. P . . . . 163 Uusia rauhoituksia, Luonnonvarainhoitotoimisto 164 Soiden luonnontaloudellinen merkitys, Pekka Nuorteva . . . A. , M.Sc. . . . . 170 Onko parlamentaarikoista ym päristönsuojeli joiksi , Pertti Salolainen . . 15 5 Saariselkäkin kuuluu, Marketta Hoogesteger. . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, kesäkuukausina klo 9-13 . 144 Luonnonsuojelualueet ja Lapin elinkeinot , Heikki Annanpalo . . . . 137 Peruskoulun ympäristönsuojeluopetus, Matti Leinonen . . . . . . . . . . . . Skaren ; 146, 147, 148, 153 Asko Kaikusalo ; 154, 157 Teuvo Suominen; 159 Reijo Juurinen; 161 Rainer Johansson; 163 Timo Latvala; 166 Hannu Hautala; 167 Teuvo Suominen; 169 Urpo Häyrinen; 170 P . . l 71 Suomen luonnonsuojeluliitto 19 .3 .2.5 .1974 .. . . 177 Summaries of the main articles in this issue . . . . . . . . 141 Suomen pikkunisäkkäät tänään, Asko Kaikusalo . 178 KANSI esrttaa tammihiirtä ( Eliomys qttercinus) , joka on häviämäisil'lään maastamme. . . . . . . . . . . . . Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh . . . . . . 176 Kirjallisuutta . 498 159. . Salo ; ·134 Jorma Luhta, Matti Tamminen; 145 Teu vo Suom inen, Asko Kaiku salo, U . Saloranta. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 197 4 aikana kuutena numerona. . . 144-154. 175 Ulkomaan uutisia . 1 77 Oletko nähnyt . . . . . . A. . . . . . 165 Vaara uhkaa suojametsiä , Pekka Nuorteva . Skaren, sivu 123 Loviisan ydinvoimalaesite, Imatran Voima Oy ; 125, 127 U. . . . P. Salo . . . . . ....... . . . . . . Siitä ja muista pikkunisäkkäistä kerrotlaan ' enemmän s. 121 Ydinvoiman jäteongelmia ei ole ratkaistu Pekka Suominen . . . . 161 Kevättyhjennys tappoi kalat Nurmon Hirvijärvellä, Risto Koivuniemi . . . 134 Riistantutkimuksesta Yhdysvaltain kansallispuistoissa , Leo]. . Salo , fil.kand. . . . Fox 1969 ; 130 Erkki Timonen; 131 Eero Laaksov irta; 133 Timo Latvala; 135, 136 Gustav Munsterhjelm; 137, 138 Teu vo Suominen; 139, 140 Leo J. Tammiihiiren kuvasi U. 129 Sama metsä tuottaa riistaa ja puuta, Gustav Munsterhjelm . . . 166 Ruotsin porotalouden ja metsätalouden välillä on ristiriitoja 168 Kajomeri Oy säästää öljyä ja luontoa, Pertti Ranta . . . . P. . . . . .. . . . Ilmoitushinnat : 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/ 4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri -ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Urpo Häyrinen Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna-Riitta Wallin TÄMÄN NUMERON KIRJOITTAJAT Heikki Annanpalo, suunnittelupäällikkö, lääninhallitus, Rovaniemi Matti Helminen, moninaiskäytön ylitarkastaja, Metsähallitus, Helsinki Marketta Hoogesteger, fil.kand ., Helsinki Asko Kaikusalo, työnjohtaja, Metsäntutkimuslaitoksen Oja joen koeasema, Loppi Risto Koivunkmi, toimittaja, Alavus Matti Leinonen , fil.lis ., lehtori, Tampere Gustav Munsterhjelm , opiskelija, Helsingin yliopisto Pekka Nuorteva , dosentti, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos Pertti Ranta, ylioppilas Tampere Leo]. . . . . . SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . . . . . . . Atomic Energy Commission, Radioactive Wastes, by Charles H . . A. . SISÄLLYS Ydinvoimaan ei ole varaa . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:o 608 21-1 lrtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vuoden 1973 numeroita myydään 2, 50 mk / kpl, vuoden 1972 numeroita 1 mk / kpl, sitä vanhempia 50 p/ kpl. . Skaren.. . . . , College of Forest Resources, University of Washington, Seattle Pertti Salolainen, kansanedustaja, Helsinki Pekka Suominen, fil.tri., Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos T AMAN NUMERON KUVITUS kansi U . . . . . . . . . . 174 Järjestösihteerin palsta . . . S. 122 Suomen riista talous, Matti Helminen .
M yös suomalaisten luonnonja ympäristönsuojelijoiden on ru vettava tiukasti arvostelemaan ydi nvoi malasuunnitelmia . Mutta mistä otetaan se energia, jonka avulla hävitetään reaktorijäte. Mutta kertomatta on jätetty, että reaktorin jätteenä syntyy myrkkyjä ja säteilyä, jotka saavat Japanin atomipommien ja kaikkien ydinasekokeiden synnyttämät ongelmat näyttämään vähäisiltä. Öljynkuljetukset , öljyn ja hiilen palamistuotteet, kos kien rakentaminen , turvesoiden ojitukset sekä paisuvien öljylaskujen rasittamat metsävaramme ovat tästä kotoisia esimerkkejä . Lämpösaastumisen merkitystä on pidetty vähäisenä. Huolelli sesti vartioidut tiedot ydinvoiman jäteongelmista ovat päässeet julkiseen keskusteluun . On käytetty enemmän energiaa puhdistamiseen ja entisten virheitten kor jaamiseen. Siellä , missä tietoja on parhaiten ollut saatavilla lähinnä Yhdysvalloissa ja Ruotsissa myös ydi nvoiman vastustajat ovat äänekkäimmät. Vähintäänkin on tiukattava voimaloiden rakentajilta ja viranomaisilta selitystä siitä, mitä aiotaan tehdä niillä jätteillä, joita Loviisassakin alkaa syntyä jo lähivuosina . Avaruuteen ampuminen olisi juuri eräs tällainen ratkaisu . Jätesäiliöiden ka saantuessa kasvavat myös vaarat siitä, että ne vuotavat yhä useammin , että terroristit varastavat niistä helppotekoisen atomipommin ai nekset tai että vähäinen maanjäristys vapauttaa saastemäärät, jotka tuhoavat maapallolta elämän toi· meentulomahdollisuudet. Tähän kuoroon yhtyi, tosin varauksin , myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Ei myös kään ole kerrottu , että ydinvoimaloitaan jo käyttävät valtiot ovat epäonnistuneet yrityksis sään varastoida reaktorijätteensä vaarattomasti. On kerrottu , kuinka pitäviä ovat turvalaitteet ja -laskelmat. Epärealististen ratkaisujen avaruuteen ampumisen ja napajäätikköön upottamisen ehdottaminen osoittaa, että realistisia ei tunneta . Uusin ja kaikkein polttavimmat ongelmat aiheuttava energiantuottaja on ydinvoimala, nimenomaan nykyisentyyppinen uraanireaktori tai sen '' parannettu '' versio hyötöreaktori. Ydinvoiman rakentamisen asemesta on säästettävä nykyisiä energiavaroja. Muita luonnonvaroja on säästetty kuluttamalla enemmän energiaa. Energiantuotannossa on selvästikin siirrytty uuteen aikaan. Hyvin toimiva ydinvoi mala ei ilmeisesti rasita kovinkaan paljon ympäristöään. vuosikerta Epäilemättä myös reaktorijätteistä päästään eroon ainakin teoriassa · jos siihen käytetään runsaasti energiaa. Toistaiseksi on voitu sanoa, että ympäristön puhtaanapito maksaa . . Hallituksetkin ovat taipuneet , kun vastuuntuntoi set ja erittäin va kavasti otettavat tiedemiehet ovat esittäneet todistusaine istoaan . Lasku on maksettu juuri energialla. Vain muutamia vuosia sitten ympäristönsuojelijat tervehtivät sitä lähes rajattoman ja saasteettoman energian tuottajana, jonka tu lemista pitäisi kaikin tavoin kiirehtiä. 121. Tilanne on muuttunut . Ainakaan sitä ei saada toisesta reaktorista , koska silloin syntyisi vielä enemmän jätettä. Tämä kaikki on edellyttänyt runsasta , suhteellisen puhdasta energiaa . 33. Nykyajan tuottaman reaktorijätteen huoltaminen tulee vaatimaan yhä suurenevan osan se uraavien sukupolvien niukkenevista energiavaroista, puhumattakaan muista ongelmista. Suomen Luonto N:o 3 1974 Y elinvoimaan ei ole varaa Energian tuottaminen on jo pitkään aiheuttanut vaikeimmat ympäristöongelmat. Samaan aikaan on kehitettävä todella ympäristöystävällisiä energialähteitä, joita ovat ainakin maan ja auringon lämpö sekä mahdollisesti joskus tulevaisuudessa fuusioreaktori. Ydinvoimaa rakentamalla ei selvästikään lisätä ihmiskunnan energiavaroja, vaikka nyt voi siltä näyttää. On todettu , että tavallisesta lämpövoimalastakin karkaa enemmän ra dioaktiivisuutta kuin ydinvoimalasta . Ydinvoiman rakentajien taktiikka on ollut ovela: on tunnustettu pikkuongelmat , mutta suurista on vaiettu . Tämä kaikki lienee totta
Mainos jätti kertomatta, että ydinvoimaloiden jäteongelmiin ei ole löydetty ratkaisua. Tavallisesta kivihiilellä toimivasta lämpövoi malasta vapautuva luonnollinen radioaktiivisuus saattaa olla suurempi kuin ydinreaktorista lähtevä. Edellinen isotooppi ei haikea neutronien vaikutuksesta, vaan muuttuu vähitellen mm. YDINPOMMIT JA YDINREAKTORIT Vuonna 1945 Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut ydinpommit olivat ns. Plutoniumia voidaan sitten myöhemmin käyttää ydinpolttoaineena uraanin sijasta. Tällöin plutoniumia syntyy jopa puolitoista kertaa enemmän kuin mitä sydämessä palaa uraani-235 :ttä. HYOTOREAKTORIN sydämen ympärille on vartavasten lisätty uraani-238 :aa. FUUSIOREAKTORIA EI VIEL.i\ OLE Vetypommissa energia vapautu i keveiden alkuaineiden, kute1, vedyn isotooppien muodostaes· raskaampia alkuaineita. Amerikkalaisessa mainoksessa 1972 oli koululuokan kuva ja teksti: "Koulunkäynnistäkin lapset saavat enemmän radioaktiivista säteilyä kuin ydinvoimalasta". Polttoaine on umpinamssa metallisauvoissa reaktorin sydämessä. Ympäristöön pääsevät aktiivisuudet ovat varsin vähäisiä ja vaikutukseltaan lyhytaikaisia. fuusioreaktiot voivat tapahu vain korkean paineen ja lämpör Jan vallitessa. Tavattomien paineja lämpötilavaatimusten vuoksi tässä ei ole moninaisista yrityksistä huolimatta onnistuttu. Muodostuva lämpö siirretään veteen, joka höyrystyessään pyörittää turbiineita ja generaattoreita aivan kuten muissakin lämpövoimalaitoksissa. Tämä puolestaan on hyvää ydinpolttoainetta. plutonium-239: ksi. " Samankaltaisia vakuutteluja esittävät myös suomalaiset energia poliitikot. Polttoainesauvojen välissä on säätösauvoja, jotka pidättävät liiat neutronit. Mainos kertoi, että radioaktiivisuus on luonnollista ja että voimalan ympäristössä ei esiinny säteilymääriä, jotka olennaisesti poikkeaisivat taustasäteilystä. Pekka Suominen Ydinvoiman jäteongelmia ei ole ratkaistu Menneen talven öljyhämminkien yhteydessä presidentti Richard Nixon rauhoitti amerikkalaisia: "Taloni San Clementessä on vain kahdentoista mailin etäisyydellä ydinvoimalaitoksesta. fissiopommeja. Kukaan ulkopuolinen ei ole vahingoittunut reaktorivikojen tai ulospäässeen radioaktiivisuuden vuoksi. Kun näitä raskaita alkuaineatomeja pommitetaan neutroneilla, ne halkeavat kahteen likimäärin yhtäsuureen osaan, fissiotuotteeseen. Ketjureaktio ei ole salamanno122 peaa, vaan ennen räjähdystä on sekunneissa mitattava "kypsymisaika". Tällais: ns. Vetypommissa n i mä olosuhteet saavutetaan käy tämällä "nallina" uraanitai pl, tonium pommia. Halkeammssa vapautuu suun määrä energiaa ja uusia neutroneja. Lämpösaasteongel. lämpösaaste ei ole tuotettua sähköenergiamäärää kohti merkittävästi suurempi kuin muiden lämpövoimaloiden lämmöntuotto. Varsinkin nykytilanteessa tällaiset vakuuttelut ovat riittävän hyviä perusteluja ydinenergian käytön lisäämiselle. TAVALLISEN URAANIreaktorin polttoaineuraanissa on huomattavasti enemmän uraani238 :a kuin uraani-235 :ttä. Se on puhdasta energiaa." Edelleen Nixon on puhunut: "USA:ssa reaktoreita on käytetty jo yli neljännesvuosisadan ajan. Näin juuri tehdään ydinreaktorissa. Säätösauvojen lukumäärä ja sijaintia muuttamalla ketjureaktiota voidaan jatkuvasti säädellä ja tarvittaessa pysäyttääkin. Neutronit halkaisevat yhä uusia atomiytimiä, ja tämän ketjureaktion tulos on juuri ydinräjähdys. Eiv:itkä n ämä va1tteet aivan pohjaa vailla olekaan. Siksipä fuusioreaktion kesyttäminen energiatuotantoa varten olisi erittäin edullista. Jos tänä aikana vähennetään syntyvien neutronien määrää, kypsymisaika pitenee, ja räjähdys voidaan näin muuttaa jatkuvaksi "palamiseksi". Se tuottaa hyvää energiaa. YDINREAKTORI EI VOI MUUTTUA ATOMIPOMMIKSI Normaalisti toimiessaan fissioon perustuva ydinvoimala on varsin harmiton laitos. Se on turvallinen. Fuusioreaktioiden polttoaine o , halpaa, eikä reaktioissa synny lä-heskään niin paljon radioaktiivisia jätteitä kuin fissioreaktioissa. Edellisen "räjähdysaine" oli luonnonuraanista erotettu uraani-235 ja jälkimmäisen taas keinotekoisesti valmistettu alkuaineisotooppi plutonium-239. Jotta ketjureaktio yleensä vo1s1 jatkua, täytyy polttoainelatauksella olla tietty vähimmäiskoko, kriittinen koko. Reaktorin lauhdevesi ja reaktorin sisältämä ilma tulevat tosin jonkin verran radioaktiivisiksi. Myöskään ydinreaktorin hukkalämpö, ns. Olen vakuuttunut, että tämä saavutus tullaan säilyttämään ..
Vastaavanlaajuisia, vaikkakin luonteeltaan toisentyyppisiä, henkilövahinkoja sattuu myös tavanomaisissa voimalaitoksissa tai miss ä tahansa teollisessa toiminnassa. man tekee vaikeammaksi se, että ydinvoimalat ovat yleensä suurempia kuin muut voimalat. Kuumeneminen pyritaän estämään toisistaan riippumattomin säätöjärjestelmin. Vesikierron katkeamisen varalta on uusissa reaktoreissa, esim. Viime vuonna kolmasosa USA:n alle neljästäkymmenestä ydinvoimalasta oli tällaisten syiden vuoksi vajaakäytössä. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Gunnar Smeds (HS 28. Reaktorivikojen yhteydessä radioaktiivisuutta voi päästä ainakin reaktoria ympäröivän suojakuvun sisään. Siihen sijoitetaan kuitenkin runsaasti voimavaroja kaik123. Jo reaktorin polttoainelatauksen mekaaninen rakenne on sellainen, että ydinpommin kaltainen jättiläisräjähdys on mahdoton. Esimerkiksi eräissä ulkomaisissa, Loviisan reaktorin kaltaisissa reaktoreissa on suuri paine ja kuumuus rikkonut polttoainesauvoja reaktorin sydämessä. Uusimmissa reaktoreissa aletaan myös soveltaa monin eri tavoin varmistettuja tietokoneohjattuja säätöja turvallisuusjärjestelmiä. Ketjureaktio ei voi enää jatkua, saatikka sitten voimistua. Jos lataus syystä tai toisesta ylikuumenee, polttoaine-elementit sulavat niin, että latauksen kriittinen muoto muuttuu epäedulliseksi. Ydinvoimaloita rakennettaessa on alusta alkaen so vellettu mitä ankarimpia turvallisuusperiaatteita. Näissä onnettomuuksissa ihmisiä saattaa sairastua tai kuolla säteilyyn. Reaktorin turvallisuusjärjestelyjä voikin monessa mielessä verrata nykyaikaisen liikennelentotoiminnan turvajärjestelmiin jopa siinä mielessä, että hyvin suunniteltu sabotaasi alkaa olla vakavien vaurioiden todennäköisempi syy kuin tekninen vika. Myöhemmin voimaloita tullaan rakentamaan lisää, mutta vaarallisesta radioaktiivisesta jätteestä ei osata sanoa muuta kuin että se toivottavasti saadaan vietyä ulkomaille kotimaisen alkuvarastoinnin jälkeen. Loviisassa, hätäjäähdytysjärjestelmä. Pienehköjä, lähinnä reaktorin sisama vikoja tulee Suomenkin ydinvoimaloissa todennäköisesti ilmenemään. Reaktoreita on jouduttu tämän vuoksi pysäyttamaan tai käyttämään vajaateholla särkymisvaaran pienentämiseksi. Pahimmassakin tapauksessa silloin kun reaktorin sydän sulaa ja voimalaitos joudutaan hylkäämään vahingot ovat enimmäkseen paikallisia ja vaikutukseltaan lyhytaikaisia. Loviisan ydinvoimalasta kertova esite ilmoittaa, että polttoaineena käytetään uraanioksidia ja että sähköä siitä tullaan saamaan 2 x 420 megawattia. 4. J ATEONGELMAA EI OLE RATKAISTU Ydinenergian laajenevaan käyttöön liittyvät vakavat ongelmat, jäteongelmat, on ydinenergian puolustajien vakuutteluissa joko kokonaan sivuutettu tai ne on kuitattu ylimalkaisella optimismilla. -7 4): "Jätehuolto on vielä maailmanlaajuisesti ratkaisematon ongelma
Kemiallisilta ominaisuuksiltaan strontium muistuttaa kalsiumia, jota se korvaa luuston rakennusaineena. Tästä ei kukaan tunnu kantavan muunlaista huolta kuin että jätteet toivotaan saatavan viedyksi ulkomaille. Kuusikymmenluvun alussa, kiihtyneiden ydinpommikokeiden seurauksena, ilmakehän kesiumja strontiumpitoisuudet kasvoivat huomattavasti. Jätteitä varten voidaan rakentaa maanpäällinen varastorakennus, jonka tarkkailu ja vartiointi eivät ole vaikeita järjestää." Projektipäällikkö Kalevi Nummisen, Imatran Voima, mielestä (HS 28. 4. Se ei kerä änny ihmisruumiiseen suna mää rin kuin strontium. Kymmenen puoliintumisajan kuluttua määrä on noin tuhannesosa ja kahdenkymmenen puoliintumisajan kuluttua noin miljoonasosa al kuperäisestä määrästä. Kesium-137 lähettää sekä, bet aettä gammasä teilyä ja on näistä säteilymy rk yistä lievempi. Tänä aikana puoliintumisajoi!taan lyhyet aktiivisuudet ehtivät kuoleutua pois. Loviisan voimalaitosalueella jätteitä voidaan turvallisesti säilyttää muutaman vuoden ajan. Se on ainoa vaarallinen ydinjäte, joka lähettää niin läpitunkevaa gam masäteilyä, että sen olemassaolo voidaan ha vaita kokokehomittauksissa. Betasäteily on elektronisäteilyä. Luuydintä vaurioittava säteily jatkuu koko ihmisiän nyt tosin tavallista lyhyem män. Kullakin radioaktiivisella isotoopilla on sille ominainen puoliintumisaikansa. Pitoisuudet ovat vähitellen vähentyneet puhtaampien sadevesien aiheuttaman laimennuksen vuoksi. -74): käytetyn polttoaineen varastointi säteilyriskivapaasti Suomeen on kallista, joten se p1ta1S1 mieluummin myydä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi. Sen vuoksi ympäristöön levitettynä jätteet tulevat mukaan luonnon kiertokulkuun vaaratto124 mien alkuaineiden tavoin, mahdollisesti ravintoketjuissa vielä rikastuen. Riippuu alkuperäisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta, kuinka monen puoliintumisajan kuluttua jätemäärä voidaan katsoa vaarattomaksi. RADIOAKTIIVINEN JATE Ydinvoimalan jätteet ovat eri alkuaineiden radioaktiivisia isotooppeja. Jos kesiumia havaitaan kehossa on asianomainen luultavasti saanut myös vakavampia myrkkyjä. Seuraavien fissiotuotteiden määrä ei ole sanottavasti vähentynyt: Isotooppi Puoliintumisaika Vety-3 (tritium) 12.3 vuotta Krypton-85 18 .5 Strontium-90 28 " Kesium-137 30 " Pitkäikäiset Jatteet uhkaavat koko maapallon elämää. Gammasäteily on röntgensäteilyn kaltaista, mutta huomattavasti läpi tunkevampaa. kialla. Kahden puoliintumisajan kuluttua se on pudonnut tästä edelleen puoleen eli nelj än nekseen alkuperäisestä. transuraaniaineet. T ämän ajan kuluttua kyseisen aineen määrä on vähentynyt puoleen alkuperäisestä. Tänä aikana valtaosa radioaktiivisuudesta todellakin häviää. Onneksi suurvallat paas1vat tärkeään sopimukseen ydinkokeiden rajoittamisesta ilmakehässä. Pelkästään betasäteilyä lähettävä strontium-90 on jo erittäin vaarallinen säteilymyrkky. Esimerkiksi elimistössä kilpirauhaseen rikastuvan jodin vaarallinen isotooppi jodi-131 on jo hävinnyt. ALKUV ARASTOINTI Käytettyjä polttoainesauvoja, joissa jätteetkin ovat varas toid aan voimalaitosalueella muutaman vuoden ajan. 4. Tilavuus on pienempi kuin kolmasosa Helsingin sähkötalon tilavuudesta. -74): "Vuonna 2000 kiinteiden jätteiden tilavuus nousee 20 000-40 000 kuutiometriin. Alfasäteily on suurenergista raskashiukkassäteilyä. Niinpä strontium on erittäin vaarallinen erityisesti kasvaville lapsille. Näiden kemialliset ominaisuudet ovat samat kuin kyseisten alkuaineiden säteilemättömienkin isotooppien ominaisuudet. Imatran Voima Osakeyhtiön turvallisuuspäällikkö Bjarne Regnell (19. PITKAIKAISET JATTEET Varastoinnin jälkeenkin sauvoihin Jaavat vielä pitkäikäiset fissiotuotteet ja neutronisäteilyssä syntynyt plutonium ja muut keinotekoiset uraania raskaammat ns. Jäljellejäävä, edelleen erittäin voimakas aktiivisuus säilyy sitten sitäkin pitempaan. Esimerkiksi ruotsalaisen meijerimaidon kesium137 -pitoisuus kasvoi lähes satakertaiseksi. Siksi se onkin tärkeä tarkkailun kannalta. Se ei juuri tunkeudu ihon läpi. Se tunkeutuu yleensä ihon läpi, mutta pysähtyy täydellisesti syvemmällä kudoksissa aikaansaaden siellä säteilyvaurioita. -73): "Radioaktiivisten jätteiden elinikä vaihtelee erittäin laajoissa rajoissa, minkä vuoksi on mahdotonta antaa yleispätevää vastausta kysymykseen niiden vaarallisuuskauden pituudesta. Sen puoliintumisaika on 8 vuorokautta, joten jo vajaan puolen vuoden kuluessa sen aktiivisuus on vähentynyt miljoonanteen osaan alkuperäisestä määrästä. KESIUM JA STRONTIUM Fissiotuotteista tarkasteltaviksi jäävät lähinn ä puoliintumisajoiltaan yhden ihmissukupolven ikäiset kesiumja strontiumisotoopit. Aktiivisuuksien absoluuttiset määrätä eivät ole. 8. Itse puoliintumisaikaa ei voida millään keinoin lyhentää. Radioaktiivisuutta on kolmea päälajia : alfa-, betaja gammaaktiivisuutta. Betaja gammaaktiiviset aineet ovatkin vaarallisia myös elimistön ulkopuolella ollessaan. Alfa-aktiiviset aineet ovatkin vaarallisia vas ta elimistöön jouduttuaan. Yleistäen voidaan sanoa, että vain vähäisellä osalla jätteistä on pitempi elinikä (säteilykausi), suurimman osan säteilyteho kuoleutuu muutamassa vuodessa." Kahteen viimeiseen lausumaan pelkistyykin meidän jätehuoltoajattelumme. Aktiivisuus ei siis periaatteessa häviä koskaan. On syytä olettaa, että kymmenen vuoden kuluttua, kun pulma on meillä ajankohtainen, tähän on löydetty ratkaisut." Helsingin kaupungin ydinvoima-asiantuntija Olli Tiainen (HS 28
Turvallisuusmääräysten mukaan ihmiskehon plutoniummäärä ei saa ylittää 0.0005 miljoonasosagrammaa. Nämä ovat maapallon elämälle uusia alkuaineita, eikä eläville organismeille ole kehittynyt puolustusmekanismeja näiden aineiden varalle. Vähiten liikkuva aine on plutonium, jota on kerääntynyt maanpinnalle niin runsaasti, että atomienergiakomission mukaan ydinräjähdyksen vaara on olemassa (kuva on peräisin komission julkaisusta Radioactive Wastes, 1969). Yhdysvaltain Atomienergiakomission säiliöihin oli v. 1969 varastoitu 80 miljoonaa gallonaa suuraktiivista jätelientä. Ydinkokeiden, jätevuotojen sekä reaktorija satelliittionnettomuuksien (plutoniumparistot) seurauksena pluto125. Myrkkyvaikutus perustuu sekä kemiallisiin ominaisuuksiin että transuraanien lähettämään voimakkaaseen alfasäteilyyn. vielä merkittävästi pienentyneet kuluneena kymmenvuotiskautena. Sillä on taipumus kerääntyä erityisesti luuytimeen. Muitakin transuraaneja on jätteessä huomattavia määriä, ja ne ovat yhtä myrkyllisiä kuin plutonium, mutta nimenomaan plutonium-239 :n ympärille keskittyvät nykyiset taloudellissotilaalliset ja elämän jatkumisen tulevat ongelmat. PLUTONIUM: SATEILEVA, SYOPAA AIHEUTTAVA MYRKKY Plutonium ja muut transuraanit ovat pahimmiksi havaittuja alkuainemyrkkyjä. On todettu, että muutama miljoonasosagramma plutonium239 :ää aikaansaa koiralle keuhkosyövän. Plutonium on kemiallisesti erittäin aktiivinen, joten se voi joutua elimistöön monin eri tavoin. PITKAIKAISET TRANSURAANIJ ATTEET Alkuvarastointi ei sanottavasti vähennä seuraavien transuraanien määrää: Isotooppi Plutonium-238 -239 -240 -241 Americium-241 Curium-244 Puoliintumisaika 88 vuotta 24 400 6 580 14 432 18 Näistä aineista plutonium ja erityisesti sen pitkäikäinen 239isotooppi ovat lähemmän tarkastelun kohteena. Kuvan teräsja betonisäiliöt ovat Savannah Riverin laitoksen (kuvalähde sama kuin yllä). SURFACE CRIB MONITORING WELLS N 3 ' r t " GROUNOWATER LEV ------Yhdysvalloissa Hanfordin käsittelylaitoksen jätteistä osa on imeytetty maahan ja aineet ovat jakautuneet ylläolevan kaavion mukaan. Samaa isotooppia joutui kerran laboratoriossa ihmisen ihoon vähemmän kuin kymmenesmil joonasosagramma. Tämä aiheutti syövän varhaistilan
Toivoa vain voi, että tässä suhteessa tapahtuu pian käänne. Plutoniumista jää jäteliuokseen kuitenkin vielä runsas prosentti. Vaikenem ,en syyt voitaneen jakaa kolmeen pääryhmään: Ensinnäkin plutonium on uusi alkuaine. PLUTONIUMISTA VAIETAAN Ydinenergian käytön puolustajat eivät mielellään puhu plutoniumista. Niinpä hallitukset ja armeijat ovat enemmän tai vähemmän tukeneet reaktoritoimintaa. Usein jäteongelma katsotaan tällöin ratkaistuksi. Saatua erittäin radioaktiivista väkevää happoa eivät enää ole suojaamassa sotilaat eivätkä tarkkaamassa talousmiehet. Ennen ydinteknologian alkamista sitä ei maapallolla ollut. Plutoniumja muiden pitkäikäisten transuraanijätteiden vuoksi huoltoa on vielä jatkettava muutama satatuhatta vuotta eteenpam. J.i\TTEET ON VARASTOITAVA VAARATTOMASTI Yksi reaktori tuottaa vuodessa jätemäärän, joka vastaa kymmenien ydinpommien saastetta. Kun vielä muistetaan, että ympäristössä sallittavat plutoniummäärät mitataan kiloissa eikä tonneissa, tulee ymmärrettäväksi, millaisen vaaran nä. Taloudelliset voittonäkymät ovat ilmeiset, plutoniumin tuottonopeus maapallolle voidaan näin kasvattaa kymmenkertaiseksi tiettyä ydinenergiamäärää kohti. Säteilyenergia muuttuu lämmöksi . Tästä liuoksesta erotetaan kemiallisin menetelmin sekä käyttämätön uraani että reaktorissa muodostunut plutonium. Pitkäikäisimmänkin plutoniumisotoopin puoliintumisaika on maapallon ikää verrattuna lyhyt. Kemiallisten ja fysikaalisten havaintomenetelmien herkkyydet eivät riitä ilmaisemaan, kuinka monessa tapauksessa turvallisuusraja on jo ylitetty. Liuokseen jäävät myös kaikki fissiotuotteet, joista pitkäikäisimmät ovat juuri stron~ium90 ja kesium-137. On helppo vaieta vaarasta, jonka olemassaoloa ei yleisesti tunneta. oheista kuvaa). Tosiasiassa vasta siinä törmätään ratkaisemattomiin jätehuolto-ongelmiin, joista Suomenkin on otettava osavastuu. Tällöin on puhuttu mieluummin energiasta kuin plutoniumista. Tavallinen ydinreaktori tuottaa sivutuotteena plutoniumia (Loviisa vuosittain 100-200 kg). Tämän jälkeen suuraktiivinen jäteliuos on pumpattava uuteen säiliöön. Liuoksista halutaan vam päästä eroon eikä tässä ole onnistuttu. Jätteidenkäsittelylaitoksessa sinne vielä umpinaisina tuodut polttoainesauvat rikotaan ja liuotetaan voimakkaisiin happoihin. Toiseksi plutoniumilla katsotaan olevan suuri sotilaallinen merkitys. Lisäksi ydinaseiden raaka-aineena käytetyn plutoniumin ominaisuudet on pitkään pidetty salassa. Esimerkiksi USA :n atomienergiakomission vuonna 1969 julkaisema ydinjätetiedote ei puutu koko transuraanikysymykseen. Onhan hallituksilla jo nyt plutoniumia yllinkyllin vaikka koko ihmiskunnan hävittämistä varten. Yhdessä säiliössä on jo tonnikaupalla plutoniumia ja muita transuraaneja. Rahan vuoksi on viisasta vaieta vaaroista. Muut transuraanit, mm. niumia on jo levinnyt maapallolle. puoliintumisajaltaan yli kymmenen sukupolven ikäinen americium-241, jäävät siihen kokonaan. Jäähdytystehon tarve tosin hiljalleen vähenee vuosituhansien vieriessä. Näillä perusteilla useimmiten torjutaankin puheet plutoniumvaaroista. Jos jäähdytys keskeytetään, säiliöt räjähtävät. Tätä isotooppia muodostuu reaktorissa "arvottomasta" uraani-238 :sta, jota luonnonuraanissa on yli 99 0/o. Samoin talousmiehet pitävät kiinni omista eduistaan. Plutoniumia ei tänä aikana saa päästää ympäristöön pieniäkään määriä. Säiliöitä on jatkuvasti jäähdytettävä. Jätteet toivotaan saatavan johonkin jätteidenkäsittelylaitokseen. VALTAVAT S.i\ILit:lT, JATKUVA J.i\.i\HDYTYS Liuoksia säilytetään tavallisimmin jätteidenkäsittelylaitosten läheisyydessä maanpäällisissä tai juumaan rajaan upotetuissa terässäiliöissä (ks. Tällöin on muistettava taman maapallolle uuden alkuaineen tavaton myrkyllisyys ja satojen tuhansien vuosien suuruusluokkaa oleva vaarallisuusaika. Siksi on myös arvioitu, kuinka moni syöpäsairaus on jo nyt aiheutunut plutoniumista tai muista transuraaneista. Katseet kohdistuvat erityisesti hyötöreaktoreihin, jotka tuottavat plutonium-239 :ää enemmän kuin kuluttavat "arvokasta" uraani-235 :ttä. TYt:lLLISYYS ON TAATTU TUHANSIKSI VUOSIKSI Yhden säiliön käyttöiäksi arvioidaan syöpymisvaaran vuoksi vain 20 vuotta. Jäähdytysputkistoissa kiertävä vesikin tulee radioaktiiviseksi, jonka vuoksi sitä täytyy jatkuvasti puhdistaa joko tislaamalla tai ionivaihtimien avulla. Määrä on huomattavasti suurempi kuin ydinpommikokeissa ilmakehään tähän mennessä päässeet plutoniumsaasteet. Armeijat vartioivat hyvin omia plutoniumaarteitaan. Kolmanneksi plutonium-239:llä pyritään korvaamaan ehtymässä 126 olevia luonnonuraanivaroja. Parin ensimmäisen vuosisadan aikana jäähdytys katko ei saa olla edessä vuorokauden pituinen . Aikojen alussa maahan mahdollisesti tullut plutonium on vuosimiljardien kuluessa ehtinyt muuttua muiksi, vaarattomiksi alkuaineiksi. Kesiumja strontiumjätteet katsotaan vaarattomiksi, kun tätä jätehuoltoa -on jatkettu parikymmentä puoliintumisaikaa eli 600 vuotta. Säiliöiden koko on 1000-5000 m 3 • Radioaktiivinen säteily pidättyy käytännöllisesti katsoen kokonaan säiliöihin, eivätkä ne siten muodosta ympäristölle välitöntä säteilyvaaraa. Käyttökelpoisen ydinpommin saa nimittäin jo 5 kg:sta plutonium239 :ää, joskin "huonompilaatuista" reaktoriplutoniumia tarvitaan parikymmentä kiloa pommin tekemiseen noin nvrkin kokoinen kim pale
Kerrostalon kokoisia terässäiliöitä on siellä 151 kappaletta. Niissä on viimeisten viidentoista vuoden aikana havaittu yhteensä kuusitoista vuotoa. KUINKA J.i\TEHUOLTO ONNISTUU. Komissiolla on kyllä ongelmaan ratkaisu: se aikoo kaivaa Suurin osa Yhdysvaltain kiinteästä reaktorijätteestä varastoidaan lähelle maan pintaa. Vuosittain kerääntyy jätettä 30 000 50 000 kuutiometriä (vuoden 1969 tieto) . Suuraktiivisten jätteiden liuossäilytyksestä on jo käytännön kokemuksia. Tällä käsittelyalueella annetaan vastalauseista huolimatta keski~ 1:tiivisten jätteiden imeytyä suoraan maaperään. 127. 1969) mukaan radioaktiiviset aineet ovat jakautuneet maaperässä pohjaveden yläpuolelle oheisen piirroksen mukaisella tavalla "eivätkä ne ole vaaraksi ympäristölle". Onnistuessaan tämä ratkaisu voisi poistaa jäteongelman, mutta se vaatisi suunnattomasti varoja ja energiaa, josta juuri on pulaa. Hanfordin käsittelylaitoksella Washingtonin valtiossa on kolme neljäsosaa USA :n suuraktiivisista jätteistä. Sikäläinen atomienergiakomissio torjuu epäilyt, että aktiivisuutta voisi päästä pohjaveteen ja jos pääseekin, niin "ei ainakaan tuhanteen vuoteen". Ohut maakerros riittää pidättämään suurimman osan raioaktiivisesta säteilystä, mutta maanjäristykset, sortumat, onnettomuudet tai sabotaasit voivat vapauttaa erittäin vaarallisen jätteen ympäristöön ja pohjaveteen. Turvallista säilytystapaa ei tunneta ainakaan maan pinnalla, ja sen vuoksi on ajateltu mm. Suurimmassa, viime elokuussa havaitussa vuodossa valui maahan 500 m 3 eli omakotitalon tilavuutta vastaava jätemäärä. jätteiden ampumista avaruuteen. Epäonnistuessaan se pahentaisi tilannetta entisestään, sillä yksikin maapallon ilmakehään hajonnut jätekuorma saastuttaisi sen vaarallisesti. Maassa on plutoniumia seitsemän Nagasaki-pommin verran. Jos yksi säiliö pääsee räjähtämään, on jäljelläolevien huoltaminen entistä vaikeampaa ja itse asiassa ehkä tarpeetontakin. Edellämainitun atomienergiakomission jätetiedotteen (v. Komissio on tosin viime vuonna myöntänyt, että vuosien kuluessa plutoniumia on kerääntynyt lähelle maan pintaa niin yhtenäisiksi kerroksiksi, että ydinräjähdyksen vaara on olemassa. m'å jätesäiliörivistöt muodostavat
