiltävällä dukaatilla ja kädenpuristuksella", kertoo asiaan yksityiskohtaisesti perehtynyt Brusewitz. täjät saivat suurta huomiota lehdistössä. Kiuru on yhä yleisin peltolintumme ,g .5 luonnosta vieraantuminen l menee niin pitkälle, että ihmil nen kääntää selkänsä keväisille tunteille ja luonnon ilmiöille. Menestys oli vertaansa vailla. Karkeasti arvioiden kiurut lisääntyivät 250 000 parista miljoonaan vuosina 1950-80. Tällainen suonenisku on aivan toista suuruusluokkaa kuin l 800-luvun alun keväinä ampumakauden aloittaneiden pyssymiesten aikaansaama. Fredrik I oli erityisen innokas metsästäjä ja halusi lähteä kiuruja pulmusjahtiin mahdollisimman aikaisin keväällä. Eikä edes Tanskan kuningasperhe kaihtanut osallistumista kiurujabtiin. Töyhtöhyypän munien keruu oli sen ajan Hollannissa erittäin laajaa esimerkiksi Englantiin vietiin keväisin satojatuhansia hyypänmunia. Kiuruja pistellään poskeen suurin joukoin Keskija Etelä-Euroopan maiden barbaarisissa pikkulintupeijaisissa. Tämä näkyy sekä pesivien parien että syksyllä muuttavien kiurujen määrässä. Kiurutkin karsastavat tehoviljelyä Tilanne alkoi kuitenkin voimakkaasti muuttua 1970-luvun puolivälissä. Esimerkiksi Kauhavalla ja Vantaalla on todettu määrien supistuneen puolella runsaan vuosikymmenen aikana. arvelee, että olisi varsin helppoa selvittää yhtenäinen tietosarja kiurun saapumisesta Tukholmaan 1700-luvun puolestavälistä lähtien ja lisäksi monessa tapauksessa saada selville odotetun tiedon luovuttajan nimi ja osoite! Muuan innokas metsästäjä ja kuningasmielinen ehdotti jopa, että pitäisi ruveta kilpailemaan ensimmäisestä kiurutusinasta, koska yksittäinen kiuru oli vielä epäluotettava kevään merkki. Suomessa suoritetuissa linjalaskennoissa kannan havaittiin pitkään kasvavan selvästi. Eri tutkimuksista saatujen, varsin yhtäpitävien tietojen mukaan kiurukanta olisi jakson 1975-80 jälkeen vähentynyt keskimäärin kymmenesosalla vuodessa. Kiuru oli pysyvä herkku myös Tanskan hovin pöydässä; linnassa oli 1700-alkuun asti jopa palkattu kiurunpyytäjä. Niinpä esimerkiksi lintumaaJari Magnus von Wright kirjoittaa siitä, miten innokkaasti metsästäjät odottelivat ensimmäistä heinäsorsaparia, joka tietenkin pyrittiin saamaan pataan. Rikas maaseutumaisema laulattaa Nyky-Suomen keväisillä pelloilla kiuru ja monet muut aiemmin vainotut lajit saavat olla rauhassa
Se kantaa kuitenkin siitä omassa piirissään raskaan vastuun, sillä raju panostus talouskasvuun kiihottaa pakostakin myös autokannan kasvua ja tolkuton ulkomaankaupan kannustaminen lisää jyrkästi maantiekuljetuksia. Sveitsin ympäristöongelmat ovat aivan erilaisia kuin Hollannin, ja molempien ongelmat poikkeavat taas Suomen ongelmista. Valtiosihteeri Burbulisin Helsinkiin tuoma viesti on selvä: Venäjä haluaa yhdistyä Eurooppaan." Nämä johtavan suomalaisen EY-gurun Max Jakobsonin sanat hyppäävät silmille sinänsä ansiokkaasta kirjoituksesta Uusi ja vanha Venäjä (HS 26. Kuka enää jaksaakaan muistuttaa markkinatalouden lyhytjänteisyydestä tai sen sosiaalisista vinoutumista: markkinatalous palvelee parhaiten niitä, jotka entuudestaan ovat rikkaita ja mahtavia. Parhaimmillaan markkinatalous on tehokas ja joustava järjestelmä, joka voisi taata kohtuullisen hyvinvoinnin suurelle osalle ihmiskuntaa. 1. Silloin kun itäinen systeemi on romahtamassa tehottomuuteensa, läntistä järjestelmää uhkaa tukahtuminen ylitehokkuuteen, liikakasvuun. Tietenkin sitä halajavat muutkin entisen itäblokin maat, samoin kuin eteläiset EY-naapurit. Realistin on nimittäin pakko kysyä, onko noilla mailla minkäänlaisia edellytyksiä liittyä Euroopan yhteisöön edes vuosikymmenen tai parin aikavälillä. Luottamus yhteisön ympäristodirektiiveihin johtaa harhaan siinäkin mielessä, että vain osa ekologisista ongelmista kuten ilmaan liittyvät on luonteeltaan selvästi kansainvälisiä. Summa summarum: on vaarallista luottaa liiaksi markkinatalouteen ja sen kansainvälistymiseen. Vaikea on kuvitella, että noita vinosuuntauksia voitaisiin oikaista esimerkiksi tehostamalla ympäristönsuojelua Euroopan yhteisössä. EY-komission omatkin selvitykset osoittavat, että Brysselin ympäristödirektiivien laiminlyönti on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Samalla tuntuu siltä kuin itäisen komentotalouden romahdus olisi kohottanut markkinatalouden uudeksi globaaliksi pelastusopiksi, joka näyttää tehokkaasti torjuvan kaiken varteenotettavan kritiikin. Näin varsinkin Etelä-Euroopassa, joka EY:n aluekehitysrahaston varoilla parhaillaankin tuhoaa erinomaisen tehokkaasti vielä jäljellä olevaa alkuperäistä luontoa. Nuo riskit ovat kuitenkin mitä ilmeisimpiä niin Reaganin-Bushin Yhdysvalloissa kuin EY-Euroopassakin, joissa markkinatalous on irtautunut yhteiskunnan ohjauksesta. Mielestäni tuollainen " vapaus" on varma resepti pahoinvointiin, ellei suorastaan itsetuhoon. Sanoista huokuu sama vankkumaton usko markkinatalouden ja Euroopan yhdentymisen autuaaksi tekevään mahtiin, joka on tunnusomaista koko eurointoilijoiden kaartille. vsk. 92), jossa hän käsitteli nyky-Venäjän tulevaisuudennäkymiä. Merkillisen sinisilmäistä on myös yleinen suhtautuminen rajavalvonnan poistamiseen. Onhan Euroopan yhdentymisen selvästi kuulutettuna tavoitteena (Länsi-)Euroopan kilpailuaseman kohottaminen taloudellista kasvua kiihottamalla, mihin SUOMEN LUONTO 2/92 51. Tuohon hävitystyöhön jota kohteliaasti nimitetään "taloudelliseksi kehitykseksi" Suomikin tulisi EY :n jäsenenä osallistumaan. Autoistuminen johtaa jo lähitulevaisuudessa umpikujaan, ehkäpä koko järjestelmän lamautumiseen; ovathan autokannan liikakasvun aiheuttamat ruuhkautumiset jo näinä päivinä arkitodellisuutta teollistuneen maailman moottoriteillä ja suurkaupungeissa. Sen todennäköisenä seurauksena on, että taistelu kansainvälistä rikollisuutta, kuten huumekauppaa, vastaan vaikeutuu suuresti. Samalla kuilu lännen ja idän talouksien välillä näyttää vain kasvavan. VAHTERA Pahoinvointia, Max Jakobson ' 'Tämän päivän maailmassa on vain yksi tie hyvinvointiin: osallistuminen kansainväliseen työnjakoon markkinatalouden puitteissa ... Rikkaan länsimaisen Euroopan vetovoima on vastustamaton, sitä on turha kiistää. Ensiksi kouraantuntuvin esimerkki, yhdentymisideologian haavoittuvin Akilleen kantapää. Ilmiö ei ole tietenkään tunnusomainen vain EY:lle, eikä yhteisö ole pannut alulle tätä kehitystä. Tietenkin Venäjä haluaisi liittyä Eurooppaan, eli Euroopan yhteisöön. Jos tuollainen ajattelutapa todellakin pääsee voitolle, kuten nyt valitettavasti näyttää, en voi muuta kuin sääliä nousevia sukupolvia. Entiselle itäblokille annettu superkapitalistinen shokkihoito raunioittaa niiden taloutta entisestäänkin. "Kaupan esteet" joihin myös rajavalvonnan voi sanoa kuuluvan ovat monissa tapauksissa yhteiskunnan ja ympäristön suojelumekanismeja, joiden kaataminen ilmentää materialistisen ajattelutavan, karkean kaupallisuuden kohottamista yhteiskuntamme johtotähdeksi. Antti Vahtera 19. Valtaosa on alueellisia tai paikallisia, maantieteellisistä oloista riippuvaisia. Sama tukahtuminen uhkaa kahta muutakin modernin talouselämän aluetta: lentoliikennettä ja massaturismia, eli toimintakenttiä joilla suuria ihmisjoukkoja liikutellaan mekaanisin välinein. EY ei taatusti halua helmaansa enempää uusköyhiä maita kuin sillä jo on: Etelä-Euroopan takapajuloiden ylläpitoon uppoaa näinä aikoina satoja miljardeja markkoja vuosittain. Niin kauan kuin markkinatalous, taloudellinen kasvu ja vapaakauppa säilyttävät sen ideologiassa hallitsevan asemansa, ympäristönsuojelu voi olla vain jälkien korjaamista. Niiden ratkaiseminen edellyttää alueellista ja kansallista asiantuntemusta ja kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämistä siinä määrin kuin se vielä on mahdollista. Tätä lainalaisuutta ei paraskaan talousjärjestelmä pysty kumoamaan. Pelkistetysti voidaan sanoa, että niissä törmätään keskeiseen ekologiseen lainalaisuuteen, jonka mukaan rajallisessa tilassa ei voi olla rajatonta kasvua. Mutta sen menestys edellyttäisi jo keskipitkällä aikavälillä itsekontrollia, kasvun rajojen tunnustamista. Samoin vaikeutuu vain yhden lisäesimerkin mainitakseni taistelu uhanalaisten eläinlajien ja niistä saatavien tuotteiden salakuljetusta vastaan, mistä luonnonsuojelijat ovat turhaan varoittaneet. Joskus kuitenkin tuntuu siltä kuin tuota seikkaa hokemalla Euroopan yhteisön puolestapuhujat yrittäisivät kätkeä huonon omantuntonsa: he haluavat tänne, nuo meidän köyhät veljemme, suotakoon se heille. taas päästään poistamalla kaupan esteet ja avaamalla rajat (eli poistamalla rajavalvonta) EY-maiden väliltä
Veden virtaus ja kasvillisuuden jakautuminen ovat päinvastaiset kuin Etelä-Suomen keitailla: aavan reunalla ovat korvet ja rämeet, ja vatimainen keskusta on avointa, rimpistä nevaa tai lettoa; suon keskellä kiemurtelee pajurääseikön reunaama oja tai väljempi, hiekkapenkkojen ja galleriametsän rajaama joki. Joskus piirtyy horisonttiin sllllllen tunturin kyömy, mutta se ei tunnu lainkaan lähestyvän. kasvikunnan ryöväreitä. Karut kivikiukaat Ja kun turisti pääsee lopulta tunturiin, kiipeää Pyhälle, Luostolle, Sotatunturille, Kumputunturille, Aakenukselle tai Nattaselle, niin jälleen hän pettyy: missä ovat tunturin ihanat kukat, joita kirjat esittelevät. Kallioja maaperä kertovat muinaisuudesta enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Tulva estää kohosuot synnyttävän ruskorahkasammalen kasvun. MAAKUNNAT TUTUIKSI 11 METSÄ-LAPPI Seppo Vuokko Aapasoita ja murustamaita Ensikertalaiselle lapinmatkaajalle ajo Rovaniemeltä Sodankylään tai Kittilään on pettymys: missä ovat tunturit! Maisema on loivapiirteistä metsäseutua, jolle vain joet tuovat eloa. Isoja aapoja on kaikkialla. Kun kesä ja turistit tulevat Lappiin, aapasuo on jo hiljentynyt. Osaksi rehevyys johtuu soiden suhteellisesta nuoruudesta: Lapin ilmastossa turvetta kertyy hitaammin kuin etelässä ja siksi soiden karuuntuminenkin on hitaampaa. Varsinaiset tunturin kukat ovat suorastaan harvinaisia Metsä-Lapissa. Osittain se johtuu kallioperästä: emäksiset kivilajit kattavat liki puolet alueesta, ja kalkkikiviäkin on paikoin juonina tai suurempinakin alueina. Paikoin maisema on niin laakeata, että vertailukohdat täytyy hakea Pohjanmaalta. Liikkuminen on silloin hankalaa: suota peittää upottava sohjoinen lumi ja pienetkin purot kuohuvat vuolaina virtoina. Tunturit ovat näkötorneja, joilta näkee kymmeniä kilometrejä yli aapojen ja loivasti aaltoilevien 20 Tuulilasin takaa Metsä-Lappi saattaa olla yksitoikkoinen, mutta tien jättävä löytää monipuolisen ja elävän luonnon, kauniita maisemia ja er_ämaista hiljaisuuttakin. Niitä näkee suurempien tunturialueiden puro laaksoissa ja jylhissä kalliokuruissa, mutta perin harvoin laakealla tunturin rinteellä. Sulamisvedet tuovat myös ravinteita ympäröiviltä ki vennäismailta. Soilla kasvaa melko yleisenä toinenkin yökönlehtilaji, jonka tosin harva on nähnyt. Huijausta kaikki tyynni täällä on tarjolla vain rakkaa, harmaan jäkälän kattamaa lohkareikkoa, välissä vain jokunen varpulaikku, jossa mustikkaa, variksenmarjaa ja puolukkaa; ei lapinvuokkoja, ei tunturikohokkeja, alppiruusuista nyt puhumattakaan. vsk.. Ensimmäisiä rehevyyden merkkejä suolla ovat punakko ja siniyökönlehti, molemmat Laajat hakkuut ovat romauttaneet lapintiaisen kannan viidennekseen entisestä. Eikä tilanne vielä paljon parane Saariselälläkään; rakkaa on jo vähemmän mutta karua varpukangasta riittää. Yökönlehti taas ottaa osansa aapasoiden hyönteisrunsaudesta: pienet hyönteiset takertuvat sen tahmeisiin lehtiin ja yökönlehti sulattaa saaliin pehmeät osat omaksi ravinnokseen. Aapasuo tulvii keväällä. Ja täällä ollaan jo niin pohjoisessa, etteivät ojittajatkaan ole päässeet pahasti tuhojaan tekemään: suurin osa soista on ojittamatta. Aapasuot ovat laakean maljamaisia soita. Porkkausaapa ja Keikkuma-aapa varoittavat jo nimillään kulkemisen vaikeuksista. Tavallisesti vasta horisontissa sinertää seuraava tunturi. Karvayökönlehti on vaikeimmin havaittavia kasvejamme: sen kolme ruskehtavaa, sentin mittaista lehteä ovat aivan rahkasammalen rajassa, ja paSUOMEN LUONTO 2/92 51. Keväällä aapasuo kuhisee elämää mutta harva matkaa näkemään Lapin kevättä. Uuvuttavat aavat Ei Metsä-Lappi olekaan tuntureiden maata vaan metsien, jokien ja ennen kaikkea soiden valtakuntaa. metsämaiden. Mutta tulvalammissa ja päivillä on elämää: suokuk.ot käyvät turnajaisiaan, kaikkialla kahnaillaan puolisosta tai varaillaan reviiriä, hanhet ja joutsenet lentelevät levottomina pesirnäja ruokailupaikkojen välillä, maisema on täynnä liikettä ja ääntä. Kaikiila on kiire, sillä soidinriennot täytyy hoitaa ailahtelevissa kevätsäissä, jotta runsasruokainen, mutta lyhyt kesä riittäisi pesintään ja poikasten kasvatukseen. Kukkivat suot Metsä-Lapissa jo suuri osa soista on lettomaisen reheviä. Punakko on maitikoiden ja silmäruohojen tapaan puoliloinen, joka vain osaksi valmistaa tarvitsemansa ravinnon itse, osan se ottaa juurtensa irnunystyröillä toisten kasvien juurista
Pyhätunturin Isokuru. rin millin mittainen kukkakin kohoaa vain muutaman sentin turpeesta. Lapin lukuisat rotkot, kurut ja pahdat lienevät syntyneet Alppien poimutuksen yhteydessä noin 70 miljoonaa vuotta sitten. 21. Ekologialtaan se on eräs ahdasrajaisirnmista kasveistamme: lähes aina se kasvaa ruskorahkasarnmalmättään jyrkässä sivussa, juuri tulvarajan yläpuolella. vsk. SUOMEN LUONTO 2/92 51. 8000 vuoden aikana pakkaset ovat ehtineet pirstoa muuta kulutusta hyvin kestävän kvartsiitin louhuiseksi rakaksi. Kasvurytmi on sopeutunut kasvualustaan: uusi lehtiruusuke syntyy rahkasammalen vuotuista kasvua vastaavan sentin, parin päähän edellisestä. Ylläs, Kesänkituntuturi
JoSUOMEN LUONTO 2/92 51. vsk.. Luontaisesti mäntyä onkin vain harjuilla, jokien synnyttämillä hiekkaterasseilla ja kallioisilla vaaroilla. Kaikkien tasaisilla suoseuduilla kiertelevin jokien varsilla näkee eri kehitysvaiheissaan olevia juoluoita: kaarevia lampia ja hiekkasärkkien rajaamia suojuotteja. Suomujoki, Urho Kekkosen kansallispuisto. Toinen syy löytyy maaperästä. Luonnontilaisen Kemijoen tulvassa virtasi vettä jopa viisikymmentä kertaa enemmän kuin kevättalven kuivimpina aikoina. liman suuria tekoaltaita järviä on vain yksi-kaksi prosenttia pinta-alasta; vain Pallastuntureiden ympärillä järviä on enemmän. Silti en ole Lapissa nähnyt ensimmäistäkään itsemurhan tehnyttä kuusikkoa: aina sieltä nousee muutama kuusen taimi tai raidan vesa. Ilmasto on myös hyvin kostea. Kesytettyjen jokien maa Metsä-Lappi on Kemijoen maata. Jo metsien valtapuu, lyhytoksainen kynttiläkuusi on oma alalajinsa ja viralliselta nimeltään siperiankuusi. itään yltävät vain lyhyet joentyngät ja purot. Mannerjäätikkö sekoitti moreeniin jo ennen jääkautta syntyneitä rapautumia. Pohjoisempana tuntuu jo meren läheisyys talvea lauhduttavana. Sen sijaan metsänhoitaja on tuhonnut Pomokairan, Liesin, Pyhäjoen, Kairijoen, Vintilänkairan, Aakenuksen ja lukuisten muiden murustojen mahtavat kuusikot! Pehmeämatto1S1a kuusikoita näkeekin miltei pelkästään luonnonsuojeluja suojametsäalueilla. Nopeasti virta luo särkät eristämään vanhan uomansa nykyisestä. Vuotuisesta noin 600 millin sademäärästä vain noin kolmannes haihtuu; loppuosa kyllästää maan ja päätyy viimein jokiin. tammikuuta 1985. Siperialainen ilmasto Metsä-Lapissa on Suomen "siperialaisin ilmasto". Erityisen selvästi vanhat jokiuomat erottuvat ilmasta. METSA-LAPPI Kuusimurustat ja mäntyiset tievat Metsä-Lapin metsät ovat paksusammalkuusikoita, kuuluja itsemurhakuusikoita, jotka metsänhoitajien väittämän mukaan eivät uudistu ilman kirvestä. Varsinkin nivaja koskipaikoilla rantatörmät olivat luonnostaankin niittymäisiä, osin jopa kasvittomia. itäisiä ovat myös kuusikon hiljaiset asukkaat, punamyyrä, metsäsopuli, tilhi, taviokuuma ja lapintiainen. Talvet ovat kylmiä ja useimmat pakkasennätykset on mitattu Metsä-Lapissa, kuten kaikkien aikojen alin lämpötila, miinus 50,4 astetta Sallan Naruskassa 6. seen särkkää. Länsirajan Muonionjoki haroo vettä Käsivarresta sekä Ruotsin ja Norjan tuntureilta. Rajut kevättulvat pitävät jokien soraja hiekkarannat puhtaina. Mutkailu kuuluu joen luonteeseen. Sompion suolakeuksien lävitse virrannut Luiro oli kuulu päämäärättömästä mutkailustaan: venettään sauvova kulki välillä kohti Nattasia ja välillä taas poispäin. Mutkasta tulee makkarajärvi eli juolua tai pudas. Jo tämä selittää soiden runsauden ja metsien kuusivaltaisuuden. Heinäkuunkin sademäärä, noin 70 milliä, on on yli 20 milliä haihduntaa suurempi. Moreenin saviainespitoisuus on suurempi ja vedenläpäisykyky heikompi kuin muualla maassa. Kuusikoiden muuttaminen männiköiksi ei niin vain ole onnistunut: taimet ovat kuolleet tai nuorten mäntyjen kasvu on tukahtunut. Kukkivia ruoholajeja oli runsaasti: kullero, tunturikurjenheme, pikkutervakko, kultapiisku, kissankäpälä, jopa metsäruusu kuuluvat tulvatörmien yläosan lajistoon. Tekojärvillä ja säännöstelyllä on tasattu virtaamia. Niinpä joet tulvivat rajusti. Runsaasti niitä on Suvannon ja Luiron kylien tienoilla. 22 Elollisessakin luonnossa on siperialainen leima. Kuuset elävät kaksi-kolmesataa vuotta, joten pari tainta vuodessa hehtaaria kohden riittää takaamaan puuston säilymisen. Tasaisilla alueilla jokien kulku on verkkaista. Alue on Suomen niukkajärvisimpiä. Yhtä mutkailevaa on Loukisen tie Kittilän suoJaakiolla. .. Silmukat laajenevat kunnes virta kalvaa poikki laajan silmukan kaulan ja oikaisee kerralla kenties kilometrien taipaleen. Luonnon kannalta ei ole sama, onko virtaama läpi vuoden tasainen vai ei. Virta syö aina ulkokaarretta ja kasaa sisäkaarteeNa/tiotunturilta Urho Kekkosen kansallispuistossa aukeavat hienot näköalat yli metsäja suolakeuksien. Kasvu tosin on hidasta ja metsät harvoja, mutta Tapiolla on aikaa odottaa. Raju tulva esti jokirannan soistumisen ja metsittymisen: rahkasammalet se peitti hiekalla ja virrassa pyörivät jäätelit ruhjoivat rannan pajutkin
