10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. 43 Ulkomailta ................................................................ Tilaushinnat Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Tuusulanjärven jätepatja saa savikannen, Mikko Savelainen ..................................................... 12 Kotiinpäin, Harri Sirola ......................................... z u.J 6 :::> V) SUOMEN LUONTO Toimitus Runebergin katu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 40 Intian Narmadajoen valtavat patohankkeet hukuttavat kyliä ja tuottavat enemmän murhetta kuin hyötyä. 52 Kysy luonnosta ......................................................... 44 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... ] Angelista kajahtaa, Ritva Kupari ............................. lääkautisesta muovaustyöstä sivuilla 18-23. (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. 56 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 28 Uutta järven tehohoitotapaa kokeillaan. 38 "Kehitys" vie kodin, Susanna Niinivaara ............. (90) 228 08 1 telefax : (90) 446 9 14 Päätoimillaja Jonna Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Ai la Maikki, 228 08218 Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luolllo ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 24 Tyyneltä valtamereltä suomalaisten suuhun, Anne Brax ................................................................. Tunturi lumoaa, Jouni Klinga ................................ Sivut 34-37. Seuraamme kehitystä ja valitsemme aina vähiten luontoa pilaavan v.aihtoehdon . Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 52. 25 Elämän summa, Pentti Linkola ................................. Kotimaasta ........................................................................ (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 421 lrtonumero 33 markkaa. 59 SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk.. 46 Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1994 ................................................. 14 i Auttaako alueen nimitys luonnonhoitometsäksi luontoa. 34 Pohjolan luonnonsuojelijat epäilevät yhdentymisen etuja, Anne Brax ............................. Säästötilaus 265 mk. Kansikuva: Raimo Sundelin on kuvannut Uudenkaupungin saariston silokallioita. 18 Pyhistä puista yhdentyvään Eurooppaan, Hannu Hyvönen ........................................................ Ilmoitusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. 2 Merikotkan suojelutyö on onnistunut: 20 vuoden vapaaehtoisella uurastuksella ihminen on pystynyt paikkaamaan tekemäänsä vahinkoa. Niiden muodoissa näkyvät mannerjään jäljet. Summaries of the Main Articles .............................. Laulavat saamelaiset kertovat elämästään sivuilla 16-17. Tuuni ja Ursula Länsman tunnetaan parhaiten nimellä Angelin tytöt. 13 < Suojeltu muttei turvassa, Markku Könkkölä ......... .;l Jää muovasi maan, Jari Nenonen ........................... 58 Turvapaikka Korkeasaaressa: Metsäpeura ......... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 16 g_ C. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh. 26 Luonnonsuojelun tienviittoja 3 (5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Venäjän ainoa ympäristölehti ilmestyy vain englanniksi, Jarmo Vesteri ...................................... 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ 30 Kuningas palasi taivaalle, Henrik Wallgren ......... Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. 50 Kirjoja .....................................................................
Myös Suomen ympäristöpolitiikka kaipaa kohentamista. Ellei EU muuta toimintatapojaan avoimemmiksi ja lähemmäs ihmisiä, siitä tulee kehityksen kahle. Mutta ihmisten täytyy myös tietää, mistä äänestetään. Se edellyttäisi kuitenkin perusteellista ajatteluja toimintatapojen muutosta. Vapaa kauppa on ylin arvo ja ympäristönsuojelusta tingitään aina, kun sitä pidetään kaupankäynnin esteenä. Unionin normeja pitää päinvastoin kiristää kehityksessä pidemmälle ehtineiden maiden tasolle. Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni mahdollisuudesta yhteisöä tiukempaan ympäristöpolitiikkaan. vuosikerta 2 1994 EU on uhka ja mahdollisuus Sekä Euroopan unionin kannattajat että vastustajat voivat varsin uskottavasti perustella kantaansa ympäristönäkökohdilla. Toisaalta Suomen ympäristöongelmat ovat vähäisempiä harvan asutuksen vuoksi ja siksi, ettemme ole vielä ehtineet tärvätä ympäristöämme yhtä paljon kuin monet EU:n maat. Kansalaisyhteiskunnan kannalta EU:n ongelmallisia ja sietämättömiä piirteitä ovat sen byrokraattisuus ja salaileva ilmapiiri. Se mitä annettavaa EU:lla on Suomelle ja yhtä lailla toisinpäin riippuu jäsenyyden ehdoista. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Nykyisellään EU:n ympäristöpolitiikassa ei ole kehumista. Oikeaa vastausta kysymykseen ei tällä hetkellä ole se riippuu EU:n tulevasta kehityksestä ja politiikan painotuksista. 53. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ennen äänestyksen järjestämistä on varattava riittävästi aikaa, vähintään puoli vuotta, jotta jäsenyyden hyödyistä ja haitoista voidaan käydä perusteellinen kansalaiskeskustelu. vsk. 3. Joissain asioissa, kuten alkuperäisen luonnon suojeluvelvoitteissa, EU on jopa Suomea edellä. Ympäristö voidaan ottaa yhteisön keskeiseksi painopisteeksi, jos halutaan mutta löytyykö riittävästi vastuuntuntoisia, kauasnäkeviä europoliitikkoja. Jorma Laurila Europääkaupungin kahdet kasvot. EU-kansanäänestyksen järjestämisestä ollaan Suomessa yksimielisiä. Toisaalta kysymys on enemmän valittavasta politiikasta kuin rakenteista: Euroopan ja maailman! laajuista yhteistyötä voidaan harjoittaa monella muullakin tavoin. ympäristön ja kehitysmaat. Periaatteessa EU tarjoaisi mahdollisuuden maanosan laajuiselle ympäristöyhteistyölle. Jos unioni ryhtyisi vakavasti luotsaamaan Eurooppaa kestävän kehityksen tielle, vapaakauppaa säätelemään olisi luotava normit, jotka ottavat huomioon mm. Täysin vapaassa kaupassa luonto jää armotta jalkoihin
Palelevia varpaita voi käydä lämmittelemässä näyttelytilassa. Vaeltavat parvet tulevat pääosin Venäjältä. Ero kesään on melkoinen. Pyrstö tiaiset vaeltavat Pyrstötiaisia on näkynyt syksystä alkaen joukoittain. Tämä pitkäpyrstöinen höyhenpallo on taantunut ja luokitellaan silmälläpidettäviin lajeihin. Neljä viisi peräkkäistä leutoa talvea ovat tehneet hyvää pyrstötiaiselle: sen talvikuolleisuus on selvästi vähentynyt ja pesivä kanta kasvanut. Niiden matka saattaa joutua parikin kilometriä tunnissa. Hyviä talvehtimispaikkoja on harvassa, ja parhaille paikoille röykkiöityy jopa tuhansia räpyläjalkoja. Suomen pyrstötiaiskannan suuruus saattaa riippua siitä, kuinka 4 suuri osa joukkovaelluksen osanottajista palaa takaisin. Sammakot talvehtivat maallakin Sammakoiden talvehtimisesta on saatu uutta tietoa. Talviviikonloppuisin on myös yksi Korkeasaaren kahviloista auki. Katselen kunnioituksesta kivettyneenä, kun leijona tulee aivan kohti. Niissäkään ne eivät pärjäisi ilman eristeistä parhainta, päälle kinostuvaa lumivaippaa. Myös kamelit Sacharov ja Junselina ovat seurustelutuulella. Mutta nyt: lumileopardit kulkevat taukoamatta edestakaisin ja kurkistelevat toisiaan aidan silmien läpi, pikkupandat kiipeilevät puissa ja aasianleijonat juoksevat ja kisailevat. Myös siperiantiikeri saattaa lönkytellä näkyviin. Vedessä sammakko talvehtii lähteessä, lammessa tai virYhtäkkiä kuuluu hirveä karjunta ja komea urosleijona syöksähtää sisätiloista tantereelle. Korkeasaari on talvella hiljainen ja askeettinen, mutta eläimiin voi tutustua rauhassa ja koko retkeen tulee mietiskelyn maku. Korkeasaaren "PohjoisAmerikassa" komeasarvinen vapiti huutaa turpa kohti taivasta. Minua pelottaa kiehtovasti. Pesivien parien määrä vaihtelee kuitenkin huimasti: se on vuodesta riippuen 4 000-10 000 paria ja vaellusten aikana luku saattaa moninkertaistua. Tärkeää on, että paikalla riittää happea talven yli; sammakko hengittää ihon läpi. Nyt autottoman on käveltävä metropysäkiltä kolmatta kilometriä ja lähimmältä bussipysäkiltäkin puolitoista kilometriä, joten matka on hankala mm. Tähän asti on luultu kaikkien sammakoiden talvehtivan vedessä vain rupikonnan on uskottu hakeutuvan esimerkiksi metsiin. Missä kamelit höyryävät Moni ei varmaankaan tule ajatelleeksi, että Korkeasaaren eläintarhassa voi käydä talvellakin. Sitäpaitsi kyttyräselillä on sen verran karvaiset jalat, että näyttää kuin niillä olisi töppöset jalassa. Pian ääni kaikkoaa, sillä parvi siirtyy melkoista vauhtia eteenpäin. Lisäksi voi tutustua kerrassaan suloisiin naaleihin, KarPyrstötiainen etsii koivusta kirvojen munia. Alice Karlsson Kameleiden paksu turkki suojaa pakkasilta. vsk.. Maalla talvehtivat sammakot ryömivät rupikonnien tavoin mahdollisimman hyvin pakkaselta eristettyihin onkaloihin. Paahtavana suvipäivänä yhdenkään kissapedon kuono ei edes värähdä, vaikka satapäinen lapsilauma kirkuu kaltereiden paremmalla puolella. Alice Karlsson taavassa vedessä. Yhtäkkiä pyrstötiaisparvi on tuossa ja niiden tsri-tsri -tirskahtelu kuuluu herkeämättä. Varsinainen seikkailu alkaa kissalaaksossa. Tutkiessaan sammakoiden talvenvietto-oloja Pasanen ja Sorjonen sijoittivat sammaSUOMEN LUONTO 2/94 53. laan ja Kari-Pekkaan, sekä ahmoihin, paviaaneihin ja lumipukuiseen tunturipöllöön. Ah, mikä rauha astella pikkuteitä ja seurustella eläinten kanssa. On vain lumen narskahtelu kenkien alla ja eläinten herkeämätön tuijotus. KOTIMAASTA Pikkupandat ovat pakkasella virkeitä. Muitakin sorkkaja kavioeläimiä on paljon: lumivuohia, villiaaseja, mongolianvillihevosia, visenttejä, kuusipeuroja, gemssejä, alppikauriita ja kotoinen hirvemme. Eipä ole turistilaumoja karamelleineen ja jäätelötötteröineen. Ne syövät niin, että leuat lipsuvat puolelta toiselle ja niiden paksu karva höyryää pakkasessa. koululaisille ja päiväkoti-ikäisille. Seppo Pasanen ja Jorma Sorjonen Joensuun yliopistosta huomasivat, että osa sammakoista talvehtii maalla. Vahinko, 'ettei Helsingin kaupunki ole järjestänyt sujuvaa linja-autoyhteyttä eläintarhaan
Talvehtivat hyönteiset kestävät helposti yli 30 asteen pakkastakin. Päivän lyhetessä jotkut kaivautuvat maahan, toiset ryömivät kaarnan rakoon, osa porautuu puun sisään. Talvella peltopyitä saattaakin kuolla joukoittain. Saukol~ Ja ovat sammakon etsinnässä apunaan tankeat viiksikarvat, joilla se pyyhkii pohjaa pitkin sammakoita suuhunsa napsien. Antti Halkka Hangilla voi löytää hämähäkkejä, joista muutamat lajit tekevät pyyntiverkkoja lumikuoppiin. Niistäkin sammakot kömpivät keväällä kutupuuhiin. Varasto ei ole rasvana vaan sokeriyhdisteenä, glykogeeninä. Eräät hämähäkit jopa kutovat verkkoja lumikoloihin ja saalistavat hyppyhäntäisiä. Solut pysyvät sulina, mutta solujen väliset tilat voivat jäätyä. Jos lumi kovenee kanneksi lintuparat ovat pulassa. KOTIMAASTA Kyyhkyn kokoisia peltopyitä pääsee näkemään talvella useammin kuin kesällä. Useimmat hyönteiset talvehtivat toukkana, osa kestää pakkaset kotelossa, ja vain harvat viettävät talvensa munana ja aikuisena. Paikoin niitä voi nähdä liikkeellä talvipakkasillakin. Uusimpien arvioiden mukaan peltopyykanta on ehkä elpymässä viherkesannoinnin yleistymisen myötä. Hannu Eskanen 5. Aikuisena talvehtivista tutuimmat ovat kevätvirkut nokkosja sitruunaperhonen. Kyyhkyn kokoinen peltopyy pysyttelee enimmäkseen piilossa, mutta helminauha paljastaa sen. Lumen ja maanpinnan välisessä taskussa vilistää paitsi pikkujyrsijöitä myös kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä. Myös vähälumisena talvena saattaa tulla ravinto-ongelmia, jos vesi jäätyy kasvien pinnalle kuoreksi. Hyppyhäntäiset, vanhan kansan lumikirput, ovat keväthangilla yleinen näky. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Hangelta saattaa löytää myös hämähäkkejä, lumikorentoja, vaaksiaisia ja talvisääskiä. Potnapekat eli koskikorennot viettävät nuoruusvaiheensa vedessä. Ankara talvi nimittäin saattaa kurottaa jääkannen pohjamutiin asti, jolloin sammakoita kuolee joukoittain. Minimilämpömittari osoitti, että pakkanen kiristeli laatikoissa vain muutaman ohikiitävän asteen verran. Maalla talvehtiva sammakkokanta on pulassa, jos lunta on vähän ja pakkasta paljon. Nämä alkeelliset eläimet ovat muutaman millin pituisia ja niillä on takaruumiissaan hyppyhanko, jonka avulla hyppyhäntäinen voi ponnahtaa jopa 10 sentin päähän. glyserolin, määrä kasvaa. Parisenttisen sylkikuoriaisen toukan voi äkätä samoista puuhista. Talvella niin maalla kuin vedessä talvehtivien sammakoiden energiankulutus on sen verran vähäistä, että vararavinnosta on vielä .kutukiihkonkin polttoaineeksi. Eläimet alijäähtyvät. Seinäjoen, Lapuan ja Kauhavan tienoilla. Keväthangilla hiihtäjän silmiin osuu usein tumma karvainen otus. vsk. Kaikki selkärangattomat pikkueläimet eivät talvehdi diapaussissa. Alice Karlsson Vedessä talvehtivilla sammakoilla on harminaan myös saukko, jolle räpyläjalat ovat tärkeää talviravintoa. Talvi kuitenkin uhkaa myös veden valinneita sammakoita. Missä palleroinen paljasvarvas on tepastellut, siellä on hangella ristinmuotoisten pikkujälkien jono. Ahdingon syyksi arvellaan viljelymenetelmien tehostumista, jonka seurauksena pelloilla olevat piilopaikat ja ravinto vähenivät. Heinähukka on kestänyt 40 asteen pakkasen, ja ritariperhosen kotelo on säilynyt hengissä noin 200 asteen kylmyydessä, nestemäisessä typessä. Myös vapaana pysyvien virtapaikkojen lähellä on vilkasta. Elinkykyisiä kantoja on varsinkin Pohjanmaalla koita myös laatikoihin, joissa oli lunta vastaava styroksinen eristyskerros. Sitten ne alkoivat vähetä ja linnun esiintyminen muuttui laikuttaiseksi. Koko maassa on pesiviä pareja noin 5 000. Aikuisena ne ehtivät hädin tuskin paritella ja munia, kun ne jo muutaman päivän päästä kuolevat. Diapaussissa otuksen hapenkulutus on vain noin kaksi prosenttia aktiivisen vaiheen kulutuksesta. Ruostesiipikehrääjän toukka siinä etsiskelee koteloitumispaikkaa. Talvisääskiä näkee myös pikkupakkasilla, ja jotkut niistä lisääntyvätkin hankiaikaan. Kanalintuja voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla niitä viljarouheella, jonka pitäisi hukkakauravaaran vuoksi olla saman pellon tuotantoa. Heti jäiden alkaessa sulaa ja ilman lämmetessä mönkivät potnapekat vedestä rantakiville ja -kasveille. Talvehtimispaikassaan hyönteinen menee diapaussiin, jolloin sen kudosten vesimäärä pienenee, samalla kun "pakkasnesteiden", mm. -Kuvassa kivikkohämähäkki. Esimerkiksi talvehtivista perhosista yli puolet on toukka-asteella ja kolmasosa kotelona. Lumikirppuja ja potnapekkoja Hyönteiset talvehtivat kukin lajinsa mukaan. Kesannointi on peltopyille mieleen Vielä tämän vuosisadan alkupuolella peltopyitä piipersi maassamme parvittain
Lain mukaan "ennen lunastuksen toimeenpanoa voidaan suorittaa lunastuksen kohteeksi aiotun omaisuuden tutkimus." Alueet, joilla Kemijoki Oy tutki pumppuaseman ja voimajohtojen sijoituspaikkaa, ovat sellaisia, joita voimayhtiö todella havittelee pakkolunastet6 KOTIMAASTA Moottorikelkkailuun pitää olla lupa, vaikka kouluttaisi koiransa kuskiksi. Se ei nähnyt lääninhallituksen päätöksessä mitään moitittavaa. Vaasan läänin luonnonsuojelupiirin mielestä hankkeen kiirellisyyttä ei voida perustella fökenteellisesti tai yhteiskunnallisesti. rantojen hyödyntämiseen kasvavat. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 2/94 53. Lunastuslain ensimmamen pykälä kuuluu kuitenkin näin: "Kiinteän omaisuuden lunastuksessa on, jollei muussa laissa toisin ole säädetty, noudatettava tätä lakia." Vesilaissa on säädetty asiasta toisin. Raippaluodon-Björkön saaristo on ainutlaatuista maankohoamisaluetta, jossa elää useita uhanalaisia eliöitä. Vesilain mukaankin tutkimuslupa voidaan myöntää myös toisen maalle. Elvytys uhkaa Merenkurkkua Liikenneministeriö on nostanut Vaasan edustalla olevan Raippaluodon sillan elvytys-lisäbudjettiin. Raippaluotoon on toimiva lauttayhteys, joka työllistää saaristolaisia, eikä hanke sisälly tielaitoksen omaan, vuoteen 2004 ulottuvaan tienpidon kehittämisohjelmaan. tavakseen. Kyseessä on kuitenkin kiistattomasti vesilain mukainen hanke. Vain ammattija virkakäyttö ovat poikkeus säännöstä. Vuonna 1991 Pelkosenniemen kunnanhallituksen voimasuhteet olivat sellaiset, että lupaa tuskin olisi saatu, mistä Kemijoki Oy epäilemättä oli tietoinen. Anne Brax kuuleminen ja kierrettiin kunnanhallitus. Vesilain mukaista lupaa ei ole pakko myöntää. Vesiasioissa lunastuslaki on yleislaki, vesilaki erityislaki. Tästä asiasta KHO:n päätöksessä ei mainita sanaakaan. Sillan seurauksia Merenkurkun alueelle ei ole riittävästi selvitetty. Vesilain syrjäyttämisestä maanomistajat valittivat, eivät hallintomenettelylain unohtamisesta. Edellyttäen, että se saa luvan Vuotoksen altaan rakentamiseen. Vesilain nojallahan yhtiö hakee rakennuslupaakin vesioikeudelta. Silta lisää väistämättä liikennettä saaristossa ja paineet mm. Tämä on vanha periaate, josta muistuttaessaan KHO on aivan oikeassa. Maanomistajat saivat tiedon tutkimuksista vasta tavattuaan metsästään Kemijoki Oy:n miehiä linjoja raivaamassa. D Vesilaki ei kelpaa KHO:lle Kemijoki Oy aloitti viime talvena maaperätutkimukset Vuotoksen alueella, Pelkosenniemen kunnassa. Jäällä kelkkailuun ei tarvita lupaa, mutta lääninhallituksella on oikeus kieltää se yksittäistapauksissa. Uuden maastoliikennelakiesityksen mukaan edes pohjoisimmassa Suomessa ei saa liikkua moottoroidusti maastossa ilman lupia. "Hallintomenettelylaki on toissijainen siten että, jos muussa laissa on hallintomenettelylaista poikkeavia säännöksiä, noudatetaan niitä", KHO huomauttaa. Lapin lääninhallitus oli myöntänyt marraskuussa 1991 yhtiölle tutkimusluvan lunastuslain perusteella. Kohoaisivathan sillan tukipylväät lähes kolme kertaa korkeammalle kuin esimerkiksi Valassaarten majakka. Hallintomenettelylaki on siis yleislaki, lunastuslaki erityislaMoottoritiestä kanneltiin Varsinaissuomalaiset ympäristöjärjestöt kantelivat eduskunnan oikeusasiamiehelle Paimio-Muurla -moottoritiehankkeesta. D ki, ja ristiriitatilanteessa noudatetaan erityislakia. Hakiessaan lupaa kunnan sijasta lääninhallitukselta iskettiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vältettiin maanomistajien Maastoliikennelakia sorvanneen työryhmän enemmistö on esityksen takana. "Moottoroitua liikkumista maastossa ei pidä nyt eikä vastaisuudessa lukea jokamiehenoikeuksiin kuuluvaksi", Joutsamo sanoo ryhmän enemmistöä tukien. Vain Lapin lääninhallitus ja oikeusministeriö ovat sitä mieltä, että moottorikelkkailu tulisi vapauttaa poronhoitoalueilla. Maastossa huristelu pysyy luvanvaraisena Maastossa huristelu moottorikelkoilla ja mönkijöillä säilyy edelleen luvanvaraisena puuhana. KHO on unohtanut lainopin ja tehnyt poliittisen kannanoton. Korkea silta pilaa matalan saaristomaiseman. KHO:n omien perusteluiden mukaan Vuotoksella olisi tullut noudattaa erityislakia. Kantelun tehneiden mielestä riittävä tieyhteys saataisiin aikaan korjaamalla nykyinen ykköstie, joka säästäisi luontoa ja maisemaa ja olisi uuden tien rakentamista huomattavasti halvempi vaihtoehto. Merenkurkun saaristo, joka on juuri nimetty yhdeksi kansallismaisemaksemme, on myös Suomen tärkeimpiä merikotkan pesimäalueita. Kantelun mukaan moottoritien liikenne-ennuste on ylimitoitettu, suunnittelussa ei ole otettu huomioon muutaman vuoden päästä Turun ja Helsingin välillä kiitävää luotijunaa, ja rakentamisen ympäristövaikutukset on unohdettu. Päätöksen kummallisuus tiivistyy hallintomenettelylain ja lunastuslain suhteen vertailussa. vsk.. Valitusaika oli kulunut umpeen, mutta koska näytti aivan ilmiselvältä, että lääninhallitus oli soveltanut täysin väärää lakia, maanomistajat valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaativat sitä purkamaan päätöksen. Ryhmän luonnonsuojeluliiton edustaja, pääsihteeri Esko Joutsamo jätti lakiesitykseen täydentävän lausuman. KHO antoi ratkaisunsa marraskuussa. Sen myöntää kuitenkin kunnanhallitus, ei lääninhallitus, ja vasta maanomistajia kuultuaan
Antti Halkka paljon maata. Maakauppoja tehtiin lääninhallituksissa ja Metsähallituksessa yhteensä 320, joista 52 oli vaihtoja. Mökkitonttien myyntiä rajoittaa kuitenkin laki valtion maaomaisuuden luovuttamisesta. "Nämä Metsähallitukselle tulevat uudet velvoitteet pitävät luonnonsuojelualueiden hankintaresurssit samassa laman pienentämässä suuruusluokassa kuin viime vuosina", kommentoi Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. "Tulkintani mukaan luonto on nyt otettava metsänhoidossa huomioon uudella tavalla, ja luonnonsuojelualueitakin tarvitaan lisää." Antti H alkka Pala maata turvaan Viime vuonna saatiin luonnonsuojelualueita lisää yli 120 neliökilometriä. D 7. "Tilanne on uusi. Stalinin) kanaSUOMEN LUONTO 2/94 53. KOTIMAASTA Valtion maat liikelaitoksen hallintaan Koloveden kansallispuisto on Metsähallituksen kansallisomaisuutta. Yksityismaiden rauhoituspäätöksiä tehtiin 95. Viime vuonna ostettiin kalliita alueita, kuten rantoja ja lehtoja, ja rahaa kului enemmän kuin normaalivuosina, noin 216 miljoonaa markkaa. Volgan ja Dneprin varren tekoallasrivistöt on myös tunnollisesti merkitty. 1800luvulla tehdyt Kielin ja Götan kanavat on kartanpiirtäjän mielestä jo kaivettu, samoin niitä tuoreempi VienanmerenItämeren (ent. Täydennystä saivat Helvetinjärven, Saaristomeren, Tammisaaren saariston, Kolin, Koloveden, Lauhanvuoren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistot. vsk. Kirjan muidenkaan karttojen maantietoa ei voi kehua, sillä kanavat ja tekoaltaat jatkavat ennenaikaista elämäänsä ja Ääninen laskee 1400-luvun kartassa Vienanmereen eikä Laatokkaan. Pelko arvokkaiden luonnonalueiden nopeasta myynnistä lienee ennenaikainen. Omaisuus keskittyy Lappiin, mutta Metsähallituksella on etelässäkin va. Timo Tannisen mielestä lainkohta velvoittaa ja avaa mahdollisuuksia. -Koloveden Ukonvuori. Tuhannen vuoden takaista Eurooppaa kuvaavassa kartassa ovat nimittäin jo paikallaan Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, jotka rakennettiin 1960-luvun lopulla. Tälle vuodelle vaihtotavoite annetaan lisäbudjetissa. Keskiajan Euroopan esittäminen oikein olisi korostanut ihmisen luontoa mullistavaa mahtia. Se voi myös vuokrata alueitaan vaikkapa mökkitonteiksi. Jos Metsähallitus siis myy metsäpalstan jostain, se ostaa p'uolella saadusta markkamäärästä luonnonsuojelualueita toisaalla. Nimistössäkin on heittoa; Itämereen laskevasta tärkeästä Väinäjoesta (Daugava) on yhdessä kartassa tehty Vienanjoki sen niminen joki on olemassa, mutta tuhannen kilometrin päässä koillisessa. Jo perustetut luonnonsuojeluja erämaa-alueet eli vajaa 30 000 neliökilometriä ovat varmassa suojassa. Kansallispuistoihin hankittiin lisää alueita. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kurosella on tiedossa rannan hyödyntämishankkeita Asikkalassa, Ruunaalla ja Saaristomerellä. Kirjassa on paljon kiinnostavia karttoja, joista viikinkiretkiä kuvaava saa kuitenkin lukijan hieraisemaan silmiään. "Maan myynnistä on budjetoitu saatavan tuloja 26 miljoonaa markkaa, mikä merkitsee 13 miljoonaa lisää luonnonsuojelualueiden hankintaan", kertoo Timo Tanninen Metsähallituksen Etelärannikon puistoalueelta, Laki liikelaitos-Metsähallituksesta mainitsee yhdeksi laitoksen päätavoitteista luonnon monimuotosuuden säilyttämisen ja lisäämisen. Ympäristöministeriö voi ylimpänä kaavoitusviranomaisena hillitä myös vuokrahankkeita. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että Metsähallituksen mailla hoidetaan ja niiltä myydään metsää, mutta nyt valtio silmäilee rantojaan ja muuta omaisuuttaan myös tavanomaisen liikemiehen silmin." Myös Mikkelin läänin Louhivedellä, Perhon Salamajärvellä, Viitasaaren Suovansel Iällä ja Päijänte~n KorpilahFo della ovat mökkikaavat te";; keillä. Virhe ei ole ikävä vain siksi, että vesistöt olivat viikinkien kulkuteitä. Se sai samalla hallintaansa suurimman osan Suomen valtion omistamista maa-alueista OHO! Sain lahjaksi WSOY:n uuden suuren Euroopan historia -teoksen. Suuriin kauppoihin tarvitaan valtioneuvoston lupa. Tänä vuonna suojelualueiden ostoon on varattu noin 100 miljoonaa markkaa, josta jo puolet on sidottu tehdyillä kaupoilla. Uuden metsähallituslain mukaan eduskunta päättää vuosittain, kuinka paljon metsähallituksen maaomaisuutta ja sen myynnistä saatavia tuloja käytetään luonnonsuojelualueiden hankintaan ostamalla tai vaihtamalla. yhteensä 85 000 neliökilometriä eli yhtä paljon kuin on Itävallan pinta-ala. Niistä tehtiin liikelaitos-Metsähallitusta perustettaessa kansallisomaisuutta, jonka suojelu on yhtä tiukkaa kuin aikaisemminkin. Parhaiten edistyi rantojensuojelu Mikkelin läänissä, jossa merkittäviä hankintoja tehtiin Kolovedellä, Kerrnajärvellä, Luonterilla ja Pihlajavedellä. Metsähallitus voi nyt esimerkiksi melko vapaasti kaupata soraa tai kalliomursketta valtion alueelta. Metsähallituksesta tuli 1994 alusta liikelaitos. Ympäristöministeriö runnoi myös läpi vaatimuksensa, jonka mukaan puolet maan myyntituloista tulee käyttää luonnonsuojelualueiden hankintaan. Lähes kaikki muu eli kaksi kolmasosaa alueista on sen sijaan peruspääomaa
