Suomen Luonto 2/1993 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z U,J 6 :) V) Maakunnat tutuiksi: Keski-Pohjanmaa Irtonumero 33 mk Öljyn kirot silminnäkijänä Shetlannissa
Kun pulmunen lähti häihin, Juha Laaksonen ...... (90) 227 1 967 telefax: (90) 2271 421 lrtonumero 33 markkaa. vsk.. Tässä numerossa sivulla 59 tutustumme valkotöyhtötamariiniin. 26 Tankkialus valutti luontoa tappavaa öljyä Shetlannin rannikolle tammikuussa. 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Valkotöyhtötamariini ......................................... , Antti Halkka ........................... 50 Kysy luonnosta .......................................................... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Maakunnasta lisää sivuilla 2025. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. Luonnonsuojelulöton luonnonharrastusviikot 1993 ........................................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 12 Puheenvuoro tekoaltaideµ monikäytöstä: mitä se on Lokan ja Porttipahdan maisemissa mitä se olisi Vuotoksella. 18 Maakunnat tutuiksi: Keski-Pohjanmaa Tuulen ja veden leikit, Seppo Vuokko ................ Säästötilaus 265 mk. ...... 4 23.03. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Tansanian metsäohjelmat uusittiin, Mikko Punkari .......................................................... Toimittajamme oli öljyn jäljillä. llmestymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 3 18.02. 4 Kuluttajan valinnat ..................................................... 17 Mänty sielumme maisemissa, Jari Miettinen ....... 5 2 1.04. 56 Summaries ofthe MainArticles ............................... 23.04. Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 11 Virkisty tekoaltaalla, Veikko Vasama .................... 59 SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kotimaasta .................................................................. 20 Laiva oli lastattu ... Kansikuva: Siikajoen suistaa KeskiPohjanmaalla, Lentokuva Hannu Vallas. 34 Suomi yrittää paikata huonoissa kehityshankkeissa ryvettynyttä mainettaan. 2 Suomen maantieteellinen keskipiste on Piippolassa Keski-Pohjanmaalla. Korkeasaaren johtaja Ilkka Koivisto on aloittanut lehdessämme eläintarhassa asuvien uhanalaisten lajien esittelyn. 2 1.05. 38 Arvi Ulvinen teki pitkän elämäntyön, Teuvo Suominen ........................................................ Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 44 Kirjoja ................................................................ 10 Vai vero, Eeva Tikka ................................................. 8 Kysy ekoneuvoa ........................................................ SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 I 00 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. Tilaushinnat Vuosikerta (12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 18.03. 41 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 14 Lapin lintu vain vilahtaa Suomen halki muuttomatkoillaan, mutta tai ehkä siksi on antanut aiheen moneen uskomukseen. (90) 228 08 I telefax: (90) 446 9 I 4 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08205 liris Lappalainen, 228 08216 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 082 18 Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Hyvä ja paha tietokone, Antti Vahtera .................. 48 Luontomatkat 1993 ................................................ Ulkomailta ...............................................................
Paha tankkerionnettomuus Espanjan rannikolla viime joulukuussa toi sinne mustan joulun. Todellisia syyllisiä onnettomuuksiin ovatkin öljy-yhtiöt, eivät ne köyhät maat kuten Liberia, jonne aluksia rekisteröidään, puhumattakaan alipalkatusta ja huonosti koulutetusta miehistöstä. Luonnon ja merenkulun turvallisuuden kannalta mukavuuslippulaivat ovat ikävyyslippulaivoja. Maailman merillä on uskomattoman paljon öljytahman ja öljy kokkareiden saastuttamia alueita. vuosikerta 2 1993 •• Oljytyn hyvinvointimme synkkä varjo Tammikuussa kaksi suurta tankkeria vuosi öljyä mereen samaan aikaan, toinen Sumatralla ja toinen Shetlannin rannikolla Skotlannissa. Lisääntyvä autoliikenne on suurimpia öljynkuluttajia. Esimerkiksi Braerin omistaa Yhdysvaltain Connecticutissa toimiva yhtiö. Alaskan rannikolla 1989 haaksirikkoutunut Exxon Valdez tappoi satojatuhansia merilintuja ja tuhansia merinisäkkäitä; kammottavaa jälkeä synnyttäisi myös öljyonnettomuus esimerkiksi Jäämerellä. Vaikka turvanormeja kuinka kiristettäisiin, on onnettomuusriski aina olemassa, koska inhimillistä tekijää ei voida kokonaan karsia. Lisäksi kolmas pienehkö alus öljysi Suomenlahtea Viron edustalla. Myös rannikon asukkaiden elinympäristö pilaantuu ja elinkeinot kärsivät. Paitsi että öljy tappaa välittömästi vesilintuja, kaloja ja muita merten eliöitä, osa öljystä vajoaa syvemmälle mereen ja imeytyy vuosikausiksi luonnon kiertokulkuun. Riski on sitä suurempi, mitä enemmän tankkereita kyntää maailman merillä. Tämä tarkoittaa, että niissä on oltava kaksoispohjat tai muita rakenteita, jotka estävät öljyn karkaamisen onnettomuudessa. Öljy jatkaa meriluonnossa tuhojaan vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä sen jälkeen kun onnettomuus on kadonnut uutisotsikoista. Siksi suunnitelmat Barentsinmeren maakaasuja öljyvarojen hyödyntämiseksi ovat pelottavia. 52. Osavastuun öljyturmista kantaa myös runsaasti öljyä käyttävä länsimainen kuluttaja. mukavuuslippulaivojen aiheuttamia. Öljy-yhtiöt rekisteröivät aluksiaan valtioihin, joissa ne voivat kiertää oman maansa turva-, veroja miehistömääräyksiä. Myös Shetlantiin haaksirikkoutunut Braer ja Sumatralla japanilaiseen säiliöalukseen törmännyt Maersk Navigator olivat mukavuuslippulaivoja. On karmeaa ajatella, minkälaisia öljypommeja merillä kulkee. Jorma Laurila Tankkialus Braerin uhreihin kuului paljon hylkeitä. Myös Itämerellä on syytä tiukentaa määräyksiä. Julkisen liikenteen voimakkaalla kehittämisellä öljyriippuvuutta voidaan tuntuvasti vähentää. Arktisilla vesillä ei ole varaa minkäänlaisiin riskeihin. Mitä pohjoisemmilla alueilla ollaan, sitä pitempään öljy ehtii tehdä tuhojaan, koska hajoaminen on kylmässä erityisen hidasta. Alusten tulee olla rakenteeltaan riittävän turvallisia öljynkuljetukseen. Leimallista viime vuosien onnettomuuksille on ollut, että ne ovat ns. Nuori öljyyntynyt harmaahylje makasi hylystä irronneen rojun keskellä kaksi viikkoa onnettomuuden jälkeen. 3. Euroopan yhteisö on terästäytymässä ja aikoo asettaa tiukkoja rajoituksia aluksille, jotka kuljettavat öljyä tai muita vaarallisia aineita sen vesillä. SUOM EN LUONTO 2/93 52. Viime kädessä on kysymys yksilöiden asenteista; esimerkiksi turvautumalla julkiseen liikenteeseen aina kun se on mahdollista, voi antaa panoksensa maailman merten puhtauden hyväksi. Tosin Britannia ja Kreikka vastustavat suunnitelmia kiivaasti. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Nämä eivät valitettavasti ole yksittäistapauksia. Suomen pitäisi Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja ltämerikomission jäsenenä aktiivisemmin vaikuttaa öljyturmia ehkäisevien merenkulkumääräysten säätämiseksi. Shetlannin onnettomuudesta lisää sivuilla 2633. vsk. Vaikka maakaasu on sinänsä melko puhdasta energiaa, ympäristötuhot voivat porauspaikoilla olla melkoiset, koska kaasunporauksessa on aina vaara, että myös öljyä syöksyy pinnalle. Siksi öljynkulutuksen vähentäminen on erittäin terveellistä. Vuodesta 1974 maailman merillä on sattunut yli 150 suurta öljytankkerionnettomuutta
Vuoden loppuun mennessä valmistunee myös ehdotus yksityismaiden vanhojen metsien suojelusta. tamme luonnonsuojelussa. Uudistuksessa kello 2 1 jälkeinen lähetysaika varattiin lähinnä itse tuottamillemme fiktiiviei pidä biologisiin perusteisiin nojautuen liioiteltuna arviota, jonka mukaan eteläisen Suomen metsämaan suojeluaste olisi nostettava nykyisestä 0,38 prosentista vähintään kymmenkertaiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö LuontoLiitto antoi mietinnöstä perusteellisen lausunnon. Valtion rahapula vaikeuttaa varmasti yksityismaiden lunastamjsta. ItäSuomen itäisimmät kunnat ja Kuhmo pitävät suojeluohjelmaa liian laajana. Toisilla kanavilla oli kuitenkin aina ohjelmia, joita vastaan Ympäristöuutisia ei voinut asettaa, kuten esimerkiksi MTV:n uutiset. Y mpäristöministeriöön tuli Etelä-Suomen valtion maiden aamjometsien suojelusta lausuntoja tammikuun loppuun mennessä vajaat 150 runsaasti pyydettyä enemmän. Kaikki ehdotetut alueet ovat joka tapauksessa toimenpidekiellossa, kunnes suojelu vahvistetaan joko lailla tai asetuksella. Suojeluarvon määrittely ja aamiometsäisyyttä kuvaavan pisteytyksen perusteet jakoivat mielipiteitä enemmän. Eräistä Pohjois-Karjalan ja Kainuun aamiometsäkohteista kiistellään edelleen. Lausuntokierroksen jälkeen asiaa pallotellaan ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön sekä metsähallituksen välillä. Vain kahdeksan lausuntoa oli selvästi kielteisiä ja viides~ä ei esitetty selvää kantaa. Iiris Lappalainen sille ohjelmille. Ohjelma uusitaan maanantaisin iltapäi väliä. Ohjelma siirrettiin sunnuntaista kello 21.45:stä sunnuntai-iltapäivään kello 16.30:een. Vanhojen metsien puulla ei liene suurta kysyntää, koska metsäteollisuus on kehottanut puunhankkijoitaan pidättäytymään aarniometsien puun ostoista. Ne korostavat suojelun kielteistä vaikutusta työllisyyteen ja pitävät olemassaolevia suojelualueita riittävinä. Uutisia seurasi sen vanhalla paikalla puolisen miljoonaa ympäristön tilasta kiinnostunutta. Työryhmän esittämät vanhojen metsien suojelun perusteet hyväksyttiin yleisesti. Olimme yhtäkkiä sormi suussa, kun emme voineet löytää ohjelmalle sopivaa paikkaa." SUOMEN LUONTO 2/93 52. TV 2:n ohjelmajohtaja Arne Wessberg, miksi ympäristöuutiset siirrettiin niin epäedulliseen lähetysajankohtaan. Olitteko tyytymättömiä sen katsojamääriin. Metsähallitus on esittänyt, että aarniometsien rajausta ja luonnonarvoja selvitettäisiin vielä mikä merkitsisi lisää maastokartoituksia ja asian käsittelyn lykkääntymistä ainakin syksyyn. Erityisen tärkeänä LuontoLiitto pitää kiisteltyä Kainuun Pohjois-Karjalan vanhojen luonnonmetsien vyötä, joka ulottuu Talaskankaan seudulta lääninrajaa pitkin Hiidenportin kansallispuiston kautta Venäjän rajalle. vsk.. YLE: n televisio-ohjelmiston ainoa säännöllisesti ajankohtaisia ympäristöasioita käsittelevä ohjelma, Ympäristöuutiset, sai vuodenvaihteessa uuden lähetysajan. Yli 120 lausunnonantajaa puolsi työryhmän ehdotuksia tai piti niitä liian vähäisinä. Y mpäristöuutisten katsojaluvut romahtivat uudistuksen 4 myötä. Sunnuntai-iltapäivä on suosittua vierailuja ulkoiluaikaa. KOTIMAASTA Aarniometsälausunnot pääosin myönteisiä Vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietintö on ollut viime syksystä lähtien lausuntokierroksella. "Muutos ei liity ohjelman katsojalukuihin vaan television kanavauudistukseen. Suurin osa lausunnonantajista ei ehdottanut muutoksia suojelualuelistaan, mutta jotkut tekivät myös lisäyksiä. Siksi suojelu valtion mailla pitäisikin toteuttaa mahdollisimman laajana. Kuhmon Latvuksen kylätoimikunnalta tuli kuitenkin puoltava lausunto, jossa vakuutetaan paikallisen väestön suhtautuvan myönteisesti suojelualueiden perustamjseen. Asiaohjelmaa oli vaikea sovittaa tähän ajankohtaan." "Luonteva paikka Y mpäristöuutisille olisi ollut kello 19, joka on ' hyötyä tuottavien asiaohjelmien' paikka. Janne Kumpulainen ja Keijo Savola kartoitustyössä Kuhmossa. Myönteisissä lausunnoissa painotettiin metsien uhanalaisten lajien suojelutarvetta, Suomen allekirjoittamaa biodiversiteettisopimusta ja muita kansainvälisiä velvoitteiAarniometsäkartoituksessa ovat auttaneet monet vapaaehtoiset. Kun ilmat kevättä kohden lämpenevät, pienenevät katsojaluvut varmasti vielä nykyisestäkin. Järjestö pitää mietinnön esittämiä aluerajauksia riittämättömjnä. Nyt ohjelma tavoittaa enää noin 200 000 katsojaa, ja uusintalähetys 100 000 katsojaa. Työryhmän ehdotus nostaisi Etelä-Suomen suojellun metsämaan osuuden 0,53 prosenttiin, mutta Luonto-Liitto Miksi Y mpäristöuutisten lähetysaikaa muutettiin
Pankin hallitus päätti kuitenkin lokakuussa jatkaa hankkeen tukemista. Samaan jokeen suunnitellut muut padot ajaisivat ainakin miljoona ihmistä kodeistaan. Kansalaisjärjestöjen edustajat ovat toimittaneet kansanedustajille tietoa Sardar Sarovariin ja muihin Maailmanpankin kehitysprojekteihin kohdistetusta arvostelusta. Joskus näin käy, vaikka yrittää olla fiksu ja ennakoiva." Anne Brax joonaa. "Eduskunnan päätös oli Maailmanpankille merkki siitä, että sen pitää muuttaa toimintaansa", sanoo Luonnonsuojeluliiton kansainvälisten asioiden sihteeri Tuula Varis. KOTIMAASTA Y mpäristökritiikki puri Maailmanpankin rahoitukseen .. Päätös poikkesi hallituksen esityksestä, mikä on hyvin harvinaista. "Olimme aika onnettomia, kun näimme, minkälaiseksi (ohjelma)palapeli valmistui. Eikö ole jotakin outoa siinä, että YLE:n ainoa säännöllisesti ympäristöasioita käsittelevä ohjelma siirrettiin erittäin huonoon katseluaikaan. Ympäristöja kehitysapujärjestöt ovat julistaneet tiedotussodan Maailmanpankkia vastaan, jos se ei vetäydy projektista. Anne Brax 5. Narmadan patohanke oli viimeinen pisara Arvostelijoiden mielestä Maailmanpankin rahoi tuspolitiikan ongelmat tiivistyvät Sardar Sarovar -jättipatohankkeessa Intian Narmada-joella. Eduskunta puolestaan ilmoitti tahtonaan, että kehitysapurahojen jakosuhdetta ei saa muuttaa YK:n erityisjärjestöille epäedullisemmaksi kuin se 1992 budjetissa oli. Useat kansanedustajat viittasivat puheenvuoroissaan Maailmanpankin rahoittamien kehityshankkeiden lisääntyneeseen arvosteluun maailmalla. Eduskunnan tammikuinen päätös on ristiriidassa Suomen neuvottelijoiden viime joulukuussa Maailmanpankille antaman lupauksen kanssa. Tekoaltaan ja kanavien tieltä jouduttaisiin häätämään noin 200 000 köyhää ihmistä, ja padon ennustetaan aiheuttavan suuria ympäristöongelmia. Padon rakentajat ovat jo nyt syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin yrittäessään häätää talonpoikia heidän omilta mailtaan . Rahaksi muutettuna päätös merkitsee, että IDA saisi 450 miljoonan markan kehitysapurahoista vain 131 miiTutkimusten mukaan ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristöasioista. Yhteensä 250 kansalaisjärjestöä 37 maasta vetosi syyskuussa Englannissa ilmestyvässä Financial Times lehdessä Maailmanpankin presidenttiin Lewis Prestoniin. "Olimme ajatelleet jatkaa nykyisellä systeemillä tämän kevään, mutta joudumme ehkä ennen sitä laajemminkin miettimään koko ohjelmiston rakennetta." Onko YLE:llä mielestänne tarpeeksi ympäristöaiheisia ohjelmia. YK:n kehitysjärjestöt, joita ovat muun muassa lastenrahasto (UNICEF), väestörahasto (UNFP A) ja kehitysohjelma (UNDP), saisivat yhteensä 275 miljoonaa. Kun kehitysapurahat pienenevät, kansanedustajat leikkaavat mieluummin Maailmanpankin osuutta. Pahamaineinen Narmada-joen patohanke Intiassa on entisestään lisännyt Maailmanpankin arvostelua. Muun muassa Pohjoismaiden edustaja äänesti päätöstä vastaan. Osuus saattaa kuitenkin kasvaa, koska Intian ei uskota saavan kuntoon omaa rahoitustaan. Jopa eduskunta päätti leikata järjestön avustusrahoja hallituksen linjasta poiketen. Maailmanpankin IDA-rahastosta maksetaan 10-20 prosenttia Sardar Sarovar -hankk'een kustannuksista. pankin Kansainväliselle kehitysjärjestölle IDA:lle 256 miljoonaa markkaa. Padon avulla on tarkoitus hankkia kasteluja käyttövettä miljoonille ihmisille sekä lisäksi sähköä. Eduskunta lisäsi 14. Sivun ilmoituksessa, jonka olivat allekirjoittaneet Suomesta muun muassa Luonnonsuojeluliitto ja Ympäristö ja Kehitys ry, järjestöt ilmoittivat yrittävänsä vaikuttaa Maailmanpankin rahoitukseen, mikäli pankki edelleen tukee patohanketta. tammikuuta budjettiin lausuman, jonka seurauksena Maailmanpankin osuus kehitysapuvaroista pienenee puoleen viimevuotisesta. Parhaillaan hallituksen lakiasiantuntijat yrittävät kiivaasti selvittää, kumpi sitoo enemmän: hallituksen neuvottelijoille antamat valtuudet vai eduskunnan päätös. Maailmanlaajuinen ympäristöja kehitysjärjestöjen kampanja Maailmanpankin rahoituspolitiikkaa vastaan saavutti näkyviä tuloksia tammikuussa Suomen eduskunnassa. vsk. Hallitus esitti MaailmanAiotaanko Ympäristöuutisille etsiä sopivampi paikka. Sen mukaan Suomi osallistuu 1994-1996 noin 270 miljoonalla vuodessa IDA:n rahoitukseen. "Ei! Siksihän me olemme yrittäneet saada tämän alueen kuntoon." SUOMEN LUONTO 2/93 52
Kaikki lumeen hautautuneet pelastuivat. Lumivyöry on harvoin ainutkertainen tapahtuma. Siksi vaaralliset paikat on helppo huomata tarkkailemalla vanhoja vyöryjälkiä. Koska vyöryt sattuivat yöllä, kukaan ei jäänyt niiden alle. Päivällä monelle hiihtäjälle olisi voinut käydä huonosti . Lumivyörystä puhutaan yleensä vasta lumen kulkiessa äkillisesti yli 50 metrin matkan. Tällaisiin paikkoihin ei ole syytä ainakaan runsaiden lumisateiden jälkeen jäädä oleilemaan. Sa6 demäärän ei kuitenkaan tarvitse olla kovin suuri, sillä tuuli kinostaa lunta tehokkaasti metsänrajan yläpuolella. Petri Shemeikka suunnilleen puolitoistakertainen lohimäärä pääsi kutujokiinsa. Laviinin raivattua tiensä puuston läpi sen on helppo myöhemmin edetä samaa reittiä. Tuntematon vaara on kuitenkin suurin . Kalatutkijoiden tulkinta tuloksista on selvä: "Jos poliittiset päättäjät haluavat suojella lohen luonnonkantoja, rysäpyynnin rajoittaminen on välttämätön osa säätelyjärjestelmää", sanoo tutkija Sakari Kuikka Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Suomi suojeli viimeisiä lohikantojaan 1986199 1 säätelemällä rannikon rysäkalastuksen alkamista niin, että lohet ehtivät nousta kutujokiinsa. Yksikään lumivyöry ei kuitenkaan ole vi ime vuosikymmenten aikana vaatinut Suomessa ihmishenkiä. Lumivyöryn voivat käynnistää lumen painon lisäksi monenlaiset ulkopuoliset häiriöt, kuten rinteellä liikkuvan hiihtäjän tai eläimen paino, liikenteestä aiheutuva maan tärähtely tai jopa voimakas ääni. Pahimmat Lohen rannikkokalastuksen säätely tehosi silti se lopetettiin Rysäkalastuksen säätelyn aikana lohet pääsivät nykyistä useammin perille kutujokiinsa. Vuodenvaihteessa 1989-1 990 lähti Enontekiöllä, Mallan luonnonpuistossa, liikkeelle lumivyöry, joka eteni noin puolen kilometrin päähän. Sää vaikuttaa suuresti vyöryherkkyyteen. "Säätely voisi olla voimakkaampikin, jos luonnonlohen häviämisriski halutaan pitää pienenä." Ruotsissa on 1993-1 994 voimassa samantyyppinen säätely kuin Suomessa ennen. Ennen kalastuksen säätelyä avomereltä rannikolle saapuneista kaloista keskimäärin kahdeksan-yhdeksän prosenttia pääsi läpi rannikon pyydysten. Sopivissa olosuhteissa vyöryjä voi sattua jopa 20 asteen rinteessä. vsk.. Aikaisempaan verrattuna siis paikat on paras ohittaa yksitellen, jolloin mahdollisen vyöryn uhriksi joutunut voidaan kaivaa nopeasti ylös. Lumivyöryt ovat yleisimpiä kevättalvella, jolloin lämpötilat nousevat nopeasti. Lumivyöryt ovat tänä talvena koetelleet monia alueita. Esimerkiksi Norjassa sadat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan tai jääneet pitkiksi ajoiksi lumen saartamiksi. "Toivottavasti Suomi nyt ottaa esimerkkiä Ruotsista", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kun vyöry kerran on syntynyt, on syytä olettaa, että paikalla on vastaisuudessakin lumivyöryjä. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kuvassa lohirysän puhdistusta Perämerellä. Suomen Lapissa liikkuva retkeilijä ei tule kovin helposti ajatelleeksi lumivyöryn alle joutumisen mahdollisuutta. Yyöryjä esiintyy pitkillä ja jyrkillä rinteillä, joilla sataa riittävästi lunta. Suomen kahdesta lohijoesta uhatummassa, Simojoessa, poikasmäärät kohosivat heti . Saariselällä sattui 1976 lumivyöry, joka peitti 18 hiihtäjän ryhmästä neljä henkeä kokonaan lumen alle. Jokisuun rysäpyynnin arvellaan verottaneen lohikantoja niin runsaasti , ettei säätely muualla tehonnut. Lumi lähtee herkimmin liikkeelle 30-45 asteen rinteestä. Suositut retkeilyja hiihtomaastot Lapissa, esimerkiksi Saariselällä ja Kilpisjärvellä, sivuavat vaarallisia alueita. Ku vassa UKK-puiston Pirunportti helmikuussa, suojasäiden vasta tehdessä tuloaan. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksella valmistuneen tutkimuksen mukaan säätely auttoi. Usein lumivyöryt laukeavat lämpötilan noustessa nopeasti , etenkin jos lumisade samalla vielä lisää lumipeitteen painoa. Tornionjoessa näin ei käynyt yhtä selvästi. Maaliskuussa 199 1 suljettiin Pelkosenniemen Pyhätunturilla kaksi kurua öisten lumivyöryjen jälkeen. KOTIMAASTA Lumivyöryjä Suomessa. Jyrkemmiltä rinteiltä lumi valuu vähitellen pois, ennen kuin varsinaiseen vyöryyn on kerrostunut riittävästi lunta. Lumivyöryiksi, laviineiksi, nimitetään rinteeseen kerrostuneiden lumimassojen syöksymistä painovoiman vaikutuksesta rinnettä alas. Ne on usein merkitty varoituskyltillä. Yli sadan metrin levyinen lumirintama kaatoi mennessään koivikkoa usean sadan metrin matkalta. Säätelyn aikana vastaava luku oli 11 -13 prosenttia
"Emolohia pitäisi saada vuosittain noin 50, jotta lajin parhaat ominaisuudet säilyisivät perimässä", kertoo tutkija Jorma Piiroinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokSUOME LUONTO 2/93 52. Monet innostuivat pienryhmätutkimuksistaan niin, että käyttivät vapaa-aikaansakin saadakseen riittävästi aineistoa yhteenvetoa varten. Toinen voitoh jakaja oli mikkeliläinen yli 500 oppilaan Kalevankankaan yläaste ja lukio. Ponnistukset palkittiin Jyväskyläläisten ponnistukset palkittiin helmikuun alussa, kun he saivat jaetun ensimmäisen sijan koulujen välisessä ympäristökasvatuskilpailussa. Olisin katsonut kauemminkin." Loppiaisena ja kolmena päivänä sen jälkeen oli tyhjässä liikehuoneistossa Kesyn oppilaiden "Ei vettä rantaa rakkaampaa" -ympäristönäyttely, jonka näki yli 1000 kaupunkilaista. Siellä paneuduttiin koko koulun voimin Mikkelin turvevoimalaan, sen etuihin energiatuotannossa ja siitä luonnolle ja ympäristölle koituviin haittoihin. Lohien kutupaikkojen tuhouduttua Pielisja Lieksanjoissa aloitettiin istutukset, joita ilman saimaanlohikannat olisivat kuolleet sukupuuttoon. "luonnon laulu on luonnoton . " Kohta tyttöjen jälkeen esiintymään pyrähti joukko nuorempia koululaisia iloisina vesipisaroina. vsk. Mustan perhosen tanssi on osa espoolaisen Kaitaan lukion kilpailutyöstä. Istutettujen lohien suuri kuo!Jeisuus johtuu Piiroisen mukaan pienisilmäisten pintaverkkojen ja troolien käytöstä Saimaalla. Lähes tu11nin mittaisen Jyväskylän Kesyn koululaisten vesikabareen jälkeen huokaisi vieressä istunut: "Nytkö tämä jo loppuu. Osittainenkin . Oppilaat innostuivat haastattelemaan kaupunkilaisia ja havaitsivat hämmästyksekseen, että yli sata neljästäsadasta haastatellusta ei tiennyt edes, että turvevoimala on olemassa, puhumattakaan, että olisi tiennyt, missä se sijaitsee. Luonnontilaisina joet tuottivat noin 130 000 vaelluspoikasta vuodessa. selta Enonkoskelta. KOTIMAASTA Löysikö koulu järven. Tanssi hyytyi suruun, kun paikalle saapui haalareihin sonnustautuneita "työläisiä" betonoimaan rantaa. Emokaloista lypsetystä maidista ja mädistä on kasvatettu Enonkoskelle yli 2000 emokalaa, jotka tuottavat istutettavat poikaset. saastuva luonto on lohduton ... Ja esitys jatkui: oli matonpesijät, kalastajaeemelit, lisää tanssivia vesiolioita ja vanhanajan uimarantatunnelmaa, lavatanssia, heavyrockia. Parhaimmillaan Pielisjoen emokalapyynti on tuottanut yli 30 lohta vuodessa, mutta viime vuosina vain viidestä kymmeneen yksilöä. Innostuneita opettajia tarvitaan etsimään uusia tapoja lähestyä vaikeasti opetettavia arvoristiriitoja. Emolohet ovat kuitenkin Pielisja Lieksanjoista kateissa; viime vuosina pyydystetyt määrät eivät riitä säilyttämään lajin perinnöllisiä ominaisuuksia hyvinä. Lieksanjoella emokaloja saatiin 12, vaikka jokeen oli istutettu vuosittain 2000-5000 poikasta. Palkitsemattomienkin koulujen työt veivät varmasti ympäristökasvatusta askeleen eteenpäin. ", kolme lukiolaistyttöä sonnustautuneina minihamoseen, nilkkamittaiseen midihameeseen ja kirjavaan marimekkoon hoilasivat kuin radikaalit kuusikymmenluvulta. Kilpailu on osa monivuotista Pohjoismaiden ministerineuvoston projektia. Tuhoutuminen on suurinta Savonselällä ja Paasivedellä. Ulkonäkö oli kuin äitien nuoruudenkuvista ja laulutyyli vanhoilta levyiltä: " ... ../ ... Voittaneiden koulujen edustajat saavat kunnian ja maineen lisäksi myös palkintomatkan Bergeniin Norjaan pohjoismaiseen ympäristö kasvatus kon feren ss i i n. Iiris lappalainen 7. Juha Suomalainen Koululaiset tutkivat ympäristöön liittyviä arvoristiriitoja. epäonnistuminen aiheuttaa lajin säilymiselle vahingollista sisäsiittoisuutta ja pa)1immillaan jopa sukupuuttoon kuolemisen. Nyt palkituissa töissä ansiokkaaseen tulokseen päästiin monipuolisella taideja tietoaineiden yhteistyöllä. Syksyisellä kutupyynnillä taataan emokalaston vaihtuvuus. Helmikuun alussa Helsingissä julkistetut voittajat osallistuivat 14 koulun kanssa kilpailuun, jonka tavoitteena oli mahdollisimman monipuolisesti käsitellä koulussa valittua teemaa ympäristön ja luonnonvarojen kannalta etsien arvoristiriitoja, syyja seuraussuhteita ja yhteiskunnallisia kytkentöjä. Eivät konekirjoituksen, käsityön, kotitalouden eivätkä ortodoksisen uskonnon opettajakaan olleet jääneet luonnontieteiden, kuvaamataidon, musiikin ja liikunnan opettajien ideoimasta Ihminen ja luonnonvarat -projektista sivuun. Oulun ammattioppilaitoksen oppilaiden geeniteknologiaa käsittelevä radiokuunnelma ·sai kilpailussa opetushallinnolta toisen palkinnon. Koulujen ongelmaksi jää, miten jaetaan kaksitoista ensimmäisen ja yhdeksän toisen sijan palkintomatkaa. Vaikka Pielisjokeen on neljän viime vuoden aikana istutettu noin 150 000 poikasta, tuotti viime syksyn_ emokalapyynti vain kolme naarasta ja neljä koirasta. ihminen katso vetehen,/ ihminen katso ilmaan./ Katso taakse ja etehen,/ älä rakenna tuhon siltaa ... Emolohet kateissa Saimaalla Pielisjoki ja sen sivujoki Ala-Koita olivat ennen parin vuosikymmenen takaista vesirakentamista Saimaan järvi lohen parasta pyyntialuetta. Koulun 750 oppilaasta yli 400 oli paneutunut aiheeseen vesi, Jyväsjärvi ja sitä saartavat asemakaavasuunnitelmat
Luomuviljelijä ei käytä keinolannotteita eikä rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten to1junta-aineita. Tutkimusta varten haastateltiin lähes 1500 kuluttajaa; lisäksi likipitäen 400 suurkeittiötä vastasi kyselyyn ki1jallisesti . Luomutuotteet eivät osallistu megamarkettien hintakilpailuun, ja vaikuttavat joskus ylihinnoitelluilta todellinen hintakilpailuhan alalta vielä tarjonnan pienuuden vuoksi puuttuu. Vaatimus luomuviljelyyn tuli alunperin kuluttajilta ja yksittäisiltä viljelijöiltä, jotka huolestui vat ympäristön ja oman ruokansa laadusta. Tilojen yhteispinta-ala oli lähes 20 000 hehtaaria, vain prosentti kokonaisviljelyalasta. Luomutuotteet ovat enemmistön mielestä myös tehovi ljeltyjä tuotteita terveellisempi ä, puhtaampia ja ravintoarvoltaan parempia. Monet ovat järjestäneet hankintansa naapureiden kanssa ruokapiireinä ja -osuuskuntina. Sekä kaupassa että torilla etsin usein turhaan merkintää luonnonmukaisesti tuotetusta, luomutuotteesta. Mutta luomuakin saa kohtuuhinnalla, jos jaksaa nähdä vähän vaivaa. Olen usein kiireinen enkä ehdi ajattelemaankaan luontaistuotekauppaan menoa sellainenkin ostosparatiisistani löytyy. Perinteitä sovelletaan nykyaikaan Luonnonmukaisen viljelyn pyrkimyksenä on hoitaa maata, kasveja ja eläimiä niin, et8 Oma maa mansikka. Välineitä hyvään tuotokseen ovat eloperäiset lannoitteet ja mekaaninen torjunta. Viljely perustuu hyvin suunniteltuun viljelykiertoon, jossa ilmasta typpeä sitovat palkokasvit vuorottelevat muiden viljelykasvien kanssa. Elintarviketiedon tutkimukseen vastanneista vain joka viides katsoo kalliimman hinnoittelun perustelluksi. Luomusopimustiloja oli 1992 lopussa yli 1200. Peräti 70 prosenttia kotimaisistakin mansikkanäytteistä sisältää selviä 10,junta-ainejäämiä. Mielipiteellä on kuitenkin hintansa. Luomumansikan viljelmällä rikkakasvit kitketään. Tukea maksetaan enintään viitenä vuotena ja sopimuksen tehnyt tila sitoutuu tarkkailtuun luomutuotantoon kuudesta kahdeksaan vuodeksi. Siinä on toki kasvattamisen varaa ja ala onkin nousussa: luomuviljely on tällä hetkellä ainut kasvava maatalouden sektori. Halvimmalla suoraan viljelijältä Elintarviketiedon tutkimus arvioi vuotuisen luomutuotteiden kaupan arvoksi 300 miljoonaa markkaa. Elintarviketieto Oy:n äskettäin ilmestyneestä tutkimuksesta käy ilmi, että luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden käytön kasvulle esteenä on niiden vaikea saatavuus ja korkea hinta. Kohta 30-vuotiset perinteet on myös Biodynaamisella yhdistyksellä, jonka tavoitteena on myös omintakeinen luomutuotanto preparaatteineen, kylvöja korjuuaikoineen. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia pitää luomutuotteita ympäristöystävällisemmin tuotettuina kuin tavanomaisia tuotteita. Mutta päivittäistavarakaupassa lapan ostoskärryihin kaikkea sellaista, mitä suunnittelen tarvitsevani ja mitä hyllyiltä helposti löydän. Perusajatuksena on kehittää "perinteistä", luonnonmukaista viljelyä. He perusti vat Luonnonmukaisen viljelyn liiton, joka julkaisee Omavarainen maatalous -l~hteä. Luomutuotteiden kotimaisuutta arvostetaan Mainitun Maaseutupolitiikan neuvottelukunnan rahoittaman tutkimuksen mukaan joka kymmenes kuluttaja on käyttänyt säännöllisesti jotain luomuelintarviketta, runsas neljäsosa satunnaisesti , joka neljäs ei koskaan. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN, Ruokaa ostaessani minulla on usein hurskas toive ostaa puhtaasti tuotettuja elintarvikkeita. Luomutiloja on toki enemmänkin, onhan viljelyllä peKotimainen mansikka on makeata, mutta sen tehoviljelyssä saa käyttää 26 torjunta-ainetta. rinteitä vuosien takaa, eivätkä kaikki luomukärpäsen puraisemat viljelijät mahdu viljelmineen luomusopimusten ehtoihin. Yli puolet ei myöskään tiennyt mitään niiden tuonnista. Hinnankin huomioin. En ilmeisestikään ole kuluttajana mitenkään poikkeava. vsk.. Valtio on maksanut kolmen vuoden ajan luomusopimuksen tehneille tiloille siirtymävaiheen tukea. Erityisesti sateisina kesinä kuluu runsaasti hameita estäviä aineita. Luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ostamalla kuluttaja voi selkeästi ilmaista mielipiteensä tehomaataloudesta ja edistää pienten työvoimavaltaisesti viljeltyjen tilojen tuotantoa. Elintarvikkeet SUOME LUO TO 2/93 52. tä hyvä tuottavuus ei pilaisi ja kuluttaisi tarpeettomasti luonnonvaroja. Luomutilan kotieläimillä on vapaus liikkua ja syödä puhtaasti tuotettuja kotimaisia rehuja. Suosi suomalaista -ajatuksen ovat myös luomuelintarvikkeiden käyttäjät omaksuneet: Yli puolet kyselyyn vastanneista oli luomutuotteiden tuonnin edistämistä vastaan
