Suomen Luonto 3/1980 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto ~o 3 1980
Tuulipölytteisten puiden kukat ovat uloimpien oksien kärjessä tuulta tavoittelemassa, ja useimmat niistä myös kukkivat ennen !ehtimistään, koska runsas lehvästö heikentäisi ilmavirtoja. Ylinnä haavan hedenorkkoja, keskellä rauduskoivu (pystyt ovat eminorkkoja , riippuvat hedenorkkoja) ja tervaleppä (pienet emikukinnot ovat pystyissä oksien kärjissä ja hedenorkot riippuvat vapaasti tuulessa) ja alinna on kuusen emikukincoja.. Tuulipölytteisten kasvienkin kukissa on kauneutta, vaikkei niiden tarvitsekaan houkutella pölyttäjiä luokseen. Sammakoiden keväistä kutuiloa kuvasi Mikko Pöllänen
Eloonjäämisen ehdot Aina ovat akat pelänneet maailmanloppua ja ukot metsien loppumista, sanoi Kari vastatessaan luonnonsuojelijoille Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Jos maapallon kaikille ihmismiljardeille järjestetään sama ja samanlainen elintaso kuin meillä on, ei loppu ole kaukana. Tällöin ollaan jo tuhon kierteessä: maa köyhtyy ja tuottaa yhä vähemmän, tuotto käytetään yhä tarkemmin ja kun asukkaat lopulta muuttavat kaupungin slummeihin, jäljelle jää tuottamaton aavikko. Luonnonvarojen käyttö perustuu meilläkin samoihin talouselämän lakeihin kuin muissakin teollistuneissa valtioissa. TOIMITUS Vs. Emme ole saaneet maapalloa perinnöksi vanhemmiltamme vaan lainaksi lapsiltamme! 97. lrtonumerot 8.00 mk. Eloonjäämisen perusongelmia ovat väestönkasvun hillitseminen ja luonnonvarojen järkevä käyttö ja jako. Vaikka Suomessa onkin puhdasta, toimivaa luontoa vielä paljon, Maailman luonnonsuojelun strategia koskettaa meitäkin. ISSN 0356-0678 Värierottelu t: Foto-Set Oy Espoo Pai nopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO J/ 80 J9. Suomen Luonto N :o 3 1980 39. Luonnonsuojelijoitten ajatukset tyrmätään usein epäasiallisena haihatteluna, kun ei haluta keskustella itse asiasta. Elintasomme ei perustu yksinomaan oman maamme tuotantoon, emme ole edes ruoan suhteen täysin omavaraisia. Lisäpolttoaineena käytetään karjanlantaa, joka tarvittaisiin vähintään yhtä kipeästi pellolla. Maaliskuussa julkistettu, kansainvälisenä yhteistyönä valmistunut Maailman luonnonsuojelun strategia on ihmisen eloonjäämisen strategia. Ja maapallo on yhteinen, ongelmat eivät kysele rajoja . päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimicussih teeri : Mikko Niskasaari Toimittaja: Jorma Laurila Taitto: Markku Tanccu TOIMITUSNEUVOSTO Juha ·valste (puheenjohtaja), Pekka Borg , Matti Helminen , Urpo H äyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Roncu . Siinä ei vaadita jokaista neliömetriä suojelualueeksi, kaiken luonnon hyväksikäytön lopettamista ja paluuta kivikauteen, vaan ainoastaan järkeä luonnonvarojen käyttöön. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh. JLMOJTUSHINNA T 1 / 1 sivu 2 000 mk , 1 / 2 sivu 1500 mk , 1 / 4 sivu 1 000 mk, takakansi 3 000 mk, ~ukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Maailman luonnonsuojelun strategiaa ei ole varaa torjua tällä tavoin . 30. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00, kesäkuukausina 8. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Tilaushinta on 55 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 45 mk. Viimeiset puut, vähäiset risutkin kerätään huolella polttoaineeksi. Saastuminen, aavikoituminen, tuottavan maan peittyminen betoniin ja asfalttiin, luonnonvarojen ryöstökäyttö, lajien ja elinympäristöjen tuhoutuminen nakertavat kukin tahollaan ihmiskunnan tulevaisuutta. 3015 . Metsien loppuminen on tosiasia miljoonille maapallon asukkaille. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinca postisiirtotilille no 608 21-1. ,sk. 90406 262 . Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon. Länsimainen elämänmuoto tuhoaa omaa perustaansa: luonnonvaroja käytetään lyhytnäköisesti vain tämän hetken suurinta mahdollista tuottoa ajatellen. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaukset välittää m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . Ihminen ei voi elää ilman elävää luontoa , joka tuottaa hänen tarvitsemansa ruoan, vaatteet ja hengitysilman hapen . Näitä ihmisiä ei Karin huulenheitto hymyilytä
Julkilausumia . Ympäristöongelmat ovat räikeimpiä kehitysmaissa , jotka pyrkivät länsimaiseen hyvinvointiin hinnalla millä hyvänsä. 98 SUO MEN LUON TO H HO \ 1 J. 11 8 Seppo Vuokko: Kuulkaa korpeimme kuiskintaa 122 Hannu Hautala: Kaunein ku vaus kohteeni kuoli ö lj yy n 128 Liikkuva vesi, tulva-aikaan runsaana ryöppyävä, kesällä sammalessa tirisevä, on korven perusta: se ravitsee korpikasvit, rajoittaa hajottajien toimintaa maaperässä, ja pitää korven ilman kosteana ja viileänä. Strategian esittely on sivuilla 99102. SUOMEN LUONTO 3 1980 Eloonjäämisen ehdot . Öljyonnettomuudet eivät ole pelkästään kaukaisia, hallitusten hoideltavia asioita, vaan ne voivat heijastua yksityisen ihmisenkin elämään. 130 Huutoja korvesta 13 1 Katsauksia, uutisia . Erämaan luontoa ja kansallispuistohankkeen moninaisia vaiheita kuvataan sivuilla 107112. 