Suomen Luonto 2/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ihmisen kehitys. 67 u ru . ELy-keskukset puhuttavat. 6 l a sa s l a lv ta n H a hin on palkittu laatulehti LIito-orava tutuksi Sata vuotta lintujen rengastusta Käpylinnut ruokkivat jo poikasiaan 2 Irtonumero 8,50 ? Aikuisena talvehtiva herukkaperhonen lähtee varhain liikkeelle. Tuntosarvet Kevättä kohti 1.3.2013. saukko. luontokuvaaja timo vesterinen. kevään vaiheet. talviretki keiteleelle. la . al 6 . SUOMEN LUONTO 2 | 2013 liito-orava. lintujen rengastus. käpylinnut
Silloin hanki voi kovettua sellaiseksi koppuraksi, että porojen on vaikea kaivaa jäkäliä maasta. varhaiskevät Laidun puiden oksilla Kuva mika honkalinna Teksti jorma laurila Lupot ja naavat ovat poroille tärkeää ravintoa lopputalvesta ja alkukeväästä. Apu löytyy kuusten ja mäntyjen oksilla ja rungoilla kasvavista partamaisista lupoista ja naavoista. Eniten niitä on vanhoissa metsissä.
Yksinäiset sudet eivät pysty pyytämään lajinsa pääravintoa hirviä. Kukaan ei vastusta asutuksen liepeille tulleen suden poistamista, jos eläin arvioidaan vaaralliseksi. Tehtävänä on ainoastaan hankkia tietoa. Ongelma on syntynyt, kun erämaiden susilaumoista on salametsästetty johtajat ja lauma on hajonnut. Niitä on enää noin 130, ja määrä on puoliintunut muutamassa vuodessa salametsästyksen takia. Sivulla 35 on etukuponki Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Kaksi yhden hinnalla! 11/2012 4 4Suomen Suomenluonto luonto 12/2013 Jorma Laurila päätoimittaja jorma.laurila@ suomenluonto.fi Sisällys 2/2013 14 Hämärän harmaaturkki Liito-orava on kumma jyrsijä. 16 Taas on kevät Luonto herää talvilevosta ja täydentyy muuttolinnuilla. Sadan vuoden aikana kertyneet rengaslöydöt kertovat paljon Suomen lintujen elämästä. harri sulonen susi on Suomessa erittäin uhanalainen. Median on syytä suhtautua tällaisiin vastuuttomiin väitteisiin kriittisesti. Räikeimpiä syytöksiä on, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos vääristelisi susien määrää ja istuttaisi niitä salaa Etelä-Suomeen. Onneksi poliisi on ottanut metsästyslakiin lisätyn törkeän metsästysrikoksen nimikkeen vakavasti. seppo parkkinen Pääkirjoitus Susikeskustelu on saatava asiapohjalle sirpa pellinen P.S. Nyt pihasudet ammutaan peruskiintiön päälle. 34 vakiot 26 Herkkää valoa ja ripaus sanomaa Esittelyssä Luomus-kuvakisan voittaja Timo Vesterinen. 34 Kihlat kintuissa Suomessa on 38 rengastettu yli 10 miljoonaa lintua. Se on fakta. Tuoreena esimerkkinä on Perhon susien salametsästyksen rikostutkinta. Susikeskustelu pitää saada asiapohjalle. Liikkeellä on paljon villejä huhuja, jotka pahentavat tilannetta. Mitä on selvinnyt? Saukon pitkä juoksu Eero Haapanen kuvasi saukkoa Helsingissä. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 33 Kolumni 49 Vahtikoira. Pyynti pitäisikin kohdistaa ensisijaisesti juuri niihin. Hiljattain uskoteltiin, että Ranuan eläinpuistosta vapautettaisiin susia luontoon. Laitos tekee tutkimusta viranomaisena, eikä sillä ole tarvetta ottaa kantaa susien puolesta tai niitä vastaan
CC-000026/FI kannessa Seppo Parkkinen kuvasi kantemme herukkaperhosen pajun kukinnolla Karkkilassa huhtikuussa 2012. 64 Kasvokkain 66 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Saaristolaiselämää 12/2013 Suomen luonto 5. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 2/2013 72. Raportti Keiteleen jäältä. Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 50 ihmisen kehityksen äärellä. Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. DAVID GIFFORD / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Toimituksen assistentti Elina Juva, (09) 2280 8201, 050 452 2347 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi 50 Valloittava ihminen Juha Valste markus varesvuo 40 Taigan kulkurit Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL13_02/2013 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki, joka asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. no. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08 210 Päätoimittaja Jorma Laurila, (09) 2280 8217, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, (09) 2280 8214, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, (09) 2280 8205, 044 333 5036 Juha Kauppinen, 050 452 2996 (hoitovapaalla) Johanna Mehtola, (09) 2280 8274, 050 308 2186 Ismo Rautiainen, 046 600 6317 (vs.) Sitruunaperhonen ja koko luonto ottavat vastaan kevään kutsun. 16 Käpylinnut tutuiksi. 46 Luottamus palautettava ympäristö hallintoon! Seppo Vuolannon puheenvuoro. 58 Reppu selkään ja jäälle Missä piilee 40 Helmikuinen pikkukäpylintu lempitoimissaan kuusessa. Käteväihminen (Homo habilis) eleli pari miljoonaa vuotta sitten Afrikassa. pilkkimisen ja talvisen järviluonnon viehätys
Säästeliäästi hakattavat erityisen tärkeät elinympäristöt oli havaittu ekologisesti liian pieniksi. Odotettiin lisäystä pinta-alaan. Tyrmistys oli suuri, kun maa- ja metsätalousministeriö ja MTK halusivat päinvastoin pienentää näitä pieniä suojelukohteita.. Toimittanut antti halkka Luonto ja ympäristö nyt Uusi metsälakiesitys heikentäisi tutkijoiden mukaan Suomen metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsälakiehdotus saa rajua kritiikkiä eero vilmi / vastavalo ?Esitys heikentäisi monimuotoisuuden säilymistä.? Metsälaki on suojannut muun muassa puronvarsia hakkuilta. Nyt suoja uhkaa heikentyä. 6 Suomen luonto 12/2013 L uontoväellä oli suuria toiveita, kun Suomen metsälakia lähdettiin uudistamaan pari vuotta sitten
Työryhmän ehdotukset ovat vastakkaisia sille, mitä tutkimustulosten perusteella monimuotoisuuden hyväksi pitäisi tehdä.? Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen pitäjät jatkoivat kritiikkiä Ojalan vakuuttelusta huolimatta. ?Metsälakikohteiden säilyminen heikkenee?, analysoi Metlan tutkija Juha Siitonen, joka oli mukana myös arvioinnissa. ?Metsälakiehdotus heikentäisi monimuotoisuuden säilymistä, joten lain tarkoitus ei täyty?, akatemiaprofessori Ilkka Hanski sanoi. Nykyisistä sadastatuhannesta metsälakikohteesta osa voidaan todeta liian suuriksi, jos laki ei muutu eduskunnassa. Sitten sitä lähtee lampsimaan rantaan mieli puhdistuneena, murheet oikeisiin mittasuhteisiin asettuneina ja ehkä muutamia kalojakin kontissa. Eivätkä merkityksettömiä ole kairanreiätkään, sillä niistä virtaa happea jään alle. Onkiminen sekä talvella että kesällä on sitä paitsi melkoinen täsmäase. Sitä paitsi kalat eivät ääntele.? Itsekseni tuumin, olisiko lisääntymisbiologiassa jokin selitys. Useimmat kalathan eivät hoida poikasiaan. kuin kalat. Tämän pidemmälle zen ei tällä kertaa vienyt. Kalan saaminen antaa virtaa jatkaa. kuvat harri nurminen Antti Halkka lenakreetta hakala ?Tämä oli tärkein syy, minkä takia emme hyväksyneet ehdotusta metsälaiksi?, sanoo Suomen luonnonsuojeluliittoa lakiuudistuksessa edustanut Sini Eräjää. Miksi? Pilkkiminenhän on niin häiriötön harrastus. Lisäbonuksena on, että pikkusinttien myötä vesistöstä poistuu rehevöittäviä ravinteita ja saaliin voi käyttää hyödyksi. Arviot ovat kylmääviä. Pröystäily on tästä ajanvietteestä kaukana. Tavoitteena ei ehkä ole valaistuminen, mutta kyllä kalan saaminen on aina pieni sähköisku joka antaa virtaa jatkaa ja jatkaa... kunnes varpaista menee tunto tai yhtäkkiä huomaa, että hämärä laskeutuu, eikä missään näy yhden yhtäkään pilkkijää. Lakikohteista todetaan: ?Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) koskevien säädösten osalta metsälakiehdotus sisältää useita selviä heikennyksiä monimuotoisuuden turvaamisen kannalta. sanoivat kalakaverini, jotka myös metsästävät. Ovat siis kylmiä . Onkija vain kököttää jäällä tuntikausia puhua pukahtamatta. Säilytysvelvoite ylipäänsä heikkenisi nykytasosta. ?Nykyiselläänkin laki suojaa esimerkiksi puronvarsia ja lehtoja varsin rajallisesti ja kohteet jäävät usein turhan pieniksi tai tunnistamatta?, Sini Eräjää toteaa. alice karlsson Pilkkijät kököttävät jäällä tuntikausia puhua pukahtamatta. 12/2013 Suomen luonto 7. Alkuun pääsee pikkurahalla, joten pilkkiminen jos mikä on jokaisen saavutettavissa. Myös WWF ja ympäristöministeriö jättivät työryhmän lakiehdotuksesta eriävän mielipiteen. Kun vielä ulkopuolinen arviointiryhmä totesi joulukuussa metsälakiesityksen heikentävän metsänluonnon monimuotoisuutta, maaja metsätalousministeriön olisi luullut muuttavan esitystä, mutta niin ei käynyt. ?Ryhmän ehdotukset olivat ristiriitaisia?, puolusti ministeriön ylijohtaja Juha Ojala Metsätieteellisen seuran seminaarissa helmikuussa. Arviointiryhmässä oli mukana edustajia Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta (Metla) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Siinä mietiskellessäni pähkäilin, miksi on paljon helpompi tappaa kala kuin vaikkapa lintu tai nisäkäs? ?Olisiko kyse koosta?. Ne ehkä rajataan uudelleen tai avataan isoille hakkuille. ?Ominaispiirteiden on säilyttävä uudenkin lain jälkeen?, Ojala korosti, mutta tämä saattaisi siis jatkossa koskea tynkäkohteita. ?Onhan esimerkiksi teeri niin paljon isompi kuin tuo 20-grammainen ahven. Tuntuu, että päivä ei ole mennyt hukkaan. Mutta se on kummallista, että taannoisella kalaretkelläni Viitasaarella minäkin nyin kaloja ylös avannosta jäiselle hangelle tuosta vain. Kiikarissa Zen ja pilkkimisen onni Lahti ja heinola ovat päässeet lehtien otsikoihin, koska näillä paikkakunnilla pilkkijät ovat alkaneet ärsyttää kaupunkilaisia pelkällä olemassa olollaan. Sivusaalista ei tule kuten verkoilla tai katiskalla, joten menetelmä sopii kaikkialle, myös esimerkiksi Saimaalle missä saimaannorpat elävät. Pilkkiminen on enemmän kuin kalastusta. Siinä on zeniä, mietiskelyä
Paluu ei ole vielä vahva, vaan kyse on yksittäisistä saukoista. Pcb:n vaara on väistymässä, mutta ruotsalaisen Anna Roosin tutkimuksen mukaan nyt perfluoro-oktaanihappo (pfoa) -aineet aiheuttavat koiraiden siemenjohtimien tukkeutumista. antti halkka 114 asteen kuvakulmasta huolimatta revontulet hallitsevat lapin taivasta pekka vainion helmikuisessa kuvassa. Meneillään on revontulien huipputalvi. Ylläs 11.2.2013. pekka vainio Juha Kauppiselle Suuren journalistipalkinnon ehdokkuus Saukko palaa saaristoon. Häviäminen oli nopeaa. Äänestys edellyttää Facebook-tunnuksia. antti halkka 8 Suomen luonto 12/2013 Ilahduttavin nisäkäsuutinen pitkään aikaan on saukon paluu merensaaristoihin. Kesällä lintu napsii hyönteisiä.? Varmimmin linnun huomaa kutsu- tai lentoäänestä, joka on ponteva pshing. Se elää Ahvenanmaalla sekä etelä- ja länsirannikolla Oulun korkeudelle saakka. ?Merenlahtien ja järvien laajojen ruovikoiden laji on suurimman osan vuotta riippuvainen järviruokokasvustoista, joiden siemeniä se syö. Parimäärä oli karkeasti arvioiden viidestäkymmenestä jopa alle kahteenkymmeneen?, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Viiksitimali vakiintui pesimälajistoon 1990-luvulla. esa ervasti / vastavalo Luonto ja ympäristö nyt poimintoja Saukko hävisi merensaaristosta 1970-luvulla. Ahvenanmaatakin laji on taas asuttamassa, mikä paljastui ikävästi: ?Saukko, ehkä kaksikin, jäi auton alle maakunnan länsiosassa?, Stjernberg pahoittelee. Saukon ja itämerennorpan lisääntymisongelmiin ovat olleet syynä pcb-yhdisteet. Ympäristömyrkyt kertyvät ravintoketjun huipulle saukkoon, kun se syö kalaa. Ne eivät vain ?siirry mannerrannalla puron suulta toiselle?, mihin elpyminen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan, saukkotutkija Risto Sulkavan mukaan jäi pitkään. ?Kun keräsin tietoa tulevaa Saaristomeren kansallispuistoa varten 1970-luvun puolivälissä, kävi ilmi ettei kukaan ollut nähnyt saukkoa noin viiteen vuoteen?, sanoo dosentti Torsten Stjernberg Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Syynä lienee ollut liikapyynti, mutta etenkin ympäristömyrkyt. Nyt Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kysely osoittaa, että saukkoja on jo kaukana saaristossa. Sitä linnut toistavat pyrähdellessään ruovikossa. seppo keränen alice karlsson Viiksitimali Talvivaara-jutut veivät Suomen Luonnon toimittajan Juha Kauppisen yhdeksi Vuoden journalistinen teko -palkintosarjan kolmesta ehdokkaasta. Muut ovat Kaius Niemi (Ilta-Sanomat) ja Tuomo Pietiläinen (Helsingin Sanomat). Palkinto ratkeaa 20. maaliskuuta. Yleisö pääsee sitä ennen äänestämään Suuren journalistipalkinnon sarjojen ehdokkaista suosikkinsa osoitteessa suurijounalistipalkinto.fi. Suomenlahdella saukkoja on Sulkavan ja Stjernbergin mukaan esimerkiksi Inkoon ja Porvoon?Pernajan saaristoissa. Merenkurkkuun ne palasivat jo aiemmin. Nyt se tulee takaisin. Viiksitimalin kanta romahti VIiKSITIMALEITA pesi Suomessa vielä vuonna 2010 noin 500?1000 paria, mutta nyt kylmät talvet ovat harventaneet kantaa ankarasti. ?Kesällä 2012 niitä havaittiin enää parillakymmenellä paikalla
Sattumaa ehkä avustetaan feromoneilla eli houkutusaineilla. Lumikärpästen joukot ovat toistaiseksi talven kiehtovin mysteeri. Lumella liikkuu kärpäslajeja paljon enemmän kuin yleisesti luullaan. Niiden talvisissa touhuissa ei tiettävästi olekaan muita tarkoitusperiä. Hangella paritellaan ja etsitään siittiöpakkauksia. Eläinten kannat ovat vain niin harvoja, että parien syntymistä ja elämän jatkumista voidaan pitää maailman ihmeenä. ilmiömäistä jaakko hein onen Hoikkasääriä hangella M iksi vaihtolämpöinen hyönteinen tai hämähäkkieläin yrittää valloittaa arktiset lumilakeudet. niitä on lähes yhtä paljon kuin lumen pinnalle pyrkiviä hyppyhäntäislajeja, jotka uuden tiedon valossa kirmaisevat keväthangille viettämään massaorgioita. Olen seuraillut talvikärpäsiä kymmeniä vuosia, mutten ole saanut selvää parittelevatko ne hangella. Osuuhan joidenkin niistä aikuisvaihe juuri talveen. Sopeutuminen vaati suuria uhrauksia kuten siipien surkastumisen tai venymisen suhteettoman pitkiksi. Elintärkeäksi keinoksi tuli pakkasneste, jota joillakin eliöillä on jopa 25 prosenttia painosta. Suomen tunnetut kolme lumivaaksiaislajia (Chionea) viettävät häänsä hangella, jos se vain on mahdollista. Samoin toimii pikkuruista norsua muistuttava lumikorento (Boreus westwoodi). Moiset seksitouhut ovat siten vaikeasti todistettavissa. Talvella liikkuvista hyönteisistä kuuluisin lienee karvamato, ruostesiipiperhosen toukka, jonka talviretkeily liittynee enemmänkin ultraviolettivalossa puhdistautumiseen kuin koteloitumispaikan etsimiseen. Oli miten oli, esimerkiksi hyppiäisten hangelle nousu luo pienille talvipedoille, sylkikuoriais- ja maakiitäjäistoukille, lyhytsiipisille ja monille hämähäkeille kaivatun saalistusmahdollisuuden. Ne pölähtävät ilmoille kuin tyhjästä ja niiden touhuja on aina riemullista tarkkailla. Jaakko Heinonen Lumella liikkuvia kärpäsiä on useita lajeja. 12/2013 Suomen luonto 9. Yli kymmenen lajia ei ole liioittelua Etelä-Suomessa . Tosin ne eivät parittele, vaan naaraat etsivät koiraiden jättämiä siittiöpakkauksia silminnähden kiihkottomasti
Vaarana on muun muassa ison Laakajärven saastuminen. mikko maliniemi / aviation studio antti halkka Laatokanlohen nousun estävät Suomen puolen voimalat. Yhtiö on vedonnut kesäsateisiin, joihin se ei ollut varautunut. Kaivoksen raakaveden otto on ollut suunniteltua suurempaa jo pitkään. Grafiikka vesa pynnöniemi IlmAkuva mennessä tehtävä selvitys kalateiden vaihtoehdoista ja laadittava Itä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus niiden rakentamisesta?, Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Europaeus sanoo. ?Aikaa kuluu vieläkin, mutta päätöksestä ei voi enää valittaa. Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva Hiitolanjoki on laatokanlohen tärkein lisääntymisjoki. ?Yhtiöiden on tämän vuoden loppuun Laakajärvi marraskuussa 2012. Oho! ?30 ?000 su tta on su un ni tt el em as sa mu ut toa su om ee n.? Kansanedustaja Pentti Oinonen (PS) ed uskunnassa STT 7.2.2013. 10 Suomen luonto 12/2013 LÄhde Eia (usa:n energiatietovirasto). Voimala tuottaisi todennäköisesti nykyistä huomattavasti paremmin virkistyskalastajien keitaana. Alice Karlsson Mikko Europaeuksen kirja Hiitolanjoki ? latvavesiltä Laatokalle (Etelä-Karjala-instituutti) julkaistiin viime joulukuussa. Tarkkailemme ympäristöä ja ilmastoa. Kiinasta tuli hirmuinen hiilirohmu Kiinan ja muun maailman hiilenkulutus miljardia tonnia 4,5 4,3 4,0 3,8 3,8 Muu maailma 3,5 3,0 2,5 Kiina 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0 2000 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 2011 Kiinan hiilen kulutus on saavuttamassa koko muun maailman käytön. Sen vaikutus on suurin etelässä, jonne jo ennen marraskuista onnettomuutta oli kertynyt järvien syvänteisiin paljon suola- ja metallipitoista vettä. Päästöllä yhtiö purkaa vesiongelmaansa. Tie on katsottu loppuun.? Voimaloilla on Europaeuksen mukaan vain paikallista merkitystä. ?Ne ovat teholtaan alle megawatin ja niiden yhteensä tuottama energia riittää karkeasti laskien noin 500 omakotitalon vuotuiseen tarpeeseen.? Europaeuksen mukaan kalateiden suunnittelu lienee aloitettava alusta, sillä Hiitolanjoki-yhdistyksen ja kalateitä luonnostelleen Veijo Vilskan alustavien arvioiden mukaan luonnonmukaiset kalatiet ovat osoittautuneet toimivimmiksi. ?Järkevintä olisi, että yhtiöt suunnittelisivat kalatiet Ely-keskuksen kanssa.? Laatokanlohen ensimmäinen este Hiitolanjoessa on lähinnä Venäjän rajaa oleva Kangaskosken voimala. Europaeuksen mukaan tästä voimalasta voitaisiin luopua kokonaankin. Metalli- ja suolapitoista liuosta on kertynyt kaivokselle, koska se ei ole hallinnut vesitasettaan. Ennätyksellistä kesäsade ei ollut; 1981 ja 2004 satoi enemmän. Uusi jätevesi jaetaan puoliksi Oulujoen ja Vuoksen vesireiteille. Yhtiöillä on joessa kolme vesivoimalaa. Vaikka Kiina tuottaa esimerkiksi tuulella koko Suomen sähkönkulutusta vastaavan sähkömäärän, energiantuotannon kasvu on ollut hyvin hiilivetoista.. Kuvassa Kangaskoski. Laatokanlohen nousujoen tila paranee Suomessa HIITOLANJOKI on saamassa kalatiet, sillä korkein hallinto-oikeus on hylännyt Vantaan Energian ja Hiitolanjoen Voiman valitukset. isoveli valvoo Kaivosteollisuus kasvaa nopeasti. Otimme alan erityistarkkailuun. Rainer Rajakallio Luonto ja ympäristö nyt Talvivaara suolaa vesistöjä TALVIVAARAN kaivos sai helmikuussa luvan päästää tänä vuonna vesistöihin yhteensä 3,1 miljoonaa kuutiometriä jätevettä. Määrä on normaaliin verrattuna 2,5 -kertainen
Jos ja kun hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu, Jouni Räisänen kahden asteen, suurin osa jäätiköstä ilmeisesti säästyy, kun taas suurempi lämpeneminen voisi ajanoloon johtaa jäätikön täydelliseen sulamiseen ja keskimäärin seitsemän metrin nousuun merenpinnan tasossa. Millaista lämpenemistä raja merkitsisi Suomessa? Jos ilmastomallit ovat tässä oikeassa, Suomessa pitäisi keskimäärin lämmetä yli puolitoistakertaisesti siihen nähden mitä maapallolla keskimäärin. Tähänastinen lämpeneminen on Suomessa jäänyt tästä hiukan. Kahden asteen lämpeneminen koko maapallolla vastaisi näin yli kolmea astetta Suomessa tai kahden asteen lämpenemistä nykytasosta. Jasmin Awad / istockphoto otaksuttavasti myös lämpeneminen nopeutuu. Näin todennäköisempi arvio voisi olla vuoden 2060 tienoilla. Paljon riippuu ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasujen lisääntymiselle, mitä ei vielä tunneta tarkasti. Hiilidioksidin osalta näyttää pahalta, koska kytkös energiantuotantoon on niin vahva. suora linja pekka kotkatniemi / vastavalo Tuoreen tutkimuksen mukaan kahden asteen lämpötilan nousu voi olla kohtalokas muun muassa koralleille. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Kysyimme ilmastotutkija Jouni Räisäseltä pystytäänkö maapallon lämpeneminen pysäyttämään kahteen asteeseen ja jos ei, mitä ?Hiilidioksidin osalta näyttää pahalta? Kuinka paljon maailman lämpötila ja Suomen lämpötila ovat nousseet tähän asti? Maapallolla noin 0,8 astetta, Suomessa karkeasti yhdellä asteella. Mikä takia kahden asteen ylittämisestä ollaan huolestuneita? Kaksi astetta on osittain veteen piirretty viiva. Lyhytikäisempien kaasujen (esimerkiksi metaani) sekä ilmakehää lämmittävien (noki) ja jäähdyttävien hiukkasten (muun muassa sulfaatit) pitoisuuksiin voidaan vaikuttaa nopeammin ja suhteessa helpommin. mikko käkelä Tavoitteena on ollut pysäyttää maapallon lämpötilan nousu alla kahden asteen. Tällä vauhdilla jäljellä olevat 1,2 astetta veisivät 80 vuotta eli raja ylittyisi vuoden 2090 paikkeilla. Tausta-ajatus on, että pienehköihin muutoksiin on luonnon ja ihmisen helpompi sopeutua, kun muutosten kasvaessa haitat kasaantuvat yhä jyrkemmin. Joskus perusteeksi rajan valinnalle on mainittu Grönlannin mannerjäätikkö: Jos maapallon lämpeneminen jää alle Milloin oltaisiin kahdessa asteessa? Viime vuosikymmeninä lämpötila on noussut noin 0,15 astetta vuosikymmenessä. Jos se ymmärretään 1800-luvun lopun tasoksi, ilmastojärjestelmän viiveiden ja teknis?taloudellis?poliittisten viiveiden takia on todennäköistä, että raja tulee ylittymään, vaikkei se ole vielä täysin varmaa. tästä seuraa. Antti Halkka Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. 12/2013 Suomen luonto 11. Ei tätä rajaa vähempi lämpeneminen ole kategorisesti harmitonta ja sitä suurempi aina katastrofaalista. Miltä nyt vaikuttaa, dosentti Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta? Kahdella asteella tarkoitetaan yleensä kahta astetta esiteolliseen tasoon verrattuna
Aitoa yön pimeyttä löytyy Afrikasta. nasa / NOAA / Suomi npp / j. allen / r. Eurooppa on voimakkaasti valaistu. Simmon maailma yöllä Toimittanut jorma laurila maailmalta NASAn satelliittikuvista koottu yönäkymä osoittaa, että valot ovat päällä suuressa osassa maapalloamme. Valot hehkuvat yössä 12 Suomen luonto 12/2013. Myös Arabian niemimaalla ja Intiassa on paljon valoja