Yksin ei maamme tässä suinkaan olisi. -73): "Vakaa käsitykseni on, että jos Ruotsin kansalle annettaisiin täydellinen tieto ydinenergian riskeistä, niin ei olisi enää mahdollista rakentaa yhtään ydinvoimalaa. Ehkä maan tai auringon lämpöä osataan käyttää energiantuotantoon. D. T Nykyinen voimalarakennustoiminta perustuu 75-prosenttisesti ydinvoimaan. Jos ihmisyhteisöjen elämäntyyli on pakko muuttua teknologisessa mielessä nykyistä primitiivisemmäksi kuten eri puolilla on ennustettu pystyvätkö edes lapsemme tai lastenlapsemme enää huoltamaan noita kymmeniätuhansia jätesäiliöitä. Silloin Suomeenkin suunnitellut maanpäälliset jätesäiliöt hioutuvat mereenmutta tuskin ehjinä. Koska vanhatkin jätteet on huollettava, jäteongelmat kasvavat nopeammin kuin ydinenergian tuotanto. Itse reaktoreita voidaan tuhota. Niitä on jo käytössä ainakin Neuvostoliitossa, Englannissa ja Ranskassa. Maanjäristysvaaraa ei myöskään saisi olla ainakaan tuhanteen vuoteen. Lupaukset paremmista ovat luhistuneet. Tällaista aluetta ei ole löydetty. Paristakymmenestä kilosta plutoniumia tavanomaisen teknillis-luonnontieteellisen koulutuksen saanut ryhmä pystyy tekemään ilman erikoislaitteita pommin. Kohtalokkaampaa on kuitenkin jätteisiin kohdistuva terroristitoiminta. Noin vuoteen 1970 asti ydinenergian käyttöä puolustanut ja sen jälkeen sitä mm. Tai ehkä superkulttuuriamme on tuolloin jo kohdannut katastrofi, jonka vuoksi reaktorijätteitä ei enää tule lisää. Yhdysvalloissa on tuom101stuimen päätöksellä keskeytetty Oak-Ridgen hyötöreaktorin rakennustyöt. 8. Plutoniumin varastaminen tulee yhä helpommaksi. Varsinkaan kuljetusten aikana plutoniumin vartiointia ei ole aina kunnolla hoidettu. Silti on aikaisempien vuosikymmenten tuottama radioaktiivinen jäte maailman vitsauksena vielä satojen tuhansien, ellei miljoonan vuoden ajan. Sekä USA:ssa että Ruotsissa, noissa teknologian edelläkävijämaissa, vastustetaan nykyään erittäin voimakkaasti ydinenergiatuotannon lisäämistä. Niinpä maanpäällinen "väliaikainen" säiliösäilytys on edelleen katsottava turvallisimmaksi jätehuoltomuodoksi. Pugwashliikkeen välityksellä voimakkaasti vastustanut ruotsalainen tiedemies, professori Hannes Alfven on lausunut (Dagens Nyheter 8. Valmistusohjeet on esitetty esim. Kukaan ei ole voinut taata, etteivätkö jätteet pääsisi näistäkin paikoista leviämään elävään luomakuntaan. Me perustamme maailmaa, jossa emme voi elää. Syynä ovat "vakavasti varteenotettavat ympäristövaara t". Me lähetämme laskun lapsillemme." Säästäkäämme energiaa ja käyttäkäämme toistaiseksi kivihiiltä. Nestemäisten jätteiden käsittelyvaikeuksien vuoksi niitä pyritään kiinteyttämään haihduttamalla ja saostamalla. Plutoniumia syntyy suhteellisesti vieläkin enemmän, jos hyötöreaktoreita ruvetaan laajassa mitassa käyttämään. Pomminrakennuksen pullonkaula, raaka-ai128 nekysymys, on poistunut plutoniumin tulon myötä. Jäähdytyspulmat ajatellaan ratkaistavan siten, että kiinteät jätteet upotetaan pienissä kapseleissa sopiviin maakerrostumiin laajalle alueelle. Ideaalinen kaatopaikka olisi laaja yhtenäinen suolakerrostuma, jota ympäröivät kaikkialta tiiviit maamassat ja jossa ei ole pohjavesiä. Ehkä ennen sen loppumista keksitään energiapulmiin kestävämpi ratkaisu. Jääkaudetkin on otettava jätesäilönnässä huomioon, vaikka vastuun ulottaminen jääkauden takaiseen elämään vaikuttaa liioittelulta. Nykyinen ydinenergia on kestämätön edes väliaikaisratkaisuna . MAAHAN, MEREEN, JA.A.HA.N VAI TAIVAALLE. Vaikka Suomen yksityinen vastaus tähän kysymykseen olisikin kielteinen, voiko siitä olla mitään hyötyä m1ta turmiollisimmalta näyttävän kehityksen ehkäisemisessä. Jos raketti syttyy palamaan ilmakehässä jätteet leviävät nopeasti kaikkialle. Luonnonmullistuksista maanjäristykset muodostavat suurimman vaaran jätteiden säilytykselle. tietosanakirjoissa. plutoniumin maasta ja myydä sen miljoonan dollarin voitolla yksityiselle teollisuudelle. KASVAVAT JA. Tee-se-itse -atomipommin valmistaminen ei myöskään ole yliv01mamen tehtävä. Perimmältään kysymys onkin siitä, onko meillä oikeus sälyttää tällainen kuorma jälkipolvien kestettäväksi. Jätteiden ampuminen avaruuteen on niiden suuren määrä vuoksi mahdotonta ja myöskin vaarallista puuhaa. Vaihtoehtoisesti on esitetty, että jätekapselit upotettaisiin Etelänapamanteren jääpatjaan tai meren syvänteisiin. Vuonna 2000 fuusioenergia on ehkä saatu käyttökelpoiseksi. Kieltäytymällä uusista ydinvoimaloista ja tekemällä kansainväliseen ydinreaktorikieltosopimukseen tähtääviä aloitteita ETYKtai muiden turvakokouksien yhteydessä, Suomi voisi osaltaan toimia suunnannäyttäjänä. Maanpäällisen jäteliuossäiliön räjäyttäminen ei ole suuri ongelma öljysäiliöiden räjäyttelemiseen erikoistuneelle ryhmälle. SABOTAASIT, SODAT, JA.A.KAUDET JA LUONNONMULLISTUKSET Omat vaaransa muodostavat myös erilaiset terronstIJaqestöt. TEMA.A.RA. Eivät ainakaan käsivoimat veden pumppaamiseen rnta. Suuraktiivisten jätesäiliöiden lukumäärä lasketaan tuolloin jo (kymmenissä) tuhansissa. Vuosisadan loppuun mennessä arvioidaan ydinenergian tuoton kasvaneen nykyisestä satakertaiseksi. Sen on laskettu riittävän vielä usean vuosisadan ajan. Seuraavan jääkauden alkaessa nyt tuotetun plutoniumin aktiivisuus on vähentynyt enintään puoleen nykyisestä. Samoin kasvaa jätetuotantokin
Hyvillä riistaeläimillä, jotka myös lisääntyvät tehokkaasti, voi aikuiskuolleisuus olla 50 0/o. Biologiset edellytykset Jotta metsästys olisi hyväksyttävää, sen täytyy olla biologisesti terveellä pohjalla. Metsästys ajoittuu siten, Vanhastaan ovat metsästäjät ja luonnonsuojelijat olleet tukkanuottasilla. vyyteen ja luontaiseen kuolleisuuteen. Lisääntymiskauden lopulla tämä kuolleisuus vähenee, ja seuraavan lisääntymiskauden alussa ollaan jälleen tuossa samassa 40:ssä yksilöss, mikäli kanta on muuttumaton. Ristiinassa), joissa kuvataan eläinaiheita ja metsästystä. Metsästystä voidaan tarkastella joko metsästyskohteiden, riistaeläinten kannalta tai sitten ihmisen ja yhteiskunnan kannalta. Metsästyksen täytyy perustua siihen, että riistaeläiminä käytettyjen eläinten lisääntyvyys eli tuottokyky on niin suuri, että tästä tuotosta voidaan hy ödyntää osa, ilman että lajin kanta vähenee. Metsästys on ollut tärkeä elinkeino muiden luontaiselinkeinojen joukossa ilmeisesti sekä lappalaisille, jotka asuivat Suomessa ennen suomalaisten tuloa, että suomalaisille. Tällöin metsästys voi verottaa sitä osaa, joka joka tapauksessa kuolisi. Eläinten merkitys ravintona ja vaatetuksessa on ollut ennenvanhaan tavattoman suuri ja metsästykseen on kiinnitetty paljon huomiota. Erimielisyyksien tärkeimpänä syynä olivat toisaalta pedot, toisaalta niiden luonnonsuojelijoiden näkemykset, jotka olisivat halunneet kieltää kaiken tappamisen. Kanta pysyy hyvänä, jos metsästys sovitetaan siten, että se korvaa osan luontaisesta kuolevaisuudesta. Nykyaikaisen riistatalouden ja luonnonsuojelun välillä ei ole mainittavia ristiriitoja, koska molempien pohjana on ekosysteemin tuottavuuden säilyttäminen. Tästä ovat todisteena esim. Varsinainen elinkeino se oli silloin ainoastaan muutamille harvoille turkisriistan pyydystäjille ja ehkä Pohjois-Suomessa myös linnunmetsästäjille. Myös monissa historiallisissa asiakirjoissa on mainintoja metsästyksestä; esim. vanhat kalliomaalaukset (mm. Jos metsästetään liikaa, eläinkanta pienenee, eikä tällöin enää olla biologisesti terveellä pohjalla, ellei tarkoituksena ole liian runsaan kannan vähentäminen. Tällöin meillä on keväällä kanta, jossa on puolet nuoria ja puolet aikuisia. Maaseudulla metsästyksellä on ollut taloudellista merkitystä aina tämän vuosisadan alkupuolelle asti. Metsästys korjaa talteen enintään vain sen osan, minkä populaatio menettäisi luontaisen kuolleisuuden muodossa. Jos taas halutaan kasvattaa kantaa, pyritään yksilöitä säästämään ja kenties pyritään riistanhoidon keinoin vaikuttamaan lisäänty. "Metsästys" -sana jo osoittaa, että metsien päätuote o n jossain vaiheessa ollut nimenomaan riista eikä suinkaan puu. yksilö100 määrä 80 60 40 _ 1 lisää ntymiskausi (yleensä I vuos i) _ _ kai kki yksilöt aikuiset yksilöt mc:uä.stys verottaa os:aa, joka muutenkin kuolisi Riistalajien luontainen syntyvyys ja kuolevuus ovat yleensä korkeat. Esimerkiksi jos meillä on keväällä 20 paria ( 40 yksi löä), joista jokainen tuottaa kolme jälkeläistä, yhteensä 60 jälkeläistä, pääsemme lisääntymiskauden aikana 100 yksilön kantaan. että riistaeläinyksilöiden pitää saavuttaa tietty koko ja turkiseläin· ten vielä tietty turkin kypsyysaste. Jos siis halutaan pienentää kantaa, metsästetään enemmän yksilöitä kuin kannan tuottokyky sallisi. Jos metsästys on oikein suoritettu kestävän tuoton peri aatteella eläinkanta reagoi siten, että luontainen kuolleisuus vähenee ja metsästyksen vaikutus seuraavan lisääntymiskauden kantaan jää minimaaliseksi. Suurimmalle osalle niistä, jotka metsästävät, metsästys on ulkoilumuoto ja puhutaankin ns. Matti Helminen Suomen riistatalous Metsästyksen merkitys on t änä päivänä aivan toinen kuin se on vanhastaan ollut. oheista kaavakuvaa). Tämän jälkeen metsästys voidaan suorittaa joko nopeasti tai pidemmän ajan kuluessa siten, että luontainen kuolleisuus kompensoituu. virkistysmetsästyksestä. Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa on mainintoja majavanpyyntioikeuksien jaosta. Tänä päivänä metsästys on enää hyvin harvoille edes sivuelinkeino. METSASTYKSEN EDELLYTYKSET Metsästyksen edellytykset ovat kahdenlaiset: biologiset ja sosiaaliset. Näistä 20 on aikuista nisäkästä tai lintua ja 60 poikasta (ks. Kun on päästy 100 yksilön kantaan, seuraa suhteellisen nopea kuolleisuus, jolloin pieniä poikasia kuolee yleensä enemmän kuin van hempia eläimiä. 129. Kun maataloutta alettiin tehokkaammin harjoittaa, metsästys menetti vähitellen merkitystään_
huolestuttava. Sotien jälkeisenä aikana metsästäjien määrä on kasvanut noin kaksinkertaiseksi ja vuonna 1973 ylitettiin 200 000 metsästyskortin raja. Vesilintuja ja muuta ei selvästi havumet sien riistaa on n. On olemassa lajeja, joilla on hyvä liha, mutta joita siitä huolimatta metsästetään vähän tai ei ollenkaan. taajamaja tiealueilla metsästys ei tämän vuoksi ole mahdollista. Metsästyksen arvoa voidaan laskea kahdella eri tavalla: lasketaan saaliin arvo tai lasketaan rahamäärä ja työaika, jonka metsäst yksen harrastaj at ovat valmiit käyFtämään metsästykseen. Lainsäädäntö Pähkinäsaaren rauhansopimuksen yhteydessä lienee meill ä annettu ensimmäiset kirjalliset metsästystä koskevat säännökset. Paljon suurempana pidetään kuitenkin metsästyksen virkistyksellistä arvoa, jota ei rahalla mitata. kurki saattaisi olla hyvä ravintokohteena, mutta sen lisääntyminen on suhteellisen hidasta, eikä siitä tämän vuoksi ole tullut metsästyskohdetta. Meidän riistavaramme e1vat suinkaan lisäänny samassa su hteessa kuin metsästäjien määrä on lisääntynyt. Myös vesilintujen osuus saalismääristä on suuri ja joinakin hyvinä vuosina turkisriistan osuus on suuri. '-..S,: """ "'cl "' E ~ c:: ~ ::, ls :==: ~ ~ ; : , . Koska oravannahan hinta on nykyisin alhainen, ei metsästäjien kiinnostus riitä ja näin jätetään käyttämättä luonnonvara, jota voitaisiin hyvin käyttää. Yhdysvalloissa metsästys sen sijaan käsitetään siten, että se lisää kulutusta ja on näin yhteiskunnalle edullista. Tämä lisääntyvä metsästyspaine, joka ehkä johtuu elintas on noususta, on jossain määrin 130 Metsäkanalintusaaliin rahallinen arvo vuosittain on noin kolme miljoonaa markkaa. Ne ovat ts. Asetuskokoelma sisältää lisäksi kolme asetusta: n1etsästysasetus, asetus hirvenm etsästy ksestä (muute ttu jälkeenpäin) ja asetus metsästyksestä ja riistanhoidon järjestelystä valtion omistamilla mailla. Esim. lajeja, joiden lisääntyvyys ja luontainen kuolleisuus on suuri ja joita juuri tästä syystä voidaan metsästää. Suomen riistasaaliista on havumetsien rii staa n. mk ja se jakautuu seuraavasti eri riistaeläinryhmittäin: B.:: C ö >·>~ ... Jos riistasaaliita tarkastellaan lajeittain, metsäkanalintujen osuus yksilömäärissä on suuri (v iime vuosina kuitenkin määrät ovat laskeneet). 290/ 62). 75 0/o. Useimmat riistaeläimet ova t myös petoeläinten yleisiä saalislajeja. METSÄSTYKSEN LAINSKKDKNTO JA HALLINTO Yhteiskunta säätelee lainsäädännöllisin keinoin metsästystä, jotta metsästyksen biologinen ja sosiaalinen tavoite saavutettaisiin. Saaliin arvo ei ole myöskään helposti määrättävi ssä esim. Mets ästykseen liittyy myös eettisiä ongelmia, sillä kaikki ihmiset ei vät voi hyväksyä eläinten tappamista. 5 0/o ja tuntuririistaa (riekot, kiirunat) on n. Metsästyslain nojall a annetaan vielä vuosittain maaja metsätalousmi. Sosiaaliset edellytykset Metsästys täytyy järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuuttomia turvallisuusriskejä. Niiden, jotka metsästävät, tulisi myös pitää huolta riist akannoista. oravaa ja tämänkin jälkeen vielä osa jää kuolemaan ravinnonpuutteeseen. Meillä py ritään arvioimaan m etsäs tyksen yhteydessä saadun saaliin arvo. lajin runsauden mukaan. Ekologiselta kannalta katsoen ei kuitenk aan ole mitään estettä käyttää hyväksi sellaista uudistuvaa luonnonvaraa kuin riis taeläinkanta on, suoritettiinpa m etsästys elämisen perustarpeiden tai pelkän virkistystarpeen tyyd yttämi se ksi. Riistaeläinlajit Hyvät riistaeläinlajit on kokemuksen avulla voitu erottaa huonoista riistaeläimistä. Sen sijaan kanaja sorsalinnut tuottavat runsaasti poikasia ja niitä metsästetaan. 1-2 0/o. RIIST ASAALIIT Metsäst y ksellä on edelleenkin huomattavaa taloudellista arvoa. Vähitellen metsästyslainsäädäntö on kehittynyt, ja nyk y inen metsästyslain muoto on vuodelta 1962 (asetuskokoelmassa no. Peltorii stan osuus saalismääristä on n. ' os·~ ""' ~s V>....!t: ~~ hirvi 55 16 jänikset 10 3 metsäk;analinnut 10 3 vesil innut 1 2, 1 petoeläimet 7 0,3 muu riista 15 4,5 Saaliin arvon laskeminen lihan hinnan perusteella on kuitenkin vaikeata, koska ei ole tarkkoja saalistilastoja . Meillä saaliin arvo on riistantutkimusosaston arvion muka an viime vuosina o llut n. Tämäkin osoittaa, että ne ovat lajeja, jotka kestävät verotusta, oli se sitten ihmisen tai petoeläimen suorittamaa. Täten metsästys on traditionaalisesti kohdistunut vain tiettyihin lajeihin. Esimerkiksi hyvänä oravavuonna meillä voitaisiin metsästää jopa 2.5 milj. Riistasaalismäärät vaihtelevat huomattavasti vuosittain ko. 20 0/o. Esim. metsäkanalintujen osalta, koska niiden kauppa ei ole sallittua . METSKST.i\J KMKKRIEN KASVU SUOMESSA Metsästyksen merkitys virkistystoimintana on koko ajan kasvamassa. 30 milj . Ympäristönsuojelun k annalta pitäisi metsästykselle asettaa ehdottomat bio lo giset vaatimu kset
Jokainen uusi metsästäjä joutuu kirjalliseen tutkintoon, jossa vaaditaan metsästyslain, riistaeläinten, metsästystapojen ja riistanhoidon menetelmien tunteminen. Nykyisin pyritään riistakanta turvaamaan asettamalla metsästykselle yhä tiukempia aikarajoituksia. Yhdysvalloissa metsästys ei ole sidottu maanomistusoikeuteen. Valitustyöhön liittyy metsästäjä tutkintojen järjestäminen. Kuitenkin tällaiset rajoitukset estävät käyttämästä metsästysmenetelmiä, jotka saattaisivat olla biologisesti parempia. Tällöin metsästys huolehtii petojen tehtävistä. Metsästäjäin Keskusjärjestön lisäksi on kaksi vapaaehtoista metsästäjäjärjestöä, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto. Näin lakisääteiset rajoitukset voivat olla ristiriidassa luonnonvaran järkevän periaatteen kanssa. Metsästäjäin Keskusjärjestön tärkein toimintamuoto on asennekasvatusja valistustyö. Riistanhoitoyhdistykset muodostavat 14 riistanhoitopiiriä, joissa kussakin on päätoiminen riistapäällikkö. Lisäksi hirvenmetsästäjä joutuu suorittamaan ammuntakokeen. Metsästyslain nojalla kuitenkin monet viranomaisille kuuluvat tehtävät on delegoitu metsästäjien omaehtoiselle järjestölle, Metsästäjäin Keskusjärjestölle. paikallisille metsästysseuroille. Koska metsästäjämäärät ovat ovat kasvaneet myös metsästysrajoitukset ovat lisääntyneet. Järjestö on lakisääteinen ja saa valtiolta avustusta, joka on valtaosa valtiolle kertyvistä riistanhoitomaksuista. Metsästäjille lähetetään Metsästäjälehteä ja ruotsinkielisille Jägarenlehteä. Esim. Vastuu riistanhoidosta on meillä periaatteessa 200 000 metsästäjällä. Eräs lain sallima keino on rauhoitusalueiden laajentaminen Ja uusien perustaminen. Riistakannan säilyttämistä koskevat säädökset ovat vasta lain kolmannessa luvussa ja siellä 23 § :n ensimmäisessä momentissa on lain varsinainen biologinen ydin: "Metsästystä on niin harjoitettava, että sillä ei vaaranneta riistakannan säilymistä. 2800, joista suurin osa on maan eteläosissa. Kuitenkin juuri tällä menetelmällä pystyttäisiin parhaiten valikoimaan ne yksilöt, jotka pitäisikin ampua. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin lähinnä luottamusmiestoimintaa. Metsästyslaki alkaa metsästysoikeutta koskevilla säädöksillä. Näistä edellinen edustaa lähinnä maataomistavia metsästäjiä, ja jälkimmäinen pyrkii apmaan maataomistamattomien metsästäjien asiaa. Metsästäjäin Keskusjärjestö koostuu 300 paikallisesta riistanhoitoyhdistyksestä ja jokainen metsästäjä kuuluu yhteen tällaiseen yhdistykseen. Sosialistisissa maissa metsästysoikeudet kuuluvat valtiolle, koska yksityistä maanomistusta ei ole. mk vuodessa. Toisaalta on kuitenkin metsästyslaki, joka antaa viranomaisille oikeuden säädellä metsästystä. Voidaan säädellä metsästysaikojen pituuksia, rauhoittaa riistalaji koko maassa tai osassa maata ; lisäksi voidaan Oravalle ovat luonteenomaisia jyrkät runsaudenvaihtelut. . Metsästyslain rakenne on puhtaasti ympäristönsuojelun kannalta epätyydyttävä. Arviointien perusteella voidaan sitten sopia alueelliset kaatokiintiöt. Tällöin voitaisiin metsästysaikoja pidentää ja vapaampi metsästys antaisi virkistysmetsästykselle enemmän mahdollisuuksia. kieltää pyyntivälineitä ja pyyntitapoja. Jokainen metsästäjä maksaa vuosittain riistanhoitomaksun, ja näistä kertyy valtiolle rahaa n. Tätä järjestelmää kutsutaan ns. Jos toisin metsästetään ja välttämättömät riistanhoidolliset toimenpiteet lyödään laimin, voi lääninhallitus metsästyksen valvojan esityksestä . Siellä ei ole kuitenkaan jokamiehen oikeuksia, joten vapaalla metsästyksellä ei ole käytännössä paljonkaan merkitystä. 4 milj. Hyvin ajoitettu metsästys vaimentaa heilahtelua ja pitää kannat vakaampina. yksityiseksi metsästysoikeudeksi. Pohjois-Suomessa järjestäytyminen on vasta alussa, koska Lapin läänissä ja osissa Oulun lääniä on paikallisilla asukkailla valtion metsissä vapaa metsästysoikeus. 131. kerrallaan enintään kolmen vuoden ajaksi kieltää metsästyksen määrätyllä alueella tai sitä rajoittaa." Tässä määritellään uudistuvan luonnonvaran kestävän käyttön periaate. Metsästysoikeus liittyy Suomessa maanomistusoikeuteen. Valtio jakaa sitten metsästysoikeudet esim. Esim. Jos metsästysoikeus on yleinen, niin vastuu riistanhoidosta lankeaa valtiovallalle. . Heidän asenteistaan riippuu paljolti riistanhoitotyö. Hallinto Metsästysasioissa ylin päätäntävalta kuuluu maaja metsätalousministeriölle, jossa on kalastusja metsästysosasto. Metsästysoikeus on eräin poikkeuksin maanomistajalla tai sillä jolle maanomistaja on tämän oikeuden luovuttanut. nisteriön päätöksiä eräiden turkiseläinten metsästysajoista. Jos metsästys halutaan suorittaa biologisesti oikein, tulisi alueittain tehdä riista-arvioinnit. Lainsäädäntöä pyritään kuitenkin jatkuvasti kehittämään. lampun käyttö valkohäntäpeuran metsästyksessä on kiellettyä. Vapaaehtoisia metsästysseuro ja on n. Järjestelmä ei ole samanlainen kaikissa maissa. Siellä viranomaisilla ei myöskään ole riittäviä keinoja säädellä metsästystä. Sen sijaan koska meillä on yksityinen metsästysoikeus, vastuu lankeaa metsästysoikeuden haltijalle
Kysymyksenalaisia menetelmiä ovat, paitsi yksipuolinen vahinkoeläinten torjunta, myös riistan istuttaminen, jossa on tehty paljon virheitä. Myös korkeakoululaitos on teh o kkaasti osallistunut riistaeläinten tutkimiseen. Riistantutkimusosasto on tutkimusongelmien määrään nähden kuitenkin liian pieni. jäniksiä saataisiin alueelle tuomalla niitä jostakin muualta, vaikka alue on huono ja sillä metsästetään liikaa. suurpetotutkimusta, jolla on merkitystä suurpetojen suojelun kannalta. Riistanhoidon menetelmistä kaikkein yleisimpiä ovat eläinten talviruokinta, elinympäristön parantaminen ja pesimämahdollisuuksien lisääminen (pesäpöntöt). Kuitenkin istutus tehoaa vain hyvin harvoissa olosuhteissa, joissa on tehty myös muuta tehokasta riistanhoitotyötä. menot maksetaan valtion yleisistä varoista. Riistantutkimus on perimmiltään soveltavaa populaatioekologiaa. Tämä voidaan sitten laajentaa koskemaan kaikkien lintujen ja nisäkkäiden hoitoa, myös niiden, joita ei metsästetä. Lajien yksilömäärät tulisi pitää sellaisella tasolla, että vahingot pysyvät kohtuullisina suhteessa siihen hyötyyn tai iloon, mikä tällaisten lajien olemassaolosta on. Koko tutkimustoimin ta tähtää riistanhoidon edistämiseen ja metsästämisen jär132 jestämiseen ekologisesti terveelle pohjalle. Se toimii edelleen julkaisten riistabiologista vuosikirjaa "Suomen Riista". Näitä keinoja käytetään myös yleensä eläimistönhoidossa. RIISTA-ARVIOINNIT Jotta metsästys voitaisiin pitää biologisesti terveellä pohjalla, tarvitaan alueellisia riista-arviointeja, joiden perusteella sitten riistakantoja voidaan verottaa oikein. Meille on tuotu myös joukko pohjoisamerikkalaisia lajeja esim. Se pyrkii selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat riistan alueittaiseen runsauteen ja etsimään keinoja, joilla kannan tiheyteen voitaisiin vaikuttaa ts . Riistantutkimus on siten myös hyvää seurantatutkimusta ympäristönsuojelun kannalta. Rintama etenee laskien 60 metrin saralta löyty vät linnut. Erityisesti tulevien retkeilyalueiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon kokonaiseläimistönhoidollinen näkökulma. Lisäksi tutkitaan riistaeläinten elinympäristöjen laatua ja muutoksia. riistanhoitokeinoja. Arviointi suoritetaan elokuussa, jolloin poikueet ovat vielä koossa. Osaksi meillä on vielä traditionaalisesti korostettu ns. 1942. Riista-arviointimenetelmien tarve on suuri. Talvella voidaan kuitenkin käyttää sellaista menetelmää, että jokin alue kierretään ja kaikki rajan ylittävät jäniksen jäljet merkitään. Jänisten laskemiseksi ei ole hyvää menetelmää. Näistä perustettiin uusi laitos Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos . Vuonna 1964 perustettiin valtion riistantutkimuslaitos ja v . RIISTANHOITO Riistanhoito on vanhastaan käsitetty riistan lisäämiseksi suna muodossa, että saataisiin mahdollisimman suuri saalis. Suomen Riistanhoito-Säätiö perustettiin v. Kuitenkin riistanhoito olisi käsitettävä laajemmin toimintana, joka tähtää riistan runsauden ylläpitämiseen tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon yhteiskunnan erilaiset tarpeet. Valkohäntäpeurassa esiintyy PohjaisAmerikassa loismato, joka ei aiheuta suna itsessaan sairautta, mutta sen sijaan aiheuttaa hirvissä. Riistantutkimus pyrkii myös selvittämään, mikä osuus kannasta voidaan metsästää kestävän tuoton periaatteella . Dosentti Erkki Pulliainen on tehnyt mm. Riistantutkimusosastolla on kolme tutkimusasemaa Evolla (Lammi), Meltauksessa (Rovaniemen mlk .) ja Söderskärillä (Porvoon mlk.). Viime vuosiin asti riistantutkimus maksettiin valtiolle kertyvistä riistanhoitomaksuista, mutta nyt riistantutkimus on jo samassa asemassa kuin muukin tutkimus, ts. Tämä menetelmä on kuitenkin melko kallis. valkohäntäpeura, piisami ja minkki (villiintynyt tarhoista). Riistantutkimus alkoi 1920-luvun lopulla, Suomen yleisen Metsästäjäliiton riistabiologisen komitean muodossa. vahinkoeläimien hävittämistä, joka kuitenkin tulisi ymmärtää ihmisten kannalta haitallisten eläinten runsauden säätelynä. Metsästys ja riistanhoito pitäisi nähdä kokonaisuutena siten, että se on ympärivuotinen harrastus, josta vain pieni osa on metsästämistä. Tämän jälkeen alue tyhjennetään useamman miehen voimalla ja pyritään saamaan jänikset liikkeelle. Riistantutkimus on koettanut kehittää yksinkertaisia menetelmiä riistakantojen arvioimise ksi, jotta metsästäjät voisivat itse suorittaa näitä arviointeja. Riistanhoidon menetelmät ovat suureksi osaksi ekologisesti hyväksyttäviä menetelmiä. 1971 siihen yhdistettiin maataloushalli tuksen kala taloudellinen tutkimustoimisto. On monesti kuviteltu, että esim. Etelä-Suomen soiden riekkokantoja on "vahvistettu" tuntureilta pyydystetyillä riekoilla, jolloin on· tuotu geneettisesti vierasta kantaa olosuhteisiin, jossa niillä ei ole samoja elinmahdollisuuksia kuin luontaisella kannalla. Metsäkanalintuja varten Paavo Rajala on kehittänyt arviointimenetelmän, joka perustuu kolmen miehen ketjun käyttöön. Hirvieläinten laskenta taas suoritetaan lentokoneesta syvimmän lumen aikana talvella. Sitten tarkastetaan poistumisjäljet ja lasketaan jänisten määrä . Kuitenkaan kaikille riistalajeille ei ole hyviä menetelmiä vielä pystytty kehittämään. Miehet kulkevat 20 metrin välein ja ulkopuolelta arvioidaan vielä 10 metrin sarka . Ym päristömyrkkytutkimukset ovat liittyneet riistantutkimukseen. Esim. Riistan istuttamisen yhteydessä voidaan tuoda myös geneettisesti vää rää kantaa, josta on vain kielteisiä seurauksia. Tätä varten on kehitetty kannanarviointimenetelmiä, jotta saataisiin selville riistamäärät ja niiden muutokset. RIISTANTUTKIMUS Riistantutkimus suoritetaan valtion varoin
Piisami taas syö niukkakasvustoisia vesistöjä tyhjäksi vähentäen muiden eläinten elinmahdollisuuksia. vesilintujen, elinmahdollisuuksia. Meillä tätä loista ei kuitenkaan ole tavattu, mutta istutuksen yhteydessä olisimme voineet sen aivan hyvin saada myös meille. Metsästäjien suorittaman työn ohjaajiksi olisi saatava riittävästi koulutettua työvoimaa. Sen saaliiden osuus koko riistasaaliista on 55 °/o. Meille on istutettu myös fasaani ja kuusipeura. Siinä voidaan onnistua, mutta yhtä hyvin voidaan aiheuttaa jonkin paikallisen eläinlajin väistyminen. Toisaalta voidaan tuoda loisia, jotka sitten aiheuttavat uusia ongelmia. ·_i, .,,. Pohjois-Amerikassa se usein esiintyy rehevämmissä vesistöissä ja lisää muiden eläinten, esim. Nykyistä varsin runsasta hirvikantaamme pyritään suurimmassa osassa maatamme yhä edelleen kohottamaan, mutta samalla huolehtimaan siitä, että hirvien aiheuttamat vahingot eivät tulisi kohtuuttomiksi. j ja poroissa halvaantumista. Hirvikantojen arvioinnissa on viime aikoina alettu käyttää apuna lentokonetta. 133. Ns. "faunan parantamik .. Neuvostoliiton puoleisista istutuksista on meille tullut supikoira. D Ylivoimaisesti tärkein riistaeläimemme on hirvi. Riistanhoitotyöhön pitäisi saada mukaan kaikki ne henkilöt, jotka metsästävätkin. nen" on kuitenkin ama kyseenalaista toimintaa. Riistantutkimuksen ja viranomaisten pitäisi kehittää sellaisia riistanhoitomenetelmiä, jotka olisivat ekologisesti mahdollisimman terveellä pohjalla eivätkä aiheuttaisi uusia ympäristönsuojeluongelmia. Tällä hetkellä istutetaan Suomeen kanadanhanhia, joista tuskin on m1taan vahinkoa
Sen tä rkeim pä nä te htävän ä pidettiin riistan vi hollisi na pidettyjen eläinten lu kum äärän vä hentäm is tä. Sitä paitsi ym päristöm yrkyt ovat aiheut taneet riistan ja luonnonsuojelijoillemm e aiva n uudenl aisia ongelmia. T äm än on käytännössä osoittanut metsäteknikk o Erik Grönqvis t nii den 18 vuoden aikana , jona hän on ollut T ammisaa ren ka upung in me t säteknikkona. M ETSÄ TALOUS ON V ÄHENT ÄN,YT RIISTAN MAHDOLLISUUKSIA A jallemme on omin aista kaikki en lu onnonvaro jen tehokas h yvä ksikäy tt ö. Gustav M unsterhjelm Sama metsä tuottaa riistaa ja puuta Rii stanhoitoaa te saapui m aah amm e 1700-lu vun lop ull a. On suosittu kuusta ja mäntyä, mutta lehtipui ta on väh ennetty laa joilta alueilta m yrk ytyksin ja hakkuin . Grönqvistin riistanho itoalueen hirvikanta on erityisen vahva, mut ta ist utuksilla ei ole ilmenn yt mainittav ia va hinko ja. T oisaalta se on varm asti saa nu t monet päättelemään , että ri ista n hoito on n ykyään menettän yt merkityksensä . RUNSAS HIR V IK A N TA ILM A N TAIMIV AHINKOJ A M etsiemm e tärkein riistala ji on epäilem ättä hirvi. Joen ja pu ronreunat o~oittautui vat tarkoitukseen ihanteellisiksi: raita ja pa ju viih ty vät niissä erinomaisesti , mutta näm ä paikat ova t yleensä käyttökelvo ttomi a m etsän viljelyssä. sopi vaa rav intoa ja suojaa ja pesäpa ikkoja tar joavan ympär istön puu tteesta. Vilj elemällä haapaa, raitaa , pajua ja koiv ua sopi vissa paikoissa on T am misaa ren alueella luotu edell ytykset runsaalle hirvi kann alle ilman , että metsänistutuk set ovat kärsineet. Metsätalouden kannalta taas eräät riistaeläimet etenkin hirvi sekä riistan ravintokasvit haittaavat puuntuotantoa. vinnoksi ja sääs tetään nuoremm at yksil öt . Täm ä joh t u u m onista eri tekij öistä, mm . Talvella kaadetaan aina suurimm at h aavat rii stan talvira . U udet ekologian tiedot ovat koros taneet peto jen ta rpeellisuu tta riista nkanto jen saneeraajin a. Suuria, osittain ainutlaatuisia suoalueita on oji tettu MERA ohj elman yhteydessä . N yMetsien moninaiskäyttö on usein vain kaunis fraasi, koska talousmetsien käsittelyperusteena on lähes yksinomaan puuntuotannon kohottaminen. HA A P A REUNUKSET JA KOIVUNVESA T HAKKUUAUKIOILLE H aapa , joka on jäniksen , hirven ja eräiden metsälintujen tärkeää talvirav intoa, vo idaan sopi vimmin vil jellä hakkuu ja istutusalueiden ym pärill ä, mihin kasva tetaan haapare unu s. Tilanne on todellisuudessa päin vastainen , sill ä juuri n yt lu onn on ..-.5uojelu ja riistanho ito ova t saa neet kaikkien aiko jen suurimman ja tär keimm än tehtävän sä: runsaa n ja elävän lu onn on jatku va n olem as saolon tu rvaa misen . H yvien tu losten saav ut tamise ksi on kunkin la jin to imee ntulos ta pitän yt hu olehti a erikseen . Y hä useammat rii stanh oita jat ovatkin tarkistan eet suh ta utum istaa n peto ihin . M yös tavalliset kos tea hkot o jat sopi vat erinomaisesti raidan ja pajun viljelemiseen . Suom en voimakkaimmin h yödynnetty jä lu onnonvaroj a ovat epäilem ättä metsät . H än vastaa metsän ja riistanhoidosta yhteensä noin 320 he htaa rin alueella. Lehti veso jen , erit yises ti koivun ,. M etsä nomistaja!-, le se tu o suoran aista tul oa korkea luokk aisen a !ihana , mutta vähin tään yhtä arvokas on se luonnonelämys, jonka retkeilijä kokee kohda tessaa n hirven . Lisäksi ne tarj oavat erin om aisia suo jaja pesimäpaikko ja useille pikkulin tul ajeille. A ikaisemmin melko m onipuoliset metsämme ovat MERA -s uunnitelmien aikana mu ut t uneet yksipuolisemmiksi ja ekosysteemeinä yksinkertaisemmik si . Ongelma rat kaistiin helpos ti . kyisestä talousmetsästä puu ttuvat leh tipuu t , kuten haapa, raita ja paju , joten hirven on pa kko syödä henkensä pitimiksi heikompaa ru o kaa kuu sija män ty istutuksi lta . TAMMISA A REN ESIM ERKKIT A P A US T ilanteen ei välttäm ättä tarvitse olla näin , va ikka se n yt onkin sellainen useimmissa metsissämme. T äm ä toi134 minta on köyhdyttän yt metsiemme ri istaka nto ja. PENSASJA VESAKKOVILJELMAT PURONV ARSILLE Kun alueen rii stanh oitoto iminta aloi tettiin , oli ensimmäinen kysy m ys, miten voitaisiin viljellä rii stalle tärkeitä lehtipuita vaikuttam atta itse m etsän viljelyyn . Tällaise t vesa kkoaidat ovat ensiluokkaista hirven ja jäniksen rav intoa. H än en pääm ääränään on ollu t yhdistää puuta tehokk aasti tuottavaa n m et sään runsas riistakanta. T alousmetsien hir vikanta on yleensä pidettävä tiukas ti kurissa , kos ka se aihe uttaa va hin koa m änn yn ja kuusen m onokult tuureille syöm ällä nuoria taimi a. Tammisaaren kaupungin alueella on kuitenkin muuan "koetila", jonka kokemusten mukaan riistan ja muun eläimistön suojelu ei vaikeuta puun tuotantoa. Syy tähän on selvä : kuusen ja m änn yn versot eivät ole hirven ih annerav intoa . H äv it yskam pa nj an uhre ja oliva t lähinn ä petoeläimet ja -linnu t , mutta mui ta kin eläimiä oli mustalla listalla
