Suomen Luonto 2/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 LUONNON HiiLivarastOt Elämän elinehto JÄÄt sULavat Routa raukeaa, vedet vapautuvat UHatUt LiNtUMME Uusin tieto Irtonumero 7,50 4.3.2011 KADONNEEN paluu Tammihiiri elää sittenkin Suomessa.
varhaiskevät
meri vapautuu Kuva MaUri LEivO / TeKsTi aLiCE karLSSON jäidEN LähTö on luonnon tarjoamista näytelmistä vaikuttavimpia. Pimeys väistyy ja elämä ryöpsähtää käyntiin.. Melkein kuulee, kun meri vetää syvään henkeä ja happi alkaa virrata pinnan alle
varhaiskevät
Se on viettänyt talven varvikossa lumen alla ja vironnut kevätauringon lämpöön.. Sitruunaperhonen on puolestaan kevään ensimmäisiä perhosia. Paju kukkii jo ennen lehtien puhkeamista. Keväänvirkut Kuva jarkkO MäkiNEva / TeKsTi aLiCE karLSSON SiTrUUNapErhONEN imee mettä kiiltopajun hedekukinnosta
Se on lisäksi valinnut vuoden lajiksi rahkasammalet. Suot ovat esimerkiksi merkittäviä hiilen ja veden varastoijia. tämä siitä huolimatta, että turpeenpolton ilmastovaikutukset ovat vähintään yhtä pahat kuin kivihiilen. 26 Uhanalaisia siivekkäitä yhä enemmän 36 Tammihiiriä sätkyttelee vielä siellä täällä. Luonto ja ympäristö 8 Apukinoksia saimaanorpalle 10 Tunturikasvit kipuavat yhä ylemmäksi 12 Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon 42 Hyvästi jää 46 Hiilivarastolla jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Enolainen ilari Tuupanen nappasi Luomus-kisan voiton omin opein. 12/2011 6 SUomEn lUonto 1x/2011 20 ilari tuupanen. turpeenpoltto on valtiovallan erityisessä suojeluksessa myös siten, että turve-energian vero on mitätön verrattuna päästöihin. jos vero olisi tasavertainen muiden haitallisten energiamuotojen kanssa, siitä saataisiin niin paljon verotuloja, että esimerkiksi kaikki nykyiset suojeluohjelmat voitaisiin toteuttaa. pääKirjoituS Suostrategia tukee soiden hävittämistä hELMikUUSSa julkistetun kansallisen suostrategian tarkoituksena oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että soiden monimuotoisuus ja niiden tuottamat niin sanotut ekosysteemipalvelut säilyvät. Siitä piittaamatta valtionyhtiö Vapo on hankkinut lukuisia luonnontilaisia soita aikomuksenaan kaivaa ne polttoturpeeksi. Suojelun sijaan strategia edistää soiden hävittämistä esittämällä 58 000 uuden suohehtaarin antamista turpeennostoon. Siten ne torjuvat ilmaiseksi ilmaston lämpenemistä ja tasaavat tehokkaasti tulvia. Sitä edellyttää myös viimelokakuisen naganon biodiversiteettikokouksen päätös, että vahingoittuneista ekosysteemeistä on ennallistettava 15 prosenttia. Kiiski. Strategia suistui suojelun näkökulmasta niin pahoin ojikkoon, että Suomen luonnonsuojeluliitto ja lintujärjestö Birdlife Suomi tekivät kantelun Eu:lle luonto- ja lintudirektiivien rikkomisesta. ojitetut suot vapauttavat merkittävästi hiilidioksidia ilmakehään ja suurentavat siten hiilijalanjälkeämme. luonnonsuojeluliitto viettää parhaillaan Hiili luonnossa -teemavuotta. Yhtenä keinona tilanteen korjaamiseksi Vapo olisi pakotettava suojelemaan arvosuonsa. ne ovat todellisia turpeentuottajia, toisin kuin Vapo. Sirpa pellinen Kottarainen pääsi pois Punaisesta kirjasta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisille soille ei pidä mennä. uhanalaisten lintujen määrä kasvoi silti. Benjam pöntinen 2/2011 Eläimet ja kasvit 14 Lepakoiden talvehtimispaikat säästettävä 18 Kaloista vanhin. niitä pitäisi sen takia ennallistaa rivakasti. Soidensuojelussa on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla pahoja puutteita
FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. 12/2011 SUomEn lUonto 7. 66 Kasvokkain. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Vaatimuksia on asetettu mm. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. 60 Maasai-nuorukaiset suojelevat leijonia 20 Hämyisen metsän kuvaaja. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Sivut 3640. Suomen Suomen Luonto 2/2011 70. Kaikki tuotanto kemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. Matkailu ja retkeily yhdistyvät kuopion kuulun tornin ympärillä. Hugo Willcox / Foto natura / SKoy Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta kolumnistimme Tiina raevaara sai tänä vuonna runeberg-palkinnon novellikokoelmastaan En tunne sinua vierelläni. KannESSa Tammihiiri ei olekaan hävinnyt luonnostamme siitä on tuoreita havaintoja. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 (ma.) Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Nina Mansukoski (09) 4559 0097, 045 256 8008 nina.mansukoski@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_02/2011 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. markus maulavirta. anna Hämäläinen Retkeily ja matkailu Ihmiset ja elämäntapa 41 VaKiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 41 Kolumni 53 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu erKKi maKKonen / Kuvaliiteri 74 76 81 81 Kuopion matKailu 46 rahkasammalet ovat ainoita oikeita turpeentuottajia. 54 puijolla on tänä talvena hiihdetty. luomus 2010 -kisan voittaja ilari tuupanen. 26 54 Puijolle! löytöretkellä Suomessa
tutkija Miina Auttilan mukaan tulokset ovat lupaavia, sillä Haukiveden 20 apukinoksesta yhdeksässä oli pesä, ja pesistä kolme sijaitsi paikalla, jossa ei ole aikaisemmin havaittu pesintää. riistakamerakuvien perusteella apukinospaikoilla liikkui vähän ihmisiä, jotka olivat hiihtäjä ja joitakin uosituhannen alun leutoina talvina lunta oli niin vähän, että saimaannorppien kuutteja syntyi paljaalle jäälle. Pienikokoisilla kuuteilla on myös suurempi vaara kuolla kalanpyydyksiin. ENSiMMäiNEN TUTkiMUSvUOSi sattui poikkeuksellisen runsaslumiseen talveen ja norpilla oli miltei rajaton mahdollisuus valita pesäpaikkoja luonnonkinoksista. Pesän suojaa vailla varttuvat jääkuutit jäivät lumitalven kuutteja pienemmiksi ja osa niistä menehtyi imetyksen alkuvaiheessa. itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät ensin menetelmiä ja kinosten kestävyyttä tekemällä koekinoksia vuonna 2009 norppien pesintäalueen ulkopuolella. Pihlajavedelle tehtiin 11 apukinosta, joista neljä oli vakiintuneilla pesäpaikoilla. Luonto ja ympäristö nyt norppa hyväksyy ihmisten kasaamat kinokset pesäpaikakseen. ToimiTTanuT aLiCE karLSSON apukinoksia V 8 SUomEn lUonto 12/2011 juHa taSKinen itä-suomen yliopiston saimaannorppatutkimus kolaa tietoa apukinoksien käytöstä norppien suojelukeinona. saimaanno rannoilla, joilla ei ole havaittu poikaspesiä. apukinoksien soveltuvuutta äärimmäisen uhanalaisen järvinorppamme suojelukeinona testataan nyt toisena poikimiskautena Haukivedellä ja Pihlajavedellä. Etelä-Savon ElY-keskus myönsi tutkimusluvan pesintäalueille vuosille 20102012. Pihlajavedelle kolatuissa 11 apukinoksesta löytyi yksi pesä. Kuutteja ei apukinoksiin vielä syntynyt. Viime talvena tutkijat kolasivat Haukivedelle 20 apukinosta, joista yhdeksän sijaitsi vakiintuneilla pesäpaikoilla ja loput. apukinosten läheisyyteen asennettiin riistakameroita ihmisten häiriön ja petopaineen selvittämiseksi. Siellä lumitilanne oli koko talven Haukivettä selvästi parempi
Kanalinnut ovat haluttua saalista, siksi riistaväkikin ponnistelee etenkin teeren ja metson eteen. "Edellisestä norpille mainiosta lumitalvesta saimme vertailukohdan tuleviin vähälumisiin talviin. niitä vaivaavat ulko- ja sisäloiset ja useimmiten niiden vatsa kurnii nälästä. riistapäivien kaltaiset neuvottelupäivät ovat tärkeitä, sillä sieltä uusin tieto kantautuu myös metsästäjien korviin ja heistä suurin osa omistaa myös metsää. päivillä oppii paljon vaikka suhtaudunkin metsästykseen enimmäkseen kielteisesti ja ennen kaikkea tunteellisesti. uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi metso tarvitsee soidinpaikkansa ympärille kolmen kilometrin säteellä yhtenäistä metsää. erehdyin kerran huomauttamaan moisesta ja sain kuulla kunniani. Siellä haetaan yleensä yhdessä keinoja, millä riistalajien kannat saataisiin säilymään tai pikemminkin nousemaan. Se on monen eläimen koti. n aina pitää olla varuillaan. rpalle moottorikelkkailijoita. Huhtikuussa paljastuu miten norpat ovat ottaneet käyttöönsä 40 uutta apukinosta. jUha TaSkiNEN Yhtenäinen metsä on metsolle tärkeä. marKuS vareSvuo / lintuKuva. Norppien kuuttiminen alkoi noin 14. mutta riistapäivillä ei puhutakaan metsästyksestä. on pidetty pyyntitaukoja ja suojeltu soidinpaikkoja, mutta se ei riitä. viimeiset syntyvät siitä kuukauden päästä. KIIKArISSA paavo Hamunen / leuKu aLiCE karLSSON On sääli metsän eläimiä OLEN OSaLLiSTUNUT jo monena vuonna riistapäiville. tunnen eläimiä kohtaan myötätuntoa. Kaupungeissa monet antavat koiransa ajaa esimerkiksi linnut lentoon, koska se huvittaa koiraa. etenkin kun monen riistalajin elinolotkin on tärvelty. Koira on joillekin ihmisille lähes pyhä. nyt tarvitaan metsien käytön kokonaisvaltaista suunnittelua. Sanon koirallenikin, että sinähän et aja lintuja etkä oravia, senkin pulska, madotettu ja sohvalla loikova rutjake. Kettuja, supikoiria, saukkoja ja ilves oli kulkenut kameran ohi rantaa pitkin. niin myös metsästäjille. haukivedelle kolattiin 20 kinosta samoin kuin pihlajavedelle. ne ovat riistantutkijoiden ja metsästäjien jokavuotiset neuvottelupäivät, jotka tänä vuonna olivat vaasassa. tänä vuonna teemana olivat kanalinnut. ja aina pitää olla varuillaan. Se ei ymmärrä miten etuoikeutettu on. ihmisten liikkumista rajoitti osaltaan syvä sohjolumi. apukinokset saatiin kolattua tänä vuonna nopean talventulon myötä puolitoista kuukautta ennen kuuttien syntymää. metsästäjät ovat tässä toimineet hyvin. Koira edellä ja mies perässä ja pum! ei ole reilua mielestäni. Petojen ei havaittu olleen kiinnostuneita apukinoksien makuupesistä. tähänastisista tuloksista voi päätellä, että norppa hyväksyy ihmisen kasaamat kinokset pesäpaikakseen, vaikka sillä olisi vara valita," auttila sanoo. talvella on kylmä ja on käveltävä paljain jaloin, tassuin, sorkin, räpylöin... ei ole suojaa, ei ruokaa, ei turvallisia paikkoja, missä soida tai öristä kiimaansa. arvokas apu koira onkin, ja sen kouluttamiseen on mennyt aikaa ja kenties rahaakin, mutta pitääkö metsän eläimiä ajaa niin tehokkaasti. metsä on muutakin kuin puuta. helmikuuta. ne asuvat ulkona vailla suojaa
"lumenviipymien ja niihin suoraan liittyvien elinympäristöjen kuten sulamispurojen lajisto kärsii nopeimmin ilmaston lämpenemisestä", Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Suurimmassa vaarassa ovat pienialaisten kalkkialueiden lajit kuten tunturiorho. Luonto ja ympäristö nyt tUNtUrikasvit kipuavat yhä ylemmäs Uusin arvio suomen uhanalaisista eliöistä kertoo, että paljakan kasvit ovat ahdingossa. POHJOisEssa l apinkävijä näkee entistä harvemmin kauniin arnikin kukassaan. Samojen ympäristöjen sammallajeja ovat erittäin uhanalaiset sirppiahmansammal ja napakinnassammal. Vain yksi perhonen on runsastunut", Aino Juslén luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo. Paljakan lajeista erityisesti sammalien ja putkilokasvien tilanne on heikentynyt vuoden 2000 arvioinnin jälkeen. Kasvukausi on nykyisin Kilpisjärvellä 810 päivää pidempi kuin 19601970-luvuilla. "lisäksi joitakin kasvupaikkoja voidaan pitää avoinna hoitotoimin." "Emme saa jäädä toimettomiksi asioissa, joihin vain me suomalaiset voimme vaikuttaa", juslén korostaa viitaten porolaidunnukseen sekä matkailun ja rakentamisen suunnitteluun tunturialueilla. piia ahONEN Henry väre 10 SUomEn lUonto 12/2011. lajin esiintymisen alaraja on jo paennut korkeammalle Käsivarren tuntureihin, minkä vuoksi se luokiteltiin nyt silmälläpidettäväksi. juslén kuului uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmään ja on yksi Punaisen kirjan 2010 toimittajista. niin juslén kuin Syrjänenkin ennustavat, että ainakin osa tunturipaljakoiden lajeista häviää, sillä kasvien pakovara rinteitä ylöspäin loppuu Suomessa nopeasti. "osalle voi olla tarjolla suojapaikkoja esimerkiksi kuruissa", Syrjänen miettii. toisaalta laidunnuksen on todettu olevan ilmastonmuutoksen vastavaikuttaja ainakin alkuvaiheessa. Norjanarho ja arnikki (alla). Syrjänen on sammalien uhanalaisuustarkastelusta vastanneen työryhmän puheenjohtaja. tuoreen uhanalaisuusarvioinnin mukaan tunturipaljakan lajien osuus kaikista Suomen uhanalaisista on noussut kymmenessä vuodessa 4,2 prosentista 5,7 prosenttiin. Paljakkalajistoa uhkaa myös porojen ylilaidunnus. Molemmat ovat Suomen punaisessa kirjassa. HeiKKi Ketola / Kuvaliiteri "laidunnus estää paljakkaa puustoittumasta ja pitää voimakkaita kasvikilpailijoita kurissa", Syrjänen sanoo. "tunturipaljakoilla muutokset ovat lähes yksinomaan negatiivisia. "Pidentyneen kasvukauden myötä lumenviipymät sulavat nopeammin ja kärsivät loppukesällä kuivuudesta." lumenviipymäympäristöjen putkilokasveihin kuuluu muun muassa jääleinikki
Naurulokkeja 16 070 marKuS vareSvuo lyhyESti lintuparia peSii HelSingin, eSpoon ja Sipoon SaariStoSSa. lumen pinnalla vilisee jälkiä. linnut laSKi tutKija matti luoStarinen. Taajamalintujen laskennasta perinne LiNTUharraSTajaT ovat laskeneet imatran talvilinnut kuutena tammikuuna. mallinnamme ekologisia ja evolutiivisia lainalaisuuksia tilanteissa, joissa eliölajien ympäristö muuttuu hyvin nopeasti", Hanski kertoo. imatralainen, Kanadassa asuva Jukka Jantunen sai idean aluekohtaiseen laskentaan osallistuttuaan pohjoisamerikkalaiseen, maailman vanhimpaan, jo 111 vuotta jatkuneeseen Christmas Bird Count -linnustonseurantaan, jossa havaitaan yli 50 miljoonaa yksilöä. Harakka on runsastunut, kesykyyhky vähentynyt, viherpeipot toipumassa taannoisesta tautiepidemiastaan ja pikkuvarpusia löytyi seitsenkertaisesti varpusia enemmän. eniten oli talitiaisia, viherpeippoja, keltasirkkuja, sinitiaisia ja pikkuvarpusia. ryhmän tutkimus liittyy edelleen metapopulaatioteoriaan, jonka Hanski kehitti 1970-luvulla. ainekset suureen sopulivuoteen ovat silti enemmän kuin lupaavat. vESa LUhTa eemeli peltonen / vaStavalo Tunturisopuli palkintorahaa luonnonsuojeluun? hiLjaTTaiN ruotsin Crafoord-palkinnon saanut Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Ilkka Hanski saattaa panna osan 450 000 euron palkintorahoista luonnonympäristöjen suojeluun. 1900-luvun lopulla taviokuurnat oppivat einehtimään lintulaudoilla, nyt ne ovat jo vakiovieraita. vESa LUhTa jarno mela / leHtiKuva ilkka hanski on testannut teorioitansa muun muassa täpläverkkoperhosella. niclaS Fritzén / WiKimedia riekko 12/2011 SUomEn lUonto 11 marKuS vareSvuo / Kuvaliiteri. imatralla talvilinnut lasketaan vakioreittien varrelta, ei tilastoimalla rajatun alueen kaikkia lintuja. pErTTi kOSkiMiES inari kuhisee sopuleita TUNTUriSOpULiEN kuhina lisääntyy lupaavasti hankien alla. "lisäksi meillä on madagaskarilla hanke, jossa tutkimme lantakuoriaisten ekologista ja evolutiivista muutosta isossa mitassa", hän sanoo. jOUNi TikkaNEN riekot ruokinnalla iNariN nellimin suunnassa viisi riekkoa on tänä talvena oppinut syömään lintulaudalta maahan karisseita auringonkukan siemeniä. ivalossa sopuleita näkee kaduillakin ja kissat raahaavat niitä joukoittain talojen portaille. ravinto-ongelma voi silti romahduttaa kannat parissa kuukaudessa. nyt Hanski haluaa selvittää, miten tämä näkyy yksilöiden geeneissä. Kaksi riekoista ei pelkää edes siementen jakelijaa, loput poistuvat suojamatkan päähän. runSaSluKuiSin on nauruloKKi, SeuraavaKSi eniten on tiiroja, Sitten KalaloKKeja, HarmaaloKKeja ja HaaHKoja. "tutkimme lajien perimän ekologista perustaa. lintujen määrä on pysynyt 12 000 yksilön tuntumassa vuosittain, joskaan marjalintuja urpiaistalvia ei jaksoon ole osunut. tuolloin hän huomasi, että pirstoutuneessa elinympäristössä elävä populaatio muodostuu useista pikkupopulaatioista, jotka uhkaavat koko ajan kuolla sukupuuttoon. ruokinnoilla on aiemminkin tapahtunut yllätyksiä. tutkimustyössä rahalle ei ole välitöntä tarvetta Hanskin tutkimusryhmän rahoitus tulee yliopiston ulkopuolelta, ja sen asema on turvattu. tänä vuonna päästiin 11 376 lintuun ja 37 lajiin
Vaikka peto tulisikin, se ei yleensä saa koko poikuetta tuhottua. "luulin, että ojien vaikutus näkyy poikaskatona, mutta ei. Kuvat: gilBert ludWig Luonto ja ympäristö nyt hautova teerinaaras yrittää pysyä näkymättömänä, mutta ojien pirstomilla mailla pedot löytävät munapesät helposti. Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon kun luonto pirstotaan pieniksi laikuiksi esimerkiksi ojilla, eläinten elinolot muuttuvat huonommiksi. MEtsÄkaNaLiNNUt a iemmin otaksuttiin, että ojitus vaikuttaa kanalintuihin erityisesti siten, että poikaset hukkuvat ojiin. Se näkyy pesuekatona." Kun peto löytää munapesän, koko poikue on mennyttä. teeri pesii varvikossa usein puun suojassa nuorissa metsissä ja avohakkuilla. Haudonta kestää 25 päivää. teeri munii munan noin puolessatoista päivässä. "Kenties myös riekkokannan kehno tilanne Etelä- ja Keski-Suomessa johtuu tästä syystä," hän spekuloi. aLiCE karLSSON Ojan reunoille jää puuton valtatie, jota pitkin pedot kulkevat saalistamassa. 12 SUomEn lUonto 12/2011. ojien pirstomilla alueilla petojen saalistus on todennäköisesti tehokkaampaa kuin muualla. Kuoriutuneet poikaset ovat paremmassa turvassa. ne lähtevät hyvin pian pesästä ja piiloutuvat vikkelästi. Pedot seuraavat ojia, sillä ojan reuna on puuton ja sitä pitkin on helppo kulkea. Kettu, näätä, varis ja korppi ovat suurimpia pesien tuhoajia. "Keski-Suomessa yli 30 prosenttia metsäpinta-alasta on ojitettu ja tutkimillani soidinalueilla jopa puolet", ludwig sanoo. Suolla pesät ovat metsien reunoilla. "teeri pesii sekä ojitetuilla että ojittamattomilla mailla yhtä halukkaasti." ludwig teki yksilötason tutkimuksia teerellä mutta uskoo, että ojituksen vaikutus on sama metsolla. nyt tiedetään, että poikaset eivät edes ehdi kuoriutua, sillä pedot pistelevät munat poskeensa. Pedoilla on siis runsaasti aikaa löytää munapesä. jyväskylän yliopiston tutkijan Gilbert Ludwigin mukaan ojitetuilla alueilla kanalintukato on ojittamattomia suurempi juuri petojen vuoksi. Kymmenen munan munimiseen kuluu aikaa 1213 päivää, minkä jälkeen naaras al- Teerikukko ei osallistu haudontaan eikä poikasten hoitoon. kaa hautoa
Hänen liito-oravametsänsä oli tammikuussa vaarassa kaatua kaasuputken tieltä, mutta KHo:n viime hetkellä antama toimenpidekielto pysäytti putkityöt Hyvinkään alueella. jossain kysymyksessä saattavat suojelun ja kehittämisen intressit olla ristiriidassa", Pohjois-Pohjanmaan ElY-keskuksen ympäristövastuualueen johtaja Heikki Aronpää sanoo. Se vaurioituisi pysyvästi", tiainen huomauttaa. Skandinavian luonnonsuojelijat iloitsivat siitä, että alueella eli 46 suomalaista tai venäläistä alkuperää olevaa urossutta eli useampi kuin aiemmin. pErTTi kOSkiMiES Susikampanja ja pienvesien kunnostaminen palkittiin WWF SUOMEN 20 000 euron pandapalkinto jaetaan tänä vuonna luonto-liiton Salakaadot seis -kampanjan ja virtavesien hoitoyhdistys virhon kesken. Vastustajien mukaan hyvä vaihtoehto olisi vetää putki maantien varteen, kuten Suomessa pääosin on tehty. MikkO NiSkaSaari Ympäristöväki vähenee edelleen ELY-kESkUkSET ovat hädin tuskin käynnistyneet, kun työ- ja elinkeinoministeriö on jo suunnitellut seuraavan mullistuksen. Korkeimman hallinto-oikeuden kertaalleen hylkäämä hanke sai viime vuonna valtioneuvostolta uuden luvan, ja työt käynnistettiin heti, vaikka myös tästä päätöksestä on valituksen käsittely kesken. pandapalkinto on jaettu vuodesta 1999 lähtien. tapani räSänen / pro luontoKuva Maailman vanhin merikotka UUMajaSSa ruotsin itärannikolla luettiin tammikuussa merikotkavanhuksen rengas e-7152, jolla Seppo Saari merkitsi linnun 14.7.1980 Sodankylässä. Susikampanja kitkee susien salametsästystä ja rakentaa susimyönteistä ilmapiiriä. Konsultin suositus on perustaa keskusvirasto ohjaamaan ElY-keskuksia, lakkauttaa niistä sektorijako ja antaa keskuksen ylijohtajille päätösvalta. ruotsin ja norjan laumaluku pysyi samana edellistalvesta mutta Suomen hupeni 12 laumalla luultavasti salametsästyksen takia. "Yhtiö rakentaa putkea vimmatulla kiireellä, jotta se olisi mahdollisimman valmis vaikka KHo hylkäisi luvan toistamiseen", sanoo maanomistaja Tarja Tiainen. "Ylijohtaja voisi joutua edustamaan yhtä aikaa erilaisia tavoitteita." lisäksi väki vähenee nykyisestä organisaatiosta. riistakeskuksesta tulee Kansaneläkelaitosta vastaava julkisoikeudellinen laitos. aiemmin luvat on myöntänyt paikallinen riistanhoitopiiri, mikä on herättänyt närää, koska luvista hyötyvät metsästäjät ja niitä myöntävät riistapäälliköt ovat olleet lähellä toisiaan. Kyseessä on maailman vanhin luonnonvarainen merikotka: ikää on kertynyt jo noin 30 vuotta ja 7 kuukautta. Liito-orava 12/2011 SUomEn lUonto 13. Ymmärtääkö yritys, jos selitämme päätöksen viipyvän, koska meillä ei ole asian valmistelijaa?" MikkO NiSkaSaari SUSiLaUMOja eli talvella 2009 2010 Suomessa 28, Keski-ruotsissa ja norjan rajaseuduilla 25 ja Sisä-norjassa kolme, selviää yhteispohjoismaisesta raportista. "Ympäristöalaa säätelee noin 320 lakia, asetusta ja muuta viranomaispäätöstä. Se saa hoitaakseen muun muassa hirvien kaatoluvat ja poikkeusluvat niin sanottujen häirikkösusien tappamiseen. Pohjois-Pohjanmaan ElYkeskus menettää ympäristötehtävistä vähintään joka viidennen työntekijän vuoteen 2015 mennessä. Siihen loppuisi itsenäinen, alueellinen ympäristöhallinto. niiden noudattaminen ja valvominen edellyttää asiantuntijoita. Susien kaatoluvat riistakeskukselle riiSTaELäiNTEN kaatoluvat myöntää maaliskuusta lähtien uusi viranomainen, kun metsästäjien keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit sulautetaan Suomen riistakeskukseksi. lupien myöntäjien koulutusvaatimukset tiukentuvat, ja poikkeusluvat myönnetään vain esityksen perusteella. jOUNi TikkaNEN kaasuputki runnoo keravanjokilaaksoa MäNTSäLäSTä Hyvinkäälle vedettävä Gasumin 90 kilometriä pitkä maakaasuputki murjoo liito-oravametsät ja natura-alueet. Pahimmassa vaarassa on Keravanjokilaakson natura-alue lehtometsineen ja rotkoineen. "Putkilinjaa vedetään läpi Keski-uudenmaan laajimman metsäalueen. "ElY-keskukset ovat elinkeinojen kehittämisvirastoja mutta myös suojeluvirastoja. virho on kunnostanut jo 20 vuotta pääkaupunkiseudun pienvesiä. "uudistus tarvittiin, koska käytäntö ei vastannut perustuslain vaatimuksia", marKuS vareSvuo / Kuvaliiteri lyhyESti Skandinaviassa 56 susilaumaa timo martola / Kuvaliiteri riistakeskuksella on valta päättää häiritsevien susien ampumisesta. sanoo riistakeskuksen perustamista valmistellut projektipäällikkö Reijo Orava