104 Rolf Oinonen: Koilliskairan kohtalo n hetket . Kuinka Amoco Cadizin haaksirikko Bretagnessa tuntui Kuusamossa , kertoo Hannu Hautala sivuilla 128130. . Katsaus Brasilian ympäristön tilaan on sivuilla 104106. Ympäristöliikkeiden toiminta on hankalaa mm. Rooman klubin raportti maapallon luonnonvarojen riittävyydestä herätti hallitukset hetkeksi, mutta jäi pian juhlapuhetavaraksi. Ennen niin tavallisen karun kuusikkokorven elämästä kerrotaan sivuilla 122127. Erästä niistä , limasieniä , tehdään tutummaksi sivuilla 113117. suuren lukutaidottomuuden ja köyhyyden vuoksi. v,k. 144 Omassa luonnossamme on lukuisia eliöryhmiä, joista innokaskaan luonnonharrastaja ei ehkä tiedä yhtään mitään . Luonto on kansainvälisten suuryhtiöiden armoilla. r Koilliskairassa on vielä tilaa sudenkin vaellella jonkin aikaa (sivut 118119). 97 Jorma Laurila : Maai lman luo nno nsuojelun strategia 99 Jorma Laurila: Ympäristö tuhoutuu soti laiden Brasiliassa . Nyt YK:n, hallitusten ja luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyön tuloksena valmistunutta maailman luonnonsuojelusttategiaa ei ole varaa jättää vain juhlapuheisiin. 132 Kirjallisuutta 134 Suomen luon nonsuojelulii ton toiminrakerromus vuodelta 1979 136 Summaries of the Main Arr icles. 107 Marja Hiirkönen : Para nvoi ja sudenmaito 11 3 Erkki Pulliainen , Jouko Iivanainen, Marrci Laicincn ja Kalle Vaarala: Suden elämää porojen keskellä . 143 Lasten Luonto. Limasienet ovat arvoituksellisia tutkijoillekin ei ole edes päästy yksimielisyyteen siitä, ovatko ne kasveja vai eläimiä
Samaan aikaan kun elintarvikkeiden tuotanto on yksipuolistuvan perimän varassa, villit kantamuodot ja maatiaislajikkeet uhkaavat kuolla sukupuuttoon, ja vinoutuman korjausmahdollisuudet valuvat käsistä . Maailman luonnonsuojelun strategia on elollisten luonnonvarojen kestävän ja järkevän käytön periaateohjelma. Sen avulla pyritään turvaamaan ihmiskunnalle elintärkeiden elollisten luonnonvarojen riittävyys . Maapallon ihmismäärä kasvaa vuosituhannen loppuun men nessä nykyisestä nelj ästä miljardista kuuteen. Euroopan ja Välimeren seudun 145 kotoperäisestä karjarodusta 115 on kuolemassa sukupuuttoon. Ympäristönsuojelua on usein pidetty kehityksen jarruna. Strategia ilmestyy kokonaisuudessaan myös suomeksi ensi syksynä Suomen luonnonsuojelun tuen kustantamana. IHMISKUNTA SAHAA OMAA OKSAANSA Strategian lähtötilanne on synkkä SUOMEN LUONTO \ IHO l'J. Samaan aikaan kun ihmiskunnan toimet jäytävät maapallon biologista perustaa ja sen tuottokykyä, väestön ja kulutuksen kasvu vaativat siltä entistä enemmän. Maailman luonnon säätiö (WWF) osallistui rahoitukseen. Rannikoiden biologiset järjestelmät , jotka tuottavat suurimman osan maailman veden viljasta , ovat saastuneet tai saastumassa. vsk ja siinä on yhdennentoista hetken makua. Sama kohtalo on edessä ihmisen monilla viljelykasveilla ja kotieläimillä. Maailman geneettiset varat köyhtyvät nopeasti. Jorma Laurila Maailman luonnonsuojelun • strategia Maailman luonnonsuojelun strategia (World Conservation Strategy) julkistettiin 5. Maailman merien liikakalastus on johtanut siihen, että nykyinen kokonaissaalis on neljännestä aikaisempaa pienempi. Esimerkiksi turskan ryöstökalastus Luoteis-Atlantilla 1960-luvulla johti siihen , että saaliit ovat vieläkin vain kolmanneksen luonnon todellisesta tuotto kyvystä. Kehittyneissä maissa jää joka vuosi 3000 km 2 hyvää viljelymaata rakentamisen alle. Valmistelussa on ollut mukana yli 450 Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) yhteisöjäsentä (valtiollisia elimiä ja vapaaehtoisia luonnonsuojelujärjestöjä) noin 100 maasta sekä lisäksi yli 700 tiedemiestä ja asiantuntijaa . Kanadan vehnäsadosta ja puolta preeriaa hallitsee vain yksi vehnälajike. peltoalastaan ja Hollanti 4 .3 pros. maaliskuuta 1980 samanaikaisesti 30 maan pääkaupungissa: Caracasissa, Brasiliassa, Haagissa, Lontoossa, Moskovassa, Nairobissa, New Delhissä, Pariisissa, Washingtonissa, Helsingissä ... 3 pros. Yhdysvalloissa rannikoiden saastuminen aiheuttaa kalastukselle vuodessa 86 miljoonan dollarin tappiot. Samassa ajassa nykyisellä menolla puolet maailman hakkaamattomista sademetsistä tu houtuu ja rakentaminen peittää kolmanneksen maapallon viljelymaasta. Maailman luonnonsuojelun strategia on kolmen vuoden sitkeän työn tulos . Vakavat häiriöt uhkaavat ennen muuta maatalouden , metsien , rannikoiden ja makean veden ekologisia järjestelmiä. Liikalaiduntaminen autioittaa laidunmaita Saheliassa ja Sudanissa . Yhdysvaltojen perunasadosta 72 pros. Maatalous on yhä harvempien lajikkeiden varassa. Maapallon kyky pitää yllä ihmisen taloutta on hälyttävästi heikentynyt sekä rikkaissa että kehitysmaissa. Strategian eettisenä periaatteena on : "Emme ole perineet maata vanhemmiltamme, vaan olemme lainanneet sen lapsiltamme". Pohjois-Afrikassa, Välimeren ympäristössä ja Lähi-Idässä liiallinen laiduntaminen on aavikoitumisen pääsyy. Puolet