Juuri muita kuin taivaan valoja ei näy. -laulu saa satelliittikuvassa uudenlaisen merkityksen. Skotlanti Suuri sillivalas löytyi 17. Silloin istutetaan 500?000 alkuperäistä kotimaista puuta 2700 hehtaarille eroosion rampauttamaa maata. ?Kutsumme kaikkia kansalaisia, liike-elämää, viranomaisia, ystäviä ja perheenjäseniä tulemaan mukaan luomaan Ugandan ympäristön uutta maamerkkiä?, sanoi WWF Ugandan maajohtaja David Duli. Vetoomuksen on ottanut vakavasti muun muassa Standard Chartered Bank Uganda, joka on sitoutunut istuttamaan lähes 250?000 puuta. helmikuuta Wigtownin lahden luonnonsuojelualueelta Skotlannin lounaisrannikolla. Yksilö oli yli 20-metrinen. keith kirk NÄKYMÄn öisestä planeetastamme on luonut Yhdysvaltain avaruushallinto NASA, joka on kerännyt siihen aineiston Suomi NPP -satelliitin lähettämästä valtavasta kuvamateri aalista. Satelliitti on saanut nimensä amerikansuomalaisen Verner E. Suomen (1915?1995) mukaan. Tähdet ja Avaruus -lehti (1/2013) kertoo, että Wisconsinin yliopistossa elämäntyönsä tehnyttä Suomea kutsutaan kunnioittavasti satelliittitekniikkaa hyödyntävän meteorologian isäksi. Sillivalas rantautui ja kuoli Musta Afrikka -käsite saa uuden merkityksen, kun katsoo öistä maapalloamme. Etelä-Amerikassa lähinnä rannikoilla on loistetta. Eläimen havaitsivat ensimmäisinä paikalliset rannalla kävelijät. Sillivalas kuoli pian rantauduttuaan. uutisia K atselen kirkkaana hohtavaa linnunrataa yötaivaalla Kalaharin aavikolla Botswanassa. päivänä kautta maailman järjestettävä WWF:n Earth Hour -tempaus ilmaston puolesta ei ole enää vain valojen sammuttelua kello 20.30?21.30 välillä. Ilmastonmuutosta voi jarruttaa muillakin tavoilla. ?Valas oli niin kaukana mereltä, ettei sitä olisi pystytty pelastamaan, vaikka olisimme päässeet paikalle vielä, kun se eli?, sanoo tapaamani kohde- ja monimuotoisuuspäällikkö Keith Kirk Dumfriesin ja Gallowayn aluehallinnosta. Se on planeettamme pimein manner. Poikkeuksina ovat Välimeren rannikko ja Niilin varsi, yksittäiset suurkaupungit, Länsi-Afrikan rannikko sekä Etelä-Afrikan itäosa. Amerikassa pimeitä seutuja löytyy eniten arktisilta leveyksiltä. Myös Amazonasin, Andien korkeimpien ylänköjen ja Argentiinan eteläisimmän osan yöt ovat yhä tummia. Sitten oli taas pitkään sysipimeää seuraavaan kylään. Eurooppa on valaistuimpia kolkkia, samoin Pohjois-Amerikan itäosat ja Kalifornia. Jättimäisen sillivalaan keuhkot eivät kestä sen omaa painoa, kun se joutuu pois vedestä. Kuolinsyytutkimusten mukaan kyseessä oli alipainoinen koiras, joka oli saattanut eksyä matalalle lahdelle. Erittäin uhanalainen sillivalas on toiseksi pisin eläinlaji maapallolla ja voi painaa jopa 20 tonnia. Edellisen kerran sillivalas näki kohtalonsa Skotlannin rannikolla 2006. Kalahari on maailmassa harvoja seutuja, joilla yhä on pimeytensä. Toisen vaikuttavan kokemuksen sain Tansaniassa öisellä automatkalla Dar es Salaamista maaseudun halki Itä-Usambaran vuorille. Lähes ainoat valot koko matkalla olivat kylien pienet nuotiot, joiden ympärillä ihmiset istuskelivat, ja satunnainen vastaantuleva auto. Kauempana leiskuva nuotiontuikku ei häiritse. Aasiassa etenkin Intia, Japani ja Kiina kylpevät valohehkussa. Maapallomme valot heijastuvat ihmisyhteisöjen lisäksi monin tavoin eläimiin ja muuhun luontoon. Valaistuksen haittojen vähentämiseen tepsisi näillä näkymin vain Harry Potterin taikakalu, Pimeytin, jolla valoja voisi sopivasti sammutella. eeva simola Sillivalasta ei saatu pelastettua. Jorma Laurila Katso koko kuvakooste öisestä Maasta verkkosivuilla www.suomenluonto.fi. Earth Hour: tunti luonnolle nasa / NOAA / Suomi npp nasa / NOAA / DOD ?Valot Moskovan. Ugandassa perustetaan maailman ensimmäinen Earth Hour Forest -kampanjametsä. Aasiassa muun muassa Himalajan vuoristo, autiomaat ja laajat osat Siperiaa ovat säilyttäneet pimeyttään. Niili ja sen suistossa valopallona loistavat Kairo ja Aleksandria. Uganda Maaliskuun 23. Maan vesi ja ympäristöministeri on luvannut itse istuttaa tuhat tainta. Jorma laurila 12/2013 Suomen luonto 13
Alueelliset seurannat ovat osoittaneet määrien vähentyneen jopa yli puolella vain muutamien viime vuosikymmenien aikana. Liito-oravaa pyritään suojelemaan jättämällä sille hakkuun yhteydessä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Eläimet ovat siis pariutuneet sukulaistensa kanssa, kun yhteys toisiin populaatioihin on katkennut. Niissä on myös paljon oman ja muiden lajien yksilöitä, jolloin kaikesta elämiseen tarvittavasta käydään kovaa kilpailua. Pesimiseen tarvittavista kolopuista on pulaa eivätkä nuoret yksilöt pääse liikkumaan ja valtaamaan uusia alueita. Oulun yliopiston tutkijat ovat jo löytäneet merkkejä orastavasta sisäsiittoisuudesta. Kattavia kartoituksia ei kuitenkaan voida tehdä . Vertailun vuoksi kaatopaikkojemme isorotat elävät hädin tuskin kaksi vuotta ja voivat saada useita yli kymmenen poikasen pesyeitä elämänsä aikana. Erikoisen elämänkaaren arvellaan kytkeytyvän tietynlaisessa metsässä elämiseen ja liitävään liikkumistapaan. Ne ovat tarkkoja elinympäristöstään eivätkä siirry helposti uusille alueille. Liito-orava kärsii varttuneiden metsien hakkuista ja maiseman pirstoutumisesta pienempiin saarekkeisiin. Viimeisin ohjeistus on vuodelta 2004. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Maarit Jokinen havaitsi viime marraskuussa julkaistussa tutkimuksessaan, etteivät hakkuualueiden rajaukset riitä pysäyttämään liito-oravan alamäkeä. ?Uhanalaiseksi vanhan metsän lajiksi liito-orava tunnetaan poikkeuksellisen hyvin, mutta juuri suojelumenetelmien ja niiden taloudellisuuden kehittämisessä olisi paljon työtä?, Jokinen sanoo. ?Nykymenettely perustuu siihen, että tietäisimme missä kaikkialla liito-oravia asustaa. Tällaisissa oloissa menestyvin strategia on tuottaa vain muutama jälkeläinen pitkän elämän aikana. Vaihtoehtoinen selitys lähtee otuksen ravinnosta. Tämän voi odottaa heikentävän kannan elinvoimaa entisestään.. Kasviaineksessa on vaatimattomasti energiaa, minkä vuoksi sitä on pakko jyrsiä jatkuvasti. Se voi elää jopa kahdeksan vuotta ja saa kerrallaan vain pari kolme suurehkoa poikasta, jotka lähes aina selviävät täysikasvuisiksi. Tämä tietenkin pidentää odotettavissa olevaa elinikää. Kuukauden laji: liito-orava Hämärän harmaaturkki Liitäminen vaikuttaa kaikkeen luonnonsuojelumaskotin elämässä. L teksti ismo rautiainen iito-orava on jyrsijä, mutta kummajainen siinä porukassa. rahoitusta ei ole edes kannan kehityksen kunnolliseen seurantaan.. Liitäminen on tällöin paitsi taloudellinen keino siirtyä ravintopuusta toiseen myös kätevä tapa väistellä kanahaukan ja pöllöjen kynsiä. Lukuisat muut vanhojen metsien lajit ovat samassa liemessä. n Liitäminen on valttia vain yhtenäisessä metsämaisemassa. Heimo Rajaniemi / kuvaliiteri Samanlaisella kropalla ei voi loistaa sekä koripallossa että telinevoimistelussa. Erityisen huonoksi liito-oravan tilanteen tekee Suomessa se, että laji elää meillä levinneisyysalueensa läntisellä reunalla eikä siksikään pääse pakoon elinympäristönsä heikkenemistä. Hakkuilta säästyneet alueet ovat elinpiirien muodostamiseen liian pieniä ja jäävät asuttamatta. Kehitystä selittävät mallit eivät sulje toisiaan pois ja nykyisen liitooravan syntyyn onkin vaikuttanut useita eri tekijöitä. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan liitäviä nisäkkäitä kehittyy erityisesti vanhoissa metsissä, joissa kasvillisuus on sopivan avointa. Liitävien ja pelkästään neljällä jalalla kulkevien oravien hapenkulutusta vertailemalla on osoitettu, että liitämiseen tarvittavat luuston muutokset ja liitopoimujen kehitys ovat auttamatta pois neljällä jalalla kipittämisen tehokkuudesta. Siksi liito-orava ei mielellään ylitä noin sataa metriä laajempaa puutonta aluetta. Monet metsälajeista ovat sopeutuneet nimenomaan yhtenäiseen maisemaan. Pitkä elinikä yhdistettynä kovan kilpailun ympäristöön kääntää evoluution kurssin kohti jyrsijöille epätyypillistä pientä pesyettä. 11/2011 14 Suomen luonto 12/2013 Laji rauhoitettiin Suomessa vuonna 1923 ja luokitellaan nykyisin vaarantuneeksi
Etu- ja takaraajojen välissä karvapeitteinen liitopoimu. ravinto: Lehtipuiden lehdet ja kukinnot (norkot), siemenet, versot, silmut ja marjat. elinympäristö: Varttuneet, kuusivaltaiset metsät, joiden sekapuustona Lisääntyminen: Pesä puunkolossa tai pöntössä. EU:ssa vain Suomessa, Virossa ja Latviassa. Haapa on erityisen tärkeä pesäja ravintopuuna. levinneisyys: Painopiste on Siperian taigavyöhykkeellä, mutta elinalue ulottuu Suomesta ja Baltiasta Venäjän halki Tyynenmeren rannikolle asti. Meillä pohjoisraja kulkee Oulun?Kuusamon seudulla. Esiintyminen painottuu Etelä-Suomeen. tuntomerkit: Aikuisen ruumiin pituus 15?20 senttiä, häntä 9?14 senttiä. liito-orava Pteromys volans sukupuu: Nisäkäs, joka kuuluu jyrsijöiden lahkon oravien heimoon. lehtipuita kuten haapaa, koivuja ja leppiä. Naaras hieman koirasta suurempi. Paino keskimäärin 150 grammaa. Lajille on säästettävä elinalueita suojelutoimilla. Kiima-aika maaliskuussa. benjam pöntinen Valtaosa jäljellä olevista liito-oravista elää talousmetsissä. Ensimmäinen poikue huhti?toukokuussa ja mahdollisesti toinen kesäkuussa. ERITYISTÄ: Suomella on EU:n määräämä vastuu liito-oravan suojelusta. Lisäksi selvästi havaittaviin levähdys- ja lisääntymispaikkoihin kajoaminen on kielletty. Liito-oravan voi nähdä linjan Oulu?Kuusamo eteläpuolella. 12/2013 11/2011 Suomen luonto 15. Turkki selkäpuolelta harmaa ja vatsasta vaaleampi. Silmät hyvin suuret ja mustat
jorma luhta / leuku Kurjet kuuluttavat kevään tulleeksi. Pesimäkosteikoilleen linnut kiirehtivät huhtikuuksi. Kevät on tehty miljardien vuosien historiasta, kilpailusta ja yhteistyöstä. tekst i Antt i Halk ka Taas on 16 Suomen luonto 12/2013
pen tti joh ansson / pr olk Leskenlehden ku kka on valmis heti lum en väistyessä. petri jauhiainen / vastavalo Koko kevät on jään sulamisen aikaa Suomessa. Tässä vapautuu Suvasvesi Savossa. 12/2013 Suomen luonto 17
Näin on tutkimuksen mukaan myös töyhtöhyyppien laita; tätä ei vain huomaa kun sukupuolet ovat samannäköiset. Koiraiden kaahailussa Suomeen on kyse ehtimisestä. Linnun on saatava reviiri. Eikö pieni odottelu olisi paikallaan? Odottelua voisi yhtä hyvin ehdottaa formulakuljettajalle. tuomas heinonen / prolk Pajujen kukinnot ovat kevään tärkeä merkki ja käyttövoima. 18 Suomen luonto 12/2013 öyhtöhyyppä lentää pellon yllä, leskenlehden kukat loistavat pientareella, kurjet huutavat suolla, mustarastas laulaa valoisassa illassa. arto juvonen / lintukuva Töyhtöhyyppiä Suomen keväässä. Hyypillä on tavaton kiire pesimään ja valtaamaan parhaat pesimäpaikat ennen lajikumppaneita. Leskenlehden on syytä kukkia ennen kuin paikalle kehkeytyy muuta kasvillisuutta. Sen valmistelut ovat harvinaisen hyvät; kukinto odottaa valmiina talven väistymistä. Myöhemmin keväällä näemme muuttolintujen saapumisessa yhden hyvän merkin kilpailusta: alkuun västäräkit ja peipot ovat koiraita. Maa oli tuona vuonna etelässä lähes lumeton. Miten hyyppä saattoi tämän tietää? Ja mitä järkeä tuollaisessa kiirehtimisessä Suomeen on ylipäänsä? On hämmästyttävää, että linnut urheilevat saapumalla heti, kun ensimmäinen pellonnurkkaus on päivänpaisteen ajan sulana. Sinnittely auttaa usein, mutta ankara takatalvi voi ajaa linnut paluumuutolle. maaliskuun alkupuolella. Kiuruja oli tullut moniin paikkoihin saman kuun alussa. Ihmetellä sopii myös leskenlehteä, joka avaa etelässä parhailla paikoilla kukkansa jo nyt Kevät on kilpailua Kevään avainsana on kilpailu. Koiraiden on myös oltava paikalla ennen kuin naaraat tulevat, sillä näin ne varmistavat lisääntymisen. Vastaavasti naaraiden ei kannata tulla ennen kuin koiraita on valittavaksi asti.. Siinä kevään kuvia, jotka yksi kerrallaan muuttuvat todellisuudeksi. Kevään tuojat voivat olla uskomattoman aikaisia. Vai mitä sanotte tästä: Keväällä 2008 eteläisen Suomen pelloille pelmahti iso määrä töyhtöhyyppiä jo helmikuussa. Ne kiirehtivät Suomeen ennen naaraita
Perhosen herät- tansa. Jo < 0.0 kehittyvän kasvillisuuden pakkasvaurioiden lisääntyminen on kuitenkin ilmastomallien mukaan tuleva ongelma Suomea enemmän esimerkiksi eteläisessä Ruotsissa. ilmatieteen laitos / hanna mäkelä vuosikeskilämpötilassa vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) (vasemmalla) ja kevään ja kevään keskilämpötilassa keskilämpötilassa (oikealla) (oikealla) vuosina vuosina 1911-2010 1911-2010 Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) Muutos (°C) Suomen ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) Muutos (°C) Suomen Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) vuosina 1911-2010 vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) Muutos (°C) Suomen ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) ja kevään keskilämpötilassa ja kevään (oikealla) keskilämpötilassa Muutos (°C) Suomen vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) (oikealla) vuosina 1911-2010 Muutos (°C) Suomen Suomi on lämmennyt Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosina 1911-2010 vuosina 1911-2010 vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) vuosikeskilämpötilassa (vasemmalla) °C°C ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) ja kevään keskilämpötilassa (oikealla) noin asteella vuosina 1908?2012. Koko maanosan kevään kehityksen aikoja vertailemalla saksalaisen Annette Menzelin tutkimusryhmä sai suunnaksi Euroopassa suunnasta SSW (etelälounas) suuntaan NNE (pohjoiskoillinen). Tässä suunnassa kevään ilmiöt etenevät aika ennustettavasti. ari kaarakainen / prolk Sitruunaperhosista ovat aluksi liikkeellä vain koiraat, joiden elämäntehtävä on odottaa naaraiden ilmaantumista. Näin on asia myös perhosmaailmassa. Ensimmäiset nokkosperhoset ja sitruunaperhoset ovat koiraita, jotka odottavat, että naaraat vihdoin heräisivät horroksesta. Euroopan keväällä on suunta Entä mistä hyyppä tiesi tulevansa lumettomalle rannikolle. Lämpeneminen on ollut °C < 0.0 < 0.0 voimakkainta keskisessä Suomessa. 2.0 - 3.0 °C 1.0 - 2.0 Tulevassa ilmastossa kevätkuukausista lämpenee eniten °C 0.0 - 1.0 2.0 - 3.0 maaliskuu. Samalla keväisen nolla-asteen lämpötilan ylitys °C - 2.0 2.0< - 0.0 3.0 1.0 3.0 - 1.0 1.0 - 2.0 aikaistuu, jolloin kevät koittaa yhä varhemmin ja myös pitenee, 2.0 - 0.0 1.0 - 2.0< 0.0 0.0 - 1.0 sillä kesä eli kymmenen asteen ylitys ei aikaistu vastaavasti. 0.0 - 1.0 < 0.0 Yhä varhaisempi kevät saattaa lisätä takatalvien riskiä. Ketkäpä muut olisivat sen selvittäneet kuin saksalaiset. Kuitenkin kevätkuukausina eli vuosina 1911-2010 2.0 2.0 - 3.0 - 3.0 vuosina 1911-2010 vuosina 1911-2010 °C °C 2.0 - 3.0 2.0 - 2.0 3.0 1.0 °C 1.0 - 1.0 2.0 0.0 2.0 - 0.0 3.0 0.0< 1.0 1.0 < - 2.0 0.0 0.0 - 1.0 < 0.0 12/2013 Suomen luonto 19. Jos Saksas- tää suomalainen lämpö niiden olinpaikoilla, mutta mistä muuttolinnut aavistavat saapumiselle sopivat olot? Vastaus on, etteivät linnut aina aavistakaan, vaan ne voivat joutua kääntymään takaisin. Kiurun tai töyhtöhyypän uhkapeliä Suomeen saapumisessa kuitenkin helpotMuutos Muutos (°C) (°C) Suomen Suomen on suuntaa se, että Euroopan keväällä Muutos keskilämpötilassa 1911?2010 Kevät on lämmennyt vuodenajoista eniten maalis?toukokuussa lämpenemistä on lähes kaksi astetta eli 1.0 1.0 - 2.0 - 2.0 0.0 0.0 - 1.0 - 1.0 vuodenajoista ylivoimaisesti eniten
Silloin lounaasta lämpöä tuovat seikat jäävät Auringolle selvästi toiseksi. Kuu antaa keväälle vakautta Kun hämmästelee luonnon hyvää sopeutumista vuodenaikoihin, on hyvä muistaa, että kevättäkin on todella harjoiteltu. Kevät on koittanut maapallolla jo yli kahdeksan miljardia ker- ari kaarakainen / prolk Sinivuokon kukinnot kestävät hyvin kylmää. Kasvin lehdet talvehtivat, ja kukkakin on pitkälle valmis ennen kevättä. 20 Suomen luonto 12/2013 Pulmunen tuo kevättä pohjoiseen. Emme sentään ole Euroopan kevään päätepysäkki, vaan vielä myöhemmin kevät saapuu maanosamme koilliskulman Komiin Uralin juurelle. Vuosien väliset vaihtelut ovat Euroopassa lisäksi samansuuntaiset: jos Saksassa on aikainen kevät, se on aikainen myös Suomessa. Sadan viime vuoden keväitä katsottaessa vuoden 2007 kevät on ollut Ilmatieteen laitoksen tilastoissa kaikkein lämpimin. Silloin Euroopan lämpötila oli ollut syksyllä ja talvella korkeimmillaan ainakin 500 vuoteen, lämpimämpää oli ehkä vuonna 1289. Miksei kevät etene Euroopassa suoraan etelästä pohjoiseen. Kuva Perämereltä Simosta.. jorma luhta / leuku sa tai ainakin Baltiassa on lämmintä, Suomikin on luultavasti vastaanottavassa kunnossa. Siksi että meri on lännessä ja Atlantin lempeät tuulet ovat alkukevään tahdistin. Kesän tulossa suunta vaihtuu enemmän etelästä pohjoiseen. Jos keväillä olisi järjestysnumerot, tämä olisi ehkä elävän luonnon kevät numero 7 870 828 200
Tämä synnyttää vuodenajat, kevään monien mielestä parhaana niiden joukossa. Koralleihin taltioituneiden aikakirjojen mukaan noin 400 miljoonaa vuotta sitten vuodessa oli vieläkin 400 päivää. Nisäkkäiden valtakauden noin 65 miljoonaa vuotta sitten alkaessa päiviä oli vuoteen yhä myönnetty muutama vuorokausi nykyistä enemmän. Dinosauruksista kehittyivät linnut, ja osa niistä oppi käyttämään hyväkseen talvella epämieluisia ympäristöjä muut- Kyy on aikainen herääjä. Harmaalokki kaklattaa jo maaliskuussa. eemeli peltonen / vastavalo taa, sillä se on vuorotellen eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaiken syy on se, että planeettamme akseli on sopivasti kallellaan. Ne ovat talvehtineet aikuisina. Se on yhtä vanha kuin elämäkin, lähes neljän miljardin vuoden ikäinen. Luonnonkasveista sinivuokko on ensimmäinen. Kuu on kevään pitkän ajan vakaudelle tärkeä, koska se hillitsee Maan kallistuksen muutoksia. Entäpä elämän kevät. Elämän synnyn aikoihin Maa pyöri vielä hurjasti, sillä vuodessa oli yli tuhat lyhyttä päivää. Vähitellen yhä kehittyneemmät elämänmuodot saivat vastata kevään haasteeseen. KEVÄÄN NÄYTELMÄÄ KUUKAUSITTAIN Maaliskuu Keskilämpötila 1981?2010: Helsinki +0,8, Sodankylä ?5,4. Lämpimin vuodesta 1900: Helsinki 2007 (+3,1), Sodankylä 1920 (?2,2). Kylmin vuodesta 1900: Helsinki 1917 (?9,6), Sodankylä 1962 (?16,4). Maaliskuu lämpeni Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosina 1908?2012 Suomessa keskimäärin 2,3 astetta. Kasveja: Etelässä leskenlehti kukkii yleisenä. Pähkinäpensas voi lounaassa ehtiä sitä ennen. Muuttolintuja: Muun muassa mustavaris, pulmunen, kiuru, töyhtöhyyppä, kottarainen, uuttukyyhky, sarvipöllö ja kuun lopulla punarinta saapuvat maan eteläosiin. Harmaaleppä aloittaa etelässä puiden kukinnan. Korppi, kotkat, käpylinnut, harmaalokki, merilokki ja monet pöllöt ovat pesimässä. Hyönteisiä: Ensimmäiset nokkos- ja sitruunaperhoset nähdään etelässä. Kolmas varhainen perhonen, tyttöperhonen, kuoriutuu kotelosta, jossa se on avautumista vaille valmis. Pulmusparvessa on kevään kiihkoa Linnut suuntaavat tuntureille. rian aikana vähentynyt. Jo muinaiset sinilevät joutuivat sopeutumaan valon ja samalla lämmön määrän vaihteluihin. Kiinnostava muutos keväässä on, että sen päivien lukumäärä on elämän histo- risto puranen / vastavalo Isoista nisäkkäistä voivat synnyttää mäyrä, ahma ja säännöllisesti harmaahylje. 12/2013 Suomen luonto 21
Ennätyslämmintä siitä tuskin kehkeytyy, sillä suuri osa Itämerestä on jäässä ja lumi kattaa maan. Lumi ja jää jarruttavat kevään kehitystä, ja ankaran talven valtakunnan sulatteluun tarvitaan enemmän aikaa kuin leudon. Ahvenanmaalla se alkoi 20. maaliskuuta, Käsivarressa 11. maaliskuuta. huhtikuuta. Kevät siis soittaa laajalla haitarilla, mutta yleissuunta on vakaa. Vuosien välisiä vaihteluita tutkiessaan tilastotieteilijä mittaa hetkeä, jona lämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Se voi sattua maan eteläosissa ani harvoin jo helmikuussa, yleensä maaliskuussa ja viimeistään vapun jälkeen koko maassa. Näin laskettuna viime vuonna kevät alkoi etelässä jo 9.3. Jään ja lumen valta murtuu aluksi vain paikoin. Syyn tähän voi nähdä taivaalla: aurinko paistaa yhä korkeammalta ja sen säteilyn määrä kasvaa maaliskuulta alkaen suoraviivaisesti valtavaa vauhtia. Suomi saa energiaa päivä päivältä enemmän. Vuoden pimeä puolikas vaihtuu valoisammaksi hyvin pian, 20. Virtoihin ilmestyy sulia ja maastoon pälviä.. toukokuuta. Vuonna 2011 kevät saapui melkein koko Suomeen 1.?3. mutta Kilpisjärvellä vasta 8. huhtikuuta. soili jussila / vastavalo tamalla talveksi etelään tai eteläisellä pallonpuoliskolla pohjoiseen. Telkän soidin on kevään hienoimpia näytelmiä. Telkkiä on meillä eniten Euroopassa. 22 Suomen luonto 12/2013 risto puranen / vastavalo jari nieminen / vastavalo Kevät on täynnä energiaa Millainen Suomen keväästä 2013 tulee
Hyvin aikaisiin muuttajiin kuuluvat meri- ja harmaalokki, jotka jo maaliskuussa voivat näyttäytyä isolla joukolla Oulun korkeudella. Myös kaukaa tulevat vieraat valmistautuvat lähtöön. Esimerkiksi haarapääskyt nousevat Etelä-Afrikassa jo maaliskuun lopulla rauhattomina taivaalle kaartelemaan, vaikka lähtö pohjoiseen on yleensä vasta huhtikuussa. Maaliskuun hiihtoretken hienoimpia ääniä on soidinta lentävien korppien kaikuvan soinnikkaat äänet. Sinivuokon on helppo kukkia, sillä kukkasilmut talvehtivat. Sisämaassa tupasvillan kukinnot työntyvät jo esiin vielä lumisella suolla. Muuttolintuja: Huomiota herättävät muun muassa peippo, järripeippo, laulurastas, punakylkirastas, kuovi ja meriharakka. Varhaisimmat mustavarikset, pulmuset ja kiurut saapuvat. Sen laulua on kuultu jo pitkin eteläistä Suomea. Jos Eurooppalainen muuttolintu on vangittu häkkiin, nähdään miten se alkaa kevään tullen törmäillä häkkinsä koillisseinään, lounaisseinä jää melko lailla vaille törmäyksiä. Lintujen muutto on täydessä käynnissä. Kuva Varsinais-Suomesta. Nisäkkäistä poikasia syntyy muun muassa jänikselle, rusakolle ja oravalle Auringon voima sulattaa muurahaiskeot nopeasti. 12/2013 12/2013 Suomen Suomenluonto luonto 23 23. Kimalaiset ovat näkyviä päivällä, yhtä kiivas kukilla vierailu on käynnissä yöllä, jolloin asialla ovat yökköset. Jänis saa ensi poikasensa. eemeli peltonen / vastavalo Sammakot kutevat etelässä jo huhtikuussa. Pohjoisessa sama ajoittuu toukokuulle. Etelän merensaaristossa merilokki, harmaalokki ja haahka pesivät jo. Korpin pesintä alkaa myös Pohjois-Suomessa. Käärmeet ja sisiliskot heräävät maan eteläpuoliskossa ja heti on edessä lisääntymisen riemu. Kaloista näyttävä kutu on hauella, joka polskii jäistä vapautuvissa rantavesissä. ari seppä / vastavalo Näsiän hempeys kuuluu Etelä-Suomen huhtikuuhun. Valo tekee kevään Valon lisääntymien on eläimille merkki keväästä. Se käynnistää lintujen kehossa hormonimyrskyn, joka saa aikaan muuttolevottomuutta. Taajamissa kevääseen herättää usein mustarastas. Myös maakotkat ja merikotkat virittäytyvät pesimäpuuhiinsa. KEVÄÄN NÄYTELMÄÄ KUUKAUSITTAIN huhtikuu Keskilämpötila 1981?2010: Helsinki +3,9, Sodankylä ?1,3. Lämpimin vuodesta 1900: Helsinki 1921 (+6,8), Sodankylä 2011 (+2,6). Kylmin vuodesta 1900: Helsinki 1902 (?0,6), Sodankylä 1929 (?7,1). Huhtikuu lämpeni Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosina 1908?2012 Suomessa keskimäärin 1,7 astetta. Kasveja: Sinivuokko, kevättähtimö, näsiä ja monet pajut kukkivat. Eikä kevät jää huomaamatta Huhtikuu on raidan ja monien pajujen kukinnan ja pölytyksen kiivainta aikaa Etelä-Suomessa