"Vain yhdessä talvehtimispaikassa oli yli sata lepakkoa", Wermundsen sanoo. Horrostaminen edellyttää tiettyä lämpötilaa ja kosteutta, joten suotuisia horrostamispaikkoja on harvassa ja ne pitäisi säästää. Kuuden vuoden aikana tutkijapari havaitsi, että yleisimmät lepakot sekä kesällä että talvella ovat isoviiksisiippa tai viiksisiippa ja pohjanlepakko. lähialueillamme on toisin: Esimerkiksi Virossa tallinnan Ülkasen ja Pietarin lähellä olevissa luolastoissa horrostaa satoja lampisiippoja. Kaikki lepakkomme ovat suojeltuja. aLiCE karLSSON Benjam pöntinen linkki väitöskirjaan: http://www.metla.fi/dissertationes/df111.htm 14 SUomEn lUonto 12/2011. Se tarkastettiin viime joulu- kuussa Helsingin yliopistossa. meillä talvehtimispaikkoja on toistaiseksi löydetty vähän ja niissä on vain muutamia lepakoita. Kesällä he tutkivat yli 2000 lepakoiden saalistuspaikkaa, joista pohjoisimmat olivat Kuusamossa ja Sallassa. Harvinaisimmat lajit ovat ripsisiippa ja lampisiippa. Wermundsen ja Siivonen julkaisivat tutkimuksistaan useita tieteellisiä artikkeleita, joista Wermundsen kokosi väitöskirjan. Wermundsenin mukaan lepakoiden talvehtimispaikat pitäisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Sieltäkin löytyi yllättäen pohjanlepakoiden lisäksi vesisiippoja ja isoviiksisiippoja tai viiksisiippoja. ripsisiipasta tehtiin 20 havaintoa ja lampisiipasta vain yksi. Wermundsen ja Siivonen kävivät läpi paitsi luonnonkolot ja luolat myös Puolustusvoimien maanalaiset bunkkerit, joita on satoja. Pohjanlepakko sietääkin kylmää lepakoistamme parhaiten. Sopivia koloja Suomen kallioissa on kuitenkin vähän, siksi lepakot hakeutuvat korvayökkö on pohjanlepakon jälkeen yleisin lepakkomme. "Betonibunkkereista ja kellareista löytyi pääasiassa korvayökköä ja pohjanlepakoita." lepakoiden luonnollisia horrostamispaikkoja olisivat kallioiden kolot. Edellinen väitöskirja lepakoista ilmestyi Suomessa 1965. isoviiksisiippaa ja viiksisiippaa ei voi erottaa toisistaan ulkoisesta olemuksesta tai ultraääntä kuuntelemalla. "Vanhan tutkimuksen mukaan lepakot voivat ryömiä kylmäksi ajaksi kivikasoihinkin." Etelämpänä lapakot talvehtivat myös puiden koloissa, mutta Suomessa on siihen yleensä liian kylmä, tosin pohjanlepakoita on kerran löytynyt vanhan kelohongan kapeasta raosta. "lepakot näyttävät etsiytyvän luonnonkivelle", Wermundsen sanoo. Luonto ja ympäristö nyt Lepakoiden talvehtimispaikat säästettävä NisÄkkÄÄt l Lentävä nisäkkäämme ansaitsee vaatimattomat kolonsa. epakoita on Suomessa 13 lajia, joista vain osan on havaittu talvehtivan oloissamme. Terhi Wermundsen kolusi miehensä Yrjö Siivosen kanssa lepakoiden talvehtimispaikkoja Suomessa ja Virossa vuosina 2002 2006. Sen tunnistaa isoista korvista. myös rakennuksiin
muualla se on harmaahanhi." aLiCE karLSSON ari Seppä / vaStavalo Kettu poistuu saaresta yleensä viimeisenä yönä ennen kiintojään lähtöä. kettu tietää, ettei se voi jäädä veden saartamaan paikkaan koko kesäksi. 12/2011 SUomEn lUonto 15. Pesintään ei ryhdytä ennen kuin jääyhteys mantereelle on katkennut. ruokkilintujen tapaisille onkalopesijöille minkin tulo on katastrofi. "Kettu poistuu saaresta yleensä viimeisenä yönä ennen kiintojään lähtöä, ja linnut aloittavat saman tien muninnan." jos kettu ei pidä varaansa ja jää saarelle, sen ei auta muu kuin odotella vesien lämpenemistä, jotta se voi uida mantereelle. minkki jättää yleensä haahkat ja sitä isommat linnut rauhaan, joten ne eivät kavahda sitä. riskilän poikaset ovat merilinnuistamme pisimpään pesässä, peräti 36 vuorokautta", Hario sanoo. Harion mukaan maapedon välttäminen on merilintujen kollektiivisessa muistissa kautta koko pohjoisen pallonpuoliskon. Ketut ja naalit ovat silloin joko poistuneet tai paljastuvat. "Seuraavana keväänä samaa kettua ei saarella taatusti näy." minkillä on lintuihin sama vaikutus kuin ketulla mutta vain kalalokin ja sotkan kokoisiin asti. "Vaikka kettu on päivällä piilossa, merilinnuista joku on aina hoksannut sen", saaristolintututkija Martti Hario riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sanoo. "on aivan hirveätä katsoa minkin tekemää jälkeä esimerkiksi riskiläyhdyskunnassa, usein vielä myöhään heinäkuussa. ari KaaraKainen / Kuvaliiteri 3 197 marKKu KönKKölä / pro luontoKuva kettu ei yllätä merilintuja ULkOSaariSTON merilinnut eivät laskeudu keväällä tutulle pesimäsaarelleen, jos siellä on kettu. tyKKyä muodoStuu KoSteiSSa oloiSSa lumiSina talvina etenKin vaaroille ja muille KorKeille maille. Minkki tavan panostuksen. mutta se ei olekaan merilintu kuin suomen kielessä. minkki tulee ennakoimattomasti esimerkiksi keskellä kesää uiden. "meillä ainoastaan merihanhi alkaa munia keskellä jäälakeuksia. minkki ravaa onkalot lävitse, tappaa kaikki poikaset ja ui seuraavalle saarelle. Se voi tehdä tyhjäksi koko pesimisen val- Kiloa on mitattu 19-metriSen KuuSen tyKKyKuormaKSi
Keskukset uskovat, että niiden vuosikausia noudattamat varotoimet olisivat riittäviä. Sukelluskeskukset ovat jo ehtineet ilmaista tyytymättömyytensä rajoituksiin. Varsinkin intian valtameren ja läntisen tyynenmeren riutat kärsivät haalistumisesta. Vaalentuneen korallin kasvu loppuu, ja usein se kuolee, ellei veden lämpötila pikaisesti palaa normaaliksi. "annamme riutoille aikaa toipua", kan- korallit haalistuvat, kun elintärkeät sallispuisto- ja ympäristönhoitoviraston levät häviävät polyyppien kudoksista. motaan vasta, kun korallit ovat riittävästi toipuneet. Vuosi 2010 oli maailman koralliriutoille pahaa enteilevä. riuttoja vaivaa arunnopparatin mukaan yhteistuumin meren lämpenemisestä johtuva koral- riuttatutkijoiden kanssa. ovat keskittyneet andamaanienmeren rannikolle, missä sijaitsee myös suosit- SUkELLUSkiELTOON päädyttiin tu matkakohde Phuket. Vaikeuksiin joutuneet riutat ovat seit- osien riutoista yli puolet kärsii samassemässä kansallispuistossa. rajoitukset kulien haalistuminen, joka alkoi noin vuosi sitten. niiden rinnalle on ykköstuhoojaksi noussut ilmastonmuutos. thaimaan eteläkohteita suljettiin. Kun meriveden lämpötila kohoaa tavallista korkeammalle, polyyppien ravitsemukselle välttämättömät symbioottiset Zooxanthella-levät häviävät korallien kudoksista ja yhdyskunta haalistuu, koska värin antavat pigmentit ovat levissä. mikuussa. jätevedet, mereen valuva maa-aines sekä riutan tasapainolle tärkeiden lajien ryöstö- ja räjähdekalastus ovat jo pitkään vahingoittaneet koralleja. ongelmat ta vaivasta. Silloin myös luHaalistuminen on vahingoittanut yli kuisia suosittuja sukellus- 80:aa prosenttia nyt suljettujen koralliriuttojen pinta-alasta. myös hotellinomistajat ovat näreissään sukelluskiellosta, sillä suuri osa turisteista viettää ainakin osan ajastaan meren äärellä. Sisäpoliittisten levottomuuksien takia matkailijoiden määrä ehti viime vuonna jo muutenkin laskea 1314 miljoonaan kävijään, mikä oli kymmenyksen pudotus edellisvuodesta. ToimiTTanuT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta Monimuotoisuutensa vuoksi koralliriuttoja on luonnehdittu merten sademetsiksi. thaimaan viranomaiset sulkivat useita sukelluskohteita, jotta meren lämpenemisestä kärsivät korallit saisivat toipua rauhassa. Koralleja suojellaan sukelluskielloilla kOraLLiriUtat t georgette douWma / SKoy haimaan koralliriuttojen pääjohtaja Sunan Arunnopparat peongelmista raportoitiin rusteli sukelluskieltoja thailehti The Namaailmanlaajuisesti tam- tiossa tammikuussa. myös erKKi Siirilä 16 SUomEn lUonto 12/2011
"arvio amazonin alueen turvemaiden pinta-alasta on monikymmenker- outi läHteenoja 12/2011 SUomEn lUonto 17. pyynti on jyrkästi kielletty niin eu:n kuin Kyproksen ja iso-Britanniankin lakien mukaan. pErTTi kOSkiMiES amazonas taistunut, ja turvepatjat ovat paljon luultua paksumpia", dosentti Kalle Ruokolainen sanoo. australialainen riuttatutkija Andrew Baird luonnehti tuhoja Underwatertimes-nettijulkaisussa muutama kuukausi sitten näin: "tämä on pahin korallikuolema, jonka olemme nähneet sitten vuoden 1998." kOraLLiEN haalistumisten odotetaan jatkuvan tänä vuonna, koska tilannetta pahentava la niña -sääilmiö on yhä käynnissä. Pessimisteihin kuuluu tyynenmeren alueen ehkä kuuluisin korallitutkija Charlie Veron, joka sanoo: "riuttojen säilymisestä nykymuodossaan edes vuosisadan puoliväliin ei ole toivoa." Erkki SiiriLä harjalintu liimatikussa. Kypros Lintujen surmanloukku kYprOkSELLa salametsästettiin muuttolintuja viime syksynä enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun. lintujensuojelujärjestö Birdlife arvioi pelkästään larnakan ja Famagustan alueilla saaren kaakkoisnurkalla tapetun laittomasti 1,4 miljoonaa lintua. Britannialle kuuluvan lentotukikohdan alueella dhekeliassa laiton pyynti viisinkertaistui. Ennen kuin riutat ovat edes kunnollisesti päätyneet suojeluohjelmiin, ne ovat jo useiden maailman tunnetuimpien korallibiologien mukaan kuolemassa pois. metsien raivauksen seurauksena hiiltä voi vapautua myös turvekerroksista, samaan tapaan kuin ojitetuilta soilta Suomessa. jOrMa LaUriLa Venäjä kansallispuisto tulossa "karjalan merelle" LaaTOkaN kansallispuisto on viimeinkin toteutumassa. UUtiSia HuSeyin yorganci / BirdliFe cypruS osista Karibianmerta saatiin tietoja vaalenemisesta. "Kansallispuisto on itä-Fennoskandian tärkein luonnonsuojeluhanke", toteaa professori, Suomen luonnonsuojeluliiton kunniapuheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi. jOrMa LaUriLa palmuja paksuturpeisella suolla amazonasissa. paksuturpeisia soita myös neotropiikissa aiEMMiN on luultu, ettei uuden maailman tropiikissa olisi paksuturpeisia soita, jollaisia on esimerkiksi Kaakkois-aasiassa. amazonasissa ilmentäjiksi on valittu muun muassa saniaiset, koska ne on helppo erottaa muista kasveista. Silloin korallien maailma oli neitseellinen. tuomiston ryhmä kehittää amazonasin metsille luokittelujärjestelmää soveltamalla suomalaista metsien tyypittelyä, jossa metsät jaotellaan kenttäkerroksen kasvilajien mukaan. nyt monet Forsskålin nimeämät kalaja korallilajit ovat vaarassa. Sitä on yritetty perustaa yli 20 vuotta. Himoituin saalis on mustapääkerttu, mutta verkkoihin ja liimoihin kuolee myös valtavasti muita lajeja. myös iso Valliriutta on kärsinyt: Ensin australian Queenslandin tulvissa mereen päätyi runsaasti koralleja haittaavaa maa-ainesta. välillä puistoa on pidetty jo varmana, mutta sitten on tullut takapakkia. pyyntiverkkoja ja -liimoja paljastui liki kaksinkertainen määrä syksyyn 2009 verrattuna. "metsätyyppien tunteminen ja kartoittaminen on tärkeää, koska muutoin ei pystytä suojelemaan monimuotoisuutta eikä varmistamaan metsien kestävää käyttöä", tutkimusryhmän vetäjä Hanna Tuomisto toteaa. Ensimmäiset raportit australiasta viittaavat kuitenkin siihen, että suurin osa vaurioista on sisäriutoilla ja rannikosta etäällä oleva ison Valliriutan pääalue on kärsinyt vain vähän. riuttoja on usein luonnehdittu merten sademetsiksi. SUOMaLaiNEN tiedemies Peter Forsskål, joka oli Carl von Linnén oppilas, teki 250 vuotta sitten maailman ensimmäiset modernit riuttatutkimukset Punaisellamerellä. venäjän federaatio on ollut puiston kannalla, mutta sitä ovat vastustaneet Karjalan tasavalta ja rantakaupungit. turun yliopiston amazon-ryhmän tutkijat ovat nyt löytäneet sellaisia Suomen akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. joulukuussa Karjalassa tehtiin puistosta poliittinen päätös. Salametsästäjät myyvät linnut ravintoloihin, joissa niistä valmistetaan laitonta ja kallista, herkkuna pidettyä ambelopouliaa. nimitys on oikeutettu, sillä neljännes kaikista merellisistä lajeista viettää ainakin osan elämästään korallien muodostamissa keitaissa. Helmikuussa Queenslandin rannikolle iski keskimääräistä voimakkaampi pyörremyrsky Yasi, jonka pelättiin rikkoneen koralleja ja sieniä pintaa lähellä olevissa vesissä. amazonasin metsien merkitys hiilen sitojana on siis luultua vieläkin suurempi. Kansallispuisto tulee pitkärannan, Sortavalan, lahdenpohjan ja Kurkijoen edustalle, ja sen pinta-ala on 1357 neliökilometriä. puisto on myös osa Barentsinmereltä Suomenlahdelle ulottuvaa Fennoskandian vihreää vyöhykettä, ja se tukee siten myös Suomen luonnon monimuotoisuutta. löytö avaa uusia näkökulmia myös sademetsien hiilen kiertokulkuun
Joskus siinä on koukku, ja sitten kiroillaan. olli Saira / vaStavalo t jOUNi TikkaNEN ähän aikaan vuodesta pilkkijän sormia paleltaa, kun hän joutuu päästelemään koukusta limaisia kiiskentirrikoita. "niin kuin muutkin kalat, kiiski elää nyt vähän passiivisempaa elämää, mutta se kyllä liikkuu ja syö läpi talven", kertoo kalatalouden professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta. Se menee luultavasti alakanttiin. riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kyllä seurannut kalakantojen kehitystä itämerellä, jossa rehevöityminen on lisääntynyt. Kiiskeä on tullut seurannan sivusaaliina, mutta tutkimuksen tulokset ovat vertailukelpoisia vain viimeisen kuuden vuoden ajalta, eikä kannan koossa ole sinä aikana näkynyt muutosta. 18 SUomEn lUonto 12/2011. tutkimustietoa asiasta on vähän, koska kiiskeä ei pidetä Suomessa tärkeänä ravintokalana. ar vio kalastajien vuosittaisesta kiiskisaaliistakin perustuu yli kaksikymmentä vuotta sitten tehtyyn tiedusteluun, jossa tulokseksi saatiin 210 tonnia. lehtosen mukaan käytännön havainnot ovat osoittaneet, että kiiski yleistyy rehevissä vesissä. KUUKaUdEn laji: kiiski Kaloista vaNhiN kiiski jurottaa pohjassa jääkannen alla ja nappaa suuhunsa pienen toukan
Pienenä se on lähes kokonaan pohjaeläinsyöjä. 12/2011 SUomEn lUonto 19. Kalan suussa tauti painui järven pohjaan, koska kiiskellä on pieniä kiviä päässä. Kiisken väri voi vaihdella ja olla harmahtava tai vihreäkin. ahvenenkaan pistos ei ole yhtä kipeä. Kun sanotaan, että ahvenen kutuun ja akan ottoon ehtii hitaampikin mies, kiisken kutuun sitä vasta ehtiikin. Jo nelisenttisten koiraskiiskien on havaittu kutevan. Suurin Suomesta pyydetty kiiski on painanut 300 grammaa, mutta yleensä laji ei veny meillä juuri kymmentä senttiä pidemmäksi. Sopeutuminen pohjaelämään on tosin tehnyt kiiskestä myös vähemmän kauniin kalan. asian voi tarkistaa vaikka taskulampulla: kiisken silmät kiiltävät pimeässä samaan tapaan kuin kuhan tai kissan silmät, koska niiden pintakerroksessa on valoaheijastava, guaniinikristalleista muodostunut kalvo. Vanhuutensa vuoksi kiiskellä on on ajateltu olevan mahdin säädellä kalansaalista ja pidättää tauteja. n VASTARAnnAnKIISKI on hyvä haukkumasana, koska kiisken tuntevat ne sisämaankin ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä härkäsimpusta. "Kaikki pohjakalathan ovat ruskean- ja mustankirjavia, koska niiden pitää sulautua pohjan väreihin", lehtonen selittää. "on kuitenkin havaittu, että jopa aivan tilapäinen veden rehevöityminen vaikuttaa kiisken yleisyyteen. Kiiskeä on pidetty pitkään myös kaloista vanhimpana yhdessä hauen ja lohen kanssa. Kiiski puuttuu vain Tun turi-Lapista, avomereltä ja pienistä sisämaan lammista. Kiiskelle voi keksiä myös muuta käyttöä. Kiiski yleistyy rehevissä vesissä. Kansanperinteeseen perehtynyt tietokirjailija Heikki Lehikoinen kertoo, että länsi-Suomessa kiiskiä pidettiin pitkään kaivoissa veden laadun mittareina. mitään kiirettä silloin ei kuitenkaan ole. Helsingin edustalla vuonna 1996 jätevesitunnelin sortumisesta johtunut rehevöityminen aiheutti valtavan runsaan kiiskivuosiluokan", lehtonen sanoo. hämäräperäinen eläin ilmiö voi johtua kiisken kyvystä saalistaa hyvin sameassa vedessä. Kiiski kuuluu kuhan ja ahvenen sukuun, mutta se on helppo erottaa kummankin sukulaislajin poikasista yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. toisin kuin mateen ihoa peittävässä limassa, kiisken limassa on kemiallista ainetta, joka kirvelee, kun sitä menee selkäevän pistämään haavaan. Kiiski saalistaa surviaissääsken ja muiden hyönteisten toukkia, rataseläimiä ja hankajalkaisia sekä muiden kalojen mätiä. Leuan alta löytyvät limanystyrät. noKKapää Kiisket saattavat muodostaa parvia etenkin kutuaikana, mutta ne ovat selvästi pienempiä kuin ahvenparvet. Kovin pienihän se on myös, mutta makua ainakaan ei voi syyttää kiisken liha on kuhan ja ahvenen lihan veroista. tämäkin kannattaa pitää mielessä, kun tulee toukokuu ja alkaa kiisken kutu. Kiiski sopii peräkamarin pojille. Sen avulla kiiski voi vältellä muun muassa madetta, joka on toinen ruma pohjakala. 17001800-lukujen taitteessa eläneen folkloristi Christfried Gananderin tallentamassa kansantarussa kiiski jopa voittaa lohen uimakilpailussa ja saa palkinnoksi kaljatynnyrin. raja-Karjalassa on pantu 18001900-lukujen vaihteessa muistiin tarina, jonka mukaan paikallinen ukko taltutti horkkataudin käskemällä basillin hypätä kiisken suuhun. jos kiiski kuoli, tiesi heti, että naapuri on myrkyttänyt kaivon, ja osasi käydä myrkyttämässä vuorostaan hänen kaivonsa. Kiiski on myös töpäkämpi ja tylppäpäisempi. Vuosisadan alussa kiiskeä rahdattiin Karjalankannakselta Pietariin herrasväen pöytiin. Kiisken tunto- ja makuaistit ovat tarkkoja, ja sen silmät ovat poikkeuksellisen herkät valolle. Ehkä heinäkuussa... Kiiski kutee annoksittain, usein kolmessa erässä. jos kesäkuussa sitten... Hölmöyttään se kuitenkin tyhjentää tynnyrin heti ja saa karmean krapulan. horkkataudin pidättäjä Paljolti limaisuudesta, piikikkyydestä ja rumasta ulkomuodosta täytyy johtua sen, että kiiski on niin halveksittu kala. Se on suuri etu niihin pohjakaloihin nähden, joilta kalvo puuttuu. Kahdella saman seudun asukkaalla ei voinut olla onnea yhtä aikaa: jos oma elämä oli kurjaa, se korjaantui, kun teki lähimmäiselle jäynää
ilari Tuupanen kuvaa mieluiten metsäluontoa. 20 SUomEn lUonto 12/2011 erKKi maKKonen
Hämyisen metsän kuvaaja TeKsTi LiiSa hULkkO / KuvaT iLari TUUpaNEN ilari Tuupasen tunnelmallinen, hämärän kesäyön kuva seuloutui suomen luonnon luomus-kisan voittajaksi yli 3000 kuvan joukosta. kuka oikein on tämä Tuupanen, kuvaaja kameran takana? 12/2011 SUomEn lUonto 21
ja nyt luomus-kisan voitto. Kilpailun satoa esiteltiin lehtemme numerossa 1/2011. lyhyessä ajassa on silti tullut jo liuta kunniamainintoja ja sijoituksia valokuvakilpailuissa. matka vie kotiseudulleni Pohjois-Karjalaan. Ympärillä kumpuilee lumen peittämiä metsäisiä vaaroja, soita ja järviä. tässä se lahjakkuus sitten on. Sumun aikaan varjo erkkosivut paljastavat, että Ilari Tuupanen on 16-vuotias ja kuvannut vasta pari vuotta. Huppariin pukeutunut ilari tuupanen vaikuttaa hiljaiselta ja vähän ujolta aivan tavalliselta nuorelta. lähden selvittämään, millainen nuori tämä lahjakas kuvaaja oikein on ja mistä kuvausinnostus on peräisin. ilari tuupanen asuu Enossa, joensuun kupeessa. Perheeseen kuuluvat vanhemmat, pikkusisko ja koira. Heillä on 22 SUomEn lUonto 12/2011
Muisto syksystä omakotitalo ja mökki. "alkuun isä neuvoi, mutta meniskö se sitten toisinpäin nykyään. Sommittelu, valon ja terävyysalueen käyttö on omaperäistä. tietokoneiden kanssa varsinkin", nuori mies tuumailee pieni hymynkare huulillaan. Poika halusi olla aina mukana isänsä kuvausreissuilla. Harvakseltaan jutustellen hän kertoo kuvaamisen lähteneen isän kuvausharrastuksen innoittamana. Kuvauskurssit eivät itsenäistä kuvaajaa oikein kiinnosta. "Pääosin mie oon opetellut itekseni. mieluummin sitä kulkee yksin ja kuvvaa." nuoreksi kuvaajaksi ilari tuupasella on vahva, herkkä tyyli. ilari tuupanen istuu keittiön pöydän ääressä ja naputtelee punaruudullista pöytäliinaa. miten se on syntynyt? "mieluiten sitä kulkee yksin ja kuvvaa." Luomus 2010 -kisan voittokuva: kesäyö 12/2011 SUomEn lUonto 23. tuupasten perhe ei ainakaan heiluta tilastokeskuksen mittareita. Metässä kameran kanssa tunnelma kotona on odottava