Se on kehityksensä aikana saanut suoniinsa hiukan vaivaiskoivun "verta", joka näkyy mm. Luiron Kairanaapa on vetinen ja vaikeakulkuinen mutta runsaslinnustoinen aapasuo. Erinomaisia niittyjä viheriöi kaikkialla jokivarsilla ja jopa Ukko Samperin savottansa huoltoa varten raivaamat niityt kukkivat vielä, vaikka konesavotan ajoista on kulunut jo liki 80 vuotta. Nykyisin saa pihoja ja niittyjä katsoa tarkoin ennen kuin löytää ensimmäisen tunturikasvin; tavallisimmin se on joko tunturinata tai tunturihärkki, mutta muita ei juuri löydä. Sukassara ja lapinesikko keskittyvät Kitisen SUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Ja vielä alempana odottavat kuusikot. Monessa perunamaassa rönsyää karhealehtinen terhi. Kylillä on omat kiinnostavat kasvimuistonsa. Vaikuttavimpia ovat vanhoille jokihietikoille raivatut niityt, joilla Lappi kukkii: kullero, koiranputki, rantatädyke, kissankello, kellosinilatva, metsäkurjenpolvi, tunturihärkki, pikkulaukku, nurmikohokki, puna-ailakki ... Pallastunturit. varsille, ja niille joen valjastaminen koitunee turmaksi. Lappi kukkii Karjaansa vaaliva Lapin asukas korjasi talvirehun aluksi luonnon niityiltä. kitönnillä kasvaa joukko itäisiä lajeja, joita ei muunlaisilla paikoilla juuri tapaakaan: pulskaneilikka, tataarikohokki, siperianvehnä, tunturivehnä, lapinesikko, sukassara ja laaksoarho. Parin-kolmensadan metrin taivalluksen jälkeen saavutaan mäntymetsään, joka aluksi on tunturikoivun sekaista. Etelässä se on harvinainen, vain kaikkein parhaimmille peltoja puutarhamaille rajoittunut rikkaruoho. Selvää tunturikoivuvyöhykettä ei ole; metsänrajan muodostaa yhtä usein kuusi ja mänty jää jo selvästi alemmaksi. Nykyaika on sittenkin tavoittanut Suvannon kylän: lossi on korvattu sillalla ja joki padottu voimalan altaaksi. Kylän jo hylätyillä pelloilla kukkii yhä koiranputken näköinen idänkirveli. Tunturit kohoavat metsämerestä Metsä-Lappi on metsäja suoaluetta, mutta tunturit yltävät jo puurajan yläpuolelle. Vielä idempänä, Kuolan 23. vsk. Jopa veNattasten graniitti lohkeilee niin säännöllisesti, että näitäkin kivimuureja voisi pitää ihmisen työnä! sisaraikkoa ja järvien kortteikkoa niitettiin karjan rehuksi, ja Kittilän rehevistä "kievanajärvistä" nostettiin sahalehteä joskus talvellakin. Niittytalous loppui jo viisikymmenluvulla, mutta Lapissa niittyjenkin metsittyminen on hidasta. Jo Itä-Lapissa, Sokostilla, Värriötunturilla ja Sauoivalla puiden marssijärjestys on toinen. Kun Pallaksen paljakalta laskeutuu alaspäin, tulee ensin harvaan omenapuumaiseen koivikkoon. Ajat ja elämäntavat muuttuvat: poromiehen peltipailakka ei papanoi eikä levitä siemeniä niinkuin takavuosien ajoja takkaporot. tunturikoivun punertavana ruskavärinä. Metsänrajan tienoilla saattaa olla myös laajoja katajikkoja. Se lienee muisto viljan tuonnista Pohjois-Venäjältä. Se on tunturikoivua, hieskoivun alalajia, joka on ilmeisesti jääkausiaikana kehittynyt jossakin Norjan rannikon jäättömällä alueella. Ennen niin yleisiä paksusammalkuusikoita pitää nyt mennä katsomaan kansallispuistoihin. Pikku hiljaa kairan asukas raivasi niittyjä lisää. Niittyheinää käytiin korjaamassa kymmenien kilometrien päässä. Vielä 1960-luvulla kyläkentillä oli yleisesti myös tunturikasveja. Koivu metsänrajapuuna on poikkeuksellinen ilmiö ja rajoittuu kaikkein mereisimpiin vuoristoalueisiin kuten juuri Skandinaviaan. Kellosinilatva levisi porojen ja hevosten rehun mukana syrjäisimmällekin savottakämpälle, ja yhdessä siankärsämön ja niittyleinikin kanssa se osoittaa kämpän ja tallin paikan vieläkin, vaikka kiuas on vajonnut ja sammaloitunut epämääräiseksi kasaksi ja hirret maatuneet
(5) Oulangan kansallispuiston opastuskeskus ja puiston pääosa ovat Kuusamon puolella; Sallan puoleinen puiston osa käsittää enimmäkseen karunpuoleisia aapasoita. Kun ilmakehässä ei ollut happea, rapautumisen kemia oli toisenlainen kuin nykyisin. Alueella on lukuisia erinomaisia suoalueita; rauhoittamattomatkin suot ovat enimmäkseen luonnontilassa, vaikka reunametsät olisikin hakattu. Fosforipitoinen kalkkikivisula synnyttää nykyisin Soklina tunnetun muodostuman, mutta purkaussarjan Luontomatkaaj an toivekohteet (1) Pallas-Ounastunturin kansallispuisto jatkuu etelään Ylläkselle asti luonnonhoitometsänä. .. Länsi-Lapissa meri oli syvempää ja sinne kerrostui savija kalkkiliejua, joista syntyi mustaja kiilleliuskeita ja kalkkikiviä. Tulivuoret muodostivat manteren edustalle kaksi saariketjua. Tuntureiden kvartsiiteissa näkyvät yhä muinaisten aaltojen kareet ja suistosärkkien virtakerroksellisuus. Kallioja maaperän tutkimus on tarjonnut jatkuvasti uusia yllätyksiä, ja varmasti niitä tulee vastakin. Yhtenäinen polkuverkosto ulottuu pitkin vaaraja tunturijonoa Ylläkseltä Enontekiön Hettaan. Sinilatva seuraa ihmistä niityille ja pihapiiriinkin. Kiven pitkä muisti Geologialtaan Metsä-Lappi lienee maamme monipuolisin ja kiinnostavin alue. So< dankylän Petkulan Tojottaman kivestä on tehty maam.§ me toistaiseksi vanhin ikä] määritys, 3,1 miljardia vuotta. (3) Urho Kekkosen kansallispuiston eli Koilliskairan opastuskeskukset on rakennettu Vuotsoon ja Savukoskelle. Alue tarjoaa varsin monipuoliset maisemat aina purokurujen rehevistä kuusikkolehdoista jylhiin kuruihin ja karuun rakkaan. Viimeisen kerran maan sisus sylkäisi kivisulaa Suomen Lappiin 360 miljoonaa vuotta sitten. Osa vuorista purkautui suoraan mereen vielä nytkin !aavojen tyynymäinen rakenne erottuu hyvin. Sen ensimmäisiä ilmentymiä lienee ollut mahtava graniittimassan purkautuminen Enontekiöön ja Pohjois-Kittilään (ns. Nämä "nuoremmat" Kumpu-kvartsiitit muodostavat mm. Niinpä kvartsiitteihin ja kalkkikiviin saostui usein myös kromia, joka antaa kivelle vihertävän sävyn. Kolariin saostui kvartsiittien reunaan mahtava rautamalmio, jossa on ainakin sata miljoonaan tonnia rautaa. METSA-LAPPI tuntureilla kuusi on selvästi metsänrajapuu, ja kun siirrymme Uralille, metsänrajan muodostaa lehtikuusi. Enimmät tulivuoret vuodattivat laavaansa rauhallisesti, mutta jotkut purkivat paineitaan rajuin räjäh24 Taviokuurna elää suurimman osan vuodesta marjoilla. Lettomaisia soita voi yhytSUOMEN LUONTO 2/92 51 . Tällä tavoin on syntynyt Porkosen ja Pahtavaaran suuri rautamalmio ja Pohjois-Kittilässä niin yleinen punainen jaspis. Graniitit jähmettyivät hitaasti syvällä kallioperän uumenissa, ja ne paljastuivat vasta kun kulutus söi niitä peittäneet Alppien veroiset vuoret 1200 miljoonaa vuotta sitten sula laava täytti kallioperään syntyneen halkeaman, ja syntyi viivasuora Sallasta Pelkosenniemelle ulottuva sata kilometriä pitkä ja noin sata metriä leveä juoni. Siellä on säilynyt merkkejä ja muodostumia hyvin monilta ajanjaksoilta. Aika on tasoittanut itse tulivuoret jopa niin perusteellisesti, että nimenomaan Metsä-Lapin tasaisimmat osat ovat tulivuorisyntyisiä ja nykyiset vaarat ja tunturit pääosin muita kivilajeja. Nattas-graniitti). Nyt hiekkoihin sekoittui tulivuorenpurkauksissa syntynyttä materiaalia ja näistä noin 2,2 miljardia vuotta vanhoista hiekoista syntyneillä kivillä on usein jaspiksesta johtuva punertava tai sinipunainen väri. Siniyökönlehti pyydystää tahmeilla lehdillään hyönteisiä. Pyhätunturin, Luoston, Aakenuksen, Levin, Kätkän, Lainiotunturin ja tietenkin Kumputunturin, joka on antanut nimenkin muodostumalle. Puiston eteläosat ovat sompiolaista suoja metsäerämaata. Tulivuoria ja kuumia lähteitä Noin 2,6 miljardia vuotta sitten alkoi vilkas tulivuoritoiminta, jota jatkui satoja miljoonia vuosia. Alueen pohjoisosa on loivapiirteisiä tunturikankaita ja jokilaaksojen männiköitä, hyväpohjaista kulkijan toivemaastoa. Tulivuoritoimintaan liittyi myös kuumia lähteitä, joiden vedestä saostui rauta-, mangaanija piipitoisia sinttereitä. Parhaat jaspikset ovat erinomaisia korukivinäkin. Jakson kestäessä purkautui yhä uusia graniittimassoja, jotka nyt kattavat suuren osan Etelä-Lapista. 1,8-1,9 miljardia vuotta sitten tapahtui toinen valtava vuorien poimutus, joka synnytti svekokarjalaisen vuorijonon. Opastuskeskus Pallaksella. Laelta avautuu mahtava näköala yli laakeana lainehtivan metsämeren. Kaikkiaan kivisulaa purkautui kuutiokilometreittäin ja nyt !aavasta ja tuhkasta syntyneet kivet peittävät kolmanneksen MetsäLapista. j Tuolloin Lapin läntisiä osia peitti meri, johon joet kuljettivat itäiseltä manterelta hiekkaa. vsk.. (4) Pyhätunturin kansallispuisto ja siihen liittyvä Luoston luonnonhoitometsä tarjoavat rakkaisia rinteitä ja jylhiä kuruja. Tuolloisissa purkauksissa syntyi myös Koitelaiskairan alla makaava mahtava, satojen miljoonien tonnien kromimalmio, joka pelkällä olemassaolollaan on viivästyttänyt Koitelaiskairan suojelualueen perustamista. Monipäiväisiin suoretkiin tarjoavat mahdollisuuden (6) Pomokaira, (7) Koitilaiskaira, (8) Luiron kylän ympäristö, (9) Vuotoksen alue ja (10) Sallan Jouttenaapa. Lapissa näitä gneissejä on vyöhykkeenä Pohjois-Muoniosta Pohjois-Sailaan. Hetta-graniitti) ja toinen graniittipurkaus Pohjois-Sodankylässä (punainen ns. (2) Lemmenjoen kansallispuisto ulottaa eteläisimmät liepeensä Kittilään. Tulivuorikauden jälkeen seurasi taas rauhallisempi jakso, jolloin mereen kerrostui jälleen hiekkoja ja savia. Alueeseen liittyy Sompion luonnonpuisto Nattastuntureineen, joihin pääsee tutustumaan polkuja pitkin. Metsä-Lapin ja samalla Suomen vanhimmat kivet ovat jäänteitä 2,6-3 miljardia vuotta sitten syntyneestä poimuvuoristosta, joka ulottui Itä-Suomesta Enontekiölle. dyksin kuten Pelkosenniemen Kummitsoiva
Suomi on ajoittain tropiikissa, jopa pitkällä eteläisellä pallonpuoliskolla, ja kallion pinta rapautuu satojen metrien syvyydeltä. > ] •O pääosa tapahtuu idempänä, Kuolan niemimaalla. vsk. Matkalla kannattaa poiketa katsomaan Hugo Sandbergin vuosien 1912-16 konesavotan muistomerkkiä, suurta höyryveturia. Tulppionkariste on ultraemäksisen kiven alue, jonka maiseman autius ja erikoinen kasvillisuus johtuvat alustan suuresta raskasmetallipitoisuudesta. Kylän suojelu sai tänä vuonna kansainvälisen palkinnon. Rapakallioissa näkyvät kiven rakennepiirteet kuten kerrostuneisuus tai liuskeisuus aivan kuin kalliossa, mutta aines on hiekkamaisen pehmeää ja kourin kauhottavissa. Syvemmällä rapakalliot vaihtuvat vähitellen kovaksi kallioksi. Osin jo rakennettua Kitistä lukuunottamatta joet ovat erinomaisia melontareittejä. Keski-Lapissa rapakalliot ovat suorastaan yleisiä: noin puolessa geologi Heikki Hirvaksen tutkimusryhmän kallionpintaan saakka kaivamista tutkimuskuopista tuli rapakalIio vastaan. Nyt sen arvo ymmärretään ja maisemaa suojellaan. _ _ _ __, SUOMEN LUONTO 2/92 51. Soklin koivikkokankaiden, vaivaiskoivuketojen ja ruohoisten niittyjen syynä on poikkeava kallioperä. (12) Pakasaivo ja (13) Äkäsaivo ovat vaikuttavia rotko järviä. Maantien ravistakin voi poimia korukiveksi kelpaavia jaspispalasia. Soklin fosforimalmikin on trooppisessa ilmastossa syntynyt kemiallinen rapautuma. Rapautumisen aika Viimeiset 1800 miljoonaa vuotta ovat kuitenkin olleet enimmäkseen kulutuksen, tää lähes kaikkialla, mutta erityisen runsaasti niitä on Kittilän ja Kolarin tienoilla. polttamatta ja syrjäinen sijainti suojeli sitä myös rakentamisen hulluina vuosina. Sen sijaan Metsälisesta menneisyydestä kertoo tarkemmin Aakenustunturin liepeillä oleva tulivuoripuisto (14). Tulivuoret ja poimuvuoret kuluvat ja häviävät, maanpinta tasoittuu. 25. (11) Suvannon kylä jäi Lapin sodass?. Myös -Lapin ulkopuolella rapakalliot ovat harvinaisia. Junalle rakennettu pasinatiekin on paikoin näkyvissä. ( 17) Savukosken Tulppio on eteläinen portti UKK-puistoon. Lapin tu-jääkausien myllerrystenkin. Näiden purkausten jälkikiroja ovat osaksi Itä-Lapin nykyiset saasteongelmat. Kumputunturi (15) on jylhä yksinäinen jäännösvuori, jonka kiviaines on osaksi peräisin parin miljardin vuoden takaisista tulivuorista. Sama rutistus lienee synnyttänyt myös Värriötunturin Iskurun (18) ja Sallan Salmijoen kurun (19) Salmijoen polun varrella voi nähdä punakonnanmarjan ja muita pohjoisia lehtokasveja. Ennakkomaineensa vuoksi Taatsin seita ( 16) saattaa olla pettymys, mutta itse järvi on komea, itse RAUTATIET PÄÄTIET SOITA METSÄMAITA eroosion aikaa. Metsä-Lapissa on tilaa myös vapaalle retkeilylle; vaeltaja törmää varmasti raiskioihin, mutta toisaalta toki löytää koskematonta luontoa ja erämaan hiljaisuuttakin. Vastaantulijat ovat niin harvinaisia, että heille suittaa kahvit laittaa, eikä sen takia tarvitse kesän mittaan monesti pannuaan noeta! D !,<l_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _..e=.. Suuren osan rapautumista vesi, tuuli ja jää kuljettavat pois, mutta osa säilyy läpi asiassa osa pitempää rotkojärvien jonoa. Useimmat kiinnostavat tunturit sisältyvät kansallispuistoihin
vsk.. Aihkien puute on yksi perussyy siihen, ettei kotka ole voinut kotiutua eteläiseen Suomeen ja ettei kanta nykyiselläkään elinalueellaan juuri voi vahvistua. Vanhetessaan myös jällen toiminta heikkenee ja paikallinen kasvuhäiriö voi synnyttää pahkan. Iäkkäimpien puuvanhusten elinajaksi on laskettu kasvulustoista yli 500 vuotta. Nyt metsäteollisuuden leimakirves hakee pilkoitettavaksi viimeisiä ikimetsän rippeitä. Alle viisimetriset aihkit ovat kuin eläviä monumentteja vuosisatojen takaa. Näin ei asia saa nyky-Suomessa olla. Ehkä yllättävää, mutta perin loogista on, että täällä paksuimman jaan alueella jään kulutus oli vähäisintä: virtaus oli hidasta ja pohjimmaiset jääkerrokset pysyivät osaksi jopa paikoillaan. Liian moni Outamaan vanhus kantaa historian merkkejä rungossaan: kuorettomat korot kertovat salamaniskuista ja menneistä metsäpaloista. Näin käy, ellei suojelutoimia saada pikaisesti käyntiin. Sen pesäkoloista jää asuntoja niin näädälle kuin helmipöllöllekin. Aihkimetsien näkyvimpiä kololintuja on palokärki. Suojelulla on kiire Metsäteollisuudella on tappava tahti. Pian aihkimetsiä ei löydy kuin suojelualueilta. SUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Vuotson kanavaa kaivettaessa löytyi kokonainen lehtikuusen runkokin. .. Aihkimänniköiden kohtaloksi oli koitunut mäntytukin kova hinta: ikipetäjät olivat mitä tuottoisinta puutavaraa. Sen herkät kasvija eläinlajit eivät kestä ihmisen metsänhoitotoimia. Kotkan koti Vanhat mäntymetsät ovat monen eläimen ja kasvin elinpiiriä; joidenkin lajien elämä on täysin riippuvaista ikimetsistä. Palokärjen naapurina asustavat pohjantikka ja pikkutikka, isoserkkuaan hiljaisemmat kaamojen koputtajat. Lopulta kuoleman lähestyessä kuoren alla on vain muutaman sentin kerros vaaleaa, elävää puuta. Vuosi vuodelta hakkuut kiihtyivät. Hakkuut hävittävät sen ikivanhat soidinpaikat ja koko elinympäristön. Vanhin lienee Naakenavaaran moreeninalainen turve, joka muodostuu pääosin jo ammoin sukupuuttoon kuolleesta raatteen sukuisesta kasvista Aracites johnstrupii. 26 Teksti ja kuvat: Arto Komulainen Aihki01etsät katoavat Ikimänniköt eivät ole välttyneet kiihtyviltä hakkuilta; metsuri ei ole sammuttanut moottorisahaansa kilpikaarnaisen aihkipetäjän juurella. METSA-LAPPI Jäiden puristus Noin viisi miljoonaa vuotta sitten ilmasto viileni ja Pohjola peittyi jäähän. Aihkipetäjikkö toisensa jälkeen katosi, aluksi eteläisestä Suomesta. Lapista on löydetty kymmeniä jääkauden lämpimistä välivaiheista kertovia turveja liejukerrostumia. Jääkausien ydinaikoina jäänjakaja, alue, jolla jäätä oli paksuiten ja josta se virtasi eri suuntiin, oli juuri Keski-Lapissa. Nykyisellään ikimetsien suojelu tuntuu jääneen liian paljon pienen luonnonsuojelijajoukon harteille. Vanhoja mäntykankaita tarvitsee myös metso. Vuosisatojen tuulissa ja tuiskuissa oksat ovat vääntyneet kuin jättimäisiksi sormiksi kurkottamaan kohti maata. Vasta sotien jälkeen alkoi moottorisahojen myötä koneellistuva metsäteollisuus rasittaa vanhoja metsiä. Pitempiä lämpimiä kausia, jolloin jäätiköt sulivat tyystin, sanotaan interglasiaaleiksi ja lyhyempiä interstadiaaleiksi. Tavallisesti aihki kuitenkin kuolee, kaatuu tai keloontuu, alle 300-vuotiaana. Metsäteollisuudenkin tulee tuntea vastuunsa alkuperäisen luonnon säilyttämisestä. Tilalle kasvatettiin talousmetsiä, joissa puuvanhuksilla ei ollut sijaa. Kun ikääntyvän puun pituuskasvu päättyy, oksat vankistuvat. Se syö viimeiset suojelualueiden ulkopuolella olevat aihkimetsät loppuun jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Kilpikaaman peittämä tyvi voi olla halkaisijaltaan yli metrin. Kolarin Rautuvaaran kaivoksen moreeneista Heikki Hirvas erotti peräti viisi eri jäätiköitymisvaiheista kertovaa moreenipatjaa, joista vanhin on ainakin puolen miljoonan vuoden ikäinen. Puun sisältä löytyy aihkin toinenkin tunnusmerkki: iän myötä punertava sydänpuu valtaa yhä suuremman osan rungosta ja vanhus muuttuu "punahongaksi". Eliöjäänteitä vertailemalla kerrostuma on ajoitettu Holstein-interglasiaaliin, joka oli noin 400 000 vuotta sitten, mutta Naakenavaaran kerrostuma voi olla vanhempikin. Araciteksen lisäksi kerrostumassa on muitakin vieraita kasveja: tähkäkanervaa, jota nykyisin kasvaa vain Romaniassa, serbiankuusen ja sukupuuttoon kuolleen männyn, Pinus haploxylonin, siitepölyä. Useatkin lämpimät kaudet katkaisivat jään vallan ja elämä palasi välillä Lappiinkin. Hakkuutavoitteet on täytettävä. Hakkuukiintiöt eivät saa olla ikimetsärippeittemme varassa. Radiohiiliajoitus ei yllä näin pitkälle, joten ikä on epävarma. Metsäautotiet ulottivat ne viimein Pohjois-Suomen syrjäisimmillekin seuduille. Metsokantakin on taantunut. Aihkimetsien luonto on vuosisatojen kehityksen tulosta. Vielä tämän vuosisadan alussa aihkipetäjiköt humisivat yleisinä koko maassa. Nuoremmissa noin 40 000 50 000 vuoden takaisissa Eem-interglasiaalin kerrostumissa on niissäkin Lapin ja osaksi koko Suomen nykykasvistolle vieraita lajeja kuten pähkinää, tammea, jalavaa, lehtikuusta ja hemlokkia. Kotka tarvitsee tukevaoksaisia pesäpuita, joista alkaa olla jo pulaa. Suuri vahinko on jo tehty, mutta kaikkea ei ole vielä menetetty. Justeerinsa kanssa metsätöissä liikkuva jätkä ei ollut uhkaksi ikimänniköille sen enempää kuin muillekaan aamiometsille. laji on jo vähentynyt huolestuttavasti. Tuulisimmilla paikoilla, tuntureissa ja saarissa, aihkit harvoin kasvavat yli kymmenmetrisiksi, mutta niiden muoto on sitäkin vaikuttavampi. Tervehdys vuosisatojen takaa Luonnossa liikkuja ei voi olla pysähtymättä kohdatessaan aihkipetäjän. Maakotkan olisi mahdotonta löytää riittävän tukevaa pesäpuuta ilman vankkaoksaisia aihkipetäjiä
