Suomen Luonto 2/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ÄT Ä j 9! ET 76 7 I OT S. NT VaT O LU Ta a S Va LUONNONYSTÄVÄN YKKÖSLEHTI mustarastas, hurmaava huilutaituri sitruunaperhosKoiraan yksinäinen kevät riisitunturin upea talvi 2 Irtonumero 8,50 2.3.2012 metsän sielu Heikki Willamo vietti vuoden tämän töyhtötiaisen metsässä.
tilanne oli hetkessä ohi. nopeasti hän avasi ikkunan, laittoi hernepussin tueksi ja sai kuvan. luontokuvaaja Benjam Pöntinen ajeli autollaan etsien suopöllöjä, kamera ja 300-millinen valmiina. varhaiskevät Pyryjänis Kuva BENJaM pöNTiNEN / TeKsTi JOrMa LaUriLa MaaLiSkUUN TaivaS tuprutti sakeaa lunta lapualla. lokakuussa 2011 onnenkantamoinen palkittiin lontoossa sarjavoittajana maailman suurimmassa luontokuvakilpailussa Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year.. Yllättäen ladon suojasta loikkasi rusakko
äärimmäisenä vasemmalla naaras.. Kevättalvella isokoskelokoiras on erityisen hieno näky, kun sen vaaleanoranssi väritys hehkuu vielä harmaassa maisemassa. varhaiskevät Kevään hehkua Kuva vESa hUTTUNEN / TeKsTi JOrMa LaUriLa iSOkOSkELO on varhaisimpia muuttolintujamme. leutoina talvina niitä jää suomenkin rannikolle. eivät ne kaukaa tulekaan; kovinakaan talvina koskelot eivät vetäydy juuri tanskan vesiä pitemmälle
ei kuitenkaan ole mitään yhtenäistä koko yhteiskunnan etua. Sitruunaperhosen koiras herää useita viikkoja ennen naarasta. Tämä kärppä viehätti turistejakin Suomenlinnassa. 28 28 Linnoituksen nopein Seppo Parkkinen valokuvasi kärpän vauhdikasta menoa. 30 Kauriiden etsijät Lumiset talvet hidastavat pienikokoisen metsäkauriin voittokulkua. Lauri SaLMinen 6 Suomen luonto 12/2012 6 Suomen luonto 11/2012 VaKiOt 8 Luonto ja ympäristö nyt 14 Maailmalta 36 Kolumni 45 Vahtikoira. Raportti esittää nopeutettua "ohituskaistaa" tärkeiksi katsottujen teollisuus- kaivoshankkeiden lupaprosessien läpikäynnille. Raportti on teollisen hyödyntämisen yksisilmäinen esitys. Kansainvälisiin ympäristösopimuksiin se suhtautuu korostamalla lyhytnäköistä kansallista etua, esimerkkeinä eu:n rikkidirektiivi ja globaali ilmastopolitiikka. ne on käytävä kriittisesti läpi yksi kerrallaan. PääKirjOiTuS Ohituskaistalla väärään suuntaan SELviTySMiES, vuorineuvos Jorma elorannan helmikuussa julkistettu raportti investointeja suomeen on tuulahdus menneisyyden arvomaailmasta. On monenlaisia tavoitteita ja arvoja. Tulos: Suomen parhaisiin kuuluvat metsäkuvat. Raportti henkii luonnonvarojen käytön lisäämistä vastuullisen ympäristöpolitiikan kustannuksella. lisää raportin ajatusmaailmasta: "Varmistetaan, että alan yrityksissä ymmärretään suomen myönteinen suhtautuminen kaivoshankkeisiin ja jatkojalostuslaitoksiin." moni suomalainen on varmasti eri mieltä siitä, että meillä olisi varaukseton myönteinen kanta kaivoshankkeisiin. selvitysmies on aivan eri linjoilla kuin maabrändivaltuuskunta, joka nosti ympäristöarvot vahvasti osaksi kansainvälistä suomi-kuvaa. Kuvaavaa on, että selvitysmiehen tapaamissa henkilöissä ei ole lainkaan kansalaisjärjestöjen tai ympäristöalan edustajia, ei edes ympäristöministeriä. JOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi SePPO ParKKinen 50 sisällYs 16 Kevään pisin odotus Talvi kutsuu Riisitunturin kansallispuistoon. 2/2012 18 Tiaisen klaani Heikki Willamo oli kadottaa metsän mutta löysi sen entistä syvempänä. tämä lieneekin ohituskaistan tarkoitus. tämä tarkoittaisi sitä, että ympäristövaikutusten arviointi ja painoarvo jäisivät aiempaa heiveröisemmiksi. Raportti korostaa monessa kohdin suomen etua
Vaatimuksia on asetettu muun muassa. rastas laulaa vielä heinäkuussakin: se voi pesi kolmekin kertaa kaudessa. Kannessa Tämä töyhtötiainen on yksi luontokuvaaja heikki willamon metsän tärkeimmistä hahmoista, sivut 1827. 64 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu, Lukijakirjeet 76 Kysy luonnosta 81 Pähkinät, Palvelukortti 82 Pienestä kiinni 12/2012 Suomen luonto 7. painopaperille, kemikaalien ympäristövaikutuksille, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Suomen Luonto 2/2012 71. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Juha Kauppinen, (09) 2280 8203, 050 592 2808 Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 050 308 2457 Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Painolla on käytössään myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL12_02/2012 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Perunakokeilu loppui alkuunsa. Hannu HuOViLa / VaSTaVaLO 56 Nousu pyhille Rilavuorille Bulgarian korkea erämaa. Sitruunaperhosen koiras herää ennen naarasta. 38 Viherkatot Kuivan paikan kasvit kukoistavat katoilla. 50 Monen valon tunturi Toimittaja jouni Tikkanen hiihti Posion riisitunturille tykyn ja luontokuvaaja Paavo Hamusen maisemiin. 30 Metsäkauris on asuttanut jo puoli Suomea. Hannu HauTaLa / LeuKu 40 Kevään keltanokka Talvi väistyy mustarastaan konserttiin. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. PaaVO HaMunen 16 46 Gm-perunalle lähtöpassit Euroopasta eurooppa kavahtaa geenikasveja pelloilla. Se kattaa kaikki tuotannon vaiheet
Kalajavuori, Rautalammi Konnevesi 11. luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkisen mukaan hallinto ei tue uusia puistoja. ohjansirkuista, pöllöistä ja kuukkeleista tunnetun sanginjoen ulkoilumetsän hakkuut kuumentavat tunteita Oulussa: kansanliike haluaisi kahden ja puolen tuhannen hehtaarin metsäalueesta kansallispuiston, mutta Oulun tekninen lautakunta päinvastoin siunasi sinne äskettäin hakkuun. ToimiTTanuT JUha kaUppiNEN, www.TwiTTEr.cOM/LUONTOMiES Luonto ja ympäristö NyT Suomen Luonto kertoo, mitkä paikkakunnat ovat mukana valtakunnallisessa kilpajuoksussa uusista kansallispuistoista. suomeen halutaan uusia KansallisPuistOJa P 2 Ympäristöministeri Ville niinistö arvioi keväällä, mitkä 11 hankkeesta ovat toteuttamiskelpoisia. Suur-Saimaa (Kyläniemi), Taipalsaari 6. Tiirismaa, Hollola 10. Hossa, Suomussalmi 2. yMpäriSTöMiNiSTEriöN kommentit sanginjoen puistohankkeesta ovat olleet nihkeitä. Teisko, Tampere 7. Kuhmo 5. Evo, Lammi 9. Kilpisjärvi, Enontekiö 3. Hirvijärvi, Jalasjärvi 8. oulun sanginjoki haluaa olla yksi näistä. suunnitelmia. uusista hakkuista ei ole ilmoitettu, mutta puistoaktiivit pelkäävät jatkoa. Hakkuu oli pieni ja vähän tuottava, ja sillä haluttiin sanginjoki-aktiivien mukaan vain nakertaa kansallispuisto- 1 3 Näihin halutaan kansallispuisto 1. Sanginjoki, Oulu 4. Sanginjoen metsässä niitä vielä pesii. 11 8 Suomen luonto 12/2012 MarKuS VareSVuO. Kaupunginvaltuusto koetettiin saada estämään hakkuu, mutta se ei suostunut ylimääräiseen kokoukseen, jolla hakkuun tarpeellisuus olisi ehditty arvioida ennen sen aloittamista. Porkkalanniemi, Kirkkonummi 4 7 KarTTaKeSKuS, LuPa L8530 10 6 8 9 5 pohjansirkku on kadonnut monilta perinteisiltä asuinseuduiltaan
raviolitölkin raaka-aineiden selvittämiseen meni neljä vuotta! Dokumentti palautti kiinnostuksen tuotteiden alkuperätietoihin. Pillimehu tuntuu kyllä aika viattomalta. TOivEiTa ON eri puolilla Heikkisen mukaan jopa 11 kansallispuistosta (ks. Maaliviiva on läheisen saaren rannassa oleva retkikivi. "näin toimittiin viimeksi Satu Hassin (vihr.) ollessa ympäristöministerinä", Heikkinen kertoo. "Tää on hyvää! Luonnossa kaikki maistuu paremmalta", tytär tokaisee ja haukkaa viimeisen palan leivästään. löyhemmin suojeltua aluetta on niin sanotussa isokankaan metsäpuisto-osassa noin 300 hehtaaria, mutta sielläkin metsätalous on osin sallittu. Peltipurkeissa säilykkeet kulkevat kuin bisnesluokassa, tuhdisti pakattuina. nykyisessä hallitusohjelmassa ei puhuta uusien puistojen perustamisesta, vaan nykyisten ylläpitämisestä ja kehittämisestä." "toki tälläkin kaudella voidaan aloittaa selvityksiä tulevaisuutta ajatellen", Heikkinen lisää. ravioliateria matkaa 30 000 kilometriä päätyäkseen supermarkettimme hyllylle, missä se maksaa euron. Hassi nosti esiin selkämeren, mihin tuli kansallispuisto viime vuonna, ja Porkkalanniemen, joka on nytkin listalla. JUha kaUppiNEN "Ole sä sitten vaikka tuoteselostaja!" iSTOcKPHOTO 12/2012 Suomen luonto 9 SePPO aLaTaLO / VaSTaVaLO. Heikkisen mukaan ministeriö arvioi 11 hanketta, minkä jälkeen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ottaa niihin kantaa keväällä. kartta). Mieleen tulee Katja Gauriloffin dokumentti Säilöttyjä unelmia, joka kertoo raviolisäilykepurkin tarinan malmin louhimisesta raaka-aineiden kasvatukseen ja tuotteen valmistukseen asti. sanginjoen suojelua ajavat muun muassa Pohjanmaan partiolaiset, Oulun latu, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. "Maalissa nyyyyt!" istahdamme kivelle ja kaivamme repusta pillimehut ja voileivät. jollekulle aukeaisi tällaisesta urakasta töitä loppuelämäksi. "Mitä sä luet?" "Tuoteselostetta. "emme tietenkään vastusta suojelua. Mehutetran kupeesta luen, että parasta ennen -päiväys on mennyt pari päivää sitten, mutta jano on kova, saa kelvata. äskettäin joukon jatkoksi liittyi poliitikko Pertti Salolainen (kok.). elintarviketeollisuudessa tutkittavaa riittäisi. Siis mitä purkissa on ja missä se on tehty." Sukset sujahtavat jalkaan ja alkaa kotimatka. Kuhmon kunta haluaa jonkin suojelualueistaan kansallispuistoksi, Oulun kaupunki ei kannata sanginjoen puistoa. "Meenkö nyt hiljaa vai kovaa?" "Mene vaan kovaa." "Ole sä sitten vaikka tuoteselostaja!" Lue Säilöttyjä unelmia -dokumentin esittely sivulla. Purkista luen suomalaisen valmistuttajan nimen, mutta valmistajatiedoissa mainitaan vain yhtiö, ei valmistusmaata. VeLLa MeHTOLa KIIKARISSA JOUNi TikkaNEN JOhaNNa MEhTOLa Säilöttyjä eväitä "MEENkO Mä kOvaa?" Säilöttyjä eväitä "no, on sulla kyllä aikamoinen vauhti." "Mä olen se Krista, mikä se nyt on?" "Lähteenmäki?" "niin, just se!" Tytär lykkii sauvoillaan vimmatusti tasatyöntöä jäällä. 70. "siksi meitä syytetään ajoittain jopa luonnonsuojelun vastustajiksi", pitkään ympäristöhallinnossa toiminut Heikkinen sanoo. Hankkeissa on eroja. sanginjoen metsistä on suojeltu luonnonsuojelulailla vain kaksi prosenttia. lähihistoriasta voi päätellä, että tällä kannanotolla tulee olemaan suuri painoarvo
ei puuttuvaa puusukupolvea saa hakkuilla takaisin", Vainio toteaa. MikkO NiSkaSaari pyrstötiaisen kieli käy livakasti NiiN ihMEELLiSELTä kuin se kuulostaakin, pyrstötiaiset syövät talvella lähinnä kirvanmunia. 40 % eurOOPan KiuruiSTa HäViSi 1970-LuVuLTa 2010-LuVuLLe TeHOMaaTaLOuDen VuOKSi, KerTOO TuOre LinTuaTLaS. MarKuS VareSVuO 10 Suomen luonto 12/2012. Tutkijat ja vapaaehtoiset kolaavat kinoksia tänäkin keväänä, koska lunta ei luonnostaan ole tarpeeksi. Hakkuukohteet tuntee Kainuun elykeskuksen biologi Maarit Vainio. metsähallitus hakkaa syrjäseutujen tulevaisuutta osin siksi, että sen tuottovelvoitetta valtiolle on nostettu kolmanneksella. "jos pesintä onnistuu, norppien määrä voi nousta yli 300:n", arvioi Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilä, nyt saimaannorppia on 290. JUha kaUppiNEN yllätyssääski löytyi Turun pomponrahkalta EUrOOpaN ensimmäinen yksilö Georthocladius platystylus -nimistä kaksisiipisiin kuuluvaa surviaissääskeä löydettiin Pomponrahkan soidensuojelualueelta. Luonto ja ympäristö NyT VeSa HYYrYLäinen poimintoja kaadettua metsää Manamansalossa. keinokinoksia kolattu taas norpille pUOLESSa saimaannorpille kolatuista keinokinoksista viihtyi norppa viime keväänä. Lyhyenä talvipäivänä niitä on napsittava paljon, jotta energia riittää yön kylmyyden voittamiseen. "Hossan metsiä on aikoinaan harsintahakattu rajustikin. nyt suunnitellut hakkuut nostivat valtakunnallisen kapinan, ja niitä lykättiin. Joillain alueilla on kelojakin, mutta paikoin on kuin välistä puuttuisi puusukupolvi." auttavatko hakkuuaukot tähän. Hossasta noin neljännes on talousmetsää, jota metsähallitus nyt nävertää jatkuvasti. ja seuraavan kimppuun! raiNEr raJakaLLiO arTO LiiTi /LeuKu Kuuntele Suomen Luonnon puheohjelmaa netissä: www.audioboo.com/luonnonaani. "Pienet aukot tuovat vaihtelua metsään", sanoo aluejohtaja Veikko Hiltunen. "Hakkuut heikentävät matkailun mahdollisuuksia. "eivät. miten taimikot lisäävät monimuotoisuutta. Hossassa on kaadettu jopa 180-vuotiasta metsää. nuun tärkeimpiä matkailukohteita. nokka aukeaa, kieli livahtaa ulos ja nappaa munan suuhun. Laji on tätä ennen tavattu vain coloradossa, Yhdysvalloissa, joten Turun havainto on euroopan ensimmäinen. MiKKO PöLLänen Retkeilyalueilla hakataan tulevaisuutta ELäkELäiNEN Matti Vainio oli metsähallituksessa luomassa Hossan 9000 hehtaarin retkeilyalueesta Kainuun tärkeintä luontomatkailukohdetta. hOSSaSSa selvitetään pian suojeluarvoja. Paljon enemmän kuin hakkuutulo", matti Vainio sanoo. matkailuyrittäjien liikevaihto on miljoonaluokkaa. sen nuorehkoille, kertaalleen harvennetuille mäntykankaille hakattuja aukkoja perustellaan metsän erirakenteistamisella. Yksilö pyydystettiin kesäkuussa 2011, ja sen määritti surviaissääskituntija Lauri Paasivirta. Hyvän ruokamestan löytäneen tintin pää takoo kuin neulomakoneen neula. Heikki Willamo ja mustavalkokuvaus Paavo Hamusen luontoretkivinkit mustarastaan laulu 800 000 Kiurua PaLaa SuOMeen Tänä KeVäänä TaLViaLueiLTaan LänSi-eurOOPaSTa. Osa alueista on hyvin tasaikäisiä ja riukumännikköjä. Poikasia ilmaantui kahteen pesään. mutta samaan aikaan metsähallitus alkoi haka- retkeilyta taivalkoskella ja merkki Oulujärvellä, missä Manamanmanamansalo on Kai- salossa
Vastaava on toistunut 1999, 2005 ja 2009 ja 2011. laji on meillä uusi. "marraskuun alussa oli kylmää ja kuivaa. talvi on kuiva vuodenaika, joten perhoset tulkitsivat, kuten ilmatieteen laitoskin, että oli talvi. Ja kun joulukuussa tuli leutoa, ne katsoivat talven olevan ohi ja lähtivät lentoon." Olet kaivellut puolestamme arkistoja. "Kevään perhosista myös raitayökkösiä on tavattu joinain syksyinä, esimerkiksi 1963. ilmiö on siis voimistunut." Tuleeko talvisesta lepattelusta arkipäivää. niitä löytyi kolme, joten niitä on ollut siellä lennossa tuhansia." Mikä sulkamittarit ajoi lentoon. tilalle on tullut esimerkiksi atlanttisia morsiusyökköslajeja." JUha kaUppiNEN Antti Halkan juttu sitruunaperhosesta sivuilla 16-17. juSSi MurTOSaari 12/2012 Suomen luonto 11. "Voi olla. Mitä sanot tästä, Helsingin yliopiston museomestari Jaakko Kullberg. Mitä paljastui. ilmastossamme on jo nyt paljon vaihtelua, koska olemme atlanttisen ja mannermaisen ilmaston välissä, ja vieressä on itämeri." "arktinen ja havumetsien boreaalinen lajisto korvautuu rannikollamme leudon ilmaston tulokkailla. Sulkamittarilla on erinomainen suojaväritys. ILMIöMäISTä KuVaaja Perhoset joulun tuovat rUiSSaLOSSa turussa tehtiin joulukuussa sensaatiomainen havainto, kun Markus Lindberg löysi kolme sulkamittarikoirasta. "erittäin hieno havainto, ja ensimmäinen laatuaan syyskaudella suomessa. aiemmin yleiset purppurakenttämittari ja metsäpohjanmittari ovat lähes kadonneet rannikolta. sulkamittari on tavallisesti kevään perhoslaji. sillä on vielä geneettisessä muistissaan mahdollisuus lähteä lentoon lämpimänä syksynä. etelämpänä euroopassa, esimerkiksi Bulgariassa, sulkamittarit lentävät jopa jouluna
afrikan rannikolla näkyy trooppinen hirmumyrsky Funso, joka aiheutti tuhoja merellä ja Mosambikissa. Otimme alan erityistarkkailuun. PeTri PieTiLäinen Luonnonsuojeluliitto havahtui kaivospalautteesta TaMMikUUN Suomen Luonnon Talvivaarasta ja uusista kaivoshankkeista kertoneet jutut keräsivät paljon palautetta. Nimi viittaa verner Suomeen, amerikansuomalaiseen satelliittimeteorologian kehittäjään. Suomen Luonnon tietojen mukaan iuCn päättää allin uhanalaisuudesta toukokuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto päätti nopeasti ottaa kaivosten ongelmat erityislahjoituskohteeksi. Paljastui, että ihmiset eivät aina tiedä koti- tai lomaseutujensa kaivoshankkeista. Luonnonsuojeluliiton nettisivuilla voi lahjoittaa korvamerkittyä rahaa luonnon kannalta hyvin haitallisten kaivoshankkeiden vastustamiseen. "Birdlife international tulee esittämään maailman luonnonsuojeluliitolle iuCn:lle, että alli lisätään maailmanlaajuisesti uhanalaisten lajien listalle", vahvistaa intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston luonnontieteellisestä museosta. Suomi-maa jää aivan kuvan reunalle.. Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen Luonnon kustantaja. kymmeniätuhansia alleja viivytteli tammikuulle asti helsingin edustalla. allista maailmanlaajuisesti uhanalainen? aLLi on kenties pian maailmanlaajuisesti uhanalainen lintulaji. joko paikallismediat eivät halua niistä kertoa, tai sitten nekään eivät ole perillä siitä, millaista kaivostoimintaa omalle seudulle on tulossa. Vielä ei tiedetä, mitä uhanalaisuusluokitusta allille esitetään. Luonto ja ympäristö NyT iSoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. lehikoinen on suomen uhanalaisuusluokituksia tehneen asiantuntijaryhmän jäsen. jutussamme mainittu Mawson resourcesin rompaksen-hanke sai yllättävän käänteen: Metsähallitus teki Mawsonista tutkintapyynnön poliisille selvittääkseen, onko yhtiö syyllistynyt toiminnassaan luonnonsuojelurikokseen. Luonnonsuojeluliiton kaivosvastustukseen voi lahjoittaa rahaa osoitteessa http://www.sll.fi/lahjoita. suuri osa maailman alleista talvehtii itämerellä, missä niiden määrä on dramaattisesti vähentynyt. JUha kaUppiNEN ilmakuva Palstalla tarkkaillaan säätä ja ilmastoa. Maisema jonka Suomi kuvasi Suomi "iL Ma STOP OL iTiiKa LL a ei Tu Le Ha iTaTa Ke ST äVän Me TS äTaLOu Den Ha rj Oi TTaMiSTa Su OM eS Sa eiK ä Mu ua LL aK aa n." Selvitysmies, vu orineuvos Jorma Eloranta ra portissa Investointeja Su omeen työja elinkeinomini steriölle 15. helmikuuta 20 12 12 Suomen luonto 12/2012 YHDYSVaLTain aVaruuSHaLLinTO naSa / nOaa Oho! Trooppinen hirmumyrsky Funso iskemässä Afrikkaan Tämän kuvan otti Nasan uusi Suomi-niminen satelliitti tammikuussa
Fosforitin kohdallahan osoittautui, että viralliset päästöt ovat vain sadasosa todellisesta kuormituksesta. Päästökohteita voi paljastua muualtakin. Puhdistamon rakentamiseen kuluu vuosia, väliaikainen saostus järjestyy nopeammin. Miksi kuormittaja paljastui vasta nyt. Venäjän viranomainen raportoi kasvavista fosforikuormista, mutta ei niiden alkuperästä. Fosforit-tehtaan alapuolelle perustettiin havaintopaikka vasta 2008. Joki otettiin erityisseurantaan, ja päästöjen kohteeksi paljastui Fosforitlannoitetehdas. mutta tapaus on hankala, koska yritys näyttää noudattaneen lupaehtoja teollisten prosessien osalta. en kuitenkaan usko, että Venäjällä aina tilanne on sama. noilla kymmenillä miljoonilla on puhdistettu suomenlahtea paljon enemmän kuin sadoilla miljoonilla euroilla, jotka on kohdistettu maataloutemme päästövähennyksiin. myös siellä on jätekipsivuori. JUha kaUppiNEN jaSMin aWaD / iSTOcKPHOTO Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.suomenluonto.fi/suoralinja tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 12/2012 Suomen luonto 13. Venäjän monitorointijärjestelmä ei ole ajan tasalla. Onko Venäjän lainsäädännössä ympäristörikoksia. sakot ovat huomattava tulo valvovalle viranomaiselle, joka ei siksi välttämättä halua lopettaa toimintaa, siis tappaa lypsävää lehmää. Päästö tulee kipsivuoresta. Ja sakot eivät aina johda parempiin käytäntöihin. siihen asti jokainen vuotava gramma fosforia kasvattaa kilon levää suomenlahdessa. lähinnä olemme nopeuttaneet hankkeiden käynnistymistä. laatokkaan laskevan Olhavan varressa esimerkiksi on lannoitetehdas, jossa virallisesti ravinnekuormat ovat isommat kuin Fosforitin tehtaalla. Yritys voi saada sakkoja. Fosforipitoista jätevettä valuu Lugaeli Laukaanjokeen Eurochem-yhtiön Fosforit-tehtaasta venäjän kingisseppissä. SuORA LINJA LeHTiKuVa / SePPO KnuuTTiLa Suomen Luonto selvittää vastaukset lukijoiden kysymyksiin. Lugajokea puhdistamassa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila huomasi venäläisviranomaisen raportoimista luvuista, että Suomenlahteen laskevan Luga-joen ravinnekuormat ovat valtavia. euroChemilla on toinen saman kokoluokan tehdas liettuassa. luultavimmin alkuperä on jätekipsivuori. nyt Knuuttila vastaa lukijoiden kysymyksiin. Lauri SaLMinen Seppo knuuttila Voiko piilossa olla vielä vastaavia suurkuormittajia. Onko vedenpuhdistukseen meiltä annetut rahat käytetty oikein. esitin lugajokea erityisseurantaan viime syksynä. Koska päästö saadaan kuriin. lugajoen tapauksessa suomesta ei tarvita rahaa. On päästökohteita, joilla tarvitaan nopeita toimenpiteitä, mutta en usko, että Fosforitin kokoluokkaa. Mikä on Fosforitin vastuu. suomi on tukenut Pietarin jätevesien puhdistusta 20 vuodessa noin 40 miljoonalla eurolla, mikä on murto-osa puhdistamoiden miljardiurakoista. tehdas tekee voittoa ja on luvannut sijoittaa rahaa puhdistukseen. sYKe:n Seppo knuuttila on sankari: Lugajoen lannoitetehtaan jättipäästöön tartuttiin hänen ansiostaan. selvitämme nyt, mistä päästö tehdasalueella vuotaa. Päästökohde löytyi nopeasti. Fosforitin tuhat tonnia fosforia vuodessa kasvattaa siis miljoona tonnia levää