Koskaan ei tiedä, mitä pimeässä voi tulla vastaan. Eikä sen tarvii olla hirmu terävää", hän nauraa.. myös luomus-kisan voittokuva on otettu hämärtyvässä kesäyössä. oon ollut paljon metässä kameran kanssa", hän tuumii. Häntä taas ei yhtään kiinnosta semmonen, pittää olla maisemaa ja tunnelmaa mukana. miten tietoista kuvaustyylisi on, haetko tietynlaista valoa. "nekin kuvvaa aika paljon metässä hämärän aikaan." kahden sukupolven kuvia Asko Tuupasen mukaan ilarilla oli alusta lähtien vahva ote kuvaamiseen. Valot ja varjot leikkivät tunnelmallisissa kuvissa ja herättelevät katsojan mielikuvitusta. Hän kertookin kuvaavansa mieluiten illalla, kun alkaa hämärtyä. ilari on saanut innoitusta Heikki Willamon ja Kai Fagerströmin tapaisista kuvaajista, joilla on taiteellinen, omaperäinen ote. "Kuusimetässä", tuupanen pudottelee sanan kerrallaan. ilaria tuntuu kiehtovan hämärän metsän arvoituksellisuus. Lumisade Lento " mitä paremmin tuntee luontoa, sitä parempia kuviakin tulee." 24 SUomEn lUonto 12/2011 "Emmie tiiä, en oo miettinyt. "minun kuvausoppini ovat siltä ajalta, jolloin lintu tai muu kohde pitää saada mahdollisimman tarkasti kuvatuksi. ilari osaa käyttää kuvissaan valokuvauksen ydintä, vallitsevaa valoa. "metässä." millaisessa. isän vinkit eivät ole aina kelvanneet, vaan poika on kuvannut itsepintaisesti omalla tavallaan. Kuvatessa se on vain muovautunut. "no, joskus tulee lähettyä ihan tarkotuksella kuvvaamaan tietyn valon aikaan tiettyä kohdetta, mutta ylleensä vain menee ja kuvaa sitä, mitä vastaan tullee." millainen on mielenmaisemasi, missä kuvaat mieluiten
lähialueen vaaroille, metsiin ja soille hän hurauttaa moottoripyörällään. luova käsityö tuntuu omalta. mökin maasto on tullut tutuksi. Ei kuvaajan tarvitse selittää kuviaan auki. meillä tehtiin remonttia, että saatiin tilaa kalustolle ja ilarin tekniikalle", äiti Sisko Laakkonen kertoo ja esittelee kamerakaappia. huuto Samasta tilanteesta syntyy aina kahdenlaisia, täysin erilaisia kuvia kahden sukupolven kuvia. "nyt on askokin intoutunut, piti hänenkin saada digikamera. tuupasten itse rakentama mökki sijaitsee upeiden maisemien keskellä, ruunaan luonnonsuojelualueen ja koskien kupeessa. ideoista, luovuudesta, mahdollisuuksista ja niihin tarttumisista. Erona on myös tekniikka. "Välillä on oikein kiistaa kameroista, että kuka saa minkäkin kameran ja kuka minkäkin objektiivin", sisko nauraa ja saa perään kuulla, että hänen hommansa on sitten jalustojen kantaminen. Luova käsityö tuntuu omalta Kuvista näkee, että kuvaaja itse kokee luonnon vahvasti. n 12/2011 SUomEn lUonto 25. oma tyylinsä siinäkin. Syksyllä ilari aloitti opinnot puuartesaaniksi. "mitä paremmin tuntee luontoa, sitä parempia kuviakin tulee", hän sanoo ja kertoo viettävänsä kaiken mahdollisen ajan luonnossa liikkuen ja kuvaten. ilari on jo kiertänyt Pohjois-Karjalaa kuvausreissuillaan. myös ilarin sisko Petra on innostunut kuvaamaan. rassaamisen lisäksi ilari tuunaa moottoripyöräänsä oman näköisekseen. Digisukupolvi on tottunut pyörittelemään kuvia tietokoneella. metsästä ja ehkä myös ruunaan mökin raken- Syksy nustalkoista saattaa siis syntyä tuleva ammatti luontokuvauksen ohella. kuvat puhukoot puolestaan En tiedä, sainko vastauksia kysymyksiini. mistä lahjakkuudet syntyvät. tavallisista perheistä, kannustuksesta ja tuesta, kodin lämpimästä ilmapiiristä, luontokokemuksista ja niiden jakamisesta. "luonto on joka päivä erilainen." niin kuin lähes jokaisen suomalaisen, on ilarinkin luontosuhteen syntymisessä ollut tärkeää mökillä vietetty aika. Eikä toimittajan. moni hänen ikäisensä kiertää ihan muita ympyröitä motskareillaan. Kuvat puhukoot puolestaan
uHanal jari peltomäKi / lintuKuva hiirihaukka, yksi tavallisimmista petolinnuistamme, on nyt vaarantunut. 26 SUomEn lUonto 12/2011
Huolestuttavinta on, että nyt uhanalaisten listalla on jo keltavästäräkin, hiirihaukan ja tukkasotkan tapaisia ennen tuiki tavallisia lintuja. lajiston monimuotoisuus ja lintukantojen elinvoimaisuus tiedetään erinomaisiksi elinympäristöjen tilan ja ekosysteemien toiminnan ilmentäjiksi. siellä ovat nyt muun muassa hiirihaukka, tukkasotka, törmäpääsky ja kivitasku. Kun uhanalaisten lintulajien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 70 prosenttia, hälytyskellot eivät soi vain lintujen puolesta. Kehityssuunta on järkyttävä kansakunnalla, joka ylvästelee maailmanluokan luonnonrakkaudellaan. tilanteesta on ihmisenkin syytä olla huolissaan. myös koskikara, kivitasku, törmäpääsky, selkälokki, jouhisorsa, tukkasotka, punasotka, heinätavi, selkälokki ja sinisuohaukka ovat lajeja, joiden tilanteesta on syytä olla huolissaan. Rantasipikin on tarkkailtavana. Uusimman tiedon valossa Suomessa pesivistä lintulajeista joka neljäs on uhanalainen kaksinkertainen osuus maailman keskiarvoon verrattuna. lapin kotkat ja harvinaiset haukat sekä salolammillaan kaakattavat kaakkurit on helppo ymmärtää uhatuiksi, ovathan ne ihmisarkoja erämaiden piileskelijöitä. Entäpä tämä joukko: rantasipi, haahka, isokoskelo, tukkakoskelo, punajalkaviklo, niittykirvinen, punavarpunen, sirittäjä, 12/2011 SUomEn lUonto 27. aiSia pErTTi kOSkiMiES uhanalaiset lajimme osa 2: Linnut siivEKKäiTä yhä ENEmmäN punaiseen kirjaan on päätynyt myös aiemmin tavallisia lintuja. tällaisesta saavutuksesta ei ole syytä ylpeillä edes Suomessa, missä kohistaan kaikenlaisista maailmanennätyksistä
Talvisin vaeltajia nähdään esimerkiksi pohjanmaalla ja saaristossa. 28 SUomEn lUonto 12/2011 tomi muuKKonen / lintuKuva marKuS vareSvuo / lintuKuva metso, teeri, riekko, kuukkeli, helmipöllö, metsähanhi, pulmunen. ruotsissa ja norjassa pesii saman verran lintulajeja kuin Suomessa, ja myös niiden uhanalaisuusarvio valmistui 2010. norjassa punaisella listalla on 77 lajia, joista varsinaisia uhanalaisia vain 40.. Hengästyttäviä listoja lajeista, jotka vähän aikaa sitten tulivat vastaan joka toisella retkellä. ÄÄrimmÄiSEn uHanalaiSEt äärimmäisen uhanalaisia 11 lintulajia tilastot todistavat linturomahduksen olevan jo pitkällä. Äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltujen kiljuhanhen ja kultasirkun pesiä ei ole etsinnöistä huolimatta löydetty enää vuosikausiin. Sitä paitsi siellä uhanalaisia on viisi vähemmän kuin 2005. Vuoden 2000 tilaston hävinneet lajit, kiljukotka ja heinäkurppa, arvioitiin nyt äärimmäisen uhanalaisiksi eli niiden tilanne on hieman parantunut, joskin kyse on yksittäisistä hajapareis- kosteikoissa ja tuntureilla paljon uhanalaisia niistä linturyhmistä, joista Suomessa pesii suurehko joukko lajeja, on mielekästä laskea myös uhanalaisten osuus. Kun epäsäännölliset ja ihmisen tuomat pesimälajit jätettiin pois, arvioitavaksi jäi 241 lajia. Petolinnuilla se on peräti Tunturipöllöjä pesii Lapissa meillä silloin tällöin hyvinä myyrävuosina. Punaisen listan häkellyttävä lajimäärä, 89, merkitsee 37 prosenttia maamme lintulajeista. tunturikiurulta on tiedossa ainakin yksi pesintä tällä vuosituhannella. ruotsin punaisella listalla on 91 lajia eli sama osuus kuin Suomessa, mutta kun silmälläpidettävät jätetään pois, varsinaisia uhanalaisia lajeja on vain 38 eli alle kaksi kolmasosaa Suomen lukemasta. Suomessa pesii noin 250 lintulajia. ja näiden tavallisten lintujen päälle vielä ne harvinaisemmat, jo aikaisemmin taantuneet ja ihmisestä kärsineet kymmenet muut lajit, joiden uhattu asema ei ole edes suojeluponnistuksin muuttunut paremmaksi. ta. Kaikki ne ovat nyt silmälläpidettäviä lintuja, joiden tilaa on syytä tarkkailla huolellisesti. uhanalaisia lajeja on yhteensä 59 eli 25 prosenttia maamme pesimälinnuista. Silmälläpidettäviä, uhkien jatkuessa mahdollisesti uhanalaisiksi joutuvia lajeja on lisäksi 30 eli 12 prosenttia lajistosta. näistä äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltiin 11 lajia, erittäin uhanalaisiksi 12 ja vaarantuneiksi 36 lajia
vuoden 2000 arvioinnissa se luokiteltiin hävinneeksi, nyt äärimmäisen uhanalaiseksi. tomi muuKKonen / lintuKuva Tunturikiuru ja kiljuhanhi pesivät menneinä vuosikymmeninä Suomenkin lapissa. HenriK lund / pro luontoKuva Tunturikiuruja näkee Suomessa lähinnä talvivieraina. pieni ja rajoittunut kanta voi joutua uhanalaiseksi, vaikka se olisi kasvussa. pesinnät ovat satunnaisia. 12/2011 SUomEn lUonto 29. Siksi esimerkiksi merikotka on edelleen uhanalainen. aNTTi haLkka heinäkurppa saattaa olla palaamassa linnustoomme. luokkiin sijoittamisen kriteereistä tärkeimmät ovat kannan koko ja levinneisyysalueen laajuus sekä näiden muutokset. kiljuhanhi ei liene pesinyt Suomen Lapissa vuosiin. Suomen punaiseen listaan kuuluvat uhanalaisten lisäksi lähes uhanalaiset eli silmälläpidettävät, hävinneet sekä puutteellisesti tunnetut lajit. Norjassa laji vielä sinnittelee. uHanalaiSuuden luoKat UHAnALAInEn LAJI kuuluu aina johonkin kolmesta luokasta: se on vaarantunut, erittäin uhanalainen tai äärimmäisen uhanalainen
Vuonna 2000 määriteltiin samoilla kriteereillä uhanalaisiksi 35 lintulajia eli 59 prosenttia nykyisestä joukosta. myös rannoilla, tuntureilla ja niityillä hämmentävän moni lintututtu täyttää punaisen listan kriteerit. meri- ja maakotka ovat kantojen kasvusta huolimatta edelleen vaarantuneita. Lapasotkan uhanalaisuus kasvoi. mehiläishaukka on joutunut silmälläpidettävästä vaarantuneeksi, haarahaukka erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. rantojen ja tuntureiden lintulajeista peräti joka toinen on punaisella listalla, itämeren ja sisävesien linnuista joka kolmas, soiden lajeista joka neljäs, kulttuuriympäristöjen joka viides, metsien lajeista joka kymmenes. uhanalaisten ja silmälläpidettävien listalle on lisätty etenkin lukuisia petolintuja sekä suo- ja kosteikkolintuja. isoja lukuja. Välittömän sukupuuton uhkaamien äärimmäisen uhanalaisten harvinaisuuksien määrä nousi kuudesta yhteentoista, vain astetta paremmassa tilanteessa sinnittelevien erittäin uhanalais- tomi muuKKonen / lintuKuva marKuS vareSvuo / lintuKuva kirjokertun ongelmat ovat etenkin talvehtimisseuduilla. 30 SUomEn lUonto 12/2011 jorma luHta / leuKu. vaaroina ovat metsästys ja olot talvialueilla. Suokukko päätyi silmälläpidettävästä suoraan erittäin uhanalaiseksi. puolet, sorsalinnuilla ja kahlaajilla runsas neljäsosa ja varpuslinnuilla 15 prosenttia. Soilla ja kosteikoilla elävistä lajeista punaiselle listalle on lisätty ensi kertaa jouhisorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka, mustakurkku-uikku, luhtahuitti, tylli, vesipääsky, keltavästäräkki, niittykirvinen ja pohjansirkku. Eivätkä entiset, jo aiemmin uhanalaistuneet ja harvinaistuneet linnut ole listoilta mihinkään hävinneet. uusia häviäjiä ja elintilaansa menettäneitä petolintuja ovat hiirihaukka, niittysuohaukka, huuhkaja ja helmipöllö
Lajin vaikeudet johtuvat soiden ojituksista Suomessa ja vaaroista talvehtimisalueilla. 12/2011 SUomEn lUonto. Mustatiira, erittäin uhanalainen. tomi muuKKonen / lintuKuva erittäin uhanalaiset 31 Suokukkokoiras soidinpuvussa
VaarantunEEt pohjansirkku viihtyy soiden reunamilla, puronvarsilla ja korpinotkelmissa. Ojitukset ja hakkuut ovat vieneet sen elinpaikkoja. jari peltomäKi / lintuKuva Vielä helkkyy pohjansirkun laulu. 32 SUomEn lUonto 12/2011
marKuS vareSvuo / lintuKuva Sinipyrstö on taigan laji, jonka elinalue ulottuu itäiseen Suomeen. ten kuudesta kahteentoista. ne ovat ampuhaukan tavoin harvinaistuneet ja hävinneet yhä laajemmalti Etelä-Suomesta. niiden kuten kotkien ja monen muunkin uhatun lajin eteen on tehty hartiavoimin työtä. näistä tiltaltti on oikeasti elpynyt, mutta ampuhaukkoja ja pikkutikkoja on niin minun kuin monen muunkin maasto-ornitologin mielestä yhtä vähän kuin ennenkin. Sen sijaan kaulushaikara, ruskosuohaukka, tuulihaukka, kangaskiuru, pensastasku ja kottarainen vaikuttavat pärjäävän nyky-Suomessa siksi hyvin, että niiden poisto punaiselta listalta on perusteltua. puolet riistalinnuista vaikeuksissa monien paikkalintujemme uhanalaisuus on täydellisesti oma vikamme. jotkut linnut ovat suorastaan romahtaneet erittäin uhanalaiseksi kuten suokukko silmälläpidettävästä ja kirjokerttu elinvoimaisesta lajista. Se on pysäyttänyt etelänsuosirrin taantumisen, mutta kiljuhanhea ei näytä pelastavan mikään. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi pelastettu valkoselkätikka ja erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi selvinnyt muuttohaukka. Eivätkä kehrääjän, ruisrääkän, käen, pikkusiepon, pikkulepinkäisen, punakuirin, mustalinnun, lapintiaisen, varpusen, peltopyyn ja harmaapäätikan uhkat ole mihinkään poistuneet, vaikka paikoin kanta on tutkimustehon kasvun ansiosta paljastunut luultua vankemmaksi. Kymmenessä vuodessa. Myös joitain ilonaiheita ilonaiheitakin on sentään. Vaarantuneista lajeista poistettiin koko listalta kolme: ampuhaukka, pikkutikka ja tiltaltti. useilla muuttavilla linnuilla elinolojen tiedetään heikentyneen myös muuttomatkoilla ja talvialueilla, mutta useimmilla niistäkin elinympäristöt häviävät, ravinnos- tomi muuKKonen / lintuKuva kivitasku on vaarantunut. Sorsastuslaji tukkasotka on nyt vaarantunut. tomi muuKKonen / lintuKuva 12/2011 SUomEn lUonto 33. ainakin ne olisi mielestäni pitänyt säilyttää silmälläpidettävinä. Vastaavana virheenä pidän pohjantikan ja isolepinkäisen poistoa silmälläpidettävistä
Pesäpaikoilla liikkuvat ihmiset ovat häiriöksi harvoille paikoille keskittyville lajeille kuten selkälokille, ristisorsalle ja pikkutiiralle. Sinipyrstöistä osuutemme on sata prosenttia. on järjetöntä, jos metsähanhia, jouhisorsia, heinätaveja, sotkia, koskeloita, metsoja, teeriä tai muita punaisen listan ahdinkolintuja saa tämän jälkeen ampua aivan kuin ennenkin! Puna- ja tukkasotkan taantumisen uhanalaisten lajien työryhmä arvioi johtuvan ainakin osittain naurulokkiyhdyskuntien harventumisesta, mikä muis- tomi muuKKonen / lintuKuva. maatalouden tehostaminen varjostaa neljää uhanalaista ja vieläkin useampaa silmälläpidettävää lajia. jouhisorsasta osuutemme on 95 prosenttia, tukkasotkasta 44 prosenttia ja mustakurkku-uikusta kaksi kolmannesta. Soiden ojitus ja vesistöjen rakentaminen uhkaavat neljää lajia mutta tulevaisuudessa todennäköisesti useampia. monen uuden uhanalaisluettelon lajin eu:n pesimäkannasta hämmästyttävän suuri osa pesii Suomessa. Silmälläpidettäväksi luokitelluista rantasipeistä ja punavarpusista Suomessa pesii noin 60 prosenttia. Silti on selvää, että suomalaisilla on suuri vastuu koko maanosansa lintumaailmasta. aNTTi haLkka Suurin tiiramme räyskä pääsi vaarantuneesta tarkkailtavaksi. ta ja pesäpaikoista on pulaa, pesinnät epäonnistuvat ja kuolleisuus kasvaa siksi, että me täällä Suomessa emme jätä luonnolle tilaa. eu:n karikukoista ja vesipääskyistä meillä suomalaisilla on puolet, lapinkirvisistä 70 prosenttia ja pohjansirkuista 72 prosenttia. Viidellä lajilla saasteet ja ympäristömyrkyt ovat merkittävä uhka, metsästys ja muu pyynti 13 lajilla, joista seitsemän kuuluu petolintuihin. Syyt uhanalaisuuteen eivät aina ole Suomessa. Viidellä lajilla pääuhka on metsänhoito eli vanhojen metsien ja lahopuuston hävittäminen. Punaisella listalla on puolet Suomen riistalintulajeista. niihin kuuluvat esimerkiksi kuukkeli, valkoselkätikka ja sinipyrstö. SilmÄllÄPiDEttÄVÄt ja liStalta PoiStEtut Suomella Suuri eurooppalainen vaStuu SUOMEn UHAnALAISET LAJIT eivät ole vain meidän oma asiamme. Keltavästäräkki ja kahlaajat kärsivät rantojen ja niittyjen umpeenkasvusta
Raimo Virkkala työryhmineen arvioi ilmastoennusteiden ja lajien lämpöriippuvuuksien perusteella, että pohjoisista metsä-, suo- ja tunturilinnuista peräti neljällä lajilla viidestä levinneisyysalueen eteläraja vetäytyy satoja kilometrejä koilliseen. marKuS vareSvuo / lintuKuva tuttaa siitä, että punaisen listan lajit kietovat pinteeseen toisiaankin. n keväisin voi nähdä komeitakin pulmusparvia, mutta maamme pesivä kanta on pienentynyt. Pertti Koskimies on ornitologi ja lintukirjoittaja. Kiljuhanhellakin metsästys ulkomailla on suurin syy sukupuuton porstuaan. Kun ilmasto lämpenee ja ravintoeläinten ja ravintokasvien aikataulut muuttuvat eri tahdissa muuttomatkan varrella, eivät linnut pitkillä taipaleillaan pysty sopeutumaan moiseen mullistukseen. tämän todettuaan työryhmä kuitenkin siirsi naurulokin vaarantuneista silmälläpidettäviin, vaikka lajin tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 2000. Lämpö häätää pohjanlinnut on joukossa ainakin kuusi lajia, joiden kiipelin syyt ovat kaukomailla: turturikyyhky, tunturikiuru, lapinkirvinen, kirjokerttu, peltosirkku ja kultasirkku. taviokuurnan, pulmusen, kiirunan, keräkurmitsan ja tunturihaukan tapaiset pohjoisen leimalintumme eivät pääse pakenemaan kovin pitkälle pohjoiseen, kun jäämeri tulee vastaan. ilmastonmuutos pidentää punaista listaa todennäköisesti entisestään. Euroopan ja afrikan väliä muuttavien lintujen lukumäärän arvioidaan jo nyt puoliintuneen 50 vuoden takaisesta Saharan laajenemisen vuoksi. Hän toimi vuoden 2000 uhanalaisluokittelun linturyhmän jäsenenä ja on toiminut Metsähallituksen petolinturyhmässä 1990-luvulta asti. helmipöllöä on tarkkailtava. riskilä pääsi pois punaisesta kirjasta. peltopyyllä menee aiempaa paremmin. Benjam pöntinen Benjam pöntinen Benjam pöntinen 12/2011 SUomEn lUonto 35
aLiCE karLSSON "tammihiiriä 36 SUomEn lUonto 12/2011 pikkunisäkkäitä koko ikänsä tutkinut asko kaikusalo uskoo, etteivät tammihiiret ole kadonneet suomesta. sätkyttelee vielä siellä täällä"
joitakin vinkkejä tulikin ja kävimme ne kaikki tarkastamassa. Sen mukaan nisäkästieteellisen seuran tietoon ei ole tullut havaintoja tammihiirestä 1980-luvun jälkeen, joten se katsotaan hävinneeksi. He yrittivät innokkaasti jäljittää tammihiiriä. "Koivisto jopa kiinnitti tolppiin ilmoituksia, joissa peräänkuulutettiin tammihiiriä. Kaikusalo on ollut yli 50 vuotta hiirenpyytäjänä, kuten hän itse ilmaisee. tammihiiren häviämisestä Kaikusalo luki helsingin sanomista. Kaikusalo oli aikoinaan mukana WWF:n tammihiirityöryhmässä Ilkka Koiviston kanssa. Viimeinen työpaikka oli metsäntutkimuslaitoksella, jossa mies pyydysti ja tutki pikkunisäkkäitä: myyriä, hiiriä ja päästäisiä. Kirje, kortti ja puhelin ovat myös Kaikusalon tiedonvälityskeinot. Syiksi mainitaan vaino ja ilmastonmuutos, jotka ovat Kaikusalon mukaan outoja syitä. joSe luiS gomez de FranciSco / nature picture liBrary t ammihiiri on uuden uhanalaisuusarvion mukaan hävinnyt Suomesta, mutta "hiirimies" Asko Kaikusalo on toista mieltä. "Eikä kukaan muukaan ole ilmoittanut, ja siksi tutkijat ovat päätelleet, että hiirulainen on kuollut meillä sukupuuttoon." tammihiiriä siis on, vaikka ne harvinaisia ovatkin. tietokonetta hänellä ei ole, ja siksi tammihiirihavainnotkin ovat jääneet ilmoittamatta valtakunnallisiin tilastoihin. "ainakin niitä oli vielä viime keväänä", hän sanoo. Kaikusalo veikkaa, että tammihiiriä on Suomessa edelleen sadasta kahteensataan. ideana oli, että saisimme jokusen otuksen elävänä kiinni ja yrittäisimme lisätä niitä tarhassa ja palauttaa takaisin luontoon. Harri nurm Eläkkeelle siirtynyt asko kaikusalo seuraa pikkunisäkkäiden elämää edelleen tarkasti. inen 12/2011 SUomEn lUonto 37. "Siinä se keikkuu." Tuorein tieto viime keväältä Kaikusalolle ilmoitellaan edelleen silloin tällöin pikkunisäkkäistä. Hänen tietoonsa ei ole tullut vainoamistapauksia, ja horrostavalle eläimelle talven lyheneminen lienee vain eduksi. Etenkin iäkkäämmät harrastajat soittelevat ja kirjoittavat
mies kertoi siivonneensa keväällä lasten leikkimökkiä, jolloin siellä olevas- ta tyynystä hyppäsi ilmoille tammihiiri ja kipaisi mökin kurkihirrelle. teoria perustui siihen, että kaikki tammihiiren silloiset löytöpaikat osuivat reheviin lehtokeskuksiin. jälkeenpäin olen huomannut, ettei siinä ole järkeä, koska tammihiirtä on löydetty muistakin habitaateista." rein maran Taiteilija Eeva Oivon piirtämä Tammihiiri-postimerkki ilmestyi Suomen punaisen ristin sarjassa 1982. 38 SUomEn lUonto 12/2011. milloin viikate oli katkaissut hiiren kahtia, milloin niittokone ajanut yli tai otus oli kadonnut sen tien." postimerkki teki tunnetuksi Vuonna 1982 Suomessa julkaistiin tammihiirestä postimerkki. tällä perustella Siivonen teki päätelmän, että tammihiiri on litorinakauden relikti. "Esimerkiksi eräs teuvalainen mies ilmoitti, että heidän pihallaan juoksee tammihiiriä ja kolme niistä oli mennyt hänen rotanpyydykseensäkin. lisäksi päätimme pitää paikan visusti salassa. Havaintoja tuli, mutta olimme aina jälkijunassa. luontokuvaaja Jukka Lilja oli käynyt tunnistamassa otukset, jotka hain sitten tutkimusaineistoksi." Kaikusalo kävi siellä itsekin pyydystämässä muttei saanut mitään. "uskoin itsekin siihen pitkään. "Esimerkiksi 2008 minulle soitettiin lappeenrannasta. teuvalla on tammihiirestä useita havaintoja, lisäksi hiirulainen on nähty Pohjanmaalla muuallakin kuten ilmajoella ja lähellä merenrantaa. Siivosella oli teoria, jonka mukaan tammihiiri on jäänne noin 5000 vuotta sitten vallinneelta litorinakaudelta, jolloin Suomen ilmasto oli pari astetta nykyistä lämpimämpi ja kasvillisuudessa oli enemmän lehtipuita. "Sitten asia unohtui, kunnes lilja soitti viime keväänä ja kertoi, että teuvalla on edelleen tammihiiriä", Kaikusalo kertoo. Havaintoja ei tuolloin ollut Suomesta kuin Heinolan seudulta jaalasta sekä rajan takaa Sortavalasta ja Käkisalmesta. tammihiiriä on myös itä-Suomessa. antaa tammihiiren elellä kuten lystää." kulttuurilaji Eläintieteen professori Lauri Siivonen julkaisi 1950-luvulla suuren nisäkäskirjan. Soittaja kuvaili eläimen oikein hyvin, eikä lajista voinut erehtyä." "Sovimme, että hän ilmoittaa minulle, jos tammihiiri vielä näyttäytyy. Tammihiiren jo aika isot poikaset viihtyvät pitkään ontossa puussa olevassa pesässään. tammihiirellä on oravamaisia tapoja. "Ei se onnistunut. Silloin havaintoja alkoi kertyä. Postimerkki ja samoihin aikoihin julkaistut artikkelit toivat tammihiiren yleiseen tietoon
