Kestotilaus 270 mk. 59 SUOMEN LUO TO 2/95 54. 12 Hyvä, paha hallitus ................................................ Lisää yllätysvieraita sivuilla 24-27. ........... 13 Ympäristöjärjestöt arvioivat kulunutta kautta. 24 Maalaistaloon ja varastoihin hakeutuu talveksi mielenkiintoisia vieraita. Hallituksen hyvät ja pahat sivuilla 13-14. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. 28 Suuren maailman portti ................................... (90) 228 082 10 ja 228 08224. Kotimaista ruokaa: Kuluttajat kanan asialle ........................................... Sitkeät saalistajat .................................................... 46 Kysy luonnosta ......................................................... Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1995 ................................ Nummisuutarin Eskon kosmologiaa .................. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. 54 Summaries of the Main Articles ............................... Saako ympäristö edes lupauksia .......................... 44 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... 228 08224 Värierorrelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISS 0356-0678 S11omen Luonto ilmestyy kuukausittain, paitsi kesä-heinäk1111ssa kaksoisnumerona. 2 Antavatko kuluttajat kukolle mahdollisuuden EU-Suomessa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 0051 Helsinki puh. Varpuspöllö ja muita pyöreäpäisiä otuksia vilahtelee sivuilla 1822. Siirretäänkö Mustikkavuori Japaniin. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ z LJ...J 6 :) V) SUOMEN LUONTO Toimit11s Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh . ......................................................... Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. .................................... 38 Kalifornialaisessa Kuolemanlaaksossa voi paistaa munia kiven päällä. Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Lue sivuilta 3637. 36 Munamarkkinat sekaisin. Kuoleman ja elämän laakso .................................. 1/moirusmyynti Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Käytä mieluiten palvelukorttia · sivulta 57. 52 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 42 Kirjoja ...................................................................... Kestotilaus uudistuu tilausjaksoiuain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (90) 228 08 1 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimirraja Jorma Laurila, 228 082 17 Toimit11ssihteerit Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 082 14 Toimirrajar Anne Brax, 228 082 18 Antti Halkka, 228 08203 Iiris Lappalainen, 228082 16 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (11/koasu) Toimit11ksen sihteeri Mervi Taskinen. vsk.. 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. ..... 18 Pöllöjen talvipuuhia. 33 KangasnieQ1ellä taistellaan vuoresta. Lähde linturetkelle! Edistysaskeleista Suomen ympäristöpolitiikassa saa pitkälle kiittää ministeri Sirpa Pietikäistä. Kotimaasta ........................................................................ (90) 227 1 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. .. 15 Maalisvaaleissa ei mässäillä ympäristöaiheilla. 29 Viljavarasto houkuttelee pikkuväkeä. 23 Pakkasta piilossa .................................................... Käyttämällemme painopaperi lle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Kansikuva: Jaakko Heinonen löysi kiiltomittareita kellaristaan. 58 Maailman eläintarhoja: Zoologiske Have ............... Neljännesvuosisata ................................................. Ulkomailta ......
Tosiasiat ja arvot ovat siami laiset kaksoset, jotka on tuomittu elämään ikuisesti yhdessä. aivan hiljaa kymmenistä Vuotoksen allasalueen ihmisistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan tai elävät jatkuvan allasahdistuksen paineessa. 54. Tyypillistä on myös, että Ilta-Sanomat revittää kovasti empaattisen koko sivun jutun esimerkiksi yhdestä Kolin kansallispuiston liepei llä asuvasta perheestä, jonka elämän kansallispuisto on muka muuttanut helvetiksi. Kaikkiin tosiasioihin ja päätöksiin liittyvät aina arvot: minkä koemme hyväksi, millaista tulevaisuutta haluamme, millaisiin tarkoituksiin tekniikkaa ja tiedettä käytämme. Tietoa on, mutta tietämyksemme on vajavaista. Heidän pelastususkontonsa saamaa, että ongelmien repimällä maapallolla ei ole mitään hätää. Ympäristökysymyksiä ja luonnonsuojelijoita saa toki arvostella. Julkisuudessa näkyvimmin ovat huidelleet yhdistyksen sihteeri , lääkäri Mikko Paunio ja puheenjohtaja, eläkkeellä oleva metsänarvioinnin professori Kullervo Kuusela. Jälleen kerran ahdasmielistä puppua. M oniin suuriin ympäristöongelmiin on pakko reagoida mahdollisimman hyvän arvauksen perusteella. Luonnonsuojelijoiden lähimmäisenrakkaus ulottuu vielä paljon laajemmalle: tuleviin sukupolviin ja toisiin eliölajeihin. Lehti on hekumoinut asiantuntemattomilla jutuillaan, joiden ainut moti ivi tuntuu olevan silkka luonnonsuojeluvastaisuus. Heidelbergiläisten ohjelma edistää ahneiden pitoja, joissa tämä sukupolvi syö muidenkin eväät. Jos vaaditaan, että jotain on tehtävä vasta sitten, kun ongelmasta on sadan prosentin näyttö, ollaan armotta myöhässä. Paunio ja Kuusela vaativat, että luonnonsuojelualueet pitäisi purkaa, maanomistajien oikeudet aina laittaa luonnonsuojelun edelle ja ettei uhanalaisia eliölajeja pidä Suomessa suojella. Sen sijaan lehti on SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kaikki ihmiset, niin poliitikot, tutkijat, virkamiehet, journalistit kuin rivikansalaisetkin, nojaavat toiminnassaan arvoihin joko tietoisesti tai alitajuisesti. Heidän mukaansa Hiroshiman atomipommi ei synnyttänyt säteilysairauksia eivätkä Vietnamin sodan aikana viidakkoon kylvetyt mielettömät myrkkymäärät aiheuttaneet minkäänlaisia tuhoja. Kuuselalta leimakirveen heiluttaminen on toki käynyt ennenkin. Lääkäri Paunion resepteillä luonto sairastuisi tuota pikaa. Otsoniaukko, happosateet, väestöräjähdys, kymmenientuhansien lajien sukupuutot ja Komin öljykatastrofi ovat pelkkä kupla ja niin edelleen. vsk. Heidelberg-yhdistys väittää, että luontomme rikkautta puolustavat luontoaktivistit ja kaikki muutkin luonnonsuojelijat ovat fasisteja, jotka haluavat tuhota hyvinvointiyhteiskunnan. Luonnonsuojelijat ovat heidän mukaansa fasisteja ja natseja, jotka vain haluavat vahingoittaa ihmisiä ja tuhota hyvinvointiyhteiskunnan. Sadan prosentin varmuus saadaan esimerkiksi si lloin, kun määnjäristys sortaa kaupungin, laiva uppoaa tai ydinsota syttyy. Sensaatiohakuinen tunkiojoumalismi on asia eri kseen. Paunion ja kumppaneiden suosikki on äärioikeistolainen radiokolumnisti Rush Limbaugh hän ei ole tutkija vaan keltaista ellei peräti ruskeaa journalismia suoltava hölösuu. "Luontouskovaisuus on törmäyskurssilla kristinuskon lähimmäisenrakkauden peri aatteen kanssa", Mikko Paunio hehkuttaa Metsälehden haastattelussa. Pauniolla ja kumppaneilla on juoksupoikia myös suomalaisessa lehdistössä, etenkin Ilta-Sanomissa, josta on kehittymässä Suomen ympäristövastaisin lehti. Paunion ja muiden heidelbergiläisten tyyli on yksioikoista ja brutaalia. Olennaisin kysymys luonnonsuojelussa on tämä: Haluammeko kunnioittaa elämän rikkautta ja säilyttää maapallon terveenä, kauniina ja tuottavana. Ilta-Sanomien mukaan järvet eivät happamoidukaan, ilmasto ei uhkaa lämmetä, maapallon rajusti kasvava väestö ei ole mikään ongelma, metsissä on kaikki kunnossa, ympäristömyrkyt ovat huijausta ja niin edelleen. Kummallakaan heistä ei ole asiantuntemusta luonnoneikä ympäristönsuojelusta, ei liioin ekosysteemien toiminnasta tai biodiversiteetistä. vuosikerta 2 1995 Luonnonvastainen fanatismi nostaa päätään Suomen Heidelberg-yhdistys on käynyt rajuun ja epä-älylliseen hyökkäykseen luonnonsuojelua va taan. Uutta tietoa saadaan koko ajan, ja aikaisempia näkemyksiä on syytä tarkentaa ja arvioida uudestaan. Jorma Laurila 3. Kaikki onkin vain pahaa unta. Heitä yhdistää luonnonarvojen ja ympäristöongelmien vähättely, jopa vihamielisyys luontoa kohtaan, sekä luonnonsuojelijoiden asiaton parjaaminen. "Argumentointi" tuo mieleen evoluutioteorian kieltävät kreationistit tai uusnatsit, jotka propagoivat että väitteet Kolmannen valtakunnan keskitysleireillä tapetuista miljoonista ihmisistä ovat vain salajuoni . H eidelbergiläiset marssittavat "asiantuntijoinaan" yhdysvaltalaisia tiedemiehiä, joilla ei ole biologian tai ympäristötutkimuksen alalla ansioita. He väittävät argumentoivansa tieteellisillä tosiasioilla, mutta ovat käytännössä puhtaita propagandisteja. Paunion ja muiden heidelbergiläisten taustavoimat ja aatteelliset juuret löytyvätkin Yhdysvalloista, jossa luonnonsuojeluvastainen antienvironmentalismiksi kutsuttu liike on viime vuosina ollut nousussa. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Ilta-Sanomat myös kirjoittaa mm ., että arvokas metsä suojeltiin vain "liito-oravan paskan takia". Esimerkiksi viime elokuussa lehti julkaisi laajan "reportaasin", jossa leimattiin kaikki keskeiset maailmanlaajuiset ympäristöuhat kuplaksi ja ihmisten pelotteluksi. Heidelbergiläisten on turha elämöidä tekevänsä ratkaisuja vain "tieteellisillä tosiasioilla"
vsk.. Railo repeää siihen, missä jää on heikointa." Jari Salonen SUOMEN LUONTO 2/95 54. "Tämä johtuu luultavasti järvenpohjan muodosta tai virtausoloista. Miksi näin käy, sitä eivät tutkijatkaan tiedä. Sään lämmetessä jää laajenee ja varsinkin isoi lle selille ilmestyy upeita kiemurtelevia jääröykkiöitä. Raimo Sundelin/LI Railo syntyy, kun jäinen takki kutistuu. Pakkasta oli vain vajaa kaksi astetta. Kuun puolenvälin jälkeen tulvahtanut lämpöaalto sulatti lunta reippaasti. Ilomantsissa mittari laiskotteli kuuden pakkasasteen kieppeillä, 12 sijasta. Yleisimmin suuret railot lähtevät kuitenkin niemen kärjistä ja kiertävät saarien tai karien kautta vastarannalle. Kun lunta oli vain muutama sentti kasvitkin näkyivät hyvin. Katkaistuista maitohorsmista näkee, että ketoa on viime kesänä hoidettu. Lunta sen sijaan saatiin reippaasti. Joskus järvelle tulee kuitenkin vain yksi leveä aukko. Manti Rikkonen Aurinko tuli jälleen näkyviin pohjoisessa. Keväällä tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Jos jäältä puuttuu eristävä lumikerros ja lämpötila vaihtuu nopeasti, järveltä kuuluu taukoamaton railojen pauke. Luonto reagoi nopeasti, korpin äänensävy muuttuu ja kotka lentää muutenkin kuin vain saalistaessaan. Kesällä tällä rinnekedolla kukkivat matarat, apilat, kellot, har-vinaiset krassit ja tyräkit. 4 ta. Ensisäteet värjäsivät tunturien kyljet ja lämmittivät ihmisten sydäntä. päivän myrsky pyrytti Lounais-Suomeenkin 30 senttisen hangen. "Joskus käy niinkin, että kevätrailot taipuvat alaspäin. Paikkakunnan runsaslumisinta seutua on Koitereen pohjoispuoli eli Patvinsuo ja Kivilahden kylän tienoo. Iso toukohärkä mönkii viimeisellä paikalla Suomessa. Tikliporukka liikuskeli talventör1 röttäjissä ja viherpeipot söivät _ ruusun kiulukoiLeuto sää jatkui tammikuussa Matti Valta Inarissa kuun keskilämpötila oli noin yhdeksän astetta, yli viisi astetta lämpimämpi kuin normaalisti. l lomantsissa tammikuussa oli vain muutamia valoisia päiviä, muuten oli lattean harmaata. Railot ulvovat Lämpötilan laskiessa järvi ulvoo. Turussa pakkaslukemat jäivät neljä astetta tammikuun keskiarvoista. Jäljistä päätellen riekkoja on runsaasti. Ilomantsissa saatiin tarpoa entiseen tapaan yli puolimetrisessä hangessa, mutta Inarissa lunta oli 10 senttiä vähemmän kun normaalitalvina. "Jääpeite kutistuu kun lämpötila laskee", selvittää vesija ympäristöhallituksen hydrologi Esko Kuusisto. Ne ovat vaarallisia, sillä jäällä voi olla useiden metrien syvy1s1a petollisia aukkoja", Kuusisto sanoo. Jäähän repeilee railoja ja pauke käy kuin ukkosella. "Kymmenen asteen lämpötilan muutos aiheuttaa metrin matkalla puolen metrin kutistumisen." Usein railot muodostuvat sadoista, ehkä vain millimetrin levyisistä railoista. Etenkin 23. Päivät ovat yhtäkkiä kirkkaampia kuin ennen ja mieli virkistyy. Kun kaamos väistyy, valon luonne muuttuu. Tarkkaavainen ranta-asukas huomaa, kunka suuret railot kulkevat vuodesta toiseen samoilla paikoilla
Ne voi täyttää suomeksi lyhyttä yhteenvetoa lukuunottamatta, joka olisi käännettävä saksaksi, englanniksi tai ranskaksi. Vaellusten varsinaisia syitä ei tunneta. 1995 mennessä osoitteella: Ympanstommisteno, alueiden käytön osasto, PL 399, 00121 Helsinki. Uhanalaisten lajien suojeluun voi tukea tosin saada pienemmälläkin, 25 prosentin eli 600 000 markan, omarahoitusosuudella. Linnut viihtyvät talventörröttäjillä Talventörröttäjät ovat pystyyn kuolleita kasveja, jotka seistä törröttävät hangen yläpuolella lumen ja jään keskellä. todettu. Uhanalaisista suomalaisista eläinlajeista etusijalla ovat saimaannorppa, naali, ahma, liito-orava, erakkokuoriainen ja eräät järvisiian vaelluskannat Pohjanmerellä. Ns. Viime vuonna napaketut eivät enää pesineet maassamme. Tietysti vaelluksia oli ollut ennen tätäkin, mutta vasta lintuharrastajien lisääntyminen ja talvilintulaskentojen aloittaminen tekivät asian tunnetuksi. Juha Valste hanketta kohden huikeat 1,2 miljoonaa markkaa. 2. Tammikuun alusta lähtien haettavina olleista rahoista ei kuun lopulla ollut tullut miii nisteriölle vielä yhtään hake8. Hakemuksessa on täytettäviä lomakkeita kunnioitettavat 16 kappaletta. Tämän jälkeen vaelluksia on todettu aina silloin tällöin. Anne Brax Hakemukset toimitetaan 28. Muun muassa tikli , viherpeippo, keltasirkku, pikkuvarpunen, urpiainen, hemppo ja tiaiset ruokailevat talventörröttäjillä. Useimmiten ne ovat rikkakasveja, jotka aloittavat kasvunsa siemenestä. Lapintiaiset näyttävät lähtevän liikkeelle yhtä hyvin ankarina kuin tällaisina leutoinakin talvina. LIFE-rahaston varoja voivat saada yksityishenkilöt, järjestöt ja viranomaiset. Laji on vielä "hölmömpi" kuin hömelönä pidetty lähisukulaisensa: sitä saa usein katsella touhuissaan vain käsivarren mitan päästä. musta. vsk. Vielä ei tiedetä, kuinka laaja käynnissä oleva vaellus on. Se on kuitenkin suurempi kuin yksikään aikaisemmin Talventörröttäjen siemenet eivät kelpaa lapinharakalle, mutta tähystyspaikaksi vankat EU-rahaa jaossa uhanalaisille varret sopivat. Hannu Eskonen KOTIMAASTA Höyhenpallot vaelluksella Pohjoisten metsien hiljainen asukas, pörheähöyheninen ja rauhallinen lapintiainen, vaeltaa jälleen. Euroopan Unionin luonnonsuojeluun tarkoittamaa tukea voi vielä hakea puolentoista viikon ajan ympäristöministeriöstä. il"Suuren omarahoitusosuuTalvella kasvien siemenet viskoutuvat tuulen, eläinten tai sulavesien kuljetettavaksi ja leviävät tehokkaasti uusille kasvupaikoille. Tukea voi hakea uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojeluun, eurooppalaisen Natura 2000 -suojelualueverkkoon kuuluvien alueiden hoitoon ja perustamiseen sekä kansainvälisesti arvokkaiden kosteikkojen suojeluun. Hannu Eskanen SUOMEN LUONTO 2/95 54. Ensimmäisen kerran lapintianen todistettavasti vaelsi 1963-64. Ensimmäisessä vaelluksessa laji havaittiin 32 paikkakunnalla normaalin asuinalueensa ulkopuolella, joten kyse oli suurvaelluksesta. Lapintianen voi tänä talvena pyrähtää lintulaudalle milloin tahansa. Lintulaudalla vieraileva lapintiainen on helppo tuntea: si llä on ruskea päälaki, suurempi leukalappu kuin hömötiaisella ja se näyttää tätä isommalta. Suomi ilmoittaa Natura 2000 -verkkoon kuuluvat alueensa EU:n komissiolle tosin vasta 1997, johon mennessä arvokkaat alueet on tarkoitus inventoida. "Useiden järjestöjen kannattaisi hakea tukirahoja yhdessä", kehottaa EU-harjoittelija Marja-Liisa Pitkänen ympäristöministeriöstä. EU myöntää avustusta toiset 1,2 miljoonaa. Yksi syy vo1s1 olla poikkeuksellisen hyvin onnistuneen pesinnän aiheuttama liikakansoitus lajin varsinaisilla asuinseuduilla. Ne ehtivät kukkaan loppukesällä tai syksyllä, ja niiden siemenet kypsyvät vasta talven korvalla. ~----------------------~ "' Siemenet ovat monille linnuille tärkeätä talviravintoa. Hakemuslomakkeita saa ympäristöministeriöstä alueiden käytön osastolta. EU-raha ei ole ilmaista: omaa rahoitusta pitää olla den lisäksi syynä voi olla hakemuksen tekemisen työläys", arvelee Pitkänen. Talvinen retki ohdakkeita, kärsämöitä, karhunputkia ja hierakoita kasvavalle joutomaalle saattaa olla antoisa. 5. Toivottavasti vaelluksen tuloksena pääasiassa itäisestä naapurista meille saapuneita lapintiaisia jäisi myös pesimään Suomeen laji on meillä selvästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Tuttujen talvilintujen lisäksi sieltä tapaa melko varmasti merkkejä pikkunisäkkäistä: varpaankuvia, syönnösjälkiä ja papanoita. Tällä kertaa vaellus vain on tavallista mittavampi: linnusta on tehty satoja havaintoja eteläja länsirannikkoa myöten. Naalit ovat lähes karistaneet Suomen lumet tassuistaan
j Kuusela (Metsälehti 1/95) _ ·;, taas pitää velvollisuutenaan 3 vastustaa "suuresta lännestä tullutta vihreää saastaa". En ymmärrä, miten lääketieteen tohtorit Paunio ja Pekka Häyry olisivat alan asiantuntijoita. Ainakin Suomen yhdistyksessä on luonnonsuojelun vastustamisen asiantuntemusta, mitä toki kukaan ei ole epäillytkään. damentalismi, fasismi, popu".~_:_ lismi ja ultrakapitalismi, ei .::. Luomutuotannossa viljasatojen arvioidaan olevan noin 30 prosenttia ja korsirehusatojen noin 10 prosenttia alemmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Lakiesityksessä sanotaan kuitenkin erikseen, ettei kyseinen kohta koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa. Euroopan unionin sisällä lajien sekä niistä valmistettujen tuotteiden tuontija vientimääräykset löysenevät, sen sijaan säädökset unionin ulkopuolisessa kauppassa tiukkenevat. Kuusela väittää (Maaseudun Tulevaisuus 17.12.94), että esitys luonnonsuojelulaiksi sisältää kohdan, jonka perusteella "esimerkiksi lehtikuusen viljely olisi lain kirjaimen mukaan kiellettyä". tiede. Ne on myös jaettu eri luokkiin. Yhtä käsittämättömältä tuntuu aikoja sitten eläkkeelle siirtyneen Kuuselan pitäminen itselleen tyystin vieraan alan asiantuntijana, oikeustieteen ja tekniikan tohtori, professori Veikko . Sen sijaan naudanlihan ja lampaan.lihan tuotannossa ei työmenekeissä ole juuri eroa. Vanhat tutut lääkäri 3 Mikko Paunio ja eläkkeellä oleva metsänarvioinnin professori Kullervo Kuusela osoittavat jälleen kerran, miten rajallinen onkaan ihmisen mieli. Tarvittaessa on kuitenkin pystyttävä osoittamaan tulliviranomaisille, että Cites-sopimukseen kuuluvat lajit tai niistä tehdyt tuotteet on tuotu laillisesti EU:n alueelle tai kasvatettu siihen kuuluvissa maissa. Maailman luonnonvarain instituutti, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto ja YK:n ympäristöohjelma. Tämän Lääketieteen tohtori Mikko Paunio tuli julkisuuteen viime eduskuntavaalien alla syyttämällä vihreitä salaliitosta. Samassa lehdessä Paunio kertoo haluavansa lakkauttaa ympäristöministeriön ja koko ympäristöhallinnon. D Kirja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä Ensimmäinen suomenkielinen teos luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä on ilmestynyt. Hän sanoo, että suomalaiset luonnonsuojeluhankkeet "toteutetaan paikallisten ihmisten tarpeista piittaamatta harvojen ja valittujen luontoelärnysten turvaamic seksi". Yhdysvalloissa 1980-luvun alkupuolella, mistä ne sitten levisivät meillekin." Ikääntyneellä professorilla on ilmeisesti ongelmia muistinsa kanssa hän osallistui itse erittäin aktiivisesti esimerkiksi 1970-luvulla debattiin kansallispuistojen ja muiden vanhojen metsien suojelusta. Toimintaohjelman laatimisessa ovat olleet mukana mm. Luomukanalan hoito pistää kanalanpitäjän hihat heilumaan, samoin kuin sikalan ja lypsykarjankin hoito. Suomen ensimmäiset uhanalaisten lajien luettelot ovat peräisin 1970-luvulta ja ensimmäiset rauhoitukset jo Ruotsinvallan ajalta. Kuusela kuitenkin selventää: "Suojelemisen periaatetta ollaan siirtämässä Suomeen, missä ei ole yhtään täällä kehittynyttä lajia. Tämäkö on Heidelberg-yhdistyksen mainostamaa asiantuntemusta ja tieteellisyyttä. Ilmeisesti esimerkiksi Kohlia, Lemmenjoella, Saariselällä ja Pyhähäkissä asuu ·.; enemmän kuin käy näitä "harvoja ja valittuja". D Matelijoiden maihinnousu helpottuu Euroopan unionin jäsenyys muutti uhanalaisten lajien kansainvälistä, ns. Jos yhdistyksen jäsenkunta on niin asiantunteva kuin Paunio väittää, niin miksi näiden suojelun asiantuntijoiden, populaatiogeneetikkojen ja -ekologien nimiä ei uskalleta julkistaa. Cites-sopimukseen kuuluvien lajien kauppaa koskevia määräyksiä. Työtehoseuran laskelmasta puuttuvat erikoiskasvien viljely ja puutarhatuotanto, jotka vielä lisäisivät eroa. Hyvösestä puhumattakaan. Luomutuotanto Suomessa vaatii yli 40 prosenttia enemmän työtä ja viljelyalaa kuin tavanomainen tuotanto. Luokituksen kärjessä olevat eläimet, kuten norsu, saavat edelleen rauhan, mutta esimerkiksi häkkilintujen ja matelijoiden kauppa todennäköisesti vilkastuu. vsk.. Hän sanoo: "Vanhojen metsien suojeluaatteet ja uhanalaisten lajien suojelu saivat alkunsa ()H()! Professori Kullervo Kuusela muistetaan metsien museointi -käsitteen luojana. Juha Valste SUOMEN LUONTO 2/95 54. Yhdistyksen piirissä on näiden alojen asiantuntemusta." Tällaisenko julistuksen ne 100 nobelistia ja 3 000 tutkijaa ovat allekirjoittaneet. maapallon maaja vesiekosysteemien tilaa, luonnon monimuotoisuuden häviämisen syitä sekä 85 keinoa, joilla monimuotoisuus voidaan säilyttää. Paunio määrittelee (Metsälehti 1/95) yhdistyksen päämäärät: "Heidelberg-yhdistyksen tehtävä on yrittää purkaa uhanalaisten lajien ja luonnon monimuotoisuuden suojelemista koskevia periaatteita. Hän arvostelee luonnonsuojelulakiluonnoksen kohtia uhanalaisten lajien suojelemiseksi muistuttamalla "suojelun alkuperäisestä lähtökohdasta suojella esimerkiksi Madagaskarilla kehittynyttä lajia". Taidatkos sitä sen selvemmin sanoa. Maapallon biodiversiteetti Toimintaohjelma luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi esittelee mm. Se ilmoittaa Kauppalehdelle, että ns. Kauppalehdessä (18.1.95) Kuusela kertoo jännittäviä uutisia uhanalaisten lajien suojelusta. vaaran tiedon jäljet johtavatkin Yhdysvaltain republikaanien sylttytehtaalle, m1ssa kaikki paha juontaa juurensa Carterin presidenttikauden kauheuksista. Luomu vähentäisi maaltapakoa Työtehoseuran tutkimuksen mukaan luonnonmukainen tuotanto lisää työtä. Heidelberg-vetoomuksen vuodelta 1992 on allekirjoittanut jo "noin sata nobelistia ja 3 000 muuta tiedemiestä", Metsälehdelle annettu luku on "yli 2000". Teoksen julkaiseminen suomeksi on osa vesija ympäristöhallituksen johtamaa valtakunnallista Luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa (LUMO). Nykyiset lajit ovat tulleet tänne jääkauden jälkeen ja ovat täällä levinneisyytensä reuna-alueilla luontaisesti jatkuvan muutoksen tilassa." Entisellä professorilla menevät tässä sekaisin kotoperäiset eli endeemiset ja uhanalaiset lajit. D 6 KOTIMAASTA Suomeen on ilmestynyt kummajainen nimeltä Heidelberg-yhdistys, joka väittää vastustavansa luonnonsuojelua tieteellisen tutkimustiedon pohjalta. Cites-sopimukseen kuuluvia lajeja on erittäin paljon. Kun lukee yhdistyksen suomalaisten vetäjien "tieteellisiä" käsityksiä, mieleen tulevat lähinnä asiat nimeltä fung
Suuret kerta-annokset aiheuttavat myrkytyksen ja pahimmassa tapauksessa kuoleman. Onkisaloon on haluttu rakentaa metsäautotie, joka kulkisi valkoselkätikan pesimäalueen halki. Jäteja valumavesien myrkkyjä voi verrata alkoholiin. Pitkään luultiin, että myrkkyjen määrän ja voimakkuuden sekä aineenvaihdunnan tehokkuuden välillä oli yksinkertainen annos-vastesuhde: mitä kovemmat myrkyt, sitä Liikenteen päästöt vähentyneet Helsingissä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTI) kehittämän liikennepäästöjen laskentaohjelman tulokset osoittavat, että uudet bensiinit ja dieselit ovat vähentäneet päästöjä selvästi Helsingissä. D Luonnonpuistoissa ei enää metsästetä Metsästys on ollut poikkeuksellisesti sallittua viidessä luonnonpuistossa Suomessa. Tällöin saattaa syntyä jopa alkuperäistä yhdistettä vaarallisempia aineita. Elimistö pyrkii eroon vieraista aineista. Sinne rakennetaan tukikohta luontomatkailijoille ja tutkijoille. Esimerkiksi dumppaus on ollut luvanvaraista, mutta lupia ei ole myönnetty. sä eliö kuitenkin hyötyy tapahtumasta, kun myrkyn biologinen aktiivisuus alenee", hän kertoo. Toistaiseksi on epäselvää myös se, miten tarkoin aineenvaihdunnan muutokset ennustavat eliön ja koko eliöyhteisön myöhempää hyvinvointia. YleenSUOMEN LUONTO 2/95 54. Muutoksia voidaan mitata ja siten havaita olojen heikkeneminen jo ennen vakavien ongelmien ilmaantumista", dosentti Pirjo Lindström-Seppä Kuopion yliopiston fysiologian laitokselta kertoo. D Onkisalon valkoselkätikoille hyviä uutisia Valkoselkätikan pesimäalue Luhangan Onkisalossa saa olla rauhassa vielä ainakin seuraavat puolitoista vuotta. vsk. "Rasvaliukoiset, elimistöön herkästi kertyvät aineet pilkkoutuvat vesiliukoisiksi. Toistaiseksi niitä ei kuitenkaan ole määrätty pakollisiksi. Kiista tiestä ja tikan oikeuksista on jatkunut vuodesta 1989. Rinnalle on kuitenkin jo parinkymmenen vuoden ajan kehitetty toisenlaisia mittareita, joista lupaavimpiin kuuluvat vesieliöiden aineenvaihdunnan muutokset. Lakiin on nyt mm. Aineenvaihduntaa voidaan mitata hyvinkin tarkasti, mutta yksiselitteisiä syy-seuraussuhteita ei kyetä varmasti osoittamaan: ei tiedetä, johtuuko jokin muutos jätevesien yksittäisistä myrkyistä vai haitallisten aineiden yhteisvaikutuksesta. kirjattu ehdoton jätteiden mereen upottamisen eli dumppaamisen kielto. Kalojen aineenvaihduntatutkimus osoittaa, että investoinnit ovat oikeaan osuneita", arvioi Lindström-Seppä. Nyt Runkausta, Maltiota, Värriötä, Sompiota ja Kevoa koskevat samat määräykset kuin muitakin luonnonpuistoja. "Myrkyt kiihdyttävät kalojen ja myös kasvien vierasaineiden aineenvaihduntaa. Matti Huuskonen Merta suojellaan tiukemmin Merensuojelulaki uudistui vuoden alussa. Esimerkiksi Kymi-Kymmenen Kaukaan tehtaiden jätevesien tutkimuksissa on havaittu, että kalojen kemiallinen rasitus on vähentynyt. Säännös koskee myös radioaktiivisia aineita. Suomessa on 19 luonnonpuistoa, joiden yhteenlaskettu pintaala on 1 500 neliökilometriä. Korkein hallinto-oikeus on nyt hylännyt toimenpidekiellosta tehdyt valitukset. Lievät yliannokset voivat johtaa pitkään jatkuvina esimerkiksi lisääntymishäiriöihin. 7. Lyijyä liikenne ei tuota enää lainkaan. Ihmisen maksa ja osin muutkin elimet hajottavat alkoholia ja muita vierasaineita; ahvenen, vesikirpun tai limaskan elimistöt käsittelevät ympäristömyrkkyjä. Silloin ne on helpompi erittää", Lindström-Seppä sanoo. Yhtiöllä on jo varattuna tontti Jaurujoen rannalta. Myös liikkuminen luonnonpuistoissa on rajoitetumpaa kuin muilla luonnonsuojelualueilla. pohjaeläimien ja vesikasvien avulla. Suomalaiset eivät vastedes saa myöskään polttaa jätteitä merellä. Käsityksestä on pitänyt luopua. Myrkkyjen pilkkomiseen osallistuu lähes koko kala, keskeisimmin kuitenkin maksa ja munuainen sekä suolen ja verisuonten seinämien solut. Keski-Suomen lääninhallitus määräsi alueelle kahden vuoden toimenpidekiellon sen jälkeen kun suunnitellulta tielinjalta oli kaadettu puita viime syksynä. Perustettavan yhtiön osakkeen hinta on 300 markkaa, ja niitä voi nyt kysellä Johanna Ojalalta (90) 278 1010 tai fax (90) 135 1101 tai Helena Tiihoselta (9692) 813 210 tai fax (9692) 812039. Tulosten tulkinnassa ja niiden merkityksen arvioinnissa on vielä puutteita. pelastaa alue hukuttamiselta. Lindström-Sepän mukaan vierasaineiden aineenvaihdunnan tuntemus voi helpottaa luonnon ja talouden etujen yhteensovittamista, esimerkiksi sitä, minkälaisista tuotantoja puhdistusmenetelmien muutoksista saadaan paras hyöty. KOTIMAASTA Aineenvaihdunta varoittaa vesien saastumisesta Vesiä on perinteisesti tarkkailtu veden laadun ja mm. selluja paperiteollisuuden jätevesien tarkkailussa. Vuoteen 1991 verrattuna liikenteen rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet liki 70 prosenttia, hiilivedyn 10, typen oksidien seitsemän, hiukkasten 12 ja hiilimonoksidin eli hään yli 20 prosenttia. Lindström-Sepän tutkimuksissa on selvinnyt, että myrkkyjen käsittelyteho estyy suurissa myrkkypitoisuuksissa. Aineenvaihduntaan perustuvia määrityksiä käytetään jo jonkin verran mm. Pi,jo Lindström-Sepän mukaan kalojen vierasaineiden aineenvaihduntaa tutkimalla voidaan ehkä joskus antaa vesistöjen ympäristömyrkyille raja-arvot, jotka ilmaisevat onko syytä huoleen vai ei. D Vuotokselle voimayhtiö! Vuotoksen altaan vastustajat aikovat perustaa yhtiön, jonka tarkoituksena on mm. Liikennepolttoaineita kului Helsingissä vertailuvuosina yhtä paljon. "Prosessin ensimmaisessä vaiheessa myrkyt ja muut vieraat aineet useimmiten hapetetaan. Ympäristömyrkyt kulkeutuvat eliöihin useita eri reittejä. D toimeliaammin elimistö pyrkii niistä eroon. "Kaukaalla on parannettu jätevesien puhdistusta ja vähennetty klooria. Esimerkiksi kalat saavat niitä ravinnosta sekä ihon että kiduksien kautta. Luonnonpuistot on tarkoitettu tutkimukseen ja niiden eliölajisto halutaan säilyttää mahdollismman luonnontilaisena. Vesieliöt pystyvät sopeutumaan ympäristömyrkkyihin, mutta niiden sietokyky on rajallinen. Samoja periaatteita on noudatettu ennenkin. Ylitarkastaja Ulla KaarikiviLaine ympäristöministeriöstä sanoo, että kysymys on lain tarkennuksista ja selvennyksistä