Vesija ympäristöhallitukselle tekemässään selvityksessä Olavi Lyly arvioi, että nykyiset to1j unta-aineiden käytön suosiVesien likaaminen tahraa maatalouden mainetta Puhtaat suomalaiset maataloustuotteet vo ivat saada maineeseensa tahran huonosta vesien suojelusta. 90-644 160. Päästöjen arvioidaan päin vastoin kasvavan huomattavasti , jos talvet enti sestään lämpenevät. Vesistöjen typpikuormitus on viimeisten 20 vuoden aikana jatkuvasti kasvanut. ostetaan yhteistuumin suo raan luo mutai biodynaamisilta tiloilta ja välitetään ruokapiirin j äsenille. Tärkein keino vesistöjen typpikuorman pienentämiseksi on kuitenkin typpilannoituksen vähentäminen. Karj anlannan ravinteiden talteenottoa pitäisi tehostaa parantamalla lantaloiden kuntoa ja luopumalla talvilevityksestä. Typen kulkeutuminen vesiin on hankalampi estää kuin fosforin, joka liikkuu maa-ainekseen sitoutuneena. Anne Brax ympäristöjen lajiston monimuotoisuuden vähenemisen yhtenä syynä kuitenkin yleisesti pidetään torjunta-aineiden käyttöä. Maatalousmaan kasvuvoimaa lisätään keinolannoitteilla, rikkakasveja ja tuholaisia hävitetään keinotekoisilla kemiallisilla torjunta-aineilla. Ylituotannosta kärs ivässä maassa tuntuu perin nurinkuriselta kasv unsääteide n käyttö -tosin sekin on viime aikoina vähentynyt. 955-/50 538. vsk. Suojelussa yritetään siksi edetä vapaaehtoista tietä, joka on hitaampaa kuin lainsäädäntöteitse tapahtu va suojelu. Tosin niin keinolannoitteiden kuin torjunta-aineiden käyttökin on vähentynyt aivan viime vuosina. Biodynaarninen vhdistys, Demeter-lehti, Uudenmaankatu 25 A 4, 00 /20 Helsinki, puh. junta-aineista on rikkakasvihävitteitä, herbisidejä. Sen sijaan maataloudelle asetettu tavoite fosforipäästöjen vähentämisestä kolmanneksella 1995 mennessä näyttää toteutuvan. Lannoitteiden runsas käyttö kannattaa taloudellisesti, koska ne nostavat satoa ja viljan valkuaisainepitoisuutta. Se on todennäköisesti monin paikoin hävittänyt myös peltojen kuohkeutta sekä luontaista rav innetaloutta ylläpitävät eliöt. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Yläkuvassa kotipuutarhan /uomusipulia ja porkkanaa rinnakkain kasvatettuna. Leijonanosa käytetyistä torSUOMEN LUONTO 2/93 52. Maataloudesta joutuu vesistöihin rehevöittävää typpeä ja fosfori a. M yös typpilannoitteille asetetulla verolla pyritään vähentämään niiden käyttöä. Vielä 1989 myytiin to1junta-aineita tehoaineiksi muunnettuna yli 2000 tonnia ja 199 1 vajaa 1800. Luomu-liitto ja Biodynaaminen yhdistys julkaisevat vuosittain luette loa niistä tilo ista, jo tka m yyvät tuotteitaan suoraan asiakkailleen. Typen huuhtoutumista voitaisiin silti jonkin verran vähentää suojakaistoin, joiden kasvit sitovat typpeä juurillaan. Maaseutukiloa peltohehtaarille. Typpi sen sijaan valuu jokiin, järviin ja pohjavesiin sadetai sulamisvesiin liuenneena. Iiris Lappalainen Tietoa luomuviljelystä ja -viljelijöistä: Luomu-liitto, Omavarainen maatalous -lehti, Suntionkuja 4 A, 50170 Mikkeli, puh. Suunnitelman noudattaminen jää maanviljelijän omaan harki ntaan. Maatalouden etuj ärj estöt vastustavat vesien suojelun velvoittavia kieltoja ja määräyksiä. Seuraavaks i suurin typpilähde ovat ilman kautta kulkeutu vat saasteet. Siksi esimerkiksi suojakaistojen käyttö ei vähennä typpipäästöjä yhtä tehokkaasti kuin fosforipäästöjä. Vesija ympäristöhallituksen vesiensuojelun tavoiteohjelman välitilinpäätöksestä käy ilmi , että maatalous ei saa typpipäästöjään kuriin lähi vuosinakaan. Maatalouskeskusten liitto kampanjoi ympäristönsuojelusuunnitelman saamiseksi jokaiselle maatilalle. Niiden avulla vahvistetaan viljan kortta, jotta lannoitetyppeä voitaisiin käyttää enemmän ja saataisiin vastaavasti enemmän satoa. Alakuvassa luomu leipää marketin kääreessä. 9. Rikkakasv ihävitteiden ja muiden torjunta-aineiden kulkeutumista ja huuhtoumista vesistöihin sekä vaikutuks ia peltojen ja niitä reunustavien ekosysteemien eliöstöön, ei ole riittävästi selvitetty. Samaten rikkakasvitiheydelle annetut kynnysarvot, joiden ylittyessä niiden to1junta koituisi viljelijälle voitoksi, näyttävät olevan liian alhaisia. Yli kolmasosa typpi kuormasta huuhtoutuu vesiin viljapelloilta. Vesistöille runsas typpilannoitteiden käyttö on tuhoisaa. Määrän väheneminen liittyy pitkälti uusien valmisteiden tehokkuuteen vanhempiin verrattuna lamallakin lienee tässä oma osuutensa. Vilja taas hinnoitellaan muun muassa valkuaispitoisuuden mukaan. Typen huuhtoutuminen alkaa, kun lannoitus määrä ylittää 100 tukset eivät perustu oikeaan kannattavuuden arviointiin: Kevätviljoille myrkkyjen levityksestä ai heutunutta tallausta ei ole useimmissa laskelmissa otettu huomioon. Vesija ympäristöhallituksen j ulkaisuja, sa,ja A, Helsinki 1992. Maataloudessa käytetään nykyään keskimäärin 110 kiloa typpilannoitteita peltohehtaarilla. Huuhtoutumista voidaan myös vähentää vuorotellen viljan ja typpeä sitovien kasvien, kuten herneen ja apilan viljelyä. Lyövätkö torjunta-aineet leiville. Iiris Lappalainen Olavi Lyly: Torjunta-aineiden käytön kannattavuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Maatalous ja kalankasvatus ovat näet jääneet pahimmi ksi vesien likaajiks i, kun teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt on pi kkuhiljaa saatu hallintaan. Peräti 55 prosenttia viljapelloista, yli puoli miljoonaa hehtaari a, käs iteltiin 199 1 herbisideillä
Pesuaineissa on tensidien lisäksi paljon muitaki n ainesosia, jotka vaikuttavat vesistöjen tilaan. Työtehoseura on testannut markkinoilla olevat ympäri vuotiseen käyttöön soveltuvat lämpöeristetyt kompostorit. Swipe White -pesuaine sisältää fosfaatteja 10,7 prosenttia fosforiksi laskettuna. Metaani on kasvihuonekaasuna huomattavasti hiilidioksidia pahempi . pesuaine HomCare Finland Oy:n myymää Swipe White -tekstiilienpesuainetta myydään "biologisesti hajoavana". Kaatopaikalla orgaaninen jäte ei suinkaan kompostoidu vaan mätänee. Kaatopaikalla kuitenkin pyritään hapettomiin olosuhteisiin, jolloin jätteen hajottavat anaerobiset bakteerit ja näin hajoamiskaasuna syntyy metaania. Erkki Lindberg, 4 1800 Korpilahti, p. Kompostointi on sekä hauskaa että hyödyllistä. V alkaisuaineena käytettävä perboraatti tulisi mielestäni voida ostaa erikseen. Metaani aiheuttaa myös paikallisia ongelmia, kuten räjähdysvaaran, kasvi llisuuden kuolemat ja terveyshaitat. Olisi tietysti hyvä, että kompostoritkin tehtäisiin helposti kierrätettävistä ja ympäristöä säästävistä materiaaleista. (938) 506 00 Bio-Teho, Bio-Teho Oy, 4 1340 Laukaa, p. Keskustelin HomCare Finlandin toimitusjohtajan Aulis Vainion kanssa Swipe White -pesuaineen markkinointitavoista. Eikö eloperäistä jätettä tarvittaisi kaatopaikoilla hitaammin sulavien jätteiden hajoamisen nopeuttamiseen. Kuvataiteilija Timo Vartiaisen ja maisema-arkkitehti Henrik Jensenin viime kesänä Huopalahden kaatopaikalla tekemissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi mm. Mm . Kompostointiohjeita voi tilata esimerkiksi Luonnonsuojeluliitosta Eija Koskelta. Tunnetuin näi~tä on veden pehmentimenä käytetty fosfaatti . Sepe-kompostorin veroisia, mutta huomattavasti edullisempia lämpökompostoreja tekevät monet kieJTätyskeskukset vanhoista pakastimista. Löytyipä yli 20 vuotta vanha kurkkukin, joka oli kuin juuri kaupasta ostettu ! Kaatopaikan pintaosien hajoava jäte mätänee melko nopeasti, mutta syvemmällä jätteet säilyvät myös tulevien sukupolvien ihmeteltäviksi . Hyvän kompostorin voi rakentaa myös itse puusta tai levystä ja sopivasta eristemateriaalista. Kompostoituvan orgaanisen jätteen määrä yhdyskuntajätteestä on eri arvioiden mukaan noin kolmannes. Kaatopaikoilla orgaaninen jäte aiheuttaa monia ongelmia; kaikki tuntevat rottaja lokkihaitat. Swipe Whiten koostumus on hyvin tavanomainen. Tiedossani olevat lämpökompostorimallit ja markkinoijat: Biolan-pikakompostori, Biolan Oy, PI 2, 27501 Kauttua, p. Metaania voidaan ottaa talteen kaatopaikoilta ja käyttää polttoaineena. Swipe White -pyykinpesuaineen markkinoiminen "biologisesti hajoavana" on mielestäni kuluttajan harhaanjohtamista. (92 1) 623 425. (968) 3 10 624 Pispalan kierrätyskeskus, Tampere, p. (938) 506 00 Tara Termo, Oy Ecora-SF LTD, Arhipanpolku 2 A, 00420 Helsinki , p. Kompostoituminen tarkoittaa aerobisten bakteerien suorittamaa hajotustoimintaa, jossa syntyy hajoamiskaasuna hiilidioksidia. Onko kompostoinnista hyötyä. Orgaanisen jätteen kuskaaminen kaatopaikalle aiheuttaa monia ympäristöongelmia ja on suurta hyödyllisten ravinteiden tuhlausta. Tällöin metaanin aiheuttamat ympäristöhaitat vähevät. (90) 757 0887 Sepe-kuumakompostori, Biolan Oy, PI 2, 2750 1 Kauttua, p. (94 1) 833 055 Elkompo 1, 2 ja 3. Optiset kirkasteet ovat jätevedessä biohajoamattomia ja biokertyviä. Eri arvioiden mukaan kaatopaikat aiheuttavat 4-15 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Sen käytöstä aiheutuu turhaa fosforikuormaa ja vesistöjen rehevöitymistä erityisesti haja-asutusalueella, missä jätevedet eivät mene puhdi stamoon. Ne kertyvät bakteerisolujen sisään, ja niitä voidaan siten pitää ympäristölle vaarallisina kemikaaleina. Mallia "Pakastin" tekevät ainakin seuraavat kierrätyskeskukset: Heinolan kierrätyskeskus, Viilukatu 3, 18 100 Heinola, p. Asiallisen keskustelun päätteeksi Aulis Vainio kertoi myös Kuluttaja-asiamiehen ottaneen heihin yhteyttä, ja he tarkistanevat markkinointitapojaan. Valkaisuainetta ei tarvita 80 prosen10 KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle ekoneuvojamme vastauaviksi osoiueeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu I 5 A 23, 00100 Helsinki. Jos tuotetta markkinoidaan ympäristöväittämillä, tulisi sen mielestäni erottautua selvästi muista markkinoilla olevista pesuaineista ja tuotteen ympäristövaikutukset tulisi osoittaa koko elinkaaren osalta. vsk.. Ne eivät vaikuta itse pesutulokseen. Eikö itse kompostori ole iso jäte. Nurmeksen syrjäkylillä asuva kysyjä ihmettelee, onko pesuaine niin harmitonta ympäristölle kuin suoramyynnissä uskotellaan. Kompostorit eivät ole suuri jäteongelma. On väärin sanoa pesuainetta biologisesti hajoavaksi, kun puhutaan pesevien ainesosien tensidien biohajoavuudesta. (90) 70 12 903 Kokkolan kierrätyskeskus, Vaasantie 3, 67 100 Kokkola, p. Parhaaksi, muttei ongelmattomaksi, osoittautui kotimainen Sepe. (9 18) 688 11 Helsingin kierrätyskeskus Oy, Kyläsaarenkatu 8, 00580 Helsinki, p. Swipe White sisältää fosforin lisäksi muitakin turhia ympäristöä kuormittavia ainesosia, kuten optisia kirkasteita ja perboraatteja. (93 1) 233 73 1 Turun kierrätyskeskus, Läntinen rantakatu 49-51 , 20 100 Turku, p. Tensidien b.iohajoavuus on toki tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että tensidien hajoamisen välituotteet ovat haitattomia. (94 1) 82 1 530 Ro-Composter, Suomen Tehokompostori Oy, Leipurintie 9 A 1, 00620 Helsinki, p. (90) 804 2255. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/93 52. Orgaaninen jäte ei juuri nopeuta kaatopaikan muiden jätteiden hajoamisprosessia. Optiset kirkasteet ovat yleensä stilbeenijohdannaisia ja hajoavat hyvin hitaasti . Onko kompostista niin paljon hyötyä kuin puhutaan. sanomalehtiä, jotka olivat aivan luettavassa kunnossa. (90) 507 2400 Thermo-lämpökompostori, Esbau Oy, Martin kuja 2, 02270 Espoo, p. Boorikuormitusta aiheuttavan perboraatin sijaan parempi valkaisuaine olisi esimerkiksi perkarbonaatti . Kompostoivan talouden jätehuoltokustannukset pienenevät, ja koko ajan valmistuu istutuksille ravinnepitoista humusta. pohjoismaisen ympäristömerkin saadakseen pesuaine ei saa sisältää fosfaatteja. Jos orgaaninen jäte kompostoitaisiin jo syntypaikalla eli omakotitalojen tai taloyhtiöiden pihoilla, vähenisi jätteiden kuljetus mer1 \ / M ,,-V kittävästi ja kaatopaikkojen täyttyminen hidastuisi. Piirros: Markku Tanttu tissa pyykistä, mikä on muuta kuin valkopyykkiä. Väärin markkinoitu
Rahkasammal on yön jäljiltä kohmeinen, pakkasen punaamat varvut kimaltavat huurteisina. Voin istua kaikessa rauhassa, katsella perhosia vaiveron kukissa, olla onnellinen. En ole silti ehtinyt siihen kyllästyä; kevät tuntuu jäävän jollain tapaa vajaaksi, ellen ehdi käydä tapaamassa tuttuani silloin kun on sen valkoisen kukinnan aika. Mutta kun syksyllä kuljen karpalosuolla, näen ettei vaivero aio yhtä vaatimattomasti alistua talven alle: ennen pitkää kylmää hiljaisuutta se pukeutuu juhla-asuun. Rahkasammalpatja painuu saappaan alla, suopursun lehdet tuoksuvat vaivero on sentään malttanut jättää tilaa muillekin rämevarvuille. si, kun ympäröivä metsä hakattiin. Nyt kattaa lammen varjossa olevaa rantaa ohut riite. "Suo rauskuu saappaitten alla. Telkkä ui piilotellen mättäiden suojassa, lammen takana harjun varjorinteellä on vielä lunta. Enää ei ollut sinne menemistä olisi sittenkin pitänyt omistaa se ranta! Huomaakohan mökin ja rannan omistaja nauttia ikiomista vaiveroistaan. Kukinnan jälkeen vaivero ei vaadi huomiota osakseen ja unohtuu usein koko kesäksi. Kiinnostuin luonnosta, myös kasveista. Lammen vesi on korkealla, osa vaiveroista kohottaa kukkaterttunsa vedestä. Kirja sijoittuu niihin pohjoiskarjalaisen rajaseudun maisemiin, joihin 12-vuotiaana muutin perheeni mukana. Toisenkin vaiverorantaisen lammen olen menettänyt. Kevätaurinko on houkutellut sitruunaperSUOMEN LUONTO 2/93 52. Minulle vaivero on ennen muuta kevään kasvi, varhain kukkivana kesän ensimmäisiä airuita. Sekään paikka ei ollut minun, vaikka kuljin siellä vuosikaudet kuin kotonani. Mutta vaivero kasvattaakin kukkanuppunsa jo edellisenä kesänä, ne talvehtivat, ja jos kevään odotus tuntuu pitkältä, voi taittaa hiihtoretkellä muutaman varvun maljakkoon. Ne näyttävät kauniilta tummaa vettä vasten: punaiset lehdet ja huurrereunus." Yllä oleva katkelma on ki1jastani "Punainen härkä". Vielä on kauneutta ja rauhaa, vielä on tämä hetki. Nuolihaukka kimittää harjun päällä pesämännyssään, kuovi puhkeaa Ii verrykseen siellä missä kapea rantasuo laajenee. Ruskeista hedelmistä ovat siemenet jo karisseet suolle. Jo muutaman päivän kuluttua kukat puhkeavat antamaan esimakua keväästä. Se kuva jäi siltä paikalta viimeiseksi: kun yritin mennä sinne toisena keväänä, rannalle lähelle vaiveropaikkaa oli noussut kesämökki. Silloin on suon pinta jo lämminnyt ja mättäillä teerten pesiä. Sen soikeat lehdet ottavat osaa suon ruskan luomiseen: varvikon väri matossa on heleää ja tummaa punaista, ruosteenruskeaa, ruskeanvihreää. Jos joskus selviän lähtemään suolle kirkkaana syysaamuna kyllin varhain, koen saman kuin kirjani Ilona. Vaiverot varmaan ovat siellä vielä, mutta maaston painanteessa sijaitseva lampi muuttui vieraan oloisekVaivero on kesän ensimmatsta airuita, Eeva Tikka kirjoittaa. Sen asukkailla on esteetön ikioma näköala lammelle. Suon kasveista vain tupasvilla on yhtä varhainen. Se on valmis kukkimaan heti kun lumi on sulanut suolta ja aurinko lämmittää. Silloin tulivat tutuiksi myös tummavetiset lammet ja suot. Keväällä, kohta lumien lähdettyä, se kukkii; kukat ovat valkoiset. En omista tätä rantaa, mutta on kuin se olisi minun oma paikkani. Nyt, kun tammikuun tuuli rymisyttää peltikattoa ja viskoo räntää ikkunaan, muistelen mielelläni kevään vaiveroretkiä ja omia vaiveropaikkojani. Suovaiveroita kasvaa lammen reunaan asti. Vielä on tullut kevät, vielä jaksan olla siitä onnellinen. vsk. Pakkasyön jäljiltä suo on kaunis, vaiveron punaisissa lehdissä on huurrereunus. Värit lainehtivat pehmeinä ja kirkastuvat kuin siiville nousten, kun aurinko välähtää suolle pilvien raosta. Ei vaivero aio antautua, se käy talvilepoon täysissä pukeissa lehtineen ja nuppuineen. Menen vaikka sinne missä polku laskeutuu korkeiden puiden alla alas harjun rinnettä suolle. Kuvia nousee mieleen: lampi vielä osittain jäässä, mutta päi vänpuoleinen ranta sulana. Lähellä kulkevan maantien ja lammen välistä hävisi komea rinnekoivikko, tien varteen paljaaksi hakatun jyrkänteen päälle nousi asuintalo. Suovaivero, on Tuomas sanonut varvun nimeksi Ilonan sitä kysyessä. 11. Suolampien rantarämeitten varvikoissa kasvoi paikoin sakenaan kasvia, jota en muistanut aikaisemmin nähneeni: tutustuin vaiveroon. Aurinko paistaa alhaalta, varvikko välkkyy. On vain oltava tarkkana, ettei vaiveron kukinta ennätä mennä ohi, niin valmis se on kukkimaan heti kun lumi on sulanut suolta ja aurinko lämmittää. Erään kasvikirjan mukaan vaivero on esiintymisalueellaan Itä-Suomessa "suorastaan kyllästyttävän jokapäiväinen" suokasvi. Poikkean pitkospuilta, kahlaan vaiverovarvikossa lammen rantaa kohti ja olen kuulevinani valkoisten kellojen helähtelyä. Vielä minulla sentään on vaiveropaikkoja tallessakin, kiitos tämän uskollisen varpuni "kyllästyttävän yleisyyden". Eeva Tikka Vaivero hosia veden partaalla kasvaviin vaiveron kukkiin, ne imevät keskittyneinä mettä
Jälki v i i saste l usyytösten uhallakin haluan muistuttaa, että jo mainitussa elokuun alussa tehdyssä haastattelussa tuli esille ohijuoksutusten mahdollisuus. Tekojärvien säännöstelykapasiteetti ei siis ollut lähestulkoonkaan kokonaan käytössä, kuten Lapin Kansa väitti pääkirjoituksessaan. Syy Kemijoki Oy:n taktiikan tarkistukseen lienee altaan luoman työllisyyden tilapäinen ja valikoiva luonne: harva paikallinen työtön omistaa kaivinkonetta tai edes kuorma-autoa. Lamminmäki puhui kuten jokiyhtiön rengin kuuluukin jättäen kuuntelijoiden mietittäväksi, mitä apua keväällä täyttyvästä altaasta on kesätulvan torjunnassa. Vähät siitä, että kokemukset valmiiden altaiden monikäytöstä eivät ole erityisen rohkaisevia. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Ehkäpä täysmittaisen säännöstelyn haitat tullaan näkemään ja kokemaan vasta sen jälkeen, kun koko vesistöalue on rakennettu Kemijoki Oy:n piirustuksia vastaavaksi. Lupaehtojen sallima minimitaso on 240 metriä. Koska tekoallas-sana herättää kielteisiä tuntemuksia, joki yhtiössä puhutaan mieluummin tekojärvestä tai monikäyttöaltaasta. Mitä taas Kari Lamminmäen kehaisemaan Kemijoki Oy:n huipputekniikkaan tulee, se palvelee käytännössä juoksutusten energiataloudellista optimointia. Lisäksi Yuotosalueen monikäytöstä puhuminen on epäilemättä monin verroin perustellumpaa tällä hetkellä kuin hukuttamisen jälkeen. Jos tulvasuojelu ylipäätään kuuluu jokiyhtiön velvollisuuksiin, liiketoimintaa sen ei anneta häiritä. Ajattelu ainakin kulkee samaa rataa: olipa perinteisiä käyttömuotoja miten monta hyvänsä, vasta hakkuutoiminnan tai voimatalouden mukaantulo oikeuttaa puhumaan monikäytöstä. elokuuta Lokan ja Porttipahdan poikkeuksellista vedenpinnan nousua. Monikäyttöaate lienee lainattu Kemijoki Oy:n sanastoon metsähallitukselta. Yoimataloudelle turbiinin ohi virtaava vesi on myrkkyä siinä missä metsätaloudelle hakkuilta suojeltu puu. Kemijoen läikyttyä elokuun puolessavälissä yli äyräidensä Yuotosaltaan ansioluetteloon kiirehdittiin lisäämään tulvasuojelu. Esimerkiksi Lapin 12 Kansa hehkutti pääki1joituksessaan 18. Virkisty tekoaltaalla! PUHEENVUORO Veikko Vasama on vuotsolainen luonnonvalokuvaaja. Lupaehtojen sallimaa selvästi maltillisempi säännöstely panee ihmettelemään, perustuuko säännöstely todellisiin tarpeisiin vai onko kysymyksessä eräänlainen pr-toiminta. Niitä jokiyhtiö kuitenkin pyrki välttämään viimeiseen asti tunnetuin seurauksin. vsk.. Mitä ihmeen tulvasuojelua. elokuuta: "Tällä kertaa huipputekniikka ja Lapin tekojärvien sallima säännöstelykapasiteetti eivät riittäneet pelastamaan pulasta." Lapin valtalehteä selväsanaisemmin vuotoskytkennän toi esiin Kemijoki Oy:n käyttöpäällikkö Kari Lamminmäki kommentoidessaan Lapin radiossa 5. Kun sulamisvedet alkoivat toukokuussa täyttää altaita, Lokan pinta oli lauhan talven jäljiltä 242,6 metrin korkeudella merenpinnasta. Paitsi energian tuottajana, altaan on valmistuttuaan määrä toimia muun muassa kala-aittana ja virkistäytymispaikkana
vsk. Tuoreimmat tiedot tosin viittaavat siihen, että tilanne uhkaa karata käsistä. Altaalla liikkuessani tunnen itseni sijaiskärsijäksi, joka on määrätty sovittamaan jonkun ympäristörikollisen syntejä. Kuvaajat karttavat Luonnonystävän ja -kuvaajan näkökulmasta allasympäristö on masentava. Paikkakuntalaiset puolestaan suhtautuvat altaaseen yhtä mutkattoman hyötyä tavoittelevasti kuten muuhunkin ympäristöönsä, joten virkistyksen osuutta toiminnassa on vaikeata arvioida. Sen varaan Vuotoksellakaan ei kannata paljoa laskea. Viime vuosina rajusti suosiotaan kasvattanut vetouistelu on tekojärvillä mahdollista ainakin korkean veden aikana. Pitkiä polttovälejä käyttävälJe lintukuvaajalle ikävä ympäristö olisi vain henkinen ongelma, mutta maisemakuvaajaa allas ei inspiroi. Maisemiakin voi ihailla, kunhan pysyttelee riittävän etäällä rannasta. Ei kai kukaan kuvittele tekevänsä bisnestä Vuotoksen rantatonteilla. Kalastusta rujoilla rannoilla Vuotoksen rakentajat ovat hyödyntäneet propagandassaan Lokan ja Porttipahdan mainetta hyvänä kalavetenä. Yläkuvassa näkymä Lokan altaalta. Kemijoen yläjuoksulle yli 200 neliökilometrin suuruista Vuotoksen tekoallasta havitteleva Kemijoki Oy on alkanut entistä enemmän puhua altaan monikäytöstä. Esimerkiksi näkymä Lokalta pohjoiseen on tyynenä kesäyönä kiistattoman kaunis. Siis mahdollista. Sukuperintönä saatu suurten selkävesien houkutus on vastustamaton, eikä lampea suurempia luonnonvesiä löydy kymmenien kilometrien säteellä. Virkistystä janoava turistikin jatkaa mieluummin Tenon ja Inarinjärven luonnonkauniisiin maisemiin kuin jää runnellulle allasalueelle. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Turisteja rujo allasympäristö ei kerta kaikkiaan houkuttele. Luonnonystävän kannalta tekoaltaiden hyviin puoliin kuuluu huviloiden vähyys. Vaikka yleisesti viihteelle luiskahtava sorsastuskin laskettaisiin virkistykseen, Lokan ja Porttipahdan virkistyskäyttö on jäänyt vähäiseksi. Kaiken kaikkiaan kalaston kehittyminen allasolosuhteissa on niin vaikeasti ennustettava asia, ettei verkkolupia kannattaisi myydä rakentamattomalle altaalle. Istutuksin ylläpidetty peledsiika on vastoin odotuksia alkanut lisääntyä luontaisesti ja ylitiheä kanta kääpiöityy hyvää vauhtia. Alakuvassa veneilyä Kopsusjoella, Lokan a!ueella. Rangaistukseen kuuluu kuvitella, että varsinainen konna nauttii samaan aikaan olostaan Inarinjärven tai Saimaan saarten sokkeloissa. Saaliskalana on parhaassa tapauksessa hauki, eikä nykyisin edes välttämättä iso. En silti epäile, etteikö huolellisesti kuvakulmansa valitseva, taitava ja sopivan löyhämoraalinen kuvaaja pystyisi kuvittamaan alJaspropagandan tarpeisiin houkuttelevaa mainosiskua. Kirjoittajan mielestä kalaston kehittyminen altaan oloissa on kuitenkin epävarmaa. Allasympäristö masentaa luonnonystävää ja -kuvaajaa. Merikotkan ja erinäisiä muita sisämaahan asettuneita merilintuja tapaa joka käynnillä, muuttoaikoina lisäksi mielenkiintoisia vierailijoita. Itse asiassa ihmettelen, miksi sellaista ei vielä ole näkynyt... Käskemättä olen silti tähän asti altaalle lähtenyt. Paljolti lintujen ansiosta altaalla liikkuminen on tarjonnut kärsimysten lisäksi myös elämyksiä. Polarmuikkuna etelään markkinoitu Porttipahdan siika saavutti syksyllä valtakunnallistakin mainetta. Lapin suurten tekoaltaiden ylivuotisuus ja Vuotosta selvästi lievempi säännöstely ovat edistäneet kalaston vakiintumista ja luoneet edellytykset jopa menestyvälle ammattikalastukselle. Miksi pysähtyä tekoaltaalle, kun edessä odottavat Inarijärvi, Teno ja tunturipurot. Virkistyskalastusvetenä Lokan maine perustuu pitkälti alkuaikojen jättiläishaukiin. Veikko Vasama 13. Kalastusympäristönä on raiskattua rantaa ja rantametsää silmänkantamattomiin: styroksia, pulloja, kanistereita, kaljapurkkeja; kantojen välissä hölskyvää mutavelliä. Ensimmäistäkään kuvaajakolJegaa en ole altailla tavannut. Virkistyskäyttöodotukset on ehkä realistisinta kohdistaa kevättalven kelkkasesonkiin
Miten pulmunen oppi laulamaan. Tarinan mukaan pulmunenkin oli aikanaan laulutaitoa vailla. Sittemmin linnut ovat menettäneet taidon ja saaneet opetella laulamaan omalla kielellään. vsk.. Juuri silloin alkoi tuulia rajusti ja pian puhkesi tavattoman kova lumimyrsky. Onneksi muuan poika tuli ulos katsomaan lumipyryyn joutuneita hevosia. Kevätkesällä koiraspulmunen on juhla-asussaan: valkeaa höyhenystä koristavat musta nokka, selkä, keskimmäiset pyrstösulat, käsisulatja siiven taive. Se mietti, missä voisi kuunnella kauniita lauluja ja opetella itsekin laulamaan. Pulmunen päätti lähteä häihin. Pulmusen oli mahdotonta kuulla ääniä häätalon ikkunan läpi. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Lentäessään se kilisee kuin kulkunen. Se lensi häätalon ikkunan taakse ja ryhtyi kuuntelemaan. Kun jokin salassa pidetty asia on tullut tietoon, sanotaan: "Pikkulinnut lauloivat sen minulle." Sanonnan takana on ikivanha kertomus linnusta, joka yllättäen ilmoittaa totuuden. Pulmunen on yksi niistä linnuista, joiden heleä viheltely on herättänyt ihmisten huoKauniin heläjävää säettään koiras laulaa kiven päällä. Kaikkien pikkulintujen on arveltu aikanaan osanneen puhua ihmisten kieltä, sitä samaa kieltä kuin me ennen 14 Baabelin kielten sekoitusta. Pulmusen viheltely merkitseekin kuin muistona tapahtuneesta lumimyrskyn puhkeamista. miota siinä määrin, että sille on syntynyt hauska selitys. Poika vihelteli iloista sävelmää, jota lintu kuunteli tarkoin. Pulmunen luuli sitä häämusiikiksi ja oppi heti viheltelemään pojan tavoin. Kertomus paljastaa puolestaan toisen samoin laajalti tunnetun uskomuksen. Tunturipaljakoiden lähes yksinoikeutettu valtias vilistää ketterästi louhikoissa ja pyrähtää sieltä aaltoilevaan lentoon
Pulmusta on myös kutsuttu pulmunkaiseksi, purmuksi, purvuksi, lumilinnuksi vieläpä lumiukoksi. vsk. taavasti sulamisesta. Pesän pari kätkee syvälle kivilohkareiden koloon ja vuoraa höyhenin, poronkarvoin, jäkälin ja sammalin. Tarinat kertovatkin, että pulmuset matkaavat joutsenten siipien suojissa. Pulmusen ilmestyminen varhain keväällä hevosenlannan höystämille teiden varsille on antanut aiheen sen erilaisiin kansanomaisiin nimityksiin: kelirikko, tienrikkojainen tai tierossi. Lapin linnun ilmestyminen syksyllä on kielinyt pikaisesta lumen tulosta ja keväällä vasSUOMEN LUONTO 2/93 52. Frans Leivo on tallentanut Nousiaisista 1937 sananparren: "Kuu k.iurusta kesään, puoli kuuta pulmukaisesta, viikkokausi kivenvihasta, tuskin päivää pääskysestä, västäräkist' ei vähääkään." Leivo huomauttaa, ettei sananparressa ole kaikki ihan kohdallaan. Pohjois-Pohjanmaalla, jon15. "Pulmunen lumen tuo ja lumen vie" Suurimmassa osassa Suomea pulmunen nähdään vain muuttomatkalla mennen tullen. Kokemusperäinen kansanviisaus on kiteytynyt lauselmiksi, joita on toisteltu sukupolvesta toiseen. Joutsenten siipi veikko ja Koska pulmuset ovat varhaisia kevätmuuttajia, on niiden arveltu saapuvan toisen aikaisen muuttolinnun, joutsenen kanssa. Vaikka järvet ovat vielä jäässä ja tunturikoivut vasta hiirenkorvalla, aloittaa pulmunen pesintänsä kesäkuun puolessa välissä. Linnun ilmaantumista on tarkoin seurattu, sillä sen perusteella on voitu tehdä päätelmiä sään muutoksista. Pääskynen tulee myöhemmin kuin västäräkki, pulmusen ilmaantumisesta on kesään pitempi aika kuin puoli kuuta ja kivitaskunkin saapumisesta viikkoja suven tuloon kuluu ainakin kaksi. Naaras munii joskus kahdeksan munaa, tavallisesti neljä, viisi. On jopa uskottu, että pulmuset olisivat sukua joutsenille, ja niin ollen myös pyhiä lintuja
Pulmunen välttää metsäisiä seutuja ne pulmuset saattoivat pysähtyä pitemmäksikin aikaa, ihnusia askarrutti pulmusten katoaminen kesän tullen. Tarinat eivät kerro, miten monen linnun höyhenet tarvittiin tyynyyn. 16 Lintujen tarkkailija saattaa odottaa turhaan iloista pulmusparven helinää. Oulun läänin Pyhäjärveltä taltioidun tarinan mukaan pulmunen muuttuu kesän tullen raunioruntiksi eli kivitaskuksi. Ruokansa se hakee jäkäläja sammalkankailta ja lumen sulamisvesien kostuttamilta ruohikoilta. Myös höyhenet otettiin talteen ja niistä tehtiin tyynyjä. Juha Laaksonen on helsinkiläinen vapaa toimittaja. On hyvä muistaa, että joskus pulmunen on ollut yksi niistä luontokappaleista, jotka ovat auttaneet ihmistä selviämään Pohjolan perillä. Linnut yleensä paistettiin tai niistä keitettiin rasvainen pulmunkaisvelli jauhojen kera. Pyydystäminen on ollut pikkupoikien puolivakavaa askaretta, jolla on aikanaan ollut pitkän talven jälkeen merkitystä ruuan lisänä. "Lihava kuin pulmukainen pälvessä" Mielikuvissamme pulmunen lienee kaiken puhtauden ja siveyden esikuva: "Puhdas kuin pulmunen lumella." Nykyajan ihmisiä varmasti hämmästyttääkin, että PeräPohjolassa pulmusta on melko yleisesti pyydetty syötäväksi. Pohjois-Norjassa Ruijan rannoilla uskottiin, että pulmunen on lihava nousuveden aikana, mutta laiha laskuveden aikana. Silloin sitä ei kannattanut pyytää. Lintu on vähentynyt viime vuosikymmeninä niin, että muuttomatkoilla itäisestä Euroopasta pohjoiseen sitä näkee enää vain pääreitin, läntisimmän Suomen, peltoaukeilla ja rantaniityillä. vsk.. SUOM EN LUONTO 2/93 52. Lintuja täytyi tietysti olla melkoinen määrä, koska pienessä pulmusessa ei lihaa liiemmälti ole. Kaikissa pulmusen pyyntiä koskevissa tiedoissa korostetaan linnun rasvaisuutta. Lumelta pulmunen ei välty kesälläkään alakuvan koiras heinäkuisessa lumipyryssä Ailigas-tunturilla Utsjoella. "On lihava kuin pulmukainen pälvessä", sanoo sananparsikin. Ehkä olemme pulmuselle jotain velkaa. Aivan samoin kuin käen uskottiin keskikesällä muuttuvan haukaksi. Hitaimmilta saattaa pulmunen jäädä näkemättä. Lintu pesii tuntureiden rakkamerillä harvalukuisena