Peltomyyrä elää vuoden, tammihiiri jopa kahdeksan vuotta. rehevien lehtojen asukki on myytti. Huhtitoukokuussa ne olivat taas hereillä." tammihiiren lisääntymisteho ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi peltomyyrällä, mutta se on pitkäikäinen. hirvelä ajoi hitaasti ja näki tammihiiren vain kolmen metrin päästä. Tässä tammihiiri kipaisi tien yli teuvalaisen Leo hirvelän auton edestä kesällä 2010. Suomelle aiemmin kuuluneella tytärsaarella on mielenkiintoinen tammihiirikeskittymä, josta kerättyjä otuksia seurattiin ja filmattiin tarhaoloissa. muualla Euroopassa tammihiiret ovat kuin meillä metsähiiret. niillä leveysasteilla hiirulainen ei horrosta." Oravan tavat Vaikka tammihiiriä on vähän, "kyllä niitä sätkyttelee vielä siellä täällä", Kaikusalo toteaa. tammihiiri on kuin pikkuinen orava. Se kiipeilee puissa ketterästi ja kietoo levätessään häntänsä ympärilleen. hän pitää havaintoaan sataprosenttisen varmana. Kaikusalon mukaan tammihiiri onkin meillä kulttuurilaji. Sitten ne katosivat; menivät vintille horrostamaan. "olen pyytänyt lehdoissa hiiriä lukemattomia kertoja, mutta en ole koskaan saanut niiltä paikoilta tammihiirtä." Kaikki havainnot piilottelijasta ovat tulleet asutuksen piiristä. lisäksi se on peto. Heinolan seutua pidettiin pitkään ainoana paikkana, missä hiiriä on, mutta yksittäisiä havaintoja putkahtelee muualtakin, Pohjanmaan ja jaalan lisäksi otus on nähty muun muassa Hartolassa, Sysmässä ja Värtsilässä. Teuvalta rotanloukusta löydetyt tammihiiret. "Eläimen harvalukuisuutta kuvastaa, ettei pöllöjen pesistä tai oksennuspalloista ole koskaan löydetty tammihiiren jäännöksiä." Horrostamispaikoista ei liioin ole juurikaan tietoa. Silloin havaittiin, että suurinta herkkua hiirille olivat myyränpoikaset. "Eräs ranskalainen mies lupasi minulle kerran palkkion jokaisesta pyydystämästäni tammihiirestä, jotka temmelsivät talvisin hänen huushollissaan. "jaalassa tammihiiriä vilisi vuosikausia erään miehen pihalla ja sen ympäristössä. "tammihiiret ovat ilman muuta enemmän lihansyöjiä kuin kasvinsyöjiä." 12/2011 SUomEn lUonto juKKa lilja juKKa lilja 39. Esimerkiksi teuvalla tammihiiri oli tehnyt pesänsä autotalliin työkaluhyllylle öljyisistä trasseleista. lokakuussa ne hävisivät, tulivat sisään ja saattoivat juoksennella pirtissä vielä joulukuussa
jos saareen on tullut laivassa jokunen hiiri tai päästäinen, niin valtaa pitävät tammihiiret ovat ne varmasti oitis syöneet." hinnoittelu pihtaa tietoa Kaikusalo pitää suurena virheenä sitä, että ympäristöministeriö on hinnoitellut rauhoitetut eläimet. "Pelko siis pois, sillä havainnot harvinaisista ja uhanalaisista eläimistä ja kasveista olisi erittäin tärkeää saada tietoon." n kieku ja vanha, jykevä rotanloukku. 40 SUomEn lUonto 12/2011 Ha rri nu rm inen. "lienevätkö tammihiiret syöneet kaikki muut pikkunisäkkäät. eläkkeelle siirtyessä tuli muutto lopen keskustaan. "lahjoitin pois kirjallisuutta, vanhoja lehtiä ja paljon muuta. pömpelissä on myös Kaikusalon täyttämiä eläimiä. varsinainen loukkukokoelma on lopen topenon kylällä Kiekusen luontopömpelissä, joka on auki kesäisin. Kun soitan Kaikusalolle ja sovimme tapaamisesta, hän sanoo: "jos en satu olemaan juuri sillä hetkellä kotona, kiekutar avaa kyllä oven." Hiirien pyydystäjällä on tietenkin loukkuja. Peloissaan hän sotki kuolleen näätäeläimen suohon. piipertäjän häntä on paksuhko ja sen päässä on tupsu. Hugo Willcox / Foto natura / SKoy tytärsaaressa ei ole muita pikkunisäkkäitä kuin tammihiiriä. Vesikkokin on julistettu Suomesta kadonneeksi, mutten ole senkään häviämisestä lainkaan varma." Soitto ympäristöministeriöön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkiselle selventää asiaa. nykyisin hän on eläkkeellä Ansa-vaimonsa kanssa. Sille ei ole löytynyt parempaa säilytyspaikkaa." Tammihiiri on ketterä kiipeilijä. "jos joku pyytää vahingossa rauhoitetun eläimen, hän ei uskalla kertoa siitä kenellekään." Esimerkiksi ahma raudoissa voi merkitä 16 500 euron laskua. työhön kuului hiirien ja myyrien kasvattaminen ja käsittely sekä pyytäminen milloin missäkin maankolkassa. Paljastuminen olisi tiennyt yli 5000 euron korvausta." "aiemmin vastaavassa tilanteessa mies olisi mennyt paikallisen biologian opettajan luo ja sanonut, että kiinnostaako tällainen harvinainen eläin. tila väheni ja paljon roinaa jouduttiin hävittämään. Hiirennahkakokoelma meni iisalmen luontomuseolle ja hienoimmat nahat Kilpisjärvem biologisen aseman alakertaan. Hinta on määritelty myös tammihiirelle, 2355 euroa. Kaikusalo esittelee kokoelmastaan puista ansaa, jonka jykevä katto rävähtää alas kun rotta erehtyy lootaan sisään. Kaikusalolla oli ojajoella loukkujen lisäksi muitakin kokoelmia. "tiedän tapauksen, jossa muuan henkilö sai pyyntiraudoistaan vesikon. valokuvanäyttely Sopulin maa on lapsuudenkotini vintillä luhangassa hiirien nakerrettavana. Hiirenpyytäjä aSkO kaikUSaLO eli Kieku on työskennellyt pikkunisäkkäiden parissa 50 vuotta, viimeksi metsäntutkimuslaitoksen ojajoen kenttäasemalla. "rauhoitettuja eläinten ja kasvien hinnoittelu on tehty sitä varten, että käräjäoikeudella olisi jokin ohje, minkä mukaan sakkoa rätkäistään", hän sanoo. "ohjeellisista arvoista ei voida luopua, koska rikoksia tehdään, ja niistä pitää voida rangaista." Vahingolle ei voi mitään
ensin oli susi, ja sitten se muuttui koiraksi", hän julisti. Se on tarpeellinen, mutta usein toki kömpelö apuväline luonnon ymmärtämiseen. Käytän nelivuotiasta poikaani jälleen aasinsiltana. "Susi!" huusi poikani. antropomorfismista ei ole pitkä matka animismiin, ajatukseen että jokaisella esineellä olisi sielu tai tajunta. He ymmärtävät muutenkin koirien viestintää niiden äännähdyksiä, hännän, korvien ja vartalon asentoja, kasvojen ilmeitä. Dennett toteaa kirjassaan Miten mieli toimii, "tällainen ajattelutapa ei ole vain luonnollinen ja harmiton, vaan myös auttaa ymmärtämään ja löytämään uutta". en tiedä, miksi poika alkoi surra susia. poikani otti (jälleen) dramaattisen ilmeen. eläinten inhimillistämisen eli antropomorfismin historia aukeaa parhaiten juuri koiran kautta. eivät lapsetkaan kaikkea niele. "Koirapas!" nauroivat muut. "Hah-haa! ei koira voi antaa lääkkeitä!" lapseni hohottavat ja halailevat sängyssä lojuvaa koiraa, joka tekee kaikkensa kestääkseen nämä inhimilliset hellyydenosoitukset. Se kehittyi sudesta viimeistään 15 000 vuotta sitten. poika leikki kavereidensa kanssa, kun ohi kulki koira isäntineen. pahin animismi on tiedon lisääntyessä karsiutunut meistä, mutta kuten filosofi Daniel C. arvoisat ahdasmieliset, teidän kannattaa lopettaa lukeminen jo tähän! eräänä iltana, kun nelivuotiaan poikani olisi pitänyt nukahtaa, hän alkoi itkeä. Koira on ensimmäinen seuralaiseläimemme. "äiti, miksi ihmiset tappavat susia?" hän sopersi. n Kirjoittaja on keravalainen kirjailija ja biologi. 12/2011 SUomEn lUonto 11/2011 anna Hämäläinen 41. ehkä yksityiskohdalla ei ole suurtakaan vaikutusta heidän ajatteluunsa. Hän osaa muun muassa pudottautua polvilleen ja peittää kasvonsa käsillään, jos ei saa tahtomaansa. "ettekö te tiedä, että koira ja susi ovat sama asia. millainen ajatuksellinen hyppäys tarvittiin, kun eläin otettiin mukaan ihmisen kulttuuriin? A ntropomorfismilla on väkisinkin pitkä historia, sillä ihmisellä ei juuri ole muita työkaluja toisen olennon tulkitsemiseen kuin asettautuminen sen asemaan. Peter Panissa on nana-lastenhoitajakoira, joka antaa lapsille lääkkeet, vie kylpyyn, peittelee sänkyyn. ehkä hän muisteli jotain televisioohjelmaa, ja myönnetään en ole piilotellut lapsiltani julmia tosiasioita, niin kuin sitä, että ihmiset tappavat eläimiä. lapseni oppivat haukkumaan ennen puhumista. voihan kuitenkin olla, että tällaiset lapset eivät ajattele maailmaa puhtaan ihmiskeskeisesti ja ymmärtävät paremmin, että täällä on muitakin kuin me. yritin rauhoitella poikaa: ei, juuri nyt sudet saavat varmaankin olla rauhassa, nukkuvat metsässä suden unta eikä mikään uhkaa niitä. poikani on hyvin dramaattinen. antropomorfismi auttaa kunnioittamaan elämää, antamaan arvoa vaikkapa susille ja kääville, joissa kytevät täsmälleen samat elämän periaatteet kuin meissä. Sinä iltana poika itki itsensä uneen, eikä lohduksi riittänyt edes vuoteen jalkopäässä nukkunut koira. Tiina Raevaara T L apseni ovat eläneet koko elämänsä koirien parissa. kolumni Onhan koira vähän niin kuin ihminen ämä on eläinten inhimillistämisen puolustuspuhe
Routa raukeaa ja jää muuttuu puikoiksi. merta peittää vielä jää, mutta sen päällä ollut lumi on jo sulanut. milloinkahan nuo lähtevät. Kaikki maalajit kuitenkin routaantuvat jossakin määrin. 42 SUomEn lUonto 12/2011. tutkijan mukaan kyseessä on varsin keskimääräinen routavuosi. muualla Suo- hyvästi jOhaNNa MEhTOLa juHa peSonen / vaStavalo LäMpö pOraUTUU valkoiseen hankeen. Suomessa on 120 routa-asemaa, joissa mitataan roudan syvyyttä kolmesti kuussa. aurinko paistaa tuolloin maassamme keskimäärin 130 tuntia. kevätjäät sulavat niin maalta kuin mereltäkin. rantatiellä on vaikea kävellä. Vaikka päivä on ollut lämmin, on ilta viileä. jÄÄ messa lukemat ovat 3050 senttiä. "roudan paksuuteen vaikuttavat monet eri tekijät: maaperän maalajit, sijainti, tuuliolot, haihdunta, maaperän veden liikkeet ja lämpötila. Maaliskuussa jäät saavat kyytiä. Se johtuu paksusta lumipeitteestä, joka toimii hyvänä eristeenä. jääkansi on harmaan laikukas, aivan kuten taivas. teeret siellä virittelevät soidinääniään. routa alkaa sulaa. routa vapauttaa maaveden "routa syntyy, kun maaperässä oleva kosteus, maavesi, jäätyy", sanoo tutkija Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Paikalla on ainakin kolme urosta. mittaustulosten mukaan aivan maamme eteläkärjessä oli helmikuun alussa routaa nollasta viiteen senttiä ja lapissa 6080 senttiä. ilma tuoksuu kostealle. lumi on pehmennyt päivän aikana ja kengät uppoavat syvälle märkään sohjoon. Karkea maa-aines kuten sora puolestaan läpäisee vettä. Tulee kevät. Saaren takaa alkaa kuulua kukerrusta. istahdan laiturin päähän ja mittailen jäätä katseellani. tämän kaiken pystyy aistimaan, mutta piilossa maan allakin tapahtuu. Vain etelän ohut routakerros on hieman poikkeuksellinen. maisemaan alkavat vaihtua kevään värit. lumi on niin märkää, että siitä voisi puristaa vettä. ilmassa on vesihöyryä, joka auringon alkaessa painua mailleen näyttää hyytyvän metsän reunaan. Kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä ei välttämättä edes tunneta." Hienojakoisemmat savimaa ja hiesumaa, joihin sitoutuu enemmän vettä, myös routivat syvemmin
"mittauspisteistämme Kittilässä on mitattu Suomen routaennätys, joka oli kahden metrin luokkaa, eikä maa välttämättä ehtinyt sulaa kesän aikana", orvomaa toteaa. "routaa esiintyy edelleen, vaikka päivälämpötilat kääntyvät nousuun." vedet alkavat virrata routa alkaa sulaa Etelä-Suomessa maalishuhtikuun ja lapissa huhtitoukokuun vaihteessa. routatilannetta seuraamalla voidaan tehdä keväisiä tulvaennusteita. joissakin paikoin se sulaa vasta kesäkuussa. maan kosteuden liikkeet kiinnostavat näin keväisin myös tielaitos Destiaa, sillä routa moukaroi teihin kelirikkoja. "Suomen ympäristökeskus seuraa vain luonnontilaisia alueita, emme tee routamittauksia esimerkiksi tieverkostosta", orvomaa selventää. routa sulaakin sekä ylhäältä että alhaalta. routahuiput ajoittuvat etelässä helmimaaliskuulle ja pohjoisessa maaliskuulle. tällöin kasvit saattavat kärsiä, esimerkiksi havu- ahtojäät ovat valleiksi kasautuneita ajojäitä. maa voi olla jo täysin lumeton, mutta silti se voi olla roudassa. Kun lumipeite ohenee, alkaa myös maaperä sulaa. vallit voivat olla monta metriä korkeita ja ne sulavatkin usein viimeisinä. raimo Sundelin / Kuvaliiteri Hannu uuSitalo / vaStavalo hienojakoiseen savimaahan sitoutuu paljon vettä, joten se myös routii syvältä. 12/2011 SUomEn lUonto 43
Kuinka paksua se on. milloin se tulee. "routa ilmiönä on edelleen osittain mysteeri, esimerkiksi miten se vaikuttaa pohjaveden liikkeisiin", orvomaa sanoo. järvistä jäät lähtevät huhtikuun lopussa, pohjoisessa vasta kesäkuun alussa. puut, joiden juuret kulkevat lähellä maan pintaa. routa yksistään ei aiheuta sitä." routaa on tutkittu vähän Suomessa maan routimista alettiin tutkia osassa maata 1970-luvulla, mutta esimerkiksi Helsingissä routatutkimukset aloitettiin vasta 2000-luvulla. aurinko saattaa porottaa jo lämpimästi, jolloin kasvi haihduttaa paljon kosteutta. Kysymyksiin ei ole olemassa ihan yksinkertaisia vastauksia. Viimeisenä meri vapautuu Suomenlahdella Kotkan, Haminan ja Viipurinlah- Kari Siren / vaStavalo 44 SUomEn lUonto 12/2011. "routa on ainutlaatuinen ilmiö täällä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, kun se vielä suhteutetaan erittäin erikoiseen maa-ainesjakautumaamme", orvomaa toteaa ja lisää, että onhan meillä ikiroutaakin eli maajäätä pohjoisen palsasoilla. "Pohjavesi luovuttaa lämpöä, joten jos pohjaveden pinta on korkealla, on routaakin vähemmän." jos maa ei talvella jäätyisi, kasvukausi pitenisi, koska kasvien nestevirtaus keväisin helpottuisi. Helmikuun puolessavälissä Suomenlahti pamahtikin kokonaan jäähän. "roudan lisäksi kuivumiseen vaikuttaa myös edellisen kesän kuivuus. milloin se lähtee. merijäät lähtevät keskimäärin huhtikuun puolessavälissä, Helsingistä, raumalta ja turusta samaan aikaan. Se ei kuitenkaan saa jäisestä maasta vettä tilalle ja saattaa kuivua. "ulkomaisista laivayhtiöistä saatetaan soittaa ja kysyä: millaista jäätä teillä on. niitä seuraa ilmatieteen laitoksen jääpalvelu. Merijää on heikompaa kuin järvien jää "tällä hetkellä, helmikuun alussa, Suomenlahti on täysin sula, mutta se ehtii vielä jäätyäkin", sanoo jääasiantuntija Jouni Vainio. Vainio tietää jään liikkeet, hän laatii jääpalvelun jääkarttoja merenkulkijoille. Paksuinta ikirouta on arktisilla alueilla, joilla on mitattu jopa 250 metrin routakerroksia. jos routa on maassamme ainutlaatuista, niin sitä ovat myös itämeren jääolot. jääolot vaihtelevat paljon." jotakin yhdenmukaisuutta jäätalvissa kuitenkin on
n Kimmo rampanen / vaStavalo maisemaan vaihtuvat kevään värit. den suunnalta. Pakkasen täytyy siis olla melko kireää ja kestää useampia päiviä, jotta se vaikuttaisi jään vahvuuteen." maaliskuun kirkkaus on vasta alkamassa, mutta tulevan kevään eteneminen kiinnostaa. jos sitä vertaa vaikkapa mätään omenaan: se on ihan oikean muotoinen, väri vain on tummunut ja kun siihen koskee, se on vain inha märkä läiskä. tilastojen mukaan paksuinta merijää on ollut tornion edustalla huhtikuussa 1985, peräti 122 senttiä. "Kevätjäätä kuvaa hyvin sana mätä. millainen jääkevät on luvassa. Suomessa se paistaa maaliskuussa keskimäärin 130 tuntia. "Viimeistään ne lähtevät juhannukseksi", Vainio naurahtaa. rantajäät ovat heikompia kuin ulapat rantojen jäätymisen jälkeen sataneen lumen vuoksi. Samalla jää puikkoutuu ja heikkenee nopeasti." Vainio vertaakin merijäätä nipuksi imupillejä, jotka sivuttaissuunnassa saattavat kestää suurenkin puristuksen, mutta jos pillien päälle astuu, ne antavat periksi. kevätjää on mätää Kevätjäätä sanotaan hauraaksi jääksi, mutta esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi sitä kutsutaan mädäksi jääksi (rutten is, rotten ice). jäätä ei havainnoidakaan nenällä vaan katseella", Vainio muistuttaa. Suola ei levity tasaisesti jäähän, vaan se on täynnä suolataskuja, ohuen ohuita kanavia, joissa on vahvaa suolaliuosta. Perämeren pohjukasta viimeiset jäät häviävät toukokesäkuun vaihteessa. ja luonto on aina tämän tapahtuman kanssa tekemisissä", Vainio sanoo. "lopultahan jäiden sulaminen on pelkkää fysiikkaa: tietty lämpömäärä sulattaa tietyn määrän jäätä. "jää paksunee vain alapinnaltaan, ja kylmän on usein päästävä sekä lumikerroksen että jään läpi jäädyttämään vesipintaa. Veikkaan, että jäät lähtevät mereltä täällä etelässä pääsiäiseksi." jäätalvet ovat hieman lyhentyneet viime vuosikymmenien aikana, mutta edelleen esimerkiksi Kemin seudulla se kestää jopa yli puoli vuotta. "Vähän samanlainen kuin viime kevät. Sen suolapitoisuus, kaksi promillea, on noin kolmasosa veden suolapitoisuudesta. 12/2011 SUomEn lUonto 45. Sulaminen alkaa heti maaliskuussa, kun aurinko alkaa lämmittää. myös jään pinnalta valuvat sulamisvedet laajentavat taskuja ja niiden välit murtuvat. nyt jääpeitettä tarkkaillaan satelliittikuvista, mutta myös vapaaehtoisia havaitsijoita, kairaajia ja mittaajia tarvitaan. routa saa aikaan kelirikkoja. "merijää sulaa myös alta päin liikkuvan veden vaikutuksesta. Suolataskut avautuvat ja suolaliuos valahtaa meriveteen. "Syksyllä jäätymisen alkamisajankohta voi vaihdella eri puolilla maatamme kolmekin kuukautta, mutta sulaminen alkaa aina aika säännönmukaisesti maaliskuun puolenvälin paikkeilla." lämmön lisäksi myös sateet ja tuulet vaikuttavat jonkin verran sulamisvauhtiin. järvet vapautuvat huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. merijäästä voi maistaa suolan maun. merijää on suolaisuutensa vuoksi heikompaa kuin järvien jää. tieteellinen jäätalvien seuranta aloitettiin maassamme 1900-luvun alussa
Jalkojeni alla on monta metriä turvetta, joka on muodostunut tuhansien vuosien aikana. Luonnon hiilivarastojen säilyttäminen ja hiilinielujen kasvattaminen tulevat moninkertaisesti halvemmaksi kuin suurten energiayhtiöiden kehittelemä hiilidioksidin talteenottotekniikka. Täällä hiili on poissa ilmakehästä, ja aivan ilmaiseksi. Metsien ja soiden hiilivarastojen suuruus hätkäyttää. Olen luonnon hiilivarastojen äärellä. Metsien puustoon ja maaperään sekä soihin sitou- 46 SUomEn lUonto 12/2011. Takanani humisee sadan vuoden ikäinen metsikkö. varastolla LiiSa hULkkO jorma laurila Hiili eison suon reunassa. "Ilmaston kannalta ei ole väliä, kasvatetaanko hiilivarastoja vai vähennetäänkö päästöjä", Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Jari Liski sanoo. Samalla suojellaan luonnon monimuotoisuutta
Lisäksi turvetta hajoaa hiilidioksidiksi turpeenkaivuualueilla, suopelloilla ja metsäojitetuilla soilla. Vuosittain noin 10 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, kun tuhansien vuosien aikana kertyneet turvevarat poltetaan ilmaan. Erityisesti rehevien soiden ojitus on johtanut hiilipäästöihin, kun taas karujen soiden metsitys on pitänyt päästöt paremmin kurissa. Lisäksi vesistöjen pohjasedimenteistä löytyy alati kasvava hiilen varasto. Suomaan hiili on turpeessa Suomen selkeästi suurimpia hiilivarastoja ovat suot. Se on enemmän kuin kaikki Suomen liikenteen päästöt yhteensä. 12/2011 SUomEn lUonto Siikanevalla turvekerros ylittää parhaimmillaan jopa seitsemän metriä. 47. Luonnon hiilivarastoissa on tallessa hiiltä lähes kolme kertaa niin paljon kuin ilmakehässä. tuneen hiilen määrä vastaa Suomen yli 370 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä. Turpeeseen on kertynyt viimeisimmän jääkauden jälkeen 5500 miljoonaa tonnia hiiltä. Yli puolet soista on metsäojitettu. Suomen soiden hiilivarastot ovat kuitenkin pienentyneet järjestelmällisellä ojittamisella, joka oli kiivaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla. Se on kaksi kolmasosaa kuivan maan hiilestä. luonnonsuojelu on nyt myös ilmastonsuojelua. Kunnostusojitukset jatkuvat edelleen. Luonnontilaiset suot ovat edelleen hiilinieluja", erikoistutkija Jukka Turunen Gelogian tutkimuskeskuksesta arvioi. "Valtaosa metsäojitetuista soista on nykytiedon valossa hiilen lähteitä. Tilastokeskuksen mukaan näistä seuraavat yli 20 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Vielä säilyneitä soita uhkaa turpeenotto
5. Suomen maapinta-alasta 30 % on suota, koko maapallon vain 3 %. päästömme ovat noin 70 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. 3. 7 . luonnontilaisia soita uhkaa turpeenotto. turveteollisuuden tavoittelema määrä uusia suoalueita vapauttaisi noin 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmaan, mikä vastaa Suomen seitsemän vuoden kasvihuonekaasujen päästöjä. 2. 7 faktaa 1. Suot ovat suurin hiilivarasto. Se on enemmän kuin kaikki maamme liikenteen päästöt vuodessa. 6. 4. turpeeseen on sitoutuneena yli yhdeksän kertaa enemmän hiiltä kuin puuhun. Suomen soista yli puolet on metsäojitettu ja vain alle 40 % on luonnontilaisia. Suomen soiden hiilivarastot hupenevat turpeen kaivuusta ja turvemaiden ojituksesta johtuen vähintään 20 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuodessa. vain 50 neliön ala suota sisältää yhden suomalaisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. 48 SUomEn lUonto 12/2011 jorma luHta / leuKu. niihin on kertynyt 2/3 kuivan maan hiilestä