Keväällä alkava tietoimitus näyttää miten kansallispuiston käy. Lemmenjoen kansallispuistoa ei saa pilata tiellä Kauppaja teollisuusministeriö on määrännyt maanmittausinsinööri Esko Rantakiven Lapin maanmittaustoirnistosta selvittämään huoltoreitin rakentamista Lemmenjoen kansallispuistoon. Kauneimmat kiteet syntyvät usein kallion onteloihin ja rakopinnoille. "Maanpintaan ei kosketa ollenkaan, ja kulkuoikeuttakin käytettäisiin vain muutaman kerran kesässä." Tarve kulkuoikeuden merkitsemiseen ja uuden reitin etsimiseen on Salon mukaan syntynyt, kun maanomistajat ovat kieltäneet kullankaivajia liikkumasta alueittensa läpi. Kullankaivaja jätti anomuksensa toukokuun lopussa 1994, ja jo kolmen kuukauden päästä siitä ministeriö oli määrännyt maanmittausinsinöörin käsittelemään hakemusta. Kaikkiaan Ahvenanmaan talvilinnustosta laskettiin 82 lajia, mm. Maata myös kaivetaan ja massoja siirrellään. Näyttely on avoinna ma, ti, to, pe 9-17, ke 9-20 ja Ja, su 11-16. Kasvuoloista riippuen voivat saman mineraalin kiteet olla aivan erinäköisiä, -kokoisia ja -värisiä. Vuohenja peurankello sekä kissankello viihtyvät kuivemmilla paikoilla kuin varsan-, kurjenja ukonkellot, jotka ovat komeimmillaan tuoreessa, ravinteikkaassa maassa. Ahvenanmaalla liikkui ennätysmäärä lintuharrastajia. Salo vakuuttelee, että Kellot ovat vuoden maa tiaisia Maatiainen ry, joka edistää vanhojen hyötyja koristekasvien maatiaiskantojen käyttöä, on valinnut tämän vuoden maatiaiskasviksi kellot. Oli käynnissä talvilintujen havainnointikisa, ja se toi saarivaltakuntaan 96 omitologia neljästä maasta. Reitti alkaa Angelin tieltä ja päättyy 37,5 kilometrin jälkeen Puskuojalle. Reitti halkaisisi puiston pohjoisosan ja mahdollistaisi liikkumisen maastokelpoisilla ajoneuvoilla puiston keskeisillä alueilla. Luonnonsuojeluviranomaisten kanta on, että tie pilaa puiston merkittävät ydinalueet. Luonnonsuojeluliiton mielestä sekä kullankaivu että reitin rakentaminen ovat sovittamattomassa ristiriidassa luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa ja osoittaa ministeriön välinpitämättömyyttä luonnonarvojen säilyttämisestä. Merenluoto uumoilee anomuksessan, että reittiä ei tarvitsisi raivata eikä kaivaa kuin välttämättömiltä kulkua haittaavilta paikoilta. Puutarhaan sopivat kellot ovat harakan-, kurjen-, peuran, ukon-, varsan-, vuohenja kissankello. Komean kurjenkellon ja muiden kellojen asemaa puutarhakasveina yritetään vahvistaa tänä vuonna. Näyttelyn suurin kvartsikide painaa noin 250 kiloa. Liitto vaatii, että luonnonsuojelulakia uudistettaessa kaivoslakia on muutettava siten, että luonnonsuojeluja erämaa-alueilla noudatettaisiin ensisijaisesti alueita koskevia suojelusäädöksiä. Alice Karlsson Taidetta maan uumenista Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa voi toukokuun puoleenväliin asti ihailla kiteitä. Näitä niittyja ketokasveja on jo pitkään siirretty luonnosta puutarhan koristeeksi. Huoltoreittiä on hakenut inarilainen kullankaivaja Kari Merenluoto, jolla on Lemmenjoen kansallispuistossa kaksi kaivospiiriä. vsk.. D 8 KOTIMAASTA A 10 20 km _____ , Yhden kullankaivajan hakemus tiestä kansallispuistoon aiheutti kauppaja teollisuusministeriössä vipinää. Hyvinkääläinen voittajaryhmä havaitsi yhden päivän aikana 52 lajia. Kiteet ovat esillä Eläinmuseossa, Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. Hakemuksessa tien leveydeksi on edellytetty viisi metriä. Sukuun kuuluu noin 300 lajia, joista Suomessa on 10. Reitin tarpeellisuutta kullankaivaja perustelee mm. Käytännössä tiestä tulee sekä kullankaivajien että matkailijoiden väylä Lemmenjoen sydänmaille. Kilpailun järjestivät Ahvenanmaan lintujen suojeluyhdistys ja Bongariliitto. Kiteet kasvavat ja niiden kasvu on voinut kestää jopa miljoonia vuosia. D SUOMEN LUONTO 2/95 54. Ministeriön ylitarkastaja Urpo J. ympäristövaatimusten lisääntymisellä! Koneellinen kullankaivu synnyttää tynnyreitä, rautaromua, ongelmaja muita jätteitä, imeytysturvetta ja jätteeksi luokiteltavaa maa-ainesta, jotka on kuljetettava kunnan jätepisteisiin. Uutta reittiä myöten kaivualueelle kuljetettaisiin puolestaan koneiden varaosia, polttoainetta ja muita varusteita. kuningaskalastaja, niittykirvinen, kangaskiuru, peukaloinen, harmaahaikara ja allihaahka. Lintumiehet valloittivat Ahvenanmaan Tammikuun 14. Luonnonsuojeluliiton mukaan Salon puheet ovat tarkoitushakuista roskaa. Alice Karlsson kyse ei ole tiestä vaan kulkuoikeudesta, joka merkitään maastoon
"Kyllä kohteet pitäisi jättää rauhaan vähintään inventointien ajaksi", hän sanoo. suojelu, maankäytön suunnittelu, neuvonta ja koulutus. Kartan kattamalla noin 2500 neliökilometrin alueella ei ole toistaiseksi suojeleltu metsiä lainkaan. Kuusamon yhteismetsä katkaisi joulukuussa Närängänvaaran alueen tiellä kahtia ja muutkin suojelurajausten Maisemanhoito vauhdittui Kaksi vuotta sitten ilmestynyt mietintö valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä sai virallisen hyväksynnän valtioneuvoston tammikuisessa periaatepäätöksessä. sisään luikertelevat tiet ovat syntyneet rajausten julkistamisen jälkeen. Tehtaalle on jo varattu tontti Mussalon satamasta ja se aloittaa toimintansa ensi vuonna. Koska niittytaloutta ei voida pitää enää taloudellisesti kannattavana, niiden hoitoon samaten kuin muuhun maisemanhoitoon on periaatepäätöksen mukaan tarkoitus käyttää maatalouden ympäristötukeen osoitettavia varoja. Hankkeen takana on suomalainen Phoenix Oil Ltd, joka on tehnyt esisopimuksen hollantilaisen Kinetics Technology International B.V:n kanssa. Penti Hirvonen 9. Oikealla nykytilanne. Peltoa alueilla on noin 12 prosenttia maamme kokonaispeltopinta-alasta. 1953 1994 Vasemmalla Kuusamon eteläosan tiestö vuonna 1953. Antti Halkka Oljyä uudistava tehdas Kotkaan Itämeren alueen ensimmäinen käytetyn öljyn puhdistamo tulee Kotkaan. Kuusamon kunnassa on Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluvan Paltamon Melalahden kylän kuvasi ympäristöministeriön ylitarkastaja Tapio Heikkilä, joka on jo vuosia työskennellyt arvokkaiden maisemien säilyttämiseksi. vsk. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ulottuvat Utsjoelta Suomenlahden saaristoon. Tilanteeseen ajauduttiin sen jälkeen kun alueen omistava Kuusamon yhteismetsä oli toistuvasti poikennut aikaisemmista sopimuksista ja jatkanut tientekoa ja hakkuita yhdellä koko Suomen arvokkaimmista säästyneistä yhtenäisistä metsäalueista. Tehdas kerää raaka-aineensa Suomen lisäksi Venäjältä ja Baltian maista. Yhdysvalloissa uusiokäyttöön tulee jo yli miljoona tonnia öljyä vuosittain. Yhteismetsän hallussa on metsää muuallakin kuin kiistanalaisilla alueilla merkittävästi, mutta se on silti keskittänyt hakkuitaan rajausten sisään. Karttaan on merkitty vihreällä ehdotetut kolme suojelualuetta. Noin puolet siitä saadaan Suomesta. Yhteismetsä on rakentanut teitä niiden sisään kesän 1994 jälkeen. "Ne ovat rippeitä komeista metsistä, joihin Kuusmossa saattoi yleisesti Oulangan kansallispuiston ulkopuolellakin törmätä vielä 1970luvun alussa." Nähtäväksi jää, jatkaako yhteismetsä nyt hakkuitaan toimenpidekieltoalueen ulkopuolella vai saadaanko Kuusamoon rauha siihen asti, kun selvitykset alueen luonnonarvoista ensi syksynä valmistuvat. Maisemanhoidon tavoitteena on avointen viljelymaisemien säilyminen nyt nimetyillä alueilla, rakennusten SUOMEN LUONTO 2/95 54. Myös perinnemaisemien, lähinnä niittyjen ja hakamaiden, hoitoa edistetään. Yhdysvalloissa on vireillä lakiesitys, jonka mukaan raakaöljystä jalostettun voiteluöljyn käyttöä verotetaan ankarammin kuin uusioöljyä. Maaseudun rappeutuminen ja autioituminen sekä peltojen ja laitumien metsitys ja umpeenkasvu uhkaavat hävittää vuosisataiset ja -tuhantiset suomalaisen kulttuurin merkit. Sama suuntaus on ennustettavissa myös Euroopassa. Iiris Lappalainen yhteensäkin suojelu vain kolmisen prosenttia metsäpintaalasta. Maassa on myös muutamia yrityksiä, jotka käyttävät pelkästään uusioöljyä. Oheisesta kartasta huomaa, miten metsätiet ovat 1950-luvun jälkeen kutoneet verkkoonsa koko seudun niin, ettei tiettömiä taipaleita suojeltavaksi ehdotettujen Närängänvaaran, Romevaaran ja Pajupuronsuon ohella enää ole. Euroopan unioni suosittelee direktiiveissään käytetyn öljyn kierrättämistä ja jäteöljyn poltto onkin jäämässä historiaan 1997. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Timo Helle kävi tammikuun alussa tutustumassa tilanteeseen Kuusamossa. Periaatepäätös antaa nyt virallisen lähtökohdan kulttuuriarvojen säilyttämiselle. Seuraavien kymmenen vuoden kuluessa uusioöljyn osuus kaikesta voiteluöljyn käytöstä nousee arvioiden mukaan jo kolmannekseen. KOTIMAASTA Kuusamon Närängänvaaralle toimenpidekielto Oulun lääninhallitus asetti tammikuun lopulla osan Kuusamon Närängänvaaran alueesta toimenpidekieltoon. Mietinnössä nimettiin 156 arvokasta maisema-aluetta, joiden yhteisp inta-ala 730 000 hehtaaria. Myös maataloustuotannon liiallinen tehostuminen ja perinteistä ja ympäristöstä piittaamaton rakentaminen voivat johtaa ikäviin muutoksiin maisemassa. Toimiakseen taloudellisesti tehdas tarvitsee jäteöljyä noin 100 000 tonnia vuodessa. Taktiikka näyttää siis olevan se, että suojelua vastustetaan luonnonarvoja tahallisesti pilaamalla. Tienteko jatkui tammikuussa
Huttusen mukaan Kuopiossa ja myös monissa muissa lääninhallituksissa on otettu tosissaan liikenneministeriön 5 8. Merkin myöntämisperusteet on laadittu myös seuraaville tuoteryhmille: veneiden perämoottorit, moottorisahojen teräketjuöljyt, rakennuslevyt, kertakäyttöja kestovaipat, saniteettitilojen puhdistusaineet, astianpesukoneet, pyykinpesukoneet, jääkaapit ja pakastimet sekä WCja ja talouspaperit. Viime syksystä lähtien myös kotimaisella Hackman Havin Flink-koneastianpesuaineella on ympäristömerkin käyttöoikeus. Kokemukset ovat olleet samansuuntaisia kuin Kuopiossakin. HaiSavolaisella seutulipulla 12 kunnan asukkaat pääsevät matkustamaan edullisesti esimerkiksi Kuopion ja Leppävirran väliä. Lisäksi onnistumiseen vaaditaan riittävää väestöpohjaa. Kulkijoita ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Pienten kuntien sisäistä liikennettä voi pitää yllä vain suoraan linja-autoyhtiöitä tukemalla. vsk.. Tekstiilipesuaineiden hyllystä sellaisia kuitenkin pitäisi löytyä. Joukkoliikenteen suosio piilee lipun hinnan reippaassa subventoinnissa. "Merkittävä siirtymä joukkoliikenteen hyväksi", seutulipputoimikunnan sihteeri Seppo Huttunen Kuopion lääninhallituksesta arvioi. Ympäristölle vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien kokonaispitoisuus saa olla korkeintaan kaksi prosenttia. lehdet ja esitteet, kopioja julistepaperit ja paperikirjekuoret. Väljästi j tulkiten mukaan mahtuu kuntien välinen seutuliikennekin. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN/ Joutsen auttaa pesuaineen valinnassa Tavallisessa päivittäistavarakaupassa on kovin vähän pohjoismaisella joutsenympäristömerkillä merkittyjä tuotteita, vaikka sen myöntämisperusteet on vahvistettu jo 29 tuoteryhmälle. Merkintä kuitenkin auttaa valitsemaan kaupan pesuainehyllyn monenkirjavasta valikoimasta ympäristöä vähiten rasittavia tuotteita. Pesuaineiden merkintävaatimusten tavoitteena on vähentää ympäristön kuormitusta. Pesuaineissa käytettyjen aineiden täytyy olla helposti hajoavia, eivätkä ne saa kertyä luontoon. "Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään verotuksessa halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen mukaan. Seutulippu on tullut kaiken aikaa suositummaksi. Lipun hinta määräytyy asuinkunnan mukaan, ja se vaihtelee 300 500 markkaan. Esimerkiksi Siilinjärvellä jäätiin seutulipputoimikunnan puheenjohtajan Juha Elomaan laskelmien mukaan viime vuonna noin 100 000 markkaa voiton puolelle. Alueellisia seutulippuja on Kuopion lisäksi käytössä jo ainakin Oulun, Joensuun, Jyväskylän, Mikkelin ja Varkauden ympäristössä. Matti Huuskonen SUOMEN LUONTO 2/95 54. Tiivistetyt pesujauheet Eko Kompact, Tend Kompact, Tend Color, Minirisk Kompact, Golden GJ Color sekä pesunesteet Tend Color, Mini Risk ja Result Pyykkisuopa ovat saaneet merkin käyttöoikeuden. Muita tuoteryhmiä, joihin on myönnetty ympäristömerkin käyttöoikeus, ovat kirjapainotuotteet: vihkot, kirjat, Shokeeraavat värit ja hajusteet pökerryttävät ostajaa pesuainehyllyllä. Joutsenmerkin koneastianpesuaineiden kriteereissä kielletään fosfonaatit ja reaktiiviset klooriyhdisteet. tavoite, jonka mukaan kaupunkimaisen joukkoliikenteen osuus ei saa laskea. ADT A, NT A, fosfaatit ja väriaineet ovat kiellettyjä ja perboraattien käyttöä on rajoitettu. Kaupunkien työpaikkaalueilla lipun hinnan alentaminen sen sijaan toimii. Joutsenmerkki auttaa valitsemaan ympäristöä vähemmän rasittavan aineen. Kuopion 10 alueella asiakkaat maksoivat lipustaan keskimäärin kaksi kolmannesta itse, loput kuitattiin valtion ja kuntien tuella. Iiris Lappalainen pa lippu houkuttelee vaihtamaan linja-autoon, jolloin yhtiöiden kannattavuus kohenee itsestään. Ympäristömerkitytkään pesuaineet eivät ole muutenkaan luonnolle vallan vaarattomia. Yhteiskunta puolestaan selviää maksuista kuin koira veräjästä: tuki tulee veroina takaisin jopa korkojen kanssa. Halpa lippu lisää joukkoliikenteen suosiota Halvat kaupunkija seutuliput tuovat linja-autoihin uusia matkustajia. Busseja toisinaan suosivien osuus oli kahdeksan prosenttia ja vanhoja käyttäjiä oli vain niukasti yli puolet, 55,5 prosenttia. Mitähalvempia liput ovat, sitä pienemmät vähennykset verovelvolliset saavat tehdä", toimistopäällikkö Kirsi Saarinen Kuopion verotoimistosta kertoo. Koneastianpesuaineet ovat yleensä hyvin syövyttäviä ja myrkyllisiä. Esimerkiksi Kuopion alueella lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa useampi kuin joka kolmas seutulipun ostaja osoittautui uudeksi linja-auton matkustajaksi
Esimerkiksi polyvinyylikloridin (PVC) hiilidioksidin ja rikkidioksidin päästöt ilmaan ovat nelinkertaiset ja typen oksidien päästöt kolminkertaiset polyeteeniin verrattuna. Varovaisuudesta huolimatta kalvo repei lee helposti . Ongelmallista on myös polypropeenikalvon sähköisyys, minkä vuoksi sen pinnalle tarttuu pöly kovin helposti. Ku van ikkunaan on asennettu MirWin-kalvo. (90) 228 08 300. Vesistöhaitat ovat niin ikään monta kertaa suuremmat. Tampere, Verkaranta 14.2 .-ae.a . huhtikuuta. Savonlinnan Puikkarissa Unelmia vapaudesta voi käydä ihailemassa 16.-23. PVC:tä käytetään mm. _, Liikkeelle liikenteen vuoksi g1ssa Valkoisessa 10.1 1. (90)482 219,fax (90)484 833. Vastauksessa pitää olla merkintä PP-kilpailu, osallistujan nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollisia muita tietoja osallistujasta. maaliskuuta väliseksi ajaksi. ...,._,_,_.,, •-•-••N,.. helmikuuta saakka ja siirtyy sieltä Kouvolan Kaupungitalolle 28. Kalvon asennus ei ole ihan ongelmatonta, mutta ei mitenkään vaikeata. Helslnkl, Jugend-sali 30.3.-17.4 . ,_,., __ ...... Kiristämisen suoraksi ja lasinkirkkaaksi voi parhaiten tehdä hiustenkuivaajalla. Seminaarit huipentuvat valtakunnalliseen tilaisuuteen HelsinKaupunkipyörää kehittämään Liikenneliitto ja Suomen polkupyöräja mopediteollisuusyhdistys julistavat avoimen ideointikilpailun kaupunkipyörän, sen osien ja varusteiden kehittämiseksi. Kilpailuvastaukset kortilla, kirjeellä tai fa ksilla Liikenneliittoon (osoite ylJä) 19. Jos kalvo asennetaan '-----------------""" karmin ja puitteen päälle tiivistämisestä saatu hyöty on jopa nelinkertainen. huhtikuuta asti. D 500 kWh . Kilpailuun osallistujien kesken arvotaan toukokuun lopulla polkupyörä. Jos talven tuulet ja kylmyys tuntuvat työntyvän sisaan eristenauhoista huolimatta ikkunoista ja parvekkeenovista, saattaa muovikalvosta olla apua. Alice Karlsson leen, joten kalvo voidaan asentaa hyvin löysästikin. vsk. Sitä tuskin huomaa. sadetakeissa, letk uissa, suihkuverhoissa, puutarhakalusteissa ja lattiapäällysteissä. 3 . JLUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT PVC on pahin Perusmuove1sta tehdyn koko Unelma I..Uk-n•IMttola Ooethe-•n•tttu~ ..ntav•t valokuvan•,.tt•tyn Espoo, VINa •ttvlk 31 .1 .-12.2. K-kaupasta löytyi avuksi rapisevaa, ohutta muovikalvoa MirWin Ihmeikkunaa, jonka asentamisen jälkeen ikkunan läpi poistuva lämpöhukka on 15 prosenttia pienempi. Kouvola, Kaupunglntalo 2e.2 .-12. (90) 228 08 223 fax. Rakoja ei saa kumitii visteinkään tilkityksi kunnolla. Kilpailuehdotuksissa voi kiinnittää huomiota esimerkiksi hallintalaitteiden toimivuuLisätietoja näyttelystä ja seminaareista: Liikenneliitro Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. ..... Hyvät kumitiivisteet ovat ikkunoiden käyttömukavuuden vuoksi toki kaivoa paremmat ja jopa taloudellisemmat uusissa ikkunoissa. Liikaa kutistuessaan kalvo vetää teipin irti puitteesta. Kaivo tiivistää tarvittaessa raot ja parantaa lisäksi kaksilasisen ikkunan lämmöneristystä. toukokuuta 1995 mennessä. Polyeteenin tutuimmat käyttökohteet ovat kaupan kassit ja pussit, maatalouden suursäkit leipien kääreet. Kalvo kiinnitetään ikkunaan kaksipuolisella tei pillä tai kaksiosaisella muovilistalla. Yhteiskuntasuunnittelun seura ja Liikenneliitto järjestävät näyttelyn aikana Savonlinnassa Ihmekalvo ikkunaan Talon vanhat ikkunat ovat kauniit ja puitteet vielä kovaa puuta, mutta ne ovat jotenkin karmien kanssa yhteensopimattomat. ;,...,_ ___ , ~-_.,.,.,...,.,, .... helmikuuta ja 12. maaliskuuta aina 17. Lisäksi kaksi lasisen ikkunan läpi hukkaantuu lämpöä enemmän kuin nykyaikaisen kolmilasisen. __. Uuteen kolmilasiseen ikkunaan kaivoa ei kannata laittaa eikä asunnon kaikkia ikkunoita pidä tiivistää ilmatiiviiksi, jos korvausilmaventtiileitä ei ole. Selvitys sisältää energian ja raakaveden kulutuksen, ilmaja vesipäästöt sekä kiinteiden jätteiden muodostuksen ja se kattaa yli 70 prosenttia Euroopan muoviraaka-aineiden (polyeteeni, polypropeeni , po lystyreeni ja polyvinyylikloridi) tuotannosta. Savonllnna, Pulkkari 18.3.-ae.:,. Ikkunoiden väliin kertyy kosteutta eikä maali tahdo pysyä puitteissa. Työvälineet ovat arkisen yksinkertaiset. Euroopan tuotannon kattavan selvityksen mukaan PVC on ympäristön kannalta pahin. Polyeteeni taas kuo1mittaa vähiten. ... Se näyttää melko kirkkaalta, vaikka siinä on epätasaisuuksia. Kalvo kiinnitetään ikkunan tai oven pokaan tai karmiin kaksipuolisella teipillä. Se kiristyy lämmitettäessä jopa puoSUOMEN LUONTO 2/95 54. maaliskuuta sekä Helsingin Jugend-salissa 30. VTT:n laskelmien mukaan sadan ne5 liömetrin asunnossa läm: möneri stävyyden parantumises_3 ta saatava vuotuinen hyöty on e ja Kouvolassa päivän seminaarin lähiliikkumisen ja tietoliikenteen mahdollisuuksista. Muun muassa kiinteitä hiukkasia pääsee veteen PVC:n tuotannon, kuljetusten ja käytön eri vaiheissa kymmenen kertaa enemmän kuin polyeteenistä. Kalvo kutistuu hyvin myös saranoiden ja kahvojen ympärille. Tampereen Yerkarannassa näyttely on 26. 11. salissa Liikenneliiton ja Goetheinstituutin yhteinen valokuvanäyttely Unelma vapaudesta autoilun 100-vuotisesta historiasta kiertää S uomea. Myös kiinteitä jätteitä syntyy polyeteeniin verrattuna moninkertaisesti, ongelmajätteitä jopa tuhat kertaa enemmän. teen, polkupyörän käyttökelpoisuuteen lyhyillä matkoilla, lapsen ja tavaroiden kuljetukseen, pyörän huoltoon ja sen käytön soveltuvuuteen eri vuodenaikoina. Iiris Lappalainen Irma Härkönen, MirWin Oy, P/ 10, 00331 Helsinki puh
Sikäli kaverisi oli oikeassa, että synteettisten ja mineraaliöljyjen biologisessa hajoamisessa on eroja, usein vain päinvastoin kuin hän väitti . Broilerit vaativat kilon annoksissa kypsennettäessä sähköliedellä 0,5 kWh ja mikroaaltouunissa 0,4 kWh. Niinpä 100 000 pari stoilla toimivaa laskinta kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin yksi 40 watin lamppu . Nykyään useimmat kotitalouksiin myytävät WC:n pesuaineet ovat melko haitattomia. Orgaa ni set klooriyhdisteet ovat huonosti biohajoavia. Kl ooridesinfiointiaineet ovat varmasti tehokkaimpia, mutta myös ympäristön kannalta haitallisimpia aineita. Suuruusluokka lienee joka tapauksessa haarukoitu oikein. ,. Jauheliha soveltuu hyv in mikroaaltokypsennykseen. Työtehoseura on selvittänyt as iaa. 'tt/.:·.:-, .. Neljä perun aa on edullisempaa keittää mikrossa. Käytetyt voite luölj yt tulisi toimittaa aina ongelmajätekeräykseen. Nyrkkisäännöstä on tosin poikkeuksia. Kilon kimpaleen sianlihaa kypsentämiseen mikroaalloilla kuluu 0,6 kWh ja sähköliedellä 1,2 kWh. Professori Mirja Salkinoja-Salosen laskelman mukaan esimerkiksi konetiskiaineiden kl oori on merkittävin AOX-kuo1mittaja jäteveden puhdi s ta m o ill a. Paristojen valmistuksen energiakulutus on suhteessa niistä ulos saatavaan energiamäärään suuri , jopa 50-kertainen. Uuniperunat ovat tietenkin parhaimmillaan puu-uunin lämmössä kypsennettyinä. Energiaa niiden kypsentämiseen kuluu tosin vähän. ----~:.i:?Nt1/)} ':" i;,: ;I' 1:Al,~;: Miten keittää säästäen. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat /äheltää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Desinfiointi kotioloissa sujuu haitattomimmin alkoholin avulla. Öljyä syntetisoitaessa saatetaan painottaa juuri biolog ista hajoavuutta. Yli 2,5 desilitran määrät kannattaa lämmittää liedellä. Käyttökustannuksia ei käytännössä ole. Kysymys ei siis ole kovin suuresta määrästä energiaa eikä tällä kuluttajan päätöksellä ole juuri energiataloudellista merkitystä. Jos kaikk ia viittä miljoonaa laskinta käytettäisiin päivittäin tunnin verran, kuluisi niiden paristoihin rahaa yhteensä noin miljoona markkaa vuodessa eli omistajaa kohti 20 penniä. 12 ! ' ... Eri as ia on, onnistuuko mikroaaltouunin käyttö. Nyrkkisääntönä on, että pienet annokset vievät mikroa käyttäen vähemmän tai yhtä paljon sähköä kuin sähkölieden levyllä. Varsinkin kotioloissa desinfiointi on melkoisen turhaa. Myös perinteisiä denatu roituja viinalaatuja, esimerkiksi Sinolia, voi kokeilla. Synteettinen ö ljy voidaan rakentaa halutunlaiseksi. Pitääkö paikkansa. Isompia annoksia valmistettaessa sähköliesi tai -uuni on energiataloudellisesti parempi vaihtoehto. Joissakin puhdistusaineissa on hieman alkoholia, jolla on desinfioivaa vaikutusta, esimerkkiksi Hofa. Todellisuudessa paristojen lataus häv iää vähä vähältä, joten käyttöikä ei ole riippuvainen pelkästään laskimen tehon tarpeesta. Jos kaikki oletetut viisi miljoonaa taskulaskinta toimisivat aurinkokennoilla, säästyisi energiaa enintään parintuhannen hehkulampun kulutuksen verran. Pekka Heikuraan voi ollaa yhteyttä myös suoraan joko Jaxilla (93 1) 335 42 12 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sll f i Aurinkokenno . Onko mahdollista laskea, kuinka paljon syntyy säästöä, jos päivittäin taskulaskinta käyttävä vaihtaa paristokäyttöisen valokennoilla toimivaan laskimeen. Sähkövärkeistä mikro vie uuniperunoissakin voiton sähköuuniin verrattuna. Minä esitän vastakysymyksen: mihin tarvitaan desinfiointiaineita. vsk.. Tällöin matkitaan luonnon yhdisteitä, joita bakteerit pystyvät hajottamaan. Nesteisiin luetaan muun muassa kahvi, kaakao, lihaliemi , keitot, vellit ja hiutalepuurot. Nesteitä kuumennettaessa sähköliesi kuluttaa vähemmän energiaa, mikäli käytetään sopivasti kattilan pohjaa pienempää levyä ja kattilassa kantta. Tällöin kompostissa pidetään yllä oloihin sopeutunutta bakteerikantaa ja maa saattaa puhdistua haitallisista yhdisteistä parissa vuodessa. Ei öljyä kotikompostiin Kaverini väitti, että kompostiin voi laittaa mineraaliöljyä muttei synteettistä öljyä. Valokennon voi olettaa kestävän "ikuisesti" eli laskimen valokennon valmistukseen kuluva energia on käyttökertaa kohti hyv in vähäinen. Esimerkiksi 12 silakkapihviä kuluttaa mikrossa vain kolmanneksen sähköä perinteiseen pannulla paistoon verrattuna. Osa synteettisistä hydrauliöljyistä ja moottorisahan teräketjuöljyistä hajoaa miltei yhtä hyvin kuin luonnonöljyt. Esimerkiksi alle 3,5 kilon jauhelihamurekkeen kypsennys on edullisempaa mikroaalloilla kuin sähköuunissa. Jos jokaisella suomalaisella mummot, vaarit ja vauvat mukaan lukien o lisi paristoilla toimiva laskin, kaikki Suomen taskulaskimet tarvitsisivat yhtä paljon tehoa kuin 50 kappaletta 40 watin lamppuja. Öljyn saastuttamia maaalueita on puhdistettu kompostoimalla jo pitkään. Sama on tilanne esimerkiksi vessan ja lav uaarien desinfioinnin kanssa kotioloissa. Normaali hyg ienia riittää. Kansantaloudellinen merkitys on hieman suurempi . Tutkimusjohtaja Jorma Niskala Neste Oy:stä kerto i, että esimerkiksi eräällä hajoamistestillä mineraaliöljyn biohajoavuus on 30-40 prosenttia, kun synteettisten öljyjen hajoavuus vaihtelee vastaavalla testillä nollasta sataan prosenttiin. Paristoilla toimiva taskulaskimeni tarvi tsee valmistajan ilmoituksen mukaan tehoa 0,0004 W. WC:ssä voi käyttää happamia ympäristöä säästäviä puhdistusaineita. Sen sijaan autojen voite luöljyt tai monet teollisuudessa käytettävät öljyt hajoavat selvästi huonommin . Onko hyvää vaihtoehtoa klooridesinfiointiaineille. Sieltä voi tilata oppaan "Liedellä vai mikroaaltouunissa" . Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kala on mielestäni kui tenkin parasta nuotion loimussa kypsennettynä. Ainakin se vaatii totuttelua. Voiteluöljyjä ottavat vastaan ilmaiseksi muun muassa monet huoltoasemat ja kuntien ongelmajätteiden vastaanottopisteet. Ilmeisesti esimerkiksi sairaaloiden on jatkossakin turvauduttava klooriin sen tappavan tehokkuuden vuoksi. Vai paristo. Perunat neljälle hengelle on taloudellisempaa keittää kattilassa liedellä. Viikkosiivous esimerkiksi mäntysuopaa käyttäen takaa riittävän puhtauden. Esimerkiksi leivonnaiset ovat vaikeita, elleivät mahdottomia valmistaa mikroaalloilla. Silakan kypsentäminen mikroaaltouunissa on hyv in järkevää energiansäästön kannalta. Bakteereille kyytiä. Mikä on energiaa säästävin kypsennystapa: sähköuuni, sähköliesi vai mikroaaltouuni. En suositte lisi laittamaan kompostiin mitään öljyjä, enintään munkinpaistoöljyt kelpaavat hyvin kompostipöpöille. Kl oorin reagoidessa lian kanssa syntyy muun muassa orgaanisia kl ooriyhdisteitä. Henttosen ja Välimäen "Sanoista tekoihin" -oppaassa kerrottiin, että jo kahden tunnin kuluttua saunan klooridesinfioinni sta bakteerikanta oli palannut ennalleen