Tulin toteamaan, että se oli erinomaisen kätevä vekotin, ylivoimainen tekstinkäsittelijänä. Varsinkin, kun monet tietokoneen osat ovat arvokasta metallia tai sitten pitkän tuotekehittelyn tuloksia. Yirhehän on ihmisen tekemä, vastaa tietokonefani. Lopulta kyllästyin ja käänsin kelkkani. Kasvu on kuitenkin tulossa tiensä päähän: luonnonvaroja ei riitä loputtomiin, luonnon tasapaino horjuu, tilaa kasvulle on varsinkin liikenteessä vain rajallisesti. Nyt näyttöpäätteeni neljästä ruudusta vain yksi avautuu kirjoittajalle. Mutta kun palasin ruudulle, juttu oli kokonaisuudessaan poissa ja pysyi. Onko välttämätöntä vastaanottaa jokainen tarjottu edellistä hienompi ja monimutkaisempi mallisto. Ei tuo kuitenkaan ollut ainoa syy. Ohjeet esimerkiksi väliotsakkeiden tekemiseen pitää etsiä ikään kuin rivien välistä. Kaikki muut sisältävät minulle täysin irrelevantteja toimintoja: omien ohjelmien laatimista, pelejä, liikekirjeitä ja niin edelleen. Oli joku väärä koodi mukana, sanoi asiantuntija. Ehkä ainoan ratkaisun tarjoaa kasvun luonteen muuttaminen, siirtyminen määrällisestä laadulliseen kasvuun. Muttei sentään pidä luulla, että minusta olisi käden käänteessä tullut tietokonefani. Ja asiantuntijallakin näyttää olevan täysi työ pysyä kehityksen kärryillä. Koneella on kansanomaisesti sanoen taipumus tulla hulluksi, ja nuo hulluuskohtaukset ovat yleensä vaikeasti korjattavissa. Asiantuntija sanoi, että sitä taitaa olla turha yrittää takaisin. Paksu ohjekirja saa minut kiroamaan hiljaa mielessäni: täynnä maallikolle käsittämätöntä fakkikieltä, vailla jopa yksinkertaisimpia kirjoittajan tarvitsemia hakusanoja. Ensimmäinen tietokoneessani ärsyttävä seikka on sen tarpeeton monimutkaisuus. Rationalisoin tietokoneen hankinnan suunnilleen seuraavaan tapaan. Ei ole tapahtunut vain kerran, että pankissa on tietokonevian vuoksi kesken työpäivän kaikki pysähdyksissä, usein tuntikausia. Tuskinpa millään muulla alalla kehitys on niin rajua kuin tietokoneistuksessa. Nämä olivat tietenkin suhteellisen harmittomia juttuja, mutta vakaviksi ne muuttuvat silloin kun yhteiskunnalliset laitokset ovat riippuvaisia tietokoneen toiminnasta. Kukaan ei edes moittinut minua siitä, että juttuni jouduttiin käsittelemään uudelleen tietokoneella. Saatoin siis istua koneen ääreen ja ryhtyä naputtelemaan omatunto ainakin siedettävässä tilassa. Mikä silloin neuvoksi. Antti Vahtera 17. Kukaan ei yksinkertaisesti kehtaa olla ilman tai vanhemman systeemin varassa, vaikka se toimisikin tyydyttävästi. No ei se vielä mitään, mutta kun tulostin niin kyseinen jakso tuotti sanojen välissä ristiä ruutua herttaa pataa, ristiä, ruutua ... Noin puoli vuotta sitten panin merkille, miten ruudulle naputtamani pitkän jutun yhdessä parin kolmen liuskan jaksossa (minulla on yhä taipumus laskea liuskoissa) rivit ulottuivat laidasta laitaan niin että marginaali oli oikeallakin suora. Se ei ainakaan tuhoa luontoa eikä vaadi liikaa tilaa. Olin ilmeisesti vahingossa painanut jotain ylimääräistä nappulaa oikean painalluksen ohella, ja tuo salaperäinen "kaksoispainallus" laukaisi poistomekanismin. Laadullisen kasvun kuvioihin soveltuu mainiosti pienelektroniikka. Runsaan vuoden kokemus arkikäytöstä on sittemmin saanut minut toteamaan muutakin. Toinen, syvempi syy, liittyi ehkä hieman yllättäen ympäristöpolitiikkaan. Tietyt sen ominaisuudet ja siihen liittyvät kehitysilmiöt arveluttavat minua suuresti. Tuota inhimillistä heikkoutta mainonta ja markkinointi ovat oppineet erinomaisesti käyttämään hyväkseen. Uusi, entistä hienompi malli korvaa muutamien vuosien välein käytössä olevan mallin, joka sekin edusti hiljakkoin alansa huippua. Herää epäilys, että mukana on aimo annos firmojen välistä statuskilpailua. Eikä sitä tavallinen ihminen, edes koneen käyttöön tottunut työntekijä, saa yleensä korjatuksi, se vaatii asiantuntijaa. Tai että veroilmoituslomakkeiden lähetys myöhästyi ainakin kuukauden samasta syystä. En myöskään periaatteessa pidä korkeatasoisesta teknologiasta, koska se on kovin haavoittuvaa: pienikin vika saattaa lamauttaa koko järjestelmän. Pari esimerkkiä: Aivan äskettäin tietokone nielaisi yhden pitkän juttuni. Malliston pikainen vanheneminen tai vanhentaminen merkitsee luonnonvarojen ja inhimillisten voimavarojen aikamoista tuhlausta. Minuun kai suhtauduttiin ystävällisen huvittuneesti, jonkinmoisena muinaisjäänteenä, niin kuin suhtauduttiin aikoinaan yhteen Timesin toimittajaan, joka teki kaikki juttunsa käsin kirjoittamalla. Taloudellinen kasvu on yhteiskuntamme tukipylväs, jonka ympärille kaikki muu rakentuu. Tai että sadat opiskelijat saivat väärän tiedon karsintatentistään, tietokonevirheen vuoksi. Tai sitten uusi malli vastaa johonkin entistäkin keinotekoisempaan tarpeeseen, josta pian kehittyykin subjektiivinen välttämättömyys. Etsin yksinomaan kirjoittajalle tarkoitetSUOMEN LUONTO 2/93 52. Muutaman vuoden ajan teinkin sitten itsepintaisesti töitä vanhalla kirjoituskoneella. Nyt eläkkeelle siirryttyäni sellainen on jopa minulla kotona, ja olen käyttänyt sitä paljon. Olin poistanut sen lopusta muutamia kappaleita ja katkaissut kytkennän kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. vsk. Onko tietokoneistus lopultakaan niin välttämätön kaikkialla minne sitä työnnetään. Ilmeisesti ne yksinkertaisesti romutetaan, mikä on melkoinen miinus tietokoneteknologian ekologisessa taseessa. Reaktioni ei johtunut pelkästään siitä, etten ole koskaan ollut kovin innostunut saamaan eteeni monimutkaisia teknisiä pulmia. Niinpä kyllä, mutta inhimillinen virhe moninkertaistuu systeemissä. tua tietokonetta, mutta sellaista ei ainakaan silloin ollut saatavissa, tai mallit olivat vanhentuneita. Joskus ihmettelen, mitä käytöstä poistetuille tietokoneille tehdään. VAHTERA Hyvä ja paha tietokone Kun tietokoneteknologiaa aikoinaan tuotiin Helsingin Sanomiin, kuuluin niihin harvoihin jotka torjuivat sen. Kävin läpi lyhyen kurssin ja niin ilmestyi tietokone työpöydälleni
Putkinotko-romaanissaan kirjailija Joel Lehtonen johdattaa lukijansa heti alussa jyrkän Iouhisille rinteille, joilla "Koivun toverina näkee usein alakuloisesti nuokkuvan pihlajan, mutta tavallisimmin petäjän: louhikkopetäjän sitä vääristyneemmän kuta jyrkemmällä rinteellä se kasvaa. Maamme tarjosi vaeltajilleen vaihtelevia korkeuseroja, kuitenkin kohtuullisia: rinnettä jaksoi heikompikuntoinenkin samota aivan nyppylän perille saakka. SUOMEN LUO TO 2/93 52. Inhan vuosisadan vaih18 Jari Miettinen Mänty sieluntnte • • nta1sent1ssa Kallioitamme siloitellut jääkausi sekä ravinteita huuhdelleet järvija merivaiheet valmistelivat Suomenniemelle männyille otollisia kasvupaikkoja. monissa I. Sieltä sitten avautui useasti tuo kan s·a 11 is mai semak se mme muotoutunut kauniisti avartuva järvimaisema. Männyn elämällä ja kuolemalla tuntuu olevan symboliarvoa kulttuurissamme, kansan tuntojen tulkinnoissa. K. Tuossa on tuuli jälleen vääntänyt puun vinoon. Pekka Halosen maalaus Erämaa vuodelta 1899. Väkkyräoksaisia oppaita Viime vuosisadalla haettiin kansalliselle itsetunnolle pönkitystä luonnosta ja maisemista. Niinpä kansallinen opastustehtävä lankesi luontevasti karun laen varttuneille petäjilIe tai harmaasyisille keloille: "Katsopas tuonne, huomioipas tuo mielenkiintoinen yksityiskohta", ne tuntuvat viittoilevan ajan tuulissa rytmikkäiksi kaihertuneilla oksanväkkyröillään mm. Niillä mänty voi hitaasti kehittyä ryhmyvartiseen uhkeuteensa ja hitaasti myös kuolla, odotella viimeistä, kellistävää tuulenhenkäystä. Se avautui sitä paremmin, mitä korkeammalla, karumpi ja vähäpuustoisempi laki sattui olemaan. Tuolla törröttää parin petäjän latva kuivuneena ja tummana puikkona. vsk.. Öljymaalaus kankaalle 1 JOx 55,5. Toisaalla se on kaatanut yhden sillä tavoin, että juurakko kuumottaa mustana rykelmänä pystyssä ja huippu on heittynyt vuoren huipulta suoraan syvyyttä kohti, riippuen puolittain ilmassa. Turun taidemuseo. Näköalapaikan solistina nököttää iäkäs mänty, petäjä vaikkakin vaivaisena, mutta vaivalloisuutensa alta salakavalasti tuikuttaen geneettistä oveluuttaan, jonka turvin on erikoistunut karuihin olosuhteisiin; paikoille, joilla ei kovin moni kasvilaji, saatikka puu, ole kyennyt versoineen ojentumaan. Ja kuitenkin vaivainen petäjä elää._" Ki1jailija maalailee luonnosta, näköalapaikalta, muutamin siveltimenvedoin vertauskuvan, pohjasoinnun, jonka päälle Putkinotkon verevät tapahtumat ja erityisesti isäntänsä Juutas Käkriäinen herkän väkevästi piirtyy
Minä kuljen onnen mailla. vsk. Sen sijaan Konginkankaalla, ilveksen hiihdännässä, hän ilokseen törmäsi pystyssä sojottavaan kelohongikkoon ja kehoitti isäntää sen säilyttämiseen, johon tämä tokaisi: "Seiskööt siinä teille kukkina." Ristiriitaista kyllä, mutta kollega Pekka Halonen kuljetutti Tuusulan hirsiateljeensa puutavaran juuri Konginkankaalta, liekö sitten kajonnut Gallen-Kallelan "kukkamaahan". Suuri vanha kelohonka kaatui . Jooseppi herrajumala väärälle puolelle jäi Jooseppi. Ilmari Kianto itse valitsi nukkumapaikkansa Turjanlinnaa vastapäätä, Kiantajärven Niettuasaaresta, kranaatin silpoman männynkelon juurelta. Ja tuossa alhaalla, vuoren juurella, ahertaa metsäkylä raahaten kukin omaa hakoneulaansa. Yhtäkkiä päätä niin oudosti pyörryttää, kirves lakkaa hei lumasta, sydänalaan pistää. Se antaa kumohonkaa hakkaavalle punalakille hänen einespalansa, samoin kuin männyn tyvellä istuvalle resupellille. Jooseppi toimii kuin unessa, käsi tekee ankaraa työtä, vain henki liitelee muissa maailmoissa. Se ikäänkuin uhmaa varsinaista siirtymistä elävistä kuolleisiin. Syvenee syvenemistään hakkuukolo Jooseppi läähättää, vaan ei hellitä, kiertää toiselle puolelle ja lyö kirveensä toiseen kylkeen. Pihkaiset lastut lentelevät haltijavaris pakenee kamalasti rääkyen Jooseppia hytkäyttäen naurahtaakin ääneen ja usuttaa Vekun juoksemaan variksen perään. lussaan, eräässä komeimmista maisematulkinnoistaan. Alkuaan Halosen suunnitelmana lienee ollut sijoittaa tauluun puunhakkaajia, mutta hän jätti vastalauseensa ajan sortoa vastaan puhtaasti luonnon ilmaistavaksi: väkivallattomuudessaan ho1jumattoman vastarinnan ilmaus. Herran temppelikin on tuolla kovin kaukana metsän takana, tuskin risti näkyy. Ennen kotiseutuunsa uppoutumistaan Paulaharju latautuu alkuluvuissa näin leppeästi: "Mutta täällä olet ylimmäisillä istuimilla, tuttuinasi punakylkiset petäjät, tupsularvat ja harmaat hongat, vuoren vanhimmat, jotka natisevat jumalantuulissa ja päivänpaisteessa nauravat partaisin naamoin .... Jooseppi iskee kirveensä petäjän kylkeen. Silloin kaikki vaikenivat kuin taikasauvan iskusta ja seurasi pitkä odottava hiljaisuus." Lukuisissa hautajaismuistopuheissa lienee lainattu tätä metaforaa vainajan kunnioitukseksi, esimerkkinä Santeri Alkion kuolinpäivää seuraavana aamuna sanomalehti IIkassa julkaistut päätoimittaja Artturi Leinosen riimittämät muistosäkeet: "Kaatui valtahonka pohjan mailla, / yhtä suurintaan on Suomi vailla / hiljaa painuu päät." Kun Joel Lehtonen aloittaa ilmeisen realistiseen kansankuvaukseen kurkotelleen Putkinotko-romaaninsa vetäen esiin elävänä sinnittelevän petäjän, on mielenkiintoista huomata kuinka Ilmari Kianto puolestaan sommittelee lopun köyhälistösankarilleen Ryysyrannan Joosepille: "Mitä, jos olisi kaataa juuri tuo petäjä, jonka latvassa haltija varis istuu. Mahtipontisuuteen ehken taipuvaisena hän näki niissä Suomen metsien vanhanaikaisen voiman ja mahdin edustajat, jotka toimivat nuoremman kasvullisuuden jaloina suojelijoina ja vartijoina. ". Jooseppi mitään ajattelematta tarttuu molemmin käsin petäjän tyveen. Näin aloittaa Gallen-Kallela lähestymisensä aiheeseen ja jatkaa: "Syvä eläytyminen luontoon on ollut erikoista mei lle suomalaisille .... Sillä he ovat samaa metsää, samaa suurta Jumalan luomakuntaa." Harras sopusointu huokaa jo vanhan Paulaharjun tunnelmissa. Näistä yleisistä lähtökohdista Gallen-Kallela selventää, kuinka "puitten keskuudesta alkaa erottaa melkein luonteita, ja eriluonteisi lle ihminen ilmaisee eri asioita: toisia solakoille koivuille kuin lakkapää petäjille." Voipa Gallen-Kallelan mukaan tuntea joutuneensa jopa mieskohtaiseen suhteeseen puun kanssa sitä syleillen mittaillessaan. Tule ja katso, kuinka korkealta täältä katsellaan, yli p1s1mpien männynlarvojen. ". Yhteisenä piirteenä oli hakeutuminen luontoon, mutta Gallen-Kallelalla naturalismi ilmeni äärevämpänä kuin Halosella, onpa Gallen-Kallelaa nimitettykin "rumuuden apostoliksi". Harmissaan Gallen-Kallela kuvaa, kuinka Etelä-Pohjanmaalla törmäsi tiheänä makaavaan aarnihongikkoon ja kuuli, että isäntä renkeineen oli ennen vanhaan pitänyt tapanaan "aamuryypyn otettuaan mennä metsään suurimpia honkia kilvalla kaatamaan". Mutta eipä toki kuoleutuvan männyn luonteva arvokkuuskaan jäänyt Haloselta huomiotta, käyttihän hän noita "muinaisurhoiksi" ja "vuosisatojen ruhtinaiksi" nimittämiään puumuumioita pääosassa mm. Sitä on pidetty väkevänä kannanottona helmikuun manifestia vastaan, ja sen voima piillee siinä järkähtämättömässä maltillisuudessa, joka männynrungoista henkii . . En oo enää mitään vailla!" Kirjoittaja on Sipoossa asuva metsätalouden opiskelija. Luonteikkaita puhekumppaneita Jos oli Pekka Halosen näkemys luonnosta tyyni ja maltillinen, hänen aikalaiskollegansa Akseli Gallen-Kallela oli astetta temperamenttisempi ja asenteissaankin kärkevämpi. Metsä vartioitsee omaa kyläänsä ja pitää siitä hyvää huolta. Erityisesti talvimaisemat saivat hänestä uskollisen tulkin. Kuului hirveä räsähdys, joka kiiri alas laaksoon ja naapurivaarallekin kuin ukkosen jyrinä. Hänen omat muistosanansa kuuluvat: " ... Omaa luontosuhdettaan Gallen-Kallela tilittää Kallela-kirjassaan, jonka iltapuhdejutelmista yksi on otsikoltaan Katkelma metsiemme tarinasta: "Ken paljon elää ja raataa ulkona luonnossa, hän lopulta saavuttaa ympäristöönsä niin mieskohtaisen suhteen, että saattaa tavata itsensä melkein puhelemasta metsän puille ... Etualalla on maahan kellahtaneena kelovanhus, jonka Halonen raahautti Paljankavuorelle varta vasten maalauksensa malliksi. Ryysyrannan Jooseppi vain nukkuu ... Harmaa kelo viehätti Gallen-Kallelaa eittämättä eniten, ainakin lukuisissa tauluissa ja piirustuksissa hän on intoutunut vetelemään siveltimineen rytmikkäitä kelovanhusten linjoja. Viimeinenkin maailman hämy musteni hänen silmissään ... Mutta täällä on meillä metsän temppeli, käsittä rakennettu pyhä korkeus, jossa pohjatuuli soittaa urkuja honkien !arvoissa ... teessa tallentamissa maisemavalokuvissa. Rytinää, ja hiljaisuus Harmaa, kuollut kelo säilyttää pitkään ryhtinsä. Siintävät vain metsät ja rintamaat ja parahat pellot tuolta kaukaa, alhaalta ja matalalta. Erämaa-tausuoMEN LUONTO 2193 52. Meillä taitaa olla erikoista taipumusta personifioimiseen ... Ei täältä katsellakaan seipähännenästä, katsellaan vain korkeimmasta kirkontornista. 19. " Näin ohraisesti siis kävi Joosepille hänen ollessaan pettuleivän aineksia hankkimassa. Mutta kuolleen männynkin on jossain vaiheessa nöyrryttävä maallisen vetovoiman vyörytettäväksi. Nyt se kohta romahtaa ... "Vuosisatojen ruhtinaita" Maalarimestarimme Pekka Halonen etsiskeli rauhaa metsäluonnosta ja lienee löytänytkin. Mäelle, nimittäin "lsonKarhuvuoren kaikkein jyrkimmän ja korkeimman Jouhikon harjalle", kipusi myös sydämellinen sanailuvirtuoosi Samuli Paulaharju, kun hän viimeisinä elinvuosinaan sinetöi kansantutkijan työnsä syventymällä rakkaan kotikuntansa Kurikan perinteiden kirjaamiseen. Yrjö Kokon sotavuosina luomassa hienopiirteisessä kertomuksessa Pessistä ja lllusiasta kuvataan poikkeuksellisen voimakas luonnonilmiö: "Yht' äkkiä kuului harjulta rytinää. Petäjän tyven syliinsä sai sen kanssa kamppaillen maahan vaipui. .. Metsänhakkaajan merkkipilkka puun kyljessä osoitti kuolemantuomiota ensi hakkuukautena, jommoisesta maalarimestarikin yltyi tuntemaan sydäntänsä kirveltävän. Ylväänä mausoleumina se hämärtää ihmisen tiedostamaa perimmäistä ja vääjäämätöntä rajaaitaa. Samalla tulee tuulenpuuska pohjoisesta petäjä rusahtaa ja romahtaa maahan
20 SUOMEN LUONTO 2/93 52. Maakalla on erikoinen kalastajayhteisö, jonka itsehallinto periytyy 1600-luvulta. Kiinnostavimpia ovat kuitenkin tuulen ja veden leikeissä syntyneet suistomaat ja laajat dyynikentät. Myös pikkutiira viihtyy avoimilla rantahietikoilla ja soraikoilla. vsk.. Suola-arhon kasvusta kerää tuulen kuljettamaa hiekkaa ja usein aloittaa dyynin kehityksen. Saarella on kirkko ja kalastusmuseo, ja sinne on kesäisin säännöllinen yhteys Kalajoen hiekoilta. MAAKUNNAT TUTUIKSI 16 KESKI-POHJANMAA Seppo Vuokko Tuulen ja veden leikit Kolmen jokilaakson Keski-Pohjanmaa tarjoaa luonnonystävälle nähtävää maankohoamisrannoista monipuolisiin soihin ja lintuvesiin
Kalajoen hietikoita. Keski-Pohjanmaa on kolmen suurehkon jokilaakson, Kala-, Siikaja Pyhäjoen, ja niiden välisten loivapiirteisten selännemaiden kokonaisuus. Tauvon matalat hiekkaja liete rannat ovat etenkin muun na lintujen ja lintuharrastajien suosiossa. Haapajärvellä Kalajoen latvat tavoittelevat Kymijoen latvavesiä, ja Pyhännän nevojen toisesta laidasta vedet valuvat Siikajokeen ja toisesta Saimaan kautta Suomenlahteen. Valtaisa virta söi maastoon leveän uoman, jossa nyt virtaa vaatimaton Kotaoja. Perinteisenä maakuntana Keski-Pohjanmaa käsittää myös Vaasan läänin pohjoisimmat kunnat. Maakuntajakoja on useita, ja niissä Keski-Pohjanmaa rajataan eri tavoin. Rannikolla maakunta laajenee, kun maa kohoaa liki metrin sadassa vuodessa, ja takamaat ovat parinsadan metrin korkeudessa Savon ja KeskiSuomen rajoilla. Maakunnan korkein kohta, Pyhäjärven Havukkamäki, ulottuu 225 metriä merenpintaa korkeammalle. vsk. Suomen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Piippolassa, Pentti Haanpään kotikunnassa. Ensin hiekan irrotti liikkuva mannerjää ja lajitteli jäätikköjoki; sitten niitä tuudittelivat muinaisen Itämeren aallot, ja maan kohotessa joet ovat kuljetelleet sisämaahan jääneitä hiekkoja uudelleen meren syliin. Lietteidenja hietikoiden laajuus vaihtelee vedenkorkeuden mukaan. Näin rajattuna Keski-Pohjanmaan muodostavat Oulun läänin lounaisimmat kunnat. Tässä sarjassa on noudatettu lääneihin pohjautuvaa jakoa, jota ympäristöministeriö on käyttänyt erilaisia suojelusuunnitelmia ja uhanalaisselvityksiä tehdessään. SUOMEN L UONTO 2/93 52. Parintuhannen vuoden ajan sekä .Saimaan että Päijänteen vedet laskivat Kalajoen latvojen kautta Pohjanlahteen. Viimeisen suistonsa ennen 21. Se kuvastaa paremmin luonnon oloja kuin talousaluejakoon perustuvat ¾ maakuntajaot
Täällä korkeimmat mäet ja selänteet ovat olleet Itämeren tavoittamattomissa. Painanteisiin, kuten juuri suonotkoihin ja harjujen suppiin, SUOMEN LUONTO 2/93 52. Sen sijaan kuivilla mäkimailla ilma jäähtyy nopeasti, ja kylmä ilma valuu avoimia rinteitä pitkin alaspäin, kohti soita ja järviä; metsä sen sijaan suojaa hyvinkin jäähtymiseltä. Asutus ja elämäntavat ovat savolaista perua. Maasto on hämäävää: mukavaa kulkureittiä pitkin moreeniharjanteiden reunoja hakiessa suunta hukkuu ja pian kaikki kumpareet ja pikkusuot ovat toistensa Tuulen tyyntyminen kirkkaan kesäpäivän päätteeksi luo hallanuhkan. harjanteet vuorottelevat pikkujärvien ja suojuottien kanssa. Raahen seudulla ja toisaalta Raution-Rei sj ärven-Pi hti putaan tienoilla jää on kasannut moreenin sekavaksi kumparemaastoksi, jossa matalat kummut ja . Muinaista rantaa osoittavat mäkien reunaa kiertävät paljaat kalliokot. Keski-Pohjanmaalla on paljon hallalle alttiita maita. Kun Keski-Pohjanmaa alkoi paljastua jään alta, Itämeri lainehti 185190 metrin korkeudessa. Ilman jäähtyessä vesi vapauttaa runsaasti lämpöä, mutta löyhä turvemaa on heikko lämmönvaraajana. Kalajoki on kuluneet kuusi vuosituhatta kuljettanut Hinkuanvi1Tan kasaamia hiekkoja kohti Perämerta, ja niitäpä tuuli nyt kasailee dyyneiksi Kalajoella. Savolaiskaikuja Pyhäjärven-Pyhännän mäkimaa poikkeaa muusta alueesta. Eksyttävät selännemaat Ylimmän rannan alapuolella asutus ja viljelykset sijoittuvat aivan toisin: selännemaat ovat karuja, kalliokkoisia mäntykankaita ja niiden välisiä suolakeuksia, ja kylät viljelyksineen keskittyvät jokivarsiin. kuivumistaan tuo muinainen Hinkuanvirta rakensi Kalajokilaaksoon 80 metrin tasalle, nykyisen Oksavan tienoille. Savon laitaa tämä onkin. Ja siitä nousi talonpojan suoviha, joka on ruokkinut soiden hillitöntä ojitusta aina viime vuosiin asti. Se saalistaa myös viljelyaukeilla. Illan hämärtyessä notkopaikat peittyvät harmaaseen huntuun, ja aamulla sumu on kiteytynyt jääksi kypsyvän viljan tähkiin ja lehtiin: taas halla vei sadon! Kun halla iskee pahimmin alaviin suonreunan peltoihin, tulkittiin hallan syntyvänkin siellä. vsk.. Painanteet ovat soistuneet, ja suokuvioiden välissä paistavat kallionnokat. Vaikka suokuvioilla niin kuin kallioillakin on oma yksilöllinen ulkomuotonsa, kerran kartalta pudottuaan voi olla vaikea paikantaa itseään. näköisiä; jos kompassi on unohtunut ja taivas on tasaisessa pilvessä, on kokenutkin luonnossa liikkuja vaikeuksissa! Yhtä eksyttävää voi maasto olla jokien välisillä selännemailla, joista meren aallokko aikoinaan on huuhtonut hienon maa-aineksen pois jättäen kivet ja kalliot paljaiksi. Ylänkö maan savolaisuus näkyy luonnossakin. KESKI-POHJANMAA Sinisuohaukka (kuvassa naaras) pesii Pohjanmaan soilla. Kylätkin ovat mäkien päällä, aivan kuin Savossa. Jäähtymisen ensimmäinen merkki on alavilla mailla leijuva usva. Usein se onnistuu vasta kun aikansa sokkona kuljettuaan osuu johonkin ison suoaukean laitaan, lammen rantaan tai tavoittaa maantien tai sähkölinjan. /sosirri ja monet muut kahlaajat ruokailevat muuttoaikoina rannikon hiekkaja lieterannoilla. Sen yläpuoliset maat kasvavat joko salskeata metsää tai on raivattu pelloiksi. Suo ei ole hallan kehto Suomalaisen talonpojan kauhu-uniin on aina kuulunut heinäkuun lopun tai elokuun tyyni ilta, jolloin päivän lämpö haihtuu nopeasti kirkkaalle taivaalle. Totuus on kuitenkin toinen: halla syntyy kuivilla mailla, ja vetisen märkä maa itse asiassa suojaa hallalta. Tyynen yön usva hidastaa sekin hallan kehittymistä. Täällä 22 on savolaistapaan kaskettu, ja monet kaskikulttuuriin liittyvät kasvilajit, kuten aholeinikki, rätvänä, peurankello, ruusuruoho, musta-apila ja nurmitädyke, ovat täällä yleisempiä kuin muualla Pohjanmaalla. Rimmiköissä ei hallayön kuuraa ole, vaikka suonreunan kaurapelto onkin kurjan näköinen
Harjus nousee merestä Siiponjokeen kutemaan. Siitä johtuu Itämeren rantojen erilaisuus: pohjoisessa vallitsevat kalliorannat, etelässä hietikot. jäävät pieniksi. Jo nämä pienet, harvassa olevat kasvit riittävät synnyttämään tuuliin pyörteitä, jotka kasaavat kasvien taakse hiekkaa dyynin alkioksi. Vain muutamin paikoin on tuulella tilaa temmeltää: Hankoniemellä, Yyterissä, Lohtajalla, Kalajoella, Tauvossa ja Hailuodossa. Jos onni on myötä, alkio jatkaa kasvuaan: tuuli tuo lisää hiekkaa, joka kasautuu aina dyynivauvan suoja23. Kesäiset yöhallat ovat kaikkein tavallisimpia Lapissa ja Koillismaalla, mutta siellä ei viljellä hallanarkoja kasveja, perunaa lukuunottamatta. Rannikko vailla saaristoa Meiltä jääkausi lähinnä vei maata, ja vasta sulamisvaiheessaan jätti ohuen irtomaakerroksen kallioperän päälle. Runsaitten kesähallojen kieleke yltää pitkin Suomenselkää aina Vaasan tasalle saakka, ja täällä halla kohtaa Vilja-Suomen. Keski-Pohjanmaalla rannikko on kuitenkin kuin Itämeren toiselta laidalta: saareton hiekkaja moreeniranta, jota aallokko ja tuuli muotoilevat. Siiponjoki, joka erkaantuu Vääräjoesta sivuhaarana, on monipuolisen luontonsa vuoksi monessakin suojeluohjelmassa. Juuri KeskiPohjanmaan sisämaaosat ovat aluetta, jolla hallatuhoja esiintyy suhteellisesti eniten, vaikka ne toki ovat mahdollisia koko Suomessa. Kohtalaisen heikkokin tuuli, viitisen metriä sekunnissa, jo kuljettelee pikkuisia hiekanjyväsiä, jos kasvillisuus ei estä. Itämeren eteläreuna on jo jääkautista kasautumisaluetta, jossa irtomaapeitteet ovat jopa parin, kolmen sadan metMatala ja runsaasti kortetta kasvava Ainali ja sen lähijärvet ovat Keski-Pohjanmaan parhaita lintuvesiä. vsk. rin vahvuisia. Aina/ilta asustavat Suomen eteläisimmät mustalinnut. muodostuu kylmän ilman järviä, joissa lämpötila voi olla useita asteita alempi kuin korkeammilla kohdilla. Hiekkarannan alaosassa kasvaa yksittäin suola-arhoa ja merisinappia. Hallojen tultua kasvukausikin usein on jo lopuillaan ja tuhot SUOMEN LUONTO 2/93 52. Rannikoillamme hietikot ovat niin pieniä, ettei tuuli juuri pysty rakentelemaan suuria dyynikenttiä
Kulutus tai metsäpalo, joka tuhoaa kasvipeitteen, voi saada jo kerran pysähtyneen dyyni n uudelleen liikkeelle. Keski-Pohjanmaan ainoa saaristo on Rahjan (2) erikoinen hiekkaja moreenisaarten rykelmä. Matkailijoita houkuttaa perinteikäs kalastajien mökkikylä kirkkoineen, mutta samalla on tilaisuus katsoa Perämeren luontoakin. Runsaana kasvava suomyrtti on täällä 140 metrin korkeudessa kasvaessaan muistona 8000 vuoden takaisesta meren rannasta. Pyhännän Itämäki (12) edustaa rehevämpää Pohjanmaata. Haapajärven Hirsineva (7) 24 lelle: näin koko dyyni kulkee sisämaahan päin ja laajoilla hietikoilla, kuten Kalajoella, liikkuvat dyynit voivat haudata metsiäkin. Tulviva vesi tuo ravinteita yläjuoksulta. Järviryhmän erikoisuutena ovat eteläisimmät pesivät mustalinnut. Tulva puhdistaa ja ravitsee Tulva nähdään hallanveroisena tuholaisena, mutta osaksi tulva on syyttä tuomittu. Tien varteen on suunnitteilla levähdysja suoluonnon esittelypaikka. Metsän jähmettämänä dyynialue jatkuu pitkälti sisämaahan, valtatie 8:n toiselle puolelle. Etelä-Sydänmaa (11), Oulun läänin eteläisin kolkka, on eksyttävää maastoa: matalien moreeniharjanteiden verkkoa, \ \ jonka lomassa on lampia ja pieniä soita. Isommaksi varttuneen dyynin kuivassa hiekassa menestyy parhaiten rantavehnä, jonka juuristo on yhtä laaja ja tehokas kuin sukulaisellaan juolavehnällä konsanaan. Viljatai perunapelloille levittäytyvä kesätulva on tietenkin tuhoisa. Valitettavasti vain ahne rakentaminen on tuhonnut maiseman: dyynien päällä on teitä ja rakennuksia, ja erilaiset mökit ja kopperot tappavat koko alueen viehätyksen. Täällä syrjäisellä sydänmaalla on säilynyt myös vanhoja metsiä. Rahjan kohdalla mereen laskee Siiponjoki, jonka alajuoksu on Kalajoen laajaan dyynikenttään kovertuneessa laaksossa. Kansannevan Kurkinevan Muurainsuon alueen (8) suot ovat enimmäkseen karuja aapoja, joille avautuu Iisalmi-Oulu ja Kajaani-Kokkola -teiltä komeat näkymät. Oulaisten Piurukkaneva (5) laajoine allikoineen on maisemallisesti tavattoman upea keidassuo, joka kilpailee Satakunnan soitten kanssa. Sen kasvustot ovat kuitenkin niin harvoja, että ne eivät tyystin riitä sitomaan dyyniä. Kalajoen latvoilla (10) kiintyy huomio mahtavan laakson ja pienen puron epäsuhtaan. PÄÄTIET RAUTATIET METSÄMAITA SUOMAITA VILJELYSMAITA on rimpinen aapa ja seudun parhaita lintusoita. Raahen Viitajärvellä (4) on pieni koivuletto lettorikkoineen ja muine kiinnostavine kasveineen. Varsinkin ohutturpeisten lettojen olemuksessa on jo kuusamolaista tuntua hapsisaroineen ja Iettovilloineen. Meren puolelta tuuli kuluttaa dyyniä ja siirtää hiekkaa sen suojapuoLuontomatkaajan toivekohteet Erilliset pikkusaaret Ulkokalla ja Maakalla ( 1) ovat helposti tavoitettavissa kesäisin, jolloin Kalajoen Hiekkasärkiltä on sinne säännöllinen veneyhteys. Vaikka Perämeren vesi on lähes makeaa, hietikon painanteista voi löytää suolayrtin ja muita suolakkokasveja. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Rantavehnä hidastaa pintatuulen kulkua ja nopeuttaa dyynin rakentumista. Jokilaaksossa on sekä hiekkatörmiä että hienoja lehtoja. Missä vesi juoksee vuolaana, se kuluttaa RAUTARUUKIN RAAHEN TEHDAS KAIVOKSIA rantaisia, mutta runsaslintuisia. Kiinnostava suoalue on suuri Kivinevan-Tuomikonnevan alue (6), jossa karujen aapojen ohella on rehevämpiäkin soita. Tauvon (3) ulkonokka on kuulu lintupaikka laakeine rantahietikoineen, joiden pinta-ala vaihtelee veden korkeuden mukaan. Laakson onkin luonut Hinkuanvirta, muinainen Päijänteen ja Saimaan yhteinen lasku-uoma. Jos viljelytavat sovitettaisiin paikallisten olojen mukaisiksi ja kaikkein alavimmat, jo pikkusateillakin tulvivat alueet jätettäisiin laitumiksi tai metsittymään, tulvasta voitaisiin saada jopa hyötyä. Dyynialue jatkuu särkiltä pohjoiseen ja luonnonystävää kenties viehättävät näkymät Letossa itse särkkiä enemmän, vaikka ei maisema luonnontilainen ole sielläkään. Myös linnusto on rikas. Ainali (9) sekä useat lähijärvet ovat kasvillisuudeltaan melko karuja, kortteisia ja luhtaKomeimmillaan dyynit ovat Kalajoen särkillä, toistakymmentä metriä korkeita ja satojen metrien pituisia. Kun kohde on aivan tien varressa ja varustettu pitkospuin ja opastein, kannattaa sinne poiketa. Mäen lakiosat ovat huuhtoutumatonta moreenia, ja kun kallioperässä on kalkkia, rinteillä on reheviä lettoja ja lehtoja. Kun dyyni on saanut katteekseen variksenmarjan, sammalia ja jäkäliä, sen eteneminen on jo pysähtynyt ja tie puidenkin taimille on auki. vsk.. Siiponjoella on näyttävä monihaarainen suisto, joka on myös erinomainen lintupaikka. Tuuli ja kasvit käyvät jatkuvaa taistoa vallasta. KESKI-POHJANMAA puolelle lisäten vähitellen dyyni n leveyttä ja korkeutta