Arviointimenettelyä voitaisiin soveltaa myös muuhun kuin asetuksella määrättyyn hankkeeseen, jos sen ympäristövaikutukset todennäköisesti muodostuvat merkittäviksi. Jyri Tynkkynen tapoja säilyäkseen elinkelpoisina. Lain avulla pitäisi erilaisiin hankkeisiin saada mahdollisimman kattava näkemys ympäristövaikutuksista. porkkana loppumaan kesken. Rea Peltola Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitosta pitää YV A-lainsäädännön aikaansaamista pääosin myönteisenä. vsk.. Luomusta voimaa maaseudulle Vielä kymmenen vuotta sitten pidettiin vähintäänkin omituisena viljelijää, joka oli kiinnostunut apilanviljelystä, kompostoi karjanlantansa aumoissa ja torjui rikkaruohot mieluummin viljelykierron ja huolellisen muokkauksen avulla kuin myrkyillä. Siirtymävaihetuki tulee selvästi hai.. YV A-selvityksen ennakointi vaikuttaa yritykseltä turvata kaivoshankkeen nopea eteneminen. Maaseutuelinkeinopiireiltä ja maaseutukeskust~n neuvojilta voi kysyä tuen hakemisen yksityiskohdista. "Tulkintaerimielisyyksiä tulee helposti esimerkiksi siitä, aiheuttaako luonnonsuojelualueen lähelle rakennettava hiihtokeskus sellaisia haittoja, että ympäristövaikutukset pitää arvioida", sanoo Kuronen. Tämä on alle prosentti maamme peltoalasta, mutta · luonnonmukaisten tilojen vaikutus muihin viljelijöihin on yllättävän suuri. "Laajoihin malmien ja muiden kivennäisten louhintaan, rikastamiseen ja käsittelyyn on liitettävä ympäristövaikutusten arviointi, mutta epäselväksi jää, milloin kaivoshankkeen tutkimuksenaikaiset tiet, metsänhakkuut ja mm. Lakiesityksestä on jouduttu esimerkiksi jättämään pois keskeinen määrittely siitä, milloin YV A-menettelyä sovelletaan asetuksen hankeluettelon ulkopuolelle Jaavun kohteisiin. Löytö on vain osa usean neliökilometrin suuruisesta ns. Tukea voivat saada yli kolmen hehtaarin tilat, jotka ovat tehneet hyväksyttävät viljelysuunnitelmat, ja joilla on aiempina vuosina ollut merkittävästi tuloja maataloudesta. Aivan esiintymän vieressä on Koitelaisenkaira, joka kuuluu kansainväliseen kosteikkojensuojeluohjelmaan. Jätteestä syntyy korkea tunturi, jalostamisessa käytettävä 8 KOTIMAASTA luomuruoalla on kysyntää. poraukset kuuluvat arvioinnin piiriin." Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 2/94 53. moottoritiet, yli 300 MW:n voimalaitokset, yhdyskuntajätteiden • polttolaitokset, kaivokset, ydinvoimalaitokset ja satamat. Viime vuonna noin 1 600 tilaa ja yli kymmenentuhatta peltohehtaaria luomutuotannossa; lisäksi siirtymävaiheessa olevia peltoja oli seitsemisentuhatta hehtaaria. vemmaksi; sitähän maksetaan vain kolmen vuoden ajan. Jos kaikki Suomen pellot viljeltäisiin luonnonmukaisin menetelmin, maataloustuotanto vastaisi melko tarkkaan kotimaisen kulutuksen määrää. Peltojen tiivistyminen muokkauskelvottomiksi on saanut monen savimaan viljeKeivitsan kaivoksesta YVAlain koetinkivi Sodankylän kuntaan on syntymässä suuri avokaivos. Tutkimukset esiintymästä valmistuvat keväällä. Hankkeista, joihin lakia sovelletaan, aiotaan säätää asetuksessa. Tiedotusja yhteydenpitovastuu olisi lääninhallituksella tai vesija ympäristöpiirillä. Keskimääräinen vientituki maataloudelle maksaa suunnilleen pari tuhatta markkaa hehtaarille, ja sitä maksetaan melkein joka vuosi. alkuvuosien opetteluvaiheesta selvittyään todenneet tilansa kannattavan luonnonmukaisesti viljeltynä yhtä hyvin tai paremminkin kuin ennen. YV A pyrkii myös parantamaan kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Sodankylässä tammikuussa järjestetyssä seminaarissa Keivitsan kaivoshanketta verrattiin kansalliseen aarteeseen. Monet viljelijät ovatkin. Varsinaisesti YYA voidaan aloittaa vasta, kun löydetään yhtiö, joka tekee kaivoshankkeesta konkreettisen suunnitelman. Luonnonsuojelusihteeri Ilpo maaliskuun loppupuolelle asti. Keivitsan kaivoshankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YV A), johon Sodankylä on jo varautunut aloittamalla yleiskaavan valmistelun Koitelaisenkairan ja Sompion alueella. Yhä harvemmat viljelijät uskovat torjunta-aineiden autuaaksitekevään voimaan nähtyään, että ilmankin voi tulla toimeen. Sodankylän kunnanhallituksen puheenjohtajan Sauli Välitalon mukaan kaivoksen ympäristömuutokset olisivat suuria. Sen nikkeli-jalometalliesiintymä on noin miljardi tonnia ja parhaimmillaan kaivos tarjoaisi tuhansia työpaikkoja. Euroopan markkinoiden avautuessa ilmeisesti vain kaikkein suurimmat tilat pystyvät kilpailemaan massatavaran tuotannossa eteläisempien alueiden viljelijöiden kanssa. Yhä useampi luonnonmukaisesti viljelevä kertoo ilahtuneena, että naapurikin harkitsee viman tai apilan viljelyä nähtyään, miten vähällä lannoituksella palkokasvinurmista voi saada hyvän sadon. kerrosintruusiolaatasta, josta saatetaan löytää vielä muutakin louhittavaa. j Luonnonmukainen tuotanto on ympäristöystävällinen tapa vähentää ylituotantoa. Joka vuosi pääsee mm. Ainakin vielä tänä vuonna luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyvä viljelijä voi saada siirtymävaihetukea tilalleen. Keivitsasta on löydetty rikas esiintymä, josta voitaisiin saada nikkeliä, jalometalleja, kuparia ja kobolttia. Ilmapiiri on muuttunut niistä ajoista aika lailla. lijän tuumimaan laitumella viihtyvän karjan kasvattamista viljalla ruokittavien eläinten sijaan. Luonnonmukaisilla tiloilla sadot ovat 20-30 prosenttia tavanomaista alemmat. Ympäristöministeriön ylitarkastajan Ilkka Heikkisen mukaan se on maamme merkittävimpiä suojeluhankkeita. Kunta aikoo tehdä selvityksiä kaivoksen ympäristöhaitoista ennen kuin edes tiedetään, miten kaivos toteutettaisiin. Lakiesitystä käsitellään helmikuussa eduskunnassa. Ruoan hinta ei siitä huolimatta välttämättä kallistuisi, sillä maatalouden tuotantokustannukset ovat alemmat, kun ostolannoitteet ja rehut sekä torjunta-aineet korvataan järkevällä suunnittelulla ja tilan omilla voimavaroilla. Hakuaika on Isot hankkeet tarkkaan syyniin Hallitus hyväksyi ympäristöministeriön arviointimenettelyn, YYA-lain vuoden vitkuttelun jälkeen. Todennäköisesti suurin osa suomalaisista maanviljelijöistä siirtyy vähitellen käyttämään yhä luonnonmukaisempia menetelmiä. Hän pahoittelee kuitenkin sitä, että lakiesityksen sisältöä on jouduttu huonontamaan ympäristönsuojelullisesti erityisesti oikeusministeri Hannele Pokan vaatimuksesta. Perheviljelmien täytyy keksiä muita suuri vesimäärä on johdettava jonnekin, ja poronhoidolle aiheutuu vaikeuksia. Tuen määrä on viime vuonna ollut noin 2 000 markkaa hehtaarilta, ja sitä voi saada kolmen vuoden ajan. Välitalo ei kuitenkaan usko haittojen estävän kaivoksen avaamista. Tällaisia ovat mm
Sekä tutkijat että peSUOMEN LUONTO 2/94 53. Niin metsäkuin peltomyyrätkin saivat viime syksynä runsaan jälkikasvun, joten kannat ovat nousussa lukuunottamatta maamme kaakkoisinta laidetta ja Etelä-Pohjanmaan rannikkovyöhykettä. Kuolemankukaksikin nimetyn rentukan voima tulee sen vahvasta juurakosta, johon kasvi on varastoinut edelliskesänä ahmimaansa auringon energiaa tärkkelyksenä, rasvoina ja valkuaisaineina. Niiden suojissa karvakansa menestyy mitä mainioimmin eikä koe näitä "kasvihuonetalvia" minkäänlaisina katastrofeina. Asko Kaikusalo Rentukka on kevätkukistamme niitä harvoja, jotka kasvavat pohjoisinta Lappia myöten. KOTIMAASTA Vilukukka on vielä jäässä Sujautan suksilla niityn poikki rantaan. Niin selvältä kuin laji tuntuukin, kasvitieteilijät eivät ole lainkaan varmoja eri rotujen levinneisyydestä. D Rentukka on levittäytynyt lähes kaikkialle kosteisiin paikkoihin lukuunottamatta karuimpia soita. Viime kesän siankärsämöt, pietaryrtit, koiranputket, korpikastikat ja muut ruohot törröttävät tiputellen siemeniään lumelle tuulen kuljetettavaksi. Sen jälkeen seuraa todennäköisesti jälleen romahdus. Lyhyt, viiNokikana, tuo valkeaotsainen, uidessaan päätänsä nyökyttelevä rantakana on tavaJlinen rehevien vesien asukas Suomessakin. Siellä niitä voi nähdä muuallakin kuin rehevissä sisävesissä ja merenlahdissa. Kuvan 150 nokikanan parvi yhytettiin ruokailemasta laidunnurmella Haarlemin kaupungin lähellä Hollannissa loppusyksyllä. Kasvi siis juurehtii, ja näin syntynyt lehtiruusuke on uuden kasvin alku. Kun kaivelen jäistä kariketta, löydän maan pintaa vasten painautuneina rentukan talvehtivia versoja. Ehkä pohjoisia purorentukoita kasvaa etelämpänäkin: tähän mennessä siitä on havainto Koillismaalta ja Pohjois-Karjalasta. Sitä vastoin Länsi-Lapissa nysäperiä vilisti viljalti vielä viime syksynä. Myyräkannan vahva nousu merkitsee sitä, että pedoille riittää ravintoa kevään pesimäkaudella. Sehän voi olla vaikka purorentukan ja varsinaisen rentukan välimuoto. Nokikanat ovat yömuuttajia. Nietokset ovat Lopen korkeudella niukahkot, Kainuussa aikamoiset ja Yliperällä ruhtinaalliset. Kärppä on onnistunut nappaamaan metsämyyrän. Niiden ylin lehti on kasvanut tuppimaiseksi suojukseksi kukka-aiheen ympärille loppukesällä. Kotiin nokikanat palailevat pääosin huhtikuussa, ensimmäiset mustanutut voi nähdä Etelä-Suomessa jo maaliskuun loppupuolella. Suomalaiset nokikanat talvehtivat parhaillaan Pohjanmeren maissa Tanskasta Ranskaan. Purorentukka saattaa kasvaa ja kukkia myös kokonaan upoksissa veden alla. Ne saapuvat ja lähtevät aina yhtä vaivihkaisesti. Laajoja jyrsijätuhoja on odotettavissa vasta ensi talvena. Tilastojen mukaan edessä pitäisi olla romahdus. vsk. Myyräkansa menestyy tänä vuonna Eteläja Keski-Suomessa vallinnut myyrien alho on takanapäin. Mutta Lapissa kukkivat rentukat saattavat olla vähän toista maata, pohjoista alalajia, rentoa purorentukkaa. Entäpä jos kotikosteikon tukeva rentukka juurehtii. V arsilehtien hankaan kehittyy lehtiruusukkeita, joista tunkee esiin juuria. Missä ne ovat nyt. Lapin itäosissa Sodankylästä Utsjoelle eletään ankaraa katovaihetta. Purorentukalla on vähemmän kukkia, ja qe ovat vaaleankeltaisia. Aivan Etelä-Suomessa lunta on saatu runsaasti verrattuna muutamaan viime talveen, mutta muualla maassa lumipeite on normaali. Pohjoisimmilla tunturialueilla tavataan paikoin yksinomaan purorentukoita, Lapissa yleisesti molempia rotuja rinnakkain. Iiris Lappalainen 9. Vilukukka jaksaa työntää loistavat kukkansa keskelle kevään kalvakkuutta, vaikka maa olisi vielä osin jäinenkin. leä kesä ei aina riitä siemenien kypsyttämiseen; kasvullinen lisääntyminen auttaa pohjoisen ankarissa oloissa. Kainuussa ja Metsä-Lapin eteläosissa asetelma on vaikeampi. toeläimet odottelevat jonkinlaista nousuvaihetta, mutta ounailut eivät aina takaa tulosta
Käsitöillä on perinteisessä kulttuurissa käyttöja koristearvoa, mutta nykyaika syrjäyttää Namibiassakin perinteet. vsk.. "Kyllä se on jonkin muoviämpärin kylkeä, ja nuo rannekorut vitriinissä ovat hylätyn sotilastukikohdan vesijohtoa", Pesonen hymyilee huvittuneesti vastatessaan. Niitä arvoja ja taitoja paikkaamaan on Namibiassakin syntynyt koulutusprojekteja kehitysvaroin. Valtaosa näyttelyesineiden aineksesta on luonnosta löytynyttä ja kerättyä: siemeniä, strutsin munankuoria, puuta, nahkaa, juuria ja palmun1ehviä. Taito säilyy, materiaalit muuttuvat; mutta myös Rautahelmistä, nahasta ja karvaista valmistettuja himba-heimon hiuskoristeita sekä kaulanauha. San-kansan kulttuurissa ovat helmikoristeet tärkeitä. Näyttely oli tammikuussa Helsingissä, 24. Teollisesti tuotetut tavarat helpottavat elämää, ja sellaiset esineet ovat tavoiteltuja. Kaulanauhojen, riipusten, ranneja nilkkarenkaiden helmet ovat strutsinmunan kuorenpa/asia, pähkinöitä, siemeniä. Mutta niin käyttökuin koriste-esineidenkin valmistukseen sopivat vanhojen vesijohtojen PVC-muovi, rautalanka, kranaatinhylsyt, juomatölkit tai vaikkapa muovikassit kierrätystä namibialaisittain. Matkailijat ostavat mielellään matkamuistoja, mutta he eivät välttämättä halua maksaa korkeata hintaa työläästi, alkeellisin työkaluin valmistetuista tavaroista. Ainutlaatuisen afrikkalaisen käsityönäyttelyn ovat tuoneet maahan Finnidan tukemana Suomen Unifem, Suomi-Namibia-Seura, Espoon Namibia-toimikunta ja Kehitysmaakauppa Makasiini. Esineistö on namibialaisen Karin le Rouxin kokoamaa, muiden muassa san-kansan, hereroiden, kavangolaisten, umbundu-heimon ja Koillis-Namibian Caprivin alueen heimojen töitä. Perinteinen materiaali korvautuu nykyään usein värikkäillä muovipussisuikaleilla. Käsityötä ja kansan taidetta kannustavat projektit pyrkivät nostamaan esineiden arvon galleriahintoihin; taiteelle ja osaamiselle halutaan antaa sille kuuluva arvo ja tukea siten kestävää kehitystä. turistien ja taiteenharrastajien mieltymykset vaikuttavat esineiden muotoihin ja kuvioihin. Pohjoisnamibialaiset korit punotaan palmunlehvistä. Olen Namoista amboihin -näyttelyssä Jugendsalissa Helsingissä. helmikuuta saakka se on Rovaniemen kirjastossa ja Lappeenrannassa EteläKarjalan museossa 3.3.-4.4. Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 2194 53. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN _VALINN1 Kansantaidetta Namibiasta: perinnettä ja uusiokäyttöä "Mitähän tämä on. Perinteisissä työskentelytavoissa elävät kuitenkin kulttuurin ja paikallisen elämän juuret, osaaminen ja itsekunnioitus. Luuta varmaan", pohdiskelen ja katson kysyvästi Suomen Unifemin sihteeriin Ilmi Pesoseen hypistellessäni namibialaisen himba-heimon naisen vyötä
Kannattaako tätä "hukkalämpöä" säästää. Ympäristöasioita ja kuluttajatietoa julkaistaan teksti-tv:n sivuilla 370-376. "Mitä kylmempi vuosi, sen suurempi on kaukolämmön lisätuotanto", sanoo Koivisto. Käytäntö poikkeaa jyrkästi muista Euroopan maista, seuraavaksi eniten tölkitettyjä juomia myydään Englannissa, 22 prosenttia, ja Kreikassa, 16 sähkö tuotetaan toistaiseksi erikseen. Suuremmista paikkakunnista esimerkiksi Rovaniemellä lämpö ja kuluttajalla ei juuri muuta valinnan mahdollisuutta olekaan. Samaan osoitteeseen voi lähettää myös kysymyksiä kuluttajien ympäristöhuolista. Maakaasua ja kivihiiltä käyttävä Lahti myy kaukolärnpönsä maan halvimpaan hintaan. Mikäli verohelpotuksiin päädytään, niihin tulisi liittää vaatimus korkeasta palautusasteesta sehän on nykyinen palautuspullojenkin verrattomuuden perusta. Niinpä pakkausteollisuus ja kaupan keskusliikkeet tähyävät toiveikkaasti Ruotsiin. Kuluttajalle lämmön säästäminen kannattaa tietenkin aina. iiris Lappalainen kakunnalla esimerkiksi 100 kilowattituntia, polttoainetta säästyy vain puolet siitä, sillä aleneva sähköntuotanto on korvattava muualla, huonommalla hyötysuhteella tuotetulla sähköllä. Kaukolämpö säästää sekä ympäristöä että rahaa. Juomapakkausten kertakäyttövero ja Alkon hinnoittelupolitiikka ovat kuluttajien asenteiden lisäksi suosineet palautuspulloa. Nämä tiedot käyvät ilmi Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton viime vuonna Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Toivottavasti ympäristöministeriöllä riittää malttia odottaa tutkimuksen tuloksia. Esimerkiksi Rautaruukin jätelämmöllä lämmitetään lähes koko Raahen kaupunki. Lasipulloja pidetään myös ympäristöystävällisinä. Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan TV 2:n toimituksesta: Ari Hakahuhta puh. Palautettavia muovipulloja mieluisana piti 30 prosenttia ja tölkkiä vain kuusi prosenttia vastaajista. Pakkausteollisuuden kiinnostuksen kertapakkauksiin ymmärtää hyvin. VTT:ssä analysoidaan parhaillaan suomalaisten juomapakkausten elinkaarta. Ekoisti avaa myös oman tietopankin sekä viestialueen Freenet-tietoverkossa. Tällaisia yhdistettyjä lämpövoimaloita on lähes kaikissa suurissa kaupungeissa ja usealla pienelläkin paikkakunnalla. Jos lämpöä tuotettaisiin erillisissä lämpövoimaloissa, polttoainetta kuluisi 30 prosenttia enemmän kuin nyt. Kaukolämpö tuotetaan Suomessa kivihiilellä, maakaasulla, turpeella ja öljyllä, joskin öljyn osuus on koko ajan vähentynyt. Ja vain käytetystä lämmöstä laskutetaan." Kaukolämmön säästöstä koituva hyöty ei ole niin selkeä kuin esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä. Alkon hinnoitteluoikeus purTV 2:n Ekoistin monta kanavaa TV 2:n ympäristöja kuluttajaohjelma Ekoisti on laajentanut teksti-tv -palvelujaan. Uusia pulloja tulee kiertoon 20 miljoonaa. "Esimerkiksi ydinvoimaloissa syntyvää lämpöä ei pystytä käyttämään hyväksi, sillä ne ovat liian kaukana asutuskeskuksista." Alice Karlsson. Polttoaine on myös ratkaiseva. kautuu tämän vuoden heinäkuussa. Pakkausala tuntuu taustalla painostavan kovastikin pakkausveron lieventämiseksi tai poistamiseksi. JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Pullo on mieluinen juoma pakkaus Suomalaiset ostavat kotiin, saunaan ja kesämökille olutta mieluiten pulloon pakattuna ja valitsisivat pullon, vaikka tölkkiolut maksaisi saman verran. (931) 456 840, Ekoisti/TV 2, PL 196, 33101 Tampere. Tanska on kieltänyt tölkit kokonaan ja saanut ainakin toistaiseksi säilyttää EU:n määräyksistä poikkeavan pakkauslakinsa. Kaukolämpöä riittää lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista nollakeleille asti. Nyt maassamme täytetään vuosittain vajaa 100 miljoonaa metallitölkkiä. Yli puolet vastanneista liittää palautettaviin lasipulloihin ominaisuuden "minulle mieluisa". Yhteistuotannossa Suomi onkin maailman johtavia maita. Pelkästään kotimaisten juomien laskeminen kertapakkauksiin avaisi vuosittain yli miljardin tölkin markkinavirran. Mutta esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Belgiassa on tavoitteena juomien kertapakkausten vähentäminen. Energian hinta riippuu kuitenkin monista seikoista, esimerkiksi voimalaitoksen koosta: mitä suurempi yksikkö, sen halvempi hinta. Maassamme vain alle viisi prosenttia juomista ostetaan tölkeissä, vajaa neljännes ravintoloiden astiaoluena ja yli 70 prosenttia pantillisissa paIautuspulloissa. Tällä hetkellä esimerkiksi puuhake on huomattavasti kalliimpaa kuin kivihiili tai turve. Sähkön ja kaukolämmön yhtäaikainen säästö onkin kaikkein edullisinta. Tekstisivujen tietovakkaan kootaan kuluttajaja ympäristöasiaa pesuaineista kompostikäymälöihin, korjausrakentamisesta kuluttajan oikeuksiin. Heti kun tulee pakkasta, hurahtavat lisävoimalat käyntiin ja öljyä palaa. Kun sähköä tuotetaan jatkuvasti ja sen tarve edelleen kasvaa, lämpöä syntyy myös koko ajan enemmän. Lämpölaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Heikki Koiviston mukaan ilman muuta kannattaa säästää. Suomalainen suosii palautuspulloa, eikä syy ole yksin hinnassa. Pieni, mutta kasvava osa lämmöstä syntyy kotimaisella jätepuulla ja teollisuuden jäteliemillä. Jos säästää kaukolämpöä voimalaitospaikprosenttia. Kaukolämmön tuotanto on kannattavaa vain riittävän lähellä käyttäjiä. Kolme neljästä kokee pullon tölkkiä paremmaksi oluen pakkaukseksi, pulloa pidetään osana olutkulttuuria. Kotitietokoneen ja modeemin omistajat saavat siihen yhteyden Telesammon tai Infotelin kautta. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto säästää rahaa ja ympäristöä. Sinänsä koko kaukolämmityksen idea on säästö. Yhdistetyissä voimaloissa lämpö tulee ikään kuin sähkön sivutuotteena ja sen ajatellaan olevan hukkalämpöä. Niiltä löytyy ajankohtaisaiheiden lisäksi vastauksia katsojien kysymyksiin. Peräti 45 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää metallisten juomatölkkien käytön kokonaan. Siellä lähes 60 prosenttia juomista myydään tölkkeihin pakattuina vähittäiskaupassa Kaukolämpöäkin kannattaa säästää Suomessa tuotetaan valtaosa kaukolämmöstä yhdessä sähkön kanssa. Pelkkää kaukolämpöäkin puskevia voimaloita Suomessa on edelleen runsaasti. "Eivät lämpövoimalat myy enempää lämpöä kuin rakennukset tarvitsevat
KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Näiden tuotteiden tarkkoja koostumustietoja ei ole merkitty tuotteisiin eikä niitä ollut lehden painoon mennessä muutenkaan saatavilla. Tästä ei kuitenkaan ole mitään todisteita. Suomessa käytetään bensiinissä lisäaineena MTBE:tä (Metyy I i-tert-butyy I ieetteri). Öljyt kompostiin. Kaikesta päättellen NT A saattaisi olla zeoliittia parempi fosfaatin korvaaja. Onko zeoliitti vaaratonta. Sama koskee useimpia konetiskiaineiden tensidejä. Amerikkalaisessa yleisaikakauslehdessä Mother Jones kerrottiin Kanadassa käytössä olevasta bensiinin lisäaineesta MMT. Bensiinissä käytettävien lyijyä korvaavien lisäaineiden haitallisuus ympäristölle vaihtelee. Samansuuntaisia tietoja löytyi vesija ympäristöhallituksen tietopankeista. Bensan lisäaineet Ovatko bensiinissä lyijyn korvanneet lisäaineet haitattomia luonnossa. Sarjan muiden tuotteiden mainostaminen ympäristöä säästävinä on sitten uskon asia, sillä niiden ympäristövaikutuksia ei mikään puolueeton taho ole tutkinut. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/94 53. Tietääkseni luonnon zeoliittiakin on käytetty aikoinaan pesuaineissa, mutta siitä luovuttiin, koska luonnon zeoliitissa on paljon muita aineita. Zeoliitti on katsottu kuitenkin vähemmän haitalliseksi fosfaatin korvaajaksi kuin muut vaihtoehdot. Pesuaineiden ympäristöystävällisyys Voiko amerikkalaista pesuainesarjaa "Golden Product" myydä puhtain aattein erittäin ympäristöystävällisenä. Tensidien määrät ovat hyvin pieniä ja niiden tarkoituksena on edistää veden valumista pois astioiden pinnalta. Voiko mineraaliöljyä tai synteettistä öljyä kompostoida. Toisaalta mineraaliöljykin hajoaa vähitellen luontoon jouduttuaan, ja kompostoimalla hajoamista voidaan edistää. Pesuaineissa käytettävä zeoliitti on synteettistä alumiinisilikaattia, zeoliitti-A:ta. Se on tutkijoiden mukaan jopa haitallisempi kuin lyijy sisältämänsä mangnesiumin vuoksi. Keski-Euroopassa zeoliittia on käytetty jo yli kymmenen vuotta eikä ongelmaan ole siellä törmätty. MTBE:tä pidetään kuitenkin vähemmän haitallisena terveydelle kuin muita oktaanilukua kohottavia lisäaineita. On myös väitetty, että zeoliitti rikkoisi pesukoneita. Huuhteluaineiden tensidit hajoavat jätevesissä selvästi huo. nommin kuin esimerkiksi tekstiilienpesuaineiden. Tämän vuoksi se voi joutua pohjaveteen ja aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina hajuja makuhaittoja. Onko konetiskauksessa käytettävien huuhteluaineiden käytöstä terveyshaittoja. Eivät ole. Zeoliitti ei rehevöitä vesistö12 jä, muttei se täysin harmitonkaan ole. NTA:n ongelmana on pidetty sitä, että suoraan vesistöihin joutuessaan se saattaa liuottaa raskasmetalleja. Terveysvaikutuksia näin pienistä määristä ei ole. Pehmeä vesi pesee paremmin ja pesuaineen puhdistavat ainesosat, tensidit, pääsevät vaikuttamaan tehokkaammin. Hyvin suurina pitoisuuksina NT A: lla on syöpää aiheuttavia ominaisuuksia. Tällöin ympäristövaikutukset ovat samankaltaisia kuin muillakin hiilivedyillä, eli alailmakehässä voi muodostua haitallisia valokemiallisia hapettimia. Zeoliitti ei ole vedenpehmentimenä niin tehokas kuin fosfaatti, ja siitä saattaa kertyä kovan veden alueilla pesukoneisiin kalkkisaostumia. Terveysvaikutuksia huuhteluaineista ei ole, mutta mielestäni huuhteluaineen käyttö on useimmiten tarpeetonta ympäristökuormitusta. Astiat kyllä kuivuvat ilman veden valumista edistäviä huuhteluaineita. Kompostointi on osoittautunut hyväksi tavaksi käsitellä saastuneita maamassoja. Synteettisen öljyn kompostoiminen on vaikeampaa kuin mineraaliöljyn. Ehkä parempi termi olisi "ympäristöä säästävä". MTBE-höyryn hengitys vaikuttaa narkoottisesti ja aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Sitruunahapon tehtävänä on neutraloida kalkkia ja kirkastaa lasit. Tiedot MTBE:n ympäristövaikutuksista ovat varsin hajanaisia ja puutteellisia. Se lisää vedenpuhdistamoilla kiintoainekuormaa ja tällöin lietettä kertyy enemman. Mitä on pesuaineissa käytettävä zeoliitti. Golden Products -tuotteita myydään pelkästään suoramyynnissä Tupperware-tyyppisillä kotikutsuilla. Zeoliittia käytetään pesuaineissa sen vettä pehmentävien ominaisuuksien vuoksi. Suomessa on niin pehmeä vesi , että kalkkisaostumat ovat koneastianpesussa melko vähäinen ongelma. Kanadassa ja Sveitsissä fosfaatin korvaajana on käytetty NT A:ta (nitrilotriasetaattia). Jos kalkkisaostumia syntyy, voi huuhteluaineen korvata esimerkiksi etikalla. Kysyin pesukoneista ja zeoliitista kuluttajajä1jestöiltä ja -tutkimuskeskuksilta eri Euroopan maista. Mineraaliöljyssä on hyvin paljon sellaisia ainesosia, jotka tappavat kompostoinnissa tarpeellisia bakteereja. Huuhteluaineet huolettomia. Näin ollen tensidejä ei juuri jää astioiden pinnalle. Kaiken kaikkiaan MTBE:tä voidaan pitää haitattomampana kuin lyijy-yhdisteitä, mutta ei MTBE:n ympäristövaikutuksia ole liikaa tutkittu. Tämä on joidenkin asiantuntijoiden mukaan teoreettinen riski. Zeoliittia voi jäädä tekstiileihinkin. Osa näistä aineista aiheuttaa syöpää. Maaperässä MTBE kulkeutuu nopeasti. Joutsenmerkin kriteerit tekstiilienpesuaineille ovat mielestäni kohtuullisen kireät, joten sarjan pyykinpesuaineen myynti "ympäristöystävällisenä" ei mene kovin paljon harhaan. Itse en vain pidä sanan "ympäristöystävällinen" käytöstä, sillä kaikki pesuaineet kuormittavat vesistöjä. Siksi öljyn laittaminen kompostiin pysäyttää kompostin toiminnan. Konetiskiaineiden huuhteluaineet sisältävät yleensä sitruunahappoa ja pienen määrän "peseviä ainesosia", tensidejä. Eivätkö huuhteluaineet jää astioihin ja kulkeudu ruoan mukana elimistöön. Zeoliitin vaikutusta vesistöihin on tutkittu paljon. Se on ennen kaikkea esteettinen ongelma mutta saattaa myös kuluttaa kuituja. vsk.. Zeoliitti on savimineraali, jota on myös luonnossa. Työtehoseura tutkii asiaa ja tulokset valmistuvat vuoden kuluttua. Tuotesarjan tekstiilin pesuaine Golden G l Color on saanut pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeuden. Onko se ympäristölle vaaratonta. Y mpäristöön päässyt MTBE haihtuu helposti ja joutuu siten pääosin ilmaan. Zeoliitti korvaa pesuaineissa fosfaattia, joka rehevöittää vesistöjä
· Islannissa minusta ensimmäistä kertaa tuntui, että ihmisiä oli riittävän vähän täyttämässä heille suotua tilaa, tuntui että luonnolle jäi osuutensa, suurempi kuin ihmiselle. Ja keskellä Kuolaa sitten, missä ihmisiä ei ollut lainkaan, mistä paljon puhutut nikkelikaivokset olivat kauempana kuin Ivalosta tai Utsjoelta, missä heinäkuun lopulla kukkivat vaivaispihlajat ottivat minut vastaan kuin morsian, niin, minä suorastaan häkellyin. Rehellinen ollakseni haaveilen kyllä mieleni pohjalla, että vielä kerran pääsisin näkemään myös erämaan ja voisin hiotuin, tasapainoisin liikkein oikaista parikymmentä metriä perhosiimaa ja lennättää sulitetun koukkuni kohti suurta lohta. Tuskinpa se olisi pilannut riemuani saati kanssaperhokalastajieni ja olisin saattanut saada matkalleni arvon, joka ei tuolloin hipaissut ajatuksiani . Ihastelin tulivuoren sauhua, mutta en uskaltanut ajatella sitä totista hirmuvoimaa, jonka vuori kätki sisäänsä, joka voisi ylettyä minuunkin. Harri Sirola Kotiinpäin asiaan vihkiytymättömän kannalta mitä absurdeinta tenhoa noissa näädän ja oravan karvalla ja viidakkokukon höyhenillä koristelluissa koukuissani, joiden pettävällä kimalluksella yritän kalaparkoja vietellä. Mutta kansoitetuilla kotivesillä nuo samat perhot eivät vain näytä yhtä kimaltavilta. Mutta kumpikin kerta sentään hieman keinautti minua luontoäidin sylissä. Ja ihan lämpimän tunnelmankin vuoksi. Ja ehkäpä juuri noin oli jo Islannissakin. 13. Nousukauden kuohujen viimeiset pärskeet ]ennättivät minut kahdesti kauas pois, ensin puolitoista vuotta sitten Islantiin, sen jälkeen puoli vuotta sitten Kuolan niemimaan suureen erämaahan. Ja niin saatoimme koota viimeisimmän kehityksen mukaiset hiilikuituvapamme ja kevytmetallikelamme ja pukea päällemme, karhunnahkojen sijasta, vakiintuneen univormumme kahluuhousuineen, perholiiveineen, lierihattuineen ja polaroidlaseineen. Kummallakin kerralla kului aika lailla polttoainetta siihen, että minut kuljetettiin luontoon. vsk. Sekä Islannissa että Kuolassa kävin ongella, Kuolassa onkiminen oli oikein päätehtäväni . Ja niin tai näin, toteutuvat haaveet tai eivät, olemme pihapiirissämme puhuneet, että muurauttaisimme talostamme aikoinaan hävitettyjen kakluunien tilalle uusia olisihan niistä vähän turvaa luonnonvoimien varalle, jos fossiilisista polttoaineista joskus on puutetta tai kiistaa. Olenhan kyllä sairastunut perhokalastuksen vaikeasti määriteltävään tautiin ja näen tiettyä SUOMEN LUONTO 2/94 53. Kifjailija Harri Sirola tuntee paasseensä keinahtamaan luontoäidin sylissä matkoillaan Islannissa ja Kuolassa. Sattumalta tosin lokki lensi meitä kuljettaneen venäläisen hefikopterin moottorin ilmanottoaukkoon aiheuttaen kolmen sekunnin vapaan pudotuksen ja muistuttaen mieliinpainuvalla tavalla tuntemattomasta, mutta pian taitava pilotti sai kopterin hallintaansa, ja jonkin ajan kuluttua laskeuduimme hallitusti, ikään kuin koko inhimillinen tekniikka turvanamme luonnon neitseellistä iäisyyttä vastaan. Siinä pirunmoisia vonkaleita, elämäni kaloja kerrassaan, rannalle kiskoessani huusin ja nauroin riemusta, hihkuin ja hassuttelin, kehui n ja remusin. Karhunnahoissa olisin ehkä ymmärtänyt, kenen kanssa saalisloheni jaan. Nyt jälkeenpäin minusta näyttää, että suorastaan tunsin tuon kaiken olevan minun, että nuo pihlajat ja tuulessa läpättävät hennot vaivaiskoivut ja nuo hopeiset toistakymmenkiloiset lohet että ne ovat kaikki minun, yksin minun ja määrättävissäni. Juuri nyt, tätä kirjoittaessani, minusta äkkiä tuntuu, että olin saapunut Kuolan hu1jaan luontoon liian hallituilla keinoilla. Nyt minusta nimittäin vaikuttaa, että koskemattoman erämaan minuun tekemä suunnaton vaikutus mahdollisesti kumpusikin siitä, että saatoin kohdata sen tutuilla kaupunkilaisvehkeilläni varustettuna, kohdata erämaan sitä kohtaamatta, kohdata sen kauneuden ja jättää kohtaamatta sen pohjattoman pelottavuuden. Kulkiessani nyt tässä kolumnissa Islannista ja Kuolasta kotiinpäin tunnen saavuttaneeni jotain, toki hyvin pientä, mutta sittenkin . Tänään, täällä Helsingissä, aivan samojen luonnonvoimien ehdoilla kuin kauempanakin, vain hiukkasen, ehkä pari milliä, paksumpien turvamuurien ympäröimänä aion luonnon voimakkuudesta huolimatta uskaltautua kotikadulleni kävelemään ja paiskaamaan kättä naapurin kanssa. Totta totisesti minua nyt myöhemmin vähän kaduttaa, etten älynnyt kalastaa karhunnahoissa. Ja kun luonnon osuus näytti ihmisen osuutta suuremmalta, ja tuo luonto vielä höyrysi geysireinä, sauhusi kraatereina, puhisi pakkashuurua ikijäiltä, ja vieläpä kaikkea yhtaikaa keskellä heinäkuuta, tuntui siltä, että jokin salaperäinen ja tuntematon oli enemmän kohdallaan kuin Helsingissä, Porissa tai Viitasaarella. Näin jälkeenpäin tuntuu hieman oudolta, mitä mieltä lienen nähnyt tuossa hurmioituneessa onkimisessa, mitä lienen toivonut onkeeni tarttuvan. Tottapuhuen elin melkoisen masennuksentäyteistä kesää, mutta koskemattoman luonnon kokemus oli niin raju, että se työnsi kaiken tieltään. Vaikka perhokalastajan etäännytetyssä tavassa kalastaa on ravinnon hankinnasta jäljellä enää riitti, kuten härkätaistelussa, on riitin ymmärtämisessä ja toteuttamisessa sentään jotain uljasta, eikä siihen oikeaa karhunnahkaakaan taideta tarvita