"Musta tiistai" havahdutti Sekä Karivalo että Joutsamo nostavat esimerkkinä hallituksen asenteista esiin niin kutsutun mustan tiistain syksyllä 1992. Anne Brax Hyvä, paha. sa lähinnä kansainvälisillä areenoilla aikaansaatu edistys. "Tätä hall itusta ei voi sanoa luonnonsuojelumyönteiseks i, päinvastoin", sanoo Karivalo. "Luonnonsuojeluohjelmien tarkentamissuunnitelma osui keskelle syvintä lamaa, jota käytettiin tässä hyväksi", muistelee Joutsamo. Tiedotusvälineet saivat silloin vihiä hallituksen aikeista kyseenalaistaa koko nykyinen suojelualuejärjestelmä. Nykyisen hallituksen aikana on päätetty viiden uuden kansallispuiston perustamisesta, kehitetty ympäristöveroja, äänestetty viides ydinvoimala hyllylle ja allekirjoitettu kansainvälisiä ympäristösopimuksia. "Voi sanoa, että Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla viety väkisin saunaan", Karivalo tiivistää. Aloitteellisuus näissä asioissa ei kuitenkaan ole Joutsamon ja Karivalon mielestä ollut hallitukselle tyypillistä. hallitus Jos ympäristönsuojelu on lopuillaan olevan eduskuntakauden aikana edistynyt Suomessa, siitä ei ainakaan voi kiittää koko hallitusta. Tämän hallituksen aikana on myös suunniteltu suojelualueohjelmien romuttamista, näytetty vihreää valoa Vuotoksen rakentamiselle ja runnottu kokoon esitys rakennuslaiksi, joka ei ota huomioon luonnonarvoja. Tätä mieltä ovat Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo ja WWF:n Suomen rahaston suojelutoimen johtaja Lassi Karivalo. Myös luonnonsuojelusäädöksiä ollaan tiukentamassa EU:n normien takia", Karivalo listaa. Hallituksen sisäpiirilähteistä vuotanut tieto sai kansalaisjärjestöt ja ministeri Pietikäisen liikkeelle, ja hanke peruuntui. " Hallitus ei koskaan julkisesti myöntänyt rom uttam ispyrkimyksiä", Karivalo toteaa.. Sekä Joutsamon että Karivalon mielestä hallituksen on patistanut toimimaan ympäristöja luonnonsuojeluasioisMinkälaisia jälkiä seuraava hallitus jättää ympäristöön. Ansio kuuluu lähes yksinomaan ympäristöministeri Sirpa Pietikäiselle, joka on saanut tukea vaatimuksilleen Suomen allekirjoittamista kansainvälisistä ympäristösopimuksista, EU :n ympäristölainsäädännöstä sekä kansalaisilta. "On solmittu ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevat sopimukset Riossa, päätetty metsien kestävän käytön periaatteista Helsingin metsäministerikokouksessa ja neuvoteltu kaupan ympäristösäännöistä
Suomen ympäristöprofiili on toistaiseksi pysynyt", Raumolin vertaa. "Lakiin jäi vieläkin puutteita, mutta se sisältää paljon parannuksiaki n." Kuluneen kauden aikana eduskunta on päättänyt Kolin, 14 "Ympäristöministerin ratkaisut ovat edistäneet ympäristönsuojelua, mutta eivät hänen uraansa tämä on politiikassa harvinaista." Perämeren, Päijänteen, Puurijärven-lsonsuon sekä Nuuksion kansallispuistojen perustamisesta. " Luonnon suoje l usanastoa käytetään puheissa ja metsäteollisuuden esitteissä. Joutsamon mielestä erityisesti Keskustan asenne on ollut suojelukysymyksissä kaksijakoinen: "Monimuotoisuutta ollaan kyllä valmiita edistämaan maailmanlaajuisesti, mutta kotimaassa ei yksittäiseltä maanomistajalta vaadita mitään." Joutsamo muistuttaa, että ~un teollisuus ja yhdyskunnat ovat joutuneet puhdistamaan jätevetensä, vesistöjen suurimmaksi fosforija typpikuormittajaksi on jäänyt maatalous. "Laki toi runsaasti lisävoimia luonnonsuojelulle; itse asiassa Metsähallituksen puistoalueet on nyt ainoa selkeä luonnonsuojeluviranomainen Suomessa." Karivalo iloitsee myös metsästyslain uudistuksesta, jolla susi rauhoitettiin Etelä-Suomessa ja monet linnut, kuten pilkkasiipi, saivat suojan. Suomi otti veron käyttöön ensimmäisenä maailmassa jo edellisen eduskunnan aikana, ja nykyinen halli tus on kasvattanut veron määrää tasaisesti. "Hallitus tosin lähinnä sekoili tässä asiassa ansio voimalahankkeen kaatamisesta kuuluu muualle: yksittäisille kansanedustajil le ja kansalaisjärjestöi lie." Lassi Kari valo puolestaan nostaa ylitse muiden pari vuotta sitten uudistetun lain Metsähallituksesta. Metsäpuolella ulkomaiset paineet ovat Raumolinin mukaan ilahduttavasti saamassa aikaan "suomalaisen metsäpolitiikan perestroikan". "Perinteinen ilmanja vesiensuojelu on edistynyt; myös luonnonsuojelupyrkimyksissä on ollut aktiivisuutta." Sen sijaan 1980-luvun lopulla esiin nouseet uudet ympäristönsuojeluhaasteet hiilidioksidija typpiongelma, maatalouden päästöt ja geenitekniikkaan liittyvät kysymykset, sekä ympäristöongelmien yhdistäminen muuhun politiikkaan, ovat Raumolinin mukaan toistaiseks i jääneet kaipaamaan tekoja. "Ympäristöministeri on tehnyt ratkaisu ja, jotka ovat edistäneet ympäristönsuojelua mutta eivät hänen omaa poliittista uraansa tämä on politiikassa harvinaista." D SUOMEN LUONTO 2/95 54 v. Tärkeintä on, miten siirrytään puheista käytäntöön. Maatalouden ympan stonsuojelu on eduskuntakaudella kuitenkin jäänyt pelkkien ja heikosti toteutuneiden suositusten varaan. Kokoomuksen ryhmää ovat närästäneet Pietikäisessä muun muassa hänen ydinvoimakielteinen kantansa, taannoinen yhteistyönsä energiaasioissa Eeva Kuuskosken kanssa, omapäiset henki lövalinnat sekä valmius asettaa luonnonsuojelun etu maanja metsänomistajien oikeuksien edelle. Ympäristöministeri Pietikäinen sysättiin loppuvaiheessa valmistelusta syrjään maanomistajien näkökantoja paremmin ymmärtävän asuntoministeri Pirjo Rusasen tieltä. "Sellaista energiaverotusta ei ole saatu aikaan, joka todella muuttaisi kuluttajien käyttäytymistä. Lintuvesien ja lehtojen suojeluohjelmien toteuttamista hallitus ja eduskunta ovat edistäneet laiskasti; viime kesänä tehdyn tilaston mukaan lintuvesien suojeluohjelmasta oli toteutettu viitisen prosenttia ja lehtojen suojeluohjelmasta neljäsosa. Joutsamon mielestä Nuuksion suojelupäätös oli enty1sesti luonnonsuojelujärjestöjen, partiolaisten ja muiden kansalaisjärjestöjen työvoitto. "Esimerkiksi Englannissa ja Saksassa ympäristöpolitiikkaa on ajettu alas ja uusia lakies ityksiä siirretty hyllylle. Maanomistajien oikeuksien ja luonnonsuojelun välinen ristiriita on näkynyt hallituksessakin monessa asiassa, mutta selkeimmin se tuli esiin rakennuslain valmistelussa. Häneltä on kuitenkin puuttunut oman eduskuntaja ministeriryhmänsä tuki ", arvioi Esko Joutsamo. Siinä Metsähallituksesta tehtiin valtion liikelaitos ja sen luonnonsuojelutehtävät eriytettiin liiketoiminnasta. Y dinkysymyksenä on selvittää, mitä on ekologinen metsänhoito Suomen oloissa." Työkseen Suomen ja muiden Euroopan maiden ympäri stöpolitiikkaa tutkivan Raumolinin mukaan Suomen ei kuitenkaan tarvitse hävetä saavutuksiaan vertailussa muihin maihin. Hallitus pyrkii hiilidoksidi päästöjen vähentämiseen muun muassa polttoaineverotuksella. " Luon non s uojel urahoj e n tarve ei vieläkään ole missään suhteessa siihen, mitä olisi tarvis käyttää", sanoo Karivalo. Karivalon mielestä ohjelmien toteuttamisen hitaus ja erityisesti vakavat puutteet uhanalaisten ei iöiden suojelussa vaarantavat Suomen uskottavuuden sekä ulkomailla että omien kansalaisten silmissä. "Vastustusta on ilmaantunut heti , kun ympäristöministeri on yrittänyt puuttua rakenteellisiin ongelmiin tai astua muiden ministeriöiden alueille", sanoo Joutsamo. Karivalon mielestä Pietikäinen on ollut ympäristöja luonnonsuojeluasioissa selvästi muuta hallitusta edistyksellisempi. Myös vanhojen metsien suojelussa on päästy alkuun. "Uhalaisten lajien suojelumäärärahat ovat niin pienet, että sitä ei kehtaa edes mainita ulkomailla." Uudet haasteet vailla vastausta Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan professorin Jussi Raumolinin mielestä hallitus on hoitanut aikaisemmilta vuosikymmeniltä periytyneet ongelmansa melko hyvin. Energian kulutus kasvaa juhlapuheista ja ohjelmista huolimatta", Raumolin kuitenkin kriti soi. "Ministeri on tehnyt kovasti töitä ja edistänyt oikeita asioita. Y dinvoimapäätös oli voitto Viidennen ydinvoimalan torjuminen eduskunnan päätöksellä oli Esko Joutsamon mielestä suurin ympäristövoitto kuluneella eduskuntakaudella. Sinnikäs ympäristöministeri Luonnonsuojelu järjestöt ovat muistaneet kuluneen nelivuotiskauden aikana ympäri stöministeri Sirpa Pietikäistä omilla kunniamaininnoillaan. "Meillä ei myöskään ole kestävää liikenne-, maatalousei kä maankäyttöpolitiikkaa." "Suomen ei tarvitse hävetä" Raumolinin mukaan hiilidioksidija typpipäästöjen vähentäminen edellyttäisi tuotannon, kulutuksen ja liikenteen rakenteissa syvällekäyv iä muutoksia, joita hallitus ei ole lainkaan ottanut pohdittavakseen
Anne Brax Saako ympäristö edes lupauksia. Tämän tos iseikan voi odottaa antavan lisäpontta ydin voiman puolestapuhujille. Säästötoimiin on tarkoitus houkutella sopimuksin ja pienin porkkanoin , ei sitovin määräyksin. Vasemmistoliitto, Rkp ja vihreät näkevät ympäristöverojen korottamiselle olevan vielä tilaa. Jos energian tuotannon rakenne pysyy nykyisenlaisena, hiilidioksidipäästöjä ei saada kuriin. Energian säästö ei näy tilastoissa Eduskunta äänesti viidennnen ydin voimalan nurin syksyllä 1993. Lämpöä esimerkiksi olisi järkevää tuottaa muulla tavoin kuin sähköllä." Samaa mieltä ovat myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson ja vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto. Pohjois-Suomessa on parhaillaan meneillään vanhojen metsien inventointi . Tuoreimmat ennusteet povaavat erityisesti sähkön käytön roimaa kasv ua vuoteen 2005 mennessä. Vaikka pohjoisessa on paljon suojelualueita, erityisesti vanhojen metsien suojelussa on ammottavia puutteita. Puolue pitää Niinistön mukaan parempana odottaa eduskuntaryhmiltä selkeää viestiä tuulten muuttumisesta ydinvoimalle suotui siksi. Yhdestä asiasta kaikki puolueet ovat samaa mieltä: Suomen pitää toimia EU:ssa sen puolesta, että energiaverotus otetaan käyttöön koko unionin alueella. Maalisvaaleissa ei mässäillä ympäristöaiheilla. Myös vihreiden Haavisto ennustaa, että teollisuus ja puolueiden ammattiyhdistysväki yrittävät vaalien alla vaikuttaa voimakkaasti eduskunnan ydinvoimapäätöksen muuttamiseksi ensi vaalikaudella. Asia on pikemminkin päin vastoin: kansanedustajat saavat ensi kaudella käsiteltäväkseen tukevi mman ympäristönja luonnonsuojelua koskevan lakipaketin vuosikausiin. Keskusta, Sdp ja Kokoomus kuitenkin jarruttelevat jo polttoaineverojen tason nostoa. Vaalitil aisuu ksissa vierailleet ovat huomanneet, että lähes kaikkiin puolueisiin kuuluu ehdokkaita, jotka ponnistavat eduskuntaan vastustamalla päättäj ien "museointihaluja" Pohjois-Suomessa . Strategian avainsanoja ovat energian säästö, säästävän energiatekniikan kehittely sekä kotimaisten ja uusiutuvien energianlähteiden tukeminen. "On useita todisteita siitä, että ennusteita vastaan voi taistella. Rkp:n puoluesihteeri Peter · Stenlund haluaa, että vanhoja metsiä suojellaan "riittävästi" Suomen kansainvälisen maineen takia. "Ei luontoa pelasteta reservaattiajattelulla vaan luonnon kiertokul kuun sopeutuvan tuotannon ja yhteiskunnan rakentamisella", Aho sanoi. Eduskunta joutuu myös ratkaisemaan, mitä tehdä edelleen lisääntyneelle energiankulutukselle ja hiilidioksidipäästöille, joita Suomi on kansainvälisesti sitoutunut vähentämään vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Ne odottaisivat mieluummin, miten EU:n energiaverotukselle käy. Y dinvoimaäänestyksen jälkeen hallitus antoi selonteon siitä, millaisella energiastrategialla se aikoo jatkaa. Keskusta ja sosialidemokraatit suhtautuvat PohjoisSuomen vanhojen metsien suojeluun kielteisesti ja vaativat suojelun suuntaamista Etelä-Suomeen. Ympäristöverotus on muun muassa Suomen keskustan viime kesänä hyväksytyn "v ihreän teollistamisohjelman" keskeinen työväline. Päätettäviksi ovat tulossa rakennuslaki sekä luonnonsuojelulain ja metsälakien kokonaisuudistukset. 15. Vasemmistoliitto ja vihreät vaativat rantojen suojelua eri II isellä rantalailla. Y mpäristöverotuksessa katse kohti EU:ta Useimmat puolueet ovat jonkin aikaa vannoneet energiaja muiden ympäristöverojen nimiin. Hallitus onkin nimennyt ympäristöverojen kehittämisen energiapolitiikkansa tärkeäksi keinoksi. Sosial idemokraattien ja Rkp:n mielestä suojelu tulisi hoitaa kaavoituksella; Keskustan ja Kokoomuksen edustajien mielestä rantojen suojelu jo kunnossa. Velvoitteiden täyttämi sessä on keskeistä, mitä Suomen vanhoille metsille tapahtuu. Puolueen virallisella kannalla ei olekaan ydinvoimaasiassa suurta merkitystä: kahden vuoden takaisessa ydinvoimaäänestyksessä repeilivät kaikki eduskuntaryhmät vihreitä lukuunottamatta. "Ympäristönäkökulmat joutuvat uudenlaisen arvion eteen nyt, kun ei voida puhua kulutuksen kasv un vähentämisestä", arvioi vaalien ilmapiiriä "ekososiaalista markkinataloutta" edellisissä eduskuntavaaleissa mainostaneen kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö. Hienovaraisesti kätketystä suojelukielteisyydestä kiel i myös pääministeri Esko Ahon tammi kuinen vaalipuhe. Vasemmistoliitto vastustaa virallisesti ydinvoimaa, mutta puheenjohtaja Andersson kertoo ammatti yhdistysväen painostavan ydin voiman li särakentamiseen taloudellisill a perusteilla. Haaviston mielestä seuraavan eduskunnan pitäisi tehdä uskottava energiansäästöoh jelma: "On sietämätöntä, että on tehty kielteinen ydinvoimapäätös, mutta johtopäätökset on jätetty ilmaan energian säästön ja investointien osalta." Niinistö: Ydinvoimaa ei tuoda väkisin Ydinvoimaa johdonmukaisimmin puoltanut kokoomus ei kokemuksesta vi isastuneena aio yrittää runnoa päätöstä viidennestä ydinvoimalasta läpi ainakaan väkisin. Sosialidemokraattien Markku Hyvärinen kuitenkin lisää heti perään, että puolueell a ei ole ydinvoimaan ehdotonta kantaa. Keskustan puolues ihteeri Pekka Perttula ei niele kauppaja teollisuusministeriön energiankulutusennusteita purematta. Keskustan, Rkp:n, Sdp:n, Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat pitävät ydin voimaasiaa käsiteltynä seuraavan eduskuntakauden osalta. Luonnontutkijoiden käsityksen mukaan suuri osa metsien uhanalaisista lajeista voidaan kuitenki n säästää vain suojelualueita I isäämäll ä. Pohjoisessa vastustetaan museointihaluja Luonnonsuojelu tuntuu olevan lamavaaleissa epäsuosittu aihe: Pohjois-S uomen vaalikamppailussa näkyy jopa suoranainen luonnonsuojeluvastaisuus. Nyt odotellaan, että Suomen talous saadaan kuntoon ja bruttokansantuote nousuun. Myös kokoomus vaatii ympäristöoh jelmassaan verotusrakenteen uudistamista siten, että "suojelu saadaan houkuttelevaksi ja pilaaminen kalliiksi". Kokoomuksen Niinistö ratkaisisi asian suojelualue ken-all aan. Haastattelimme kuuden suurimman puolueen edustajia kuullaksemme, saako ympäristö heiltäkään edes lupauksia. Lamaja työllisyysvaaleissakaan valittava eduskunta ei kuitenkaan pysty väistämään ympäristönja luonnonsuojelua koskevaa päätöksentekoa. Vain vihreät, joiden kannatus pohjoisimmassa Suomessa on vaatimaton, tohtivat vaatia kymmentä prosenttia Suomen metsäpintaalasta suojeluun . Myös Riossa solmittu luonnon monimuotoisuutta koskeva sopimus velvoittaa. Sanoista on neljän vuoden aikana edetty tekoihinkin: fossiilisten polttoaineiden verotus on turvetta lukuunottamatta kansainvälisesti katsoen nykyään korkea
On aika kestämätön ajatus, että eduskunta käsittelee asioita uudelleen ja uudelleen. Yleistä suojavyöhykettä ei tarvitse määritellä, koska meillä on niin paljon rantaviivaa ja kaikkialle yleismääräykset eivät sovi. Jos rantoja suojellaan yhteiskunnan päätöksellä, korvaukset on saatava maksettua ajoissa. Suomesta ei tule luoda metsämuseota.. Suojelun pitäisi kohdistua todelliseen Etelä-Suomeen ja yksityismetsiinkin. Kuusi suurinta puoluetta • Ja Suomen luonnonsuojeluliitto vastaavat 1. 6. 2. Pitääkö tehdä aina uudestaan ja uudestaan samasta asiasta päätöksiä. 2. Uskon, että systeemi toimii vastuullisesti, eikä rantojen suojelussa tule ongelmia. Pitäisikö polttoaineveroja kasvattaa nykyisestä. Koska energiankulutus kasvaa, on vaikea esittää arvioita siitä, miten hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite saavutetaan. 6. Rakennusluvan hakemiselle on annettu lupa valtioneuvostossa ja sillä selvä. Miten energian kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kasvu voidaan pysäyttää. Sähkön hintaa voi myös porrastaa kulutushuippujen tasaamiseksi. Ympäristöverotuksesta ei saa aiheutua esteitä talousongelmista selviytymiselle. 4. Siellä elävien ihmisten toimeentulo ei saa vaikeutua. Periaatteessahan keskeiset kysymykset tulisi päättää eduskunnassa. !_:_ Puoluesihteeri Markku Hyvärinen, Suomen sosialidemokraattinen puolue 1. Nyt on yksi linja valittu, ja siinä on pysyttävä. 3. 5. 3. Viidennestä ydinvoimalasta tarvitaan laajempi yhteisymmärrys. 5. Pitkäaikainen linjamme on ollut energiansäästön korostaminen. On vaikea tehdä vanhojen metsien suojelusta mitään prosenttipäätöstä. 4. Se jättää oikeuden, mutta myös vastuun, kaavoitusja suojeluasioista kunnille. Mielestämme nykyinen ympäristöverotus on hakotei llä, koska sen tavoitteena on vain mahdollisimman suuri verokertymä. 5. Pitäisi verottaa ympäristöhaittojen ehkäisemistä eli päästöjä aiheuttavaa energiantuotantoa. Kansalaismielipiteen on muututtava. En pidä realistisena sekä toteuttaa talouskasvua että vähentää energian kulutusta. Hyväksyttekö sen, että kysymys viidennen ydinvoimalan rakentamisesta tulisi esille seuraavan eduskunnan aikana. Kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvun voi katkaista. Onko rantojen suojelu hoidettu hyvin. Missä kulkee raja rantojen suojelun ja museoinnin välillä. 4. 4. Suojelualueita on syytä lisätä, mutta paine kohdistuu kohtuuttomasti ns. Säästävän teknologian kehittelyssä Suomi on ylivertainen. 2. Mielestämme rantojen suojelu tulisi hoitaa esimerkiksi kaavoituksella tehokkaasti. Meidän tulee edetä suunnilleen EU: n tahdissa. Jos on olemassa yhteiskunnan tahto toimia jonkin ohjelman mukaisesti, tahdon muodostajan on myös maksettava. Toistaiseksi olemme olleet energiaverotuksessa edelläkävijöitä, emmekä ole hinnoitelleet itseämme ulos markkinoilta. Rantojen suojelu ei ole tyydyttävästi hoidettu: erityisesti keskusta on pyrkinyt hirvittävän kalliisiin ratkaisuihin. 6. 2. Kuitenkin energian tarve kasvaa, ja siitä seuraa ongelmia. Jos veroja nostetaan nykyisestä, täytyy miettiä millä tavalla teollisuuden asemaa helpotetaan ja sen markkinakelpoisuus säi lytetään. 5. 3. Etelä-Suomeen eli Pohjois-Karjalan ja Kainuun valtionmetsiin. Suomalaisilla yrityksillä pitää olla tasavertaiset kilpailuolosuhteet muiden kanssa. Pohjoismaisella tasolla olemme keskustelleet kaasu vaihtoehdosta. Pitäisikö Vuotoksen altaan rakentamisesta päättää eduskunnassa. Nyt olemme valintatilanteessa. Miten paljon ja millä keinoin vanhoja metsiä pitäisi suojella. Usko talousongelmista selviämiseen puuttuu vielä; joudumme noudattamaan "nousun turvaamisen logiikkaa". Lämpöä esimerkiksi voi tuottaa järkevämmilläkin tavoilla kuin sähköllä. Asia on saanut tragikoomisia piirteitä ja tilanne on kohtuuton alueen asukkaille. Puoluesihteeri Pekka Perttula, Suomen keskusta 1. Jos ei, miten se pitäisi tehdä. Se heijastuu eduskuntaryhmiin, joilta on tultava viesti näkemysten muuttumisesta. Puheenjohtaja Sauli Niinistö, Kansallinen kokoomus 1. Jos ollaan johdonmukaisia, keskustelu viidennestä ydinvoimalasta on käyty. On useita todisteita siitä, että ennusteita vastaan voi taistella. Suomen on edistettävä EU:ssa energiaveron käyttöönottoa. Päätös on tehty ja nyt on etsittävä uusia vaihtoehtoja. Vanhoja metsiä voidaan suojella lisää, mutta se on tehtävä Etelä-Suomessa. En vastustaisi sitä ehdottomasti . 3. 6. Uusi rakennuslakiehdotus on kansanvaltainen. Asiaa ei kannata tuoda esiin ainakaan sellaisessa muodossa kuin se viimeksi tuotiin eduskuntaan. Kotimaisten yritysten kilpailukykyä ei voida ylenmäärin rokottaa. Miten suhtaudutte PohjoisSuomen vanhojen metsien suojeluun. Päätösvalta rantojen suojeluasioissa kuuluu paikalliselle tasolle. Suojelualueet on ratkaistava yksittäisinä tapauksina. Ydinvoimalla olisi ollut oma merkityksensä ongelman hoitamisessa
Koska uusiutuva energia ei aiheuta yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, vaan sillä on suorastaan yhteiskuntaa rikastavia vaikutuksia, veroa ei peritä siltä. -~. Luontoselvityksissä ja inventoinneissa todetut vanhat metsät on suojeltava riippumatta siitä, kenen omistuksessa ne ovat tai missä päin ne sijaitsevat. 3. S. Vanhojen metsien suojelu on nykyään sekä taloudellisesti että ympäristöpoliittisesti tärkeätä. Suojelua varten pitäisi harkita erillisen metsärahaston perustamista. Parantamalla energiaa säästävän ja uusiutuvaa tekniikkaa käyttävän teollisuuden kilpailukykyä. Metsiä pitää suojella, mutta myös hoitaa sillä tavalla, että ei pistetä raskaita monitoimikoneita töihin vaan metsureille annetaan töitä. Tuulija aurinkoenergian hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää. Eduskunta voi erityislailla puuttua asiaan, jos sellainen tahto löytyisi. 2. Poikkeuksina voisivat olla mm. Suomi ei kuitenkaan voi jatkaa halvan energian maana, energiaparatiisina. Kyllä. i,.. Asia on hoidettava säätämällä rannoilla pääsääntöisesti noudatettava sadan metrin suojaetäisyys luontoa muuttaville toimille. S. Sitä hullummaksi tilanne menee, mitä enemmän jaetaan kunnalli sta tai paikallista kaavoitusvaltaa. , ,, .,,_,; C •. Itse näen, että asia on ratkaistu. Verojen tuotto on ohjattava paremman tekniikan ja elämäntavan tutkimukseen ja käyttöön. Energiaa pitäisi verottaa EU:ssa kehitellyn mallin mukaan puolet hiilidioksidin ja puolet energiasisällön perusteella, jolloin se kohtelisi ydinvoimaa oikein ja kohdistaisi verotusta siihen. Jopa Lapin kaksi kansanedustajaa ovat eri mieltä V uotoksesta. 6. Suomen polttoainehinnat ovat tällä hetkellä Euroopan korkeimpia. 3. '. Verotus on ainoa, joka pakottaa johonkin. Tämä on ollut tuskainen prosessi ihmisille, jotka siellä asuvat. Seuraavan eduskunnan ja hallituksen pitäisi tehdä uskottava energiansäästöoh jelma, joka rakentaa pitkällä aikavälillä Suomen energiastrategiaa. 4. Puheenjohtaja Claes Andersson, Vasemmistoliitto 1. Rannoille voitaisiin rakentaa vain yleisasematai rakennuskaavalla. Keskeisimpänä hiiliidioksidipäästöjen vähennyskohteena näen liikenteen. Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan rantalailla, se pitäisi hoitaa vaikkapa rakennuslain yhteydessä. Emme lähde mukaan sellaisiin hallitusneuvotteluihin, joissa lisärakentaminen otetaan esille. S. Puheenjohtaja Pekka Haavisto, Vihreä liitto 1. Maanomistajat ovat torpedoineet sen joka kerta. ,, . Jos pieni, köyhä saaristokunta ei pysty rahoittamaan alueensa yleiskaavoitusta nopealla aikataululla valtion on tultava apuun. Rankka tasomuutos on tarpeen. 2. Toisaalta ymmärrän pohjoisen ihmisten kiukkua siitä, että suojelutoimet aina kohdistetaan sinne eikä Etelä-Suomeen. . Ympäristöverojen suunta on oikea, vaikka mielestäni on edetty liian hitaasti. Luonnonsuojelullisesti arvokkaita vanhoja metsiä on joka tapauksessa niin vähän jäljellä, ettei niiden suojelu vaaranna valtakunnan puuhuoltoa. Vihreät ovat kielteisellä kannalla. S. 6. On varsin vaikeaa kokonaan pysäyttää energian kulutuksen kasvua. Ajatuksen takana olisi yhteisvastuu: jokaisen metsänomistajan olisi kannettava se kymmenys, jos kymmenen prosenttia suojellaan. Mielestäni ydinvoima on eilispäivän energiamuoto ja puolueellakin on ydinvoimaan kielteinen kanta. Ydinvoima-asia on ollut nyt kaksi kertaa eduskunnassa äänestyksessä aika lyhyen ajan sisällä. Pitäisi. Yleiskaavoituksesta on tehtävä ensisijainen väline rantojen suojelemjsessa. Vihreiden vaaliohjelmassa on, että kymmenen prosenttia Suomen metsistä pitäisi kuulua suojelupinta-alaan. i . Energiaa säästävämpi tekniikka sekä elämäntapa on nostettava Suomen valtiolliseksi ja velvoittavaksi tavoitteeksi. Siihen kerättäisiin rahaa esimerkiksi markka myydyltä puukuutiolta. Kerran on jo tehty päätös, että Vuotosta ei rakenneta. 6. Pohjoisen metsät kasvavat äärimmäisen hitaasti, ja jos niitä tuhoaa, saattaa olla, etteivät ne kasva lainkaan. 2. Sähkön ja energian hinta on aivan kiinni siitä, miten ne on hinnoiteltu. ' '!''""~·,,-, ',,,_ " . Maakaasun saaminen Norjasta on myötätuulessa ja voi edetä, koska Ruotsi ja Baltian maat ovat kiinnostuneita. Suomen luonnonsuojeluliiton teesit: 1. Pohjoismaiden osalta Metsähallitus on avainasemassa. Hiilidioksidipäästöjen kasvun pysäyttäminen on Suomen EU-politiikan tärkeimpiä kysymyksiä. Vuotokseen on nyt ladattu niin paljon poliittiseen päätöksentekoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä uskottavuuskysymyksiä, että päätös pitää tehdä poliittisella tasolla eikä oikeusistuimissa. Suomen on aktiivisesti ja määrätietoisesti pyrittävä siihen, että EU tekisi jäsenmaita sitovia päätöksiä. 4. ' /·· : ' ,, ;•"":>='!""":" ';: ,. Vuotos on yksi vaalikysymys, ja toivon että seuraava eduskunta tulee tässä järkiinsä. Ensisijainen ratkaisu on erillinen rantojen suojelulaki . Se paranee juuri haittaverojen avulla. 4. Vuotoksesta pitäisi päättää eduskunnassa. Pitää tukea uusiutuvia kotimaisia energianlähteitä. Puoluesihteeri Peter Stenlund, Ruotsalainen kansanpuolue 1. 3. Toivon, että ympäristöministeriö ja Metsähallitus pystyisivät nopeasti sopimaan suojeltavista metsistä. Rannat pitää suojella rantalailla mahdollisimman nopeasti , pidän rantalakia aivan välttämättömänä. Suomen on osoitettava, että se riittävässä määrin suojelee vanhoja metsiään, jotta maine säilyisi metsätuotteiden vientimarkkinoilla. RKP:n käsityksen mukaan eduskunnan kielteinen kanta viidenteen ydinvoimalaan pätee seuraavan eduskunnan aikana. 3. Nimenomaan Etelä-Suomessa tämä on ratkaisematta. ,;; · ,i':-< \ ::·: ,~; ":·· . Meidän ryhmässämme on tasan kaksi mielipidettä tästä. Sähkön kulutuksen ennustekäyrät on laadittu, ikäänkuin niille ei mahtaisi mitään. Rantojen suojelu ja njiden käytön suunnittelu on kehnosti hoidettu. 6. Se tapahtuu sisällyttämällä energian tuotannon ja käytön kaikki kustannukset energian hintaan. ~, :· -~•~·•,~:;_.; f', • , ;: • <t ' , . 4. Hiilidioksidipäästöistä pitää saada vähjntään EU:n mitassa lainsäädäntö. Puun käytön lisääminen on loistava keino korvata fossiilisia polttoaineita. Ei 2. En kuitenkaan sulje kokonaan pois polttoaineverojen kasvattamista nykyisestä tasosta. maaja metsätalouden rakennukset sekä olemassaolevaan asuinrakennukseen tai tilaan liittyvät saunat
Yhden lajin löytää ruokintalaudoilla nahistelevia pikkulintuja hätistelemästä, toisen ladossa rapistelevia hiiriä tai hakkuuaukealla vilisteleviä myyriä kyttäämästä. Kun lintujen vatsa kurnii nälästä ja kylmä hätyyttelee, on ravintoa kytättävä kaikkina vuorokauden aikoina. Juuri näinä aikoina kannattaa tähyillä kelojen latvoja, latojen kattoja, puhelinlankoja ja -tolppia sekä pellonpientareen pajupuskia. Kevättalven koittaessa äänetkin paljastavat pöllöt. Pöllön voi 18 hyvinkin äkätä vaikka televisioantennilta. vsk.. Myös helmipöllön puputus, varpuspöllön haikea vihellys tai sarvipöllön kumean vaatimaton "huu" ovat luontomusiikkia vailla vertaa. Varisten toistuvat koukkaussyöksyt ja äkäinen raakkuminen tai tiaisten kiukkuinen rähinä ovat usein merkkinä puunoksien suojassa lymyilevästä koukkunokasta. Olli-Pekka Pietiläinen Hämmästyneen näköinen helmipöllö voi joskus kytätä pikkulintuja ja -nisäkkäitä pihapiirin ruokintalaudan liepeillä. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kuvat: Mikko Pöllänen Sitkeät saalistajat Pakkasten paukkuessa voi valpas luononystävä havaita pöllöjä yllättävän helposti. Myös kaatopaikkojen rotat ja taajamien varislinnut houkuttelevat pöllöjä. Lehtopöllön soinnukkaan värisevä huhuilu tai huuhkajan juhlava basso on elämys. Ihmisistä piillaamaton lapinpöllö istuskelee usein tuntitolkulla näkyvällä paikalla tähystellen ja höristellen. Muut linnut ovat hyvä apu pöllöjen etsimisessä