molemmat ovat unescon maailmanperintökohteita. Presidentti Jakaya Kikwete lupasi jo vuonna 2005 omassa kampanjassaan rakennuttaa 50 kilometrin pituisen serengetin halkaisevan valtatien parantaakseen yhteyksiä sisämaasta rannikon satamiin. Koska louhintaa ei voida harjoittaa 14 Suomen luonto 12/2012. Valtatiehanketta tukeneet paikalliset asukkaat ovat sen sijaan syyttäneet hallitusta länsimaisen sanelun hyväksymisestä ja presidenttiä lupaustensa pettämisestä. ToimiTTanuT JOrMa LaUriLa maaiLmaLta Serengeti on afrikan viimeinen suuri ruohikkoekosysteemi, jossa eläimet voivat yhä vaeltaa vapaasti ikiaikaisia reittejään. jOrMa LauriLa tuoreimmat kiistat tansaniassa koskevat legendaarisen serengetin halki suunniteltua valtatietä ja rautatietä sekä selousiin kaavailtua uraanikaivosta. tiellä ajaisi 800 autoa päivässä vuoteen 2015 mennessä ja jopa 3000 autoa päivässä vuoteen 2035 mennessä. nyt sieltä on löydetty uraaniesiintymä, jota halutaan hyödyntää taloudellisen kehityksen edistämiseksi. tansania kehitys ja suojelu t vetävät eri suuntiin iansania on tunnettu luonnonrikkauksistaan ja kansallispuistoistaan, mutta talouskasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen tarve asettavat suojelualueet ja taloudellisen hyödyntämisen jatkuvasti vastakkain. se sijaitsisi keskellä eläinten vaellusreittejä sade- ja kuivien kausien välillä ja haittaisi siten pahasti koko serengetin ekosysteemiä. sitä pitkin kuljetettaisiin luonnonrikkauksia keskisestä afrikasta saakka. Hallitus on luvannut päällystää serengetiin johtavia, puiston ulkopuolisia maanteitä. Ympäristö- ja matkailuministeri maigen mukaan uraania louhittaisiin vajaan 350 neliökilometrin alueella, mikä on 0,7 prosenttia selousin pinta-alasta. kaNSaiNväLiSET ja paikalliset luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet tietä äänekkäästi. luonnonsuojelujärjestöt kuten Birdlife international ovat vaatineet myös näistä hankkeista pikaista ympäristövaikutusten arviointia. tuorein uhka on serengetin kansallispuiston halki suunniteltu rautatie, josta tehtiin helmikuussa aiesopimus kiinalaisen rakennusyhtiön ja tansanian hallituksen välillä. Vaikka presidentti Kikwete on päättäväisesti puolustanut hanketta ja syyttänyt luonnonsuojelijoita ulkomaisten etujen ajamisesta, tansanian ympäristö- ja matkailuministeri Ezekiel Maige kertoi kesäkuussa 2011 unescon maailman- perintökomitean kokouksessa Pariisissa, että maan hallitus on perunut valtatien rakentamisen. SELOUS, noin 50 000 neliökilometrin kokoinen riistansuojelualue, on tansanian tärkeimpiä ja suurimpia suojelualueita. aiemmat kiistat liittyvät asvaltoidun valtatien rakentamiseen serengetin läpi ja uraanikaivoksen avaamiseen selousin riistansuojelualueelle. Rautatie kulkisi rannikolta serengetin läpi Viktoriajärvelle. Vaihtoehtoisista tiehankkeista käydään edelleen kiivasta keskustelua paikallisten viranomaisten, luonnonsuojelijoiden ja hallituksen välillä
tunnet erinomaisesti sähköistä markkinointia ja ansaintalogiikkoja ja olet kuin taimen purossa, kun siirrytään tekstin tuottamiseen. mobiiliapplikaatiot ja tabletit tunnet siinä kuin omat taskusi. OdOTaMME SiNULTa kokemusta ja aiempaa näyttöä osaamisestasi. Kansalaisille hanketta perustellaan työpaikoilla ja taloudellisella kehityksellä, joten heidän tukensa kaivokselle on ilmeinen. JULia JäNiS Kirjoittaja on kehitysmaatutkija, joka on asunut Tansaniassa. unesco on alustavasti antanut luvan hankkeelle, mutta ympäristövaikutusten arviointi on kesken. lisäksi kaivostuotannon odotetaan luovan työpaikkoja 1600 tansanialaiselle. ministeri maigen mukaan osa uraanituloista ohjattaisiin selousin ylläpitokuluihin kuten salametsästyksen torjuntaan. lehden Facebook-sivut kuuluvat aikakauslehtien suosituimpiin. Mustat ovat nykyisiä teitä. Etsimme monitaitoista Selousin riistansuojelualue Etelä-Tansaniassa on maan merkittävimpiä luonnon turvapaikkoja. Jos olet mielestäsi etsimämme henkilö ja valmis haasteeseen, lähetä hakemuksesi viimeistään perjantaina 16.3.2012 klo 16.00 mennessä sähköpostilla päätoimittaja Jorma laurilalle (jorma. Palkkaus on suomen Journalistiliiton palkkaryhmän iib mukainen. mikäli luonnonsuojelujärjestöt kampanjoivat yhtä äänekkäästi kaivosta vastaan kuin serengetin tapauksessa, hallituksella voi olla tarve osoittaa, että tällä kertaa se ei anna painostukselle periksi. tansanian hallitus odottaa ensi kesänä kokoontuvan unescon maailmanperintökomitean vuosikokousta, jossa on tarkoitus päättää mahdollisesta selousin rajojen muutoksesta. Nyt sinne suunnitellaan uraanikaivosta. OLLi MarTTiLa VErKKOTuOTTAJAA Osaatko jättää konserninkokoisen digitaalisen jalanjäljen? Suomen suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto, hakee kaksivuotiseen määräaikaiseen projektiin verkkotuottajaa kehittämään Suomen Luonto -aikakauslehden, Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton verkkopalveluja. Projektin lopputuloksena sekä verkkopalvelumme että vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa kehittyvät suomen laadukkaimman luontolehden kohderyhmälle tärkeiksi palvellen samalla tilaus- ja ilmoitushankintaamme. tehtäväsi on nostaa myös suomen luonnonsuojelun tuki Oy:n verkkokauppa uuteen lentoon. Tapaat hänet myös Kasvokkain-palstalla sivuilla 6465. 12/2012 Suomen luonto 15. Myös rautatie kulkisi todennäköisesti puiston läpi. maailmanperintökohteessa, kyseinen alue on kaavailtu poistettavaksi suojelualueesta. lisäksi unesco on vaatinut, että sen asiantuntijat saavat vierailla kaavaillulla louhinta-alueella. työkauden loppupuolella osallistut lisäksi luonnonsuojeluliiton muun verkkoviestinnän kehittämiseen. laurila@sll.fi) ja viestintäpäällikkö matti niemiselle (matti.nieminen@sll.fi). Victoriajärvi Ngorongoron suojelualue u sh Ar a punaisella merkitty on hallituksen tielinjaus, vihreällä suojelijoiden esittämä vaihtoehto. sinulla on riittävästi luonnon ja ympäristöasioiden tuntemusta ja sydämesi sykkii luonnon puolesta. vErkkOTUOTTaJaNa kehität liiton verkkotiimin kanssa digitaalista läsnäoloamme verkossa sekä sosiaalisissa medioissa. suomen luonto on luonnonsuojeluliiton kustantama aikakauslehti. maksettu levikki on noin 26 000 ja lukijoita 116 000. Pääset osallistumaan myös sisällön tuottamiseen suomen luonnon verkkosivuille sekä painetun lehden toimittamiseen. uraanin louhinnan odotetaan tuottavan vuosittain 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mistä hallituksen osuus olisi viisi miljoonaa
Koiraat varmistelevat parittelumahdollisuuksiaan. kuukauden laji: sitruunaperhonen Kevään Sitruunaperhoskoiras voi lentää jo maaliskuussa, mutta naaras herää vasta vapun jälkeen. pisin odotus m aNTTi haLkka ikä on sitruunaperhoskoiraan kevään suuri haave. mistä koiraan pitkä odotus. Parittelu tapahtuu niin pian naaraan liikkeelle lähdön jälkeen, että tutkijoille on ollut ongelma löytää parittelemattomia naaraita. naaras nousee talvisijoiltaan vasta vapun jälkeen, kun sitruunaperhoskoiraita näkee liikkeellä jopa maaliskuulla ja runsaina huhtikuun lopulta alkaen. Koiras vain alkaa odottaa hetkeään jopa kuukautta naarasta ennen. Veikkaanpa, että se on kohota korkealle taivaalle paritanssiin naaraan kanssa, laskeutua orastavaan vihreyteen ja laittaa alulle perhosten uusi sukupolvi. myös naaraan haaveet lienevät samanlaiset, vaikka tärkeä sijansa on myös paatsamalla, johon naaras tarkoin liimaa hedelmöittyneet munansa. al- 16 Suomen luonto 12/2012 OLLi VeSiKKO. eroa koiraiden ja naaraiden ilmaantumisessa on erään ruotsalaistutkimuksen mukaan keskimäärin pari kolmekin viikkoa naaras ei ehdi keväällä haaveilla, vaan se on parittelemassa jo muutaman minuutin kuluttua heräämisestään
Paatsamahan on melko harvalukuinen pensas. piTUUS: Siipien väli noin viisi senttiä. n Gonepteryx rhamni väriTyS: Koiras kirkkaan keltainen, naaras paljon haaleampi, vihertävän vaalea. Jos naaras on paritellut, se viestii tämän koiraalle taivuttamalla takaruumistaan tietyllä tavalla ylöspäin. Myös vain perhosen silmin näkyviä uv-kuvioita; siipisuomujen nanopinnoite näkynee niille välkyntänä perhosen lentäessä. aurinko hellii niiden tummaa selkää, ja perhonen voi tehdä siivistään kehonsa päälle pienen kasvihuoneen lämmökseen. SiTruunaPerHOnen kukeväällä suomi elää ylipäänsä hetken koiraiden aikaa. sitruunaperhonen elää korkeintaan vuoden. neitsyen kanssa koiras joutuu testiin, jossa naaras lentää jopa kymmenien metrien korkeuteen, ja koiras seuraa perässä. ilmeisesti aikaisin herääminen tekee myös hyvää sitruunaperhosen lisääntymiskyvylle. Munii paatsamalle, ja uusi sukupolvi kuoriutuu heinäkuulta alkaen. naaraan ilmaantumista odotellessaan sitruunaperhoskoiraat ruokailevat leskenlehdellä ja pajuilla. paiNO: syksyllä 0,130,14 grammaa, keväällä horroksen jälkeen 0,1 grammaa. LEviNNEiSyyS: elää euroopassa ja Pohjois-afrikassa. ne pystyvät lämmittämään ruumiinsa lentokuntoon varsin koleassakin säässä, jos vain on aurinkoista. moni koiras löytää vain naaraita, jotka joku muu on jo löytänyt. aikuinen suosii monia kukkia, keväällä esimerkiksi leskenlehteä ja pajuja. Pian näemme koirasvästäräkkejä ja peippoja, kun naaraat ovat vasta matkalla. se voi tuntua vähältä, mutta sitruunaperhonen on jopa euroopan pitkäikäisimpiä perhosia. talvehtineita perhosia voi nähdä liikkeellä vielä juhannuksena, muttei juuri sen jälkeen. Siivissä heikko oranssi keskitäplä. Hyönteiskoirailla taas on tapana kuoriutua ennen naarasta. Jos lehdet ovat jo puhjenneet, se sijoittaa munat niiden alapinnalle. monien muuttolintujen koiraat saapuvat ennen naaraita. toukat kasvavat, koteloituvat ja kuoriutuvat kesällä. LiSääNTyMiNEN: Parittelu toukokuussa. sinänsä koiras on valmis lisääntymään heti horroksesta liikkeelle lähdettyään. Suomessa levinneisyys ulottuu Pohjois-Karjalan Oulun korkeudelle. Sitruunaperhosen levinneisyys. LäHDe xxxxx 12/2012 Suomen luonto 17 KarTTa LuOnOnTieTeeLLiSen MuSeOn HYönTeiSTieTOKannan MuKaan. tämä voi toistua useasti, minkä jälkeen paritteluun valmis naaras istahtaa lehvästöön ja antaa koiraan tulla viereensä. raviNTO: Toukka syö paatsamaa ja orapaatsamaa. naaras liimaa munansa oksille tai silmujen tuntumaan odottamaan lehtiä. sitruunaperhonen on siihen kuitenkin niin erikoistunut, että paatsaman pohjoisraja on samalla perhosen pohjoisinta aluetta. Talvehtii aikuisena suojaisessa paikassa lumen alla. se on silloin ollut aikuinen jo seitsemänkahdeksan kuukautta, sillä se kuoriutui keskikesällä 2011. äLä SEkOiTa: aikaisin keväällä ei voi sekoittaa mihinkään toiseen perhoseen, toukokuusta alkaen muut isot vaaleat perhoset, kuten kaaliperhonen ja keltaperhoset, voivat aiheuttaa sekaannuksia. naaraan kyky löytää vielä lehdettömätkin paatsamat on hämmästyttävä
18 Suomen luonto 12/2012
Töyhtötiainen tuli katsomaan. Luontokuvaaja heikki willamo meni vuodeksi metsään kuullakseen ajatuksensa. Hän ei ensin pitänyt kuulemastaan. TeKsTi JUha kaUppiNEN / KuvaT hEikki wiLLaMO klaani tiaisen m aaliskuussa 2010 Heikki Willamo käveli pois metsästä, pitkin polkuja ja syrjäisiä teitä, kohti autoaan, joka seisoi lumen peitossa erään metsäautotien alussa. "Jääköön, perkele", Willamo oli päättänyt istuessaan laavulla päättyvän talven sylissä, metsän suurimman lammen ällämutkassa selkä kulkemisesta märkänä. "Jääköön metsä." 12/2012 Suomen luonto 19
sopivan metsän Willamo oli löytänyt joitain vuosia aiemmin läntiseltä uudeltamaalta, vain kilometrien päässä kotoaan: parinsadan hehtaarin suojelualue, jonka siimeksessä siellä täällä tummavetiset metsälammet katsoivat sinitaivasta. thoreau, yhdysvaltalainen filosofi ja yhteiskuntakriitikko, kirjoitti 1854 kirjan Walden: elämää metsässä. Joka ehkä olikin totta Karjalohjalla, kun Willamo oli lapsi. 20 vuotta. wiLLaMO Ei OikEaSTaaN lähtenyt joulukuussa 2009 etsimään tuota samaa metsää, joka Haukkametsän sivuilla raottaa sisintään. se on tositarina, jossa thoreau myy koko maallisen omaisuutensa ja ra- 20 Suomen luonto 12/2012. Kun idea Haukkametsästä syntyi, ikä alkoi kolmosella. Vuosi metsässä odotti eläjäänsä. sen löytäminen olisi ollut mahdotonta, sillä tuo metsä ei ole totta. suurimman lammen rannalle Willamo laittoi laavunsa. eihän se ole pitkä aika, mutta juuri Willamon iässä merkityksellinen kuitenkin. Ensilumi metsälammella. viimeinen satama. Willamo oli mennyt toiveikkaana metsään pari kuukautta aiemmin: jos vielä saisi haltioitua metsästä niin kuin 20 vuotta aiemmin, jolloin hän oli alkanut tehdä merkkiteostaan Haukkametsää, kirjaa kanahaukasta ja ihmisestä. moni asia oli vielä edessä. ehkä tuossa on kaikuja Henry David Thoreaun maailmasta. Hän halusi päästä irti arjen ikeestä ja vaellella metsän sopukoihin ilman tavoitteita tai pakottavaa tarvetta onnistua. nyt kuudenkympin korvalla olisi uuden metsäkirjan aika. se on lukemattomista, pienistä sirpaleista koottu satumetsä, jonka ehkä soisi olevan totta
eihän Willamo toki myynyt taloaan ja rakentanut uutta umpimetsään niin kuin thoreau, mutta jotain samaa heissä on. kentaa uuden asumuksen metsään. mutta jostain hänen mielensä ikkunaruutuja palasi koputtelemaan töyhtötiainen, toinen sen pariskunnan linnuista, jotka asuttivat sitä metsän osaa, jossa Willamon laavu odotti tyhjänä. Ja sitten kerran, podettuaan tarpeeksi, hän nousi lopettaakseen metsävuotensa. Hän istui vain, poti luomisen tuskaa ja kuunteli, kuinka joutsenet mekastivat lammella. mitä hän on saanut aikaiseksi. Jääköön metsä. ehkä se on halu löytää tunne siitä, että on elossa. ONGELMa OLi TäMä: Willamo koetti sanailla luonnosta, mutta ajautui kerta toisensa jälkeen kirjoittamaan elämästään, tekemään välitilinpäätöstä tilanteesta, jossa poika ja tytär ovat juuri muuttaneet pois kotoa ja hän on jäänyt yk- sin vaimonsa kanssa. Willamo pysyikin poissa, kokonaista kolme viikkoa. Puolen metrin pinon luontokirjoja, siinäkö kaikki. usein Willamo ei jättänyt leiriä. 89-vuotiaaksi ehtinyt äiti oli ollut rakas ja tärkeä kuudelle lapselle, vieläkin enemmän isän varpuspöllö katsoi varjosta. 12/2012 Suomen luonto 21. kEvääN käydESSä täysin kierroksin metsävuosi sai uuden iskun: Willamon äiti kuoli. näin kului päiviä. siellähän pitäisi lukea asioita haukoista ja pöllöistä ja niiden saaliista ja muusta jännästä. Hän tarttuisi kynään ja kertoisi sen, mikä oli kerrottava. "menin metsään, koska halusin elää määrätietoisesti, kohdata vain elämän perusasioita ja katsoa enkö voisi oppia, mitä sillä oli opetettavana, jotta en joutuisi kuollessani toteamaan, etten ollutkaan elänyt", thoreau sanailee kirjassa. siellä hän jurnuttaa ja hautoo ajatuksiaan elämästä sivilisaatiossa ja sen ulkopuolella. Kotona hän istui lämpimässä ja mietti muita hankkeita. eihän sellaista voisi kirjoittaa kirjaan nimeltä Vuosi metsässä. Ja kun tuo metsän sielu oli aikansa koputellut ja kuiskinut, Willamo päätti palata metsään. mutta maaliskuun koittaessa, lumien pudotessa ja sulaessa, koitti äkkijyrkkä ankeus. metsän linnuille tuo postikorttimaisema oli tappavan ankara, ja kontrasti puhutteli Willamoa. Willamon metsävuosi alkoi hyvin paljolti siitäkin syystä, että talvi 20092010 oli tarunhohtoinen: puiden oksat notkuivat lumen paljoutta. samaa tahtia, kun lintujen äänet harvenivat talven myötä, Willamo tuli yhä varmemmaksi siitä, että kokemuksista syntyisi kirja
vanamo, hämyisten metsien sulotar. 22 Suomen luonto 12/2012
äiti kuoli yöllä. Willamo lähti verkkaisesti liikkeelle aamusta. Väsymys ja suru puskivat päälle. Willamo kuljeskeli, kuvasi ja havainnoi elämiä niin kuin oli suunnitellut. Yhtäkkiä metsä on täysi. niinpä Willamo, jotain tehdäkseen, lähti kiertämään metsän lampia, joita oli kaikkiaan yhdeksän. Pariskunta sai siivilleen kaksi komeaa poikasta. Willamo huomasi, että hän on hieman pois tolaltaan: hän oli jatkuvasti myöhässä, vaihtoi kuvausluukkua vain huomatakseen, että olisi sittenkin pitänyt pysyä edellisessä luukussa. mutta elämä johdattaa. Puukiipijöitä ja hippiäisiä. niin vain käy. näki ja koki, oli kuin kertomuksesta. kESä TULi seesteisemmin. mutta hän oli päättänyt pysyä metsässä. sen jälkeen metsään saapui riutunut ja itkettynyt mies, joka ei olisi kirjoittanut kanahaukasta riviäkään, vaikka sellainen olisi lehahtanut laavuun ja alkanut puhua. ei tosin sillä tavalla kuin olisi kuvitellut. mutta miksi. Willamo katsahti lammelle eikä ollut uskoa silmiään: kivellä, keskellä lampea, oli muna. Orastava ilo. kuoltua joitain vuosia aiemmin. tikkojen rummutus, joka kaikuu jostakin. kOiTTi SEUraava iLTa. muuttolinnut, laululinnut. äiti oli ollut klaanin vanhin, kantaemo, jonka hiljaisen, elämää kunnioittavan filosofian Willamo oli viime vuosina ymmärtänyt vaikuttaneen hänen omaan elämäänsä syvästi aina ammatin ja elämäntavan valintaa myöten. Päällimmäisenä kuului usein kaakkureiden mekastus, joka kantautui suurimmalta lammelta leiriin. niin vain käy. Punarintoja, laulurastaita. Keskikesän kuumimmilla helteillä Willamo koki kaakku12/2012 Suomen luonto 23. suunnaton tyhjyys täyttyy hyvillä muistoilla. Ja aamu valkeni metsojen ennennäkemättömään soitimeen. isä ja äiti olivat kovia tanssimaan, Willamo muisti, ja nukahti uneen. Jäisikö tänne, olisiko yötä. Kevätillan auringon säteet lämmittivät. suru tuntui mielessä, tyhjyys ja apeus, joka ei päästänyt pois. Kirjoitteli ja kuunteli. Willamo palasi leiriin. niin kuin teatterin lava, johon tosielämä yhtäkkiä tulee muistuttamaan siitä, mikä on asioiden tärkeysjärjestys. mutta kun se osuu oman äidin kohdalle, se osuu liian lähelle. mitähän tekisi. Vaihtoi uudestaan ja myöhästyi taas. Koskaan metsissä ja saloilla kulkiessaan, suurimpinakaan epäuskon hetkinä, luontokuvien ottaminen ei ollut tuntunut luontokuvaaja-Willamosta yhtä merkityksettömältä kuin niinä päivinä, jolloin hän oli juuri jäänyt orvoksi. tilanne huokui symboliikkaa. telkänmuna. lampien taveja, jotka liikkuvat kevään merkiksi pareittain. sinne hän vääntäytyi yöksi. Kaikki, mitä hän hirvi Tyhjyys täyttyy hyvillä muistoilla. telkän muna kivellä merkitsi syntymää ja elämää, ilveksen tappaman kauriin jäänteet muistuttivat kuolemasta. Oli pysyteltävä liikkeessä. nyt hän istui maahan ja mietti. Oman elämän väkevä murros heitti valoa metsän tapahtumiin. Kuin huomaamatta huono suru alkoi kulua pois, eikä siihen edes kulunut kovin kauaa, pari päivää. Hän istuskeli telkkälammen rannalla ja mietti asioita. Kuviakin tuli. Koppeloita juoksi joka puolella vastoin kaikkia metson soitimen sääntöjä. Ja hittolainen, katso nyt telkkiä, Willamo sanoi itselleen. Willamo oli aiemmin virittänyt piiloteltan metson soidinpaikalle muutaman matkan päähän laavultaan. Kun mieli on herkkänä, se alkaa elätellä kaikenlaista, synnyttää yhteyksiä, joita ei oikeasti ole. lopulta hän ymmärsi lopettaa, kävi pitkälleen ja sulki silmänsä, otti vain vastaan sen minkä metsä oli päättänyt antaa tuona aamuna. tilalle tuli hyvää surua. Hän hiipi metsälammelle, jonka rantaan oli viritellyt maastoverkon. telkät, jotka rikkovat lammen kirkkaan pinnan, "liukuvat yli kimmeltävän parketin", hän kirjoitti muistivihkoonsa. ei kuoleminen ole vaikeata, se tulee kaikkien kohdalle, omallekin, oli Willamo mielellään ajatellut. Willamo lepäsi ja kuunteli metsoja, jotka soida rytyyttivät elämänsä kyllyydestä. epäily nosti taas päätään