henrik lund / PROLK Toukokuussa töyhtötiainen ruokkii jo poikasiaan. 24 Suomen luonto 12/2013
Afrikasta ilmaantuvat tiirat ja rantasipit. Kevät on myös syyskutuisten kalojen poikasten kuoriutumisen aikaa. Toisin on vesistöissä, joiden kasvit, levät, lisääntyvät kylmässä vedessä heti jäidenlähdön jälkeen. Levien yhteyttäminen pääsee Itämeremme jäättömissä osissa hyvään vauhtiin jo maaliskuun valossa. jorma laurila Lehtien puhkeamisen aikaa Helsingin Vallisaaressa. Rentukat kukkivat. Saanan viimeisiä lumia 12/2013 12/2013 Suomen Suomenluonto luonto 25 25 kesäkuun puolivälissä.. n Toukokuussa luonto muuttuu vihreäksi. Valkovuokko ja keltavuokko kukkivat ennen puiden lehtien puhkeamista. Töyhtöhyyppänaaras ja koiras vuorottelevat hautomisessa. Hirven vasat syntyvät yleensä vasta toukokuussa. Maalla kasvien kukoistusta saadaan odottaa toukokuulle. Hylkeiden kuutit syntyvät helmi?maaliskuussa. Käki kukkuu. Niihin kuuluvat kirjosieppo, leppälintu ja monet kertut. Jäniksillä ja rusakoilla on kevättalvella kiima ja huhtikuussa sitten pennut. Kalojen joukossa toukokuu on suuri kutemisen kuukausi, sillä vedet vapautuvat jäistä. Ne suuntaavat valoon hieman repaleisina, mutta sitäkin innokkaampina. Yhteistyö auttaa myös jälkikasvun turvaamisessa. Esimerkiksi lohen ja taimenen mätimunat kypsyivät soran seassa. Kuovilla koiraat jäävät kesäksi hoitamaan poikasia, mutta naaraat muuttavat pois kesäkuun alkupuolella. Esimerkiksi hauki ja säynävä kutevat varhain keväällä. Vain Lapin pohjoisimmat järvet ovat jäässä vielä kesäkuussa. sakari nenye / leuku Hyvä aika syntyä Paljon keväästä tapahtuu pinnan alla piilossa. Leikkiin yhtyy perhoslaji toisensa jälkeen. Hauraat nokkos-, sitruuna-, neito- ja herukkaperhoset sekä suruvaipat ovat talvehtineet aikuisina. Arktiset linnut pyyhältävät kohti lumesta vapautuvia pesimäseutujaan Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Nisäkkäistä muun muassa hirvi ja valkohäntäpeura synnyttävät toukokuussa. Poikasia saavat myös kontiaiset (entinen maamyyrä), myyrät, hiiret, oravat, liito-oravat, ketut, supikoirat, sudet, kärpät, minkit villisiat. Piskuisilla päästäisillä naaraat vasta tulevat kiimaan. Hyönteismaailmassa näkee liikkeellä aikuisena talvehtineita kovakuoriasia. jorma laurila KEVÄÄN NÄYTELMÄÄ KUUKAUSITTAIN toukokuu Keskilämpötila 1981?2010: Helsinki +10,2, Sodankylä +5,3. Lämpimin vuodesta 1900: Helsinki 1993 (+13,0), Sodankylä 1963 (+10,6). Kylmin vuodesta 1900: Helsinki 1909 (+5,2), Sodankylä 1917 (+1,3). Toukokuu lämpeni Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosina 1908?2012 Suomessa keskimäärin 2,0 astetta. Keltavuokko tuo väriä lehtoihin. Töyhtötiainen ruokkii jo poikasiaan pajulinnun vasta kaiuttaessa ensi säkeensä. teereltäkään, vaan sen soidinpulputus kuuluu osassa pohjoistakin Suomea jo maaliskuussa. Kuovinaaraan kokemus Suomesta rajoittuu kevääseen ja kevätkesään ehkä yhtä lapsuuden kesää lukuun ottamatta. Nyt poikaset ovat valmiita lähtemään liikkeelle. Kevään runsauteen on hyvä syntyä. Sammakkokin herää kutemaan huhtikuussa. Koivun lehdet ilmestyvät etelässä kuun puolivälin paikkeilla, Lapissa kesäkuulle tultaessa. Sen sijaan yöperhosten joukko hiljenee etelässä mutta saa vasta vauhtia pohjoisessa. Varhain pesivät talven pikkulinnutkin ovat jo etelässä poikasvaiheessa; tällaisia ovat töyhtötiainen, sinitiainen, talitiainen ja viherpeippo. Yhteistyö on näkyvillä Yhtä tärkeä kevään aines kuin kilpailu on yhteistyö. Kesän huumaan vie etelässä jo kuun lopulla tuomen kukinta, mutta esimerkiksi Utsjoella sen aika on vasta lähellä juhannusta. Muuttolintuja: Hyönteissyöjälinnut saapuvat. Kevään airuet kuten töyhtöhyyppä ja kuovi ovat nopeita toimissaan. Kimalaiskuningattaret ovat talvehtineet aikuisina ja kiiruhtavat pölyttämään pajuja ja muita kukkia maan vielä ollessa ruskeana
Vuosien kokemus ja ennakkoluuloton asenne toivat Timo Vesteriselle Luomus 2012 -kilpailun voiton. teksti Ismo Rautiainen / kuvat timo vesterinen ja Kalevi Ketoluoto (henkilökuvat) Herkkää valoa ja ripaus sanomaa Jokainen vuodenaika saa Kotkan rannikon näyttämään erilaiselta. ?Kuvaamiseen uppoutuminen on huumetta?, Timo Vesterinen sanoo. 26 Suomen luonto 12/2013
Kodin seinillä näkyy vain muutama kehystetty valokuva. Ulkorakennuksen seinällä komeilee useita itse rakennettuja linnunpönttöjä. Sisällä talossa vallitsee lämmin ja rauhaisa tunnelma vastapainona rannikkokaupungin hyytävälle meri-ilmalle. Emme jää Karhulan asemalle palelemaan, vaan Vesterinen kyyditsee minut ystävällisesti kotiinsa. Omakotitalon piha on kauttaaltaan jäniksenjälkien kirjoma. Isännän juttu alkaa luistaa siihen tahtiin, että minulle tulee kiire virittää nauhuri toimintaan. ?Elän jälleen elämääni valokuvien kautta.? 12/2013 12/2013 Suomen Suomenluonto luonto 27. Vesi menestyksen edellytys Luomus 2012 -valokuvakisan voittanut kuva laulujoutsenista. T uskin ehdin jäädä bussista Kotkassa, kun Timo Vesterinen jo huomaa minut. Vesterisen puoliso MarjaLiisa kutsuu meidät oitis kahvipöytään
Nyt sitten jokaisessa viidessä kisassa, joihin olen osallistunut, on tärpännyt jollain lailla. Kärkisijoituksia on kertynyt muun muassa Kuusamon Nature Photo -kilpailusta sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien kilpailusta. ?Ollessani vielä työelämässä en kolmeenkymmeneen vuoteen osallistunut yhteenkään valokuvakilpailuun. Aikani huilailtuani löysin hauskuuden ilman turhia suorituspaineita ja kiinnostuin kuvaamisesta uudelleen.? Vesterinen kuvasi työssään monipuolisesti eri aiheita. Yhdelle miehelle tarjotaan vähän liian paljon!? Menestys on tuonut puhtia harrastukseen, mutta jalat pysyvät tukevasti maassa: ?Tunnustukset tuntuvat toki hyvältä, mutta eivät ne ole olleet mikään päämää- Kuvaaminen vie Vesteristä vielä eläkkeelläkin.. Laanioja Saariselkä, heinäkuu 2011 Varrella virran Kuusamo, syyskuu 2011 Työura muuttui harvinaisen luontevasti eläkepäivien ratoksi. ?Jäin muutama vuosi sitten eläkkeelle freelance-valokuvaajan ammatista. Pääkohteita olivat yritykset ja niiden työntekijät, mutta kuvia käytettiin myös vuosikertomuksissa, esitteissä sekä useissa lehdissä ammatti- ja asiakaslehdistä Helsingin Sanomiin asti. Nyt luonnosta on muodostunut selkeä pääteema, joka vie miehen mukanaan: ?Kuvaamiseen uppoutuminen on huumetta?, Vesterinen sanoo. ?Siellä se saattaa monta tuntia metsäs- 28 Suomen luonto 12/2013 Veden vanki Kotka, elokuu 2012 sä maata odottaen sopivaa valaistusta?, naurahtaa Marja-Liisa. Viimeisimmän puolentoista vuoden aikana on tapahtunut paljon
Pisarat hajottavat auringonvalon spektrin eri väreiksi ja kaikki kimaltaa kuin koruliikkeen näyteikkunassa. ?Pienikin valonsiipale oikealla hetkellä voi tehdä melkein mistä vain kuvaamisen arvoisen elementin.. Hyvän olon saaminen luonnosta on edelleen keskeisintä.? Pariskunta on vuosia vuokrannut Kuusamosta erämökkiä, jolta on saatu monta hienoa luontoelämystä. Tuttukin kohde voi saada aivan uuden elämän, kun siihen osuu sopiva valaistus?, paljasjalkainen kotkalainen toteaa. Esimerkiksi kuollut huonekärpänen terassilasin vesiroiskeissa ei kuulosta kovin mahtavalta, mutta asetelma on vaikuttava. Kärpäskuvaa katsoessa on vaikea olla eri mieltä. Kotipihalla ja sen lähiympäristössä liikkuu jäniksiä, päästäisiä, näätiä, kettuja ja metsäkauriita. ?Kerran oli hirvi kävellyt talon ympäri. Reissuilla on upottu rinnuksia myöten haisevaan hetteikköön ja palellutettu sormenpäitä 42 asteen pakkasessa, mutta kuvasaalis on ollut koettelemusten arvoinen. Kuitenkin suurin osa hienoimmista kuvista on otettu yllättävän lähellä: kotipihalla, kuistilla, pellon laidalla, lähimetsikössä, Kymijoen suistossa ja meren rannalla. ?Ei valokuvaajan tarvitse välttämättä liikkua paljoakaan. Lappiakin on kierretty moneen otteeseen. Siinä meni uusi nurmikko aika hurjan näköiseksi?, muistelee Marja-Liisa. ?Tuttukin kohde voi saada aivan uuden elämän, kun siihen osuu sopiva valaistus.? 12/2013 Suomen luonto 29. rä
Rentukka, veden kukka Saariselkä, heinäkuu 2012 Tunturista alas Inari, heinäkuu 2006 30 Suomen luonto 12/2013
Se on mielestäni valokuvaajan tärkeimpiä taitoja. Yhtä tärkeää on viestin välittyminen katsojalle. Kokonaisuuden tasapainottaminen vaatii melkoisesti luovaa työtä.? Kuulen monenlaisia tarinoita kuviin liittyvistä merkityksistä valitessamme jutussa esiteltävää materiaalia. ?Hyvä kuva ei synny pelkällä tekniikalla, vaan siinä pitää olla mukana jokin viesti. Monesti joutuu pohtimaan, onko jokin kuva oikeasti onnistunut vai onko siitä saatava elämys liikaa oman mielikuvan varassa.? Miellyttävien ja persoonallisten kuvien ottaminen kuulostaa kaikelta muulta kuin helpolta. ?Melkein kaikki tarvittava löytyy täältä?, toteaa Vesterinen, mutta huomauttaa vierastavansa perinteisten pönötyskuvien ottamista eläimistä. Kahvittelutuokion jälkeen siirrymme piharakennukseen, taiteilijan omaan soppeen. Kuvat otetaan ennen yhtäkään varsinaista kameran laukaisua?, Vesterinen kertoo katseeni seikkaillessa kuvasta toiseen työpajan seinillä. ?Teen mielikuvaharjoitteita siitä, millainen kuva voisi toimia. Kirja esittelee sellaisia näkyjä, jotka Vesterinen tyypillisimmin kokee kuvaamisen arvoisiksi. ?Suosittelen lämpimästi kaikille kuvaajille kirjan kokoamista. Pariskunnan käyttämän Kuusamon mökin omistaja halusi paikkaa esille kuvien kautta. ?Muistitikun lainaamisen sijaan menin ja toteutin paikasta valokuvakirjan nimeltä Ja kaiken keskellä virtaa joki.? Kirjan noin 25 kopiosta moni on päässyt mökin omistajan sukulaisten ja tuttavien ihasteltavaksi. Kuusamo-aiheisen kirjan lisäksi Vesterinen on tiivistänyt luontosuhteensa Minun luontoni -kuvateokseen, josta on teetetty puolenkymmentä kopiota. Toisaalta pitää jättää tilaa myös hetkelle, ei pidä tehdä liian viimeisteltyä kamaa.? Puhtaasti Reilu Maestron kuvia on päätynyt myös kirjoiksi. Vuosien aikana karttunut osaaminen on tuottanut hedelmää yhdessä oikean asenteen kanssa: ?Olen sydämeltäni harrastaja . ja hyvä niin.. Yksityinen tila on tärkeä: ?Visioin täällä etukäteen päässäni vaikka mitä. n Kesän viimeinen marja Kotka, marraskuu 2011 12/2013 Suomen luonto 31. Se kehittää valtavasti näkemystä kuvien yhteispelistä
Monikäyttöinen päällikansi, jossa on kaksi taskua. Wet/Dry-lokero pitää likaiset vaatteet erillään muista varusteista, ja sen avulla voi tuulettaa märkiä varusteita. Paluu tulevaisuuteen Vuonna 1960 Fjällräven mullisti vaellusrinkat siirtymällä puukehikoista kevyisiin ja vahvoihin alumiinikehikoihin. Nyt palaamme takaisin. Laboratoriosta kentälle Kattavilla laboratoriotesteillä on varmistettu, että puukehikko on vähintään yhtä vahva kuin alumiinikehikko. Koivu puuta. Nosta säätöläppää ja säädä reppu selkäsi pituudelle sopivaksi hihnaa vetämällä. Perfect Fit -säätöjärjestelmä. 5. Naisten mallit: 55 l / 65 l / 75 l. 90% vähemmän CO2-päästöjä Uuden kehikon hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin alumiinisen edeltäjänsä. Kannen voi myös irrottaa ja käyttää rinta- tai lantiolaukkuna. 3 1 4 Pohjoismainen puu Uusi kehikko valmistetaan suomalaisesta koivusta, joka on FSC-sertifioitua ja jota viljellään vastuullisin metsänhoitomenetelmin. 2. 3. Puu laminoidaan kerroksittain vedenkestävällä, ympäristöystävällisellä liimalla, ja käsitellään sitten pellavaöljyllä. 5 2 6 7 Kajka Materiaali: Vinylon-f : 100% Vinylal. Tämä pienentää Kajkan kokonaishiilijalanjälkeä 10 prosenttia. Jatkamme kaikkien uuden Kajkan tuotannon ja kuljetuksen yhteydessä syntyvien ilmastovaikutusten kompensointia samaan tapaan kuin olemme tehneet alkuperäisen mallin kanssa vuodesta 2008 asti. 525 550 660 1. Rinkan etuosassa on piilotetut puristustuet, jotka puristavat rinkkaa kokoon tasaisesti ja tehokkaasti. 4. Luja koivukehikko. Etuosan saa kokonaan auki, jolloin rinkan sisällön näkee hyvin. Olipa rinkka täynnä tai puolityhjä, se tuntuu siltä kuin se olisi pakattu optimaalisesti ja myös toimii niin. 7. Polyamidi. Miesten mallit: 65 l / 75 l / 85 l / 100 l. Tämä on toteutettu toimivuudesta tai vahvuudesta tinkimättä ja painoa lisäämättä. Kajka on myös selkeä osoitus siitä, että juurille palaaminen voi olla myös askel eteenpäin ympäristönsuojelun kannalta. Lue lisää ja katsele video osoitteessa www.fjallraven.fi. 6. Myös olkahihnojen etäisyyttä toisistaan voi säätää kolmesta kohdasta. Laajennettavat sivutaskut, joita voi käyttää myös silloin, kun kiristyshihnat ovat kireällä. Materiaali on laminoitu hyväksy havaitulla tekniikalla, jota käytetään muun muassa kalusteteollisuudessa. Rakenne on sitkeä, vahva ja kevyt, ja sen ekologiset edut ovat selkeät: käyttämällä puuta alumiinin sijasta olemme vähen- täneet kehikon CO2-päästöjä yli 90 prosenttia. Uuden Kajkan kehikko on kestänyt kovaa käsittelyä myös pitkien testijaksojen aikana kentällä kaikenlaisissa sääolosuhteissa ja ilmastoissa. Fjällrävenin Kajka, joka tuli myyntiin vuonna 2008, on saanut paljon kehuja ulkoilualan lehdissä ja vaeltajilta kaikkialla maailmassa sen kätevistä ominaisuuksista, suuresta tilavuudesta ja käyttäjäystävällisestä Perfect Fit -säätöjärjestelmästä. Hyvästä voi kuitenkin tehdä vielä paremman, ja kesällä 2013 Kajka tuodaan myyntiin uutena, päivitettynä versiona. Pienemmät ympäristövaikutukset Uudessa Kajkassa on suomalaisesta koivusta valmistettu puukehikko. Sisäpuolella avainrengas. 600d polyester
Vaaleat petolinnut lensivät ja lepattivat pesänsä vierellä, kiljahtelivat poikasilleen. n M onet syntytarinat liittyvät luontoon. Julistan, kuinka kirjallisuus on olemassa, jotta se voisi kertoa asioista, joita ei oikeasti ole. ?Mistä toi sun paita on ostettu?. Kaksi päivää aiemmin lähdin aamulla kotoa Keravalta ja ajoin Jyväskylään. Kirjoitin kuikasta novellin: halusin kirjoittaa sen muistiin jonnekin. Niinpä olen käyttänyt tunnit omien kirjojeni esittelyyn, selittänyt mistä aiheeni tulevat, muistellut novellien ja romaanien syntytarinoita. hyppäsi konerikon takia 14 kilometrin korkeudesta laskuvarjolla. Lopulta pääsen lempikohtaani. Huomenna tulen ajamaan Joensuusta Juukaan ja takaisin ja ylihuomenna Joensuusta Simpeleelle ja sieltä edelleen kotiin Keravalle. Tätä kirjoittaessani olen siis kirjailijakiertueella. Olen varma, että kuuntelijat voisivat istua luokassa toisenkin tunnin. Minua harmitti, että niin kaunis eläin katoaisi jälkiä jättämättä. Toinen novelli sai alkunsa Venäjältä. sanoo lähes jokainen tunnilla mukana istunut opettaja, mutta sehän voi olla pelkkää kohteliaisuutta. Kirjailijoita ei neuvota millään tavalla kouluvierailuiden pitämiseen. Kaikki katsovat maailmaa ja luontoa nyt uusin silmin. ?Onko kysymyksiä?. Hän putosi ukkospilven läpi: näki salamoiden valaisevan pilven, paleltui, ruhjoutui valtavia rakeita vasten, sinkoutui edestakaisin ilmavirtojen heittelemänä. Siitäkin tein novellin. Seuraavana aamuna ajoin edelleen Jyväskylästä Perhoon, iltapäivällä Perhosta Joensuuhun. Kuvailen oppilaille valaistunutta pilveä kädet kohti kattoa nostettuna. Amerikkalainen lentäjä 12/2013 Suomen luonto 33. Suon tuoksu oli musertava, kuumuus huumasi, kärpäset kiusasivat. Jossain kohtaa Vienan Karjalaa ylitimme jättimäistä suota keskellä läkähdyttävän kuumaa kesäpäivää. Kuvittelen, kuinka vaikuttuneita lukiolaiset ovat ajatuksesta. Tunti on loppumaisillaan. ?Olipa mielenkiintoista!. Viikon aikana pidän siis viisitoista esitystä ja tulen puhuneeksi kirjoistani kaikkiaan 675 minuutin verran. Viikkooni mahtuu siis 675 minuuttia omien jo unohtuneiden ajatusten kaivelua, anekdootteja kirjoitustyön lomasta, tapahtumia, joiden merkitystä muille kuin itselleni on vaikea arvioida. Raevaara konsta leppänen, kuvauspaikka luonnontieteellinen keskusmuseo Tiina Raevaara on kirjailija ja biologi Keravalta. Olen varma että he vaikuttuivat K irjoitan tätä illalla Joensuussa. Keskellä suota kohosi sääksien pesäpuu. Jokaisessa lukiossa esiinnyn kolme kertaa. Puhun niin kiihkeästi, että hengästyn. Voisin puhua vaikka kuinka kauan, mutta vilkaisen kelloa. suon, joka kasvaa pinnalta ja kuolee alta, ja linnut, jotka hoitavat poikasiaan keskellä suota. Huidon käsilläni, kun puhun linnuista. K un pääsen vauhtiin, on vaikea lopettaa. Ajoin lintu sylissä kotiin. Eläinlääkäri joutui kuitenkin lopettamaan kuikan, ja minä jäin suremaan. Tein suosta novellin: halusin pukea tarinaksi elämän ja kuoleman läsnäolon . sanon. Nuori mies nostaa kätensä. Kerron oppilaille vielä tositarinasta, jonka luin eräästä tietokirjasta. Kiertueviikon jokaisena päivänä käyn yhdessä lukiossa. Eräs novelli sai alkunsa kuikasta, joka makasi siipensä rikkoneena maantieojassa
Sittemmin renkaan jalkaansa on saanut yksin meillä jo 10,5 miljoonaa lintua. Kihlat kintuissa 34 Suomen luonto 12/2013. pekka raukko / vastavalo Riittävä määrä väriyhdistelmiä takaa sen, että kurjenpoikanen voidaan tunnistaa yksilöllisesti. teksti johanna mehtola karttatekstit william velmala Suomessa ensimmäinen lintu rengastettiin sata vuotta sitten, 2.2.1913. Se oli talitiainen
jukka haapala lä. He ovat mukana petolintuseurannassa ja tekevät laskentoja, joita käytetään muun muassa direktiiviraportointeihin ja uhanalaistarkasteluihin.? Vaikka lintuharrastus on erittäin suosittua, ei rengastustoimintaan ole tunkua. ?Porukka ukkoutuu. 09.03.06 14:04, 10vir10bbutp Kartassa näkyvät hiirihaukan pesäpoikasten rengastukset 10x10 kilometrin ruuduissa. Enemmän nuoria saisi tulla toimintaan mukaan.? Rengastajan tulee olla täysi-ikäinen, suorittaa peruslajintuntemustentti ja saada kokeneen rengastajan antama harjoittelutodistus sekä laatia tutkimussuunnitelma. kartat william velmala / rengastusatlas T anskalainen lehtori Hans Christian Mortensen on tieteellisen rengastustoiminnan isä. Ruudun väri kertoo rengastusten lukumäärän ja sulkeissa on ruutujen lukumäärä. Miksei sitä voisi soveltaa lintuihinkin?, Valkama toteaa. Suomessa rengastetuista 10,5 miljoonasta linnusta on saatu 1,2 miljoonaa löytöilmoitusta, jotka on arkistoitu Rengastustoimiston tietokantaan. Nisäkkäillä tämä tutkimussuunta on jo aika pitkäl- 1?10 (n=737) 11?30 (n=344) 31?50 (n=90) 51?100 (n=64) 101?197 (n=16) 221?248 (n=4) TISS . Eniten pesäpoikasia on rengastettu Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. 1?5 (n=139) 6?20 (n=51) 21?40 (n=20) 56?91 (n=10) 105?144 (n=3) 208, 239 (n=2) Rengas linnun jalassa vastaa rannekelloa Suomessa rengastetaan vuosittain noin 200?000 lintua, joista 90 000 on poikasia. Suomessa on käytössä 36 erilaista rengastyyppiä. TISS . Suomessa rengastus alkoi 1913 professori Johan Axel Palménin käynnistämänä. ?Ihmisiä kiinnosti, minne linnut menivät talvehtimaan. Siihen tarvitaan iso joukko vapaaehtoisvoimin toimivia rengastajia. Suomessa on 620 rengastajaa, joista noin 520 on aktiivisia. ?Rengastajat keräävät paljon muutakin aineistoa kuin tietoja rengastamistaan linnuista. Tuolloin elettiin vuotta 1899. Se mahdollistaa siivekkään yksilöllisen tunnistamisen miljoonien lajitoverien joukosta. Muuttoreittien lisäksi rengastuksella saadaan lintujen liikkeistä paljon muutakin tietoa. Se on ollut rengastuksen ykkösmotiivi ja on tärkeä osa tutkimusta edelleenkin?, sanoo johtaja Jari Valkama Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistosta. Nyt sadan vuoden työn tulokset ovat yksissä kansissa. Tällä hetkellä tutkitaan erityisesti populaatiobiologiaa ja -ekologiaa, elinikää, kuolinsyitä, elinpiirin käyttöä, pari- ja pesäpaikkauskollisuutta sekä elinaikaista jälkeläistuottoa. ?Voisin kuvitella, että rengastietoja voitaisiin käyttää hyväksi myös lintujen persoonallisuuden tutkimuksessa. 09.03.06 14:12, 10vir10blagp Piekanan, hiirihaukan pohjoisen serkun, päälevinneisyysalue on pohjoisimmassa Lapissa. Kartasta näkyy, ettei piekanan pesäpoikasia ole juurikaan rengastettu Etelä-Suomessa. 12/2013 Suomen luonto 35. Hän merkitsi satoja kottaraisia alumiinirenkailla ja sai niistä löytöilmoituksia myös ulkomailta. Eurooppalaisten rengastuskeskusten keskusliiton Euringin tietopankissa Iso-Britanniassa on yli 10 miljoonaa löytötietoa. ?Löytötietoja voidaan käyttää pohjana muun muassa tieteellisessä tutkimuksessa sekä lintujen ja elinympäristöjen suojelutyössä.? Renkaat eivät kuitenkaan likisty itsestään lintujen jalkoihin. Valkama kokosi professori Pertti Saurolan ja tutkija William Velmalan kanssa Rengastusatlaksen ensimmäisen osan, joka ilmestyi helmikuussa, juhlavuoden kunniaksi. Rengas linnun jalassa on kuin ihmisen henkilötunnus