Pikkulintujen varoittelu saattaa paljastaa päivälevolla torkkuvan lehtopöllön yllättävänkin avoimelta paikalta. Tähystyspaikallaan istuessaan sen tuntee helposti pöllöksi, mutta lentoon heittäydyttyään lintu näyttää harhauttavan haukkamaiselta. Hiiripöllö on näkyvin pöllömme sekä talvella että kesällä. ,, / SUOMEN LUONTO 2/95 54. vsk. 19
Lapinpöllö kuulee tarkoilla korvillaan jopa myyrän rapistelun hangen alla. Viirupöllö on pölkkymäisine olemuksineen, leveine ladonovisiipineen ja tuuheine karvajalkoineen komea ilmestys. Suurin osa sarvipöllöistä muuttaa talvea pakoon Keskija Etelä-Eurooppaan. vsk.. SUOM EN LUONTO 2/95 54. Hiiret ja myyrät ovat pöllöjen tärkeintä ravintoa Tämä helmipöllö vietti päiväänsä ladossa torkahdellen ja pikkunisäkkäiden rapinaa kuullostellen. Kuvan huurunaama kuitenkin etsiskeli 1987 tammikuussa 33 asteen pakkasella hevostallista sekä lämpöä että hiiriä. 20 Lehtopöllö on jättänyt saalistaessaan jälkensä lumelle
21. Varpuspöllö, joka on pöllöistämme pienin, varastoi pönttöihin myyriä ja lintuja pahanpäivän varalle. vsk. SUOMEN LUONTO 2/95 54
Mutta ilmavoima näyttää nokkeluutensa. Lumikko tappaa jyrsijän nopeasti ja lähtee retuuttamaan sitä kohti lähtökoloa. Lumikko jatkaa tutkimustyötään hangen alla ja seuraava myyrä singahtaa kolosta. Pitkälle ei tämäkään ehdi, pöllömme on taas paikalla. Myyrä kipittää yllättävän vinhaa vauhtia vanhoja kuusivarkaan tekemiä tossunjälkiä pitkin ylös ja alas. Notkea lumikko seuraa perässä kuin aave. Sitten myyrän ponnistus on ohi. Talvinen tarina Aurinkoinen helmikuun iltapäivä. Alkaa epätoivoinen takaaajo. Tuttu varpuspöllö käy poimimassa kolon suulle jätetyn myyrävainaan, ennen kuin lumikosta ehtii näkyä viiksikarvaakaan. Paniikinomainen juoksu katkeaa jo muutaman kymmenen metrin jälkeen taivaalta iskeytyneisiin teräviin kynsiin. Talvipäivä huokuu hiljaisuutta, vain yli lentävä keltasirkku rikkoo sen hetkeksi. Kolon suulla lumikko jättää ateriansa hangelle ja sukeltaa koloon kääntyäkseen ympäri ja peruuttaakseen sitten takaisin hangen alle myyrä leuoissaan. Kuluu kymmenisen minuuttia kun toinen myyrä säntää onkalostaan vaaralliseen ulkoilmaan. Se pyörii ja pyörii saalistaan etsien mustat nappisilmät ihmetyksestä ymmyrkäisinä. Yarpuspöllö! Piskuinen peto taltuttaa saaliinsa nopeasti ja lähtee aaltoilevaan lentoonsa 22 • kohti metsää. Metsänreunan yli puolimetrisessä hangessa on paljon myyränjälkiä pikkujyrsijöillä on KaakkoisSuomessa huippuvuosi. Ihmettely myyrien juoksuhaluista selittyy, kun valkoinen pikkupeto, lumikko, kurkistaa samaisesta myyränkolosta. Kun lumikko pistää päänsä kolosta, pöllö on jo kaukana. Myyrät ovat varmasti haistaneet pahan vihollisensa ja pötkineet summittaiseen pakoon. Siivekäs petomme on jälleen valppaana ja vie jo kolmannen kerran lihapaketin varastoonsa. Myyränkolon luulisi jo tyhjenneen, ja pitkään aikaan ei tapahdukaan mitään, kunnes kylmähermoisin tylppäkuono säntää kolosta lumikko perässään. Yhtäkkiä myyrä pomppaa kolostaan j a lähtee viilettämään pitkin hangen pintaa. Lumikko ei ota uskoakseen, että herkkupala on poissa. vsk.. Jari Kontiokorpi Kuvat: Mikko Pöllänen SUOME LUONTO 2/95 54
Vähin millä voisi aloittaa jo ensi elokuussa, ovat kiljuhanhesta varoittavat taulut Varjakan ja Santosen lauttasatamissa ja lisäinformaation jakaminen lauttamatkan aikana lajinmääritysongelmista hämärän tai pimeän aikana. Alakitkan poroja hoitavat oppimestareitteni pojat ja pojanpojat, nuotiosijoillani Ruusukankaalla, Kiutakankaalla ja Purkuputaanojalla kasvaa sammal. Sen sijaan sinne tuli soittoja työttömiksi jääneiltä metsureilta, jotka vaativat vanhojen metsien suojelua. Asia pitää pystyä hoitamaan, varsinkin kun olen ilmoittautunut sillanrakentajaksi luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien välille. Ponnistelut kiljuhanhien pelastamiseksi voivat sen sijaan kilpistyä juuri metsästykseen. K eskusteluilmapiiri luonnonsuojeluasiassa on muutenkin selvästi kiristynyt. Aidalla lehahteli kiireisiä kuukkeleita roikottaen teurasjätteitä kätköihinsä talven varalle. Olen haastatellut kymmeniä lauluhanhen hyvin muistavia inarilaisia ja utsjokisia metsästäjiä ja kalastajia, enkä pidä ratkaisevana myöskään kevätmetsästystä tai sulkasatoisten hanhien pyyntiä. Suunniteltujen Kemihaaran ja Vuotoksen altaiden kasvillisuuskartoituksessa ja porolaitumien inventoinnissa olin mukana jo 1970-luvulla. Ellei kulmakunnalla ollut porokämppää, ettomiehet nukkuivat yönsä porotalon pirtin lattialla reppu pään alla. Oppi meni perille loppuiäksi. Tunturikiurun osalta jätän kysymyksen avoimeksi. Nuoruudessani Alakitkan porot kulkivat tammikuusta pälvelle asti luppotukku suupielessä. Sellofaanipaperin rapinaa, tulitikun leimahdus, ja nortinkiilu jäi hehkumaan pimeään. Alkaneen Euroopan luonnonsuojeluvuoden teemana on "Lumoudu luonnosta". Näin ensimmäistä kertaa vasan merkitsemisen ja poron teurastuksen. Epäilyt kohdistuvatkin talvehtimisalueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin, joista tiedetään kuitenkin vähän. Timo Helle Neljännesvuosisata "H elle, matalaksi, porot tulevat", jyrisi Suoraniemen Kustaa erotusaidan siulanvahdiksi komennetulle tutkijan alulle. vsk. Juumankankaalta poronhakijat siirtyivät Rytinkiin, sieltä Jäkälämutkaan Oulankajoen alajuoksulle. Kaksikymmentä vuotta on kulunut Kuhmonkin ajoista. Ainakin Hailuodossa piskuinen hanhiparvi saa hauliryöpyn vastaansa. Useimmat niistä ovat tulleet tutuiksi tutkimustyöni välityksellä, ja moni vääjäämättömältä näyttävä kehityskulku oli nytkähtänyt liikkeelle vuosikymmenet sitten. Ne olivat harkittuja askelia, joilla vältyin mutaisten jalkarättien pesulta, mutta sitä ei voinut kukaan aavisSUOMEN LUONTO 2/95 54. Verkko-ojan rääseikköjen hyllyvissä ryssänpäämättäiköissä muistan astuneeni tarkoin kasvillisuuskartoitusta johtaneen Rauno Ruuhijärven jalanjälkiin. V arsinaiset virkatyöni ovat liittyneet ensisijaisesti metsiin, siihen miten metsätalous on vaikuttanut porojen laidunmaihin, kanalintujen elinympäristöihin ja metsäekosysteemin toimintaan yleisemmälläkin tasolla. Kehitys meni samaan suuntaan muuallakin poronhoitoalueen eteläpuoliskolla. Mutta minne hävisivät naali , tunturikiuru ja kiljuhanhi, saamelaisten lauluhanhi. Kuin valveille havahtuen tajuan, että siitä on neljännesvuosisata. Kevättalviset porojen heinäruokintapaikat ilmestyivät Oulankajoen rantakankaillekin jo 1970-luvun alussa. 23. Monet tämän hetken luonnonsuojelukysymykset paikallistuvat Lappiin, jonne työmaani siirtyivät pian Kuhmon jälkeen. Lumen tultua nokialaiset vaihtuivat kolmimetrisiin paltamolaisiin. Mutta sitten tapahtui se mitä ei pitänyt tapahtua. Moni poromiestuttavani onkin ilmoittanut, tosin vain yksityisesti , että vanhojen metsien suojelu olisi pitänyt ratkaista jo silloin, kun oli vielä mistä valita. taa, että kaksikymmentä vuotta myöhemmin jatkaisin Rauno Ruuhijärven jalanjäljissä myös Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana opiskelutoverini Satu Huttusen jälkeen. Yhtään luonnonsuojelua vastustavaa soittoa ei ohjelmaan tullut. Oulangan kansallispuiston vanhoissa metsissä luppoa olikin, muualla se hupeni hakkuissa nopeasti. Ranskalainen vanhemman polven etologi Jean Pelosse nimesi minut Juntinvaaran palovartijan kämpällä professorikseen metsäpeuraja Elimyssalo-opissa, johon minut puolestaan oli perehdyttänyt Martti Montonen. Usein olemme tarkkailleet pälvessä maaten samaa vasomatokkaa siirtolohkareella istuvan maakotkan tai silmiinpistävän pullean ketun kanssa. Nyt kun muutamat saamelaiset poromiehet ovat ryhtyneet siihen oikeusteitse, koko Ylä-Lappi on repeämässä kahtia. Poronhoidon paluu takaisin luontoon kuitenkin kangertelee, sillä entisistä luppometsistä ovat jäljellä vain rippeet, osin ne samat joista pyritään rakentamaan Lapin osalta perustaa Natura 2000 -suojeluverkostolle. Paliskuntien omistaman Poron ja Riistan konkurssi romahdutti poronlihan hinnan, ja alamäki ilmeisesti jatkuu EU-ratkaisun myötä, mikä pudottaa tehoruokinnalta taloudellisen pohjan. Ensitapaaminen toukokuun lopussa 1973 ei tosin onnistunut aikomallani tavalla. Timo Helle on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja työskentelee Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana. Kyseessä ei ole takautuva kämpänvuokra paliskunnalle, jos en usko selitykseen, että hanhien pesät yksinkertaisesti tallautuivat kasvavien porotokkien jalkoihin. Eräs viime vuosien aitiopaikoista on ollut Utsjoella, missä olemme keränneet Ilpo Kojolan kanssa teoreettisesti mielenkiintoista poronaaraan kunnon ja syntyvien vasojen sukupuolijakauman välistä riippuvuutta koskevaa aineistoa. Poronlihan tuottajahinnan kivutessa ylöspäin porot kannatti koota vuosikymmenen lopulla pihatarhoihin talvikuolleisuutta alentavaan ja vasomistulosta parantavaan tehoruokintaan. Hyväksyn perustelun. Kello tuli kuusi. Heillä on syksyllä aikaa kulkea metsällä, ja mistäpä muualta metsot löytyvät. Niin olen tehnyt, hopeahääpäivän verran. Hanhien alamäki oli alkanut jo varhemmin, hyvin kohtuullisten porotiheyksien aikana. Toimitin Eero Tikkasen ja Kimmo Kaakisen kanssa Lapin alueradiossa kolmen vuoden ajan viikoittaista Lapin luontoaamu -ohjelmaa, jolla oli 50 000 kuuntelijaa. Siinä ne lämmittivät mukavasti polvia ajaessani pakastuvassa lokakuun illassa Oulangan biologiselle asemalle. Silti luonnonsuojelija ei ole Lapissakaan pelkästään kirosana. P aljon olen nähnyt myös työn ohessa. Oman saaliini , vielä höyryävät ravintotutkimuksiin tarkoitetut poronpötsit, sulloin suureen jätesäkkiin, joka nostettiin miehissä moottoripyörän bensatankin päälle. Roninsuon reunarämeellä liikehtivää hahmoa luulin matkanpäästä Martiksi valokuvauspuuhiinsa keskittyneenä ennen kuin tajusin, että karhuhan siinä tallusteli karpalomättäältä toiselle. Iltakaudet kuuntelin juttuja poroista ja pedoista, Pääjärven taimenista, kaikesta
Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Pakkasta piilossa Talvehtimaan asettuessaan ampiaiskuningatar on vetänyt siipensä vatsan alle. Mutta yhtä lailla helposti sisään pääsevät linnut napsivat ne sieltä. Ne viedään visusti ulos. Siksi siellä vanhan tarun mukaan pitäisi kummitella. Keväällä kimalaisia mönkii melkein poikkeuksetta myös taloon sisälle. Kesällä harsokorento on taas vihreä, vaikka pimeä vuodenaika on sävyttänyt sen käsittelemättömän mäntypuun väriseksi. Aikansa lihaksiaan pumpattuaan se lähtee jopa lentoon. Minua on kolme kertaa tuikannut ampiamen talvella. Ehkä ne kaipaavat täyttä kylmyyttä ja hyvää ilmanvaihtoa, mikä vähentää homeita ja tauteja. Vasta kevät tuottaa ongelmia. Se on siirretty ja kasattu kolme kertaa. En ole kuitenkaan havainnut aiSUOMEN LUONTO 2/95 54. Ikkunaruutujen takana rapistelee silloin joukko perhosia, jotka voivat tappaa itsensä turhassa yrityksessä. "Moottori" tuntuu vain aluksi käyvän kuin puolella teholla. Niitä ei tunnu asumisen lämpö häiritsevän. Vanhanajan vintti on varmaan ilmastonsa puolesta mukava horrospaikka, mikäli talvi ei ole epätavallisen leuto. Kuulostaako kummalta. vsk.. Kuningatar ei siihen herää, vaan jatkaa horrostaan siivet vedettyinä vatsan alle. Talvehtivilla ampiaiskuningattarilla on suuri mieltymys horrostaa puuvajan klapipinoissa. Paljon oivallisempi paikka horrostaville perhosille on ikkunaton, pihan perällä nököttävä vanha aitta. Joinakin vuosina puuvajassa talvehtii ampiaisia melkein ongelmaksi asti. Piileskelevä ampiainen jää likistyksiin puita syliin pinotessani ja tuikkaa joko käteen tai paidan läpi rintaan. Maailmassa on monta lajia, joiden häviämistä ihminen ei juurikaan huomaa, mutta kimalaisten katoaminen olisi katastrofi kertaheitolla. 24 Monet vaihtolämpöiset eläimet viettävät lähes huomaamattomina talveaan rakennuksissa. Selviytyäkseen kylmän kauden yli ne tarvitsevat hyvää tuuria ja usein pakkasnestettäkin. Luksusta nokkosperhosille Nokkosperhosia hakeutuu syksyn tullen varmasti myös puoliksi avoimiin puuvajoihin. Sen sijaan kimalaiskuningattaria, paria kolmea eri lajia, on aina talvehtinut asuinrakennuksen koloissa ja eristeissä. Lämpimiin sisätiloihin jouduttuaan ampiainen sen sijaan herää melko nopeasti. Ullakolla, paikallisella murteella vintissä, nokkosperhosia on melkein joka talvi. Ampiaiskuningattaria horrostaa jonkin verran myös asuinrakennuksen ullakolla koloissa, mutta paikka ei näytä olevan yhtä suosittu kuin puuvaja. Liian nopeat lämpötilan vaihtelut eivät häiritse neitoperhosten talvehtimista vanhassa ikkunattomassa hirsiaitassa. Viime talvena niitä löytyi useita kymmeniä. Kyllä siihen on järkevä selitys
25. Kauniit, punertavat liuskayökköset ja valossa välkehtivät kiiltomittarit ovat jokatalvisia vieraita Heinosten perunake/larissa. vsk. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kaukaa katsoen lepakkoparvea muistuttava rykelmä sääskiä viettää talveaan kellarin nurkassa ja ilahduttaa tarkkailijaa
Se on oikea kärpästen pallomeri. Pahaksi onneksi niitä mönkii myös asuinhuoneen puolelle. jan tukkaan, johon sekoaa yhdeksi pöriseväksi mytyksi, stoalainenkin tyyneys pettää. Yleensä ne ovat tylsän harmaita ullakkokärpäsiä, mutta myös kauniita ruutukärpäsiä, joskus joitakin kiiltokärpäsiäkin, vaikka niitä miellyttää enemmän seinänrako kuin hernesäkk i. Se on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto ainakin kehnolla säällä. Herne on senverran krouvia tavaraa, että kärpäsille jää mukavia koloja kaivautua näkymättömiin. Ullakkokärpästen toukkien sanotaan loisivan kastemadoilla. Kiiltokärpäset hohtelevat kuin juhlan kunniaksi kiillotettuina. Keväisin, kun lämpötila alkaa ulkona kivuta lähelle kymmentä astetta, heräävät seinien suojassa talvehtivat kärpäset. Pahan pakkaskauden jälkeen kylmä tuntuu asuvan siellä. Kun herneitä haetaan puhdistusta ja perkausta varten, tulee silloin tällöin mukaan kärpäsiä. Kärpästen pallomeri Nokkosperhoset eivät ole aitan ainoita horrostajia. Eräiden kärpästen mielipaikkoja ovat hernesäkit. Toistaiseksi emme ole kiikuttaneet kärpäsiä takaisin aittaan, vaikka se ehkä olisikin jalo teko. Kun aamuyön hiljaisuudessa sellainen suuri raatokärpänen hakkaa ensin päätään kattoon ja sitten parhaalla vauhdillaan rynkäisee nukku26 Hämähäkki osaa raiteilla kellarin pimeydessä talven yli, vaikkei syötävää juuri löytyisikään. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Siellä on myös erilukuinen määrä kärpäsiä ja harsokorentoja. Ennen luulin, että kärpäset horrostavat yksittäin siellä täällä, mutta niillähän tuntuu joskus olevan yhteinen talvipesä kuin käärmeillä. Luontoretki perunakellariin Taannoin niitin kyseenalaista mainetta, kun sanoin tekeväni luontoretken kellariin. vsk.. Joku vuosi sitten kymmeniä talvehtivia kärpäsiä valitsi väärän reitin ja tunkeutui keväällä sisälle. Huomaamattoman hitaat lämmön vaihtelut ovat mannaa perhosille. Suuria kärpäsiä talvehtii myös asuinrakennuksen ullakolla ja käsittääkseni seinien eristeissäkin. Aitassa on paljon tasaisempi ilmasto kuin ulkona konsanaan. Erityisesti tylsänharmaat ullakkokärpäset vetäytyvät syksyn tullen talvehtimaan hernesäkin kaloihin. Niitä ilmestyy aurinkoisille seinustoille. Huoneen lämmössä kärpäset heräävät paljon nopeammin kuin ampiaiset. Kevätkään ei läpäise paksuja hirsiä liian innokkaasti. Se oli mahtava, ainakin kolmen eri lajin armeija, joka ei järin viihdyttänyt meitä. Kastemadot tosin saattaisivat olla mieltyneet nykyiseen käytäntöön. Talvi vieraista on iloa isäntä väelle tassa tänäkään talvena nokkosperhosia kummempia kummituksia
Puuhista puhuminen konnan kohdalla on tosin melkein liioittelua. Kiiltomittarien kohdalla olen tullut siihen päätelmään, että lajin pitäisi talvehtia kylmemmässä. Kurjempaa saalistusmaata hämähäkille on vaikea kuvitella. Tavallisen sammakon talvenvietto kellarissa, perunoiden seassa, vasta oli surkuhupaisaa. Se päätteli ehkä: mikä sopii perhosille, ukkoetanalle tai rupikonnalle, ei välttämättä istu kunnon sammakolle. 27. vsk. Hiiret ja myyrät tapetaan tavattaessa, mutta muut saavat olla rauhassa. Surkuhupaisa sammakko Sammakkoeläimistä talven on viettänyt kellarissa kaksi lajia: tavallinen sammakko ja rupikonna. Sittemmin se on joutunut luopumaan mietiskelypaikastaan, kun ei mahdu enää ryömimään sisään vedenpoistoputkesta. Kelvoton on ihmi sen mieli, sillä oma olo suorastaan paranee, kun katselee moista kurjuutta. Suunilleen samaan aikaan kellariin kannettujen perunoiden kanssa saapuvat perhoset: kauniit, punertavat liuskayökköset ja valossa välkähtelevät kiiltomittarit. Harvoihin, lähes olemattomiin verkonruhveloihin osuu joskus kuivaakin kuivempi talvisääski, useimmiten ei mitään. Hyvin laihtuneena sammakko poistui keväällä kellarista. Tavallisessa, puoliksi maahan kaivetussa, betonisessa perunakellarissamme talvea viettävät aika monet eläimet. Parhaimmillaan yökkösiä on ollut yli kolmekymmentä, mutta tavallisesti vähemmän. Joinakin talvina hämähäkkien ruokapuoli on ollut ainakin teoriassa turvatumpi. D Jaakko Heinonen on maanviljelijä ja luonnonharrastaja Turun ja Porin läänin Koskelta. Paikan valittuaan liuskayökköset eivät juuri liiku, eivät edes silloin, kun liika kosteus joskus kuorruttaa ne pisaroillaan. Peränurkassa on talveaan viettänyt levoton parvi talvisääskiä. Tympääntyneempää ilmettä harvoin näkee. Yksi keskikokoinen rupikonna asuu siellä talven vakituisesti vaikkakin näkymättömi ssä. Eikä se tullut takaisin syksyllä. Jonakin päivänä keväällä se on totisena oven takana ja haluaa ulos kesäpuuhiinsa. Muutaman asteen lämmössä ne vaihtavat paikkaa, lentelevät ja muutenkin puuhailevat uhkarohkeasti. Ihmekös tuo, sammakon normaali talvikätkö on pohjamuta veden alla, jossa se yrittää pysytellä hissukseen vaikkakaan ei tajuttomuuden tilassa. Siitä huolimatta ne pärjäilevät talven paremmin kuin yökköset! Vuodet ympäriinsä, lähinnä ovensuun lähellä katossa, asuu muutamia hämähäkkejä, joita en ole kyennyt lajilleen tunnistamaan. Tämäkin kaveri asui lähes kesät pääksytysten puolipimeässä saunassa. Kaukaa katsoen ne näyttävät kuin minimaalisilta lepakoilta, mutta läheltä katsoen sakki on villimmän sekasortoinen. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Tulikohan valittua huono paikka talvenviettoon, taitaa sammakko miettiä perunalaarissa
Jos uni ver umi on rajallinen, mitä on rajan ta kana. Makaan vain ja luen, järkei len metsämajassani tukka pörrössä, katselen ja ihmettelen. Siihen olen päätynyt kömpelössä fil osofiassani . Tarkoituksenmukaisuus on oudon usein kaunista, hän päättelee. Mikä oikeastaan sai elämänkeitoksesta siinneen alkusolun jakautumaan vuosimiljardeja sitten nykyisen häkell yttävän lajien runsauden perustaksi. Hienointa on, ettei ympärilleni sattunut pienen pieni mutta ilmeisen edustava universumin osa joksi nykyisin miellän kaiken lähelläni jokaista kukkasta, linnunlentoa, taivaansineä vasten piirtyvää havunoksaa myöten ole muuttunut silmissäni yhtään sen arkisemmaksi tietäessäni hiukan enemmän sen rakenteista. Myöhemmin Nobel-palkitut biokemistit oli vat tahtomattaan myös suuria taiteilijoita, koska he jäljittelivät luontoa, antoivat todenmukaisen hahmon yhdelle elämän suurimmista mysteereistä. jaan että olisin tullut taiteilijana kyynisemmäksi, luulen vasta nyt ymmärtäväni todenteolla arvostaa myös maailman kauneutta. Tai olkoon. } Niin tahattoman koomiseksi kuin itseop"" pinut joviaali henkilöni saattaa sen tehdäi kin, minun voisi siis sanoa harrastavan tieteellisten perusteiden etsimistä kauneuselämyksilleni . Kuvamaisen kaksitahoinen lapsuuteni taivas kuin sineen maalattuine pilvineen ja yöntummaan pohjaan kiinnitettyine kirkkaine tähtipisteineen on laajentunut sananmukaisesti avaruudeksi. En haluaisi kuolla ennen kuin kyseisen tieteenalan nerot mielestäni aikamme suurimmat sankarit taiteen ja fil osofian jättiläisten ohella onn istuvat selvittämään yksiselitteisesti mitä mm. Vaikka luin sen jo poikasena Galileista kertovasta maailmanhistorian luvusta ja hymyilin keski aikaisen maalaustaiteen maailmankuvan perspektiivittömyydelle ennen renessanssia, toisinaan tuntuu kuin olisin alkanut vasta nyt todella sisäistää Maan ja Kuun ja Auringon muotojen pallomaisuuden ja etäisyyssuhteet, niiden kieppumisen näkymättömän voiman sitomana Linnunradan majesteettisen tähtisähikäisen mukana kosmisessa tyhj yydessä. Ja niin edelleen. Hämmentäväksi sen tekee tosiasia, ettei kaikkeuden rakennusaine itse voi tuntea kauneuden käs itettä, sokea evoluutio ei pyri edes riikinkukon satumaisen pyrstön kohdalla kauneuteen kauneuden itsensä vuoksi, vaan koska mutaatiossa juuri sellaisen pyrstön itselleen kehittänyt riikinkukkokeikari on jostain syystä säilynyt parhaiten jatkamaan lajia. Saatuaan solutumien kromosomeissa perinnöllisyyden perustana olevista nukleiinihappojen molekyyliketjuista tekemänsä suurikokoisen havaintomallin valmiiksi lukemattomien työtuntien, nolottavien erehdysten ja oivallusten tuloksena Jim Watson ja Francis Crick jäävät lumoutuneina ja kyynelsilmin tuijottamaan sen kierteiden omituista, kuin itsestään, vahingossa syntynyttä silmiähi velevää kauneutta. Kenties tätäkin kirjoittaessani minä hupsu vain saada hurahdin pyllyyni pitkän pyrstön ja kohosin hetkeksi korkeuteen ylös. Toisin sanoen, ovatko niin minun jokaisen molekyylini kuin kaukaisimmat kvasaarin muodostaneet, kaikkeutta koossapitävä! luonnon neljä perusvoimaa todella yhden pe rusvoiman eril aisia ilmentymiä kuten nykyisin arvellaan. Ympärilläni on miljardein korumaisin galaksein sädehti vä huikea maailmanpallo. Tarkoituksenmukaisuus on oudon usein kaunista. vsk.. Olisin tekevinäni sanojen ja kielikuvien avulla kauneutta, ja tekisinkin, mutta olisin niin nerokas että luomukseni saisi osakseen esteetikkojen lisäksi myös kranttujen tiedemiesten ihailun. Häv ittäessään lopullisesti uskoni itsestäänselvyyksiin se on saanut minut tiedostamaan paremmin sekä orgaanisen 28 elämän harvinaisuuden avaruudessa että aistein havaittavan maailman näennäisen harmonian kummallisuuden. Sininen Planeetta, Suomi kaunoinen, karjalainen vaaramaisema, päivänsillan raukea kipinöinti Pielisen ul apalla kesäsunnuntaina, ovat vain kuin osasuurennoksia siitä läheisyytensä takia. Varmaan siksi en koskaan saavuta todellista menestystä ja suuria rikkauksia. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kyllin kansanomaisten tieteellisten aikakauslehtien avulla haluan olla selvillä astronomian, fys iikan, biologian, hiukkastutkimuksen viimeisistä löydöistä ja uusimmista maailmanselityksistä. Ehkä on parempi että Nummi suutarin Esko pysyy lestissään. Uneksin vajaata ihmisrotua viisaammista ja rakastavammista veljistä avaruuden syvyyksissä kuin jumalista, joita en koskaan voi tavata, vaikka tiedän heitä siellä olevan. Sen siHeikki Turunen ihailee maailman kauneutta. Vuodenvaihteessa telev isiossa nähty hieno elokuva DNA-kaksoiskierteen löytymisestä myötäili vakaumustani kauniisti ja liikuttavasti. Tuskin mikään täällä vastaa edes sattumalta enemmän ja vähemmän subjektiivista kauneuskäsitystämme. Sen selitykseksi Jumalaa tarjoavat kreationistit tulkoot uskossaan yhtä lapsekkaan auvoisiksi. Tärkeintä lienee, että älyän edes ihailla ja rakastaa maailmankaikkeutta ja olla kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan olla tää llä töllistelemässä sitä ymmyrkäisillä silmilläni. Ihaillessani maailmaa ihailen luonnonenergioiden ja kosmisen materi an jumalallista eleganssia, joka ei voi olla sattumaa ja syntyä absoluuttisesta tyhjiöstä. Heikki Turunen Nummisuutarin Eskon kosmologia K auneudentaju ihmisen kuudes aisti on käynyt minun kohdallani iän mukana vaati vaisemmaksi. Se on kaunis vielä ihmisen hävittyä täältä typerän ahneutensa ja mukavuudenhalunsa takia ennenaikaisesti. Maailma olisi nöyrryttävän kaunis vaikka tiedostavia ihmi aivoja ei olisi täällä sitä havainnoimassa. Se kauneus on jotenkin automaattista seurausta luonnonlaei ta. Joskus tekee mieli itkeä ja rukoilla. Mitä valtavuudessaan ja materiansa käyttäytymisen musertavassa johdonmukaisuudessa yli inhimillisen ymmärryksen käyvä maailmankaikkeus ylimalkaan on, mitä me olemme, mitä on aine, miksi se käyttäytyy juuri niin kuin se tekee. Jumalahan minä silloin olisin. Joskus ne vaivaavat niin, että kirjoittaminen tuntuu toisarvoiselta paperin haaskaukselta. Maailma vain on kaunis, sen täytyy olla sitä, muuten sitä ei olisikaan. Pääsisinpä minä samaan kirjailijana. Enää ei riitä että annan silmäni levätä esimerkiksi kesäisen auringonlaskun levollisessa väriloistossa; rinnan sen kanssa huomaan mietti väni mistä sen värit itse as iassa johtuvat, mikä saa pilvenreunan hehkumaan kultaisena ja horisonttia lähestyvän auringon näyttämään suuremmalta ja raukean punaiselta kuin päivätyön jälkeen lastensa rinnalla lepoon vaipuvan elämänäidin onnellinen väkevä sydän (joksi sen periaatteessa voisi käsittääkin). Jotenkin se on tehnyt avaruuden kolmiulotteisuuden mielessäni yhtä konkreettiseksi kuin vanhoissa hellyttävissä kuusenturilaissa majani nurkalla ovat pituus, leveys ja korkeus. äärimmäiset ainetihentymät, hirvittävyydessäänkin lumoavat mustat aukot synnyttävä salaperäinen painovoima on itse asiassa. Varmaan jokaisen mielessä joskus käyneet lapselliset kysymykset eivät ole jättäneet rauhaan minua höperöä. En välttämättä ymmärrä kaikkea lukemaani, mutta lienen käynyt läpi kaikki luonnontieteelliset perusteokset. Siitä o lisi tullut vahingossa kuin maailma, jossa on kaikki
Myrkytyksistä huolimatta viljan ja muiden elintarvikkeiden mukana kulkee elämää maasta ja maanosasta toiseen. Maailmalla tilanne on toinen: ruoka ei kertakaikkiaan säily myrkyttämättä. SUOMEN LUONTO 2/94 54. Tavallisesti viljalastin kookkaimpia vieraita ovat rotat ja hiiret. Ukonpalko on kotoisin Venäjän aroilta. Mutta 29. Varastoissa elävät tuholaiset hiiret, rotat, hyönteiset ja homeet tuhoavat varastoista keskimäärin kolmanneksen, usein kaiken. Sieltä se on ihmisen mukana levinnyt kaikkiin maanosiin. Silloin tällöin laivoissa saapuu myös mustarottia, jotka tavalliset rotat syrjäyttivät maastamme 1800-luvun kuluessa. vsk. Jos ei pysty suojautumaan tuhoilta, ei kannata varastoida lainkaan, vaan täytyy luottaa maan jatkuvaan tuottoon. Vuosittain tavataan uusia lajeja, mutta useimmat jäävät tilapäisiksi vieraiksi. Valkomesikän alkuperäistä kotiseutua ovat läntisen Aasian arot Kaspian mereltä eteläiseen Siperiaan. Siihen on selvät syyt. Seppo Vuokko Piirros: Käyttökuva!Hannu Virtanen Suuren Inaailinan portti Trooppisessa ilmastossa ei varastoida yhtä paljon kuin mihin meillä on totuttu. Viljakuljetusten mukana molemmat ovat vallanneet koko asutun maailman. Tropiikissa viljaa ja kuivia elintarvikkeita syöviä hyönteislajeja lienee tuhansittain, sillä meillekin niitä on riittänyt satakunta. Kuka teki teon hyvän kokos talteen joka jyvän turvaks perheen lisääntyvän tuumi isärotta piilossa J ätkäsaaressa, jyväsiilossa Passittomia tulijoita Viljan seassa elää kolmenlaista väkeä: viljaa syöviä eläimiä, viljapellon rikkaruohojen siemeniä ja sattumalta mukaan joutuneita otuksia. Meillä ei viljaa eikä muitakaan elintarvikkeita saa myrkyttää varastoinnin aikana. Kesällä keltaisena he/ottava tulokas on kulkeutunut meille ennen muuta venäläisen sotaväen mukana, mutta muualle palko on päätynyt viljan matkassa. Niinpä moni viljan ostaja vaatii , että Suomesta lähtevä vilja myrkytetään laivaan lastattaessa, talvipakkasillakin. Mustarotan vierailut jäävät tilapäisiksi, siitä pitää rotta huolen
J.