vsk.. Aloitin lehtikirjoittelun, ja lopulta 14 yleisen painostuksen ansiosta metsä sai jäädä pystyyn ainakin tällä kertaa. Nekin oli leimattu. Metsähallituksen luonnonhoitometsät eivät ole suojeltuja, vaikka varsin yleisesti niin luullaan. Vain maisemallisesti merkittävässä Mustaniemessä on ehkä noin satavuotiaita mäntyjä. Valtakunnallisestikin tärkeä, moniin karttoihin, tosin hieman vaaraan paikkaan merkitty Aconitum-1ehto oli parturoitu. Jotain hakkuiden tekijöiden huonosta omastatunnosta tai ainakin yleisen mielipiteen pelosta kertoo se, että hakkuiden ajankohdaksi valittiin pääsiäispyhät. Tosin aarniometsien suojeluohjelma on osaltaan hieman parantanut tilannetta. Siellä jo monta vuotta maassa maannut puuvanhus ei saanutkaan maatua rauhassa vaan joku moottorisahan omistava oli pilkkonut sen ilmeisesti punahonkaa etsiessään. Ukonhattulehto ei ollut lailla suojattu, mutta metsänomistaja oli antanut ymmärtää, että pystyy hoitamaan aluetta luonnonarvot säilyttäen. Hyönteisten ja sienien onneksi puu oli jo päässyt elämänkaarensa jalostuneimmalle asteelle ja pätkät saivat jäädä. Metsä pistettiin pinoon. Siellä hakattiin pitkään rauhassa ollut saari, josta kertoo Marko Yliniemen pääsiäisenä 1992 ottama kuva Siivo kulkija. Soiteltuani selvisi, ettei Talsassa ole ollenkaan aarniosaa. D SUOME LUONTO 2/94 53. Hän oli tehnyt alueella "keveitä metsänhoitotöitä", ja niiden lopputuloksena alue on nyt istutettu koivulle. Huomasin tuon kesällä 1991 Talsan luonnonhoitometsässä Jyväskylän maalaiskunnassa. Suurimman pettymyksen koin viime heinäkuussa Kiteen Papinniemessä. Markku Könkkölä Suojeltu 01uttei turvassa Esimerkkejä luonnonhoitometsän, suojelualueen ja arvokkaan lehdon luonnon "vaalimisesta" "Siivo kulkija" Leppä veden luonnonhoitometsässä Jyväskylän maalaiskunnassa pääsiäispyhinä 1992. Vanhojen metsien suojelutoimikunnan mjetinnössäkin mainittu Kaitilan valtionpuisto on Kuorevedellä Hämeen läänissä. GT-karttoihin merkityissä luonnonhoitometsissä metsänhoidon ulkopuolelle jätettyjä alueita onkin yllättäen varsin vähän. Huonommin kävi Leppäveden luonnonhoitometsässä, joka on myös Jyväskylän maalaiskunnassa. Lähes koko aluetta on käsitelty tehometsätalouden mukaisesti. Olin kuvitellut, että kyseinen alue olisi kyltissä mainittu aarniosa, joka säilytettäisiin luonnontilaisena. Lehtoukonhatun lisäksi toimenpiteistä kärsivät monet muut lehtokasvit sekä tietysti ukonhattukimalainen
Ahneen ihmisen silmissä suojelualueenkin puun arvo on mitattavissa vain markkoina. Maanomistaja oli luvannut säilyttää lehdon luonnonarvot ja teki siellä "keveitä metsänhoitotöitä". vsk. 15. Arvokas ukonhattulehto Kiteen Papinniemessä on enää muisto. Puuvanhus ei saanut maatua rauhassa Kaitilan valtionpuistossa Kuorevedellä. SUOME LUONTO 2/94 53
Aina vain on muutettu pohjoisemmaksi, jos on tuntunut että painostetaan. Tuntuu, että täällä on likasta ja kaikennäköisiä ötököitä. ", tytöt vuodattavat vuoropuheluna. Jos voisi tehdä musiikkia, mutta asua siellä kotiseudulla", he haaveilevat. Haluttaisi kokea, mitä kaikkea elämä SUOMEN LUONTO 2/94 53. "On pakko pitää niin paljon poroja, koska lihan hinta on liian alhainen. Mutta he laulavat saameksi myös rokkiklubeissa ja konserttisaleissa. Puistossa on hirveet roskaläjät maassa. "Kun ensin on tarponut siellä metikössä ja pilkkinyt, aurinko on paistanut, ja äiti pistää tulet ... Tytöt tietävät, että poroja on Lapissa kovin paljon ja ylilaidunnus uhkaa. Talvella saatetaan lasketella kotivaaran rinteillä, keväällä hiihtää ja piikkiä. He iloitsevat siitä, että voivat esiintyä kaikenikäiselle yleisölle. Hakkuista kärsisi poronhoito, joka on angelilaisten tärkein tulonlähde ja osa saamelaiskulttuuria. Me päästään musiikin kautta eteenpäin ja julkisuuteen paremmin." Pari vuotta Helsingissä asuneet Tuuni ja Ursula kiertävät paljon kouluissa joikaamassa ja kertomassa saamelaisten elämästä. Hänen ja muidenkin kyläläisten tiedetään myös hakanneen metsiään leivän jatketta hankkiakseen. Angeliin on palattava "Lunta, lunta, omaa rauhaa, äitiä ja isää, siskoja ja kaikkea mitä ei ole täällä!" tytöt puuskahtavat yhteen ääneen, kun kysäisen, mitä juuri nyt Angelista kaipaatte. Tuunin ja Ursulan kotitalo on 15 kilometrin päässä Angelin kylältä, ja lähimpään naapuriin on kilometri. "Musiikkimme saa ihmiset kiinnostumaan taustastamme. vsk.. Tytöt muistavat, että ukki oli ennenvanhaan viikkoja ja kuukausiakin poissa kotoa porojen kanssa huitelemassa. Tuoni ja Ursula Länsman elävät hyvällä tavalla jalat maassa ja pää pilvissä. Poromääriä valvotaan, eikä luvallista määrää haluta ylittää. Viime vuoden 200 kotimaan keikan rasitukset hirvittävät vähän vieläkin. "Me osataan katsoa, mistä hakataan", vastasivat tytöt arvosteluun. "Ei me niin hirveesti haluta saarnata. Omat porot Tuunilla ja Ursulalla on omia poroja. Jotkut saattaa kuvitella, että saamelaisuus on uudestaan väkisin synnytettyä. Angelin koti on kahden vaaran välissä kurussa, keskellä metsää ja järven rannalla. Ymmärrän, että se on se oikea paikka. Molemmat ovat olleet isää auttamassa "aijalla, vasanmerkityksessä, vetämisessä" ja muussa poronhoidossa. Luonnonlakeja rikotaan, kun on pakko pärjätä", he puolustautuvat ja uskovat, että heidän paliskunnassaan asiat ovat aika hyvin. Istumme helsinkiläisen keskikaupungin ravintolan hämärässä. Samaisessa kotijärvessä tytöt uivat lapsena niin, että vanhemmat saivat kiskoa kuiville; sauna oli lämpimänä koko päivän, saattoi siinä pulikoida 12 tai 16 tuntia Lapin kesäpäivää riitti. Vuoden aluksi he esiintyivät Saksassa ja Ranskassa ja pyrkivät reissaamaan keväällä Euroopassa lisää. Keikkailu vie paljon aikaa, ja Angelissakin käydään usein. Vaikka keikkakalenteri on tupaten täynnä, pitää keväällä ja syksyllä irrottaa lomapäiviä. Tytöt musisoivat mieluummin kuin politikoivat. He kaipaavat pikkuruisen kotikylän rauhaan Lapin perukoille ja johonkin maailman metropoliin asumaan. Teksti: Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen Angelista kajahtaa Kaukaa Inarin Lapista tulevat saamelaiset Angelin tytöt, Anne! Nieiddat, pääsivät otsikoihin viime vuoden lopulla: he järjestivät Helsingissä tukikonsertin kotikylänsä neljälle poromiehelle, jotka käyvät oikeutta Metsähallituksen hakkuusuunniteTmia vastaan. Tytöillä on vientiä muillekin maille. Koko kylässä on 50 asukasta. Yllättävän moni ei tiedä saamelaisuudesta mitään. Valtio on saanut omassa rauhassaan tehdä "kaikkia ihmeellisyyksiä". Hän muistuttaa, että saamelaiset pistävät valtiolle kampoihin nyt ensimmäisiä kertoja. kuinka paljon isä suunnilleen vuodessa hankkii, me ihmetellään miten se on voinut kasvattaa neljä lasta sillä rahasummalla", Ursula pohtii. He palaavat Angeliin niin usein kuin mahdollista, vähintään kerran kuukaudessa. "Oikeastaan ainoa juttu, joka me halutaan tuoda esiin on se, että saamelaiset saisivat pitää oman alueensa sen mikä meillä enää on, koska muuten me joudutaan muuttamaan Norjaan", selvittää Ursula. "Tulevaisuuden ihanteemme on elää sekä musiikilla että poroilla. keitetään pannukahvia; äiti on leiponut leipää, ja se ei tarvitse muuta kuin voita se maistuu niin hyvälle, ihmeellistä", muistelee Tuuni perheen retkiä kevätjäälle. He voisivat elää pelkästään porotaloudellakin, mutta niukasti. "Nyt kun me tienataan omaa leipää ja tiedetään, 16 He joikaavat saameksi ja ovat kiertueella hevibändin kanssa. Pari vuotta sitten saatiin hyvä kommentti: en mä tiennytkään, että on nuoria saamelaisia", tytöt purkavat kokemuksiaan ja sanovat, että on hienoa kertoa, keitä ollaan. Hakkuita vastustaviin poroisäntiin kuuluu myös Tuunin ja Ursulan isä. Ai nuoriakin saamelaisia on. Kiista on Rovaniemen hovioikeuden tutkittavana. Helsingissä asutaan kerrostalossa päällekkäin ihmisten kanssa eikä oikein mikään ole omaa. Nykyisin ollaan jo kaukana vaeltelevasta paimentolaiselämästä, "tuumme aina yöksi kotiin". Merikin on likanen eikä siihen ole silleen tottunut, ja kuitenkin aina joku tehdas näkyy meren rannalla ... Muotkatunturin paliskunnan alueella vallitsee nyt välirauha; ainakaan ennen ensi syksyä ei metsiin kajota. Lähitulevaisuudessa he haluaisivat elää myös todellisessa suurkaupungissa. Ursula, 22, ja Tuuni, 18, asuvat ehkä puolet vuodesta Helsingissä. Etelän luonto ei saa paljon tunnustusta: "Hyi, hirveetä kuusimettää, joka on niin tiheää ettei pääse valoa
Mutta sitten on hyvä palata kotiin. Siellä Tuuni ja Ursula saivat todellisen innostuksen laulamiseen. Kun ei ole sanoja, voi mun mielestä kertoa enemmän", Ursula selvittää. sanoman tueksi on levyn oheen painettu tämä teksti: Ja minä tulen taas istun sylissä istun maan sylissä täällä ympäröi minua täällä elämä ympärilläni ja voin taas lähteä lähteä ja näyttää on meilläkin voimamme ette aikoneet uskoa ette halunneet uskoa minä tiedän mistä tulen mihin synnyin tiedätkö sinä ketkä sukulaisesi ovat missä esi-isäsi elivät me kysymme on meidän vuoromme kysyä puissa suhisee puissa soi tuuli aurinko paistaa aurinko voi lämmittää se on luonto luonnon voimat siinä meidän voimat emme ole vielä emme ole niin kaukana luonnosta te kysytte kyselette mistä tulevat sanat ihmettelette mistä meidän ajatukset mistä sävelet sitä ette koskaan ette koskaan tule tietämään kaikkea teidän täytyy nähdä teidän täytyy ymmärtää tässä olette suurempia te aioitte polkea aioitte polkea mutta tiedämme nyt me tiedämme me olemme vieläkin olemme. Joiussa voi olla sanat, muttei tarvitse olla. Viime syksynä ilmestyi toinen levy, jossa tytöt jo laajentavat etnomusiikin rajoja. Kaustisilla kolahti Arvelen, että Tuuni ja Ursula ovat varmasti laulaneet ja joikanneet innokkaasti koko pienen ikänsä. Sen. "Kaikki julkisuuteen tulevat taitelijat, jotka uskaltavat olla oma itsensä, vahvistavat ihmisiä siellä kotona: kun kerran tuo, niin miksen minäkin!" on, vaikkapa se, että "on miljoona teatteria mihin voi mennä". Sinne on aina palattava tänä vuonna yhdeksännen kerran. Tytöt kertovat, että joiun tekemisen salat ovat vasta aukeamassa heille aikuistumisen myötä lapset eivät ole perinteisesti tehneet joikuja, he ovat vain kuunnelleet. Rajat rokin suuntaan ovat myös auki, ja ennakkoluuloton yhteistyö Waltari-yhtyeen kanssa on käynnistynyt. Osa sävellyksistä on omia. " Kolmen vuoden taidetapahtumien ja muutamien esiintymisten jälkeen he pääsivät joikaamaan Kaustisten kansanmusiikkijuhlille. Näin on tehty Angelin tyttöjen levyllä muutamassa kappaleessa. "Ei varmasti olla laulettu kotikylässä eikä missään juhsuoMEN LUONTO 2/94 53. lissa ei siellä ole juhlia missä voi laulaa! Opettaja pakotti laulamaan saameksi ja pisti taidetapahtumaan. Se oli yhtä huutamista, mutta se tepsi tuomaristoon. Niinkö on. "Tärkeää on käyttää omaa ääntä ja tunnetta. Sanattoman joiun tunnelmaa voidaan myös yrittää selittää. Tytöt haluavat uskoa, että Angelin kylä ja saamelaisuus elävät vielä monta sataa vuotta. He kertovat saavansa vaikutteita muidenkin alkuperäiskansojen musiikista, kuten intiaaneilta ja eskimoilta. Meitä oli seitsemän, ja ainoa tolkku tuli opettajan kitarasta ... Uusi joiku Voimaksi teille on kitaralla, kelloilla ja poron kavioiden kaIistelulla säestettyä herkkää laulua, hyräilyä ja henkäilyä. Ensimmäisellä levyllään he esittävät perinteisiä joikuja. vsk. 17
SUOMEN LUONTO 2/94 53. Paksuimmillaan jäätikkö oli Pohjanlahden alueella ja oheni loivasti kohti reunoja, jotka ulottuivat rajojemme ulkopuolelle aina Tanskaan ja Keski-Eurooppaan saakka. Lumi ei ehtinyt koleiden kesien aikana sulaa vaan kerrostui yhä paksummiksi nietoksiksi tuntureiden laelle. Maankuori pyrkii vieläkin palautumaan entiseen muotoonsa, maa kohoaa. Vähitellen paksun lumivaipan alimmat kerrokset tiivistyivät jääksi, joka paineen kasvaessa muuttui taikinamaisen plastiseksi. 18 Mannerjäätikkö rutisti maankuorta, joka painui eniten lähellä jäätiköitymiskeskuksia, Perämeren ja Merenkurkun tienoilla. Aiemmat rantaviivat näkyvät alavalla rannikolla selvinä renkaina. Lumi ja jää valuivat hitaasti rinteitä alas, kohti laaksoja. Liminka-Lumijoki. Jari Nenonen Jää' muovasi maan Viimeisimmän jääkauden aikana, noin 20 000 vuotta sitten, Suomea puristi jopa kolmen kilometrin jääkerros. Vuosituhansien aikana jäätikkö peitti alleen yhä laajempia alueita, lopulta koko pohjoisen Euroopan. Jäätiköityminen alkoi, kun ilmasto viilentyi noin 70 000 vuotta sitten Norjan ja Ruotsin tuntureilla. vsk.
Jää on pyöristänyt vanhan poimuvuoriston, muovannut peruskallion muodot. Mahtavin muisto jääkaudesta ovat sen pysähtyneen reunan eteen kerrostuneet Salpausselät. Jättimäinen raastin Etenevä jäätikkö kulutti alustaansa kuin jättiläismäinen raastin. 19. Muistona muinaisesta rannasta on tämäkin sipoolainen pirunpelto, aaltojen pyöristämät kivet mäenrinteessä. vsk. Moreenimaat, harjut, selänteet ja savikot ovat jään sekä sen sulamisvesien kasaamia ja kerrostamia. Ensimmäinen Salpausselkä työntyy mereen Hankoniemellä harjuna. Mannerjäätikkö on useaan otteeseen kuluttanut Suomen kallioita. Itämeri on muuttanut muotoaan monta kertaa jääkauden jälkeen. Valtavan massan mukaan repeytyi kiviä ja lohkareita, jotka silottivat kallioita ja raastoivat niihin jään kulkusuuntaan uurteita. Jää repi ja raivasi kalliosuoMEN LUONTO 2/94 53
Ne ovat SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk.. Jäätikön pinnan sulaessa ja laskeutuessa syntyi allekkaisia uomasarjoja, lieveuomastoja. Jäätikön reunasta irtosi mereen jää vuoria, jotka ajelehtivat pitkiä matkoja. Jäätikön sulamisen alkuvaiheessa korkeimpien tuntureiden huiput pistivät jään läpi saarten kaltaisina nunatakkeina. Jää kerrosti alleen kalliokohoumien suojasivuille moreenista sukkulamaisia drumliineja. Kokonaan jäätön, joskin laajalti veden peittämä, maamme oli vasta 9 000 vuotta sitten. Se ei ole paljon, kun vertaa mittaa jäätikön paksuuteen ja massaan. Se rouhi ja murensi kiviä ja saattoi temmata sisälleen myös suuria kallion lohkareita. Jää sulaa Ilmasto alkoi jälleen lämmetä noin 18 000 vuotta sitten ja mannerjäätikön reuna perääntyä. Monin paikoin niitä on laajoina kenttinä. Sulavan jään reunan ja tunturin kupeen väliin muodostui sulavesivirtoja, jotka kuluttivat rinteisiin loivasti alaspäin viettäviä uomia. 20 Mannerjäätikkö siloitti kalliot, repi irti lohkareita ja kuljetti niitä kauaksikin emäkalliosta. Viime jäätiköitymisen on laskettu kuluttaneen kallioperämme pintaa vajaalla seitsemällä metrillä. Vesi ja talven jäät ovat vielä muotoilleet tämän raumalaisen rannan silokalliota ja siirtolohkaretta. Jäätikön perääntyminen ei ollut kuitenkaan yhtäjaksoista: välillä sulaminen pysähtyi ja jään reuna jopa tilapäisesti eteni ilmaston kylmetessä. Ne antavat maalle kumpuilevan ilmeen. Jäävuorten sisällä kulkeutui siirtolohkareita Viroon ja Tanskaan asti. Sulamisvedet kuluttivat ja kasasivat laaksoja
Useasti supan pohjalla on vetinen neva. Ku van Virttaankankaan supassa on lampi. Niiden sulettua paikalle syntyi pyöreäreunainen kuoppa, suppa. yleisiä koko Tunturi-Lapissa, mutta komeimmat löytyvät Kittilän läheltä, Aakenustunturin rinteiltä. Salpausselät syntyvät Mahtavimpia muistoja jääkaudesta ovat pysähtyneen jäätikön reunan eteen kerrostuneet Salpausselät. purkautuessa pauhaavina koskina tunturiselänteiden yli. Jaala. Tällaisia "vuosimoreeneja" on runsaasti länsirannikolla, Vaasan ympäristössä. Ne eristävät Keski-Suomen tuhansien järvien vedet Suomenlahdesta ja Laatokasta. vsk. Punkaharjua. Yksi komeimmista on Rumakuru Saariselällä. Noin 1 1 000 vuotta sitten kerrostui Ensimmäinen Salpausselkä muutaman sadan vuoden aikana ja sen pohjoisja luoteispuolelle kasautuivat noin viiden sadan vuoden välein Toinen ja Kolmas Salpausselkä. Salpausselät ovat puolikaaren muotoisia, moreenista, sorasta ja hiekasta koostuvia jättiläismäisiä patoja. läätikköjokien keskelle jäi jäävuoria. Sulamisvesivirrat tempasivat mukaansa jään rouhimaa moreenia, pyöristivät sitä ja kasasivat harjuiksi. Erilaiset kurut ja rotkot ovat syntyneet sulamisvesien SUOMEN LUONTO 2/94 53. Reunamuodostumat, Salpausselät, kerrostuivat jäätikön reunan eteen sulamisvesien kuljettamasta ja jäätikön puskemasta aineksesta. Ryöppyävät vesimassat kuluttivat satulaja ylivirtauskuruja. Harjusoran kerroksissa näkyvät jäätikköjokien virtausvaihtelut ja aineksen karkeus; kerrosrakenteet vaihtelevat. 21. Mannerjäätikön lyhyempiaikaisten pysähdysten aikana jäätikön reunan eteen kerrostui pieniä ja epäyhtenäisiä moreeniselänteitä, joiden arvellaan kuvastavan jäätikön reunan vuosittaista perääntymistä. Vesi patoutui tuntureiden välisiin laaksoihin ja virtasi sieltä selänteiden matalimmista kohdista, satuloista, ja paikoista, joissa kallioperä oli rikkonainen
Syöksyvä vesi irrotti jäästä ja alustastaan materiaalia, joka hioutui vähitellen ryöpytyksessä. Niissä on valtaosa arvokkaista soraja pohjavesivaroistamme. Sora ja kivet kerrostuivat jäätikön reunaosissa tunneleiden ja railojen suulle sekä niiden pohjalle pitkiksi teräviksi harjuiksi. Jääkausi elämän iloksi Jääkausi ja jäätiköityminen on ollut elämälle ja ihmiselle lopultakin hyvä asia. Lapissa tuntureiden välisiin laaksoihin patoutuneet sulamisvedet purkautuivat selänteiden yli ryöppyävinä massoina, jotka raivasivat kuruja. Jäätiköt kerrostivat köyhän, mutta kestävän kallioperän päälle melkoisen määrän hyödyllisiä aarteita. vsk.. Syntyi hiidenkimuja, joiden seinissä näkyvät vieläkin jauhinkivien tekemät rihlamaiset jäljet. Ilmasto muuttui suosiolliseksi kasvillisuuden ripeälle leviämiselle. Hirvaan suurin kirnu on 12 metriä syvä ja halkaisijaltaan reilut neljä metriä. Ryöppyävän veden mukana kulkevat lohkareet kairasivat kallioperään reikiä. Harjujen alla on pääosa SUOMEN LUONTO 2/94 53. Tällaiset lohkareiset ja vaikeakulkuiset kumpumoreenialueet ovat yleisiä harjujaksojen läheisyydessä. Ensimmäisenä saapui koivu, sitten mänty ja puistamme viimeisenä levisi kuusi idästä yli 5 000 vuotta sitten. Kaikki oli autiota ja karua. Sulavan mannerjäätikön reunaan muodostuneiden jäätikkökielekkeiden välisiin saumoihin kasaantui suuria harjumaisia muodostumia. Siellä täällä moreenipeitteen puhkaisevat kallioiset mäet, vaarat tai tunturit. Mannerjäätikön reunan sulaessa sen pinnalla ja sisällä oleva moreeni kerrostui eri muotoisiksi kummuiksi ja selänteiksi pohjamoreenin päälle. Suomessa drumliinit ovat yleisiä; laajoina kenttinä niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Kuusamon ja Kuhmon alueilla sekä Lapissa Inarijärven länsipuolella. Ne antavat maisemalle kumpuilevan ja juovaisen ilmeen. Harjut ja saumamuodostumat sisältävät suuret soravarat. Virtaavan jäätikön alla pohjamoreeni kerrostui usein kalliokohoumien ympärille ja suojapuolelle drumliineiksi, virtaviivaisiksi, sukkulamaisiksi muodostumiksi. Jauhinkivet pyöristyivät myllyssä tykinkuulia muistuttaviksi palloiksi. Kiihtyneen soranoton takia joitain kauneimpia harjujamme on suojeltu. Rumakuru Saariselällä. Kasvillisuuden perässä seurasi muu eliökunta eläimineen ja ruoan perässä juoksevine ihmisineen. Suurimmat hiidenkimut löytyvät Rovaniemen eteläpuolelta Hirvaalta ja Porvoon lähistöltä Askolasta. Virtauksen laannuttua hiekka ja hiesu kerrostuivat kivisen ja soraisen harjuytimen päälle tai liepeille. Se on yleisin maalajimme, joka peittää kallioperää vaihtelevan paksuisena, kumpuilevana peittona. Mannerjäätikkö loi moreenimaat Moniaineksinen moreeni Jään sulaessa sen pohjaosan sisälle murskaantunut kiviaines kerrostui pohjamoreeniksi. Jäätikön alaiset sulamisves1vmat kuluttivat paikoin myös alla olevaa kallioperää. Moreeni sisältää ainesta savesta särmikkäisiin kiviin ja lohkareisiin. Kevyt saviaines jatkoi matkaansa pidemmälle ja kerrostui vähitellen jääjärvien poh22 jalle alaviksi savikoiksi. Hyvä esimerkki osittain suojellusta harjusta on Punkaharju. Laajat alueet läntisestä ja eteläisestä Suomesta olivat vielä Itämerta edeltäneen Ancylusjärven peitossa. Kasvillisuus peittää kivikot Jäätikön reuna oli perääntynyt Pohjanlahden länsipuolelle vajaa 10 000 vuotta sitten. Lommon oikeaminen eli maankohoaminen oli kuitenkin joutuisaa ja kuiva maa lisääntyi nopeasti. Harjut syntyivät veden pyörteissä Jäätikön alaiset sulamisvedet virtasivat voimalla tunneleissa ja railoissa. Komeimmat harjumme ovat useita satoja kilometrejä pitkiä ja kymmeniä metrejä korkeita, lähes yhtenäisiä selänteitä. Maankuori oli painunut lommolle jäämassojen painosta. Suurista soraa, hiekkaa ja myös moreenia sisältävistä saumamuodostumista esimerkkejä ovat Hämeenja Pohjankangas Tampereen luoteispuolella. Sulamisves1vmat kuljettivat ja pyöristivät valtavia kivenlohkareita ja hioivat ainesta soraksi, hiekaksi ja hienompirakeisiksi maalajitteiksi. Saumoissa sulamisvesikoskien voima ja kuljetettavan maa-aineksen määrä oli suurimmillaan. Alkusuomalaiset lienevät olleet kylmään tottunutta sukujuurta, koska he ·rohkenivat etsiä uusia kalastusvesiä lähes perääntyvän jäätikön reunan vanavedessä. Ilmeisesti jään alle veden pyörteen mukaan joutunut kivi muotoili tämänkin hiidenkirnun Nauvon Kattiluotoon
Tämäjäätikkö sulamisvesialtaineen on Islannissa. Jääkausien muovaamat luonnonvaramme ovat kuitenkin rajallisia. Uimaan, jääkylmään, samean, saviseen veteen! Uima-altaan värikö vai hikinen iho herätti moisen halun. Pienimuotoisia jäätiköitä löytyy Grönlannin ja Etelänapamantereen ulkopuolelta vuoristoista eri puolilta maailmaa. Uudet harjut ja suuri osa pohjavedestä syntyvät vasta uuden jääkauden myötä, lometrinen mannerjäätikkö peittää Etelänapamannerta ja lähes koko Grönlanti on yli kolmekilometrisen jäävaipan puristuksessa. Paikoin ihmisen korkuisista, särmikkäistä kivenjärkäleistä koostuvat rinteet ovat vaikeita kavuttavia. Mutta miten nopeasti ilmasto lämpenee vai kylmeneekö se peräti, kun vapautamme hurjalla vauhdilla öljyyn ja kivihiileen sitoutunutta hiilidioksidia ja aiheutamme jatkuvasti lisääntyviä metaanin, freonien ja typpioksiduulien päästöjä. Jäätikön alapuolella on sulamisvesijärvi, kieliallas, joka hohtaa turkoosina pilvisenä päivänä. Muutamat seurueemme jäsenet joutuvat kumman kiihkon valtaan. Ilmaston muutoksiin vaikuttavat hyvin paljon muutokset ilmakehän kaasukoostumuksessa. Kaasukehä pidättää maapallolle auringon energiaa kuin kasvihuone. Maapallon ilmasto on kuin mielenkiintoinen peli: se muuttuu koko ajan ja muutosten nopeutta näyttää olevan mahdoton arvioida. Jään massiiviseen voimaan pääsee tutustumaan vaikkapa Islannin, Norjan ja Sveitsin vuorten lakijäätiköillä. si osoittautua kestämättömäksi ja laki jäätiköt alkaisivat laskeutua nopeaan tahtiin rinteitä alas. Korkeimpien vuorten huipuilta löytyy lakijäätiköitä, jotka vuosi toisensa jälkeen hiovatja raastavat kallioita. Koska jäätikkökokemus on ensimmäinen, en osaa odottaa, mitä Koppangin tunturin ylärinteellä tulee vastaan. Matka Lyngenin vuonon rannalta lakijäätikön juurelle Pohjois-Norjassa on hikinen. Jään päällä lepää kiviä pitkissä jonoissa. Niin se on koettu, jääkaste, yhteys hyiseen menneisyyteen ja kenties tulevaisuuteen. HarjuSUOMEN LUONTO 2/94 53. Myös metsän kasvualustana harjualueet ovat hyviä. Jää vivahtaa hieman turkoosille, muuten se on likaisen harmaata, kuin pölyn tahrima. Soranotto ja rakentaminen hävittävät harjujamme. Jotkut tutkijat arvioivat kasvihuonekaasujen lisääntymisen vaikuttavan voimakkaasti meripohja vesi varastoistamme. Ilman huolenpitoa ne tuhoutuvat. Ympärillä on vain harmaata ja ruskeata, ei puita eikä kasveja. Sen tiedämme, että elämme jääkausien välistä aikaa. vsk. Jos Karibianmeren lämpöä Skandinavian rannoille kuljettava Golfvirta kääntyisi, elämä näillä leveyksillä saattaijen liepeiden alavat savija hiesumaat ovat mainioita viljelysalueita. Sulavesi virtaa loppukesän pienenä purona lohkareiden joukossa. Karuilla soraja hiekkakankailla viihtyvät männyt, kun taas kuuset ja koivut suosivat kosteampia moreenimaita. Jääkaste Pohjoisella pallonpuoliskolla on manerjäätikköä enää Grönlannissa. Perille päästyäni yllätyn. 23. Iiris Lappalainen ehkä kymmenien vuosien kuluttua. KaksikiKynnetty ja laikutettu metsämaa on altis tuulen ja veden kulutukselle. tuhansien FK Jari Nenonen työskentelee Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimiston geologina Rovaniemellä. On laskettu myös, että ilman kaasukehää maapallon pinnan keskilämpötila olisi vain miinus 15 astetta. Kaukaa katsottuna jäätikkö näyttää kesälläkin pulmusen puhtaalta, valkealta ja kauniilta. On laskettu ennusteita merivirtojen suunnan muutoksille. virtoihin, jotka säätelevät maapallon ilmastoa