lyhyellä aikavälillä soiden metaanipäästöt tosin lisääntyvät. Simolan tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden hiilipäästöt ovat paljon suuremmat kuin Suomen virallisesti ilmoittama noin seitsemän miljoonaa tonnia. huomio hiilinieluista varastoihin Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on viime vuodet väännetty kättä metsien hiilinielujen merkityksestä. Kasvaahan sen hiilivarasto puuston kasvaessa. Vuoden 2009 loppuun mennessä metsähallitus oli ennallistanut ja hoitanut metsiä ja soita yli 30 000 hehtaarin alalla. avohakkuuaukealle kasvavaa metsää ajatellaan helposti hiilinieluna. nuori metsä on kuitenkin ensimmäiset 1520 vuotta hiilen lähde hakkuutähteiden hajoamisen ja hitaan puuston kasvun takia. 12/2011 SUomEn lUonto aamu kauhanevan kansallispuistossa. 49. turveteollisuuden tavoittelema määrä vapauttaisi lähivuosikymmenien aikana noin 140 miljoonaa tonnia hiiltä eli 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. työtä on tehty luonnonsuojelunäkökulmasta. Ympäristötieteen dosentti Heikki Simola on tutkinut soiden hiilivarastojen muutoksia ja havainnut niiden kutistuneen. Vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion puoliksi omistama turveyhtiö Vapo pyrkii myös ojittamattomille soille. ovatko Suomen metsät todella hiilen nielu vai päästölähde. tällöin Suomi putoaisi kansainvälisessä vertailussa Yhdysvaltojen tasolle. Ojituksesta ennallistamiseen Kymmenen viime vuoden aikana turvemaiden ojien kimpussa on huhkittu myös toiseen suuntaan. Valtion tukema turveteollisuus haluaa silti lisää. tässä keskustelussa menevät usein termit sekaisin. Hiilivarastojen näkökulmasta soiden ennallistaminen onkin pitkällä tähtäimellä myös ilmastoteko. "jos soiden hiilivarastojen hupeneminen laskettaisiin mukaan suomalaisen hiilijalanjälkeen, hiilijalanjälkemme nousisi kolmasosalla 12 tonnista 18 hiilidioksiditonniin", Simola summaa. nostamalla vedenpintaa alkavat myös rahkasammalet ja sarat kasvaa ja tuottaa hitaasti mutta varmasti turvetta. aiemmin avattuja ojia on tukittu ja soita on näin ohjattu takaisin kohti luonnontilaa. Suomalaista metsätaloutta suitsutetaan, sillä metsiemme sanotaan kasvavan enemmän kuin niitä hakataan
Metsistä vuosittain korjatusta puusta ja siten puun sisältämästä hiilestä vain alle 10 prosenttia päätyy pitkäikäisempiin puutuotteisiin. Noin 11 kuutiota puuta sisältää yhden suomalaisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. 1. 4. 2. Oksien päästöt ovat puolta pienemmät. 6. 7 faktaa jorma luHta / leuKu Metsien maaperään on sitoutunut jopa 1300 miljoonaa tonnia hiiltä eli huomattavasti enemmän kuin puustoon. 5. Luontaisesti kehittyneessä vanhassa metsässä on arviolta 24-kertainen määrä hiiltä keskimääräiseen talousmetsään verrattuna. Kaksi hehtaaria luonnontilaista metsää sitoo yhden suomalaisen vuosittaisten hiilidioksidipäästöjen verran hiiltä. 3. Kantojen käyttö energiaksi aiheuttaa lyhyellä aikavälillä fossiilisiin polttoaineisiin verrattavat päästöt. 7. Metsien puustoon on sitoutunut yli 800 miljoonaa tonnia hiiltä. aarniokuusikkoa Olvassuon luonnonpuistossa pudasjärvellä. 50 SUomEn lUonto 12/2011
metsien maaperä 1300 milj. Siinä saatetaan kuitenkin mennä ojasta allikkoon, sillä metsäenergia ei ole niin vähäpäästöistä kuin on väitetty. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan metsien hiilivarastojen pieneneminen leikkaa suuren osan metsäenergian ilmastohyödyistä. liskin mukaan metsäenergian päästöjä voidaankin pienentää oleellisesti suuntaamalla tuotantoa ilmastovaikutuksiltaan edullisimpiin puunosiin. 12/2011 SUomEn lUonto WiKimedia commonS, jorma laurila, matti nieminen Suot 5700 miljoonaa tonnia 51. tonnia Erityisen suuri ajatusvirhe tulee siitä, jos laskelmassa ei oteta huomioon hakkuuaukealta aiemmin kaadetun puuston mukana hävitettyä hiilivarastoa eikä maaperän hiilivarastojen hupenemista. Hitaasti lahoavien kantojen energiakäytön päästöt ovat pitkään lähes fossiilisten polttoaineiden tasolla, mutta oksien energiakäytön päästöt ovat jo puolta pienemmät. "Energiantuotantoon käytettävät hakkuutähteet varastoisivat hiiltä pitkään, jos ne jätettäisiin metsään hajoamaan. metsäenergian päästöihin vaikuttaa se, mitä metsäenergiaa käytetään. tonnia metsien puusto 800 milj. "metsien hiilitaseisiin lasketaan vain puuston sitoma hiili, mutta ei oteta huomioon ojituksesta syntyneitä turvemaan hiilipäästöjä." Metsätalous muutosten edessä myös metsienkäsittelytavoilla voidaan vaikuttaa hiilen sidontaan. luonnontilainen vanha metsä kasvaa edelleen, vaikka ei yhtä nopeasti kuin nuori metsä. Suomalainen avohakkuisiin perustuva metsätalous ei vertailuissa pärjää. "Sen on myös arvioitu olevan taloudellisesti kannattavaa ja luonnon monimuotoisuudelle parempi ratkaisu kuin tasaikäismetsätalous." Hiilitaseen parantamiseksi tasaikäismetsätaloudessa tulee pidentää kiertoaikaa, lykätä ensiharvennusta ja korjata metsistä lähes vain tukkipuuta. jos metsien hiilinieluja halutaan kasvattaa, täytyy suurentaa biomassaa ja metsittää avoimia alueita. Puusto säilyy hiilinieluna, mutta maaperä muuttuu hiilinielusta hiilenpäästäjäksi. "jatkuvaan kasvatukseen perustuva eri-ikäismetsätalous säilyttää varmemmin luonnon hiilivarastot", metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala summaa tutkittuaan asiaa vuosia. tonnia tukkimetsää! järvisedimentit 650 milj. Se on osoittautunut tutkimuksissa hiilen sidonnassa yhdeksi huonoimmista menetelmistä. LuOnnOn hiiLivaraSTOT SuOmeSSa (miljoonaa tonnia hiiltä) Luonnon hiilivarastoihin on sitoutunut yli 8000 miljoonaa tonnia hiiltä. tutkimuksen mukaan suunniteltu metsäenergian tuotannon lisäys heikentää Suomen metsien vuosittaista hiilinielua 6,2 miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen päästöt ovat noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. jari liskin mukaan tehokkaan hiilinielun ylläpito edellyttää selvästi metsien kasvun alittavia hakkuita. Metsäenergia ei ole ilmastoneutraalia Puun energiakäytöllä pyritään korvaamaan fossiilisia energialähteitä ja vähentämään energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Sen hiilinielu on siis pienempi, mutta luonnontilaisen metsän koko biomassan ja maaperän hiilivarasto on monta kertaa suurempi. Heikki Simolan mukaan metsien hiililaskennat ovat harhaanjohtavia myös siksi, että suurin osa viime vuosikymmenien metsän hiilivarastojen kasvusta on syntynyt ojitetuille soille kasvatetuista metsistä. Kun ne poltetaan, hiili vapautuu samantien ilmakehään", jari liski selittää
luontojärjestöille hiilivarastoajattelu tuo lisäpontta suojelutavoitteiden taakse. Suomi sitoutui luonnon hiilivarastojen suojeluun viime lokakuussa japanin nagoyassa kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen yhteydessä. Helsingin yliopiston metsäekologian professori Harri Vasander vastaa: "tällä hetkellä muodostuvista turpeista valtaosa on kyllä rahkaturpeita, mutta ei rahkasammal aivan ainoa turpeentuottaja ole. Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi hiilivarastoja kasvattavat rahkasammaleet vuoden 2011 lajiryhmäksi. jOUNi TikkaNEN LUONNONSUOjELULiiTTO väittää, että ainoa todellinen turpeentuottaja on rahkasammal. Se ohjaa toimintaa väärään suuntaan. ne ovat luonnon monimuotoisuuden aarre- aitta. Suomen luonnonsuojeluliitto onkin nostanut luonnon hiilivarastojen suojelun vuoden 2011 teemaksi. myös nykyisen politiikan vaikutukset Suomen hiilivarastojen tilaan tulee selvittää heti", luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava linjaa. tietoa puuttuu etenkin maaperän hiilivarastojen muutoksista. lajit ovat levittyneet kaikille mantereille hyvin erilaisiin ympäristöihin aina tropiikkia myöten. rahkasammalet voivat kasvaa yhtä lailla kalliolla kuin metsissäkin, mutta Suomessa lajien pääasiallinen ympäristö on suo. Silloin biomassavirtoja jouduttaisiin seuraamaan tarkasti. Tekoja odotetaan Suot ja vanhat metsät eivät ole pelkkää turvetta, puuta ja hiiltä. "monimuotoisuudelle tärkeät sekä hiilivarastoina toimivat alueet on kartoitettava ja niiden suojelu varmistettava. "Skenaarioissa ja toimenpiteiden suunnittelussa oletaan usein nollapäästöisyys ilman ekosysteemin hiilitaseen arviointia", sanoo tutkimusprofessori Ilkka Savolainen teknologian tutkimuskeskuksesta. Se imee veden varren myötäisten haarakimppujen avulla ja säilöö sen tynnyrimäisiin rahkasoluihin. reijo juurinen / Kuvaliiteri rahkasammalet ovat soiden turvekerrostumien perusta. harhaan vieviä laskelmia Hiilivarastojen muutokset otetaan puutteellisesti huomioon kansainvälisessä ilmastopolitiikassa käytettävissä laskelmissa. Esimerkiksi Kioton pöytäkirjan mukaisessa päästöjen laskennassa ei puun energiakäytön aiheuttamat metsien hiilinielujen muutokset juuri näy. uhkaako rahkasammalia mikään. pitääkö tämä paikkaansa. n turveteollisuus uHKaa turpeentuottajaa näyttävät enemmän ruskosammalilta. Esimerkiksi vanhoissa metsissä elää 35 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista. myös sarat, puuvartiset kasvit, ruskosammalet ja jopa varvut voivat tuottaa turvetta." turpeen muodostuminen vaatii vasanderin mukaan hapettomia oloja, joissa hajottajat eivät voi työskennellä. Suomalainen suoluonto taas on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Savolaisen hiilivarastojen muutosten huomiointi ohjaisi biomassan säästeliääseen, kustannustehokkaaseen käyttöön ja hiilinielujen lisäämiseen. "yleensä rahkasammalet tunnistaa helposti, koska niillä on oma lehtimuotonsa, mutta on sellaisiakin lajeja, jotka 52 SUomEn lUonto 12/2011. ne erottaa mikroskoopin alla näistä rahkasoluista", vasander sanoo. metsäojitus ei pysty kaikkia lajeja hävittämään, mutta vakavampia uhkia ovat pellonraivaus ja turpeenotto." turveteollisuuden yritykset, jotka kutsuvat itseään turpeentuottajiksi, ovatkin käytännössä ainoa turpeentuotannon uhka. rahkasammalpatjan alle tällainen hapeton tila syntyy helposti, koska rahkasammal pidättää jopa 20 kertaa oman painonsa verran vettä. "meillä on vain pari uhanalaista lajia", vasander sanoo. nyt on näytön paikka. rahkasammallajeja on Suomessa noin 40 ja koko maailmassa 350400. vain silloin, kun osa eloperäisestä aineesta jää pilkkomatta, se kertyy vähitellen "pankkiin" paksunevaksi turvekerrokseksi. "ei rahkasammalia siis juuri muu uhkaa kuin soiden käytön muutos
Kiinni jäimme. pöyry ei voi nousta puheenaiheeksi, kun kukaan ei osaa sanoa "pöyry". Sen toteaminen ei vielä auta löytämään ratkaisua plantaasien, tehtaiden tai kaivosten ongelmiin. "mitä mieltä suomalaiset ovat siitä, miten heidän vaurauttaan tuotetaan. miéllä on tukku jatkokysymyksiä. vahtikoira Hanna Nikkanen O Puhevaikeuksia len kuullut monen metsäaktivistin ihmettelevän suomalaisten metsäyritysten teflonpintaa. yhtiökokousaloite on lähetetty Stora ensolle, nokialle ja neste oilille. "Suomesta", minä vastaan. Silloin oli jo myöhäistä miettiä sitä, millaisia arvoja me suomalaiset metsäyrityksiltämme vaadimme näissä uusissa ympäristöissä. Brasilialaisten ympäristöaktivistien metsäseminaarissa leikittelen ajatuksella siitä, että yhtiön salaisuus piilee sen nimen vaikeudessa. Suomessa niitä ei kuule. "Shtora een-zu", mié lataa. Hän haluaa saada minut myöntämään, että me suomalaiset voimme paksusti hänen kansansa kustannuksella. ei, emme itse hyväksyisi niitä ehtoja, joita tarjoamme muille. tuli tuomioitakin. un meillä suomalaisilla on vaikeuksia puhua metsäteollisuudestamme, emme voi syyttää siitä ääntämisvaikeuksia. Se on sääli, sillä moni viime vuosien kohuista olisi ollut vältettävissä, jos joku Suomessa olisi kysynyt hyvissä ajoin samoja kysymyksiä, joita mié minulta tenttaa seminaarin tauolla. Kritiikki ei tunnu tarttuvan esimerkiksi pöyryyn, maailman suurimpaan metsäalan konsulttiyritykseen. esityksen kauneus on sen mahdottomuudessa. Skandaalien taustalla on ollut paljon ajattelemattomuutta, kypsän keskustelun puutetta. T ämän kevään aikana joukko suomalaisia osakkeenomistajia esittää kolmen yrityksen yhtiökokoukselle mallia, jossa yksi arvalla valittu osakkeenomistaja lähetettäisiin töihin kehitysmaahan, jossa yrityksellä on toimintaa. tietenkään emme hyväksyisi, eikä nokia tule tietenkään lähettämään satunnaista sijoittajaa hengenvaaraan itäkongolaiseen kaivokseen. nopeasta laajentumisesta seurasi kiistoja myös kohdemaissa. "Suomesta ja ruotsista." "mezda-Botnia." "Suomesta." parin vuosikymmenen aikana kourallinen suomalaisia metsäalan yrityksiä on laajentanut toimintaansa aggressiivisesti aasiaan ja etelä-amerikkaan. Hän tenttaa minulta tuntemiensa metsäalan suuryritysten kansallisuuksia. Se saattaa keskustelijat kuitenkin vastuunoton minimitasolle, myöntämään yhden liiketoiminnan kiistattomista lähtökohdista. niistä on kasvanut alansa jättiläisiä, ja mié tietää sen. Havahduimme metsäbisneksen globalisaatioon vasta, kun sen nostattamat aallot löivät kotirantaan: suomalaisia sellutehtaita ryhdyttiin sulkemaan, sillä niiden korvaajat olivat jo nousseet Kiinaan, uruguayhin ja Brasiliaan. n Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija. K jarKKo virtanen. Kotoperäisten metsäfirmojemme maailmanvalloitus oli vähällä jäädä meiltä huomaamatta. Se muistuttaa minua mién viimeisestä kysymyksestä: hyväksyisimmekö Suomessa ne toimintatavat, joita yrityksemme toteuttavat ulkomailla. "p-p-p-poiri", pullonpohjasilmälasien läpi minua tiukasti katseleva ay-aktiivi mié kakistaa nimen ulos. miten suomalaiset reagoisivat, jos Bahia olisi Suomi ja Stora enso olisi jokin ulkomainen yritys?" tämän pitäisi olla minun alaani, mutta kysymykset ovat minulle enimmäkseen uusia. Satunnainen sijoittaja huhkisi vuoden ajan kokoonpanolinjalla tai hakun varressa ja raportoisi lopuksi kokemuksistaan muille omistajille. ne eivät tietenkään tule hyväksymään aloitetta. "miten paljon verotuloja metsäfirmojen ulkomaiset operaatiot tuottavat Suomen valtiolle", hän kysyy
Hannu vallaS / lentoKuva puijolta näkee kauas kuopiota ympäröivälle kallavedelle. 54 SUomEn lUonto 12/2011
LöyTörETKELLä SUOMESSA puijolle! Kuopion Puijolla on pitkät perinteet niin maisemamatkailussa kuin luonnonsuojelussakin. jOhaNNa MEhTOLa 12/2011 SUomEn lUonto 55
aivan tornin juuressa on mäkihyppytorni, jossa pidetään maailman Cup -kisoja. nyt se tarjoaa hotelli- ja ravintolapalveluja. Vilkaisen ulos ja ehdin juuri nähdä tiheän kuusikon keskeltä ylös kurkottavan Puijon tornin. rinteessä ei ole tällä kertaa ketään laskemassa. torni rakennettiin 1963, ja se on kolmas näköalatorni tällä paikalla. Laskettelurinne aarniometsän kupeessa näköalat ovat jo tornin juurelta huikaisevat. Hyppään junasta laiturille, jossa minua on vastassa Puijon kuin omat taskunsa tunteva Pekka Tenhunen Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiristä. matkaa Kuopion keskustasta Puijon huipulle on pari kilometriä. tie nousee mäen rinnettä. tornissa on matkamuistomyymälä, kahvila ja se kuuluisa pyörivä ravintola; kierros kestää tunnin. Se ei kuitenkaan ole yleisölle auki vaan pelkästään urheiluseurojen käytössä. Huoltomiehet pätkivät niitä moottorisahoillaan. tornin vieressä aukeaa toinen Puijon laskettelurinteistä. onpa jokunen runko rapsahtanut poikkikin. Puijon maja on rakennettu 1907. Ylin, ulkona oleva näköalatasanne on talvella suljettu, mutta kerrosta alem- 56 SUomEn lUonto 12/2011. Se toimi alun perin nimellä Puijon Pirtti taukotupana retkeilijöille. Puut kaartuvat lumi- ja jääpainonsa alla tien ylle. tien päästä pilkistää punainen hirsitalo, Puijon maja, ja Puijon torni. "tuossa laskettelurinteen vieressä on Puijon suojelualueen vanhin osa, kolmen hehtaarin aarniometsä, jossa puut ovat noin 150200 vuotta vanhoja", tenhunen kertoo. Puijon korkein kohta, Puijon mäki, julistettiin luonnonsuojelualueeksi jo 1928. veSa toivanen juHa poutanen Metsissä aukeavat upeat retkeilymaastot luontopolkuineen ja opastauluineen. juHa poutanen puijo on talvisin hiihtäjien suosiossa. una alkaa hiljennellä vauhtiaan. nyt ollaan 232 metriä merenpinnan ja 150 metriä Kuopiota ympäröivän Kallaveden yläpuolella. Hämmästyn. Sen huristamme tällä kertaa autolla. Se on yksi maamme ensimmäisistä suojelualueista, kooltaan noin 60 hehtaaria. tornilta ei talvella lähde patikkapolkuja, mutta latuja Puijon vaihtelevassa ja vaativassakin maastossa risteilee mukavasti. Torni paljastaa maiseman ja golfkentän tuuli puhaltelee täysin palkein ja nousemme tornin suojaan katsomaan 360 asteen näköalaa. Ensimmäinen vierailuni Puijolla ei voisi paremmin alkaa. onpa se vaikuttavan näköinen. Kallavettä saaristoineen näkyy silmän kantamattomiin. Viime kesänä Puijolle pääsi kuulemma myös julkisilla kulkuneuvoilla. metsään ei kuitenkaan pääse nyt kävelemään, sillä lunta on reiteen saakka. Siellä ei ole tehty metsänhoitotoimia 60 vuoteen
on ihmeellistä, että näin komeat metsät ovat säilyneet kaupunkilaisten virkistyskäytössä. kuvassa puijon rinne. 12/2011 SUomEn lUonto 57. Ympärillä levittäytyy Puijon 500 hehtaarin alue, josta 200 on suojeltu. Puijolla olisi ottajia; kaupungin, kaupunkilaisten, luontoväen ja muiden Puijon käyttäjien näkemykset eivät Suomen ilmaKuva Vanhimmat puut ovat 150200 vuoden ikäisiä. hyppyrimäkiä on kolme ja laskettelurinteitä kaksi. tiheä, jyhkeä kuusikko ympäröi Puijoa, ja kaupungin keskusta levittäytyy tornin eteläpuolella. "onhan Puijoa nakerrettu sieltä sun täältä rakentamalla asuinalueita, golfkenttä ja nyt viimeksi Pihlajaharjun hakkuissa, joissa tällaista komeaa metsää katosi kymmenen hehtaaria. "tämä on minustakin ihan että vau", sanoo tenhunen, joka ei tosiaankaan ole tornissa ensimmäistä kertaa kuten minä. Sinne kaavaillaan asuinaluetta", tenhunen luettelee. näkymät ovat kerrassaan upeat. juHa poutanen pana näköaloja voi ihailla ikkunoiden takaa. Suusta pääsee huomaamatta huokaus
alueen metsätyypeissä on kuitenkin paljon vaihtelua: kuivahkoista kangasmetsistä kosteisiin saniaislehtoihin. Polku onkin hyvin tamppaantunut. Sammalista idänlehväsammalen merkittävin kasvualue koko Eu:ssa on täällä, Puijon rinteillä. Sil- 58 SUomEn lUonto 12/2011 marKuS vareSvuo / Kuvaliiteri. notkon läpi virtaava purokin on jäässä. Kesäisin pyöräilijöille on Puijolla kolme harjoittelurataa. muita Puijolla pesiviä vanhojen metsien lintulajeja ovat pikkusieppo, idänuunilintu, puukiipijä ja peukaloinen. Kaupunki ei ylläpidä kävelyteitä talvisin, ainoastaan latuja. täältä lähtee parin kilometrin Kokonmäen reitti, joka talvella on koirien ulkoiluttajien suosiossa. Heti polun alussa on kyltti, jossa kerrotaan maastopyöräharjoittelureitistä. Kuuset ovat valtavia, yli satavuotiaita lumipeitteisiä hahmoja. täytyy tulla kesällä uudestaan, tuumin. Pohjantikka! Sen pehmeä koputtelu on helppo tunnistaa. myös viirupöllö asustelee metsän kätköissä. idänlehväsammalen tärkein kasvualue koko EU:ssa Puijon metsät ovat enimmäkseen kuusivaltaista lehtoa tai lehtomaista kangasmetsää, jossa käenkaali ja oravanmarja ovat runsaita. Voisinkin ihailla tornista aukeavia maisemia vaikka koko päivän, mutta nyt ei ehdi. uhanalaisista käävistä Puijon metsissä kasvaa silo-, mesipilli- ja sitkankääpiä. Kävelyreittini kaartaa onneksi oikealle ja kulkee tasaisemmassa maastossa. Polun varren koivussa kasvaa taulakääpää ja nuorta arinakääpää. Sitä puhdistetaan lumesta lapiopelillä. Polku päättyy ja on aika astua takaisin arjen sykkeeseen. on ihmeen hiljaista, vaikka kaupunki on ihan lähellä ja metsän sivuitse kulkee vilkasliikenteinen tie. Siellä kasvaa uhanalaisia ja harvinaisia lehtokasveja kuten myyränporrasta, korpisorsimoa ja hajuheinää. Polku kohoaa todella jyrkkänä ja jäisenä ylös rinteelle. Puijolla aika saisi nyt pysähtyä. n pohjantikka koputtelee puijon vanhoissa metsissä. metsässä on hiljaista, vaikka kaupunki on lähellä. Pihlajaharjun raiskio ei torniin onneksi näy. Kuusivanhukset ottavat retkeilijän kuin syliinsä ja sanovat: Ei mitään hätää. "Satulanotko on juuri tällainen kostea lehto, jossa saniaiset kasvavat vyötärön korkuisiksi. täällä siis harjoitellaan talvellakin. rinne on kesäisin osittain niittynä, jota paikallinen luonnonsuojeluyhdistys hoitaa niittotalkoin yhdessä kaupungin kanssa. on päästävä metsään. valtavia lumipeitteisiä hahmoja Kävelylenkki alkaa antikkalan laskettelurinteen kupeesta. nyt lehdon peittää puolimetrinen hanki. metsällä on rauhoittava vaikutus. Voi kunpa tämän saman voisi kokea Puijolla vielä sadankin vuoden päästä ihan niin kuin sata vuotta sitten. Puijon virkistysmetsien uudistushakkuita ja Pihlajaharjun avohakkuita vastustettiin, mutta Pro Puijo -liikkeen keräämä yli 5000 nimen adressikaan ei kääntänyt kaupungin päätä. loinkin on pakko pysähtyä kuuntelemaan lumen liikettä. juHa poutanen koirien ulkoiluttajat pitävät polkuja auki talvisinkin. mene käytöstä yksiin. Se on oikea hotspotin hotspot, uhanalaisuuden keidas", tenhunen kuvailee. Puista humpsahtelee tämän tästä valtavia lumikuormia hangelle. Välillä täytyy pysähtyä ja kuunnella