Taistelevat metsot. 24 Suomen luonto 12/2012
ällän muotoinen lampi, jonka kainalossa hän piti laavuaan, oli kaksiosainen: laavun kohdalta molempiin suuntiin lähtivät erilliset osat, pidempi sakara ja lyhyempi sakara, joka oli niemen takana, näkymättömissä. ne venyttelivät kaulojaan. Willamo tarkkaili viittä kaakkuria salmikapeikossa, joka jakoi ällänmuotoisen lammen kahdeksi sakaraksi. miksei välineet voisi hankkiakin ja palata takaisin, mutta metsävuoden henkeen sellainen ei sopinut. Kättä tietysti saisi eteen, jos joku saisi päähänsä nokkaista... nuoria lintuja ei menoihin päästetty. ne huusivat pesimäpuolella lampea, pienessä sakarassa, ja yrittivät tulla isolle puolelle vain saadakseen välittömästi häädön takaisin pikkupuolelle. linnut lipuivat vähän kauemmas, sukelsivat 12/2012 Suomen luonto 25. Jostain syystä kaakkurit kuitenkin yhtäkkiä pysähtyivät ja kääntyivät uimaan Willamoa kohti, kenties silkkaa uteliaisuuttaan. Hän sai idean: hän jättäisi kameran ja koettaisi uida lintujen keskelle. Ja milloin joku vieraista aikuisista yritti lähestyä sitä puolta lammesta, missä poikaset viettivät aikaansa, emot hätistivät puolestaan ne määrätietoisesti pois. siellä pesivät kaakkurit. reiden kanssa taianomaisen tuokion. Olisipa räpylät, miksei snorkkelikin, hän ajatteli, niin saisi paikattua korkeintaan keskinkertaista uimataitoa ja uitua rivakammin lintuja lähemmäs. Vähän kerrassaan, veto vedolta, Willamo lähestyi lintuja. äkkiä ne päättivät, että päätä olisi ehkä syytä kuitenkin varoa ja lähtivät uimaan loitommas. putous. Hitaasti hän ui niemen kärjen ympäri, kunnes viisi kaakkuria tulivat näkyviin. liskoja, Willamo ajatteli. siellä hän riisui vaatteet ja liukui veteen, joka oli kuin linnunmaitoa helteisten päivien jäljiltä. lapset ja aikuiset erikseen, siitä ei tingitty. linnut lähestyivät Willamoa, lähemmäs, lähemmäs, kunnes ne olivat aivan liki, vain muutaman metrin päässä. eräänä helteisen heinäkuun aamuna ilma oli tyyni, lammen pinnassa ei ollut värettäkään. liskojen sukua, sitähän linnut ovat. Kaakkuriuinti jäisi yhden aamun kokemukseksi. Pian tuokio oli ohi. se siitä, Willamo ajatteli ja jäi paikoilleen veteen kellumaan. isolla puolella lampea ne taas kokoontuivat mystisiin menoihinsa, viisikin seudun aikuista lintua kerrallaan. ei hän suorastaan pelännyt, että linnut saisivat jostain syystä päähänsä käyttää tikarinteräviä nokkiaan outoa uimaria vastaan, mutta toistaitoiseksi hän olonsa tunsi. Willamo käveli rantoja pitkin kauemmas linnuista, niemen taakse näkymättömiin. Vesi oli kaakkureiden valtakuntaa. Veden pinnan tasolta katsottuna niiden nokat tuntuivat kohoavan suoraan yläviistoon, punaiset silmät erottuivat harmaan pään sileästä höyhennyksestä. ne katselivat lammen pinnalla kelluvaa päätä, mutta eivät ilmeisesti osanneet päätellä sen kuuluvan ihmiselle. tästä näkökulMetsän pieni masta se oli helppo uskoa
syyskesällä tiaiset kertyivät parviksi. tiaiset hakivat jokaisen pähkinänmurun ja veivät kätköihinsä talven varalle. n Kuuntele osoitteessa www.audioboo.com/luonnonaani Heikki Willamon haastattelu, jossa hän kertoo, miksi Vuosi metsässä -kirjasta tuli mustavalkoinen. 26 Suomen luonto 12/2012. Willamo kuljetti pähkinämurskaa taskussaan. mutta läheskään aina hän ei lopulta edes ryhtynyt kuvaamaan. vUOSi OLi LyhyT, mutta kesti kuitenkin niin kauan, että syksyyn mennessä jokainen kivi ja tuulenkaato oli tullut tutuksi. Oli mukavaa katsella ja kuunnella lintuja. touhua, touhua, aamusta iltaan. lintu olisi voinut lehahtaa pois, muttei tehnyt niin. Pirahdukset kuuluivat ensin jostain kaukaa, unen läpi. Willamo räpiköi takaisin rannalle ja jäi helteeseen lämmittelemään. erityisesti näin tapahtui lokakuussa, kun oli varastojen teon aika. Hetki oli ohi. kaakkuri oikoo siipiään metsälammella. ja tulivat taas pintaan jossain toisella puolen lampea. Haltioituiko hän. Willamo koki elämyksiä, kirjoitti niitä päiväkirjamerkinnöiksi. aivan kuten Willamon reviiri rajautui ällän muotoiseen lampeen, niin rajautui myös tinttien liikkuma-ala: lampea Hän ui lähelle kaakkureita, joiden punaiset silmät olivat kuin liskoilla. ne eivät lähteneet milloinkaan ylittämään. tiititys ja höpinä ympäröivät, pitivät seuraa yksinäiselle kuvaajalle. sitä saattoi ripotella sinne tänne, ja koettaa saada tiaisia kameran eteen. niiden sijaan syysparveen liittyi muualta vaeltaneita nuoria kuusitiaisia ja hömötiaisia. tiainen jähmettyi paikoilleen. se on toki yhä eläin, villi ja kesytön, mutta katse aukeaa, syntyy tilaa luottamukselle. mutta eri tavoin kuin kaksi vuosikymmentä aiemmin. ehkä. taivas pudotteli harvassa keveitä hiutaleitaan. Ja kun palasi retkiltään laavulle, töyhtötiaiset ilmestyivät puiden juurakoihin ja alaoksille tervehtimään. metsävuodessa oli järkeä. laavu oli jo vuoden haalistama. Kuinka kauan on makailtava paikallaan, jotta sellaisen pääsee kokemaan. tuollainen hetken pysäytyskuva. Hetki, jolloin kävijä oli saanut tuntea olevansa osa tiaisen klaania. Vähän kerrassaan ne kävivät todemmiksi, kunnes Willamo heräsi ja huomasi töyhtötiaisen, joka touhusi aivan laavun lähellä. laavupaikalla pesineen töyhtötiaisparin kasvattamat poikaset olivat jo häipyneet maisemasta. ilman jatkuvaa touhua, sisäistä pakkoa, joka ajoi kuvaamaan, kirjoittamaan, luomaan. uudestaan, tauotta, kuinka paljon tahansa. sitten töyhtötiainen käännähti, pirautti helmeilevän äänensä ilmoille ja hypähti siivilleen. Willamo katsoi sitä silmiin. marraskuun päivänä, jolloin ensilumi satoi, Willamo torkkui hiljaisessa metsässä varpujen katveessa. Vasta hetken kuluttua lintu havaitsi kuvaajan, tai ehkä muisti tämän olemassaolon unohdettuaan sen hetkeksi. tuokio, jolloin eläin laskee hetkeksi suojaustaan
Töyhtötiaisen metsä. 12/2012 Suomen luonto 27
Kohtaamisia ylmänkolea raaka pakkaspäivän tuuli saaren rantavalleilla houkuttaa jouduttamaan kulkua ja jatkamaan suojaisammalle itärannalle. What animal is that. sä vallinreunan taakse. nyt täytyy "tyttö, ehkä Ranskasta tai espanjaskiertää ja yrittää löytää se uudes- ta, osoittaa muurinreunusta. siinä se taas on! Kärppä ponsessa suunnassa, missä olisi olettanut. Kärppä! sitä ei olisi huomannut, jollei musta häntä olisi viipottanut ja osoittanut mestariloikkijan kulkua: ensin siellä, sitten tuolla, hetkessä aivan toisaalla ja silmänräpäyksessä ei missään. Kärppä katosi, matka jatkuu van- ruokaa kuin kesällä, ainakin kaksi han linnoituskaupungin viimalta suo- myyrää joka päivä, luultavasti enemjaa antavien muurien vieritse. Karpii?...It's cute!" soma sanonta. äkkiä, aivan yllättäen, valkea nuoli singahtaa kallionkupeesta, poukkoilee pitkin lumikenttää ja katoaa... se viuhtoo hangella kuin näkymät"It is... en näe taan. liukastakin, susisaaren vallien polut ovat jyrkissä kohdissaan arvaamattoman petollisia. hyilemään. nahtaa lumireunuksen takaa ja koPieni varomaton liike, kameran suun- hottautuu takajalkojensa varaan tätaaminen, ja kärppä on taas poissa. tullakseen taas kärppänä esiin. n TeKsTi ja KuvaT SEppO parkkiNEN linnoituksen nopein 12/2012 28 Suomen luonto 11/2012 seppo parkkinen seurasi, kun kärppä ryhtyi nähtävyydeksi suomenlinnassa.. täällä ei oikeastaan ole ki- se todella on, mutta samalla valpas, vikkoa, mutta joka tapauksessa kärp- äärimmäisen nopea ja tehokas saalispä tuntuu olevan vähintään viidessä taja, pikkujyrsijöiden kauhu. siinä! takajaloilleen nousten mitään, mutta tiedän mitä hän tarkärppä kurkkaa mutta aivan toi- koittaa. the kärppä kärppä in Fintömän voiman työntämänä niin, ett- nish, Mustela erminea in Latin..." ei peräpää tahdo pysyä etupään tah- Kärppä on ruotsiksi hermelin, mutta dissa; hurja meno, ja kärppä lentää englanniksi. Onpa hyvä, että maisema on valkoisenaan lumesta; muuten talvipukuinen kärppä olisi vaikeuksissa. K ON SE NOpEa, se katoaa hetkes"What's that. noa nähdä kärppä niin hyvin! lukuiKohta kärppä onkin taas jahdissa, sia kertoja olen samoja polkuja kul- pinkoo muurinviertä ja katoaa kulkenut, mutta kärppää en täällä odot- man taakse niin, että musta hännäntanut näkeväni. vallinharjan yli, siltä näyttää! Kärppä viitenä kivikossa, kuuluu "Karppae. talvella se tarvitsee reilummin paikassa yhtä aikaa. Oli hie- mänkin. tuuli puree lounaasta tai lännestä. puolikas vain vilahtaa. en millään muistanut (stoat, tarkistin myöhemmin). Ja häntä, ei ainoastaan hännänpää, on tosiaan miltei puolelta mitaltaan musta
kärppä varasti huomion helsingin Suomenlinnassa kylmänä talvisena päivänä. Sen paljasti musta hännänpää. 12/2012 Suomen luonto 11/2012 29
metsäkauriita on saatu pannoitettua 34, työtä on tehty saarijärven lisäksi tammisaaressa, tenholassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, mikkelissä, Kuopiossa, Hollolassa ja suonenjoella. 30 Suomen luonto 12/2012. Pisimmän ajan hän kyttää naarasta: 14 tuntia ja 20 minuuttia. sitten lumiset talvet ja ilves puuttuivat peliin. aLicE karLSSON P annoittaja Pertti Hokkanen istuu heinäpaalin sisällä saarijärvellä. "nukutusnuolikin on ammuttava alle kymmenen metrin päästä, muuten ei tule mitään." metsäkauriiden gps-pannoitukset aloitettiin 2008, sillä tiedot eläimien määristä ja elintavoista olivat kovin hataralla pohjalla. Paalin suojista Hokkanen saa nukutettua pannoitettavaksi kolme pukkia ja yhden naaraan. Panta on laitettava eläimelle nukutuksessa, muuten se ei onnistu. Hänen ympärillään on 27 kaurista, jotka syövät paalia niin lähellä, että eläimet voisi ottaa käsin kiinni. ei. "sataako täällä?" Hokkanen ihmettelee. Hokkanen yritti aiemmin saada kauriita loukkuun, mutta eivät ne sinne menneet. Kauriiden etsijät Metsäkauriiden oletettiin valloittavan maan. "metsäkauris on erittäin valpas ja nopea", hän sanoo. Kauriiden sorkat ne vain ropisevat hangella. "Olemme pyrkineet pantojen avulla selvittämään kauriiden elinympäristön kokoa, laatua, ilmaston lämpenemisen vaikutuksia ja lumen syvyyden merkitystä kauriiden elämään", hankkeesta vastaava tutkija Juho Matala metsäntutkimuslaitokselta kertoo
Niiden levittäytymistä rajoittaa petojen ohella lumipeitteen paksuus. 12/2012 Suomen luonto 31 ari aHLfOrS. Metsäkauriit ovat hirvieläimistämme pienimpiä
Kriittinen lumen syvyys on 50 senttiä, mutta sitä ei pidä tulkita yksioikoisesti", matala sanoo. Väitetään, että vain pukit vaeltavat, mutta Hokkasen mukaan se ei pidä paikkaansa. "Viime vuonna pannoittamistani nuorista naaraista toinen elelee nyt 70 kilometrin päässä Konnevedellä ja toinen lähes yhtä kaukana Jyväskylän Vihtavuoressa." valkohäntäkauriilla on näkyvä häntä. PiirrOKSeT DicK fOrSMan / SuOMen riiSTaKeSKuS Metsäkauriilla on olematon töpö. 32 Suomen luonto 12/2012. KuVaT Harri nurMinen Paksu hanki antaa kauriille suojaa mutta vaikeuttaa pakoa ja ruuan kaivamista. HuOMaa erO! tällä hetkellä toimivia pantoja on yhdeksän. "lumi pienentää kauriiden elinpiiriä ja vähentää ruokailumahdollisuuksia. "Jos kauriita on erittäin runsaasti, ne vaikuttavat esimerkiksi mustikan peittävyyteen ja sitä kautta vaikkapa kanalintujen elinoloihin." Nuoret kauriit vaeltavat Hokkanen tietää pannoittamistaan kauriista muun muassa sen, että moni niistä on muuttanut muualle. sen kohtalosta ei tiedetä sen enempää. Pohjois-savossa ja Keski-suomessa se on noin 500 hehtaaria ja etelämpänä sata hehtaaria tai vähemmän. esimerkiksi varttuneissa kuusikoissa lunta ei välttämättä ole juurikaan." Joitakin uusia tuloksia on saatu kuten se, että suomessa metsäkauriiden elinpiiri on huomattavan iso muihin euroopan maihin verrattuna. "naaras jäi tänne, mutta senkin tappoi ilves", Hokkanen kertoo. toinen matkasi parikymmentä kilometriä Kalmarin kylälle ja päätyi ilveksen kitaan. Juho matalan mukaan pantojen avulla on tarkoitus selvittää myös kasvipeitteen kulumista kaurismailla, mutta siihen asti ei olla vielä edetty. "lumipeite ei ole tasainen. lähtöoletus oli, että talvet leutonevat ja lumipeite ohenee, jolloin kauriit laajentavat ripeästi elinalueitaan. Koko tutkimusjakson ajan talvet ovat olleet ankaria ja erittäin runsaslumisia. toisin kävi. tutkimuksen sysäsi alkuun ilmastonmuutos. Kolmas muutti säynätsaloon, jonne on 80 kilometriä. Heinäpaalin suojista nukutetuista pukeista yksi meni lähes 150 kilometrin päähän lapualle, missä se ammuttiin. lisäksi on varmistunut, että metsäkauriit viihtyvät parhaiten viljelymaisemassa, missä metsät tuovat turvaa ja pellot tarjoavat ruokaa. ainakin nuoret naaraat hakeutuvat muihin maisemiin
Keväällä saalistajiin liittyy kettu, joka on osoittautunut tehokkaaksi vasanpyytäjäksi. tarvaalan ruokintapaikka on pellon reunassa, vain muutaman loikan päässä turvallisesta kuusikosta, kuten pitääkin. "suomesta on metsäkauriista vain yksi arkeologinen löytö Hämeenlinnan Varikonniemeltä, ja se ajoittuu myöhäiseen rautakauteen tai varhaiseen keskiai- PaaVO HaMunen / KuVaLiiTeri / KuVaTTu TarHaSSa Missä kauris, siellä ilves. 12/2012 Suomen luonto 33. ensimmäiseksi näemme lumiselta pellolta esiin pistäviä päitä. siksi metsäkauriit hakeutuvat talvisin metsästäjien ylläpitämille ruokinnoille ja muille apajille. metsäkauris hakeutuu asutusten liepeille, kun susi välttää niitä. Ja sellainenhan metsäkaurisuroskin on. "niitä voi olla nyt missä vain." Paksu lumi on metsäkauriille sekä kirous että turva. pertti hokkanen näyttää, miten nukutusnuoli ammutaan pannoittamista varten. Viime talvet ja ilvekset ovat vaatineet veronsa. Paikan nimi on osuva, sillä vanhassa suomessa tarvas tarkoittaa sarvekasta hirvieläintä. sen suojiin voi piiloutua ja pysyä lämpimänä, mutta paetessa ja ruokaa kuopiessa syvästä ja etenkin kovasta lumesta on haittaa. ampujan pitäisi olla piilokojussa, sillä kauriit pakenevat lähestyvää ihmistä hyvissä ajoin. etsimme metsäkauriita saarijärven tarvaalassa. täällä saarijärvenlannevedensatosuon alueella kauriita on näkynyt enimmillään muutamia kymmeniä, mutta todellista määrää ei tiedetä. vastuksena lumi ja ilves Hokkasen mukaan lumi on tänä talvena niin höttöistä, että kauriit pystyvät kaivamaan ruokaa hangen alta. metsästäjien vuoro on syyskuun alusta tammikuun loppuun. täällä kauriita vaanivat muun muassa ilvekset. luonnonvara-alalla Pohjoisen Keskisuomen oppimiskeskuksessa toimiva Pertti Hokkanen tietää, missä metsäkauriita on. "Kun kauriita ruokitaan ja ne kerääntyvät yhteen, tulee siihen ennemmin tai myöhemmin myös ilves." Vasoja ilves nappailee ihan ohimennen, mutta hangessa se pystyy kellistämään aikuisiakin. Kun auto ajaa ohi, ne tarkistavat tilanteen. metsäkauriita on manner-suomessa 15 00020 000, mutta niitä ei arvioida yhtä tarkasti kuin esimerkiksi hirviä. tulokset perustuvat lähinnä saalistietoihin. susikin ottaisi mieluusti kauriin, mutta elinalueet eivät kohtaa. Tästä toimi ei onnistuisi. Kauriita on nyt selvästi vähemmän", matala sanoo. Pukkeja saa jahdata vielä toukokuusta kesäkuulle. Kohta kauriit jo loikkivat tien yli kohti ruokintapaikkaa, seitsemän kumppaninsa seuraan. "Pääluku on yläkanttiin. Vuonna 2010 metsäkaurissaalis oli 3487 eläintä kun se 14 vuotta aiemmin oli vain 22. Metsäkauris on uusi tulokas Kirjallisuuslähteiden perusteella metsäkauris kuuluisi suomen alkuperäiseen lajistoon, mutta todisteita siitä ei ole. Kolme kaurista on päivälevolla hangen suojissa
Pituus 90130 senttiä. Talvella ruokinnoilla on tarjolla muun muassa kerppuja ja omenoita. kOkO: Säkäkorkeus noin 70 senttiä. LiSääNTyMiNEN: Pukkien kiima-aika alkaa keväällä sarvien kelomisella. Metsäkauriilla on viivästynyt sikiönkehitys: muutaman kerran jakautunut alkio jää lepotilaan ja jatkaa kehittymistään vuodenvaihteen jälkeen. Tässä vielä nahan peittämät. MeTSäKauriS (Capreolus capreolus) väriTyS: Kesällä punertavanruskea, talvella harmaanruskea. Niiden puutteessa kauriit kaluavat puuvartisia kasveja. aLkUpErä: Metsäkauris on kotoisin Aasiasta ja on levittäytynyt kaikkialle Eurooppaan Irlantia ja Islantia lukuun ottamatta. LäHDe SuOMen riiSTaKeSKuS Metsäkauriin pääesiintymisalue merkitty vihreällä. 34 Suomen luonto 12/2012. Vasoja syntyy yhdestä kolmeen. Kauriit parittelevat kesällä, mutta vasat syntyvät vasta seuraavana keväänä. Häntä pieni töpö. Tiineysaika on 300 vuorokauden paikkeilla. PenTTi HaKari / KuVaLiiTeri Metsäkauriilla vain uroksella on sarvet. raviNTO: Kauriit syövät kesällä ruohovartisia kasveja, syksyllä ne käyttävät paljon varpuja kuten mustikkaa. paiNO: Aikuinen painaa 1535 kiloa, vastasyntynyt vasa 1,52,5 kiloa. Karva vaihtuu keväisin ja syksyisin
"tympeätä on, ettei hanketta voi viedä kunnolla loppuun. "Kauriista ollaan kiinnostuneita." "On kiva kuunnella miten kauriisiin suhtaudutaan eri leireissä. "Kivikautinen luuaineistomme on huonosti säilynyttä ja siitä pystytään tunnistamaan lajilleen yleensä alle kymmenen prosenttia. Jotkut pitävät metsäkauriita piilossa, ruokkivat niitä, mutta eivät pukahda kenellekään asiasta. ahvenanmaalta ja tornionjokilaaksosta haettiin vajaat 200 kaurista, jotka vapautettiin eri puolille etelä-suomea. rahat loppuivat Kauristutkimuksen jatkuminen on epävarmaa. Jos tieto leviää, ihmisen uteliaisuus herää, ja yleisö häiritsee talonväkeä ja myös eläimiä." "toisaalta kauriita taatusti myös metsästetään, sillä kaatolupaa ei tarvita." Kauriin kaatamisesta pitäisi tehdä ilmoitus Riistakeskukselle, mutta Hokkanen ei usko että kaikki ilmoittavat. Gps-pannan signaalien avulla saadaan selville, missä kauris liikkuu. Uusi opas soiden kasvupaikoista Uutuus Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Jukka Laine ym. Opas esittelee suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. noin 25 vuotta sitten metsäkauriiden levittäytymistä alettiin vauhdittaa siirtoistutuksilla. aineistoa on kuitenkin käyty läpi niin paljon, että olisimme varmasti löytäneet muutamia metsäkauriin luita, jos niitä olisi." mannermaan mukaan metsäkauris onkin suomessa todennäköisesti uusi tulokas. "ensin oli rahaa, mutta se loppui jo viime vuonna, eikä nyt ole enää varaa tehdä mitään", Hokkanen tuskailee. Pitäisihän pantaeläimiä voida seurata ja tulokset raportoida. "tämän piti olla neljän vuoden hanke." Vaikka vapaaehtoiset pannoittasivat kauriita ilmaiseksi, rahaa tarvitaan ainakin pantoihin. ne maksavat yli tuhat euroa kappaleelta ja aktivointi aina 500 euroa lisää. manner-suomen pysyvä kanta alkoi muodostua 1950-luvulla, kun kauriita siirtyi Ruotsista tornionjokilaaksoon. hinta: 40 euroa ISBN 978-952-5694-89-5 Harri nurMinen kaan", osteoarkeologi Kristiina Mannermaa Helsingin yliopistosta sanoo. "metsäkauriskin tarvitsisi hoitosuunnitelman, ja sen metsästystä pitäisi voida ohjata." n Suomen tunturikasvio Henry Väre ja Rauni Partanen hinta: 42 euroa ISBN 978-952-5694-40-6 Suomen rantakasvio Henry Väre hinta: 48 euroa ISBN 978-952-5694-72-7 www.metsakustannus.fi/kauppa Kirjakauppa 12/2012 Suomen luonto 35. eläimet lisääntyivät ja levittäytyivät rannikkoa myöten etelämmäksi Kokkolan seudulle saakka. toisaalta data säilyy kyllä tallessa myöhempää käyttöä varten." myönteisenä Hokkanen pitää sitä, että ihmiset ottavat häneen kaurisasioissa herkästi yhteyttä
