Hajottajien toiminnan seurauksena kuollut eläinja kasviaines muuttuu vedeksi, hiilidi oksidiksi, ·maaperlln kivennäisiksi ja muiksi yksinkenaisiksi aineiksi, joita kasvit voivat käyttää uudelleen. Sienet ja bakteerit ovat luonnon tärkeimpiä hajottajia. Moneen lajiin kuuluvia, usein kirkasvärisiä limasieniä näkee usein lahoavassa kasviaineksessa, kuten kuorija purukasoissa, kannoissa, lehtikarikkeessa jne. TÄMÄN NUMERON KANSIKUVA esittää limasientä, joka on yksi luomakunnan monista hajottajista. Oikeanpuoleinen kuva esittää biologisen jätevedenpuhdistamon eliöitä, jotka suorittavat hajotuksen hyvin ilmastetuissa altaissa ennen jätteiden pääsyä vesistöön. Tllmän sivun kuvista vasen yläkuva osoittaa, miten jätevesien lannoittavan vaikutuksen seurauksena järveen kehittyy niin runsaasti levllä ja muuta kasvillisuutta, että hajottajat kuluttavat vedestä kaiken hapen ryhtyessään hajottamaan syksyllä kuollutta kasvimassaa. Alakuva esittää kuusilahokkaa, yhtä niistll monista sienistä, jotka osallistuvat kuolleiden puiden hajoitukseen.. Tämä aiheuttaa talvella happikadon
Mutta asialla on toinenkin puoli: romu raudan talteenotto säästää energiaa. Myönteisiä esimerkkejä on jo nähtävissä; kehitystä on nyt ponnekkaasti vauhditettava. Kun lapset ja aikuiset nyt keräävät roskia, heille on samalla annettava riittävä varmuus siitä, että paikat eivät taas parin vuoden kuluttua ole samassa kunnossa. Jätteessä on sekä raaka-ainetta että energiaa. Mitä enemmän sen valmistukseen on uhrattu työtä, raakaainetta ja energiaa, sitä paremmin kannattaa sen ottaminen uuteen käyttöön. 129. Olemme samanaikaisesti huolissamme kustannusten noususta ja ympäristömme laadun huonontumisesta. vuosikerta Luonnonsuojelu e1 ole jätehuollon osa Maailman Ympäristöpäivää, ke säkuun viidettä, vietetään tänä vuonna keräämällä roskia. Se pakottaa siirtymään uusiutuviin luonnonvaroi hin, raaka-aineen kierrätykseen ja pehmeämpiin, luonnonmukaisempiin menetelmiin. Suo malaiset ovat huolissaan, kun ulkomaiset energialaskut käyvät yhä suuremmiksi. On ehkä proosallisempaa ,järjestää energiahuolto jätehuollon kuin ydinvoiman avulla, mutta ainakin se on varmempaa, terveempää ja turvallisempaa. Hylättynäkään sen paikka ei ole luontoa pilaamassa. Roskaantuminen on luonnonvarojen haaskauksen näkyvä seuraus. Emme huomaa, että sama lääke voisi parantaa kaksi tautia. . Sen on myös toimitettava jäte uuteen käyttöön, maanparannukseen tai tuotantolaitoksiin. Onko siis luonnonja ympäristönsuojelijan tehtävänä toisten jättämien roskien keräily. Yksi kattila ei vielä säästä sitä energiamäärää, minkä tuottamiseksi aiotaan Kemihaaran alueen ainutlaatuinen suoluonto hukuttaa tekoaltaaseen. Suomen Luonto N :o 3 1975 34. Harras luonnonpalvoja ei ehkä hevin köyristä selkäänsä vanhan keittokattilan tai sanomalehden noukkimiseksi. Luonnon kiertokulussa jäte on uuden kasvun alku. Teollisen vallankumouksen alusta lähtien olemme lisääntyvästi korvanneet järjen voimalla. Itse asiassa heidän pitäisi lähteä roskapusseineen liikkeelle vasta sitten, kun heille on luvattu, että vuosi 19 7 5 on viimeinen, jolloin tällaista tarvitsee tehdä. Ja hänellä on pätevä syykin: juuri sen kätköissä voi olla punarinnan pesä. Mutta läpi koko yhteiskunnan käyvänä muutoksena säästävämpi asennoituminen, lainsäädännön, hallinnon ja valistuksen ohjaamana, riittää hyvin pelastamaan Kemihaaran lisäksi myös viimeiset kosket rakentamiselta ja arvokkaat suot turpeennostolta. Suuri osa siitä jätteestä, joka nyt epä miellyttävänä ja epäterveellisenä pilaa ilmaa ja vettä, pystyisi pitämään peltomme terveempinä ja tuottavampina. On ehkä loppujen lo puksi ihmiskunnan onni, että rajallisiksi tiedetyt energiavarat uhkaavat ehtyä. Aine, joka nyt näkyy paperina, romuna ja törkynä, on joskus ollut elävän tai elottoman luonnon osa, jonka ihminen on ottanut käyttöönsä. Joko se palautetaan maaperään uuden tuotannon lähteeksi tai käytetään uudelleen. Viimeistään nyt pitäisi nähdä ne säästämis mahdollisuudet, jotka sisältyvät jätteiden hyväksikäyttöön . Jos tämän kevään jätekampanjassa nähdään uuden suhtautumisen alku, on oikein, että se huipentuu Maailman Ympäristöpäivänä. Tätä edellyttäää Ympäristönsuojeluosaston vastikään hal lituksen pohdittavaksi jättämä jätehuollon lakiesityskin. Huomaamatta jää kuitenkin oma kietoutunut suhtautumisemme. Loppu tuloksenkin tunnemme: järjettömästi kasvava energian kulutus, luontoa tuhoava kova tekniikka. Esimerkiksi kertakäyttöpakkausten kielSU OMEN LUONTO 3/75 täminen olisi hyvä alku . Molemmista alkaa maailmassa olla puutetta. Nyt paitamme ja viemme kaatopaikoille jätepaperina joka vuosi sen puumaaran, minkä vuoksi metsäteollisuutemme vas tustaa kansallispuistoja. Jätehuoltoa, joka tyytyy vain näkyvän haitan poistamiseen, ei riitä. Hymyilemme helposti kehitysmaan asukkaan perinteille ja uskomuksille, jotka estävät häntä omaksumasta parempia ja terveempiä tottumuksia
, Helsinki Leena Karvinen, opiskelija , Helsinki VeliPekka Karvinen, opiskelija, Helsinki Ilpo Kuronen, fiL yo. .. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 1 7 mk postisiirtotilille no 608 21-1. .. .. 198 TÅMÅN N UMERO N KIRJOITTAJA T H annu Airola, maat. 144 Jätteiden hyväksikäyttö Suomen puunjalostusteollisuudessa, Ensio Malmi .. , SITRA, Espoo Pekk a Suominen, fil.tri , Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Teuvo Suominen, fil.kand ., toimittaja, Suome n luonnonsuojeluliitto, Helsinki Matti Vehkalahti, esittelijä, Sisäasiainministeriön ympäristö nsuojeluosasto , Helsinki H annu W esterinen, fil. , ... 15 7 Allaskeinottelu jatkuu Kemihaarassa, Urpo H äyrinen, Ilpo Kuro nen j a Tarja Palo ....... 196 Uutisia ...... ..... yo ., Helsinki TÅM ÅN NU MERO N KUV ITUS kansi Te uvo Suominen kansi II Teuvo Suominen, Mauri Korhone n sivu 131 Pentti Paschinsky ; 132 Tapi o Huhtanen , Ensio Kempe ; 133 Martti Mantone n, Teuvo Suominen; 135 Hannu Hautala, Teuvo Suominen , Hannu Hautala; 136 Hannu Hautala; 137 Tuula Toivone n , Toivo Lindsberg, Pekka Rajala ; 147 Teuvo Suominen; 149 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ; 151 Pekka Rajata, Sll :n arkisto ; 152 Sll :n arkisto ; 153 Markku Taottu ; 155 VIT ; 157158 Lauri Aarnio; 159 Teuvo Suominen , Martti Linkola; 160 Urpo Häyrinen, Lauri Aarnio; 161 Teuvo Suominen , Urpo Häyrinen ; 163 Rauno Ruuhijärvi ; 16 7 Urpo Häyrinen; 168169 Jorma Luhta ; 171 Pekka Borg ; 172 Ilkka Koivisto ; 175 R. .. 1 7 4 Luonnon uusiutuvat energiavarat, Teu vo Suominen ...... .. ...... .... .. Tilaushinta Pohjoismaiden ulkopuolelle on 20 mk. .. -metsät. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1975 aikana kuutena numerona . Ilmoitushinnat : 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk 4-väri-ilmoitus 1 200 mk, takakansi 2 000 mk . . 146 Helsingin jätehuollosta, Leena ja Veli Pekka Kar vinen ..... 190 Kirjallisuutta .. .. TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Riitta Jokiranta Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSN EUVOSTO Urpo Häyrinen (kokoonkutsuja ) Harri Dahlström Jouko Pettersson Helmi-Irene Saurola Anna-Riitta Wallin Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa 130 SISALLYS Luonnonsuojelu ei ole jätehuollon osa .......... SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. .. . .. .. .. .. Palautuspullo vai kertakäyttöpakkaus, Kaija Hiekkamäki .... .... .. .. , julkaisusihteeri, Suomen luonnonsuojeluliitto, Helsinki Urp o H äyrinen , fil.kand. 498 159 . .... . Punavuorenkatu 4 :n myymälä on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-1 7, lauantaisin klo 1013 . .. SU OM EN L U ONTO 3/ 75. .. ....... .. .. ........ .. ....... .. .. Suomen Luonnon vuoden 1974 numeroita m yydään 3 mk/kpl , vuoden 19 7 3 numeroita 2 ,50 mk/kpl , vuoden 1972 numeroita 1 mk/kpl , sitä vanhempia 50 p/ kpl. . .. ..... .. .. .. . .. Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, · kesäkuukausina klo 9-15. . Pelkone n, Teuvo Kanerva, Antero Laurila, Markku Taottu; 176-177 Teuvo Suominen ; 179 Vesa Mikkonen, Suomen Kuvapalvelu/Sipa Press; 181 Suomen Kuvapalvelu/Globe Photos, Uutisia Kiinasta 1/75 ; 183 Thomas Törnqvist ; 185 , 187 Pekka Suominen ; 193 Suomen Voimalaitosyhdistys ; 194 Valokuvaamo Kauppinen. .... . .. .. .... .. yo ., Hel sinki Kaija Hiekkamäki, fil.yo. . . yo., Helsinki Erkki Pulliainen, fil. .. .. .. ....... 139 Jätehuollon suunniteltu lainsäädäntö, Matt i Vehkalahti .......... ....... .. .. .... .. .. , Helsinki A ri Lyytikäinen, tutkimusapulainen, Suomen Akatemian kansallispuistotyö ryhmä , Kuopio Ensio Malmi, dipl.ins ., Suomen Met säteo llisuuden Keskusliitto , Helsinki Ta,ja Palo, maat.-metsät. I täkaira Koilliskairan kansallispuistosuunnitelman osa, 150 154 H annu A irola j a Erkki Pulliainen . .. tri , Riistabiologian laitos , Helsingin yliopisto }ali Ruuskanen, dipl.ins. . 197 Summaries of the Main Articles in This Issue .. 163 Suur-Saimaan Pihlajaveden kansallispuistosuunnitelma, Ari Lyytikäinen ............ 131 Muitten maitten jätehuoltokokemuksia, }ali Ruuskanen .. .. ... .. yo., lääk. .. Fredrikinkatu 7 7 A 11 00100 Helsinki 10, puh . 171 Pehmeämpään teknologiaan, Hannu W esterinen .. .. ..... .. 178 Lämpöpumppu säästää energiaa, Pekka Suominen .. 184 Ydinvoiman mielettömyys, Pekka Suominen .. .. .. .............. .. .. . .. .. lrto numerot 4 mk. ........ 129 Jäte on raaka-ainetta, Teuv o Suominen .... . .
Noin puolet tästä mllllrästä on paperia. Sota-aikana Suomessakin SUOMEN L U O TO 3/75 kerättiin talteen metallit, paperit, lumput, kumit, nahat ja luut. 1971 Suomen Jäteraaka-aineliittona. Jätteiden arvo on Suomessakin jo niin kor kea, että niistä kilpaillaan. Sodan jälkeen perustettu Suomen jätekomitea elvytettiin pitkän hiljaiselon jälkeen uudelleen henkiin v. Tapa näyttää sittemmin levinneen kaikkeen maailmaan. Toistaiseksi vain pieni osa jlltteestll käytetllän hyväksi. Suomessa se ilmenee siten, että valtava määrä arvokasta raakaainetta heitetään menemään. Äskettäin kertoivat lehtiuutiset, että Ranskan kehnoa valtiontaloutta aiotaan pönkittää jätteillä ja lumpuilla. Teuvo Suominen Jäte on raaka-ainetta Noin miljoona tonnia kaikenlaista jätettll viedään Suomessa vuosittain kaatopaikoille. Kriisitilanteissa ihmiset säästävät. Hiljaisuus pitää kilpailun vähäisenä ja hinnat alhaalla. Sama olisi tehtävä Suomessakin. Lisäksi haaskaantuu metalleja, lasia, muoveja jne. Koululaisille annettiin ansiomerkkejä, kerääjille rahaa tai ostoskuponkeja. Energian hinta ja raaka-ainepula ovat kääntäneet katseet jätteisiin. Varakkaiden välille syntyi ankaria "elintasokilpailuja". 13 1. Brittiläisen Kolumbian kwakiutlintiaanit polttivat potlatch-juhlissa omaisuuttaan osoittaakseen vaurauttaan. Mutta samaan aikaan asiasta ollaan merkillisen hiljaa
Jos se käytetään jäteraaka-aineena uudelleen, säästetään suurin osa raaka-aineen hankintaan ja jalostukseen tarvittavasta energiasta . Siitä valmistetaan tuotteita. Kertakllyttöpakkaukset ovat pahimpia roskaajia. Niiden kllytön sallimisen edellytyksenll pitllisi olla vllhintllllnkin tehokas talteenotto-organisaatio, jolloin vllhennettllisiin roskaantumisahaittojen ohella myös raaka-aineen ja energian haaskausta. Käytetyssäkin esineessä on tavallaan jäljellä se energia, joka on käytetty sen kaikissa valmistusvaiheissa . Tämä kansantaloudellinen säästö antaa jäteraaka-aineelle hinnan, joka on sitä korkeampi, mitä puhtaampi ja tasalaatuisempi jäte on ja mitä helpommin se saadaan uuteen käyttöön. Raaka-ainetta otetaan kaivoksista, metsistä ja pelloilta. käyttäytyminen voi ohjata valmistajan ja mainostajan suuntautumista. Kaatopaikkoja ei synny, sillä jäte on luonnontalouden raaka-ainetta. Kun ne on käytetty loppuun, ne viedään kaatopaikoille, huuhdotaan vesiin tai poltetaan ilmaan. Onko valmistaja yhdessä mainostajan kanssa tahallaan pyrkinyt tähän saadakseen kaupankäynnin jatkumaan. KILO JÄTETTÄ PÄIVÄSSÄ: Suomalainen kaupunkilainen tuottaa päivässä keskimäärin kilon kiinteää jätettä. Eikö kuluttaja näe omaa etuaan. Suomalaisen grillinval mistajan kokemuksen mukaan (Suomen Kuvalehti 14/1975) eurooppalaiset ostavat noin kuusikymmentä kertaa useammin rautaisen ja nopeasti ruostuvan grillin (hinta 7 5 mk) kuin teräksisen ja ruostumattoman ( 120 mk ). Valmistaja, mainostaja, markkinoija ja kuluttaja ovat ketju, joka nykyisin kuluttaa suunnattomasti energiaa ja raaka-ainetta. Muoti on suuri energiankuluttaja, joka poistaa esineitä käytöstä jo kauan ennen kuin ne on kulutettu loppuun. Isoissa kaupungeissa määrä on suurempi kuin pienissä; maaseudulla SU OMEN LUONTO 3/7 5. Luonnontaloudessa energia virtaa ja aine kiertää. Jätteiden kasaantumiseen liittyy valtavaa energian haaskausta. Alkeellinen laskutoimitus osoittaisi, että kuluttajan olisi oman etunsa nimissä valittava kalliimpi, jonka käyttöikä on moninkertainen, vaikka hinta ei ole edes kaksinkertainen. Ihmisen talous on toisenlainen. Kun raaka-aine louhitaan, kaivetaan tai korjataan, käytetään energiaa. Onko kuluttaja hetken lapsi, joka jo ostaessaan tietää, ettei hän tule välittämään grillatusta ruoasta vuotta tai paria kauempaa. Valmis tuote on itse asiassa tiivis energiapakkaus . Energiaa kuluu tietenkin sitä enemmän, mitä lyhytikäisempiä tuotteet ovat. Lainsäädännön avulla voidaan vaikuttaa tehokkaasti kaikkiin portaisiin, mutta myös kuluttajan 132 Imatran Kurkisuo ei enll ole sitll, mitll se oli silloin, kun suo sai nimensll. Sitä kulutetaan myös kuljetuksessa ja jalostuksessa. Imatran kaatopaikka on tllrvellyt sen. Haaskaavimpia ovat kertakäyttöesi neet. MUOTI HAASKAA ENERGIAA Energiaa tarvitaan silloinkin, kun jätteestä tehdään uusi tuote, mutta kulutus on paljon vähäisempää. Uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyky on jo nyt koetuksella ja uusiutumattomat hupenevat kiihtyvästi . Terveydellisten, hygieenisten ja esteettisten haittojen ohella siitä seuraa maan ja veden tuotantokyvyn alenemista sekä kansantaloudellista ta_ppiota
Kuvassa Koilliskairan metsämerta. Helsingin rantojen viimeisiä lintuparatiiseja (ks. Jätemäärät kasvavat noin 3-5 % vuodessa. S~ppo Vuolanto, Suomen Luonto 6/1974), niiltä leviää roskia ja pahaa hajua, niillä sikiää rottia ja kärpäsiä, ja niiden mehut uhkaavat pohja~siä. Ongelmana on se, että tämä valtava raaka-ainemäärä on sekaisin ja pieninä annoksina ympäri maatamme. Voidaan tosin leikkiä ajatuksella, että joskus tulevaisuudessa nykyisten jätteiden arvo oivalletaan ja kaatopaikkojemme ympärille kehittyy uudenlaista teollisuutta. Suomessa käytettiin viime vuonna (1974 ) noin 800 000 tonnia paperia, siis puolisen kiloa henkeä ja vuorokautta kohti . Viime vap • puna voimaan astunut romuautolaki tekee mahdolliseksi hylätyn ajoneuvon siirtämisen ja siinä olevan raaka-aineen tai · teen ottamisen. KERÄYSP APERI Suomen metsien varjelijoilla on erityinen syy säästää paperia ja kerätä jätepaperi talteen, sillä jokainen jätepaperitonni säästää neljä kiintokuutiometriä puuta. Metallia ja muovia on kumpaakin muutama prosentti, loput pääasiassa lasia . hylättyjä kaivoksia kuten meillä sorakuoppia on asia ilmaistu näin: " Eilispäivän kaivokset ovat nykypäivän kaatopaikko ja ja huomispäivän kaivoksia " . Jätteen tilavuus pienenee, mutta samalla syntyy pahaa hajua ja myrkyllisiä ilmansaasteita, mm. määrä on niin paljon pienempi, että keskivertosuomalaisen päiväjäte on vain runsaat puoli kiloa . kotieläinten ruokintaan tai polttoaineeksi. Helsingin Kyläsaaressa jätettä hävitetään polttamalla lämmön tuottamiseksi . Koska paperin ja muovin osuus pakkauksissa kasvaa, niiden osuudet jätemäärästä kasvavat myös. VALTAVA RAAKA-AINEMÄÄRÄ Vuodessa Suomi tuottaa huikeat määrät jätettä: puoli miljoonaa tonnia paperia, kolmesataa tuhatta tonnia ruoantähteitä, lähes satatuhatta tonnia lasia, viisikymmentätuhatta tonnia metalleja ja saman verran muoveja. Jäljelläolevastakin runsaat puolet on eloperäistä, orgaanista ainetta, lähinnä ruoantähteitä. Tästä määrästä vietiin kaatopaikoille enemmän kuin puolet. Jätteen tilavuutta yritetään pienentää myös murskaamalla ja jyräämällä sitä tiiviiksi . Jos se olisi lajiteltuna yhdessä paikassa, sen varassa kukoistaisi melkoinen teollisuus. Mikään näistä menetelmistä ei tee oikeutta jätteen todelliselle arvolle. Kaatopaikat kasvavat. Sekalaisesta jätteestä paasee helpoimmin eroon viemällä sen kaatopaikalle. Tällaista menettelyä kokeillaan jo useissa maissa, mm . Yhdysvalloissa, jossa kaatopaikkoina käytetään mm . Noin satatuhatta autoa poistetaan maassamme käytöstä vuosittain. raskasmetalleja. Siellä se vie tilaa, aiheuttaa tulipalonvaaraa, ympäristön ros 133. SU OMEN L U ONTO 3/ 75 Jos jätepaperin talteenotto kaksinkertaistettaisiin nykyisestll., sUstyisi yhtll paljon puu tavaraa kuin mitä metsäteollisuutemme pelkäll menettävänsä, jos Ympll.ristönsuojelun neuvottelukunnan kansallispuisto-ohjelma toteutettaisiin täysimääräisesti. Sveitsissä ja Ruotsissa . Tavoitteena onkin pidettävä lajittelua jo kotitalouksissa . __ Jätteen käyttöarvo on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se lajitellaan. Ne valtaavat maata, mm. Ero johtunee sekä elintasoeroista että maaseudulla vielä elävasta ekologisemmasta perinteestä, joka välttää kertakäyttöpakkauksia ja muuta haaskausta ja joka käyttää jätteet tarkemmin, esim. Noin puolet jätteestä on paperia
Kotimaista keräystä voitaisiin epäilemättä tehostaa paljonkin, mutta kilpailuasetelmat, hinnanmuodostuksen epäselvyys ja epäyhtenäisyys sekä kulissientakaiset kiistat, joista kantautuu näkyville vain kajastusta, tulehduttivat Suomen rautaromutilanteen v. 1973. Lähes puolet siitä on tullut suoraan paperitehtailta erilaisina tähteinä. Kaikkiaan menetetään maamme kaa topaikoille vuosittain paperia määrä, jonka arvo on yli 50 milj . Suurin osa maamme jätepaperista kulkee erityisen liikkeen, Paperinkeräys Oy: ri kautta tai sen antamien ohjeiden mukaisesti . Talteenottoprosentti voitaisiin helposti nostaa kaksinkertaiseksi eli Hollannin ja Japanin tasolle. Runsas kolmannes tai noin puolet on peltipurkkeja, loput hyvin sekalaista, kuten rautasänkyjä, jääkaappeja, koneenosia jne. Siitä lähdettäessä tarvitaan vain kolmannes siitä energiasta, joka kuluu, kun raakaaineena on puu. 8, 1975, s. vähentävät romun arvoa. Silloin vuotuinen puunsäästö olisi noin 1.2 milj. Maahamme tuodaan vuosittain Neuvostoliitosta noin 100 000 tonnia rautaromua. Kun tiedämme puunjalostusteollisuutemme mammuttitaudin paisua ohi realististenkin raakaainevarojen, voimme arvata, että ilman lujaa lainsäädännöllistä ja hallinnollista säätelyä todellista säästöä ei syntyisi, vaan teollisuuden kapasiteetti vain paisuisi jäteraaka-aineen osoittamalla määrällä . kiintokuutiometriä. 134 Ympäristötai energiavaikutus Malmista Romusta " Säästö-%" Neitseellisen raakaaineen käyttö 2 300 t 250 t 90 Energian kulutus 24 500 MJ 6 400 MJ 75 limaan joutuvien saasteiden määrä 121 t 17 t 85 Veden tarve 75 m 45 m 40 Veteen joutuvien saasteiden määrä 68 t 17 t 75 Vaikutus kulu••Jsvaiheen saasteisiin 967 t -60 t 105 Kaivostoiminnan jätemäärä 2 800 t 60 t 95 Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomaisten (EPA) laskelma ympäristö• ja energiavaikutuksista, kun valmistetaan malmista ja romusta tuhat tonnia terästä (luvut ovat pyöristettyjä; lähde: Materials Reclamation Weekly, Feb. Paperijäte on erotettava muusta jätteestä jo kotitalouksissa, sillä likaantuminen alentaa sen arvoa. mk. SUOMEN LUONTO 3/ 75. Påltettaessa sen lisäaineet aiheuttavat vakavaa ilman saastumista. Kullervo Kuuselan arvion mukaan, jos suunnitteilla oleva uusi kansallispuisto-ohje! mamme toteutettaisiin. Energiaa säästyisi myös puun korjaamisja kuljetusvaiheessa, ja vesiin joutuva jätekuorma pienenisi. Tilanne ei liene vielä selkiintynyt. RAUTAROMU ON PAREMPAA KUIN MALMI Terästeollisuutemme on valmis ostamaan kaiken saatavilla olevan rautaromun, sillä se on sille edullisempaa raaka-ainetta kuin malmi. Omasta maasta sitä kerätään noin 200 000 tonnia. Viime vuosina Suomessa on koottu noin 150-170 000 tonnia jätepaperia. Uuteen käyttöön, lähinnä kartongin valmistukseen, meillä on viime vuosina kerätty noin kaksikymmentä prosenttia. Arvio lienee tehty pikemmin yläkuin alakanttiin, joten Suomen kansa voisi helposti "ostaa" koko kansallispuisto-ohjelman metsät kaksinkertaistamalla jätepaperin talteenottoprosentin . Maahamme suunnitellaankin entisen lisäksi paperiteollisuutta, joka käyttäisi hyväkseen nimenomaan jätepaperia. 20). Noin kolmannes on tullut kotitalouksista, ja juuri tämän määrä voitaisiin helposti lisätä moninkertaiseksi. Toistaiseksi meillä ei juuri ole kiinnitetty huomiota tähän raaka-ainelähteeseen. Jos jätepaperistamme otettaisiin talteen 40 %, saasty1s1 paperinvalmistuksessa vuosittain yli puoli miljoonaa tonnia öljyä. Ylläolevat laskelmat perustuvat kuitenkin siihen optimistiseen olettamukseen, että tehostuva jätepaperin talteenotto todella vähentäisi hakkuita, energian käyttöä ja vesien kuormitusta. Parempilaatuisen romun jatkeena sitä kyllä voidaan käyttää . Magneetin avulla raudan erottaminen muusta metallista kyllä onnistuu, mutta lisäaineet, kuten maalit, lakat, ruoan tähteet, tinaukset jne. Kuitenkin jätepaperia käyttävä teknologia on kehitetty varsin pitkälle. Ellei jätettä käyttävä teollisuus voi luottaa siihen, että kotitalouksista tuleva keräyspa.peri on puhdasta, se tuskin on kovin innokas tehostamaan talteenottoa. Tämäkin merkitsee vuosittain runsaan puolen miljoonan puukuution säästöä. perilla säästetään myös energiaa. kaantumista jne. Tehtaista, kaupoista ja virastoista saadaan jonkin verran jätepaperia, mutta ei läheskään kaikkea käyttökelpoista. Liike toimittaa ne pääasiassa omistajilleen, suomalaisille paperitehtaille. Erityisesti pitäisi kerätä talteen ruskea käärepaperi ja pahvi, sillä pitkäkuituisina ja vähän lisäaineita sisältävinä ne ovat erikoisen arvokkaita. Jätep .. Kotitalousjätteen metalli vuosittain ehkä viitisenkymmentä tuhatta tonnia on pääasiassa rautaa, mutta sen laatu vaihtelee. Tämä on juuri se puumäärä, jolla metsiemme vuotuinen tuotto vähenisi prof. Vieraat ainekset, varsinkiri muovit, voivat keittovaiheessa turmella suuret raakaainemäärät
Paloittamon mylly vasaroi romun silpuksi,jolloin maalit, kumit, muovit ja verhoilut irtoavat. tekiSU OMEN L U ONTO 3/7 5 jäistä riippuen 10-25 p/kg, tuontiromusta tiettävästi paljon enemmänkin . Tilanne parani edelleen, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa 19 7 4 romuautolain, joka 135. Romunkeräyksellä voidaan torjua myös autonromujen ja muun järeän jätteen aiheuttamaa maisemallista haittaa . Mutta valmistukseen tarvitaan paljon energiaa. Koska näiden määrä on suuri, laatu tasainen ja kuljetettavuus hyvä, tämä romu käytetään melko tarkasti ainakin jos hinnasta sovitaan (tosin Valtionrautatiet on ollut tyytymätön teollisuuden maksamaan hintaan). Rautaa on maankuoressa runsaasti ja malmien pitoisuudet ovat suuret, joten loppumisesta ei ole pelkoa. ............. Alhaalla oli.kyy kevyempi aines, jolle ei toistaiseksi ole keksitty kllyttöä. l • • 1 .-~~ 1 1 Kuusakoski Oy:n autopaloittamo Heinolan maalaiskunnassa kllsittelee vuosittain kymmenill tuhansia autonromuja. Sen polttaminen tuottaisi paljon lllmpöll, mutta samalla myös runsaasti ilmaa saastuttavia aineita. Ennen paloittelua ne litistetlllln kuljetusta varten (vasen kuvasarja). Romua käyttämällä siitä säästetään kolme neljännestä. Rautaromusta on maksettu laadusta ym. Korkealuokkaista rautaromua saadaan rautatiekiskoista ja -vaunuista, rakennuksista, silloista, koneistoa, laivoista ja metalliteollisuuden tähteistä. Jokainen maastamme kerätty rautaromukilo säästää energiaa noin kymmenen kilowattituntia eli saman verran kuin sähkölevy kuluttaa kymmenessä tunnissa. Oikealla keskellll on kasassa muutaman sadan autonromun rauta valmiina lllhternlllln terllssulattamoon. Kun Kuusakoski O y: n autopaloittamo aloitti toimintansa Heinolan maalaiskunnassa lokakuussa 1972, alettiin ongelma saada hallintaan
Talteenottoa pitäisi tehostaa, sillä romusta lähtemällä säästetään 90 % siitä energiasta, mikä kuluisi, jos lähtöaineena käytettäisiin bauksiittia. Sitä joutuu ympäristöön hienojakoisena korkeaoktaanista bensiiniä käyttävistä autoista, jätteidenpolttouuneista ja lyijysulattamoista. valmistukseen. Se on kestävä, monikäyttöinen ja arvokas aine, jota Suomi pystyy viemään ulkomaille melkoisia määriä. 5. He toimittavat sen edelleen Kuusakoski Oy:n sulattamoihin (Espoossa ja Heinolan mlk:ssa). Myös kunnat ovat tukeneet tätä toimintaa sopimalla tavoista, joilla kunnan ja sen kaatopaikkojen vastuksina olevat isot romut siirtyvät paloittamoon. Suurina annoksina sitä joutuu ympäristöön ennen kaikkea hylätyistä akuista, joiden painosta pääosa on lyijyä. Lyijystä maksetaan melko huonoa hintaa (parhaimmillaankin alle 2 mk/kg), sitä on harvoin saatavilla suuria määriä ja sen sulattamiseen ja jalostukseen liittyy vakavia ympäristöonSUOMEN LUONTO 3/ 75. KUPARI JA MESSINKI Kupari on puolijalo metalli, kullan ja hopean "sukulainen". Tehokkaan organisaation ja hyvän hinnan vuoksi kuparin talteenottoprosentti on poikkeuksellisen korkea, eräiden arvioiden mukaan jopa 90 %. Nämä ovat pahimpia maisemahaittojen aiheuttajia. ALUMIINI Tämä metalli on maankuoren metalleista runsain. Talteenottoprosentti on jonkin verran alhaisempi, samoin hinta. Käytännössä alumiinia valmistetaankin maissa, joissa on paljon halpaa sähköä, mm. LYIJY Lyijy on tunnetusti myrkyllinen metalli. Pahin pullonkaula on keräyksen ja kuljetuksen kalleus, joka estää kaukana ja huonojen kulkuyhteyksien takana olevia romuja pääsemästä tämän jätehuollon piiriin. tietyin edellytyksin mahdollistaa hylättyjen autonromujen kuljettamisen ja romuttamisen ilman "omistajan" lupaa. Vuosittain meillä poistetaan käytöstä noin 100 000 autoa, joista 70 000 on henkilöja pakettiautoja. Puutetta siitä tuskin voi tulla, mutta sen hinta pysyy korkeana, koska sen val mistukseen tarvitaan valtavia energiamääriä. Niiden sisältämä rikkihappo on myös vaarallista. Vaikka itse metalli on myrkytön ja muutenkin vaaraton, se aiheuttaa melkoisesti ympäristöhaittoja. Kolmannes akuista jää kuitenkin ajelehtimaan pihoille ja kaatopaikoille. Kerätyn kupariromun välittävät sille lähinnä romukauppiaat. Sitä käytetään paljon kertakäyttöpakkausten 136 Alumiiniromusta saadaan ensiluokkaista raaka-ainetta ja samalla sllllstetlllln 90 96 energiasta, joka kuluisi erotettaessa metalli bauksiitista. Sen keräys ja käyttö on järjestetty kuparin tapaan. Kotieläimille ne ovat aiheuttaneet vakavia myrkytyksiä. Suomen kupariromun käyttää pääasiassa Outokumpu Oy. Sen mukana seuraa melkein aina joukko muita aineita: akkujen rikkihappo, muovi ja kovakumi; kaapeleiden muut metallit, muovit ja kuidut; kirjasinmetallin seosmetallit. Näin yleensä tapahtuukin, sillä keräilystä huolehtivat suureksi osaksi maamme hajottamot. Norjassa. Korkean romu hinnan (37 mk/kg) kuparia kannattaa jopa varastaa varastettuja kaapeleitahan on myyty romuksi. Alumiiniroskat säilyvät maisemassa ja maaperässä muuttumattomina hyvin kauan. Kuvassa Kuusakoski Oy:n romusta valmistamia alumiiniharkkoja. Jokaisessa alumiiniromukilossa "piilee" energiaa noin 15 kilowattituntia. Laki astui voimaan 1. Yhdestä autonromusta syntyy keskimäärin lähes puoli tonnia hyvää romurautaa, joten sekä valuutassa että energiankulutuksessa saavutetaan melkoinen kansantaloudellinen säästö. Se pystyy lisäämään kapasiteettiaan niin, että se voi selviytyä Suomen kaikista vuosittain romutettavista autoista ja lisäksi vähitellen niistä sadoista tuhansista auton-, niittokoneenja jääkaapinromuista, jotka laikuttavat maisemiamme. Kaksi kolmannesta alumiiniromustamme joutuu kuitenkin vielä hukkaan. Sen maksimoimiseksi on tietenkin paikallaan, että ennen paloittelua kaikki käyttökelpoiset osat otetaan varaosiksi. Messinki, kuparin ja sinkin seos, on myös arvokasta. Suomessa alumiini on tuontitavaraa. Ainakin kaksi kolmannesta maamme lyijyakuista saadaan talteen, sillä vanha akku jää yleensä sille huoltoasemalle, joka myy asiakkaalle uuden. Jokainen tal teenotettu kuparikilo saastaa energiaa noin 6 kilowattituntia. Viime vuonna edellämainittu paloittamo käsitteli noin 50 000 autoa. Romukauppiaat ostavat kaiken alumiiniromun ja maksavat siitä laadusta ja puhtaudesta riippuen 1-2 mk/kg. 1975. Romun käyttö kannattaa myös kansantaloudellisesti, sillä malmista erottamiseen tarvitaan seitsemän kertaa enemmän energiaa kuin aloi tettaessa romusta. Lyijyn käsittely keräyksen kaikissa vaiheissa on hankalaa. Noin kaksi kolmannesta meillä syntyvästä alumiiniromusta joutuu hukkaan. Ellei Suomen metalliteollisuus pysty käyttämään kaikkia niiden tuotteita, niille on tarjolla hyvät vientimarkkinat. Kestävyydestä johtuu, että kupari muuttuu romuksi hyvin hitaasti
MUOVIT Muovi on hyvin monenlaisten aineiden yhteisnimitys. Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana syrjäisetkin metsät ovat roskaantuneet, kun lannoitteita o n alettu myydä polyeteenisäkeissä. Jos muovijätteet lajitellaan, niitä voidaan erinomaisesti käyttää uusien muoviesineiden valmistukseen . Kaatopaikalla ne vievät runsaasti tilaa ja estävät täytemaata painumasta tiiviisti . ÖLJY Valtaosa Suomeen tuodusta öljystä poltetaan erilaisina jalosteina . Myös autonrenkaista ja muusta kumiromusta otetaan byödyiliseen käyttöön vain murto-osa. rakennusja eristyslevyiksi. Polttamista haittaa se, että muoveissa voi olla myrkyllisiä lisäaineita (PCB :tä ja raskasmetalleja), jotka saastuttavat ilmaa. Mutta kun se kaupunkioloissa sekoittuu valtavaan paperi-, lasi-, muovija metallimäärään, sitä ei juuri saada tarkoituksenmukaiseen käyttöön. gelmia . Säkkijätteestä valmistettu muovi on lujuudeltaan alkuperäisen veroista, mutta väriltään sameampaa. Useimmat niistä valmistetaan öljystä. Lyijy koetetaankin sen kaikilla käyttöaloilla korvata muilla aineilla. Tähän haittaan on nyt odotettavissa apua, kun Rosenlew-Pakkaus alkaa tänä keväänä käyttää vanhoja säkkejä uuden muovikalvon raakaaineena Harvialassa . polyeteeni , sisältää vain hiiltä ja vetyä (eräät myös happea), ne voi vaaratta polttaa kuumassa uunissa. LAHOAVA JÄTE Kaatopaikoille viedään kotitalouksista vuosittain noin 300 miljoonaa kiloa lahoamiskelpoista jätettä. Koska kuitenkin suurin osa muoveista, mm . Kemiallisesti kestävinä ja luonnontaloudelle vieraina ne eivät sovellu kompostointiin . PVC) poltettaessa syntyy suolahappoa, joka syövyttää savukanavia ja lisää ympäristön happamuutta. Keräyskampanjan järjestää 4Hliitto . Jos jätteen lajittelu suoritettaisiin jo talouksissa paperit yhteen, lasi toiseen, metallit kolmanteen ja muovit neljänteen pussiin niin jäljellejäävä aines antaisi arvokkaan humusja ravinnelisän puistoille ja viljelyksille . Ruohikkoon jääneet muovikelmut ovat aiheuttaneet kotieläinten kuolemia tukkimalla ruoansulatuskanavan. Koska muovijätteiden kemiallinen koostumus vaihtelee, niiden käsittelyä on vaikea järjestää. Kaatopaikoille joutuu vuosittain noin satatuhatta lasitonnia, vaikka lasiromulla alkaa jo olla huomattavaa rahallistakin arvoa, ja vaikka monet juomapullot lunastetaan takaisin. Vastaavaa menettelyä hän jo sovelletaan merkittäessä tekstiilien pesuohjeita. Haja-asutuksessa sen luonnollinen käsittelytapa olisi kompostointi. Klooripitoisia muoveja (esim. Ennakkolaskelmien mukaan jo alkuvaiheessa saadaan talteen 40 % vanhoista säkeistä, ja talteenottoprosentin odotetaan nousevan. Vain vähäinen murto-osa otetaan Suomessa toistaiseksi talteen ja uuteen käyttöön . Lajittelematon muovijäte voidaan silputa ja puristaa SUOMEN LUONTO 3/75 Käytetty voiteluöljy on paha vesien pilaaja, mutta ensiluokkainen uuden voiteluöljyn raaka-aine. Suomessa kehitellään parhaillaa n ympäristöystävällisempää lyij yro mun hyväksikäytön prosessia. Olisikin suotavaa, että muoviesineiden valmistajat sopisivat yhteisesta tunnuksesta, vaikkapa liekinkuvasta, jolla merkittäisiin poltto hävitykseen soveltuvat muovilaadut. Osa käytetään voitelu137. Muovikalvot ovat pahoja roskaajia
Määrä olisi helppo kymmenkertaistaa, kuten mm . Tästä säästetään noin neljännes tai viidennes, jos raaka-aineena käytetään lasiromua. 1973 noin 107 000 tonnia). Yksi osa öljyä pilaa miljoona osaa juomavettä. Sirpalevaaran ja esteettisten haittojen vuoksi lasi kuitenkin aiheuttaa melkoisia ympäristöhaittoja. Enimmäkseen ne joutuvat hukkaan. Kun edellämainituista raakaaineista valmistetaan kolme tonnia lasia, poltetaan tonni öljyä. Rahtuakaan järkeä ei ole siinä, että öljyä poltetaan vain hävittämismielessä. Tämä sekä soodan hinnan viimeaikainen kohoaminen tekevät lasiromun uudelleenkäytön liiketaloudellisestikin kannattavaksi. se, että kuluttajat on täysin tarpeettomasti totutettu värittämään lasiin. Tähän kelpaa kaikenlainen lasi, mutta jos lasiromua kerätään uuden lasin valmistukseen, se on lajiteltava. Erityisesti tämä koskee pulloja. Käytetty öljy voidaan tehdä vaarattomaksi polttamalla tai puhdistamalla. aineena (v. KERÄYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ Tuskin mikään jäte on arvotonta. Vuotuisista· jäteöljymaansta saataisiin helposti 30 000 tonnia uuden veroista voiteluainetta. Tästä menetetään nykyisin lähes puolet. Vanhat autonrenkaat ja muut kumiesineet ovat nykyisin jokseenkin arvottomia, vaikka kumi oli esim. Kotitalouksissa syntyvän jätteen hyväksikäyttöä tuskin onnistutaan toteuttamaan ilman kuluttajien apua. Kotitalouksista kerätty sekalumppu kelpaa ainakin katto huovan valmistukseen. ulkomailta sekalumppua vuosittain yli miljoonalla markalla. Suomen Luonto 3/1974). Lasin hyväksikäyttöä vaikeuttaa mm. LASI Lasin raaka-aineet lähinnä kvartsihiekka, sooda ja kalkkikivi ovat halpoja ja runsaita. Käytännössä meillä regeneroidaan vuosittain vain 2 000-3 000 tonnia, pääasiassa Lempäälässä toimivan Kajomeri Oy:n toimesta (ks. Hiekaksi jauhettuna se olisi täysin vaaratonta esim. SU OME N LUO TO 3/75. viime sodan aikana arvokasta jäteraaka-ainetta. lyijy, voivat saastuttaa ilmaa. Talteenottoa kannattaisi tehostaa, sillä nykyisin joudutaan tähän tarkoitukseen tuomaan . Kotitalousjärj estöjen tänä keväänä järjestämä lumpunkeräys kampanja antaa toivottavasti vauhtia lumppuj en paremmalle hyväksikäytölle. Palamisarvoltaan jäteöljy vastaa raskasta polttoöljyä, mutta sen lisäaineet, mm. Lasitehtaiden maksaman romuhinnan 02-25 p/kg) mukaan laskien tämän lasijätteen arvo · on noin 10-20 milj. mk. Saksan liittotasavallan kokemukset osoittavat. Heitteille jätetty öljy turmelee pohjavesiä. Näiden torjunnan tärkein keino olisi kaiken kertakäyttölasin hylkääminen. Kirkastakin lasiromua voidaan käyttää vain pienenä osana (25-30 %) raakaaineesta, jos valmistetaan väritöntä lasia. Raakaainepula ei pakota käyttämään lasiromua uudelleen. MUU JÄTE Edellämainittujen jätt~id~n lisäksi meillä joutuu vuos1ttam jätteeksi melkoiset määrät erilaisia tekstiilejä, kumia, nahkaa jne. Myös värjäykseen käytetyt metalliyhdisteet ovat halpoja, sillä niitä tarvitaan hyvin vähän. Valuuttaa säästyisi samalla yli 20 milj . Energian hinnan kohoaminen on sen osoittanut kouriintuntuvasti. Tekstiilien sekalaisesta laadusta erilaiset keinoja luonnonkuidut sekä niiden seokset johtuu, että uudelleenkävttö on hankalaa. Hintakin on sitä korkeampi, mitä paremmin se on lajiteltu. Edellistä voidaan perustella vain siinä tapauksessa, että palamislämpö käytetään hyväksi. Meillä sitä käyttää Tienhaaran Kattohuopatehdas . Kauppaja teollisuusministeriö onkin ryhtynyt selvittelemään mahdollisuuksia järjestää maahamme tehokkaampaa jäteöljyn keräystä ja käyttöä. Kansantalouden ja ympäristönsuojelun kannalta on parasta regeneroida öljy uudelleen voiteluaineeksi. Vuoden 1973 jäteöljymäärästä, joka oli 60 000 tonnia, poltettiin lämmön tuottamiseksi noin 25 000 tonnia. Kaksi kolmannesta meillä valmistetusta lasista on väritöntä. . Koska lasi )38 on liukenematon ja luonnonmukainen aine, se ei kemiallisesti uhkaa ympäristöä. mk. Vaikka talousjätteessä on lasia vuosittain lähes satatuhatta tonnia, tämän talteenottoa ei •alkoholija eräitä virvoitusjuomapulloja lukuunottamtta ole mitenkään järjestetty. Tämä onnistuu varmasti myös käytännössä, jos osa jäteraaka-aineen arvosta palautuu korvauksena kuluttajalle, jonka suorittama lajittelu tekee toiminnan sekä liikeettä kansantaloudellisesti kannattavaksi. Koska öljyä joutuu muun jätteen m~kana kaatopaikoille, jotka usein vielä on sijoitettu hylättyihin sorakuoppiin lähelle pohjavettä, tämä vaara on hyvin todellinen. Värillistä valmistettaessa voi romun osuus olla lähes kaksinkertainen. Vaikeinta on järjestää seostettujen keinokuituj en uudelleenkäyttö . Lajittelun pitäisi tapahtua jo talouksissa, jolloin siitä ei olisi sanottavaa lisävaivaa ja jolloin eri jäteraaka-aineet saataisiin talteen mahdollisimman puhtaina. Pienet, toisiinsa sekoittuneet jäte-erät ovat epätaloudellisia. täytemaana. Lähinnä käytetäänkin hyväksi vain alan teollisuuden tähteitä, joiden laatu tunnetaan. Kiinnostus jätteisiin kasvaa koko ajan . Käytetty voiteluöljy olisi arvokasta uuden raaka-ainetta, mutta käytännössä vain kolmisen prosenttia käytetään meillä hyväksi. Niiden ympärillä käydään jo riitaakin. Periaatteessa myös kumi voidaan käyttää uudelleen, mutta nykyisin se parhaassakin tapauksessa joko poltetaan tai hienonnetaan tienpäällys teen aineosaksi. Lasiromusta voidaan valmistaa myös lasivillaa, rakennusja eristyslevyjä ym