Syynä on hirven muunlaisen ravintokasvillisuuden suosiminen. Petolintujen pesät säästetään, pönttöjä asetetaan lehtopöllöille ja muille kolopesijöille. Metsäteknikko Erik Grönqvistin hoitamalla alueella on runsas hirvikanta, mutta pienet taimivahingot . Haapojen ja muun lehtipuuston hävittämisen asemesta niitä suositaan tarkoituksellisesti Tammisaaressa, jotta riistalle riittäisi talvellakin ruokaa. 135
Yhdessä raita-aitojen ja haapojen kanssa vesakot tar joavat hirville niin paljon korkealuokkaista ravintoa , että kuusi ja mäntyistutukset saavat olla rauhassa . Niiden keskuuteen on luonnollisten vihollisten vähyyden vuoksi levinnyt kettusyyhyä. Grönqvist on rauhoittanut myös kaikki metson ruokailumännyt . Tammisaaren alueelle on viritetty muutamia kettu ja mäyräansoja. Parin viime vuoden aikana on ollut käytössä teerien ruokintapaikka, jolla talvipäivisin käy noin sata teertä. Alueen soidinpaikat on rauhoitettu suurilta hakkuilta ; vain pientä harvennusta voidaan suorittaa . KETTUJA MÄYRÄKANNOISTAKIN PIDETÄÄN HUOLTA Kettu on sopeutunut ihmisen toimintaan hyvin . Joka tapauksessa metso on n ykyisissä talousm etsissä melko harvinainen , myös T ammisaaren kaupungin metsissä . Siksi on vaikeata päätellä , milloin ihmi sen toiminta on aiheuttanut vähenemistä . Esimerkiksi viime talvena siellä oleskeli noin tuh annen keltas irkun parvi . Haapavilje lmien suurimmiksi ehtineet yksilöt kaadetaan jänisten ravinnoksi . Toistaiseksi ruokintapaikasta ei ole havaittu mitään vahingollisia sivuvaikutuksia . M yös kataja on tärkeä ravinnonlisä, koska se viihtyy erinomaisesti siellä, missä muut puut eivät mielellään kasva. M etsäteknikko Grönqvistin hoitamilla alueilla autetaan myös kaik ki a muita kolopesij öitä , kuten tikkoja , uuttuk yyhkyä, pöllöjä helmipöllöstä viirupöllöön sekä tietysti telkkää, joiden kaikkien on vaikea löy tää pesimispaikko ja n ykyisistä talousmetsistä. Se viihtyy yhtä hyvin kulttuurin muuttamilla alueilla kuin koskemattomissa erämaissa. Kaikkien petolintujen pesäpuut on rauhoitettu ja niiden ympä ristöä käsitellään varovaises ti . Terveet eläimet 136 päästetään vapauteen , mutta syyh ytartunn an saaneet yksilöt tapetaan . M yös metsiemme uusi tu lokas , valkohäntäpeura , joka tuskin selviäisikään ilman ihmisen apua , vierailee pelloilla ahkeras ti. METSON SOIDINPAIKAT ON RAUHOITETTU T eertä ja metsoa arvostavat yhtäläi sesti sekä ornitologit että metsästäjät . Sitä paitsi Erik Grönqvist on jättän yt alueen molemmat suurehkot suot ojittamatta (toisen metsäpeitteiset reunat on kuitenkin ojitettu) kaik kien alueella liikkuvien retkeilijöiden iloksi . TEERELLE KOIVUJA JA RUOKAA Alueen teerikanta on vahva , mutta teerien talviravinto (koivunsilmut) ei riitä , vaikka koivuja onkin yritetty säästää mahdollisimman paljon. viljeleminen itse istutusalueilla on osoittautunut jär keväksi. Siksi metsäteknikko Grönqvist pitääkin siitä erityistä huolta. intensii visen metsätalouden piirissä oleva metsä. Riistapeltoja käyttävät päivittäin sekä hirvi että jänis . PETOLINTUJEN PESÄPUUT ON RAUHOITETTU Vielä on mainittava pari esimerkki ä passiivisesta riistanhoidosta ja luon nonsu ojelusta, jota alueella harjoitetaan . KORKEA PUUNTUOTTO Lopuksi todettakoon vielä , että metsäteknikko Grönqvistin hoidos sa oleva metsä sen lisäksi, että se on vaihteleva ja tuottaa runsaasti riistaa tuottaa myös puuta ainakin yhtä h yvin kuin ns. Metsäteiden reunat ovat myös osoittautuneet käyttökelpoisiksi riistarehun viljelypaikkoina . RIIST APELLOT Kesäaikaan metsäpellot ovat edellä mainittujen lajien tärkein riistanhoitomuoto. Niillä viljellään kaik kea viljasta rehukaaliin . MYRKKYJEN KÄ YTTÖ LOPET ETTIIN Erik Grönqvist pitää myrkkyjen käyttöä nykyaikaisessa metsänhoidossa ylimitoitettuna. Kanalinnuilla esiintyy voimakasta luontaista kannanva ihtelua. Teeret eivät ole mu nineet liian varhain eivätkä kanahaukat ole aiheuttaneet joukkotuhoja. Mutta kettu samoin kuin mäyräkin on nykyisin avun tarpeessa. Sen takia alueelle asetetaan vuosittain yli kaksi sataa pikkulinnunpönttöä; puutavaravarastojen läheisyyteen hieman tiheämpään kuin muualle. Metsänomistaja on tyytyväinen m yös puuntuotokseen .. H än on pari vuotta sitten itse luopunut niiden käytöstä. Sitä paitsi ne suojelevat tehokkaasti herkkiä havupuuistu tuksia hallavahingoilta. Ruokintapaikasta on ollut hyötyä myös monille muil le linnuille. Tämä johtuu osaksi niistä luon noneläm yksistä, joita varhaisten kevätaamujen soitimet tarjoavat. Biologisesti terve metsä selviytyy norm aalissa tapauksessa erinomaisesti ilmankin edellyttäe n , että pikkulinnusto on runsas. Kanahaukkapari on pesin yt jokaisena vuotena ruokintapaikan välittömässä läheisyydessä , mutta se ei ole vien yt ruokapaikalta edes kymmentä teertä. Riistapelloiksi sopivien paikkojen löytäminen on viimeai kaisen paketoinnin takia ollut yksinkertaista
Esimerkiksi Washingtonin osavaltion Olympic National Park perustettiin v. Amerikkalainen taidemaalari ja intiaanien elämäntapojen tuntija George Catlin esitti v. ELÄIMISTÖNSUO JELUN KARVAA T KOKEMUKSET Myöhemmin , kun kansallispuistoja perustettiin lisää , uhanalaisten eläinlajien suojeleminen oli useassa tapauksessa lähtökohtana. Perustietojen hankkimisen lisäksi Yhdysvaltain kansallispuistojen riistantutkimuksella on kaksi selvää painopistettä: 1. elinympäristön käsittely siten, että alueelta jo hävinneet, mutta siellä aikaisemmin luonnonvaraisina esiintyneet lajit saataisiin kotiutetuiksi uudelleen. esim. Etenkin hirvieläinongelma on vaikea. Kansallispuistoissa toiminnan ta voitteena on ylläpitää eläinkantaa, joka pysyy tasapainossa ympäristönsä kanssa. 1832 ajatuksensa 'kansan puistosta' (a nation 's park), johon hän katsoi olennaisina osina kuuluvan koskemattoman luonnon villieläimineen sekä luonnon kanssa sopusoinnussa elävän vapaan intiaanin . 1872. Hirvieläinten kohdalla on suuren yleisön tietämättömyys kannan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä varsinainen kompastuskivi . Kun tieteelliseen tutkimukseen perustuva riistanhoito kehittyi, Kan sallispuistohallintokin alkoi keskittyä voimakkaammin elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon sekä pitämään eläinkannat tasapainossa ravintovarojen kanssa. Englannin. Muulipeuraa suojeltiin pitkään ja tehokkaasti Kaibab-ylätasangolla, joka nyt on osa Grand Canyonin kansallispuistoa . Peurakannan tasainen ja nopea lisääntyminen sekä sitä seurannut äkillinen nälkäkuolema on jäänyt historiaan eraana nykyaikaiseen riistanhoitoon johtaneista katkerista opetuksista (Madson & Kozicky 1971, ks . 32). LIIAN TIHEITÄ ELÄINKANTOJA ON HARVENNETTAVA Riistanhoidon on luonnollisesti nojauduttava kenttätutkimuksiin. Riistanhoidon uudet toimintalinjat loi metsähallinnon piirissä työskentelevä Aldo Leopold. P . Salo Riistantu tkimusta Yhdysvaltain kansallispuistoissa Yhdysvalloissa harjoitetaan riistanhoitoa ja -tutkimusta myös kansallispuistoissa, mutta sen tavoitteena ei ole metsästyksen auttaminen. Ekologia-vihkosen s. Sen tarkoituksena oli säilyttää tuleville sukupolville alueen ainutlaatuinen maisemankauneus sekä tieteen kannalta arvokkaat geÖlogiset muodostumat. Sen jälkeen puiston henkilökunta on tarkoituksellisesti, ilman sen suurempaa julkisuutta , pitänyt lauman päälukua kohtuullisena. S. 1968). Kieltämättä tämä asenne oli tuolloin askel oikeaan suuntaan, sillä etenkin riistaeläimet olivat olleet lähes ryöstömetsästyksen koh teena usean vuosikymmenen ajan. Riistakantojen hoidon tuli hänen näkemyksensä mukaan perustua riistan tuotantoon ja käyttöön biologisten perusteiden mukaisesti sekä riistan elinympäristön hoitoon. Lähes täydellinen rauhoitus sekä siihen liittyvä petojen hävittäminen mahdollistaa kantojen nopean kasvun, josta on seurauksena ravinnon nopea väheneminen eli elinympäristön kantokyvyn aleneminen ja talviset nälkäkuolemat. Kun eläimet rauhoitettiin täydellisesti ja petoja hävitettiin, Yellowstonen pohjoisesta wapitikannasta kuoli eräänä talvena nälkään 14 000 eläintä. Kansallispuistohallinto (National Park Service), joka perustettiin v. Tästä on esimerkkinä Yellowstonen wapitiongelma. hirvieläinkantojen hoito ja sii hen vaikuttavat tekijät sekä 2. 1916 , omaksui myös alussa täydellisen rauhoituksen periaatteen puistoissa elävien eläinten suojelemiseksi. Muulipeurasta on tullut ekologian ja riistanhoidon klassinen esimerkkilaji, koska se tuhosi omat elinmahdollisuutensa alueelta, jonka pedot tuhottiin. Yleisön reaktio oli kiihkeä , kun Kansallispuistohallin137. 1909 presidentin asetuksella '' kansallisena monumenttina' ' turvapaikaksi länsirannikon wapitille (saksanhirven poh joisamerikkalainen rinnakkaislaji), joka oli uhkaavasti vähenemässä. kielinen sana "wildlife" tarkoittaa kaikenlaisia eläimiä (ja usein kasvejakin), joten amerikkalaistyylinen riistanhoito tarkoittaa mitä monina1s1mpien eläinten suojelua. Suotuisa elinympäristö sekä järkevä verotus ovat vieläkin riistanhoidon keskeisimmät seikat. Viimeiset oh jeet ovat entisestäänkin laajentaneet tätä toiminta-aluetta ja nyt todetaan "eläinja kasviyhdyskuntien tarkoituksenmukaisen hoidon olevan riistakantojen säilyttämisen ehdoton edellytys'' (N. Samalla tuotiin julki , että alueesta tulee yleinen puisto , kansalaisten virkistäytymispaikka. Yhdysvaltain ensimmäinen kansallispuisto, Yellowstone, perustettiin kuitenkin vasta v. Leo]
Sekä puiston yleisö että lähiseudun metsästäjät eivät aina hyväksy menettelyä. LAAJA TUTKIMUSKENTT Ä Kansallispuistohallinto pystyy itse rahoittamaan ainoastaan pienen osan puistoissa suoritettavasta tutkimustyöstä. Alpiiniset alueet ovat erittäin vaikeakulkuisia ja ne ovatkin saaneet olla rauhassa aina viime vuosiin asti. Sähkövoiman tuottamiseksi alueen parin järven pintaa on nostettu , mutta muuten ihminen ei ole juuri lainkaan muut tanut alueen koskematonta luon netta . Tämän järven pintaa on esitetty edelleen nostettavaksi ja laki vaatii selvityksen mahdollisista haittavaikutuksista ennen kuin lupa voidaan myöntää . Nämä tutkimukset liittyvät kunkin puiston erityisongelmiin . Tällä asennoitumisella on taustansa. Eläin ja kasvimaailma on erittäin monipuolinen: erikoisuuk siin kuuluu mm . Alueen virkistyskäyttöä suunnitellaan siten, että näitä harvinaisia eläimiä ei häirittäisi. Vuonna 1968 sitten vihdoinkin perustettiin N orth Cascades National Park ja erilliset " kansalliset virkistysalueet " kahden suuren säännöstelyaltaan ympärille. McKinley subarkti sessa Alaskassa. 1971 , jolloin keski tyttiin lähinnä Ross -järven ympäristöön. Toisaalta läheisessä Grand Tetonin kansallispuistossa kokeiltiin paikallisten metsämiesten käyttämistä apuna kannanharvennusoperaatiossa. Myös susia eksyy puistoon silloin tällöin Kanadan puolelta . Muutaman esimerkin valossa lienee mahdollista antaa jonkinlainen kuva siitä , minkälaista tutkimustyötä puistoissa suoritetaan ja miten tuloksia sovelletaan. Tutkimuskohteina on monenlaisia eläimiä alligaattoreista susiin ja karibuihin. 1906 eräät vuorikiipeilijät eh 138 Yellowstonen runsasta wapitikantaa on pidettävä kurissa ampumalla, koska pedot eivät riitä estämään sen liiallista kasvua. Tu los oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tyydyttävä . Tarkoituksena on kerätä perustietous, jonka avulla hoitosuunnitelmat laaditaan. 1963 ilmoitti , että puiston vartijat tulevat ampumaan kannan 10 000 eläimestä puolet . dottivat, että Cascade-vuoriston pohjoisosaan muodostettaisiin kan sallispuisto. ahma, harmaakarhu ja hirvi . Alue on, paitsi häkel lyttävän kaunis , myös tieteelle arvokas koskemattomuutensa vuoksi. Eteläisimmät puistot ovat subtrooppisella alueella Floridan Everglades ja pohjoi sin Mt. Yhdysvaltain perustuslain mukaan riista on kansan omaisuutta ja metsästysoikeus on käsitettävä kansalaisoikeudeksi. Vuodesta 1968 lähtien on Kansal lispuistohallinnon luonnontieteen toimisto julkaissut vuosiraporttia , josta voi seurata tutkimusohjelmien edistymistä jo ennen tulosten julkaisemista. Alpiinisella vyö hykkeellä sijaitsevien pikkujärvien biologiaa on tutkittu, jotta saa tai. Koska North Cascades on uusi puisto, tutkimustyöt ovat vasta alussa. Kesällä 1970 minulla oli tilai suus tehdä laaja kiertomatka Yhdysvaltain länsiosan kansallispuistoihin ja keväällä 197 4 sain tutus tua riistantutkimukseen ja -hoitoon luoteisvaltioiden suurimmissa kan sallispuistoissa. Mutta näinkin rajattuna asteikko on laaja . Ne etenevät leveällä rinta malla . Puistohallinto on myös valmis avustamaan yliopistojen ja tieteellisten säätiöiden varoilla tehtyjä tutki muksia, etenkin silloin, kun tulok sia voidaan käyttää hyväksi myös puistojen luonnonvarojen hoidossa. Washingtonin yliopiston riistabiologian osasto on suorittanut alueen eläinkantojen in ventoinnin v. to v. Kun suurriistaan kuuluvia eläimiä järjestelmällisesti teurastetaan kansallispuistossa, jossa metsästystä ei sallita, pai kalliset metsästäjät voivat katsoa oikeuksiaan loukatun. VUORISTO PUISTOJEN ERITYISONGELMIA Jo v
W APITIT KULU T TA V AT VUORISTONIITTYJÄ Luoteisvaltioiden suosit uimpia kan sallispuistoja on Mt . Eläinten lukumäärä on n . 700800 eläintä. Ku vassa Mt . Kukki vat a lpp ini it yt ova t kaun iita sydä nkesällä , mutta sek ä r e tk ei li jä t e ttä vi ll ie lä inte n laidunnu s voiva t rikkoa kasv ipe ittee n ja päästää e roos io n va llo ill ee n. M t. On todettu , että elävästä luonnosta nimenomaan kasvi llis uu s reagoi ensimmäisenä. 500. Ol ym pic N ational Park , joka alku aan pe ru stettiin " kansallismonumenttina'' paikallisen wap itirodun suojelualueeksi, on tässä suh teessa täyttänyt tarkoit uksensa . Kun wapitilla on tapana kulkea sieväs ti jonossa , on jälk i sen mukain en . Metsän hakkuitten sy nn yttämät aukeat ei vät liioi n ole tu ottaneet sellaisista ravin tomäärää, jonka va rassa wap itikanta voisi liiaksi lisääntyä, joten tasapaino ympäristön kanssa on säilyn yt. Kanta on tasaisesti kasvanut ja vuohia tavataan nykyisin lähes kaikkilla korkeim milla hu ipuilla. Run saat metsänhakkuut ovat avanneet wapiteille sopi via laitumia ja uudistusalueet ovat taanneet run saasti talvirav intoa. Sunrise, Mt . M t. Alemmilla rin teillä kasvaa lauh kean vyöhykkeen sademetsää jätti läiskokoisine hav upuin een , ja Tyy nenmeren rannikosta on onnistuttu liittäm ään puistoon lähes 50 km mi ttainen kos kematon ka istale . takamaiden virkistyskäyttö on avannut kokonaa n uuden t utkimussektorin . Olympic-kansallispuisto muodostuu kahdesta osasta. Mt. Vuohien laiduntamistavan vuoksi alppinii tyt ovat paikoin kuluneet . Wapiti löy tää puiston alueelta se kä talviettä kesälaitumia. Rainierin nii tyille polkujaan tallaavat wapitit eivät kuulu alueen alku pe räiseen eläi mistöön . Kokonaisuu tena alueen luonto on h yvi n mon ipuolinen . Riistanhoidolle n ämä käyttöpaineen heijas tusvaikutuksia selvittelevät t ut kimukset tu ovat h yv in paljon käyttökelpoista ti etoa siitä , mi ten alpiiniset ja metsävyöhykkeen elolliset järjes telmät toimi vat . T äm än pu iston ongelmana on h yv in epätasaisesti jakautunut matk ailijapaine: kukkaniityt va urioituvat satojen tuh an sien jalkapa rien alla. Rainier N ational Park , joka perustettiin jo v. T äm ä ns. Mutta osa eläimistä on omaksunut vuodenaikaisen vaelluski erron ja ne siirtyvät kesäajaksi puiston alppiniityille. Rainie rin ka nsallispuiston murm e li . Mutta eläi nkuntakin aihe uttaa ongelmi a, taas kin ihmise n vaikutuksesta. Rai nie rin ka nsa llispuisto. T ällä hetkellä tilanne ei vaadi varsinaisia hoitotoimenpiteitä, inutta puistosta huolehtivat biologit tarkk aileva t vuohikannan ja laidunten kunnon s uhdetta jatku vas ti . N ykyisin kan naksi arvioidaan n . 19 13. LUMIV UOHET KULUTT A V AT A LPPINIITTY J Ä Puistoon siirrettiin 19 20-luvulla lumivuohia Alaskasta ja Brittiläisestä Kolumbiasta . Rai nierin ongelma on päinvastainen kuin Yellowstonen . RETK EILIJÄT KULUTT A V A T KASVIPEITETTÄ Ol ympic-puisto kaukaisimpia ka ikkiaan m yöten on saanut kokea m yös retkeilijöiden rynnisty ksen . siin vertailuaineistoa, jonka pe rusteella voidaan se urata virkistys käy tön heijas tu svaiku tu ksia alueen elolliseen ja elottomaa n luontoon . Ol ympus -vuoren ympärillä ovat laa jat alueet lumen ja jään peitossa , mik ä johtuu alueen s uuresta vuotuisesta sademäärästä . Kansa llispuisto je n parh a ita veton a uloja ovat villie lä ime t , jotk a r a uho itukse n v uok si ova~ use in sange n kesy jä. T alviravi nto ei rajoi ta kantaa ja t uskin kesäravintokaan . Kalliov uorten rotuun kuulu via eläimiä siirrettiin Yellowstonesta ensi kerran puiston itäja länsi puolelle v. Polkuj a, joita sy ntyy puiston h aavoittu vimpiin osiin , on hyvi n 139. 189 0
Paine leirintäa lueiden ja palvelupisteiden laa jentamise ksi on m elkoinen . Elin ympäristön laa dun parantamisesta yleensä se kä erämaa -alueiden varaa misesta ja säil yttämises tä laa jenevaa virkist yskäy ttöä varten on vähitellen kehit ty mässä todell inen ka nsa nli ike . T ällä het kellä W ashing tonin yliopiston tut kimusr yhm ä selvittelee, miten paljon kasv illisuuden voidaa n sallia kuluvan , enn en kuin alkaa varsinainen tuh outuminen ja la jikoos tu muksen muuttuminen . Kun kesälaitumet muuttuvat osalle wapitikannasta raj oittavaksi te kij äksi , niin tässä tapauksessa e i talvilaidunten sietokyky joudu edes koetukselle, vaan wapitikannan kasv u jää reilusti kriittisen raj an alapuolelle. V oidaan tietys ti ajatella, että ns. M yös kiinnostu s ns. Oikeastaan kaikki tutkimukset , joita suoritetaan voimakkaas ti lisääntyneen virkistys käyt ön se urausten selvittämiseksi , kuten esimerkiksi N orth Cascades-puistossa, antava t sivutu otteina runsaas ti biologista perustietoa, jota voidaan soveltaa m yös riistae läinten suo jeluun . Wilderness-etiikan keh itty m in en on viimeisin ilmiö, joka heijastaa käyttäjien syvenevää kiinnos tusta kos kemattomi en alueiden s uo jeluun . Rainierin tapauksessa on etu a siit ä , että eläimet poistu vat puistosta sy ksyn tullen ja sopi vas ti juuri m etsäs tysa jan alkaessa . KOSKEMATTOMIEN ALUEIDEN TARVE KASVAA Yhdysvaltain kan sallispuistojärjestelmä ei varsinaisesti tunne käsitettä '' luonnonpuisto' ' . K aikella tällä puisto jen kehittämisellä on om at vaikutuksensa villieläi nten vi iht yvyyteen , jopa eräiden lajien kuten karhuj en käy ttäy tymiseen kin . Viimeisin askel on yhteistyö NASAn (N ational A ero nautics and Space Administration) kanssa luonnonvarojen laa jamittaisen in ventoinnin yhteydessä. N äyttääkin siltä, että mitään vaikeaa ongelmaa ei pääse syntym ään. K ahden herran pal veleminen on luonnollisesti sitäkin vaikeampaa , kun kumm allakin ta holla vaiku ttava t om at voima kkaa t painos tusryhm ät . Rainierin kansallispuistossa . "Visitors' center" Mt. Vaikka yleispe riaatteena onkin , e ttä luonnonsuojelualueide n luontoa e i muuteta , on vierailijoiden ja tutkimuksenkin tarpeisiin tehtävä periaatteesta poikke uksia. Mt . '' Leopoldin muistio " (puheenj ohtaja Stark er Leopoldin mukaan) painotti laa jennetun tutkimusrintam an aikaansaamista . KAHDEN KÄYTÖN RISTIRIITA Yhdysvaltain kan sallispuisto järjestelmän luonnontilaisilla alueilla on kahdenlainen tarkoitus . V asta Y ellows tonen wapitijupakka v. Kahden näin erilai sen käy ttötarkoituksen välille on puistoista vastaav ien etsittävä kul tainen kes kitie. Riistan ja muun luonnon välille ei oikeastaan voida vetää selvää rajaa kuin joissain erikoiskysym yksissä. Ensin näkin kansallispuisto jen ja -m o numenttien tulisi säilyttää edustav ia osia mantereen koskematonta lu ontoa tuleville suk upolville. Puisto on pidettävä kauniina ja kos kem attom ana tiettyy n ra jaa n asti . wilde rness-alu eet olisivat lähinn ä meidän luonnonpuisto jamm e. W as hingtonin riistaministeri ö voi tarpeen tullen m yös siirtää m etsästysaikaa sellaise ksi , että m ahdollisimman suuri osa eläi mistä on poistu11ut puistosta. Jos taas joitain alueita sulj etaan , jotta aralle la jille saataisiin turvapaikka , on se urauk sena vastalause '' pu istot ovat kaikille ihmisille tarkoitettuja paik ko ja " . T ätä seikkaa onkin käy tetty h yvä ksi kan nan säänn östelyssä . Tigerstedt , SL 2/ 1974). T oisaalta näm ä alueet on va rattu vi r kistys käyttöön. uhanalaisiin lajeihin kasvaa. Kaiken varalta on kan nan tar kkai lussa ja laidunten hoidossa aloitettu laa ja yhteistyö , jo hon riistaministeriön lisäksi osallist uv at Kansallispuistohallinto, M et sähallinto se kä m etsää omistavat puutavara yhtiöt . Viime aikoina on kuitenkin metsähallinnon (Forest Service) piirissä kiinnitetty huom iota täysin ra uhoitettujen alueiden tarpeellisuuteen lähinnä tieteellisessä tutkimustyössä (vrt . Vi ime aiko ina m yös patikkaretkeilijät ovat alkaneet vaati a huollettuj a leirialueita kos kematto miin ja tiettömiin takam aihin . Biologinen tutkimustyö alkoi Kansallisp uistohallinnon piirissä 140 vaatimatto masti 1930-luvull a. K Ä VIJÖITTEN VAATIMUKSET KASVAV AT Alkuperäisen luonnon säilyttämistä uhkaavat m yös ne kehityssuun nitelmat , jo issa on a jateltu lähinnä va in omalla autolla liikku vaa m at kailijaa. prof. V aro ja näitä kos keviin tutkimuksiin lienee vähi tellen helpommin saa tav issa. esim . T ässä työssä käytetään satelliittivaloku va usta. On selvää , että puisto issa vierailevien tulee nähdä villieläimiä, kuten karhuja ja peuro ja, mutta eläinten runsa utta on pakos takin säädeltävä. Mutta nämä alueet ovat kuitenkin avo inna tiet ynl aisille virkistyskäy tön muodoille. D. P.M .A . 1963 laukaisi tilanteen ja ns. Edellä olevista suppe ista esimerkeistä ku vastuu Yhdysvaltain kan sallispuistoissa suoritetun biologisen tutkimuksen laa ja-alaisuu s . Turistit ova t h arvo in puistoissa todi stam assa talvisia nälkäkuolemia. vaikea kasvattaa umpeen
Tällöin ne periaatteet, joiden toivotaan läpäisevän eri aineiden opetusta, jäävät irrallisiksi kirjallisen opetussuunnitelman koristeiksi. Myös eraat sellaiset oppiaineryhmät, joista ei ole voitu muodostaa omaa oppiainetta, on sijoitettava muiden aineiden joukkoon läpäisyperiaatteen mukaisesti." Ympäristönsuojelu on yksi tällaisista läpäisyaineksista. Mutta jo esimerkiksi kemian ja fysiikan sekä toisaalta yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetussuunnitelmat vaikenevat ympäristönsuojelusta. Oppilaissa on myös herätettävä "aktiivista pyrkimystä ihmisen elinympäristön ja elämän mahdollisuuksien suojeluun". Tämän kirjoittaja on Kouluhallituksen asettaman työryhmän vetäjänä osallistunut ympäristönsuojeluopetuksen suunnitteluun peruskoulussa ns. opetus on ensisijaisesti biologian ja maantiedon vastuulla. Kummassakin aineessa ympäristönsuojelu on mainittu myös nykyisissä opetussuunnitelmissa. Matti Leinonen Peruskoulun ympäristönsuojelunopetus Suomen Luonnon numerossa 4 5/ 1973 Rolf Oinonen kiinnittää oikealla tavalla huomiota ympäristönsuojeluopetuksen kaaottiseen tilaan korkeakouluissa. POPS POPS (peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö) I:n mukaan "Koulun kasvatustavoit,:Suomen luonnonsuojeluliitto kääntyi jo 4. Kolmannen vaiheen SIVAkoulutus alkaa vanhimmissa peruskoulukunnissa syksyllä 1974. Samalla hän ohimennen viittaa ympäristönsuojelun opetukseen peruskoulussa ja lukiossa, missä tilanne on lähes yhtä selkiintymätön';. Maantiedon tavoitteissa puolestaan todetaan mm., että oppilaat tulisi ohjata "tarkastelemaan ihmiskunnan taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia olosuhteita ja tutustumaan niihin tulevaisuuden näkymiin, jotka teollistumisen ja automaation sekä ihmiskunnan nopean lisääntymisen vuoksi ovat todettavissa". Tämänlaatuisia tavoitteita ei yleensä aseteta yksityisen oppiaineen vastuulle, vaan ilmaistaan toivomus siitä, että tietyt keskeiset periaatteet 'läpäisevät' soveltuvin kohdin eri aineiden opetusta. . . Toisaalta POPS I toteaa, että "Läpäisyperiaatteen vaarana on se, että tavoite, joka määritellään monien eri oppiaineiden asiaksi, ei ehkä kouluelämän käytännössä ole minkään aineen vastuulla. 1971 opetusministeriön puoleen esittäen huo~ Les tumisensa "luonnonsuo jeo petuksen järjestämisestä erityisesti peruskoulussa". opetussuunnitelmaan tulisi sisällyttää viitte1ta suta, minkälaisten opetussisältöjen yhteydessä tietyt periaatteet parhaiten voisivat 'läpäistä' opetusta." SUURIN V ASTUU ON BIOLOGIAN OPETTAJILLA Tätä nykyä ympäristönsuojeluPerinteisesti ympäristökysymysten opettaminen on jäänyt luonnontieteiden opettajan harteille. SIV Akoulutuksen (siirtymävaiheen koulutuksen) rakentelun yhteydessä. Suunniteltu opetuspäivä koskettaa ajanmittaan jokaista peruskoulun opettajaa. Yhtenä koulutuspäivänä perehdytään nyt tehtyjen suunnitelmien mukaan oppinaineiden väliseen yhteistyöhön, esimerkkinä ympäristönsuojelu (toisena mahdollisuutena on kansainvälisyyskasvatus). Samalla on pidettävä huolta aineiden välisestä yhteistyöstä siten, että ei 141. Opetussuunnitelman yleistavoitteissa ilmaistut periaatteet, joiden toivotaan läpäisevän opetusta, tulisi ottaa huomioon laadittaessa eri aineiden opetussuunnitelmia . 5. temm kuuluu yleensä joidenkin keskeisiksi katsottujen arvojen ja periaatteiden sisäistäminen. Keskeisinä oppmneina ympäristönsuojelun opetuksessa voidaan pitää biologiaa, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, maantietoa, yhteiskuntaoppia ja taloustietoa, fysiikkaa ja kemiaa sekä kotitaloutta. Biologian opetuksen tavoitteissa (POPS II) mainitaan mm., että oppilaille on tehtävä selväksi "eliöiden riippuvuus toisistaan ja muusta luonnosta sekä ihmisen vastuu luonnon muuttajana ja luonnonvarojen käyttäjänä". Y mpäristönsuojelun tehokas opetus edellyttäisi kuitenkin, että ympäristökysymyksiä käsitellään läpäisevästi myös kaikkien muiden oppiaineiden yhteydessä. MUUTAKIN TARVITAAN Alkuperäisen luonnonsuojelun kehityttyä nykyiseksi ympäristönsuojeluopetusta ei voida rakentaa parin luonnontieteellisen oppiaineen varaan. Sen sijaan ympäristönsuojeluopetusta on toteutettava kuten jo POPS:ssa todetaan läpäisevänä aineksena kaikissa niissä oppiaineissa, missä se luontevasti tapahtuu. Päävastuu jäänee peruskoulussakin heille, vaikka biologian ja maantieteen tuntimääriä vähennetään ja näiden aineiden opettajien muita tehtäviä lisätään. Asia ei siten koske lukiota, jonka suunnittelu muutenkin on ollut vähäistä peruskouluun verrattuna, ei myöskään ammatillisia oppilaitoksia eikä vapaata kansansivistystyötä. Maantiedon tehtävänä on myös "herättää oppilaissa kiintymystä Suomen luontoon"
