.. z LLJ 6 : ) Cf) lrtonumero 33 mk Minne . ens1mma1nen kansallinen kaupunkipuisto?.
Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Hämeenlinnassa on oivallettu rikkaan ja ihmisläheisen kaupunkikuvan merkitys. (09) 228 082 10 ja 228 08224, sähkö posti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 65. Kysy mys ei ole pelkästään viihtyisyydestä vaan ihmisten luontosuhteesta syve mmältikin. Liitossa on havahduttu huomaamaan lähiluonnon merkitys. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Monilta kaupunki suunnittelij oilta j a päättäjiltä näyttää unohtuneen se yksinkertainen totuus, että ihmi set as uv at mieluummin viihtyisässä kaupungi ssa kuin ankeassa betonislummissa liikenteen saartamana. Myös Olavinlinnan maisema Savo nlinnassa on ollut esill ä. Tiivistämiseen on myös järkeviä perustei ta, mutta sitä ei saa tehdä arvokkaiden luontoj a virkistysalueiden eikä viihtyisyyden kustannuksella. Ajatus on saatu Ruotsista, mi ssä Tukholmaan perustettiin 1994 maai lman ensimmäinen kansalliskaupunkipuisto (nationalstadspark). Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 He lsinki puh. Pui stot on tarkoitus perustaa liittämällä niitä koskevat säädökset parhaillaan uudistettavaan rakennuslakiin . Suomen luonnonsuoj eluliitto kannattaa lämpimästi kan sallisia kaupunkipuistoja. Ensimmäiset kansalliset kaupunkipuistot saataneen lähivuosina Hämeenlinnaan, pääkaupunkiseudulle, Turkuun , Tampereelle ja Porvooseen. Ajatuksena on yhdistää kokonaisuudeksi tärkeät luontoj a virkistyalueet sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas kaupunkimiljöö. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Jun ayhteyksien nopeutuessa luontoja kulttuuriperinnöstään hu olehti va Hämeenlinna kilpailee muun mu assa ruuhkautuvan pääkaupunki seudun asukkaista. 2 Kaupunkien luontoja kulttuuriaarteet turvaan Ympäristöministeriössä valmistellaan kansallisten kaupunkipuistojen perustamista Suomeen. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tnki Oy: nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kan salli set kaupunkipuistot riittävän tiukkoine määräyks ineen turvaisivat rikkaan ja vii htyisä n kaupunkiympäristön säilymi sen ihmisten iloksi. (03) 75 11 8 15 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Tämän takia pääkaupunkiseudulle on kiireesti suojeltava kattava viherverkko, jonka kantavana rakenteena voisi juuri toimi a laaja kan sallinen kaupunkipuisto. z LLJ 6 : ) c./) SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Kun yhä useammat ihmiset as uv at kaupun geissa, on tärkeää että ihmi sillä säi lyy elävä yhteys luontoon arkisessa ympäristössään. Puolen vuoden määräaikaistilaus (k uusi numeroa) 170 mk . lrtonumero 33 markkaa. SUOMEN LUONTO 2/98. Luonnonsuojeluliiton jäse nille määräa ikaistilaus 250 mk j a kestotilaus 235 mk. Etenkin ruuhkautuvall a pääkaupunkiseudulla paineet yhdyskuntarakenteen tiivistämi seen ovat kovat. Ilman sitovia määräyksiä ja kokonaisnäkemystä nakertamisen, repimisen j a pirstomisen politiikka jatkuu ja tulokse na olisi ankeita kaupunkej a, joissa ihmisetkin sairastuvat. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Etelä-Suomen suuriin keskuksiin pakkautuu yhä Ii-sää ihmisiä. H ämeenlinn a napannee kunnian Suomen ensimmäisestä kansallisesta kaupunkipuistosta. Tilaushinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulko maille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Kuvassa etualalla kukkiipapelorikko, taustalla Ruissalon kartano. Matti Valta Jorma La,urila Turkuun tarjolla oleva kansallinen kaupunkipuisto muodostuisi Ruissalon ja Hi rven salon saarista sekä Aurajokisuusta. Hanke on siellä valmisteltu pisimmälle, ja kaupungin johto suhtautuu asiaan innostuneesti. (09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunim i@sll.fi Päätoimiflaja Jorma Lauril a, 228 082 17 Toimitussihteerit A lice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimii/ajat An ne Brax, 228 2 16 Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys 228 081 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoa su) Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirj apaino Oy Aikakaus lehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa
Saariston grafiikkaa 32 Suurkaupunkilainenkin tarvitsee linkin luontoon 36 Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 54 Purjehdi, vaella, souda, tutki kasveja, kiikaroi lintuja, nauti maisemista mukavassa seurassa! Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista 12 Maailmalta 40 Mielipiteitä, keskustelua 42 Kirjoj a 46 Kuukauden ekoneuvo 48 Vastuullinen kuluttaja 48 Multasormet 49 Kysy luonnosta 50 Tosija makuasioita ravinnosta 57 Palvelukortti 65 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Hiihdä tunturiin 22 Kansalliset kaupunkipuistot tulevat 26 Mikä kaupunki ehtii ensiksi Helsinki, Turku, Tampere, Hämeenlinna vai Porvoo. St. Lehmuskallion työstä kerrotaan sivuilla 18-20. 57. SUOMEN LUONTO 2/98 Koralliriuttojen kauneus katoaa 4 Ralf Åström on kuvannut kamerallaan valtamerien satumaista ja uhattua elämää. Hanna Hentinen Markku Lehmuskallio tekee elokuvia pohjoisista alkuperäiskansoista yhdessä elämänkumppaninsa, nenetseihin kuuluvan Anastasia Lapsuin kanssa. Hiihtovaelluksesta sivuilla 22-25. Luonnonvalokuvaaja Raimo Sundelin löytää mieluisimmat kuvakulmansa saaristosta. Lontoon kuulumisia sivuilla 36-39. vuosikerta Jom1a Laurila Lontoossa vaalitaan ja lisätään suunnitelmallisesti kaupungin vihreyttä. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Talven huurretta saaristossa. Lisää kuvia sivuilla 32-35. Reittejä on sadoin kilometrein, ja tuntureita riittää valloitettaviksi vaikkapa kuvan Pallastunturit. Arktisen elämän tallentaja 18 Virossa kylästelemässä 21 Aura Koivisto kokee eksoottisia elämyksiä Suomenlahden eteläpuolella. John's Woodin vanhalle hautausmaalle on tehty luontopolku. Kansikuva: 2 1998 Lapissa voi vaeltaa talvellakin
Vielä pahempaa on jokien mukanaan tuoma hienojakoinen maa-aines. Ennen riutalle menoa on kuitenkin perehdyttävä tarkoin turvamääräyksiin ja alueen sääntöihin ja niitä on myös noudatettava. Parhaan kosketuksen riutan elämään saa kuitenkin uimalla ja sukeltelemalla. Merten sademetsät Tyynenmeren länsiosien koralliriutoilla elämä on monipuolisempaa kuin nussaan muualla maailman merissä. Valon määrä vähenee pinnalta syvemmälle siirryttäessä; riuttakorallit siimaeliöineen voivat elää aivan pinnalta noin 70 metrin syvyyteen. Näin metsien hakkuut, ryöstöviljely ja liikalaiduntaminen estävät korallien kanssa yhteiselämää viettävien pieneliöiden yhteyttämisen ja tappavat korallit. Hyviä koralliriuttakohteita ovat esimerkiksi monet Karibianmeren saaret, Malediivit Intian valtameressä ja tietysti Australian Suuri valliriutta. Usein tällainen akvaario ei ole harrastajan kotona vaan jossakin julkisessa tilassa. Hän on työskennellyt neljä vuotta sukelluksen ja vedenalaisvalokuvauksen opettajana Karibianmerellä. Suurin osa järjestelmän ravinteista on siinä elävissä eläimissä ja kasveissa. Näissä paikoissa matkailulle on asetettu rajat ja riutat saattavat selviytyä niihin kohdistuvasta kulutuksesta. Riutta muodostuu korallien kalkkisista tukirakenteista. Koralliriuttoja ei muodostu lähelle suurten jokien suita makea vesi tappaa korallit. Elämän kirjo suurimmillaan . Jokainen maljamainen korallipolyyppi elää oman kivikovan korallikuppinsa suojaamana. muun muassa Afrikan itärannikolla, Intian valtameren saaristoissa, Australian ja Aasian välisellä saaristoalueella, Tyynen meren saaristoissa päiväntasaajan molemmin puolin ja Karibianmerellä. Koralliriutan rakentavat pikkuriikkiset, yhteisöinä eli runkokuntina asustavat riuttakorallit. Mantereet valuvat valtameriin, leijuvat korallien päälle ja estävät valon pääsyn yhteyttäviin panssarisiimaeliöihin. Tuhansien ja miljoonien vuosien aikana eliöt rakentavat riutan, joka muistuttaa kiveä. Lämmin vesi elinehto Riuttakorallit elävät symbioosissa niiden kudoksissa olevien yksisoluisten, yhteyttävien panssarisiimaeliöiden kanssa. Vesi saattaa virrata aallokon, vuoroveden tai merivirtojen vaikutuksesta joissakin riutan osissa hyvinkin nopeasti. Suurimman osan artikkelin kuvista hän on ottanut vedenpitävään koteloon sijoitetulla järjestelmäkameralla ja 105 millimetrin makro-objektiivilla. Riuttoja muodostavat korallit viihtyvät ainoastaan lämpimässä, suolaisessa ja valoisassa vedessä. Suurin riuttamuodostuma on Australian koillisrannikon edustan Suuri valliriutta, jolla on mittaa yli 2000 kilometriä ja jonka pinta-ala on noin 200 000 neliökilometriä. Sopivaa on vesi, jonka lämpö on 22-28 astetta tästä syystä koralliriuttoja ei ole esimerkiksi Amerikkojen eikä Afrikan ja Euroopan valtavan pitkillä länsirannikoilla. Eräät kauneimmista lajeista ovat jo päätyneet IUCN:n uhanalaisten lajien luetteloon . Ennen Kenian ja Tansanian rannikoiden riuttojensuojelualueet olivat henkeäsalpaavan kauniita, eräitä upeimmista maailmassa. Yhteistä niille kaikille on kalkkinen tukiranka. Palasista on kauniita ehkä yksi sadasta. Mitä näyttävämpi tai harvinaisempi laji on kyseessä, sitä paremman hinnan saavat sekä kerääjä että kauppias. Riutoilla elää yli 2000 kalalajia, 5000 nilviäislajia, 700 korallilajia ja lukematon määrä merisiilejä, meritähtiä, merimakkaroita, käärmetähtiä, merivuokkoja, meduusoja, taskurapuja, hummereita, langusteja ja eri ryhmiin kuuluvia matoja. Suurimpia syyllisiä ovat meriveden sameneminen eroosion kiihtymisen vuoksi, matkailun tolkuton lisääntyminen sekä korallien, kotiloiden ja riuttakalojen laillinen ja laiton kerääminen kaupattaviksi. Liettyminen ja korallien keruu matkamuistoiksi tuhoaa koralliriuttoja esimerkiksi Afrikan itärannikolla. Välineiksi riittävät uimaräpylät, uimalasit ja snorkkeli. Monissa paikoissa riutoille pääsee lasipohjaisilla veneillä, joten uimataitokaan ei ole välttämätön. Kotiloiden ja simpukoiden kuoret ovat suosittuja matkamuistoja. Monet kalat eivät suostu lisääntymään vankeudessa ja niiden elinikä jää lyhyeksi . Kaikki korallit eivät muodosta riuttoja eivätkä kaikki elä suurina yhteisöinä. Koralliriutoilla asustaa monia tällaisiakin korallilajeja, itse asiassa monet riuttojen värikkäimmistä ja silmiinpistävimmistä koralleista ovat sarveiskoralleja. Koralliriuttoja on runsaasti myös Mainosvalokuvaaja Ralf Äström on sukeltanut koralliriutoilla ja kuvannut niiden elämää Karibianmerellä, Punaisellamerellä ja Malediiveilla noin kymmenen vuoden ajan. Tätä eroosiossa irronnutta lietettä leviää sadekaudella mereen satojen kilometrien päähän jokisuista. Pyynti häiritsee ja vahingoittaa riutan muita eläimiä, ja jokaista terveenä akvaarioon päätynyttä kalaa kohti on varmasti kuollut kymmenen, sata tai vielä useampia. Yliherkkä ihminen voi jopa kuolla tällaisen kosketuksen seurauksena. Koralliriutat muistuttavat tässäkin sademetsiä, joiden kasvualustassa on hyvin vähän ravinteita ja maanpinnan humuskerros on olemattoman ohut. Kylmät merivirrat pitävät veden liian viileänä riuttakoralleille. Koralleja murretaan irti väkisin ja jopa räjäyttämällä, jotta matkailija sa1s1 kauniin matkamuiston. Koralliriuttojen uskomattoman kauniita ja värikkäitä, usein merkillisen näköisiä kaloja himoitaan merivesiakvaarioihin. Vuorovesirajan alapuolella korallin pinnalla elää kerros korallieläimiä, jotka ovat merivuokkojen ja meduusojen sukulaisia. Koralliriuttoja ympäröivien lämpimien merien vedessä on hyvin vähän ravinteita. Katoavaa kauneutta Koralliriutat vähenevät ja köyhtyvät nopeasti . Eniten sukeltamisesta saa irti ja suurimmat vaarat pystyy välttämään, jos ainakin aluksi osallistuu muutamalle opastetulle retkelle. Riutan tuottajia ovat paaasiassa mikroskooppiset panssarisiimaeliöt, ravintoketjujen huipulla ovat hait, barrakudat, meriahvenet ja muut suuret kalat. D. Nyt suuri osa riutoista on tukehtunut jokivesien ja suoran valuman tuomaan hetteeseen. Meren pohja on lähes ravinteetonta hiekkaa. Korallieläimet saalistavat hermomyrkkyä erittävillä lonkeroillaan monia vedessä uivia pikkuotuksia; jotkut korallit voivat ärsyttää ja polttaa pahasti myös niihin vahingossa törmäävän ihmisen ihoa. Räjäyttäminen tuhoaa kaiken elämän, ja jos 100 000 matkailijaa vuodessa vie kauniin korallikappaleen, niin montako vuotta riutta säilyy. Riutan lukemattomat onkalot, halkeamat ja luolat tarjoavat hyviä suojaja väijyntäpaikkoja. Kestävää matkailua Jos käyt !omillasi kaukomai ssa ja haluat tutustua koralliriuttoihin, voit tehdä sen niitä vahingoittamatta. Laitesukeltaja pääsee syvemmälle ja pystyy olemaan veden alla kauemmin, mutta paineilmalaite ei ole missään tapauksessa välttämätön. Aallokon vaikutus on erittäin suuri riutan avomeren puoleisella sivustalla ja vähäinen suojan puolella. Rakentamiseen osallistuu suuri joukko muitakin eliöitä: riutassa on monia pieneliöitä, nilviäisiä ja piikkinahkaisia
Poronhoitoa muuttaa teurastusten siirtyminen vientiteurastamoihin. Oulussa oli kaamostunnelma, sillä sää jatkui tasaisen harmaana päivästä toiseen. Alkutalven leutoudesta kerttoo sekin , että talven pakkasennätykset mitattiin Lahdessa jo 5. Ilmatieteen laitoksen mukaan 19. Seura on valinnut vuoden puun 1979 lähtien. Palokärki koputteli lahokoivua pihalla kaupungin keskustassa ja pudotteli puun alle lyhyen päivän aikana melkoisen keon kuorenpaloja. Porot eivät ole laumautuneet eivätkä poromiehet ole päässeet liikkumaan metsässä. 12 Poikkeuksellisen vähäluminen talvi on vaikeuttanut porojen kokoamista erotusaitoihin ja viivästyttänyt erotuksia. Luontokuvailta 1998 Finlandia-talolla . Suuri varisparvi yöpyi vakituisesti asuntoni lähipuissa ja herätteli ihmisiä aamuisella raakunnallaan. Dendrologian Seura valitsi Vuoden 1998 puuksi pähkinäpensaan. Illan juontaja Veikko Neuvonen esittelee klo 18.00 näyttelyyn valittuja kuvia ja kunniamaininnalla palkittuja kuvia. Vuoden Luontokuva 1998 julkistetaan Finlandia-talossa Helsingissä maanantaina 2. Valituksi ovat tulleet kynäjalava, visakoivu, mänty, vaahtera, kuusi , metsäomenapuu, kataja, tammi, rauduskoivu, saarni, suomenpihlaja, raita, tuomi , harmaaleppä, marjakuusi , kotipihlaja, halava, haapa ja vuorijalava. joulukuuta (-32,3). Merja Niva Jouni Klinga Pentu Saksa Tammikuu alkoi lentona Tammikuussa kerääntyi Suomen ylle lyijynraskaita pilviä. Ilman lämmetessä jouduttiin Lahdessa kulkemaan loskaisia katuja. tammikuuta minuutin . Pähkinäpensas tuli meille noin 7000-6500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, Yoldia-meren lainehtiessa Itämeren paikalla. Kuvia eteläsuomalaisilta soilta . tammikuuta mennessä aurinko oli näyttäytynyt Helsingissä yhteensä kolme minuuttia: 9. Porot joudutaan kuljettamaan aidoilta pitkien matkojen taa. SUOMEN LUONTO 2/98. Kotimaisten luontokuvaajien Eero Murtomäen ja Ulla Poukkasen lisäksi ohjelmassa esiintyy tunnettu japanilainen luontokuvaaja Mitsuhiko Imamori. Reijo Juurinen/Luon1oku vat Pähkinä pensaasta vuoden puu . Tilaisuuden järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat. Suomen Luonnonvalokuvaajien puheenjohtajan Jukka Lehtosen valokuvanäyttely Suon poikki on esillä Luontokuvissa helmikuun ajan. Sisämaassakin sitä tavataan lehtokeskuksissa, pohjoisimmat esiintymät ovat linjalla Korpilahti-Ruokolahti. Poikkea katsomaan. Kuun puoliväliin mennessä niin Ivalossa, Oulussa kuin Lahdessakin tammikuu oli normaalia lämpimämpi. Näyttelyt avautuvat klo 17 .00. maaliskuuta. Saliohjelma alkaa klo 19.00. Alkutalven harmaaja pilvinen kausi jatkui vuoden vaihtumisesta huolimatta. Takapihan kiiltolehtipajussa olivat samanaikaisesti sekä viime kesän lehdet että jo tälle keväälle puhjenneet pajunkissat. Oulussa 3. Lippuja saa Lippupalvelusta. Luontokuvien osoite on Nervanderinkatu 11 , Helsinki . Dendrologian seura edistää kotimaisten ja Suomessa menestyvien ulkomaisten puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua. joulukuuta (-22,3) ja Ivalossa 5. Pähkinäpensas kasvaa meillä yleisenä Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomen saaristossa sekä Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen rannikolla. Näyttely on avoinna arkisin klo 9.30-16.00. tammikuuta kaksi minuuttia ja 12. Lunta oli pohjoisessa niukasti , muualla tavanomainen määrä. Lisätietoja Matti Torkkomäeltä, (09)2217165. marraskuuta, jolloin pakkasta oli 16,5 astetta. Lippujen hinnat ovat istumapaikan mukaan 40-110 markkaa
Eija Herva Vuonna 1995 koskikaroja jäi pesimään Etelä-Suomeen ennätyksellisen paljon pesiä löytyi 39 ja ne olivat enimmäkseen karalle vartavasten rakennetuissa pöntöissä. Koskikarat soitimella Vantaankoskelta keskellä helmikuun pakkasta. Eräänä talvisena iltana ylitin Oulujoen Erkkolan siltaa pitkin, katselin joelle ja hämmästyin: ahman jäljet omakotiasutuksen reunustaman joen jäällä, neljä kilometriä Oulun keskustasta. Lunni on maassamme harvinainen vieras. Tästä syystä lunni onkin luokiteltu nykyisin uhanalaiseksi lajiksi. Ahma hävitettin 1970-luvulla moottorikelkan avulla käytännöllisesti katsoen sukupuuttoon Suomen Lapista. Löytöpaikka sijaitsee lähellä Kymijoen Saukkolanvirtaa, jossa lintu on todennäköi_sesti viettänyt viimeiset elinpäivänsä. Monet on löydetty kuolleina. Lunnit pesivät yhdyskuntina Pohjois-Atlantin rannikolla Norjassa ja Kuolan niemimaalla. Lassi Kujala 13. . Useimmat havai nnot on tehty talvella tai syksyllä. Jouko Pihlainen uskoo, että Etelä-Suomeen saadaan vielä pysyvä pesivien koskikarojen kanta. Se osoittautui lunniksi. Mistä ahma oli tullut ja mihin se oli menossa. Se on tavattu alueellamme tiettävästi vain nelisenkymmentä kertaa. Samana päi vänä havaittiin myös Ivalossa lunni , joka jäi auton alle ja kuoli . Pilkanmaan havainto on kuitenkin ensimmäinen Kymenlaaksosta kautta aikojen. Tammikuun 5. Liikakalastus on vähentänyt sillija pikkukalakantoja lunnien pesimäal ueella niin paljon, että myös lunnien määrä on romahtanut. Harvinainen vieras Oulussa Tuomo Mannermaa Ahman tassunpainalluksia Oulujoen jäällä. Aikainen kevät, hyvä peViime vuonn a pesiä löydettiin 15. Alkutalvesta Etelä-Suomen puroille ja jokivarsiin ilmestyneet koskikarat alkavat tehdä maaliskuussa paluuta takaisin Ruotsin ja Norjan vuolaisiin vuorimaisemiin. Talvella lunnin nokka ei ole niin paksu eikä kirjava kuin kesällä. säpönttö ja ravinteikas koski ovat Pihlaisen mukaan tunnusmerkkejä, kun nuori naaraslintu jää etelään pesimään . AJANKOHTAISTA Koskikarapurolle ehtii vielä Berndt Hanne liu s/Luo ntoku vat . Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa ahma on lisääntynyt SUOMEN LUONTO 2/98 rauhoituksen ansiosta, ja sitä on jälleen tavattu enemmän Enontekiön Käsivarressa. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on erillinen ahmakanta, joka menestyy susien, hirvenmetsästäjien ja luontokuvaajien tarjoilemien haaskojen turvin. Lisäksi havainnot painottuvat aivan maamme pohjoisimpiin osii n, minne talvimyrskyt ovat niitä riepotelleet. Viime vuosina ahmoja on myös siirretty Lapista Keski-S uomeen. Koskikaroja tutkinut lohjalainen Jouko Pihlainen kertoo karojen levittäytyneen alkutalvella tasaisesti Etelä-Suomen virtojen varsille, kun oli lauhaa ja sulapaikkoja paljon. Pekka Paaer Lunni löytyi kuolleena Kuusankoskelta Lass i Kujala Kymijoen Saukkolanvirran lähistöltä löytynyt lunni. Pihlainen laskee talvella vakiokierroksellaan Länsi-U udellamaalla koskikarat kaksi kertaa kuussa ja tuntee alueensa karakannan vaihtelut hyvin. Sen niskassa oli mahdollisesti pedon aiheuttamia vammoja, joihin lintu oli saattanut kuolla. Itärajan tuntumassa tallustaa rajan takaa tulleita ahmoja. päivänä löytyi Kuusankosken Pilkanmaalta Saukkolantieltä merkilli sen näköinen kuollut lintu .
Mikä mahtaisi olla tavallisin tällainen ruoka: a) katajanmarjat b) lehtipuiden silmut c) pajun kuori d) kuusen hedekukkasilmut e) laho puu . "Minut on valittu tulenvartijaksi. Kuhmon jätteet markoiksi -hankkeen tarkoitus on luoda ja säilyttää kaikkiaan 25 jätehuoltoon liittyvää kokotai osa-aikaista työpaikkaa. "Polttokelpoista puuta jää uskomattoman paljon maahan. Jarkko Turpeinen 1. Se tarkoittaa lähinnä kalevalaisen henkisen perinnön vaalimista." Johannes Setälä on myös käytännön mies; hän on tehnyt vanhan puutalon remontin itse ja nikkaroinut siihen myös hajuttoman kompostihuussin . Varsinaisten projektityöläisten lisäksi on työpaikkoja luomassa ja jätteen hyötykäyttöä kehittämässä toistakymmentä yrityksiä, maataloutta, koululaitosta, seurakuntaa, kaupunkia ja yhdistyksiä edustavaa kumppania. Kumppanit ovat perustaneet projektin puitteissa neljä jätehuollon eri osa-alueisiin keskittyvää työryhmää, joissa kukin ideoi hyötykäyttöä itseaan kiinnostavalle jätemuodolle. Mitä eläimiä ovat sinikettu, platinakettu ja napakettu. Työttömyystilaston kärkisijoilla kipristelevässä Kuhmossa on ryhdytty tekemään jätteistä työtä. "Siinä on kysymys matkasta kaikkeuden, näkyvän taakse, toiseen ulottuvuuteen. "Löysin shamanismin Kalevalasta neljännesv uosisata sitten . M itä on a) tykky b) paannejää, c) kohvajää d) teräsjää, e) ajojää, t) ahtojää. Ensimmäinen runo maailman synnystä tuotti tyrmistyttävän havainnon: siinähän on alkuräjähdysteoria! Miten ne ihmiset ovat aina tienneet sen, mitä tiedemiehet ovat käsitelleet ihan äskettäin?" Setälästä tuli shamaani syvien pohdintojen ja osin tuskallistenkin kokemusten kautta. Sen sijaan monet ovat lähteneet saalistukseen mukaan ." Setälä uskoo luonnonkansojen voimaan. 5. Perinteiset humanismin hyveet ovat käyneet täysin tuntemattomiksi; niistä ei edes puhuta." Hänen mukaansa asiat eivät silti ole vielä siinä jamassa, ettei ihmistä ja luontoa voisi pelastaa. Haapalai nen/Luontokuvat 2. Hän on ollut mukana kahdesti Suomessa järjestetyssä alkuperäiskansojen Four Winds -tapahtumassa. Näitä riittää koko talveksi ." Jarmo Pasanen Euroopan sosiaalirahasto. Mitkä seuraavista ovat kasveja: a) jäkälät b) lieot, c) sini levät, d) sienet e) sammalet t) kihokit. Myös monipuolisen kierrätyskeskustoiminnan aloittaminen on mahdollista. Ihmisen ja luonnon ykseys on Setälälle itsestään selvää hän on shamaani. Kuhmossa muutetaan jätteet työksi . Jos oraville on niukasti siemenkäpyjä talvella, ne turvautuvat hätäravintoon. 4. Aine ja voima yhtyvät henkeen." Nykyihmistä jäytää vieraantuminen ikiaikaisesta tiedosta ja samalla luonnosta. Kesällä käynnistyy eloperäi sen jätteen erilliskeräily Kuhmon taajama-alueella. 6. Karjalohjan Lohjansaaressa asuvan kuvataiteilija Johannes Setälän pihapiiri on täynnä ]jnnunpönttöjä ja puuveistoksia, vajan seinään on maalattu Kalevala-aiheinen fresko ja ihmisen esi-isien ketju. "Maalla voi viettää kokonaisvaltaista elämää. AJANKOHTAISTA Lohjansaaren shamaani J anno Pasanen "Luonto merkitsee minulle jakamatonta ihmisenä olemisen kokemusta. Mikä (tai mitkä) seuraavista muuttolinnuista on varhaisin palaajaa) pajulintu b) kiuru c) västäräkki d) kottarainen e) kurki t) musta varis. 3. Paavo Hamunen/Luontokuval Erkki Makkonen/Luontokuva1 U. Yhteiskunnan pitäisi taata edellytykset luonnonmukaiselle toiminnalle tehomaatalouden tukemisen sijaan." Setälä nostelee saunapuita miehenkorkuiseen pinoon. "Olen kuitenkin pettynyt siihen, että taiteilijat ja kulttuuriväki ylipäätään ovat paljolti luopuneet siitä vastavoiman asemasta, mikä heillä on vanhastaan ollut. Hän on lykännyt ne vesikelkalla naapurin metsästä, luvan kanssa. Hankkeen päärahoittaja on Shamaanien paikan ovat ottaneet valuuttadiilerit. "Rahan ja teknologian palvonta tuhoaa ihmisyyden. Se on läsnä aiheissa, materiaaleissa, postinhakumatkalla ", Johannes Setälä sanoo. Neljän kuukauden ikäinen hanke työllistää kokopäiväisesti projektin vetäjän Jaana Turpeisen ja projektiavustajan Pirjo Majavan, mutta työtä on luvassa useammalle14 kin. Kaupungissa toimiva Kuhmon jätteet markoiksi -kumppanuushanke kehittää paikkakunnan jätehuoltoa ja lisää samalla alan työpaikkoja. Sieltä löytyy ikiaikainen tieto. Vastaukset sivulla 66 SUOMEN LUONTO 2/98. . Tunni statko seuraavat lintulaudan harvinaiset vieraat
Jos freonien ja muiden otso nia tuhoavien yhdi steiden kulkeutuminen stratosfääriin pystytään estämään, otsonikerroksen vauriot korjautuvat vähitellen itsestään. tavimmaksi puntaroitiin Kauniston tilan aidat Viljakkalan Nisunperällä. Vaan ei niin hyvää, ettei jotakin huonoakin. "Vanhat puukujanteet ja aidat alkavat olla huonossa kunnossa. Kilpailun tyylikkäimmäksi puukujanteeksi valittiin Kangasalan Liuksialan kartanon kaksi kilometriä pitkä koivukujanne. Otsonin normaalia määrää kuvastava käyrä kertoo tilanteesta Pohjois-Euroopassa ennenfreonija halonipäästöjen vaikutusta. Kun ilmakehään joutuneet CFC-yhdisteet saavuttavat keski-ilmakehän , ne alkavat hajota estäen samalla luontaisten otsonimolekyylien synnyn. Maalis-huhtikuisilla hangilla hiihtävien j a pilkkijöiden kannattaakin suojella ihonsa liian vo imakkaalta auringon porotukselta. Nii tä on käytetty muun muassa aerosolien ponnekaasuina, vaahtomuovien valmistuksessa, kylmälaitteiden koneistoissa ja sammuttimissa. . Sopimusta on noud atettu, mutta kemianteollisuus tuottaa edelleen CFC-yhdisteitä nyt ne viedään kolmannen maailman maihin . Kauniston tilan riukuaita Viljakkalan Nisunperällä Pirkanmaan hienoin. Jari Salonen . Otsoni on lähellä maanpintaa saaste, korkealla stratosfäärissä se suojelee elämää pysäyttämällä suurimman osan auringon ultraviolettisäteilystä. Suomessakin on havaittu ke vätaikaisen uv-säteilyn määrän lisääntyneen 1990-luvulla. ,c.>:-.. Toi stai seksi freonien määrä kasvaa hitaasti . .... Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri , Pirkanmaan maaseutukesku s ja Pirkanmaan liitto järjestivät viime kesänä yleisökilpailun alueensa vanhoista puukujanteista sekä kivija risuaidoista. . Otsonin maara on vähentynyt 1970-luvulta lähtien. Esimerkiksi Suomen yläpuolella otsonia on syksyllä melkein puolet vähemmän kuin kev äällä. Kartoituksen suurim. Pääsyynä vähenemiseen pidetään kloorifluorihiilivetyjä eli CFC-yhdisteitä, joita kutsutaan myös freoneik si. Teollisuusvaltiot ovat sopineet CFC-aineiden käytön lopettami sesta 1987 Montrealissa. Kiviaitakin tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja kunnostusta, puukujanteista ja riukuaidoista puhumattakaan", maaseutukeskuksen maisemanhoidon neuvoja Jutta Ahro kertoo. . Otsonin määrä vaihtelee luontaisesti. SUOMEN LUONTO 2/98 pia anteja olikin se, että löysimme vanhoja riukuaitamestareita, jotka ovat suostuvaisia jakamaan tietoa eteenpäin", Pirkanman liiton suunnitteluarkkitehti Marita Palokoski iloitsee. Ilmoituksia maiseman pikku ilonpilkuista saatiinkin ilahduttavasti , yli sata. i" Normaali= 1935-69 keskiarvo Tromssassa) Vuonna 1997 otsonikato oli Suomessa voimakkaimmillaan noin 40 prosentin suuruinen (punainen). " Pulmana on ollut myös vanhojen rakennusohjeiden puute. Anne Brax Käsittelemme tällä paikalla ajankohtaisia ympäristöongelmia pähkinänkuoressa. ed ustavin kiviaita löytyi Aspin tilalta Vammalan Kaukolasta. . Vielä löytyy riukuaidan taitajia . Vanhan ajan pihapiirissä mainio riukuaita korvataan helposti nopeatekoisella teräsverkolla. Pahin seuraus otsonikerroksen ohenturnisesta on ultraviolettisäteilyn lisääntyminen. Liiallinen ultraviolettisäteily Iisää riski ä sairastua ihosyöpään ja silmäsairauksiin. Säteily vähentää myös kasvien kasvua sekä maalla että meressä. Perinneaidat vaativat aikaa ja vaivaa. Riuku ai doista edusKIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Otsonikerros ei vielä pelastettu 1 KOKONAISOTSONI SODANKYLÄSSÄ 19971 Otsonin määrll (Dobsonl?) 500 , -----~ ~ OTSONt 1991 450 NORMMU OTSONI 400 350 300 200 ' ,r.'t ~:t <SI'"' ,r-<t ,r-!1' ~!1' ,§>.,, ,§>~ .,."' ,,~ .,. 15. Kato jatkui maaliskuun alusta toukokuun alkupuolelle. Puukujanteiden pulmana AJANKOHTAISTA Juna Ahro ovat isot koneet; puimurit ja lumiaurat kolhi vat puut naarmuille ja laho iskee. (Lähde: Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos.)