Intian viljelyalasta kärsii maaperän rappeutumisesta ja valtaisat määrät ruokamultaa huuhtoutuu vesistöihin. Sukupuutto uhkaa tällä hetkellä 25 000 kasvilajia ja yli 1000 selkärankaislajia tai -alalajia. Vehnän , tomaatin , rnsin , pavun, jamssin, banaanin ja appelsiinin villit al99. Strategia on toimintaohje, joten sen täytyy pohjautua eri valtioiden yksimielisyydelle ja yhteisymmärrykselle. on neljän lajikkeen varassa, hernesato kahden ja koko soijapavun tuotanto perustuu yhdestä ainoasta kaakkoisaasialaisesta kasvu paikasta otetun kuuden kasvin perintötekijöille. Mukana ovat olleet m yös Yhdistyneiden Kansakuntien kolme Jaqestoa: ympäristöohjelma (UNEP), elintarvikeja maatalousjärjestö (F A 0) sekä kasvatus, tiedeja kulttuurij ärjestö (UNESCO). Brasilian jokainen kahvipensas polveutuu oikeastaan yhdestä ainoasta pensaasta. Neljä vehnälajiketta tuottaa 75 pros. Vuosina 1960-70 Japani menetti tällä tavoin 7. Maailman luonnonsuojelun strategia romuttaa tämän vaarallisen harhakäsityksen ja osoittaa, että sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä on elollisten luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö
metsien ja maaperän uudistuminen , vesien puhdistuminen ja 100 Liikalaiduntaminen laajentaa aavikoita mm. Pohjois-Afrikassa, Saheliassa, Sudanissa, Välimeren ympäristössä ja Lähi-Idässä. Strategialla on kolme päätavoitetta: 1. Asevarustelu nakertaa alati suuremman osan ihmiskunnan rajallisista varannoista. Monien viljelykasvien villit alkumuodot ja maatiaislajikkeet on jo menetetty. Vuosituhannen loppuun mennessä rakentaminen peittää kolmanneksen maapallon viljelyalasta. Strategia osoittaa, että luonnonvarojen suojelu ja sosiaalistaloudellinen kehitys kulkevat yhtä jalkaa. On arvioitu , että vehnän ja muiden viljojen lajikkeiden käyttökelpoisuus säilyy vain 1015 vuotta siinä ajassa taudit ja tuholaiset kehittävät uusia kantoja , ilmasto ja maaperä muuttuvat. Maailman elintarviketuotanto tarvitsee jatkuvaa lajikkeiden jalostusta ja kehittelyä , koska ympäristöolot muuttuvat. Maapallon väestön pieni tuhlaileva vähemmistö kahmii suurimman osan luonnonvaroista ja valtavan suuri enemmistö kituu nälkärajalla. Maatalouden tuottavuuden ehtona on maapallon sekä luonnonvaraisten että kotiutettujen eliöiden perinnöllisen ominaisuuden ja rikkauden suojelu. Ongelma on polttava myös Suomessa. Vantaa, Jokiniemi. Kehitysmaissa esimerkiksi köyhyyden kiihdyttämä syöksykierre johtaa elollisten luonnonvarojen , kuten metsän ja laidunmaiden , ryöstökäyttöön ja näiden huvetessa tuloksena on entistä syvempi kurjuus. Yhtä tärkeitä tavoitteen kannalta ovat rauhan ja aseistariisunnan, uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen, köyhyyden poistamisen, ravinnontuotannon , väestösekä ihmisoikeuksien ohjelmien toteuttaminen. SUO MEN LUONTO J/ 80 J•J vsk.. Maapallon elämälle ja ihmiskunnalle elintärkeiden biologisten prosessien (mm. kumuodot olemme jo menettäneet ja monet muut häälyvät sukupuuton rajoilla. Itsetuhon siemen on idullaan. Strategian tavoitteena on suojelun ja kehityksen yhdistäminen siten , että elollisten luonnonvarojen kestävä käyttö turvaa ihmiskunnan henkiinjäämisen Ja hyvi nvoinnin. STRATEGIAN PÄÄTAVOITE: ELOONJÄÄMINEN Maailman luonnonsuojelun strategia , elollisten luonnonvarojen suojelu, on vain yksi monista tehtävistä , jotka ovat ihmiskunnan hyvinvoinnin ja eloonjäämisen ehtoina. Kuvassa suomenhevonen. Euroopan ja Välimeren seudun 145 kotoperäisestä karjarodusta 115 on kuolemassa sukupuuttoon
Sademetsiä nakerretaan 110 000 km 2 vuosivauhdilla . Aavan meren, ilmekehän, kansainvälisten mereen ja jokien sekä muuttolintujen suojelu onnistuu vain kansojen yhteisvoimin . Ensisij aisinta on maatalous-, metsä-, rannikkoviesien ja makean veden ekologisten järjestelsuoM EN LUONTO .l / Htl 3'!. Nykyisellä menolla sademetsät katoavat 85 vuodessa . 2. insinööripataljoona raivaamassa tietä Amazonasin läpi Andeille. m1en elinvoiman varm1stam1nen . ravinteiden kiertokulku) toimintakyky on turvattava . Maapallon geneettistä rikkautta ja monimuotoisuutta on suojeltava. Perinnöllisen moninaisuuden varjelu on paitsi luonnon elollisten varantojen järkiperäisen käytön ongelma, m yös eettinen kysym ys. vsk. Brasilian armeijan 7. Ihmisellä ei ole oikeutta hävittää 10 1