Rinnalla tehdään myös satelliittiseurantatutkimusta, mutta se on vielä liian kallista ja soveltuu vain tutkimustyöhön.. Esimerkiksi kahlaajien poikaset lähtevät liikkeel- Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama ja viirupöllö. 36 Suomen luonto 12/2013 le heti kuoriuduttuaan, joten ne täytyy napata juuri tuolloin rengastusta varten. ?Silloin täytyy juosta lujaa perässä?, Valkama kuvailee. Loput noin 100?000 täysikasvuista lintua otetaan kiinni joko verkoilla tai emot suoraan pesästä. Lintuja ei tarvitse ottaa kiinni tunnistusta varten, vaan renkaan tiedot voidaan tarkistaa kaukoputkella tai valokuvaamalla. Muovirenkaan lisäksi linnuilla on myös metallirengas, sillä muovirenkaat eivät ole niin kestäviä. Monet lokit, muun muassa harmaaja selkälokki, ovat eläneet yli 30-vuotiaiksi. harri sulonen Isot tunnistetekstit voi lukea kaukaakin kiikarilla tai kaukoputkella. Kirjoita renkaassa olevat tiedot huolellisesti ylös. Jos lintu on kuollut, irroita rengas ja toimita se löytötietojen (paikka, päivämäärä ja kuolintapa) mukana osoitteella: Rengastustoimisto PL 17, 00014 Helsingin yliopisto p. Lisäksi on tärkeää valita kullekin lajille kooltaan ja tyypiltään paras rengas.? Valinnanvaraa niissä löytyykin: Suomessa on käytössä 36 rengastyyppiä, joissa on 26 eri läpimittaa. Eniten lintuja rengastetaan syksyllä, elo?marraskuussa. Rengastukseenkin liittyy riskejä, joita kuitenkin pitkän kokemuksen tuomalla ammattitaidolla pystytään minimoimaan. ?Renkaat täytyy kiinnittää erittäin huolellisesti. Rengasta voi verrata kooltaan ja painoltaan siihen, että ihmisellä on rannekello?, Valkama sanoo. Kurjille, lokeille ja joutsenille on laitettu värikoodattuja muovirenkaita, joiden etu on kaukoluettavuus. (09) 191 28847, www.luomus.fi Löytötiedot voi lähettää myös sähköpostilla elmu_ren@cc.helsinki.fi. Renkaan löytäjälle lähetetään paluupostissa kirje linnun elämänvaiheista. Hannu virtanen Ne rengastetaan joko pesästä tai pesän välittömästä läheisyydestä. Teräsrenkaan saavat muun muassa kahlaajat, jotka elävät suolaisissa ja mereisissä ympäristöissä, sillä alumiini ei kestä niissä oloissa. Jotkut varislinnut voivat aika hanakasti itse yrittää vääntää pehmeän alumiinirenkaan pois, joten myös niille laitetaan teräsrengas.? Kotkien ja huuhkajien renkaat laite- jorma laurila Jos löydät rengastetun linnun: Kottaraisen poikanen saa henkilöllisyystodistuksen jalkaansa. taan popniiteillä kiinni, koska on ilmennyt, että nekin rassaavat renkaita joutessaan irti. ?Kyllä linnut aluksi varmasti ihmettelevät jalkaansa ilmestynyttä rinkulaa, mutta käsitystemme mukaan ne tottuvat siihen hyvin nopeasti. Renkaita valmistetaan alumiinista, teräksestä ja muovista. ?Kevyitä alumiinirenkaita käytetään lähes kaikilla pikkulinnuilla ja useimmilla petolinnuilla. Yli 32-vuotias harmaalokki onkin vanhin Suomessa elänyt lintu rengastustietojen perusteella. Suomi on rengastuksen kärkimaa Rengastuksessa hinta?laatusuhde on hyvä, vaikka se vaatiikin paljon vapaaehtoista työtä
10.01.26 14:36, grugru_muu_avaus Suomen rengastusatlasta (Luomus 2013) voi ostaa Lintuvarusteesta hintaan 42 euroa, Koetilantie 1, Helsinki, www.suomenlintuvaruste.com. ?Satelliittiseurannan etuna ovat tarkkuus ja tulosten ihmisestä riippumattomuus. Satelliitti puolestaan syöttää reaaliaikaista tietoa linnun liikkeistä koko ajan?, Valkama kertoo. Satelliittiseurannan ansiosta tie- detään vaikkapa, että punakuiri lensi muuttomatkallaan Alaskasta Tyynenmeren yli Uuteen Seelantiin yli 11?000 kilometriä ilman taukoja. Suomessa rengastetaan noin viisi prosenttia kaikista maapallon rengastetuista linnuista. V ? Kurjen löytökartat kertovat niiden muuttavan Suomesta Eurooppaan ja Afrikkaan. II III . Tämä on värirengastuksen ansiota: Värirenkaiden avulla kurkia voidaan tunnistaa yksilöllisesti maastossa, ja parhailla levähdyspaikoilla voi nähdä useita rengastettuja yksilöitä samanaikaisesti. Kun sain lopulta naamani pesän tasalle, totesin poikasten määräksi viisi. Symbolien muoto kertoo löytökuukauden ja väri kuolinsyyn. Punainen: metsästys, vihreä: luonnollinen, sininen: ihmisen välillisesti aiheuttama ja musta: kuolinsyytä ei tiedetä. n ?15° 0° 15° 30° 45° 70° 60° 50° 40° 30° 20° VI . Tutkijoiden aito innostus on varmasti yllyttänyt aikoinaan rengastajia mukaan toimintaan.? Valkama on rengastanut enimmäkseen petolintuja; kanahaukkoja, huuhkajia ja tuulihaukkoja. ?Noin 7000 lintua on tullut rengastettua?, hän arvelee. Mieleenpainuvin rengastusreissu sattui Kiikassa kanahaukan pesällä. ?Pesä oli aika korkealla puussa ja tuuli reippaasti. V ? Kurjen tapauksessa löydöt elävinä tavatuista yksilöistä on piirretty omalle kartalleen, koska valtaosa löydöistä koskee niitä. Se on väkilukuumme nähden valtava määrä, ja Suomea pidetäänkin alan kärkimaana. ?Täällä lintutieteen taso on huippuluokkaa, on ollut aina professori Lars von Haartmanista (1919? 1998) lähtien. Rengas pitää tulla löydetyksi, jotta siitä saadaan tietoja. VII VIII . VII VIII . Elävistä kurjista kertyy enemmän rengaslöytöjä kuin kuolleista. TISS . 10.01.26 14:34, grugru_kon_avaus 12/2013 Suomen luonto 37. 0° 15° 30° 45° kartat william velmala / rengastusatlas ?15° 70° 60° 50° 40° 30° 20° VI . Viivat yhdistävät rengastuspaikan ja löytöpaikan. TISS . II 10° III . Ikinä sitä ennen enkä koskaan sen jälkeen ole törmännyt viiden poikasen kanahaukkapesään.. Minulla oli rengaskiepissä vain neljä rengasta jäljellä ja ajattelin niiden riittävän. X 10° XI . X XI
Suvanto laajeni hanhien takana lammen tapaiseksi, johon virta oli tehnyt mustia aukkoja. Yksi sulapaikka liikkui. Jokin pullahti jäälle, kiikari silmille ja sillä möykky tarkentui köyryselkäiseksi saukoksi. Saukko sukelteli uudestaan ja uudestaan, aivan avoimesti ja sai useita särjennäköisiä saaliita, joita se riipi avannollaan vain parin kivenheiton päässä. Otus on ollut melkein aina näkymätön hämäräeläjä, mistä on todisteena vain lumijälkiä. Siitä on tullut jokatalvinen vierailija Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Lähdin hiihtämään koskireitille, jonka olin löytänyt oikeasta peruskartasta. Kohtaamisia Saukon pitkä juoksu Eero Haapanen näki saukon ensimmäisen kerran Savossa 1970-luvulla. Saukko oli sellainen harvinaisuus, ettei sitä voinut Helsingissä olla. Tätä kirjoittaessa koskella on jälleen saukon liukumäkiä. n Kirjoittaja on Helsingin Viikin luontovalvoja, jolla on juuria Järvi-Suomessa. Nähtävyys Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Saukko syö nahkiaista. Helmikuu 2012. Kotukosken talo, jonka luona Rautjärvi laskee Evottuun ja sieltä Saimaaseen. Helmikuu 1979.. En ollut aikaisemmin sellaiseen talvisulanäkyyn törmännyt. Terveisiä Kotukoskelle ja Loukion hanhitalolle. Niillä oli katos, olkipahnoja ja vieressä iso luonnonsula pulikoida. Kesyt hanhet kääntelivät kaulaansa joen töyräällä, kuusi valkeaa porkkananokkaa. Saukon jälki. Johtajalintu töräytteli tervetulotoivotuksia tai odotti kauraämpäriä. Syrjäkulmien äijät lienevät jo autuaammilla metsästysmailla, ja se on antanut tilaa saukolle ja monelle muulle. Sitten saukko saapui Ruuhka-Suomeen asti. Peloton saukko ihmisten ja vapaiden hanhien naapurissa, se antoi idyllisen kuvan virran varren elämästä. HIIHTOKIERROkseni jatkui alavirtaan. Saukon jälkijonoja löytyi sieltä täältä, koskikaroja niiaili jään reunalla. Retkeni viimeiselle putoukselle Kotukoskelle, isojen kuusten siimekseen, vei polku. Olin Saimaan latvoilla, Mikkelin ja Juvan välissä. Putouksen niskalla oli vähän veden yläpuolelle 38 Suomen luonto 12/2013 vaakasuoraan asetettuun seipääseen sidottu hauen pää ja pyrstöpala. Helmikuussa 2012 siitä kuitenkin tuli nähtävyys pariksi päiväksi. Palokärki uikutti päivän viimeisen äänen. Maailma ei aina muutu vain pahemmaksi. Vedessä seisoi kaksi seivästä vierekkäin, joille oli viritetty kahdet ketunraudat. Elävänä pyytävät jalkaraudat kiellettiin 1980-luvulla, mutta saukko oli täysrauhoitettu jo viisi vuotta ennen retkeäni vuonna 1974. Irrottelin raudat ketjuineen ja nakkasin kosken kuohuun. Nyt saukko jo mussuttaa nahkiaisia kaikessa rauhassa Helsingin Vanhankaupunginkoskella. L Teksti ja kuvat eero haapanen askin bussipysäkiltä tienpenkkaa Saarijärven jäälle. Sauvoin pimeän kanssa kilpaa bussipysäkille. KAUKANA on 1970-luku. Edellisvuonna olin nähnyt otuksen jäljet läheisellä jokireitillä, mutta nyt tuli elämänpinna. Vantaanjokea pitkin se laskettelee jostain latvapuroilta jokisuuhun. Siihen aikaan hiihtolomailin tätini maitotilalla Rämälässä, Mikkelin maalaiskunnassa. Ensimmäiseen koskipaikkaan ehdin aamun valjettua. Saukko oli keskellä iltapäivää pällisteltävissä, kun se mutusteli nahkiaista kosken kivellä. Löysin ensimmäisen kerran saukon jälkiä Vanhankaupunginkoskelta huhtikuun alussa 1998. Kaksikin kirjaa Vanhankaupunginlahdesta kirjoittanut Leo Lehtonen (1916?2002) ei uskonut jälkihavaintoani
Saukko on puikahtanut sulaan sillan juuressa koskenniskalla Vanhassakaupungissa. Myös rusakko on käynyt heikolla jäällä. Tammikuu 2009. 12/2013 Suomen luonto 39
Hiihtotuloksensa hän julkaisi Ornis Fennicassa 1937. Millä riemulla rengastinkaan helmipöllöemoja Karhusjärven pöntöistä Lappeen emäpitäjässä. Samalla ihastuin käpylintujen huolettomaan helkytykseen. Taigan kulkurit Käpylinnuissa kiehtoo outo ulkonäkö, pesintä talvella, papukaijan ketteryys, iloisesti kilkuttavat parvet ja etenkin kulkulintujen kodittomuus. teksti Pertti Koskimies ukholmassa 1912 Suomen juoksi maailmankartalle Hannes Kolehmainen, mutta tieteeseen maamme hiihti Antti Reinikainen. Talvella 1927 tämä 16-vuotias koululainen aloitti käpylintututkimuksen, joka loistaa timanttina tieteemme kruunussa. Niin kovaa metsä soi! Edellisinä kevättalvina Karhusjärven kuusikot olivat olleet vaiti. Kaavio käpylintukannan vaihteluista käpysadon mukaan on Suomen tieteen kuuluisimpia saavutuksia. 40 Suomen luonto 12/2013 Metsässä minäkin elin koko ylioppilaskevääni, joka osui onnekkaasti myyrä- ja käpykevääksi 1975. Ja miksi?. Jos linnunliverrys painaisi pikkuisenkin, eivät latvat olisi kestäneet. Reinikainen hiihti 120 kilometrin lenkkiä Kallaveden rantamilla yksitoista kevättalvea. Kuinka kaukaa käpylinnut tulivat
Kukin laji aukoo silti myös muiden kuin suosikkipuidensa käpyjä. 12/2013 Suomen luonto 41. markus varesvuo Isokäpylinnun (kuvassa) järeä nokka sopii parhaiten männyn, pikkukäpylinnun solakampi kuusen ja kirjosiipikäpylinnun pitkänsoukka nokka lehtikuusen kävyille
Markus varesvuo Käpylinnuilla on vankan nokan lisäksi vahvat jalat, joista on hyötyä kiipeilyssä ja käpyjen käsittelyssä. Kuvassa pikkukäpylintu. Pikkukäpylinnun koiras on kirkkaamman värinen kuin naaras. 42 Suomen luonto 12/2013 Käpylinnut pyöräyttävät munat talven keskelle.
Ellei paavi olisi juuri tuolloin piilottanut 350 vuodeksi uudenajan ensimmäistä lintukirjaa De arte venandi cum avibus (Linnuilla metsästämisen taito), johon pannaan julistettu Saksan keisari Fredrik II oli koonnut luontohavaintonsa, ei lintututkimus olisi polkenut paikallaan 1600-luvulle asti. 12/2013 Suomen luonto 43. Silloin emo ehtii lipoa kupuunsa riittävästi ruokaa poikasillekin. Ne päätyvät elo?syyskuuhun mennessä Keski-Eurooppaan, joskus PohjoisAfrikkaan, jopa Islantiin ja Grönlantiin. Käpylinnut lentävät vuoden mittaan vain yhteen suuntaan ja asettuvat pesimään kunnon käpyapajat löydettyään. Isokäpylinnut pesivät samaan aikaan kuusensiemeniä syödessään, mutta jos männyissä on paljon käpyjä, jotka avautuvat kuukautta myöhemmin, linnut viivyttelevät vastaavasti. Soitimella koiras lepattelee latvojen yllä kuin suuri perhonen, oksalla se tarjoilee siivet riipuksissa naaraalle kuvustaan siemenpuuroa. Naapurikoiraat lentävät yhteisille ruokapuille kilometrin säteellä monta kertaa päivässä ja tuovat hautoville puolisoilleen kuvullisen siemeniä. Pariviikkoinen haudonta alkaa ensimmäisestä munasta, ettei se paleltuisi. Kun kosinta kelpaa, koskettelevat puolisot hellästi toistensa nokkia. Naaras rakentaa kuusenrungon kupeeseen tai männyn oksalle pesän pikkuoksista, kaarnasta ja kasvikuiduista, tilkkeenä on sammalia ja jäkäliä, karvoja ja höyheniä. Luvuttomat laumat outoja lintuja herättivät kansassa kauhua, tiesivät sotaa, ruttoa ja kirkonriitoja. Vanhin kirjatieto Brittein saarilta on vuodelta 1251. Poikaset käpysuomun halki. kuoriutuvat maalis?huhtikuussa, kun lounaasta huokuva lämpö availee kuusenkäpyjä. Kun käpyjä piisaa ylettömästi, käpylinnut pesivät mihin vuodenaikaan tahansa, vaikka sama pari kasvattaakin vain pari poikuetta. Jos emot jaksavat kanmarkus varesvuo Käpylintujen kulkuja on ihmetelty usein. Sitten kun kuusen kelpo satoa seuraa kolmesta viiteen vuoden pulakausi, kävynpurijoiden on paettava. Käpylinnut liikehtivät sitä suurempina joukkoina ja pitempiä matkoja, mitä pahempi ja laajempi kato kävyistä käy ja mitä suuremmaksi lintukansa on lihavina vuosina paisunut. Pikkukäpylinnut vaelsivat ympäri Eurooppaa 78 kertaa 1800?1900-luvuilla, 1?11 kesän välein. Keväällä syntynyt poikanen on sukukypsä syksyllä, mikä muista linnuistamme luontuu Sivuittain liikkuvat vain viiksitimalilta. nokankärjet Tavallisimmin pikkukäpylinnut leikkaavat munivat lopputalvella. Sama pikkukäpylintu voi pesiä seuraavana vuonna jopa 4000 kilometrin päässä missä tahansa Länsi-Euroopan ja Siperian välillä. Kolmesta neljään senttiä paksut seinät pitävät pakkasen loitolla. Käpylinnut pitävät toisistaan, kymmeniä pareja voi änkeytyä neliökilometrin alalle etenkin kalliomänniköihin, rämeenreunoille ja muihin aukkoisiin metsiin. antti leinonen antti leinonen Pikkukäpylintu ruokkii poikasia siemenpuurolla. Poikasia ruokitaan pesässä kolmisen viikkoa. markus varesvuo Pulakausi ajaa liikkumaan Mutta kirkon kaikkivallan ansiosta vasta Antti Reinikainen syvällä Savossa varmisti, että käpylintujen koko elämä riippuu käpysadon suuruudesta. Valtaosa Pohjois-Euroopan käpylinnuista pakenee nälkää lounaanpuoleisiin suuntiin. Esimerkiksi 1990-luvun alussa pelkästään Britan niaan pakeni Koillis-Euroopasta jopa puolitoista miljoonaa pikkukäpylintua. Havupuiden siemeniä on tarjolla yltäkylläisemmin, pitemmän aikaa ja paremmassa turvassa lumelta ja siivettömiltä syöjiltä kuin muiden peippolintujen syömiä ruohojen siemeniä. Ne alkoivat pesiä joulu?helmikuussa ja palasivat poikasineen maaliskuussa koilliseen. Toinen käpylintumme isokäpylintu liittyy vain kolmasosaan pikkukäpylintujen vaelluksista, kos- ka sen suosimia männyn siemeniä on Pohjolassa ja Venäjällä tasaisemmin tarjolla kuin kuusen. Pesä talven keskelle Jos ovat outoja käpylintujen matkat, kummalta kuulostaa kotielämäkin
Kuin Pohjolan papukaijat ne äheltävät käpyjen kimpussa, rupattelevat taukoamatta ja jos vaikenevatkin, tuon tuosta maahan tippuvat kävyt paljastavat ruokaseurueen. Vaikka olen kesät talvet kiikkunut kuusenlatvoissa ja sadoissa sääksipetäjissä, ei metsänkatto ole toiste soinut niin lumoavasti kuin kauan sitten Karhusjärvellä. Olisiko onni myötä ja saisin vielä kerran ikämiehenä, itärajan rakkaissa metsäkolkissa, elää poikavuosien tenhon, kun metsän irtolaisten iloinen soitto kaikuisi kautta maanpiirin? Suomi on käpylintujen maa Käpylinnut muodostavat ylä- eli superlajin, jolla on yhtäläinen perimä. elinpäivänä ja kestää käpyjen aukomista vasta kuudennella viikolla. Arto Juvonen Yksipuolinen ja kuiva siemenravinto pakottaa linnut juomaan usein ja noppimaan hiekansiruja jauhinkiviksi lihasmahaansa. 44 Suomen luonto 12/2013 Käpylinnuissa kiehtoo kaikki, kestävyyskin! Myös meillä pesivät kirjosiipikäpylinnut laulavat Jakutiassa melkein 60 asteen pakkasissa, eikä Suomessa ole niin kylmää, ettei kuvuntäysi rasvaisia siemeniä pitäisi lintua lämpimänä yön yli. Pyryistä, pakkasista ja tuhansien kilometrien taipaleistakin nämä taigan lapset selviytyvät, eikä niin iloista näkyä olekaan kuin parvi kävyissä ja latvoissa ketterästi kieppuvia käpylintuja. Risteämiskyvystään huolimatta iso-, pikku- ja. Mutta emoistaan ne ovat riippuvaisia vielä kuukauden, sillä nokka alkaa kehittyä pihtimäiseksi vasta 27. Tänä talvena kuusenlatvat notkuvat taas käpyjen painosta. Kirjosiipikäpylinnun ravinnontarve on kolmanneksen pienempi kuin iso- ja pikkukäpylinnulla. taa pesälle jopa satatuhatta siementä, poikaset oppivat lentämään kolmeviikkoisina
Joka tapauksessa isokäpylintu on suomalaisimpia lintujamme, sillä noin kymmenesosa maailman isokäpylinnuista pesinee maassamme. Pikkukäpylintuja pesii Suomessa parhaina vuosina puolisen miljoonaa paria, ehkä kymmenkertaisesti isokäpylintuihin verrattuna, mutta huonoimpina hädin tuskin kymmenesosa hyvistä vuosista. Kirjosiipikäpylintuja pesi epäsäännöllisesti Pohjois-Suomessa, kunnes 1980-luvun lopun joukkovaelluksen jäljiltä useita tuhansia pareja on asettunut etenkin Itä-Lapin kuusimetsiin. Tosin osa tutkijoista pitää myös skotlanninkäpylintua, iso- ja pikkukäpylinnun välimuotoa, sekä Hispaniolan saarella Karibialla elävää kirjosiipikäpylintua omina lajeinaan. Levinneisyys yltää Skotlannista ja Norjasta lounaisimpaan Siperiaan, etelässä Baltian maihin. Pikku- ja kirjosiipikäpylintu elävät Euraasian lisäksi Amerikassa. n Kirjoittaja on biologi, tietokirjoittaja ja tiedetoimittaja. Ekoenergia merkittyä puusähköä jo vuodesta 1998 Suomalaista sähköä huomisen parhaaksi. Tutustu tarkemmin, miten helposti ja edullisesti voit tehdä Ekotekoja. www.ekoteko.fi 12/2013 Suomen luonto 45. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi kirjosiipikäpylinnut valitsevat melkein aina kumppanikseen oman lajinsa yksilön, sillä nokan koko ja muoto ja siitä johtuvat erot äänissä ohjaavat parinmuodostusta. Erikoista on, että kaikki maailman käpylintulajit pesivät Suomessa. markus varesvuo Lintukurssit Lintukuvauskurssit Lintu- ja luontomatkat Kuvausmatkat ulkomaille www.finnature.fi Finnature Oy Ltd Rantakurvi 6, Liminka Puh 045-129 4264 info@finnature.fi Harrastatko lintuja valikoimistamme löytyvät ? lintukirjat ? kiikarit ja kaukoputket ? jalustat ? linturuokinnat ? linnunpöntöt ? lintuäänitteet ? lintukorut ym. ostamalla Lintuvarusteesta tuet luonnonsuojelua Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. Siperian lehtikuusikoissa kirjosiipikäpylintu on runsaimpia pesimälajeja
Hän vaatii järkeä luonnonvarojen käyttöön kuten turpeenoton alasajoa vesistöille vahingollisena ja hiilidioksidipäästöjä aiheuttavana sekä kaivostoimintaa kestäväksi. Korjattavaa olisi paljon. teksti Seppo Vuolanto 46 Suomen luonto 12/2013 Y mpäristöministeri Ville Niinistö yrittää terävöittää hallituksen linjaa luonnon ja ympäristön suojelemiseksi. Turpeenottoon varattiin noin. Ylijohtaja Timo Tannisen johdolla on käyty uuden metsälakiluonnoksen kimppuun (Helsingin Sanomat 28.1.2013). aarno isomäki / vastavalo NÄKÖKULMA Luottamus palautettava ympäristöhallintoon! ?Miten on mahdollista, että ympäristöministeri puhuu luonnon monimuotoisuuden puolesta, mutta ministeriö päättää kuitenkin toisin?? Ympäristöneuvos Seppo Vuolanto pohtii ympäristöhallinnon tilaa. luonnon monimuotoisuuden suojelu. Samaan aikaan, kun ympäristöministeri puhuu turpeenoton hallitusta alasajosta, ympäristöministeriö vahvistaa (8.1.2013) Pirkanmaan maakuntavaihekaavan, jonka tavoitteena on turpeenoton huomattava lisääminen. Laista on ?unohtumassa
Tilanne vapauttaa ympäristöministerin puhumaan politiikkaa tekojen asemesta. 2500 hehtaaria suota. Turpeennostoalue Kakkurinnevalla Vimpelissä. ja-rautatietä, ministeriö ei tutkinut siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointia, vaikka se oli perin heppoinen. Ympäristöjärjestöt monissa maakunnissa ovat jo pitkään valittaneet, että maakuntakaavoihin on nykyisin lähes mahdoton saada mukaan luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista, maakunnallisesti arvokkaita lintu- ja luontoalueita. Miten on mahdollista, että ministeri puhuu luonnon monimuotoisuuden puolesta, mutta ministeriö päättää kuitenkin toisin. on olennainen kysymys, johon vaihemaakuntakaava ei anna selkeää vastausta. Ministeriö hylkäsi valituksen. Vahvistaessaan edellistä maakuntakaavaa (4.12.2012), joka koski Salo?Loh- Kirjolohien ongintapaikka karkotti kaakkurin Tilanteen absurdiutta kuvaa tapaus Muuramen Raudanjärveltä, missä pesi uhanalainen kaakkuri. Keski-Suomen ely-keskus myönsi lammelle luvan kaupallisen ongintapaikan rakentamiseen. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla. Kaakkurin pesimälampi autioitui Muuramen Raudanjärvellä, kun sinne perustettiin kirjolohien ongintapaikka. 12/2013 Suomen luonto 47. Nyt lammella virvelöidään sinne istutettuja kirjolohia. Ympäristöministeriö puuttui Ely-keskusten tilanteeseen vasta Talvivaaran tapauksen tultua julkisuuteen, lähes kolme vuotta sen jälkeen kun aluehallinto uudistettiin 1.1.2010. Talvivaaran kaivoksen tapaus paljasti karmealla tavalla, että ympäristönsuojelu on Ely-keskuksissa lapsipuolen asemassa. Uudenmaan ely-keskuksen ympäristöministeriön hallinnonalan johtaja Marketta Virta valittaa, ettei heillä ole riittävästi väkeä tarkastamaan kaavoja eikä kaikkiin muihinkaan tarpeellisiin tehtäviin, jotka aiheutuvat vilkkaasta rakentamisesta ja ympäristön muuttamisesta. Uudellamaalla on valtava epäsuhta tehtävien ja henkilöstön määrässä . Maakuntakaavat hyväksyy asuntoministeri, joka voi halutessaan kävellä ympäristöministerin esitysten yli. Yhtiö olisi säästynyt sekä kurssin romahdukselta että jättimäisiltä jälkitöiltä, jos ympäristövaikutukset olisi arvioitu asiallisesti niin kuin EU-direktiivi edellyttää. janne jokinen Valtava epäsuhta henkilöstön ja tehtävien välillä Kuntien kaava-asiat kuuluvat Ely-keskuksille (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Lisäksi kaava heikentää lukuisten lintulajien elinoloja Pirkanmaalla.? Kyseessä ovat valtakunnallisessa uhanalaistarkastelussa (2010) joko silmälläpidettävät tai uhanalaiset lajit. maan epäedullisin. Niissäkin tapauksissa, missä Suomen valtio on velvollinen huoleh- timaan EU:n luonto- ja lintudirektiivin noudattamisesta ja Natura-alueiden säilymisestä, käytännössä BirdLife ja Luonnonsuojeluliitto tekevät muistutuksia ja valituksia. Siksi, että kaavojen vahvistaminen kuuluu asuntoministerille. ?Tätä menoa henkilöstö alkaa oirehtia?, Virta varoittaa. Luontojärjestöt joutuvatkin alinomaa puuttumaan ympäristöä muuttaviin hankkeisiin. Kaakkureille tuli lähtö. Lisäksi turvetuotannon kannalta tärkeissä vyöhykkeissä on nelinkertainen määrä soita. Luonnonsuojeluliiton alueelliset järjestöt olivat vaatineet, että ?Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä mainitut, luonnoltaan arvokkaat suot tulee esittää kaavakartassa suojelualueiksi tai muulla tavoin suojeluarvot selkeästi osoittaen. ?Turvevyöhykkeet. Sitä ennen keskus oli evännyt samalla paikalla uhanalaisen kaakkurin tutkimusluvan lajille liian vaarallisena, kertoo BirdLifen työryhmän puheenjohtaja Kalevi Eklöf. Lammen ympäri rakennettiin polku, nuotiopaikkoja ja useita laitureita