Viime vuosisadan lopulla Saksasta tulee metsäguru Edmund von Berg, joka kauhistelee lennokkaasti näkemäänsä metsänhävi tystä. normaalimetsiksi, ja tämän mukaisesti myös meillä aletaan ihannoida tasaikäisiä yhden puulaj in metsiä. Silloin ei tunneta käsitettä "ylijäreä". Metsästä tulee kuutioita teollisuuden käyttöön. Kuuset ja alikasvoslehtipuut palavat. Metsä väljenee ja kasvaa sitten taas umpeen. Saksassa oli jo 1700-luvulla muutettu pyökkimetsiä talouspuuta tuottaviksi kuusimetsiksi ja ajatus "arvopuuta" tuottavista talousmetsistä hy väksytään myös meillä. Kun sallitaan aukkohakkuut, muuttuu myös metsän pääomaja korkoajattelu. Olisi syytä antaa näin tapahtua myös ekometsätalousmallissa. Saksalainen metsäntutkimus asetti tavoitteeksi luonnonmetsien muuttamisen ns. Asiakirja allekirjoitetaan tiettävästi paikassa, jossa nykyään sijaitsee Maastricht. Myös kaskiviljelyn luonne alkaa muuttua. T ämän vuosituhannen alussa kirkkojen valtapiirit löytävät pohjoiset metsät asukkaineen. Harvennuksessa säästettäisi in suurimmat männyt ja osa koivuista, ehkä jokunen iso haapa, matkittaisiin mahdollisimman tarkoin luonnonkulon verotusta. Kaskikulttuuri kukoistaa vuosituhansia. Metsäpalossa maata vapautu u muutamaksi vuodeksi pioneerikasveille. Ikitammen myyntihinta on parhaimmillaan niin suuri, että yhden puun hinnalla metsänmyyjä saa mersun. K. Yrjö llvesalon tutkimuksista ilmenee. Puut kaadetaan, ensin suurimmat, sitten pienemmät. Kuluttajalle kustannus ei ole kohtuuton saavutettuun hyötyyn nähden. Sota muuttaa kaiken. Työvoimapula ei nykySuomessa ole ongelma. Entä nämä suuret ylispuut. Aukkohakkuu ei ole enää metsänhävitystä vaan " uudistamista". Kalela kehittelee ajatusta eteenpäin niin, että dogmi jää myös sotien jälkeisen metsäajattelun pohjaksi. Ihminen on pieni, taiga suuri. K. Kilpailu metsävaroista kiristyy. Suomen kannalta tilanne on kutkuttava. Omavaraiskaskeamisen rinnalle alkaa kehittyä kaupallinen kaskitalous. Å ina vuoteen 1945 Suomessa suhtaudutaan aukkohakkuisiin varsin kielteisesti . Samaan aikaan väestö kasvaa, ja niinpä paine metsiin lisääntyy melkoisesti. Keloista pitäisi tehdä Pohjolan kultaa. Desentralistinen heimokulttuuri ei kykene vastustamaan keskusvallan voimaa. Myöhemmin hänen poikansa A. Asutusta on vähän ja satunnaisesti. Hannu Hyvönen Pyhistä puista yhdentyvään Eurooppaan T älle ikuisesti keskeneräiselle pohjoiselle taigalle tulee ihminen metsän mukana jääkauden jälkeen. Ihminen huomaa tämän ja korvaa luonnon omat pio. Cajander uskoo, että metsät Suomessa luonnollisesti kehittyvät joko tasaikäisiksi männiköiksi tai tasaikäisiksi kuusikoiksi. Suuria puita poistetaan, ja siksi geneettinen rappeutuminen jatkuu. säästää puuta nousevan metsäteollisuuden tarpeisiin. Kun koko puusto lasketaan realisoitavaksi pääomaksi, jolle tulee saada korkoa, päädytään siihen, että metsä on kannattavinta hakata vi imeistään 80 vuoden iässä matalaksi. neerikasvit omilla hyötykasveillaan, rukiilla, nauriilla ja saa suuret ja erinomaisen laadukkaat sadot parina vuotena. Milloin niiden vuoro tulee. E nsimmäisten säädösten ja metsälakien tarkoituksena on rajoittaa kaskeamista ja 24 Hannu Hyvönen on Vieremällä asuva luonnonsuojeluaktivisti, pientilallinen ja Valtion Luonnonvarainneuvoston sekä Metsävarainjaoston jäsen. Sitten tehdään uusi kaski. Kanada ja Venäjä ovat pahimpia kilpailijoitamme massapuumarkkinoilla. Hänen tuomansa saksalainen metsäajattelu jää Suomeen kokonaiseksi vuosisadaksi ohjaamaan kehitystä. Tekniikka jyllää. Saksalaisen mallin ja luonnonmukaisuuden yhdistää suomalaisen metsäntutkimuksen perustaja A. Helpotus on ennenaikainen, sillä metallurgia mahdollistaa uudet tehokkaat sahat. harsintaa, eli poimitaan osa puista osan jäädessä siemenpuiksi. Parasta mitä maamme voisi metsäasiassa nyt tehdä, olisi reipas irtiotto aiemmasta linjasta ja tätä kautta nousu maailman uuden metsäpolitiikan suunnannäyttäjäksi. Muinaisten suomalaisten uskonto ja elämänmuoto saavat väistyä. Koska metsää ei nähdä ekologisena kokonaisjärjestelmänä, kehittyvänä ja monimuotoisena, sitä ei myöskään siltä pohjalta käsitellä. Taloudellisessa mielessä tämä edellyttäisi uutta laatujalostusta j a laatuhinnoittelua Pohjolan ikipuille. Snellman kirjoittaa suomenheimolaisista Litteratur Bladetissa keväällä 1847: "Me puolestamme voimme pitää heitä ainoastaan jalona kansana, joka taistelee urheasti ylivoimaa vastaan uskonsa ja itsenäisyytensä puolesta ja kristinuskon voittoa voimme pitää ainoastaan tämän kansan henkisenä ja aineellisena sortona." Suomalaiset ovat kokeneet valloituksen siinä missä Amerikan intiaanitkin. Jos YK ja kuluttajat kykenevät kieltämään aukkohakkuut, se on suuri askel taistelussa maapallon metsien puolesta. Hämmästyttävää on, etteivät edes selvät havainnot luonnonmetsien rakenteesta muuta käsitystä missään vaiheessa. Kirkon maihinnousu merkitsee vuosisatojen valloitusja käännytystyön alkua. Sen enempää harsinta kuin aukkohakkuutkaan eivät ole ekologista metsänkäsittelyä. Piispa Henrik on meidän Kolumbuksemme. Saksassahan tällainen ajattelu on jo pitkällä. SUOME LUO 1 TO 2/94 53. Tuloksena tästä on metsien laadun heikkeneminen. Pyhät puut kaadetaan, uhrilehdot hakataan. Aukkohakkuista luopuminen nosta1s1 varmasti jonkun verran puutuotteiden hintoja. Luonnossa suuret ylispuut kuolevat pystyyn, keloutuvat. V. Vuonna 1154 maamme alue liitetään Rooman katolisen kirkon valtapiiriin. Toisaalta myös tuolloin puhutaan voimakkaasti luonnonmukaisen metsähoidon puolesta. Harsi nta ei kuitenkaan perustu paloekologian dynamiikkaan vaan pikemminkin ahneuteen. Salama sytyttää metsän. Tosiasiassa metsä jatkaa kasvuaan tästä vielä olennaisesti kuten mm. Suomelle aukkohakkuista luopuminen toisi selvän kilpailuedun. Harrastetaan ns. Metsälakeja ei tarvita metsän hävittämistä estämään. :. Maailman ensimmäinen metsävarojen inventointi aloitetaan Suomessa 1926. Kansallisfilosofimme J. Tilanne näyttää metsän kannalta helpottavan, kun metallurgia poistaa puulaivat rahtiliikenteestä. Mainostetun perhemetsätaloutemme ansiosta meillä on mahdollisuus luonnondynamiikkaan perustuvaan pienipiirteiseen metsätalouteen. Euroopan laivat tarvitsevat puuta sekä rakenteisiin että tervana niiden suojaksi. Cajander. Tällöin metsämme muuttuvat lopullisesti kuutioina mitatuksi rahapääomaksi. Metsäntutkimuksen päätehtäväksi tulee kehittää menetelmiä, joilla tämä pääoma kasvaa mahdollisimman nopeasti korkoa. V uosituhannen puolenvälin paikkeilla kansa on käännytetty ja savut verolle pantu. G lobaalisti ajatellen vaatimus aukkohakkuiden lopettamisesta on ajankohtainen ja oikeaan osuva. Niitä pidetään metsän hävittämisenä. Asutuilla alueilla on paljon nuoria koivikoita, hakoja, laidunalueita. vsk.. Tällöin alkaa luonnonvarojemme laajamittainen hyödyntäminen. Suuri osa maata on koskematonta Pyhää Taigaa, erämaata, metsästäjien ja kalastajien vaellusalueita. Metsä-Suomi ei selviä sodasta
Yhdysvallat ei GA TT:n päätöksestä juuri piitannut, vaan päinvastoin laajensi tuontikieltoaan myös useisiin muihin maihin, muun muassa Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan. Harva tulee tonnikalaa syödessään ajatelleeksi pistelevänsä poskeensa osaa jopa itseään suuremmasta otuksesta. Anne Brax 25. Tämän lämpimissä vesissä elävän ison petokalan lihaa syödään nykyään nelinkertainen määrä 1980-luvun alkuun verrattuna. Suomeen tuodusta tonnikalasta 80 prosenttia on purkitettu Thaimaassa. Nykyään sitä kalastetaan kaupallisesti kaikilla maailman trooppisilla ja lauhkean vyöhykkeen vesillä. L uonnons uoj ei uj ärjes töt ovat yrittäneet saada kalastajia lopettamaan ajosiimojen ja kilometrien pituisten ajoverkkojen käytön. Kalan lihasten lämpö voi näet nousta jopa 14 astetta korkeammaksi kuin ympäröivän veden. Kansainvälinen ympäristöjärjestöjen kattojärjestö Earth Island Institute on perustanut delfiinien suojelemiseksi kampanjan, joka myöntää vähemmän vahingollisia pyyntimenetelmiä käyttäville tuottajille oikeuden käyttää tonnikalasäilykkeissään Dolphin Suomalaiskauppojen tonnikalapurkeissa on useimmiten boniittia ( englanniksi skipjack). Tutkijat kuitenkin ennustavat esimerkiksi Atlannin länsiosan erillisen tonnikalakannan häviävän lopullisesti, jos sen pyyntiä ei heti rajoiteta. emmas pohjoiseen. Tonnikala ui samanlaisella vauhdilla mieliruuakseni kuin yleensäkin suomalaisten ruokapöytiin. Pisimmät, kymmenien kilometrien verkot onkin nykyään kielletty. Joukkosurmat ovat yleisiä varsinkin keltaevätonnikalan pyynnissä, koska lajien ruokavalio on samanlainen ja ne liikkuvat yleensä yhdessä. Tonnikalan pyynnissä menehtyy vuosittain jopa satoja tuhansia delfiinejä. Suomalaisia kiinnostanee tieto, että meille tuotavan tonnikalan pääasiallinen purkitusmaa Thaimaa on onnistunut vakuuttamaan esimerkiksi Yhdysvallat siitä, että sikäläinen tonnikala on turvallista delfiineille. Yhden suomalaisen vuosiannos on noin kilo tonnikalaa. Sen jälkeen runsaimmatkaan herkkupöydät eivät vuosiin ansainneet edes katsetta, jos tarjolla ei ollut tonnikalaa. Suurin laji tonnikala (Thunnus thynnus) voi kasvaa neljämetriseksi ja painaa useita satoja kiloja. Raakakalaan ihastuneet japanilaiset maksavat tästä kalalajista satumaisia kilohintoja valmistaakseen siitä sushija sasamiruokalajeja. NAUTINTOJA MAAILMALTA Tyyneltä valtan1ereltä suomalaisten suuhun Maistoin tonnikalaa ensimmäisen kerran lapsena joskus 1960-luvulla. Kuudesta kaupallisesti merkittävästä tonnikalalajista purkissa voi olla esimerkiksi pala keltaevätonnikalaa (Thunnus albacares), joka kasvaa parimetriseksi ja jopa parin sadan kilon painoiseksi. Tonnikalasta on viime vuosina tullut luonnonsuojelun ja kansainvälisen kaupan vapauden välisen ristiriidan tunnuskuva. Saaliikseen tonnikala nappaa pienempiä kaloja, äyriäisiä ja mustekaloja. Vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa saattoi syödä myös Japanissa, Puerto Ricossa, Perussa, Ghanassa ja Yhdysvalloissa purkkiin pistettyä tonnikalaa. Luonnonsuojelijoiden kansainvälisissä kokouksissa mainitaan usein The tunaldolphin case, tonnikaladelfiinitapaus. Loput ovat peräisin Filippiineiltä, Indonesiasta ja pieni määrä Espanjasta. Tonnikala itse on suojelukiistoissa jäänyt ihmisten rakastaman delfiinin varjoon. Useimmiten suomalaiset syövät kuitenkin boniittia, (Katsuwonus pelamis), joka on vain vajaan metrin mittainen. Välimerellä pyydettiin tonnikalaa jo antiikin aikoina. safe eli delfiiniturvallinenmerkkejä. Tonnikalalla on muuan erikoisuus, joka tekee siitä nopean saalistajan ja laajentaa sen elinpiiriä tropiikista kauSUOMEN LUONTO 2/94 53. Se ui jopa 50 000 yksilön parvissa Tyynen valtameren ulapoiden pintavesissä. vsk. Merkin luotettavuuden takaamiseksi muun muassa Thaimaahan ja Filippiineille on lähetetty järjestön valvojia. Sillä viitataan kauppajärjestö GA TT:n komission 1991 tekemään päätökseen, jonka mukaan Yhdysvaltain merinisäkkäiden suojelua koskeva laki oli ristiriidassa tuotteiden maailmanlaajuiseen vapaaseen kauppaan pyrkivän GATT-sopimuksen kanssa. Lihaksia lämmittää elimistön erikoinen lämmönvaihtojärjestelmä. Thaimaalaiset ovat siirtyneet entistä enemmän boniittiin, jonka kalastustapojen ei ole todettu uhkaavan delfiinejä. Boniitit tuodaan meille etupäässä Tyyneltä valtamereltä, mutta sen levinneisyysalueeseen kuuluvat myös Atlantti ja Välimeri. Mutta käytetyt menetelmät eivät säästä muitakaan meren eliöitä; surmansa saavat yhtä hyvin muut valaat, hait, linnut ja kilpikonnat. Tämä laki asetti Meksikossa purkitetun keltaevätonnikalan tuontikieltoon, koska kala oli pyydystetty delfiinejä erityisen paljon surrnaavalla tavalla
Tietysti hän iskee kirveensä kiveen kärjistäessään, että meidän valkoselkätikkakantamme joutaa tuhoutumaan, koska se on levinneisyysalueensa rajalle työntynyt, harva ja epätyypillinen kokeilukanta. Nyt niissä kärvistelee jokunen kuusensuti ja lintutiheys on tuskin 200 paria. Talvella pihaan ilmestyi hilleri, kaivoi käytävän taJliin ja alkoi hyvää vauhtia verottaa kaninpoikasia. Moniin nisäkkäisiin minulla ei ole ollut omakohtaista kosketusta, on merkillistä miten vähän lintujentutkija poluillaan kohtaa nisäkäseläimiä. Lintumaailman ajankohtaisia häviäjiä voi luetella pitkän rivin, eikä niillä ole yhteisiä ominaispiirteitä kuten voittajilla; ne ovat hajallaan monissa heimoissa. Nisäkkäiden joukossa piiJTetään risti vesikon ja tammihiiren kohdalle, ne jakavat muuttohaukan kohtalon. Siihen aikaan nämä kotihaat olivat ylellisiä haapa-, tervaleppäja pähkinälehtoja, joiden lintutiheydeksi laskin 800 paria neliökilometrillä, viisi tikkalajia siinä joukossa. Siitä ei kuitenkaan meidän eläimistössämme ole juuri koskaan kysymys, meidän luonnossamme ei ole sellaisia valtamerensaaria tai eristyneitä vuoristoja, joilla eläinlajin koko maailmankanta rajoittuu suppealle alueelle. On hyvin olennaista se, elääkö, touhuaako ja riemuitseeko meidän metsissämme seitsemän miljoonaa vai viisi miljoonaa peippopariskuntaa. Ja silloinkin kun kohtaa, niin välillisesti lintujensa kautta: hiiret, myyrät ja metsäsopulit vainajina pöllöjensä pesäkoloissa, näädistä, oravista, jäniksistä ja piisameista luita ja häntiä kanahaukkojensa, kotkiensa ja merikotkiensa pesillä ja ruokailukivillä. Häviäjien joukko on sakeampi. Kun viimeksi käytin kesäkuun 1976 aamut Olli Järvisen komennossa laskentoihin Kuhmoisissa ja monissa Sisä-Pohjanmaan pitäjissä, linjat kulkivat enimmäkseen lohduttomia taimistoja ja riukuja repalemetsiä, joilla rekisteröi vain tuon monotonisen pajulintujen, punakylkirastaiden ja metsäkirvisten kolmikon. Aivan viime vuosilta en tunne kuin kaksi merkittävän lukuisaa lintua, joiden määrä on lujasti kasvanut: viherpeipon ja sinitiaisen. Parin aamun päästä sen fosforisi lmät kiiluivat taas entiseen tapaan pimeässä heinäladon alla. Suomalaisetkin lintumiehet ovat ottaneet raskaasti tammitikan häviämisen sukupuuttoon Ruotsista ja taistelevat kynsin hampain, Pohtilan harmiksi ja hämmästykseksi, suomalaisen valkoselkätikan puolesta. Mutta kun luonto ja eläimistö karsiutuu ja vähenee, se heijastuu yhä useampisuoME LUO TO 2/94 53. On kiljuhanhi, riskilä, selkälokki, tylli, suosirri, käki ja kehrääjä, monet tikat ja ennen kaikkea suuri joukko varpuslintuja. Ja toiseksi on niin, että kaikkein tärkeintä rikkautta sittenkin on eläinten määrä, elämän summa. Sukupuutolla on viime kädessä täsmällinen sisältö, se tarkoittaa lajin häviämistä maapallolta viimeistä yksilöä myöten. On tietysti selvää, luonnonsuojelun perusperiaatteita, että koko lajin sukupuutto on musertavin menetys. Se on peruuttamaton, pahin isku mikä elonkehää voi kohdata. 40 vuotta sitten tässä kotinurkillani sattui samana vuonna useampaakin kottaraispönttöä avatessa, että kireän, kiinteän ja tiukkailmeisen kottaraisemon sijasta vastassa olikin pehmoisen, silkinhienon hopeanharmaan olennon suurten silmien hämmästynyt tuijotus. Hyvin voimakkaana vaikutelmana muistan, kuinka tuolloin tällöin kompassilinjalla edetessä erottui jo kaukaa vanhan metsän korkea reuna ja sieltä jo kauas peippojen ja laulurastaiden raikuva kuoro. On aivan väistämätöntä, että uhanalaisten lajien luettelot ja punaiset kirjat laaditaan kutakin valtiota varten, oli se sitten alaltaan pieni tai suun. Kuitenkin tuntuu siltä, että esimerkiksi aarniometsäkartoituksissa annetaan suhteeton paino muutamille uhanalaisimmille lajeille, harvinaisuuksille, rariteeteille, ei koko eläimistön runsaudelle. Teerikannan suistumisesta ovat omat kotikyläni Vanajanselän rannoilla ääriesimerkki. Metsään sitten sukeltaessa tulivat vastaan, kukin äänivolyyminsa mukaisessa järjestyksessä, pääsaralla ja kuulosaralla moninkertaisin luvuin raiskioihin verrattuna myös punarinnat, vihervarpuset, hippiäiset, tiaiset, kirjosiepot, tiltaltit, sirittäjät. Tällä periaatteella saadaan mikä hyvänsä eläin äkkiä hävitetyksi sukupuuttoon: aina uusi ja uusi vyöhyke siirtyy levinneisyysalueen rajavyöhykkeeksi. Liito-oravakin tuli tutuksi linnunpönttöjen kautta. Minulla on käsitys, että enimpien pikkulintujemme kannat ovat viimeisinä vuosikymmeninä pitkäjaksoisesti kovastikin vähentyneet. Suojelutoiminnassa me nimittäin olemme aika lailla sidottuja valtiokokonaisuuksiin, kansainväliset yhteiskampanjat eivät saavuta läheskään samaa tehoa kuin kansalliset. Ja aivan varmaa on, että jos valkoselkätikka tai jokin muu eläin häviää vastaavankokoiselta alueelta Venäjällä, kato ei tunnu meistä yhtä suurelta, koska se häviää vain pienestä osasta Venäjän valtiota. Lintujen linjalaskentareitit on suunniteltu puolueettomana, valikoimattomana otantana vastaamaan oikeassa suhteessa seudun maastoa. Ensinnäkin on selvää, että biodiversiteetin kannalta saimaannorppa on valkoselkätikkaa tärkeämpi. Pentti Linkola Luonnonsuojelun tienviittoja 3(5) Muisteluksia, mietteitä, mielipiteitä Elämän summa Nimesin Nyky-Suomen selkärankaiseläinten menestyjiksi petoeläimet ja sukujensa suurikokoisimmat lajit. Hilleri minulla oli kotieläimenä kauan sitten Kuhmoisissa, siihen aikaan kun lapset olivat pieniä ja hevosen seurana tallissa majaili suuri joukko kaniineja. Hänen mielestään meidän valkoselkätikkamme ovat nurkkapatriootin näennäisongelma, koska valkoselkätikalla on vahvoja kantoja Virossa ja Venäjällä. Suvun suurimpien menestymisen säännöstä on jyrkkänä poikkeuksena metso, ja teerenkin voi lukea siihen joukkoon. Meidän kaikkien nisäkkäittemme ja lintujemme levinneisyys ulottuu rajojen yli. Tämä ei ole yhtä typerää kuin miltä se näyttää. Jo silloin totesin, että pelkästään päättelemällä, elinympäristön muutoksen perusteella, voidaan arvioida linnustossa valtaisa lukumääräinen romahdus. Vähiin ovat huvenneet naalit, hillerit ja liito-oravat. Pyydystin sen loukulla ja kuljetin kirkonkyläreissulla viiden kilometrin päähän. Mutta jotakin itua Pohti Jan pohdinnoissa on. J yrkirnrnin taantuneista lajeista on laadittu uhanalaisten luettelo ja luokitus, ja suurenmoinen asia on se, että niistä yritetään pitää huolta kouriintuntuvilla suojelukampanjoilla. Tietysti sillä varauksella, ettei pullonkaulana ole talvehtimisalueiden kapasiteetti. Meillä on kuitenkin taipumus mieltää, kokea ja murehtia osasukupuuttoja valtioiden rajojen mukaan. Metsäntutkimuslaitoksen Eljas Pohtila on esittänyt mielenkiintoisia näkökohtia tästä sukupuuton problematiikasta. E1jas Pohtilan herättämiä ajatuksia sukupuutosta kannattaa pohtia pitempäänkin. Nekin lajit, joilla oli suuri voittokulku 30 ja 40 vuotta sitten, ovat joko pysähtyneet, kuten punavarpunen ja rautiainen, tai jyrkästikin uudelleen taantuneet, palanneet lähtöasemiinsa, kuten töyhtöhyyppä ja naurulokki. Jo kauan sitten liito-oravat ovat hävinneet elämästäni. Takavuosina teeret rymähtelivät lentoon joka niemessä, ja kevätjäillä pulppusi yhtenäinen soidin. vsk.. Nyt on kolmena keväänä kolmen kylän alueella soinut yksi yhteinen viimeinen mohikaani. Ja juuri siitä, siitäkin, on luonnossamme kysymys. Viime kevät oli sitten ensi ker26 ran (arvattavasti tuhansiin vuosiin) aivan äänetön, kunnes huhtikuun lopulla, soidinkauden lopulla, ilmestyi odottamaton vaeltajakukko tyhjiöön
Tämä ei ole utopiaa ainakaan pienalueilla. ' ,· ,. Vähentymisen kerroin, suhdeluku, on noin 20: 1. " na totaalisina katoamisina pienalueilla, esimerkiksi maakunnassa, kunnassa tai kylässä. 1,.; •' , .,'· ., :"-:1,1 / ' J r.i . Mutta kun kerron, että käenpiiat hupenivat 1960-luvulta 1980-luvulle alle viidenteenosaan, se perustuu 668 vuosittain seuratun pikkupönttöni tarkoin muuttumattomana huollettuun eksaktiin aineistoon. Jos meidän onnistuisi palauttaa puupeite taimistoaroillemme takaisin, sekametsälehdotja pökkeliköt yhden puulajin puupelloille, ojikot, rikkaruohot, pientaret, pienkarjat, niityt ja kedot viljelysaukeille, ja vielä umpeuttaa turhat rinnakkaiset tiet sekä liian suuret pihakentät ja parkkipaikat, saisimme jättimäisen määrän eläintenkin elämää takaisin. , .. "Kottaraisten nykykannan olen takseerannut tarkoin; se on ollut monta vuotta neljä tai viisi pesää. ' "Takavuosina teeret rymähtelivät lentoon joka niemessä, ja kevätjäillä pulppusi yhtenäinen soidin. Nyt on kolmena keväänä kolmen kylän alueella soinut yksi yhteinen viimeinen mohikaani." viisi pesää. Tosiasiassa juuri tarkat laskennat osoittavat monen muunkin linnun kohdalla huikeita kertoimia mikäli laskentoja on. Jos kivitaskuja on lOxlO kiJometrin ruudulta löytynyt 100 paria ja seuraavassa laskennassa yksi varm~ pesintä, kartalle tulee sama merkintä. Esimerkiksi valkoselkätikka on hävinnyt sukupuuttoon Suomen koko läntisestä puoliskosta. Häviäjissä on paljon luonnostaan runsaita lintulajeja ja niiden palautumisessa kysymys tuhansista, jopa miljoonista yksilöistä. vsk. E läimistömme voittajalajien, suureläinten ja petoeläinten, kohdalla on yleensä kysymys kymmenistä tai sadoista yksilöistä. Omitologit käyttävät yleisesti paljon varovaisempia kertoimia esitellessään linnuston muutoksia. Kun katselen rengastuslistojani vuodelta 1953, huomaaan 263:sta kottaraisen pojasta merkinneeni 210 tässä kotiky Iässä siitä huolimatta, että erityisen runsaaseen pihapönttöyhdyskuntaansa ei ikivanha kyläseppä Sandsten millään ehdolla päästänyt minua vasaroineni koluamaan. 27. . . r , tfi ' A , ,.; (/' •· . Selailin äskettäin lintuhavaintokirjaani vuodelta 1949, jolloin heti koulun loputtua keikuin täyspäiväisenä lintumiehenä tässä kotikylien alueella. Kottaraisten nykykannan olen takseerannut tarkoin; se on ollut monta vuotta neljä tai SUOMEN LUONTO 2/94 53. Jokainen maanomistaja, pienimmälläkin omakotija huvilapalstalla, voi osallistua luonnon palautustyöhön. Vähentymisen kerroin, suhdeluku, on noin 20: 1. Yksittäishavaintoja, pesiä ja poikueita, mainitaan toki lisäksi. Sama pyörylä joka vuodelle vuodesta 1950 alkaen tulisi Yanajanselän ruutuun harmaalokille, vaikka kanta tarkan pesälaskennan mukaan on noussut kolmesta 165 pariin. Siihen aikaan en tehnyt vielä päivittäisiä merkintöjä vaan katsaukset viiden päivän tai viikon jaksoilta. ' ..c ' I f ..,#,' ,, i l(: ',\)'. Kun totean, että töyhtöhyyppäkanta nousi 1950-luvun alusta 1960-luvun puoliväliin Hämeessä ja otaksuttavasti muualla Etelä-Suomessa yli viisinkertaiseksi ja suistui sitten takaisin viidenteenosaan, tämä on vain arvio, vaikka siihen tuntuman nojalla itse uskon. Nämä ovat järkyttäviä asioita, ja niiden järkyttävyys ja dramaattisuus korostuu, saa oikean painoarvon, jos silloinkin ajatellaan sukupuuttoa ja puhutaan siitä. Juhannuksen tiedotteesta luen keltavästäräk.istä lakonisesti "emoilla yleisesti pesäpoikasia" ja kivitaskusta "vaikuttaa kylällä kaikkialla tavattoman yleiseltä". Sitä paitsi kottaraispoikueita varttui kymmenittäin tavoittamattomissa tervaleppien ja haapojen koloissa. Nyt ei ole vuosikausiin kummastakaan lajista ollut näillä seuduilla höyhentäkään jäljellä. Minulle on elävintä ja katkerinta todellisuutta, että sillä ehkä 1 000 hehtaarin suuruisella "kotialueella" Yanajanselän pohjoisella niemellä, jota olen seurannut kuin omia taskujani vuodesta 1948 alkaen, on tähän mennessä kadonnut sukupuuttoon 20 lintulajia ja vain kaksi uutta tullut tilalle. Suuri psykologinen hämäystekijä on varmaan ollut Atlas-laskennan kartasto, jossa vain totaalinen kato näkyy
Järven kunnostamiseksi aloitetut työt vaativat aikaa ja rahaa, eikä silti ole varmaa, että järvi paranee. Sisäinen kuormitus ongelmana Tuusulanjärven historian juhlahetkiä elettiin 1979, kun nopeasti kasvanut Järvenpää liittyi meri viemäriin ja lopetti jätevesiensä juoksuttamisen Tuusulan järveen. vsk.. Viime keväänä järvi oli poikkeuksellisesti uimakelvoton jo toukokuussa. Ensimmäiset kunnostustoimet kohdistuvatkin syvänteiden kuonakerroksiin. Haisevat levälautat ilmestyvät rantamaisemaan yhtä varmasti kuin jäät lähtevät. Teksti: Mikko Savelainen Kuvat: Pentti Johansson Tuusulanjärven jä Keskiuusmaalaisen Tuusulanjärven pohjassa makaa ennätysmäinen jätepatja. Järven syvänteiden fosforia yritetään sitoa aloilleen pohjaan levitettävällä savikerroksella. Järven historiaa tuntematon etsii turhaan rantamaisemasta teollisuuslaitoksia. Riskejäkin on. " Haja-asutusalueilta ja pelloilta tulee noin 4 500 kiloa fosforia vuodessa, kun pohjasta liukenee veteen jopa viisin-kuusinkertainen määrä", Kansanen kertoo. Vuosikymmenien aikana viljelysmai lta osaksi suoraan järveen valuneet fosforija typpipitoiset lannoitteet sekä Järvenpään kaupungin jätevedet ovat synnyttäneet järven pohjaan elottoman liejuker28 roksen, joka on aiheuttanut happikadon. Tarkoituksena on sitoa vapaana vellova fosfori aloilleen. Laboratoriokokeet eivät kerro, samentuuko vesi savea siirreltäessä niin paljon, että siitä on järven elämälle haittaa tai muodostuuko savikeITosten välissä metaanikaasua ongelmaksi asti. Vi ljel ysal ueet, niin kuin pohjoispään kaupunkimiljöökin, sulautuvat maisemaan niin kauniisti, että syyllistä on vaikea etsiä juuri niistä. Vaikka järveen ajautuu vieläkin kohtalai sen paljon ravinteita haja-asutusalueilta ja viljelyksiltä, se ei ole vesistön suurin ongelma. SUOMEN LUO TO 2/94 53. Kansanen kertoo, että savi on estänyt laboratoriokokeissa fosforin liukenemisen veteen lähes kokonaan. Järven kunnostustutkimusta luotsaava Helsingin ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja, tohtori Pekka Kansanen ke1too, että lietettä on syvänteissä jopa viiden metrin paksuudelta. Rannalta otettu savi levitettiin koealueella tiiviisti pohjaan kerrostuneen aineksen päälle. Fosforia yritetään sitoa sa vikerroksella Syksyllä 1993 aloitettiin kokeilu pohjakerroksen peittämiseksi puhtaalla savella. Kansasen mukaan Tuusulanjärven tila ei kohene ilman pohjan laajoja kunnostustoimia, sillä se on ainoa keino katkaista järven sisäinen kuormitus. "Korostan, että on puututtava myös rannoilta tulevaan hajakuormjtukseen." Suurin osa hajakuormituksesta tulee pelloilta. Tuusulanjärven sedimenttikokeissa on havaittu, että eniten fosforia liukenee syvänteistä. Sairauden oireet näkyvät Tuusulan järvellä koskettavimmin kesällä. Talven yli järvi selviää vain kytkettynä hengityskoneeseen ; hapetuslaite pumppaa tauotta elämäneliksiiriä jäänalaiseen maai lmaan. Lisäksi ravinteikasta tulvavettä pumpataan keväisin useita tuhansia litroja pelloilta järveen. Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin alueella sijaitseva, 92 neliökilometrin laajuinen Tuusulanjärvi on joutunut tehohoitoon. Normaalioloissa fosforin tulisi kerrostua järvenpohjaan ja pysyä siellä, mutta Tuusulanjärvessä pohjaan kerrostuva aines on lähes tuoretta kasvimassaa, joka ei kerrostu tiiviisti; kalat ja tuulet pöllyttävät pohjaa, ja fosfori vapautuu uudelleen veteen. "Pohjan sedimenttikerros kasvaa noin 4,5 senttiä vuodessa, mikä on meidän oloissamme erittäin paljon", Kansanen selvittä.ä
Ensisijaisesti kunnostustoimilla tähdätään rehevyystason laskemiseen ja järven oman hapentuoton parantumiseen. Peittokokeita jatketaan Tuusulanjärvellä tänä keväänä, jolloin tavoitteina on selvittää muun muassa tarvittavan peitekerroksen paksuus sekä tutkia savikannen aiheuttamaa veden samentumista ja muita ympäristöhaittoja. Peittoteknii kkaa ei ole aikaisemmin käytetty järvien rehevöitymisen estämiseksi. D Kirjoittaja on keravalainen vapaa toimittaja. Tuusulanjärvi on Suomen parhaita harmaahaikara.paikkoja Helsingin Viikin jälkeen. vsk. Sen rantamilla pesii 66 lintulajia ja levähtää satoja muuttolintuja. Järven syvänteen ruoppaus maksaisi arvioiden mukaan useita kymmeniä miljoonia, kun nyt ilmeisesti selvitään muutamalla miljoonalla markalla. Sitä vauhditti Järvenpään kaupunki, jonka jätevedet laskettiin Tuusulanjärveen vuoteen 1979 asti. Elo-syyskuussa järvellä parveilee parhaimmillaan pitkälle toistakymmentä hannaahaikaraa. Silkkiuikut ovat vähentyneet veden samentumisen myötä 15 pariin. 29. Jos kaikki tapahtuu suunnitelmien mukaan, ovat ensimmäiset merkit paranemisesta näkyvissä vielä tämän vuosikymmenen aikana. patja saa savikannen Tuusulanjärvi on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi. Joka kesä rannoilla vellovat sinilevälautat kerto\lat rehevöitymisestä. SUOM EN LUONTO 2/94 53
· Pallas on turhankin helppo saavuttaa, ja jälleen perjantaiiltana hiihdän kohti tuntureita. Salaperäisen pyöreälakiset huiput ovat jo vuosisatoja kiehtoneet kulkijoita; ne kutsuvat vaeltamaan. Tunturikoivikon harventuessa paljakan viima kuitenkin tuulettaa rinkan kantajaa. Polkureitti johdattelee van. Muutaman kilometrin jälkeen on raju nousu, jossa ihohuokoset suoltavat hikeä peltipaidalle. Kuvat ja teksti: Jouni Klinga Tunturi lumoaa Pallastunturit ovat Suomen eteläisin suurtunturien ketju. Siirtyessäni suksille oli jo pimeää, mutta silmät tottuvat pian erottamaan maaston piirteitä
Pallaksella hän oli kuin kotonaan, ja oman kämppänsä hän halusi Hetta-Muonio -postipolun varteen. Takkatuli uuvuttaa kulkijan pian lämmöllään. Aamulla pitää lähteä liikkeelle varhain. Oli täyPallastunturien ketjua kansallispuiston länsi/aidalta. Edelliskerralla hiihdimme Rautuojan suunnalla. denkuun aika ja viimeinen yöpymispaikka puiston ulkopuolella kuusikossa. D Kiiruna. Tunturit alkavat heti rauhoittaa mieltäni, ja kotoisassa kämpässä alan muistella kokemuksiani. halle kämpälle, "hotelli Mon, tellille". Justus Montell rakennutti sen aikoinaan tukikohdakseen. hu: metsähallitusko olisi tulossa tänne puiston laidallekin hakkaamaan. Pinotulet olivat jo hiipumassa, ja mieltä häiritsi vain jostakin kuulemant -hct. Revontulien loimutessa sai vääntäytyä makuupussiinsa vanhan kuusen alle. Kahvipannun lämmetessä takkatulella kokoan vielä pikkutunneilla ajatuksiani. Hän oli vuosisadan alkupuolen merkittävä luonnontieteilijä, joka kokosi korvaamatonta aineistoa Luoteis-Lapin faunasta ja floorasta. Päivä on vielä lyhyt; kiirunatkin aloittavat ravinnonhaun heti maiseman v~jetessa. Maalikylissä sitten kertoilivat yön olleen kylmä, pakkasta kait yli 30 astetta
32 SUOMEN LUO TO 2/94 53. Helmikuun tuiskua Pallastunturien Saivokerolla. vsk.
SUOMEN LUONTO 2/94 53. 33. Pallastunturit pilvimeressä. Yö pinotulilla tammikuussa, pakkasta 30 astetta. vsk
3 z .§'---~-~------~-~=---~--~~-----=----=-=--~=------~---~--=------------------" 34 SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk.