Useimmat tulokaskasvit eivät menesty meillä lainkaan. Varas.Jauhopukki on viljavarastoissa tuholainen, mutta akvaarioharrastajille ja häkkilintujen ystäville helppohoitoinen kotieläin, jolla voi ruokkia isompia lemmikkejä. (2) Urpiainen eksyy talvisilla vaelluksillaan pujon siemenillä herkuttelemaan, mutta karissut vilja ei sitä kiinnosta. Vilja on elintarvike eikä sitä saa myrkyttää. (6) Hiiri ja (7) rotta välttävät ulkona liikkumista valoisalla; lihalla olisi monta ottajaa. 1__ Kiusallisimmat lintuvieraat :;; ovat pulu, naakka ja varpuSE nen. (12) Sinisorsat ovat tulleet syömään lätäkössä pehmeäksi lionneita jyviä. Tuoreita, yhä maata valtaavia tulokkaita ovat amerikanhorsma, kanadankallioinen, tahmavillakko mutta tulevien vuosien yllättäjät ovat vielä piilossa. Papanat ja haiteiset kuten jauhopukki, jyväkärsäkäs, turkiskuoriainen, jyväkoi ja jauhokoisa. vsk.. (9) Viherpeippo saa ruokailla rauhassa, kun (JO) va,puset torailevat keskenään. Niihin kertyvä jäte käytetään polttoaineena lämmityskeskuksissa tai siitä tehdään rehubri kette jä, mutta jätettä viedään myös kaatopaikoille sidosaineeksi . Hyvin kiusallinen on pölypunkki, joka aiheuttaa viljaan tunkkaisen hajun. Kevyet, syödyt jyvät, rikkakasvien siemenet sekä enin osa tuholaisista joutuvat imuilmaan ja pölynerottimiin. Jotkut tulokkaat itävät, kukkivat, kypsyttävät siemenensä ja kuolevat mutta siemenet eivät pysty talvehtimaan. ( 14) Katettu pöytä on houkuttanut tundran kiertolaisen tunturipöllön pysähtymään; vielä useammin rottasatoa korjaa huuhkaja. On silti muistettava, että tuholainen voi tulla yhtä hyvin puolen kilon riisipussissa kuin kymmenentuhannen tonnin viljalaivassa. (13) Jäitä myöten hyppelee metsäjäniskin lähisaarista tutkimaan teollisuus ruoan makua. Viljavaraston kuokka vieraat Rotta ja hiiri aiheuttavat enemmän tuhoa likaamalla kuin syömällä. Siiloissa vilja jäähtyy pakkasen puolelle, ja sitä eivät trooppiset tulokkaat kestä. Sellaisenaan sitä ei saa rikkakasvija tuholaisvaaran vuoksi avoimena varastoida. Niinpä meiltä ei yleensä lähde lajeja, joita vastaanottajamaihin ei olisi jo aiemmin tullut. Viljavaraston ruokavieraat ( 1) Korkeat teollisuus rakennukset muistuttavat kallio/..,')lyhkyn luontaisia asuinpaikkoja ei ihme, että kesy/..,')lyhky eli tutummin pulu viihtyy. Lämpimissä tiloissa kaukaisetkin vieraat voivat menestyä. Samalla kulkeutuivat myös eurooppalaiset rikkaruohot ja viljatuholaiset, joista tuli maailmankansalaisia. Niinpä tärkein keino tuholaisten torjunnassa on pölynpoisto aina käsittelyn yhteydessä. Tyhjät viljavarastot sekä viljan käsittelyyn käytetyt koneet voidaan välillä kaasuttaa. Mitä oudompaa tavaraa on käsitelty, sitä eksoottisempia voivat olla vieraat. sakin tuhojansa tekevät hyönvät huomiota elintarvikkeiksi tarkoitetuista pellavansiementen joukosta löytyneet siemenet. Usein tulokas viettää sillanpaaasemassaan vuosikymmeniä, aluettaan laajentamatta mutta säilyen. Pohjoismaisia rikkoja on runsaimmin Pohjois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa. Kasvitieteilijän pinnapaikat Peltomme ovat happamia, ja ilmastomme on kylmä. SUOMEN LUONTO 2/94 54. Pihalle karisseen viljan j ja siementen syönnistä ei ole ~-...;.._-=-.....__..___ _ __:.::.......;:,____;=--..J haittaa, päinvastoin. Sen sijaan 3 viimeisissä erissä, jotka tulevat viljavarastolle juhannuk~ ' :i: sen aikoihin, voi olla jo moVyöturkiskuoriainen levittäynenlaisia vi ljelijän varastoissa tyi maahamme 1960-luvulla siinneitä tuholaisia. Hukkakaura voi saapua myös elintarvikkeiden joukossa: tänä talvena herättiseva virtsa tekevät viljasta vastenmielistä. Nämä satunnaiskasvit ovat kasviharrastajien bongauskohteita; pinnanmetsästäjän kannattaa kiertää vuosittain satamaraiteet, ratapihat, myllykentät ja viljavarastot. Ehkä myrkky on saanut ne hiukan tolaltaan. Linnut likaavat ja kuljettavat tuholaisia, esimerkiksi turkiskuoriainen on verraten yleinen lintujen pesissä ja voi lintujen mukana kulkeutua viljavarastoonkin. Myös Suomesta lähtee viljan ja muiden elintarvikkeiden mukana lähettejä maailmalle, vaikka emme juuri koskaan kuule niistä ja niiden menestyksestä. Sitä tulee jatkuvasti ulkomaisessa viljassa. toidun viljan kanssa linnut eivät normaalisti pääse tekemisiin. Pahimpia ja yleistyi nopeasti ennen ovat tavanomaiset, asunnoismuuta asuntotuholaisena. ( 11) Mitenkähän variksen ruoansulatus kestää myrkkyyn kuollutta rottaa. Eurooppa on vienyt maanviljelyskulttuurinsa koko muuhun maailmaan, niin viljelymenetelmät kuin tärkeimmät viljelykasvitkin. (5) Punatulkut tyynnyttävät nälkäänsä pietaryrtillä. D Viljavaraston vieraista ja niiden torjunnasta kertoi desinfektori Reijo Tiihonen A venan (Valtion viljavaraston) Turengin varastolta. Talvi seu loo jälkeläistöstä yhä paremmin meillä menestyviä yksilöitä, kunnes laji yhtäkkiä rynnäköi puoleen maahan. Marokosta tulleen korkkierän purkupaikka tarjosi tutkijalleen kosolti lajeja, joita ei ollut aikaisemmin Suomessa tavattu. Syksyllä ja talvella varastoon tuleva kotimainen vi lja on puhdasta: kuivurin lämpö on tappanut niissä mahdolli< sesti olleet tuholaiset eivätkä "' t tuholaiset lisäänny viileissä ] ulkovarastoissa. (4) Pikkuvatpunen on viime vuosikymmeninä laajentanut aluettaan ja kuuluu jo Helsingin vakinaiseen linnustoon. Siellä monet meillä harmittomat kasvit, kuten mäkikuisma, ovat äityneet pahoiksi rikoiksi. Kiusallisin kasvitulokas on hukkakaura, joka on luokiteltu vaaralliseksi rikkaruohoksi, ja jonka torjuntaan viljelijätkin ovat velvoitettuja. Meidän kasvistostamme kolmannes on tulokkaita, ja osuus kasvaa vuosi vuodelta. Jyrsijät on kuitenkin melko helppo pitää aisoissa tavanomaisilla syöttimyrkyillä. Intianjauhokoisa lienee kotoisin Intiasta, rohmukuoriainen Etiopiasta ja kätkölesiäinen Tasmaniasta. Kun unkarinpernaruohon varsi katkeaa tyvestä, koko verso kierii tuulen mukana katuja ja jäitä pitkin kylväen siemeniä mennessään. Kylmä talvi riittää torjumaan ulkomaisen viljan tuholaiset. Eurooppalaisista rikkakasveista kärsivät erityisesti lauhkeat ja viileät alueet. Siirtoon käytetään ilmanpaineella toimivia kuljettimia. Varastotuholaisille maailma on pieni. (8) Terveisiä aroilta: oikea tuulikierijä. 32 jos tulokas sopeutuu lämmitettyihin asuntoihimme, se voi levittäytyä nopeastikin; esimerkkeinä vaikkapa 1930-luvulla saapunut rohmukuoriainen tai 1960-luvun tulokkaat vyöturkiskuoriainen ja riesakuoriainen. (3) Yhtä vähän perustaa tikli viljasta; rikkaruohot, erityisesti ohdakkeet ja takiaiset, vetävät sitä puoleensa. Silloin tällöin tulijoissa on joku, joka sopeutuu
Lumi kinostuu kaikkiin mahdollisiin ka loihin ja tasoittelee muotoja. Maiseman turmeltumisen vaka33. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Jorma Peiponen Kangasniemellä on syntynyt iso riita vuoresta. Kolmen vuoden takaisesta koelouhinnasta mäkeen jäänyt paasi seisoo orpona myllätyssä maisemassa. Sitä havittelevat kivenlouhijat, tientekijät ja maiseman säilyttäjät. Tällä tavalla muun muassa rakennuskiveä jopa Japaniin asti kauppaava Busto Oy haluaisi käsitellä ison osan Mustikkavuoresta. Pyryn saartamanakin voi nähdä, miten leppeä tämä runoilija Otto Mannisen kotipitäjä on suvella. Yhtiöllä on toimintaa Oulaisissa ja muualla Suomessa, kotipaikakseen se ilmoittaa Savitaipaleen. "Tuosta näkee hyvin louhintaperiaatteen. Siirretäänkö Mustikka vuori Japaniin. Kangasniemen kunta Keski-Suomessa kipristelee varpaitaan Puulaveden kainalossa. Kallioon porataan tiheästi reikiä ja kivi räjäytetään irti melko pienellä räjähdysainemäärällä", Lappalainen selvittää. Kiipeämme Kangasniemen kunnan ympäristösihteerin Jukka Lappalaisen kanssa Puulaveden rannalla värjöttelevän Ha kan kylän Mustikkavuorelle. Rantaa riittää ja tul ijoita on. / Tie läpi kallion Kolme vuotta sitten Mustikkavuoren silloinen omistaja teki Buston edeltäjäksi väitetyn, Oulaisten Kivi Oy:n, kanssa sopimuksen koelouhinnasta. SUOMEN LUO TO 2/95 54. Talven raivokkain myrsky viskoo lunta pitkin järvenselkää. vsk. Kuljemme jyrkästi kohoavan tietyömaan laitaa. Kielteisen päätöksen tärkeimpiä syitä olivat meluja pölyhaitat sekä kauniin maiseman tärveltyminen. Kangasniemi onkin Suomen seitsemänneksi suurin mökkipaikkakunta. Mustikkavuoren kalliosta ehti hävitä parisataa kuutiota ympäristön asukkaiden hämmästykseksi. Lääninhallitus totesi Mustikkavuoren muodostavan sijainnistaan johtuen tavanomaista merkittävämmän, kauniin maisemakuvan. Kun asiasta nousi häly, yritys haki sijoituspaikkalupaa, mutta sitä ei myönnetty. Ympäristösihteeri Jukka Lappalaista hirvittää louhimisessa mm. Siellä on 3 000 kesämökkiä. Rinteessä meitä tuijottaa valtava emokalliosta irroitettu kivenmurikka. se, että siitä syntyy valtavasti hukkakiveä
Kaikki kesäasukkaat vastustavat Kun Buston ja tientekijän suunnitelmat paljastuivat viime vuonna, kymmenet kesämökkiläiset Mustikkavuoren ympärillä joutuivat luopumaan rauhasta, josta he aikoinaan olivat maksaneet. Maanvuokraajia liikkeellä "Oulaisten Kiven miehet kiertelivät meidänkin maat, kun tiesivät että me vastustamme louhintaa", sanoo Timo Kyröläinen. Melu yllätti Kun Oulaisten Ki ven raskas kalusto 1992 jyräsi Mustikkavuorelle, lähimmällä tilalla asuvat Timo ja Päivi Kyröläinen saivat heittää hyvästit linnunlaululle. 34 KANGASNIEMEN MUSTIKKAVUORI Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian maanomistajan eduksi viime syksynä. Jatkuvasti jyrisevän ison kompressorin ja ampumisen äänet olivat niin ikään rasittavia. Hän viittasi lääninhallituksen aiemmin ottamaan kielteiseen kantaan louhinnasta. Jos kalliota 4 louhitaan 150 000 kuutiota, josta kolmasosa on hyödyntämiskelpoista, rahaa oli luvassa monta sataatuhatta markkaa vuodessa. Hämäläinen (kesk.), Pekka Sippo (krist.) ja Sirkka-Liisa Seppälä (kok.). Kunnanjohtaja Pekka Toivonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Luvan hakijana on Busto Oy. Hänen mielestään häiritsevintä oli kiilojen hakkaaminen ja lastauksen kirskunta. Alusta lähtien oli selvää, että Mustikkavuori on säilytettävä eikä sen arvoa mitata rahassa. Ympäristöluvan läpimeno näytti niin epävarmalta, että yritys veti tammikuun lopussa hakemuksensa pois. "Ne teki vät tarjouksen, että pistetään tuoll a suon takana oleva mäki matalaksi." "Lupasivat rahaa 100 markkaa kuutiolta ilman että tikkuakaan tarvitsisi panna ristiin." Timo Kyröläinen kieltäytyi tarjouksesta. Kyläläisten ja kesämökkiläisten maailmaan aina SUOMEN LUONTO 2/95 54. Puolesta äänestivät Tuula Vornanen (sd.), Raimo Halttunen (kesk.), Matti Tulla (kesk.) ja Meeri Hänninen (sit.). Maanomistajia houkuteltiin isoilla rahoilla. Uusi omistaja kiersi hankalan louhintaluvan ja päätti mennä suoraan vuoren läpi : hän haki lupaa tien tekoon ja sai sen. Naapurisopu on jo muutenkin koetuksella. Kunnanhallituksen jäsenetkään eivät olleet siitä tietämättömiä. Hänen mielestään tientekoon vuoren läpi ei ollut enää edes tarvetta, kun kulku yhteys järjestyisi muutenkin . Kymmenen päivän kuluttua Kangasniemen kunnallislehdessä oli ilmoitus, että Mustikkavuorelle anotaan lupaa louhia 150 000 kuutiota ki veä JO vuoden aikana. Aivan mitätön seikka ei ollut sekään, että Mustikkav uoren naapuritilan omistaja tarjosi ilmaiseksi mahdollisuutta tehdä tieyhteyden maansa kautta. Kivilouhimosta tulisi vuoren ympäristöön kymmenen vuoden .. Kunnanhallituksen päätös tienteosta syntyi äänin neljä kolme. Oulaisten Ki vi meni konkurssiin ja samalla putsattiin pöytä ja muutama saarnamies siinä sivussa, Mustikkav uoren puolustajat uskovat. Tietä varten Mustikkavuorta voidaan louhia 5 000 kuutiota kahden vuoden aikana. Tällä tavalla äkkirikastuneita ei kuitenkaan ole tiedossa. Samalla Busto kuitenkin ilmoitti, ettei se luovu hankkeesta. Päivj ja Timo Kyröläinen kolmine lapsineen olisivat myös valmiit.;1 laajentamaan viljelyksiä. vsk.. Buston toiminta on kuitenkin tehnyt tulevaisuudesta epävarman. puna vuutta korostaa se, että ottamisen jäljet näkyisivät kaukomaisemassa pellonreunametsän yläpuolella räikeänä ja luonnottomana viiltona. Olimme melun ympäröimänä." Vaikka Kyröläiset vastustivat myös kallion läpi louhittavaa tietä, he päättivät sopeutua "rumaan hampaaseen". "Äänet olivat sellaisia, että ne kiiri vät ja heijastuivat jos mistäkin. "Tiellehän ei ole juurikaan käyttöä", sanoo Päivi Kyröläinen, "mutta hirvittää, jos se johtaa ki vilouhimoon." Kyröläisten tila on ollut saman suvun hallussa jo vuodesta 1639, ja nykyisillä omistajilla on halu pysyä kotitilalla. Hakemuksessa vedottiin siihen, että alue ei ole suinkaan koskematon. Ovathan siellä jo koelouhinnan jättämät jäljet ja vielä vanhemmatkin : noin sata vuotta sitten kalliosta on otettu tarveki veä! Oikotie louhokselle. "Meteli oli aikamoinen yllätys", sanoo Timo Kyröläinen. Vastaan olivat Esko S. Tila vaihtoi omistajaa ja asia eteni . Miten kivilouhoksen naapurissa jaksaisi elää. Kaikki asioita seuranneet tiesivät, että tie on vain veruke louhoksen aloittamiselle. Lupaa varten yritys on jo toimittanut selvityksiä sekä tekniselle toimistolle maa-aineslupaa varten että ympäristölautakunnalle ympäristölupaa varten
"Samat miehet ja sama kalusto täällä pyörii kuin 1992." kuulunutta korkeata mäkeä ei noin vain voinut hävittää. Rehellistä vai. "Kun louhinnalle oli laitettu stoppi, yritys ilmoitti haluavansa ottaa vielä irtokivet. Jos Busto toimii kuten Oulaisten Kivi aikanaan, se tuo paikalle oman kalustonsa ja omat miehensä. Upeaan rantakallioon on syntymässä 110 metrin pituinen, noin seitsemän metriä syvä tie. Tien päässä on maanomistajan kesämökki. "Onhan se yrityksellekin edullista, jos työvoima on läheltä." Mitään sellaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Epäilykset juontavat Oulaisten Kiven ajoilta. Päivi ja Timo Kyröläinen ovat aitiopaikalta vuoren naapurissa. Lisäksi mökkiläisen piti luvata, ettei hän vaadi korvauksia louhintatyön haitoista. D 35. Kyröläiset eivät osaa oikein luottaa Bustoon. Osa asukkaista on sitä mieltä, että Mustikkavuoresta irtoaisi työpaikkoja. " Minä huomasin , että koneet siirtyivät uuteen paikkaan. vsk. Buston toimitusjohtaja Jorma Tahvanainenkin vakuuttaa, että yritys pyrkii aina sekä palkkaamaan että kouluttamaan paikallisia ihmisiä työtehtäviin. No, lupahan siihen ilman muuta annettiin", sanoo Timo Kyröläinen. Menin vaivihkaa katsomaan ja näin, että ne ottivat kiinteästä kalliosta kiveä." Töiden pysäyttämiseen tarvittiin poliisia. puoltajiakin. Kun yhtiön kotipaikka on muualla, Kangasniemelle saattaa jäädä vain rauhallisen ja luontoystävällisen mökkipaikkakunnan vahingoittunut maine. Kesämökin omistajan piti siihen hintaan luvata, ettei " hän tai ( kukaan kesämökin mahdollinen tuleva omistaja) tule vastustamaan niitä lupahakemuksia, joita rakennuskivilouhimo tulee hakemaan". Bustolla on Kangasniemellä SUOMEN LUONTO 2/95 54. Oulaisten Kivi yritti aikanaan myös saada lähimmän mökkiasukkaan allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan mökkiläiselle maksetaan vaikenemisesta tuhat markkaa kuukaudessa
Jopa muutaman kanan kanalassa munijat saattavat joutua häkkeihin, joissa jokaista kanaa kohti on tilaa A4-arkin verran. Ryhmäkoon noustessa viiteenkymmeneen tappelut lisääntyvät merkittävästi. Aterian jälkeen parvi siirtyy pihan hiekkaiseen kohtaan ottamaaan hiekkakylpyjä kylki kyljessä. Munijoita meillä on yli neljä miljoonaa. Salmonella-bakteereita muniin voi tulla esimerkiksi saastuneesta kananrehusta. Lattiakanalassa kanat ovat vapaasti lattialla. Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen Turun aluelaboratorion johtaja Sirpa Ali-Yrkkö pitää ainakin teoriassa mahdollisena kauhuennustetta, jossa kaksi suurta kanalaa tuottaisi koko Suomen tarvitsemat kananmunat. Yhteisön jäsenmaissa siihen ei tarvita tuotantolupaa, peltopinta-alaa tai kiintiötä. Suomalaisten kanaloiden pieni koko ei näet välttämättä tarkoita kanojen hyvää kohtelua. Ali-Yrkön mukaan huonolaatuisia rehuja on saatavilla Euroopan sisämarkkinoilta. Maatiaiskanat ovat hyviä hautojia ja kuten Mikko Ilkka toteaa 1916 ilmestyneessä kananhoi toki rjassaan: ... Munien hinnan raju pudotus saattaa huonontaa munien laatua ja kanojen elinoloja entisestään. Viidakosta kanaloihin Kesyä kanaa on pidetty kotieläimenä varsin kauan. "menestyvät melkein millaisissa oloissa hyvänsä, kun vain niiden vapautta ei kovin paljon rajoiteta". Kuka tahansa voi perustaa omalla riskillään kuinka suuren kanalan tahansa lähelle kuluttajia, esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Suomessakin on oma maatiaiskanarotunsa, tosin se ei enää tiettävästi ole aivan puhdas. Syynä tilanteeseen on kananmunien lähes 40 prosentin ylituotanto, josta saatava hinta EU :n ruuhkaisilla markkinoilla on pari markkaa kilolta. Joukossa on edustajia 600 gramman kääpiörotuisista aina viisikiloisiin jättiläisiin. Villin serkun elintavoista voidaan myös päätellä paljon kotoisten kanojemme luontaisista tarpeista. Suomalainen maatiaiskana on sirorakenteinen munija. Yli sadan kanan laumassa arvojärjestys murtuu täydellisesti. Kukko ei omi matoa itselleen vahvemman oikeudella, vaan herkkupalasta paasee nauttimaan nokkimisjärjestyksessä seuraavana oleva kana. Punaviidakkokanan käyttäytyminen onkin ollut pohjana luotaessa eettisen, kanojen hyvinvointia kunnioittavan munantuotannon periaatteita. Punaviidakkokanoja elää nykyäänkin Etuja Taka-Intiassa sekä Isoilla Sundasaarilla. Muistikuvani on varmasti monelle tuttu : Kanaparvi kuopsuttelee maata aurinkoisel la seinustalla. Punaviidakkokana käyttäytyy myös hyvin samalla tavalla kuin kesy kanamme. Muutamat valistuneet kanaharrastajat ja maanviljelijät ovat ylläpitäneet maatiaisrotua. Vaikka kotitarvekanalat ovat sittemmin vähentyneet ja munien tuotanto on siirtynyt yhä suurempiin yksiköihin, ei muutos ole ollut kuitenkaan Suomessa niin raj u kuin monessa muussa maassa. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Ali-Yrkön mukaan munamarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin sekaisin eikä kananmunasta saatava hinta kata edes rehukustannuksia. Kun kanojen liikkumista rajoitetaan, ne kuluttavat väKotimaisia kananmunia voi vielä syödä turvallisesti löysäksi keitettynä ja jopa raakana. Kuiva hiekka pöllyää kanojen kauhoessa sitä siivillään ja nokallaan joka puolelle hyöhenpukua. Euroopan unioniin liittyminen mullistanee Suomen munantuotannon. Munivan sukupuolen väritys on varsin vaatimaton; ruskeassa höyhenistössä on vähän keltaista vi irutusta. Pekka Heikura KOTIMAISTA RUOKAA Kuluttajat kanan asialle Ahtaissa häkeissä tai lattiakanaloiden liian suurissa ryhmissä kanat eivät vietä onnellista elämää. On varmaa, että häkkikanaloissa kanat eivät voi oikein elää kanamaisesti. Yleensä käytetään neljän kanan häkkejä, joissa elävien toimet rajoittuvat ruokailuun, munimiseen, ulostamiseen ja lajitovereiden nokkimiseen. Kukko johtaa itsevaltaisesti parvea ja ilmoittaa kanoille kuuluvasti, kun on löytänyt jonkin herkkupalan, vaikkapa madon. Liian ahtaissa lattiakanaloissa on myös paljon ongelmia kanatautien kanssa. Kanat pystyvät tunnistamaan ja muistamaan 25-100 lajitoveriaan, jolloin nokkimisjärjestys on kaikkien tiedossa, eikä turhia tappeluita esiinny. Eräät punaviidakkokanan muodot muistuttavat kovasti suomalaista maatiaiskanaa; kukko on komeahelttainen, punakirjava kiekuja. Istuin lapsena usein seuraamassa kanojen elämää navetan "ylisenvintinrappusilla". Ali-Yrkkö haluaa, että tarkastamattoman rehun tuonnista pidättäydytään , sillä sen mukana voidaan Suomenkin kanaloihin tartuttaa salmonellabakteereita, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi Saksassa ja Englannissa jopa kuolemaan johtaneita ruokamyrkytyksiä. vsk.. Erikoistuminen voi merkitä kanoille jopa parannusta nykytilanteeseen. hemmän rehua ja taloudellinen tulos paranee. 36 Suomalainen maatiaiskana Viidakkokanojen jälkeläisistä on kehkeytynyt noin 200 kanarotua, jotka poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Suomen neuvotteleman salmonellan valvontaohjelman turvin voidaan estää aastuneiden kananmunien ja lihan -tuonti , mutta sisämarkkinoilta tuotavaa rehua ohjelma ei koske. Pääasiallinen väritys on musta ja metallin ruskea. Voimakas jalostus ei ole poistanut kanan esi-isiltään perimää käyttäytymistä. Eri kanarodut ovat joko jalostuksen tai olosuhteisiin sopeutumisen tulosta. Parhaimmillaan sellainen voi olla kanalle maanpäällinen paratiisi, mutta huonoimmillaan lattiakanalan olot eivät poikkea häkkikanalan ankeudesta. Lattiakanalassa kanat voivat esimerkiksi nokkia toisiaan hengiltä, jos samassa tilassa on liikaa yksilöitä. Mullistuksessa voi kuitenkin olla myös valoisia puolia. Jatkossa kanatilojen on joko erikoistuttava, odotettava aikaa parempaa tai lopetettava. Liikaa munia Vielä 1970-luvun alussa oli miltei jokaisella maatilalla vähintään muutama kana. Ainakin vielä 1991 yli 14 000 kanatilasta oli lähes 10 000 oli alle 50 kanan kanaloita, mikä on Euroopassa varsin poikkeuksellista. Suomeenkin saattaa levitä Euroopassa yleinen "onnellisten kanojen" munien tuotanto vapaissa laidunkanaloissa. Sellaisten käytöstä voi olla ikävät seuraukset. Se polveutuu viidakkokanoista; tärkein kantamuoto on punaviidakkokana, Gallus gallus. Sopiiko tämä kanalle
Ensisijaisena niiden tuotannossa ei ole kanojen hyvinvointi vaan munien maku. Kanalan koko ei sinänsä ole este kanojen elinolojen kohentamiselle. Sveitsi kielsi häkkikanalat Kanoilla on luultavimmin hyvä olla, mikäli kanalassa pystytään jäljittelemään kanojen luontaista elinympäristöä ja kanaryhmät ovat pieniä. Sopimuksen tehneet kanalat ostavat rehunsa kotimaisilta tuottajilta. Siihen tarvitaan kuitenkin tietoista kuluttajaliikettä ja ostaessaan harkitsevia suomalaisia. Ohjelma pyrkii suojaamaan ihmisiä ja kanoja ikävältä sairaudelta. Muulla tavalla se ei pyri parantamaan kanojen elämää ja sen vaikutuksesta tuotanto saattaa suuntautua suuriin yksiköihin. Suuria kanaloita osastoimalla voidaan päästä sopivaan parvikokoon ja jäljitellä kanojen luontaista elinympäristöä. Suuret pakkaamot markkinoivat suomalaisia munia salmonellasta vapaina. Yli puolet maalaiskananmunista tulee häkkikanaloista ja loput Iattiakanaloista, joiden olosuhteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. vsk. Maalaiskananmunista puSUOMEN LUONTO 2/95 54. Luonnonmukaiselle munantuotannolle on Suomessa määritelty ohjeisto, joka vastaa melko hyvin kanojen tarpeita. Kanoille on syötetty Pulliaisen kehittämää rehuseosta. D 37. Todellisuus on kaukana tästä ihannekuvasta. Ruotsin uusi eläinsuojelulaki kieltää häkkikanalat kokonaan 1999 mennessä ja EU:n ulkopuolelle jättäytynyt Sveitsi on kieltänyt häkkikanalat 1992 alusta lähtien. Kanan onni on kuluttajan kukkarossa Vuoden alussa munanhinta putosi rajusti. TV-mainoksessa kana puhuu erinomaisesta pakkauksesta ja istuu olkipesässä. Maalaiskananmunien tuotanto ei kuitenkaan poikkea edukseen häkkikanaloista. Ne eivät siis välttämättä ole suomalaisen kirjavan maatiaiskanan munimia. Monissa Keski-Euroopan maissa tuotetaan kananmunia vapaissa laidunkanaloissa. Maalaismunat mainoskupla Kananmunia markkinoidaan paljolti mielikuvilla. Professori Erkki Pulliaisen ohjeilla tuotetaan munia periaatteessa samalla tavalla kuin maalaiskananmuniakin, pääosin häkkikanaloissa. Ruskeatkin kananmunat ovat useimmiten peräisin tavanomaisesta häkkikanalan I sabrown-rotuisista kanoista. Entisaikaiseen tunkion kuopsutteluun ei kuitenkaan liene paluuta. Siihen on sekoitettu yrttejä, ja munien maku vastaakin monien mielestä vapaana luonnossa juoksevien kanojen munien makua. EU:n myötä erääksi kanaloiden selviämiskeinoksi voi nousta munien tuottaminen siten, että kunnioitetaan eläinten oikeuksia. huttaessa useimmille nousee mieleen muistikuva pihamaalla kuopsuttelevasta kanaparvesta, jota johtaa komea kirjava kukko. Tarvitaan uudentyyppisiä kanaloita, joissa kanat voivat elää vapaissa ryhmissä. KOTIMAISTA RUOKAA Häkkikanalan olot ovat ankeat ja ahtaat. Puhe onnellisista kanoista ei ole pelkkää haihattelua. Meidän pitäisi olla valmiita maksamaan onnellisten kanojen munista enemmän kuin tehokanaloiden munista. Nämä pakkaamot ottavat vastaan munia vain tiloilta, jotka ovat sitoutuneet salmonellan torjuntaohjelmaan
Herra varjele sehän on 51 oikeaa lämpöastetta! Auringossa on paljon kuumempaa. Auringon kuumuus on liikaa: en jaksa enää ottaa kuvia kojooteista, jotka kiertelevät leirimme ympärillä. Istun pensaan alle, juon kulauksen haaleaa janojuomaa pullosta ja vilkaisen sitten teltan vieressä varjossa roikkuvaa lämpömittaria: 124 astetta Fahrenheitia. Teksti ja kuvat: Juha Valste Kuolelilan ja eli Maa halkeilee ruuduiksi, joiden saumoista haihtuu vettä. Ennen Kuoleman laaksoa ilmavirtauksia vastassa on vielä laaksoja ja vuorijonoja, joiden huiput nousevat kahteen kolmeen kilometriin. Sen pohjaa peitti laaja Manlyn järvi, joka ilmaston kuivuessa kutistui vähitellen ja hävisi lopulta kokonaan. Muinainen järvi Jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, ja silloin laaksossa oli vettä runsaasti. Tyyneltämereltä tuleva kostea ilma kohtaa Kaliforniassa ensin rannikonsuuntaiset vuoret ja kohoaa, jolloin suuri osa sen vesihöyrystä tiivistyy ja sataa maahan. Rinteille valuva vesi ylläpitää maailman suurimpia eliöitä: yli 80 metrin korkuisiksi ja monien satojen tonnien painoisiksi kasvavia mammuttipetäjiä. Kuolemanlaakso ei saa vettä idästäkään, sillä siellä avautuvat Nevadan satojen kilometrien levyiset vuoristoiset arot ja aavikot. vsk.. 38 Monta sateensuojaa Lähes 200 kilometrin pituinen ja keskimäärin 15-30 kilometrin levyinen Kuolemanlaakso on moninkertaisen sateensuojan takana. Näitä aavikoita taas erottavat Keskilännen preerioista Kalliovuorten eteläosien kilometrien korkuiset lumihuippuiset vuoret. Rannikkoseudun jatkuvien sateiden kostuttamilla rinteillä kasvavat jopa yli sadan metrin mittaiseksi venähtävät punapuut. Kävelen hitaasti kohti meskiittipensaiden tarjoamaa niukkaa varjoa. Vedessä oleva suola kertyy haihtumiskohtiin ruutuja rajaaviksi valleiksi. Jäljellä on muinaista järvenpohjaa, jota paikoin peittävät huikaisevat suolakentät. Vanha juttu munien paistamisesta kivillä ei täällä ole vitsi, sillä kivelle kokeeksi rik.komani kananmuna hyytyy hetkessä. Amerikan matalimmassa kohdassa, 83 metna merenpintaa alempana, päilyy suola-aavikoiden kainalossa vielä SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kalifornian keskuslaakson ylitettyään ilmamassat törmäävät korkeaan Sierra Nevadan vuoristoon ja kohoavat uudelleen
Sillä on paljonpuhuva mm 1: Badwater Springs, pahan veden lähteet. Suurin yllätys oli nähdä kuivan ja niukkakasvisen aavikon muuttuvan muutaman kymmenen metrin matkalla 39. Reunarinteiden alta kumpuaa vettä myös kymmenkunnasta lähteestä useimpien vesi on kuitenkin liian suolaista juotavaksi. Hatjanteiden huipulla on paksusarvilampaiden polkuja. Artist' s Paletten kallioiden mustat, vihreät, punaiset ja keltaiset värit muuttuvat valon tulosuunnan mukaan. Laakso on rauhoitettu sekä mieleenpainuvan geologiansa että ainutlaatuisten kasviensa ja eläintensä vuoksi. Värit johtuvat kivissä olevista mineraaleista. vsk. Lähes elottomalta näyttävän laakson nimi johtaa harhaan: Kuolemanlaaksossa on elämää. pieni lampi. Tavallisimpia kookkaita kasveja ovat hernekasveihin kuuluvat, pienen puun korkuisiksi kasvavat meskiittipensaat ja Vanhasta maailmasta tuodut tamariskit. Veden suolapitoisuus on reilusti yli kymmenen prosenttia. nän laakso Kalifornian itäosan Kuolemanlaaksossa on Amerikan matalin ja kuumin paikka. Silti monet kasvilajit menestyvät lähdealueiden ympärillä ja elättävät vuorostaan monipuolista eläimistöä. Ne kuivuvat kuitenkin kesän alussa muutamaa lätäkköä lukuunottamatta. Lähteiden vesi voi ylläpitää poikkeavaa kasv illisuutta. Näiden lisäksi Kuolemanlaaksossa kasvaa suuri joukko erilaisia ruohoja, heiniä ja jopa pensaita ja pieniä puita. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Kaktuksen valtakuntaa Kuolemanlaakson alueella kasvaa satoja kasvilajeja ja siellä elää satoja aavikon oloihin sopeutuneita eläimiä. Sateiden rinteille tuoma tai vuorten lumesta sulanut vesi virtaa laaksoon puroja pitkin. Kaktukset, agaavet ja jukat kukoistavat kuivuudessa. Vesi on synnyttänyt Zabriskie Pointin steriilin kuunmaiseman: harvoin toistuvien sateiden vesi on syönyt pehmeää savikiveä. Amerikkalainen aavikko on ennen muuta kasvien valtakuntaa