Näin tuet samalla Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa uhanalaisten lajien ja alueiden suojelua, ympärisövalistusta ja yhteiskuntamme toimintojen kehittämistä ympäristöä paremmin huornioonottavaksi. VASTAUS LÄHETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA. Luontopuodit löydät seuraavista osoitteista: Helsinki: Nervanderinkatu 11 puh. 90406 262 Tampere: l.aukontori 4 puh. Kun tarvitset hyviä tuotteita itsellesi tai lahjaksi, tee hankintasi Suomen Luonnonsuojelun Tuesta. 921 327 001 Luonnonsuojelijan edulliset kirjatarjoukset käytä hyväksesi ! Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa soita 90 876 9100, faksaa 90 876 6150 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy /Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. 981 370 279 Turku Aurakatu 8 puh. Tilaa nyt kirjoja edullisesti Suomen luonnonsuojeluliiton luontopuodista 1 Olemme koonneet Sinulle tähän luetteloon hyviä kirjatarjouksla omista kirjoistamme, Forssan Kustannukselta, Otavalta, Tammelta, WSOY:ltä ja muutamia omakustanteita. 931 -145 715 Oulu Kajaaninkatu 13 puh
SLTOy Ovh. Sid.,40s. SL T Oy, Ovh. 74 mk Nyt39 mk Tilaan ____ kpl ... WSOY Ovh. Valloittaa vannoutuneimmankin myyrien kasvattajan. FoKu OVH 96 mk Nyt 62 mk Tilaan ____ kpl Inger Naess & lng Mosberg LASTEN ELÄINKIRJA Hauska ja havainnollinen kirja perheen pienimmille. 84 s. Kirja on aina hyvä hankinta nuorelle ... Sid., 190*240 mm, 48 s. Hanki eläinvalokuvaukseen enemmän sisältöä, kuvauskalustoa järkevämmäksi ja parempi tuntemus kuvauskohteesta. Sid., 198 s. Upeat pöllökuvat hätkähdyttävät sekä aikuiset että lapset. Nid., 48 s. Tammi, Ovh. LASTEN LUONTOKERHO Ovh. Sid., A4, 56 s. Otava, Ovh.190 mk Nyt65 mk Tilaan _ _ __ kpl Juha Taskinen & Leo Suomela JUSTUS Jännittävä tarina kertoo, mitä seuraa kun Timppa ja hänen isänsä löytävät tutun Justus norpan haavoittuneena. niin myös varttuneemmallekin ! Luonto, eläimet, kasvit, luontovalistus & -harrastus Kuusela & Heikkilä PAHA VIRSTA Hämäläisestä luonnosta kertova tietokirja. 178 mk Nyt 70 mk Tilaan ____ .kpl. Sici. Palkittu. Sid., 220 s. Lisänä kirjan lopussa on tietopaketti oravasta ja sen elämästä. 49 mk Nyt 19 mk Tilaan ____ kpl ELÄINMAAILMAN EMOJA JA POIKASIA Sesse ja likka Koiviston nähtyä ja koettua eläinlasten lapsuudesta. SL T Oy, Ovh. SLT OVH 98 mk Nyt36 mk Tilaan ____ kpl Heikki Willamo TINTTI JA TIITERI Tuohimetsän tarinoiden ensimmäinen osa, jossa töyhtötiaispariskunta tutustuttaa lukijan metsän elämään ja poikasten varttumiseen. 160 mk Nyt60 mk Tilaan ____ kpl Heikki Willamo ELÄIN KUVAUS Ensimmäinen suomalainen omaa eläinmaailmaamme laajasti ja värikkäästi esittelevä opas. Hannu Hautala Jukka Parkkinen ORAVÅNPOIKA Kirja tutustuttaa moniin eläimiin ja luonnon tapahtumiinn. FoKu, Ovh. Sid., 149 s. SLT OVH 80 mk Nyt35 mk Tilaan ____ kpl Hautala & Parkkinen JOUTSEN LAMPI Lämmin kuvakertomus joutsenperheen elämästä. Sid., 224 s. Kirja antaa myös pesäpönttöjen rakennusohjeita . Samalla hän tarjoaa vankkaa tietoa eläinten käyttäytymistavoista .. Sid .. A4, 64 s FoKu Ovh. 35 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl MAA, JOSTA ELÄMME Värikuvitettu selkeä teos maapallon luonnonsuojelun ydinasioista. Tammi,Ovh.165 mk Nyt 45 mk Tilaan ____ kpl KOKO-PUHUVA GORILLA Hämmästyttävä kertomus viittomakieltä käyttävästä gorillanaaraasta. 25 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl TÄMÄ VIHREÄN KULLAN MAA Keskusteleva metsäkirja metsänhoidon menetelmistä. Sid. 89 mk Nyt65mk Tilaan ____ kpl Matti Torkkomäki PÖLLÖJEN SAPERÄINEN MAAILMA esittelee Suomen metsien pöllöt. A4 Leena Aarnio & Tapani Räsänen JA PÄÄSKYSELLÄ PESÄ Pihan linnut kesäaikaan Tapani Räsäsen hienosti kuvaamana. SL T Oy Ovh. Sid. 25 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl METSÄAAPINEN Tietokirja suomalaisesta metsästä, metsätyypeistä ym. Nid.,160 s. Otava, Ovh. SL T Oy, Ovh. 55 mk Nyt25 mk Tilaan ____ kpl Satu Huttunen PELASTAKAA METSÄT Kirja on kiihkoton ja asiallinen puheenvuoro kuumasta aiheesta, mitä Suomen metsissä tapahtuu. SL T Oy, Ovh. Nid 24 s. 145 mk Nyt 55 mk Tilaan ____ .kpl Konrad Lorenz ELÄIMET KERTOVAT Lorenz kertoo hellyttävästi ja huumorintajuisesti eläinystävistään. 80 s. 45 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl LAUTASELLA KEMIKAALEJA Montako lisäainetta tuli viime aterialla syötyä . Piirroskuvitus. Nid., 128 s. 145 mk Nyt 55 mk Tilaan ____ kpl Aura Koivisto POSSUNOKKIEN PUUTARHA Riemastuttava kirja pienille ja isoille puutarhureille. Sid., 128 s
. Mukana myös 8 diakuvaa ja kalvosarja. ··· ·-·--kasvatustuokiota loruineen ja puuhavinkkeineen. SL T Oy , Ovh. 20 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl Ruuhka-Suomessakin on metsiä. __ . Syntymävuoteni on ............ _,. Taita tilauskuponki kahtia nido tai teippaa lomake kiinni niin, että Luonnonsuojelun Tuen osoite jää päälle ja postita kuponki. Tilaan ____ kpl SVANDAMMEN ks.yllä, ruotsinkielinen laitos. FoKu, Ovh 96 mk Nyt62 mk Tilaan ____ kpl Hautala & Parkkinen TIKAN PAJA Lorukokoelma tikkalinnustaimme loistavasti kuvitettuna . 35 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl . D Olen muuttanut. Sid. ..... Kirjan lopussa tietoa lintujen talviruokinnasta. Sid.,A4 FoKu Ovh. _,_ ... Sid., A4, 60 s FoKu Ovh. Saat maksuaikaa jopa puolitoista kuukautta ! Merkitse korttisi numero oheiselle tilauslomakkeelle. 62s. Vanha osoitteeni oli Taita täytetty tilauslomake siten, että Luonnonsuojelun Tuen osoiteosa jää päälle ja teippaa/niittaa tilauksesi kiinni. 230 mk Nyt tarjous 45 mk Tilaan ____ kpl n T Vl'I I Cl.;:>C 1 Esittelee kaikki Euroopassa esiintyvät hyönteislahkot. Postimaksu on maksettu puolestasi. Kierrekansio SL T Oy, Ovh. Nid., A4 SL T Oy Ovh. ·sankareina tiaisparven jäsenet ja parvessa elävät Tintti ja Tiiteri sekä nuori 1<uusitiainen Topi. Sukuja etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puh.kotiin Jäsennumero Tuotteet toimitetaan postiennakolla. 73 mk Nyt50 mk Tilaan ____ kpl Leena Aarnio & Tapani Räsänen KUN PUNATULKKU TAPASI TIU T AU TILHEN Pihan linnut syksystä kevääseen Tapani Räsäsen hienosti kuvaamana. 72 s. (Postikulut 29 markkaa sekä pakkausja käsittelykulut 15 mk Usätään hintaan) Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. ,,. eikö totta. ,, .. Kirjat saat tietysti jo sitä ennen noutaa postista. Hauskassa muodossa tietoa kotoisesta luonnostamme. Kirja on opas myös keräilijöille ja kokoelman järjestämisessä .. Veloitamme ostoksesi luottokorttilaskusi yhteydessä. Maksan luottokortilla Luottokortin numero 1 1 1 1 11 1 1 1 11 1 1 1 11 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1-1 1 1 1 OK Eurocard VISA Dlnen Voimassaoloaika Allekirjoitus. 89 mk Nyt65mk Tilaan ____ kpl r-""'" V 1 Väripiirrossatu lintumaailmasta ja varislintujen elämästä. Postimaksun olemme maksaneet valmiiksi puolestasi ! Voit suorittaa ostoksesi myös luottokortilla. Kätevä~. Nyt35 mk Tilaan ____ kpl Heikki Willamo KÄPYTALVI Tuohimetsän tarinoiden toinen osa. 190*240 mm, 48 s. Sid., 355 s. ,._, ,_ .... Kiinnostavaa tietoa kasveista ja eläimistä. Vuoden 1992 jäsenmaksua 100 mk vastaan saan Luonnonsuojelija-lehden sekä 10% alennuksen Suomen Luonnonsuojelun Tuen tuotteista. Tammi, Ovh.175 mk Nyt46 mk Tilaan ____ kpl Merkitse kunkin kirjaesittelyn kohdalle tilaamasi kappalemäärä, osoiteja yhteystietosi alla olevaan tilaan
Sid., 112 s. 220mk Nyt85 mk Tilaan _ ___ kpl JÄLLEEN SAATAVANA 1 Asiantunteva tietokirja eläinja -~~~_,,_,....,..~,-,--.--.-.--,--, kasvlajlen muuntumisesta miljoonien vuosien aikana. 265 mk Nyt75 mk Tilaan ____ kpl Seppo Keränen & Martti Soikkeli AJOJÄÄLLÄSYNTYNYT Loistelias kuvaja tietoteos Itämeren hylkeistä, erityisesti hallista eli harmaahylkeestä. Teoksessa havalnnolllnen kuvitus. Hinta 182mk Tilaan ____ kpl. 240*270 mm FoKu, Ovh. 240 mk Nyt 130 mk Tilaan ____ kpl Markku Lappalainen & Nils Söderman LINTU RETKELLÄ Linturetkiä pihapiiriin, metsämaille, saaristoon luonnon helmaan valokuvauksen mestarin kuvien ja toimittajan sujuvin tekstien opastamana. Sid., 112 s. 240*270 mm FoKu, Övh. Sid., A4, 128s. Sopii ulkomaillekin: tekstit suomi, ruotsi, englanti ja ranska. Sid., A4, 104 s. Sid., 128 s. Jyrki Patomäki JÄRKEVYYDEN ESTEETMITEN MEITÄ OHJAILLAAN Ennakkoluutottomasti kirjoittaja soveltaa biologisen evoluutionteorian laajemmalle kuin kukaan aikaisemmin on tohtinut. 260*260 mm FoKu, Ovh. Sid., 56 s. Lassi Kujala seuraa kurjen elämää kesän kuluessa ja poikasten varttuessa. 198mk Nyt 110 mk knl Hannu Hautala MUISTOJA METSÄSTÄ Vahva dokumentti suomalaisen metsäluonnon muuttumisesta. FoKu, Ovh. Sid., A4, 128s. Sid., 46 s. 130 mk Nyt 70 m.k Tilaan ____ kpl Lassi Kujala KURKI Kurkiaurat tuovat kevään tullessaan. Lassi Rautiainen, Ovh. Valtion laatutuella toteteutettu merkkiteos. Tekstillään ja kuvillaan Leinonen vie lukijansa tunnelmiin, joihin moni halajaa. mvja värikuvitus FoKu, Ovh. 240 mk Nyt 130 mk Tilaan ____ kpl Seppo Keränen & Martti Soikkeli FÖDD I DRIVISEN Ks. Sid., 112 s. Sid., 278 s. Tietoteos tästä linnusta kiinnostuneelle. Hinta 85 mk uutuus -92 ! Tilaan ____ kpl Kuvaja tietoteoksia luonnostamme Kalervo Ojutkangas JÄLKIÄ MAASSA MAISEMIA Uljas maisemakirja Suomesta. Vaaralta näkee kauas; järvi siintää horisontissa. Kuvateos puhuttelee ja herättää ajattelemaan luontomme tulevaisuutta. 260*260 mm FoKu, Ovh. Ovh 25 mk Nyt 10 mk Tilaan ____ kpl Ajatuksia pohdittavaksi ... B5-vaaka FoKu, Ovh. 0111 Järvinen & Kaarina Miettinen SAMMUUKO SUURI SUKU SL T OY, Nid. Sid., 144 s. Sid., 148 s. Omakustanne, Ovh. Tämä johtaa väkisinkin eri näkemysten törmäykseen pystytkö lukemaan sellaista kirjaa, joka kyseenalaistaa monta vanhaa turvallista totuutta. yllä, ruotsinkielisenä. 39 mk Nyt 10 mk Tilaan ___ _ kpl Markku Tanttu KEVÄTTÄ KESÄÄ Runoja lintuihmisille kevättä odotellessa. Sid., 128 s. 98mk Nyt 40 mk Tilaan ____ kpl Lassi Rautiainen & Pertti Härkönen METSÄT VAARAT JÄRVET Kuvateos metsäisen Suomen elämästä. yllä. Nid., A5, 120 s. 288mk Nyt 150 mk Markku Tanttu KESÄMAISEMIA LAPISTA SCENES FROM A LAPPISH SUMMER Luonnonystävä, taiteilija Markku Tanttu kertoo kuvin ja tekstein siitä Lapista, jossa voi kiireettä vaeltaa. Omakustanne. 288mk Nyt 150 mk Tilaan ____ kpl Hannu Hautala MINNEN AV SKOGEN 1 MEMORIE FROM THE FOREST Ks. 272 s. FoKu, Ovh. 220 mk Nyt 150 mk Tilaan ____ kpl Antti Leinonen PEURASALOLLA Vahva kuvaus metsäpeuran elämästä ja elinympäristöstä vuoden kierrossa Kuhmon elimyssalolla. SL T Oy, Ovh.220 mk Nyt50 mk Tilaan ____ kpl Runoja luonnosta Markku Tanttu LÄMPÖÄ HARAKOILLE Valikoituja kuvitettuja rivejä. SL T Oy, Ovh. Toini Tikkanen KASVIPLANK.TON OPAS Makean veden planktonin esittely sanoin ja tarkoin kuvin. teksti ruotsin ja englannin kielisenä
vsk. 27. SUOMEN LUONTO 2/92 51
Ainoa havumetsäalue, jolle hakkuut eivät lainkaan ulottuisi, on 150 neliökilometrin Tsarmitunturin erämaa. Erämaalain mukaan siinä suojeltuja metsiä voitaisiin hakata "luonnonmukaisin" menetelmin, kunhan alueelle ei tehtäisi teitä. .. Ylitarkastaja Pekka Salmisen mukaan suunnitelmia odotetaan ympäristöministeriöön vuoden kuluessa. Osaksi ristiriidat johtuvat erämaa-käsitteen moniselitteisyydestä. Tästä johtuu sekin ihmetystä herättänyt seikka, että valtaosa suojeltavasta erämaasta on puutonta tunturia. Hakkuita erämaassa! Erämaina suojeltavista 15 000 neliökilometristä vain 11 prosenttia eli 1700 neliökilometriä on havumetsää. Suomen uhanalaisista eläinja kasvilajeista liki puolet on metsälajeJa. Maastoajoneuvolailla kelkkailua yritetään saada kuriin. Kaldoaivin erämaassa Näätämöjoen pohjoispuolella männyntaimikko ojenteli nuoria, mutta sairaalloisia runkojaan keväthangesta. Erämaametsien hakkuut alkaisivat ehkä vuoden, parin päästä ja silloinkin hitaaseen tahtiin, jotta tilannetta päästään arvioimaan uudelleen, mikäli päättäjien mielipiteet asiassa muuttuvat. Tuore erämaalaki on herättänyt kiivasta keskustelua, koska se sallii metsien hakkuun. Metsien suojelun kannalta erämaalaki ei olekaan niin merkittävä kuin voisi kuvitella. Tästä alasta hieman yli tuhat neliökilometriä on korkeutensa tai suojelualuevarausten vuoksi hakkuiden ulkopuolelle jääviä alueita. Lisäksi on vaadittu, että suojelun ulkopuolelle talousmetsinä jätetyt 400 neliökilometriä, joka sisältää muun muassa Kessin eteläosan, liitettäisiin säilytettäviin erä28 maihin. Moottorikelkat ja mönkijät meluavat ja möyrivät maata erämaissa. Hakkuut kohdistuisivat vanhoihin metsiin, jotka muutoinkin ovat maastamme nopeasti hupenemassa. Useimmat suomalaiset tapaavat ajatella erämaana koskematonta metsäaluetta, mutta komitean erämaat olivat tieverkoston ulkopuolella, vähintään kahdeksan kilometrin päässä tiestä olevia alueita. Kemikaaleja ilmasta Lapin metsävauriot ovat JO karua todellisuutta. Keväällä Inarinjärven Sammakkoselällä oli jään reunassa kilometrien mittainen ruskeiden neulasten suma. Tsarmitunturilla lähellä OpukasjärI Moottorikelkkojen määrä on kasvanut nopeasti ja niin myös ongelmat. Erämaaliike haluaisi säilyttää tämänkin alan luonnontilaisena. Ennen hakkuita metsähallituksen on tehtävä hoitoja käyttösuunnitelma ympäristöministeriön hyväksyttäväksi. vsk.. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Viime retkilläni Vätsärin koillisosiin en onnistunut näkemään tervettä puustoa: mäntyjen neulaset sojottivat oksissa sairaan ruskeina ja olivat osaksi jo karisseet maahan. Puljun erämaa. METSA-LAPPI Moottorit ulvovat erämaassa Teksti ja kuvat: Seppo Lammi Alkuperäistä luontoa on Euroopassa nakerrettu vuosisatojen ajan ja suureksi osaksi erämaat ovatkin kadonneet. "Hakkuukelpoista" metsää on 640 neliökilometriä, joista metsähallitus aikoo hakata 570 neliökilometriä. Pohjois-Suomessa sen sijaan on vielä alueita, joilla monitoimikone ei ole ojennellut lonkeroitaan eikä insinööri mittaillut moottoritien pohjaa. Oli tavattoman hieno saavutus, kun eduskunta muodosti jäljellä olevista luonnontilaisista alueista 12 säilytettävää erämaa-aluetta: Käsivarsi, Tarvantovaara, Pöyrisjärvi, Muotkatunturi, Paistunturi, Kaldoaivi, Pulju, Hammastunturi, Vätsäri, Tsarmituturi, Kemihaara ja Tuntsa
Tilannetta hankaloittaa, että tutkijatkin ovat eri mieltä vaurioiden syistä ja SUOMEN LUONTO 2/92 51. Näätämöjoen pohjoispuolella Kaldoaivin erämaassa puut voivat huonosti idästä tulevien saasteiden raskauttamina. Hammas tunturin erämaa. Maasturilla Tuntsajokivarteen hinattu jalasmökki. Tuskinpa, sillä suuri osa liikenteestä on tai sen sanotaan olevan ammattimaista, poronhoitoon liittyvää. Kovalla alustalla mönkijätja moottoripyörät kuluttavat herkästi pois maaperää suojaavan kasvillisuuden. Moottorit urittavat erämaan Sitä mukaa kuin luonnontilaisten alueiden määrä vähenee, kohdistuu jäljellä oleviin yhä ankarampi käyttö ja kulutus. Mahtaako edes viime heinäkuussa voimaan astunut maastoajoneuvolaki tuoda tilanteeseen parannusta. Talvisin saattaa moottorikelkkojen uria risteillä niin, ettei neitseellistä silmän kantamaa tavoita. veä neulaset varisivat kosketuksesta alas; Tuntsalla pahoin harsuuntuneet männyt kurkotteli vat kalj uuntuneina taivasta kohti ja Puljussakin oli siellä täällä mäntyjä, joiden neulaset loistivat ruskeankeltaisina. Kesäkulkuneuvot, maastoautot, mönkijät ja moottoripyörät, tuovat vielä suuremman tuhon. riselänteellä risteile autoteitä kymmeniä kilometrejä. vsk. Pahimpien saastelähteiden taltuttamisesta Kuolassa on periaatteessa sovittu, mutta itänaapurimme nykytilanne lykännee tositoimet tulevaisuuteen. Pehmeässä maastossa ja keväällä sulamisvesien aikaan pyörät kaivautuvat syvälle maaperään. Metsäammattilaiset syyttävät tuhoista milloin pakkasia, milloin kovia tuulia, eikä toisten tutkijoiden varoituksia ilmansaasteiden osuudesta oteta vakavasti. Olosuhteista johtuen maastoliikenteen valvonta on puutteellista ja pysyykin sellaisena. Näkkälän kylästä pääsee maastoautolla Pöyrisjärvelle, ja saman erämaan itälaidalla voi Naltijärven autiotuvan pihalla kohdata maastoauton. laajuudesta. Tuntsan erämaa. Kartan perusteella "tiettömissä" erämaissa risteilee tiemäisiä ajouria. Puljun mäntykankaiden jäkälikköön ovat mönkijät ja moottoripyörät kuluttaneet vuosikymmeniä näkyvät urat ja Kaldoaivin tuntuLappikaan ei ole enää puhdas. Näiltä "valtateiltä" haarautuu vähemmän ajettuja uria hillasoille ja kalajärville. Pöyristyttävää menoa Pöyrisjärven erämaassa. Mönkijöiden ja moottoripyörien ajouria on syvemmälläkin erämaassa. Erilaiset maastoajoneuvot Ivalojoen rannalla tulistellut retkue on jättänyt käyntikorttinsa nuotiopaikalle. Kun tutkimusten mukaan Kessin metsien kunto on viime vuosina voimakkaasti heikentynyt, hakkuut eivät voi olla järkevä ratkaisu. Seppo Lammi on vaasalainen valokuvaaja, joka on liikkunut kameroineen paljon myös Lapissa. ovat tulleet erämaihin. Tällainen arkkitehtuuri ei kuulu erämaihimme. 29. Kevät vie moottorikelkkojen jäljet, mutta roskat jäävät: oluttölkkejä, pulloja, muovija paperiroskia on muistoina talvisista taukopaikoista kaikkein syrjäisimmilläkin paikoilla. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Yrjö Norokorpi on todennut Kessin mäntyjen vihreissäkin neulasissa ilmansaasteitten synnyttämiä soluvaurioita