Niinpä tulvametsät ovat ruohoja heinävaltaisia, usein hiekkapohjaisinakin lehtomaisia kuten Kalajoen hiekkakentän läpi virtaavan Siiponjoen rantalehdot osoittavat. Nytjokisuistoon laskeutuva hiekkajyvänen on saattanut osallistua aikaisemmin jo useidenkin suistojen rakentamiseen, mutta aina vain nuorentunut joki on temmannut sen uuteen liikkeeseen. alustaansa ja nappaa mukaansa kiinteääkin ainesta, sitä karkeampaa, mitä villimmin se juoksee. Niinpä lakeuksien tulvajärvillä maahan kertyy enemmän uutta ainesta kuin vesi mennessään vie: tulva lannoittaa! Tavalliset metsäpuumme sietävät hyvin kevätja syystulvia. Laajamittaiset suoja metsäojitukset nopeuttavat vesien ryntäämistä jokiuomaan, joka ei ehdi kaikkea yhtä aikaa niellä. vsk. nuoruus. Näin lyhyessä ajassa joki ei ole ehtinyt uurtaa kunnon laaksoa, vaan yhä etsii uomaansa. Tulva myös puhdistaa vesistöä: edellisen vuoden kasviroina, ruo'ot, kortteet ja kaislankappaleet huuhtoutuvat tulvan mukana rantametsiä rehevöittämään, ja itse vesi pysyy puhtaana ja niukkaravinteisena. Yksi syy Pohjanmaan jokisuistojen nopeaan kasvuun on maankohoamisessa: joki uurtaa vanhoja suistojaan, jotka maankohoaminen nosti kuiville. Sillä kaltevuudella vesi vielä juoksisi vauhdikkaasti. Jokien tuomasta karkeammasta aineksesta syntyy jokisuuhun suistomaa, jossa virta jakautuu useaksi, alati muuttuvaksi uomaksi. Vaikka Pohjanmaalla meri väistyy koko ajan kauemmaksi, rannikko on niin matala ja joet tuovat niin runsaasti lietettä, että useilla joilla on upea suisto. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Pyhäjoen Pyhänkoski kuohuu yhä vuolaana, mutta Kärsämäellä Pyhäjoki pakotettiin kokonaan putkeen Venetpalon voimalan yläpuolella. Joki kuluttaa uomaansa vain vuolailla koskiosuuksilla, mutta suvannoissa aines laskeutuu pohjalle. Missä veden vauhti hidastuu, Iiettynyt aines laskeutuu pohjalle. Perussyy tulviin on jokien Pohjanmaan jokien nuoruudesta kertoo koskija suvantojaksojen vuorottelu. 1970-luvulla ja BO-luvun alussa Pohjanmaan pikkujokia rakennettiin kovalla kädellä. Joki muokkaa maisemaa Joen mukana kulkeutuva aines laskeutuu pohjaan viimeistään, kun joki saavuttaa meren. Latvoillaankin joet ovat korkeintaan yhdeksän tuhannen vuoden ikäisiä ja suupuolellaan joki luo uutta uomaa joka vuosi. Viettoakin Pohjanmaan joissa on aivan kohtuullisesti, metri kilometriä kohden tai enemmän. Rantametsät, joista tulvaliete aiemmin torjui rahkasammalet, alkavatkin soistua ja karuuntua. Suurin osa uoman kulutuksesta ja puhdistuksesta tapahtuu tulva-aikoina, jolloin virtaus on vuolainta. Rantametsissä tulvan tuoma liete estää sammalten kasvua. Hiekka ja hieta laskeutuvat aivan jokisuulle, saviaines kulkeutuu kauemmaksi selkävesille. Vietto tosin loivenee jatkuvasti, sillä maa kohoaa jokien suupuolella nopeammin kuin latvapuolella. 25. Itse asiassa latvavesien tulvasuojelutoimet, koskien perkaukset ja tulvajärvien laajuutta rajoittavat suojavallit, vain pahentavat tilannetta alajuoksulla: tulvasta tulee lyhytaikaisempi , mutta entistä rajumpi. Vaikka tavoitteet ovat toiset, ihminen on omilla toimillaan pahentanut tulvatilannetta. Luonnontilassa tulvajärvien pohjaan laskeutunut liete sekä edellisen kesän kasvimassa jäävät vettä rehevöittämään: veden laatu muuttuu ja uomassa vesikasvillisuus rehevöityy. Nuoressa joessa vietto ei olekaan tasaista, vaan kalliokynnykset katkovat joen lyhyisiin koskijaksoihin ja pitkiin suvantoihin. Jokien nuoruus perussyynä tulviin Pohjanmaan tulvien syynä ei oikeastaan ole maiseman tasaisuus sinänsä, vaikka se toki edistää näyttävien tulvajärvien syntyä. Toimista vain tekoaltaat vähentävät tulvan rajuutta, ja nekin vain siinä tapauksessa, että ne lumien sulaessa tai sateitten tullessa ovat vajaina. Kun mahdollisuus tulvaan poistetaan, tapahtuu tietenkin toisin
26 Vuosi 1993 alkoi öljyonnettomuuksien merkeissä. vsk.. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Teksti: Antti Halkka Kuvat: Seppo Keränen ja Antti Halkka Laiva oli lastattu ... Suomen Luonto seurasi viides tammikuuta tuhoutuneen tankkeri Braerin karilleajon seurauksia paikan päällä Shetlannissa
27. vsk. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Munanheittopartion valomies saa meidät taskulamppunsa kiilaan, mutta operaatioon kuuluva GO HOME! (Painukaa kotiin) -huuto on niin vaisu, ettei muna sen turvin kanna kuin puolimatkaan meitä kohti. Tankkialus Braerista vuotanut öljy oli pakottanut määräämään saarten eteläosan ympärille kalastuskieltovyöhykkeen, ja Scallowayn ikivanha kalamarkkinapaikka on ollut pakko sulkea. Emme ole Shetlannissa aluksi lainkaan sotkeutua öljyyn, vaan meitä heitetään kananmunalla. Rannoilla näkyi tyhjää nieleskeleviä, rujon ruipeloita karimetsoja. Braer tuhoutui aivan rantaan Fitful Headin pelättyjen kallioiden alle. Tämä on aivan ymmän-ettävää saarilla, joilla turismi on tärkeää ja joiden 24 000 asukkaasta kolmannes saa elantonsa puhtaasta shetlantilaisesta kalasta. Eikä tässä kaikki, sillä keskeinen Britannian kauppaketju lopetti kalanostonsa ShetVeitsisimpukoita kuoli ja irtosi pohjasta kaikkialla, ja lokit cnivät niitä halukkaasti. Kokemuksemme ei liene ainutlaatuinen, sillä monet shetlantilaiset suhtautuvat karsaasti saarille öljykatastrofin tyyssijan mainetta luovaan lehdistöön. Taustan jyrkänteillä on kymmenien tuhansien merilintujen pesimäkolonia. Illan pimeydessä jostain kaartaa viereen autollinen Scallowayn kaupungin nuorisoa. Linnut olivat saaneet öljyä sisuksiinsa
Shetland Times täyttyi avuntarjouksista: "hyvää rehua ja laidunta tarjolla". Öljy on ennen onnettomuuttakin antanut saarille leimansa parinkymmenen vuoden ajan. Palomiehen perhe, vaimo ja kaksi lasta, oli jouduttu siirtämään öljysumun keskeltä 40 kilometriä pohjoiseen Lerwickiin, saarten pääkaupunkiin. Putkiverkosto tuo Pohjanmeren porauslautoilla öljyä ja laivat vievät sitä ja kaasua Sullom Voen terminaalista edelleen kaikkialle 28 Ennätysmyrskyt nostivat öljysadetta maalle, ja estivät sitten laivan tyhjentämisen ja uhrien etsinnän. "Oli yllätys, että rantaan rysähtikin Norjasta Kanadaan matkannut, saaria ohittava alus." Paikallislehti Shetland Times uhraa Braerin onnettomuudelle parikymmentä sivua. Shetlantilaisten kalavedet ovat laajat, ja kaukaa mereltä haettu kala on taatusti turvallista. Vesi virtasi puronuomissa tuulen voimasta ylöspäin. Yksi shetlantilaismaiseman peruselementti on hävinnyt öljyyntyneestä eteläkärjestä: lampaat. Ikkunoistaan saarelaiset puhdistivat öljyn heti tuoreeltaan. Braerin haaksirikon takia kärsineet elinkeinot ovat tuttuja. Luonto ei toivu nopeasti Paikallislehden kartta kertoo öljyn saastuttamaa maata olevan yhteensä kymmeniä neliökilometrejä, mutta ympäristö vaikuttaa ensisilmäyksellä puhtaalta. Me tilaamme ilman pienintäkään epäluuloa baarista "fish and chips" eli kalaa ja perunoita. Auton ikkunasta vilahtaa muutama pikkujärvessä talvehtiva laulujoutsen. Pahimmalla onnettomuusalueella Sumburghissa asuva lentopelastuspalomies ei voi estää muutaman kyynelen tuloa tapahtumia kerratessaan. Lampaiden paluusta laitumilleen ei ole tietoa; skotlantilaisen maaja kalatalousinstituutin sekä Aberdeenin yliopiston ja Greenpeacen tutkijat ottavat koko talven ja kevään ajan maaperänäytteitä, SUOMEN LUONTO 2/93 52. Maisema on oikeastaan levollinen ja suomalaisittain keväinen. "Olen ollut raivaamassa kahden pahan helikopterionnettomuuden jälkiä, mutta tämä on jotain aivan toisenlaista", hän selittää. Paikan pitäjä vaikuttaa tyytyväiseiltä, kun kolja (haddock) maistuu ulkomaalaiselle. Kasvillisuus on saanut öljykylvyn, mutta öljy on sittemmin huuhtoutunut ja haihtunut pois. Asiasta nousseen kohun jälkeenkin tietoa saivat vain ylimmät terveysviranomaiset. Kottaraiset, töyhtöhyypät, kuovit ja monet muut meille tutut linnut viettävät talveaan täällä. Idylli on pettävä, sillä maaperä ei saanut terveyskylpyä. Kalastus on ehkä astetta järeämpää kuin meillä, mutta kalanviljelyä harjoitetaan suunnilleen yhtä paljon. Suureksi osaksi näkymättömiin louhittu terminaali on lastiliikenteeltään suurempi kuin Suomen satamat yhteensä. lannista, vaikka öljyä oli vain saaren lounaisosissa. vsk.. Lampaat ja shetlanninponit siirrettiin heti Braerin karilleajoa seuraavina päivinä sisätiloihin tai evakkoon saaren keskija pohjoisosiin. Öljyntorjuntakemikaalien koostumus salattiin Rannikkosuomalaisen on helppo ymmärtää öljyonnettomuuden shetlantilaisille sälyttämiä vaikeuksia. Sumburghin majakka 17. Evakkoon lähtö oli Massien perheessä selvää, vaikka mies joutuikin työnsä takia Jaamaan kotosalle: "Palomiehenä olen saanut öljyntorjuntakoulutuksen ja tiedän mitä aineita öljyssä on." Paikkakuntalaiset tuntevat syvää epäluuloa myös niitä öljyä hajottavia kemikaaleja kohtaan, joita kuusi DC-3 -konetta kylvi mereen ja joita tuuli toi myös ihmisten päälle. Lakimaiden ruoho on käsin kosketeltaessa selvästi öljyyntynyttä vain aivan lähellä hylkyä. energia-ahneeseen maailmaan Espanjassa joulukuussa haaksirikkoutunut tankkeri oli lähtenyt täältä. Shellin ja muiden öljyjättien valmistamien aineiden koostumus on liikesalaisuus, joka oli aluksi vain Iso-Britannian hallituksen tiedossa. Shetlannissa viljellään lohta eikä kirjolohta. 1. "Olimme aina odottaneet onnettomuutta Sullomissa", kommentoivat paikkakuntalaiset. Marketti pyörsi päätöksensä vasta kun kalastajat olivat esitelleet lehdistölle saaliitaan. Muutenkin on helppo huomata, mikä myllertää ihmisten mielissä päällimmäisenä
Silti jälkien vähäisyys hämmästyttää. Paikallinen järkeily kuuluu, ettei tumipseja voi tosin myydä, mutta: "Eiköhän ne saada menemään kotitarpeina, vuollaan vain kunnon siivut ulkosyrjältä pois." Lunnien pesintä vaarassa Rannalla öljyä riittää yhä vajaan kolmen viikon kuluttua onnettomuudesta. Kun tuulen sekoittava voima hellitti, öljyä myös nousi uudelleen pintaan yllättävissä paikoissa. Aallokko ilmeisesti lisäsi haihduntaa, ja öljyä hävisi virtausten mukana sekä irtosi vedestä pärskesumuna. Laiva ei ollut supertankkeri, mutta sen 84 413 tonnin sisältö oli sentään melkoinen siitä riittäisi tankkiautollinen jokaista paikalla käynyttä paria tuhatta journalistia kohden. Kalastuskielto koskee myös kalanviljelylaitosten toimintaa, ja kieltoaluetta vielä laajennettiin 27. joista selviää, missä määrin haitallisia aineita jää maahan. Norjalaisasiantuntijat arvioivat tuoreeltaan, että normaalioloissa öljystä haihtuisi viidessä päivässä kolmannes, minkä jälkeen haihtuminen tasaantuisi. Onnettomuuspaikalta ( risti) öljy levisi sekä ylös maalle että pääsaaren koko lounaisrannikolle (tummennus). vsk. ATLANTTI 60° 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 _ _J POHJAN MERI 10km välissä 1800 metrin syvyisten kerrostumien alta läheltä Bragen kenttää, jonka hyödyntämisessä Neste on mukana). Sitä sekoittui myös veteen niin itsekseen kuin kemikaalipommituksen upottamana. Saastuneiden maa-alueiden laitumien ja sadon kohtalo päätetään tilakohtaisesti. Braerin kuljettama Gullfaksin kentän öljy tunnetaan ammattipiireissä vähäisestä haihtuvuudestaan (Gullfaksin öljyä porataart Norjan ja Shetlannin SUOME LUONTO 2/93 52. Pääsaaren laakea eteläkärki on Shetlannin tärkeintä maatalousaluetta. 29. Braer oli matkalla Norjasta Kanadaan Shetlannin eteläpuolitse. Viljely kasvina suosittua juuresta, turnipsia, ei ehditty nostaa ja turnipsit jurottavatkin pelloilla turhan oloisina. Jan Horne ja muut shetlantilaiset saivat viikon kuluttua onnettomuudesta nähdä, miten öljy sekoittui meriveden kanssa ruskeaksi emulsioksi. tammikuuta tässä esitetystä. Asiantuntijat odottivat öljyä jäävän rannoille kunnolla ja kuukausiksi, mutta suurin osa siitä katosi mystisesti
Luonto ehti imeä ainetta enemmän kuin kyllikseen. "Mitä tapahtuu lunneille, jos öljy tuhoaa niiden ruokanaan käyttämien tuulenkalojen kudun", Home pohtii. Mies on apea, vaikka hänen kotimaisemansa on vieraan silmissä yhä säilyttänyt viehätyksensä. Tuulenkalojen valtavat parvet ovat tärkeää Greenpeacen suuri Solo-hinaaja tuli paikalle jo onnettomuus. ruokaa lunnien ohella myös monille muille lintulajeille sekä kaloille ja hylkeille. "Aikaisemmissa onnettoSUOMEN LUONTO 2/93 52. Torrey Canyonin (1967) ja Amoco Cadizin (1978) jäljiltä eivät Englannin kanaalin lunnija muut ruokkilintukannat ole vieläkään toipuneet entiselleen. Koko tuolla matkalla on kuolleita ja sairaita lintuja. Öljyn yhdisteitä tulee siirtymään ravintoketjussa edelleen kaloihin ja lintuihin missä määrin, on arvoitus. Kasvitieteilijä David Bellamy selostaa eliöiden kohtaloa BBC:lle ja lähikylän lapsille. Kun ranta vielä yleensä on jyrkkää kalliota, ei onnettomuuden nisäkäsja lintu-uhreista löydetä kuin murto-osa. päivänä, ja oli sitten yksi lintupartioiden tukikohdista. Ja nämä pienet maljakotilot hankkivat elantonsa pumppaamalla vettä lävitseen ja samalla niihin kertyy öljyä." Tarinaa Shetlannin lapsista ja öljystä taltioidaan BBC:n suosittuun Blue Peter -lastenohjelmaan. Uhreja keräämässä Öljy levittäytyi laajimmillaan suunnilleen 60 kilometrin matkalle. Sumburghissa saaren eteläkärjessä poukamat lainehtivat maitokahvin vansma; van syntyy veden ja öljyn sekoittuessa. Ensimmäiset havainnot veden alta kertoivat merisiilejä ja veitsisimpukoita kuolleen paljon. vsk.. Ammattilaiset sanovat sitä leikkisästi "suklaapuuroksi". Luonnolle aiheutuvista vaurioista voi30 daan esittää kokonaisarvioita vasta vuosien kuluttua. Vuorovesiranta kymmenen kilometrin päässä onnettomuuspaikalta ei ollut enää entisensä. BBC:n tunnettu luontokasvo David Bellamy selittää rannalla parinkymmenen kilometrin päässä hylystä lähikylän lapsille, että öljyä on vieläkin aivan kuvausryhmän jalkojen juuressa: "Tämä on ruskolevää, joka imee öljyä kuin sieni. Määrästä ei koskaan saada tarkkaa tietoa, sillä ranta mutkittelee niin, että sitä on yhteensä toivottoman paljon eikä rantapartioita riitä koko matkalle. "Vielä muutama päivä sitten vesi oli tuolla tavalla ruskeaa kauas merelle asti", selittää Ian Home läheisestä Levenwickin kylästä. Shetlannin matkaesitteeseen näkyvästi päässeet, korean papukaijanokkaiset lunnit viettävät talveaan jossain avomerellä autuaan tietämättöminä pesimäympäristönsä tapahtumista. Monien asiantuntijoiden mukaan öljy vaikuttaa kaikkein vakavimmin juuri simpukoihin, kotiloihin ja muihin vuorovesirannan ja merenpohjan eliöihin. Tällainen sekoitus, emulsio, syntyy yleensä viimeistään muutamia päiviä öljyonnettomuuksien jälkeen
Hugh Harrop nostaa Sumburghissajälleen yhden myrskyn paiskoman karimetson säkkiinsä. Heillä on takanaan yli kaksi viikkoa yhtämittaista työtä, loputonta lintujen ja hylkeiden etsintää, paremman sään odottelua ja vastaamista aina vain samoihin kysymyksiin. Horsman. Jos linnut altistuvat näille aineille, ne heikentyvät lopulta niin etteivät enää pysty hankkimaan ravintoaan." Ihmiset ehtivät ehkä iloita liiaksi siitä, ettei Braer kuljettanut paksua ja tahraavaa Persianlahden öljyä Pohjanmeren öljyn myrkyllisyys unohtui. Arvioidaan, että ainakin riskiIät ja karimetsot voivat menettää yli prosentin maailmankannastaan. Suurin osa eläimistä jäi löytymättä. muuksissa on saatu talteen noin kymmenesosa linnuista", sanoo Greenpeacen asiantuntija Paul V. Toiminta on koko ajan vähäisen tiedon varassa; Atlantti ei päästä sukeltajia hukuttamansa laivan luo kolmeen viikkoon eikä selvyyttä öljyn kohtalosta tai leviämisestä pohjaa pitkin ole. Paul Horsman on väsynyt. Scallowayn laituriin töijattu Greenpeacen Sa/a-hinaaja toimii yhtenä lintupaitioiden lähtötukikohtana. Yhden karimetson pää löytyy satojen metrien päästä rannasta. "Näemme nyt öljyn jälkivaikutusten tulevan esiin", sanoo Paul Horsman, joka normaalisti johtaa Greenpeacen taistelua myrkyllisiä aineita vastaan Isossa-Britanniassa. "Karimetsoja on sen sijaan löytynyt yli 700." Harrop vie linnut muutaman kilometrin päässä kriisi31. Isoja mustanpuhuvia karimetsoja istuu selvästi sairaan näköisinä Scallowayssa asti. vsk. 2 28 50 120 2 7 25 20 2 Shetlannissa löydettiin yhteensä yli 2000 öljyn uhria. Horsman ei halua arvioida Shetlannin suhdelukua, mutta lintujen ja hylkeiden kerääjiltä kuulemamme veikkaukset ovat alle viiden prosentin. "Vinssasimme Braerista 16 ihmistä, mutta silti ... Autamme luontouhrien etsinnöissä missä vain ehdimme. Anita Dykens ja Yvonne Boeesma pakkoruokkivat rimpuilevaa Una-naarashylkettä Hillswickissä. kuoli. Kaikki ovat väsyneitä niin Salolla kuin onnettomuuden luontovaikutusten seurantaa varten perustetussa kriisikeskuksessa. "Tämä on vasta kolmas merimetsonraato koko aikana", Harrop sanoo lintuja tutkaillessaan. Pahiten öljyyntyneeltä alueelta kotoisin oleva lintutieteilijä Hugh R. Lintujen tappioluku on jossain 20 000 ja JOO 000 välillä, hylkeiden useita satoja. Kumiveneet ja haaviryhmät lähtevät hinaajalta etsimään eläviä ja kuolleita. "Pohjanmeren öljyssä on paljon myrkyllisiä naftaleeni-, tolueenija bentseeniyhdisteitä. Niillä on kuitenkin sen verran voimia jäljellä, että harva saadaan kiinni ja hoitoon. Syy outoon siirtymään näyttäytyy rannan yllä: haaskalintu korppi on ollut asialla. SHETIANNIN TAPPIOITA 2.2.1993 mennessä Esimerkkejä Myrskylintu Am. Monet biologit pitävät tätä luonnossa katastrofirajana; ihmiskunnasta prosentti olisi 53 miljoonaa. Harrop sulloo löytämämme linnut muovisäkkiin. " Kieran Murray katselee hylystä irronnnutta rajua ja nuorta öljyyntynyttä harmaahyljettä. Linnut kuuluivat 30 lajiin. jääkuikka Alli Haahka Kari metso Merilok:ki Pikkukajava Etelänkiisla Riskilä Harmaahylje Kirjohylje Saukko Kaniini elossa 10 12 96 65 703 31 45 11 l76 3 3 1 SUOME LUONTO 2/93 52. Löydämme kuolleita: pikkuruokin, merimetson, riski Iän sekä useita karimetsoja, jotka päätyvät näin synkentämään tappiotilastoja
Määrä on vuosittain suurempi kuin onnettomuuksissa mereen joutunut, muttei ehkä yhtä tuhoisa luonnolle asiasta kuitenkin keskuksessa odottavaan jäähdytyskonttiin, josta ne aikanaan päätyvät tutkimuksiin. Braer pyysi lopulta rannikkovartiostoa puhumaan Yhdysvaltoihin puolestaan, mutta tähän päädyttiin laivalla ilmeisestikin vasta kun tilanne oli jo luisumassa käsistä. Kaksoispohjapakkoa voidaan meidän puolestamme yrittää koko Itämerelle, mutta hankkeeseen on saatava mukaan muitakin valtioita." Naantalin öljysataman sijainti sisäsaariston sokkeloiden takana on Suomessa iso erityisongelma. Braerin onnettomuuteen vaikutti mukavuuslippumiehistön heikko englannin taito. Euroopan yhteisö pohtii kulkurajoituksien säätämistä monille rannikon seuduille. Harmaahylkeet ovat yhtä vajassa makaavaa isoa ressukkaa lukuunottamatta parin kuukauden ikäisiä poikasia. Hyljekuoleman keskellä, SL 6/88 s. "Suunnitelmaan sisältyy esimerkiksi se, että alus tuntee kulkualueensa hätäpuhelinyhteydet", sanoo Latvalahti. 1983 84 500 81 000 75 000 68000 60500 60000 Taulukossa onnettomuudet on järjestetty öljyn määrän perusteella. Kaikilla uusilla aluksilla on ensi huhtikuusta lähtien oltava öljyntorjuntasuunnitelma, ja pian vanhoillakin. Hylkeillä ei ole kaasunaamaria Emme käy lintusairaalassa, vaan Hillswickin hyljehoitolassa, jonne elävinä löytyneet hylkeet kerätään. Paraneeko öljynkuljetusten turvallisuus. SUOME LUO TO 2/93 52. Korjattuna vanhoja tankkereita saa käyttää noin vuoteen 2010 asti. Elävät linnut vietiin aluksi Skotlannin mannermaalle hoidettavaksi, mutta lopulta myös Lerwichiin perustettiin sairaala. Pohjanmeren hylkeet synnyttävät jo loka-marraskuussa, kun Suomessa hylkeiden poikimisaikaa on maaliskuu. "Olemme laskeneet että kaksipohjaisuus tulee tämän määräyksen takia edulliseksi, jos laiva käy Suomessa vähintään kahdesti kuussa." Merenkulkuhall i tuksessa on pohdittu riittävätkö nykyiset keinot. Shetlannin onnettomuus ei jäänyt talven ainoaksi. Kahdeksasta hylkeestä seitsemän on harmaahylkeitä ja yksi on kirjohylje. Hoitolassa tapaan tuttuja neljän vuoden takaisen Pohjanmeren suuren hylje-epidemian ajalta, sillä täällä on lainassa hollantilaisen Pieterburenin hyljehoitolan väkeä (ks. "Seurauksena on suolitulehduksia", selvittää Hartman. Hollantilaiset puhuvat mahdollisista aivovaurioista, mutta niistä ei ole täyttä varmuutta. 1979 109 000 Braer Shetlanti 5.1. " euhkot ovat pahoin pöhottyneet ja ärsytys on laukaissut keuhkokuumeen." Hylkeitä katsellessa ymmärtää hyvin miksi Sumburghin kyläläisille päätettiin pahimpien öljyhuurujen aikaan jakaa kaasunaamarit. Tuhojen kannalta yhtä tärkeitä ovat kuitenkin öljyn laatu ja tapahtumapaikka. Pinnalta hylkeet ovat varsin siistejä. Luonnonsuojelijat haluaisivat tankkereille etenkin kaksoispohjia tai kaksoisrunkoa, jotka lievissä onnettomuuksissa estävät öljyn pääsyn mereen. 1993 Nova Persianlahti 6.12.1985 Khark 5 Atlantti 19.12.1989 Aegean Sea Espanja 3.12.1992 Katina P Mosambik 17.4. Ehdottomia ovat vain valtioiden omille alueilleen antamat määräykset. Ongelmana on se, että maailman tankkerilaivasto on pääosin vanhaa, mutta suurimmalla osalla siitä on silti vielä kymmenkunta vuotta käyttöikää jäljellä. edeltävässä kokouksessa." Maailma saa uusia tankkereita Latvalahden veikkauksen mukaan hitaasti ainakin vuoteen 2000 asti, jolloin nämä IMO:n 1970-luvun ja sitä vanhemmille tankkereille ennestään säätämät varsin lievät rakenneratkaisujen muutokset tulevat pakollisiksi. 1979 184 000 lrenes Serenade Kreikka 23.2.1980 139 000 /ndepandenza Istanbulin ulkopuolella 15.11. Tankkereiden rakenteeseen vaaditaan parannuksia. Eniten öljyä on kerralla joutunut mereen Persianlahden sodassa ( 1 000 000 tonnia, 1991) ja porauslautta lxtoc l:n tuhossa Meksikossa 1979 (500 000 tonnia). Suomenlahdellakin oli suuronnettomuus lähellä, kun tankkeri Kihnu ajautui karille Tallinnan edustalla. Englannin Cambridgestä paikalle tullut kansallisen ympäri s tötu tk i m us neu voston (NERC) hyljetutkija Ailsa J. Anita Dykens ja Yvonne Boeesma ruokkivat poikasia silleillä. Toimistopäällikkö Aapo Latvalahti arvelee, ettei kokous nyt muodostu mullistavaksi: "Uudet rakennesäännöt on juuri hyväksytty . "Meillä öljysuojarahaston maksut ovat yksipohjaisilla laivoilla kaksinkertaiset", sanoo Latvalahti rahastoon kerätään varoja onnettomuuksien varalta. Ongelmana on se, että suosituksia kierretään avoimesti. "Suomeen rekisteröityjen alusten miehistöjen pätevyysvaatimuksia on tiukennettu koko ajan", sanoo Latvalahti, mutta myöntää ongelman tärkeäksi: "80 prosenttia onnettomuuksista on inhimillisen erehdyksen tulosta." D Tankkerionnettomuuksien 10/12/15 kärjessä 19781993 AmocoCadiz Bretagne 16.3. Öljyntorjuntatilannetta parantavat eräät jo säädetyt, mutta vasta nyt voimaan tulevat säädökset. Alus ei suostunut tulemaan kalliiseen hinaukseen ennen kuin sen yhdysvaltalaisia omistajia oli kuultu, eikä kapteeni pystynyt itse hoitamaan asiaa. Suomea edustaa IMO:ssa merenkulkuhallitus. Esimerkiksi Shetlannin lounaispuoli on tällainen alue. Niiden sisäelimet ovat kuitenkin vaurioituneet. Espanjaan joulukuun alussa haaksirikkoutunut Aegean Sea saastutti sadan kilometrin pituisen rannikko-osuuden; ilmeisesti tämä onnettomuus oli seurauksiltaan Shetlannin onnettomuutta pahempi. 32 "Miltei jokainen valmistuva laiva saa nyt kaksoisrakenteen, koska Yhdysvallat kielsi Exxon Valdezin öljytuhojen seurauksena yksipohjatonniston liikenteen alueellaan." IMO voi rakennemääräysten lisäksi antaa suosituksia alueista, joita tankkerien pitää välttää. Tanska on säätänyt onnettomuusherkille laivoille muita korkeammat satamamaksut. "Hylkeet nostavat hengittäessään kuononsa vain muutaman sentin yli vedenpinnan eli ne vetävät haihtuvaa öljyä suoraan keuhkoihinsa", espanjalais-hollantilainen eläinlääkäri Manuel Garcia Hartman kertoo. "Ehkä pitäisi rajoittaa öljysäiliöalusten tulo vain määrättyihin satamiin. Monet hylkeet ovat myös nielleet Braerin lastia. Porauslauttatuhot sattuvat usein kaukana merellä, eikä niistä liene rannikon elämälle vastaavaa haittaa kuin tankkerionnettomuuksista.' Öljyä porattaessa ja sitä kuljetettaessa pääsee mereen jatkuvasti pieniä määriä öljyä. Ensi heinäkuussa on Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriturvallisuuskokous, jossa aiheesta keskustellaan. Pinnan "suklaapuuro" ei ole tahraavaa, mutta kaikki sen alla on nieltynä myrkyllistä. Itämeren suurin rauhanaikainen öljyonnettomus on Antonio Gramscin karilleajo La.tvian edustalla 1979. "Jalostamo nyt on siellä missä on eikä sen sijoitusta auta jälkikäteen katua", Latvalahti kuittaa. 1992 Assimi Omanin Lahti 7.1. 1978 Öljyä mereen (t.) 242 000 Atlantic Empressin ja Aegean Capitainin yhteentörmäys Tobagossa 19.7. Öljyä valui mereen 5 500 tonnia. Tankkerien ikäjakautumassa on selvä huippu syntymävuoden 197 5 kohdalla. vsk.. 34-37). Rakenteeltaan kaikkein vaarallisimpia tankkereita tuskin kuitenkaan enää tehdään. Indonesiassa kahden tankkerin yhteentörmäys sytytti tanskalaisen Maersk Navigatorin tuleen, ja öljylautta uhkasi alueen erittäin haavoittuvaa luontoa. Näimme Sumburghissa, miten harmaahylkeet olivat pahaa aavistamatta kalassa aivan ruskeiden kuohujen keskellä
Laivanmitan päässä hylystä kaartuu pieni poukama, jota on syytä silmäillä. Hän oli vuorossa tapahtumailtana. Huomaan, että oma käteni on likainen, ja estelen. hin lentokentän mitanneen tuulen nopeudeksi keskimäärin 70-80 mailia ja puuskissa 107 mailia eli lähes 200 kilometriä tunnissa. Laulat kulkevat Lerwickiin, lennot Sumburghiin. "Haaksirikkopaikka oli sentään mitä otollisin, aivan pelastuskopterin kentän vieressä." Sumburghin kopteri nosti aamuhämärissä 16 miehistön jäsentä. Elämä jatkuu troolari lähdössä ScalLähtisinkö Shetlantiin. Saaret ovat tunnettuja poneistaan ja lampaistaan, joita on liki 400 000. Sen tankkauksen aikana Kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n kopteri noukki lopun miehistön mukaansa. Koska tuuli on lounainen, laiva olisi ajelehtinut jonnekin Norjaan. "Eteläiset eivät ymmärrä asioitamme", saattaa saarilla kuulla sanottavan. Yritämme jääräpäisesti kävellä vastatuuleen, mutta voimamme eivät kerta kaikkiaan riitä, vaikka kuljemme suojan puolella rantatöyrästä. Tällainen tuuli ei ole Shetlannissakaan jokavuotinen, mutta emme enää ihmettele sitä, että saarten lehdessä sivuutetaan aivan ohimennen se, etteivät lapset päässeet tuulen takia taaskaan pariin päivään kouluun. lowaysta. Joka puolelta saaria löytyy valtamerilintujen pesimäkallioita, ja linnut antavat myös tarkkailla itseään. Tieto hylkeestä on saatava hoitolaan! Etäämmällä seisoo oranssipukuinen mies, jolle kapuan ilmoittamaan asiasta. Mieleen jää labradorinnoutaja, joka käyskenteli myrskyssä luontevan näköisesti onhan rotu kehitetty merioloihin, mutta kuitenkin! Hirmumyrskypäivänä myrskypäiviä oli sattunut peräkkäin jo 12 pysähtyy jälleen tankkilaivan kone, tällä kertaa Shetlannin pohjoispuolella. Saarivaltakunta sijaitsee suunnilleen Helsingin-Hämeenlinnan välisillä leveysasteilla ja tammikuun pimeys tai vastaavasti kesän valoisuus on kotoista. Shetlanti on Britannian Pohjola. Mm. Suomessakin on mainittu, että hylkeet kestävät hyvin öljyä, mutta "asia voi joissain oloissa olla päinvastoinkin", kuten tohtori Hall toteaa. Oljyonnettomuuden pitkäaikaisvaikutuksia ei ole syytä pelätä, jos suunnittelee matkaa Shetlantiin. Huomaa ristilippu. Laiva näyttää kovin vähäpätöiseltä takanaan kohoavaa 280-metristä rinnettä vasten. Kiikariin osuu kaikenlaista Braerista irronnutta jonninjoutavaa rajua ja niiden takaa jotakin elävän muotoista: hylje. Kieran Murrayn pitää lähteä, jotta hylje ehditään noutaa vielä valoisana aikana. Hylkeitä alkoikin loppukuusta kuolla. Merenkulkijoiden asteikossa se on 48 metriä sekunnissa tai 12 boforia: hirmumyrsky. Greenpeacen MN Soto, joka on entinen pelastushinaaja, tarjoutuu apuun. Murray kuitenkin veisaa viis ja tervehtii, vaikka hänen kätensä samalla tahriintuu öljyyn. D Ennen kuin Murray lähtee kriisikeskukseen, kääntelemme hetken rantarojua. kulkevat ja päätiestö on suomalaista maaseututasoa. Kun selittää olevansa Suomesta, hiljainen yhteisyyden tunne alkaa helposti muoHall sanoo kuitenkin, että hylkeiden käyttäytymisessä on huomattu huolestuttavia piirteitä. Olemme tottuneet hylkeiden näkemiseen toimimme molemmat Maailman Luonnon Säätiön Itämeren hyljeprojektissa ja tunnistamme sen naaraspuoliseksi, juuri kuutti vaiheen ohittaneeksi harmaahylkeeksi. Pelastusvyössä erottaa tekstin MoNROVIA, se on Liberiaan rekisteröidyn Braerin kotisatama tai oikeastaan Liberian mukavuuslippurekisteri on vain muodollisuus, amerikkalainen rekisteröintialan yritys. Olemme liikkuneet paljon ulkosaaristossa, mutta tällainen tuulelle alistuminen kuivalla maalla on meille uutta. Öljyä tuli lopultakin vain osalle saarten rannikosta, ja kesään mennessä siitä ei näy enää kuin pieniä merkkejä. Tuuli paimentaa meidät kääntymään suuntaansa. "Tankkerimiehistö jätti laivan liian aikaisin", mies pohtii hieman äreänä rojua ja hyljettä katsellen. Myrsky muuttaa öljyn uhrien etsinnän toivottomaksi useina päivinä. Saaret ovat kuuluneet vuoteen 1469 Norjalle, ja shetlantilaiset jopa käyttävät sinivalkoista ristilippua, jonka värit vain ovat osuneet juuri päinvastoin kuin Suomessa. Hän ojentaa kätensä hyvästijättöä varten. dostua. Keinottelemme rantaan, jossa eläin apaattisena kyhjöttää. Pohjoisuus tuntuu toimjvan yli leveän Pohjanmeren, jonka talviyötä vain porauslautat valaisevat. D 33. 87 000 tonnin Ambra Dolphin saa kuitenkin omin avuin koneensa käyntiin ja pääsee perille Sullomiin. Toinenkin tankkeri merihädässä Shetlannin-viikkomme aikana meri esittelee myös niitä piirteitään, joilla se ajoi laivan haaksirikkoon: myrskyää. "Aikaisemmin aivovaurioihin yhdistettyä tarkoituksetonta nyökkäilyä on nyt nähty Shetlannissakin." Hylkeistä ja öljystä ei juuri ole maailmalla hyvin tallennettua kokemusta. Shetlantiin paasee ympan 'vuoden autolautalla Skotlannin Aberdeenista ja lentämällä samasta paikasta (useita vuoroja päivässä). Sillä on kyljessään rantu paksunoloista öljyä. Vain laivan keula sojottaa vedestä. Vain jokunen lammas sai oireita öljystä, loput saatiin turvaan. Luontoon öljy vaikuttaa vuosia, mutta luonnontarkkailijalle se ei ole vaaraksi. Kohta kuulemme SumburgSUOMEN LUONTO 2/93 52. Puita Shetlannissa on vain yksi hehtaari. Pyöräily ei ole saarilla suosiossa, koska maisema on varsin mäkinen ja tuuli on kulkijan ikuinen seuralainen. Hillswick. Yöpymisen varalle on tarjolla varsin edullisia hotelleja ja perhemajoi~_usta brittiläiseen tapaan. vsk. Viikinkiaikaisen asutuksen jäänteitä on runsaasti. Kieran Murray tulee katsomaan hyljettä. Linja-autot Löydämme hylkeen Käymme Braerin hylyllä vasta lähtöpäivän aamuna. Murray kertoo olevansa töissä Sumburghin rannikkovartioston helikopteriyksikössä. Keulanosturin puomi on hyvään merimiestapaan sidottu köydellä kiinni niin ettei se värähdäkään, vaikka aallokko jysähtelee laivaan. Kesäisin saarille on viikottainen lauttayhteys myös Norjan Bergenistä ja Tanskan Hanstholmista, jonka lautta jatkaa Färsaarille ja Islantiin