Oman telttapaikkamme omistava kengururotta pomppii ympärillämme hullunkurisen näköisenä. Artist's Palettessa rautaja magnesiumoksidi ja muut mineraalit värjäävät kallioita mustaksi, punaiseksi, keltaiseksi ja vihreäksi. Kaloja ja kojootteja Jääkauden loppuvaiheen kosteammasta ilmastosta muistuttavat kalat. Devil 's Golf Course (paholaisen golfkenttä) taas tunnetaan paikkana, missä muinaisen järven pohja on muotoutunut kuin vahvasti poimuilevasta vuorisuolasta rakentuvaksi kynnöspelloksi. Kameran linssi ei tarkennu niin lähelle. Illan muuttuessa yöksi leirialueen valtaavat hiiret ja aavikkokengururotat. Linnun töyhtö on hermostuneesti pystyssä, kun se nokkii pöydän antimia muka minusta piittaamatta. Elegantin mustavalkoinen Kojootteja on kaikkialla. Sen hyppyjä tasapainottaa ja ohjaa pitkä häntä, jonka kärkiosa on litistynyt sivuilta kuin perämelaksi. Eristyksiin jääneet kalat ovat kehittyneet eri lajeiksi, joista osa on sopeutunut elämään hyvin suolaisessa vedessä. Niiden yöllinen kuorolaulu on aavikon kiehtovimpia ja luonteenomaisimpia ääniä. Laakson geologisia nähtävyyksiä on mm. Alueelle leiriytyvää suomalaista odottaa melkoinen yllätys, sillä monet arat eläimet ovat suojelualueella hämmästyttävän kesyjä. Yuorijonon rosoiset huiput piirtyvät jyrkkänä siluettina taivasta vasten ; yhdelle huipuista ilmestyy kolme pientä pistettä, jotka kiikarilla erottuvat upeiksi paksusarvilampaiksi. Antilooppiorava ( Ammospermophilus leucurus) viihtyy Lounais-Yhdysvaltojen kuivilla preerioilla ja aavikoilla. vsk.. Vesi on kuljettanut lämpötilan hurjien vaihteluiden hajottamasta kalliosta irroneet kivet, soran, hiekan ja saven laakson pohjalle. Laakson pohja on suola-, hiekkaja sora-aavikkoa. Suomalaisten hölmöyttä ja rohkeutta ällistellään yleisesti me kun emme juokse kirkuen karkuun, vaan ihastelemme kaunista eläintä kaikessa rauhassa parin metrin päästä. Kojootit ovat oppineet hakemaan einestä leiripaikoilta ja uskaltavat sie40 pata makupaloja parin metrin päässä rauhallisesti istuvasta ihmisestä. Meidän punavarpusemme sukulainen pihapunavarpunen (Carpodacus mexicanus) viihtyy myös aavikoiden pensaikoissa. Monet eläimet ovat pelottomia kosteikoksi , josta nousi järviruokoa sankkana kasvustona. Sen reunavuorten rinteitä puhkovat vuorilla joskus sattuvien kaatosateiden kaivertamat kapeat kanjonit. Monessa kohdin näsuoMEN LUONTO 2/95 54. Sähköpylvään nenässä istuu kotka tähyten laiskasti saa! ista. Luku geologian oppikirjasta Kuolemanlaakso on maan pintaa muokkaavien voimien temmellyskenttä ja samalla niiden erinomainen opiskelupaikka. Öisin liikkuva aavikkokengururotta (Dipodomys deserti) ohjaa hyppyjään pitkällä ja sivuilta litistyneellä hännällä. Korppi kyhjöttää nuotiopaikan grillin päällä ja odottaa leiriläisiltä varisevia muruja. Maiseman värit muuttuvat ja vaihtuvat koko ajan auringon vajotessa yhä syvemmälle. Zabriskie Point, missä lämmönvaihtelujen, sateen ja tuulen savikiveen synnyttämät uskomattomat muodot tulevat parhaiten esiin auringon noustessa tai laskiessa. Niitä elää Kuolemanlaakson muutamassa lähteikössä ja jokiuomien pysyvissä lammikoissa relikteinä eli jäännelajeina. haisunäätä köpittelee hämärässä tyynesti leiriin ja pelästyttää paikallisväestöön kuuluvat retkeilijät perin pohjin: kukaan ei halua saada tuoksuvaa tervehdystä vaatteilleen. Hiirien yö Laskeva aurinko värjää taivaan vähitellen syvän oranssinpunaiseksi. Koko laakso on tuliperäistä aluetta. Kosteikon vedessä oli niin paljon suolaa, että se kiteytyi mutaa kattavaksi hauraaksi kuoreksi. Kengururotta ei pelkää paikoillaan olevaa tai rauhallisesti liikkuvaa ihmistä se kiipeää lenkkitossulle etsimään syötävää. Kuvatessani lintuja teltan vieressä leiripöydän päälle hypähtää kalifomianjuoksukäki, sarjakuvien ja piirroselokuvien tuttu maantiekiitäjä
Ne menettivät vankkurinsa ja vetojuhtansa, vaikka melkein kaikki ihmi set selvi sivätkin laaksosta hengissä. Joku saattoi onnistuakin, mutta laakson todelliset mineraalirikkaudet olivat toisenlaisia: muinaisten järvien pohjakerrostumista alettiin 1880-luvulla kaivaa lasiteollisuuden käyttämää booraksia. Eurooppalaisten saapumi sen aikaan alueella eli shoshoneja. Laakson pohjoisosaan syntyi 800 metrin läpimittainen Ubehebekraatteri, kun pohjavesi ja sula magma kohtasivat maan alla noin 4000 vuotta sitten. Väärin piirretyn kartan harhauttamana Kuolemanlaakson poikki yritti useita ryhmiä 1849. Aavikon ja vuoriston rauhaa Salaperäisen laakson avauduttua moni kullanetsijä suuntasi sinne matkansa. D 41. SUOMEN LUONTO 2/95 54. Badwater Springs on 83 metriä merenpinnan alapuolella; näin se on Pohjois-Amerikan mantereen matalin kohta. Vesi on vahvasti suolaista ja lampea reunustaa suola-aavikko. Joissakin paikoissa pohjavesi on niin lähellä pintaa, että kasvien juuret ylettyvät ottamaan vettä maasta. Nämä noin tuhat vuotta sitten laaksoon saapuneet ihmiset tulivat toimeen karun aavikon niukkojen antimien varassa: inti aanit olivat keräilijöitä ja metsästäjiä. Kaliforniaan vaelsi satojatuhansia ihmisiä idästä suuressa kultaryntäyksessä 1849 ("forty-niners") ja heti sen jälkeen. YK:n tiedeja kulttuurijärjestö UNESCO nimesi 1985 Kuolemanlaakson osaksi Coloradon ja Mojaven aavikoiden biosfäärinsuojelualuetta. He tunsivat laakson harvat vesipaikat, olivat perillä eläinten elintavoista ja tiesivät mitä kasveja ja kasvinosia milloinkin kannatti kerätä. kyy synkänmustia, lähes kasvittomia laavatörmiä ja -kenttiä muistoina viime vuosituhansien aikana maan pinnalle purkautuneesta sulasta kiviaineksesta. Matka Mississippiltä länsirannikolle kesti suuren osan vuodesta. Nykyisin Kuolemanlaaksoon pääsee mukavasti kestopäällystettyä tietä pitkin sekä Kaliforniasta että Nevadasta. Laakson luonnon ainutlaatuisuus huomattiin jo varhain , ja 1933 Kuolemanlaakso julistettiin kansallismuistomerkiksi (National Monument), lähinnä kansallispuistoa vastaavaksi suojelualueeksi. Booraksi kuljetettiin aluksi parinkymmenen muulin vetäm1ssa valtavissa kärryissä, joissa oli yli 30 tonnia lastia; myöhemmin laaksoon rakennettiin rautatie. Laaksossa on hotelli , motelli , muutama leirintäalue sekä pari kauppaa ja huoltoasemaa, joiden ympärille suurin osa matkailijoistak in kerääntyy. Nimensä Kuoleman laakso sai näiltä matkaajilta tai heidän seikkai luistaan kertoneilta lehtimiehiltä. Ennen muuta Kuolemanlaaksossa on kuitenkin aavikon ja vuoriston rauhaa, satoja kilometrejä vähän ajettuja hiekkateitä, satoja kilometrejä vähän kuljettuja polkuja. Vesi höyrystyi silmänräpäyksessä ja höyrynpaine räjäytti 230 metrin syvyisen reiän maaperään. Maitse saapuvat matkasivat vankkurikaravaaneissa, joiden vaunuja vetivät tavallisesti härät. Tuppaisiin syntyy "jalusta", kun tuuli ei pysty viemään juurten sitomaa hiekkaa. Talvella sää on ihanteellinen, yöt tosin voivat teltassa olla kylmiä. Kustannukset olivat kuitenkin liian suuret, ja booraksin kaivaminen loppui kannattamattomana. Kesällä suomalainenkin voi muutaman muun eurooppalaisen kanssa etsiä suorituskykynsä rajoja vaeltelemalla laakson hehkuvassa pätsissä yhdysvaltalaisia ei siellä si lloin juuri näy. vsk. Eurooppalaiset tulivat laaksoon vahingossa. Vanhimmat merkit intiaaneista laaksossa ovat peräti 7000 vuoden ikäisiä. Intiaaneja ja siirtolaiskaravaaneja Kuolemanlaakson alueella on elänyt ainakin neljään eri intiaanikulttuuriin kuuluneita ihmisiä
Valaita tapettiin myös kiintiöitä enemmän ja rauhoituksista välittämättä. Esimerkiksi neuvostoliittolaiset tehdasalukset käsittelivät 25 vuodessa 1948-1973 noin 48 500 ryhävalasta, mutta valaskomissiolle ilmoitettiin niitä pyydetyn vain noin 2 700. tammikuuta 1995 yllättäviä tosiasioita eri tavoilla tuotetun sähköenergian hinnasta. Syy kantojen romahtamiseen oli liian tehokas pyynti : valaita tapettiin enemmän kuin niitä syntyi. Harvinaisimpien valaiden tappaminen kiellettiin ja muille määrättiin kullekin vuodelle saaliskiintiöt. Kiintiöt oli vat liian suuria, sillä ne perustuivat epävarmoihin tietoihin ja valaanpyytäjien omiin ilmoituksiin valaiden määrästä. Tasmanian yliopiston paleobotanisti Bob Hill arvelee, että nyt löytyneen männyn suku juontaa juurensa 50-100 miljoonan vuoden päähän wollemimänty olisi dinosaurusten aikalainen. Baker ja havaijilainen S. Kuluttajat maksavat Englannissa sähköstä keskimäärin 52,2 penniä kWh. Todellisten sukulaissuhteiden uskotaan ratkeavan tällä tavalla. Samana vuonna fossiilisella energialla tuotetulle sähkölle pantiin vero, jotta ydinsähkö olisi saatu edullisemmaksi. Hintojen alenemijois-Atlantilta. Tutkijat ottivat 1993 16 näytettä Japanin eri puolilla myydystä valaanlihasta. Tutkijat ovat tyrmistyneitä: puu on kasvanut huomaamatta lähellä miljoonakaupunkia. Muutos on todella suuri: tällä hetkellä uuden ydinvoimalan sähkö maksaisi 27,6 penniä kWh, hiilellä tuotettu 23,9 penniä, jätteiden poltolla tuotettu 25,9 penniä, metaanista saatu 28,3 penniä ja tuulifarmien tuottama 32,2 penniä kWh Englannissa ja 29,7 penniä Skotlannissa. S. Samalla kuitenkin myös muut kuin foss iilisia polttoaineita käyttävät energiantuotantomuodot tulivat suhteessa haivemmiksi. Näin valaan laji ja lihan alkuperä pystyttiin selvittämään jälkikäteen jopa marinoidusta tai kuivatusta lihasta. Atlantin lahtivalaiden lihaa ei saa myydä pyyntimaan ulkopuolelle, joten liha oli salakuljetettu Japaniin. Science-lehdessä julkaistiin 9. Tästä johtuen lahti valaan lihaa on ollut jatkuvasti myynnissä erityisesti Norjassa ja Japanissa. Toimista huolimatta kaikkien suurten hetulavalaiden kannat olivat romahtaneet sukupuuton partaalle 1960-luvun alkuun saavuttaessa. Lihanäytteistä eristettiin mitokondrio-DNA:ta, jonka rakennetta verrattiin eri valaiden luonnonkannoista saatuun mDNA:han. Juha Valste Taas uusi elävä fossiili Australiasta, vain 200 kilometrin päässä Sydneystä, löytyi syrjäisestä 600 metrin syvyisestä vuoristorotkosta viime elokuussa tieteelle uusi havupuulaji. Juha Valste nen johtuu paaasiassa aivan viime vuosina huimasti parantuneesta tekniikasta josta meillä Suomessa ei ole juuri näkynyt tietoja. Yhdeksässä lihaerässä oli todella lahtivalaan lihaa, mutta yksi niistä oli peräisin Pohjätteiden poltosta ja tuulesta, on muuttunut hinnaltaan kilpailukykyiseksi. Lisäksi sitä on vaikea sovittaa yhteen nykyisten havupuiden kanssa: lajille on perustettu araukarioiden heimoon oma sukunsa nimeksi puulle on annettu wollemimänty. Toimittaja Jeremy Webb kertoo New Scientist -lehdessä 7. ULKOMAILTA Mitä valasta syöt. New Scientist, 24131 .12.1994 SUOMEN LUONTO 2/95 54. Eivät kuitenkaan kaikki: erityisesti Japani , Neuvostoliitto, Norja ja Islanti jatkoi vat valaanpyyntiä, tosin vähentyneillä pyyntialuksilla. 9. Englannissa energiantuotanto yksityistettiin 1990. Hinnat ovat oikeita ja todellisia keskihintoja, joilla uusiutuvaa energiaa tuottavat laitokset ovat sitoutuneet myymään sähköä paikallisille jakeluyhtiöille. Palumbi. Tulokset näkyvät: muutamassa vuodessa uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö, jota saadaan kaatopaikkojen ja puhdistamojen metaanista, tutkimus, jonka olivat tehneet uusiseelantilainen C. Muutama lihaerä oli · peräisin hammasvalaista, lähinnä jostakin delfiinistä. Sen jälkeen on eräissä valtioissa jatkettu lahtivalaiden pyyntiä "tieteellisistä syistä" tai "alkuperäisväestön tarpeisiin". Energiayhtiöt taistelevat tuulimyllyjä vastaan Kansainvälisen valaanpyyntikomission päätöksen mukaan kaupallinen valaanpyynti lopetettiin 1986. Tulos osoittaa, että ainoastaan valaiden täysrauhoitus voi estää uhanalaisten lajien tappamisen jo kustannussyistä kaikkia myyntiin tulevia valaani ihaeriä ei pystytä tarkastamaan. R. Myös eräitä muita valaslajeja tapetaan jatkuvasti "alkuperäisväestön perinteiden säilyttämiseksi" tai "toimeentulon turvaamiseksi ankarissa oloissa". Mutta mitä valaslajia saat, kun ostat Japanissa kaupasta valaanlihaa tai syöt ravintolassa sashimia. Kaiken hetulavalaan lihan olisi pitänyt olla Tyynen meren lahti valasta. Valaanpyyntiä raJOttettiin jo vuosikymmeniä ennen täyskieltoa. vsk.. Runsas kolmannes Japanissa myydystä valaanlihasta on siis peräisin rauhoitetuista lajeista tai salakuljetettu maahan. Loput oli saatu kokonaan rauhoitetuista ryhä(yksi erä) ja silli valaista (neljä erää). Seuraavaksi tutkijat aikovat verrata sen perimää kantavaa DNA:ta muista havupuista saatuun DNA:han. 1994 42 Sähköä tuulesta viuhtovia myllyjä on monenlaisia; tekniikan kehittyminen on tehnyt niistä myös taloudellisesti kannattavia. Tulokset olivat odotettuja ja huolestuttav ia. Uusi mänty on elävä fossiili, koska se muistuttaa liitukauden lopulta peräisin olevaa, sukupuuttoon kuollutta havupuuta nimeltä Araucariodies. Niitä on löydetty kaikkiaan vain noin 40 eri-ikäistä yksilöä. Monet valaita pyydystäneet valtiot lopettivat toiminnan kannattamattomana ja luonnonsuojelun vastaisena. Samoina vuosina neuvostoliittolaiset valaanpyytäjät tappoivat salaa myös kokonaan rauhoitettuja ja erittäin harvinaisia sini-, grönlanninja mustavalaita
12. Jos kokeilu onnistuu, samaa menetelmää käytetään myös Välimerellä ja Oseaniassa sijaitsevien, rottia ja kaniineja kuhisevien eristettyjen, pienten saarten puhdistamiseen. Mustarotat tulivat laivoissa salamatkustajina. Bombayssä on hajotettu as umi sjätteitä matokomposteissa jo pitkään. Suomesta on ollut erityisen aktiivisesti mukana Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Päivi Rosqvist. .Jos eläinsuojelijat saavat kantansa läpi , jopa miljoonat turkiseläimet voivat säästyä joutumasta jalkarautojen ja mertojen uhreiksi. Muita tahoja ei ole otettu mukaan asian käsittelyyn ennen kuin viime vaiheissa. Kalastajat ja rotat ovat tappaneet lintuja ja syöneet niiden munia niin, että saarella arvioidaan olevan jäljellä enää puolet alkuperäisistä lintulajeista. J alkaraudatko inhimillisiä. Jalkaraudat pureutuvat nahan, lihasten ja jänteiden läpi luuhun asti ja pitelevät uhrin paikoillaan, kunnes metsästäjä lopulta saapuu paikalle tai kunnes se tuskissaan kalvaa oman jalkansa poikk i. Muiden kuin turkispyytäjien luku on komiteassa edelleen pieni. Esimerkiksi majavan kuolinkamppailu hukutettaessa kestää noin kymmenen minuuttia. Teknisen komitean puheenjohtaja Neil Jotham kuuluu itse turkispyytäjälobbyyn. Eniten ansapyytäjiä on Alaskassa ja Kanadassa, missä pyynti kohdistuu moniin lajeihin kärpästä suteen. 1994 Lieroilla ruttoa torjumaan Intialaiset aikovat estää uudet ruttoepidemiat lierojen av ulla. Ansaan jäänyt eläin kuolee usein hitaasti ja tuskallisesti. Asumisjätteitä syövät rotat levittävät ruttoa kirpuissaan; jos asumisjätteet vähenevät, myös rottia on vähemmän. Uudessa Seelannissa. Epäinhimillisiksi katsottujen pyyntivälineiden käyttö on kielletty EU :ssa tämän vuoden alusta lähtien. Kansallisen tutkimus järjestön C NRS :n tutkija Thierry Micol kertoo, että tämä on ensimmäinen kerta, kun näin laajaa saarta yritetään puhdistaa haitallisista nisäkkäistä. New Scientist 17. Se kokee tuskallisen "kuivan" hukkumisen: vesielämään sopeutuneena lajina se ei vedä vettä keuh koihin, vaan tu kehtuu hapen loppuessa. Bombay on miljoonakaupunki , jossa syntyy vuorokaudessa 5 800 tonnia jätettä. Kompostiastioiden kysyntä lähti huimaan nousuun ruttoepidemian puhjettua viime vuonna. Eurooppalaiset eläinsuojelujä1jestöt ja eläinlääkinnän edustajat ovat pyrkineet parhaansa mukaan vaikuttamaan standardiehdotuksen käsittelyyn. Vuoden 1996 alussa astuu voimaan sellaisten turkisten tuontikielto, jotka on pyydystetty epäinhimillisin menetelSUOMEN LUONTO 2/95 54. Kaniinit ovat muuttaneet kasvillisuuden perinpohjin ja lisänneet metsänhakkuiden aloittamaa eroosiota. Nyt biologit ovat saaneet Ranskan hallitukselta ja EU:lta luvan hävittää rotat ja kaniinit koko saarelta. Eristetty saari on ihanteellinen täll aiselle torjunnalle, sillä sinne ei saavu nisäkkäitä ympäristöstä. Jos tämä ei riitä, kuukauden kuluttua pudotetaan vielä viisi tonnia. min. Nyt asian puinti on yhä kesken . vsk. Jätehuollosta vastaavat viranomaiset ovat kuitenkin alkaneet kiinnostua lieroista. Alkuperäisille lajeille ei myrkystä koidu vaaraa asiaa on tutkittu mm. Intian valtameren eteläosassa sijaitsee Ranskaan kuuluva, eristetty St. Maailmassa pyydystetään vuodessa 1015 m iljoonaa turkiseläintä jalkaraudoilla ja muilla ansoilla. Tästä käsitellään matokomposteissa vasta häviävän pieni murto-osa. Suomellakaan ei ole tässä asiassa puhtaat paperit: uusi metsästyslaki ja -asetus sallivat mm. liman eläinsuojelijoi den ponnistuksia turkispyytäjäjä1jestöjen orwellilainen yritys olisi jo onnistunut ja EU :n tuontikielto olisi vesitetty. Vastavetona tälle yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten turkispyytäjien järjestöt ovat ryhtyneet painostamaan kansainvälistä standardisoimisliittoa ISO:a. Saaria takaisin luonnontilaan. Reunionin saarelta tulleet kalastajat hakkasivat St. Asian käsittely ISO: n teknisessä komiteassa on edennyt myrskyisästi ja välillä farssiksi liukuen. Majavan, piisamin ja minkin pyynnissä käytetään jalkarautoja ja mertoja, joissa eläin hukkuu kuoliaaksi. ketun pyynnin jalkanarulla sekä riekon ja kiirunan pyynnin kuristavi lla ansoill a. Työ alkaa helmikuussa saaren nykyisen eläinja kasvilajiston selvittämisellä. Paulin metsät 1700ja 1800-luvulla ja toivat sinne kaniineja saadakseen tuoretta lihaa. Vain noin kahdeksan neliökilometrin laajuinen saari on muodostunut todelliseksi etelän paratiisiksi kahdelle nisäkäslajille: kaniinille ja mustarotalle. Helena Tengvall Laivarotar ovat tavallisesti mustarottia, minkä vuoksi myös eristettyjen saarten rotat ovat tätä lajia. Bombayn Vihreä Risti -järjestön kompostihankkeen johtaja Shantu Shenai kertoi tilausten maaran nousseen 25-kertaiseksi. humane), jolloin simsalabim: näillä pyydyksillä saalistettuja turki ksia saisikin taas tuoda EU-maihin. New Scientist 17.12.1994 43. Paulin saari . Niiden pyrki mys on saada ISO määrittelemään nykyiset jalkaraudat ja hukuttavat ansat "inhimill isiksi" (engl. ULKOMAILTA Jalkaraudat eivät ole inhimillisiä; lisäksi niihin kaikkiin menee helposti muitakin kuin pyydettäväksi aiouuja eläimiä. Noin vuoden kuluttua saarelle pudotetaan helikopterista kymmenen tonni a pellettejä, jotka sisältävät veren hyytymisen estävää ainetta
Ne paljastavat kehitysyhteistyömme raadolliset rakenteet: vahvimpana esiin tunkee taloudellinen itsekkyys. Jostain syystä yksikään Vuotoksen allashankkeen vastustaja ei ole mahtunut joukkoon. Iiris Lappalainen Huopanan tarina Jarmo Kovanen, Erkki Markkanen ja Osmo Rinlala: Huopana Juhani Ahon koski, Atena Kustannus Oy 1994 , 168 s., 275 mk. Ne hukkuvat aikanaan Vuotoksen altaaseen, mikäli se "historiallinen välttämättömyys" toteutuu. Koska osien kirjoittajat ovat laatineet artikkelinsa itsenäisiksi kokonaisuuksiksi, ei joidenkin asioiden toistolta ole täys in voitu välttyä. Rekolan laskelmien mukaan kehi tysyhteistyömäärli ·ahamme viime vuodelle eivät yltäneet edes 0,4 prosenttiin vaan jäivät kirjan otsikon lukuun 0,28 prosenttia. Suomen keskimääräinen tullimaksu kehitysmaatuotteelle 1989 oli 14,3 prosenttia, kun OEC D44 KIRJOJA maiden keskiarvo oli 6,4 prosenttia. Kimmo Kiljunen on sitä mieltä, että yhteisvastuun tunteemme ei ole yhtä kehittynyt kuin muissa pohjoismaissa; yhteiskunnassamme on kansainvälisyyskasvatuksen paikka. Ei ole mi tään niin köyhää kuin rikas, joka menettää rikkaudestaan hiukan. Pokka yrittää näiden tarinoiden kautta todistaa oman uskonsa oikeaksi: asiat muuttuvat paremmi ksi, kun edistys edistyy. Itsekkyyden huipulla Juha Rekola: 0,28 % itsekkyyden asteikolla, Like 1994. Miksi annoimme taman tapahtua. Korkotukea maksetaan nyt enemmän kuin humanitaarista apua. Paha kehitysyhteistyömme vinouma on myös korkotuen osuuden kasvu; se on yli kahdeksankertaistunut viidessä vuodessa. 1in edes pääsevät alk uu n. Rakennusalan Kus/anlajat on julkaissut varfluneita lapsia varten (ikäluokat 25-50 vuotta) Lumilinnojen ym. Elämä suurten mullistusten jälkeen on painunut uuteen uomaan kuin joki, joka tyynenä ja verkkaisena kulkee kulkuaa mereen." Pokka näkee Rovaniemen uuden ostoskeskuksen sisään kokoontuneen varttuneen väen pikaparl amentin ratkaiseen as ian: " Kemijoki joutaa tuottamaan sähköä ja voimayhtiö istuttamaan jokeen kalaa. Juhani Aho ja hänen toimintansa koskella on tietenkin artikkeleiden yhteinen nimittäjä. Vuotos." "Vanhat muistavat vielä kaihoten entisiä lohikesiä. "Ei ole koko maailmassa seutua, johon minulla olisi kiinnittynyt semmoinen määrä ihania tunnelmia ja mieluisia muistoja kuin Huopanaan", kirjoitti Viitasaaren Huopanankosken kuuluisin kalamies Juhani Aho 192 1 samaa mieltä ovat varmasti monet nykyisetkin kosken kuohuissa kahlanneet taimenenonkijat, "mullosveljet". On rakennettu suuret tekojärvet Lokka ja Porttipahta. vsk.. Onneksi päällekkäisyyksiä ei kuitenkaan ole häiritsevästi. Kuin varkain on kirjan kanteen lipsahtanut kuva Kemijoen Keminsaarista, joista Luonnonsuojeluliittokin omistaa maata. "Kyllä minä ymmärrän, mi ltä suomalaisista täytyy tuntua. Viimeisessä luvussa hän summaa "historiallisen välttämättömyyden": "Kemijoen vesistön latvoilta ovat puuttuneet luonnonjärvet, joihin vettä voitaisiin säännöstelemällä varastoida. ' eollisuusmaat paina ·at puoestaan raaka-aineide hinnat n· m alas, etteivät keh ·1ysmaat pysty sisällyttämään niiden ympäristölle aiheutuneita haittoja hi ntoihinsa. Tullimaksut kohoavat Suomessa tuotteen jalostusasreen mukaan jyrkemmin kuin missään muussa läntisessä teollisuusmaassa. Suurin osa Suomen kehitysyhteistyöstä on kahdenkeskistä. Lapin maaherra Hannele Pokka laskettelee sujuvasti omaksi joekseen nimeämänsä Kemijoen tarinoita. rakennelmien rakennusoppi I -ki,jasen. Yksi on vielä tekemättä. Sillä tavalla nostetaan Suomen kehitysyhteistyön bruttokansantuoteosuutta keinotekoisesti ja anneraan väärä kuva kehitysyhteis1yöstämn1e." Kipei ltä tuntuvien faktojen esiinmarssittamisen ohessa raportissa pohditaan, miten meille pääsi näin käymään. UN ED-seu:rn tahankkeemme esimerki ksi Afrikassa tyrehtyvär ennen k. Omille ajatuksilleen maaherra on tällä kertaa uhrannut vain muutaman mutta sitäkin painavamman sivun. Viitasaaren historiasta. Markkanen tarkastelee myös Huopanankosken vaikutusta Juhani Ahon kirjalliseen tuotantoon. Voimatalous on tarvinnut energiavarastonsa myös Kemijoella. Markkanen kertoo eloisaan tyyliin Huopana-sanan etymologiasta sekä seudun asutushistori asta ja kosken vanhoista käyttömuodoista aina vuodesta 1554 lähtien, jolloin Huopana ensimmäisen kerran esiintyy kirjallisissa lähteissä. Ne joutuvat esimerkiksi maksamaan teollisuusmaiden tuotteiden h innassa teollisuusmaan ympän , tönsuojelun kusrannuksia. Osuutensa lopuksi Markkanen kuvaa "onkherrojen" tuloa koskelle 1880-luvulta lähtien. Tarinat ovat paikallishistoriasta kiinnostuneelle mielenkiintoisia. Kahdenvälistä kehitysyhteisryötä on perusteltu ennen kaikkea Suomen siitä saamalla taloudellisella hyödyllä. Hinta 14 mk. Näin on hyvä." Näin kirjoittaessaan Pokan ajatusten jäljet ovat kuin hänen teoksensa ensimmäisen henkilön Nätti-Jussin jalanjäljet lumella. Ritva Kupari KEMl)01<1 "'===' MINUN JOKENI Pokan Kemijoki i Hannele Pokka: Kemijoki minun jokeni, WSOY 1994, 405 s. Finnidan arvi on mukaan kehitysyhteistyömäärärahoistamme kaksi kolmannesta palaa ~uomeen muun muassa suomala1silta yrityksiltä tehtyinä hankintoina. Kuvassa oikeassa koossaan oleva teos on saatavana myös englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Samana vuonna nuo maat saivat kehitysapua vain runsaat puolet summasta. Kitja jakautuu selkeästi kolmeen osaan. Monet maailmanka pan rakenteet ovat epäoikc 1denmub isia kehitysmaille. Kauko Mursulan ja Eero Väänäsen laatimassa oppaassa käsitellään lumirekennelmien asemakaavoitusta, materiaaleja, muotoilua ja konstruointia. Menetys tuntuu mm kohtuuttoman suurelta." Näin sarkastisesti kommentoi YK:n naisten kehitysrahaston Unifemin pääjohtaja Sharon Capeling-A lak ija kaksi vuotta sitten Suomen yhtäkkistä päätöstä pudottaa kehitysyhteistyömäärärahat YK :n suosittamasta 0,7 prosentista 0,4 prosenttiin. Tarinan mukaan NättiJussin kävelyjäljistä ei tiennyt, mihin suuntaan hän meni, sillä hänen vasen jalkateränsä sojotti syntymävian vuoksi taaksepäin. Projekteja on jäänyt kesken, ja monet ympäristöhankkeet ovat karsiutuneet, kuten Kan-;ainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN :n kehitysohjelmien :.ihoittaminen. Kirjan ensimmäisen osuuden on kirjoittanut tohtori Erkki Markkanen, jolle Huopanan seudut oli vat tuttuja jo hänen aikaisemmista julkaisuistaan, mm. Rekola esittää lukuja, joiden alle murskaantuvat korulauseet kehitysyhteistyön humaaneista tavoitteista: Kehitysmaat menetti vät tuontitullien ja muiden kaupan esteiden vuoksi 1990 yhteensä noin 100 miljardia dollaria. Raportti kertoo myö~ määrärahojen leikkausten seurauksista. Kirjassa on runsaasti taulukoita ja tilastoja, haastatteluja ja esimerkkejä. "Kaksi luovaa toiminSUOMEN LUONTO 2/95 54. Mielenkiintoisia haastateltuja on 50, joukossa jokunen nainenkin: uittomiehiä, savottaemäntiä ja -päälliköitä, koskenlask ijoita, lohenkalastaj ia, allaskalastajia, poroisäntiä. Juha Rekolan raportti kehitysyhteistyöstä lama-Suomessa julkaistiin noin vuosi sitten, mutta se ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. "Ongelma on pakolais1enojen kirjaaminen kehitysyhteistyöksi. Monenkeskisen eli YK-järjesöjen ja maailmanpankkiryhmän kautta annettavan tuen osuus romahti kolmanneksesta viidennekseen kaikista määrärahoista kolmessa vuodessa. Korkotukea yönnetään vain "luottokeloisille" maille, siksi järjestel1ä suosii kehittyneimpiä eikä uinkaan köyhimpiä mai ta. Sellaiset saaliit kuin saatiin ! Mutta lohen loppumisesta on jo miespolvi aikaa
Tekstiä tukevat valokuvat ja kartat ovat mielenkiintoisia, mutta usein ikävän harmaita. Aikoinaan Ahokin purki kiukkuaan luvattomista perkauksista kalastustentarkastaja T. Jukka Peltonen Esteettisesti ympäristöstä Y,jö Sepänmaa: Tuhatjärvinen, esseitä ympäristökulttuurista, Suomalaisen Ki,jallisuuden Seura 1994, 330 s. Oikeastaan kirjan puolivälisä oleva Joensuun Marjalan asuntomessutyömaata esittelevä kuvasarja luonnehtii koko kirjaa osuvasti: Siellä, missä pensaikot, metsä, suo, työmaakopit, hylätty pelto, kaivinkoneet, puolivalmis silta ja sodanaikainen panssarivaunuesteaita kohtaavat, ei ole sijaa perinteiselle kauneudelle. "Operaatioilla on käsikirjoituksensa. Kirja kuvaa hyvin niitä moninaisia intressejä, joiden vaikutuksesta Huopanaa, kuten lähes kaikkia muitakin koskiamme, on sekä myllätty että suojeltu viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana. Kun estetiikka käsi tetään näinkin laajasti, voidaan puhua eräänlaisesta superkauneudesta, joka tarkastelee erityyppisten arvojen yhteistoimintaa: miten kokonaisuus rakentuu ja mitkä ovat sen ominaisuudet. Siksi kirja ei ole pelkästään Huopanankosken historiikki. Ja kuten muutkin teoksen ki1joittajat, omistaa myös Rintala huomattavan osan tekstistään Juhani Ahon kalastukselle Huopanalla vuosina 1906-1921. Tällainen saattaa tietysti arvaamattomien yhteen attumien takia epäonnistua, kuten isku selluloosatehtaalle juuri sinä päivänä, jolloin uusia ympäristöystävällisimpiä tuotantomenetelmiä kokeillaan". KIRJOJA Metsä liikkuu on valokuvaaja Juha Suonpään ja Marja-Leena Korte-Suonpään persoonallinen kunnianosoitus karhulle. Taidemaailma koostuu taiteen lajeista, taiteilijoista ja näitä ylläpitävistä järjestelmistä. Seikkaperäisen ja mielenkiintoisen osuutensa aluksi Kovanen kuvaa Huopanankosken ja muiden Viitasaaren reitin koskien geologisia syntyvaiheita jääkauden jälkeen. Esseissä on harmittavaa toistoa; aineistoa edelleen työstämällä kirjasta olisi saanut huomattavasti jouhevamman. Yksi mielenkiintoisimmista tulkinnoista käsittelee poliittisia ympäristöiskuja taiteen lajina. Sepänmaan kuvaama ympäristömaailma on kaksimerkityksinen: ympäristömaailma taidemaailman kaltaisena kulttuurisena "tuotteena" tai "puhuntana", ja ympäristö olemassaoloamme määrittelevänä todellisuuskäsitteenä, jonka puitteissa kykenen erottamaan itseni ajattelevana olentona minua ympäröivästä muusta maailmasta. H. Omakustanne. Sellainen on kaikkien aistien muodostama ja tiedon hahmottama kokonaisuus, esimerkiksi kaupunkitai maisematila. Kirjan kokoavana teemana on taidemaailman ja ympäristömaailman rinnastaminen. Huopana, Juhani Ahon koski on sujuvasti ki1joitettu kirja. Esteettinen ei sittenkään ole sama asia kuin kaunis. Kirjan arvoa ja käyttökelpoisuutta lisää monipuolinen ja hyvin laadittu liiteosa lähdeluetteloineen, hakemistoineen, SUOMEN LUONTO 2/95 54. Esseekokoelma sisältää nopeatempoisia katsauksia ympäristökulttuurin osa-alueille. Kirjan huolellisesta viimeistelystä kertoo painovirheiden pieni määrä silmiini osui vain kolme. Artikkeleissa sukelletaan mm. Teos antaa laajan mutta sekavan kuvan ympäristökulttuurin ja -estetiikan loputtomista ulottuvuuksista. likka Luoto 45. Kirja perustuu Sepänmaan 1980ja 90-luvulla aiemmin eri foorumeissa julkaistuihin artikkeleihin. Kun muut onkimiehet kalastelivat koskella tyylikkäissä keskieurooppalaisissa kalastusasuissaan, harjoitti Aho mielipuuhaansa sarkatakissa ja lapikkaissa päässään ajurinlakki, jonka hikinauhan alla olivat tallessa ne varmat ottiperhot, March Brownit, Kalkkisten Vaaleat, Bridget ja monet muut. ympäristön kauneusarvoihin, virtuaalitodellisuuden estetiikkaan, Turun asuntomessuilla esitellyn terästalon filosofiaan, maiseman käsitteeseen, maa-aineslain kauneuspykälän tulkintaan, kirjan avaruuteen, paikan rakkauteen ja metsän estetiikkaan. Taitto on yksinkertaisen selkeä, joskin samalla hieman yksitoikkoinen. Sepänmaan mukaan ympäristötaiteen ei enää tarvitse olla jonkinlaisia kuvanveiston jatkeita tai luonnossa toteutettuja veistoksia ja installaatioita. saalistilastoineen ja karttoineen. taa, kirjoittaminen ja kalastus, eivät loppujen lopuksi olleetkaan kovin etäällä toisistaan." Kirjan keskimmäinen ja pisin tekstiosuus on kalastusbiologi Jarmo Kovasen käsialaa. Näin taiteeseen kuulumattomiakin asioita voidaan tarkastella ikään kuin taiteena. Kummallakin "maailmalla" on välittäjät ja yleisö, jotka yhdessä muodostavat itsenäiset esteettiset kulttuurit. Y mpäristömaailma koostuu vastaavasti erityyppisistä ympäristöistä ja niitä kannattavista systeemeistä. Pääosassa on tietenkin taimen ja sen vaiheet eri intressiryhmien välisten kiistojen maksumiehenä. Estetiikka on perinteisesti liitetty taidemaailmaan. Järvelle, joka ohjasi Ahon ärtymystä uittopomojen, "hirsiherrojen", uuntaan: " He kyllä tuntevat säädökset, mutta tekevät kuten tahtovat". Lämpimän ruskeahkolle paperille painetut kuvat korostavat metsän mystiikkaa osin asetelma/lisin ja lavaste/uin kuvin , osin kuvakollaasein. Näin moniarvoisen ympäristön käsittelemiseen tarvitaan älyllistettyä kauneutta estetiikkaa. Valaiden ja hylkeiden suojeluoperaatiot voidaan televi ion avulla tuoda suoraan olohuoneisiin. Sepänmaa ei auta lukijaa ylimääräisillä selityksillä tai siirtymäkappaleilla: artikkelista toiseen hypätään sumeilematta. Yrjö Sepänmaa nostaa rinnalle ympäristömaailman, joka "sekin on tekijöitten, välittäjien ja yleisön luoma esteettisen kulttuurin ilmenemismuoto." Ympäristömaailma ja siten ympäristökulttuuri ovat oikeastaan ainoat yläkäsitteet, jotka liittävät itsenäisesti toimivat esseet samojen kansien väliin. Kirjan loppuosassa tunnettu perhokalastajaveteraani Osmo Rintala tekee selkoa Huopanasta taimenkoskena Ahon aikana ja nykyisin. Se kertoo elävästi kosken tarinan luonnonti laisesta taimenkoskesta perkausten ja patorakentamisen kautta uittoväyläksi ja energiantuottajaksi, ja jälleen lähes luonnontilaiseksi kalastuspaikaksi. vsk. Miten lopulta määrittelemme ympäristöestetiikan, jos kaikki ympärillämme käsitetään ympäristöksi. Esseekokoelma ei muodosta suoraviivaisesti kulkevaa tarinaa, vaan lukija voi täysin huoletta lueskella esseitä haluamassaan järjestykse sä. Kovanen käy läpi kymmenet 1900-luvun perkausja patoamistyöt. Sepänmaan mukaan ympäristöä voidaan tarkastella kokonaistaideteoksena. Rintala esittelee "onkherrat", saaliit, ottipaikat ja kalastusvälineet. Kiljan 67 sivuilla lyhyehk,ö teksti lomittuu kuvien tarinaan, jossa kohtaavat ihminen ja eläin, kuvaaja ja karhu . Ympäristöaktivistien toimet voidaan nähdä yhteiskunnallisesti kantaaottavina performansseina uusina taiteen aluevaltauksina. Vanhoja kalastuskuvia olisi mielellään katsellut enemmänkin. Tekstistä selviävät muutkin Huopanan "tekniset tiedot" kuten pituus, virtaamat, syvyydet ja veden laatu samoin kuin Huopanan eläimistö. Sepänmaa kiinnittää huomionsa siihen, miten esimerkiksi Greenpeacen iskut on suunniteltu esityksiksi, joissa on näyttelijät, tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Useimmat tehtiin tyyliin ensin työt, sitten lupa. Vaikka Kovanen käsitteleekin Huopanan rajuja ja usein (useimmiten?) lainvastaisiakin muuttamistoimia neutraalisti, huokuu hänen tekstistään lämmin myötätunto Huopanan suojelua kohtaan