- 15.3. Katso lisätiedot ja hae heti! www.livia.fi Kalatalous ja ympäristö Kalakouluntie 72, 21610 KIRJALA (PARAINEN) 02588 5500; www.livia.fi Orkidea- ja luontomatkat Saarenmaalle 7.6.?10.6. Sitä vain ei mobilisoitu Talvivaaraan. Luonnonsuojelu jäi aluekehityksen jalkoihin Ympäristöhallinnon organisaatiouudistus 2010 toi maahamme Ely-keskukset ja Avi-virastot (aluehallintovirasto), todelliset byrokratian linnakkeet, joiden oletetaan hoitavan valtiolle kuuluvat monet tehtävät sulassa sovussa. Majoitus Harilan luonnonpuiston läheisyydessä. Lisätietoja sivultamme www.saaretar.eu Tiedustelut ja varaukset info@saaretar.eu Luonnonmukaista suojaa puupinnoille Osmo Color -tuotteilla. Lisätietoja: osmocolor.com 48 Suomen luonto 12/2013 ?Ympäristönsuojelu on ely-keskuksissa lapsipuolen asemassa.? Ympäristöhallinnossa on paljon eri alojen asiantuntemusta. Hallintomallissa roolien ja vastuiden pitää olla selkeitä. Pakettimatka. Virta epäilee, ettei ympäristöministeriöllä ole mahdollisuutta palata vanhaan eli omaan aluehallintoon. Etelä-Savon maakuntaliitto esimerkiksi venkoili pitkään saimaannorpan suojelemista vastaan. Valtakunnallinen virasto voisi tuoda ratkaisun Miten tästä eteenpäin. ja 14.6.?17.6. Oppaana saarenmaalainen orkidea-asiantuntija, kansainvälisesti arvostettu Tarmo Pikner. Raportissaan 11.12.2012 hän kirjoit ti, ettei aluehallinnon uudistus ollut poistanut vastuualueiden välisiä intressiristiriitoja siinä määrin kuin odotettiin. Muilla aloilla oli esimerkkejä aluehallinnon tehtävien siirtämisestä valtakunnalliseen virastoon, jolla on alueellisia toimintayksiköitä (esimerkiksi Metsäkeskusten ja Riistakeskuksen uudet hallintomallit). Rainio esitti kolme teoreettista mallia: Ely-keskus-malli, Avi-malli ja valtakunnallisen viraston perustaminen, jolla olisi riittävä määrä alueyksiköitä. ?Viimeinen vaihtoehto turvaisi ympäristöasioiden asiantuntevan ja tehokkaan hoidon, asioiden nykyistä kokonaisvaltaisemman ja joutuisamman käsittelyn sekä päätösten yhdenmukaisuuden. Näin ei aina käy, eikä se edes ole aina mahdollista. Hallinnon uudistamisen virallisena tavoitteena oli saada aikaan ?kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto sekä vahvistaa ja lisätä maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä sekä edistää valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä?. Ympäristöpuolella osattiin jo silloin pelätä pahinta, sillä ?aluekehityksen. Lisäksi se parantaa voimavarojen ja asiantuntemuksen valtakunnallista yhteiskäyttöä ja suuntaamista?, Rainio linjasi. Uudenmaan ely-keskuksen Marketta Virta toivoo ministeriöltä tavoitteellista ympäristöpoliittista ohjausta voimavarojen puitteissa. Ympäristöopistoon! Livian Kalatalous- ja ympäristöopisto Saaristomeren äärellä on vahvasti mukana yhteishaussa 25.2. Epäoleelliset tehtävät, esimerkiksi poikkeusluvat yksittäisille rakennuksille tulisi poistaa kokonaan. n Ympäristöneuvos Seppo Vuolannon johtama yksikkö vastasi 1973?1995 lainsäädännön edellyttämistä luonnon- ja ympäristönsuojelutehtävistä Uudellamaalla. Selvityshenkilö Riitta Rainio pyydettiin selvittämään, millä tavalla luottamus ympäristöministeriöön voidaan palauttaa. Vuolanto on nyt eläkkeellä.. puolestapuhujat olivat pitkään väheksyneet luonnonsuojelua, vaikka EU:n ja YK:n tavoitteena oli saada monimuotoisuuden väheneminen loppumaan 2010 mennessä
Että ympäristön asukkaat ja mökkiläiset valittavat. tarmo saastamoinen Vahtikoir Juha kauppinen Kirjoittaja on Suomen Luonnon toimittaja. GTK julkaisi jo 1990luvulla tutkimuksen Talvivaaran malmin ympäristöriskeistä. Talvivaara kaivoi ojan, jota pitkin se aikoo päästää lähes miljoona kuutiota uutta jätevettä. Jos lupa päästöön ei ole pätevä, pankit eivät takaa yhtiön osakeantia. Talvivaaran menetetty luotto Kuka uskoo, että Talvivaara pystyy tuottamaan metallia tasaista tahtia niin, ettei merkittäviä ympäristöhaittoja synny. Vesiä on miljoonia kuutioita. n 12/2013 Suomen luonto 49. Niillä on täytetty esimerkiksi kaivoksen louhos, ja louhinta on siksi mahdotonta. Kaivosta valvova Kainuun ely-keskus antoi tuttuun tyyliinsä luvan jätevesien juoksuttamiseen sormia napsauttamalla. Tämä kaikki on arkipäivää kaivosteollisuudelle, sääntö, josta ei ole poikkeuksia. Mutta sitä Perä ei osannut laskea, että Suomen kansa on siirtynyt uudelle vuosituhannelle. Kestävyys varmistuu tällä tavoin mutkan kautta. Ja sitä Pekka Perä ja kumppanit eivät varmasti osanneet ottaa huomioon, kun Talvivaara perustettiin. Ympäristöongelmat eivät ole yllätys. Yllätys sen sijaan on ollut, että yhtiö ei selviäkään ongelmista noin vain. Pekka Perä ja kumppanit ovat varmasti tienneet, että kaivosten vastaista liikehdintää syntyy Talvivaarankin ympärille. Siksi yhtiö on suurissa ongelmissa. Tietysti tämä tietää lisää saastetulvia naapurijärviin luonnon ja maanomistajien kustannuksella, mutta ongelmia tulee myös suoraan Talvivaaralle itselleen. Että ympäristöjärjestöt mukisevat. Kenties ne pelkäävät koko Talvivaaran kaatuvan, jos toiminta ei ole ympäristönkin näkökulmasta lainvoimaista. Kerroin jo kesällä blogikirjoituksessani Geologian tutkimuskeskuksen 1990-luvulla julkaisemasta tutkimuksesta, jossa kerrotaan Talvivaaran malmin ympäristöriskeistä, vesiä happamoittavasta vaikutuksesta, malmin rikkipitoisuudesta ja sen herkästi veteen liukenevasta ominaisuudesta. Ympäristöongelmat tiedettiin etukäteen. Tämä tarkoittaa, että keskiaika on taas askelen verran kauempana takana. Finanssimaailma ja ympäristöasioiden hoito ovat oikeasti kietoutumassa toisiinsa, ja muutos on niin vääjäämätön, ettei tulevilla talvivaaroilla ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa asia vakavissaan. on eri asia nyt kuin 1970-luvulla. Demokratia toimii: kansa on puhunut. Kenties niiden on pakko. Että raportoidut ympäristöongelmat aiheuttavat niin valtavan myrskyn, että jopa kaikkein isoimpien poikien tuki katoaa kaivospampun selän takaa. Ylen paljastama pankkien ehto niiden antamalle takaukselle kertoo, että vaikka raha toimii vain kylmäkiskoisen järjen varassa, ?järki. Luvasta on valitettu ja sen kohtalo ratkeaa lopullisesti vasta hallinto-oikeudessa. Tähän kietoutuu Talvivaaran tulevaisuus. Vastaus on nähdäkseni: ei juuri kukaan. Kuka haluaa sijoittaa yhtiöön, joka pyörii jatkuvasti myrskynsilmässä ja sulattaa voittonsa allasvuotoihin ja muuhun hölmöilyyn? Yle paljasti äskettäin, että Talvivaaran osakeantia takaamaan tulleilla pankeilla olikin ukaasi takauslupauksessaan: Talvivaaran avuksi tullaan vain, jos todella osoittautuu lailliseksi touhuksi päästää tuotannon rampauttaneita ylimääräisiä jätevesiä luontoon. Ne eivät olleet yllätys. Ja pankeilta siis lohkeaa takaukset vain, jos vielä tuonkin jälkeen katsotaan, että jätevesimassojen laskeminen luontoon on laillista. Pankitko ottavat ympäristönäkökohdat huomioon näin tiukasti
Ihmiset ja simpanssit ovat kehittyneet yhteisestä noin 10 miljoonaa vuotta sitten eläneestä kantamuodosta. ihmi 50 Suomen luonto 12/2013. Valloi teksti Juha Valste Ihminen on älykäs eläin, joka kykenee ryöväämään maapallon putipuhtaaksi. Simpanssin kallo. Simpanssin aivokopan tilavuus on keskimäärin 0,4 litraa, kun se ihmisellä on noin 1,4 litraa. Kuvassa erottuvat hyvin simpanssin tikarimaiset kulmahampaat ja silmien yläpuolella oleva paksu luuharjanne
ROBERTS / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY 12/2013 Suomen luonto 51. ttava nen Ihmisen kallo. D
Ardi oli ilmeisesti kaikkiruokainen ja käveli maassa ollessaan pystyasennossa. hminen on yksi maailman yli 5500 nisäkäslajista. Sen mukaan nämä kehityslinjat erosivat toisistaan noin 10 miljoonaa vuotta sitten. Apinaihmiset valmistivat alkeellisia apuvälineitä ja 52 Suomen luonto 12/2013. riittääkö se? Varhaisen sukulaisemme Ardipithecuksen aivot olivat viitisen miljoonaa vuotta sitten melko samankokoiset kuin nykysimpanssilla. Simpansseja on Keski- ja Länsi-Afrikassa. Ne ovat sosiaalisia ja elävät yhteisöissä. Ravinto koostuu sekä kasveista että eläimistä. Uusimmat dna-tutkimukset osoittavat ihmisten ja simpanssien yhteisen esi-isän eläneen noin 10 miljoonaa vuotta sitten. TONY CRADDOCK / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY MAURICIO ANTON / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Ennallistus Ardipithecus-naaraasta, joka ilmeisesti käytti kaikkia neljää raajaansa liikkuessaan puissa. Pystyasennon ansiosta ihmisen esi-isille jäivät maassa liikkuessa kädet vapaiksi. Kädet ovat kehittyneet sellaisiksi, että niiden herkillä sormilla pystyy tekemään tarkkoja liikkeitä ja käsittelemään pieniä esineitä. Syksyllä 2012 julkaistiin uusi vertailututkimus simpanssien ja ihmisten dna:sta. Tämän lajin ensimmäiset, noin 4,4 miljoonan vuoden ikäiset fossiilit löytyivät Etiopiasta 1992. Tähän käsitykseen on viime vuosikymmeninä tullut säröjä, kun delfiinit, ihmisapinat, norsut, suuret papukaijat ja eräät varislinnut ovat osoittautuneet paljon luultua älykkäämmiksi. Silti ihmisen ja fiksuimpienkin eläinten aivojen suorituskykyjen välillä on yhä melkoinen ero. Aivot ovat kasvaneet . Aivot ovat suurentuneet molemmissa kehityshaaroissa, mutta ihmisiin johtavassa selvästi enemmän. Nykyihmisen aivokopan tilavuus on keskimäärin 1380 kuutiosenttiä, simpanssilla vähän yli 400 kuutiosenttiä. Suuret ja syvään poimuuntuneet isotaivot, joiden pinnalla on runsaasti harmaa-ainetta, mahdollistavat ihmisen verrattoman kyvyn oppia, muistaa, yhdistellä ja käsitellä abstrakteja asioita sekä käyttää symbolikieltä. Pitkään uskottiin, että ihmisaivot toimivat aivan eri tasolla kuin eläinten. Kuulumme eläinkunnan järjestelmässä isoihmisapinoiden heimoon Hominidae, johon lukeutuvat myös kaksi oranki-, kaksi gorilla- ja kaksi simpanssilajia. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten eläneellä sukulaisellamme ne olivat alle puolet ja miljoona vuotta myöhemmin noin 60?70 prosenttia nykyihmisen aivoista. Simpanssiurosten ryhmät sotivat keskenään, ja yhteenottojen tuloksena voittajat valloittavat hävinneiltä elintilaa ja naaraita. Silti simpanssit eivät ole menestyneet ja valloittaneet maapalloa, päinvastoin: useimmat simpanssikannat ovat uhanalaisia. Muista isoihmisapinoista meitä erottavat pystyasento ja kokoon nähden hyvin suuret aivot. Ardilla oli pienet aivot, ja se kasvoi noin 120 sentin pituiseksi ja 50 kilon painoiseksi. Näistä lähintä sukua ihmiselle on simpanssi, jonka dna:n rakenne on keskimäärin 96-prosenttisesti samanlainen kuin meillä. Isojen ihmisapinoiden sukulaisuus näkyy monin tavoin: ne ovat tietoisia itsestään, tuntevat surua läheistensä kuollessa, valmistavat ja käyttävät apuvälineitä sekä metsästävät. Seuraavan miljoonan vuoden aikana aivojen koko kasvoi lähes samaksi kuin nykyihmisillä. Samaan aikaan myös kulttuuri kehittyi. Olemme kädellisiä, ja meillä on noin 350 läheistä sukulaista
Neandertalilaisten häviäminen saattoi johtua voimakkaasta kilpailusta nykyihmisen kanssa. 12/2013 12/2013 Suomen Suomenluonto luonto 53. He elivät luultavasti muutaman kymmenen yksilön suurperheissä. MAURICIO ANTON / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Neandertalinihmiset kuuluvat samaan ihmisten sukuun Homo kuin mekin. Heitä eli Euroopassa ja Länsi-Aasiassa 230 000?28 000 vuotta sitten. Neandertalilaisilla ei ollut mutkikkaita työkaluja, mutta he käyttivät tulta ja rakensivat suojia itselleen. He käyttivät luultavasti väriaineita vartalon ja kasvojen maalaamiseen. Neandertalilaisilla oli joskus myös koruja
Syvemmällä olevien luolien seiniin ja kattoihin tehtiin suuria symbolistisia maalauksia, joiden tekniikka ja värit häikäisevät vielä nykyisinkin. Euroopassa eli neandertalinihmisiä yli 150?000 vuoden ajan, mutta viimeisen jäätiköitymisvaiheen aikana he hävisivät. Ihmiset alkoivat tehdä vaatteita ja jalkineita leikkaamalla ja ompelemalla pehmeiksi käsiteltyjä nahkoja. Asuinpaikkoja somistettiin kivipiirroksin ja maalauksin. Noin 150?000 vuoden ajan elintapamme ja esineemme olivat jokseenkin samanlaiset kuin samaan aikaan eläneellä sisarlajillamme neandertalinihmisellä. Se on yksi Pohjois-Norjan Altasta löydetyistä kalliopiirroksista, jotka on tehty 6200?2500 vuotta sitten.. Vasta kun nyky- ja neandertalinihmiset kehittyivät noin 200?000 miljoonaa vuotta sitten, alkoi ilmaantua myös uudenlaisia esineitä ja uusia valmistusmenetelmiäkin. Esihistoriallinen kalliopiirros esittää metsästäjää, joka saalistaa peuraa jousella ja nuolella. Ihminen asutti Etelä- ja Kaakkois-Aasian, Australian ja melko pian myös Aasian itärannikot ja laajoja alueita mantereen sisäosista. Eurooppaan cromagnoneiksi kutsutut ihmiset alkoivat levitä noin 45?000 vuotta sitten. Ihmisten valmistamista tarvekaluista tuli yhä paremmin tehtyjä ja monipuolisempia. Taidokkaita veistoksia valmistettiin muun muassa norsunluusta, puusta, kivestä ja savesta. Jos tarkastellaan kivi-, puu- tai luuesineitä, ne eivät juuri muutu seuraavien satojentuhansien vuosien aikana. Viimeiset neandertalilaiset elivät Länsi-Euroopasta Keski-itään 54 Suomen luonto 12/2013 BJöRN SVENSSON / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY työkaluja kivestä jo kolmisen miljoonaa vuotta sitten, ja todennäköisesti myös yksilöiden välinen tietojen ja tunteiden vaihto kehittyi huomattavasti. Ihmisaivot olivat lähes nykyisen kokoiset jo noin puoli miljoonaa vuotta sitten, mutta tuolloisten heidelbergin- ja pystyihmisten älykkyys ei vielä ollut nykytasolla. DAVID GIFFORD / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY Ihmisen lyhyt historia Nykyihminen on lajina vähän yli 200?000 vuoden ikäinen. Aikaisemmin hyvin harvinaiset korut ja koristellut esineet yleistyivät. Sieltä leviäminen jatkui aluksi itään ja myöhemmin myös länteen. Sitten tapahtui jotakin. Noin 60?000?70?000 vuotta sitten nykyihminen levisi Afrikasta Lähi-itään
Ihminen on aiheuttanut sukupuuttoaallon, joka vastaa hirmuliskojen aikakauden päättäneen jättiläismeteoriitin vaikutusta 65 miljoonaa vuotta sitten Ihmisen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Ihmiskunta alkoi kasvaa ja asettua asumaan yhä suurempiin yksiköihin. Ihminen näytti karkaavan maapallon rajallisten resurssien vankilasta. Kumppaneinamme meillä on vielä valtava määrä rottia, kotihiiriä, koiria, kissoja, sikoja, lampaita, nautoja, kanoja, torakoita, kirppuja, täitä, luteita, muita hyönteisiä, hämähäkkejä ja matoja. Monet eläinlajit ovat kärsineet tai kärsivät ihmisestä ja hänen toimiensa seurauksista. Melko pian tämän jälkeen ryhdyttiin viljelemään muitakin kasveja, kesyttämään eläimiä ja kasvattamaan niitä lihan tai maidon vuoksi sekä kuljetuseläimiksi. Tuoreimmat tunnetut jäännökset ovat noin 28?000 vuoden ikäisiä. Kehitys kulki samaan suuntaan eri puolilla maailmaa. Maanviljely ja karjanhoito tuottivat ruokaa enemmän ja varmemmin kuin ennen. Lajeja kuolee sukupuuttoon . Yhdessä ihmisen kaikkien muiden toimien kanssa ilmastonmuutos on vaikuttanut meriin, sademetsiin, metsiin, savanneihin, aavikoihin, vuoristoihin, tundraan ja jäätiköiden reuna-alueisiin. Jos tarkastellaan ihmisiä korkean elintason maissa tai parhaillaan teollistuvissa matalan elintason maissa, niin useimpien materiaalinen hyvinvointi on parantunut sadan viime vuoden aikana. Hyvinvoinnin jatkumisen mantraksi on muodostunut käsite taloudellinen kasvu, mutta miten kasvu voisi jatkua ja tuottaa kaikille lisääntyvää hyvinvointia täältä ikuisuuteen? Vaikka haitatonta ja uusiutuvaa energiaa saataisiin jostakin täyttämään kasvavaa tarvetta, raaka-aineet loppuvat. Mitä vikaa olisi maapallossa, jonka väkiluku pienenisi, missä luonnonvarojen riisto ja saastutus vähenisivät ja missä tuhlattaisiin vähemmän. esimerkiksi 450 viime vuoden aikana maapallon lintuja on hävinnyt yli 250 lajia tai alalajia. Sademetsien hävittäminen on tuhonnut vähintään kymmeniätuhansia lajeja selkärangattomia eläimiä. Teollinen kalastus on tyhjentänyt kalastusalueen toisensa jälkeen. Samaan aikaan kehitysmaiden ihmiset pyrkivät kuromaan umpeen elintasokuilua. Ihminen on hyvin runsaslukuinen ja hyvin yleinen nisäkäs ja yhteenlaskettu painomme on suurempi kuin minkään muun nisäkkään. Ruoan tuottaminen on teollisuutta, jolla on omat haitalliset seurauksensa. Neandertalinja nykyihminen ovat sisarlajeja, jotka kehittyivät suunnilleen samaan aikaan . edellinen Lounais-Aasiassa tai Euroopassa, jälkimmäinen Afrikassa 250 000? 200 000 vuotta sitten. Pystyasento ja suuret aivot erottavat meidät muista ihmisapinoista. ihmiskunnalle ja tuotantoeläimille. n Juha Valste on biologi ja tietokirjailija, joka opettaa ihmisen evoluutiota Helsingin yliopistossa. ergaster). Samalla syntyi uusi käsite: työ. Selvimmin tämä näkyy ilmaston muuttumisessa. Sen oikealla puolen on 3,6?3 miljoonaa vuotta sitten elänyt, pystyssä kävellyt afarinapinaihminen, joka sekään ei ilmeisesti kuulunut esi-isiimme. Tätä seuraavat 2,5?1,7 miljoonaa vuotta sitten elänyt käteväihminen (Homo habilis) ja noin 1,8 miljoonaa vuotta sitten ilmestynyt afrikanpystyihminen (H. Melko pieni joukko ihmisiä pystyi tuottamaan ruuan paljon suuremmalle joukolle. Meidän dna:stamme kahdesta viiteen prosenttia on peräisin neandertalinihmisiltä. Jäätiköitymisvaiheen kylmenevä ilmasto oli hyvin vähällä hävittää myös nykyihmiset Euroopasta. Väkilannoitteet, keinokastelu ja liian intensiivinen viljely köyhdyttävät multakerrosta ja keräävät maan pintaan suoloja. Korkean elintason maissa ihmiset käyttävät valtavia määriä lihaa ja maitotuotteita, joiden tuottamiseen kulutetaan käsittämätön määrä heinää, viljaa, öljyä, kalaa ja jopa maitojauhetta. Hän on kirjoittanut aiheesta kolme kirjaa, joista viimeisin (Ihmislajin synty, SKS) ilmestyi 2012. 12/2013 Suomen luonto 55. ulottuneen asuinalueensa läntisimmässä kolkassa Portugalissa. Ruokaa opittiin myös varastoimaan pahojen päivien varalle. Maapallon väestö on kasvanut maanviljelyn alun muutamasta kymmenestä miljoonasta yli seitsemään miljardiin ja suuri osa maa-alueista on valjastettu kasvattamaan ravintoa Vasemmalla Proconsul, Afrikassa yli 20 miljoonaa vuotta sitten elänyt ihmisapina, joka tuskin oli ihmisten kantamuoto. Innovaatioiden ja parantuneen tekniikan ansiosta ihmiset kuitenkin selviytyivät. Keihäslinko sekä jousi ja nuolet olivat kaukoaseita, jotka tehostivat suurriistan metsästystä. Ruoan tuotanto, ongelmien alku Jäätiköitymisvaiheen päättyessä noin 10?000 vuotta sitten ihmiset alkoivat kasvattaa ja jalostaa eräitä heiniä. Enää ei oltu riippuvaisia metsästysten, kalastuksen tai keräilyn onnistumisesta
Kylmältä he suojautuivat asumalla valmistamissaan majoissa, joissa poltettiin nuotioita sekä käyttämällä turkiksia vaatteina. Ravinnoksi käytettiin sitä, mitä kulloinkin helposti saatiin. Nälkä ajoi kehittymään Ruoka ja syöminen ovat muovanneet ihmisen evoluutiota MAURICIO ANTON / SCIENCE PHOTO LIBRARY / SKOY ja lajin sopeutumista vallitseviin oloihin. Ennen luultiin, että neandertalilaiset söivät melkein pelkästään lihaa, mutta nykyisin tiedämme heidän olleen kaikkiruokaisia. Silti neandertalilaiset selviytyivät Etelä-Euroopassa jääkaudenkin kylmyydessä. 12/2013 56 Suomen luonto 12/2013. He eivät kuitenkaan osanneet ommella toisin kuin samaan aikaan heidän kanssaan eläneet nykyihmiset