Vuoristometsien purot ovat lähes yhtä puhtaita kuin tislattu vesi. Korkeimmat vuorten huiput ovat edelleen asumattomia ja metsäisiä. Tansaniassa vain vuoristoissa sataa riittävästi varsinaisille sademetsille. Puuttomilta rinteiltä kulkeutuu jokiin savea ja muuta ainesta, jotka tekevät veden pitkillä matkoilla j uomiskelvottomaksi. Tansanian metsien häviämistä on yritetty estää useilla kehitysohjelmilla teollisuusmaiden avustuksella. Myös vuorten korkeuden ja eristyneisyyden vuoksi alueella on omaperäinen lajisto. ltä-Usambaran metsiä pidetäänkin luonnonsuojelullisesti Afrikan tärkeimpinä, ja vuoria on verrattu eliölajiston moninaisuuden ja kotoperäisyyden vuoksi Galapagossaariin. vsk.. Nyt metsien käytön suunnittelussa yritetään ottaa huomioon myös paikallisen väestön ja luonnonsuojelun tarpeet. Seurauksena on maaperän eroosio, joka on koko Tansaniassa ja erityisesti Usambarassa kansallinen katastrofi . kehittämiseen Tansaniassa luonnonsuojelun kannalta tuhoisin seurauksin. Viljely työntyy koskemattomiin metsiin Länsi-Usambaran Bumbulissa. Teksti ja kuvat: Mikko Punkari Tansanian 01etsäohje: Vuoristometsät lisäävät sateita ja vähentävät eroosiota. Vihreä, elämää kuhiseva metsä on läpipääsemätön. Usambaran vuorilla on säilynyt Tansanian rannikon muinoin peittäneen sademetsän eliölajeja. Vuorilta virtaa säteittäisesti lukemattomia kirkasvetisiä puroja ja jokia kuivuudesta kärsivälle alangolle. Nopeasti lisääntyvä väestö joutuu kuitenkin etsimään niukkaa toimeentuloaan viljelemällä yhä jyrkempiä rinteitä. Jo siirtomaakaudella rehevimmille alueille raivattiin laajoja plantaaseja, mutta siirSUOMEN LUONTO 2/93 52. Ne vetävät väkeä tasangoilta, joiden metsät ovat harvenneita ja eroosion runtelemia. Sademäärien tiedetään Usambarassa vähentyneen metsien hakkaamisen ta,hdissa, sillä vuoriston metsät tiivistävät pilvien vesihöyryn maata kastelevaksi kosteudeksi. Alkuperäisestä metsäluonnosta on vain rippeitä jäljellä. Suomikin osallistui 1970-luvulla kehitysyhteistyövaroin kaupallisen metsäteollisuuden Tansania menettää metsistään joka vuosi 300 000 hehtaaria määrän, joka vastaa kolmasosaa Uudenmaan läänistä. Syinä ovat polttopuun keruu, hiilenpoltto, viljelymaan raivaus, kiertokaskiviljely, asutuksen leviäminen, rakennuspuun hankinta, metsäpalot, ylilaidunnus, eroosio ja metsäteollisuus, jolla tosin on tuhoamisessa enää vähäinen merkitys. Tällaisia alueita on enää neljä prosenttia maan pinta-alasta. Pohjois-Tansaniassa Usambaran sateiset ja metsäiset vuoret kohoavat kuivalta tasan34 golta kuin keitaana autiomaassa. Usambaran vuoristometsätkin ovat uhattuina
vuosisadan alussa Ugandasta ja on levinnyt nopeasti istutusaloilta avoimille hakkuualoille. Kardemumman viljely autioittaa Yksi tärkeimmistä tansanialaisten vi ljelykasveista on 35. Puu on tuotu alueelle Tansanian keskija pohjoisosat oval kuivuudesta kärsivää savannia, jonka keskeltä Usambaran sateiset vuoret kohoavat. Alan valloittaa muun muassa nopeakasvuinen Maesopsispuu, joka estää muiden lajien kasvun. Taita KENIA Suomikin oli mukana huonoissa kehityshankkeissa Usambaran kasvillisuus on sopeutunut lähes muuttumattomiin olosuhteisiin. vsk. Kuvassa rikkaruohon tavoin lisääntyvä Maesopsis-puu, joka luonnonsuojelijoiden mielestä pitäisi hävittää alueelta kokonaan. tomaaherrat patistivat kovin ottein paikallisia asukkaita eroosion torjuntaan; oli rakennettava penkereitä ja istutettava maaperää sitovia kasveja. Maan itsenäistyttyä tansanialaiset luopuivat eroosion estämistöistä. Kaadetun metsän ti lalle ei Itä-Usambarassa ole uudistunut entisen kaltaista metsää. valloittajalajit lisääntyvät muista sademetsistä miljoonia vuosia eristyneenä olleessa Usambarassa paremmin kuin paikalliset lajit. Kun ihminen järkyttää hakkuilla yhtenäistä metsäpeitettä, menestyvät muualta tuodut vieraat lajit usein poikkeuksellisen hyvin. Puu tuottaa vähän kariketta, happamoittaa maaperää ja sen merkitys eroosion estäjänä on vähäisempi kuin alkuperäisten puulajien. Monet muutkin muualta tuodut tai kulkeutuneet ns. nat uusittiin Meru 4566m TANSANIA SUOMEN LUONTO 2/93 52
Istutusalat tuottavat lähes sen, mitä maan vaatimaton metsäteollisuus tarvitsee. Istutus ei kiinnosta Yleinen käsitys on, että metsäteollisuutta on maassa jatkettava vastoinkäymisten jälkeenkin. Suomeakin pyydettiin osallistumaan hankkeiden suunnitteluun ja teolliseen toteutukseen. Alkuperäisen kasvillisuuden palauttamista hakatuille alueille aiotaan selvittää tutkimuksin. Perinteisistä savimajoista ollaan ainakin taajamissa luopumassa, joten rakennuspuunkin tarve kasvaa. Jalosteiden kysynnän kasvu on kuitenkin niin suuri, että istutuksia on lisättävä nopeasti. Alueen valtaa sekä ihmiselle että luonnolle hyödytön pensaikko tai heinikko. Oikeanpuoleisessa kuvassa uomaeroosion pilaamaa maata Mombon seudulla Länsi-Usambarassa. Tansanialaiset itse tarvitsevat myös yhä enemmän sahatuotteita ja paperia. Parhaat puut kaadetaan ja vieritetään kuopan päälle. Kardemumma on suuri ruohokasvi, joka viihtyy hakatuissa ja poltetuissa metsissä. Nälkää näkevien maaseudun asukkaiden saaminen mukaan metSUOMEN LUONTO 2/93 52. Arvokkaimmat puut kaadettiin, vähempiarvoiset murskaantuivat ja rinteet muuttuivat kynnöksiksi. Metsien suojelu koetaan uhaksi. Metsätuotteiden vienti ei Tansaniassa voi kuitenkaan lisääntyä paljon, sillä polttopuu on tärkeä energian lähde, eikä metsävaroja kannata vaihtaa ulkomailta tuotavun fossiilisiin polttoaineisiin. Myös ympäristön asukkaat ovat kaataneet Usambaran metsiä. Metsätalouden tuotteita on pidetty yhtenä vientikaupan mahdollisuutena, vaikka metsävarat ovat pienet, alle puolet Suomen metsävaroista. Suomalaiset arvioivat alueen metsävarat ja totesivat ne riittäviksi uudenaikaiselle sahalaitokselle. Arviot hyödynnettävistä metsävaroista osoittautuivat moninkertaisesti ylimitoitetuiksi. Jos suunniteltu puumäärä olisi hyödynnetty, metsäluonto olisi kokonaan tuhottu lyhyessä ajassa. Raaka-ainetta pyritään saamaan istutusmetsistä, jotta paine luonnonmetsiin loppuisi. Tansanian hallituksen metsätalouden kehittämisohjelmalla pyritään muuttamaan kehityksen suuntaa. Suomalaisetkin hävittivät luonnonmetsiä Tansania on siirtymässä teolliseen talouteen ja kaupallisten kulutushyödykkeiden tarve kasvaa. Tämän jälkeen maassa voi kasvattaa vielä joitakin vuosia maissia tai joitakin muita vähemmän vaateliaita kasveja. Metsän uusiutumisiäksi laskettiin vain 35 vuotta ilman tieteellistä näyttöä. Puut sahataan miesvoimin laudoiksi ja lankuiksi. Sen viljely ei kuitenkaan ole kestävää muutaman viljelyvuoden kuluttua maan tuotantokyky loppuu. Puu alkoi kulkea rinteiltä sahoille. Alkuperäisellä kasvupaikallaan ltä-Usambarassa se on kuitenkin uhanalainen. Sahalaitokset modernisoitiin pääosin Suomesta tuodulla kalustolla ja puiden kaatoon ja kuljetukseen hankittiin tehokkaat välineet: moottorisahoja, kuormaautoja ja katepillareita. Ongelmana on istutusmetsien riittävyys. Usambaran metsiin on suunniteltu useiden luonnonsuojelualueiden muodostamista. Tansanian valtio pyrki 1970-1 uvulla edistämään kaupallista metsäteollisuutta. Tansaniassa tilanne on vieläkin pahempi. Istutusalat maailman trooppisilla metsäalueilla ovat yleensä vain kymmenen prosenttia vuosittain kaadettavasta metsäalasta. Laudat kulkeutuvat voitot kerääville jälleenmyyji!Je ja edelleen ulkomaille kuljetettavaksi . kardemumma, jota Tansania tuottaa lähes kymmenesosan koko maailman tarpeesta. Toiminnan jäljet luonnossa ovat siistimpiä kuin koneellisen savotan, mutta arvokkaimmat puulajit ja paikoin kokonaiset metsät ovat tälläkin tavalla vähitellen hävinneet laajoilta alueilta. Rahoittajat painostavat puuntuotantoon Paavalinkukka (Saintpaulia) on maailman yleisin koristekasvi. Myös polttopuupulan poistamiseksi tarvittaisiin valtavat istutusalueet. Arvokkaimmat ylärinteiden luonnonmetsät jätettiin rauhaan, mutta hakkuita jatketaan edelleen alempana olevilla sademetsätilkuilla. Luonnontutkijat ovat myös vaatineet, että eri suojelualueet tulisi yhdistää toisiinsa yli puolen kilometrin levyisin metsäkäytävin, joita pitkin eliölajit voisivat levitä metsiköstä toiseen. Sitten maa on hylättävä ja siirryttävä uusille metsäalueille. Maassa on järjestetty valtakunnallisia metsäni-stutuskampanjoita, mutta ne kattavat vain pari prosenttia vuosittain häviävästä metsäalasta ja metsien väheneminen on nopeasti kiihtymässä. Tähän ei näillä näkymin kyetä. Metsään tehtiin teitä, joita lähiseudun väestö on käyttänyt hyväkseen ja asettunut viljelemään uutta maapalstaa metsän keskellä. Talonpojat haluavat edelleen raivata metsiä ja laajentaa kaupallisia kardemummaviljelmiä, joita on jopa suojelualueilla. Yksi yhteinen hanke oli Tangassa Pohjois-Tansaniassa sijaitseva Sikh Saw Mills -sahalaitos, joka käytti ltäUsambaran vuoriston luonnonmetsien puuta. 36 Kun viljelyä on vuoren rinteillä jatkunut muutamia vuosia, eroosio tuhoaa hedelmällisen maaperän. vsk.. Kansainvälisen hälyn seurauksena Sikh Saw Mills ilm01tt1 1986 lopettavansa puun kaadon vuoristometsistä
Metsä on osa arvokasta eliöyhteisöä eläimineen ja kasveineen. Maailmanpankki, ovat painottaneet puun tuotantoa teollisuuden raaka-aineeksi. Peltometsäviljelyssä tuotetaan samalla alalla puuta ja viljelykasveja. Tansanialaiset ovat kokouksissa vaatineet luonnonsuojelun ja monikäytön parempaa huomioon ottamista, kun taas projektin rahoittajat, mm. Nyt metsät on todettu arvokkaiksi suojelukohteiksi, mutta metsien ihmiset saattavat jäädä edelleen sivullisiksi. Paineita metsiin vähennetään korvaamalla asukkaille suojelusta koituvat menetykset, turvaamalla puuhuolto istutusmetsien avulla, tehostamalla peltoalan tuotantoa ja tukemalla metsistä riippumatonta elinkeinotoimintaa. TFAP:n kokouksissa on viime aikoina näyttänyt siltä, että tämä ei ole kaikille ohjelman toteuttajille selvää. Maaseudun väestöä istuttaminen ei kiinnosta, sillä maa on valtion. On ilmeistä, etteivät uudetkaan kehitysyhteistyöhankkeet onnistu nykyisissä lähes kaaosmaisissa olosuhteissa pelastamaan Afrikan metsiä. Metsähallinnon työntekijöille korostetaan metsien kaikkia arvoja ja käyttömuotoja sekä köyhimpien ihmisten riippuvuutta metsistä. vsk. Itä-Usambaran vesistöalueen metsähanke Itä-Usambaran vesistöalueen metsähanke (East Usambaran Catchment Forestry, EUCF) on Tansanian hallituksen luonnonsuojeluasioista vastaavan ministeriön alainen hanke, jota Suomi tukee. Pelkkä Tangan maaseudun kehittämisohjelman motto "Kata Mti Panda Mti" "kaada puita istuta puita" ei riitä motivoimaan asukasta, joka ei itse saa istutetusta puusta tuloa. Puunistutus on yksi ohjelman käytännön muodoista. 37. Suomi tukee Tansanian ohjelmaa. Metsien käytön suunnittelu lähtee TFAP:ssa siitä, että kartoitetaan alueet, joiden tärkein tehtävä on vesistöjen suojelu, eliölajien suojelu, monikäyttö tai metsätalous. Länsi-Usambarassa Lushotossa on menestyksellisiä koetiloja. Tansanian metsätaloutta tukevat teollisuusmaat ovatkin vaatineet maata siirtymään metsämaan ja teolliSUOMEN LUONTO 2/93 52. Peltometsäviljelyllä saadaan esimerkiksi Leucaena-puusta 3,5 kuutiometriä polttopuuta hehtaarilta vuodessa. Puiden lehviä voidaan käyttää karjan ruokinnassa ja näin metsiä tuhoavalta laidunnukselta vältytään. Tansaniassa Suomen tukema Trooppisen metsätalouden kehittämisohjelma (TFAP) etsii vastausta kysymykseen, miten asukkaiden, metsäteollisuuden ja luonnonsuojelun tavoitteet voitaisiin sovittaa yhteen. Peltometsäviljelyssä (agroforestry) kasvatetaan puuvartisia kasveja yhdessä viljelykasvien kanssa tai karjan laitumilla. Näin perhe saa yhdeltä palsta/ta tarvitsemansa puun, kasvikset ja mahdollisesti myös karjan rehun. Hankkeen tarkoituksena on ottaa metsien kehittämisessä huomioon metsien kaikki eri käyttötarkoitukset ja se on luonnonsuojelun kannalta tärkeä. FL Mikko ?unkari on perehtynyt Itä-Afrikan ympäristöongelmiin neljällä matkalla ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston FINNIDAn toimeksiannosta. Typpipitoisuus ja orgaanisen hiilen määrä on usein moninkertainen puiden alla verrattuna puuttomaan maahan. Metsä on myös keskeinen osa väestönsä elämää elintarvikkeita, rahataloutta, energiaa, tarveaineita, vettä, maisemaa. Osavoittona voidaan pitää sitä, että rippeitä näistä ainutlaatuisista metsistä onnistuttaneen säilyttämään rajatuilla suojelualueilla. Trooppisen metsätalouden kehittämisohjelma Tansanian Trooppisen metsätalouden kehittämisohjelma (Tropical Forestry Action Pian, TFAP) on osa YK:n alaisen elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n kansainvälistä ohjelmaa, jolla selvitetään, miten trooppisten metsien asukkaiden, metsäteollisuuden ja luonnonsuojelun tavoitteet voitaisiin sovittaa yhteen. Kaikki eivät ole oppineet Usambaran vaiheikkaat metsäsuunnitelmat ovat opettaneet suomalaisille kehitysyhteistyön toteuttajille, että kyse ei ole vain puista ja niiden kaupallisista tuotteista. Niiden mielestä näin taattaisiin metsävarojen hoito ja teollisuuden kannattavuus. On mahdollista, että Usambaran kyläalueiden metsät häviävät kymmenessä vuodessa. Lisäksi palstan maissisato kasvaa, sillä puu parantaa maaperän ravinnetilannetta. Samaan pyrkivät myös Itä-Usambaran sadealueen metsäohjelma ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tutkimukset ja suunnitelmat. Ristiriidat ovat väitettä vissä Siirtomaaisännät pitivät aikanaan paikallista väestöä vain työvoimana tai metsiä tuhoavana hyödyttömänä joukkona. Kaikki nämä asiat täytyy muistaa, kun metsien käyttöä suunnitellaan. sien pelastustyöhön on kuitenkin vaikea tehtävä. Valtiolla ei ole ollut varoja eikä kalustoa istuttamiseen. Itsenäistymisen jälkeen metsähallinnon tehtävänä oli toimittaa raaka-ainetta teollisuudelle paikallisten asukkaiden tarpeista välittämättä. suuden yksityisomistukseen. Pieneltäkin viljelyspalstalta pystytään tuottamaan nelihenkiselle perheelle rakennusja polttopuu. Paikalliselle väestölle kerrotaan metsien hoidosta, suojelun merkityksestä ja käyttörajoituksista. Maaseudun kehittämisohjelma Tansanian laaja-alainen maaseudun kehittämishanke, jota teollisuusmaat osin rahoittavat
Pohjoiskalotin valtavien luonnonvarojen tehokas käyttöönotto voi tarkoittaa esiYdinaseteollisuuden jäteongelmat ovat suunnattomia Ydinaseiden vähentämissopimukset ja laajentunut julkisuus niin idässä kuin lännessäkin ovat tuoneet päivänvaloon ydinaseteollisuuden mittavat ympäristöja jäteongelmat. Suomikin sai osansa norjalaisten syytöksistä: "Suomen hallitus on menettänyt kaiken kiinnostuksensa Kuolan saastepäästöjen vähentämiseen sen jälkeen, kun Outokummun tarjous Kuolan Kirkkoniemen poliisit eivät halunneet ulkoministereitä häirittävän. Pertti Honkanen SUOMEN LUONTO 2/93 52. Vertailun vuoksi: Tshemoby Iin onnettomuudessa levisi ilmakehään ja ympäristöön yhdestä kahteen megacurieta suhteellisen pitkäikäistä cesium-137:ää. Raportista huokuu epävarmuus: teknologiavirasto ei kiellä eikä myönnä terveysvaaroja, vaan kannattaa laajoja lisätutkimuksia valittaen voimavarojen vähäisyyttä ja normien puutteellisuutta. Tsheljabinsk-65:n jätevarastoissa ja ympäristössä on arviolta 1000 megacurieta radioaktiivisuutta, mikä vastaa 500-1000 "Tshernobyliä", jos cesium-137:n päästöt otetaan yksiköksi. Ensimmäisinä vuosina 1940ja 1950-lukujen vaihteessa korkea-aktiivisetkin jätevedet laskettiin suoraan Irtyshin sivujokeen Tetshaan. Näiden saasteja jäteongelmien ratkaiseminen vaatii suunnattomasti työtä ja varoja, sikäli kuin se yleensäkään on mahdollista. Teknologiavirasto suhtautuu arvioihin skeptisesti: 30 vuotta tuskin riittää, ja myös rahaa tarvitaan enemmän. Toisin kuin siviilivoimaloissa, ydinaseplutoniumia tuottavissa reaktoreissa on sovellettu yksinkertaista vedenkiertoa, jossa joesta tai järvestä otettu jäähdytysvesi huuhtelee reaktoria ja virtaa takaisin vesistöön. Maaperä ja pohjavedet ovat saastuneet. Pahamaineisen Karatshai-järven rannalla on paikkoja, joissa voi saada kuolettavan säteilyannoksen tunnissa. Suomesta mielenosoituksiin osallistuttiin neljän bussilastillisen voimin. Mutta kustannukset voidaan rinnastaa niihin ponnisteluihin, jotka on käytetty ydinaseiden tuottamiseen. Radioaktiivisuus havaittiin Pohjoisella jäämerellä asti. vsk.. Itäsiperialainen plutoniumreaktorilaitos Krasnojarsk-26 on rakennettu maan alle vankityövoimalla 1950-luvun alussa, mitä on verrattu Kheopsin pyramidin rakentamiseen. Lähes 50 vuoden aikana syntyneiden korkea-aktiivisten jätteiden käsittely ja sijoittaminen ovat ratkaisematta. Sen ohella, että itse tuotannon tulokset ovat maapallon suurin ympäristöriski, ovat nyt myös käytöstä poistetut ydinkärjet "jäteongelma", jonka ratkaisua ei ole näköpiirissä. Länsi-Siperiassa olevan Tomsk-7:n reaktorit puolestaan ovat saastuttaneet Obin sivujokea Tornia. Näin toimivat Yhdysvalloissa Hanfordin kahdeksan reaktoria 1970luvun alkuun asti ja samoin ovat toimineet Neuvostoliiton ja Venäjän plutoniumreaktorit (yhteensä 14) näihin päiviin asti. Se on tunnettu vuoden 1957 suuresta ydinjäteonnettomuudesta mutta tämä ei ole ainoa katastrofi. nikkelisulattojen uusimisesta hylättiin", moitti Stensrud'. Poliisien mielestä mielenosoittajien ministe1ien hotellin eteen tuomat, keppien päähän nostetut poronpäät eivät olleet ministereille sopivaa nähtävää. ULKOMAILTA Luonnonsuojelijat eivät halua Barentsista uutta Klondykea Norjalaisen "Pysäyttäkää Venäjän kuolemanpilvet" -kansalaisliikkeen edustajat joutuivat lähes käsikähmään poliisien kanssa, kun Norjan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän ulkoministerit allekirjoittivat Norjan Kirkkoniemessä tammikuun alussa sopimuksen Barentsin alueen kehittämisestä. Nykyisin Tsheljabinsk-65:n alueella on kahdeksan järveä ja tekoallasta jätevarastoina. Väestö evakuoitiin joen varrelta, missä liikkuminen on yhä kiellettyä. Venäjällä Tsheljabinsk pahin Venäjällä vakavimmat ongelmat keskittyvät Etelä-Uralilla olevaan Tsheljabinsk-65:n ydinteollisuuskeskukseen. The Environmental Legacy af Nuclear Weapons Production) osoittaa, että kaikissa maan ydinaseteollisuuskeskuksissa on suuria ongelmia: maaperän, pohjaveden ja pintavesien saastuminen, radioaktiiviset ja kemiaJliset jätteet, raskasmetallit, orgaaniset myrkyt ja muut ongelmajätteet, vuotavat säiliöt jne. Itä-Lapin happamoitumistutkimuksesta raportoinut erikoistutkija Timo Helle totesi masentuneena, että kuusi vuotta on kulunut Kuolan saastetuhojen tulosta julkisuuteen, eikä päästöjen puhdistaminen ole mitenkään edistynyt. Jäähdytysvesi otetaan Jeniseistä, jonka saastuminen on havaittavissa 800 kilometrin päässä ja jossa 400 kilometrin päässä on todettu kymmenkertaisia säteilyarvoja normaaliin verrattuna. Nyt kun ydinaseiden sekä ydinaseplutoniumin ja -uraanin tuotanto on suurvalloissa suureksi osaksi lopetettu, on ainakin periaatteessa mahdollista suunnata samoja voimavaroja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Karatshai-järveen arv101daan kertyneen 120 megacurieta cesium-137:ää ja strontium-90:tä. Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluja saamelaisjärjestöt toivat poronpäiden, kynttilöiden, soihtujen, puheiden ja iskulauseiden avulla Kirkkoniemessä esiin omat epäilynsä taloudellisen toiminnan lisäämisen seurauksista. Yhdysvaltain kongressin alaisen teknologiaviraston ar38 vovaltainen selvitys (Complex Cleanup. Yhdysvalloissa Columbiajoki saastui, Venäjällä Siperian suuriin jokiin (Ob, Irtysh, Jenisei) liittyvät vesistöt ovat kärsineet. Yhdysvaltain energiaministeriö on hahmotellut 30-vuotisen siivousohjelman, jonka hinnaksi se arvioi 115-155 miljardia dollaria. "Emme halua Barentsin alueesta Klondykea, jossa luonnonvaroja riistetään mielin määrin", sanoi Tolly Stensrud Norjan Stopp-liikkeestä. Kansalaisjärjestöjen mielestä ei ole syytä lähteä luomaan uusia ympäristöongelmia Barentsin alueelle, kun entisiäkään tuhoja ei ole korjattu. Saasteiden määrän arviointi on kuitenkin vasta alussaan, ja tietämys terveysriskeistä tai ekologisista haitoista on vähäistä
Puolet lahtivalaista kuoli nopeasti, mutta loput saivat kärsiä minuutteja. YmpäristöjäJjestöt ovat tämän johdosta kehottaneet jäseniään boikotoimaan norjalaisia kalatuotteita. Norjan suurkäräjät päättävät Övre Pasvikin kansallispuiston laajennuksesta laajemman kansallispuisto-ohjelman yhteydessä ilmeisesti kevään aikana. Noin 20 neliökilometrin suuruisesta Fjärvannin suojelualueesta tehdään päätös jo tänä talvena Norjan ympäristöministeriössä. Saamelaisten tulee järjestöjen mielestä olla edustettuina Barentsin neuvostossa ministeritasolla. Mahdollisen yhteisen luonnonsuojelualueen sisään ulottuu kapeana kiilana Kessin eteläpuolinen talousmetsävyöhyke. Norjalaiset ja venäläiset kaavailevat Paatsjokilaaksoon Kessi-Vätsärin erämaan itäpuolelle suurta luonnonsuojelualuetta. Siellä ratkeavat mm. Anne Brax NORJA Pasvikin ls. Maat julkistivat suunnitelmansa tammikuussa Barentsin alueen kehittämiskokouksen yhteydessä. Tänä vuonna Norja on aikonut tappaa ilman IWC:n suostumusta 340-775 lahtivalasta pihvilihaksi ja rehuksi sekä tieteelle 136 lahtivalasta. Fjärvannin suojelualue liittyy Venäjän puolelle aiemmin perustettuun, Paasjoen varressa olevaan Pasvikin suojelualueeseen. Keskimääräinen menehtymisaika oli kolme-neljä minuuttia. Joukko tunnettuja norjalaisia tutkijoita, biologeja ja taiteilijoita on haastanut Norjan kalastusosaston ja valastutkimuksen johtajat oikeuteen eläinsuojelulain rikkomisesta. Norjan SörVaranger on etupäässä virkistyskäyttöön varattua rakennuskieltoaluetta. Norj_assa alueeseen kuuluisivat Ovre Pasvikin kansallispuisto ja sen laajennus, kansallispuiston yhteyteen perustettava maisemansuojelualue sekä Fjärvannin luonnonsuojelualue. Valaiden suojelun kannalta ratkaiseva IWC:n kokous pidetään toukokuussa Japanissa. vsk. alue (ehdotus) Laaja venäläis-norjalainen luonnonsuojelualue perusteilla Kessin eteläpuolinen talousmetsä työntyy kiilana suojelualueiden sisään. norjalaisten ja japanilaisten ajaman laajan kaupallisen valaanpyynnin uudelleen aloittamisen sekä Ranskan Antarktiksen vesille ehdottaman jättimäisen valaspuiston kohtalo. Kollungstadin mukaan Suomi on jo aiemmin ilmaissut kiinnostuksensa hankkeeseen. Ne vaativat Kirkkoniemessä Kuolan ydinvoimaloiden sulkemista ja korvaamista vaihtoehtoisella energiantuotannolla, ydinjätteiden mereen upottamisen kieltämistä ja teollisuuden päästöjen merkittävää vähentämistä. Pyynti tapahtui vastoin Kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n suositusta, jonka mukaan valaita pitäisi tutkia niitä tappamatta. Venäjän puolelle on tarkoiSUOMEN LUONTO 2/93 52. Tämän viisi vuotta sitten löydetyn, 2500 miljardin kuutiometrin suuruisen merenalaisen kaasuesiintymän käyttöönottosuunnitelmat ovat jo pitkällä. Osa pyyntiharppuunoista ei räjähtänyt lainkaan osuttuaan eläimeen. alue ' Övre Pasvikin i.kansallispuisto Övre Pasvikin kp:n laajennus (ehdotus) 1227 Övre Pasvikin 20km L..:J maisemans. Jos yhteinen kansallispuisto saadaan aikaan, vaatimukset näiden talousmetsien suojelusta varmasti voimistuvat. Vaikka kaasu onkin melko puhdasta energiaa, kaasukentULKOMAILTA tä toisi myös ympäristöongelmia. merkiksi öljynkuljetuksia Barentsinmerellä Koillisväylän kautta ja Venäjän omistaman Stokmanovskajan kaasukentän avaamista. Jyri Tynkkynen Norjalaisia kalatuotteita uhataan boikotilla Norjalaiset pyysivät viime vuonna 95 lahtivalasta. tus lisäksi perustaa laaja Rajakosken luonnonsuojelualue. Lain mukaan teurastus täytyy toteuttaa siten, ettei eläimelle aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Alue on sama, jota erämaaliike on vaatinut liitettäväksi Kessi-Vätsärin erämaa-alueeseen. Suuri yhdysvaltalainen hampurilaisketju Burger King päätti vastalauseeksi jo joulukuussa 1992 luopua 8,5 miljoonan dollarin arvoisista kalakaupoista norjalaisen Frionor-yhtiön kanssa. Valaat tapettiin lisäksi edelleenkin raa' asti. Veli-Risto Cajander 39. Maan kalastusja merentutkimusinstituutilla oli tavoitteena harpunoida 110 lahtivalasta, mutta tähän ei päästy, vaikka pyyntiaikaa jatkettiin kahdella viikolla. Kaikkiaan Norjan ja Venäjän luonnonsuojelualueet olisivat laajuudeltaan noin 460 neliökilometriä. Hankkeen ympäristövaikutuksista on tehty tutkimus, joka on kuitenkin salainen. Norjan, Suomen ja Ruotsin luonnonsuojeluliitot, norjalainen Bellona-järjestö ja perusteilla oleva saamelaisten luonnonsuojelujärjestö päättivät vahvistaa omaa yhteistyötään Barentsin alueella. "Suuri yhteinen kansallispuisto voisi tulevaisuudessa ulottua Suomenkin puolelle", sanoo Stein Kollungstad Norjan ympäristöministeriöstä
Harris käytti tähän useita eri keinoja, mutta paras oli turvautuminen koululaisiin. Ei, mutta Bristolissa on! Helsinki ja Bristol ovat lähes samankokoiset. Aivan kivuttomasti tämä taloon asettuminen ei ole käynyt. Samalla hän tutkitutti yhdeksän neliökilometrin laajuisen alueen viljelysja puutarhapalstat, tyhjät talot ja vajat, umpeen kasvaneet jätemaat jne. Kettuja on tavattu yhä lähempänä kaupungin keskustaa. sessa jopa talon kellarissa, jonne emo on livahtanut koiran ja kissan ohi näitä pahemmin kaihtamatta. Niissä asuvat ihmiset äänestävät konservatiiveja, työväenpuolueen kaupunginosat eivät ketuille kelpaa. Kun tiedetään, että joillakin Skotlannin ylämaan alueilla on vain yksi kettuperhe 40 neliökilometrin laajuisella alueella, Bristolin kettutiheys on paikoitellen jopa 200 kertaa suurempi! Seuraavana ongelmana oli koko kaupungin kettumäärän selvittäminen. Asiaan kuuluu, että monet ihmiset suhtautuvat suvaitsevaisesti ja naureskellen kettujen touhuihin. Tämä tiheysaste oli tutkimuksen korkein. Kaikille kouluille lähetettiin tarkat ohjeet siitä, mitä ajettiin takaa ja miten tuli menetellä. Mutta ihminen kuin ihminen ei kelpaa: varakkaiden keskiluokan perheiden asuttamat tienoot ovat kettujen erityissuojeluksessa. ULKOMAILTA Helsingissä 500 kettua. Lähiöihin ja niiden väliin tavallaan kuin loukkuun jääneet harvalukuiset maalaisketut hyväksyivät muutoksen, koska se tiesi parempia ruokamarkkinoita (roskapönttöjä, ruoanlähteitä, kaatopaikkoja) sekä pesimistiloja (puutarhapusikkoja, vajanalustoja, tyhjänä olevia naapuritontteja). ero!) suhtautuminen on vaihdellut, mutta näinkin ollen kettujen esiinmarssi on jatkunut. Mäkinen SUOMEN LUONTO 2/93 52. Lontoolla on siis kettunsa, mutta niin on Harrisin mukaan 50:llä muullakin Englannin, Walesin ja Skotlannin kaupungilla, isolla ja pienellä. Harrisin kirja, kolmanteen painokseen ehtinyt "Urban Foxes", tarjoaa lystiä luettavaa. Kettuemo on saanut kasvattaa pesueensa vajan alla tai eräässä tapauk40 Lontoossa, Bristolissa ja monissa muissa Britannian suurissa kaupungeissa kuljetaan paitsi salkku myös ketunhäntä kainalossa. vsk.. Ainahan saarivaltakunnassa on ollut kettuja, mutta miksi niitä on nykyisin niin runsaasti. Kerran poliisiauto ajoi kettua takaa Trafalgar Squarella. Tiheimmin repolaisia on siellä missä ihmisiäkin on eniten, nimittäin Eteläja Keski-Eng!annissa. Ihmisten ja viranomaisten (huom. Toinen maailmansota on ollut vedenjakaja. Hän toimitti kyselylomakkeen 19 000 talouteen ja pyysi tietoja kettuhavainnoista. Harris tutki 571 lontoolaisen ketun sisälmykset ja ulosteet: "vähemmän miellyttävää hommaa", hän myönsi. Mutta tulos, "menu", oli kiintoisa: Repolaisten ruokalistalla oli monipuolisesti matoja, kotilemmikkejä, luonnonnisäkkäitä ja lintuja, lemmikkilintuja, hyönteisiä, hedelmiä, kasviksia ja ruuantähteitä. Bathissa osoittautui olevan 22 kettuperhettä 21 neliökilometrin alueella, Cheltenharnissa taas 52 perhettä 23 neliökilometrillä. Niitä on jäänyt auton alle Hyde Parkissa ja Lontoon Cityssä, ja eräs uskalikko menetti henkensä Waterloon rautatieaseman ulkopuolella (seuraavan päivän lehti: "Kettu kohdannut Waterloonsa"). Aivan oman lukunsa muodostaa Bristol. Helsingissä kettuja on vain käymäseltään, mutta Bristolissa niitä elää vakinaisesti uskokaa tai älkää Stephen Harrisia noin viisisataa. Yleensä tulokset jäävät lyhytaikaisiksi, kettuja siirtyy reservistä menehtyneiden tilalle. Laskenta osoitti tällöin, että neliökilometriä kohden oli kahdesta viiteen kettuperhettä. Hugo L. Stephen Harris yritti ensin selvittää, miten paljon repolaisia asusti kahdessa Bristolin kaupunginosassa. Monet kaupunkikunnat pitävät kettuja vahingollisina kiusankappaleina ja käyttävät ansoja, myrkkyjä, ampumaaseita, sinihappokaasua ja koiria niitä vastaan. Ruokavalio vaihteli tietenkin vuodenaikojen mukaan. Harris saattoi lopulta osoittaa, että puolen miljoonan asukkaan Bristolissa eli yhteensä lähes 500 aikuista kettua. Koska yleisten ja yksityisten kulkuneuvojen määrä kasvoi, ihmiset J saattoivat muuttaa tunkkaisista kaupungeista niiden liepeille väljästi rakennettuihin lähiöihin ja puutarhakaupunkeihin. Harris ulotti ainutlaatuisen tutkimuksensa muihinkin kaupunkeihin. Kun lontoolainen talonomistaja pyysi kaupunkia passittamaan naapuri tontin mikkorepolaisen tiehensä, 93 prosenttia naapureista asettui vastustavalle kannalle. Koko kaupunki tuli katetuksi, pojat ja tytöt olivat innostuneita, kettuhavaintoja saatiin kaikkiaan 4227. Koska ketunpoikaset ilmestyvät pesistä esiin huhtikuun lopussa, tutkimus on tehtävä niin nopeasti kuin mahdollista tämän jälkeen, ennen perheiden hajaantumista. "Aivan yleisesti ottaen", sanoo Harris, "ketuille kelpaa kaikki, kaikki, aivan kaikki." No, luontohan vain hyötyy tästä puhtaanapidosta. Jollei tietäisi, että mies on vakavaa työtä tehnyt tutkija, hänen kertomuksensa Kettu Repolaisen Englannin seikkailuista tuntuisi lähes epäuskottavalta. Seuraavassa voi vain väläytellä kirjan antia. Maalaiskettujen ruoat olivat melkoisesti toiset kuin urbanisoituneiden kettujen, sen arvaa, koska roskapöntöt ja jätekasat puuttuivat. Millä ketut tulivat toimeen