Tässäkin tapauksessa soranottaja on ehkä vain täyttänyt tunnollisesti lupaehtonsa maisemoimalla alueen käytön päätyttyä. Täysin avoin46 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN Hyvinkään Ridasjärvellä oli vielä syksyllä 1993 vanha kalastajien ja lintuharrastajien suosima vene/aituri. Samana syksynä pensaikko kaaderriin ja ranta ruoparriin liej11iseksi savikoksi; vielä vuoden kulurrua ruoppauksesta ei 1·annas.1a kasvanut mitään, kertoo kuvat orranut Pentti Johansson. Soramonttu uhanalainen kulttuurimaisema Numerossa 1/95 oli ennenjälkeen -kuvaparina Juho Rahkosen kuvaama muuramelainen soramonttu. Maisemoinnin lupaehtojen pitäisikin ottaa huomioon myös nämä näkökohdat, ainakin antaa mahdollisuus jättää tönnät si loittamatta, jos ne jo soramontun käyttöaikana ovat muuttuneet asutuiksi . lava ei riittäisi joutsenelle. Jälki näyttää tyypilliseltä: keinotekoisen tasainen, puistomainen rinne metsän reunassa, johon aikanaan luontaisesti kasvaa tai istutetaan männyn taimia. Keijo Luoto vapaa ympäristötoimittaja Joutsen hyväksyi tekosaaren Kotini lähistöllä on pieni, noin seitsemän hehtaarin suuruinen lampi, jota laulujoutsenet ovat käyttäneet levähdyspaikkanaan jo parinkymmenen vuoden ajan syksyin keväin kymmenpäisinä parvina. Päädyin kokoon 130 x 350 senttiä. Rannassa oli pensaikkoa lintujen suojaksi ja pensaissa hyönteisiä pikkusiivekkäiden ravinnoksi. Aivan pieni JÄLKEENI Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia ku vapareja. Keskusteltuani parin lammen rantoja omistavan isännän kanssa asiasta ryhdyin toimeen. Rannat ovat rehevää ruovikkoa, seassa kaislaa ja osmankäämiä. Soranottolupiinhan liittyvät nykyisin aina lupaehdot, jotka määrittelevät muun muassa alueen maisemoinnin. Lampi on mutapohjainen, vettä vain metrin verran. Lupaehdot laaditaan ennen soranoton aloittamista, jolloin tulevaan monttuun asettuvista tönnäpääskyistä ei varmastikaan ole tietoa. Rahkosen tulkinta soranottajan ahneudesta saattaa hyv inkin osua oikeaan, mutta asialla on toinenkin puolensa. la vettä on vam hehtaarin ver1 an. Suurten monttujen maisemointi on aivan oma lukunsa, vaativa mutta sitäkin haastavampi tehtävä. Syksy llä 199 1 mieleeni juolahti, että saisikohan lammelle pesimään joutsenparin, jos järjestäisi maapedoilta, ketuilta ja supilta, turvatun saarekkeen. Oletettavasti myös hyönteiset ja tunneleita kaivavat nisäkkäät viihtyvät tällaisilla paikoilla, samoin valoa kaipaaville kasveille aukko metsän keskellä on elinehto. vsk.. Maisemoimattomat vanhat soramontuthan ovat törmäpääskyjen tyypillisiä asuinpaikkoja. Päällimmäisenä on kourupeltiä. Pienet soramontut ovat osa perinnemaisemaa siinä missä kedot ja niitytkin; niissä ihminen toimii biodiversiteettiä rikastuttavana tekijänä. Puukehyksen päällä on kantavana osana styroksia noin 420 litraa. Vaikka puu vettyy ja SUOMEN LUONTO 2/95 54. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Päätin rakentaa uivan lavan tekosaaren alustaksi
Paksusta rautalangasta tehdyt väljät lenkit antavat lavan nousta ja laskea vedenpinnan mukana. Jokaiseen lampeen ei tarvitse saada joutsenparia pesimään, mutta kaksi kolme pesivää paria pitäjää kohti ei vielä aiheuttane voittamattomia pulmia joutsenten talvehtimisalueilla Ruotsissa ja Tanskassa. Paikan SUOMEN LUONTO 2/95 54. Istutimme lisäksi kumpaankin päähän peltiin leikattuihin 20 x 20 sentin koloihin matalakasvuiset pajupensaat siten, että niiden juuret saavat vettä styroksin läpi. Tämä on mainittu mm. Suojelun vastustajien on syytä muistaa, että luonto ja luonnonsuojelu häviävät joka tapauksessa. Nyt pelastettavana on osa kansallismetsistämme, joiden omistajiin jokainen tämänkin lehden lukija kuuluu. Väitimme sivujen l 6-17 suuren kuvan esittävän keväistä kukkivaa halavaa. Pohjois-Suomen metsät tarvitsevat kiireesti oman suojeluohjelman, joka onkin jo tekeillä. Lava kiinnitettiin noin 30 metrin päähän rantaruovikosta lammen rauhalliselle takarannalle kolmella tukiseipäällä. Noin puolet nyt suojeluun kaavailluista alueista on ollut jo ennestään epävirallisesti suojeltuja joko niin sanottuina korkean alueen metsinä tai muina erikoismetsinä. Martti Romu Espoo Halavaoikaisu Numerossa 1/95 kerroimme vuoden puuksi nimetystä halavasta. Toivottavasti ne pesivät ensi kesänä uudelleen. Ne eivät välttämättä ole etelän ihmisiltä pois, sillä suojelun edut kansantaloudelle ovat olleet jo pitkään selvät. Tämä on osaksi taustana sille, että maakuntaliittojen miehet ja monet poliitikot puhuvatkin sujuvasti "maakuntien alasajosta", "ylisuojelusta" ja jopa "pohjoisen muuttamisesta suojelureservaatiksi". Linnut yöpyivät pesäpaikallaan ja olivat siellä myös päivisin ruokailujen välillä sukimassa höyheniään ja oikomassa siipiään. Tekosaari oli valmis lokakuun lopussa 1991. Metsähallituksen hakkuumäärien vähetessä liikelaitos ei tarvitse entistä määrää työllistämisrahoja. Laaksonen Lammi Tiiliseinän puhdistamisesta Numerossa 1/95 Kysy luonnosta -palstalla neuvottiin poistamaan tiiliseinän jäkälät teräsharjalla ja painepesulla. Teräsharjan käyttöä ei missään tapauksessa suositella tiilirakenteiden puhdistukseen ja painepesunkin kanssa on oltava hyvin varovainen. Linnut tottuivat lammen takapellolla liikkuvaan traktoriinkin ja nostelivat vain päätään korkealle. Tuntuu hienolta, että alueen suurin lehti on niin ryhdikäs, että se todella etsii asioille oikeita mittasuhteita. Vaikka tiili onkin kovaa silikaattimateriaalia, teräsharja naarmuttaa aina tiiltä. Suojelun periaatteellinen vastustus on kuitenkin jälleen herännyt. Paras harjamateriaali on tavallinen juuriharja. Pohjois-Suomen metsien suojelu vihdoin kuntoon Metsänsuojelu on tällä hetkellä miltei koko Suomessa kurjalla tolalla. Sisareni kanssa päällystimme peltipinnan rannasta kerätyillä sammalilla ja saramättäillä. Painepesun kanssa pitäisi olla varovainen, koska käytettäessä suurta painetta vesi tunkeutuu syvälle tiilirakenteeseen ja voi kastella lämmöneristeitä. Ne ovat katoava luonnonaarre. Metsähallituksen talousihmiset eivät halua laitoksen kasvavan sellaiseksi kansallismetsiä kaikkien eduksi hoitavaksi virastoksi, jollainen esimerkiksi sen amerikkalainen virkaveli korostetusti on. Pari karkotti kiivaasti muut joutsenet lammelta. Keväällä 1994 joutsenpari asettui pesimään. Jopa kylän harakat ja variksetkin riensivät apuun. Heitimme vielä lavalle houkuttimeksi viisi kiloa kauroja sekä sangollisen karkeata soraa kasaan. Lisäksi tiilen pintaan jäävä metalli ruostuu ja voi aiheuttaa lisää ongelmia. Metsäteollisuus ei tällä kertaa olekaan suojelun vastustajien joukossa. Villiminkki lienee ollut asialla. Arka kansallislintumme saadaan siis pesimään asutuksen lähistöllä, kun sille luodaan maapedoilta turvattu pesimäpaikka eikä häiritä sen pesimärauhaa. Pohjoisen laatulehti Kalevassa (Veikko Isomursun laaja artikkeli 9.1.) käytetäänkin Lappiin kaavaillusta 820 neliökilometrin uudesta suojelusta "vain" sanaa. Jos painepesua käytetään, suositellaan kohtuullista käytöpainetta ja vesisuihkun suuntaamista aina vinosti tiiliseinään. Yhteisesti omistamiamme metsiä hallinnoivan Metsähallitus-nimisen valtion liikelaitoksen talouspuoli kuitenkin menettäisi suojelussa asemiaan. Vajaan kahden viikon kuluttua lammelta kuului kova mekkala ja siipien läiskytys. Monet johtavatkin poliitikot ovat olleet asiasta niin huonosti informoituja, että he ovat ainakin vaalipuheissaan liittyneet suojelun vastustajiin. Olen tyytyväinen, että vaivannäköni tuotti myönteistä tulosta. Monissa Lapin ja Kainuun-Koillismaan kunnissa ei ole lainkaan metsänsuojelualueita tai niitä on vain muutama neliökilometri. Haukan isku olisi ollut vain hetken humaus. styroksikin vuosien kuluessa, jää lavalle vielä kantavuutta yli 200 kiloa. Merkittävistä suojelualueista valtaosa sijoittuu pohjoisimpaan Lappiin lähes puolet suojellusta metsäalasta on Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Lemmenjoen kansallispuistossa. Antti Halkka tulee olla matala, mutapohjainen, kaislikkorantainen lampi tai tuulilta hyvin suojattu reheväkasvuinen järven lahti , josta löytyy riittävästi ravintoa joutsenille. vsk. Niin matkailulle kuin metsäteollisuudellekin on etu, kun suojelu on samalla tasolla kuin Ruotsissa ja Kanadassa. Säästyneet varat oikein esimerkiksi yksityismetsätalouteen suuntaamalla huomattaneen, että suojelu pikemminkin luo työpaikkoja kuin karsii niitä. päivänä lammelle ilmestyi kuusi valkeaa untuvapalloa, joita emot piilottelivat kaislikossa. Joutsenet rakensivat lavan keskelle puolisen metriä korkean pesäkeon, jonka päällä emolintu uskollisesti hautoi toisen ollessa lähistöllä vartiossa. Toimitus 47. Syyskuun puolivälissä joutsenperhe nousi siivilleen ja lensi pois. Kiinteistönhoitotiedoston suunnitteluohjeessa KH 95-00093 ja Suomen Tii liteollisuusl iiton puhdistusohjeissa. Luonnonsuojelun voitot muistuttavat tilannetta, jossa koti palaa ja pieni nurkkaus siitä saadaan pelastettua. Lokin kerrottiin pesineen saarella. Vanhoja metsiä on silti Pohjois-Suomessa jäljellä 10-20 prosenttia metsäpinta-alasta. Metsähallituksessa nimittäin ylläpidetään tukityöpaikkoja vuodessa 50 miljoonalla markalla. Suojelukartoitusta on oikeastaan tehty varsin maltillisesti. Kesinä 1992 ja 1993 joutsenet liikkuivat ympäristössä mutteivät pesineet. Näin kävi, vaikka Metsäntutkimuslaitoksessa viime vuonna valmistuneet arviot metsien kasvusta osoittavat, että puuvarat riittävät Pohjois-Suomessa mainiosti sekä suojeluun että metsätalouteen. Heleästä vihreydestä huolimatta kuva on syksyinen ja etualan kellertävät puut raitoja, joiden takana valkohahtuvaiset halavat siementävät. Pahoittelemme erehdystämme. Saarelle kertyi lantaa kilokaupalla ja höyheniäkin. Ne ovat melkoisia suursyömäreitä. Tyytyväisiä lienevät myös lammen rantojen om istajat. Jos pohjoisen aluetalouden katsotaan vielä tämänkin jälkeen kärsivän, voidaan kehittää sopivia kompensaatioita. Vaaleaa suolahärmettä saattaa myös muodostua tiiliseinään. Niinpä laitoksen kenttätason henkilökunta jolla on myös asemia kunnallispolitiikassa on saamieni tietojen mukaan levittänyt käsitystä paljon suunniteltua suuremmasta suojelusta. Kesäkuun 18. Kaarlo .!. Kevättalvella 1992 kylvimme lavan ympärille pari säkillistä tuhkaa lumen ja jään sulamisen nopeuttamiseksi. Näin olemme tehneet joka talvi. Suojelusta seuraisi joitain todellisia, mutta varsinkin näennäisiä työpaikkojen menetyksiä. Kun tilanne rauhoittui, huomattiin yhden poikasen kadonneen. Perinnöstä on syytä säästää jälkipolville niin paljon kuin suinkin pystymme
SITÄ SAA OLLA KOKO AJAN VARPAILLAAN KUN KIRJOITTAVAT E:"TTÄ HAKKUUKIELTO RAPSAHTAA NYKYÄÄN JO PELKÄSTÄ LIITO-O RAVP...N PA'S KA':>71>1..~' .. vsk.. Olin kuin satumaassa, jossa oli liikuttava varoen, monestakin syystä. Arkaillen paistava tammikuun aurinkokin suvaitsi heittää silmäyksen satumetsääni ennen mailleen menoaan ja sai paikoin kristallit kimaltamaan. Rantaki vet ja kalliot olivat saaneet valkoisen kuorrutuksen, samoin rannan heinät, varvut ja puut. Seuraavana pa1vana tuu li asettui ja sää kirkastui. Kävelin rannalla kameran kanssa. Aamulla lämpömittari näytti kymmenen pakkasastetta. Lauri Häkli Tampere .. ThMÄ ON NIM11TÄIN ILMI SELVÄÄ LINNUN KAKKAA.~' HAKKUUTA.' Käyttöku va/Hannu Virtanen SUOMEN LUONTO 2/95 54. Peltikatto ulvoi ja ikkunat natisivat kivitalossakin. Jokainen askel oli epävarma, ja kaikki mihin koski varisi helisten alas. Maa oli vielä lumeton ja Näsijärvi velloi vapaana. SEN TAKIA AATIELINKIN VIELÄ VARMISTAA ETIEI TULI':>' 5YYTIÅ SUOTTA TEHIYÄ AAVISTU5IITflS POi EIDAN l-1ETT"Ä N Rll5TAl-11EH EMMIN TUNN ITA E.LUKOITT JÄTÖK'::>IÄ?/ ,, ÄLÄ AINAKAAN LIITO-ORAYN-.l TAKIA.' ... Myrsky loihti satumetsän 48 Ml ELI PITEITÄ KESKUSTELUA Harvinaisen voimakas pohjoismyrsky puhalsi tammikuun kolmannen päivän vastaisena yönä
Työkokemus voi korvata tutkinnon. 18.4.-29.9.1995 (700 h) Antaa valmiudet kerätä monipuolista tietoa ympäristöstä ja koostaa tieto luontoselvitykseksi esim. \mmattitaitomme takaa häiriöttömän sähkönsiirron. Lukukausimaksu on 300 mk ja oppimateriaalimaksu 200 mk. Näytteenottoja näytteiden käsittelytaito. Tiedustelut puh. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus SATAKUNNAN MAAJA METSÄINS'ITI'UU'l*I'I Kullaantoimipaikka järjestää MAASTOBIOLOGIAN JATKO LINJAN Kohderyhmät: Opiskeluaika: Keskeinen tavoite: Keskeiset sisällöt: Opetusjärjestelyt: Opiskelukustannukset: Maa-, metsä-, puutarha tai muun soveltuvan opistoasteen tutkinnon suorittaneet. Etäopetuksen osuus 30 %. 939-540 251.. alojen korkeakoulututkinnon suorittaneet tai opintojen loppuvaiheessa olevat korkeakouluopiskelijat. (äytössämme on puolet valtakunnan voimansiirtoverkosta. Linjalle Vapaamuotoinen hakemus todishakeutuminen: tusjäljennöksineen toimitetaan 15.3.1995 mennessä osoitteella: Satakunnan maaja metsäinstituutti, Kullaan toimipaikka, 29340 KULLAA. Biologian tai em. Opetus on käytännön läheistä, maastossa tapahtuvaa ja etenee pääosin "luonnon kalenterin" mukaan. Julkaisuntekotaito. Uhanalaiset biotoopit. luoden jokaisena päivänä, ruorokauden jokaisena hetkenä. Opetus ja oppilaitoksen järjestämä majoitus ovat maksuttomat. maatiloille, kaavoittajan käyttöön tai muille organisaatioille. Mahdollisuus aikuisopintotukeen. Sähköä sinne missä sitä tarvitaan VS on sähkönsiirron ammattilainen. Judeltamaalta Utsjoelle, Länsirannikolta Laulumaille. 1111 IVO YHTIÖT VO VOIMANSIIRTO Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA y luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen · työhön. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Monimuoto-opetus. Antaa valmiudet tehdä johtopäätöksiä ympäristön arvosta ja tilasta kerätyn aineiston perusteella. Harjoitustyönä tehtävät luontoselvitykset. Jaettavana on n. Hakemusten tulee olla perillä 31.3.1995 klo 12 mennessä. Perussekä erityisalojen lajintuntemus. 60 000 markkaa. Ympäristötoimen suunnittelijat tai hallintotehtävissä toimivat
Kuusamon lintupaikat Eliittisarjan kaukoputket testissä Nuori mustanmerenlokki Paimiossa tuottivatko tuntomerkit ongelmia. Ensimmäinen numero on ulkona 20.4. Punajalkahaukan tunnistaminen Erotatko lentävän kuikan ja kaakkurin toisistaan. Tilausmaksu vuodelle 1995 90,ja vuodelle 1996 160,Nyt on uuden vastuun aika Sosia I idemokraatit ~~mrmr&W~~ cll~ suunnitteluja tulostuspalvelua. Nikander, Antero Topp Ensimmäisessä numerossa mm. Jokaisessa numerossa 36 sivua, A4-kokoinen, 4-värinen Vuonna 1995 ilmestyy 2, vuonna 1996 jo 4 numeroa. (90) 134 331 Fax (90) 633 752. • Mac• PC• UNDA• Hell • Scitex•ISDN-linja• .,Jfset-kop~ Tehtaankatu 27-29 D 00150 Helsinki Puh. 1995 Tilausosoite: Atula, PL 85, 02271 ESPOO. Uusi lintulehti on aluillaan Se on käsissäsi huhtikuun lopulla kurkien aikaan Toimitus: Dick Forsman, Hannu Jännes, Matti Kapanen, Pekka Keskinen, Pekka J
Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian. Käytä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo tänään! • • EURO-matkavakuutus 1) POHJOIA-YHTIÖf Turoaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ rg] Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. Käytä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. J ärjestömarkkinointi/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Täytä ja postita oheinen yhteyskortti. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mitä tahansa. Lähetämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _ ____ _ koti ______ _ POHJOLA-YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun . Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Miksi et varautuisi etukäteen
Aikuiseksi kasvaneen keltasirkun ikänä kolme vuotta on ehkä hieman keskimääräistä pidempi aika. Joskus halkeamat ulottuvat pintaan asti, ja ne ovat puulle paljon vaarallisempia kuin rungon sisäiset rakoset. Tällaiset värimuunnokset ovat suhteellisen harvinaisia, harvinaisempia kuin valkoiset värimuunnokset ja albiinot. Usein käävät ja muut tuhosienet iskeytyvät puihin juuri pakkashalkeamista. Tässä tapauksessa solut eivät ole pystyneet tuottamaan muuta kuin keltaista väriä kysymyksessä kuvatuilla höyhenpuvun alueilla. Hän kertoi , että hedepensaisiin kehittyy joskus muutama emikukka. Erillisia sukupuoli kromosomeja kasvilla ei ole. Enimmät repeämät ovat pieniä ja jäävät kuoren peittoon. Se on litteä ja ruskea, lepoasennossa hiukan yli sentin mittainen, siivet ovat pitkänomaiset, ulkoreuna tasaisesti pyöristynyt ja huulirihmat pään alla voimakkaasti ylöspäin kaarella. Sitä ei juuri pyydetä ja käytetä mereen vaSUOMEN LUONTO 2/95 54. vsk.. Sellaista ei ole aikaisemmin sattunut. Tymin sukupuolen määräytymistä on tutkittu, mutta sen perusteet eivät ole vielä selvinneet. Pihassani kasvaa muutamia tyrnejä, joista yksi on hedepensas ja muut emipensaita. Rengastusten perusteella havaittu keltasirkun ikäennätys on 10 vuotta. Laji ei olisi vielä siitä selvinnyt, mutta kysyPuun sisältämä vesi laajenee jäätyessään ja saattaa repiä nmkoon pitkiä pystysuoria pakkashalkeamia. Puuaines sisältää runsaasti vettä, joka jäätyessään laajenee. Nahkiaiset ovat 15-20 senttiä pitkiä. Kerran Luontoillassa kysyttiin, mitä litteitä hyönteisiä hyppii seinänrakosista kun saunan ensi kerran lämmittää kevättalvella. Muutoin värit olivat keltasirkun. Paetakseen se usein käyttelee jalkojaan ja pystyykin äkkinäisesti syöksymään eteenpäin, siis "hyppimään". Viime vuonna yllätyin, kun hedepensaassakin oli muutamia marjoja. jä tiesi kertoa, että kosteaan ikkunaan jäi sellaisesta jälki. Itselleni kysymys oli täysi yllätys: olin kuvitellut, että tyrnit ovat joko hedetai emipensaita ja mitään siltä väliltä ei ole. Kauri Mikkola J ärvinahkiaisia pyytämään Kynsiveden muikkukanta on (1993) harva ja muikut ovat isoja. Tässä kysytään samaa lajia, nyt oli näytekin: koiranputkikoi , Agonopteryx heracliana. Jos se oli keltasirkku, sattuuko niille tällaisia värimuunnoksia useinkin. Seppo Vuo/anto Vaihtaako tyrni sukupuolta. Pintaan asti ulottuvat pakkashalkeamat avaavat tuholaisille tien puun sisimpään. Se on maatalojen ja avoimien mökkiympäristöjen selvästi tavallisin aikuisena talvehtiva perhoslaji. Mikä ne synnyttää. Usein puu onnistuukin, mutta kovin usein seuraava talvi repii auki vanhat haavat. Lintu liikkui keltasirkkuparvessa, tosin vähän syrjittynä. Outo sirkku Mikä on tämä lintu. Siispä perhonen, koska lasiin liimaantui siipisuomuja. Koiranputkikoit pyrkivät talvehtimaan kaikenlaisiin rakosiin ja niin ne tulevat sisään ulkorakennuksiin, jätteenpolttotynnyreihin, halkopinoihin ja muihin sellaisiin paikkoihin. Sen pää ja kaula ovat puhtaan keltaiset, samoin selässä olevat symmetriset kolmiot ja pyrstön reuna. Joulun aikaan kolme vuotta sitten se katosi. Vähästäkin saaliista nahkiaiset pilaavat osan. Tämä lintu kävi pihamme ruokintapaikalla kolmena perättäisenä talvena. Vaihtaako se nyt sukupuolta. Toukka elää koiranputken siemenillä, joten ravintoa on usein runsaasti tarjolla. Lintu on keltasirkku. Seppo Vuokko Koiranputkikoit talvipiiloissa Mitä pieniä perhosia tulee puiden mukana liiteristä huoneisiin. Mistä ja milloin näitä nahkiaisia voisi pyytää, jotta voisi vuorostaan herkutella niillä. Syynä värimuunnoksiin ovat häiriöt väriaineita tuottavien solujen aineenvaihdunnassa. Halkeamat ovat pakkasen töitä. Toiveita aina hedelmöivästä kaksikotisesta tymistä ei siten toistaiseksi ole. Tätä nahkiaisen sisävesimuotoa kutsutaan järvinahkiaiseksi. Pakkanen paukkuu ja metsä naksahtelee, kun jäätyvä vesi repii puuta. Järvi-Suomen monissa suurissa järvissä elää nahkiaisia, jotka nousevat kudulle järveen laskeviin jokiin ja puroihin. Leudolla säällä ne kyllä hyppivät ajoissa tiehensä esimerkiksi haloista, mutta pakkasella ne eivät siihen pysty vaan kulkeutuvat sisälle. Niinpä soitin Turkuun 52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat professori Arne Rousille, joka on pitkään tutkinut tymiä. Kun parantamisyritys ja repeäminen toistuvat vuodesta toiseen, kasvaa halkeaman kohdalle harjanne. Seppo Vuokko Pakkanen pilkkoo puita Puiden rungoissa näkee välillä pitkiä halkeamia. Puu tietenkin yrittää seuraavana kasvukautena korjata pakkasen tuhotyöt: haavan reunoilta kasvaa soi ukkoa, joka tukkii haavan. Marjoja olen saanut joka vuosi
Seppo Vuo/anto Pönttö täynnä kennoja Linnunpöntössä oli satoja pitkulaisia kennoja, jotka tukkivat koko pöntön. Kanahaukan tiedetään käyvän myös haaskoilla. Vuoden parin järvivaiheen aikana ne kasvavat 2025-senttisiksi. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Miten ruokkia tuikut ja sirkut. Punatulkut ja keltasirkut hakevat mielellään ruokansa maasta muiden lintujen varistamista siemenistä. Ne saalistavat kiinnittymällä muikkuihin, siikoihin ja muihin kaloihin. Pesäkoisa rakentelee usein linnunpönttöön kennostojaan, joissa toukat kehittyvät perhosiksi. Punatulkut lentävät mieluummin maahan varisseita siemeniä syomaan, sillä roikkuvalle laudalle mahtuu vain yksi lintu kerrallaan, mutta maahan koko parvi. Maahan on mahdollista panna oksia, tiheäsilmäistä verkkoa tai jotakin muuta, joka estää lintuja pääsemästä varisseihin siemeniin. Linnunpöntön tukkimisia on tiedossa 1940-luvulta lähtien, ja Luontoiltaan sellaisesta on soitettu aiemminkin. Toukat rakentavat kennostojaan ullakoille ja seinälaudoituksiin sekä linnunpönttöihin. Siisti ja kuiva tai luminen maanpinta ei ole läheskään niin paha salmonellan levittäjä kuin kostea lintujen ruokintapöytä, jolla linnut istuvat syömässä. Lintuja ravintonaan käyttävät lajit voivat iskeä jopa itseään painavamman saaliin· lcimppuun. Käpytikka saattaa tyhjentää maahan kerralla puolet koko laudan siemenvarastosta. Järvinahkiaisen elämänkiertoa ei kaikilta osin tarkasti tunneta. Kennoissa asusti pieni toukka. Joka talvi painotetaan, kuinka tärkeää on, etteivät linnut paase ulostamaan ruuan sekaan lintulaudalle. Seppo Vuo/anto 53. eltavan nahkiaisen lailla ravinnoksi. Keltasirkut pitävät kauranjyvistä, eivätkä tule lainkaan auringonkukan siemenille, jotka ovat tiaisten ja punatulkkujen herkkua. Pyynnille paras vaihe lienee kutunousun aika. On lähes mahdotonta huolehtia siitä, että linnut eivät lainkaan käy maassa ilman että suuri määrä siemenistä mems1 hukkaan. Kevättulva tai vesien samentuminen voivat tietysti häiritä pyyntimahdollisuuksia. Pulut, varikset, harakat ja naakat ovat vankkaa ravintoa talvehtiville haukoillemme. Samalla ne karistavat ison kasan siemeniä maahan. En tiedä, ovatko keväiset nousunahkiaiset talven jälkeen yhtä makoisia kuin syksyllä nousevat, mutta kokeilla kannattaa. vsk. Harri Dahlström SUOMEN LUONTO 2/95 54. ampiaispesissä, mutta ne tekevät jonkin verran tuhoa myös syömällä seinäpapereita ja -tilkkeitä. Se ei tosin ole kovinkaan pieni vaan pitkänomaisessa lepoasennossaan jopa 2,5 sentin mittainen. Toimitukseen voi lähettää tietoja, jos joku on jo kokeillut ja haluaa jakaa kokemuksiaan toisille sisävesien äärellä asuville herkuttelijoille. Kuinka tavallista on että kanatai varpushaukka iskee itsensä kokoiseen saaliiseen. Se on yksitotisen harmaa, hiukan punertavavarjoinen, ja sen siivellä on tumma täplä. Linnunpöntössä ne ilmeisesti syövät pesänpohjan orgaanista jätettä, ellei pöntössä ole ampiaispesää. Itse näin varpushaukkanaaraan tai kanahaukkakoiraan taistelemassa variksen kanssa; sekin ehkä ihmisen häirinnän vuoksi päättyi ratkaisemattomaan. Poikaset kuoriutuvat parissa kolmessa viikossa. Kyseiset ottelut ovat varmaankin sattuneet talvella, jolloin kanaja varpushaukan on tingittävä ihannesaaliistaan pitääkseen itsensä hengissä. Ne saattavat tappaa ja kyniä saalistaan puistoissa ja muilla yleisillä paikoilla. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI. Tiaiset saattavat roikkuvallakin laudalla pöyhiä pitkään siemeniä, ennen kuin valitsevat omansa. Salmonellaa ei ole ollut, ja olen vaihtanut maaruokintapaikkaa usein ja siivonnut sekä peittänyt lumella vanhan paikan. Minkälainen ruokintapaikka olisi hyvä punatulkuille ja keltasirkuille. Toukat käyvät ruokailemassa mm. Kysymyksessä kuvattu ruokintatapa sopii hyvin, kun muistaa etenkin suojasäällä pitää maanpinnan siistinä. On vielä epäselvää montako vuotta toukkien, likomatojen, kasvu muodonvaihdosvaiheeseen kestää, mutta muodonvaihdoksen jälkeen noin kymmensenttiset nahkiaiset laskeutuvat järviin. Yksi raja näiden petolintujen saaliiden koolle on, että niiden pitäisi pystyä tappamaan saaliinsa ja kantamaan se turvalliselle kynimäpaikalle. Kauri Mikkola Haukat iskevät suuria saaliita Ystäväni videofilmillä on harakan ja varpushaukan tasaväkinen ottelu. Kauraa voi samalla periaatteella heitellä maahan keltasirkkuja ja varpusia varten. Rakentaja on pikkuperhonen nimeltään pesäkoisa (Aphomia sociella). Olen antanut niille ruokaa maahan etäämmäs lintulaudasta. Viime .aikoina asutuskeskuksissa talvehtivat kanaja varpushaukat ovat oppineet, etteivät ihmiset enää vaaranna niiden turvallisuutta. Rakennelma oli niin sitkeä, että se piti leikata pois. Silloin nahkiaisia saattaa olla runsaastikin nousujokien ja -purojen suualueilla, kutupaikoilla ja mahdollisten nousuesteiden alapuolella. Mikä oli rakentanut kennoston. Ne nousevat jokiin ja -puroihin hiukan ennen touko-kesäkuun vaihteen kutuaikaa