Samaan aikaan kun tutkimus ja nykyaikainen riistanhoito toivat uutta tietoa petojen asemasta ekologisessa järjestelmässä, maastoselvityksissä saatiin hälyttävä viesti. Meilläkin merikotka vainottiin lähes viimeiseen lintuun, ja vaikka laji rauhoitettiin 1926, jatkui vaino pitkälle 1960-luvulle saakka. Merikotkia olisi siis ruokittava puhtaalla ravinnolla, kunnes Itämeren tila paranisi riittävästi. Merikotkien ahdingon syyt tunnettiin: huippupetojen elimistöön kertyi ympäristömyrkkyjä, jotka häiritsivät lisääntymistä. Raskasmetalleilla tuskin oli merkitystä. PCB:n muutos on sa35. Perustavassa kokouksessa asetettiin työryhmä valmistelemaan talviruokintaa ja toinen suunnittelemaan kesäkauden maastotutkimuksia ja värirengastuksia. Ihminen on kautta aikojen vihannut ja pelännyt isoja petoja. DDT-ryhmän aineet ovat merikotkaohjelman aikana vähentyneet Itämeressä selvästi. Pariutumisesta huolimatta pesään ei ilmestynyt munia tai jos muninta onnistui, munankuoret jäivät niin ohuiksi, että ne rikkoutuivat herkästi. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Vapaaehtoisia värvättiin ja laajamittainen talviruokinta käynnistyi tammikuussa 1973. vsk. Tällaisesta aineistosta saadaan myös "ylisuuria myrkkypitoisuuksia", koska kyseessä ovat todennäköisesti huonokuntoisimmat yksilöt. Sata vapaaehtoista maastoon Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin 1972, ja Suomi liittyi välittömästi Pohjois-Euroopan ja Grönlannin merikotkien suojelemiseksi perustettuun kansainväliseen ohjelmaan. Lienee itsestäänselvyys, että asiaa ei voi tutkia tieteelliset vaatimukset täyttävällä tavalla, koska merikotka on rauhoitettu ja uhanalainen. Työ merikotkien hyväksi käynnistyi. Niitä on pidetty kilpailijoina riistaja kalavesillä. Maastotyöt aloitettiin saman vuoden touko-kesäkuussa kaikilla pesimäalueilla, joita on nykyään viisi: Ahvenanmaa, Länsi-Uusimaa, Turun saaristo, Merenkurkku ja Lappi. On erittäin todennäköistä, että suurin syy lisääntymisongelmiin oli DDT ja sen sukulaisaineet kuten DDE ja mahdollisesti myös PCB-ryhmän aineet. Näytteiksi on saatu vain kuoriutumattomia munia sekä maastosta löydettyjä kuolleita lintu ja. Merikotka oli lyöty laji; äärimmäisen varovaisena ja piileskelevänä se oli juuri ja juuri säilynyt saaristamme syrjäisimmissä ikimetsiköissä. Työssä on mukana lähes sata ihmistä, jostakin syystä kaikki miehiä. Lajin lisääntyminen oli melkein tyrehtynyt
Työtä jatkettiin kuitenkin mukisematta, sillä vasta kymmenen vuotta työryhmän perustamisen jälkeen lentopoikasten määrä kääntyi selvään nousuun. Kymmenen vuoden odotus Ohjelma suunniteltiin alun perin viisivuotiseksi, ettei kenenkään tarvitsisi pelägi joutuvansa epämääräiselle, kenties loputtomalle taipaleelle. Olemme työryhmässä luonnollisesti pohtineet, voitaisiinko talviruokinta lopettaa. "Uusia" halogenoituja orgaanisia yhdisteitä, kuten bromattuja bifenyylejä, difenyylieettereitä ja kloorattuja tiofeeneja sekä toksafeeni, on tullut kuvaan mukaan, paljolti . Työ ja sen tulokset ovat SUOMEN LUO TO 2/94 53. Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Suomen luonnonsuojeluliitto, metsähallitus, rajaja merivartiostot sekä Ilmavoimat. Epäröinnin yksi tärkeä syy on, että nuorten kotkien selviytyminen on selvästi parantunut talviruokinnan ansiosta. <il L. Lisäksi nuoret merikotkat tulevat sukukypsiksi vasta viisivuotiaina. Viiveen syitä on ainakin kaksi: Talviruokinta ei voinut tehota nopeasti, sillä DDT:n ja PCB:n kaltaiset ympäristömyrkyt häviävät erittäin hitaasti. _ _ _:_ _ __;_ _ _ -=..,~ mansuuntainen, mutta ei yhtä selvä. Suojelutyössä tarvitaankin sekä sinnikkyyttä että lajin 36 Jos liha on jäässä, saattaa kotkien ruokailu kestää tuntikausia. Toinen rengas osoittaa rengastuspaikanja toinen kertoo rengastusvuoden. vsk.. Ensimmäisenä syksynään nuorilla kotkilla näyttää olevan niin voimakas muuttovietti, että suurin osa häviää meiltä sen sijaan seuraavat vuosiluokat käyttävät haaskoja hyvin paljon. Saalistusvietti ja -kyky säilyvät: selvästi mieluummin kuin täyttävät kupunsa jäätyneellä sianlihalla pyydystävät aikuiset kotkat kaloja, jos niillä on siihen mahdollisuus. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin mitättömiä, ettei niillä todennäköisimmin ole merkitystä myrkkyinä. Ihmiset muuttuvat -ja kotkat Merikotkatyöryhmään kuuluu väkeä tehdastyöläisestä diplomi-insinööriin, kirjaltajasta kirjailijaan ja opiskelijasta professoriin. Toiminnalle tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. Toisaalta merikotka ei ole varsinaisesti riippuvainen talviruokinnasta. Asenteet ovat muuttuneet kotkille myönteisiksi g ( :e 8. elintapojen ja siihen vaikuttavien ympäristötekijöiden hyvää tuntemusta. Korpit ja varikset ovat taattua ruokaseuraa. Ryhmän asiantuntemus ja yhteiskunnallinen yhteysverkko ovatkin laajat, l ja se on vähitellen saanut va] kiintuneen aseman puolivirallisena asiantuntijana ja lausunnonantajana. C. kemiallisen analytiikan kehittymisen myötä. Merikotkan rengastuksessa käytetään värirenkaita
Merikotkatyöryhmän vuotuisia tapaamisia on pidetty Saaristomerellä, Ahvenanmaalla, Merenkurkussa, Lapissa, Ruotsissa ja Virossa. hakkuualueilla ja kesämökkien lähellä, mistä ei olisi tullut 1970-luvulla mieleenkään etsiä niiden pesiä. Vainon hellittäessä ne ovat ruvenneet pesimään mm. Menoja koituu päiväja kilometrirahoista, kaluston hankinnoista, talvirehusta sekä rauhoitettavien alueiden lunastuksista. Ryhmän jäseniä yhdistää harrastus luontoon, lintuihin ja eritoten suureen ja voimakkaaseen kotkaan. 37. Rengastaminen on luvanvaraista, ja sitä valvotaan tarkasti. Rahallinen tuki on 5 pääasiallisesti tullut Suomen WWF:ltä. Ilahduttavaa on, että tämä koskee nimenomaan paikallista väestöä merikotkien elinalueilla. osaltaan vaikuttaneet ihmisten asenteisiin, ja yleinen mielipide on muuttunut luonnonsuojelulle entistä myönteisemmäksi. Myös merikotkat ovat selvästi muuttaneet käyttäytymistään. Nämä yhteiset hetket ovat olleet todellisia elämyksiä onhan ryhmässä sekä mainioita valokuvaajia että oivia tarinaniskijöitä. Useimmat "uudet" merikotkaparit ovat kuitenkin asettuneet vanhoille, aikoinaan asutuille reviireille. Merivartiosto avustaa kotkien talviruokinnassa. vsk. Joka kevät kotkatutkijan valtaa vastustamaton vimma päästä maastoon. Eläintieteen emeritusprofessori Henrik Wallgren on merikotkatyöryhmän puheenjohtaja. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Merikotkan pesälle kiipeäminen vaatii vounta ja rohkeutta. Palkitsevaa työtä palkatta Ponnistelut merikotkan hyväksi ovat hyvä esimerkki vapaaehtoisen työn merkityksestä sekä luonnonsuojelussa E!' että muussakin kansalaistoi2 minnassa. Suojelusuunnitelmien laatimisesta on myös maksettu palkkaa kolme miestyövuotta. Tässä puretaan ruho/astia Saaristomerellä. Sekä kesän maastoinventoinnit rengastuksineen että talviruokinta ovat rankkaa, osaksi vaarallistakin työtä, mutta juuri sen vuoksi haastavaa. Tähän mennessä .!; työhön on käytetty noin 1, 7 miljoonaa markkaa, vajaa satatuhatta vuodessa
"EU:n iskulause on mielestäni Think globally, close your eyes locally, eli ajattele kansainvälisesti, mutta sulje silmäsi paikallisilta ongelmilta", hän veistelee. vsk.. _samoin olisi varmasti käynyt myös toisenlaisen ratkaisun seurauksena." Kaksi vuotta sitten norjalaisilla ei ollut vielä harmainta aavistusta, minkälaisin ehdoin ja millaiseen yhteisöön maata ollaan nyt luotsaamassa. Se on Harsvikin mukaan periaatteellinen ja poliittinen. Kesäkuuta odotellessaan Naturskyddsföreningen antaa ruotsalaisille tietoa jäsenyyden ympäristöhaitoista ja -eduista järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja jakamalla tiedotusmateriaalia. Sen jälkeen ei tarvitse kertoa, mitä hänen tulisi tehdä lopun elämänsä aikana", Harsvik vitsailee. tiin hiilidioksidipäästöjen kasvavan valtavasti EU:n alueella. Ehdot ovat selviämässä, mutta Naturvernforbundetin kanta ei ole muuttunut miksikään. Ruotsin luonnonsuojeluliitto päättää kantansa kesällä, suomalaiset luonnonsuojelijat ehkä jo sitä ennen. N aturvernforbundetin Eurooppa-asiantuntijan Wegard Harsvikin mukaan päätös oli yksimielinen, vaikka liki 40 000 jäsenen järjestöön mahtuu toistakin mieltä olevia. "Emme ole saaneet jäseniltämme valtuuksia ottaa kantaa EU-jäsenyyteen kokonaisuudessaan vaan ainoastaan jäsenyyden ympäristövaikutuksiin", kertoo SNF:n puheenjohtaja Ulf von Sydow. Sisämarkkinoiden periaate lisää ympäristökriisiä. "Menetimme päätöksen takia pari sataa jäsentä, mutta . "Ottamalla ensimmäiset askeleet kestävän kehityksen suuntaan Norja voi vaikuttaa EU:n politiikkaan ja muihin maihin paremmin kuin puhumalla ja äänestämällä kestävästä kehityksestä liiton sisällä." EU:n ympäristöpolitiikan vahvistumisesta on nähty merkkejä muun muassa viime vuoden lopulla voimaan astuneen Maastrichtin sopimuksen sanamuodoissa. "Muutaman vuoden takaisessa yhteisön sisäisessä raportissa ennustet"Jonkin valtion pitää olla tiennäyttäjä ympäristöasioissa " sanoo Ulf von Sydow. Ympäristö ykkösasia ruotsalaisille Ruotsin luonnonsuojeluliiton (Svenska Naturskyddsföreningen) johto on vaikean urakan edessä. Norjan luonnonsuojeluliitto (Naturvernforbund) päätti kantansa Euroopan unionin (EU) jäsenyyteen jo 1991. Jäsenyys EU:ssa pakottaisi meidät jatkamaan kehitystä, joka uhkaa tuhota elämän maapallolta." Harsvikin mukaan jäsenyysneuvotteluissa on käsitelty vain vähäpätöisiä asioita. Ulf von Sydow ei juuri suostu selostamaan omia näkemyksiään EU-jäsenyydestä, koska hän puheenjohtajana pelkää liikaa vaikuttavansa jäsenistön mielipiteeseen. Luonnon s uojel uj ärjes tön kannanotolla saattaa olla EUkansanäänestyksessä hyvinkin suuri merkitys, sillä mielipidetiedustelujen mukaan ympäristö on ruotsalaisille yksi neuvottelujen kuumista asioista. Harsvikin mielestä on järjetöntä, että talousyhteisöön liitytyttyään valtiot saattavat menettää oikeuden säätää tuotteille EU:n tasoa tiukempia ympäristönormeja, jos ne tulkitaan kaupan esteiksi. Sen pitäisi valmistella kesäkuussa pidettävään vuosikokoukseensa päätösesitys siitä, mitä 200 000 "Luonnonsuojelijoiden on jatkettava työtään, liittyi Suomi EU:hun tai ei", sanoo Satu Huttunen. Hän kuitenkin kertoo arvelevansa, että Ruotsin vaikutusmahdollisuudet kansainvälis1ssa ympäristönsuojeluasioissa saattaisivat EU:n jäsenenä pikemminkin kaventua kuin kasvaa. Siitä lähtien järjestö on aktiivisesti lietsonut norjalaisten muutenkin vahvaa EU:n vastaisuutta. Anne Brax Pohjolan luonnonsuojelijat epäilevät yhdentymisen etuja Norjan luonnonsuojeluliitto kehottaa norjalaisia sanomaan Euroopan unionin jäsenyydelle ei. Toimintaa puheiden sijaan Hän kuitenkin kertoo luonnonsuojeluyhdistyksen valmistelevan omia Kestävä Norja ja Kestävä Eurooppa -projektejaan. jäsenen järjestö sanoo Euroopan unionista. "Ympäristönsuojelussa on kyse poliittisesta tahdosta, ei sopivien instituutioiden puutteesta. mäiset tarkoitusperät ja toimintatavat!" Mikä sitten on Norjan luonnonsuojeluliiton vaihtoehto EU-jäsenyydelle. "Vaihtoehto miehen ampumiselle on jättää hänet ampumatta. Emme hyväksy sitä, että EU tekee osan maailman väestöstä yhä rikkaammaksi ja osan entistä köyhemmäksi. Mutta mitä tekee EU: lisää teiden rakentamista!" Myös hiilidioksidiveron juuttuminen jäsenvaltioiden kinasteluun ja kolmen vuoden hukkaaminen riitelyyn tietokeskukseksi tarkoitetun Euroopan ympäristötoimiston sijoituspaikasta osoittaa Harsvikin mielestä EU:n ympäristöpolitiikan kyvyttömyyden. Harsvikin mielestä todellista edistystä ei ole tapahtunut. "Mutta eihän mihinkään järjestöön voikaan liittyä aikomuksena muuttaa sen perim38 Norjan luonnonsuojeluliiton EU-vastaava Wegard Harsvikin mielestä yhteisö tukee elämää tuhoavaa kehitystä. SUOMEN LUONTO 2/94 53
Myös luonnonsuojelun alueella EU :n elinympäristöjen suojelua koskeva direktiivi antaa Huttusen mukaan Suomen lainsäädäntöä paremmat mahdollisuudet uhanalaisten eläinten, kasvien ja elinympäristöjen suojeluun. "Monet kansainväliset ympäristöpäätökset tehdään ihan muilla areenoilla ja maailma on riippuvainen valtioista, jotka kulkevat ympäristönsuojelussa edellä ja näyttävät muille esimerkkiä. Luonnonsuojeluliiton on lähetettävä oma ihmisensä Brysseliin sinä päivänä, kun Suomi liittyy EU:hun." D 39. "Haluja ei ole ollut kovin paljon tähän mennessä", hän toteaa. Kannanoton luonnetta hän ei ennakoi. "Oma työntekijä Brysseliin" Kansalaisjärjestön puheenjohtajana Satu Huttunen ei ole tyytyväinen tapaan, jolla Suomen jäsenyysneuvotteluja on käyty. Asiantuntijan neuvo ei aina toteudu." EU:n ulkopuolisesta maasta kotoisin olevan henkilön pitää aina olla vahvempi kuin unionin oman asiantuntijan saadakseen näkemyksensä läpi. vsk. Päätöksenteon julkisuus on kansalaistoiminnan edellytys. " Euroopan talousalueen ET A:n jäsenyys ei kuitenkaan Huttusen mukaan ole EU:ta parempi vaihtoehto: "Me joudumme ET A:ssa ottamaan mitä annetaan." Luonnonsuojeluliiton työt lisääntyvät Euroopan yhdentymisen myötä. "EU:n ympäristölainsäädännöstä puuttuu todellinen ekologinen ajattelu." Suomi ei kuitenkaan ole ympäristöasioissa EU:n rinnalla puhdas pulmunen. "Mutta sekin tiedetään, että EU:n ympäristölakeja ei aina noudateta. Hän on osallistunut yhteisön tutkimusja ympäristöohjelmiin muun muassa metsäasioiden asiantuntijana. "Pohjoismainen päätöksenteko on aina ollut vaikutukselle alttiimpaa, koska kansalaiset ovat tunteneet päättäjänsä. Satu Huttusella on kokemusta EU:n työskentelytavoista. maksiminormisto, jolla voidaan määrätä tuotteiden ympäristömääräyksillekin enimmäistaso. Uusi isännänviiri Pohjolassa. Satu Huttusta epäilyttää Norjan Wegard Harsvikin tavoin unionin tuoteeli ns. "Voisimme vaikuttaa merkittävästi vain siinä tapauksessa, että unionin ympäristökomissaari olisi suomalainen. Monissa asioissa päätökset jäävät paperille, eikä maailma muutu yhtään sen paremmaksi!" Suomen luonnonsuojeluliiton kannanotto valmisteilla Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole ottanut kantaa EU-jäsenyyteen, mutta järjestö toi jo vuosi sitten liittokokouksessaan julki huolensa jäsenyyden ympäristövaikutuksista. nen sanoo, että luonnonsuojeluliitto kertoo mielipiteensä ennen kansanäänestystä. Mutta työtä on tehtävä, kävi miten tahansa. "Meidän tehtävämme on pitää jäsenistömme ajan tasalla eri kysymyksissä", Huttunen sanoo. Puheenjohtaja Satu HuttuSUOMEN LUONTO 2/94 53. Helmikuun lopulla luonnonsuojeluliitto julkaisee kirjan EU:sta ja ympäristöstä. " Vaikutusmahdolli suudet riippuvat paljon siitä, miten hyvin ihminen tunnetaan, ja miten häneen luotetaan." Huttusen mielestä taloudellisen yhteistyön järjestö voisi olla tehokas ympäristöpolitiikassa, jos haluaisi. "Ulkoministeriön perinne on vahvasti sulkeutuva kerrotaan mitä on tapahtunut, ei mitä aiotaan tehdä." Huttunen ei usko, että Suomella olisi EU:n jäsenenä juuri vaikutusmahdollisuuksia Euroopan ympäristöpolitiikkaan. Ruotsi tosin ei nykyään ole mikään tiennäyttäjä kaikilla ympäristönsuojelun alueilla." Von Sydow myöntää, että toistaiseksi ei ole olemassa muita kansainvälisiä järjestöjä kuin EU, jotka voivat tehdä jäseniään sitovia ympäristöpäätöksiä. EU:n ympäristölainsäädäntö on osin Suomen lainsäädäntöä tiukempaakin. Huttusesta jäsenyyden ehdoista ei ole puhuttu tarpeeksi avoimesti. "EU käyttää paljon asiantuntijoita, mutta lopullinen päätös on poliittinen
Meidän kylästämme ei yksikään asukas lähde äänestämään", kertoo Ghadagatissa asuva Narayangir. Soudamme siellä, missä ennen oli metsää ja peltoja vesi on peittänyt yli 100 000 ihmisen asuinsijat. Kolme vuotta sitten pato saavutti täyden korkeutensa eli 62 metriä. Sen yläpuolelle jäävä tekoallas on lähes 270 neliökilometrin laajuinen. Hän muutti aina sinne minne käskettiin. Valtavaan Narmadahankkeeseen kuuluva Bargin pato on surullinen esimerkki siitä miten käy, kun kehitystä riittää jaettavaksi vain harvoille~ Keinokastelusuunnitelmien epäonnistuminen johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei hallitukselta ole liiennyt rahaa vedensiirtojärjestelmän rakentamiseen. Koulu jäi veden alle ja opettaja kieltäytyi veden noustua tulemasta hankalan soutuyhteyden takana sijaitsevaan kylään. "Meille siitä ei ole ollut kuin haittaa", hän kertoo. Kun saavumme Ghadagatin kylään, huomaan ensimmäiseksi veden alle puoliksi jääneen koulun ja aivan vesirajassa se·isovat talot. Maanviljelijöistä kalastajiksi Ghadagatin kylässä oli ennen veden nousua 70 taloa. asuinpaikkojen menetyksestä. Ongelmana on kuitenkin se, ettei näissä kylissä ole viljeltävää maata eikä mahdollisuutta ympärivuotiseen palkkatyöhön. Susanna Niinivaara Puunlatvat törröttävät vedestä. Suurin osa alueen ihmisistä ei uskontonsa vuoksi syö kalaa eikä muutakaan lihaa, joten he kalastavat vain myyntiin. Jokeen on tarkoitus rakentaa 30 suurta patoa. Mallikylissä nähdään nälkää. Lopulta halliSUOMEN LUONTO 2/94 53. Veden noustua oletettua korkeammalle osa patoaltaan tieltä muuttaneista on joutunut rakentamaan talonsa kaksi tai jopa kolme kertaa. Rahat loppuivat kesken Bargi on yksi 30 suuresta padosta, jotka on tarkoitus rakentaa yli 1 300 kilometrin mittaiseen Narmadajokeen. He valitsivat joukostaan opettajan, ja lapset saivat jatkaa koulunkäyntiä tämän johdolla. mallikyliin, joita rakennettiin korvaukseksi Bombay 1 N T I A 200 400 600 km Yli 1 300 kilometrin mittainen Narmadajoki virtaa Keski-Intiassa idästä länteen ja laskee Arabianmereen Bombayn pohjoispuolella. Gobalbhai on muuttanut perheineen kolmesti nousevan veden tieltä. Maanviljelystä ennen elantonsa saaneet kyläläiset opettelevat nyt kalastamaan. Julkisuudessa on keskusteltu eniten puolivalmiista Sardar Sarovarin padosta Gujaratin osavaltiossa. Maata viljelleiden ihmisten ainoaksi elinkeinoksi on jäänyt kalastaminen. "En muuta!" Binzan kylän viidestäsadasta talosta on veden noustua jäljellä 83. Viime vuosikymmenien aikana on yli kymmenen miljoonaa ihmistä menettänyt Intiassa kotinsa patoaltaiden alle. Virkamiehet eivät myöskään ole tienneet, miten korkealle vesi nousee. Altaan alle on jäänyt kokonaan tai osittain 182 kylää Mandlan, Seonin ja Jabalburin hallintoalueilla. Maailmanpankki lainoitti sen rakentamista viime kevääseen saakka. Bargin padon rakentaminen aloitettiin 1974, ja 1986 patoaltaasta täytettiin 40 prosenttia. Gobalbhai ei ole kuullut kenestäkään, joka olisi hyötynyt padosta. Nykyinen järjestelmä ei ole sellainen, ja siksi emme halua osallistua sen ylläpitämiseen. vsk.. Joesta lähes 1 100 kilometriä virtaa Madhya Pradeshissa, joten myös suurin osa padoista tulee tähän osavaltioon. Se on yksi niistä lukemattomista kylistä, jotka on uhrattu Narmadan jokilaakson kehitysohjelmalle. Näky on epätodellinen. "Joka kerta hallitus lupasi, ettei vesi enää nouse. Padon yhteyteen rakennettavan voimalan piti tuottaa 105 megawattia sähköä, ja patoaltaasta piti saada kasteluvettä 440 000 peltohehtaarille. Ghadagat on jäänyt Bargin padon synnyttämän altaan alle. Mittaa padolla on 5,4 kilometriä. Madhya Pradeshin hallituksella ei ole ollut selvää politiikkaa siitä, miten ja minne patoaltaan alta paenneet ihmiset sijoitettaisiin. Suuret kylät ovat kutistuneet veden noustua pieniksi, pellottomiksi saarekkeiksi. Kahdesti se nousi ja tuhosi talon. Osa allasalueen ihmisistä on muuttanut hallituksen perustamiin ns. Nyt puolet rakennuksista ja suurin osa pelloista on veden alla. Innostuksen ja rahoituksen puute on helppo ymmärtää, sillä keinokasteltaviksi suunniteltuja peltoja vaivaa jo muutenkin liika kosteus. "En todellakaan tiedä", hän vastaa vihdoin. Binzassa ei ollut sähköä ennen patoa eikä ole sen jälkeenkään. Kylään on padolta reilun tunnin soutumatka. Temppelistä näkyy vain sen tornin huippu. 40 ''Kehitys'' vie kodin Intian pääministeri Jawaharlal Nehru kutsui aikoinaan patohankkeita moderneiksi temppeleiksi, jotka tuottavat halpaa sähköä sekä juomaja kasteluvettä kasvavan kansan tarpeisiin. "Me haluamme elää järjestelmässä, jossa kaikilla ihmisillä on hyvä olla. Kylien asukkaista noin puolet kuuluu Intian alkuperäiskansoihin. Kahta pääkanavaa on rakennettu vain muutama kilometri , ja nyttemmin kastelujärjestelmän rakentaminen on lopetettu. Kyläläiset päätti vät hoitaa lastensa koulutuksen ilman ulkopuolista apua. Kun kysyn kylän päämieheltä Gobalbhailta, miksi pato ylipätään rakennettiin, hän miettii pitkään. Padon valmistuttua voimala tuottaa kuitenkin 40 megawattia sähköä ja kasteluvettä riittää vain 12 100 hehtaarille. Ennen veden nousua kylässä oli koulu ja hallituksen palkkaama opettaja. Ghadagatin kylässä päätettiin olla osallistumatta marraskuussa pidettyihin osavaltiovaaleihin
Bargin pato on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun luonnonvarojen hallinta otetaan pois ihmisiltä, jotka saavat niistä elantonsa. Siksi monet tarjouksen aluksi hyväksyneet ovat palanneet takaisin "Minkä vuoksi hallitus haluaa tuhota meidät?" ihmettelee Gobalbhai. Sardar Sarovarin patoaltaan tieltä pois ajetuille ihmisille. Susanna Niinivaara on tamperelainen tiedotusopin ja ympäristöpolitiikan opiskelija. He ovat päättäneet mieluummin hukkua kotinsa mukana kuin muuttaa uuteen elinkelvottomaan kylään. Ympäristön tuhoaminen ja ihmisoikeuksien loukkaaminen kulkevat usein käsi kädessä. Allas peitti pääasiassa metsiä ja viljelysmaita. Patoaltaan alle jääneestä temppelistä näkyy enää kupoli. kotikyliinsä. Jo valmistuneen padon rakennustöitä ei voida vaatia keskeytettäviksi, kuten tekee tunnetumpi Sardar Sarovarin patoa vastustava kansanliike. tus käski minun muuttaa toiseen kylään, mutta siihen en suostu. En luota enää hallituksen lupauksiin", sanoo Gobalbhai katkerana. Näille on luvattu uusissa asuinpaikoissa ainakin yhtä hyvät elinolot kuin vanhoissa kotikylissä ennen muuta hyvää viljelysmaata menetetyn tilalle. Käytännössä hallitus ei ole pystynyt lunastamaan lupauksiaan. "Kukaan ei kysynyt, haluammeko patoa", valittaa Narayangir. Sen sijaan Bargin padon uhreille vaaditaan samoja etuja, joita on luvattu SUOMEN LUONTO 2/94 53. vsk. 41. Hän vieraili Intiassa Bargin padon alueella viime marraskuussa. Vesi nousi padon valmistuttua Ghadagatin kylän kouluun saakka, joka jouduttiin hylkäämään. Kansanliike vaatimaan oikeuksia Oikeutta Bargin padon pakolaisille vaatii noin vuosi sitten muodostettu kansanliike, jonka nimi on Bargi Bandh Vishtapit Sangh. Kylän lapset joutuvat nyt tekemään koulumatkansa soutamalla naapurikylään
. Kursseilla kannattaa käydä. .. ............ Puhelinnro: ... Nimi: .......... ....... Postinumero ja -toimipaikka: ......................................... ...................... Kun olet Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäsen saat osallistumismaksusta hyvän jäsenalennuksen, ja tiedot tapahtumista saat kätevästi Luonnonsuojeluliiton jäsenlehdestä Luonnonsuojelijasta. Samasta esitteestä löydät tiedot myös Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton järjestämistä lasten ja nuorten luonnonharrastusleireistä. ...... Jos haluat asuinseudullasi toimivan yhdistyksen sijasta kuulua johonkin toiseen paikallisyhdistykseen, merkitse toivomus tästä osoitetietojen yhteyteen. .......... .......................... Allekirjoitus: .............................. .. Tietävä löytää niitä tattejakin varmemmin. ...... Mahdollinen toivomus paikallisyhdistyksestä: .... ................................... .... .. ....... . Osoite: .................... .. .... .. ...... ... (90) 228 081. .......... .. Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni.. ................ Syntymävuosi: ... .. Laita rasti ruutuun, jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00150 /1 00003 HELSINKI L--------------------------------------------------------------------------------J Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa voit tukea myös lahjoitastilin PSP 800016-9885 kautta. .. .. .... .... .... ........ Jäsenmaksustani puolet menee paikalliseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. r--------------------------------------------------------------------------------, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1994 Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi vuodeksi 1994! Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella. .......... Uutta ovat lyhyet koko perheen viikonloppukurssit ja työttömille tarkoitettu ympäristönsuojelun täydennyskoulutus, joka järjestetään yhdessä työministeriön kanssa. ...... .. .................................................. O Haluan lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta. En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. ................. . .......................... ...... .. .......... (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää Liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. .... Tilaa kurssija tapahtumaesite Luonnonsuojeluliitosta, puh. .. Ihan selvä herkkutatti! Luonnonsuojeluliitto järjestää tänäkin vuonna suosittuja luonnonharrastusviikkoja, kursseja, seminaareja, talkooleirejä ja muita tapahtumia. .. .