Lukijoita miellytti vät viimevuotisista Suomen Luonnon kansikuvista eniten maaliskuun joutsenet ja kesäkuun suopursu. Joulukuun numeron parhaaksi nousi ylivoimaisesti 61 äänellä Antti Balkan kokoama ku vareportaasi luonto kuvissa 80 vuotta. Jos Vuotoshankkeen toimitusm iehet joutuvat silloin piinapenkkiin , saattaa koko 1992 alkanut vesioikeuskäsittely menn ä uusiksi. Ne saivat kumpikin lukij aäänestyksessä 35 ääntä. Jaetulle kolmannelle sijalle pääsivät Metsä palaa -reportaasi (kuvat Jouko Veikkolainen j a teksti Seppo Vuokko) ja Seppo Lammin Tsurnussa (8 ääntä) . Vastausko rttej a j a -kirjeitä 1LUONT0 ~LUONTO Paavo Hamusen kuvaamat keväiset j outsenet ja Antti Leinosen tallentama kesäyön suopursu jakoivat tasaveroisesti lukijoiden suosion äänestyksessä viime vuoden parhaasta kannesta. Tyrnija kyyttö vuoden 1998 maa tiaiset . Kemijoki Oy :n kestityksestä saattaa kevää llä poikia uu sia syytteitä. SUOMEN LUONTO 2/98. Lehtimajan mukaan syytteeseen asetetut virkamiehet olivat olleet "tarpeettoman tiiviissä kanssakäymisessä Kemijoki Oy:n edustajien kanssa ja ottanet vastaan kestitystä Vuotoshankkeeseen liittyvillä tutustumismatkoilla ja Kelukosken voimalaitoshankeen tarkastusmatkalla". Vuonna 1989 perustettu Maatiainen pyrkii säi lyttämään vanhoja viljelyja koristekasveja, alkuperäisiä kotieläinrotuja sekä van hoja kulttuurimaisemia. Tymi tuli meille ensimmäisten kasv ien joukossa jääkauden jälkeen ja on löytänyt otollisen kasvupaikan Pohjanlahden rannoilta. Eduskun nan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja määräsi , että Pohjois-Suomen vesioikeuden jäsenet Seppo Kemppainen, Veli Kerätär ja Veikko Perttunen on asetettava syytteeseen virkavelvollis uuden rikkomisesta. Kolmanneksi kiri marraskuun kettukuva. Valkeaselkäinen kyyttö oli vielä yleinen 1960-luvulla Karjalassa, Savossa ja Kainuussa, mutta hävisi si tten muille roduille. Toiseksi tuli Marko Riikosen Kylmän ytimessä (9 ääntä). Vuoden parasta juttua oli monen lukijan vaikea tai suorastaan mahdoton valita, ja annetut 126 ääntä jakautuivatkin 59 eri jutun kesken. 16 AJANKOHTAISTA \-IA\..\J,\N Parhaat on valittu . Vuoden maatiaseläimeksi yhdistys valitsi itäsuomenkarjan eli itäs uomalaisen kyyttölehmän . Maatiainen kerää ja välittää kotimaisia maatiai sja kulttuurikasvien siemeni ä. Maatiainen on va linnut vuoden 1998 maatiaiskasviksi tyrnin j a maatiaiseläimeksi itäs uomalaisen kyyttölehmän. Maatiainen, Pihlajatie 12-14, 00270 Helsinki. Yhdistyksellä on tänä vuonn a yli 400:n eri kasvikan nan tai -lajikkeen siemeniä. tuli kaikkiaan 186. Puh. . Kemijokiyhtiö kestitsi virkamiehiä . Joulukuun numerostakin lukijat löysivät 21 ehdokasta parhaaksi jutuksi. (09) 4775331 . Toiseksi e niten lukijoita miellytti Aura Koiviston juttu Vanhan talon asukkaita (32 ääntä), ja kolmanneksi tuli Juha Valsteen tekemä juttu Palkituin suomalainen luontokuvaaja ( 10 ääntä). Tymiä on helppo viljellä, si llä se kestää hyvin pakkasta ja kasvupaikaksi riittää aurinkoinen, laiha hiekkatai moreenimaa. Toimitus pani tyytyväisenä merkille, että suosiota ri itti juttuaiheille laidasta laitaan! Kiitos kaikille vastanneille arvokkaasta palautteesta ja kannustavista kommenteista ! Palkinnoiksi arpomamme Haapa-kirjat lähetämme seuraaville onnettaren suosikeille: Oiva Hietala Hel sinki , Sirkka Saastamoinen Kaj aani , Maiju Torkkeli Harjavalta, Sauli Aalto Valkeakoski ja Jarmo Jokinen Loimaa. Vuosikerran parhaaksi jutuksi lukij at äänesti vät Marko Pekkolan artikkelin Suuren pyrstötähden paluu ( 11 ääntä). Karjalla on turvapaikka Sukevan keskusvankilassa, jonka navetassa on 30 lehmää
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi , ettei ole samantekevää, millaiseen paperiin lauantaimakkaraviipaleet tai sisäfileet kääräistään. Hän on retkeillyt kameran kanssa kuukkeleiden kotimetsissä ja löytänyt puolenkymmentä reviiriä. Vuosikymmen sitten Luopioisten Laipanmaan kuukkelikannaksi arvioitiin kymmenkunta paria. Mikäli vastaus on kieltävä, et ole yksin, sillä alan tuotekehittely on ollut kovin verkkaista. Ne elävät kuusivoittoisissa vanhahkoissa metsissä, joihin naava, kelot ja lahoavat kannot tuovat Koillismaan tuntua. Puhdas kuusikko ei ole välttämättömyys, vaan havupuuvoittoinen sekametsä sopii Hannu Siitonen Eteläkarjalainen kuukkeli tutki ampiaispesän läpikotaisin ja löysi kuolleita toukkia. Pikaruokaa varten kehitetään vielä selvästi keveämpää tuotetta. Mistään ihan pikkuasiasta ei ole kyse, sillä kaupat käyttävät käärepaperia noin puoli miljoonaa kiloa vuodessa. jeja. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aktiivi Rainer Mäkelä on perustanut ruokintapaikkoja viimeisille kuukkelimaille. "Ruoveden , Parkanon ja Virtain takamailta on kuukkeleista joitakin hajahavaintoja. Järvinen luottaa siihen, että asiakkaiden painostus pakottaa kaupat siirtymään kierrätettävään ja kompostoituvaan käärepaperiin. Nyt on markkinoille kuitenkin tullut käärepaperi, jossa kosteuden ja rasvan karkaamisen estää muovipinnoitteen sijasta parafiinipohjainen, hiilidioksidiksi ja vedeksi hajoava dispersiolakka. Parikkalan metsässä kohtaavat lintumaailman pohjoinen ja etelä: joskus saattaa kuulua kuukkelin naukaisu ja harmaapäätikan huuto yhtä aikaa. Vielä 1910-luvulla kuukkelista kirjoitettiin Vammalassa, että se on närheä yleisempi . Kahtena viime vuonna havaintoja on enää parista linnusta. Harri Mannonen 17. Etelä-Karjalan kuukkelit ovat eteläisimpiä Lapin lähettiläitä. Kuukkeleiden kanssa on tehnyt tuttavuutta parikkalainen Hannu Siitonen, keihäsmiehenä tunnettu luonnonystävä ja Luonnonsuojeluliiton jäsenkampanjan kellokas. . Markku Paakkinen ...mutta Pirkanmaalta ne ovat katoamassa . Niissä kuukkelit sinnittelevät, vaikka monitoimikoneet jylläävät paikoin jo lähellä", kertoo Siitonen. "Täällä Etelä-Karjalan pohjoisosissa näyttää kuukkeleille riittävän pienikin mäkinyppylä, jolla kasvaa kitukasvuista, lappilaisen näköistä kuusikkoa. Välillä Etelä-Karjalan kuukkelit ehtivät lähes kadota harrastajien tiedostoista, mutta viime vuosina on löytynyt uusia reviirejä tyhjentyneiden tilalle. Toinen Adalsonin käärepaperiin tekemä ympäristöä säästävä muutos on sen keventäminen. AJANKOHTAISTA Kuukkelit piilottelevat vielä Etelä-Karjalassa ... Omaa pussikonetta kuitenkin asennetaan parhaillaan. "Tämä ala on jostain syystä juuttunut paikoilleen. Lakkapinnoitteen ansiosta nämä kassit eivät repeä kostuessaan, mutta silti ne hengittävät ja sopivat hyvin esimerkiksi kompostijätteen keräilyyn. Pikaruokaketjujen tarve on moninkertainen tähän verrattuna. Mitään suurta ryntäystä ei odoteta, niin sirpaleisia metsät nykyään ovat" , Mäkelä harmittelee. Kun neliömetri lihakäärettä painoi aiemmin 70 grammaa, pyritään siitä nyt höyläämään parikymmentä grammaa pois. Parikkalan ja Ruokolahden saloilla pesii pieni kanta, joka on ollut tiedossa vuosikymmeniä. "Mietimme, mikä järki polyeteenipinnassa on, ja ryhsu OMEN LUONTO 2/98 dyimme kehittämään paperia, jota voi kierrättää ja joka kompostoituu", elimäkeläisen Adalson Oy:n toimitusjohtaja Jari Järvinen kertoo. Paperitehtaat syytävät vain ulos tonneja, ei tällainen kehitys ole niiden intresseissä." Järvinen puhuu voimakkaasti myös paperikassien puolesta. lajille Etelä-Karjalassa. Kun kuukkelikuusikoissa kulkee, matkan varrella tapaa muitakin mielenkiintoisia JaKompostoituvaa käärepaperia . Metsä-Lapin linnuista tutuin, kuukkeli, piilottelee yhä Etelä-Karjalan metsäseuduilla, vaikka laji on kadonnut laajoilta alueilta Eteläja Keski-Suomesta. Jari Salonen "Suomessa käytetään 440 miljoonaa muovikassia vuodessa, ja me olemme paperintuottajamaa." Tällä hetkellä Adalson lakkaa ja painaa paperia, josta sitten taitellaan Ruotsissa kasseja. Läskille person linnun toivotaan näin ilmaantuvan piiloistaan lintumiesten nähtäville. Viime vuosikymmeniltä kuukkelihavaintoja ei ole yhtään, mutta närhi on jokapäiväinen tuttu
Nuori polvi siirtyy kyliin ja kaupunkeihin ja jää väliinputoajaksi. Hän on koulutukseltaan metsäteknikko, ja 1960luvulla hän työskenteli eri yhtiöissä ja metsäkoulunopettajana. Lehmuskallio seurasi viime vuonna kuuden kuukauden ajan selkup-perheen elämää. Markku Lehmuskallio viimeistelee uusinta dokumenttiaan työhuoneessaan Helsingin keskustassa. Hän on tehnyt sen yhdennellätoista hetkellä, sillä monet pohjoiset kulttuurit uhkaavat kadota lähivuosikymmeninä. Uhrielokuva metsästä kertoo selkupeista, Siperian samojedikansasta, joka hankkii elantonsa metsästyksellä ja kalastuksella. "Kun televisio oli tullut 1980-luvulla erääseen karibuinuiittien kylään, sen asukkaat alkoivat heti puhua Dallasin öljypohattojen ihmissuhdeongelmista. 18 Arktisen elämät . "Metsissä asuvia selkupeja on jäljellä noin sata perhettä. "Talousvalta, metsä-, öljyja kaasuteollisuus sekä turismi tuhoavat elinoloja suoraan . Muutamat kansat sinnittelevät, toiset ovat henkitoreissaan. Teksti: Jarmo Pasanen Kuvat: Pekka Lehmuskallio Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio on kuvannut arktisen alueen kaikkien alkuperäiskansojen elämää. Samalla länsimainen elämäntapa, riippuvuus kulutushyödykkeistä, nävertää kulttuureja sisältäpäin ja muuttaa niiden arvoja," Lehmuskallio arvioi . Alkoholi vauhdittaa rappiota. Pohjoismaissa, Grönlannissa, Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä elää joitakin kymmeniä arktisia kansoja ja niiden alaheimoja, yhteensä alle 100 000 ihmistä. Kun kamerat tuhoutuivat tulipalossa, Lehmuskallion innokas kaitafilmaajaystävä yllytti häntä ostamaan tilalle SUOMEN LUONTO 2/98. "Elämänmuotoa ei voi kuitenkaan väkisin ylläpitää eikä museoida." Tulipalo teki elokuvamiehen Lehmuskallio tuli elokuvaalalle kirjaimellisesti pystymetsästä. Talvisin he vaeltelevat riistan mukaan ja asettuvat kesäisin jokivarsiin," hän kertoo. " Myös useat kielet ovat hiipumassa. Hän harrasti uutterasti valokuvausta
SUOMEN LUONTO 2/98 Markku Lehmuskalliolla on elävä kosketus arktiseen luontoon ja siellä eläviin kansoihin. Pohjoisesta löytyi luonnonkansojen henki Lehmuskallion ensimmäinen pitkä ohjaustyö oli 1980 valmistunut näytelmäelokuva Korpinpolska. Siitä asti hän on tehnyt melkein kaikki elokuvansa napapiirin poh19. Hän siirtyi 1969 Suomi-Filmin tytäryhtiöön elokuva-ammattilaiseksi. Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio kuvaa nenetsien arkea pakkasen maassa. Tekijä kutsuu sitä perustarinaksi : "Villissä luonnossa vahvemmat syövät heikompia, ihmiset verottavat luontoa ja lopulta yhteiskunta ahmaisee yleisen edun nimissä sekä luonnon että ihmisen." Seuraava elokuva, saamelai sia poromiehiä kuvaava Skierri vaivaiskoivujen maa, oli käänteentekevä Lehmuskallion uralla. "Elokuva ei aikaisemmin kiinnostanut mjnua mitenkään . Veri vetää lumikentille. "Pankin sponsoroimana rupesin sitten tekemään metsäalalle opetuselokuvia, joista oli kova pula," Lehmuskallio muistelee. "allentaja elokuvakameran. Nähtyäni Robert Bressonin Balthasarin, joka kertoo aasista, tajusin ensimmäisen kerran, että elokuva voi olla enemmän kuin pelkkä tarina." Taitojen kasvaessa Lehmuskallio otti yhteyttä Yleisradioon ja pääsi kuvaamaan pieniä luontofilmejä
lnuksuki sta piti kuvata kolmasosa uudelleen kamerakatastrofin takia. " Häntä kiinnostaisi fiktion tekemi nen pitkästä aikaa. Repäisev iä katsojamenestyksiä filmit eivät sen sij aan ole olleet, vaikka elokuvateattereissa niillä on oma uskollinen yleisönsä. Toisena vuonna tarina, jossa on myös sepitteellinen juoniaines, pantiin purkkiin. "Luonnonkansoilla ei ole mitään hätää niin kauan kuin ne saavat pitää maansa" joispuolella ja sen aikana hän omaksui sen työmetodin, joka hänellä yhä on. Kun vuosien jälkeen katsoin elokuv an uudelleen, huomasin ylpeydekse ni , että kulttuuriero vä littyy ulkoisistakin seikoista." "Kauniit yksityiskohdat hämärtävät kokonaisuutta" Skierrin jälkeen 1984 sy ntyi kainuulaisesta taiteilijasta Niilo Hyttisestä kertova Sininen imettäjä, ja sen perään Kanadan tundralla tehty lnuk20 suk, tarina jääkarhujen tutkijasta ja inuiitista, josta tulee hänen apu laisensa ja opastajansa. Minusta hyvää leikkausta ei edes hu omaa. Silloinen metsänhoito oli avohakkuista huolimatta silti melko asiallista, mitään puupeltoja ei kasvatettu kuten nyt." Vielä 1960-1970-luvuilla Lehmuskallio oli ankara luonnonsuojelija. "Jo Korpinpolskasta kauneimmat otokset jätettiin tarkoituk sella pois. Siinäkin hä n on tiu kasti omi ll a linjoill aa n. Länsimainen ilmaus " primitiivinen kulttuuri" on hänestä haukkumasana. " Nuoret jaksavat jä1jestää miele nosoituksia. "Nykyään pyritään näkyvaan leikkaukseen, kuvilla kikkailuun . Ensimmäisen vuoden aikana Lehmuskallio ei edes koskenut kameraan, vaan eli poromiesten kanssa ja teki heidän töitään. En väitä, ette ivätkö ne oli si luonnossa totta, mutta e lok uv assa ne rikkovat kerrontaa ja vievät hu omiota epäolen naiseen." Lehmuskallio haluaa aina tavoittaa luonnon ja sivilisaation suhteen . Dokumentti on odottelua muiden ehdoilla." Seestynyt pessimisti Metsä lumosi Rauman maalaiskunn asta kotoi sin olevan Markku Lehmuskallion jo pikkupoikana. Dokumenti ssa se on vie lä vaikeampaa kuin fiktiossa, sill ä ennakkokäsikirjoitus ei määrää leikkauksen paikkaa." Arvostelijat ovat pitäneet Lehmuskallion elokuvista. " Kaunii sta puheista huolimatta raha sa nelee aina marssij ärjestyksen, ja luonto ja ympäristö jäävät siinä viimeisiksi." D SUOMEN LUONTO 2/98. Kokonaisuutena nii ssä on myös kauneutta, mutta koreita yksity iskohti a Lehmuskallio sanoo tietoisesti karttavansa. "Elokuvien rahoitus on kiristynyt jatkuvasti. Lehmuskallion elokuvia voi luonnehtia karuiksi tai jy lhiksi, pohjoi sen elämän näköisiksi. On minu a myös muistutettu, että katsojia pitäisi o ll a e ne mm än. Lehmuskallio hymähtää, että onneksi on parjattu televi sio: Ylen li säksi hänen elok uviaan on ostanut muun mu assa Ru otsi n televisio. Tosin minusta esimerkiksi vanhojen mets ie n kaistaleilla on Suomelle lähinnä symboliarvo: Venäjältä ja Kanadasta koskematonta aarniometsää löytyy yhä usko mattoman laaj at alueet." Lehmuskallion mukaan luonnonsuojelussa pitäis i olla kysymys g lobaali sta elämäntavan muutoksesta eikä sarjasta paikallisia tappeluja. "S ii nä saa järjestää asioita ja määrätä näyttelijöiden liikkeitä. "En ollut Skierriin aluksi tyytyväinen. E i hei ll ä ole hätää niin kauan , kun he saavat pitää maansa." Ei yleisömassojen viihdettä Lehmuskallio sanoo, että elokuva tapahtuu kahden kuvan välissä: työn tärkein vaihe on le ikkaus. Nyt hän pitää itseää n seestyneenä pessimistinä. "Tutustun ai heeseen j a oloihin perinpohjin ja an nan ihmisten tottua minuun. Mutta hänen näköpiirissään ei ole semmoista aaltoa, joka nykyme non pysäyttäisi. "Työ metsäalall a tuotti kuitenkin osittain petty myksen: kaupalliseen puoleen, puunhankintaan, en ikinä sopeutunut. Siitä lähtien Lehmuskallio on tehnyt vain dokumentteja. "Esimerkiksi 90-l uvu lla tapaamani Jama lin ni em imaan nenetsit asuvat puuttomalla tundralla talvis in liki äärirajalla; kovempiin oloihin ihminen vo i tu skin sopeutua. Korpinpolska toi heti Juss ipatsaan vuoden parhaasta ohjauksesta, ja se n jälkeen Ju sseja on kertynyt vi isi. Arktisten kansojen taidetta esittelevä nelituntinen Minä olen vaati peräti seitsemän vuoden uu rastuksen. Siitä puuttui henki : en osann ut kuvata saamelaisten jumala-, ai katai oikeuskäsityks iä, koko sitä sisäistä maailmaa, joka luonnonkansoilla eroaa täysin omastamme. sen al ueen korkeakulttuuria. Ennen pitkää vieraskoreus haihtuu , ja he alkavat toimia kuten heillä on tapana." Skierriin meni pari vuotta. Mutta he tulevat toimeen , heillä jää vapaa-a ikaa he ovat Jamalin nenetsejä uhriaterialla Ob-joella maaliskuussa 1991. Inuksukista Lehmuskallio sai "oma n tien kulkijan" erikois-Jussin
Ehkä se on hyväntahtoista kiintymystä kotikylän maisemaan. Ympäristö on toden totta toisenlainen kuin mjssä olen viime talvet viettänyt: hyppäys pohjoiskarjalaisesta syrjäkylästä Länsi-Viron maaseudulle on pitkä! M antereinen talvi pakkasi neen ja kainaloihin asti ulottuvine kinoksineen on vaihtunut tuuliseen ja tihkuiseen meri-ilmastoon . Vielä he jaksavat lypsää lehmiään ja työntää lantakärrejä, mutta he ovat jo vanhoja ja harmaantuneita, ja heidän talonsa ovat vanhoja ja harmaantuneita; aidat rempsottavat, piharakennukset pai nu vat notkolleen ja vihreä samm al peittää ruokokatot. Sillä sitten oli si Vironkin maaseutu kiekuvista kukoista steri loitu . Ummikkona en ole tiedustellut, mi stä johtuu virolaisten suvaitsevaisuu s puiden vanhuutta kohtaan . Mutta jos maaseutumiljööstä puhutaan , on rehellisyyden nimi ssä puhuttava myös neuvostovallan aikaisesta brutaaliarkkitehtuurista. Keskellä peltolakeuksia töröttää järkyttävän rumia likati ilisiä kerrostaloryppäitä! Suoranai sta ahdistusta herättävät tehdasmaiset kolhoosinavetat, jotka nyt seisovat enimmäkseen ty hjil lään ja hylättyinä ... Tuntuu eksoottiselta, kun ky län raittia reunustavat saarnet ja omenapuut ja ruusupehkot kaikki villejä, itsellään kasvamaan lähteneitä. Tämäkin pikkuruinen Matsalunlahden kylä, jossa nyt talvehdimme, näyttää elävän paljolti huivipäämummojen varassa. Ja tietenkin vanhoja puita pidetään epäsiisteinä ja epäesteettisinä, niin kuin yleensäkin kaikkea vanhaa. Sinalepan metsätiellä tutkailin kauriiden ja villisikojen j älkiä. Tuulee ja vettä sataa niin, että lumi hupenee silmi ssä. Vaaramaiserruen sijasta ollaan keskellä aukeita tasankoja. Aura Koivisto nauttii vanhojen puiden reunustaman virolaisen kylätien tunnelmasta. Toi saalta, hoitamattomuuden taustalla häälyy murheellinen tietoisuus maanlähei sen elämänmuodon katoavaisuudesta. Ehkäpä se on perua pakanallisesta kunnioituksesta luonnon henki ä ja njiden myötä suuria puita kohtaan. Vaikka totta kai merkitystä on myös leppeällä ilmastolla ja kalkkipitoisella maaperällä. Jos mummojen perintöä ei ryhdytä kiireesti vaalimaan, täkäläinen maaseutu tu lee suuresti muuttumaan ja ainaki n mjnun rruelestäni köyhtymään . SUOMEN L UONTO 2/98 21. On vain lohduttauduttava sillä, että tarjoavathan nuo hirvi tykset kodin ainakin puluille ja naakoille. Aura Koivisto Virossa ky lästelemässä Tulin juuri päiväkävelyltä. Tuntuu eksoottiselta asua talossa, jossa on ruokokatto ja katon sisuksissa majailevia pikkuvarpusia. Tien molemmin puolin levittäytyvät tammj-, pähkin äpensasja leppäv iidakot. Tai ehkä puiden sallitaan vanhettua, koska koko as ia on yhdentekevä koska ollaan laiskoja tarttumaan sahaan. Muutoinkin metsissä on pökkelöä ja lahopuuta ihastuttavan, pyörryttävän run saasti. Oikeastaan on aika merkilli stä ja järjenvastaista, että pihoilla juoksentelevat kanat ovat suomalaiselle niin erikoisia. Kylätien saarnet ovat sy mpaatti sen rujoja, kirkkaankeltai sten ja tupsukarvai sten jäkälien peittämiä; luonnonki visen talon nurkalla seisoo rykelmä jättiläismäisiä kaksihaaraisia poppeleita, ja kartanon puutarha on täynnä toinen toistaan komeampia tammi a. Tietynlainen rempallaanolo antaa eläimille j a kasveille mahdollisuuksia. Että suomalaisella maaseudulla ei kukon kiekurrusta juuri koskaan kuule hitto vieköön, mitä maaseutua se sellainen on! Toi sestakin lähes yliluonnolliselta tuntuvasta ilmiöstä olen tässä vapaaehtoisessa maanpakolaisu udessani nauttinut se on puiden vanhuus. Ne kuopsivat peltojen mustaa multaa ja puutarhoi ssa nokki vat pudonneita omenoita, ja kukot olivat komeita ja kiekuivat niin että ilmassa raikui. Suomessahan hävitetään säälimättä vanhoja pihaja pui stopuita, eikä teiden varsi lla saa olla puita enää ollenkaan, sillä lähes hysteerisell ä kauhulla pelätään epätodennäköistäkin mahdolli suutta puiden rysähtämjsestä ihmi sten ja heidän omaisuutensa päälle. Erityisen eksoottiselta tuntui marraskuu ssa tänne tullessa, kun joka paikassa juoksenteli vapaita kanoja. " Hoitamattomuus" ylläpitää monimuotoisuutRisto Sauso ta, se on Virossa selvästi nähtävissä. Kieltämättä tässä kaikessa on jonkinlaista eksotiikkaa. Tai sitten selitys on arkisempi : sellutehtaita ei ole, ja sahojen toiminta on sen verran vähäistä, ettei kaikelle puulle ole käyttöä. Havupuuta kasvavien talousmetsien tilalla rehottavat melkein ko skemattomat lehdot. Täällä Virossa puu vanhuksia tapaa myös metsi stä, esimerkiksi edellä mainitsemassani villisikojen miehittämässä lehtoviidakossa kasvaa järeitä tammia ja haapoja
Teksti ja kuvat: Jouni Klinga Hiihdä tunturiin
Pimeyden laskeuduttua on aikaa tulistella nuotion hehkussa vaikkapa laavulla.. Lapin talvipäivän taikaa Raututunturissa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Hiihtäen voi saada kosketuksen pohjoisen hiljaiseen pimeyteen ja hankien häikäisevään loistoon. Valoisat hetket on syytä olla liikkeellä. Lapin erämaissa on talvivaeltajille merkittyjä reittejä autiotupineen monenlaiseen makuun
Parhaimmillaan ahkio on loivapiirteisessä maastossa; tunturiseuduilla ahkion käyttö vaatii jo huolellista reitin valintaa. Ahkio houkutteli ottamaan mukaan varsin runsaasti kuvausvälineistöä, ja alkumatka sujuikin mutkattomasti. . Vaellusjalkineista parhaita ovat lämpimät huopa24 vuori kumisaappaat, joiden kuivatus etenkin kämppäoloissa on helppoa. Koko vaelluksen ajan tavarat on kannettava rinkassa, ja kaikki ylimääräinen vähentää etenemiseen tarvittavia voimavaroja. Vaatimatonkin tunturitupa voi olla rentouttava. Toinen perusasia on hyvä talvimakuupussi . Autiotuvat ovat pääasiassa Metsähallituksen ylläpitämiä ja kaikille avoimia tukikohtia, joissa vaeltaja saa majoittua tilapäisesti . ' _'-~ " ---.: syytä varautua muihin yöpymispaikkoihin . Metsä-Lapissa erilaiset laavut ovat varsin käytännöllisiä. Talviretkillä painoa voi jakaa rinkan li säksi ahkioon. Varustautuminen alkaa tuulenpitävästä vaellusasusta, jonka alle voi tarpeen mukaan lisätä vaatekeIToksia. Lemmenjoella Postijoenlatvan autiotuvalla luppopäivää viettäneen vaeltajan kämppäkirjaan raapustama merkintä oli koskettava esimerkki Lapin talven moninaisuudesta: SUOME LUONTO 2/98. Iltapäivällä mieli oli kuitenkin jo muuttunut: Parinkymmenen kilon "punnuksen" hinaami;{ nen ylos jyrkkää ja polvia myöten upottavaa männikkörinnettä kysyi voimia. Talvi vaellus vaatii lähtijältään paljon huolellisempaa valmentautumi sta kuin vastaava kesäretki, sillä varusteissa on valmistauduttava aina pahimman sään varalle. ~ . Muistan elävästi, kun Pudasjärven suolakeuksien jäljiltä lähdin ensi kertaa kiskomaan ahkiota Sarmituntureille. Laavulla yöpyessä paasee aistimaan parhaiten myös erämaan tunnelmia: makuupussin vetoketjun rakosestakin voi vielä seurata nuotion taivaalle katoavia kipinöitä, iloisena tuikkivaa tähtitaivasta tai silloin tällöin loimottelevia revontulia. Vaelluksen suurin taakka muodostuu mukaan otetuista tarvikkeista. Keli voi yllättää Kaamos on omalla tavallaan viehättävää retkeilyaikaa YläLapissa, mutta se vaatii lähtijöiltä kykyä majoittua ja selviytyä kaikissa oloissa sekä erinomaista suunnistustaitoa. Vaikka reitti olisikin suunniteltu autiotupien varaan, voi jollakin tuvalla olla jo täyttä tai puut lopussa, jolloin on voitava yöpyä_ myös vallitsevassa lämpötilassa. Tuulen suhistessa kämpän nurkissa voi ruokkia lämmittävää tulipesää ja hoitaa iltapuhteitaan tunnelmallisesti kynttilän valossa. Kämppien varustetasoon kuuluu puinen makuulaveri ja kamina. Tunnelmaa kämpässä tai laavulla Monet talvivaeltajat suunnittelevat reittinsä autiotupien varaan. Säätkin voi vat yllättää matkantekijän, ja helppokin maasto voi pakottaa josku s yöpymään ennen autiotuvan löytymistä. Hiihtovälineiksi kannattaa valita pitkät ja leveät metsäsukset, jotka kantavat kohtuullisesti pehmeälläkin lumella. Kaamosaikaan tuvissa on lähes poikkeuksetta tilaa, mutta esimerkiksi pääsiäisenä on suosituimmilla alueilla "' '
Lisätietoa retkeilykohteista sekä retkeilytarvikkeista saa muun muassa Metsähallituksen retkeilyoppaasta (Metsähallitus 1996). Miell yttävien mu otoj ensa ansiosta Saariselkä on saanut monet retkeilij ät pauloihinsa. Saavuttuamme tammikui sena iltan a täydenkuun valossa Suomunruoktun kämpälle pölähti tupaan hiestä höyryävä rinkkaseurue Luirojärveltä. Tunnetuin retkeilyalueemme on Saariselkä, joka sij oittuu kokonaan Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle. Paria kuukautta myöhemmin maali skuisilla hangi lla oli vanhaa huoltouraa sivakoitu sama väli reilussa kahdessa tunni ssa! Vuodenajan lisäksi vaelluksen luonteeseen vaikuttaa ratkaisevasti retkiseura. Valtaosa Saariselän vae ltajista lähtee ' liikkeelle Kiilopään eräkes kuksesta, j a monen retken kääntöpi ste on Luiroj ärvi. Pirunportti, Urho Kekkosen kansallispuisto. Mi elenkiintoisinta retkeilyaluetta on Lemmenj okil aakso n uhkea mäntymetsä ympäröi vine tuntureinee n. Lapin erämaissa voi kovakuntoinenkin retkeilij ä testata rajoj aan , mutta parhaimmillaan vaellus on hid asta etenemistä j a luonnon tarkkailu a. Me jatkoimme matkaa aamutuimaan , mutta yövy imme vielä kerran laavulla ennen Kiilopäätä. Tarvittaessa eräkokemuksia vo i kartuttaa myös moni en retke il yjärj estöj en vae lluks illa. Suositeltav ia aloituspaikkoj a ovat myös Raj aj ooseppi pui ston pohj oispuolella ja Kemfäaara puiston eteläpuolell a. Eteläisimmät suurtunturit odottavat kuitenkin vasta Muonion korkeudella Pallas Ounastunturien kansallispuistossa. Talvireitti polveilee osin tunture iden sivuill a, mutta sieltä on mahdo llista poiketa parhaimmill aan yli 700 metrin korkeuteen kohoaville huipuille. Saari selkää luonn ehti vat laajat tunturiselänteet viehättävine kuruineen sekä tunturialueita katkovat j okilaaksot aihkimäntyineen. Tal viretkeil yalueena hyv in vähäiselle huomi olle on j äänyt Lemmenjoen yli 2800 neliökil ometrin kansallispuisto. Seudun suosiota li sää myös kattava tupaverkosto, j ohon kuuluu yli 30 auti otupaa, varaustupi a, kammej a sekä huollettuj a laavuj a. 25. Reilun 50 kil ometrin pituise n reitin varrell a on sopi vien päivämatkojen välein sekä autioettä varaustupi a j a näiden li säksi vielä laavuja. Peru sreitin li säksi pui stossa on mielenkiintoisia aluei ta omie n latuj ensa hiihtäjille. Reiteistä, luvista ja varauksista saa tietoa mm. • 1 Hyvän sään aikaan tunturissa kannattaa nauttia kunnollisista evästauoista ja komeista maisemista. päälle. (08) 886 6653 , Tikankontti, Helsinki, p, (09) 644 42 1. Kansallispuistoja ja erämaita Tuoreiden retkikohteiden puute ei suomal aista retkeilijää aivan heti yllätä. Ensimmäiset vae llukset olisi turvalli sta tehd ä harjaantuneiden kulk ijoiden seurassa Metsä-Lapi ssa. . Hammastunturin erämaa. Lemmenj oell a auti otuvat ovat melko harvassa, j a pu isto soveltuu etenkin vaativaan eräretkei lyy n. Taidoista riippumatta on vae ltajan otettava mu kaansa aina terve kunni oitus luonno nvo imia kohtaan. Kokeneille vaeltaj ille sopivia retkeil ymaastoja ja talviretkeil yä tukevia auti otu pia löytyy myös monilta erämaaaluei lta. Parhaat hiihto-olot ovat siell ä vasta kevättalven hankikelei ll ä huhti-toukokuussa. (0 16) 362 526, Kuukkeli, Oulu, p. Vaelluksesta nauttiminen vaatii tietynlaista luonnetta: onnistuneen vaelluksen tunne syntyy fyys isestä rasituksesta, itsensä voittami se n ilosta sekä erämaan rauhasta. Pallaksen tunturihotellilta lähtee vanh a viitoitettu postipolku , joka kulkee puiston halki aina Enonteki ön Hettaan saakka. Lemmenj okilaakso n j a kul tamai den ulkopuo le lla retkeilij ä voi kokea kulkevansa todell isessa erämaassa. Hetken ruokailtuaan miehet nostivat rinkat taas pykälään j a lähtivät vielä yötä vasten KiiloSUOM E LUONTO 2/98 A utiotuvassa vaeltaj an sopii levätä yhden yön yli. seuraavista Metsähallituksen pa lvelupisteistä: Etiäinen, Rovaniemi, p. yksinäinen kulkija oli jutanut kaamoksen uppokeleillä Vaskolompolon kämpältä Postijoen latvalle kolme vuorokautta ja yöpynyt siis matkalla kahdesti. Käs ivarren erämaaalue kiin nostaa jatkuvasti etenkin Haitin va ll oitukseen lähteviä vae ltaji a. Etelä-Lapissa voi muutaman päivän retken tehdä jo Posion Korouoman kanjoni ssa tai Oulangan kansallispuistossa
Puistossa tulee olla luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeitä alueita, arvokasta kulttuuriperintöä sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä kohteita. Hämeenlinnan tulevaa kansallista kaupunkipuistoa: Näkymä Aulangonvuorelta Aulangonjärvelle ja Lusikkaniemeen. Kaupunkipuistolle on leimallista myös ekologisuus ja jatkuvuus. Viherrakenteen on oltava mahdollisimman yhtenäinen. Jorma Laurila Ympäristöministeriö valmistelee kansallisten kaupunkipuistojen perustamista Suomeen. Kansallisten kaupunkipuistojen ajatus on peräisin Ruotsista. Hämeenlinnan hanketta on valmistettu pisimmälle ja myös kaupungin johto suhtautuu siihen erittäin innostuneesti ", Flander sanoo . Kaupunkimiljöötä ei olla museoimassa . Elämä jatkuu puistojen perustamisen jälkeen entistä rikkaammassa ja viihtyisämmässä ympäristössä . SUOMEN L UONTO 2/9 8. Ympäristöministeriössä asiaa valmistelee ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander. Paikkakuntina ovat ehdolla Hämeenlinna, Helsinki, Turku, Tampere ja Porvoo. Kansallisel "Ensimmäiset kansalliset kaupunkipuistot voidaan perustaa ehkä jo 1999. Suomen Luonto 12/97). Jukka-Pekka Flanderin mukaan on tärkeää, että esimerkiksi vanhoi lie rakennuksille löydetään uutta käyttöä. Ruotsissa toteutus hoidettiin kirjaamalla kansallisen kaupunkipuiston käsite luonnonvaralakiin. Siellä on oltava ekologisia käytäviä, jotka mahdollistavat lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen. Se on osa kaupunkirakennetta tai kaupunginomaista yhdyskuntaa ja alkaa ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Oikealla Hämeen linna Varikonniemeltä nähtynä. Tukholmaan perustettiin 1994 maailman ensimmäinen tällainen puisto, Ekoparken. Puisto yhtyy sulavasti ympäröivään metsäja viljelysseutuun. Hänen mukaansa kansallisten kaupunkipuistojen on täytettävä seuraavat neljä edellytystä: 26 Puistoa leimaa kaupunkikeskeisyys . Hankkeen ajatuksena on turvata luontoja kulttuuriarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävien kaupunkimiljöiden säilyminen. Suomessa kaupunkipuistot perustetaan lisäämällä niitä koskevat säädökset parhaillaan uudistettavaan rakennuslakiin . Virkistysympäristönä kansallisen kaupunkipuiston on oltava laaja ja häiriötön. Siellä on myös alueita, joilla liikkuessaan voi hetkeksi tuntea jättävänsä kaupungin kauas taakseen. Uusia puistoja kaavaillaan Upsalaan ja Trollhättaniin. Puiston tarkoituksena on lopettaa kaupunkivihreän nakertaminen sekä vaalia arvokasta kulttuurija luontoperintöä ihmisten nautittavaksi (ks. Kohteen on myös liityttävä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai maaseutuun . . Norjassa vastaavaa puistoa ollaan perustamassa Oslon läpi virtaavan Akerselvan ympärille
Aul angon näkötorni sta avautuu yksi Suome n kauneimmi sta näky mistä Aul ango njärve lle sekä lähi seudun metsiin j a viljelyksille. Ne vaihtelevat pähkinälehdoista, harjumetsiin j a aarnim etsiin . Siitä sitten Kaupunginpui ston kautta hi storiaa huoku vaan kasarmien ja linnan 27. Aul angon metsät ovat monipuoli sia j a komeita. Caupunkipuistot tulevat Linnan pihalta Aulangolle Hämeenlinn an kansallisen kaupunkipuiston ytime n muodostaisivat maankuulu Aul anko, kesku stassa Vanaj avede n rann alla oleva historiallinen kultuurimilj öö j a sen länsiSUOM EN LUONTO 2/98 puolell a ole va harju j akso. Ylhäältä näkyy myös, mite n hi enosti Aul angon metsät yhtyvät ympäröivään maisemaan. Graniitti sen, kansallisromanttisen näkötornin on suunnitellut Waldemar Aspelin vuosisadan alussa. Aulanko on hi e no retkeilyJorma Lauril a paikka, j a siell ä vo i kerätä j opa sie ni ä j a marj oja . Aul angolla pääsee jalkaisin tai pyörällä mukavasti keskustan vihervyöhykkee lle rautati esill an käve lyreunu staa pitkin
Luonnon arvoa kuvastaa muun muassa se, että rajauksessa on neljä Natura-kohdetta. miljööseen. Flander on iloissaan, että kaupungin johto suhtautuu niin myönteisesti hankkeeseen. "Esi merkiksi Varikonniemen rakentamiseksi oli taannoin j ärjestetty jo arkki tehtikilpailu. Vanhankaupunginlahti on noteerattu kansainvälisestikin arvokkaaksi lintuvedeksi. Kaupunkipui stohankkeen ansiosta suurin osa s iitä kuitenkin j ätetään viheralueeksi", hän kertoo. Aulangolla on kaksi valtaku nnallisen vanhojen metsien suojeluohjelman kohdetta. SuomenSUOMEN LUONTO 2/98. Linnaa vastapäätä salmen toisella puolella rautatieaseman kupeessa on villiytynyt Varikonniemi, joka on jäänyt armeijalta joutavaksi. viherrakenteeltaan poikkeuksellisen eheänä ja luonnoltaan monivivahtei sena hi storiallisena maisemana. Alueella on myös useita pähkinälehtoja ja huomattava kynäjalavan esiintymä. Vanajavesi liplattelee vieressä. Meri-Helsinki rantarnineen ja saari neen alkaa Sipoon kunnan rajoi lta idästä. Kansallisen kaupunkipuiston toinen haara kaartuisi Ahvenistonharjun, Hattelmalanharjun ja Miemalanharjun kautta Keinusaaren vanhalle teollisuusalueelle ja edelleen Kruununmakasiineille, jotka palvelevat nykyisin taidemuseona. Niemellä on arkeologisten tutkimusten mukaan ollut rautakautista asutusta. Sieltä tullaan Vuosaaren, Uutelan ja Kallahden kautta Laajasaloon ja Villinkiin ja edelleen koukaReijo Juurinen/Luon tokuvat ten V anhankaupunginlahdelle. Matka jatkuu Mustikkamaalle, Korkeasaareen, Suomenlinnaan ja Helsinginniemen kärkeen Kaivopuistoon . Täytyy vai n toivoa, ettei tätä pikkuparatiisia liiaksi siistitä, vaan että se jätettäisiin ainakin osittain kaupunkipuiston villiksi vyöhykkeeksi. Helsingin syntysijat ovat Vantaanjoen suulla. Ympäristöministeriö pitää Hämeenlinnaan kaavailtavaa kansallista kaupunkipuistoa 28 Jonna Laurila Viikissä ja Vanhankaupunginlahde lla (yläkuva) Helsingin luonto esittäytyy monimuotoisena: viljelyksiä, metsää, merta, kosteikkoa. Alakuvissa Keskuspuiston luonnon kaksi ääripäätä: Haltialan aarnimetsä ja Töölönlahden Talvipuutarha. Helsingille helminauha Pääkaupungin kan salli seen kaupunkipuistoon kuuluisivat merellisen Helsingi n helmet, Viikin alue sekä metsäinen, ulkoilualueena suo sittu Keskuspuisto. Suomenlinna on maailmanperintökohde j a suomalais-venäl äis-ruotsalaisen kan ssakäymisen linnake . Viikin viljelyja metsämaisema on suosittu ulkoilualue ja luonnonystävien paratiisi. Siihen liittyy välittömästi Viikin-Vanhankaupunginlahden alue. Kaivopui ston jälkeen vihervyöhyke katkeaa j a jatkuu Lapinlahden sairaalalta Meilahden ja Seurasaaren kautta Munkkiniemeen ja edelleen Espoon puolelle Tarvaspäähän ja Laajalahteen. Harjuilla kasvaa monin paikoin harvinaista hämeenkylmänkukkaa
Harakka on nimestään huolimatta ennen muuta kasvipaikka. Sen metsien kirjo ulottuu karuista kalliomänniköistä rehe viin lehtoihin. linna henkii sekä hi storiaa että mereisyyttä. Ruissalo ja sen viereinen Hirvensalon saari sekä Aurajoen suu muodostaisivat hienon kansallisen kaupunkipuiston entiseen pääkaupunkiimme. Suomenlinnan ja mantereen välisistä pikkusaarista monet ovat tärkeitä lintujen pesimäpaikkoja. Sen edustalla oleva Harakan saari oli pitkään puolustusvoimien käytössä, mutta siirtyi muutama vuosi sitten kaupungin omistukseen ja on nyt kaikille avoin. Saarella on luontokeskus. Hannu Vallas/Luontoku vat Matti Valta/Luontokuvat Turun Ruissalo on kuuluisa jyhkeistä tammistaan ja keväisestä kukkaloistostaan. Juhannuksen korvilla vallit kukkivat keltaisenaan ukonpalkoa, joka on tullut saarille venäläisen sotaväsuoMEN LUONTO 2/98 en mukana. Suomenlinnasta on näköyhteys Helsingi nniemen kärkeen Kaivopuistoon. Lukuisill a muilla kasveill a on oma tarinansa kerrottavanaan. Laajalahti on hieno lintuve29. Se on mainio lintupaikka
Kaunis seutu on mainio ulkoilualue, jonka lähelle keskustastakin voi hurauttaa mainiosti metrolla. Keskuspuiston ilmeen ääripäinä ovat luonnontilainen aarnimetsä ja hoidetut kulttuuri puistot. 1800-luvun puolivälissä se siirtyi VeSUOMEN LUONTO 2/98. Varsin ehyt, kaikki kriteerit täyttävä kansallinen kaupunkipuisto olisi siis luotavissa pääkaupunkiin. Aurajoen suulta Ruissaloon ja Hirvensaloon Turussa kansalliseksi kaupunkipuistoksi tarjolla oleva Ruissalon ja Hirvensalon saarien sekä Aurajoen suun muodostama alue on maisemallisesti komea ja historiallisilta kytkennöiltään kiistattoman merkittävä luontoja kulttuurimiljöö. Keskuspuisto alkaa ydinkeskustasta ja jatkuu kymmenen kilometrin pituisena kapeana vyöhykkeenä pohjoiseen Vantaanjokilaaksoon. si. Lisäksi Keskuspuiston eteläosa ulottuu rannikkovyöhykkeelle ja toisaalta Vantaanjoki yhdistää ekologisena käytävänä Keskuspuiston pohjoispään Viikin-Vanhankaupunginlahden alueeseen. Alueella on myös Villa Elfvikin luontotalo. Ympäristöministeriössä kan sallinen kaupunkipuisto ulotettaisiin kernaasti jokisuulta ydinkaupunkiin Tuomiokirkon tuntumaan Vanhalle suurtorille. Ruissalosta yli puolet on metsien peitossa. Lintutiheys on parhaimmillaan hiponut Suomen ennätyslukemia. Ensimmäiset tammi stot rauhoitettiin luonnonsuojelualueiksi kaupunginhallituksen päätöksellä jo 1930luvulla. Metsätyyppien kirjo vaihtelee rehevistä lehdoista karuihin kalliomänniköihin. Puiston rajaaminen aiheuttaa epäilemättä melkoista kädenvääntöä. Kun ruuhkautuvan pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta joudutaan ehkä paljonkin tiivistämään, riittävän laajan viherverkon säilyminen sekä arvokkaimpien luontoja virkistysalueiden suojeleminen on erittäin tärkeää. Valtaosa Ruissalon metsistä on mukana lehtojensuojeluohjelmassa. Huonompi tilanne on Hirvensalossa, joka on kaupunginhallituksen päätöksellä nimetty yhdeksi asuinrakentamisen painopistealueeksi. Päänvaivaa aiheuttaa myös sataman ja Aurajoen suu alueen rajauksien määrittely. Laaksossa on kaunis Niskalan-Haltialan kulttuurimaisema, jota on viljelty noin 400 vuotta. Saari sai 1991 oman metsänhoitosuunnitelmansa, joka korostaa lehteviä luonnonarvoja. Luonnonsuojelijat ottaisivat kernaasti mukaan myös Sipoon ja Vantaan puolelta hienon OstersundominPorvarin1 ahden-Kasa vuoren-Mustavuoren alueen. Tarvaspäässä on Gallen-Kallelan museo. Ruissalon mukaan ottaminen ei luultavasti kohtaa mainitta30 Jorma Laurila Tamp ereelle kaavaillun kansallisen kaupunkipuiston ilmeen luovat Tammerkosken koskimiljöö sekä Näsijärven ja Pyhäjärven välissä kohoava korkea Pyynikinharju mäntypilaristoineen. vaa vastustusta. Hyvä tavoite puiston perustamiselle olisi vuosi 2000, jolloin Helsinki on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. 1500-luvulla Juhana-herttua maaras1 Ruissalon kruunun metsästyspuistoksi. Miksi ei toteutettai si laajaa pääkaupunkiseudun kaupunkipuistoa! Siihen olisi nyt ainutkertainen mahdollisuus. Siellä on myös Haltialan aarnialue. Vihervyöhykkeen katkoksia vo1ta1sun myöhemmin harsia kokoon ja ekologisia käytäviä vahvistaa. Vaikka teollisuusalueet ja muu rakentaminen katkovatkin välillä rantaviivaa, meri yhdistää Helsingin rannikon ekologiseksi kokonaisuudeksi. Suomen suurin tarnrnimetsä, vuosisadan vaihteen puuhuvilat ja suosio turkulaisten lähivirkistyskohteena ovat vahvoja perusteita
Pispalan rannoilta Pyynikin kautta Tammerkoskelle Tampereen kansallista kaupunkipuistoa kaavaillaan Pyynikinharjusta, Tammerkosken alueesta sekä Näsijärven ja Pyhäjärven rannoista. näjän tsaarin päätöksellä Turun kaupungin hallintaan. Myös Olavinlinna ja sitä ympäröivä järviluonto on ollut esillä mahdollisena kaupunkipuistoehdokkaana. 'Ulkoilutiet ja rinteiden puuportaat kanavoivat harjulla kulkijoita. Matti Ylätupa/Luontokuvat Porvoon vanhassakaupungissa, Linnanmäellä ja Maarin muinaisessa satamapaikassa kukkii historia. Vanhakaupunki on myös merkittävä kasvistollinen aarreaitta. Laivaliikenne kulkee Ruissalon ja Hirvensalon välistä väylää, jolle avautuva näkymä on arvioitu kansallismaisemaksi. Pyhäjärven puolella männikkörinne laskeutuu vaikuttavan jyrkkänä ja vesi välkehtii pilariston välistä. Se on osa parinsadan kilometrin mittaista harjujaksoa. Saaren sisällä on virkistyksellisesti arvokkaita metsälaaksoja. Kannattaa kavuta Pyynikin näkötorniin , josta voi ihailla näköalaa joka suuntaan . Ruskis on hieno kosteikko, ja Stensbölessä on muun muassa vanhaa metsää ja kartanokulttuurin muokkaamaa luontoa. D Toimittaja Markku Lappalainen on kirjoittanut Turun kansallista kaupunkipuistoa koskevan osuuden. Se on säilyttänyt paljon maaseutumaisia piirteitään, jos kohta saaren asema asutusalueena on jatkuvasti korostunut. Se edustaa julkeasti juuri sellaista askarointia, josta kansallisen kaupunkipuiston avulla pitäisi päästä pysyvästi eroon. Vanhan keskustan lisäksi kaupunkipuistoon on tarkoitus liittää Porvoonjoen alajuoksu sekä suistossa olevat Ruskiksen ja Stensbölen luonnonsuojelualueet. Pyynikiltä harju laskeutuu kohti keskustaa ja jää rakennusten alle. ltä-länsisuunnassa kulkeva Pyynikinharju kasautui noin 10 000 vuotta sitten. Porvoo nousussa, Olavinlinnan maisemakin esillä Myös Porvoo on noussut vahvaksi ehdokkaaksi tavoittelemaan omaa kansallista kaupunkipuistoaan. Tampere perustettiin kosken rannalle 1799. Pyynikinharjua pidetään maailman korkeimpana soraharjuna. Avaralta Airistolta tullaan saarten väliseen salmeen, jonka rantojen huvilat korostavat idylliä. Monisatavuotiaat, osittain )ahot mahtitammet leimaavat nykyäänkin saaren näkymiä. Rinteellä on muun muassa muinaisranta muistona Yoldiameren ajoilta. Historiallisesti Hirvensalon saari on Ruissalon lailla ollut osa Turun linnaa palvellutta maaseutua. Pispalan ottaminen mukaan nostaisi kaupunkipuiston arvoa. "Niinkuin linnut tietävät miten pesänsä tekevät, niin tiesivät Pispalan miehet, miten syntyi Luojan palikkaleikki korkealle moreenipenkereelle ", kirjoitti Lauri Viita romaanissaan Moreeni 1950. 31. Varsinais-Suomen rannikkoseudulle tyypillisesti Hirvensalossa on koko joukko pieniä, toisistaan poikkeavia luontokohteita: hienoja maisemakallioita ja niiden katveessa reheviä lehtotilkkuja, lintujen suosimia ruovikoita sekä rantaniittyjä, ketoja ja jalopuumetsiä. Kasveja on kulkeutunut ihmisen jäljissä aina ennen I 600-lukua saapuneista muinaistulokkaista myöhempien aikojen uustulokkaisiin . Keskustassa Tammerkoski juoksuttaa Näsijärven vettä Pyhäjärveen vanhan teollisuusmaiseman lomitse. Puusto on enimmäkseen männikköä, paikoin komean järeää. Parhaillaan menevä Hirvensalon Pikisaaren "täydennysrakentaminen" saisi jäädä arvokkaan rannan rakentamisen loppuhenkoseksi. Rinteillä on myös lehtolaikkuja. Erityisen kiinnostavia kasvipaikkoja ovat pappilan ja linnan vanha satama Maari sekä sen rannalla kohoava Linnanmäki . Itse vaikuttavan linnan lisäksi rajaukseen otettaisiin Savonlinnan kaupungin omistamat, virkistyskäytössä olevat Pihlajaveden saaret sekä Kasinosaaret Haapaveden puolella. Kasvistokin kuvastaa Porvoon historiaa. Kaupunkipuisto ei valitettavasti ehtinyt hätiin. Porvoolla on vaikuttava historia, ja vanhakaupunki kirkkoineen, rantamakasiineineen ja puutaloineen on suomalaisen rakennetun ympäristön aatelia. Saarella Etelä-Suomea nuolaiseva keskieurooppalainen tammivyöhyke esittäytyy komeimmillaan. Punatiilinen tehdasmiljöö rakennettiin 1800luvulla. Aurajokisuuta lähestyttäessä ylimmäksi nousevat sataman nosturit ja telakkateollisuuden muistomerkit, joiden katveeseen Turun linnakin ujona hukkuu. Pispalanharjulta avautuu harvinaisen kaunis maisema Pyhäjärvelle. Ruskiksen kosteikko ja Stensbölen kartanomaisema Porvoonjoen suistossa täydentävät hienoa kokonaisuutta. Puutaloalue on yksityisomistuksessa, mutta nykyiset kaavamääräykset voitaisiin pitää voimassa ja alue kirjata sellaisenaan kaupunkipuiston osaksi. Teollinen toiminta on pääosin jo loppunut, ja nyt rakennuksia kunnostetaan uuteen käyttöön. Verkatehdas ehdittiin repiä maan tasalle, ja nyt sen paikalla on ostosparatiisi ja korkea tomihotelli . Järvet, koski , komea harju ja Tammerkosken vanha tehdasmilsuOMEN LUONTO 2/98 JOO tarjoavat hyvät ainekset omaleimaiselle kaupunkipuistolle, jossa luonnonkauneus ja arvokas rakennusperintö lyövät kättä. Muutama myöhempien aikojen rakennus on ymmärrettävä aikansa kuvaksi. Tuossa vaiheessa saaresta tuli rikkaiden kesäparatiisi ja hienoja huviloita rakennettiin rannoille. Ruissalon tammia on aikojen saatossa käytetty muun muassa laivanrakennuksessa ja Pietarin paalutuksessa. Koskimiljöö on jo valittu yhdeksi kansallismaisemaksemme. Harjun Nokian puoleisessa päässä, jyrkällä rinteellä on Pispalan omaleimainen puutaloalue. Harju könöttää Näsijärven ja Pyhäjärven välisenä kannaksena ja kohoaa korkeimmillaan 80 metriä järvien yläpuolelle. Pyhäjärven rannassa kasvavat Suomen pohjoisimmat kynäjalavat
Kaikki siellä kiinnostaa, mutta eniten hän on kuvannut kallioluotojen muotokieltä, kiven j a meren maisemaa. "Ei ole ollut jäätal via saaristossa", hän toteaa. U1kosaaria kierrellessään Sundelin keksi kuvauskohteeksi myös vanhan kalastusperinteen jäänteet. Kyseessä ei ole mikä tahansa kaupunki, vaan Rauman puutalokeskusta on valittu Unescon maailmanperintökohteeksi. "Ei siitä mitään tule, jos kaikki kuvaisivat räyskää tai ruokkia. Se on kierrellyt merenrannan näyttelytiloja miltei yhtä laajalti kuin kuvaaja itse saaristoa veneellään . Saariston talvessa Sundelinia viehättää, että se on aivan erilainen kuin kesä. " Vastakohtaisuus on todella raju vaikkapa toukokuuhun , jolloin luodot kuhi sevat elämää." Mieluiten hän viettäisi tal vipäiviä jossain ulkoluodon kalakämpässä, mihin ei kuitenkaan ole ollut viime vuosina juuri mahdolli suuksia. R aimo Sundelin on merensaariston miehiä. Kallioperän erot luovat kokonai sia erilaisia saari stoja." Virkatyönsä Raimo Sundelin tekee rakennusarkkitehtina lähinnä Rauman kaupungin korjausrakentamisen pari ssa. Kuvausharrastus alkoi vuoden 1976 paikkeilla, kun Sundelin sai tehtäväkseen kotisaaristoonsa liittyvän luontoselvityksen: "Huomasin että kuvilla kertominen kävi helposti." Jatkossakin Sundelin päätti keskittyä kuvauksessaan saari stoon . "Ulkosaariston hiihtäjä voi viettää koko päivän näkemättä ainuttakaan eläintä", hän sanoo. "Lahoa vien rakennusten tallentamisessa olivat käsillä viime hetket", hän perustelee. " Kuvilla vaikuttamisen haave on vuosien varrella kari ssut. Ulkosaaristoaan hän ei hylkää eikä kuvausotettaan, jossa lumi nyt muodostaa pinnat ja muodot yhdessä ikuisen kiven kanssa. "Erilainen aihe", hän toteaa ja tarkoittaa luonnonkuvauksen sarkaa. Hänellä on saariston vuodenajoissa kalenteripäiviin sitoutumaton kohokohtansa. Nyt on taas sellainen talvi , että Sundelin lienee jo pian vesillä. Hän ei kerta Raikkiaan o le piilokojussa viihtyvää tyyppiä. Suurille estradeille Sundelin ei ole erityisemmin tunkenut, ja kuvat ovat muuten levinneet lähinnä Luonnonkuva-arkiston kautta. "Se on veneily ensilumen aikaan mustan meren ja valkoisten luotojen maisemassa ja toisaalta ajojäälauttojen joukossa haahkamuuton aikaan." Antti Halkka SUOMEN LUONTO 2/98. "Joka kesä saa tottua yllätykseen, ettei tuohonkaan enää pääse." Hän yrittää vaikuttaa erämaasaariston puolesta muun muassa kiertämällä kuvineen yleisönäytöksissä. Sisämaa ei häntä oikein vedä puoleensa, mitä osoittanee seki n, ettei autolla ole tullut ajettua " metriäkään", kuten kuvaaja itse luonnehtii. Se oli kuitenkin syrjähyppy, sillä yli satana vuoden päivänä hän oli pienellä avoveneellään liikkeellä lounaissaariston luotojen lomassa. Tutun saaren kohtaaminen voi olla joskus ikävällä tavalla uudenlainen. Kuuden vuoden aikana hän tallensi satojakin vuosia sitten kalliolle rakennettuja kausikalastuksen tukikohtia. Vietti Sundelin tosin viime vuonna viikon Inarijärvellä. Autioitunut saaristolaistila, Brändö, Ahvenanmaa. kuitenkin merellä", hän koro staa. Sundelin valmisti aiheesta kolmisen vuotta sitten näyttelynkin . " Vapaata luovuuttani puran 32 Raimo Sundelin ja kvartsisulkeuma rapakivigraniitissa. Silti olen tuntenut joskus olevani di aes itykse ni kanssa oikeassa paikassa." T alvi on Sundelinille kuvausaikaa, jos vain keli sallii. " Aihevalinta sopi Sundelinille siksikin, että hänellä on löytöretkeilijän mentaliteetti. "Ei muualla maailmassa ole sellaista saaristoa kuin meillä", hän luonnehtii. Sundelin on tutustunut jo lähes koko lounaissaaristoon Raumalta Hankoon ja Ahvenanmaalle. Sundelinia surettaa saariston vääjäämättömältä tuntuva mökittyminen. "Sen geologia ja graafiset ominaisuudet ovat ainutlaatuiset. KUVAKULMIA Saariston grafiikkaa Raumalainen Raimo Sundelin tutkii kamerallaan saariston perustaa
SUOMEN LUONTO 2/98 33. Suorakulmaisesti lohkeileva rapakivi on Raimo Sundelinin mielikivi; kiviseinä koristaa kivitaskujen (vasemmalla) kotiluotoa. Lumen ja merituulen luoma taideteos
i. i .. l :. : :. -60 ~ : ~ ! ' .
Kun haluat vaikuttaa ja auttaa, liity myös luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Luonto kiittää Sinua norppatuotteiden hankkimisesta tai Luontokaupassa asioimisesta, sil l ä tuotot ohjataan elinvoimaisen suomalaisen luonnon säilyttämiseen . . Poikkea tutustumaan! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Paljon hyödyllistä ja mukavaa itselle tai lahjaksi. Maksat pelistä juhlan kunniaksi vain 19,-! Peliä voi pelata suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi .. Saat laadukkaita ja persoonallisia norppatuotteita nyt uskomattoman edullisesti . Tutustu kuvastoon ja valitse mieleisesi. Suomen luonnonsuojeluliitto on siis jo 60 vuoden ajan toimi nut suoma laisen luonnon puolesta . Postimyynnistä kätevästi suoraan kotiin: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00S10 Helsinki puh. 28 ja tee hyvä päätös ! Hyvää alkuvuotta ja nautinnollisia luontoelämyksiä ! SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Erkki Pärssinen toimitusjohtaja PS . Juhlavuonna l uonnonsuojeluliitto toimii aktiiv isesti muun muassa metsien , suurpetojen ja lähiluonnon hyväksi. J uhlavuosi käynnistyy odotetulla alennusmyynnillä ja tällä kertaa oikein poikkeuksellisen reiluilla juhla-alennuksilla. Katso lista jäsenedui sta s . (02) 232 7001 Luontokuvaston hinnat voimassa 15.4.1998 saakka.. Tilaa nyt juhlapaidat koko perheelle ! Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on Suomen luonnonsuojeluliiton varainhankintaa hoitava yritys. (09) 2280 8333, klo 8 17 telefax (09) 2280 8248, 24 h/vrk Internet: www.sll.fi/tuki/ Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Luontokaupoissa on tämän kuvaston tuotteiden lisäksi runsaasti muita laadukkaita luontotuotteita. z ,t,. Hyvä luonnonystävä T ,1 Cf' Tänä vuonna vietämme Suome n luonnonsuoj e luliiton 60-vuotisjuhlaa. Suome1 luonnonsuojeluliiton Norppa-logo or rekisteröity tavaramerkki, jonka luvato1 käyttö on kielletty. Kun tilaat tuotteita Luontokuvastosta, annat samalla tuke~ suomalaiselle luonnolle. (03) 214 5715 TURKU Brahenkatu 5 puh. Hanki nyt Magic Words, se on loistava lahja ja tuliainen myös ulkomaalaisille ystäville ja liikekumppaneille. (09) 406 262 JYVÄSKYLÄ Kauppatori, Väinönkatu 13 puh. MUISTA TARKIST~ ETTÄ OSTAMASSASI LUONTO• PAIDASSA ON AINA NORPPA-MERKKI. Juhlavuoden paidassa norppa ja ahvenet uiskentelevat sinisessä suomal aisessa järvessä . (017) 263 1778 TAMPERE Laukontori 4 puh. Mukavien ja hyödyllisten tuotteiden lisäksi saat vielä hyvän mielen kaupan päälle. NORPPA-MERKKI TAKAA LUONTOTUOTTEIDEN AITOUDEN. (014) 372 1022 KUOPIO H-talo, Kauppakatu 32 puh. 1,, /) 1 . Toimi nopeasti, sillä joitakin tuotteita on jäljellä vain rajoitettuja eriä ! Lisäksi löydät kuvastosta juhlavuoden uutuuksia, kuten 60 vuotisjuhlapaidan sekä täysin suomalaisen Magic Words -sanapelin
Matka arvotaan 2.3.1998 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Matkalahjakortin arvo on yhteensä 10.000 markkaa. Arvontaan osallistuminen ei edellytä tilaamista . Arvonnan säännöt: 1. Lappi on täynnä tekemistä! Tutustu kuvastoonja vastaa saman tien! Arvomme kaikkien 27.2.1998 mennessä tilanneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken 10.000 markan matkalahjakortin Lappiin. Voitte vapaasti valita mieluisimman Lapin kohteenne. 2. 4. Myös puhelimitse 27.2.1998 mennessä tilauksensa tehneet osallistuvat arvontaan. Ju a VASTAA JA VOITA Lapinseikkailu kahdelle! Juuri Sinä voit voittaa upean luontomatkan Lappiin puhtaan luonnon ja hiljaisuuden keskelle! Voittajana Sinä saat 10.000 markan arvoisen matkalahjakortin, jonka Sinä ja seuralaisesi voitte käyttää ikimuistoiseen lomaan Lapissa . Mikäli osallistut pelkkään arvontaan, palauta tilauskortti 1. Tutustukaa luonnonpuistoihin, nähtävyyksiin, lappilaisiin herkkuihin, monotansseihin ... . 5. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy arpoo kaikkien 27.2.1998 mennessä tilauskorttinsa palauttaneiden kesken matkalahjakortin Lappiin . Nauttikaa täysin rinnoin Lapin lumosta: vauhdikkaasta laskettelusta, leppoisasta murtomaahiihdosta kevätauringon loisteessa, vaeltelusta tuntureilla .. Voittaja voi valita matka-ajankohdan vuoden 1998 loppuun mennessä . luokan postimerkillä varustettuna .. 3
Pesu 30°. Valitse oma kokosi ja värisi: tummansininen, koot: XL, XXL vihreä, koot: S, M, L, XL, XXL punainen, koot: L, XL, XXL Til.nro 040 .... Värit: vihreä ja punainen Koot: S, M, L, XL, XXL Väri: sininen Koot: L, XL, XXL Til.nro 04 1.. Tyylikäs samettikaulus ja lämmin, ruudullinen puuvillaflanellivuori. Se pitää hyvin tuulta ja hylkii vettä, joten si llä pärjää vaihtelevillakin keleillä . KANSITAKKI Vedä päällesi säänkestävä kansitakki ja sitten menoksi! Rento ja mukava malli sopii sekä naiselle että miehelle. Joustava, nyörillä varustettu kuminauhavyötärö. Miellyttävä puuvillavuori ja reilut taskut sivusaumoissa. Värit: vihreä, punainen. Lahkeen sisäpituus 78 cm koossa L. Norppakirjailu rinnuksissa ja selässä. Takapituus 74 cm koossa L. KANSITAKIN HOUSUT Käytännölliset ja lämpimät kansitakin housut antavat runsaasti liikkumatilaa. A. (349,-) NYT VAIN 249,TEAM-TAKIN SELKÄPUOLEUA ON NÄmÄVÄ NORPPA-KIRJAILU!. (349,-) NYT VAIN 269,B. Lahkeensuissa kumi nauhat ja vetoketjut. Edessä vetoketju ja painonapit. Koot: M, L, XL, XXL ( L vastaa naisten kokoa 40 ja miesten kokoa 50) Til.nro 042 ........ Nailonia . 100% nailonia, pesu 40°. ( 198,-) NYT VAIN 149,C. Edessä vetoketju ja painonapit. TEAM-TAKKI Ulkoilmaihmisen toivetakki! Monikäyttöinen team-takki on kevyt ja hyvännäköinen. Päällys 100 % nailonia, sisävuori pehmeää trikoota . .
(349,-) E. Normaalimitoitus. Reilu huppu suojaa sateelta. Näillä vaatteilla pärjäät säässä kuin säässä ja nautit ulkoilusta täysin rinnoin! D.ANORAKKI Ulkoilijan ajaton klassikko on vettä ja likaa hylkivä anorakki. Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 051 .... (245,-) NYT VAIN 149,. . Värit: sininen tai punainen. Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 050 ... ~yt ulkoiluvaatteet edullisesti! Pue yllesi korkealaatuiset anorakit ja kansitakit talven urheiluhetkiin : hiihtoladulle, laskettelurinteeseen, vaellukselle, iltalenkille .. Valitse lempivärisi: sininen tai punainen. Lahkeen pituus on 81 cm koossa M. Tuulelta suojaava ja hyvin lämmön säilyttävä anorakki on sopiva ulkoiluvaate niin talven hiihtolenkille kuin syksyn sienimetsäänkin. . ANORAKIN HOUSUT Tilaa nyt anorakkiin sopivat mukavat housutl Materiaali hylkii likaa ja vettä, kestää kovaakin kulutusta vuodesta toiseen
Konepesu 60°. Luonnon omista materiaaleista tehdyt rennot paidat sopivat niin B. EKO PUUVILLANEULE Ajaton luonnonystävän muotineule ja todellinen peruspa ita, joka vain paranee vuosien käytössä. A \= r 189,<<ltJ,-). Puuvillaneuleen värit ovat biologisesti hajoavia eivätkä aiheuta allergioita. Väri: ruskea. Kotimaista laatua, 100 '% puuvillaa. Koot: S, M, L, XL, XXL Värit: luonnonvalkoinen tai tummansininen Koot: XL, XXL Ti l.nro 060 ....... Juhlavuoden tarjoukset lämmittävät kylmilläkin keleillä! Nyt kannattaa hankkia vaatekaappiin kerralla useampikin reilu ja luonnollisen mukava paita . töihin kuin vapaa-aikaankin . Näissä paidoissa kestävä, korkea laatu näkyy ja tuntuu! A. (395,-) NYT VAIN 249,B
Koot: M, L Til.nro 074 .. .. Muodikkaat kaul uksenkärkinapit. Väri: vihreä Koot: XS, S, M, L, XL (S vastaa naisten kokoa 38. FARKKUPAITA Muoti muuttuu, mutta farkkupaita pysyt! 100 % puuvillaa, taskun ylä puolella pieni norppa-kirjailu. RIIHIKAULUSPAITA Supisuomalaisen riihipaidan kaulus antaa perinteiselle farkkupaidalle uuden, muodikkaan ilmeen. ... HARVESTKAULUSPAITA Hillittyä, klassista kauluspaitaa tarvitaan aina. (178,-) NYT VAIN 119,F. FLANELLIPAITA Rento ruutupaita on aina muotia! Paita sopii niin isälle töihin j a vapaa-aikaan kuin tyttärelle väljäksi menopaidaksi . Norppa-kirjailu. Väri: ruskea. PIKEEPAITA Huolettoman twlikäs pikeepaita 60 % polyesteriä ja 40 % puuvillaa. Koot: S, M, L, XL, XXL. .... .. (250,-) NYT VAIN 189 ,c. SILKKISOLMIO Tytlikäs ja ajaton solmio aitoa 100 % silkkiä. (235,-) NYT VAIN 149 ,G. ... Norppakirjail u. Laadukasta 100 % puuvillaa. Koot: S, L Til.nro 071 ...... Norppakirjai lu taskun yläpuolella. Til.nro 073 .. (299,-) NYT VAIN 179 ,E. .. ( L vastaa kokoa 50) Til.nro 072 ........ ... Värit: harmaa, tummansininen, tummanvihreä. B. Rinnassa norppakirjailu. Harmaa 100 % puuvillaa Koot: S, M, L, XL, XXL (L vastaa naisten kokoa 40 ja miesten kokoa 50) Til.nro 075 .. Värit: si ni-valkoraidallinen, viininpuna-valkoraidallinen. Värit: tum mansininen ja vii ninpunainen. Sorsakuvionti. (129,-) NYT VAIN 79 ,. (188,-) NYT VAIN 139 ,o. L vastaa miesten kokoa 52) Til.nro 070 .......
95 % puuvillaa, 5 % lycraa. (58,-) NYT VAIN 49,Valitse väri useampikin! tai vaikka. nro 085 .... RIBBIPAITA, PITKÄHIHAINEN Värit: musta, harmaa, valkoinen. (59,-) NYT VAIN 45,C. Värit: luonnonvalkoinen, tummansininen, beige. TRIKOOT Mukavat trikoot salille, hameen kanssa, kotiasuksi. (129,-) NYT VAIN 79,E. Koot: S, M, L Til.nro 080 .......... Yksi koko (38-40). Koot: 5/M, M/L Til. NEULOSPAITA, LYHYTHIHAINEN Värit: tummansininen, keltainen, kerma, valkoinen, pinkki, lila, turkoosi, koralli, lime. Yksi koko (38-40). Koot: S, M, L Til.nro 081 .. Värit: valkoinen, vihreä. Värit: musta, harmaa, valkoinen . ........ A. (69,-) NYT VAIN 55,B. . Koot: 5/M, M/L Til.nro 084 .. (68,) NYT VAIN 59,F. RIBBIPAITA, LYHYTHIHAINEN Ribbi on tavallista T-paitaa naisellisempi ja vartalonmyötäisempi, mutta yhtä rento ja mukava' Materiaali hengittävää puuvillaa, Joustavuuden takaa 5 % elast1nea. (149,-) NYT VAIN 89,D. Til.nro 082 .... Värit: lime, tummansininen, kerma, keltainen. .. RATSASTUSTRIKOOT Napakat trikoot, joissa somisteena saumat ratsastushousujen tapaan. Til.nro 083 .... ... NEULOSPAITA, PITKÄHIHAINEN Mukava paita sopii vaikka bleiserin al le
NORPPAPUUVILLASUKAT Viimeistele asukokonaisuutesi lahkeensuun alta vilahtelevalla norpalla! Materiaali 65 % puuvil laa ja 35 % polyamidia . Koot: S (1-3v ), M (4-7v.) Värit: punainen, vihreä . Yksi koko . .. Til.nro 090 ... Materiaali 82 % vil laa, 18 % nailonia. Materiaali 85 % puuvillaa, 15 % pellavaa. .... Väri: tummansininen / norppa tummanvihreä. F. Selässä vetoketju haarakappaleeseen asti . Käsinpesu 40°. POTKUPUKU SAMMAKKOPRINSSI Veikeän potkupuvun sammakko muuttuukin prinssiksi. PUOLISORMIKKAAT Perinteiset timpuri n ja tori mummon puoli sormikkaat ovat kätevät tekevän ihmisen käsineet. Materiaali 78 % villaa ja 22 % polyamidia. 58,F. 58,• A. (129,-) NYT VAIN 79,E. ... . Lisäksi vaaleansininen koko 60 cm. 58,G. KISSANTASSUHUPPU Veikeässä hupussa yhdistyy kaksi pääasiaa: se lämmittää ja se on hauskannäköinen. VILLASUKAT Aidosta 100 % villasta valmistetut sukat pitävät varpaat lämpiminä kosteallakin sää llä. 99,B. POTKUPUKU PUPU Valitse hento vaaleanpunainen pupupuRu pienokaiselle. Koot: 60, 70, 80 cm. 52,Koot: 38 39, 40 42, 43 45 Til.nro 094 .. (129,-) NYT VAIN 109,D. Til.nro 093 ... (129,-) NYT VAIN 109 ,C. Väri: harmaa. 39 1 •. Koot: 40-42, 43-45 Til.nro 095 ....... Väri : vihreä Koot: 70, 80 cm Til.nro 091.. POTKUPUKU PUPUPERHE Suloiset puput viilettävät iloisenvärisen potkupuvun rinnuksissa. Väri: harmaa. Väri: luonnonvalkoinen. Väri, harmaa. .. Kotimainen. 28,H. Koot: 40-42, 43-45 Til.nro 097 ....... -< ""'~~lll'!!!_ Käsinpesu 40°. Puvun materiaali on 100 % puuvillaa, kirjopesu 60° . Materiaali kotima inen 100 % puuvilla. . KESTOSUKAT Nimensä mukaisesti kestosukat paitsi lämmittävät, ne ovat myös huippukestävät. 1. Koot: 60, 70, 80 cm Til.nro 092 .... PELLAVAPUUVILLASUKKA Luonnollinen materiaali tuntuu miellyttävältä ja pitää jalat lämpiminä. Puvun materiaali on 100 % puuvil laa, kirjopesu 60°. Koot: 37-38, 40-41, 43-44 Til.nro 096 ....... Kädet pysyvät lämpiminä ja sormet ovat vapaat vaikkapa näpsimään talvisia luontokuvia. Väri : fuksianpunainen. Til.nro 098 ...... 100 % puuvillaa, kirjopesu 60°
PORO, COLLEGE Väri, harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 107 ... NORPPA 60 V. REVONTULET, T-PAITA B. 140,Värit: harmaa ja si niharmaa Värit, harmaa ja siniharmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: s, M, L, XL, XXL Til.nro 101 .. NORPPA 60 V. 165,. C. JUHLAPAITA Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlapaidassa ui iloinen norppa ja parvi ahvenia. .. Laadukkaat ja mukavat norppa t-paidat: värilliset 100 % puwillaa, harmaat 94 % puwillaa ja 6 % polyesteriä. ... PORO, T-PAITA Väri , harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 106 ..... NORPPA 60 V. klo 8-17 (09)2280 8333 FAX-TILAUKSET (09)2280 8248 INTERNET www.sll.fi/tuki/ A. 89,Til.nro 105 ... .. .... 89,Til.nro 103 ... Valitse Sinulle läheisin luontoaihe tai tilaa nyt juhlan kunn iaksi koko perheelle uudet Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlapaidat! 1 PUHELINTILAUKSET ark. REVONTULET, COLLEGE Väri , musta Väri , musta Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Ti l.nro 104 ..... Napakat paidat säilyvät hyvinä pesusta pesuun ja ovat käyttökelpoisia ympäri vuoden . 79 1 • Väri, harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 102 ... COLLEGE Väri , harmaa Koot, 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 100 ... Colleget 70 % puwillaa ja 30 % polyesteriä. Aito luontopaita on muodikas aina Suomalainen luonto on parhaimmillaan näissä Kai Kortelaisen kuvittamissa herkissä luontopaidoissa . 89,C. A. T-PAITA A. .. 165,C. 165,• B
nro 112 ....... 165,E. 89 ,• Koko M vastaa naisten kokoa 38 ja XL miesten kokoa 52. SUDET, COLLEGE Väri, beige Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 1197 .. NIITTY, T-PAITA Väri: vaaleanvi hreä Koot: S, M, L, XL, XXL Til. 79,Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 113 .. 89,Ti l.nro 1191 ... LINNUNMUNAT, T-PAITA COLLEGE Värit: harmaa, beige Värit: harmaa, beige Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 1190 ..... 165,NORPPA-MERKKI TAKAA LUONTOPAITOJEN AITOUDEN JA KORKEAN LAADUN.. 89 1• J. 165,H. 165,F. 79 1• Väri, sininen Koot: S, M, L, XL, XXL Til. 140,Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 119 ... 79,G. ~ / F. KOIRAT, T-PAITA Väri: harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 116 .... KARHU, T-PAITA Värit: sininen ja viininpunainen Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 110 ....... ( ) F. nro 11 99 ..... ... LOHIKALAT, COLLEGE Väri, harmaa Väri, harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 11 92 ..... SUOMENHEVONEN, COLLEGE Väri: harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 114 ... G. 89 1 • K. . SUDET, T-PAITA Väri, beige Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 1196 ..... 89 1• H. 79,Koot: S, M, L, XL, XXL Til. D. 140,Huom! Muista mainita väri. LOHIKALAT, T-PAITA 1 E. D. 1. 165,Koot: 140, 152 cm Til.nro 1198 ..... SUOMENHEVONEN, T-PAITA Väri: harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til. KARHU, COLLEGE Värit: sininen ja viininpunainen. 140,Koot: S, M, L, XL, XXL Ti l.nro 115 ... 1. 165,J. } ,_ ,, E. MAAKOTKA, COLLEGE Koot: 140, 152 cm Til.nro 11 990 .. KOIRAT, COLLEGE Väri: harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152cm Ti l.nro 118 ... nro 117 ....... .. 165,J/1 ,y, -~ ~· A/ "< ~..J!:( f,k .-• 1 . _;.,.. .. nro 1194 ..... Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 111 ... J. 140 ,• Väri, sininen Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 11991 ... 89,Ti l.nro 11 93 .. NIITTY, COLLEGE Väri, vaaleanvihreä Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 1195 ... 89 1• 1. LINNUNMUNAT, G
käytännöllisestä väristä. KETTU, COLLEGE Väri : harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 129 .. MUUTTOHAUKKA, C. SIILI, COLLEGE Väri: harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 126 ... 89,Huom! Muista mainita väri. COLLEGEHOUSUT Huippumukavat housut, jotka sopivat joka vartalolle. 79 ,· Värit: harmaa, beige Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 125 .. . MUUTTOHAUKKA, T-PAITA COLLEGE Väri: siniharmaa Väri: siniharmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 122 ....... KETTU, T-PAITA Väri : harmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 128 ...... Värit: tummansininen, harmaa. SIILI, T-PAITA Väri : harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 124 ....... 165,D. Koot: XS, S, M, L, XL Til.nro 121 .. .... 65 % puuvillaa, 35 % polyesteriä. C. (158, -) NYT VAIN 128,Siilitjatkavat tallusteluaan paidan selkäpuolella. 89 1• Til.nro 123 ... D. Mukava huppariasu nyt edullisesti! A. 165,. 140,• Värit: harmaa, beige Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 127 ... c. . 165,E. (238,-) NYT VAIN 158,Housujen takataskussa veikeä norppa-kirjailu. Tukevaa materiaalia, joka pehmeäksi harjatun sisäpuolen ansiosta on erittäin mukava käyttää. ... Takataskussa veikeä norppa-kirjailu. 65 % puuvillaa, 35 % polyesteriä. Värit: tummansininen, harmaa Koot: XS, S, M, L, XL, XXL Til.nro 120 ....... Pieni norppa-kirjailu helmassa. .. 89,E. COLLEGEHUPPARI Muodikas ja monikäyttöinen huppari urheiluun ja rentoon vapaaaikaan. Reilu mitoitus. 1 B. Reilu mitoitus. .
. KISSAT, T-PAITA Väri , harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152cm Til.nro 1394 ..... 165,. .. 89 1 • F. Kuva Tuula Vuorisen käsialaa. 89,G. KISSAT, COLLEGE Väri : harmaa Koot: 104,116,128, 140, 152 cm Til.nro 1395 .. KOLME KAVERIA, 1. G. COLLEGEHOUSUT Väri: harmaa Koot: 104, 11 6, 128, 140, 152 cm Til.nro 1396 .... .. 165 1• 1. HARAKKAPARVJ, T-PAITA Koko M vastaa naisten kokoa 38 ja XL miesten kokoa 5!2. Laadukas tyykipaita tukevaa puuvillaa. 165,E. 140,Telkkäperheen pikkuisimmat ku lkevat paidan selkäpuolel la. . 140,• Värit: musta, harmaa Koot: S, M, L, XL Til.nro 1397 .. 159 1• J. 79,• Til.nro 1392 .. Värit: musta, vihreä Til.nro 135 ... 165,• K. PUPU, COLLEGE Väri: siniharmaa Väri: siniharmaa Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 131 ....... . 165,H.KANALAUMA, T-PAITA Väri: sinapinkeltainen Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 136 ..... 89,Til.nro 132 ... 89 ,• K. LEPAKOT, COLLEGE Koot: 140, 152 cm Koot: 140, 152 cm Til.nro 1390 ..... 89,Til.nro 1393 .. 79 ,• Värit: punainen ja tummansininen Koot: 104,116,128, 140cm Til.nro 139 .. 79 1• Hauskat kanat kukkoilevat H.KANALAUMA, COLLEGE Väri: sinapinkeltainen Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 137 .. KOLME KAVERIA, T-PAITA COLLEGE Värit: punainen ja tummansi ninen Koot: 104,116,128, 140cm Til.nro 138 ....... . LEPAKOT, T-PAITA J. LEHMÄT, T-PAITA Väri: vihreä Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 130 ...... .. TELKKÄ, T-PAITA Väri: sinapinkeltainen Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 133 ..... F. TELKKÄ, COLLEGE Väri : sinapinkeltainen Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 134 .. K. 140 1• L. PUPU, T-PAITA E. 140,• Väri : musta Väri: musta Koot: S, M, L, XL, XXL Koot: S, M, L, XL, XXL Til.nro 1391 .... D. . Koko M vastaa naisten kokoa 40 ja XL miesten kokoa 54. J
nro 148 ... TI-TI NALLE -KAULAKORU Suloinen Ti-Ti Nalle on jokaisen lapsen suosikkikoru. Cd Til.nro 143 .. 10 1 • !3 kpl E. Koko, korkeus 25 cm, leveys 34 cm Til.nro 1490 .... 590,• Ti-Ti Nalle villaneuleen ohjeet Voit kutoa Ti-Ti Nalle villaneuleen myös itse. TI-TI NALLE LAUKKU Laukkuun mahtuvat kaikki pienen reissulaisen tärkeät tavarat. . Vettä hylkivä materiaali on helppo pitää siistinä. 98,• D. TI-TI NALLE VILLIT RYTMIT -VILIANEULE Pue lapselle ylle lämmin Ti-Ti Nalle villaneule, siitä tulee lapsen suosikkivillis! Kaislakertun valmistamat paidat tehdään yksittäiskappaleina käsityönä. 89 ,• Kasetti Til.nro 144 .... Väri , sininen. 28, / I G.18,• H. TI-TI NALLE -RINTAKORU Veikeä rintakoru somistaa jo tutuksi käyneet paidat ja pusakat. ...... A. Til.nro 146 ..... Koko, korkeus 15 cm, leveys 20 cm Til.nro 147 .... Konepestävä, pehmeä neule on 85 % villaa ja 15 % polyamidia. TI-TI NALLE VILLIT RYTMIT Tempaudu villien rytmien vietäväksi Ti-Ti Nallen seurassa! Mukavat laulut ja hauskat sanoitukset valloittavat pienet ja vähän suuremmatkin kuulijat. Koot: 90,100,110,120, 130 ja 140 cm Til.nro 140 .... .3 7 5 , • Koot: 120, 130 ja 140 cm Til.nro 142 .... Väri , sininen Til. Ja korua voi joskus lainata äidil lekin! Väri, sin inen Til.nro 149 ....... 79,G. 59,• Ihka ihania Ti-Ti ~alle -tuotteita! a.89,F. Sievä Ti-Ti Nalle -painatus. Päällä vetoketju ja laukun päässä vetoketjullinen tasku . TI-TI NALLEN SEIKKAILULEIRI -VIDEO Lähde Ti-Ti Nallen ja ystävien mukaan jännittävään seikkailuunl Mukana lauluja, leikkejä ja tietenkin huisin hurja seikkailu! Til.nro 145 ... Väri, sininen. 59 1 • C. Pakkauksen langat riittävät suurimman villiksen kutom iseen, Koot: 90, 100ja 110cm Til.nro 141... TI-TI NALLE KERHO LAUKKU Pikkuväen pirteä laukku, johon sopivat sekä maskotit että eväät. TI-TI NALLE KORTIT Taiteilija Ulla Vaajakallion ihastuttavilla Ti-Ti Nalle -korteilla pikku taapero voi ilahduttaa ystäviään ja sukulaisiaan. 1 8,D .10,•/3 kpl. Laukkua voi kantaa olalla tai kahvasta. .. Saat selkeät ohjeet ja langat 85 % vi 1laa ja 15 % polyamidia. 390,• B
Mukaansatempaava video, jota haluatte katsoa aina uudelleen ja uudelleen! 3-8-vuotiai lle. (48,-) NYT VAIN 39,/ 1. SÄÄSTÄMME LUONTOA • LAULU JA TOIMINTAKIRJA Til.nro 150 .... VESITUSSIT Näistä tusseista ei väri lopu kertakäytöllä, sillä ne voi täyttää uudelleen vedellä. 118 1• SÄÄSTÄMME LUONTOA, SUOJELEMME ELÄIMIÄ Johdata lapsesi luonnonsuojeluun leikin lomassa! Kirjassa on laulujen, nuottien ja kitaraotteiden lisäksi askarteluja toimintavihjeitä. (58,-) NYT VAIN 39,F. Til.nro 155 .. 59,8. MUSKARI-VIDEO Tutustuta lapsesi muskarissa Susan (Susanna Haavisto) ja Pööpöti-peikon kanssa uusiin leikkeihin, lauluihin ja satuihin. Työkalut pysyvät tallessa ja ovat aina helposti saatavilla kätevästä työkaluvyöstä . Til.nro 154 .... Yli 8-vuotiaille. Elämä on yhtä leikkiä! c. Mutta taustalla väijyy ilkeä hälläväli-peikko, joka rikkoo ja sotkee ympäristöä . JOUTSEN Pituus 28 cm. .. 158,D. Til.nro 156 .. 89,SÄÄSTÄMME LUONTOA -KASETTI Til.nro 152 .... Pääosassa Elina Nummi. Til.nro 153 .... SÄÄSTÄMME LUONTOA -CD LEVY Til.nro 151 .... 118,A. Myös monet uudet soittimet tulevat tutuiksi, kun käytte pikku soittajien kanssa harjoitustunneilla. 10 kirkasta väriä. PIIRUSTUSLEHTIÖ Uusiopaperinen A3-lehtiö on aina tervetullut lahja sekä isoille että pienille taiteilijoille. Ääninä mm. SIILI Pituus 24 cm. TYÖKALUVYÖ Toivelahja perheen pikku timpurille! Sisältää vasaran, hohtimet, metrin mitan, jakoavaimen sekä kaksi erilaista ruuvimeisseliä. Til.nro 157 .... 85,E. (58,-) NYT VAIN 39 ,G. Laulut löytyvät myös Bianca Moralesin ja lasten esfttämänä levyltä, jota voi käyttää yhdessä kirjan kanssa tai kuunnella erikseen. .. 59,D. Til.nro 159 ... Til.nro 158 .... 59 1 • C. . TÄTI VIHREÄ-VIDEO Lähde mukaan huimaan seikkailuun puiden maailmaani Suuri tammi taikoo erään puutarhurin Täti Vihreäksi, joka saa tehtäväkseen auttaa puita. A. Jukka Puotila ja Kyllikki Forssell. 89,H. ss,--·-------o•-a. 19,. 158,) 1
138,H. nro 1696 ........ .. 450,. .. B. . CD ............... nro 165 D. Til. .. E. ..... Til.nro 160 Kasetti ........ Til.nro 161 B. .. Til.nro 16 7 E. ANDREW LLOYD WEBBER NATURALLY Oopperan kummitus, Cats, Evita, Requiem ja monet muut ikimuistoiset musikaalisävelmät soivat nyt ukkosen, lintujen, sateen ja muiden luonnonäänten täydentäminä. soivat nyt kauniimmin kuin koskaan! Mozartin ja luonnon oma musiikki piristävät ja synnyttävät positiivista mielialaa, kokeile vaikka! CD ............... Til.nro 1693 .. 350,G. LINTUVISA, DOS Tunnetko linnut. Juhani Lokki, Hannu Hautala, Pertti Koskimies, Veikko Neuvonen, Pekka J. .. Tiedätkö muuten, mikä on korpimetso. NATURE'S RELAXING MUSIC Seesteiset luonnon omat äänet soljuvat rauhallisen kitaramusiikin tahdittamana. Yli tuhat lintuihin liittyvää kysymystä määrityksestä, biologiasta, levinnäisyydestä jne. BIOVISA, WINDOWS/DOS Testaa tietosi biologiasta ja maantieteestä . Mukana se keät ohjeet. Tutustu luontoon tietokonepeleissä! Helppo ja mukava tapa oppia lisää luonnosta! Pelaa yksin tai kimpassa kavereiden~anssa . . Til. Voit valita kysymyksiä eri aiheista tietojesi m kaan, näet aina oikean vastauksen ja sen selityksen . SUOMEN LINNUT, CD-FAKTA Ohjelmassa on neljä pääosaa: 1. Kuuntele ja nauti! A. 138,BIOVISAN OPPILAITOSVERSIO Suosittu Biovisa 20 käyttäjän versiona. co ............. Hurja, kuuntelemisen arvoinen elämys! co ............... Windows 3.1, 80486DX-prosessori, 8 MB keskusmuistia, CD-ROMasema, SVGA-näytönohjain, 16-bittinen ääni kortti . co .. VIVALDl'S SEASONS Vuodenajat on klassikko ja nyt entistäkin upeampi musiikkinautinto! Luonnonäänet, kuten lintujen laulu, tuuli ja aallot säestävät Vivaldin mestariteosta ja luovat rentouttavan, taianomaisen tunnelman. Elinympäristö-osa: loisteliaita maisemakuvia, joissa linnut lentelevät. Vastaa yli 2500 kysymystä, joiden aiheet vaihtelevat hyönteisistä ulkoavaruuteen . Til.nro 168 Kasetti ........ .. Händelin taiturimaista vesimusiikkia täydentävät nyt veden solina, meren aallot, sade ... DOSja WI NDOWS-versiot samassa paketissa. Hypnoottisen rentouttavaa musiikkia kiireisen päivän päätteeksi, mietiskelyyn, inspiroivaksi taustamusiikiksi .. Kartasto 4. 3. Til.nro 162 Kasetti ........ nro 1694 .. HANDEL'S WATERMUSIC Yhtä ajatonta kuin vuoksen ja luoteen rytminen vaihtelu on Händelin upea musiikki. .. CD 145,•tkpl KASffll 108,•tkpl A. D. Laitteistovaatimukset: IBM-yhteensopiva tietokone, väh . maa peliä voit pelata monella eri tavalla . Tunnistusosassa voit kulkea luonnossa ja tarkkailla linnun tuntomerkkejä ja kuunnella ääniä. Lintuopas, jossa näet kaikki Suomessa tavatut linnut kuvina ja voit kuunnella ääninäytteitä. DOS-versio. .. 148,RUOTSINKIELINEN BIOVISA DOS-VERSIONA Noin 2000 kysymystä. 2. Til.nro 1695 .......... nl.nro 164 Kasetti ...... Pelaa Li ntuvisaa, niin tiedät! Bongarin toivelahja. Til.nro 169 F. Todelliset äänimaisemat. .... THE MYSTERIES OFMOZART Mozartin kauneimmat pianosävelmät Taikahuilusta, Figaron häistä, Pienestä yösoitosta ym. C. ... Til.nro 166 Kasetti ........ F. Peli sopii sekä maallikoille että asianharrastaji lle, si llä siinä on kolme eri va ikeustasoa . Suositus yli 10-vuotiail le! Ti l.nro 1692 .. Til.nro 1691 Luonnon äänet ovat musiikkia korville! Rentouttavaa, rauhoittavaa, suorastaan suggeroivaa musiikkia sekä luonnosta että suurten säveltäjien kynästä . Sävähdyttävä kokemus! co ............... ....... .. Nikander, Jörgen Palmgren, Antti Tanskanen, Juha Caven, Jarmo Ojanen, Petri Seppä 1. TII. Til.nro 163 C. NORTHERN NIGHTS Villiä, vapaata, pidäkkeetöntä suden ulvontaa yhdistettynä pelkistettyyn pianomusiikkiin tai täyden orkesterin mahtavaan soitantaan. Til.nro 1690 Kasetti ...... .. Yli 2000 kysy mys li tliimi ~ti , li u vr ls la 1 biol ogi u la, Suom u la ja maailm as ta
85,E. D. 85,• I.ETELÄMANTEREEN IHMEET, OSA 3 Til.nro 178 .... Tee videomatka avaraan luontoon! Video vie Sinut keskelle luonnon ihmeitä Etelä-Mantereen jäätiköiltä aina Afrikan polttavaan aurinkoon ja merten syvyyksiin asti. C. ISLANTI Sukella Marko Röhrin kuvausryhmän mukana Islannin vedenalaiseen maailmaan, jossa tutustut kiehuvien vesien geysireihin, jäävuoriin, vedenalaisiin luoliin ja muihin ihmeisiin. ETELÄMANTEREEN IHMEET, OSA 2 Ti l.nro 177 .... KOE ANTARKTIS ---85,/kpl LUONTOVIDEOT A. 60-90 min . 85,• F. SADEMETSÄN VÄKI Til.nro 173 .... LEIJONA NIMELTÄ KALI Til.nro 174 .... AMERIKAN KONDORIKOTKAT Til.nro 175 .... 85,• D. 85,• B. 85,H. 1. Ainutlaatuinen, ennennäkemätön luontoseikkailu! Til.nro 171 .... 85,• Suomenkielinen selostus!. HAIDEN VALTAKUNNASSA Til.nro 172 .... 85,• G.ETELÄMANTEREEN IHMEET, OSA1 Til.nro 176 .... 85,• Avara Luonto -sarja C. HYLYT Palkittu dokumentti täynnä kiehtovia tarinoita hylyistä, merenkulusta ja Itämeren luonnosta. Näitä kiehtovia ja kiinnostavia videoita voit katsella aina uudelleen ja uudelleen ja samalla opit uutta luonnosta! Kesto n. Pääset tutustumaan Suomenlahden 30 upeimpaan hylkyyn, merten syvyyksi in sekä museoaarteisiin Suomessa, Ruotsissa, Englannissa ja Saksassa. Huippukuvaajien tekemissä videoissa koet ja näet eläimet luonnollisissa toimissaan, aivan kuin olisit itse tarkkailijana paikan päällä . Til.nro 170 ...
2 kpl kätevässä, suljettavassa rasiassa . Sopii myös allergikoille ja astmaatikoille. 25,Lasten harjat Värit: punainen, sininen, vihreä, lila Til. Kuoriosa ympäristöystävällistä polystorolia. Hyvää oloa luonnollisesti! Helli ja hemmottele itsellesi hyvä, rento olo näillä upeilla luontotuotteilla. VYÖHYKETERAPIALAUTA Terveyttä ja hyvää oloa käden käänteessä. Til. Aikuisten harjat Värit: valkoinen, punainen, sininen, vihreä Til.nro 182 .... Itseäsi hoitamalla jaksat ja nautit enemmän ja säteilet positiivista mielialaa ympärillesi. Tehokas ja riittoisa vuosien käyttöön . nro 181 ........ Pakkauksessa on varren lisäksi 3 vaihtoharjasta eli saat yhteensä 4 harjasta. Patentoitua ja palkittua muotoilua, jonka ansiosta terä hienovaraisesti seuraa vartalosi kaaria. EKOHAMMASHARJA Pelota nyt hammaspeikko tiehensä tehokkaalla, luontoystäväl lisellä hammasharjalla. Voit käyttää kuivana tai kosteana, vaahdon kanssa tai ilman. 18,•13 kpl Lasten Til. Deodoranttikivi on vuorikristal lin mineraalisuolaa, joka estää hajubakteerien toiminnan iholla. Kokeile Frantsilan Yrttitilan valmistamaa Paras Ystävä -hoitopakkausta! Se on luonnonmukainen uutuus, joka perustuu Suomen kansan tehokkaaseen hoitoperinteeseen. 1 OS 1 • B. .. PARAS YSTÄVÄ-HOITOPAKKAUS Kaipaavatko hartiasi, niskasi tai alaselkäsi rentoutusta. 88,•. A. Teflonpinnoitettu pitkäikäinen platinaterä. Helppo käyttää ja pitää puhtaana. 98 g. Kotimaista käsityötä . Vyöhyketerapia elvyttää verenkiertoa, poistaa kuona-aineita, avaa elimistön tukoksia ja lisää elinvoimaa . Helppokäyttöinen ja kestävä. Käsitelty pellavaöljyllä. Anna laudan nystyröiden hieroa rentouttavasti jalkapohjiasi samalla kun tiskaat, harjaat hampaitasi tai katsot TV:tä. 25,D. Ennen kaikkea turve tuntuu miellyttävältä iholla ja saa aikaan virkeän ja levänneen olon. (298,-) NYT VAIN 239,C. SAUHATURVE Saunaturve pehmentää ja kiinteyttää ihoa, lievittää eri laisia iho-oireita ja poistaa hormonaalista selluliittia. Til.nro 186 ............. Mukana käyttöohjeet ja terapiakartta. Paras ystävä on helppokäyttöinen lämpötai kylmäkääreenä. Kierrätetystä muovista valmistettu varsi kestää pitkään; vaihdat vain kuluneen harjasosan uuteen. 1 8 1 • 13 kpl / ~ ~ ANPaSWA Luonnollinen Gallant poistaa ei-toivotut ihokarvat kainaloista, sääristä ja muualta hellästi mutta tehokkaasti. Riittoisa ekohenkinen pakkaus on myös persoonallinen lahja läheisel le! Til.nro 188 ............. . LUOMMOM DEODORANTTI KIVI 100 % aito, luonnonystävän oma dödö suoraan luontoäidiltä. Ti l.nro 180 ... nro 183 ....... Til.nro 187 ............. 25,-12 kpl F. 99,G. Tuoksuton, ei tahri eikä värjää . Valmistettu miellyttävistä luonnonmateriaalista. nro 185 ........ Mukana käyttöohjeet. EKOHAMMASHARJAM VARAPÄÄT Aikuisten Til.nro 184 .......
60 tuntia, isot 120 tuntia. E .158,• A. 65 1• /kpl ARVID-VUOLUKMVEISTOS Käsintehty, yksilöllinen vuolukiviveistos on kivitaiteilija Arvid Saarisen suunnittelema. C. Iso lil.nro 194 ........ Pieni kynttilä Koko: 7 x 9,5 cm. 6s,G. Upea koriste-esine kerää katseet niin kotona kuin mökilläkin ja se on mitä mainioin tuliainen! Sen voi myös asettaa kiuaskivien sekaan kertomaan saunojille tarinoita tai sen suun voi täyttää aromaattisilla öljyillä, jotka ihanasti rentouttavat saunojia. 100 % puuvil laa. 35 1• /kpl B. Iso lil.nro 192 ........ Koko: pussi lakana 150 x 21 cm, tyynyliina 50 x 55 cm. Luo tunnelmaa talvi-iltaan! ~ ! r .. 158,ARVID-SAUNASIILI Siili tuhisee ja puhisee vei keästi kiukaalla ja piristää saunahetkien tunnelmaa! Jokainen siili on oma yksilöllinen design-tuote. ...... lil.nro 196 .. 118,PUHELINTILAUKSET ark. Finlaysonin korkealuokkaista laatua. Pakkauksessa sekä pussi lakana että tyynyliina. Pieni lil.nro 193 ........ Iso kynttilä Koko: 7 x 17,5 cm. 158,F. 158,A. A. 188,0. ELÄIMET-PUSSILAKAHASml Hienot eläinkuviot tuudittavat lapset uneen ja viehättävät myös aikuisia. lil.nro 191 ........ Ihastuttava lahja jokaiselle saunan ystävälle ja mainio tuliainen tuttavaperheeseen! E. 35,G. Pieni lil.nro 195 ........ klo 8-17 (09)2280 8333 FAX-TILAUKSET (09)2280 8248 INTERNET www.sll.fi/tuki/. KÄSIHVALETUT KASVI KYNTTILÄT Taiteilija Sundellin suunnittelemat isot kyntti Iät on koristeltu kotimaisin luonnonvaraisin kasvein . Palaa tasaisesti ja pitkään, pienet kyntti Iät n. (230,-) o. lil.nro 190 .......
145,. Liinan voi pestä satoja kertoja tavallisen pyykin seassa. Til.nro 202 .. SÄRKYMÄTÖN LEIKKUULAUTA Monikäyttöinen, keraaminen leikkuulauta on pitkäikäinen ja todella kestävä . . HEDELMÄPUSSI Säästä luontoa älä tuhlaa muovipusseja. JUURESHARJA Se aito, oikea ja luo,nnollinen. Koko: 31 x 47 cm Til.nro 209 .. Keskellä vihreä norppa-logo. . Pieni Til.nro 208 .... .... LASITUOPPI Mahtava lahja huurteisen ystäville . Ei sido hajuja, kestää kuumutta . TAHRASAIPPUA Tehoaa vaikeisiinkin tahroihi n ilman haitallisia kemikaaleja . Liina poistaa tahrat tv:stä ja tietokoneesta, lasipöydistä, peileistä, auton kojelaudasta .. 88,•tkpl 1. Se lahoaa kompostiinja muuttuu hyväksi, mustaksi mul laksi, jonka voit taas käyttää vaikka kasvimaalla . Iso Til.nro 207 ....... Koko: 30 x 23 cm . Til. EKOMAXSIIVOUSLIINA Todellinen taikal1ina! Mikrokuitu puhdistaa pinnat tehokkaasti ilman kemikaaleja ja pesuaineita. Kiven paksuus 1,5 cm. 39,F. ;' .,;X; -~,/ /-;_;r-~B. (24,-) NYT VAIN 15,c. . 25 kpl Til.nro 206 .... Til.nro 203 ........ Ei naarmuta linssejä. 59 1 G. Kiveä voit käyttää myös vaikka pihvien kypsentämiseen . 11. EKOMAXLINSSILIINA Nyt saat silmälasisi kirkkaiksi Ekomax-mikrokuituli inalla ilman pesuaineita. Helppo puhdistaa. 68,•tkpl J. Nyt edullisesti! Til.nro 200 ........... .. A. 19 1 • Koko: 23 x 31 cm Til.nro 2090 .... Läpinäkyvään kangaspussiin ei jää jälkiä hintatarroista ja voit pestä sen huoletta kuinka usein tahansa . .. ... Ei naarmunnu ja suojelee herkkiä pöytäpintoja. 19 1 •. 19 ,• G. Til.nro 204 .... Til.nro 205 .. .Jll I_ Uff,!)I EIUIAfNEN MIKROKIJITIJUINA SIIVOUSUINA B. 16,• Kunnon taloustavaroilla kotityöt sujuvat kuin tanssi! F .s ,. nro 201 .... KOMPOSTOINTIPUSSIT Huolehdi luonnosta ja kerää kompostoitavat Jätteet omaan kätevään paperipussiin. 19,• ARVID KUUMA-KYLMÄKIVI Vuolukiven päällä säilyy kylmä kylmänä ja kuuma kuumana . Käsityönä puhallettua Oiva Toikan tuopp(a koristaa vihreä norppa. (195,-) NYT VAIN ~49,E. Nyt kaksi kokoa: H. .
Väri: luonnonvalkoinen Koko: 42 X 42 cm Til.nro 216 ..... Värit: musta, valkoinen Koko: 17 x 18 x 10 cm Til.nro 213 ....... Värit: musta, kirjava Til.nro 210 .... TIiaa nyt kerralla kassit koko perheelle! A. Väri: musta Koko: 32 x 38 x 18 cm Til.nro 212 ..... 45,. 24,H. NORPPAOSTOSKASSI Säästä luontoa ja ota Norppakassi mukaan ostoksille. ... BIG BAG -LAUKKU Saat kerralla kolme laukkua yhden hinnalla, sillä kassin päissä on irrotettavat olka laukku ja pikkureppu. NORPPA-ESILIINA Ta iteilija Kai Kortelaisen sympaattinen norpalla ja ahvenilla somistettu esiliina. Värit: punainen, vihreä, musta Til.nro 217 .... PIENI KUKKAREPPU Juuri sopivasti tilaa kaikkein tarpeellisimmi lle tavaroille. 48,G. Väri: vihreä, eriväriset vetoketjut. Siinä on neljä tilavaa lokeroa, joissa eri valuutat ja passi pysyvät hyvässä järjestyksessä. ( 128,-) NYT VAIN 79,E. Edessä vetoketjulla suljettava pikkutasku vaikka avaimille ja bussikortille. Til. . Kassi sulkeutuu vetoketjulla pieneksi paketiksi. nro 211 ... (29,-) NYT VAIN 19,C. MONITASKULOMPAKKO Kestävä nailonkankainen lompakko on erityisen kätevä matkoilla . Tilaa vaikka useampi! Til.nro 215 .... NORPPAPATAKINHAS Iloinen Norppa-patakinnas on tukeva ja kuumuudenkestävä. KUKKAREPPU Tilavaan ja muodikkaaseen kukkareppuun mahtuu vino pino koulukirjoja tai muut yhden päivän tavarat. Tilava ja kätevä kassi vaikka urheilutarvikkeille tai viikonloppumatkal le. (248,) NYT VAIN 189,B. 89,F. Til.nro 214 .... Puuvillapellavaa. Menee laitettuna pieneen tilaan. APUKASSI Nailonista peruskassia voit pitää vaikka aina mukanasi. (228,-) NYT VAIN 149,D
A. SIMPUKKAKIRJESITTI Upeat simpukat ovat valloittaneet uusiopaperiset kirjelomakkeet ja -kuoret. Lehtiön koko A5 20 kpl C6-kokoisia kuoria. nro 220 ......... nro 225 ........ Uusiopaperia. Pakkauksessa 20 kpl. Uusiopaperia. PERHONENKIRJESITTI Herkkä perhonen koristaa A4lehtiötä ja C6-kokoisia kuoria. 45,G. 45,F. 20,B. A4-kokoisia kirjepapereita 25 kpl ja C6-kuoria 20 kpl. NORPPAKIRJEENSULKIJAT Vihreä ja sininen arkki, joissa kummassakin on 16 sulkijaa, yhteensä 32. Til.nro 222 ........ 25,\ F, 45,• E. Til.nro 226 ........ Kun valitset ympäristöystävällisiä tuotteita tästä Luontokuvastosta, autat samalla 60-vuotiasta Suomen luonnonsuojeluliittoa toimimaan luonnon ja samalla myös Sinun ja lastesi puolesta . 25,C. Til. (128,-) NYT VAIN 79,E. PÖLLÖ-KIRJESITTI Pöllö huhuilee lehtiön ja kuoren kulmassa. A4-kokoisia kirjelomakkeita 25 kpl ja C6-kuoria 20 kpl. A4-kokoisia kirjelomakkeita 25 kpl ja C6-kuoria 20 kpl. a. Til.nro 221 ........ Til.nro 224 ........ AURINGONKUKKAKIRJESITTI Komea auringonkukka kurkottaa korkeuksiin. Norppa-sulkijalla viestität kirjeessä tyylikkäästi omasta tai yrityksesi· luontoystäväl I isyydestä. 20,-1 2 arkkia D. Til.nro 223 ........ KORTTIPRÄSSI Tilaa jo kesää varten pieni kasviprässi, jolla talletat kasvien väri loiston upeiksi korteiksi tai pikku tauluiksi! Helppo ja mukaansatempaava harrastus, jolla tutustut luontoon yhä syvemmin. Koko: 18 x 24 cm. Ti l. KISSA-KIRJESITTI Veikeä kissaperhe kurkkii kirjepapereissa ja kuorissa. 45,Tee ekoteko hanki 1 uontoystävä l lisiä tuotteita! Luontoa voi suojella ja säilyttää ihan pienilläkin teoilla. 45,•
Yhteensä 35 tarraa. 15,G. 260,C. Yksiosaiset Til.nro 237 ... Til.nro 233 ........ Tilaa nyt kotiin varastoon, si llä korttien tarve tulee aina yllättäen! 1 kpl/sarja H. 12,•/3 kpl G.10,. NORPPAVIERASKIRJA Tyylikäs ja ekohenkinen vieraskirja kotiin, mökille, lahjaksi .. Til.nro 235 ........ Valkoinen merkki nauha. 15,F. Kaksiosaiset. 15,• :a Sl.JO/v\EN r-§ a • C. 128,8. PERHONENKIRJEENSULKIJAT Lähetä kirjeesi mukana palanen kesää keskel lä talvea. SUOMEN LUONTO -SÄILYTYSKOTELO Kerää Suomen luonto -lehden vuosikerrat nyt kätevään kansioon, jossa ne säilyvät siisteinä ja suorina oikeassa järjestyksessä vuodesta toiseen. ELÄIMETKIRJEENSULKIJAT Viisas pöllö, vikkelä jänönen, viekas ketunpoika ... Näin voit aina tarkistaa, koska ystäväsi vihittiin, milloin kylvöt tehtiin tai mikä oli maratonaikasi vuosi sitten. Kannet puristettua ekopahvia, sisäsivut tukevaa paperia. 50 1 110 kpl E. Tai kirjaa ylös tapahtumia, jotka pitää muistaa seuraavanakin vuonna ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana ja ... Arkilla 7 erilaista perhosta, yhteensä 35 merkkiä. MUISTERI MUISTAA JA MUISTUTTAA! Tallenna nyt Muisteriin tapahtumia, mukavia sattumuksia tai vaikka luonnonilmiöitä päivittäin vuodesta toiseen. Muiste:ri, 5 vuotta Til.nro 230 ... Til.nro 232 ...... Korti n sisällä on ti laa pidemm illekin tervehdyksi lle. Til.nro 234 ........ Til .nro 238 ... Arkilla on 7 erilaista viehättävää eläinkuvaa, yhteensä 35 tarraa. Valitse 5 tai 30 vuoden Muisteri! A. Kirjeensulkijaksi tai vaikka lasten leikkipostimerkeiksi ja askarteluun. (128,-) NYT VAIN 89,E. Til.nro 236 ........ 10,. 1 2 1 • ;3 kpl D. Heinäkuu Heinäkuu LUONTOKORTIT Kymmenen kaunista luontokorttia, joilla lähetät lämmittävän viestin ystävälle, sukulaiselle, työtoveri lle ... Kunkin vuoden saman päivän tapahtumat nähtävissä yhtä aikaa samalta sivulta. 38,-110 kpl 1. Muiste:ri, 30 vuotta Til.nro 23 1 ... TALVIKIRJEENSULKIJAT A4-arkillinen tyylikkäitä pikku sinettejä kirjeensulkijaksi. Kirjasta muotoutuu muistojen kirja, jota on ilo selailla vuosienkin päästä. Kuoret sisältyvät hintaan
EKO-VALOKUVAKANSIO Juuri nyt on sopiva aika järjestää muistorikkaat valokuvat pahvikantiseen tyylikkääseen kansioon! Kuvien vieressä on runsaasti tekstitilaa, johon voit kirjata ylös päivämäärät, tapahtumat, henkilöiden nimet ja muut mukavat asiat. Nahkainen kuljetustasku on tyylikkäästi sävytetty kynän väriin . (248,-) NYT VAIN 119,c. (248,-) NYT VAIN 119,B. SILMÄLASIKOTELO, EKOPAHVIA Erittäin tyylikäs ja kestävä kotelo, jota voit käyttää joko silmälasien säilytykseen tai penaalina. Mainio lahja vaikkapa kevään ylioppilaalle! Til.nro 245 ..... A. Koko: 24 x 22 cm Til.nro 241 ....... 19 ,• Oksa-lyijykynä Til.nro 243 ..... OKSA-KYNÄ Aito puunoksa kätkee sisäänsä lyijytai kuulakärkikynän . 100 sivua, kullakin sivulla läpinäkyvä tasku kahdelle kymppikuva lle. 19,. e. NORPPA-KUULAKÄRKIKYNÄ TASKUMALLI Nyt saat huippulaadukkaan kynän edullisesti! Hienostuneel la Quillin kynällä on ilo kirjoittaa ja se on aina mukava ottaa esille. 62,• E. 96,o. 96,• C. ..... Parhaat lahjat kestävät pitkään, kuten upeat Quillin kynät tai valokuva-albumi, jonka sivuille mahtuvat monet mukavat muistot. . 19 ,• D. NORPPAKUULAKÄRKIKYNÄ PÖYTÄMALLI Tyylikäs ja käytännöllinen kynä luo työpöydällesi arvokkaan ilmeen. .. 62,1 Mukavia lahjoja! Lahja lämmittää niin saajan kuin antajankin mieltä . Väri: musta/ruskea Til.nro 244 .. Til.nro 240 ...... Quillin maailmankuululla laatukynällä kirjoitat aina tasaista, kaunista jälkeä . Hauska yksityiskohta luonnonystävän kirjoituspöydällä! Oksa-kuulakärkikynä Til.nro 242 .....
... ..... HILLA-KORVAKORUT Riippuvat Til.nro 256 .... F. (49,-) J. RANNEKELLO SINIKUKKA Kellossa 1 vuoden takuu. A. .. Kiedo kevyt viskoosihuivi kaulaan, olkapää lle, vyötärölle tai hiuksiin. 68,PUUKORUT Muodikkaat ja rennot puukorut sopivat yhtä lailla äidille koristamaan työasuja kuin tyttärelle piristämään kouluvaatteita. (148,-) NYT VAIN 89,E. 98,B. Til.nro 254 .... Ilahduta itseäsi tai läheistäsi korulla! e.98,M. 35,1 I KERAAMISET ELÄINKORUT Iloiset rintaeläinkorut saavat sekä niiden käyttäjän että kaikki vastaantulijat hyvälle tuulellel Taitei lija Juha Kortevuoren luomat viehättävät korut ovat kauniita väripilkkuja niin äidin kuin tyttärenkin paidassa. 58,G. Korkeus n. Sävyt: kirkas tai maanläheinen, kuvio vaihtelee. 98,Nappikorvakorut Til.nro 257 .... 108,H. HILLA-RINTAKORU Til.nro 255 .... HUIVIT Huivi on piste i:n päälle pukeutum isessa, se viimeistelee ja tyylittelee asun kuin asun. 35,• r-----G. 98,I J •·, • e· M. Til.nro 2591 .... Ti l.nro 2590 ..... (49,-) K. RANNEKELLO AURINGON KUKKA Kel lossa 1 vuoden takuu. Papu-karhu Til.nro 250 .. 1. Til.nro 2592 .. ( 148,-) NYT VAIN 89,HILLA-KoRuT OVAT SYÖTÄVÄN KAUNIITA Hilla-korut miellyttävät varmasti jokaista luonnonystävää. (49,-) NYl VAIN 35,. Til.nro 259 .... 4 eri mallia. .. 4 cm. (49,-) L. Onni-koira Til.nro 251 .. Til.nro 253 .. Til.nro 2593 ..... Laila-kissa Til.nro 252 ....... HILLA-RIIPUS Til.nro 258 .... Ne somistavat kauniisti mitä moninaisimpia vaatteita ja sopivat moneen tyyliin. .. 98,• D. 98,C. Metalliosat eivät sisällä nikkeliä
KAAKKURIN HUUTO Heikki Willamo on tarkkaillut rakastamaansa Kaakkurilampea kolme vuosikymmentä ja tehnyt huomioistaan tämän upean luontokirjan. (78,-) NYT VAIN 49,o. .. (198, -) NYT VAIN 99,Heikki Willamo B. Ti l.nro 262 .... Til.nro 26 1 ........ VIUAMI JA PIILOLAN VÄKI Sekä aikuisia että lapsia kiehtova kirja, joka kertoo koskettavan tarinan vaivaishiirestä ja aution talon muista asukeista. . (68,-) NYT VAIN 39,PUHELINTILAUKSET ark. Valokuvakuvitus. 80 ainutlaatuista kuvaa. 3. (178,-) NYT VAIN 69,S. 26 M. Pienen kokonsa ansiosta mahtuu aina mukaan. ... Til.nro 260 ... 555 kasvia ja eläintä. tuhat. Nyt huippuedullisesti! Til.nro 263 .......... Heikki Willamo C. LUONNON POLUILLA Peruskirja jokaiselle luontoretkeilijälle. painos. Kirjoista saat sekä iloa että tietoa samanaikaisesti ja parhaimmillaan luontokirja on kuin jännitysnäytelmä! Tilaa nyt itsellesi, perheen koululaiselle, lahjaksi kummilapselle, opiskelijalle, lintubongarille ... .. (68,-) NYT VAIN 39,E. Til.nro 264 .......... Pa ljon uutta tietoa ja upeita kuvia harmaaturkkisesta harvinaisuudesta. klo 8-17 (09)2280 8333 FAX-TILAUKSET (09)2280 8248 INTERNET www.sll.fi/tuki/ Luontokirja tuo luonnon lähellesi! Luontokirjojen lumoavaan maailmaan on mieluista uppoutua! Kauniit luontokuvat ja asiantunteva teksti takaavat Sinulle lukuja katselunautinnon, johon voit aina palata uudelleen ja uudelleen. / ,-). 2. UT I NATUREN Suosittu Luonnon poluilla ruotsiksi. LIITO-ORAVAN METSÄ Sykähdyttävä ki rja uhanalaisesta liito-oravasta. ... Palkittu arvostelumenestys. painos, jo 19. Benjam Pöntinen & Antero Mäkelä A
Til.nro 273 ....... SINTIT PATAAN Helppoja ja herkullisia ruokaohjeita 11 suomalaisesta kalalajista. A. Kirjan sivuilla tutustut niihin satoihin pieniin ja hiljaisiin eliölajeihin, jotka asustavat haavan suojissa ja jotka jäävät tavalliselta ohikulkijalta huomaamatta. Eri kalastustavat käydään seikkaperäisesti läpi, kuten mormuskointi, värikoukku-, tapsija tasapainopilkintä, koukku-, sulkupyydysja verkkoja virtavesikalastus. .. Til.nro 272 .... Til.nro 274 .... Til.nro 270 ... .. Onni-koira esiintyy valokuvissa, lintulajit on esitelty tarkoin piirroskuvin. JOKAMIEHEN TALVIKALASTUS Käytännöl linen opas, jossa esitellään talvikalastuksen perusteita, tekniikoita ja välineitä. . 4. 98 1 • Aura Koivisto B. 165,•. 39,E. Runsaasti kuvitettu tietokirja luonnon uhanalaisuudesta. Samalla se valottaa ihmisen aikojen saatossa muuttunutta suhdetta haapaan, jota välillä pidettiin jopa roskapuuna. 98,• c.39 1 o.39,.., I -~~~ \ • Liisa Mainela, Kristian Runeberg & Kauko Häkkilä A.ONNI UIKKUPOLULLA Suomen koiramaisin lintuopas! Onni-koira seikkailee luonnossa ja löytää aina vaan uusia lintulajeja, joista kirjassa on paljon tietoa . 39,• D. . painos. Loistolahja koirista ja linnuista pitäville lapsille ja aikuisille. HAAPA Upea ja kiehtova kirja, joka on tehty rakkaudesta haapaan. SAMMUUKO SUURI SUKU. Selkeät ohjeet sopivat sekä aloittelijalle että kokeneellekin kokille. Til.nro 271 .... 148,C
Tule mukaan luonnonsuojelutyöhön. Yksi hyvä tapa on liittyä jäseneksi Suomen luonnonsuojeluliittoon, joka on tehnyt määrätietoista työtä suomalaisen luonnon puolesta jo pitkään. Sympaattinen vati on luontokuvaaja Juha Taskisen suunnittelema ja Markun Savi pajan valmistama. . Jokainen Norppa Vatilainen pakataan aidolle, Saimaan rannoilta kerätylle järviruokoalustalle. Se kestää uunin, mikron ja astianpesukoneen, joten voit valmistaa siinä vaikka sunnuntain kalaruoan . Pakkauksessa on mukana suomen-, ruotsin-, saksanja englanninkielinen selostus. Usein yksittäiset teot vaikuttavat vain pieniltä askelilta, mutta ilman niitä ei luonnosuojelutyössäkään koskaan synny suuria harppauksia. Norppa Vatilainen sopii lahjaksi vaikka liikekumppaneille tai ulkomaisille ystäville. Upean Norppa Vatilainen -tarjoiluvadin hinnassa on perinteisesti markkoja yhtä paljoin kuin norppia, joten lisääntymisen kunniaksi hinta on nyt 220,-. Tyylikäs keraaminen tarjoiluastia on ilo nostaa pöytään. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenenä tuet Suomen luonnon suojelua ja saat lisäksi: • 10% alennuksen Luontokuvaston tuotteista (ei koske tarjoustuotteita) • Suomen Luonto -lehden jäsenhintaan • 10 kertaa vuodessa ilmestyvän Luonnonsuojelija-lehden • mahdollisuuden osallistua liiton retkille ja kursseille jäsenhintaan • jäsentiedotteita • alennuksia retkeilymajoissa • Pohjola-yhtiöiden matkavakuutuksen jäsenhintaan Liity jäseneksi oheisella tilauskortilla Luonnonsuojel iiton tunnuseläin on saimaannorppa, jota on jäljellä maailmassa enää runsaat 200 yksilöä.. Tänä vuonna vietetään 60-vuotisjuhlia, ja toiminta jatkuu vireänä myös tulevina vuosikymmeninä . Jatkamme tarmokkaasti varojen keräämistä vieläkin hyvin uhanalaisen saimaannorpan hyväksi . HUOM! Saat Vatilaisen vain tästä kuvastosta tai Luontokaupasta! Pituus: 32 cm Til.nro 280 ........ 220,Liity nyt jäsenel<si ! Jokainen meistä voi vaikuttaa Suomen luonnon säilymiseen. Upea lahja! Iloisia uutisia saimaannorpan suojelusta: Työ on tuottanut hedelmää ja norppien määrä kasvoi viime vuonna parillakymmenellä yksilöllä! Nyt norppia on noin 220. Haluaisitko Sinäkin auttaa ja tilata Norppa Vatilaisen itselle tai lahjaksi
• ~ V> <( f~ O!'. 1 Tällä kertaa osallistun vain arvontaan. ... O!'. r r< • . H'uom Yli 700 mk n tilaukset lmao postjtt.JskuluJa Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoeamarkkinointitarkoituksiin. O!'. • 1 .,;:. Lisäksi saan 1 O % alennuRsen jo nyt tilaamistani tuotteista. Ei koske tarjoustuotteita. I. Ne toimitetaan postiennakolla. • <( ;f) <( <( 5 O!'. D Visa D OK D Eurocard / Mastercard D Diners Club Kortinnumero, DODD DODD DODD DODD Voimassa kk / v _ _ ! _ _ Pvm _ _ . _ _ 19 _ _ .. O!'. Ei koske tarjoustuotteita. Luonrpnsuojelija-lehti . 130 mk,n jäsenmaksuun sisältyy mm. f < T -1 Nimi Puhelin Lähiosoite Jäsennumero Postinumero ja -toimipaikka . •• KYLLA, KIITOS! Luontokuvastossa on paljon hyödyllistä ja hauskaa tilattavaa. -.~1 :-=1 rnlriTTe, ~TMilH~;r~li ~ emi i!llltlim ~ ~ Magic Words -sanapeli 280 19,-~oo/o D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton / Luonto-Liiton / Natur och Miljön jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 10 % alennuksen. ... 17 1 .· 11 1 . Haluan tukea Suomen nnon suojelua ja tilaan seuraavat laadukkaat luontotuotteet. Olen varustanut tilauskortin 2,80 mk,n postime~illä. " , -· , ~ Yhteensä -~oo/o Huom! Tarjoustuotteita rajoitetusti. D Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. • <( fVl <( f~ O!'. Allekirjoitus Tuotteilla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. Maksan luottokortilla, D Tilaukseni loppusumman saa pyörfstää seuraavaan kymmeneen markkaan . 1-, ·_ ·J Huom! Tarjoustuotteista ei jäsenalennusta. • ~ V> <( f~ O!'. klo 8-17 (09)2280 8333 FAX-TILAUKSET (09)2280 8248 INTERNET www.sll.fi/tuki/ . Tilauksen loppusummaan lisätään postituskulut 35 mk. ·. • <( • <( . Voin tutustua tuotteisiin rauhassa kotonani, sillä minulla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. O!'. PUHELINTILAUKSET ark. ! · •• llii
Jäsenenä saat jo nyt tilatessasi 1 % alennuksen tilaamistasi tuotteista . Merkitse rasti tilauskortissa olevaan ruutuun. uhanalaisten eläimien ja kasvien suojelua, vai htoehtoisten energialähteiden kehittämistä sekä kierrätysja kompostointineuvontaa. I ~ ~ ! 7 JP161 · o~~ , f , ~ TIiaamaiia tuet Suomen luonnon suojelua! Kun tilaat laadukkaita luontotuotteita kuvastosta tai teet ostoksia Luontokaupassa, tuet mm. ., E-s E-, ;)UIJI::: Ll:::lf.Jll ld tai niiti llä . Ei koske tarjoustuotteita. TOIMI NÄIN : 1. .. ::::; . 2. Lähettäkää hänelle uusin KOKO PERHEEN LUONTOKUVASTO veloituksetta . ) (. Liity samalla Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. YSTÄVÄN TIEDOT Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipa ikka Puhelin Sulje teipillä ta i niiti llä. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 01200/13 00003 Helsi nki TAITA TASTÅ • TAITA TÅSTA • TAITA TASTÅ • TAITA TÅSTÄ • TAITA TASTA • TAITA TÅSTÅ ~ KYLLÄ, KIITOS! Myös ystäväni on kiinnostunut laadukkaista luontotuotteista ja haluaa tutustua niihin lähemmin. Merkitse haluamasi tuotteet kääntöpuolen tilauskorttiin ja postita tai faxaa se meille (09) 2280 8248. Tutustu kuvastoomme kaikessa rauhassa kotonasi . Norppa-merkki takaa luontotuotteen aitouden. Voit myös tehdä tilauksesi soittamalla asiakaspalveluumme (09) 2280 8333. Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuojeluliittoa liimaamal la yl lä olevan merkin päälle 2,80 mk:n postimerkin. ) 4 ) ) ;, ;, ( ) ) 4 ;, ;, ( ) ) 4 ;, ;, ( ) ) 4 ;, ;, ( ) ) 4
???. Lisäksi saan 10 % alennuksen jo nyt tilaamistani tuotteista. Ne toimitetaan postiennakolla. Ei koske tarjoustuotteita. D Tällä kertaa osallistun vain arvontaan. Huom! Tarjoustuotteista ei jäsenalennusta. D Tilaukseni loppusumman saa pyöristää seuraavaan kymmeneen markkaan. Huornl Yli 700 mk;n tilaukset ilman postituskuluja. t <U ( C <U '{' n V) ( 12 ~ ( u 0) ) <U ~ :,:: 2 :,:: ~ ·,:; • 1o :( .2 <U /) _c :( :rÖ -"' E :( .:s· ) ·,:; V) <U :,:: "" :,:: • :( /) :( :( ) :i::: :i::: • :( /) :( :( ) :i::: :i::: • :( /) :( :( ) :i::: :i::: • :( /) :( :( ) :i::: :i::: Nimi Puhelin Lähiosoite Jäsennumero Posti numero ja -toimipaikka ~ KYLLÄ, KIITOS! Luontokuvastossa on paljon hyödyl listä ja hauskaa tilattavaa. Tilauksen loppusummaan lisätään postituskulut 35 mk. D Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. PUHELINTILAUKSET ark. Allekirjoitus Tuotteilla on 10 päivän vaihtoja palautusoikeus. klo 8-17 (09)2280 8333 FAX-TILAUKSET (09)2280 8248 INTERNET www.sll.fi/tuki/ . 1. Ei koske tarjoustuotteita. ???. Voimassa kk / v _ _ ! _ _ Pvm _ _ . Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. ) :,:: .<; :,:: ~ Q. Luonnonsuojelija-lehti. Yhteensä Huom! Tarjoustuotteita rajoitetusti. 1 C C C ) ~ ~ 1 C C C ) ~ ~ t ( n ( ( ) :,:: :,:: t ( n ( ( . ·.,,: y, :r:;t~}{t~:t',, '' ui" Rill'il 1'-'r.i ~ U r4°';-.,jn Rrn1 ~llfliml ~ umm C :• • • Magic Worde; -e;anapeli 280 19,D Olen Suomen luonnonsuojeluliiton/ Luonto-Liiton / Natur och Miljön jäsen ja saan tilaamistani tuotteista 1 O % alennuksen . llil 1 ' I I ... ???. 130 mk,n jäsenmaksuun sisältyy mm. . _ _ 19 _ _ .. Maksan luottokortilla: D Visa D OK D Eurocard / Mastercard D Diners Club Kortin numero, ???. Haluan tukea Suomen { ;nnon suojelua ja tilaan seuraavat laadukkaat luontotuotteet Voin tutustua tuotteisiin rauhassa kotonani, si llä minul la on 10 pä ivän vaihtoja palautusoikeus. Olen varustanut tilauskortin 2,80 mk,n postimerkillä
Voit myös tehdä tilauksesi soittamal la asiakaspalveluumme (09) 2280 8333. Liity samalla Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi . Juhlavuoden huipputarjous: Koko perheen sanapeli Verraton Magic Words -sanapeli nyt juhlatarjouksena huippuedullisesti! Hauskassa sananmuodostuspelissä älynväläykset ja nopeus ratkaisevat. TOIMI NÄIN : 1. Peli on myös hauska tapa oppia kieliä . ~ 11111111111111111 IIIII IIIII IIII IIII .Y807 ~uue 1e1p111a tai niitillä. uhanalaisten eläimien ja kasvien suojelua, vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä sekä kierrätysja kompostointineuvontaa. Suomalaisten kehittelemä ja valmistama peli sopii kaikille 7-99-vuotiaille . Mukava ottaa mukaan vaikka automatkalle . Merkitse haluamasi tuotteet kääntöpuolen tilauskorttiin ja postita tai faxaa se meille (09) 2280 8248. Tutustu kuvastoomme kaikessa rauhassa kotonasi. 2. Norppa-merkki takaa luontotuotteen aitouden. Loistava lahja vaikka ulkomaalaiselle ystävälle tai liiketuttavalle. Jäsenenä saat jo nyt tilatessasi 10 % alennuksen tilaamistasi tuotteista. ,_./j~RIC1<1~ ;l REILUNI\ ~ PJ: LI N ä ~ SE~ SSM\. Sulje teipillä tai niitillä. Kätevä koko 19 x 19 cm . Suomen luoononsuojelun Tuki Ot maksaa postimaksun. Voit halutessasi tukea Suomen luonnonsuoJeluliittoa liimaamalla yllä olevan merkin paälle 2,80 mk,n postimerkin. Mukana ovat ohjeet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Tilaa kerralla useampikin! Til.nro 320 NYT VAIN 19,SL TILAA JO TÄNÄÄN! LLJ c2 S2 ~ ~ ::> -, TAITA TASTA • TAITA TASTÅ • TAITA TASTÅ • TAITA TÅSTA • TAITA TASTA • TAITA TASTA ~ f:: I ~ ~ ! / Jal'1 · o~~ ; f , ~ TIiaamaiia tuet Suomen luonnon suojelua! Kun tilaat laadukkaita luontotuotteita kuvastosta tai teet ostoksia Luontokaupassa, tuet mm. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy VASTAUSLÄHE1YS Sopimus 01200/13 00003 Helsinki. Ei koske tarjoustuotteita. Merkitse rasti tilauskortissa olevaan ruutuun
Suur-Lontoon kattava suunnittelu vaikeutui entisestään, kun pääministeri Margaret Thatcher konservatiiveineen lopetti ylikunnallisen metropolihallinnon 1986, koska sitä pidettiin liian vasemmistolaisena. Lontoon kaltaisessa suurkaupungissa rakentamattomiin alueisiin kohdistuu valtavia paineita. . "Ilman meitä monia etenkin yksityisessä omistuksessa olevia alueita olisi menetetty", toimiston johtaja, professori David Goode vakuuttaa. Lähes kymmenen miljoonan asukkaan metropoli on 33 itsehallinnollisen kunnan (borough) yhteenkasvanut ryväs. Toimistoa johtaa Suur-Lontoon kuntien vapaaehtoiseksi yhteistyöelimeksi perustettu London Ecology Committee. Kahdeksaa puuttuvaa houkutellaan mukaan. Puistossa on muun muassa kukkaketoja ja pikku lampia. Etenkin ympäristöasioissa 36 Luontoselvitysten pohjalta Lontoolle rakennetaan luonnonsuojelustrategiaa, johon on seulottu jo 1300 kohdetta, kertoo London Ecology Unitinjohtaja, professori David Goode. Lontoo on hallinnollisesti erikoinen kaupunki. Ecology Unit kouluttaa myös alan ammattilaisia, tekee tutkimuksia, julkaisee valistusmateriaalia ja on mukana kehittämässä luontokasvatusta. 1980-luvun alussa tilanne oli aivan toinen ja sana ekologia oli täysin tuntematon", hän sanoo. Niin ikään se on arvostettu konsultti luonnon entistämishankkeissa. SUOMEN LUONTO 2/98. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Suurkaupunkilainenkin tarvitsee linkin luontoon "Luonto ja ihmiset on saatettava yhteyteen. London Ecology Unit perustettiin 1986 kattamaan tätä vajetta. " Näin kuvaa toimintafilosofiaansa professori David Goode, jonka johtama luonnonsuojelutoimisto London Ecology Unit on saanut aikaan hämmästyttäviä tuloksia Lontoossa. Luonto on alati vaarassa. Taustalla Arsenalin jalkapallostadion. David Goodella on kuitenkin hämmästyttävää kerrottavaa: "Olemme saaneet vihreän vähenemisen pysähtymään. Siinä on mukana 25 Lontoon 33 kunnasta. Meistä on tullut hyväksytty osa paikallista suunnittelua. Metropolihallintoa ei ole ollut kymmeneen vuoteen, mutta nyt sitä ollaan virittämässä uudestaan . Miltei kaikki päättäjät asuvat kau pungeissa, ja ilman linkkiä luontoon ei saada tulevaisuutta koskevaa vastuullista päätöksentekoa. kokonaisuuksia katsova hallintoja suunnittelujärjestelmä on elintärkeä. Kuntien raja voi mennä keskellä katua, ja silloin kunnan puhtaanapitolaitoksen työntekijä siivoaa vain toisen puolen kadusta. "Vihreän väheneminen on saatu pysähtymään" Kahdentoista toimintavuotensa aikana Ecology Unit on saanut paljon aikaan. Gillespie Park rakennettiin tarpeettomaksi käyneelle ratapiha-alueelle. Viime vuosina olemme menettäneet vain yhden arvokkaan alueen ja puolenkymmentä luontoarvoiltaan vähäisempää kohdetta." "Toimistomme on vienyt luonnonsuojelua eteenpäin elintärkeänä ja positiivisena asiana. Tällaiset keitaat ovat usein luonnon viimeisiä pakopaikkoja. Lontoo koostuu 33 itsehallinnollisesta kunnasta ( borough), joista karttaan vihreällä rasterilla merkityt 25 ovat mukana kuntien vapaaehtoisessa luonnonsuojeluyhteistyössä. Entistämisen ansiosta luontoalueita on tullut jopa hieman lisää. Kunnat hoitavat itsenäisesti kaikki keskeiset asiat verotuksesta jätehuoltoon
yli puolet kaupungin alasta. Osa kunnista on vielä käymättä läpi. Ilman selvityksiä työ olisi ollut paljolti tyhjän päällä. Vihreästä viidennes on yksityisiä puutarhoja, puistoja on kahdeksan prosenttia, maatalousmaata lähes seitsemän prosenttia, metsää ja suojelualueita pari prosenttia kumpaakin. Aitaukset eivät estä nauttimasta puistosta, päin vastoin, sillä ne tarjoavat uusia elämyksiä kaupunkilaisille. Valmisteilla on paraikaa luonnon monimuotoisuuden suojeluohjelma metropoliin. Lontoo on kuuluisa puistoistaan . Ecology Unit vastaa luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävän kehityksen ohjelman (Agenda 21) toteuttamisesta koko Lontoon alueella. Tieto luonnosta on ollut koko toiminnan selkärankana. Siellä elää jopa kettuja. Niistä 130:llä on koko metropolin laajuista arvoa, 700:lla kunnallista arvoa ja lopuilla paikallista merkitystä. Koululuokat käyvät puistossa tutustumassa luontoon. Kun tapasin David Gooden, hän oli juuri palannut työmatkalta Chilen pääkaupungista Santiagosta, jonne Ecology Unit tekee konsulttityönä luonnon monimuotoisuuden suojelusuunnitelmaa. Erityisen viehättävänä David Goode pitää Holland Parkia, jota hoidetaan osittain luonnonmukaisesti. Loppu on monenkirjavaa vihreää rautateiden pientareista hautausmaihin. Selvitykset on hyväksytty osaksi suuunnittelujärjestelmää. Ne on julkaistu värikuvin ja kartoin kuvitettuina yleistajuisina vihkosina, joiden avulla myös kuntalaiset voivat perehtyä seutunsa luontoaarteisiin. Entistämällä ekopuistoja Lontoossa on myös seutuja, joilla luontoa ei ole juuri lainkaan. Uusimmat haasteet liittyvät Rion ympäristökokouksen sitoumuksiin. Puistossa on paljon käytäviä ja paikkoja, joilla saa vapaasti kulkea. Ecology Unit on teettänyt perusteellisen luontoselvityksen jo 28 kunnasta. Erilaista vihreää pintaa on 38 Camley Street Natural Park on lähellä vilkasta King's Crossin rautatieja metroasemaa. Lontoon hieman yli 1500 neliökilometristä 20 prosentilla on huomattavia luontoarvoja ja toisella 20 prosentilla melko huomattavia. Luontoselvitykset selkärankana David Goode pitää enty1sen hedelmällisenä sitä, että työtä ovat johtaneet pätevät ammattiekologit. Tässä Kensingtonissa olevassa puistossa on kymmenkunta aidattua aluetta, jotka saavat kehittyä luonnonmukaisesti. Aidatuille alueille saa mennä vain opastetuilla retkillä. Suljettujen alueiden luontoa voi tarkkailla mainiosti aidan toiseltakin puolelta, jonne myös lintujen laulu kiirii ja tuoksut leijuvat. "Näille alueille pyrimme rakentamaan uusia viheralueita ja ekologisia puistoja", Goode kertoo. Esimerkiksi koululuokat käyvät niissä säännöllisesti tutkimassa luontoa. Luontoselvitysten pohjalta Lontoolle rakennetaan luonnonsuojelustrategiaa, johon on seulottu jo 1300 kohdetta. Aitauksissa on muun muassa tiheikköjä ja lahopuita, ja niissä puiden lehdetkin saavat maatua luonnon kiertokulkuun . Hän mainitsee kaksi mielestään erityisen hyvaa esimerkkiä tällaisista puistoista: Gillespie Park ja SUOMEN LUONTO 2/98. Puisto rakennettiin entisen hiilivaraston paikalle. Noin 40 prosentilla Lontoon pintaalasta on huomattavia tai melko huomattavia luontoarvoja Luonnonsuojelutoimiston vaikutus ulottuu kauas Lontoon ulkopuolellekin
Tällaisia asioita ei voi tehdä väkisin. Ihmiset halusivat, että nurmikot leikataan", Goode kertoo. "Seurauksena oli voimakas reaktio. Kukkaniityt kehittyvät hitaasti ja alussa kukkia ei ollut lainkaan, koska ruohikoita oli niin pitkään leikattu. Camley Street Natural Park. Tämäkin paikka oli aikanaan toiminut hiilivarastona, mutta oli sittemmin hylätty. Pari vuotta siiten puistoa alkoi varjostaa uusi uhka: sen paikalle haluttiin rakentaa Englannin kanaal in ali kulkevien junien terminaali. Kun puhuimme ekologiasta, he sanoivat ettemme halua tätä ekologiaa." Toinen opettava tapaus oli Greenwichissä, missä osa Jaajoista nurmikoista jätettiin leikkaamatta ja kehittymään kukkaniityiksi. Ihmiset olivat vihaisia ja haukkuivat meitä vandaaleiksi. Ihmiset puolustavat voimakkaasti viheralueitaan ja kannattavat innokkaasti uusien perustamista", Goode kuvailee muutosta. Camley Street Natural Park on keskellä ankeaa teollisuusmaisemaa valtavien kaasukellojen siimeksessä muutaman sadan metrin päässä King's Crossin kuhisevalta rautatieasemalta. "Opimme sen, ettei nurmikoita noin vain voi jättää omiin oloihinsa ja sanoa että tämä on ekologiaa. Sinne rakennetaan myös lintutorni. Noin hehtaarin laajuisen pitkänomaisen kaistaleen toisella puolella välkehtii Regentin kanava; toisella puolella meluaa jätteenkäsittelylaitos ja junat kirskuvat vilkkaasti liikennöidyllä kiskoSUOMEN L UONTO 2/98 vyyhdellä. Kun ihmiset näkivät, mitä ajoimme takaa, he hyväksyivät asian. Alussa ihmiset eivät aina pitäneet hankkeistamme, mutta nyt työstämme on tullut osa arkipäivää", Goode sanoo. Se on myös kokeilualue, jonne on perustettu kukkaketoja ja kosteikkoja. Ensin sinne aiottiin sijoittaa bussien pysäköintialue, mutta seudun asukkaiden vaatimuksesta rakennettiinkin viheralue. Ihmiset on saatava yhteistyöhön." "Kokemuksesta viisastuneina jätimme aluksi vain pieniä aloja leikkaamatta. Lähdimme väärästä päästä liikkeelle. Kuvajaiset heijastuvat idyllisesti kanavan tyynestä pinnasta. Niille kylvettiin kukkia ja vähitellen niittyalaa lisättiin. Luontopuistossa järjestetään ohjelmallisia tapahtumia, ja koululuokat käyvät siellä tutustumassa luontoon. Holland Parkissa Lontoon keskustassa on kymmenkunta aidattua aluetta, jotka saavat kehittyä luonnonmukaisesti tiheikköineen ja lahopuineen. Paratiisi on lähes kirjaimellisesti noussut tuhkasta. Kun paikka vapautui entisestä käytöstään, siihen päätettiin muutamia vuosia sitten rakentaa puisto ja luonto-opastuskeskus luontopolkuineen. Allas jäi yhtiön uuden vesijohtolinjan valmistuttua tarpeettomaksi. Luonnonmukaisuus saa kannatusta " Asenteet ovat muuttuneet 10-15 vuodessa. Tämä vei noin neljä vuotta." " Vastustus, jota alussa kohtasimme, on lähes kokonaan hävinnyt. Puisto valmistui 1985. Yritimme selittää miksi halusimme tehdä sen. Alueella on pari lampea, niittyä, pensaikkoa, nuorta metsää, lahopuuta. Uusi entistämiskohde on Barn Elmsissä, jossa 42 hehtaarin kokoinen vesiyhti ön tekoallas muutetaan kosteikoksi. "Muutamia vuosia sitten aioimme kaataa koivuja eräältä umpeenkasvaneelta nummialueelta, koska halusimmepalauttaa lajistollisesti rikkaan avoimen nummi maiseman. Viehättävä luontokeskus on heti portin vieressä: näyttelyitä, tietoa, ystävällinen opas, iloisia ihmisiä. D 39. Nyt vuosien jälkeen se on jo vehmas keidas. Kun astun luontopuiston portista sisään, olen eri maailmassa. Gillespie Park sijaitsee Arsenalin jalkapallostadionin vieressä. Puiston puolustajat perivät voiton, ja keidas sai pysyä paikallaan. Asiasta kiisteltiin parlamentin ylähuonetta myöten. Kymmeniä vuosia alue oli junien hiilivarastona ja ratapihana
Pellot tuottavat jopa 90 tonnin hehtaarisatoja. Alkoholin tuotanto lisääntyi huimasti 1970luvun alun energiakriisin jälkeen . Polttamisesta luovutaan aiottua nopeammin, koska se on edullista. Lisäksi järjestö virittelee yleistä keskustelua jätehuollosta muiden muassa laatikkojakeluun tarkoitettuja mainoksia käyttävien yritysten kanssa. Sokeriruoko on helppohoitoinen viljelyskasvi. Ongelmia voi aiheuttaa se, että alkoholia polttavat moottorit kuluvat nopeammin kuin bensiinimoottorit. paahtavalta auringolta, vähentää haihtumista ja estää rikkaruohoja kasvamasta. Pauliina Raento Visa Vilkuna peä sitovaa palkokasvia, kuten papua tai soijaa. Noin Tampereen kokoisen San Sebastianin jokaiseen postilaatikkoon työnnetään vuodessa l 1 kiloa mainoksia. Muuan kärpäslaji kiusasi ruokoja kasvukauden alussa, mutta sille on löydetty biologinen torjuntakeino tilan tutkimuslaboratoriossa. Sao Martinhon tilaa Brasiliassa pidetään maailman suurimpana sokeriplantaasina. Hyvällä maalla ja parhaista lajikkeista voidaan samasta istutuksesta leikata jopa yhdeksän satoa. Vihantakorjuu maksaa hiukan enemmän kuin poltetun ruo' on korjaami nen. vallisesti kuuden vuoden ajan en nen uudistamista. Riitaisten puolueiden aika ei kuitenkaan tunnu riittävän niiden vähäpätöisinä pitämiin asioihin kireässä poliittisessa tilanteessa. Lisäksi toivomusta ei useinkaan kunnioiteta, vaan mainoksia tungetaan laatikkoon entiseen tahtiin. Perinteisesti sokeriruoko on korjattu käsityönä. Nykyisin noin viidennes Brasilian autoista kulkee sokeriruokovi i n alla. Erämaan ytimestä muodostetaan 11 700 neliökilometrin laajuinen, täysin luonnontilaisena säilytettävä puisto. Alkoholimoottoreiden päästöt ovat vähäisiä. Brittiläisen Kolumbian hallitus on ilmoittanut 44 000 neliökilometrin laajuisen alueen säilyttämisestä erämaana Kalliovuorten pohjoisosassa. Sokeriruokoa on myös helppoa suojella. Istutuksen jälkeen satoa saadaan tajaettavat ja autojen tuulilaseihin kiinnitettävät mainokset. Yleensä kasvukauden aikana ei tarvitse käyttää torjunta-aineita. Irti puhallettu kui va silppu jää peittämään peltoa: se suojelee maata Ei mainoksia, kiitos! . Paperimäärää lisäävät kadulla 40 MAAILMALTA Sokeriruoko kuljetetaan viljelmiltä Va lmetin traktoreilla. Vihantana edullisemmin . Paperin tuottamiseen tarvitaan yli 2000 kaksikymmenvuotiasta puuta, muita raaka-aineita, sähköä, vettä ja työtä. Pelloille vapautetaan heti kasvun alettua petohyönteisiä, jotka estävät tuholaisten pääsyn sokeriruokojen kimppuun . Vihantakorjuussa ruokohakkuriin on lisätty puhallin ja tehty muita pieniä muutoksia. Eguzkin on aloittanut mainostenvastaisen kampanjan. Visa Vilkuna Uusi suojelualue Kanadaan . Harva on kuitenkaan vielä liimannut postilaatikkoonsa "Ei mainoksia!" -tarraa. Pulman ratkaisee polttoaineiden sekoittaminen. Suurin osa sokerista menee vientiin ja alkoholi palaa brasilialaisten autojen polttoaineena. Baskimaassa arvostellaan koteihin jaettavien mainosten tulvaa. Eguzkin tavoitteena onkin lisätä ihmisten tietoa mainosvuoren tarpeettomuudesta ja painostaa näin poliitikkoja. BBC Wildlife 12/1997 SUOMEN LUONTO 2/98. Muut edut ovat kuitenkin niin suuria, että Sao Martinhossa siirrytään yksinomaan vihantakorjuuseen. Peltoon kylvetään tavallisesti jotakin typEguzki haluaisi tuoda asian esille Baskimaan paikallishallinnossa. Sateiset päivät eivät enää pilaa satoa, kuten ne tekevät poltetulle ruo ' olle. Yhden välivuoden jälkeen vuorossa on jälleen sokeriruokojakso. Jopa kymmenen sentin vahvuinen karikekerros päästää lävitseen vain sokeriruokojen vahvat uudet versot. Sokeriruoko jalostetaan tilan tehtaassa sokeriksi ja alkoholiksi. Toinen yllyke siirtyä vihantakorjuuseen on Brasilian hallituksen uhkaus kieltää poltto tulevaisuudessa. Sao Martinhossa on jo viiden vuoden ajan tutkittu mahdollisuutta korjata sokeriruoko ilman esipolttoa. Sokeriruokopel losta poltetaan alue, joka pystytään korjaamaan noin kahdessa päivässä. Ruo ' on sokeripitoisuus on noin 15 prosenttia. Kuiva lehtiaines saadaan erotettua ruokohakkeesta melko tehokkaasti. Kuivat lehdet katoavat savuna ilmaan, jonka jälkeen itse ruo'ot näkyvät paremmin ja ovat helpompia korjata. Muutos ei kuitenkaan käy käden käänteessä, sillä vihantakorjuussa tarvitaan erilaisia koneita. Kun ruokopelto saavuttaa keskimäärin kuuden vuoden iän, maa kynnetään noin 20 sentin syvyyteen. Vihantakorjuun etuja ovat myös pitempi korjuukausi ja työhuippujen tasoittuminen. Omaa peltoa on 35 000 ja vuokramaita noin 40 000 hehtaaria. Ruoko on korjattava kahdessa vuorokaudessa polton jälkeen, jotta se ei ehtisi pilaantua. Nykyisin kuitenkin suurin osa työstä tehdään koneilla. Muskwa-Kechikan erämaaalueella viihtyvät muiden muassa karibut, vapitit, hirvet, harmaakarhut ja sudet. Baskimaassa pidetään esimerkkinä Kataloniaa, jossa mainosten jakaminen postilaatikoihin on joissakin kunnissa kielletty kokonaan. Kansallismielisen ympäristöjärjestö Eguzkin laskelmien mukaan tästä tulee 662 tonnia turhaa paperia vuodessa. Muskwaja Kechikajokien valuma-alueella sijaitseva seutu on lähes asumaton
Laeista ja suojelualueista huolimatta karjankasvattajat yrittävät tappaa kaikki hyeenakoirat. Useimmissa populaatioissa on niin aikeista tappaa 10 000 mäyrää seuraavien viiden vuoden aikana. Määrä on kuitenkin niin pieni, ettei se vaikuta mäyräkantaan. Nyt on osoitettu , että syynä ovat nummiriekkoja lähinnä yläluokan metsästettäviksi suojelevat riistanvartijat. Tutkijat löysivät kuolleita poikasia pesistä ja aikuisten Hyeenakoirien alamäki jatkuu . Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) raportin mukaan hyeenakoirien kohtalo Afrikassa näyttää sinetöidyllä. Kun norsunluukauppa alkaa, vapaaehtoiset suojelujärjestöt pelkäävät sen automaattisesti merkitsevän salametsästyksen lisääntymistä. Luonnonsuojelualueilla kuolleina löytyneistä yksilöistä puolet oli tapettu ampumalla, ansalla, myrkyllä tai ajamalla niiden yli . Nautojen tubitapaukset ovat 1990-luvulla nelinkertaistuneet. Kauppaa aiotaan valvoa tarkasti. Norsunluuta saa taas ensi vuonna myydä ja norsujen salametsästys on jo alkanut lisääntyä. KumSUOMEN LUONTO 2/98 kokouksessa läpi päätöksen, jolla niiden norsut siirrettiin jälleen liitteeseen II. Eteläisen Afrikan maat olivat kuitenkin tyytymättömiä: norsukannat kasvoivat niiden suojelualueilla ja eläimiä jouduttiin ampumaan joka vuosi sadoittain. Pahimmista rikkomuksista aiotaan antaa vankeustuomioita, ja sakkoja nostetaan roimasti. Salametsästys kutakuinkin loppui: kukaan ei enää uskaltanut tai halunnut ostaa norsunluuta. The Sunday Teleg raph 21.12.1997 lintujen myrkytettyjä raatoja. Englannin mäyräkanta on kasvanut 300 000-400 000 yksilöön. Nyt viranomaiset ottavat kuitenkin tiukemman kannan asiaan. Lintuja tappaneita riistanvartijoita on saatu kiinni itse teossakin, mutta rangaistukset ovat jääneet pieniin sakkoihin. Niitä on jäljellä alle 3000 koko Afrikassa. Tutkimuksessa selvitettiin kotkien ja muuttohaukkojen selviytymistä erilaisilla riekkonummilla. Vaikka tieteellinen näyttö puuttuu, mäyriä aiotaan harventaa. Norjassa upposi viime syksynä valaanpyyntialus Elin Tori[ ja vajaat kaksi viikkoa myöhemmin tunnetun kansanedustaja Steinar Bastesenin valaanpyyntialus Morild. Mäyriä on pitkään epäilty syyllisiksi, mutta varmat näytöt puuttuvat. Tarkoitus on myös seurata, yleistyykö salametsästys jälleen. Zimbabwe, Botswana ja Namibia painoivat viime kesäkuussa pidetyssä CITESlskivätkö aktivistit. Näin saatu norsunluu täytyi nyt varastoida sen sijaan, että se olisi myyty kovalla hinnalla Aasiaan. BBC Wildlife 1/1998 Reijo Salminen / Luontokuvat Englannissa väitetään, että mäyrät levittävät karjaan tuberkuloosia. Kumpikaan petolintu ei menestynyt alueilla, joilla oli riistanvartijoita. Sen sijaan toivotaan, että pyynti ja siihen liitettävät tutkimukset lopultakin osoittaisivat, ovatko mäyrät tuberkuloosin kantajia vaiko eivät. Nuoret, omaa reviiriä etsimään lähteneet kotkat katosivat selittämättömästi, vanhat reviirit tyhjeni vät, munia ja poikasia katosi pesistä. MAAILMALTA Alkaako kauppa norsunluulla. . Suojeluj ärjestöt ovatkin kauhuissaan valtion Riistanvartijat tappavat . Jo nyt on merkkejä norsun salametsästyksen lisääntymisestä useissa maissa. Juha Valste 41. Minkäänlaista valvontakoneistoa ei vielä ole saatu aikaan. Juha Valste Loppuuko tulitauko . Hyeenakoirien häviäminen johtuu pääasiassa vainosta. Skotlannin kotkaja muuttohaukkakannat eivät ole elpyneet odotetulla tavalla. Vuoden 1999 alusta alkaen näistä valtioista saa viedä norsunluuta Japaniin. Syy olisi Norjan piittaamattomuus kansainvälisestä kaupallisen valaanpyynnin kieltävästä sopimuksesta. Silloin afrikannorsu si irrettiin Uhanalaisten eläinten ja kasvien kansainvälistä kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen liitteestä II liitteeseen I, mikä esti kansainvälisen kaupan norsunluulla. Molemmat lajit ovat täysin rauhoitettuja ja niiden pesintää seurataan. BBC Wildlife 1/1998 vähän eläimiä, etteivät ne ole elinkykyisiä: koiria ei riitä muodostamaan niiden toimeentulolle välttämättömiä laumoja. Poliisi tutkii asiaa. Mikään valvonta ei estä pimeästi hankittua norsunluuta jälleen luikertelemasta raaka-aineeksi Kaukoitään. . Samalla ovat voimistuneet väitteet, joiden mukaan mäyrät levittävät karjaan tuberkuloosia. Salametsästys romahdutti 1980-luvull a afrikannorsujen määrän 1,3 miljoonasta noin 350 000 yksilöön. Jos näin käy, afrikannorsu ilmeisesti siirretään kiireesti takaisin liitteeseen I. BBC Wildlife 12/1997 paakin uppoamista on väitetty radikaalien eläinsuojelijoiden iskuksi. Hyeenakoiria elää enää kolmanneksella lajin 1950-luvun levinneisyysalueesta. Tämä merkitsee, että laumoja on enää ehkä noin 200. Mäyristä kiistellään Englannissa
Työn alkaessa pesä putosi. Kulokauniaisella on infrapuna-aisti . Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Todennäköisesti kulokauniainen käyttää vatsapuolella sijaitsevaa elintään hyväksi vielä muniessaankin. Mikroskoopit kannattai sikin suunnata vaikkapa nokitai savulatikan , sinikauniai sen, saarnisieniäisen tai kulokurekiitäjäisen vatsapuolelle. SUOMEN LUONTO 2/98. Jäsenyhdistyksistä vanhin on Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KL YY), joka perustettiin 1896ja vietti siis äskettäin satavuotisjuhliaan. Infrapunaa aistiva elin toimii samaan tapaan kuin etsintähelikopterin lämpökamera. Valokuvan äkämät ovat Harmandia tremulaen sy nnyttämiä. Artikkelissakin todettiin , että valtakunnallisen järjestön perustaminen viipyi 1930-luvulle saakka, koska asioita hoidettiin muissa yhdistyksissä, muun muassa jo yli sata vuotta aiemmin toimintansa aloittaneessa Fauna et Flora -seurassa. Linnut eivät huolineet tilalle tekopesää vaan rakensivat uuden pesän kolmen kilometrin päähän. Mutta kuinka kauas luonnonsuojeluliiton oman järjestökentän juuret yltävät. Olisi mielenkiintoista tietää, onko muillakin meikäläisillä kulohyöntei sillä vastaavanlainen infrapunan aistimiseen erikoistunut elin. Luin kiinnostuneena Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Luonnon taskukalenterin 1998 loppusivuilta liiton perustamishistorian . Tiukan paikan tullen en kuitenkaan osannut yhdistää sitä käärmeisiin. Kulokauniainen on palaneiden metsien tunnuslaji, joka on viime vuosikymmeninä selvästi taantunut. Laskeuduttuaan lämpöä hohkaavalle rungolle se kykenee sijoittamaan munat kehittyvän jälkeläistön selviytymisen kannalta parhaaseen paikkaan. Infrapunaa aistiva elin si jaitsee vatsapuolella aikuisen kovakuoriaisen keskiruumiin keskiosassa, mesothoraxi ssa. Melanophilahan ("mustanrakastaja") on kuin ilmakuvau skone, joka etsii kyteviä kantoja ja mättäitä. -------Arvi Nurmi lähetti kuvaparin Suonenjoen lsonevalta. Täsmennyksenä tammikuun numeron Ky sy luonnosta -pal stan haavan äkämäkuvaan lisäämme, että äkämiä aiheuttaa moni sääskilaji. Arvellaan, että kuoriainen havaitsee metsätai runkopalot useiden kilometrien päähän. Jo jokunen aika sitten tällainen erityinen elin on todettu myös jalokuoriaisiin kuuluvalla kulokauniaisella (Melanop hila acuminata). Hinta on 20 mk. Ky sy luonnosta -palstalla (SL 1/98) kysytään eläinten kyvystä nähdä infrapunaa ja ultraviolettia. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 .. Muutenkin elimen havaitsemiseen tarvitaan ainakin mikroskooppi tai mieluummin pyyhkäisyelektronimikroskooppi. Artikkelista saattoi saada käsitykse n, ettei luonnonsuojelun yhdistystoimjntaa ollut Suomessa ennen liiton perustamista. Vanhempi kuva on huhtikuulta 1996 ja uudempi helmikuulta 1997, jolloin Vapo valmisteli suota turvetuotantoon. Juhlintaan osallistuivat KUOPION LUOIUCOK nTAVAuc TBDISTYOZN . Tekstissä mainittu Contarinia petioli oli tehnyt kysyjän ihmettelemät "marjat" haavan pikkuoksaan. Se on vain millimetrin neljäsosan mittainen , runsaasta sadasta aistinsolusta ja vahasolusta koostuva soikea soluryhmä. Kari Heliövaara Helsinki . Suon saaressa pesi kauan kalasääskipari. Kiitokset professori Heliövaaralle hienosta li säyksestä! Olen ihaillut tätä esimerkkiä evoluutiosta. Elimen avulla hyönteinen kykenee lentäessään tarkastelelemaan ympäristöään ja hakeutumaan palavien tai juuri 42 palaneiden runkojen lähelle. Toimitus Vanhin luonnonsuojeluyhdistys . Ansiokkaassa vastauksessaan Kauri Mikkola arvelee, että vain trooppisten alueiden jättiläiskäärmeillä on infrapunasäteilyn aistimjseen sopivia elimjä. Aistinsoluja on hankala nähdä, koska ne ovat vahasolujen erittämien pitkien vahasäikeiden peittämiä. ••• , • • • INO SANAN VALTA Lintusuojelus-oppaan ( kolmas painos 1926) varastoa on myynnissä Tiedekirjassa Helsingissä, Kirkkokatu 14 ja Kuopion museokaupassa, Kauppakatu 23. STAIILBEBG •uo,io U:IL OY . Metsäpalon jälkeisinä vuosina se voi toisaalta olla melko runsaskin , jos palaneet rungot jäävät korjaamatta. Kauri Mikkola Äkämistä . JULKAISUJA W LINTUSUOJELUS BENJ
Kaikkien mielestä luonto ei ole kovin tärkeä ihmiskunnalle. Luonnonsuojelu sisältyi KL YY :n toimenkuvaan heti perustamisesta alkaen. Tiedot tulee lähettää toimitukseen maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Tällöin ministeriön alaisuudessa toimiva puuntuotantoväki saisi lisää valtaa ja rahaa. Samana vuonn a Suomi sai myös luonnonsuojelulain ja uutta lakia käytettiin pian hyväksi, kun Puijo rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi ensimmäisten alueiden joukossa yhdistyksen toimeliaan lobbauksen tuloksena 1928. Vuonna 1916 yhdistys julkaisi yhden ensimmäisistä suomenkielisistä suojeluoppaista: Benjamin Ståhlbergin Lintusuojelus, joka oli myyntimenestys. Presidenttipari otti vastaan KL YY:n kunnia jäsenyyden. Tämä on merkillistä, sillä ministeriön edustaja oli tammikuun alkupuolella hyv äksynyt ympäristöohjelman jatkolinjaukset. Mutta riittääkö aikamme siihen. Vihervarpuset saivat ravintonsa tervaja harmaalepän siemenistä, viherpeippo söi kaupunkien kurttulehtiruusujen siemeniä. Pääministerin vetämän iltakoulun linjanveto ilahduttaa kaikkia luonnonystäviä. Kun en tunne vuosisadan alkupuolen luonnonsuojeluyhdistysten toimintaa muualla päin Suomea kuin Kuopiossa, oli si mukava saada asiasta lisätietoa. Pikkulintujen talviruokinta on hauska harrastus. Etenkin Etelä-Suomen suojelutil anne on niin huono, että metsäluonnon turvaamiseksi on pakko löytää uudenlaisiakin ratkaisuja. Metsien kasvu mahdollistaa tehtyjen selvitysten mukaan suojelun melkoisenkin laajentamisen niin, että metsäteollisuus kasvaa samalla. Maaja metsätalousministeriön mielestä monimuotoisuuskysymykset ovat ilmeisesti olleet ohimeneva muoti-ilmiö. Suomessa on vallinnut hyvä yhteisymmärrys siitä, että metsiä voidaan samaan aikaan sekä suojella että hakata. Itse toimin Suomen (EU:n) itäisimpänä lintuhavainnoitsijana Ilomantsissa. Selonteossa myös uskotellaan metsäsektorilla olevan kansantaloudessa suurempi asema kuin sillä nykyään on . Nyt jo huomaa, ettei se ole tätä menoa mahdollista. Sademetsät kaadetaan , jätevesiä juoksutetaan puhdistamattomina vesistöihin ja uusia ydinvoimaloita rakennetaan. Hallitus ilmeisesti katsoi , että hallitusohjelmaankin kirjattu monimuotoisuusperusta on tullut Suomen metsäpolitiikkaan jäädäkseen. Ihmeellistä kyllä luonnos unohtaa metsäteollisuuden globalisoitumisen merkityksen metsäpolitiikalle. Täällä on kymmeniä, jopa satoja pihapiirejä, joissa lintuja ruokitaan yli talven. Monet eläinlajit ovat jo kuolleet sukupuuttoon ja paljon lajeja on sukupuuton partaalla. Sen käynnistämistä ohjaa kaikista hallituspuol ueista koottu ministerityöryhmä. Pekka Tenhunen Tuusjärvi Ruokavieraat kadoksissa . Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen puheenjohtaja kouluneuvos Kurt H. Sinitiainen etsi pihlajan ja koivun siemeniä. Hömötiainen varastoi löytämänsä siemenet loppukesällä ja syksyllä yksitellen puiden rungoilla ja oksilla kasvavan jäkälän joukkoon. Selontekoluonnos käsitteli ympäristöohjelmaa ikään kuin se olisi jo toteutettu. Vuosikymmeniä sitten pikkulinnut saivat ravintonsa ikimetsistä ja pihapiiristä. Ministeriön metsäosaston näkemyksen mukaan metsiä olisi jatkossa jälleen katsottava lähes pelkästään puuntuotantomielessä. Kuusitiainen poimi ravinSUOMEN LUONTO 2/98 Metsäpolitiikan oudot kuviot . Maaja metsätalousministeriön selontekoluonnoksen linjausten perusteella jopa maaja metsätalousministeriön itsensä hyväksy mä metsätalouden ympäristöohjelma olisi jäänyt toteuttamatta. Muutama vuosikymmen sitten arveltiin, että kehitys on menossa oikeaan suuntaan, mutta ajateltiinko si ll oin kehityksen mahdollisia haittavaikutuksia ja mietittiinkö, milloin kehityksen oli si viisasta päättyä. Ministeriö yritti salakuljettaa oman näkemyksensä valtakunnalliseksi politiikaksi metsäpoliittisena selontekona, jonka hallitus kuitenkin hylkäsi tammikuun lopulla. Kaikki nämä lintulajit vieAntti Halkka rai levat talviruokintapaikoilla ja syövät auringonkukansiemeniä, pähkinää ja talia, viherpeipot jopa hampunsiemeniä. nokseen muun muassa hyönteisten munia, joita se varastoi käpysuomujen rakosiin ja kaarnan rakoihin. Toivottavasti maaja metsätalousministeriössäkin nyt ymmärretään, että metsäpolitiikkaa valmisteltaessa on vastaisuudessa kuu ltava ympäristöjärjestöjäkin. Enwald. Lintujen ruokinta on herättänyt yleisesti myötätuntoa täällä Suomen ja EU:n itäisimmässä kunnassa. Vielä tuolla jossain on kenties löytämättömiä, ihmiselle arvatenkin kullanarvoisiakin lajeja, joita tulisi vaalia. Keltasirkku sai ruokansa vilja-aittojen luota. Koska ihminen lopettaa matkansa tällä tuhoisalla tiellä. Selonteon antamisen sijaan hallitus päätti , että ryhdytään laatimaan suoraan kansallista metsäohjelmaa. Oma lukunsa on selontekoluonnoksen vääristelevyys. Monimuotoisuuden suojelun tilaa kehutaan siinä miltei loistavasti, mutta metsien metsänhoidollinen kunto maalataan synkin värein. Nyt vuoden vaihd uttu a minua huolestuttaa lintujen yhtäkkinen häviäminen, vähentyminen ruokintapaikoi lta. Toimitus Miten käy kallisarvoisen maan. Onko muualla Suomessa käynyt samoin. Meidän nuorten sukupolvi ehkä selviää ilman suurempia ongelmia, mutta miten on 43. Näin omalle hallinnonalalle pyritään saamaan lisää resursseja. 53). Vuonna 1923 kirjattiin luonnonsuojelu omaksi kohdakseen KL YY:n sääntöihin. Metsäohjelmassa on varmistettava, että Suomen metsien monimuotoisuuden suojelu kehittyy jatkossakin. On vaikeaa kuvitella kävelevänsä aarniometsässä vuonna 2080. myös Martti ja Eeva Ahtisaari, jotka olivat 19401950-lukujen taitteessa tutustuneet toisiinsa yhdistyksen nuorisojaostossa. Myöhemmin, kun Suomen Luonnonsuojeluyhdi stys 1969 muutettiin liitoksi, oli KL YY yksi perustajayhdistyksistä. Suojelu hyödyttäisi esimerkiksi liito-oravaa, pohjantikkaa ja metsoa metsien on säilyttävä sellaisina, että ne kelpaavat metsollekin. . Muistutamme lukijoita siitä, että Kysy Luonnosta -palstamme lintuasiantuntija Seppo Vuolanto on pyytänyt havaintoja lintulaudan tiaisvieraiden määrän muuttumisesta viiden viime vuoden ajalta, myös tältä talvikaudella (SL 11/97 s. Eero Korkee Ilomantsi . Ei siis ollut yllätys, että Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen perustamiskutsun allekirjoittajana 1938 oli muiden " maaseudun" miesten joukossa mm
Punaturkit levittyivät pesimään paljakalle ja katastrofi oli valmis. Mene ja tiedä. Ontoksi kaivetusta kumpareesta vain vähäinen kolkka on tuoreesti käytössä, kun asukit rajoittuvat isään, äitiin ja kahdeksaan tenavaan. Onpa kettuelon levittymiseen tarjolla toinenkin arvuuttelu, kasvihuoneilmiö eli säiden lämpiäminen . Mutta olen vakuuttunut siitä, että monia yksin eläviä nelijalkaisia paremmin naali tulee toimeen myös lajikumppaniensa seurassa. Vaikkei kukaan utelekaan, vastaan silti: tässä elämässäni en ainuttakaan. Vaan ei liene täysin mahdoton ajatus, että tarhassa toistensa seuraan sopeutuneet naalit luontoon vapautettuinakin pysyttelisivät yhdessä kenties ruokinnalla ohjattuina ja ehkä ne kimpassa pystyisivät nykyistä tehokkaammin torjumaan kettujenkin lähentelyt. Tavoite on kaksitahoinen. Kaikesta kerrotusta huolimatta en yritä uskotella, että naali olisi virallisesti laumaeläin. Naalit tarhassa Kommentissaan Heikki Kangasperko arvostelee voimakkaasti ruotsalaisten tarhauspuuhia. Vaikka luonnosta lainatut ruotsalaisnaalit ovat " laumatarhassaan" tuottaneet vain kaksi jälkeläistä, ei ole mitään takeita siitä, että ne olisivat tunturissa suoltaneet edes tämän verran ketunruokaa. Talviturkkinen naali kestää arktisia oloja paremmin kuin kettu. Poikaset itsenäistyvät syyskuussa, mutta tämän jälkeenkin perhe saattaa pysytellä yhdessä tai ainakin lähituntumassa paljon pitempään. Talvisesta haaskasta tapeltaessa kettu kookkaampana päihittää naatin. En tiedä, miten laumaeläin-käsite virallisesti määritellään. . Mutta jo muutaman asteen mittainen lämpötilan nousu helpottaa merkittävästi repolaisen menestymistä tunturipaljakalla. Skandinavian naalikanta kestää kyllä muutaman ketun kuonon edestä tarhaan siepatun yksilön menetyksen, olkoonpa kyseessä sitten tosi erakko tai laumaton kimppaeläin. Ainakin Käsivarressa tienvarren tuntumassa lisääntynyt kettukanta levittyy luonnonlakien mukaisesti vuosi vuodelta yhä laajemmalle, siis myös paljakka-alueille, jotka aiemmin olivat yksinomaan naalien valtakuntaa. Ellei ravinnonsaannin vaikeus hajauta joukkoa, varsinkin naaraspoikaset voivat jäädä erauskarhujen tavoin äidin seuraan ja toimia seuraavana suvena uusien pikkusisarustensa huoltajina. Pyytäjille olisi kelkkakulujen lisäksi maksettava kunnon päiväpalkka tai muutaman järeän setelin mittainen tapporaha jokaisesta taivaaseensa toimitetusta puuhkahännästä. Ensi ajatuksena on pelastaa taatusti aito skandinaavisten naalien geeniperimä edes tarhakasvateilla. Olen kompuroinut Yliperän naalinpesillä 1960-luvulta lähtien. Asutuksen ja liikenteen lisääntyminen loihtii ravinnontarjontaa tunkioiden ja autoihin törmänneiden luontokappaleiden muodossa. Itse asiassa samaa ideaa on elätelty meillä Suomessakin. Myös kesäkelillä repolainen käy tarkistamassa reviirinsä naalinpesät, ja mikäli pienemmän sukulaisen poikasia löytyy, ne päätyvät armotta tuliaisiksi ketun penskoille. Turkistarhoissamme syntyy vuosittain tuhansia pikkunaaleja, vaikka niitä kutsutaankin erivärisiksi siniketuiksi. Ensi alkuun tavoitteena oli naalitilanteemme kartoitus, sittemmin lajin suojeluun tähtäävät toimet. En tiedä, muodostivatko nelijalkaiset kuokkavieraat yhtenäisiä laumoja, mutta ainakin ne sietivät toisiaan lähietäisyydellä päivästä seuraavaan. En silti vie lä repäisisi laamapaitaani . En osaa asennoitua tilanteeseen aivan yhtä kielteisesti. Suomen Luonnossa 11/97 ystäväni Heikki Kangasperko (mielipiteessään Naali ei ole laumaeläin) usuttaa kysymään muun muassa minulta, montako naalilaumaa olen nähnyt. Niihin verrattuna naali ei todellakaan ole laumaeläin. Sen täydellinen hävittäminen naalien asuma-alueilta ei onnistu, vaikka myrkkypyynti sallittaisiinkin. Asko Kaikusalo Asko Kaikusalo on ylioppilas Helsingin Norssista ja Maailman Luonnon Säätiön WWF:n Suomen Rahaston naalityöryhmän vetäjä. Mutta olen nähnyt kuvia, joissa joukko täysikasvuisia naaleja uutteroi sulassa sovussa, etten sanoisi kimpassa. Tokihan repolaisia on iäti jolkotellut tunturissa, mutta naalien kannalta ongelma kypsyi vasta 1980-luvun lopuilla. Valitettavasti sama idea ei juolahtanut kenenkään mieleen esimerkiksi silloin , kun luonnossamme vilisteli vesikoita nykyistä vi ljemmalti. Olen antanut kertoa itselleni, että tyypillisiä esimerkkielikoita ovat muun muassa koirat eli sudet. Kaikki sujui oivasti, kunnes tulivat ketut. Luontoon näitä turkistarhojen asukkeja ei kyllä voida istuttaa, koska niiden juuret juontuvat tuntemattomilta teiltä, muun muassa Pohjois-Amerikasta. Tämän nähtyäni uskon vilpittömästi niihin mennävuosien kuvauksiin , joissa kerrotaan jopa kymmenien naalien, siis useiden perheiden, pesineen samassa yhdyskunnassa, niin sanotussa naalikaupungissa. Samanaikaisesti kettujen elinolot ovat merkittävästi parantuneet tienvarsilla. On korkea aika yrittää Paljakalle levittynyt kettukanta on hyödyntänyt nykytilanteen. SUOMEN LUONTO 2/98. Kun oli opittu, että eräs ratkaisukysy44 myksistä liittyy naalien ravintotilanteeseen, käynnistettiin ruokintakokeilu. Tosin turkisten hintoihin ja käyttöön liittyvä nykypolitiikka lie tyrehdyttänyt viimeisten ketunpyytäjien intoa muutenkin. Seudulla kirjattiin kymmenkunta täysikasvuista naalia vaan ei ensimmäistäkään poikasta. Keväisen lemmenleikin jälkeen uros ei yleensä jätä puolisoaan yksinhuoltajaksi vaan osallistuu perheen elatukseen läpi kesän. Miksi kettujen invaasio tunturipaljakalle paisui nykyiseen mittaansa. Lajin lisäännyttäminen häkissä ei sinänsä liene kovin vaikeaa. Mutta eräät ikiaikaiset pesät ovat luvattoman kookkaita yhden perheen asunnoiksi. Naalin on siis opittava elämään kettujen ehdoilla. Askettäiseen metsästyslain uudistamiseen sisältyvä myrkkypyyntikielto lamaannutti ketunpyynnin tunturialueilla. Mielestäni viimeistään juuri nyt meidän on syytä yrittää edes jotakin konkreettista hupenevan naalikantamme suojelemiseksi. Ne liikkuvat useiden yksilöiden ryhminä vaikka kenties toisiaan kyräillenkin aivan kuten Veikko Huovisen kuvaamat kylän koirat Sotkamon raitilla. Tätä ovat viisa~mmatkin pähkäilleet. Mutta monissa käyttäytymispiirteissään tunturin liehuhännät kiusallisesti osoittavat kimppahenkisten elkeitä. Kuulemani mukaan ruotsalaiskollegojen yritykset naalilauman loihtimiseksi tarhaoloissa eivät ole onnistuneet erinomaisesti. Myös naalien perhe-elämä viittaa siihen, että keskinäinen yhteistyö on pitemmälle kehittynyttä kuin esimerkiksi ketuilla. Repolainen levittäytyy Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston naalityöryhmä perustettiin 1985. Grönlannin asutustaajamissa naatit tungeksivat tunkioille ja parhaansa mukaan vohkivat ulkosalle varastoituja herkkuja. Tärkeintä on varmistaa aitojen Skandinavian naalien verenperintö. Kun kelpo saamelaiset takavuosina jutivat tunturissa vuodenaikojen vaihteluissa, kylän ja poroelon kintereillä hi lputteli jatkuvasti lukuisia naaleja. PUHEENVUORO Naaliko laumaton. Esimerkiksi tuoreimman kesän aikana Enontekiön alueella tarkastettiin yli 50 naalinpesää. Tänä aikana en ole kertaakaan havainnut naalien majailleen yhdyskuntina. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että yhtenä suojelukeinona luonnonnaalien tarhauskin voi olla mielekästä
Se on saatavana veloituksetta myös SFS:n asiakaspalvelusta. Juha Lohela Kirjoita keskustelupalstalle mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. 1-, 1LJ 1~ 1= I< 1\ Avoinna: 10-18, to 10-20, puh. Tilanteen tuomia ongelmia olisi syytä tarkastella lähemmin. Yllätys on ollut melkoinen , kun olen sitten seurannut kaikonneen hirven jälkiä. Luonnonsuojelujärjestöt ympäri maailmaa kampanjoivat luonnon ja ihmiskunnan tulevaisuuden pelastamiseksi, mutta näitä järjestöjä vastustetaan valitettavasti paljon enemmän kuin kannatetaan. 1970-luvun alusta hirvikanta moninkertaistui runsaassa kymmenessä vuodessa ja metsästysmäärätkin kasvoivat. Tilanteet, joissa hirvi jää koiran haukkuun löytöpaikalle, ovat pikemminkin harvinainen poikkeus kuin aina toteutuva sääntö. Olen ollut monen koiran mukana metsästyksessä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA seuraavien sukupolvien laita. Aina on hyvä kirjoittaa, kertoa, ottaa kantaa ja valittaa, mutta kuka tekee työn . Periaatteet ja pääpiirteet 1. Toimitus lyhentää tekstejä tarpeen mukaan. painos, 1997. Suomalainen hirvenmetsästys on muuttunut parin vuosikymmenen aikana valtavasti . Hirven metsästäminen ilman koiraa alkaa olla harvinaista. Elinkaari• arviointi. Näe metsä puilta ja koneilta: Koe metsäpalo simulaationa, maailman metsävarat ja paperinkulutus, halkaistu mänty, karhuperhe talviunilla, linnunlaulu talven keskellä, mitä puusta saa, metsänhoito-multimediapeli, hakkuukonesimulaattori, virtuaalinen paperitehdas, rakennustyömaa, veistoluokka. Tapaukset kertovat hirvien muuttuneesta käytöksestä. Koiran käyttö paimenena on paikallaan silloin, kun käsi tellään kesyjä tai puolikesyjä eläimiä, jotka ovat tottuneet ihmi sii n ja koiriin. Hirvi on kuitenkin villieläin. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS/ ASIAKASPALVELU ...JIW":.;J"t:1 PL 116, 00241 HELSINKI (MAISTRAATINPORTTI 2) PUH . Olisi mielekästä jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme muutakin kuin haalistuneita valokuvia ja kuvakirjoja, ehkäpä jopa eheä ja hyvinvoiva maa. Ne ovat hakeneet lähimmän puron tai joen ja kahlanneet useita satoja metrejä ennen kuin ovat jatkaneet matkaa. (09) 85799 Näyttelyt +Verne 85/50 mk, näyttelyt: 65/40 mk, Verne 35/25 mk 45. Hinta 205 mk. Valikointiin pyrkivän metsästyksen lisäksi myös koirien harjoittaminen ja hirvihaukkukokeiden järjestäminen IiSUOMEN LUONTO 2/98 säävät niitä kontakteja, joissa hirvelle paljastuu , että koiran mukana on myös kaksijalkainen. Rekisteröintitilastojen perusteella voi päätellä, että Suomessa on nykyään noin 15 000 hirvikoiraa. Kun ihminen on aikojen alussa ryhtynyt maailman valtiaaksi, hänen on myös kannettava vastuu ja tehtävä oikeat päätökset, jotta maailma olisi mieluinen ja turvallinen asuinpaikka myös tuleville sukupolville. Arvonlisävero sisältyy hintoihin ~ Lisätietoa Internetissä: ~ Luettelo ympäristöstandardeista on osoitteessa www.sfs.fi/tuote. Olen niitä harvoja, jotka ovat viime vuosina voineet pyytää hirveä myös lumen aikana jäljittämällä. Joissakin tilanteissa hirvikoirien apu on paikallaan . ISO 14000 -STANDARDIT ia YMPÄRISTÖ Uusin ympäristöjärjestelmiä koskeva standardi on SFS-EN ISO 14040 Ympäristöasioiden hallinta. Kaikki hirvet eivät vielä käyttäydy näin, mutta entä jos joillekin hirville tuollainen käyttäytyminen on pääsääntöistä. Toimituskulut 55 mk, yli kilon lähetyksistä 65 mk. Jos koira on sitkeä, se voi seurata hirveä pitkällekin. Lisäkappaleet 61 ,50 mk Maailman ensimmäinen elinkaariarviointia koskeva standardi sisältää ohjeet ja periaatteet johdonmukaisen elinkaariarvioinnin suorittamiseen ja siitä raportointiin. (09) 149 9331/ASIAKASPALVELU, TELEKOPIO (09) 146 4914 Mene metsään, Heurekassa! Näyttely koko perheelle. Millaiset hirvet selviytyvät metsästyskaudesta ja millaiset joutuvat saaliiksi. Pisimmillään koira on liikkunut lähes sata kilometriä. . Koiran ja ihmisen yhteistyö perustuu pitkälti siihen, ettei saalistettava villieläin tiedä, että koiran mukana liikkuu myös ihminen. Satu Tuomi opiskelija Hirvikoiratko paimenia. 1980-luvun alussa hirvikoi ran näkeminen metsässä oli harvinaista, mutta sen jälkeen on tapahtunut niiden voittokulku. Tekstiliuskojen ja levykkeiden ohella voit lähettää meille sähköpostia osoitteella suomenluonto@sll.fi. Eränkäynnin historiassa kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa villiä sorkkaeläintä pyydetään lähes pelkästään koiran avulla. Nykyisillä hirvikoiramäärillä tuollainen tilanne alkaa olla mahdoton . Ihmisen kohdatessaan ne eivät enää väisty syrjään ja jää tarkkailemaan tilannetta vaan pyrkivät harhauttamaan ihmistä ikään kuin ihminen olisi hajuaistin perusteella toimiva peto. Näillä retkillä on pari kertaa käynyt niin, että hirvet ovat kävelleet vastaan ja kaikonneet ennen kuin olen tiennyt niiden olemassaolosta mitään. 21 sivua. Hirvi on oppivainen eläin ja pystyy opettamaan selviytyminen keinoja myös jälkeläi silleen
Kirja sopii hyvin käteen ja kassiin: sen mitat ovat noin 10 x 15 senttiä. Eräistä arvioista poiketen romppu ei mielestäni ollut hidas eikä tahmea kartatkin muotoutuivat ruudulle varsin nopeasti. Teksti ja kuvat keskustelevat lukijaa imponoivasti keskenään ja ovat kauttaaltaan laadukasta työtä. Totta kai tätäkin " lintukirjaa" voisi vielä parantaa. Osa elinympäristökuviin tupsahtavista linnuista erottuu 15 tuuman monitorissa erittäin huonosti. Osa runoista on aivan uusia, tilaustöitä 13 runoilijalta tätä teosta varten. Mukana on muun muassa Aleksis Kiven, Paavo Haavikon, Jyri Schreckin, Ilpo Tiihosen, Jyrki Kiiskisen ja Rakel Liehun runoja. Määritysosassa pitäisi olla enemmän lajikuvia, eri kulmista ja erilaisista höyhenpuvuista. Se kuohuu Heikki Turusen äänellä: "Ihminen rakastaa eniten maisemaa jonka keskellä hän on syntynyt ja elänyt nuoruutensa, järveä jonka hän on nähnyt ensimmäisenä kaikista maailman maisemista." Turusten kirja on hieno läpileikkaus maaseudun muuttumisesta 1950-luvulta näihin päiviin. Turunen on oppinut pitämään myös Pieliselle suvena rynnistävistä matkailijoista ja tuntee " lapsellista ylpeyttä siitä, että hänen järvensä herättää niin suurta ihailua muidenkin silmissä". Onnetonta omia ei paljoakaan lohduttanut, että yleensä vika ei ole rompussa vaan näyttöruudun ja tuolin selkänojan välissä. Rompulla on ku46 KIRJOJA Tämä ei lintukirjassa onnistu: linnut CD-romin käyttäjä saa nähtäväkseen lintulajin muutonaikaisen levinneisyyden Liu 'uttamalla kuukausiasteikon painiketta. Runoantologia on osa Puiden kansa -tuotantoa, jossa käsitellään puihin ja metsiin liittyviä henkisiä merkityksiä. Jännittyneenä kiikutin suuren, upean mutta kevyen pakkauksen kotiin tutkittavaksi. Se on hyvin pitkälle juuri sellainen kuin olin toivonutkin. Kun hiirtä näpäyttää, linnun kuva suurenee ja kuvassa alkaa juosta teksti, joka kertoo lajin ja sen tuntomerkkejä. Sellainen Heikki Turunen on. Hän tuntee veden kalat ja linnut, rantojen niityt ja metsät, vanhat perinteet, Pielisen ihmiset sekä järven vuosuoMEN LUONTO 2/98. Lopputulos on onnistunut: kirjan paperi, runot, valokuvat ja taitto sopivat yhteen. Muut runot ovat jo ilmestyneistä kokoelmista. Alku oli hankala. Nikander, Jörgen Palmgren, Antti Tanskanen, Juha Caven, Jarmo Ojanen, Petri Seppä: Suomen linnut CD-Jaeta, WSOY 1997, 350 mk. " Jatta Soini Ah, Pielinen! Heikki Turunen (teksti) ja Reino Turunen (kuvat): Pielisen kirja, WSOY 1997, 119 s., 255 mk. Kun kaksi Pielisen rannalla syntynyttä ja siellä yhä elävää taiteilijaa kuvailee synnyinjärveänsä, on lopputulos liikuttava, omakohtanen ja komea. Runokirja sisältääkin suomalaisia tunnustuksellisia metsäja puuaiheisia runoja ja valokuvia. Toteutus on perin viehättävä ja aiheeseen sopiva. Jotkut kuvat eivät auta lajien tunnistamisessa kovin paljoa. Maastokuvat eroavat usein kovasti varsinaisista lajinmäärityskuvista. Mutta: teoksessa on paljon enemmän kehuttavaa kuin arvosteltavaa. Ellei metsään pääse, sen muistoa voi kuljettaa mukanaan, kuten Kai Nieminen runossaan: "Ei minun tarvise mennä metsään, se on aina läsnä. Ison kirjan kokoisessa ja muotoisessa pahvikotelossa on kuitenkin paljon ilmaa ja ihan tavallinen cd-levy kotelossaan . Rompullinen lintu tietoa Juhani lokki, Hannu Hautala, Pertti Koskimies, Veikko Neuvonen, Pekka J. va 17 erilaisesta elinympäristöstä, joihin ilmestyy satunnaisessa järjestyksessä suunnilleen tusina niissä tyypillistä lintua. Yleiskuva tästä multimediateoksesta muotoutui käytössä erittäin myönteiseksi . Ja vaikka tunnemme Heikki Turusen lapsuuden mansikkakesien kaipailijana, tämä kirja antaa yllättäen synninpäästön niin kesämökkiläisille, "heimon sirpaleille" kuin heidän "perämoottorin vollotukselleenkin". Kuvassa kurki ja lokakuu. Tämä on kohdistinrengas, joka pitää siirtää varovasti ilmestyneen linnun kohdalle (varovasti siksi, että nopea siirtäminen ajaa linnun karkuun se häviää!). Tämä romppu on upea osoitus Suomen suurvalta-asemasta ornitologian maailmankartalla. Vika oli siinä, että koneessani oli sama ohjelma, jolla uusi multimediatuote oli tehty . Kirjassa on viitisenkymmentä valokuvaa. Kultakin runoilijalta on vain yksi runo , mutta tematiikaltaan runot sopivat samaan kirjaan tarjoten monipuolisen ja rikkaan annin. Se on myös oivallinen ja kohtuuhintainen hankinta jokaiselle linnuista kiinnostuneelle ja aivan erityisesti kouluille. CD-romin käyttöä ohjaavat symbolit ovat selkeitä. Rompulla oli kiehtovaa seurata, miten siivekkäät vetäytyvät talven tieltä; osa häviää kokonaan ja kaikki palaavat kevään ja kesän mukana. Mutta eniten hän rakastaa Pohjois-Karjalan ryppyisiä ja harvahampaisia ukkoja ja akkoja, aitoja " maaeläjiä", joiden silmät heijastelevat järven sineä ja kasvojen uurteissa kuvastuvat elämän surut ja ilot. Heikki Turunen tuntee Pielisen. Ääniä saisi olla paljon enemmän erityisesti kutsuja varoitusääniä. Muutama tunti kului ennen kuin ongelmat selvisivät ja romppu alkoi toimia tarkoitetulla tavalla. Se sopii yhtä hyvin aloittelijalle kuin pitemmälle ehtineelle harrastajallekin. Kirjailijan ammattitaidolla hän limittelee tietoa maalauksellisten jaksojen lomaan. "Kiikari" paljastuu käytössä halpatuontirojuksi, joka antaa linnuista epäterävän ja haalean kuvan. Rompulla ovat äänet, kuvat, lajinkuvaukset, puolen kuukauden tarkkuudella esitetyt yleislevinneisyyskartat kullekin lajille sekä tarkat ruutuja atlasruutukartat, joiden yhteydessä on luettelo ruudussa tavattavista linnuista hienoa! Jäin aluksi koukkuun lintujen esiintymisen vuodenaikaiseen vaihteluun. Ne tupsahtavat kuvaan niin pieninä ja epäselvinä, että tunnistamiseen tarvitsee "kiikarin". Nyt se on sitten tehty, kotimainen linturomppu. Pienestä kirjasta saa voimaa tarpoa talven läpi. Juha Valste Metsärunoilla pärjää talvenkin yli Anelma Järvenpää-Summanen (toim.), Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo (kuvat ja ulkoasu): Koivuntuohirunoja, Maaseudun Sivistysliitto ja Art House 1997, 112 s., 98 mk. Kun alkukankeus oli voitettu, Suomen linnut vei mukanaan. Siitä voi siirtyä linnun esittelyyn, jossa on parempia kuvia, ääni, perinpohjaisempi teksti, mahdollisuus siirtyä levinneisyyskarttoihin jne. Vihdoin narahdin elinympäristöihin. Hän pitää ihmisistä, ja se näkyy hänen koko tuotannossaan Simpauttajasta Pielisen kirjaan. Toki kaikki riippuu laitteista: jos joku pyörittää romppua minimilaitteistolla (80486DX + 8 MB + kaksinopeuksinen CD-ROM), niin vapaa-ajan ongelmia ei varmaan juurikaan esiinny. Seuraavaksi kävin läpi jo jonkin aikaa odotettuja atlaskarttoja
Verinen läiskä vain hangelle ja viimassa lentäviä höyheniä. Profeettaehdokkaita löytyy myös yli 150 kansalaisjärjestön Oneworldistä (www.oneworld.org/) klikkaamalla etusivulta aihevalikkoon (By Theme) ja sieltä ruokaan (Hunger). Tanskassa on meneillään useita päällekkäisiä ekologisen kaupungin projekteja. Rakennukset on suunnattu kauniisti aurinkoon. Hollannissa kaupunkien ekologisoiminen on tapahtunut ylhäältä saneltuna ja ilmeisen käytännön pakosta, Tanskassa taas enemmän kansalaisten aloitteesta. ylväys on lisäksi säilyttänyt esteettisen kauneutensa, mitä ei voi sanoa myöhemmästä rationalismista eikä varsinkaan postmodernismista arkkitehtuurin muotokielenä. Oneworldissä ilmestyi yksin heinä-joulukuussa 1997 lähes 40 hyvätasoista nälkä-elintarvikejuttua. Funkkiksen yksinkertainen ja kuulas KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Kalkuttalaispojan nälkää lievittää riisi. Kaupunki on markkinavoimien temmellyskenttä ja samalla muistojen tyyssija ja elämän näyttämö. Tietoverkossa Worldwatch julkaisee tosin vain katkelmia aineistoistaan ja julkaisujensa otsikkolistoja. Funktionalistinen ajattelu pirstoi aikanaan kaupunkia, mutta sen alkuperäinen ajatus oli hyvää tarkoittava: ihmisille terveellisiä ja valoisia asuinympäristöjä. Kirjassa liikutaan useiden tieteenalojen käsiteviidakoissa. Löytyvätkö oikeat profeetat internetistä tai internetin avulla. Pekka Hänninen tun World Resource Instituten ja monen muun keskeisen laitoksen www-julkaisuihin . Asetelma on tietenkin eettisesti sietämätön, ja vauraan väen keskittyminen omien liikakilojensa murehtimiseen saa ristiriidan näyttämään vielä irvokkaammalta. Nälkä koti päätteellä . Mitäpä ne olisivat mahtaneet.'' Veikko Huovinen: Puukansan tarina, Otava 1994. Monenlaiset tuulet puhaltavat kaupungissa ja vaikuttavat sen kehitykseen. Ensimmäinen painos ilmestyi 1984. Heitä on 800 miljoonaa, arvioi Maailmanpankki. Tavoitteena on ollut alhainen tonttihinta. Suomessa ekokaupunkihankkeet laahaavat muihin Pohjoismaihin verrattuna. Bizarrin 1996 ottama kuva on haettu FAO:n sähköisestä kuva-arkistosta (wwwfao.org). Kaupunki voi olla kokemuksia antava tilasarja tai sisääntuloväylien rusetti . Sveitsissä järjestettiin 1994 kansanäänestys, jossa kauttakulkuliikennettä vastustava kanta voitti parlamentin ja hallituksen suureksi harmiksi. hannen aattona. Ehkä profeetta on James Wolfensohn, joka on pari vuotta tuulettanut Maailmanpankkia sen uutena johtajana yllättävän railakkaasti. Niillä riitti viisautta häipyä vähin äänin paikalta. Superlaitoksen etusivulta (www. Vuonna 1998 kylläinen voi tutustua näyttöpäätteensä äärellä perusteellisesti nälkään. Takaiskut ovat olleet lyhytja väliaikaisia, mutta myös nälkäisten määrä on kasvanut. Alppien läpikulkuliikenne on tuonut mukanaan paitsi pölyn ja saasteet myös pirstonut ehyitä aluekokonaisuuksia hyvä muistaa keskusteltaessa Venäjän ja EU:n välisen kauttakulkuliikenteen vetämisestä Suomen poikki. Tiaiset tirskuivat, käpylinnut napsivat kuusensiementä, palokärki hakkasi kylmissään ja kanahaukka tuijasi huurremetsän sisästä valkoisen riekon selkään. Esimerkkeinä ekologisesta kaupungista tutustutaan Hollannin ja varsinkin Tanskan käytäntöihin. Detaljikaavaja rakennustasolla pitäisin funktionalismia hyvinkin kestävän kehityksen mukaisena. Susilauma jolkotteli karhun pesän ohi ja sai selvän maanalaisesta asukkaasta. Harvat funkkisalueemme kuten Helsingin Olympiakylä ja Kotkan Sunila ovat mielestäni viihtyisiä. Kaupungista ekokaupungiksi -kirjalla on paljon annettavaa varsinkin liikenteestä ja eurooppalaisuuteen liittyvistä seikoista, mutta se on hieman raskaslukuinen. Niissä on saavutettu suhteellisen suuri aluetehokkuus samalla säilyttäen runsaasti vihreää alaa. worldbank.org/) voi klikata suoraan nuorille tarkoitettuun "Hunger is not what you think" -aineistoon, johon sisältyy pätevä linkkikokoelma (Resource Guide) aihepiirin monelle tärkeälle etusivulle. Jäniksen ja ketun jälkiä oli loputtomiin. denajat. Valokuvaaja Reino Turunen on ollut mahdottoman tehtävän edessä. Maailman ruokakysymyksen kapinaprofeettaa Lester Brownia ja hänen johtamaansa Worldwatch-instituuttia (www.worldwatch.org) Maailmanpankki ei kokoelmassaan noteeraa, vaikka instituutin varoitukset ovat herätelleet nukahtaneita maailmanlaajuisesti, myös Washington D.C:ssä. Myöhemmät rationalistit ovat lukeneet funktionalismin oppeja kuin piru Raamattua sirotellessaan lähiöitä metsiin . Kokoelmasta pääsee mutkattomasti YK:n elintarvikejärjestön FAO:n , perusteellisista vuosikirjoistaan tunne" KI RJAKALENTERI Helmikuu Mutta oli sitä pakkastakin , viidettäkymmentä astetta parhaimmillaan. Kirjan ensimmäisessä osassa pureudutaan kaupungin käsitteelliseen ja teoreettiseen taustaan , jonka pohjalta lähdetään selvittämään ekokaupungin mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti eniten harmittaa vanhan kunnon funktionalismin mollaaminen. Ylimpänä komeilee Brownin yliopiston alaisen laitoksen Hungerweb, jota kokoelman koostaja luonnehtii alan parhaaksi aloitusosoitteeksi. Ihmiskunta tuottaa elintarvikkeita enemmän kuin koskaan, hehtaarisadot nousevat, kasvinjalostuksen rytmi kiihtyy, alan tutkimus raportoi häikäisevistä aluevaltauksista. Heikki Turusen maisemia ei kukaan voi kuvata, ne on pakko itse käydä tallentamassa sielunsa sopukoihin. Koska Tanska on pieni maa, siellä on helppo toteuttaa erilaisia ekokylän ja kaupunkiasumisen välimuotoja. Kenties. G. Tietoa elintarvikkeista, nälästä ja aliravitsemuksesta on olemassa suunnattomasti, mutta missä ovat profeetat, jotka järjestävät nälkäisille kalaa ja leipää uuden vuosituSUOMEN L UONTO 2/98 KIRJOJA Euroopasta ovat esimerkkeinä muun muassa Geneve ja Tukholma. Teeret ja metsot ruokailivat pakkashäkärässä höyhenpuku pöyheänä. Alice Karlsson Käsitteiden viidakosta ekokaupungiksi Briitta Koskiaho: Kaupungista ekokaupungiksi, Gaudeamus 1997, 256 s., 130 mk Naisten kaupunki on erilainen kuin miesten, nuoret kokevat kaupungin aivan toisin kuin vanhukset. Maapallon elintarvikkeiden tuotanto henkeä kohti on kasvanut vuosikymmeniä jatkuneena kehityssuuntana. Huurremetsä jökötti hiiskumattoman hiljaa, ja taivaan valo oli kylmä rämeiden ja nevojen yllä. Empiraksi nimetyssä osassa tutustutaan kaupungistumisen ongelmiin maailman ja Euroopan tasolla. Juhani A rtto 47
Hanna Kalenojan lisensipalveluita sen sijaan, että ostaisi itse tuotteen. Taloyhtiön pesutupa tai kaupunginosan pesula olisi usein parempi vaihtoehto kuivatustiloineen ja laadukkaine koneineen . Tämä vastaa keskimääräisellä suomalaisella autolla ja ajolla (18 000 km/vuosi) vuoden bensoihin kuluvaa energiamäärää. Vanhoilla "romuilla" on aina tarvitsijansa ja käyttöaikansa. Pekka Heikura SUOMEN L UONTO 2/98. Oli kyseessä uusi tai vanha auto, sen säädöt kannattaa pitää kunnossa ja kiinnittää huomiota ajotapaan (ks. Vaihtoehto voisi olla taloyhtiön tilava ja mukava yhteinen sauna tai peräti puulämmitteinen yleinen sauna, jos sellainen vielä on säilynyt lähikulmilla. Katalysaattorit ovatkin vähentäneet esimerkiksi typenoksidi-, hiukkas-, 48 Rahaa säästyy, kun omaa konetta ei hankita eikä sitä tarvitse huoltaa. Omasta puhelimestaan voi vastaajaan sanella haluamansa tervehdyksen, ja omaa puhelintaan näppäilemällä voi kuunnella saamansa · viestit. Kaupungissa onkin helppoa keksiä mahdollisuuksia ostaa hiilivetyja häkäpäästöjä. Ympäristö hyötyy yhteiskäytöstä. Yhtä vastausta kysymykseen ei ole. Romutusmaksujen hyöty on näyttänyt jäävän ympäristön kannalta vähäiseksi. Tämä johtuu siitä, että polttoaineen kulutus on pysynyt viime vuosina suurin piirtein samana. Entä pesukone. Miten paljon auton valmistukseen kuluu energiaa. Muulloin ne ovat lähinnä haitaksi viedessään tilaa ja vaatiessaan puhdistusta, huoltoa ja korjausta. Asun maaseudulla ja tarvitsen välttämättä autoa liikkumiseeni. Kuitenkin nykyisin kaupungeissakin eletään kuin lähimpään naapuriin olisi kymmenen kilometriä kaikki tuotteet ahdetaan omien seinien sisälle. Näin ollen auton ympäristöhaitat painottuvat vahvasti auton käytön aiheuttamiin haittoihin. Vakiovastaus on, että valmistus on kallista. Harvat palvelutkaan syntyvät täysin ilman luonnonvarojen ja ympäristön kulutusta. Useimmilla autontarv1ts1joilla ei ole varaa uuteen autoon. Pyykit pestä ... Mitä pienempi auto, sitä parempi. VASTUULLINEN KULUTTAJA Osta palvelua wJvU?1NYT . Suomen Luonto 1/98). Eija Koski Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton Vastuullinen kulutus -projektin sihteeri. Olo paranee kuluttamalla palveluita, ei luonnonvaroja. Tavan järkevyys on kyseenalainen, sillä hankitut esineet ovat tarpeellisia vain kun niitä käytetään. KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden /...-ysymyksiin. Uuden auton valmistus vie eri tutkimusten mukaan reilut 40 GJ energiaa. Ekotehokkuus tarvitsee rinnalleen kohtuusajattelua. Kannattaako kerrostaloissa kuitenkaan uhrata kalliita neliöitä asuntokohtaiseen pikkusaunaan , jota lämmitetään vain oman perheen tarpeisiin. hitystyö tuotteen myynnistä palvelun myyntiin on yritystoiminnan uusi haaste. Autoa hankittaessa olisikin ensiksi hyvä selvittää, millainen auto riittää tarpeisiin. Autoteollisuus markkinoi uusia autoja mielellään ympäri stöperustein . Tällainen keaattityössä (TTKK) on arvioitu, että auton valmistukseen kuluva energia on noin 4-14 prosenttia auton koko elinkaaren energiankulutuksesta. Ekotehokkuutta Palvelujen suosiminen on yksi tapa lisätä tuotannon ja kulutuksen ekotehokkuutta. Samoin sanoin vastustettiin aikoinaan myös katalysaattoripakkoa. Usein ekotehokkaat toimintatavat ovat samaan aikaan hyvin työllistäviä. Kun koneita käytetään tehokkaasti, niitä tarvitaan vähemmän. Puhelinvastaaja palveluna Kotiin ostettavan puhelinvastaajalaitteen sijaan voi ostaa puhelinyhtiön tarjoamaa puhelinvastaajapalvelua, jonka tuottaa yhtiön omistama keskustietokone. Eräs bensa-autojen tulevaisuuden tekniikka saattaa olla laihaseostekniikka, jolla voidaan päästä hyvinkin pieneen kulutukseen ja myös pienempiin päästöihin isoillakin autoilla alle viiteen litraan bensuma sadalla kilometrillä, pienillä autoilla vieläkin alhaisempiin lukemiin. Autot ajetaan aina loppuun ellei ole olemassa erityistä romutusmaksua. Onko uuden auton hankkiminen ympäristön kannalta järkevää vai olisiko parempi ostaa vanha auto ja käyttää se loppuun. Kansainvälinen Greenpeace esitti jo muutama vuosi sitten , että autonvalmistajilla olisi valmiudet alle kolme litraa sadalla kuluttaviin dieseleihin . Palvelun ostamista on myös esimerkiksi joukkoliikenteen käyttö oman auton sijaan, tuotteiden vuokraus sekä ylläpito-, huoltoja korjauspalveluiden ostaminen uuden tuotteen ostamisen sijaan. Autojen valmistajat ovat aivan viime aikoina panostaneet hyvin pienikulutuksiseen moottoritekniikkaan. Motiva listaa vuosittain "ekoautot" muun muassa päästöjen perusteella. Samalla kun tekniikka on parantunut, ovat autojen paino ja moottorin teho kasvaneet. Jos kulutus alati kasvaa samaa tahtia kuin tuotanto ekotehostuu, kumoutuvat tehostumisen hyödyt. '55,i,,·~ viv,t,. Maaseudulla etäisyydet asettavat jonkinlaisia rajoituksia. Vain kevyimpien ja pienimpien autojen polttoaineen kulutus on pienentynyt. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai Heikuralle suoraan joko fa xilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Uusi vai vanha ajopeli. Lapsiperheessä se on yleensä tehokkaassa käytössä, mutta kuinka usein pesukonetta tarvitsevat yhden tai kahden aikuisen taloudet. Näin säästyy raaka-aineita ja energiaa. Suomalaisilla ajomäärillä auton valmistuksen aikainen energiankulutus on lähempänä tuota neljää prosenttia. Hiilidioksidipäästöt eivät sen sijaan ole juurikaan pienentyneet. Miksi sitten ne eivät ole vallanneet markkinoita. Jos rahat riittävät uuteen autoon, voi eri automerkkien " ympäristöystävällisyydestä" saada tietoa esimerkiksi energiansäästön palvelukeskus Motivasta. Tämä tarkoittaa saman aineellisen hyvinvoinnin tuottamista vähemmillä luonnonvaroilla. Jos oikein onnistaa, voi samassa hemmotella itseään vaikkapa nauttimalla hartiahieronnasta. Tällaisia maksuja onkin ollut käytössä eri maissa. Puhelin vastaa• "" " jakin täytyisi hankkia... Luonnonvarojen kulutus on hyvin vähäistä, eikä kuluttajan elintason voi väittää ainakaan alentuvan . Uutta laitetta kotiin ei tarvita. On ilmeistä, että autonvalmistajat on pakotettava pienikulutuksisiin , vähäpäästöisiin autoihin lainsäädännön tai EU-direktiivien avulla. Eniten maksu näyttää hyödyttäneen autokauppiaita. ( Nykyisen kulutusyhteiskunnan tavanomainen ratkaisu on : oma sähkösauna päälle, L oma pesukone pyörimään ja uusi puhelinvastaajalaite kauL-'""-pasta kotiin. Saunaan pitäisi päästä..
Yleisimmin meillä viljellään nykyään matalia, aikaisin tuleentuvia kääpiömuotoja, joista ehtii tavallisenakin kesänä saada kypsän siemensadon. Itiöt tunkeutuvat uusiin kasvaviin hedelmiin niiden kuoressa olevista vioituksista ; esimerkiksi ampiaiset voivat levittää muumiotaudin itiöitä. Rea Peltola 49. Muumioi tuvat omenat Mitä pitäisi tehdä omenapuille, joihin tulee muumiotautisia omenia. Viime kesä helli auringonkukkia ja artisokkia Viime kesänä auringonkukkani kasvoivat ennätyksellisen pitkiksi. Miksi tasetit eivät kuki. Auringonkukka ja maa-artisokka ovat kumpikin alunperin pohjoisamerikkalaisia preeriakasveja; ne ovat sopeutuneet kuumaan, kuivaan ja aurinkoiseen ilmastoon . Narcissus Paper White on varmaankin helpoimpia hyödettäviä kukkasipuleita; sehän ei tarvitse edes juurrutusta viileässä ja pimeässä kuten useimmat muut kukkasipulit. Varret olivat yli neljä metriä korkeita ja niin paksuja, että ne piti syksyllä kaataa sahan kanssa. Jos juuret pääsevät kuivumaan, kukkanuput surkastuvat ja terälehdet kuivettuvat kalvomaisiksi . Nyt kesä oli ilmeisesti tarpeeksi lämmin , ja artisokka sai tilaisuuden esitellä auringonkukkamaisia kukintojaan. Samalle kasvimaalle siirretty maa-artisokka kasvoi myös hyvin ja ensimmäistä kertaa se kukki. Ei oikeastaan haittaa, vaikka sipulit seisoisivat puolittain vedessä koko ajan, etenkin jos istutusastia on laakea vati. Mutta kun kukkien pitäisi avautua, tulee niiden sijasta vain pari kalvomaista ruskeaa lehdykkää. En haluaisi käyttää torjunta-aineita. Kehrääjäpunkit ovat hyvin yleisiä talvisin, kun huoneilma on kuivaa ja lämmintä. Suihkutus uusitaan ainakin pari kolme kertaa noin kymmenen päivän välein, jotta myös munista kuoriutuva uusi sukupolvi saataisiin hävitettyä. Tukeminen estää varsia kaatui lemasta. Myös ison kentiapalmun lehdet näyttävät tomuisilta ja kiillottomilta. Punkkeja voi ehkäistä ennakolta sumuttelemalla kasveja usein vedellä ja huolehtimalla siitä, etteivät kasvit joudu olemaan suoraan lämpöpatte,in paahteessa. Hedelmät nahistuvat ja ruskettuvat puuhun, ja myöhemmin niihin ilmaantuu valkoisia homepilkkuja. Muumiohedelmät eivät itsestään varise puusta, joten ne täytyy pudotella yksitellen alas ja peitellä kunnolla kompostiin tai haudata maahan. Näytteen palmunlehdenkappaleessa on kehrääjäpunkin seittiä. Ongelmana on vain, että myös naapurien puut pitäisi tarkistaa itiöt leviävät jonkin matkaa tuulen mukanakin. Kehrääjäpunkkeja voi torjua sumutta malla kaikki saastuneet kasvit huolellisesti mäntysai ppualiuoksella, joka tukehduttaa punkit ohuen kalvon alle. Istutin lokakuun alussa hiekalla täytettyyn vatiin Paper White -tasetteja. Muumiotautia aiheuttava sieni (Monilia fructigena) talvehtii muumioituneissa omenissa ja pöllyttää kevään tultua itiöitään pitkin pihoja. Kehrääjäpunkit tihutöissä Juurakkovehkan lehdet kellastuvat ja tulevat ikään kuin läpikuultaviksi, sitten ne lakastuvat yksi toisensa jälkeen. Maa-artisokka ei Suomessa tavallisesti ehdi kukkaan lainkaan , mutta juurisatoa se tuottaa siitä huolimatta. KeskiEuroopassa kukinta ajoittuu syys-lokakuulle. Kukkiminen onnistuu venymisestä huolimatta, kunhan kasvia kastellaan runsaasti. Altteimpia muumiotaudille ovat ohutkuoriset ja ruvenarat omenalajikkeet; ehjän ja terveen kuoren läpi itiöt eivät omenaan pääse. Olisi mukava kuulla, ovatko muidenkin auringonkukat ja artisokat kasvaneet yhtä hyvin. Vielä nytkin voi käydä keräämässä mustuneet muumio-omenat puista. Kovin kuivassa ilmassa voi olla hyödyllistä myös suihkutella nuppuja ja versoja silloin tällöin . MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lehdillä liikuskelee myös jotain piema, pistemäisiä eläimiä. Sen sijaan sitä on helppo torjua hävittämällä tautiset omenat jo syksyllä. Mikähän näihin auttaisi. Muumiotautia vastaan ei torjunta-aineita käytetäkään. Kehrääjäpunkit saavat kasvien lehdet ensin näyttämään himmeiltä, sitten punkkien imentä voi saada aikaan pieniä läpikuultavia reikiä, jotka vähitellen laajenevat saaden koko lehden kellastumaan. Viime kesä oli varmasti niiden mieleen, varsinkin jos kasvit saivat tarpeeksi vettä. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen. Myös jokin kaupasta saatava liivateliuos (esi merkiksi Aldecid) tepsii punkkeihin . Sen sijaan kukkavarret ja lehdet viruvat helposti turhan pitkiksi lämpimässä huoneessa, jossa valoa on liian vähän. Kotitekoinen mäntysuopaliuos tehdää n sekoittamall a desi litra mäntynestesaippuaa litraan vettä. Erikoisesti ne tuntuvat pitävän kasveista, joiden lehdet ovat kovia ja kiiltäviä. Auringonkukasta on olemassa monenlaisia lajikkeita, pitkävartisia ja matalampia. Suihkutus on paras tehdä kylpyhuoneessa, jotta kaikki lehdet ja erityisesti lehtien alapinnat tulisivat käsitellyiksi. Juuripaakkuja ei saanut hajoitettua lainkaan. Tasetit juurtuivat ja kasvattivat pitkät lehdet jå kukkavarret. SUOMEN L UONTO 2/98 Talousneuvos Teuvo Laamanen Pieksämäeltä auringonkukkineen
Siemeniä syövät linnut keräävät lihasmahaansa vielä kiviä, jotka auttavat hienontamisessa, mutta sehän on jo toinen juttu. Tällainen ylimääräinen pai50 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat no linnun pääpuolella vaikuttaa jo lentoon. Seppo Vuolanto Miten lintu hienontaa ilman hampaita. Kysyjä lienee nähnyt television luontofilmejä, joissa petolinnut repivät tai paloittelevat saaliinsa ja nielevät palaT api o K orkolainen/ Luontoku vat Närhi on löytänyt tammenterhon talvipäivän ateriaksi. Kesän 1998 jälkeen saattaa siten olla mahdollista kokea närhien joukkovaelluksia. Näkyviä vammoja ei tullut, mitä nyt takapuoli vähän aikaa punotti tiedä sitten henkisistä kolhuista! Männylle tutustuminen koivun oksiin on kohtalokkaampaa. Naukuvat äänet kuuluvat närhen normaaliin varastoon. Vaikka kissoja ei olisi missään, närhi silti naukuisi . Oksennuspallot ovat lajityypillisiä, ja niistä voi jätteiden perusteella selvittää, mitä ravintoa lintu on käyttänyt. Lihaksikkuus ja sen aiheuttama lisäpaino eivät tuota ongelmia aerodynamiikalle eivätkä lentotaidon kehittymiselle. Se hidastuu ja näyttää ihmissilmäänkiin poikkeavalta. Lintu syö vain terhon sisällä olevan pähkinämäisen siemenen. On mahdollista, että närhet hyvien talvisten terhovarastojensa ansiosta pysyvät hyväkuntoisina ensi kesään ja lisääntyvät tavallista paremmin . Närhi on taitava naukuja ja taitava matkija. Varastoistaan linnut sitten napostelevat terhot ei vät suinkaan kuorineen, vaan ainoastaan pähkinämäiset siemenet kuorten sisästä. Nuorena koivu kasvaa SUOMEN LUONTO 2/98. Miten närhi on kuitenkin oppinut matkimaan kissaa. Luonnossa naukuvaa ääntä päästää esimerkiksi hiirihaukka, jota närhi matkii erehdyttävän taitavasti . set. Suuria saaliita tai kuolleita eläimiä ravintonaan käyttävät linnut joutuvatkin paloittelemaan saaliinsa sellaisiin kappaleisiin , jotka mahtuvat kulkemaan ruokatorvesta. Tämä en nuste koskee tietenkin vain niitä seutuj a, joilla tammia kasvaa; närhihän menestyy hyvin myös tammen levinneisyysalueen pohjoispuolella. Seppo Vuolanto Närhet ahmivat terhoja Pihassani on kaksi nuorta tammea, jotka ovat vasta parina vuonna tehneet terhoja. Lehdet pois ritvasta, housut alas ja Koivuniemen herra sai puheenvuoron. Miten linnut syövät isokokoiset saaliinsa, kun niillä ei ole hampaita. Närhet ovat persoja tammenterhoille ja tulevat hakemaan niitä kaikkialta, missä tammia kasvaa. Matkiiko närhi kissaa. Tarkkasilmäiset näkevät myös pullistuneen kurkkupussin, ja koko lintu näyttääkin etupainoiselta. Siinä on oksia vain yhdellä sivulla, poispäin koivusta. Eikö niille tule maha kipeäksi, kun ne syövät raakoja terhoja kuorineen. Tammenterhoja pussiin mahtuu luonnollisesti vähemmän. Lihasmaha sijaitsee lähellä linnun painopistettä. Ne toimittavat hampaiden virkaa ja hienontavat ruoan. Ravinnoksi kelpaamaton aines kerääntyy möykyksi, jonka lintu oksentaa pois. Lieneekö onnekas löytö tammen juurelta vai syksyllä talletettu kätkö. Asun seudulla, jossa ei ole kissoja lähimaillakaan. Etupaino kasvaisi , mikä tuottaisi lennossa ongelmia; siipien pitäisi olla enemmän edessä. Ruoka joutuu ruokatorvesta lihasmahaan , jonka sisäpinnalla on rosoisia sarveiskyhmyjä. Olen katsellut närhiä, kuinka ne syövät useita terhoja sellaisinaan jo vihreinä. Johtuuko se varjostuksesta vai haittaako koivu muutenkin männyn oksien kasvua. Aiemmin, kun ruumiillinen kuritus vielä kuului kasvatuskeinoihin, vitsat haettiin yleensä koivusta. Närhet näyttävät hotkivan terhoja kitaansa, mutteivät kuitenkaan syö niitä, vaan poimivat leukapussinsa täyteen ja vievät terhot sopivaan paikkaan varastoon talven varalle. Kesän 1997 tammenterhosato muodostui aivan erinomaiseksi ja terhot kasvoivat suuriksi ainakin etelärannikolla. Tammenterho painaa seitsemän-kahdeksan grammaa. Jos linnuilla olisi hampaat, pitäisi pään olla paljon lihaksikkaampi , jotta hampailla olisi jotakin virkaa. Olemme television luontoillassa näyttäneet, kuinka närhi saa leukapussiinsa mahtumaan lähes 20 maapähkinää ennen kuin se lentää kätköilleen varastoimaan saaliinsa. Tässä työssä terävä nokka ja vahvat jalat ovat välttämättömät. Jo viiden terhon annos painaa siten lähes 40 grammaa. Seppo Vuolanto Koivuniemen herra .kurittaa Koivun vieressä kasvaa mänty
Koska kesämökillä on ilmeisesti ollut "tavallista" elinympäri stöä, kyseessä on todennköi sesti sisili sko n harv inai nen vihreä värimu oto. Sellaisista on Juhani Terhivuon mukaan joi takin havai ntoja. Tätä lajia ei ole tavattu Suomesta. Puunrunkoja ylös ja lehtien mukana katolle: tus51. Soittajakin vakuutti , että otus näy tti väriä lukuunottamatta aivan tavalliselta sisili skolta. Tämä on joka tapauksessa harvinainen tapaus. Bcnjam Pön linen/Luontok uvat Vihreä sisilisko Näin kesämökilläni Kiteellä ihan vihreän sisiliskon. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe1tää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastal/aviksi osoi11eeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Varmistuksen mielipiteelleni sain, kun osuin PohjoisValkealassa lammelle, jossa majava oli mellastanut muutama vuosi aikai semmin ja sitten kadonnut. Lierot kyllä kiipeilevät märkiä seiniä pitkin jaokkeissa olevien jäykkien sukien av ulla. Mänty pysty y säilyttäm ään elävät oksansa vai n siellä, minne tuulessa heiluvat koivun oksat eivät yllä, ja kasvaa toispuoliseksi. Miksi majavan kaatama haapa ei veso, vaikka muuten haavan kannon ympäristö on aina täynnä vesoja. Tämä on yksi Luontoiltojen perusongelma. Kuinka madot ovat päässeet katolle. Jo tätä Luontoillassa kysyttäessä olin sitä mieltä, että kyse on harhasta. Seppo Vuokko Lieroja katolla Mökin katolla palotikkaiden alla oli maatuneita lehtiä ja niiden joukossa Heroja. Tuulella · sen oksat piiskaavat männyn oksia ja rikkovat männyn neulasia, erityisesti talvella. mäntyä nopeammin . Jouko Kuosmanen/Luontoku vat Haavan oksat ja lehdet maistuvat majavalle. Tämä tuntuu mahdottomalta. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 2/98 Ruskean sisiliskomme takissa saattaa näkyä monenlaisia sävyjä ja kuvioita. Pari kolme vuotta sitten kaadettu haavi kko oli aivan täynnä vesoja, joita viime kesä nä lammelle palannut maj ava söi. Kyseessä ovat siis piiskauksen aiheuttamat vauriot, ei varjostus. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Toinen jännittävä mahdollisu us olisi Laatokan takana as ustavan harvinaisen hietali skon ko iras, joka on usei n vihertävä. Kauri Mikkola Majava ja haavanvesat Olen tarkkaillut kymmenkunta vuotta majavien touhuja. Toi vottavasti elikko saadaan valoku vatuksi, jos se vie lä näyttäytyy. Tässä tapauksessa pitäisi kuitenkin kiivetä kovin korkealle ja sitten vie lä selvitä räystään alla olevasta kuivasta seinästä sekä itse räystäästä. Sitä on kysy tty kautta vuosikymmenten, mutta varm aa selitystä ei ole tiedossa. Mutta hietali skoa ei voine tavata kuin hiekkaisessa maastossa. Maj avan kaatamat haavat kyllä vesovat, mutta majava syö vesat sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu , ja siksi näyttää siltä kuin haapa ei vesoisi. Siksi on parempi uskoa, että kyse oli tuosta sisi liskon var1muodosta. Onko se eri lajia vai mistä erikoisen kaunis väri johtuu. Se saattaa popsia myös kaatamansa haavan vesat. Vihreä värimuoto on Suomessa harvinainen, mutta eikö vain kuvan sisiliskollakin ole viherrystä nahassaan
Tällä mekanismilla kärpänen pysyy nurinpatn täysin sileällä pinnalla. Näillä taas on usein esimerkiksi munintaa ja ravinnonottoa kiihottava sekä lentoaktiivi-'s UOMEN LUONTO 2/98. Frank Chmura/Lehtiku va Monilla hyvin näkevillä, päi vä llä lentävillä hyöntei sillä, esimerkiksi myrkkypistiäi si llä, päi väperhosilla ja monilla kärpäsillä, on samantapainen kolmeen väriherkkään pigmenttiin perustuva värien erotuskyky kuin ihmisellä ja muiden muassa linnuilla. Värillä on väliä Kauri Mikkola Miksi valkoiseksi tai keltaiseksi maalattu pinta houkuttelee hyönteisiä. Vaikka yksittäinen tarttuminen ei tunnu kovin todennäköiseltä, kyytejä on runsaasti tarjolla. Piirros teoksesta McAlpine ym.: Manual of Nearctic Diptera, Ottawa 1981. Keltainen väri ärsyttää niitä hyönteisen verkkosilmän ommatidien aistinsoluja, jotka ovat keltavihreäherkkiä. Jäljelle jää munina kulkeutuminen . Tästä perusasetelmasta aiheuttavat poikkeuksia muiden muassa suodattavat pigmentit, vaikkapa lihakärpäsen punaherkkyys (mikä loogisuus!) sekä ilmeisesti tuulihaukan UV-herkkyys. Norjasta tunnetaan oikein lierosateita. kin. Niitä voi luulla imukupeiksi . Pigmenttien herkkyyshuiput ovat vain siirtyneet hyönteisillä yhden pigmentin verran lyhytaaltoiseen suuntaan. Kysymykseen sisältyy todennäköisesti kaksi erilaista reaktiota, vaikka lopputulos vaikuttaa samalta. Pui sia tikapuita pitkin sateessa tuntuu jo helpommalta, mutta miksi liero lähtisi juuri niitä pitkin . Munakoteloita on varmaankin kosteassa maassa run saasti , ja niitä voi kulkeutua katoille lintujen jaloissa. Syyskärpäsen (Musca autumnalis) raajan kärkiosa sivulta ja päältä; kynsi, pulvilli ja empodium. Epätasaiseen pintaan tarttumiseen osallistuvat myös kaksi kynttä sekä piikkimäinen empodium. Lierojen munat ovat siisteissä koteloissa, joita munivat yksilöt muodostavat ruumiinjaokkeistaan. Siten ne aistivat ultraviolettia (UV) säteilyä, jota me emme näe, koska linssimme suodattaa sen pois. Pulvillei ssa on tiheässä karvoja, joista jokainen tarttuu alustaan omalla adheesiovoimallaan. Tähän lienevät johtaneet ajatukset ilmiömäisen tarttumi skyvy n ohella niin sanotut pulvillit, selvästi näkyvät valkeahkot levyt kummankin kynnen tyvellä. Kun kärpänen vielä tarttuu kuudella majalla yhtaikaa, on ymmärrettävää, että tarttumisvoima riittää hyvin kumoamaan painovoiman . Kuinka kärpänen pysyy katossa, vieläpä lasilla tai sileällä pellillä. Kauri Mikkola Miten kärpänen pysyy katossa. Hyönteiset ovat vastaavasti punasokeita. Lierotutkija Juhani Terhivuo huomautti , että myrskytuulikin tulee kysymykseen munakoteloiden ja jopa lierojen kuljettajana. Vastoin yleistä luuloa (huo52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat ne)kärpäsen jaloissa ei ole minkäänlai sia imukuppeja. Eri värit aiheuttavat hyönteisissä erilaisia reaktioita
Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. .,.__~;:::::s:~ ----~ \ ~ '---~..:::-~ ~ -1 suutta jarruttava vaikutus. ' ......_..__ .... Tunteeko kasvi kipua. Sama merkitys lienee venäläisten käyttämällä sinisellä talonvärillä, jota on myös vähemmän ystävällisesti kutsuttu "ryssänsini seksi" . Yleisin ampiaispesissä tavattava laji on pesäkoisa. Se on nimittäin keltaisen vastaanvaikuttaja ja lisää lentoakti viteettia. Valkoisen vaikutus on vähemmän yksiselitteistä, sehän on kaikkien värien sekoitus. Vauriokohtaan kasvi tuottaa haavasolukkoa, joka paikkaa vuodot ja muodostaa myös uuden "ihon". Ei ole vielä kovinkaan hyvi n selvitetty, millä tavoin kasvi toimittaa viestejä versoston eri osiin ja valvoo eri elinten toimintaa. Kaikkialle kasviin erittyy myrkyllisiä Luontoilta YLE:ssä 18 .2. Kasveilla ei ole hermoj a eikä keskushermostoa eli aivoja, mutta ei kasvi silti aivan tunteeton ole. Kauri Mikkola 53. Kasv itkin tuntevat, kun oksa murtuu tai toukka syö lehteä. Sillä täytyy olla kyky reagoida ympäristöönsä ja koordinoida eri solukoiden toimintaa. Eräässä lehtijutussa englantilainen professori väitti, että kasvit tuntevat kipua ja valittavat, kun niitä leikataan, vaikka ihminen ei kasvin valitusta kuulekaan. Kun lokakuussa avasin ampm1spesän, kennoissa oli muutama kuollut ampiaisen toukka, mutta lisäksi pesässä ryömi kuusi vaaleaa, hoikkaa sentin mittaista ja millin paksuista, ruskeapäistä toukkaa. Ilmeisestikään kasvit eivät käytä viestintään sähköimpulsseja, kuten eläimet, vaan viestintä on kemiallista eli tapahtuu kasvihormonien avulla. Siksi kannattaa salaattikasvikin ottaa aina kokon aisena; jos siitä repii vain yksittäisiä lehti ä, muuttuvat jäljelle jääneet kitkeriksi! Viestiä vauriosta kuljettaa ainakin useilla kasveilla salisyylihappo, jonka johdannaisen me tunnemme kipulääkkeenä, asetyy li sali saattina eli kansanomaisesti aspmrnrna. Radio Suomi tai eläinten ruoansulatusta haittaav ia puolu stusai neita. Kauri Mikkola Onko kasveilla tunteita. Keltai nen muovi riittääkin hyöntei spyydykseksi, jos siihen painetaan keskelle kuoppa, johon pannaan vaikkapa vettä ja hiukan astianpesunestettä. Tunteeko kasv i kipua, on osaksi määri ttelykysymys. Aivan viime aikoina on huomattu , että päiväperhosia voidaan päivälläkin houkutella uv-putkilla. Seppo Vuokko Toukkia pesä vieraina Otin loppukesällä linnunpöntön puhdistettavaksi, koska siinä oli ampiaispesä. Viesti lähtee vauriokohdasta ja etenee koko kasviin , j a kasvi käy nnistää puolustuksen. TVl 1.3 . Ultravioletti voi ai heuttaa SUOMEN LUONTO 2/98 samanlaisen reaktio n kuin yöhyönteisten valolle tulo. Jos niitä kosketti, ne peräytyivät vilkkaasti. Kasvi on monimutkai nen j a monin eri tavoin toimivista ._____ likka Ko ivisto soluista koostuva kokonaisuus. Sinistä ei tietenkään kysytty, koska se ei sellaisenaan houkuttele hyönteisiä. \;_ ' ::::. Tuntevatko ne kipua, kun niitä leikataan. Veikkaan, että kysyjän "valkoinen" on ollut "hyö nteisvalkoista", toisin sanoen se on heijastanut myös ultraviolettia. Nämä ovat siis olleet joko nuoria pesäkoisan toukkia tai joitakin muita pesävieraita. Sellaiset ovat kuitenkin täysikasvuisina paJjon isompia, ehkä kolmen, jopa nelj än sentin mittaisia. Eläi n aistii kipuna elimistönsä vaun01tumisen. Itse as iassa yöllä liikkeelle häiritty päiväperhonen lentää valolle aivan niin kuin yöperhosetkin . Pesäkoisat ja muut pesävieraat syövät pesissä kaikenlaista orgaanista jätettä, myös isännän kuolleita toukkia, jotka ehkä tässä tapauksessa elätti vät vieraita niin pitkään. Mitä ne olivat ja mitä ne syövät. Keltainen van saa siis hyöntei set laskeutumaan. Vilkas peräytyminen paljastaa heti, että elikot olivat pikkuperhostoukkia. Hormonit leviävät ne tuottaneesta elimestä nestevirtausten avulla, joten viestintä ei ole yhtä nopeatakaan kuin eläimillä. Kreikan valkoi sissa taloi ssa siniset ovet ovat epäilemättä " kärpäsenkarkottaj ia" . KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. '-' ~~ -'-~ ' ~ ..__ ______,__. Ne elävät lähettyvillä huopamaisessa kudelmassa toukkapusseissa, joihin ne myös koteloituvat. Vaurioituneesta kasvista ilman kautta leviävä metyyli sali sylaatti saa naapurikasvitkin käynnistämään kemialli sen puolustuksensa, joten kasvit viestivät toisilleenkin. Ilman sitä valkoi sen ei pitäisi olla kovin houkuttelevaa. " '-...-A'--.,.:,c__J \ 'c::., N AA SAt-tAt\A '--._':_-:-----.:~-~=~~~ ~ VAIN Vlt-1 koV .. Muihin ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin kasvi reagoi tuottamalla toi sia kasvihormoneja, jotka soluihin levitessään käynnistävät kasville tarkoituksenmukaiset toimet. Radio Suomi 29.3
Vetäjänä Tiit Kaljuste. Kurssille ovat tervetulleita kaikki bussimatkailusta pitävät luonnonystävät ja Baltian seikkailulle haluavat. Vetäjänä luonto-opas Silja Sarkkinen. Osanottajamäärä on korkeintaan 12 henkilöä, joilta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää ja kohtuullista kuntoa. I 00 mk), joka peritään mukaanlähtijöiltä vasta paikan päällä. Vetäjänä toimii luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Janne Lampolahti lapsuudenmaisemissaan. Omat eväät, teltta ja yöpymi svälineet. Latviassa vierailemme Gaujan kansallispuistossa, tutustumme hiekkakivilaaksossa sijaitsevan alueen rehevään kasvistoon. Ilmoittautuminen: kesäkuun leirille 20.5. Hinta: jäsenille 1000 mk, muille 1200 mk(+ 250 mk, jos haluat, että vetäjä hankkii vaellusmuonasi). Tammisaaresta siirrytään taksiveneellä Älgön saareen . mennessä. Purjehtimisen ohella keskitymme alueen lintuihin, kasveihin ja geologiaan sekä saariston historiaan ja tuhatvuotisiin meriteihin. (02) 558 2288. Norppa-alueilla Savonlinnan tuntumassa tutustutaan norppaan, sen elinympäristöön ja suojelukysymyksiin retkin ja esitelmin. Teemme veneretken Jussarön saareen, joka on entinen luotsija kaivosyhteisö. Purjehdus alkaa Maarianhaminasta ja päättyy Turkuun. Vaellukselle lähtijät ottavat varusteiksi omat eväät ja yöpymisvälineet. Mukaan mahtuu 20 osanottajaa. puoleen hintaan. Saunomme kahdesti matkan aikana. lisätiedot ja ennakkoilmoittautumiset: Susanna Kirkkola, puh. Jäät ovat lähteneet ja suisto on täynnä vesilintuja. Yksi retkipäivä vietetään Jäämeren partailla, missä kevät on jo pitemmällä ja kiikariin osuva linnustokin ruhtinaallisempi. Päivätaipaleet 7-8 km. mennessä ja heinäkuun leirille 18.6. Reitti kiertää viikinkiväylien suojasatarnien kautta Saaristomeren kansallispuiston alueelle, jonka varrella pyrimme vierailemaan seuraavissa saarissa: Viikinkien kalantiväylä; Bänö (ialopuulehto ja lampaat) ja Sottunga (tuulimyllyt), Viikinkien idäntie; Kökar (fransiskaaTule mukaan suosituille Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikoille ! niluostari ja lääkeyrtit), Utö (majakkakirkko ja haaksirikot) j a Jurmo (linnut ja kasvit) sekä Nauvon Berghamn (Saari stomeren kansallispuisto) ja Seiti (Itämeren tutkimus ja spitaalikirkko). Hinta sisältää edestakaisen bussikuljetuksen. Lisää muuttolintuja saapuu yötä päivää, ja sui ston oma pesimälinnusto elää kiihkeää kevättään. (09) 228 08 207. Leirikokki huolehtii muonituksesta. Hinta: jäsenille 700 mk, muille 850 mk, lapset alle 15 V. Neljän päivän luontoleiri tutustuttaa meidät monipuolisesti saariston luontoon. mennessä. Retki sopii kaikenikäisille. mennessä. Liettuan pääkohteina ovat Etelä-Liettuan kukkivat niityt, Kuran kannaksen 70 metriä korkeat hiekkadyynit sekä Liettuan toisen tärkeän kaupungin, Kaunaksen, kadut. Albanuksella on kaksi vessaa lavuaareineen , muttei suihkua. Ilmoittautuminen: 15.5. Ilmoittautuminen: 24.4. Ilmoittautuminen: 24.4. Kansallispuistoon kuuluvassa saaren länsiosassa vaihtelevat jyrkät kalliot ja niiden väliset soistuneet kalliopainanteet. Retki alkaa Pohjois-Viron kiviseltä rannikolta. Hinta: jäsenille 2300 mk, muille 2500 mk. Metsä on vanhaa aarniometsää. Hinta varmistuu maaliskuun alkuun mennessä. Osanottomaksuun sisältyy yöpyminen liinavaatteineen Kilpisjärven biologisella asemalla, ruokailut, retkieväät ja saunomiset. Vaellustahti verkkainen luontoa tarkkaillen . Vetäjinä Asko Kaikusalo, Saila Karinen ja Rauni Partanen. Ilmoittautuminen: 31.3. Lisätiedot: Janne Lampolahti, puh. Keväisellä hiihtovaelluksellamme voit nauttia Lapin valoisista öistä, lämpöisistä päivistä (toivottavasti), valkoisista hangista , avarista maisemista jne. Vaellusasu , saappaat, sadeasu, myrskykeitin ja rinkka. Tietty peruskunto tarpeellinen. Majoitus vielä auki , mahdollisesti aittoja ja telttoja sekä sauna pesuhuoltoon. Lisäksi on ohjelmassa kulttuuriretki Riikan vanhaan kaupunkiin. mennessä. Albanus voi majoittaa 19 retkeläistä kannen alla olevaan salonkiin ja skanssiin . Nukumme koijissa, jotka on erotettu toisistaan väliseinillä. Ilmoittautuminen: 8.4. Keväthömppämme retket toteutetaan mahdollisimman ke54 systi eli saapaskonstein. Hiihtomatkat ovat maltillisia 10-20 kilometrin taipaleita. mennessä. Ultima Natura Balticum Viro-Latvia-Liettua 8.-14.6. Mukaan mahtuu 12 kevätretkeilijää. Kaljaasi Albanuksen purjehdus viikinkiväylillä 22.-26.6. Paikalliset luonto-oppaat. Vierailemme Lahemaan kansallispuistossa ja käymme Viron korkeimmalla vesiputouksella. Kaivo , keittokatos , puusee, soutu vene, sauna ja meri luovat puitteet leirielämälle. Talven hiihtokauden ja kesäretkien kävelysesongin väliin osuu Yliperän kevääntulo, jonka harvat .ovat kokeneet. Koe lintujen kevätmuuton huuma Pohjoi smaiden suurimmassa jokisui stossa soutelemalla. 7. Viikon aikana tutustumme suurtunturien luontoon geoloSUOMEN LUONTO 2198. Luontoleiri Tammisaaren saariston kansallispuistossa 25.-28.6.ja 16.-19.7. Hinta : jäsenille 150 mk, muille 200 mk. Norppaharrastuspäivät 15.-18.6. Ilmoittautuminen : 20.5. Tunturikasvit ja ikijäätikkö Kilpisjärvi 4.-11. kirkkovene ja yhtenä ohjaajana tunnettu norppakuvaaja Juha Taskinen. Reitti: Siikajärven Siikarannan kurssikeskus-KolmoislammetIso-Holma-Pöksynhaara-Solvalla. Suomenkielinen opastus. Kuljemme hiihtäen pitkin Inarijärven selkiä yöpyen autiotuvissa ja/tai avolaavuissa sekä mahdollisesti kaminallisessa teltassa. Kaikki halukkaat saavat pätevää opetusta pilkkionginnassa ja talviretkeilyssä. Leirin hintaan sisältyy oloihin sopeutettu täysihoito. Tällä kansallispuiston suurimmalla saarella on Rödjanin vanha kalastajatila, joka toimii kansallispuiston pääopastuspaikkana. Harjoittelemme kaljaasilla purjehtimista, ja käymme läpi navigoinnin perusteita. Vaellusretki Nuuksioon 12.-14.6. Vaellukselle otetaan 20 henkeä. Hinta: jäsenille 1700 mk, muille 1900 mk. Leiriydymme Rödjaniin joko omiin telttoihin tai opastuskeskuksen puolijoukkuetelttoihin. Hintaan kuuluvat myös kaikki ruoat (kansallisruoat!) sekä laivamatka!. mennessä. Ruuat valmistetaan yhdessä leirikokin johdolla. Tutkimme murtoveden eliöstöä. Vetäjinä toimivat kalastuksen ja luonnossa liikkumisen tuntijat Markus Tukia ja Markku Virtanen. Kevään kohinaa Yliperällä Kilpisjärvi 23.-30.5. Keväthömpän ohjelmaan sisältyy olojen sallimia Iyhykäisiä retkiä lähimaastoon. Keväinen hiihtovaellus pilkkionginnan ja auringonpalvonnan merkeissä Inarijärvellä 29.4.-6.5. Vetäjänä Jack Barkman . Eräsukset, huopakumisaappaat, ahkiot ja pilkkivarusteet järjestetään tarvittaessa. Inarijärvi voi olla hieno rautuja harjuspaikka. Hinta: jäsenille 200 mk, muille 250 mk. Osanottajilta ei vaadita sankarikuntoa vaan myötätuntoista asennoitumista uusien elämysten kokemi seen. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1998 Kevät koittaa jokisuistoon Pori 24.-26.4. Purjehduksen vetäjinä toimivat Ari Kalske, Juha Aaltonen ja Pentti Heikkinen, Albanuksesta vastaavat aluksen kippari ja perämies. Rannikolta siirrymme Keski-Viroon Vörtsjärven ja Alam-Pedjan kansallispuiston alueelle. Yövymme vanhassa leirikeskuksessa saaressa jokisuiston keskellä, ja rantasauna lämpiää. mennessä. Hinta: jäsenille 2600 mk, muille 2800 mk. Daugavan (Väinäjoen) rannalla koet joen historiallisuuden. Käytössä on mm. Kaksi yötä maastossa. Mukaan otetaan 17 retkeilijää. Matkaamme koko ajan omalla linja-autolla, yövymme hotelleissa ja retkeilymajoissa. Hintaan ei sisälly Norjan päiväretken autokuljetus (n
mennessä. Länsi-Virossa on herkkupalaksi Kessulaid, pikkusaari mantereen ja Muhun saaren välissä. joko Ahvenanm aalle tai Ruotsin Grisslehamniin (lauttayhteys Ahvenanmaalle), josta Astrid jatkaa Tukholmaan purjelaivatapahtumaan (lai van mukana voinee jatkaa tämän osuuden). Viikon teemana on kasvien lajintuntemus j a herbaarion kokoaminen. Hinta : jäsenille 1200 mk, muille 1400 mk ( + 250 mk, jos haluat, että vetäjä hankkii vaellusmuonasi). Omat teltat ja puuropadat ovat suotavia. Vaellukselle lähtijät ottavat omat kalastusvälineet sekä yöpymisynnä muut erävarusteet mukaanlukien retkieväät. Kurss in aikana tutu stutaan kattavasti saaren kasv il aji stoon, tyyppilaji stoon sekä paikallisiin erikoisuuksiin j a niiden elinympäristöihin , kuten maankohoami sranto ihin vyöhykkeineen, dyy neineen, glo-j ärv ineen j a suolam aineen. Koillis-Virossa vierailemme palavakivilouhoksessa ja tutustumme ympäristöongelmiin, luomme silmäyksen Peipsjärven rannalle ja ajamme yliopistokaupunki Tarttoon. Alustava hinta: SLL:n jäsenille 2700, muille 2900 mk, hinta sisältää täysihoidon. Kurssimme puolivälin paikkeilla teemme pysyvämmän leirin Vätsärin tunturialueelle, josta teemme kalastuksen merkeissä lyhyempiä päiväja yöretkiä hienoille tunturijärville. Tarkoituksemme ei kuitenkaan ole koko aikaa juosta pitkin rantoja vapa kädessä. Kaikille hömppäläisille on varattu koko viikon ajaksi Kilpisjärven biologisella asemalla majoitus kahden lakanan välissä, ruokailut, retkieväät ja saunomiset. mennessä. Kasvien lajintuntemuksen erikoiskurssi Hailuodossa 15.-19.7. Retkikohte ina ovat myös saaren lukui sat luonnonsuojelualueet sekä perinnemaisemat nykyisiä kulttuurikohteita unohtamatta. Tutusturniskohteina ovat esimerkiksi Ahvenanmaan lehtoluonto, läntinen/pohjoinen erämaasaaristo ja Lågskärin ja SUOMEN LUONTO 2/98 Signilskärin tarunhohtoi set lintuasemasaaret. Kurssille otetaan enintään 20 osalli stuj aa. Valgan kaupungin lähellä sijaitsevassa Sangasten linnassa tutustumme englantilaisiin vaikutuksiin Viron kartanoarkkitehtuurissa. Mukana hyvät kasvija luontotuntij at. Mahdollisesti käymme myös jollain ulkomeren majakalla. Vetäjinä toimivat Ari Kalske, Juha Aaltonen ja Pentti Heikkinen. Hintaan ei sisälly jäätikköretken autokuljetus (n. giaakaan unohtamatta. Jäätikkövaellus ei ole pakollinen. Jäätikköretkellä välttämättömiin henkilökohtaisiin varusteisiin kuuluvat makuupussit, patjat ja unityynyt. Laivassa on sauna, majoitus koiji ssa suuressa skanssissa. Hinta sisältää täysihoidon . Sen liepeillä telttailemme kaksi yötä. Kurssi soveltuu yhtä hyvin kokeneille kulkijoille ja kalastajille kuin aivan ensikertalaisillekin. Ikärajaa ei ole, mutta osanottajan on raahattava omassa tai huoltajan rinkassa retkimuonansa ynnä yöpymiskapineet. Osanottajamäärä on korkeintaan 12 henkilöä, joilta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää sekä kohtuullista kuntoa. Hintaan kuuluvat myös kaikki ruoat sekä laivamatkat. Vetäjinä ovat kasvilajintuntemuksen amm attil ainen sekä Hailuodon perinn eja kulttuurimaisemien piirteidenja hi stori antuntij a, hailuotolainen Eino Merilä. Kilpisjärven seudulla tapahtuvan lähiretkeilyn lisäksi ohjelmaan sisältyy pienoisvaellus Norjan ikijäätikölle. Pyrimme tutustumaan erämaaluontoon kokonai svaltaisemmin: vietämme leppoisia hetkiä ihaillen mai semia, nauti skelemme meitä ympäröivästä hiljaisuudesta tulen ääressä istuskellen jne. Ilmoittautuminen: 29.5. Ilmoittautuminen: 29.5 mennessä. Tutustumme ranta-alueiden harvinaiseen kasvistoon ja vanhanaikaiseen maatalouskulttuuriin. Luonto ympäri Viroa 6.-12.7. Astridin purjehdus Saaristomeren kautta Ahvenanmaalle/Ruotsiin 6.-13. Kurssille ovat tervetulleita kaikki Viron omaperäisestä luonnosta ja mai semista kiinnostuneet luonnonystävät. Hinta sisältää kalastusluvat ja ohjelmassa mainitut yöpymiset 55. Jos olosuhteet muuttuvat teltoissa hankaliksi, peräydymme mökkiin. Leiriydymme kuljettuamme suunnilleen 1015 kilometriä jonkin sopivan kalapaikan tuntumaan . Matkaamme omalla linja-autolla, yövymme retkeilymajoissa tai hotelleissa. Erityiskohteena ovat kuitenkin kasvit. Vetäjinä Asko Kaikusalo, Saila Karinen ja Rauni Partanen. Mukaan mahtuu 22 nopeinta. Leiriydymme ulkosaariston reunalle, vähäpuustoiselle, autiolle saarelle, jossa menyy vaihtelee meren herkuista nötköttiin. Hintaan sisältyy leirioloihin sopeutettu täysihoito. Hinta: jäsenille 1400 mk, muille 1600 mk. Päävetäjänä Antti Halkka. Botanistioppaiden johdolla retkireitit ja -vauhti valitaan siten, että hidastempoisinkin kameran tuulettaja ehtii paneutumaan kaipaamiinsa kohteisiin. Kurss i sopii sekä kasv ien tuntij oille että vasta-alkajille. Ilmoittautuminen: 29.5. Lähtöpäivä ja hinta varmistuvat maaliskuun alkuun mennessä. (09) 228 08 203, halkka@sll.fi. Hinta: jäsenille 1000 mk, muille 1200 mk. Päivittäisten retkien pituus pyörii kymmenen kilometrin kieppeissä. mennessä. Suomenkielinen opastus. Perhoja uistinkalastuskurssi Vätsärin erämaaalueella 24.7.-3.8. Vetäjinä toimivat kalastuksen ja luonnossa liikkumisen tuntijat Markus Tukia ja Markku Virtanen. mennessä. Hinta : jäsenille 2000 mk, muille 2200 mk. Kuva Astridilta. Antti Halkka Kesällä luontoharrastajat pääsevät purjehdukselle Albanuksella tai Astridilla. Kurssimme alkaa Näätämön kylästä, josta vaellamme kohti Uutuanjokea. Hinta: jäsenille 1700 mk, muille 1900 mk. 7. Kuusipäiväisen risteilyn aikana tutustumme saaristoluontoon Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä. Majoitu stilat on varu stettu kaikin normaale in mukavuuksin. Lisätiedot: Antti Halkka, puh. Lähtö todennäköi sesti Turusta illalla 6.7 . Osanottajiksi ovat tervetulleita kaikki kumisaappaiden käytön hallitsevat kaksijalkaiset. Vetäjänä Tiit Kaljuste. Kurss ipaikkana on Oulun yli opiston Perämeren asema Hailuodon Marj aniemessä. Kaakkois-Virossa katsomme Taevaskojan kaunista hiekkakivilaaksoa, lähellä Venäjän rajaa vieraillaan Piusan hiekkakivikuopilla ja ihaillaan Haanjan vuoria sekä järviä. Mukaan mahtuu 14 saaristoretkeilijää. Ilmoittautuminen: 8.5 . Harjoittelemme saaristolaispurrella purjehtimista ja vierailemme viikinkien kalantiväylän muinaissatamissa Volter Kilven saaristolaisromaanin ympäristössä. Ilmoittautuminen: 29.5. Opiskelemme perhoj a uistinkalastuksen jaloja taitoja näill ä hienoilla erämaavesill ä pätevien oppaiden johdolla. 200 mk), joka peritään osallistujilta vasta paikan päällä. Pohjoisrannikolla tutustumme Lahemaan kansallispuistoon ja nautimme kansallisruokaa. Kustavin saaristoviikko 7.-11.7. Mukaan mahtuu 20 osanottajaa. Matka päättyy aamulla 13.7 . Käytössämme on viikon ajan perinteisiä ja uudempia kalastajatyyppisiä veneitä, joiden avulla tutustumme lähisaarten luontoon , kalastamme ja retkeilemme pidemmällekin. Isokarin majakka, Jurmon kylä, Brändön hyljeluodot (hylkeitä häiritsemättä), Tuuskerin Nilssin savusauna ja Katan pään linnake ovat mahdollisia retkikohteita
mennessä Viherympäristöliittoon p. Vetäjänä biologi Jani Lemmetyinen. tut yöpymiset ruokailuineen Näätämössä. Patikoimme jylhästä Kolvananuuron rotkolaaksosta Kolin kansallispuistoon Kolinpolun retkeilyreittiä pitkin . Yövymme omissa teltoissa tai vetäjien laavuissa ja syömme itsevalmistamiamme retkimuonia. Ilmoittautuminen: 18.6. Kohderyhmät: Kuntien viheralueiden hoidosta ja suunnittelusta vastaavat tahot, luontotiedon tuottajat ja tilaajat: tutkijat j a viranomaiset, luonnon monimuotoi suudesta viheralueilla kiinnostuneet tahot: asukasjärjestöt, kotiseutuja luonnonsuojeluyhdistykset. Etsimme luonnosta kaikkea ravinnoksi kelpaavaa: keräämme syötäviä kasveja, marjoj a ja sieniä sekä kalastamme. 7. Tavoite: Esitellä ja pohtia luonnon monimuotoisuuden ja viheralan yhteensovittamista taustoja, ongelmia, edistysaskeleita ja tulevaisuutta. Ilmoittautuminen: 7 .8. SUOMEN LUONTO 2/98. Mukaan mahtuu enintään 10 henkilöä. Kolvananuuron monipuoliseen kasvillisuuteen, Pirunkirkon luolaan, Kolin kansallispuiston luontoon ja historiaan sekä vierailemme alueen tunnetuimmilla näköalapaikoi lla. Oppaina leirikouluttaja Veikko Piironen ja luonto-opas Seppo Hakala. Hinta: 100 mk (s is. Hinta: jäsenille 400 mk, muille 500 mk. Kurssin hinta sisältää saunan, ruokailut (päivällinen ja aamiainen) ja yöpymisen retkeilymajassa Kiilopäällä sekä saunan ja yöpymisen varaustuvassa Luirojärvellä. (09) 2280 207, kirkkola @sll.fi. mennessä. Viikon aikana taivallamme erämaassa noin sadan kilometrin matkan halki outamaiden, aapasoiden ja tunturipaljakoiden. Vetäjänä Mika Alava. Kurssille ovat tervetulleita 15 vuotta täyttäneet erähenkiset luontoihmiset. Vaellusretki Paanajärvelle Vienan Karjalaan 22.-29.8. Syömme itse valmistamiamme ja vetäjien hankkimia vaellusmuonia. Vaeltajat ottavat omat eväät ja retkeilyvarusteet. mennessä. Iltanuotiolla opettelemme kädentaitoja ja taivaan merkkejä. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käyvät ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnosuojelun Säätiön asiamiehelle, Kotkankatu 9 , 00510 Helsinki. Samalla verestämme luonnossa liikkumisen taitoja kiipeilemällä, melomalla ja suunnistamalla. Tutustumme mm. Ilmoittautuminen: 17. suoja tunturikasvillisuuteen, arktiseen ekologiaan, erätaitoihin sekä alueen värikkääseen historiaan. Ilmoittautuminen Luonnonsuojeluliiton toimistoon, koulutussihteeri Susanna Kirkko/alle, puh. Tule testaamaan taitosi Helsingin lu onnonsuojeluyhdistyksen Torpan maastoon . Vaellukselle otetaan enintään 10 henkeä. Vaellarnme Karjalan laulumailla upeissa maisemissa ja mukavassa retkiseurassa viikon aikana noin 80 km. Opiskelijat ja työttömät voivat osallistua ilmaiseksi , jos tilaa on. l 998 klo 12 mennessä. mennessä. Järjestäjät: Viherympäristöliitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Vaaramaiden vaellus 3.-7.8. mennessä. Vaellamme ruskan loisteessa Kevon puiston etelälaitaa seudulla, jota harva retkeilijän saapas on tallannut. Ilmoittautuminen: 18.6. Vaellus päättyy Kiilopään retkeilykeskukseen. Hinta: jäsenille 1200 mk, muille 1350 mk, hinta sisältää vaellusmuonat. Ikäraja 15 vuotta, lisäksi aikaisempi retkeilykokemus on suositeltavaa. Vetäjinä Mika Alava ja Janne Ollikainen. Luonnonharrastusviikot toteutetaan yhteistyössä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan keskusliiton kanssa. Hinta : jäsenille 200 mk, muille 300 mk. Retken hinta selviää maaliskuun alkuun mennessä. Yöpyä voi paljaan taivaan alla, kodassa, teltassa tai laavussa, Torppaankin pääsee jos erikoisuutta kaipaa. Hakemusten tulee olla perillä 31.3. lisätiedot ja 56 ennakkoilmoittautumiset Susanna Kirkkola, puh. Ilmoittautuminen: 18.6. Pärjäätkö luonnossa. (09) 2280 226, parkkari@sll.fi. Vaelluksen kokonaispituus on noin 50 kilometriä. Menomatka Joensuusta Kolvananuuroon sisältyy hintaan, mutta paluumatkan Koli-Joensuu jokainen maksaa itse. Kurssilla vaelletaan muinaisten lovinoitien ja peuranpyytäjien Sompiossa eli nykyisen Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston alu eella. (09) 3511 018, vyl@puutarhaliitto.fi tai Suomen lu·onnon suojeluliittoon , Susanna Kirkkola, p. Ruskainen syysvaellus Petsikko-Karigasniemi 5.-12.9. Retkelle otetaan 20 vaeltajaa, ikäraja 13 v. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Yövymme omissa teltoissa ja vetäjien laavuissa. Käydä keskustelua viheralan osaamisen ja luonnon kiertokulkujen yhteensovittamisesta. (09) 228 08 207,fax (09) 228 08 200, email: kirkkola@sll.fi. (09) 3511018, vyl@puutarhaliitto.fi tai Anna Parkkari , SLL, p. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus KUNTIEN VIHERALUEIDEN HOITO luonnon monimuotoisuuden haasteet ja mahdollisuudet viheralalla Aika: Perjantai 27.3.98, Kestävä Suomi -messujen yhteydessä Paikka: .Hyvinkään Taidemuseo, Hämeenkatu 3, kokoushuone 2 Puheenjohtaja: kansanedustaja Sirpa Pietikäinen 9.15 Tervetuloa Viherympäristöliiton ja Suomen luonnonsuoj eluliiton hedelmäkori odottaa 9.30 Luonnon monimuotoisuu s kaupungei ssa ja taajamissa, tutkij a Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus Kysy myksiä ja kommentteja 10.00 Luonnon monimuotoi suuden vaalimisen mahdollisuuksia käytännössä, lehtori Timo Vuorisalo, Turun yliopisto Kysy myksiä ja kommentteja Virkistäytymishetki 10.55 Hy vi nkään viheralueiden hoito, Heikki Kiuru , Hyvinkään ympäristönsuojeluluyhdistys ja kaupungin puutarhuri Terhi Parkkali, Hy vinkään kaupunki Kysy myksiä ja kommentteja 11.30 Viheralueiden hoidon perusteiden muotoutuminen kunnassa, Heikki Laaksonen, Kaupunginpuutarhureiden seura 12.00 Keskustelua 12.30 Lounas & jaloittelua Puheenjohtaja: professori Jari Niemelä, Helsingin yliopisto 13.30 Viheralueiden hoito ja vuorovaikutteinen suunnittelu, kaupungi npuutarhuri Eeva Kuuluvainen, Helsingin kaupunki Kysy myks iä ja kommentteja 14.05 Luonnonsuojeluyhdistyksen tavoitteet taajamametsien hoidossa, Kati Kärkkäinen, Helsi ngin luonnonsuojeluyhdistys 14.35 Kesku stelua ja kahvia 15.15 Tutustuminen Kestävä Suomi messuihin Wanhalla Villatehtaalla lippu sisältyy se minaari in . mennessä. Vaeltajat ottavat mukaan omat eväät ja retkeilyvarusteet. Vetäjänä biologi Jani Lemmetyinen. Vaihtelevassa maastossa kävelemme kuuden päivän aikana noin 50 km rinkkojen kanssa ja kevyin päiväretkivarustuksin noin 30 km. Koilliskairan kierros 25.8.-1.9. Kuljemme päivässä 10-15 kilometriä, ja vietämme kolme yötä telttamajoituksessa. Ilmoittautuminen: perjantaihin 13.3. Kolin kansallispuistossa osallistumme kaskikauden perinnemaiseman suojelutyöhön niittämällä kaskiahoa. kahvi ja messulippu). Vaelluksen päätteeksi saunomme ja syömme Kolin Paimentuvalla sekä yövymme aittamajoituksessa. (09) 228 08 207. Jaettavana on noin 50 000 markkaa. Maastossa yövytään omissa teltoissa tai laavuissa, ja yksi yö vietetään Metsähallituksen varaustuvassa. Hinta: jäsenille 550 mk, muille 650 mk. Lisätiedot: Pekka Leskinen, VYL, p. Retki alkaa Koilliskairan luontokeskuksesta Tankavaarasta. Perehdymme mm. Sipoo 3.-7.8
Elohopeatilannetta seurataan jatkuvasti. Yhdisteiden epäillään synnyttävän syöpää. Myös ahven ja made keräävät elohopeaa hauen lailla. 1980-luvun alussa sellaisia vesistöjä oli 3000. Silakkaan pätee sama sääntö kuin haukeenkin : dioksiinija PCB-pitoi suudet ovat vanhoissa ja isoissa kaloissa suurimmat. Ainakin odottavien ja imettävien äitien olisi vältettävä petokalojen syö ntiä, riskiryhmässä ovat myös ne, jotka herkuttelevat vaikkapa uunihauella kolmesta viiteen kertaa viikossa. Sami Karj alaincn/Luontoku vat Isoon haukeen on saattanut kertyä liikaa elohopeaa. kiksi paperiteollisuus on luopunut elohopean käytöstä limantorjunnassa, siemenviljaakaan ei enää suojata elohopeaa sisältävällä peittausaineella. Tämän totesivat tutkijat Terttu Vartiainen Kuopion yliopistosta, Raimo Parjanne Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Anja Hallikainen Elintarvikevirastosta analysoidessaan Suomenlahdelta ja Selkämereltä kerättyjä näytteitä. Tulosten mukaan ongelmia ei enää ole", tutkija Matti Verta Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. PCB-yhdisteitä käytettiin aiemmin laajasti, nyttemmin yhdisteet ovat joutuneet kiellettyjen listalle. Kalan monityydyttämättömien rasvahappojen on todettu olevan lähes täsmäase sydäntautien ehkäisyssä. Jotkut eivät koske kalaan pinseteilläkään ja toiset taas ovat petona kalojen kimpussa. Samaan aikaan kun elohopean kasv u luonnossa on saatu taittumaan , ovat murheeksi tulleet orgaaniset klooriyhdisteet kuten dioksiinit ja PCByhdisteet. Esi merSUOMEN LUONTO 2/98 Hanna Hentinen Tällaisissa noin parivuotisissa silakoissa on selvästi vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin vanhemmissa hopeakyljissä. Elintarvikeviranomaiset kuitenkin vakuuttelevat, ettei syytä paniikkiin ole. Ongelmana on kuitenkin maaperään ja vesistöjen pohjaan kertynyt elohopea, joka livahtaa herkästi kiertoon olojen muuttuessa. Kuivarehulla elelevien kirjolohien mäti oli puhdasta. Täll ä tuloksella pääsemme Riistaja kal atalouden tutkimuslaitoksen mukaan kalansyöjäkansojen joukkoon Euroopassa. Kalaa pitäisi syödä vähintään kerran viikossa, sillä se vähentää riskiä sairastua sydänja verisuonitauteihin. Ne kertyvät hanakasti Itämeren rasvaisiin kaloihin, silakkaan ja loheen. Siellä ihmiset söivät elohopealla saastuneita kaloja ja simpukoita ja saivat erilaisia hermostollisia oireita, jotka pahimmillaan johtivat kuolem aan . Yli 70 prosenttia ravinnon kautta saamastamme elohopeasta onkin peräisin kalasta. Ohitsemme pyyhältävät vain Islanti ja Norja. Kolesteroli ei varsinaisesti pala, mutta veren hyytymi sherkkyys vähenee j a triglyseridin taso alenee. Ympäristömyrkyt kerääntyvät kaloihin herkästi. Könsikäs voi elää jopa 20 vuotta, jolloin painoakin saattaa kertyä reilusti toistakymmentä kiloa. Suomessa petokalojen, erityisesti hauen, elohope11pitoisuus ylittää paikoin turv alli sena pidetyn raja-arvon , joka on 0,5 milligrammaa elohopeaa kilossa kalaa. Esimerkiksi liiasta kolesterolista kärsivät voisivat kernaasti haarukoida kalaa jopa neljällä aterialla viikossa. Suurentunut triglyseridipitoisuus yhdessä kohonneen kolestrolin kanssa lisää sydäntautiri skiä. Mielenkiintoinen oli myös samojen tutkijoiden tulos orgaanisten klooriyhdisteiden kertymisestä silakan, lohen ja kirjolohen mätiin. "Tuorein noin 60 aluetta kattava tutkimus tehtiin 1990-luvun alussa. Elohopean myrkyllisyydestä saatiin näyttö reilut 40 vuotta sitten Japanin Minamatassa. Hänen mukaansa meillä on varmasti edelleen siell ä täällä pieniä järviä, joissa ylitetään yksi milligra mmaa elohopeaa kilossa. Ruokailutavoissamme on kuitenkin eroja. Koska hauki alkaa saali staa jo pienenä, sen elimistöön kertyy varsin nopeasti ympäristössä olevia myrkkyj ä. Alice Karlsson 57. Ja mitä vanhempi kala, sitä enemmän siinä on myrkkyjäkin. Myrkkyjä voi kuitenkin edelleen päästä luontoon muuntajapaloissa. Tunnetuin yhdistelmä lienee elohopeahauki. Myrkkyjä löytyi kaikkien kalojen mädistä, mutta kirjolohilta vain silloin kun niitä oli ruokittu silakalla. Etenkin ravintoketjun huipulla olevat petokalat saavat elimistöönsä herkästi liikaa vieraita aineita. Suomalai set syövät 14-15 kiloa kalaa vuodessa henkeä kohti . Kun kalassa on myös runsaasti proteiinej a sekä A-, Dja E-vitamiineja, on suorastaan häpeä että suomalaisetkin ovat pilanneet jätteillään lukemattomia kal a-aittojaan. Hauki on Suomessa levittäytynyt lähes joka lampeen ja järveen. Useampikaan kala-ateria ei ole pahitteeksi, jos kalalajeja vaihtelee ahkerasti . Elohopeaa tulee ympäristöön kallioperästä, energiantuotannosta, jätteiden poltosta ja teollisuudesta, joskin vuosi vuodelta vähemmän. Saaliskalat ovat kuitenkin yleensä nähneet neljä-viisi kesää ja ovat korkeintaan parikiloi sia. Heidän mukaansa ympäristömyrkkyjen saantia silakasta voi merkittävästi vähentää valitsemalla ruokapöytäänsä parivuotisia pienehköj ä kaloja. Yli 60 prosenttia ravintomme dioksiineista ja noin 70 prosenttia PCB-yhdi steistä tulee kalasta, mutta saanti on toistaiseksi vähäistä. Ravinnosta saamamme elohopeamäärä on keskimäärin 6,8 mikrogrammaa vuorokaudessa henkeä kohti, mikä on 16 prosenttia WHO:n asettamasta siedettävän enimmäissaannin rajasta. TOSIJA MAKUASIOITA RAVINNOSTA Kala edistää terveyttä, mutta tarkkana saa olla . Se sisälsi aikaisemmin rajoituksen alaisina olleet alueet. Dioksiineja joutuu ympäristöön muun muassa kemianteollisuuden, jätteenpolttolaitosten sekä kloorivalkaisua käyttävien paperija sellutehtaiden päästöi ssä
Pöysti Oy Hy vi nkää NVH-Yhtiö Oy Hyvinkää Tmi Tehosinkki Hyv inkää Kauniaisten kaupunki Metalliyhtymä Oy Vantaa Philips Oy Viestintäja turvajärjestelmät SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ Kirkkonummen kunta/ Kyrkslätts kommun Mainos Oilio Oy Ravintola Duetto Nurmijärvi Myrskylän Timpurit Ky Menestystä työllenne Länsi-Pasilan Autopaikat Oy N. Onnittelut Suomen luonnonsuc (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181 , 11101 RIIHIMÅKI Puh. Fax (019) 715 305 , 715 300 Vasemmistoliitto rp NNKY LOHJA ABETONI OY Suomm Biologia, .a Socit1t1J Biologica Swa Vanamo ry. 09-870 991 ' Puukeskus Oy (Ll)PSYKO Finnet-Liitto Ry Sinebrychoffinkatu 11 00120 Helsinki l 11111nmk.11u-t"I II 00170 fkl~1nl-.1 p 09 Mm~ sxo t 09 1 ,..,..., X2'i mto(" hon.111. 09-804 041 Fax O -804 2842 UUSIMAA LV Haapanen Oy Espoo Mikopa Oy Vantaa Martinlaakson Apteekki Suomen Puheterapeuttiliitto Suomen Metsänhoitajaliitto Suomen Ekonomiliitto Suomen Hammaslääkäriliitto Suomen Eläinlääkäriliitto Agronomiliitto Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto YKL ' Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistys Vantaan seurakunnat Espoon seurakuntayhtymä KHT-Yhteisö Tuokko Deloitte &Touche Oy Suomen Psykologiliitto Suomen Lakimiesliitto Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Loviisan kaupunki Kiljavan opisto Kiljavan sairaala Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Tekniikan Akateemisten Liitto Woodwinds Helsinki Pitkäsen Kukkakauppa Oy Järvenpää Suomen Myyntikumppanit Oy Hel sinki Värisilmä-liikkeet Wallenius Yhtiöt Williams de Broe Pankkiiriliike Oy Työkalutuonti Oy Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co TURKKA MALI Rekolan seurakunta Uudenmaan ympäristökeskus Askonpaino Oy Compostruct Oy Thorn Lighting Oy Suomen Urheilukalastajain Liitto Ry Helsingin Kalansavustamo Oy Puutekniikkalehti Kyriiri Oy Gillwacos Oy Helsinki Oy Rail Trans LTD Helsinki Ravintola Andalucia Hel sinki Tikkurilan seurakunta Hakunilan seurakunta Nurmijärven kunta Nurmijärven Sanomat Nurmijärven Extra Uutiset Nurmijärven seurakunta Vantaan Rahtikeskus Oy Painoväriyhdistys Ry Akzo Nobel Inks Oy Coates Lorilleux Oy Sicpa Oy Sun Chemical Oy Pekka Eriksso n/Luontoku vat Mustarastas on Uudenmaan maakuntalintu. Haag Oy Vantaa Tilitoimisto Fixus Oy Vantaa Onni Forsell Oy Rajamäki Fox Tilit Ky Helsinki Oy Sten & Co Ab Tuusul a Erikoisvalu H. 11 58 Alfa Laval Oy PL 51 02271 Espoo Puh. ~ Fmnica Vanamo ~ / , l l6' RIIHIMÄEN PUHELIN OY e ESPOON SÄHKÖ LIHAN SA VUST AMO Pekka Pajuniemi Oy Puh . (019) 7151 . 09-2747 4 10 CLARIANT (SUOMI) OY Pl 237 00 10 1 Hel sinki. Valtameri Oy Veikkolan Automaalaamo Oy Oy Dilaco Ab Espoo Kuljetus Oy Jorma Peltola Haarajoki Lattioiden Peruspesu Immonen Oy Hel sinki Piiri-Siivous Oy Kauni ainen Hangon Jätteidenkäsittely Oy TEKNISTEN LIITTO SUOMEN LUONTO 2/98. Uudenmaan liitto Santasalo Tuomas Ky Bluebird Music Oy Efkava Oy Tilineuvo Oy Helsi nki Zeneca Pharma YIT-Yhtymä Oy Uuttera Oy WulffOy Ab IBS Tietolinkki Suomen Teollisuusmerkintä Oy Helsinki Autoja Konekaupan Toimihenkilöliitto Isännöitsijä Reijo Taipale Oy Helsinki Halttusen Sähkö Oy Helsinki Top-Kalusteet Oy Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsin ki Optikos Ky Hanko Santalan Saha Oy Hanko Oy Soya Ab Karjaa OY Stockmann AB Viherpaja Oy Vantaa Oy Tammilasi Ab Hanko Dinosoft Oy Helsinki Pericad Oy Espoo Oy Cyklop Ab Helsinki Oy Brandt Ab Vantaa Hangon Maaja Vesirakennus Oy Hermannin Kuljetus Oy TTL-Rakennus J. Osa linnuista talvehtii Suomessa ja syö marjoja, omenia ja lintulaudan herkkuja. Puh . Laakso Oy Mäntsälä Espoon Hedelmä ja Vihannes Oy Kb Peneva Ky Tammi saari Fiskars Consumer Oy Ab Suomen Kommunistinen Puolue rp (SKP) Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ Leiras Oy Tammisaari Kiinteistötoimisto Wallenius Carl Espoo Oy Termocal Ab Hanko IDO Kylpyhuone Oy Tammisaari Oy Forest-Service Fagerholm Ab Tammisaari Tilitoimisto Sohlberg Pirjo Tmi Lohja as
Tuomisalo Tmi Loviisa Sukulan Linja Oy Oy Hilding Andersson Ab Porvoo HH Hinaus Oy Ab Loviisa Leif Granfelt Oy Porvoo HÄME Tiliekspertti M. luliitolle 60-vuotisesta työstä Juhani Koppila Ky Klaukkala Vallilan Takomo Oy Helsinki Ojamon Lämpö Oy Lohja Telia Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingin Messut Oy Patenttitoimisto Berggren Oy Ab Helsinki Suomen Farmasialiitto Scan Auto Hangon Timperipojat Ky Munters Oy Karjaa Karjaan Puristemuovi Oy Jaakko Pöyry Oy Työtehoseura ry Espoon Taidelasi Oy Bjelkos Oy Jorvas Everyman Oy Helsinki Malk Oy Helsinki Elektro-Dynamo Oy Helsinki Oy Reihhold Ab Helsinki Isännöitsijätoimisto J.Tuhkanen Oy Hel sinki Europe Tax-Free Shopping Finland Oy Kisakallion Urheiluopisto Lohja T-Print Ky Repromestarit Oy Helsinki Insinööriliitto Tilitoimisto Saini Aaltonen Hyvinkää A voline Oy Helsinki Autokorjaamo M. Salin ja Kumpp. 019-515 581 SUOMEN KEMISTILIITTO ( , ) KEMISTFÖRBUNDET . Suominen Halli Kaluste 58 Oy Julkisten tilojen kalusteet Tammertukku Oy Tampere Poltin palvelu E. 019 74 592 LMP Patents Limited Oy Lori öljyntorjuntalaitteet Loviisa Puh. Alanko Etelä-Hämeen Riistanhoitopiiri Hämeenlinnan Osuusmeijeri Sähkötoimisto Aarno Ahonen Oy Nastola METSÄ TIMBER Revontulentie 8 C 02100 Espoo Maarakennus Kekki Ay Vähikkälä Riihimäen Puhelin Oy Oy Dme Trading Ltd Renko Raitop Oy Vampula Sähköpiste Rajala Ky Suomen Metsästysmuseo Riihimäen kaupunki Sparmarket Raketti Auranen, palveleva painotalo Puuja Rakennuspalvelu Ky Hauhon kunta SAKO OY Riihimäki Janavalo Oy Tervakoski PÄIJÄT-HÄME Husulan Puutarha Ky Stala Oy L-Fashion Group Oy Lahti Unilon Oy Heinola Puutavarakuljetukset Heikki Kauppinen Hissi-Lahti TJ-Kuitu FLAAMINGOY Jätehuoltotuotteet Heinolan Pihamiehet Oy Kivistön Lähdevesi Oy Kuvamylly Ay Hämeenkatu & Vapaudenkatu Lahti Lahden Autokori Oy Villähde Easy-Cad Oy Lahti Luonnollisesti Esminet Oy Lahti Ravi-Simpanen Ky Tmi Kuka On lpa-Pesu Oy PIRKANMAA Kuoreveden Jätehuolto ja Kuljetus Pauli Vakkila Tmi Halli Tampereen Konekirjanpito Oy Pohjois-Hämeen Riistanhoitopiiri Tilipalvelu I. Vink Oy Orimattila Jäähdytystoimi J. Poutiainen Oy Helsinki Dogico Oy Vihti Puhallinja Akkutalo ZiehlEbn Oy HOK-Yhtymän S-Marketit SK Product LKV Hel sinki C-Service Tmi Espoo Itä-Helsingin Toimistopalvelu Oy Muuraus ja Rakennus Oy J & M Korpimäki Ay Job-Les Möbelaffär Myllylän Betoni Oy Kuljetusliike Veikko Lemmelä Oy Metsästäjäin Keskusjärjestö MKJ Tilitoimisto Ravald Oy Ima Engineering Ltd Oy Geomachine Oy Maaja metsätalousministeriö/ Kalaja riistaosasto Malkamäki V J Oy Metsähallitus/ Virkistyspalvelut Eläinlääkintäja elintarvikelaitos Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos/ Riistantutkimusosasto VEIKKAUS SUOMEN LUONTO 2/98 Reijo Herranen/Luonloku vat Hämeen maakuntaeläimiä ilveksiä tassuttelee luonnossamme vain noin 800. Tampere Halpala Yhtiöt Roismala Nucos Oy Pirkkala Kerava Leppäkosken Sähkö Oy Ikaalinen Haapasalmen Puutarha Lempäälä Mansen Pesutekniikka Oy Tampere Valkeakosken Sanomat Kehävalu Oy Tampere LOMAYHTYMÄ ~KORKEA ~ \ ) SAARI EKE-YHTIÖT TIKKURILA OY www.tikkurila.fi SÄKKIV ÄLINE MAANMITTAUSLAITOS MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS \!adson I oh,k,pomot Keuhkovammaliitto www.keuhkova rnm alii tto.fi LAHDEN LÄMPÖVOIMA OY SCHAUMAN WOOD OY METSÄKONEPALVELU OY LEIPOMO RIIHIPEKKA Junttatie 2 11710 Riihimäki Puh. Tapiola-Yhtiöt/ Metsästäjä vakuutus Uudenmaan Riistanhoitopiiri Rengastustoimisto/ Helsingin yliopisto Järvenpään kaupunki Helsingin seurakuntayhtymä Keravan kaupunki ITÄ-UUSIMAA Askope Ky Porvoon Tilipalvelu Oy Itä-Uudenmaan Osuuspankki Loviisan Kirjakauppa Ky Nurminen Lovisa Shipping Kaivuu ja Maansiirto Halmar Backman lsnäs Pornaisten kunta/Vapaa-aikalautakunta RJ-Kuljetus Ky Porvoo Koneistamo E. 1 FINLAND RY 59
Ei enää luontoa soostutlavio kertakäyttövaippoja. Laukkanen Oy Etelä-Saimaan Sähkötyö Oy Betonilattiat Vilhunen Oy Hannan Kirjalahja Ky Insinööritoimisto Liukkonen Oy Kiinteistövälitys Euro-Aika Oy LKV Tetra Laval OAO Svetogorsk Imatran Painotalo Oy Kellomäen Pirtti Ky Radio-ja Koneliike N. Alander Lemi Parturi-Kampaamo Päivi Kuutti Haminan Tilinpitotoimisto Kotkan Optiikka ETELÄ-KARJALA Ristopuutuote Hirsitalot Ky Compomec Oy Imatra Maestro-Yhtiöt Lappeenranta Kivipalvelu 0. Parturi-Kampaamo Kirsi Vilppula Mouhijärven seurakunta Kuljetusliike Pauli Saarinen Oy Koneistamo Reini Oy Tampere K-Rauta Raisamo Nokia Parker Hannifinn Oy Finn-Filter Div. Vasa !epäilee kasvillisuuden kätkössä. Pursimiehenkatu 29-3 1 A 00150 Helsinki puhelin 09 777 7777 telefax 09 777 77 177 sähköposti toimitus@seiska.fi VP-SERVICE OY PL 117,01801 Klaukkala VOLVO NOKIAN KAUPUNKI TIMBERJACK OY MAALAUSLIIKE J. 03-255 7436 Neste Resins Oy * ~ MYLLYKOSKI ~ PAPER 60 VOLANEN OY KOTKA Ri sto O vaskainen/Luonto ku vat Veikko Stenberg/Luon1oku va t Pirkanmaalaiset ovat valinneet maakuntaeläimekseen valkohäntäpeuran. Onnittelut Suomen luonnonsuc ® Shell VALKEAKOSKEN KAUPUNKI NOKIA CONNECTING PEOPLE Säästää luontoa lapsillesi . Markkanen Ky Imatran Peltija Rautaliike Oy Rossin Metalli Oy Ravintola Tres Amigos Sato-Rakennuttajat Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Etelä-Karjalan Pesula Oy Tuo mo Virtanen/ Luo ntoku vat Punatulkku miellytti kymenlaaksolaisia eniten, kun maakuntalintuja valittiin. Spektroliitti on Etelä-Karjalan maakuntakivi, joka kuuluu Suomen hienoimpiin korukiviin. Nikander ja Wiinikka Oy Tampere KM-Tilipalvelu Nokia Pirkan Kaivin Oy Ylöjärvi Suomen Keräystuote Oy Tilitoimisto Aila Mäkelä Oy Tampere Valkeakosken ja Sääksmäen seurakuntayhtymä PP-Teollisuus Oy Tampere Crane Video Oy Ltd Vesilahti Parturi-Kampaamo Mirja Nalli Tampere Maanrakennus Tuohilampi Ay Mänttä Maalaamo Orell Oy Tampere YIT-Yhtymä Oy Talonrakennus Tampere EN-Rakennuskonsultti Oy Tampere KYMENLAAKSO Haiton Taipalsaaren kunta Lasivuorimaa Ky Ravintola Punahilkka Fysioterapeutti Virpi Sinersaari Kori a Huolto ja Korjaus Matti Häsä Ky Imatra Karhulan Levytyö Hotelli Ravintola Jokivarren Kartano Oy Virolahti KOTKAN PUTKITYÖ OY Filcomp Oy Kyminlinna Kaakon Autokatsastus Oy Kymen laakso Kotkan Kaupunginteatteri Oy Maanrakennus Sakki Ky Autosalpa Oy Kouvola, Kotka, Porvoo Lahti Laitehuolto Suntio Ay Kuusankosken kaupungin Vesilaitos Kouvolan Seudun Sähkö Oy CTS Engineering Oy Kiinteistö Oy Kouvolan Vuokratalot Kotkan kaupungin Vesi-ja viemärilaitos Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Kymen Riistanhoitopiiri Valkealan Kunnankirjasto Lemmikkipalvelu Turrimurri Ky Niinivirta Yhtiöt Putkiasennus K. SUOMEN LUONTO 2/98. PÄÄSKY KY Jousikatu 20 33530 Tampere puh
Varis Norola Olvari-Pub Pieksämäki Pieksämäen maalaiskunta Maansiirto ja Raivaus K. Laatikainen Mikkelin Otso Apteekki Exel Oy Korjaamo S.ja V. luliitolle 60-vuotisesta työstä Teknologiakeskus Kareltek Neste Joutseno Imatran Rengasja Autotarvike Oy LVI-Palvelu Pajunen Lappeenranta Lappeen seurakunta Kiinteistöhuolto Palonen Ky Metsätyö Oy Pertti ja Ari Kiiskinen Etelä-Karjalan Osuuspankki Tmi Risto Kuhanen Lappeenranta POHJOIS-KARJALA Ilomantsin Fysikaalinen Hoitolaitos Kuljetusliike J. j 971)209111 telefax (971 ) 209 109 SAVITAIPALEEN KUNTA '11fzreä"fJ,l[jJto PTAGROUPOY ~ SUOMEN KUORMA-AUTOUIITO NAANTALIN KAUPUNKI DATAFORMOY Läntinen Pitkäkatu 35 20100 Turku Puh. Maavirta Rymättylän Osuuspankki Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin Ystävät ry. Väänänen Oy Uimaharju Hotelli Julie Lieksan Lämpö Oy Rakennusliike Joen Talo Oy Joensuu Ruotsalainen Oy Nil siä Putkieristysliike J. 02 273 5666 Suomen Ympäri stötutkij aryhm ä (MFG ) Finska Miljöforskarsgruppen Itämeren Laboratori ot Östersjölaboratori et u SUOLAHDEN KAUPUNKI Q= ! ¼ 1 rmMIJJr~~u ov _ , Puh . 92 1-2 515 155 61. ja R. Räsänen Kerim äki SUOMEN LUONTO 2/98 Matti Val ta/Luontokuvat Etelä-Savon maakuntakukan lumpeen viehättävät kukat koristavat lampia ja j ärviä sydänkesällä. Screen House Oy Paimion Romuliike Ay Mainostoimisto Majava Vehmaan Osuuskauppa Osuuskauppatoimintaa vuodesta 1906 Kirjapaino Astro Oy Turku Laitilan Asennus Oy Vakka-Suomen Voima Oy Erikoishammasteknikko Juha Nepponen Tilija Isännöintitoimisto Haukijärvi Oy Turku Kehyskolmio Ky Tauh,jen kehystysrä Naantalin Energia LA TE-Rakenteet Oy Björkboda Lås Oy Ab Boda varmuuslukko Oy JE Bagarnäs Ab Turun Optillinen Liike Oy Paraisten Puhtaanapito Oy Raispo Oy Polkupyörät, kuntoiluvälineet ArwinaOy Alufln Oy Ansion Sementtivalimo Oy Oy Nummi Ab I/EIIO KOTIMAISET ENERGIAT KY § '/OTAPAEVEE = HOfELLI . Franke Finland POHJOIS-SAVO Kuljetusliike Eino Savolainen Oy Siilinjärvi Toivalan Konepaja Oy Lauttalammin Puutarha Ky Säätöpalvelu Pohjolainen Oy Varkaus SK-Verkko Pohjois-Savon Riistanhoitopiiri Kuopion Kuumasinkitys Maaningan Automaalaamo Ky Autoilija Jouni Kinnunen Leppäv irta Leppävirran Osuuspankki KESKI-SUOMI Keuruun Jätehuolto Ky Rakentajan palvelu Markku Valkonen PR-Saha Jyväskylän Varaosakeskus Oy Keski-Suomen Sisäilmatutkimus Oy Petäjäveden kunta Hankasalmen kunta Kata Pine Ky Hankasalmi Louhinta urakoitsija Heikki Salminen Mauranen Olli Oy Jyväskylä Keski-Suomen Riistanhoitopiiri LVI-Palvelu Hakkarainen Jyväskylä Luontaiskeskus Jyväs kylä Maajukka Oy Jyväs kylä Vuokko Myymälä Jyväsky lä Jyväskylän Demarit Keuruun kaupunki Metallivalimo Hautanen Ky Vaajakoski Jyväskylän Tili ja Verotieto Oy Saarijärven Fysikaalinen Hoitolaitos Ky Konekorhonen Oy Tikkakoski VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen Kaukokiito Oy Pesula Bam Oy Varsinais-Suomen Jätehuolto Oy Varsinais-Suomen Sairaankuljetus Oy Salon Moottorihuolto Oy Salon Metal Elektro Oy Sähkö Erkki Oy Sairaankuljetus M. Kontkanen Ky Outokumpu Koneurakointi Löffgren Outokummun Varaosa Ky Pohjois-Karjalan Riistanhoitopiiri Itä-Suomen Vuokratyövälitys Oy Joensuu Tramako Oy Yl ämyll y Kuljetusliike Jorma Määttä Oy Joensuu Computer Program Unit Oy Joensuu Danstili Oy Lieksa _ Tuupovaaran kunta Kontiolahden kunta E-G Oy Uim aharju Kesälahden Muovi Ay Hummovaara ETELÄ-SAVO Mikkelin Hammaslääkärikeskus Etelä-Savon Riistanhoitopiiri Natex Oy Mäntyharju Savonlinnan kaupunki Tili ja Mainos Ky Mikkeli llmailulaitos/Savonlinnan lentoasema Reprolaube Oy Osuusteurastamo Karjaportti Mikkelin Matkailu Oy Suur-Savon Sähkö-Yhtiöt Mikkeli Kuljetusliike J. RAVINTOLA SAVONIA ~m~ ~;!e 2 = puh
Laine Oy Pori Tilitoimisto Tilikko Broileritalo Oy Eura Surmet Oy Siivousalan puolueetonta palvelua Satakunnan Partiokauppa Rakennusliike Vinteli Oy Porin Ongelmajätekeräys Oy Akvaario Kellari Niinivirta-Yhtiöt Pori-Wood Oy Porin Kopiokolmio Oy Ulvilan Lämpö Oy Martt i Roininen/Luontokuva! Tyrni on Satakunnan maakuntakukka ja tämän vuoden maatiaiskasvi. Ympiriltön huomioivaa viljelyi. Suomen Korttipalvelu Oy Sgs. 08-556 8777 ~ RåcilO!riiitytuiwtusm,,ili 1001'kotimoi,iowviksia. • .... Marjat ovat kuuluisia C-vitamiinipitoisuudestaan. Pitkänen Simo Viljanen Ky Pori Huittisten lsännöintipalvelu Oy Matti Lehtosen Puutavaraliike Seloy Oy Huittisten Lämpö Oy Aatto Rekola Ky Kartanon Autosuojaus Pori Lomakoti Ykstammi Pori Rauman Sisäsaneeraus Oy ETELÄ-POHJANMAA Pomiltec International Oy Ilmajoki Pohjanmaan Riistanhoitopiiri Kauhajoen Kunnallislehti Oy Kauhajoen Tilikeskus Oy Tuurikosken Koneryhmä Lehmä joki Dan Cake Finland Oy Vöyri PPTH Teräs Oy Alavuden Tehdas Maakunnan Vesijohto Oy Seinäjoki Lappavesi Oy Lapua Tukkumyynti Mikko Keskinen Oy Jyllinkosken Sähkö Oy Jurvan käsija taideteollisuusoppilaitos Puusepänliike E. puhtaastlkchalnen ; :, . Karjala Ky Paavola Hammasbotnia Maikkulan Keskus Oy Oulu SUOMEN L UONTO 2/98. Yklc&luobnlutua. Lahdenne Puutapa Oy Uusikaupunki Naantalin Apteekki Coveston Oy Kiikala Merita Rauman konttorit Rauman kaupunkiNmpäristövirasto Turun Print Oy Amica Honkapirtti Turun Ruissalo Asianajotoimisto Pentti Järvinen Hevosopisto Oy Alansa j ohta va koulutusja kurssikeskus Turun Pyyntiväline Oy Asianajotoimisto Hölttä ja Laurikainen Turku Mikko Peltoniemi Oy Turku Gistele Oy Turku Elektromet Yhtiöt Kaarin a Meeting Oy Virttaan Kyläkauppa SATAKUNTA Vesivekffalovaruste Oy Ryytiaitta Porin parhaista valikoimista Jukan Metalli Oy Pori Metallityöpaja M. . · ·• ..... _: ·• .. Onnittelut Suomen luonnonsu< PALTAMON HÖYLÄ JA PUUTUOTE KY & FINOPA OY SUOMEN NESTLE OY (-,·-~-SALON SEUDUN SANOMAT METSÄTEOLLISUUS RY RAUTARUUKKI RAAHE SPAR KUIVASJÄRVI Kalikkatie l 90540 Oulu Puh. ·: POHJOIS POHJANMAAN : Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S T-DRILL OY Merita Etelä-Pohjanmaan alueen konnorit Sunds Defibrator Woodhandling Oy PL 210 62 MAANYRTTI Seinäjoki DiverseyLever Rehuraisio Oy Varsinais-Suomen Riistanhoitopiiri Dragsfjärdin Kunnankirjasto Puutarhakadun Hammaspiste Oy Turun Seudun Vesi Oy S-Katto Oy Turku Salon Jätehuolto Oy Horti-Trade Oy Neva Tours Matkat Venäjälle ja viisumit Kemiön Lämpö Oy Kimito Värme Ab Raisio Chemicals Oy Newprint Oy Leipomo Salonen Oy Turku Kuljetusliike M&M Tolvanen Oy Lieto Vaatehuone Loimaa Paimion Monikorjaus Tmi Bokseri Oy Turku Autohajottamo Auto-Jaller Oy Painopiste Mikron-Ruokala S. Lehtonen Ky Kurikka Suomenselän Metsänhoitoyhdistys Ähtärin kaupunki Merita Etelä-Pohjanmaan alue Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Vaasa Jurvan kunta Järviseudun Kotitalouskonehuolto Oy Alajärvi J-Print Seinäjoki Muovilami Oy Vaskiluodon Voima Seinäjoki PPTH-Teräs Oy Peräseinäjoki Elmomet Oy Lehtimäki Ele-Neule Kuortane Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus KESKI-POHJANMAA Kaustar-Trading Kuljetus Thylin Oy Kokkola Kaustisen Varaosat Oy Kau stinen Lähivalinta Hillitä Oy Dukof Ullan Kopiot Oy Lestijärven kunta Oy Creamedia Ab Kokkola Kodinkonehuolto ElectricHuolto-Service Kokkola Salong Silja POHJOIS-POHJANMAA Oulun Diakonissalaitos Sisustusarkkitehti toimisto Vesa Ervasti Ky Raahen kaupunki Pyhännän kunta Rajuclean Oy Neste-Myyntipiste U. Bdottomul:i twvallista. lnspection Services Oy Kehityksen Kirjapaino Pori Satakunnan Riistanhoitopiiri Pyöräliike Ratsu Euro-Hamsteri Oy Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ilmayhtymä Oy Moottorikoneistamo V
Lantto Saaripudas Keminjärven Kukka-Aitta ja Hautauspalvelu Ky Musta Pörssi Kemi Ilmailulaitos /Rovaniemen lentoasema Rakennusliike Huhta & Jylkkä Oy Autokoulu S. luliitolle 60-vuotisesta työstä Kauneushoitola Riitta Messman Rannikon Metsänhoitoyhdistys Oulun Viatek Oy M-Stek Oy Oulu Ympäristötaito Oy Turveruukki Raahen lsännöinti OY Ovikauppa Erma Oulainen Suomenmaa-Yhtiöt Kiimingin kunta Lumijoen kunta Lukkoja Avain palvelu 0. Leppiö Ay Kuu samo Paikallislehti Rantapohja Haukipudas Urakoitsija Pertti Marjaniemi Traktorikonehuolto Liuska Haapaveden Puusepät Oulun Riistanhoitopiiri Härmän Kuntokeskus RS-Hansa Auto Oy Luontaistuote Nokkonen Oulu Sotkamon Fysioterapia Ky Sotkamo Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry Merijärven kunta/Ympäristölautakunta Vakuutusosakeyhtiö Sampo Dataniemi Oy Haapajärvi Sievin kunta Marjakankaan Korukivi Iin Energia Oy Limingan kunta/Elinkeinotoimisto Telatek Oy Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy Kemira Chemicals Oy Ompelukonemyynti V. Mustatakki on Varsinais-Suomen maakuntalintu. Nuutinen Ky Rovaniemi Lapin Riistanhoitopiiri Lapin UusyrityskeskusN rityspalvelupiste Polar-Automaatio Oy Keminmaa Rovaniemen Keskuspesula Oy Päivölän Maja Salcomp O y Ylimäen Liikenne Ky Pahvipojat Jalmari Lahtinen/Luontoku vat Naakat kokoontumispuussaan. 08-886 9222 Fax 08-886 9250 VALIO HAAPAVESI öy 4foser C,fJ Palveleva painotalo VAASA puh.(06) 312 2155 LIMINGAN KUNTA TAIVALKOSKEN KUNTA NIVALAN KAUPUNKI Mmilffil ON MEININlllil KALAJOEN OSUUSPANKKI 63. Väkiparta Ky Hyrynsalmi Paltamon Kirjapaino Ky Leipäidea Oy Vuolijoen kunta Ristijärven kunta Kainuun Maaseutukeskus ry Kainuun Riistanhoitopiiri Prohimek Oy Landverk Flöjt H. SUOM EN LUONTO 2/98 VILJANMAA OY Jokipii TIISTENJOEN OSUUSPANKKI NUOREN KESKUSTAN LIITON POHJOISPOHJANMAAN PIIRI RY GRAWFORD Härkätie 2 90401 Oulu Puh . Saranpää Vaasa Mainostoimisto Bocks Office Ab Pedersören kunta Oy Leinolat Ab Pietarsaaren Kiinteistöpalvelu Oy Sundqvist Transport Kb Oy Valioravinto Ab Pietarsaari KAINUU TB-Huolto S. 08-311 5620 Fax 08-803 7393 PSV MAA JA VESI OY Kalevankuja 8 90570 Oulu Puh. Ky Kajaani LAPPI Keminseudun Toimistopalvelu Jätehuolto T. Isokääntä Sanomalehti Suomenmaa Rautaruukki Opti-Silmä Oy VAASAN RANNIKKOSEUTU Ruotsinkielisen Pohjanmaan Riistanhoitopiiri Kaivinkoneet Flinck & Sandberg Bäckby Ekopiili Ky Pi etarsaari Närpiön seurakunta Pohjanlahden merenkulkupiiri Budget Autovuokraus Vaasa Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymä Verhoiluliike R
. Envlronment ln !he European Union 1995 TU!kimus EU:n ympäristönsuojelutoimenpiteiden tehokkuudesta. . Aineistoa voi ostaa Suomessa Akateemisesta Kirjakaupasta. . . _ ... = :.2 00 0\ 0\ ...... 4. 4 D 5 . Saatavissa voin englanniksi. § ro ..... fl . j . . Viralliset Euroopan unionia koskevat julkaisut kattavat kaikki EU-asiat arvioinneista ja analyyseistä ehdotuksiin ja lainsäädäntöön. El . . 1. FR . European Communlty environment leglslation (7 osaa) Voimassa oleva ympäristönsuojelun lainsäädäntö yksityiskohtaisesti Saatavissa seuraavilla kielillä: ESIDWDf/EVEN/FII/IT/NI/PT. . . DA . . Lisätietoja, otlelta lulkaisulsta 1a on-line-tilauksla voi pyytää Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistosta World Wide Webistä seu11111Yt1sta lnternet-osoittNsfa: http://N ropa.N .int/en/comlll{opoce/bypull.htni Jos haluat lisötietojo toi holuot tiloto jonkun ~lö olevisto julkaisuisto, löytö vastauskupanki jo lähetä se Akateemiseen Kirjakauppoan. Saatavissa voin englanniksi. Nimi, Osoite:-Postinumero jo postitoimi poikka:Pöiväys,_· _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Allekirjoitus: _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Tilouslipuke lähetetään seuraavaan osoitteeseen: Akateeminen Kirjakauppa, Pl 128, D0101 Helsinki foksitiedustelut: 09 121 4 435 AD6/FI TILAA SUOMEN AINUT 7 Luontokuvauksen erikoislehti Luonnonkuvaaja • 4 numeroa / vuosi • Koko A4 • Uusinta tietoa luontokuvauksesta • Lukijakilpailu • Kirjoittajina ja kuvaajina Suomen parhaat luontokuvaajat • 36-40 sivua, nro 1 n. 3 D 4 D 5 D Kieli (rosti rvutvun) , ES . . . Seuraavista julkaisuista voi ottaa selvää siitä, mitä Euroopan unionissa tehdään, ja siitä, mitä EU odottaa liike-elämältä ja kansalaisiltaan. 1 80J = 5,90 FIM (31.12.19'16). . 1 1 1 1 t 1 1 1 1 ·;;:; ::s > --1 r--0\ ro = Q) "' ..::.: ::s ro 1 ...... , ; SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT ry. . . 3. 700 . 2 . DE . , . Hinta 55 ecua Hinta 25 ecua Hinta 25 ecua Hinta 100 ecua KielikoodUS = Esponol/DA =Iloni/DE= lleuM/ El = t>J.ril1Kå/EN = English/FR = fro1110~/ 1T = ltoliono/Nl = Nederlonds/PI = Portugues/fl = Suomi/SV = Swnsko. "' ..::.: Q) -0 ::s > ?. Soatovisso voin englanniksi. Nl . Eurooppa ia VJ11päristö Euroopan unioni toimii aktiivisesti lainsäätäjänä ympäristön suojelemiseksi. AlV, poslil1Js-jo pakkaimluteil'iit ~söllyhintoihin. Europe's environment !he Dobrfi assessment Kahdeksan ympäristön peruskysymyksen vaatimaa muutosta. PT . 2. nlaon seuraavasti: / Pyydän löheltömöön lisätietoa seuraavasta (turpeeton y/iviivotuon) , Julkaisun numero (kullln y/lif) 1 D 2 D 3 . . Europe's environment statlstlcal com..,-lum TIiastotietoja, joihin julkaisu Europe's environment perustuu. . _ 1 1 1. 6 -"' ::, .8 ' .E ~ ..c CO (/) (/) V -0 ::, > CO ::, CO ::, t::-"' V::, -"' ::i ST G:i (/) ' V u, E~ = (/) E z .___ _________________________ ....... Jos haluat liittyä jäseneksi yhdistykseen , tilaa kaavake puh . 09-2217165. IT . Jos haluat varmistaa sen, että tietosi Euroopan unionin ympäristöasioista ovat ajan tasalla {ja oikeita), hanki itsellesi suoraan Euroopan komission omia painotuotteita. . Kappolemöörö: 1 . . . . 50 sivua • Noin puolet väri sivuja luonno11k11vaaja . . Jäseniä n. EN . SV .
(01 3) 138 28 1, Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (03) 21 31 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Suomen luonnonsuojelulötto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. siht. (09) 228 08333 LUONNONKUV A-ARKISTO/ LUONTOKUVAT Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite : .......... Leena Sjöblom, Vastuull . (014) 264 641 , Tarja lumme Kymenlaakso Satakielentie 10, 48230 Kotk a puh. kulutus -messut Mervi Taskinen, toimituksen sihteeri Sirkka Tepponen, vastuullinen kulutu s Tapani Veistola, Natura-proj ekti sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitel ipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä . . (05) 228 5009, Marja Meura Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (08) 3115 828, Merj a Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. välisten as. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj .), (01 6) 3364 302, Helena Pesonen, Jann e Lampolahti, Susanna Lehvä virta, Seija Ne rg, Juho Pennanen, Ilkka Sten, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallg ren, Jonna Viljanen ALUESIHTEERIT Keski-Suomi Haapalammentie 17 as. Posti numero ja -toimipaikka : ..... Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla , lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . (09) 630 300, telefax (09) 630 41 4 SUOM EN LUONTO 2/98 z LU 6 ::) V) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa . Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 0051 O /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. . Perämiehenk. 15 Ulla Ahonen, toimittaj a Erja Heino, j ätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumpponen, puhelin vaihteen hoitaj a Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, j ärj estösihteeri Susanna Kirkkola, koulutussihteeri Johanna Koj ola, kans. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: ..... (01 6) 311 550, Tuula leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Puhelin !myös suuntanumero): .......................................................................... . Eija Koski, vastuullinen kulutus Ilpo Kuronen, luonnonsuoj elusihteeri Johanna Mehtola, toimistosihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäj ä Anna Parkka ri, lähiluontoproj ekti Ritva Pietilä inen, talouspäällik kö Terho Pouranen, ti edotu ssiht., päätoimitt. Postinumero ja -toimipaikka Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. vs. 12, 40800 Vaaj akoski puh. (02) 2355 255, Hannu Klemola SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. (09) 228 08206, Satu Henlllla-Nieminen Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VA STAUSLÄHETYS Sopimus 0051 O /845 r r 65. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 1 1, 28100 Pori puh. . Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: .... (09) 228 08 1, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi M a-pe klo 8.30-16. (02) 632 61 63, Maija T. lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (06) 312 7577, Pirkko-Liisa Pem aaAlstamo Varsinais-Suomi Martin katu 5, 20810 Turku puh. ............ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh . Postinumero ja -toimipaikka :. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoituspäivästä. (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 0051 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI Oy Kotkankatu 9, 0051 Helsinki puh.
Lehmuskallio' s latest film is concerned with the Selkup, a Somoyed tribe in Siberia who BIOJA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LINJA (12 ov) I TIETEELLINEN AJATTELU (3 ov) Luonn.tiet. 3773 mk. Long, broad ' forest skis' are the best. Originally a fervent nature conservationist, Lehmuskallio now considers himself an incorrigible pessimist. (vast. Lehmuskallio has his own way of tackling his work. 2. 1820 In the Nordic countries, Greenland, Alaska, Canada and Russia there are still a few dozen arctic peoples and their sub-tribes now collectively comprising fewer than 100 000 people. Ekoparken, the world's first urban nationalpark, was established in Stockholm in 1994. Skiing in the fells by Jouni Klinga, pp. 4-11 Corals are the small relatives of medusae and sea anemones which protect themselves with a calcareous or horny materia!. Films about indigenous arctic peoples by Jarmo Pasanen pp. SUOMEN LUONTO 2/98. Mikko Pöyhösen Muuttolintujen matkassa -kirjan mukaan kiuru on useana vuonna tavattu meillä jo helmikuun alkupäivinä ja 1989 jopa tammikuun viimeisenä päivänä Hangon lintuasemalla. 4. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 14 pähkinöihin: 1. maaliskuuta Villistä kesytetyksi Pisimmällekin jalostetuissa kotieläimissä, kuten kanassa ~ ja siassa, ovat tallella 1 muinaisen villisian ja ~ viidakkokanan vaistot. Many wilderness areas are also fascinating places for the more experienced cross country skier. Kohvajää on vedestä tai vetisestä lumesta jään päälle jäätynyt toinen " kuori". ajattelu ja toiminta, Oppimistaidot II BIOJA YMPÄRISTÖTIETEIDEN OPINNOT (7 ov) Ekologia, biodiversiteetti ja luonnonhoito, Ymp.politiikka Ihminen osana luontoa, Uusia biologian sovellutuksia III PROJEKTI (2 ov) IV VIERAILUT Haku: 16.2.1998 mennessä hakulomakkeella. They are threatened nowadays by silty water brought down by rivers from areas susceptible to erosion, by the tourist trade, which breaks them up for sale as souvenirs, and by wear and tear due to over-tourism. The Forest and Park Service (FPS) maintains a large number of unlocked cabins about which a guide book has been published giving additional details of the cabin locations and accommodation equipment provided. Lukijamme mukaan kaikkien aikojen pakkasennätys on Sodankylästä vuodelta 1862. Sinikettu, platinakettu ja napakettu ovat naaleja; suurin osa turkistarhojen "ketuista" on itse asiassa naaleja. Lehmuskallio says that the story is that mankind exploits nature and finally the society gobbles up both nature and people in the name of the common good. Ajojää on tuulien ja vedenvirtausten ajamia irrallisia jäälauttoja. National urban parks to he established by Jorma Laurila pp. In spring, especially around Easter, some of the more popular trails may be packed with skiers. (08) 427 343 ; email: kanslia@rko.netppl.fi Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 2. Teräsjää on veden jäätyessä muodostuvaa hyvin sitkeää jäätä. First he makes himself entirely familiar with his subjects and the conditions they live in, while allowing the people to gradually grow used to his presence. Jäkälät ovat !evien ja sienten muodostama kokonaisuus. "Despite the flowery speeches, money is always the decisive factor and nature and the environment always have to play second fiddle to it." This fact became apparent during the work on his first film , "Korpinpolska" in 1980. Sienet ovat oma ryhmänsä, ne eivät ole siis kasveja eivätkä liioin eläimiä. This pian is aimed at safeguarding urban environments of outstanding natural and cultural value on the national scale. Tarkka lukijamme huomautti, että Sallan 50,4 oli vuosisadan pakkasennätys. 22-25 lt is possible to roam the wilds of Lapland during the winter and spring months, right up into May, on skis. (08) 427 091 ; f. 5390 mk, vain opetus 343 mk/vk, yht. Calcareous corals become combined with the remains of other shell-bearing marine creatures to form coral reefs. Sini levät ovat uusimman tutkimuksen mukaan bakteereita. More information on skiing routes and cabins can be obtained from the FPS's information offices (there is a large one in Helsinki). There are hundreds of kilometres of waymarked ski trails in areas like the northern national parks. PS. For the purpose of his film, Lehmuskallio followed the life of a Selkup family in the tribe for six months. 5. The largest coral reef system is Australia' s Great Barrier Reef, which is well over 2000 km long. Maailman suurimmat puut kasvavat Amerikassa 66 SUOMEN LUO NTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association f or Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax : +358 9 228 08 200 live by hunting and fishing. One's clothing must be windproof and one' s sleeping bag warm enough for very cold temperatures. Tykky on puiden päälle kertynyttä lunta, jäätä ja huurretta. RAUDASKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Opistotie 4-6, 84880 YLIVIESKA, p. Film maker Markku Lehmuskallio has recorded the lives of ali these tribes on film. Lieot, sammalet ja kihokit ovat kasveja. The concept of the urban park, or urban national park, is a Swedish one. Ahtojää muodostuu jään kasautuessa röykkiöiksi vasten rantoja tai vahvaa kiintojäätä. During the winter period, skiers in the fells should carefully prepare themselves for the worst kind of weather. This work has been undertaken at the last minute for, while a few tribes are still thriving, most of them are already quickly fading into oblivion. Opetus, täysihoito 490 mk/vko, yht. 26-31 Finland ' s Ministry of the Environment is currently drafting a bill for the establishment of urban national parks in Finland. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Coral reefs, beauty on the wane by Ralf Åström and Juha Valste pp. tiedot). Usein puhutaan kuusen vuosikasvaimista, mutta orava katkaisee vuosikasvaimet ja pudottaa ne maahan syödessään silmuja. Viime numerossa kysyimme kaikkien aikojen pakkasennätystä Suomessa. The first urban national parks will probably be established within the next few years in Helsinki, Turku, Tampere, Hämeenlinna and Porvoo. Reefs occur only in the world ' s warm seas and only then in shallow water. 3. 6. Unlocked cabins and shelters suitable for a one-night stay are scattered along skiing routes at convenient intervals. This article ' s pictures were taken by Rolf Åström in the Caribbean, Maldive islands and Red Sea region . Before long, he is accepted and people begin to go about their business in the normal way. Kiuru saattaa olla jo Suomessa. Harvinaiset lintuvieraat lintulaudalla ovat a) harmaapäätikka b) pähkinänakkeli ja c) puukiipijä. Paannejää on esimerkiksi jäälle uhkunutta vettä, joka on jäätynyt. Pakkasta oli silloin 51 ,3 astetta. ~ ~ ' i, ~ Mikä on raideliikenteen tulevaisuus Suomessa. Oravat turvautuvat hädän hetkellä kuusen hedekukkasilmuihin. ESITE! Lukiotod. Coral reefs constitute one of the world ' s richest and most beautiful ecosystems
Ki errätysliikkeen toiminta on painottunut siihen niin paljon , että liike on muutaman vuoden ve1Tan pohtinut taas uutta nimenvaihtoa. Kierrätysja säästäväisyysajattelun yleistyminen helpotti uuden jätelain säätämi stä. Laissa luonnonvarojen järkevä käyttö on etusijalla ja j ätteiden kierrätys ja muu hyödyntäminen tulevat seuraavina. Kierrätystoiminta oli oma, välttämätön vaiheensa luonnonvarojen säästön ja suoj elun edistämisessä. NIINPÄ /JIIN ! M(JTrA (,(OKO HOMMA 0/v Vtel-Å P.AKENNETTV iVHLAUK5EN VARAAN.,, "?AljON PITÄÄ IHMl"5TE.N TB-!DÅ f:_NNE./\J /;(UIN 5t/.5TE&ftr MUUTIVU. Ulkomai sten aloitteiden mukaisesti on kirjoitettu ja puhuttu Kestävän Suomen mahdollisuuksista, ja samoja ajatuksia konkretisoidaan tämänkeväisillä Kestävä Suomi -messuilla Hyvinkäällä. Sana oli silloin vähän outo ja vaati useissa yhteyksissä lisäselityksiä: on siis ky se jätteiden hyötykäytöstä ja luonnonvaroista. Lehdistön oli silloin helppo yhdistää uusi sana vanhoihin tuttuihin asioihin: kolumneissa ja pilakuvissa kierrätettiin jätteiden ohella vauhdikkaasti muunmuassa pulloja, vaimoja ja aviomiehiä. Orava j a rotta levittivät sanaa suositussa julistesa1jassa sekä vuosittain uusitussa kierrätysoppaassa, jota myöhemmin seurasi Luonnonsuojeluliiton laajalevikkinen Ekolehti. Liike ei ole tähän päivään mennessä reki steröitynyt, mutta silti se on toiminut pitkäjäntei sesti ja aikaansaavasti. Kan salai sjärjestöt havahtuivat, kun niidenkään keräämä jätepaperi ei enää tahtonut tehdä kauppaansa teollisuudelle. Ulkomailta käytiin etsimässä ideoita ja uutta tietoa. Vuosikymmenen lopulla Kierrätysliike järjesti jokakeväisiä nuukuusviikkoj a, keräsi uusiopaperiadressin , vastusti jätteenpolttoa ja kokosi pienimuotoisia kierrätysmessuj a. \ :~ 'W ~ K. Kierrätysajatuksen läpimeno vei kymmenisen vuotta, niin kuin kuulemma uusien ajatusten tapana on. Kotipesän on tarjonnut Luonnonsuojeluliiton toimisto. Sen jäseninä ja toimijoina on ollut parikymNO J05 KAIKKI TUO 1-<tERRÅrY.5 ON MAHD0ll(51A 7 NIIN MtK;l 5"1,Å 61 TEHDÄ JO !?-~ HAKMAAN VAAN TOt5TfN !<OTtMf;!SIÄ kMTOPA!l<K?Jf.N . Paperiteollisuuden edustaja väitti, että uusiopaperin tekeminen painotarkoituksiin on taloudellisesti ja tekni sesti mahdotonta. Nykyaikainen kierrätysajattelu syntyi 1980-luvun alkupuol ell a. 1990-luvun alku vuosien teemoja olivat ongelmajätteet, muovit, pakkaukset ja kompostointi . Kierrätys-sana löi itsensä läpi lopullisesti 1990 ensimmäisten valtakunnallisten Kierrätysmessujen yhteydessä (järjestäjinä Luonnonsuojeluliitto ja Riihimäen Messut). Luonnonsuojelun voittoja Kierrätys löi läpi . Paperin lisäksi alettiin pian puhua säästäväisyydestä ja muidenkin jäteraaka-aineiden hyväksikäytöstä. Luonnonsuojeluliitto otti 1986 teemakseen jätehuollon, jolloin yhdistysihmiset kouluttautuivat jäteja kierrätysasioissa. Energian ja raakaaineiden käyttöä tulisi teolli suusmaissa vähentää jopa kymmenesosaan nykyi sestä, jotta luonnonvarat riittäi sivät kohtuulliseen elintasoon maapallon ihmisille. Auli Kilpeläinen Suunnittelija Auli Kilpeläinen on vauhdittanut jätteiden kierrätystä aiemmin kansalaisjärjestöissä ja toimittajana, nyt Suomen Ympäristökeskuksen jäteneuvontaprojektissa. Tavaranvaihtopäivistä sai alkunsa suomalainen kierrätyskeskustoiminta, jolla ei liene vieläkään vastinetta muu all a. Mahdoton oli tullut mahdolliseksi melko nopeasti . 1AWff K)/ !.' ! SUOMEN LUONTO 2/98 ~~~ \. Säästäväinen kierrätysora va ja tuhlaileva kaatopaikkarotta ovat Seppo Leinosen piirtäminä seikkailleet 1980ja 1990-luvuilla Kierrätys liikkeen valistusmateriaaleissa. Paperinkierrätykseen liittyneitä asenteita kuvaa kesku stelu eräässä silloisessa seminaarissa. Kaiken takana oli valtavasti vapaaehtoista työtä Kierrätysliikkeen riveissä. Luonnonsuojeluliiton Eija Koski puhuu nyt työtovereineen ekotehokkuudesta ja riittävyydestä. 1990-luvun alussa kansalaisaktiivit alkoivat puhua kierrätyksen ohella j ätteiden sy nnyn ehkäisemisestä. Muutaman vuoden kuluttua Suomessakin ryhdyttiin tekemään sanomalehtipaperia, jonka raaka-aineesta suurin osa oli keräyspaperia. Vuonna 1985 Paperiliike muutti nimensä Kierrätysliikkeeksi, vaikkeivät kaikki vielä olleetkaan muutoksen kannall a. J r ': ;, ·, mentä rekisteröityä yhdistystä ja paljon aktiivisia ihmi siä. 67. Kan salai smielipidettä enemmän jätelain säätämiseen tosin taisi vaikuttaa Suomen valmistautuminen EU :n jäsenyyteen. Tarvitaan uutta ajattelua, tietoa, tekniikkaa, ekotehokkuutta. ~~\ ;. Mitenhän kauan kestää, että nämä ajatukset lyövät itsensä läpi ja mahdoton muuttuu j älleen mahdolliseksi. Luonnonsuojelijat inttivät, että ulkomailla ai nakin tekniikka osataan . Jätelain myötä moni Kierrätysliikkeen esillä pitämä asia, esimerkiksi jäteneuvonta ja kierrätyksen käytännön järjestäminen, muuttui selkeästi Suomen 1 uonnonsuoj el u Ii itto 60 vuotta 1998 viranomaistehtäväksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kutsui mukaan muita järjestöjä, ja pian oli koossa Paperiliike, joka järjesti 1983 alkaen monenlaista kansalaistoimintaa paperinkeräyksen pelastamiseksi. Tuntui älyttömältä, että pitkälle jalostettua materiaalia heitetään kaatopaikalle ja luontoa saastuttaen tuotetaan tilalle uutta
Vastuullinen kulu• tus -projektissa etsitään keinoja ekologisesti kestävän ku lutusja tuotantotason saavuttamiseksi. 1998 on 130 mk, jol la liityn myös paikallisyhdistyksen jäseneksi. T oiminnallemme annat parhaiten tukesi liittymällä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu v. He ovat antaneet Luonnonsuojeluliito lle ääniva ll an. Mutta onko tuo tavoite lähempänä ku in tuolloin, hyvin eri laisessa maai lmassa. 130 mk jäsenmaksulla saat mm . Jäsenmaksustani 60 mk SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI D menee paikal liseen ja alueelliseen luonnonsuojelutyöhön. Halutessasi wit tukee Luonn nsuojelu· liittoa ma samalla Nimi: .... kotkan. Allekirjoitus: Postimaksu maks~ttu. (Luonnonsuojeluliiton jäsenrekisteriä voidaan käyttää liiton omaan varainhankintaan liittyvään markkinointiin. Suomen Luonto -lehden ti lauksesta ja liiton kursseista ja 1 uontoharrastusvi i koista. luonnonlohen j ne . 60 vuotta ei ole •• Haluamme tehdä luonnon varjelemisen isän• maanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvol• lisuudeksi ... S uomen luonnonsuojeluliitto on puo lustanut luonnon monimuotoisuutta, elinympäristömme terveel lisyyttä ja viihtyisyyttä 60 vuoden ajan . Tulokset ovat ol leet kymmenien tuhansien jäseniksi liittynei den kansalaisten ja yhteisöjen ansiota. L jos et halua vastaanottaa tällaista postia.) -----------TAUSlÅHETYS. °f r : ,: ,,,: "~": "~": '": ": ,: ,: ,Saan Luonnonsuojelija-lehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minul le pian lähetettävällä pankkisi irto lomakkeella. Syntymävuosi: Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsin ki Osoite: Postinro ja -toimipaikka: O En halua vastaanottaa suoramarkkinointipostia. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojelul iiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. ja vaarantune iden elinympäristöjen suoj elemiseksi jatketaan. Professori Kaarlo Linkolan Suo men Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavassa kokouksessa keväällä 1938 lausuma ta voite on yhä pätevä. Laita rasti ruutuun. Pyydän lähettämään lisätietoja. Luonnonsuojelija-lehden sekä monen laisia alennuksia mm . J uh lavuotta vietetään työtä tehden : Lähiluontoprojekti nostaa arvoonsa taajamametsät, vihera lueet, ja pihojen luonnon monimuotoisuuden. Talousmetsien kä• sittelyä pyritään muuttamaan luon• nonmukaisemmaksi, ja perinteistä to imintaa uhana laisten lajien saimaannorpan