Kansalaistaito: Käyttäytyminen luonnossa ja virkistysalueilla, ympäristön vaaratekijät, ympäristönsuojelun kansalaisjärjestöt. Toisaalta peruskoulun viimeiselle luokalle, mahdollisesti aivan viimeiseksi kokonaisteemaksi olisi esimerkiksi biologian tai maantiedon yhteyteen saatava kokoava katsaus ympäristönsuojelusta. Sellaisia tärkeitä ekosysteemejä kuin metsät, suot, sisävedet ja meri ei käytettävissä olevalla tuntimäärällä ehditä käsitellä likikään niin perusteellisesti kuin nykyisessä keskikoulussa. Kolmannella tunnilla opettajille selvitetään ekologian perusteita ja näiden liittymistä ympäristöongelmiin. paase syntymaan oppilasta tuskastuttavaa saman asian samanlaista jahkaamista eri oppiaineissa. Historia: Antiikin ja vanhan ajan ympäristövauriot, entisajan kaupungin ympäristönhuolto, tervanpoltto 142 Ja kaskeaminen metsien hävittäjänä, teknologian haittavaikutukset. SIVA-PKIVK Kouluhallituksen toimesta suunniteltu, ympäristönsuojelua läpäisyaineksena korostava SIV Apäivä on kaikkiaan kuuden tunnin mittainen. Saman tunnin aikana kartoitetaan käsitettä ympäristönsuojelu (määritelmiä, ympäristönsuojelun tavoitteet, luonnonvarat ja niiden käytön periaatteet, ympäristönsuojelun osaalueet). Neljännellä tunnilla selvitetaan ympäristönsuojeluopetuksen tavoitteita, tarkastellaan ympäristönsuojeluopetuksen opetussuunnitelmaluonnosta ja perehdytään ympäristönsuojeluopetukseen esimerkkinä käytetyllä peruskoulun seitsemännellä luokalla. ON KOOTTAVA TYORYHMK SUUNNITTELEMAAN YMPKRISTONSUOJELUNOPETUSTA Ympäristönsuojelun opettaminen läpäisyaineksena ei voi nykyisten opetussuunnitelmien, oppikirjojen ja opettajakoulutuksen pohjalta onnistua kovinkaan hyvin. Ympäristöoppi: Elämän eettisen kunnioittamisen ja suojelun perusteet, perinteisen luonnonsuojelun alkeet, ympäristönhuollon alkeet, luonnossa liikkumisen perussäännöt. Maan tieto: Luonnonvarojen maara Ja Jakautuminen maapallolla, luonnonkäyttöä eri puolilla maapalloa, esimerkkejä luonnonvarojen tuhlaamisesta ja säästökäytöstä, esimerkkejä epäonnistuneesta ja onnistuneesta ym päristönhuollosta, keskeiset globaalit ongelmat. Yhteiskuntaoppi ja taloustieto: Ympäristönsuojelun hallinto, lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset, kustannukset, elintaso/ ympäristönsuojelu. Fysiikka ja kemia: Ilman, veden ja maan kemialliset epäpuhtaudet ja myrkyt, meluntorjunta, ympäristönsuojelun tekniset mahdollisuudet, teollisuuden raJOitetut raaka-ainevarat ja uudelleen käytön välttämättömyys ja mahdollisuudet. Kaksi ensimmäistä tuntia kuluu kuitenkin aineiden välisen yhteistyön pohtimiseen. Kaksi viimeistä tuntia kuluu ryhmätyössä, minkä aikana opettajat tutkivat ympäristönsuojeluopetuksen mahdollisuuksia eri luokilla. läpäisyaineksena. Tarkoituksena on kartoittaa tavanomaista opetustilannetta; ns. BIOLOGIAN TUNTIMKKRK VKHENEE Koska tämänhetkisten opetussuunnitelmien ja oppikirjojen mukaan ei useimmissa yllä mainituissa aineissa osoiteta, mitä ympäristönsuojelusta tulisi missäkin yhteydessä opettaa, vaikuttaa opettajien ja oppilaiden oma aktiivisuus suuresti siihen, kuinka paljon ja millä tavalla ympäristönsuojelua opetuksessa käsitellään. Tämän takia olisi kiireesti koottava työryhmä, joka kykenisi ongelmaan paneutumaan: kuinka paljon, missä hengessä, millä tavalla, missä opiskelun vaiheessa. Peruskoulussa biologian tuntimäärä vähenee. Kun toisaalta siis biologian (ja maantiedon) tunt1maara vähenee ja toisaalta ympäristönsuojelu käsitteenä on kovasti laajentunut, on edessä väistämättä tilanne, missä ympäristönsuojelun perusteita on opiskeltava monen eri oppiaineen yhteydessä, ns. teema viikoilla voidaan esimerkiksi ympäristönsuojelusta puhua miltei missä oppiaineessa tahansa. Tämä johtaa helposti siihen, että myös ympäristönsuojelun osuus vähenee entisestään. Kotitalous: Kodin ja työympäristön viihtyvyys ja terveellisyys, kotitalouden ympäristölle aiheuttamat haitat, jätehuolto, elintarvikkeiden terveydellinen turvallisuus, uudelleen kiertoon saatettavat kotitalousmateriaalit, maailman ravintotilanne. EHDOTUS AINEJAOKSI Seuraava luettelo antaa viitteitä suta, millaisia ym päristönsuojeluun liittyviä asioita on mahdollista ja toivottavaa opettaa eri oppiaineissa. Biologia: Ekologian peruskäsitteet ja lainalaisuudet, ihmisen vaikutus ekosysteemeihin, harvinaistuvat eliölajit ja niiden suojelu, järkevä ja pitkällä tähtäimellä suunnitellun, yhteiskunnan edun mukaisen luonnonkäytön periaatteet, koko biosfäärin suojelun välttämättömyys. Opintopäivän työskentelyä tukevat tarkoitusta varten teetetyt piirtoheitinkalvot, diakuvat ja opettajille jaettava moniste. Kaikki edellä mainittu, opettajille SIVA-koulutuksen yhteydessä tarjottava materiaali on lähtöisin Kouluhallituksen asettaman, parissa kuukaudessa työnsä tehneen työryhmän kynästä ja sellaisena mainituista juhlallisista termeistä huolimatta jonkinlainen raapaisu oikeaan suuntaan ympäristönsuojeluopetuksen kehittämiseksi peruskoulussa
Sitä paitsi on muistettava, että työryhmän mahdollisesti aikaansaaman ohjelman toteuttaminen käytännön koulutyössä on vuosien ponnistelujen takana, missä yksi SIV A-päivä on korkeintaan virike laajapohjaiselle tiedot, taidot ja asenteet on siirrettava peruskoulun käyneiden kansalaisten henkiseksi pääomaksi. Keskeisessä asemassa ympäristönsuojeluopetuksen kehittämisessä on tietenkin opetuksen tavoitteiden asettaminen. ja missä oppiaineissa ympanstönsuojelua peruskoulussa opiskellaan. Tehdyssä opetussuunnitelman luonnoksessa ympäristönsuojelua tarkastellaan osa-alueittain, joista kuhunkin liittyy yksityiskohtaisemmat tiedolliset, taidolliset ja Ekologian ja ympäristökysymysten opetus edellyttää mm. Ruotim1sen tulokset lienee viisainta ohjata liittoon, m1sta ne voitaneen välittää eteenpäin siinä vaiheessa, kun ympäristönsuojeluopetuksen toden teolla paneudutaan. Alla mainitut tavo itteet on tarkoitettu itse kunkin ruodittavaksi. Kouluhallituksen työryhmä ·, laati alla olevat yleistavoitteet. ympäristönsuojeluopetukselle. että koulun läheltä on varattu opetustarkoitukseen riittävän laajoja ja erityyppisiä luonnontilaisia alueita, kuten metsiä, soita ja vesiä. Vasta kun näiden suhteen on päästy selkiintyneisiin käsityksiin, voidaan ryhtyä pohtimaan sitä, miten ympäristönsuojeluun liittyvät asenteelliset tavoitteet. D 143. YMP ARISTONSUO JEL UPETUKSEN TAVOITTEENA ON, että oppilas arvostaa elämää sen kaikissa muodoissa ymmärtää ihmisen riippuvuuden häntä ymp äröivästä luonnosta sekä maapallon rajallisista luonnonvaroista tuntee luonnon ja luonnonvarojen käytöstä johtuvan luonnon muuttumisen sekä siitä aiheutuvat monenlaiset haitat ihmisen elinympäristölle saa selkeän kuvan ympäristöongeimien tämänhetkisestä tilasta niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti ymm ärtää yksilön, erilaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan velvollisuudet ja oikeudet ympäristöä kohtaan saa selkeän kuvan niistä yhteiskunnallisista ongelmista, jotka liittyvät ympäristön pilaantumiseen tuntee ympäristönsuojelun tavoitteet ja mahdollisuudet monipuolisen, viihtyisän ja terveellisen elinympäristön luomiseksi saa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, että hän kokee ympäristönsuojelun arvokkaaksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi ja kykenee toteuttamaan sitä myös omalta osaltaan
Toimenpidettä on siunattu ja sadateltu . Ja kenties uhatuimmat lajit ovat juuri tänään katoamassa kamaraltamme. Eräät, etenkin vanhojen paksusammalmetsien lajit, ovat vähentyneet, kun taas avohakkuut ja hylätyt pellot suosivat toisia siinä määrin, että myyrätuhot lienevät nykyisin suuremmat kuin koskaan. Niinpä nisäkästiede usein onkin vain jälkikäteistä historiankirjoittelua . Tosin sen esiintyminen pohjoisessa on lai kuttaista. KENTT ÄMYYRÄ Microtus arvalis Kenttämyyrä on vasta viime vuosikymmeninä levinnyt maahamme kaakosta käsin. Aiheen ajankohtai suutta voidaan lisätä toteamalla , että kuluvana vuonna peltomyyrät ovat runsaimmillaan eritoten pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Seuraavaan yhteenvetoon on koottu tuoreimpia vaikutelmia pik kunisäkäsrintamalta, mutta kuvaus ei konsanaan ole täydellinen. Nykyisin sen esiin tymisalue ulottuu summittaisesti hieman Jyväskylän pohjoispuolelle , mutta monilta paikkakunnilta varsinkin lounais-Suomessa laji puuttunee edelleen . Kaiku salo, 1973). Joidenkin lajien vähetessä tai väistyessä kokonaan toiset vastapainoksi runsastuvat ja laajentavat elinaluettaan. Nimestään huolimatta laji ei ole arktinen. MYYRIÄ on Suomessa kaikkiaan kymmenen: piisami, vesimyyrä , pelto-, kenttäja lapinmyyrä , tunturi ja metsäsopuli sekä metsä-, punaja harmaakuvemyyriL,. Myllymäen erheellinen toteamus (Siivonen , 1972): T. Muutamassa vuosikymmenessä laji levittäytyi luontevasti koko maan vesistöihin ulkosaaristoa ja äärintä Lappia lukuun ottamatta. pikkunisäkkäät tänään Eläimistömme muuttuu alati. Viime ttetaman mukaan meillä tavataan kaikkiaan 25 maassa liikkuvaa pikkunisäkäslajia , mutta luku saattaa muuttua millä hetkellä hyvänsä. VESIMYYRÄ Arvicola terrestris Vesimyyrä on pitkään tunnustettu juurikasmaiden ja hedelmätarhojen tuholaiseksi, mutta viime vuosina laji on alkanut niittää mainetta ja puita myös metsätaimistoissa. esim . 25 pikkunisäkäslajistamme kym menen kuuluu myyriin , kuusi varsinaisiin hiiriin , seitsemän hyönteissyö jiin sekä kaksi lajia koivu ja tammihiiri aivan ikiomiin jyrsijäryhmiinsä . Muutamat sivu töinään piisaminpyyntiä harjoittavat metsästäjät keräävät sievoiset tulot ison myyrän nahalla , mutta vähintäin yhtä paljon vastakkaisessa vaakakupissa painavat eläimen aiheuttamat tihut vesilinnuille ja kalastajille. Tässä yhteydessä oikaistakoon jälleen kerran A . Tast; Siivonen , 1972). Asko Kaikusalo Suomen . LAPINMYYRÄ Microtus oeconomus Pakettipeltojen myötä myös lapinmyyrä on kohonnut varteenotettavaksi taimistotuholaiseksi pohjoisSuomessa. Faunamme elää joka hetki hi dasta käymistilaa , ja ilmiö heijastuu myös pienimpien nelijalkaisten esiintymisessä. . Varsinkin suoperäiset pakettipellot tarjoavat vesimyyrille ihanteellisen talvehtimisympäristön . PELTOMYYRÄ Microtus agrestis Pakettipeltojen merkitystä peltomyyräkantojen lisääjänä on käsitel ty Suomen Luonnon numerossa 4-5/ 1973. On syntynyt kak-sruudenuutu kaista biotooppia, heinittyneet pakettipellot ja rx_töiset avohakkuualueet. Meillä sitä tavataan yhtenäisesti napapnrm tienoilta pohjoiseen sekä monilla Pohjanlahden saarilla ainakin Porin ja Vaasan välillä (J. Muutamin paikoin lapinmyyräkannat olivat runsaat jo vuosi sitten , mutta yleisesti lajin huippuvaihe Lapissa on toteutumassa alkavana kesänä . Lapinmyyrää esiintyy varsin laajalla vyöhykkeellä Euraasiassa. Vii'me vuosina eräät metsänhoi dolliset toimenpiteet ovat muuttaneet vo'imallisesti maisemakuvaam me. Suomisen havainto vesimyyrästä Ahvenanmaan FögVaikka kiinnitämme suhteellisen harvoin huomiota nisäkäseläimistömme pienimpiin, ihmisellä on melkoinen vaikutus niiden esiintymisrunsauteen. Kummankaan tyypin kestos ta ei ole takeita , mutta juuri tällä hetkellä niiden vaikutus näkyy erittäin selvästi myyrien esiintymisessä. 144 PIISAMI Ondatra zibethica Piisami istutettiin Suomeen turkisten toivossa tämän vuosisadan al kupuolella. Vesimyyrää tavataan koko Fen noskandiassa aina Jäämeren rantoja ja eräitä lintuvuoria myöten . Tänään piisamilla on vankkumaton sijansa faunassam me . Muualta Euroopas ta kuultujen kokemusten perusteet. Puiden juuria nakertava laji on alueittain huomattavasti huolellisempi ja tehokkaampi tihuntekijä kuin maanpinnalla pinttelevät pienemmät sukulaisensa ; pahimmillaan vesimyyrät aiheuttavat talven aikana sataprosenttisen jäljen, (vrt . Pöllömiesten murheeksi ne sitä vastoin ovat vastikään romahdelleet etelä-Suomessa. Iässä ei perustu jälkihavaintoon, vaan nähtyyn eläimeen. Joka hetki tilanne on uusi : täydentäviä havaintoja karttuu jatkuvasti , kun taas eräiden lajien kaikkoamista ei kenties noteerata lainkaan
TUNTURISOPULI Lemmus lemmus Lapissa liikkuneiden luonnonharrasta jien tu oreessa muistissa on vie lä viimeinen sopulivaellus , joka ta pahtui vuosina 19691970. Peltomyyrän tulevat tuhot voi aavistella jo talvella hangen pintaan ilmestuneistä henkirei'istä. Kiinnostavaa on metsäsop ulin esiintymi nen melko yhtenäisellä alueella H ämeessä. Nisäkäsharrastajat olivat kuiten kin toiveikkaita: vastaava asetelma oli näet tarjolla edellisenkin , 1940lu vull a tapahtuneen suurvaelluksen jälkeen. äistä edellinen oli mittavin, lajia esiintyi runsaana Savukoskelta Kuhm oon saakka, kun taas jälkim m äinen kes kittyi vain kaa kkoisLappiin , (0 . sijaisesti van ho ja soistuv ia metsiä ja niiden vähetessä metsäsopulinkin elinmahdollisuu det arm otta kaventu vat. Kalela; Siivonen , 1972). M yll ymäki; Siivonen , 1972). Pikku jyrsi jäi tä ravinnoksePn käyttävät pedot kuoliv at nälkään tai vaelsivat muu alle. La ji on melko kiinteäs ti erikoistunut varjoisiin sammalmetsiin, joskin sitä tilapäisesti tav ataan muu allakin , jopa n äivettynei ll ä hakkuu aukioilla . H ahtola pyydysti kesällä 1973 kymm eni ä yksilöitä. Vaelluksen avu lla sopulit olivat hetkellisesti laajentaneet as uinaluettaan sadoin kilometrein . la oun ailtiin , että kenttäm yy rästä meill äkin mu odostuisi vaarallinen vi ljelya lueiden tihulainen , mutta ai nakin toistai e ksi maamies saa olla m elko levollinen kenttäm yy rän suhteen , pöy ri styttävimmät tuhot kirjataan edelleen peltomyyrän tilil le (A. PUNAMYYRÄ Clethrinonomys rutilus Punam yy rän levi nneisyys on kysym ys merkki alan tutkijoillekin . Siivonen , 1972) pyydystämät yksilöt . Tiettävästi tällä het kellä eteläisi mm ät löydöt ovat P . Kaikusalo, 1967, K . Ska. Se kaapaisee ketterästi yli kym m enen metrin korkeuteen. Tämän kevään esiintymä perimm ässä Lapissa supistu nee melko lyh ytai kaise ksi ja suu rvaelluksiin verraten vähäl ukui seksi, mut ta erikoisen kiinnostavaa on tilan teen kehittyminen etelämpänä. Kai ku salo, 1973), mutta todellisuudessa luku lie ollut tuhannesti suurempi . METSÄSOPULI Myopus schisticolor A lati vähenevien ikikuusikoiden m yötä m yös metsäsop ulit vähenevät . Samanaikaisesti m yös muita myyriä kohtasi kato . Käp yjä my yrä nakertaa hyv in harvoin ja hav upuiden siemenillä se herkuttelee vasta sitten, kun siem enet omia aiko jaa n ovat varisseet hangelle. T äm än jälkeen kunnon m etsäsopulivae lluksia ei ole todettu, vaikka la jia esiintyy tasaisesti vaihtelevina kantoina eri puolilla m etsä -Lappia ja K ainuuta. Se ei kuitenkaan retke ile yläilmoissa käpyjen toivossa, vaan himotuinta apetta ovat m ehevät latvasilmut . luonnontilaisilla biotoopeilla. METSÄ MYYRÄ Coethrionomys glareolus A va rien avohakkuiden myötä m etsämyy rille on monin paikoin tarjot tu lähes paratiisim aiset elinolot. Tästä johtuen myös la jin ai heuttamat tuhot ovat yleistyneet. Loppuvaiheessa aaltomaisesti etenevän massaliikkeen aarimmät yksilöt ylittivät rohkeasti napapiirin . Yleensä metsämyy rä vikuuttaa taimia latvasta käsin. Kariluoto pyydysti useita yksilöitä Kuhm oisista, ja viim eisin täydentävä piste saatiin H ämeenlinn an eteläpuolelle, H arvialan se udulle, mistä tämän kirjoittaj a löysi muutami a syönn öksiä ja M . Viimeiset metsäsopuli vaellukset tai paikoittaiset joukkoesiintymät ovat tapahtuneet vuosina 19571958 sekä 1963. Silloinkin sopuleita kulkeu tui pitkälle etelään. T eivainen & A. Kaksi viikkoa myöhemmin '' K äsivarren Tietotoi misto'' Yrjö M etsälän hahmossa ilmoitti tuntu ri sopulien kevätvaelluksen oleva n käy nnissä: " Vihaisia yksilöitä ri steilee alarinteiden koivikossa, ja Haitin liepeillä liikehtii lukuisia vaeltajia''. Sittem min löydettiin suhteellisen yhtenäinen alue Sotkamon , Pielisen ja Ii salmen se udulta (A. äm ä kuten monet K ainuussa teh dyt havainnot vahvistavat sen , että laji suosii ns. Metsämyyrä on aikojen saatossa asettunut Suomemme kamaralle etelästä metsä-Lapp iin saa kk a. Ennestään lajia tiedettiin esiintyvän pohjois -Lapissa MuonionKuusam on korkeudelle saa kka. talven 1972/73 m etsäntutki muslaitoksen myyrätuhotiedustelus sa saapuneiden vastausten perusteella metsäm yy rät olivat vaurioittaneet noin 77 000 tainta, (T . Esim . H einittyvä , risuk koin en ja kenties vesa ikkoinenkin maasto on lajin mieli ympäri stöä . M oilasen H aus järveltä eikä H yvinkäältä, (v rt . Seuraavana kesänä Yliperän luonto oli hiljainen. Kun vaellus päättyi , se urasi pari hiljaista vuotta, mutta sitten eläimiä yllättäen tavattiin yksittäisesiintyminä metsäLapin " pikkutuntureilta " aina Kuusamoa my öten . T alven aikana Käsivarren 146 se udulla tehtiin joitakin haj anaisia sopulih avainto ja. Sen levinneisy ysa lueessa ei juuri muu toksia tapahdu , mutta runsa uss uh teissa tapa htuu . Valanne, 1968 ja U. T ouk okuun alku päivinä kirjoittaja yh ytti h angella hiippelöivän poi kasen tositteeksi lajille om inaises ta talvi lisäänt ymis kyvystä. Aiemmin lajia on tavattu Lammilla ja Evolla. K . Talven 1970/71 kuluessa kannat ro mahtivat. T ällä het kellä näy ttää si ltä, että nim enom aan kann an vai htelun huippu vuosina m yy räti heys on huom attavasti suurempi hak kuuau kioilla ja ta1m1stoissa kuin ns. Ja tänä kesän ä tuntureilla taas ta pahtuu. Tällä hetkellä tietoja kaivataan en nen kaikkea itä-Lapin metsäalueilta, sillä on mitä todennäköisintä , että sopulikannat sielläkin salavihkaa ko hentuvat ja hallitsevat vielä hetken viime vaelluksella vallattuja as uinalueitaan ennen lop ullista rom ahdustaa n
Saneerauksen avulla kantoja on joillakin seuduin onnistuttu harventamaan, mutta samanaikaisesti suomuhännät toi saaffirlisääntyvät yhä viljemmälti. Suomessa lajia esiintyy Lappia myöten isojen taaja mien tuntumassa. Myös takaisinristeyttäminen kantamuotojen kanssa onnistui . Kukahan niistäkin selvän ottaisi. . ren , 1973). Saimme häkkioloissa syn tymään F2-poikueen sekamuotoja. 147. Tämä asema horjahtelee vain hetkellisesti , kun kannat napapiirin yläpuolella romahtavat. Henttonen ja ]. HARMAAKUVEMYYRÄ Clethrionomys rufocanus Harmaakuvem yyrällä on vakaa ase mansa Lapin jyrsij öiden joukossa . Yhdessä U. Niinpä tänä keväänä h yvässä lisääntymisvauhidssa ovatkin piekanat , naalit sekä vuosien odotusten jälkeen Yliperän tun turipöllöt. Skarenin kanssa jatkoimme kuitenkin koe sarjaa (myöhemmin aiheeseen paneutuivat myös H. Valste). Kaikkien esiintymiseen vai kuttaa tavalla tai toisella kukap as muu kuin kelpo kaksi jalkainen , luonnon herastuomarina itseään pi tävä. Tämän jälkeen suorittamissani häkkikokeissa lajit risteytyivät yl lättävän helposti; jälkeläiset olivat ulkonäöltään juuri kantavanhem piensa välimuotoja, väri muistutti metsämyyrää , mutta häntä oli puolipitkä tai punamyyrämäinen. Sitä vastoin juuri nyt Lapin my yräkan nat ovat runsaimmillaan, mikä merkitsee herkullisia hetkiä monille pedoille. Kainuun paksusammalkuusikoiden vähentyessä vähenevät ilmeisesti myös niiden tyypilliset asukkaat, metsäsopuli ja punamyyrä. ROTTA Rattus norwegicus Rotta seuraa ihmistä maapallon kaikkiin kolkkiin . Kalela on monessa yhteydessä osoittanut , että pohjoisten lajien kohdalla kan nanvaihtelu tapahtuu vieläkin jyrkempänä kuin etelässä. Myöhemmin Sotkamossa suoritetuissa pyynneissä on saatu luonnostakin lisää ilm eisiä riste ytymi ä. On edelleen selvittämättä , kuinka laaja tämä esiintymä on ja yhdistyykö se itärajamme ta kana pitkälle etelään ulottuvaan tai kenties Lapin levinneisyysalueeseen . KUNNON HIIRET Varsinaisia siimahäntiä on meillä kuusi lajia: rotta , mustarotta , koti hiiri , vaivaishiiri, metsähiiri ja pel tohiiri . Tämä kos kee nim enomaan katov uosia. Viime aikojen kiintoisimpia uuti sia pikkunisäkäsrintamalta on puna ja metsämyyrän risteytyminen: Vuonna 1968 tämän kirjoittaja pyydysti Sotkamosta kaksi yksilöä, joiden tuntomerkit viittasivat lajien ilmeiseen risteytymiseen luonnossa. Zim mermann (1965) on todennut saman ilmiön jo aiemmin, mutta hänen mukaansa syntyneet sekamuodot eivät enää kykene lisääntymään; nimenomaan koiraat ovat steriilejä. Tällä hetkellä sen tiedetään varmuudella esiintyvän vain eräissä Helsingin varastoissa, mutta on mahdollista , että lajia vielä häärisi muissakin satamakaupungeissa. MUSTAROTTA Rattus rattus Mustarotta puolestaan on taantuva laji
Luon nontil aisista biotoopeista se asettaa et usij alle rehevät lehdot ja va loisat lehtimetsät. METSÄHIIRI Apodemus flavicol/is M etsähiiren nimi on hieman harhaanj ohtava. M yös kään koepyy nti entisissä hiirilehdoissa ei kantanut satoa. Sii vosen (19 72) esittäm än levinneisyysalueen ääriraj oille osuva t J. T äm än hetken tieto jen mukaan juovaselkäistä ve itikkaa tava taan varmuudella Pern ajasta Savitaipaleen ja Savonlinnan kautta V ärtsilään vedetyn linjan kaa kkoispuolella . V ähitellen pienet siimahän nät kotiutuiv at pelloille ja löysivät oiva t talvisijat viljatai heinäsuo jista. Tuskin täy dellinen rauhoittami nenkaan lajia pelastaisi. Sitä vastoin kartan valkoiselle alueelle sijoittu va t kirj oittajan Suon enjoelta pyydys täm ät yksilöt sekä K . On ilmeistä, että metsähiiret muu alla Euroopassa nakertavat käpyjä orava n tavoin hiirih än elää pääas iassa siem enra vinnolla 148 mutta usein opaskirjoissa esitetty käpysyönnöksiin perustu va lajin määritys keino ei päde Suomessa . Siivo sen (1972) mukaan la ji on relikti luontoinen , perua Lito rin ameren a jan lämpökaudelta . Onnekseen laji on koti ut unu t m yös se kä viljelym aille että erilaisi lle niit yille pa kettipelto ja m yöten , joten kenties koivuhiiren tulevaisuus Suo messa on hyv inkin valoisa. V AIV AISHIIRI M icromys m inutus M aa mme pienimpiin kuuluvan jyrsijän elinmahdollisuudet ovat pikku hiljaa parantumassa . T ällöin niiden ja kulloisenkin kannan kehitys riippui ennen kaik kea maami ehen toimenpiteistä. T änään ihminen o jentaa uudelleen auttava n kätensä. KOIVU J A TAMMIHIIRT Ä ei lueta varsinaisten hiirten jouk koon . T astin ja allekirjoittaneen pyydys täm ät yksilöt Parkanon H äädetkeitaa lta. V arsinkin talvisin tyhjik si jäävissä kesähuviloissa isosilmäiset m etsähiiret kuuhkivat muiden varkaiden tavoin . T ällä hetkell ä tammihiiremme sätk yttelevät viimeisillään , kenties ne ova t jo tyystin häv inneet . Viime aikoina aim o askeleen har pannut pikkunisäkäs harrastus on saattanut päivänvaloon m elkoisen läjän uutta tietoa päästäisistäkin. Kirj oittaja on lähimpien kymm enen vuoden kuluessa tutkinut satoja jyrsittyjä käpyjä eri puolilla eteläSuomea ja säännöllisesti kaikki ovat paljas tuneet oravien käs ittelemiksi. Kylän väen tammihiirihavainnot supistuiv at vanho jen muisto jen lämmittelyyn . Runsas vuosik ymmen sitten kirjo kuono ja esiint yi se udull a vielä verrattain lupaavasti , mu tta va in muutam a a jastaika myöhemmin kirj oitta jan tekem ä toivioretki se udulle tuotti täydellisen vesiperän . Pörröhänti en ru okailutavo issa on sitä vas toin yksilöllisiä ero ja: yksi silpaisee suomut siististi , toinen raas taa miten sa ttuu . luonnonniittyjen asuk as. M etsähiiren esiintymisen poh joisra ja kaipaa vielä tarkistusta. La jin ainoaksi esiintymäksi tiedetään muu an kylä ympäröivine lehtipuu alueinee n Jaa lassa. TAMMIHIIRI Elio mys quercinus T ammihiiri kaj auttelee Suomessa jääh yväisakordejaa n . J a juuri nyt täm ä reliktivaihe on päättym ässä. Ainoa keino se n elvyttämise ksi olisi elinvoimaisen kann an luominen häkki oloissa ja jälleenistutus sopi viin koh teisiin . Edellinen on etäistä suku a h ypp yrotille, jälkimm äinen taas kuuluu unik ekoihin . Huomattavasti run saslukuisempana lajia tavataan niin ulkokuin as uinrakennustenkin sii meksessä. Alunperin vaivaishiiri oli ns. PELTOHIIRI Apodemus agrarius Kaikki nisäkästutkijat ovat yhtä mieltä siitä , että peltohiiri hitaasti levittäytyy länteen . Kotihiiri on ihmisen uskollinen seuralainen, mutta Lapin huonot tieyhteydet ovat vaikeuttaneet sen levittäy tymistä:, KOTIHIIRI Mus musculus Rotan tavoin kotihiirikin on kult tuurin tu om a ko riste. HYÖNTEISSYÖJÄT Maassa liikkuviin h yönteissyö jiin kuuluu siilin ohella seitsem än lajia : m aam yyrä , vesipääs täinen , metsä-, vaivais-, kääpiö-, idän ja mustapäästäinen. Lajin levinneisyydestä kiinnostav inta olisi tietää nykytil anne Lapissa . Uusia laje ja on " ke ksitty" ja levinneisyyskysy m yksiä ratkottu hart ~a voimin .. Mikkolan (1972) K onn eveden Sumiaisten se udulta kerääm ät 102 pitkähäntää. KOIVUHIIRI Sicista betulina Koivuhiiri on jyrsijöistämm e pienimpi ä ja harvinaisimpia . Mahdollisesti lajia esiintyy m yös Kontiolahdella, mink ä lisäksi yksi tarkistamaton tieto on Tuusniemeltä . H einitt yn yt pakettipelto edu staa vaiva ishiirelle mieluisinta olinsijaa, joten lähi aikoina la ji voi om aksua taas alkuperäisimmän elämänmuotonsa . Valste; Siivonen , 1972). Aivan erilli senä peltohiiri ä on havaittu sotien jälkeen T oijalassa , Virroilla se kä m ahdollises ti Hämeenlinn an eteläpuolella (J
Kitjeensulkijoiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelua tarvitsevaa kasvia (kuvat ohessa). Korttien kappalehinta on 50 p, mutta kaksi kokonaista sarjaa (12 kpl) saat 5 mk:lla. SUOMEN LUONNONSUOJELULllTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULIITl'O SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO SUOMEN LUONNONSUOJELULllTTO SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO. Merkit toimitetaan lajitelmana, jossa on 10 kutakin. Postikorttien aiheina on 6 rohdosja myrkkykasvia: kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumiunikko. Hinta 10 mk. Kasviaiheiset postikortit ja sulkijat Kasviaiheiset kuvat on lahjoittanut luonnonsuojelutyölle Sirkka Linnamies. Kappalehinta on 20 p
Mitat 60 X 42 cm , hinta 5 mk .. Julisteen tarkoituksena on kiinnittää huomiota niihin vaaroihin , joita lisääntyvät jätevedet, öljynkuljetukset ja suunnittelematon rakentaminen muodostavat Suomenlahdelle. Yllä kuvatun julisteen SÄÄSTÄKÄÄ SUOMENLAHTI on suunnitellut Kimmo Kaivanto vuoden 1969 julisteensa " Kun meri kuolee " pohjalta
Ii ~ .A ~ -~q?',,f~~, ':);i• A,. V AIV AISPÄÄST ÄINEN Sorex m inutus Koko maassa harvalukuisena esiintyvää vaivaispäästäistä tavataan runsaimmin eteläja länsiSuomessa. A llekirjoittanut veikkaa jälkimmäistä, ovathan sen sekä levinneisyysalue että biotooppivalikoima laa jemmat . MAAMYYRÄ Talpa europaea M aam yyrää esiintyy yhtenäisesti suunnilleen Joensuu Jyväs kylä Pori -linj an eteläpuolella; lisäksi lajia on tavattu Rautalammilla (L. Peltom yyrän talvimajailun jälkiä keväisellä nurmikolla . 1967 (A. Kaikusalo) ja Iisalmen se udulla U . M yös Lapissa se hä153. METSÄP Ä ÄST ÄINEN Sorex araneus Toisinaan kiistellään siitä, mikä on maamme runsaslukuisin nisäkäs . Metsämyyrä on kalunnut vaivaiskoivun kuorta talviappeekseen. N äitä levinneisyystietoja täydennettäköön se uraavilla: Sotkamon M aanselässä maa myy rä tavattiin v. Avo imeksi jää jälleen kysy mys täm än pohjois-Savon ja etelä-Kai nuun esiintym än laajuudesta ja siitä , onko se todella eril linen. VESIP ÄÄST ÄINEN N eomys fodiens Vesipäästäistä tavataa n tasaisesti , jos kaan ei kovin runsaslukuisena kautta maan . • -.,ny• --1.,• ,' ,!; • -~•t,. Skaren on kuullut useiden paikkakuntalaisten kertovan kohtaamistaan yksilöistä. Lapinmyyrän heinästä rake nnettu pesä pohjoisessa tulvapajukossa . Ilmiö on oiva osoitus täm än ' ' alkeellisen '' eläimen sopeutumiskyvys tä uusiin olos uhteisiin. Viime vuosina ainakin eteläs uomalaiset pääs täiset ova t hoksanneet uuden talviravi ntolähteen . M enetelmästä riippuu , saadaanko ykkössijalle metsämyy rä va i metsä päästäinen . i( ~ ' ~ 1 ,·. mentäessä, esimerkiksi Kuhmon korkeudella, laji h arvinaistuu vo imakkaasti (U . N e kiertelevät säännöllisesti pilkkimies ten suosimilla järvillä, risteilevät avannolta toiselle jopa satojen metri en päässä rann asta ja herkuttelevat jäälle nakelluilla syöttitäh teillä ja pikkukaloilla. ' ~: ~., ·, Vesimyyrän kesäinen syö nnös ruo h oisella rannalla. Vesimyyrän talviasumine n on jättänyt jälkeensä pe llon multak asoja. Kannat eivät suurem min huojahtele. T ositteiden puuttuessa jälkimmäiseen levinneisyystietoon vo itaneen toistaiseksi liittää pikkiriikkinen kysym ysmerkki. Skaren , 1973). Siivonen , 1972). Itäänpäir. Parh aiten eläimet huomataan silloin , kun ne än keävät kalanviljelylaitosten kasvatusaltaille ja sukeltavat eineekseen sadoittain ar vokalan taimia
Kaikusalo , 1966: Suomen pikkunisäkkäät . Kalela Harmaakuvemyy rä: 0. Kaikusalo , A. Yleensä päästäisten kannanvaih telu tapahtuu epämääräisemmin kuin jyrsijöillä, ja oleellisinta siinä on vuodenaikaisvaihtelu. Valanne, K ., 1968: Pikkunisäkäs havaintoja Juuasta (PK). Mustapäästäinen on kookkain Sorex -suvun lajeista. araneus L. Mikkola (1972) pi tää em. ?. & A. Hänen mu kaansa laji puuttuu suuresta osasta järvi ja kaakkois -Suomea. Mikkola, K ., 1972: Metsähiiren (Apodemus flavicollis) esiintymisestä Konnevedellä. Luonnon Tutkija 76: 14 5 147. Kuiten kin eri vuosienkin välillä ilmenee eroja, ja näyttää siltä, että pienem mät päästäiset kohoavat runsaisiin lukemiin silloin , kun kookkaam mat lajit , ennen kaikkea metsäpäästäiset , ovat aallonpohjassa. Tietyistä ulkonäön yhteisistä piirteistä huolimatta päästäiset eivät ole lainkaan sukua hiirille ja myyrille. Ann . Laitila Maamyyrä : L. Skaren U ., 1964 : Variation in two Shrews, Sorex unguiculatus Dobson and S. Vasti neessaan Siivonen (197 3) kiistää tämän . Jälki polvien kummailtavaksi kirjattakoon tieto , että poikkeuksellisen runsas vaihe vaivaispäästäisillä Hämeessä oli vuosi 1973 . Tähän mennessä Suomesta on jo pyydystetty tuhatkunta yksilöä. Kaikusalo , 1973: Myyrät mellastavat tai mistoissa . a. Helsinki. KIRJALLISUUS Kaikusalo , A. Sen jälkeen kun U. viää lukumäärässä selvästi idän päästäiselle. Kuvassa idänpäästäinen. Eri puolilta Suomea kootun petolintujen oksennuspallomateriaalin perusteella H. Luonnon Tutkija 77: 21. Xlei si n se on Lapissa ja itä-Suomessa. Koska kyseessä on näinkin harvi nainen laji , ehkä selvintä olisi laatia 154 pistekartta , jota täydennettäisiin ja mustailtaisiin havaintojen karttuessa. Luonnon Tutkija 72: 5051. Siivonen (1965) olivat kuvan neet lajin, havaintoja siitä alkoi kertyä kosolti. Siivonen Metsäsopuli: . Toisaalta osasyynä sen "vähälukuisuuteen " on myös puutteellinen tutkimus. Tast Metsähiiri: L. , 1973: Pakettipelto on myyräparatiisi. Metsä ja Puu 12: 26-28. Kovin yleinen mustapäästäinen ei ole, mutta esiintymisensä painopistealueella pohjois-Savon ja eteläKainuun tienoilla se voi toisinaan olla tietyillä biotoopeilla lukuisampi kuin metsäpäästäinen. Suomen Luonto 4 -5: 184187. Levinneisyysalueen pohjoisraja on toistaiseksi avoin. Siivon en, L. Lisäksi sen tunnistamista helpottaa tumma väri, joka luonnehtii myös vatsapuolta. Myll ymäki & L. Säug. Skaren (1964) ja L. Siivonen & K. Mikkola , H. unguiculatus Dobson (1890) as independent shrew species. Siivonen , L. Sa von Luonto 4: 3334. Myllymäki Kenttäm yyrä: A. Kalela Vesimyyrä: A. Siivonen Peltohiiri: J. & A. Fenn. Skaren (1973) oli pyydystellyt Iisalmen ympäristössä 19 65 5 loukkuvuorokauden verran saamatta ainuttakaan kääpiötä , vaikka lajia todistettavasti majaili seudulla. Skaren & A. IDÄNPÄÄST ÄINEN Sorex caecutiens Idänpäästäinen on edellistä huomattavasti runsaslukuisempi . KÄÄPIÖP ÄÄST ÄINEN Sorex minutissimus Maailman pienimmän nisäkkään tittelistä kamppaileva kääpi öpäästäinen on hy önteissyö jistämme harvinaisin. Ja nimenomaan kääpiöpäästäisen kohdalla tutkimuksia vaikeuttaa se , että eläin ei lankea tavalliseen vipuun. Luonnon Tutkija 71: 85-91 . 1 :94-124. Zsch. Teivainen , T. Zimmermann , K. 4: 134 . Valste Tammihiiri: L. Aquilo, ser. Skaren , U. Savon Luonto 5: 6 12 . Siivonen Siivonen, L., 1973: Kääpi öpäästäinen Fennoskandiassa . Helsinki. Varmaankaan kääpi öpäästäistä ei tavata esiintymisalueensa jokaisessa pitäjässä. Siivonen (1972) tarjoi lee sen levinneisyysalueeksi koko eteläja keski -Suomen rannikkoa lukuunottamatta aina napapiirin paremmalle puolelle saakka, mutta on muistettava , että lajia esiintyy harvahultaisesti vain tietyillä biotoopeilla, eritoten lievästi soistuneissa kangasmetsissä. Zoo!. f. Skaren U. Tässä siteeratut eri lajien kirjoittajat: Kääpiöpäästäinen: L. , 1972 : Kääpiöpäästäisten levinneisyydestä Suomessa. levinneisyyskarttaa liian yhtenäisenä ja laajana. , 1965 : ArtHybriden bei Rötelmausen. , 196 5 : Sorex isodon Turov (1924) and S. , 19 7 3 : Iisalmen seu dun pikkunisäkäsfauna 19631972. zool. Niinpä U . Eläin suosii ennen kaikkea lehtomaista maastoa , lehtoja ja heinäkorpia , mutta sen voi tavata muualtakin , heinittyneiltä hakkuuaukioilta tai niityiltä, jopa peltojenkin tuntumasta . Eläin esiintyy runsaimmillaan itä-Suomessa. MUSTAELI KORPIPÄÄSTÄINEN Sorex isodon Mustapäästäinen on pikkunisäkäsfaunamme uusin tulokas; se " keksittiin " vasta 1950-luvulla. L. Etelässä sen levinnei syysalue ulottuu Päijänteen rantamille (U. 30: 315-332. Siivonen Lapinmyyrä: J. , 196 7: Havaintoja kääpiöpäästäisten (Sorex minu tissimus Zimmermann) elintavoista. Kaikusalo, 1966) , napapiirin korkeudella taas Siivosen (1972) mukaan länsirajallemme saakka. Tiettävästi eteläisin on allekirjoittaneen syksyllä 197 3 pohjoisEspoosta pyydystämä yksi lö. , 1972: Suomen ni säkkäät 1 ja 2