ihminen pystyy ponnistelemaan irti biologiastaan. Sen sijaan "pelokas" maailmankatsomus sinänsä on mielenkiintoinen asia. Pelko tukahduttaa helposti elämän muut vivahteet alleen. Pelko on biologiaan sidottu, ja niin kuin muutkin ominaisuutemme, taipumus pelokkuuteen vaihtelee yksilöiden välillä. Huonot ratkaisut ovat huonoja, vaikka pelko saisi ne tuntumaan ainoilta mahdollisilta. Tilaa kyseinen tutkimus sai suomalaisessa mediassa tietenkin presidentinvaalien takia. Kuntavaaleissa painavat aivan erilaiset asiat kuin presidenttiä valittaessa. Kohtuullinen pelko on elinehto: piittaamattomuus riskeistä johtaa nykymaailmassakin nopeasti kuolemaan. Raevaara Hiipivän pelon terävät hampaat a lkuvuodesta mediassa siteerattiin ahkerasti yli vuoden ikäistä tutkimusta. Lapsi sairastuu, työpaikka irtisanoo, influenssat muuttuvat globaaleiksi, ilmasto lämpenee, maahanmuutto riistäytyy hallinnasta, terroristit iske- vät, Suomesta tulee islamilainen maa, sudet alkavat syödä pikkulapsia pääasialliseksi ravinnokseen, vuonna 2012 maailma loppuu. jos tulevaisuus on pelkkä uhka ja vaarat vaanivat kotikulmillakin, omassa ajattelussa on ehkä jotain vialla. Lehtien kommenttipalstoilla arvosteltiin tutkimusta poliittisten mielipiteiden "patologisoimisesta": aivan kuin konservatiivien äänestäminen olisi jonkinlainen lääketieteellinen ongelma, johon auttaisi leikkaus tai lääke. Moni äänestää ennen kaikkea protestina vallitsevalle kehitykselle. Osa niistä on todellisia, osa mahdollisia, osa mahdottomia. Sekä pelokkaille että pelottomille on löytynyt rooleja ihmisen evoluutiossa. P u elokkuutta ei tarvitse politisoida eikä patologisoida, mutta ehkä omasta taipumuksestaan ylenmääräiseen pelkoon kannattaa olla tietoinen. hkia nykymaailmassa riittäisi jokaiselle. Levolliset ihmiset äänestäisivät liberaaleja. näin ei tietenkään pidä olla, enkä usko, että koskaan tulee olemaankaan: demokratiassa kaikkien puolueiden äänestäjät ovat samanarvoisia keskenään. Monen ihmisen äänestymiskäyttäytyminen on sen verran muuttuvaa, että itseään on ehkä vaikea löytää "pelokkaiden" tai "levollisten" joukosta. Sinänsä on ollut pitkään selvillä, että suuri mantelitumake on yhteydessä "pelokkaaseen" luonteeseen. Olisi kovin sääli, jos Suomen luontoon kuuluva susi hävitettäisiin maastamme kokonaan vain siksi, että osa kansasta tuntuu pelkäävän lajia järjettömistä syistä. 36 Suomen luonto 12/2012 36 Suomen luonto 12/2012. Pienen mantelitumakkeen kantajat suhtautuvat maailmaan levollisesti ja luottaen. P Tiina Raevaara on kirjailija ja biologi Keravalta. anna HäMäLäinen, KuVauSPaiKKa SuOMen KanSaLLiSOOPPera olitiikassa pelokkuus näkyisi tutkijoiden mukaan konservatiivien äänestämisenä. itseään voi tarkkailla, omille asenteilleen pohtia syitä, uudenlaisia ajatusmalleja oppia. Brittitutkijoiden mukaan mantelitumakkeen koko heijastuu ihmisen poliittisiin mielipiteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen. Sekä mutu-tuntumalla että tilastollisten tutkimusten perusteella erilaiset pelot ja epäluulot esiintyvät ihmisillä paketteina. Yleistykset ovat vaarallisia, Suomen kokoisessa maassa myös tilastollisesti hankalia. Sen aiheena oli mantelitumake, aivojen osa, joka vaikuttaa pelkotuntemusten syntyyn
Voit jopa herättää kuvan eloon yhdellä painalluksella, kutsun sitä Liikkuva Kuva -toiminnoksi. Olen älykäs kamera, ja otan kuvia jo ennen kuin olet painanut sulkimen pohjaan, joten kanssani et enää koskaan menetä hyvää tilannetta. Olen pieni kamerajärjestelmä, jonka objektiivin voi vaihtaa. I AM 1 CLICK AHEAD I AM THE NEW NIKON 1 J1. nikon.fi Olen saatavina seuraavissa väreissä: 12/2012 Suomen luonto 37. Vangitsen jokaisen hetken
Hoitovapaat viherkatot ovat myös edullisia, sillä tällaisilla katoilla menestyvät kasvit tarvitsevat kasvualustaa vain joitakin senttejä. Kasvipeitteinen pinta ei ole koskaan samalla tavalla polttavan kuuma kuin huopa- tai peltikatto", lehvävirta sanoo. tällöin katon kantavuus on keskeistä. 38 Suomen luonto 12/2012 Taina SuOniO / enVire Viherkatot imevät sadevesiä ja loiventavat helleaaltojen vaikutuksia. niillä viihtyvät hyönteiset, linnut, kasvit ja ihmiset. WiKiMeDia cOMMnS niina aLa-fOSSi. "täydellinen katto olisi helppo toteuttaa, monipuolinen ja monimuotoinen. euroopassa saksa on viherkattorakentamisen edelläkävijä. helsingissä Linnanmäen vesitornin viherkatolta avautuu upea maisema. Mountain Equipment co-Op:n katto kukkii Torontossa kanadassa. kasveista tehty katto H JOhaNNa MEhTOLa elsingin linnanmäen vesitorni on monelle tuttu maamerkki kaupunkiin tullessa. Paljon käytetty maksaruoho sopii hyvin kattokasviksi, mutta varoisin tuomasta vieraita lajeja kaukomailta, sillä ne voivat osoittautua liiankin tehokkaiksi leviämään." Jos katolle haluaa monimuotoisemman kasvillisuuden ja eläinlajiston, se vaatii myös paksumman kasvualustan. Vihreää, keltaista, purppuraa, valkoista kukintoa puskevat katot ovat suomessa vielä harvinaisia, mutta viime vuonna annettiin meilläkin viherkatoille lähtölaukaus. tutkimusohjelmassa on mukana noin 50 viherkattoa, joista viime kesän kasvi-inventoinneissa löytyi 230 kasvilajia, myös uhanalaisia. Jos kasvustossa on vähänkin kosteutta, niin haihdunta viilentää. siellä kattoja vihertyy 10 miljoonaa neliötä vuosittain. katto kerää sateita ja säteitä Viherkatoista on muutakin hyötyä kuin silmän ilo. esimerkiksi keto- ja niittykasvit menestyvät vähällä hoidolla. siellä vihertää yksi suomen arviolta reilusta 200 viherkatosta. ne soveltuvat parhaiten esimerkiksi suurten teollisuusrakennusten tai ostoskeskusten laajoille kattopinnoille. ilmastonmuutoksen ennusteissa suomeen povataan lisääntyviä rankkasateita ja helleaaltoja. "tavoitteena on täydellinen viherkatto", Viides ulottuvuus viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusohjelman vetäjä dosentti Susanna Lehvävirta sanoo. lehvävirran työryhmä keskittyy ensisijaisesti ekstensiivisiin eli lähes hoito- Maksaruohon kasvualusta on 90 prosenttia laavakiveä, loput humusta. Jotta ympäristöhyödyt toteutuvat parhaalla tavalla, viherkattoja pitää olla paljon, kasvualustan riittävän paksu ja kasvillisuuden runsasta. "Katoille istutetaan paahdeympäristöjen kasveja, jotka ovat tottuneet ääreviin ja ankariin oloihin. Tukirakenne on nailonia. vapaisiin kattoratkaisuihin. Harva tietää, että kesällä sen katolla kasvaa muun muassa pihlajia ja pukinpartoja. Viherkatot sitovat vettä. lisäksi se voisi tarjota hupeneville kasvija hyönteislajeille elinympäristöjä kuin ohimennen." lehvävirta työskentelee luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja kaupunkiekologian tutkimusryhmässä Helsin- gin yliopistossa. "ne tasapainottavat kaupunkihydrologiaa ja ilmastoa
"se voi kestää puolitoistakolme kertaa pitempään kuin tavallinen katto. siellä pääsee irti arjesta", lehvävirta kuvailee. sen rakentaminen on hieman kalliimpaa kuin tavallisen katon, mutta viherkatto maksaa itsensä takaisin muun muassa jäähdytyskustannuksissa ja katon pitkäikäisyydellä. Jotkut ajattelevat, että jos katolle laitetaan kasveja, siitä seuraa hometta. Kaupunki on kuin pauhaava meri jossain kaukana ja itse saa olla hyvin levollisessa paikassa. Viherkatolla kattorakenteet ovat suojassa näiltä tekijöiltä kasvualustan ja kasvillisuuden alla. Helsingissä on yritetty saada viherkattoja myös kaavoitukseen, mutta esi- merkiksi pelastustoimi on vastustanut niitä paloturvallisuuteen vedoten. ruSSeLL KOrD / aLaMY "Kun kiipeää katolle, olo on kuin olisi tullut saarelle." "silloinhan myös asutukseen rajautuvat puistot ja metsät olisivat paloturvallisuusriski", lehvävirta ihmettelee. Hinta ei pitäisi olla este vihreämmän arkkitehtuurin tiellä, mutta epäluulot ovat. suomessa on syvät traumat hometaloista. Ho- mevauriothan syntyvät vuotavasta katosta ja viherkatto taas suojaa myös vesivuodoilta." toukokuussa Helsingin aleksanterinkadulle yliopiston päärakennusta vastapäätä avataan tiedekulma, jossa on tarjolla tietoa myös viherkatoista. Lähetä kuvia ja kokemuksia viherkatoista, johanna.mehtola@suomenluonto.fi. helsingin Ullanlinnassa vihertää maksaruohokatto. KuVaT niina aLa-fOSSi kasvikatto tuo väriä Lauttasaaressa helsingissä. 12/2012 Suomen luonto 39. Kattoja vaurioittavat eniten kuuman ja kylmän vaihtelu, äärimmäinen kuumuus ja ultraviolettisäteily. Viides ulottuvuus -hankkeen myötä kesällä on tarkoitus järjestää viherkattoretkiä Helsingin keskustan tuntumassa oleville katoille. "Viherkatot ovat vielä vieras asia meille, joten ne herättävät epäluuloa. n Onko sinun pääsi päällä viherkatto tai tunnetko jonkun, jolla on. ihmiset ovat valmiita maksamaan pihastaan, miksei katolla olevasta pihasta?" lehvävirta sanoo. "Kun kiipeää katolle, tulee sellainen olo kuin olisi tullut saarelle, toiseen maailmaan. New yorkin rockefeller centerin katto on parturoitu tarkasti. viherkatto on pitkäikäinen Viherkattorakentaminen sopii sekä uudisrakennukseen että kattoremonttia kaipaavaan korjauskohteeseen
KeLTa JOhaNNa MEhTOLa Kevään Touhukas mustarastas pomppii maassa. illan tullen se lentää puun latvaan ja kajauttaa ilmoille hurmaavan laulunsa. Suomessa talvehtivista mustarastaista 70 prosenttia on koiraita. 40 Suomen luonto 12/2012
mustarastasta kuvataan pyyleväksi, ja sitä se kieltämättä onkin. naaras on ruskea ja sen rinnassa on vaaleita viiruja, nokka on tumma. siksi laulukausiakin on useita: varhaiskeväällä, toukokuussa ja vielä heinäkuussakin, jolloin mustarastas on lähes ainoa laulaja. Hiilenmusta koiras keltaisine nokkineen on helppo tunnistaa. lintua ei usein näe kirkkaassa päivänvalossa, ja se laulaakin enimmäkseen hämärässä", sanoo Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti. maamme puolen miljoonan parin kanta kasvaa edelleen. mustarastaita on runsaasti Oulun korkeudelle saakka, sitten laji alkaa harvinaistua. se on mustarastas, kevään ensimmäinen. siitä voi saada jopa hieman hompsottavan vaikutelman, kun seurailee sen hyppelyä ja ruuan haeskelua lehtien alta. Erakko osittaismuuttaja mustarastaista osa muuttaa etelämmäksi. nuori lintu muistuttaa naaraan olemusta. Olen samaa mieltä, mutta mitä sanoo tutkija. mustarastaat ehtivät pyöräyttää kaksi ja jopa kolmekin poikuetta kesässä. "Varsinkin pesimäaikaan se on piilotteleva ja salamyhkäinenkin. lapista tiedetään yksittäisiä talvehtimishavaintoja. Koko tienoo tuntuu kaikuvan laulusta. Jussi Seppä kirjoittaa 1951 ilmestyneessä kirjassa Lintujen äänet, että mustarastaan olennossa ja esiintymisessä on jotakin salaperäistä. suurin osa niistä suuntaa lokamarraskuussa etelä-Ruotsiin ja Keski-eurooppaan. ensimmäiset linnut palaavat suomeen jo maaliskuun alussa. linnut hakeutuvat pihapiireihin, lehti- ja sekametsiin sekä kuusikoihin, mutta mäntykankailla ja avomailla ne eivät viihdy. Kuppimainen pesä tehdään kuivista ruohoista matalalle pensaaseen, nuoreen kuuseen, kivelle tai halkopinoon. mustarastaat käyvät ruokinnoilla ja viihtyvät usein asu- 12/2012 Suomen luonto TOni KnuuTiLa 41. se alkoi yleistyä 1900-luvun alussa. naaras munii yhdestä kuuteen vaaleanvihertävää munaa. noKKa m aaliskuiseen päivään alkaa jo hiipiä hämärää, kun metsästä helähtää sykähdyttävä laulu. sepän kirjan ilmestymisaikaan 1950-luvulla mustarastas oli tosin harvalukuisempi kuin nyt, joten senkin vuoksi sitä on voitu pitää salaperäisenä. Useita laulukausia ensimmäisiä havaintoja mustarastaasta suomessa on jo 1850-luvulta, jolloin laji oli satunnainen
"mustarastas on vähän niin kuin rokkistara: illan pimetessä se tulee lavalle ja päivät viettää piilotellen takahuoneessa." arTO juVOnen / LinTuKuVa puun latvasta laulu kantaa kauas. 42 Suomen luonto 12/2012
syyksi esitettiin säiden lämpeneminen. "talvehtijat pärjäävät meillä hyvin. mustarastas on aika isokokoinen varpuslinnuksi, joten se kestää useampiakin kovia ja kylmiä talvikelejä", lehikoinen sanoo. salaperäiset mustasiivet muuttavat öisin, jolloin ne voi havaita srii-srii-ääntelystä. se on yhdysääntä, jolla ne viestivät toisilleen, missä mennään. Koiraat pääsevät siten nopeasti pesimäpaikoille varaamaan reviirejä." saksalaisen vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan mustarastaiden muuttomatka on lyhentynyt. Hyvinä pihlajanmarjavuosina talvehtijoita on enemmän kuin katovuosina. aineistona olivat sveitsissä ja saksassa vuosina 19701999 rengastettujen lintujen tiedot. talvehtijoista noin 70 prosenttia on koiraita. "mustarastas ei ole parvilintu, vaikka ne tekevätkin muuttomatkoja pienissä porukoissa. talvilintulaskennoissa ei ole näkynyt dramaattisia pudotuksia. rengaslöydöt ovat paljastaneet mustarastaiden talvipaikat. tuksen lähellä. "monille lajeille on tyypillistä, että koiraat talvehtivat pohjoisempana kuin naaraat. Pikemminkin se on vähän erakko", lehikoinen luonnehtii. korkean paikan laulaja Paitsi että musta ja keltanokkainen koiras on helppo tunnistaa ulkomuodostaan, sen erottaa takuuvarmasti lau- KarTTa LuOnnOnTieTeeLLinen KeSKuSMuSeO / WiLLiaM VeLMaLa Mustarastaalla voi olla kolmekin pesyettä kesässä. PauLi nieMinen / DiaSTO 12/2012 Suomen luonto 43. ne ovat isokokoisempia kuin naaraat ja pärjäävät siksi kylmässä paremmin
Poikasiaan se ruokkii eläinravinnolla. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Maalausmatka Nizzaan, syyskuu 2012 (1 vk) Kouluttaja: Kuvataiteilija, kuvataiteen opettaja Pirjo Halttu. ääni liikkuu rauhallisesti, kulkee paljon samassa korkeudessa ja värähtelee siellä täällä." mustarastas on oikea esiintyjä. Maisemavalokuvaus Kuusamon ruskassa 13.-16.9. Kameran hallinta eri polttoväleillä ja valaistusolosuhteissa, laajakulma- ja makrokuvaus, kuvausretkiä Kuusamon parhaisiin luontokuvauskohteisiin. "mustarastas on lintumaailman selkeä moderni voittaja ainakin suomen näkökulmasta. niillä on siksi enemmän aikaa ruuan hakuun kuin maalla asustavilla lajitovereillaan." mustarastas ruokailee yleensä maassa, missä linnun näkee kääntelevän lehtiä tai mylläävän sammalta. syksyllä kelpaavat pihlajanmarjojen lisäksi muutkin marjat. sointi on täyteläinen ja meloodillinen. Kurssilla tutustutaan maalauksen perustekniikoihin. sen jälkeen ääni hallitsee maisemaa. Kun lumi tulee maahan, monet mustarastaat siirtyvät kaupunkiin. sen vierestä voi huoletta kävellä ja laulu jatkuu. Kurssilla opitaan käyttämään digikameraa monipuolisesti luovan kuvauksen välineenä. Naaras on väritykseltään ruskea ja nokka on tumma. "se on jo kaupunkilintu. kameran hallinta, lintujen houkuttelu kuvausetäisyydelle, kuvaus teleobj., kuvaus piilokojusta. "Kun mustarastas keväällä saapuu, se on merkki, että nyt oikeasti tapahtuu. se hakeutuu laulamaan korkeimpaan kohtaan, jotta laulu kantaa mahdollisimman kauas. lusta. seppä kuvaa kirjassa Lintujen äänet sen laulua näin: "mustarastas kuuluu säkeenkertaajiin, sillä sen säkeet vaihtelevat vähän kokoonpanoltaan. "mustarastas on vähän niin kuin rokkistara: illan pimetessä se tulee lavalle ja päivät viettää piilotellen takahuoneessa. Op. ne pystyvät hyödyntämään kaupungin valoja ruuan etsinnässä. talvehtijat tulevat ruokinnoille ja syövät mieluiten pähkinärouhetta. Kouluttaja: Valokuvaaja, kuvausoppaiden tekijä Pekka Punkari. se on sopeutunut kaupunkioloihin, nauttii lämpimämmistä talvista ja hyödyntää talviruokintaa", lehikoinen listaa. Kuusamo. TOM SeLännieMi / carTina Kasvi- ja maisemavalokuvaus 27.6.-1.7. mestari lennähtää mahdollisimman korkealle, puun latvaan, televisioantennille tai sähkötolpan päähän ja aloittaa konserttinsa. talven selkä alkaa murtua." n Kuuntele mustarastaan laulua: www.audioboo.com/luonnonaani. Väritykseltään ne ovat huiluäänisiä. Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/toimipaikat/oulu 08 321 4073 ja 321 4075 , kesayo@pohjois-pohjanmaa.fi 44 Suomen luonto 12/2012. samalla se on signaali muille laulajille, että tässä sitä ollaan, omalla reviirillä", lehikoinen kuvailee. Lintumaailman moderni voittaja alun perin mustarastas oli metsien asukki, mutta sadan vuoden aikana se on tullut yhä lähemmäs ihmistä, pihoihin ja puistoihin. laulaessaan lintu ei ole arka. luontokuvaaja Paavo Hamunen Kurssitiedot ja ilmoittautuminen: www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/luontovalokuvaus (040) 860 8715, kesayo@kuusamo.fi Pekka Punkarin digikuvauskoulu verkossa parempia kuvia harrastuksessa ja työssä 29.3.27.9. Vuorovaikutteinen verkkokurssi. Lue juttu numerosta 4/2011. Kuva: Hannu Hautala Luontokuvausta Hannun jäljillä Lintuvalokuvauskurssi 18.-22.4. Aiheina mm. Musiikkikriitikot äänestivät mustarastaan ykköseksi Suomen Luonnon linnunlaulukilpailussa
Smith ennusti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Uusi pohjoinen, että makeasta vedestä on tulossa öljyäkin kriittisempi luonnonvara. Se lupasi kuitenkin kehittää findikaattori.fi-nettisivustoa niin, että sieltä löytyy hallitusohjelmassa luvattuja mittareita. Kuivuus estää maatalouden harjoittamisen monissa maailmankolkissa, mutta Pohjoismaissa ilmastonmuutos vain lisää sateita. Tammikuun lopussa uutisoitiin, että kanadalainen kaivosyhtiö on vallannut viisi prosenttia norjan pinta-alasta. ei ihme, että siitä on tullut muodikas yhteiskunnallisen keskustelun teema kaikenalaisten edistyksellisten ihmisten kuten vihreiden ja ympäristöväen keskuudessa. Sen vuoksi viime vuosina on etsitty tapoja, joilla onnellisuus voitaisiin saada mukaan kansantalouden mittareihin. Onnellisuustalous oli voimakkaasti esillä ennen viime eduskuntavaaleja. Käytännössä findikaattoriin on vain keräilty valmista tilastomateriaalia. Onnellisuustalous on mukava keskustelunaihe, mutta luonnonvarojen käytön nopea lisääntyminen on todellisuutta. Sama on mahdollista Suomessakin. Politiikkaa ohjataan kuitenkin rahan voimalla ja bruttokansantuotteen eli bkt:n perusteella. Tässä tilanteessa ympäristöväen kannattaisi panna kaikki poliittiset pelimerkkinsä siihen, että hallitus mittaa onnen sijaan luonnonvaroja ja laatii sitovia ylärajoja niiden käytölle. Kaikki tietävät, että raha ei tuo onnea. Heinäkuussa 2011, jolloin hallitus oli ollut vallassa pari viikkoa, valtioneuvoston kansia julkaisi asiantuntijaraportin, jonka pääsisältö oli se, ettei onnellisuutta voi puristaa yhdeksi numeroksi. raaka-aineiden reaalihinnat laskivat koko 1900-luvun, mutta kymmenen viime vuoden kuluessa ne ovat nousseet uudelle ennätystasolle. asiantuntijat arvioivat, että luonnonvarojen kulutus on pysyvästi ylittänyt tarjonnan. Se on samaa tavaraa, jota toimittajat ja kansanedustajien avustajat osaavat itsekin hakea suoraan Tilastokeskuksen nettisivuilta. MyöNNäN, ETTä OLEN itsekin ollut innostunut näistä yritelmistä, joissa bkt:hen on pyritty liittämään ympäristön tilaa ja kansalaisten hyvinvointia kuvaavia nukaikESSa hiLJaiSUUdESSa Suomi on nimittäin siirtynyt siihen niin sanottuun "onnellisuustalouteen", jota vihreät ja ympäristöaktivistit ovat vaatineet. Kaivosbuumin jälkeen ulkomainen kiinnostus kohdistuu Suomen metsiin ja viljelysmaihin. Vahtikoir Onnen hinta ONNi vOikO parEMpaa poliittista teemaa keksiä. Viime aikoina minulle on kuitenkin valjennut, että rahan ja onnen sotkeminen toisiinsa on karkea virhe. luonnonvarojen kulutuS on pySyväSti ylittänyt tarjonnan. Lauri SaLMinen Elina Grundström Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. 12/2012 Suomen luonto 45. Se tuntuu samaan aikaan radikaalilta ja turvalliselta, uudelta ja vanhalta. Sen seurauksena jyrki Kataisen uudessa hallitusohjelmassa luvattiin toden totta ottaa käyttöön uusi hyvinvointimittaristo pelkän bkt:n rinnalle. piELEEN MENNEESTä onnellisuustalousuudistuksesta ei olisi ollut haittaa kuin hallituksen uskottavuudelle, jollei ympäristöväeltä olisi samalla mennyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön. ilmastontutkija Laurence c. n meroita