Runsaan kuvituksen kruunaavat tekijän omat herkät piirroskuvat. Isä-UI visen testamentti koko luonnonsuojelutyölle kiteytyi jo varhain ajatuksessa, että maailma ei niinkään tarvitse luontoon erikoistuneita tutkijoita ja opettajia vaan monipuolisia, kaikilla aloilla toimivia ihmisiä, joiden työtä ohjaa tieto luonnosta ja rakkaus luontoon. (1937) Arvi Ulvinen väitteli kotiseutunsa Kymenlaakson kasvillisuudesta. Alavudella syntynyt Arvi-poika selvitti hankalat koulumatkansa soutaen, kävellen ja hiihtäen samalla kun tutustui paikkakunnan väestöön ja seurasi isänsä harrastuksia, joihin kuului erityisesti fysiikka ja puutyöt. Aikanaan SUOMEN LUONTO 2193 52. Teuvo Suominen 41. Vaikka Arvi Ulvinen elämänsä loppupuolella lakkasi osallistumasta Luonto-Liiton toimintaan, hän seurasi tutuiksi tulleiden kasvattiensa myöhempiä vaiheita tarkasti ja iloitsi näiden menestyksestä. Vaikka hän vaatimattomaan tapaansa aina piti työtoveriensa saavutuksia olennaisempina kuin omiaan, hän oli kiistatta järjestön henkinen isä, asenteiden luoja ja päämäärien asettaja, kunnianimeltäänkin Isä-Ulvinen. Arvi Ulvinen teki pitkän elämäntyön 2.10.1897-7.12.1992 Filosofian tohtori Arvi Ulvisen elämäntyön monitahoisuutta voi lyhyesti kuvata luettelolla: kasvitieteen tutkija, luonnonhistorian ja maantieteen lehtori ja saman alan opettajakorkeakoulun opettaja, oppikirjan ja muutaman muun luontokirjan tekijä, joka harrasti mm. Hänen oma isänsä oli alun perin pohjalainen paimenpoika, joka koulutti itsensä kansakoulunopettajaksi ja hakeutui sitten Kotkan Mussaloon, jossa asetti sekä tietonsa että poikkeukselliset kädentaitonsa maaseutuväestön palvelukseen. s 9 10 s 11 -44 Arvi Ulvinen oli myös taitava piirtäjä. Tämän kuivakiskoisen luettelon ulkopuolelle jää kuitenkin se antaumuksellinen ja lämminhenkinen nuorisotyö, jota Arvi Ulvinen teki monen vuosikymmenen ajan ja erityisesti Luonto-Liiton kuraattorina vuosina 1951-1960 (ks. Sen tutkimiseen hän paneutui vielä eläkevuosinaankin. Tässä kirjassa ja muussa kasvatustyössään Arvi Ulvinen yhdisti luonnon tutkimisen luonnonrakkauteen; lukuisissa puheenvuoroissaan hän painotti, että tutuiksi tulleet kasvit ja eläimet ovat kuin hyviä ystäviä, joiden kohtaaminen retkillä tuottaa toistuvasti iloa. Se on nuorelle luonnonharrastajalle osoitettu tietopaketti, jonka ylittänyttä ei liene vieläkään tehty. Hänelle tuotti mielihyvää myös tieto, että Luonto-Liitosta tuli nuorison oma luonnonsuojelu järjestö. Hän muistutti, että liian varhainen erikoistuminen yhden eliöryhmän tutkimukseen on pahasta, koska tällainen henkilö kadottaa kyvyn iloita luonnon kauneudesta, rikkaudesta ja monimuotoisuudesta. Saksankielistä väitöskirjaa (Untersuchungen Uber die Strandund Wasserflora des Schärenhofes am mittleren MUndungsarm des Flusses Kymijoki in SUdfinnland) persoonallisemmin Arvi Ulvista kuvaa hänen 1946 ilmestynyt kirjansa Elävä luonto, Luojan kätten ihmeteos (WSOY). Kotiperua oli myös rakkaus musiikkiin ja piirtämiseen. Suomen Luonto 8/86). Kuvassa Ulvisen piirros sammallajeista hänen kirjastaan Elävä luonto, Luojan kätten ihmeteos (WSOY 1946). Helsingin yliopiston eläintieteen professorit osoittautuivat liian kuiviksi. Sen sivuilla hän esittelee läheiset ja vähän etäisemmätkin kotiseudun kasvit ja eläimet, auttaa niiden löytämisessä ja tunnistamisessa, kertoo niiden elämän siitä puolesta, joka nyt tunnetaan ekologiana. vsk. Tämän vuoksi hän piti tärkeänä, että Luonto-Liitto pidetään monipuolisena harrastusjärjestönä, jossa nuorille avartuu näkökulmia sekä luonnontieteisiin että siihen ihmiselämän rikkauteen, jota kädentaidot, retket, kesäleirit ja ulkomaiset yhteydet voivat antaa. Pitkä elämä antoi Arvi Ulviselle näkökulmaa sekä isänmaan historiaan että kasvatustyön mahdollisuuksiin. Eniten poikaa kuitenkin kiinnosti elävä luonto, ja biologiaa hän lähti aikanaan lukemaan yliopistoonkin. kirkkomusiikkia, urkujensoittoa ja kuorolaulua. Mutta kasv1t1eteen puolella etenkin Kaarlo Linkolassa oli sitä hehkua ja luonnonrakkautta, joka vastasi innokkaan oppilaan odotuksia
Laitteen käy1tämiä litiumparistoja saat lisää mittaritilauksen yhteydessä 20,-/pari. 931-226 221 klo 9-18, fax 910231-2110610. Ny1 saat laitteen suoraan maahantuojalta hintaan 295,+ postiennakkokulut 20,. ruoka-aineet, mm. (931) 631517 (931)630800 Tarpeetonta paperia ei pidä heittää roskiin. Jälleenmyyjiä etsitään ympäri Suomea! ALKDO Muista mappi ÖI Aleksanterikatu 48 B, 00100 Helsinki, puh. '•! Pistä paperi kicnamaan! Paperinkeräys Oy Ilmarinkatu 11, Kumpusalmentie l, Pohjois-Suomi: 20520 Turku, 70620 Kuopio, 95220 Simoniemi, puh. Mittauskohteeksi soveltuvat esim. .,, .. Maahantuonti ja markkinointi: JS-tekniikka Oy, Hatanpään valtatie 14 D, 33100 Tampere, puh. Gamma-01 on Säteily1urvakeskuksen testaama. Tätä luonto ei sulata. (9698) 877 430. (90) 177 015/hankintaosasto Kyläojankatu 11, 33700 Tampere, puh. Siksi teet viisaasti, kun pistät paperit paperinkeräykseen. Säteilyvaroitustaso väestölle on 150-kertainen ja hälytystaso 1500-kertainen. (921) 542 800 puh. Gamma--01 säteilymittari on heti käyttövalmis: yksityiskohtainen käyttöohje opastaa laitteen käy1töön parissa minuutissa. Luettu lehti ei ole roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta. (971) 261 065 puh. Gamma-01 on erittäin herkkä: sen vaara-raja eli punaisen alueen alku on sama kuin Suomen viranomaisten keskinäinen ilmoitustaso. GAMMA 01-Säteilymittari joka kodin käyttömittari Gamma--01 joka kodin säteilymittarilla voit tarkistaa mahdollisen säteilyesiintymän nopeasti, helposti ja turvallisesti. itse keräty1 marjat ja sienet sadevesi maaperä ilmatila eläinten rehu
Keskusta W}~ggh,ifs~i kaupunkien ympäristönsuojeluRikkidioksidi Sevettijärvellä v. KERTYMAT elokuu KULUTUS jq_ JATTEn syyskuu MnSÄT lokakuu PINTAVEDn marraskuu YMPÄRISTÖ· TERVEYDEN· HUOLTO Rakennettu ympäristö • maankäytön ohjausta uudistetaan • kaavoitustilanne • rantarakentaminen • YYA • kulttuuriympäristöt • rakennussuojelu • korjausrakentaminen • ekologinen rakentaminen • tonttimaan hinta • YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT Ronfoiensuoielukohteita kunnittain Yfeiskoova tarpeen D Yleiskaava vireillä Yleiskaava tuettv kpl 40 35 30 25 20 15 10 5 VIIKON TIETOISKU Ympäristötiedotteessa kerrotaan viikoittain sanoin ja kuvin ympäristön tilaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tilaamalla Ympäristökatsauksen vuodeksi 1993 saat yhteensä 16080 sivua ympäristöfaktaa tiiviissä Jll · ', "' ./, dossa, graafisesti kuvitettuina 6eti5._~i• "'".:,~ paketteina hintaan 120 mk/kesto i " s"'" #'~ 150 rnk/vuositilaus. Tarvitsetko fakta ympäristön tilasi • työssäsi. YMPÄRISTÖKATSAUS PERUSTIETOA YMPÄRISTÖS Y mpäristötietokeskus kerää vuoden aikana kertyneen uuden, keskeisen ympäristötiedon teemoittain Y mpärisf katsauksiin. • päivittäisen uutisannin taustaksi. Y mpäristökatsausta on tehty vuodesta 1990 yhteistyössä ympäristötietoa tuottavien tutkimuslaitosten kanssa. 1992 100 µg/m 3 4 2 huhti heinä Lähde: llmatie1een laitos ' ' Virallinen: ylittyi vi i~ pungista Jearvo on• kuvana k~ 4 mg/m~ todennäkC\ teita. 1992 mglrri' 12 enimmäispitoisuus 8 4 Helsinki Turku Tampere Oulu Töölö Aninkaistenk. ja ILMAN LAATU helmikuu ENERGIA maaliskuu VESIVARAT huhtikuu YMPÄRISTÖ· POLITIIKKA ja ·TALOUS toukokuu LUONNON· SUOJELU kesäkuu MAAPERÄ ja POHJAVEDn heinäkuu KEMIKAALIT ja .. ~--------------------------···········---------------------------------------------------· Häkä eräissä kaupungeissa v. Häkäpitoisuudet maamme suurten kaupunkien ilmassa eivät Turkua lukuunottamatta ylittäneet virallista ohjearvoa viime vuonna. Hinta on 50 mk/kk. V'( mitattii n 1 tulokset e; ilman häll vaikuttaa : tukuiluiss( ' Kaupunki; jolloin pä: epäpuhtaU: Kesällä it: luminen vähäi sem~ ' Sevettijär~ heuttamia: lein, mulJ . ' vatttavta. Virolahdella rikkilaskeuma ylitti jo keskikesällä luonnon sietokyvylle asetetun rajan. Hämeenk. 1 piikkiä edo rikkipitoiS: esiintyvät~ Tilaus TIiaan: Ympäristökatsaus 1993 / kestotilaus _ 120 mk/ vuosi Ympäristökatsaus 1993 / vuositilaus _ l S0 mk/ vuosi Ympäristökatsaus 1992 / nrot 4-1 2 80 mk Ympöristötiedote ______ 50 mk/ kk (tilauskuukaudet) D Haluan tutustua ilmaisiin näytenumeroihin Puhelintilaukset (90)7314 4211, telefux (90)7314 4280 Tilaajan nimi Osoite Postitoimipaikka Puhelin postimaksu 2, I0mk VESIJA YMPÄRISTÖHALLITUS Y mpäristötietokeskus PL 250 00101 HELSINKI. • mielipiteen muodostukseen. Ilmestymispäivä on maanantai. "' Vuonna 1993 ilmestyvät 15.2 Maaperä ja pohjavedet 31.3 Pintavedet 17.5 Ilma 30.6 Elävä luonto 16.8 Rakennettu ympäristö 30.9 Kulutus ja jätteet 15.11 Kemikaalit ja kertymät 30.12 Ympäristönsuojelun tilanne 1993 YMPÄRISTÖTIEDOTE Nuhruisen ilman vuosi Ilmansaasteet koettelivat Suomessa enemmän luontoa kuin ihmisiä viime vuonna. , ja korkei: Itä-Lapin: suuriksi. Rikkipitoisuushuiput nousivat ItäLapissa muutaman kerran samalle tasolle kuin Helsingin keskustan rikkihuiput.
Tehkääpä lyhyt ja ytimekäs esite: Tavallisen ihmisen puhtaamman elämisen opas omakotiasukille, rivitaloasujalle, kerrostaloihmiselle. tavallisella perheellä ei ole resursseja (henkisiä, fyysisiä ... Anne Brax Suurpetojen vaino vaikuttaa hirvikantoihin Kaarlo Nygren käsitteli artikkelisssan (SL 9/1992) monen eteläruotsalaisen hirven onnetonta kohtaloa oudon sairauden kourissa. Kirjan mukaan paperin ja pahvin polttokaan ei ole niin ongelmatonta kuin luulisi . Hirvikannan koko määräytyy Ruotsissa si is pääasiassa tautien, ravintotilanteen ja metsästyksen mukaan . Uuden vai vanhan. Talouspaperit. Kirvoittajana A. Ruotsin)sudet metsästettiin olemattomiin jo kymmeniä vuosia sitten. Onko lohkolämmitin todella hyvä ratkaisu, koska kumminkin joudun auton käynnistämään. Asun kaukana kaupungeista, pienessä maalaiskunnassa punaisessa omakotitalossa järven rannalla. vsk.. Kirjoitus päättyi ruotsalaisen metsästäjän osuvaan kysymykseen "Mitä me olemme oikein tehneet luonnollemme?" Vastaus tuntuu suorastaan kerjäävän palopuhetta ympäristön hälyttävästä tilanteesta. Tällä ' tarkoitetaan, että maitopurkkiin voi tunkea polttamiskelpoisia muoveja, ja purkin laittaa tulipesään, kun liekkejä on runsaasti. Ruohonjuuritasolle sieltä' 0. Palaamme muihin kysymyksiin ekoneuvontapalstallamme. Kirjassa neuvotaan, että muovia ja muita jätteitä ei ole hyvä polttaa tulisijassa, esimerkiksi saunan kiukaassa. Ja niin edelleen. Jos kuitenkin polttaa muovia, sitä voi olla yhdessä pesällisessä korkeintaan maitopurkillisen verran. Ruotsin hirvien kuolemantanssi olisi jäänyt useimmilta hirviltä kokematta, SUOMEN LUONTO 2/93 52. Ruotsissa hirvikantaa verottavia suurpetoja on vähän: karhuja 750 ja susia vain 20 yksilöä. Ja nyt niitä ei kannatakaan polttaa. Saunan uuniin vai kaatopaikalle. Suden ravinnosta selvästi suurempi osa koostuu hirvenlihasta kuin kasvispainotteisesta ruokavaliosta tunnetulla karhulla. 44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA ,: Metsäautotietä louhitaan herkkään saaristomaisemaan Kustavin Kaurissalossa heinäkuussa I 992 näin krouvisti. Onhan luonnonsuojelija monesti kirosana. Sanomalehtipaperia voi polttaa huoletta, kun taas aikakauslehtiä ei suositella niistä syntyvän suuren tuhkamäärän takia. Neuvoja ja ohjeita puhtaamman elämäntyylin harrastamiseksi kyllä löytyy, mutta niissä on joitakin puutteita: ohjeet ovat usein niin valtaisan kirkasotsaisia, että ns. Esimerkiksi täällä on suorastaan pakko olla yksityisauto mitäs sen kanssa tehtäisiin. Karhun syömien hirvien osuus lasketaan Ruotsissa sekin promilleissa. Olisiko mahdollista kehittää kompromissiohjeisto, jossa olisi realistisia, pieniä askeleita kohti oikeampaa suuntaa. Ruotsin parikymmentä sutta eivät hirvien mielenrauhaa juuri häiritse. Mielestäni ohjeet tällaisinaan jopa karkottavat potentiaalisia "kierrättäjiä". Maitotölkkejä ei pidä käyttää sytykkeinä, koska sytystysvaiheessa tulipesän lämpötila on alhainen, ja palamisessa saattaa syntyä haitta-ainepäästöjä. ) niitä noudattaa. Harva ihminen tekee sen niin tarkkaan kuin ohjeissa sanotaan. Jutussani tämä sanottiin ilmeisesti epäselvästi. WC-paperipakkaukset), joissa lukee, tai on merkintä "saa polttaa". Vastatkaahan nyt yksiselitteisesti, mihin seuraavat laitetaan: askartelujätteet, piirustuspaperit, kartogit, ruuan päällykset, postista tulleet tuotteet, mainokset, kii ltävät lehdykät jne., pahvilaatikot, maitotölkit, jogurttitölkit, vaipat, terveyssiteet, muovipäällysteet (esim. Jätteitäkin lajitellaan; komposti, kaatopaikka, uuniin, paperinkeräys. Braxin juttu puukiukaan päästöistä (SL 10/92). Tuikka Ohjeet puukiukaan päästöjen vähentämisestä oli poimittu Rakennustieto Oy:n 1992 ilmestyneestä oppaasta Taloustulisijojen käyttö. Lapsiperheessä syntyy tavaton määrä ei-keräyspaperia, mutta poltettavaa, esimerkiksi askartelupaperi t, kirjekuoret, kaupan päällyspaperit. Peto-saalis -suhde on kuitenkin häiriöttömässä luonnossa hyvin ratkaiseva molempien kantoja ajatellen . Ilveksen ja ahman saalistuspaine puolestaan kohdistuu pääasiassa pienempiin lajeihin. Uskon käytännössä kokeneena, että painavin käytetty kriteeri on: "kaikki muoviton paperi keräykseen." Mitä menee pieleen . Yritän perheeni kanssa elellä kohtuullisen luontoystävällisesti: Taloa lämmitetään puilla, öljyllä tai yösähköllä ti lanteen mukaan. Metsä alueelta on jo suureksi osaksi hakattu; tie lieneekin tarkoitettu kesämökkibisnestä varten, arvelee kuvan ottanut Jouko Laine. Ostanko ehkä kalliimman, turvallisemman, pitkäikäisemman, mutta polttoainetta enemmän kuluttavan vai pensapihin, lyhytikäisen, paperikuorisen auton. Miten on ulkomaisten hedelmien kuorien laita. Ja sitten se saunajuttu. Ja ollaanpa nyt rehellisiä sen paperikeräyksen suhteen. Olen nyt aivan pihalla, kun olen luullut, että kaikki poltettava kannattaa polttaa (paitsi keräyspaperi). Oppaan mukaan on aina parasta lisätä pahvi ja paperi tulipesään liekehtivän palon aikana. Suurpedoista susien merkitys hirvikannan kokoon on normaalisti merkittävin. Sen jälkeen suomalaisten metsästäjien ankara susivaino on pitänyt huolen, ettei länteen ole päässyt yhtään hukkaa. Samalla saadaan kätevästi kalliomursketta. ygrenin hirvijutusta jäi yksi perustavaa laatua oleva tekijä tyystin tarkastelematta suurpedot. Itse tarjoan kysymykseen aivan toisenlaista vastausta. Tämäkö on metsänparannusvaroj en oikeaa käyttöä. Entäs tuo kompostointi
Sekä ydinvoiman kannattajissa että vastustajissa tuntuu olevan henkilöitä, joiden SUOME LUONTO 2/93 52. Toisekseen, mikä on se demokraattinen mekanismi, jolla Laurila saa nopeasti kokonaiset perheet palaamaan yksiöön (asumisväljyyden kaksinkertaistuminen Suomessa on keskeisimpiä jokamiehen energian kulutuksen lisääjiä), luopumaan terveydenhoidon nykytasosta ja sosiaaliturvasta, tai edes lii kkumisesta autolla ja lentokoneella. Rationaaliset perusteet pitää kuunnella ja sitten vastata niihin paremmilla rationaalisilla perusteilla. Susia jolkottelee Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen viimeisimmän arvion mukaan maassamme vain 140 ja karhuja 440, molempia eniten Karjalan kunnailla. Vastaankin tältä osin ruotsalaisen metsästäjän kysymykseen: Olette vääristäneet luonnollisen peto-saalis -suhteen metsästämällä suurpedot sukupuuton partaalle ! Sama pätee Suomeen. Sinänsä peruskarttalehdeltä mitattu rantavii va lienee lyhyempi kuin esimerkiksi rantaa pitkin kävelevän henkilön askelmittariin kertyvä; Suomen Luonto julkaisee mielellään keskustelusivuillaan asiasta jonkin kartoitustai fraktaaliteoreetikon käsityksen. Luku esitettiin lisäksi vertailtaessa eri maakuntia keskenään; tällainen käyttö lienee mielekästä. Suurpetokannat on vainottu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi. Ja he kiroavat meitä. Fraktaaliopilla on ollut sovellutuksia myös käytännön biologiassa. Ydinvoima ja hiili ovat toistensa vaihtoehdot, koska hiiltä ei kyetä vähentämään, ellei ydinvoimaa suvaita. Tämä ei ole Halkan vika, mutta hänen 12 000 ki lometriään on ihan mieli valtainen lukema. Heidän käsityksiään tosin värittävät heidän tunteensakin, mutta sen lisäksi he ovat valmiit kuuntelemaan j ärkeen käyviä argumentteja. Samoin voidaan vaihtaa hiilivoima vähän jäljempänä: "Jos hiili voiman riskit vakuutettaisiin tavanomaiseen tapaan, hiilisähköstä tulisi niin kall ista, ettei sitä kukaan ostaisi. Osittain suurpetojen vähälukuisuuden seurauksena Suomessa on liikaa hi rviä. Tässä tapauksessa lasku on mielekäs, koska aidat eivät ole fraktaaleja. Jos me haluamme vastustaa kasv ihuoneilmiötä, ei mi kään vaihtoehtoinen energiantuotantomuoto siihen riitä, ei ydinvoima, ei puu, ei tuuli voima, ei aurinko, ei vety. Suomessa tilanne on vastaavanlainen. jos suurpetokannat olisivat olennaisesti suurempia kuin nyt. Pitkien jäähyväisten viuluja eivät maksakaan foss iilisen sähkön kuluttajat, vaan tulevat polvet. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ei pidä väheksyä rehellistä asennetta, joka vaikkapa ydinvoiman kohdalla sanoo: Tiedän, että ydinvoimalla on monia hyviä puolia, ja se ehkä olisi ympäristöystävällinen ja auttaisi vastustamaan kasvihuoneilmiötä ja onnettomuuden riski voi olla pieni, mutta kun minä en halua ottaa sitä pientäkään riskiä suuresta onnettomuudesta ja olen valmis tinkimään elintasostani mieluummin kuin hyväksymään sen. Suomen eläimet -teoksessa arvioitiin hirvivahinkojen nousevan 26 markkaan lihakiloa kohti ei siis totisesti mitään erityisen kannattavaa puuhaa Suomen valtiolle. Kai sentään mietittäisiin kaksi kertaa, ennen kuin rakennettaisiin puulauhdevoimala lämmittämään haloilla vesistöjämme. Asetelma näkyy heti , kun sana ydinvoima korvataan pääkirjoituksessa sanalla tuuli voima. Maaja metsätalousministeriön luonnonvarainneuvoston laskelmien mukaan suomalaista noin 60-70 000 yksilön hirvikantaa voisi hyvin olla verottamassa tuhatkunta sutta eli yksi iso paha susi 70 hirveä kohti . Sudet ja muut suurpedot korjaavat tehokkaasti tautien heikentämät hirvet pois luonnon julmien lakien mukaisesti . On myös tyhjä lause sanoa, että Varsinais-Suomen ranta ulottuisi oikaistuna Kaliforniaan. Rantav iivaa ei voida edes periaatteessa oikaista, koska se edellyttäisi, että rantaviiva olisi muodostunut suorista pätkistä. Jos ranta mitattaisiin asettamalla tulitikkuja peräkkäin, saman rannan pituudeksi saattaisi tulla vaikkapa 300 metriä. Antti Halkka 45. Laskelmassa on jätetty hirvimiesten ammuttavaksi normaalit 20 prosenttia kannasta. Jos me haluamme luopua foss iilisista polttoaineista, emme voi samaan aikaan luopua muista olennaisista, vaan ainoa vaihtoehto on rakentaa sekä tuuli voimaa ja biomassaa että lisätä ydinvoimaa. Ehkä jokin niistä sen tekee 50 vuoden kuluttua, mutta nyt ei. Jos näihin olisi vastaus, antaisin paljon epäloogisuudesta anteeksi. "Jos tuuli voima olisi niin iloinen asia kuin tuuli voimamiehet uskovat, niin mi ksei muualla maailmassa tuuli voima kiinnosta ja miksei tuulivoimaloita viedä valmistaj ien käsistä?" Jatkakaapa tästä pari kappaletta samaan tapaan. Aivan hyväksyttävästi heistäkin toiset kannattavat ja toiset vastustavat ydinvoimaa. Jokaisen ihmisen jokaiseen päätökseen vaikuttavat myös tunteet. Jouko Tuomista Rantaviivan pituus Numerossa l0/92 Antti Halkka kertoo jutussaan " Rantaviivan valtakunta" mm., että Varsinais-Suomen rantavii va on 12 000 kilometriä ja ulottuisi oikaistuna Kaliforniaan. Ongelma alkaa vasta sitten, kun ru vetaan kumoamaan rationaalisia argumentteja väärillä, mutta tunteisiin vetoavilla perusteilla. Se ei tapahdu muutamassa kymmenessä vuodessa. Iso koppiainen harppoo pienten multakumpujen yli, ja hiiren tai ihmisen mielestä maanpinta voi olla jokseenkin tasainen. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA kannanottoihin vaikuttavat vain ja ainoastaan tunteet. Ja se on aivan yhtä oikea luku kuin Halkan 12 000 kilometriä! Raine Mäkinen Rantavi ivan mittaamisen mutkikkuus ei ole meille aivan vierasta. Vielä julmempaa hirville kuitenkin on nääntyä hiljalleen johonkin sisuksia kalvavaan sairauteen tai nälkään kannan paisuttua ylisuureksi ravintotilanteeseen nähden. Rantaviiva on tärkein esimerkki luonnossa esiintyvistä fraktaaleista ja sikäli hyvin kiinnnostava. Mauri Leivo biologi Espoo Energiavaihtoehtojen vertailua ei saa unohtaa Jorma Laurilan pääkirjoituksessa l/93 oli moni asia aivan totta ja kohdallaan, mutta siitä puuttui taas kerran yksi ja sen mukana kaikki : vaihtoehtojen vertailu. Kun sanomme, että naapurilla on rantaa sata metriä, meillä on mukana tiedostamaton olettamus, että ranta on mitattu askeleilla, metrimitalla tms. Varsinais-Suomen rantavii van minimipituus on suora vi iva Västanfjärd istä Meri karvialle eli 234 kilometriä. vsk. Esimerkiksi Venäjän hiili voimalapäästöjen aiheuttamat valtavat vahingot kärsivät laskeumaa saaneet maat omissa nahoissaan, Suomi mukaanlukien." Käytettävissämme on suhteellisen suppea valikoima energiantuotantomuotoja, fossiiliset, bioenergia, ydinvoima, tuuli, aurinko, viimemainittu vielä valitettavassa määrin vain suunnittelupöydällä. Mitään lukua ei voida esittää rantaviivan yksiselitteisenä oikeana pituutena. Rantav iivalla on myös se fraktaalin ominaisuus, että sillä on minimipituus muttei oikeastaan mitään pituuden ylärajaa. Ainoa pysyvä ratkaisu on ihmisten määrän vähentäminen, jos kehitysmaille aiotaan sallia edes siedettävä elämisen taso. Ja vielä poistamaan Suomen laman ilman puunjalostusteollisuutta. Joskus on laskettu, että Suomen aidat ulottuisivat peräkkäin asetettuina 20 kertaa maapallon ympäri . Kun halutaan esimerkiksi mitata kahden erikokoisen koppakuoriaisen kul kema matka, kertyy matkaa aina pienemmälle enemmän, koska eläin joutuu seuraamaan maankamaran pienimpiäkin muotoja. Hiilivoiman riskit pitäisi vakuuttaa myös kansainvälisesti ristiin . Vaikka ne kaikki yhdistetään, yhtälössä on melkoinen sovittaminen, ja tilapäisesti mukaan on hyväksyttävä foss iilinen maakaasu. Ei siihen riitä myöskään säästö. Tämä asenne on täysin hyväksyttävä olkoon kuinka tunteenomainen hyvänsä. Fossiilisten polttoaineiden suhteen meillä ei ole kuitenkaan armonaikaa kuin muutamia kymmeniä vuosia. Susi-hirvi -suhde on Suomessa luokkaa 1 :500. Siksi jutussa myös mainittiin, että Varsinais-Suomen rantaviivan pituus on saatu peruskartalta mitaten. Suuri osa ihmisiä ei kuitenkaan kuulu kumpaankaan ryhmään. Verotus jää ihmisen kontolle ja hirvet aiheuttavat melkoiset vahingot maaja metsätaloudelle sekä ajoneuvoille. Rantaviivan fraktaaliluonne tarkoittaa sitä, että millään suu rennuksella rantaviivasta ei löydy suoraa osaa
vsk.. Kymmenet ydin voi malao nn ettomu ud et ympäri maailmaa ovat aiheuttaneet ongelmia, joista vain pahimmat ovat jo nyt ihmisen ja luonnon kärsiminä konkreettisesti todettavissa. Ydinvoimala siirtää päiv~llä kasVIhuoneilmiötä Suomi johtaa vielä 90-luvun alussa energiankulutuksen kasvutilastoja. Maakaasukaan ei ole aivan saasteetonta. Ruotsin ympäristöministerin ja Nesteen mukaan maakaasu on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto. Jo nyt Euroopassa käytetään maakaasua keskimäärin kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Samalla teollisuus on suurin energiatuhlari. Kauppaja teollisuusministeriön energiankäytön työryhmä totesi äskettäin, että sahausja sellujätteen polttoainehinta on kolmasosa maakaasun hinnasta. Itä-Euroopan voimalat ovat luku sinänsä. Sen käyttö tuottaa jossain määrin hiilidioksidipäästöjä, mutta oleellisesti vähemmän kuin hiili. Varteenotettavia sähköntuottamisvaihtoehtoja on muitakin. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Mäkinen Tampere E\ JlAUR\ KANNATA 'TA K K IA R\\ SI.AA. KU>1t1AN HUUTE>J OTTAISIT, JOS SAISIT VALl"l'A : ENTISAIK O J EN PAKKASTALVET VAI NAMÅ 1-M<YISET. Tarvittava vety voidaan tuottaa aurinkoenergialla silloin kun sitä on paljon saatavilla, varastoida se ja kuljettaa putkistossa tai vaikkapa laivalla tilaajalle. Ensimmäinen ja ehkä helpoin askel on kuitenkin se, että parannetaan energian käytön hyötysuhdetta ja tutkitaan, mistä ja miten voidaan säästää. , KUN AUTO ON KILOME-,R IN PÄÄSSÄ e!KoS 1~ , EROTA P>-IKOITUSA LU ETIÄ LEIKK IKENTÄ5Th.' nlä,.-,~~S¼N K"-LLII K5\ ILHAN PE.LTll<OLHUJAKIN.' PUOLEN '"TUNNIN HITTAR,.I ~ PAI KALLA,'.. EY:n ydinvoimaneuvojan mukaan ydinvoima on kokonaiskustannuksiltaan kalleimpia energiamuotoja. Markku /. LISÄKAI STAA AAHURUUHK.V. Energialle on määriteltävä todellinen hinta: energian saatavuus, tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset sekä mm. Yksityisillä ja julkisilla säästötoimilla, vaihtoehtoisten energiantuottamismuotojen tutkimuksella, jalostuksella ja käyttöönotolla teemme uuden ydinvoimalan tarpeettomaksi. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen ei ole taloudellisesti välttämätöntä eikä perusteltua. Talousmetsiemme vuotuistuotAUTOVEROA JA BEcNSANH IN"l'"-A KYLLÄ OSAl'ÄAN NOSTAA VAAN EIPÄ SAA.OA AI KAAN Pl>-RIA VAIVAISTA. jäteja hävityskustannukset. · Energian kulutusta voidaan asiantuntijoiden muk~an Pohjoismaissa laskea parikymmentä prosenttia talouden kasvaessa entiseen malliin ilman että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Vedyssä on lisäksi yksi ylivoimainen etu. Ydinvoima ei ole ainoa, taloudellisin, saasteettomin eikä turvallisin vaihtoehto. Missä ovat valtiovallan, teollisuuden ja kansalaisten konkreettiset toimenpiteet energiankulutuksen kasvun hillitsemiseksi ja todellisen säästön aikaansaamiseksi. Se on energialähteenä täysin puhdasta. Baltian maitten jo nyt esittämä kiinnostus maakaasua kohtaan lisää osaltaan Norjasta rakennettavan maakaasuputken mahdollisuuksia. Jos sähköä ensi vuosituhannella tuotetaan aurinkoenergialla, voitaisiin yhtenä vaihtoehtona esitettyä maakaasu verkkoa hyödyntää siirtoketjuna myös aurinkovoimaan perustuvassa vetytaloudessa. Säästöja puhdistustoimien HARV\N.Al9TA HERKKUA LUMEN RAP.suTUS TÄTÄ NY ~Å.'. HELPOTT"AHAA.N.~' to on noin 80 miljoonaa kiintokuutiota, josta suuri osa on pienpuuta ja hakkuujätettä. Metsä on lisäksi uusiutuva luonnonvara, kunhan pidämme sen tuottavassa ja terveessä kunnossa. Maakaasusta on viime aikoina keskusteltu laajasti. Kauppaja teollisuusministeriön Energiakatsaus-julkaisussa todettiin taannoin, että yksi 1000 megawatin ydinvoimala voi siirtää kasvihuoneilmiötä vain yhdellä päivällä. Teollisuus käyttää sähköstä puolet, metsäteollisuus yksinään kolmasosan. . 46 SI INÄ Kll,05 KUN Rf.HK II PITKM PÄIVÄÄ MAKSAAKSEcEN P"-NKK\lclJ TU cT JA PARK KIP1RK1-<.0JE:N PALKAT.~' MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA tehottomuus ei suinkaan johdu teknologian riittämättömyydestä, kalleudesta tai varojen puutteesta vaan yhteiskunnallisista valtarakenteista ja taloudellisista kytkennöistä, joita ei. Auringon energiaa on saatavilla kaksin-kolminkertaisesti nykyiseen kokonaisenergian tarpeeseen nähden. Useat energia-asiantuntijat ympäri maailman ovat sitä mieltä, että vahva ratkaisu tulevaisuuden energiaongelmiin on aurinko. Ydinenergian koko tuottamisprosessi aina uraanin avolouhoksista itse ydinvoimalan käyttöön ja ydinjätteisiin asti aiheuttaa vakavia terveydellisiä uhkia ja haittoja. Ruotsi on ilmoittanut, että maakaasu on hyvä ja kiinnostava vaihtoehto, ja jos vähimmäisvaatimukset täyttyvät, taloudelliset edellytykset putken rakentamiselle ovat olemassa. haluta tai voida horjuttaa. Suomessa ei energiasta ole pulaa. Käyttämätöntä jätepuuta (pienpuu, hake, latvukset, kannot, sahauksessa syntyvä kuori ja sahanpuru) on Suomessa runsaasti ja pitkäksi aikaa
Ja smmla säilyy. Siitä osoituksena pohjoismainen ympäristömerkki koko tuotevalikoimallemme. Tuotantoja tuotekehitystyö sekä investoinnit kantavat hedelmää. • ••••• 1s1a. emme Aina ei tarvitse olla "käyrä korkealla". • KYMIN PAPERITEOLLISUUS KYMMENE Kymin Paperiteollisuus Oy, 45700 Kuusankoski, Puh. Koko tuotantomme, kaikki paperimme valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, kuukaudesta toiseen, 24 tuntia vuorokaudessa. (951) 4021, Telefax (951) 402 2203 404 012 Alhaiset paastOt valm1stukSessa Hienopaperin kobda/la ympäristömerkin myö11tä111ise11 edellytykse11ä ovat alhaiset päästöt ilmt1t1n ja veteen .. Päästökäyrät laskevat