Useimpien puistojen luontoakaan ei ole kyetty tutkimaan puhumattakaan siitä, että niitten taloudellisia vaikutuksia olisi kyetty selvittelemään. Luonnonsuojelualueet voivat vaikuttaa lähinnä seuraaviin taloustoiminnan muotoihin: 1. Porotalouteen ja sen aloittamaan t aloudelliseen ketjuun. Vaikutusten suunnan ja erityisesti määrän arviointi on erittäin 155. 2. Edeilä selostetuista määräyksistä selviääkin, että luonnonja kansallispuistoissa on pyritty turvaamaan paikkakunnan asu~kaitten harjoittamien elinkeinojen jatkuvuus. Luonnonsuojelualueita on ollut Lapissa jo kauan, ja viime aikoina niitten lisäämisestä on puhuttu monessa yhteydessä. Matkailuun ja sen taloudelliseen ketjuun. 197 4. Kun esimerkiksi Pyhätunturilla on sallittu kansallispuistossa jopa laskettelurinteiden tekeminen, ei nykyisistä luonnontai kansallispuistoje•n olemassaoloista ole tullut valituksia. 3. Kaikkien taloudellisten ketJUJen kautta kunnallistalouteen. Samoin Lemmenjoen kansallispuiston laajennukseen ovat paikkakunnan poronhoitajat suhtautuneet suopeudella. Luontaiselinkeinojen harjoittamisen ei siis katsota häiritsevän luonnonsuojelualueita. Energiatalouteen. Heikki Annanpalo Luonnonsuojelualueet • Ja Lapin elinkeinot Luononsuojelualueiden ja kansallispuistojen merkitystä Lapin talouselämälle käsitteli suunnittelupäällikkö Heikki Annanpalo alustuksessaan Pyhätunturilla 20. LUONTAISELINKEINO JEN EDUT ON TURVATTU Luonnonpuistoissa kaikenlainen luonnon elämän häiritseminen on yleensä kielletty. Tässä on onnistuttukin siinä määrin, että esimerkiksi Ounas-Pallaksen lähistön paliskunnat p1tava t kansallispuistoa erittäin tärkeänä elinehtonaan . Ensimmäisiä y rityksiä tässä suhteessa on ollut Itäkairan-Saariselän alueen vaihtoehtoisten käyttömuotojen taloudellinen vertailu, joka on ollut vireillä Metsäntutkimuslaitoksessa ja valmistunee parin kolmen vuoden kuluttua. 5. Lisäksi on esitetty soiden suojelemista Perä-Pohjolan piirikunnassa seuraavasti: noin 352 600 ha alueita, joissa on ainesta luonnontai kansallispuistoiksi, noin 156 000 ha aarnialueiksi tai puistometsiksi ja noin 38 300 ha rauhoitettavaksi ojitukselta ja vaotukse!ta. Merkittävin ero on se, että edellä mainitsemattomien ammatinharjoittajien lisäksi puistoon pyrkivillä tulee luonnonpuistossa olla erityinen lupa, jota kansallispuistoissa ei tarvita. Mm. 2. Tästä poikkeuksia ova t Lapin porotalouden kannalta merkittävät seikat: porojen laiduntaminen on luvallista, poronhoitoon vä lttämättömien kaarrepu1den otto on luvallista, suden ja ahman tappaminen ja pyydyst äm inen sekä kalastus ovat luva llisia mikäli puistoa va rten laaditussa järjestyssäännössä ei ole toisin säädetty, karhua saadaan metsästää sen metsästyskautena luonnonpuistossakin, ellei va ltioneuvosto sitä jossakin tapauksessa kiellä, paikkakunnan asukkailla on oikeus h yötyriistan pyyntiin Ma!tion ja Kevon luonnonpuistoissa. TAUSTAA Suomen ensimmamen luonnonsuojelualueve rkosto laadittiin pelkästään luonnonsuojelullisten tavoitteiden pohjalta. 4. Niihin tuli Lapista mukaan lähinnä tunturialueita. Ulkopuolelle jäivät suuret metsäja suoalueet siksi, että niitten ei katsottu olevan mainittav·assa vaarassa. Puun tuottamiseen ja sitä kautta puuta jalostavaan teollisuuteen ja ns. tästä syystä luonnonja kansallispuisto jen lisäämistä on pidetty välttämättömänä. LUONNONSUOJELUALUEIDEN KAIKKIA VAIKUTUKSIA EI TUNNETA Suomessa luonnonsuojelualueita koskeva tutkimus ei tällä hetkellä kuitenkaan ole läheskään riittävää. Myös Suomen Akatemialla on tarkoituksena aloittaa kansallispuistojen taloudelliset tutkimukset. seurauselinkeinoihin. Siitä syystä ovat voimassa periaatteessa samansisältöiset määräykset paikallisiin asukkaisiin nähden m yös lievemmin suojelluissa kansallispuistoissa. Koko Lapin luonnonsuojelualueista (luonnontai kansallispuistoista) varsinaisia metsäpuistoja on vain Pisavaara ja suopuistoja vain Runkaus. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ja retkeilyjärjestöjen 1960-luvulla aloittama keskustelu on jatkunut vilkkaana milloin minkin osapuolen toimesta. Oheisesta kuvasta ja taulukosta ilmenevät Lapin tämänhetkiset luonnonja kansallispuistot, metsähallituksen päätöksellä rauhoitetut suojelualueet sekä tehdyt esitykset luonnonja kansallispuistojen lisäämiseksi
Edelleen "kestävästä hakkuumahdollisuudesta" oli lakija suojametsäalueilla 0,57 Mm 3• Näitten alueitten käyttöä ei ole rajoitettu niinkään luonnonsuojelullisista. 48 000 ha Martimojärvi 10 200 ha Oulangan laaj. Lapin nykyiset ja suunnitellut kansallis ja luonnonpuistot . professori Kullervo Kuusela on jälleen viime aikoina va1ttanyt luonnonsuojelualueiden uhkaavan Lapin puunjalostusteollisuutta, niin lienee paikallaan tarkastella tätä kysymystä hieman, ennen kuin menen taloudellisiin markkamääräisiin ar-. 42 500 ha Pyhäturiturin laaj . Metsien ikärakenteen uudistamiseksi oli Lapin metsien ylihakkuita kuitenkin arvioijien mielestä jatkettava siten, että kestävä hakkuumahdollisuus olisi 5,73 Mm 3 • Näistä kuitenkin 0,36 Mm 3 oli professori Kuuselan mielestä sellaisilla alueilla, joilta tuon määrän kerääminen ei ollut taloudellisesti mahdollista. Metsähallituksen päätöksellä rauhoitettuja alueita: Aarnialueita 39 900 ha Luonnonhoitometsiä 112 974 ha Ojitusrauhoituksia 40 755 ha Hillasoita 144 013 ha Yhteensä 337 642 ha 156 vaikeaa johtuen mm. iset 81 001 ha Yhteensä 111 055 ha Ehdotetut kansallispuistot: Koilliskaira 290 000 ha Lapiosuo 19 400 ha Lemmenjoki laaj. viointeihin. 14 300 ha Riisi tunturi 4 600 ha Yhteensä 438 630 ha Kansallispuistoehdotuksiin sisältyy noin 150 000 ha luonnonhoitometsiä , noin 20 000 ha aarnialueita ja noin 13 000 ha ojitusrauhoitusalueita, jotka ovat myös seuraavassa 1 uettelossa . (T arkempaa tietoa täst ä puumäärästä en ole saanut). Pitkän tähtäyksen taloudellista merkitystä ei yleensä kyetäkään arvioimaan, joten sen arvo jää ns. Sen mukaan metsätalous oli onnistunut vuosien 1953 ja 1970 vä lillä pienentämään Lapin puumäärä 13 °/o ja samalla pienentämaan vuotuista kasvua 400 000 k-m 3 / v :llä. 630 ha 35 043 ha Pauha ja Pitkäletto 11 ha 35 05 4 ha Nl:'.kl:'. KULLERVO KUUSELA LAMMASTEN VAATTEISSA Kun mm . siitä, että vaikutukset riippuvat eri alueitten käyttömahdollisuuksista. :~·-,_ \ [[)) ) Oulanka .107 km' ) ) I Ehdote tut luonnonpuistot: Koti laiskaira 34 4 13 ha Runkauksen laaj. "luonnonsuojelun itseisarvoksi" . Esimerkiksi puun tuotannon osalta puhtaan luonnonsuojelun vaikutukset ovat kahdensuuntaiset: Toisaalta metsien varaaminen tutkimuskohteiksi ja virkistystarkoituksiin vähentää mets1sta saatavaa puumäärää lyhye llä täh täyksellä ja toisaalta taas niissä mahdollistuva tieteellinen tutkimus varmistaa pitkällä tähtäyksellä puun tuottamisen järkevällä tavalla ja itse puistot turvaavat ainaki n jonkinlaisen uusiutumiskykyisen puukannan säilymisen, vaikka keinollinen uudistuminen kokisi takaiskuja. Kansallispuisto o Luonnonpuisto Nykyiset luonnonpuistot : Kevo 34 206 ha Malla 3 000 ha Maltio 14 685 ha Pisavaara 4 990 ha Runkaus 5 995 ha Someio 18 125 ha Yhteensä 81 001 ha Nykyiset kansallispuistot: Lemmenjoki 173 956 ha Pallas -Ounas 50 000 ha Pyhätunturi 3 080 ha Oulanka 10 700 ha 237 736 ha Ehdotetut 438 630 ha Yhteensä 675 366 ha r:;-, Pyhätunturi L::1]30 km' 111 4 . 9 630 ha Pallas -Ounas laaj. Oheisesta professo ri Kuu selan esittämästä laskelmasta ilmenevät valtakunnan metsien V inventoinnin tulok se t Lapin läänin osalta
syistä, vaan ennen kaikkea siksi, että metsien uudistuminen ei joutuisi vaaraan. Professori Kuusela on oivaltanut tämän jo vuosia sitten ja on ehdottanut ongelman ratkaistavaksi ns. investoinnit 7 hakkuu ja lähikuljetus 94 metsänhoito 19 yhteensä + seur. vaikutukset 120 2. Kansallispuistoehdotusten vaikutus on siis vain 12 15 0/o siitä määrästä, millä puunjalostusteollisuus on Lapissa ylimitoitettu ja vain 5 0/o Laoin kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Professori Kuuselan ilmoituksen mukaan Lapin puunjalostusteollisuuden edellyttämä poistuma on 6,5 7 Mm 3 • Tällöin puunjalostusteollisuuden ylimitoitus on noin 1,7 2,2 Mm 3, mikäli yhtään uutta luonnonsuojelualuetta ei perustettaisi ja 2,0 2,5 Mm 3, mikäli kaikki esitetyt kansallispuistot perustetta1mn. 1. Korvaavat vaikutukset alueen valvonta ja hoito 47 erotus 73 porotalouden harjoittamis · mahdollisuuksien säilyminen 30 matkailuyritysten edellytysten paraneminen 43 erotus 269 Mm' 310 Mm' 5.22 Mm' 5.62 Mm' 5.73 Mm'/ v 0.36 Mm' / v 0.57 Mm'/ v 0.30 Mm'/ v 4 .50 Mm' / v 6.5-7.0 Mm'/ v 2.0-2 .5 Mm' / v 15-12 % 0.30 Mm' / v 0.40 Mm' / v hakkuumahdollisuuden pieneneminen k-m' / v 66 000 22 000 88 000 palkkoja Lapissa 0.26 1.88 0.40 3.60 6.14 seur. exploatoivilla hakkuilla: Lapin metsät olisi hänen ehdotuksensa mukaan hakattava kokonaan noin 30 vuoden kufoessa, jona aikana Lapin puunjalostusteollisuuden investoinnit olisi kuoletettava ja rakennettava 157. talousmetsissä Lapissa olevan teollisuuden edellyttämä poistuma hakkuumahdollisuuden ylitys kansallispuistoehdotuksen osuus ylityksestä Kansallispuistoehdotusten hakkuumahdollisuus Kasvun pieneneminen v. Mmk siitä palkkoja ko . 1970 V. 1953 vuotuinen kasvu kuoretta 1970 1953 Kestä_vä hakkuumahdollisuus v. Tämän perusteella on täysin selvää, että Lapin puunjalostusteollisuus on tietoisesti rakennettu muitten kuin Lapin puuraaka-aineitten varaan noin 30 40 0/o:sti. Tosin näillä alueilla on myös huomattavaa luonnonsuojelullista ja ulkoilumerkitystä. 90 25 65 20 25 20 Puun kasvu on Lapissa hidasta. Tuloksia valtakunnan metsien V investoinnista prof Kullervo Kuuselan mukaan Lapissa kuorellinen puumäärä v. Metsätyöpaikkojen menetykset tienrakennus ym. Kuvan näkymä aukeaa Pyhä tunturilta. 2.77 1.88 Uitto 0.48 0.40 Jalostus 8.36 Yhteensä 12 .93 2.54 Vaikutus työpaikkoihin: vars. Ei ole lainkaan selvää, että alueen paras käyttömuoto on aina puuntuotanto. Muiden elinkeinojen, etenkin matkailun ja porotalouden edut voivat vaarantua rajujen metsätaloustoimenpiteiden seurauksena. 1970 siitä taloudellisesti tavoittamattomissa laki · ja suojametsäalueilla ehdotetuissa kansallispuistoissa Hakkuumahdollisuus vars . kunnissa Kantoraha 1.32 0.26 Korjuu ja lähikulj. 195 3-1970 Koilliskairatoimikunta 1972 Koilliskairan esitett v alue vyöhykkeet · pinta-ala I, III , IV 11, V, VI Yhteensä ha 306 104 160 727 466 831 hakkuusuunnite k-m'/ v 66 000 110 000 176 000 Hakkuumahdollisuuden pienenemisen vaikutus muoto yht. Kestävästä hakkuumahdollisuudesta oli ehdotetuissa kansallispuistoissa 0,3 Mm 3 eli noin puolet lakija suojametsäalueilla olevasta määrästä ja alle sen määrän, mitä professori Kuusela piti taloudellisesti tavoittamattomissa olevana ja vain 75 °/o määrästä, jolla vuotuinen kasvu oli laskenut vuoden 1953 jälkeen. Kaavamainen metsänkäsittely vähentää alueen virkistysarvoa ja porotaloudellista käyttöarvoa
HAKATA HALUTAAN MUTTA EI KASVATTAA Lapin metsätaloutta ei pelasteta käyttämällä luonnonsuojelualueitten tai sellaisiksi ehdotettujen puusto, vaan voimakkailla metsien kasvua lisäävillä toimenpiteillä läänin keskija eteläosissa ja tuottamattomiksi saatettujen alueitten kasvukuntoon panemisella. Ehdotettujen kansallispuistoJen hakkuumahdollisuudet on korvattavissa lisäämällä kasvua talousmetsissä, mutta siitä huolimatta Lapin puunjalostusteollisuuden on jatkettava hankintaalueensa levittämistä etelään päin. Kuten edellä esitety1sta luvuista todetaan, luonnonsuojelualueiden tai sellaisiksi ehdotettujen alueiden hakkaamisella ei tilannetta pelasteta. Voidaan myös väittää, että esim . Maailmanpankin myöntämän MERAlainan sellaiseksi, että sitä ei saada Lapissa oleviin metsänparannuskohteisiin. Luonnonsuojelualueiden merkitys on nimittäin voimakkaasti kasvamassa mm. Tältä osin kustannukset eivät ole luonnonsuojelun tai esim. Vaikka siinäkin esitettyjä arvioita on arvosteltu, ne lienee kuitenkin syytä pääpiirteissään esitellä. Kemin teollisuuteen ja sen työntekijöihin, osaksi Suomen kansantalouteen ja osaksi Suomen kansantalouteen ja osaksi muuallekin. LUONNONSUOJELUALUEILLA ON MONTA Ki\ YTTO.i\ Luonnonsuojelualueiden taloudellisten vaikutusten täsmällinen arviointi ja vertailu on erittäin 158 vaikeaa monestakin syystä, joista totean seuraavassa vain eräitä: Ainakin jossakin määrässä luonnonsuojelualueet ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi oloissa, joissa luonnon käyttö on jo kapasiteetin rajalla. luonnontalouden turvaajana, kun Lapin metsien kuutiomäärä on pienentynyt tähänastisten hakkuiden kestävyyttä vaarantavasti, kuten professori Kuusela on todennut. Tähän professori Kuusela näyttää tälläkin esiintymisellään tähtäävään, vaikka hän on pyrkinytkin pukeutumaan lammasten vaatte1sun. Sen sijaan on olemassa sellaisia metsätyyppejä ja alueita, joissa porotalouden kannalta ohjelmoidut hakkuut voisivat parantaa sen edellytyksiä. maataloustarkoituksiin käytettyjen alueitten arvo. Koko alueen hakkuusuunnite on nykyisellään 176 000 k-m 3 /v ja mainittujen kolmen vyöhykkeen suunnite 110 00 k-m 3 /v. Se tulisi esitettyjen toimenpiteitten johdosta pienenemaan 22 000 k-m 3 /v eli 20 °/o. KOILLISKAIRATOIMIKUNNAN MIETINTO Oikeastaan ainoa selvitys, m1ssa on tähän mennessä yritetty arvioida luonnonsuojelualueiden taloudellisia vaikutuksia, on Koilliskairatoimikunnan m1etmtö. Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla verotetut henkilökohtaiset tulot pienenisivät rauhoittamisen johdosta noin 7 0/o, mutta toisaalta sitä kompensoisivat luonnonsuo. Näistä professori Kuusela ei kuitenkaan ole maininnut halaistua sanaa, vaan on päinvastoin ollut neuvottelemassa mm . Porotaloudelle nykyiset luonnonja kansallispuistot ovat merkinneet merkittävää turvapaikkaoikeutta hakkuitten riehuessa ympäristöissä. (Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, ellei sielläkin hakkuita suunniteltaessa erityisesti kiinnitetä huomiota porotalouden tarpeisiin.) Luonnonsuojelualueista tai alueista muihin tarkoituksiin käytettynä koituva hyöty kohdistuu osaksi paikkakunnan asukkaisiin, osaksi esim. Vyöhykkeillä II, V ja VI toimikunta esittää noudatettaviksi seuraavia metsänkäsittel yn periaatteita: kiertoaikaa (150 v) pidennetään keskimäärin 200 vuodeksi, uudistaminen suoritetaan mikäli mahdollista luontaisesti, uudistusaloilla ei yleensä suoriteta hakkuualan raivauksia, maan valmistamiseksi käytetään vain kulotusta, . Toimikunta on todennut vaikutusten riippuvan hyvin suuresti siitä, miten erityisesti metsätaloutta raJOitetaan. Myös ehdotetuilla luonnonsuojelualueilla porotalous ainakin pääosiltaan hyötyisi alueitten rauhoittamisesta nykyisten säännösten mukaisesti. METSÄ TOIDEN TYOLLIST.i\ VA VAIKUTUS VAHENEE Arviot hakkuumahdollisuuksien pienenemisen taloudellisista vaikutuksista ilmenevät oheisesta liitetaulukosta. Toisaalta kuitenkin luonnonsuojelualueilla joudutaan joissakin tapauksissa rajoittamaan näitä toimintoja. tarkoituksiin on yleensä korkeampi kuin tehokkaasti käytettyjen talousmetsien arvo näihin tarkoituksiin ja paljon korkeampi kuin esim . Sen vuoksi toimikunta on jakanut esittämänsä alueen vyöhykkeisiin, jotka eroavat lähinnä metsien käsittelyn suhteen toisistaan. metsäojituksia ei suoriteta, alueella noudatetaan 50 vuoden toimintakiertoa. Luonnonsuojelualueitten arvo matkailu-, virkistys-, retkeilyyms. tilalle jotakin muuta tuotantotoimintaa tai siirrettävä loputkin ihmiset etelään. Esimerkiksi kaikkien ehdotettujen kansallispuistojen täydellisellä tyhjentämisellä voitaisiin Lapin puunjalostuslaitoksia p1taa käynnissä vain noin kaksi vuotta pitempään. virkistyksen kustannuksia, vaan välttämätön "vakuutus", jonka turvin luonnonvarojen käytön tehokkuutta on voitu nostaa muilla alueilla. luontaiseen uudistumiseen perustuvan metsätalouden käytössä alueet voisivat olla matkailulle lähes yhtä houkuttelevia kuin luonnonsuojelualueinakin
Metsästyksen, kalastuksen tai muiden luonnontuotteiden keräilylle suojelusta ei aiheudu estettä ainakaan mainittavassa määrin, mutta toisaalta myöskään kokonaisuuden kannalta mainittavaa hyötyä ei ole odotettavissa. POROTALOUS HYOTYISI KOILLISKAIRAN SUOJELUSTA Porotalouden osalta toimikunta ei ole esittänyt t alou dellisia laskelmia. Suomen suurimman kansallispuistosuunnitelman, Koilliskairan, yhteydessä kiistelevät metsätalous ja luonnonsuojelu. Näiltä osin menetykset ovat kuitenkin korvattavissa tehostamalla puun tuotantoa muualla. Tarkkaa ma araa on kuitenkin mahdotonta laskea perustietojen puuttuessa, mutta se voitaneen arvioida ainakin saman suuruiseksi lievealueen kanssa. Kun verrataan metsätyöpaikkojen määrää porotyöpaikkoihin, pitäisi muistaa, että metsätyöpaikat ovat Lapissa lyhytaikaisia, mutta porotyöpaikat pysyviä. Huolestuttavaa on, että merkitykseltään vähäisen yksityiskohdan, petokysymyksen, vuoksi porotalouden edustajat ovat asettuneet kannattamaan metsätalouden pyrkimyksiä, vaikka tähänastisen mallin mukainen totaalinen metsätalous tuhoaisi totaalisesti Koilliskairan arvon poronhoitoalueena. Suojelu ei myöskään tule muodostamaan estettä mahdollisen kaivostoiminnan aloittamiselle. Tämän suuruusluokan merkitys reuna-alueilla osoittaa, että varsinaisella suojelualueella porotalous h yö tyy tuntuvasti . Lisäksi oleskelijoilla oli muita kustannuksia alueelle saapumisesta ja sieltä poistumisesta. Apulaisluonnonsuojeluvalvoja Erkki Kellomäen enavästä mielipiteestä ilmenee kuitenkin, että toimikunta on esittänyt noin 80 000 ha aluetta suojeltavaksi lähinnä siksi, että ko. jelualueen valvojien tulot sekä porotalouden ja matkailun paremmat mahdollisuudet siten, että erotukseksi jäisi arviolta noin 2-4 0/o. Puunjalostusteollisuuden plostusarvosta on varsinaisen puunjalostuksen puolella palkkoja noin 82 0/o ja paperiteollisuuden puolella noin 34 0/o muun jalostusarvon koituessa lähinnä pääomakustannusten ja lämmityskustannusten osalle. Näin ollen pelkkä alueella oleskelu merkitsi alueelle tuloja noin 150 000 mk/v. Työpaikkojen suhteen on todettavissa vastaava ero, joka jää lähinnä seurausvaikutusten puolelle siitä syys tä, että alueen valvonta ja matkailu eivät nykyisellään näytä aiheuttavan aivan samaa palvelusten kysyntää kuin metsätyö. Toisaalta arvioissa on käytetty hakkuiden ja lähikuljetusten osalta nykyistä työmenekkiä, joka tulee seuraavien 5 -10 vuoden aikana laskemaan monitoimikoneitten jäädessä Lapinkin metsiin. alueet ovat tärkeitä porotalouden tukialueita, joitten käy ttöä vo imaperäi nen metsätalous vaikeuttaisi. Olli Saastamoisen suorittaman tutkimuksen mukaan vuonna 1970 Saariselän alueella oli retkeilijöitä ainakin 2600, ja he jättivät oleskelunsa aikana keskimäärin 58,90/ henk. Tulevaisuudessa matkailun alueelle tuottama tulo on huomattavasti suurempi: Esimerkiksi yksi hotelli tarjoaa 159. YKSI HOTELLI KORVAISI METS.i\ TYOP AIKKO JEN MENETYKSEN Alueen virkistyskäytön taloudelliset vaikutukset eivät nykyisellään ole kovin suuret. Näillä osuuksilla arvioituna jalostusarvosta noin 3,6 mmk olisi palkkoja joko Kemissä tai Kemijärvellä. Porotalous on asettunut vuoroin toiselle, vuoroin toiselle puolelle. Mainitut 80 000 ha merkitsevät hakkuumahdollisuutena noin 10 000 k-m 3 eli paikkakunnan palkkatuloissa noin 0,3 mmk ja työpaikoissa noin 14 + 10 t yöpaikkaa
Lapiosuon ehdotettu kansallispuisto on jo tällä hetkellä aarnialuetta. Sellaisina voidaan mam1ta metsäautoteitten jääminen joillakin alueilla yksityisten toimesta yksinään rakennettaviksi tai ylläpidettäviksi, uittoon tulevien puumäärien pienentyessä uiton mahdollisesta poisjäännistä aiheutuva autokuljetusten jatkuminen, liikenneyhteyksien mahdollinen heikkeneminen esimerkiksi Naruskan ja Martin teitten suunnissa, joittenkin porotalouden tarvitsemien teitten jääminen auraamatta jne. Muista kansallispuistoehdotuksista Lemmenjoen laajennus sijaitsee kokonaisuudessaan suojametsäalueella, ja sen alueella porotaloudella on erittäin merkittävä asema. Hyöty kohdistuu näistä alueista kuitenkin koko maahan, joten ei voida pitää . Tämänlaatuiset ongelmat koskettavat kuitenkin välittömimmin suojelualueen vaikutuspiirissä asuvia henkilöitä ja tarve niiden ratkaisemiseen alueen muodostajan toimin on paljon suurempi kuin kauempana ilmenevien ongelmien ratkaisemiseen. Lapin lääninhallitus onkin katsonut, että Koilliskairahankkeen taloudellisten vaikutusten arviointia on jatkettava, ja on esittänyt, että maaja metsätalousministeriö myöntäisi tätä tarkoitusta varten määrärahan lääninhallituksen käyttöön. LUONNONSUOJELUALUEEN VERO KUNNALLE Osaltaan palkkatulot heijastuvat kuntien saamiin verotuloihin: Jos ko. työtä noin 40-100 hengelle. Pallas-Ounastunturin laajennusesitys käsittää nykyisin luonnonhoitometsänä olevan ja mm. Käsitykseni mukaan toimenpiteitä Koilliskairan suojelualueen muodostamiseksi ei voida jatkaa, ennenkuin taloudelliset vaikutuk~ set on yksityiskohtaisesti selvitetty ja tehty päätös siitä, että myös alueen mahdollisen muodostamisen jälkeen ilmenevät haitat käsitellään Ja korvataan täysimääräisinä. Tähän asti Lapin matkailu on kehittynyt voimakkaasti myös siellä, missä sen käyttöön varatut alueet ovat olleet hyvin pieniä. Työpaikkoina laskettu merkitys jäänee alle kymmenen. Koilliskairatoimikunnan käsityksen mukaan esimerkiksi poromiehiä vo1ta1snn käyttää näihin tehtäviin omien tehtäviensä ohella. D. Mikäli porotaloudessa suojelun vuoksi säilyvien työpaikkojen luku arvioidaan 30:ksi, suojelualueen valvonnan ja hoidon tehtävät 47 :ksi ja matkailussa syntyviksi työpaikoiksi 43, saadaan metsätaloudessa pois jäävät työpaikat kokonaisuudessaan korvatuiksi. Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että lakisääteiset suojelualueet ovat vapaita kunnallisja kirkollisverosta, koska ne katsotaan yleishyödyllisiksi alueiksi. KOITILAISKAIRA JA MUUT SUUNNITELMAT Ehdotetun Koitilaiskairan luonnonpuiston osalta Koilliskairatoimikunta on todennut työpaikkojen vähenemisen noin 10:ksi ja Oulangan kansallispuiston laajennuksen osalta noin 15 :ksi. Tällaiset vaikutukset ovat ennakolta erittäin vaikeasti arvioitavissa, eikä esim. Tämä turvaisi esimerkiksi Savukosken kunnalle verotulojen nykyisen rakenteen säilymisen. 120 työntekijän tulotaso alenisi noin 30 0/o, se merkitsisi palkoissa noin 0,75 mmk vähenemistä ja 16 pennin äyrin mukaan verotuloissa noin 120 000 mk alentumista. Tämän vuoksi tulisi järjestelmää muuttaa siten, että kaikista luonnonsuojelualueista valtio maksaisi kunnalle ja seurakunnalle saman veron kuin varsinaisesta metsämaastakin. retkeilyyn erittäin paljon käytetyn Ylläksen-Aakenuksen ja siitä pohjoiseen olevan suojametsäalueen. Mikäli metsätal~udellisen käyttömuodon ja mmden käyttömuotojen erotusta halutaan arvioida, se lienee korkeintaan noin 20:n luokkaa. Erityisesti on korostettava, että tässä tehdyt arviot perustuvat aivan summittaiseen yleistykseen Koilliskairatoimikunnan mietinnöstä, joten ne on tarkoitettu vain suuruusluokan osoittajiksi. Sitä ei ole kuitenkaan tähän mennessä saatu, joten asia on hoitamatta. Kuitenkin voidaan olla eri mieltä siitä, missä määrin matkailun kehittäminen edellyttää alueen suojelua. Runkauksen laajennus on alueeltaan pieni ja on pääasiassa soita joten sen työpaikkamerkitys lie~ nee korkeintaan yhden luokkaa. Tästä syystä matkailun tuottoa ei voida arvioida kovin tarkoin, vaikk.J kin yksi nykyaikainen hotelli kykeneekin tarjoamaan sen työpaikkamäärän, mikä menetettamm luonnonsuojelualueen perustamisella Koilliskairaan. kohtuullisena sitä, että niillä 160 rasitetaan sijaintikuntansa väestöä. Suomen kansallispuistoja ei ole tähän asti hoidettu ja vartioitu niiden edellyttämällä tavalla. Martimojärven työpaikkamerkitys lienee noin 10:n luokkaa. Myös Pyhätunturin laajennus Luostolle päin on jo vastaavanlaisessa retkeilykäytössä ja muodostaa merkittävän käyttöalueen ympäristön matkailuyrityksille (noin 20 työp.). Riisitunturi on lähes kokonaisuudessaan luonnonhoitometsä, jonka työpaikkamerkitys lienee noin 5 :n luokkaa. LISASEL VITYKSIA ON TEHTAVA RAHAT PUUTTUVAT Vaikka edellä esitetyn kaltaiset ensiasteiset vaikutukset tulisivatkin huomioon otetuiksi, aiheutuu luonnonsuojelualueesta muita välillisiä vaikutuksia. Ilmeisesti seuraustyöpaikkoja ei kuitenkaan synny näistä yhtä paljon kuin varsinaisista metsätyöpaikoista, ja ne ovat myös hieman alemmin palkattuja, mutta toisaalta kyllä terveellisempiäkin kuin raskas metsätyö. Tältä osin, kuten myös Martimojärven osalta voidaan kuitenkin viitata siihen, että Etelä-Lapissa on vielä runsaasti metsänkasvuun saatettavia parempiakin suoalueita. Koilliskairatoimikunta ole niitä pyrkinyt arvioimaan. Kansainvälisten suositusten perusteella laskettuna Koilliskairan alueella tarvittaisiin näihin tehtäviin 47 tointa. Mikäli metsätaloudellinen merkitys on Oulangan laajennuksen tyyppiä, työpaikkamerkitys olisi noin 20
Tässäkin Rautulammella saatiin suurin arvo (600 m 2) ja Kopsusluolalla pienin (20 m2). Muutoksen laajuus riippuu selv1mmm siitä, kuinka monta henkeä majalla käy kesää kohti. Jokaisella pihanurmen lajilla on oma kulutusmakPohjoinen luonto on arka kulumaan. Kaiken lisäksi Saariselän metsät ovat lähes kauttaaltaan kuivaa tai kuivahkoa kangasta, siis erittäin herkästi kuluvaa ja vaikeasti uusiutuvaa kasvillisuutta. Vähintään yhtä tärkeää on, onko alue paljas vai onko sillä toissijaista kas villisuutta. Nämä lajit rajoittuvat tunkioiden ympäristöön, seinänvierille ja muille vähän tallatuille paikoille eivätkä koskaan peitä suuria aloja. maitohorsma). On mahdollista, että käytetyimpien uusien majojen pihat jäävät paljaiksi. Jo olemassa oleva pihanurmi kestää hyvinkin suuren kulutuksen, mutta pihanurmen syntyminen on vaikeampaa, jos kulutus on alun alkaen suuri. Kynsisammallajit ovat jonkin verran kestävämpiä. Kasvillisuudessa tapahtuvan muutoksen häiritsevyys ei riipu yksinomaan alasta. Marketta Hoogesteger Saariselkäkin kuluu Retkeilijöiden vuotuinen maara Saariselän autiotuvilla on vuosien 1950 ja 1970 välillä kasvanut 150 :sta 2400 :aan. Retkeilijöiden aikaansaama polkuverkosto on kuitenkin jo olemassa. Saariselän kuluneimmat alueet rajoittuvat toistaiseksi majojen lähistöön, mutta ilman ajoissa tapahtuvaa suunnittelua ja kanavointia tuhot voivat levitä laajemmalle. Alue, jolla yli puolet alkuperäisestä kasvillisuudesta on hävinnyt, on keskimäärin 180 m 2 :n laajuinen. Ei voitu tutkia, kuinka suuri merkitys rakennusvaiheella on; mikään maja ei ollut tutkimusaikana rakenteilla. Kulumishaitta sekä mahdollisuudet sen ehkäisemiseksi on syytä tiedostaa jo ennen kuin haitta on selvästi havaittavissa koko alueella. 161. MAJAN YMPKRILLK KULUNEINTA Kasvillisuudeltaan muuttuneen alueen laajuus majojen ympärillä on keskimäärin 900 m 2. Vanhoilla majoilla kulutus on aluksi ollut vähittäistä, uusilla se on alkanut äkkiä. NURMIKKOA V~NHOJEN MAJOJEN YMPKRILLK Kulutusta kestävien lajien muodostama, enemmän t~i vähemmän yhtenäinen pihanurmi on lähes kaikilla vanhoilla majoilla, mutta puuttuu yleensä uusilta majoilta. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole. Samana aikavälinä autiotupien määrä on lähes kymmenkertaistunut, suureksi osaksi Metsähallituksen toimesta. Nimenomaan Pohjois-Suomessa, missä kasvillisuuden uusiutuminen on hidasta, on tärkeää ehkäistä kuluminen jo ennalta. Kasvava kävijämäärä merkitsee lisääntyvää tallaamista, rasitusta alueen kasvillisuudelle. Toistaiseksi kuluminen on selvää vain autiomaJOJen lähiympäristössä sekä tietysti retkeilykeskusten luona, ja muuta aluetta voidaan pitää käytännöllisesti katsoen muuttumattomana, mikäli · porojen kulutus katsotaan luontoon kuuluvaksi. Kulutusta kestävät lajit ovat luonnontilaisessa kangasmetsässä niukkoja (metsälauha, lampaannata, eraat sammalet). Talvikäytöllä on pienempi merkitys. Näiden lajien lisäksi majojen pihoilla esiintyy sellaista kulutusta kestävää lajistoa, joka puuttuu ympäröivistä kangasmetsistä (niittylauha, pohjan nurmikka, kylänurmikka). Muuttunut alue määräytyy parin-kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana eikä sen jälkeen merkittävästi laajene ellei kävijämäärä kasva. Raja on 8-10 vuoden tienoilla. Vaikka pihanurmi kestääkin suuren kulutuksen ja voi toimia puskurina, ei senkään sietokyky ole rajaton. Voidaan olettaa, että nurmi myöhemmin ilmestyy uusillekin majoille. KUIVANPAIKAN KASVIT OVAT ARKOJA Saariselän kangasmetsien valtalajeista varvut (kanerva, variksenmarja, puolukka, mustikka ja juolukka) sekä seinäsammal ja poronjäkälät osoittautuivat kulutukselle erittäin aroiksi. Suurin arvo saatiin Rautulammen autiotuvalla (5100 m 2 ) ja pienin Kopsusluolalla (120 m 2). On myös lajeja, jotka viihtyvät majojen luona hyvän ravinnetilanteen vuoksi, mutta eivät siedä kovaa tallaamista (mm