Luonnonvarojen kansallisen itsemääräämisoikeuden ja nykyisen oikeuskäytännön takia tehtävien pääpaino on kansallinen . Kuhmoinen, Isojärvi. ..;.:;:_:,,,--::-;'-:: eliöitä sukupuuttoon , eikä se Kansallisiin velvoitteisiimme kuuluvat mm. Thaimaassa on hyväksytty luonnonsuojelupolitiikan periaatteet ja ne sisällytetään seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan . Pahimpina kansallisina esteinä strategia näkee luonnonsuojelunäkökohtien jäämisen syrjaan päätöksenteossa, ympäristön huomioon ottavan suunnittelun heiveröisyyden, lainsäädännön ja hallinnon vaillinaisuuden , tuen puuttumisen luonnonsuojelulta sekä sen , että maaseudun kehitys e1 ole ympäristönsuojelullisesti kestävällä pohjalla. ~: .. Laidunmaat pitävät hengissä suurimman osan maapallon 3000 miljoonasta laiduntavasta kotieläimestä, jotka tuottavat enimmän osan maailman lihasta ja maidosta. On muistettava, että 1500 miljoonaa ihmistä tarvitsee puuta jokapäiväiseen lämmittämiseen ja keittämiseen. Sisä-Suomen järvialueen ja Saaristomeren ole edes järkevää ihmiskunnan suojelu. KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET TOIMET Tavoitteiden saavuttamiseksi strategia suosittelee, että kukin maa 102 selvittää nykyisen ympäristönsuojelunsa tilan ja sen esteet. "="~•:--.::-== .,;,, :!.~ . ,sk.. Ennen kaikkea tämä koskee kalavarantoja ja muuta luonnonvaraista eläinkuntaa sekä metsiä ja laidunmaita , jotka pitävät hengissä miljoonia maaseutuyhteisöjä ja ovat laajan teollisuuden elinehto. Suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen mielestä myös Suomen on viipymättä ryhdyttävä valmistelemaan omaa strategiaansa. Mutta monia elollisia luonnonvaroja voidaan suojella vain kansojen yhte1svo1mm , sillä usein elolliset luonnonvarat ovat monien maiden hallussa, ne ovat joko tilapäisesti tai pysyvästi kansallisten rajojen ulkopuolella tai yhden valtion luonnon käyttö heijastuu muiden valtioiden alueelle. 3. ..,:,~:"';.. SUOMEN LUONTO J / HO )'/. Kansallisia strategioita valmistelevat jo Uusi Seelanti ja Neuvostoliitto , Malesialla on sama tavoite. tulevaisuuden kannalta. Kansallisten ohjelmien tarkoitus on kohdistaa huomiota keskeisiin suojelua vaativiin tehtäviin, kannustaa tarvittaviin toimiin , nostaa kansalaisten tietoisuutta ja voittaa apatia ja suojelunvastaisuus sekä luoda keinot , joilla valtiovalta ja vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt voivat toteuttaa maassaan strategian velvoitteet. Strategia voidaan toteuttaa joko kansallisesti tai alueellisesti. Elintärkeätä on myös maapallon eliöiden ja ekologisten järjestelmien kestävän käytön turvaaminen. Pitemmän päälle emme voi tietää, mikä eliö on meille hyödyllinen. Myös Intian uuteen viisivuotissuunnitelmaan tulee ensimmäisen kerran ympäristönsuojelua käsittelevä kappale. Kansainvälinen toiminta on myös omiaan tukemaan ja kannustamaan kansallista työtä
Strategia ehdottaa, että kansainvälisessä toiminnassa keskityttäisiin trooppisten sademetsien ja kuivien maiden suojeluun, maapallon yhteisten varantojen (aava meri , ilmakehä ja Etelämanner) ja kansainvälisten merten ja jokisuistojen suojeluun sekä geneettisten varojen suojelualueiden perustamiseen . Saimaan norppaa , metsäpeuraa, neidonkenkää ja hämeenkylmänkukkaa. Sopimusten olisi kuitenkin oltava riittävän sitovia. on pyrittävä elintarvikeomavaraisuuteen, mutta samalla estettävä tuotannon liiallinen kemiallistuminen ja koneellistummen . maailman ympäristönsuojelua kauas tulevaisuuteen suuntaavana asiakirj ana , joskin sen ehkä tärkeimpänä tehtävänä pidetään valtioiden paattajien havahduttamien maapallonlaaj uisten ja kansallisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen . uusiutumattomia luonnonvaroja on käytettävä säästeliäästi, kierrätettävä aineita sekä käytettävä jätteitä hyväksi. vsk. SUOMEN VELVOITTEET Maamme luonnonsuojeluj ärjestöt (Suomen luonnonsuoj eluliitto , Natur och Miljö ja Maailman luonnon säätiön Suomen rahasto) pitävät julkistettua luonnonsuojelun strategiaa historiallisena , SUOMEN LUONTO \ / HO J•J . Kehitysavussamme ja -yhteistyössämme on painotettava ympäristönäkökohtia. energian säästöä on kaikin tavoin edistettävä, m yös lakisääteisesti. Löyhät sopimukset ovat vaarallisia , koska ne eivät täytä tehtäviään , mutta luovat harhakuvan asioiden hoidosta . Osa kehitysavustamme tulee suunnata nimenomaan ympäristönsuojeluun kehitysmaissa. Soidensuojelun perusohjelman toteu11aminen on myös olennainen osa kansallista sttategiaamme. Järjestöjen mielestä tärkeimpiä tehtäviä maassamme ovat: kestävän , käytön periaatteen noudattaminen kaikkien uusiutuvien luonnonvarojemme, ennen kaikkea metsän , hyöd yntämisessä. riittävällä suojelualueverkolla on suojeltava maamme maapallon mitassa ainutlaatuisia luonnonalueita ja eliöitä: Lapin viimeisiä erämaita (Koilliskaira), Sisä-Suomen järvialuetta, Saaristomerta ja rikasta suoluontoamme sekä eliöistä mm . Maailmassa on jo yli 40 kansainvälistä sopimusta, joissa suojelu on osana, mutta vain aniharvoissa se on päätavoitteena. D 103. Tärkein keino on kansainväliset lait ja sopimukset. Samalla on kehitettävä vaihtoehtoisia energialähteitä, joilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja nopeuttaa siirtymistä elämälle vaarallisen ydinvoiman käytöstä . veden, ilman Ja maaperän saastuminen on saatava pysähtymään ja pilaantuneet alueet vähitellen palautumaan terveiksi. Kuvassa Pelkosenniemen Lämsänaapa, maamme paras metsähanhisuo. kansainvälisessä toiminnassa Suomen on edistettävä aktiivisesti uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen (U KTJ) toteuttamista