Jos yksilöt eivät säily niiden yli hengissä, laji kuolee su- ensin Ihmisapinat söivät kupuuttoon.? haaskoja, sitten varastivat Metsästystaidot edistivät nykyihmisen kehitmuiden petojen saaliita ja tymistä. lopulta Metsästivät itse. ?Kaksi miljoonaa vuotta sitten ihmisapinat söivät pedoilta jääneitä haaskoja, seuraavaksi he rupesivat varastamaan petojen saaliita ja lopulta della. Parisataatuhatta vuotta sitten ihminen oli jo täysverinen suurriistan met- saivat ravinnostaan niukasti energiaa ja ravintosästäjä. aineita ja kärsivät nälkää. Vihanneksia, hedelmiä ?Tehokkaan laumasaalistuksen vaatimukset ku- ja marjoja syötiin vähän, perunaa ja viljatuotteita ten kommunikaatio edistivät aivojen kehitystä ja taas enemmän. Sen katsotaan alka- janhoidon vallankumouksen jälkeen koettu vielä neen noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja päätty- kaksi merkittävää murrosta, jotka johtuvat lähinneen maanviljelyskauden alkuun 10?000 vuotta nä muutoksista ihmisen kulttuurievoluutiossa. sitten. 1800-luvulla alkanut teollinen vallankumous Kivikauden ihmiset olivat metsästäjä?keräili- ja kaupungistuminen muuttivat ihmisyhteisöjen rakennetta voimakkaasti. Kalastus oli myös tär- vuusongelman siihen liittyvine sairauksineen. Paremman säilyvyyden varmistamiseksi maidosta opittiin valmistamaan hapankivisiä työkaluja, joita ilmeisesti käytettiin lihan maitotuotteita. käsittelyyn. Lisäksi lammas, vuohi ja sika kesytettiin kotieläimiksi, joista saatiin liapinalajeja?, paleontologi Suvi Viranta-Kovanen haa ja myös muita hyödykkeitä. Helsingin yliopistosta sanoo. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten Afrikan ilmasto Rasvan määrä ei juuri muuttunut, mutta tyykääntyi kohti jääkautta; kuivuus ja ilmaston vaih- dyttynyttä rasvaa saatiin enemmän kuin kivikautelevuus lisääntyivät. Sen keää. vaikutusta ihmisen evoluutioon on vaikea arvioi?Ravintosisällöltään ruoka oli pääosin terveel- da, mutta ainakin osittaiselle paleodieetille saattaisi olla tarvetta. Väestön määrä kasvoi, koska kylät kykenivät ?Nykyään tutkijat ajattelevat ihmisen evoluution elättämään suuremman joukon ihmisiä. Uudeksi ravintoVarhaisin ihminen Homo habilis ja nykyihmistä lähteeksi muodostuivat kotieläinten maidosta valedeltänyt Homo erectus kykenivät valmistamaan mistetut tuotteet. Oli saavuttu kivikauteen. Syömisen evoluutiossa on maatalouden ja karKivikausi on ollut pisin kulttuurievoluution ajanjakso ihmisen esihistoriassa. Maidonkulutus lisääntyi voimakauttoivat ihmistä kiipeämään ravintopyramidin kaasti aina 1970-luvulle saakka. Ihmisten muodostavan suoran linjan sijaan haaraisen puun, ruokavaliossa tapahtui merkittäviä muutoksia: Viljonka oksat edustavat eri aikoina eläneitä ihmis- jan osuus ravinnosta kasvoi. Yhteiskuntien suuret jöitä, joiden aivot ja metsästystaidot kehittyivät luokkaerot synnyttivät köyhiä kansanosia, jotka toinen toistaan tukien. Voin ja sokerin kuhuipulle eläinyhteisössä?, Viranta-Kovanen sanoo. lutus nousi huimasti verrattuna 1900-lukua edelLihaa ei kuitenkaan ollut aina saatavilla, joten täneeseen aikaan. Nykyinen yltäkylläinen ravintotilanne länsimairavinnoksi kerättiin muun muassa pieniä saaliseläimiä, hyönteisiä, juurakkoja, tammenterhoja, pähki- sissa yhteiskunnissa on tuottanut vakavan lihanöitä, hedelmiä ja marjoja. Hedelmiä ja marjoja syötiin vähemmän, ja sisaalistamaan itse.? ten myös vitamiinien saanti aleni. Sen seurauksena myös ravintovarat muuttuivat. ?Huonot ajat kiihdyttävät evoluutiota. xxxxxxx Ihmisen hampaat osoittavat, että olemme parhaimmillaan ihanteellisen määrän useimpia kaikkiruokaisia, ja hampaiden mikropinnan muo- tarvittavia ravintoaineita kuten rasvaa, proteiinedot antavat vielä tarkempia tietoja: Lähi-idästä ja, hiilihydraatteja ja vitamiineja.? Paleodieetti päihittää esimerkiksi rasvoissa nylöytyneet hammasfossiilit kertovat, että ihminen siirtyi metsästäjä?keräilijästä maanviljelijäksi run- kyisen länsimaisen ruokavalion kirkkaasti. ?Riistaeläimet ovat vähärasvaisia, ja kalojen ja äysaat 10?000 vuotta sitten. Nykyihminen sekä sitä edeltäneet sukupuut- riäisten rasva taas on terveellistä.? toon kuolleet Homo-suvun lajit ja alemmat ihmisViljan viljely johti pysyvien kyläyhteisöjen synapinat kehittyivät Afrikassa. tyyn. n listä, mutta epätasainen saatavuus johti etenkin energian ja proteiinin saannissa hyviin ja huonoihin aikoihin?, Helsingin yliopiston ravitsemustieKatri Pajusola teen professori Mikael Fogelholm luonnehtii. Kirjoittaja on biologi, joka nykyään työskentelee vapaana tiedetoimittajana. ?Kivikauden ruokavalio eli paleodieetti sisälsi 12/2013 Suomen luonto 57
Lisäksi pää ja kädet on pidettävä lämpiminä ja kenkien on kestettävä vettä. Syy selviää saman tien, kun astumme jäälle: lumikuoren ja jään välissä on parikymmentä senttiä vetistä sohjoa. Lähden pilkille Keiteleen Kymönselälle Viitasaaren keskustan rannasta. Miehet pysähtyvät katsomaan jälkijonoa. ?Ja tuosta kohtaa se on jo tullut takaisin.? 58 Suomen luonto 12/2013. Talvionginnan viehätys piilee paitsi saaliissa myös luonnon tarkkailussa ja mielen rauhoittumisessa. E nsin tarkastetaan varusteet. Paananen edustaa Viitasaaren Kalakavereita ja Leivo Ylä-Keiteleen Koukkua. Tällä reissulla seuroilla ei ole väliä, sillä tänään ei kilpailla. ?On ne ketun jäljet. Oppaakseni olen saanut paikkakuntalaiset Harri Paanasen ja Paavo Leivon. Tuonne saaren rantaan on mennyt?, Paananen sanoo. Pakkasta on kymmenisen astetta ja tuulee, joten vaatetta pitää olla niin, että voisi vaikka pyöriä avannolle
löytöretkellä suomessa Reppu selkään ja jäälle Keitele Keski-Suomessa on iso ja kalaisa järvi. Minne vain kairaa reiän, saalista kertyy. teksti alice karlsson / kuvat harri nurminen 12/2013 Suomen luonto 59
Valo ratkaisee. Eläimet apajilla ?Katotaan vaan kun nykäsöö?, Paananen opastaa pilkkimisen alkuun. ?Ankeriaasta ja lohikaloista muikkuun, siikaan ja kuhaan.? Keiteleen reunat ovat etelässä Suolahdessa ja pohjoisessa Viitasaarella. Jäniskö tuolla rannassa kykkii?? Tämän tarkemmin Paananen ei ryhdy pilkkimisen iloja erittelemään. Vaikkei hän kuulemma itse katso nykäisyjä ollenkaan vaan tuntee ne. Joku voi heilauttaa tervehdyksen kauempaa, mutta ihan lähelle ei helposti tulla. ?Kaikkia kaloja on?, Leivo sanoo. Keskitalvi on huonointa aikaa ja kevättä kohti saaliit paranevat. ?Sitä on pilkkinyt iät ja ajat?, hän sanoo. ?Heti kun onki pysyi kädessä.? Leivolle pilkkimisen viehätys tiivistyy sanaan rauha. Koska pilkkiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, sitä voi harjoittaa lähes missä tahansa. Kun onkija istahtaa retkituolilleen, hän on saman tien omalla reviirillään, jota muutkin kunnioittavat. Jos vesistöä ei tunne, on parhaat paikat etsittävä kokeilemalla. Usein pilkkijä istuu saaren katveessa, niemen nokassa tai karikkojen lähellä. No jo hypähti varis tarkkailemaan. Nytkin yläpuolellamme kaartelee viisi toiveikasta korppia. Monenlaisia kaloja Keitele kuuluu Kymijoen vesistöön. Noin 85 kilometrin pituinen järvi huuhtelee matkalla muun muassa Äänekosken, Konneveden ja Vesannon rantoja. Siinä istuessa silmä seuraa järven tapahtumia. ?Mullikos siellä ajaa kelkalla. Eläimetkin hiipivät paikalle vasta pilkkimiehen lähdettyä. Kolme viikkoa sitten Leivolla kävi verkkoavannolla jän- 60 Suomen luonto 12/2013 ?On ne ketun jäljet. Tuonne saaren rantaan on mennyt.? Kalakaverit Leivo ja Paananen tarkastelevat tuoreita ketun jälkiä.. Niillä paikoilla on melko matalaa, kala syö ahkerasti eikä onkija pitkästy. Saalis vaihtelee vuodenajan mukaan. Se sijaitsee Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispuolella ja tunnetaan kirkasvetisenä ja kalaisana. Kalamiehiä naurattaa: kettu on kierrellyt kairanreiältä toiselle, etsinyt kaloja ja varmasti myös löytänyt syötävää. Paanasen ohella monet muutkin pilkkijät jättävät pienimmät kalat avannon reunalle ketuille ja linnuille. Järven keskisyvyys on seitsemisen metriä ja suurin syvyys 70 metriä. Kokemus sanoo, mistä kalaa saa
Keitelejärvi on 85 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on noin 500 neliökilometriä. . ?Tai en minä sitä nähnyt, mutta näin jäljet. ?Raakaa touhua, mutta silmällä saat- Keitele . Vakituisia seuralaisia ovat harakat, varikset ja korpit, tutuksi ovat tulleet myös kotkat ja kalasääsket. Harri Paananen Monenlaisia houkuttimia Pilkkijällä pitää ongen lisäksi olla kaira ja mielellään istuimellinen kalakontti. Keitele valittiin Keski-Suomen maakuntajärveksi Suomen ympäristökeskuksen järjestämässä äänestyksessä 2011. Paavo Leivo 12/2013 Suomen luonto 61. Takaisin veteen päästäminen olisi kalamiesten mukaan iso virhe, sillä se houkuttelee haukia ja karkottaa ahvenet monen sadan metrin säteeltä pitkäksi aikaa. ?Minä ongin nyt silmällä?, Paananen sanoo ja koukkaa ahvenesta silmän syötiksi. ?Jos haluaa saada kilon täyteen, on tämän kokoisia kaloja kerättävä viitisenkymmentä.? Joka kala otetaan talteen. Järvellä on kanavayhteys alempaan Päijänteeseen. Kanavareitin pituus on 45 kilometriä ja korkeusero yli 21 metriä. . Esimerkiksi Paanasella on repussaan monta erilaista vapaa: Tapsa, Saku, Nipa ja Pöysti sekä ihan omia kehitelmiä Paanasia. Harrastuksen edetessä välineistö monipuolistuu. Tassunpainallus oli melkein kämmenen kokoinen.? Myös ilves, susi ja karhu ovat jättäneet jälkiään pilkkimiesten polkujen varsiin. Akseli Gallen-Kallelan maalaamasta taulusta Keitele kaksi versiota on Suomessa: toinen Lahden taidemuseossa, toinen Tarvaspäässä Espoossa. . Pian pieniä ahvenia alkaakin ilmestyä jäälle. Veden laatu vaihtelee erinomaisesta hyvään. . Pienistä rasioista löytyy lisäksi morreja, koukkuja ja syöttejä. Pilkki on siimassa oleva metalliosa, joka välkähtelee. Pieniä kaloja tulee läheltä rantaa, isommat uivat syvissä vesissä. nittävä vieras, ahma. Sen tarkoitus on houkutella kalaa lähemmäksi, jolloin se huomaa syötin ja nappaa siihen kiinni. Pilkin ja syötin lisäksi siimassa voi olla lisähoukuttimena niin sanottu morri, jonka värit ovat useimmiten vihreä?kelta?punainen tai vihreä?kelta?oranssi. ?Pilkki lasketaan ensin pohjaan ja sitten kelataan parikymmentä senttiä ylöspäin?, Paananen neuvoo
?Kaikki eivät tykkää, kun jätän kaloja jäälle. Luulevat että vesi rehevöityy.? 62 Suomen luonto 12/2013 Pilkillä saadut pienet ahvenet sopivat muun muassa ahvenkukkoon, jota ?parempaa ei ole?. Saalis ei mene hukkaan jäälle jätettynäkään, sillä eläimet löytävät kalat nopeasti.
Parhaina päivinä voi osallistua kaksiin kilpailuihin.? Tänä vuonna Keiteleellä kisataan myös Suomen mestaruudesta. SM-pilkki 17. ?Kaikki eivät tykkää, kun jätän kaloja jäälle, luulevat että vesi rehevöityy. taa nostaa parikymmentäkin ahventa, toukalla vain muutaman. Siksi silmää käytetään.? Kalaa pitää tulla tasaisesti, muuten Paananen vaihtaa paikkaa. maaliskuuta sähköistää koko paikkakunnan, sillä osanottajia odotetaan kolmatta tuhatta. Koko ikänsä pilkkikisoja kiertänyt mies näkee puolessatoista minuutissa, onko avanto kairattu ottipaikkaan. Pilkkijän varusteita: koukkuja, joissa näkyy värikäs morri, monenlaisia vapoja ja syöttejä styroxrasiassa jäätymisen estämiseksi. SM-pilkki tulossa Pilkkiminen on suomalaisten suosituimpia harrastuksia. ?On piirimestaruuskisoja ja iltapilkkiä. Pääpalkintona on perämoottori. ?Minä lähden onkimaan pientä kalaa, olen siinä niin nopea?, Paananen sanoo. Voittoon yltää miesten veikkausten mukaan kuudella seitsemällä kalakilolla. n 12/2013 Suomen luonto 63. ?Isoa kalaa on turha hakea, sillä se ei syö nyt. Jäät tulivat myöhään ja vesi jäähtyi niin syvältä, että isommat ahvenet ovat jossakin 15 metrissä.? Kilpailukala on ahven, vaikka jossain paikoin ollaan siirrytty kaiken kalan kisaan. Lisäpotkua siihen antavat kisat, joita on tiuhaan. Mutta kyllä eläimet ne syövät melkein saman tien.? Hetken kuluttua kiikaroin jäätieltä kalapaikallemme ja lasken siellä nahistelevat linnut: kaksi harakkaa, kolme varista ja korppi. ?Toivoisin tännekin sitä, sillä veden väri on tummentunut ja särkeä tulee nykyään paljon.? Paanasen mukaan pilkki on valittava järven mukaan. Kisaa ennen voi käydä harjoittelemassa ja etsimässä hyviä paikkoja, joten Viitasaaren ja lähipaikkakuntien majoitustilat ovat maaliskuussa tupaten täynnä. Kilpailualue on koko Kymönselkä, joka on 11 kilometriä pitkä ja 3,5 kilometriä leveä. ?Kirkas, messinki ja kulta, niillä saa Keiteleeltä kalaa.? Kun lähdemme pilkkiavannolta, miehet potkivat lunta saaliin päälle. ?Joka viikonloppu kisataan jossakin?, miehet kertovat ja kevättä kohti tahti nopeutuu
Kasvokkain kasvokkain, kotona, retkellä ja virikkeitä toimittanut johanna mehtola Lähikuvassa luova suunnittelija teksti jarmo PASANEN kuva anna hämäläinen Luova suunnittelija Arto Sivonen haluaa edistää yhteiskuntavastuullista yritystoimintaa. Arto Sivonen, 40 Luova suunnittelija Helsinki . Luovan suunnittelun toimiston Måndagin perustaja, joka on ideoinut muun muassa tammikuussa Helsingissä pidetyn roskaruokabrunssin. www.mandag.fi 18/2012 64 Suomen luonto 12/2013 ?Mitäpä, jos kokeiltaisiin rehellisyyttä markkinoinnissa??
?Maailma on täynnä ongelmia, joista pidetään synkkiä saarnoja. Sääli. Myös uusia bisnesideoita ja yrittäjyyttä syntyy samalla tavalla. n 18/2012 12/2013 Suomen luonto 65. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaari-suunnitelmat viherkattoineen vaikuttivat aluksi upeilta, mutta sitten meni pupu pöksyyn ja palattiin perinteiseen. Millaisia herkkuja, jopa uusia ruokalajeja, poisheitettäviksi tuomituista elintarvikkeista voitaisiinkaan vielä loihtia? Kutsuin kokki Sami Tallbergin ja muutamia muita ideoimaan tapahtumaa. Ennakkoluuloja hippien ja puku- Tarvitaan uudenlaista tekemistä ja rajojen rikkomista.? miesten, eri ammattikuntien ja elämäntapojen välillä varmasti on, mutta parempi olisi luoda keskusteluyhteys, vaikka oltaisiin eri mieltäkin. Muualla maailmassa eettinen markkinointiviestintä, kestävä talous ja siihen liittyvä yritystoiminta ovat kovassa nousussa. Sen sijaan, että yritettäisiin peitellä vaikkapa palmuöljyn haittoja tai lapsityövoiman käyttöä kaakaoviljelmillä, mennään ongelmien ytimeen ja kat- sotaan, voidaanko niille tehdä jotakin. Mutta aika paljon kehittelen myös omia juttuja ja testailen niitä muilla, sillä en ole joka alan asiantuntija. Ristiriidat on tehty ratkaistaviksi. Silloinkin, kun ne yrittävät välittää eettistä sanomaa, ne keskittyvät liikaa yksityiskohtiin, ja jos kokonaisuus on pielessä, koko juttu paljastuu ennemmin tai myöhemmin falskiksi. Joskus ne kantavat, joskus eivät. Maailmaa ei paranneta hampaat irvessä, vaan sen kuuluu olla hauskaa ja porukassa pitää olla hyvä henki. Syömään saapui runsaasti ihmisiä, ja roskaruokabrunssista kerrottiin televisiouutisissa ja useissa lehdissä. Tietenkään ongelma ei sillä poistunut, mutta se sai näkyvyyttä, ja siihen on helpompi pureutua. koulutukseltani olen graafinen suunnittelija. Keskeiset alueet ovat ruoka, asuminen ja liikenne. Vuosien mittaan meininki alkoi kuitenkin hävettää. Olen tehnyt parikymmentä vuotta mainosja markkinointihommia isojen brändienparissa art directorina pitkin maailmaa. Nuorena miehenä oppi kehittämään ammattitaitoaan eikä vaivannut päätään eettisillä kysymyksillä. Yritysten uskottavuus mainonnassa ja markkinoinnissa on heikko. Se tapahtuu juuri nyt.. Niinpä 2011 perustin yhteiskuntavastuulliseen viestintään ja markkinointiin keskittyvän toimiston Måndagin. Suomessa asenteet ovat jäykempiä, mutta perässä tullaan vääjäämättä. Måndag on ollut suunnittelemassa Ylen Nenäpäivää, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa sekä Helsingin fillarointihankkeita ja kaupungin rakennusviraston projekteja. Helsingin roskaruokabrunssi lähti siitä tiedosta, että jokainen suomalainen viskaa vuodessa keskimäärin yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskikseen. Myönnetään reilusti, jos kaivataan vielä kehittämistä. Maailma ei siis muutu pelkällä viestinnällä, vaan tarvitaan uudenlaista tekemistä ja rajojen rikkomista. Epäilen, tuottavatko saarnat muuta tulosta kuin että saarnaajat väsyvät ja turhautuvat. Itse koetan etsiä vaikeisiinkin asioihin positiivisen näkökulman. Nimi tulee siitä, että hitaasti muuttuvat saavat mustan maanantain, nopeasti muuttuvat mainion. Toiminta-ajatukseni perustuu läpinäkyvyyteen. Mainoskampanjan voi rakentaa faktapohjalle. Mustaa ei saa pestyä vihreäksi silmänkääntötempuilla. Mitäpä jos kokeiltaisiin niinkin vallankumouksellista ideaa kuin rehellisyyttä. Pystyin valikoimaan omat työni, mutten tuntenut firman tavoitteita ja arvoja enää omikseni. Kokeilin parissa pienemmässä toimistossa, mutta en saanut oikein vastakaikua ajatuksilleni. Haluaisin koota moniammatillisia ryhmiä, joissa olisi arkkitehteja, insinöörejä, yrittäjiä, ympäristöihmisiä ja kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin väkeä
Itse mehu valmistetaan tiivisteestä Suomessa kansainväliseen Refrescokonserniin kuuluvassa yrityksessä Vip-Juicemakerissä Kuopiossa. Finnwatchin suositus on, että mikäli tuotteen keskeinen raaka-aine tulee ihmisoikeuksia yleisesti loukkaavasta maasta, kauppaket-. Lue artikkeli pakurikäävästä Suomen Luonnosta 9/2012. 2 tl pakurijauhetta litraan vettä ja tee on valmista. Makeutta juomaan saa hunajalla. 66 Suomen luonto 12/2013 istockphoto Kuppi pakuriteetä, kiitos Kauppaketjujen omat merkkituotteet, niin sanotut private label -tuotteet, ovat huokeampia kuin vastaavat brändituotteet. Ulkokanat asuvat lattiakanalassa ja syövät viljapohjaista rehua. Ulkokanojen munia myy Laitilan kanatarha. www.munax.fi teksti johanna mehtola Joku maksaa halvan hinnan Halpojen elintarvikkeiden taustalta löytyi huonoja palkkoja, kurjia työoloja ja lapsityövoimaa. puhdistamo Pakurikääpä on valittu vuoden rohdoskasviksi. Valinnan tekee Terveystuotekauppiaiden liitto. Musta, hiilimäinen pakuri kasvaa enimmäkseen koivulla, mutta sitä tavataan myös muilla lehtipuilla. Rämäpäisimmät kanat ovat jopa munineet lumeen. Eemeli on kukko Vaahteramäen kanalassa, joka on Suomen ensimmäi- nen ympärivuotinen ulko- kanala. Pakuri ei ole itse kääpä, vaan käävän aiheuttama kasvannainen. Sitä on käytetty rohtona jo tuhansia vuosia Siperiassa ja Kiinassa. Earth Hourin aikana ihmiset eri puolilla maapalloa sammuttavat valonsa ilmaistakseen huolensa ympäristön tilasta. Sen takia kauppaketjutkin soveltavat näihin ananasmehutuotteisiin kevyempää vastuullisuusvalvontaa, johon eivät kuulu esimerkiksi raaka-aineen tuotantolaitosten valvonta. Tehdas maksaa kuitenkin työntekijöilleen palkkaa alle sen, 200?230 bahtia eli 5?5,70 euroa. Tehtaassa on noin 800 työntekijää, joista osa on lapsia ja osa myanmarilaisia siirtolaisia, joilla ei ole työlupaa. Viime vuonna Earth Hour tavoitti jo kaksi miljardia ihmistä 152 maasta. Suomessa tapahtumaan osallistui 64 kuntaa ja satoja yrityksiä ja muita organisaatioita. Nyt pakuri on Suomessakin suosittu terveystuote muun muassa korkean antioksidanttipitoisuutensa vuoksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus kartoittaa parhaillaan pakurin vienti- ja viljelyedellytyksiä. Lisätietoja pakurista ja ladattava pakurikääpäesite löytyy osoitteesta www.terveystuotekauppa.fi. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan Finnwatchin tammikuussa julkaistusta raportista selviää, miksi näin on esimerkiksi Pirkka-, Rainbow- ja Eldorado-ananasmehuissa. Niissä käytetty ananasmehutiiviste valmistetaan Thaimaassa Natural Fruit -tehtaassa, jossa työntekijät saavat raportin mukaan liian alhaista palkkaa ja joutuvat tekemään ylitöitä jopa viidestä kymmeneen tuntia päivässä. www.wwf.fi mari koponen Kanat ihan pihalla Vaahteramäen Eemeli pääsee nyt halutessaan nauttimaan pakkassäästä ja lumesta. Alueen laillinen minimipalkka oli tutkimuksen teon aikana 240 bahtia, noin seitsemän euroa. kotona Vaadi tietoa ruuan alkuperästä! pienet palat Valot pois! Maailman suurin ilmastotapahtuma, WWF:n Earth Hour, järjestetään lauantaina 23.3.2013 kello 20.30?21.30 jo seitsemättä kertaa. Esimiehet kohtelevat siir tolaisia erityisen huonosti. Thaimaasta Suomeen kuljetaan vain mehun raaka-ainetta, ananasmehutiivistettä
H ämeen ammattikorkeaKotitalouksista koulun luotsaamassa Poiskertyy tari . Vaadi kaupalta tietoa tuotteiden alkuperästä ja vastuullisuudesta. . Natural Fruit -tehtaan lisäksi Finnwatch selvitti thaimaalaisten tonnikalasäilykkeitä valmistavien tehtaiden työoloja. Passien mukaan he olivat jo täysi-ikäisiä. Tehtaissa työskenteli 14?17-vuotiaita siirtolaislapsia, joista useimmilla oli väärennetyt passit. Pankista kierrä- kiloa vuosittain. tysmateriaaleja käyttävät käsityöläiset ja muut pienyrittäjät saisivat raaka-aineita keskitetysti. Kaikista Suomen kotitalouksista kaatopaikoille kertyy tekstiilijätettä 80?90 miljoonaa kiloa vuosittain. Niissä muhii siis valtava resurssi. Kaatopaikalle kulkeutuvia tekstiilijätteitä kutsutaan poistotekstiiliksi. Thai Union Manufacturing -tehtaassa työskentelee yli 8700 työntekijää ja Unicord Public Company Limited 2 -tehtaassa 2100 työntekijää. Ostammehan noin 14 kiloa uutta päällepantavaa joka vuosi . Äänestä päättäjää, joka haluaa edistää kotimaista ja kansainvälistä yritysvastuupolitiikkaa. Vanhan vaatteen uusi elämä Vaatekaapin siivouksessa on syytä noudattaa kultaista ohjetta: jos et ole käyttänyt vaatetta kahteen vuoteen, voit lähettää sen uudelle kierrätysradalle. Tällaisia vähällä käytöllä olevia tai käyttämättömiä vaatteita siunaantuu varmasti meistä monen komeron perukoille. Thaimaan laki kieltää alla 15-vuotiaiden palkkaamisen, eivätkä 15?17-vuotiaatkaan saa tehdä raskasta kokopäivätyötä. n Halvalla on hintansa -raportin voi lukea osoitteessa www.finnwatch.org. Mitä sinä voit tehdä? . Poistotekstiilien matekstiilijätettä teriaalipankkiselvityksessä kaatopaikoille kartoitetaan pankkien pe80?90 miljoonaa rustamista. Molempien tehtaiden tonnikalapurkkeja on myynnissä myös suomalaisten kauppaketjujen omissa merkkituotteissa. Yksi lukuisista epäkohdista kummassakin tehtaassa oli lapsityövoima. Tuottajavastuu on käytössä muun muassa Ranskassa. Maailman toiseksi suurin vaateketju H&M alkoi helmikuus- sa kerätä Ruotsissa olevissa 43 myymälässään jätetekstiilejä asiakkailtaan lahjakorttia vastaan. juho heikkinen / kuvaryhmä / skoy jujen pitää arvioida myös alihankkijaketjujen mahdolliset ihmisoikeusriskit. Ruokakesko ilmoitti Finnwatchin julkistaman selvityksen jälkeen, että se aikoo ohjata myös ei-suoria hankintoja sosiaalisen vastuun auditoinnin eli ulkoisen arvioinnin piiriin (BSCI-auditointi). vaatekaappi istockphoto tuomas uusheimo Thai Union Manufacturing -tehtaassa työskentelee myös lapsia. Johanna Mehtola Lisätietoja: www.hamk.fi/poistari 12/2013 Suomen luonto 67. Ne voivat olla vaatteita, verhoja, petivaatteita, patjoja, kenkiä, mattoja tai muita tekstiilejä. Loppuvuodesta 2012 tekstiilivirroista julkaistiin pohjoismainen tutkimus, josta kävi ilmi, että Ruotsissa ja Tanskassa suurin osa poistotekstiileistä poltetaan. Kaatopaikalle kärräämisen ja poltonkin sijaan tekstiilijätteelle koetetaan kehit- tää uusia käyttömuotoja. Myös koulut ja päiväkodit voisivat hyödyntää sitä. ?Hämeen ammattikorkeakoulun Texvex-pilottihanke toimii jo Humppilassa, ja yhteistyökumppaneinamme ovat kunnan nuorisotyöpaja, Globe Hope, UFF ja Loimi-Hämeen Jätehuolto. Viitisen kiloa siitä menee hyväntekeväisyyteen ja loput yhdeksän kiloa kaatopaikalle. Selvitämme, voisiko materiaalipankkeja perustaa kattavasti koko Suomeen tällä periaatteella?, sanoo aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tekstiiliteollisuudella ei ole Suomessa tuottajavastuuta, joten kauppojen ei tarvitse meillä ottaa vastaan käytöstä poistettuja tekstiilejä. ja miltei saman verran heitämme pois. Suosi vastuullisuussertifioituja kuten reilun kaupan tuotteita.