Olisi syytä pitää kunnossa ja käytössä ne majat, joiden ympärillä jo on kestävä pihanurmi, sen sijaan että uusia rakennetaan kulumisherkkään kangasmaastoon, jonka nurmettumisesta ei ole takeita. Ylimääräiset keittopaikat olisi hävitettävä, mikäli niitä ilmestyy. Ellei kasvu itsestaan pysähdy, tulee eteen tilanne, jolloin rajoitukset ovat välttämättömiä. Silti roskaantumisongelmaa tuskin enää voidaan ratkaista pelkästään retkeilijöiden omato1m1suuteen luottamalla. Keittopaikkoja ei m1ssaan tapauksessa saisi olla useita . Selvä polku on silloin tietysti tarpeen. Tällä hetkellä majojen seinillä on tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet itse majan siivoamisesta ja kunnossa pitämisestä, mutta ympäristöstä vain lyhyt ylimalkainen maininta. Kaikkein suurimman kulutuksen alaiset kohdat, kuten ovien edustat ja keittopaikkojen ympärystöt, ovat aina paljaiksi kuluneita. Tunkiot ja käymälät on luonnollisesti miellyttävämpää s1101ttaa kauemmas majasta, ei kuitenkaan vesistöön viettävään rinteeseen kuten Podagovan tunkio. Monilla majoilla näin on jo tehty. TARVITAANKO KOHTA RAJOITUKSIA. Mukkakönkäällä rinteeseen asetetut kiviaskelmat ovat niin liikkuvia, ettei niitä käytetä. LIKAANTUMINEN JA ROSKAANTUMINEN Kasvillisuuden kuluminen ei ole ainoa retkeilyn aiheuttama haitta. Mutta mikäli Saariselkä tai mikä muu alue tahansa halutaan säilyttää luonnontilaisena eräretkeilyalueena, suunnitelmallisuutta tarvi taan ajoissa. Alueen kokoon voidaan vaik uttaa kulutusta kanavoimalla ja keskittämällä. Jonkinlaista roskahuoltoa tarvittaisiin sekä kaikilla majoilla että käytetyimmillä reiteillä (Suomun alajuoksu, reitillä RetkeilykeskusRumakuru-Luulampi-Rautalampi). Eräretkeily on virkistäytymismuoto, joka valloilleen päästeessään tuhoaa omia mahdollisuuksiaan. Toisaalta majoitustiloista tuntuu olevan puutetta varsinkin alueen länsiosissa, ja siksi majojen ympärillä harrastetaan kuluttavaa telttailua, johon maasto ei useimmiten ole vähääkään sopiva. Kuitenkin retkeilijöiden kasvava määrä osoittaa, että eräretkeilyalueita kaivataan. Oudointa on, ettei edes rakennustai remonttivaiheen jälkiä aina siivota; törkein esimerkki on Siula. KULKUVÄYLIÄ TARVITAAN Maiseman kannalta on parasta, jos muuttunut alue on mahdollisimman pieni ja mahdollisimman nurmettunut. Niinkuin voi odottaakin, alapuoleinen rinne on miltei kulumaton, yläpuoleinen lähes paljaaksi kulunut. Innokkaasta tilapäistyövoimasta tuskin olisi puutetta. Kulutus saadaan ohjattua harvoille poluille, jos ko. Luontevin sijaintipaikka on ilmeisesti rannan ja majan välillä, minne spontaanisti syntyneet keittopaikat yleensä sijoittuvatkin. Vedenhaun keskittäminen yhteen paikkaan laiturin, laattapolun, kivetyksen tai altaan avulla säästää rantaa sekä majan ja ran162 nan välistä aluetta kulutukselta. Rantasaunat ovat sikäli ongelmattomia, että niiden ympärys nurmettuu aina. D. Niiden merkitys vesistöille on sen sijaan otettava erikseen huomioon: saippuaa ei saa joutua puroon tai järveen. Kaikkein häiritsevin tekijä ovat roskat. Silti roskahuolto tuntuu olevan edes suurin piirtein kunnossa vain Nuorison Retkeilyn Tuen ylläpitämällä Tahvontuvalla. Kaikkien haittojen kohdalla jo retkeilijävalistus saattaisi tuottaa tuloksia. Myöskään vaeltavien nuorisoryhmien johtajat eivät aina tunnu olevan tehtävänsä tasalla. Parhaimmillakaan järjestelyillä Saariselän luonto e1 kuitenkaan kestä loputtomasti kasvavaa retkeilypainetta. Muutamilla Metsähallituksen majoilla on vartavasten pystytetty halkokatos parinkymmenen metrin päässä majasta. Majojen suurentaminen olisi yksi ratkaisu. Siulalla majan alapuoleisessa rinteessä on vanhat puuportaat, mutta yläpuoleisessa ei ole mitään rakennelmia . Nimenomaan vaikeasti nurmettuvissa törmissä kulutuksen kanavointi on tärkeää. Majoja on jo keskimäärin kymmenen kilometrin välein. siminsa, jonka ylitystä se ei kestä. Mitä harvemmassa maJOJa on, s1ta enemmän kulutus kanavoituu itsestään ja sitä suurempi osa aluetta säilyy luonnontilaisena. Ilmeisesti puuportaat olisivat paremmat. Jokaisen majan ympärille muodostuu kasvillisuudeltaan kulunut alue ja majaverkoston tiheneminen merkitsee automaattisesti myös polkuverkoston tihenemistä. Metsälauha ja lampaannata kes tävät vain suhteellisen lievän kulutuksen, pohjan nurmikka ja niittylauha voimakkaamman, kylänurmikka vieläkin suuremman. Myöskään soratai hiekkatörmiin nurmea ei synny, koska maa niissä liikkuu tallattaessa. Jotta keittopaikka jäisi ainoaksi, sen on oltava kunnollinen ja tarpeeksi suuri sekä sijaittava käytännöllisellä paikalla. Tarkemmat ohjeet perusteluineen olisivat paikallaan. On myös estettävä vesistöjen likaantuminen, kelopuiden häviäminen ja jopa liika melu. Kuivalla tasamaalla, missä al uskasvillisuus on matalaa, polun aikaansaaminen saattaa olla hankalaa, koska maasto on kaikkialla yhtä helppokulkuista. Hy vät pitkospuut mahdollisissa kosteikoissa, selvät ylityspaikat purojen kohdalla ja kestävät askelmat portaissa auttavat asiaa. Uusien majojen rakentammen alkaa nyt olla kyseenalaista muistakin syistä. Tämä on outo ratkaisu. polut ovat suhteellisen suoria ja helppokulkuisempia kuin ympäröivä maasto. Mikäli aluskasvillisuus on korkeampaa, kuten rannan lähellä tai kangasmetsän tuoreissa kohdissa, tehty polku pysyy varmemmin käytössä. Kipeästi portaita tarvittaisiin myös Tahvon tuvalla, Snellmanin majalla, Kopsuslammella ja Porttikoskella. Keskittämisen vuoksi halkopaikka olisi ilman muuta sijoitettava lähelle majaa
KALAKUOLEMAN SEURAUKSET Luonnonsuojelijoiden on tietenkin syytä olla kiitollisia siitä, että va riksille ja korpeille tarjottiin ruokaa . Tunneliin oli kuite nkin las kettu vettä jo sen verran , ettei sinne voinut mennä asiaa läherr,min tutki maan . Patoa korotettiin ja va hvistettiin odotettavissa olevan tulvan SANOI Vaasan ves1purm puninsinööri O. Kalakannan toistu va tuhoaminen tekee koko operaation vähintään kin kyseenalaiseksi. Vesi kulkee onneksi puhdistamon läpi , joten vaara ei liene suuri . On helppo yht yä Vaasan vesipiirin ylimalkaiseen la usuntoon : '' Kuolleita kaloja , joiden todettiin olevan pääasiassa 12 vuotiaita, tavattiin Hirvijärven Nurmon joesta ja Varpulan altaasta laskev ien uomien suuosissa' '. Suurin osa kalo ista o li pieni ä ahveni a , mutta siellä täällä näkyi jokunen haukikin . N yt suoritettu tyhjenn ys on syystäkin aihe uttanut pahaa verta lähiseudun kalas tuskuntalaisten keskuudessa . Altaan tä ytön jälkeen vettä aletaan laskea voimalaitoksen läpi Nurmonjokeen , josta nurmolaiset saavat juomavetensä hiukan tunnelin las ku kohdan alapuolelta. Pienemmät kalat jäivät kui vum aan keväta urinkoon varisten ja ko rp pie n saaliiksi. Hirvijärven allas rakennettiin 1960-lu vun loppu puolella ja V arpulan allas vähän aikaisem min . samo in Hirvijärven altaaseen , johon jäi m yös matalavetinen altaan pohjaa pitkin kulkeva o ja. Tämän kesän tyhjenn ys jätti kalat m ataliin lätäkköihin ja kui valle maalle. Kevättyhjennys tappoi kalat Nurmon Hirvi järveltä Hirvijär ve n allas on yhteydessä sitä hiu kan yle mpänä olevaan V arpulan altaasee n . Tunnelin pohjal la näk yi läj ä kuolleita kalo ja. Vas ta kesän 197 4 kalansaaliit voivat kertoa , miten suuren tuhon ty hjenn ys sai aikaan . H aju oli kuvottava. Variksilla olikin va rsin aiset juhlat. luvaiheessa väiteltiin kiivaasti altaan tarpeellisuudesta. On mahdotonta edes arvata, kuinka paljon kuolleita kalo ja oli jään alla . Vaikka kalaa tulisikin , jää silti ilmaan kysy m ys : kuka vastaa keväällä kuolleista kaloista, jo iden kuoleman syy on vähin täänkin ar velluttava. Kukaan ei las kenut edes likimäärin kaloj en määrää. Jo Hirvi järven altaan suunnitte. Nopeimmat ohikulkijat ja lähiseudun as uk kaat kävivät keräämässä suurimmat kalat , ennen kuin ne ehti vä t mätänemisen alkuun . T yhjenn yksen aikana oli jääke rros las ke utunut altaa n pohjalle peittäen s~n osit tain . Muu an voimalaito ksen työnte kijä ke rtoi las kutun nelissa o lleen kalo ja niin paljon , että niissä sai kahlata polvia myöten . Altaisiin ui kalo ja vesistä , joihin niit ä o n kalliisti istutettu . VARISTEN JUHLAT Aikaisempina kesinä lähise udun as ukkaat ovat saaneet Hirvijärven altaalta suuriakin kalansaaliita. Altaat ty hjennettiin tänä keväänä lähes ko konaa n . Suupohja Hirvijärven kalakuolemista: "Kun Hirvijärven ja Varpulan altaiden luonnontilaisiin syvänteisiin on jäänyt riittävästi hapellista vesitilaa, ei rakennustöiden suorittamiseksi tapahtuneilla vesipintojen välttämättömillä alentamisilla ole seurauksena kalakunnan (hauki, made, ahven) menetys." vuoksi. Veden näin täydellinen päästäminen aihe utti suurta tuhoa altaitten kalakannalle. Varpul an altaaseen jäi vain muu tama matala vesilätäkkö . Sopii ihmetellä, miksei patoa voitu heti rakentaa riit tävän kest ävä ksi ja ko rkeaksi. M ole mmat on ra ke nnettu ke räämää n lähis tön metsien ja nevo jen t ul vavesiä. ISTUTETUT KALAT TAPETAAN Altaa t tyhjennettiin Hirvij ärven altaan padon parannustyön takia. Terveys viranomaisten ja vesipiirin lau sunnot tapauksesta ovat olleet vähätteleviä . M ätänevien kalo jen paljoutta katsellessa tuli mieleen kysy mys niiden vaikutuksesta nurmo laisten juomaveteen . Altaan pohjaa pitkin kulkevan uoman ympärillä lojui pu oliksi syötyjä ja kokonaisia kalanraato ja. Jo ka kevät allas ta on tyhjen nett y , mutta vasta tänä keväänä si llä oli näin va kava t se ura ukset. Viileän kevätsään vuoksi mätäneminen ei ehtin yt altaa n tyhj änä o lon aikana kovin pitkälle. Paikoitellen niitä o li ke räänt yn yt !au to iksi jään alle. Altaan t äy ttämisestä on tätä kirjoitettaessa kulunut jo muutama vii kko, mutta mitään eriko isempaa ei Nurmosta ole kuulunut. LASKUTUNNELI Hirvij ärven altaan vesi laskee tunnelia pit kin Lapuan Sähkö O y: n voimalaitokseen ja sieltä toista myöte n Nurmonj okeen . Risto K oivuniem i 163. Tosin paljon pienempikin määrä olisi riittän yt lähise udun linnuille
Pinta-ala 40 ha. Uusia rauhoituksia Luonnonsuo jelulain no jalla tehtiin vuonna 1973 yhteensä 84 ra uhoituspäätöstä. Tu le nte ko ja tel ttai lu kielletty. Peruskarttalehti 2034 09; 77 / 96. Metsäine n kallionie mi , jossa pieni räm e. Maanomista ja Ma rtti Savolai ne n . Männikköinen harju kangas. Sisä -Suomen keidas, lyh yt · kortista ja saranevaa, isova rpuisia rä· meit ä. T elttailu , tulente ko ja koirien kuljettaminen kiellettyä. T elttail u alueella kiellett y. Liikkumin~n teiden ja polkujen ulkopuolella kiellett y. Rautalam pi, Vakkarsuo. M aanomis· tajat Kyös ti ja Helmi Kukk onen , Ulla Valanki , Jarl Roschi er , Johannes ja Al ma H alin en ja Karl Roschier . Helsinki, Ka/lvikin luonnonsuojelua lue . Miin ttii, Kuivaniemen luo nnonsuoje lualue. Lyh ytkortisia ja kalvakkanevo· ja , isovarpuisia ja rahkaräm eitä. M aa nom istajat Siiri , Iida ja La uri Veste rinen . 11 6 7 188 80 70 40 1432 91 76 47 1620 pikku luonnon alueet muisto· alle 1 ha merkit 3 5 1 1 26 2 2 4 1 1 2 11 1 1 1 1 7 58 2,5 ha. Sisält yy valta kunnall iseen soidensäilytyss uunnitelmaa n . Sisä -Suomen keidas, lyh yt ko rtis ta nevaa. Pinta-ala 2 ha . ALUEET Ylitornio, Eholammen luonnonsuoje lualue. M aa nomista· jat A ulis ja Ir ja Snellman . M etsä · , lampi ja suoalue . Tule nte· ko, telttailu ja kalast us rannalta kiellet · ty. M aa nomistaja Lohjan Kalkki tehdas. H arvaa lehtipuu valtais ta metsää. Nastola, Seestan luon nonsuojelualue . Pinta-ala 3,4 ha. Alue Lääni Luonnonsuo jelu alueita Luonnonmuisto· merkke jä Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luonnonsuojelualueita ja luonnonmuistomerkkejä lääneittäin Suomessa 31.12.1973. Perus kanta · le hti 333 1 08 ; 9697 / 29. M aa nomistaja M ag nus Ehn rooth . Pinta-ala 3,2 ha. Lää· nit selviävät oheisesta taulukosta . V 1 Yh t. Aluet · ta voidaa n käyttää virkistystarkoituksiin maanomistajan ohjeiden mukaan . Luonnonsuojelulain nojalla muodostettuja luonnonsuojelualueita ja rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä vuonna 1973 . Suonenjoki, Heposuo. Iisalmi, Pölönmiien valkovuokkoesiin tymii. Peruskarttale hti 3332 03; 31/ 05. Peruskarttaleht i 324 1 03; 4243 / 03--05. Pinta-ala 130 ha. 164 u sisältyy valtakunnalliseen soidensäil ytyss uunnitelmaan . Peruskarttaleh ti 311 2 04 ; 70-71/3637. Pinta· ala 59 ha. Peruskarttalahti 324 1 03 ; 45-47 / 0204 . Vanhaa metsää käsi ttävä ranta· ja saarialue. Peruskanta· lehti 3021 01; 86/ 19. Ho idetaa n puistometsänhoidon periaattein . Peruskarttalahti 26 13 11 , 12; ruudu t 5657 / 63. Suonenjoki, Kirjosuo. Maanomis· tajat Siiri , Iida ja Lauri Vesterinen sekä Olga Mölkä nen . Sisältyy valtakunnalliseen soidensäil yt yss uunnitelm aan . A lueella on leiri ytyminen ja tulenteko kiellett y. M aa nomistaja Laimi T arttanen . Siilinjärvi, Jussilan letto. Pinta-ala 11 ,1 ha. Tule n te ko, telttailu ja koirien kuljetta minen kielletty. M aa nomista· ja Ylitornion seurakunta . Pinta-ala 53 ha. Pinta-ala 23 ,2 ha. Telttailu ja tulente ko ki elletty. Pe ruskarttalehti 223 1 12; 8889/ 34. M aa nomistajat Runar ja Edith TP A H Ky M i P-K Ku 54 21 7 36 7 12 3 18 172 196 11 401 210 55 35 104 226 217 18 437 217 67 38 122 alueet lääni yli 1 ha u 2 TP A H 3 Ky 1 Mi 4 PK Ku 6 KS V 1 L 2 yhteensä 19 pinta-ala 476 ,3 ha K-S 6 58 64 Johansson . Porvoo mlk., Klobbudden. Scorpidium -letto. Käsittää vi isi erillistä metsikköä. Peruskanta· le hti 3223 12; 47-48 / 9596. Pinta-ala 4,4 ha
Peruskarttalehti 2114 12; 91/98. Pinta -ala ,24 ha. Hyrynsalmi, Tervajärven Hiidenkirk ko . Peruskarttalehti 4421 08. Peruskarttalehti 314 1 10 . N. Tiirojen pe simäluoto. Rantasalmi, Tammenlahti. Soistumi-stapahtumien merkitys ilmakehän happija hiilidioksidipitoisuuden globaalisessa säätelyssä ja merkitys fossiilisten polttoaineiden käytön haittavaikutusten eliminoi jana. Peruskarttalehti 3232 11; 0506/ 34. Pinta-ala 6,2 ha . Suomenniemi, Suomijärven luonnon suojelualue. Purovarsilehto. Veikko ja Toivo Ronka nen . Havupuiden ja vanhojen leppien poisto sekä laiduntaminen sallittua . PIKKU ALUEET Suonenjoki, Kutumäki. Puistometsänhoi :_"""""'-_, , ____ .::.· ;.::..-=========::j[~" Ruotsin ja Suomen luonnonsuojelualueiden pinta-alan kehitys. Ahlström O y. Pekka Nuorteva Ympäristönsuojeluneuvoston kokouksessa 27. Kellokanerva n kas vupaikk a. Hiekkaranta, mänt yme tsää , lähde. Luonnonvarainhoitotoimisto Soiden luonnontaloudellinen merkitys Oheisen puheenvuoron p1t1 dos. Ojitettu v. Pinta -ala , 1 ha. Valkeakoski, Kannaksenniemen luon nonsuojelualue. Peruskarttalehti 3232 02; 06--07 / 0809. Soiden turvevarojen käyttöönottoa on maassam m e suunni,teltu lähinnä vuonna 1973 ,ilmestyneen Polttoturvetoimikunnan mietinnön pohjalta (Komiteanmietintö 142/ 1973 ). Pinta -ala 3, 2 ha. Pinta -ala 1.9 ha . Maanomistajat Pieksämäen maaseurakunta ja Pieksämäen mlk. Metsän varovainen käsittely , laiduntam inen , uinti ja vedenotto lähteestä sallittu , tulenteko ja telttailu kiellett y. Pääasiassa harmaaleppää ja koivua kas vava lehto , jossa kuivempia ja tuoreempia osia. Sulkava , Partala. Maanomistaj a Mikkelin maase urakunta. Ruotsi: A luonnonsuojelutarkoituksessa lunastettujen alueiden osuus, B korvaustai valtiontukimenettelyn avulla perustettujen suojelualueiden osuus. Maanomistajat Einari ja Elli Venäläinen. M aa nomista ja Suomen niemen kunta . Täss ä mietinnö ssä on suoritettu arvio turvevarojemme ri ittäv yy destä ja esitetty tältä pohjalta ehdotus menettelytavasta ja tarvittavista säännöksistä polttoturveso.iden varaamiseksi polttoturvetuotantoa varten. 200 metriä pitkä , jopa 20 met riä syvä rotko. Metsää saa hoitaa luonnonsuojelunäkökohtien mukaisesti maa ja metsätalousministeriön hyvä ksymällä tavalla . 2 luolamuodostumaa ympäristöineen . Pinta-ala , 5 ha. Omistaja A. Pin ta -ala 1,0 ha. Lyhytkortista nevaa , rämet tä , kangasmaita . Vanhaa metsää . Maanomistaja Arvo Päykkönen. Pieksämäki mlk., Törmän luonnonsuo jelualue . Pin taala , 7 ha. Metsäisissä osissa maisemanhoidollinen metsän käsittely . Telttailu kielletty . 2 . don periaattein metsän käsittely; telttai lu ja tulenteko kiellett y. Pinta-ala 15 ,8 ha . Maanomistaja Kaj aani Oy. ]oroinen, Saarilammen taarnaletto. Pinta -ala 3,6 ha. W. Sirkka Sepponen , Vieno Ekholm , Hilja ja Lahja Konttinen sekä Terttu Lehtonen. 70 -71, ojat tukittu -72. Peruskanta lehti 3142 03 ; 5455 / 0607. Soitten merki,tys veden kierron tasaajana luonnon vesitaloudessa 165. T elttailu kiellett y. Tulenteko ja telttailu kiellett y. M aanom istajat Leena Raini o , Heikki ja Juha Lintula ....Metsän käsittely puistometsänhoidon periaattein , tulenteko ja telttailu kiellet ty. Suomi: lääninhallituksen päätöksellä tai asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet. Peruskarttalehti 3233 07. Kitee, Kitee. Hanna Pietari nen. 1974. Rovaniemi mlk., K orkalan luonnon suojelualue. Soiden luonnontaloudellisessa merkityksessä on nähdäkseni ainakin kolme oleellista seikkaa, jotka olisi selvitettävä ennen kuin niiden turveviaroja ryhdytään laajamittaisesti käyttämään energian lähteenä, mminäin: 1. Perus karttalehti 333 1 04; 89 / 1819. Rosenlew Ab. 3. Pinta ala 92 ha. juupajoki, Hirvijärvi. 600 metrin pituinen va nhaa puustoa kasvava harjuniemi. Kotkansiipeä kasvava alue . Ku opio , Kokonniemen hiekka. Pinta-ala 400 m 2 • Anja Lappalainen. Sulkava , Naparin rinne/ehto. Ku opio, Haminalahti. 5 ha. Mikkeli mlk., Launinsuo. Maanomistaja Antti Multanen . Komiteanmietinnössä ja siihen liittyvässä vastalauseessa on esitetty eräitä näkökohtia soiden varaamisesta tutkimusja virkistyskäyttöön, mutta mietinnös sä on täysin laiminlyöty soiden taloudellisen merkityksen tarkastelu. Tätä on pidettävä erittäin vakavana puutteena, emmekä missään tapauksessa voi ryhtyä käyttämään soittemme turvevaroja ennen kuin on täsmälli sesti selvi,tetty soiden merkitys luonnontaloudessa. LUONNONMUISTOMERKIT Luonnonmuistomerkkeihin sisältyy män tyjä tai sen erikoismuotoja 23 ja lisäksi 1 mäntyryhmä , kuusia tai sen erikoismuotoja 18 , lehmuksia 9 , koivuja 6 ja lisäksi 1 koi vukuja , katajia tai sen erikoismuotoja 5, lohkareita tai lohkaremuodostumia 4, jalavia 2 , kalasääksen pesäpuita 2, tervaleppiä 1, harmaaleppiä 1 , haapoja 1 , pihlajia 1, koiranheisipuita 1 , pihtakuusiaitoja 1 ja mäyrän pesälouhikkoja 1. Pinta -ala 15 ha. Pinta-ala 1,9 ha. Pinta -ala 0. Kuhmo, Korpisalmi. Peruskarttalehti 3612 04 ; 71/37. Viljo ja Otto Kyllönen. Lähteisen järven reu nusletto , joka on taarnan ainoa kasvu paikka Manner-Suomessa; muitakin harvinaisuuksia kuuluu suon kasvis toon . Saari. Maanomistaja Lapin piirimetsälautakunta . Maamme turv,evarojen käyttö energianlähteenä on noussut ajankohtaiseksi yleismaailma llisest i kohonneiden öljyn hintoj en v uoksi. Kämmekkäla jin lehdettömän metsänemän kas· vupaikka . Re heväpohjainen ikimetsäalue
Helsin gissä 27. 11 2), että suojametsien rauhoitusasteen Ii. Tähän tasapainottavaan luonnonelementtiin puuttuminen saattaa aiheuttaa arvaamattomia vaurioita ilmakehän kaasutasapainossa. ja rav innehuuhtoutumien sää telyss ä . Fossiili sia polttoainei ta käyttäes sämme vaaranna mme happipitoi suuden säi ly mi sen ja li sää mme sen hiilid ioksidipitoi suutta (sa dassa v uodessa se on kaksinkertaistunut ja on y hä kasva massa) samalla, kun aiheuta mme ilmastolli sia häiriöitä. Tuota luonnonva rojen riistoa on tapahtu nut siksi, että Lapin puunj alostusteollisuus ylimitoitettiin tarjoll a olevaan raa kaaineva raan nähden vuos in a 19586 1 tehdyill ä investoint i päätöksill ä (Kemi Oy: n laa jennuspäätökset 23.9. Suo jametsäalueen väestö , luonnontutki jat ja ympäristösuojelijar ovat kauhulla katselleet tuohon metsien turvavyöhykkeeseen jauhettuj a aukko ja ja heissä on heränn yt pelko, ett ä metsiä tundraksi muuttava '' napapaholainen " pääsee niistä käsin va lloil leen . foss iili set p ol t toain eet ova t yhtey ttämisreaktion edellyttämänä vastapainona hapen olemassaololle. TUNTURIMITTAR1T JA VAROV AJSUUS UNOHTUVAT N yt va rovaisuu s näytt ää kuitenkin jo unohtuneen , koskapa professori Kullervo Kuu sela va littelee äs ken ilmestyneessä tutkielmassaan '' Metsätalous teollistu vassa Suomessa " (SITRAn julkaisusarja B 12, s. 1974 Pekka N uo rtev a Vaara uhkaa • SUOJametsiä Lapin lehdissä (ja muissakin) on käytetty kiivasta polemiikkia Lapin metsien tulevaisuudesta. Polttoturpeen nostoa. Sitä voidaan käyttää apuna vallattaessa aavikoita takaisin t uottaviksi kasvillisuusalueik si . Kun ihmisen toimenpiteillään aiheuttama ja jatkuvasti lev iävä aavikoituminen on su uri globaalinen ympäristönsuojeluongelma, ei suoturpeen muodostamaa potentiaalista torjuntakeinoa p1ta1s1 tuhota polttamalla. Oheisena yksi puheenvuoroista. Fossiili set polttoaineet on toisin sanoen pantu syrjään luonnon taloudesta, jotta ilmakehään olisi v oinut muodostu a elämän kehit y kselle edullinen happipitoisuus. että ' ' suojametsien hoidossa edell ytetään metsä rajan alenemisen ehkäisemiseksi noudatettavan erit yistä huolellisuutta ja varovaisuutta' ' . Nähd ä kseni Ympäristön suojeluneu v oston oli si tehtävä aloite tällaisen korkean tason kansainvälisen symposiumin järjestämi sestä. Muita fo ss iili sia polttoaineita ei voida kä y ttää aav1koi tumisen estämisess ä. Mahdolli suu s käy tt ää suoturpeen raaka humusta a av ikoitumi sen torjuntaan. 3. Luonnon vesitaloudessa suot toimivat tasaajina, jotka pesusienen tapaan imevät irseensä sadevettä ja päästä vät sen vain v ä hittäisesti virtaamaan vesistöihin. Lapin metsissä on es iint yn yt metsien tuoton ylittävi ä hakkuita jo useiden vuosien ajan . Vauriot ilmakehä ssä olisivat ilmeisesti paljon n y k y istä suuremmat, ellei foss iilivaroj en polton vastakkaisreaktiona ole va soistuminen (uuden fossiilisen aineksen muodostuminen) olisi sitä tasapainotta massa. Soitten raakahumus soveltuu lannoitettun a ja kasteltuna kasvualustaksi (multa kerrokseksi) kasvillisuudelle. Näin synn ytett y hakkuu tarve on ollut niin suuri , että moottorisah at ja monitoimikoneet on jouduttu päästämään suojametsiinkin , metsiin , jotka aikanaan suo jametsälaill a muodotettiin turvavyöh ykkeeksi tundran leviämistä vastaan . Jotta soittemme turve varoja polttamalla ei aiheutetta isi luonnontaloudellisia häiriötiloja, oli si Y mp ä ristiinsuojelun euv oston nähdäkseni kä änn y ttävä as iassa Valtioneuv oston puoleen, tuotava esiin ed ellä mainitut luonnontaloud elli set vaaratekij ä t ja p y ydettäv ä polttoturvesuotoimikunnan mietinnön täydentämi stä soiden luonnontaloudellista asemaa kos ke valla perusteelli sella selvityksellä. Metsähallitus lupasi tiukentaa metsänkäsittelyohjeita ja jätt ää toimenpiderajan yläpuolella olevat lakimetsät ja puh taat kuusikot rauhaan . 1958 ja 23 .11.1 9 59 sekä Kemij ärvi Oy :n rakent amispäätös 18.8.196 1). Ottaen huomioon k ysy my ksen globaali sen luonteen oli si on gelman luonnetta nähtävä sti li säksi sy ytä kartoittaa tiedemiessy mposiumilla, missä suobiol og ien lisäksi oli si edustettuna paleontologinen, aav ikoitum isbiologinen ja ilmatieteell inen asiantuntemu s. 3. Ryht y mä ttä y ksit yiskohtai semm in perustel emaan näiden selvitysten ta rpeell is uutta totea n ly hyesti, että maa p allon ilmak ehä n happi on muodostunut ka svi en y htey ttämi stoiminnan k a utta ja ns. Oikeuskanslerikin huolestui vuonna 1971 tilanteesta ja katsoi as iaa selvitelt yään aih eelliseksi korostaa metsähallitukselle . Täten ne takaavat luonnolle veden tasaisen saa n nin 166 ja estä v ät ra vinteita huuhtovien tulvien syntyä
Nämä Kevo n tutkimusaseman tutkijat ovat nimit täin havai nneet, että tunturikoivujen alla e läneet ja lähes tuhannen vuoden ikäi set pöy täkatajat ovat koivujen antaman suojauksen menetettyään kuolleet. 15 8) käsi tykseen , että runturimittarituhot eivät suinkaan olleet mikään satunnainen erillisilmiö, vaan työkalu , jolla luonto siirtää metsärajaa muuttuneita ilm asto-olo ja vastaavaan paikkaan. Se ei näy puunjalostusteollisuuden tilastoissa, mutt a haavoitti pahasti luonnon taloutta. J. R. Käsit ys · tään hän pe rustelee sanomalla: " T oisaalta ei ole mitään sellaista biologista metsien uu distamista vaikeuttavaa tekijää , joka estäisi näiden metsikö iden puusadon ko rjuut a ja uusien ain akin yht ä arvo kkaiden metsiköiden pe rustamista niiden tilalle. Hän siis näkee tilanteen niin , ett ä luonnontalouden o lisi annettava kärisiä se uraukset puunj alostusteollisuuden mitoituksessa vuosina 19586 1 tehd yistä virheistä. säämisellä o n erittäin suuri Lapin puuntuo · tantoa pienentävä ja puunjalostuksen edel lytyksiä heikentävä vaikutus' '' Jos taas suojametsät käsitetään osittain rauhoitetuiksi luonnonsuojelualueiksi , joilla puus to n käsittely on va rovaista harventamista ja nuoren taimiston päällä olevien ylispuiden korjuuta, niin korjauskustannusten kalleus jo htaa kä ytä nn össä laa jo jen alueiden täydel liseen rauhoittamiseen.'' Professori Kuusela haluaisi siis suoritut taa suojametsäalueellakin laa jo ja liiketalou dellisesti kannattav ia avo hakkuita . Tunturimittarien hävittämät tunturikoivikot ovat osoituksena ehkä hyvinkin pitkäaikaisista ilmast?~muutoksista, jotka saattavat ra101ttaa tuntuvasti metsätalousaluettamme. T ällain en ratkaisu merkitsisi sitä, että La pin siirtomaa-asemalle pantaisiin vihdoin kin loppupiste ja korotettaisiin tuo paljon kärsin yt lääni tasaveroiseksi toisten lää nien rinnalle. ekin jo utuv at kovalle koetukselle , eikä ole h yvä ksi jos "napapaholaiselle " on avohakkuilla ava ttu temmell ys kenttää . ON PANTAVA LOPPUPISTE LAPIN LUONNON RIISTOLLE Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä koskevassa tutkielmassaan professori Kuu sela toteaa, että Ke mij ärvi O y: n tehdas jää ilman raaka -ainetta, ellei suo jametsäalueella , luo nnon · ja kansallispuistoissa ja Koillis· kairaan suunnitellulla kansallispuistoalueella voida suorittaa hakkuit a (ja useimmiten nimenomaan avohakkuita). '' Näin sanoessaan professori Kuusela unohtaa kokonaan vuosien 196566 tunturimittari tuho jen antaman vakavan varoituksen " napapa holaisen " voimas ta. Jo v uonna 1969 päädyi n (yhdessä toht. Lehtose n uunituore julkaisu koivutuhosta (Kevon subarktisen ase man julkaisu 10, s .5569) antaa tunturimittareiden ant amalle varoi tukselle suorastaan kohtalonomaista pai nokkuutta. Se o li luonnontutkijoille häl yttävä ennus merkki . Jussilan kanssa) tutkimuksissani (A nna les Entomologici Fennici 35 , s. Vai tarvittaisiinko tähän Ympäristörikosto imikunnan esittämä , suuremmin lu onnontal oudellisin valtuuksin varustettu Ympäristöasiamies. Se voisi merkitä m yös sitä , että Lapin puunjalostustehtaiden raaka -ai nehankinnat suun nattaisiin etelään , missä yhä eräill ä alueilla esiintyy hakkuusäästöä (kunhan sitä ei vaan kuluteta uusilla teollisuusinvestoinneilla). Pekka Nuorteva 167. tundran laa je nemin en kuvataan kar toi n ja osoitetaan tuhon iskemän luo nnon taloudellisen haava n erikoislaatu . LUONNONTALOUDEN HÄLYTTÄVÄ VAURIOITUMINEN Professori Kuusela ei e hkä o le osannut suh tautua kyllin va kavasti tunturimittarituhoihin si ksi , ett ä tuho kohdistui liiketaloudelli sesti vä häa rvoisiin tunturikoivikkoihin . Tämä osoit taa, että niiden kasv upaikalla ei viimeisen tuhannen vuoden aikana o le esiintyn yt yhtä vakavaa olos uhteiden muutosta kuin n yt. J a sama ilmastollinen pai ne , jo ka tunturimittarien av ulla jyrää koivun metsära jaa alemmaksi, kohdistuu tie tenkin m yös suo jametsäa lueen havumet siin . H erää vain kysy mys siitä, onko Oikeuskanslerilla riittävästi voi maa tuollaisen loppupisteen panoon. Eikä tämän suinkaa n tarvitsisi me rkitä sitä. Tuhon kytkeyt yminen ilmastollisiin seikko ihin osoitetaan yksit yiskohdit tain . että Kemij ärvi O y olisi pantava seisomaan. Kallion ja toht . Koivun metsäraja ei ilmeisesti tuhanteen vuoteen ole ollut niin alhaalla kuin ny t. T ässä tilanteessa tuntuu siltä , että Oi keuskanslerin olisi syytä entistä tiuke mmas sa äänil ajissa kehottaa Metsähallitusta varovaisuuteen suo jametsien käsittel yssä . Tuossa tuhossa kuoli yksin Utsjoella 1350 km~ tunturi koivikkoa ja suurin osa siitä muuttui tundrak si. Professori P