Erään lehden paljastamasta salaisesta osasta kävi kuitenkin ilmi , että Länsi-Saksalla on itse asiassa kaikki päätäntävalta. Uudet voimalat rakennetaan Brasilian itäosaan maanjäristysalueelle. Apercura julkaisi ensimmäisen ekologisen manifestin vuonna 1975. Natseja on ydinohjelmassa Buchsbaumien mukaan puhelinluettelollinen. Brasilian ja Länsi-Saksan ydinsopimuksesta julkistettiin vain osa. Euroopan kiercueellaan Buchsbaumit ovat tehneet selkoa Brasilian ympäristöongelmista, ennen kaikkea ydinvoimaohjelmasta ja sen sotilaallisista kytkennöistä. Buchsbaumien mukaan Brasilian esimerkki on tärkeä koko maailmalle, sillä se osoittaa , ettei rauhanomaisen ja sotilaallisen ydinteknologian välillä kulje selvää rajaa. Rauhansopimukset kieltävät Länsi-Saksaa valmistamasta ydinaseita, mutta nyt se on kehittämässä niitä diktatuurimaiden välityksellä. Sotilaspiirit ja monikansalliset yhtiöt kehittelevät ydinsopimuksen ja vuonna 1969 solmitun avaruustutkimussopimuksen varjolla ydinohjuksia. Buchsbaumit varoittavat, ettei kysymys ole vain pelkästä ydinvoimaohjelmasta vaikka senkin vastustamiseksi olisi riittävästi perusteita. Y dinvoimaohjelmassa on mukana vanhoja natseja ja sotarikollisia, kuten Nilrnbergissä tuomittu SSupseeri Alfred Boettcher sekä Karl Wirtz , joka toisen maailmansodan aikana oli mukana Saksan ydinpommiprojektissa. Nyt Brasilian luonnonvaroja rohmuaa kansallisten yhtiöiden ohella yli 70 monikansallista yhtiötä , kuten Chase Manhattan Bank, VolkswasuoMEN LUONTO 3/ 80 39. Ydinlaitosten sijoittelu on muutenkin mielenkiintoista: Uraanirikastamo rakennetaan sotilasakatemian alueelle ja ensimmäinen voimala kohoaa merivoimien koulutuskeskuksen lähistölle. Otto Buchsbaum on Sao Paolon yliopiston entinen historian professori, Florence katuteatteriliikkeen johtavia hahmoja. Ydinvoiman vastustaminen on siten myös rauhankysymys . MONIKANSALLISET YHTIÖT LAHMAA V AT SADEMETSÄÄ Sotilasjuntta avasi vuonna 1964 ovet ulkomaisille yhtiöille. Länsi-Saksa on ydinyhteistyössä Brasilian lisäksi mm. Mm. tämä selvisi Brasilian ympäristöliikkeen puheenjohtajan Otto Buchsbaumin ja vaimonsa Florencen p1staytyessä Suomessa helmikuun lopulla EVY :n (Energiapoliittinen yhdistys vaihtoehto ydinvoimalle) vieraana. Brasiliassa on jo yksi, amerikkalaisen Westinghousen rakentama ydinvoimala, mutta se ei ole enää käytössä lukuisten teknisten häiriöiden takia. Jäseniä liikkeessä on vasta 2 200 , mutta toiminnan selkärankana ovat vireät katuteatteriryhmät , joita on toistasataa. ,sk.. Resistencia ekologica -järjestö, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien luonnonsuojelujärjestön Brasilian paikallisosasto , perustettiin vuonna 1975 katuteatteriryhmien yhteistyöjärjestön ''Teatro ao encontro do povo'' ja '' Apercura cultural" -lehden ympärille. Järjestö on tukenut myös naapurimaiden , Argentiinan ja Paraguayn ydinvoiman vastaisia liikkeitä , koska siellä julkinen toiminta on mahdotonta. Rikastaman avulla saadaan myös ydinaseistajien tarpeet tyydytettyä . Brasilian hallitus ei ollut aluksi innostunut Otragin mukaantulosta, mutta salaisista papereista selvisi, että Saksan Liittotasavalta oli painostanut Brasilian hallitusta Otragin ottamiseksi mukaan . Tärkeimpänä tehtävänä on Brasilian ydinvoimaohjelman vastustaminen, mutta myös muut ympäristöongelmat ovat mukana. EteläAfrikan, Argentiinan ja Irakin kanssa . Uraani hankittiin ensin EteläAfrikasta USA :n ja Englannin kautta , mutta nyt on löydetty jo omaa uraania , varannot ovat 250 000 tonnia uraanioksidia. Zairessa. Mukana on tiiviisti länsisaksalainen, ohjuksenosia valmistava Otrag, joka on testannut ohjuksia mm. Jorma Laurila Ympäristö tuhoutuu sotilaiden Brasiliassa Monikansalliset yhtiöt ovat hävittäneet jo kymmenesosan Amazonin sademetsistä, Saksan liittotasavallan ja Brasilian ydinsopimuksen varjolla kehitellään Brasiliassa ydinohjuksia vanhojen natsien opastuksella, ydinvoimaloita rakennetaan maan itäosan maanjäristysalueelle, maailman suurin vesivoimala kohoaa Parana-joelle, intiaaneja tapetaan ja siirretään elinalueiltaan reservaatteihin, Brasilia on saastuttavan teollisuuden luvattu maa. YDINSOPIMUKSELLA YDINOHJUKSIA 1 Brasilian ja Saksan liittotasavallan kesken vuonna 1975 solmittu 104 ydinsopimus sisältää uraanirikastamon ja kahdeksan ydinvoimalan rakentamisen Brasiliaan. Viime vuonna perustettiin Chaciemboon , Amazonasin sademetsäalueelle 40 000 km 2 laajuinen ohjuskoeasema