Oma9 galaksimme reunalla omassa\ aurinkokunnassamme pla~etta Maa kulkee seuralaisensa uun kanssa keskustähti Auri gon ympäri jo viidettä milj rdia vuotta. Paksu kaasukehä pidättää lämpöä tehokkaasti ja ohut huonosti. Jättiläisplaneetta Jupiterin neljä Galilein kuuta: Jo, Europa, Ganymedes ja Kallista. Nyt elämää etsitäänkin muista aurinkokunnista, naapuritähtiemme mahdollisilta kiertolaisilta. Tähtien ympärillä voi olla planeettoja samaan tapaan kuin meidän Aurinkommekin ympärillä. Niinpä siellä onkin jatkuva tulipalopakkanen. Avaruudessa on kylmä, ja plamerkityksensä, ja maapallon yksinäisyys korostuu meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin matkata Maan mukana. typpeä, happea ja hiilidioksidia. Matkat toisiin tähtiin ovat Heikki Ojan mukaan suurista Arvoituksellinen aurinkokunta Kylmässä avaruudessa miljardit galaksit pyörivät hurjassa piirileikissä. Juovikas Jupiter keskellä. Aurinkokunnan laidalla kiertävästä Plutosta ei toistaiseksi ole juuri minkäänlaisia tietoja. Renkaat muodostuvat jäälohkareista, jotka kiertävät Satumusta. Seppo Hakala SUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Satumus on Jupiterin kaltainen kaasupallo, jolla on jopa kaukoputkellakin havaittavat renkaat ympärillään. Satumuksen suurimmalla kuulla Titanilla, joka on Merkuriustakin suurempi, on oma kaasukehä. Silti tähtiä pystytään jo kuvaamaan, ja tarkkailemaan niiden pintaa ja siinä olevia pilkkuja. Kaikki yhdeksän planeettaa ovat kehittyneet omaan suuntaansa, eikä Maan lisäksi muualta ole löytynyt elämän merkkejä. Lisäksi aurinkokunnassa on satoja tuhansia pikkuplaneettoja, asteroideja, kivenlohkareita ja pölyä. Uloimmat planeetat Uranus ja Neptunus ovat myös kaasuja nestepalloja. Tähdet sieppasivat ympärilleen planeettoja, ja planeetatkin saivat omat seuralaisensa, kuten Maa Kuun. Neljäsataa vuotta sitten ihminen uskoi, että maapallo on kaiken keskipiste. Maalle kehittyi vähitellen nykyelämälle suotuisa kaasukehä, jossa on sopiva määrä mm. Kaikkialla kivisessä maaperässä oleva rautaoksidi värjää Marsin maan ja taivaan punaiseksi. Maasta kyetään havaitsemaan ainoas30 taan oman aurinkokuntamme planeetat sekä loputtomasti tähtiä, Auringon kaltaisia loistavia kaasupalloja, joita maailmankaikkeus on täynnä. Alice Karlsson Tähdissä on tulevaisuus Maa on pieni hiukkanen avaruudessa, jossa miljardit tähdet syttyvät ja sammuvat. vsk.. Jokaisessa galaksissa miljardit aurinkoktlnnat kieppuvat toisistaan tietä131ättä loputonta kehäänsä. Niistä ei kuitenkaan ole mitään havaintoja, sillä ne ovat hyvin pieniä eivätkä loista itse vaan heijastavat tähden valoa. Marsissa on puolestaan 50 astetta pakkasta, sillä sen ohut kaasukehä ei pysty pidättämään kuin vähän lämpöä. Kaasukehä määrää planeetan olosuhteet. Maailmankaikkeuden massa pirstoutui lukemattomiin osiin ja muotoutui miljardeiksi tähtijärjestelmiksi. Planeetta Maa muodostui oman galaksimme, Linnunradan, syrjään Auringon, tavallisen tähden, kiertolaiseksi kahdeksan muun planeetan kanssa. Marsissa kaasukehä on puolestaan niin heikko, että se ei pysty paljonkaan pidättämään lämpöä. Näkymä on koottu useista kuvista. Se poikkeaa muista planeetoista ja muodostaa kuunsa Kharonin kanssa pikemminkin kaksoisplaneetan kuin planeetta-kuu -parin. "Valolta, joka kulkee 300 000 kilometriä sekunnissa, menee maapallolta Plutoon noin viisi tuntia, mutta lähimpään tähteen neljä vuotta". Neljä Jupiterin kuuta voidaan nähdä Maasta tavallisella kiikarillakin, kaikkiaan Jupiterilla on 16 kuuta. neetat ovat asuinkelvottomia. Paksu hiilidioksidia sisältävä pilvikerros pidättää lämpöä Venuksen pinnalla niin, että siellä on lähes 500 asteen kuumuus. Venuksessa on erittäin voimakas kasvihuoneilmiö ja planeetalla on tasainen 500 celsiusasteen kuumuus. Jättiläisplaneetta Jupiter on kaasupallo, jolla on useita mielenkiintoisia kuita. Sen metaanipilvien alla on luultavasti käynnissä samankaltainen myllerrys kuin maapallolla ennen elämän syntyä, mutta aurinko on liian kaukana lämmittääkseen Titania riittävästi. Viereisestä aurinkokunnasta Maata ei edes pystyttäisi havaitsemaan. Maapallon kaasukehä ylläpitää suotuisaa kasvihuoneilmiötä, jonka ansiosta Maan keskilämpötila on 1 7 astetta. Avaruusmatkailija kohtaa heti maasta irtauduttuaan vihamielisen maailman. Auringolla on yhdeksän kiertolaista omine kuineen. Planeettojen ja tähtien tarkkailussa aika ja paikka menettävät Aluksi oli vain hirvittävän kuumaa energiaa, joka laajentuessaan jäähtyi. Lähin tähti mahdollisine planeettoineen on neljän valovuoden päässä meistä. Nyt tiedämme, että olemme planeetalla, joka on vain häviävän pieni hiukkanen suuressa Linnunradassa. Arkki avaruuteen Etäisyydet maailmankaikkeudessa ovat valtavat: "Meitä lähin tähti on noin 100 000 kertaa niin kaukana kuin planeetat eli neljän valovuoden päässä", Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksen dosentti Heikki Oja sanoo. Auringon kiertolaiset ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Satumus, Uranus, Neptunus ja Pluto
Muutamat luotaimet ovat onnistuneet laskeutumaan pilvien verhoaman planeetan pinnalle, mutta ne ovat sulaneet siellä parissa tunnissa." "Marsissa on puolestaan niin kylmää, ettei sielläkään voisi oleskella ilman suojaa. "Siitä meillä on varmasti paljon oppimista." Toistaiseksi Venuksesta on niukasti tietoja. Keskimmäiseen, Rauhallisuuden mereen, laskeutui ensimmäinen miehitetty avaruusalus. Matkallaan alus ohittaisi muutaman vuoden kuluttua Pluton, oman aurinkokuntamme äärimmäisen planeetan. Kuun meret ovat kuivia. Tämän jälkeen sillä olisi vielä jäljellä toistatuhatta vuotta halki tyhjän avaruuden. Vettä on sitoutunut myös hyvin paljon napalakkeihin." Maassa vakaata Maapallolla on hyvin tarkka tasapaino mm. Planeetan helvetillinen kuumuus asettaa lähes ylivoimaisia vaatimuksia tutkimuskalustolle. etäisyyksistä huolimatta täysin realistisia. ilmakehän, 31. Se koottaisiin Maan kiertoradalla, josta se alkaisi verkkaisen matkansa kohti lähitähtiä. Venuksesta oppia "Parasta aikaa yritetään selvittää miksi kasvihuoneilmiö on päässyt Venuksessa valloilleen ja vesi höyrystymään kokonaan kaasukehään", Heikki Oja sanoo. järjestelmiin on maapallolla kuitenkin ratkaistavana koko joukko arkisempia kysymyksiä. Ennen matkaa toisiin tähtiVenus on maan kaltainen kiinteä planeetta, mutta sitä peittää jatkuvasti paksu pilviverho. "Alunperin Marsin ilmakehän on täytynyt olla nykyistä paljon paksumpi. Planeetan oikea väri on kellertävä. Andromedan suuri galaksi on oman Linnunratamme kaltainen. Suurista jokiuomista päätellen siellä on ollut vettä, mutta se on haihtunut ilmakehään ja jäätynyt maahan ikiroudaksi. vsk. Se on meistä 2,4 miljoonan valovuoden päässä. "Kuussa kyettäisiin oleskemaan vain kuvun alla, mutta suunnitelmia jonkin planeetan, esimerkiksi Marsin, muuttamiseksi taas asumiskelvolliseksi on tehty. Galaksin voi nähdä kaukoputkella. "Ehkä sadan vuoden kuluttua rakennetaan avaruusalus, joka lähtee miehitettynä viereisestä aurinkokunnasta löydetylle asumiskelpoiselle planeetalle." "Matka sinne kestäisi tuhatkunta vuotta, ja ihmiset, jotka pääsisivät perille olisivat tietenkin aivan eri ihmisiä kuin ne, jotka matkan aloittivat." Valtava tulevaisuuden airut lipuisi halki avaruuden kuin Nooan arkki. Tällä hetkellä sekä Mars että Venus ovat ihmisille hyvin luotaantyöntäviä." "Ihminen ei voisi elää millään muulla planeetalla kuin Maassa", Heikki Oja sanoo. SUOM EN LUONTO 2/92 51
Muut planeetat ovat vaikeammin havaittavissa, joskin Kuu loistaa taivaalla kuten ennenkin. hinta 260 mk Koristekuviollinen uusioneulepaita Koko L. Selkeänä iltana kannattaa mennä kartan kanssa ulos ja ryhtyä tutustumaan tähtitaivaaseen. Aurinko on toisinaan aktiivisempi, jolloin mm. hinta 260 mk Koristekuviollinen uusioneulepaita Koko M . vsk.. Tähdet eivät muovaa ihmiskohtaloita Tähtien asennot eivät Heikki Ojan mukaan vaikuta ihmisten kohtaloihin. Suomi on Euroopan avaruusjärjestön liitännäisjäsen. Nyt naapurimme talouden lama on hiivuttanut avaruusohjelmat ja Yhdysvaltojen rinnalle ovat tulossa Euroopan avaruusjärjestö sekä idästä Japani ja Kiina. Uusiolangassa on puolet villaa ja puolet synteettisiä kierrätyskuituja. Myös tähtikuvioita voi aina tarkkailla. Tuotteilla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. Niin kaukana tähdet ovat maapallosta, ettei niillä tähtitieteilijöiden mukaan voi olla mitään tekemistä ihmisten kohtaloiden kanssa. Ainoa mikä voisi järkyttää äkkiä maapallon harmoniaa on meteoriitti tai komeetta, joka iskisi valtavan kraatterin maapalloon kuten kävi ilmeisesti 65 miljoonaa vuotta sitten. Sen osoite on Laivanvarustajankatu 9 C, 00140 Helsinki ja puhelin (90) 174048. Uusia mantereita Maapallon johtavia avaruustutkijoita ovat ollet Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Pusero on konepestävä. Uusioneulepuseroa on saatavissa kahtena mallina Yksivärinen hopeanharmaa. Uusioneulepuseron saat Suomen Luonnonsuojelun Tuesta hintaan 260 mk. (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150. Tänä keväänä Jupiter näkyy hyvin. 1 kpl yht. "Vanhalla ajalla astrologia eli tähdistä ennustaminen oli ihan rehellistä tiedettä, koska muuta ei tiedetty. "Useat suomalaisetkin tähtitieteilijät ovat saaneet nimensä pikkuplaneettoihin, sellaisiin kymmenen kilometrin kokoisiin kallionlohkareisiin, jotka kiertävät Aurinkoa", Heikki Oja sanoo. Tutut eläinkuviot, kuten Leijona ja Kaksoset, löytyvät tähtikartan avulla helposti, vaikka ne ovat muuten tavoittamattomissa. ---------7 .8 C :~ Vl~ 1 ;:s '3 >'V E-o -< .0 v w o i:::~~i:::i 1 vi:::avo ~E Ei:: E§ 1-:Q O O Vl ·5.. Postikulut 21 mk. Sen jälkeen kun opittiin tuntemaan mitä valopisteet ovat, se on ollut taikauskoa." "Kuun vetovoiman vaikutus on vähän saman arvoinen asia. Auringon valoa heijastavat planeetat ovat levymäisiä, sen sijaan tähdet tuikkivat Aurinkoa lukuunottamatta pelkkinä pisteinä. Silloin maapallo peittyi useaksi vuodeksi mustaan nokipilveen ja matelijoiden valtakausi päättyi. hinta 260 mk Kokoharmaa uusioneulepaita Koko XL. O 1 -~ Luonno:::t::än ::;a : Tilaan allemerkityt tuotteet. Muita jättiläisuhkia ei tähtitieteilijöiden näkökulmasta Maalla juuri ole. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Meteoriitin syöksyn todennäköisyys on kuitenkin Heikki Ojan mukaan pieni yksi meteoriitti muutamassa kymmenessä miljoonassa vuodessa. Tähtitieteilijän kiihkolla on yhtymäkohtia uusien mantereiden löytämiseen satoja vuosia sitten. Paljain silmin löytää Venuksen, Marsin ja Jupiterin ja kaukoputkella erottaa jo Satumuksen renkaatkin. Myös neljä Jupiterin kuuta näkyvät kiikarilla ja ne ovat verrattavissa uusiin ja tuntemattomiin mantere1s11n. Elämän ylläpitäjä Aurinkokin kun paistaa aika vakaasti ilmeisesti viisi miljardia vuotta eteenpäin. mk 32 Kokoharmaa uusioneulepaita Koko L. "Siellä ovat mm. Lasku seuraa toimituksen mukana. Kun linja-auto kulkee ohitse on sen vetovoima ihmiseen paljon suurempi kuin Kuun." "Sen sijaan Aurinko ja auringonpilkut vaikuttavat maapallon elämään. ukkosmyrskyjä on tavallista enemmän. hinta 260 mk 1 1 1 YHTEENSÄ MK ~~1 1 Allekirjoitus ________________ _ Sukuja etunimi _______________ _ Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka ____________ _ 1 1 ______ =.J Tähtiharrastus on jatkuvaa löytö retkeilyä lämpötilan ja vetovoiman välillä, ja avaruusalus Maa pysyy kaiken todennäköisyyden mukaan vakaasti radallaan. Lumme, Poutanen ja Karttunen Turussa on löydetty paljon pikkuplaneettoja ja turkulaisia nimiä on runsaasti avaruudessa." Tähdet kutsuvat Avaruustutkimus on kallista, mutta tähtiharrastukseen pääsee kiinni kiikarilla ja tähtikartalla. Ympärillämme on kokonaisia omia maailmoja, joita täältä voi tarkkailla. Koot L ja XL. Tilaa alla olevalla tilauskortilla tai puhelimitse, puh. Hopeanharmaa, edessä tummansininen koristekuvio. Koot M ja L. Kevään uusiouutuus on tyylikäs uusio-neulepusero, joka on valmistettu kotimaisesta kierrätyskuidusta. Myös revontulet liittyvät auringonpilkkujen esiintymiseen." D Maailmankaikkeuden rakenteeseen pääsee tutustumaan näppärästi tähtitieteen harrastajien yhdistyksen Ursan avulla
Nyt olisi hyvä tilaisuus oppia: Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää jatkuvasti kursseja, leirejä ja talkoita. Tunnetko riikinkukkokehrääjän toukan. Jäsenmaksu vuodelle 1992 on 100 mk. Lasten ja nuorten luonnonharrastusleirejä järjestää Luonto-Liitto, puh. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni p_SSSt! liittoudu sinäkin luonnon puolesta! Ryhdy Luonnon ääneksi! Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Tilaa kurssija leiriesite Suomen luonnonsuojeluliitosta, puh. oho! onkohan se harvinainen. (90) 694 7899. Turkempia tietoja antaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, puh. Ps-tili 1767 371. (90) 642 881. Niillä voit kohentaa luonnontuntemustasi mukavassa seurassa ja tehdä konkreettista työtä luonnon hyväksi. Merkitse tilillepanokorttiin nimesi, osoitteesi ja syntymävuotesi. (90) 642 881. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni
Tansanian Ngorongoro oli Kilimanjaroa suurempi jättiläinen silloin, kun esi-isämme hapuilivat kiviä ensimmäisiksi työkaiuikseen ja kokeilivat salaman sytyttämien heinikkopalojen taltuttamista ruoan tekoon ja yön turvaksi. Teksti ja kuvat: Tuomo Niemelä Afrikan vuoristometsiä ei ole paljon, eikä ole koskaan ollutkaan, mutta ne ovat sitäkin arvokkaampia. Sen huippuna on Kenia-vuori, mutta maanosan komein, Kilimanjaro, jäi rimaa hipoen Tansanialle, kun siirtomaiden rajoja vedettiin. Ruwenzori ja Eastem Arc -vuoret ovat ikivanhaa peruskalliota. Kaukaa ne näyttävät karuilta ja kallioisilta, kun auer ja etäisyys kätkevät yksityiskohdat ja muuttavat värit. Lähes koko läntinen ja keskinen osa trooppista Afrikkaa on alankoa, ja vain Kamerunvuori Guineanlahden poukamassa on merkittävä vuoristomassiivi. SUOMEN LUONTO 2/92 51 . Useimmat trooppisen Afrikan korkeimmista huipuista ovat tulivuoria ja eräät niistä jopa toimivia tai uinuvia. vsk.. Maan Kenian puoleisella rajalla on kauniskeilainen Elgon, ja koko Kenian keskiosa Nairobin ympärillä on ylänköä 1800 metrin molemmin puolin. Siitä länteen on Meru ja rannikkoa kohti kaartuu Eastem Arc -vuoriketju. Olet yhtaikaa iloinen siitä, mitä näet ja surullinen siitä, mitä tiedät tämä kauneus on nopeasti katoamassa. Seutu tunnettiin kerran "Valkoisena ylänkönä", missä Karen Blixenin ajan eurooppalaisten oli hyvä asua. Alle 1000 metrin korkeudessa olevat alueet ovat alankoa, ja sademetsienkin ylärajana pidetään kilometriä. Evoluution laboratorio Afrikan tulivuorten ikä lasketaan vuosimiljoonissa. Meillä Suomessa 800 metrin korkuinen "vuori" on jo huomattava luonnonmuodostuma. Tropiikissa rajat vedetään toisin. Suurten vuorten tihentymä on idässä. Mutta nousepa rinnettä ylös: alarinteiden kuumuus vaihtuu viileydeksi, piikkiset akaasiat ainavihannaksi vehmaudeksi. Vasta sitten alkavat vuoristot ja vuoristometsät. Ugandan länsirajan piirtää Ruwenzorin ja Virungan kautta kulkeva vuoriketju, jonka yläosissa lumisateetkin ovat tuttuja. Itä-Afrikan peruskallioiset vuoret ovat vieläkin vanhem34 Taivaisiin korko Afrikan vuoret kohoavat jyrkästi savanneilta. Keski-Etiopia on yhtä suurta vuoristoa, huipuiltaan hyvän matkaa metsänrajan yläpuolella
Metsien vyöhykkeet vaihtuvat nopeasti Vuoristokasvillisuus muuttuu vähitellen korkeuden myötä, mutta muutoksen suuruus ällistyttää laakeaan Suomeen tottuneen. pia. Mitä ylemmäksi vuorilla nousee, sitä omaleimaisemmaksi luonto muuttuu ja sitä suppeammalla alueella nuo luonnon harvinaisuudet asuvat. Joka tapauksessa rinteet 1000 metristä noin 2000 metriin ovat 35. Kuva Pare-vuorelta Kilimanjaron kaakkoispuolelta Tansaniasta. Niiden maailma oli pieni mutta täydellinen; pieni se on vieläkin. Kartan luoteisosan Virunga-vuorten uhanalaiset vuorigorillat ovat nousseet luonnonsuojeluponnistusten symboliksi. Muutos on suurempi kuin Keski-Euroopan tammimetsistä Lapin perukoille. avaa kauneutta SUOME N LUONTO 2/92 51. Niistä tuli kosteita ja viileitä saana suunnattomassa savannien meressä. Kullekin niistä on ehtinyt kehittyä suuri joukko endeemisiä, kotoperäisiä eläinja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla. osasta sen juurelle, ehkä 30 kilometrin päähän. Usambaralla, Ngurulla, Ulugurulla ja muilla Eastem Arc -vuorilla kasvaa komeita puulajeja ylhäisessä yksinäisyydessään, vailla sukulaisia lähivuorilla. Vuorten keilat kohoavat kuumalta, kuivalta tasangolta. Vuorenhuiput kohoavat jopa yli viiteen kilometriin, mutta metsänraja tulee vastaan noin kolmessa kilometrissä. Monille linnuillekin alangon kuuman puoliaavikon yli lentäminen oli ylivoimaista. Eristyksissä toisistaan oleville vuorenhuipuille on kehittynyt omintakeinen kasvija eläinlajisto, joka on katoamassa metsien myötä. Vuoristometsien vyöhykejaosta on niin monta mieltä kuin on sen tutkijaakin. Palsamikasvit ovat luonteenomaisia Itä-Afrikan vuorille; sieltä ikkunalautojemme ahkeraliisakin on kotoisin. Tässä on korkeaa jättimetsää; parin tunnin kiipeäminen vie matalakasvuiseen sumumetsään ja vielä tunti taapertamista, niin edessä on ylärinteen heinikko. Näköetäisyyden päässä toinen toisistaan Itä-Afrikan vuoret ovat kuitenkin olleet lähes täydellisesti eristyksissä. vsk. Niitä nyt peittävät metsät erkanivat Keski-Afrikan laajoista sademetsistä 22 miljoonaa vuotta sitten. Silti tuo muutto on niin ehdoton, että jos rinteen alametsä kaadetaan, tuho tulee muuttajillekin. Monet Usambaran pikkulinnut ovat muuttolintuja, mutta muutto vuodenaikojen mukaan tapahtuu vuoren yläKirinvaga 1 Kenya 1 " 5202 Itä-Afrikan vuoristometsät sijaitsevat usean eri valtion alueella