tä nä pä ivä tu ks en jä lk iä ov nä va nh an as uat en tis öi ty Ko nt til an to rp pa , jo ja re tk eil yp al ve ka ta rjo aa lu on lu ja , se kä an tik to ka la n to rp an jä ru a 15 00 -lu vu lta än te et . al uk ke lk ka ilu ja hi ih si va lta la jej a ol iva to , sit te m m in la t sket te lu ja m äk en sim m äin en , pu ih yp py. inH a / muSeo vir aS to HiS to ria lliSet Ku vat: Ku opion HiS to ria llinen puinen torni vuodelta 1856 . Tiilinen torni rakennettiin 19 muSeo 06. pUijON SELä NNE on m uo do st un ut 18 70 2 50 ta va nh oi st a kiv 0 m iljo on aa vu ot ila jei st a. pu ijo nn et tu m at ka ilu ko hd e. ta lvi ks i se va kii nt ui 19 10 -lu vu lla . Si elt ä on lö yt yn yt m yö s jäl kiä 16 00 -lu vu lta pe rä kik ultt uu ris ta . in en nä kö al ator ni (16 m) ra ke nn ol i jo tu ol lo in tu et tii n 1856 . alue el la on ol lu t us ea m pi ni ist ä on jäl jel lä ak in vu or ia, m ut en ää ke st äv im m ta ist ä kiv ila jei st a kiä ku te n pu ijo . t as ut us ta jo va rh ai n. Puijon historia i. pe rä isi n ol ev ia m jä äk au de n jäl ke äise n m er iva ih ee re ks i, eik ä ve si ol n ai ka na se jäi sa e pä äs sy t hu uh to am aa n ravin te ita pu ijo lla on ol lu se n m aa pe rä st ä. ne ov at , jo llo in pu ijo n al pe ue ku ul ui Ku op io na n iso -p ap pi la n m aa se ur ak un n m ai hi n. sii ns a pu ijo n kauen sim m äis et m aa stoh iih to kil pa ilu t pu ijo lla hi ih de ur he ilu ke sk uk se tt iin 1887. Ka to rn i (24 m) te ht un is ja ko ris te el iin lin en to rn i pu re ra ke nn et un to rn tt iin ny ky ise n, 19 in (7 5 m) tie ltä . lin en m er kit ys ym m är re tt iin jo ku ltt uu rih en kil öt va rh ai n. Ka isi n olev as ta ka skea m in en jat ku si 1900 -lu vu n al ku jo llo in pu ijo n se pu ol el le sa ak ka lä nn e ol i ka sket , tu lä he s ko ko na pu ijo n m ai se m al an . K. mo ne t ku te n M in na Ca nt h, Ju ha ni Ah ka nt o ja Fe rd in o, Os ka r M er ian d vo n Wrig ht am m en siv at te ok ne ut ta . 63 riitta Weijola / vaStavalo. Se ur aava tii le st ä 19 06
Sateenvarjoakasian taustalla pilkottaa kilimanjaro lumihuippuineen. 2/2011 60 SUomEn lUonto 12/2011. kenian kaakkoisosassa heimon nuorukaiset päinvastoin puolustavat perivihollisiaan. pirjO iTkONEN Madiba SuojElEVat lEijonia galen roWell/ corBiS / SKoy amboselin kansallispuistoa. maaSai-nuoruKaiSEt Maen Leyian micael eBnetH micael eBnetH maasait tappavat leijonia, koska ne käyvät myös karjan kimppuun
auringon noustessa seurailemme suurten norsulaumojen liikkeitä läheisellä suoalueella, kun odotamme lion Guardiansin kenttätyöstä vastaavaa Eric Ole Kesoita hotellille. Puisto on afrikan korkeimman vuoren Kilimanjaron kupeessa. Seuraavana aamuna heräämme jo viiden jälkeen huoneemme katonrajassa asustavien lepakoitten palatessa yölliseltä saalistusretkeltään. ambogga on varustettu radiolähetinpannalla ja meillä on hyvät mahdollisuudet päästä seuraamaan urosten liikkeitä. majoitumme kansallispuistoon ol tukain idylliseen hotelliin. Kesoin saapuessa hänen olemuksensa on jännittynyt ja kuulemme, että yöllä on ollut käynnissä operaatio tansanian puolelta tulleiden salametsästäjien pysäyttämiseksi. olgululuin ja kansallispuiston alueella on liikkunut viime päivien aikana kaksi urosleijonaa, joille on annettu nimet Ambogga ja madiba. urokset ovat noin viiden vuoden ikäisiä ja ovat jokin aika sitten tappaneet aluetta aiemmin hallinneen uroksen. neljän vuoden ajan olen jakanut ilon ja surun hetkiä sähköpostilla ja puhelimitse lion Guardians -projektin työntekijöiden kanssa, ja nyt olen matkalla tapaamaan heitä olgululuin alueelle. Kaksikko ei vietä pidempiä aikoja naaraiden seurassa, vaan viihtyy keskenään ja myös saalistaa yhdessä. m MATKALLA MAAILMALLA KEnIA arraskuussa 2010 suuntaamme nairobista tutun oppaan kanssa kohti amboselin kansallispuistoa tansanian rajan tuntumassa. Kenya Wildlife Servicen riistanvartijat olivat joutuneet aseelliseen yhteenottoon salametsästäjien kanssa ja ampuneet heistä kaksi. olgulului myötäilee pitkänä, kapeana vyöhykkeenä Kenian ja tansanian rajaa ja on erittäin tärkeä alue leijonien suojelussa. operaatio oli vielä kesken, ja rajan tuntumassa työskentelevät leijonanvartijat olivat saaneet vihiä kylästä, jonne karkuun päässeet salametsästäjät olivat paenneet. Eric kutsuu uroksia leikkisästi terrorikaksikoksi ja kertoo, että 12/2011 SUomEn lUonto 2/2011 61 Kartta: WiKimedia commonS. Käymme läpi päivän ohjelman ja pääsemme vihdoin jäljittämään leijonia
micael eBnetH Nuoret maasait parkepu katuma (vas.) ja Maen Leyian suojelevat työkseen leijonia. 62 SUomEn lUonto 12/2011
näkymät ovat suoraan Kilimanjarolle ja edessämme on vaikeakulkuinen laavakivien ja kuoppien peittämä tasanko. aistimme uroskaksikon läsnäolon jalkaudumme maastoon maenin kulkiessa edellä radiolähetinantenni korkealla ilmassa. Pääsemme nopeasti paikalle ja näemme kaksi urosleijonaa venyttelemässä saaliin äärellä. amboselin kansallispuisto tsavon itäinen kansallispuisto Kenia Tansania tsavon läntinen kansallispuisto micael eBnetH 0 200 km ambogga, voimakas uros, on yksi pantaleijonista. olemme perillä. maenilla on mukanaan radiolähetinlaitteet. 63. Pääsemme näkemään läheltä vahvojen lihasten liikkeet. Emme vielä tiedä, että tulemme kulkemaan jalkaisin maastossa eikä meillä ole asetta hätätilanteiden varalle. maen on aamun aikana pitänyt yhteyttä toiseen vartijaan Parkepu Katumaan, joka on nähnyt uroskaksikon. matkamme jatkuu suureen tsavon itäiseen kansallispuistoon, jonka leijonilla on oma mielenkiintoinen tarinansa. Vuonna 1898 tsavo-joen yli rakennettiin siltaa ja sadat rakennustöissä 12/2011 SUomEn lUonto uroskaksikosta on saatu signaali. erityisesti ambogga on hyvin hyökkäävä ja on kiivennyt jopa tutkijoiden avojeepin lavalle. Se kulkee aivan automme vierestä vilkaisemattakaan meitä. Eric näyttää, että vartijoilla on keihäät hätätilanteiden varalle, ja tarkemmin katsottuna Parkepun keihästä on myös joskus käytetty, sillä osa sen terävän kärjen tyvestä on vääntynyt. tuntuu uskomattomalta aistia leijonien läsnäolo. Seuraavana aamuna Eric ilmoittaa uroskaksikon kaataneen yöllä puhvelin aivan hotellimme lähellä. itäisessä Tsavossa vielä paljon leijonia tsavon kansallispuistojen myyttinen maine ihmissyöjäleijonien kotipaikkana on liioiteltu. maasait voivat vapaasti liikkua tansanian ja Kenian rajojen yli ilman muodollisuuksia, jotka koskevat muita heimoja ja turisteja. aivan lähietäisyydellä meistä liikkuu ryhmä seeproja, jotka eivät näytä halukkailta hakemaan varjoa pensaikosta. Vietämme kansallispuistossa vielä muutaman päivän, mutta emme näe enempää leijonia, sillä saaliseläimet ovat laiduntamassa puiston ulkopuolella ja leijonat kulkevat niiden perässä. Eric kertoo olevansa erityisen iloinen siitä, että maen on palkattu projektiin, sillä hän nauttii suurta arvostusta yhteisössään ja on tunnettu myös tansanian puolella. Varsinkin ambogga on erittäin isokokoinen, ja sen harja on tuuhea. Eric ja vartijat pitävät tiukan palaverin ja Eric kertoo, että urosleijonat ovat edessämme näkyvän pensaikkoalueen sisällä, mutta pensaikot ovat liian tiheitä turvalliseen liikkumiseen. Paahtavassa auringonpaisteessa meitä odottaa nuori maasai-soturi Maen Leyian, joka on aloittanut leijonanvartijana pari kuukautta aiemmin. jätämme kaverukset päivälevolle. madiba on huomattavasti varovaisempi ja valitsee reitin parinkymmenen metrin päästä autostamme. Kierrämme tien päähän ja ajamme hiljaa toiselle puolelle seuraten leijonien kulkua metsän suojiin. tiedustelen hieman huolestuneena, että olemmeko todellakin jättämässä auton suojan jäljittääksemme leijonia jalkaisin. Pari tuntia kulkee kuin siivillä leijonia seuratessa ja juuri, kun olemme valmiita lähtemään, ambogga nousee ja ottaa suunnan tielle, jonka varteen olemme pysähtyneet. Vihdoin maen löytää amboggan signaalin muutaman sadan metrin päästä. Vetäydymme pois
Leijonilla on laaja reviiri ja Amboselin kansallispuisto on liian pieni pystyäkseen tarjoamaan kaikille alueen leijonille riittävästi elintilaa. 64 SUomEn lUonto 12/2011. Pääosin karjasta toimeentulonsa ansaitsevat maasait haluavat eroon maillaan liikkuvista leijonista. Leijonia tapetaan yhä myös keihästämällä. LeiJOnaT vaaraSSa häviTä SuureSTa OSaSTa afriKKaa lEijonia on afRiKaSSa enää noin 30 000, joista puolet Tansaniassa. Kasvava väestö vie elintilaa villieläimiltä ja luontaisten saaliseläinten puuttuessa pedot tappavat karjaa ja muita kotieläimiä. Niitä on paitsi kansallispuistoissa ja valvotuilla riistanhoitoalueilla myös niiden ulkopuolella, missä suuria kissapetoja tapetaan paljon. Saaliseläinten hävittyä leijonat hyökkäsivät karjan kimppuun. Kostoiskujen sarjassa yli 20 leijonaa tapettiin vuoden 2010 ensimmäisten kuukausien aikana. Yhteisö ja kylien vanhimmat tukena Living with Lions -ohjelman yhteydessä toimiva Lion Guardians -projekti keskittyy pelastamaan Amboselin kansallispuiston ulkopuolella sijaitsevien maasai-yhteisöjen mailla reviiriään pitäviä leijonia. Keniaa 2009 ravistellut paha kuivuusjakso kärjisti entisestään konfliktia ihmisten ja leijonien välillä, kun valtaosa Amboselin seeproista ja gnu-antiloopeista kuoli nälkään. Välineenään he käyttävät voimakasta, kerralla jopa kokonaisen lauman tappavaa karbofuraania. Myrkky on kielletty Euroopassa mutta on edelleen yleisessä käytössä Afrikassa halvan hintansa ja tehokkuutensa takia. Elinvoimaisimmat populaatiot löytyvät Masai Maran, Tsavon ja Laikipian alueilta. Ellei tilanteeseen puututa ripeästi, leijonat voivat hävitä suojeltujen alueiden ulkopuolelta kymmenessä vuodessa. Keniassa leijonia on enää 2000. Se on kolmasosa koko Amboselin seudun jo pahasti köyhtyneestä populaatiosta. Suojelualueet eivät yksinään riitä ylläpitämään elinvoimaisia populaatioita. Leijonista menetetään vuosittain noin sata. Kansallispuisto on 390 neliökilometrin laajuinen, ja sitä ympäröivät maasai-heimon asuttamat alueet ovat moninkertaisesti suuremmat
He myös kuvaavat leijonia ja tallentavat eri yksilöiden jälkiä tietokantaan. Kuolevat orjat jätettiin maastoon, ja kaksi alueella liikkunutta leijonaa pääsi ihmislihan makuun. n 12/2011 SUomEn lUonto micael eBnetH Tsavon itäisen kansallispuiston leijonia. leijonat ampui lopulta siltatyömaan insinööri ja myi ruumiit museoon Chicagoon, jossa ne täytettynä ovat edelleen nähtävissä. n Ulkoministeriön kehitysviestintä myönsi matkaan toimittaja-apurahan. Sitten huomaamme, että toiselta puolelta autoa lähestyy nuori urosleijona naaraan kanssa. Vaikka tsavon itäinen ja läntinen kansallispuisto ovat yhdessä yli 22 000 neliökilometrin laajuisia, konfliktit ihmisten ja leijonien välillä ovat lisääntyneet. tsavon leijonat elävät keskimäärin kymmenen yksilön laumoissa, joita kutakin johtaa uros. Lisää aiheesta: http://www.lionconservation.org/ http://lionguardians.wildlifedirect.org/ http://www.maasailandpreservationtrust.com/ http://www.bornfree.org.uk/born-freekenya/community-projects/ olleet orjat sairastuivat tsetsekärpästen levittämään unitautiin. Vajaan sadan dollarin kuukausipalkka tuo tärkeän lisän vartijan perheyhteisön toimeentulolle. Naaraan se on jo valloittanut. 65. Se heiluttaa suuria korviaan sen näköisenä, että meidän on parasta löytää toinen reitti hotellille. Ensimmäinen yö osoittaa, että olemme todellakin syvällä villin luonnon keskellä, jonka valtavilta tasangoilta ja pensasalueilta kantautuu leijonien ääniä. Seuraamme naaraan aamuvenyttelyä tsavon ominaispiirteisiin kuuluvat laajat pensaikot, joiden suojassa leijonat viihtyvät. Pysäytämme auton kuvataksemme norsulaumaa, joka on ottanut suunnan lähistöllä sijaitsevalle juomapaikalle. Kuulemme hieman kauempaa ääniä, ja oppaamme arvelee lähistöllä olevan useita naaraita. ihmiset vievät salaa karjaa laiduntamaan puistoon ja ovat joutuneet kasvotusten leijonien kanssa. nuori uros on jännittynyt ja sen katse on kiinnittynyt tasangolle, jolla on neljän naaraan ja uroksen muodostama lauma vajaan sadan metrin päässä meistä. Nuori uros haastoi hallitsevan johtajan mutta joutui vielä taipumaan. Saamme seurata naaraan aamuvenyttelyä, kunnes se nousee ja siirtyy pensaikon suojiin samalla kutsuen laumansa muita jäseniä. on kuitenkin vain ajan kysymys, milloin tämä voimakas ja suurikokoinen yksilö ottaa vallan. Vartijoiden päivittäiset raportit suoraan kentältä auttavat tutkijoita keräämään arvokasta tietoa suojeluohjelmaa varten. Vartijoiden ehkä tärkein rooli on hoitaa konfliktitilanteet ja estää kostoiskuja. Tarkoituksena on ehkäistä petovahinkojen syntymistä sen sijaan, että keskitytään kompensoimaan vahinkoja. upea leijonanaaras makaa kaikessa rauhassa aivan tien vieressä eikä edes vaivaudu siirtymään automme lähestyessä. Se palkkaa kouluttamattomia ja työttömiä maasai-sotureita leijonanvartijoiksi. Pääsemme seuraamaan, kun nuori kokelas haastaa itseään vanhemman uroksen, mutta joutuu vielä tällä kertaa perääntymään vahvemman edessä. Kaksi ihmistä on kuollut näissä kohtaamisissa parin viime vuoden aikana. Useimmat tehtävään valituista sotureista ovat entisiä leijonanmetsästäjiä, joiden jäljitystaidot ja tiedot leijonista auttavat nyt suojelemaan niitä. Leijonanvartijat toimivat läheisessä yhteistyössä omien yhteisöjensä kanssa neuvoen ja auttaen niitä muun muassa turvaamaan karjaansa paremmin leijonien hyökkäyksiltä ja pitämällä karjanlaiduntajat ajan tasalla leijonien liikkeistä. aamulla ajamme niiden lomassa risteileviä ajoreittejä, ja pian meidät palkitaan hienolla näkymällä. Paluumatkalla hotellille matkamme katkaisee valtava urosnorsu, joka on pysähtynyt keskelle tietä. Petojen tappamista eläimistä maksetaan omistajalle vain 40 prosentin korvaus niiden arvosta. Projekti on onnistunut tehokkaasti vähentämään konflikteja kissapetojen ja ihmisten välillä. tsavon norsut tunnetaan suurista syöksyhampaistaan, ja salametsästäjät onnistuivat melkein hävittämään seudun norsut ennen kuin Kenian hallitus puuttui tilanteeseen 1980-luvulla. Hiusnäytteistä tehtyjen kemiallisten kokeiden tuloksena on todettu leijonien syöneen noin 35 ihmistä
oma reviiri osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, terveyteen ja kulttuuriin. kasvokkain tEKSti jOhaNNa MEhTOLa KUVa SEbaSTiaN NUrMi toimittanUt jOhaNNa MEhTOLa Markus Maulavirta 54, keittiömestari, Helsinki Työskennellyt lukuisissa huippuravintoloissa, kouluttaja ja yrittäjä. Kirjoittanut Lähiruokaa-kirjan sekä Poro-kirjan yhdessä Hans Välimäen, Kimmo Jylhän ja Tero Mäntykankaan kanssa. "suomessa on ruokavallankumous" Markus Maulavirta pitää perunoista, punajuurista ja purkkitomaateista. 66 SUomEn lUonto 12/2011
Kukaan ei tiedä, miten näiden aineiden yhdisteet meihin vaikuttavat. MiNä SYöN MiTä vaiN. tietysti lähi- ja luomuruualla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia: mitä enemmän kulutetaan lähellä tuotettu, sitä paremmin ympäristö ja yhteiskuntarakenne voivat. Silloin kun saa oikein hyvää perunaa, niin suu jää auki." jos ruoka tuotetaan elinympäristössämme, se myös tukee geeniperimäämme. En ole kranttu ruuasta. lisäaineet eivät ole terve ilmiö, ne kertovat ahneudesta. luin iltaisin lihakeittokirjoja ja olin valtavan kiinnostunut lihan maailmasta. Hän ehdotti, että menisin kokkikurssille. onneksi pienet kokkivetoiset ravintolat, joissa ruokaa kunnioitetaan, lisääntyvät. nyt mikään ei ole mitään. NUOrENa pOikaNa olin töissä lihakaupassa järvenpäässä, ja se on ollut parasta oppia kokin uralleni. Kun syöt hyvää ruokaa, saat hyvän mielen ja paremman olon. Kun äiti tuli kotiin, hän kauhisteli hirveää hajua. alkuperäiskarja hävisi ja tilalle tulivat kertakäyttölehmät. Perunakin on monipuolinen juures, mutta joillekin sen kuoriminen, saatikka keittäminen ovat kynnyksiä. tuli kirjolohi- ja broilerifarmit. Kokin ammatin lisäksi minua kiinnosti rajavartiosto, koska olin retkeillyt ja liikkunut luonnossa koko nuoruuteni. olin myös aika hyvä myyjä! tein äidille kerran yllätykseksi karjalanpaistia. Siinä on hyvä aromi. 1960-luvun teollistumisesta alkanut tehotalous hävitti erilaisuuden ja pienet yksiköt maataloustuotannosta. taisin olla aika villi tapaus. oli hienoa, kun globalisaation myötä Suomeen saatiin kiivihedelmiä, mansikoita ja uusia perunoita ympäri vuoden. Sen takia kuluttajia on alkanut kiinnostaa, mistä ruoka on peräisin ja mitä se sisältää. Kavereiden kanssa lähdettiin joka toinen viikonloppu järvenpäästä postiautolla reppu selässä ja sukset mukana mäntsälään. osaaminen on siis mahdollisimman kaukana. Se on yksinkertainen ja monipuolinen raaka-aine. nykyään liian monet ravintolat käyttävät puolivalmisteita ja ruo- ka vain viimeistellään ravintolan keittiössä. Silloin taito ei ollut vielä hyppysissä ja lisäsin pataan myös sisäelimet. aloin etsiä pieniä kumppaneita. Esimerkiksi viimeiset käyttöpäivämäärät eivät ole minulle todellakaan pyhiä. meidän kuuluisi syödä näillä leveysasteilla tuotettua ruokaa. ruoka on siirtynyt pörssiin. Vaikka kasvukausi on lyhyt, niin valoisa aika on pitkä. Sen takia myyntiaikaa, painoa ja makua pitää lisätä keinotekoisesti. Kerran minulla oli kyyttölehmän käsittelemätöntä maitoa jääkaapissani 18 vuorokautta. Koulun jälkeen työskentelin useissa Helsingin hotelleissa ja ravintoloissa, muun muassa Presidentissä, Kalastajatorpan Palacessa, Georgessa ja lordissa. lisäaineet ja ruuan puhtaus puhuttavat enemmän kuin koskaan. jos tuote on puhdas ja niin sanotusti terve, se myös säilyy. ja peruna silloin kun saa oikein hyvää perunaa, niin suu jää auki. tämä takaa sen, että luontaiset kasvilajimme saavat hyvän aromin. lihakaupan jälkeen pyrin ravintolakoulu Perhoon, jonne pääsin kolmannella yrittämällä. kiiNNOSTUkSENi raaka-aiNEidEN ja ruuan puhtauteen on lähtenyt tarpeesta. ravintolamaailmaakaan en ole kokonaan jättänyt. Sen myötä minulle aukesi uusi arvomaailma, arvostus raakaaineeseen ja sen syntyyn, koko tuotantoketjuun. Siirryin pikku hiljaa isoista saleista pienempiin. Suomessakin ollaan nyt heräämässä ruususen unesta ja täällä on alkamassa ruokavallankumous. miten yksinkertainen elämyksellinen ruokakokemus voikaan olla! ruoka on tärkein asia ihmisen elämässä. Perunan maku on kiinni viljelijästä ja maaperästä, ei niinkään lajikkeesta. on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa laittaa ruokaa. myös se on hyvä muistaa, että ruoka on iloinen asia! n 12/2011 SUomEn lUonto 67. lähi- tai luomuruoka ei ole itseisarvo, vaan olen ensisijaisesti etsinyt hyviä tuottajia, jotka itsekin arvostavat tuotteitaan. ihmettelenkin, mihin pastörointia oikein tarvitaan. Purkkitomaatti on paras talviajan tomaatti, jossa oikea lajike on saanut oikeaa valoa, poimittu oikeaan aikaan ja säilötty asiallisesti. juureksista ehdoton ykkönen on luomupunajuuri. En ymmärtänyt naisistakaan oikein mitään, kun olin aina pöpelikössä. nykyisin olen yrittäjä, koulutan ja olen osakkaana Helsingin keskustan maatilatori-myymälässä. meille on ehtinyt jo kasvaa sukupolvi, joka on syönyt vain eineksiä. Paras ruokamuistoni on, kun nuorena miehenä söin savusilakoita Kauppatorin rappusilla auringon noustessa. minusta piti tulla lihateknikko. Hiihdettiin, tulisteltiin laavulla ja äijäiltiin. ihmiset ovat kyllääntyneitä, kun kaikkea on saatavilla. jos haluaa tehdä elämässään ruokaremontin, sen voi aloittaa vaikka jauhelihalla. Se oli täysin juomakelpoista, ei mitään vikaa. nyt he ovat äitejä ja isiä. niin minä meninkin. Hyvä ruoka vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin
Siihen kuuluu vähemmän kulutusta, enemmän vapaa-aikaa ja aikaa läheisten ihmisten kanssa sekä hetkeen tarttumista. tunteen takana voi olla kyse suuremmasta arvomaailman muutoksesta. Suomalaisten saamasta dioksiiniannoksesta 80 prosenttia on peräisin kalasta, erityisesti rasvaisesta itämeren kalasta. esimerkiksi ammattikalastajien kuolleisuus on alhaisempi kuin muun väestön, vaikka he altistuvat muita enemmän dioksiineille syömällä enemmän itämeren kalaa. Downshifting ja vapaaehtoinen vaatimattomuus (voluntary simplicity) taas tarkoittavat elämän kohtuullistamista ja hidastamista. tyytyväisyys on haettava jostakin muualta. mitä enemmän ilmiö saa tilaa ihmisten mielissä, sitä enemmän se alkaa vaikuttaa, myös kansantalouteen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta muutetaan entistä enemmän takaisin maalle ja entisille kotikonnuille." jOS kaikki aLkavaT kohtuullistaa ja hidastaa esimerkiksi työelämässä, vaikuttaa se myös talouteen ja ympäristöön: vähemmän työtä, vähemmän rahaa ja vähemmän kulutusta. "Sama on nähtävissä Suomessakin. Heillä, joilla on varaa nipistää elintasostaan, nuukailla omasta tahdostaan, on mahdollisuus valita elämässään kohtuullistamisen tie. jo kauppaan meno tuntuu vastenmieliseltä. "Yksilötasolla perheelle ja lähipiirille jää enemmän aikaa ja itselle. miten sitä paikataan? Silakan syönnistä enemmän hyötyä kuin haittaa terveydelle SaMaLLa kUN euroopassa kohutaan dioksiinien saastuttamista maataloustuotteista ja suljetaan karjatiloja, Suomi anoo jatkolupaa myydä alueellaan itämeren lohta ja silakkaa, jonka dioksiinipitoisuudet voivat ylittää moninkertaisesti eu:n asettaman raja-arvon. tavarat eivät tuokaan enää onnen tunteita. Kannattaa vaihdella käyttämiään kalalajeja ja noudattaa syöntisuosituksiin annettuja poikkeuksia." dioksiinien, joihin luetaan myös dioksiinin kaltaiset pcB-yhdisteet, merkittävimpiä terveysriskejä ovat raskauden ja imetyksen aikaisesta altistuksesta johtuvat kehityshäiriöt. voiko silakkaa syödä, erikoistutkija Hannu Kiviranta terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. ilmiö sai alkunsa Yhdysvalloissa, kun ylempi keskiluokka alkoi vapaaehtoisesti muuttaa halvemmille asuinalueille. Slow food tarkoittaa hidasta ruuanlaittoa ja ruuasta nautiskelua vastaiskuna pikaruualle. dioksiineja syntyy muun muassa jätteenpoltossa ja teol- pro Kala 68 SUomEn lUonto 12/2011 ilja KarSiKaS. oma reviiri HITaaSTI, älä kiiruhda ME kULUttaJat V arsinkin joulun jälkeen saattaa iskeä kulutusuupumus. "Silakan terveyshyödyt ovat suuremmat kuin haitat. "Euroopassa slow-liike alkoi slow food -ideasta italiasta", sanoo lehtori Minna Autio Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. on myös niitä ihmisiä, joiden mielestä nimenomaan talouden kasvu tarkoittaa hyvinvointia", autio sanoo. Kulutus on niin läpitunkeva asia arjessamme, että sen downshiftaaminen se vasta jättääkin monen kuluttajan elämään valtavan aukon