. , :i: SL as "'\J ' ' t._ ' , ::) Seppo Leinosen näkemys Mr. Volkswagenilla on eniten karjatiloja , N ip pon Sceelin maacalouskipinää n ovat varmasti syynä Am azonasin rikkaat malmivarannoc . Myös selluloosateollisuus nakertaa sad em etsiä. .:: --")·· ~ -\ \ .a~·;,..~ /· .......... Hakkuiden jälkeen ravinteet huuh toutuvat vesistöihin. Ennen niitä oli kerran sukupolvessa, nyt joka vuosi. Monikansalliset yhtiöt kasvattavat m yös karj aa jättimäisillä sademetsiin raivaamillaan karj atiloi lla aido lla poltetun m aan taktiikalla . Intiaanien vuosituhantisen kaski• viljelyn sademetsät ovat kestä_§ neec , koska kaskialat ovat pieniä. ' '" JI ... , ·. Ilmiö ei ole toistunut , mutta se voi olla ensimmäinen oire jostain vakavasta. Brasilian ] suurtulvat ovat lisääntyneet häFlorence ja Otco Buchsbaum Brasilian ympäristöliikkeestä vierailivat maassamme helmikuun lopulla. ,sk. Eroosion takia monet joet ovat muuttuneet ruskeiksi. Toistaiseksi Amazonasilla on vasta yksi, m aailman rikkaimman miehen , amerikkalaisen Daniel Ludwigin u iva sellutehdas Jari-joella, jon ka suunnittelussa ja käyttöönotossa on o llut mukana mm . Ludwig onkin parcu roi nu c kaljuksi laajoja alueita om istam altaa n 1 milj . Y htiöt siirtyvät uusille alueille . Suurilla traktoreilla puut puskecaan nurin ja poltetaan. Brasilian alkuperäisväestö, intiaanit , on joutunut ahtaalle . Kovan linjan maaja metsätalous ei sovellu cropiikkiin . J .. Jl"',r. Jokunen vuosi sitten tapahtui jotain aivan uskomatonta. Laitumet kasvavat kolme vuotta ilman lannoitteita, lannoitteilla saad aan vielä muutamia vuosia lisäaikaa , mutta viimeistää n 10 vuod en jäiSUOMEN LUONTO J / HO l'!. Sademetsän lyytcävästi . Vieraan kulttuurin tunkeutuminen intiaanien asuinseuduilleen on raunioittanut heidän yhteisönsä , he ovat menettäneet identiteettinsä ja heitä on suurin joukoin kuollut valkoihoiseen levittämiin tauteihin , jo ihin heillä ei o le vastustuskykyä . Piirros symbolisoi Brasilian ympäristönsuojelun tilaa laajemminkin. :§ Metsien hävittämisestä kärsii ennen kaikkea paikallinen väestö , mutta sademetsien tuhoutumio nen voi muuttaa vakavasti koko maapallon ilmastoa. ,.,, : , } C: ~ l\_ ,_;, fl ., _. Trans-A m azonin valtatien ja yleensä tieverkoston rakentami10). Esimerkiksi Rio Negro (musta joki) o n nyt ruskea . _,,, 's -~ ~, "..,....J ._.t,fl?r .. maailman puu varoista , puolet Brasilian raudasta , mil tei kaikki tina, kupari , nikkeli jne . ~.. keen tilat on h ylättävä . ,_, j\ .. .. ha sad emecsäalalca ja istuttanut tilalle vain kahta puulajia, karibianmäncyä (Pinus caribeia) ja kaakkoisaasialaista lehtipuuta (Gmelina arborea). _,Jh1'"_:,-'.,J\ ""--. Ludwigista , maailman rikkaimmasta miehestä ja hänen Amazonasin sademetsiä nakertavasta uivasta sellutehcaastaan . Brasilian itäosassa on yleensä vuodessa noin 355 sadepäivää , mutta vuonna 1977 oli marraskuussa yhtäjaksoisesti 19 sateetonta päivää. p uut eivät monilajisuutensa takia sovellu kovin h yvin selluteollisuuden raaka-aineeksi. Karjatiloja on yhteensä noin 2 000 km 2 • Lihoisca ei jää murentakaan Brasiliaan , vaan ne kuljetetaan kii reesti karjatilojen lentokentiltä rikkaisiin teollisuusm aihin . fi ~"-" J'\_ .... Jälkimmäinen kasvaa hakkuukypsäksi kahdeksassa vuod essa . Am azo nasin sad emetsistä o n peruuccamattomasci tuhottu kymmenesosa. gen , Hoechst , Mitsubishi , Mercedes Benz, General Motors, Sumitomo, Dow Chemical, Nippo n Steel , Siemens, !TT, W escinghouse, Shell , Erikson ... Heitä on teurastettu , ja 80 000 intiaania on ajettu reservaatteihin . g ·{1: rf • '~Y/ .._"'..-. SA D EMETSIEN EKO LO GIA JÄRKKYY T rooppinen sad em etsä o n ylitsep ursuavan rehevää , mutta m aaperä o n karua , koska suurin osa ravinteisca on kasvillisuudessa. Ni iden mielenkiinto kohdistuu erityisesti Am azo nasin sademetsiin , sillä siellä on 40 p ros. sata suomalaista insinööriä
Takavuosina sotilashallitus oikein houkuttelemalla houkutteli ulkomaisia yhtiöitä Brasiliaan hokemalla "tuokaa saasteen ne meille''. Alkoholiohjelma palvelee vain maan hyvinvoivia , väestön köy106 hyydessä elävän valtaosan elinoloja se kurjistaa entisestään. Järjestö on saanut jo paljon aikaan , vaikka toiminta ei ole helppoa. Ongelmat voidaan ratkaista vain yhteiskunnallisilla muutoksilla, kumouksella, joka lähtee kansan sydämestä ja tahdosta. Suurin mittelö käytiin monikansallista Braskraftia vastaan , joka suunnitteli sellutehdasta Paraiba-joelle, ainoalle puhtaalle joelle Sao Paulon osavaltiossa. Virallisten tietojen mukaan 12 milj. Liike on saanut mukaan Brasilian katolisen kirkon, joka on nyt hyvin tietoinen ympäristökysymyksistä. Se riittää, enä se tulee hallitukselta ja kansa on tottunut siihen, että kaikki hallitukselta tuleva on huonoa. nen on intiaaneille emy1sen tuhoisaa . Poliisi ehdotti pariskunnalle, että olisi parasta luopua sopimattomasta käyttäytymisestä ja häipyi. Paraguayn puolelle. Pohjois-Brasiliaan on rakenteilla hieman ''vaatimattomampi" , 3 000 MW Tukuru'in voimala. Alkoholiohjelma saastuttaa myös vesistöjä, sillä jokaisen alkoholilicran valmistaminen työmaa veteen l 5-20 litraa happea kuluttavaa jätettä. Tietyssä mielessä räikeämminkin , sillä monet ulkomaiset yritykset pakenevat omien maidensa tiukempia määräyksiä kehitysmaihin , kuten Brasiliaan. Juuri tässä taistelussa käytettiin ekoteatteria ensimmäisen kerran. Esityksen kesto on mitoitettu matkan pituuden mukaan. Kirkko on ollut mukana ydinvoiman vastaisessa toiminnassa ja eräs piispa on kirjoitellut kirkon lehteen ydinvoiman vasta1s1a JUttuJa . JUNTTAA VASTAAN Sotilashallinnon kaudella ovat jopa keltakuume ja kolera pesiytyneet takaisin, sillä sotilasjuntan " uusi