Sateisuudessa on kuitenkin eroja, sillä jotkut vuoret jäävät "sateenvarjoon", edessä olevan vuoren kerätessä pääosan kosteudesta. Latvukset päästävät valoa lävitseen ja maan pinta on paksun heinikon peitossa. Taloudellisesti arvokkaimmat puulajit ovat kasvaneet juuri tässä vuorten alavyöhykkeessä, ja ne onkin perusteellisesti hakattu. Kuivilla rinteillä on kasvanut itäafrikkalaista katajaa, joka elää yli tuhatvuotiaaksi ja saavuttaa yli 40 metrin korkeuden ja tyvestä yli kahden metrin paksuuden. Intian valtamereltä puhaltavissa tuulissa kosteutta on runsaasti, mutta alankojen kuumuus estää sen tiivistymisen sateeksi. Siellä täällä kukkivat maaorkideat, soihtuliljat, gladiolukset ja palsamit. Bambuikko onkin hyvä paikka piiloutua. Nekin lopSoihtu/ilja on yleinen vuoristometsien koristus. Puut ovat ainavihantia ja suorarunkoisia; latvus yltää usein 30 tai 40 metrin korkeuteen. Puita ei ole, ja varjoisuus estää aluskasvillisuuden lähes täysin. Ylävyöhykkeessä on vähemmän puulajeja kuin alarinteiden komeissa metsissä. 36 Bambuviita viihtyy keskirinteillä Vuoristometsien vehmaus perustuu sateisiin, jotka jatkuvat vuoden ympäri. Metsän rakenne on kerroksinen: korkeimpia ovat ylispuut, joita on vain siellä täällä. Jättimäisiä kanervia, villakoita ja nuottaruohoja Ylämontaaninen on viimeinen todellinen metsävyöhyke. Viileyden takia ilman kosteus tiivistyy sumuksi ja pilviksi, mikä selittää sammalten runsauden. Alempana on vielä matalampia puita, jotka ovat sopeutuneet varjoisaan elämään. Kosteinta on keskirinteillä, 1800-3200 metrin korkeudessa, missä sademäärä ylittää usein 1300 millimetriä vuodessa. Metsä vyöhykkeet vaihtuvat alavyöhykettä eli alamontaanisia metsiä, jotka lyövät komeudessa useimmat Afrikan alankosademetsätkin. Nyt näitä mammutteja on jäljellä enää muutamissa suojelumetsissä. Muualla maata peittää kellastunut ja pehmeä bambunlehtien matto. Se on kelvannut parketteihin ja huonekaluihin Euroopassa ja syömäpuikkoihin Japanissa. Joskus puukanervat ovat vanhojen syreenipensaiden kokoisia, joskus tuskin polven korkuisia. Jyrkät vuorenrinteet kääntävät virtaukset ylös, viilentävät ilman, ja vuoret kääriytyvät pitkiksi ajoiksi pilvien pakettiin. Parhaimmillaan nämä metsät ovat epätodellisen kauniita kummituspuineen, sammalpatjoineen ja kukkineen. Kuivilla vuorilla, kuten Kilimanjarolla, bambuvyöhykettä ei ole, mutta se on hyvin kehittynyt esimerkiksi LänsiUgandan vuorilla, jossa on yksi vuorigorillojen viimeisistä turvapaikoista. Näitä ylämontaanisia metsiä on vuorilla 2000-3500 metrin korkeudessa, missä ilma on jo viileää, yöpakkaset tavallisia ja joskus sataa luntakin. Niiden alapuolella on yhtenäinen puiden latvuskerros, jonka tiiviys peittää metsän sisäosat ikuiseen varjoon. Vuoristometsien, niinkuin sademetsienkin, puut ovat usein hidaskasvuisia ja tuottavat kovaa, kaunista puuainesta. Se on vaatelias ja tarvitsee paitsi erityisen runsaat ja tasaiset sateet, myös loivan rinteen ja syvämultaisen maan. Vain valoisimmat laikut peittyvät katinliekoa muistuttavaan mähkään. Sen yläpuolella, 4000 metriin saakka, on kanervien valtakunta. Se on yli kaksinkertainen Suomen vuotuiseen sademäärään verrattuna. Paksut rungot ovat sammalpatjojen peittämiä. Sumua ja lumisateita Vuoristometsien ylävyöhykkeen eli ylämontaanisten metsien puut ovat tuskin 20 metrin korkuisia, mutkarunkoisia ja haaraisia. Ei ihme, että niille on annettu niin monta nimeä pilvimetsät, sumumetsät; englannin "elfin forest" tarkoittaa jotakin keijumetsän ja peikkometsän tapaista. Se on niin tiheää, että näkyvyys on usein vain muutaman kymmenen metriä. Jyrkän rinteen takia ne ovat usein kallistuneet alaspäin. vsk.. Tänne syntyy bambumetsän kaistale. SUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Afrikkalainen vuoribambu on 5-15 metriä korkea heinä, jonka varsi voi tulla käsivarren paksuiseksi
Purovesi virtaa kirkkaana ja tasaisesti vuoden ympäri, eivätkä lähteet kuivu. vsk. Aurinko on tuhoavan polttava ja se paistaa usein, sillä sadepilvet ovat jo jäämässä alapuolelle. Kasveilla on täällä ylhäällä ainakin kaksi ongelmaa: kuivuus ja kylmyys. Tansaniassa Meru on elintärkeä viereisen Arushan kaupungin vesihuollolle, Kilimanjaro Moshille ja Usambara-vuoret rannikon Tangalle. Joet kuivuvat ja pohjavesi laskee pitkien kuivien kausien aikana. Jopa metrin levyinen ruusuke on sopeutuma jokaöisiin, koviin pakkasiin, sillä ruusuke sulkeutuu illalla ja suojaa herkkää kärkisilmua jäätymiseltä yön tunteina. raukset huomataan usein liian myöhään. Metsien hävittämisen seuipsukki on sukua Suomessakin ruukkukasvina lf ellylle kliivialle. Metsästä saatiin riistaa, hedelmiä ja muuta ravintoa, puuta, lääkekasveja ja suoja vainon aikana. Alametsien hakkuitten on huomattu johtavan sumumetsienkin heikkenemiseen ja sammalten häviämiseen, kun vuoren oma, kostea pieniimasto on häiriintynyt. Metsäiset vuoret varastoivat tehokkaasti pohjavettä. Niillä on valtavat lehtiruusukkeet ja vartta verhoaa usein kuolleitten lehtien muodostama "turkki". Sadekauden vedet eivät imeydy maahan, vaan valuvat liejuisina tulvina. Janoon, nälkään ja lääkkeeksi Vuoristometsät ovat arvokkaita sekä luonnon muistomerkkeinä että ihmisille. puvat pian, ja edessä ovat puuttomat niityt, ohutturpeiset rinnesuot, poimulehtikedot, patjoina kasvavat olkikukat ja korkeimmilla vuorilla lopulta kasviton rakka ja lumi. Tuuli tehostaa auringon kuivattavaa vaikutusta. Suuri puu kaadetaan, sen alle tehdään miehen korkuinen kaivanto, ja puusta sahataan laudat pitkällä käsisahalla, toinen sahaajista rungon päällä seisten, toinen kuopassa. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Suojaisissa kuruissa ja laaksoissa kasvaa pikku metsikköinä Afrikan vuorten omalaatuisimpia kasveja: puumaisia villakoita ja nuottaruohoja. Olemme päiväntasaajan lähellä, emme Lapissa. Eroosio vie rinteiden viljelymaan, eikä metsä yleensä palaa hakatuille alueille. Tuhon tiellä Yli 80 prosenttia Tansanian laudasta tuotetaan yhä käsityönä ja maaseudulla lähes kaikki. Afrikkaa sanotaan kuivaksi mantereeksi; vuoret ovat veden lähteitä. Sumumetsien sammalpatjat ja ylärinteiden rahkasuot imevät rankkasateetkin pesusienen tavoin. Hakkuut ovat °tuottoisia, niinkuin luonnon riisto yleen37. Nämä kengänpohjan kokoiset palot ovat pudonneet Jsoberlinia schejjleri -puusta. Sitä, joka henkeään haukkoen on jaksanut tänne saakka, voi odottaa yllätys. Kasvillisuus estää eroosion ja kerää ravinteet. Monet Afrikan pienistä heimoista ovat sopeutuneet elämään vuorensa läheisyydessä ja saamaan elantonsa sen metsistä. Työn tekevät kiertävät porukat kuoppasahauksena. Aiemmin tämä yhteiselo aiheutti yleensä vain pienimuotoista häiriötä, jonka luonto pystyi korjaamaan
Ehkä ihastelet ensin maiseman avaruutta, kunnes alat ihmetellä: heinikkoa, heinikkoa. Vierasta viisautta Siirtomaa-aikana ja myöhemmin kehitysavun turvin Afrikan monille vuoristoalueille on perustettu viljelymetsiä. Se raivattiin ja otettiin viljelyyn. Pienikin viljelyalue on poissa alkuperäiseltä luonnolta, jolla on muutoinkin niukasti elintilaa. taan siellä eroosiota aiheuttamatta, tasapuolisesti kaikkien käyttöön. Viljelyyn on käytetty lähes aina vieraita puulajeja, joiden taimikasvatuksen ja istuttamisen tekniikka tunnetaan. Yhdestä jättipuusta saa rahaa monen miehen vuosipalkan verran, kun puutavara salakuljetetaan Keniaan, niin kuin yleensä tapahtuu. Kun ajaa päätietä ensin huikaisevan kauniin Ruahan laakson kautta etelään, tie nousee vähitellen ylätasangolle noin 1500 metrin korkeuteen. Paine viimeisten laikkujen kaskeamiseen on suuri ja monilla vuorilla virallisesti suojeltuja vedenjakajaharjanteitakin kasketaan paikallisten viranomaisten luvalla tai luvatta. Ei villieläimiä, ei karjaa. . . Afrikan vuorten keskirinteillä kasvatetaan paljon väliamerikkalaisia havupuita, etenkin Pinus patula -mäntyä ja Cupressus lusitanica -sypressiä. Kasken hyöty on lyhyt: kolmesta viiteen vuodessa maa on menettänyt tuhkan tuoman viljavuuden, se hylätään ja uusi metsäalue poltetaan. Lähes kaikkialla pää on jo tullut käteen, kun metsät ovat loppuneet. Esimerkiksi kelpaa Tansanian eteläinen ylänkö. Metsät on nyt hakattu, kaskien tuoma .viljavuus jo lähes kadonnut ja eroosio etenee . Sen viljely vaatii tuhlailevaa kaskeamista, mutta Keniaan, Intiaan tai Eurooppaan myytynä se tuo hyvän voiton eikä kevyen tuotteen kuljetuskaan ole vaikeaa. Kaikilla näillä alueilla metsien kaskeaminen on lähes ainoa viljelytapa. Ne varjostavat maan niin perusteellisesti, että aluskasvillisuus puuttuu täysin. Mitä alkuperäiselle väestölle tapahtui. Kaskeaminen on vähäistä, sillä perheillä on omat pikku palstansa ja niitä viljellään vuodesta toiseen. Eroosio etenee säkin. Uurastuksen surullinen loppu Mikä on lopputuloksena, kun ihminen pääsee todenteolla hyödyntämään karuja kunnaita. Sellaisia ovat vanhat peruskallioalueet, kuten Pare-vuoret Kilimanjaron kaakkoispuolella, Usambara-vuoret, sekä EteläTansanian vuoristoylänkö. Jopa vuoripurojen vesikin johde38 Kuivilla rinteillä on ennen kasvanut järeitä katajametsiä. Tiikkiviljelmät alarinteillä ovat sellaisia, samoin eukalyptusmetsät. Kaskia poltetaan paljon perheiden oman elannon hankkimiseksi. Hän on useaan otteeseen käynyt tutustumassa ltä-AfriSUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Montako kasvija eläinlajia hävisi. Eroosio vei pintamaan ja viljely loppui noin 50 vuotta sitten. Kymmenet kilometrit toisensa jälkeen, tunnista toiseen, vain heinikkoa. Tulivuorten viljavilla rinteillä tilanne on lohdullisempi. Professori Tuomo Niemelä työskentelee Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella. lringan ja Njomben välillä seutu alkaa muuttua kukkulaiseksi ja lopulta lempeäksi vuoristoksi. Länsi-Usambaran surullinen kohtalo: vielä 1960 nämä rinteet olivat komean, ainavihannan metsän peitossa. Suuret alueet Kilimanjaron pohjoisrinteillä ja Länsi-Usambaran lakialueilla humisevat nyt mäntyä ja sypressiä. Ne voittavat paikalliset puulajit, jolloin alkuperäinen kasvillisuus jää häviölle. vsk.. Esimerkiksi Kilimanjaron rinteiden chaggat ovat tunnettuja taitavina viljelijöinä. Juniperus excelsa on kookkain laji, joka voi varttua yli 40 metriä korkeaksi ja tyvestä halkaisijaltaan parimetriseksi . Viljelymetsät ovat ongelmallisia silloinkin, kun niihin istutetut puut pysyvät istutuksillaan, levittäytymättä luonnonmetsiin. Periaatteessa yritys on hyvä, mutta käytännössä usein tuhoisa luonnolle. Näin ulosmitataan esimerkiksi ltäUsambaraa juuri nyt. Tällainen käyttö on usein hyvin järjestelmällistä ja säästeliästä. Ei ihmisasumusta, ei metsiä. Kivikkoisessa maassa pystyvät kasvamaan vain sitkeimmät heinälajit, niin kovakortiset, että edes karja ei voi niitä syödä. Sama surullinen kehityskulku on juuri tapahtumassa Länsi-Usambaralla. Aluksi maissi ja bataatti menestyivät, mutta viljavuus katosi nopeasti. Hyvin usein kuitenkin ensimmäinen sato tulee jostakin myytäväksi kasvatettavasta "rahakasvista". Tuottoisin lienee kardemumma, jota kasvatetaan paljon Parella, Usambaralla ja muuallakin. Teoriassa työhön vaaditaan lupa, mutta yhden luvan varjolla voi kaataa kymmeniä puita ja rahan voima on suuri. Tuhon logiikan mukaisesti kaskeaminen on yleisintä siellä, missä se aiheuttaa pysyvimmät vauriot: vähäravinteisilla ja happamilla lateriittimailla. Nyt autiota heinikkoa on satojen neliökilometrien verran. Tuo ylänkö oli vielä sata vuotta sitten ylvästä alamontaanista metsää. Jotkut eksoottiset puut menestyvät viljelyssä hyvin siksi, että ne ovat aggressiivisia, voimakkaita kilpailijoita. Kaskiviljely lienee tärkein luonnon hyödyntämismuoto kautta Afrikan. Metsitysyritykset ovat olleet turhia
Pienviljelijöillä ei useimmiten ole mahdollisuuksia toimia ekokologisesti järkevästi. Suomen uhanalaisista eliölajeista jo lähes puolet on metsälajeja, ja tuota vihreän kullan maata on ollut varaa suojella vain pari prosenttia metsäalasta. Se sisältää sekä luonnonmetsien hoitoa että metsänviljelyä moneen tarkoitukseen, mm. Kuvassa poltetaan Amazonasin alueen sademetsää Brasiliassa. On korostettu alkuperäiskulttuurien suojelua, vaikka pääongelma olisi uudisasutus." Luukkanen puhuu kylämetsätalouden puol~sta. soveltamalla kaukokartoitustekniikkaa", tutkija Pekka Kauppi Metsäntutkimuslaitokselta selvittää. Ideaan on liitetty myös esitys kehitysmaiden velkojen antamisesta anteeksi Pohjoismaat esittävät, että 80 prosenttia velkataakasta pyyhittäisiin pois. Metsiä hyödynnetään joka tapauksessa, ja siksi olisi edistettävä luonnomnetsien kestävää käyttöä. vsk. Jo nyt kehitysmaiden metsistä kaadetusta puusta valtaosa käytetään polttoaineena. Kylämetsätalous huolehtii maaseudun asukkaiden perustarpeista metsän ja puiden avulla. Ainakin 12 maan suurimmissa kaupungeissa sytytetään 22. Tarvitaan laajoja maareformeja purkamaan yksipuolisia maanomistusoloja. Johtavat teollisuusmaat ovat kiirehtineet neuvotteluja metsien kestävästä käytöstä ja suojelusta, mutta kehitysmaat suhtautuvat asiaan varauksin. Suomen Unicef-yhdistyksen pääsihteerin U. Metsien kohtalo kietoutuu lähes kaikkiin ympäristöja kehitysongelmiin ei vähiten ilmastonmuutoksen torjumiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, joista Riossa pyritään kansainvälisesti sopimaan. Trooppiset metsät ovat avainasemassa elämän monimuotoisuuden säilyttämisessä: niissä elää lähes puolet eliölajeista, mutta niiden metsäala on supistunut melkein puoleen alkuperäisestä. Sopimuksen tulisi ottaa huomioon metsien merkitys taloudelle, yhteiskunnalle ja ympäristönsuojelulle. Suurmaanomistajat käynnistivät murha-aallon maareformin pysäyttämiseksi. Maareformeja ja kylämetsätaloutta Vuosituhannen vaihteessa lähes kolme miljardia ihmistä kärsii polttopuupulasta. Suomi voi ylpeillä määrällä, ei laadulla Suomalaiset voivat röyhistää rintaa siksi, että maamme kuuluu niihin harvoihin maapallon alueisiin, joissa metsän biomassan määrä kasvaa. UNCED'92 Kansalaisjärjestöt painostavat UNCEDin isäntämaan Brasilian hallitusta edistämään ihmisoikeuksia ja maareformia kampanjalla Oikeutta Amazonasin ihmisille. Velkarahoja metsitykseen ja suojeluun Tropiikin metsiä on esitetty suojeltaviksi kansainvälisinä puistoina. "Kun teollisuusmaat ovat vuosisatoja hakanneet, kaskenneet tai muuten käyttäneet metsiään Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa omiin tarpeisiinsa, miksi tropiikin maiden tulisi nyt hyväksyä rajoituksia tarvitessaan metsävaroja omaan kehitykseensä", neuvotteleva virkamies Esko Kiuru ulkoministeriöstä kiteyttää kehitysmaiden perustelut. Kun suomalaiset puhuvat kestävästä metsätaloudesta, tarkoitetaankin määrää, ei laatua ei luonnontaloudellisesti kestävää metsätaloutta. Valtavat metsäalueet hävitetään vuosittain kaskeamalla. Jos kansainvälinen neuvottelujärjestelmä seuraisi kokonaisbiomassan määrää maapallolla, se sallisi joissakin maissa metsien vähenemisen kun toisaalla metsien määrä lisääntyisi. Kullekin maalle oma metsäohjelma Suomen esitys velvoittaisi valtiot tekemään omat suunnitelmat metsien käytöstä, säilyttämisestä ja lisäämisestä. Sen tulisi turvata metsästä toimeenSUOMEN LUONTO 2/92 51. Suomen esitys Riossa: Maapalloa metsittämään Maailmanlaajuista metsäsopimusta ei synny YK:n ympäristöja ke.hityskonferenssissa Riossa, mutta Suomi aikoo liputtaa näkyvästi metsien puolesta: Suomen tavoitteena on, että UNCED päättää edes metsäsopimusneuvottelujen aloittamisesta. polttopuuksi, rehuksi ja myyntiin. "Metsien puumäärää pystytään mittamaan melko tarkasti ja menetelmiä voidaan parantaa vielä vuoteen 2005 mennessä mm. Kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi ei pidä ehtojen asettamista pahana, vaan näkee sen kohtuullisena toimena. Hänen mielestään trooppisen puun boikotoinnin sijaan tulisi edistää luonnonmetsien hoitoa, lisätä trooppisen puun arvostusta rahallisestikin ja ohjata hyöty paikallisille ihmisille. huhtikuuta tuhat kynttilää kymmenen viime vuoden aikana surmattujen maareformin kannattajien muistoksi. Ehkä on viisasta puhua vain määrästä eikä laadusta, sillä maamme metsäluonto on "kestävän metsätalouden" harjoittamisen vuosikymmeninä köyhtynyt ennennäkemättömästi. Ritva Kupari 39. Kehitysmaiden metsänhoidon professori Olavi Luukkanen Helsingin yliopistosta sanoo, että tropiikin metsistä on keskusteltu liian rajoittuneesti: "On puhuttu vain teollisista hakkuista, kun olisi pitänyt pohtia koko maankäyttöä. Suomi esittää maailmalle metsitysohjelmaa, joka lopettaisi metsien vähenemisen vuoteen 2005 mennessä ja kasvattaisi sen jälkeen maapallon metsäpinta-alaa. Pekka Kaupin sanoin "Suomen ehdotus metsäsopimukseksi ei ole riittävä huolehtimaan metsien monimuotoisuudesta, mutta se turvaa maapallon metsien puuntuotantokyvyn ja hiilitasapainon". Brasilian maareformiohjelmalla on tarkoitus jakaa maata seitsemälle miljoonalle ihmiselle Amazonasin sademetsäalueen ulkopuolelta. Uudisasukkaat aiheuttavat kaksi kolmasosaa trooppisten metsien tuhoista raivaamalla uutta viljelysmaata. Velkojen anteeksiantoon voisi liittyä ehtoja vastaavien rahamäärien suuntaamisesta kehitysmaiden peruspalvelujen kehittämiseen, metsitysohjelmiin tai suojelualueiden perustamiseen. B. Lindströmin mielestä yksi keskeinen vaatimus on, että kehitysmaiden väestö saa valtaa päättää luonnonvarojensa käytöstä. Kansalaisjärjestöt ajavat yksimielisesti köyhien maiden vapauttamista velkataakasta, mutta siitä keskustellaan, pitäisikö anteeksiantoon liittää ehtoja. tulonsa saavien oikeudet ja kehitysmaille riittävästi varoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Metsiä häviää maapallolta jopa 200 000 neliökilometriä vuodessa, vaikka niitä pitäisi kasvattaa lisää sitomaan hiilidioksidia ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Trooppisten metsien täydellistä suojelua Luukkanen pitää mahdottomana