"Silloin ekologia oli politiikassa valttikortti. Tilaushinta vuodeksi on 50 dollaria; rupliksi muutettuna enemmän kuin moni venäläinen saa kuukaudessa eläkettä. teista ilmansuuntaa. Maksavia tilaajia onkin vain noin 30! Kustantaja jakaa melkein kaikki irtonumerot ympäri maailmaa ilmaiseksi. Yksi venäjänkielinen koenumero on jo ilmestynytkin, liitteenä toisen lehden välissä. dokanal, kaupungin 1858 perustettu vesija viemärilaitos. "Emme halua etsiä vain sensaatioita vaan kartoittaa todellista tilannetta pitkin Venäjää", Maletina hahmottelee toimituspolitiikkaansa. "Meille on äärimmäisen SUOMEN LUONTO 2/94 53. Suomen lähialueet uutistoimisto kattaa nimensä mukaan varsin tehokkaasti Severo-Zapad tarkoittaa luo. "Ihmiset ovat kyllästyneet politiikkaan ja kielteiseen ekologiaan. Tietotekniikka on kuitenkin ehdottoman nykyaikaista. Tutkijat, ympäristöaktivistit ja viranomaiset ovat lehden lukijoita. Edellisissä vaaleissa Suomenlahden pato oli kuuma kysymys. Vesilaitos sponsorina Uutistoimisto Severo-Zapad on toiminut reilut kolme vuotta niin kauan kuin se on laillisesti ollut Venäjällä mahdollista. Kysymys on leivästä. Eniten tietoa ja punnittua pohdiskelua on kuitenkin tutkijoiden artikkeleissa. Jos kaikkialla on vain ploha, ploha, ploha (huonoa), ihmiset eivät halua enää nähdä ikäviä faktoja ja likaa", ympäristölehden toimituspäällikkö Svetlana Maletina sanoo. Modeemien, faxien, satelliittien ja tietokoneiden avulla SeveroZapadin uutistarjonta on koko näyttöpäätteen omistavan ihmiskunnan luettavissa. Silloin heillä ei ole tarpeeksi aikaa syventyä työhönsä", toimituspäällikkö toteaa. Uusimmassa numerossaan lehti kertoo muun muassa suunnitelmista rakentaa pieniä, kelluvia ydinvoimaloita Jäämeren rannikolle Venäjän syrjäseutujen energiantarpeita tyydyttämään sekä entisen Neuvostoliiton sotaakäyviltä alueilta tulvivien pakolaisten levittämistä kulkutaudeista. Se välittää uutisia talouden, ympäristön ja paikallispolitiikan alueilta 30 kaupungista. Lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa ja sitä painetaan kaksi tuhatta kappaletta. Osa teksteistä on reportaaseja. Tavalliset venäläiset eivät hänen lehteään voisikaan lukea, sillä Eco-Chronicle ilmestyy vain englanniksi. He ovat väsyneet inflaatioon. Monet kaupunginvaltuutetutkin olivat sitä mieltä, että tarvittaisiin ympäristölehti." Svetlana Maletinan mielestä ympäristölehden pitää kertoa myös IVY :n poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta: miten ihmiset asuvat kaupungeissa myrkkyjen keskellä, rahattomina. Eco-Chroniclen voi tilata informaatio-osuuskunta Katto Menystä, Tallberginkatu 1/39, 00180 Helsinki, puh. 694 7730. välttämätöntä julkaista lehteä englanniksi. Se on uroteko Pietarissa, missä bisneshenkisyys ja lyhyen tähtäimen voitonteko ovat päällimmäisiä yhteiskunnan muoti-ilmiöitä. Ympäristöjutuilla ei rikastu "Lehden pitää olla informatiivinen, ja se täytyy tehdä mahdollisimman luettavaksi. Tietokoneen ja modeemin omistava Eco-Chroniclen tilaaja saa kaupan päälle joka päivä uutistoimiston englanninkielisiä uutissähkeitä. Lehden sivuille mahtuu myös paljon Severo-Zapadin lyhyitä uutissähkeitä. Uutistoimiston tulkit ovat kääntäneet venäjänkieliset artikkelit englanniksi. Hyvällä asialla uutistoimiston rinnalla ovat mm. Se ei ollut vain puhdasta luonnonsuojelua, sillä ihmiset vaalivat myös kaupunkikulttuurin arvoja. On juttuja Karjalan kannaksen metsäluonnon säilymisen puolesta, Laatokan radioaktiivisista saasteista, Valamon luostarisaaren jälleenrakennuksesta munkkien paluun jälkeen. vsk. Nevan veden laatua on analysoitu ja kehitelty ohjelmaa sen parantamiseksi. Eco-Chronicle on vuoden aikana kirjoittanut paljon Pietarin ja Karjalan ympäristöasioista: Sosnovy Borin ydinjätteille pitäisi saada parempi kaatopaikka. Ympäristölehden kustantaminen ei ainakaan toistaiseksi ole Venäjällä kannattavaa liiketoimintaa, mutta sponsoreiden tuella sentään joten kuten mahdollista. Yhdysvaltain Pietarin varakonsuli Bruce McGowan, venäläinen liikemies Aleksandr Rudenko ja Vo"F ontanka-joen vettä ei saa juoda eikä siinä voi uidakaan", Svetlana Maletina toteaa toimituksensa ulkopuolella. Maletinan harras toive on, että Eco-Chronicle alkaisi ilmestyä myös venäjäksi. "On surullista kirjoittaa lehteen, jota kukaan ei ymmärrä", Maletina sanoo. Eco-Chroniclen kustantajalla oli läheiset suhteet 1980luvun demokraattiseen liikkeeseen Leningradissa. Jarmo Vesteri 43. Kustantaja on yksityinen pietarilainen uutistoimisto Severo-Zapad. On sääli, että ympäristöasioista kirjoittavat toimittajat eivät ansaitse jutuillaan juuri mitään. Lehden voi toistaiseksi maksaa vain länsivaluutalla. Eco-Chroniclen nuorehkot toimittajat työskentelevät vaatimattomissa tiloissa Fontankan rantakadulla vanhan talon pohjakerroksessa. Rahaa ei toistaiseksi ole venäläiseen versioon", Maletina vakuuttaa kädessään Eco-Chronicle, jota ei voi itsekään lukea, koska ei osaa kieltä. Venäjän ainoa ympäristölehti ilmestyy vain englanniksi Ympäristöjournalismi on alkutekijöissään entisessä Neuvostoliitossa. Nykyisten IVY-maiden "saastemittari", aikakauslehti Eco-Chronicle on kuitenkin ponnistellut julkisuuteen ensimmäisen vuosikertansa
Tämä tarkoittaa, että suurten autonvalmistajien on pakko valmisEurooppa pahentaa omia tulviaan Keskija Etelä-Eurooppa kärsivät pahoista tulvista viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa. Jokien luonnolliset tulvimisalueet on usein hävitetty. Kaikkein herkimpiä ovat lohi ja sen sukulaiset. Ruoppaaminen horjuttaa joen kaikkien eliöiden suhteita ja johtaa vääjäämättä jokikalojen vähenemiseen. Asian korjaaminen aloitettiin jo viime vuosikymmenellä, ja tulokset alkavat näkyä. Katsaus Britannian tulvien syihin osoittaa, että Euroopan kansakunnat saavat syyttää tulvista lähinnä itseään ja omaa ahneuttaan, ei oikukkaaksi parjattua luontoa. Tulvien aiheuttamat liikenneonnettomuudet vaativat nekin osansa. Moniin vanhoihin omakotitaloihin on asennettu katolle lämmityspaneelit, ja uudisrakennuksissa ne ovat hyvin tavallisia. Ennen laitumina käytetyt rantaniityt on Euroopan unionin kaikkea epäloogisuutta palvelevan maatalouspolitiikan ansiosta muutettu viljapelloiksi, joilta vesi valuu nopeasti jokiin pahentaen tulvia. Tuulen avulla tuotetaan kuitenkin niin paljon energiaa, että sillä korvataan useita suurvoimaloita, jotka olisivat ympäristölle haitallisia. vsk.. Tämän on väitetty usein johtaneen kaikkein huonoimpaan mahdolliseen tulokseen: jokien luonnonarvot on menetetty, mutta tulvat ovat vain pahentuneet. Mojaven aavikolla sijaitsevassa koevoimalassa on suuri joukko käännettäviä peilejä, jotka suuntaavat auringonsäteet kiehutusastiaan. Kaliforniassa säädettiin muutama vuosi sitten laki, jonka mukaan tietyn osuuden autonmyyjien kauppaamista uusista autoista on vuosituhannen loppuvuosina oltava saastuttamattomia. Suvi Arapkirli SUOMEN LUONTO 2/94 53. Kokonaiset kaupungit joutuivat veden valtaan ja ihmisiä hukkui. Veden korkeus niissä vaihtelee nopeasti hetkellisten sateiden mukaan, vaikka hieman pitemmän jakson vesimäärä olisi pysytellyt samana kuin ennenkin. kiehuttamalla auringon lämmöllä vettä ja ohjaamalla höyry pyörittämään turpiinien avulla generaattoreita. Jokirantojen puut ja pensaat on raivattu. hes ilmaiseksi ja saasteettomasti. Britanniassa tulvi yli sata jokea tammikuun alussa. Joet vain on säännöstelty ja "tulvasuojeltu" niin, ettei vedellä ole minne varastoitua. Juha Valste Britanniassa tulvasuojeluun käytetään vuosittain rahaa yli kaksi miljardia markkaa. Vuoteen 2010 mennessä polttomootto. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että ainoa vaihtoehto on akuilla toimiva sähköauto. Kilpailun vuoksi sähköautojen tekniikka kehittyy luultavasti nopeasti. Aineelliset vahingot olivat erittäin suuret. Sähköä on saatu mm. Auringonsäteilyä suoraan sähköksi muuttavat aurinkopaneelit eivät vielä ole taloudellisesti kannattavia, mutta niiden hinta on kymmenessä vuodessa laskenut murtoosaan entisestä. Vaikka tuotanto on saasteetonta, monet pitävät tuulimyllyjä varsinaisina maiseman pilaajina. Mikä parasta: veden lämmittämiseen ei enää tarvita juuri lainkaan sähköenergiaa tai maakaasua ja saasteet vähenevät. rilla toimivien autojen myynti lopetetaan kokonaan. Niinpä Kaliforniassa kymmenet tuhannet voimalayksiköt jauhavat sähköä tuulesta, siis Auringon lämpösäteilyn aiheuttamista ilmavirtauksista. Akut voidaan ladata aurinkokennoista saatavalla sähköllä läkosteikot ja niityt on kuivatettu. Kalliiksi tullut laitos suljettiin viime vuonna, eikä uudesta ole ainakaan vielä tietoa. Tulvavettä imevinä ja niitä hitaasti jokeen valuttavina puskurivyöhykkeinä toimineet Kaliforniassa ovat ympäristönsuojeluaktivistit rakentaneet monien valtionpuistojen ja muiden suojelukohteiden leirintäalueille aurinkoenergialla toimivat vedenlämmittimet. Suoraa aurinkoenergiaa käytetään jonkin verran sähkön tuottamiseen. Grynderit ovat saaneet rahansa, mutta uudet asukkaat joutuvat nyt ihmettelemään, miksi heidän talonsa alakerta on veden vallassa. Britannian tammikuiset kaatosateet eivät olleet sen 44 enempaa säätieteilijöiden kuin maallikoidenkaan mielestä mitenkään enty1sen poikkeuksellisia. Monet joet on alennettu pelkiksi betonikouruiksi. Ympäristöviranomaisten ja paikallisasukkaiden varoituksista huolimatta jokien rannat on paikoin rakennettu täyteen kalliita asuntoja "jokinäkymällä". Kukaan ei kuitenkaan pysty luotettavasti ennustamaan, mikä on tilanne esimerkiksi 15-20 vuoden kuluttua. Näin paneelit maksavat itsensä viidessä-kymmenessä vuodessa. Luonnonarvojen menetykseen kuuluu myös jokien kalakantojen väheneminen ja tuho. Kaliforniassa säädettiin toistakymmentä vuotta sitten laki, jonka mukaan saasteettomasti tuotettu energia on ostettava osavaltion voimaverkkoihin tuottajalle edullisella hinnalla. Säännöstelty joki alkaa liettyä ja sitä täytyy ruopata. ULKOMAILTA Kalifornia sijoittaa aurinkoenergiaan Liikenne ja energiantuotanto pilaavat ilmaa pahiten myös Kaliforniassa. Kun sähköautot vähitellen korvaavat polttomoottorilla varustetut kulkuvälineet, liikenteen päästöt kutistuvat murto-osaan nykyisestä. Rakennusten ja talousveden lämmittäminen auringon avulla sen sijaan on yleistynyt nopeasti. taa kymmeniä tuhansia "puhtaita" autoja vain muutaman vuoden kuluttua. Vuotuinen säästö asunnon ja veden lämmityskuluissa on lämpimässä Kaliforniassakin helposti tuhansia markkoja. Ehkä silloin tapahtuu sekin ihme, että saastepilvi hälvenee ja Los Angelesin kaupungin voi nähdä sitä ympäröiviltä vuorilta. Jos kehitys jatkuu, paneeleista tulee tulevaisuuden energianlähde
Nyt tutkijat ovat suunnanneet huomionsa norsujen syntyvyyden säännöstelyyn. Helena Tengvall 45. ULKOMAILTA Padoista pelkkiä murheita Afrikassa luvulla, mutta niiden osuus maataloustuotannosta on vain viisi prosenttia. Nyt Hollannin hallitus on myöntänyt, että suuret projektit ovat kalliita ja ympäristöä SUOMEN LUONTO 2/94 53. Kalastajat saavat vähemmän ja pienempiä kaloja. Soppaan ovat sekaantuneet etenkin yritykset, jotka hyötyisivät padoista osallistumalla niiden rakennustöihin. Zimbabwessa ja Etelä-Afrikassa on jo pitkään vähennetty norsuja ampumalla. Viljelijät ovat luottaneet perinteisiin jokavuotisiin kesätulviin, joiden ansiosta he ovat voineet kasvattaa riisiä ja papuja. Viime vuosina tulvat ovat muuttuneet epäluotettaviksi, mikä on johtanut satojen pienentymiseen. Koska Amboselin norsuja ei ole ammuttu, ne Liikkuvat pelotta lähellä ihmisiä, ja tutkijat tuntevat jokaisen yksilön. Euroopan unioni ja eräät muutkin kehitysmaiden auttajat ovat alkaneet epäillä suurten vesirakennushankkeiden kannattavuutta Afrikassa. Padot tulevat kalliiksi Hollanti on ollut Afrikan ve, sirakennushankkeita innokkaimmin rahoittaneita valtioita. Tavallisesti niiden kustannukset ovat olleet suuremmat kuin saavutettu hyöty. HadejianNgurun kosteikon suojelua tukee luonnonsuojelujärjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö IUCN, ja työhön osallistuu myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Tähän on varmasti täysi syy. Menettäjiä olisivat tavalliset ihmiset ja ympäristö. Hollantilaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että hankkeen toteuttaminen Afrikassa tulee neljä kertaa kalliimmaksi kuin Intiassa. borttipilleri norsuille. Afrikkalaiset hallitukset ja niitä neuvovat ulkomaiset asiantuntijat ovat kehittelemässä todellista ympäristökatastrofia. vahingoittavia. Yksi näistä on Logonejokeen Kamerunissa tehty Magan pato. Kun paviaanit alkoivat hitaasti vähentyä, kaupunkilaisetkin luopuivat paviaanien ampumisvaatimuksista. Pohjaveden korkeus laskee, mikä tappaa kasvillisuutta ja edistää aavikoitumista. Karjankasvattajien, viljelijöiden ja kalastajien välit kiristyvät. Afrikan norsujen suojelijat ovat jälleen kohdanneet uuden ongelman. Tuhoutuvan Araljärven tavoin Tsadjärvikin on kuolemassa siksi, että siihen vettä tuoviin jokiin on rakennettu patoja. Maa oli hukkua öljytuloihin 1970-luvulla. He pyydystivät nukutuskiväärillä jokaisen lauman johtajauroksen ja steriloivat sen katkaisemalla siemenjohtimet. Tutkijat ovat myös laskeneet, että Hadejia-Ngurun asukkaat saavat kosteikoista taloudellista hyötyä monin verroin enemmän kuin vesirakennushankkeiden mahdollisesti tuottama hyöty olisi. Koska urosten kiveksiä ei poistettu, ne säilyttivät normaalin hormonierityksensä ja sen myötä johtoasemansa laumassa. Ennen ammuttiin valittuja yksilöitä, mutta nykyisin pyritään aina tuhoamaan kokonainen perheryhmä kerrallaan. Näistä rahoista on tähän mennessä käytetty noin 18 miljardia markkaa patoja kastelujärjestelmien rakentamiseen maan koillisosissa. Aborttipilleri voidaan antaa norsulle vaikkapa banaaniin piilotettuna. Useimmat Afrikan suurista vesirakennushankkeista ovat läntisen Afrikan kuivilla alueilla. Uranuurtajana norsujen perhesuunnittelussa on ollut australialainen lisääntymisbiologi Roger Short. Alueen kosteikkoja ruokkiviin pääjokiin on rakennettu ja rakennetaan edelleen patoja. Ihmisille tällaisen pillerin on valmistanut ranskalainen lääketehdas Roussel-Uclaf, joka kehittää nyt laboratorioissaan norsuille sopivaa yhdistettä. Ranskalaiset biologit eivät hyväksyneet ampumisajatusta vaan aloittivat vaihtoehtoisen projektin. Kymmenet muuttolintulajit Euroopasta ja Aasiasta ovat nekin löytäneet tämän kosteikon, joka on eräänlainen Saharan uhkaa vastassa oleva rintavarustus. Tämä valtava järvien ja jokien kirjoma alue on taannut toimeentulon yli miljoonalle maanviljelijälle, kalastajalle ja karjanhoitajalle. Etiopiassa eräiden kaupunkien asukkaat vaativat paviaanien ampumista, kun kaupunkien liepeillä asustelleet laumat muuttivat kaupunkeihin. Syntyvyyden säännöstelyä pidetään yleisemminkin tulevaisuuden keinona eläinkantojen säätelyssä. Pahiten ovat kärsineet Hadejian-Ngurun kosteikkoalueet. Shortin mukaan lupaavimmalta keinolta näyttää aborttipilleri, joka aiheuttaa keskenmenon tiineyden alkuvaiheessa. Vuonna 1989 julkaistun tutkimuksen mukaan vesirakennushankkeet ahmaisivat kolme neljäsosaa kaikista Nigerian pääomamenoista 1980Toinen Länsi-Afrikassa kärsimään joutunut alue on Tsadjärvi. Kun eläimet eivät voi turvallisesti siirtyä uusille alueille ne syövät suojelualueen pensaikot ja metsiköt avoimeksi heinäsavanniksi. Tämä perustuu lisääntyneeseen tietoon norsuista: perheryhmän jäsenten välillä on tiiviit siteet, ja yhden yksilön ampuminen aiheuttaa muille valtavan stressin. Paviaaniyhteisössä vain johtaja saa paritella naaraiden kanssa, joten syntyvyys romahti. Kosteikot ovat saaneet vähemmän vettä, ja vuosisatojen aikana muodostunut, herkästi häiriytyvä suhde ihmisen ja luonnon välillä on tuhoutumassa. Hankkeista on kuitenkin vähitellen kehittynyt todellinen painajainen ympäristölle. vsk. Percy Mashaire Voitaisiinko norsujen määrää säädellä pillereillä kokonaisten perheryhmien ampumisen sijasta . Nigeriassa asuu Afrikan valtioista eniten ihmisiä siellä on YK:n arvion mukaan noin 110 miljoonaa asukasta. Ne kiipeilivät s1saan taloihin, tyhjensivät jääkaappeja, valloittivat lasten leikkikentät ja purivat ihmisiä. Short uskoo annostelun sujuvan esimerkiksi kenialaisessa Amboselin kansallispuistossa, jossa on liikaa norsuja. Hankalampia ovat eteläisen Afrikan suojelualueet, joissa norsut ovat oppineet pakenemaan ihmisiä jo kaukaa. Vaikka norsujen kokonaismäärä koko maanosassa laskee edelleen huolestuttavasti, eräillä suojelualueilla ne lisääntyvät liiaksi
Haukka torkkuu aidoissa untuvissa. Tuntemani työtön arkkitehti, jonka valituksen pe46 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA saaden ne hohtamaan verenpunaisina; lunta tulossa. Itseensä tyytyväisenä se sitten istuu emakon päällä ja nuokkuu. Pakkaan tavarani, pukeudun ja astun ulos. Uni on läsnä kaiken peittävänä mattona kuin pakkaslumi. Lyijynharmaa pilvimassa vyöryy yli taivaan äänettömästi kuin helmipöllö kohti myyrää peittäen kullanpunertavan valon. Kaadan valopetrolia lyhtyyn ja kaivan venäjänkirjan kameralaukustani. Henkinen kevät. Yönmustat korpit korjaavat kaatuneet pois elämän kentiltä. Muutama korppi kyllä löylyttäisi sen, mutta korpit eivät ole tarpeeksi nälkäisiä ryhtyäkseen häätöpuuhiin. Hallituksen esitys oli, että jokaiselle oikeudenkäyntityypille tulee tietty kiinteä hinta, muun muassa kunnallisvalituksen käsittelylle läänissä. Pian kuuluu lisää ääniä, sitten kahahdus, kun linnut laskeutuvat. Valon hiipuessa illalla kanahaukka on jo poissa. Kun hernekeitto kiehuu, linnut lähtevät pois, kuuluu siivenläiskettä. Maasta sinä olet tullut ja maaksi olet jälleen muuttuva, mutta elämä säilyy. Minä taas väitin, että on paljon ympäristöaktivisteja, jotka kirjoittavat valituksensa ihan itse ja on kohtuutonta edellyttää heidän hoksaavan tuollaista juristien kikkaa. Kaadan kupillisen teetä termoksesta ja haukkaan ruisleipää katsellen, kuinka korpit ja yksinäinen varis nokkivat jäätynyttä emakkoa. säädettyihin muutoksiin. Liikutan kameraani hyvin hitaasti, sillä jos korpit ovat herkkiä äänille, niin liikkeelle ne ovat sairaalloisen arkoja. Pakkanen on entisestään kiristynyt. Mikko Vainio Kirjoittaja on lappilainen luonnonvalokuvausta harrastava abiturientti. Eli tästä lähin ympäristöaktivistien EI lain mukaan pitäisi joutua maksamaan niistä valituksista, joissa lääni ja KHOkin ovat todenneet lain olevan heidän puolellaan. Olin toivonut sen istuvan kelopuuhun, jotta se olisi saanut ikuisen elämän filmiemulsiolla. Tiedän heti, mitä on tulossa ja sytytän spriikeittimen uudelleen. Vedän villasukat jalkaani ja sytytän spriikeittimen; se lämmittää tehokkaasti, pian hengitykseni lakkaa huuruamasta. Loppupäivän kulutan torkkuen makuupussissani. Toinen kuva, kolmas, neljäs. Esimerkiksi valkoselkätikkahan on yleinen lintu etelämpänä Euroopassa, jonka Ieudompaan ilmastoon se on sopeutunut, mutta Suomessasitä pyritään suojelemaan rauhoittamalla teollisuuden tarvitsemia koivikoita. Sitten sekin on poissa. Raikas ilma tekee hyvää, tunnen taas jaksavani ottaa vastaan yhteiskunnan paineet. Rauha koota ajatukseni täällä, pienessä kopissa, ainoastaan siivekkäät seuralaisinani on henkireikäni, tapa kestää elämää. Katson kameran läpi korppia, näen etsimessä ensimmäiset lumihiutaleet leijumassa kohti maata. Se on erilaista rauhaa kuin tämä talvinen. Palamaan jäänyt öljylamppu on sammunut, ilmeisesti aamuyöstä; tunnen vielä kärventyneen sydänlangan hajun. Otan kuvan, kameran ääni saa linnut vilkuilemaan ympärilleen. Vielä on liian hämärää valokuvaamiseen, joten tyydyn sommittelemaan ja tarkentamaan. Talvi on niin leuto. Tietenkin todella uhanalaisia eläimiä, kuten saimaannorppaa, on suojeltava. Minä esitin, ettei voittajan tarvitsisi maksaa myöskään läänin päätöksestä. Eduskunnan lakivaliokunnan jäsenenä olen ollut säätämässä uutta lakia oikeudenkäyntimaksuista. Liu 'un ulos makuupussista ja nousen seisomaan, venytellen. Kantani meni läpi, koska lakivaliokunnasta löytyi hallituspuolueittenkin kansanedustajia, joiden mielestä on oikeudenmukaista, ettei asiansa voittaneen valittajan tarvitse maksaa kunnallisvalituksen käsittelystä myöskään läänissä. Nuku ja selviydy. Talvella luonto on pääosin rauhallinen, eläimet keskittyvät hengissä sinnittelemiseen. Hieron silmiäni ja haukottelen, eilinen sählypeli tuntuu jäykkänä jaloissa. Olen tyytyväinen, vaikka en saanutkaan monta kuvaa, sillä olen saanut olla taas rauhassa sosiaalisilta velvoitteilta, jotka saavat minut pois tolaltani. Kun korpit eivät näe äänen aiheuttajaa, ne tottuvat ääneen pitäen sitä luonnollisena ja vaarattomana. Korppi istuu kelopuussa, sukii pyrstöään ja ulostaa. Olen itse monta kertaa joutunut maksamaan lääniin tekemistäni valituksista, siitä riippumatta, olenko voittanut vai hävinnyt itse asian. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Vanha käytäntöhän on ollut se, että päätöksen hakija maksaa leimaveroa sen mukaan, montako sivua päätöksessä on. "Klonk", sanoo musta herätyskelloni. Hallitus esitti, että asiassa voittaneen ei kuitenkaan tarvitsisi tuota maksua maksaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, läänin päätöksestä kyllä. Muistelen keväistä aamua lintujärvellä, sitä rauhaa, kun koko yön mekastaneet nokikanat pitävät vihdoin nokkansa ummessa. Yksi niistä laskeutuu muutamaksi sekunniksi piilokojuni aina asianajajien tekemiä, ja he muistavat niissä vaatia kuluja vastapuolelta. Onko suojelu kohtuutonta. Sunnuntai Kahdeksan maissa herään ensimmäiseen huutoon. Lämpömittari näyttää viittä plusastetta katonrajassa, vaikka ulkona täytyy olla miinus kymmenen tai enemmänkin, sillä puunrungot ovat huurteessa. Rauha, jonka naurulokit rikkovat melkein välittömästi. Voisitteko vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Suojellaanko joitakin , uhanalaisia lajeja vain suojelun vuoksi ilman muuta perusteltua syytä. Mutta nyt on talvi ja kaikki on kuollutta. Valo hiipii puiden latvuksiin Voittaja ei enää maksa kunnallisvalituksen käsittelystä Luin Suomen Luonnosta 1/94, että Markku Tanttu oli joutunut maksamaan 400 mk läänissä läpi menneestä valituksesta ja perusteluksi oli viitattu leimaveroista ym. Satu Hassi kansanedustaja katolle, kuulen sen nopeat askeleet muovipinnoitteella. Vähän ennen puolta päivää linnut alkavat vilkuilla h.ermostuneesti taivaalle. Lattianrajassa on kylmä. Kesällä taas rauha on vain välivaihe kahden elämää pursuavan päivän välissä, uni on vain hengenveto ennen uutta energialatausta. Hiljaisten hetkien läpi voi aistia odotuksen; luonto kuiskii: "elä, kasva, lisäänny, toimi, liiku, ääntele, rusteella KHO hylkäsi Tampereen Finlaysonin tehdasalueen kaavan, joutui hänkin pulittamaan yli 1 000_markkaa siitä hyvästä, että kantoi huolta lainmukaisten kaavoitusperiaatteiden toteutumisesta. Tartun tekokuituis~n makuupussini vetoketjuun ja avaan sen hitaasti, sillä korpit ovat herkkiä äänille. Suomennos sujuu hitaasti, talvinen, ulvova puhuri ja kallionlaen kitukasvuisten mäntyjen huokailu vievät ajatukset mennessään. vsk.. Moni asiantuntija väitti, että valitukset ovat huuda, synny". Kanahaukka, sama kuin viime vuonna, mutta nyt täysikasvuinen. Katson pienestä tirkistysreiästä emakkoa, se on saanut seuraa. Olen kuullut monenlaisia perusteltuja mielipiteitä luonnonsuojelun vaikutuksista, mutta en oikein tiedä mikä olisi ihanteellinen tasapainotilanne luonnonsuojelun ja elinkeinoelämän välillä. Kanahaukka syö itsensä täyteen puolessa tunnissa, kuten aina
Kun seuraavissa valoissa työnsin ja potkin epätoivoisesti rattaita keskikorokkeelle, samainen autoilija pörähti melkein kantapäille, avasi ikkunan ja leukaili: "Autolla olisit jo perillä." Minua suututti niin, että rupesin vetistelemään ja kiroamaan itsekseni maailman epäoikeudenmukaisuutta. Minä haluaisin, että lapsillani olisi mahdollisuus kokea luonnon ja ihmisen lämpö. Seisoin liikennevaloissa ja nieleskelin lapseni kanssa polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), formaldehydiä, bentseeniä, etyleeniä ja metyylinitriittiä, häkää, typen oksideja ja lyijyä. Sitä ei ole katkaistu eikä kansallispuiston tuoreen suunnitelman mukaan katkaistakaan, vaikka sen liikenne. Keski-Euroopan valkoselkätikat elävät hajallaan vaikeapääsyisissä vuoristoissa. metriä eli 0,02 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta tai yksi promille tikka-alueen metsäalasta. Yhteiskunta ei ole jakautunut kahtia vain työn ja työttömyyden takia. Toistin lauseen ja jatkoin, että hän voi tarvittaessa kysyä poliisilta. Se on vahvemman oikeutta. kieltämällä liikennöinnin tämän henkilön omalle kiinteistölle. Teollisuuskin voisi käyttää osaa näiden koivikoiden puusta, mutta vain tikalle ne ovat välttämättömiä. "Mitä", hän karjaisi. Myös auto jakaa meidät. Taivaanrannassa loisti aamutähti, Venus. Tiesin, että joutokäynti on kielletty jo aikapäiviä, eikö tuo mies tiennyt. Suurin kanta on Norjan 700-900 paria, mutta erilaiset metsänuudistussuunnitelmat ovat näidenkin likkojen uhkana. romahtanut talousjärjestelmämme kuin tuhoutunut luontommekin pakottaa meidät takaisin ... Ajotiet oli kyllä aurattu, mutta jalkakäytäviä ei. Pyydän, että vastaisitte kysymyksiini ottaen samalla huomioon, etten ole saanut objektiivista tietoa juuri mistään, vaikka sehän lienee avainkysymyksiä puhuttaessa myös luonnonsuojelusta. Maailman Luonnon Säätiön valkoselkätikkaryhmän puheenjohtaja Raimo Virkkala kertoo, että valkoselkätikkoja on koko Länsi-Euroopassa korkeintaan 2 000 paria eli hyvin vähän. " Itse käsitän tuhoamisen samoin kuin Nykysuomen sanakirja, jotenkin peruuttamattomaksi: "turmella perin pohjin". Olin maassa kiinni ja minua piiskasi myrkyllinen tuuli. Luontoväen . Eskelisen mökille johtaa hyvä tie hänen läheiseltä kotitaloltaan ja samalla yleisiltä teiltä. Luonnonsuojelussa lunastuskohteena on silti luonto eivätkä ihmisten kodit tai pellot kuten teitä ja voimalinjoja rakennettaessa. Toimitus Luonnonsuojelu ratsastaa Tuho-luuskalla Ismo Minkkisen valpas kirjoitus (SL 12/93) ympäristöliikkeelle tarpeellisten käsitteiden rappiosta herätti lisää ajatuksia luonnonsuojelullisen vaikuttamisen tehottomuudesta. Itäisten kantojen alueelle on kuitenkin tulossa vauhdilla läntinen metsätalous, ja valkoselkätikan säilymistä Euroopassa, ja koko maailmassakin, voidaan pitkällä tähtäimellä pitää epävarmana. Venäjällä pareja on tuhansia. Näistä mm. Otetaan satunnainen esimerkki tuhansista näytteistä: " ... Kiitos! Sari Mononen Joensuu Pian meilläkin ratifioitava sopimus luonnon monimuotoisuudesta velvoittaa sopijavaltioita ryhtymään suojelutoimiin nimenomaan omassa maassaan. Suomessa yritetään suojelussa aina ottaa huomioon ihmisen elinmahdollisuudet ja jopa spekulativiisetkin tienestit, sillä suojelukorvauksissa noudatetaan niin sanottua täyden korvauksen periaatetta. Me hengitämme kaikki samaa ilmaa, eikä saasteita voi paeta nelipyöräiseen peltilaatikkoon. Tuhoutuneesta emme voi muuta kuin kirjoittaa In memoriam ja unohtaa tämän suoje1 un, jos olemme sanojemme takana. Suomessa valkoselkätikan suojeluun tarvittaisiin koivikoita yhteensä noin 40 neliökiloSUOME LUONTO 2/94 53. Monet tämäkin katkeroittaa. Tilanne on kaikissa maissa huolestuttava. Sulo Eskelinen oli aikanaan niiden kyläläisten nokkamies, jotka vastustivat Kolin kansallispuistoa. Näytin sen lapselle. Huikkasin: "Joutokäynti on kielletty." Mies nosti katseensa, aggressio kasvoi. Itävallan ja Italian kanta lienee vielä noin 300 paria. Hannu Karpon ohjelmassa Kolin tapauksesta syntyi yksipuolinen kuva. Loista, loista tähtösein Yöllä oli satanut reippaasti lunta. Tikkoja on Saksassa alle sata, Ranskassa ja Espanjassa vain kolmisenkymmentä paria. Suurta osaa kohteista, kuten valkoselkätikkametsiä, ei valtio edes pyri ostamaan vaan omistajalle tarjotaan saman verran rahaa kuin hän saisi hyödyntäessään maata jollakin muulla tavalla. Huomauttaa päätin, sillä on jo aika lopettaa kyyristely. Otetaanko suojelutoimissa vakavasti huomioon ihmisten elinmahdollisuudet verrattuna saavutettaviin luonnosuojelullisiin voittoihin. Tunsin itseni puuksi. Mietin kuumeisesti, miten huomautan asiasta. Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin Alice Karlsson puheenjohtaja Heikki Simola kertoo luonnonsuojelijoiden käsityksen asiasta olevan seuraavanlainen: Kyseinen Sulo Eskelisen kiinteistölle eli mökille johtava tie on Kolin kansallispuiston sisällä kulkeva metsäautotie. Näin jo kaukaa, että joku mies putsasi autoaan lumesta ja moottori kävi niin, että maailma oli savusta sinisenä. Lähdin aamulla kahdeksan aikaan työntämään lasta rattaissa päiväkotiin. Päätin kapinoida. Ei kai sellainen muutaman neliökilometrin suuruinen maapala voi olla niin tärkeä, vai voiko. Euroopan itäosista ei ole luotettavia laskentatietoja. Että he näkisivät aina aamutähden. Tikkoja lienee Latviassa ja Balkanilla yhtä paljon kuin Norjassa. Punaisia päin ajaminen on ihan tavallista ja jalkakäytäville pysäköiminen yleinen käytäntö. Rattaiden työntäminen alkoi vähitellen käydä raskaaksi. Objektiivisesti tarkasteltuna tuhoutunutta luontoa maapallolla lienee enintään suurvaltojen ydinmiiluissa, mutta iloisesti jakautuva bakteeri voi sielläkin muuttaa tilanteen. Kun lähetän kaksi pientä tyttöä aamuisin kouluun, sydän rutistuu;tulevatko he iltapäivällä kotiin. Tehdaspuun edustaja kannatti viime joulukuussa lämpimästi kaikkien tikkametsien suojelua. Näillä totaalisilla termeillä on helppo ajaa itsensä nurkkaan, jos vastapuolen verbaaliset kyvyt ovat edes keskitasoisia. keskuudessa tuhoamisella ilmeisesti tarkoitetaan tiettyjen luonnossa näke47'. Etenin hitaasti, mutta auto vain kävi ja hönkäili myrkkyjään. Autoilijoiden mielivalta on raivostuttavaa. "Soita vain poliisille, saatanan vihreä." Siinä vastaus. Auton omistavalla on selvästi enemmän valtaa kuin jalankulkijalla tai pyöräilijällä. Tien yli oli erityisen hankala päästä, sillä sen kumminkin puolin kohosi likainen ja sohjoinen lumi valli kuin betoniporsas. Maamme on aikaisemmin ollut tärkeä osa valkoselkätikan levinneisyysaluetta. Esimerkiksi eräässä tämänsyksyisessä Karpolla on asiaa -ohjelmassa väitettiin että Kolin suojeluhanke kiilasi yksityishenkilön toimeentulon edelle mm. Harmittavan usein rautaisessa asiakeskustelussa luonnonsuojelijat ajattelevat ääneen puhumalla luonnon tuhoamisesta, tärväämisestä, raiskauksesta jne. häiritseekin kansallispuistoa. Hän omistaa toisaalla runsaasti Pielisen rantaa, mutta rakensi 1989 mökkinsä kansallispuiston kannalta ongelmalliselle muutaman aarin tontille. PAH-yhdisteet ja bentseeni tiedetään syöpää synnyttäviksi aineiksi. Suojeluvastuuta ei siis voi välttää todistelemalla, että laji säilyy jossain toisaalla jokainen maa on vastuussa luontonsa monimuotoisuudesta, jota valkoselkätikkakin meillä edustaa. vsk. Oli suojasää ja ilma tuntui mukavan leppeältä pienen pakkaskauden jälkeen