talouspolitiikka" köyhdyttää ihmisiä jatkuvasti. Esimerkiksi 75 pros. kansasta vastustaa ydinvoimaa, vaikka useilla ei ole hajuakaan mitä ydinvoima on. Viime vuonna oli Vit6rian kaupungissa 10 000 ihmistä ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa. vsk.. KADULTA LIIKKEELLE Resistencia ekologican kiertävät katuteatteriryhmät tavoittavat laajat kansanjoukot esittäessään ohjelmiaan kaduilla , kalastajakylissä , köyhien asuntoalueilla, tehtaissa ja brasilialaiseen tapaan myös jalkapallo-otteluiden yhteydessä. Hanke saatiin kansalaisvastarinnalla torjuttua mukana oli yli miljoona ihmistä ja mm. Brasilian katolinen kirkko on toisenlainen kuin muualla se on kansan puolella. Sitä on siis vastustettava. Salvador-lahdella Koillis-Brasiliassa on todettu laaja Minamataepidemia. Varmuuden vuoksi Otto kirjoitti kuitenkin kiertokirjeen sotilasviranomaisille, jossa hän ilmoitti, ettei ole 5 5 ikävuoteensa mennessä kuollut auto-onnettomuudessa tai harkinnut itsemurhaa eivätkä hänen ystävänsä sitä varmaankaan uskoisi jos niin sattuisi käymään. brasilialaista sairastaa tautia jo nyt. Salainen poliisikin vieraili Buchsbaumien luona " keskustelemassa' ' . SAASTUTTAJIEN LUVATTU MAA Brasiliassa ovat näkyvästi esillä kaikki teollisuusmaiden ympäristöongelmat. Pienillä voimaloilla saataisiin 60 000 MW energiaa. Altaan alle jää mm. Amerikkalainen Dow Chemical laski raskasmetalleja sisältävät jätteensä lahteen , josta ne kulkeutuivat äyriäisten ja kalojen kautta ihmisiin. D SUOMEN LUONTO J/ 80 J'J. Tarkoituksena on korvata kaikki bensiini alkoholilla . Trans-Amazonin valtatien rakentamisen yhteydessä yritettiin asuttaa sademetsiin 3 miljoonaa uudisasukasta, mutta yritys epäonnistui täydellisesti. 6 000 tilaa ja suunnattomia sademetsäalueita. Kansan saaminen mukaan on helppoa. Buchsbaumit sanovat , ettei mitään ratkaisevaa saada aikaan ympäristönsuojelussakaan ennen kuin juntta saadaan kumoon. kummankin puolueen kansanedustajat. MAAILMAN SUURIN VESIVOIMALA Brasilialla on yli 200 000 MW vesivoimavaroja, joista vasta kymmenesosa on käytössä. Resistencia ekologica pitää tärkeänä perinteiden valjastamista toimintaan . Resistencia ekologica on ihme kyllä saanut toimia varsin rauhassa, alussa tosin esiintyi painostusta. Aidosta Minamata-taudista tämä erosi vain siinä, että nyt oli mukana useita raskasmetalleja. Viljelmät ovat entisiä ruokapeltoja ja poistuvat nyt ravmnontuotannosta. Liike on saanut mukaansa myös lääkäreitä, juristeja, opiskelijoita ja jopa 5 senaam;ria ja 20 edustajainhuoneen jäsentä. Varsin omaperäisen toimintamuodon kehitti eräs manauslainen ryhmä: He esittävät ohjelmistoaan bussien käytävillä. Resistencia ekologican mielestä vesivoima tarjoaa kestävän pohjan voimataloudelle, mutta yksiköitten on oltava pieniä tai keskisuuria ja toiminnot on hajasijoitettava niiden mukaan. Viime vuonna kirkon pääteemana oli ympäristönsuojelu. Raaka-aine , maniokki ja sokeriruoko , kasvatetaan 100 000 km 2 laajuisella alueella jättimä1s1nä yhtenäisviljelminä. Rekisteröityjä Minamata-tapauksia oli yli tuhat, joista monet ovat nyt sokeita. ALKOHOLIPROJEKTI NAKERTAA KÖYHIEN LEIPÄÄ Brasilian talouden intohimoiseksi kasvattamiseksi ja öljyriippuvuudesra pääsemiseksi hallitus on käynnistänyt valtaisan alkoholituorannon . Voimala-altaissa muhivat monet trooppiset taudit , kuten schistosomosis, erään madon aiheuttama vaarallinen suolistosairaus. Teiden rakentaminen palvelee sitä pa1ts1 pääasiassa sotilaallisia tarkoitusperiä; sademetsän luonnollisia kulkuväyliä-ovat joet. Hallitus rakennuttaa paraikaa Parana-joelle Itaipun 12 600 MW voimalaa, joka on valmistuttuaan kuusi kertaa suurempi kuin Egyptin Assuanin vesivoimala. Voimala-altaista tauti leviää uusille alueille , mm. Juntta rakastaa kaikkea suurta
Puistoa ei saatu. vsk. taan esitetty monia näkem yksiä. Puiston rajauksesta ja sen eri osien suojeluasteesta on vuosien m ttsuoMEN LUONTO J / HO J'I. Mutta kuinka kauan . Takaisku oli myös Koilliskairan jättäminen valtioneuvoston kansallispuistokomitean mietinnön pohjalta tekemän periaatepäätöksen ulkopuolelle. Erämaa on toistasataa kilometriä pitkä, leveys vaihtelee kymmenen ja kuudenkymmenen kilometrin välillä. Rolf Oinonen Koilliskairan kohtalon hetket Koilliskaira on tunturien, metsien, soiden ja pikkuvesien sopusointuinen mosaiikki. Vuonna 1972 luonnonsuojelijat keräsivät 100 000 kansalaisen nimet Koilliskairan kansallispuiston perustamisehdotuksen tueksi. Koilliskairasta on kamppailtu parikymmentä vuotta . Nyt hanke on taas myötätuulessa paljolti Sodankylän kunnan kiitettävän kaukokatseisuuden ansiosta. Koilliskairan kansallispuiston perustaminen on eräs ympäristövuoden tavoitteista. Koilliskairan kansallispuiston perustaminen on myös 160 kansalaisjärjestön yhteisen ympäristövuoden 1980 päätavoitteita . Tuorein on Sod ankylän kunnan ehdottama rajaus. LUONTO KARUA , MUTTA VAIHTELEVAA Koilliskairan kallioperä koostuu valtaosin niukkaravinteisista granuliiteista ja graniittisisLa gneisseistä, joten kasvillisuuskin on vähälajista ja karuilla paikoilla viihtyvää sekä Kitisen ja Ivalojoen seudut lännessä että itärajantakainen Saariselkä ovat kasviltoltaan 107. Koilliskaira on vasta 1970-luvulla kielenkäyttöömme kotiutunut yhteisnimitys Raututunturien-Saariselän tunturiseudulle , Itäkairan metsäerämaalle ja Sompion soille . Hietapää . Maastossa tietöntä , kirveenkoskematonta ja asumatonta selkosta riittää joka tapauksessa vielä tänään Inarin kaakkoiskolkilta Sodankylän ja Savukosken yli itärajaa seuraillen kauas Sailaan