syyksi se ilmoitti geenimuuntelulle kriittisen ilmapiirin. uusia muuntogeenisiä perunalajikkeita kehitetään jatkuvasti, ja myös BasF-yhtiö aikoo jatkaa jalostustyötä Yhdysvalloissa. Gmperunalle lähtöpassit euroopasta Peruna tuli eurooppaan amerikasta. amfloraa on kritisoitu siitä, että siinä on kahdelle antibiootille vastustuskykyä lisäävä geeni. antibioottiresistenssien geenisiirrännäis-. Koeviljely suomessa herätti paljon huomiota keväällä 2010. Yksi BasF-yhtiön kehittämistä lajikkeista on amflora-peruna. "On vain ajan kysymys, milloin saadaan kehitettyä myös suomen oloihin soveltuvia geenimuunneltuja perunoita. euroopan unionin lupaa haetaan uudelle geenimuunnellulle perunalajikkeelle, jolle yhtiö etsii koeviljelmää täksi vuodeksi Ruotsista, Hollannista ja saksasta. Nyt muuntogeeninen amflora-peruna sai lähdön vastustuksen takia, mutta uutta on tulossa. haNNa kaiSa hELLSTEN m 46 Suomen luonto 12/2012 KuVaT Harri nurMinen amflora on hieman limainen teollisuusperuna. aailman suurimpiin kemikaaliyhtiöihin kuuluva BasF ilmoitti tammikuussa lopettavansa geenimuunneltujen lajikkeiden tutkimuslaboratoriot euroopassa. "lajike vaatii pidemmän kasvukauden kuin mitä näin pohjoisessa on tarjolla." Ruotsissa samalla perunalla tehtiin kokeiluja Haaparannan lähellä. Yksi kehitettävä ominaisuus on rutonkestävyys. Geenimuuntelu tarjoaisi vaihtoehdon raskaalle kemialliselle torjunnalle", Rahkonen toteaa. amflorassa maksimoidaan muun muassa paperiteollisuuden liimana ja jäykisteenä käyttämän tärkkelyksen amylopektiinin tuotantoa. Kriittiset tutkijat ja järjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että resistenssi voi siirtyä ympäristöön maaperäbakteerien välityksellä. "asialla oli selvästi uutuusarvoa, ja geenimuuntelua vastustavat tahot saivat paljon julkisuutta", Perunantutkimuslaitoksen lajiketutkimuksesta vastaava tutkija Anne rahkonen kertoo. Koeviljelyssä kävi ilmi, ettei amflora sovellu suomen oloihin. maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan toinen näistä antibiooteista on edelleen tärkeä lääke vaikean tuberkuloosin hoidossa. se on tarkoitettu täyttämään teollisuuden tärkkelyksen tarvetta. sillä ei ole perunassa varsinaista käyttöä, vaan geenin tehtävänä on toimia merkkinä, jonka perusteella amflora voidaan helposti tunnistaa
Nyt Amflora-peruna poistuu koko Euroopasta. 12/2012 Suomen luonto 47. amfloraa Lammilla hämeessä. Koeviljely suomessa jäi vuoteen 2010
GM-viLJELy on geenimuunnellun eli muuntogeenisen eliön kasvattamista. TerHO PeLKOnen / VaSTaVaLO Mehiläisille geenitekniikka on joissain tilanteissa riski. ten käyttäminen on euroopan unionissa laitonta, mutta euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen eFsa puolsi amfloran hyväksymistä vedoten näiden antibioottien vähäiseen käyttöön maanosassa. Mehiläistarhurit huolissaan Yksi tapa lisätä tuholaiskestävyyttä on siirtää kasviin Bacillus thuringiensis -maaperäbakteerin (Bt) perimästä osa, joka tuottaa hyönteisten toukkavaiheeseen vaikuttavaa myrkkyä. Tällainen on kasvi, eläin tai bakteeri, jonka perimään on kajottu geenitekniikan keinoin. euroopassa Bt-maissia viljelee etenkin espanja noin 70 000 hehtaarilla (2010). Greenpeacen väki pystytti haaparannassa amflora-pellolle biovaarakyltin. GreenPeace GMO, MITä SE ON? GMO tarkoittaa geenimuunneltua organismia (englanniksi genetically modified organism). Käytännössä geenimuunnellun siitepölyn kulkeutumista hunajaan on mahdotonta es- 48 Suomen luonto 12/2012. muuntogeenisten kasvien viljelyä on siitepölyn leviämisen vuoksi hankalaa yhdistää mehiläistarhaukseen. Bt-toksiini ei yksinään ole vaarallista mehiläisille, mutta jos mehiläiset saavat samaan aikaan Nosema-alkueläintartunnan, niiden kuolleisuus kasvaa. "Kun puhutaan pölyttäjiin kohdistuvista riskeistä, puhutaan samalla vaikutuksista maailman ruokatuotantoon", toteaa mehiläishoitajien liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen
toinen ratkaisematon kysymys on, kuka korvaa vahingot, jos muuntogeenisiä organismeja leviää ympäristöön tai tavanomaiset viljelykasvit sekoittuvat muuntogeeniseen peltoon. BasF-yhtiön geeniperunan vetäytyminen euroopasta kertoo siitä, että kansalaismielipiteellä on merkitystä. Geenimuuntelun avulla voidaan kasveihin saada uusia, tavoiteltavia ominaisuuksia. Geenimuunnellun viljelyn vastustus näkyy ja kuuluu. tää, jos samalla alueella on sekä viljelyä että mehiläispesiä. sveitsissä geenimuunneltujen kasvien viljely on täysin kiellettyä, ja käytännössä myös Britannian Wales ja Belgian ranskankielinen osa Vallonia ovat gmo-vapaita. Mielipiteet jakautuvat amflora-perunan parissa työskennellyt perunantutkimuslaitoksen anne Rahkonen kuvaa geenimuuntelusta käytävää keskustelua sivistyneeksi. tekijöitä ei tiedetä. siinä ratkaistaan, voivatko jäsenvaltiot kieltää alueellaan muuntogeenisen viljelyn kokonaan. "uudistus mahdollistaisi sen, että harkinnassa voitaisiin käyttää myös taloudellisia ja poliittisia perusteluja pelkän riskitarkastelun sijaan", turkulainen ympäristöetiikan tutkija Helena Siipi kertoo. Ruotsissa muuntogeenistä viljelyä vastustavat Greenpeacen aktivistit kaivoivat ylös amfloran siemenperunoita viime heinäkuussa. Kevyet siitepölyt saattavat levitä tuulen mukana", Vartiainen kertoo. luomussa on geenimuunneltujen kasvien siitepölyjen suhteen nollatoleranssi. Geenimuuneltua ruokaa ei löydäkään eu:ssa helposti kaupan hyllyiltä. Vuosien valmistelutyö valui kuitenkin hukkaan, kun lakia ei hyväksytty. Yhtiö aikoo jatkossa keskittyä Pohjois- ja etelä-amerikkaan sekä aasian kasvaville markkinoille. Koeviljelmät lammilla saivat kasvaa rauhassa. myös suomessa on aikaisempina vuosina tuhottu geenimuunneltujen koivujen koeviljelmiä. euroopan unionissa on käynnissä geeninitekniikkadirektiivin uudistustyö. n 12/2012 Suomen luonto 49. tanska on kieltänyt geenimuunnellun rapsin, heinän ja apilan viljelyn kokonaan, koska samanaikainen luomutuotanto ei ole mahdollista. Kysymys muuntogeenisestä kasvinjalostuksesta jakaakin mielipiteitä. Feldbefreiung! Saksassa aktivisteja kutsutaan pellonvapauttajiksi (Feldbefreier). Baijerilaisesta hunajasta löytyi monsanton mOn810-maissin siitepölyä jo vuonna 2005, minkä jälkeen useita hunajaeriä on jouduttu poistamaan markkinoilta geenisaasteen vuoksi. GMO-vapaita alueita kehitetään muuntogeenisten viljelykasvien ja luomun kasvattaminen samalla alueella voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan geenimuuntelun käyttö ei eroa olennaisesti muista jalostusmenetelmistä. muuntogeenisten kasvien viljely ja mehiläishoito ovat aiheuttaneet ongelmia muun muuassa argentiinassa, missä viljellään paljon muuntogeenistä soijaa. "se keskustelu ei huomioi arvonäkökulmia", siipi toteaa. Perunapelto saa kyltin. "Kuluttajat ovat ruuan suhteen varsin konservatiivisia, eivätkä halua ottaa tarpeettomia riskejä. toisin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä muuntogeenisiä elintarvikkeita ei tarvitse merkitä, kunhan ne eivät olennaisesti eroa tavanomaisista tuotteista. uudistus saattaa muuttaa muuntogeenisistä kasveista käytävää keskustelua, jossa korostetaan riskejä. elintarvikekäyttöön tarkoitetun gm-kasvin siitepölyä saa puolestaan olla enintään 0,9 prosenttia. teolliseen tuotantoon tarkoitetun muuntogeenisen kasvin siitepölyä ei saa olla hunajassa ollenkaan. esimerkiksi lääkkeiden valmistuksessa käytetty geenimuuntelu ei ole herättänyt yhtä suuria intohimoja kuin viljely", tutkija Helena siipi toteaa. eurobarometrin mukaan 57 prosenttia euroopan unionin jäsenmaiden asukkaista ei halua muuntogeenisiä tuottei- Tallottua gm-maissia. Vain 25 geenimuunneltua rehu- ja elintarvikekasvia saa myydä, ja niistä valmistetuissa tuotteissa on oltava muuntogeenisyydestä kertovat pakkausmerkinnät. WiKiMeDia cOMMOnS maissia tallotaan. tätä varten suomessa laadittiin niin kutsuttua rinnakkaiselolakia viime eduskunnan istuntokaudella. vapautus on lainvastaista; Saksan ensimmäinen tuomittu aktivisti oli Michael Grolm vuonna 2010. ta markkinoille. imagohyötyä voi molemmilla mantereilla hakea ilmoittamalla, ettei tuotteessa käytetä muuntogeenisiä ainesosia. euroopan unionin historian ensimmäinen kansalaisaloite koskee geenimuunneltujen organismien kieltoa eu:ssa, ja sen on allekirjoittanut yli miljoona unionin kansalaista. Tuontiakin rajoitetaan tällä hetkellä eu:n alueelle on annettu viljelylupa kahdelle muuntogeeniselle maissille ja yhdelle perunalajikkeelle. tämänhetkisen lainsäädännön mukaan jäsenvaltiot voivat rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä lajike kerrallaan. myös geenimuunnellun ruuan tuonti on sallittu, mutta sitä rajoitetaan. "mehiläisten keruulennoista 95 prosenttia tapahtuu kolmen kilometrin säteellä pesästä, mutta ne voivat käydä jopa kymmenen kilometrin päässä, jos ravintoa ei ole lähempää saatavilla
vuosi 1986: riisitunturilta itään avautui näkymä kitkajärvelle. monen valon tunturi 50 Suomen luonto 12/2012
Tuntuu valheelliselta, kaksiulotteiselta. Kuin kävelisi valokuvassa. 12/2012 Suomen luonto 51. Vaaleanharmaasta maasta kohoaa kuusia, jotka lumi on kietonut harmaaseen, ja niiden yllä makaa lyijynharmaa taivas. Kun lumikengän kärkeä nostaa, ei voi tietää, osuuko sen eteen lumilippa vai monttu, valo on niin tasaista. LöyTöRETKELLä SuoMESSA TeKsTi JOUNi TikkaNEN / KuvaT paavO haMUNEN s paavo hamunen sai riisitunturilta hienoja kuvia tammikuussa 1986. sen jälkeen hän on palannut sinne melkein joka talvi. attuu sellainen ilma, että Posion Riisitunturista tulee harmaasävykuva
MaTkaLLa TULi mieleen laskea lumijäljet. silloin hän sai niin komeita kuvia, ettei ole saanut vieläkään. paavo hamunen "Katohan." luontokuvaaja Paavo Hamunen näyttää kameraansa, joka on tehnyt kuvasta sävyjakauman: "siinä on yks kapea tolppa." tällaisen valon takia Hamunen ei ilman usuttamista olisi Riisille noussut. Hyvä maisemakuvaaja hakee maalaavaa valoa, sellaista, jonka voi Posion korkeudella nähdä joulukuussa ja tammikuun alussa, kun kaamosaurinko antaa matalalta vaarojen kylkiin. Jäätynyt maisema osoittaisi runsautensa, näennäisen kuollut tunturi puhkeaisi elämään... Jos nyt koettaisit kuitenkin. Hamusella on erityisen korkeat kriteerit, koska hän on nähnyt Riisitunturin kymmeniä kertoja sen jälkeen, kun kävi sen huipulla ensimmäisen kerran vuonna 1986. Yön aikana oli tuullut ja satanut ohutta pakkaslunta niin, että sen tiesi onnistuvan. Hamunen otti haasteen vastaan: noustiin metsähallituksen huoltomiesten tamp- "tähän aikaan vuodesta täällä ei vain elä mikään." 52 Suomen luonto 12/2012 jOuni TiKKanen
Kelkan suksi oli heittänyt kokkareita lumelle. Räp Räp. näppejä täytyi paleltaa. "nimenomaan tykkytunturinahan tämä tunnetaan", Hamunen sanoo. Riekko oli harpponut kynttiläkuusikon keskeltä kumaran tunturikoivun luo, sipultanut silmunkappaleita lumelle ja jatkanut matkaansa. ettei vain riekon ja teeren. "Keväällä kuukkeli voi nousta tunturiin, mutta vielä on liian kylmä. Hamunen mutisi jotain fotoshopista. Hämmästytti, miten vaikea jälkeä oli erottaa: valon ja varjon ero oli niin olematon, ettei siitä oike0in saanut edes kuvaa. ei. Nähtiin 3 teertä, ketun paskoja polku täynnä ja poroja. alku oli joka tapauksessa kohtalai- nen, joten seuraava kilometri tapitettiin tiukasti lumen pintaa: Onko tuosta mennyt joku. ei. tykkypuu oli varistanut harteiltaan lunta. Räp. tultiin Riisitunturin autiotuvan pihaan ilman sen kummempia elonmerkkejä. Ketun. alarinteellä, jossa on mäntyjä, asui vuosi sitten myös ukkometso. tähän aikaan vuodesta täällä ei vain elä mikään." ennen sydäntalvea autiotuvan vieraskirjaan on sentään merkitty havaintoja: 13.11.11 Kierrettiin Riisinrääpäisy. paamaa kelkkauraa puoli kilometriä, kunnes hän pysähtyi osoittamaan uran yli kulkevaa jälkijonoa. näkyi vain mykkiä, lumen painamia kuusia. entä tuossa. 16.11.11 Tolvaajat r.y:n hirviporukka tauolla koira haukkuu tunturin etelä 2012: kun kaikki on harmaata, ei tunturissa näe eteensä. 12/2012 Suomen luonto 53
Vähän harmi on, että niin harva on vaivautunut Riisitunturille keskitalvella. Kaveri oli liikkunut luonnossa paljonkin mutta se sanoi puolirinteessä että nyt palelee varpaat sanoin että hypi, hypi ittes lämpimäksi. siitä kielii se, että tuntureiden yläosiin on tullut käkkyräistä hieskoivua, joka on yleisempi idässä. tuli kuitenkin puhetta että onko sulla villasukat jalassa ja se sanoi et- kuukkeli kiipeää tunturiin kevään lämmetessä. 54 Suomen luonto 12/2012. kESäLLä LUONNON täytyy olla kokonaan toinen Riisitunturin kansallispuisto kuuluu suomen Ramsar-alueisiin, mikä tarkoittaa, että se on suojeltu kansainvälisessä suojeluohjelmassa kosteikkojensa takia. ne kuvat vuonna 1986. Kosteikkoja tunturissa? lumen alta ne huomaa aukkoina rinteitä kiipeävässä kynttiläkuusikossa: siinä missä puusto alenee kitukasvuiseksi, on karu siniheinän, tupasluikan ja pallosaran vihertämä rinnesuo. useimmat ovat olleet silti rauhan asialla: 78.1.2012 Heti matkaan lähtiessä, puiston reunassa, lennähti läheisen kuusen latvaan puiston tunnuslintu, hiiripöllö. miten ne syntyivät. tuossakin kuusessa näkyy vielä tummaa." missä. "muuten ne eivät yksinkertaisesti kes- tä lumen painoa", Hamunen sanoo. syksyllä punaisia lakkeja ja neniä voi siis nähdä täällä. Koskaan en ollut aikaisemmin käynyt, mutta kartta oli mukana tiedettiin että ylöspäin pitää päästä. lähestytään Riisin huippua, ja Kuusamon suunnassa aukeaa Yli-Kitkajärvi. siitä on vielä viis kilometriä tänne huipulle, oli täysikuu tulossa ja pakkasta parikymmentä astetta. Juuri kosteuden takia kuusetkin ovat niin kapeita kuin ovat. me päätettiin tammikuun alkupuolella että mehän lähdetään Riisitunturille, ja kun ajettiin Jyväskylästä, me oltiin illalla kymmeneltä tuossa vanhalla parkkipaikalla. SiiTä ON harviNaiSEN hyvä muistikuva, Hamunen sanoo, asuin Jyväskylässä, olin silloin valokuvausliikkeessä töissä, ja mulla oli yks kaveri joka oli innokas kuvaamaan, Niemisen Mika. Hiihtokelit kyllä paranevat kevättä kohti, mutta valo on silloin kovempi, varjot jyrkkiä. "nyt täällä ei ole vielä kunnon tykkyä. syy soiden syntyyn on sama kuin kuusien tykkykuormaan Koillismaan mantereiset lämpösuhteet mutta mereiset kosteusolot, jotka johtuvat Vienanmeren läheisyydestä. Lähdemme katsoon mitä sieltä löytyy. Pohjois-suomessa paikallisilla on tosiaan metsästysoikeus myös kansallispuistoissa, joka Riisitunturi on. 1992: riisitunturin autiotupa nökötti tutusti puurajan tuntumassa. laidalla
Tunturin nimi lienee lähtöisin saamenkielestä, jossa rissa tarkoittaa risua. maisemasta on löytynyt myös uutta väriä: Kaukaa rinnesuon laidasta nousee siivilleen kaksi tummaa lintua. Puiston voi hiihtää päästä päähän viikonlopussa, mutta retkeä voi myös jatkaa uKK-reittiä pitkin Oulangan kansallispuistoon. Talvella riisitunturille saapuva saa varautua siihen, ettei sivuteille luvata talvikunnossapitoa. Kansallispuisto on perustettu 1982: nyt vietetään sen 20-vuotispäiviä. Kannattaa valmistautua viiden kilometrin nousujohteiseen hiihtoon tien varresta. Juttua kertoessaan hän on taas innostunut. n 2011: helmikuun puolivälin jälkeen päiväretkeilijät valloittivat tunturin. SE HILJAISEMPI KANSALLISPuISTO pOSiON kUNNaSSa sijaitseva 77 neliökilometrin laajuinen riisitunturin kansallispuisto on hyvä vaihtoehto, jos karhunkierroksen kävijätulva ärsyttää. ne lentävät hetken kohti ja kierähtävät sitten nousevan ilmavirran mukaan. Korppeja. 1986: aurinko laski posiolle, kuu nousi Oulangan suunnasta. tä ei hänellä ole muuta kuin saapas ja paljas jalka. niin voisi kuvitella. Kahden harmaan välissä liitää kaksi mustaa. Tämä vaatii kuitenkin suunnistustaitoja. Kyllä niitä kuvia on tallella, ne on parhaita kuvia mitä minulla Riisitunturilta on. Toisaalta juuri hiljaisuuden ja hyvän sijaintinsa vuoksi puisto on kerännyt viime vuosina yhä enemmän kävijoitä: riisitunturille on Posion keskustasta 20, Kuusamosta 55 ja Oulangan kansallispuiston opastuskeskuksesta 50 kilometriä. riisitunturin reitillä on autiotuvan lisäksi neljä laavua, retkeily- ja hiihtoreittejä on seitsemän. n 12/2012 Suomen luonto Kuuntele Paavo Hamusen retkivinkit Kuusamon seudulle osoitteessa www.audioboo.fm/luonnonaani 55. riisitunturi on korkein puiston 13 huipusta. Tunnetuin puisto on kuitenkin rinnesoistaan, joiden pohjalla kasvava korallisammal kertoo ilmankosteudesta ja mantereisista lämpöoloista. no sitten kaivettiin sukkia, tänne päästiin ja oltiin Riisitunturin autiotuvalla nelisen päivää täydenkuun aikaan. täysikuulla aurinko nousee samalla kun kuu laskee, ja meille sattui kirkas keli. Koillismaan veto oli niin kova, että vuonna 1991 Hamunen muutti Kuusamoon, linnuntietä 30 kilometrin päähän Riisitunturista
vuorilla on myös maan suosituin matkailunähtävyys, 950-luvulla perustettu Rilan luostari. TeKsTi ja KuvaT JUhO rahkONEN KarTTa WiKiMeDia cOMMOnS kiipeäminen vodni chal -vuorelle on hengästyttävää. 56 Suomen luonto 12/2012. MATKALLA MAAILMALLA BuLGARIA nousu pyhille Rilavuorille harvasta paikasta koko Euroopasta löytää yhtä koskematonta erämaata kuin rilavuorilta Bulgariasta
Muutama vuosi myöhemmin hänen askeleensa johdattivat hänet Rilavuorten erämaahan. Kallio oli hänen vuoteensa ja taivas hänen kattonsa. uonna 865 prinssi Boris käännytti bulgarialaiset kristinuskoon ja ensimmäiset luostarit perustettiin. Eräs maan hengellisen elämän merkkihenkilöitä oli munkki Rilan johannes, ihmeidentekijä, jota Bulgarian ortodoksit palvoivat ja kunnioittivat. Tästä sykähdyttävästä elämäntarinasta sai yli tuhat vuotta sitten alkunsa Rilan luostari, joka kuuluu nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon. V 12/2012 Suomen luonto 57. Hän omisti elämänsä rukoilulle ja mietiskelylle ja asui 12 vuotta kylmässä luolassa ilman mukavuuksia
Kirkkaalla säällä vuorten rinteiltä voi nähdä kymmenien kilometrien päähän ympäröivään laaksoon. Vain luostari ja sinne johtava kiemurteleva tie erottuvat jylhän erämaaluonnon keskeltä. rila osa Balkanvuoria Rila kohoaa Balkanvuorilla Bulgarian länsiosassa, noin sata kilometriä pääkaupungista sofiasta etelään. luostarin lähiympäristö on oma luonnonsuojelualueensa, joka kuuluu 1992 perustettuun Rilan kansallispuistoon. Harvasta paikasta koko euroopasta löytää yhtä laajaa koskemattoman luonnon aluetta. rilan luostari on vuorten keskellä. Jyrkkäpiirteisten, lähes 3000 metriin kohoavien metsäisten vuorten sylissä lepäävä luostari on kuin luonnon pyhyyden monumentti, sillä sen ympärillä olevat vuoristomaisemat ovat olleet rauhoitettuina iät ajat. se on Bulgarian kolmesta kansallispuistosta suurin, 810 neliökilometriä. krookus eli kevätsahrami. 58 Suomen luonto 12/2012. täältä löytyy itä-euroopan korkein vuori, 2925-metrinen musala, ja parikymmentä muuta yli kahteen kilometriin kohoavaa huippua. Vaikka katsoisi kuinka pitkälle, yhtään hakkuuaukkoa tai muuta ihmisen kädenjälkeä ei näy
Parissa kohdassa metsä tää itseäni siitä, että olen jaksanut kanon pyyhkiytynyt pois lumi- tai maanvyö- taa vuorelle täyden kuvauskaluston, silryn seurauksena. Kameran etsin paljastunnin kiipeämisen jälkeen lähestyn taa kymmenen gemssin lauman. sitten poikkean polulta Gemssi on suojelun symboli ja alan nousta jyrkkää ylämäkeä, koh- Gemssi on antilooppien sukuinen sorkti huippua. rila missään ei näy ristinsielua. Reitti kiemurtelee hiljalleen ylöspäin, ja kaikkialla näkyy vain jyh- la on niin jyrkkä, että eteenpäin pääsee keää aarniometsää lahopuineen. vain konttaamalla. kasukselle asti. 12/2012 Suomen luonto Mustameri 59. puurajaa, ja maisemat komistuvat askel askeleelta. muutaman askeleen Puukiipijän siritys kiirii oksistossa, ja välein pysähdyttävä vetämään henkeä. muutaman mökin ja puisen ravintolan muodostama kokonaisuus on Rilan Serbia laaksoon vievän pikkutien päässä. Paikka on selvästikin jäänyt turistivirtojen ul- Makedonia Turkki kopuolelle, huolimatta siitä, että seitsemän kilometrin päässä on Rilan luostari, Kreikka Bulgarian suosituin matkailunähtävyys. Otan 500-millisen teleen esiin, ja laa on tapahtunut luonnon luova tuho. Jääkauden uurtamia ovat myös vuoriston kymmenet kirkasvetiset järvet. vodni chal kutsuu kiipeilijää On kirkas aamu, ja herään mustarastaan lauluun Kirilova Polianan majoituspai- kassa. katson eteenpäin. 0 100 km merkitty polku sukeltaa tuuheiden kuusien ja pyökkien täyttämään sekaKallioseinämien välissä kulkeva sometsään. edessäni kohoaa teräväpiir- kaeläin, joka elää euraasian vuoristoisteinen Vodni Chal, joka 2683-metrise- sa, länsi-euroopan Pyreneiltä aina Kaunä kuuluu Rilan korkeimpiin huippuihin. ketterä gemssi on kotonaan jyrkillä rinteillä. Romania Vuorten sylissä lepäävä luostari on kuin luonnon pyhyyden monumentti. Balkanvuoret ovat syntyneet tertiäärikaudella kymmeniä miljoonia vuosia sitten afrikan ja euraasian mannerlaattojen työntyessä toisiaan vasten. täsBulgaria Sofia tä on hyvä aloittaa vaellusretki vuorille. Vaikka ne kuuluvat samaan poimutukseen kuin alpit, Bulgarian vuoret ovat enimmäkseen lähes tunturimaisen pyöreitä. Rilan keskiosista löytyy kuitenkin jyrkkäpiirteisiä huippuja, jotka tuovat mieleen Dolomiitit. idänsinililjat täplittävät metsänpohjan Hetken päästä saan kuitenkin kiitsammalpeitettä. näillä aukioilla valoa lä kalliopaasien välissä näkyy jotain liivaativat kasvit saavat uudelleen elinti- kettä