Hinnan lisäksi ostopäätökseen voi vaikuttaa myös puutteet kalankäsittelyn taidoissa. He kuluttavat normaalisti mutta valitsevat ostoksensa ekologisuuden ja terveellisyyden mukaan. rasvaisimpia ovat lohi ja ankerias. lomat suuntautuvat kotimaan kohteisiin ja ruoka on mieluiten luomua tai lähiruokaa. Kotimainen kala olisi lähiruokaa parhaimmillaan, mutta sen saatavuus vaihtelee sään ja kalaonnen mukaan. ihmisen elimistöön jouduttuaan ne poistuvat sieltä hyvin hitaasti. eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee yhden ja 24 prosentin välillä. oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat myös tärkeitä, tärkeämpiä kuin sosiaaliset statukset. · Tuoreen kalan tuntomerkit ovat puhdas ja raikas tuoksu, kalan silmät ja väri ovat kirkkaat, liha on jäykkää ja kimmoisaa. jOhaNNa MEhTOLa pro Kala lisuuden prosesseissa sivutuotteina. Kalan rasKotimaiSta. vähiten rasvaa on hauessa ja ahvenessa. Kotimaista kalaa vuosipotista on noin kolmannes. Kalasta saa myös paljon d-vitamiinia, joka on tärkeää muun muassa luustolle. Kohtuullistaminenkin vaatii opettelua ja armeliaisuutta itseä kohtaan. "Slow-liike on pikemminkin voimistunut hiljalleen. va on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttymättömiä n3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi aivojen ja keskushermoston kehitykselle ja niiden hyvinvoinnille. · EU:n asettama raja-arvo on 8 picogrammaa/gramma. 12/2011 SUomEn lUonto 69. luulen, että kyseessä on pysyvämpi muutos eikä vain ohimenevä trendi. ulkomaisen kalan ostaminen on tehty meille kuluttajille helpoksi. Kun on viimein päässyt siihen pisteeseen, ettei materia enää hallitse elämää, on helpompi hellittää myös työelämässä. Hakala: Pakattu aika (Gummerus 2010) Kaarina Davis: irti oravanpyörästä (nemo 2010) Timo Lampikoski: Hidasta! ajankäytön valinnat arjessa ja työssä (PS-Kustannus, 2009) www.hidastaelamaa.fi, www.ennenvanha.fi, www.slowmovement.com Kalasta ruokaa · Kala kypsyy nopeasti, valmiiksi käsitellystä kalasta saa nopsasti aterian. Ehtiiköhän tähän trendiin edes mukaan. termi lohas tulee sanoista lifestyles of health and sustainability (terveelliset ja ekologisesti kestävät elämäntavat). Sitä olisi siis varaa syödä enemmänkin. työajan joustot ja etätyö tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Samalla sen kilpailukyky ulkomaisen kalan rinnalla ei ainakaan vahvistu. Viimeksi on keksitty slow training, joka tarkoittaa lihasten hidasta treenaamista", autio toteaa. "tämän päivän työelämän nopeus ja kiivaus sekä sen asettamat vaatimukset ajavat meitä hakemaan elämäämme muutosta, ottamaan iisimmin", autio sanoo. jOhaNNa MEhTOLa RUoKa-aiKa syökÄÄ kalaa SUOMaLaiNEN syö kalaa fileeksi laskettuna noin 16 kiloa vuosittain. ne ovat rasvaliukoisia, erittäin kestäviä yhdisteitä, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. ainakin martat järjestävät kalankäsittelykursseja, joten sekin taito on opittavissa. Kalan perkaaminen, nylkeminen saati fileeraaminen ei kaikilta luonnistu. Kotimainen villikala olisi kuitenkin se ekologisesti paras vaihtoehto. OppaiTa ja TiETOa hiTaaSTa ELäMäSTä: Juha T. · Kalassa on mieto maku, joten älä mausta liikaa. noin 70 prosenttia myydystä kalastamme on ulkomaista, yleensä kotimaista huokeampaa kalaa. lovoskuluttajat (lifestyle of voluntary simplicity) taas tavoittelevat vapaaehtoista vaatimatonta elämäntapaa. He ovat kriittisempiä ostovalinnoissaan ja minimoivat kulutustaan. noin KolmannES SyömäStämmE Kalasta saa ekologista ja KalaSta on terveellistä ruokaa. Voi kestää kauan ennen kuin oppii elämään hitaammin ja vaatimattomammin ja vielä nauttimaan siitä. Heitäkin on Suomessa jo tuhansittain. tripod researchin viime vuonna toteuttamassa Ethos kuluttaja 2010 -tutkimuksessa selvisi, että monet suomalaiset ovat jo kohtuullistamisen tiellä. "Koska pienikin jatkuva altistus aiheuttaa kohoavan pitoisuuden elimistössä, dioksiinien enimmäismäärät elintarvikkeissa on asetettu erittäin tiukoiksi, suuruusluokaltaan miljardisosagrammaa kilossa", Kiviranta selittää. yksittäisellä turvarajat ylittävällä annoksella ei ole terveydelle merkitystä: "ellei annos ole todella suuri, mutta sellaista ei ruokaa syömällä saa." piia ahONEN Siiasta saa maistuvaa ruokaa. Fakta · Itämeren silakassa ja lohessa dioksiineja on 320 picogrammaa/gramma. olemme eu:n viidenneksi paras kalansyöjäkansa portugalin, espanjan, liettuan ja ranskan jälkeen. Yli miljoona meistä kuuluu niin sanottuihin lohas-kuluttajiin. Sekä lohas- että lovoskuluttajat kuluttavat mieluummin palveluita kuin tavaroita
liikennevalon värikoodit ovat sopivan yksinkertainen viesti nälkäisenä ja väsyneenä tehtäviä pieniä päätöksiä varten. monet pesuaineet, hygieniatuotteet, tekstiilien käsittelyaineet ja teflonpannutkin sisältävät hitaasti hajoavia tai hajoamattomia ja biokertyviä yhdisteitä." Kuluttaja voi vaikuttaa omiin päästöihinsä ja myrkkyjäämiinsä käyttämällä kemikaaleja maltillisesti ja valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita. oma reviiri huussi laiturin nokassa hernesaaren rannassa helsingissä. KiRjoja pieni kirja, joka vie viattomuuden viaTON iMpEriUMi -kirjan (like 2010) kannessa on peili, jota peittää rosvonaamio. WWF:n vastapäivitetystä MeRen heRKKUJa Kuluttajan kalaoppaasta Kuluttajan kalaopas selviää, ettei voi ainakaan puhtaalla omallatunnolla. nikkanen osoittaa Kongon, Brasilian ja iranin kautta, että suurinta naiiviutta on luottaa suomalaisten suuryritysten rehellisyyteen. Projektin tavoitteena on määrittää päästöjen myrkyllisyydelle raja-arvot, joita kaikki itämeren maat noudattaisivat. Sen takaa heijastuvat lukijan kasvot. Se on avoinna 31.12. 53), mukaan olemme olleet naiiveja. näytteet otetaan jätevedenpuhdistamoilta, kaatopaikoilta ja hulevesistä. palkitun toimittajan, Hanna nikkasen (lue kolumni s. Siinä on selvitetty biologisilla menetelmillä erilaisten puhdistettujen jätevesien myrkyllisyyttä ja 11 haitallisen kemikaalin kuten dioksiinien ja elohopean päästöjä kahdeksassa itämeren rannikkovaltiossa. n jOUNi TikkaNEN 70 SUomEn lUonto 12/2011. itämereen joutuvien jätevesien myrkkyjäämiä tutkitaan Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Cohiba-projektissa (Cont- kOdiN JÄtEvEdEt Nälkäisen ja väsyneen ostajan kalaopas OMaaN kulutukseensa vaikuttaminen on vaikeaa. jos liikennevalojen merkitystä epäilee, voi ladata WWF:n nettisivuilta perusteellisemman kalaoppaan. saakka, tekniikan museo, viikintie 1, Helsinki, www.tekniikanmuseo.fi. voiko sushi-iltaa varten ostaa kylmätiskillä retkottavan tonnikalafileen. "merkittävämpää onkin kotitalouksien jätevesien mukana tuleva kemikaaliosuus. "Kulutuskemikaalien pakkausmerkinnöissä on parantamisen varaa. Siinä sanotaan, että tuoreena myytävä tonnikala on pääosin peräisin suurikokoisista lajeista, joiden lähes kaikki kannat ovat ylikalastettuja. 2011 1 helsingin likainen menneisyys TEkNiikaN MUSEON Metropoli ja meri 100 vuotta jätevedenpuhdistusta -näyttelyssä voi tutustua esineiden, valokuvien ja vuorovaikutteisten kohteiden avulla jätevedenpuhdistuksen ja ympäristöajattelun heräämiseen Helsingissä. niissä pitäisi olla myös merkintä, joka kertoo tuotteen sisältävän biohajoamattomia aineita", lindberg toteaa. Venäjä ei ole mukana hankkeessa. jOhaNNa MEhTOLa OPAS SUihkUSaippUa, shampoo, deodorantti, hammastahna, kasvovoide, sipaus punaa ja menoksi. näyttelyn on tuottanut tekniikan museo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen kanssa. "teollisuus esikäsittelee haitallisia aineita sisältävät jätevedet ennen niiden johtamista viemäriin toisin kuin kotitaloudet", sanoo valvontainsinööri Heli Lindberg Helsingin seudun ympäristöpalveluista. pörssiyhtiön moraali näkyy vain viivan alla, ellei sitä pakoteta etsimään eettisyydestä brändihyötyä. ihmisoikeusliikkeissä vaikuttanut nikkanen kirjoittaa suomalaisista yrityksistä, jotka ovat viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana laajentuneet voimakkaasti ulkomaille: nokia, Stora-enso, pöyry, outokumpu... iltasuihkussa jäämiä näistä kemikaaleista päätyy veden mukana viemäriin ja sieltä edelleen vedenpuhdistamolle ja vesistöön. Käyntikortin kokoinen opas kulkee hyvin lompakossa. jos tahtoo tietää, missä ekologinen ja sosiaalinen jalanjälkemme näkyy, kannattaa lukea tämä pieni kirja. jOUNi TikkaNEN Hel Sin gin Kau pun ginmuSeo Ri Vesi ei Ole ViEmä rol of hazardous substances in the Baltic Sea region). ennen ilmiötä kutsuttiin kolonialismiksi. tonnikalalle näytetään oppaassa punaista valoa. vanhat filmit, eri aikakausien vessat ja valokuvat kertovat, miten vesihuolto näkyi kaupunkilaisten arjessa eri aikakausina. Kansantaloutemme perusta on yhä enemmän kaukomailta haetuissa raakaaineissa ja siellä tehdyssä työssä
"nanosuksi on parhaimmillaan leudoissa ja vaihtelevissa sääoloissa kuten keväthangilla", järvinen korostaa. erik Serlachiuksen katu, mänttä, www.serlachius.fi. ilKKa HalSo: SarjaSta luontomuSeo SaaNkO LUvaN? kEvääLLä alkavat Pohjolan metsissä ja järvillä piirileikki ja pyörähtely, lintujen soidintanssit. puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ovat valinneet vuoden vihanneksiksi lantun ja nauriin. Sukset on tarkoitettu tavalliselle kuntoilijalle, jolle vaivattomuus on tärkeää. klo 18.45. jätkä auttaa lajittelussa jäTkä ON Helsingin seudun ympäristöpalvelujen uusi internetpalvelu, joka neuvoo jätteiden lajittelussa. Siellä on myös vinkkejä, miten voi vähentää syntyvän jätteen määrää. Nämä kotimaiset juurekset ovat ekologisia ja terveellisiä mutta jääneet valitettavasti unhoon ruokalautasilta. Se näkyy suksikaupassa, sillä suksia on myyty jo kymmeniätuhansia pareja. Näyttely on avoinna 8.5. saakka, ja sen jälkeen pyörät ovat kaupunkilaisten käytössä. ne käsittelevät metsää niin kansallismaisemana kuin satujen lähteenäkin. pinnoite lisää pohjan tehollista pinta-alaa ja siten pitoa. Metsä-näyttely on avoinna 1.1.2012 saakka, r. Niillä voi polkaista vaikka Kankaanpään keskustaa kiertävän Taidekehän, jonka varrella on yli sata taideteosta. moni on aloittanut hiihdon uudelleen ja laji on saanut myös uusia harrastajia. virikkeitä lue, näe, koe, ilahdu! juKKa iSoKoSKi arsi välivaara myy suksia jyväskylässä. marKuS SirKKa CityfiLLarit UUsiksi kaNkaaNpääN kaupunginmuseo järjesti viime syksynä nuorille mahdollisuuden tuunata vanhoja polkupyöriä. Museo on avoinna lasu 1216, Museokatu 10, Niinisalo. Nanopohjasuksille iNNOSUOMi-palkinto MaTTi järviSEN nanoteknologiaa hyödyntävä suksenpohjapinnoite sai innoSuomi 2010-palkinnon. Osa tansseista on sulokasta paritanssia, toiset esimerkiksi metsot taas eivät niinkään välitä askelten sulosta. nanopohjasuksia ei tarvitse voidella, eivätkä ne tahraa, joten niitä on helppo kuljettaa mukana. Suksia on saatavana ladulle ja umpihankeen ja tulevaisuudessa muitakin malleja, sillä järvinen pitää nanoteknologian mahdollisuuksia rajattomina. nanopohjasukset ovat tuoneet kaivatun piristysruiskeen kotimaiseen suksiteollisuuteen, sillä valmistuslisenssi on vain kahdella kotimaisella suksitehtaalla, Karhulla ja peltosella. MarkUS Sirkka Mene Metsään METSäaihEiSia taideteoksia on koottu Serlachius-museo göstaan. Avaran luonnon Tanssiinkutsu TV1:ssä lauantaina 19.3. Lisätietoja ja reseptejä: www.kasvikset.fi. Lanttu on hyvää. Laulujoutsenten askelet sujuvat.. Paikalliset kuvataiteilijat ja taideopiskelijat innostuivat asiasta ja nyt museossa on nähtävillä kahdeksan värikästä uusiopyörää. http://www.hsy.fi/jatehuolto/ohjeet/ jatelajihaku/Sivut/default.aspx yle Kuvapalvelu KotimaiSet KaSviKSet / teppo joHanSSon LaNTUN ja NaUriiN vUOSi TiESiTkö, että lanttu on syntynyt kaalin ja nauriin risteytyessä
jotain sellaista, että paras oli kääntyä", Parkkinen kuvailee. havaiNNOT OvaT viSTa jULkaiSTaviSTa kU . Äkkiä se pysähtyi ja vaikutti epävarmalta. Se nosti etupäänsä korkealle ilmaan, huojutti päätään ja epäröi. jaa kUvaSi kSETaaN paLkkiO Ma kaNSSaMME! tarmo Kylli kiirunat kulkevat porojen jäljillä TarMO kYLLi Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalta Seppo parKKinen Sallassa näki kiirunan ja jälkiä siellä, missä porotokka kaivoi jäkälää tunturissa. toukka on talvehtinut ja kevätvaeltelun tarkoituksena on löytää sopiva koteloitumispaikka. näin nämä siivellä eläjät hyötyvät poroista. aikuinen ruostesiipi kuoriutuu jo toukotai kesäkuussa. "toukka marssi nopeasti ja määrätietoisesti yli hankilakeuden. Kaivaessaan jäkälää porot paljastavat samalla varpuja ja marjoja, joita ne eivät itse syö, mutta jotka kelpaavat kiirunoille ja riekoille. n Vai Ha im To an iTT u h T jO ir toK aN Na M L TO Eh ja a oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi. L äh omenluo kirja@su havainto LUkijOidEN OMa havaiNTOkirja ON i jOLLE EriTYiSEST LUONTOpaLSTa , väT ENaik aaN LiiT TY TUOrEET vUOd TErvETULLEiTa . Keväthangilla vastaan tuleva musta tai punaruskea, karvainen ruostesiiven toukka lienee monelle vuoden ensimmäinen perhoshavainto. Sitten se laskeutui taas kahdeksan jalkaparinsa varaan, teki täyskäännöksen ja jatkoi yhtä rivakkaa menoaan täsmälleen tulosuuntaansa. Se on pieni sievä siilikäs, mutta paljon harvemmin sitä pääsee näkemään kuin huomiota herättävää toukkaa. 72 SUomEn lUonto 12/2011 marKuS vareSvuo ruostesiiven toukka haisteli ilmaa. Kiirunoita on tavattu keskitalvella hyvin vähän itä-lapissa, mutta Kylli onnistui näkemään niitä jopa kahdesti. SEppO parkkiNEN Helsingistä nappasi kuvan uutterasta ruostesiiven toukasta. mitä toukka tuulissa haistoi, mitä vaistosi edessä olevan
044 5506420. Vaella silkeissä ! Silkki pysyy raikkaana ja on kylmässä lämmin - kuumassa viileä. Ilmoittautumiset: - oppilaitoksen toimistoon varpala@samiedu.fi tai puh. "Hirvi kamppaili vedessä reilut 15 minuuttia ja näytti, että se ei tule ylös pääsemään. Heikot jäät eivät kestäneet hirveä vaan se upposi jäihin. "arvelimme perhosten lähteeksi latvakuusemme kävyt ja saimme määritetyksi lajin käpykääriäiseksi (Cydia strobilella). 044 5506421. "tulin utöstä m/S Eivorilla Pärnäisiin 28.2.2011. Lisätietoja: Merja Tiainen, p. Käytännössä koko matka kuljettiin jäissä. Kuin ihmeen kaupalla se oli päässyt takaisin laumansa luokse palattuamme lyhyeltä koukkaukselta nötöseen." Pidätkö raikkaista alusasuista . tavallisesti käpykääriäinen lentää yleisenä toukokesäkuussa, mutta huoneenlämpö erehdytti käpykääriäiset kuoriutumaan ennen aikojaan jo tammikuussa." anSSi väHätalo Haliaeetus albicilla Merikotka Ei äänioikeutta! Vuonna 1972 5 poikasta Vuonna 2010 314 poikasta LUONNON SUOJELEMINEN KANNATTAA! Haluan jatkaa työtäni Eduskunnassa maan ja luonnon puolesta. PERTTI SALOLAINEN Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Tukiryhmä:perttisalolainen.fi KOKOOMUS HELSINKI Tule opiskelemaan Savonlinnaan! Tarjoamme aikuiskoulutuksena: Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus, 15.8.2011-10.8.2012. metallinhohtoista pronssista taustaväriä halkoivat useat kapeat lyijynhohtoiset poikkijuovat, jotka muodostavat tiikeriraidat siivenkärkiin." Vähätalo pystyi määrittämään perhosen ulkomuotonsa perusteella kääriäiseksi, joita Suomessa on yli 350 lajia. No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle? aNSSi vähäTaLON perheessä joulukuusta ei heitetty heti loppiaisena ulos. Alusasut naisille ja miehille, pyydä esite: Linnox Silk Oy PL P 12, 00281 Helsinki puh: 09 241 0112 040 550 6243 KERRASTO + toimitusmaksu Miesten tai naisten vain 88 Tilaa netistä: www.linnox.com e-mail: linnox@linnox.fi 12/2011 SUomEn lUonto 73. Perhosen kauneus paljastui vasta suurennuslasin alla. Lisätietoja: Jouko Turunen, p. "tammikuun toisella viikolla kuusi toi kesän konkreettisesti talven keskelle, kun huomasimme pieniä perhosia sisällä lamppujen lähellä ja ikkunalaseilla. Perhoset olivat viisikuusi millimetriä pitkiä ja paljain silmin niistä erottui kaksi kapeaa vaaleaa poikkijuovaa. aspön kohdalla jäällä näkyi viiden hirven lauma, joka suuntasi kohti laivaväylää. 044 550 6400 - www.samiedu.fi > hakeminen > koulutuskalenteri > koulutuksen nimi > hae tähän koulutukseen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto VARPALA, Luonnonvara- ja ympäristöala Juvolantie 1142 57310 SAVONLINNA hirvi humpsahti jäihin MarkUS varESvUO sattui kameroineen paikalle, kun hirvi putosi jäihin. Luontokartoittajan erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus, 15.8.2011-31.7.2013. Varesvuo kertoo, että muut hirvet pelästyivät ja juoksivat noin 300 metrin päähän väylästä, kunnes pysähtyivät selvästi odottamaan puuttuvaa hirveä. jonkin aikaa ne kulkivat laivaväylän suuntaisesti, kunnes yksi hirvistä päätti lähteä ylittämään väylää
arvioinnissa tarkastellaan annettujen kriteerien mukaan lajista tiedossa olevaa kokonaistilannetta. ULLa-Maija LiUkkO NiSäkäSTiETEELLiNEN SEUra NiSäkkäidEN UhaNaLaiSUUdEN arviOiNEEN aSiaNTUNTijarYhMäN SihTEEri Suuri Valkoinen on kirjoitettu jännittävällä tavalla, joka tempaa lukijan mukaansa niin, että uskoo olevansa itse paikan päällä. viimeisin poikashavainto Suomen alueelta tehtiin joka tapauksessa jo vuonna 1938. runsaimmillaan pyöriäiskanta on dokumentoitujen havaintojen perusteella ollut viime vuosisadan alussa ennen sotia. ilman tietoa pyöriäisten vuosikymmenien takaisesta lisääntymisestä, laji olisi sijoittunut tällä kertaa luokkaan arviointiin soveltumattomat (na, not applicaple), joka on uusi mahdollinen luokka vuoden 2000 arviointiin verrattuna muun muassa satunnaisille lajeille. nämä kaksi lajia, naali ja pyöriäinen, ovat siis historialtaan ja nykytilaltaan erilaisia lajeja, vaikka esimerkiksi tänä vuonna saatetaan kummastakin lajista tehdä Suomen alueelta yhtä monta havaintoa. Kun kyse on kuitenkin maan lajistoon kuuluneesta lajista, jolla ei enää ole kantaa arvioitavalla alueella eikä lähialueillakaan, luokituksessa ei jäänyt muuta PARHAAT JUTUT SUOMEn LUOnTO 1/2011: 1. Se merkitsee sitä, että laji on aikoinaan lisääntynyt Suomen rannikkovesillä ja kuuluu selkeästi meillä arvioitavaan lajistoon. arkistot, museot ja lehtileikkeet läpikäymällä selvisi, että Suomen rannikolta on havaittu myös nuoria pyöriäisiä. juttuun on kuitenkin lipsahtanut pieni lapsus: siinä kerrotaan, että kanahaukan pesimäaikainen rauhoitus tuli voimaan 1989. juva valste pohdiskeli myös sitä, miksi naali on arvioinnin mukaan äärimmäisen uhanalainen mutta pyöriäinen hävinnyt. Suuret, lumen ja jään hohtoiset kuvat antavat kirjoitukselle todistetta, miten kaunis ja karu Antarktis voi yhtaikaa olla. kaTariiNa jUSSiNOja, OULaiNEN Oikaisu: viime numeron (Sl 1/2011) Pähkinöihin oli lipsahtanut virhe. meillä on yhteinen naalikanta naapurimaiden kanssa, ja sen elinalue ulottuu edelleen selkeästi meillekin. Suomi kuuluu vanhastaan naalin elinalueeseen. Kettuhyppyhen aika 3. Valitse tämän lehden paras juttu. pahoittelemme kömmähdystä. TOiMiTUS Kanahaukka on aina rauhoitettu numerossa 10/2010 oli Pertti Koskimiehen ansiokas artikkeli kanahaukasta. laitathan mukaan perustelut! vastaukset 21.3.2011 mennessä. @ Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. mahtoivatko syynä olla sotatoimet, ankarat jäätalvet 1940-luvulla, ympäristömyrkyt, kalastus vai kaikkien mahdollisten syiden yhteisvaikutus. Suuri valkoinen vastanneiden kesken arvottiin minikuksa ja pellavainen keittiöpyyhe. lisäksi naalilla on luontaisestikin vaihtelua lisääntymisessä, joten lajin luokittamiseen hävinneeksi ei tässä vaiheessa ollut perusteita. Juttu oli sopivan kattava ja kuvat mainioita. TaNELi SELiN, MikkELi vaihtoehtoa kuin sijoittaa laji hävinneisiin. Hilleri ei ole kadonnut Suomen luonnosta, vaan sukupuuttoon kuollut näätäeläin on vesikko. Se tukee hyvin punaisen kirjan kokoamiseksi tehtyä työtä ja jalkauttaa sitä suuremman yleisön ulottuville. Juha Valste esitti artikkelissaan pyöriäisen ja naalin arvioinneista kysymyksen, joka jäi vaille vastausta. Sen jälkeen käsitys lajin asemasta Suomen lajistossa on muuttunut. Luomus 2010 2. edellisessä uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2000 pyöriäinen jätettiin kokonaan arvioinnin ulkopuolelle Suomen vakituiseen lajistoon kuulumattomana. edelleenkin Suomen alueella liikkuu säännöllisesti joitakin yksilöitä, vaikka viimeisin poikue on tiettävästi syntynyt vuonna 1996. Vastanneiden kesken arvotaan kalanruotopinsetit ja huopainen kalanmuotoinen pannunalunen. ToimiTTanuT LiiSa hULkkO palaute@suomenluonto.fi lUKijaKiRjEEt Pyöriäisen ja naalin uhanalaisuudesta lueskelin mielihyvällä artikkelisarjanne (Sl 1/2011) ensimmäistä osaa uhanalaisista nisäkkäistä. ne voitti Jarmo Eerola tampereelta. lisääntyminen Suomen puolella on vallan mahdollista. Sen jälkeen kanta pieneni koko itämerellä melko jyrkästi. Kanahaukka on kuitenkin luonnonsuojelulain mu-. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: Suomen luonto / paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Heini Kujala selvitti ympäristöministeriön toimeksiannosta vuonna 2005 lajin esiintymistä tarkemmin. onnittelumme! Lukijoiden kommentteja: Luomus 2010 voisi yhtä hyvin olla nimeltään Lumous 2010, niin upeaa katsottavaa oli raadin valitsema kuvagalleria. paULa krESTjaNOFF, hELSiNki Kettujen keväiset hankihyppelyt ovat niin koomista katseltavaa, että mielenkiinto aiheeseen syntyi heti