Kartoitustyöstä on jo alustavasti sovittu työryhmässä, jossa on virkamiehiä ja tutkijoita Suomesta ja Karjalasta. Noin 600 kilometriä pitkän alueen leveys vaihtelee parista kilometristä kymmeneen kilometriin. .•. Jos alueelta löytyy aarniometsiä, niissä piilee geenimateriaalia Suomen pienille ja pirstaleisille suojelualueil40 le. "Rajavyöhykkeen metsät ovat olleet hakkaamatta 50 vuotta tai ylikin. I / -, \ ' 1 / .. . Suomen ja entisen Neuvostoliiton rajavyöhykkeellä ja sen tuntumassa on metsiä, joiden luonnonarvot kaipaavat pikaista selvittämistä. Venäläiset ja suomalaiset metsäyhtiöt hakkaavat jo Karjalassa ja muutkin, kuten saksalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt kilpailevat hakkuusopimuksista. Jos olemassa olevien ja suunniteltujen luonnonsuojelualueiden lähellä ja välissä ei hakata, eliöiden kulkureitit säilyvät. , 1 ' • 4 f •"· .. SUOMEN LUONTO 2/92 51. • • Kalevala i • ' • V w Petroskoi • \) ,,-, \ • Kåkisalrni ,_ i I / ,.1 ., •Pietari 100 km Suomen suojeltujen metsänsirpaleiden eliöstö saa täydennystä IVY:stä. Se on pinta-alaltaan yli 1700 neliökilometriä. ULKOMAILTA Karjalan rajametsiä hakataan jo luonnonarvot ovat tutkimatta Nyt rajan takana oleva Kutsan luonnonpuisto Sallassa oli Suomen arvokkain. Suomalaistutkijoita edustaa Suomen luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen puheenjohtaja, professori Rauno Ruuhijärvi. Inventoinnin tekee Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus. lnventoitava rajavyöhyke ulottuu Laatokan pohjoispuolelta Sallan rajalle. vsk.. Näkymä Hirveäkalliolta Nivajärvelle 1930luvulta. Rajavyöhykkeeltä saattaa myös löytyä uhanalaisten kasvien ja hyönteisten esiintymispaikk:oja. Entinen Kutsan luonnonpuisto merkitty punaisella. Paikoin metsät ovat myös palaneet tai muutoin kärsineet sodan aikana. Varsinaisen rajavyöhykkeen ulkopuolella on alueita, joilla on odotettavissa metsänhakkuita tai muita metsää muuttavia toimia. ~• Alako,IH ' ' • •• • .. Kirveenkoskemattomia metsät eivät silti ole, koska Venäjän puolella on ollut vielä 50-luvulla elinvoimaisia kyliä", sanoo Raimo Heikkilä vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojeluyksiköstä. Neuvotteluissa on kuitenkin käynyt ilmi, että tähän alueeseen ei voida rajoittua. Suojelualuesuunnitelmat ääriviivoina, perustetut vihreällä ja Karjalan kannaksen suuren kansallispuiston ulkorajat katkoviivoilla. Heikkilän mielestä pitäisi pikaisesti etsiä alueen luonnontilaiset metsät ja inventoida ne. Jos hakataan, kulkureitit katkeavat ja sukupuutot Suomessa, Ruotsissa ja IVY:ssä lisääntyvät
Kozlodoyn voimalassa on kuusi reaktoria, joista neljä on vanhoja neuvostovalmisteisia painevesireaktoreita. Venäläiset operaattorit olivat lähteneet, ja ammattitaitoisista työntekijöistä oli pulaa, koska ammatin arvostus on laskenut romahdusmaisesti. EY:n rahoituksen turvin Bulgariassa on voimakas ydinvoiman vastainen mielipide. Jos metsä heikäläisittäin katsoen on talousmetsää, miksi me emme hakkaisi siellä ?" Anne Brax 41. IAEA arvioi, että on olemassa yksi mahdollisuus 180:stä, että vanhalle neuvostovalmisteiselle painevesireaktorille sattuu vakava onnettomuus kerran vuodessa. mukaan vaatimukset liittyvät Karjalan poliittiseen tilanteeseen enemmän kuin luonnonsuojeluun. Aasit astelevat kaupungin kaduilla. Suomalaiset tekevät Karjalassa vain harvennushakkuita, kun taas venäläiset yhtiöt tekevät pääasiassa avohakkuita. "Me teemme Karjalassa hakkuita aivan suomalaisten metsänhoito-ohjeiden muparemmassa kunnossa kuin Kozlodoyn voimala. Teollisuus on kuitenkin kieltäytynyt osallistumasta kustannuksiin, joten maksajaksi jää Suomessa ympäristöministeriö. "Karjalan hallituksella on oppositio, joka haluaa kaataa sen. "Paikat olivat törkyisiä, tavaroita lojui taivasalla sekalaisessa järjestyksessä, kosteus oli vaurioittanut turvalaitteita sisältäviä tiloja ja laitteet olivat osittain suojaamattomia", tutkijaryhmän jäsenet kertoivat. Karjalalaiset ovat antaneet suomalaisten käyttöön kartan, johon on merkitty Karjalan tasavallan ja Suomen rajan tuntumaan jo perustetut ja suunnitellut suojelualueet. Ilomantsin korkeudella olevalla Pyhäjärvellä paikallinen väestö vaati Tehdaspuuta lopettamaan hakkuut. Asiantuntijoiden mukaan voimaloiden turvallisuutta voidaan parannella jälkikäteen, mutta edes jonkinlaisen turvallisuustason saavuttaminen tulee lähes yhtä kalliiksi kuin uuden voimalan rakentaminen. Osa reaktoreista on ollut pysäytettynä turvallisuusjärjestelmän vikojen takia, mutta ne on käynnistetty jälleen. vsk. Sen laidalla sijaitsevassa suuressa ydinvoimalassa on ollut useita toimintahäiriöitä lyhyen ajan sisällä. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA lähetti kesällä Kozlodoyhin kansainvälisen tutkijaryhmän. Karjalalaiset ovat myös toivoneet, että selvitettäväksi otettaisiin Suomenkin puolella olevia alueita. Aikoinaan vuonna 1936 perustettua Kutsaa kuitenkin pidettiin Suomen luonnontieteellisesti arvokkaimpana suojelualueena. Yksi keino on syyttää hallitusta siitä, että se sallii suomalaisten kaataa Karjalassa puita ja viedä ne ulos sen sijaan, että ne jalostettaisiin Karjalassa." SUOMEN LUONTO 2/92 51. IAEA ei kuitenkaan ole antanut suositusta laitosten välittömästä sulkemisesta, vaan katsoo että ne voivat olla toiminnassa ainakin vuoteen 1997. Tehdaspuulla on Karjalassa useita hakkuusopimuksia. VVER 440/230 -tyyppisiä reaktoreita on turvallisuussyistä suljettu Armeniassa ja entisessä Itä-Saksassa Greifswaldissa. Tiililän . Näiden 60-luvulla suunniteltujen reaktoreiden turvallisuusjärjestelmissä on vakavia puutteita. Muutoin Tiililä ei pidä Yleinen näky: puuttuvat suojavarusteet ja vuotavat putket. Anne Brax kaan. raportin mukaan laitokset olivat huonokuntoisia ja niiden turvallisuudessa oli paljon parantamisen varaa. Se tuskin auttaa pysäyttämään vaarallisia reaktoreita: Kozlodoy tuottaa 40 prosenttia Bulgarian sähköstä ja jo yhden reaktorin pysäyttäminen aiheuttaa sähkökatkoksia valtakunnan verkossa. "Emmehän me tiedä hakkaavatko Karjalassa tulevaisuudessa suomalaiset, saksalaiset vai ruotsalaiset yhtiöt" sanoo Tehdaspuu Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tiililä. Eräs tutkimusta kaipaava alue on Ruuhijärven mielestä Sallan korkeudella oleva entinen Kutsan luonnonpuisto. Kozlodoy on viime aikoina päässyt maailman lehtien uutissivuille epämiellyttävässä yhteydessä. Kozlodoyn vanhoja reaktoreita yritetään silti korjata länsimaisten asintuntijoiden ja mm. Samanlaisia VVER 440/230 -reaktoreita on maailmassa toiminnassa kymmenen. Talojen pihoilla tepastelevat kanat ja röhkivät porsaat. Tutkijoiden arvion mukaan Greifswaldinkin laitokset olivat luultavasti hakkuita ongelmallisina. Ryhmän Pyhäjärvellä Tiililä myöntää yhtiön tietämättömyyttään 20 hehtaarin alueella haksahtaneen venäläisiä normeja ankarampaan harvennukseen. Ruuhijärvi olisi nähnyt kartoituksen maksumiesten joukossa mielellään rajan tuntumassa hakkuita tekevät suomalaisyhtiöt Tehdaspuun ja Enso-Gutzeitin. Sekavaa organisaatiota oltiin tutkijaryhmän käynnin aikoihin ryhdytty uusimaan. "Olisi tärkeintä suojella metsäalueet, jotka jäävät Suomessa ja Karjalassa jo olemassa olevien tai suunniteltujen suojelualueiden väliin tai jotka liittyvät jommallakummalla puolella oleviin suojelualueisiin", Ruuhijärvi sanoo. Reaktoreista puuttuvat muun muassa suojarakennukset. Tutkijoiden mukaan laitoksen tuotantopuoli kyllä pyöri, mutta laitoksesta puuttui turvallisuuskulttuuri. ULKOMAILTA Kozlodoy: ydinsähköä romukasojen keskeltä I , Pohjois-Bulgariassa Romanian ja Bulgarian rajajoen Tonavan rannalla sijaitsee pieni maalaisen näköinen Kozlodoyn kaupunki. Eihän Suomessakaan yhtiö ennen jokaista puukauppaa joudu tekemään luonnonsuojeluselvitystä. Rajan taakse jääneen yli 200 neliökilometrin suuruisen luonnonpuiston kohtalosta ei Ruuhijärven mukaan tiedetä mitään. Myyjällä ei myöskään ollut tarvittavia hakkuuja vientilupia
Jos lumi estää auton käytön, ovat moottorikelkat aina käytössä. Minusta käsite metsästäjien "petoviha" on nykyisellään täysin väärä. Siinä tuleva alan harrastaja perehdytetään sangen seikkaperäisesti harrastukseensa, sitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä lajija muuhun luonnontuntemukseen. Metsästyksessä, kuten kaikissa muissakin harrastuksissa on epäkohtia, joita pyritään parantamaan ja jotka tuleekin paranSUOMEN LUONTO 2/92 51. Tämän linnun lahjoitin kotikuntani peruskoululle täytettäväksi. Kuhmon ja Lieksan rajaseutu on kautta aikojen ollut susien suosiossa ja niitä ammutaan melkeinpä vuosittain. Viime vuonna susi pesi ja sai pentuja mitä todennäköisimmin Suomen puolella tai ainakin aivan lähialueella, sillä kolme ammutuista susista oli pentuja. Metsästyksessä käytettävien haulien valinta on vähän kaksipiippuinen juttu. Metsästystä ja kalastusta lukuunottamatta muilla luonnonharrastajilla ei yleislakien lisäk. Itse olen pian kolmikymmenvuotisen metsästysharrastukseni aikana ampunut yhden lehtokurpan, vaikka laji ei ainakaan täällä rannikolla vähälukuinen olekaan. Metsästäjät haluavat tulevinakin vuosina jatkaa harrastustaan ja sen vuoksi metsästys kohdistuu pääsääntöisesti eri lajien vuotuiseen tuottoon. Tienpohjia kelkkailemalla pysytään kyllä susien jäljillä. SL 6/91 ), kohtasi matkansa pään jouluna. Riistanhoitotyöllä parannetaan usein merkittävästi eri lajien elinmahdollisuuksia. Myös alkutalven vähälumisuus auttoi pyyntiä. Metsästäjien suhtautuminen petoihin on täysin asiallista. Ylisuurten kantojen pienentämiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää ja on käytettykin metsästäjien apua. Sallittuihin menetelmiin olisi ripeästi puututtava, jos halutaan että susi säilyy Suomessa. Periaatteessa susien metsästys on moottoriajoneuvoilla kielletty, mutta niitä käytetään ratkaisevan paljon. Iso, valkohäntäinen susiuros, joka järjesti minulle ikimuistoisen yön toukokuussa 1991 (ks. Myös haaskojen käyttö on sallittua. mään, olikin lippusiima hetkessä vedetty niiden ympärille. Petoihin suhtautumisessa ei ole läheskään sitä tunnelatausta mikä muutamilla "luonnonsuojelijoilla" tuntuu olevan metsästäjiä ja metsästystä kohtaan. Suomessa asiaa ei ole riittävästi tutkittu ja tällainen tutkimus tulisikin pikaisesti suorittaa. Minusta maastoliikennelaki moottorikelkkoineen ei kuulu tähän yhteyteen. Tämä näkyy luonnon omissakin näytelmissä, jos niitä vain osaa lukea. • . Antti Leinonen Metsästäjän puheenvuoro Suomen Luonnon numerossa 8/91 tehdään metsästäjistä hillittömiä tappajia, jotka verisessä saaliinhimossaan ampuvat riistalajit jopa osittain keskenkasvuisina ja siinä sivussa rauhoitetutkin lajit sukupuuttoon! Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Sutta saa metsästää Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä marraskuun alusta helmikuun loppuun ja Lapin ja Kymen lääneissä maaliskuun loppuun. Olen toisaalta ymmärtänyt metsäteollisuuden pelkäävän teräshaulien hankaloittavan omaa toimintaansa. Pienpetojen pyynti painottuu lisäksi hyvin suurelta osin alkuperäiseen ekosysteemiimme kuulumattomiin minkkiin ja supikoiraan. Eräillä paljon käytetyillä sorsavesillä saattaa huoli lyijyhaulien vaarallisuudesta olla aiheellinen. Tiheän metsäautotieverkon avulla susien jäljitys onnistuu nopeasti ja vaivatta auton ikkunasta. Kuhmossa susien tappamaa hirveä pidettiinkin tarkasti silmällä. s • s1 omaa to1mmtaa ohJaavaa lainsäädäntöä olekaan. Lisäksi metsästysseurat tarkkailevat alueidensa riistakantoja ja kiintiöittävät yksilökohtaiset saalismäärät tilanteen mukaan. Lippusiimapyynnin tehokkuus tuli todistetuksi kun kokonainen susilauma hävitettiin. Talvella tarvittiin sata miestä saamaan kolme susirukkaa päiviltä. Yleisesti ottaen lyijyhauleilla ei maastossa niiden vähäisyydestä johtuen liene suurta luontoa "myrkyttävää" vaikutusta. Näin kalat kuolevat tukehtumalla eikä veri tule lainkaan näkyville. Tavoitteena on tappaa saalis nopeasti ja kun eläimestä lasketaan veri se tulee väistämättä näkösälle. Hukka peri Kuhmon sudet Kuluva talvi todisti Kuhmossa, että suden ja ihmisen suhde ei ole olennaisesti muuttunut; susi on edelleen vihatuin ja vainotuin Suomen eläimistä. Olen nähnyt luonnonsuojelijoiden tai itseään ainakin jonkinlaisina luonnonsuojelijoina pitävien henkilöiden nousevan haahkaluodolle, ajavan kuvausinnossaan hautovat emot pakosalle ja lokkien syövän suojaamattomat munat. Myös alueittaisia rauhoituksia käytetään hyvin yleisesti. Mikäli haluaa kuvata verta ja verisiä eläimiä, niin teurastamo on siihen oivallinen paikka! Kaloissa on vähän verta, joten ne eivät liene kovin kuvauksellisia. Kun sudet ryhtyivät saalistaan hyödyntä42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kuhmossa susi ei selviä hengissä. Myös viittaukset harrastuksemme verisyyteen ovat mielestäni täysin asiattomia. Nykyisen laintulkinnan mukaan niillä voidaan ajaa auraamattomia metsähallituksen metsäteitä ilman maanomistajan lupaa ja käyttää susien metsästyksessä lippusiimojen vetoon ja keräykseen. Metsätieverkko sallii myös lippusiiman levityksen ja huollon suoraan autosta. Lisäksi ammattimaisessa kalastuksessa ja joissakin tapauksissa virkistyskalastuksessakin on mahdotonta teurastaa saatuja kaloja välittömästi. Se, että jotakin lajia ei ole rauhoitettu ei tee siitä metsästäjien maalitaulua. Tällaista vaatimusta ei muille luonnonharrastajille aseteta, joten luontoon saatetaan lähteä varsin köykäisin eväin, ilman pienintäkään käsitystä esimerkiksi niin sanotuista jokamiehen oikeuksista ja myös velvollisuuksista. Sillä, että jotkut metsästyskorttia omaamattomat pikkupojat ovat saattaneet joskus pienoiskiväärillä tai jopa ilmakiväärillä mustarastasta vainota, ei ole metsästysharrastuksen kanssa mitään tekemistä! Kaatopaikat jätteineen ovat nostaneet eräiden rauhoittamattomien lintujen kannat haitallisen suuriksi. Eräät lajit saatetaan muutamaksi vuodeksi rauhoittaa kokonaan. Tammikuun loppuun mennessä oli Kuhmossa ammuttu jo kahdeksan sutta, joista seitsemän lippusiiman avulla ja yksi pellolta yöaikaan. vsk.. Tämäntalviset kokemukset Kuhmosta osoittavat, etteivät sudet säily niillä alueilla Suomessa, joilla metsästys on nykyisin menetelmin sallittua. Vain suoranainen jäljitys kelkalla on kiellettyä, mutta sehän on makuasia. Metsästäjät eivät "vihaa" petoja. Vihjailu mustarastaan ja muiden rauhoittamattomien lajien olemiseen metsästäjien yleisenä maalitauluna on täysin harhaan johtavaa ja asiatonta. Erään metsästäjän kertoman mukaan se oli "ikäloppu huonohampainen uros, jonka piti tulla toisten susien tappamalle hirvelle syömään, kun ei itse enää pystynyt tappamaan." Valkohäntä oli varmasti nyt kokonaisuudessaan tapetun susilauman isä, sillä laumasta tapetulla yhdellä urospennulla oli samanlainen valkoinen hännänpää. Uusille, tuleville metsästäjille järjestetään pakollinen metsästäjäntutkinto. Miksi "luonnonsuojelijat" eivät puutu tähän
Kanahaukkaa osa metsästäjäkunnasta vihaa mm. Joka vuosi ammutaan rauhoitettuja lintuja joko siksi ettei lajeja tunneta tai rauhoitusmääräyksistä piitata. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA pedot verottavat hyvin kohtuullisesti, koska luonto on ne siihen opettanut. Totesimme että mustarastas samoin kuin muutamat muut linnut ovat lainsuojattomia ja vaadimme lain muuttamista. Lehdessä ei leimattu koko metsästäjäkuntaa eikä myöskään vaadittu metsästyksen lakkauttamista. Metsästäjien pitää ymmärtää ja hyväksyä tämä. taa. Ilvestä taas vainotaan siksi, että se syö Pohjois-Amerikasta tänne tuotuja valkohäntäpeuroja. Muutaman lieveilmiön yleistäminen koskemaan koko harrastusta ja kaikkia harrastajia kyseenalaistaa itse arvostelijan arvostelukyvyn, uskottavuuden ja motiivit. Antti Ha/kka Kömmähdyksiä Viime numerossa Kuusikon viheltelijän kaksi kuvatekstiä ja samalla kuvaajien nimet olivat vaihtaneet paikkaa. Sivun 14 kuusessa pullisteleva pyy viheltelee ja sivulla 16 oleva koiras aterioi koivikossa, eikä päinvastoin. Myös metsästäjäkuntaan piintynyt petoviha on tosiasia. Suomen Luonto etsii kuvapareja luonnon muuttumisesta. Kokkolan kemianja metsäteollisuus on kuitenkin yhdessä merkittävä paikallinen ravinnekuormittaja ja Perämerellä teollisuuden kuormitusta vertailtaessa suuri kuormittaja. Saaliskantaansa SUOMEN LUONTO 2/92 51. Artikkelissa mainittiin jätevesien johtamishakemus, johon kaupunki yritti turhaan saada muutosta vesiylioikeudessa asti. Eräillä Pohjois-Suomen suojelualueilla saa metsästää, ja tämä on räikeästi risti riidassa kansainvälisten suojelusäädösten kanssa. Kokkolalla ei myöskään ole sopimusta Kemiran kanssa siitä, ettei kaupunki vaatisi korvauksia tehtaiden mahdollisesti kaupungille aiheuttamista haitoista. Myöskään ei hyväksytä sitä, että pedot syövät jäniksiä, metsäkanalintuja, hirviä ja muita eläimiä, jotka ovat niiden luontaista ravintoa. 1. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Toinen merkittävä teollisuuslaitos on Outokumpu Oy:n laitokset, ja kun tarkastellaan Kokkolan merialueen kuormitusta, on mielekästä katsoa laitosten yhteisvaikutusta. On lisäksi muistettava, että nykyisin metsästys on huvia eikä kenenkään elanto ole siitä kiinni. Yhteistyökin sujuu tämän jälkeen paremmin yhteisiäkin tavoitteita kun on aika monia. Surullinen juttu, kirjoittaa lehdon hävityksen kuvannut valokuvaaja Matti Valta Turusta. Outokumpu esiintyy jutussa sivun 15 kuvassa ja kuvatekstissä; kuten kuvasta näkyy, molemmat teollisuuslaitokset sijaitsevat samalla tehdasalueella. Asennekasvatusta ja metsästäjäkunnan keskinäistä kuria tarvitaan! 3. Artikkelista saa sen käsityksen, että Kokkolassa toimii vain yksi iso teollisuuslaitos, Kemira Oy. Juhani Hanni/a Ympäristösuunnittelija Jutun Kokkolan osuus jäi tarkistamatta, ja Outokumpu todellakin vaihtui useassa kohdin Kemiraksi. Vaadimme myös rautaja myrkkypyynnin kieltämistä sekä eräiden lajien poistamista metsästettävien luettelosta (kuten taivaanvuohi ja jänkäkurppa sekä uhanalaiset pilkkasiiven ja mustalinnun sisämaakannat sekä lapasotka). Emme väittäneet, että metsästäjät !ahtaisivat mustarastaita massoittain. Siellä kasvoi mm. Selvää pitäisi olla myös metsästäjille, ettei metsästys kuulu luonnonsuojelualueille. Toimittaja oli paikalla elokuun alussa, kun Pohjanlahtivuoden kampanja-alus MS Aura pysähtyi Kokkolassa. väärät asenteet, vahingolliset metsästystavat ja lainsäädännön puutteet. Kun tällöin käymiemme keskustelujen pohjalta on toimittajan laatimassa jutussa Kokkolaa koskevista seitsemästä asiasta viisi virheellistä, katson lyhyen oikaisun olevan paikalENNEN Jaan. Pahoittelen virheitä. Osa metsästäjäkunnasta on asenteiltaan sellaisia, että heiltä pitäisi ottaa pyssyt pois. Y mpäristölautakunta on tehnyt aloitteen sopimuksen purkamiseksi, kuten artikkelissa, aivan oikein, todetaan. 43. Toinenkin lipsahdus kävi: Metsätalous leimaa luontoamme -juttukokokonaisuuden lähes kaikista piirroskuvista oli tipahtanut tekijän nimi pois. Nyt kanahaukka on onneksi rauhoitettu. Seppo Salonsaari Maalahti Seppo Salonsaarelle Suomen Luonnossa 8/9 1 puututtiin metsästyksen epäkohtiin, joita aiheuttavat mm. Metsästäjiäkin on monenlaisia, kunnollisista kelvottomiin, enemmistö toivoakseni kelvollisia. Lehdon hakkaaminen oli yllätys. siksi, että se pyydystää tänne istutettuja aasialaisia fasaaneja. Jos metsästäjäkunta osallistuu metsästyksen epäkohtien korjaamiseen ja parantaa asennekasvatusta keskuudessaan, kritiikki varmasti vähenee. Piirrokset ovat Käyttökuvan Hannu Virtasen käsialaa. liman asettakin voi luonnossa mainiosti liikkua. 2. Jorma Laurila Väärää tietoa Pohjanlahdesta Suomen Luonnon numerossa 9/ 199 1 toimittaja Antti Halkka kirjoittaa Pohjanlahti-vuoteen liittyvistä tutkimuksista ja tapahtumista. MS Auran ottamaa pohjanäytettä ei otettu Kemiran vaan Outokummun edustalta. Tämä on tosiasia. Täytyy muistaa, että suurin osa Perämeren kuormituksesta tulee jokien ja muiden valumavesien kautta, jossa maatalous on suurin yksittäinen kuormittaja. Irvokas osoitus siitä oli tämäntalvinen Kainuun susijahti, jossa lähes sata miestä jahtasi muutamaa susirukkaa. vsk. Sen sijaan tällainen sopimus on olemassa Outokummun kanssa. JÄLKEEN Paimion Kurjen lehto oli kasvistoltaan upean monipuolinen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Kemiran vaan Outokummun lupahakemus, jolla haettiin lupaa typpipäästöjen väliaikaiseksi lisäämiseksi. metsänemä, näsiä, mustakonnanmarja ja lehmus. Kemira mainitaan jutussa yhdeksi Perämeren pahimmista ravinnekuormittajista. Sen sijaan Kemira ei yksin ole yksi pahimmista Perämeren ravinnekuormittajista kuten jutussa sanotaan