rilan keskiosan massiiveja, alhaalla jäätikköjärvi. 60 Suomen luonto 12/2012
Reilun metrin pituinen, 3050 kiloa painava eläin osaa loikkia mitä hurjimmista paikoista. Vahvajalkainen ja ketterä gemssi on sopeutunut elämään jyrkillä vuoristorinteillä puurajan yläpuolella. ilmeisesti tumma turkki auttaa talvella sitomaan niukkaa auringon lämpöä paremmin kuin vaalea turkki. Bulgarian lisäksi niitä elää Kreikan ja makedonian vuorilla, yhteensä joitakin tuhansia yksilöitä. talvisaikaan eläimen turkki on tummanruskea, lähes musta, mutta kesän tullen se vaalenee. purjeperhonen rilan vuoristoniityllä. Balkaningemssi (Rupicapra rupicapra balcanica) on gemssin alalaji, joka elää vain täällä Balkanvuorilla. eläintarhassa syntyneitä balkaningemssejä on myös palautettu joillekin alueille, kuten pääkaupunki sofian vieressä kohoavalle Vitoshan vuoriseudulle. Vuorten huiput ovat luonnostaan kuin saaria alavampien maiden keskellä. näin kuinka gemssi syöksyi alas lähes pystysuoralta kymmenmetriseltä harjanteelta ja tössähti lumihankeen. Balkaningemssi on hieman suurempi ja pitkäsarvisempi kuin länsi-euroopassa elävä nimilaji. eläin komeilee Rilan kansallispuiston tunnusmerkissä, ja siitä on tullut Bulgariassa karismaattinen luonnonsuojelun symboli. Kanta on hajallaan toisistaan eristyksissä olevilla vuoristoalueilla, ja yksittäisissä populaatioissa on vain joita12/2012 Suomen luonto 61. Balkaningemssi kuuluu kuitenkin yhä eu:n uhanalaisten lajien listalle, ja Punaisessa kirjassa se on luokiteltu vaarantuneeksi. Kaikki sujui kuin hidastetussa elokuvassa, ja eläin jatkoi matkaansa sulavin liikkein. Metsästys oli vähällä hävittää Kiivaan metsästyksen takia balkaningemssi oli jo kuolla sukupuuttoon viime vuosisadalla, mutta nykyisin kannat ovat elpyneet suojelun ansiosta
Pirstoutuneisuus lisää gemssikannan haavoittuvaisuutta. se on ikävä muistutus, etteivät luontokappaleet ole täysin turvassa edes täällä kansallispuiston sydänalueellakaan. Viereisestä rakennuksesta tuli esiin poliisi, joka kehotti kääntymään takaisin. ainakin viranomaiset yrittävät estää salametsästystä, vaikka sen valvominen onkin laajassa erämaassa vaikeaa. 62 Suomen luonto 12/2012. suojelutoimiin kuuluukin näiden alppien gemssien poistaminen balkaningemssin elinalueilta. niiden vierestä löydän myös ruostuneen haulikonhylsyn. Heinikossa on tummanruskeita gemssin papanoita. Balkaningemssin säilymistä uhkaa myös geneettinen sekoittuminen läntisempään gemssin alalajiin, jonka edustajia on aikoinaan istutettu lähivuorille. en lakannut ihmettelemästä, miksi Bulgariassa on niin paljon metsää. kin kymmeniä tai satakunta yksilöä. muistelen, kuinka toisella puolella vuoristoa ajomatkani oli yhtäkkiä katkennut keskellä metsää olevaan puomiin. luonnonsuojelujärjestöjen mukaan Bulgariassa tapetaan vuosittain laittomasti noin 500 gemssiä ja 50 karhua
Tutustu ja tee VihreäKymppi-sähkösopimus osoitteessa www.sssoy.fi Puh. monin paikoin maisema on palaamassa yhä erämaisemmaksi ihmisten muuttaessa kyliin ja kaupunkeihin. luonto ottaa vähitellen omansa takaisin. monessa euroopan maassa asutuksen ja teiden leviäminen uhkaa uhanalaisia lajeja. suurin osa metsistä on luonnontilaisia, ja niiden talouskäyttö on silminnähden vähäistä. Bulgaria näyttää kuitenkin elävän omaa elämäänsä: vuoristoissa näkee, kuinka taloja ja pientiloja on jäänyt tyhjilleen. Rilan vieressä kohoava metsäinen Pirinin kansallispuisto kuuluu unescon maailmanperintöluettelon luontokohteisiin, kun taas Rila on listalla kulttuurikohteena. viidennes maasta natura-aluetta Yli viidennes Bulgarian pinta-alasta on eu:n naturaohjelmaan kuuluvaa suojelualuetta. monet vuoriston kasvilajit ovat endeemisiä eli niitä ei tavata missään muualla. (019) 264 4200, www.osmocolor.com Viikon kestäneellä luontomatkallani Bulgarian lounaisosien vuoristoissa en lakannut ihmettelemästä yhtä asiaa: miten Bulgariassa voi olla niin paljon metsää. Bulgarian maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsät peittävät noin kolmanneksen pinta-alasta. n Näytä että välität Sähkön ostaminen VihreäKymppi-sopimuksella on ekoteko oman ympäristösi hyväksi. Kuukausimaksu sisältää vihreän euron, jonka me tuplaamme ja lahjoitamme paikallisen ympäristöä suojelevan teon tai kohteen tukemiseen. 0800 90110 · www.sssoy.fi 12/2012 Suomen luonto 63. OSMOTTU LUONNOLLISESTI vodni chal tähtitaivaan alla. Lisätietoja: SARBON WOODWISE OY puh. Vuorten alarinteiden pyökkimetsät ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta niin ovat myös yli 50 metriä korkeiden ja lähes metrin paksuisten kuusien peittämät ylänköalueet. Bulgarian luonto on hyvin monimuotoista: maassa elää 94 nisäkäslajia, 22 matelijalajia ja yli 400 lintulajia
oma REVIIRI osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Kasvokkain tekSti JOhaNNa MEhTOLa kuva TOMi SETäLä toimittanut JOhaNNa MEhTOLa "Yksittäisen matkailijan valinnat ovat tärkeitä" Julia Jänis edistää reilun matkailun periaatteita. 64 Suomen luonto 12/2012
monenlaista riistoa tapahtuu. Parasta olisi, että koko matkailuala läpäisisi reilun matkailun periaatteet. mahdollisimman halvan matkan taustalla on yleensä kohdemaan mat- kailutyöntekijän pitkät työpäivät ja pieni palkka. thaimaahankin voi junailla. Yhdistys järjestää tiedotusta ja koulutusta vastuullisesta matkailusta matkailijoille ja matkailualan toimijoille. matkailu voi olla reilua monella eri tasolla. monille heistä ekosertifioinnilla ei saata olla mitään merkitystä. Hidas matkailija köröttelee junalla, tutustuu ihmisiin, katselee maisemia ja viettää aikaa jo matkalla. nyt kehitteillä on yhteinen travelife -järjestelmä matkanjärjestäjille. lentäminen on joskus välttämätöntä, mutta lyhyillä matkoilla se on epäekologista. n Julia Jänis 41, Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja, Helsinki Reilun matkailun yhdistys perustettiin vuonna 2003. matkailun reiluudessa voi- si kotimaassakin olla opittavaa. He edustavat tulevaisuuden massamatkailua. Jos matka on tehtävä lentokoneella, on hyvä suosia suoria lentoja ja viivähtää kohdemaassa mielellään vähän pitempi aika, jotta matkasta saa myös mahdollisimman paljon irti. silloin näkee ja kokee enemmän kuin lentokoneella suhatessa. He vaativat lomaltaan luksusta, mahdollisimman massiivista ja suurta viitekehystä: ostoskeskuksia, golfkenttiä ja luistinratoja. matkaan täytyy vain olla aikaa. nämä valinnat eivät maksa mitään, joten siinä mielessä reilu matkailu ei ole kalliimpaa kuin niin sanottu tavallinenkaan matkailu. Juna on ekologisin. "rEiLU MaTkaiLU ei ole kuin banaani, joka viljellään täällä ja myydään tuolla. Julia Jänis on ollut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2011. 12/2012 Suomen luonto 65. SLOw TravEL, hidas matkailu, on maailmalla suosittua. sielläkin on aivan oma aistimaailmansa. matkailussa kuluu paljon luonnonvaroja, joten matkustustavalla, ajankohdalla ja kohteella on väliä. se on pelottava suuntaus matkailualalla globaalisti. myös uudet ääni- ja hajumaailmat eri luonnonympäristöissä ovat pysähdyttäviä. hiENOiNTa matkailussa on ihmisten kohtaaminen ja heihin tutustuminen. matkailupalveluja kulutetaan ja ostetaan monissa eri paikoissa, joten niiden sertifiointi on haastavaa. Yksittäisen matkailijan konkreettiset valinnat ovat kuitenkin keskeisiä: ostaako veden pienissä vai isoissa pulloissa vai keittääkö kraanaveden juomakelpoiseksi, mihin laittaa jätteet, miten kohtaa paikalliset ihmiset ja kulttuurin. Kotimaan matkailu on ekologisesti aina kestävämpi vaihtoehto kuin ulkomaan matka. maailmassa on käytössä 60 erilaista merkkiä, jotka kertovat majoituspalveluiden ekologisuudesta ja eettisyydestä. mitä järkeä on mennä kolmeksi päiväksi Prahaan, jos ei ole aiemmin käynyt siellä. Haaveilen matkasta namibian dyyneille, sillä autiomaakokemusta minulla ei vielä ole. toisen ihmisen tasa-arvoinen ja kunnioittava kohtaaminen esimerkiksi lapin matkailijoiden ja paikallisten välillä on herättänyt keskustelua. Olin malesiassa kestävän kehityksen konferenssissa ja siellä näkyi selvästi aasian ja arabimaiden keskiluokan vaurastuminen
Katri Kranni työskentelee kehityspäällikkönä kuntoutus- ja hoitolaitos Vilmankämmenessä, joka on käyttänyt luontokuntoutuksen menetelmiä jo yli kymmenen vuotta ja kouluttanut alan osaajia. MaaTiLaLLa työskentely auttaa mielenterveyspotilaita, levottomia nuoria ja eri tavoin vajaakuntoisia toipumaan. "toimintamme on suureksi osaksi ennaltaehkäisevää ja suunnattu yrityksille ja yhteisöille. eläinten hoitaminen ja luonnon materiaalien työstäminen on terapeuttista. Jo pelkkä luonnonmaiseman katseleminen ikkunasta antaa voimia. Levoton nuori rauhoittuu maatilalla eläinten kanssa puuhatessaan. Vuosikymmeniä sitten parantolat ja mielisairaalat sijoitettiin maaseudulle, ja potilaat saivat osallistua yhtei- sön töihin. Pisimmällä ollaan norjassa, missä jokaisessa maakunnassa on toiminnasta vastaava viranomainen. ihminen voidaan unohtaa sisälle sängyn pohjalle. eläinten hoidossa on tarkemmat säädökset ulkoiluttamisesta kuin ihmisten hoidossa. suomessa palveluja ostavat yksityisten ihmisten ja yritysten lisäksi myös kunnat ja muut julkiset yhteisöt. 66 Suomen luonto 12/2012. ne voivat olla maatilalla työskentelyä, ratsastusterapiaa, seikkailu- ja elämyskasvatusta tai luonnon materiaalien käyttöä. sitten työnteko kiellettiin ja jouduttiin toiseen ääripäähän." Kranni ihmettelee, miten kauas ihminen on viety luonnosta. noin sata hyvinvointi- ja terveysalan yritystä on jo liittynyt jäseneksi 2010 perustettuun Green Care Finland -yhdistykseen, joka edistää asiaa suomessa. Vuorovaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon kanssa yhdistettynä mielekkääseen työhön tehoaa. muistisairaita ja liikuntakyvyttömiä vanhuksia on aktivoitu antamalla heille koivun oksia, pajua ja sammalta käsiteltäväksi ja viemällä heitä luontoon muistelemaan. "Olemme kadottaneet kaupungistumisen myötä luontosuhteen, jota nyt korjataan. Vanhukset ovat piristyneet tunnistaessaan tuttuja elementtejä käsissään ja ympärillään. Green Care eli vihreä hoiva on saanut jalansijaa suomessakin. riTva kUpari hYVinVointi LiikkUMiNEN luonnossa rauhoittaa, elvyttää ja parantaa. "menetelmät ovat hyvin monipuolisia ja kaikenikäisille sopivia. Perustana ovat ekopsykologiset menetelmät", Green Care Finland -yhdistyksen puheenjohtaja Katri Kranni selvittää. näistä lähtökohdista ponnistaa Green care eli vihreä hoiva, vihreä välittäminen. Onneksi suomessa on jo lapsille luontokasvatusta, jopa luontopäiväkoteja, jotka rakentavat uudenlaista elämäntapaa." GrEEN carE -menetelmät ovat käytössä monissa euroopan maissa. oma REVIIRI MarKuS SirKKa luonto on kuin lääkettä Luonto parantaa muistisairas vanhus piristyy, kun hän saa koskettaa sammalta
n ...tai sitä, että ottaa toiset päiväunet. Madeira, Portugali 1 vk 28.5. aurinkomatkat.fi Rantalomat · Lennot · Hotellit · Aktiivilomat · Teemamatkat · À la Carte Kysy lisää lähimmästä matkatoimistostasi tai soita 0600 060606 (mape 919, la 1016, 1,99 /vast. SOiLi juSSiLa / VaSTaVaLO "usein kysytään ensimmäiseksi, ovatko palvelumme kalliita. paikkatilanteen mukaisesti. Löydä tiesi vapauteen. näiden arvojen tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa", Katri Kranni sanoo. Lisätietoja: www.gcfinland.fi Vapaus on sitä, että ylös ei ole hissiä... MALLIA EuROOPASTA hOLLaNTi lanseerasi Green care -konseptin vajaat kymmenen vuotta sitten ja ryhtyi kokoamaan kansainvälistä verkostoa asiaa edistämään. "ajatusmaailmaamme liittyy kokonaisvaltainen kestävän kehityksen ja ekologisen elämäntavan edistäminen. Hoivatyö tapahtuu tavallisen maatilan arjen ohessa. 1025 Hintaesimerkit 10.2. alk. Suomessakin voitaisiin Katriina Soinin mielestä yhdistää esimerkiksi lähiruoan tuottaminen nykyistä useammalla maatilalla Green care -toimintaan. "Monissa euroopan maissa on ollut Green care -toiminnan varhaismuotoja vuosikymmenien, jopa vuosisatojen ajan. 595 Apulia, Italia 1 vk 2.6. italian maaseudulla on paljon osuuskuntia, joista osa tarjoaa sosiaalisia palveluja. Hollannissa maatiloilla on esimerkiksi hoitolaitoksia ja perhekoteja, mutta myös kuntouttavaa työntekoa, sosiaalista kuntoutusta ja yhteistyötä hoitolaitosten kanssa. Hollannissa on noin 1000, italiassa 700 ja Belgiassa 500 erilaista hoivamaatilaa. Maatilan omistaja voisi esimerkiksi ostaa terapiapalveluja asiantuntijoilta", Soini ideoi. Soinia kiinnostavat Green caren sovellutukset maatiloilla. puhelu + pvm). 12/2012 Suomen luonto 67. tämän vuoden tavoitteisiin kuuluu myös eettisten ohjeiden luominen jäsenille. alk. Green care -menetelmät eivät useinkaan ole muita kalliimpia, päinvastoin, luonto tarjoaa paljon ihan ilmaiseksi." Green Care Finland -yhdistys aikoo suomentaa nimensä lähiaikoina, sillä sanayhdistelmä on suomessa jo muussa käytössä. On alitajuisesti tiedostettu, että maaseutuympäristö hoitaa ihmistä, ja erilaisia hoitolaitoksia on perustettu maalle", selvittää MTT:n erikoistutkija Katriina Soini. Osa tiloista tuottaa satoa tai muita tilan tuotteita myyntiin kuten Toscanassa colombinen maatila, joka tarjoaa luomupuutarhassaan töitä kuntoutujille tai vajaatyöllistetyille henkilöille. 755 Azorien kiertomatka 1 vk 30.7. alk. alk. 695 Serfaus, Itävalta 1 vk 19.8. Tilat ovat pääosin yksityisiä, ja ne toimivat vaihtelevasti yhteistyössä ammattihoitajien, hoitoalan laitoksien sekä julkisen hallinnon kanssa. "Haasteena on toimijoiden verkostoituminen: maatilayrittäjä tarvitsee ympärilleen erilaisia palveluntuottajia
Lopulta päädyttiin eurooppalaisiin symboleihin, jotka ovat olleet käytössä tietokonepelien luokittelussa jo 2003 lähtien. Maailmassa on myrkyllisiä hämähäkkilajeja, joita on syytä kavahtaa. Osa ihmisistä toki potee araknofobiaa, hämähäkkipelkoa. Kyseessä on sukupolvelta toiselle opittuna siirtyvä pelko, jolle ei löydy Suomen luonnosta perusteita," sanoo ympäristökasvattaja Sara oja. Se ruokkii hämähäkkikammoa", Sara Oja sanoo. riTva kUpari Ekorakentajalle JOS OLET aikEiSSa rakentaa oman talon tai muuttaa omakotitaloon, voit valinnallasi vaikuttaa ympäristön tilaan. Sivuilta selviää muun muassa se, miten tontin valinta vaikuttaa pientalon energiankulutukseen, www.rakentajanekolaskuri.fi. Sanomalehti Keskisuomalaisen katukyselyssä tammikuussa vastaajat eivät osanneet yhdistää hämähäkkisymbolia ahdistukseen. "Aiemmin arveltiin araknofobian olevan geneettistä, mutta sittemmin väite on kumottu. "Hämähäkin valitseminen symboliksi on huono valinta. Sivustolla voi valita kieleksi suomen. oma REVIIRI me KuLuttaJat pienet palat ekorakentaja jemmaa energiaa Uudisrakentamista koskevat uudet energiamääräykset astuvat voimaan heinäkuussa. Miksi hämähäkki? ELOkUviEN uusissa merkinnöissä ahdistavaa sisältöä symboloi hämähäkki. Väkivaltaa, seksiä ja päihteitä kuvataan selkeillä ihmisten maailmasta kertovilla symboleilla, mutta ahdistuksen merkiksi on otettu eliö luonnosta. uusilla tiukennetuilla energiamääräyksillä saadaan noin 20 prosenttia energiatehokkaampi tulos kuin aiemmin voi- rakentajan avuksi netissä rakENNUSprOJEkTiN suunnittelua helpottamaan on netissä monia sivustoja. Sisältösymbolien tulisi olla ymmärrettäviä. Rakentamiseen ja rakennusten käyttöön kuluu nimittäin noin 40 prosenttia kaikesta energiasta ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan hiilidioksidipäästöistä. se ilmaistaan e-luvulla. Kertoimet kuvaavat luonnonvarojen käyttöä ja kannustavat käyttämään kaukolämpöä ja uusiutuvia energianlähteitä. Suomen hämpyt ovat harmittomia ja monin tavoin ekosysteemejä hyödyttäviä eläimiä. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen johtaja Maarit Pietinen kertoo, että ehdolla olivat muun muassa kauhistuneet kasvot. Lämmitysvaihtoehtoja voi vertailla www.biohausing.eu.com/heatingtool/. Yksi oiva apuväline on rakentajan ekolaskuri. Rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle, johon sisältyvät valaistus, ilmanvaihto, lämmitys ja lämmin vesi, asetetaan rakennustyyppikohtainen yläraja. rakennuskustannukset voi puolestaan ennakoida käymällä osoitteessa www.talopeli.fi ja laskea rakentamisen kustannusarvion. Rakentamisessa on helppo ottaa ekologisuus huomioon niin energiataloudessa, kestävyydessä, korjattavuudessa kuin monikäyttöisyydessäkin. e-luku lasketaan eri energiamuodoille kertomalla rakennukseen ostettu energia energiamuodon kertoimella. Selkeää ja monipuolista rakentajatietoa tarjoillaan myös osoitteessa www.rakennustieto.fi. PenTTi HarSTeLa / VaSTaVaLO 68 Suomen luonto 12/2012. uudisrakentamista koskevat uudet energiamääräykset astuvat voimaan heinäkuussa
Inha Valokuvaaja, kirjailija, kulttuurin löytöretkeläinen (Minerva 2011) vie matkalle sadan vuoden takaiseen elämään. riTva kUpari Metsäpeuran jäljillä METSäpEUra Rangifer tarandus fennicus -kirja (Maahenki 2011) on metsästäjien kannanotto metsäpeuran huonontuneeseen tilanteeseen. Kirja tarjoilee yksipuolisen näkemyksen metsäpeurasta riistalajina, jonka olemassaoloa suurpedot, susi etunenässä, uhkaavat. Kierrätä rakentamisen aikaiset jätteet hyötykäyttöön. Linnut lumen valossa parhaaT lintukuvaajat ovat koonneet otoksia kirjaksi Linnut lumen valossa (Tammi 2011). Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita. sijoittaminen energiatehokkuuteen jo rakennusvaiheessa pienentää asumisen myöhempiä käyttökustannuksia. JOhaNNa MEhTOLa VINKKEJä EKORAKENTAJALLE Suuntaa talo etelään ja hyödynnä passiivinen aurinkoenergia. K. Lauri Kontron teksti on sujuvaa ja ammattitaidolla tuotettua, mutta tietosisältö on heppoinen ja teksti useiden asiavirheiden kirjomaa. Suurpedoilla on eittämättä osansa metsäpeurakannan taantumisessa, mutta tilanne ei ole lainkaan näin yksioikoinen. samalla suomi on askelen lähempänä vaiheittaista siirtymistä kohti eu-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista. joka tapauksessa kirja herättelee etsimään syitä metsäpeuran taantumiselle, mikä sinällään on tervetullutta. pirkkO SiikaMäki E-luku tutuksi massa olleilla määräyksillä. Omien teostensa lisäksi hän käänsi ja toimitti kymmeniä tietokirjoja mutta myös L. Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo takaavat ammattitaidollaan, että lukijalta loksahtaa muutaman kerran suu auki kuvia katsellessa. Antti Leinosen tunnelmalliset metsäpeurakuvat ovat kirjan parasta antia. Satsaa rakennuksen vaipan tehokkaaseen lämmöneristykseen. eloisasti kirjoitettu ja kuvitettu I. Valitse energiaa säästävät ikkunat. Montgomeryn Pienen runotytön. asenna lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmaan. Aamu Nyström on uppoutunut isosetänsä elämään monin tavoin, jopa ostoskuitteja tutkimalla. Suosi rakennusmateriaalina puuta tai kiveä eri muodoissaan. inha määritteli suhtautumisensa luontoon ja maisemaan "haaveilevaksi uteliaisuudeksi". lukunurkka anna-KaiSa jOrManainen TerO PajuKaLLiO / KuVaLiiTeri Luonnosta lumoutujan koko kuva i. Tekisi mieli päästä katsomaan kuvaushetkeä. Miten tuokin kuva on otettu? JOhaNNa MEhTOLa Lähde: Kuluttajavirasto 12/2012 Suomen luonto 69. Peuran vuodenkierto ja elinympäristöt tulevat kattavasti esille kirjan kuvituksessa. Tilaa materiaalit paikallisilta tuottajilta. k. Suosi uusiutuvia energiamuotoja: puuta, aurinkoa, tuulta. inha oli seikkailija ja tutkimusmatkailija, jolla oli lapsena rakentunut herkkä luontosuhde. iNha (18651930) ihastuttaa 1900-luvun alun kansallismaisemien ja Vienan Karjalan kuvaajana. Teos ei ole tietokirja, vaan lähinnä pamfletti suurpetoja vastaan. Kuitenkin mies oli muutakin kuin valokuvaaja; toimeentulonsa hän ansaitsi pääosin toimittajana, kääntäjänä ja kirjailijana. M
Sajos on myös tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka. kulttuurikeskus vihitään käyttöön. Kirkkaina öinä pöllötkin ovat aktiivisia. Matka alkaa Brasilian malmilouhokselta ja päätyy Suomeen supermarketin hyllylle. www.oktober.fi. viirupöllöllä on jyhkeä soidinääni. retkivinkki Kuuntele, pöllö! MaaLiSkUUSSa pöllöt aloittavat soidinhuhuilunsa. Pöllöjä kuulee parhaiten niiden metsästysmailla, peltojen ja metsälaikkujen tilkuttamassa maastossa. suomessa pesii pöllöjen heimoon kuuluvia lintuja 10. monet lajit ovat aktiivisimpia ilta- ja aamuyöstä. Yleisimpiä lajeja ovat helmipöllö, viirupöllö ja huuhkaja. Dokumentti on nähtävissä elokuvateattereissa. tuolloin on oiva aika suunnata metsään pöllöretkelle. Kuuntele pöllöjä www.suomenluonto.fi/pollot/ 22.3. vietetään kanSainväliStä veSipäivää. Pöllöretkeläisen on syytä laittaa ilta- tai aamuöiselle retkelleen lämpimät vaatteet, kiikari ja hyvä taskulamppu. monet lintuyhdistykset ja luonnonsuojeluyhdistykset järjestävät ohjattuja pöllöretkiä, joilla saa hyvän alun pöllöjen tunnistukseen. Lisää tapahtumia www.samediggi.fi. Harri nurMinen Hannu raSiranTa kEväTTä iLMaSSa MUiSTa kEväTSEUraNTa! Nyt tarkkaillaan erityisesti suoluontoa, www.kevatseuranta.fi. Sajos vihitään käyttöön huhtikuussa. 70 Suomen luonto 12/2012. siellä vietetään Saamelaisnuorten taidetapahtumaa ja 3.4.4. Se on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. minkä tahansa pöllön öinen kutsu on vaikuttavaa kuultavaa. suuripäinen, keltasilmäinen ja pitkäjalkainen minervanpöllökin on tavattu suomessa kaksi kertaa: 1901 muuramessa ja 1983 siikajoella. teemana on veSi ja elintarviketurva. Sajos kokoaa saamelaiset iNariN kirkonkylään juutuanjoen rannalle on noussut saamelaiskulttuurikeskus Sajos. 28.29.3. neljän vuoden selvitystyöstä syntyi dokumentti Säilöttyjä unelmia, jossa vieraillaan kymmenessä maassa. oma REVIIRI vinkkejä moneen menoon! Virikkeitä TaPani räSänen /PrOLK Säilöttyjä unelmia EUrON raviolipurkki työpöydällä sai aikaan sen, että ohjaaja Katja Gauriloff kiinnostui, mistä sen raaka-aineet ovat peräisin. ennen retkelle lähtöä voi virkistää muistia ja kuunnella pöllöjen kutsuääniä vaikka nettisivuiltamme: helmipöllö sanoo pu-pu-pu-pu ja lehtopöllö huuu-hu. Lisätietoja www.birdlife.fi, www.sll.fi. Välillä käydään niin puolalaisessa kuin romanialaisessa teurastamossa ja ukrainalaisella viljatilalla. Se tulee myöhemmin myös televisioon. Pohjoisessa on ollut tänä talvena paljon myyriä, joten siellä on luvassa hyvä pöllökevät. Tarina rakentuu työläisten kertomuksista ja halvan ruuan tekemisestä kertovista kuvista. maastossa on syytä olla hissun kissun, etteivät pöllöt lennähdä pakosalle
Lisätiedot www.teakarvinen.com, www.luontoon.fi. LiNNUT ovat olleet suomalaisten ja suomensukuisten kansojen kumppaneina läpi vuosituhansien Kalevalan sotkasta aina nykypäivän angry Birdsiin. Suomalaisten suosikkiyrttejä ovat tilli, persilja ja ruohosipuli. näyttely on avoinna 21.4.2013 asti, www.vapriikki.fi/lennossa. erKKa HinDBerG 12/2012 Suomen luonto 71. vedellä iso jalanjälki wwF TUTki suomalaisen vesijalanjäljen. Kasvihuoneet puskevat niitä talvisin, ja avomaalta ne saavat vielä pikantimman maun kesäsesongin aikana. näyttely on avoinna 28.3. Vanhimmat yrttiviljelykset ovat peräisin 1500-luvulta Turun linnasta. Suomalaiset käyttävät tuoreyrttejä ruuanlaitossa yhä enemmän. Matkat ovat 90, 60 ja 30 kilometriä. Lisää yrttitietoa www.kasvikset.fi. iSTOcKPHOTO Sanna PeuraKOSKi / KOTiMaiSeT KaSViKSeT Jääluola wrangell-St. myös karaokehuone, missä voi laulaa lintuaiheisia lauluja, ja lapsille pehmoinen linnunpesä. Kotoisten puistojemme lisäksi Karvinen on kuvannut muun muassa Grönlannissa, Botswanassa ja alaskassa. saakka, jonka jälkeen se kiertää eri luontokeskuksissa kolmen vuoden ajan. Eliasin kansallispuistossa alaskassa. v in en : te a k ar n " H a l ua l ani ku v il ää H er ät t a ip u u n k iH m iSen ta k a iSin o n ." lu o n to Tea KarVinen KuVaaja angry Birdsejä ja muita lintuja kansallispuistot kuvissa kOLiN kansallispuiston opastuskeskuksessa Luontokeskus ukossa on luontokuvaaja Tea Karvisen näyttely Yhteinen perintömme matka halki kansallispuistojen. Museokeskus Vapriikin humoristisessa ja leikittelevässä näyttelyssä Lennossa Linnut tutustutaan siivekkäisiin kulttuurisena ja biologisena olentona. Se on keskimäärin 3875 litraa päivässä. näyttelyssä on huuhkajanpoikasella on tarkka katse. Määrästä vain 150 litraa tulee peseytymisestä, ruuanlaitosta ja muusta talouskäytöstä. Lisätietoja www.saamiskirace.fi. yrteillä makua vUOdEN vihaNNES ovat yrtit. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan vesimäärää, joka tarvitaan kuluttajan käyttämien hyödykkeiden tuottamiseen raaka-aineiden alkulähteiltä ostoskoriin asti. Lisätietoja www.wwf.fi. vielä ehtii hiihtomaratonille MaaMME pohjoisin hiiihtomaraton Saami Ski race sivakoidaan enontekiön Hetasta norjan Kautokeinoon aprillipäivänä 1.4
ihmiseen se leviää vain lähikontaktissa." salmonellaa ei löytynyt. "sen saa joko ruuasta tai hengittäen muiden lintujen ulosteista. "en ole mikään viherpeukalo, joten ilahduin. alanokka on ylänokkaa paljon pitempi. myöhemmin hän tunnisti perhoset mustikkalehtomittareiksi. SaNNa TakkiSEN Flunssa tappoi talitiaisen pErTTi harTikaiNEN löysi itse houkutellut perhoset SiSkO kiLpELäiNEN istutti sipuleita pihalleen Kaskisissa. "se syö maassa mielellään pieneksi murskattua pähkinää ja talimakkaraa. JULkaiSTUiSTa kUviSTa MakSaMME paLkkiON. Kuvan perhosvieras on amiraali. ruokinnalta nilsiästä kuolleen talitiaisen. ne olivat niin keskittyneitä puuhiinsa, että sain otettua niistä kuvan", tuikka kertoo. Ottaa se välillä isommankin pähkinän tai istuu talimakkaralla, mutta nokkimaan se ei pysty normaalisti." PerTTi HarTiKainen paULa TUikka kohtasi metsäretkellä pieniä vihertäviä perhosia lentelemässä polulla olevan kiven luona. Jaa kUvaSi kaNSSaMME! Sa nn a TaK Kin en PauLa TuiKKa in ava h im To an iTT u h T JU kirj to p aU ak E piN a N oitasi! si ja tarin etä kuvia nto.fi L äh omenluo kirja@su havainto Mittarit parveilivat metsän pohjalla koukkunokkainen tintti ruokintapaikalla käy kuvan talitiainen, jonka nokka on vioittunut. havaiNTOkirJa ON LUkiJOidEN OMa LUONTOpaLSTa. niistä nousi kauniita liljoja. "lähetin sen eviraan tutkittavaksi, mikä on ilmaista." linnulla oli Chlamydophila psittaci -bakteerin aiheuttama yleisinfektio. entistä suurempi oli riemu, kun ne houkuttelivat kauniita vierailijoita", Kilpeläinen kertoo. "Perhosia näytti kiinnostavan jokin kivessä. "ankara talvi, stressi ja lopulta hengitystieinfektio, siis flunssa", Hartikainen purkaa linnun kohtaloa. SiSKO KiLP eLäi nen 72 Suomen luonto 12/2012
mukulat tulivat harvinaisella tavalla näkyville", hän kertoo. myrkyllistä kasvia on käytetty myös peräpukamalääkkeenä, koska mukulat muistuttavat pukamia." luontoretkellä isänsä kanssa Kotkan Puistolassa punarinnan, joka istui puun oksalla. ruovikosta löytyi parvi pyrstötiaisia SEppO parkkiNEN SeP PO Par KKi nen tapasi parven pyrstötiaisia mökkirannassaan Vihdissä. lintu oli todella väsynyt", hän kertoo. "Poikasen vanhemmat ja edellisen kesän poikaset olivat pitkin lammen rantoja omissa touhuissaan." Hannu neVaLaine n VaLTT eri OKSa nen eerO HaaPanen pakkasen punarinta vaLTTEri OkSaNEN huomasi Meri huuhtoi esiin kotimaisia pähkinöitä EErO haapaNEN löysi Helsingin Vanhankaupunginlahden Kuusiluodosta mukulaleinikin mukulat, joiden päältä meri oli huljuttanut karikkeen. "Kansa on kutsunut mukulaleinikkiä maapähkinäksikin. "noin kolmen kuukauden ikäinen poikanen ihaili auringonpaistetta välillä istualleen nukahtaen, välillä pieniä koivunlehtiä haistellen", nevalainen kertoo. "Koivujen latvoissa niitä tavallisesti näkee ja viime vuosina talitangoissa ruokinnalla. täällä ollaan, trrrrr-trrrrr!, ruovikon kätköissä, ne tuntuivat sanovan. "Kun myöhemmin palasimme saman paikan ohi, punarinta oli vielä samassa paikassa kuin silloin, kun otin kuvan siitä. ensi kerran näin parven touhuavan ja kieppuvan ruovikossa. sitkeä lintu kyllä se oli." 12/2012 Suomen luonto 73. Ja tänne tullaan uudestaan!", Parkkinen tunnelmoi harvinaisesta havainnostaan. Majavanpoikasen luppotukkio haNNU NEvaLaiNEN kohtasi tämän majavanpoikasen lammin evolla kesällä 2011. "Päätin ottaa siitä valokuvan. "meri oli korkealla joulukuussa, ja rantalehdon karikkeet kelluivat ylemmäksi
Tämä kestää useita vuosikymmeniä. Lumijäljet kertovat 2. Lumijäljet kertovat Oli mielenkiintoista opetella tunnistamaan erilaisten jälkien jättäjiä. Sitä ostavat mielellään hyvään hintaan esimerkiksi vaneritehtaat, sahat ja huonekaluteollisuus. Miksi ajautua kalliiseen ja usein laatua riittämättömästi auttavaan pystykarsintaan, jos ongelman voi suinkin välttää ennalta ja ilmaiseksi luonnon menetelmin? Tragedia nimeltä Talvivaara Tämä juttu pitäisi saada jokaisen suomalaisen luettavaksi. Sen jälkeen voi rungon tyviosaan kertyä tätä himoittua oksatonta puuta. Sain artikkelista sen käsityksen, että tehtaalla leluiksi jalostettavan koivun pitää olla oksatonta ja virheetöntä. Talvivaaran tarina pistää hiljaiseksi ja miettimään: miten tämän on annettu tapahtua? LaUra kaLaOJa, OULU Laatokan soutu- ja purjehdusretket kesällä 2012 Järjestäjinä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pietarin meritekninen yliopisto 5.7.-14.7. Tämä on puupulan todellinen syy ostokilpailun lisäksi. Sortavala Valamon saaristo Sortavala 24.7.-01.8. Pystykarsinta voi joissain tapauksissa hieman auttaa puun laatua, mutta silloinkin ollaan jo jälkijunassa. Lelutehtaan kaipaamaa puuta on arvioni mukaan tuosta määrästä korkeintaan noin prosentti eli enintään 500 kuutiometriä juuri sen verran mikä on tehtaan vuotuinen hankintatavoite. Osallistujien kesken arvotaan luontokuvaaja Mika Honkalinnan kirja Suuri Pöllö. ToimiTTanuT aLicE karLSSON Mitä mieltä lehdestä. @ Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Tämä on huolestuttavaa. Vioituksista sanoisin, että ruskotäpläkärpäsen aiheuttama pilkutus on pelkkä esteettinen haitta eikä heikennä puun lujuutta. Kaskikoivikoita ei enää paljon ole, ja nekin vähät mitä on vielä jäljellä, kiinnostavat enemmän tikkoja kuin puun ostajia: Koivu lahoaa herkästi vanhetessaan. Tragedia nimeltä Talvivaara Kirjat Haravasta tavara (Tammi) ja Kirppislöytöjä, Ideoita ja inspiraatiota (Karin Lindroos) voitti Laura Kukkonen Helsingistä. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 20.3.2012 mennessä. Pienen lelutehtaan resurssit kovassa kilpailussa puumarkkinoilla ovat varsin rajalliset. Hannu Liljeroosin mukaan koko Keski-Suomi pystyy tuottamaan vuodessa vain 500 kuutiota laatukoivua. Tehtaan edustajan mukaan koivuja vahingoittava ruskotäpläkärpäsen aiheuttama vioitus on kaupankäynnin estävä laatuvirhe. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Laatupuun tuotanto on ilmeisesti jäänyt massan tuotannon jalkoihin. Toteutunut hakkuumäärä on Keski-Suomessa ollut noin viisi miljoonaa kuutiometriä vuodes- PARHAAT JuTuT SuoMEN LuoNTo 1/2012 1. Oksatonta tyvipuuta voidaan tuottaa myös pystykarsinnalla, jota viime vuosina on alettu tehdä myös koivikoissa. Koska karsittavat koivut ovat ensivaiheessa vain noin 1520-vuotiaita, kestää kauan ennen kuin näin tuotettua oksatonta laatukoivua päästään jalostamaan. haNNU LiLJErOOS METSäNhOiTaJa häMEENLiNNa Talviselle retkelle Pakkassäässä on kiva retkeillä luontoa ihastelemassa, kunhan osaa pukeutumisen niksit ja ottaa mukaan kunnon eväät. Sari MELa, MäNTSäLä Laatupuuta on saatava lisää Lelutehdas juho jussilalle tulevan puun laatu on jatkuvasti heikentynyt nykyaikaisen metsänhoidon myötä. Sellaista koivua on aina kasvanut metsissämme niukasti, ja se on haluttua tavaraa. Talviselle retkelle 3. Tuormaa toteaakin, että "Lelutehtaan edustaja kaipaa järeytyneitä ja sekametsässä kasvaneita noin 8090-vuotiaita koivuja. Sortavala Lahdenpohja Käkisalmi Lisätietoja: http://www.sll.fi/etela-karjala/toiminta http://eco-ladoga.narod.ru. Käkisalmi Lahdenpohja Sortavala 14.7.-24.7. Osaan jo tunnistaa suurimman osan, oli kiinnostavaa, miten jäljistä voi päätellä etenemisnopeuden. TarU viiTaSaLO, kOkkOLa sa, ja tästä määrästä on inventointitietojen mukaan tukkipuun mitat täyttävää rauduskoivua vain noin prosentti eli 50 000 kuutiometriä. Oletetaan että jyväskylässä sijaitseva jussila Oy:n lelutehdas hankkisi koivutukkinsa pelkästään Keski-Suomen metsistä. Tilanne on jo niin paha, että vain kolmasosa tehtaalle tulevasta puusta on tilattua laatuluokkaa. Kun koivu varttuu riittävän tiheässä, sen oksat alkavat toisten puitten varjostuksen takia kuolla ja tippua pois. erikoiskoivua menee myös tukkeina vientiin jalostettavaksi. Parasta raaka-ainetta ovat olleet vanhat kaskikoivikot ja muut koivikot, joihin nykyaikainen metsänhoito ei ole koskenut". ANNA PALAUTETTA! lukijakirjeet Tuormaalla kummallisia väittämiä Ismo Tuormaa kirjoitti Suomen Luonnossa 1/2012 juho jussila Oy:n puupulasta otsikolla Hakka-lelu takaisin muun muassa "Mitä hyötyä Suomelle on sadan miljoonan kuution metsien vuosikasvusta ja yli kahden miljardin kuution metsätilavuudesta, jos sillä ei ruokita edes piskuista lelutehdasta?" Lelutehdas käyttää Tuormaan mukaan vuodessa vain noin 500 kuutiota koivupuuta ja Tuormaa omassa takassaankin peräti 10 kuutiota, joka on uskomattoman paljon
ja kyllä ne sinne uuneihini katoavat. Kun louhintatöitä tehdään, vapautuu uraania koko ajan ilmaan, mutta haitat tulevat näkyviin vasta vuosien ja vuosikymmenten jälkeen. Tulkinta oli liian yksioikoinen: sopulisyklien katoaminen on suunnannut petojen saalistusta alleihin, ja alamäkeä ovat syventäneet öljypäästöt ja kevätmetsästys. Ympäröivän luonnon tuhoamisen lisäksi on kyse työntekijöiden sekä vaikutusalueen ihmisten terveydestä. Lisätietoa: vuosaarenhuippu.blogspot.com. jopa aalto-yliopiston professori Kari Heiskanen on lähtenyt puolustamaan Talvivaaran kaivosta väittämällä, että uraanin säteily nousee käsittelyn aikana vain hieman: "niin vähän, ettei sitä pysty kunnolla mittaamaan, koska se ei juu- www.lao.fi Ohjelmaa luonnossa! Ohjelmaa luonnossa! "Suomen Luonnossa 1/2012 sivulla 17 susi mainitaan riistaeläimeksi. Myös kaivoksen sulkemista olisi syytä harkita. nykyinen metsästyslaki pitää suurpetoja riistalajeina. uraanin kanssa ei ole leikkimistä. Sivulla 10 todettiin, että Birdlife syyttäisi allien kannanromahduksesta kevätmetsästystä. Mitä tulee epäilyyn, etten polttaisi takassani vuodessa kymmentä kuutiota puuta, joudun kumoamaan senkin. Vuosaaren huippua ei olla lanaamassa puistoksi, kuten jutussa väitettiin, vaan ruderaatti säilyy. Pahoittelemme virheitä. TOiMiTUS Vo im a a m e t s ä s t ä! Tee arkipäivän ympärisTöTeko heTkessä Tee sopimus verkkosivuillamme: www.lappeenrannanenergia.fi tai soita asiakaspalveluumme 020 690 505 (valinta 2). palaute@suomenluonto.fi Suomalaisen metsänhoidon etu olisi puun laatuun liittyvien ongelmien tunnustaminen ja asiakkaan parempi palvelu. Valitettavasti tai onneksi. iSMO TUOrMaa TOiMiTTaJa ri poikkea Suomen normaalista taustasäteilystä." uskomatonta puhetta, sillä kyllä ihan tavallinen takametsien tosenttikin ymmärtää, että säteily on aivan eri luokkaa silloin, kun maaperää ryhdytään varta vasten tonkimaan. Tämän ovat varmasti alusta alkaen tienneet niin kaivoshankkeen puuhamiehet kuin viranomaisetkin. Toivottavasti uraanin talteenottoluvasta päättävät ottavat kannanotot vakavasti, tuntevat vastuunsa eivätkä myönnä Talvivaaran kaivokselle uraanin talteenottolupaa. Olen luullut, että petoeläimiä ei lueta riistaeläimiksi", lukijamme kirjoittaa. Ongelma korostuu jatkossa, kun sellupuumassan tuottamisesta pitäisi yhä enemmän siirtyä jatkojalostukseen soveltuvaan laatuun. Minulla on vanhassa koulurakennuksessa 5000 kilon painoinen takka, leivinuuni ja sauna, joita varten teen vuodessa polttopuita omalta tontiltani 810 kuutiota. Työpaikat ovat tärkeitä, muttei niitä voida millä tahansa hinnalla perustaa ja puolustaa. Vuoden 1962 metsästyslaissa susi, ahma ja karhu olivat vielä vahinkoeläimiä. jäljet niin ihmisten terveydelle kuin luonnollekin ovat olleet pelottavia kaikkialla, missä uraania on louhittu. nimikkeen poistaminen oli vuoden 1993 metsästyslain tärkeimpiä saavutuksia. TOiMiTUS Ohjelmaa luonnossa! 90 x 29 mm elämystorppa Ajattele ympäristöä, www.elamystorppa.fi www.elamystorppa.fi www.elamystorppa.fi vaihDa meTsävoimaan Tarkennuksia Talventörröttäjien lintuvieraista kertovassa jutussa (SL 1/2012) tikli istuu piikkiohdakkeella, ei takiaisella ja urpiainen syö mesiangervon, ei pujon siemeniä. Toivottavasti luvista päättävät ymmärtävät, kuinka paljon vartijoina he ovat. SEppO kOTiLaiNEN iiSaLMi Talvikalastus ja -urheiluvälineiden ALE on alkanut! Katso tarjoukset www.erakala.fi 040 410 8890 myynti@erakala.fi ROVANIEMELLE OPISKELEMAAN! Puutarha · Luonto · Porot Ympäristö · Maaseutu Susi on riistaeläin Vastuu on viranhaltijoilla Olen iloinen että lehdessänne on ollut kirjoituksia Talvivaaran kaivoksesta (SL 1/2012), tästä vuosikymmenen ympäristörikoksesta
Varpuspöllön reviirit ovat pienemmät kuin lehtopöllön. eri pöllölajit saattavat myös saalistaa toisiaan, etenkin silloin kun pikkujyrsijäkannat ovat huonot. Huolehtisin siis ainakin lehtopöllön hyvinvoinnista alueella. Pesät voivat sijaita joko pöntöissä, puiden onkaloissa tai rakennuksissa. Tästä syystä pienem- 76 Suomen luonto 12/2012. Voivatko eri pöllölajit pesiä lähellä toisiaan. Haluaisin laittaa myös varpuspöllön pöntön lähettyville, koska se ymmärtääkseni syö paljon myyriä. Miten isoja reviirit ovat? Lehtopöllöllä ja varpuspöllöllä on erilaiset vaatimukset elinpiireilleen, vaikka molempien pääravintona ovat pikkujyrsijät. reviireitä jaetaan ja puolustetaan saman lajin yksilöiden kesken, ja reviireiden koko vaihtelee paitsi sopivan elinympäristön myös ravintotilanteen mukaan. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Kun ruokaa on niukasti, pöllöt saattavat päivystää vierailla reviireillä. pöllöjen reviirit Mökkimme vieressä pesii lehtopöllö. kysy LuoNNoSTA aSiantuntijat vaStaavat ToimiTTanuT aLicE karLSSON aSiantuntijat vaStaavat MarKuS VareSVuO / KuVaLiiTeri LÄHETÄ oMA KySyMyKSESI! Postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Kysymyksestä päätellen kysyjän mökki on lehtopöllön elinpiirillä, joka on puistomaista ja lehtomaista isoine lehtipuineen ja koloineen. niihin se varastoi pyytämäänsä saalista talven varalle ja voi vietHarri nurMinen / KuVaLiiTeri Jos varpuspöllö ilmaantuu lehtopöllön reviirille, sillä saattaa olla oheisen kaltainen ruokavarasto jossakin pöntössä tai kolossa. tää pitkiäkin aikoja tällaisilla paikoilla, mielellään myös mökin pihapiirissä. Varpuspöllön pesiminen riippuu siitä, onko mökin läheisyydessä pöllön pesimäympäristöä, vanhaa havu- tai sekametsää, ja sijaitseeko pönttö riittävän rauhallisessa paikassa. Vaikka varpuspöllö ei pesisikään mökillä, saattaa se silti pesimäajan ulkopuolella etsiytyä paikkoihin, joissa on pönttöjä tai luonnonkoloja. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Kullakin lintulajilla on oma elinpiirijärjestelmänsä, joka kattaa kyseisen lajin elin- ympäristöt
Pilvirajan yläpuolella näkyy kirkas valoläikkä, joka ilmeisesti on auringon halorenkaan osa tai halojärjestelmään kuuluva kirkastuma. Metsän sisällä niitä näkee harvemmin. Mikä ilmiö oli kyseessä? ampiaisten pesimisen hormissa voi estää Miten piipusta sisään tunkevista ampiaisista pääsisi eroon. Kyse on siis ilmassa leijailevista jääki- Hormissa tai jossakin sivutilassa on pesä, jonne ampiaiset siirtyvät yöksi. ehkä tiheässä metsässä lämpötilojen vaihtelut ovat rauhallisempia, mutta voihan syynä olla sekin, että järeitä lehtipuita näkee pihoissa ja puistoissa enemmän kuin metsissä. SEppO vUOkkO teistä, joista auringon valo taittuu muodostaen erilaisia valomuotoja, haloja. Piipun päässä on hurja kuhina päivisin, ja iltaisin ampiaiset siirtyvät hormin sisäpinnoille. Kuvassa aurinko näyttää jo laskeneen, mutta se valaisee horisontin lähellä olevaa pilvilauttaa alhaalta päin purppuroiden sen. Kesällä puu pyrkii kuromaan haavan umpeen, mutta usein seuraava talvi repii sen jälleen auki. Viikossa sisään tulee kymmeniä nokisia ampiaisia, jotka tahrivat kaikki paikat. Hetken päästä samalle tasolle vähän matkan päähän ilmestyi toinen, pienempi valopilkku. jos salama iskee puuhun, se joko pirstoutuu säleiksi (varsinkin kuusi) tai sitten salama irrottaa kaarnan kämmenen levyiseltä uralta, mutta jättää puuaineksen jokseenkin ehjäksi. Yksi ja toinen sitten eksyy sisälle. vastaajina tässä numerossa: HARRI DAHLSTöM Kalat ja äyriäiset MATTI HELMINEN nisäkkäät ILKKA KoIVISTo nisäkkäät KAuRI MIKKoLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet HEIKKI NEVANLINNA ilmakehän ilmiöt SEPPo VuoKKo Kasvit SEPPo VuoLANTo Linnut mät pöllöt voivat välttää suurempien lajien saalistusalueita. SEppO vUOLaNTO halkeamat rungossa Polttopuita kaataessamme ihmettelimme varsinkin koivujen melkein latvasta tyveen ulottuvia halkeamia. Perusmuoto on auringon ympärille muodostuva valoympyrä. hEikki NEvaNLiNNa Outo valoilmiö Ollessani soutelemassa Sotkamon Honkajärvellä lokakuussa näin taivaalla auringonlaskun suunnalla oudon valoilmiön. Vesi on pakkashalkeamienkin syynä. Pakkashalkeamat ovat yleisiä avoimilla Outo valoilmiö on usein halo kuten tässäkin. 12/2012 Suomen luonto 77. Vauriot synnyttää räjähdysmäisesti jällessä tai puuaineksessa höyrystyvä vesi. Pakkasilla rako laajenee sentin levyiseksi, mutta painuu ilmojen lämmettyä kiinni. ne voivat olla läiskämäisiä kirkastumia auringon molemmin puolin tai pilarimaisia pystymuotoja. Talven yli elävät vain uudet kuningattaret, jotka siirtyvät talvehtimaan maakoloihin, ulkorakennuksiin ja halkopinoihin. Onko niihin syynä pakkanen vai salama? anneLi aHOLa paikoilla kuten pihoissa, puistoissa ja pellonreunoissa kasvavissa kookkaissa lehtipuissa. Parikymmentä niistä kuolee lattioille joka päivä. Muu osa halokokonaisuudesta on jäänyt pilvien taakse. Hormi siis tyhjenee ampiaisista silloin. KaTja HeiSKanen Syvälle puuhun ulottuvat halkeamat ovat pakkasen työtä. ravinnon puutteessa sellaiset kuolevat melko pian. Kun veden kyllästämä puuaines jäätyy, vesi laajenee ja halkaisee puun. Toistuvien repeilyjen ja korjausyritysten tuloksena haavakohtaan syntyy harjannemainen kylestymä, joka erottuu kesälläkin. nokea tai muita palamisen merkkejä ei salamaniskusta jää
kysy LuoNNoSTA aSiantuntijat vaStaavat eVie reKOLa Ampiaiset pesivät usein samoissa paikoissa vuodesta toiseen. Koska hormi on ilmeisen hyvä pesimispaikka, uusi kuningatar perustaa varmaankin taas seuraavana kesänä sinne uuden pesän ja uuden yhteiskunnan. Havaintojeni mukaan ainakin linnut käyttävät 78 Suomen luonto 12/2012. Verkonkin pitäisi ehkä olla terästä tai se pitäisi käsitellä jotenkin. Lumi korvaa tavallisesti veden sitä tarvitseville linnuille ja nisäkkäille. Mikä on repinyt saaliinsa tällä tavalla? asia muodostunee ongelmaksi silloin, kun ei ole lunta ja pakkanen on jäädyttänyt kaikki vedet. Silmäkoko tuskin saa olla yli kolmea milliä. Tarkoitukseen voisi kokeilla kärpäsverkkoa, joka levitettäisiin koko hormiston ylle ja kiinnitettäisiin tiiviisti teräslangalla piipun ympäri. isompi raadonsyöjä, todennäköiseti kettu, on oletettavasti siirtänyt raadon löytöpaikalle, joka ei kuvista päätellen ole tyypillistä jäniksen elinympäristöä. Missä linnut ja oravat juovat talvella? Ruokintapaikallani on kaksi juoma-astiaa, joissa käydään hyvin ahkerasti. ehdottaisin mahdollisimman rauhanomaista keinoa, nimittäin että estettäisiin ampiaisten pääsy hormiin ennen kuin ensimmäiset kuningattaret edes pyrkivät sinne maalishuhtikuussa. Pakkasten tultua muun muassa oravat käyvät ihmettelemässä jäätynyttä juomapaikkaa. Pitäisikö tehdä lämmitetty juoma-astia? Mikä saalistaja? Löysin metsäjäniksen raadon metsäisen puiston laidalta Helsingissä. Kuvassa ei näy sellaisia vammoja, jotka olisivat syntyneet kamppailussa saaliin tappaneen pedon hampaissa tai kynsissä, joten pidän mahdollisena, että jänis on kuollut liikenteen uhrina tai johonkin sairauteen. joku raadonsyöjä on löytänyt kuolleen jäniksen ja avannut reiän sen kylkeen. Löytöpaikan kuvauksen perusteella on myös mahdollista, että yksi tai useampikin koira on siirrellyt raatoa. MaTTi hELMiNEN Kuvan perusteella nuoren metsäjäniksen raadon turkki on pahasti likaantunut, joten on oletettavaa, että jänis on ollut ennen valokuvausta jo useita päiviä kuolleena. Vielä pitäisi tarkkailla, ettei verkko tukkeennu nokihiukkasista. ehkä ampiaiset eivät osaa kiertää yläkautta hormiin. kaUri MikkOLa Paikalla ei ollut sellaisia jälkiä, joiden perusteella voisi arvailla pedon lajia tai tapahtumien kulkua. mika ruotSalainen Kun raadon kylki on avattu, myös pienemmät raadonsyöjät, kuten myyrät ja päästäiset ovat saattaneet käydä lihaapajalla aterioimassa ja jättää paikalle omia jälkiään. Silloin voisi kokeilla piipun jatkamista verkkotötteröllä
Hän totesi, ettei nisäkkäiden lumen syömistä ole pahemmin tutkittu, mutta oli sitä mieltä, että talviaktiivisten nisäkkäiden on pakko käyttää lunta jossain mitassa. Talvella happivaje varsinkin rehevöityneissä vesissä pahenee jään alla, ja kaloille riittävän happimäärän sisältävä vesikerros ohenee. jos syitä on tarpeen selvitellä tarkemmin, voisi asiaa tiedustella ely-keskuksen asiantuntijoilta. harri dahLSTröM Kalojen kertyminen suliin viittaa hapenpuutteeseen. Minulla on talvilintulaskentareitin varrella yksi vakiopaikka, johon kerääntyy runsaasti lintuja, koska siinä on aina avovettä. Koska paikka on suojaavan pensaikon keskellä, linnut pakenevat tai suojautuvat liikkumattomiksi ihmisen lähestyessä. Kalat ovat kerääntyneet sillan alle sulaan, jossa virtaa hiukan. Siksi on vaikea päästä näkemään, mitä paikalla normaalisti tapahtuu. ehkä kysyjän oravaystävien elämää todella helpottaisi sulana pysyvä vesikuppi. jos sellaisia ei ole ja happitilanne vielä heikkenee, on seurauksena laajamittainen kalakuolema. Se oli noin 17 senttiä pitkä ja 9 senttiä leveä. joka tapauksessa kyseessä on ollut iso koiraeläin, siis joko susi tai suuri koira. Lumen laatu ja eläimen kulkunopeus vaikuttavat sekä jälkijonoon että yksittäisen jäljen muotoon. MaTTi hELMiNEN 12/2012 Suomen luonto 79. jääpeitteen muodostuttua veteen ei enää liukene happea ilmasta. Mitä enemmän vedessä on hajoavaa ainesta, sitä nopeammin happea kuluu. Mauri MaHLaMäKi / VaSTaVaLO mielellään vettä sekä juomiseen että kylpemiseen myös pakkasten aikana. aina kun sulaa vettä on saatavilla kaikki nisäkkäät, yhtä lailla oravat, hirvet, kauriit ja ketut, juovat mielellään. Ne ovat pääasiassa särkikaloja, joiden joukossa on muutamia ahvenia ja haukia. Oliko susi liikkeellä? MOnica TuOKiLa pikkukäpylintu syö lunta janoonsa. Mikäli käsitän rukkasen koon oikein, jäljet voivat olla suden tekemät. Olen nähnyt hirven, valkohäntäkauriin ja ketun haukkaavan lunta, oravan en koskaan. Mutta orava on vikkelä liikkeissään, eikä tuollaista haukkausta hevin huomaa. Syksyisin vesistöjen vedet sekoittuvat ja hapettuvat yleensä melko perusteellisesti. Pitkän talven aikana joissakin järvissä happipitoisuus saattaa laskea niin alhaiseksi, että kalat hakeutuvat joukolla avantoihin, puronsuihin ja muihin sellaisiin paikkoihin, missä ilmasta liukenee happea pintaveteen tai happipitoista vettä virtaa jään alle. nopea kevääntulo sulamisvesineen saattaa pelastaa tilanteen. Suden jälkikö? Näin pari vuotta sitten ison käpälänjäljen hangella Kaarinan Kuusistossa. Seuraavat lintulajit ovat paikan vakiovieraita: harakka, mustarastas, talitiainen, sinitiainen, varpunen, pikkuvarpunen, viherpeippo, keltasirkku ja peippo silloin, kun niitä on jäänyt talveksi. SEppO vUOLaNTO kun happi vähenee vesistöstä, kalat kerääntyvät sulaan. nisäkkäillä on monenlaisia keinoja PenTTi SOrMunen / VaSTaVaLO säästää vettä, hidastaa sen haihtumista ja kierrättää sitä kehossaan. Ovatko kalat hapenpuutteessa? Kylmissä vesissä vaihtolämpöisten kalojen hapen tarve on vähäisempi kuin lämpimissä vesissä, mutta aikainen vesien jäätyminen ja pitkä jääpeitteinen aika usein tuovat näitä uutisia avantoihin tunkevista kaloista ja jäiden sulettua löytyvistä kuolleista kaloista sellaisillakin vesillä, missä il miöön ei ole aikaisemmin törmätty. asettautumalla sopivalle hollille ja olemalla aivan liikkumatta linnut vähitellen palaavat ja ryhtyvät juomaan ja kylpemään. Keskustelin nisäkkäiden lumen "juomisesta" professori Heikki Hyvärisen kanssa. Tuskin niille kuitenkaan riittää pelkästään ravinnosta saatava vesi. Kaloja on todella paljon. Veden kerrostuneisuus lämpimintä pohjalla ja kylmintä pinnalla aiheuttaa sen, että happea kuluu eniten pohjan läheisyydessä alusvedessä. Mene ja tiedä! iLkka kOiviSTO Miksi kalat pakkaavat sulaan? Mikä vaivaa kalojamme täällä Vilppulassa. ihan varmaa se ei ole, sillä määritys pitäisi perustua jälkien pidempään seuraamiseen. Kalojen kokoontumispaikka on kahden matalan lahden välissä
Kirsikankukat pistävät Japanin sekaisin. 80 Suomen luonto 12/2012 30.1.2012 10:30:36 kl.indd 1. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi UUSi SELkäMErEN kaNSaLLiSpUiSTO TuRvaa mYös HaLLin maaiLmaa. YKL - Ympäristöasiantuntijoiden edunvalvoja www.ykl.fi sePPo KeRänen Luontokuvaajia: Hannu Hautala, Jaana Kotamäki, Hannu Huovila... Suomen 3/2012 ilmestyy 5. huhtikuuta Teemana LuonToKuvaus! Kun haluat nähdä valikoimistamme löytyvät · lintukirjat · kiikarit ja kaukoputket · jalustat · linturuokinnat · linnunpöntöt · lintuäänitteet · lintukorut ym. ostamalla Lintuvarusteesta tuet luonnonsuojelua Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh
Mitä on huvipuisto Linnanmäen vesitornin katolla. 9. 6. Osoite: ............................................................................................................................... 57 , määräaikainen Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2012. Nimi: ................................................................................................................................... Posiolla KuVaT MarKuS VareSVuO / KuVaLiiTeri Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. 7. Hämähäkki 3. a) viherkasveja b) uima-allas c) kahvila 3. Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... Minkä yhdistyksen puheenjohtaja Julia Jänis on. Mistä kärpän ja lumikon erottaa talvella toisistaan parhaiten. Viherkasveja (viherkatto) 1. Mitä ainetta pääsee suuria määriä Itämereen äskettäin paljastuneelta Lugajoen lannoitetehtaalta. Mitä lintuja on kuvissa? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: www.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2012. Määräaikaistilaus 12 kk (73 ) Määräaikaistilaus 6 kk (40 ) Kestotilaus 12 kk (64,50 ) (kestotilaus Olen SLL:n jäsen64,50 ). Kuinka monta prosenttia meillä talvehtivista mustarastaista on koiraita. 8. Mikä on pienin hirvieläimemme. Nimi: .................................................................................................................................... Mikä symboloi elokuvien uusissa varoitusmerkinnöissä ahdistavaa sisältöä. 5. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ 4. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VASTAuSLäHETYS 12/2012 Suomen luonto 81. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 64,50 euroa ja kestotilaus 57 euroa. a) mustarastas B) kottarainen 9. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 57 prosenttia 5. Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... a) Reilun matkailun b) Reilun kaupan c) Luomuliiton 2. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAuSLäHETYS SUOMEN LUONNON LahJaTiLaUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2012. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. A B Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... 10. Irtonumero 8,5 euroa. Kärpällä on musta hännänpää. 6. Lumikon talvipuku on täysin valkoinen. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. pähkinöitä KriSTina aL-ZaLiMi / carTina 1. (09) 2280 8210 (kello 915) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 73 euroa, kestotilaus 64,50 euroa. Kuinka monta prosenttia EU-maiden asukkaista vastustaa muuntogeenisiä tuotteita. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................ Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... reilun matkailun yhdistys 8. Osoite: ............................................................................................................................... noin 70 prosenttia 2. 4. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 40 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Metsäkauris 10. Missä kunnassa Riisitunturi sijaitsee. fosforia 7. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus: ......................................................................................................................
sitten sen toimintakoodissa nyrjähtää pari pientä säätelymolekyyliä, minkä seurauksena solun päämääräksi ohjelmoituu jatkuva kasvu ja oman voiton lisääminen. Syöpäsolut näkyvät punaisina. 82 Suomen luonto 12/2012. Osa 2/10 pienestä kiinni anDerS PaeTau M M k Vuoden menestyjä elanooma Oy:llä menee hyvin. se on riippuvainen elävästä kehosta, jonka rajat tulevat vastaan. sydänläpissä rutistaan, kun uusi yhtiö sotkee lonkeroillaan niiden työtä. syöpäsolun kasvu ei jatku loputtomiin. On järkevää panna rahansa likoon sen puolesta, että pahanlaatuinen kasvain leviää ensi viikolla vieläkin pitemmälle. n Melanooman etäpesäkettä aivoissa. sillä on muistisairaus. se ei muista, miten muinaiset sukulaiset järjestäytyivät homerihmoiksi, meduusoiksi, madoiksi ja muiksi korkeammiksi elämänmuodoiksi. se ei pysty enää koskaan vuorovaikutukseen oman lajinsa muiden solujen kanssa. alkuperäiset tehtävät saavat jäädä, kun solu alkaa tuottaa kopioita itsestään. Vielä ensi yön sijoittajat voivat nukkua rauhassa. Yritys takoo tulosta ja perustaa kukoistavia tytäryhtiöitä eri ruumiinosiin. ne tarinoivat torjuntasolut nukuksiin ja menevät sisään aivoihin omilla avaimilla. mutaation myötä sen lähimuistista on pyyhkiytynyt pois miljardi viime vuotta. Pian sitä on suuri, villisti kasvava rypäs, jota eivät kehon kalvot ja rustot pitele. ehon soluja, jotka alkavat toimia pörssin toivomalla tavalla, kutsutaan syöväksi. Vajaakäyttöistä keuhkoa ja maksaa saa puoli-ilmaiseksi, ja siitä voi jalostaa yhä uusia energisiä solurypäleitä. Pian hallinnosta ihmetellään sydänläppien tehotonta toimintaa ja turhaa muutosvastarintaa sekä kehotetaan niitäkin avaamaan porttinsa kilpailulle. JOUNi iSSakaiNEN sarjassa tarkastellaan luonnon ilmiöitä mikrotasolla. se on palannut amebojen aikaan, jolloin jokainen solu taisteli yksin. terveyden ja sairauden rajaa on vaikea tulkita. Järjestyksestä vastaava imusolmuke ei kuitenkaan rajoita tunkeilijaa: lobbarit ovat jo siellä. ei syöpäsolu itsessään ole paha. ikä tahansa solu voi niksahtaa. ehkä. Joskus vamma tuo mukanaan jopa uudenlaisen lahjakkuuden. se on voinut olla vaikkapa pieni osa ihon tai keuhkojen pintaa. mutta vielä tällä tilikaudella voitto on taattu ja rahat turvattu. sijoittajat ovat tyytyväisiä. sen koodisto muistaa jakautumisen ja kiireen, mutta ei sitä, että myöhemmin saman lajin solut oppivat myös tekemään yhteistyötä ja tähtäämään pitemmälle. erikoisimpia ovat tapaukset, joissa mikroskooppinen solu omaksuu kauppakorkeakoulun pisimmän oppimäärän yhdessä yössä. solu on aiemmin suorittanut kehossa jotakin vaatimatonta tehtävää
Olkaa luovia! B LUOMU SARJA Perus kuvankäsittely sallittu (rajaus, terävöitys, värinsäätö jne.). C. 6000 . 3.......................................................... Hyväksyn kilpailun säännöt Päiväys............................................... kuvan numero ja nimi 1......................................................... Viimeinen postileiman päivä 3.8.2012. 2......................................................... C sarja: Koillissanomien raati valitsee 10 parasta, kuvat julkaistaan Koillissanomissa elokuussa useasti. TULOKSET parhaat palkitaan Kuusamotalolla pe. Lataa kaavake ja ohjeet: www.kuusamo.fi/naturephoto Nuorten sarja 2011©Miki Pukki 12/2011 Suomen luonto Koko ohjelma: www.kuusamo.fi/naturephoto 83 Kuusamo Nature Photo. Kuvia saadaan käyttää Nature Photon mainonnassa ja tiedotuksessa rajoituksetta. LUONTOKUVAKILPAILU Nimi................................................... Kaarlo Hännisen tie 2, 93600 Kuusamo. A1_Kettu_Liisa Lissukka POSTITUS A,B,D sarja: Kuusamo Nature Photo/ kuvakisa. Painolaatu JPG pakkauslaadulla 12, resoluutio 300ppi. 7.-9.9.2012 Esiintyjinä mm: Sergey Gorshkov Erlend ja Orsolya Haargerg Bruno D'Amicis Sami Karjalainen Heikki Willamo Mahmud Bangkaru Jorma Luhta Esa Mälkönen photo ©Sergey Gorshkov Kuusamo Nature Photo 7.-9.9.2012 Kilpailu on avoin kaikille. Yleisö äänestää oman suosikkinsa. Kymmenen parasta palkitaan joka sarjassa. Allekir. Koko palkintolista ja lisätietoja www.kuusamo.fi/naturephoto TUOMARISTO A,B,D sarjat: Olli Lamminsalo (pj.), Hannele Fors, Pauli Määttä (Metsähallitus) ja vuosittain vaihtuvana tuomarina Raimo Yli-Suvanto. Huomaa, että emme palauta lähettämääsi materiaalia. C NUORTEN SARJA Niin perinteiset, kuin manipuloidut kuvat sallitaan. D. Yläikäraja 16 v. D sarja Nordean shekki 250 . Luova kuvankäsittely kuuluu sarjaan A. kuvan numero ja nimi 1.......................................................... Nuorten sarja Koillissanomien lahjakortti 300 sekä erikoispalkinto yleisöäänestyksen voittajalle. Pääpalkinto A sarja Kuusamon kaupungin shekki 500 . KUVAT Kolme kuvaa/ sarja. Osoite................................................. Kuvat nimetään sarja ja nro/ kuvan nimi/ kuvaajan nimi, esim. Katselukuvat JPG, pitkäsivu max 1024px. E-mail............................................... 2.......................................................... Puh:.................................................... A LUOVA SARJA Trikkisarja. C sarja: Koillissanomat/ kuvakisa, Kitkantie 31-33, 93600 Kuusamo. 7.9.2012 klo 17:30 B. Liitä mukaan osanottomaksu 10 /sarja. D PARAS KUUSAMOSSA OTETTU KUVA Tähän käy myös muihin sarjoihin osallistuva kuva. PALKINNOT Pääpalkinto B sarja Metsähallituksen shekki 1000 . kuvan numero ja nimi 1.......................................................... 2......................................................... Vain digitaaliset tiedostot kahdessa kansiossa otsikoituna Katselukuvat ja Painolaatu. 3.......................................................... Voit osallistua myös aiemmin julkaistuilla kuvilla.Kuvaajalla tulee olla kaikki oikeudet lähettämiinsä kuviin. Kuvan manipulointi ei. 2.......................................................... Kaikki kuvankäsittelyn ja manipuloinnin mahdollisuudet sallittuja. .......................................................... 3.......................................................... Liian pientä pränttiä. A. .............................................. Kunta................................................ 3......................................................... Pakkaa CD,DVD tai muistitikku hyvin. Palkintojen yhteisarvo n. kuvan numero ja nimi 1........................................................
Palautusviikko 201214 767095-1202