PYKÄLÄ SEIT SEMÄN : TALOKOHTAISE.N KO MP0_5TO RIN HANKKIHINEN Y\-ITIOLLc .. Miettinen Espoo Suomen Luonto julkaisee kirjoituksia myös koko maapallon luonnosta ja kansainvälisistä ympäristökysymyksistä. Postilaukun alle halutaan pinttyneesti vanhat tutut kaakit: Tuho, Epätasapaino tai Ekokatastrofi. ITSE NSÄ PARISSA KUUKAUDESSA SÄÄ'?TYN E INÄ JÄTEMAKSUINA!.' .. Seuraamme tärkeitä ympäristökysymyksiä lehdessämme kuukausittain; käs ittelemisen arvoisia aiheita vain on paljon enemmän kuin pystymme julkaisemaan. vsk.. Toimitus miemme arvojen perikatoa. Ehkä kuvaavaa linjallemme on se, että viime vuosina sana Luonto lehtemme kannessa on kasvanut ja sana Suomen pienentynyt. Vaikkei viidakoita ja ihmisapinoita Suomen luonnossa olekaan, ne ovat meitä hyvin lähellä. Holtittomassa käytössä kyseisen verbin informatiivinen arvo on kyseenalainen, koska tuhoamisen objekti on useimmiten arvosidonnainen. 1-1ARKALLA .. KOLHE "TUHAlTA ON KOHTUU.ON HINTA NÄIN YKSINKERTAISESTA t-1UOVILAAT1K0 5TA .~' PUH E:E 1-JJOHTAJA .. ARAPPULA ISE N ON HELPPO PAAC,ATA SÄÄSTÖISTÄ , KUN HADÄlTÅMO AIOT"AAN PERUSTAA 6 RAPUN ASUKKAIDEN IKKUNAN ALLE. Markku Ryösä koululainen .. Missä olivat lehden omien toimittajien jutut, missä mieli lehdestänne. JA ULOS "TULEE PUHDASTA MULTAA!.' MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Orangit yleistymässä. Käyttökuva/1-lannu Virtanen SUOMEN LUO TO 2/94 53. Gorillajutun kuvat sentään olivat suomalaista työtä. Kuudesta jutusta kaksi oli oman toimituksemme kirjoittamia, kolme vakinaisten avustaj iemme. Hyv iä kuvia ihmisapinoista on tarjolla KYLLt-. Lehtenne on ollut kuvitukseltaan loistoluokkaa, eivätkä api/ najutun kuvatkaan saavuttaneet suomalaisen kuvituksen tasoa. Entisaikain postiljoonit tarjoavat vertauksen höyryämiseeni . Kalle 0. KOSKEI KOMPOSTOR\ A'?IA TUNNU OIKEIN OTTAVAN TUL~ NIIN SIIRRYTÄÄN SEURAAVAAN ELI l-1ULLAN JA LANN011TEEN TILAAHINEN PERINTEISEE-.N PIHANURl-1\KON KEVÄTKUNN05TI.M<SEEN VIIDELLÄ TUHANt-lELU. Oikaisu "Ruislinnun laulu korvissani, / tähkäpäiden päällä täysi kuu" , hehkuttaa Eino Leino ikivihreässä runossaan Nocturne eikä suinkaan runossa Elegia niin kuin edellisen numeromme (SL 1/94) kotimaan sivulle 8 pääsi lipsahtamaan. Nyt kun lehti ilmestyy kerran kuussa, se olisi mainio kanava luonnonsuojelusta tiedottamiseen ja sen edistämiseen, apinajuttujen oikeampi paikka olisi esimerkiksi Tiede-lehti tai Eläinmaailma. Eniten tietysti kerromme suomalaisesta luonnosta ja ympäristökysymyksistä, muttei pidä unohtaa, että muiden maiden luonto on aivan yhtä arvokasta. Oikeasti minusta Suomen Luonto on väärä foorumi näin laajalle artikkelikokonaisuudelle Suomen luonnolle vieraasta ai heesta. Toimitus HERRA 15Ä .. 48 ANTEEKS I VAAN , MUTTA HOIDETTU K Ot-'lPOSTORI El HAISE.' .. Ehkäpä ne ovat Suomessa yleistymään päin, kuten vi idakotkin, kun Suomen luonnonsuojeluliiton lehti haluaa näin näyttävästi tuoda esiin niiden uhanalaisuuden. Vaelluskaloista, myrkyttyvistä vesistä ja Tanskan ja Ruotsin siltahankkeestakin olemme kirjoittaneet Suomen Luonnossa, lohen suojelusta viimeksi joulukuun ja tammikuun numeroissamme. Edes kannessa olisi pitänyt olla suomalaisen kuvaajan ottama kuva. KANNATAN HANKKIMISTA.' .. MIHIN SEN KAIKEN MULLAl'JKIN KANSSA SITTEN VIELÄ JOUDUTAAN~. Kannessa komei li oranki ,' todella harv inainen vieras ainakin minun kotiseudullani. JA SAMALLA JATEHUOLTOHAKSUT PIENENISIVÄT PUOLEEN// todella niukasti , vielä vähemmän suomalaisten kuvaajien kuvaamina. Eilen koin ikävän yllätyksen. Postilaatikostan i tipahtaa säännöllisin väliajoin Suomen Luonto. HAISEMAAN.~/ VOI VOI .. Kun matkan aikana puolella vähentynyt kirjepino vihdoin pääsee perille, vastaanottaja ei näe eikä kuule postitorvea eikä kirjeitä, vaan tikahtuu luutautisen konin ilmestykseen. KAATOPAIKALLE AJE.lTAVA JÄTE .. Ihmisapinat valitsimme teemaksemme siksi, että ne ovat erittäin uhanalaisia ja uskomme niiden puhuttelevan erityisen hyvin meitä ihmisiä ovathan ne lähimmät sukulaisemme eläinkunnassa. Apinat epäi lemättä kaipaavat apuamme, mutta niin sitä kaipaavat myös kotoiset metsämme, vaelluskalat (merilohi, nahkiainen, ankerias), myrkyttyvät vetemme, tai, jos kansainvälisiä ollaan, Ruotsin ja Tanskan väli nen siltahanke. 5EHÅN MAKSAA ITSE. PYKÄLÄÄN .. Sitä paitsi myös me suomalaiset olemme kulutuksellamme ja maailmankaupan rakenteiden välityksellä osasyyllisiä mm . Myös jokaisessa suomalaisessa on vähän apinaa vuosimiljoonien kehityksen jäänteinä, ja koko ihmissuvun alkukoti on Afrikassa. Valokuvaa tuhotusta metsästä pyytänyt saa oikeaan käteen dian hakkuuaukeasta ja vasempaan kouraan kuvan pystyyn lahoavasta ryteiköstä. sademetsien hupenemiseen ja kolmannen maailman aavikoitumiseen. Saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja myös meillä on vastuu koko maapallon luonnon rikkauden säilymisestä. Jos pidämme tuhon palautumattomuudesta kiinni, ainoastaan eliölaj in sukupuuton arviointiin se sopii moitteetta: "Kerran kadonnut laji ei koskaan palaa takais in", varoittaa Charles Darwin viime vuosisadalta
Väri on hiukan lilaan vivahtava vaaleanpunainen. Ruusuntaimet toimitetaan kolmen kappaleen paketteina. Kasvaa noin metrin tai puolentoista korkuiseksi ja vajaan metrin levyiseksi. Kukat ovat hyvin kerrottuja, läpimitaltaan noin 6 cm. Voit halutessasi tukea Luonnonsuojeluliilloa liimaamalla tähän 2,30 mk:n postimerkin. Tee tilau~esi nyt taimet toimitamme istutuskauden kynnyksellä. Tuoksu on voimakas, "oikea vanhanajan ruusun tuoksu". Taimet lähetetään keväällä sopivasti istutuskauden alkaessa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy_ ottaa ensi kevääksi ennakkotilauksia kolmen tällaisen ruusulajikkeen taimista. ------7 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy maksaa postimaksun. Ruusu kukkii heinäkuun puolivälistä myöhään syksyyn. Yllä mainitut kestävyysaluearvot ovat ohjeellisia. Kokeilemisen arvoinen ainakin kestävyysalueelle 111 saakka. Kukat ovat puoli kerrottuja, läpimitaltaan n. Tarinan mukaan ruusu on saanut nimensä Englannin kuninkaan Henrik 11:n rakastetun, kauniin Rosamondin mukaan. Kokeilemisen arvoinen kestävyysalueelle V asti. Ainakin suotuisilla paikoilla saattaa menestyä kestävyysalueelle V saakka. i'i'1äå)äii'i,iini·························································· ösöii;;·····,····························································· KUNKIN RUUSU PAKETIN (3 TAINTA) HINTA ON 168 MK Hintaan lisätään lähetyskulut myös istutuspaikan edullisuudesta ja pienilmastosta. Erikoisinta on niiden vaaleanpuna-karmiininpuna-valkoraitainen väri. Kasvaa yli metrin korkuiseksi pensaaksi. Kerrotuissa, noin 5-6 cm leveissä kukissa on hyvin hienostunut tuoksu. Paljon riippuu r 1 ------------1 1 1 1 1 1 1 Tilauskortti Tilaan seuraavat ruusuntaimet toimitettavaksi postinennakolla keväällä 1994: kpl Ruusupaketti 1 (Keräilijän paketti) 1 kpl kutakin seuraavista, Louise Odier, Maiden's Blush, Rosa Mundi kpl Ruusupaketti 2: 3 kpl Maiden's Blush -ruusun taimia kpl Ruusupaketti 3: 3 kpl Rosa Mundi -ruusun taimia kpl Ruusupaketti 4: 3 kpl Louise Odier -ruusun taimia Jos jokin lajikkeista loppuu, lähetämme tilalle korvaava n vanhan ajan ruusun. Kukkii noin kolmen viikon ajan heinäkuun puolivälistä alkaen. Kukkii heinäkuun puolivälistä noin kolmen viikon ajan. Englanninkielisen nimensä ruusu on saanut vuonna 1797, mutta sitä uskotaan viljellyn pal., jon kauemmin, kenties jo 1400-luvulta asti. Ruusu jää melko matalakasvuiseksi, n. Maiden 1 s Blush Hyvin vanha _Alba-ruusu, josta Suomessa käytetään nimitystä neidonruusu. Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄH ETYS Sopimus 01200/13 01003 VANTAA 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1. Samoin pensaiden koko voi vaihdella kasvupaikan ominaisuuksien mukaan. V araa ihastuttavat vanhanajan ruusut jo nyt. Ennakkovaraus käy helposti joko postitse oheista tilauskorttia käyttäen, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. Nauti ensi kesänä ihastuttavista Vanhanajan Ruusuista! Sinulla on nyt harvinainen tilaisuus hankkia puutarhaasi vanhoja, perinteisiä ruusulajikkeita. Pitkä kukinta-aika on lisännyt lajin suosiota, mutta tällä kauniilla ruusulla on muitakin ansioita. 80-90 cm korkeaksi ja sopii siten pienemmillekin pihoille. Mukana tulevat seikkaperäiset istutusja hoito-ohjeet. Taimet voivat olla kaikki samaa lajia, jolloin saat jo kolmella taimella näyttävän ryhmän, tai voit halutessasi valita keräilijän paketin, jossa on yksi kutakin lajia. RosaMundi Tämä ranskanruusuihin kuuluva lajike tunnetaan ainakin vuodesta 1583, mutta sitä on mahdollisesti viljelty jo 1100luvulla. Louise Odier Ihastuttava Bourbonruusu vuodelta 1851. Lajikkeen nimi "Neidon punastus" viittaa sen viehättävään hennon vaaleanpunertavaan väriin. 5, 5 cm, ja tuoksuvat heikosti
Albanus voi majoittaa 19 kurssilaista kannen alla olevaan salonkiin ja skanssiin. Myös kulttuuria sisältyy matkaan; käymme ainakin Bomarsundin linnoitukselIa. Vetäjät: Ari Kalske, Juha Aaltonen, Pentti Heikkinen sekä Albanuksen kapteeni ja perämies. Vierailemme Signildskärin ja/tai Lågskärin lintuasemalla. 450 mk. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1994 Tuntureiden valtaus (Karigasniemi) la-la 9.-16.4. Purjehduksen aikana otamme vesinäytteitä ja tutkimme planktonia. 3 200 mk ja muille n. Myös vedenalainen eliöstö tulee kurssilaisille tutuksi. Ilmoittautuminen 30.4. vsk.. Nukumme koijissa, jotka on erotettu toisistaan väliseinillä. Virta vie meitä hiljaisesti kohti ketään pelottamattomia pikkukoskien kuohuja ja mukavia taukopaikkoja. Tarkkailemme ristisorsia, harmaasorsia, räyskiä, valkoposkihanhia, merimetsoja, mustaja pikkutiiroja, mustapyrstökuireja, ruisrääkkiä, luhtaja pikkuhuitteja, kiljuja merikotkia, puhumattakaan monista tavallisista lajeista. L YL:n toimistoon, p. Rakennamme arkipäivän aurinkotekniikkaa, kuten kuivurin. Hinta: L YL: n ja SLL:n jäsenille 1 050 mk, muille 1 150 mk. Ilmoittautuminen 1.4. Täysihoitokurssin majoitus: Lintu lahden täysihoitolassa, jossa syömme seisovasta pöydästä kaikki ateriat. (90)273 1007. Virolahti Suomenlahdella on suurenmoinen lintunäytelmä, kun arktiset vesilinnut muuttavat Länsi-Euroopan talvehtirnisalueiltaan tundralle pesimään. (918)152 579, fax (918) 143 682. Joka ilta päästään saunaan! Hinta 350 mk. 1000 mk aikuisilta, n. mennessä. Karigasniemen lintukurssi 11.-17 .6. 2 300 mk. Sen kumpujen ja syvien laaksojen sekä uljaiden pikkujärvien muodostamassa rikkonaisessa maastossa on mainiota opetella kulkemaan hiljaisesti, syömään ulkona tehtyä ruokaa ja yöpymään vaikka taivasalla. Ilmoittautumiset 30.4. Kohteina Bengtskär, Borstö, Jurmo, Uto, Bänö ja Kökar, joissa tapaamme vanhaa saaristolaiskulttuuria sekä ulkosaariston lintuja ja kasveja. Retkiruoat valmistamme vetäjän mukanaan tuomista aineksista ja melomme vuokrakanooteilla. Kurssin aikana saariston linnusto on näyttävirnrnillään ja lehtokasvillisuuskin kukoistaa yhä. Vedestä pitäville ihmisille tarkoitettu kanoottija retkikurssi Juvan ja Sulkavan Oravareitillä. Majoitus: omissa kevyissä vaellusteltoissa. Yöpyminen hankien keskellä laavuilla ja yksinäisillä autiomajoilla. (90)257 322, k. "Eloonjäämisleiri" 15.-19.8. (9 18)152 579. Ohjaajina toimivat energianeuvoja Marjukka Kulmanen, luontokuvaaja Teuvo Suominen ja luontaishoitaja Antti Hänninen. Kurssille otetaan enintään 15 vaeltajaa, joiden tulee olla vähintään 16vuotiaita. Käytössämme aurinkoja tuulisähköä. Vetäjät: Antti Halkka ja Marko Stenberg. Kurssille otetaan 12 osanottajaa. Retket Viron parhaille lintupaikoille on suunniteltu pienille ryhmille. mennessä. Hinta jäsenille n. Siuntion luontokoulu/energianeuvola Pyrimme energiaomavaraisuuteen ravinnon hankkimisesta lämmön ja valon tuottamiseen asti. Tutustumme Hiidenmaan runsaaseen alkukesän kasvistoon (erityisesti kämmekät) ja linnustoon opastetun kiertoajelun yhteydessä. Viroon on levittäytynyt paljon eteläisiä lajeja. Seuraamme pienissä ryhmissä aivan lähietäisyydeltä näitä Suomessa muuten hyvin harvinaisia lintuja. Omat teltat ja polkupyörät. Omat hiihtoja vaellusvälineet. Koijissa on peitto ja tyyny, joten mukaan pitää ottaa joko makuupussi tai vuodevaatteet. Seitsenpäiväisellä kurssilla tutustutaan Viron läntisiin saaSUOMEN LUONTO 2/94 53. Hintaan sisältyy viiden päivän maasto-opastus, tukeva retkimuona, ensimmäinen ja viimeinen yö retkeilymajassa ja loppusauna. mennessä. Telttakurssin majoitus: omissa teltoissa ja yhteismökeissä. 790 mk, vanhemmille n. Arktikalintukurssi pe-su 20.-22.5. Vetäjät: Sampsa Cairenius, p. Seikkailuohjelmaa myös kouluikäisille. Ilmoittautuminen 9.3. Vesikurssi menijöille; kanootilla ilon lähteille (Juva) , pe-su 17.-19.6. Hinta SLL:n jäsenille n. Kaupunkilainen kohtaa luonnon Erämaa pääkaupunkimme liepeillä (Nuuksio) pe-su 27.-29.5. 2 200 mk ja muille n. Matkalla koemme hehkeimpää suomalaista luontoa lähes veden pinnasta. 750 mk ja muille 850 mk. Ikärajoitusta ei ole, mutta lapsille merimatka voi osoittautua liian pitkäksi. mennessä. Itäisellä Suomenlahdella voi nähdä yhden päivän aikana kymmeniätuhansia hanhia, kuikkia, mustalintuja, kurmitsoja, kuireja, kihuja. Laivassa on kaksi vessaa, joissa on myös peseytymismahdollisuus mutta ei suihkuja. 500 mk lapsilta. Hankimme luonnon tuotteita ympäristöstä ja lähitienoon luomuviljelijöiltä, valmistamme itse ateriat ja suojat. Aikaisempaa melontakokemusta ei tarvita, uimataito välttämätön. Luontoviikko Ahvenanmaan ja Saaristomeren saaristossa 8.-12.6. Järjestäjä: Lintutieteellisten yhdistysten liitto ry. Retkillä tutustutaan tarkoin virolaiseen lintumaailmaan, joka eroaa omastamme huomattavasti. Samalla tutustumme ympäröivään luontoon. Muuttoreitti kulkee Itämeren ja Suom~nlahden kautta Laatokan ja Aänisen yli Vienanrnerelle aina Novaja Zemljalle asti. Ruokailu: järjestäjät hankkivat halukkaille ruokatarvikkeet, joista kurssilaiset valmistavat itse ruokansa. Hinta jäsenille n. Majakka ja kartanokäynti kuuluvat saunaillan lisäksi kahden päivän ohjelmaan. Pääsiäisen jälkeen vapaus koittaa abeille, tällöin voi suunnata pohjoiseen, rentoutumaan ja oppimaan toisenlaista uutta! Abiturienttien ja muiden seikkailunhaluisten hiihtoja maastokurssi pohjoisimpaan Lappiin, upeimmille tuntureille ja syvimpiin kuruihin. Kurssille ovat tervetulleita kaikki luonnon kanssa sinuiksi haluavat, myös lapset vanhempineen. Utsjoella Erävaelluskurssilla tutustutaan Lapin linnustoon parhaimpien lintukeitaitten äärellä. 50 Telttapaikkojen lähettyvillä on keittokatoksia, joissa voi havainnoinnin välillä Iaitella omia eväitä. Hinta "täysihoitoineen" n. (90)730 380 ja Mika Alava. Helsingin välittömässä läheisyydessä avautuu kiehtova ja jännittävä erämaa. Järjestäjinä Lintutieteellisten yhdistysten liitto LYL (vast.) ja SLL. Tutustumme lähitienoon energiakokeiluihin. Kesäkuun 9. Hinta: jäsenenille n. Vetäjä: Visa Marttila. Ilmoittautuminen viimeistään 20.4. Saunomme vähintään kaksi kertaa kurssin aikana. Linturetki Viroon (Matsalu) pe-su 6.-8.5. t. Vetäjä: Visa Marttila. Luontomatka Saarenmaalle ja Hiidenmaalle 15.-22.6. Kolmen päivän aikana melomme noin 60 km ja yövyn;ime omissa teltoissa ja rantamökeissä. otamme kurssin kohti saaristomeren upeita luotoja. Viisipäiväisellä kurssilla tutustutaan monipuolisesti saaristoluontoon. Mukana on kokki ja täysihoito kuuluu hintaan. Ilmoittautuminen 30.4. Paluu Kökarin ja Saaristomeren kansallispuiston kautta Dragsfjärdiin. Vetäjä: Visa Marttila. 1 300 mk. mennessä L YL:n toimistoon, p. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, p. Kaljaasi Albanuksen purjehdus Hiidenmaalle ja eteläiselle Saaristomerelle 6.-12.6. Ilmoittautuminen 30.4. Nämä hinnat ovat jäsenhintoja, ei-jäsenille hinta on 100 mk kal liimpi. 3 300 mk. Kurssi alkaa purjehduksella Maarianhaminasta (tai Hangosta) Hiidenmaalle. (918)152 579. Järjestäjä: Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto ry. Vaellamme pienessä ryhmässä halki sykähdyttävimpien paikkojen, yövymme omissa teltoissa tai laavuissa vesien äärellä ja syömme hyvää, itsetehtyä sapuskaa, jonka ainekset järjestäjä tuo mukanaan. Hinta 750 mk. Majoitus ja ruokailu hinaaja Aurassa (yhteismajoitus). Kurssilla nähdään Ahvenanmaan ja saariston erikoisuuksia, kuten marjakuusia, todennäköisesti merikotkia ja hylkeitäkin. Hinta alle 20-vuotiaille vain n. Vetäjä: Visa Marttila, p. Lähtösatama Maarianhamina, paluu Dragsfjärd (Taalintehdas tai Kasnäs). Sään salliessa pyritään kiertämään Ahvenanmaan ympäri; mukana olevalla veneellä voimme vierailla monissa pienissä ja kiehtovissa saarissa. Harjoittelemme kaljaasin purjehtimista perämiehen johdolla ja käymme läpi navigoinnin perusteita. 350 mk, muille n. Vetäjä Visa Marttila. Täysihoito kuuluu hintaan
Luonnonharrastusviikkojen hinnat ovat noin-hintoja. Purjehdus alkaa Turusta. Tutustumme saaristolaiskulttuuriin, perinteiseen merenkulkuun ja alueen elinkeinoihin. vsk. Vetäjä: Sirpa Kärkkäinen. Hinta SLL:n jäsenille n. Vuoden alusta noudatamme matkatoimistojen käyttämiä peruutusehtoja! 51. Hinta jäsenille n. Iltaohjelmassa myös muurinpohjalettujen paistamista ja muikun savustusta. Kulkutahti on kuitenkin leppoisaa ja taukoja pidetään sopivissa paikoissa. 1 250 mk ja muille n.l 350 mk. Luonnon tarkkailun tukena pidämme päiväkirjaa, johon merkitään lintuja kasvihavaintojen lisäksi myös merenkulkutapahtumat. 12-15 kurssilaista. mennessä. Ilmoittautuminen 30.4. Hinta jäsenille n. Ikärajoitusta kurssille ei ole, mutta lapsille voi merimatka osoittautua liian pitkäksi. Purjehdus suuntautuu läpi Turun saariston aina Ahvenanmaan upeimmille kallioluodoille. Hinta jäsenille n. Arvioimme saaristomeren veden tilaa. Vaelluksen aikana tutuksi tulevat koski-, jyrkänne-, metsä-, ja suoluonto. Hinta jäsenille n. Saarenmaalla vieraillaan saaren pohjoisosan kalkkikivikallioilla ja Abrukan saaren lehdoissa; aikaa jää myös tutustua Kuressaaren keskiaikaiseen kaupunkiin. Vaellus sujuu verkkaiseen tahtiin ja osanottajien toiveet pyritään ottamaan huomioon. riin. Valokuvausopetus sisältää teoriaa lähikuvauksesta, kasvikuvauksesta, luontokuvauksen laitteista sekä käytännön opetusta luonnossa. 550 mk ja muille 650 mk. mennessä L YL:n toimistoon p. Kolin ahoja on suojeltu ja hoidettu, jotta niille tyypillinen lajisto säilyisi. Kurssipaikkana on hinaaja Aura, jossa ruokaillaan ja majoitutaan (yhteismajoitus). 1 500 mk Kolin ahoviikko 1.-5.8. Kurssilla tutustutaan myös Kolin suojeluohjelmaan. Ilmoittautuminen 10.8. Kurssin tavoitteena on käydä läpi aseman toiminnot lintuverkkojen maastoon asettamisesta lintujen rengastamiseen ja kirjallisten töiden koukeroihin. Ilmoittautuminen 30.11 . mennessä. Vaellamme 100 km yli soiden ja tunturien sekä kurkottelemme Kevon kanjoniinkin. 20 kurssilaista. Osan aikaa tukikohtana on Oulangan luontokeskus. Viikon vetäjät: Ari Kalske, Pentti Heikkinen ja Juha Aaltonen. Viikon aikana tutustutaan erityisesti Kolilla sijaitseviin ahoihin ja niiden kasveihin, ja halukkaat voivat kerätä ahokasvien siemeniä. Hinta 450 mk. Tunnistamisen lisäksi kurssilla käsitellään myös kasvien ekologiaa. Kurssiin kuuluu 24 tuntia opetusta, yöpyminen sisätiloissa omassa makuupussissa, venekuljetus Kokkola-Tankari-Kokkola, sauna; huom. Roskainen syysseikkailu tuntureille 10.-17.9. Peeran majalla Kurssi koostuu teoriaja maasto-opetuksesta. Ilmoittautumisen jälkeen peritään 300 mk:n varausmaksu, ja loppulasku lähetetään kaksi-kolme viikkoa ennen viikon alkua. 2 300 mk. 2 200 mk ja muille n. Tuuli viuhuu tunturilla ja askel käy yli karmiininpunaisen riekonmarjamaton siellä jossain keltaisina huojuvien mustavalkorunkoisten tunturikoivujen välissä. (90)228 081. Siellä avautuvat suurenmoiset mahdollisuudet oppia tuntemaan joutsenten elintapoja aivan läheltä. Vetäjät: Juhani Hannila ja Visa Marttila. SUOMEN LUONTO 2/94 53. Vetäjä Jorma Peiponen. p. Hangon niemimaalle kerääntyy joka syksy sadoittain joutsenia odottelemaan talven tuloa. Inga voi majoittaa 19 kurssilaista pieniin hytteihin ja salonkiin. Jos sää sallii, matkaohjelmaan sisällytetään Saarenmaan ja Hiidenmaan lisäksi myös Riianlahden keskellä sijaitseva Ruhnun saari, ehkä myös Vormsi; Latvian rannikollakin saatetaan pistäytyä. Kappale karhunkierrosta 4.-8.7. mennessä, p. Pohjoisimman Lapin äärellä avautuu suuri avaruus, joka on muuttunut valtaisaksi värimereksi. Emme pystyneet selvittämään tässä vaiheessa arvonlisäveron vaikutusta hintoihin. Täysihoito kuuluu hintaan. Joutsenkurssi (Hanko) pe-su 11.-13.11. Vaellettaessa tutustutaan keskitaigan runsaaseen kasvistoon ja lintulajistoon. Täysihoito retkieväineen kuuluu hintaan. Tutustumiskohteita: Seili (leprasairaala · ja tutkimuslaitos), Jungfruskär (lehdot ja niityt), Bänö (tammilehto ja lammasfarmi), Myrskyluoto (Maijan asumukset), Enklinge, Lypyrtin alastalo (Volter Kilpi) jne. mennessä. Viikon aikana kuullaan myös kedoista, niiden hoidosta ja perustamisesta. (918)152 579. Kaljaasin purjehtimista harjoittelemme perämiehen johdolla ja käymme läpi navigoinnin perusteita. Majoittaudumme vetäjien laavuihin ja autiomajoihin, ja syömme itse valmistamiamme, järjestäjän hankkimia vaellusmuonia. Hinta: 495 mk. Järjestäjä: Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto. Näemme todennäköisesti hylkeitä ja merimetsoja. Kokoonnumme turistivirtojen ulkopuolelle Karigasniemeen ja vietämme erilaisen joulunajan. Huoneissa on vuodevaatteet. Kaikki tapahtuu Tankarin eksoottisessa ja monilajisessa ympäristössä Suomen kirkkaimman majakan alla. Ilmoittautuminen 30.4. Merieliöstöstä otetaan näytteitä. mennessä. Huom. 3 300 mk. Savusaunassa rentoutuminen kuuluu iltaohjelmaan. Hinta jäsenille n. Olemustasi virvoittavat kaamos tähtineen ja revontulineen, hiihtosafarit tunturiin ja takaisin, elämykset yöllisellä poroerottelupaikalla, yhden lintulajin linturetket, iltaiset opettavaiset lintutuumailut kevättä varten, "kansainvälisen atmosfäärin" Välimäen Baari, norjalainen pikkukaupunki Karasjok pikkupalveluineen, Karigasniemen kappeli, yhteisesti valmistetut ateriat, Karigasniemen retkeilymaja & sauna, kaksi uudenvuoden vastaanottojuhlaa! Mukaan mahtuu 12 "kerrankin jalat irti maasta" -tyyppiä. omat eväät. Ahoilla voidaan etsiä noidanlukkoja, ja tutuiksi tulevat myös tavallisemmat ahokasvit. Vesillä liikutaan M/S Tuulalla sekä mahdollisesti kirkkoveneellä. Täysihoito kuuluu hintaan. Saaristossa liikutaan myös veneillä. Köpun majakassa, joka on Itämeren vanhin. Todennäköisesti vero nostaa hintoja jonkin verran. Kukin hankkii ja valmistaa omat vaellusmuonansa. Juuri majakka houkuttelee ainutlaatuisella tavalla saarelle lintuja. Kaljaasi Ingan purjehdus Myrskyluodolle 1.-5.8. Aluksella on WC, suihku ja sauna. (918)152 597. mennessä L YL:n toimistoon p. Peruslajien maastoopetus toteutetaan Peeran majan ympäristössä, mutta harvinaisuuksia joudutaan etsimään Kilpisjärveltä saakka. 3 200 mk ja muille n. Kasvien tunnistusja valokuvauskurssi Kilpisjärvellä 11.-15.7. 2 000 mk. Kurssiin kuuluu 15 tuntia opetu~ta joutsenista, kurssimoniste, sisämajoitus, aamiainen. Ilmoittautuminen 30.4. Max. Luonnonkohtaamiskurssille ovat tervetulleita maastossa ennenkin yöpyneet, pienestä hätkähtämättömät ihmiset. Vetäjä: Visa Marttila. Vetäjä: Visa Marttila. Max. Lähtö ja paluusatama Hanko (paluu aamulla). Vetäjä: Heikki Niinimäki. Hiidenmaalla käydään mm. Saari itsekin on jo kokemus, sillä sen kalastajakylä ja ympärillä oleva meri elävät omaa elämäänsä. Järjestäjä Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto. Ilmoittautuminen 30.4. Lisäksi tutustutaan lehtojen lajistoon. Majoitus: Tarina-ahon talossa, Pielisen Kelvänsaaressa. Ilmoittautuminen 15.10. Ilmoittautuminen LYL:n toimistoon 9.9. Vetäjät: Antti Halkka ja Marko Stenberg. mennessä. 1 900 mk ja muille n. Ilmoitamme lopulliset hinnat välittömästi kun saamme ne tietoomme. Kurssin aikana saaristolinnusto on näyttävimmillään, ja suurin osa Viron kasveista kukkii yhä. Päivittäiset retket kestävät useita tunteja, ja Kolin uhkeita vaaroja samoillessa on peruskunto tarpeen. peruutusehdot ovat muuttuneet. Kurssilla tutustumme myös Tvärminnen biologisen aseman ympäristöön ja Hangon lintuasemaan. Kurssin aikana vaelletaan kaksi kolme peninkulmaa joko reitin pohjoisosasta tai eteläosasta Rukan puolelle osanottajien toivomusten mukaan. Joululintukurssi (Karigasniemi) ti-su 27.12.94-1.1.95 Kurssi on tarkoitettu fyysisesti, henkisesti, hengellisesti, taloudellisesti köyhille ja ornitologisesti tyhjästä aloittaville. (918)152 579. Majoitus Peeran majalla 2-4 hengen huoneissa. Majoitus omissa teltoissa. 1 400 mk ja muille n. Tankarin lintuasemaja rengastuskurssi (Kokkola) pe-su 7.-9.10. Ellei toisin mainita, ilmoittautumiset SLL:n toimistoon