Hänen mukaansa niin vauraus kuin köyhyyskin voivat olla ympäristöongelmien syynä. Siinä on 96 sivua ja 84 isokokoista nelivärikuvaa. Lukija oivaltaa, että ympäristöä voidaan tarkastella paitsi tunteiden myös taloudellisten tunnuslukujen mukaan. Miksi venäläiset eivat puhdista Kuolan rikkipäästöjään. Kuusamon luonnosta kertovat lyhyet tekstit on painettu suomen lisäksi kuudelle kielelle. Viimeinen T-kirjain kertoo sen sietävän voimakastakin "tramppausta" ketoneilikka on si is laji, jonka säilyttämiseen pelkkä niitto ei kenties riitäkään, vaan vasta laiduntamiseen liittyvä tallaaminen takaa sille elämisen edellytykset. Olli Tahvonen (toim.): Ympäristö, hyvinvointi ja talous, Teknillisten tieteiden akatemia 1991, 142 s. Aineellisen tuotannon kasvu nykytekniikalla on mahdotonta. Mielenkiintoisimman artik--------------------------------------, SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI O Tilaan Suomen Luonto -lehden kaks itoista seuraavaa numeroa hi ntaan 250 mk (luonnonsuojeluiliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. UUSI OSOITE Til aajanumero osoitelipukkeesta ...................... Kahdeksan taloustutkijan artikkelit käsittelevät luonnonvarojen riittävyyttä markkinataloudessa, kestävän kehityksen sisältöä ja hyvinvoinnin jakamista eri sukupolvien kesken . KIRJOJA Mitä maksaa hyvä ympäristö. KTM (väit.) Olli Tahvonen kuvailee helppotajuisessa yhteenvedossaan, miten tutkimuksen avul la voidaan arvioida talouden ja ympäristön yhteensopivuutta markkinataloudessa. Yhteiskuntamme päättäjät kuuntelevat ympäristönsuojelijoita ja nyökyttelevätkin heille. 2, 10 mk:n postimaksu SUOMEN LUONTO Suomen luonnonsuoje l ui i itto PL 169 00151 HELSINKI ______________________________________ J 48 kelin on kirjoittanut VTL Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Niin vaikeilta kuin nämä ongel" Valo on maaritellyt minulle erämaan luonteen ja luonnon moninaisuuden ", kirjoittaa kuusamolainen Tauno Kohonen valokuvakirjassaan Valoa erämaassa. Professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta osoittaa numeroilla yhden syyn: vain ruplissa laskien heidän ei kannata. Ympäristönsuojelun ohjaukseen ei käytännössä ole tehokasta ratkaisua niin kauan kuin päästöjen aiheuttamia haittoja ei kyetä hinnoittelemaan. Miten verrata toisiinsa ympäristöarvoja luonnon muuttamisesta saataviin tuottoihin. Rivi kertoo, että ketoneilikka on kuivien niittyjen laji, joka vaatii täysin valoisaa, heikosti hapanta, niukkatyppistä kasvupaikkaa, sietää voimakasta laidunnusta, ja kun laidunnus tai muu hoito päättyy, ketoneilikka ensin lisääntyy voimakkaasti, mutta alkaa kymmenen vuoden ku luessa vähetä ja häviää lopulta. Eino Tolvanen Keto tietoa Urban Ekstam & Nils Forshed: Om hävden upphör, Naturvårdsverket 1992, 135 s. JAKELUOSOITE POSTJNUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Jos metsän arvo luonnonympäristönä on riittävän suuri, on taloudellisesti perusteltua jättää metsä hakkaamatta, toteaa MMK Heikki Seppälä Metsäntutkimuslaitokselta. Haastattelemalla voidaan saada selville, paljonko mökkien omistajat ovat valmiita maksamaan siitä, että järven vesi paranee uimakelpoiseksi. 1993 100 mk) M uutan osoitettani Peruuta n til aukseni TILAAJA/f AI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. mat maallikosta tuntuvatkin, FM Erkki Mäntymaa ja FT Rauli Svento Oulun yliopistosta kuvailevat niitä aivan ymmärrettävästi. Dianthus deltoides 3 2 1 B + 1 2 t T ei vaikuta järin mielenkiintoiselta, kun rivi rivin jälkeen on samanlaisia numeroja kirjainsarjoja. . Kirja opettaa yhteistä kieltä talousmiehille ja ympäristönsuojelijoille. Vaikka Suomen rikkipäästöt ovat alentuneet, ovat happamoitumisen haitat laajentumassa. Hänen mielestään sekä puuntuotanto että virkistys ovat monikäytöllisen metsätalouden tasavertaisia osia. Kohonen on tehnyt kirjansa omaku s tant ee na 1992. vsk.. Mutta tietoa si inä on. Erityisen käyttökelpoinen kirja on niittyjä ja ketoja työkseen tai harrastuksekseen hoitaville, mutta ymmärrän hyvin niitäkin, jotka hankSUOMEN LUONTO 2/93 52. MMT Juha Kämäri vesija ympäristöhallituksesta katselee saastumishaittoja luonnontieteilijän näkökulmasta. Ki1jaa somistaa yli 200 Ni ls Forshedin maalaamaa kaunista akvarellia. Venäläisten päätöksentekijäin kannalta nähtynä heidän vuotuiset puhdistuskustannuksensa olisivat korkeammat kuin arvioitu hyöty. Päätökset he tekevät taloudellisin perustein lähivuosia silmällä pitäen. Kirjoittajien artikkelit täydentävät toisiaan. Kestävä tuotanto voi pohjautua vain siihen, että raaka-aineperustana ovat uusiutuvat luonnonvarat ja jätteiden kierrätys toteutuu mahdollisimman laajana. Alussa, ennen taulukoita, on hyvä, noin 40 sivun mittainen johdatus niittyjen ekologiaan. Samanlaisin koodirivein kerrotaan yli 600 ketoja niittykasvin ekologiasta. VTL Sakari Uimonen Helsingin yliopistosta tarkastelee ympäristönsuojelun ohjauskeinoja, kuten rajoitteita, päästömaksuja ja päästöoikeuksien markkinoita. Teksti on kuivan asiallista, oppikirjamaista. Rakennusten korroosiovaurioita voidaan arvioida fyysis illä mittauksilla
On kiitettävää, että Kenen metsä -ki1ja on suomennettu. Lähes kaikista vesilinnuista on onneksi saatu myös naaras mukaan, ja petolinnuista on usein istumakuvan lisäksi lentokuva. Minulle oli annettu vain into ja tarmo." Noilla eväillä pojasta varttuikin merkittävä, lintumaalauksistaan ja freskoistaan kuulu taiteilija. (90) 644 73 1, tai suoraan kustantajalta: Naturvårdsverket, Kundtjänsten, 17185 Solna, Sverige. Mitkä ovat paikallisten ihmisten näkemykset mahdollisista hyödyistä. Iiris Lappalainen Myydään muuton vuoksi Suomen Luonnon vuosikerrat 19721988 vihreissä keräilykansioissa sekä Suomen Luonto -vuosikirjat n:ot 6 (1947), 7 ( 1948) ja 8 ( 1949). Virkamiehen ura jäikin tarmokkaan taiteenteon tieltä. Markku Tanttu Diasarja Suomen linnuista Anssi Vähätalo (toim.): Suomen linnusto -diasarja, Valtion av-keskus ja Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa 1992, 3-osainen diasarja å 850 mk, yht. Kirjoja voi tilata: Miljöförlaget, Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki, puh. Ku viot mehiläishaukan keskimmäisessä tertialissa saattavat jäädä ikiajoiksi hämärän peittoon useammaltakin iloiselta katselijalta. Panos-instituutin arvioinneissa on pyritty selvittämään paikallisten asukkaiden näkemyksiä. Tekstissä kerrotaan kuvaustiedot, keskeisimmät tuntomerkit sekä lajiin liittyviä erityispiirteitä. Segerstrålen vaikuttavimpiin lintumaalauksiin vangittuja valaistuksia ja voimakkaita sommitelmia on vaikeata löytää kaavamaisesti , vai lla luovaa intoa luontoa jäljentävien kuvantekijöiden teokSUOME LUONTO 2/93 52. Diojen pakkaaminen taskuihin on lipasta kätevämpi ratkaisu, koska nythän satj asta voi helposti poimia vaikkapa kotikunnan pesimätai talvilinnu toa esittelevän kokonaisuuden. vsk. Arviointeja oli tekemässä asianomaisten maiden ympäristöasioista kiinnostuneita kansalaisjärjestöjen edustajia, metsäasiantuntijoita ja lehtimiehiä. Lajit edustavat suomalaista peruslinnustoa, ja suurharvinaisuudet on jätetty pois. Satjassa on 300 diakuvaa, jotka esittelevät 247 lintulajia. Ki1jan kuvaesimerkit kertovat taitei lijan väliin haparoivasta kehityksestä luonnonkuvaajaksi ja siirtymisen kookkaitten isänmaallis-hengellisten freskojen tekijäksi. Toisaalta useissa kouluissa on edelleen käytössä käsikäyttöinen diaprojektori, johon kuvat on vaihdettava yksitellen, kampa aiheuttaisi vain katastrofin pimeässä luokkahuoneessa. Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto Finnida asetti taannoin eräät Sudanissa, Tansaniassa ja Nepalissa toteuttamansa metsäprojektit riippumattoman kansainvälisen tutkimuslaitoksen, Panos-instituutin, syyniin. Vastuu Suomen kehitysavusta siirtyy entistä enemmän kansalaisten ja heidän järjestöjensä harteille. Sarjan kuvat ovat perinteisiä lajikuvia, mutta ne on valittu huolella ja sopivat hyvin opetuskäyttöön. Linnuilla on useita pukuja ja sarjassa on jouduttu keskittymään vain oleellisimpiin yleensä koiras juhlapuvussa. Vastauksia etsittiin kysymyksii n: Ketä hankkeen oli tarkoitus hyödyttää ja miten. Yksittäisiä kirjoja Ruotsista tilattaessa kustannukset saattavat kylläkin yllättää! Seppo Vuokko Lintumaalari ja monumentaalitaiteilija Matias Uusikylä (toim.): Lennart Segerstråle 1892-1975, Promedia Studio Matias Uusikylä 1992, 151 s. Taiteilijakuva laajenee joidenki n välitöiden ja raikkaitten akvarellien esittelyn myötä. Pojalla oli kaksi taiteilijalle merkittävää, äidiltä kai vielä tuolloin huomaamatta jäänyttä ominaisuutta. Kukin osa käsittää noin sata diaa sekä vihkosen, jossa on kuvien esittelyteksti t. Sarja on jaettu kolmeen osaan, jotka on pakattu kansioihin. sista. KIRJOJA Lennart Segerstråle: Telkät, 68 x 168, 1912. Kirja on siis "asiakkaan näkökulma" kehitysapuun. ki vat kirjan ku vien vuoksi, niittykasvien tunnistusoppaaksi tai vain katseltavaksi! Samassa Naturvårdsverketin eri laisten eli nympäristöjen hoitoa esittelevässä kirjasaij assa ovat jo aiemmin ilmestyneet Stränder vid fågelsjöar, Havsstrandängar, Ängar ja Restaurering av ängsoch hagmarker. Nicholas Atampurge (toim.): Kenen metsä, Metsätähti 1992. Tämä Lennart Segerstrålen satavuotisjulkaisu kertoo taiteilijan tien hai·vinaisen monipuolisesti. Kokonaisuutena saij a varmasti paikkaa pahan aukon avmateriaalien viidakossa ja toimii hyvi n opetuskäytössä. Vihkosessa on jokaista kuvaa (diat on onneksi numeroitu ja varustettu lajinimellä) varten muutaman kappaleen pituinen kuvateksti . Niistä Segerstråle kirjoittaa myöhemmin: "Monet siskoni olivat perineet kyvyn, he osasivat. Kuvatekstien yhteydessä on myös levinneisyyskartta ja taulu kko, josta selviävät lintumäärät eri kuukausina. 2550 mk. Pekka Hänninen Kenen metsä. Diat on pakattu diataskuihin . Virheistä on yritetty ottaa oppia ja hankkeita suunniteltaessa on entistä enemmän pyritty käyttämään paikallista asiantuntemusta siitä tämä kirjaki n on hyvä esimerkki. Anssi Vähätalo ja kumppanit ansaitsevat hatunnoston sarjan synnyttämiseksi tehdystä työstä. Susanna Pitkänen p. Kuka hyötyi käytännössä. Kehitysyhteistyö jatkuu. Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa ryhtyi talkoovoimin kokoamaan muutama vuosi sitten sarjaa, joka nyt on saatu Valtion av-keskuksen myötävaikutuksella koko kansan ulottuville. Esimerkiksi ki1jeissään kenttätyömatkoiltaan metsäylioppi las, sittemmin metsänhoitaja Segerstråle kertoo perin tarkasti, paikoin aivan liikuttavalla innolla tekemistään, tekeillä olevista ja tekemättömistäkin lintumaalauksistaan. (90) 56 1 1 485 tai fax (90) 56 1 1 486. Teksti on niin suurikokoista, että ainakin itse näi n lukea sitä diaprojektorin luomassa valossa. 34-37) osoittaa. Kuvat eivät myöskään ole kärsineet pahasti kopiointi vaiheessa. Neljätoistavuotiaan Lennart Segerstrålen äiti , taiteilija Hanna Frosterus-Segerstråle tutki hieman hymyillen poikansa meriharakkamaalausta todeten, että onhan hyvä että Lennartkin yrittää. Metsäalan kehitysyhteistyössä on tehty suuriaki n virheitä, kuten arti kkelimme Tansaniasta (s. Lisäksi annetaan pois noin yksi metri National Geographic -lehtiä. käyvät kuin vaivihkaa tutui ksi. 49. Vaikka laman varjolla valtion kehitysapumäärärahojen rajun leikkauksen vuoksi myös metsähankkeet supistuvat uhkaavasti, ki rja kannattaa lukea. Finnida teki lopulliseen raporttiin korjausehdotuksia, mutta kirjoittajien arvioita ja mielipiteitä ei oikaistu. Nuoreen taiteilijaan kohdistuneissa arvosteluissa ei vielä arvata, että kysymyksessä on lintumaalai·eistamme omaperäisin taiteilija. Lintujen rengastus, lentämisen salat, myrkkyhuolet j ne. Ehkä pieni johdanto lintuharrastukseen olisi ollut paikallaan, sillä onhan hat-rastuksen levittäminen yksi satj an valmistamisen perimmäisistä tarkoituksista. Siirto taskui sta diakampaan kauhistutti, mutta sujuiki n yllättävän ki vuttomasti viidessä minuutissa. av-keskus sekä myy että lainaa sarjaa halukkai lle. Vihkoseen olisi ollut hyvä painaa ku va linnun ruumiinosien nimistä, joita teksti vii i ee. Kaikkien mahdollisten ja mahdottomien opetusmateriaalien kirjosta on puuttunut yksi melko olennainen: kattava diasarja maamme linnustosta. Teksteihin on saatu hauskasti ympättyä yleistietoakin linnuista. Kansioon tutustuminen tuntui enemmän hauskalta retkeltä kuin työltä
1 D 1 kpl mk 25,D 3 kpl mk 35,D 5 kpl mk 45,1 1 Allekirjoitus 1 1 Sukuja etunimi 1 Lähiosoite 1 Postinumero ja -toimipaikka 1 1 Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse tai telefaxilla 1 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy L puh . Teemme ns. Ryhmän koko on korkeintaan 20 henkilöä. Teemme neljä retkeä omalla bussilla ja loput patikoiden maastossa. Pakettihintaan kuuluu Thai Internationalin lennot Helsinki-Bangkok-Helsinki, hotellimajoitus Bangkokissa (yksi yö), kuljetukset Hua Hiniin, puutarhahotelli Sofitel (neljä tähteä) amerikkalaisella aamiaisella ja kuljetus takaisin lentokentälle. Saatat palata lukemaan maakuntasarjaa ensin kesän retkiä suunnitellessasi. Retket tehdään päivittäin omalla kustannuksella yhdessä ryhmän kanssa tai erikseen. omatoimimatkan Hua-Hin -ranta-alueelle, joka sijaitsee Thaimaa-lahden länsipuolella. Suomen Luonnon suojelu on yksinkertaista: Talleta Suomen Luonnon vuosikerrat tyylikkääseen, pahviseen kansioon. Lennämme Finnmatkojen valmispakettimatkan mukana Kreetalle ja asumme toimiston ohjelmistoon kuuluvassa hotellissa. (90) 694 6635 tai 694 6455 SUOME LUONTO 2/93 52. Thaimaa 8.-18. kesäkuuta Camarguen lietetasanko Rhone-joen suistossa, Välimeren rannalla, Provencen maakunnassa on yksi Euroopan tärkeimpiä lintuja kosteikkoalueita. Noin 45 kilometrin päässä Hua-Hinistä sijaitsee Khao Sam Roi Yot -kansallispuisto. Sieltä retkeilemme Seppo Vuokon opastuksella saaren eri osiin ja ehkä naapurisaarille. Matkan hinta: 19 580 mk Azorit-Madeira Loka-marraskuussa Matka toteutetaan Finnmatkojen seuramatkan yhteydessä siten, että lennämme ensin Madeiralle, yövymme siellä ensimmäisen yön ja jatkamme reittilennolla portugalilaisella T AP-vuorolla Azorien pääkaupunkiin Ponta Delgadaan, joka sijaitsee Sao Miquelin saarella. Hinta: Arvio 6500-7000 mk. syyskuuta Botswanan maapinta-alasta on 17 prosenttia kansallispuistoa ja luonnonsuojelualueita. Botswanan retkellä yövytään safariteltoissa. Matkan hinta markan kelluessa: 7300 mk Etelä-Ranska 7.-13. Alueella on lampia, soita, riisipeltoja, laguuneja ja niittyjä. Hinta: 15 200 mk. Mukana Nata-Lodgen oppaat. Matkalle mahtuu kuusi henkilöä. Matkan hinta markan kelluessa: 6100 mk Zimbabwe-Botswana 3.-22. Lennämme Pariisiin ja sieltä matkustamme junalla Arlesiin, missä majoittaudumme keskiluokan hotelliin. huhtikuuta Matkustamme Seppo Vuokon opastuksella Kreetan pohjoisosaan Retimnoniin, josta teemme päivittäin luontoretkfä saaren eri osiin. huhtikuuta Thaimaa on tuttu rantalomaja kaupunkikohde mutta myös luontotarkkai I ijan paratiisi. Päiväretket tehdään ryhmän oman aikataulun ja toiveiden mukaan omal la kustannuksella oppaamme Kalevi Malmströmin kanssa. Tai kenties kuluttajasivujen vaippa-artikkeli tuleekin yhtäkkiä ajankohtaiseksi: Tai muistat luontoillan sivuilla käsitellyn juuri sellaista 'aarrematoa', joka tulee vastaan saunapolulla ensi kesänä. Ilmoittaudu mahdollisimman pian. Vietämme Azoreilla kuusi päivää ja palaamme Madeiralle, missä järjestämme luonto-ohjelmaa. vsk.. Matkustajat osallistuvat teltanpystytykseen, ruoanlaittoon jne. Koska matka tehdään vasta vuoden lopulla, emme voi antaa täsmällisiä aika/hintatietoja, mutta otamme vastaan ennakkovarauksia. (90) 876 9100 _J telefax (90) 876 6150 ------50 Luontomatkat 1993 Kreeta 4.-10. Oppaana on lintuekspertti Kalevi Malmström. Liikumme paikasta toiseen pääasiassa nelivetoisilla jeepeiliä ja pienkoneella. Matkan hinta: 3000-3400 mk + matkavero 200 mk. Matkaohjelmaan kuuluvat mm. Matkoille ilmoittautuminen ja lisätiedot: Projektimatkojen harrastematkaosasto, Rauni Tirri, p. Kansiosta ei tietoa tarvitse kauan hakea! : Luontopuoti : 1 Tilaan Suomen Luonnon pahvisia säilytyskansioita! 1 Lasku seuraa lähetyksen mukana, ja hinnat sisältävät postija pakkauskulut. Nepal 17 .10.-4.11.1993 Timo Lehtosen ja Pirkko Lehtiön johdolla vaelletaan upeissa Himalajan maisemissa, lasketaan kumiveneillä Trisull-jokea alas Chitwanin kansallispuistoon ja tarkkaillaan luontoa elefanttien selässä ratsastaen. maailman suurin eli Okavangon suistoalue, Choben kansallispuisto, Moremin riistansuojelualue ja Nxai Pan kansallispuisto
Kukat ovat puolikerrottuja, läpimitaltaan n. ·········· ösöii;;·························•·• .. Kasvaa noin metrin tai puolentoista korkuiseksi ja vajaan metrin levyiseksi. Maiden's Blush Hyvin vanha Alba-ruusu, josta Suomessa käytetään nimitystä neidonruusu. Ruusu jää melko matalakasvuiseksi, n. Taimet lähetetään keväällä sopivasti istutuskauden alkaessa. Paljon riippuu myös istutuspaikan edullisuudesta ja pienilmastosta. RosaMundi Tämä ranskanruusuihin kuuluva lajike tunnetaan ainakin vuodesta 1583, mutta sitä on mahdollisesti viljelty jo 1100luvulla. Mukana tulevat seikkaperäiset istutusja hoito-ohjeet. Kasvaa yli metrin korkuiseksi pensaaksi. Kokeilemisen arvoinen ainakin kestävyysalueelle 111 saakka. Kukkii noin kolmen viikon ajan heinäkuun puolivälistä alkaen. 1 kpl Ruusupaketti 4: 3 kpl Louise Odier -ru usun taimia ri1äå1ä;; ·;,-imi········································ ........ Pitkä kukinta-aika on lisännyt lajin suosiota, mutta tällä kauniilla ruusulla on muitakin ansioita. Ruusu kukkii heinäkuun puolivälistä myöhään syksyyn. Kukkii heinäkuun puolivälistä noin kolmen viikon ajan. Nauti ensi kesänä ihastuttavista Vanhanajan Ruusuista! Sinulla on nyt harvinainen tilaisuus hankkia puutarhaasi vanhoja, perinteisiä ruusulajikkeita. r 1 -------------------7 ~L_oo_:_!_~-~-;-~-oo~ , 1 1 1 1 1 1 1 :,\;I 1 Tilaan seuraavat ruusuntaimet toimitettavaksi postinennakolla keväällä 1993: Tuki Oy maksaa 11111 k I k postimaksun. Ainakin suotuisilla paikoilla saattaa menestyä kestävyysalueelle V saakka. Englanninkielisen nimensä ruusu on saanut vuonna 1797, mutta sitä uskotaan viljellyn pal;, jon kauemmin, kenties jo 1400-luvulta asti. Kerrotuissa, noin 5-6 cm leveissä kukissa on hyvin hienostunut tuoksu . Louise Odier Ihastuttava Bourbonruusu vuodelta 1851 . 5,5 cm, ja tuoksuvat heikosti. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy ottaa ensi kevääksi ennakkotilauksia kolmen tällaisen ruusulajikkeen taimista. Erikoisinta on niiden vaaleanpuna-karmiininpuna-valkoraitainen väri. Kokeilemisen arvoinen kestävyysalueelle V asti. Tarinan mukaan ruusu on saanut nimensä Englannin kuninkaan Henrik II:n rakastetun, kauniin Rosamondin mukaan. Ennakkovaraus käy helposti joko postitse oheista tilauskorttia käyttäen, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. -·························· .. Kukat ovat hyvin kerrottuja, läpimitaltaan noin 6 cm. ········ Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA 1 1 1 1 1 1. Väri on hiukan lilaan vivahtava vaaleanpunainen. V araa ihastuttavat vanhanajan ruusut jo nyt. Samoin pensaiden koko voi vaihdella kasvupaikan ominaisuuksien mukaan. 80-90 cm korkeaksi ja sopii siten pienemmillekin pihoille. Taimet voivat olla kaikki samaa lajia, jolloin saat jo kolmella taimella näyttävän ryhmän, tai voit halutessasi valita keräilijän paketin, jossa on yksi kutakin lajia. 1 t.......11 p Ruusupa etti 1 (Keräilijän paketti) Voit halutessasi tukea 1 kpl kutakin seuraavista: Louise Odier, Maiden's Blush, Rosa Mundi Luonnonsuojeluliittoa 1 kpl Ruusupaketti 2: 3 kpl Maiden's Blush -ruusun taimia liimaamalla tähän 11111 2,10mk:n t.......11 kpl Ruusupaketti 3: 3 kpl Rosa Mundi -ruusun taimia postimerkin. Ruusuntaimet toimitetaan kolmen kappaleen paketteina. Lajikkeen nimi "Neidon punastus" viittaa sen viehättävään hennon vaaleanpunertavaan väriin. Tee tilau~esi nyt taimet toimitamme istutuskauden kynnyksellä. Tuoksu on voimakas, "oikea vanhanajan ruusun tuoksu". Yllä mainitut kestävyysaluearvot ovat ohjeellisia
On hiukan epäselvää, johtuuko keskitalvinen silmusuomujen variseminen todella kasvun käynnistymisestä vai toistuvien jäätymisten ja sulamisten aiheuttamasta mekaanisesta rasituksesta. Myös eräs kalojen ihon limassa elävä bakteeri saattaa aiheuttaa ammattimaisille kalanperkaajille ihon kutinaa ja haavaumiakin. Myös eräiden sukkulamatojen valtamerten kaloissa elävät toukka-asteet voivat aiPajunkissan turkki suojaa kukintoja, jotka puhkeavat vasta keväällä esiin kissan turkin alta, kuten kuvan ylimmissä oksissa. Kalatauteihin sairastuvat niin luonnonvesien kalat kuin viljellytkin kalat. Talitiainen jähmettyi läheisessä pensaassa aivan paikalleen puoleksi tunniksi eikä liikahtanut, vaikka naputimme kolikolla ikkunaan. Yaroitusääni on korkea, ohut vihellys, joka on monilla lajeilla aivan samanlainen, ja monet lajit myös ymmärtävät sen. Antti Pekkarinen Miksi tiainen jähmettyi. Yarpuset ja punatulkut pyrkivät myös suojautumaan hyökkäämällä salamannopeasti tiheään pensaikkoon, esimerkiksi pensasaitaan. Ylävesiin nousevat kalat saattavat tuoda mukanaan kalatauteja, jotka tarttuvat luonnonkaloihin. Lintulaudan läheisyyteen kannattaa tämän vuoksi sijoittaa oksatiheikkö, johon varpushaukka ei pääse tunkeutumaan. Ensimmäisenä haukan havainnut lintu yleensä päästää varoitusäänen, jonka kuulles52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat saan muut linnut suojautuvat. Kalaportaiden rakentelussa on myös omat riskinsä. Näin kuinka haukka sieppasi punatulkun. vsk.. Kalaportaiden rakentamista harkittaessa on oltu huolissaan kalasta toiseen tarttuvista taudeista. Eniten kuitenkin pelätään tauteja, jotka levitessään uusiin kalanviljelylaitoksiin voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Harri Dahlström Pajunkissat pakkasessa Tammikuun puolivälissä oli jo runsaasti avautuneita pajunkissoja. Yhdessä norkossa, "kissassa", on kymmeniä tai jopa satoja kukkia. Muita yleisiä kuusen kävyissä eläviä ja usein tuholaisina esiintyviä lajeja ovat käpykääriäisen, käpykoisan ja männyn käpymittarin toukat. Tavallisesti linnut alkavat liikkua kohta, kun haukka on hävinnyt näköpiiristä. Toukan värin ja vain yhden reiän esiintymisen perusteella kysymyksessä on todennäköisesti kuusenkäpykärpäsen toukka. Toukkia kävyissä Tuoreet kuusen kävyt tippuivat alas vihertävinä. Suomujen kari stessa kukat eivät kuitenkaan vielä avaudu: pajunkissan kiiltävä turkki muodostuu kukkanuppuja suojaavasta karvapeitteestä ja pajunki ssa on siis yhä nuppuvaiheessa oleva kukinto. Mikä toukasta tulee, ja onko se pahakin kuusen tuholainen. Kuvauksesta on mahdotonta aivan varmasti määrittää tuhon aiheuttajaa. Kyseessä on yleensä loistauti , jossa kalassa elävä toukka-aste voi kehittyä täysikasvuiseksi ihmisessä. Onko perää väitteessä, etteivät luonnonkalojen kalataudit ole koskaan ihmiselle vaarallisia, mutta viljeltyjen kalojen ovat hyvin usein. Siksi tiainen ei uskaltanut liikkua. heuttaa ihmiselle suolistotulehduksia. Tunnetuin näistä on leveä heisimato eli lapamato. Kalaportaita ei muka voida rakentaa, jos halutaan estää kalatautien leviäminen. Kuusen kävyissä elää niiden suomuja ja ravinteikkaita siemeniä syöden useiden perhos-, kaksisiipis-, pistäisja ainakin yhden kovakuoriaislajin (käpykytry) toukkia. Kaloissa voi myös toisinaan olla suuria pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä esimerkiksi elohopeaa ja paljon kalaa syöviin ihmisiin niitä saattaa kertyä myrkytyksen aiheuttajaksi asti . Luonnonvesien kalataudit tulevat ilmi huomattavien kalakuolemien yhteydessä tai näkyvät saaliskalojen haavaumina ja epämuodostumina. Jokaisessa oli iso purun täyttämä reikä, ja kävyn sisällä kellertävä toukka. Seuraavana keväänä kotelosta kuoriutuu runsaan puolen sentin mittainen,kiiltävän musta kärpänen. ihmiseen tarttuvia salmonellabakteereita. Kalojen bakteerija virustaudit eivät tartu ihmiseen, mutta kalat saattavat ainakin likaisissa vesissä kantaa mm . Voisi ku vitella, että suojaavaa suomua vaille jääneiden kukkasilmujen kohtalo olisi SUOMEN LUONTO 2/93 52. Linnut suojautuvat haukkaa vastaan jähmettymällä liikkumattomaksi, sillä haukka havaitsee helposti liikkeen. Suomessa niistä ei ole vaaraa, mutta kuolleita toukka-asteita on joskus löydetty tuontikaloista. Asiaa on selvitelty mm. Ihmiseen kalataudit eivät juurikaan tartu, mutta muutamat taudit saattavat siirtyä kalasta ihmiseen. Yleistä se joka tapauksessa on. Joutuiko se shokkiin vai oliko se suojautumista. Onnistuuko näiden kukinta vai paleltuvatko liian varhain kasvuun lähteneet pajun nuput. Jos talitiainen jähmettyi puoleksi tunniksi, on todennäköistä, että varpushaukka jäi kynimään ja syömään saalistaan läheisyyteen. Se poistuu usein vielä vihe11ävästä kävystä jo keskikesällä ja koteloituu maahan. Viljelylaitosten tiheissä kalakannoissa kalataudit taas voivat aiheuttaa suuria tuhoja, jollei niiden torjuntaan panosteta ajoissa ja riittävästi . Kuusenkäpykärpänen on hyvin yleinen ja melko pahanakin pidetty kuusen käpyjen tuholainen. kalatautien leviämisreittejä tarkastelevissa tutkimuksissa. Seppo Vuo/anto Sairastuuko ihminen kalatauteihin. Onko asiaa tutkittu. Mikäli lintu on onnistunut jähmettymään ennen kuin haukka on sen havainnut, pelastumisen mahdollisuus on suuri. Männyn käpymittari elää nimensä mukaisesti yleisenä myös männyn kävyissä
Kasvi on haavankeltajäkälä, joka on haavan tyypillinen päällysvieras. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Jäkälä suosii typpipitoisia paikkoja, ja siksi sitä kasvaa lannoitettujen peltojen reunoissa ja esimerkiksi navetan vieressä olevilla haavoilla enemmän kuin puhtaassa metsäluonnossa. Mitä se on ja miten sen saisi pois, ettei se tappaisi haapoja. Missä ne nukkuvat. Pajuista ensimmäisinä ehtivät kukkaan raita ja kiiltopaju usein jo huhtikuun puolella, muut pajut ovat myöhäisempiä. kurja. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Koe kannattaa kuitenkin uusia, sillä minulla oli seurannassa vain kymmenkunta oksaa. Seppo Vuolanto 53. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastal/aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Hämärissä näkee variksia suurin parvin lentämässä kaupungista poispäin. Kaupunkivarikset joutuvat yöpymaan rauhattomien valojen loisteessa; maalaisserkut {epäilevät tiheissä kuusikoissa. Kittilässä valorytmi, hämärän ja valoisan vuorottelu, on keskikesän viikkoja lukuunottamatta riittävän selvä rytmittääkseen kasvin elintoiminnot, mutta ei enää esimerkiksi Utsjoella. Menevätkö varikset kauaksikin yöpymään. Pellonreunassri sitä voi olla paljon puun tyviosassakin, mutta tavallisesti se on runsaampi vasta usean metrin korkeudessa. Yariksien perinteiset yöpymispaikat ovat rauhallisissa tiheissä kuusikoissa, kuusten latvaosissa. Ilmeisesti tuuhea karvapeite riittää suojaksi kevätahavia vastaan. Niiden mukaan voi seurata myös pilvisellä säällä päivän lyhenemistä ja pitenemistä, jos on mahdollisuus pitää silmällä lentoja pitkin syksyä ja talvea. Koristeellinen haavankeltajäkälä ei vahingoita isäntäpuuta. Näitä paikkoja ne saattavat käyttää jopa vuosikymmeniä, kauemmin kuin yksittäiset linnut elävät. Ne joutuvat vaihtamaan paikkoja, jos yörauha järkkyy toistuvasti, jos puut kaadetaan tai jos ne kaatuvat vaikkapa myrskyssä. Hyvin typpipitoisi lla paikoilla haavankeltajäkälää saattaa olla muillakin puilla. Keltaista haapojen rungoilla Seppo Vuokko Kotonani Kittilässä pellon reunassa on komea, hyvinvoipa haavikko. vsk. Kyseessä saattaa siis olla haavankeltajäkälän pohjoisin esiintymä, jolloin se on suorastaan suojelun arvoinen! Seppo Vuokko Missä varikset nukkuvat. Haavankeltajäkälä, kuten lähes kaikki jäkälät, ovat isäntänsä kannalta harmittomia. Puiden terveyden takia sitä ei siis tarvitse rapsuttaa pois. Yöpymispaikoille kerääntyy lintuja muutaman kymmenen kilometrin säteeltä. Se viihtyy typpipitoisilla kasvupaikoilla. Kittilässä haavankeltajäkälä on pohjoisrajoillaan, sillä se ei pysty kasvamaan pohjoisimman Lapin yöttömässä yössä. Kun paju keväällä aloittaa kukintansa, kissan turkki häviää näkyvistä ja norkot venyvät monin verroin kookkaammiksi, hedekukinnot muuttuvat keltaisiksi ja emikukinnot vihreiksi. Kukkien runsas mesi on monien kevään hyönteisten tärkein ravinto. Yöpymään menevät ja yöpymästä tulevat linnut ovat hyvin tarkkoja auringon nousuja laskuajoista sekä lentoreiteistä. l(jrjallisuudesta en tietoja löytänyt, mutta omat kokeeni ovat antaneet tulokseksi, että keskellä talvea silmusuomunsa kadottaneista pajunkissoista kukki keväällä yhtä suuri osa kuin silmusuomunsa säilyttäneistäkin. Puissa on keltaista jäkälää
Kenkäveron pappila, Juvan yrttiviljely, Siikalahden lintuparati isi, Puumalan ekomuseo sekä Hirvensalmen, Sysmän ja Asikka lan ketoja. 1993 mennessä osoitteeseen: Osuuspankkien Keskusliitto Ympäristön Finlandiapalkinto PL 308, 00101 HELSINKI et, OSUUSPANKIT· OKO Näe Suomen kauneimmat kedot! Suomen luonnonsuojeluliiton kolmipäiväinen ketoretkeily Etelä-Savossa 27.-29.7. Talvi 93-94 : Zairen gorillat, Uganda, Serengeti ym. 1993 klo 12 mennessä. vsk.. Ilmoittautum inen ja tiedustelut: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, p. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus Luontomatkoja AFRIKKAAN Leirielämää savanneilla, sademetsissä ja aavikoilla. Nimitys "Vuoden Ympäristöteko" kuvannee palkinnon luonnetta sopivasti. Kanoottivaellus Okavangon su istossa. ja 2.-4.8.1993. Autoi lla, kanooteilla, kamelei lla ja jalkaisin. Jaettavana on 70 000 markkaa. Prosentti luonnonsuojeluun Afrika sa. Osuuspankkien Keskusliiton eri alojen asiantuntijoista kokoama raati käsittelee ehdotukset ja arvioi niiden vaikutukset ympäristölle . Kedon kukkia ja yrttejä, perinneruokia. Ympäristön Finlandiapalkinto annetaan merkittävästä toiminnasta ympäristömme hyväksi tai ympäristön suojelua erityisesti kehittäneestä ideasta. Hotellitason yöpyminen. "Vaelluksia Afrikan sydämessä" 14.8.-29.8.93 Tällä kahden viikon erikoissafarilla emme käytä autoja! Viikko vaelluksia Sambian Luangwa-laakson eläinparatiisissa. Vetäjinä tri Pekka Borg ja Tuulikki Aaltonen-Jokela. Kanoottivaellus Okavangon suistossa. Palkitsemme hankkeen, jolla on poikkeuksellisen huomattava vaikutus ympäristöön joko ihmisten käyttäytymisen tai yksittäisen kohteen kehittämisen kautta . Hinta 840 mk. Viktorianputoukset. Palkinto on suuruudeltaan satatuhatta ( 100.000) markkaa, ia sen voi saada niin yksityinen henkilö kuin yhdistys tai yhteisökin. 54 •• •• YMPARISTON FINLANDIAPALKINTO Osuuspankkien Keskusliitto iulistaa haettavaksi vuoden 1993 Ympäristön Finlandiapalkinnon. Namibia-Botswana 16.7 .-8.8.9 Kolmen viikon suursafari Luurankorannikolta hiekka-aavikkojen ja savannien halki Kalahariin. Hakemusten tulee olla perillä 31.3. Lähikosketus luontoon, ku lttuureihin ja ympäristökysymyksiin. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen on toimitettava Osuuspankkien Keskusliittoon 28 .2 . Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Lähtö Mikkelistä (yhteys Helsingistä) tilausbussilla. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki . (90) 876 9100. Benedict ja Tytti von Wright ACACIA-SAFARIT puh: (90) 680 2279 SUOMEN L UONTO 2/93 52