Ilmoittautuminen: 16.5. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Joka ilta päästään saunaan. (90) 220 08207 Astridin purjehdus Hiidenmaalle ja Saarenmaalle 4.-10.7. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Ilmoittautuminen: 12.5. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. vsk.. Albanuksella on kaksi vessaa lavuaareineen, muttei suihkua. Mukana matkalla Albanuksen miehistö, Ari Kalske, Juha Aaltonen ja Pentti Heikkinen. Lähdemme Hangosta kohti Hiidenmaata, jossa tutustumme Itämeren vanhimpaan majakkaan. Saariston luonto 18.-23.7. Jurmo, Utö, Bänö ja Kökar ovat kohteita, joissa tapaamme vanhaa saaristolaiskulttuuria sekä harvinaisia ulkosaariston kasveja ja eläimiä. Ruokailu: aamiainen, lounas/retkipakkaus ja päivällinen asemalla. Vetäjä: Samuli Haapasalo. 4. Oppaan kanssa seuraamme pienissä ryhmissä aivan läheltä näitä Suomessa muuten hyvin harvinaisia lintuja. (918) 152 579, fax (9 18) 143 682. Järjestäjä: L YL. Kurssille otetaan 20 osallistujaa. Järjestäjä: L YL. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Viron lintukurssi 5.7.5. Hinta sisältää matkat Helsingistä, ruokailut ja majoituksen. Purjelaiva Astridilla majoitutaan koijiin. (90) 220 08207. Hintaan sisältyvät opastus, vetäjän hankkimat retkimuonat sekä kanoottien vuokrat. 10--20 osanottajaa (ikäraja 15 v.). Hinta 450 mk. illalla, josta paluu Turkuun autolautalla. Telttakurssi: Majoitus joko omissa teltoissa ja yhteismökeissä. Opit tunnistamaan lintuja ja kasveja sekä kaSUOMEN LUONTO 2/95 54. Saarenmaalla rantaudumme ainakin Kuressaaressa. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Kolmen päivän aikana melomme noin 60 km ja yövymme omissa teltoissa. Kurssille ovat tervetulleita kaikki luonnon kanssa sinuiksi haluavat aikuiset ja yli kahdeksanvuotiaat lapset vanhempineen. Hinta: 1650 mk L YL:n ja SLL:n jäsenille, muille 1750 mk. Hinta 850 mk. Saavumme Maarianhaminaan 17.6. Ilmoittautumiset: 30.4. Yöt vietämme autiomajoissa tai ulkona laavuissa. Käymme yhtenä päivänä tutkailemassa merenrantoja ja huikaisevan komeita vuonomaisemia Norjan Skibotnissa. Ilmoittautumiset: 25.4. Ruokosirkkalinnuistaan, pussitiaisistaan ym. Ilmoittautuminen: 30. Vetäjä: Markus Haakana. Hinta 1250 mk. Yhden päivän aikana voi nähdä kymmeniätuhansia hanhia, kuikkia, mustalintuja, kurmitsoja, kuireja, kihuja. L YL:n perinteinen linturetki Viron parhaille paikoille. Ilmoittautumiset: 30.4. Vetäjä & suunnittelija: Visa Marttila. Kaljaasi Albanuksen purjehdus Hiidenmaalle ja eteläiselle Saaristo merelle 11.-17.6. Purjehdimme Turun satamasta Seilin ja Hangon kautta Hiidenmaan Lehtmaan. Saarenmaalla tutustumme ainakin Kaalin meteoriittikraatteriin ja pohjoisrannan kalkkikivitörmiin. Erämaa pääkaupunkimme liepeillä (Nuuksio) 26.-28.5. Nukumme koijissa, jotka on erotettu toisistaan väliseinillä. Ruotsin parhaimpana lintupaikkana pidetään Oölantia ja nimenomaan sen eteläisintä kärkeä Ottenbytä. Vetäjä: Tapani Veistola. Tutustumme saariston kasvistoon, linnustoon sekä vedenalaiseen eliöstöön. Hinta 3300 mk jäsenille, 3450 mk muille. Kiipeämme korkeille tuntureille ja syöksymme syviin kuruihin. Järjestäjä: L YL. Telttapaikkojen lähettyvillä on keittokatoksia, joissa voi laitella omia eväitä. Vesikurssi melojille: kajakilla vesille ja koskiin 16.-18.6. Hinta 3400 mk jäseniltä, 3550 mk muilta. Hintaan eivät kuulu matkat Maarianhaminaan ja takaisin. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Hintaan sisältyvät opastus sekä vetäjän hankkimat retkimuonat. Käymme läheisellä villisikojen asuttamalla Abrukan saarella ehkä koko Viron hienoimmassa lehdossa. Lintuelämysten välillä syödään hyvää virolaista ruokaa ja yövytään lintukeitaitten äärellä olevissa majataloissa. Koko ajan kanssamme on sekä suomalainen että virolainen lintuopas. Purjehdimme kaunista Väinamerta kohti Saarenmaata. (90) 220 08207. 4>4J Maastoja selviytymiskurssi tuntureiden laelle (Muotkatunturit) 22.-29.4. Järjestäjä: Lintutieteellisten yhdistysten liitto (L YL). Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille, jotka viihtyvät karuilla paljakoilla, vaikka lämpötila vaihtelisi 50 astetta. kuuluisat lintupaikat Tarton luhta ja Emajoki tulevat tutuiksi L YL:n toiminnanjohtaja Tapani Veistolan vetämällä retkellä. Ilmoittautumiset: 5.4. Retkillä kuljetaan Tallinnan satamasta pikkubussilla retkikohteeseen ja takaisin perjantain, lauantain ja sunnuntain aikana. lintukurssi Tutustumme Kilpisjärven ja Saanan ympäristön jylhään tunturiluontoon ja sen linnustoon. ,...,-_IJ I L ~ .• '\.~ L • I ,• Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastnsviikot s~?. Järjestäjä: LYL. Kurssi sijoittuu muuton runsaimpaan hetkeen. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Aikaisempaa melontakokemusta ei tarvita, vain rohkea mieli ja hyvä uimataito. Virolaisina oppaina ovat tarttolaisbiologit Marcus Ots ja Mati Kose. Tällä seudulla olemme aiemmilla matkoilla nähneet mm. Täysihoitokurssi: Majoitus Lintu lahden täysihoitolassa. Hinta: 350 mk jäsenille, muille 500 mk. Kaiken tämän saa vain tämän kerran edulliseen 2600 mk:n hintaan. Käymme Vormsin saarella, jolla on laajoja rantaniittyjä. Vettä pelkäämättömille selviytyjille tarkoitettu kanoottija leiriytymiskurssi Saimaanja Kymijoen vesistöt yhdistävällä Väliväylällä. Kaiken tämän saa edulliseen linturetkihintaan: 1090 mk, sis. Ohjaajina Antti Halkka ja Marko Stenberg. Ilmoittautuminen: 22.3. Mukaan mahtuu 8 kurssilaista. Saunomme vähintään kahdesti matkan aikana. Kurssilla ei vaadita erityisiä erätaitoja eikä vaelluskokemusta, kunhan kunto kestää kiipeämistä tunturien rinteillä. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Kaakkois-VirQn lintukurssi 2.-4.6. Suunnittelija: Visa Marttila. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Vetäjä & suunnittelija: Visa Marttila. mennessä SLL:n toimistoon, puh. myös laivamatkat. Nuuksion kumpujen, syvien laaksojen ja pikkujärvien muodostamassa maastossa on mainiota opetella kulkemaan hiljaisesti, syömään ulkona tehtyä ruokaa ja yöpymään vaikka taivasalla. Sauna lämmitetään iltaisin. Vetäjät: Markku Mikkola-Roos ja Rauno Yrjölä. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Valmistamme ateriamme vetäjien vinkkien mukaan. Valkea avaruus kutsuu eikkailemaan kevään viimeisille hangille. Myös muille, jos tilaa on. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Hintaan kuuluvat opastus, täysihoito sekä viisumin hankinta. Kilpisjärven 10.-16.6. Parin päivän kuluttua suuntaamme keulan kohti eteläisen Saaristomeren upeita luotoja. Hinta sisältää opastuksen, majoituksen täysihoidon retket ja viisumin. Hintaan sisältyvät opastus sekä vetäjän hankkimat retkimuonat. 10--20 osanottajaa (ikäraja 12 v.) Hinta: 970 jäsenille, muille 1120 mk. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. (90) 228 08207. Vaellamme pienessä ryhmässä, yövymme omissa teltoissa tai laavuissa vesien äärellä ja syömme hyvää, itsetehtyä einettä. (90) 228 08207. Vetäjä ja suunnittelija: Visa Marttila. Linturetki Öölantiin (Ruotsi) 12.-14.5. Paikallinen opas vie meidät myös majakkaan, kulttuurikohteisiin sekä Kärdlan kaupunkiin. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. .. Ilmoittautuminen: 26.4. Majoitus: Kilpisjärven biologisella asemalla 3-4 hengen huoneissa. Käymme säiden salliessa Riianlahdella joko Kihnun tai Ruhnun saarella. Arktikalintukurssi lahti) 19.-21.5. Hinta: 990 mk jäsenille, muille 1140 mk. Albanus voi majoittaa 19 retkeläistä kannen alla oleviin salonkiin ja skanssiin. hylkeitä. Signilskär, Ahvenanmaa Tutustumme Ahvenanmaan saaristoluontoon. (ViroItäinen Suomenlahti toimii valtavien lintumassojen pullonkaulana arktisten vesilintujen muuttoreitillä. Ilmoittautumiset: 30.4. Matkaamme suoraan Helsingistä meren yli pienkoneilla, saarella ajamme 54 autoilla ja yövymme Ottenbyn vieressä olevassa majatalossa. Hiidenmaalla tutustumme alkukesän runsaaseen kasvistoon ja linnustoon
Hintaan sisältyvät opastus, kuljetukset ja ruokailut. (90) 228 08207. Leirille otetaan 1520 osanottajaa, vähimmäisikä 15 vuotta. Roskainen syysseikkailu (Karigasniemi) 9.-16.9. Joka päivä saunan jälkeen opettelemme lintuniksejä seuraavaa kevättä ja kesää varten. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Hinta 450 mk. Ahvenanmaan keskikesä esittäytyy koko komeudessaan. Ankkuroimme purjehduksen päätteeksi takaisin Maarianhaminan redille. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Vetäjät: Mika Alava ja Markku Virtanen. Petolintukurssi 5.-10.9. Vietämme neljä vuorokautta Kustavin ulkosaarella. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Lähde mukaan tarunhohtoiseen Vätsärin erämaahan tunturipurojen ja -järvien ääreen tammukkaa ja rautua narraamaan. Tietenkin etsimme tunturihaukan. (90) 228 08207/Susanna Huhtala. Tankarin lintuasemaja rengastuskurssi (Kokkola) 6.-8.10. Signilskär, Ahvenanmaa Kurssilla tutustutaan petolintujen muuttoon mm. (90) 757 2372. Hinta: 1800 mk jäsenille, muille 1950 mk. Vätsärin vaellusja kalastuskurssi (Inari) 28.7.-7.8. Matalien lahdelmien kätköissä niitä on helppo seurata lähietäisyydeltä. Koko valoisan ajan vietämme maastossa hiihdellen ja tutustuen kaamoksen siniseen hämyyn ja vastaantuleviin lintuihin. ja uistinkalastuksen jaloja taitoja. siskonpetimajoituksena kolmessa huoneessa. Hinta: 1250 mk jäsenille, muille 1350 mk. Ilmoittautumiset: 30.4. Saunomme vähintään kahdesti matkan aikana. Tarkoituksemme on kiertää pääsaari myötäpäivään ja vierailla seuraavissa saarissa: Emskär, Husö, Myrskyluoto, Seglinge, Bänö ja Rannö. Ilmoittautumiset: 30.4. Hinta 1250 mk. rengastamaila sekä havainnoimalla näkyvää muuttoa Ahvenanmaalta Ruotsiin. Pyydetään kalaa ja kerätään mustikoita ja sieniä, valmistetaan herkullinen osmankäämikeitto ja illalla kanervatee. Tule jättämään hyvästit muuttolinnuillemme yhdessä LYL:n toiminnanjohtajan Tapani Veistolan ja paikallisoppaiden kanssa. Majoittaudumme majataloon ja iltasella tutustumme pienen saamelaiskylän kulttuuriantiin. Muuttolintukurssi Viron Maatsalussa 29.9.-1.10. Tule viettämään viikko Uudenmaan erämaahan, Pohjan kunnan Pitkäjärvelle. Albanus voi majoittaa 19 retkeläistä kannen alla oleviin salonkiin ja skanssiin. Matkalla mukana Albanuksen miehistö, Ari Kalske, Juha Aaltonen ja Pentti Heikkinen. Ilmoittautuminen on sitova, kun varausmaksu on suoritettu! Noudatamme matkatoimistojen peruutusehtoja. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Majoitus: Signilskärin lintuasemalla omissa makuupusseissa tai lakanoissa nk. Vetäjät: Rauno Yrjölä, Antti Tanskanen ja Antti Halkka. (918) 152 579, fax(918) 143682. Mukaasi tarvitset vain makuupussin ja puukon, tulitikut ja hieman seikkailumieltä. Järjestäjä: L YL. (90) 220 08207. Vaellamrne pohjoisimmassa Lapissa saamelaisoppaan kanssa 100 km tuntureilla, joille turistit eivät ikinä löydä. Voit osallistua päivittäiseen kalastukseen, verkonpuhdistukseen ja saaliin käsittelyyn. 10-20 osanottajaa (ikäraja 12 v.). Majoittaudumme vetäjien laavuihin ja autiomajoihin, ja syömme itse valmistamiamme vetäjien hankkimia vaellusmuonia. Hinta 1 100 mk jäsenille, 1250 mk muille. (9 18) 152 579, fax (918) 143 682. Ruokailu: hintaan sisältyy ruoka, jonka vetäjät hankkivat ja kurssilaiset yhdessä valmistavat. (90) 228 08207. Elokuun alussa vilkkain veneilykausi on takanapäin ja ilmasto lauhkeimmillaan. Kiipeämme upealle Ailikkaalle ja suihkimme öiselle poroerottelualueelle. Mukaan mahtuu 12 "kerrankin jalat irti maasta" -tyyppiä. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Ilmoittautuminen: 30.4. (Hanko) Sekä Suomen että Siperian joutsenia kokoontuu suurin parvin Hankoniemelle odottelemaan meren jäätymistä. Albanuksella on kaksi vessaa lavuaareineen, muttei suihkua. Hinta pitää sisällään veneja autokuljetukset Ahvenanmaalla, ei matkoja Ahvenanmaalle. Vetäjinä Juhani Hannila, Hannu Tikkanen ja Harri Hongell. Ilmoittautumiset: 8.9. Hinta 350 mk. Kurssi on tarkoitettu vaeltajille, jotka haluavat kokea luonnon kokonaisvaltaisesti ja oppia perhoSUOMEN LUONTO 2/95 54. Saaristokulttuuri, alueen tutkimustoiminta, linnut ja kasvit ovat merenkulun ohella matkamme pääteemoja. lastamaan ruokasi. Iltasella käymme läpi Karigasniemen (Suomi) ja Karasjoen (Norja) kulttuuriantia. mennessä SLL:n toimistoon, puh. siskonpetimajoituksena kolmessa huoneessa. 10-20 osanottajaa, vasta-alkajia tai konkareita, ikäraja 12 vuotta. (90) 228 08207. Ellei toisin mainita tiedustelut ja ilmoittautumiset luonnonsuojeluliiton toimistoon puh. vsk. Ilmoittautumiset: 19.6. Tule oppimaan, mitä kaikkea suuhunpantavaa Suomen luonnosta löytyy. Nyt sinulla on tilaisuus tutustua vanhaan saaristolaiskulttuuriin sen aidoimmassa ympäristössä. Isokarin majakkasaari sekä Ahvenanmaan Jurmo ovat upeita retkikohteita. Hinta sisältää matkat Helsingistä, majoituksen ja ruokailut. Kurssille ovat tervetulleita maastossa ennenkin yöpyneet, pienestä hätkähtämättömät ihmiset. Marraskuinen merenrantaluonto ja joutsenten tavat tulevat tutuiksi. Hinta: 650 mk jäsenille, 800 mk muille. Tutustumme myös Hangon lintuasemaan. Hinta: 1100 mk L YL:n ja SLL:n jäsenille, muille 1200 mk. Joutsenkurssi 10.-12.11. Vetäjä: Tapani Veistola. Ilmoittautuminen: 9.8. Viisi päivää luonnon armoilla 31.7.-4.8. Kalastelemme, yövymme laavuissa ja erämajoissa sekä koemme luonnon autiuden parhaimmillaan. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Kurssille otetaan 15 kurssilaista, jotka ovat valmiit vuorotellen osallistumaan arkiaskareisiin, kuten ruoanlaittoon, saunan lämmitykseen, kalastukseen ja kalojen savustukseen. Ilmoittautumisen jälkeen lähetetään 300 mk:n suuruinen varausmaksu. Kaljaasi Albanuksen purjehdus Ahvenanmaan ympäri 30.7.-3.8. Järjestäjä: L YL. Hintaan sisältyvät opetus, kurssimoniste, majoitus ja aamiainen. Hinta: 1300 mk L YL:n ja SLL:n jäsenille, muille 1400 mk. Saaren lintuasemalla on mitä parhaimmat mahdollisuudet opetella tuntemaan lintuja sekä tutustua niiden rengastamiseen. Suunnittelija Visa Marttila. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. Järjestäjä L YL. Ilmoittautumiset 30.5. Järjestäjä: L YL. Järjestäjä: L YL Joululintukurssi (Karigasniemi) 27.12.95-1.1.96 Toisenlainen joulunseutu kaukana etelän loskista ja kiireistä. Kurssille otetaan 12 osallistujaa. Lähisaarten luontoon ja kulttuuriin tutustuminen käy mukavasti. Ohjaajina Veikko Piironen ja Seppo Hakala. Järjestäjä: L YL. Se on omiaan vetämään muuttomatkalla olevia lintuja tuhansittain puoleensa. Tankarin saarella sijaitsee Suomen kirkkain majakka. Entä miten ylitetään vesistö ja laskeudutaan kalliolta, ja mitä viestivätkään eläinten jäljet. Maatsalu on Pohjois Euroopan tärkein kosteikkoalue. Loppusyksyllä se on kuuluisa tuhansista kurjistaan, hanhistaan ja joutsenistaan. Matkalla mukana Ari Kalske, Juha Aaltonen ja Pentti Heikkinen. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Vetäjä:Tapani Veistola. Pääasiassa liikkeellä ovat varpushaukat ja suohaukat, mutta muitakin lajeja varmasti näyttäytyy. mennessä SLL:n toimistoon, puh. Retkeen sisältyy leirioloihin sopeutettu täysihoito. Ilmoittautumiset: 30.8. (918) 152 579, fax (918) 143 682. Hinta: 995 mk L YL:n ja SLL:n jäsenille, muille 1095 mk. Viikot toteutetaan yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. llmoittautumiset: 15.8. Ruokailu: hintaan sisältyy ruoka, jonka vetäjät hankkivat ja kurssilaiset yhdessä valmistavat. Vetäjä: Visa Marttila. mennessä SLL:n toimistoon, puh. (90) 228 08207. Tarkemmat tiedot Seppo Hakalalta, puh. Nukumme koijissa, jotka on erotettu toisistaan väliseinillä. Eteläisen Selkämeren matalat kallioluodot ovat monipuolisia kasvistoltaan ja linnustoltaan. Ilmoittautumiset 30.5. Majoitus: Signi lskärin lintuasemalla omissa makuupusseissa/lakanoissa nk. Hinta pitää sisällään kuljetukset Ahvenanmaalla, ei matkoja Ahvenanmaalle. Hintaan sisältyvät opastus, retket ja täysihoito. mennessä L YL:n Heinolan toimistoon, puh. 1-linta 2500 mk jäsenille, 2650 mk muille. 55. Perinteinen silakanpyynti Kustavin ulkoluodolla 9.-12.8. Kurssille otetaan 15 osallistujaa
Vihreä teollistaminen perustuu uusiutuvien luonnonvarojen j~ bioenergian käyttöön, raaka-aineiden kierrätykseen ja suljettuihin tuotantoprosesseihin. Suomi nousee ® KES STA Suomen talous on käännetty vahvaan kasvuun. Teollisuutta pitää katsoa uudesta näkökulmasta. Suomella on huippuluokan koulutustaso ja tekninen osaaminen. Ja siinä me olemme hyvi: Suomi on puhdas maa verrat tuna useimpiin teollisuusvaltioihir Nyt kehitys suosii kaltaistamme maata, joka voi hyödyntää taloudellisesti vihreää ajattelua. Kaikkialla maailmassa vaaditaan tuotteilta ja niiden valmistukselta yhä kestävän piä ratkaisuja luonnon kannalta. Suomi nousee työllä, yrittämisellä, yhteishengellä ja terveell itsetunnolla. Meillä on ajatus. Niiden avulla voimme yhdistää metsäja metalliteollisuuden, elektroniikan, energiatuotannon, maatalouden ja säätötekniikan kokonaisuudeksi, jonka tuloksille riittää ostajia. Tiedämme kokemuksesta, et1 muita vaihtoehtoja ei ole.. Mutta miten takaamme hyvinvoinnin ja ympäristön kestävän kehityksen. Vihreä teollistaminen on kan sallinen hanke, jossa mallina maail malle luomme hyvinvointia itsellemme. Ympäristöteknologia on pian maai man nopeimmin kasvavia teollism denaloja
(90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 2/95 54. (97 1) 263 1778 POSTIM YYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. (921 ) 327 00 1 TAMPERE Laukontori 4 puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 markkaa. 1 1 A 17, 00 150 Helsinki puh. 1995 100 mk) O Puolen vuoden määräaikaistil aus 170 mk Muutan osoitettani Peruuta n ti laukseni TILAAJA/fAI VAN HA OSOITE SUKUJA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIM IPAIKKA 1 PUH. .... . (90) 876 9 100 fc: a z {1 o ·= :) 00 "' 8_ __J z LJ...J :) V) SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI g ::i z (1.) a-,·o cJl ::, ...1 ::i U,J <J> J: C C (1.) ;o E C C ..:,: ,LI') ::i oo V) ::.::o O Tilaan Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaa n 250 mk (luonnonsuojelu liiton jäsenet)/300 mk (e i-j äsenet) Haluan säästöti laajaksi, jolloin ti laushinta on 235 mk (jäsenet)/ 270 mk (ei-jäsenet). Pyydä meiltä lehtemme oma lahjakortti ! Vuoden määräaikaistilaus (12 seuraavaa numeroa) 300 markkaa, Luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 markkaa, kestotilauksena 270/235 markkaa. ........ Per'dmiehenk. (939) 632 6 163 Maija T. ........... (90) 228 08206 Satu Hentula-Niemi11e11 SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Lisäksi voit osallistua edullisesti retkille, kursseille ja luontomatkoille. (92 1) 301 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. Vuodessa lähes 700 sivua! Samalla olet mukana tukemassa luonnonsuojelua: lehden tuottama ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan Luonnonsuojeluliiton eri projekteihin. Saat kerran kuussa kotiin kannettuna tuoretta postia luontoja ympäristöasioista. (90) 876 9 100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONK UVA-ARK ISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsin ki puh. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. Tule mukaan: tarvitsemme sekä tekijöitä että tukijoita. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.),(960) 3364 302, Veikko Aa/o, Vesa Heinonen, Matri Ikonen, Maija Me!lra, Timo Permanro, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUES IHTEERJT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-51, 20 100 Turku puh. (98 1) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PU H. (98 1) 3 11 5 828 Me,ja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh.(93 1)2 131 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. ...... Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Suomen luonnonsuojelu liitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää ta i luovuttaa ti lausja suoramarkkinointitarkoituksiin.. (90) 228 0822 1 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. Jäsenmaksu vuodelle 1995 on vain 100 markkaa. r-------------------------· Tue luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu I I puh. UUSI OSOITE Tilaa jan ume ro o so ite lipu kkeesta .... vsk. Kannattaa liittyä myös jäseneksi! Suomen Luonnonsuojeluliitto on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jossa on jäseniä jo lähes 30 000. Jäsenenä pääset mukaan vaikuttamaan ja kasvattamaan ääntä luonnon puolesta. 7 C 36, 28 100 Pori puh. Se on suurin etusi. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LI ITTO ry. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. Ti laus uudistuu tä llöin ti lausjaksoittain automaattisesti niin kauan kunnes toisin ilmoitan. (93 1) 214 57 15 OUL U Kajaaninkatu 13 puh. Tilaa ihmeessä Suomen Luonto! Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt tiedoissa ja tunnelmissa. Suomen Luonto on myös mainio lahja: merkki päiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. Kätevimmin tilausja jäsenyysasiat sekä osoitteenmuutokset hoituvat tämän sivun palvelukortilla tai puhelimitse (90) 228 08 210 ja 228 08 224. Saat myös Suomen Luonnon edullisesti jäsenhinnalla ja 10 prosentin alennuksen Luontopuotiemme tuotteista. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. (953) 4 1 1 7358 Perui Siilahri vs. (90) 228 08 1 telefax (90) 228 08200 Ma--pe klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Vahrerisro, koulutussihteeri Sllsanna Huhrala, toimistosihteeri Esko Joursamo, pääsihteeri Mi,ja }L1mppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kairosaari, rekisterinhoitaja Ta,ja Kero/a , järjestösihteeri Johanna Korimäki, toimistosihteeri Ma,jukka Kulmanen, energianeuvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Rirva Pieriläinen, talouspäällikkö Terho Pouranen, tiedotussihteeri Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri , OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00 170 Helsinki, puh. Kestotilaus jatkuu tilausjaksoittain niin kauan, kunnes haluat lopettaa sen. (960) 3 11 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh
19) is very prominent, and even the tawny owl (p.19) may suddenly put in an appearance. One of the most popular protagonists of the philosophy in the United States is Rush Limbaugh, an extreme right wing radio columnist, whom members of the association grandly refer to as a "researcher". ln fact, at one stage the govemment was actually bent on lowering the standard of nature conservation in this country. vsk.. The Centre Party and Nation-al Coalition favour protecting shores by govemment land purchase, while the Left and the Greens would be happier with a Shore Act to fall back on. A slight fly in the ointment was that the tax on peat remained consumer friendly, despite emissions from this fuel being higher Ihan from coal, for instance. Space has recently been devoted to the Heidelberg kind of thinking among other places in the evening newspaper published by Sanoma-group, Finland's largest newspaper concem . Only the Greens subscribe to a radical raising of the level of forest protection (2.5 percent of for-ests are currently protected and the Greens would like to raise the level to 10 percent). One initial govemment goal was to promote energy conservation , but the consumption of electricity in particular rose during its term. Progress was made in water pollution control, but discharges from agriculture have still not been curtailed. The great grey owl (p.18) tends to view its surroundings from exposed perches, the Tengmalm 's owl may come into the garden (p.18), the hawk owl (p. Economic considerations hog coming Parliamentary elections by Anne Brax Suomen Luonto 54(2):/ 3-17 The 1995 Parliamentary elections are to be held in Finland in March, when 200 representatives will be elected to a four year term. Havulintu harvinaistuu. Two of the most prominent members of the Finnish branch of the Association are Mikko Paunio, who is a medical doctor, and a retired forest researcher Kullervo Kuusela. On a more positive and Seuraava numero ilmestyy maaliskuun puolivälissä Lehtipuu on taas arvossaan. Members of the Finnish branch of the Heidelberg Association, as the anti-environmentalists call themselves, in their wisdom maintain, for example, that the atomic bomb dropped on Hiroshima caused no radiation related illnesses, the toxins sprayed on Vietnam were not lethal, and there is no population explosion, or if there is, it poses no danger to mankind. Parliament voted against the construction of a new nuclear reactor in the autumn of 1993. The whole movement's arguments bring to mind the creationists who deny the exist ence of evolution in any form , and the Neo-nazis who blandly maintain that millions of people did not die in the Third Reich 's concentration camps. Halonäytelmät tulossa kevättaivaalle: valoja, värejä, renkaita, pallukoita ja kaaria. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Anti-nature fanaticism rears its ugly head by Jorma Laurila and Juha Valste Suomen Luonto 54(2):3, 6 Nature conservation and environmental protection in Finland have lately become the target of fanatics here, just as they have been for quite a long time in the USA. Environmental organisation representatives feel that the govemment elected four years ago has not been particularly active in regard to environmental policy, the outstanding exception being Min-ister of the Environment Ms Sirpa Pietikäinen. Winter guests by Jaakko Heinonen Suomen Luonto 54(2):24-27 This article tells us how to find invertebrates and amphibians that might be hiding in our homes. A number of fundamental environmental laws will be brought up for Parliament's approval during the next four years. The ozone gap, acid rain, extinctions and environmental catastrophes of various kinds are, say the anti 's, no cause for alarm. Two of the most imSUOMEN LUONTO (Narure of Finland) Published by rhe Finnish Association for Narure Conservarion Address: Korkankar,, 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 portant of these will be a revision of the forestry laws to ensure that the environment will be taken into account for the first time in silviculture, and a Nature Conservation Act amendment. Nuclear power is not popular as a future altemative among the six largest party leaders interviewed by Suomen Luonto, the sole exception being the National Coalition party head. The driving force behind the movement and the latter's aesthetic roots are North American. 58 congratulatory note, as part of its emissions policy Finland became the first country in the world to introduce a carbon dioxide tax. Owl hunting by Mikko Pöllänen (photographs) and Olli-Pekka Pietiläinen Suomen Luonto 54(2):18-21 Keen naturalists can spot owls very easily during the winter. Having enjoyed in the last elections a position of prominence, this time environmental issues have been shoved into the background. Forewamed, environmentalists were fortunately able to veto this. Translated by Leigh ?Lester SUOMEN LUONTO 2/95 54. The small tortoiseshell butterfly, queen bumble bee, and common frog may ali be waiting out the winter in some nook or cranny
Kun kuningas saapui seuraavan kerran, hän kysyi miten Hansin laita on. Tieto oli väärä, sillä tuo Kööpenhaminaan mennyt oli ehtinyt saada sikäläisen koiraan kanssa viisipäisen poikueen jo vuotta aikaisemmin. Ne olivat munineet jo parina vuotena, mutta hautomaan ne eivät ryhtyneet. Zoologiske Have osallistuu monipuolisesti uhanalaisten lajien suojeluun muun muassa pitämällä myskihärän kansainvälistä kantakirjaa. Jo 1859 perustettu Kööpenhaminan eläintarha Zoologiske Have on Pohjoismaiden vanhin. Tulin siihen tulokseen, että molemmat olivat naaraita. Toiselle sain pari vuotta myöhemmin pariksi koiraan ja pariskunta pesi. Vielä yksi esimerkki Haven etologisen perinteen varhemmista hedelmistä. Erikoisen vaativa ryhmä ovat tietysti ihmisapinat, joiden uudet tiSUOMEN LUONTO 2/95 54. lat valmistuivat 1980-luvulla. Zoologiske Haven etologisen perinteen juuret juontavat 50 vuoden taakse, jolloin eläintarhan palvelukseen tuli tieteelliseksi assistentiksi Holger Poulsen, Pohjoismaiden tunnetuimpia etologeja. Korkeasaaresta lähetettiin 1970-luvun puolivälissä Kööpenhaminaan ylimääräiseksi jäänyt susi, tyttäreni Auran suureksi suruksi. Muutamia vuosia myöhemmin tapasin Hillan istumassa tyynenä tarhansa keskellä kohoavan kummun laella ja katselemassa rauhallisena ympärilleen seuranaan puoliso ja senvuotiset pennut. Myskihärkien pitämisestä eläintarhalla on pitkäaikainen kokemus, johon kuuluvat myös kommellukset. Bent on eläintenkäyttäytymistutkija eli etologi ja siksi hän on lieventänyt tilojen ahtauden eläimille aiheuttamia ongelmia tehokkaalla ympäristövirikeohjelmalla. Ensimmäisellä käynnilläni 1966 hän valisti minua suurenmoisesti siitä, miten etologisen tutkimuksen tulokset ovat tärkein avain parannettaessa eläintarhojen asukkaiden oloja. Haven etologinen perinne jatkuu edelleenkin. Kun Kööpenhaminan eläintarha etsi lapinpöllönaarasta, toimitin toisen linnun sinne. Kun tulin Korkeasaaren johtajaksi, täällä oli kaksi lapinpöllöä. Hän sai pian vastauksen. Koululaisille on tarjolla opettavia tehtäviä eri eläinlajeista, ennen muuta niiden käyttäytymisestä. Hänen erityisen huolenpitonsa kohteena oli lintutalo, jossa pesivät silloin muun muassa harjalintupari ja suokukot. Hans saatiin onneksi kiinni ennen kuin se ehti tehdä suurempia vahinkoja. Ensimmäisellä käynnilläni näin ja kuvasinkin vanhan Hans-nimisen sonnin, joka eli vankka-aitaisessa tarhassa lehmähaaremeineen. Runsaan kymmenen hehtaarin alueella on varsin suuri määrä lajeja, joukossa useimmat suuret eläimet, joita edelleenkin monet pitävät jokaisen itseään kunnioittavan eläintarhan välttämättömyyksinä, kuten kirahvit, norsut, sarvikuono!, virtahevot, leijonat, simpanssit ja gorillat. Tarkkailin niiden käyttäytymistä ja lopulta punnitsin ne. Myskihärkä on tunnettu "muurinmurtaja". Tarha pitää uhanalaisten myskihärkien kansainvälistä kantaki,jaa. Zoologiske Havessa kekseliäisyyttä on käytetty myös yleisön virikkeiden luomisessa. Kun tällaisesta perinteestä joudutaan pitämään kiinni, eläintilojen laajentaminen on mahdotonta. Se on ollut ja on edelleenkin tyypillinen kaupunkieläintarha ja hyvin viehättävä lajissaan. Tarhan hiljattain eläkkeelle jäänyt johtaja Bent J0rgensen totesikin, että jos siihen olisi jouduttu menemään, lajimäärä olisi pudonnut puoleen. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Zoologiske Have Myskihärkä Hans on kaatanut aitoja Kööpenhaminan eläintarhassa. Hän oli kymmenvuotiaana ystävystynyt sen kanssa ja antanut sille nimen Hilla. Kun tiesin Haven susitilan pienuuden, en minäkään ollut kovin iloinen. Kateus ei ole kaikkein hallitsevimpia luonteenvikojani, mutta tuolloin se heräsi. Tämän jälkeen tarha korjattiin niin perusteellisesti, etteivät Hansin aidankaatoyritykset sen koommin onnistuneet. Opetusta on kehitetty monin näppärin ja hauskoin keinoin. Suokukkoja hankin muutaman vuoden kuluttua Korkeasaaren, ja Poulsenin vinkkejä käyttäen ne saatiin myös lisääntymään. vsk. Se oli vuosia aiemmin murtautunut ulos aitauksestaan juuri, kun kuningas Fredrik IX oli vierailulla. Hans käveli vastaan käytävällä, mutta teki kunnioittavan käännöksen ja palasi tarhaansa. Oivallus rakentaa tarhaan korkea kumpu, jonka laella susi saa katsella ihmisiä ylempää, korvasi jossain määrin tarhan pienuuden. Pakkoa tähän ei ole ollut, sillä Tanskassa ei noudateta muiden pohjoismaiden vähimmäistilanormistoa. Esimerkiksi tylyn tuntuisella ikkunattomalla eläinklinikan seinällä kerrotaan piirroksin, mitä seinän sisäpuolella puuhaillaan eläinten terveyden hyväksi. Kaikkein uusin suuri hanke on taidokkaasti ja taloudellisesti rakennettu tropiikkitalo. Ilkka Koivisto 59. Olin ylpeä, sillä tietojeni mukaan se oli ensimmäinen kerta eläintarhassa. Bent J!llrgensenin seuraaja Bengt Holst on myös tämän viehättävän tieteenalan tutkija
Toiminnan kehittyessä kontaktit suuntautuvat myös yrityksiin. Haluatk Suomen Luonnon puhelinmyyjäksi. Tästä numerosta saat myös lisätietoa työstä, jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Jos sinua kiinnostaa luonto ja puhelintyö sekä kannustava ja hyvä palkkaus, niin jatka lukemista. Työaika on kello 13-20.30 ja tehtävä kokopäivätoiminen. Voit olla juuri etsimämme henkilö. Mahdolliset lasten päivähoito-ongelmat pyritään ratkaisemaan yhdessä. Voit myös lähettää lyhyen kirjallisen hakemuksen ylläolevaan osoitteeseen.. Odotamme sinulta, että olet aktiivinen ja oma-alotteinen pidät ihmisistä ja myyntityöstä toivot joustavia työaikoja asetat tavoitteita työllesi ja pyrit pääsemään niihin arvostat luontoa ja luonnonsuojelua työssäsi ja vapaa-aikanasi Tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten käsityksiin luonnonsuojelusta uudenlaisen tavan tehdä työtä innostavan työympäristön ja työtoverit Jatkuvan ja perusteellisen koulutuksen sekä opastuksen työhön Työpaikka sijaitsee Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kuulumisiin! ACMA Oy, Kalevankatu 11 B, 00100 HELSINKI P.S. ACMA Oy hakee Suomen Luonnon toimeksiannosta asiakaskommunikointiin sekä puhelintyön ammattilaisia että uusia henkilöitä koulutukseen. Toimi näin Soita automaattipuhelimeemme, numeroon (90) 602 055, ja jätä yhteystietosi sekä vastaa sinulle esitettäviin viiteen kysymykseen. Työssäsi tulet ottamaan puhelimitse yhteyttä ennalta valittuihin yksityisasiakkaisiin sekä otat vastaan heiltä puheluita tilausmarkkinointiin liittyvissä asioissa