Toi sen epäkohdan korjaami seksi on nyt perustel1ua esittaa tuomioistuimessa vahingonkorvausvaatimus metsähallitukse lle eräistä auraustoimista. Maan oikeusasiamies on hiljattain todennut, että metsätalous on eri tavoin loukannut porotalouden harjoittajien etuja. Sitä paitsi toimenpiteet kohdistuvat pääasiallis.esti maatyyppeihin, joilla on vain vähän arvoa porojen laitumina. Israel Ruong on sanonut eräässä kokouksessa Åressa mm . Tämä kuvaa hyvin sitä, miten tekninen kulttuuri tuhoaa luonnonläheisen kulttUJUrin elinympäristön." Filmi nimeltä "Maan muokkaus metsänhoitoa vai ympäristön pilaamista" antoi Bo Sommarströmille aiheen tehdä ilmoituksen valtiopäivien oikeusasiamiehelle, joka antoi asiasta päätöksen 1. Tämän vuoksi pitää mm. toimenpiteiden kohteeksi . Päätettäessä, onko kyseess.ä huomattava haitta, on otettava huomioon kussakin tapauksessa erikseen laitumen merkitys ja metsäaurauksen laajuus. Metsäauraus saamelaiskylän laidunrnaiJla voi vaikuttaa haitalli,sesti poronhoidon vuosirytmiin muullakin tavalla kuin laitumien menetyksenä. Varauksista huolimatta oikeusasiamies on osoittanut kaksi kohtaa, joissa Ruotsin metsähallitus on tehny,t virheen ja mahdolli ses ti jopa rik konut voimassaolevaa lakia. seuraavaa: "Saamelaisilla ei juuri ole vaikutusvaltaa puuttua omalla asumaalueellaan olevien luonnon varojen ympäristönsuojelullisista periaatteista piitta,amattomaan käyttöön. Oikeusasiamiehen kanta on lyhyesti seuraavanlainen: Jos metsäauraus aiheuttaa huomattavaa haittaa tuhoamalla porojen laidunalueita, ,katsotaan se rikkomukseksi poroelinkeinolain 30 § :n mukaan. 1966 kulotetPoroja metsätalouden väliset ristiriidat tunnetaan myös Ruotsissa. H yö ty tästä toiminnasta koituu Etelä-Ruotsin kuluntajille, joilla on jo nyt maalIi,sta mammonaa aivan tarpeeksi. Näillä alueilla harjoitetaan vuorolaidunnusta, joka vaihtelee eri v uodenaikoina ja eri vuosina. Ottaen huomioon ne haitat, joita auraus voi aiheuttaa mm . Viimeaikoina on havaittu, että metsän itsekkäästä hyväksikäytöstä, nk. Laidunnuksen pullonkaulana käytännöllisesti katsoen koko ruotsalaisella poronhoitoalueella on talvilaidun, jolla kasvaa etupäässä erilaisia jäkäliä . Varsinaisten talvilaitumien lisäksi tarvitaan vara-al ueita. Tästä johtuu myös se, että poronhoidon kannalta katsottuna jäkälämaat muodostavat kaikkein arimmat alueet. Etelä-Ruotsissa menetelmää käytetään hyvi.n rajoitetusti ja pääasiallisesti ainoastaan sedimenttimailla, joilla on erikoisen ankara paikallisilmasto tai korkea pohja vesi . Jopa esitys niiden kieltämisestä voi tulla ajankohtaiseksi. poronhoidolle ja ulkoilulle, metsähallitus tahtoo kuitenkin käyttää menetelm ää vain siellä, missä se on kaikkei·n tärkeintä. Siis hyvi n pieni osa (n. Kulotetut alueet olivat kuitenkin aikaisemmin huomattavasti suu remmat kuin nykyään . 14 000 ha, kun taas vuoden 1972 yhteenlaskettu kulotuksen ja metsäaurauksen pinta-ala oLi vain n. Johdantoja loppukappaletta lukuunottamatta teksti on oikeusasiamiehen kirjoittamaa. Mahdollisimman lähellä toisiaan siJaitsevat ,kesäja talvilaiturnet ovat tärkeänä edellytyksenä järjestelmälliselle poronhoidolle. Syynä tähän on, että saamelaisilla ei ole riittävästi päätäntävaltaa asiois,sa, jotka ovat elintärkeitä heidän olemassaololleen. Tällaisten laitumien vahingoittaminen voi sen v uoksi aiheuttaa huomattavaa haittaa porotaloudelle, jopa tapauksi,ssa, joissa tuhot eivät laajuudeltaan ole erityisen suuria. Oheinen artikkeli on lyhennelmä "Samefolket"-lehden numerossa 12/1973 julkaistuista artikkeleista. V. Toisen epäkohdan poistami~eksi pitäisi nyt olla odotettavissa toimivan yhteiselimen kokoaminen . 0,3 /oo) poronhoidon käytettävissä olevasta maasta joutuu vuos.ittain em. maatalousvaliokunta 168 on todennut 1971 :37, että näi stä kysymyksi·stä päätetään tapaus tapaukselta). vaatia, että saamelaiset tulevat saamaan mahdollisuuden tekn~seen ja jur>idiseen apuun, jonka metsähall,itus maksaa . Resurssien niukkeneminen saamelaisaLueeHa uhkaa saamelaisasutusta ja saamelaisuuden perustuksia. OIKEUSASIAMIES: VIRHEITA ON TEHTY JA NE ON OIKAISTAVA Metsäaurausta sinänsä pidetään sekä taloudellisesti että biologisesti perusteltuna suuressa osassa Norrlantia ja Ylä-Taalainmaata sekä monin paikoin muuallakin maassa. Poronhoidon edustajat eivät arvostele ainoastaan metsäaurausta, vaan myös kulotusta, jonka väitetään vaikuttavan porojen laitumiin. 500 ha. (Mm. marra skuuta 1973. Sitä pa itsi tarvitaan joka tapauksessa aukeilla seuduilla paikkoja, joita voidaan käyttää kääntöalueina ja puskurivyöhykkeinä ympärillä olevien kiellettyjen alueiden suojaamiseksi. suurmetsätaloudesta, on huonoja seurauksi,a porotaloudelle. Ruotsin porotalouden ja metsätalouden välillä on • • • • • r1st1r11t0Ja JOHDANTO (Jörgen Bohl-in) Saamelaiset ovat monta vuotta mu istuttaneet nii stä hyvin vakavista seurauksista, joita porotaloudelle aiheutuu käytettäessä nk. Oikeusasiamies ei sii$ pidä kaikkia auraustoimia laittomina. Maataloushallitukselle on toki sel vää, että etenkin jäkäläalueilla metsäaurauksen, joka ei ole aivan merkiityksetöntä laajuudeltaan ja joka tapahtuu alueilla, joilla poronhoitoa saa harjoittaa ympäri vuoden, voidaan katsoa aiheuttavan porotalou. tiin n. nykyaikaisen suurmetsätalouden joitakin menetelmiä
T älla ista tul kintaa ei voida hyväksyä. Paljaaksihakkuualue, jonka tekijöitä ovat metsähallitu s ja Sorselen yhtei smaan omistajat, on keskell ä porojen vanhaa muuttoreittiä . maaliskuuta 1971 muodostaa erityisen työryhm än. 1973: Poronomistajat Anund Jonsson ja Axel Perss on Ammarnäsi st ä kertovat, että heillä oli syksy llä niin suuria vaikeuksia porolait umi en kanssa eräällä paljaaksihakkuualueella lä nteen Sorselestä, että porot täyty i sii rtää sieltä monta viikkoa tavallista aikai semmin. ... Poron ho idon ja nykyaikaisen metsätalouden y hteistoiminnan helpottami seksi maataloushallutus pää tti 25 . Porot oli tapana kerätä sinne n. On ilmeistä, ettei metsähallituksen edustaja ole aina ollut ri ittävässä yhteydessä saamelaisiin. Sen tehtävä nä on kartoittaa nykyaikaisen metsätalouden ja poronhoidon välisten ri stiriitojen laajuut.ta sekä edistää y hteisymm ärrykseen pääsyä em. yhdek si kuukaudeksi sy ksy llä, mutta ·nyt laidun riittää vain pariksi p ä,iväksi. ., PALJA AKSIHAKKU ID EN MERKITYSTA porotaloudelle käsitteli ruotsa laislehti "Västerbotten-Kuriren" numeross aan 10. ~ .~-~ 1 •,-, ... ~·',p, 1 • : w.r/ ' .., ... ··... Kesku steluissa maanmuokkausmenetelmistä maanomistajat ovat toisinaan väittäneet, että metsäa uraus ei ole ristiriidassa poronhoitolain kanssa. ~ ... Päinvastaisista väitteistä huolimatta aurauksia on ulotettu myös kuiville kangasmaille, joiden merkitys talvilaitumina on erityisen suuri. , .-------------· ,, t.· "/ •.• .,-. Tästä ovat olleet esimerkkinä eräiden virkistysalueiden kehityssuunnitelmat sekä maaja vesialueiden käyttösuunnitelmat. Pohd ittaessa valituksia metsähallituksen huonosta yhteistyöstä saamelaisten kanssa täytyy todeta, että puutteita on ollut. 11. Kiellon tarkoituk senahan on estää maan saattaminen poronhoidon kannalta tu otta mattomaksi. delle niin huomattavan haitan, että se on poronhoitolain 30 § mukaan kielletty. ,., .. D 169. Auraushan ei muuta maankäy ttömuotoa, s.illä maata tullaan y hä käyttämään metsätalouteen. Anund Jan sson ja Axel Persson tarkoittavat, että metsäja avomaalaitumella on va ltava ero, jossa porojäkä lä kuivuu ja si täpaitsi suoraan puista saatava ravinto häviää. Jos metsä auraus sa a aikaan edellä selostettu jen kaltaisia seurauksia, täytyy se minun mielestäni tällaisissa tapauksissa katsoa maankäyttömuodon muuttamiseksi. \ . p a lopulli sesti. Vaikeuksia sy ntyy jopa keväällä, jolloin lumi pakkautuu niin tiukkaan, etteivät porot voi kaivautua sen läpi jäkäläkerrokseen. On epätyydyttävää, ette,i annettuja määräyksiä pa remmin noudateta . Poronhoitajien mielestä pian on metsätalouden aika tehdä velvollisuutensa ja korvata ne menetykset, joita se on p oronhoidolle aiheuttanut. Varsinkin viime aikoina maataloushall,ituksella on ollu,t syytä korostaa porota louden huomioon ottamista jo suunnineluvaiheessa. •,.~} ~".,. Myös Suomessa ovat porotalouden harjoittajat olleet huolissaan aurauksista ja paljaaksihakkuista, jotka tuhoavat talvilaitumia. T oivottavasti ryhmä, jonka maataloush a ll itus mmes1 maaliskuussa 1971 , löytää tien paremp aan yhteistyöhön. On saatu yleisesti ja ilmei sesti pysyvästi hyväksytyksi, että metsäaura us tuhoaa poro laitumet pitkäk si a ikaa, joidenkin mielestä jo. ongelmissa. Ryhm än johtajat tekevät ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä
Muut laitokset eivät o le tä ys in hal linneet suhteellisen monimutkai sta puhdi stusprosessia eivätk ä ne o le pyst yn eet se u raamaan alan kansainvälistä ke hitystä. Pol ttonesteiden tislaus 14. Seu raavassa vai h eessa ölj y raffi no idaan rikki ha poll a ja ne utraloidaa n li peällä (kohdat 10 ja 1 1 ). Näin saadaan valmiita perus öljyjä. MEROIL-ÖLJY Ä Ka jo me ri O y: n puhdistamat ölj ytu otteet on varustettu M eroi l-me rkillä . Valkaisu A. Astiakäsine ly 5. N äm ä peru sölj yt eivät sella isen aa n o le käyt töke lpoisia , vaan niihin se koitetaan. Esilämmitys 10. J äteöljyn hyvä ksikäyttö vähentää myös maan , veden ja ilman saastumista. M yy nti valtikseen se on ke hittän yt tu o11eit tensa e ri11 äin ko rk ean laadun . prosess ikaav io kohta 7). konta ktitislaus m enetelm ää. Lauhdutus 15 . Suodatus L. Sekoitus 4. Neutralointi 18. Lisäaineet ja lisäysö\jyt 3. N eljii vuolta sitten to tesi nk . Saksan Liittotasavallassa otetaan talteen noin 40%. Ölj yn regen eroinnissa Ka jome ri O y käy 11ää ns. Lauhdutus 21 . Tämä antaa po hjaa lähitulevais uudessa tapahtuvalle tu otannon huo ma11a valle laajenta miselle. Kajomeri O y onkin jo u tunut toimimaa n kova n kilpailun keske ll ä. Pakkaus 7. Hajunpoistokemik aalit P. Lämmönva ih to 19. Kajomeri Oy säästää öljyä ja luontoa Suomen öljy nsaanti on tunnetusti kokonaan tuonnin varassa. Laskeuttaminen 11. n . Se lkeytet ty ölj y kuumennetaa n n . Ka jomer i Oy on vuodesta 1936 tehn yt jatku vaa nnkimust yötä, ja siksi Lempäälän tu o tanto la itokset ovatkin Euroopan uude nai kaisimmat. Tislee t 24. Aikaisemmin on maassamme toim inu t usei ta ölj yn uudistamislaitoksia , mutta tällä he tk ellä on Kaj omeri O y kuitenkin ainoan a Kajomeri Oy:n , maam m e ai n oa n ö lj y nuudis tus laitoksen, tuotantolaitoksia Lemp äälässä. kiloa perus ölj yä. 15 milj . l ämmönvaihto 13. Kevye t po lt to nesteet , kuten bensiin i, tislataan erilleen (vrt. EsikuumenntJs 12. Lastau s 170 jäljellä. vämi n äölj yt (visk. K ysy m ys on s iis huomattavas ta raa ka -ai n ereservis tä , josta valtaosa joutuu n y· kyään vää ri en asente itten ja enna kk oluulo jen vu oksi poltettavaksi. '?ärttinäöljyt 23. Tällä hetkellä maamme ainoa öljyn uudistamislaitos on Lempäälässä toimiva Kajomeri Oy. Jakotislaus 20 . Perusöljyt 2. T ämä on ti e tysti luonnoll ista, sillä kansa inväliset öljy -yhtiöt , jotk a tu ova t raa kaölj yn Suo meen , yri11ävät ka ikin keino in välttää tämän alan ti edotustoimint aa eivät · kä te knilliset oppilaito ksetkaan o le informaatiota jakaneet. Se jalostaa uutta käyttöä varten 3 % maamme voiteluöljystä. n . Suodatus M . 7, 5 Engler -astena / 50 °C). Valkais un jiilkeen ölj y jakotislataa n (kohta 13 ), jolloin erotetaa n ohuimmat voi telu ölj yt (vis kos iteeni n . Kunn aa la n komitea mietinnössää n , että kulku väline istä kerät yistä voiteluö lj yistä voitaisiin jalostaa n. 2 Engler astetta / 50 °C) ja ns. Punnltus ja siivilöintl 9. Yh tiölle tul evat ölj yt pumpataa n P('.:ust_1:elli sen lajitte lun jälkeen s uuriin säiliöihin , joissa erottuu ölj yn joukkoon joutunut inovesi ja kiinteä sa kka las ke uwu pohjaa n . Eräissä s uh teissa ovat kä ytet ystä ölj ystä va lmiste tut tu on eet laadullisesti jopa uusia parempi a. Tislaus kolo nnin yläosasta pois tuvat vesih öy ry ja kaas uölj y. M e roil ölj y jen raaka -aineeksi kelpaa mikä tahansa käytetty voiteluölj y, jos mukana ei ole kiinteitä voitelurasvo ja , hapettu mat to mi a epäpuhtauksia sisältäviä pesuöljy jä tms. Mutta osa öljystä, nimittäin voiteluöljy, voidaan käyttää uudelleen. Käytettyy n ölj yy n s uhtaudutaan kuin h yödy ttömää n jätt eeseen . Happoraffinoi nti 17. Alaosaa n jää ko rkeav is koosinen tislausjäte (vis k. Käytetyn öljyn lajittelu 8. Kajomeri Oy :n öljynpuhdistamon prosessikaavto 1. Ohuet voiteluöljy! 22. Polttoneste~t 16. Astiama alaus 6. l 60°C :seen , jolloin saadaan loppuk oste us pois tumaan . 4 Engler -asteu a / 50 °C). Lopulli nen puhdistus tapahtuu s uodattamall a ja keet kangasja pape ripuristimien läpi (koh dat 19 ja 21)
ovat käytänn össä aiheuttaneet vai ovatko mitään , 3) ehdot ukset siitä mitä tulisi tehdä jatkossa. mutta to ivo tt avas ti "ölj yp ula" pa kottaa kiinnitt ämään huomiota ölj yn uudelleenjalostukscen. ÖLJYN TALTEENOTTOA ON TEHOSTETTAVA Ölj yn regenerointilaitokset ovat meillä jo utuneet to imimaan va ike issa talo udellisissa olos uhteissa. käy ttötarkoituksen mukaa n moni a lisäa in eita . 1974, Suomea edusti kaksi kansanedustajaa. UUDEN AJATTELUTAVAN TARVE TUNNUSTETAAN Konferenssin työs kentely oli tava ttoman mie lenkiintoista ja kuv as ti eläväs ti sitä maailmanl aa juista huolta, jota tunnetaa n yhä pahenevista ympäri stöongelmi sta . Ka jomeri O y: n n ykyin en hankinta -alue käsittää miltei koko maan. Ensimm äin en ko nferenssi , jo ka pidettiin vuonn a 1971 pyrki m äärittelemään ne toiminnan alueet, joilla lain sää dännön ja kansa invä listen sopimusten tarve on ka ikkein polttavin . Konfe re nssien osanottajajoukko enne n N airobin koko usta oli ollut sikäli puutteellinen , ett ä monet länsima iset parlamentit eivät olleet lähettäneet edustajiaan ensimmäiseen ja to iseen konferenss iin ja sos ialistiset maa t puuttuiva t kokonaan. Kajo me ri O y o n ensimmäisen ä Eu roopas sa ottanut kiiyttöön välilli sen lämmönsiirron . Lopputul okse ksi tulikin , ett ä konferenssi hyvä ksy i pää tösla uselman , jossa kehotetaa n hallituksia ryht ymää n t u tkimustyöh ön , 171. Kansainvälisten parl ame ntaa risten ympäristös uo jelukonferenssien (IPCE) historia on va rsin lyhyt ja nopeasti kerrottu , kuten on as ianlaita monissa muissa kin kansainvälisissä ympäristöns uo jeluun liittyv issä toi minno issa. T ämä konferens sin perusv ire aihe uttikin sen, ett ä pää töksiin ta rvittavat komp romissit löy tyivät usein varsin nopeasti ja sopuisasti . Kolmannessa kansainvälisessä Parlamentaarisessa ympäristönsuojelukokouksessa Nairobissa, Keniassa 8.-10. Ehkä kaikkein mielenkiintoisin ja uudenlaista ajattelua ku vas tava keskustelu käy tiin siit ä, mite n vas ta is uudessa tulisi määritellä brutto ka nsantuo te, gross nationa l product (GNP). sillä tällä kansant alo udellisesti ja lu onnons uo jelulli sesti tär keä llä teollis uudenh aara ll a o lisi meillä edessään s uuri a ke hitt ymi smahd ollis uuksia. Tämä luettelo edustaa Kajomeri O y : n no rm aa lia tuoteva likoimaa , jo ta laitos pys t yy lyhyell ä toimitusa jall a myy mää n asia kk ailleen . Toinen heistä, Pertti Salolainen, toteaa oheisessa raportissaan mm. T ämä ta rko ittaa sit ä, että ei kuume n ne ta jalostettavaa ölj yä vaan toista ölj yn rin nall a kulkev aa aine tta, joka luovuttaa läm mön ölj ylle. kuinka vaikeaa on lyhyeksi ajaksi valittujen poliitikkojen päästä tuloksiin asioissa, jotka vaativat pitkän tähtäyksen toimintaa. Siksi ne ovat yksi toisensa jälkeen jo utuneet lopettamaa n toimintansa. N äin vält ytää n ölj yn krakka utumiselta (s uurten hiili ve tymo le kyy li en pirstoutumi selta pienemmiksi ja keveäm miksi yhdiste iksi). M eroi l-ölj yt kaitava t kaikki APl:n kan sainvälisen luoki t uksen as teet ja täy ttävä t tässä luokittelussa esitetyt vaa timukset. Nairobin kokouksesta muodostui sensijaan kansain välisesti varsin ed usta va, sillä mukana oli va t myös sos ia lis tiset maat esimerkiksi N euvosto liitto suurell a valtuuskunnalla ja miltei kaikki me rkitt ävimmät valtiot o livat läh ettäneet paikalle edustajansa . M eroil -ölj yvalikoimaa n sisält yy 9 a utoölj ylaatua (lisäksi eri viskositeetti eli SAE luokat) , 8 nestepaineölj yä, 32 teollis uu sja erikoisöljyä , 7 voitelurasvaa , alustansuojaainetta sekä pakkas ja jarruneste. Suomi osallistui n yt myös ensimmäistä kertaa, Parlamenttien välisen liiton (IPU) Suomen Ryhmän lähetett yä konferenssiin kaksi edustajaa , kansanedusta ja V äin ö M äkisen (sdp ) ja kansan edustaja Pertti Salolaisen (ko k). T oinen konfere nssi, joka pidettiin vuonna 1972, kes kitt yi tar kas te lemaa n YK: n Tukh olm an konfere nssin on gelmi a parl amentaa rikko jen ja lain säätäjän näkökulmasta, ja kulu va n vuoden huhtikuussa pidett y N airobin konferenssi tavoitte li jonkinlaista yleiskatsausta tilanteesta, jossa n yt o llaan. Pertti Ranta Onko parlamentaarikoista ympäristönsuojelijoiksi. M eill ä ei täh än vielä ole päästy. M aa mme a inoa n tämänhe tkisen lai to ksen tuleva is uus n äy tt äii kuitenkin turva tulta ko rkean te knillisen ta idon ja tuotte iden h yvä n laadun takia. Konferenssi nimittäin katsoi , että n ykyin en tapa las kea GNP on täysin virheellinen , sill ä se kuvastaa vain valtion alueella liikku vaa ra ham äärää ja o ttaa huomioon yht ä paino lli sesti esimerkiksi koulun rak entamisen ja li säy ksen tieliikenneonnettomuuksissa (se ei siis sa no mitää n rah an liikkeen laadusta). Niinpä konfere nssin työs kentely ja do kumentit o li jaettu kolmeen pää ryhmään: l ) mitä kansa invälisiä sopimuksia, s uosituksia ja päätösla uselmia ympäristöns uo jelun alueella on h yvä ksy tt y, kuka ne on h yväks yn yt ja kenelle osoittanut , 2) mitä toimenpiteitä ja kenen to imesta em . asiak as tuo e rän käy tett yä voiteluölj yä te htaa lle, missä se puhdistetaan ja vas taava mää rä luovutetaa n as iakkaalle . Muuall a Euroopassa on voitelu ölj y jen tuh oaminen po lttamalla jo käsitett y s uure ksi kansa ntaloude lliseksi tuhlaukse ksi, ja siksi valtiovalta on avustanut lait osten toimintaa. Uude lleen jalostctt aessa hapettuvat öljyn sisält ämät epäpuht a udet e rittäin teh okk aas ti , joten M eroil -ölj yihin e i tar vitse lisätä runsaasti esim . 4. kylm änkestävyy tt ä parantavia lisäa ineita. PÄÄASIASSA VAIHTOKAUPPAA Kajome ri O y käy as iakk aittensa kanssa pääasiassa kahdenkes kistä kauppaa, T s. sopimukset jne. '' BRUTTOKANSANTUOTE '' ON KORVATTAVA " BRUTTOHYVINVOINNILLA' ' Entä sitten itse teemat . M e roil öljy jä on lu onnollisesti saatavissa myös il man , että asiakas vie laitokselle vastaavaa ölj ymää rää. Eräänlaisena yle ishavainton a vo isi tode ta , että kansallis uuksista ja poliittisista ideolo gioista riippumatta tunnuttiin h yväksy ttävä n tos iasiana , että ihmis kunta on n yt koh taa massa sen mittaluokan ongelmia, että tarvitaa n aiva n uudenlaista ajattelua ja tuoreita ratkaisuja , jos halutaan edes pienentää edessä olevia vaikeuksia
Koko järjestelmässä mme vain ihmiset ovat äänekkäitä yhtiöm ie hi ä, fl ora ja fa una ovat hiljaa ja kärsivät. että Maurice Strong tuli sanomaa n nämä sanat Suomeen , si llä kuka on ko rvaan sa kallistanut, vaikk a muutamat ovat täällä pu huneet tähän tapaa n jo puoli toista vuosikymme nt ä. Julkila usumassa kehotetaan hallituksia pe rustamaan alueellisia inst ituutioita yh teistyötä ja tieto jen vai htoa va rten kaikissa sellaisissa ympäris tösuo jelu kysy myksissä, jotka edellyttävät jonkin ympäristöongelman käsittelemistä yhtenä kokonaisuutena (vrt . että lentokonei lle asetettaisi in erisuuruisia ' nousu tai laskurahoja ' sen mukaan kuinka su uria melusaastuttaji a ne ovat. Tässä yh teydessä on h yvä muistaa, että mm. KIIHKEÄ MELUKESKUSTELU Ehkä kaikkein kiihkein keskustelu käy tiin tarpeesta asettaa jo tässä konfe renssissa ' katto ' meluasteelle. Katsottiin myös, että melusaaste on saan ut aiva n liian vä hän huomiota osa kseen siitä huo limatta , ett ä se aihe utt aa terveydelle va ka via henkisiä ja fyysisiä vaaroja. ENERGIA Muiden teemo jen osalta on vaikeuksia nii den tärkeysjärjestyksen arvioi misessa, mut ta erit yisesti parl amenttien toimintamah dollisuuksia ajatellen oli ene rgiak ysy myksellä varsin keskeinen mielenkiintonsa kon ferenssissa. '' M aai lma tarvitsee esime rkke jä uuden laisesta eläm äntavas ta, joka h ylkää talo udellisen kasv un prioriteetin ''. Esimerkkinä mainittiin Suomen taholta juuri ennen Nairobin konferenssia alle kirjoitettu Itäme ren sopim us sekä pyrkimy kset Välimeren saastu misen eh käisem iseen Maailman Parlamenttien väli sen liiton (IPU) puitteissa. Li sä ksi n yt tarvittavat päätökset ovat kansalai sille kipeitä, eivätkä li sää poliitikkojen suosiota. Pertti Salolainen. Room an klubi on tullut o missa pohdinnoissaan samantapaisi in tuloksiin ja kiinnittänyt huomiota siihen , että poliitikot toimivat aiva n liian lyhyellä vaa lika uden täh täy ksellä, voidakseen ottaa huomioon ne realiteetit , joi hin olemme aja utumassa. Saasteviennillä tarko itetaan tässä yhteydessä sitä , että yrit ys esimerkiksi monikansallinen joka ei jo nkin maan tiukkojen puhdistusnormien tms. SAASTEIDEN VIENTI Konferenssi käsitteli m yös ns. VAARATTOMIIN TORJUNTAKEINOIHIN Luettelomaisesti voidaan vielä mai nita e räi tä konferenssi n keskeisiä osa -alueita ; maan viljelys kemikaalien osalta h yväksyttiin jul kilausuma, jossa kehotettiin siirtymään niin suuressa määrin kuin mahdo llista biodynaa misii n ja biologisesti hajoav iin aineisiin, koska ne pitkällä tähtäyksellä sopiva t parhaiten luonnontalouteen; metsien osalta todettiin paitsi niiden valtava me rkit ys ihmiskunnalle myös tarve siirtyä ' pysyvän tuoto ksen ' -periaatteen mukaiseen metsän käyttöön, ja kansainvälisten kalastussopi musten osalta vaaditti in kansai nväli sten pe riaatteiden lu omi sta kalavaro jen käytön jär keistämiseksi ja ny kyisten kalastussopimus ten koordinointia. Itämeri, Välimeri jne .). ALUEELUST A YHTEISTOIMINTAA H eti konfe renssin alussa Suomen valtu uskunnan taholta esitettiin päätöslauselma luon nos alueellisesta yh teistyöstä , joka sai laa jaa kannatusta konferenssin osano tta jien keskuudessa. Keskustelun aikana käv i ilmi , että joissakin maissa on tä täkin tiukempi a rajoituksia jo olemassa, esim . Onneksi yhteist yön tar ve tunnustetaan o losu hteiden pakosta yhä laaje mmin ." " Tarvitsemme uuden uskonnon , ei mi tään ''ismiä ' ', vaa n taloudellisten toimin tojen alistamisen yhteiskunnallisten pää määrien hyväksi ". Tämänkaltaisten ratkaisujen etuna on pidettävä erit yises ti sitä, että motivaa tio saastumisen estämi seen on sitä suurempia mitä läheisempi jokin ongelma on osapuolina oleville val tioille . Edelleen esitettiin Meri laki konferenssille vetoomus kansain välisi llä vesialueilla olevien kalava ro jen ja -la jien suo jelusta sekä kansainvälisen kalast ustark kai lun järjestämisestä. sellai nen rankaisu-, li sämaksu ja verotusjärjestelmä , joka karsisi energian liikakulutusta ja myös muuta liikakulutusta. Länsi-Saksassa 65 desibeliä. Loppukaneeteiksi sopinevat muutamat YK : n ympäristöohjelman pääjohtajan M au rice Strongin la usum at Suomessa huh tikuun lopulla . Katsottiin , että YK :n puitteissa olisi pikaisesti aikaansaatava maailmanlaajuinen energiankäy ttös uunnitelma , johon kuuluisi osana mm. Samassa yhteydessä vedottiin kai kkiin hallituksi in , jotta ne pidättäytyisi vät sellai sesta energian tuotannosta, joka ai he uttaisi vakavia ympäristöongelmia . jonka pohjalta voitaisiin kehittää uusi talo udellisen edistymisen kansai nv älinen '' mit tatikku", gross national benefit (G NB) eli vapaasti suomenne ttun a ' bruttoh yv invoin ti '. Eräät valtuuskunnat, mm. (Strongin oli määrä avata Nairobin konferenssi, mutta hän jout ui yllättäen matkustamaan YK:hon). Meksikon , vaativat , että tehtaissa, teollisuuskeskuksissa ja su urissa kaupun geissa olisi asetettava 8 5 desibelin ehdoton ra ja melun voimakkuudelle. LYHYEN TÄHTÄIMEN POLIITIKOT EIVÄT RATKAISE PITKÄNTÄHTÄIMEN ONGELMIA Konfe renssi jou tui luonnollisesti myös toteamaa n sen va litettava n tosiasian , että maailman parlamentit n ykyisellään ovat varsin voimattomia toteutta maan tarvitta via pikaisia ja kipeitä ratkaisuja. Konfe renssi suositteli m yös 172 hallituksi lle. ' saastev ien nin problematiikkaa'. Täten alueelliset ratkaisut voivat tuoda nopeammin avun kuin kansainväli set sopimukset. It ämeren sopimuk sen. '' Vielä ei m aailma ole valmis ratkai suihin . On h yvä. Konferenssi h yväksyikin Suomen esitt ämän julkilausuman alueellisesta yhteistyöstä mainiten perusteluosassa erit yises ti mm . Tällaisten tapausten varalta katsottiin vält tämättömäksi luoda kansainväliset saastestandardit estämään keinottelun tuotantomaan vai htam isella, joka on koitunut erit yi sesti kehitysmaiden haitaks i. Kansa kuntien johtajat vältt ävät globaalisia ratkaisuja ja a javat sensi jaa n ahtaita kansa llisia et ujaan . vuoksi voi harjoittaa tuotantoaan as ianomaisessa maassa siirtää kin toimintansa jonnekin muualle , jossa va lvonta tai sään nökset sallivat suuremm an saastutuksen. Vai mitä on sanottava esi m. jatkuvan kasvu n pysähd yttäm isestä. Loppu tu lokseksi jäi, että asetettiin tavoitteeksi kehittää " jokin melun ylära ja " , jota kaikki no udattaisivat. On selvää, että tällaisen tilastollisen menetelmän luominen on va rsin hankalaa, mutta nyk yinenkään GNP: n laskutapa ei ole enää h yvä ksyttävissä
Tilaä Valokitva-lehti hein1kuun alusta vuoden 1975 lopijuun 1untaan 36 mk. Tietääksesi valokuvasta , sen ottamisesta, käyttämisestä ja katsomisesta sekä kuvatapahtumista mahdollisimman paljon , seuraa VALOKUVA-lehteä. VALOKUVA .,. 197 4) LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme . Tilaa Valokuva tällä kupongilla, puhelimitse 90-663 433 tai postisiirrolla 3188-1. 11 . Yhteensl 18 numeroa. Se on Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton julkaisema valokuvallinen aikakauslehti. Kaikki mitä haluat tietää luonnonkuvauksesta Luonnonkuv1iuk'$en klsittely ei rajoitu vain yhteen erikoisnumeroon. NIMI D Alkaen numerosta 7 vuoden 197 5 loppuun 36 mk D Alkaen numerosta 7 tämän vuoden loppuun 12 mk D Vuodeksi 197 5 24 mk (Tilaus maksettava ennen 30. HKI 10 / 14 Lu pa 2423 Valokuva maksaa ! postimaksun VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. Yhteensä lähes 500 sivua tietoa valokuvista ja valokuvaamisesta. 2 b F 72 00003 Helsinki 300. Lehti ilmestyy 1 2 kertaa vuodessa. LuonnQDkuvaus on vahvasti edustettuna läpi vuoden Valokuva-lehden tilaushinta nousee 1.12.1974, nyt saat iehdett \rielä e d ~ . Kuvia luonnosta Kaius Hedenström: Merikotkan lapset Eero Murtomäki: Korpeista Hannu Hautala: Tuhansien ruumii tten ranta Ruma ja kaunis luonto Jorma Luhta: Luonnonkuvaaja metsonsoitimella
Liitto vaatii töiden keskeyttäm~tä välittömästi siksi, kunnes vesioikeus on antanut asianmukaisen luvan työlle ja on takeet siitä, että Ruissalon luonnontilaan ei kajota . Samoin on kiire kansallispuistojen kehittämissuunnitelman toteut-tamisella ainakin siihen vaiheeseen, ettei puistojen perustaminen tulevaisuudessa kävi,si mahdottomaksi . 9. Kirjelmä Oy Mahoganyn ilmoituksen johdosta Mainostajien Lii. 3. . Veneväylän sii11to muuttaisi saaren koko kaupunginpuoleisen maisemakuvan. Luonto-Lii-ton ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajien luovuttaessa susipaidan Urho Kekkoselle puhui Lt·Jnto-Liiton puheenjohtaja Seppo Hannus mm. 20. Suomen 1 uonnonsuojel u liitto 19.3. 4. Hallikannan romahtaminen on viranomaisten tiedossa, sillä syyskuussa 1973 joukko eläintutkijoita Jattl aloitteen hylkeiden suojelun tehostamiseksi. Maallamme tulee olla varaa säilyttää arvokkaim174 pia luonnonalueita metsävaroihin kohdist1•vasta paineesta huolimatta. 2.5. Kaupungin satamalautakunta on aloittanut ilman vesioikeuden lupaa Ruissalon ranta-alueella ruoppaustyöt, mitkä uhkaavat mm. 3. Liitto on erityisen huolestunut harmaahyljekannan romahtamisesta. Kirjelmä veneväylän mrtamisestä ja vesialueen täyttämisestä Ruissalossa, Turun kaupunginhallitukselle. varainkeräyksen tavoitteista ja vapaaehtoisten luonnonsuojelujärjestöjen tehtävistä (lyhennelmä): Koska useat luonnonsuojelujärjestöjen tekemät alan lainsäädäntöä ja muuta toimintaa koskevat aloitteet ovat eri viranomaisten toimesta osittain wteutuneet tai valmisteilla, ovat järjestöt tässä tilanteessa katsoneet tarpeelliseksi kehittää omaa valistusja tutkimustoimintaansa kokonaisvaltaisen ympäristönsuojelun edistämimiseksi osana yhteiskuntapolitiikkaamme. Kaupungin asettaman Ruissalo-toimikunnan esitystä tulisi käyttää jatkosuunnittelun pohjana. Marjaniemen arvokasta rantalehtoa. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä lainsäädännön tulee koskea ympäristölle ja terveydelle koituvien haittojen vähentämistä yleensä eikä pelkästään fosforin aiheuttamia haittoja. Pieni valtionapu ei tähän toimintaan riitä, vaan varojen hankkimiseksi on käynnistetty kouluissamme ULP-kampanja lähinnä LuontoLiiton avulla. 5. Lausunto pesuainetoimikunnan mietinnöstä, maaja metsätalousministeriölle. Tässä laissa ja asetuksessa tulee määri•tellä, kenelle kuuluu lain täytäntöönpanon valvonta, pesuaineiden käyttöä koskevan tutkimustoiminnan johto, kuluttajavalistuksen hoiw ja aloitteiden teko ympäristöja terveysriskien minimoimiseksi. Aloite hylkeiden suojelemiseksi, maa ja metsätalousministeriölle. Järjestöt katsovat, että maassamme olrs.i saatava kiireellisesti aikaan soiden käytön kokonaissuunnitelma, mitä on ehdottanut YK:n ympäristökonferenssin 1972 suositustoimikuntakin. Muistio "Uhanalaisen Luonnon Puolesta" -projektin avauksesta, Tasavallan Presidentille, yhdessä Luonto-Liiton kanssa. 3. mpäristönsuojelun opetusta olisi voimakkaasti lisättävä kaikilla tasoilla. Ellei toimenpitei,siin vieläkään aiota ryhtyä, Suomen luonnonsuojelulittto katsoo velvolli,suudekseen ilmoittaa tilanteesta Kaonsainväliselle Itämeren kalastuskomissiolle sekä Kansainväliselle luonnonsuojeluliitolle, jonka jäsen Suomen valtiokin on. Suomessa sekä norpasta että hallista suoritettava tapporahan maksaminen on jyrkästi ristiriidassa sen sopimuksen kanssa, jonka maamme on 13. Nykyinen energiatilanne on vaaramtanut maamme alkuperäisen luonnon suojelun. Toimikunnan tehtäväksi annettiin tehdä ehdotuksensa niiksi lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi, j:otka ovat tarpeen erityisesti pesuaineiden sisältämän fosforin aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Viimeisten koskien ja uuSJen tekoaltaiden rakentamisella saavutettavilla vähäisillä voimanlisäyksillä vahingoitetaan paikallisen väestön elinmahdollisuuksia ja tuhotaan korvaamattomia luonnonvaroja. 4. Luonnonsuojelulain UJUdistaminen ei kymmenen vuoden lukuisista yrityksistä huolimatta ole edistynyt ja myös suurin osa ympäristönsuojelua koskevista erityislaeista on uudistamisen tarpeessa . Liiton aloitteen mukaan on ryhdyttävä pikaisesti seuraaviin toimenpiteisiin: tapporahojen maksaminen on lopetettava, harmaahylje on rauhoitettava kokonaan, metsästys on lopetettava hylkeiden lisääntymisaikana, norpalle on määrättävä kiinteä metsästysaika pyyntitavat ja määritet<tävä suoritettava tutkimus todellisista hyljevahingoista ja tällä perusteella paatettava kalastajille maksettavista korvauksista tehostettava kansainväli,siä suojelutoimenpiteitä etenkin harmaahylkeen osalta koko Itämeren alueella. 1974 19. 3. Ympäristönsuojelun hallinnon kesk~ttäminen on mahdollista vain perustamalla oma alan ministeriö, mut,ta s1ta ennen on välttämätöntä luoda nykyiselle ympäristönsuojeluosastolle riittävät taloudelliset ja henkilölliset toimintaedellytykset. 73 allekirjoittanut Puolassa Itämeren ja Belttien kala,stusta ja elollis,ten luonnonvarojen säilyttämistä koskevana . 20. Lainsäädännön kehittyminen on ollut hidasta