Voimalahanke ei toteutunut, ja nyt Kopparnäsiä hoitaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys. RETKELLÄ Kevättä vastassa Meren ja kevään äärellä Kevätaurinko sulattaa pian lumet ja jäät. Inkoon Kopparnäsissä näkee kauas merelle. tosin välillä joutuu myös konttailemaan ja ryömimäänkin. Luolaseikkailuun ei tarvitse kuitenkaan lähteä omin päin, sillä sinne järjestetään nyt ohjattuja käyntejä. Sen pystyy kulkemaan päästä päähän . Rakennus on perua ajoilta, jolloin Imatran Voima omisti alueen ja suunnitteli sinne ydinvoimalaa 1960-luvulla. Luolaan pääsee myös talvella. www.koliactiv.fi, www.caving.fi Helsingin Messukeskuksessa pidettävillä Retkimessuilla 8.?10.3. selviää, mikä on Vuoden retkikohde 2013. Voittaja valitaan yleisöäänestyksellä. www.goexpo.fi 68 Suomen luonto 12/2013 Otsalamppu on tarpeen luolan hämärässä. matti keränen / metsähallitus Vuoden retkikohde? miri pihlaja Seikkailu kolin luoliin. Kilpailuteemana ovat tänä vuonna monitoimikohteet. Niemelle on helppo mennä kevään ensimmäisiä muuttolintuja vastaan. teksti johanna mehtola / kuvat petteri tolvanen Hangontieltä etelään näkyy pieni ruskea tienviitta Kopparnäsiin. Peltojen keskellä kumpuilevaa tietä saa ajella vielä joitakin kilometrejä ennen kuin vastaan tulee ensimmäinen parkkipaikka Kestikievarin kohdalla. Kärkikymmenikössä ovat Evo, Hämeenkangas ja Jämi, Koli, Nuuksio, Oulangan kansallispuisto, Ounasvaara, Ruotsinkylä, Teijo, Vierumäki sekä Korvatunturin Maa. Tiet Kolilla on muutakin kuin vaaroja ja kaukomaisemia. Kolin lohkareluolasto on yli sata metriä pitkä, ja se onkin tiettävästi lajissaan Suomen pisin
Jos pesän vierestä ei löydy tassun jälkiä, tyhjentäjä on laskeutunut paikalle ilmasta. Saaressa on laituri ja poijuja sekä keittokatos. . Hajallaan oleva muurahaispesä kiinnittää luonnossa liikkujan huomion. Ajo-ohje: Helsinki?Hanko-tieltä (nro 51) käännytään etelään Kopparnäsintielle Degerbyn kohdalta. . Paikalla on mitä ilmeisimmin käynyt palokärki kaivamassa itselleen muurahaisaterian. Palokärki on suurin tikkamme ja muurahaiset ovat sille mieluista ravintoa. Kodalta aukeaa hieno näköala merelle. Kiipeän mäen ylös ja siellä on iso näköalatasanne, josta näkymätkin ovat jo hulppeat. Täällä on varmasti nähtävää kesälläkin. Menen aluksi Rävbergetille, jossa on kota ja polttopuita eväshetkeä varten. Muurahaispesässä voi näkyä terävän nokan jättämiä reikiä ja kohteelta saattaa löytyä myös linnun ulosteita. Jatkan vielä Kestikievarilta matkaani. Tänne onkin helpointa saapua henkilöautolla retkeilemään. Jokaisella merkityllä parkkipaikalla on kartta ja punainen pallo merkkinä, missä ollaan. Perille pääsee autolla. www.villipohjola.fi, www.lomarengas.fi Palokärki etsii lahosta puusta hyönteisiä. 12/2013 Suomen luonto 69. Vahvalla nokallaan se pilkkoo myös lahokannon tai kuorii puun etsiessään muurahaisia tai muita hyönteisiä. Pesän sivuun on kaivettu onkalo ja keon rakennusaineita on levitetty hajalleen. Lähempi tutustuminen muurahaisten rikottuun asuinsijaan voi antaa viitteitä siitä, mikä pesällä on käynyt. Jo upeat kalliorannat ja pitkä avoin näkymä merelle ovat elämyksiä yhdelle käynnille. . Myös talousmetsä ja ihmisen lähiympäristö kelpaavat, jos lintu vain löytää tarpeeksi järeän haavan tai männyn pesäkoloaan varten. Sari Kantinkoski markus varesvuo / Lintukuva varaa eräkämppä Eräkämppä Aihki on Posiolla. Osoitteesta villipohjola.fi voi varata erä- ja lomamökkejä moneen makuun vaikkapa maaliskuun talviloman viettoon. Lomarenkaan omistamassa Villi Pohjola -palvelussa on noin sata Metsähallituksen eräkämppää ja 250 yksityisten omistamaa vuokramökkiä. ?Kuusi isokoskeloa, merikotka ja merilokkeja?, saan vastaukseksi, kun kysyn mitä näkyi. Vaikka maisema on täällä mantereella hiljainen ja tapahtumaton, ulompana merellä jo kuhisee. Kopparnäsin virkistysaluetta hoitaa Uudenmaan virkistysalueyhdistys, www.uudenmaanvirkistysalue yhdistys.fi. Palokärki on kaivanut muurahaispesää ja levittänyt aineksia ympäristöön. muurahaispesän arvoitus maaliskuu antaa jo merkkejä alkavasta keväästä ja päivän yhä pidentyessä tekee mieli lähteä maastoon etsimään, mitä mielenkiintoista poluilla näkyy. Keväällä palokärjen pitkä, kumea rummutus kutsuu puolisoa ja ilmoittaa lajikumppaneille reviirin haltijasta. Palokärki suosii jo kypsään ikään ehtineitä männiköitä ja sekametsiä, joista löytyy sopivia pesäpuita ja ravintoa. Koiraan koko päälaki on punainen, naaraalla punaista on vain niskassa. Mökit sijaitsevat luontomatkailukohteissa ja tarjolla on paitsi erämaassa sijaitsevia mökkejä myös hirsi- ja kelomökkejä. Myös metsissä kuljetusta pitkään odottavat puupinot keräävät hyönteisiä ja tarjoavat palokärjelle lounaspaikan. Lintu onkin helppo tunnistaa mustasta höyhenpuvustaan. Siellä linnut odottavat veden vapautumista jäiden kahleista. Kopparnäs on oiva paikka seurata kevään etenemistä. Sen yli kulkee myös kurkien huhtikuinen muuttoreitti. Ja jos ei linnuista niin perusta, luonto tarjoaa muutakin ihmeteltävää. Kopparnäsiin kuuluu mantereen lisäksi useita saaria, joista suurin on Stora Halsö. Degerby Kopparnäs Hanko Helsinki esko inberg Liikkeellä luonnossa Inkoon Kopparnäsiin on helppo poiketa Hangontieltä. © Karttakeskus, Lupa L8530 ja parkkipaikat on aurattu erinomaisesti. Tien molemmin puolin aukeaa hienoa lehtimetsää: koivuja ja haapoja. Päivä on pilvinen, mutta horisontissa näkyy levenevä kiila auringon lämmintä valoa. Kallioniemestä avautuu vielä avoimempi näkymä ja sinne kävellessä vastaan tulee lintumies kaukoputki olallaan
Harmaasieppo vanhan viikatteen terällä. Ihmiskehon ihmeitä suuren suosion ympäri maailmaa saavuttanut Body Worlds -näyttely havainnollistaa ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja terveyttä aitojen, plastinoitujen ihmisruumiiden ja elimien avulla. saakka, Torangintaival 2, Kuusamo, www.hannuhautala.fi. Milloin jäät lähtevät? Seuraa kevättä Luonto-liiton Kevätseuranta alkaa taas maaliskuun puolivälissä. www.kevatseuranta.fi istockphoto Helsingin Messukeskus täyttyy 8.?10.3. liikunnallisista Goexpomessuista. Kuva&kamera -osastolla on mukana myös Suomen Luonto. Messuilla voi tutustua muun muassa retkeilyyn, kalastukseen ja pyöräilyyn. www.goexpo.fi. 16.?17.3. Hannu Hautalan kuvia Gunther von Hagen´s body worlds, institute for plastination Kuva&kamera hannu hautala Virikkeitä Vinkkejä moneen menoon!. Plastinoinnissa ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla. www.heureka.fi Mitä ihon alla on? 70 Suomen luonto 22/2013 on Kevätseurannan ensimmäinen havaintoviikonloppu! hannu uusitalo / vastavalo Matkailukeskus Karhuntassun yhteydessä Kuusamossa on Hannu Hautala luontokuvakeskus, jossa on avattu kevätnäyttelyt. Ihmiskehoja voi ihmetellä Tiedekeskus Heurekassa 22.9.2013 saakka. Nähtävillä on luontokuvauksen suurmiehen kuvia salaperäisestä kehrääjälinnusta, ilves- ja jääkarhukuvia eläinpuistoista sekä muita klassikkokuvia vuosien varrelta. Luontokuvakeskuksen Kuukkelisalissa on esillä mediataitelilija ja valokuvaaja Kai Kuntolan näyttely This is Lake Saimaa Calling, jossa voi nähdä matkapuhelimella otettuja kuvia ja videoita Saimaalta. Kuntola on lappeenrantalainen nykytaiteilija, joka hyödyntää työssään modernia tekniikkaa. Näyttelyihin voi tutustua 30.5. Kevättuuli on lasten oma kevätseuranta, jossa tarkkaillaan 12 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea. Tänä vuonna teemana on maa, vesi ja ilma. Tuttuja eläin- ja kasvilajeja on mukana 42 ja lisäksi eloton luonto
Helteen taiteeseen voi tutustua Sadun siveltimessä toden tunnelmaa -näyttelyssä Turun Galleria Galileissa 7.4. (JM) ????? Pertti Koskimies & Markus Varesvuo: Tiesitkö tämän linnuista. Sense of Time on koottu valokuvateoksia vuosilta 2006?2012. Korkean karotenoidipitoisuuden vuoksi chilillä on myös antioksidanttisia vaikutuksia. klo 18.45 TV1:ssä. Siihen kannattaa käyttää rasvaisia maitotuotteita tai leivän palaa. Koskimiehen teksti on lennokasta ja aukeaa linnuista ei niin paljon tietävillekin helposti. Valokeilassa Chilistä makua ruokaan kukkainfo Lemon Drop on mieto chili. yle kuvapalvelu Vuoden vihannekseksi valitut chilipaprikat ovat peräisin Etelä-Amerikasta, missä niitä viljeltiin jo 10?000 vuotta sitten. Sarja on saksalaistuotantoa. www.yle.fi/avaraluonto Lintuja kankaalla Linnut heräävät eloon taiteilija Satu Helteen öljyvärimaalauksissa. (AK) ????? 12/2013 Suomen luonto 71. Pääosassa on karhu, metsiemme kuningas. www.chiliyhdistys.fi Ilkkamaisia tarinoita Viime kesänä edesmenneen Ilkka Koiviston (1932?2012) kirjaa Ovela lintubongari (Minerva 2013) kutsutaan takakannessa hänen testamentikseen. Ovela lintubogari onkin monipuolinen tarinakokoelma, jossa aiheet vaihtelevat verkonlaskusta naispappeuteen. Koivisto pohtii kirjassa paljon uskontoa, moraalia ja kuolemaa. Valokuvat ovat taattua Varesvuo-laatua. Seuraavissa jaksoissa perehdytään Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja Grönlannin maisemiin ja eläimiin. Monessa tarinassa aihe kiertyy ihmissuhteisiin, hukattuun ja uudelleen löydettyyn rakkauteen. Pienet huomiot luonnosta ja ympäristöstä hän kuvailee kauniisti. Koivisto oli koulutukseltaan filosofian tohtori ja biologi. Nyt harrastus jatkuu Virroilla olevalla mökkipihalla. Villi pohjola -sarja alkaa lauantaina 16.3. Ne ovat rasvaliukoisia yhdisteitä, joten vesi ei auta suun tulisuuden huuhteluun. Viisaan miehen testamenttia on oivaltavaa lukea. Kuopiolainen Lauri Hallikainen on onnistunut tallentamaan ne levylle, jossa voi kuulla myös urosten uhkailevaa röhkintää ja voimakkaita siipiääniä. (JM) ????? Pekka Luukkola: Maiseman aika (Tampereen taidemuseo 2012) Valokuvaaja Pekka Luukkolan kirjaan Maiseman aika . (JM) ????? Jyrki Vainonen: Linnunpöntönrakentaja (Atena 2012) Kirjailija Jyrki Vainonen alkoi rakentaa linnun- pönttöjä pikkupoikana ja teini-iässä hänellä oli jo 200 pönttöä kotikylänsä metsissä. ???? johanna Mehtola Lauri Hallikainen: Metsojen soidinmailla (Kultasointu 2012) Karhut kuuluvat pohjolan villiin luontoon. Nojatuolimatkalle naapurimaihin Villi pohjola tulee tutuksi Avaran luonnon kuusiosaisessa sarjassa, jonka avausjaksossa päästään matkalle suomalaiseen luontoon. Lisäksi chilin poltteen aiheuttavat kapsaisinoidit vilkastuttavat pintaverenkiertoa ja lisäävät aineenvaihduntaa. Kirja esittelee monipuolisen otoksen Luukkolan taiteellisesta ja kokeellisesta kuvaustavasta, jossa yhdistyvät luonto, taide ja tiede. Linnut ovat Vainosen perheenjäseniä ja pönttö on osa ?huoleh- timisen piiriä?. saakka, Linnankatu 33. www.satuhelle.com Ekopaastolle? Kirkon Ekopaasto-kampanjassa kannustetaan suomalaisia muuttamaan omia elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi ja samalla miettimään hiljentymistä ja kohtuullisuutta. Chileissä on runsaasti B-, C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiasteita. Siksi kirja on paljon muutakin kuin raakalautaa ja lentoaukon mittoja. (Tammi 2012) Pieneen kirjaan on koottu valtavasti tietoa linnuista yleisesti sekä joistakin lajeista vielä kiinnostavia yksityiskohtia. www.ekopaasto.fi hden k a k si y ingin Hels a ll hinna luonnon iseen tieteell ! keskusmuseoon i etusetel Nappa a 35 . sivulta Ukkometson urahtelut ja suhahtelut ovat monelle luonnossa liikkujalle tuttuja, mutta koppeloiden kutsuääniä on harva päässyt kuulemaan. Sen lisäksi hän oli tietokirjailija ja lehtemme pitkäaikainen avustaja
Se ilmestyy maalis? huhtikuun vaihteessa fasaanin ja mustarastaan seuraan ruokinnalle sekä juomaan pihalammikosta?, Harri Luojus taustoittaa Lakialalla viime vuoden huhtikuussa ottamaansa kuvaa. ?Kyyhkyt osaavat imeä vettä nokan kautta nieluunsa. Muista linnuista poiketen niiden ei tarvitse nostaa päätään välillä ylös.?. ain v a h a j r i k to ismo ut iainen ut ra rinoitasi! iasi ja ta v u k tä e nto.fi L äh omenluo kirja@su havainto an itt im To Jari Ee va Havaintokirja on lukijoiden oma luontopalsta. kuva ja tarina voidaan julkaista myös nettisivuillamme. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Valkoinen valas Valtava jäälohkare sai mielikuvituksen laukkaamaan Pisaralyhtyjen tuiketta hieno lokakuinen näky tallentui Teija Ruuholan kameraan Joensuussa. ?Aamuaurinko loihti upeita taideteoksia osuessaan jäätyneisiin kaisloihin, heiniin ja puiden oksiin.? Ha rr i Lu oj us Vakka-Suomen Pyhärannassa maaliskuussa 2007. ?Olemme käyneet veljeni kanssa bongaamassa valasta joka kevät sen ensiesiintymisen jälkeen, mutta tuloksetta. Saas nähdä joko tänä keväänä saisimme taas kohdata Moby Dickin?, Jari Eeva kertoo. Kyyhky juomassa Teij a Ru uho la ?Sepelkyyhkystä on viime vuosina tullut pihalintu
Ne kuitenkin kelpasivat harmaapäätikan taottaviksi?, kertoo Tapani Räsänen Lappeenrannasta. ?Ruokailevan linnun pitkä kieli näkyi selvästi.? tapan i räsä nen Tikka näytti kieltä 12/2013 Suomen luonto 73. Osa niistä oli punaisia vielä joulukuulla, mutta tammikuuhun päästäessä puussa oli enää muutamia mätiä omenoita. Välillä se päästi kovan huudon ja päristeli siipiään. Menot kuvasi Tuula Vilva. ?Yksi omenapuumme säilytti hedelmänsä muita pidempään. Naapurin maatilalla saattaisi olla avoin tunkio tai vastaava, joten kenties mato kulkeutui sieltä linnun nokassa?, Harri Nurminen pohtii tilannetta. tuul a vilva Sorsaristeymää ihmettelemässä Kosiskelua Viime maaliskuussa fasaaniuros keikisteli naaraalle useita päiviä Vantaalla. harr i nurm inen antt i koli Onko kylmä? Tuttujen pullasorsien parvista löytyy toisinaan yllätyksiä: Hauholla ihmeteltiin tammikuun alussa ?Jouhi- ja sinisorsan risteymällä näytti olevan ryhti kohdallaan?, kommentoi Antti Koli Helsingissä tammikuun lopulla eteen tullutta erikoisuutta. lumessa kiemurtelevaa kastelieroa. ?Mistä se oli siihen tullut ja minne menossa? Pihamaallani ei ollut missään sulaa maata näkyvissä ja pakkastakin oli pari astetta
päinvastoin vaikutti siltä, että sen höyhenet kiilsivät vielä entistäkin hohdokkaammin. Joutsenemme kalansyönti on dokumentoitu myös kirjallisuuteen. Kaloista ei näyttänyt olevan Kurkille mitään haittaa . Tammikuun Suomen Luonnossa (SL 1/2013) kerrottiin kasvinsyöjänä pidetyn laulujoutsenen sammakoiden syönnistä. Ehkä ensi kesänä. Vuokko olkkonen jämsä Ekologiset kodintarvikkeet, sisustustuotteet ja lahjatavarat www.facebook.com/ekotavarataloekotin vaellusmatkoja Nepal?·?Islanti? Norja?·?Albania? Marokko Joutsen kalansyöjänä . Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu? Äänestä . Joutsen pulasikin halukkaasti mudan ja kasvien parissa. Kiitos Matti Helmiselle rusakoiden heinäpaalien syömis-. Se kiinnosti lintua suuresti, ja hetken otusta tiirailtuaan suojattimme nappasi sen latuskanokkaansa ja hotkaisi muitta mutkitta sisuksiinsa. Myöhemmin huomasimme Kurkiksi ristimämme joutsenen nauttivan hanakasti myös särkiä ja jopa pikkuahvenia. Taitavasti se rusensi ja käänsi kalat vahvassa nokassaan pää edellä ahmaistaviksi. Suurimmat särjet olivat sen kokoisia, että ne pullottivat linnun pitkässä kaulassa matkallaan kohti mahaa kuin saalistaan nielevällä käärmeellä ikään. Joutsenemme mieltymys kaloihin oli niin suurta, että myöhemmin vapaana ollessaan lintu tuli norkoilemaan verkko- ja katiska-avannoillemme makupalojen toivossa. Kerran mukaan oli eksynyt pikkunahkiainen. Alussa oli suo, harju, järvi, lampi... Kylpypyyhkeen (Pentik) ja tuoksusaippuan voitti Jari Melanen Helsingistä. Lukijoilta: Sata mökkiä erämaajärvelle? Realistinen juttu nyky-Suomesta. Sanna mertanen kuopio Valkoposkien syysseurat Erinomaisesti kirjoitettu ja kuvitettu juttu, joka tarjosi uutta tietoa lajin käyttäytymisestä. Puutarhassa hiippailleet loukkaantuneet hanhet jäivät mieleen. martti uusitalo vantaa Alussa oli suo, harju, järvi, lampi... Kun lukee jutun, tekee mieli päästä käymään Leivonmäen kansallispuistossa. Lisättäköön ruokalistalle myös kalat ja ympyräsuiset (pikkunahkiainen), sillä siitä meillä on omakohtaisia havaintoja vuosikymmenten takaa. Vuosina 1965?1967 hoidos- samme Suonenjoella oli sähkölankoihin lentänyt, sittemmin kovasti kesyyntynyt nuori laulujoutsen. Piristääksemme lintua ensimmäisenä talvena vankeudessa nostimme sille läheisen joen pohjasta kasvien juuria ja juurakoita vesisangossa tongittaviksi. Linnun vaiheista isäni kirjoitti kirjan (Yrjö Knuutinen: Kurkki, WSOY, 1970). Joskus annoimmekin sen saalistaa sangosta pikkusärkiä. Valkoposkien syyseurat 3. Sata mökkiä erämaajärvelle 2. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . ANNA PALAUTETTA! Lukijoilta Kurkki kärkkyy kaloja katiska-avannolla. Yrjö Knuutinen Osallistu Paras juttu -kisaan! Toimittanut Alice Karlsson @ Suomen Luonto 1/2013 1. sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi . postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 18.3.2013 mennessä. Osallistujien kesken arvotaan Luonnonsuojeluliiton Norps Rescue -nipsupussi. Mitä mieltä lehdestä. Otteita teoksesta on löydettävissä sivulta: www.yrjoknuutinen.net. Jorma Knuutinen Muovin väri ei olekaan ratkaiseva
Asun Espoon Alaportissa . Erityisen mielissäni olen siitä tiedosta, että myös valkoiset rehupaalit ovat joutuneet rusakoiden revittäviksi. Ja nämä ovat melko varmasti olleet vielä isommassa laatikossa. Pahvia on kulunut ja puuta sen tuottamiseen! petri Niittymäki sastamala Seppo Kotilainen Iisalmi Seppo kotilainen Pitäisikö valita vuoden häirikkökuvaaja? en tätä kaveria kuitenkaan nimittelisi. Minulle oli vaikeata löytää selitys sille, miksi rusakot olisivat valinneet repimänsä paalit värin perusteella. Kiitos myös uusista valokuvista, jotka tukevat sitä olettamusta, että rusakoilla on kyky aloittaa repiminen ehjältä muovipinnaltakin. Pidän nyt saamieni tietojen perusteella entistä todennäköisempänä, että linnut eivät ole syypäitä kaikkiin muovipäällysteisiin rehupaaleihin kohdistuneisiin tihutekoihin . Erään navetan ympärillä on täällä Kirmanrannalla nähty tänä talvena yhtä aikaa peräti kahdeksan rusakkoa. Matti Helminen arveli, että linnut olisivat auttaneet ru- sakoita nokkimalla reikiä muoviin. Teoria kumoutuu nyt, sillä rusakoilta näkyy onnistuvan paalien repiminen ilman lintujen apuakin. Kiinnostuneena odotan mihin tulokseen Helminen tulee, kunhan pääsee taas hieromaan aivonystyröitään. Olavi Nieminen Espoo Kuvien ottajat häiritsivät Espoon metsoa monin tavoin. Talvisista sienisääskistä ettei se pitänyt metrin päähän työnnetystä valotusmittarista. Pihalla oli ennestään valokuvaajia parinkymmenen metrin päässä metsosta, kun tämä kuvaaja tuli paikalle. Tilasin netistä kaapelikelan ja hämmästyneenä totesin, että ainakin pakkaukseen on panostettu riittävästi. ANNA PALAUTETTA! www.suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi . 78). Tänä talvena rusakot ovat aloittaneet rehupaalien repimisen jo tammikuussa ja nyt kelpaavat myös valkoiseen muoviin käärityt heinät. Aiheellisesti voidaan kysyä, kumpi on hullu: metso vai sitä ärsyttämään mennyt kuvaaja? Olavi nieminen Pakkausta kerrakseen Petri niittymäki tä koskevasta vastauksesta (SL 1/2013 s. Mitä mieltä lehdestä. -vastaukseen (Kysy luonnosta, SL 1/2013 s. Sieltä sillä on tapana katsella talon asukkaiden elämää ikkunoiden läpi kuin televisioruudusta. Tämä metso ilmiselvästi viihtyy isolla ja rauhallisella pihallamme eikä halua metsään kettujen ja supikoirien ruoaksi. Minua suututtavat valokuvaajat, jotka tulevat toisten pihoille häiritsemään metsoa. Suurin osa valokuvaajista osaa käyttäytyä asiallisesti, mut- ykl.indd ta sitten on näitä, jotka tunkevat pitkillä putkilla ja kameran jalustoilla aivan metson eteen. Ihan vaan sen takia, että metso polttaisi päreensä ja levittäisi pyrstönsä ja siipensä hyökkäysasentoon. Ottamastani valokuvasta saa jonkinlaisen käsityksen siitä, minkälaisia valokuvaajia emme halua taloyhtiömme pihalle. Metson asennosta voi päätellä, YKL - Ympäristöasiantuntijoiden edunvalvoja www.ykl.fi 1 30.1.2012 10:30:36 Luonnon silkkiä luonnollisesti ! ~silkkineule pysyy raikkaana pitkilläkin vaelluksilla ~100% toimivuutta niin kylmässä kuin kuumassa Alusasut naisille ja miehille. Pyydä esite: Linnox Silk Oy Koroistentie 4A, 00280 Helsinki puh. Tittelin ansaitsee se kuvaaja, joka esteli metson kulkua kävelemällä sen eteen ja potkimalla vielä lunta päälle. Tarkennuksena Halkopinon ?hyttyset. Tätä kirjoittaessani metso istuu pihakeinun päällä. 79) Exechia-sienisääskien toukat elävät metsien sienillä tai sienirihmastoilla, eivät karhunputken varsissa olevilla sienillä, sillä toukka-aikaan nuorissa putkissa ei liene tarjolla sienirihmastoa. Aikuiset sienisääsket pääsevät ilmeisesti putkiin muiden hyönteisten tekemistä rei?istä. kauri mikkola . Hän käveli muitta mutkitta toisten kuvaajien ohi parin metrin päähän linnusta ja alkoi laittaa varustustaan kuntoon. Kiitokset Seppo Kotilaiselle täydentävistä tiedoista. Jo yksittäisessä tuotteessa oli ainakin kolminkertainen pakkaus: muovipussi ja kaksi pahvilaatikkoa, joista ulompi oli vielä kaksinkertaista aaltopahvia. Jopa niin, että vieressä oli koskematon vihreä paali ja valkoiseen oli revitty reikä syömistä varten. Ilmiö on sekä mielenkiintoinen että harmillinen, sillä rusakoista alkaa muodostua melkoinen riesa. vaikka moniin ovatkin! Olen iloinen, että keskustelu on saanut jatkoa. Matti Helminen ja minulla on ollut ilo seurata kesyä metsoa lähes päivittäin kahden kuukauden ajan taloyhtiömme pihalla. Kehotuksista huolimatta hän ei suostunut siirtymään kauemmas. Vuoden häirikkökuvaajaksi . 040-550 6243 vain 118 ? + toimitusmaksu. Siinä vaiheessa mittani tuli täyteen. Itseään puolustavia metsoja nimitellään hulluiksi
Miten paljon Suomessa on sitä? ? Porfyyri tulee latinan sanasta porpora (=purppuranpunainen). Samasta järvestä saatiin vielä 1866 noin metrin mittainen yksilö. Tämän jälkeen lajia ei sisävesistämme ole tavattu. Monnin palauttamista Suomeen on aika ajoin väläytelty. kysy luonnosta Vastaajina tässä numerossa: LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI! Postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Joka tapauksessa edessä olisi ennen luonnonvesiin istuttamista karanteenijakso kalatautien leviämisen torjumiseksi.. Peräti 171-senttinen vonkale ui siellä rysään 1864. Tuonti voisi olla mahdollista Virosta tai Ruotsista. Laji elää nykyisin muun muassa Ruotsin Emjoessa, Viron Emajoessa sekä Venäjällä Äänisessä, Laatokassa ja eräissä niihin laskevissa joissa kuten Syvärissä ja Volkhovissa. Laji kuoli meiltä sukupuuttoon ja se tavallaan kuuluisi luontoomme. Eikö se söisi myös niin sanottua roskakalaa pois rehevöityneistä järvistä? . Ongelmana oli myös eläinlääkintäviranomaisten nuiva suhtautuminen asiaan. Kalatalousviranomaisilla on kuitenkin valmiuksia käynnistää monnin palauttaminen lajistoomme heti, kun se katsotaan aiheelliseksi. Alkuperäistä suomalaista kantaa ei enää ole, joten monni pitäisi tuoda jostain lähialueilta. Aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. Lubomir Hlasek Toimittanut alice karlsson ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT . Ajanlaskumme alussa sitä alettiin käyttää Itä-Egyptistä tuotetun suuria maasälpäkiteitä sisältävän punaisen ja kuninkaallisten arvostaman laavakiven nimenä (Egyptian imperial porphyry). Tuosta merkityksestä porfyyri on laajentunut geologian yleistermiksi tarkoittamaan kivisulasta kiteytyneissä kivilajeissa usein esiintyvää rakennetta, jossa suuret hajarakeet ovat hienorakeisen mineraalimassan ympäröimiä. Porfyyrinen rakenne syntyy kivisulan monivaiheisen kiteytymisen tuloksena. Aluksi jäähtyvään kivisulaan syntyy korJari Mäkinen pyydystettiin Janakkalan Kernaalanjärvestä 1860-luvulla. Viimeiset järvistämme tavatut monnit hannu lehtonen 76 Suomen luonto 12/2013 Monni katosi vesistämme 1800-luvulla. Mitä on porfyyrinen kivilaji? Olisin kiinnostunut tietämään tarkemmin, mitä porfyyrinen kivilaji on ja miten se on syntynyt. Hanke raukesi kuitenkin siihen, ettei kotiuttamisen katsottu olevan kalataloudellisesti kannattavaa vielä nykyisissä ilmasto-oloissa. Vuonna 2003 Hämeessä käynnistettiin asian suunnittelukin. asiantuntijat vastaavat Saammeko monnin takaisin? Aiotaanko monni palauttaa Suomen järviin
Porfyyriset syväkivet ovat suosittuja rakennuskiviä. Alkuperäinen latvakasvain on ilmeisesti tuhoutunut jo ensimmäisenä kesänään, jolloin ylimmän oksakiehkuran kerkät ovat olleet vielä pystyjä. Kyse on mitä ilmeisimmin niin sanotusta Kaarina heiskanen keassa lämpötilassa kiteytyviä mineraalilajeja. Se, mikä on latvan turmellut, ei valokuvasta selviä. Kun tuhoutunut latvakasvain ei enää eritä oksien kasvua hillitsevää hormonia, kaik- Katuvalojen synnyttämä niin sanottu kaupunkihalo. 12/2013 Suomen luonto 77. Tavallisesti halo syntyy Kuun tai Auringon ympärille renkaina. Kuvan esittämä tapaus on niin sanottu kaupunkihalo. Vesi tippui räystäiltä, mutta muistaakseni oli pakastumassa. Porfyyrisen kivilajin hajarakeiden mineraalivalikoima riippuu kivisulan lähtökoostumuksesta. Syväkivet (esimerkiksi graniitti ja gabro), vulkaaniset kivet ja vanhempia kivilajeja halkovat juonikivet voivat olla rakenteeltaan porfyyrisiä. 2012 itäisellä taivaalla kummallisia valoja. Muutokset tapahtuvat kiinteässä tilassa kiven sulamatta. Sillä tarkoitetaan mihin tahansa kivilajiin kohonneen paineen ja lämpötilan seurauksena hitaasti kasvaneita ympäristöä kookkaampia mineraalirakeita. Oma veikkauksemme on, että hirvi on syönyt latvan tai sitten kyseessä on männyn versosyöpä. Mikko Pohjala Huomasin yöllä 29.3. Koska Suomen nykyinen kallioperä edustaa muinaisen vuorijonon syvää leikkausta, nämä kivilajit ja myös niiden porfyyriset muunnokset ovat meillä yleisiä. Lasse Kosonen Sienet hannu lehtonen Kalat Kauri Mikkola Selkärangattomat heikki nevanlinna Ilmakehän ilmiöt tapani tervo Geologia rapakivimuunnokset, joiden pinnalla näkyy suuria pyöreitä maasälpäkiteitä. Porfyroblasti on porfyyri -termin johdannainen, mutta sen merkitys on toinen. Seuraavas- sa vaiheessa, esimerkiksi maan pinnalle tapahtuvan laavapurkauksen yhteydessä, koostumukseltaan muuttunut jäännössula kiteytyy hienorakeiseksi mineraalimassaksi, joka ympäröi aiemmin syntyneet suuret kiteet. Mistä ilmiöstä on kyse? Seppo Vuokko Kasvit . Koska monien porfyroblastimineraalien (esimerkiksi granaatti, stauroliitti, andalusiitti, kyaniitti ja kordieriitti) kiteytyminen edellyttää tiettyjä paine- ja lämpötilaolosuhteita, niiden perusteella voidaan tehdä päätelmiä kiven syntyolosta. Tapani Tervo Mikä valoilmiö? . Siinä kirkkaista katuvaloista syntyy sarja pilarimaisia valomuodostelmia, jotka saavat aikaan taivaalle yhtenäisemmän kirkkaan valolähteen. Heikki nevanlinna Merkillinen mänty Mistä mahtaa johtua oheisen männyn poikkeava kasvu. Ne kasvavat suuriksi kiteiksi, jotka ovat jäännössulan ympäröimiä. Niistä tunnetuimpia ovat haloilmiöstä, missä kirkkaat valolähteet aiheuttavat valon heijastumista ja taittumista ilmassa leijailevista jääkiteistä tai muis- Seppo Vuolanto Linnut ta heijastavista materiaaleista. Valojen suunnalla meiltä itään on noin 10 kilometrin päässä 5-tie ja noin 15 kilometrin päässä Siilinjärven Yaran tehdas
Aivan nuorten oksien kasvu voi kääntyä tyvestäkin pystyksi, mutta vankemmat oksat kääntyvät vain kärjestään pystyiksi. asiantuntijat vastaavat. Saaliseläimet saattoivat olla sairauden heikentämiä. lassi kujala . Tavallisempaa on, että puusta kehittyy monilatvainen tai että yksi latvoista saa ylivallan, jolloin muut kuolevat tai jäävät yläviistoina poikaoksina törröttämään. Yleisestikin havupuiden monilatvaisuus on seurausta siitä, että latvakasvain on tuhoutunut ja uusi latva on kehittynyt ylimmästä säilyneestä oksakiehkurasta. Talitiaiset ovat syöneet ikkunaan törmänneitä ja salmonellan heikentämiä sairaita lintuja sekä myös omia lajitovereitaan. Rasvan ja siementen ohella ne syövät ikkunakittiä, haaskoja ja raatoja. Aluksi ne kasvoivat erillisinä haaroina, mutta sulautuivat lopulta yhdeksi kimpuksi, joka luo yhtenäisen vuosiluston ympärilleen. Epäilen, että saaliiksi joutuvat urpiaiset ovat muita huonommassa kunnossa, minkä saalistaja havaitsee. Osa Kouvolan Tuohikotissa talitiaiset tappoivat kuluneena talvena urpiaisia. Linnut myös pöyhivät eristevilloja ja tupakantumppeja hyönteiskoteloiden toivossa. Kerrottiin myös muista samanlaisista tapauksista, joista osa oli tuoreita, osa aikaisemmilta vuosilta. Hämähäkit ovat tavallisesti täsmälleen lajiominaisen värisiä eivätkä mitään muuta. Kuvassa oleva varsin tyylikäs yksilö on kuitenkin hämähäkkiasiantuntija Timo Pajusen mukaan myös isorantahämähäkki, sen harvinainen värimuoto. Pajunen kertoi nähneensä kiikareilla rantalaiturilta yhtaikaa kymmenisen isorantahämähäkkiä, joista yksi oli tällainen korea otus. Urpiainen olikin tammikuisen pihabongauksen runsain lintulaji. Isoissa parvissa on aina mukana myös heikompia yksilöitä, sairaita ja nälkiintyneitä. BirdLifen lintuverkossa tapauksesta syntyi vilkas keskustelu. Voivatko rantahämähäkit olla eri värisiä eri vuodenaikoina? . Ilta-Sanomien artikkeli oli Kouvolan Tuo- 78 Suomen luonto 12/2013 kokeilusta on turhaa työtä, mutta osa saattaa johtaa uuden ravintolähteen löytymiseen. Silloin alkuperäisen latvan paikalle jää useiden latvojen ympäröimä havulinna . Viimeiset tiedot kertoivat, että sama lintu oli lopulta itsekin salmonellan uhri. väritys ei täsmää mihinkään näkemääni kuvaan kyseisestä lajista. Klassinen esimerkki tästä on 1950-luvulta Englannista, missä tiaiset oppivat rikkomaan portaille jätettyjen maitopullojen ohuet metallikorkit ja syömään kerman pinnalta. Kuluvan talven aikana maassamme on ollut runsaasti urpiaisia, paikoittain jopa tuhat yksilöä käsittäviä parvia. Syntyi runko, jossa on neljä ydintä ja kuvan leikkauskohdassa, missä alkuperäinenkin latvakasvain näkyy keskellä, niitä on peräti viisi! Alun perin eri haaroja erottanut kuori näkyy ?lohkojen. Tällä palstalla on aikaisemmin näytetty isorantahämähäkki (Dolomedes plantarius), joka oli yksivärisen mustahko, ja sellainen se tavallisesti onkin. kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT ki neljä oksakiehkuran kerkkää ?saivat luvan. aivan erinomainen paikka vaikkapa korpin tai haukan pesälle! Seppo Vuokko Miksi tintti tappoi? Ilta-Sanomissa oli juttu ja video tappajatalitiaisesta. Meren saarissa sijaitsevilla lintuasemilla talitiaiset syövät kuolleita ja voimat kadottaneita lintuja kuten hippiäisiä, jotka ovat joutuneet huonon muuttosään uhreiksi. Talitiainen on tunnettu oppivaisena ja kaikkiruokaisena lajina, joka kokeilee kaikenlaisia keinoja ja paikkoja ravinnon hankkimiseen. Vaihtelu ei siis ole puhdasta niin sanottua polymorfismia, perinnöllistä jyrkkärajaista muuntelua. Pajunen arveli, että tässä muutenkin melko vähälukuisessa lajissa on vain kymmenisen prosenttia näitä juovasankareita. kauri mikkola Seppo Vuolanto Onko tämä rantahämähäkki? Löysin Kanteleenjärveltä syyskuussa hämähäkin, jonka epäilen olevan rantahämähäkki. kehittyä latvaksi. Löytämieni yksilöiden Tämän yksilön jalkojen kärkiväli on lähes viisi senttiä ja ruumiin pituus noin kaksi senttiä. olli jouppila hikotista helmikuun alusta. Normaalisti terveet linnut eivät anna ottaa itseään kiinni. Kuvan talitiainen on höyhenpuvun yksityiskohtien perusteella kesällä syntynyt nuori koiras. välissä tummana rantuna. Tällainen latvojen yhteensulautuminen on varmasti harvinaista. Miksi tintti hyökkää urpiaisten kimppuun? . Muutamassa muussakin yksilössä oli hiukan pilkukkuutta. Se on itse kehittänyt oman ravitsemus- ja saalistustapansa. Runsas koi- vun siemensato on pysäyttänyt levottomasti vaeltelevat urpiaisparvet, ja ne ovat löytäneet ruokinnatkin
Tästä syystä tarha-akansienen näköisiä sieniä ei ole syytä laittaa ruoaksi. Jos taimi taas satsaa puolustukseen, nopeammin kasvavat naapurit tukahduttavat taimen varjostuksellaan. Kun läpimitaltaan viisitoistasenttinen runko kasvaa lisää paksuutta kaksi milliä, kuoren täytyy venähtää vain vajaat kolme prosenttia. olli saira / Vastavalo Clas Juthas Mikä sieni kukkaruukussa? Koivu saa vaalean tuohen noin kymmen vuotiaana. Kukkaruukkuun ilmestyi sieni sen jälkeen kun lisäsimme sinne puutarhakompostia. Jos taimi satsaa kasvuun, puolustus jää vähemmälle ja eläimet voivat syödä sen. Koivulla se korostuu, kun eri-ikäinen kuori on myös väriltään erilaista, kuusella sitä taas ei juuri huomaa, kun nuori ja vanha kuori ovat samanvärisiä. Jos runko kuolee, kuolee latvuskin. Niin koivullakin: sisempi jälsikerros muodostaa korkkimaista, ruskeaa kuorta, uloin jälsikerros sitkeää tuohta. Osasyynä eri-ikäisten puun osien erilaiseen kuoreen ovat puhtaasti fysikaaliset tekijät. Pistänkö pannulle? . Nyt niitä on jo kaksi. Kun puussa on sisäkkäin useammanlaista kuorta, silloin on kuoren sisällä useita jälsikerroksia. Varttuneemman puun latvuksessa peli ei enää ole yhtä raakaa: muutaman oksan menettäminen kasvinsyöjille ei ole puun kannalta kohtalokasta. Rungon tyvellä tilanne on toinen. Kukkaruukun sieni on todennäköisesti tarha-akansieni, metsässä neulaskarikkeella ja muurahaispesässä kasvavan tutun akansienen serkku. Aikaisemmin tarha-akansientä on pidetty akansienen variaationa ja alalajina, mutta nykyään se katsotaan omaksi lajikseen. Sen malto punertuu samalla tavalla kuin akansienelläkin, mutta lakin pintasuomut ovat tummempia ja selväpiirteisempiä. Tarha-akansieni kasvaa tyypillisesti kasvihuoneissa ja jopa tavaratalojen sekä kauppakeskusten viheristutuksissa, miksipä siis ei yksittäisessä isossa palmuruukussakin. Toisinaan laji voi kasvaa isoinakin ryhminä. Tarha-akansieniä voidaan syödä. Kun nuori, läpimitaltaan kaksimillinen oksa tai vesa kasvaa kesän aikana paksuutta nelimilliseksi, oksan ympärysmitta kasvaa kaksinkertaiseksi, eikä kuollut korkkisolukko voisi venyä niin paljoa. Aina on mahdollista, että tämä vihreähelttainen laji löytyy jonakin päivänä Suomenkin kasvihuoneista. Kasvihuoneiden sieniä ei kannata muutenkaan keräillä ruokamielessä, koska monet niistä ovat alkuperältään trooppisia ja niiden myrkyllisyydestä ei tiedetä oikeastaan mitään. lasse kosonen Tummaa kuorta ja valkeaa tuohta Olen kummastellut koivun ulkoasua. Miksi nuorten koivujen runko on väriltään tummanruskea, kun taas varttuneempi yksilö on rungoltaan pääasiassa valkoinen. Vanhoissa puun osissa kuori on paksu ja yhteyttävä kerros puuttuu. Kuoren uloin kerros on kuollutta korkkisolukkoa, joka muodostuu pelkistä soluseinistä. Sen alla on hohkainen, vihreä ja elävä, yhteyttävä kerros. Siellä useimmilla puilla on suojana paksu korkkisoluista muodostunut kaarna, johon kasvi on erittänyt pahanmakuisia tai suorastaan myrkyllisiä aineita. Siksi rungon, ja erityisesti sen nisäkkäiden ulottuvilla olevan tyviosan puolustukseen kannattaa panostaa. Vaarana on kuitenkin, että maailman kasvihuoneissa kasvaa vihreähelttainen hyvin akansienen näköinen laji Chlorophyllum molybdites, jota pidetään jopa vaarallisen myrkyllisenä. Mitä hyötyä nuorelle koivulle on tummasta rungosta ja vanhemmalle rungon vaaleasta väristä? ? Puille on ihan tyypillistä, että rungon nuorimmissa osissa on erilainen kuori kuin vanhemmissa. Kuori kasvaa sisältäpäin: jälsikerros muodostaa sisäpuolelleen puuta ja ulkopuolelleen kuorta. Kuolleen solukon venymiskyky on rajallinen, ja siksi useiden puiden kuori halkeilee ja lopulta vanhimmat osat karisevat pois. Koivulla vanhimmat tuohen kerrokset repeilevät ja hilseilevät pois ohuina levyinä. Nuorten taimien elämä on uhkapeliä. Rungon eri osissa kuoren tehtävät ja myös kuoreen kohdistuvat rasitukset ja uhkat ovat osaksi erilaiset. Nuorimmissa, nopeasti kasvavissa rungon osissa uloin kuorikerros on ohut ja läpikuultava. Koivulla läpikuultava tumma kuori alkaa korvautua tuohella noin kymmenen vuoden ikäisissä osissa. Seppo Vuokko 12/2013 Suomen luonto 79
Lisäksi Säätiön käyttövaroista ja kaikista rahastoista jaetaan pienempiä apurahoja. Hakumenettely: Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, viimeistään torstaina 28.3.2013 klo 16.00 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostilla. Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, gsm 040 527 5212, e-mail: tarja.ketola@sll.fi ja http://www.luonnonsuojelunsaatio.fi. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallitus Vuokon luonnonsuojelusäätiön apurahat 2013 Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahat 2013 ovat haettavissa. Tuettavien hankkeiden tulee liittyä elinympäristöjen tai huonosti tunnettujen tai uhanalaisten lajien suojeluun. Tarkemmat tiedot hakemuksen laatimiseksi löytyvät säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä säätiön asiamieheen. Hakemusten on oltava perillä 31.3.2013 mennessä. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö juha taskinen Asiamies Vesa Lepistö lepisto@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi p. 0400-967 104 www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi 80 Suomen luonto 12/2013 okonSaatio_SL0213.indd 1 5.2.2013 11.30 ? Suomen salamanterit ? Susien jäljillä. 28.3.2013. juha taskisen kertomus uhatun saimaanNorpan vuosikymmenistä Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen. Itämeri-rahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosysteemien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön. Saukkorahastosta (perustettu vuonna 2010 yhdessä Susamuru Oy:n kanssa) jaetaan vähintään yksi apuraha saukon suojelututkimukseen ja suojelun edistämiseen. Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan kaksi puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa 3/2013 ilmestyy 5. huhtikuuta APURAHOJA luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Hakuaika on 25.2.
..................................................................................... YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Lahjan saaja: Nimi: . ................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja paikkakunta: . a) kuusen b) männyn c) lehtikuusen. 5. Missä pidetään tänä vuonna SM-pilkkikisat? Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): 6. (09) 2280 8210 (kello 9?15) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 73 euroa, kestotilaus 64,50 euroa. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 64,50 euroa ja kestotilaus 57 euroa. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 40 euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kristina Al-Zalimi / cartina Pähkinöitä Kestotilaus uudistuu tilausj aksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Irtonumero 8,5 euroa. Milloin lintujen rengastustoiminta aloitettiin Suomessa? Postinumero ja paikkakunta: . Minkä kädellisen dna on 96-prosenttisesti samanlainen kuin ihmisellä? Nimi: .................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................. 8. ...................................................................................................................... 7. 80?90 miljoonaa kiloa. 8. Mikä on viiksitimalin vanha nimi? Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___?2013. 3. Minä vuonna liito-orava rauhoitettiin Suomessa? SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS 2. Minkä puun käpyjä ensisijaisesti käyttää ravintonaan a) pikkukäpylintu b) isokäpylintu c) kirjosiipikäpylintu? . ......................................................................................... 10. A) ilves (ylinnä metsäjänis) B) ahma. 9. Sinivuokko. laskevaan Hiitolanjokeen. 3. Lähettäkää Suomen Luonto alla ? olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___?2013. 5. Kumpi kukkii varhemmin, sini- vai valkovuokko? ? Kestotilaus 12 kk (64,50 ?) Olen SLL:n jäsen (kestotilaus 57 ?, ? määräaikainen 64,50 ?). Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Teen osoitteenmuutoksen. Minkä jäljet kuvissa? SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS ? Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___?2013. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: . Vuonna 1923. 12/2013 Suomen luonto 81. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. ..................................................................................................................... A B Nimi: . Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. TILAUSASIAT INTERNETISSÄ: WWW.SUOMENLUONTO.FI Voit maksaa tilauksesi e-laskulla . ......................................................................................... Puhelin (myös suuntanumero): . Simpelejärvestä Laatokkaan 2. .................................................................................................................................. Lähettäjä Allekirjoitus: . .......................................................................................... 9. tee sopimus verkkopankissasi! 1. Viitasaaren Keiteleellä 17.3. 4. Simpanssin. 6. Vuonna 1913, sata vuotta sitten. 7. ................................................................................................................................... Osoite: ................................................................................................................................ ismo pekkarinen / kuvaliiteri Postinumero ja paikkakunta: . Partatiainen. 1. Mihin suomalaiseen jokeen laatokanlohi nousee? ? Määräaikaistilaus 12 kk (73 ?) ? Määräaikaistilaus 6 kk (40 ?) 4. Montako kiloa kotitalouksien tekstiilijätettä päätyy kaatopaikoille vuosittain? Puhelin (myös suuntanumero): . ...................................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS YkkösBonuksen Norppa-kortin numero .......................................................................... jarmo saarinen / Kuvaliiteri 10
jos vaikka uusi suurharvinaisuus vielä josEi arvannut kettusirkku, millaisen liikekannallepanon kus lennähtää saareen. Jorma Tenovuo Sarjassa tarkastellaan elämänmenoa saaristossa. Osa 2/10 Amerikanvieras yllätti Utön Utön talven ja ehkä koko saaren vuoden merkittä- se aiheutti! Tuhansia kilometrejä autoilua, toistakymmenvin luontotapahtuma on ollut kettusirkun ilmestyminen tä venetaksikyytiä, satoja yöpymisiä Utön majoitustiloissa saarelle joulun alla 2012. Pohjois-Amerikasta harhautu- ja monia ilonhetkiä. n kuvat jorma tenovuo ja Outi Sarjakoski Saaristolaiselämää Kettusirkun nimi johtunee sen ruskehtavasta yleisväristä. 82 Suomen luonto 12/2013 Kettusirkku on houkutellut Utöhön lintuväkeä ainakin seitsemästä maasta. Varpushaukka voi koitua kettusirkun kohtaloksi.. Utön ket- rauhaisaa talvieloaan viettävään pieneen ulkosaariston tusirkku aiheuttikin arvattavissa olevan rynnistyksen kylään paljon ihmisiä. lajin taksiveneil- rauhan rikkoontumista. lä ja vuokratulla laivalla. Ihan säröittä kaikki ei toki ole sujunut, saapuihan nottuja bongareita, kiehtovat harvinaisuudet. Yhteysaluksellekin ilmestyi myyntiin nut kettusirkku (Red Fox Sparrow, Passerella iliaca) on ?Angry Fox Sparrow?-drinkki! koko Euroopassa suurharvinaisuus . Linnun oleskelu pihoilla ja kylän pieneen ulkosaareen. aiemmat havainBongareita on saapunut Utöhön Suomen lisäksi muun not ovat Islannista 1944, Irlannista 1961 ja Viron Haap- muassa Ruotsista, Norjasta, Belgiasta ja Englannista. Tussalusta 2012.Utön lintu onkin kuvien perusteella sama kinpa kovin moni muu asia houkuttelisi tänne kävijöitä tuhansien kilometrien päästä. yksilö kuin Virossa. Kettusirkkua pidetään lintuharrastajapiireissä toiseksi harvinaisimpana Suomessa tavattuna lintulajina Ilmajoel- ollaanpa bongauksen mielekkyydestä mila 2003 havaitun gobintyllin jälkeen. Tätä kirjoitettaessa tä mieltä tahansa, kettusirkku on aikaansaanut monia (10.2) kettusirkku on yhä täällä Utössä. positiivisia tunteita, ei vähiten bongauksen sosiaalisen luonteen ja talvisen Utön muun lintumaailman siivittäMonia lintuharrastajia, erityisesti niin sa- minä. Kaikkiaan lintua on käynyt Toivottavasti jotain on kuitenkin opittu lintujen huokatsomassa lähes 600 lintuharrastajaa, useat pari?kol- maavaisesta havainnoinnista ja paikallisten ihmisten kunme kertaa. nioittamisesta . Jo löytöpäivää seuraavana päivä- ruokinnoilla on aiheuttanut levottomuutta ja jopa kotinä noin 150 henkeä kävi ?hoitamassa
Laulujoutsenia, kuva Jari Peltomäki kiitos tuesta! Tukijäsenyys on merkittävä tapa tukea luonnonsuojelua. suomen Luonnonsuojeluliitolla on jo kymmeniä yrityksiä yhteistyökumppaneina. Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstämme. Toivotamme uudet tukijat tervetulleiksi joukkoomme! Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset 2012 Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Cloud9 Oy Dementiahoitokoti Dagmaaria Oy D-mat Oy EfiCode Oy Ekointernet Oy Galleria Karaija Hansaprint Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy EuroNet Trading Genencor International Oy Hangon tehdas Hagson . Provitek Oy InDomo Oy Ltd JN-Solar Jyväskylän messut Oy Kauneushoitola Karpalo Kesko Oyj Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuralan Kartanotila Oy Kuusakoski Oy Lassila & Tikanoja Oyj Länsi-Helsingin Kirjan-pito Oy Macpine Oy Mainostoimisto Media M1 Metsäpalvelu Päivinen Mikebon Oy Moln Oy NorppaArt Nummiharjun Luomu- ja suoramyynti Oy Gardenia-Helsinki Ab Perniön Taimisto Piipanoja Oy Pohjanmaan Kaluste Oy Prunus Asianajotoimisto Oy Raisio Yhtymä Riihimäen Messut Oy SOK Synthes Oy Suomen Bioteekki Oy Suomen Kirjailijaliitto ry. Suomen Palautuspakkaus Oy Tampereen Kalastusväline Oy Tapiola-ryhmä Teo-Pal Oy Ab Turotim Oy Uulatuote Oy YAP Oy Rakkaudesta luontoon jo 75 vuotta! lisätie toa yrit ysyhteist yöstä: www.sll.fi/yrityksille Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki ympäristö- ja luontoasioista kiinnostuneet. 11/2013 Suomen luonto 83
Juhla-arpajaiset alkavat maaliskuussa, ja jokainen viiden arvan paketti sisältää ainakin yhden voittoarvan. Laadukkaita voittoja on yli 500?000, päävoittona on 6000 euron arvoinen matkalahjakortti. Arpalähetyksiä saavat myös Suomen Luonnon tilaajat. Lunastamalla arvat olet mukana auttamassa suomalaista luontoa! Arpojen maksaminen on tietysti täysin vapaaehtoista. Lue lisää: www.sll.fi/juhla-arpajaiset Yhteistyössä. Palautusviikko 2013?14 767095-1302 75-vuotis- Juhla- Rakkaudesta luontoon jo 75 vuotta! arpajaiset 2013 Onnenlintu kuukkeli on liikkeellä maaliskuussa kuukkelin kuva: jorma luhta / leuku Juhla-arpajaiset alkavat! Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään arpajaiset, jolla hankitaan varoja luonnonsuojelutyöhön