Kukan koon, verholehtien suikeuden ja kukkapohjuksen jyrkän kapenemisen takia kallistun pohjanlumpeen kannalle. jaNNE LaMpOLahTi LUvia marKuS vareSvuo www.suomenluonto.fi Maakaasu on puhdas ja energiatehokas polttoaine. Kuvassa näkyy useita kelluslehtiä, ja niiden muoto on pohjanlumpeelle tyypillinen, etenkin tyviliuskojen välinen kiila. Gasum edistää aktiivisesti myös uusiutuvan biokaasun käyttöä ja jakelua Suomessa. kaan täysin rauhoitettu ympäri vuoden. aSTa LähdESMäki kUOpiO pyydystää kanalintuja elääkseen kuin metsästäjällä huvikseen. pErTTi kOSkiMiES Suuri kiitos tarkkaavaisuudesta! tekstin lyhennyksessä olivat risteytyneet pesimäaikaisen (1983) ja ympärivuotisen (1989) rauhoituksen erittelyt. lehtiruodit vaikuttavat liereänpyöreiltä, eivät litteiltä. Kukkapohjus ei ole alta selväolkainen, "mutterimainen", vaan loivaolkainen. lisäksi kanahaukalla on suurempi oikeus kanahaukka Vuoden luontokuvan laji on pohjanlumme vuoden luontokuvan lummelajista on käyty keskustelua. Energiakaasuilla voidaan parantaa lähi-ilman laatua ja vähentää merkittävästi Suomen hiilidioksidipäästöjä. www.gasum.fi. Suomenlumpeen kukka aukeaa harvoin kokonaan kuten kuvassa, vaan se jää puoliksi nupulleen. 72) suomenlumpeen tuntomerkiksi kukan neljää verholehteä, mutta tosiasiassa kaikkien lumpeittemme verhiö on nelilehtinen. tutkimukset todistavat kanaja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. Kelluslehti ei myöskään ole epätasaisen muhkurainen kuten suomenlumpeen. Jussi Viitala tarjoaa (Sl 10/2010 s. Kanahaukan rauhoituksen purkamiselle, mitä osa metsästäjistä on vaatinut, ei ole mitään perusteita. valkolumpeen kaksi alalajia, isolumme ja pohjanlumme, ovat jo hankalampi pari määrittää. oikeastaan kasvissa ei ole yhtään suomenlumpeeseen viittaavaa tuntomerkkiä. lapsuksesta on se hyöty, että pääsen korostamaan tässä niin kanahaukan ehdotonta lainsuojaa kuin sitäkin, että haukka ei ole syyllinen kanalintujen vähenemiseen
ehkä nämä revontuliäänet ovat vähän niin kuin pallosalamat ukkosen yhteydessä: monet ovat molempia kokeneet, mutta tieteellinen näyttö niiden olemassaolosta puuttuu. hEikki NEvaNLiNNa 76 SUomEn lUonto 12/2011. kysy luonnosta aSiantUntijat VaStaaVat ToimiTTanuT aLiCE karLSSON LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai lähetä sähköpostia kysyluonnosta@suomenluonto.fi. revontulet syntyvät noin 100 kilometrin korkeudessa, missä ilmakehä on käytännöllisesti katsoen tyhjiö, joten ta- vanomaisesta akustisesta äänestä sieltä maanpinnalle ei voi olla kyse. ilma on liian harvaa kantaakseen ääniaaltoja. tämäkin on kyllä varsin epävarmaa ja kokeellisesti toteen näyttämättä. toisaalta revontulien yhteydessä ilmassa on voimakkaita sähkökenttiä, jolloin sähköpurkaukset maanpinnan lähellä ovat mahdollisia ja niihin saattaa liittyä ääniefektejä suotuisissa oloissa, kun sähköjännitteet purkautuvat. osa tulee eläinkunnasta tai on ihmisperäisiä, osa muusta luonnosta. Kuulinko omiani. revontulien mahdollisia ääniä on mitattu Suomessakin superherkillä mikrofoneil- la mutta ilman yksiselitteisiä tuloksia. talvinen luonto tuottaa uskomattoman kirjon erilaisia ääniä: sihahduksia, raksahduksia, ritinää ja rätinää, joista ei aina voi tietää, mikä on ollut äänien syynä. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. aiheuttavatko revontulet ihmiskorvin kuultavia ääniä vai eivät, on vanha kysymys. nyt aiheina myös sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Revontulet loimuavat äänettömästi. pertti HaKari / Kuvaliiteri kuuluuko revontulista ääntä? näin hienoja revontulia ja olin kuulevinani niiden ratisevan. jos lyhyesti vastaa, niin tiede sanoo etteivät
ravut parittelevat vasta syyskuun loppupuolella ja lokakuussa. harri dahLSTröM pertti Salmi koivun tuohen värjää punaiseksi viherlevä. punertuva tuohi miksi joinakin talvina jotkut isoimmat koivut punertuvat tyvestä. Koirasravut saavuttavat sukukypsyyden kuudenseitsemän sentin pituisina ja ne tuottavat maitia puumalan seudulla yleensä vuosittain. Kysyjän näytteessä yhden putken kärjessä näkyy ripponen kuoriutuneen perhoskotelon kuorta. Koivujen ohella levä värjää yleisesti myös haapojen kuorta, ja seuduilla missä ilmassa on kuoren happamuutta alentavaa kalkkipölyä, se menestyy jopa mäntyjen kaarnalla. loppukesällä pyydetyistä sukukypsistä ravuista löytyy selkäkilven alta valkeita kiemuraisia ohuita putkia, joita voi luulla loismadoiksi, mutta ne ovat maidin täyttämiä siittiöjohtimia. Ovatko perhostoukat olleet asialla. ne olivat tiukasti kiinni levyssä, ja syömäjälkiä oli sekä hirressä että levyssä. Vastaajina tässä numerossa: HARRI DAHLSTRöM Kalat ja äyriäiset SARI HARTOnEn Sää MATTI HELMInEn nisäkkäät HEIKKI nEVAnLInnA ilmakehän ilmiöt KAURI MIKKOLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet TAPAnI TERVO geologia SEPPO VUOKKO Kasvit SEPPO VUOLAnTO linnut kyrän muistuttavan tippaleipää. joku on sanonut tuon syk- 12/2011 SUomEn lUonto 77 WiKimedia. etanat, kotilot ja eräät hyönteiset syövät rungon leväpeitettä, ja aikaa myöten runsastuva jäkälätai sammalpeite vie siltä valon ja kasvutilan. SEppO vUOkkO kuka asuu putkissa? Löysimme talon sisältä, hirren ja huokolevyn välistä, kummallisia pikkuputkia. trentepohlioista on joskus käytetty nimeä ilmalevä, vaikka eivät ne sentään ilmassa kasva, vedenpinnan yläpuolella kuitenkin. lauhat talvet ja vuoden 2008 kaltaiset sadekesät ovat kivillä ja puilla kasvaville leville eduksi. tuohen pintaan punaisen värin aiheuttaa Trentepohlia umbrina -viherlevä. toiset levät, jotka kasvavat neulasten pinnalle, voivat kyllä kovasti runsastuessaan hidastaa puiden kasvua. Puumalan lähistöltä pyydetyistä ravuista on löytynyt valkoisia "spagettinauhoja". Siksi trentepohliat voivat todella olla aikaista runsaampia. Sukukypsillä koirasravuilla nämä kahden siittiöjohtimen muodostamat sykkyrät näkyvät varovasti ravun selkäkilpeä kohottamalla. Sen toukat koteloituvat ryhminä ja putkimaiset kotelokopat kiinnittyvät alustaansa tiukasti. niiden yhteyttävä väriaine on vihreä kuten muillakin viherlevillä ja kukkakasveilla. pesäkoisa (Aphomia sociella) kuuluu pikkuperhosiin mutta on sieltä kookkaimmasta päästä. molemmat sukupuolet ovat harpesäkoisa ravun lapamadot voiko ravuissa olla lapamatoja. mitä ne voisivat olla?. Kaikissa putkissa on asunut pesäkoisan toukka, joka on täysikasvuisena koteloitunut putkeen ja myöhemmin kuoriutunut perhoseksi. niitä myöten maiti kulkeutuu siittiörauhasista sukuaukkoihin. trentepohliat kasvavat vain kostealla säällä mutta sietävät pitkäaikaisenkin kuivumisen. Samalla tavalla erottuvat munarauhasissa kehittyvät mätimunat sukukypsillä naarailla. toinen laji, T. iolithus, värjää kalliopinnan punaiseksi (punaiset kivet, Suomen luonto 10/2000). Kuoren yhtenäinen levämatto voi tarjota jollekin jäkäläsienen itiölle elämän mahdollisuuden: jäkäläthän ovat levän ja sienen muodostamia kaksoiseliöitä. mitään haittaa puille ei kuorella kasvavista levistä ole. punainen väriaine suojaa lehtivihreää auringon ultraviolettisäteilyltä. asialla on ollut pesäkoisa
Havaintoja kanahaukan saaliin kätkemisestä en ole lukenut saati nähnyt. kysy luonnosta aSiantUntijat VaStaaVat aSiantUntijat VaStaaVat maita, mutta koiraalla on siivellään kastanjanruskea lautuma, kun taas isommalla naaraalla on selvästi erottuva musta pilkku. Kivi vaikuttaa kvartsilta, mutta onko lumi-, savu- ja ruusukvartsin lisäksi sinikvartsia? arja poHto Mikä piilotti saaliinsa? näin helmikuussa uudella lumella muutaman harakan höyhenen ja kanahaukan tai kenties jonkin pöllön leveät siivenkärkien jäljet. on todennäköistä, että lohkare on kulkeutunut mannerjäätikön mukana Suomen merkittävimmästä sinikvartsiesiintymästä lapuan Simpsiönvuorelta tai saman kvartsikivijakson eteläisiltä jatkeilta. lapuan Simpsiönvuoren kvartsikivi on tulkittu kemialliseksi sedimentiksi. Saalistajan lajinmääritys on varmaankin osunut oikeaan, sillä valpas harakkakin jää silloin tällöin kanahaukan kynsiin. Kahden päivän päästä kettu oli löytänyt kätkön. en ole aiemmin nähnyt niin hohtavan sinistä suurta kiveä Suomen luonnossa. esimerkiksi lapuan vieressä sijaitsevan lappajärven meteoriittikraatterin kärnäiittilohkareita on tavattu porvoossa asti. näin se yleisesti tekee yllätettynä ja pyrkii noutamaan saaliinsa myö- hemmin. Saalis on kuitenkin pudonnut lumeen juuri ennen juurakolle saapumista, ja haukka on raahannut uhrinsa ateriointipaikalle maata myöten. ei puhettakaan, että sitä olisi saanut nostettua maasta. Kärnäiittilohkareet muodostavatkin Suomen tunnetuimman ja pisimmän lohkareviuhkan. Koirat ja ketut haistavat helposti satunnaiset makupalat ja käyttävät ne hyväkseen taikka kätkevät ne elleivät juuri satu olemaan nälkäisiä. SEppO vUOLaNTO Sininen kivi Liukastuin mökillämme ämmätsässä (noin 60 kilometriä Tampereelta kaakkoon) ja sammalen alta paljastui kaunis metsäorvokinsininen kivi. Synty-ympäristö on ollut vulkaanisesti aktiivinen merenpohja-alue, jossa kivisulan lämpövaikutus on kierrättänyt vettä huokoisessa kalliossa. Havainnoitsija tulkitsee petolinnun kätkeneen saaliin, vaikka näin ei todennäköisesti ole käynyt. vaikka kulkeutumismatkaa kertyy lähes 200 kilometriä, se sopii alueelle, jossa jäätikössä toimi useita aktiivisia kielekevirtoja. pehmeästä lumesta saalis kynsissä on vaikea päästä taikka edes yrittää siivilleen. arvelen että kanahaukka on saanut harakan kiinni ja nähnyt sopivan juurakon, jonka päällä se aikoi kyniä ja syödä linnun. Saalis oli piilotettu puun juurakon alle; sinne johtivat linnun kävelyjäljet. Sen sijaan yöllä liikkuvan pöllön on vaikeampi yllättää harakkaa, vaikka sekään ei ole mahdotonta. Se on siis syntynyt kvartsipitoisista liuoksista saostumalla. Se on löytynyt ämmätsästä läheltä päijänteen länsirantaa. istuessaan pitkänomaisessa asennossa, usein verhoissa, perhoset ovat 1,52 senttiä pitkiä. alueelta ei tunneta sinikvartsiesiintymiä. Kivi on kohtalaisen suuri. Kanahaukka on todennäköisesti tullut kuitenkin häirityksi ja lähtenyt pakoon ilman saalista. vaikka pesäkoisia on usein sisätiloissa, ne eivät yleensä aiheuta haittaa, paitsi ehkä juuri kuvatulla tavalla tekemällä tilaa toukkaputkistolleen. Saostumat 78 SUomEn lUonto 12/2011. toukat hakevat pitkillä ravinnonetsintämatkoillaan syötävää varsinkin ampiais- ja kimalaispesistä. kaUri MikkOLa tällaisesta saaliin piilottamisesta havaintoja. yöllä huoneessa ne eivät ensimmäiseksi lennä ikkunoihin vaan hiukan salaperäisesti harrastavat nurkkia ja muita pimentoja. Onko petolinnun isku. Sinikvartsia jari niSKanen / Kuvaliiteri lohkare on pääasiallisesti sinikvartsista koostuvaa kvartsikiveä
jos ensivaikutelma olisi ollut totta, tekijä ei olisi voinut olla hirvi, jonka kuorimajäljet syntyvät aina alaetuhampailla alhaalta ylöspäin vetäen. Suomen säätä määrää ilmavirtauksen suunta. talvi 20072008 on hyvä esimerkki talvesta, jolloin lähes koko ajan ilmavirtaus oli lännestä tai lounaasta, ja kunnon talvea ei kaikkialle tullut lainkaan. Samoin kesällä 2010 oli enemmän itäisiä ja kaakkoisia ilmavirtauksia kuin keskimäärin, ja se toi meille lämpimän kesän. varsinkin näkyvän valon aallonpituutta jonkin verran pienemmät epäpuhtaudet synnyttävät voimakasta sirontaa. ensimmäinen uutinen ennätyskylmästä säästä perustui uutiseen, jossa epäiltiin meksikonlahden öljytuhon pysäyttävän golf-virran. talvi 20092010 oli taasen hyvin mantereinen, jolloin itäiset tuulet vallitsivat. Sironnan väri siis kertoo sulkeumien koosta ei niiden laadusta. vuodenaikaisennusteiden laskentatarkkuus on huono ja ne toimivat tropiikissa paremmin kuin meillä. ensivaikutelma kuvaa katsoessani oli, että jäljet kuusen kuoressa on tehty vetämällä terävää esinettä ylhäältä alaspäin. itäiset tuulet tuovat taasen kylmää mantereista ilmaa. erikoistutkija Kari A. Sarvien kelomisesta eli nahan irrottamisesta uusista sarvista ei ole kyse, sillä sarvet kelotaan tavallisesti hankaamalla niitä joustaviin, nuoriin havupuun taimiin eikä kelominen aiheuta terävärajaisia jälkiä. MaTTi hELMiNEN riitta liinaKoSKi pitkäaikaiset sääennusteet hirvi on kalunnut syötävää. voiko säätä oikeasti ennustaa useita kuukausia etukäteen? viime kesän voimakkaat sääilmiöt saivat varsinkin iltapäivälehdet hehkuttamaan talven säätä etukäteen myyvin lööpein. lyhyillä aallonpituuksilla kuten sinisellä sironta on voimakkainta. vielä niitä ei kannata käyttää esimerkiksi kesäloma-ajankohdan valitsemiseen. tunnistus on kumminkin tehty mikroskoopilla näkyvistä suuremmista sulkeumista, ja sironta aiheutuu näitä pienemmistä sulkeumista. Kesän sään perusteella ei voi ennustaa tulevaa talvea eikä talven avulla kesää. Kuusen kuori nilakerroksineen ei liene hirven mieliravintoa, mutta hirvikannnan tihennyttyä myös kuusen käyttö ravintovalikoiman monipuolistamiseen näyttää yleistyneen. Syntyi keskustelu siitä, voisiko kyseessä olla karhu, joka vastoin todennäköisyyttä oli vaeltanut kuvan ottopaikalle vantaan kaupungin alueelle joskaan ei sentään varsinaiselle kaupunkialueelle! Kuvien tarkempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että jäljet ovat syntyneet ylöspäin vetäen, jolloin todennäköisin aiheuttaja on hirvi. Suomen sinikvartseissa esiintyy sulkeumina ainakin rutiilia, amfibolia ja ilmeniittiä. Kuvista voitiin lisäksi päätellä, että raapamat olivat syntyneet kuvien ottoa edeltäneenä talvena, sillä pihkavuoto oli vielä vähäistä. talviaikaan läntiset ilmavirtaukset tuovat lauhaa säätä atlantilta, pohjanmereltä ja myös itämereltä siihen saakka, kunnes se jäätyy. muotia oli kylmä sää. golf-virran merkitystä usein liioitellaan jopa koulukirjoissa. itse kuvasin viime keväänä kuusen rungossa olevat jäljet, joita ajattelin hirven hampaiden jättämiksi, mutta ne ovat hyvin erilaiset. millaiset jäljet tulee, kun sarvia hankaa puuhun. Kinnunen geologian tutkimuskeskuksen tutkimuslaboratoriosta kertoi, että sinikvartsin väri aiheutuu valon sironnasta kvartsin sisältämistä pienhiukkasista eli sulkeumista. Kiven alkuperästä kertoo kerroksellisuus, joka on usein vieläkin havaittavissa, vaikka kivi on myöhemmin uudelleenkiteytynyt. syntyivät noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. vuodenaikaisennusteissa ei ennusteta yksittäisiä päiviä eikä viikkojakaan vaan kuukauden tai useamman kuukauden poikkeamaa keskimääräisestä ilmastosta. valoilmiön selitys on sama kuin vaikkapa ihmisen sinisissä silmissä ja taivaan sinessä. tämän talven sää ei kerro seuraavasta talvesta mitään. Sari harTONEN 12/2011 SUomEn lUonto 79 marKKu niKKi / pro luontoKuva. Olisiko sittenkin karhu ollut asialla? todella kiinnostava kuva aiheutti keskustelua useammankin asiantuntijan kesken. Sulkeumat itsessään eivät ole sinisiä. Säällä ei ole muistia. itäiset tuulet tuovat kylmän talven. karhu vai hirvi? Suomen Luonnossa 8/2010 oli kuva hirven järsimästä haavan kyljestä. täyttä varmuutta esimerkiksi Simpsiön sinertävän kvartsikiven sironnan aiheuttajasta ei vielä ole. TapaNi TErvO Suomen säätä määrää ilmavirtausten suunta. Sellainen ei ole mahdollista. Hirvieläimillähän ei ole yläetuhampaita, joita voisi käyttää kätevästi alaspäin vetäen. tulevien kuukausien säätä voidaan ennakoida niin sanotuilla vuodenaikaisennustusmalleilla, jotka ovat samantyyppisiä kuin lyhyemmän ajan säänennustusmallit
huhtikuuta kevään airut on kaunis ja myrkyllinen NäSiä. ReiJo lähTeenmäKi / KuvaliiTeRi Kimalaiset alkavat pörrätä. löytöretkellä Vartiosaaressa.. 3/2011 ilmestyy 8
mitä supermyrkkyjä itämeren kaloihin kertyy. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. montako uhanalaista lintulajia Suomessa on uuden Punaisen kirjan mukaan. 8. missä maassa on amboselin kansallispuisto. a) 59 b) 81 c) 102 3. lepakot. a) 59. 9. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäjä Allekirjoitus: ....................................................................................................................... YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS 11/2011 SUomEn lUonto 81. metso, teeri, riekko, kiiruna ja pyy. Kuinka suuri osa Suomen pinta-alasta on suota. Tunnistatko pikkunisäkkäät? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: WWW.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Kestotilaus 12 kk (59 euroa) Määräaikaistilaus 12 kk (67 euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 59 tai 52 , Määräaikaistilaus 6 kk (37 euroa) katso tarkemmin ohesta). Kuinka monta hehtaaria metsää tarvitaan sitomaan yhden suomalaisen hiilidioksidipäästöt. 30 prosenttia. 9. 2. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 2280 8210, 2280 8209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. a) 100 g b) 200 g c) 300 g 7. 4. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS a B C Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... rahkasammalet. Keniassa. 10. c) 300 grammaa. 5. Kuinka paljon suurin Suomesta saatu kiiski on painanut. Nimi: .................................................................................................................................... WiKimedia Osoite: ............................................................................................................................... C vaSTauKSeT: 1. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 10. mikä hiiltä sitova lajiryhmä on Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden laji. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2011. a) tammihiiri B) kotihiiri c) metsähiiri. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... 5. 8. dioksiineja ja pcB-aineita. mitkä metsäkanalinnut elävät Suomessa. Nimi: ................................................................................................................................... mitkä eläimet nukkuvat pää alaspäin. Osoite: ................................................................................................................................ Irtonumero 7,5 euroa. 7. 6. Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... 4. Kaksi hehtaaria. Osoite: ............................................................................................................................... 6. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. pähkinöitä KriStina al-zalimi / cartina 1. 2. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. 3
70 Suomen vuotta jOrMa LaUriLa Välähdyksiä vuosien varrelta muodonvaihdos Tunnelma Luonto-Liiton kesäleiriltä Tammelan Liesjärveltä 1953. Kannen kotkalogo vaihtui Luonnonsuojeluyhdistyksen uuteen tunnukseen: "Merkki, jossa ihmiskäsi on suojelevasti asettunut havupuun taimen ja pesästään kurkottavien kolmen linnunpoikasen yläpuolelle, symbolisoi sattuvasti luonnonsuojelun aatteellisia ja samalla myös käytännöllis-taloudellisia tehtäviä." metSäHallituS / reino Kalliolan KuvaKoKoelma "vastakohtana vuosikirjalle aikakauslehti on aktiivisen otteen ilmaus; sen olemukseen kuuluu omaksutun ohjelman ajaminen, jopa suoranainen taistelu aatteen puolesta." neljästi vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi muuttuneen Suomen luonnon pääkirjoituksessa 1956. ( Poimintoja 1950-luvun aiheista: Ahma lainsuojaton, Soiden linnut ja suo-ojitus, Kannattaako hirveä suojella?, Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi?,Petolintujemme suojelu, Piirteitä maamme tuhatjalkaisista ja niiden elintavoista, Lohen kalastus ja suojelu, Hukkuvaa Sompion Lappia, Suomen kallioperä ja kaivannaisten löytymismahdollisuudet, Luonnonsuojelua Neuvostoliitossa. ) 82 SUomEn lUonto 12/2011 ajankuva vuosikirjasta 1955 : "kohosuon kohtalo voi olla tällainenkin" (polttoturpeen nostoa). Uudistuneen lehden 1/1956 kansi.. "Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on päättänyt muuttaa vuosikirjan neljästi vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi --- Erotus on pääasiallisesti siinä, että yhden vuosikirjan asemesta saamme aikakauslehden neljä numeroa, jotka yhdessä vastaavat vanhan vuosikirjan laajuutta." Uudistunut lehti lupasi kuitenkin aiheiden valinnassa, kerronnan hengessä ja kuvituksessa jatkaa vuosikirjan perinteitä, joissa "puhuvat meille sanoin ja kuvin aarniometsien rauhallinen elämäntahti, nevojemme ja soittemme alakuloinen kauneus, rehevien lehtojemme kasvillisuus ja linnustomme eri lajit ja alueittaiset esiintymät". Lehti kuoriutui kotelostaan muodonvaihdoksessa eli metamorfoosissa kuin perhonen ja lähti sitten lentoon. Monista luontoliittolaisista tuli sittemmin merkittäviä luonnon- ja ympäristönsuojelun vaikuttajia. kUN LEhTEMME uudistui 1956, pääkirjoituksen otsikossa kuvattiin muutosta eksaktin biologisesti mutta samalla runollisesti
Palautusviikko 201114 767095-1102