Pyhäjärven vedenkäyttöongelmiin ja harjualueiden luontoon. Asia~ta olisi laadittava julkinen välimiecintö. 26. 11. 5. D Järjestösihteerin palsta SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDISTUVA ORGANISAATIO 11. Yhdistyksen vetoomus Jäppilän seurakunnan omistaman Syrjänharjun rauhoittamiseksi kaatui lopulta paikallisen kirkkovaltuuston kokouksessa, vaikka kirkkohallintokunta oli yksimielisesti hankkeen takana ja rauhoitusta tuki mm. YHDISTYKSET RETKEILEVAT Liiton toimi,stoon ovat kantautuneet tiedot ainakin seuraavista yhdistysten yleisö retkistä: .. Kymenlaakson Luonnon Ystävät wtustuivat Langinkosken luonnonsuojelualueen arboretumi.in. Helsingin seudun lsy:n retki yhdessä Helsingin kaupungin urheiluja uLkoiluviraston ja Helsingin matkailuyhdistyksen kanssa Elisaaren ulkoilualueelle lnkooseen. Harvinaistuvi,s ta lajeista saatavia tuotteita kauppaavien yritysten tulisi pyrkiä kaikin keinoin vähentämään näihin tuovtei·siin kohdistuvaa kysyntää eikä suinkaan lisäämään sitä. pidettiin Satakunnan luonnonsuojeluyhdi,styksessä neuvottelutilaisuus, jossa yhdistyksen toimialueen eri kuntien edustaja,t picivä•t mahdolli-sena perustaa Satakunnan luonnonsuojelupiiri. Kokouksessa valittjin asiaa ajamaan erityinen toimikunta. 3. muinaishautoja. Helsi,ngin seudun lsy :n jäsenmäärä yhdessä Sipoon luonnonsuojelija<r-nimisen uuden yhdistyksen kanssa on saavuttanut 3000 jäsenen rajan. Pohjois-Pohjanmaan lsy:n kevätretki Hailuotoon, jossa tutustuttiin alueen luontoon ja Perämeren tutkimusasemaan, 9. 2. 25. Etelä-Pohjanmaan lsy :n retki Kauhajoen ja Isojoen me11kit•täville luonnonkohteille, 26. 16. 5. , punapuu ja mammuttipettäj,ä rauhoitetaan . 5. Pieksämäen seudun luonnonystävät tai,soelevat harjujen puolesta. Helsingin Sanomissa julkaisemassaan ilmoituksessaan kehottanut lukijoita ostamaan punapuupaneelia, koska "Pian et saa sitä koko maailmasta .. Varsinais-Suomen lsy retke1h Säkylään tutustumaan mm. YHDISTYKSET TOIMIVAT Koillismaan Luonto ja Pohjois-Savon lsy ovat alkaneet julkaista jäsenkierookirjeitä. Saarella on mm. .. 5. Yhdistys vaatii Pieksämäen mlk:n Naarajärven harjualueella aLkanutta soranoctoa luvanvaraisek si ja kontrolloiduksi. Lapin lsy on ottanut kantaa alueensa vesirakennushankkeisiin. 30. Yhtiö on 29. Tilanne on muodostumassa vaikeaksi Saaristomeren sekä Suonteen ja Pihlajaveden ehdotetuilla alueilla. JASENMAARAT KASVAVAT Tämä vuosi on yhdistysten jäsenhankintakilpailun kampanjavuosi. Suunnitelluille kansallispuistoalueille on anottu kymmeniä rakennuslupia ja samoin tarjottu lukuisia tontteja myyntiin loma-asutusta varten. Etelä-Karjalan lsy ja Itä-Savon lsy ovat yhdessä paikallisten lintuharrastajien kanssa lähettäneet ItäSuomen vesioikeudelle avoimen kirjeen, jolla he vastustavat Parikkalan Siikalahden lintuparatiisin kuiva<tusta. Koska on ilmeistä, että vasta kansallispuistojen määrästä ja rajauksista tehtyjen päätösten jälkeen pää·stään alueiden ostotoimintaa tehostamaan, pitävät järjestöt ehdottoman tärkeänä Etelä-Suomen kansallispuistoalueiden lopullisen määrittelyn asettamista komitean työssä työjärjestyksensä ensummäiselle sijalle. Myös Kainuun Luonto on perustanut uuden paikallisosaston Vuolijoelle. tys ja Pohjois-Savon lsy ovat tehneet aloitteen Siilinjärven seurakunnalle Pohjois-Kallavedellä sijaitsevan Honkasaaren ja sen lähiluotoj~n rauhoittamiseksi. Jäsenkiertokirjeet tavoittavatkin pian jo kaikkien luonnonsuojeluyhdistysten jäsenet. Pohjois-Savon lsy:n retki Rautavaaran Tiilikkajärven suunniteltuiun kansallispuistoon, 26. 5. , käytä hyväksesi viimeistä mahdollisuutta." Järjestöt paheksuvat jyrkästi luonnonvaraisten kasvien ja eläinten uhanalaisen tilan käyttämistä kaupalli5ena myyntivalttina. tolle ja Mainostoimistojen Liitolle, yhdessä Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston, Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kanssa. 5. 5. 5. 6. Kainuun Luonto osallistui 28. Sauvo Henttonen 175. Kansallispuistot on tarkoitettu maamme luonnon yleisiksi nähtävyyksiksi eikä ole hyväksyttävää s.äilyttää osia niistä yksityisinä loma-asutusalueina. Maaja metsätalousmin,isteriöön lähettämänsä kansalaisadressin ( 6104 allekirjoittajaa) avulla yhdistykset vetoavat tämän Project Mar -suojelukohteen säilyttämiseen. Väliaikatiedotus kilpailusta annetaan heinäkuun lopulla. Tavoite jäsenmäärän kaksinkertaistamiseksi on saavutettu jo Uudellamaalla. Keskusmetsälautakunta Tapion Kajaanin metsänparannuspiirin teknikoiden ja työnjohtajien koulutuspäivien järjestämiseen. Kirjelmä loma-asutuksen leviämisen estämiseksi suunnitelluilla kansallispuistoalueilla, maaja metsätalousministeriön kansallispuistokomitealle, yhdessä Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kanssa. Järjestöt toivovat Mainostajien Liiton ja Mainostoimistojen liiton tuomLtsevan tämäntapaisen ilmoi1telun ja saattavan tämän kirjeen sisällön jäsenyrjtystensä tietoon. 6. oli neuvottelutilaisuus kaikkien Uudellamaalla toimivien luonnonja ympäri,stönsuojeluyhdistysten kesken Uudenmaan luonnonsuojelupiirin perustamiseksi. Kuopion Luonnon Ystäväiin , Yhdis. Kuopion hiippakunnan piispa Olavi Kares. Perustettiin Espoon ympäristönsuojeluyhdistys. Lomaasutuksen leviäminen vähentäisi alueiden luonnonsuojelullisia arvoja. 5.
1974).. Yhdysvaltain lampaankasvattajat pitävät kojoottia kasvattiensa tuholaisena, vaikka ekologit eivät ole asiasta yhtä varmoja. Tämä ristiriita tulee esille ennemmin tai myöhemmin tekniikan kehittyessä, jopa kaikkein vaikeapää-syisimmillä alueilla. PERU aikoo ruveta suojelemaan Amazonvirran alueensa villieläimistöä. Juuri suljettujen alueiden kohdalla syntyy ristiriitoja mm . täplikkäiden kissaeläinten, puuman, kaikkien apinoiden, jättiläismuurahaiskarhun ja vyötiäisen pyynnin alueellaan. Kolumbiassa ja Brasiliassa on jo vastaava kielto voimassa. Lokakuussa 1973 Peru kielsi lukuisten la jien, mm. Näiden kolmen maan yhteisin ponni stuksin toivotaan nyt voitavan rajoittaa tähän asti vapaas.t i rehottanutta laitonta eläinja turkiskauppaa. D-markkaa jätevesien puhdistussysteemin rakentamiseksi ( WWF Monthly Report Jan . Voimalaitospatojen vuoksi Brasilian monien jokien koko vesimäärä virtaa hitaasti. Kansallispuistoja perustettaessa on selvästi erotetta va toi sistaan sul jetu.t vyöhykkeet, joissa eläinten, kasvien ja maiseman suojelulla on ehdoton etusija, suojatut vyöhykkeet, jotka on tarkoitettu pääasiassa ulkoiluja virkistyskäyttöön sekä rakennetut vyöhykkeet, joissa normaalilla kunnallispolitiikalla on sijansa. Valvonnan tehostumisen oletetaan myös laimentavan eurooppalai·sten, amerikkalaisten ja aasialaisten ostajien mielenkiintoa. Kansallispuistojen perustamisella on sii•s kiire, koska kohta ei enää ole alueita, joi,ta eivät halkois.i maantiet, hiihtohi ss it tai voimalinja·t ja joiden jokia ei oli si kahlittu voimalaitoksin. Nyt Saksan liittotasavallan hallitus on tullut apuun lahjoittamalla 8 milj. Ainakin koeolosuhteissa menetelmä onnistuu ja Gustavson aikoo jatkaa yrityksiä. teollisuutta ·sekä niiden seurannaiselinkeinoja. Tilannetta koetettiin aluksi korjata tuomalla jokiin toinen petokala, tucunare, mutta vesi oli sille liian kylmää. Harkitsematon maankäyttö on usein johtanut ekosysteemien tuhoutumiseen, sillä tropiikin kaawsateet huuhtovat ruokamullan pois ja aurinko polttaa maan karrelle, kun suojaava kasvipeite poi ~tetaan. NAKURU-JKRVEN JKTEVEDET Kenian kuuluun flamingojärveen Nakuruun lasketut j·ätevedet ovat olleet ongelmana. Kielto, koskee myös näistä eläimistä valmistettujen tuotteiden kauppaa. ITKVALLAN KANSALLISPUISTOT Itävallan kolme maakuntaa Carimhia, Salzburg ja Tyrol ovat yhdes sä päättäneet perustaa kansallispuiston Alpeille. Ennen kojootteja vähennettiin myrkyttämällä, mutta se on nyt kielletty (Wildlife , J une 1974 ). Carl Gustavson Uta hin yliopistosta kä sittelee 1ampaanlihaa 1 litumkloridilla ja •käärii sen lampaanvilloihin. Ulkomaan uutisia TROOPPISIA SADEMETSIA hyöd ynnettäessä pitäisi nykyi stä paremmin ottaa huomioon ekologiset periaatteet. Suljettujen alueiden käyttökiellon ainoan poikkeuksen muodostavat perinnamen maanviljelys jia metsästys, joita saa edelleen harjoittaa. nii.den kanssa, jotka pyrkivät kehittämään rnrismia, maanviljelystä, metsätaloutta ja vuoriym. Siellä suunniteltiin Amerikan sademetsien tulevaisuutta. Nyt koetetaan douradon elinehtoja parantaa lisäämällä veteen happea keinotekoisesti (Wildlif e, J une 1974 ). KOJOOTEILLE koetetaan tarjota oksettavaa lampaanlihaa, jotta ne oppisivat vieroksumaan eläviä lampaita. Käytännössä ne elävät samoissa ves1ssa siten, että piraia elää hitaasti virtaavissa reunaosi5sa ja dourado keskellä. Maali skuussa järjestettiin Indonesiassa vastaava kokous Kaakkois-Aasian mets1en suojelemiseksi (WW F Press Release 3/ 1974). N ature in Focus 16/197 3 ). PIRAIA T LISKKNTYVK T Brasilian kammottu piraia viihtyy ja kutee hitaasti virtaavissa joissa, kun 176 taas sen luontainen vihollinen dourado tarvitsee hapekasta, nopeasti virtaavaa vettä. Kansainvälinen luonnonsuojelulii-tto (IUCN) ja Yhdistyneet Kansakunnat Jaqest1vat yhdessä Maailman Luonnon Säätiön ja Ruotsin kansainvälisen kehitysviraston ·kustannuksella suunnittelijoiden ja ekologien yhteistyökokouksen viime helmikuussa Venezuelassa. Kemikaali saa kojootin oksentamaan ja vierottaa sen (toivottavasti) samalla lampaan hajusta ja mau sta. Piraiat kukoistavat ja douradot katoavat. Tämä takai,si sen, että tuleville sukupolville jäisi perintona pala tyypillistä luonnontilaista alppimaisemaa
Koska tiedot eri paikkakunnilta ovat puutteelliset , ovat yksittäiset kin havainnot tervetulleita. Hinta on kuitenkin pienen p ainosmäärä n tak ia va litettavan korkea (15 mk). Energia-aapinen tuntu u ajankohtai ses ta aiheesta nopeasti kasa.tulta kirjalta, josta huolelli semmin valmisteluin olisi saa nut käyttökelpoisen energia-asioiden tietoiskun . K äsi kirjan a teos on varmasti käyttökelpoinen suunnittelijoille, opiskelijoille ja opettajillekin. Näin kokonaiskuvaa ei saa kovin helpost i. Olj y n ja ki vih iilen tuonnin jatkumiseen uskotaan. Helsingin yliopiston eläinmuseo vetoaa SL:n lukijoihin maamme sammakkoeläin ten ja matelijoiden levinneisyyden selvittä mise ksi. Rau tati ekatu 13. Yksi tyi skohta ista tekniikkaa tuntuu josk us olevan jopa liikaa . Esitys on melko pinnallinen. Havainnot pyydetään lähettämään osoitteell a: Helsingin yliopiston eläinmuseo. T ä mä tekee tekstin paikoin raskaak si. 00100 Helsin ki 10. Myös havainnot laj ien runsaudesta, run sa uden muutoksista , puuttumisesta tms. Viimetalvisen ns. Asiahakemi sto olisi kuitenkin helpot tanut kirjan käyttöä. 177. Toivoisimme , että mahdol lisimman monet luonnonh arrastajat lähettäisivät havaintonsa. ylein en osasto , P. Suomen luonnonsu ojelu liitto 1974 . Poh joisPohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys. Tiedustelun tuloksia käytetään kirjalli suusja kokoelmatietojen ohella lajien levinneisyyden ja runsauden selvittämise ksi sekä lähtökohtana mahdollisten muutosten seuraamiseen . Tulokse t on ny t julkaistu kirjana hieman kii vai mmasta ns. Sisällön jaottelun takia monet asiat joudutaan toi stamaan useissa eri y hteyksissä. energiakrii si n aiheuttamasta kesku stelusta myöhästyneenä . Yleensä asioi ta ta rk astellaan m elko lyhyellä tähtäimellä. Vastauksista tulisi ilmetä ! ) laji , 2) paikkakunta (kunta , lähempi paikka kuten kylä tms .), 3) havaintov uosi/vuodet, 4) vastaajan nimi ja osoite. Kirja koostu u kolmesta artikkelista, jotka käsittelevät energiavarojen riittävyyttä, öljyn merkitystä sekä energiantuotannon ja y mpäristönsuojelun ristiriitoja. 148 s. Termejä ei ole juuri selitelty, vaan lukijoilta vaaditaan mel koisia perus tietoja . Heikki Haapala. K irjaa on pidettäv ä aiheen kanna lta tärkeä nä suomenkielisenä kokonaisesityksenä, johon kannattaa tutu stua. Riit ta Joki ranta ENE RGI APOLITIIKKAA Energia-aapinen. Energiavaroja pid etää n ehtymättöminä ja en ergiakriis in syynä y htei skumajärjestelm ä n kriisiä. Ydinvoimaloiden hai ttoja ei tässäkää n kirjasessa o le huomattu; öljyäkin pidetään melko ha itattomana . Ryhmä on tehnyt perusteellista työtä. Oulu 1974. Kaikille vastaajille lä~.etetään yhteenveto tiedustelun tuloksista . Uud et energian tuotantomahdollisu udet on ly hyes ti esite lty kirjan lop ussa. Ulkoasuun olisi voinut kiinnittää vähän enemm ä n huomiota kirjoitusvi rheiden korjaukset vaikuttavat ikäväs ti silmäänpistäviltä, halv asta hinn asta huolim a tta. Kysely koskee se uraavia lajeja: sammakko, viitasammakko, mölysammakko , rupikonna , vesilisko, rupilisko, kyy , rantaeli tarhakäärme, kanerva eli kan!{as käärme , vaskitsa ja sisilisko. Kri is.in t a usta•selvityksessä puututaan laajasti öljyn ka nsain vä li seen kauppaan. Kirjallisuutta ENERGIAA JA YMPARISTOA Energiantuotanto ja ympäris tö. Päätelm ät kirja jättää lukijall e. energiakriisin sy nnytta ma on Pohjoi s-Pohj an maa n yhdi st y k sen pa mflett ityy ppinen Energia-aapinen. Ydinvo iman osa lta on miltei k okonaa n sivuutettu radioak tii visten jätteiden häv ittä mi songelma johtuneeko tietojen vaikeasta saa nni sta Lopu ssa on myös käsitelty energiavarojen raja lli suutta ja esitetty ajatus jatkuvan taloudellise n kasvun p ysä hd y ttämi sestä . Riitta Jokiranta Oletko nähnyt sammakoita, käärmeitä, vesiliskoja, vaskitsoita, sisiliskoja. Kirja sta saa run saast i tietoa käytössä olevista energiatuotantomuodoi sta ja niiden aiheuttamista ongelmista. 59 s. Suomen luonnon suoje luliiton energi,apoliittinen t yö ry hmä sai kaksivuoti sen työnsä päätöksee n viime v uoden lop ussa. pai kkakunnalla ovat tärkeit ä, sa moin tavatut värimuodot. Energiantuotantomuotojen paremmuuteen ei ote.ta kantaa. Nollakasvuideologiaan kohdistetaan v01makasta kritiikkiä . To im. Ympä ri stöonge lmia käsitellään vai n ylimalkaisesti ja epätarkasti. Suot ollaan val miit uhraa maan turpeentuotantoon
The thermal pollution has been said to be minimal. The rest includes mainly water/owl. With proper storage the short-lived isotopes can be made harmless, but some others are very difficult to handle . As the f usion reactor probably an much cleaner alternative is not yet available, the waste problem of nuclear energy seems to remain w ithout any reasonable solution. Thi s reaserch has many connections with the conservation work. T he game research is financed with public funds . The fission reactors produce large amounts of highly radioactive and highly poisonous wastes having many components with Long half-lives. More than 200 000 Finns have purchased the licence to permit hunting. The official game management does not any mo re encourage the destruction of predators but considers them as important regulators of ecological balance. As long as no sa/e methods to d ispose the dan gerou s wastes have been f ound, no new nuclear plants should be built. The usual method to get rid of wastes is to pay enough. Other problems can be caused by the cooling system of liquid wastes and the possibilities of terrorist movements stealing the plutonium as raw materia/ for cheap nuclear bombs. This puts a heavy pressure to the game management. Summaries of the main articles in this issue S11u111c11 L11 01110 ( N,11ure of Finland) Published by the Finnish Association Jor N ature Protection ( Suomen lr,onnonsuo jeluliit to ) Address : Ftedrikinkatu 77 A 11 00100 H elsinki 10, Finland Editor : Teu v o Suominen Can we a//ord nuclear energy. About 75 per cent of the game comes from /orests. Editorial Page 121 Nuclear energy is coming to Finland. When storing this element ane has to consider unusual aspects of safety: seismic, vo lcanic and major climatic changes may expose carefully stored wa stes and release them to the ecosystems. Plu to nium-239 is a highly to x ic and highly radioactive element with a half-lif e of 24 400 years, and it is ane of the most dangerous substances know n to man. 178 The dangers o f fission reactors by Pekka Suominen Pages 122-128 The three main types of nuclear reactors are described: conv entional fission, breeder fission, and fusion . No safe and permanent solution to this problem has been presented anywhere. These are grouped in 14 districts, and each o/ these has a fully employed game warden . lntroduction of foreign species has not generally been succes/ul.. Coal is still f ound in suf f icient amounts to be used until sa/e and clean methods to produce energy hav e been developed. /n Finland a general wish has been expressed that the wastes could be disposed "somewhere abroad". The article describes the most important radioactive isotopes w ith short, medium and long half-lives, with various biological ef fects. Usually this is done by consuming energy m ane way or another. The goal o/ the research is to maintain and improve the game stocks by revealing the ecological factors af fecting the animal populations. ln stead of predator contra!, positive methods are employed such as winter feeding , improving of habitats, etc . Human cultures are shorter than its radioactivity. Pesticide studies and research on large carnivores are examples of such cooperation. No absolutely safe place can be found on earth, and shooting them to the space seems unrealistic . /n the case of nuclear plants it is hard to ima gine any source of energy to be used in the elimination o/ highly radioactive, longlived and highly poisonous wastes caused by this dangerous type of power plant. The numbers o/ hunters have been increasing more rapidly than the game resources . The hunters have a central organisation consisting of 300 local organisations. However, some game species, especially moose, have economic value, tao . The f irst uni ts are expected to be in operation by 1976, and new plants will then be built with short interv als. But no information has been available about the true problems of nuclear energy, caused by the radioactiv e wastes. Calculations have been published to convince the public that practically no radioactive pollutants will be released. The game management in Finland by Matti Helminen Pages 129-133 Formerly hunting was of great economic inportance in Finland: now its value is almost exclusively recreational. The nuclear energy has usually been advertized as a clean and safe source o/ electricity
The author gives a preliminary suggestion how the responsibility of teaching environmental things should be distributed more evenly to ali teachers. Muskrat is a new introduced species w hich has now conquered ali parts of Finland. Thus the forested areas have been relatively small. by Leo J. They would include large forested areas, peatlands and other areas wich potential value to forestry and other kinds of economy. Saariselkä is getting damaged by Marketta Hoogesteger Pages 161-162 Saariselkä is one of the most extensively used recreational areas of Finnish Lapland. This risk has been eliminating by saving the natural willow and ?5Pen vegetation along creeks and fivers. Each teacher should discuss the aspects which come closest to his specific field . Erik Grönqvist is responsible /or the for estry of the surroundings o f Tammi saari town in southernmost Finland. History, physics, chemistry, etc. Local people are getting worried about their employment. Forest industry has become alarmed about the new conservation plans and it has launched a counter-campaign. He has been quite succesful m this. Several small mammals are known to require mature conif erous f orests. The recent changes of the populations of small Finnish mammals by Asko Kaiku salo Pa ges 144-154 Altogether 25 small mammals 18 rodents and 7 insectivores are found in Finland. The di versity of the landscape and vegetation is caref ully maintained, and this helps the animals to thrive in greater numbers, with practically no loss to the timber production. Now there are several plans to create new large parks in Lapland. Conservation may promote tourism which has become quite important for the local economy. D 179. The dra stic changes caused by man to the environment are clearly ref lected in their populations. This means less food and shelter to the animals. The author has been studying the inf luence of such use to the vegetation. Other methods are employed to help hares and other small ga me . Salo Pages 137-140 The auther, has been studying the wildlif e and game management of the American National Parks and describes the experiences to the Finnish audience. So f ar only the proximity of cottages have suf fered, and certain changes in vegetation are noticeable. The forests become monotonous and the decidous trees and bushes are largerly removed. The practically untouched wilderness areas of the American parks offer excellent opportunities to study the behaviour of wild animal populations. The need of insect sprays has been eliminated by placing bird-boxes to insect-eating birds. It seems that this relic is now practically extinct. When created , the main idea was to preserve unique geological formations like canyons, arctic hills, etc. Remdeer economy is important m Lapland. It requires more or less intact nature. The forest producing timber and game by Gustav Munsterhjelm Pa ges 134-136 The conventional methods to promote f orest growth i:.re not necessarily f avourable to the game animals. New parks would apparently cause no harm to this economy. Eliomys quercinus is known to have occurred in only ane locality in Finland, close to the small town Heinola . Modern forestry decreases their habitat . Such experiences are of great importance to the game management of ali countries. lnstead of predator contra/, the foxes, badgers, larger hawks and owls are of fered special protestion, with no harmful ef fects to the game populations or forestry . Mr. T eaching environment in school by Matti Leinonen Pa ges 141-143 The school system of Finland will be modernized and made more unif orm for ali people. Although the environmental questions are openly expressed to be among the most important things in the new school, the practical situation does not seem promising. No comprehensive plans have been made to use the natural resources of Lapland. can of fer excellent exam ples of good and bad management of the environment. Moose is kno•vn to be harmful to young pines. As the northern nature is very vulnerable and slow to recover this problem should be realized in due time and necessary restrictions made. Another "newcomer" is a shrew, Sorex isodon, w hich has recently been found in Finland. Such species are, among others: Myopus schisticolor, Clethrionomys rutilus, and Sorex minutssimus. The clear-cuttings of forests and abandoning f ields have f avoured many species of f ield mice, including Microtus agrestis, Mic rotus oeconomus, Arvicola terrestris and Clethrionomys glareolus. Therefore no ma1or restrictions are needed for reindeer herding in the reserves. Despite of a very strong moose population the young pines remain untouched. The forests are know n to grow very slowly, and forestry can not of fer permanent employment for many people. I t should be kept in mind that clearcutting of ali the suggested new national parks of Lapland would provide the loca l forest industry raw materia / lasting not more than two years. This has resulted in extensive damages to fields and pine nurseries. Moo,e prefers them to pine. Some species are apparently becoming extinct. Wildlife management m the National Parks of the U.S.A. Simultaneusly several changes will be made in the contents. The main responsibility of teaching the environmental matters will be given to the biology teachers, but they will be offered even less time than now to do this. N ature conserv ation and the economy of Lapland by Heikki Annanpalo Pages 155 160 T he largest national parks and other nature reserves are in northern Finland or Lap land. /n 18 years he has been managing the forest s with the dual purpose of producing timber and game. Common rat has expelled its smaller relative, Rattus rattus
(9-15.30) 971-12 082. ULKO ]ÄSENET Bio-Dynaaminen Yhdistys Biologian ja maantieteen opettajat Eidos Enemmistö F yysikkokilta H ämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Maantieteen Opiskelijat M arttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö Metsäylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen A rkkitehttliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop Vihreä Risti SLL:N HALLITUS Harri Dahlström, maat.-metsät. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10. 90490 961. 964-22 991. ITÄ-SAVON LUONNONSUOJE LUYHDISTYS, c/o Taisto Piiparinen, Poukkusilta, 57600 Savonlinna 60, puh. Yrjö Raila, fil.yo, varajäsen Kaarle E. (10-15) 921-335 599/522. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. 958-11 956. 448 439 Toimistonhoitaja: Eini Nordman, puh. PIEKSÄMÄEN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Jaakko Savola, Kalevalankatu 48, 76100 Pieksämäki 10, puh. 448 439 Järjestösihteeri: Sauvo Henttonen, puh. 554. SALPAUSSELÄN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 . 931-62 531. 15 721). Klemola, metsänh., varajäsen SLL:N TOIMISTO Toiminnanjohtaja: Esko Joutsamo, puh. LÄNSI-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VÄST-NYLANDS NATUR V ARDSFORENING, postilokero 33, 08101 Lohja 10. ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Raimo Kapanen, PL 10, 60100 Seinäjoki 10, puh. VARSINATS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLAND$ NATURSKYDDSFORENING, c/o Rauno Tenovuo, Turun Yliopiston Eläintieteen laitos, 20500 Turku 50, puh. (16.30-) 952-25 424. Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JÄSENJÄRJESTÖT ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Ari Kuluan_ en, Soskua, 53100 Lappeenranta 10. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, c/o Olli Laamanen, 80510 Onttola. KOILLISMAAN LUONTO, c/o Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Markku Eskola, Tasavallank. k. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTAOSTERBOTTENS NATUR V ARDSFORENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, puh. POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Jukka Matinvesi, Männiköntie 31 B 39, 04260 Savio, p. E. IISALMEN LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, c/o Eero Antikainen, Rinteentie 28, 74130 Iisalmi 3. 305 590. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Pentti Aman, Välkkylä 4 A 3, 90100 Oulu 10, puh. 939-16 978. 13 860. LENTUA-SEURA, c/o Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. 981-38770. 22 541. 941-10 210. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Lauri Ruippo, Kuusamakuja 2 E, 33840 Tampere 84, puh. Pohtila, puh. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. KAINUUN LUONTO, Huoltokatu 1, 87100 Kajaani 10, puh. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Asko Mäkelä, Puistokatu 6, 38200 Vammala. Seppo Kellomäki, maat.-metsät.lis. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT, PL 23, 48101 Kotka 10, puh. 90-244 464. 498 159. KUOPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. 3 A, 28100 Pori 10, puh. 5093. Lahti 24, puh . 180 LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 30 (pj. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFORENING, c/o Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 Helsinki 96, puh. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Olli Manninen, Petäjätie 11, 40720 Jyväsky lä 72, puh. Sulo R ahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, maisemanhoidonvalvoja Juhani Santanen, lehtori Teuvo Suominen, fil.kand., varapuheenjohtaja Matti Vehkalahti, fil.maist. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Eino Eerola, Kirkkorinne 4 A, 13100 Hämeenlinna 10, puh. 90-315 243. 917-23 501. kand ., puheenjohtaja Juha Hämäläinen, ympäristönsuojelun tarkastaja Urpo H äyrinen, fil.kand. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, c/o Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. t
10.6. 4. 10. 11. 1 1r .. 75 Hinta 2 750 mk 17. 10.-lähtien joka toinen tiistai Hinta 1590-3490 mik 9.-29. ENERGIA-AAPINEN (Sarkkinen-Kalapudas-Åman), Pohjois-Pohjanmaan tluonnonsuojeluyhdi.stys, 59 s., 2 mk. 74 Hinta 6 900 mk 21. 1.2. 75 Hinta 3 960 mk 1. oy Ajankohtaisia kirjoja ENERGIANTUOTANTO JA VMPllRISTO Hels inki 1974 Kirjapa i no Libris Osakeyhtiö Off set ENERGIATUOTANTO JA YMPA.RISTD, Suomen luonnonsuojeluliitto, 148 s., 15 mk. 11. Toimitus postiennakolla. 74 Hinta 2 750 mk 8. keniC\ ( , .. Tilauk,set osoitteella Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys, Kasvitieteen Laitos, Kontinkangas, 90100 Oulu 10. 10. 74 Hinta 5 710 mk 26. 3.-15. . 74 Hinta 2380-2630 mk 05. 3.-18. 11. 4.4. 5. 74 21. 75 Hinta 7 400 mk 20. 2. Tilaukset osoitteella Suomen luonnonsuojeluliitto, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10. 10.9. 11 .----fähtien joka toinen tiistai Hinta 1990-3495 mk 29. 1 ~.,' ken" LOMASI ON SIJOITUS KÄYTÄ EKSPERTTIÄ Matka-eksperttien kauko• matkaohjelmistoa 7475 Pohjois-Amerikan suuri kiertomatka Egypti Meksiko Thaimaa Kenia Maapallonympärimatka Intia ja Nepal Egypti Galapagos saaret Maapallonympärimatka 4-25. 3. 10.-22. 75 Hinta 9 800 mk Pyydä esitteem me matka-ek,pert I t Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki 10, puhelin 13 331. Toimitus postiennakolla, yli 20 kpl rahtivapaasti.
G I M ~ " 1 9 6 7 p 1 W n ~ ~ P u n . Tai käy noutamassa. O l , t n ( l ' h o c . ~'-'-Suomen Luonto Irtonumero 3 mk Osta SAIMAANNORPPA Erik Bruunin taidokas piirro!: eräästä Suomen harvinaisesta asukkaasta. ..... s.----. . e n , K l l j , w n . Kesäaikana toimisto on auki klo 9-13.. . ~ ~ ~ 1 9 5 6 . . .... 40 X 100 cm, 8 mk, postiennakolla Suomen luonnonsuojeluliitosta, Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 H:ki 10.