Siispä istutettiin puita teollisuutta ja kotitalouksia varten. Tieto ei ole yllättävä, vanhoja puurakennuksia on palanut, mutta niitä on purettu ja poltettukin samaJla kun uusia on rakennettu kiivasta tahtia. Taimet suojattiin aidoin. Valtaosa Amazonin metsien hävityksestä aiheutuu asutusahankkeista tai mahtavista karjatilojen raivauksista. Kokoon on saatu 1 772 valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Pohjois-Kiinaan on istutettu "vihreä muuri", metsävyöhyke, alueelle, jossa aiemmin oli pelkkää hiekkaa. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta ....................... Westoby kertoo, että Alpeilla esiintyy maanvieremiä, mutta siitä huolimatta metsiä raivataan hotellien ja teiden tieltä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, 1993, 278 s. Selvitys on ilman muuta kulttuuriteko. RLKDO SUOMEN LUONTO 2/94 53. KIRJOJA Kulttuurimaisemat kansissa Museovirasto ja Ympäristöministeriö: Rakennettu kulttuuriympansto. Rakennettu kulttuuriympäristö -selvitys on laadittu tiiviissä yhteistyössä seutukaavaliittojen, maakuntamuseoiden, lääninhallitusten ja läänien rakennussuojelun yhteistoimintaryhmien kanssa. Brasilian trooppiset metsät katoavat tänään 2,5 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia. Westoby kuvailee seikkaperäisesti metsien käyttöä menneisyydestä nykypäivään, koska "vain taakse katsomalla voi ymmärtää nykyistä. Se auttaa rakennussuojelua ja maankäytön suunnittelua, joiden tarpeisiin se on valmistettukin. _J z U,J :::) (/) SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI t:: :;2 :::, z Q) 'ö' vi ...1 :::, I.U "' C C J: QJ "' E C "'LI") C -:::, ...1 V) Q. Polttopuu myytiin ja tilit tarkastettiin yhteisesti . __________________________ J tukseen. Eino Tolvanen Tätä luonto ei sulata. Tämä mimmiliiga kielsi yksityisen, kaupallisen puunhakkuun. Puut voivat auttaa kehitysmaita ruokkimaan väestönsä, pysäyttämään maaperän köyhtymisen ja suojelemaan maata eroosiolta. O Ti laan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Opin tästä kirjasta, että ihminen voi säilyä lajina vain, jos hän oppii elämään sopusoinnussa metsäluonnon kanssa. JAKELU OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Intian maaseudulla väestö polttaa karjanlantaa ja maatalousjätteitä. Rakennustyylit, suunnittelijat, vuosiluvut ja muu tärkeä ympäristöön liittyvä historia on tiiviinä tekstinä. Talonpojista tuli sekä metsänvartijoita että päättäjiä. No hyvä, metsäkomiteaan kelpuutettiin vain naisia. Metsään meni: puunmyynti teollisuudelle oli niin tuottoisaa suurviljelijöille, että he siirtyivät ruuantuotannosta puuntuotantoon. Heidän painostuksensa ansiosta Maailmanpankki peruutti tukensa valtavalta Poloordesten sähköistyshankkeelta ja suunnitelma hylättiin. Tekijä pohtii metsätalouden näkökulmasta monimutkaista kysymystä, miten saada puut ihmistä palvelemaan. Valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin kuuluu esimerkiksi esihistoriallisia löydöspaikkoja, linnavuoria, maalaiskyliä, taajamien asuinalueita, tehdasalueita, liikekeskustoja, matkustajaja kalasatamia, rautatieasemia, kanavia, teitä, siltoja, myllyjä, kirkkoja ja kouluja. Koska puunkasvatus vaatii vain vähän työvoimaa, niin tilapäistöissä olleet maanviljelijät jäivät vaille ansiomahdollisuuksia. Lapissa ennen vuotta 1920 rakennettuja on vain noin kolme prosenttia rakennuksista. Amazonin metsien suurin uhka eivät ole kuitenkaan arvokkaita puulajeja kaatavat metsurit. vsk.. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Näkökulma on vuoroin kehitysmaan hallituksen prameassa kabinetissa, vuoroin Nepalin vuoren rinteellä, maatilkultaan häädetyn talonpojan hökkelissä. Ympäristöt on sijoitettu seutukaava-alueittain kartoille, ja lähes sadasta kohteesta on valokuva. Jack Westoby toimi YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n metsäosaston johtotehtävissä kolmattakymmenettä vuotta. Valkoinen mies kohtelee metsiä edelleen kovakouraisesti. Eniten vanhoja rakennuksia, yli kymmenen prosenttia, löytyy Turun ja Porin sekä Vaasan läänistä. Kiinalaiset sen sijaan ovat oppineet läksynsä. Julkaisu soveltuu erinomaisesti käsikirjaksi koulujen ja oppilaitosten ympäristökasva--------------------------, 1C z C E o ·.;:; :::) M • N Q. Todella mielenkiintoinen on kirjan ensimmäinen liite, jossa esitetään lääneittäin ympyrädiagrammeina eri ikäisten rakennusten suhteelliset osuudet. Iiris Lappalainen Puilla ei ole äänioikeutta Jack Westoby: Maailmanmetsä, Kustannus Metsätähti 1993, 231 s., 137 mk. .. Jos sen rinnalla vielä käyttää aiemmin viime vuonna ilmestynyttä maisema-aluetyöryhmän mietintöä Arvokkaat maisema-alueet, saa myös kuvan luonnonpiirteistä ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta niihin. Hänen teoksensa on hätähuuto maapallon häviävien metsien puolesta. Westobyn myötätunto on alkuperäisväestön puolella. 1994 100 mk) O Muutan osoitettani O Peruutan tilaukseni TILAAJNTAI VANHA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIM IPAIKKA 1 PUH. Selvitys ei väitäkään olevansa suojeluohjelma, mutta sen varassa niitäkin voidaan laatia. Westoby panee toivonsa brasilialaisiin ja ulkomaisiin luonnonsuojel ijoihin. Julkaisut yhdessä ovat myös aivan ehdottomia kotimaan matkailijan käsikirjoina. Vain ymmärtämällä nykyistä voi vaikuttaa tulevaisuuteen". Hän kertoo elävästi, miten muuan kylän edustusto Nepalissa totesi naisten olevan metsän tuotteiden tärkeimpiä käyttäjiä
Nimi: _____________ _ Yritys/järjestö: __________ _ Katuosoite: ___________ _ Postinumero ja postitoimipaikka: ________ _ Painatuskeskus Oy PL516 Vastauslähetys Sopimus 00430/8 0003 HELSINKI Vastaanottaja maksaa postimaksun. Opettaja tartu tifaisuuteen! Nord 1993:13 Pohjoismaiden ympäristö sisälr • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • tää perusteellisia vertailevia 1 tutkimuksia, joten se soveltuu 1 mainiosti peruskoulun ylä1 asteen ja keskiasteen koulu1 laisille sekä opiskelijoille 1 ympäristökasvatuksen, eko1 logian, luonnontieteen, bio1 logian ja yhteiskunnallisten 1 aineiden oppimateriaaliksi. Tilanteita ja uhkakuvia selvitetään värillisin kartoin, kuvin ja kaavioin. 1 Koulut saavat 10 prosentin alennuksen ostaessaan yli 10 kirjaa! 1 1 1 1 1 tJ<yQQä, tilaan_ kpl. Kirjasta voi seurata Pohjolan kaikkien luontotyyppien kehitystä aikojen alusta meidän päiviimme. Monimutkaiset käsitteet asetetaan oikeisiin yhteyksiin, ja runsaat asiatiedot esitetään helppotajuisesti. kirjaa Pohjoismaiden ympäristö tila, kehitys ja uhat hintaan 181 mk/kpl. D Koulu saa 10 prosentin alennuksen osatessaan yli 10 kirjaa. Sekä luonnosta että ympäristöstä kiinnostuneille Pohjoismaiden ympäristö -kirjassa yhdistyvät luonnonja ympäristönsuojelu, joten kaikki ekologiasta kiinnostuneet saavat hyvän yleiskuvan. Ympäristö Pohjoismaiden ympäristö tila, kehitys ja uhat Enemmän kuin jäävuoren huippu Pohjoismaiden ympäristö-kirjassa kuvataan monipuolisesti ympäristön nykyistä tilaa ja historiallista taustaa. D Lähettäkää lisätietoja ympäristöjulkaisuista
Melitta on ainoa markkinoilla oleva valkoinen suodatinpaperi, jonka valkaisemiseen ei ole käytetty klooria. Luonnollisesti Happivalkaistu, valkoinen suodatinpussi 1x4 Kun väitämme, että Melittalla on puhtaat paperit, me todella tarkoitamme sitä. Nimi LöhioK>ite Postinumero ja -toimipaikka Sl PUHTAAT PAPERIT. Siksi valkoinen Melitta on luonnollinen valinta. Kokeile puhdasta Melittaa! Jos haluat lisätietoja Melittasuodatinpapereista, palauta tämä kuponki täytettynä, postimerkillä varustetussa kirjekuoressa osoitteella: Melitta kuluttajapalvelu, PL 15, 00981 Helsinki. Melitta-suodatinpussit valmistetaan happivalkaistusta paperi massasta. Näin valmistetusta paperista tulee luonnonvalkoista ja kestävää eikä valkaisuprosessissa liukene klooria, joka kuormittaisi ympäristöä
Itse perhosen tuntee helposti ; se on lepoasennossa vajaan sentin mittainen ja kauniin värinen, siivet ovat sisäosasta vaalean kellanharmaat ja ulko-osasta kiiltävän kuparinväriset. Sieltä syöksyikin orava ulos. Sinänsä intianjauhokoisa on harmiton otus, eiväthän muutamat toukat ja lentelevät perhoset ketään tapa. Kaikki toukille sopivat ainekset on talletettava purkkeihin ja annettava kotielikoille vain sen verran, mitä ne ehtivät syödä. vsk.. Vasemmalla käärmekuusi ja oikealla kultakuusi molemmat ovat perineet erikoiset piirteensä. Onko pönttöä syytä puhdistaa. Tapionpöytä on kuusen poikkeava kasvumuoto, tavallaan käärmekuusen vastakohta: Oksien haarominen on voimakasta, mutta päärangan pituuskasvu on tavattoman hi, dasta. Kultakuusen uudet kerkät puhkeavat keväällä kellanvalkoisina tai kullankeltaisina, kun ne tavallisella kuusella ovat ensin kellanvihreät ja muuttuvat nopeasti tummanvihreiksi. Purppurakuusen nuoret vuosikasvaimet ovat voimakkaan punaisia. Ulkoa lajia ei liene meillä tavattu. Niinpä se tiheässä metsässä jää toisten varjoon ja kuolee pian pois. Kuusesta tulee tuuhea, tasalatvainen ja pöytämäinen. 53. Laji havaittiin ensi kerran Suomessa jo 1905, mutta 1930ja 1940-luvuilta on vain muutama tieto ja vasta 1950-luvulta hiukan enemmän. Neulasia tällaisella kuusella on tietysti vähän ja se kasvaa paljon tavallisia kuusia hitaammin. Kiusalliset intianjauhokoisat Asumme Oulussa kerrostalossa, ja meillä on papukaijoja, kanarialintu ja aavikkogerbiili. Vain aukkopaikoilla käärmekuuset voivat kasvaa isoiksi puiksi. Ne ovat hyvin harvinaisia: purppurakuusia on tavattu kymmenkunta ja kultakuusiakin vain seitsemisenkymmentä. Poikkeava väri säilyy kuitenkin vain pari viikkoa ja muuttuu sitten vihreäksi. Hyvin samannäköisiä muotoja voi syntyä myös hallojen tai tapaturmien tuloksina, kun puu toistuvasti menettää latvansa. Oravat tekevät mielellään peSUOMEN L UONTO 2/94. Käärmekuusi on kuusen perinnöllinen muoto, jonka oksat ovat haarattomia tai niukkahaaraisia, käärmemäisiä raippoja. Kun ostan niille jyväsekoitteita, esimerkiksi auringonkukkaa ja pähkinöitä, olen helisemässä. Uusia sukupolvia syntyy jatkuvasti, joten perhosia lentelee sisätiloissa mihin vuodenaikaan tahansa. Heti ilmaantuu homeseittiä ja valkoisia toukkia, jotka muodostuvat perhosiksi. Kuusella on myös kartiomaisia tai pallomaisia kääpiömuotoja, joita voidaan lisätä varttamalla. Pöntössä oli oravan pesä, ei kuitenkaan poikasia. Seppo Vuokko Purppuravaippa ja kultakutri Ovatko purppurakuusi ja kultakuusi omia lajejaan. Molempia lisätään taimitarhoilla, ja niitä voi siis hankkia pihan somisteeksi. Kauri Mikkola Mikä on käärmekuusi. Lajin torjumiseksi ei siis kannata harkita mitään myrkkyjen käyttöä vaan on estettä56 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Kuusia on moneen lähtöön; on erilaisia kasvumuotoja ja perinnöllisiä muotoja. Kyseessä on nykyajan muotituholainen, oikea elintasoperhonen, intianjauhokoisa. vä toukkien ravinnonsaanti. Niitä käytetään pihoissa ja puutarhoissa koristeina. Nykyään laji ei ole ainoastaan useimmin ilmoitettu perhostuholainen vaan se kilpailee jo yleisimmän asuntohyönteisen maineesta. Mainitut kotieläimetkin saavat lisää valkuaista. Seppo Vuokko Mikä on tapionpöytä. Tavallisesti korkeutta on vanhallakin puulla vain metrin verran. Käärmekuusia on löydetty eri puolilta maata, ja useita kymmeniä niistä on rauhoitettu luonnon muistomerkkeinä. Useimpien suurten käärmekuusten ympäristön ihminen on pitänyt valoisana vaal iessaan metsänsä erikoisuutta. Kesän mittaan kultakuusenkin vuosikasvaimet vihertyvät ja syksyllä kultakuusta ei enää erota tavallisesta kuusesta. Sen toukille eivät näet juuri kelpaakaan tavalliset viljat ja leipä vaan pitää olla luumuja, suklaata, pähkinöitä, mysliä ja muita herkkuja. Perhonen on kovasti runsastunut viime vuosikymmeninä, samalla kun entiset tavalliset viljatuholaiset, mm. Molemmat ovat kuusen perinnöllisiä muotoja, joita voi löytää normaalien kuusien joukosta. Kultakuusen poikkeavan värin aiheuttanee jokin häiriö, joka hidastaa viherhiukkasten muodostumista. Seppo Vuokko Orava pöntössä Puhdistin kevättalvella kottaraisen pönttöä. Voiko orava muuttaa sinne takaisin vielä tänä vuonna. Purppurakuusen nuorissa neulasissa taas lienee epätavallisen runsaasti rusohiukkasia, joita tavallisesti on näkyviä määriä vain kuusen emikukinnoissa. Tavallisesti puu sentään ennen pitkää onnistuu kasvattamaan uuden latvan, ja vain tuuhea alaosa jää kertomaan nuoruuden vaikeuksista. jauhoja lesekoisat, ovat käyneet perin harvinaisiksi, edellinen ehkä suorastaan hävinnyt. Muistan vielä hyvin miten ilostuin, kun sain kauppiaan tyrmistykseksi pyydystetyksi ensimmäisen intianjauhokoisani Ahvenanmaan Getan pienestä sekatavarakaupasta 1965. Mikä neuvoksi
Monet Iinnunpönttöjen asettajat eivät haluaisi oravia pönttöihin, ja ongelma on yleensä päinvastainen: miten pitää oravat linnunpönttöjen ulkopuolella. Perunat ja juurekset ovat sen erikoisalaa. <( " 1 Useiden jyrsijälajien elineh] toihin kuuluu varastojen kerääminen. Sammaleet eivät kuitenkaan menetä mitään ravintoarvostaan varastoituina. Titteli sopii myös lapinmyyrälle. Se asettuu talveksi mieluusti kesämökkeihin. siaan linnunpönttöihin. Mikä otus niitä sinne kerää ja miksi. Omituista on, että se Asko Kaikusalon havaintojen mukaan kerää erilaisten kasvien, esimerkiksi juolavehnän, maanalaisia varrenosia tai juuria jo kevätkesällä ravinnon ylitarjonnan aikaan. Orava kotiutuu mieluusti linnunpönttöön. Vesimyyrä kerää varastoja maanalaisen tunneliverkostonsa onkaloihin. Monesti sen on todettu noutaneen siemenvarastonsa ulkoa lintujen ruokintapaikalta. Majavan on kuitenkin paljon taloudellisempaa kerätä syksyllä pesänsä etupuolelle veteen tuoreiden oksien varasto kuin etsiä päivittäinen ravinto matkan päästä pesästä lumessa rämpien. Seppo Vuolanto Hamstraajia luonnostaan Kesämökillemme Virtasalmella on ilmaantunut syksyisin vuoteeseen ja muihin paikkoihin kasvien siemeniä pikku kasoihin. Tämän lisäksi perusedellytyksenä on, että ravinto säilyy varastoissa. Pienikokoisimmista nakertajista metsämyyrä sekä sen pohjoiset sukulaiset punaja harmaakuvemyyrä ovat aikamoisia hamstraajia. Metsähiiri on levinnyt etelärannikolta Keski-Suomeen Jyväskylän korkeudelle asti . Metsämyyrä keräilee sammalten latvaosia. Sudet eivät kykene kaivamaan auki pinnastaan paksulti jäätynyttä majavanpesaa Ja jos kykenisivätkin, majava pääsee pakenemaan veteen. Vaikka Vi1tasalmi alkaa olla sen levinneisyyden pohjoisrajalla, olen kutakuinkin varma, että kysyjän kesämökkivieraat ovat metsähi iriä. vsk. Ne voivat pitää pöntössä taJvipesää tai myöhemmin keväällä ja kesällä poikaspesää. Orava voi siis koska tahansa asettua takaisin pönttöön ja tehdä sinne poikasetkin. saiden kuorta on tarjolla talvellakin. likka Koivisto 57. Metsähiiri on taitava ki ipeilijä ja kolojen keksijä ja myös kolojen jyrsijä. Joka tapauksessa pöntöt on syytä puhdistaa vuosittain, etteivät pesissä elävät ulkoloiset vaivaisi isäntiä. Varastoidut sammalten latvat nahistuvat, jopa kuivuvat, ja kuitenkin tarjolla olisi runsain mitoin tuoretta tavaraa. Sen suosimien lehtipuiden ja penSUOME LUONTO 2/94 53. Into on suurimmillaan syksyllä ennen lumien tuloa. Joskus se sisustaa montakin kotikoloa talven varalle tai poikaspesiksi. Hiiristä metsähiiri on innokkain varastojen kerääjä. Jos niihin imeytyy uudelleen vettä, niistä tulee täysin tuoreiden veroisia. Tunnettu pikkunisäkkäiden tuntija ja tutkija Asko KaikusaJo kertoi tässä tuonnoittain toisestakin varastoinnin hyödystä: Pikkuisten otusten vaanijoita on sekä maassa että ilmassa. Tällainen "yhden pa1vän emännän" vaihtoehto altistaa majavan myös saalistaville pedoille, lähinnä susille. Pönttöihin myös kuolee eläimiä, ja petoeläimet saattavat käyttää niitä saalis varastoina. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Tämä tuntuu samalla tavoin oudolta kuin vesimyyrän kevätkesäinen varastointi. Suomessa nelijalkaisia hamstereita on vain lemmikkieläiminä. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Sen suosikkivarastoja näyttävät olevan juuri vuoteet, joista on siementen ohessa löytynyt kasapäin muutakin suuhunpantavaa. Jos varastopaikka on muita ruokailupaikkoja suojaisampi, varastointi edistää merkittävästi turvallisuutta. Hamsterit ovat saavuttaneet tässä lajissa eniten kansainvälistä kuuluisuutta ja antaneet moneen kieleen nimestään johdetun teonsanan. Liito-orava taas kerää pesäänsä jopa Iitramäärin koivun ja lepän lehti silmuja ja hedenorkkojen silmuja. Oravilla on kuitenkin tapana vaihtaa pesää melko usein, jopa kesken pesimisen. Varastointitarve syntyy, kun laji käyttää ravintoa, jota ei ole jatkuvasti saatavana, ei ainakaan riittävästi tai riittävän helposti . Mutta kyllä moni luonnonvarainen jyrsijämmekin taitaa hamstraamisen. Orava piilottaa varastoikseen pähkinöitä ja terhoja maahan. Metsähiirikin haluaa nauttia kesämökin mukavuuksista. Muutamasta karamellikasastakin on kerrottu luontoillan kyselyissä. Suurikokoisin jyrsijämme majava saattaisi elää yli talven varastoimattakin. Se kerää ruokavarastonsa usein pehmeään vuoteeseen peiton alle
The population also continued to be affected by hunting throughout most of the 1960s, despite the species having been officially protected since 1926. These, however, are designated as public property which is just as stringently protected as previously. krs., 00180 Helsinki puh. Kuronen reminds us that, in the final analysis, Parliament decides how wildlife and habitats on govemment land are treated. Uusimaa Perämiehenk. L.ammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 I 00 Oulu puh. Particularly in the field of nature conservation the EU's habitat directive offers more scope för the preservation of plants, animals and habitats than corresponding laws in Finland. (939) 632 6163 Maija T. ln some respects the EU' s environmental legislation is more stringent than Finland' s. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus cided to recommend Norway's remaining outside the EU. Sweden's environmental norros, like those of the other Nordic nations, are to some extent tougher than those of the EU. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +3580446914 limbo and it took a further five years before there was an obvious increase in the number of successfully reared young. 7 C 36, 28 100 Pori puh. A representative of the Finnish Association for Nature Conservation, Ilpo Kuronen, says that a lot will depend on how large a profit target is set by the FPS as the new establishment gains impetus. (92 1) 30 1 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. (93 1) 2131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. According to opinion polls, the environment is one of the hottest issues in Sweden's EU negotiations, which are now coming to a head. (98 1) 311 5 828 Merja Ylöne11 Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. The Finnish Association för Nature Conservation has not so far taken a firm stand on possible EU membership, but at its general meeting a year ago the association expressed its anxiety over the adverse environmental effect of joining. WWF Finland was established in 1972 and the organisation' s white-tailed eagle working group began setting out winter food (frozen pig carcasses, etc) for the birds in 1973, in addition to carrying out surveys and ringing chicks. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (90) 228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16.1 5, kesällä klo 8.30-15.30 Tiina Aalto, toimistoapulainen Ulla Ahonen, toimittaja Harri Ajamaa, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Susanna Huhtala, toimistosihteeri Esko Jo111samo, pääsihteeri Mirja Jumppanen, tallentaja Inna Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola,järjestösihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Marjukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Pirjo-Riilla Oinaala, Vuotos-sihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pieriläinen, talouspäällikkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Mervi Taskinen, tallentaja Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. A stand by nature conservation organisations may even have a substantial impact on a public vote in Sweden. Norway's largest nature conservation organisation, Norges Naturvemforbund, in 1991 deSuomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Jaettavana on 80 000 markkaa. The cause was a massive build-up of environrnental toxins, maily DDT, DDE and PCB at the top of the food chain where the eagle sits. Tallbergink. Sweden's official negotiators appear to emphasize environmental matters more than their brethren in either Finland or Norway. Naturvemforbund' s expert on Europe Wegard Harsvik says that his association's decision was unanimous, although among a membership of almost 40 000 there must be some dissidents. Hakemusten tulee olla perillä 31.3.1994 klo 12 mennessä. (90) 694 7899 58 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES State-owned land becomes business capital by Antti Halkka Suomen Luonto 53(2):7 A law came into force in Finland at the start of 1994 making the Finnish Forest and Park Service or FPS into a public utility. · The Act changing the FPS into a public utility was progressive in the sense that one of the main goals of the new institution is the conservation and appropriate enhancement of biodi versity. l. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki puh. vsk. Since then each year has produced a record number of offspring reaching flying age last year more than 80. Nordic nature conservation NGOs uncertain about the gain from joining the EU by Anne Brax Suomen Luonto 53(2): 38-39 Nature conservation NGOs in the Nordic region have progressed at different speeds in regard to taking a stand on their govemments' joining the EU. 1 D 5. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki. FPS representative Timo Tanninen considers the Act will promote changes in the way in which State forests are managed, besides improving the acquisition of areas for protection. (90) 876 9 I 00 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKJSTO Nervanderinkatu 11 , 00 I 00 Helsinki puh. (90) 228 08221 Perämiehenk. 11 A 8, 00 I 50 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Protected areas and wilderness reserves totalling almost 30 000 sq.km now belong to the new utility. (90) 228 08206 Satu He111u/a-Niemine11 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Since then the organisation has actively supported -Norway's otherwise strong inclination to say no thank you. (90) 176 633 LIITIOHALLITUS Satu Hurtunen (pj.), (98 1) 553 1527, VeikkoAalo, Leena Franssila-Karvinen, Vesa Heinonen, Matti Ikonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Marja Meura, Heli Saarikoski, Ari Tarjanne ALUES rHTEERIT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51 , 20 I 00 Turku puh. Voluntary work saves Finland's white-tailed eagles by Henrik Wallgren Suomen Luonto 53(2):34-37 Twenty years ago Finland's white-tailed eagle population was close to extinction: only five young left the nest. Not so, says the Swedish nature conservation association' s chairperson Ulf von Sydow, who believes that Sweden' s power to influence international environmental protection issues may, through EU membershiJ?, be diminished rather than mcreased. The FPS' s other property, on the other hand, is regarded as its basic capital. Harsvik reports that the association lost only around 200 members as a result of its attitude. (960) 311 550 Liisa Ka1110/a, vs. People in favour of joining have based their decision on, för example, the idea that the Nordic countries could jointly develop EU environmental policy. (953) 41 I 7358 Raija Aura, vs. For the first five years the species seemed to remain in SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association , for Nature Conservation Address: Runebergink. The Service took with it most of the land owned by the State, i.e. "The EU makes use of a lot of experts, but the final decision is a political one; advice from experts is not always heeded." Huttunen says that Finland is not 'snow white' compared to the EU. 11 A, 00150 Helsinki puh. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 2/94 53. Associate Professor Satu Huttunen has been assisting the EU as an expert in the natural sciences. around 85 000 sq.km. Lappi Maakuntakatu I 8, 96200 Rovaniemi puh
Ohjelmaksi kaavailtiin, että ensin siirrettäisiin muutamia peuroja Korkeasaareen ja vasta tarhakannan jälkeläisiä vietäisiin sitten tarkoin valituille istutusseuduille. Siitä on jo käyty keskusteluja. Metsäpeuramme tuottavat vuosittain kolmesta viiteen vasaa. Metsäpeuratyöryhmän Jasen Matti Helminen pani alulle uuden metsäpeurojen siirtoyrityksen osin WWF:n, osin metsähallituksen rahoittamana. Eräkauden Suomessa metsäpeura oli tärkeimpiä riistalajeja. Tästä huolimatta ei ole estettä sille, että näitä peuroja, nimenomaan niiden jälkeläisiä, istutettaisiin Ruotsii n. Ne ovat edelleen Korkeasaaren omistuksessa. Onpa metsäpeurasta julkaistu pari loisteliaasti kuvitettua teostakin. Tätä kaksivaiheisuutta puolsi olettamus, että Kuhmosta aikuisena pyydystetyt yksilöt saattaisivat vapaaksi laskettuina suunni stautua takaisin kotiseudulleen. Vasta 1950-luvulla ItäKa1jalan kannasta alkoi tulla siirtolaisia Kuhmoon. Metsä peurojen siirto Korkeasaareen ei kuitenkaan onnistunut toiveiden mukaisesti vaan pyydystetyistä yksilöistä selvisi kuljetuksen aiheuttamasta stressistä loppujen lopuksi vain yksi naaras. Näin ei käynyt ja siksi 1970-luvun alussa ryhdyttiin keskustelemaan metsäpeurojen siirtämisestä uusille alueille. Esimerkiks i suuja sorkkatautia oli Suomessa hajatapauksina 1950-luvun lopussa ja myöhemminkin muutamia muissa pohjoismaissa. Kuhmon kannan pysyminen täysin puhtaana tuntui kyseenalaiselta. Lisäksi Ähtärin eläinpuistosta on laskettu kymmenkunta yksilöä Suomenselän eteläiseen osaan. Joitakin vuosia voimassaolleiden määräysten takia ei Korkeasaaresta ole voitu siirtää märehtijöitä mantereelle. Muutama risteytymä oli havaittukin . TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Metsäpeura peä ti länttä kohti. Metsäpeuraa on tutkinut väitöski1jatasolle asti Timo Helle. Hänen tutkimuksensa oli metsäpeuran suojeluohjelmalle paljon merkittävämpi kuin peruski ven muuraus julkiselle rakennukselle. Alettiin odottaa, että varsin nopeasti kasvanut Kuhmon kanta oli si levittäytynyt riSUOM EN LUO TO 2/94 53. Metsäpeuran uljasta olemusta on kiitelty monen monituiset kerrat siitä alkaen, kun pohjoista luontoamme on kuvattu sanoin ja kuvin. Sen tuloksena Suomenselän keskiosissa elää noin 250 yksilön peurakanta. Ranuan eläinpuistossa ja Oulun yliopiston eläintarhassa on niin ikään joitakin metsäpeuroja. Viimeiset luonnonvaraiset metsäpeurat katosivat Ruotsista jo 1700luvulla. Se masensi, enkä vuosiin yrittänyt hankkia uusia. Maanviljelyn edistyessä metsäpeurasaaliin merkitys väheni , mutta peuranpyynti jatkui entisestään tehostuen, toi sin sanoen ahneus kasvoi. Myöhemmin saimme aivan sattumalta muutaman peuran ja lisääntyvän kannan. Otin vastuulleeni ensimmäisen yrityksen. Se oli si yksi pohjoismaisten eläintarhojen yhte1s1sta uhanalaisten lajien suojeluhankkeista. Tälle olettamukselle saatiin myöhemmin näyttö: toisen, 1980luvulla · toteutetun operaation vanhoista yksilöistä yksi palasi Suomenselältä Kuhmoon . Ilkka Koivisto 59. Ylimääräisiä on viime vuosina voitu sijoittaa kahteen ruotsalaiseen eläintarhaan, Piirros: Ilkka Koivi:-ito yhteensä 12 yksilöä. Keskustelua kiihdytti pelko, että varsin pienellä alueella elävässä tiheässä kannassa saattaisi jokin tautiepidemia saada aikaan pahaa jälkeä. Toiseksi uhkaksi nähtiin risteytyminen porojen kanssa. vsk. Itärajan kunnistakin peurat loppui vat vuosisatamme alussa
Ota yhteys tilaajapalveluumme puh. AIN AITIOPAIKALLA SUOMEN LUONNOSSA! Kaksitoista numeroa vuodessa yhteensä yli kuusisataa sivua värikästä, tuoretta asiaa luonnosta ja luonnonsuojelusta. Säästötilaus 265 mk (tilaus uudistuu automaattisesti vuosittain kunnes haluat keskeyttää sen). Uutissivut kotimaasta ja maailmalta. (90) 228 08 210, 228 08 224 tai 228 08 209. !LUONllm. Kesällä tuhti kaksoisnumero. Tietoa, tunnelmia, vinkkejä, mielipiteitä ja upeat kuvat niin erämaiden kuin kotipihojenkin villistä elämästä. Vuosikerran (12 seuraavaa numeroa) tilaushinta 290 mk. Tilaushinta Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 mk (säästötilaus 235 mk). Lehden vakiopalstoilla radion Luontoillasta tutut asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja ekoneuvoja opastaa kuluttajan ympäristökysymyksissä. Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto