Suomen Luonto 2/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Satelliittikurjet reppureissaajat lähestyvät Suomea koirasusi Peto jakaa mielipiteet varesvuo tähtäimessä linnut ja ulkomaan markkinat 2 Irtonumero 7,50 13.3.2009 pinnalla Hallilla menee hyvin, ja saimaannorppakin voidaan vielä pelastaa
Kuluneena talvena osa punarinnoistakin jäi ruokinnoille norkoilemaan. Siinä kaksi syytä, miksi Suomessa talvehtii nykyään lintuja, joiden pitäisi keikkua oliivipuiden oksilla Etelä-Euroopassa. Lintulaudat auttavat myös muutolta palaavia, jos takatalvi yllättää. kUva MaRkUS vaRESvUO · TEkSTi aLicE kaRLSSON. varhaiskevät Selvisinpäs! yhä useampi lintu jättää muuttomatkan tekemättä. Lauhat talvet ja ruokinta
Siitä on esimerkkinä jatkuva kiukuttelu, ettei Vuotosta saa rakentaa tai ettei koskiensuojelulakiin saa kajota. Tämä noin puolimetrinen komistus edustaakin eksoottista saarta hyvin. 76 yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat anttiHalkka,aliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Toimituksen assistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi aURiNgON MaHTi. Kyseiset tahot haluaisivat mahdollisuuden poliittiseen peliin yli vesilain silloin, kun ne yhteiskunnan etuun vetoamalla vaativat rakentamista, vaikka sillä olisi suurta haittaa ympäristölle sekä asuinoloille ja elinkeinoille. Ei mitenkään. Kokoomukselle, keskustalle, MTK:lle ja voimayhtiöille luontoarvot ovat täysin toissijaisia. Yhteiskunnan etu vaatii sitä. jORMa LaURiLa pääTOiMiTTaja 58 kaMELEONTTi. Nämä sukkelasti väriään vaihtavat otukset ovat kehittyneet Madagaskarilla. pääkiRjOiTUS vaRHaiSkEväT SUOMEN LUONNOSSa tuomaS kankaanPää sammakkojen aika P äähallituspuolueiden ministereiden ja kansanedustajien suusta on viime aikoina päässyt tiuhaan sammakoita. Lämpö saa varhaisimmat tupasvillat kukkimaan jo maaliskuussa. Eniten keskustaa, kokoomusta, MTK:ta ja voimayhtiöitä jurppii niin sanottu Vuotos-pykälä eli ehdoton luvanmyöntämiseste huomattavien ympäristöhaittojen perusteella. Kyse on politiikan ja elinkeinoelämän arvovalinnoista. Tällaisille tarvitaan kova laki. Ensimmäiset versot katoavat pian eläinten suuhun, mutta hangen alla on jo uusia tulossa. 4 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 heImo rajanIemI / kuValIIterI. Vanha laki on aikansa elänyt, ja se on palvellut voittopuolisesti voimayhtiöiden, ruoppaajien ja ojittajien intressejä. Kiinnostava kysymys on, miten mikään hanke, joka aiheuttaa huomattavia haittoja ympäristölle, asutukselle tai elinkeinoille, voisi koskaan olla yhteiskunnan edun mukainen. Helmikuun lopussa, kun vihreät äänestivät eduskunnassa Lex Nokiaa vastaan, keskustan Hannes Manninen möläytti salista oikeusministeri Tuija Braxille: "Siinä meni vesilaki!" Reaktio viestii siitä, että kun hallitus antaa tänä vuonna esityksensä uudeksi vesilaiksi eduskunnalle, asiasta tulee ankara vääntö. Esitys veisi toteutuessaan vesilakia ainakin muutaman piirun oikeaan suuntaan
F I SUOMEN LUONTO 2 | 2009 5. Lisää merihylkeistä sivuilla 2835. jorma luhta W W W. Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 66 omareviiri 72 LukijoiltajaParasjuttu 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 Jälkikirjoitus 46 SEURaNNaSSa. 69 Mikä fossiili! Janioravisjärvi. 66 "Hienompaa asiaa kuin kuvata luontoa ja lintuja ei ole." MarkusVaresvuo. koirasusi herättää vahvoja tunteita Reppu selkään ja menoksi. Madagaskar. ihmiset ja elämäntapa 20 TURvaTON TULEvaiSUUS. jokamiehenoikeudet ehkä uhattuina Ruuhkamaksut jakavat kansan Metsäpaloissa kuollut miljoonia eläimiä.australia. alle yhden vuoden ikäisistä saimaannorppien kuuteista 60 prosenttia kuolee verkkoihin. kOiRaSUSi. inarilaisen Tinja Myllykankaan 20-päisessä koiralaumassa on kolme koirasutta. 40 harrI nurmInen 27 Hiilinegatiivista ekosähköä, kiitos! ristoIsomäenkolumni. Suu kiinni, sanoo korkein oikeus. 52 Muistojen lentävät sirkat. juha taSkInen SuomenLuonto2|20098.vuosikerta JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto ilmiöt 2 varhaiskevät: Selvisinpäs! 70 Muistoja Tvärminnestä Eläimet, kasvit ja sienet 8 20 28 36 40 46 6 10 14 19 12 12 16 58 Tiklistä Suomen talven koriste viimeinen mahdollisuus. Satelliittikurjet. Karjatalousonmelkoinenmetaaninlähde. Saimaannorppa. pirstaloituva paratiisi. Lisäksi on vielä keräsen Seppo, joka kalasti kuvan kanteemmekin. Kolumni. ympäristö tiede ja tutkimus ihminen kiihdyttää lajien muuttumista Lentävät lääkärit kasvikunnan apuna paha lehmä. 83 varaslähtö maailmalle. SU O M E N LU O N TO. SamiKarjalainen. joukko suomalaisia tutkijoita varusti ne lähettimin saadakseen selville, mitä puolen vuoden pituisella muuttomatkalla tapahtuu. kaNNESSa itämerellä on monta kalastajaa. 20 000 harmaahyljettä, 7000 norppaa ja tuhansia ammattikalastaja. aino, auli, Matti, petteri, Mauri, Olli ja Rettimä ovat kurkia. Metsäpeura. Merihylkeiden terveiset Emän suojeluksessa
Tämätiivistyyvalitukseen: "Ekosysteemipalveluiden markkinat eivätolekehittyneet." Herää epäilys, että luonnonvarastrategianvarjollaollaankäymässäjokamiehenoikeuksienkimppuun.Mitähallitukselleaiotaanesittääjokamiehenoikeuksista. MTK:n edustajat ovat ajoittain vaatikierrätys OikEUS LiikkUa ja MaRjaSTaa jokamiehenoikeus on Suomessa maan tapa. pajunkissoja lukemaan! Maljakon pajunkissat ovat usein kiiltopajunoksia."Seonpajuistaaikaisin ja yleisin kukkija", sanoo intendentti Arto Kurtto Helsinginyliopistonkasvimuseolta. "Josesimerkiksijotainaluettakäyttä- Likainen lasijäte ei kelpaa edes tien Lasimurska tienpohjan kantavana rakenteena voisi olla liiketaloudellisesti edullista. Projektintyöpaja-alustuksissaonkäsiteltylaveastiluonnonaineettomienarvojenhyödyntämistä. Hanketta vetää projektijohtaja Eeva Hellström. Lasin puhdistaminen lasin valmistuksen raa- Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. SUOMEN LUONTO 2 | 2009. "Tilaisuuksissaonkäsiteltylaajastitätäaluetta.Luonnonvarastrategialiikkuu yleisellätasolla,jotenesityksessäeitule olemaankovinpaljonyksityiskohtia." Jokamiestäkiinnostaakaikkivähäkin mitäaiotteesittää. Naaraanjakoiraankokoeroonsuurijajohtaahelpostiajatuksetharhaan. "Pisteisiin tuodaan runsaasti muun muassa metalli- ja muovijätettä. "Ympäristölupamenettely osoittautui liian raskaaksi. Hänen mukaansa yhtiö käyttää lasimurskaakaatopaikkarakenteissa.Murska onperäisinyleisistälasinkeräyspisteistä. Toinen vaihtoehto olisi se, että toinen lumikkoonkinpoikanen,muttatämäonajankohdan perusteella epätodennäköistä. Lumikkotohtori Paa Hellstedtarvioi,ettäkyseessäonparittelu"johonvuodenaikakinsopii".Lumikkourospitää pariutumisessajuurinäinnaaraastakiinni. Puhutaan ekosysteemipalveluista: "Maisemista,tiettyjenmaantieteellisten paikkojenuskonnollisesta,virkistävästä, tervehdyttävästä, ideoita ja elämyksiä antavastamerkityksestä." Projektinmukaan"aiemminSuomessa pääasiassa julkishyödykkeinä hahmotetutjapääsääntöisestijokamiehen oikeudella käytetyt palvelut ovat tulevaisuudessa entistä laajemmin tulossa käyttöön matkailun yritystoiminnassa". "Ne eivät ole ilmaispalveluja,vaanniistäkintuleemaksaakorvaus tuottajalle." Mitätämätarkoittaa. "Sitäenvoikertoa",Hellströmsanoo. "Myös uudet ja aineettomat tuotteet ja palvelut pitää voida tuotteistaa", sanoo Jylhä. Luonto ja ympäristö nyt TOiMiTTaNUT aNTTi HaLkka luonto maksulliseksi? nyt Luontoon! JarKKoMäKINEVa/KuVaLIITErI jokamiehenoikeudet Tässä kuussa esiteltävä luonnonvarastrategia voi vaarantaa jokamiehenoikeudet. Suomenitsenäisyydenjuhlarahaston Sitran johdolla valmistellaan kansallista luonnonvarastrategiaa, jostapitäisijättääesitysMatti Vanhasen hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä. Lasimurskalla voidaan korvata harjuista otettavaa luonnonsoraa. Lahtelankuvaonharvinainen,sillälumikkoonpienijapiilottelevaeläin.Kuvaonotettunoinviidenmetrinetäisyydeltä700millin teleoptiikalla. aNTTi HaLkka neet jokamiehenoikeuksien lakkauttamista.Entätässäyhteydessä?Järjestön metsäasiantuntijaLea Jylhän mielestä aineettomiinarvoihinperustuvienpalvelujen "resurssit eivät vain ole, vaan ne ovatjonkunomistuksessa". Pajunkissa on pajun nuori kukinto, "se, jolla villa vielä suojaa kehittyviä kukkia", Kurttoluonnehtii."Isoimmatkukinnotovat halavalla, varsinkin sen keltapontiset hedekukinnot.Pohjoisessapönäkimmätjapisimmätkukinnotovatvillapajulla."Viimeiset pajunkissat löytyvät tunturipaljakalta vieläheinäkuussa."Sielläkukkiiesimerkiksinapapaju." jUHa kaUppiNEN yLLättäVä HAVAinto KarILaHTELa Lumikot pariutuvat keskellä talvea Luontokuvaaja Kari Lahtela yllätti helmikuun alussa Paimionjokilaaksossakaksilumikkoakuvantilanteessa.Mitäoikein on tekeillä. Lasimurska tulisi usein edullisemmaksikuinsoranottokaikkinekuljetuksineen Kiertokapula-yhtiö tarjosi lasimurskaa pelto- ja metsäteitä rakentavalle urakoitsijalletierakenteisiin. "Envoikertoa,koskatyöonvieläkesken",Hellströmvastaa. Jokaiselle tienpätkälle sen pituudesta riippumatta olisi pitänyt anoa oma ympäristölupansa", sanooKiertokapulantoimitusjohtajaKari Mäkinen
Myöstuottajavastuuntulisiollayksiselitteinen.Sinänsälasinkäyttötienpohjissa tuskin paljon vaikuttaisi kierrätykseen, määrätovatvähäiset",Heinosanoo. Suomen ydinvoimaloihin verrattuna (2700 MW)tehoolinelinkertainenjamyösselvästisuurempikuinEspanjanydinvoimaloidenteho.Tuulivoimaloidensähköntuottovaihteleevoimakkaasti. Suomen luonnonsuojeluliiton Erja Heinonäkeeparhaaksikeinoksiuuden täytönmahdollistavanpakkaustenverotusjärjestelmänpalauttamisen. Eu:nviidenmiljardineuronpaketissahiilidioksidintalteenottojavarastointisaavatylimiljardin jättipotinjatuulivoima500miljoonaa,jostakolmannestuleeItämereneteläosanmerituulipuistoihin. Luonto ja ympäristö nyt sää ja ilmasto ehkä uhattuina ErKKIMaKKoNEN/KuVaLIITErI Vihreä elvytys jää suomessa vähälle Eu:njaNorjanelvytysauttaasamallavähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Jonkin Sitran artikkelia aiotaan käyttää hallituspolitiikan ohjaamiseen, tavoitteena luonnonvarojen käytön maksimointi, ei säästäminen", Kuronensummaa. MikkO NiSkaSaaRi Keväästä tulossa keskimääräinen Euroopansääennustuskeskustuottaamyös pitkiäkolmenkuukaudenennusteita.Tuoreinkoskeemaalistoukokuuta.SenmukaanlämpötilaolisiSuomessahiemankeskimääräistäkorkeampi.Ennusteonvarsinepävarma,minkätakia esimerkiksiSuomenIlmatieteenlaitoseiyleensä julkista siitä omaa versiotaan. Norja satsaa 200 miljoonaa euroa uusiutuvaan energiaanjaenergiatehokkuuteen.Sähköautoilleperustetaanlatausverkosto,rautateitäjapyöräteitäkehitetääntoisen200miljoonaneuronverran. Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö ilpo Kuronennäkeeasian toisiin. "Voimmelainmukaanvarastoidalasia kolme vuotta, minkä jälkeen se muuttuu jäteverolliseksi. "alumiini- ja muoviroskien määrä vähenisinäinhuomattavastikeräyspisteissä. Tällä ei ole tarkoitus puuttua jokamiehenoikeuksiin", Jylhävakuuttaa. Suomen 1,2 miljardin elvytyksessä merkittäväävihreääonmukana0miljoonaneuron ratahankkeidenverran. aNTTi HaLkka WWW.dMI.dK väluontomatkailuyrittäjähaluaamaanomistajan säilyttävän maiseman ennallaan, olemaan vaikka hakkaamatta metsää, se on omistajalle kustannus. Espanjan tuulivoimalat tuottavat silti vuosittainselvästienemmänsähköäkuinSuomenydinvoimalat.n SUOMEN LUONTO 2 | 2009 7. Vähitellen ne halutaan maksullisiksi. Vero on nyt 30 euroatonnilta." Hämeen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Jaana nuutisen mukaan keskussuhtautuukriittisestilasinkäyttöön maanrakennusaineena,koskalasinkierrätysonjärjestettySuomessahyvin. MTK vaatii korvauksenjopamaisema-arvoista." "Koko hanke on äärimmäisen epädemokraattinen. "Kun käsite ekosysteemipalvelut tuli käyttöön, se tarkoitti sitä, mistä kaikki voivat nauttia ilmaiseksi. Julkaisemme ylläTanskanIlmatieteenlaitoksenennustekartan, jokakertookolmenkevätkuukaudenlämpötilan poikkeamankeskiarvosta.n pohjaksi ka-aineeksionnykyiselläänerittäinkallista",sanooMäkinen. Kun matkailu tuottaa tuloa jollekin, ei voiolettaa,ettämaanomistajamaksaa kustannukset." "Tarkoitantoimintaa,jokameneeyli jokamiehenoikeuksien. Norjan kahden miljardin euron elvytysbudjetti vihertää 500 miljoonan euron verran. Myöskulttuuriympäristötjakansallispuistotsaavatrahoitusta. jUSSi kaRvONEN Espanjan tuulivoima ennätykseen Espanjantuulivoimalatjauhoivatuudentehoennätyksen22.tammikuuta.Tehoairtosi 10923megawattia,jollapyörittäisikokoSuomea talvisenapakkaspäivänä
Norjandovressaalettiintarhatanaaleja 200. Tiklejä pesii Etelä-Suomenviljelyseutujenlisäksisiellä norjassa jo kokeiltu UUSi kOTiMaa. Talvien leudontuminen Pohjois-Euroopassaonhelpottanuttiklienelämää. Tämä kuukkeli takertui huolimattoman metsästäjän hirvilankaan pielavedellä. Hirvilangat vaaraksi linnuille Hirvilangat kertovat hirvien reitit, kun hirvat katkaisevat ne. Niiden selviämismahdollisuudet ovat suuremmat kuin luonnonpoikasten, joista suurin osa kuoleeensimmäisenvuodenaikana.Istutuksetontehtylevinneisyydenaukkopaikkoihin.Toistaiseksituloksiaonollut vaikeaarvioida,muttatoiveetnaalikan- 8 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Parvessa on tavallisesti kymmenestä kolmeenkymmeneen tikliä, jotka keinuvat ketterästi ohdakkeissa ja takiaisissa siemeniä poimimassa.Tiklinlatinankielinennimi Carduelis carduelis juontuukin ohdakkeidensukuisistakarhiaisista,carduus. Vaellus ei tuolloin vahvistanutsirpaleistapesimäkantaamme,koskapesäpaikoiksikelpaavistametsistäonkovapula.ongelmana on myös, etteivät yksinäiset tikat kohtaatoisiaan. pERTTi kOSkiMiES JaNNETaSKINEN väRikäS LaULaja. jos tikliä ei huomaa naaman kirjailusta, ääni usein paljastaa sen. Vielä sata vuotta sitten tikli oli lounaisimman Suomen harvinaisuus. Moni Suomeen vaeltanut valkoselkätikka jäi tänne talvehtimaan. Valkoselkätikkoja paljon ValkoselkätikkojatalvehtiiSuomessasatoja yksilöitä enemmän kuin normaalisti. "Tiklin levinneisyys on laajentunut kolminkertaiseksi, kun sitä mitataan 10x10 kilometrin lintuatlasruutujen perusteella.Kolmenviimevuodensyys- ja keskitalvisissa laskennoissa on havaittukeskimäärinviitisensataayksilöä, mikä on peräti viisi kertaa niin paljon kuin20vuottasitten." Lajin talvikanta lienee 10000 20000 yksilöä, mutta muuttajien palattua keväällä pesivä määrä noussee yli kaksinkertaiseksi. Sen jälkeen yksilömäärät ovat nousseet, ja tapasin itsekinliki200linnunsyysparviavuosi- HiRviLaNgaN UHRi. "Turunseuduntalvikantaolivahvempi1950-ja190-luvuillajapieneni1980luvun jälkipuoliskolle asti. pROFESSORi risto A. Pesänsä tiklit rakentavat pikku metsiköihinasutusalueidentuntumassa. pihapiirit ja rikkaruohokentät ovat tiklin suosiossa. Luonto ja ympäristö nyt lintumaailmasta MarKuSVarESVuo luontoväkeä Puhuttaa tiklistä suomen talven Kaunis tikli on runsastunut nopeasti. rikkaruohostoissa hyörivät tiklit ilahduttavateloisinajaäänekkäinä parvina yhä useampia eteläsuomalaisia.Linnutonhelppotunnistaa,sillä ne toistavat lakkaamatta omaa nimeään diklit, dideli, dilyit... Pohjois-Savossahirvilangoistaontavattukuolleenakanalintuja,kahlaajia,petolintuja,rastaita ja monia pikkulintulajeja. Väisänen Luonnontieteellisenkeskusmuseonvaltakunnallisesta linnustonseurannasta kertootiklinpärjänneenmainosti1980luvunlopunjälkeen. Tarhaan on kerätty mahdollisimman monipuolinen geneettinen aines, joka on pyritty pitämään puhtaanaPohjolankantana.Vuosina200708 luontoononistutettuyhteensä80puolivuotiasta poikasta. Suomessa naali pesi viimeksi199.Senjälkeenkinonnaaleja maassamme nähty vuosittain 515 yksilöä. ornitologiEsa LehikoinenTurunyliopistostakertooyksilömäärienvaihdelleensiellähuomattavasti. Vain syksyllä 1993 tikkoja vaelsi idästä vielä enemmän kuin 2008. Syksyn2008suurvaelluksenjäljiltäniitäjättäytyieri puolille Etelä- ja Keski-Suomea länsirannikkoa myöten.ErittäinuhanalainenvalkoselkätikkapesiisäännöllisestiJärvi-SuomessaEtelä-Karjalasta jaEtelä-SavostaPäijät-Hämeeseen. Pielavetinen lintujen rengastaja Kalevi rutonentekiviimekeväänä tunteita kuohuttavan havainnon, kun hän löysi kotikuntansa retkeilyalueelta hirvilankaan kuolleenkuukkelin. jaNNE TaSkiNEN istutuksista toivoa naaleille Pohjolan naalikanta on sinnitellyt pääasiassa Norjan ja ruotsin suurtuntureillahivenenyli200yksilön vahvuisena. täälläPohjois-Karjalaa,Pohjois-Savoaja länsirannikollaouluamyöten. Niistä on tullut viime vuosina hirvenmetsästyksen apuväline, mutta valitettavan moni seurue jättää rihmat jahdin päätyttyäluontoon.Tiehallintoonkieltänytlankojenkäytöntiealueilla.Luonnonsuojelujärjestöt ovatmyöskritisoineetniitä,koskamaastoonjätetytlangatovatsurmanloukkujalinnuille.Vähimmäisvaatimus olisi, että langat korjataan luonnostapoishetimetsästyksenpäätyttyä. Ihminenonlisäksiluonutlinnuillehyviä ruokailupaikkojahylätyilleviljelymaille, tienvarsille, ratapenkoille, varastoalueille, maankaatopaikoille ja muille rikkaruohoja rehottaville avomaille
Luonto ja ympäristö nyt tärkeä ennakkoPäätös koriste MarKuSVarESVuo TäHäN TaRviTTaiSiiN kaLaTiE. Hyvä sopulivuosi2007nostiruijankannanylikymmeneenpesiväänpariin,joistaparipesintääosuimelkolähelleSuomenrajaa. Hiitolanjokionyksikolmestavirtavedestä,johonsäännöllisestinouseetaimenienlisäksierittäinuhanalaisialaatokanlohia.Niidenkosiomatka päättyy valtakunnan rajan tuntumaan HiitolanjoenVoimanvoimalanmuureihin. Linjalaskentojen perusteella Suomen punatulkkukanta kasvoi vuodesta 1985 ainakin vuoteen2005.Kyselyviimevuosientilanteestalintuyhdistyksille antoi ristiriitaisen tuloksen. Mikäli istutuksia tehdään jatkossa myös ruijaan, voidaan olettaa niiden heijastuvan Suomeenkin. Naalien uhkana on kettujen leviäminen avotunturiin entisille naalireviireille,sopulivuosienepäsäännöllisyyssekä pienen populaation vähäinen geneettinenmuuntelu. Suomessaonrengastettu1457tikliä, joistaonsaatu7löytöä,pääosaksikotimaasta.ulkomaisetlöydötovattulleet ympäri Itämerta, kaukaisin Saksan ja Hollanninrajoilta.Sukulaistensaurpiaistenjavihervarpustentavointiklitkiertelevätsää-jalumiolojenmukaan. kangaskosken voimala pysäyttää laatokanlohen nousun. saako Hiitolanjoki kalatiet? Etelä-KarjalastaLaatokkaanlaskevanHiitolanjoenluontojaalueenihmisetsaivaterävoiton:Itä-Suomenympäristölupavirastovelvoitti joessa olevien voimaloiden omistajayhtiöt tekemään31.1.2010mennessähakemuksenkalateidenrakentamisesta.VelvoitettahakiKaakkoisSuomenTE-keskuksenkalatalousyksikkö. onpelättävissä,ettäVenäjänkinkannat romahtavat,jollointervehdyttävägeenivirtasieltäloppuu",toteaabiologiMatti MelaMetsähallituksesta. ruotsissa on puolestaan toteutettu menestyksellä luonnossa olevien naalinpoikasten ruokintaa, mikä onkin vähentänytkuolleisuuttaselvästi. vESa LUHTa BirdlifeSuomentammikuussajärjestämässäPihabongauksessatodettiinpunatulkkujenharvinaistuneenjotoisenaperättäisenävuonna.Bongaukseenosallistui15000ihmistä10000 pihalla. Kalateiden rakentaminen voi siis viivästyä. RaiNER RajakaLLiO PihaPiiristä ISMoPEKKarINEN/KuVaLIITErI tuhannenvaihteessa.Tikliensyksyisetja talvisetruokailualueetmuuttuvatjatkuvasti rakentamisen takia, mikä vaikeuttaakannanseurantaa." HELSiNgiN yLiOpiSTONtutkija Aleksi Lehikoinenkertoo,ettäHangonlintuasemalla Hankoniemen kärjessä laskettujen muuttavien yksilöiden määrä onnykyäänylikaksinkertainen25vuodentakaiseenverrattuna. Selvää johtopäätöstäeivoivetääpuoleeneikätoiseen. Suomenpuolellanaaliprojektionpyrkinytmahdollistamaannaalinpaluunpitämällä vanhoja pesäkumpuja ketuista vapaina. punatulkku on harvinaistunut talviruokinnoilla. missä punatulkut? nanelpymisestäovatkorkealla. osittain tiklikannan runsastuminen on elpymistä aallonpohjasta, jonka aiheuttivat1980-luvunpuolivälinkylmät japitkättalvet.Ilmastonlämpeneminen lupaatiklilleantoisiaaikoja. pERTTi kOSkiMiES TaLvEN väHENEvä viHELTELijä. "Jonkin verran on todettu siperialaistennaalienvaeltaneenfennoskandiaan. YhtiötkutenVantaanEnergiaaikovatvalittaa päätöksestä. Punatulkunpesimäkantavaihteleeerivuosina huomattavastimuunmuassaravintotilanteenja talvenkylmyydenmukaan. aLicE kaRLSSON SUOMEN LUONTO 2 | 2009 raINErraJaKaLLIo 9
Selvityksellä ja kokeilulla pitäisi lähinnä selvittää, millainen malli toteuttamiseen valitaan", sanoo vihreiden ryhmänjohtaja Mari Puoskari. vetoomus Ei moottorirataa puijolle Kuopion Puijon luonnonsuojelualueen viereen suunnitellaan moottoripyörien ja mopojen harjoitusaluetta. Tilaisuustähänonyleensävainkerranlohenelämässä.olikinsensaatio,kunriista-jakalatalouden tutkimuslaitoksen viime vuoden saalisnäytteistälöytyikahdeksanvuotiaslohi.Seolitulossa kudulleneljättäkertaa;aiempinäinmonenmerivaelluksenlohionylipuolenvuosisadantakaa. aNTTi HaLkka asuinkunnankoollaeiolesuurtavaikutustatulokseen.Kyllä-kantaonlievästiniskanpäälläjokaryhmässä. Lapsiperheet kannattavat maksuja muita talouksia hieman enemmän. ammattiryhmistä eniten ruuhkamaksujen kannalla ovat toimihenkilöt, asiantuntijat,johtavassaasemassaolevat ja yrittäjät. Pääkaupunkiseudulla, jota maksut koskisivat,ihmistenmielipiteetmenevät tasan.asukkaillaonmyösjonkinlainen kantaasiaan:vainseitsemänprosenttia Valtuusto voisi hyväksyä maksut Valtaosa Helsingin valtuustosta kannattaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ei-vastauksia tuli eniten 1524-vuotiailta. Työntekijöistä ja eläkeläisistä neljä kymmenestä on samaa mieltä. "Kannatamme ruuhkamaksuja ja niiden selvittämistä. Vihreää valoa maksuille näyttävät vihreät, sdpjavasemmistoliitto.ryhmilläonyhdessäenemmistövaltuustossa. Kiellon taustalla on pyöriäisensuojelu. Kielteisesti vastanneita oli lähes yhtä paljon,38prosenttia. Keski-ikäiset ja iäkkäimmät kannattavat muutosta, mutta enemmistö onniukkajajäävirhemarginaaliin. Tukholman ja Lontoonruuhkamaksuistaonerittäinhyviä kokemuksia liikenteen ja päästöjen vähentämisestajasiksimyösHelsingissä pitäisi ottaa maksut käyttöön. Noin2000hehtaarinkaupunkipuistoonkuuluisivatPorvoonarvokkaanhistoriallisenkaupunkikeskustan lisäksi muun muassa Stensbölen ja ruskiksen luonnonsuojelualueet sekä Joonaanmäen ja Kokonniemen metsät. Kummatkin puoltavat lievästiruuhkamaksuja. vaelluskalat HENrIKKETTuNEN Lohen menestys jatkuu tornionjoella Tammikuussa valmistuneen tilaston mukaan Tornionjoen viime vuoden lohisaalis oli Suomen puolella 8800 lohta (57 tonnia) eli kolme kertaa 2000-luvun keskitason verran. Muun muassa Kuopionluonnonystäväinyhdistysvastustaarataa. Naistenjamiestenvälilläeiolemerkittävää eroa. Lähes kolmanneksella eläkeläisistä ei ollut asiaankantaa. Kaikkineen kaupunkipuistoolisiselvästisuurempikuinPorvooseenaikoinaanesitettykansallispuisto. iSMO TUORMaa ruuhkamaksut jak Kyselytutkimuksen suurimmat erot etelän ja pohjoisen välillä. Lievä enemmistö suomalaisista kannattaa ruuhkamaksujen ottamista käyttöön pääkaupunkiseudulla, ilmenee Suomen Luonnon Taloustutkimuksellateettämästäkyselystä. Luonto ja ympäristö nyt kauPunkiluonto suomen luonto tutki porvoo saamassa kansallisen kaupunkipuiston JosluojajaPorvoonpäättäjätsallivat,PorvooseenperustetaanensikesänäSuomen seuraavakansallinenkaupunkipuisto.Puistojuhlistaisi näin julistusta,jonka mukaanSuomi"julistettiin kansakunnaksi kansakuntien joukkoon" juuriPorvoossatasan200vuottasitten. Tornionjoen lohet palaavat Itämereltä tuhannenkilometrintakaasynnyinjokeensakutemaan. "Vasemmistoliitto kannattaa ruuhkamaksuja.olemmetuoneettämänesille monestivaltuustossa.Myöseduskuntaryhmäkannattaaruuhkamaksuja,olemmetehneetasiastalakialoitteen",sanoo ryhmänjohtajaPaavo Arhinmäki. jUHa HONkONEN 10 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Heistä puolet olisi valmismaksamaanruuhkamaksuja. Kysymykseen "Pitäisikö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön ruuhkamaksut?" 43 prosenttia vastasi kyllä. Luonnonrauhan ystävät voivat allekirjoittaa vetoomuksenPuijonpuolestaosoitteessawww.adressit.com/puijo-ilman-moottoreita.n "ruuhkamaksut on syytä ottaa käyttöönasiaakoskevanperusteellisenselvityksenjälkeen.Haluammeedistääjoukkoliikenteenkäyttöä,ehkäistäilmastonmuutostajalisätäkeskustanviihtyvyyttä", sdp:n ryhmänjohtaja Jorma Bergholm kertoo. kESki- ja HyväTULOiSETpuuttuisivatruuhkiinhanakimmin.Heistäpuolet laskuttaisijaneljäkymmenestäjättäisi laskuttamattaautoilijoita. Myönteisimmin ruuhkamaksuihin suhtautuvat2534-vuotiaat;kuusikymmenestä kannattaa maksuja. Pääsyynä lohipaljouteen on Itämeren eteläosien ajoverkkokielto. Ikäryhmästä55prosenttiavastustaamaksuja
Vyöhykkeelle pyrkiviltä yksityisautoilijoilta peritään noin seitsemän euron ruuhkamaksu maanantaista perjantaihin kello 718.30. Maksusta on vapautettuerikoisajoneuvotkutenbussit,taksit,moottoripyörätjaambulanssit. Tutkimuksessa haastateltiin 503:a vastaajaa helmikuun alussa. Enitentaksojavastustavatpohjois-ja itäsuomalaiset.Länsi-Suomessamielipi- teetmenivätkyselyssätasan. Maksamista valvotaan kameroilla, jotka kirjaavat vyöhykkeelleajavienautojenrekisterinumerotjavertaavatniitämaksurekisteriin. Ledien käyttö tässä mitassa on ainutlaatuista. Led-valaistutmainokseteivätsisälläongelmajätettäkuten elohopeaa. jUHa HONkONEN resurssit vähenevät rISToPYLVäNäINEN/KuVaLIITErI eiosannutvastatapuolestataivastaan. otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen jataloudenkoonmukaankokoSuomea edustavaksi. jUHa HONkONEN MaTTIBJörKMaN/LEHTIKuVa järvien sinileväseurannat vaarassa? Ympäristöhallinto on seurannut kesäisin järviensinilevätilannettajatiedottanutsiitä.Palveluonollutsuosittu,silläsinilevienmassaesiintymätovatuseinmyrkyllisiä.Kyseonsiitä, voikovedessäuidataisitämuutenkäyttää.Nyt seurantaa aiotaan keventää, ja toiminta uhkaa loppuamonillajärvillä.Kyseonrahasta,sillä300 havaintopaikanylläpitoonkallista.Valtiontuottavuusohjelmakarsiinäinympäristötietoa.n vielä ehtii Lontoon ruuhkamaksut toimivat Lontoonkeskustanliikennevähentyi kolmanneksen ruuhkamaksujen ansiosta 2003. autoilijat voivat maksaa ruuhkamaksunkaupoissa,postissa,puhelimentai internetin välityksellä. ruuhkamaksuja puolletaan siisenitenruuhka-Suomessa. Led-valomainoksiinsiirtyminensäästäävuositasollaarviolta40 sähkölämmitteisenomakotitalonverransähköä. MuuallaEtelä-Suomessapuoletväestä kannattaa ja kolmannes vastustaa maksuja. MaksuonkäytössämyösmuunmuassaSingaporessajaoslossa. jUHa HONkONEN pyrstötiaiskyselyyn jo paljon vastauksia Suomen Luonto kysyi viime numerossaan pyrstötiaisistajapuukiipijöistälintulaudoilla.Vastauksiaonsaatujouseitakymmeniä.Vieläehtiikuitenkinilmoittaahavaintonsaosoitteeseenpertti.koskimies@kolumbus.fi.n SUOMEN LUONTO 2 | 2009 11. Led-valokyltti kestää keskimäärin yli kymmenenvuotta,mikäonkaksikertaakauemmin kuinloisteputkikyltti.Energiankulutuksessaeroa on 080 prosenttia ledin hyväksi. Välillisetympäristövaikutuksetnäkyvätvähentyneenävalomainostenhuoltotarpeena. Luonto ja ympäristö nyt Päästövähennykset avat kansan pitäisikö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön ruuhkamaksut? Ei 38 % Eos 18 % Kyllä 43 % Kkaupat vaihtavat ledvalokyltteihin Vainvähänenergiaakäyttävätled-lamput korvaavat neon- ja loisteputket K-ruokakauppojen valomainoksissa. Tukholmassatoissavuonnakäyttöön otetusta ruuhkamaksusta on ristitiitaista tietoa. Kaupunkiin luotiin noin 20 neliökilometrin maksuvyöhyke, jonkasisällejääväthallintokorttelit,liike- ja finanssikorttelit sekä huvialue. Järjestelmää on kuvailtu kalliiksimuttakohtuullisentehokkaaksi. ajoaikakeskustaanjakeskustassaon maksuaikoina supistunut keskimäärin noin14prosenttia.Tilanneonpalautunutsamaan,mikäseoli1980-luvunpuolivälissä
tiEDE ja tutKimus nyt TOiMiTTaNUT aLicE kaRLSSON lajistotutkija evoluutio Loispistiäistutkija palkittiin Filosofian tohtori ilari E. darimontintutkimusryhmävertasifenotyyppisten,havaittavissaolevienominaisuuksien muutosnopeutta kymmenissäluonnollisissajaihmiseneritavoin muokkaamissa systeemeissä. Vuosipalkinnon tarkoituksena on kannustaa suomalaisiahyönteisten,hämähäkkien,sammaltenjasiententaksonomianjasystematiikantutkijoita.Systemaatikotovatkiinnostuneitaeliöiden sukulaisuussuhteidenjaluokittelunteoreettisistaongelmista.Taksonomittaastutkivatsamojen asioidenkäytännönpuolta;heetsivät,kuvaavat, nimeävätjaluokittelevatlajeja. piia aHONEN ihminen kiihdyttää Ihmisen valikoiva saalistus johtaa muun muassa saalislajien koon pienenemiseen. Nykyihminen on superpeto, jokamuuttaasaalistamiensalajien ominaisuuksiaennennäkemättömännopeasti,kertooamerikkalaistutkimus.Tämäennustaavakaviaongelmiapyynnin kohteenaolevillepopulaatioille. amerikanlampaat ovat valikoivan saalistuksen johdosta pienempiä kuin ennen. Sen sijaan laitumilta ilmaan haihtuvan ammoniakinjatyppioksiduulinmäärät ovatpienempiäkuinaikaisemminluultiin. Kävi ilmi, että linnut tunsivat enemmän kiinnostusta jopa toukkien vaivaamasta puustaotettuunterveeseenoksaankuinsamanlaiseentoukattomanpuunlehvään.Pesäpaikan valintaan puiden toukkaisuus ei näyttänyt vaikuttavan. RaiNER RajakaLLiO ToMIMuuKKoNEN piENENEMääN päiN. Vaikka tarkoitus olisi hyväkin, pyyntisäännökset voivat saada vahinkoa aikaan. Nopean muutoksen resepti on yksinkertainen:pyydystäpaljonjavalitse kookkaimmatyksilöt.reseptiänoudatetaanhyvinpitkälleesimerkiksiteollisessakalastuksessa,jokaverottaakalakantojamoninkertaisestiluonnollisiinpetoihinverrattuna.Lisäksiverkotvalikoivat, toisinkuinluonnollisetpedot,suuriayksilöitä,jolloinpientenosuusjäljellejäävässäpopulaatiossajaedelleenseuraavissasukupolvissakasvaa. Lisäksi leh ien m juomapaikkapitäisisiirtää,kunsenympärilläolevamaaalkaamennähuonoon kuntoon. Kuopion yliopiston tutkijan kirsi Saarijärven mukaan typpikuormitustavoipienentäävähentämälläväkilannoitustataikorvaamallasitäesimerkiksi kylvämällätyppeäilmastasitovaavalkoapilaa.Lehmienvalkuaisväkirehuakannattaavälttääjalaidunkauttahiemanlyhentää loppusyksystä. Kalifornian yliopiston tutkija chris darimontkollegoineenonlaskenut,ettäihmisenhyödyntämissäpopulaatioissayksilöidenkokopieneneeyhdensukupolvenaikanakeskimäärin20prosenttia jasukukypsyydensaavuttaminenaikaistuu25prosentilla.Tutkimuksenjulkaisi tammikuussa tiedelehti Proceedings of the National Academy of Sciences. Tulosten mukaan kalastuksen, metsästyksen ja kasvien keräilyn kohteena olevissa populaatioissa muutostahti on keskimäärin300prosenttiasuurempikuinpopulaatioissa, jotka ovat alttiita vain luonnonomillevalintapaineille. Näköyhteyden toukkiin linnut saavat vastaoksistoonlaskeuduttuaan. SääksjärvipalkittiinjoulukuussaprofessoriRisto Tuomikoskenbiologisentaksonomianrahastonvuosipalkinnolla.Turunyliopistoneläinmuseonamanuenssina työskentelevä Sääksjärvi tunnetaan trooppistensademetsienbiodiversiteetintutkijana. osahavaituistamuutoksistaheijastaa todennäköisestimuutostageneettisellä tasolla,osassalieneekyseniinsanotustafenotyyppisestäjoustavuudesta.Kun kalapopulaatio romahtaa voimakkaan pyynnin seurauksena, jäljelle jääneille yksilöille on aikaisempaa runsaammin ravintoa tarjolla, ja ne saavuttavat sukukypsyyteen vaadittavan koon nopeammin.Joskantaelpyy,lisääntymisikä vuorovaikutus Lentävät lääkärit kasvikunnan apuna Lehtipuussa rapisee; toukka toisensa jälkeen kuoriutuu nakertamaan tuoreita lehtiä.Hätääkärsivälläpuullaonässähihassa.Siitäerittyvätyhdisteetjalehvästöönleviävätvärimuutokset houkuttelevat paikalle lintuja ja loispistiäisiä. Typpeä poistuu lypsettävän maidon valkuaisaineissa.Taseonylijäämäinen. Nurmi kannattaa uusia aina keväällä ja kylvää laitumelle ravinteita sieppaaviakasveja. jUHa vaLSTE kiRjOSiEppO. Kasvien ja kasvinsyöjien loputonkisaontokiennestääntuttua.Evoluutionansiostakasveistatuleeainavainkehnompaaruokaa.Samastasyystäniitärouskuttavateliötselviytyvätennenpitkääuusistakinkoettelemuksista.Saalistajattekevätvuorovaikutuksestakuitenkinpaljonmonitahoisempaa. Mäntylätutkiilmiötäsekälaboratoriossaettä luonnossa. Ylimääräisestä typestä suurin osa huuhtoutuu vesistöihin, joissa se kiihdyttäälevienkasvuajarehevöitymistä. Erityisesti hän on perehtynyt loispistiäisten monimuotoisuuteenjataksonomiaan. Mekanismin näytti toteen Elina Mäntylä Turun yliopistossa tammikuussa tarkastetussa väitöskirjassa Mutualistic interactions between plants and birds. Kanadan albertassa amerikanlampaan(Ovis canadensis)metsästäjiä onohjeistettuampumaansuurimpiayksilöitä,minkäseurauksenaeläintenkeskimääräinenpainojasarvienpituusovat pudonneetviidenneksellä30viimevuodenaikana. Myös sarvien muhkeus on vähentynyt. rehevöityminen Laitumien typpikuormaa on helppo vähentää Karjanlaitumilletuleetyppeälannoituksesta, väkirehulla ruokitun karjan lannasta sekä virtsasta
alustaviatuloksiasaadaanvastaensisyksynä. aLicE kaRLSSON WILLIaMErVIN/SPL/SKoY Lähde: BBC Daily News matkijat menestyvät tiaisten laulukilpailuissa Talitiaisenhelkytysvaihteleehuomattavastiyksilönjalaulupaikanmukaan. Hollantilaiset tutkijat osoittivat, että nuorellatiaisellaonluultavastiopittuinakymmeniäeri aiheita, joita se muuntelee sen mukaan, miten muutkoiraatkuuloetäisyydellälaulavat. Pannoituksellakerätääntietojahirvienliikkeistä, kuolinsyistä ja petosaalis-suhteista. Tutkijat havaitsivat eritteen ehkäisevän mätiä tuhoavien bakteerienjahomeidenkasvuasekävaikuttavanpositiivisestikuoriutuvienpoikastenlukumäärään. jONNa kaRHUNEN Lähde: Journal of Fish Biology Pariutuminen yhteisininä lisääntymisen edellytys Keltakuumehyttyskoiras ja -naaras inisevätpariutuessaan1200hertsintaajuudella noin kymmenen sekunnin ajan. "Hirvet etsitään helikopterilla, josta eläimeenammutaannukutusnuoli",tutkijajyrki puseniusrktl:takertoo. uroksenmunuaistenerittämäliimamainenaine, jota se käyttää poikaskehtonsa rakentamiseen, sisältää antibioottisia ainesosia. tiEDE ja tutKimus nyt ennaltaehkäisyä lajien muuttumista palautuumelkonopeastiennalleen. olipakyseperiytyvästämuutoksesta tai ei, lisääntymisen aikaistuminen heikentää populaatiota, tutkijat muistuttavat.Nuorinalisääntymisenaloittavat yksilöt saavat usein paljon vähemmän jälkeläisiä kuin myöhemmin sukukypsiksitulevat. ääni syntyy siiveniskuista.Normaaliininäonkoiraalla00ja naaraalla400hertsiä. Muutos on tapahtunut alle kahdessakymmenessä vuodessa, samalla kunliikakalastusonromahduttanutpopulaationlähesolemattomiin. piia aHONEN kOLMipiikki Kolmipiikkiuros suojaa jälkeläisiään antibiootein Kolmipiikkiuros kuuluu kalamaailman tunnollisiinvanhempiin.Sevartioipesässään hautuviamätimuniajatuulettaaniilleraikastaja hapekastavettärintaeviäänleyhyttäen. Kilpailijaamatkivatiainensaavarmemminpitääelinpiirinsäkuinmuitaääniäveisaava.Lauluvirtuoosionmyösnaaraidenmieleen. pERTTi kOSkiMiES MarKKuGaVrILoV Lähde: Animal Behaviour 2009 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 13 aNTTIKoLI. Edinburghinyliopistossatehdyntutkimuksen mukaankolmipiikkiuroseityydyainoastaanfyysisiin keinoihin panostaessaan jälkikasvuunsa. Naarasmyösarvioikoiraanlaatuatämänininästä.cornellinyliopistontutkijoidenhavainnolla siiveniskujenharmonisoitumisestavoiollamerkitystätorjuttaessahyttystentartuttamiatauteja kuten kelta- ja denguekuumetta sekä malariaa. Kuluneena talvena 120 hirveä saakaulaansagps-pannanKainuussa,PohjanmaallajaEtelä-Suomessa. Kanadan itärannikolla elävät turskat aloittavat nykyään kutemisen keskimäärin viiden vuoden iässä, kun ne aiemmin tulivat sukukypsiksi kuusivuotiaina. Häirintä-äänellä on ehkä mahdollista estää parinmuodostuksessatarvittavaharmonisointi.Lisääntymistehoa voisi vähentää myös sterilisoimallahoukuttelevimmatkoiraat. pERTTi kOSkiMiES nisäkästutkimus suomeen yli sata pantahirveä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (rktl) hankkii tietoja hirvistä satelliittiseurannalla
Vieläeioletietoauhanalaisteneläintenkohtalosta.onkuitenkinsyytäolettaa,ettämyösneovatkokeneetsuuria menetyksiä. Pienviljelijätmenettävätsatojaanjakotieläimiään villieläimille. Kyläläiset pitivät leijonaa, leopardia, norsua, virtahepoa ja puhvelia tärkeinä matkailun houkuttimina. maaiLmaLta TOiMiTTaNUT jORMa LaURiLa tansania TorSTENBLacKWood/afPPHoTo/LEHTIKuVa australia Kyläläisten on saatava hyötyä villieläimistä Ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit ovatlisääntyneetafrikassa,kunmaaseutuasutusonlevittäytynytlähemmässuojelualueita. Silminnäkijöidenmukaankuolleitalintuja on satanut taivaalta ja monet eläi- Kaupunkipyörä, jota ei heitetä mereen Helsinginkaupunkipyöriänaarataanvälillä Kolera-altaastataihaetaanTallinnaamyöten.Ihmineneiainakunnioitayhteistäomaisuutta.Katalonialaisetovatratkaisseetongelman. Barcelonassaonnoin3000kaupunkipyörääja niidentelineitäliki200paikassa.rekisteröityneet noin100000käyttäjäätekivätpelkästäänviime vuonnaylineljämiljoonaapyörämatkaa. jUHa HONkONEN pELaSTETTU. Sen lisäksi tulevat matelijat ja sammakkoeläimetsekäselkärangattomat.Henkiin jääneillekääneijuurilöydyravintoaeikä vettä karrelle korventuneista metsistä. Turistikinvoiostaakortineurollaviikoksi.Sen jälkeen menopelin saa ilmaiseksi käyttöönsä puoleksitunniksija30sentilläseuraaviksipuolituntisiksi.Ylikahtatuntiaeisaayhdelläpyörällä huristella.Sakkoonkolmeeuroatunnilta. Toisaalta samoja eläimiä pidettiin myös vähiten toivottuina asutusalueilla niiden aiheuttamienongelmientakia. jULia jäNiS metsäpaloissa kuollut JuHaHoNKoNEN esPanja Australian tulipätseissä kuolleiden ja vammautuneiden eläinten lisäksi pula ravinnosta tappaa niitä vielä pitkään. Viikkojaraivonneissametsäpaloissa on kuollut jo pari sataa ihmistä.Vähemmällehuomiolleovatjääneet eläinuhrit. TIMWIMBorNE/rEuTErS/LEHTIKuVa onarvioitu,ettäpaloissaonkuollut jopa miljoona nisäkästä ja lintua. Tansaniassa näissä kohtaamisissa kuoleemyösnoin200ihmistävuosittain. Tino johansson tarkasteli kysymystä viime marraskuussaHelsinginyliopistossatarkastetussaväitöskirjassaan.Häntoteuttikenttätutkimuksensa maaseutukylissä Selousin riistansuojelualueenläheisyydessä.Selousonafrikansuurimpiasuojelualueita,jossaelää70prosenttiaTansaniannorsuistasekävaltavastimuitaeläimiä. Ekosysteemien toipuminen vie pitkään, jopavuosia. Vuodesta1995Etelä-Tansaniassaonharjoitettu yhteisöpohjaista luonnonsuojelua, jonka tarkoituksenaonsaadasuojelualueenliepeilläolevatkylätmukaansuojelutyöhön.Kannustimena onmuunmuassase,ettäkyläläisetsaavatosansametsästettävienvillieläintenlihoistatainiiden myyntituloistasekämatkailutuotoista. Tältä pussioravalta kärähtivät viiksikarvat ja korvat, mutta se pääsi hyvään hoitoon. 14 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Barcelonassakaupunkipyöränsaakäyttöönsä näyttämällä telineen vieressä olevalle laitteelle henkilökohtaistapyöräilykorttiaan.Jujuonsiinä, että jos fillarin heittää esimerkiksi Välimereen, korvausveloitetaanpyöränlainaajalta
Myös pohjaveden pinta on laskenut voimakkaan keinokastelunjaliiallisenvedenkäytöntakia. Hän taivalsi näillä retkillään peräti 40 000 kilometriä. Nousu aiheutuisi mannerjäätiköiden sulamisestajavedenlämpölaajenemisesta.Järjestötoteaakin,ettäesimerkiksisuuriosaLontoostahukkuisi veden alle. Karakolin kaupungissa Issyk Kul -järven rannallaonPrzewalskinhautajanimikkomuseo.Kokoelmissanököttäämyöskenraalinampumahevonen,pölyisenäjatoukkienruntelemana. RiiTTa vaURaS kavERia Ei jäTETä. Todennäköisempi syy on shokki,nestehukka,nälkäjauupumus. maaiLmaLta ilmastonmuutos MarKSMITH/rEXfEaTurES/LEHTIKuVa rannikoiden kaupunkeja uhkaa vedenpaisumus Insinöörienkansainvälinenyhteistyöjärjestö(TheInstitutionofMechanicalEngineers) ennustaahelmikuussajulkaistussaraportissaan, ettämerenpintavoinoustatuhannenseuraavan vuodenkuluessajopaseitsemänmetriäilmantehokkaita päästövähennyksiä. Metsätovatolleetkuinruutitynnyri. Järjestön mukaan nykyisettoimetovattäysinriittämättömiä. Sitkeä, suuria kärsimyksiä matkoillaankokenutvenäläinenkohtasilopulta vahvempansasalmonellabakteerin. australiaaonvaivannutjovuosiaankarakuivuus.Nytonkoettujopalähes 50 asteen helteitä. kuva levisi ympäri maailmaa, ja siitä tuli koskettava symboli eläimistä välittämisestä. KLauSHoNaL/corBIS/SKoY. Venäläinen kenraali ja tutkimusmatkailija N ikolai przewalskiampuitodisteeksivillihevosenMongolianaroilla1800-luvunlopulla.Seoli tieteellinensensaatio,sillävillihevostenuskottiin johävinneensukupuuttoon.MuinoinniitälaidunsikauttakokoEuraasianmantereen. Paloistaselvinneeteläimetovatolleet pelottomia, eivätkä ne ole vastustelleet kiinniottoa.onsanottu,ettäuhritikään kuin olisivat aavistaneet, että niitä halutaan auttaa. Järjestö korostaa, että seurauksiin on varauduttavapitkäjänteisestimyösrakentamisessa. jORMa LaURiLa miljoonia eläimiä metovatmenehtyneetsavukaasuihinjo ennentuleenjoutumistaan. Sama olisi edessä kaikilla matalillarannikkoalueilla,joidenkaupungitjainfrastruktuuriajautuisivatvaikeuksiin. Ihmisetovatottaneetvahingoittuneita eläimiäkoteihinsahoidettaviksi.Niilläon ollutonnea,suurimmillaosallaei. palomies david Tree ja koala. Ympärimaailmaalevinneestäkuvasta koalastajasitäauttavastapalomiehestä ontullutsamanlainensymbolikuinkuvasta Vietnamin sodassa napalmhyökkäystäpakenevastapikkutytöstätaiPersianlahdensodassaelämästäänöljypuurossakamppailevastamerimetsosta. Przewalski (18391888) teki vuosina 1870 1888viisitutkimusmatkaaKiinanvuoristoihinja autiomaihin. Mustaksipalanutmetsäonlohduton näky.australianrannikkoakiertävävehreänauhaonnytentistäkinohuempi. jORMa LaURiLa MarKPardEW/aP/LEHTIKuVa monGolia przewalskin hevonen kirmaa taas aroilla Przewalskin-elimongolianvillihevonenhävitettiin luonnosta, mutta muutama onnistuttiinsäilyttämääneläintarhoissa.Helsingin Korkeasaarikinonmukanatyössä,jossaniitälisätäänhallitustieripuolillamaailmaa.Noin300 villihevostaonjopalautettualkuperäisilleasuinsijoilleenMongolianjaKazakstaninaroille
Syypää madonlukuihin on lehmän pötsi. Luontaistenlähteidenmetaanipäästötontodennäköisestialiarvioitu.Metsienjamuunkasvipeitteenmetaanipäästöistäeiedesoleglobaaliaarviota. SEppO vUOkkO luontaiset lähteet 29 % kaivos- ja öljyteollisuus 19 % 1 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. 16 % MetaanionhiilidioksidiatehokkaampikasvihuonekaasumutBiopolttoaineet taviipyyilmakehässälyhyemmänajan.Hiilidioksidinjametaanin 8% vaikutuksetovatsamanlaiset,jaainakinviimejääkausienaikanamolempienkaasujenmäärätovatvaihdelleetsamaantahtiin. Myös lannan käsittely, maatilojen energiankulutus ja väkilannoitteiden valmistus kuormittavat ilmastoa. Kun lehmän ja auton ilmastokuormitusta vertaa, tulos yllättää: lypsylehmän päästöt ovat vuo- T metaanin lähteet Karjataloudestapääseemetaaniayhtäpaljonkuinjätteenkäsittelystä,muttaykkössijanvievätluontaisetlähteet:ennenkaikkeakosteikotkutensuotjavesistöt.Metaaniasyntyykunbakteerithajottavateloperäistäainestahapettomissaoloissa. Toinen merkittävä päästölähde ovat rehua kasvavat pellot, joista vapautuu dityppioksidia. Metaaninkiertoilma-jaelonkehässätunnetaanvielähuonoskaatopaikat ja ti.Käsityksetvuosittainilmakehäänjoutuvanmetaaninmääräsjätteenkäsittely täkinvaihtelevat180:stä380:eenmiljoonaantonniin. riisinviljely Jäätiköitymisaikoinakumpaakinkaasuaonilmassaollutvähän, 12 % jalämpiminäkausinamäärätovatnopeastikohonneet.Esimerkiksinuoremmalladryaskaudella(noin127001100vuottasitten)ilmakehänmetaanipitoisuusputosinopeasti700milkarjatalous jardisosastamilteijääkautiseen500miljardisosaan,muttapa16 % lautuitaassamallakorkeammalletasolleilmastonlämmetessä. Nautojen röyhtäilyä voi vähentää hiukan rehun koostumusta muuttamalla, mutta kokonaan märehtijöiden kaasuista ei pääse eroon. Lihan hiilitaakka sai paljon julkisuutta 2006, kun YK:n maatalousjärjestö FAO kertoi, että maatalouseläinten osuus on 18 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä enemmän kuin liikenne. Sieltä tupruaa metaania, joka on yli 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Paha Jussi laitinen lehmä? Ei ole ihan sama, mitä lihaa syö. Nauta kuormittaa ilmastoa ja kuluttaa luonnonvaroja paljon enemmän kuin sika ja kana. utkimusten mukaan lihan kulutus pitäisi rajoittaa neljään annokseen ja maidon kulutus yhteen litraan viikossa, jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää
17 heIkkI laurIla
nAutoJA VAin KAruiLLE ALuEiLLE Jokainen naudanlihakilo kuormittaa ilmastoa noin 20 hiilidioksidikilon verran, kun kaikki kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiksi. Laskelma on suuntaa antava. Lisäksi on muistettava, että henkilöautoja on Suomessa 2,7 miljoonaa ja nautoja vain 400 000. Ne vetävät puoleensa hyönteisiä, joita syövillä linnuilla on kissanpäivät. 18 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 arto juVonen. Peltilehmän elinkaareen kuuluvat valmistus ja kierrätys sekä polttoaineen valmistusprosessi. Lehmän elinkaarikuormasta suuri osa tulee rehun tuotannosta ja lannan käsittelystä. "Silloin karja muuttaa ihmisravinnoksi sellaisia kasveja, joita ihminen ei voi syödä." Katajajuuren mukaan Suomen oloissa kuitenkin yksi keskeisistä keinoista vähentää ruuan ilmastokuormitusta on korvata eläinperäisiä tuotteita kasvisperäisillä. Kesällä 2009 saadaan tietoa esimerkiksi siitä, paljonko päästöt eroavat vegaanilautasen ja sekaruokalautasen välillä. Toimittaja Simon Fairlie iskee kipinää keskusteluun Ecologist-lehdessä. "Hyötysuhde 10:1 pätee vain märehtijöiden lihantuotantoon", Fairlie kirjoittaa. Pitää myös ottaa huomioon nahka, villa, lanta ja eläinten tarjoama työvoima. Sitä tarvitaan yhteen juustokiloon niin paljon, että sen valmistus kuluttaa yhtä paljon luontoa kuin ajaminen henkilöautolla Helsingistä Mäntsälään. Maisemiavoidaanpitääavoiminaniittämällä,muttaseonniinkallista, ettähoitojääuseinretuperälle.Niittämälläpystyylisäksivainjäljittelemäänkarjaa;laiduntavateläimetsyövätkasvillisuuttavähitellenjavalikoiden.Niittämälläeiliioinsaadatakaisinlinnuillejakasvienpölytykselle tärkeitälantakuoriaisia. aLicE kaRLSSON kELTaväSTäRäkki. Niityt,kedot,laitumetjahakamaatkuuluvatarvokkaisiinperinnemaisemiimme, joiden määrä on romahtanut maatalouden muuttumisen myötä.Perinneympäristötovatmaaseudunmonimuotoisuudellekeskeisiä:noinneljännesSuomenuhanalaisistalajeistaonniistäriippuvaisia. Suomessakin lehmän päätuote on maito. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n vanhempi tutkija juha-Matti katajajuuri sanoo, että nautakarjatalous pitäisi keskittää karuille alueille, jotka soveltuvat lähinnä heinän tuotantoon. n Kommentti: Lehmä lisää luonnon monimuotoisuutta asioilla on monta puolta. Jos naudanlihan korvaa sialla ja broilerilla, liharuuan hiilitaakka putoaa puoleen. Siat, kanat ja lypsylehmät tuottavat ihmisravintoa hyötysuhteella, joka on 5:1 tai jopa 3:1. Perinteisilläniityillätavataanenemmänputkilokasvi-,perhos-japistiäislajejakuinmissäänmuussaelinympäristössämme. Fairlien mukaan lihansyönnin yksiselitteinen lopettaminen ei pelastaisi maailmaa vaan aiheuttaisi puutetta ja hätää monissa kehitysmaissa, jois- sa eläintuotteet ovat keskeinen osa ruokavaliota. Lehmä on paitsi metaaninpäästäjä ja luonnonvarojenkuluttajamyösmaisemanhoitajajaluonnonmonipuolistaja.SuomenympäristökeskuksentutkijanMarkku Mikkola-Roosin mukaan laitumilla on huomattavasti enemmän lintuja ja lajisto on monipuolisempikuinesimerkiksipeltolohkoilla.Laitumiasuosivatmuun muassapensastasku,västäräkki,keltavästäräkki,kottarainenjaniittykirvinen.Salaisuusonpaitsilannanhyönteisissämyöspesimäpaikkojenrunsaudessa. Fairlie huomauttaa, että 99 prosenttia lihasta on muuta kuin sademetsien hävittämisellä tuotettua, ja on epäselvää, kuinka paljon metsiä hakataan nimenomaan karjatalouden vuoksi. Emmentaljuustokilon taakka on 13 kiloa, mutta esimerkiksi broilerikilon kuormitus on vain neljä kiloa ja palvikinkun kolme kiloa. Lihansyöjiä on siis helppo syyttää, mutta asialla on muitakin puolia. Tehoa irtoaisi lisää, jos eläimille syötettäisiin ruokajätettä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita. Hänen mukaansa lihansyöjiä mollataan väärin perustein. Monissa maissa liha on itse asiassa hyötyeläinten sivutuote, Fairlie muistuttaa. Suuntaa antavassa laskelmassa ovat mukana naudan suorat päästöt ja auton pakokaasut 18 000 kilometrin mukaan. paHa LEHMä? dessa 1,6 tonnia suuremmat kuin auton päästöt. Lisäksi FAO:n kohuttu 18 prosenttia selittyy osin sillä, että mukaan on laskettu sademetsän raivauksesta aiheutuvia päästöjä. MTT tutkii parhaillaan eri ruokavalioiden ympäristövaikutuksia. Liharuuan mainetta pahentaa yleinen väittämä, jonka mukaan kasvisten ja lihan hyötysuhde on 10:1 eli kymmenen kiloa rehua tuottaa tehottomasti vain yhden kilon lihaa. Lintu viihtyy siellä missä naudatkin
Esimerkki on luonnollisesti kuvitteellinen. Hallitus on esittänyt Lex Nokiaa, ja myös korkein oikeus ryhtyi toimeen. Myllerrys herätti vastarinnan. Viesti on: pää kiinni, alamaiset. Salailu menee usein kohtuuttomuuksiin. Jokirakentaminen saatiin poikki. Onneksi heillä on siihen rohkeutta. Vakaat pohjalaisisännät ja nuoret luonnonsuojelijat löysivät toisensa taistelussa Lapuanjoesta, Lestijoesta, Kyrönjoesta, ja se tuotti tulosta. Sitten KKO hylkäsi juridiikan ja alkoi tehdä politiikkaa. Se jolla on valta, pyrkii salaamaan. KKO kiersi ongelman selittämällä ohjelman toimittajat syyllisiksi salassapitorikokseen yllyttämiseen ja avunantoon rikokseen. aljon oli siis pelissä. Se oli satua, todistivat jokien puolustajat. Tätä vallanpitäjät vihaavat ja heidän toiveensa on kuultu. Tämä oli osa prosessia, joka synnytti ympäristöministeriön ja sille oman alueelliseen hallinnon. Vesihallitus perusteli jokiluonnon täystuhoa tulvasuojelulla. Jatkossa syytteessä voi olla vaikkapa luonnonsuojeluliiton työntekijä, joka on julkistanut ympäristöministerin salaisen suunnitelman aloittaa hakkuut kansallispuistoissa. KKO katsoi miehen syyllistyneen salassapitorikokseen, mikä oli totta. Vesihallitus rakensi altaat ja perkasi kosket muutamien sähköyhtiöiden tarpeisiin. kOLUMNi Tikulla silmään. Salaisen tiedon vuotaminen katsotaan niin tärkeäksi demokratialle, että toimittajilla on annettu oikeus salata, mistä he ovat tietonsa saaneet. Tämä pitkän perinteen KKO päätti tammikuussa romuttaa. Se katsoi myös toimittajat syyllisiksi, vaikkei se ole mahdollista. Sen, jonka lakkauttamisesta hallituksemme nyt haaveilee. Salaisen tiedon vuotajat syyllistyvät salassapitorikokseen tai virkasalaisuuden rikkomisen. Niin KKO on sen tarkoittanutkin. Peliä tasapainottavat tietovuodot. Siksi jokien puolustajat pääsivät julkisuudessa niskan päälle ja voittivat. Jokien puolustajat osoittivat operaation tuhot ja todellisen tarkoituksen vesihallituksen omilla salaisilla asiakirjoilla, jotka virastonsa touhuista kauhistuneet virkamiehet heille vuodattivat. Salassapitorikokseen syyllistyy vain se, joka paljastaa salassa pidettäviä tietoja, ei se joka niitä käyttää. Hienon päätöksen taistelu sai, kun eduskunta suojeli Kyrönjoen ala- ja keskijuoksun erillislailla. Hovioikeus oli aikoinaan määrännyt oikeudenkäynnin aineiston salaiseksi. Väärinkäytösten paljastaminen pakotti vesihallituksen täyskäännökseen, siitä tuli Suomen ympäristökeskus, Syke. Yhtiöiden jokivarsiin ripottelemien tippavoimaloiden tuotoilla ei olisi kyetty maksamaan miljardien markkojen maansiirtotöitä eikä korvaamaan jättivahinkoja. Eikä ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun luonnonsuojeluliike hyödynsi vuotoja. juha honkonen P K aikille, jotka pyrkivät selvittämään sen, mitä yleisöltä halutaan salata, ennakkopäätös on uhka. n Kirjoittajaonoikeus-jaympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 19. Yhteiskunta tasapainoilee jatkuvasti salailun ja julkisuuden välillä. Sen käsittelyssä oli vuonna 2004 lähetetty tv-ohjelma, jossa lapsiinsa kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tuomittu mies arvosteli juttunsa tutkintaa ja oikeudenkäyntiä. Aivan turhan päiten. En väitä, että kaikki olisi ollut kiinni vesihallituksen salaisten asiakirjojen vuotamisesta, mutta tavattoman suuri apu siitä oli. Mikko Niskasaari Suu kiinni, sanoo korkein oikeus V esihallitus aloitti 1970-luvun lopulla Pohjanmaan jokien vimmaisen rakentamisen. Kauniit jokiuomat kaivettiin kuraisiksi ränneiksi, koskia hävitettiin, maita hukutettiin tekoaltaiden alle
Mutta emäntä sanoi sivummalla, että kuutin meneminen verkkoon oli miehelle kova paikka", Taskinen kertoo. Jo ennen kuin Markun kuoleman aiheuttama 20 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. aikaa se kuitenkin tarvitsee. Sitä voi antaa vain ihminen. teksti Juha kauppinen · kuvat Juha taskinen Saimaannorppa T oukokuussa 2007 luontokuvaaja-kirjailija juha Taskinen itki junassa. Murheellinen uutinen oli tavoittanut hänet. Siinä saalis, jonka eräs Saimaan haukivetinen mökkiläispariskunta oli kevään aikana saanut verkostaan. "Ei tämä pariskunnan isäntä sitä surua tietenkään tohtinut myöntää. Lisäksi tuli kolmikuinen saimaannorpan kuutti Markku, 18 kiloa surua. Kuusi ahventa, hauki ja lahna. viimeinen mah Saimaannorppa voi selvitä ilmastonmuutoksesta. Markku oli radiolähettimellä merkattu tutkimuskuutti
Kuinka se saataisiin pelastettua? uusia salaisuuksia kuuttien elämästä Markku ei hukkunut ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi, ei näiden mökkiläisten tai kenenkään muunkaan: sen syntymäluodon ympärillä oli asianmukainen rauhoitusalue, jolla verkkokalastus oli kevätkesäksi kielletty. Ammattikalastajien verkkoon kuutteja ei juuri kuole. Myös Otto tarttui vapaa-ajankalastajan verkkoon", kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Mervi kunnasranta, joka on väitellyt norpasta tohtoriksi Joensuun yliopistossa. Näistä Otto hukkui verkkoon keväällä 2008, lähes päivälleen vuosi Markun kuolemasta. Se olisikin riittänyt, jollei Markku olisi uinut kilometrin verran verkkokieltoalueen ulkopuolelle. Joensuun yliopiston tutkijoiden asentamia lähettimiä ovat toistaiseksi kantaneet Markku ja viisi muuta kuuttia. "Ammattilaiset kalastavat täällä lähes yksinomaan rysillä ja trooleilla", kertoo kalastusneuvoja Harry Härkönen Pro Agriasta. TORSTi. "Se oli uintiretkellään tullut noin 11 kilometrin päähän syntymäluodostaan. kuutti katselee kuvaajaa romahtaneesta pesästä Haukivedellä lauhana talvena 2006. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 21. dollisuus järkytys oli laantunut, ilmoittivat laitteet, että toinenkin kuutti, Erna, oli uimassa kohti Tevanlahtea ja samaa verkkoa, johon Markku oli hukkunut. Tämän piti riittää
Nyt tuo tieto on käytettävä hyväksi. Samalla vesien juoksutuksen aiheuttamat pinnanvaihtelut romahduttivat pesiä ja tappoivat kuutteja. "Toinen asia, minkä tietysti huomasi, oli talvien leudontuminen. Tällä hetkellä norppia on 260, ja määrä vähenee. Tämän näkee mielipidemittauksista tai norpan ja ihmisen rinnakkainelon historiasta Saimaalla. Ristiriitoja on ollut, mutta niihin on löytynyt aina ratkaisu; ihminen on osoittanut halua ja kykyä joustaa ainutlaatuisen naapurinsa vuoksi. Saimaannorppia oli sata vuotta sitten 1000 yksilöä, kertoo Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen tuore Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti, jonka teetti maa- ja metsätalousministeriö. Vuoteen 1948 asti norpan ruhosta maksettiin tapporahaa, rauhoitus tuli 1955. Ympäristömyrkytkin ovat historiaa. enemmän mökkiläisiä, enemmän verkkoja "Todellisuudessa kuutteja hukkuu kalanpyydyksiin 2030 joka vuosi", tutkija sanoo. 22 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 Maa- ja metsätalousministeriön teettämän raportin mukaan Saimaan vedet riittäisivät elättämään 6000 norppaa. Lisää tulee 700 mökin vuosivauhtia." Ja mökkiläisten määrän kasvaessa lisääntyy myös verkkojen määrä, ellei sitä rajoiteta. SaiMaaNNORppa: viiMEiNEN MaHdOLLiSUUS Voimme hyvin ajatella, että Otto ja Markku ovat kuutteja, jotka piti menettää, jotta loput norpat voidaan pelastaa. "Kun palasin Laatokan retkiltä Saimaalle, huomio kiinnittyi kesämökkien huimasti kasvaneeseen määrään", koko ikänsä Saimaan tuntumassa Haukiniemessä asunut Taskinen kertoo. Se on sen ansainnut, maailman harvinaisin hylje, jonka kaikki olemassa olevat yksilöt elävät meidän Saimaallamme. 1991 voimaan tulleiden uusien juoksutussääntöjen myötä vedenpinnan rajuista vaihteluista päästiin eroon, eikä kuutteja enää menehdy niiden vuoksi. Tavoitteena on 400 yksilön kanta, joka olisi nykyistä paremmin turvassa yksittäisiltä katastrofeilta ja huonoilta lisääntymisvuosilta. Niiden avulla saatu tieto on huikeudessaan muuttanut koko käsityksen saimaannorpan kuuttien liikkumisesta. Saimaannorppa on suojeltava sukupuutolta. 2006 ja 2007 viimeistään käsitti, että ilmastonmuutos on todellakin totta.". Ihminen haluaa säilyttää norpan. Sen jälkeen norppia kampittivat etenkin eteläisellä Saimaalla tehtaiden ympäristömyrkyt. "Norppavesillä on 25 000 huvilaa
Taskinen kuvasi keväällä vain viikkoa ennen kuolemaa, kuinka Selänpesijäksi ristitty norppaemä imetti sitä kivellä. Tavallisesti norppa synnyttää lumikinokseen kaivamaansa pesään. "Mutta se edellyttäisi, että pyydyskuolemia saadaan vähennettyä." Tämän toteaa selkokielellä myös Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän raportti. "Se oli aikaa, jolloin lehmukset tulivat Saimaan rannoille. Lumipaakut olivat kuin ylimääräisiä lyijypainoja otuksen märässä turkissa. Kuutit syntyivät tuolloin jäälle satojen vuosien ajan." "Mutta Saimaa oli yhteydessä Päijänteeseen ja ylsi pohjoisemmas Kuopion korkeudelle. Selänpesijä-emä imetti Markku-kuuttia kivellä toukokuun alussa 2007 (vasen yläkuva). Kuinka se voisi selviytyä ilman lumipesän antamaa suojaa. kuun lopussa toisella pitkällä itsenäisellä uimaretkellään Markku hukkui Haukiveden Tevanlahdelle viriteltyihin kalaverkkoihin, jotka oli merkattu punaisella lipulla. Helmikuussa 2001 viima veti kylmää peittoaan yli Saimaan selkien. Norpat olivat osoittaneet orastavaa mahdollisuutta selviytyä ilmastonmuutoksesta jo aiemmin. atlanttisen lämPökauden jäljillä si. Markku-kuuttikin oli ilmastonmuutoksen lap- MaRkUN TaRiNa. Tavallisesti norpat imettävät jäällä. Kuinka paljon kuutteja hukkuu pyydyksiin? SUOMEN LUONTO 2 | 2009 Tero Sipilä kertoo. kaivaa luolansa", Metsähallituksen suojelubiologi 23. "Vaatii lumipyryn lisäksi suojakeliä, että lumi sitkistyy ja syntyy kinoksia, joihin norppaemä voi Pikkuinen jäälle syntynyt pioneeri sai nimen Voitto. Ja norppia oli tuhansia, paljon enemmän kuin nyt." "Tutkimusanalyysit todistavat, että norppien määrä voisi jopa kasvaa huonolumisista talvista huolimatta kuten 2006 ja 2007, jolloin syntyvyys oli normaalia tasoa", Sipilä kertoo. "Joutenveden jääkuutti oli Saimaalla ilmastonmuutostalvien ensimmäinen elämään jäänyt esimerkki", Taskinen kirjoittaa Paluu Saimaalle -kirjassaan. Ehkä nimi oli enne. Sillä vaikka Voittokin hukkui kalanpyydykseen, se ehti ennen kuolemaansa näyttää välähdyksen norppien piilevästä kyvystä sopeutua lämpeneviin talviin. Joensuun yliopiston norppatutkijat ja heidän apunaan maastotöissä ollut Taskinen katselivat jännittyneenä jäällä makaavaa kuuttia, joka ynisten hamusi suuhun emänsä nisää. "Sitä ennen olin nähnyt 30 vuoden aikana vain kerran saimaannorpan imettävän kivellä", Taskinen kertoo. "Norpat selvisivät jo atlanttisesta lämpökaudestakin 68005500 vuotta sitten", Sipilä tuumaa
kuvassa emänsä nisää imevä voitto hukkui verkkoon synnyinkeväänään. 24 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Muita merkittäviä kuolinsyitä ei 30 vuodessa ole havaittu." Eikä siinä kaikki. "Mökkiläiselle on niin noloa löytää verkostaan kuollut kuutti", Taskinen sanoo. Nuoret hylkeet liikkuvat huikeita matkoja. jääkUUTiN iMETyS. "On varmaa, että norppia hukkuu kalanpyydyksiin paljon enemmän kuin tietoon tulee", Sipilä summaa. SaiMaaNNORppa: viiMEiNEN MaHdOLLiSUUS "Hukkumisia paljastuu neljästä kuuteen vuosittain. "Ainoa selitys ovat kalanpyydykset. Saataisiin arvokasta tietoa." VARKAUS Savonranta Joroinen Enonkoski Rantasalmi Juva SAVONLINNA Sulkava Kerimäki MIKKELI Punkaharju Puumala Ruokolahti Savitaipale IMATRA LAPPEENRANTA 0 km 50 km Norppia voi käytännössä tavata koko Saimaalla. 36 prosenttia on rannalta löydettyjä mätiä ruhoja, joista kuolinsyytä ei enää pysty selvittämään." "Mutta niistä rannalle ajatuneista, joiden kuolinsyy voidaan selvittää, 70 prosenttia on tukehtuneita, siis kalanpyydyksiin kuolleita", Sipilä kertoo. Todellinen määrä on 2030 kuuttia", Sipilä sanoo. "Vieroitetuista, pesävaiheen läpi selvinneistä, alle yksivuotiaista norpista, joiden kuolinsyy tiedetään, 60 prosenttia hukkuu kalanpyydyksiin ja neljä prosenttia luontaisesti. Asia näkyy tilastoista. verkkokuolemista Paljastuu vain murto-osa KALASTUKSEN RAJOITUKSET SAIMAANNORPAN SUOJELEMISEKSI VUONNA 2008 Metsähallituksen toteuttamat rajoitukset valtion vesialueilla Osakaskuntien kanssa sovitut rajoitukset ajalle 15.4.-30.6. Heinävesi Liperi JOENSUU "Huomaamme pitkäaikaisten kannanmuutosten ja vuosittaisen syntyvyyden perusteella, että norppia kuolee paljon enemmän kuin mitä tulee tietoon. Miksi tieto hukkuneista ei tavoita tutkijoita. Tavallisesti kuutit syntyvät kinokseen kaivettuun pesään. voitto syntyi 2001 jäälle. "Se on ymmärrettävää, mutta kertoahan se pitäisi. Kuolleisuudesta paljastuu vain 40 prosenttia." Mihin loput kuutit katoavat
Työryhmän raportti toteaa, että ilmastonmuutoksenuhanvuoksimuukuolleisuuskuten verkkohukkumisetonminimoitava. Ihmisetkotiutuvatmökeille,jaluvanmyynnissä onselväpiikki",hänperustelee. Sipiläihmetteleetätänäkemystä:"Kesäkuun alun ja lopun välillä ei ole suurta tilastollista eroa.Kuutitovatalttiitaverkkokuolemillemyös kuunlopussa." jUHa kaUppiNEN suomalaiset kannattavat verkkokalastuskieltoa Suuri enemmistö suomalaisista kannattaa ronskeja norpansuojelutoimia. "Väite400norpastaontuulestatemmattu. Karvalakkilähetystö toteaa muistiossaan: "Väittämä,ettäSaimaallaoleva(norppa)kanta olisi vain vajaa 300 yksilöä, on käsityksemme mukaan tarkoitushakuisesti alimitoitettu. Suomen Luonto selvitti ja törmäsi maa- ja metsätalousministeriössä salamyhkäisyyden muuriin. Maa-jametsätalousministeriöasettikesälläSaimaannorppajakalastus-työryhmän pohtimaan, kuinka norppa pelastetaan niin,ettäyhteistyöhenkisaadaansäilytettyä. Liekösattumaa,ettänäistäkolme,Härkönen, Mielikäinen ja Tolvanen, olivat mukana myös ministeriönasettamassaSaimaannorppajakalastus-työryhmässä.Siinä,jonkaripeätnorpansuojelutoimetjonkinlainenmystinenvähemmistöviimehetkellävesitti. raportin mukaan vapaaehtoisella tiellä on kuitenkin"saavutettukyllästymispiste":neovat jomukana,jotkahaluavat. HarryHärkösenmukaanrajoituksellehaikaillaanvielälyhennystäloppupäästä: "osakaskunnissa rajoitukset olisi helpompi viedä läpi, jos rajoitus loppuisi juhannukseen. Kuka jyräsi. ärhäkkä vähemmistö torppasi norpansuojeluhalut Työryhmän enemmistö halusi tiukan kalastuskiellon norpan suojaksi heti. Työryhmä ja ministeriö päätyivät silti esittämään vapaaehtoista suojelua. Turhaan.Valtiosihteeri jouni Lind vihelsipelinpoikki:"Enjaksamuistaa,ettälähetystöolisi antanutpaperia.Sehänoliepävirallinen,vapaamuotoinentapaaminen." Todellisuudessapaperionolemassajasaimmesentoistatietähaltuumme. Mökkiläisiäonenitenjuurijuhannuksena",sanooluontokuvaajajakirjailijajuha Taskinen. Verkkokieltosaakannatustaenitensiellä,missänorpastaenitentiedetääneli Itä-Suomessa.Siellävain10prosenttiavastaajistavastustikieltoaja78prosenttiakannattisitä. aNTTi HaLkka "pitäisi kieltää", 78 % "Ei pitäisi kieltää", 12 % "Ei kantaa", 20 % SUOMEN LUONTO 2 | 2009 25. Vasta jollei tulostatulisi,annettaisiinasetusnorpansuojelemiseksi. Karvalakkilähetystöantaaymmärtääedustavansalaajaaalueellistamielipidettä:"Tutkijat kertovat,ettäsaimaannorppakannanmyönteinenlisääntymiskehitysonkääntynytlaskuunja keskeinensyyonverkkokalastus.Saimaanpaikallinenväestö,kesäasukkaatjakalastajateivätjaatutkijoidennäkemyksiä." Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että valtaosa ihmisistä kannattaaverkkokalastuksenkieltämistäkuuttiensuojelunnimissä.MyöspäivälehtiItä-Savon internetsivujenhiljattaisessakyselyssäpuolestaanyli70prosenttialukijoistavastasi"kyllä" kysymykseen "Pitäisikö verkkokalastus kieltää kokonaankaikiltanorppa-alueiltaalkukesällä?" Sirkka-Liisa anttila kuitenkin taipui vähemmistönedessä.Maa-jametsätalousministeriö päätyihelmikuunlopussaesittämäänvapaaehtoistasuojelua. Vahva näkemyksemme on, että saimaannorppien todellinenmääräonlähes400yksilöä." TUTkijOidEN vaaTiMUkSET leimataan "mahtipontisiksi",jayhteishengenmurenemistaväläytellään:"Josnäihinvaatimuksiinmentäisiin,niinsuurellatodennäköisyydellävuosien saatossa hankittu konsensus saimaannorpansuojelussakatoaisi." Harry Härkönen Pro agrian kalatalousosastolta oli mukana karvalakkilähetystössä. Viimekesänämaa-jametsätalousministeri Sirkka-Liisa anttilanpakeillakäviSaimaan alueelta koottu karvalakkilähetystö, joka jätti ministerillenäkemyksistäänmuistion. Sekäyverkkokalastustarajoittamalla:norppiakuoleevähänalueilla,joillaverkkojaeikäytetä.rajoitukseteivättoistaiseksioleperustuneet ministeriön asetukseen vaan Metsähallituksenjakalastusosakuntienvälisiinvapaaehtoisiinsopimuksiin. "En tiedä sen kummemmin sanoa, mutta kentällä on ihmetelty, että kun syntyvyys on suurempaakuinkuolemat,japarivuottasitten määräoli280,niinkuinkasevoiyhtäkkiäolla 20",Härkönenvastaa. Tuloksia on käytetty kymmenissä tieteellisissä julkaisuissa", sanoosuojelubiologiTero Sipilä Metsähallituksesta."Keskikuolevuus-jakeskisyntyvyysarviot osoittavat,ettäkantaonlaskussa.Siitäeiole epäselvyyttä." KarvalakkilähetystössäolivatHärkösenlisäksi mukana puheenjohtaja Esko Mielikäinen Proagriankalatalouskeskuksesta,matkailuyrittäjätjukka Laitinen jaMarkku Lehtosaari, MTK:nEtelä-Savonpuheenjohtajaaarno puttonen jaammattikalastajaTarmo Tolvanen. "Josmökkiläisetheittävätverkkonsaveteen juhannuksena, se on massamurha kuuteille. Silti raportissa päädyttiin esittämään, että vapaaehtoistenverkkokalastusrajoitustentiellä jatkettaisiin vielä kaksi vuotta. TietoilmeneeSuomen LuonnonTaloustutkimukseltatilaamastamielipidetutkimuksesta,jossahaastateltiin503:aihmistä.Heiltäkysyttiin:"PitäisiköverkkokalastuskieltääkevätkesäksiSaimaallaalueilla,joillapyydyskuolematovatsaimaannorpanpoikasillesuurivaara?" Vastaajista8prosenttiavastasi"kyllä"ja12prosenttia"ei".Verkkokalastuksenkieltäminensaaenemmänkannatustanaistenparissa;naisista79prosenttia jamiehistä57prosenttiapuoltaasitä.Miehistäkinvain1prosenttia(naisista8 prosenttia)lukeutuivastustajiin. Suomen Luonto pyysi muistiota nähtäväkseen maa- ja metsätalousministeriön kirjaamosta, virkamiehiltä ja ministerin sihteeriltä. Esitys on sikäli outo, että työryhmän enemmistöhalusijonytripeitätoimianorpan suojelemiseksi: "Enemmistön kantana oli vähentääkuuttienpyydyskuolleisuuttatoukokuun 2009alussaannettavallamaa-jametsätalousministeriönasetuksella." Herääkysymys:kukavaiensinopeatasuojelupäätöstähalunneenenemmistön. "Mikäli olen ymmärtänyt oikein, kuuttien kuolemiaonvähemmänkesäkuunlopussakuin alussa",Härkönenpuolustautuu. LaskentamenetelmäonkehitettyJoensuunyliopistossa yhteistyössä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Mihinperustuu"vahvakäsitys"siitä,ettänorppiaolisioikeasti400
Kuutti tutkii paikat, ottaa kotiveden haltuunsa. Kuinka kävi Ernan, radiolähetinkuutin. Siksi hajanaiset suojelualueet eivät riitä norppien suojelemiseksi. siunattu katiska Tämän numeron ilmestymisen aikaan kuutit ovat muutaman viikon ikäisiä. Vaihtoehtoja ovat vapaaehtoisen suojelun jatkuminen tai ministeriön tiukka verkkokalastusasetus, joka sekään ei kattaisi edes puolta Saimaasta. ORpO-vEETi. Aiemmin luultiin, että kuutti pysyy imetyksen loppumisen jälkeen synnyinluotonsa lähellä. veetin emä löydettiin 2008 keväällä pesätarkastuksen yhteydessä kuolleena pesän ja jääkannen alta. "Ehdotimme Saimaan Norppaklubin puheenjohtajan veikko kilkin kanssa verkon omistajalle vaihtokauppaa: hän saisi kaksi katiskaa verkon tilalle", Taskinen muistelee. Saimaa pitäisi rauhoittaa huhtikesäkuun ajaksi verkkokalastukselta muutamaksi vuodeksi kokonaan." Mutta palataan vielä hetkeksi kevääseen 2007. Kuutti palaa luodolleen mutta menee Kunnasrannan mukaan kerta kerralta pidemmälle. Löimme kättä päälle: samaan paikkaan ei enää verkkoja laskettaisi." n "Ja nyt Ernakin oli työntymässä samaan surmaan." Kuinka se saataisiin pelastettua? 2 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Emä oli ehtinyt imettää veetiä kuukauden. "Samalla paikalla oli hukkunut Selänpesijä-emältä kaksi kuuttia: Nakskeväällä 2002 ja sitten Markku. "Jokin veti kuutteja tuolle kuolemansärkälle", Taskinen kirjoittaa Paluu Saimaalle -kirjassaan. "Menimme huvilalle jo samana iltana. Samalla odotetaan maa- ja metsätalousministeriön ratkaisua: kuinka se aikoo taata ainutlaatuisimman nisäkkäämme olemassaolon. "Norppanaaraat eivät synnytä joka vuosi", Sipilä kertoo. "Linnansaaren kansallispuistossa syntyvä kuutti voi jo ensi uintiretkillään vieroituksen jälkeen uida ympäri Haukivettä, kymmeniä kilometrejä", Mervi Kunnasranta kertoo radiolähetinkuuttien liikkeistä. SaiMaaNNORppa: viiMEiNEN MaHdOLLiSUUS Norppia tavataan käytännössä koko Saimaalla. Verkot nostettiin nyt pysyvästi. Myös Markun emän Selänpesijän odotetaan synnyttävän tänä keväänä, vuoden tauon jälkeen. "Hyvällä onnella veeti on vielä elossa", Taskinen tuumaa. Juha Taskisella on oma näkemyksensä suojelusta: "Koko Saimaa on norppavettä. Puhelimet kävivät kuumana. Tällä kertaa he ehtivät ajoissa. Vastaanotto oli ystävällinen. Nuori hylje voi uida mihin tahansa sen lahdista. Ja nyt Ernakin oli työntymässä samaan surmaan." Joensuun yliopiston norppatutkijat ja Taskinen ryhtyivät kiireellä tavoittamaan verkon omistajaa
Yhden arvion mukaan 100 megawatin ylikriittistä hiilidioksidia käyttävä geoterminen voimala poistaisi ilmakehästä 450 megawatin hiilivoimalan kaikki päästöt. Oulun lähellä kilometrin syvyydessä on enimmillään 29 astetta ja Etelä-Suomen parhailla alueilla 24 astetta. Tähän asti ympäristöliike on puhunut ekosähköstä, jonka tuotanto aiheuttaa vain vähäisiä kasvihuonekaasujen päästöjä. Me voisimme ehkä perustaa hiilinegatiivista sähköä tuottavia yhteisyrityksiä esimerkiksi Puolaan tai Unkariin ja tuoda Suomeen niiden myymää hiilinegatiivista ekosähköä. kOLUMNi Hiilinegatiivista ekosähköä, kiitos! ansainvälisessä ilmastopolitiikassa on oletettu, että ilmasto ei lämpene kahta astetta enempää, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saadaan pidettyä 560 miljoonasosan alapuolella. Jos hiilivoimala polttaa sekä kivihiiltä että biomassaa tai pelkkää biomassaa, yhdistelmä tuottaa hiilinegatiivista sähköä. Toisin sanoen se muuttuu kiveksi, osaksi maaperää. Jos vesihöyry korvataan ylikriittisellä hiilidioksidilla, geotermistä sähköä voidaan tuottaa taloudellisesti kannattavasti myös oloissa, joissa kallio kuumenee melko hitaasti alaspäin mentäessä. Nykyisessä tilanteessa tämä ei enää riitä. iilinegatiivista sähköä on mahdollista tuottaa lukuisin erilaisin tavoin. Maassamme on muutamia alueita, joilla lämpötilat nousevat alaspäin mentäessä jo ihan ripeästi. Oulun seutu vaikuttaa karttojen perusteella kiinnostavimmalta, koska siellä on edelleen talvisin myös ihan kohtuullisia pakkasia. n G H mIkko käkelä Risto Isomäki Kirjoittajaontammisaarelainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 27. Ympäristöjärjestöjen ja ympäristötietoisten kuluttajien pitäisi nyt vaatia energiayhtiöiltä sähköä, jonka tuotanto poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä. Lisäksi hiilidioksidin jäätymispiste on korkeampi kuin vedellä. Maailman tunnetuin ilmastotutkija, yhdysvaltalainen james Hansen totesi kuitenkin viime syksynä, että tämä arvio on todennäköisesti ollut liian optimistinen. Ylikriittinen hiilidioksidi on ikään kuin "juoksevampaa" kuin vesihöyry. Joka tapauksessa lähimmät oikeasti hyvät geotermisen sähkön tuotantoalueet ovat melko lähellä meitä, Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ylikriittinen hiilidioksidi reagoi maaperässä olevien mineraalien kanssa ja muodostaa kalsiumkarbonaattia, magnesiumkarbonaattia ja muita hiilidioksidin suoloja. Se on ollut melkoinen sokki monille hallituksille, sillä ilmakehän nykyinen hiilidioksidipitoisuus on 383 miljoonasosaa. Oma ykkössuosikkini on ylikriittisen hiilidioksidin käyttö maan sisäistä lämpöä hyödyntävissä voimaloissa. Hansenin mukaan viimeaikaisten tapahtumien valossa näyttää siltä, että meidän pitää laskea ilmakehän hiilidioksidipitoisuus takaisin 350 miljoonasosaan, jos haluamme välttyä kuuden asteen suuruiselta ilmastonmuutokselta. eotermistä lämpöä ja sähköä koskevat laskelmat kannattaisi tehdä myös meillä uudelleen, uuden tekniikan näkökulmasta. Tästä on hyötyä erityisesti kylmissä oloissa, koska lämpötilaeroa on mahdol- K lista kasvattaa myös kylmän pään kautta. Hansenin lausuntoa on jo ehditty kutsua merkittävimmäksi yksittäiseksi tapahtumaksi kansainvälisen ilmastokeskustelun historiassa
Tätä ennen oli eletty tu- 28 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Tällainen meriluonnon lähettiläs on Seppo keränen, johon myös henkilöityy uusi vaihe ihmisen ja hylkeiden suhteessa Itämerellä. Hakea näkyville jotain, mikä on vain harvojen tavoitettavissa. Parhaimmillaan kuvaajista muodostuu kuvaamansa luonnon edustaja ihmisten parissa. Hän toi kuvissaan kaukaisilta kevättalven ajojäiltä harmaahylkeen kuutit näkyville 1980-luvulla. merihylkeiden Seppo keränen on viettänyt merihylkeiden parissa 30 vuotta. Tie vei hallilaumojen ääreltä arkojen itämerennorppien kuvaajaksi. kuvat seppo keränen · teksti antti halkka M ikä onkaan luontokuvaajan tehtävä. Nähdä lähelle muita syvemmin. Varmasti näitä molempia. Paljolti Keräsen kuvien avulla niistä tuli koko meren suojelun vertauskuva. Vielä hetkeä aikaisemmin hylkeistä oli maksettu tapporahaa. Keräsen kuvausuran aikana hylkeet ovat päässeet vihdoin näyttäytymään kaikille itsenään eli uljaina merinisäkkäinä
Pian ilmestyi yhdessä Martti Soikkelin kanssa harmaahyljekirja Ajojäällä syntynyt (1989). Harmaahylkeet eli hallit ovat palanneet joukolla saariston uloimmille kareille. Hän vaihtoi WWF:n hyljetutkijoiden matkaan, kun järjestö aloitti harmaahylkeen eli hallin suojelututkimuksen 1986. Se syntyi ehkä jo Seppo keräsen kuvausuran alkupuolella, jolloin halleja oli viidennes nykyisestä määrästä. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 29 jouko högmander. terveiset hannen hyljesukupolven tai 300 ihmissukupolven verran pyytäjän ja saaliin rinnakkaiseloa. Kymmenentuhatta vuotta yhteistä eloa, jonka ihminen äkkiä tapporahoilla halusi ja sitten myös ympäristömyrkkyjen avulla oli saada päätepisteeseen. Pian tapporahat kuihduttivat kantoja ällistyttävän nopeasti. Norppanaaraista pahimmillaan kaksi kolmannesta menetti pysyvästi lisääntymiskykynsä. maaliskuu -- hyljekuu Hyljekuvauksensa alkutaipaleella Keränen tallensi norppien ikivanhaa pyyntikulttuuria Itämerel- lä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan hylkeiden ja pyöriäisten rasva vielä valaisi traanilampuissa Tanskan kaupunkeja. Etenkin maaliskuu on todellinen hyljekuu. Mustanpuhuva eläin vasemmalla on vanha uros. Seppo keränen viihtyy merellä sekä kesällä että talvella. Uskomattomia kokemuksia." Keränen on kuvannut hylkeiden ikiaikaista elämäntapaa, joka näin kantautui kaukaisilta luodoilta ja ajojäiltä kaikkien nähtäville. Ennen toista maailmansotaa keksittiin pcb-yhdisteet, jotka iskivät 1960-luvulla raskaasti ravintoketjun huipulle. Suuri osa kuvista on kevättalvelta. "Pian pääsin näkemään poikimistakin. armoton maastomies yöpyy usein avoveneessään. HaLLiEN LaUMa. Itämeren hylkeiden vuoden tärkeimmät hetket ovat käsillä, sillä sekä norppa että harmaahylje imettävät maaliskuussa poikasiaan. TaUOLLa aUTiOTUvaSSa. Viime vuodet Keränen on keskittynyt norppaan jälleen tiukassa yhteistyössä suojelututkimuksen kanssa. "Kyllä oli alkuun hienoa nähdä ensimmäiset harmaahylkeiden laumat Ahvenanmaan ulkoluodoilla", Keränen muistelee
Luodoille poikiminen on harmaahylkeen vanha tapa heikkoina jäätalvina. Siksi halli selviää norppaa paremmin ilmastonmuutoksesta. MERiHyLkEidEN TERvEiSET kUvaaja ja kUUTiT. iso hallinkuutti on merikotkalle vaikeampi saalis kuin viisikiloisena maailmaan tuleva norpan poikanen. 30 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 jouko högmander
"Hajuhomma on tärkeä", Keränen vielä paljastaa norppakuvauksen erityispiirteen. Olen tuntenut Keräsen parikymmentä vuotta. Eteläisten kantojen vaikeuksien takia itämerennorppa on luokiteltu vaarantuneeksi. Mieluiten tämä tapahtuu mahdollisimman piilossa. Samoin kuin harmaahylkeen poikimis- ja paritteluluodot Saaristomeren etelälaidalla, norppienkin paikat ovat vuodesta vuoteen samoja. runsas halli, uhanalainen norPPa Saaristomerellä on norppia vähemmän kuin saimaannorppia Saimaassa. Tämän jutun loppuosan kuvat merinorpista ovat täysin ainutlaatuisia koko Itämeren piirissä. "Täytyy varustautua aina pitempään reissuun", hän sanoo yleisen merellä liikkuvan luontokuvaajan ohjeen. Heikot talvet koettelevat Saaristomeren norppia, sillä suojaavaa lumipesää ei ilman lunta synny, eikä viime vuonna ollut jäätäkään. Se taito on tarpeen erityisesti arkoja merinorppia kuvatessa. Mies ei pidä suurta melua itsestään ja muistuttaa jotenkin hylkeitä, etenkin norppaa, joka viettää saaristossa piilottelevaa elämää ja häviää kesäksi merelle; hallithan laulavat kesällä kuuluvasti kallioiltaan olinpaikkaansa. Kumpikin laji on näkyvillä parhaiten keväällä karvanvaihdon aikaan. Norpalla on intiimi lumipesänsä, ja harmaahyljekin hakeutuu niin kauas ihmisistä kuin pystyy. Samalla vakaalla tavalla kuin kalastajanaapurinsa Porin Makholmassa Keränen lähtee reissuilleen ja palaa filmi- tai nyttemmin digitaalisine saaliineen. yöt ja Päivät merellä Jotenkin Keränen tuntuu sulautuvan vuosi vuodelta yhä enemmän osaksi saaristoa. Ne paistattelevat varsinkin toukokuussa karvanvaihdon aikaan vesikivillä näkyvillä aivan saimaannorpan tapaan. Kaipa se on myös satakuntalainen luoteenpiirre: työ puhuu puolestaan. Norppia Keränen on kuvannut viime vuosina Saaristomerellä, missä kuin ihmeen kaupalla on säilynyt koko maailmassa ainutlaatuinen saaristoon sopeutunut norppakanta. Norppien mielikivet ovat Keräsen ja norppien tiedossa. Norpat elävät enimmäkseen ulkosaariston sisäosien saarisokkeloissa. Halli on runsastunut Suomen rannikolla alle tuhannesta noin 10 000 yksilöön, merikotka jokusesta kymmenestä 300 pariin. Keräsen kahden kuvauslajin, merikotkan ja harmaahylkeen, menestys mietityttää häntä. Keränen on herännyt jopa norppien tuhinaan. Kokeilin samaa viime huhtikuussa pakkasyönä. Taisi jäädä yhteen kertaan, joskin ymmärsin jotain Keräsen viihtymisestä maastossa, sillä tähtitaivas oli kaunis ja oli hauska herätä haahkojen mourutessa. Hyljekeskustelussa ei oikein SUOMEN LUONTO 2 | 2009 31. Koska itsekin olen norppia seurannut, voin vain ihmetellä, miten Keränen on menetellyt norppia lähestyessään. Tällä hän tarkoittaa, ettei anna tuulen kuljettaa veneen tai miehen hajua kuvauskohteen luo. Veneen ja kuvaajan haju lähenevät reissun aikana toisiaan, sillä Keränen yöpyy pienessä avoveneessään
MERiHyLkEidEN TERvEiSET hahmotu, että merellä liikkuu kahdenlaisia hylkeitä: uhanalaisia norppia ja jo tavallisia halleja. Näiden aukeamien kuvat ovat uutta materiaalia, jota mies on piilotellut kirjaansa varten. Nyt kuvaaminen on digitaalista ja tietokone ahkerassa käytössä. Hallin kanta on tosin vielä vähäinen sadan vuoden takaiseen verrattuna, mutta uhanalaisuus on väistynyt. Moni kalastaja on joutunut lopettamaan harmaahylkeiden takia." Ratkaisua kalastajien ja harmaahylkeiden kiristyneisiin väleihin hänellä ei ole. Rehevöityminen luo runsautta ravintoketjun huipulle. Joka kerta on mietittävä, ovatko harmaahylkeet ehtineet ensin. Seppo Keränen sanoutui 1980-luvulla irti puhelinasentajan työstään ja oli tuolloin iloinen siitä, ettei tarvinnut alkaa pelata tietokoneiden kanssa. Sitä riittää rannikkokulttuurin häviämisestä luonnon häkellyttävän nopeaan muuttumiseen. "Nyt on runsaasti kuvattavaa", hän sanoo yhden rehevöitymisen myönteisen puolen luontokuvaajan vinkkelistä. Tekstit on kirjoittanut Markku Lappalainen, toinen Saaristomeren armoitettu tuntija. Keränen on tästä iloinen, mutta hallin runsastumiseen liittyy myös kalastajien murheita, jotka hän jakaa siinä kuin luonnonkin murheet. Se on yksinäistä työtä. Se tuo rehottavien levien ohella saaristoon lisää lintuja ja hylkeitä, ja Selkämeri on toistaiseksi säästynyt sen ikävimmiltä vaikutuksilta. Hyljekirja ilmestyy huhtikuun alussa sekä suomeksi että ruotsiksi. Nämä eivät taida tietää millainen kalasta- jien puolestapuhuja Keränen on luonnonsuojelijoiden ja tutkijoiden piireissä. Puhelinasentajasta saariston kulkijaksi Selkämeren kalastajat pyytävät siikaa verkoilla. Hän puhui rannikkokalastajien vaikeuksista jo varhain. Kirjoja Keränen on tehnyt vuodesta 1979. "Suojaavaa saaristoa ei ole, ja harmaahylkeen runsastuminen näkyi Satakunnassa heti", hän selittää. Kysyn Keräseltä, mitä hän oikein ajattelee pitkillä kuvausreissuillaan. 32 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Niitä ilmeni ensi alkuun Keräsen kotiseudulla Selkämeren rannikolla. Ja luonnonkuvauksen huipulle. Jonkun on kuitenkin haettava kuvat mereltä. "Vasta myöhemmin hallit menettivät arkuutensa ja alkoivat käydä kalanpyydyksillä esimerkiksi Turun saariston sisäosissa." "Rannikkokalastaja on uhanalainen laji. Seuraavaksi Keränen keskittyy kuvauksessaan Itämeren muutokseen. Aika ajoin Keränen on saanut selitellä suojelijan rooliaan naapurilleen
Tiedänkö minä. Jotakin tietysti tiedän. "Joka luoto on tuttu", Keränen myöntelee. Paluumatkalla mukana on kuvasaalis, mutta monelta matkalta kuvaaja palaa kuin kalastaja tyhjiltä verkoilta. "Kyllähän sinä tiedät", hän vastaa. Tulee miettineeksi mennyttä ja tulevaa, nauttii tuttujen saarten ja niillä asuvien lintujen ja hylkeiden kohtaamisesta. On ajateltava säätä ja tuulta ja sitä, onko nopeus alueeseen ja merikartan kertomaan nähden sopiva. Kokenut luontokuvaaja varmaan suunnistaa saaristossa myös muistoissaan: tuossa kuvasin harmaahylkeiden parittelun, tuohon oli kerran kokoontunut parikymmentä norppaa, tuossa saaressa jouduin pitämään kerran tuulta pari päivää. Tieto ei lohduta perinteisiä rannikkokalastajia, sillä osa harmaahylkeistä on erikoistunut kiertämään heidän apajiaan. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 33. "Joka kelistä löytyy jotain hienoa." Enemmän kuin muut merellä kulkijat Keränen kiinnittää huomiota valoon: luontokuvaaja liikkuu alati hyvässä tai huonossa kuvausvalossa. Ehdoton pääsaalis on silti silakka, ja kalastamassa hallit käyvät etupäässä avomerellä. Kun saalista on, siitä riittää jaettavaksi vaikkapa yli sadalle tuhannelle Suomen Luonnon lukijalle. Luontokuvaajan terveisiä mereltä, olkaa hyvä! n LOHi MaiSTUU HaRMaaHyLkEiLLE. Ja hajuhomma, se ei tule meille muille veneilijöille joka reissulla mieleen
Saaristomerellä on norppia vähemmän kuin saimaannorppia Saimaassa. 34 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Saaristomeren norpat loikoilevat saimaannorpan tapaan vesikivillä. MERiHyLkEidEN TERvEiSET OMaN SaaREN kUpEESSa
Merinorpat elävät yksin tai kaksin, mutta joskus luodolla voi olla ryhmäkin. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 35
Aikuiset peurat karkottavat sen kaivukuopalta halutessaan tuosta vain. Yleensä koossa on vain ydinjoukko, kolmesta kuuteen peuraa. Vasa on tietysti tämän arvoasteikon pohjalla. emän suojeluksessa jos emä ei ole puolustamassa, metsäpeuran vasa saa heti kyytiä muilta aikuisilta. tEKsti JA KuVAt Antti LEinonEn uolimetrinen, kovaksi pakkautunut lumivaippa vaatii melkoisesti kaivamista. Niiden seurassa on aina vanhemmalta vaikuttava kitusarvinen vaadin, joka ei ole aivan terve. Kuoppaa hallitseva metsäpeura vaihtuu usein, ja sarvilla on selkeä merkitys hallintasuhteissa. Useimmiten vahvuuteen kuuluu myös yksisarvinen vaadin ja yksi tai kaksi nupoa, sarvetonta vaadinta. Siihen riittää pelkkä tunkeutuminen kuopalle ja uhkaava pään heilautus: "Puskenko vai lähdetkö hyvällä?" P TURvaSSa. Metsäpeuravaadin saa yleensä vain yhden vasan, joka pysyy tiiviisti emänsä rinnalla koko talven uuteen vasomiseen asti. 3 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Tämän huomaan seuratessani keskitalvella Kuhmossa ruokailevaa metsäpeuralaumaa, johon kuuluu enimmillään 12 eläintä. On jalkavaivainen komeasarvinen naaraspeura, vaadin, ja sen tappisarvinen urosvasa. Sen toisessa silmässä hohtaa sinervä kalvo, ehkä kaihi
SUOMEN LUONTO 2 | 2009 37
Nupot vaatimet joutuvat väistämään kaikkia paitsi vasaa. ikkonaisesta jalasta huolimatta emä on porukan pomo, onhan sillä suurimmat sarvet. Kuka tietää, ehkä se saa kipuihinsa lievitystä läheisen kosketuksesta. Huhtikuun alun jälkeen peuroja ei näy. Emä hakee vasasta selvästi fyysistä yhteyttä; se laskee joskus päänsä vasan selälle ja ummistaa silmänsä. Suolattu jäkälä kai yksinkertaisesti maistuu hyvälle. Enää ei olisi ketään pitämässä sen puolia jäkäläkaivoksilla. Ovatkohan tienristeyksen peurat hakemassa turvaa pedoilta tullessaan näin lähelle asutusta ja liikennettä. n R Emä laskee joskus päänsä vasan selälle ja ummistaa silmänsä. 38 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Peuralta ei kysytä, haluaako se mieluummin elää vai kuolla. Jos emän jalkavaivaisuus tulee ilmi, saattaa poliisi tappaa sen. Vai houkuttaako niitä tieltä lentävä suola. Niin suuri on sarvien mahti peurojen maailmassa. Tuollaista vaivaisporukkaa kun ovat. EMäN SUOjELUkSESSa MENETkÖS SiiTä! jos emo ja vasa joutuvat erilleen, pikkuinen saa pian kyytiä vieraalta aikuiselta. Jalkavaivainen emä rientää usein vasaansa pelastamaan. Se asettuu pienen vierelle turvaksi pitäen kipeää jalkaansa ilmassa. Juuri nyt ne ovat jälleen tutulla risteysalueella, hyväksi todetulla ruokapaikalla. Ne ovat löytäneet parempia ruokamaita kevään pälvirinteiltä. Siksipä peurasukupuolet elävätkin talven erillään. Marraskuussa mahtavat sarvensa tiputtavat urokset viihtyvät talven omissa porukoissaan, joissa sarviniekat vaatimet eivät ole niitä sortamassa. Ihmisillä on niin suuri hinku päästää päiviltä vaivaiset eläimet. Kitusarvinen vaadin on yhtä selvä kakkonen ja sarvipuoli kolmonen. Emän tappaminen tietäisi suuria vaikeuksia vasalle. Minua huolestuttaa. Seuraavana syksynä lähiseudulla oleskelee kiimatokka, jossa on ainakin sama sarvipuolivaadin vasansa kera ja varmaan muitakin samoja peuroja kuin talvilaumassa
eläimet laskee riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä riistanhoitopiirin kanssa. Ilveksiäkin meillä on enemmän kuin ennen." keräsen mukaan peuroissa on myös loisia, jotka saattavat heikentää eläimiä. Peurat kuitenkin pyrkivät etenkin aluksi sitkeästi porojen puolelle. Peurat suosivat vanhojen metsien ja soiden mosaiikkia, hirvet vesakkoja ja taimikoita, joihin sudet pääsaaliinsa hirven perässä hakeutuvat. 1800-luvun loppuun mennessä kanta oli hävitetty, kunnes 1950-luvulla peuroja alkoi tulla itärajan takaa kuhmon seudulle. nykyisissä teiden, tiheiden taimikoiden ja sähkölinjojen pirstomissa metsissä peurat päätyvät aiempaa helpommin suden saaliksi." metsäpeurat ovat villipeurojen jälkeläisiä, joiden elinalueena oli vielä 1600-luvulla koko Suomi. "metsien pirstoutuminen lisää suden ja peuran kohtaamisia. Metsäpeurojen määrä on alentunut kuhmossa jo seitsemänä vuonna peräkkäin. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 2008 39. kuhmon metsäpeurojen elinalueen ja poronhoitoalueen halkaisee 19931996 rakennettu 83 kilometriä pitkä aita, joka estää eläinten risteytymisen. Metsäpeurat yhä useammin suden suuhun kainuun metsäpeurojen laskennat ovat taas käynnissä. "Vuonna 2001 metsäpeuroja oli 1700, mutta kanta on laskenut alle tuhanteen", riistapäällikkö jukka keränenkainuun riistanhoitopiiristä kertoo. kainuussa ei olla vielä päästy täyteen selvyyteen, mikä peuroja hävittää. "Sutta on pidetty merkittävänä peurojen napsijana, mutta kyllä karhukin on varteenotettava saalistaja. "Susien saalistus on suurin syy metsäpeurojen ahdinkoon, mutta miksi peurat eivät enää pärjää susien kanssa, vaikka toimeen on tultu lähes koko jääkauden jälkeinen aika, noin kymmenentuhatta vuotta?" erikoistutkijailpo kojola riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kysyy. Yksi syy löytyy metsien rakenteesta. "hirvieläimillä on voimakas taipumus hakeutua vasomaan samoille alueille vuodesta toiseen", keränen sanoo. "2000luvun alussakin poronhoitoalueella oli vielä kymmeniä peuroja." Porotkin eksyvät välillä väärälle puolelle aitaa, sillä laitumet ovat metsäpeurojen mailla monin verroin paremmassa kunnossa kuin poronhoitoalueella. aLicE kaRLSSON 1500 1000 500 1997 1999 2001 2003 2005 2007 0 kaNTa piENENEE. kuhmosta siirrettiin 1980-luvulla kymmenen peuraa Suomenselälle, missä kanta on kasvanut lähes tuhanteen eläimeen
40 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
Koirasuden ei kuuluisi olla luonnossa, ei ihmisen lähellä eikä edes olemassa. Se näyttää kuuluvan tänne. Eläimen nimi on Susi, mutta se ei ole ihan totta. Sutta on neljäsosa, loput siperianhuskya. Jos koirasusi karkaa, se saattaa pariutua susien kanssa ja näin hiljalleen rapauttaa suden perimää. koirasusi herättää vahvoja tunteita koiran ja suden risteymä kasvattaa suosiotaan ja kohtaa kovaa vastustusta. teksti Mikko penttilä · kuvat harri nurMinen I narin Vaskojoen rantamailla yö on umpipimeä. Isommin asia nousi esille reilut pari vuotta sitten, kun kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk.) patisteli kirjallisella kysymyksellä koirasuden kieltävää lakia vireille. Kun katselee Suden jolkottelevan pihamaalla, touhuavan emäntänsä perässä, reuhaavan huskyjen kanssa lumikinoksissa tai pureksivan jäätynyttä poron kalloa, se näyttää olevan tässä erämaan reunalla enemmän kotonaan kuin huskyt, samojedit tai ihminen. Oinosen kysymyksessä varoitetaan, että koirasusi on vaaraksi paitsi ihmiselle myös susien geneettiselle puhtaudelle. Koiran ja suden risteyttämistä sekä tällaisten risteymien maahantuontia, kasvattamista ja lemmikkeinä pitämistä vaaditaan kiellettäväksi. Vaan monen mielestä ei kuulu. Jo vuotta aiemmin Oinonen oli esittänyt kaikkien suurpetojen sijoittamista aidattuihin eläinSUOMEN LUONTO 2 | 2009 41. Silti suden piirteet erottaa kohti vierasta säntäävän koiralauman keskeltä. Pilvet kuun edessä, puut lumettomina eikä sähkövaloa lähimaillakaan
Toimenpidealoitteessa painotetaan koirasuden vaarallisuutta ja asian kiireellisyyttä, sillä Oinosen arvion mukaan suuri osa Suomen susikannasta on jo epäpuhdasta. Väärinkäsityksiä ei tapahdu." Helppo uskoa. Käytännössä on mahdotonta edes geenitestein todistaa ulkomailta tuodun koirasuden olevan jotakin muuta kuin vain sekarotuinen koira. Laissa koirasutta ei ole edes olemassa. Äkkiseltään vEdENHakUa. Loput suurpedot tulisi tappaa. Koirasusi puhuu eleillään paljon enemmän kuin koira. Siitä huolimatta jo nyt luonnossa tavattu vahinkoa tekevä, risteymäksi epäilty koiraeläin voidaan poistaa joko suteen tai koiraan kohdistettavalla luvalla. villi vaatii vahvan johtajan jOHTaja. Pykälissä ei tunneta suden ja koiran risteymää. Ylitarkastaja jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että asia on vireillä, mutta se ei ole kovin helppo ratkaistava. Ainakin toistaiseksi vaikkapa maahantuonnin kieltävä laki olisi melko hampaaton. Susi seurailee Myllykankaan puuhailua osallistumalla tai pysymällä pois tieltä aina tarpeen mukaan. Kun on päivän vetänyt valjakolla vettä avannosta tai polttopuuta metsästä, Susi mielellään kellahtaa sängylle lötköttämään. Susikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että kanta täytyy pitää geneettisesti puhtaana ja suden ja koiran risteymät sekä susien kanssa laumautuneet villiintyneet koirat on poistettava luonnosta. koirasusi deeva (vas.) on vahva vetäjä. Lisäksi tulee selvittää, pitäisikö koirien ja susien risteymien pitoa ja maahantuontia rajoittaa tai tehdä luvanvaraiseksi. Vierasta hämmästyttää, miten kuuliaisesti Susi noudattaa myös ulkopuolisen ohjeita. Kaksivuotias naaras on ollut Myllykankaan vierellä seitsemänviikkoisesta. kOiRaSUSi HERäTTää vaHvOja TUNTEiTa puistoihin. "Jos koirasudet lailla kiellettäisiinkin, niin kuinka sitä sitten valvottaisiin?" "Ennen kuin lainsäädäntöä lähdetään valmistelemaan, olisi sen syytä olla myös tehokasta eikä sellaista, joka näyttää vain paperilla hyvältä", hän muistuttaa. "Susi lukee minua hyvin tarkkaan ja tietää yleensä käskemättä mitä tehdä ja minne mennä. Erillisiä komentoja tai kieltoja ei juuri tarvita. Se on miltei puoliksi susi.. Se myös viestii takaisin päin hyvin selkeästi. Tinja Myllykangas on laumassa pomo, jota koirat tottelevat huutamattakin. Susi on yksi niistä kolmesta, jotka pääsevät emäntänsä Tinja Myllykankaan mukana sisälle asuntoon
"Koirasusi puhuu eleillään paljon enemmän kuin koira. Oma ongelmansa ovat villiintyneet, ympäristölleen vahinkoa aiheuttavat koiraeläimet. Mutta Myllykangas on poikkeus. Menekistä kertoo sekin, että moni koirasutena myytävä eläin on itse asiassa sekarotuinen koira. "Koirasusi on pidettävä osaavissa käsissä. Väärinkäsityksiä ei tapahdu." koirasusikieltoa ajavien huoli vaarallisuudesta tuntuu ylimitoitetulta. Deevan, jossa sutta on lähes puolet, sisarukset on lopetettu ongelmien vuoksi. Kannattaa miettiä, pärjäisikö vaikka siperianhuskyn kanssa, johon sutta yleensä sekoitetaan. Myynti-ilmoituksia ei ole vaikea löytää lehtien ja netin palstoilta. Silti koirasusia on ja lisää tulee. Aika harva on valmis elämään ilman sähköä ja vettä sekä viettämään kaiken aikansa kaksikymmenpäisen koiralauman johtajana. Täyttä varmuutta ei kui- SUOMEN LUONTO 2 | 2009 43. Sudenhoitosuunnitelmassa mainitaan Perhon ja Juvan tapaukset, joissa joko koirasudet tai susien kanssa laumautuneet koirat muun muassa saalistivat pihakoiria ravinnokseen. Jos ei, niin ei sitten kannata haaveilla koirasudestakaan." Myllykankaalle tulleista koirista suuri osa on ollut menossa lopetettavaksi, kun niiden pitäminen on käynyt liian hankalaksi
Yhteiselo kuitenkin sujuu mainiosti. Kennelliitto ei halua puolikesyjä eläimiä, jotka eivät ole kenenkään hallinnassa." Jos lainsäädäntöä lähdetään muuttamaan koirasusien aiheuttaman vaaran vuoksi, Jussi Laanikarin mukaan olisi luonnollista tarkastella myös vaaralliseksi tunnettuja koirarotuja. "Koirarotujen perimän laajentamiseen riittävät jo olemassa olevien koirarotujen ja rotumuunnosten risteytykset. Pihassa kopsehtii omakin poro, mutta se ei koiria tai koirasusia näytä lainkaan kiinnostavan. Tavalliset metsäs- 44 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. "Mutta jos eläimet olisivat luonnossa keskenään, sitten ne toki tappaisivat poron. Tarkoituksena on lisätä yleistä koiramyönteisyyttä. "Näitä tavoitteita koirasusiristeymät eivät edistä. Koirien ja susien risteyttäminen ei yksinkertaisesti palvele koiranjalostusta." Suni korostaa Kennelliiton pyrkivän kehittämään koirarotujen luonteita edelleen yhteiskuntakelpoisemmiksi. Onhan kaikenlaisia taistelukoiria, jotka saattavat olla aivan yhtä vaarallisia", hän huomauttaa. Koirasusikiellon puolesta kampanjoi myös Kennelliitto. Taistelukoirien lisäksi kieltoja on joissakin maissa asetettu virallisille roduille, joiden jalostuksessa on käytetty sutta. Jos hoitaja ei ole innostunut poronpyynnistä, niin ei se laumakaan ole. Vuoden alusta liiton puheenjohtajana aloittanut Helena Suni sanoo, ettei koiran ja suden risteyttämiselle yksinkertaisesti ole tarvetta. Poroisännät tuovat teurasjätettä koirien ruoaksi, eivätkä Myllykankaan koirat piittaa kulmakuntansa poroista tuon taivaallista. "Poro katsotaan kalustoon kuuluvaksi. Johtaja sen mallin näyttää", Kojola selittää. Kennelliiton kannan mukaan koirarotuja ei tule kieltää, sillä niiden aiheuttamat ongelmat ovat yksittäistapauksia ja ongelmien syy on usein omistajassa. johtaja määrää lauman suunnan Myllykangas eläimineen on oikeastaan vihamielisellä maaperällä, poronhoitoalueella kun ei susia pahemmin suvaita. Poliisi on aloittanut etsinnät kiellettyjen rotujen pitbullterrierin, argentiinanmastiffin, tosan ja brasilianmastiffin löytämiseksi ja lopettamiseksi. Susikannan hoitosuunnitelmaa tekemässä ollut erikoistutkija ilpo kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ei ole lainkaan yllättynyt. kOiRaSUSi HERäTTää vaHvOja TUNTEiTa tenkaan ole saatu, olivatko ne koiria vai koirasusia. "Pitäisi pohtia samalla vaarallisten koirien hallussapidon kieltämistä. Näin on tehty esimerkiksi Ruotsissa sekä Britanniassa, jossa on alettu hävittää laittomia koirarotuja. Esimerkiksi saarloosinsusikoira ja tSekkoslovakiansusikoira ovat oikeastaan puhdasrotuisiksi koiriksi luokiteltuja koirasusia
Luontoon meneminenkin voi olla vaarallista, tottumaton eksyy ja paleltuu kuoliaaksi siellä." Myllykankaalla on kaksikymmentä koiraa, kaksi hevosta, poro ja kissa. Varovaisimpienkinarvioidenmukaanniitä on useita satojatuhansia. Koirasusien suosiolle onkin nähty syitä erikoisuuden tavoittelussa ja jonkinlaisessa villin luonnon ihannoimisessa. "Koirasudet ovat upea mahdollisuus elää niin lähellä sutta kuin mahdollista. Johtajan pitää toki osata pelisäännöt ja elekieli tarkkaan ja pystyä pitämään kiinni asemastaan." Sukukypsyyden kynnyksellä susiuroksille tulee tarve erota laumasta ja lähteä perustamaan oma lauma. "Totta kai koirasusi voi olla väärissä käsissä vaarallinen, mutta mikäpä ei olisi. MuunmuassaMaailmanluonnonsuojeluliittoIucNjaLuonto-Liittoovatesittäneetkoirasusienmaahantuonnin,kasvatuksenjajalostuksenkieltämistä. MikkO pENTTiLä Toistaiseksi koirasuden kohtalo on avoin. Jos ei, ei kannata haaveilla koirasudestakaan." tyskoirat siinä kuin koirasudetkin." Kojola ei usko, että koirasudet olisivat susigeeniensä vuoksi erityisen arvaamattomia tai hallitsemattomia. Suomen koirasusien määrää ei tarkalleentiedetä,muttaonarvioitu,ettäkoiranjasudenristeymiätaisellaisiksi väitettyjävoisiollaparisensataa. Liian usein koira on leikkikalu, koriste tai ihmisen korvike. Ne turhautuvat ja tulevat aggressiivisiksi." Myllykankaan mukaan kieltämisessä ei olisi mieltä ongelma ovat omistajat, eivät koirat tai koirasudet. Eniten koirasusia on Yhdysvalloissa. Myös luonteessa on enemmän villieläintä kuin koiralla. "Susihan tekee valtavasti töitä ruokansa eteen. "Mitä minä niillä pennuilla tekisin. Maassa on myösuseitahoitolaitoksia,jotkaottavat vastaanongelmiaaiheuttaneitakoirasusia. Kenelle ne muka voisi luovuttaa?" n SUOMEN LUONTO 2 | 2009 45. SuuriosaSuomenkoirasusistaontiettävästiperäisinjuuriYhdysvalloistajokoniin,ettäsieltäontuotukoirasusiatai sieltätuotujasusiaonristeytettykoirien kanssa. Koirasudella ei välttämättä ole niin voimakasta tarvetta miellyttää ihmistä kuin koiralla. "Susi on laumaeläin, ja laumassaan sillä on ihan selkeä paikka. Lauma on sopivan kokoinen, mutta jos jostakin löytyy koirasusi, jossa sutta on vaikka puolet, sille on vielä tilaa. Tinja Myllykankaan mukaan suuri osa ongelmista aiheutuu juuri tästä. Itse hän ei kuitenkaan aio alkaa teettää niitä lisää. Toisaalta niin aiheuttavat monet rotukoiratkin. Koirasusilla taipumus voi olla vahvempi kuin tavallisella koiralla. suomen susikanta vielä Puhdasta Kotikoiran villimpi versio Koirasusionkoiranjasudenristeymämuttaeiihantavallinen.Koska koirapolveutuusudesta,kyseessäonlajinjaalalajinjälkeläinen. Niiden kautta voin tutustua siihen, mitä koira oli ennen sen kesyttämistä", Tinja Myllykangas selittää. Pään profiili saattaa olla suorempi. Risteymät aiheuttavat ongelmia jos ei muuta niin pitovaikeuksien vuoksi. "On vaikea sanoa, kuinka paljon koirasusista on haittaa, mutta kyllä niihin liittyy riskejä. Koirasudenulkonäköjaluonnevoivat vaihdella suurestikin riippuen risteyttämiseenkäytetystäkoirastajasudenperimänmäärästä.Yleisestikoirasuttasiinäkuinsekarotuisiakoiriakinpidetään terveempänäkuinpuhdasrotuisiakoiria. "Kannattaa miettiä, pärjäisikö siperianhuskyn kanssa. Koirasudensaattaatunnistaasiitä,että se ei selkeästi näytä miltään tietyltä koirarodulta ja poikkeavat piirteet ovat susimaisia.Koirasusiontyypillisestiisompikuinmuutoinsuttamuistuttavatkoirarodut. Kojolan mukaan olisi tärkeää, että toiminta olisi valvottua. Jos toiminta on aivan villiä ja hallitsematonta, pitää miettiä, onko meillä riittävät perusteet kieltää koko homma." Oma kysymyksensä on, mihin koirasusia tarvitaan. Saalistusviettivoiollavoimakkaampi.Suden piirteisiin kuuluu niin ikään voimakas hierarkisuusjalaumantarve.Koirasusiei välttämättähaukuvaanulvoo. Jalat ovat pitemmät ja selkälinja suorempi.Silmäaukotovatkapeammat; joskussilmätovatsusimaisenkellertävät. Mitään sellaista käyttöä risteymälle ei ole, mihin koira ei sopisi. Alfasusia kunnioitetaan. Yhtä aiheellista on silti kysyä, kuka ihan oikeasti tarvitsee koiraa muuta kuin omaksi huvikseen. Se metsästää ja liikkuu koko ajan, mutta nykykoirilta sellainen luontainen toiminta ja oma lauma on otettu pois. Lemmikkeinä pidetyillä koiraeläimillä tällaista mahdollisuutta ei ole, joten ne saattavat pyrkiä hallitsevaan asemaan
reppu sel Satelliitit 4 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
Mahdollista on sekin, että Aino palaa takaisin Afrikkaan ja sieltä omia jälkiään kotiin. Se oli rohkeaa. seuraavat kurkien muuttoa kään ja menoksi pian taivaalla lentävät jälleen kurkiaurat, kun etelänmatkaajat palaavat. Syyskuun lopulla kurkirouva oli jo Unkarin Hortobágyn kansallispuiston kala-altailla kymmenientuhansien muiden kurkien kanssa. Pi- an se nähdään: Varhaisimmat kurjet saapuvat pesimäpaikoilleen maaliskuun lopulla. Satelliittiseuranta paljastaa, missä linnut ovat seikkailleet puoli vuotta. alice karlsson S jarI PeltomäkI atelliittikurki Aino on tekemässä kurkihistoriaa todistamassa oikeaksi niin sanottua silmukkamuuttohypoteesia. Sen mukaan kaikki kurjet eivät lennäkään samaa reittiä talvehtimisalueelleen ja takaisin vaan suuntaavat syksyllä Unkariin ja sieltä edelleen Pohjois-Afrikkaan, josta koukkaavat keväällä Espanjan kautta kotiin. Jännitystä riittää, sillä silmukassakin on eri vaihtoehtoja: Minisilmukka syntyy, jos Aino lentää Ranskan ja Pohjois-Italian kautta Unkariin ja sieltä Sallaan. Italia ei Ainoa kauan kiinnostanut, sillä jo kahSUOMEN LUONTO 2 | 2009 47. Aino sai repun lähettimineen viime toukokuussa Sallassa. Parhaillaan Aino on muuttovireessä Espanjan auringossa, ja silmukkateoria on viittä vaille totta. Muutolle se lähti elosyyskuun vaihteessa ja suuntasi ensin Limingan pelloille syömään. Adrianmeren itäpuolella Kroatiassa Aino oli kuolemanvaarassa, sillä siellä ammutaan muuttolintuja. Marraskuussa lintu karisti pustan tomut varpaistaan ja suuntasi Adrianmerelle ja Italiaan. "Onneksi kurjet lentävät hyvin korkealla ja pitkiä etappeja, ja niin Ainokin selvisi Italiaan", satelliittikurkiprojektin vetäjä petri Suorsa kertoo. Isompi silmukka muotoutuu silloin, jos se päättääkin lähteä Baltiaan Ranskan ja Saksan kautta
"Euroopan Argoksen keskus on Ranskan Toulousessa, josta paikannustieto on henkilökohtaisilla tunnuksilla haettavissa", Suorsa kertoo. Koska aika on kortilla, lähettimille räätälöidään aikataulu. Melkein saman tien Aino jatkoi länteen ja saapui Algerian Atlasvuoristoon. "Länsiluoteinen tuuli haittasi lentoa ja matkavauhti oli vain 25 kilometriä tunnissa. "Sillä on täytynyt olla kova hinku Espanjaan", Suorsa uskoo. "Aino on ensimmäinen Marokosta löydetty suomalainen kurki", Suorsa henkäisee. "Kävin juuri katsomassa tietoja ja huomasin, että Aino ilmoitti olevansa hengissä. Häiritseminen ei ole sallittua, eikä tuloksiin vaikuttavaa menetelmää olisi mielekästä käyttää. Sääressä laite on renkaassa. Aktiivisina lähettimet sinkauttavat joka minuutti yhden signaalin avaruuteen, jossa noin 800 kilometrin korkeudessa lentävät Argos-satelliitit ne nappaavat. "Halusin tutkia kurkien muuttoa, sillä siinä on rengastustiedoista huolimatta paljon epäselvää", Suorsa sanoo. Muutto alkaa elokuun loppupuolella, ja kurjet matkaavat joko lounaista reittiä Ranskaan ja Espanjaan tai eteläistä reittiä Unkariin ja edelleen Pohjois-Afrikkaan. Selkään tuleva on reppu, josta antenni sojottaa ylöspäin. Siellä se viipyi joitakin viikkoja ja kävi yllättäen välillä parin viikon visiitillä Marokossa. kun lähetin kiinnitetään kurjen selkään kuten tässä Maurille, se rauhoitetaan peittämällä pää huivilla. Reppulähetin on Suorsan mukaan säärilähetintä varmempi, sillä se antaa paremman signaalin satelliitille. Kallisarvoisia tunteja säästetään pitämällä lähetin välillä kiinni. Lintu on edelleen Belmezin kylän liepeillä Espanjassa, missä se on viipynyt tammikuun loppupuolelta lähtien." Satelliittilähettimen kautta saa tietoja paitsi linnun sijainnista myös sen lämpötilasta ja ak- 48 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 mattI tolVanen. Matkamittariin oli kertynyt kotisuolta jo liki 3900 kilometriä. Lähetin ei saa haitata lintua. alhaalla oikealla aino pinkaisee pakoon lähettimen kiinnittämisen ja värirengastuksen jälkeen. Lähettimet saavat energiansa joko auringosta paneeleilla tai paristoista. "Historiallista." Marokon jälkeen Aino palasi pariksi viikoksi Algeriaan, lensi taas Marokkoon ja jatkoi Gibraltarin kautta Espanjaan. Tärkeät ajat ovat muuttotunnit ja talvialueilla oleskelu. "Satelliittikurkia on tarkkailtu maastossa, ja ne käyttäytyvät täysin normaalisti eivätkä kiinnitä mitään huomiota kapineeseen." satelliitti kertoo linnun sijainnin mattI SuoPajärVI mattI SuoPajärVI TUTkiMUSkURkia. REppU SELkääN ja MENOkSi den päivän kuluttua se oli Tunisiassa Chott El Gharsan suolajärvellä. Sen aikana tutkittiin lähetintekniikkaa ja testattiin valmistajia. yllä satelliittikurki Mauri lentää parvessa (nuoli) ruokamailtaan yöpymispaikalle Tervolassa. Se lepäili vähän aikaa Espanjan eteläkärjessä ja lehahti Andalusiaan, kun sää koheni. lähetin ei haittaa kurkea Vuonna 2006 Koneen säätiö myönsi silloiselle Turun yliopiston eläintieteen assistentti Suorsalle apurahan Suomen kurkipopulaation muuttoreittien sekä tärkeimpien levähdys- ja talvehtimisalueiden selvittämiseen. Kurjilla käytetäänkin 3080-grammaisia paristolähettimiä, joista pienimmän käyttöikä on tuhat tuntia ja isoimman kolme kertaa enemmän. Suomessa on rengastettu yli tuhat kurkea, joten niiden muuttoreiteistä ja talvehtimisalueista tiedetään jo yhtä ja toista. "Etenkin eteläiset muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä talvehtimisalueet Afrikassa tunnetaan huonosti." Suorsa käynnisti satelliittiseurannan 2006. Hyvissä oloissa kurki etenee jopa 80 kilometriä tunnissa ja voi matkata vaivatta 800 kilometriä päivässä." Kun Aino saapui Espanjaan, sää oli huono, muttei lintu ollut moksiskaan. Lähetin kiinnitetään kurjelle joko selkään tai jalkaan. Aurinkopaneeleita käyttävä lähetin on lähes ikuinen, mutta ne eivät sovellu kurjille niiden höyhenpeitteen rakenteen vuoksi. Valinta osui amerikkalaiseen North Stariin
"Lähetin ei kuitenkaan ollut kynimispaikalla vaan 2030 metrin päässä, jonne kettu oli raadon raahannut." Lähetin on arvotavaraa, sillä se maksaa noin 3000 euroa. Sopivan paikan löydyttyä pystytetään teltta, jonka suojista kurjet houkutellaan verkkoon. Vietettyään kesän Sallan soilla Matti lehahti elokuun lopussa Muhokselle, josta se jatkoi matkaansa Hankoon kuukauden kuluttua. Ne ovat kaikki pinkoneet eteläistä reittiä kohti kurkien tärkeää etappia Unkarin Hortobágyn kansallispuistoa, jossa kymmeniätuhansia kurkia viettää lokamarraskuun. Ruutuja tuli kuitenkin niin paljon, että päädyin lopulta seuduille, joista kurjista on vähiten tietoja. Se lensi Jokioisten kautta Viroon ja Liettuaan, jonne sen jäljet katosivat 24 päivää lähdön jälkeen. Ja vikkelästi ne karkuun pinkaisevatkin. Reitistä syntyy silmukka, jos se tulee kotiin baltian tai Ruotsin kautta. 28.8.2008 8.9.2008 18.9.2008 tiivisuudesta. Siellä kurkia on rengastettu vähiten. Sitten vain lähetin kiinni ja lintu vapaaksi. "Alun perin suunnittelin, että haen kurjet kattavasti Suomesta ja jaoin maan ruutuihin. "Esimerkiksi kun satelliittikurki jäi Lokan altaalla kotkan saaliiksi, laite löytyi", Suorsa kertoo. Siksi satelliittikurkien painopiste sijoittuu Lappiin ja Itä-Suomeen. Lokakuussa kurki oli jo Unkarissa, jossa se viipyi yli kaksi kuukautta. kurkia Espanjan Extremadurassa rautatammien alla keskitalvella. Satelliittiseurannassa on nyt Ainon lisäksi sallalainen Matti, maaninkalainen Petteri, kuusamolainen Olli, rovaniemeläinen Mauri sekä savukoskelainen Renttimä. Satelliittikurki aino lähti Sallasta viime elokuussa, vietti viikkoja Unkarissa, matkasi afrikkaan ja jatkoi Espanjaan. SyNTyykÖ SiLMUkka. Oman osuutensa Suorsa määrittelee harrastukseksi. tutkimuskurjet laPista ja itä-suomesta 28.9.2008 12.11.2008 14.11.2008 16.11.2008 16.11.2008 3.3.2009 16.2.2009 25.1.2009 18.1.2009 1.1.2009 21.11.2008 19.11.2008 1000 kM TERHONSyÖjäT. Lisäksi tulevat paikannuskustannukset sekä maastotyöntekijöiden, lintujen pyydystäjien ja lähettimien kiinnittäjien palkat. Auli aloitti muuttomatkansa Tervolasta syyskuun loppupuolella. Kurkien lähettimissä tällaista toimintoa ei kustannussyistä ole, muttei lähetintä välttämättä silti menetetä. Seuraavana vuonna repun sai Matti. Terhot katoavat sukkelaan niiden nokkaan. Kun laitteet oli testattu, piti valita tutkimusalueet. Kun Matti jatkoi matkaansa Koillis-Serbiaan, se tuli paljastaneeksi talvehtimispaikan, josta ei ole aiemmin löydetty suomalaisia kurkia. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 dIck ForSman 49. Sieltä linnut valuvat EteläUnkariin Kardoskutiin Feherto-järvelle, erittäin tunnetulle ja tärkeälle kurkipaikalle, josta jatkavat muun muassa Serbiaan ja Kroatiaan. auli ja matti matkalla Osa Espanjassa talvea viettävistä suomalaiskurjista on tullut sinne Baltian, Unkarin ja Pohjois-Afrikan kautta. Satelliittiseuranta alkoi 2006 Auliksi nimetystä kurjesta, joka pyydystettiin KeminTornion seudulta vasta lentokyvyn saavuttaneena poikasena. Kilometrejä Aulille kertyi 1232, ja pisin päivämatka oli 244 kilometriä. Niihin voidaan ohjelmoida lisäksi paikannustoiminto, jonka avulla lähetin löytyisi maastosta linnun kuoltua. Se valjastettiin keväällä, pian sen jälkeen kun se oli saapunut pesimäseudulleen Itä-Lappiin
Linnut hakeutuvat sänkipelloille, joilta aina löytyy ohranjyvä jos toinen- dIck ForSman Keskitalvi Espanjassa. Se kesti kolme viikkoa: lunta oli Kroatiassa 20 senttiä ja pakkanen huiteli öisin jopa 20 asteessa. Siitä tuli todistettavasti pisimpään Balkanilla viipynyt suomalaiskurki. Sen 2500 kilometrin muuttomatka oli tuolloin kestänyt 39 vuorokautta. vahvistuuko silmukkahyPoteesi? "Ykköstulos projektissa on, että kummatkin tunnetut kurkien muuttoreitit, läntinen ja eteläinen, ovat yhteydessä. Lisäksi olemme löytäneet Petterin avulla Tunisiasta Djerban saaren tuntumasta suomalaisten kurkien uuden talvehtimispaikan." Suorsan mukaan monet Tunisian kurkipaikat tunnetaan entuudestaan, mutta KaakkoisTunisiasta suomalaisia kurkia ei ole aiemmin löytynyt. Matkaan ei patistanut edes lumi eikä pakkanen. Pusta on 1950-luvun alusta muuttunut valtavaksi maissipelloksi, jossa on paljon sopivaa ravintoa kurjille. Suomeen Matti saapui huhtikuun puolivälissä ja kotisuolle Sallaan kuun lopussa. Maaliskuun lopulla Matti lähti paluumuutolle kohti pohjoista, lensi Puolan kautta Venäjän Kaliningradiin, jossa se viipyi kaksi viikkoa. REppU SELkääN ja MENOkSi Repputurismi jatkui Serbian ja Unkarin välillä, ja sitä myöten Matti päätyi kurkien ennätysten kirjaan. Kurkiparvi siirtyy illan suussa ruokailupelloiltaan yöpymisjärvelleen. Mielenkiintoinen tieto on sekin, että PohjoisSerbiassa, Etelä-Unkarissa ja Kroatiassa talvehtii tuhansia kurkia säässä kuin säässä. Kun ruokaa riittää, mitä sitä turhaan lentelemään. "Kurjet eivät silti lähteneet minnekään, sillä ruokaa oli yllin kyllin. Taustalla Sierra de Gredos -vuoristo. 50 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Matin balkaninrakkauteen liittyy oleellisesti hyvä ravintotilanne. Näyttää siis todennäköiseltä, että osa kurjista tekee muutollaan silmukan", Suorsa kertoo. Esimerkiksi kulunut talvi oli Balkanilla lyhyt mutta ankara. Myös se, että kurjet jatkavat Tunisiasta Libyaan on uutta tietoa. Kun maissisato epäonnistuu, se jää korjaamatta ja kurjilla menee hyvin." "Kun kurjet palaavat Suomeen keväällä, on meilläkin vielä hyvin talvista
Sen jälkeen kurjet voivat tarvittaessa vaikka paastota. "Kur- jen muutto on fenotyyppinen ominaisuus, jossa on runsaasti muuntelua: Muuttaako läntistä vai eteläistä reittiä, jatkaako Afrikkaan, tehdäkö silmukka...?" Suorsa selvittää. Ne syövät muun muassa karpaloita, ja niille kelpaavat jopa kalanperkeet." Tankkaus levähdysalueilla on tärkeää. Vaikka kurki on hyvä lentäjä ja osaa käyttää ilmavirtauksia hyväkseen, se tuntuu välttävän ylimääräistä lentoa. n Lisätietoja projektista: www.satelliittikurjet.fi SUOMEN LUONTO 2 | 2009 51. Kurjet ovat myös monipuolisia ravinnonkäyttäjiä. Muuntelukyky antaa kurjille etuja muuttuvissa oloissa, ja ne ovat varsin sopeutuvaisia. Ne ovat sopeutuneet monenlaisiin muuttuviin oloihin. kin. Suomessakin on ojitettu soita ja kuivattu kosteikkoja, mutta kurjetpa ovatkin alkaneet pesiä pelloilla. Ja vaikka talvehtimispaikkaa ei aina pystytä etukäteen arvaamaan, tutuille pesimäsoilleen ja -pelloilleen kurjet palaavat vuosi vuoden jälkeen uskollisesti takaisin. Energia, joka menee lentämiseen, on muista elintoiminnoista pois. Talvehtimisalueita on menetetty, mutta uusia on tullut tilalle. "Esimerkiksi Matin kaksiviikkoinen oleskelu Kaliningradissa oli pelkkää tankkaamista." kurjet ovat soPeutuvaisia Lintujen muuton suunta ja ajoitus on geneettisesti säädeltyä, mutta kurjet ovat joustavia. Suorsan mukaan yhä useampi kurki talvehtii nykyään esimerkiksi Ranskassa. Edullisin ja vahvistuva on se muuttostrategia, jonka omaksuneet kurjet tuottavat eniten poikasia. Ilmiö on yleistynyt 10 viime vuoden aikana. Kurkien on säilyttävä hyväkuntoisina myös pesimäajan ulkopuolella, jotta ne voisivat tuottaa poikasia ja viedä omia geenejään eteenpäin
Unelma on lähellä toteutumistaan. teksti Juha kauppinen kuvat saMi karJalainen väRiä SiiviSSä. Suomessa on tavattu kolme sirkkalajia, joilla on kirkkaanväriset siivet: palosirkka (yllä), ruususiipisirkka (yksilöt oikealla) ja kuvasta puuttuva sinisiipisirkka. 52 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Kaikenlaista muuta kiinnostavaa kyllä löytyi M Luontokuvaaja-kirjailija Sami karjalainen seisoo öölantilaisen paahdenummen reunalla. Hän näkisi, mihin se laskeutuisi, etsisi, kuvaisi ja sillä hyvä. Karjalainen jalkautui autosta aikomuksenaan kävellä korkeintaan satoja metrejä. Oli helle. Karjalainen katseli jo taakseen, autoa, joka jäi kauemmaksi ja kauemmaksi ja hävisi pian näkyvistä. muistojen len uuli. He käsittivät, miksi olin juuri siellä. Ruususiipisirkkaa on tutkittukin Öölannissa", Karjalainen kertoo. Mutta surahdusta ei kuulunut. "Olin tullut Öölantiin Suuren Alvarin kenttätutkimusasemalle myöhään edellisenä iltana ja jutellut joidenkin tutkijoiden kanssa. Sami karjalainen muistutti muulia tuona päivänä: repussa kamerakalusto, kädessä painava jalusta ja kaulalla vielä laukku äänityslaitteistolle. "Olin käynyt katsomassa illalla paikkoja valmiiksi. Jäi käsitys, että sirkat olisi helppo löytää." Karjalainen käveli siellä täällä, mutkitteli, pysähtyi, odotti surahdusta, odotti sirkan hyppäävän lampaiden tallaamasta maasta ja liitävän ruusunpunaisilla siivillään kesän polttamassa maisemassa, sinisen taivaan alla. Selkään ilmestyi repun seuraksi hikeä
"Mutta kun ei ollut kirjaa, en saanut määritettyä niitä lajilleen. Karjalainen talutti lopun matkaa ja pysähtyi kuuntelemaan. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 53. "Älä innostu, hoin." Sellaista se kuulemma on kaiken aikaa: "Tulee ideoita, kuvausaiheita. Kesäillan taittuessa rämisevä pyörä kaarsi talon pihaan. Ei saa innostua siitä, mikä ei liity tähän", Karjalainen sanoo ja tarkoittaa toista luontokirjaansa, kattavaa Suomen heinäsirkat ja hepokatit -teosta, seitsemän vuoden työn tulosta. "Ajettiin pölisevää hiekkatietä Virolahden kirkolle ostamaan jätskiä ja hopeatoffeeta, käsi nyrkissä pyöränsarven ja haavin ympärillä." Siritys kuului maisemaan kaikkialla. Nyt paikka on suvun kesämökki. Kaukana näkyi kangastuksia. ääniä Puutarhan varjoista "Setä ja isä tekivät ensimmäisen haavin minulle, kun olin seitsemänvuotias. Ne kävelevät sinne usein sisälle asti." Korkearakenteista kaakkoissuomalaista taloa ympäröi kuuma piha, jossa piisaa tuulettomia sop- pia sirkkojen sirittää. Ne pitää vaan... Rima on ollut korkealla: ensimmäinen teos Suomen sudenkorennot (2002) on palkittu merkkiteos, joka käynnisti sudenkorentoharrastusbuumin. "Se on oikea hepokattien talo. tävät sirkat kuten kirsikorentoja kosteasta painanteesta. Surahdusta ei kuulunut. Sedän pojat harrastivat hyönteisiä." Karjalainen vietti lapsuuden kesät Virolahden mummolassa. Paahteisten tienvarsien pitkiä säkeitä virittelevä nuijaheinäsirkka on sittemmin vain lisääntynyt; se kun sattuu viihtymään myös hakkuuaukeilla. Nuoren Karjalaisen haaviin tarttui kaikenlaisia myös sirkkoja ja hepokatteja. Öölannin kuumilla nummilla Karjalainen käänsi katseensa eteenpäin takanaan jo kilometrejä. Ja keltainen rämisevä polkupyörä. Ehkä siksi keskityin myöhemmin perhosiin." Haavi ja vanhat kokoelmat ovat tallessa
Naaraat eivät juuri ilmoittele itsestään, kun taas koirailla on usein erilaisia ääniä eri tilanteisiin. Karjalaisen nummivaellukselle Öölannissa ei näkynyt loppua. Kuvasin paljon. Elo kun kuluttaa paitsi ihmisiä itseään myös ympäristöä: pihapiiristä rantaan ja likeisille naapuritaloille vievät polut olivat 1970-luvulla paljasta, kuivaksi tallautunutta maata. "Sinä kesänä, heinäkuussa 2007, oli aika jänniä päiviä, pilvipoutaa, ohutta harsoa, tyyntä. Kyniytynyt oli myös jalkapallokentän nurmi, maalintolpat vastapystytettyjä. Samoissa hepokattitalon nurkkia hipovissa varjoissa ne sirahtelevat yhä tänäkin päivänä hepokattikirjailijan iloksi. ihmisen korkuinen heinikko Esimerkiksi sää vaikuttaa. Olin kävellyt ristiin rastiin vanhojen havaintopaikkojen koordinaatteja seuraillen ja oikean näköisiä paikkoja silmäillen." SaMi kaRjaLaiNEN Yhtäkkiä ilman leikkasi surahdus. Hyvä jos menee polku läpi." Kuka olisi arvannut, että täsmälleen samoilla jalansijoilla, joilla Karjalainen pikkupoikana kyykistyi veri kuohuen virittelemään nahkakuulaa rangaistuspilkulle, hän neljännesvuosisata myöhemmin tarkasteli rauhoittuneena aikamiehenä Metrioptera roeseliita. Tiedostan äänen jo lapsesta. UNia LENTäviSTä SiRkOiSTa "Puolivarjoisasta puutarhasta kuului iltaisin sirahduksia. Oikeastaan siinä ei ollut enää mitään järkeä: mies, joka on valmistautunut kävelemään satoja metrejä, ehkä kilometrin vaikeine kantamuksineen, on yhtäkkiä 20 kilometrin päässä lähtöpaikastaan. Sitten lapset kasvoivat ja jäivätkin kesiksi kaupunkiin remuamaan. Alvari tarkoittaa kalkkipohjaista puutonta nummea. "Lopulta olin jo saaren itäpuolella. Ja jalkapallokenttä sitä ei enää tunnista: "Pöheikkö siinä on. Ainakaan yhdenkään nuoren Karjalaisen tapaisen heinäsirkoista kiinnostuneen harrastajanalun ei tarvitse enää sammuttaa orastavaa intoaan määritysoppaan puutteen vuoksi. saaren Poikki itään Karjalaisen kesänviettopaikassa Virolahdella näkee mitä tapahtuu, kun maisemasta kaikkoavat ihmiset. Olen kai periaatteessa aina tajunnut, että jokin heinäsirkka tai hepokatti se on." Mysteeri jäi kuitenkin selvittämättä, kesä toisensa jälkeen. Heinä ei kauan siinä viherrä, missä päivittäin vilahtavat suuntaan ja toiseen lasten jalkaparit. Karjalainen alkoi etsiä ruususiipisirkkaa katseellaan. 54 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Niinpä tuon mainitun heinäkuun ääninäytteessä parastaan paneva heinätöpökatti sirittää tavallista hitaammin. "Yleensä sen ääni on sirinää, joka muistuttaa sähkövirtaa." Mitä tällä kaikella sitten on merkitystä. Ne hyppäävät alas pensaasta ja lopettavat sirityksen." Sirahtelijat ovat pensashepokatteja. Sitä Karjalainen näki tuona keskikesän päivänä Öölannissa enemmän kuin yhden ihmisen tarvitsisi nähdä. Suorasiipisiä (heinäsirkkoja ja hepokatteja) on meillä 32 lajia, mutta osa on mykkiä. Polunvarret kasvattivat heinikkonsa. "Kun otusta lähestyi, se vaikeni. Siis heinätöpökattia. Vain 24 ääntelee. Ja myös äänitin sirkkoja siinä missä kenttä ennen oli, Leppiniemeen vievän polun varrella, ihmisen korkuisessa heinikossa." Karjalaisen sirkkakirjan erikoisuus on cd-levy, jolla on 63 sirkanääntä
Lentävän ruususiipisirkan saaminen tunnistettavasti lentokuvaan vaatii paljon muutakin kuin matkan Öölantiin ja 50 kilometriä kävelyä. viRTUOSiTEETTi. alakuva paljastaa kirkassiipisen sirkan hienon suojavärityksen. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 55
UNia LENTäviSTä SiRkOiSTa OTSikkO SäHkÖviRTaa. Heinätöpökatti ilmaantui pitämään korkeata sirinäänsä miehenmittaiseen heinikkoon, joka valtasi karjalaisen suvun mökin likeisen jalkapallokentän. 5 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
"Äänitys onnistui ihan hyvin." Karjalainen vaihtoi kameraansa laajakulmaob- jektiivin koettaakseen vielä lentokuvia. "Mutta ei siitä sillä hetkellä nauttinut. Oli äänityksen vuoro. "Tällä kertaa näin, mihin sirkka laskeutui." Se oli koiras. Kuvat oli saatava sillä reissulla tai niitä ei tulisi kirjaan." "Mikrofonin kanssa piti juosta. Kello oli kaksi. Juoksentelin sirkkojen perässä pitkin alvaria ja osoittelin toiveikkaana lentävien yksilöiden perään mikrofonillani." Onneksi nummella ei ollut muita ihmisiä. käyriä vastaavat ääninäytteet ovat kuultavissa lehtemme internetsivuilla. Yhtäkkiä ilman leikkasi surahdus. "Alkoi olla ilta, kun sain hommat loppuun. Tai siivet asennossa, joka ei näytä hyvältä kuvassa. Olin läkähdyksissä. "Kun olin aikani etsinyt tätä yhtä alvarinummen sirkkaa ajattelin, että on vain jatkettava." 400 metrin päässä ääni kuului taas. Otin muistikortit täyteen kuvia, tuhosin epäonnistuneita ruutuja ja kuvasin lisää. Tai loppuun ja loppuun. 2000-luvulta havaintoja on kolmelta vuodelta, everstiluutnantti Erkki kallion tekemiä. Paluumatkalla pysähtelin ja keräsin voimia." "Kävelin päivän aikana viitisenkymmentä kilometriä puolen kilometrin sijaan." Majapaikassa mieli oli hyvä: lentokuva oli plakkarissa. kiLpaLaULU kUTSULaULU kOSiOLaULU TaRkkUUSLaULUa. Laji ilmeisesti elää siellä jatkuvasti, mutta sitä ei tavata edes joka vuosi. Joissain näkyi, mutta häviävän pieninä pisteinä. Ääni kuului aidan viereltä, missä kulki myös poluntapainen. Oli fyysisesti niin karmea olo. Jano ja helle korvensivat. ahoheinäsirkalla (kuvassa) on monia värssyjä: kilpalaulu koiraiden kisailuun, kutsulaulu tilanteeseen, jossa koiras kutsuu naarasta, sekä kosiolaulu naaraan ja koiraan kohtaamisen hetkelle. viimeisin tekee koiraasta suorastaan herkän esteetikon. Olin toki vielä väärällä puolella Öölantia, 20 kilometrin päässä autosta. Paikassa oli riukuaita lampaita varten. En ole ihan nuori enää, ja kunnossa on toivomista. "Etsin jonkin aikaa. Se oli hyönteisten perässä viettämistäni päivistä rankin." n kuuntele Sami karjalaisen Öölannissa äänittämää ruususiipisirkkaa osoitteessa www.suomenluonto.fi. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 57. Ruususiipisirkkaakin hän oli etsinyt usein sen ainoalta tunnetulta Suomen esiintymispaikalta Säkylästä turhaan. En ole ihan nuori enää, ja kunnossakin on toivomista. "Juoksin taas niiden perässä. "Viime vuosikymmeneltä löytöjä on enemmän ja muiltakin kuin Kalliolta." Ruususiipisirkka on euroopanlaajuinen harvinaisuus: Öölannin ja Säkylän ohella sitä tavataan enää Alppien soraisissa jokivarsissa. Karjalainen sai nopeasti tarvitsemansa kuvan. Karjalainen laski kantamuksensa. Olin tyytyväinen, kun olin kuullut edes äänen. Olin läkähdyksissä." Suurimmassa osassa ruuduista ei tietenkään näkynyt vilaustakaan sirkoista. Ajattelin, että nyt polttaa." Karjalainen on kuvannut ja äänittänyt kirjansa lajit kolmea lukuunottamatta Suomessa. "Ääni on nopea surahdus lennossa
viimeiset metsälaikut ovat välttämättömiä valtaosalle saaren ainutlaatuista eliöstöä. Pirstaloituva paratiisi eveliina tuurnas, heli kinnunen, sirkka kuisMa Ja titta lassila 58 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Madagaskar vihreä paratiisisaari ei olekaan niin vihreä kuin kuvittelimme. Madagaskarilla metsä loppuu suojelualueen rajalla kuin seinään
Ensimmäistä kertaa järjestettävän kenttäkurssin nimi on Reserve planning in the tropics: Ecological and social needs and consequences, ja sen tavoitteena on tutustuttaa meidät trooppiseen ekologiaan ja tutkimukseen sekä luonnonsuojelun ja kehitysyhteistyön haasteisiin. "Yritetään", sanoin yhtä toiveikkaana. Me tähyilemme ylös ja huokailemme: taas uusi laji! Metsään lähtiessämme kurssikoordinaattorimme, tutkijatohtori Mar cabeza kehottaa toiveikkaana meitä löytämään vihdoin lehtigekkoja, noita lähes taruolennon kaltaisia matelijoita, joita kukaan ryhmästä ei ollut vielä nähnyt. Pimeästä metsästä löytyy vihdoin ensimmäinen Uroplatus-sukuun kuuluva lehtigekko! Lähes sekoamme innostuksesta. S ademetsässä on niin pimeää, ettei ilman otsalamppua näkisi edes jalkojaan. Asemalla on tehty jo vuosikausia paljon ekologista tutkimusta erityisesti puoliapinoista, mutta myös ympäristökasvatuksen ja kehitysyhteistyön eteen paiskitaan töitä. Pienen ryhmämme otsalamppujen valot haravoivat puustoa ja aika ajoin paikallinen sammakkoeläin- ja matelijatutkijamme Hery Rakotondravony pujahtaa pusikkoon huomattuaan puusammakon tai kameleontin korkealla oksistossa. Silmät ovat ymmyrkäisinä kuin pikkuisella hiirimakilla, ja hengitys kulkee kiihkeästi mutta mahdollisimman ääneti. Kuukauden mittainen kurssi toteutetaan kansainvälisellä tutkimusasemalla Centre Valbiolla, jonka perustajiin Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta kuuluu. Iltaretken aikana löydämme vielä kaksi lehtigekkoa lisää sekä tietenkin sammakoita, käärmeitä ja monenmoisia kummallisia ötököitä. kenttäkurssilla monimuotoisella saarella Olemme Ranomafanan kansallispuistossa Madagaskarin itäosan trooppisella sademetsävyöhykkeellä. Otus on lohikäärmemäisessä olemuksessaan vielä upeampi kuin olisi voinut kuvitella. komeat apinanleipäpuut eli baobabit ovat kuivien metsien puita. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 59 konrad wothe / mInden PIctureS / SkoY. Opettajina kurssillamme toimivat muun muassa suun- vEiSTOkSELLiSUUTTa. Luonnon monimuotoisuus on erityisen runsasta juuri trooppisissa kehitysmaissa, joissa sosiaalisia ongelmia ei voida sivuuttaa suojelun suunnittelussa. Meitä on seitsemän tulevaa biologia Helsingin yliopistosta ja yhtä monta paikallista opiskelijaa Antananarivon yliopistosta maan pääkaupungista
Ikimetsän rauhan rikkoo yhtäkkiä kimeä huuto. Ihmettelemme, kuinka joku voi asua ja viljellä mitään täällä. Onko täälläkin makeja, vai oliko se lintu. Vihdoin metsän reuna löytyy ja viileä sademetsä sulkee meidät sisäänsä. Paikallisia oppaita ei kuumuus eikä rinteen jyrkkyys tunnu haittaavan, kun he avojaloin kirmaavat ylöspäin. Metsänraja on MONiMUOTOiSUUTTa. Lapsia! Täälläkin on siis asutusta, kylä ja lisää aukkoja metsässä. Useat mielikuvat saaresta ovat kaukana todellisuudesta. hikinen taival kohti kaukaista metsän rajaa Kiipeämme ylös vuoren rinnettä kohti metsänrajaa. Metsän reunan löytääksemme meidän on siis edelleen jatkettava matkaa. Ikimetsä ei ollutkaan yhtenäinen vaan pieni saareke, jonka jälkeen banaaniviljelmä aukeaa taas silmiemme eteen. Maaston haasteellisuuden lisäksi lähimmälle markkinapaikalle on puolen päivän matka. Paikallisoppaamme, kyläpäällikkö boto Marcel naurahtaa tunnistaessani äänet. Lehtonen ja akatemiaprofessori ilkka Hanski. Kaistale on kapeimmillaan vain kilometrin levyinen. Hengitys tasaantuu, kun nojaamme jättiläismäiseen lankkujuuriseen puuhun. Lapset eivät täältä varmaankaan juuri koulussa käy. Luonnonsuojelun välitön tarve esittäytyy rajuimmillaan seuratessamme ohueksi nauhaksi kavenneen sademetsän reunaa. Mantella baroni -sammakko (ylh. MadagaSkaR: piRSTaLOiTUva paRaTiiSi nittelija jukka T. Viljelysmaiden ja pensaikkojen läpi rämpiessämme varjoa ei ole juuri missään, ja auringon paahde on näännyttävä. Ihminen on todella ottanut käyttöön jokaisen viljelykseen kelpaavan maapalan. oik.), phelsuma quadriocellata quadriocellata -gekko (alh.) ja kameleontti (vier. oik.), lehtihäntägekko (Uroplatus phantasticus) (alh. Madagaskar avautuu meille kurssin aikana vihreänä, mutta toisaalta myös laajalti vihreytensä menettäneenä. sivu). SIrkka kuISma SIrkka kuISma SIrkka kuISma tItta laSSIla. vas.), boophis boehmei -puusammakko (ylh. Rinne on niin jyrkkä, että välillä täytyy ottaa kädet avuksi kivien yli kiipeämisessä
Mekin aloittelevina bongareina löysimme kurssimme aikana 34 lajia. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 1 tuomaS kankaanPää. tuomaS kankaanPää Madagaskarilta on kuvattu tieteelle 240 sammakkolajia
Polun varrella ei voi olla huomaamatta värikkäitä ja mitä erilaisimmin äänteleviä lintuja sekä sammakoita. Metsiä raivataan ja kasketaan viljelymaiksi nykyisin etenkin vuoristoseuduilla, koska alankoalueet on jo pääosin raivattu. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen nopeasti kasvavan väestön ja kaskiviljelyn alta pakottavat nämä lajit elämään yhä pienemmillä laikuilla. Eikä monia niistä ole vielä edes ehditty tutkia kunnolla. Hyvällä onnella pensaikossa voi nähdä vilauksen omalaatuisista nisäkkäistä kuten siilinnäköisestä tanrekista. Madagaskarin eliöstöä uhkaavat myös tulokaslajit, ryöstösaalistus sekä keräily kansainvälistä lemmikkikauppaa varten. HOiTajia. koululaisia keskustelemassa puuntaimien kasvatuksesta. Pirstoutunut ja palanut näkymä saa palan kurkkuun. metsäekosysteemi on hajonnut Pirstaleiksi Metsän siimeksessä on jännittävää katsella, kuinka ketterästi puoliapinoihin kuuluvat makit hyppivät puusta toiseen ja kuinka kameleontit etenevät huojuvin askelin puiden rungoilla. Banaanitaimikot ja portaikkoina rinteillä polveilevat riisipellot hallitsevat maisemaa. MadagaSkaR: piRSTaLOiTUva paRaTiiSi vetäytynyt yhä ylemmäs jyrkkiä rinteitä, ja savu nousee siellä täällä vastapoltetuista kannoista. Uusia elinalueita ei kaikille edes ole tarjolla. Metsien katoaminen on ajanut monet saaren ainutlaatuisista lajeista ja ekosysteemeistä sukupuuton partaalle. Erikoisten hyönteisten kirjo on valtava. Tavoitteena on suojella kymmenesosa Madagaskarista. 2 SUOMEN LUONTO 2 | 2009
Jotkin uhat ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet poissa saarelta. Suojelualueiden valintaan vaikuttavat aina taloudelliset tekijät. Niiden lisäksi on täysin yleisöltä suljettuja erityispuistoja. Toimenpiteet on osattava kohdistaa oikein. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 3 tItta laSSIla. Metsien käytön rajoittaminen tarkoittaa usein tulonmenetyksiä joillekin osapuolille, eikä puiston perustaminen ja työvoiman palkkaaminen ole ilmaista. Lisäksi täytyy miet- Luonnonsuojelun ja kyläläisten toimeentulon yhdistäminen on moniulotteinen tehtävä. Suojelutoimenpiteitä ei aina kohdisteta sinne, missä niitä eniten tarvittaisiin. suojelualueiden suunnittelu haasteellista SIrkka kuISma Metsien ja metsälajien suojelemiseksi on perustettu useita pääsymaksullisia kansallispuistoja ja luonnonpuistoja, joissa kulku on rajoitettua. Mekin vasta aloittelevina sammakkobongareina löysimme kunnioitettavat 34 lajia kenttäkurssimme aikana. Kuunnellessa otsalampun valossa sammakoiden hilpeää yöllistä konserttia ei voi olla kuitenkaan miettimättä, miten myös ilmastonmuutos tulevaisuudessa mahtaa yksipuolistaa sen nuottivalikoimaa. Sammakot eivät ole kärsineet sienitaudeista, jotka muualla maailmalla ovat jo aiheuttaneet tuhansien lajien katoamisen. Aseman perustajan, professori patricia Wrightin mieleenpainuvat kertomukset Valbion asemarakennuksen parvekkeella uusien makilajien löydöistä ja onnistuneista suojelutoimenpiteistä, kuten Ranomafanan kansallispuiston perustamisesta, antavat kuitenkin toivoa. Jäljellä olevien metsien säilyttäminen sekä eliölajien pelastaminen on erityisen tärkeää. Madagaskarilta on tähän mennessä kuvattu tieteelle noin 240 sammakkolajia. Luonnonsuojelun ja kyläläisten toimeentulon yhdistäminen on kuitenkin moniulotteinen tehtävä
Idässäselväsadekausi,jolloinsyklonit tuhoavatmetsääjaasutusta. WWF:n mukaan viidennes maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu trooppisten metsien hävittämisestä. Metsiä poltetaan palmuöljyplantaaseiksi ja hakataan puuteollisuuden käyttöön. Muissakurssitöissämmeperehdyimmemuun muassametsistäjametsäkadostaotettujensateliittikuvientodentamiseen,sammakko-jamatelijalajistoon sekä jyrsijöiden elinympäristövalintoihin. TUOMaS aivELO Ilman suojelua ja käyttörajoituksia metsät olisivat olleet vaarassa kadota kokonaan. MadagaSkaR: piRSTaLOiTUva paRaTiiSi madagaskar Sijainti:afrikanmantereestanoin400kmitään. Andafy Atsimon ja Sahamahitsyn kylissä toivotaan jatkuvuutta hankkeille, joita kyläpäälliköt ja kyläläiset innoissaan meille esittelevät. Kuten muutkin eliöt suurin osa Madagaskarin lantakuoriaisista ei elä muuallamaailmassa.Mielenkiintoistaonmyös,ettäuseimmatnäistälajeistaovatmyöspaikallisestiendeemisiä:Lajienesiintymisalueetovatmelko pieniä.Läheiselläalueellasaattaaollasamaanekologiseenlokeroonsopeutunuterilaji.Madagaskaronmielenkiintoinenevolutiivinenkoeputki,johon melkotuoreihmisenilmaantuminen,suurieneläintensukupuuttojametsien tuhoutuminentuovatovatmausteensa. Trooppiset sademetsät katoavat nopeasti myös muualla maailmassa kuten Indonesiassa, Malesiassa ja Brasiliassa. Turistit myös ostavat paikallisia käsitöitä ja käyttävät alueen palveluja. Yksimaailmanmerkittävimmistäluonnon monimuotoisuudenkeskittymistä. Maailmanneljänneksisuurinsaari (pinta-ala587000km2). Pyydystimmelantakuoriaisiametsänreunoista jaavoimiltamailta.Vertailimmeniideneroja,jotkaolivatselkeitä:avoimessaympäristössälantakuoriaisiaeiesiinny.Madagaskarinlantakuoriaisetovatkinsuurimmaksiosaksimetsienlajeja. Ranomafanan kansallispuiston vieressä sijaitsevassa koulussa kasvatetaan puuntaimia osana Valbion järjestämää ympäristökasvatusohjelmaa. Pitäisikö metsiä suojella. Lapsilla on omat taimet, joiden hoidosta he vastaavat. Kaikki vastaavat kuorossa: Kyllä! n 4 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 tuomaS kankaanPää. Osa suojelusuunnitelmista on vielä tekeillä. Kehitysyhteistyöhankkeilla pyritään luomaan kyläläisille uusia, metsää tuhoamattomia tapoja elannon ansaitsemiseen ja ruoan hankintaan. Tilanne on ongelmallinen myös metsien liepeillä asuville kyläläisille, jotka ovat tottuneet liikkumaan metsissä vapaasti. Suojelun seurauksena kyläläiset joutuvat etsimään polttopuunsa ja karjan laitumet muualta. Maisemanmuutoksestakertoomyösse,ettävaikkasaarellasuuriosa pinta-alastaonsavannityyppistäruohostoa,eisielläolemanner-afrikasta tuttuasavannilajistoa.Suuretlaiduntajatpuuttuvatihmisentuomaaseebua lukuunottamatta,samoinavoimenmaastonnopealiikkeisetsuurpedot. EvELiiNa TUURNaS tiä, keskitytäänkö suojelussa harvinaisiin lajeihin, jotka saattavat elää muuten lajistoltaan köyhillä alueilla, vai suunnataanko suojelu erityisen monimuotoisille alueille. Lännessäerittäinkuumaajakuivaa. Vaihtelevamaisemajailmasto. Trooppisten metsien suojelu ei siis liity vain luonnon monimuotoisuuteen, vaan sillä on ilmastonmuutoksenkin kannalta tärkeä merkitys. IhminenontullutMadagaskarillevasta15002000vuottasittenmutta onlyhyessäajassaajanutsukupuuttoonsuurenmääränlajeja.Megafaunaksikutsutturyhmäsuurikokoisialajeja(muunmuassalentokyvytön,kolmimetrinennorsulintu(Epyornis)kohtasimatkansapäänpianihmistensaapumisenjälkeennoin1000vuottasitten. Yhteistyön tavoitteena kuitenkin on, että kylät pärjäisivät omillaan, ilman ulkopuolista apua. rannikkometsätjakuivatmetsätovat heikomminsuojeltujakuinsademetsät. 300 km antananarivo Ranomafanan kansallispuisto pala Gondwanan jättimannerta MadagaskaronkuulunutGondwananjättimantereeseen,jokahallitsi maapalloa500200miljoonaavuottasitten.Senjälkeenseonmannerlaattojenliikkuessairtautunutafrikastanoin10miljoonaavuottajaIntiastanoin88miljoonaavuottasitten. Maailman luonnonsuojeluliiton kansallispuistokonferenssissa Durbanissa 2003 Madagaskarin hallitus julkisti niin sanotun Durbanin vision, jonka mukaan kymmenen prosenttia Madagaskarista suojellaan. rannikoillaonmangrovekasvustojaja kuiviapiikkimetsiä,lännessäjyhkeitä apinanleipäpuita.Sademetsäalueon nauhanaitärannikonvuoristoalueella. Erilaisissa hankkeissa muun muassa istutetaan hedelmäpuita ja muita käyttöön tarkoitettuja puita, perustetaan kasvimaita, torjutaan tulokaslaji mustarotan riisisadolle aiheuttamia tuhoja, opetetaan mehiläisten tarhausta hunajan myynnin kasvattamiseksi sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Jäljelläonvain10prosenttia alkuperäisestäkasvipeitteestä. Pienelle osalle paikallisista asukkaista puistojen matkailu tuo kuitenkin luontevasti uusia tulonlähteitä, sillä puistoihin tarvitaan oppaita ja muuta henkilökuntaa. Kierrämme taimitarhaa ja kyselemme lapsilta puulajien nimiä, miten isoksi puut kasvavat ja miten he taimia hoitavat. Pulmallista on, että hankkeet joudutaan pääasiassa kohdistamaan helppopääsyisille alueille. Köyhimmät kylät sijaitsevat usein heikkojen kulkuyhteyksien päässä ja siten hankkeiden ulottumattomissa. durBanin vision mukaan kymmenesosa saaresta suojellaan Evolutiivinen koeputki osallistuimmekenttäkurssillamoneentutkimukseen.Lantakuoriaistenpyydystäminennojasiilkka Hanskintutkimukseen.Hänselvittää ryhmineenMadagaskarinlantakuoriaistenevoluutiota. Saarionolluteristyneenämantereistaniinkauan,ettäsinneonmuodostunutomaperäinenluonto.Yli90prosenttiakasvi-jamaaselkärankaislajeistaonendeemisiä
Kysy lisää 08- 545 4100 www.rokuanhovi. Hotelli Rokuanhovi Jaakonjärventie 43 91670 Rokua p. neljään järveen. Kaunis pihapuusto. +358 (0)8 545 4100 rokuanhovi@rokuanhovi.fi www.rokuanhovi.fi Ekoidylli 5000 m2 Hirsi/lauta 1940-luvulla rakennettu kaksiker. Jonkinlainentavaramerkkinionkuvienterävyys.Senlisäksikatson,ettäniissäonoikeavalo.Peruskuvissamyös taustallaontärkeämerkitys.Parasvuodenaikakuvaukseen www.tammi.fi Mukana äänite! A BONNIER GROUP COMPANY ERÄMAAHOTELLI O 3vrk 100/henkilö/2hh HIIHT LOMANEN Hotelli Rokuanhovissa ajalla 1.2. - 09. P. Kuvaanmieluitenlintujatoiminnassa:lentämistä,kylpemistä,sukimista.Peruspotretti,jossalintuvainpönöttää,ei olekiehtova;kuvassaonoltavajotakinmuuta. 208 sivua, sidottu a, Odotettu uutuus! Sami Karjalainen TOiMiTTaNUT jOHaNNa MEHTOLa KAsVoKKAin Suomen heinäsirkat ja hepokatit Löytöretki heinäsirkkojen ja hepokattien kiehtovaan maailmaan ainutlaatuisin valokuvin! "Hienompaa asiaa Puntaroin parikymppisenä, suuntaisinko biologiaan vaikaupallisiinaineisiin.Valitsinkaupallisetaineet, sillähalusinpitääharrastuksenjaammatinerillään.Nyttilanneonse,ettäharrastuksestaonkintullutammatti.Siirryintäysipäiväiseksikuvaajaksi2005. pientalo. Kalastusoik. Tie perille. 040-7673934. Markus Varesvuon lintukuvat ovat pärjänneet hienosti myös kansainvälisissä kilpailuissa. Sähkö. - 31.3. Kuvaanerityisestilintuja,muttajonkinverranmyösnisäkkäitäjamaisemakuvia.Linnutovatolleetalustaastise minunjuttuni.Niissäonsopivastihaastetta.opettelinlintujenääniä,pukujasekäkäyttäytymistä,jottatunnistaminenolisihelpompaa. Hp vain 37000 Omistaja myy. Sijainti Vesanto, 120 km J:kylästä ja Kuopiosta. Viimeksi sarjavoitto tuli italialaisessa Asferico-kuvakisassa helmikuussa. JoHAnnA MEHtoLA SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Maakellari, erillinen uusittu sauna+kamari
Minun ei tarvitse lähteä kotoani Helsingin Vuosaarestakuinmerelleennenauringonnousua.Sielläsaattaaolla hienompaakuinmissäänmuualla.Muttahienompaaasiaa kuinkuvataluontoajalintujaeiole." MaRkUS vaRESvUO 48, helsinki, luontokuvaaja SUOMEN LUONTO 2 | 2009 7 VareSVuo ja tunturIkIhu / tomI muukkonen. Lajiitsessääneioleminulletärkeäjuttu,enjahtaaharvinaisuuksia.Varpunenkinonkiinnostavalintu,jossensaa kuvattuajännässätilanteessajaonnistuuottamaanvisuaalisestihienonkuvan. Liike-elämässäkinmukanaollessanimikääneikoskaan estänytminuamenemästäseuraamaanarktikaa,keväistä arktistenlintujenmassamuuttoaSuomenlahdelle.Seonjokavuotinennäytelmä,jokaonnähtävä. Kuvakilpailuihinosallistuminenvoimyösosaltaanjohtua kilpailuviestistä,jokaonperuaurheilu-uraniajalta.19-vuotiaanaolinSM-tasonpikajuoksija.Parashenkilökohtainen saavutusoliSM-pronssi,lisäksivoitinuseitamitaleitajoukkueviesteissä.urheilinviitisenvuotta. Enkaipaakuviinimyöskääneksotiikkaa;eurooppalaisissalintulajeissaonkirjoariittämiin. Jatietystitunnustustuntuuhyvältä.Siitätietää,ettäon oikeillajäljillä,ettäkuvaniovatvähänerilaisia,erottuvat massasta. Kansainvälisillä palkinnoillasaantunnettuuttajakuvianiparhaisiinkuvatoimistoihintarjolle.Koskakuvaanpääasiassavainlintuja,siissuppeaaalaaluonnosta,onmarkkinoitalevitettävä myösulkomaille,lähinnäEurooppaan.Suomenmarkkinat eivätriitä. Kuvasarja koskikarasta ruokailemassa, hyppimässä, tappelemassa,lentämässäjasukeltamassaonjulkaistuviime vuonnailmestyneessäSelviytyjät-kirjassa,jonkateinpertti koskimiehenkanssa.Kirjanvalmiiksisaaminenonyksi uranihuippuhetkistä. Toinen tärkeä tapaus oli, kun 2003 sain merkittävän kansainvälisen lintukuvakilpailun, International Wildbird Photographer of the Year, pääpalkinnon. OMa REviiRi Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. kuin kuvata luontoa ja lintuja ei ole" onaikainenkevättalvi,kunluntaonvielämaassajaauringonvaloonjovoimistunut.Lumenvaikutusvaloononsilloinhuikea. Minullaonuseinmielessänivisio,millaisenkuvanhaluai sinsaada.ParivuottasittenolinkuvaamassaSöder kärinmas jak asaarellaarktikaa.olikuutamoyöjaodotin,ettäsaisin k kuvattualintujalentämässäkuuneditse.Parintunnintähystelynjälkeenohipyyhälsiparvimustalintuja.annoinkame ranlaulaajasainjuurisellaisenkuvankuinolinhalunnut. Kuvaamiseeniliittyyolennaisestisitkeys;enoleyleensä tyytyväinenhyväänperuskuvaan.Parivuottasittentalvellaolinkahdeksanpäivääkoskikarapurolla.Kuvasintuhansiajatuhansiaruutuja.olisinvoinutollatyytyväinenensimmäiseenpäivään,muttahainkuviinerilaisiatilanteita. Ennenkuvaaja-ammattilaiseksisiirtymistätyöskentelin toimitusjohtajanaperheyrityksessämme,jokatoimitelevisiotuotantojenparissa.Parhaimmillaantyöntekijöitäoliyli sata.olennytpaljontyytyväisempitähänyhdenmiehen firmaan, jossa vastaan vain itsestäni
Vähitenmuutoksiaontullutmerimaisemiin,vaikkalevätovatviimevuosina näkyneet entistä pahemmin Lehtosten HaUSSa Hyvä MaiSEMa. Esimerkiksi vanhaan kulttuurimaisemaankuuluuolennaisestiihmisen käden jälki, mutta räikeästi maisemasta erottuvat nykyajan elementit Lehtoset pyrkivät karsimaan. Puuvillakassintaakkaalisäärunsaastienergiaaja vettäkuluttavavalmistus. Koska kuvilla ja filmeillä halutaan välittää todellisuutta,kuvistaeipoistetamitään. "Etelä-Suomestaonmilteimahdotonta löytää perinteistä niittymaisemaa. Kauppakassit järjesti jonoon Suomen ympäristökeskus ja Lappeenrannan teknillinenyliopisto. aLicE kaRLSSON miKä Kassi KätEEn? ostoskassienilmastovaikutus hiilidioksidiksilaskettuna(g) yhtäkassiakohti.Käyttökertojaeiolehuomioitu. Hämeenlinnalainen Suomen Visiotaloonkuvannutluontoajamaisemaa parikymmentä vuotta. "useinsaammeaamullahuomata,ettei sää salli kuvaamista, joten painumme takaisin tuotantoauton lavitsalle. OMa REviiRi LyHytELoKuViA LuonnostA tasapainoista maisemaa etsimässä Kun suomalaista maisemaa ja luontoa vangitaan ulkomaalaisten ihmeteltäväksi, voi yksi onnistunut otosvaatiaviikkojentyön. Puuvillainen kangaskassi häviää uusiomuovikassillejapaperikassillemuttavoittaamuovikassin,joskodinjätehuoltohoidetaan kevyillä muovipusseilla. kierrätysmuovi paperi Muovi puuvilla 724 1451 1548 1100310 biohajoava muovi 380 Pekka SakkI / lehtIkuVa Kierrätysmuovikassitovatusein harmaita,muttamuunkin värisiäon.Kassinerottaa muistaalalaidantekstistä,jossa lukeeuusiomateriaalia. 8 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. "aamuyöstä valot ja värit ovat usein parhaimmillaan.Senoikeanhetkenmetsästäminenvaatiikärsivällisyyttä,koska kaikkionhyvinpienestäkiinnijaseoikeahetkionkestoltaanlyhyt.Järvemme japuhdasluontommeovatkuitenkinulkomaillakovavaltti,niitäkannattaakuvata", sanoo Suomen Visiotalon toimitusjohtajakalevi Lehtonen. Kaunispäänlaellaoliainakinviimekesänä yksi500metrinsektori,jostasaimastottomiakuvia",muisteleeMaijaLehtonen. uuttaoikeaahetkeäpitääodotellakenties seuraavaan aamuun", lisää Maija Lehtonen. Lehtoset kiertävät samoja kohteita, koskayhtenäydinajatuksenaonkuvata samaamaisemaaerivuodenaikoina.Valokuviaonkertynytparissakymmenessä vuodessanoin27000otoksenvarasto javideokuvaatuhansiatunteja. kalevi Lehtonen kuvaa suomalaista maisemaa ja luontoa vientiin. MAKASIINI Kierrätysmuovikassi päihittää paperisen Joserehdyitkauppaanilmanomaakassia, valitse kierrätysmuovikassi. viiME vUOSiNaNEiTSEELLiSENmaiseman löytäminen on käynyt haasteel- lisemmaksi. Seuraavaksi paras on paperikassi ja kolmanneksi kirii tavallinen muovikassi se on jopaparempikuinbiohajoava. Peltomaisemankin kuvaus alkaa olla paikoinhaastavaa,koskalähesjokaista aukeaahalkoojokinlinja." "Syksyisin kuvauksia vaikeuttavat lähesjokaisellepellollekasatutvalkoisel- lamuovillapaalatutrehupallot.Hienon syysaamuntunnelmahaihtuuloistaviin traktorinmuniin.Jossensijaannäenheiniäseipäillä,pysähdynheti",sanooKaleviLehtonen. "Esimerkiksi Lapissa on vaikea saadaminkätahansatunturinlaeltakuvaa, jossa ei olisi ainuttakaan mastoa. Sinä aikana yrityksenlyhytelokuviaonpalkittuuseissa kansainvälisissäkilpailuissa.Yhtiönelokuviaontoimitettu30:eenerimaahanja lisäksi kaikkiin Suomen suurlähetystöihin.YritystoimiiSuomi-kuvientuottajanamyösulkoministeriöllejafinnairille
"fossiilien hinnat liikkuvat muutamasta eurosta aina dinosaurusten fossiileistapyydettäviinmiljooniineuroihin." Suomessa on joitakin kymmeniä fossiiliharrastajia,muttatrilobiitteihinontiettävästierikoistunutvainoravisjärvi."Käynahkerastikansainvälisellätrilobiittiharrastajienkeskustelusivustolla,jollaonsatojakävijöitä." Miten lähipiiri suhtautuu harvinaiseen harrastukseen?"Pientähilpeyttäseyleensäaluksi herättäämuttamyöskiinnostusta.Hienoimmat trilobiititovatminullavitriinissänäytillä.Harva ihminenonedespitänytfossiiliakädessään.Se onkuitenkinpalaluonnonhistoriaa." jOHaNNa MEHTOLa n Jani Oravisjärven kuvapankki: http://www.flickr.com/photos/joravisjarvi n Kansainvälinen trilobiittiharrastajien sivusto: http://tech.groups.yahoo.com/group/trilobites2/ n Trilobiitit Fossiileja maailman meristä -näyttely Kuopion luonnontieteellisessä museossa 19.4.saakka. SePPo SaarInen Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. TämäntalvenhaasteenaLehtosillaon saadakuvaaSuomenlinnasta. "Viimetalvenajäistämerimaisemaaei ollutmahdollistakuvata." Lehtosilla on myös hyviä muistikuvia kuvausreissuiltaan. (09) 228 08 274. Vinkki lintuharrastajille Etelä-Karjalassaonpähkäilty,mitenlintuharrastajienkisainnostussaataisiinvaljastettuahyödyksi.KokeilemistammetapahtumistaparhaaksionnoussutErämaakisa. Luomuruuan alkuperään tutustuakseen tekijät matkasivat luomutilalta toiselle javalmistivatruokiakunkintilanomista tuotteista. Keittiömestarien petri Simosen ja Olli Takasen opinnäytetyöstä keittokirjaksi laajentuneesta teoksesta välittyyammattilaistenarvostusaitojajapuhtaitaraaka-aineitakohtaan. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi, p. "Trilobiiteissä kiehtoo niiden monimuotoisuus.Lajejaonvaltavamäärä.osaniistäonpiikikkäitä.Toisillataasonvaltavatsilmät,jaosallaeiolesilmiäollenkaan.Pienimmätniistäovat jatta IkäheImonen kesäisissäkuvauksissa. "Niistä 250 on trilobiittejä. Vaikkaseonpienijavaatimaton,seonkunnoltaantäydellinen." Trilobiitit ovat 252 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon kuolleita niveljalkaisia. WSoY, ISBN 978-951-0-34741-. TiiNa RaHkO SUOMEN LUONTO 2 | 2009 9. Tärkeä hetki minulleoli,kunsainerittäinharvinaisen,todennäköisesti Bumastoides-sukuun kuuluvan trilobiitin, joka on vielä tieteellekin tuntematon. OMa REviiRi LuontoFriiKin täHtiHEtKi mikä fossiili! jani Oravisjärven, 27, elämä muuttui, kunhänvuonna2004kävirotterdamin luonnonhistoriallisessa museossa ja osti sen myymälästäneljäfossiiliamuistoksi.Nytoravisjärvenkokoelmissaonyli700fossiilia. Ne ehtiväteläämerissäyli300miljoonaavuotta. uusialintuharrastajiaonsaatumukaan,javanhojenkanssaonmukavamuistella.ViimevuonnapidettiinmyösensimmäinenMetsälintumaratoniKeski-Karjalassa.Kerrankinkisa, jossakaikkiovatvoittajia! jaRi kONTiOkORpi nuoret keittiömestarit arvostavat luomua Luomu & Tila, reseptejä Suomesta -kirja on toteutettu raikkain ideoin. Luomutietopaketin lisäksikirjassaon18kotimaisenluomutilan esittelytsekäreseptit.Nevaikuttavat epäilyttävän yksinkertaisilta, mutta siinä vitsi onkin: puhtaissa raaka-aineissa ovat aidot aromit tallella eivätkäruuattarvitsepotkuamonenkirjavista mausteista. "Yksi mieliinjäänyt kuva on tien yli juoksevasta ahmasta.Emmevoineetmitenkäänsaada otustakuvaan.Emmekäolejuurieläimiä kuvanneet.Sevaatisiniinpaljonenemmänaikaakuinmaisemakuvaus",sanovatLehtoset. jUSSi kaRvONEN parimilliäjasuurimmatyli70senttisiä." Trilobiittejäonlöydettymyösahvenanmaalta.Niitätunnetaannoin17000lajia.Vaikkakirjoonnäinlaaja,pystyyoravisjärvinimeämään niidenjoukostasuosikkinsa. "Walliserops trifurcates -trilobiitillä on haarukkamainenulokepäänetuosassa.Seonniin erikoisen näköinen, että se on kuin scifiolento." oravisjärvi hankkii fossiileja enimmäkseen netin kautta, sillä Suomessa niitä ei ole juurikaan myynnissä. Erämaakisassaonruokolahden,rautjärvenjaParikkalan harvaanasututkunnatjaettulohkoihin,joissajokaisessaretkeileeyksijoukkueaamuyöstäiltapäivään.Enimmäkseenliikutaanautolla,muttajoukkuesaahajaantuamyöskävelemään taihiihtämään.Kaikkimetsälinnutjavillinisäkkäätlasketaanja pisteytetään.Neljänviimevuodenmaaliskuunviimeisenlauantain yhteismäärät ovatkin mukavia: esimerkiksi kanahaukka 22,metso1,varpuspöllö52,palokärki78,harmaapäätikka 59,käpytikka729sekävalkoselkätikka41yksilöä.Nisäkkäistä komeinnäkyonollutilves
Naisopiskelijatasuivattoisissataloissa.Joillakin meistä oli ajoittain vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan iltahämärissä piti hiippailla. Lappohjassa noustiin Hangosta tulevaanlättähattuun,jostaKarjaallavaihdettiin ihanoikeaanjunaan. Viikonloppuna suurin osa kurssilaisista häipyi Helsinkiin. 1970 valmistuivat aseman uudet rakennukset,eikäpaluutaentiseenenääollut.Tutkimuksen ja opetustyön kannalta tämä oli hienoa muttatunnelmankannaltaei.opiskelija-asuntolanalakerranyhteistilanseinälläolivillisian taljajapaikkaakutsuttiinSikalaksi.Sielläyritettiinelääperinteidenjatilannimenveroisesti... n 70 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. aamusumuinen meriolitäynnälintuja,kokomaailmantäyttivät haahkojenaa-uuujaallienaa-aa-al-li-huudot. jUHa vaLSTE MAKASIINI Mafia iski pullapuotiin MumminpullapuotiJyväskylänkeskustassasai. öiseltä taivaalta kuului tundralle muuttavien mustalintuparvien vihellystä. Varmapaikkaolivenäläisten1940kallionpäällerakentamabunkkeri.Senympärilläolimukaviakalliopainanteitajasuojeleviapensaita,jos jotkutsattuivatkaipaamaanyksityisyyttä. Porkkanamafia houkutteli kahvilaan kävijöitä, ja kahvilanyrittäjäsitoutuikäyttämäänpäivänylimääräisen tuoton sataprosenttisesti yrityksen energiatehokkuuden parantamiseen.Jyväskyläntempaustuottiyli4000euroa. Porkkanamafia on kaikille avointa kansalaisvaikuttamista. Kalaosan hoiti aina Lauri koli. radio Suomessa kello 19.021.00. LiikeonsaanutalkunsaYhdysvalloissajasaapuiSuomeenviimesyksynä.Paikallisryhmiämaassammeonjoyhdeksän. Miesopiskelijatasuivatrantasaunanvintillä. Kurssillatotesin,ettäTvärminneonmahtavapaikka.Seuraavanakesänäolinjosamalla kurssilla assistenttina opettamassa nisäkkäidenekologiaa,pyydystämistäjatunnistamista. asuinpaikka vaihtui oppilasasuntolasta opettaja-asuntolaan, sieltä latohotelliin ja lopultastipendiaattitaloon.Latohotellijastipendiaattitaloolivatihaniapaikkoja,joissaluonto tunkipäälle.Iltahämärässäistuimmekalliolla, kunlehtokurpatkiersivätomiareittejäänreviirilennolla:orrt-orrt-orrt-pslit! En unohda keväisiä päiviä avoimella kalastajaveneelläsaaristossa,toukokuunlopunvaltavia pesivien ja muuttavien lintujen määriä. aiemmin Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella ravintoloihinjakahviloihintehdytiskutovattuottaneetparinkolmen tuhanneneuronpottejaekoinvestointeihin. Nestehukkaa torjuttiin runsaalla oluellajapunaviinillä. JuhannuksenvietinyleensäTvärminnessä. aloin 1970-luvulla laskea pesimälinnustoa aseman lähialueen yli 200 luodolla ja saarella.Keväisistälaskennoistatulitapa:aloitintyön huhtikuun puolimaissa ja palasin ihmisten ilmoille parin kuukauden kuluttua. Porkkanamafian periaatteena on vaikuttaa ilmastonmuutoksenhillitsemiseenmyönteisinkeinoin,tarjotakepinsijastaporkkanaa. Saunalämpenikahtenailtanaviikossa,janiinä öinänukkuminenolihankalaavintinkuumuuden vuoksi. opimmepaljonlinnuistajakaloista,vaikkaaamujenensimmäisettunnitolivatjoskusvaikeita. Puhelinnumero suoraan lähetykseen on 0203 1700. helmikuutasatojauusiaasiakkaita.Teetä,kahvia, pullaajapiirakkaajonottamassaolipäivänaikanasatoja nuoria. OMa REviiRi tVärMinnEn HistoriA muistoja tvärminnestä Tvärminnen eläintieteellinen asema on yli satavuotiaan historiansa aikana ollut monessa mukana. ajoin toukokuussa 19 kohti Hankoniemeä.olinbiologianopiskelijajamenossa selkärankaiskurssilleTvärminneneläintieteelliselleasemalle. Kurssin vetäjänä oli milloin göran bergman, milloin kauri Mikkola tai Torsten Stjernberg. Melkein koko vuosikurssini oli mennyt vastaavalle kurssille Lammin biologiselle asemalle.Netietystipelkäsivät:ylipuoletTvärminnen kurssin opiskelijoista oli ruotsinkielisen opetuksenosastosta.Lisäksikaikki"tiesivät",että Tvärminnenasemaolituolloinyksikielinenja sekielioliruotsi.Eivättienneetluonnostakiinnostuneetkurssitoverit,mitämenettivät. 190-luvun loppu- ja 1970-luvun alkuvuosina olinuseanavuotenakurssinassitenttina.Kurssitmuuttuivatkokonaanruotsinkielisiksijaniilläalettiinopettaaentistäenemmänekologiaa. Mafialaiset kilpailuttavat yrityksiä ympäristöystävällisyydelläjapalkitsevatparhaatostotempauksilla. RiTva kUpaRi mikähän lintu on kyseessä? Luontoillan raati vastaa taaskuulijoidenkysymyksiin keskiviikkona 18.3. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostilla luonto.ilta@yle.fi
fi, p. Tvärminnen eläintieteellinen asema 19022002.Kirjaon kaukanakuivastahistoriastaeläväteksti, anekdootit, runsaat vanhat ja uudemmat kuvat tekevät siitä kiehtovan. a. Teos jakautuu osiin, jotka ovat aseman infrastruktuurin kehitys, asemantoimintasekämuisteluksia ja dokumentteja menneiltä vuosikymmeniltä.Viimeinenosa onerityisenherkullinenmonine kiehtovineyksityiskohtineenja ajankuvineensekiinnostaa varmastikaikkia. jUHa vaLSTE Tilaukset: tvarminne-zool@helsinki. Tällaisiayhteenvetojatarvitaanlisää ympäristökeskustelun laadun kohentamiseksi.Gaudeamus& YKE, S ISBN978-952-495-100-5. pERTTi kOSkiMiES Lumen ja jään linnut Markus varesvuonkuviapohjoisenlinnuistaankarissatalvioloissaonesilläSelviytyjät lumen ja jään linnut-näyttelyssäKotkan Maretariumissa.Näyttelyperustuu2008julkaistuunsamannimiseenkirjaan,jonkatekijöinäovatVaresvuojapertti koskimies.Kuvatovatnähtävillä31.3.saakka,www.maretarium.fi.n SUOMEN LUONTO 2 | 2009 71. mäenjaHarri Hakalantoimittamakirmäenja jaesitteleeympäristöongelmiensyntyä jakehittymistäkattavasti.Yleistajuinen tekstiselvittäämallikelpoisestimedian päiväkohtaisen ympäristöuutisoinnin taustoja, ongelmien syy-seuraussuhteitasekämonipuolistaverkottumista toinentoisiinsa.diagrammitjataulukothavainnollistavattutkimustietoa. Joulukuussa 2008 Tvärminnen eläitieteellinenasemajulkaisipitkäaikaisenasemanhoitajansajouko pokintoimittaman historiikinaseman100ensimmäiseltävuodeltaHaaveilua ja vedenpesua. Lähes 30 Tvärminnessä elänyttä luonnontieteilijääonkirjoittanutasemankehitystäjatoimintaakäsittelevättekstit. palmén osti 1902 Hankoniemen kaakkoisnurkan Tvärminnen kylästä merenrantatilanjaperustisinneeläintieteellisenaseman.Seuraavinavuosinahänostilisäämaatajasaaria. KunavioitumattomanaelänytPalménkuoli1919,hänmääräsitestamentissaanTvärminneneläintieteellisenasemanHelsingin yliopistolle. OMa REviiRi tVärmInnen eläIntIeteellInen aSema Sata vuotta haaveilua Professori j. (019) 28011, hinta 48 e + kulut, ISBN 978952-10-5166-1. markuS VareSVuo ympäristöongelmat yksissä kansissa Suomen luonnon tilasta ja sen muutoksista on kertynyt kosolti uutta tietoa sitten vuoden 2003, jolloin Ympäristön tila ja suojelu Suomessa-kirjan1.painosilmestyi.Hyväesimerkkionilmastonmuutos.Tuoreettutkimustuloksetjaseuranta-aineistotmuiltakinaloiltaonnytpäivitetty.jari Lyytitakinaloiltaonnytpäivitetty
Professori Michael Winkin johtama Heidelbergin yliopiston tutkijaryhmä on osoittanut, että tarhahanhet eivät ole massiivisesti risteytyneet tundrahanhen kanssa, vaan muodostavat erinomaisengeenipankinjaovatsopiviaPohjoismaihinistutettaviksi. Jonytuusiutuvaaenergiaatuottavatpienetjakeskisuuretlaitoksetvoivatollataloudellisestijärkeviä,jamonetovatliiketaloudellisestikinkannattavia.Neviitoittavattietäkohtihajautettuaenergiantuotantoa,jossaresurssitkäytetäänhyvinlähelläsyntypaikkaansa. petteri Tolvanenjajuha MerilävaikuttavatSL:nhaastattelussa tietämättömiltä näistä tutkimustuloksista. olemme kokeilleet jo usean vuoden ajan ruotsalaistyyppistä istutusmenetelmää lupaavin tuloksin. Kiljuhanhen palauttaminen Suomeen on nyt tilanteessa, jossa muiden maiden ympäristöviranomaiset ja kansainvälisetsuojelujärjestöt,kutenIucN, Wetlands International ja Venäjän hanhien ja joutsenten tutkimusta harjoittava rGG, tekevät yhteistyötä kanssamme. KoskakiljuhanhieileviäSuomeen luonnostaan,seonpalautettava istutuksin. Kansainvälisen suojelusuunnitelmanPohjoismailleasettama tavoite on noin 300 pesivää paria.KiljuhanhenYstävätrytähtää siihen, että Suomeen palautuisi vakaa,kehittyväkiljuhanhikanta. ruotsiinonjosaatuistutettua luontaisesti kasvava kiljuhanhikanta palauttamalla niiden lounainenmuuttoreitti.ruotsintarhakannasta polveutuvat luonnonvaraiset kiljuhanhet pysyvät kokoajanEu:nalueella,jossaniitä turvaavat lintudirektiivin säädökset. Tilanne on perin nurinkurinen. Niin Venäjän kuin Norjankin kiljuhanhien runsastumisen estää metsästys syysmuutolla entisenNeuvostoliitonalueilla,joiden yli niiden jokainen muuttoreittinykyäänkulkee. Toistaiseksi tarvitaan siis edelleen vapaaehtoisiavoimiatarhanylläpitoon ja kiljuhanhen palauttamiseenSuomeen. Pelot ovat aiheettomia. Luonnonvaraisia kiljuhanhia ei riitä otettavaksitarhaan,jotennykyisettarhalinnutovatvälttämättömiäemolintujatavoitteensaavuttamiseksi.Syyniidenkäytönvastustamiseen käy ilmi SL:n artikkelista:pelätäänvieraidenlajien geenejä. Tarkkojatietojamuunmuassa artikkelissamainitustavalkoposkihanhiensopivuudestakiljuhanhienpoikastensijaisemoiksi,ultrakevyidenlentokoneidenkäytös- 72 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 JarIPELToMäKI Lähes koko suomi voisi olla energiaomavarainen Vastine kiljuhanhien suojeluartikkeliin. Hän oli allekirjoittajanut Turun hallinto-oikeudelletehdynvalituksen,jokakoskikiljuhanhiensuojelunkannalta tärkeätähankettamme,valkoposkihanhienpyyntilupaa.Koemme, ettävalittamisestavaikeneminen oliepäeettistä. Se voi myös luodauuttayhteiskunnallistaroolia,kunelintarvikkeiden ohellamaaseutuolisimyösenergianalkulähde. pEkka pEURa ja TiMO HyTTiNEN vaaSaN yLiOpiSTON LEvóN-iNSTiTUUTTi vaaSaN ENERgiaiNSTiTUUTTi aNNaKoIVISTo/PoHJaLaINEN Suomen Luonto julkaisikiljuhanhen suojelua koskevan artikkelin Väärin suojeltu (10/08). odotimme toimittaja Markku Lappalaiseltapuolueetonta kirjoitusta. Maaseudulla se voi luoda työllisyyttä, aluetaloutta ja hyvinvointia. uusiutuvasta, lähellä tuotantopaikkaa syntyvästä energiastasuuriosaonjätteitätaimuutenongelmallisia aineita.Neaiheuttavatympäristöhaittoja,muttaniiden käyttöonympäristölleedullista.Lisäksirahavirratjäävät kotimaahan,jolloinkansantalouskinkohenee. Tuotakoon tässä esille,ettätällaisenväitteenesittäjillä ei ole geneettisiä näytteitätarhanlinnuista.Todellisiaeri hanhilajien välisiä risteymiäkin esiintyyharvakseltaansekäluonnossaettätarhassa.Neosataan nykytekniikallatunnistaajapoistaakantaemojenjoukosta. Energiasektorin uudistuminen on pitkäkestoinen yhteiskunnallinen prosessi. Yhdistyksemmeonpitänytyli sadan yksilön emokantaa elinvoimaisena Hämeenkoskelle rakentamassamme suurtarhassa. Näiden hankkiminenonlähesylivoimainen tehtävä, sillä kiljuhanhet lisääntyväthyvinhitaastiniintarhassa kuin luonnossakin. LUkijOiLTa palaute@suomenluonto.fi PuHEEnVuoro KirJEEt Hallituksenilmasto-jaenergiastrategiassaasetetaantavoitteeksi,että2020mennessäkokomaan energiasta 38 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Hajautetunmallinyleistyminenonolluthidasta.Kyse ontaloudesta.Esimerkiksibiokaasulaitostentoimintaon kannattavaa,muttaniidenpääomakustannuksetnousevatuseinkannattavuudenesteeksi.Laitoksetsaataisiin kannattaviksikohtuullisellainvestointituella. Energiahuoltovoisi2030vuodenkuluessajakaantua kahteenosaan.Nykyinenkeskitettymallipalveleesuuria kaupunkejajateollisuutta.Muuallaseperustuuhajautettuunmalliinjaomanalueenuusiutuviinraaka-aineisiin. Jottaesittämämmesadanparin tavoite toteutuisi, on parissa vuosikymmenessä istutettava toista tuhatta poikasta. artikkelissaannetaanymmärtää, että Hämeenkosken tarhan kiljuhanhet eivät ole kelvollisia istutettavaksi. Laskelmissammeauringon,tuulen,maaperänjaveden energiaresurssitovatvielähuomioonottamatta.Nämä energianlähteetlisäisivätpotentiaalinniinsuureksi,ettävilleimmätkinkasvutarpeetkyettäisiintyydyttämään. TutkimustemmemukaanuusiutuvienenergianlähteidenenergiasisältöylittääreilustiesimerkiksiPohjanmaan maakunnissakokoenergiankulutuksen.Energiaintensiivisenteollisuudenjasuurtenkaupunkienulkopuolellavoitaisiinsaavuttaatäydellinenenergiaomavaraisuus. Tämän lisäksi tavoitellaan lievää energiankulutuksenlaskua. Tekniset ratkaisut edustavat kehityksensä alkuvaihetta,jossaonheikkotehokkuusjasuuretkustannukset niininvestoinneissakuintuotetussaenergiassa.Vallitsevaenergiasektorionpäinvastaisessatilanteessa,vaikka ratkaisutkilpailevatkeskenään.useinkorostetaan,että kilpailunonoltavamarkkinaehtoista,eikäuusiaratkaisujasaatukea.Tällöinunohdetaan,ettänykyisenenergia-alan infrastruktuuri on rakennettu pääosin julkisin varoin.Kilpailutilanneonepäreilujuurinyt,kunvanhat ratkaisutovatsaaneettukeajauudeteivät
Kirjoitatte: "Kun ottaa esille lähesminkätahansaviimeaikojensanomalehdentaitutkimuksen,voilukea,kuinkatäysinjärjettömätmittasuhteetsaavuttanutverkkokalastusuhkaatappaa sukupuuttoonmuunmuassasaimaannorpan, saimaanlohen ja saimaannieriän, Päijänteen ja muiden sisävesien taimenkannat,kaikkirannikkommetaimenkannat ja länsirannikon vaellussiikakannat." Pyydän teitä mainitseman muutaman tutkimuksen, joihin väite perustuu. Kerro meille havaintosi: palaute@suomenluonto.fi. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 KuVaTGöraNHaGELBErG tä muuttoon opettamisessa, eri suojelutoimien sivuvaikutuksista muuhun luontoon sekä aika- ja kustannusarvioistasaayhdistykseltämme, erityisesti jäsenlehdestämme Kiljuhanhen Ystävästä.Elektroninenversiojulkaistaan neljännesvuosittainkotisivullammehttp://ansererythropus.tk/ jistykset kuuluvat ilman muuta kolumneihin. Siiheneiminkäänmainitunlajin osaltalöydyyhtäyksittäistäsyytä,muttamuunmuassarehevöitymisellä,ympäristömyrkyillä,ilmastonmuutoksellajatokimyös kalastuksella on osuutta asiaan.Kunsyyllisetkolmeenensin mainittuunovathakusessa,niin näytte valinneen helpoimman uhrinsyntipukiksi. Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki. 73. Sitä on vuosia odoteltu, muttajostainsyystäseonviivästynyt. LUkijOiLTa palaute@suomenluonto.fi LuKiJoidEn LuontoKuVAt aNTTi HaapaNEN kiLjUHaNHEN ySTäväT Ry pUHEENjOHTaja Kiljuhanhen ystäville Ehdotus jutun tekemisestätuliKiljuhanhienYstävät ry:ltä. Myös kär- uu Oletko sinä kohdannut kesyn oloisen ilveksen luonnossa. Lupasin,ettäuutisoimmeWinkentutkimuksen,kunsetuleejulki virallisena tieteellisenä julkaisuna. Molemmat tahot saivat myös nähdäkseen koko jutun ja mahdollisuuden kommentoida omaa osuuttaan. Lisäksi istutuksiin käytetään niin kalastuskuntien omia lupamaksuja kuin valtion saamia kalastuslupamaksuja.Siisverovarojaeiistutuksiinkulu. Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Hänkertoiminulleoma-aloitteisesti,ettäoliyksivalituksenallekirjoittajista.Sovimmeettäse ei saa vaikuttaa asiaan. on selvää,etteijomuutenkinpitkässä jutussavoidamennäkaikkiinyksityiskohtiin. jORMa LaURiLa pääTOiMiTTaja mies ja ilves Helmikuun alussa huomasin lähellä kotipihaani olevalla kukkulalla noin sadan metrin päässä jonkin eläimen. artikkelin lopullisen version nähtyään antti Haapanen halusitavataminut.Hänelläeiollut juttuunvaatimuksia,vaikkayleistätyytymättömyyttäolikinaistittavissa. Markku Lappalainen teki jutun ammattijournalistina. Mainitsemanne lajitovateittämättäuhanalaisia. Näin tehtiin. Suostuin siihen kahdella ehdolla: Suomen Luonto ei lähdeosapuoleksiasiassajatoiseksi kummankinkiljuhanhensuojelun koulukunnanonsaatavailmaista kantansa. Tässä onnistuimme mielestäni erittäin hyvin. Päätin lähteä katsomaan ilvestä lähempää. Myös Kiljuhanhen Ystävien keskeiset ajatukset tuotiin julki. Verkkomäärän kehittymisestäentilastojalöytänyt,mutta sekin lienee pysynyt suunnilleen ennallaan. Kokoajanilveskäyttäytyirauhallisestieikäosoittanutsilmiinpistävääpelkoa. gÖRaN HagELbERg SiUNTiO Verkko kalastuksen puolesta olen pitkäaikainen Suomen Luonnon lukija. Nautin kovin lehden linjasta, joka antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja kirjoituksille. Seurasinmyösitsetarkkaan,ettäjuttutoiesiinmolempienosapuolten kannat. Pukeuduin tummiinvaatteisiinjasaappaisiin.otinkuvanpedosta,jokarauhallisesti tarkkaili minua ja sanoin sille, että odottaisi, koska olen tulossakukkulalle.Kunmeninylösrinnettä,tuliilvesminuavastaan.Nappasinkuvansamalla,kunilvesreagoiminuunrauhallisestikääntyenpoispäin.Sittenilveskuitenkinpysähtyi.Vihelsin vaimeasti,jolloineläinkääntyikatsomaan,ensiksisivulle,sitten minuunpäinjatuijottisekunnin,pari.Lyhytkohtaaminenoliohi. Väitättekolumnissannemyös "pöljimpienkalastajienpyytävän verovaroillaistutetuttaimenetja kuhat heti istutuksen jälkeen". Kun samaan aikaanverkkokalastajienkeski-ikä on kasvanut (alle 50-vuotiaana näytänolevanjopoikkeus),niin uskoisin, että pyytävien verkkojen määrä vesissämme on mieluummin vähentynyt kuin kasvanut.Siksijärjettömistämittasuhteistapuhuminentuntuukovinoudolta. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan verkkokalastajienmääräonpysynytviimevuosinanoin500000: ssa. Todellisuudessa noin puolet istutuskustannuksista katetaan velvoiteistutuksilla, jotka ovat kompensaatiota aiheutetusta haitasta (muun muassa voimalaitosrakentamisesta). ismo Tuormaan kolumniPyhä verkko ja poro(SL 1/09)alkaakuitenkinlähentyäjo kansanryhmäävastaankiihottamista. Kiikarillavarmistin,ettäkyseessäonilves.olenseurannutilvesten elämää,jälkiä,kiimahuutoja,pennunjaemonvälisiäkeskusteluja yömyöhäänsekäjoskusjopavähänhuolestuneenajälkiäjaääniä pihapiirissäniPohjois-Siuntiossa
Tässäsuoralainaus rktl:n verkkosivuilta: "Liian monessa tapauksessa kuhatkalastetaankeskenkasvuisinatiheilläverkoilla.Jottamahdollisimman moni kuhanaaras ehtisi lisääntyä ennen saaliiksi joutumistaan, verkkojen solmuvälin pitäisi olla vähintään 50 mm,nopeakasvuisimmillekuhakannoille55mm." Yllä kuvatun tilanteen muuttamiseksipitäisikinasettaakoko Saimaallevähintäänkolmenkuukaudentäydellinenverkkokalastuskieltosaimaannorpanpoikaskuolevuuden vähentämiseksi. Lisäksi istutusten tuoma väliaikainenkin kalastuspaineen lisääntyminen johtaa usein myös arvokkaimpienluonnonkantojen heikkenemiseen Timo Sihvo mainitsee esimerkkinäkuhan,jonkapieniäistukkaita hän ei sano saaneensa verkkoihinsa ilmeisen vastuullisena kalastajana. Tästä lisää tietoaesimerkiksirktl:nsivulta: http://www.rktl.fi/tiedotteet/meritaimenkantojen_sailyminen_ epavarmaa.html. Haluan tuoda esiin vielä yhden näkökannan: Me verkkokalastajat liikumme vesillä vain lyhyitä matkoja ja käytämme useinsoutu-taipienillämoottoreillavarustettujaveneitä.Emme myöskäänole"pyydäjapäästä" -kalastajia, vaan saaliistamme hyvinsuuriosakäytetäänruuaksisamantienomassataloudessa. Kaikki kalastajateivätkuitenkaantoiminäin. jukka-pekka Metsävainionavaruusluontokuvatolivat pysähdyttäviä.Lisäksitarinatästäluontotaidekuvaajasta olimielenkiintoinenjahämmästyttävä.Kiitosjutusta jaennenmuutakiitoskuvaajaMetsävainiolle! ILPO PIETILÄ, PORI 74 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Samailmiötoistuumuunmuas- sa rktl:n tutkimusten mukaan myös monilla sisävesillä. Syynä tähänonennenkaikkeamerialueenjarannikontehostunutverkkopyynti,jokaestääkalojenpääsynkutujokiinjaniidenluonnollisen lisääntyminen. Samalla pitäisi pyyntikelpoisten kalojen alamittaa kasvattaa ja verkkojenalintasilmäkokoaselvästisuurentaakokomaassa.ainakinjoillakinvesialueillapitäisi myös vakavasti miettiä pysyvää verkkokalastuskieltoa kalojen lisääntymisenturvaamiseksi. Lienette siis sekoittanut kuhan ja kirjolohenistutuskalana. pöllökuvaajan rippi 3. äänestä n n sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai n postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Vastaustentuleeollaperilläviimeistään23.3. Sekä uhanalaisen saimaannorpan että monien suomalaisten alkuperäisten kalakantojen tilannetta voisi verrata monien uhanalaisten nisäkkäiden asemaan maailmalla. Hyväesimerkkitästäkehityksestä Suomessa ovat luonnonvaraiset meritaimenkannat, jotkamassiivisistahoitotoimistaja entistenelinympäristöjenennallistamisesta huolimatta uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Lähes vapaaverkkokalastusoikeus joh taasiihen,ettäpienelläkinmäärällätiheäsilmäisiäverkkojaväärään paikkaan asetettuna voidaan pyytää pois lähes kaikki kudullepyrkivätkalatkeskenkasvuisina,olivatnesittenistutettujatailuontaisestisyntyneitäja näintehdäänkin.Vapaanverkkokalastuksenongelmaonsenvalikoimattomuusjahankalavalvontaylilyöntienestämiseksi. Kyseessä on todellinen lähiruoka.Siksijatkankalastustahyvälläomallatunnollamyöstästä eteenpäin. TiMO SiHvO LappEENRaNTa Verkot ovat todellinen uhka Vaikka monien kalakantojen romahduksen alkusyy onkin vesistöjen rakentaminen, pilaantuminen ja perkaaminen, uhkaa verkkokalastus usein jäljellejääneitäalkuperäisiäkantojalopullisellaiskulla.Verkkokalastusonmyöskeskeinenuhkatekijäsaimaannorpanolemassaololle, mitä tuskin kukaan enää kiistää. Suomalainen vapaa verkkokalastusoikeus on maailmassa poikkeus,jollaonymmärrettävät jahyväksyttävätperinteet.alkuperäisluonnon nykyinen tila ei vainannatämänperinteentäysmääräiseenjatkamiseenmielestänienäämahdollisuuksia. iSMO TUORMaa osallistu paras juttu kisaan! TOiMiTTaja Mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. kaupungin katoilta valovuosien päähän Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiinsaunatyyny jalaudeliina.Nevoittiirja kariMäntästä.onnea! Lukijoiden kommentteja: Menestyjän muotokuvia-jutussaolihienoakerrontaaja mahtavatkuvat.Variksestatulikerrallasuosikkilintuni. TAPIO NAARALA, JYVÄSKYLÄ ParasjuttuoliPöllökuvaajan rippi; mielenkiintoinensisältöjaupeatkuvat. ARTO IMMONEN, TAMPERE Kaupungin katoilta valovuosien päähänoliparas. valitse tämän lehden paras juttu ja voita luonnonmukaisesta bambukuidusta ja puuvillasta valmistettuja luonnonvalkoisia pyyhkeitä! parhaat jutut suomen Luonto 1/2009 1. Kun elintila kapenee liikaa ja pyynti tehostuu sekä tiedon että pyyntivälineiden kehittyessä, metsästys on se lopullinen niitti, vaikka metsästäjien absoluuttinen lu kumäärälaskisikin. LUkijOiLTa palaute@suomenluonto.fi Kuhat istutetaan useimmiten yksikesäisinä, alle 10 sentin pituisina. Lisääntyneet istutukset eivät myöskään ole helpottaneet alkuperäistenjauhanalaistensuomalaistenkalakantojentilannetta,monestionkäynytjopapäinvastoin.Istukkaidenlaatujaelinmahdollisuudetovatuseimmiten huomattavasti huonompia kuin luonnossa syntyneillä kaloilla. Yhtään tällaista en ole kuitenkaan verkkoihini saanut, kun en muikkuverkkoja kuhanpyyntiin tavallisesti käytä. Menestyjän muotokuvia 2
Voit liittyä myös verkkosivuillamme www.sll.fi SUOMEN LUONTO 2 | 2009 75. 2009 på adressen www.yhansokan.fi Urvalsprov 2.6.2009 i Raseborg, Esbo och Vasa Mera information: www.novia.fi lars.fridefors@novia.fi eller britt-mari.fagerstrom@novia.fi www.novia.fi tule n orpa n p uole lle! iLMoitA suoMEn LuonnossA! SITÄ LUKEE 118 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) Liity Luonnonsuojeluliittoon. Osta omaksi pala Kuusamoa! Kuusamo Hirsitalot Oy Sossonniementie 22 93600 Kuusamo Vaihde (08) 868 9900 Myynti 044 778 9210 info@kuusamohirsitalot.fi Tutustu mallistoomme ja katso lähin hirsitalomyyjämme osoitteessa: www.kuusamohirsitalot.fi Vill Du bli Agrolog Hortonom (Landskapsplanering/ trädgårdsnäring) Miljöplanerare Skogsbruksingenjör Sök till Yrkeshögskolan Novia 23.3 - 9.4. Viestin hinta on 25 senttiä. Lähetä meille tekstiviesti SLL NIMESI OSOITTEESI numeroon 173175. Lähetä me sinulle pankkitilisiirron (28 )
Tavallisestineeivätpäädylumenpinnanylä- vaRHaiSET kUkkijaT. puolelleennenhuhtikuuta. Ensimmäisilläonainatukalatoltavat.Talven huonolla ravinnolla kituuttaneet teeret, jänikset ja hirvet nappailevat mielellään suihinsa ensimmäiset tupasvillan kukkaversot. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT TOiMiTTaNUT RiTva kUpaRi Siirsin syyskuussa puolimetrisen kuusentaimen toiseen paikkaan. Kantojen ja elävienkin puiden alla onkuohkeaalahonsekaistamaatasekäsopivastionkaloita,jottasisiliskotpääsevätluikertelemaanjakaivautumaansinne. Siksi mättään kukkaversot kehittyvät pitemmänajankuluessa:josensimmäisetsyödään, valmistuusiemeniämyöhemmissä. Kasvi on tupasvilla, joka on metsäluonnon varhaisimpia kukkijoita yhdessä raidan, variksenmarjan ja harmaalepänkanssa. Siemenet kypsyvät etelässä kesäkuussa, pohjoisessaheinäkuussa,javastasillointähkätmuuttuvatvalkoisiksikarvatupsuiksi.Siemenentyvelläolevatkehälehtienaiheetkasvavat pitkiksi lenninkarvoiksi, jotka kiidättävätsiemenentuulenmukanauseinkauaskin emokasvinluota. Tuuli kantaa siitepölyn naapurin versolle. Talvehtimiskohdan pitäisi olla hiukan ympäristöään korkeammalla, jotta sadevedet eivätvalusinne.Paksusammaleisetmättäät ovatmyössopiviatalvenviettoon.Myyränkolotlienevätsisiliskoilleliianvetoisia,janiissä liskotsaattavatjoutuapikkujyrsijöidentailumikonsuuhun. Mikä kasvi se on. Tupasvillan varsinainen kukinta-aika on lumiensulettuahuhtikuunloppupuolellatai toukokuussa;Lapissakukintajääkesäkuunalkupäiviin.Sillointummista,suomuisuutensa vuoksi karvaisilta vaikuttavista kukkatähkistätyöntyvätesiinkeltaisetheteetjavalkoiset, rihmamaiset emin luotit. Kussakin tähkässä onsekähede-ettäemikukkia,muttaemikukat avautuvat vasta, kun hedekukat ovat lakastuneet. auringon valo tunkeutuu huen lumikero roksenläpijalämmittäämättäänpintaa.Hangenallevoisyntyäuseidenlitrojenkinlaajuinenonkalo,pienoiskasvihuone,jossalämpötilaonpäivälläuseitaasteitanollanyläpuolellaeikälaskeyölläkäänpakkasenpuolelle.Tällaisessalumiansarissatupasvillavoialoittaa kukkavartensakasvatuksenjomaaliskuussa. Tupasvillan siementuotanto ja leviämiskykyovathyvät,silläsekuuluulähesjokaisen karunrämeen,nevanjakorvenlajistoon.Sen löytää usein pieniltä, parin neliömetrin kalliosoistumiltakin suopursun ja juolukan seurasta.Tupasvillaonyleisimpiäsuokasvejavieläulkosaaristossakin. SEppO vUOkkO u LäHETä OMa kySyMykSESi! Lähetäkysymyksesiosoitteeseen Suomen Luonto, kotkankatu 9, 00510 Helsinki Kalat ja äyriäiset HaRRi daHLSTRÖM Nisäkkäät iLkka kOiviSTO heImo rajanIemI / kuValIIterI sisiliskojen talvehtimispaikka Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet kaURi MikkOLa Nisäkkäät MaTTi HELMiNEN Linnut SEppO vUOLaNTO Kasvit ja sienet SEppO vUOkkO taisähköpostitse kysyluonnosta@suomenluonto.fi Laitamukaanyhteystietosi. 7 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. parinkymmenen sentin syvyydessä kuusen alla oli harmaa rengas, ja kun katsoin tarkemmin, siinä oli kaksi sisiliskoa kerälle kiertyneinä. Seoliilmeisestiluonteenomainenpaikka. Varmaankin kysyjä on tuntenut otukset sisiliskoiksi, mutta kenties vesiliskokin voisi talvehtiatuollaisessapaikassa.Luontoiltaan soitettiin vesiliskoista viinimarjapensaan alla,jaitselöysinniitäkerrankallioltalaudan alta. kaURi MikkOLa Kukkia lumen keskellä kumma tumma tupsu tunki läpi lumen jo maaliskuussa eteläsuomalaisella suolla. Tupasvillan kukkavarret työntyvät lumen alta jo maaliskuussa. Onko tämä tyypillinen talvehtimispaikka
Ne muistuttavat kraakkumalla kuusen latvasta heti, kun pähkinät ovat lopussa. Miksi eivät kiittele toisiaan. rengastukset osoittivat, että muutamat hakit elivät Länsi-uudellamaalla yli 15 vuodenikäisiksi. Toisenyllätyksenkoin,kunrengastinpähkinähakkeja syksyllä 198 tähän mennessä suurimman massavaelluksen aikana Låg- skärin lintuasemalla ahvenanmaalla. Naapureista toiset olivat käyneet Los angelesissa ja toiset petroskoissa. ahvenanmaalla se lienee kaikkeinyleisin.LisäksihakkejaelääTampereen seudulla, mutta ilmeisesti se puuttuu edelleenEtelä-Hämeestä.Pähkinöidenlisäksihakkisyökuusensiemeniäjakaikenlaistamuutakinmuidenvarislintujentapaan. MinullaolionnilöytääpesiviäpähkinähakkejaKarjalohjalta1950-ja190-lukujentaitteessa. kuinka yleisiä ne ovat Suomessa. Nämä havainnot antoivat aiheen pohtia lintujen massavaellusten biologista merkitystäyleisemminkin. Siihen saakkaolikuviteltu,etteivätidästätulevatlinnut enääpalaalähtöalueilleen. Kannan kasvu johtuu talviruokinnasta ja pähkinäsatojen runsastumisesta, jota puolestaan edesauttaa ilmaston muuttuminen pähkinäpensaalle suotuisammaksi. Talvisin ne käyvät päivittäin syömässä lintulaudallamme. Kotisirkoille paikan lämmin kosteus sopii varmaankin mitä mainioimmin, mutta niiden pitäisi saadavieläravinnoksisalaattiatai muutasiistiäkasvispurtavaa. He syyttelivät toisiaan sirkkojen tuomisesta. Hyvämuistisena varislintunahakkilöytäävarastonsamyöslumenalta. Eikös kotisirkan laulu sovi hyvin uima-altaan tunnelmaan. Pähkinähakki tottuu lintulautoihin ja hyödyntää niitä. Tulivatko ne idästä vai lännestä. Määrä on kasvanut tasaisesti. Pähkinähakki on paikkalintu LounaisSuomessa pähkinäpensaan levinneisyysalueella ja etelärannikolla itään Sipooseen saakka. Kaikkia kätköjään se ei välttämättä tarvitse, janäinhakittulevatistuttaneeksiuusiapähkinäpensaitaSiperiassasembramäntyjä. ItäinenpähkinähakinalalajivaeltaajoinakinsyksyinäSiperiansuunnasta,jolloinlintu- javoinähdäkokomaassa.Itäisethakitovat ohutnokkaisempia.Neelävätsembramännyn siemenillä. pähkinähakit suosivat pähkinöiden lisäksi ruokintapaikkojen antimia ja itäiset linnut sembramännyn siemeniä. markuS VareSVuo / kuValIIterI SUOMEN LUONTO 2 | 2009 77. SEppO vUOLaNTO mistä kotisirkat tulivat? joensuussa uima-allashuoneeseemme ilmaantui kotisirkkoja. Sen jälkeenveikko TarsaLohjaltarengastimonienvuosienvarrellapähkinähakkejaLänsi-uudellamaallajuuriruokintapaikoilta.Hänsai yllättävänsuuriamääriäkiinnijapaljastihakkejaolevanpaljonenemmänkuinolikuviteltu. Pähkinähakkivaltaareviirinsäkevättalvellajaaloittaapesinnänjokeväällämaahanvarastoimiensapähkinöidenjatailintulautojen antimien turvin. Linnut olivat itäistä alalajia, pihkalle tuoksuvia, aivanpelottomiaotuksia.Josamansyksynaikana rengastamiani pähkinähakkeja löytyi kaukaaidästäVenäjältäjaSiperiastasaakka t uhansien kilometrien päästä. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT pähkinähakkeja lintulaudalla Olen seurannut 15 vuoden ajan inkoossa pähkinähakkeja. Kotisirkka on ollut varsinkin Itä-Suomessa ikivanha savusaunojen ja päHkiNäNSyÖjä. kesäksi ne katoavat metsiin mutta ilmoittelevat itsestänsä. Se oli yllätys, sillä siihen mennessä lajin uskottiin pesivän vain saaristossa. Talvella hakkeja on joskus iso joukko tutuillalintulaudoillamuttanaapureissaeivälttämättäyhtäänainoata. Täälläkin ne hakeutuvat kaivelemaan sembramäntyjen tai makedonianmäntyjensiemeniäniidenisoistakävyistä.Itäistä alalajia lienevät Punkaharjun ja muutaman Pohjanmaan paikkakunnan pysyvät esiintymät.Muuallekin saattaa ilmaantua pähkinähakkejapesimäänlähinnäitäistenvaellusten jälkeen
Myös korkeasaaren riikinkukko osaa ottaa kauniisti yhden vihreän herneen, jos sille sitä kämmeneltään tarjoaa. Saaliin pienentämiseen pystyvät särkikalat, joilla on kovakuoristensimpukoidenjakotiloidenhienontamiseensopivatnystermäisetnieluhampaat nieluksi suippenevan suuontelon takaosassa. HaRRi daHLSTRÖM onko lintujen älykkyydessä eroja? kun tarjoaa maapähkinöitä tai muuta naposteltavaa heinäsorsalle, valkoposkihanhelle, kanadanhanhelle ja kyhmyjoutsenelle, vain kanadanhanhi imuroi pähkinät kämmeneltä luontevasti. Kysymyksessä mainitut sorsalinnut eivät oletunnettujanokkeluudestaan,janiidenaivotovatmelkopienet.Samatenriikinkukolla onvainkananaivot. Lohisyösaaliinsa,niinkalan,katkaravun kuin hyönteisenkin, aina kokonaisena. viimeisen pähkinän jälkeen se siirtää päänsä rauhallisesti pois ja jää kerjäämään lisää. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT kOTiEN SiRiTTäjä. Eri lintulajien älykkyydessä, mikäli haluamme sellaisen inhimillistyksen tehdä,ontodellamerkittäviäeroja.oivaltamista ja nokkeluutta eli kysyjän ilmeisesti tarkoit- Lohen pöytätavat Syökö lohi saaliinsa kokonaisena vai paloiteltuna. Se sieppaa saaliinsa melko suureen suuhunsa ja nielaisee. Miksi ne kuitenkin käyttäytyvät eri tavalla?Ihmisiltäruuankerjääminenonkaikillelajeilletoissijainenravinnonhankkimisenmalli. kotisirkka viihtyy lämpimässä ja kosteassa. Erilajittaiyksilötovatsaattaneetmyösoppiaerilaisenkäyttäytymismallin,kunihminen 78 SUOMEN LUONTO 2 | 2009 erkkI makkonen / kuValIIterI. Lohellakutenmuillakaanvesiemmepetokaloilla ei ole saaliin leikkaamiseen tai pienentämiseen sopivia hampaita. Lohella on tarttumiseen sopivia teräviä hampaita leukaluissa ja suuontelon sisällä muun muassa vannasluussa ja kielessä. Pienehkön saaliin lohisaattaaimaistasuuonteloonsavesivirran tamaaälykkyyttäontutkittuerilaisinkoejärjestelyin, joissa on palkintona ravintoa. ikivanha pirttien laulaja on nykykodeissa harvinainen. -pirttienlaji,jokatosinonkotoisinlämpimistämaista:Lähi-idästäjaPohjois-afrikasta.Se pystyitalvehtimaanmeillävainkiukaidenja leivinuunien lämpiminä pysyvien muurien turvin. En ihmettelisi vaikka kotisirkka olisi kulkeutunut ihmisen mukana Pohjois-amerikkaankin,muttakylläsensaaminensieltäolisi varsinainenlottovoitto.SensijaanItä-Suomi jaVenäjänKarjalaovatkotisirkanvakinaista asuinaluetta, joten äänestyksessä asetun ilmanmuutaPetroskoinpuolelle. kaURi MikkOLa mukana ja tyhjentää veden kidusaukkojen kauttapois. Lajiennäkökykyjaluontainentapasyödä saattaaollaerilainen.Ehkäpäkanadanhanhi vainnäkeeparemminlähellejamuutlajittunnustelevatnokkansaavulla,onkokämmenellävieläruokaa. Kysyjänesimerkissälintujeneitarvitseratkaistaongelmaapäästäkseenravintolähteelle. Esimerkiksivarisosaavetääpilkkimiehentäkykalanavannostaulos. Muut lajit napsivat pähkinöiden loputtua mielipuolisesti ruokkijan sormia, kyhmyjoutsen napakastikin. Vesilinnut ovat luontaisesti sopeutuneet ravinnonottamiseenvedestäjavedenpohjasta nokkansaavullatunnustelemalla,senlisäksi myösmaaltalaiduntamalla. Toisaalta tietyn käyttäytymistavanoppimineneivälttämättäedellytä nokkeluuttavaansaattaajohtuamatkimisestataiollalajilleluontaistasynnynnäistäkäyttäytymistä. Palkinnonsaaminenedellyttääratkaisuaongelmaan, kuinka päästä ruokapatojen äärelle. "älykkäiden"lintulajienaivotovatsuhteellisestikookkaammatkuinmuillalajeilla.Yleisestiottaenainakinmonetvarislinnut,papukaijatjapöllötovatnokkeliajapystyvätratkomaansellaisiaongelmia,joihinmonetmuut lajit eivät pysty. Sen jälkeen kotisirkkoja on tavattu eripuoliltaSuomeaoulunKeminkorkeudellesaakka. Myöskaatopaikkojenkäymislämpökelpaa sille.Niinpälajialöytyipitkäntauonjälkeen 190-luvullaKuopionkaatopaikaltasekäuutena aaltona Imatralta 1980-luvun lopulta lähtien
Muita jälkiä ei näy. Selostuksesta voi päätellä, että kysyjän puutarhassa on ollut liikkeellä todennäköisimminpeltomyyrä,jonkakäytäväonlumen alla maan pinnassa kasvipeitteessä. riikinkukko puolestaan nyppii jo luontaisestimaastasiemeniä,matojajahyönteisiä, mikseisittenkämmeneltä. Emme siis pysty arvioimaan mainittujen lintujen älykkyyttä kysyjän kokemusten perusteella. SEppO vUOLaNTO myyrän käytävä lumen alla kasvitarhan poikki menee "jana", jossa on lumessa metrin välein halkaisijaltaan kymmensenttisiä painumia. Mikäli kyseessä on syksyllä käännetty kasvitonviljelymaa,voiliikkeelläollamyösvesimyyrä, jokatekeemaansisäänvarsinaisentunnelinkysyjänkuvaaminetuuletusaukkoineen. peltomyyrä kulkee puutarhassa lumenalaisia tunneleitaan pitkin. juSSI murtoSaarI / kuValIIterI SUOMEN LUONTO 2 | 2009 rISto SIPPola / kuValIIterI 79. kySy LUONNOSTa aSiaNTUNTijaT vaSTaavaT SiivOSTi käyTTäyTyvä. kanadanhanhi osaa kysyjämme mukaan syödä pähkinät kauniisti kämmeneltä. Peltomyyräasusteleemieluitenalueella,jokaonkasvien peittämä,esimerkiksinurmikko. Mikä myyrä se voisi olla ja miten se hävitetään. Kummankinlajintorjuntaonniinvaikeata,hävittämisestäpuhumattakaan,etteisiihenvähäistenvahinkojentähdenkannataryhtyä. MaTTi HELMiNEN MyyRäNTyÖTä. Olettaisin, että jokin myyrä on tehnyt onkalon, jossa on hengitysreikiä. Sen perusteella ei kuitenkaan voi päätellä linnun älykkyyttä, arvioi Seppo vuolanto. erkkI makkonen / kuValIIterI syöttääniitäkädeltä
Ulkomeren lintusaarella olen ollut kesällä yksin pari viikkoa yhteen jaksoon, puhumatta kenellekään, näkemättä ketään. Sipoon saaristo on talvisin jänisten salametsästykseen sopivaa syrjäkolkkaa. Erakkoelämä oli houkuttelevin ammatti joskus ammoin, kun udeltiin miksi haluan isona. Tähystämistä varten saaressa oli torni. Viikon oleilun jälkeen lokit rupeavat kutsumaan nimeltä ja alkaa kuulua, että joku kolistelisi saareen, mutta mitään ei näy. Yksinäisyys on aluksi luova tila, joitain päiviä. Sipoon ulkosaarelaiset tekivät aikoinaan yksinäisyydestään elinkeinon. Pääsin sillä verukkeella venekyydissä helmikuiseen ulkosaareen retkelle. Hylkeet, haaksirikot ja hylkytavaran sieltä näki ja kaikki liikkujat. Kummatkin kalastajasuvut asuivat yhdessä Eestiluodolla vähän myöhemmin. Seutukunnan jahtimiehillä on täällä ikimuistoiset metsästysalueensa, selvittää kesätalonmies. Lisäksilahjanantajasaaitsekinlahjan, upeanLaulujoutsenenperintö-kirjan(arvo40e). Koira ja mies ovat liikkuneet, löytyy tallautunut passipaikka polulta kuusikossa. kiRjEiTä RaNTavajaSTa eero haaPanen Ulkosaaristojuttuja anna lahjaksi suomen Luonto! Ilahdutahienollalahjallauuttaylioppilasta, ammattiinvalmistuvaataiyllätääitienpäivänä! Kymmenenmuhkeaanumeroatäynnä hienojaluontokuvia,kiinnostavialuonnon tapahtumia,ajankohtaistaympäristöasiaaja arjenekovinkkejä.Yli800sivuavuodessa! Nytvoittehdälahjatilauksenkampanjahintaan 59euroa(vuodenmääräaikaistilaus). Naapurit, Pirttisaaren Liljebergit saivat mitaleita kuuluina sporttimiehinä, luistelijoina ja hiihtäjinä. Kun kieltolakietsivät joskus löysivät pirtua laiturin viereen upotettuna, saarelaiset eivät tienneet kanistereista mitään. EERO HaapaNEN S kirjoittaja on Viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Kukaan ei ole näkemässä. Tarvitaan tekstiä, luontopolkureittiä. Saaren päärakennuksessa ei ole asuttu talvisin vuosikymmeniin, mutta nurkanjuuressa kieppuu talitiainen, ihmisen seuralainen. Pohjantikkakin löytyy. Sata hehtaaria hiljaisuutta, sentään kuusikossa hippiäisiä, käpytikka, rannassa sinitiaisparvi. Yhteyslaiturissa on samoilla lumilla käynyt muitakin. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Ei ollut kännyköitä. Kaunissaaressa asui 1800-luvun jälkipuoliskolla Åbergien perhe, joka palkittiin monta kertaa haaksirikkoisten pelastajina. Ihmisen jäljistä teemmekin havainnon. Siinäesitelläänluonnonsuojelunnäkijöitäja tekijöitäylisadanvuodenajaltahienostikuvitettuna. Tilauksenvoittehdä: n viereisen sivun lahjatilauskupongilla n internetsivujemme kautta osoitteessa www.suomenluonto.fi n soittamalla tilauspalveluumme (09) 228 08 210 KäytutustumassaSuomenLuontoon internetsivuillamme.Sielläonnytmyöslehden artikkeleitasähköisinänäköisversiona. ipoon Kaunissaari täyttää kesällä 50 vuotta helsinkiläisten virkistyspaikkana
osoite:..................................................................................................................................... 5.Kuinkapaljon saimaannorppiaon virallisenarvionmukaan. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. 10.Laitajärjestykseen pienimmästäsuurimpaan kassinvalmistuksen ilmastovaikutusten mukaan:paperikassi, kierrätysmuovikassi, muovikassi,puuvillakassi jabiohajoavamuovikassi. Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat anttiHalkka,22808203 aliceKarlsson,22808205 JuhaKauppinen,22808234 JohannaMehtola,22808274 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila, p.(09)221440 Painopaikka HansaprintTurku/SL09_02/2009 Ilmoitusmyynti JulkaisuBookersoy KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi aikakauslehtienliitonjäsen ISSN035-078 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. suoMEn Luonnon tiLAus/osoittEEnMuutos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(3euroa) Määräaikaistilauskk(35euroa) Kestotilaus12kk(5euroa) olenSLL:njäsen(hinta5tai49e, katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. 4.Mikäonainoapaikka,jossa Suomessaontavattu ruususiipisirkkoja. .Koirasusionkoiranja sudenristeymä.Koska koirapolveutuusudesta, kyseessäonlajinja alalajinjälkeläinen. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003HELSINKI 00003HELSINKI päHkiNÖiTä 1.Missäsuurinosa Suomenmetsäpeuroista elää? 3.Madagaskarsijaitsee Intianvaltameressä 400kilometriäitään afrikanmantereesta. 2.Tukholmassajaoslossa. 10.Kierrätysmuovikassi, paperikassi,muovikassi, biohajoavamuovikassi, puuvillakassi. Irtonumero7,5euroa. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 8.Naali.Seon pesinytviimeksi maassamme199. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 81. . Nimi: ...................................................................................................................................... 4.Säkylänharju. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä allekirjoitus:............................................................................................................................ 1.Kuhmossaja Suomenselällä,jonne niitäsiirrettiin30 vuottasitten. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu vastaukset: Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee SuomenLuonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, sähköposti:irma.kaitosaari@ sll.fi. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 2.MissäPohjoismaiden pääkaupungeissa ruuhkamaksut ovatkäytössä. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan3euroa, kestotilaus5euroa. 3.MissäMadagaskar sijaitsee. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. 7.Etelä-Euroopassaja Pohjois-afrikassa. 7.Missäsuomalaiset kurjettalvehtivat. 5.20yksilöä. . osoite:..................................................................................................................................... ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. 9.Mitäyhteistäon suokaasulla,maakaasulla jakaivoskaasulla. 9.Neovatkaikkimetaania. 8.MikäonSuomen uhanalaisinnisäkäs. osoite:..................................................................................................................................... .Mikäonkoirasusi. Myyntirautakirjanlehtipisteissä. suoMEn Luonnon LAHJAtiLAus Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainen.Tarjoustoukokuunloppuun59 e(norm.3e)sekälisäksiupeakirja!Ks.viereisenilmoitus. Lahjan antaja (laskutusosoite): allekirjoitus:............................................................................................................................ Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus5euroaja kestotilaus49euroa. Nimi:.......................................................................................................................................
huhtikuuta huhtikuun mysteeri aikaistaa kevätmuuttoa löytöretkellä leivonmäen haapasuolla näkijä hyödyntää luonnon voimaa kaktukset puhkeavat väriloistoon jUHa kaUppiNEN TOiMiTTaja 82 SUOMEN LUONTO 2 | 2009. Hyvä. Tämä johtuu maa- ja metsätalousministeriön teettämän tuoreen raportin mukaan siitä, että lämpenevien talvien myötä norppa ei kestä kannan kohtaamaa ylimääräistä kuolleisuutta, esimerkiksi verkkokuolemia. jäLkikiRjOiTUS maurI leIVo Härskiä peliä norpalla S aimaalla on norppayrittäjä, joka vuokraa huviloita turisteille. Yhtiön nimessä ja logossa on norppa. Mitä kannattaa tehdä, jos löytää rahantekokoneen. Eikä ihme, sillä suojeleminen, halu säilyttää, on merkki sivistyksestä. Eikö? N iinhän sitä luulisi. Lehtosaari myös kirjoitti sanomalehti Itä-Savossa viime heinäkuussa, että kuuttien verkkokuolemat ovat "valitettavia mittatappioita, jotka tulee harmitellen hyväksyä". L uonnonsuojelun vihaamisen ymmärrän; sille on perustansa. Lähetystö pyrkii sanalla sanoen tekemään kaikkensa, jotta verkkokalastusrajoituksia ei nykyisestä laajennettaisi. Lisää ajantasaista norppatietoa sivuilla 2026. 3/2009 ilmestyy 9. Muistiossaan lähetystö parjaa norppatutkijoita ja vähättelee norppien verkkokuolemia. Yrittäjä on ollut mukana järjestämässä kalastusrajoitusta lähivesilleen, jotta norpat eivät hukkuisi verkkoihin. Niitä uhkaa sukupuutto. Kysymys kuuluu: annammeko muutaman arvoiltaan luutuneen maakuntasatraapin pilata koko homman. Norpasta on tullut rahantekokone. Että norppaa ei enää enempää suojeltaisi. Mutta kieroilua, joka muuttuu matkan varrella hölmöydeksi, oman rahantekokoneen tietentahtoiseksi tärvelemiseksi, on mahdotonta käsittää. Tämä samainen yrittäjä, entinen keskustan kansanedustaja Markku Lehtosaari, oli mukana Saimaan alueen lähetystössä, joka kävi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa anttilan (kesk.) luona viime kesänä puhumassa vähän "järkeä" norpansuojelusta. Saimaannorppia elää koko maailmassa vain Saimaalla. Miestä kuullaan maa- ja metsätalousministeriön teettämässä raportissa. Mielipidemittaukset, myös tässä numerossa julkaistava oma tutkimuksemme ja esimerkiksi Itä-Savon taannoinen lukijakysely, kertovat, että ihmiset haluavat ripeitä toimia norpan pelastamiseksi. Siinä hän sanoo, että norpan häviämisellä olisi hänen bisnekselleen katastrofaaliset seuraukset. Sitä kannattaa tutkia ja öljytä, jotta se pysyisi kunnossa. Ei, vaikka tutkimusten mukaan norppien hukkumakuolot ovat vähentyneet niillä alueilla, joilla verkkokalastusta rajoitetaan
Kyllä minä niille näytän, Alpi tuumi ärsyyntyneenä ja sukelsi etsimään ruokaa. Siskokset Sara ja Vita hyppelivät selät kaarella kilvan penkkaa ylös, mutta veljeä ei leikki enää huvittanut. n S mo palasi suvantoon paimentaen edellään särkiparvea, jonka avulla se opetti pennuille kalastuksen hienouksia. Alpista oli mahtavaa uiskennella yksin pitkin jokea minun jokeani, se ajatteli ylpeänä. "Antaa vetää näistä maisemista", se kirskui kireästi hampaittensa välistä. Äkkiä Alpi huomasi rannalla urossaukon ja ui ilahtuneena sen luo. Oli kylmä ja pimeä ja Alpia värisytti. "Emo!" huudahti Alpi ääni värähtäen ja ryntäsi sen luo. "Kyllä minä tiedän, että sinä jo pärjäät", emo sanoi, kun pentu oli rauhoittunut. "Missähän Alpi mahtaa olla?" emo kysyi, kun poikaa ei näkynyt. Tuolla nousi pää veden pintaan, tuolla toinen, kolmas ja vielä neljäskin. Yhtäkkiä vesi imaisi sen, ja saukko syöksyi aukosta alavirtaan. Muut seurasivat perässä ja hauskaa riitti, kun saukot molskahtelivat liukumatkan päätteeksi jokeen. Tänä yönä emo ei kuitenkaan saanut unta. Saukkopoikaa onnisti, ja pian sillä oli rapu hampaissaan. Mikäs tässä sitten, minä kai lähdin maailmalle, Alpi ajatteli ja jatkoi matkaa. täynnä kalaa. Uros ei riemastunut kohtaamisesta. uvannolla emo päätti suunnata pesäkololle, kun pennut alkoivat haukotella. Hämärä joki näytti aavemaiselta, ja äänetkin olivat outoja. LUONTOSaTU Varaslähtö maailmalle J otakin kieppui joessa, vuoroin pinnalla, vuoroin sen alla. "Mutta, minä olen..." Alpi ei päässyt pidemmälle. "Kuinkas täällä pärjäillään?" pää kysyi. Saukkoperhe kisaili auringon laskiessa vanhan padon yläpuolisessa suvannossa. Yksi nousi rannalle, kiipesi lumisen jokitörmän päälle ja liukui sieltä mahallaan veteen. Kauhut olivat tiessään ja jokikin tuntui taas ystävältä. Sisaret katsoivat hihittäen toisiaan. "Leikkikää te vain, minä lähden ajamaan kaloja luusuasta tännepäin", se sanoi ja ui sulavasti tiehensä. Se ui henkensä edestä ja uskalsi pysähtyä vasta, kun ei jaksanut pidemmälle. Pelästyksissään se antoi joen kuljettaa itseään. Kun se viimein havahtui, maisemat olivat vieraita. Vähitellen pikkusaukkoa alkoi väsyttää. Se pelästyi, kun juuren takaa kurkisti pää. Se heitti saaliin rantaan ja huusi: "Siinä perheelle vähän murkinaa!" Sara ja Vita syöksyivät vingahdellen saksiniekan kimppuun. Niillä oli kuiva ja mukava onkalo rantatörmässä. Turvallista koloa ei ollut missään. Hurjien ajojahtien päätteeksi saukot lepäsivät rannalla popsien särkiä ja nauraen riemukkaalle kalastukselle. Pojan kömpiessä rantaan metsästä kuului UUU-HU. Alpi pakeni kauhuissaan. Tyttöjen nukahdettua se nousi ja solahti äänettömästi jokeen. "Äh, lapsellista. Saukot nukkuivat siellä sydänyön tunnit sopuisasti toisiaan vasten käpertyneinä. Tuntui orvolta, kun näkyvissä ei ollut tuttuja paikkoja. Alpi lähti jatkamaan saalistusta mutta unohti varoa padon aukkoa. Saukon niskakarvat nousivat pystyyn. Miksei emo ottanut minua kalastamaan?" saukonpoika nurisi. "Ei kiinnosta, häivy senkin kloppi kalastusoikeudet ovat minun!" uros rähisi ja hyökkäsi. "Minä olen jo tarpeeksi iso ja lähden pian omille teilleni!" se jatkoi tärkeänä. Emo sai ensimmäisenä tarpeekseen. Jokin havahdutti Alpin levottomasta unesta. "Se lähti omille teilleen", kertoi Vita ja Sara nyökkäsi suu aNNE pETäiNEN ja kaTi kiNNUNEN E LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatauraKoivistojaannePetäinen. "Jaa, että maailmalle", emo sanoi mietteliäästi. "Tule mukaan Alpi!" tytöt huusivat. Huuhkaja, se ajatteli kauhistuneena ja painautui pelokkaasti rantapuiden juuria vasten. "Minä ja tytöt tarvitsisimme kuitenkin vielä vähän apua kalastuksessa." Alpi lähti onnellisena emon kanssa kotia kohti. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 2 | 2009 83
Palautusviikko 200915 767095-0902