Siinä korostetaan melkein poikkeuksetta raaka-aineiden talteenoton ja hyväksikäytön merkitystä. Teollisuus näyttää olevan yhä kiinnostuneempi ottamaan raaka-aineet talteen jätteistä käytettäväksi joko samassa prosessissa tai muualla. Esitys seuraa kaaviota. Tässä artikkelissa käsitellään jätehuoltoa nykyisin käytössä olevat menetelmät sivuuttaen, muttei suinkaan aliarvioiden. JÄTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTÖN MOTIIVEJA Useissa maissa on jo tai on valmisteilla jätehuoltolainsäädäntö. Sivun 141 kuviossa on kuvattu yhdyskuntajätteen erilaisia käsittelymahdollisuuksia ennen kaatopaikalle joutumista. Rohkaisevatko kokemukset jatkamaan . Osanottajista monet olivat sitä mieltä, että teollistuneiden maiden hyvinvointiin tottuneita ihmisiä ei enää saa lajittelemaan erilleen raaka-aineita ja tavaroita, joita he ovat tottuneet pitämään jätteinä. yhdyskuntajätteiden käsittelyyn, jätehuollosta vastuussa olevien paikallisten viranomaisten on vaikea investoida ratkaisuihin, jotka nykyisten laskentatapojen mukaan tuottavat vasta pitkällä tähtäimellä. Talousjätteen käsittelytapoja eri maissa. Kuitenkin jo silloin arvioitiin olevan käynnissä lähemmäs sata yhdyskuntajätteen Japani Hollanti Ruotsi Saksan liittotasav. Edelleen kaatopaikka muodostaa ympärilleen melkoisen häiriöalueen (liikenne, melu, jätevesi, haju, linnut, rotat, maisemalliset häiriöt). Kaatopaikkoja käytettäessä syntyy erilaisia ongelmia, kuten pohjavesien ja pintavesien pilaantumisvaara ja tilantarpeeseen liittyvät ongelmat. Kiinnostus muihin menetelmiin lisääntyy sitä nopeammin, mitä vaikeammiksi jätteiden aiheuttamat ympäristöongelmat käyvät. Väestötiheys, teollistumisaste ja maantieteelliset olosuhteet vaikuttavat luonnollisesti ongelmien vakavuusasteeseen. Käsittelytavoilla, joilla pyritään raakaaineiden ja energian talteenottoon, ei taulukossa juuri ole sijaa . Tavanomaisin jätteiden käsittelymuoto on kaatopaikka, valvottu tai valvomaton. Tähän on useita tapoja. Tämä johtunee, paitsi kohonneista energian ja raaka-aineen hinnoista, myös ympäristönsuojelulainsäädännön kehittymisestä. Eikö talteenotto sitten kiinnosta . Teollistuneitten maitten jätehuolto-ongelmat ovat samankaltaisia: kaatopaikka-alueiden löytämisvaikeudet, vesien pilaantumisvaarat, hajut ja loiset, polttolaitosten savukaasuongelmat, ympäristölle haitallisten ja vaarallisten jätteiden valvomaton sijoitus, jätteiden keräysja kuljetusongelmat jne. Vuoden 19 7 3 marraskuussa pidettiin Sveitsissä raaka-aineiden kierrättämistä käsittelevä seminaari . Suomalaisen jätehuollon tulisi käyttää hyväkseen muualla saatuja kokemuksia. J ali Ruuskanen Muitten maitten jätehuoltokokemuksia Useimmissa maissa suurin osa yhdyskuntajätteestä viedään yhä edelleen kaatopaikoille. Tämä ei johtune pelkästään varojen puutteesta tai korkeista kustannuksista, sillä useissa maissa valtio tukee jätteidenkäsittelylaitosten rakentamista. JÄTTEEN LAJITTELU SYNTYMISPAIKALLA Ulkomailla on kokeiltu talousjätteiden lajittelemista kotona. J ätemääriä pienentämällä voidaan edellä esitettyjä ongelmia vähentää . Sillä voidaksemme askarrella jätehuollon uuden teknologian piirissä, jonkun eli meilläkin useimmiten tuon kaatopaikalle suunnistavan jäteautonkuljettajan, täytyy viedä roskapussimme pois . Tärkeimpiä ovat käyttökelpoisten raaka-aineiden talteenotto Jatteestä, jätteiden murskaus ja hienontaminen eli homogenisointi sekä pyrolyysi . Tällöin keskusteltiin mrös talousjätteiden syntymispa1kalla tapahtuvasta lajittelusta. Suuri ongelma tuntuu olev~_n myös uusia ratkaisuja ja nnllä saavutettavia etuja käsittelevän tiedon puute. SUOMEN LUONTO 3/75 139. Jätteiden hyväksikäyttöä pelkän vaarattomaksiteon sijasta voidaan perustella toistaiseksi melkein yksinomaan ympäristönsuojelullisilla syillä, joiden rahassa arvioiminen on nykyisillä laskentatavoilla vielä vaikeaa. Vaikka on olemassa kokeiltuMENETELMÄ Ranska USA 1972 1972 Kaatopaikka 77 92 Kompostointi 6 Poltto 17 8 Muu jakin teknisiä ratkaisuja esim. 1969 1973 1973 1972 46 75 75 80 1 18 2 51 7 25 18 2 Oheisessa taulukossa on esitetty yhdyskuntajätteiden käsittelytapoja muutamissa maissa. Vastaavasti jätteitä poltettaessa syntyy osa edellä mainituista ongelmista sekä ennen kaikkea ilmanpilaantumisvaara . Kaatofiaikka on vallitseva ratkaisu, vaikka jätteen hyväksikäytön arvo tunnustetaan kaikkia Ja
Ruotsala iset ovat laskeneet, että paperin arvo polttoaineena on samaa luo kkaa kuin sen arvo keräyspaperina. hydropulpperi, joka muistuttaa paperin valmistuksessa käytettävää sellumassan hajotusta. On rakennettu esittelyja tutkimuslaitoksia, usein julkisella tuella. Laitos käyttää jätettä 150 t/vrk. Tämä merkitsee, että jo toista kertaa paperitehtaaseen ki ertäessään keräyspaperi tuottaa ka nsantalo udelle selvää voittoa . Raskas jae johdetaan talteenottojärjestelmään, johon kuuluu magneettinen erotin, "ilmalajittelija" ja optinen lajittelija. Kuvaavaa on, että koelaitoksen mallin mukaan suunnitellussa täysimittakaavaisessa sovellutuksessa (2 800 t/vrk, sähköntuotanto 70 Mw) kuitujen talteenotto on vaihdettu energiantuotantoon. Monien mieles tä esim . Erilaisten lajittelutekniikoiden kehittämiseen tähtäävää tutkimustyötä onkin viime vuosina tehty runsaasti , ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Talteen otetaan metallit, lasi ja paperi (kuitu ). ihmisten motivoimin en lajitteluun. Käytettävissä on si is melko lailla tuloksia. Voidaanko tällaisesta Jatteestä ottaa eri a ineita jollakin taloudellisesti kan na ttava lla tavalla talteen . Ru otsin kokeilutulokset osoittavat, että lajittelu talouksissa on mahdo llista ja että toimintaa kannattaa jatkaa. Myös uusia, esim. tärkeimmän jäteraaka-aineen, paperin, kohdalla : on aina ta140 lo udellisempaa lajitella paperi pois jätteestä ja valmistaa siitä uutta paperia kuin ainoastaan kerran käyttää hyväksi sen lämpöarvo, tai pikemminkin vain noin 70 % sen lämpöarvosta. Talteen saadaan magneettiset, rautapitoiset metallit, ei-magneettiset, lähinnä alumiinipitoiset metallit sekä värillinen ja väritön lasi erikseen. Yhtä tärkeiiä hyvän lajittelutuloksen saamiseksi on lajittelusta tiedottaminen, so. Pienet 2 000-3 000 asukkaan kokeilut eivät kuitenkaan enää ole mielekkä itä muuten kuin esittelykohteina sellaisissa kunnissa, missä lajittelua ei vielä ole tehty. Myös laitoksen oma toiminta on pyritty rakentamaan ympäristöystävälliseksi. Jäte sekoitetaan veteen pyörivien terien avulla. Viime vuoden lopulla ko kei luja o li käyn nissä jo 22 kun nassa ja us eita suunnitteilla. Muutamia esimerkkejä : Märkäerollelulaitos. Varsinkin toiminnan alkaessa on ollut vaikeaa osoittaa kovin merkittäviä säästöjä. taloudelliset tulokset ovat vielä hyvin epäselvät. Sensijaan kunti en jätehuoltokustannusten pieneneminen on ollut helpompi osoittaa. Kuiva uksen jälkeen saadaan kuitua, jota käytetään kattopahvin valmistukseen. Tässä suhteessa o nkin syytä pitää jalat maassa. Vaikka taloudellisia tuloksia onkin lyhyellä tähtäimellä vaikea osoittaa, kiinnostus kotona tapahtuvaa lajittelua kohtaan ei ole suinkaan vähenemässä. Ru otsissa yhdyskuntajätteen lajittelukokeilut aloitettiin v. Vaikka laitos onkin toiminut eräänlaisena mallilaitoksena, sitä ei voida pitää kehityksen huippuna. Tun tuuhan selvältä, että lajittelu onni stuu paremmin uusilla kerros taloalueilla, missä on riittävän lähellä kunno lliset tilat lajiteltujen a ineiden sijoittamiseksi. RAAKA-AINEIDEN TALTEENOTTO SEKOITIUNEESTA JÄTIEESTÄ Jätteessä ovat eri raaka-aineet sekoittuneet keskenään . Örebron lähellähän on sekä paperiettä la sitehdas. 19 7 2 Örebrossa, m1ssa noin 2 500 taloutta käsittävällä Vivallan as untoalueella kokeiltiin lasin ja paperin lajittelua . Savukaasut puhdistetaan, samoin prosessissa käytetty vesi, joka kierrätetään. Ensinnäkin on osoittautunut tärkeäksi, että asukkaille voidaan oso ittaa lähellä olevat sopivat tilat lajitellulle jätteelle. Särkymättömät esineet otetaan erilleen, rautapitoiset jätteet magnettisella erottimella. Lajittelua suorittava asukas ei todella helposti huomaa taloudellista hyötyä . ilman käyttöön perustuvia tekniikoita on kehitetty. Useita menetelmiä on saatu kokeiluasteelle saakka . Jos verrataan kansantaloudellisesti esim. Energia otetaan talteen. Veteen lietetty jäte siivilöidään ja jaetaan kevyempään orgaaniseen ja raskaampaan jakeeseen, jossa ovat mukana lasi, pienemmät metalliesineet, keraaminen aine yms. Ruotsalai set as iantuntijat arvioivat, että kahdessa vuodessa kotitalo uksissa tapahtuva jätteiden lajittelu tulee olemaan useissa kunni ssa jätehuoltojärjestelmän kiinteä osa . Mainittakoon, että EPA on osallistunut myös St. Muu osa poltetaan leijupetiuunissa yhdessä läheisen jätevedenpuhdistamon lietteen kanssa. talousjätteessä o levien raaka-aineiden lajittelu käy paremmin päinsä kes kitetys ti kuin syntymispaikalla. Kokeilualueiden asuntotyyp pi on vaikuttanut lajittelun o nnistumiseen . Kevyt jae johdetaan edelleen kuitujen talteenottojärjestelmään. Lajitteluun käytetään tava nomaisia tekniikoita, kuten rikastusta (murskausta, seulontaa, sentrifugointia, magneettista erottelua jne.). lajittelua ja pyrolyysiä, jota pidetään enemmänkin raaka-aineiden ja energian talteenottomuotona kuin polttona, tullaan seuraavanlaiseen tulokseen esim. Franklinissa, Ohiossa sijaitsee tunnettu talteenottolaitos, Black Clawson Co'n märkäerottelulaitos . Rakentamisen on rahoittanut pääosin Yhdysvaltain ympäristönhoitoministeriö , EP A. Sveitsissä, Hollannissa ja Ruotsissa . lajittelukokeilua mm. Onnistuneimmissa lajittelukokeiluissa jatkokäsittelyyn (kaatopaikoille, polttoon jne.) menevän jätteen määrää on voitu pienentää 30-50 %. Käyttökelpoiset puukuidut otetaan erilleen kaksivaiheisessa seulassa ja pestään. Franklinin laitoksen perusyksikkö on ns. Esim . Louis' issa toimivan yhdyskuntajätteen ~äSUOMEN L UONTO 3/ 75. Kustannus säästöj ä syntyy lähinnä siten, että jäteastioiden ha kumäärät vähentyvä t ja mahdolliset ylimääräiset hakukerrat jäävät pois
1 Yi-tOYS.KLl><TA.JÄTE TAI vAS.iAAVA TQl?aanotto l<.&rä;lyvo;1,a.&,...Q E;; ralteenottoo __ 1 1 ll01l<.M1<1Sa.M. Kompostointiprosessia on eri tavoilla pyritty nopeuttamaan . Ruotsissa Svenska FlAt rakentaa parhaillaan yhdyskuntajätteen kuivaerottelulaitosta Högdalenin jätteenpolttolaitoksen yhteyteen. A\Ul.e.M i".a..L.i&.eJrJOTIO E.i -toH.._riotloo. Laitos toimii pääasiassa "kuivia" tekniikoita käyttäen, jotta syntyisi mahdollisimman vähän "märkiä", vaikeasti SUOMEN LUONTO 3/7 5 käsiteltäviä epäpuhtauksia. Mekaaninen lajittelulaitos voidaan kuitenkin rakentaa vaiheittain esim. Siinä pyritään sekä raaka-aineiden talteenottoon että energiantuotantoon. Aerobisen hajottamisen onnistumiselle on tärkeää, että mikroorganismit ja/tai sienet saavat typpeä . La,xån yhteiskompostointikokeilu. Projektin, jota sikäläinen teknologiahallitus STU (Styrelsen för Teknisk Utveckling) tukee, pitäisi olla koeajo ja tutkimuskunnossa ensi vuonna. Laitoksessa, jonka kestannusarvio on .4 milj. Suurehkon luokan demonstraatiolaitoksesta ( 1 000 t/vrk) saadaan jätteen murskauksen ja ilmaerottelun jälkeen kaksi jaetta, josta pääosan, 80 painoprosenttia, muodostaa kevyt jae (paperi, muovi). KOMPOSTOINNIN UUDET TUULET Kompostointi on vanha luonnonmukainen jätteenkäsittelymenetelmä, jonka avulla jo kauan on käytetty hyväksi jätteissä olevia raaka-aineita. Hajoamisprosessiin osallistuvat organismit vaativat myös sopivan vesipitoisuuden. Tavallisesti tarvitaan 40-60 painoprosenttia vettä. (Teknisk tidskrift 1974:20:n mukaan). ·&-11u.o.td Yhdyskuntajätieen (talous-, kiinteistö, liikeja pienteollisuusjätteen) mahdollisia käsittelytapoja. kr, aiotaan ottaa talteen paperi, muovi, rautapitoiset metallit, alumiini, lasi sekä kivija keraaminen aines. sittelylaitok5..en rakentamiseen. Eräs kiinnostavimmista lienee yhdyskuntajätteen ja jätevesipuhdistamojen lietteen yhteiskompostointi . Vastaavasti ilma, jota tullaan käyttämään monessa lajitteluvaiheessa, puhdistetaan aina käytön jälkeen ja pyritään mahdollisuuksien mukaan kierrättämään. Kaksi tällaista vaihtoehtoa on esitetty oheisessa kaaviossa. Menetelmä on kuitenkin kovin hidas Suomen ilmastossa. Lajittelulaitoksesta tulee helposti suuri, monimutkainen ja kallis. 141. Jätteestä eroteltu "purkkitavara" käsitellään eri laitoksessa alumiinin ja tinan talteenottamiseksi. Tämä kuljetetaan kuorma-autoilla noin 30 km :n päähän voimalaitokselle, jossa se k~ytetään lisäpolttoaineena Oärripöarvo 14.2 MJ/kg) kivihiilen ollessa primaåripolttoaine Oämpöarvo 23.4 MJ/kg). Koska paperin osuus talousjätteessä on suuri, jätteen vesipitoisuus on harvoin yli 25 prosenttia. Kuivaerottelulaitos. Kiirettä ei jätteidenkäsittelyssäkään salSI olla, mutta sitä on niin kauan kuin annamme jätemäärien kasvaa nykyisellä vauhdilla. Normaalissa talousjätteessä on hiilen ja typen suhde noin 100, kun sen ihanne kirjallisuuden mukaan on noin 35. täydentämään olemassa olevaa jätehuoltomenetelmää
Muuten palamaton aines tullaan käyttämään esim . kruunulla. Jätteiden vastaanottoasema tulee olemaan tiivis, suljettu bunkkeri (50 000 m 3 ) . Viidesosa palamattomasta aineesta on rautaa, jonka talteenottoa suunnitellaan myös. Ensimmäisessä vaihtoehdossa on yhdistetty kompostointi ja raaka-aineiden talteenotto. Hajoamistuloksena syntyy tavallisesti kaasua, jota voidaan käyttää energian tuotantoon tai kemikaalien valmistamiseen. täytemaana tai viemään kaatopaikalle. jätemäärien kasvun tai jäteraaka-aineiden markkinat. 19 7 M 17 3 M 11 Gislavedin pyrolyysilaitoksen toimintakaavio : 1 Ajoliuska, 2 Vastaanottoasema, 3 Jätteenkuljetin, 4 Hiilenkuljetin, 5 Generaattorirakennus, 6 Syöttölaitteisto, 7 Kaasugeneraattori (kuilu-uuni), 8 Sykloni, 9 Jällhdytinja sllhkösuodatin, 10 Putkistoja, 11 Tervanerotin ja lämmönvaihdin, 12 Tuhkanpoistolaite, 13 Kaasujohto kattiloineen, 14 Valvomo. Tällaisia laitoksia on mm. Projekti on päässyt vuodenvaihteessa täyteen vauhtiin . Projekti on kallis, ja sitä rahoittavat pääasiassa Ruotsin luonnonhoitovirasto (Statens Naturvårdsverk) ja aikaisemmin mainittu STU . Siitä otetaan kaasugeneraattorin prosessiilma . Kunnan jäte (noin 8 000 t/v ) ja kumitehtaan jäte ( 1 500 t/v) eivät siten riitä, vaan mukaan tulee myös naapurikuntia. kr. Vuosittain aiotaan kompostoida ·yhdessä noin 8 500 t talousjätettä, 4 000 m 3 lietettä (kuiva-ainepitoisuus 1 7 %) ja 200 t ulosteita. Useita erilaisia pyrolyysiprosesseja on kehitetty ja koelaitoksia rakennettu ja kokeiltu. Ranskassa, USA:ssa,Japanissaja Isossa-Britanniassa. l(of't'\fOt.to;"_.j ;" Muut ""4.talli+ Talteenottolaitos voidaan rakentaa vaiheittain ottaen huomioon esim. Gislavedin pyrolyysilaitoksen kustannusarvio on noin 7. Euroopan ainoa suurehko laitos on Koldingissa Tanskassa. Päätarkoituksena siinä, kuten jätteiden poltossakin, on jätemäärän vähentäminen. Laitoksen pitäisi olla valmis tämän vuoden (1974) syksyllä . 7 milj. Yhteiskompostoinnin kokeilemiseksi on Ruotsiin, Laxåhon rakennettu melko suuri koelaitos. Kunnollista tietoa halutaan erikoisesti raskasmetalleista, joita pelätään kovasti. Tarkoituksena on käsitellä vähintään 15 000 tonnia jätteitä vuodessa . Muodostunut kaasu puhdistetaan ja johdetaan kattilalaitokseen käytettäväksi polttoaineena yhdessä polttoöljyn kanssa. kivihiilikattilan lisäpolttoaineena. Toinen vaihtoehto on lisälaitteisto, jossa poltettavat aineosat voidaan erotella ja käyttää esim. Itse kompostoinnin ohella Laxåssa tullaan tutkimaan huolellisesti kompostoinnin tulos, komposti. PYROLYYSI Pyrolyysin käyttö yhdyskuntajätteiden käsittelyssä on viime aikoina herättänyt laajaa mielenkiintoa. Tällöin bunkkerissa on jatkuvasti pieni alipaine eivätkä hajut pääse ulos. Gislavedin pyrolyysilaitos. Tutkimusvaihe kestänee 3-4 vuotta . Koko syöttöjärjestelmä kuilu-uuniin ja pyrolyysigeneraattoriin on täysin suljettu. Uunin pohjalle kerääntyvät palamattomat aineet, joita on noin 20 painoeli noin 2 tilavuusprosenttia alkuperäisen jätteen · määrästä . vedissa Ruotsissa on rakenteilla pyrolyysilaitos käsittelemään sikäläisen rengastehtaan ja kunnan jätteitä. Ruotsin luonnonhoitovirasto (Naturvårdsverket) osallistuu tämän ensimmäisen, tavallaan koelaitoksena toimivan pyrolyysilaitoksen kustannuksiin 2.6 milj. Puhdistuksen käytetty vesi kierrätetään. SU OM EN L UONTO 3/75. Pyrolyysi on kuivatislausprosessi, missä orgaaninen aine hajotetaan korkeassa lämpötilassa (noin 900-1 000°C), hapetto massa tai vähähappisissa olosuhteissa. Kun mietittiin, mitä talousjätteeseen pitäisi lisätä, jätevesien puhdistamojen liete tuntui sopivan sekä typpiettä vesilähteeksi. kr. Tietoa saadaan perusteellisilla viljelykokeilla. Gisla142 4 Alu""i: n; Vaii-..1oe.h+o 1. Kokonaiskustannukset lienevät noin 7-8 milj. Kompostoinnin vaikutuksia pohjaja pintavesiin tutkitaan myös. Teknisiä tuloksia saataneen melko pian, mutta viljelykokeet vievät luonnollisesti aikansa. Selitykset: 1 Esimurskain, 2 Pystysuora seula (ilmanerotin), 3 Magneettinen erotin, 4 Sykloni, 5 Säiliö, 6 Jälkimurskain (repijä), 7 Puhallin
Valitettavasti emme jätehuollossa, niinkuin emme muussakaan ympäristönsuojelussa, pysty vielä asianmukaiseen järjestelmälliseen tiedon ja teknologian siirtoon . Tiedon ja teknologian siirtyminen Suomeen on paljolti sattumanvaraista. Kysymys on laskentatavasta, ja paikallisista olosuhteista esim. Aulomalisk sorlering av sopor, Teknisk Tidskrift 19 7 4: 20, s. maan hinnasta. Joka tapauksessa meilläkin seurataan pyrolyysitekniikan kehitystä mm. Japanilaisten tulosten mukaan kuitenkin myös huomattavasti pienemmät, jopa noin 50 000 asukkaan jätteitä käsittelevät laitokset saattavat osoittautua taloudellisesti kannattaviksi. Laitoksen käyttökustannusten arvioidaan olevan noin miljoona kruunua vuodessa. Tutkimusten mukaan jätteitä poltettaessa voidaan vain osa jätteiden energiasisällöstä käyttää hyväksi. Tavallisesti polttolaitosten tuhka viedään kaatopaikoille tai käytetään täytemaana. Hovsenius , Gunnar. Lowellissa, Massachusettsissa lähtee ensi vuonna käyntiin esittelylaitos. Kumitehdas, laitteiston toimittajayritys, Naturvårdsverket ja STU selvittävät laajan koeohjelman avulla pyrolyysin tekniikkaa, taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia. 48-51. Neitseellisen raaka-aineen käyttö kuluttaa useimmiten huomattavasti enemmän energiaa kuin jäteraaka-aineen käyttö, vaikka emme puhuisikaan aina tässä yhteydessä vain alumiinin tai teräksen valmistuksesta. Viime vuosina onkin kehitetty menetelmiä näiden talteenottamiseksi . Meillä tarvitaan jätehuoltomenetelmiä ja -tekniikoita kehittävää omaakin tutkimusja kehitystyötä. Hordgren , Mårten. Enhörning, Bengt. "Läpi" pääsee useammin huomiotaherättävä kuin todellisuutta lähellä oleva, tutkittu ja punnittu tieto. Sorlering behövs i hushållen, Teknisk Tidskrift 1974 :20, s. Maailmassa tehdään paljon jätehuollon tutkimusja kehitystyötä, suunnitellaan ja rakennetaan kokeilulaitoksia, tuotetaan käyttökelpoisuutta ja taloudellisuutta selvittävää tietoa. Komposlering en melod ali lösa de kommunala avJallsproblemen, Vägoch vattenbyggare 1974:12, s. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen turveja öljylaboratoriossa. Ei voida kuitenkaan kieltää sitä tosiasiaa, että poltossa tuhlataan sekä raaka-aineita että niiden sisältämää energiaa. Pyrolysanläggning byggs i Gislaved, Teknisk Tidskrift 1974 : 19, s. Harvaanasutussa maassa saattaa olla melko kannattamatonta kuljetella pieniä jäteraaka-aine-eriä pitkiä matkoja niitä mahdollisesti hyväksikäyttäviin yrityksiin. Sitä ei voida kuitenkaan pitää vielä teknis~sti valmiina, vaikka alkuperäinen keksintö on jo vuosikymmeniä vanha. Meillä ei ole jätehuollosta vastaavia viranomaisia eikä tutkimuslaitoksia, joilla olisi voimavaroja seurata, kerätä, muokata, soveltaa ja jakaa meidän olosuhteisiimme ja mittakaavaamme soveltuvaa tietoa. TOISTEN KOKEMUKSET KÄYTTÖÖN Voimmeko omia jätehuoltoratkaisuja tehdessämme käyttää toisten kokemukset hyödyksi. Ingenjörsve tenskapsakademien/Sveriges Civilingenjörsförbund CF-STF, IVA-meddelande nr 189, Stockholm 197 4, 95 s. Tämä tieto ja siitä saatava hyöty on melko vapaasti saatavissa. Alin jätteen "hävitysmaksu" tulee olemaan 50 kr/ tonni. sellainen, missä jäte on käsitelty palttoon sopivaksi ja toisaalta on mahdollisimman hyvin huolehdittu polton aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisestä, onkin hygieeninen ja varma tapa päästä jätteestä SUOMEN LUONTO 3/75 eroon. 143. Jo ensi vuonna arvioidaan säästettävän noin 3 000 m 5 öljyä. 18-19. Bahri , Marcel. Menetelmän on kehittänyt US Bureau of Mines. Esim . Ilmansuojelun kannalta pyrolyysiä uskotaan polttaa paremmaksi j ätteidenkäsi ttelymenetelmäksi. Ophan jätteiden lämpöarvo noussut paperija muovimäärien lisääntyessä. Kysymys on ajankohtainen; onhan uusi, lähivuosien suunnan määräävä jätehuoltolainsäädäntö tulossa. Tonnista talousjätettä uskotaan saatavan 200 öljylitraa vastaava kaasumäärä. Pienen, voimavaroiltaan rajallisen maan on kuitenkin syytä tarkkaan harkita, mitä se tekee itse ja missä se ottaa oppia toisilta. Oikein järjestetty poltto, ts. Parhaiten energiaa saadaan jätteistä kuitenkin ottamalla raaka-aineet talteen. Pyrolyysi kiinnostaa Suomessakin. Näitä vertailuja suoritettaessa on kuitenkin muistettava ottaa huomioon jäteaineiden keräilyyn, kuljetukseen ja käsittelyyn tarvittava, usein melko suurikin energiamäärä. Tuhka, jonka paino on tavallisesti noin kolmannes alkuperäisen jätteen määrästä, sisältää kuitenkin arvokkaita raaka-aineita. Jätehuoltoa käsitteleviä artikkeleita on runsaasti Suomen Kunnallislehd en numerossa 197 5 :3, jätteiden hyväksikäyttöartikkeleita Teknisk Tidskriftin numerossa 1974 :20. Oman tutkimustoiminnan puuttuminen tai sattumanvarainen tutkimus johtaa meidän oloihimme soveltumattomiin ja siksi kalliiksi tuleviin ratkaisuihin tai uusien, edistyneempien tekniikoiden hitaaseen käyttöönottoon. D KIRJALLISUUS Avjallshanlering ålervinning i Sverige, en översikllig sludie. Myös englantilainen Warren Springs Laboratory on tehnyt runsaasti tämän alan kehitystyötä nimen omaan metallien talteenottamiseksi tuhkasta. 19-21. Onpa tuhkassa oleva lasikin jo alkanut kiinnostaa. ENERGIAA JÄTTEISTÄ Kiinnostus energian tuottamiseen jiitteitä polttamalla lisääntyy. Toisaalta tavallisten polttoaineiden hinnat ovat nousse,et. Sen uskotaan kannattavan liiketaloudellisesti. USA:n tähänastiset koetulokset ovat osoittaneet, että voidakseen kilpailla tavanomaisen kaatopaikkakäsittelyn kanssa laitoksen on oltava melko suuri ja sen on käsiteltävä jätteitä noin 500-1 000 t/vrk. 26-29
Jätteiden keräily on katsottu osaksi kiinteistön hoitoa, josta kiinteistön haltijan on vastattava. Kunnan järjestämä kuljetus koskisi kuitenkin pääsääntöisesti ainoastaan asuinkiinteistöjen sekä niihin verrattavien liikeja pienteollisuuskiinteistöjen jätteitä. Yleissäännöksestä olisi myös poikkeuksia, jotka koskevat etupäässä suuria jätemääriä tuottavia teollisuuskiinteistöjä. JÄTTEET ON KÄYTETTÄVÄ HYVÄKSI Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä periaatteesta, että toisaalta kunnat ovat velvollisia vastaamaan jätehuollon järjestämisestä alueellaan ja että toisaalta ne, joiden toiminnasta jätteet syntyvät, ovat velvollisia huolehtimaan jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistön haltijan olisi myös huolehdittava jätteiden lajittelusta siten kuin siitä asetuksella säädettäisiin ja kunnan jätehuoltoviranomainen määräisi. Tämä valmistelutyö on nyt saatu päätökseen ja lakiehdotus on jätetty eduskunnalle. Komitean yksimielisenä päätelmänä oli, ettei jätehuoltoa saada toimintakykyiseksi, jollei siitä säädetä erillislakia. Komitean ehdottaman jätehuoltolain valmistelu voitiin aloittaa kuitenkin vasta vuoden 1973 lopulla sen jälkeen, kun sisäasiainministeriöön oli perustettu ympäristönsuojeluosasto. Kunnan jätehuoltoviranomaisella olisi myös oikeus määrätä taajaasutusalueen kiinteistöjen jätteiden hyötykäytöstä niissä tapauksissa, joissa jäte tulee kunnallisen jätehuollon piiriin . Kunnallisen jätehuollon ja mainitun suunnittelujärjestelmän avulla kaikki kunnan alueella syntyvät jätteet saataisiin viranomaisten ohjaukseen ja valvontaan. Kuljetusreitit voitaisiin suunnitella nykyistä taloudellisemmiksi, samoin kuljetusetäisyyksistä johtuvat kuljetusmaksujen erot tasoitettaisiin. Kysymys siitä, mikä kunnan elin huolehtisi jätehuollosta, on ehdotettu jätettäväksi kunnan itsensä ratkaistavaksi . Viimeksi mainittu merkitsisi etuanimenomaan taaja-asutusalueen pienkiinteistöille. Yleisperiaatteisiin kuuluu niinikään, että jätehuolto on kokonaisuudessaaq ja kaikissa osavaiheissaan järjestettävä niin, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muulla tavoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Molemmissa tapauksissa päästäisiin siihen, että kuljetukset olisi järjestetty alueittain, sen sijaan, että ne nykyisin on järjestetty kustakin kiinteistöstä erikseen. Paikallisella tasolla yleinen huolenpito jätehuollon järjestämisestä keskitettäisiin kunnalle . Kun jätehuollon järjestäminen on en nenkaikkea ym päristönsuojelul linen ja teknistaloudellinen kysymys, on jätehuollon ylin johto ja valvonta katsottu kuuluvaksi sisäasiainministeriölle, jonka tehtäviin kuuluu nimenomaisesti ympäristönsuojelu sekä jätehuollon kannalta välillisesti tärkeä alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta. Yleissäännös koskisi sekä taaja-asutusalueen että haja-asutusalueen kiinteistöjä. Kysymystä pohti aikanaan jätehuoltokomitea, jonka mietintö valmistui jo vuosikymmenen alussa. Sellaisen kiinteistön, joka jäisi kunnallisen jätteenkä· sittelyn ulkopuolelle, olisi esitettävä joko kunnan jätehuoltoviranomaisen tai lääninhallituksen hyväksyttäväksi erityinen jätehuoltosuunnitelma. Aiheetta ei ole vaadittu jätehuoltoa sääntelevän kokonaisvaltaisen lainsäädännön aikaansaamista. Suunnitelmaa hyväksyessään vrranomainen voisi asettaa sen toteuttamiselle jätehuollon, jätteiden hyväksikäytön ja ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia ehtoja. Jätteiden käsittelyä ja varastointia varten kunnalla tulisi olla tarpeen mukaan käytettävissä seuraavia yleisiä jätteiden käsittelypaikkoja: SUOMEN LUONTO 3/75. KUNNAN JA TEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTA Lakiehdotuksen mukaan kunnan olisi prJestettava kiinteistöjen jätteiden vastaanotto sekä varastointi, vaarattomaksi tekeminen ja näihin rinnastettava muu käsittely. Jätteiden terveydellisten haittojen estämistä tarkoittavat terveydenhoi144 tolain ja -asetuksen säännökset jäisivät edelleen voimaan. Taaja-asutusalueella Jatteenkuljetuksen järjestämisestä vas taisi kunta ja muualla kiinteistön haltija. Matti Vehkalahti Jätehuollon suunniteltu lainsäädäntö Jätehuollossa jo pitkään esiintyneet ongelmat ovat johtuneet pääasiallisesti alan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen puutteellisuuksist~. Kun useissa tapauksissa on tarkoituksenmukaista, että kunnat hoitavat jätehuoltoon kuuluvia tehtäviä joko osittain tai kokonaan yhdessä, on lakiehdotukseen otettu myös säännökset kuntien yhteistoiminnasta. Kuljetuksen kunta v01s1 järjestää käyttämällä joko omaa kuljetuskalustoaan tai sopimalla kuljetuksesta alan yrittäjien kanssa. Muiden kiinteistöjen olisi järjestettävä jätteenkuljetus itse. Väliportaan hallinnossa jätehuollon ohjaus ja valvonta kuuluisi ehdotuksen mukaan lääninhallitukselle
Uusi järjestelmä merkitsisi siten nykyistä oikeudenmukaisempaa kustannusten jakamista. Samoin lääninhallitus voisi uhkasakkoa käyttäen velvoittaa laiminlyöjän täyttämään velvollisuutensa. Jätehuoltolakiehdotus toteutettuna merkitsisi jätehuollon yleisen järjestämisen, hallinnon ja rahoituksen kokonaisvaltaista aikaansaamista. Jos roskaajaa ei saataisi selville ja roskaaminen olisi tapahtunut taaja-asutusalueella tai tiealueella tai siihen verrattavissa olevalla alueella, voisi kunnan jätehuoltoviranomainen määrätä alueen puhdistettavaksi sen kustannuksella, joka lakiehdotuksen mukaan olisi velvollinen huolehtimaan jätteiden keräilystä ko. Kun suuri osa kunnalliseen jätehuoltoon tulevista jätteistä tuodaan ja tuotaisiin vastedeskin teollisuuslaitoksista, joutuvat ja joutuisivat kunnan asukkaat kustantamaan huomattavan osan teollisuudenkin jätteenkäsittelykustannuksista. Uhkasakon suuruudelle ei ole ehdotettu ylärajaa. Se, jonka toiminnasta roskaantuminen aiheutuisi, olisi velvollinen puhdistamaan roskaamansa alueen. Lisäksi kunnan jätehuoltoviranomaisella olisi oikeus säännösten tai määräysten laiminlyöntitapauksissa teettää laiminlyöty työ tai toimenpide laiminlyöjän kustannuksella. Rangaistukset vaihtelisivat teon asteesta riippuen sakosta aina kuuteen vuoteen vankeutta. 1) kaatopaikkoja tai jätteiden käsittelylaitoksia, 2) jätteiden siirtokuormauspaikkoja, 3) lumenkaatopaikkoja sekä 4) erityisjätteiden vastaanottopaikkoja. Laki ei tulisi kokonaisuudessaan voimaan yhdellä kertaa. Tämä järjestelmä edellyttänee myös sitä koskevaa säännöstöä, joka olisi sää dettävä voimaan mahdollisimman pian jätehuoltolain säätämisen jälkeen. Niiden mukaan ympäristöön ei saisi jättää roskaa tai likaa niin, että siitä aiheutuu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle. Maksu jakaantuisi kuljetusmaksuun ja käsittelymaksuun. JÄTEHUOLTOMAKSU Jätehuoltolakiehdotuksen mukaan jätehuollon rahoitus toteutettaisiin ottamalla käyttöön erityinen kunnallinen jätehuoltomaksu. alueella. Tämän työn perusteella tullaan laatimaan ehdotus valtakunnallisesta erityisjätteiden käsittelyjärjestelmästä siihen kuuluvine keräilyineen, kuljetuksineen ja käsittelylaitoksineen. Samoin kunta voisi saada lykkäystä täyttäessään laista johtuvia yleisten jätteenkäsittelypaikkojen perustamista, hoitoa ja valvontaa koskevia velvollisuuksiaan . Uutta tässä järjestelmässä on ainoastaan käsittelymaksu, sillä kuljetusmaksun kiinteistöt ovat maksaneet tähänkin asti; käsittely sen sijaan on kustannettu kunnan verovaroilla. . RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET Vastoin lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdyt teot rangaistaisiin jätehuoltorikkomuksina, jätehuoltorikoksina tai tärkeinä jätehuoltorikoksina. 145. Lakiehdotuksessa on siis lähdetty siitä, että roskaantunut alue puhdistettaisiin kaikissa tapauksissa. Muun muassa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen taajaasutusalueilla voitaisiin siirtyä vaiheittain viiden vuoden kuluessa. ROSKAANTUMINEN ON ESTETTÄVÄ Lakiehdotukseen sisältyy myös ympäristön roskaantumisen estämistä tarkoittavat säännökset. Teollisuuden vaikeasti käsiteltävien erityisjätteiden osalta ei ole toistaiseksi voitu edellyttää yleensä muuta kuin valvotun varastoinnin järjestämistä. Näiden jätteiden jatkokäsittelyn järjestämistä valmistellaan parhaillaan sisäasiainministeriön asettamassa ongelmajätetoimikunnassa, jonka mietintö valmistuu kuluvan vuoden syksyyn mennessä. Ilman sitä ei ole mahdollista päästä tämän alan kehittämisessä alkua pidemmälle. Niissä tapauksissa, jolloin teollisuus järjestäisi jätehuoltonsa lakiehdotuksen mukaisen suunnitelman edellyttämällä tavalla itse, maksaisi se luonnollisesti itse tästä aiheutuvat kustannukset. Kummankin maksuerän suuruus määräytyisi kiinteistöltä kunnalliseen jätehuoltoon tulevan jätteen lajin, laadun ja määrän mukaisessa suhteessa. Muissa selvittämättömiksi jääneissä tapauksissa kunnan olisi puhdistettava roskaantunut alue. Jätteenkäsittelymaksun toteuttaminen merkitsisi alkuvaiheessa keskikokoista ruoSU OME N L U O N TO 3/75 kakuntaa kohden korkeintaan 50 markan vuotuista menoeraa, joka perittäisiin yleensä kuljetusmaksun yhteydessä. Lakiehdotuksen tarkoittamilla jätehuoltoviranomaisilla tai sen määräämillä henkilöillä olisi myös oikeus suorittaa toimialaansa kuuluvia tarkastuksia asuinhuoneistoja lukuunottamatta kaikkialla, missä jätteitä kerätään, kuljetetaan, käsitellään tai varastoidaan. Roskaamista välillisesti aiheuttava teollisuuskaan ei välttyisi vastuulta tässä kysymyksessä, sillä lakiehdotuksen mukaan voitaisiin valtioneuvoston päätöksellä rajoittaa tai kieltää kokonaan sellaisen pakkauksen käyttö, jonka todetaan aiheuttavan ympäristön erityistä roskaantumista tai huomattavia lisäkustannuksia jätehuollolle. Kaikki jo suunnitteilla olevat jatkotoimet, kuten ympäristölle vaarallisten teollisuusjätteiden käsittelyn aikaansaaminen sekä arvokkaiden jäteraakaaineiden talteenottoon ja hyväksikäyttöön tähtäävät toimenpiteet lykkääntyisivät kenties hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen, jollei yhteiskunta nyt määrätietoisesti ota vastuuta tämän alan kehittämisestä
Määräävänä on pikemminkin suhde ympäristöön tarkastelun kohteena olevassa tilanteessa ja toisaalta suhde ta pahtumaketjuun, jonka tuote aines tai esine on. kaustisoinnissa tuhSU OM EN L U ONTO 3/ 75. Ruuansulatusprosessin kannalta ja vielä WC :stä alas huuhdeltuna uloste taas on mitä tyypillisin jäte, mutta maaperään oikeinpalautettuna vain eräs vaihe aineen luonnollisessa kierrossa. Kuitujen keräily jätevesistä pinseteillä voi antaa myyntikelpoista massaa, mutta tulos tuskin vastaa kustannuksia. Kun selluloosan eli nykykielellä sellun keitossa puolet puun kuiva-aineesta liukenee keittoliemeen, on arvattavissa, että_ liuenneen osan käyttömahdollisuudet ovat askarruttaneet selluntuottajaa jo paljon ennen kuin ongelman ympäristönsuojelullinen puoli alkoi saada ansaitsemaansa huomiota. Suoranaisten häviöiden rinnalla jätteeksi joutuu prosessissa muodostuvia aineksia, joille ei toistaiseksi ole käyttömahdollisuuksia. Ainesten joutuminen viemäriin merkitsee jo sellaisenaan taloudellista tappiota niiden kustannusten lisäksi, mitä Jatevesien käsittelyvelvoite aiheuttaa. MIKÄ ON JÄTETTÄ. Järjestelmään kuuluu jäteliemen talteenotto, väkevöiminen haihduttamalla ja poltto sekä tuhkaan jäävien kemikaalien elvytys. Hyväksikäyttö on tässä nähtävä laajasti . Hyväksikäytön tavoitteena on jätteistä vapautuminen mielekkäällä tavalla mieluummin tuotantoon kuin tuhottaviksi! ja samalla mahdollisimman taloudellisin keinoin . Näyttää siltä, että halventavasisältöinen jätenimitys ei ole suoraan johdettavissa aineksen tai esineen koostumuksesta tai luonteesta sinänsä . Tiukkenevan lainsäädännön ja hallinnon ohella tähän on johtanut pyrkimys käyttää hyväksi jätteiden arvokkaita aineita. Teollisuuden suhtautuminen jäteongelmaan perustuu tämäntapaiseen käytännön tietoon. Sellutai paperitehtaan insinööri tietää varsin hyvin, että hänen prosessinsa jätevesiin sisältyy tuskin nimeksikään yhdyskuntien 146 viemärivesille leimaa antavaa " saastaisuutta". Tuskin on myöskään mielekästä vaihtaa tuotantomenetelmää ja rakentaa uutta tehdasta parin BHK-kilon vuoksi . Ääritapaus on koko nykyisen tuotantomenetelmän vaihtaminen jätekuorman kannalta edullisempaan . Kemikaalien regenerointiin liittyvässä ns . Mutta nyt valmistettu sellutonni kuormittaa vesiä vain puolella siitä jätemäärästä, mikä pääsi vesiin vielä viisi vuotta sitten. Nykyaikainen sulfaattisellutehdas on valkaisulaitosta lukuunottamatta tarvitsemansa energian suhteen jopa omavarainen. Monen muun arkipäiväisen itsestäänselvyyden tavoin käsite lähemmin tarkasteltuna on kaikkea muuta kuin selvä ja yksiselitteinen. Se käsittää sekä toimet, joilla pyritään estämään tuotteisiin kuuluvien ainesten joutuminen jätevesiin, tällaisten ainesten talteenottamisen ja palauttamisen tuotantoon, päätuotteiden valmistuksessa syntyvien jätteiden hyväksikäytön sivutuotteina jne. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos asetetut jätekuorman keventämistavoitteet ilmeisesti estävät vanhan tehtaan kehittämisen ja laajentamisen entisen prosessin puitteissa. Pöytäliinalle kaatunut keitto ei ole menettänyt alkuperäisestä luonteestaan, ravintoarvostaan, tuskin edes maustaan mitään. TALTEEN VAI VIEMÄRIIN J äteainesten luonteesta johtuen niiden hyväksikäytön kehittäminen on pysyvästi etusijalla metsäteollisuuden vesistöille aiheuttaman jätekuorman keventämistyössä. Ensio Malmi Jätteiden hyväksikäyttö Suomen puunjalostusteollisuudessa Metsäteollisuus on vesiemme suurin kuormittaja. Tilannehan merkitsi sitä, että tehdas työnsi tuotannostaan toisen puolen markkinoille, toisen viemäriin. Se on kuitenkin kiistaton jäte, joka hetken kuluttua on viemärissä jätekuormaa lisäämässä. SULFAA ITISELLUTEHT AAN KEMIKAALIT KIERTÄVÄT Sulfaattikeiton, joka on sellunvalmistuksen toinen päämenetelmä, ongelma ratkesi jo alkuvaiheessa keiton kemikaalien talteenoton ja regeneroinnin sivutuotteena. Ne ainekset, jotka vesistössä aiheuttavat haittoja, ovat usein pääosaltaan erilaisista teknisistä syistä aiheutuneita häviöitä. Jätelientä poltettaessa saadaan talteen liuenneen puuaineksen lämpöarvo. Kemikaalien palautus siihen liittyvine käsittelyvaiheineen on tämän keittomenetel män kiinteä osa
147. Raaka-aineet käytetään tehokkaasti hyväksi ja apuaineet SUO M E ' LUO 'TO 3/ 75 kiertävät prosessissa. Nykyisin meesa poltetaan uudelleen kaikiksi ja palautetaan prosessiin . kalsiumpohjainen sulfiittikeitto ei tarjoa mahdollisuuksia keittokemikaalin uudelleen käyttöön . Kieltolaki kuitenkin kumosi aiotun teollisuuden eduskunnan enemmistön katsottua väärinkäytön estävän valvonnan mahdottomaksi toteuttaa . kan sisältämä sooda muutetaan lipeäksi saostamalla karbonaatti kalkilla. Kehitys on kuitenkin lähtenyt liikkeelle ja tuonee muutaman vuoden kuluessa käytettäväksi uusia menetelmiä. Suurin yksikkö on tuotannoltaan runsaasti kaksinkertainen. Luvuista on helppo laskea, että promilleluokkaakin olevat häviöt nousevat kokonaismääriltään kouraantuntuviksi . Näistäkin useimmat ovat osaratkaisuja, joilla ei ole ollut vaikutusta kokonaistilanteeseen. Suunnilleen puolet puun aineksista liukenee, kun siitll. Silti tiedämme, ettei tilanne vielä ole ympäristönsuojelun kannalta moitteeton . Teknistä prosessia ei saada häviöttömä ksi ja tuotantoyksiköiden ollessa suuria pienetkin suhteelliset häviöt voivat merkitä jätekuormaa, joka vuorokaudessa lasketaa n tonneina. Yleisimmillään se käsitti kaikki maamme sulfiittitehtaat. Edellä esitetty osoittaa sulfaattisellun valmistuksessa jo päästyn lähelle ideaalista tehdasteluprosessia käsitteen nykyaikaisessa mielessä. SULFI ITTISELLUN ONGELMIA JA SIVUTUOTTEITA Sulfiittisellutehdas ei erotu nenään yhtä kauas kuin sulfaattitehdas, mutta se on jätevesikuormituksen puolesta alakynnessä. Vaikka suurin osa otetaan jo talteen, vesistöihin pllllsee yhll sekll rehevöittllvill kemikaaleja ettll. etenkin happea kuluttavaa orgaanista jlltettll.. Useimmissa tehtaissamme on nykyisin valkaisulaitos , jonka jätevedet näyttelevät tehtaan kokonaiskuormituksessa pääosaa, sillä valkaisuprosessi ei nykyisellään ole tarjonnut mahdollisuuksia kierrätykseen. Kalsiumkarbonaattiliete, "meesa" , aiheutti aikaisemmin määränsä takia kuiva-aineena yli 400 kg tuotettua sellutonnia kohti vaikean jäteongelman . Vanhin ja edelleen yleisin so . keitetlllln selluloosaa. Sulfiittijäteliemen käyttöä koskevien patenttien lukumäärä noussee tuhansiin, mutta harva on johtanut käytä nnön sovellutuksiin . Mukana on paljon käyttökelpoisia kemikaaleja ja runsaasti polttoaineeksi sopivaa orgaanista ainetta. 1918 , jolloin maan hallitus teki eräiden suurimpien tehtaiden kanssa sopimuksen sulfiittispriin hankinnasta moottori polttoaineeksi . Varsinaiset jätejakeet rajoittuvat pahanhajuisiin lauhteisiin . BHK-kuorman osalta merkittävän osakevennyksen muodosti spriinvalmistus jäteliemen heksoosiryhmän sokereista . Spriinvalmistus oli pääsemässä käyntiin jo v. Suomessakin 1950-luvun puoliväliin saakka sulfiittitehtaiden viemäreistä purkautui vesistöihin lähes tehtaiden tuotannon suuruinen määrä puuperäistä orgaanista ainesta . Tehtaan tuoksukaan ei toisaalta ole omiaan korostamaan ympäristöystävällisyyttä. Valkaisuvaiheen jätevedet ovat sulfaattitehtaiden vesiensuojelussa oma lukunsa. Suomalaisen sulfaattitehtaan keskikoko on nykyis in 600 tonnia sellua vuorokaudessa
Kultakaivosta ei siis vielä ole löydetty. Talteenotto tulee edelleen tehostumaan, mutta tavoitteiltaan enemmän ympäristönsuojelullisena kuin liiketaloudellisena toimena. Teollisuuden taholta todettiin juuri ympäristönsuojeluvaatimusten osuus kehityksen vauhdittajana . Lauhteiden biologisesta hapenkulutuksesta se aiheuttaa 70-80 prosenttia. Valkaisuvaihe on tavoitteiltaan samansuuntaisen kehitystyön kohteena. neljäsosa raskaan polttoöljyn aiheuttamasta. JÄTELIEMI ENERGIANTUOTTAJANA Jäteliemen polton energiataloudellinen merkitys käy ilmi 148 Sa -LIPEÄ SiPUU KIVIÖLJY LIPEÄ JÄTE HIILI 29 % 10% 9 % 8 % 44 % Lll.hes puolet metsll.teollisuuden v. Lähivuodet näyttänevät menetelmien pysyvän arvon . Nykyisin Suomi on alalla johtava maa. Suuntaus jatkunee ja on aiheuttanut jopa teollisuuden edustajien huolestuneen kääntymisen valtiovallan puoleen . Kannattavuuden heikentymisen ja jäteliemen polton yleistymisen seurauksena sulfiittispriin valmistus on voimakkaasti taantunut. etikkahapon, joka jätelientä haihdutettaessa siirtyy lauhteisiin ja helposti hajoavana vaikuttaa voimakkaasti lauhteiden BHKkuormaan. Gcal/v). 1973 kuluttamasta energiasta saatiin erilaisiajll.tteitll. Jäteliemen osalta ei kuitenkaan vielä ole nähtävissä kehitystä, joka toisi mukanaan selvästi arvokkaampia käyttömahdollisuuksia kuin nykyinen energian tuotto . Neljän tilalle nousee sulfaattisellua valmistava yksikkö . polttamalla (100 96 = 43.8 milj. Sulfiittijäteliemen polttoon tähtäävä kehittelytyö alkoi jo 30luvulla, mutta menetelmien valmistuminen siirtyi sodan jälkeiseen kehityskauteen. Jätepolttoaineiden osuus ylitti 2 milj . Metsäteollisuuden käyttämien polttoaineiden kokonaislämpöarvosta 48 % oli siis peräisin jätepolttoaineista, 39 % varsinaisista jäteliemistä. Kummankin vuosituotannoksi on aiottu 10 000 tonnia. tonnia raskasta polttoöljyä ja ne merkitsivät siis vastaavaa tuonti polttoaineen saastoa. Puulajista ja keitosta riippuen etikkahappoa on jäteliemen kuiva-aineesta 3-10 %. Siirtyminen sulfaattiin merkitsee tosin ympäristön kuormituksen kevenemistä, mutta kielteisinä piirteinä tärkeiden sellulaatujen poistumista markkinoilta ja lisäksi proteiinin valmistusmahdollisuuden häviämistä, mikä nykymaailmassa on huolestuttavaa. jätevedet pienemmän tilavuutensa takia olisivat helpommin käsiteltäviä. Valkaisussa pyrttaan mm . Tämä ilmenee tuotannon laajennusinvestointien suuntautumisena ympäristöystävällisempiin prosessivaihtoehtoihin, pyrkimyksenä vesijärjestelmien yhä tiiviimpään sulkemiseen tavoitteena ainesten pidättäminen prosessissa ja jätevesien määrän vähentämiseen, uusien valmistusprosessien kehittämiseen jne. Se on johtanut proteiinivalmistuksen aloittamiseen. KEHITYSSUUNTIA Ympäristönsuojelutavoitteet ovat viime vuosina alkaneet ohjata selluteollisuuden prosessien kehitystä. Ensimmäiset haihduttamoja polttolaitokset käynnistyivät Suomessa 1950-luvun puolivälissä. Jätteiden hyväksikäytön kehittämiseksi työskennellään jatkuvasti . tehtaiden jätevesiä. korvaamaan kloori hapella, toisaalta taas suorittamaan kloorivalkaisu massan olennaisesti nykyistä suuremmassa sakeudessa, jolloin mm. Ilmansuojelun kannalta on syytä todeta, että polttoarvon huomioon ottaen sulfaattitehtaiden mustalipeästä aiheutuva rikkidioksidipäästö on vain n . oheisesta Ekonon tilastoihin nojautuvasta kuviosta, joka esittää metsäteollisuuden polttoainejakautumaa vuodelta 1973 . Suomen oloissa kehitys il menee selvimmin selluteollisuuden rakenteen muuttumisena. Talteenoton tehostaminen nähdään mielekkäämpänä kuin puhdistustoimet tietyn kuormitustavoitteen saavuttamiseksi. Nykyisten tietojen mukaan sulfiittitehtaiden luku vähenee tällä vuosikymmenellä ainakin kuudella. Nykyisen hintatason mukaan öljymäärän arvo olisi lähes 700 milj. Näistä toinen perustuu Torula-rehuhiivaan, toinen, Suomessa kehitetty Pekiloprosessi, mikrosienten viljelyyn. Vailla polttolaitosta on enää yksi tehdas, joka sekin lopettaa toimintansa kuluvana keväänä. Sa-lipeä on siis selvästi puhtaampi polttoaine. Sulfiittijäteliemen osalta asetelma on kuitenkin päinvastainen, mikä tasoittaa kokonaiskuvan . Käynnistysvaiheessa on parhaillaan kaksi laitosta. Kiintoaineksen hyväksikäytön kehittäminen on käynyt tarpeelliseksi metsäteollisuuden jäteveSUO M EN LUO NTO 3/75. Sama motivaatio sävyttää sulfiittijäteliemen hyväksikäyttöä, jopa jäteliemen polttoa ja proteiinin valmistusta . Proteiinin valmistus tullee keventämään myös ao. Suomen Selluloosayhdistyksen 10-vuotisjulkaisussa vuodelta 1928 todetaan valtion tosin myöhemmin tehneen uusia sopimuksia sulfiittispriin hankinnasta ja vaarallista ainetta ruvetun valmistamaan, mutta pahoitellaan, että "yhä virtaavat vuosittain miljoonat litrat jätelivettä selluloosatehtaistamme hyödyttä Suomen järviin ja jokiin". Pyrkimys jäteliemen sokereiden hyväksikäyttöön on kuitenkin edelleen olemassa. mk . Prosessi kykenee sokerien sekä heksoosien että pentoosien ohella käyttämään hyväkseen mm . Sulfiittisellutehtaita suljetaan tai korvataan sulfaattitehtailla
Sellun keiton kehityksessä ei tällä vuosikymmenellä ole odotettavissa mullistuksia. Tuhkasta valmistetaan uutta lipellll kalkin avulla. Metsäteollisuudessa vesiensuojelun hyväksi tehty työ on tapahtunut suurimmaksi osaksi tehtaan sisällä. Painopiste tulee myös jatkossa säilymään samoilla toimintalinjoilla, joille myös vesiviranomaiset ovat antaneet etusijan . 200 000 tonnia vuodessa. Edellä on keskitytty selluteollisuuteen, jonka taholla on kuormituksen painopiste, mutta samat pyrkimykset ovat määrääviä myös paperitehtaissa. Kuvassa Pietarsaaren tehtaiden meesanpolttouunia. Työskentelyn tuloksellisuudesta kertoo ehkä havainnollisemmin kuin jätekuormituksen kehitystä osoittavat numerot vesihallituksen vesiensuojelun periaateohjelmaan sisältyvä kartta, joka esittää vesistöjemme tilan kehitysarvion vuoteen 1980 mennessä. Sulfaattimenetelmän asema johtavana keittomenetelmänä tulee vahvis tumaan . Myönteinen kehitys on varsin selvä. 149. Kuivakuorinnan eteenpäinmeno vahvistanee viimemainittua piirrettä. Vuosikymmenen puolivlllissll jlltelientll alettiin polttaa, ja nyt Suomi on hyvllksikllytön alalla johtava maa. Kuorellisen puun keitto tuonee ympäristönsuojelun kannalta edullisia vaikutuksia merkitessään puuhäviöiden supistumista ja toisaalta kuorimon osuuden vähenemistä jätevesikuormitusta aiheuttavana tekijänä. Sulfaattiselluloosamenetelmlln keittoon tarvittava energia saadaan jlltelientll polttamalla. Sivutuotteena syntyvä "meesa" oli ennen vaikea jäteaine, mutta nykyisin se poltetaan uudelleen kaikiksi. . Jätevesien puhdistaminen ei näet merkitse ongelmasta vapautumista, vaan sen siirtymistä vedestä maalle, lietteen sijoitus-, hyväksikäyttötai hävitysongelmaksi. Ennen muuta se osoittaa vesistöjemme tilan olevan hallinnassa. Kun välittömästi käyttökelpoinen kuitu samoin kuin paperin täyteaines erotellaan jo ennen puhdistamoa, lietteen hyväksikäytön kehittäminen vaatii uusien käyttötapojen löytämistä tai entistä tehokkaampia lajittelumenetelmiä. Kuvassa Kymin tehtaiden jäteliemen haihduttamoa, jossa vesimllllrllll vllhennetlllln ennen polttoa. Tarkastelua vaativa lietemäärä on n. SU OM EN L U ONTO 3/75 sien mekaanisen käsittelyn yleistyessä. Jätekuorman luonteesta johtuen päähuomio on täällä kuitenkin kohdistettu jätevesien kiintoainekseen. Vielä 50-luvun alussa sulfiittisellutehtaat pllllstivllt vesiin lllhes yhtll paljon happea kuluttavaa jätettll kuin mitll ne tuottivat sellua. On pyritty käyttä mään hyväksi jätevesien haittoja aiheuttavat ainekset
Asutusjätevedet ovat pääasiassa laimeita pesuvesiä ja ulosteita. Typpiravinteita voidaan poistaa menetelmällä, jota nimitetään nitrifikaatio-denitrifikaatioksi . 540 000 asukasta. hajuhaitat). Sieltä osa pumpataan ilmastusaltaan alkuun ja ylijäämäliete johdetaan hautumoon . 150 Kantakaupunki on sekaviemäröityä eli sadevedet kulkevat puhdistamojen kautta. 90 % orgaanisesta aineesta, 20-40 % typestä ja 10-40 % fosforista . Käyttämällä ferrosulfaattia simultaanisaostuksessa voidaar. 220 000 m 3 /vrk eli nelisen sataa litraa asukasta ja vuorokautta kohti . Suomessa käytetyin on ferrosulfaatti , koska se on halpa vuori teollisuuden jätekemikaali. 26 000 m 3 /vrk. Viime vuosien kehitys myönteiseen suuntaan onkin ollut varsin ripeää, mutta paljon on vielä tekemättä. Sadevesien johtaminen viemäriverkostoon vähentää jätevesien puhdistuslaitosten tehoa ylivuotojen takia. Bakteereille suotuisin lämpötila on melko korkea. Alkaalisesta liuoksesta eli käytettäessä kalkkia saostukseen ammoniakki vapautetaan ilmastamalla. Mekaanis-biologista aktiivilietelaitosta pidetään suhteellisen hyvänä menetelmänä. Menetelmä ei siis täysin sovellu Suomen oloihin . Runsassateisina aikoina se on erittäin epätaloudellista . Tapa riippuu puhdistamon rakenteesta. Jätevesiä tulee kotitalouksista, teollisuudesta ja niistä sadevesistä, jotka joutuvat viemäriverkostoon. Sadevedet sisältävät hieman raskasmetalleja ja mukaan huuhtoutunutta hiekkaa. Rasva erotetaan ilmastamalla, jolloin se nousee pintaan ja voidaan kerätä kuorimislaudalla. Menetelmän haittana on vapaan ammoniakin syntyminen (mm. HELSINGIN JÄTEVEDET Helsingin viemäröintialueella on n. Jälkiselkeytyksessä vesi virtaa hitaasti , jolloin liete laskeutuu altaan pohjalle . 80-90 % fosforista . Teollisuuden jätevedenpuhdistamot saavat n. Se voidaan lisätä joko esiselkeytykseen tai ilmastukseen ns. uena Ja Veli-Pekka Karvinen Helsingin jätehuollosta Jätehuolto on sitä helpommin järjestettävissä, mitä suurempia jätemäärät ovat ja mitä lyhyemmät ovat kuljetukset. Tätä kutsutaan ilmastukseksi. Ravinteet poistetaan kemial lisessa puhdistuksessa. poistaa n. Siinä aerobit nitrifikaatiobakteerit hapettavat ammoniakin nitraatiksi, jonka anaerobit denitrifikaatiobakteerit hajottavat vapaaksi typeksi . PUHDISTUSMENETELMIÄ Jätevesien puhdistus voidaan tehdä mekaanisesti, biologisesti ja/tai kemiallisesti. Puhdistamot ovat tehokkaita ne pystyvät vähentämään keskimäärin BHK-kuormitusta 92.4 %. Kuitenkin voi olla hyödyllistä poistaa katuja huuhtelevista vesistä esim. Vuonna 19 7 3 Helsingin mereen laskettu BHK 7 -määrä (seitsemän vuorokauden biologinen hapenkulutus) oli yhteensä 1 7 8 7 tonnia. Asumajätevesiä kaupungin kymmenelle puhdistamolle tulee n. Sen ensimmäisessä vaiheessa välppäyksessä poistetaan erityisellä laitteella saapuvasta jätevedestä suurimmat kiinteät osaset, kuten kankaan-, paperinja muovinpalaset. Säleiden väli välpässä on 10-20 mm. Fosforin poistavina saostuskemikaaleina käytetään raudan ja alumiinin suoloja sekä kalkkia . Esiselkeytyksessä vesi virtaa hitaasti altaassa, jonka pohjalle liettynyt kiintoaines laskeutuu. Hiekanerotus tapahtuu syvässä ilmastetussa altaassa, jonka pohjalle hiekka ja raskain kiintoaines laskeutuu. Tämä raakaliete pumpataan hautumoon. ) äkilliset muutokset ovat tuhoisia aktiivilietteelle. raskasmetalleja sekä orgaanisia ja kiinteitä aineita. Paras teho saavutetaan näiden kaikkien yhdistelmällä. Kaikki Helsingin puhdistamot SUOMEN L U ONTO 3/7 5. Esimerkiksi Helsingissä Lauttasaaren puhdistamolla on ollut jatkuvasti vaikeuksia pysyvän aktiivilietteen säilyttämisessä veden happamuusvaihtelujen vuoksi. Helsinki on siten jätehuollon kannalta maamme edullisinta aluetta, jossa jätteiden hyväksikäyttökin on helpointa järjestää. simultaanisaostuksena ("samanaikainen" ). Tällä tavalla mekaanisesti puhdistetun veden läpi johdetaan ilmaa, jolloin syntyy jätevedelle tyypillinen mikroeliöstö, aktiiviliete, joka käyttää hyväkseen n. Teollisuus päästää vesien mukana epäorgaanisia kemikaaleja, mm. Veden laadun (lämpötilan, happamuuden, kemiallisen koostumuksen jne. liikenteen jäteaineita, kuten öljy
Lietteessä on runsaasti humusta . 80 p/m 3 . Se sisältää myös hivenaineita, kuten kuparia, mangaania, kobolttia ja sinkkiä . Rajasaaren puhdistamolle saadaan ferrosulfaattisimultaanisaostuskoelaitteisto kesäkuussa 197 5. 25 %. Lietteen sisältämät raskasmetallit voivat aiheuttaa maaperän saastumista, jos lietettä käytetään liian usein ja liian runsaasti . Loppu joutui kaatopaikoille ja täytemaaksi. LIETTEEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Liete on runsasravinteista. Niiden käyttöön ja kunnossapitoon kuluu n. Helsingin puhdistamoilla syntyi vuonna 1974 lietettä kuiva-aineeksi muutettuna n. PUHDISTUSKUSTANNUKSET Jätevesien puhdistuksen on Helsingissä laskettu maksavan n. Siitä 56 % käytettiin peltojen, puistikoiden yms. Se onkin jätevesimaksu tällä hetkellä (52 p korotuksesta on puhuttu). Hajuhaittoja ei pääse muodostumaankaan, jos liete muokataan maahan mahdollisimman pian. LIETTEEN KÄSITTELYSTÄ Puhdistusprosessissa syntyvä liete mädätetään anaerobisesti hautumoissa, joissa liete viipyy n . 30 vrk. Lauttasaaren ja Viikin puhdistamoille simultaanisaostus rakennetaan laajennusten yhteydessä. lannoitukseen. Typen poistoa pyritään parantamaan ilmastusta tehostamalla, jolloin nitrifikaatio-denitrifikaatiomenetelmä toimisi paremmin. Noin 55 % maksusta menee viemäriverkoston ja 10 % pumppaamojen korkoon ja kuoletukseen. Siksi lietteellä lannoitettu maa sitoo hyvin vettä ja ravinteet vapautuvat hitaasti . Syntyvä metaani (maakaasu) käytetään puhdistamon eneq1;iantarpeen tyydyttämiseen. Liete mätänee ensin happokäymisen kautta orgaanisiksi hapoiksi ja sitten metaanibakteerit hajottavat sen metaaniksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Maaperässä ne kuol evat nopeasti, joten epäterveellisyys on vain väliaikainen haitta . Pelloille levitetty haudutettu puhdistamoliete on kuitenkin arvokasta maanparannusainetta, joka sisältllll runsaasti fosforia ja typpeä sekä lisäksi humusta, joka parantaa maan vedenja ravinteidenpidätyskykyä. Maan käsittely lietteellä säilyttää vaikutuksensa 1-3 vuotta. Vuonna 1974 vielä lähes puolet lietteestä vietiin täytemaaksi ja kaatopaikoille (ylemmässä kuvassa lsoHuopalahti). Vuonna 1974 Helsingin puhdistamolietteestä käytettiin hyväksi 56 96. Talin puhdistamossa on käytetty ferrosulfaattisimultaanisaostusta vuodesta 1970 lähtien . 10 %. Lietelannoitusta suositellaan 3-4 vuoden välein. Haudutettu liete on hajutonta . Kaikkien puhdistamoiden pitäisi vuoteen 1980 mennessä voida poistaa 80-90 % fosfo: SUOMEN L UONTO 3/75 rista. Ravinteiden poistamiseen käytetyistä kemikaaleista ei ole haittaa maaperälle eikä kasveille . Liete kuivataan joko koneellisesti tai lavalla. Puhdistamojen pääomaja käyttökustannukset vievät n. 10 500 tonnia . Siinä on typpeä ja fosforia yhtä paljon kuin karjanlannassa, mutta kaliumia melko vähän. Mädätyksen aikana suurin osa lietteen tauteja aiheuttavista ja suolistobakteereista kuolee. Viljelykokeissa ei silti ole huomattu merkittävää kulkeutumista kasveihin . Kaksi tapaa sijoittaa vedenpu!idistamoiden tuottama liete. ovat aktiivilietelaitoksia. 151. Lietteessä on kuitenkin paljon bakteereja, joista osa saattaa aiheuttaa tauteja. Kyläsaaressa aloitetaan tänä keväänä (1975) esisaostuskokeilut ferrikloridilla . Viikissä vastaavat kokeet ovat olleet käynnissä vuodesta 197 4
Kaatopaikan kapasiteetti on nykyään n. Näinollen pohjaveden pilaantumista ei ole täysin voitu eliminoida. Lahden rannalle rakennettiin ensin Talin vedenpuhdistamo 1950-luvun lopulla ja lahden perukkaa'n perustettiin kaatopaikka v. Teollisuusjätevesille määrätään erillinen maksu niiden likaisuuden eli puhdistuskustannuksia lisäävän vaikutuksen mukaan. Tällä hetkellä esim. Vuosaaren kaatopaikka sijaitsee huomattavasti kuivemmalla maaperällä kuin Iso-Huopalahti . KIINTEÄT JÄTTEET Helsingin kaupunki tuotti v. Kyläsaaren jätteenpolttolaitok.sen yhteyteen suunnitellaan lisäksi jätteenkuljetusautojen pesupaikkaa. Jätekin käsitellään samoin. Kiinteän jätteen laatua ei ole rajoitettu. 18 m korkeiksi kukkuloiksi , joille istutetaan puita ja pensaita. 0. Kaatopaikalle ei kuitenkaan saa tuoda myrkyllisiä, öljymäisiä, nestemäisiä, itsestään syttyviä tai muita aineita, joilla saattaa olla haittavaikutuksia. Määrä kasvaa asukasta kohti laskettuna pari prosenttia vuodessa. Kullekin puhdistamalle sopiva menetelmä on siksi kokeiltava erikseen. Munkkisaaresta Katajaluodolle rakennetaan avomerelle johtava purkutunneli. Toteutettavasta suunnitelmasta päättävät tuntevat vain harvoin asiaa tarpeeksi hyvin koulutuksensakaan puolesta. mk. 19 7 3 n. Ruovikkoalueelle rakennettiin vedenpuhdistamo, jolloin liettymisaltaat tuhosivat koko ruovikon niittyineen . Kaupungin pientaloalueella on yleisesti käytössä jätesäkkijärjestelmä, mikä on osoittautunut siellä käytännöllisimmäksi . Käyttökustannuksiin kuluisi n. 1963. 6-8 ha. Kemiallisen puhdistuksen aiheuttamat kulut lisäävät rakennuskustannuksia 5-25 %. 40 tn/vrk. Se ei viral lisesti ole kemiallisen puhdistuksen vaihtoehto, mutta käytännössä se kuitenkin tuntuu hidastavan kemiallisen puhdistuksen toteuttamista. Kemiallisen puhdistuksen toteuttaminen siellä maksaisi 4 milj. Kaatopaikkaa ei kuitenkaan voida luokitella täysin hygieeniseksi , koska se sijaitsee enttatn kostealla maaperällä. Nykyinen vesialue aiotaan säilyttää, mutta rannat ruopataan ja kunnostetaan kiveämällä. Sen jälkeen alue aiotaan kunnostaa virkistysalueeksi. Tästä johtuen mahdollinen pohjaveden pilaantuminen on hyvin vähäistä. Jos näin tapahtuu, se leviää kohti Porvarinlahden rauhoitettua perukkaa ja Mustavuoren lehtoa. Vuosaaressa sijaitsee kaupungin toinen valvottu kaatopaikka. Kemiallisen puhdistuksen käyttökustannukset ovat n. 1.5 p/m 3 • Käyttökustannukset pyritään kattamaan jätevesimaksulla. Jäteastioiden konepesua erityisautoilla kaupunki on harjoittanut säännöllisenä tyhjennykseen liittyvänä palvelumuotona. Jäte levitetään puskutraktoreilla, tiivistetään ja peitetään täytemaalla päivittäin. Esimerkiksi Kyläsaaren puhdistamo maksoi 30 milj . Helsingin kokoisessa kaupungissa vaikuttaa 152 myös virastojen välinen byrokratia: eri toimistoissa ja osastoilla eri suunnittelijat tekevät omia etujaan ajatellen eri rakentajia ja käyttäjiä varten päällekkäistä työtä. mk vuodessa. 3 400 000 m 3 kiinteätä jätettä. Helsingin puhdistamot ovat kaikki eri ikäisiä ja siksi ne poikkeavat toisistaan rakenteeltaan ja laitteiltaan. Jätesäkki on hygieeninen, eikä ole huolta jäteastian puhdistuksesta . 7 milj. mk. Kaatopaikalla on jätteen suhteen samat rajoitukset kuin Iso-Huopalahdessa. NYKYISET JÄTTEEN HÄVITYS PAIKAT Iso-Huopalahdessa on toinen Helsingin nykyisistä valvotuista kaatopaikoista. virkistysalueille. Tarvittavien laitteiden rakentaminen maksaa 1-4 milj. Nlliden lisllksi jlltettä kaadetaan kielloista huolimatta suurina ja pieninä annoksina syrjäisille paikoille, mm. Kaatopaikan kapasiteetti on n. Kiinteistöjätteen keräilyssä käytetään keskustan kerrostaloalueella pääasiassa 600 1 :n lujitemuovisia jäteastioita, jotka pyritään tyhjentämään ainakin kerran viikossa . mk puhdistamaa kohti. mk vuodessa ja tarvittavat kemikaalit maksaisivat n. Kaatopaikan laajenemista estää tällä hetkellä ainoastaan se, että sitä ympäröivät maa-alueet ovat yksityisten omistuksessa . Helsingissll on kaksi vaivattua kaatopaikkaa, lso-Huopalahti ja Vuosaari. MAANT Ä YTTÖ PAIKAT Vanhankaupunginlahtea ei tällä hetkellä täytetä, mutta paine on suuri , koska lahti sijaitsee HeiSU OMEN L U ONTO 3/75. Täyttömäet muotoillaan n . Suurtalouksien jätteitä voidaan kerätä myös Puhto-jätesäiliöihin . 1966 kaatopaikka, josta aiotaan tehdä Helsingin ainoa suurkaatopaikka. Saman laakson pohjoisosaan perustettiin v. 300 tn/vrk ja sen alue n. JÄTEVESIHUOLLON HIDASTAJIA Kemiallisen puhdistuksen järjestäminen on melko kallista. Täyttötoiminta jatkunee vielä muutamia vuosia. 7 milj . Mustavuoren kupeessa oli vielä 60-luvun alussa Helsingin monipuolisin luonnonalue. Vuoden 1973 aikana kaupunki sai ensimmäiset äänieristetyt jätteenkuljetusautot, joiden melutaso on alle 70 dbA 7 m:n päästä mitattuna. Poliitikot ja suuri yleisö eivät joko tiedä suunnitelmista tai välitä niiden vaikutuksesta. Jätteiden kuljetuksesta huolehtii osaksi kaupunki omilla jätteenkuljetusautoillaan, osaksi yksityiset kuljetusliikkeet
o KIRJALLISUUTTA Hagma n, Kurt W: Suomen jätehuolto . H KR , Katurakennusosasto , Puhdistamo iden käyttö: Kyläsaaren jätevedenpuhdistamo 19 . JATTEEN KIERRÄTYKSESTÄ Vuoden 19 7 3 aikana Helsingin kaupunki pyrki kokeiluluontoisesti ohjaamaan osan jätteistä kiertoon . Paperin osuus kaupunkijätteestä on keskimäärin 40 %. 1961. Suunnitelmista on esitetty valituksia, joissa viitataan maiseman turmeltumiseen ja ympäristön häiriintymiseen pitkän ajan kuluessa. 35 % hävitettävästä polttokelpoisesta jätemäärästä. 80 000 tn/v. Kaupunki järjesti erilliset astiat talteenotettaville lumpuille j a keräyspaperille . Ympäristö ja terveys 4-5/1974 Vapaavuori, J.: J ätehuolto. Jätteenpoltosta syntyykin sangen huomattava osa Helsingin ilman lyijystä . Se peittää alleen 14 hehtaaria maita, jotka kuuluvat Keskuspuiston alueeseen. 1972 Mattsson , R. Se aloitti toimintansa v. 7 5 % gravitaatiosyklonien avulla, mutta muuta puhdistusta ei suoriteta. 20 % polttojätettä, jolla täytetään Kyläsaaren rantaa. : Ekologinen jätehuolto. Kyläsaaren piipun kokonaiskiintoainepäästöksi on mitattu 80 kg tunnissa, josta lyijyä on 3 kg. Vesiensuojelulaboratorion tiedoksiantoja 6 (1974) = 3 Riiheläinen , T .: Suomen asumajätevesilietteiden raskasmetallipitoisuuksien kartoitus. jlltettll ei kllytetll hyvllksi paremmilla tavoilla kuin polttamalla lllmmön ja sllhkön tuottamiseksi sekll tllytemaaksi. häkää ja hiilidioksidia, typen oksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja runsaasti lyijyä . Helsingin tuottamaa kiintellll. Esimerkkinä voisi mainita viinipullojen lyijykapselit ja olutpurkkien saumojen lyijyn. Kuljetusmatkat kaikkialta kaupungista sinne ovat edulliset. Poltossa muodostuvissa savukaasuissa on mm. Tämä arvo on huomattava autoliikenteestä tulevan lyijyemission, JO kg/tunti, rinnalla . Vuonna 1969 sen höyrykattiloita laajennettiin, jolloin teho nousi kaksinkertaiseksi . raskasmetallijaos väliraportti III Saarento, H.: Likaiset jäteastiat terveydellinen haitta. 1. Paloheinässä on valmistunut täyttömäki, jota on kasvatettu useita vuosia. : J ätevesilietteiden hyväksikäyttötutkimuksia vesiensuo;elulaboratoriossa vv . Suomen Luonto 5/1972 Viitasalo, 1.: j äteveden kemiallinen käsittely Helsingissä. Haltialaan, muutaman kilometrin päähän Paloheinästä suunnitellaan samanlaista tekomäkeä. 5. Ympäristötieteen seminaariesitelmä, Hels. Vuonna 1973 laitos pystyi polttamaan n. yli op. Ympäristö ja terveys 9-10/1974 Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Vuosikertomukset 19 72 ja 19 73. 1969-73 . Vesiensuojelulabo ratorion tiedoksiantoja 5 ( 1973 = 4) Vuolanto , S.: Helsingin seudun merenlahtien käyttö ja täyttö. , kevätlukuk. Keräyspaperin talteenottoa on jatkettu, joskin liiketaloudellisesti kannattamattomana. Haltialan jätemäki valtaisi noin 23 hehtaarin suuruisen alueen. Lumppuja ei kuitenkaan kertynyt juuri lainkaan , joten niiden keräyskokeilu oli lopetettava heti alkuunsa . Helsingissä hävitetään vuosittain n . Lämpö käytetään kaupungin jätevedenpuhdistamoitten hautumoissa, sähkö polttolaitoksen ja viereisen jätevedenpuhdistamon tarpeisiin. Tästä jää n. 74 Viitasa lo, I. Ympäristö ja terveys 8/19 7 4 Latostenmaa, H ., Pekonen, E., Viitasalo, 1. KYLÄSAAREN JÄTTEENPOLTTO LAITOS Polttolaitos on Helsingissä ainoa laatuaan . Polttolaitokseen tulee jätelyijyä ilmeisesti monestakin lähteestä . , Jaakkola, T .: Helsingin ilman lyijypitoisuudesta. Polttolaitoksen nykyinen kapasiteetti on n. Alue on lisäksi kokonaan valtion ja kaupungin omistuksessa, mikä osaltaan helpottaa alueen käyttöä täyttöalueena. Polttamisessa syntyvä energia otetaan talteen osittain lämpönä, osittain sähkönä . smgm kaupungin jätehuoltoalueen painopisteessä. Tänä keväänä on valmistunut uusi laajennusosa, ja polttolaitoksen kapasiteetti on huomattavasti kasvanut. 100 000 tonnia keräyspaperiksi kelpaavaa paperia, arvoltaan parisenkymmentä miljoonaa markba. Laitos polttaa arviolta 55 % Helsingin pientalous ja 20 % muista SUOME LUONTO 3/75 jätteistä. Savukaasuj en kiinteistä aineista poistetaan n . Erillisillä paperinkeräysastioilla saadaan myös osa jlltepaperista talteen, mutta valtaosa paperista ja muusta arvokkaasta jlltteestä jää käyttämättä hyväksi. COST 68 7 .2. Suomen Luonto 6/1973 153
Alko ja Luonto-Liitto aloittivat v. Roskaantumista havaitaan miltei kaikkialla, mutta siitä esitetyt kannanotot ja mielipiteet ovat perustuneet lähes yksinomaan oletta muksiin. Tuloksia ei myöskään voi yleistää koko maata koskeviksi, sillä näytealat jakaantuivat kerhojen silloisen oppikoulusidonnaisuuden vuoksi vain maan suurimpien asutuskeskusten tuntumaan. Jakaantumatarkastelut ovat ehkä näin ollen laajemminkin yleistettävissä . Roskaantumisen välttämiseksi palautuspullo on tietenkin edullisempi. 32 % laskennassa mukana olleista jätteistä, kaasutinja talousspriitölkit sekä etikkapullot 6 %, kun taas muut pullot ja pakkaukset käsitti~ät 62 % lasketuista jätteistä. Tutkimuksen kestäessä laskettiin liikkeelle peltiset oluttölkit, ja lasipullojen palautushintaa korotettiin. Muihin tutkimuksiin verratessa voidaan todeta, että Helsingin seudulla pullojätetiheys on suurin piirtein kolme kertaa niin suuri kuin muualla maassa puistomaisilla alueilla keskimäärin. Saatuja tuloksia voidaan käyttää lähinnä laskettujen jätteiden runsaussuhteiden vertailuun, sillä kaikkia jätteitä ei laskettu näytealoilta. Joidenkin pullojen esiintyminen vaihtelee huomattavastikin eri SU O M EN L U O NTO 3/75. Viinaa, olutta ja virvoitusjuomia myydään myös palautettavissa pulloissa. Niiden jakautumat luonnossa vastaavat suunnilleen toisiaan. Mutta se edellyttää pakkausten vakiointia, keräysorganisaatiota ja kuluttajien aktiivista toimintaa. 1970. Tästä syystä Alko 154 päätti käynnistää luonnonsuojeluvuonna 1970 tutkimuksen, jonka ensisijaisena tehtävänä oli kartoittaa Alkon pullojen jakaantumista ja kerääntymistä eri tyyppisiin kohteisiin. Yhdessä ne muodostivat eri kohdetyypeissä 20-30 % kaikista lasketuista jätteistä. Keväisin huomio ei ensimmäisenä kiinnity varsinkaan Etelä-Suomessa milloin mistäkin syystä myllättyihin sammaliin, vaan lumen alta paljastuviin roskamääriin. (Oluen myynti metallitölkeissä oli aloitettu!. Tutkimuksen lähtökohdaksi tuli vuodelta 1970 saatu tilanne. Alkon pullot muodostivat n . 1971, tarkkailtiin erityispiirteenä oluttölkkien joutumista maastoon . Ekologisia selvityksiä luontoon kerääntyvien jätteiden määrästä ei meillä juuri ole tehty. Pakkausten kertymän tarkkailu on siis erityisen perusteltua juuri kertakäyttöpakkauksia ajatellen . Olutpullojen osuus oli vajaat 10 %, virvoitusjuomapullojen hieman enemmän. .. 1970 tutkimuksen luontoon kerääntyvistä pulloista ja muista jätteistä. Vaikka laskenta oli keskitetty kohteisiin, joista oletettiin löytyvän runsaasti Alkon pulloja, samoilta paikoilta voitiin odottaa löytyvän paljon muitakin laskennan kohteina olleita jätteitä. Näin saatiin varsin tarkka kuva siitä, millaista jätettä luontoon kertyy ja millä tavoin palautushinnalla voidaan torjua roskaantumista. ERI TUTKIMUSKOHTEIDEN JÄTTEET Kohdetyyppien jätekertymää tutkittiin yksityiskohtaisemminkin. Karkeasti ottaen joka kolmas jäte oli virvoitusjuomatai olutpullo, mutta vastaavasti myös joka kolmas jäte oli maitotölkki tai -pussi . Kaija Hiekkamäki Palautuspullo • vai kertakäyttöpakkaus Yhä useampi juoma myydään kertakäyttöpakkauksessa. Saatujen tulosten samankaltaisuus eri jätetyyppien, näytealojen ja muiden asiasta tehtyjen tutkimusten kanssa antaa vaikutelman, että niitä voidaan sittenkin pitää luotettavasti suuntaa antavina. 3: 1971. Jotta pullojätettä olisi voitu verrata muihin vastaaviin kulutusjätteisiin, oli välttämätöntä ulottaa tutkimus myös olutja virvoitusjuomapulloihin sekä maitotölkkeihin ja -pusseihin. Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt . Kun tutkimusta jatkettiin v. Päätökset jouduttiin tekemään sormituntumalla, koska käytettävissä ei ollut mitään tutkimusta pulloja tölkkijätteen jakaantumisesta luontoon. ) ALKON PAKKAUSTEN LEVIÄMINEN MAASTOON Tutkimuksen työvoimana olivat Luonto-Liiton kerholaiset, jotka keväisin ja syksyisin molempina vuosina tallustelivat Alkosta saadut kaavakkeet kourassaan pitkin maanteitä, pistäytyivät puistoihin, leirintäalueille ja uimarannoille, työntyivät jopa tanssilavojen laitamille, julkisiin käymälöihin ja kiertelivät Alkon myymälöiden lähettyvillä. Tällaisen selvityksen tarpeellisuus tuli esille Alkossa, kun suunniteltiin palautuspullojen hinnankorotusta ja tölkkioluen liikkeelle laskemista v
Pullojen kertymästä suoritettu faktorianalyysi antoi aiheen olettaa, että on olemassa tiettyjä käyttäjäryhmiä . Runsaasti esiintyy myös ruskeaa viinipulloa, joka sisältää ns . Alkon pullojen perusjätteen jakaantuma noudattelee pääpiirteissään vähittäismyynnin tilastoa. r,.ul(.~,d 1973 (dyf"'iå/ litra) CJ Materfooli [:=J Henkilö lnves.toin~ ; 73Z 56% oocl L!Sc.l Lt'S d '-'5c.l PolavMKc.rlo~O\ö\lirJc.i l"'\vov i p'-' llo P'"' ilo Ruotsalaiset vuoden 1973 laskelmat osoittivat, ettll palautettavat pullot ovat juomien halvimpia pakkauksia. Väritön viinapullo joutuu helposti maastoon, sen osuus on 16 % todetuista jätteistä. 1974 ). Vasemmanpuoleiset ovat litistllmllttömill, oikeanpuoleiset litistettyjll. Tämä johtunee siitä, että puistoista ne on helppo kerätä ja pala uttaa myymälöihin. Pylvllikön valkoinen osa kuvaa materiaalikustannusten, harmaa osa työvoiman ja musta osa investointien osuutta. Puistoissa taas oli poik, keuksellisen paljon talousja kaasutinspriipulloja. Kovin suuria eroja jätejakautumassa ei kuitenkaan synny. Vertailuna mainittakoon, ettll olutpulloista palautetaan 95-98 %. Tutkituilla kohteilla on siis oma tyypillinen jäterakenteensa. Talousspriitölkkejä esiintyy muutenkin palveluelinkeinovaltaisilla alueilla tavallista runsaammin . Lajilleen mää155. halpoja viinejä . Ta He Ma Hu Te Ke He El Sy Lo Ma Jo Ta He Kuukaudet Kun Alko alkoi vuoden 1970 alusta lähtien maksaa palautetuista pulloista 15 penniä aikaisemman 5 pennin asemesta, pullopalautukset kohosivat yli kaksinkertaisiksi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus on tehnyt kokeita oluttölkkien maatumisesta. rikkoutuneita pulloja, erilaisia tölkkejä ja yleensäkin muita roskia suhteellisesti enemmän kuin muualta. tutkimuskohteilla. Tölkit ovat saaneet olla kaksi vuotta maan pinnalla (l.s), puoliksi maahan upotettuina (2.s), kokonaan maahan upotettuina (3.s) ja moottoritien ojassa (6.s). Toisaalta leirintäalueilta löydettiin poikkeuksellisen paljon 12 10 8 2 Kok.on::>ls'k.u~ta .... 70 m + ' 60 Ul ::, 9---o + ' Cl/ 50 ~ / 1971 E I 'ö 40 I + ' I ~ 30 Ul ::, + ' 20 ::, ~ m 10 Cl.. Pystyakseli kuvaa kustannuksia juomalitraa kohti (llyreinll). (Dagens Nyheter 21. Sen sijaan leirintäalueet roskaantuvat SU OMEN L UONTO 3/75 paperija pahvitölkkijätteestä ja virvoitusjuomapulloista. Nämä ryhmät liikkuvat tietyillä alueilla ja käyttävät tiettyjä juomia. Tanssipaikkojen ympäristössä esiintyy runsaasti alkoholipulloja. Sen sijaan viinapullojen löytyminen puistoista oli verraten harvinaista. konjakkija viskipulloja, joita muuten löytyi melko vähän . Vain ne tölkit, jotka ovat olleet litis tettyinll maantien ojassa, ovat ruostuneet jonkin verran myös sisäpinnaltaan. Uimarannoilta löydettiin mm. Vuonna 1973 palautushinta korotettiin 20 penniin, jolloin palautus prosentti kohosi yli 60 :een. 9. Keskimäärin palautettiin alkoholijuomapulloista hieman yli puolet
Myyn156 tiin nähden tölkki viedään useammin luontoon nautittavaksi kuin olutpullo, sillä tölkki on pulloa kevyempi ja särkymättömämpi . Tuo tekohtainen palautushinnan korotus tuskin nostaisi kokonaispalautusta, mutta vähentäisi maisemassa selvimmin näkyvää kertymää uimarannoilla, puistoissa ja tanssilavojen ympäristössä. Alkoholijuomapullojen osuus roskaantumisessa on laskenut jopa 26 %. Vuoden 19 7 1 tutkimustulosten perusteella voitiin havaita, että todellisen roskaantumisryhmän muodostavat maitotölkit ja -pussit, long drink -pullot, määrittelemättömät (usein rikkoutuneet) Alkon pullot ja oluttölkit. Muita juomia ostetaan enemmän yksittäin kuin oluen tapaan koreittain. Kertakäyttö pakkausten hintakehitys on nimittäin näillä näkymillä palautuspullojen hintakehitystä edullisempi. Nykyistä korkeampaan olutpullojen palautukseen tuskin päästään . Jo nykyinenkin palautushinta tuntuu vähentäneen näiden pullojen osuutta vuoden 19 70 tilanteeseen verrattuna . SUOMEN L UO NTO 3/75. Tölkkioluen käyttöä on alusta alkaen yritetty jarruttaa asettamalla sille huomattavasti korkeampi hinta ja painattamalla joidenkin tölkkien kylkeen teksti: "S uojele ympäristöäsi huolehdi tyhjästä tölkistä." Ainakin tilastojen valossa tölkki joutuu helpommin maastoon kuin pullo. PALAUTUSPULLON KÄYTÖN KUSTANNUKSET Ruotsalainen tutkimus ennustaa, että ellei asioihin puututa, palautuspullo häviää viimeistään 1980luvulla. 2,8 -kertainen olutpulloihin verrattuna silloinkin, kun palautushinnan vaikutukset on eliminoitu, ja noin 65-kertainen, kun otetaan huomioon olutpullosta maksettava palautushinta . Ihmistyövo imaa tarvitaan pullojen vastaanottamiseen, panimoihin kuljetukseen, pesuun yms. Yleisellä palautuspullojen määrän nousulla näyttää olleen myös kertymää pienentävä vaikutus. Palautuspullojen tuonti rajan takaa on kuulemma hankalaa . Palautuspullojen kohdalla työvoimakustannukset muodostavat n. Palautushinnan korotus nosti siis palautuksen kaksinkertaiseksi. niiden pesu uudelleenkäyttöä varten ei kannata . Palkkoj en noustessa itse valmistusmateriaalin osuus pienenee kokonaiskustannuksiin nähden . Palautusprosentti oli tällöin yli 95 %, eikä se ole noussut, vaikka palautushinta nousi. Myös mahdolliset vararikot on otettu huomioon. riteltyjen pullojen osalta se vaihtelee eri kohteissa 29-54 %. Palautumattomista pulloista osa käytetään kotitalouksissa, osa särkyy tai ne joutuvat kunnallisen jätehuollon piiriin. Alkon pulloista selvästikin tietty osa viinaja halvat viinipullot kertyvät helposti luontoon . Tänä keväänä on Olvi Oy aloittanut kertakäyttöpullojen koemarkkinoinnin . Myös Alkon myymälöiden lähistöllä oli oluttölkkien osuus huomattava ne muodostivat kolmanneksen lasketuista jätteistä, puistoissa neljänneksen. Jo 15 pennin palautushinnalla saatiin olutpullojen palautus melko lähelle teoreettista maksimia. Vuonna 1969 palautettiin kaikkiaan 12,5 miljoonaa pulloa, mikä on n. 10 vuodessa työvoimakustannusten vuoksi. Kun tämä tilanne havaittiin, Alko siirtyi myymään long drink -juomia olutpulloissa, jotka kuu-luvat palautusjärjestelmän piiriin. Korkein se on tanssilavojen läheisyydessä ja matalin leirintäalueilla. Tällä hetkellä Alko tutkii yhdessä VIT:n kanssa tölkkien maatumista. Tällöin oluttölkki oli ollut käytössä vasta vajaan vuoden. Tällöin palautus kohosi yli 60 prosenttiin. Siellä se myös havaitaan nopeammin kuin pullo. Vuonna 1970 oli palautettujen pullojen määrä 51,6 % toimitetuista. Kerättyjen tietojen mukaan oluttölkin todennäköisyys joutua luontoon oli olutpulloon verrattuna lähes 76-kertainen, kun pullosta maksettiin palautushinta ja tölkistä ei. Mutta vaikka oluttölkistä maksettaisiinkin sama palautushinta kuin pullosta, sen todennäköisyys joutua luontoon oli n. Kun palkkojen ennustetaan tulevaisuudessa kohoavan nopeammin kuin muiden kustannusten, palautuspullo tulee kaupalle ja panimoille kertakäyttöpakkausta kalliimmaksi. Palautushintaa nostettiin uudelleen vuoden 19 7 3 alkupuolella 20 penniin . PALAUTUSHINNAN MERKITYS Alkon pullojen palautushintaa nostettiin vuoden 1970 alussa 5 pennistä 15 penniin kappaleelta. Mikäli pulloissa on ennen palautusta säilytetty bensiiniä tai tervaa tms . . OLUITÖLKIT Maanteiden varsilla joka kymmenes jäte oli vuonna 1971 oluttölkki . Tutkimuksessa on laskettu kustannuksiin materiaalikustannukset, palkat, vuokrat ja korot sekä vähittäismyynnissä että panimoissa . 50 % kaikista kustannuksista. Voitaisiin harkita erityisiä näiden palautusta kiihottavia toi menpiteitä. Ei ole myöskään odotettavissa, että muiden alkoholijuomapullojen kohdalla päästäisiin yhtä suureen palautusprosenttiin. Tölkkiolutta käyttävät ennen kaikkea taajamissa asuvat hyvätuloiset koulutetut nuoret. Helposti roskaantuviin paikkoihin kerääntyy myös oluttölkkejä ja long drink -pulloja tavallista enemmän. Tällä hetkellä tölkkioluen käyttö tulee olutlitraa kohti laskettuna yli 20 % kalliimmaksi, mutta ero tulee tasoittumaan n. käsittelyyn . Tutkimus on kestänyt vasta kaksi vuotta, mutta jonkinlaisia tuloksia on jo nähtävissä, kuten kuva osoittaa. 24,0 % toimitetuista. Ajatus syntyi Kostamuksen elintarvikehuoltoa koskevissa neuvotteluissa, joissa toivottiin oluen pakkaamista kertakäyttöpulloihin . Muiden pullojen ja tölkkien osuus oli alhaisin tanssilavojen ympäristössä, (44 %) ja korkein (7 1 %) leirintäalueilla. Lukija päätelköön itse, miten käy vielä vahvempien kahvija säilyketölkkien luonnossa
Aineistoa on käsitelty kahdessa opinnäytetyössä Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksella. Koilliskairatoimikunta on v. Se ilmenee huomattavina korkeus eroina, monipuolisina metsinä ja soina sekll erikokoisina jokina. Neljä viidesosaa alueesta sijaitsee 157. Itäkairan kokonaispinta-ala on noin 1 7 15 km 2 • Tästä vettä on suurin piirtein 6 km 2 eli 0.3 %. SU OM EN L U O TO 3/75 Itäkairaksi kutsutaan tässä kirjoituksessa sitä Koilliskairan osaa, joka sijaitsee Saariselältä kaakkoon Savukosken ja Sallan kuntien pohjoisosassa itärajan pinnassa. Hannu Airola ja Erkki Pulliainen I täkaira Koilliskairan kansal~ispuis tosu unn1 telman osa Itäkairan luonnolle on ominaista suuri vaihtelevuus. Saastamoinen on v. 1972 laatinut suunnitelman Koilliskairan suojalualueen perustamisesta. Lisäksi Hannu Airola ja Lennart Saari tutkivat yksityiskohtaisesti 20 erityistä koealaa Itäkairan eri puolilla. Alueen muodostamiseksi kansallispuistoksi on tehty useita ehdotuksia. 1972 selvitellyt alueen virkistyskäyttöä. Viimeksi kansallispuiston perustamista on esittänyt Ympäristönsuojelun neuvottelukunta vuonna 1973. Perustietoa alueen luonnosta on kertynyt kaikilla tutkimusaseman henkilökunnan retkillä. Tämä kirjoitus on yhteenveto kenttätutkimuksista ja Airolan ehdotuksesta Itäkairan käyttösuunnitelmaksi. Kasvitieteellisiä tutkimuksia alueella ovat tehneet mm. Värriön tutkimusasema otti vuonna 19 7 1 tehdäkseen oman selvityksensä Itäkairan alueesta ja ehdotuksensa sen käyttösuunnitelmaksi. Eläintieteellisiä tutkimuksia on tehnyt pääasiassa alueen itäosassa sijaitsevan Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman henkilökunta. Mikkola, Kallio, Ulvinen ja Rintanen
Lukuisat poropolut sekä retkeilijöiden ja rajamiesten aikaansaamat polut helpottavat ja ohjaavat maastossa liikkumista. 7 %) pinta-alasta. SaariseIän tunturialue ulottuu luoteessa Itäkairaan. Kuvassa Värriön mäntyjä. Rautaruukki Oy:n Soklin tutkimuspisteessä ja Tulppion retkeilykeskuksessa on tilapäisesti asukkaita. Kuvassa Hirvasjokea. Mänty on tärkein puulaji. SUOTA, METSÄÄ JA KELOJA Itäkairan alueesta noin 30 % on suota. Tuntureita on vähän ja nekin matalia. Kemijoen latvaviuhka levittäytyy Itäkairan länsiosaan, ja Nuorttijoki tekee puolikaarensa sen itäpuoliskossa. Itäkairan mäntymetsissä on poikkeuksellisen runsaasti keloja. Tuoreilla kankailla kasvaa useimmiten kuusta. Kuusivaltaisia metsiä on myös soilla, kuivilla kankailla ja tunturimetsissä. Itäkaira on vedenjakajaaluetta: vedet virtaavat sieltä kolmeen mereen Jäämereen, Vienanmereen ja Pohjanlahteen. Hakkuuaukkoa on alle prosentti (0. Itäkairan tiet ovat Metsähallituksen ja Rajavartiolaitoksen rakentamia metsäautoteitä ja niitä vastaavia teitä. Se on valtapuuna yli puolella (52.5 %) puustoisesta pinta-alasta. Yksi niistä on niukkapuustoinen tai puuton, ahomainen tyyppi. Tunturimetsiä on Sallan puoleisessa osassa lähes kolmannes (3 0. Kaakkoisosan Värriötunturilta saavat alkunsa Vienanmereen laskeva Tuntsajoki ja Kemijokeen laskeva Värriöjoki. Savukosken puolella suota on enemmän (31.0 %) kuin Sallan puolella (19.3 %) . Jääkauden synnyttämillä hiekkaisilla kangasmailla kasvaa mäntyä, paikoin hyvinkin vanhoina kilpikaarnapetäjikköinä. Tuntureita on useita. Kangasmetsät kattavat lähes puolet Itäkairasta. Kolme neljäsosaa Itäkairan alueesta on puustoista. Koivikoista suurin osa on tunturimetsää . Mikkola on v. Kosteampien maiden valtapuuna on kuusi. Korkeussuhteiltaan ja pinnan158 muodoiltaan Itäkaira jakaantuu kolmeen osa-alueeseen. Myös rämeet ja tunturimetstä ovat usein mäntyvaltaisia. Suurimman, Ainijärven, pinta-ala on vain noin 70 ha. Kuivat kankaat kasvavat pääasiassa männiköitä . Tiet ulottuvat yleensä alueen reunoille, joten valtaosa Itäkairasta on yhä tieyhteyksien ulkopuolella. Harvapuustoiset ja matalan aluskasvillisuuden peittämät kuivat kankaat, tuntureiden rakattomat rinteet ja laet ovat yleensä helppokulkuisia, kun taas eräillä suoalueilla ja ryteikköisissä korvissa kulkeminen on vaikeata. Kolmas osa-alue on kaakkoiskärki, suurin piirtein Sailaan kuuluva Itäkairan osa, joka enimmäkseen on yli 300 m korkeudella. Siitä etelään ja kaakkoon leviävä Savukosken puoleinen osa on enimmäkseen 200300 m merenpinnan yläpuolella . Kuusi on valtapuuna noin kolmanneksella (33.8 %) ja koivu noin kuudenneksella. 1 %) pinta-alasta, kun niitä Savukosken puolella on vatn 9.4 %. Se on lajin pohjoista alalajia, siperiankuusta, jonka tuntee lyhyistä oksista ja suiposta muodosta. Alue on valtionmaata ja metsähallituksen hallinnassa. ultraemäksisten kivilajien vaikutukseen kasvipeitteessä. Suurimmat ovat Sauoiva (614 .6 m ), Värriötunturi (551.7 m ) ja Härkätunturi (490 .0 m ). Siellä ei ole lainkaan siviili eikä lomaasutusta. Järviä on vähän. Alueen joet ja purot ovat yleensä helposti ylitettävissä. Julkisen hallinnon tukikohtia ovat Kemihaaran ja Ainijärven rajavartiot sekä Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema. 1938 kiinnittänyt huomiota alueella siellä täällä esiintyvien ns . Savukosken kunnassa ja loppu Sallan pohjoisosassa. Lampia on jonkin verran. Niitäkin on suhteellisesti enemmän Savukoskella (52.6 %) kuin Sallassa (31.8 %). Siitä runsaat puolet on avosuota. Itäkairassa on myös harvinaisia kasviyhdyskuntia. SU OM EN L UO NTO 3/75
Lähes kolmannes Itäkairan pinta-alasta on suota. Kuvassa Naltionaapaa, taustalla kolmihuippuinen Korvatunturi. Tiettömän!!, lähes hakkaamattomana ja luonnoltaan monipuolisena siitä tulisi edustava luonnonsuojelualue, jossa perinteinen porotalous voisi häiriintymättä jatkua. visto on itään virtaavien jokien Itäkairan alueella tehdyssä invenMetsäkasvillisuuden vyöhykejaon laaksoissa lähellä valtakunnanratoinnissa keloina pidettiin vain mukaan Itäkaira on Metsä-Lapin Jaa, pystyyn kuolleita mäntyjä. Itäkairan kasvilajisto on verralitseva metsätyyppi on kuiva kanalueita. Rikkainta kasrempi kuin 20 cm. Lehtomaisia piirteitä tapaa kuivunutta puuta, jonka läpikeä eteläisten ja pohjoisten, ehkä vain kapeilla kaistaleilla purojen mitta rinnankorkeudelta oli suumyös itäisten ja läntisten eleja jokien varsilla. Vaion maamme runsaskeloisimpia mäntyvaltaisilta metsätyypeiltä. Vasemmanpuoleisen kanan roomalaiset numerot viittaavat artikkelin lopussa esitettyyn vyöhykejakoon. Kalamiesten suosima Nuorttijoki vinaa Itäkairan poikki Neuvostoliiton puolelle, yhtyy siellä Jaurujokeen ja laskee Nuorttijärvestä muodostetun suuren tekojärven ja Tuloman voimalai tosten kautta Kuolan vuonoon, Pohjoiseen jäämereen. Alue on kuitenkin tärgas. Ne vähen tävät alueen metsätaloudellista merkitystä, mutta porojen kesälaitumina ne ovat arvokkaita. p. Valtakunnan rajan Vuosilta 1960-63 peräisin löytyi runsaasti mäntyvaltaisilta puoleisen osan kuusirunsautta olevien tietojen mukaan Itäkaira kuivilta kankailta ja yleensäkin pidetään itäisenä piirteenä. SUOM EN LU O NTO 3/75 159. y_ § 200-JOOM !!IIlIIIII 300 400 M ~ 400-S00M ~ 500-600M 600M· 10 20 KM Tässä kirjoituksessa käsitellään Koilliskairan kansallispuistosuunnitelman eteläisemp!lll osaa, 1 715 km' laajuista Itä.kairaa. Kesällä 19 71 menttien vaihettumisvyöhyke. )(. Kelona pidettiin pystyyn ten köyhä . merkitty huippu D -200M m . Niitä eteläreunassa
28 %. Nämä suojusp11u-, siemenpuu, kaistaleja avohakkuut näkyvät selvinä luonnossa. Oravan, jäniksen ja pikkupetojen kannat ovat' olleet metsästyskelpoisia. Teerikan.ta on kohtalainen, pyytä ja k1irunaa esiintyy jonkin verran. Nykyisen kävijämäärän ei ole havaittu häiritsevän lintuja tai muita eläimiä. Ne ovat kuitenkin saaneet jossain määrin täydennystä Neuvostoliiton puolelta . 1970-luvun alkupuolella kävijämäärä on mitä todennäköisimmin noussut moninkertaiseksi Nuorttijoen urheilukalastusja metsästysalueen ja Tulppion retkeilykeskuksen houkuttelemana. Koska biologiset prosessit ovat pohjoisessa hitaita, metsätöiden ja metsätyökoneiden jäljet näkyvät luonnossa kauan, jäkälikössä jopa SU OM EN L UONTO 3/75. Met~oja riekkokannat ovat vahvat. Saastamoisen vuonna 1972 julkaiseman tutkimuksen mukaan Itäkairan alueella liikkui vuonna 1970 n. POROMIEHI\'.T, RAJAMIEHET, ERÄMIEHET JA RETKEILIJÄT Savukosken ja Sallan asukkaat ovar·· tähän saakka liikkuneet'suhteellisen vähän asuinkuntiensa 160 ltäkairassa on paikoin hyvinkin emäksistä maaperää. JÄKÄLÄLAITUMET OVAT VÄHISSÄ I täkairassa ja sen lähiympäristössä on Metsähallituksen mukaan hakattu metsää Sallan puolella kahdessa ja Savukosken puolella viidessä paikassa. Telkkä ja tavi ovat runsaimmat sorsaHnnut. Hakkuualueet sijaitsevat yleensä Itäkairan eteläreunalla. Rajavyöhykkeellä on muutama käytetyn näköinen polku. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomessa selvästi yksilömäärältään vähentyneistä lajeista Itäkairassa on tavattu näihin saakka mm. ) ja suurpetojen pyytäjät ovat säännöllisesti toimineet tällä alueella. Aineisto;;i. 4 000. Useat näistä henkilöistä ovat voineet liikkua myös kolmen kilometrin levyisellä rajavyödykkeellä, jonne tavallinen retkeilijä ei pääse. Mäntyvaltaisia kuivia kankaita alueella on n. Kasvillisuudessa se ilmenee ympäristöä rehevämpinä alueina, tässä tapauksessa kullerolehtona. Myös suurpetokantoja on verotettu liikaa. 1 100 henkeä ja käyttöpäiviä oli n. pohjoisosissa eli Itäkairan alueella. Autiotupien lähiympäristössä voi nähdä lieviä ihmisen toiminnan merkkejä. Alueella on tavattu 29 nisäkäslajia Siivosen ( 1972) julkaisemien levinneisyyskarttojen mukaan . Lintulajeja on havaittu 130. Lapinkuusio, Itäkairan tunturirinteiden luonteenomainen kasvi. Myös sammakkoa esiintyy. Runsaasta selkärangattomien faunasta ei ole toistaiseksi ,laadittu yhteenvetoa. ERÄMAINEN ELÄIMfSTÖ I tä~cti.rassa kohtaavat myös eteläinen ja pohjoinen eläimistö. Lähinnä poromiehet, valtion virkamiehet (rajamiehet, tutkijat jne. Rajavyöhykkeen ulkopuolelta näiden ryhmien kulutuksen jäljet eivät poikkea retkeilijöiden aiheutta masta. Kyy esiintyy Itäkairassa suomalaisen levinneisyytensä pohjoisrajalla. Retkeilyn jäljet näkyvät selvästi Nuorttijoen ja Tulppion alueilla tallaantumisena ja roskaantumisena. Urh eilukalastaji en ja urheilumetsästäjien ilmoittamista saalisluvuista voi päätellä, että kalaja riistavarat ovat vähentyneet liiallisen pyynnin takia. Värriön tutkimusaseman henkilökunta on löytänyt samalta alueelta 23 nisäkäslajia . Itäkaira on Koillis-Lapin hirvikannan talvehtimisaluetta ja siten riistataloudellisesti merkittävä. Kalastaan kuuluu ainakin kuusi lajia. Kemijoen latvan jajaurujoen alueen retkeilijöiden määrä lienee myös kas vanut, mutta sen sijaan Sallan puoleisessa osassa kävijöiden määrä ei ole lisääntynyt. on kylläkin kerätty. sutta, karhua, ahmaa ja ilvestä sekä tunturihaukkaa
ITÄKAIRA ON SÄÄSTETTÄVÄ Itäkaira on Euroopan viimeisiä suhteellisen laajoja metsäerämaita . Myös lajiluku taimistossa oli pienempi. I täkairasta Savukosken puoleinen osa kuuluu Kemin-Sompion paliskuntaan ja Sallan puoleinen osa Sallan pohjoiseen paliskuntaan. Edellisen paliskunnan porojen määrä oli vuosina 1968-71 keskimäärin 10973 poroa ja jälkimmäisen vastaavasti 3 166 poroa. Linnusto näyttää selvästi kärsivän metsänhakkuista. Kenttätutkimuksessa verrattiin kahta samantyyppistä koealaa, joista toinen oli hakattu ja elinvoimaisen taimiston kattama, toinen taas oli koskematon. KÄYTÖN VAIHTOEHDOT Jos aikaisemmin suunnitellun puhtaan taloudellisen hyödyntämisen sijasta Itäkairan hyväksikäytössä halutaan ottaa myös luonnonsuojelulliset näkökohdat huomioon, meillä on käytettävissä ainakin seuraavat vaihtoehdot : 1) luonnonpuisto, 2) kansallispuisto, 3) "ulkoilupuisto", 4) luonnonhoitometsä ja 5) moninaiskäytöllisesti eri vyöhykkeistä koostuva alue. Säästölaitumen käyttöönoton jälkeen sekin on kulunut nopeasti. Porojen suurinta sallittua määrää pienennettiin kaudeksi 1970-79 Kemin-Sompion paliskunnassa 3 000 :lla (nykyisin 12 000) ja Sallan pohjoisessa paliskunnassa 2 000 :lla (nykyisin 5 000). Itäkairan laajat aapasuot ovat porojen kesälaitumia; talviruokaansa jäkälää ne löytävät kuivilta mäntykankailta. Paliskuntien oman käsityksen mukaan Itäkairan laitumilla on näiden porojen ravitsemisessa 80 %:n ja 50 %:n osuus. Hakkuurintama oli kesällä 19 7 4 etenemässä Savukosken kohdalla Neuvostoliiton puolella. Vieläkin komeampaa jäkälikkö oli raja-aukon takana Neuvostoliiton puolella, missä ei ollut lainkaan palkivia peuroja (poroja). Itäkairan metsiä täytyy todella suojella. Kuusikoissa suoritetut vertailut antoivat samanlaisen tuloksen. Näihin saakka erämaa-alue on jatkunut todellisena luonnoneloyhteisönä Neuvostoliiton puolelle, mutta 1970luvulla tilanne on olennaisesti muuttunut. Luontaiselinkeinona porotalouden on edelleen säilyttävä Itäkairassa. Linnuston tiheys ensiksi mainitulla koealalla oli 3 7 paria/km 2 ja jälkimmäisellä 82 paria/km 2 . Liikalaidunnus näkyy. Paikoin hakattu alue ulottuu Kuolan niemimaan tuntureille eli siis tundraan saakka. Nämä puhtaasti taloudelliset seikat voidaan valtion kokonaistaloudessa hoitaa tyypillisenä raha-asiana. Sallan kohdalla valtakunnanrajan takana Neuvostoliitto on jo toteuttanut laajan avohakkuuohjelman. kymmeniä vuosia. Jäkälä oli siellä selvästi korkeampaa ja rehevämpää kuin laidunnetulla alueella vanhan poroaidan eteläpuolella. Vaikka alavien maiden luonto saattaa olla hyvinkin eteläisen tuntuista, tunturien huipuilla elää kiiruna, arktisten seutujen lintu. Koska suurin osa Metsä-Lapin metsistä on jo otettu metsätalouden käyttöön, on erittäin tarpeellista säilyttää riittävän laaja metsäalue luonnontilaisena tutkimustarkoituksia varten sekä kasvien ja eläinten perintöaineksen 161. Nykyisiä suurimpia sallittuja poromääriä on pidettävä liian korkeina, mihin tulokseen Koilliskairatoimikuntakin on päätynyt. Tämä on jo sinänsä riittävä peruste alueen säilyttämiseksi erämaana. Hyviä vertailukohtia on Kemin-Sompion paliskunnassa ollut kaksikin. Itäkaira muodostaa siis tasta edespäin suojametsävyö hykkeen tundravaikutusta vastaan . Metsien hakkuista pidättäytyminen auttaa porojen talvilaidunten säilymistä ja siten koko porotaloutta. Kulutuksen painopiste on ollut siellä, missä jäkälää on ollut helpoimmin saatavissa. Suojelusuunnitelmien takia saattaa syntyä ristiriitaa porotalouden ja suurpetojen suojelun välillä . Jos Itäkairan metsien metsätaloudellisesta hyödyntämisestä luovutaan, se merkitsee metsätyöpaikkojen vähenemistä lähinnä Savukoskella, valtion metsätulojen vähenemistä ja Savukosken kunnan verotulojen pienentymistä. Paliskunnalla oli pitkään leveimmillään 13 kilometrin laajuinen säästölaidun vanhan ja uuden poroaidan välissä valtakunnanraSUOMEN L U O NT O 3/75 jan tuntumassa. Käsityksemme mukaan asia voidaan hoitaa siten , että yhteiskunta korvaa paliskunnille suurpetojen käyttämän liharavinnon. Syynä oli talvilaidunten v,äheneminen Lokan tekojärven rakentamisen, metsäpalojen, hakkuiden ja yleisen liikalaiduntamisen takia
Kunkin vyöhykkeen tarkoitus, suojeluaste ja muut ominaiset piirteet esitellään seuraavassa. Kansallispuistomainen osa. III. Käpyjen ja varteoksien keruu metsänviljelyn tarpeisiin on sallittu asianomaisen viranomaisen luvalla. KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET Ensi vaiheessa I täkairasta olisi perustettava luonnonhoitometsä, kuten Koilliskairatoimikuntakin on ehdottanut. Hoitotehtävien lisäksi pitäisi tehdä Itäkairaan kohdistuvaa tutkimusja suunnittelutyötä. Kämpät, leiri ja nuotiopaikat on säännöllisesti tarkastettava ja huollettava. Reunavyöhyke. l:),lettomenetys lienee kaikkiaan n. Vyöhykkeen (n . Niitä vastaavat työmahdollisuudet on yhteiskunnan muin toimenpitein luotava Savukoskelle, joka ne lähinnä menettää. II. l. Niinikään yhteiskunnan on korvattava kunnille verotulojen menetykset. Ympäristönsuoj elu otetaan kaikissa ratkaisuissa korostetusti huomioon. I täkairassa on tällä hetkellä poromiesten, rajavartiolaitoksen ja metsähallituksen autiotupia ja kämppiä. Vyöhykkeillä on yhteisiä määräyksiä. Retkeilijät saavat sienestää ja marjastaa omaksi tarpeekseen, paikalliset asukkaat rajoituksetta. Suopaikat on varustettava pitkospuin ja vaikeimpien joenylityspaikkojen polkusilloista on huolehdittava. Rakentaminen on mahdollista vain tutkimuksen, porotalouden ja rajavartioinnin tarpeisiin. retkeilykortin. Kansainvälisten suositusten mukaan kansallispuistossa edellytetään olevan hoitohenkilöstöä ainakin henkilö/JOO km 2. Pääkäyttötarkoitus on luonnontilaisten eloyhteisöjen suojelu ja tieteellinen tutkimustyö. Yhdymme Koilliskairatoimikunnan 197 2 esittämiin näkemyksiin metsien käsittelystä sillä poikkeuksella, että retkeilyreittien varrella on pidättäydyttävä metsien käsittelystä. Itäkairan kaakkoispäähän Värriön tutkimusaseman ympäristöön perustetaan n . Jos Sokliojan seudulle perustetaan kaivos, sinne kuitenkin voidaan rakentaa tarpeelliset yhteydet. Tämän suojelualueen (n. Luonnonpuistomainen osa. Kaivosalue rajataan muutoinkin selvästi omaksi alueekseen . Koilliskairan osana eri moninaiskäyttötarkoituksia palveleva suojelualuekokonaisuus, joka koostuu vyöhykkeistä. Tämä voitaisiin hoitaa Koilliskairatoimikunnan ehdottamalla erillisellä korvauslailla. Yhteiskunnan varoilla rakennetaan autiotupia, nuotioja leiripaikkoja, pitkospuita sekä kunnostetaan polkuja. Retkeily-ympäristönä Saariselän luonto tuntureineen poikkeaa melkoisesti I täkairasta. Maapuuta saa käyttää tulentekoon. Rakentaa saa vain porotalouden, rajavartioinnin, tutkimuksen ja valvotun matkailun tarpeisiin . 65 metsätalouden työpaikkaa ja sen seurauksena kolmisenkym mentä palveluym. Toista vastaavaa metsäerämaata ei Suomessa ole, joten tulevaisuus on tässä suhteessa Itäkairan varassa. 60 työpaikkaa. Polut on pidettävä avoimina ja merkittyinä . Valtakunnanrajan läheisyys luo tässä suhteessa omat erikoisvaatimuksensa. Ehdotettujen vyöhykkeiden rajat on merkitty sivun 159 karttaan. Retkeilijä joutuu lunastamaan ns. elinkeinojen työpaikkaa. Paikallisen väestön metsästysja kalastusoikeutta ei myöskään ra162 joiteta. Muilta osin toimintaa säätelevät normit ovat samat kuin vyöhykkeellä II. • Itäkairaa arvostetaan suuresti eräretkeilyalueena. Jatkuvalla partioinnilla varmistaudutaan siitä, että alueella liikkuvat käyttäytyvät asianmukaisesti. Alueen hoito ja matkailu tarjoavat ainakin 25 uutta työpaikkaa ja seurausvaikutuksena n . Suurpetojen lukumäärää säädellään viranomaisten valvonnassa tavalla, joka estää kantojen tuhoutumisen. Uusia teitä ei rakenneta. Poropirtit ja vartiotuvat ovat työmaa-asuntoja, jotka on säilytettävä alkuperäisessa tarkoituksessaan. VYÖHYKEJAKOON PERUSTUVA SUO JELUEHDOTUS Edellä todetuin perustein ehdotamme, että Itäkairasta muodostetaan ns . Varsinaiseen hoitoon kuuluu alueen kunnosta huolehtiminen . Metsätalous rajoittuu välttämättömän tarvepuun ottoon (polttoja pitkospuut yms .). 420 km 2 ) pääkäyttötarkoituksia ovat porotalous, ulkoilu ja rajoitettu metsätalous. 180 m 2 laajuinen luonnonpuistomainen vyöhyke, missä ei hakata metsää ja minne ei ohjata retkeilijöitä. 10 työ paikkaa . Porotalous jatkuu nykyisellään. Metsästys ja kalastus järjestetään tilanteen mukaan. Liikkuminen on periaatteessa vapaata. D SUOMEN L UONTO 3/75. Koilliskairatoimikunnan ehdotuksen pohjalta voidaan laskea, että Itäkairan suojelualueen perustamisen myötä menetetään n . Toisaalta suojelun ansiosta porotalouden harjoittaminen tulee entistä turvatummaksi ja säilyttää työpaikkoja. pankkina mahdollista myöhempää höydyntämistä silmällä pitäen. Näin Itäkairassa tulisi tolla vähintään 1 7 hengen hoitohenkilökunta, jonka tehtäväkenttä koostuu opastuksesta, valvonnasta ja huollosta. Retkeilyä pyritään kuitenkin ohjaamaan suunnitelluille reiteille. 1 100 km 2 ) tärkeimmän osan pääkäyttömuotoja ovat ulkoilu ja porotalous. Retkeilijöitä varten tulee rakentaa autiotupaverkosto , merkitä ja varustaa retkeilyreitit sekä rakentaa kaksi retkeilyja huoltokeskusta, toinen Kemijoen varteen ja toinen Tulppioon. Sinne asumaan asettuville ei anneta erivapauksia luonnon hyödyntämiseksi . Itäkairan suojelualueen ylläpitoa varten on luotava hallinnollinen yksikkö, jolla on riittävät aineelliset ja henkilöresurssit. Niiden varret on siistittävä aika ajoin. Liikkuminen moottoriajoneuvolla on sallittu vain työasioissa ja hätätapauksissa
Raatetta kasvavat suot ovat porojen parhaita kesälaitumia . Luonnonsuojelun kannalta t01mmnassa on syyllistytty suuriin laiminlyönteihin ja virheisiin. Yli kolmensadan neliökilometrin laajuinen Kemihaaran allas hukuttaisi mm. 163. Kemihaaran suunniteltu allas liittyy yhtenä lenkkinä Kemijoen vesistön voimataloudelliseen hyväksikäyttöön. Vesistön suurin luonnonjärvi Kemijärvi ja muutamia pienempiä järviä on jo säännöstelty. Urpo Häyrinen, Ilpo Kuronen ja Tarja Palo Allaskeinottelu jatkuu Kemihaarassa Lokan ja Porttipahdan tekojärvien lisäksi Kemijoen vesistöjen säännöstelemiseksi suunnitellaan vielä uusia altaita. Lapin asukkaat ja luonto ovat saaneet tuntea raskaasti etelän hyväksi suoritetun vesivoimarakentamisen seuraukset. Jälleen kerran Lapin asukkaita uhkaa pakkomuutto ja kotinsa jättö. SUOMEN L UO TO 3/75 Tehdyistä virheistä ei ole kuitenkaan opittu. Kemihaaran suunnitellulla satojen neliökilometrien laajuisella tekojärvellä aiotaan hukuttaa tuottavaa maata ja Lapin omaleimaista, muutenkin yhä nopeammin katoavaa alkuperäistä luontoa. Jälleen kerran korvaamattomia luonnonarvoja uhkaa upotus veden alle. Esimerkkeinä voidaan mainita Kemijoen lohen nousumahdollisuuksien hoitamatta jättäminen voimalatöiden yhteydessä ja maailmassa ainutlaatuisen luonnonalueen hukuttaminen Lokan altaaseen. ainutlaatuisen Lämsänaavan, Luirojoen pohjoispuolella leviävän mahtavan keidassuon. TULVAVESIEN VARASTO Lapin tekojärvien rakentamisen perusteh.1ina on energian tuottaminen . Vesistön latvoille Seuraavalla aukeamalla: Kemihaaran aapasoiden kasvillisuus on rehevää
Altaan säännöstely on suunniSUOMEN LUONTO 3/75. Tällä säännöstelyllä arvioidaan energianlisän olevan 14 % Kemijoen kokonaistuotannosta . esiin. Kemijoen osuus koko maan sähköntuotannosta on 10,3 %. K,minsaarten tulvaniityt 7. Läms.inaapa 5. Harjujakso 10 . Vuotosjo,n latvavtd•I 8. Suurimmillaan tekoallas olisi n . Luiron kosket ja tulvan iityt 6. Sud,nvaaranaapa 3. Vesistölle ovat tyypillisiä äkillisestä lumen sulamisesta johtuvat kevättulvat. on rakennettu Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Hankkeen toteuttamiseksi Kemihaarassa jouduttaisiin rakentamaan kymmeniä kilometrejä patoja, kanavia , s_iltoja, uittolaitteita jne. Pelkästään patoja varten jouduttaisiin siirtämään maamassoja lähes 10 milj . Säynäjäjärvi ja Säynäjäjoki 9. Toimikunnan tueksi on perustettu neuvottelukunta, joka koostuu Kemihaaran altaan vaikutusalueella toimivista yhteisöistä . Kemijoen, Luiron ja Kitisen yhtymäkohtien seutuvilla on laaja luonnonallas, joka muodostuu pohjoisemmasta Luiron altaasta ja eteläisemmästä Vuotoksen altaasta. KolC.or\Hpa Viime vuosien tutkimukset ovat paljastaneet, että Kemihaaran allasalueen suot ovat erityisen arvokkaita luonnonsuojelukohteita. Jopa yhdentoista metrin vedenkorkeuden vaihtelut paljastaisivat kesällä laakeaa suomaastoa kymmenien neliökilometrien laajuudelta. Kemijoen voimataloudellista hyväksikäyttöä vaikeuttavat vesimäärien suuret luonnontilaiset vaihtelut. Tällöin perustettiin myös Kemihaaran altaan suunnittelutoimikunta, jossa vesihallituksen lisäksi oli edustettuna Kemijoki Oy. Kemihaaran altaan rakentamisen paatavoitteena on Kemijoen tulvavesien varastoiminen altaaseen ja hyväksikäyttö voimalaitoksissa nykyisen ohijuoksutuksen sijasta. Yli puolet alueesta olisi soita ja suoperäisiä maita, loput metsiä, peltoja ja vesialueita. Teitä jouduttaisiin korottamaan, jopa kokonaan uusimaan. Ne kuuluvat moniin suotyyppeihin, joista eräät ovat maassamme jopa ainutlaatuisia. Kun vesistössä ei ole ollut mainittavasti virtaamia tasaavia järvialtaita, tulvat ovat usein olleet suuria, kun taas kuivina kausina veden pinta on usein laskenut voimatalouden kannalta haitallisen alas. Vuonna 197 2 hanke kaivettiin jälleen 166 1. Kemihaaran altaan kohdalla on kysymys ensi sijassa jo rakennettujen voimalaitosten tuoton parantamisesta, joka saavutetaan siirtoenergiana, energian lisäyksenä ja lisätehona. YLI KOLMESATAA NELIÖKILOMETRIÄ Suunniteltu allashanke SIJaltsee Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnissa, pääosiltaan viimeksi mainitussa . m 3 • Alueen puusto olisi hakattava, jätepuustoa raivattava ja osittain poltettava. Kairanaapa 2 . 326 km 2 , eli se kuuluisi Suomen kymmenen suurimman Jarven joukkoon . Kemihaaran allas on ollut esillä jo 1960-luvulla. Lokan altaan sällnnöstelemää Luiroa sekä Kemijoen latvoilta tulevia vesiä aiotaan säännöstellä jokien yhtymäkohdassa Kemihaaran ja Vuotoksen altailla. Lisäksi niillä viihtyy runsas eläimistö. Sakkala-aapa 4. Paikallisille asukkaille alue tarjoaa porolaitumia, riistaa ja kalaa
Pohjoisosan muodostaa laaja koivuletto. Koivulettoja on etenkin suon pohjoisosissa . Tul vaisilla paikoilla miehenkorkuinen heinikko, huojuvat kaulamättäät, sankka pajukko ja sikin sokin kaatunut puusto muodostavat joen ympärille lähes läpipääsemättömän ryteikön, todellisen "Villin Pohjolan viidakon". Vuotosjoen alueen soista komein on harjujen ja vaarojen ympäröimä Kokonaapa. Vuotoksen alueen tyypillistä suoluontoa ovat letot, joista varsinkin alueen eteläisimmässä osassa sijaitseva Neulikkoaapa on tunnettu . Alkukesällä veden pinta olisi jopa 11 m alempana syksyisestä huippukorkeudestaan ja tällöin kymmenien neliökilometrien alalta paljastuisi liettyneitä vesijättömaita. KOMEA JOKILUONTO Suunnitellun allasalueen suurten jokien maisema käy tutuimmaksi sille, joka liikkuu seudulla veneellä. Seutua voi verrata Lokan allasalueeseen, jossa hukutettiin Sompion mahtavat suuraavat. Luirojoen itäpuolen koivuleto~ o~at suoluo~t~mm.e su~rimpia erikoisuuksia. SudenvaaranaavanSakkala -aavan suojakso Luirojoen itäpuolella ulottuu Savu~os_~ ken-Pelkosenniemen maanuelta peräti 20 km pohjoiseen. Sitä luonnehtivat kymmenet yhdensuuntaiset, omenapuumaisia koivuja kasvavat jänteet, jotka yleensä ovat niin kapeita, et~ä kullekin mahtuu kasvamaan vam yksi koivurivi. LINNUSTO Monien muiden pohjoisten suoerämaiden tavoin Kemihaarankin 167. Viimeaikaiset tutkimukset, erityisesti Rauno Ruuhijärven ja Kari Kukko-ojan kasvillisuustutkimukset ovat osoittaneet Kemihaaran luonnon ainutlaatuiseksi maassamme. J okiuomaa reunustavat tiiviisti sekapuustoa kasvavat korvet, jotka tyypeiltään ovat ruohoja heinäkorpia, paikoin lehtokorpia. Yhtä tyypillistä vesiluontoa ovat lukuisat pikkujoet. Luirojoen pohjoispuolella sijaitsee eräs allasalueen suurimmista erikoisuuksista, SUOMEN LUO NTO 3/75 Lämsänaavan keidassuo kymmemne pitkine sadevesiallikkoineen. Alkukesällä kullerot ja suo-orvokit antavat niille kaunista kukkaloistoa. Lukuisat niittyladot ja suovat muistuttavat vielä perinteisestä niittytaloudesta. Eräät järvet, kuten Säynäjäjärvi ovat tunnettuja hyvinä kalaja lintujärvinä. Luonnontilaisimmat näkymät tavoittaa Vuotosjoen latvoilta, Jaurujoelta ja Säynäjäjoelta. Sen keskustan muodostaa jättimäinen jänteetön rimpi ; muuten Kokonaapa on yleensä rikkonaisempi ja vaihtelevampi kuin pohjoiset suot, ja siellä esiintyy paljon pienehköjä aapajuotteja kovien maiden_ välissä. Harjun reunoilla ja harjukuopissa on kymmeniä pikkujärviä ja lampia elävöittämässä maisemaa. tämän kirjoittajien suorittamissa tutkimuksissa. teltu erittäin rajuksi. Kaukaa katsoen tällainen laaja koivuletto poikkeaa vaaleanvihreän yleisvärinsä vuoksi suuresti seudun monien soiden ruskehtavista sävyistä . Suunnitelmien mukaan veden nosto aloitettaisiin vuoden 1980 -paikkeilla . Luiron kylän ja sinne johtavan maantien maisemia hallitsee mahtava Kairanaapa, jolla vallitsevat vaikeakulkuiset jänteiset rimpinevat. Allassuunnitelma tullee valtioneuvoston käsittelyyn mahdollista rakentamispäätöstä varten tänä vuonna. runsas harrikanta. Matalat koivut kasvavat yhden puun nvemä suon pnk,llä Jänte,llä. Jänteet kiemurtelevat suon pituussuunnan mukaisesti kilometrien matkan Sudenvaaranaavan päästä päähän. Eteläosassa sijaitsee toinen Kemihaaran alueen komea keidassuo , lähes yhtä mittava kuin Lämsänaapa. Kemihaarassa on vielä tänä päivänä tavoitettavissa luonnontilaisten suurjokien maisema koskineen ja nivoineen . Kemihaaran suoluonnon mittasuhteet eivät tosin ole yhtä valtavat, mutta niiden tyyppivalikoima on monipuolisempi kuin Lokan allasalueen. Sudenvaaranaavan koivuletto alue on eräs suoluontomme merkillisimpiä ilmentymiä. Luiron Petäjäniva, Alaköngäs, Sankakoski, Kupuniva ja Hietakoski muodostavat hienon yh tenäisen koskireitin . SUURSOIDEN MAAILMA Kemihaaran luonnon hallitseva elementti on suo. Sudenvaaranaavan pohjoispuolella sijaitseva Sakkala-aapa jakautuu kahteen osaan. Vuotoksim alueen länsireunalla kookas harjujakso muodostaa luonnollisen rajan suota vastaan . Aivan viime vuosien aikana Kemihaaran suurten soiden nimet ovat tulleet tutuiksi Lapin luonnosta kiinnostuneille. Alueen linnusto on todettu erittäin runsaaksi mm . Joet toimivat yhä edelleen ainoina kulkureitteinä alueen moniin osiin . Näiden kuohuvien vesien kalaston arvoa lisää mm. Erityisen hieno niittymaisema on Kemijoen Keminsaarten tienoilla. Rantojen heleänvihreät luonnonniityt luovat maisemaan monin paikoin lempeyttä
Maamme runsaasta 20 pesivästä muuttohaukkaparista peräti neljä on tavattu Luiron-Vuotoksen alueella . Vaikeakulkuiset suot ja nii den ympäröimät metsäsaarekkeet ovat monien riistaeläinten suosimaa aluetta, sillä maasto tarjoaa hyvää suojaa. Kaksi kolmannesta asukkaista elää paaasiassa maanviljelyllä, karjanhoidolla ja metsätöillä . Kokonaiskanta käsittää satoja pareja. Porotaloutta harjoittaa päätai sivuelinkeinonaan viidesosa . linnustoa luonnehtivat suuret, ihmistä karttavat lajit. Siitä luoteeseen allasalueella on talouksia Härkäjoen, Muotkavaaran ja Aapajärven asutusalueilla. Metsämiehet pitävät niiden ampumista "poikasten huvina '.'. Aapasoille tyypilliseen tapaan Kemihaaran soilla pesii erittäin runsaasti kahlaajia. Kuikan ja kaakkurin jylhänkomeat huudot luovat erämaatunnelmaa rimmille ja suolammille. Koko alueella niiden määrä lähentelee sataa paria. Puo let muuttamaan joutuvista maanviljelijöistä ei ole aikonut lainkaan jatkaa maanviljelyä, vaikka he saisivatkin vastiketilan muualta. Porotaloudessa vaikutukset yltävät laajemmalle kuin allasalueelle. ALTAAN VAIKUTUKSET Valtaosa altaan alle jäävistä on perinteisen luontaistalouden harjoittajia . Sorsalinnuista luonteenomaisimpia ovat tavit, joita alueella oleilee monikymmenpäisinä parvina. Suoalueiden vakituisia petolintuja ovat sinisuohaukka ja suopöllö. Vuonna 1973 alueelta muutti pois kolmekymmentä henkeä . Etelässä vesi nousisi Sallan kunnan maille ja peittäisi muutamien tilojen ohella osan maantiestä . Hukutusalueella palkii kolmen paliskunnan poroja: Hirvasniemen, Oraniemen ja Sallan. Puolet asukkaista on alle 20-vuotiaita, eläkeläisiä on vajaa kymmenesosa. Muuan koivuletto jen tunnuslajeista on taas itäinen harvinaisuus , pikkusirkku, jota tuskin missään muualla maassamme tavataan yhtä paljon kuin Kemihaarassa. Aavat ja korvet tuottavat hillaa, ja pohjoisosan keidass uot tunnetaankin Pelkosenniemen parhaina hillasoina . Metsoa esiintyy kangasmailla, korvissa ja eräissä metsäsaarissa runsaasti. Eräs tällaisten maisemien tyyppilajeista on pohjansirkku, jonka varoitustikitystä ja alkukesästä myös soinnikasta laulua kuulee ehtimiseen. Pöllöistä on tavattu mm . Yli kaksisataa ihmistä on vuosikymmenien ajan ollut jatkuvan muuttouhan alla. lapinpöllö. Po rotalousraportissa todetaan: SUOM E LUONTO 3175. Erikoiset koivuletot ovat porojen parhaita kesälaitumia. Varsinkin hirviä ja metsäkanalintuja on runsaasti . Soiden kurkikanta on erittäin vahva. Harvinaisemmista lajeista esiintyvät uivelo, mustalintu ja pilkkasiipi säännöllisesti . Rakennukset seurailevat jokivartta nauhamaisesti kummallakin puolella. Tavallisten lajitn kuten valkoviklon, mustaviklon, jänkäsirriäisen ja vesipääskyn lisäksi siellä, elää myös eteläisiä lajeja, kuten töyhtöhyyppää ja isokuovia. ASUKKAAT JA ELINKEINOT Alueen ainoa tiivis kyläyhteisö on Luiron kylä Luirojoen rantatörmillä suurten aapojen välissä. Eteläosan kuivemmat maat ovat hyviä puolukkakankaita. Jokivarren korpiryteiköt kätkevät sisäänsä suunnattoman määrän pesiviä lintupareja. Maanviljelyn osuus tulisi oleellisesti vähenemään Pelkosenniemen kunnassa, sillä muuttamaan joutuvista maanviljelijöistä vain harvat olisivat valmiit harjoittamaan nykyistä ammattiaan oman kunnan alueella . Pienet kalalokki-, naurulokkija harmaalokkiyhdyskunnat sijaitsevat oloissamme harvinaisen pohjoisessa . Petolinnuista kotka asustaa alueella vakituisesti . Eläinten kannalta nämä soiset erämaa -alueet eivät todellakaan ole joutomaita. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvulta, sodankin tuhoilta säästyneitä. Eteläosan lukuisien pienien järvien tärkeimmät kalalajit ovat siika, hauki ja ahven . Metsälläkäynti on monelle mieleinen harrastus, ja riista on kaivattu lisä useiden perheiden ruokataloudessa. asutustilallisia, jotka siirtyivät rajan takaa nykyisille asuinseuduilleen. Viime vuosina monet ovat lähteneet loputtoman epävarmuuden aiheuttaman henkisen paineen käytyä kestämättömäksi. Luiron kylässä elää vielä vanha peräpohjalainen henki. Puroissa ja joissa on varsin runsaasti tammukkaa, Luirojoen koskissa harjusta . Jo harvinaiseksi käynyt kaakkuri on Kemihaaran allasalueen pikkulampien asukas. Pelkosenniemeläisten lisäksi m yös Savukosken puolella Alaperän ja Viitarannan kylien taloista osa on allasalueella. Vesilintuja ei juuri arvosteta, vaikka niitä on runsaasti alueen pienissä vesissä ja joissa . Monet altaan reunamailla asuvista ovat ns. tavataan säännöllisesti muualta tulleita ruokailevia pareja ja pesimättömien lintujen ryhmiä. Erikoista 168 on tyllin pesiminen keidassoiden ruoppa -alueilla. Joutsenia pesii useita pareja, ja lisäksi. Metsähanhia pesii runsaasti . Marjastus on useimmille huomattava tulonlähde. Sinirinnan kaunis laulu on kuultavissa siellä täällä jokivarsissa, saattaapa jostakin sekam etsiköstä kantautua korviin myös Lapin uunilinnun hopeatiuku . Runsas linnusto osoittaa Kemihaaran alueen ainutlaatuisuutta eläimistön asuinalueena
3. alueella palkimaan tottuneiden porojen vuosirytmin rikkoutuminen yhden porosukupolven eli 12 vuoden ajaksi sekä porojen siirtyminen vieropalkisiin, joille näin tulee ylilaidunnuksen vaara. 169. Maariistan, ensi sijassa hirven ja metsäkanalintujen, tuotto vesiriistaan eli vesilintujen tuottoon verrattuna on moninkertainen. Se teki vesihallituksen toimeksiannosta selvityksen allasalueen nykyisestä kalastosta sekä sen muutoksista mahdollisen tekoaltaan seurauksena. On melko vaikeata kuvitella kalastusta itse altaalla, jonka veden pinta vaihtelisi huomattavasti säännöstelyn päästyä käyntiin täydellä teholla. Eikä tässäkään asiassa olisi kysymyksessä vain veden alle jäävä luonto , sillä kalasto pilaantuisi pitkälti yläja alajuoksulla veden laadun huonontuessa. Puheet kalastuksesta altaan moninaiskäytön yhtena muotona ovat silkkaa hämäystä, jossa on unohdettu alueen nykyiselle kalastolle koituvat haitat. Kalastuskunnissa pelätään, että kesän vanha roskakala yhdessä altaan likaavan vaikutuksen kanssa tuhoaisi niin yläkuin alapuolistenkin vesien kalaston . Mutta kalatalousviranomainen sen sijaan ei hyväksynyt raporttia lainkaan, vaan piti sitä pelkkänä hämäyksenä. Lopputulokseksi altaasta maalattiin kalastajan paratiisi, josta tulee tonneittain kalaa. Vesihallitukselle tällainen selvitys oli tietysti mieluinen. Myöskään väestön metsästystottumukset eivät suosi vesilintuja, jotka olisivat altaan ainoa vaihtoehto . Myös kalojen kutualustat peittyisivät hetteeseen . Hän vaati lisätutkimuksia paikan päällä ja alapuolistenkin vesien kalastajien mielipidettä kuultavaksi . Samalla ne kaventavat ympäröivien alueiden eläinkantojen elintilaa. Siitä, miten paljon humusvesi voi vaikuttaa Perämeren veden laatuun, ei ole olemassa selvityksiä . Allaspohjan suurten soiden ja niiltä nousevan turpeen vaikutuksesta vesi tulisi olemaan erittäin humuspitoista ja lisäisi alapuolisten vesistöjen, Kemijoen ja Kemijärven, kuormitusta entisestään. Paitsi laidunmaiden menetystä, altaan seurauksena olisi mm. Ajelehtivat turvelautat ja irtonainen puutavara kuuluisivat oleellisina osina tekojärven maisemaan vähintään ensimmäiset kymmenen vuotta. Alueen kalastuskuntien lausuntoihin on yhtynyt myös Kemijoen kalastuskuntien liitto. " Porotalouden ja muun luontaistalouden menetyksiä ei korvata koskaan täysimääräisinä, Lokka ja Porttipahta ovat siitä hyviä esimerkkejä", sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Veikko Huttu-Hiltunen (Lapin Kansa 5. Allasalueella ja sen vaikutuspiirissä olevista kalastusja jakokunnista useimmat vastustavat jyrkästi altaan rakentamista. Pohjoisten aapasoiden muuttohaukkojen pesimismenestys on yleensä ollut ilahduttavan hyvä. Hirvasniemen paliskunnalle allas merkitsisi täydellistä tappoiskua . Toista mieltä on kuitenkin "Kalaja vesitutkimus" -niminen yritys . " Vaikka porotalous muodostaakin vain pienen osan allasalueen asukkaiden elinkeinoista, on alue em . paliskuntien kannalta tärkeää laidunaluetta, sillä paliskuntien parhaista kesälaitumista sijaitsee Kemihaaran allasalueella noin 95 %". Valtava säännöstely (Vuotoksessa suurimmillaan 11 metriä ja Kemihaarassa 6,5 m ) paljastaisi joka kevät kymmeniä neliökilometrejä mustia, haisevia, vettyneitä jättöalueita. Eläimet joutuvat etsimään uuden elinpiirin yhä myllätymmästä maastosta. Tämän viranomaisten lausunnon vesihallitus j'ätti kokonaan huomioon ottamatta. Allas häätäisi vanhat eränkävijät vieraille metsästysmaille. Kärsimään joutuvia paliskuntia on asettunut tukemaan Paliskuntain Yhdistys, joka yksimielisesti tuomitsee allashankkeen. Kalalajeilla ei tutkijoiden mielestä ilmeisesti ole merkitystä, koska niistä ei tässäkään yhteydessä puhuta mitään. 7 5). Myös kalastajien osalta selvitys jäi puutteelliseksi. Altaan aiheuttaman lisäkuormituksen on arvioitu olevan samaa luokkaa kuin Kemijärven Veitsiluodon tehtaiden eli 50 SU OM EN L UO NTO 3/75 kg fosforia/vrk . Ne, jotka ovat ottaneet myötämielisemmän kannan, vaativat alarajan korottamista vähintään kahdella metrillä . HAITAT KALASTUKSELLE JA RIISTALLE Kalastus kärsisi melko totaalisesti . Tutkimus suoritettiin pikavauhdilla muutamassa viikossa. Oraniemenkin paliskunnassa poronhoito muuttuisi elinkeinosta harrastukseksi. Alapuolisen vesistön olemassaolo "unohdettiin" täysin. Sen pohjaksi kyseinen yritys ei katsonut tarvitsevansa lainkaan maasto töitä(!), ei veden laadun muuttumista koskevaa raporttia eikä myöskään turpeennoususelvitystä. Kun Kemihaaran allasalueen vaikeakulkuisilta soilta löydettiin peräti neljä pesivää muuttohaukkaparia, tämän lintuharvinaisuutemme parimääräarviot kohosivat pariinkymmeneen. Kalanviljelyn katsotaan olevan altaan rakentamisen jälkeen toivotonta
Rahalla ei vanha ihminen saa nuoren voimia aloittaa uudestaan alusta jossakin. Häviävän luonnon arvoa ei voida edes mitata rahalla. Suurempi vaihtoehto siis keikkuu lupauksista huolimatta edelleen kuvassa mukana, jopa kannattavuudeltaan samanarvoiseksi luokiteltuna. Mikäli nyt tehtäisiin kielteinen päätös, se ei toisi helpotusta, vaan piinallinen pelko jatkuisi, sanotaan. Näin on ihmisille annettu kuva kansan parhaaksi toimivasta vesihallituksesta, joka tämän altaan kohdalla on ottanut varteen ne virheet, jotka Lokalla ja Porttipahdalla tehtiin. SUOMEN L UONTO 3/75. Pitkällisellä painostuksella monet on jo saatu lannistetuksi. Investointina 300 milj. Kumpaankin allasvaihtoehtoon kytkeytyy niiden keskinäisestä edullisuudesta välittämättä valtava Kemijoen luonnontilaista yläjuoksua koskeva luonnonmullistus, jolla on pysyvä raunioittava vaikutus sekä seudun luontoon että ihmisasutukseen. Muutamia vuosia setelitukun jälkeen onpahimmassa tapauksessa tullut ihmisraunioita, kun tukku on hävinnyt pitkäripaisen kautta takaisin sille, joka sitä hetkeksi lainasi. Näytelmän juoni on selvä: vesi-insinööri haluaa altaansa ja voimayhtiö rahansa, mutta paikallinen asukas ajetaan haaksirikkoon altaan karikkoihin . Kypsymistä on havaittavissa. Allashanke on korkeimman luokan autioittamispolitiikkaa; asukkaiden ajamista perinteisten elinkeinojensa parista etelän työttömyyskortistoihin tai Ruotsin autotehtaisiin . Sitä on roikutettu kuin lenkille solmittua hamppuköyttä asukkaiden pään yläpuolella ja odotetcu tilanteen kypsymistä, jotta jäljelle jääneet sitkeähermoisimmat lopulta voitaisiin ostaa suurella rahalla. Tutkimukset on koottu "pieneen siniseen kirjaan" nimeltä "Vuotoksen altaan yleissuunnitelma" (Vesihallituksen julkaisuja 13 ). Allasuhka tuotiin esiin voimayhtiön toimesta jo vuosikymmeniä sitten. . Kerran tuhottua ei enää koskaan saada takaisin. Altaan voimataloudellinen hyöty eli ainoa hyöty, mikä siitä voi olla, on valtakunnan energiatuotannon kannalta vähäinen ja kansantaloudellisesti kerrassaan mitätön. Nimi on kuitenkin harhaanjohtava, sillä yhtä laajasti kuin pienempää vaihtoehtoa, Vuotosta, kirjassa käsitellään suurempaa Kemihaaran vaihto ehtoa, vaikka suunnittelutoimikunta on tämän vuoden alussa antanut lausunnon, jonka mukaan se olisi luopunut Kemihaarasta. Maisemaa ei allaspuuhien jälkeen tunne entiseksi. Mutta voimatalouslaskelmien kohdalla tapahtuu nopea palautus maanpinnalle, sillä siellä ilmoitetaan niukkasanaisesti, että altaasta koituva rahataloudellinen hyöty tulee 98 % :sesti sen energiataloudesta. Mm. He sanovat kuntalaisten enemmistön vaa tivan allasta, sillä se on heidän mielestään ainoa keino päästä eroon vuosikausien epätietoisuudesta. Puheet Kemihaaran altaan rakentamisella saatavasta välttämättömästä energianlisästä ovat energiaja kasvuhysterian eräs ilmaus. Raha ei koskaan voi korvata tuottavan maapinta-alan tuhoutumista eikä elinkeinon menetystä. Pelkosenniemen kunnanisät sanovat maanomistajien olevan tyytyväisiä 1,5-kertaisiin kertakaikkisiin korvauksiin. Asiakirjat ovat selvästi osoittaneet erityisesti suurempaan vaihtoehtoon liittyvän korvaamattomia luonnonsuojelullisia menetyksiä, mutta niiltä ei suinkaan säästäisi pienempikään vaihtoehto. Voiton korjaisi taas kerran voimayhtiö vesihallituksen suosiollisella avustuksella. Vaihtoehtoisuus suuremman ja pienemmän altaan välillä on eräs osa vesihallituksen harjoittamasta "näyttämötoiminnasta" jonkin kokoisen altaan tulon pohjustamiseksi. Altaan sijasta Luiron-Vuotoksen alueella tarvitta1snn laajamittaista luonnonsuojelua, mieluiten ehkä kansallispuistoa, joka säilyttäisi seudun alkuperäisen luonnon ja siihen liittyvien perinteisten elinkeinojen jatkamisen mahdollisuudet. Surullisia esimerkkejä tästä voi nähdä joidenkin aikaisempien allasevakkojen kohtaloissa. Koko allashankkeen kannattavuus on vähintäänkin kyseenalainen. STRATEGIA Asukkaiden esivalmistelu onkin ollut eräs hankkeen tärkeimmistä strategioista. Heidän tilalleen tulevat käypäläiset, etelän ja Lapin taajamien virkistystä uhoavat moottoroidut väkijoukot, joilla ei voi olla samaa luonnonkäytön tajua kuin pysyvällä asujaimistolla. Välinpitämättömäksi omasta kohtalostaan ja lopulta nöyrinä ottamaan vastaan mitä voimayhtiö katsoo voivansa maksaa. markan heittäminen vesialtaaseen tuntuu nykyisenä säästöbudjettien aikakautena pelottavalta. Tavallisen paikkakuntalaisen toiveet eivät allasta rakennettaessa missään tapauksessa toteudu . Ympäristötutkimuksista pidetään kovaa meteliä ja kirjassa niille omistetaan yli puolet sivumäärästä. MONIPUOLISIA TUTKIMUKSIA Altaan hyötyjen ja haittojen tasapuolisen arvioinnin avuksi päätöksentekijöille vesihallitus on teettänyt joukon tutkimuksia, joiden on määrä puolueettomasti punnita jokaisen asianosaisen edut. Seudulla aikaisemmin asunut ei löydä kotikunnaitaan edes kompassia käyttämällä . Allas merkitsee perinteisen luonnonkäytön ja siihen liittyvien nautintojen väkivaltaista katkeamista. Luontaistaloudesta elävien ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen estäisi altaan rakentamisen. Ainutlaatuisilla elämää kuhisevilla suomailla on suuri itseisarvonsa. Kirjasesta voi jopa helposti saada sellaisen vaikutel170 man, että altaasta pyritään ennen kaikkea tekemään järvi ihmisten virkistykseksi. Ne ovat liian kalliita ja osittain mahdottomia toteuttaa
Suur-Saimaan eteläisin kansallispuistoehdotus, Pihlajavesi, sijaitsee 20-30 km Savonlinnasta etelään. Gneisseistä ja graniiteista rakentunutta kallioperää halkovat kaakosta luoteeseen suuntautuvat ruhjevyöhykkeet, joita yhdistävät pienemmät poikittaisruhjeet. Saarten metsäkasvillisuus on monipuolista; metsätyypit vaihtelevat karuimmista kalliometsistä käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoi hin . Akatemian rahoittaman kansallispuistotutkimuksen kohteena v. 1974. Puuston ikä vaihtelee: muutamilla saarilla on hiljattain hakattuja avoimia maita, paikoin 171. kangasvuokko (Pulsatilla vemalis) esiintyy melko yleisenä monilla harjuilla . Ari Lyytikäinen Suur-Saimaan Pihlaja veden kansallispuistosuunnitelma Ympäristönsuojelun neuvottelukunta ehdotti v. Pesolansaaren ja Kongonsaaren harjualueilla on kauniita hiekkarantoja. Komeat kalliopahdat antavat saarten välisille väylille poikkeuksellista jylhyyttä. Suojcluhankkeita on nyt kaikin tavoin kiirehdittävä, sillä aavistushakkuut ja nopeasti kasvava loma-asutus uhkaavat alueen luonnontilaa. Pihlajavesi on ollut Suomen. Tuohistonselkä, Koko nsaarensel kä , Paattistenselkä ja Väistönselkä ja niitä yhdistävät sokkeloiset, monin paikoina jylhät saaristot. MONIPUOLISTA JÄRVILUONTOA Pihlajaveden suurmaiseman muodostavat useat laajat selkäveSU OM E LU O TO 3/75 det mm . Ra nnat ovat enimmäkseen kivisiä m oreenirantoja tai j yrkähköjä kalliorantoja. Tämä vanhan Säämingin saaristoalue kuuluu nykyisin Savonlinnan ja Punkaharjun kuntiin, länsiosastaan hieman myös Sulkavaan. Pihlajaveden harjut ovat arvokkaita geologisia, maisemallisia ja kasvitieteellisiä suojelukohteita ; esim. 1973 Pihlaja vedelle kansallispuistoa, joka säilyttäisi kauniin kappaleen järviluontoa
Majavakin viihtyy Pihlajaveden saaristossa rakennellen pesiään suop1sun lahdenpohjukoihin. Kasvistosta kannattaa kangas vuokon lisäksi mainita kallioilla harvinaisena esiintyvä ukon tulikukka (Ve rbascum thapsus), kivikkorantojen Siperian sinivalvatti (Lactuca sibirica) sekä kosteilla niityillä kasvava rauhoitettu ojakurjenpolvi ( Geranium palustre). UHANALAISTA ELÄIMISTÖÄ Eläimistö on alueen karun yleisluonteen mukaisesti varsin niukkalajinen . Lajin koko populaatiosta Pihlajavedellä on 10-15 %. Pihlajaveden merkitys eläimistönsuojelussa on siten varsin huomattava. Koko puistosuuo nitelman pituus on lähes 40 kilometriä. Lintuluotojen ja -karien tyypi llistä lajistoa ovat selkälokki ja kalatiira sekä viimeisten 1015 vuoden aikana Saimaan 172 1w 5 10 km ' Alkuperäiseen puistosuunnitelmaan kuului maapinta-alaa 3 200 hehtaaria, mutta nykysuunnitelmissa on jäljellä melkein tuhat hehtaaria vähemmän. Lehmus esiintyy monien saarten viljavilla paikoilla pieninä metsikköinä . Rantojen kasvillisuus on sisämaan karuille reittijärville ominaisesti niukkaa . Huomattavinta on saimaannorpan esiintyminen . ilves paikalliselta väestöltä saatujen tietojen mukaan pesii seudulla. Kansallispuistona rauhoitettu järviluonto auttaisi tätä eläimistömme ainutlaatuista edustajaa säilymään ja viihtymään edelleenkin. Kolmisenkymmentä saimaannorppaa asuu Pihlajavedellä. Kulttuuribiotooppien osuus jää joitakin pieniä ketoja ja niittyjä lukuunottamatta hyvin vä häiseksi. eri ikäisiä taimikoita, kun taas täysin luonnontilaisia vanhoja sekametsiä tavataan useilla saarilla . Valtaosa metsistä on kuitenkin keski-ikäisiä tai vanhahkoja, osaksi kaskikauden vaikutuksesta vahvasti koivuvaltaisia. Linnustossa esiintyvät mm. Puisto soveltuisi erinomaisesti virkistyskäyt töön, ja pääasiallinen liikkumi sväline tulisi olemaan soutuvene. punssa levittäytynyt harmaalokki . Lisäksi mm . SU OM EN L UO NTO 3/75. Pikkutylli pesii luonnonvaraisella biotoopillaan hiekkarannoilla. Siellä täällä esiintyy ruovikkoja, SUOJa1s1ssa tahdissa saraikkoja ja muutamissa matalissa poukamissa on luhtarantojakin. Vesilinnuista karujen suurjärvien tyypillisimpiä lajeja edustavat kuikan lisäksi koskelot. kaakkuri, kuikka, kalasääksi, kurki, huuhkaja, korppi, kanahaukka sekä eräät muut haukkaja pöllölajit. Soiden merkitys on vähäinen: harjualueiden suppamaastoissa on pieniä rämeitä, Kongonsaaren ja Pesolansaaren lampia reunustavat kapeat nevat, luhtanevoja esiintyy mm. Sen kanta on havaintojen mukaan säilynyt viime vuosina jokseenkin samalla tasolla. Porkalansalon alueella sekä Kokonsaa ressa, p suurehkojen saarten painanteissa on kapeita , osin melko viljaviakin korpijuotteja
Hankaluutta tuottaa Pihlajaveden muoto : luoteis-kaakkois-suunnassa pituutta on lähes 40 km, mutta kapeimmalta kohdaltaan alue kuristuu vain runsaan kilometrin levyiseksi . Karull e järvimaisemalle mielenkiintoa ja vastakohtaisuutta luovat suurimpien saarten kulttuurimaisemalaikut jäävät kansallispuistoehdotuksen ulkopuolelle. majoitusja ravitsemuspalvelut sekä kävijäja valvontakeskus. Useilla saaarilla suoritettuja metsänhakkuita ei ole pidetty esteenä, vaan ehjät aluekokonaisuudet ovat tärkeimpiä rajausperusteita. Toinen suositeltava liikkumismuoto on laivaristeily, jolloin alueella voi käydä suuriakin vierailijamääriä kuluttamatta juuri lainkaan luontoa . KANSALLISPUISTON SUUNNITTELU L~aja~koist~, varsm selväpiirte1s1sta ma1semaosista koostuva järvialue on yritetty rajata kansallispuistona yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pihlajaveden saaristo ei enää ole kaikilta osiltaan luonnontilainen . Keskeisimpien alueiden lähellä, mutta kansallispuistoehdotuksen ulkopuolella sijaitseva Saukonsaaren kylä lakkautettuine kansakouluineen soveltuu hyvin kansallispuiston tukialueeksi. Sen vuoksi on ryhdyttävä heti rivakasti toimimaan alueen lunastamiseksi kansallispuiston perustamista varten. Tähän korkeimman kansainvälisen tason suojeluohjelmaan on Suomesta ehdotettu kelpuutettaviksi vain Saaristomeri, Koilliskaira, Luiron aapasuoalue ja Suur-Saimaa. Puiston alueelle ei suositella leirintäalueita. KANSAINVÄLISTÄ MERKITYSTÄ Pihlajavesi edustaa Suomen kauneinta ja tyypillisintä järvimaisemaa, jossa vesi, ranta, metsä ja kallio yhtyvät ainutlaatuiseksi saaristomosaiikiksi. Ihannerajauksesta on eräin osin jouduttu tinkimään; kansallispuistoehdotuksen maapintaalaa on supistettu Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan esittämästä 3 200 ha: sta vajaalla 1 000 ha:lla. Asianmukaisin rakennelmin varustettujen päiväkäyntikohteiden lisäksi varataan mahdollisuus tilapäiseen telttayöpymiseen eräissä sopivissa kohteissa . Kalastus on saariston väestölle eräissä tapauksissa pääelinkeino ja yleensä merkittävä sivuansioiden lähde. Toinen vaikeuksia aiheuttava tekijä on jatkuvasti laajeneva loma-asutus. SuurSaimaan kolme aluetta (Pihlajavesi, Haukivesi ja Kolovesi ) eivät korvaa toisiaan; ne ovat kaikki omaleimaisia alueita, jotka yhdessä muodostavat edustavan saaristokokonaisuuden. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on nykyisin jo lähes 150 huvilaa . Hylkäämisiä on aiheuttanut muutamissa tapauksissa voimaperäinen metsätalousSU OM EN L U ONTO 3/75 toiminta, joka monasti on vaikuttanut aavistushakkuilta. Saukonsaareen on maantieyhteys. Siksi kansallispuisto on muodostettava miltei yksinomaan ostamalla maata valtiolle. Mahdollisesti tulevaisuudessa autioituvia tiloja olisi tilanteen mukaan lunastettava ja hoidettava kansallispuiston maisematyyppien valikoiman täydentäjinä. Risteilyt tapahtunevat pääasiassa Savonlinnan ja Punkaharjun välillä, joskin myös kolmioristeily Savonlinna-SulkavaPunkaharju -reitillä antaa erittäin hyvän yleiskäsityksen alueesta. VIRKISTYSKÄYTTÖÄ Pihlajavesi täyttää kansallispuiston päätavoitteiden suojelun, tutkimuksen ja opetuksen lisäksi hyvin virkistyskäytön vaatimukset. Se on mukana Pohjoismaisen biotooppiohjelman luettelossa. Paikallisen väestön harjoittaman järkevän kalastuksen ei voida katsoa olevan ristiriidassa kansallispuiston tavoitteiden kanssa; pikemminkin se kuuluu olennaisena osana järvialueen luonteeseen. PERUSTAMISESTA Pihlajavedellä on nykyisin valtion omistamaa maata vain 15 ha. Puiston keskuspaikasta Saukonsaaresta olisi voitava vuokrata veneitä. Kansallispuistoa voi kutsua suomalaiseksi kansallismaisemaksi, jota voi ylpeydellä esitellä kenelle tahansa . Sensijaan aivan viime vuosina kiihtynyt lomaasutus vaikeuttaa kansallispuiston suunnittelua ja toteuttamista sitä enemmän mitä kauemmin asiassa viivytellään. Joidenkin lunastettaviksi ehdotettavien loma-asuntojen ja autiotalojen säästämistä autiotuviksi kannattaa myös harkita alueen kulutusta kanavoivana tekijänä. Supistuksista huolimatta Pihlajaveden luonnonja maisematyypit ovat suunnitelmassa pääpiirteissään vallitsevia suhteita vastaavasti edustettuina. . Viimeiset hetket alkavat olla käsillä riittävän ja mielekkään suojelualuekokonaisuuden aikaansaamiseksi ja tämän ainutlaatuisen saariston pelastamiseksi . Ainutlaatuisen, jylhänkauniin luontonsa takia Pihlajavesi on arvostettu korkealle myös kansainvälisissä suojeluohjelmissa. Se on m yös esitetty sisällytettäväksi UNESCOn World Heritage -ohjelmaan. Kansallispuistoja ei kuitenkaan perusteta hetken tarvetta varten. Saariston pienehköjen tilojen rakennukset sijaitsevat jokseenkin tarkkaan samoilla sijoilla kuin jo 1600-luvun alussa asutuksen vakiinnuttua. Sinne voitaneen sijoittaa mm. 173. Kuitenkin on otettava huomioon muutaman viljelyhehtaarin varassa elävien pienviljelijöiden lisämaan tarve. Maanomistusolot eivät kuitenkaan liene esteenä puiston perustamiselle, sillä omistus on keskittynyt muutamien suuromistajien, metsäyhtiöiden (Kymin Oy, Oy Kaukas Ab ja Enso-Gutzeit Oy), yhteisöjen (seurakunnat, kunnat) sekä j?_idenkin yksityishenkilöiden käs11n. Liikkumisen tulee tapahtua pääasiassa soutaen. Vastaavaa aluetta ei juuri löydä yhtä luonnontilaisena muualta
Puhuminen ihmisen ylläpitämästä luonnon tasapainosta on siten harhaanSUOMEN LUONTO 3/75. Seuraavassa havainnollistetaan tekniikkojen eroa esimerkein, sillä yleispätevää määritelmää tuskin on olemassakaan. Yksipuolistetussa viljelyssä tuosta lisäenergiasta saadaan suhteellisesti yhä vähemmän takaisin viljan ravintoarvona; pääosa siitä kuluu sukkession vastustamiseen. Tämä selittyy osittain sillä, että käyttötarvikkeiden valmistukseen käytetään yhä enemmän energiaa ja raaka-ainetta. Lajien perinnöllinen kehityspotentiaali ilmenee esimerkiksi s11na, että tuholaispopulaatiot kehittyvät myrkkyjä kestäviksi. Maanviljelysyhteiskunta noudatti vielä tarkasti luonnon vuotuista kiertokulkua, mutta teollinen yhteiskunta pyrkii ohjaamaan ekosysteemejä kulutuksen ja kaupunkimaisen elämänrytmin mukaan. Mitä ymmärretään pehmeällä teknologialla. Mitä on teknologia ja mikä osuus sillä on ympäristöhaittojen synnyssä. Ensinnäkin se kuluttaa tavattomasti energiaa ja luonnonvaroja, esim. Analysoitaessa teollisuusmaitten ympäristöhaittoja on käytetty kolmea muuttujaa: väestön kasvua, kulutuksen kasvua ja teknologian muutoksia. Osin tahattomasti on aiheutunut häiriöitä ekosysteemeille, kun voimistuneen kansainvälisen liikenteen myötä eliöitä on kulkeutunut yhä useammin uusiin ympäristöihin, joissa ne petojen ja loisten puuttuessa rikkovat ekologisen tasapainon. Hyvin yleinen kovan teknologian om inaispiirre on luonnonprosessien pakottaminen johonkin suuntaan, sen sijaan että niihin sopeuduttaisiin (ihminenhän on lajeista sopeutuvin!) ja luonnon spontaaneja taipumuksia ja potentiaaleja käytettäisiin hyväksi. Laajat viljelyja metsämaat kärsivät vaihtelevasta vedenkorkeudesta, koska vesivoima pakotetaan virtaamaan tasaisesti taajamiin. Ei . Padotut kehityspotentiaalit pyrkivät purkautumaan jatkuvasti, ja erilaisia tuholaisia on vaikeata pitää kurissa. Hannu Westerinen Pehmeämpään teknologiaan Kova teknologia vaun01ttaa luonnontaloutta ja haaskaa luonnonvaroja, pehmeä on ekologisempi. Millä tavoin kova teknologia pakottaa ekosysteemejä johonkin suuntaan. Tekniikoilla tässä tarkoitetaan muutakin kuin laitteita, esim. Kaikissa valintatilanteissa ratkaisut on tehtävä siten, että vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja yhteiskunnan riippuvuutta niistä, sekä siten ettei ylitetä uusiutuvien luonnonvarojen luontaista uusiutumisnopeutta tai aiheuteta liian suuria ympäristövaurioita, luonnonympäristöjen liiallista supistumista tai niiden virkistyskäyttömahdollisuuksien vaikeu tumista . On päädytty pohtimaan, millaisilla tuotantoteknologian muutoksilla voitaisiin vähentää ympäristörasitusta. Pehmeä teknologia yhdiste174 taan usein yksipuolisesti joihinkin tiettyihin laitteisiin, kuten tuuligeneraattoreihin tai auringon energian varaajiin. Pehmeä teknologia on pikemminkin sitä, että koko yhteiskunnan materiaalisissa toiminnoissa on läpikäyvänä periaatteena ekologisen tasapainon säilyttäminen. Vaihtoehtoisten teknologiamahdollisuuksien tutkiminen antaa ohjeita siitä, millaisia muutoksia nykyisessä teknologiassa tulisi edistää yhteiskunnallisilla muutoksilla. Toisaalta kova teknologia estää monien normaalisti tapahtuvien luonnon rytmien toiminnan. Myös viljelymenetelmien siirtäminen sellaisenaan hyvin erilaisiin ympäristöihin vaikeuttaa ekosysteemien toimintaa. lannoitteina ja torjuntakemikaaleina. Tämä virhe tehtiin "vihreän vallankumouksen" ensi vaiheissa, kun pyrittiin kohottamaan alikehittyneiden maiden viljatuotantoa länsimaissa kehitettyjen tekniikkojen avulla. Se s_isältää raaka-aineiden ottoon ja jalostukseen liittyvän järjestelmän laitteineen . Merkitseekö teknologian korostaminen yhteiskunnallisten tekijöiden, kuten päätöksenteko-, valtaja omistussuhteiden merkityksen väheksymistä. Yhden lajin monokulttuuriviljelmillä on nähty, mitä haittoja sukkessiokehityksen vastustamisesta seuraa. Spontaanisti kehittyvä ekosysteemi ei koskaan pitkään maksimoi yhden populaation yksilömäärää, vaan sukkessio johtaa monimuotoisuuden kasvuun. Teknologia on se toimintojen kokonaisuus, joka yhdistää ihmisen ympäröivään luontoon . Mitä haittoja on tällaisesta pakottamisesta. Osaongelmien ratkaisemiseen tarvitaan koko joukko tekniikkoja, joista osa on vanhoja, osa uusia kuten nuo energialaitteet. maanmuokkaustekniikkaa. Mitä ekologisen tasapainon periaate tässä tarkemmin merkitsee. Viimeksimainitun merkitys on arvioitu ylivoimaisesti suurimmaksi
Kokonaistuotto on tosin kasvanut, mutta samalla ympäristöriskit ovat lisllllntyneet ja hyötysuhde on heikentynyt. Kun sama tavaramllllrll kuljetetaan junalla ja autoilla, juna kllyttllll vllhemmlln energiaa, siihen liittyvät investoinnit vaikuttavat kauemmin jne. Parhaillaan toteutettavat ratkais ut kuuluvat pääasiassa ns . Voidaanko teknologian kovuutta mitata. Sama yksittäisratkaisu voi siten viedä yhdessä yhteiskunnassa kovempaan, toisessa pehmeämpään suuntaan. Myös korvaavan teknologian ongelma on vastaava; siinä pyritään aina pahimpia vahingollisia prosesseja tai ehtyviä raaka-aineita ja energiamuotoja korvaamaan uusilla, mikä merkitsee jatkuvasti suuria rakennusinvestointeja ja raaka-aineiden kulutuksen kasvua. Energiankulutus on lisHntynyt, pienet ja vaihtelevat peltotilkut ovat muuttuneet suuriksi monokulttuureiksi, luonnonlanta keinolannoitteiksi jne. Valitettavan usein kyllä so tkeennutaan määrittelykysymyksiin joidenkin "lopullisten tavoitteiden" edessä, eikä päästä edes alkuun. Voidaanko tällä hetkellä ympäristönsuojelun hyväksi tehtäviä teknologisia ratkaisuja pitää askeleena pehmeämpään suuntaan. Puhdistuslaitteet taas usein vain siirtävät jäteongelman paikasta toiseen. Mikä on pehmeän teknologian vastaus tähän ongelmaan. Nykyiset vauriot ovat liian suuria ; se riittää suunnan valitsemisen perustaksi. Pitkällä tähtäyksellä tämän tyyppiset ratkaisut vievät umpikujaan. johtavaa: tasapai no, jota täytyy ulkopuoli sen ylläpitää, on epävakaa sukkessio veisi kohti vakaamp ia tasapainotiloja. Siirtyminen "oikeista" hevosvoimista konevoimaan on merkinnyt maatalousteknologian kovenemista. 175. Kaikki ihmisen toiminnat aiheuttavat muutoksia ekosysteemeissä, eikö helposti jouduta määrittelyongelmaan, mikä muutos on liian suuri. Suomen Luonnon teemanumero 2/1974). Paikallisten olojen hyvä tuntemus ja näihin sopivien tekniikkojen kehittäminen a uttavat välttämään suurempia haittoja . Raideliikenne on huomattavasti pehmellmpllll teknologiaa kuin maantieliikenne. Kansainvälisen liikentee_n tarvetta voidaan vähentää paikatSU OM EN L UO NTO 3/75 li sta omavaraisuutta kehittämällä . Toisaalta seurauksena on ekosys teemien köyhtyminen, paikallisten perinnölli sten sopeutumien , populaatioiden tai kokonaisten lajien sukupuuttoon kuol eminen (ks. y,;päristöystävällisen teknologian pii riin, jossa haittoja korjataan luomalla vanhan teknologian rinna lle uutta, ympäristönsuojelu teknologiaa, puhdistuslaitteineen ja materiaalinkierrätysjärjestelmineen. Oikeaan suuntaan tehtyjen ratkaisujen vaikutus on todennäköisesti kasaantuva, jolloin tulokset voivat tulla näkyvi in hyvinkin pian. Tämä ei kuitenkaan vähennä riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista, sillä ki errätystä ei useinkaan toteuteta luonnon avulla ja ehdoilla, vaan runsaalla energian käytöllä. Sopeutuminen ja moninaiskäyttö. Ekologisen periaatteen mukaista on tehdä jokaisena vuodenaikana parhaiten siihen sop ivia toimia, vaikka tämä saattaa uno htua tekojääratojen ja läm mitettävien jalkakäytävien aikakaudella. Mittaamiseen voidaan käyttää mo nia kriteerejä, esim. energian ja muiden luonnonvarojen kulutusta henkeä kohden tai erilaisten ympäristövaurioiden maaraa. Tähän asti kehitys on kaikissa yhteiskunnissa vienyt kohti alati kovenevaa teknologiaa, joskin eri yhteiskunnissa ja eri tuotantosektoreilla saavutettu taso on erilainen
_Kun käytetään pääasiassa luo nno ntuotteita, ei jouduta synteettisen teollisuuden vaikeisiin jäteongelmiin. Alueelliseen omavaraisuuteen pyritään mahdollisimman monien tuotteiden osalta. Länsi maissakin o n pienimuotoisten yhteisöj en puitteissa suoritettu kokei luj a, jotka ovat a ntaneet positiivisia tuloksia. kanavien yhteyteen rakennettuja generaattoreita o n aina tehtaiden lä hellä . Kertakäyttötava roita ei juuri valmisteta ja tuotteista tehdään muutenkin pitkäikäisiä. Kun "jokainen osaa kaikkea ", uusien kampanj ojen toteuttaminen on helppoa ja kai kki työntekijät voivat osallistua menetelmien kehittämisee n . Myös Kiinassa on toteutettu "jättiläismäisiä" patorakennuk. Perusta on maataloudessa eli uusiutuvien luonnonvarojen käytössä . Kiinan " kahd ella jalalla kulkemisen " periaate otetaan usein esimerkiksi suurimittaisesta pehmeän teknologian toteutuksesta. J äteongelma on ilmeisesti ratkaistu hyvin. Kehi tys o n lyhyessä ajassa kulkenut sirpistä leikkuupuimuriin ja kirveestä moottorisahan kautta monitoimikoneeseen. Myös ko rkeampi tutkimus on pyritty si tomaan käytäntöön, josta tutkijat hankkivat ko kemuksia osallistumalla säännö llisesti peruselinkeinojen tuotantotoimintaan. Kiinassa tällaiset projektit o n suoritettu työvoimavaltaisesti, ilman ka ivinkoneita, konkreettisesti lihasvoima lla. Lopuista pystyy huolehtimaan luonto itse. Vuodesta 1970 on käyty myös kampan jaa metaanin tuottamiseksi ja käyttämiseksi paikallisiin tarpeisiin. Assuanin padon pa hin loistauti, bilhartsioosi, on vanha ongelma m yös Kiinassa, mutta kiinalaiset toteuttivat väliisäntinä toimivia etanoita vastaan kampa njan lapioin, ei myrkyin . Edelläolevasta on käynyt ilmi joitakin kovan teknologiankehityskulkuja ja pehmeämpiä vaihtoehtoja niille. Valtaosa kovenevan teknologian ratkaisuista merkitsee vain hyvin toimeentulevien ihmisten toisarvoisen kulutuksen lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kovenevasta kehityksestä tarjoavat maaja metsätalous. Samalla o n aiheutettu ekosysteem eissä suuria j a nopeita muutoksia. sia. Kun esimerkiksi Afrikan suurpa tojen rakentamisen yhteydessä lo iset lisääntyivät tasapainoj en rikkoutuessa, käytettiin kovaa kemiallista teknolo giaa eli laajoja torjunta-aineiden levityksiä . Ulkopuolista energiaa kuluu siten erittäin vähän . Markkinatalousmaassa monien ihmisten toimeentulo riippuu siitä, että luonnonvaroja saadaan käyttää vapaasti kaikkien sellaisten tavaroiden tuotantoon, jois u OM EN L U O TO 3/75. Mitä tekijöitä voitaisiin vielä luetella, jotka ylläpitävät kovan teknologian suuntaa. Onko tässä astuttu kovan teknologian tielle. Useimmissa maatalouskommuuneissa on pieniä rauta-, la nnoite ja sementtitehtaita . Patoihin tarvittava maaaines on tuotu läheltä ja uusiutumattomia luo nn o nvaroja käyte, tään vain vähän. Luonnonjärjestelmille aiheutuneista vahingoista on niukasti tietoja; haittoja on varmasti ollut. Merkitsisikö pehmeä teknologia siis takapakkia. Teollisuuden päätarkoitus on tukea maataloutta (kahdella jalalla kulkemisen periaate). Erityisen tyypi lli siä ovat jättiläi spatoraken nukset, joilla on kertaheito lla pyritty ratkaisemaan teollisuuskeskusten sähkö energiansaanti j a maatalouden kastel uongelmat. J ätteet lajitellaan käyttötarko ituksen mukaan ja käytetään uud elleen. Myöskään ei tarvita arvokkaita metalleja sitovia voimajohtoja, kun pieniä, jopa kastelu176 Kiinan teknologia on varsin pehmeätll. H an kkee n työvo imavaltaisuus antaa kuitenkin mahdollisuud en torj ua uusia haittoja pehmeästi. Mutta eikö tämä kehitys ole samalla merkinnyt toimeentulomahdollisuuksien parantumista. Työvoimavaltaisuudella ja tek niikan yksinkertaisuudella saavutetaan myös monia etuja. Mitkä kiinalaisen kehitysstrategian erityispiirteet ovat pehmeän teknologian mukaisia. Tällä tavoin vältytään suurilta kuljetuskustannuksilta. Perustoimeentulon turvaamiseen pehmeä teknol ogia riittää hyvin . Vil jely on erittäin intensiivistä, ja monimuotoisuus pidetään korkeana tehokkaalla vuoroja sekaviljelyllä. Millaisia esimerkkejä voitaisiin valita vastaavasti kovan teknologian "kokeiluista". Kun lannoitteiden valmistukseen ja ko neiden käyttämiseen kuluu pa lj o n energiaa, on leipävilja suurelta osin öljyn avulla tehtyä. Useimpien luonno nkansojen teknologia on hyvi n p ehmeätä, vaikka joitakin suuria eroosiotapahtumia onkin saatu alulle yksinkertaisin apuvälinein. Kasteluvesi ylittää laakson kanavasiltaa myöten ( ylinnä) pelkän painovoiman avulla, se juoksutetaan pieninä puto uk sina (keskellä) laakson viljelmille, joita lannoittavat putousenergian sähköllll valmistetut typpilannoitteet (alhaalla). Onko pehmeätä teknologiaa kokeiltu käytännössä jossakin
N uorteva , Pekka 19 7 3: Loistaudit kehitysmaiden ongelmana. Luorinontaloudellista säästö:! voidaan saada aikaan kahdella pehmeän teknologian periaatteella: kierrätyksellä ja pitklllln vaikuttavilla investoinneilla. den ostam iseen ihmiset voidaan saada houkutelluiksi. 1969 : "Away with ali pests . Otava, Helsinki. Jlllkimmäisestä on esimerkkinä uudelleen kunnostettu Keisarinkanava, joka valtavien alkuinvestointien jlllkeen tarjoaa taloudellisen kuljetuskeinon. Toivo nen, Heikki 1974 : Pehmeästä teknologiasta. Hamlyn, London . Helsinki. Teknologiset ratkaisut ovat myös kiinteässä vuorovaikutuksessa koulutusja tutkim uspolitiikkaan. Joukkotiedotusvälineet saavat ihSU OM EN L U ONTO 3/75 miset haluamaan joka paikassa samoja energiaa ja luonnonvaroja kuluttavia palveluja ja viihdykkeitä. Chapman & Hall, London. ". Horn, J. Snow, Edgar 1974: Red China today. Ensinmainittua edustaa Kiinassa yleinen tapa siinää vesien pohjaan kerrostuneet ravinteet pelloille. Penguin, Middlesex. ): Sairas maailma. . Ja tietenkin kovaa teknologiaa voidaan ylläpitää, jopa lisätä m yös pehmeään teknologiaan pyrkimisen varjolla. Vastikään julkistetussa Korkeakouluj en Ympäristökoulutuksen toimikunnan mietinnössä todettiin, ettei ympäristöhaittoja voida ehkäistä ilman kaikille annettavaa ympäristöopetusta. Kun ihmisten toimeentulo on sidottu tiukasti rajattujen ammattitehtävien suorittamiseen ja kun uudelleenkouluttaminen on hidasta ja työlästä, suunnitelmia tehdään ja toteutetaan kauan senkin jälkeen kun tavoitteet ovat vanhentuneet. KIRJALLIS UUTTA Borgström, Georg I 9 7 3: Poluopisteitä. Vaikka Kiinassa muokataan valtavia pinta-aloja ja kuljetetaan suuria tavaramllllriä ihmisen lihasvoimin, on tuskin realistista suositella samoja menetelmiä teollistuneemmille maille. Elton, Charles S. Yleensä alkeellisina pidetyt menetelmät ovat "pehmeitä" ja luontoa sllllstäviä. 177. .. S. Kovan teknologian yhteiskun nassa tätä suuntaa ylläpitävät ammattitehtävät ovat yleensä parhaiten palkattuja ja siten halutuimpia. Commoner, Barry 1972: Ympyrä sulkeutuu . Yhä suurempi osa kovan teknologian suuntaisista ratkaisuista johtuu siitä, että pitkälle koulutettua teknistä suunnitteluhenkilöstöä on kapeilla suunnittelusektoreilla liian paljon. Tammi. Suomen Luonto, lähes kaikissa numeroissa kirjoituksia, joita voi tutkia tämän kirjoituksen näkökulmasta. Mainonnan avulla aikaansaatu ostokuume ja muodin nopea vaihtuminen saa ihmiset heittämään tavarat puolipitoisina pois. Chicago UP, Chicago. Katsaus 1974/l. Kirjassa Kimmo Leppo (toim. Myös tehokkaista yksittäisratkaisuista on tapana antaa erityistunnustuksia . MargalefT, Ramon 1968 : Perspectives in ecologi.cal theory. Gummerus , Jyväksylä. Teollisuus joka tuottaa pehmeämpään teknologiaan tarvittavia laitteita, voi perustua hyvinkin kovaan teknologiaan . 1972: Ecology of invasions by animals and plants
Maan pinna lla vaikuttavista energiamääristä auringon säteily on ylivoimaisesti suurin . Yksi niistä on ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu. Toisen rajan muodostaa ydinvoimaloista syntyvän radioaktiivisen jätteen kasaantuminen. Käytännössä tämä merkitsee, että jo energiantuotantomme kymmenkertaistaminen nykyisillä keino illa voisi olla tuhoisa. Paikalli sesti o ngelma tunnetaan jo nyt atomija muiden lämpövo imaloiden aiheuttamana lämpösaastumisena, mutta melko läheisessä tulevaisuudessa ongelma voi muuttua globaaliseksikin. LÄMPÖSAASTUMINEN ON LOPULLINEN KATTO Kolmannen ja lopullisen rajan aiheuttaa lämpösaastuminen. Suurin osa siitä tuotetaan fossiilisilla pol tto aineilla Ihmisen toiminta lisää maapallon pinnalla vaikuttavaa energiamäärää no in prosentin kymmenesosalla . Maapallon lämpötalous on herkkä häiriintymään. Sähkö ksi muutettuna se on noin 10 16 wattia, siis luku , jossa a lkunumeron j ä lkeen on 16 nollaa. Yhdessä hiilidioksidin lisääntymisen kanssa se tosin saattaa jo nyt olla osasyyllisenä aavikoiden leviämiseen . Lisäys tuskin on vielä vaarallinen. Tästä yleisperiaatteesta ovat kui te nki n poikkeuksena ne suunnitelmat, joissa syvien maakerrosten lämpöä aiotaan käyttää hyväksi. Uskotaan, että jo yksi ylimääräinen prosentti o lisi tuhoisa maapallon elämälle; tuntuviin muutoksiin riittää ehkä vähemmänkin. Teuvo Suominen Luonnon • uusiutuvat energianlähteet Kun sanotaan, että energian kulutus ei voi kasvaa rajattomasti, tarkoitetaan tavallisesti, että nykyiset energianlähteet ehtyvät. vetypommin kesyttäminen onnistuu odo tusten mukaisesti lähivuosikymmeninä, voidaan energiaa tuotSU OMEN L U ONTO 3/75. Maapallon suhteellisen vakaat olosuhteet johtuvat siitä, että avaruuteen säteilee yhtä paljon energiaa kuin tänne tulee. Kaikki energiamuodot muuttuvat lopuksi lämmöksi . Sen sijaan polttopuiden, virtaavan veden ja tuulen energia ovat peräisin auringosta, eikä niiden hyväksikäyttäminen lämmitä maapallon pintaa. Syvät porausreiät o lisivat geoterm isen energian ylimääräisiä vu otoko htia , jotka kohottaisivat maapallon pintalämpötilaa. Hiilidoksidin kasaantuminen uhkaa tätä tasapainoa estämällä lämpöä poistumasta . NYKYSUUNNITELMAT OVAT TUHOISIA Fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian käyttö ovat tuhoisia siksi, että ne tuovat maapallon systeemiin sellaista energiaa, jota siinä ei olisi ilman ihmisen toimintaa. Jos koko muu maailma tekisi samoin kuin Suomi suunnittelee eli kymmenkertaistaisi tämä nlaatuisen energiantuotannon 40 vuodessa, seuraukset olisivat tuhoisat jo pelkän lämpösaastumisen vuoksi. Tilanne ei muutu , Jos ihminen hetkeksi "lainaa' niitä omaan käyttöö nsä, sillä käytö n jälkeen energi a vapautuu ympäristöön lämpönä. Mutta energiankulutuksen kasvulla on muitakin rajoja. J os keveitä alkuaineita käyttävä fuu sioreaktori eli ns . Myös vuorovesi ja maan sisuksen lämpö ovat luonnolli sia, sillä maapallon lämpö tal o uteen kuuluu jo se, että vuorovesien liike hieman lämmittää valtameriä ja että maan sisuksesta purkautuva lämpö pitää pintaa hivenen läm pimämpänä kuin mitä se olisi pelkästään auringon vaikutuksesta . Tilannetta pahentaa edelleen se, että useimmat nykyisistä 178 energia nlähteistä tuovat maapallo n pinna lle lisää lämpöä . Maapallon pintalämpötilan pienikin nousu muuttaisi rajusti kasvillisuusvyöhykkeitä, laajentaisi autiomaita, sulattaisi napajäätiköitä ja hukuttaisi mantereita. Maakaasun ja uraanin energia ei sanottavasti muuta tilannetta. Suomen energiankasvuennusteet perustuvat fossiilisten polttoaineiden ja ydi nenergian lisääntyvää n käyttöön, toisin sanoen juuri niihin keinoihin, jotka ovat luo nnontalouden kannalta tuhoisimpia. öljyä riittää muutamiksi vuosikymmeniksi, kivihiiltä yhtä moneksi vuosisadaksi. Ihmi skunnan käytössä o n nykyisin noin 10 13 wattia eli noin tuhannesosa tästä tehosta. Niistä syntyy sekä haitallisia jätteitä että haitalli sta lämpöä. Se johtuu toisaalta siitä, että fossiilisia polttoaineita poltetaan, toisaalta siitä, että eroosio, asfaltti ja saastuminen hävittävät sitä kasvillisuutta, joka voisi poistaa ilmasta ylimääräisen hiilidioksidin. Mitä enemmän näitä vaarallisia ja luonnolle vieraita aineita tehdään, sitä suurempi on totaalisen tuhon vaara
taa rajattomasti, ehkäpä myös saasteettomasti. lopetetaan nykyinen taloudellinen kasvu, koska se perustuu SU OM EN L U ONT O 3/75 lisääntyvään energiankäyttöön 2. Tuulen, merivirtojen ja putousten energia on siten itse asiassa auringon energiaa. Jälempänä näitä tarkastellaan kuitenkin erikseen . Menneitten aikojen aurinkoenergia onkivihiilessä, öljyssä, maakaasussa ja turpeessa. Seuraavassa tarkastellaan eri vaihtoehtoja. Energialähteiden hupeneminen ja siihen liittyvä kusta nnusten kasvu pakottaa pa ra ntamaa n hyötysuhdetta. Vaihtoehdon 2. Vaikka kasvillisuuden hyötysuhde on heikko, sekä aurinkoenergiaa että kasvillisuutta on niin paljon, että kasvien sitoma 179. Fossiilisten polttoaineiden hiilen, öljyn ja maakaasun hupenevat varannot ovat taas alkaneet suunnata kiinnostusta sellaisiin energianlähteisiin, joiden loppumisesta ei ole pelkoa. Rooman Klubin raportin "Kasvun rajat" ympärillä käyty keskustelu osoittaa . jatketaan taloudellista kasvua siten, että lisäenergia otetaan parantamalla nykyisten energianlähteiden hyötysuhdetta 3. Tämä synnyttää ilmakehään tuulia , ylläpitää merivirtoja ja makean veden kiertokulkua . Lämmitykseen ja teollisuuteen hän voi sitä käyttää halkoina ja muuna palavana aineena ; esim . toteuttamiseen on hyvät mahdollisuudet, sillä nykyinen energiankäyttö perustuu halvan energian synnyttämään haaskaukseen. Maan pinnalle saapuu valona ja lämpönä noin 10 16 wattia. Ranskan Pyreneillä Odeillessa maailman ensimmäinen aurinkovoimala tuottaa energiaa kokoamalla auringon säteet peileillä yhteen pisteeseen. Ihminen käyttää tätä aurinkoenergiaa syömällä kasveja ja eläimiä. siirrytään käyttämään "luonnollisia'' energianlähteitä, joiden hyväksikäyttö ei muuta maapallon energia tasetta, toisin sanoen auringon, vuoroveden ja maanlämmön energiaa . Vaihtoehto 3. tuulen ja vuoroveden energiaa. rehevissä ja lämpimissä jokisuistoissa). Menetelmä sopii käytettäväksi siellä, missä auringon säteet lankeavat melko kohtisuorasti maahan ja missä pilvisiä päiviä on vähän. AURINGON ENERGIA Suuri osa maapallolle saapuvasta aurinkoenergiasta heijastuu jo ilmakehästä takaisin avaruuteen. Intiassa on eläinten lannalla melkoinen merkitys polttoaineena. on nykymaailmassa mahdoton toteuttaa riittävän nopeasti , kuten mm. Vaihtoehto 1. MUUT VAIHTOEHDOT Jos maapallon systeemiin ei enää haluta lisätä ainakaan kovin paljon nykyistä enemmän energiaa, jäljelle jää kolme vaihtoehtoa: 1. on ainoa mahdollisuus nykyisentyyppisten energianlähteiden ehdyttyä tai haluttaessa tuottaa nykyistä huomattavasti suurempia energiamääriä. Menneinä aikoina käytettiin nykyistä paremmin mm. Tämän periaatteen sovellutuksia käsitellään muualla tässä lehdessä . Kaikkein suotuisimmissa olosuhteissa kasvillisuus voi käyttää hyväkseen jopa 5 % auringon energiasta (esim. Muutamia tuhannesosia maan pinnalle tulevista aurinkoenergiasta sitoutuu vihreisiin kasveihin elämää ylläpitäväksi energiaksi . Mutta lämpösaastumista tämä ei estäisi, sillä fuusioreaktori toisi joka tapauksessa maapallon systeemiin ylimääräistä lämpöä
Tämä on samaa kuin maakaasu, toisin sanoen lähes ihanteellista polttoainetta, joka kelpaa lämmitykseen, polttomoottoreihin, . Nykyisin sen mukana menetetään määrä, joka on suunnilleen kolmannes maassamme vuosittain käyte tystä energiamäärästä. Avaruusaluksien voimalähteinä niitä on kyllä käytetty. Suunnittelijoiden laskelmien mukaan näin tuotetun energian hinta on erittäin kilpailukykyinen nykyisten energiamuotojen kanssa. metaanikäyttäminen hapettomassa tilassa. Pilvettömillä seuduilla, varsinkin lähellä päiväntasaajaa, missä säteily lankeaa kohtisuoraan maan pinnalle, aurinkoenergiaa voidaan ottaa muutenkin talteen. Maamme järviin varastoituu joka kesä niin valtavia lämpömääriä, että pieni murto-osa siitä riittäisi pitämään lämpiminä kaikki talomme ja kaupunkimme. kirjoitusta s. Ellei sitä tarvita rehuksi tai maanparannukseen, se voidaan aivan hyvin käyttää energiantuotantoon. Tällainen maailma tuskin olisi elinkelpoinen. VOIMAA MERIVEDESTÄ Säteilyn epätasaisuus ja varastointivaikeudet estävät aurinkoenergian tehokkaan talteenoton. Käytännössä tämä merkitsisi luultavasti sitä, että koko käyttökelpoinen pintaala olisi otettava ravinnon, rehun ja polttoaineen tuotantoon ja että kaikki kilpailijat, mm. Ainakin kymmenen prosenttia kaikenlaisen jätteen (kasvien varret ja juuret, ruoantähteet, lanta, käymäläjätteet jne, ehkä myös varta vasten koottu kasvimassa, kuten rikkaruohot, puiden latvukset jne. SU OMEN L U ONTO 3/75. 184 tässä numerossa). Lämmin pintavesi kiehuttaa freonin kaasuksi. Piikennoja ja muita auringon valoa suoraan sähköksi muuttavia laitteita on kehitetty, mutta niiden investointikulut ovat epätaloudellisen suuret. Näin käsitelläänkin nykyisin suurten vedenpuhdistamoiden liete. freonia, jota käytetään mm . Se on ydinenergiaa halvempaa ja sen valmistukseen ei tarvita mitään uutta ja kokeilematonta tekniikkaa, vaan siihen päästään yhdistämällä jääkaappien ja höyryvoimaloiden rakentajien laitteet ja kokemukset. Tummien seinäja kattopintojen avulla sitä voidaan koota tehokkaasti esimerkiksi lämpimänä vetenä, mutta varastointi on vaikeata. Vastaavanlaisia kokeiluvoimaloita on myös Neuvostoliitossa. Ensimmäiseksi aiotaan rakentaa noin 400 miljoonaa wattia (400 megawattia) eli Loviisan uraanivoima180 lan verran tuottava koevoimala Floridan ulkopuolelle Golfvirran alkuosaan. Periaate on sama kuin vesihöyryä käyttävissä voimaloissa, mutta tässä tapauksessa on käytettävä toista ainetta, esim. Eräs on poltto puun kasvatus ja hyväksikäyttö. useimmat eläimet, olisi hävitettävä. Kaikenlaisen lahoamiskelpoisen Jatteen paras käyttötapa olisi epäilemättä ns. Ongelmana on vain lämmön "tiivistäminen" ja siirto. Tämä käyttää turbiineita ja tiivistyy sitten viileämmän veden avulla lauhduttimessa. jääkaappikoneistoissa. Suomen oloissa aurinkoenergiaa tuskin pystytään sitomaan kovinkaan taloudellisesti. Laite tulee olemaan noin 200 m pitkä ja 150 m leveä lautta, joka kelluu syvällä vedessä. Pieninä erinä aurinkoenergiaa käytetää n jo nyt hyväksi kasvihuoneitten avulla. Näin on tehty Ranskan Pyreneillä, missä Odeillen aurinkovoimala tuottaa miljoona wattia silloin kun aurinko paistaa. Ihmisravintoa kasvatettaessa syntyy palamiskelpoista jätettä (olkia, ruumenia, varsia, juuria jne.) suunnilleen kymmenen kertaa enemmän kuin ruokaa. Tanskasta onkin jo tuotu maahamme olkea käyttäviä keskuslämmityskattiloita. Koska sitä on paljon, huonokin hyötys uhde riittää. Eräiden afrikkalaisten luonnonsuojelualueiden suuret eläintiheydet perustuvat osaksi keinotekoisiin vesialtaisiin, joihin tuuli pumppaa vettä. Jäteja hukkapuun poltto on perusteltua silloin, kun sille ei tiedetä parempaa käyttöä . Luonnossa auringon kesäistä lämpöä varastoituu valtavia määriä järviimme ja meriimme. Lämpimän pintaveden alla oleva vesi on ainakin 1 7 astetta kylmempää, ja tämän eron avulla voidaan käyttää höyryturbiineita. energia ruttalSI teoriassa tyydyttämään ihmiskunnan nykyisen ja tulevan tarpeen. ) palamisarvosta olisi helposti muutettavissa metaaniksi . Energia siirretään sähkönä tai vetykaasuna manterelle. Sisältyyhän puiden juuriin, kuoreen, neulasiin jne. asuntolämmitykseen lämpöpumpun avulla (ks. TUULIENERGIA Tuulimyllyt, vettä pumppaavat tai sähköä tuottavat väkkärät ovat ainakin meillä jo enimmäkseen historiaa. noin puolet puun kokoamasta energiamäärästä. Massachusettsin yliopistossa Yhdysvalloissa kehitellään voimaloita, j jotka käyttäisivät hyväkseen trooppisten merten lämpöä. Peileillä se voidaan koota yhteen pisteeseen. Tätä voidaan käyttää hyväksi esim. Ainakin kriisitilanteissa tällä on merkitystä. Muutamia mahdollisuuksia on kuitenkin tarjolla. Kolme olkikiloa vastaa yhtä öljykiloa ja maamme vuotuinen olkisato 870 miljoonaa öljykiloa. Halvat fossiiliset polttoaineet ovat ne syrjäyttäneet. Metaanikäymisen jälkeen jäte olisi ihanteellista maanparannusainetta, joka sisältää sopivassa suhteessa humusta ja kivennäisiä . Jokaiselle neliömetrille lankeaa parhaimmillaan noin 1 000 wattia. Kuivilla ja tuulisilla seuduilla (mm. sähköntuottoon jne. Sekä teollisuudessa että kotitalouksissa syntyy myös paljon palamiskelpoista jätettä. Esimerkiksi oljet, jotka nykyisin usein poltetaan pelloille, riittäisivät hyvin pitämään lämpimänä viljaa viljelevien tilojen rakennukset. Lämpimistä meristä voitaisiin ilmeisesti vaaratta ammentaa vaikka kaikki ihmiskunnan tarvitsema energia . Patagoniassa) niitä käytetään kasteluveden ja karjan juomaveden nostamiseen kaivoista
Kuvan laitteesta kertoo uutinen: "kolmen vesilitran kiehuttamiseen meni aikaa 20 min, riisikilon keittämiseen 15 min. Tuulen energian pyydystäminen ei ole vaikeata. Viileämpiä hetkiä varten lämpö voitaisiin varastoida lllmpimllnä vetenä. Viime vuoden lopun mallikokeissa aaltoenergiasta saatiin talteen lähes 30 %. Merivirtojen energia on valtava. Sen täydellinen hyväksikäyttö pysäyttäisi virran ja sekoittaisi meren luonnontalouden. Virtaava vesi avaa varjot ja kuljettaa niitä, jolloin hihna liikkuu. Viime vuoden helmikuussa (1974) Floridaan kokoontui eri aloja edustava työryhmä pohtimaan, miten merivirrasta saataisiin ne 2 000 megawattia, jotka siitä hyvin uskallettaisiin verottaa. Merelle ankkuroitu, vedenalaiselta tilavuudeltaan suuren säiliöaluksen kokoinen aaltovoimala pystyisi laskelmien mukaan kehittämään kymmenesosan Loviisan ydinvoimalan tuottamasta sähkötehosta. Kiinassa Shanghain lähellä kokeillaan pieniä, jopa viuhkan kokoontaitettavia ja kannettavia aurinkoliesiä. Suomen rannikoille aaltovoimaloita tuskin kannattaa rakentaa, mutta valtamerien tasaisia ja voimakkaita tuulia ne voisivat hyvin käyttää hyväksi . Pelkästään Floridanvirran erään Golf-virran osan energiaksi on arv101tu 25-50 000 megawattia . Tällaisia miltei kokonaan vedenalaisia, muutaman sadan metrin pituisia voimaloita mahtuisi valtamerten rannikoille useita. Yhdysvallat voisi käyttää hyväkseen Massachusettsin yliopiston suunnitelmat ovat jo pitkällä sekä Tyynenmeren että Atlantin tuulia ja Eurooppa voisi saada suuren osan energiantarpeestaan LänsiAtlantilta. Jokainen levy sitoo niin pienen osan aaltojen energiasta, että säännöllinen aaltoliike ei muutu tehottomiksi pyörteiksi. Niidenkin energia on siis peräisin auringosta. Liikkuvissa ilmamassoissa on sitoutuneena paljon energiaa. MERIVIRRAT Tuulet ja lämpötilaerot synnyttävät meriin virtauksia . Parhaat mahdollisuudet sen hyväksikäyttöön on lauhkean ilmastovyöhykkeen rannikkoja merialueilla. Tuulta kannattaa käyttää parhaiten siellä, missä se on voimakasta ja tasaista. Isojenkin laivojen keinunta ja rantaan vyöryvät mainingit osoittavat, kuinka suurista energiamääristä on kysymys. ja kahden munan paistamiseen vajaat neljä minuuttia". Aaltovoimaloita voitaisiin samalla käyttää jopa siirrettävinä aallonmurtajina. Suurten, auringon lämpöll kokoavien pintojen avulla voitaisiin Suomenkin oloissa selvitll ilman lislllllmmitystll noin puolen vuoden ajan. Myös Suomen tuulet ovat siksi voimakkaat ja tasaiset etenkin ~erenrannikoilla että niitll voitaisiin käyttää energian tuottamiseen. Mutta uusiutuvaakin energiaa tuulessa on määrä, jolla helposti voitaisiin kattaa kymmenesosa ihmiskunnan nykyisestä energiantarpeesta. Levyihin liitetyt vesipumput siirtävät aaltoenergian vesiturbiiniin, joka pyörittää generaattoria. Käyttökelpoisena pidettiin seuraavaa laitetta: laiva ankkuroidaan keskelle merivirtaa, ja siinä olevaa generaattoria pyörittää suuri hihnalenkki, johon on kiinnitetty joukko laskuvarjon kaltaisia lisäkkeitä . Kehitteillä olevassa aaltovoimalassa on useita veteen upotettuja pystysuoria levyjä harvakseltaan toinen toisensa takana . Levyrivistöjen yhteisvaikutuksesta aalto vähitellen vaimenee tyveneksi vedeksi . Suomalainen Rolf Törnqvist on parin viime vuoden aikan tehnyt uraauurtavaa työtä aaltoenergian hyväksikäyttämiseksi . Amerikkalainen kokeilutalo, joka saa voimansa tuulesta ja auringosta. MyösRuotsin ja Suomen rannikot ovat varsin edullisia, sillä tuulet ovat melko vahvat ja tasaiset, meri matalaa ja energian siirtämismatkat suuriin kuluttajakeskuksiin pienet. Levyt pääsevät kääntyilemään miltei vapaasti aaltojen vaikutuksesta. Ongelmana on vain sen varastointi tyynien kausien ajalle. Tosiolosuhteissa hyötysuhde tulee olemaan vieläkin parempi, sillä kitka ja virtaushäviöt ovat suurissa laitteissa suhteellisesti pienempiä kuin pienissä mallikappaleissa. SUOMEN LUONTO 3/7 5 Aaltojen liike on tasaisempaa kuin tuulen, ja siksi sen hyväksykäyttö on helpompaa. Ääripäästä varjot 181. Suurin osa siitä on kuitenkin pitkän ajan kuluessa varastoitunutta, eräänlaista uusiutumatonta luonnonvaraa, jota ei voi käyttää. Alkuselvittelyissä hylättiin turbiinit ja muut "vedenalaiset tuulimyllyt", jotka eivät sovellu hitaasti virtaavaan veteen. AALTOJEN ENERGIA Tuulen energiaa varastoituu meren aaltoihin
Nykyisten ko keiden uskotaan johtavan energiantuotantoon joskus 1980luvulla. Sen vaakasuoraan tasoon sijoitetut turbiinit tuottavat keskimäärin 60 megawattia. Tämä j o htuu maapallon kuumasta, ehkä sulassa tilassa olevasta sisuksesta ja maan kuo ressa olevien radioaktiivisten aineiden tuottamasta energiasta . Sähköksi muutettu energia voidaan kyllä varastoida akkuihin, mutta nykyiset ovat siihen liian kalliita, painavia ja heikko tehoisia. Suomessakin tästä on j o j o nkin verran kokemuksia, kun maaperä n ja järven lämpöä on käytetty omakotitalojen läm mitykseen . Tuulen energiaa voidaan varastoida myös pumppaamalla vettä ylempä nä sij aitsevaan altaasee n, josta se sitten turbiinien kautta juoksutettuna tuottaa sähköä sill o in kun tarvitaan. Sen hyväksikäyttöä helpottaa ilmiön säännöllisyys, mutta veden korkeuserot ovat parhaimmillaankin hankalan pieniä . Kahd en-kolmensada n kilon painosta vauhtipyö rää o n aja teltu myös henkilöauto n voimanlähteeksi. Se vo itai siin ladata täysiin ki erroksiin sähkömoottorilla SUOMEN L U ONTO 3/ 75. Paikallises ti sillä on suurta merkitystä, esimerkiksi Isla nnissa, Uudessa Seelannissa, Neuvostoliitossa ja Yhdysvallo issa, mutta ihmiskunnan koko energiataloudessa sen merkitys o n vielä pienempi kuin vesivoi man . Sitä voidaan käyttää lämmi tykseen ja höyryturbiinien avulla sähkön tuottoon . ENERGIAN VARASTOINTI JA SIIRTO Vaikka auringonpaisteessa, tuulessa ja merivedessä on paljon energiaa, sen saanti on epätasaista. Muita vuorovesivoimaloita suunnitellaan Ranskan lisäksi Neuvostoliittoon, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin . Lupaava n keinon säi lyttää energiaa näyttää tarjoavan jo vanhentuneeksi luultu keksintö, va uhtipyörä. Sillä voi olla huomattavaa paikallista merkitystä Neuvostoliitossa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa, mutta loppuun rakennettunakin vesivoima voi tuottaa vain muutaman prosentin ihmiskunnan nykyisestä energiantarpeesta. J os vety valmistetaan merelle sij o itetussa tuuli-, aa ltotai merivirtavoimalassa, sen ko koonp uristaminenkin o n yksi nkertaista sij o ittama lla sitä tuottava prosessi syväll e meren a ll e. GEOTERMINEN ENERGIA JA MAANKUOREEN VARASTOITUNUT AURINGON ENERGIA Alaspäin mentäessä lämpötila kohoaa. Sitkeistä synteettisistä raa ka-a ineista valmistettu , hyvin akseloitu, 100-200 tonnia painava ja noin neljän metrin läpimitta inen vauhtipyörä, joka kitk an pienentämiseksi pyörii harvennetussa vetytai heliumkaasussa 3 500 ki er ro ksen minuutti va uhdilla, sisältää 1020 000 kil owattitunti a energiaa. Rakennettaessa on kiinnitettävä mitä suurinta huomiota haittavaikutuksiin, jotka ilmenevät kalakantojen, pohjaja pintavesien tason ja paikallisten elinkeinojen muutoksina, bilharzian ja mui182 den loisten lisääntymisenä, patoa ltaiden täyttymisenä, maa njäri stysvaaro ina _jne. Palamistuotteena on puhdas vesi, joka sinänsä saattaa olla erittäin tarpeellis ta siellä missä energiakin . Nykyisellä tekniikalla o n täysin mahdollista saada kitka niin pieneksi, että energia säi lyy kuuka usimääriä pyörivässä varastossa. Sitä saadaan sähkön avulla vedestä. Merivirran energia muuttuu näin sähköksi. Koska lämmön " pumppaaminen" kuluttaaa jonkin verran sähköä, menetelmää voidaan myös pitää eräänä energian sääs tämiskeinona. Suomen lähelle Vienanmerelle, missä korkeuserot myös ovat noin yhdeksän metriä, suunnitellaan useitakin voimaloita, joiden yhteenlaskettu teho nousee tuhansiin megawatteihin . lämpöpumpun avulla viileän kallion tai veden lä mpöä voidaan "tiivistää" niin että se riittää lämmitykseen . Tuliperäisillä alueilla o n runsaasti lä mpöä lähellä pintaa . Uusien energianlähteitten yhteydessä on erityisesti ajateltu vetykaasua. Vauhtipyörän etuja ovat ha lpa hinta, erittä in pieni tila _ja sen mukaisesti pienet maisemavauriot, suuri energiakapas iteetti, kaikenla isen energian (sähkön, liikkeen , tuulen) helppo siirtäminen pyörään ja sen yhtä helppo ottaminen käyttöön. Paineastioissa tai putkia m yö ten sitä on helppo kuljettaa, ja sitä voidaan edelleen käyttää erittäin taloudellisesti sä hkön valmistukseen, meka a niseen työhön ja lämmi tyks een . Vuoden 1966 lopussa vihittiin käyttöön maailman toistaiseksi ainoa vuorovesivoimala Ranskassa Rance-joen suistossa. H yötysuhde oli heikko, mutta se riitti silloisissa oloissa veden pumppaamiseen . Suurimmillaan sitä käyttävän vuoroveden korkeuserot ovat yhdeksän metriä. Tämä voidaan muuttaa .helposti sä hkö ksi kytkemä llä sen aks eliin generaattori. VUOROVEDET Vuorovesien energia on peräisin Kuun ki ertoliikkeestä . Ilmansaastumisongelmien poistamiseksi tätä energiapakkausta kokeillaan Yhdysva ll o issa New Yorkin maanalaisessa j a San Franciscon linjaauto issa. JOKIEN VESIVOIMA Vaikka Suomen vesivoima on katsottava jo loppuun rakennetuksi, maapallolla on vielä rakentamatontakin. Ns . Menneinä vuosisatoina vuorovesien liikkeen energiaa käytettiin Euroo pan ja Yhdysvaltain rannikoilla hyväksi valtavien siipirattaiden avulla . palaavat takaisin hihnan mukana supussa, jolloin vedenvastus on pieni . Pieniä vauhtipyöriä voidaankäyttää myös energiaa siirtävinä yksikköinä (hankalien gyroskooppivoimien vaikutus eliminoidaan kahdella eri suuntiin pyörivä llä pyörä llä). Maankuoren lämpöenergiaa voidaan käyttää hyväksi silloinkin, kun maa ei o le erikoisen lämmintä
XVII Summer 1974 : 20-27 . Kilpailuehdot Kilpa ilu on avoin kaikill e Kuvie n lukumää rää ei rajoiteta Kuvi en tulee o ll a mustava lko isia ja va lkoiselle, si leälle paperille vedostettuj a . J o ka isen kuvan takana tul ee o lla ku vaaj an nimi ja täydellinen osoite. Suurta aahovoimalaa voidaan käyttllll myös aallonmurtajana. Asuntojen yösähkölämmitys on tästä lyhyen ajan esimerkki . Voimalaan kuuluu suuri joukko toisiinsa niveltyvill levyjä, jotka liikkuvat aaltojen voimasta ja pumppaavat vettll turbiineihin. 1974 : Time & lide Oceanus, Voi. J o kaisen kuva n takana tulee o lla m a hdollisimma n täydelline n selvitys kuvan a iheesta (esim. XVII Summer 1974 : 38-41. Heronemus , William E. Joissakin tapauksissa hyvään hyötysuhteeseen pääseminen vaatii tarkkaa säätelyä, mutta tähän sopii erinomaisesti ~ykyinen elektroniikka, joka on halpaa, kevyttä ja luotettavaa, eikä kuluta itse juuri lainkaan SUOMEN L U ONTO 3/75 Suomalaisen RolfTörnqvistin kehittllmlln aaltovoimalan kokeilumalli. Suomen luonnonsuojeluliillo ry 183. Tärkein saavutus on kuitenkin se, että näillä keinoilla ei mullisteta maapallon lämpötaloutta. Tuotantoon tulisi tyynellä säällä pitkiäkin katkoja, mutta silti olisi helppo ennustaa vuoden kokonaistuotanto . Stewart, Harris B. Jr. Pitkäaikaistenkin energiakatkojen varalta olisi helppo rakentaa automaattisia tuotantolaitoksia. XVII Summer 1974: 212. Ka llioMannila , R. Niiden m yö hempää kä yn öä ei korvata erikseen , j os käynäjänä on joku luo nnonsuojelujärjes tö ja käynötarkoitus pa lvelee järj es töjen toimintatavoitteita . etukäteen " huoltoasemilla" muutamassa minuutissa, jolloin energia riittäisi noin kolmensadan kilometrin ajeluun sadan kilometrin tuntinopeudella. & Post, S. Se voitaisiin käydä kerran vuodessa tai useammin "kokemassa" niinkuin kalansaalis pyydyksestä. XVII Summer 1974: 3037 . L. Alamäkien ja jarrutusten energian voitaisiin ottaa vauhtipyörään ta lteen samaan tapaan kuin nykyisten sähköjunien jarrutusenergia _ siirretään verkkoon. . Tarvittava tekniikka on jo olemassa; tarvitaan vain sen sovellutuksia . PÄÄTELMIÄ Näiden lähes käyttämättömien energianlähteiden hyväksikäytölle on ominaista, että käytetään hyväksi paikallisia olosuhteita, usein melko pienien yksiköiden avulla. ). Lawton, R. J os kuvia käynää joku muu, kä yttäjä ltä edellytetään korvausta, josta 1/2 kuuluu j ärj estäjälle ja 1/2 kuvaajall e. Palkinnot Ko lme parasta kuvaa palkitaan (500 mk , 300 mk ja 200 mk). Mallikokeissa on pystytty muuttamaan 30 96 aaltojen voimasta sllhköksi, ja tositilanteissa hyötysuhde tulee olemaan vielä suurempi. Post, R. Kuvia tarvitaa n m yös luonnon tuhoami sesta, luo nnonvarojen haas ka uksesta, saas1umises ta, pilaa ntumi sesta, ros kista, _jä tteistä , sora kuo pi sta , turmelluista maisemista jne. Esimerkiksi typpilannoitteiden ja alumiinin valmistusprosessit ovat yksinkertaisia, mutta ne vaativat paljon sähköä. Arvostelulautakunta Arvostel ula utakuntaan kuuluu kolme henkilöä , jois ta yhd en aset taa Suome n luo nno nsuojeluliin o , yhden Lu o nto-Liit10 j a yhd en Na tu roch milj övård. 1974: Hydrogen lo bum O ceanus, Voi. aika na mahdollisesti koituvista vahingoista. Kuvia tarvi taan erityisest i luo nno n "tava lli ses ta" hyvä ksikäytöstä, kuten retke ilys tä , marjas1uksesta, sienestyksestä , kalastuksesta; sa m o in maaseudun, kyli en ja ka upunki en näkymistä, pe ru selinkeino is1a , luo mai sta lo udesta j a sen luo mista maisem ista jne. maisemista ainakin kunnan tarkkuudell a; epäko h1ia esiteltäessä selvitys paikasta ja te kijöistä jne. Monien keinojen samanaikainen soveltaminen varmistaa tasaisemman energiansaannin m yös kriisiaikoina ja luo nnononnettomuuksien sattuessa. Varojen sa lliessa ku via lunastetaan enemmä nkin . 1973 : Flywheels Scientifi c American 229(6 ): 17 -23. 1974 : Kotoisten energialähteiden hyväluikäyllö Teho (Työtehoseuran julk.) 12/1974 : 28-31. Suome n luonnonsuojeluliino julistaa luonnonja ympäristö nsuojeluaiheisen VALOKUVAKILPAILUN Kuvia tarvitaa n ka uniista m a isemista, 111 eLsi sLä , vesistä, saaristosta , ka sveista, elä imistä, harjui sta , ka lli o ista, soista jne. KIRJALLISUUTI A Arx, William S. F. 1974 : Currenl f rom lhe current Oceanus, Voi. Jos kuvaaja haluaa käynää nimimerkkiä, vo i o ikean nimen peittää lapu lla, jossa näkyy vain nimimerkki. J ä rj estäjä sito utuu kohtelemaan ku via huolellisesti, mutta ei ota vastuuta lä hettäm isen, käsinelyn, arvostelun ym . Arkisto innin vuoksi suositellaan erity isesti ko koa 18 x 24 cm . energiaa . F. Huomattava osa nykyisestäkin energiankäytöstä on sellaista, joka ei edellytä tasaista energiansaantia. Kuvat to imitettava Suomen luonnonsuojeluliittoon m a rraskuun 197 5 loppuun m e nnessä . von 1974: Nalural li mils and abundances O ceanus, Voi. Jos sähkö tuotettaisiin esim. tuulivoimaloilla, valmistuisi typpeä tai alumiinia vain tuulisella säällä. Tämän vuoksi polttomoottori voi olla hyv in pieni ja sitä voidaan jatkuvasti käyttää kaikkein taloudellisimmilla ja saasteettomimmilla kierroksilla. Pikkuauto n vauhtipyörää voisi vauhdittaa m yös auton oma polttomoottori. XVII Summer 1974 : 28-29. Käyttämä ttömä t kuvat pa lautetaan tammikuussa 1976. Harres ti en , Howard P. Palkitut j a lunaste tut kuvat säilytetään liiton kuva-a rkistossa. Pyörää n varastoitunut energia auttaisi selviämään ylä mäistä ja muista suurista ponnistuksista , mutta tavalliseen ajoon riittäisi pieni teho. 1974 : Using lwo renewables O ceanus , Voi. Lisäksi lunas1etaa n a ina kin 300 va lo ku vaa, å 50 mk, liiton ark istoon vasta ista käy ttöä varten . Tärkeä on myös oivaltaa, että yhden ainoan keinon käyttäminen ei ratkaise energiaongelmia (ydinenergian kasvattamisessahan on lähdetty yhden keinon tielle)
Perinteellisesti sähköä on valmistettu vesivoimalla ja lä mpöä polttamalla . KIIHKEÄ KASVU ON SAIRAUS Kaikenlaista kasvua osoittavat käyrät ovat kohonneet siinä kuin energiankulutuksemmekin . Yksinkertaisen koneiston, lämpöpumpun, avulla tämä lämpö voidaan tiivistää asuntojen lämpöpattereihin. Loppu vapautuu lämpönä, joka voidaan periaatteessa ottaa talteen. Mutta kesän aikana maamme vesiin ja maaperään varastoituu runsaasti auringon lämpöä. Monet uudet kaukolämpökeskukset tuottavat samalla myös sähköä, mikä osaltaan vähentää erillisten sähkövoimaloiden tarvetta . Se rinnastetaan jopa hyvinvoinnin nousuun. Mekaanisella (sähkö )pumpulla voidaan miltei sananmukaisesti pumpata lämpöä alhaisesta lämpötilasta korkeampaan . Energiansäästön ydinkysymys onkin siinä, miten sähkön ja lämmön yhteistuotto järjestetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. höyrystimessä kiertävän nesteen, jolloin se jäähtyy. Mekaanisesta "jalostettu" sähkö on monikäyttöistä, kun taas lämpö on " primitiivistä" ja se sopii lähinnä vain paikalliseen lämmitykseen. LÄMPÖ ON "HUON OA ENERGIAA" Yhteiskunta käyttää lähinnä kah184 dentyyppistä energiaa, mekaanista ja lämpöenergiaa. TAVOITE: SEKÄ SÄHKÖÄ ETTÄ LÄMPÖÄ Teollisuuslaitokset ovat jo pitkään harrastaneet vastapainevoimaloillaan sähkön ja lämmön yhteistuottoa, sillä molempia tarvitaan teollisuusprosesseissa. Myös alkoholinkulutuskäyrät kasvavat eksponentiaalisesti, mutta kukaan ei liene esittänyt, että alkoholinkulutusta olisi lisättävä hyvinvoinnin kohottamiseksi . Vesivoiman loppuessa sähköä on alettu tuottaa myös lämpövoimaloissa . Erityisen huono on ydinvoimaloiden hyötys uhde, koska turvallisuusvaatimukset estävät niiden hukkalämmön tehokkaan hyväksikäytön. Esimerkiksi nolla-asteisen veden lämpöä voidaan käyttää asuntojen lämmittämiseen. Lämpöä pumppaamalla, "tiivistämällä", voidaan saavuttaa suuria energiansäästöjä; kuluuhan suuri osa energiastamme juuri lämmittämiseen. Tieto ja suurin osa laitteistakin on jo olemassa. Rajun taloudellisen kasvun aiheuttama humala ja sen huumassa harjoitettu tuhlaus kostautuvat luonnonvarojen ehtymisen ja ympäristön turmeltumisen aiheuttamana krapulana. Jääkaapin koneisto on lämpöpumppu . Koska monikäyttöisen sähkön tarve lisääntyy nopeammin kuin lämmön, olisi ilmeisesti järkevää keskittyä sähkön tuottamiseen siten, että siinä syntyvä suuri hukkalämpö käytetään lämmitykseen. Muutamiin omakotitaloihin menetelmää on jo sovellettukin, mutta todella huomattaviin kansantaloudellisiin säästöihin päästäisiin, jos asutustaajamiakin ruvettaisiin lämmittämään lämpöpumppujen avulla järviin varastoituneella auringon lämmöllä. Niiden hyötysuhde on huono; vain noin kolmannes energiasta muuttuu sähköksi. Kompressori puristaa imemänsä höyryn jääkaapin takana olevaan laudutusputkistoon . Tämän lämmön koneisto on pumpannut jääkaapin sisältä, ja se lämmittää huoneilmaa. Teollisuushan käyttää jo nyt menes tyksellisesti hyväkseen pienehköjäkin kaasuturbiinitai dieselgeneraattoriyksiköitä . Siellä oleva ylipaine muuttaa höyryn jälleen nesteeksi, jolloin vapautuu lämpöä. LÄMPÖ PUMPPU Lämpövoimaloista tuttua lämmön ja sähkön yhteispeliä voidaan käyttää hyväksi myös toisin päin. Kompressorin aikaansaama alipaine höyrystää ns. Koneistoa käyttävä, sinänsä varsin vähäinen sähköSUOMEN L UONTO 3/75. Samalla o lisi vältettävä sellaista polttamista, johon ei liity sähkön tuottamista. Pekka Suominen Lämpöpumppu säästää energiaa Suomea pidetään kylmänä maana, jossa aurinkokaan ei paljon lämmitä. Energiankulutuksen kasvua pidetään tärkeänä. Omakotitalon öljypoltinta ei ehkä kannata korvata dieselgeneraattorilla, mutta ainakin suunnitteilla _ja rakenteilla olevat pikkutaajamien siirrettävät lämpökeskukset voisivat aikanaan tuottaa myös sähköä. Tämä pitää kaapin kylmänä. Kuitenkin ylenmääräistä energiankulutusta voidaan hyvin verrata ylenmääräiseen alkoholinkäyttöön
Säästö on siis melkoinen. Oheinen kaavio esittää sekä teoreettiset että käytännölliset tehosuhteet eri lämpötiloissa, kun lämmönlähde on nolla-asteinen. Carnotin ideaalikoneen mekaanisen tehon (P ml ja lämpötehon (P 1) suhteita kuvastaa kaava: Pm= P1 (T-Ta)IT T on ylempi ja T O alempi lämpötila, kummatkin ns. Lämpövoimakoneissa lämpöenergia "putoaa" korkeasta lämpötilasta (esim. Putki tuo taustalla näkyvästä järvestä vettä talon kellariin, missä oleva lämpöpumppu "tiivistää" viileän järviveden lllmpllä asunnon lämmitysilmaan. Mekaanisella energialla "nostetaan" matalasta lämpötilasta lämpöenergiaa korkeaan lämpötilaan. Carnotin koneen periaate. Muuramessa asuvan instrumenttiasentaja Reino Mustakallion uusi omakotitalo pysyy lllmpimllnll Muunajllrven avulla. Vielä laajempi lämmönluovutuspinta saavutetaan, jos rakennuksen be185. Jälkimmäisen vuoksi kannattaa lämmityksessä käyttää suuria pattereita, joissa vesi on vain haaleaa. Esimerkkitapauksessa tarvittaisiin tuhannen watin lämpötehon saamiseksi noin kolmensadan watin sähkömoottori. Kulutettu mekaaninenkin energia tulee lämpönä korkeampaan lämpötilaan, joten energiaa ei mene SUOME N LU ONTO 3/75 pumppauksessa hukkaan. vettä, on paljon. Kelvinasteina (nämä saadaan, kun Celsius-asteisiin lisätään 273°). Edelliseen päästään, jos lämmönluovuttajaa, esim. Jos lämpöpumpulla imetään lämpöä nolla-asteisesta vedestä patteriveteen, jonka lämpötilaksi halutaan 50°C, tarvitaan yhden kilowatin ( 1 000 wattia) pumppaamiseen mekaanista tehoa tämän kaavan mukaan 155 wattia. Lämpöpumpussa tehdään päinvastoin . höyrykoneessa höyryn lämpötila) matalaan lämpötilaan (jäähdytysveden lämpötila), jolloin samalla saadaan mekaanista energiaa. On siis estettävä lämmönlähteen liiallinen jäähtyminen ja varottava pyrkimästä turhan korkeaan lämpötilaan. PIENELLÄ ENERGIANKÄYTÖLLÄ SYNTYY PALJON LÄMPÖÄ Sekä lämpövoimakoneiden että lämpöpumppujen teoreettisena lähtökohtana on ns. Kitkan ja muiden häviöiden vuoksi tähän teoreettiseen tulokseen ei päästä, vaan energiaa tarvitaan helposti kaksinkertainen maara. energia muuttuu myös lämmöksi. Sekä investoinnit että käyttökulut ovat olleet alemmat kuin vastaavantehoisessa öljylämmityksessä, ja suoraan sähkölämmitykseen verrattuna sähkönkulutus on vain kolmannes. Laitteiston yksityiskohtia näkyy seuraavan aukeaman kuvissa. Mitä korkeampaan lämpötilaan pyritään, sitä huonompi on lämpöpumpun tehosuhde. ISOT PATTERIT, HAALEA VESI Tehosuhde eli säästön suuruus riippuu ratkaisevasti lämpötilaerosta
Harvoin käy niin onnellisesti, että talon vieritse kulkisi edes pieni lämmönlähteeksi soveltuva puro . Nolla-asteisen veden jäätyessä vapautuu yhtä paljon lämpöä kuin kiuhuvan veden jäähtyessä huoneenlämpöön . tonilattiat ja sisäseinät "raudoitetaan" lämminvesiputkilla. Saatavilla olevaa vettä on siis tavalla tai toisella kierrätettävä. Syksyllä sitten alkaisi altaan uusi lämpöä luovuttava jäätyminen. Näin voidaan päästä jopa alle 30 asteen lämpötilaeroon, jolloin lämpöpumppu tarvitsee käyttötehokseen vajaan viidenneksen huoneen saamasta lämmitystehosta. Tuli on vanhastaan tuttu lämmönlähde. Myös vesipumppua voidaan käyttää. Lämpöpumpun lämmittäessä keskimäärin viiden kilowatin teholla noin kuutiometri vettä jäätyisi vuorokaudessa . UJ o 0.3 :i: ::J en ~ 0.2 UJ 1.1 KÄYTÄNNÖLLINEN 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 LÄMPÖTILA ° C Ulmpöpumppu toimii sitä taloudellisemmin, mitä pienempi lämpötilaero riittää. Syysjään alle puhalletut ilmakuplat saattaisivat muodostaa tehokkaan, yksinkertaisen ja halvan lämmöneristyksen, joka tarpeettomana häviää itsestään keväällä . Runsaan 200 m 3 :n vesivarasto pitäisi talo"n lämpimänä lokakuun alusta huhtikuun loppuun. Muut kolme kelpaavat lämpöpumpun lämmönlähteiksi. Aurinko lämmittää sitä usean kymmenen kilowatin teholla, johonka verrattuna talon kesäinen lämmöntarve on mitätön. Suurin osahan kuluu kuitenkin ihmisten pesemiseen, johon tällainen vesi hyvin riittää. Myös maan lämpö saadaan näin hyödynnetyksi . Kannattaa käyttää kahta lähekkäistä kaivoa, jolloin kaivosta toiseen kiertävä vesi paremmin korvautuu uudella pohjavedellä eikä pääse jäätymään. Pyrittäessä esim. Varaaja kannattaa tehdä niin suureksi, että 50° C riittää. Jäähdyttimen ympärille muodostuva jää eristää kuitenkin lämpöä, jolloin jäähdyttimen lämpötila laskee ja lämpöpumpun tehosuhde huononee. Talven aikaan tosin takapihalle kertyisi varsin näyttävä jäämäki.) SUOMEN LUONTO 3/7 5. LÄMPÖÄ VEDESTÄ Jos lämmönlähteenä käytetään vettä , jonka virtausnopeus on litra sekunnissa, sen lämpötila laskee 0.2 astetta jokaista lämmitystehon kilowattia kohti. Merkittävää tehonhukkaa jäänpoiston ei tarvitse aiheuttaa. Järven pohjasyvänteeseen upotettu jäähdytyselementti kierrättää jo itsessään ympäröivää vettä. Suurissa yksiköissä sllllstö saadaan suuremmaksi. Kaivovettäkin on käytetty. Pieniin lämpötilaeroihin päästään myös siten, että lämmitys tehdään ilmalla, joka puhalletaan huoneisiin. Pieni 100-200 watin kiertovesipumppu riittää pumppaamaan veden järvestä taloon ja 186 .5 ä:"0,4 E Q.. Talvipakkasten aiheuttamaa lisäjäätymistä voidaan vähentää eristyksen avulla. Jos vettä ei muuten ole omakotitalon lähellä, sille voitaisiin rakentaa jäätymisperiaatteella toimiva lämmönkeruuallas. Tarkoitukseen riittäisi 100 m 2 suuruinen ja pari kolme metriä syvä "uima-allas". Pumpun ollessa pysähdyksissä jäähdyttimeen moudostuneet jäät sulavat irti ja nousevat pintaan. Kuvan käyrät osoittavat teoreettista ja käytännöllistä tehosuhdetta siirrettäessä lämpöä 0asteisesta vedestä korkeampiin lämpötiloihin. Itseasiassa allas olisi ilmaisen aurinkoenergian varasto. Altaasta saadaan tietysti myös kesällä lämpöä. LÄMMÖNLÄHTEET Aristoteleen neljä alkuainetta olivat.tuli , vesi , maa ja ilma. Lämpöpumpun lämmittäessä taloa viiden kilowatin teholla tämän vesivirran lämpötila laskee vain asteen verran. LÄMPÖÄ JÄÄTYVÄSTÄ VEDESTÄ Veden jäätymisestäkin voidaan saada lämpöä. Samasta syystä talon lämmin vesi pitäisi lämmittää erillään patterivedestä. Kevään ja alkukesän pitkät lämpimät päivät sulattavat jään. Veden jäähtyessä se kevenee ja nousee pintaan. Tämä voidaan välttää, jos veteen upotettu jäähdytin tehdään sileäpintaiseksi ja varustetaan vaikkapa vain jäähdytysnesteen itsekiertoon perustuvalla sulatusjärjestelmällä. (Kuriositeettina todettakoon, että lämmitys olisi kannattavaa, vaikka lämpö kerättäisiin kunnallista vesijohtovettä jäädyttämällä. Itsekiertoon perustuva jäähdytin on tehtävä niin suureksi, että jäätymistä ei tapahdu . Vesi on näistä paras suuren lämmönsitomisja luovuttamiskykynsä vuoksi. Omakotitalon lämmittämiseen riittää useimmiten alle kymmenen kilowattia. Ehkäpä allasta voitaisiin jo heinäkuussa käyttää muuhunkin uimiseen kuin avantouintiin. takaisin, vaikka matkaa olisi yli sata metriä . 50-asteiseen patteriveteen riittää teoriassa noin kuudesosa suoran lämmityksen energiasta, mutta käytännössä tapahtuu häviöitä niin paljon, ettll energiaa tarvitaan kaksinkertainen mllllrll. Ympäristöstä tulee tilalle +4-asteista "painavaa" vettä
TAAJAMAN LÄMPÖ JÄRVESTÄ Ajatusta voidaan laaj entaa asuntotaajamankin lämmittämiseen. Laskelmassa ei ole otettu huomioon veden virtaamia eikä maasta veteen siirtyvää lämpöä, joten todellisuudessa jään paksuneminen jäisi vieläkin vähäisemmäksi. SUOMEN LUONTO 3/75 Katonrajassa olevista aukoista virtaa huoneisiin lämmintä ilmaa, joka on saanut lämpönsä Muuratjllrvestll lämpöpumpun ja lämmönvaihtimen avulla. Tllmll kompressori "pumppa Muurtajllrven veden lilmpö!l vasemmalla nlli.yvlllln l!lmminvesivaraajaan. Koska kiertllvll vesi on tavallista jllrvivettll, putkia ei tarvitse eristllll. Mitä enemmän lämpöä siirretään, sitä pitempiin siirtoetäisyyksiin voidaan mennä. Lämmönlähteenä voidaan käyttää järveä. Se lisäisi neliökilometrin laajuisen järven jään paksuutta parilla kymmenellä sentillä, mikä ei merkittävästi viivästyttäisi keväistä jäiden lähtöä. Pieni kiertovesipumppu tuo taloon "kaukolmpöll" Muuratjllrvestll. Jos lasketaan , että kukin ihminen tarvitsee kilowatin tehon pysyäkseen lämpimänä asunnossaan, viiden tuhannen asukkaan yhdyskunta jäädyttäisi talven aikana 200 000 m 3 vettä. Lämpömittari osoittaa sisään puhaltuvan ilman lämpötilaa . Maan alla kulkevia pakkasnestetai kiertovesiputkia ei tarvitse edes eristää, kuten on tehtävä tavallisille kaukolämpöputkille. Sen alaosassa näkyy tavallisen lllmmitysvastuksen pllllt, mutta tlltll ei ole tarvinnut kllyttllll. Silloin voitettaisiin sähkövoiman siirtohäviöt. Mitll suurempi on lllmmitettllvll talo, sitll taloudellisempaa on veden pumppaaminen kaukaakin. Taajaman lämpöpumpun pyörittäjäksi sopii myös di eselmoottori. Dieselöljyä kuluisi vain murto-osa siitä öljy187
Jos lämpimän veden lämmitys ja suuri osa muustakin lämmityksestä ajoitetaan yöllä tapahtuvaksi, lämpöpumppujärjestelmiä voidaan käyttää sähkökuormituksen tasaamiseen. Pintaja pohjavesien suunnitelmallisell_a hyväksikäytöllä tehosuhdetta voidaan parantaa ratkaisevasti. Se on kuitenkin kylmintä ja huonoimmin hyödynnettävi~sä juuri silloin kun lämpöä eniten tarvittaisiin. Muutaman metrin läpimittainen tuulimoottori antaisi myös riittävästi tehoa laturin pyörittämiseen. Varastointi on sikälikin tärkeätä, että lämpöpumppujärjestelmää ei aina kannata mitoittaa huippupakkasia varten. Oheisessa taulukossa on karkeasti vertailtu, paljonko sadasta polttoaineenergian yksiköstä saadaan hyödyksi erilaisia lämmitysjärjestelmiä käyttäen . Näin ei tarvita ylimääräisiä voimalaitoksia lämpöpumppuja varten . Öljyä tuskin koskaan enää tullaan saamaan siihen polkuhintaan, minkä varaan suuri osa nykyisestä• teknologiasta perustuu . Suuren lämminvesivaraajan vettä voitaisiin käyttää lämmityksenkin reservinä. Lämmön varastoijana vedellä on siinäkin merkittävä osuus. Lämpöpumppua sanotaan usein kannattamattomaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi järjestelmän mutkikkuuden vuoksi . Koska maa varastoi ja johtaa lämpöä huonosti, suuren talon lämmityksessä jäähdytysputkistoa voidaan joutua upottamaan maahan satoja metrejä. Samoin jäähdyttimen pintaan huurtuva jää aiheuttaa ongelmia. sillä, että tulevaisuudessa siirrytään yhä useammin suoraan sähkölämmitykseen. Maan jäähtyessä sen kosteus jäätyy ja tästä vapautuu suuret määrät lämpöä. Jotta sähkökuormitusta voitaisiin tehokkaasti tasata, rakennuksessa täytyisi olla "lämpövarastoja". Jos kovan teknologian SU OMEN L U ONTO 3/ 75. Muuan ratkaisu on yhä "älyllisemmän", monimuotoisemman ja joustavamman ns . Avoimien vesien äärellä tuulesta otettu pyöritysenergia ja vedestä otettu lämpö yhdessä lämmittäisivät rakennuksen . Routarajan alapuolelle upotetut putket jäähdyttävät talvella maata. määrästä, mikä tarvittaisiin öljylämmitykseen. Ilma soveltuukin parhaiten lämmönlähteeksi oloissa, missä talvella on koleaa, muttei kovia pakkasia ja missä kesäll~ on rasittavan pitkiä hellekausia. Sähköteholtaan 1-2 kilowatin pumppusysteemi riittää omakotitalon lämmittämiseen 188 mahdollisia tulipalopakkasia lukuunottamatta. pehmeän teknologian soveltaminen . Varastoitua lämpöä voidaan käyttää lisälämpönä yksittäisinä pakkaspäivinä . Taulukosta nähdään, että ydinenergia on noin kolme kertaa epätaloudellisempaa kuin halkojen polttaminen ja viisi kertaa epätaloudellisempaa kuin lämpöpumpuilla täydennetty sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Heikkotuulisten kausien aikana akun latausta voidaan täydentää sähköverkosta otetulla virralla. LÄMPÖÄ MAASTA Maa on samantapainen aurinkoenergian varasto kuin vesikin. Vasta pitkinä pakkaskausina on käytettävä erillistä lisälämmitystä (uuneja, sähköä tms.) LÄMPÖÄ LUONNOSTA JA LÄMMÖNSIIRTO LUONNONVOIMILLA Lämpöpumpun käyttövoiman ei suinkaan tarvitse olla "jaloa" verkkovirtaa. Luonnon omia, oikukkaitakin energianlähteitä voidaan hyvin käyttää vähään tyytyvän lämpöpumpun pyörittämiseen. HYÖTYSUHDE PARANEE AURINGON AVULLA Ydinenergiaan siirtymistä on perusteltu mm. Erityisesti tuuleen perustuvassa järjestelmässä on tärkeää varastoida lämpöä tyynien hetkien varalle . Kesällä aurinko lämmittää sen uudelleen. Maan lämmön käytössä on sekin haitta, että lämpötila laskee putkistojen läheisyydessä ja pumppauksen tehosuhde huononee. Erityisesti kvartsipitoinen graniitti johtaa näet varsin hyvin lämpöä. Ihanteellinen olisi jälleen pieni puro, johon rakennettu pienoisvoimalaitos antaisi tarvittavan 1-2 kilowatin sähkötehon. KANNATTAAKO LÄMPÖPUMPUN KÄYTTÖ. Yksinkertaisuuden vuoksi on oletettu, että häviöistä johtuva energianhukka on aina 10 % ja että sekä lämpövoimalaitoksissa että lämpöpumpuissa mekaanisen energian osuus on kolmannes kokonaislämpöenergiasta. Samaa koneistoa voidaan käyttää vuoroin huoneilman lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen. Talokohtaisesti järjestelmät voidaan suunnitella siten, että lämmitys pysähtyy, kun muuta hetkellistä sähkönkulutusta on paljon. Erilaiset lämpöpumppulämmittimet herkkine säätöjärjestelmineen ovat tyypillistä pehmeää teknologiaa. ILMASTA LÄMPÖÄ Ilmaakin käytetään lämmönlähteenä . Energian hyödyntämisen kannalta lämpöpumppu mitä ilmeisimmin kannattaa. Generaattoriksi kelpaisi sellaisenaan isohkon auton laturi , joka lataisi sähkön tasausvarastona toimivaa auton akkua . On etsittävä vaihtoehtoisia keinoja. Tällöin ei myöskään tarvita vartavasten vahvistettuja siirtojohtoja. Ilman pienen lämpösisällön vuoksi jäähdyttimien täytyisi olla myös varsin suurikokoisia. LÄMPÖ PUMPUN KÄYITÖENERGIA JA LÄMMÖN VARASTOINTI Yksinkertaisinta on pyörittää lämpöpumppua sähkömoottorilla. Edellämainitut lämmitettävät seinäja lattiarakenteet varastoisivat ja tasaisivat lämpöä sellaisinaan. Putkistot voidaan upottaa myös kallioon porattuihin reikiin. Toisen mahdollisuuden tarjoaisi lämpöpumppua pyörittävä pieni dieselmoottori
Se takaa nopean pääsyn tuloksiin. Viime vuonna Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus julkaisi monistekirjan "Lämpöpumppu ja sen hyväksikäyttö", jossa on perusteellinen selvitys alan kysymyksistä. . TULOKSISTA ON JO NÄYTTÖÄ Jos valtiovallan toimesta na1ta asioita todella ruvettaisiin kehittämään ja edes osa siitä aivokapasiteetista, joka nyt epätoivoisesti askartelee ydinvoimaloiden vaarojen torjunnassa, siirrettäisiin todella luovaan työhön, pehmeän teknologian kehittämiseksi, alenisivat kustannuksetkin nopeasti. Meren ympäröimässä tuhansien järvien Suomessa lämpöpumpputeknologian kehittämiseen uhratut varat saataisiin ilmeisesti nopeasti takaisin runsaiden korkojen kanssa. Maksutase-, työllisyysja muiden " ikuisten" ongelmien kannalta näiden asioiden kehittäminen olisi myös edullista. Energian hinnannousu käynnisti lämpöpumppututkimuksen myös Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna sähkölaskut ovat pienentyneet kolmannekseen, jopa sen allekin. Lämpösaastetta ei tule. Yksityisyritteliäisyyden tuloksena maassamme on ehkä kymmenkunta veden, maan tai kallion lämmöllä lämpimänä pysyvää omakotitaloa. 189. Kuitenkin pumppujen ja lämmönvaihtimien asentaminen samaten kuin säätöjärjestelmien tekeminen saattaa tulla kalliiksi, sillä valmiita vakioratkaisuja ei vielä ole. Tällaisia toimintoja ohjaava elektroninen säädin on huomattavasti yksinkertaisempi kuin televisio tai sadan markan hintainen taskulaskin. Pakastamoja ja jäähalleja varten suunniteltuja kompressoreita voidaan käyttää kerrostalojen lämmittämiseen. Haittana on jonkin verran mutkikkaampi rakenne ja suuri paikallinen lämpösaaste, muista haitoista puhumattakaan . Se voi ohjata lämpöpumpun käyntiä, lämmönottoveden kiertoa, pattereid en lämpötilaa jne. Epäsuorasti voidaan kuitenkin arvioida myös rahataloudellisia perusteita. Nykyisin on saatavissa lämpöpumpuiksi soveltuvia halpoja kompressoreita . Jos meillä on varaa ostaa ja ylläpitää autoja ja televisioita, pitäisi meillä olla varoja näitä monin verroin tärkeämpiin, yksinkertaisempiin ja jopa nykyiselläänkin halvempiin lämpöpumppujärjestelmiin. TEKNIIKKA SYNTYY ENTISIÄ YHDISTÄMÄLLÄ Rahassa mitattavia seurauksia on vaikea laskea muuttuvien kustannussuhteiden vuoksi. Lämmön ja sähkön yhteistuotolla yhdessä lämpöpumppujen kanssa voidaan saada hyödyksi 50 % enemmän energiaa kuin mitä polttamalla on kulutettu. Tämä energialahja on auringon energiaa. Jotta lämpöpumpusta todella saadaan kaikki hyöty, sen yhteydessä tarvitaan monipuolinen, lähinnä elektroninen säätöjärjestelmä. Olematonta toki ei asian harrastus meilläkään ole. ulkoilman lämpötilan, huonelämpötilan, verkkokuormituksen ja, kellon antamien ohjeiden mukaan niin, SUOMEN LUONTO 3/75 30 30 lisähyöty hyöty 60 90 90 90 60 60 150 että kokonaiskäyttö saadaan mahdollisimman edulliseksi . On mitä toivottavinta, että lämpöpump puajatukset leviävät mahdollisimman nopeasti myös energiapolitiikasta päättäviin elimiin . Säästämisen ja koneiden luvatussa maassa Saksan liittotasavallassa lämpöpumpputeknologiaan on kiinnitetty paljon huomiota . Se ei pysty edes tasapainottamaan jo nykyisinkin esiintyvää lämpösaastumista . Maassamme on entuudestaan jopa huippuasiantuntemusta kaikilla tarvittavilla osa-alueilla. Sen sijaan tulee "kylmäsaastetta" , mutta sen merkitys on mitätön . lämpö Sähkö Lämpö saa tu nais( 100 yksikköä ) siirto) Pelkkä sähkö 10 60 (yd invo imala t) Pelkkä lämpö (iämpö keskukset, ö ijypo lttime t) 10 Sähkö ja lämpö (vastapainevoimalat, diesel10 generaa tto rit) ydinenergiaa avustetaan pehmeän teknologian lämpöpumpulla, voidaan saavuttaa esiisiemme savupirttilämmityksen hyö tysuhde. Yhä laajemmin hyväksytään käsitys, että lyhytaikaiset taloudelliset edut eivät saa olla ratkaisujen ainoita eivätkä edes tärkeimpiä perusteita. Inves tointikustannukset ovat usein jonkin verran suuremmat kuin öljylämmityksessä, mutta käyttökustannukset ovat pienemmät. Kerrostalokellarien jäähdytyskompressorit kelpaavat omakotitalojen "lämmö nlähteiksi ". Lämpöpumppu on mekaanisena laitteena monin verroin yksinkertaisempi kuin auton moottori. Energian tuo ttoHäviöt HukkaHyöty Lämpöpumpulla Kokotapa (mm
Sama säteilyammusten järeys aiheuttaa myös sen, että mitkään tunnetut aineet eivät sovellu näiden aineiden varastointiin tai eristämiseen riittävän pitkiksi ajoiksi. KÄYTTÖTURVALLISUUS Ydinvoimala on periaatteessa tavallinen höyryvoimala . Häiriön sattuessa varsinainen ketjureaktio saadaan kyllä loppumaan, mutta lämpöä se tuottaa senkin jälkeen, itse asiassa tuhansien vuosien ajan. 1945 konkreettiseksi kokemukseksi puolelle miljoonalle japanilaiselle, heistä puolelle samalla viimeiseksi kokemukseksi . Energian miljoonakertaistuminen oli haaste. Pekka Suominen Ydinvoiman mielettömyys Ydinenergialla on kaikki "kovan teknologian" ominaisuudet: sen olemus poikkeaa täydellisesti maapallolla vallitsevista prosesseista, sen hyötysuhde on huono, se on epäluotettavaa, sen seurausvaikutukset ovat erittäin kauaskantoiset ja se johtaa tielle, jolta ei ole paluuta. Ihmiskunta havahtui näkemään ympäristöään uhkaavat vaarat uudella tavalla, kun synteettinen yhdiste, DDT, osoittautui kestäväksi ja biologisille prosesseille ylivoimaiseksi. Mainosten tapaan tässäkin vaietaan ikävistä asioista. Mutta Einstein ei saanut nobelinpalkintoaan v. syöpänä. 1922 fysiikkaa ja maailmankuvaa mullistavasta suhteellisuusteoriastaan, joka oli ihmisen välittömän kokemuspiirin ulkopuolella, vaan eräästä suppeammasta sivutyöstään, valosähköisestä ilmiöstä, joka oli konkreettisempi . Einsteinin energia yhtälö muuttui v. Jätetään sanomatta, että myös haittavaikutukset tulevat miljoonakertaisiksi. Voimalanpuoltajat väittävät vastustusta epärealistiseksi. Kun DDT oli entisistä atomeista tehty uusi yhdistelmä, niin transuraanit ovat kokonaan uudenlaisia atomeja. Miljoonakertaistuminen vie asiat kokemuspiirimme ulkopuolelle, ja juuri tätä seikkaa käytetään johdonmukaisesti hyväksi vähäteltäessä ydinenergian vaaroja. Tähän tuhovaikutukseen perustuu transuraanien ennennäkemätön biologinen aktiivisuus, joka ilmenee mm. Mallikokeissa hätäjäähdytysjärjestelmät ovat osoittautuneet kelvottomiksi, sillä todellisuus on ollut toisenlainen kuin optimistiset tietokonemallit, joiden pohjalta turvalaitteet on suunniteltu. Omaa "realismiaan" voimamiehet kuitenkin perustelevat tolkuttomilla kasvukäyrillään ja luonnonlakien kanssa riitelevillä väitteillään sekä tietokonelaskelkoneelle on syötetty tosiasioih(n sekoitettuja voimalanrakentajien ennakko! u uloja. 1905 . 190 ENERGIAA AINEESTA Albert Einstein esitti suhteel lisuusteoriansa v. Ne ovat vielä myrkyllisempiä, vielä kestävämpiä ja vielä luonnottomampia. Jos jäähdytysveden kierrätykseen tulee pienikin katkos , reaktoriydin sulaa, jolloin paineastiaan jäänyt vesi höyrystyy ja kuuma, erittäin radioaktiivinen sisus purkautuu joko räjähtämällä tai putkistoista suihkuamalla ympäristöön. Me ihmiset pidämme tos1as1oina niitä oman kokemuspiirimme ulkopuolella olevia seikkoja, jotka tukevat ennakkoluulojamme. Muutaman uraanija plutoniumkilon ytimet halkeilivat ja osa ytimien massasta muuttui energiaksi. Vastaavasti väitämme epärealistiseksi sitä, mikä on ristiriidassa omien käsitystemme kanssa. Tällaisten tapausten varalta ydinvoimaloihin rakennetaan hätäjäähdytysjärjestelmiä ja pientä ylipainetta kestävä, kaasutiivis suojakupu. "Omat käsitykset" taas määräytyvät paljolti koulutuksen, auktoriteettien, ideologioiden tms. Ydinenergian ylikansallisessa mainoslehtisessä, joka on tullut Suomeenkin Ruotsin kautta USA:sta, on kuva, jolla havainnollistetaan, että kourallinen uraania tuottaa yhtä paljon energiaa kuin junakuormallinen kivihiiltä. Siksi ydinvoimakeskustelukin on eräänlaista uskonsotaa. Sama "hyötysuhde" haluttiin ottaa myös rauhanomaisiin tarkoituksiin, ydinaseiden mielettömyyden vastapainoksi. Niistä lähtevä säteily on myös luonteeltaan uudenlaista. Sen osana oli kuuluisa kaava E = mc 2, joka kertoo, paljonko energiaa E saadaan massasta m (c on valon nopeus). · Ydinenergiakysymykset ovat välittömän kokemuspiirimme ulkopuolisia asioita. Kun kilo atomiytimiä halkeaa, syntyy noin miljoona kertaa enemmän energiaa kuin polttoainekilon palaessa. SUOM EN L U ONTO 3/75. Sen rakenteellinen vaarallisuus on kuitenkin suurempi, koska kuuma polttoainelataus on painejärjestelmän sisässä, koska polttoainetta ei pystytä nopeasti jäähdyttämään ja koska paineastia on taloudellisista syistä tehty hyvi n suureksi. Kirjoittaja vertaa totunnaisen maailmamme säteitä pieniin rakeisiin, joita olemme sopeutuneet hyvin kestämään, mutta ydinteknologian säteilykvantit ovat isoja jääkimpaleita, jotka tuhoavat kaiken. perusteella. Ydinenergiaan liittyvät transuraanit ovat astetta tuhoisampia
10. hon vuoksi, sillä ydinenergian Lakia on pakko uhmata, koska kustannuksista valtaosa aiheutuu säteily rapauttaa ja muuttaa liuinvestoinneista. aktoreita on käytettävä vajaateVoimalamiestenkin mukaan holla ja niitä on pysäyteltävä tartämä on kohtuuton rasite Jälkikastuksia varten. FOSSIILISEN JA YDINENERGIAN VERTAILU FOSSIILI YDIN (sähkö) 1) Ympäristön kiihtyvä saastuminen, 1) Ympäristön saatumisen hidastualuksi paikallinen, myöhemmin minen ja asteettainen saneeraulaajemmalle leviävä tukehtuminen tuminen saasteisiin jäteongelman ratkaisu edellytilman saastuminen (rikki) tää kansainvälistä yhteistoivesien saastuminen mintaa ja valvontaa kuljetusriskit 2) Turvallisuus 2) Turvallisuus tiukan suunnittelun Saastuminen aiheuttaa kasvavia sekä kansallisen ja kansainväliterveydellisiä haittoja ja kuoleman sen valvonnan ansiosta hyvä vaaraa 3) Urbanisoituminen ja slummiutu3) Edistää hajasijoitusta ja suunnitelminen mallista aluepolitiikkaa 4) Energian ylikysyntä 4) Kysynnän ja tarjonnan tasapaino 5) Jatkuva energian hinnan nousu 5) Stabiili tai aleneva energian hinta 6) Raaka-ainevarojen ehtyminen, jäi6) Raaka-ainevarojen parempi säileenkierron mahdottomuus enerlyminen jälleenkierron ansiosta giapulan vuoksi 7) Poliittiset riskit 7) Paremmat edellytykset kriisien eliminoimiselle (IAEA, YK) 8) Sota ydinsota 8) Paremmat edellytykset rauhanomaiselle kehityksel le Imatran Voimaa edustava dipl.ins. Reaktorin käyttöiäksi onkin kymmenisen tuhatta vuotta. Säteilemistä ei voida py~äyttää; siltä voi vain yrittää suojautua, mutta säteilyn suuri energia näyttää estävän kestävät rat kaisut. Ultraviolettivalon pienimmät kvantit ovat vain noin kaksi kertaa suurempia, 4-5 elektronivolttia, mutta jo tämä vähäinen "yliannostus" tekee siitä tappavan (ilmakehän otsonikerros suojelee meitä auringon UVsäteilyltä). Pieniä koe-eriä kana. Radioaktiivisen säteilyn annokset ovat miljoonia elektronivoltteja. lukuunottamatta näin ei ole tehty Ydinvoiman taloudellisuus on missään päin maailmaa, vaikka käynyt kyseenalaiseksi juuri voiesim. Loppu varastoidaan väNOPEAA KORROOSIOTA kevänä happoliuoksena. USA:ssa on säädetty kiinmaloiden lyhyen iän ja vajaan teteyttämiseen velvoittava lakikin. Atomien maailmassa käytetään energiayksikkönä elektronivolttia (I eV= 1.6 x 10 19 Joulea). On myös esitetty, että jäte voitaisiin sekoittaa kiveen samaan tapaan kuin vaarallinen radium on laimeana luonnon uraanimalmissa. Korjaukset tulepolville. pohjasähkövoimayhtiöt ovat peruutveden mukana. vien säteilyhiukkasten energiat Vanhimpia pommiteollisuuden ovat noin miljoona kertaa näitä synnyttämiä jätteitä on jo varassuuremmat. Käytännössä tämä toitu kolmekymmentä vuotta, ja ilmenee siten, että reaktorin raydinvoimaloiden myötä ajankenneosat haurastuvat nopeasti; kohtaiseksi tulevan amerikiumin tapahtuu voimakasta korroosi vuoksi sitä on jatkettava vielä ota. parin vuosikymmenen välein ja sidosenergiat. SUURET SÄTEILYKVANTIT Muuan esimerkki voimalamiesten monimiljoonakertaisesta vähättelystä on se, että he (ainakin Säteilyfysiikan laitoksen apulaisjohtaja Vuorinen ja Imatran Voiman projektipäällikkö Numminen ovat näin tehneet) perustelevat reaktorijätteiden "vaarattomuutta" sillä, että niiden määrä kiloissa laskettuna on vain murto-osa tavallisen lämpövo malan palamisjätteistä. Reaktorissa oleniitä on jäähdytettävä jatkuvasti. arvioitu vain 20-30 vuotta, Myös erotettua plutoniumia on amerikkalaisten kokemusten muvarastoitava tuhansia tai satojakaan vieläkin vähemmän. Samaan laimennukseen päästäänkin, jos jokaisen reaktorin vuotuista jätemäärää varten sulatettaisiin kymmenkunta Egyptin pyramidillista kiveä ja jäte hämmennettäisiin tasaisesti keitokseen. lisuutta, sillä ydinjätteistä vapauPOLTTOAINE JÄTE Jätteestä erotetaan uraani ja plu SU OM EN L U O NTO 3/75 tuu heliumia ja muita kaasuja, jotka rikkoisivat paineellaan kapselit. Reaktorin synnyttämät transuraanit ovat sekä laadultaan että pitoisuuksiltaan aivan toista luokkaa kuin maapallon luontaiset radioaktiiviset aineet. Kapseleihin sultaneet ja viivästyttäneet ydinvoikeminenkaan ei eliminoi vaaral malatilauksiaan. Turtuhansia vuosia riippuen siitä, vallisuusriskien yhä kasvaessa rekäytetäänkö sitä uudelleen vai ei. Jo kahdenkymmenen vat kerta kerralta yhä vaikeamvuoden ajan he ovat luvanneett, miksi, sillä reaktoreiden radioakettä jätteet kiinteytetään ja upotetiivisuus kasvaa niiden iän mutaan maaperään. Niitä kasvit sitten lehtivihreällään "noukkivat" kaiken elämän energiaksi. Luonnon radioaktiivisimmat aineet (mm. KorrooKiinteä aine pysyy koossa, koska sion vuoksi säiliöt on uusittava se atomeita liittävät toisiinsa ns. radium) ovat kiviaineessa niin laimeina, että maaperä suojaa niiden säteilyltä. Epätaloudelkoiseksi kiinteytetyn aineen, jollisuuden vuoksi monet USA:n loin se voi levitä esim. Auringon näkyvä valo tulee noin kahden elektronivoltin suuruisina kvantteina eli annoksina. Sitä paitsi mikään kapselimateriaali ei' kestäisi radioaktiivisuuden aiheuttamia erikoisolos~hteita kymmeniä tuhansia vuosia. 1974 fossiilisia energianlllhteitll ydinvoimaan yllllolevan taulukon avulla (eplluskoisille vakuutettakoon, ettll vika ei ole latojan; palstat ovat kuvassa oikein pllin). Nevanlinna vertaili Atomiteknisen seuran keskustelukokouksessa 17. SÄTEILY AIHEUTTAA tonium. 191
Sekä kobolttikanuunan säteilyä että metyylielohopeaa pidetään vaarallisina. Jos 192 ne käyttäytyvät esim . Ihminen kestää vauriotta rakeita, mutta jos sama jäämäärä putoaa räystäältä yhtenä kimpaleena, on vaikutus tuhoisa . IKUISUUSONGELMA Tavanomaisia myrkkyjä emme o le tottuneet pitämään ikuisina, sillä jos ne ovat luonnollisia aineita, ne häviävät ja laimenevat nopeasti vaarattomiksi . metyylielohopean tavoin, niin yksi plutoniumkilo on vesistöön päästessään yhtä vaarallinen kuin tuhat tonnia metyylielohopeaa. Ydinenergiaa mainostetaan turvallisena. Professori Rasmussenin johdolla tehty, 50 miestyövuotta ja f2 mil_j. auton tavaratilaan . Biologisten prosessien mikromaailmassa miljoonien elektronivolttien kvantit ovat juuri tällaisia tuhoisia jääkimpaleita. Transuraanienkin on todettu rikastuvan ravintoketjuissa. Ainoa ero on, että heille ei ongelmien vastapainona o le mitään hyötyä. Lapsenlapsenlapsillemme tämän hetken jätteet ovat yhtä ongelmallisia kuin meillekin. Heidän pitäisi muistaa, että plutonium räjäyttää itse itsensä, kunhan sitä vain on koossa tietty, kriittisen koon ylittävä määrä. Reaktorista vuosittain vapautuvien pitkäikäisten aktivoitumisja fissiotuotteiden määrä on satakunta kiloa ja lämmönmuodostus satakunta kilowattia. Kilomäärien vertailu on täysin hyödytöntä, mutta myös lämpöteho voi olla harhaanjohtava. USA:ssa on ainakin kolmasti ky: sytty tietokoneelta reaktorien turvallisuutta. He voisivat myös muistaa omat mainoksensa, joiden mukaan muutamassa plutoniumkilossa on yhtä paljon energiaa kuin miljoonissa kiloissa kemiallista polttoainetta (ruutia tai kivihiiltä). Tämän lämpöteho on muutamia kymmeniä watteja eli sama kuin hehkulampun. Tämä johtuu siitä, että koboltti säteilee suurina, yli miljoonan, mutta hehkulamppu enintään 2-3 elektronivoltin kvantteina . Toisen, 1960luvulla tehdyn tutkimuksen oli määrä saattaa edellinen tutkimus ajan tasalle. Kirjallisuudesta on helppo saada tietoja, joiden avulla kotitekoisen plutoniumpommin teho saadaan lisätyksi niin että se alkaa muistuttaa "oikeita" atomipommeja. Esimerkiksi metyylielohopeaan verrattuna niiden vaarallisuus on noin miljoonakertainen. Sama energiamäärä hehkulampusta saatuna on täysin vaaraton. Tuloksista vaiettiin, koska ne osoittivat, että uusi ja suuri reaktori aiheuttaa monin verroin enemmän tuhoja kuin vanha ja pieni. Jo gramman miljoonasosa eli muutaman sadasosamillimetrin mittainen hitunen aiheuttaa ihmisruumiiseen todennäköisesti syövän. Ydinreaktorin aktivoitumisja fissiotuotteiden säteilyn luonne vastaa kobolttikanuunan säteilyä, ja yhdestä reaktorista näitä aineita syntyy vuodessa määrä, jonka vaarallisuus vastaa kymmeniä tuhansia kobolttikanuunoita. Sairaaloiden kobolttikanuunoissa on huolellisesti suojattuna 2-3 grammaa radioaktiivista kobolttia (Co-60 ). Meidän perisyntimme ei pysähdy kolmanteen ja neljänteen polveen, vaan kestää kymmenien sukupolvien ajan. markkaa vaatinut tutkimus osoitti, että sata ydinreaktosu oMEN L U O N TO 3/75. Kotipommi mahtuu hyvin esim. Siitä huolimatta tämä kobolttimäärä suojaamattomana antaa ihmiselle tappavan gammasäteilyannoksen vajaassa minuutissa. Vuonna 195 7 julkaistu raportti WASH-740 totesi , että reaktorionnettomuus tap-paisi tuhansia ihmisiä ja aiheuttaisi 30 miljardin markan taloudelliset vahingot. Kolmas raportti, WASH-1400 antoi tyynnyttäviä tuloksia. Elimistöön jouduttuaan ne ovat vieläkin tuhoisampia kuin fissiojätteet. Tulevien polvien on pidettävä huolta meidän jätesäiliöistämme oman terveytensä ja henkensä kaupalla, ja kriisitilanteessa heidän on suojeltava meidän jätteitämme paremmin kuin esimerkiksi menneitten aikojen taideaarteita. Tulokset eivät ole sen realistisempia kuin koneelle annetut lähtöarvot ja ohj eet. Transuraaneja syntyy muutamia satoja kiloja ja niiden lämmönmuodostus on kymmenkunta kilowattia . Mitä enemmän maailmassa on vo imaloita, sitä enemmän syntyy plutoniumia, sitä enemmän sitä kuljetellaan ja käsitellään, sitä todennäköisempää on, että sitä varastetaan ja sitä konkreettisempi on terrorismin vaara. Transuraanien säteilyenergia on vielä suurempi, mutta koska ne ovat lähinnä alfaja betasäteilijöitä, niillä ei ole kaukovaikutusta . Kuitenkin se on vain iso ja nopea laskukone, joka pystyy lajittelemaan ja tallentamaan suuren määrän tietoja sille annettujen ohjeiden mukaisesti. Ydinvoimaloiden jätteet ovat alkuaineita ja niiden vaarallisuus perustuu niiden säteilyyn. Siksi ei ole olemassa mitään keinoa muuttaa niitä vaarattomiksi . Puoliintumisajan määräämällä tahdilla ne tosin muuttuvat vaarattomammiksi , mutta aanmmäisen hitaasti . Vastalääkkeenä tuskin voidaan tarjota muuta kuin tiukentuvaa valvontaa ja tarkkailua, poliisivaltiota, joka tekee yksityisen kansalaisen elämän sietämättömäksi . Auto voidaan pysäköidä vaikkapa kaupungin näköalapaikalle, jolloin räjähdyksen tuhoalue on yhtä laaja kuin näköalakin . Tietokone on nykyajan taikapeili , joka kertoo totuuden asiasta kuin asiasta . KERRO , KERRO TIETOKONE . Jos ne ovat synteettisiä (kuten DDT), ne vuosikymmenten varrella hajoavat hitaasti fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten voimien vaikutuksesta. Yhdestä reaktorista syntyy vuodessa parisataa kiloa transuraaneja. HARRASTELIJAPO MM IT Voimalamiehet vakuuttelevat plutoniumpommin tekoa ylivoimaiseksi . .. Voimalanpuoltajat piiloutuvat kuitenkin mielellään "puolueettoman " tietokoneen taakse
Tämä onkin viisasta, sillä kaikki turvallisuusmiehet, hätäjäähdytysjärjestelmät ja suojakuvut olisivat hyödyttömiä, jos paineastian monisata-asteinen vesi lennättäisi astian ja radioaktiivisuuden sadan metrin korkeuteen, mihin astian paine-energia riittää. Reaktorin paineastian murtumistodennäköisyys oletetaan merkityksettömäksi. 5), kuinka kourallinen ydinpolttoainetta tuottaa yhtä paljon energiaa kuin junakuorma kivihiiltä. Ydinvoiman mainoslehtisessll "Ydinenergia ja ympllristö" havainnollistetaan (s. Silloin ei tarvitsisi turvautua sellaisiin mainoslehtisiin kuin "Ydinenergia ja ympäristö" . Luonnontieteistä hän sanoi: "Tiede ilman uskoa on raajarikko, usko ilman tiedettä on sokea." Ajatusta voitaneen kehitellä päättelemällä, että ideologiat ja uskomukset ilman luonnontieteitä ovat kuurosokeita. ria ei ole seudun 15 miljoonalle ihmiselle sen vaarallisempi kuin taivaalta tuiskahtelevat meteoriitit. 1975 ja teollisuusneuvos Leo Neuvo olisi voinut vuokrata isomman salin, niin ettei Suonenjoen informaatiotilai suutta 10. Imatran Voiman projektipäällikön ei tarvitsisi pahoitella, että hänelle ei ollut varattu alustuspuheenvuoroa yksityisin varoin järjestetyssä tiedotustilaaisuudessa Finlandiatalolla 8. Tämä onnistuukin, jos sielujen ylösnousemus tulkitaan evakuoinniksi; tunnetut liikennevälineet eivät näet riitä. Kokemus on osoittanut nämä satakertaisesti liian optimistisiksi. Saastepilven oletetaan nousevan lämmön vaikutuksesta suoraan ylös, vaikka tavallisista savupiipuista saadut kokemukset osoittavat, että lämmin noki ja tuhka voivat käyttäytyä toisinkin . SULJETTUA TIEDOTTOMUUTTA Valtion pitäisi tukea enemmän energiaviranomaistemme tiedotustoimintaa. ) Edelleen: "Kivihiili on vaikeasti tuotettava aine. Sanomatta jlltetälln, että ydinvoiman jllteongelmatkin ovat miljoonakertaiset. . Siitä huolehtivat polttoaineen toimittajat." (Neuvostoliitto ottaa ainakin toistaiseksi omien voimaloidensa jätteet takaisin, mutta minne joutuvat Olkiluodon tulevat jätteet?) USKON VAI TIEDON ASIOITA. 3. Energian tarpeellisuudesta hän kyseli: "Kuka on valmis luC>pumaan kodin pienistä mukavuuksista, lomamatkoista ja siitä kaikesta mitä pidetään hyvinvoinnin mittana?" (Miten teh dään lomamatka ydinenergialla. Tutkimusaineistoon sisältyy joukko oletuksia. Näihin tuloksiin meilläkin viitataan ahkerasti. 1975 olisi tarvinnut pitää vain suppealle joukolle sul jettujen ovien takana. Edelleen oletetaan, että inhimillisiä erehdyksiä ei satu ja että tahallista vahinkoa ei tehdä. 193. LänsiEuroopassa on nähty, miten vaikeata on lisätä sen tuotantoa." Toisaalta : "Kehittyvä ydinvoimateknologia avaa mahdollisuudet olemassaolevien rajallisten ja kasvavan käytön myötä varmasti kallistuvien uraanivarantojen moninverroin nykyistä tehokkaampaan hyväksikäyttöön." (Logiikka olisi parempi, jos sanat "uraani" ja "kivihiili" vaihdettaisiin; onhan kivihiilienergiaa jo nykyisinkin taloudellisesti saatavissa kymmenkertainen määrä uraanienergiaan verrattuna.) Polttoainejätteestä: "Myös ydin voimaloiden polttoainejätteen huolto on tällä hetkellä ratkaistu suomalaisia tyydyttävällä tavalla. Einstein oli nerokas, mutta voi olla tuhoisaa, kun vähemmän nerokkaat ihmiset ryhtyvät hänen tuloksiaan soveltamaan. virheellisillä putkierillä. 3. Miltei kaikki reaktorin radioaktiiviset aineet ovat painavampia kuin noki ja tuhka . Ja niin tietokonepeili kertoi, että ydinenergia on kaunehin .. Rasmussenin raportti perustuu samoihin menetelmiin kuin USA :n avaruustutkimuksen turvallisuuslaskelmat. Oletetaan myös, että peninkulmien säteellä asuva yli satatuhatpäinen väestö onnistutaan evakuoimaan ajoissa, käytännössä parin tunnin kuluessa. Samoin oletetaan, että vastaisuuSU OM EN L U O NTO 3/75 dessa reaktorit rakennetaan vain virheettömistä putkista ja muista rakenneosista, vaikka tähänastisia reaktorihäiriöitä selitellään esim. Raportissa oletetaan, myös, että vain pieni osa radioaktiivisuudesta pääsee karkuun. Keskisuomalaisen 16.3. 7 5 mukaan Neuvo kehotti arvostelijoita malttiin ja harkintaan (neuvo kuulunee myös voimalanrakentajille)
Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevan liikkeen nykyinen puheenjohtaja, ruotsalainen nobelfyysikko Hannes Alfven on ydinenergian vastustuksen nimekkäin eurooppalainen hahmo . 3. Suonenjoella viinin tilalla ovat mansikat. Mutta viini voitti ydinvoiman, ja oikeus kielsi voimalan rakentamisen. 1975, teollisuusneuvos Martti Mutru Helsingin Sanomissa 23. 12 . Suomen Pankin apulaispääjohtaja Aarre Simonen Helsingin Sanomissa 1. 1975 mielenosoituksen ja mansikoiden voimalla ydinvoimaa samaan aikaan kun teollisuusneuvos Leo Neuvo antoi toisenlaista informaatiota valikoidulle kuulijajoukolle. Mitään merkkejä tällaisen liikkeen muodostumisesta ei kuitenkaan näy." USA:ssa jo perustetaan kolmatta poliisijärjestelmää, FBI :n 194 Suonenjoella vastustettiin JO. Psykoanalyytikko ja sosiologi Erich Frommin kirja "Toivon vallankumous" (1968 ) alkaa: "Keskuudessamme vaeltaa aave, jonka vain harvat selvästi näkevät. Epäilyttävimmiltä otettiin sormenjäljet. Hänen aikaansaannostaan on vastuuntuntoisten tiedemiesten ns. suljetussa tiedotustilaisuudessa, Imatran Voiman projektipäällikkö Kalevi Numminen Keskisuomalaisessa 15. Edellä käsitelty Rasmussenin raportti ja sen perusteet ovat eräs esimerkki siitä, miten mahdoton osoitetaan paperilla mahdolliseksi. Englantilainen taloustieteen professori Beckerman on hyökännyt voimakkaasti Rooman Klubin laskelmia vastaan . "Rooman Klubin" kritiikki kohdistuu molempiin järjestelmiin, ja molemmilta suunnilta on hyökätty klubin laskelmia vastaan, koska ne osoittavat, että nykyinen korkoa-k(ilrolle -kasvu ei voi rajattomiin jatkua. Alkunäytökseen kuului toisella puolen mielenosoitus, toisella suljettu informaatiotilaisuus. Erityismaininnan ansaitsee Säteilyfysiikan laitoksen apulaisjohtaja Vuorinen, joka viime maaliskuun alkupäivinä rauhoitti TV-uutic sissa yleisöä kertomalla, kuinka pieniä kilomääriä ydinjätettä syntyy ja kuinka kehittyvä teknologia tulee ratkaisemaan ydinjäteSU OMEN L U ONTO 3/ 75. Kun jälleenkäsittelylaitokselta katosi plutoniumia, kaikki työntekijät alistettiin valheenpaljastuskokeeseen ja heidän henkilökohtaisimmatkin ihmissuhteensa pengottiin läpikotaisin. Bertrand Russel kiinnitti huomiota hillittömän ydinasevarustelun mielettömyyteen. Meikäläisetkin teknokraatit (esim. Se ei ole vanha fasismin tai kommunismin peikko . Vain sangen laaja monikeskeisyyteen pyrkivä kansanliike voi pysähdyttää nykyisen totalitaaristumisen. Hänen optimisminsa perustuu maankuoren myllertämiseen mailin syvyydeltä ja merivesiin liuenneen aineen erottamiseen. Kauppalanvaltuusto suhtautui ydinvoimahankkeisiin kiitettävän penseästi. ja CIA :n lisäksi atomi poliisia. 1975) uskovat siihen, että kehittyvä teknologia ja/tai raha ratkaisee kaikenlaiset jäteongelmat. Keinot hän samoinkuin vastaavanlaisia ajatuksia esittänyt neuvostoliittolainen Fedorov jättää avoimiksi, mutta he luottavat tekniikan kaikkivoipaisuuteen. Pugwash-liike, jonka ansioks_i lienee katsottava nykyinen suurvaltojen välinen ydinsulkusopimus. 1. TEKNOKRAATIN USKONASIAT Nykymaailman pääideologiat kapitalismi ja sosialismi ihannoivat voimaa ja taloudellisteknistä kasvua. Teksasin valtionpoliisi kortistoi uljaaseen uuteen maailmaan kelpaamattomia ydinenergian vastustajia. Ja ellei ihmiskunta sovellu niin sääli ihmiskuntaa." Edelleen: "Otaksuttavasti ovat maailman kaikki hallitukset enemmän tai vähemmän totalitaarisia jo ennen ydinenergian käyttöön ottamista ja jokseenkin varmasti sen kestäessä ja sen jälkeen. 3. Suonenjoen kauppalanvaltuusto on ainakin toistaiseksi suhtautunut kiitettävän penseästi vo1malahankkeisiin. Ydinfyysikko on nykyajan Prokrusteena valmistava vuoteen, jossa ihmiskunnan on maattava. Saksassa hajotettiin vesitykein viininviljelijäin istumamielenosoitus, jolla he pyrkivät estämään ydinvoimalan rakentamisen viljelmiensä keskelle. 19 7 4, teollisuusneuvos Leo Neuvo em. Se on uusi aave: tuotannon ja kulutuksen maksimointiin vihkiytynyt, tietokoneiden ohjaama, viimeiseen saakka koneistettu yhteiskunta, jonka sosiaalisessa prosessissa ihminen itse muuttuu kokonaiskoneiston osaksi: hänen ravitsemuksestaan ja viihtyvyydestään huolehditaan hyvin ja silti hän on passiivinen ja eloton, eikä hänellä ole tunnetta nimeksikään." "Uljaan uuden maailman" maineikas kirjoittaja Aldous Huxley pohtii: "Kaikki inhimilliset elämänmuodot murtuvat, ja tilalle on improvisoitava uusia muotoja, jotka sopeutuvat eiinhimillisen atomivoiman vaatimuksiin
Hyötöreaktori tuo tullessaan moninkertaiset plutoniummäärät. He pakenivat Amerikkaan. Mutta missä on se Amerikka, jonne nykyistä kehityssuuntaa pelkäävä voi pae ta, kun ydinvoiman, ydinaseiden ja plutoniumin kolminaisuus uhkaa tehdä elämän maapallolla mahdottomaksi. Luonnon prosesseissa nämä aineet rikastuvat jopa tuhattai satatuhatkertaisesti. Kauppaja teollisuusministeriön atomitoimiston päällikkö Mutru puolestaan on tarjoillut ratkaisuna sitä, että pitkäikäiset isotoopit muutetaan lyhytikäisiksi. 1974). z C ... Radioaktiiviset jätteet, erityisesti plutonium ja stron tium, ovat alkuaineista inhottavimpia. Siksi niitä ei saa päästä edes lain:i_eina pitoisuuksina biosfäänm. Korroosion ja odottamattomien käyttöhäiriöiden vuoksi seitsemäntenä käyttövuotena saadaan vam 30-40 96 nimellistehon edellyttämästä energiamäärästä. 6. .. z ::: 11< l z .. 3. Et saa jättää myrkytettyä maailmaa lapsillesi! Alfvenia vastaan eikä mui-• takaan ydinvoiman arvostelijoita ei ole voitu hyökätä luonnonlakien avulla, vaan hyökkäysaseita ovat olleet demagogia, talouseläm~n ja politiikan lait sekä tietokoneiden laskemat oletetut todennäköisyydet. luustoon ja aiheuttavat syöpää. Albert Einsteinin ja Erich Frommin. 11< t : . 2. 1D l'lj: a=Niiiiiliir l'liiiiCCijiiliij , _ ... ongelmat. Säilytyksen olisi oltava ehdottoman varmaa vuosituhansien ajan. Häntä vastustetaan vetoamalla hänen korkeaan ikäänsä (nyt 67) ja asianSUOMEN LUONTO 3/ 75 tuntemattomuuteensa (nobelfyysikko). Konkreettisia suunnitelmia suurten jätemäärien säilyttämiseksi ei ole, on vain joukko spekulaatioita. V C ... KUN TIETO TÖRMÄÄ USKOON Rooman kirkko tuomitsi Galileo Galilein loppuelämäksi kotiares tiin, kun tämän tutkimustulokset oso1tt1vat, että aurinko sopii planeettajärjestelmän keskipisteeksi paremmin kuin maapallo. Jos Bertrand Russell vielä eläisi, hän luultavasti jälleen istuisi, nyt yli satavuotiaana rikoksenuusijana, vankilassa tuomittuna ydinenergian vastustamisesta. ÄjÖ., Pluat .. Jos valtiovarainministeri esittäisi valtiontalouden ongelmien ratkaisemiseksi lyijyn muuttamista kullaksi, hän tuskin kauan pysyisi ministerinä, ja kuitenkin ajatus olisi yhtä realistinen. Hannes Alfven onkin todennut, että teknologia kyllä pystyisi periaatteessa ratkaisemaan ydinenergiankin jäteongelmat, elleivät luonnonlait aseta esteitä. ALFVENIN TEESIT Kirjassa "Energi tili döds ?" Hannes Alfven keskittää, ydinpommivaarojen lisäksi , kritiikkinsä teeseihin, joiden lyhennelmät on esitetty seuraavassa : 1. Ihmisruumiissa ne kerääntyvät mm. Hän päättelikin: "Jokainen hallitus antaa auttamatta etusijan niille asiantuntijoille, jotka imartelevat sen ennakkoluuloja." Syystä onkin Teollisuuden Voiman toimitusjohtaja Magnus von Bonsdorff huolissaan (Kriittisen korkeakoulun ydinvoimakeskustelussa): ''Ydinvoimaloiden rakentamista ja käyttöä vastustavat liikkeet saattavat pelästyttää parhaat työntekijäja asian tuntijavoimat alalta." Tuleeko siis voimaloista sitä huonompia, mitä enemmän niiden turvallisuutta epäillään. 5. Alfven katsoo, että ekologian lait ovat kestävämmät kuin ekonomian. Jos suunnitelmien mukaan kasvava energiantarve tyydytetään atomienergialla, plutoniumia syntyy huikeita määriä. ... Jo nykyiset muutamat reaktorit aiheuttavat ongelmia. 4. Ehtihän hänen vaikuttavaan rikosluetteloon kertyä ennestään jo ensimmäisen maailmansodan vastustaminen, toisen maailmansodan vastustaminen, atomipommin vastustaminen ja Vietnamin sodan vastustaminen. C V .. D 195. 7D 1,0 5D lfD ~ 3D C 11< .., > C D l, Yhdysvaltain ydinvoimaloista saatava energiamäärä on vähentynyt nopeasti reaktoreiden ikääntyessä. Kun Hannes Alfven alkoi 60luvulla arvostella ydinvoimaa, hänen työmahdollisuutensa kotimaassa tyrehtyivät tutkimusmäärärahojen myötä. ... Kun maapallolla edellisen kerran alettiin rakentaa tuhatvuotista valtakuntaa, suunnitelmat pelästyttivät mm . Ekologisen valveutumisen seuraukena enää ei pidetä hyväksyttävänä, että lyhytaikaisesta hyödystä koituvat haitat sälytetään jälkipolville. Käytännössä tämä merkitsee, että ydinvoima on odotettua paljon kalliimpaa (The Bulletin of the Atomic Scientists, Nov
Toinen tyypillinen ominaisuus ilmansuojelukysymyksissä on ongelmien globaalisuus, se että saasteiden leviäminen tapahtuu ilmakehän välityksellä ihmisen luomista hallinnollisista rajoista välittämättä. Kun asiat esitetään näin. Lähes neljänsa• dan sivun jälkeen lukija on totisesti tajunnut, millaisia arvoja Kemin korvaan laskeva lohijoki edusti. Kuitenkin Vornamo on tyytynyt tarka~telemaan ilmiöitä "yhden savupiipun menetelmällä" , ts. 196 Myös monet valokuvat ovat tekijän ottamia ja autenttisina dokumentteina lisäävät teoksen arvoa . Omalla tavallaan historiaa edustaa myös kelpo kalanpyytäjä Waltonin teos . 15 1 5 . Juuri näistä syistä ilmansuojelun kysymyksiä t1seimmiten pohditaan (tai ainakin tulisi pohtia) eri alojen asiantuntijoiden ryhmätyönä. Tärkeätä on myös tapa, jolla tieto esitetään. Alaotsikkonsa mukaan teos kertoo Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historian. Tavallaan "Oivallinen onkimies" valaisee kiintoisasti oman aikansa näkemyksiä vesieläimistä ja niiden pyynnistä. Ja tekstin sympaattista luonnetta kuvaamaan lainattakoon lopuksi lyhyt katkelma onkimiehen opetuksesta: "Mikään, kelpo oppilaani, ei ole yhtä miellyttävää kuin onkimiehen hyvin järjestetty elämä. Runsaan kahdensadan sivun mittaiseen opukseen on sisällytetty juonellisesti viisi onnellista vuorokautta, joiden kuluessa harrastukselleen vilpittömästi vihkiytynyt onkimies kohtaa metsästäjän. Euroopan harvojen lohijokien joukossa Kemijoki olisi tänään kiistatta kärkisijoilla ja tuottaisi varmasti valuuttaa jo pelkällä olemassaolollaan suomuisista luonnonvaroista puhumattakaan. Lisäksi riittävä tekninen tietous ja saastuttamisen yhteis_ku_nn~llisten syr-yhte.y~si~n ymmartammen on välttamatonta. Kerronta ei kuitenkaan perustu yksinomaan historian lehdiltä löytyneeseen arkistoaineistoon, vaan melkoisessa määrin tekijän omakohtaisiin tutkimuksiin. Ilmansuoj elukysymyksistä ei ole saatavissa yleispätevää suomenkielistä esitystä. iTmakehää esiteltäessä olisi tullut antaa kokonaiskuva siitä, että saasteilmiöt ovat ilmakehäsysteemin kautta globaalisia ongelmia. Taloudellisen edun nimissä tuhotut arvot olivat korvaamattomia, ja paradoksaalista on, että samalla kuitenkin menetettiin myös suunnattomia taloudellisia arvoja. Ilmansuojelukysymykset ovat luonteeltaan tyypillisesti monitieteisiä ongelmia, joiden käsittelyssä tarvitaan ainakin Kemiallista , meteorologista, biologista ja lääketieteellistä asiantuntemusta. Yksinkertaisesti tiivistäen: "Lohi" on kulttuurihistoriallinen kokoomateos Suomen arvokkaimman kalan merkityksestä kautta aikojen. Ystävykset käyvät hetkittäin joen partaalla saalista saamassa, viettävät herkullisia hetkiä paisteineen paikallisessa majatalossa ja pysähtyvät tuon tuostakin latelemaan toisilleen aiheeseen liittyviä säkeitä . Toisaalta takavuosien tuotannon edustajana kirja on kiintoisa. Tuhansien kesien ajan jalokala oli saanut vapaasti nousta kutuvesilleen. Hän on vuosikymmenien ajan retkeillyt seudulla ja haastatellut paikallisia tietoniekkoja. Siksi yritykset alan ti etouden levittämiseksi ns. Tähän sisältyy esitettävän tietoaineksen valinnan keskeisyys. Toisaalta teos on taatusti tarkoituksella keskittynyt kaikkien aikojen arvokkaimman jokemme kohtaloon; tunnetusti Kemijoki oli yksi Euroopan parhaista ja ansaitsee varauksetta näin vaikuttavan ja täysipainoisen historiikin. Vuonna 1948 jokisuu oli suljettu. Lähteet on tarkoin mainittu ja niiden määrästä näkee, että työmäärä on ollut valtaisa. Mieli tekee poukkoilla sivulta toiselle ja väkisinkin aariamaisten runonpätkien ylitse. Se on oivallinen lähdeteos niin historian, kansantieteen kuin biologiankin opettajalle. ei SU OMEN L U ONTO 3/75. Lakimiehen hyöries~ä hoitamassa asioitaan ja valt10m1ehen punoessa juonia tai vastajuonia me istumme esikkoja kasvavilla törmillä, kuuntelemme lintujen laulua ja elelemme yhtä rauhallisesti _kuin nämä hiljaiset hopeavirrat, JOiden näemme äänettömästi soluvan ohitsemme." Ja onkimiehen ohje meille kaikille: " Opettele olemaan rauhallinen." Asko Kaik usalo ILMA TIETOA Hannu Vomamo: Ilmansuoj elun ja yhdyskuntailmatutkimuksen perusteet. Sivu sivulta historia etenee kertoen kalan sekä sen pyyntiin sidotun ihmisen kohtaloista meidän päiviimme saakka. Asko Kaikusalo ONKIMIEHEN HISTORIAA haak Wallan: Oivallinen onkimies. Vasta nyt allekirjoittanutkin tietää, että vain osa haukikannasta lisääntyy suvullisesti ; muut syntyvät haukiruoho-nimisen kasvin eritteestä. "Lohi" on tulvillaan yksityiskohtaista pikkutietoa, jota monet piirrokset ja kartat täydentävät. Keskustelujen muodossa Walton tarvitsee kuulijalleen kokemansa ja kuulemansa tietouden tuon ajan urheilukalastuksesta Englannissa. Välittömästi jälkimmäinen kiinnostuu uudesta harrastuksesta ja saa oppimestariltaan arvokasta tietoutta pyrstöniekkojen päänmenoksi. Muitakin yhtä yllättäviä tietoja teoksessa tarjoillaan. Nykypäivän eräkirjallisuuteen tottuneen lukijan mielestä "Oivallinen onkimies" on toivottoman pitkäveteinen. Tästä löytyykin ainoa tosin hakemalla haettu kaipuu: kokonaisuuden kannalta olisi toivonut että mukaan olisi mahdutettu edes katsauksenomaisesti myös muut lohivetemme etelästä ja nykypäivääkin sivuava Teno. Otava 1974, 423 5. Luonnonsuojelijan hyllyyn kirja kuuluu ehdottomasti, ja sopivan kansantajuisesti kerrottuna teoksen anti maallikollekin piintyneintä urheilukalastajaa ja Lapin retkeilijää myöten on suunnaton. Viidennestä painoksesta suomentanut Kai Kaila. Kirjallisuutta LOHET JA LOHESTAJAT Kustaa Vilkuna: Lohi . Kunnallinen Terveydenhoitoyhdistys 1975. asiantuntijat_ason ulkopuolelle ovat tärkeitä. Kustaa Vilkuna on luonut helmen, joka arvokkaasti täydentää luonnonkirjallisuuttamme. Eräänä maailman ensimmäisistä urheilukalastusoppaista se on syntynyt jo 1600-luvulla. Kustaa Vilkuna perustaa kertomansa asiatietoon. Vornamon tapa käsitellä ilmakehää ja luokitella sen ilmiöt on erikoislaatuinen. Otava, 1974. tarkastelut ulottuvat vain muutaman kilometrin skaalaan. "Ilmakehä" -luvun jaottelu sinänsä kuvastaa jos ei nyt uuden ilmakehän ilmiöiden lähestymistavan keksimistä niin ainakin melkoista asioihin perehtymättömyyttä. Sisällysluettelossa ilmakehä ja ilma on käsitelty erillisinä kokonaisuuksina, vaikka ilmakehän käsittelyn tulisi loogisesti alkaa "ilma" -luvussa suoritetulla ilmakehän koostumuksen esittelyllä
31. päivä nä 197 5 . Päätarkoituksena on jätehuoltoa, jätteiden uudelleenkäyttöä ja roskaantumisen torjuntaa koskevan valistuksen levittäminen. Lainsäädännön puutte1sun ohjaavien säädöksien antajana kiinnitetään huomiota. Valokuvakilpailuohjeet sivulla 183 ! 197. Kirjan alkusivut ova t t_uskie~ ta_ivalta jatkuvien epätäsmälhsyy~s1en J_a puutteiden vuoksi .. 1975. Tyoryhma Mikko Karjanoja, Markku HaukwJa, Lauri H aulamäki, Pentti M ala.ska Ja Antero Markelin . Marttaliitto kerää lumppuja ja 4Hliitto muovisia lannoitesäkkejä . Siksi on val mistettu 100 000 kpl " Älä jätä" -nimistä lehteä. siivousta_lkoid~n järjestämi sessä . · Valtakunnalliseen jätekampanJaan ei varsinaisesti sisälly jätteiden (paperi, lumppu ) keräilyä uudelleenkäyttöä varten, joskin erä~t järjestöt ovat ottaneet omaan t01mintaansa mukaan tällaisiakin projekteja. Suunnitteluprosessin kehittämiseksi valittua mallia osasysteemeistä ja tavoitehierarkioista on sovellettu melko kapea-alaisesti. Kirjan meteorologisen käsittelyn laatua kuva stavat pari kirj a n lop1;1n sana.~toluette~ !osta katso ttua tulkintaa: maks1m1 = ilmatieteessä korkeapainealue" , "minimi = matalapainealue" . Häkkinen SUO ME LUONTO 3/ 75 SUUNNITTELUN SYSTEEMIT ETY 1974, Ekologimli la.sapainoiJenyh dyJkunla.suunnittelun lavoitteel ja __ melo ~dil, raportti 25 . .. suoritettaessa tarkastelut teollisuuden näkökulmista . 8. . Kirjan asiasisällön os~lta olisi _o llut hedelmä llistä uskoa ilmansuojelun monitieteiseen luonteeseen ja pyrkiä ko koamaan teosta varten asiantuntijaryhmä . Myös monet aikakauslehdet mm. 5. . Lähdeviitteiden puuttuminen alentaa raportin käyttökelpoisuutta. Jl. oikeata kokonaisnäkemystä ilmansuojelukysymysten laajuudesta synny. 41 J . Suomen Luonto, Molekyyli ja Finlands Natur j1;1lkaisevat jätehuollon teema?umero1ta ja televisio valmistaa kaksi kampanjaan liittyvää tietois~ua_. Valitettavasti paperinkeräyksen va_staa nottokeskukset ja tehtaat o~at ilmoittaneet, etteivät ne huhnkuun puolivälin jälkeen voi _ ottaa vas~an irtonaista keräyspapena varastojen täyttymisen ja suhdannetilanteen takia . Kouluissa k1~nmte_~an myös o petuksessa hu~~1ota Jat~huollon järjestämisee?, J~ter_aaka-a~neiden talteenottoon Ja Jatte1den es1lajitteluun kodeissa. Kunnat, koulut Ja JarJestot ovat mukana paikallist~. Suo men keskeisimmiksi ekolo gisiksi ongelmiksi todet~an häi~iötön riittävän ja korkealaatUisen ravinnon tuottaminen, energiahuo llon turvaamin en ja energiavarojen sek~ uus_ i_utumattomien raaka-ainevaroJen kaytön sopeuttaminen ekol?gist~n ta~apainovaatimusten muka1s~ks\ v~s1en saastumiskehityksen pysayttaminen ja vesien tilan pa_rantan:iinen , ~kosy~teemien geneemsen koyhtym1skeh1 tyksen pysäyttäminen ja m~tsätalouden tavoitteiden sopeuttaminen ekologisten tasapai novaatimusten ~.':1kai seksi . Tavoite on mahtava, mutta niinpä tulos ei vastaakaan toiveita ja kirja ei ole kypsä ainakaan opp ikirj aksi. . Antti j. __ . Ekologisesti tasapaino!se~ _yhd_yskuntasuunnittelun tavottte1ks1 esitetään luonnon ekosysteemien toiminnan säilyttäminen,_ ihmistefl ~lä~ise_n laatuun vaikuttavien ympanstotek1 jöiden turvaami~en kork~al_ aat~isi~_a ja luonno nvaroJen kestava k~ytto. . Saast_ukke1_ta ~s1teltäessä on lisäksi varsin enko1sta tuoda otso ni es iin pelkkänä ongelmana ja unoh taa s~n -~eskein~n merkitys maapallon elamalle. Pientä huoj untaa ilmansuoje(~n pe~iaattei_ssakin tässä kirjassa esuntyy Ja pahin uno hdus lienee jättää korostamatta, että ennaltaehkäisy olisi tässäkin ta pauksessa y~teis~un~allisesti j~ ympäristöns~OJelulhses~1 parempi . On va litettavaa , etta kirJan antamat sinänsä hyvät tiedot_ teknisi_~tä laitteistoista ja ilmansu_oJelun kat tännön tutkimusmetodukasta kemi allisen analytiikan osalta eivät kykene korvaamaan alkusivujcn tapailua. Poh dittaessa yhdyskuntasuunnittelun vaikutusmahdollisuuksia, on yhdyskuntien rakenteen ja tarvittavien _tekno logisten ratkaisujen vuorovaikutuksen tarkastelu sivuutettu. Tavoitteiden saavu ttamista esitetään seurattava ksi erilaisin elämisen laatua ja ympäristön tilaa kuvaavin ind_ikaattorei n, mutta seurantasysteemin _rakennetta ei ole tarkemmin pohdtttu (es im . suunnittelun kohteena o levien osallistuminen). Hannu W eJlennen Suomen Luonto 4/75 ilmestyy vasta syyskuussa! Uutisia "AUJATA jäle on arvoka.s raaka-aine " on teemana valtakunnallisessa jätekamppanjassa, jon~a sisäa_siainm!n!ster!~ ja kauppaJa_ te?ll~suus~in1steno järjestävät yhte1sto1min useiden yhteisöjen ja järjestöjen kanssa 7. ratkaisu kUin syntyneiden vaun01den korjausyritys. ~~ sano ttavammin puutu, m1ka toisaalta on ymmärrettävää käytettäessä yhd en savu~iipun tarkastelutekniikkaa, ts. Su_voustalk_ o1den Ja koko jätekampanpn hu1pp1;1kohdaksi on kaavailtu YK :n Maailman ympäristöpäivän viet~oa k~_säk_uu~ __ 5. Alhainen alueellinen omavaraisuus ja _jonkin lu onnonva~an _käyttö r ti ·sen, mikä valtakunnalhsesn tai maail ma nlaajuises ti keskimäärin on -~ahdollista, on katsottu epatasapainoiseksi tilanteeksi . Vornamo toteaa johdannossaan: "Tämä kirja on tarkoitettu _en~enkaikkea ilmansuojelualalla to1m1V11le henkilöille valtion, kuntien ja teollisuuden piirissä, tueksi päätöst_en t~ossa ja tutkimuksissa, se~ä op1sk~hjoille ja tietysti kaikille ilma~sUOJelusta kiinnostuneille" . 1974. .. Ilmaisut o livat meteorologisen kielenkäytön termejä ~hkä 5~ vuo_tta si~ten, silloin kun paine oh paino Jn~., mutta jokainen hiemank!n sääas1?1ta seurannut tietää sanontoJen nykyisen käytö n. Jo pelkkä lausunnon prytäminen joltain meteorologian _asian tuntijalta ennen teoks~n pain~ttami sta olisi varmasti korJannut nlannetta. Vaikea esitystapa , puuttuva r~ferenssi luettelo_ J_a meteorologisen nedon aukot e1vat myöskään ole suosituksia_ t~lle 35 markan hintaa n markkino1tavalle teokselle, jo ka olisi tullut toteuttaa suurempaå harkintaa käyttäen. Ilmansuojelun kysymysken~ä_n yh~ teiskunnalliseen puoleen kirJa
A p romi sing merh o d fo r d o ing thi s is pyro lyse, th e hea ting o f o rgani c ma teria l in th e absence o f o xygen to p ro du ce burnabl e gas. Foreign Experiences in Waste Treatment by j ali Ruuskanen. sho uld be ut ili zed mu ch mo re effi cientl y than is do ne to day. Release o f thi s po rti o n to la kes wo uld mea n heavy lo sses o f raw material s and seri o us po ll uti o n o f lake ecosystems . Recyclin g saves both raw material s and energy. Fo r an avarage size fami ly th e annua l fee is expected to be abo ut 50 Fmk (US $ 14). To o bta in effecti ve recovery o f vario us ma teria ls it wo uld be of grea t va lue to separa te th em a t th e site wh ere th e was tes are p roduced . This shall no t be understoo d as a n evid ence o f giving to o much a tten ti o n 10 th e pro bl em of littering. Recovery of Wastes in the Forest Industry by Ensio Malmi Pages 146149 Wh en cellul ose is pro cessed , abo ut ha lf o f woo d is di sso lved . A mo d ern sulph a te factory is dependent o n its own was tes fo r energy. Unti l th e mid 50's, practi cally a li th e di sso lved co mpo nents o f th e sul phite process were released to th e la ke sys tem s. Th e o n ly rea listi c alternative is o ffered by th e effective recycling o f used materi a ls. Th e expenses ca used by transpo r tat ion and trea tment are covered by a spec ia l fee payabl e by th ose belo nging to th e co mmuna l was te trea tm ent sys tem . After ma ny years o f prepara ti o n, a p ropo sa l has now bee n given to th e governm ent b y the Min istry o f th e lnteri o r. Th ey includ e severa l ph ys ica l pro cedures using, cru shing, filtering, ce ntrifuga ti o n, magnetic sepa ra ti o n, etc. A small fra ctio n wa s removed for th e prepa ratio n o f etha no l. In th e sulphate meth o d this p ro bl em has bee n treated by saving th e liquid s, co nsentra ting th em by evapo ra ti o n, burning for energy producti on a nd recovering the chemi ca ls fro m th e as hes. Th e sugges ti o n includes fo llowing ideas: Communes are respo nsible fo r th e pro per trea tment of vari o us was tes Th ose respo nsibl e fo r producing wastes are respo nsibl e for th e expenses ca used by the trea tment Recyclin g and o ther utiliza tio n is a lways prefetTed to simple di spo sa l Co mmun es are respo nsibl e for arra nging th e tran spo rta ti o n o f ho useho ld wastes a nd reaso nabl e am o unts of indu stria l wastes Th e tra nsporta ti o n o f indu stri al wastes in la rge qu antiti es mu st be orga nized by the indu stry. A numb er o f meth o ds have been develo ped in different countries for separating vario us ma teria ls from mixed wastes. Burnab le ma teri a ls can be used for energy p roducti o n. In cidentally, this wo u ld save 1. La ter , an increas ing po ni o n of th e was tes has been used fo r SUO M EN LU O NTO 3/ 75. A rece nt law permits communiti es to take over o ld aban d o ned cars a nd send th em for process ing. Oth er was tes, such as used plas ti c, lubri cati o n o il s, glass , a uto mo bi le tires, etc. In Finland this wo uld mea n diminishing pressure up o n th e fo rests a nd wild erness areas, better cha nces fo r th e las t rapids to rema in in a na tura l sta te, a dimini shing need to ta ke pea t fro m bo gs ri ch in wildlife, a nd less po lluta nts released to th e lakes. Summaries of the Main Articles 1n This Issue Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by /he Finnish Association for Nalure Prolection (Suomen luonnonsuo;eluliillo) Addre.1.1: Fredrikinkatu 77 A 11 00 100 Helsin ki JO, Finland Fditm·: Teuvo Suomin.en Conservation and the Treatment of Wastes Edilorial Page /.JO Thi s yea r th e Wo rld Environmental Day, Jun e 5th , is cel ebrated in Finla nd b y arranging a campaing to pro mote pro per treatment o f was tes. Th e experim ents carr ied o ut in Switzerl an d , Ho lland , Swed en, etc. In addition , ab o ul 100 th o usa nd to ns o f glass , 50 to ns o f meta ls a nd en equal am o unt o f pl as ti c are produced . Any im provement in th e recycl ing o f ma teria ls, espec ia ll y meta ls, saves co nsid erab le am o unts o f energy. Several yea rs ago , o ne reso lu ti o n o f a co mmittee includ ed th e id ea th a t no maj o r progress ca n be achi eved with o ut proper legi slati o n. Onl y abo ut o ne third o f the aluminium used in Finl a nd is now reused; thi s fi gure could be eas il y in creased. Va ri o us m etal s could be recycl ed much mo re effectively than is prese ntl y do ne. This co uld save bo th energy a nd minera l resources . This figure cou ld easi ly be do ubl ed . In additi o n, a lm os t half a milli o n to ns 198 of o il could be saved in the process ing, and th e po lluti o n o f la kes by th e paper industry wo uld be decreased . Proposed Legislation of Waste Treatment by Malli Vehkalahti Pages 144145 Th e present p robl em s o f waste treatment ca n be rela ted to th e lack o f legislati o n, admini stra ti o n, a nd fund s. Bleac h ing o f the cellul ose crea tes additi o na l prob lems. Experim ents have been mad e in Sweden to so lve thi s p ro blem by co mbining th e deco mpos itio n o f so lid ho use ho ld wa stes with th e sludge o f sewage trea tment pla nts. Two thirds o f th e lead is now being recycl ed , a nd perh aps as much as 90 perce nt o f co pper. Useful fracti o ns are ta ken for industria l processes. are enco uraging. Pages I.J J-I.J8 Th e average amo unt of solid wa stes produced by one personer per day in Finland is slightly more than half a kil ogram . Pages I.J9 J4J T he indu stri a lized countri es share a co mm o n p robl em in findin g so luti o ns for th eir was te probl ems . This m eth o d so und s idea!, but losses occur to th e wa rer sys tem s, a nd unpl easa nt o do urs are a nui sa nce to th e environment. In citi es th e average is abo ut I kg. Th e wastes are brought mainly to dumps. Aerobi c decompo siti o n by ba cteria and fun gi o ffers a n eco logica l trea tm ent o f vari o us o rga nic was tes. Finnish steel fac tori es are willing to use any am o unt o f iron co ll ected in Finl a nd becau se abo ut 200 000 to ns o f pig iro n is now impon ed . 2 milli o n cubi c meters o f timber, a n am o unt identi cal to th e es tima ted losses in timber producåon ca used by full rea li sation Öf th e pl ans to crea te 35 new na ti o nal pa rk s. Recycling of Wastes in Finland by Teuvo Suominen. Onl y abo ut 20 precent o f th e paper used in Fin land has been recycl ed. However, the recycling of iro n, in cl uding th e meta l o f used ca rs is now imp roving. Half o f thi s cons ists o f paper . Sho n age o f water a nd nitroge n is the limiting fa cto r. Th e po int is th a t vari o us wastes have a n increas ing va lu e in the present wo rld . Altogeth er, about o ne milli o n to ns o f vari o us so lid was tes a re p ro du ced in Finland
The solids remaining from the biological procedure 10 500 tons of dry weight in 1974 are partially used (56 percent in 1974) as fertilizer for fields , parks, etc. It has a fine co llection of difTerent pea tla nds, including some q uite unique typ es. Considerable areas of agricultural a nd forestry land would be drowned. Th e first o f them would be o nly for research (in the heart o f th e a rea), the second would serve as a nationa l park and the border zone would protect the inner parts and also allow reindeer herding, recreation , and some forestry. There are o nl y a few official buildings in the area, such as th e co ttages o f th e border guards and the Värriö Subarctic Research Station of th e University o f Helsinki . A third one is being planned . I n 1961 a incineration plant was started in Kyläsaari . It has been proposed that this becom e a nature reserve covering 1 7 15 km 2 . This was 48 perce nt of the to tal energy consumption of sulphite processes. In 1971 th e SUOMEN L UONTO 3/ 75 situation b eca me more con:iplicated wh en tin ca ns were introdu ced as beer contain ers. H elsinki produced about 3.4 millio n cubi c meters of solid wastes. Th e area is about 40 km long, but at its narrowest point, only about 1 km wide. energy production . These wastes now form two major dumps. The only positive results would co nsist o f electricity; the reservoir would increase Finland 's electricity producti o n by about 1.5 percent. Energy produced is used for production of heat and electricity. The reason for this is rapidly rising expenses ca used b y th e greater proportion of huma n labo ur needed in handling th e returnable packages. Jn 1973 the energy recovered from various wastes was eq ual to 2 million tons of heavy oil. Jtäkaira is still uninhabited. Useful sugars and acids in the liquid s have made it p oss ible to prepare valuable proteins from th e wastes. About ha lf o f the area is covered by dry pine fo rests , and 1/3 by peatlands. Some enda ngered species such as wolf, bear, wolverine, lynx, and gyr falcon , still live th ere. Waste Treatment of the City of Helsinki by Leena and Veli-Pekka Karvinen P_ages 1501 53 The 540 000 inhabitants of Helsinki produce, o n the average, about 400 liters of sewage water per inhabitant per day. It is expected that the phosphours co ntent of ali sewage waters of Helsinki will be red uced by 80-90 percent before by the year 1980. Th e nature reserve would consist of three zones. lt is planned to be a large nati o nal park. Th e proposed area is relatively wet. The land is very flat , a nd the great var iati o ns of water level up to 11 meters wo uld create huge mud flats along the shores. Pihlajavesi includes a wide variety of forests and various geological formati o ns. The greatest specialty is 199. The mos t common m ethod for treatment is the biological procedure. The experiences o btained from ea rli er reservoirs are far from enco uragi ng. and the grassy pea tl a nds belong to the finest reindeer grazing land of Finland. Generally it has a less dramatic app earance than Kolovesi , and is particularly suitable for recreatio nal use. The disadvantages include, bes ides th e loss of valuable raw materials emissions of ca rbo n monoxide, sulphur di oxide, hydroca rbons , nitrogen oxides, and heavy metals, especially lead . Members of Luo nto Liitto made surveys in citi es , townships, and the co untrys ide . The annual increase per hab ita nt is about two percent . Ali kinds of empty packages, including paper, plasti c, glass and metal co ntainers , were no ted. Th ese processes are soon experted to prod uce a total of 20 000 tons of high quality protein annually. At present, mo re that 95 precent of th e beer bottles a re returned. Th e plant and anima l life is relatively rich ; it includes several rare, even endangered species. However , the area is , a very impo rtant place for reind eer herding. Itäkaira Part of the Proposed Koilliskaira National Park by Hannu Airola and Erkki Pulliainen Pages 15 7-162 Ko illiska ira , in Eastern Lapland, is the las t rea! forest wilderness in Western Europe. Th erefo re, fa cilities for chemi cal precipitation of phosphours are gradually being built to impore ex isting plants. It is less effi cient in reducing the concentration of plant nutrients , es pecially ph osphours . Finl a nd ca nnot afTord the loss of productive land area, a nd the slight increase in energy production is by no mea ns a suffi cient compensat ion for los ing pea tlands, forests, rivers, fi elds , and th e richness of wildlife. ln 197 3. Th e loca l inhabitants need the river area for fishing , transportation, etc. ltä kai ra 's rivers fl ow into three seas. The BOC , load released to th e sea i n 19 7 3 was 1 7 8 7 tons . In 1971 the p robab ili ty of cans being left in nature was 76 times higher that that o f b ottles . The proposed lake would cover an a rea o f 326 square kilometers . Since the flow is relatively uneven , effi ciency can be improved by dams a nd huge reservo irs. Northern and so uthern , as well as eas tern and western fl o ra and fauna m eet there . About 32 percent of ali th e containers were those distributed by Alko. The southern pan o f Ko illiska ira is call ed Itäkaira . Pihlajavesi A Proposed National Park by Ari Lyytikäinen Pages 17 1173 The recent pi an (1973 ) to cr ea te 35 new national parkas in Finland includes two lake parks in the Lake Saimaa system. Kemijoki is the largest river of Finland, and it produces considerab le amounts of hydroelectri c power. The bird and a nima l life is particul arly rich swans , geese, ducks , peregrine falco ns, eagles, owls, cranes, divers , shoreb ird s, etc. Beer is no w sold in returnable glass bottles and disposable metal cans. Kolovesi was described in the previo us issue of this magaz ine; the Pihlajavesi pian includ es more than 2 000 hectares of land , and much larger expanses of water. Th e dri er areas are imponant for reindeer grazing, hunting, and berry picking. Jn 1973 it was capabl e o f co nsuming about 35 perce nt of the burnable wastes. According to Swedish calculations, use -and -th row packages will replace returnable bo ttles during the next deca de unless serious efTorts are made reverse this trend. Returnable or Disposable Containers by Kaija Hiekkamäki Pages 154156 ln 1970 a joint efTort was made by th e yo uth o rganisation for conservation, Lu o nto-Liitto , and the state monopol y o f alcoholic drinks , Alko, to determine th e imp o rta nce of liquor bo ttles as litter. Sewage trea tment plants are now capabl e reducing the biologi ca l oxygen consumption b y 92.4 p ercent. Another Pian to Make an Artificial Lake by Urpo Häyrinen, Ilpo Kuronen, and Tarja Palo Pages 163-170 Two huge artificial lakes, Lokka and Porttipahta , have already been built in the Kemij o ki River system in Northern Finland
The energy content of many of these are very large. The Renewable Resources by Teuvo Suominen PageJ 17818) Th is article is a short review of new plans to make use of the renewable energy resources of the sun, wind, waves, oceanic currents, temperature differences, etc. The author points out that frequently energy is used for opposing the natura l processes of succession in the ecosystems, for ma intaining in an artifi cial way the "equilibrium" of the man-made ecosystems, etc. However, the energy flow is rarely even, and the techonolgy required to harvest it has not been sufficiently developed. Kaikille luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestöihin kuuluville lähetetään jäsenetuna järjestölehti Luonnonsuojeluväki. T he expenses on install ing the system are higher than those of co nvent ional heating sytem, but this is simply due to the lack of standard ized, mass-production units. Reliable solution for the waste prob lems have not been presented anywhere. Mutta tarvitsemme niitä myös lisää . Kerää ystäviäsi toimintaan . 90-498 629 Helsingin Osakepankki 3029 1-667-9 Saatavana suomenja ruotsinkielisenä SUOMEN LUONTO 3/75. One of the alternatives is the use of a "heat pump", a reversed refrigerator system to "condense" the low temperature of water or soi! to higher temperature indroos. Therefore no relases can be co nsidered safe. 90/ 498 159. Haluaisitko tehdä jotakin luonnonsuojelun hyväksi. Effective means to preserve and transport the energy are needed. The machinery itself is very simple and reliab le. Due to the recent rise of energy prices, various methods of conserving energy have been sought. Liitto auttaa . KÄYTÄ SAARISTORAHASTON ADRESSEJA puh. Logging, summer cottages, etc. They co nsist of energy quanta not more than 2-3 electro n vo lts , UV-radiation can be dangerous, although its energy content is on ly sli ghtly greated. It is known that radioactive isotopes accumulate in the natural processes of ecosys tems. , Soita ta i kirjoita , Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10, puh. Life is well accustomed to the co nventional rays of light and heat. Only a small fraction of the area is now owned by the state. TUE SAARISTON LUONNONSUOJELUTYÖTÄ 200 Haluaisitko toimia kotipaikkakunnallasi 7 Maassamme on kolmisenkymmentä Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistystä. There is no danger of dep letio n and relatively few risks to the environment. Towards A Softer Technology by Hannu VeJlerinen PageJ 174177 Th is article describes and tries to define in the form of a discussio n the present trend of technology that leads to depletion of natura l resources, damage to the natural ecosystems , and lower efficiency in the use of ever increasing amounts of energy. The energy content of uran ium is about mi ll ion times higher. Present typ es of electric batteries are heavy, expensive and impracticaL Better alternatives can be offered by producing hydrogen with electricity, by storing energy in quickly rotating flywheels , and other unconventional methods. . Ho w to Heat One's House with Cold Water or Rock by Pekka Suominen PageJ 184-189 Fin land is heavily dependent upon imported fossil fuels . pose a constant threat to the integrity of this proposed national park. This is de trimen tal to all living systems . A handfu l of private houses in Finland are presently using this method and the energy required for operating this system is about 30-50 percent of the energy needed fo d irect heating. But the energy em itted by nuclear react ions as alpha radiation is about a mi ll ion times greater. The Absurdity of N uclear Power by Pekka Suominen PageJ 190-19 5 Energy producers happily show a comparison of nuclear and conventiona l fuel : a handful of uranium equa ls a trainload of coal. Saimaa seal, a freshwa ter race of Phoca hiJpida. But they do not mention that the environmenta l problems, too, are mi ll ion times more serious
elämän oikeus ELÄMÄN OIKEUS (Erik Bruun ) I00x 70 cm, värillinen, 12 mk.. SAIMAANNORPPA (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. SUOMEN SUOJELTAVIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 91 x 62 cm, nelivllrinen, 12 mk. MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. KALASÄÄKSI (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk . VAARALLISIA MYRKKYKASVEJA (Sirkka Linnamies) 9lx62 cm, nelivllrinen, 12 mk . LAPIN SUOJELTAVIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 70x44 cm, nelivllrinen, 10 mk. Luonnonsuojelujulisteita Suomen luonnonsuojeluliitosta saa korkeatasoisia luonnonsuojeluaiheisia julisteita kohtuuhintaan. LOHI (Erik Bruun) 100x40 cm, 10 mk. KOTKANPESÄ (Hannu Hautala) 60x84 cm, musta-valkoinen, JO mk
Aiheina ovat metsä, suo, saaristo ja tunturimaa. Suomen luonnonsuojeluliiton uudet värilliset julisteet esittelevät suomalaista luonnonmaisemaa. Koko sarjan hinta on 40 mk, kappalehinta on 12 mk/juliste.. Jokainen juliste on kooltaan 60 x 86 cm. Teksti on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Aiheina on kuusi rohdosja myrkkykasvia: kallioimarre, ukon tulikukka, kamomillasaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumunikko. Sarjan hinta on 5 mk. Niiden kappalehinta on 80 penniä. Levittämällä alan kirjallisuutta levität tietoa. Hinta 10 mk. Korttien kappalehinta on 80 p. Viidellä markalla saat sarjan, jossa on kymmenen joka lajia (helmipöllö, kotka, karhu, ilves ja kangasvuokko). Luonnon ystävä! Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön keskusjärjestö. Kaikkea tässä esiteltyä voit tilata oheisella tilauslomakkeella. Se levittää luonnonsuojelusta tietoa kaikenikäisille. Jokaista tilausta kohden veloitetaan 2 mk postikuluina. Kappalehinta 80 p, sarjan (4 korttia) 3 mk. Ns. Luonto-Liitto on Suomen luonnonsuojeluliiton muorisojärjestö. Kahdeksalla markalla saat koko sarjan, johon kuuluu kaksitoista korttia: neljä lintua, .neljä nisäkästll ja neljä kasvia. ") Taiteilija Sirkka Linnamiehen piirtämien värillisten kirjeensul kijoiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelua tarvitsevaa kasvia. Kappalehinta on 20 p. Helsinkiläisenä voit käyttää luonnonsuojelujärjestöjen omaa kauppaa: Punavuorenkatu 4, Fredrikinkadun ja Albertinkadun välissä, puh. KASVIAIHEISET kortit on maalannut Sirkka Linnamies. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA -kortteihin kuuluu myös Talvisarja, jonka koneissa eläimet esiintyvät talvisessa ympäristössä. ULP-artikkelien tuotto kartuttaa juun tämän säätiön varoja. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee monipuolisesti luontomme suojelutyötä. Kun käytät kirjeenvaihdossasi luonnonsuojeluaiheisia postikortteja ja kirjeensulkijamerkkejä, kun muistat ystäviäsi luonnonsuojeluaJheisilla julisteilla, tuot luonnonsuojelun aatetta yhä useampien ihmisten ulottuville. Postikortit PERINTEELLISET postikortit esittävät suojeltavia eläimiä ja kasveja. Merkit toimitetaan lajitelmana, jossa on 10 kutakin. Samalla tuet taloudellisesti maamme vapaaehtoista luonnonsuojeluryötä . 631 405. Kahdentoista kortin sarja (kaksi kutakin lajia) maksaa 8 mk.. UHANALAISEN LUONNON PUOLESTA -väripostikortit esittllvllt uhanalaisia eläinlajeja, joista kahdeksan on kotimaista ja neljä ulkomaista. Mukana ovat merikotka, helmipöllö, kurki, liito-orava, valkoselkätikka, räyskä, karhu, metsäpeura, jättiläiskilpikonna, turkishylje, vikunja ja gepardi. Huomattava osa liiton toiminnasta rahoitetaan tuloilla, jotka kertyvät näillä sivuilla esitettyjen artikkelien myynnistä. Erityisesti se pyrkii huolehtimaan siitä, että asiallista ja pätevää luonnonsuojelutietoa on saatavilla kohtuuhintaan koulujen, kerhojen, kurssien ja yksityisten käyttöön. Uhanalaisen Luonnon Puolesta on kampanja, jonka avulla kerätään varoja Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle. Kirjeensulkijat SÄILYTÄ LUONNON KASVOT Suomen luonnonsuojeluliiton perinteisten värikkäiden kirjeensul~ijamerkkien kappalehinta on 10 penniä. Sarjaan kuuluu kaksi värivalokuvaa (tilhi ja punatulkku) ja kaksi väripiirrosta (ilves ja huuhkaja)
Luonto -Liiton julkaisema on myös Kaija Hiekkamäen ja Anna -Riitta Wallinin ki~joittama KIERRÄTYSTÄ. 37 s., 3 mk. LUON ONHARRASTUKSE PERUSTEET on Luonto-Liiton 1973 julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. --SÄÄSTÄKÄÄ SUOMENLAHTI (Kimmo Kaivanto) 60x47 cm, nelivllrinen, 5 mk. SUOAAPINEN on tiivis esitys Suomen suotyypeistä, niiden luonnosta ja soiden suojelusta. 58 s., 3 mk. Se ilmestyy v. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvlln lehden tilaushinta sisllltyy Liiton jllsenmaksuun , joka on 5 mk. 48 s., 7,50 mk. MOLEKYYLI on nuorten oma luon nonsuojelulehti, jota julkaisee LuontoLiitto. KOLOLINTUJEMME SUOJELU on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema vihkonen, jossa on mm . EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista. pöntönrakennusohjeita. ENERGIANTUOTA TO JA YMPÄRIS TÖ on Suomen luonnonsuojeluliiton energiatyöryhmän selvitys eri energialllhteiden ympäristövaikutuksista. TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKO FERE SSI VARJOSTA on Anna -Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. Toinen uudistettu painos. 14 s.,3 mk. Luonnonsuojelukirjallisuutta SUOME LUONTO on luonnonsuojelulehti. Se on LuontoLiiton julkaisema käännös ruotsalaisesta teoksesta "första naturläran". 77 s., 5 mk. FINLA OS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti,jota julkaisee Naturoch Miljövård. Ruotsalaisen alkuperllisteoksen on kirjoittanut Per-Arvid Skoog. YMPÄRISTÖNSUOJELUN YDIN on Luonto-Liiton julkaisema peruskirjanen, jonka ovat kirjoittaneet Yrjö Haita ja Olli Järvinen . 1975 kuutena numerona, jotka ovat keskimllllrin 48-sivuisia . joka kertoo uusiutumattomien luonnonvarojen jllrkevllstll käytöstä. 1977 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouksista. 148 s., 15 mk. Lehden tilaushinta sisllltyy tämän yhdistyksen jäsemaksuun, 7 mk. Siinä käsitelllllln lyhyesti ympllristöongelmia ja niiden ratkaisumalleja. Vuosikerran tilaushinta on 17 mk . 74 s., 3 mk. MAAPALLO JULISTE (Kyösti Varis) 118 x 78 cm, neli vllrinen, 4 mk. 17 s.. 177 s., 3 mk . Sitä jaetaan maksuttomasti halukkaille, joilta peritlllln vain postikulut. LUO NO TIEDON ALKEET on lapsille ja aikuisille tarkoitettu ekologian al keet opettava kirjanen
. .. . . . .. P.S. . kpl 10,.. . . . . . . .. sarjaa " Uhana laisen Luonnon Puolesta " ko rttisa rj a (12 kp l) 5,... . . kpl 10,. . . . . alla mainitulle henkilölle rasti ruutuun) 17,D nimi osoite . . kpl 10,... . . .. Tilaan Finlands Naturin vuosikerran 1975 itselleni (rasti ruutuun) 7,yllä mainitulle henkilölle rasti ruutuun 7, Tilaan Molekyylin vuosikerran 1975 itselleni (rasti ruutuun) 5,yllä mainitulle henkilölle rast i ruutuun 5,Montonen : Suomen peura 41 ,.. .. kp l 5,. kpl 12,. .. . kpl .. . . . . . ... sarjaa Tilaan pelkästään sulkijaa, jonka aiheena on . . .. . . . . .. . . (perinteelliset 1 p/ kpl , kasviaiheiset 20 p/ kpl , . . .. . . . . Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudell isesti suomalaista luonnonsuojelutyötä . . .. . . ..... . kpl 10,. .. ..... kpl .. . . . . kpl 5,.... . kpl 12,. kpl 5,. . . . . . . . . kpl 10,.... .. . . .. . . . Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Tilauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa . . . . . kpl D D D D Muita toivomuksia : ........ . . ... sarjaa sarja (50 kpl) 10,.. .. kpl 12,.... KappaleTilattu Julisteet Maisema-julistesarja (4 kpl) Metsä Suo Saaristo Tunturimaa Kotkanpesä Myrkkykasveja Suomen uhanalaisia kasveja Lapin uhanalaisia kasveja Elämän oikeus Merikotka Saimaannorppa Kalasääksi Lohi Säästäkää Suomenlahti Suomen Luonnon 1974 keskiaukeamat Maapallojuliste Kirjeensulkijat Perinteellinen sulkija sarja (50 kpl) Kasviaiheinen sulkijahinta määrä 40,. sarjaa 4,.. ....... . . . kpl 12,.. . kpl Postikortit Perinteellinen korttisarja (12 kpl) 8,. Postikulut peritään vastaanottajalta. . .. kpl 15,. . kpl Luonnontiedon alkeet 3,.... . kpl 12,.... ....... . . .. .... .. . . . . . . Näin ei myöskään postimaksu j en osuus tu le kohtuuttomaksi.. kpl Kololintuj emme suojelu ... . . . kpl .... . . . . On edullisempaa tehdä kerralla suuri tilaus, koska jokaisesta lä hetyksestä peritään pakkauskuluina kaksi markkaa . . . . . . . 3,... . .. . . . .. . sarjaa Kappa leTila ttu Kasvia iheinen kortti sa rja (12 kpl ) hinta m äärä 8,.... 197 5 tilauskortteja .... kpl 5,.. .. . kpl Ympärist önsuojelun ydin 3,... sarjaa U LP :n ta lvisarja (4 kp l) Ilves 3,.. . . kpl Pull iainen : Suomen suu rpedot nid . sarjaa Huuhkaja Punatulkku Tilhi Ilves, tai t ettu+ kuori ilman t ekstiä tekst il lä Huuhkaja, t ait ettu+ kuori ilman t eksti ä tekstil lä Kirjallisuus ,80 . kpl perusteet 3,.. . kpl 12,. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . kpl Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran 1975 itselleni (rasti ruutuun) 17,. . . . ... . ... .. kpl ,80 ... kpl 2,.. . kpl 12,.... . . . . . kpl ,80 .. . . . . kpl Energiatuotanto ja ympäristö Ekologia Suoaapinen Tukholman ympäristökonferenss in varjosta Luonnonharrastuksen sid . . . kpl 3,. 50,. . . ........ kpl 2,50 . . . kpl 10,.... . .. . kpl 2,. . . . . .. . . . . ... 45,.... .. . . . . . . Ti laukset to imitetaan saapumisjä rjestyksessä postiennakolla. kpl Suomen Luonnon v. .. kpl Kierrätystä. . . . .... . kpl ,80 . . . .
Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy PUNAVUORENKATU 4 Läh. 1974, Kuusi nelivärikuvaa, kukin 25x35 cm. Sarjan hinta on 5 mk. Kuvia toim itetaan vain täysinä sarjoina,. Kirjemaksu SUOMEN LUONNON KESKIAUKEAMASA RJA V. nimi _____ ________ __________ _ 00120 HELSINKI 12 osoite lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, taita tästä , kiinnitä nitojalla tai kirjeensu lkija lla, liimaa posti merkki ja postita
VAMMALAN YMPÄRISTÖPOLIITTINEN YHDISTYS , elo Pekka Mustakallio, 38300 Kiikka . IISALMEN LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS , elo Eero Antikainen, Rinteenti e 28, 74 130 Iisalmi 3. SALPAUSSELÄN LUONNONYSTÄVÄT, elo Veli Haikonen , Ka ivo lan katu 2 B 16, 15240 Lahti 24, puh. 30) 952-25 424 . 448 439 J ärjes tös ihteeri Sau vo Henttonen, puh. SUU R-SAV ON L UONNO NSUOJELUYHDISTYS, elo Niilo Ruuth , Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60 . PI EKSÄMÄEN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT, elo Mikko Laakso , Opintie 2, 76100 Pieksämäki 10 PIRKANMAAN LUONNONSUO JELUY HDISTYS , elo Hannu Himanen, Papink. POHJOIS-KARJALAN LUONN ONYSTÄVÄT, elo Olli Laamanen, 805 10 Ontto la . 96422 991. KANTA-HÄMEEN LUONNONSU OJ ELUYHDISTYS, elo Hannu Raittinen, Ka rhuntie 14 C 24, 13600 H ä m eenlinna 60 KESKI-POHJANMAAN LUONN O NSU OJELUYHDISTYS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS NATURVÅRDSFÖRENING, Tapani H yytine n, PL 7291 , 67700 Kaarlela KES KI-S UOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Olli Manninen , Petäjätie II , 40720 Jyväskylä 72 , puh. ITÄSAVON LUONNONS UOJELUYHDISTYS , elo Taisto Piiparinen , Po ukkusilta , 5 7600 Savonlinna 60, puh . Seppo Kellomäki, maa t-metsät. 498 159 Ulkomaansihteeri Anu Pämänen, puh . POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONS UOJELUYHDISTYS , elo Mikko Ojanen, Tarmontie 43, 90530 Ou lu 53. ( 16. 5093. 20360 Tu r ku 36 . 90490 961. LENTUA-SEURA, elo Markus AlaH eikkil ä, 88900 Kuhmo, puh .55 4. KYM ENLAA KSON LUONNON YSTÄVÄT, PL 23, 48101 Kotka JO , puh. 22 541. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS , elo Markku Haukioja, Ka ukomäki , 27 100 Eurajoki. J aakko Savola, lääk.lis ., varajä sen Kaarle E. KAINUUN LUONTO , Niskankatu 7 A, 87 100 Kajaani 10 , puh . LUONTO-LIITTO , Fredrikinkatu 7 7 A 11 , 00 I 00 H elsinki 10, puh. 305 590. 5 C 44, 33200 Tamp ere 20. (915.30) 971-12082. 603 765 Toimisronhoitaja Eini Nordman, puh. LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS , Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 30. Juha Hämäläinen, ympäristönsuojelun tarkastaja Tuula Hämäläinen, suunnittelija Urpo Häyrinen, fil.kand. POHJOISUU DENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Jukka Matinvesi, Männiköntie 31 B 39, 04260 Savio, p . 5 C 13 , 53200 La ppeenranta 20. J uhani Santanen, lehtori Teu vo Suominen, fil.kand . VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo H ann u Mäkelä, 38220 Stormi . KUOPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS, Kuo pion museo , Ka uppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh . POHJOIS-SAVON LUONNONSU OJ ELU YHDISTYS , Kuo pion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10. 941-10 2 10. 90-244 464 . LÄNSI-UUDENMAAN LUONN O NSU OJELUYHDISTYS VÄST-NYLAN DS NATURVÅRDSFÖ REN I N G, postilokero 33, 08101 Lohja 10. KOILLISMAAN LUONTO , elo Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo . Eljas Pohtila, maat.-metsät.kand. lis . 90-31 5 243. NAelo 19 A, ULKOJÄSEN ET Bio-Dynaaminen Yhdistys Biologian ja maantieteen opettajat Eidos Enemmistö Etelä-Pohjalainen Osakunta Fyysikkokilla H ämäläisO sakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Liberaalinen Nuorisoliitto Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa Maantieteen Opiskelijat M arttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö M etsäylioppilaat Myy Nuoren Keskustan Liitto PäijätHämeen Maak untaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen Arkkitehtiliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjä;a Kalasta;aliitto Suomen M ielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop SLL:N HALLITUS Matti Lähdeoja, tiedesihteeri, puheenj ohtaj a Yrjö Haila, fil.yo. 603 76 5 Julka isusihteeri Kaija Hi ekkamäki, puh . 447 6 10. ETELÄP.OHJANMAAN LUONN ONS UOJELUYHDISTYS , elo Ra imo Kapanen , PL 10 , 60100 Seinäjoki JO , puh . Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JÄS ENJÄRJESTÖT ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Jorma Sorjonen, Standertskjöldink. VARSINAIS-SUOMEN NONSU OJEL UY HDISTYS LUONEGENTLIGA FINLANDS TURSKYDDSFÖRENING, J o han H o llsten, Signalistenk. H ELS INGIN SEUD UN LUONN ONS UOJELUYHDISTYS HELSINGFO RSREG IO NENS NATU RSKYD DSFÖ REN ING , elo Kaarle Kl emola , Merikorttitie 4 a 589, 00960 Helsinki 96, puh . Klemoia, metsä nh ., varajäsen SLL:N TOIMISTO Toiminna njohtaja Esko J outsamo, puh. k. PORVOON LUONNONHISTO RIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 01600 Po rvoo 10
Uusia julisteita Suomen luonnonsuojeluliiton uudet julisteet esittelevä t suomalaisen luonnon parhaita, säilytettäviä osia metsää, saaristoa, tunturimaata ja suota. Niiden kappalehinta on 12 mk, koko sarjan hinta 40 mk. Postiennakolla tämän lehden välissä olevalla tilauslomakkeella. Suomen Luonto/Irtonumero 4 mk. Helsingissä myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki O y: n kaupasta, Punavuorenkatu 4 (avoinna ma-pe 9-17 , la 914). Julisteet ovat nelivärisiä ja kooltaan 60 x 86 cm