kpl a 29 mk Täysjyväsämpyläjauho 1 kg laatikko ....... kpl a 52 mk ....... r ·~-----Jf~=~~~-----------7 .-------------, 1 1 1 Haluan tilata seuraavat lisäaineettomat täysviljavalmisteet toimitettavaksi postiennakolla. kpl a 18 mk ....... ... Jauhot 18 mk kilon laatikossa ja 52 mk kolmen kilon pussissa. joka jauhaa perinteiseen tapaan tuoreet jauhot, ryynit ja hiutaleet. Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUS LÄHETYS Sopimus 01 200/1 3 01003 VANTAA L Voit tehdä tilauksesi täl lä kortilla, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. Eron tavanomaisiin viljatuotteisiin huomaat varmasti myös maussa. Hiutaleet on pakattu joko 750 gramman pahvikoteloon tai 2 kilon pussiin, jauhot kilon pahvikoteloon tai 3 kilon pussiin . Luontopuoti LEIVO TUOKSUVAA leipää, HAUDUTA LEMPEÄ puuro TÄYDESTÄ viijasta! Eteläisessä Hämeessä, KalvoJan pitäjässä, pyörii puron varressa mylly. Lähiosoite ........................ ---------------1 1 1 1 1 1 1 1 ...J. L k I f Suomen luonnonsuojeluliiton oma Luontopuoti on avannut ovensa U 1)an Suomen Luonto-lehden siwilla. . Sekä jauhoissa että hiutaleissa ovat tallella kaikki viljan arvokkaat ravinteet. kpl a 52 mk Luontopuoti Luontopuoti maksaa postimaksun. . kpl a 16 mk O Täysjyväsämpyläjauho 3 kg pussi ....... Voit halutessasi tukea Luonnon• suojelu liittoa liimaamalla tähän 2, 10 mk:n postimerkin. Hiutaleet maksavat 16 mk 750 gramman laatikossa ja 29 mk kahden kilon pussissa. 1 Sukuja etunimi ........ kpl a 29 mk Kakkujauho (vehnää) 1 kg laatikko ....... kpl a 16 mk O Ruishiutaleet 2 kg pussi ....... Kakkujauhot ovat omiaan ''hienompaan'' leivontaan. 1 Postinumero ja -toimipaikka ....... Luontopuoti tarjoaa nyt Kalvolan Vehnämyllyn jauhamia täysviljavalmisteita, joihin ei ole lisätty säilöntäaineita eikä muita lisäaineita. Tarjoamme luonnosta ja luonnonmukaisista tuotteista, ympäristön säästämisestä ja harkitsevasta kuluttamisesta kiinnostuneille ajankohtaisia ja laadukkaita tuotteita. . Tilatessasi voit olla varma, että saat tuoreet jauhot ja hiutaleet. O Kaurahiutaleet 750 g laatikko ....... ... Tilauksen hintaan lisätään lähetyskulut 32 mk. kpl a 16 mk O Kakkujauho (vehnää) 3 kg pussi ....... Mikäli taloudessasi ei käytetä kovin suuria määriä viljavalmisteita, kannattaa tilata yhdessä ystävän kanssa, jolloin lähetyskulujen osuus tilaushinnasta ei nouse korkeaksi. Puuron ystävät voivat valita kaura-, neljän viljan-ja ruishiutaleista . . 2 viikkoa. ............ Valmistat niistä täysipainoisia ja samalla edullisia puuroja, vellejä ja leivonnaisia. Tuotteet jauhetaan viikottain pieninä erinä vanhanajan käsikivimyllyllä. kpl a 29 mk O Kaurahiutaleet 2 kg pussi ....... kpl a 18 mk 1 O 4-viljan hiutaleet 750 g laatikko O 4-viljan hiutaleet 2 kg pussi 1 O Ruishiutaleet 750 g laatikko 1 Allekirjoitus .... Toimitusaika on n. Jauhopeukalot pitävät varmasti täysjyväsämpyläjauhosta, joka sisältää vehnäjauhon lisäksi ruista, kauraa ja vehnärouhetta
Arktikalintukurssi 19.-23.5. Telttapai kkojen lähettyvillä on keittokatoksia, joissa voi havainnoinnin välillä laitella omia eväitä. Ilmoittautuminen 22.2. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon p. (90) 730 380. Kurssilla ei vaadita erityisiä erätaitoja eikä vaelluskokemusta. Ruokailu: järjestäjä hankkii ruokatarvikkeet, joista kurssilaiset itse valmistavat ruokansa. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1993 Erämaa pääkaupungin liepeillä Välittömästi Helsingin läheiyydessä avautuu kiehtova ja jännittävä erämaa. Lähtöja paluusatama on Hanko. Kurssin järjestävät Kainuun Opisto ja SLL. mennessä. Tästä lähdemme ottamaan selvää pieneen saamelaiskylään Suomen ja Norjan rajalla, Tenojoen rannalla ja Ailagastunturin juurella Karigasniemeen. Vaellamme pienessä ryhmässä (max. Kursseja pidetään neljänä viikonloppuna: 3.-4.4.93, ilm. Tundran talvipäivät 17 .-21.3.93, Karigasniemi Mikä on se idea, jonka pohjoisen ihminen on oivaltanut luonnosta ja sen kanssa rinnakkain elämisestä. Hinta Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) jäsenille 250 mk, muille 350 mk. Hinta SSL:n jäsenille 2900 mk, muille 3000 mk. Kurssin vetäjä: Matti Nieminen. vsk.. Vaellusmuonat hankkii ja valmistaa jokainen itse. Opettajat: kiviseppä Vesa Suuronen ja KTeO Hannu Pulkkinen. Luontomatka Saarenmaalle ja Hiidenmaalle 12.6.-17 .6.93 Viikon aikana tutustutaan Viron rannikon suuriin saariin, joilla luonto poikkeaa p,onin tavoj n meille tutuista maisemista. Kilpisjärven lintukurssi 12.-18.6.93 Enontekiö, Kilpisjärvi Kurssilla tutustutaan Kilpisjärven ja Saanan ympäristön jylhään luontoon ja linnustoon. (918) 152 579, fax (9 18) 143692. Kurssimaksu: Opintomaksu 700 mk. Ilmoittautuminen viimeistään 30.4. Hinta: L YL:n ja SLL:n jäsenille 1050 mk, muille 1150 mk. Sen kumpujen ja syvien laaksojen sekä uljaiden pikkujärvien muodostamassa rikkonaisessa maastossa on mainiota opetella kulkemaan hiljaisesti , -Syömään ulkona tehtyä ruokaa ja yöpymään vaikka taivasalla. (986) 873 116. Ilmoittautuminen 30.4. Tutustumme myös Lapin talviseen linnustoon ja elilimiäkin etsimme. Opimme tuntemaan jylhän tunturiluonnon lintuja ja niiden elintapoja alkukesän hehkeydessä. menn. Hinta: L YL:n ja SLL:n jäsenille 1050 mk, muille 1150 mk. Majoitus joko omissa teltoissa tai lämmitetyssä yhteisteltassa. mennessä. (90) 257 322 t., (90) 237 1007 k. mennessä. Ruokailu: järjestäjät hankkivat ruokatarvikkeet, joista kurssilaiset valmistavat itse ruokansa. (918) 152 579 fax (918) 143 682. Lintu pallas 7.-11.6.93 Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa Vaelluskurssi, jolla ei tarvita erityisiä erätaitoja. Hinta SLL:n jäsenille 500 mk, muille 600 mk. Kurssin vetäjä: Heikki Niinimäki. Taivaskeron huippu mahtavine korkeuseroineen suo henkeäsalpaavia elämyksiä. Majoitus omissa kevyissä vaellusteltoissa ja erätuvissa. mennessä 15.-16.5.93, ilm. Kurssille otetaan 20 vaeltajaa, joiden tulisi olla vähintään 16-vuotiaita. (918) 152 579 fax (918) 143 682. Kurssille otetaan 20 vaeltajaa, joiden tulee olla vähintään 16vuotiaita. Vaelluksen aikana tutuksi tulee myös kaakkoinen kasvilajisto. Hinta LYL:n ja SLL:n jäsenille 1500 mk, muille 1600 mk. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon p. Yhden päivän aikana voi nähdä useita kymmeniä tuhansia lintuja, esimerkiksi hanhia, kuikkia, mustalintuja, kurmitsoja, kuireja, kihuja. 23.-24.10.93 ilm. Vierailemme mm. Kukin hankkii ja valmistaa itse omat vaellusmuonansa mieltymystensä mukaan. Kivikurssi (alkeet osaaville) 7.-11.6.93 Kainuun Opisto, Paltamo Kivestä koruja käyttöesineeksi; kiviesineiden suunnittelua ja valmistusta; kiven ja muiden materiaalien yhteensovittaminen. Kurssille ovat tervetulleita kaikki Lapin luonnonmukaisesta kulttuurista kiinnostuneet ja pohjoisen puhureita pelkäämättömät. Kurssialuksena ja "kotina" on maarianhaminalainen kaljaasi Albanus. Järjestäjät LYL (vast.) ja SLL. (90) 730380. Kurssille otetaan 15 vaeltajaa, mielellään vähintään 12-vuotiaita. Vetäjä: Visa Marttila puh. Ilmoittautuminen 30.4. 1.9. Ilmoittautuminen 30.4. Saaristossa liikutaan myös veneillä. Kurssille ovat tervetulleita kaikki luonnon kanssa sinuiksi haluavat, myös lapset vanhempien kanssa. Hiidenmaalla käydään mm. Lintuvaellus Parikkalan Siikalahdelle 8.6.-12.6.93 Vaellus painottuu ruovikkoja vesilintujen määrittämiseen, jota varten tehdään myös iltaja yöretkiä. menn. Ilmoittautuminen 30.4. Majoitus omissa teltoissa. Kilpisjärven vaelluskurssi 13.-19.6.93, Enontekiö, Kilpisjärvi Pienissä ryhmissä etenevä tunturi vaelluskurssi , jonka aikana tutustutaan suurtuntureiden linnustoon ja luontoon. 10 km päässä olevaan kurssipaikkaan. Aluksella on myös sauna. Joka ilta päästään saunaan! Vaihtoehtoisesti voi majoittua täysihoitoon Lomaja virkistyskeskus Lintulahteen (175 mk/vrk). 902731007 k. 18.-19.9.93, ilm. Viikon aikana liikutaan hinaaja-alus Auralla. Jos sää sallii, matkaohjelmaan sisällytetään Saarenmaan ja Hiidenmaan lisäksi keskikokoisia saaria (kuten Ruhnu, Kihnu, Vormsi). Vetäjä: Anssi Vähätalo p. Vaelluksella edetään verkkaiseen tahtiin; vaellustauoilla käydään keskusteluja, ja aikaa löytyy myös valokuvaukseen. ja 90-257322 t. Majoitus: omissa kevyissä vaellusteltoissa. Järjestäjät: L YL (vast.) ja SLL. Hintaan sisältyy viisumi. tai 21.-23.5.93, Vironlahti Suomenlahti on suurenmoinen lintunäytelmän areena, kun arktiset vesilinnut muuttavat Länsi-Euroopan talvehtimisalueil56 taan pesimään tundralle. mennessä. Hiihdärnme korkeilla tuntureilla ja laajoissa jokilaaksoissa. 26.4. Hinta SLL:n jäsenille 1250 mk, muille 1350 mk. Majoitus ja ruokailut myös Aura-aluksella (yhteismajoitus). (90) 257 322 t., (90) 273 1007 k. Lisäksi tehdään autoretki Jäämeren rantaan Norjan Skibotniin. Täysihoito 880-1160 mk majoituksesta riippuen. Kainuun Opisto, 88380 Mieslahti, p. Alle 12-vuotiaille 50%: n alennus. mennessä LYL:n Heinolan toimistoon p. Opimme myös kokeneiden oppaiden johdolla ymmärtämään Lapin luonnon herkkyyttä ja haavojttu vuutta. Ohjelmaa voidaan jonkin verran muokata osanottajien toiveiden mukaan. Ilmoittautuminen viimeistään 30.4. Karigasniemen lintukurssi 5.-11.6.93 Utsjoella (Karigasniemi ja Kevon kanjoni) Pienissä ryhmissä etenevä erävaelluskurssi, jonka aikana tutustutaan Lapin linnustoon parhaimpien lintukeitaitten äärellä. Vetäjä Anssi Vähätalo p. menn. Tutustumme paikallisen poromiehen kanssa poroerottelualueeseen, poro kylään ja poron ympärillä olevaan kulttuuriin. Vetäjä: Visa Marttila, p. Mukana on kokki, joka huolehtii osanottajien täysihoidosta. Ruokailu: Hintaan sisältyvät aamiainen, lounas/retkipakkaus ja päivällinen asemalla. Hinta: ilman täysihoitoa 5 vrk 475 mkja 3 vrk 350 mk. Vetäjä: Visa Marttila, p. Majoitus matkailumajassa, jossa on vuodevaatteet sekä tunturituvissa, Joissa tarvitset kevyen makuupussin. Hinta jäsenille 500 mk, muille 600 mk. Järjestäjä: Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL ja SLL. Halukkaat voivat yöpyä teltoissaan. Saarenmaalla vieraillaan Suomen luonnonsuojeluliiton Viron saaristoprojektin tukikohtana toimivassa Orissaaren kurssikeskuksessa. Tänä vuonna on mahdollisuus osallistua joko pidemmälle viiden vuorokauden kurssille (kesu) tai_ kolmen päivän viikonloppukurssille (pe-suJ. Lintulahdesta voi omalla kyydillä kulkea n. Kokoontumispaikkana on käytettävissä merenrantamökki. Ilmoittautuminen 30.4. 15), yövymme omissa teltoissa tai laavuissa vesien äärellä, ja syömme itse tehtyä ruokaa, jonka ainekset järjestäjä tuo mukanaan. Vetäjä: Antti Halkka. Köpun majakassa joka on Itämeren vanhin. Kaljaasi Albanuksen purjehdus eteläisellä Saaristomerellä 18.6.-24.6.93 Purjehdus alkaa Maarianhaminasta ja suuntautuu Saaristomeren kansallispuiston alueelle. Järjestäjä: Lintutieteellisten yhdistysten liitto L YL (vast.) ja SLL. SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kurssille otetaan 20 osanottajaa. mennessä os. 4.10. Majoitus: Kilpisjärven biologisella asemalla 3-4 hengen huoneissa. 15.3. Majoittaudumme majataloon, saunomme joka ilta ja valmistamme itse järjestäjän hankkimista aineksista omat herkkumme. Ilmoittautuminen 2 1.5. LYL:n toimistoon (918) 152579
Ilmoittautuminen 30.4. Ikärajoitusta kurssille ei ole, mutta lapsille merimatka voi osoittautua liian pitkäksi. Osan aikaa tukikohtana on Oulangan luontokeskus. Osanottajien toiveita pyritään ottamaan huomioon matkaa taitettaessa. Vetäjä: Sirpa Kärkkäinen. Huoneissa on vuodevaatteet. Kurssin aikana pyritään liikkumaan mahdollisimman laajalti ympäröivässä saaristossa. 57 ·.. Päivittäiset retket kestävät useita tunteja ja Kolin uhkeita vaaroja samoi llessa on peruskunto tarpeen. Hinta SLL:n jäsenille 500 mk, muille 600 mk. erityisesti saariston linnustoon, lehtoja merenrantakasvistoon sekä saaristolaiskulttuuriin. (90) 228 08204. Kurssilla kalastetaan ja kerätään luonnon tuotteita, valmistetaan itse leirioloissa aterioita sekä opetellaan erätaitoja. Majoitus: Tarina-ahon talossa, Pielisen Kelvänsaaressa. Murtoveden ja eliöstön tilaa testaamme pienimuotoisilla tutki muksilla. Mukana on kokki, ja täysihoito kuuluu hintaan. mennessä. Liikumme saarissa jalan ja n;)erellä veneellä. mennessä. Luonto viikko Merenkurkussa 5.-9.7.93 Viikon aikana tutustutaan Merenkurkun ja Pohjanlahden saariston eläimiin, tyypillisiin rantojen ja merensaariston kasveihin, maankohoamisilmiöön, Pohjanlahden hydrologiaan sekä saaristolaisiin ja kalastukseen. Albanuksella on kaksi vessaa, joissa myös peseytymismahdollisuus mutta ei suihkuja. Sauoomme vähintään kaksi kertaa kurssin aikana. Ahvenanmaan läntinen saaristo 5.7.-9.7.93 Kurssin aikana asutaan Signildskärin lintuasemalla, joka sijaitsee 200 vuotta vanhassa, kaksikerroksisessa puutalossa. Ikärajoitusta ei ole, mutta lapsille merimatka voi osoittautua liian pitkäksi. Ilmoittautuminen 30.4. Lintuasemalla on käytössä sauna. Vaellus Patvinsuo-RuunaaLieksa 4.7.-8.7.93 Kaksi päivää patikoidaan keidassuolla ja kolme päivää Ruunaan koskija metsäreiteillä. Kukin kurssilainen saa käyttöönsä "työkalut" (kirveen, sahan, kattilan, ongen j ne.) sekä "alkupanoksen1' (peruselintarvikkeita, ladatun akun). SUOMEN LUONTO 2/93 52. Kaljaasin purjehtimista haij oittelemme miehistön johdolla ja käymme .läpi navigoinnin perusteita. aamulla. Hinta SLL:n jäsenille 2700 mk, muille 2800 mk. Albanuksella on kaksi vessaa, joissa on myös peseytymismahdollisuus mutta ei suihkuja. Kohteiden arviointia sekä alueiden hoidon ja käytön suunnittelua opetellaan myös. Maarianhaminaan. Tutustumme. vsk. Kaljaasi Albanuksen purjehdus Ahvenanmaan ympäri 26.7. Lähtö Hangosta ja paluu Turkuun. Vaellus tapahtuu verkkaiseen tahtiin ja osanottajien toiveet pyritään ottamaan huomioon. Hinta SLL:n jäsenille 2200 mk, muille 2300 mk. Kulkutahti on kuitenkin leppoisaa ja taukoja pidetään sopivissa paikoissa. Ellei toisin mainita, lisätiedot ja ilmoittautumiset Suomen luonnonsuojeluliittoon Pirkko Elomaa, p. Saavumme takaisin Maarianhaminaan 24.6. Ilmoittautuminen 30.4. Saari on muuten asumaton. Vetäjä: Antti Halkka. mennessä. Hinta: SLL: jäsenille 2200 mk, muille 2300 mk. mennessä. Perinteinen saaristolaiskulttuuri ja alueen tutkimustoiminta ovat kurssin keskeisiä aiheita. · Vetäjät: Vesa Heinonen ja Matti Nieminen. mennessä. Ilmoittautuminen 9.8. Ilmoittautuminen : 30.4. Signildskär on niin kasvillisuudeltaan kuin historialtaanki n ri kas saari. Perehdytään aurinkoja tuulivoimaan, maalämpöön sekä polttopuun mahdollisuuksiin. Albanus voi majoittaa 19 kurssilaista kannen alla oleviin salonkiin ja skanssiin. Ilmoittautuminen 30.4. Matkaa taitetaan hinaaja-alus Auralla. Aktiivinen luonnon tarkkailu jatkuu päivittäin. Viikon aikana opitaan saariston yleisimmät lintulajit ja onnesta riippuen voidaan nähdä harvinaisuuksia kuten merikotka, merihanhi tai merimetso. Hinta SLL:n jäsenille 1500 mk, muille 1600 mk. Vetäjä: Antti Halkka. Retket kulkevat läpi aarniometsien, kaskikoivikoiden, ahojen ja puronvarsilehtojen. Vetäjät: Ari Kalske, Juha Aaltonen, Pentti Heikkinen sekä Albanuksen kapteeni ja perämies. Saunomme kahdesti kurssin aikana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hoikan opisto p. -30.7.93 Kurssialuksemme kaljaasi Albanus lähtee Ahvenanmaan luontoja kulttuuripurjehdukselle Maarianhaminasta 26.7. Kukin hankkii ja valmistaa omat vaellusmuonansa. Retkeilemme Merenkurkun ulkoja sisäsaaristossa. mennessä. Mukana on kokki , ja täysihoito kuuluu hintaan. Vaellamme 100 km yli soiden ja tunturien sekä kurkottelemme Kevon kanjoniinkin. Hinta SLL:n jäsenille 550 mk, muille 650 mk. Signildskär, Emskär, Husö, Simskäla, Väderskär (Myrskyluoto), Degerby sekä Björkör ovat todennäköisiä etappeja. Saaristomeren kansallispuiston kierros 19.-23.6.93 Viikon aikana tutustutaan Saaristomeren kansallispuiston luontoon ja kulttuuriin; käyntikohteina tulevat kysymykseen esim. mennessä. Kaljaasin purjehtimista harjoittelemme miehistön johdolla ja käymme läpi navigoinnin perusteita. Hinta: SLL:n jäsenille 1850 mk, muille 1950 mk. Luonnonkohtaami s kurssille ovat tervetulleita maastossa ennenkin yöpyneet, pienestä hätkähtämättömät ihmiset. Luonnonmukainen leiri 9.-13.8.93 Siuntiossa Kurssilla Siuntion luontokoulussa on tarkoitus opettaa energiaomavaraisuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Purjehdus päättyy 30.7. Majoittaudumme vetäjien laavuihin ja autiomajoihin ja valmistamme itse ruuat järjestäjän hankkimasta vaellusmuonasta. Luontoleiri Kolilla 5.-9.7.93 Viikon aikana tutustutaan Kolin alueen luontoon sekä kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin . Hinta· SLL:n jäsenille 500 mk, muille 600 mk. Täysihoito kuuluu hintaan. Ilmoittautuminen 30.4. Hinta SLL:n jäsenille 2200 mk, muille 2300 mk. Mukaan makuupussit. Albanus voi majoittaa 19 kurssilaista kannen alla olevaan salonkiin ja skanssiin. Nukumme koijissa, joissa on peitto ja tyyny, joten mukaan pitää ottaa joko makuupussi tai vuodevaatteet. Vetäjä: I:feikki Nii nimäki. mennessä. Viikon mittaan rakennellaan itse aurinkoteknisiä laitteita asiantuntijoiden opastuksella. (90) 257322 t., (90) 2731007 k. Tutkimme myös vedenalaista luontoa. Iltaohjelmaan kuuluu myös muurinpohjalettujen paistamista ja muikun savustusta. Kökarin, Jungfruskärin, Jurmon, Utön, Vänön, ,Berghamnin ja Nötön saarilla. Hoikan opiston ketoviikko 26.-30.7.93 Viikolla tutustutaan ketojen ja muiden puolikulttuuribiotooppien ekologiaan, suojeluun ja hoitoon sekä teoriassa että käytännössä. Kuusamon karhunkierros 21.-25.6.93 Vaelluksen aikana tutuiksi tulevat koski-, jyrkänne-, metsä-, ja suoluonto. Vaellusmuonat jokainen hankkii ja valmistaa itse. Ilmoittautuminen: 30.4. Opisto sijaitsee Vammalan Karkussa, keskellä satakuntalaista kulttuurimaisemaa. Tukikohtamme ja majoituspaikkamme on M/S Aura. Majoitluminen joko omissa teltoissa tai laavulla. mennessä. Opettajat: Eveliina Asikainen ja Kati Heikkilä. Vetäjä: Visa Marttila puh. Vetäjä: Heikki Niinimäki. Savusaunassa rentoutuminen kuuluu iltaohjelmaan joka päivä. Vänö-Borstö-Jurmo-UtöHoutskari . Ilmoittautuminen 30.4. Ruskainen syysseikkailu Utsjoen erämaahan 5.-11.9.93 Pohjoisimman Lapin äärellä avautuu suuri avaruus, joka kirpeän syyssään voimasta on muuttunut valtaisaksi värimereksi . Tavallisimmat saaristolinnut ja -kasvit tulevat kurssin aikana tutuiksi. Liikkuminen lähikohteisiin jalkapatikassa ja mahdollisesti polkupyörillä. Vetäjinä energianeuvoja Marjukka Kulmanen ja toimittaja, luontoku vaaja Teuvo Suominen sekä vierailevia ohjaajia. (932) 4221/Eveliina Asikai nen tai kurssisihteeri . Vesillä liikutaan M/S Tuulalla sekä mahdollisesti kirkkoveneellä. Vetäjät: Ari Kalske, Juha Aaltonen, Pentti Heikkinen sekä Albanuksen kapteeni ja perämies. Majoitus ja ruokailu myös aluksella. Aluksella on sauna. Kurssiajankohtana pesimälinnut ovat vielä paikalla ja saariston kasvillisuus on näyttävimmillään. Hinta 1450 mk sisältää opetuksen ja täysihoidon opistolla. Sään salliessa käydään Begtskärin majakalla. Mukana on kokki, ja täysihoito kuuluu hintaan. Opiskelemme myös luonnonvaraisia hyötykasveja ja valmistamme niistä aterian. Telttamajoitus, omat teltat ja makuupussit. Majoitus omissa teltoissa. Nukumme koijissa, joissa on peitto ja tyyny, joten mukaan pitää ottaa makuupussi tai vuodevaatteet. Opetellaan laskemaan henkilökohtainen energiankulutus ja pohditaan säästövaraa. Majoitus ja rnokailu M/S Auralla (yhteismajoitus). Hinta SLL:n jäsenille 1200 mk, muille 1300 mk
(98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Fra11ssi/a-Ka11•i11en, Milja Hartimn. The province has a fine coast with sand dunes and sandy beaches. ln conflicting with the Government's own proposal this decision constituted a rare occurrence in Finni sh Parliamentary politics. tallentaja Men•i Taski11en. lakias. (90) 228 08206 Sat11 He11111/a·Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Malli Salimäki. vsk.. Thus, the province is ex panding towards the sea and the coastal scenery changes even during the course of a single human li fetime! Typical scenic features of the prov ince are arable land, sluggishl y flowing ri vers, and peatlands. 15. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Vesa Hei11011e11, Kimmo Kaakinen, Teuro Niemelä. toimiuaja T{llja Kewfll. tiedotussihteeri Ulla Ahonen. Ari Tc11ja1111e AL ESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Lä111inen Ramakatu -1951 20100 Turku puh. The main reason for the intense hydroengineering is seasonal fl ooding, although in the case of dam construction this has sometimes been a mere pretext. luonnonsuojelusihteeri Mwjukka Ku/11wnen . Fi11/a11d Fax: +358 -U6 91.J rain and melt waters thunder down into the river channels, where they produce flood peaks. Artificial peatland drainage has served to aggravate the problem. energiasihtecri Peueri Saario. kompostointi sihteeri lmw Kaitosaari. (90) 409 238 Suomen luonnon"iuojeluliiton nuorisojii1jestö: LUONTO-U ITTO ry. Finland's geographical centre !ies at Piippola, in the eastern part of the province. There is no marine archipelago in the province. NGO representati ves have been keeping MPs up to date on the criticism of Sardar Sarovar and other World Bank development projects. Parliament, however, ruled that the UN organisations should not recei ve less benefit than they had in 1992. Flooding has been solely regarded as destructi ve which in fac t it is not, as the sudden rush of water fertilizes culti vated land and scours ri ver channels. However, the bank's board in October decided to continue bank-ro lling the project. ln the debate, many MPs referred to the growing criticism being directed throughout the world at development projects funded by the World Bank. In September a total of 250 non-governmental organisations From 37 countries petitioned World Bank president Lewis Preston through the medium of the Financial Times. 00180 Helsinki puh. Currently, Finnish government lawyers are trying to sort out which of the two decisions is more binding: the one made through government authority vested in the delegation, or Parliament's ruling. toim istoapulainen Mi1ja .!11111ppa11e11. 15 A 23 00100 He/si11ki. 1 1 A. An inclination towards flooding is a characteristic of the youngish ri vers of the region, the oldest water courses having been formed barely 9000 years ago. Lappi Maakuniakatu 18. A dynamic feature of the region is its marked postglacial uplift, or isostasis, which amounts to a metre every century. (9Ö) 69-l 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Central Ostrobothnia: river valleys, sandy seashore, peatlands and cultivated land by Seppo Vuokko Suomen l uonto 52(2): 20-25 Central Ostrobothnia extends across the extreme southwestern municipalities of Oulu County in the Kalajoki, Pyhäjoki and Siikajoki ri ver valleys. Today, SUOMEN L u O NTO (Nawre<f Fi11/wu/) P11b/ished br the Fi1111ish Association for Nature Crmsen·a1io11 Addre.1.1·: Rw,ebergink. sihteeri Heli Saarikoski. (960) 311 550 7i111/a Leskelä Uusimaa Periimiehenk. " Parliament's decision was a clear sign to the World Bank that it has to change its ways," said Finnish Association fo r Nature Conservation secretary for international affairs jubilantly. liikennesihtee,i Pirkko E/0111aa-Vah1eris10. kouluwssihtccri Tuula Varis. Among other dissidents, the representative for the Nordic region voted against the decision. puh. Pari iament' s January decision is in direct conflict with promises made to the World Bank by a delegation appointed by the Finnish government in December 1992. (90) 176 633 LI ITTOHALLITUS Saw H111111ne11 (pj.). Environmental and development organisations have threatened to start a propaganda war against the World Bank unless it ceases to fund the dam project. wlouspliällikkö Terho Pouwnen. The bank was promised an annual contribution to its IDA funding of around FIM 270 million in the 1994-1 996 peri od. väl.sihteeri Pi1jo-Rii11a Oi,wala. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenrallla puh. OKopin tokeskus. The government had suggested appropriating FIM 256 million to the International Development Association (IDA). toim istosihteeri Eija Koski. Pekka Rei11ik11ine11. Unfortunately, badly planned tourism ' development' has spoiled the lovely dune areas along the Ri ver Kalajoki . (953) 4 11 7358 Raijt1 Aura. Tallbernink. In a full-page advertisement, signed among others by the Finnish Association for Nature Conservation and by Environment and Development ry (Finland), the organisations stated they would bring pressure to bear on the World Bank, if the agency continues to support the dam project. Hiirakko1ie 6.0 1200 Vantaa SUOMEN L UONNONSUOJEL N TUK I OY Hiirakkotie 6.01200 Va111aa puh. However, around 200,000 poverty stricken people would have to make way for the reservoir and canals and, moreover, the dam would have serious environmental impact. tallentaja Sirkka Oinas. kierr,itysneuvoja Tiina Aalto. vs. Unappreciati ve of this free bonus, mankind has drastically reduced it! Environmental criticism affects World Bank's share by Anne Brax Suomen l uonto 52(2): 5 A global campaign by environmental and development organisations against World Bank policy in January produced some finite results in the Finnish Parliament. Financially this decision means that the IDA will get onl y FIM 13 1 million, while the UN's development organisations (including U ICEF, UN FPA and UNDP) will collecti vely receive FIM 275 million. Critic feel that the drawbacks of World Bank fi nance policy are clearl y revealed in the Sardar Sarovar giant dam project on lndia's Narmada ri ver. Mariankatu 12.00170 Helsinki. Petri Pö111i11e11. Although many fields have been wrested out of bogs and mires, the latter have traditionall y been intensely disliked, on the grounds that they are the cause of frost an erroneous assumption . The dune flora includes !ime grass (l eymus arenarius), sea sandwort (Honkenya peploides), sea rocket (Cakile maritima), and glasswort (Salicornia europaea). A considerable proportion of the peatlands have been artificiall y drained. (90).228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.3016. The dam would be expected to provide irrigation and a domestic water suppl y for millions of people, as well as to boost electricity production. kans. jiiljestösihtceri Ilpo Kuronen. ki1janpitäjä Liisa L.eski11e11. opintosihtecri. To achieve this, MPs chose to reduce the sum going to the World Bank rather than to the UN. Many waders are to be found feeding in the shallow bays during migrations. Despite the rather slow current and gentle gradient, the riverine habitat has been damaged by hydroelectric dams, water level regulation and channelization. There is also a lot of forest, as befits a Finni sh province. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan LUONNON KUVA-ARK ISTO Nervanderinkatu 1 1.00 100 Helsinki puh. (98 1) 3115 828 1\1/e,ja YW11e11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukon1ori 4. pääsihteeri Ritm Pie1iläi11e11. 00150 Helsinki puh. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 2/93 52. kcsUllä klo 8.3015.30 Esko Jou1sc11110. (92 1) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkalll 13.90 100 Oulu puh. reki stcrinhoitaja Sus1111na Huhw/11. In its budget on 14 January Parliament incorporated a directi ve resulting in the World Bank's share of development aid From Finland dropping to 50 percent of the 1992 level. puh. 33200 Tampere puh. 962()() Rovaniemi puh. krs. Other dams scheduled for the same ri ver would dri ve at !east one million people From their homes. (90) 876 9100. 1 D 5
tyssä. Samaan aikaan tiloja suurennettiin. Kynsiapinoihin kuuluu noin kaksikymmentä lajia vielä tänäkään päivänä ei tämän pienten, erikoisten apinoiden heimon kaikkia lajeja ole ilmeisesti löydetty. EteläAmerikan trooppisten metsien hävittäminen uhkaa eniten juuri tällaisia lajeja. Kannan suuruudesta ei ole alkuunkaan luotettavia arvioita, mutta ennuste ei ole hyvä, koska hakkuut jatkuvat. On aika erikoista, että näin pohjoisessa tällaiset trooppiset lajit menestyvät hyvin. Vaikka valkotöyhtötamariini lisääntyy Korkeasaaren lisäksi aika monessa muussakin eläintarhassa, ei huoli luonnonvaraisista kannoista ole tällä pyyhkäistävissä pois. Merkittävä heikkous on kuitenkin ollut se, ettei kynsiapinoiden tiloihin ole päässyt auringonvaloa. Näin uhanalaisiksi joutuneista tunnetuin on Brasilian kultaleijona-apina. Tämä korjaantuu pian, sillä pian apinatalon paikalle rakennetaan lasikatteinen Etelä-Amerikkatalo. Se on koettu jo vuosia sitten aloitetussa kultaleijona-apinoiden luontoon palauttamisohjelmassa. Sen kahden lähisukulaisen, keltaharjaja kultaperäleijona-apinan, on myöhemmin todettu joutuneen yhtäläiseen ahdinkoon. Kynsiapinat ovat tulleet vauhdikkaasti tunnetuiksi yhtenä mitä kipeimmin suojelua tarvitsevana eläinryhmänä. Vuosien mittaan niistä luovuttiin ja hankittiin pienempiä kynsiapinoita. Uuden kannan perustaminen menetetyn tilalle on aina mutkikasta, alttiimpaa riskeille ja usein myös kalliimpaa kuin alkuperäisen kannan suojelu. vsk. Nyt on toisin. Korkeasaaren 1957 rakennetussa apinatalossa asui aluksi marakatteja ja jopa niitä kookkaampia lajeja. Varsin tunnettu ahtaiden asuinsijojen laji on myös valkotöyhtötamariini, joka on yksi Korkeasaaressa menestyksellisesti lisääntyvistä kynsiapinalajeista. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Valkotöy htötarnariini Vielä parikymmentä vuotta sitten useimmille suomalaisille, eläintieteilijöiden enemmistöllekin, jo pelkkä sana kynsiapinat oli outo. Ilkka Koivisto 59. Näin kynsiapinamme ovat olleet huomattavasti väljemmissä tiloissa kuin eläintarhoissa keskimäärin. Valitettavasti meillä ei ole sellaisia varatiloJa, että yleisö voisi päästä näkemään apinat remontikin aikana, mutta vanha apinatalo on vielä ainakin tämän kevään pysSUOMEN LUONTO 2/93 52. Eikä kaikkia tutkijoiden silmiin ja käsiin tulleita ole vielä pystytty jakamaan täysin luotettavasti lajeiksi ja alalajeiksi. Valkotöyhtötamariini elää suppealla alueella Kolumbian vuoristometsissä, joissa hakkuut ovat jo pitkään olleet käynnissä. Useiden kynsiapinoiden levinneisyysalue on ollut alunperin aika suppea. Pyydystys on kuitenkin saatu kutakuinkin loppumaan. Lisäksi valkotöyhtötamariineja on pyydystetty aika paljon lemmikkija koeeläimiksi
"Oma lehti paikkakunnalle ja oma kirjapaino sitä painamaan." Siinä professori Esko Aaltosen lähtökohta, kun painovapauslaki teki mahdolliseksi kirjapainojen perustamisen myös maaseudulle. Ensimmäinen lehti omasta painosta elokuussa 1920. Tänään kolmattasataa työntekijää graafista suunnittelua, värierottelutoimintaa, painamista, postitusta, kustannustoimintaa, runsas sata aikakauslehtija painopalveluasiakasta ja päivittäiset yhteydet 73 vuotta ammattitaitoa Helsinkiin Forssan Kirjapaino Oy