Järvinen on jakanut kirjan yleisen lintuperinteen ja suosituimpiin lintulajeihin liittyvän perinteen kuvaukseen. Sillä on kiistämätön kytkentä turvallisuuteen ja päästöihin, joista melu on toistaiseksi vähimmin tunnettu tai tunnustettu. Runot rytmittävät kirjaa voimakkaasti. . 2,10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki ------------------------------------------~ 44 mion. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk Uäsenet)/232 mk ( ei-jäsenet) D Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Auto muotoilee heidän elämännäyttämönsä. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Omat lukunsa ovat saaneet mm. Tämä Maailman terveysjärjestön tulkinta esitetään kirjan alkulauseessa. Aikajänne ulottuu suomensukuisten kansojen loitsuista nykyslangiin, Kantelettaresta ja Kalevalasta nykyrunoihin. Kirjan lopun lintuhakemisto on hauskaa luettavaa: sieltä löytyvät virallisten lajinnimien joukosta vaikkapa hiistakka, hottinen, iskulintu, jurriainen, kattilansanganhelistäjä, olutrykäli, räsy ja tohottaja. Huomattavien suomalaisten lintumaalareiden taidon mittapuuksi Järvinen nostaa ruotsalaisen Bruno Liljeforsin, jonka esittely tekstissä saa ehkä kohtuuttoman painoarvon, varsinkin, kun yhtään hänen maalaustaan ei kirjassa näy. Bensiinin polkumyynti, saiTule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Kaikkiaan niitä on lähemmäs pari sataa ei siis monikaan sivu jää ilman. Lintujen mukana on kuviteltu lentävän niin jumalan kuin ihmissielunkin. "Se on kaunis, se lentää kuin enkeli, sen laulu on ilona ja se on hyvänä ruokana". JAKELUOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Yhteiskuntamme on antautunut melulle, jolta se suojautuu aitojen taakse. Runojen ohella lintumaalaus on kirjassa näyttävästi esillä, sekä kuvina että omana lukunaan tekstissä. LINNUT LllTÄVl SANOJA KIRJOJA Ki.'.t1ANTTI-.F.NTll:.'TOKIRJ,'\5UOl'1AI.Al~"IAIJr."TUl'DU.NTEe.'1A ANTERO JÄRVINEN Kiehtovaa lintu perinnettä Antero Järvinen: Linnut liitävi sanoja. Koskettavinta kirjassa on vetoaminen lasten puolesta. Vahinkoa ei saa päästää tapahtumaan. Uusi aikapommi uhkaa pohjavesiämme. syntykertomukset, hyvän ja pahan ilman linnut, Kalevalan ja Kantelettaren runot, kansanomaiset linnunnimet sekä lintujen pyytäminen ja lintuihin liittyvät harrastukset. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Maantiesuolat rikastuvat sinne hitaasti. (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 2/92 5 1. Linnut ovat toimineet ennusmerkkeinä: Kuu kiurusta kesään ... Sitä on varoituksista huolimatta pantu tankkiin ja vaadittu sen haitallisuuden todistamista. Kadehditun lentotaidon omaavat linnut ovat olleet ihmiselle hengen lähettiläitä. Eläintieteen dosentti Antero Järvinen on koonnut suomalaista lintuperinnettä oikeaksi runsaudensarveksi Linnut liitävi sanoja -kirjaan. Hiljaisuus on katoava luonnonvara, jonka rippeitä kasvava polvikin opetetaan hävittämään. Terveys on enemmän kuin sairauden puuttumista. Ritva Kupari Autoistumisen vitsaus Päivi Santalahti, Valentina Oroza, Raimo Laakia, Meri Koivusalo ja Elina Hemminki (toim.): Auto, terveys ja ympäristö, Gaudeamus 1991. Kevyen liikenteen lapsiuhrien väheneminen on aiheellisen hätävarjelun tulosta, kieltojen ja rajoitusten ansiota: maailma jakaantuu turvalliseen kotipihaan muutamilla sellainen vielä on ja kivettyyn, vaaralliseen ulkomaailmaan, minne varoitetaan lähtemästä ilman saattajaa. Ajotapa saa arvoisensa huo1------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 219 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Linnut on kytketty sekä lääkintään että sairauksien syntyyn: pyssymies vartioi kylien välillä, ettei rutto siirtynyt kylästä toiseen harakan selässä. Kirjoittajat haluavat suojella ihmiselämää ja asettavat autoistumisen jyrkästi vastakkain tämän tavoitteensa kanssa. Romanttinen tietokirja suomalaisesta /intuperinteestä, Otava 1991, 253 s. Näyttöpakko siirtyy toivottavasti päinvastaiseksi lääkinnästä tutun mallin mukaisesti, niin että vasta turvalliseksi todetun aineen ja menetelmän saa ottaa käyttöön. vsk.. (981) 220 279 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEEST A) .................................. Taistelu lyijystä on päättymässä. Tämä puulintujen tekijä Lauri Pappilan kuvailu linnusta on hyvä vastaus kysymykseen, miksi linnut kaikista maailman elävistä ovat ihmistä aina erityisesti kiehtoneet. Auto, terveys ja ympäristö -kirjan tekemisessä on ollut mukana Lääkärien Sosiaalinen Vastuu -järjestö. Teos alkaa runolla ja päättyy runoon; jokainen luku alkaa runolla. Turvallisuus on kalliisti maksettu leikkiyhteisöjen menetyksellä. Heidän keinoistaan tärkein on liikenteen minimointi, mikä puolestaan edellyttää vakavaa tarveharkintaa nykyisen yhä lisääntyvän autoviihteen tilalle
Tekstit ja tähdistöjen nimet ovat suomeksi. Suomentaja Ilona Sevelius on paikoin muokannut sisältöä suomalaisia oloja vastaaviksi. (90) 174 048. Luvussa korostetaan materiaalien kierrätyksen järkevyyttä työpaikkojen säilyttämisen kannalta. Kätevä opas on tehty lähinnä ns. Pienenä poikana olin kiinnostunut hitusen avaruudesta ja tähdistä, oli sellainen lastenkaukoputkikin. Brown Holly 8. Mutta tähtikuvioiden tunnistaminen oli hankalaa, kun saatavilla olleet tähtikartastot toimivat ainoastaan tiettynä päivänä, tiettyyn kellon lyömään. ras riskinotto liikenteessä, ympäristön köyhtyminen, kulkutapojen vääristyminen, valtiovalta mielitekojen täyttäjänä ja sille tarjottu vastuun uusjako konkreettisine ehdotuksineen ovat kaikki lukemisen arvoisia asioita, itsestään selviä, mutta vaikeita nieltäviä päättäjille. Erilaisia ympäristön tuhotrendejä ja niiden korjauskeinoja suhteellisen yleistajuisesti selostavan kirjan teemat vaihtelevat vuonna 1992 biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä naisten lisääntymisterveyden parantamiseen ja Maan kaivostoiminnasta jälkifossiiliseen energiatiehen. lowe Sandra Poslel Michael Renner John C. Tätä seikkaa ei suomennos kykene häivyttämään. Suurin ero suomalaisiin oloihin on siinä, että monet esimerkit ovat sellaisesta eteläisestä luonnosta, jota meillä on harvinaisena vain aivan eteläisimmässä Suomessa. Samoin lautajalat (board feet) olisi voinut muuntaa kuutiometreiksi . Muuten kirjan ruotsalaisuus kyllä selvästi huokuu läpi. Taivahan talikynttilät alkavat olla järjestyksessä. Eri kappaleissa esitellään soiden, järvien, virtaavien vesien, merenrannan, metsän, tunturien, perinnemaisemien ja jopa kaupunkiluonnon elämää. Young OIWEAMJS Worldwatch-fnstltuutln State of the World maailman luetuln ympärlstöraporttl Maailman tila 1992 Lester R. Kirja toimii varmasti hyvin nuorison luontotiedon lähteenä, mutta se on tarpeellinen myös kyselyikäisten lasten vanhemmille ja ehkä muutenkin taustatietoja antamaan. French Christopher Flavin jodi l. on tuonut markkinoille Mini-Star -nimisen planisfäärin. Worldwatchin perinteiden mukaan luku vilisee dokumentointuja esimerkkejä. Mini-starissa on noin 50 tähtikuviota ja se on kooltaan 12 x 12 senttiä. Se on saanut jo paljon palautetta, eikä sitä jatkossakaan voida sivuuttaa liikenteestä keskusteltaessa. Kun sanotaan hakkuiden Oregonin kansallispuistoissa lisääntyneen 16 prosenttia vuosina 19771987, niin tarkoitetaan toki valtionmetsiä (national forests). Maailman tila 1992 Lester R. Mukana seuraa suomenkielinen käyttöohje. Planisfäär on englanninkielinen ja taivaankappaleet ovat tieteellisillä nimillä. Kun kehyksessä oleva kellonaika ja kiekossa näkyvä päivämäärä kohdistetaan toisiinsa, sen hetkinen tähtitaivas asettuu paikoilleen soikeaan aukkoon. Mitä autohaitat maksavat. Kirjoitukset eivät ole pelkkää ekologiaa, sillä ne välittävät selvästi kirjoittajan kokemukset luonnon kauneudesta ja osa kirjoituksista menee myös faktojen tuonne puolen, mytologiaan ja kansanperinteeseen. Autoilujärjestöt eivät tunnusta yhteiskunnalta saamaansa tulonsiirtoa, joukkoliikennettä kannattavien ja autottomien yhteistä kolehtia teihin ja polttoaineeseen. Ooas on mvvnnissä 45. Matti Ignatius Koko perheen harrastukseen Peter Kranz ja Leif Eriksson (suomentanut ja oloihimme soveltanut Ilona Sevelius): Löytöretki luontoon, Tammi 1991, 152 mk, 256 s. Kokonaisuutena teos edustaa sellaista jokamiehen ekologiaa, jota tarvitaan. Kirjan lopuksi Worldwatchinstituutin johtaja Lester Brown on käynnistämässä ympäristövallankumousta, sellaista valtioiden ja yritysten asennemuutosta, joka nostaa ympäristön vaalimisen sanoista tekoihin. Brough Alan Thein Ouming Hilaryf. Ne vähättelevät auton ympäristöhaittoja ja vaikenevat tarpeettomasta autoilusta. Hei, nyt Vesimies on eteläisellä ja Herkules läntisellä taivaalla. Ruotsalaisten Peter Kranzin kirjoittama ja kuvaama sekä Leif Erikssonin piirroksilla täydentämä kirja on varmasti monia kiinnostava löytöretkikirja, joka kuvaa erilaisia luonnonilmiöitä ja tapahtumia sekä esittelee niiden taustoja. Kirja ilmestyy suomeksi samaan aikaan kuin alkukielellä ja siksi sille suo muutaman suomennoskömmähdyksen anteeksi. KIRJOJA Ruotsalainen alkuperä ei ole sellaisenaan suuri haitta, sillä tarinat ovat kuitenkin läheltä omaa luontoamme. Planisfäär on kooltaan 28 x 28 cm ja siinä ovat mukana kaikki tähdistöt, parikymmentä kirkkainta tähteä ja joitain sumumaisia kohteita. Galileo Galileillakin olisi aika kulunut joutuisammin sellissään, jos Ursa olisi tuonut tähtikiekkonsa hieman aikaisemmin markkinoille. Toisaalta teksti on pientä, eikä siitä saa selvää hämärässä. Planisfäärissä on pyöreä kiekko, joka pyörii neliskanttisen läpyskän sisällä. Ei olisi Leon tarvinnut vain hokea "Se pyörii sittenkin", kun olisi voinut pyöritellä omaa tähtikiekkoa. Teos ei kerro kaikkea, eikä esitä suurta synteesiä, mutta se voi herättää elävän harrastuksen. Tämä on maailmanennätys, josta kehaistaan kaikenkielisten laitosten joita on 27 esipuheessa. Pienempi versio maksaa 35 mk Uäsenille 28 mk) ja isompi 110 mk'Uäsenille 95 mk). Mini-staria ja Planisfääriä myy Ursa, Laivanvarustajankatu 9 C, 00140 Helsinki, puh. Nimeltä mainitaan monia yrityksiä, jotka ovat ottaneet ympäristön hyväksi toimimisen ohjenuorakseen, ja menestyneet. Paikoin kirjoituksissa peilataan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta eri aikoina. Viime vuonna ensimmäistä kertaa suomeksi käännetty vuosikirja Maailman tila nousi yleisen tietokirjallisuuden myyntikärkeen. Mini-starista on myös suurempi, ehkä enemmän alalle vihkiytyneille tarkoitettu versio, jota Ursa markkinoi Planisfäär-nimellä. Kirja on vakava haaste poliitikoille. Ryan Linda Starke lohn E. Antti Halkka Tähdet järjestykseen Mini-Star-planisfääri, Tähtitieteellinen y hdistys Ursa. Jacobson Nicholas Lemsen Marcia D. Esseet eivät ole sekalaisia luontojuttuja, vaan kokonaisuudesta muodostuu elinympäristöjen ekosysteemien ja lajien esittely. Mini-star tai Planisfääri, molemmat avaavat uusia sfäärejä niille, joita tähtitaivas kiinnostaa ja joilla tähdistöjen nimet ovat jääneet tähtisumun peittoon. Jäämme odottamaan ainakin istuvan liikenneministerimme kannanottoa tähän merkittävään julkaisuun. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Nyky-Suomessa ajankohtainen on luku kestävien työpaikkojen luomisesta teollisuusmaihin. riistakolrniolaskennan apuvälineeksi, joten siitä puuttuvat pikkunisäkkäät; silti esimerkiksi oravalle käänteisiä jälkiä jättävä liito-orava on mahtunut mukaan. Mutta eipä hätiä. Kirja ei ole lajiopas, joten omien havaintojen avuksi tarvitaan lajioppaita, joista ei kuitenkaan saa samanlaista kokonaiskuvaa luonnosta. Brown ym: Maailman tila 1992, Worldwatch Institute Norden ja Gaudeamus 1992, 270 s. Mini-star on alkujaan hollantilainen keksintö, jonka Ursa on soveltanut Helsingin oloja vastaavaksi. Taskulappu on siis varattava mukaan öisille retkille. Pekka Hänninen ' J~~kien jäljille Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsästäjäin keskusjärjestö ovat tehneet pienen, 48-sivuisen Lumijälkioppaan. Mini-starin etu on sen näppärä koko, mahtuuhan se taskuun ja on aina käsillä, kun tähtitaivas alkaa askarruttaa. Mini-star toimii myös muualla Suomessa kohtuullisella tarkkuudella aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Luvussa on pieni, mutta ei täysin merkityksetön käännösvirhe. Ensi vuosituhannelle tähyävien suuryhtiöiden tunnusmerkkeihin näyttävät maailmalla yhä useammin kuuluvan huomattavat lahjoitukset luonnonsuojeluun. Lisäksi siihen saa sijoitettua planeettojen, Auringon ja Kuun asemat. Luku toivottavasti kannustaa esimerkiksi paperiteollisuuttamme miettimään, kannattiko takavuosien miljardivoitot todella sijoittaa aina riskialttiisiin ja nyt suurelta osin kannattamamattomiksi osoittautuneisiin laajennusinvestointeihin
Osuuspankkiryhmä on mukana tukemassa näitä tärkeitä asioita parantamassa elämisen tasoa. Tuntumaa elävään maahan saadaan työskenneltäessä luostarin pelloilla ja puutarhassa. 972-61988 (klo 9-15) tai osoitteella 79850 Uusi-Valamo. Yhdessä voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen. cj:>OSUUSPANKIT·OKO. Hakuaika päättyy 31.3.1992. " [!] VALAMON KANSANOPISTOSSA, Heinävedellä järjestetään 22.5.-22.8.1992 •• LUONNONMUKAISEN ELAMANTAVAN LINJA Linjan aikana käsitellään monipuolisesti luonnonmukaiseen elämäntapaan kuuluvia asioita; luonnonmukaista viljelyä, terveydenhoitoa sekä ravitsemusta, opetellaan luonnon kasvien hyötykäyttöä ja harjoitetaan käden taitoja. Tarkempia tietoja ja hakemuskaavakkeita saa kansanopiston kansliasta, puh. Linjan hinta on 8500 mk. HTEINEN Y PÄRISTÖMME säilyttämisen arvoinen Me kaikki olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Elämä on kasvua, osallistumista, harrastuksia, vastuuntuntoa, toisista huolehtimista
Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Miksi et varautuisi etukäteen. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTiär Turvaa matkasija postit.a yhteyskorttisi jo tänään! Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Nimi_~--------------Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti ______ _ Eurooppalainen maksaa postimaksun. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. POHJOLA.YHTIÖT Järjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/4 00003 · HELSINKI. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti
Paikalla oli riisiryynin kokoisia papanoita. Kun mänty kasvaa tiheässä, varjoon jääneet oksat kuolevat ja karsiutuvat ja runkomuoto pysyy hyvänä. Kun ryhdymme jäljittämään salapoliisimaisesti salaperäistä luudansyöjää, käytämme menetelmää: epätodennäköiset suljetaan pois. Jäljelle jäävät myyrät, joista metsämyyrä on hanakoin tunkeutumaan asumuksiin ja myös hanakoin jyrsimään tuoreita lehtipuun silmuja ja oksien kärkiosia. Myös parittelua pitkäkoipisuus helpottaa: koiras asettuu naaraan . ravintoon viittaa pikkujyrsijöihin. Toinen raajapari on vielä pitempi kuin muut ja toimittaa tuntosarvien tehtäviä. Piisami käyttää simpukkaravintoa yleensä talvisaikaan. Paljastetun mineraalimaan asuttamiseen männyllä on tavallisesti kaksi kesää aikaa ennen kuin muu kasvillisuus peittää paljaan pinnan. likka Koivisto Hyödylliset koivet Mihin !ukki tarvitsee niin pitkiä jalkoja. Lenkous voi johtua huonosta taimien asettelusta istutuskuoppaan ja maan liikkumisesta istutuksen jälkeen erityisesti pelloilla ja ojitetuilla soilla maa voi roudan vuoksi elää niin paljon että taimien asento muuttuu ja pyrkiessään korjaamaan asentoaan ne kasvattavat runkoon mutkan. Papanat ja innostus kasvisPedot joutuvat monesti tyytymään vain ohueen jalanpätkään lukin luistellessa tiehensä. Näkinkengän, toisin sanoen simpukan kuoret on kasannut piisami. Koska mänty uudistuu hyvin Etelä-Suomessa luontaisestikin, on istutuksesta pala jolti näiden haittojen vuoksi palattu kylvöön tai luontaiseen uudistamiseen. Mikä niitä siihen kasaa. Valitettavasti näihin liittyy nykyään lähes aina maan jonkinasteinen muokkaus: laikutus, äestys tai vaotus. Hiiret voimme sulkea pois siksi, että ne olisivat ilman muuta ryhtyneet tullaamaan kaurasäkin sisältöä, tuskin edes nuuskaisseet luutia. Kauri Mikkola Simpukoita laiturilla Joka kevät mökille palatessani laiturilla on kasoittain näkinkenkien kuoria. Jos jurominen jatkuu pitempään, syynä voivat olla pahat istutusvirheet Uuuristo on jäänyt aivan kimppuun) tai tuholaiset. Tästä kertoo lukinkoiven autonominen lihastoimintakin: aivan niin kuin sisiliskon katkennut häntä koipikin jää katkettuaan paikalleen sätkimään. lstutustaimi//a on usein hankaluuksia päästä elämän alkuun. On arveltu, että piisamin viekottelisi tähän pula kasvisravinnosta; tämähän ahdistelee piisameita järvillä ja SUOMEN LUONTO 2/92 51. vsk.. Näissä raajoissa on runsaasti aistinelimiä ja ne tunnustelevat maastoa lukin edetessä. Seppo Vuokko Luudalla herkuttelija Tein neljä koivunvarpuluutaa, jotka jätin ulkorakennuksen lattialle. Kuka oli salaperäinen luudansyöjä. Tästä syystä taimi aina juroo jonkin aikaa: juurten vauriot on korjattava, ennen kuin kasvu voi kunnolla alkaa. Se saattaa kyllä asettua asumaan rakennuksiin, mutta sitä ei tietääkseni ole koskaan tavattu neljän seinän sisältä ruokailupuuhissa. Paljasjuurisia taimia istutettaessa juuret aina vaurioituvat jonkin verran, eivätkä olosuhteetkaan koskaan ole samanlaisia uudella ja vanhalla kasvupaikalla. Yksi koivunsilmuista mahdollisesti innostuva jyrsijä on vielä mainitsematta, nimittäin liito-orava. Sa48 man voivat aiheuttaa juuristossa kaivelevat myyrät. Syyt monien istutusmänniköiden puun huonoon laatuun, oksaisuuteen ja lenkouteen taas ovat muualla. Kasvu voi olla luonnon taimia heikompaa parikin vuotta. Liian harvassa taimistossa puista taas tulee ylenpalttisen oksaisia. Nyt !uudista ovat vain 20 sentin mittaiset tyvet jäljellä, muu oli silputtu pieneksi ja syöty. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Mä taimi olen sun tarhassas ... Useat kasvitaudit ja tuholaiset iskeytyvät heikentyneisiin taimiin, vaikkapa juuri istutuksen vuoksi juroviin taimiin, helpommin kuin täysin terveisiin ja hyvässä kasvussa oleviin naapureihin. Sen pohjoiset sukulaiset hannaakuveja punamyyrä kelpuuttavat myös tällaisen ravinnon hanakasti. Pitkäkoipisuuteen liittyy muitakin sopeutumia. Jhmeellisintä oli, ettei vieressä olevaan kaurasäkkiin oltu lainkaan koskettu. Kun peto tavoittelee lukkia, se saa usein saaliikseen pelkän raajan ja luklci pelastuu. Lukin ravinto koostuu erilaisista pikkueläimistä, myös kuolleista, sekä mätänevistä aineksista; pitkiä koipiaan !ukki käyttää ruokailussa niin että se asettuu ateriansa päälle murkinoimaan. Tämä on omiaan hämäämään saalistajaa. Mikäli tunnen sen tapoja, sillä on varsin kaavamainen tarve etsiä silmuravinto avoimen taivaan alta ja mieluummin lepistä kuin koivuista. Perussyy lienee sama kuin vaaksiaisten pitkillä koivilla ja sisiliskon hännällä. Miksi istutetut männyn taimet kasvavat paljon huonommin kuin viereen luonnosta kylväytyneet. kanssa vastakkain ja työntää paritteluelimensä naaraan vatsapuolella olevaan sukuaukkoon. Sen sijaan peltomyyrä ja kenttämyyrät sekä lapinmyyrä käyttävät puiden kuorta vasta hätäravintona, talvisydämenä, kun viimeisetkin heinien lehdet ja korret ovat loppuneet tai menettäneet viimeisenkin vihreytensä. Miksi istutustaimi häviää luonnontaimelle
Tekopesien rakentajat rengastavat yleensä poikaset ja tutkivat lintujen pesintää. Kysyjän havainnot eivät siis välttämättä merkitse ihmisen vainoa. Ilves tuskin pääsisi ison pesän reunuksen yli, tuskin uskaltautuisi edes puun latvaan saakka. Kun sääkset palaavat muuttomatkalta, ne ryhtyvät kunnostamaan pesää kantamalla siihen uusia risuja. Palatessaan sen on ensin irroitettava vanha käpy ennen kuin se voi alkaa uuden kävyn syömisen. Ainakin kaksi seikkaa tulee mieleen: ensinnäkin lintu löytää vanhalle pajalleen helposti, kun edellinen käpy on siinä merkkinä. Keksiikö joku vielä muunlaisia etuja. Simpukoiden lisäksi piisami voi syödä myös rapuja ja pyydyksiin jääneitä kaloja. Toiseksi pajan kolo ei uutta käpyä haettaessa pääse täyttymään satavalla lumella tai runkoa pitkin valuvalla, kenties jäätyvällä sulavedellä. Sääksi eli kalasääksi on pitkäikäinen lintulaji. Eräinä vuosina linnut käyttävät vaihtopesää, joka sijaitsee samalla reviirillä. Ne ovat lavoja, jotka kiinnitetään isoihin puihin niin tukevasti, ettei putoamisen vaaraa ole. Seppo Vuo/anto 49. Tämä koskee luonnollisesti myös kotkan ja muiden petolintujen pesiä. Pudonneen pesän jätteistä rakennetut nuotiot ja löydetyt haulit voivat hoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Lähempi tarkastelu viittasi tihutyöhön, sillä pesän alla oli pidetty nuotioita, joista toisessa oli kaksi hylsyä. Tällä tavoin pesä kasvaa jatkuvasti, kunnes sen paino lopulta ylittää oksan kantokyvyn. Tämä saattaa varsinkin lyhyen talvipäivän hämärissä oloissa olla tärkeää. Näätä, joka on puissa asustava notkea peto, pääsisi varmasti helpommin pesaan, mutta en ole kuullut sen hävittäneen sääksiä. Helsingin yliopiston eläinmuseon kautta on mahdollista saada yhteyttä näihin henkilöihin, jotka myös käyvät tarkista-~ massa pudonneiden pesien j putoamissyyn ja mahdollisesti rakentavat tekopesän tilalle. pajan tekemiseen kuluu paljon energiaa, jonka lyhyenä talvipäivänä vo1s1 käyttää ruokailuun. -'-----'-" ........ kertoa metsästysajan tapahtumista. Seppo Vuo/anto Onko sääksen pesä tuhottu. Piisami on jyrsijä, mutta jotkut muutkin jyrsijät, kuten kaikkien hyvin tuntema rotta, voivat käyttää myös eläinkunnan valkuaislähteitä. Lajinkehitys eli evoluutio on kuitenkin johtanut kysymyksessä esitettyyn järjestykseen, joten sen täytyy olla käpytikalle parempi kuin toinen. likka Koivisto Tikkako tyhmä. Sääksi onkin kalamiehen ystävä ja kalavesien hoitaja, sillä se saalistaa enimmäkseen niin sanottuja roskakaloja. merenlahdilla, Joissa runsas piisamikansa on asustellut pitkään. Kuinka vanhaksi sääksi elää. SUOMEN LUONTO 2/92 51. Tiheimmän sääksiasutuksen alueella parin kilometrin päässä sijaitseva pesä saattaa kuulua jo naapuriparille. Oliko pesä joutunut väkivallan kohteeksi ja kuinka sääksille oli käynyt. "Sääksen pesäpuut on rauPiisami popsii mielellään simpukoita, etenkin talvella. Tikalle on edullista käyttää samaa pajaa mahdollisimman kauan, sillä uuden Tikka itse tietää parhaiten missä vaiheessa pajassa oleva vanha käpy kannattaa ottaa pois uuden tieltä. Takavuosina kalankasvattamojen lähipesät saattoivat kärsiä vainosta, mutt;:i nykyisin sellaista ei enää tapahtune, sillä altaat on mahdollista suojata niin, etteivät sääkset pääse ottamaan kasvatettavaa kalaa. Lahna lienee sen yleisin saaliskala kaikkialla Eteläja KeskiSuomessa. Sääksi pesii usein vuosikausia, jopa vuosikymmeniä samassa pesässä, niin että pesä voi olla käytössä kauemmin kuin lintu elää. Petovainojen aikojen tulisi olla taaksejäänyttä elämää. Kuorikasa jää todisteeksi herkkutteluhetkistä. Onko tikka tyhmä, kun se jättää lähtiessään pajaansa jo syödyn kävyn paikalleen. Silloin tällöin sääksi saattaa erikoistua kalanviljelyaltaiden verottajaksi ja aiheuttaa vahinkoa kalankasvattajille. Uusi pesä löytyi parin kilometrin päässä edellisestä, mutta sekin löytyi petäjän juurelta levällään. Mikäli kysymys on selvästi ihmisen aiheuttamasta häirinnästä ja pesien pudottamisesta, on todellakin käännyttävä poliisin puoleen. Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätys on lähes 23 vuotta hämäläisellä linnulla, joka joutui huuhkajan saaliiksi pesällään. Onko sääksellä luontaisia vihollisia ja pystyykö ilves rikkomaan valtaisan pesän. Millä tavalla sääksi pelkkänä kalansyöjänä on ihmisen vihollinen, kilpailevana, osaavana ja onnistuvana kalastajanako. Kuinka sääksi soittaa poliisille. Ensi katsomalta luulisi, että tikalle olisi helpompaa heittää vanha käpy pajasta ulos ennen kuin se lentää takaisin uuden kävyn kanssa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Pesimätuloksen parantamiseksi kalasääskille on ryhdytty rakentamaan tekopesiä. Pesä putoaa yleensä lumen painosta talvella tai keväällä lumen sulaessa, mutta mahdollisesti myös poikasten kasvaessa. Päijät-Hämeessä vanhalla pesäpaikalla sääksen pesän alustana toiminut oksa oli poikki ja komea risurakennus hajallaan. vsk. Meidän on vain keksittävä, miksi. Ilveksen ei tiedetä hävittäneen sääksen pesiä. Nykymetsissä tämä tapahtuukin helposti, sillä mahtavia ikipetäjiä ei enää juurikaan ole. Sääksi hakee ravintonsa yleensä rehevöityneistä järvistä tai lahdenpohjista. Ainoa merkittävä luontainen vihollinen on huuhkaja, joka saattaa syödä suihinsa sekä hautovan emon että kasvavat poikaset. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSlNKJ. Uusi käpy on näet kiilattava vatsan ja puunrungon väliin siksi ajaksi kun vanha heitetään pois
(90) 876 9 100 Postimyyntiä koko maahan . (98 1) 15 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. USA Today, The Timesin the U.K., and Bild in Germany), and the timber acquisition SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. palloiluja, kuntosalityöskentelyä, suunnistuksen alkeita luontoharrastuksen ohjelmoinnista vastaa Asko Kaikusalo retkei llen päivittäin lähiseudun kohteissa kuten Liesjärven ja Tarransuon kansallispuistoissa tutustuen nisäkäs-, lintuja kasvimaailmaan mineraaleja unohta matta luontotietoutta värikuvin ja näyttein höystettynä pikkunisäkkäiden pyynnistä ja kasvattamisesta a lkaen • kurssihintaan (1200 mk, alle 15-v 900 mk) sisältyy täysihoito, opetus ja retket eerikkilän urheiluopisto 31370 EERIKKILÄ '8' 916-50841 Forested Lapland poorly protected by Arto Komulainen, Seppo Lammi and Seppo Vuokko Suomen Luonto 51(2): 20-29 The förested part of Lapland, "Forest Lapland" in Finnish, covers the northem quarter of Finland with the exception of the country's extreme north and northwest regions. kans.väl.sihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. Cross country vehicle does not restrict the use of such vehicle by the Lapps. Conservationists feel that at !east the planned protected areas (see map on p. Tallbergink. This pian already exists but the company is reluctant to publish details, even though the fate of a large part of one of the world's major biomes is at stake. 11 A, 00150 Helsinki puh. The extent of the planned logging is large enough to seriously affect the degree to which the European boreal coniferous zone as a whole remains in a natural state. krs., 00151 Helsinki puh. Only about ten percent of the förests of "Forest Lapland" are protected. Finns have been actively involved in shaping the future of the entire Russian forest industry. LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. (90) 1 76 633 LUTIOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (98 1) 353 2 16, Veikko Aalo, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Pentti Thuneberg ALUESIHTEERJT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20 100 Turku puh. The latter areas ("Fell Lapland") are occupied by treeless fells. Lappish förests are also being damaged by Russian smelters responsible för heavy sulphur emissions that are transported in the air from production plants virtually just a stone's throw away. This part of Lapland also contains a great number of peatlands, including large seasonally flooded aapa mires, some of the most spectacular of which have disappeared under reservoirs. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Logging along the frontier threatens Karelian forests byAnne Brax Suomen Luonto 51 (2): 40 The Finns and Russians are jointly planning to log the förests on the Russian side of the frontier. (953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. vsk.. Little data is available, however, on endangered species in this area. kurssisihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumpponen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Serious needle damage has already been observed in Scots pines. (960) 31 1 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. (90) 642 88 l Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Finnish researchers feel that the 'frontier förests' may be important to the survival of threatened species in Finland. These förests are in a natural state and support relatively dense local populations of brown bears and wolves. (93 1) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. 15, kesällä klo 8.3015.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritvå Pietiläinen, talouspää llikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, vs. So far, the Master Pian commissioners, i.e. Eerikkilän Urheiluopisto järjestää Luontoja liikuntakurssin 1.-5.6.1992 • kaikille luonnosta kiinnostuneille, sopii myös perheille pienimmistä alkaen • ohjattua liikuntaa päivittäin urheiluopiston tiloissa opiston opettajien johdolla kurssilaisten toiveita toteuttaen, esim . (90) 642 88 1 telefax (90) 622 18 15 Ma-pe klo 8.3016. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOlf\11STO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 2/92 51. However, it has become more difficult to come to an agreement than was at first envisaged, because the Russians have realised they can charge nonnal market prices för their timber. Due to protests in Finland, the parties have been jointly appraising the protection requirements of these förests. sihteeri lrma.Kaitosaari, rekisterinhoitaj a Sus0J111a Huhtala, vs. (92 1) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. The peace of the wilderness areas and of Lapland in general is also being disrupted by the increasing use of cross country vehicles like snowmobiles, 3-wheelers and 4-wheel drive vehicles which these days can be encountered unexpectedly anywhere in the region. 1 D 5. Finland has approached the Russians with a view to eliminating this problem, but so far no headway has been made. Jaakko Pöyry Oy's consultancy service has drafted a Master Pian covering förestry in the whole of the European side of Russia. Even today, trees up to 500 years in age are being felled in Lapland to be converted into sawn goods or pulp. Logging has been planned in Finland by such enterprises as Yhtyneet Paperitehtaat Oy (supplying newsprint to e.g. The Ministry of the Environment is to endorse the first logging schedules within the next few years. the Russians, have likewise published no details of the pian which, according to the införmation available, would require the setting up of a complicated infrastructure in hitherto untouched areas with a consequent appreciable loss of the latter. (90) 876 9 100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Forest-covered Lapland has the nearest Finland gets to a Siberian type climate, with cold winters and the country's lowest recorded temperature of minus 50.4 Celsius, reported in 1985. The Finnish Wildemess Act is very special in permitting controlled logging. Early in 1992 it became apparent too that the Swedes and Germans would like to be in on the logging. 4) and the land between them should be spared from logging activities, if the dispersal routes of endangered and other species from Russia to Finland, and thence to Sweden, are to remain intact. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland company Tehdaspuu Oy. j ärj
HEHEHE-, •. JUURI TUOLlAISIA REIPPAITA NUORIA KAIVATl't\15111-J KEVAÅLLA HE-TSÅNISTUTUK5E:E:N , .. T1ENAISITTE PARISSA VIIKOSSA MUKAVAT iASKvlRAHAT.' MÄ EN OIKEIN USKO ... HUlTA "~~.,,,,.TESTATAAN.' ElHAN ME:. ...... PE5APUU YMPARl STOINEEN RAJATAAN TIETYSTI METSÄNKA511TEL-YN ULKOPUOLE:.LLE/ ' ' " 1 , , LLINEN TÄMÄ NTh.' .. HE.HE-.. __,,__,. _ · KAATAA METSAA, JOSSA ASUSTAA HARVINAI NEN11 LIITO-ORAVA .. ~..,..,.. PAT LYÖTY ONTOVÄKI ... 8AR'öAAREJA 01,..LA// .. OOTA HIUKKA ENNENKUIN TYHJEN NÄT/. 1 ... . PUUN JUURELLA ON JOTAIN IHHE PAPANOITA/ E.:ITE-TI: VOt. NUO JOS S~VAT PAÄHÅN.SÄ,ETrA KOKO LAHONSYOMÄ KUUSI KKO PITÄÄ SUOJELLA, NIITÄ \ ON KOHTAPUOLITU,SINAA \ I...EIHIK0N JOAA PUUSSA.~' RUVETAAN SITTEN VAAN PANE.EN TAIHEA PALTE;ESEEN, MU1TA LIIKUTAAN HISSl,IKSEEN, ETTEI ORAVAT HAIRI\NNY -~' ..
Tuemme luonnonsuojelutyötä A. Ahlström Osakeyhtiö Kauttuan Paperitehdas Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry BASF Oy Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Kodak Oy Kvaerner Masa Yards Oy Sandoz Oy Studio Pitkänen Ky Sokeria luonnosta Sucros Oy Suomen Keräystuote Oy Coca-Cola Lakeuden Teollisuuspalvelu Oy Suomen Kähertäjäliitto ry Data-Helsinki Oy Eka Nobel Oy EKE-Yhtiöt EKOKEM OY AB Oy Electrolux Kotitalouskoneet Ab/Huoltolux Exel Oy Finncarriers Oy Ab Oy Hartwall Ab Lastentarhanopettajaliitto LTOL Barnträdgårdslärarförbundet BTLF ry Lehtikirjakauppa Oy Lemmikkieläinliike Joonas Lever Metsäkeskus Tapio Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab Helsingin Kalansavustamo Oy Ondine Oy Helsinkikaasu Oy llmelä Oy ltalkon Oy Jalostaja Oy T:mi Juhlavehnänen Leila Pulkkanen Jurevita Oy OP-Tukku Oy Outokumpu EcoEnergy Oy Outokumpu Metals & Resources Oy Oy International Business Machines Ab Porin kaupungin puhelinlaitos Posti-Tele Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto Suomen Palloliitto ry Suomen Unilever Oy Suomen Yhdyspankki Oy Oy Telefakta Ab Tetra Pak Oy Tukogardenia Oy TYH L-Kahvi la-Ravi ntola Sirpa Lahdenne Vasemmistoliitto Venealan Keskusliitto Finnboat ry Vesijohtoliike Siimesvaara Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yleisjäljennös Oy Yngve Roos Consulting Oy Ab Yves Rocher Finlande Oy