Pikkupurot ja joet tuovat vaihtelua Koilliskairan eteläosien suurpiitteisiin metsäerämaihin. SUO MEN LUONTO J/80 )9. vsk.. Peskiselät. rikkaampia. Vaikka karu maaperä köyhdyttääkin kasvillisuutta, niin vaihtelevat korkeussuhteet luovat vastapainoksi monia kasvillisuustyyppejä . Erityisesti suoluonnon ja tunturikasvillisuuden osalta Koilliskaira täydentäisi tärkeällä tavalla nykyisiä kansallisja luonnonpuistojamme . Tähän saattaa osatekijänä olla mannerjäätikön myöhäinen vetäytyminen Koilliskairasta; monet tunturikasvit eivät ehkä ilmaston lämmettyä ole enää saaneet jalansijaa. Erityisesti eteläiset ja pohjoiset, mutta myös itäiset ja läntiset kasvillisuuspiirteet vaihettuvat täällä ja monet lajit kasvavat joko eteläisillä tai pohjoisilla rajoillaan . Valtaosa Koilliskairan eläimistä on taigalajistoa , pohjoisissa havu108 Järviä on vähän, suurimmat ovat Kopsusjärvi (kuvassa) ja Luirojärvi. Metsä-Lapin ja Peräpohjolan suoja metsäkasvillisuusvyöhykkeiden raja kulkee seudun läpi ja useat itäiset kasvit ovat levinneet Koilliskairan tunturiselänteitä tai jokilaaksoja pitkin . Koilliskairan kasvi tieteellistä kiinnostavuutta nostaa sen toimiminen vedenjakajana sekä sijainti kasvien leviämisreittien risteyksessä. Taustalla Nattaset ja Sompion luonnonpuisto
Päiviä vaatineiden rannattomien aapojen jälkeen voi vaeltaa viikonkin metsässä , nousta välillä Nivalle , Niekalle tai Naltiolle tähyämään metsämeren avaruutta. Tunturialueen purot ryöppyävät välillä vuolaina koskina, joista Kallioperä on karua granuliittia, mutta vaihtelevat pinnanmuodot koskikarakin on löytänyt pesäpaikan . Koilliskaira ei enää kiistatta ole läntisen Euroopan laajin yhtenäinen metsäerämaa tämä arvonimi kuulunee nykyisin Lemmenjoen yksi totisemmille, männikköisille selkosille. Tänään Pohjoismaissa on jo useita Koilliskairaa laajempia erämaita Ruotsin ja Norjan rajaseudun tunturimaat sekä omat Ylä-Lapin tunturikoivuerämaamme. Ilvekselle seutu on jo hieman liian pohJo1sta , vain yksittäiset kulkijat ulottavat vaelluksensa tänne asti . Linnuista ovat mainittav1mpia maakotka, merikotka, muuttohaukka , tunturihaukka , pikkusirkku sekä punakuiri ja monet muut soiden lajit. Näätä ja saukko ovat seudun kanta-asukkaita. Siellä on Karhuselkää ja Repoaapaa , Kärppäkuusikkoa ja Jouttenrämiää, on taimenvesiä ja hillasoita , hirvimetsiä ja metsomatta, harjuja ja kankaita kulkea , on polkuja tarvitseville, keloja , nuotiosijoja ja autiompia. Vain järviä on niukalti , mutta ne ovat sitäkin kauniimpia, Luiro ja Kopsus ylinnä. Tunturien kupeilla kristallina ryöppyävät purot tummenevat alamaissa hiljaisiksi metsäjoiksi. Koilliskairan arvo ei juonnukaan mistään sen yksittäisestä erikoispiirteestä, vaan sen monipuolisuudesta hakkuiden ja teiden typistämänäkin se on luonnontyyppien moninaisuudessa, maisemien ja retkeilymahdollisuuksien runsaudessa sekä historian värikkyydessä ylivertainen erämaittemme joukossa, mitä luultavimmin koko Pohjolassa. Sompion asuttanut suomalaisväestö , johon oli sekoittunut metsäsaamen verenperintöä , harjoitti sekin eräkulttuuria p1e01muoto1sen maatalouden 109. Kaikki neljä suurpetoamme elävät myös Koilliskairassa. hellekään Kölin rehevyyttä. Metsästävä ja kalastava metsäsaamelaiskulttuuri menestyi Koilliskairan suojissa viime vuosisadan alkuun asti. KULTTUURIN HENNOT JALANJÄLJET Nykyinen Koilliskaira on sen valtavan tunturilakeuden ja metsämeren viimeinen lahdeke , josta vasta viime sodat karkoittivat ikivanhan kolttakulttuurin ja josta Samuli Paulaharju 19 30-luvulla ja A. Metsien, tunturien ja aapojen sopusointuista kokonaisuutta kirjovat tunturien elottomat rakkahuiput, vehmaat purolaaksot, tasaiset tunturinummet ja louhuiset kurut , valoisat mäntykankaat, synkän kosteat korpikuusikot. luovat silti monipuolisen kasvillisuuden. Jylhyydessä Koilliskaira häviää Sarekille ja Kevolle , eikä sen kasvillisuus yllä läsuoME LUONTO J/ 80 J9. Paratiisikuru. vsk. metsissä elämään sopeutunutta väkeä. Järvinen vielä sotien jälkeenkin ammensivat innoituksensa luontoa ja siinä eläviä ihmisiä kuvaileviin mestariteoksiinsa. Karhuja on eniten, noin 30-40, mutta susi, ja ahma sitä vastoin tallustelevat vain muutamin yksilöin. Lumikurunoja. E
Viimeinen majava ammuttiin 1872 ja viimeinen villipeura n. T ulppion konesavotta 19121916. RETKEILI]ÄN TOIVEET TÄYTTYVÄT Eräretkeilyn nuoren historian jälkiä ilmentävät syvään uurtuneet polut, kuluneet leiripaikat ja upouudet kämpät. Tunturien kupeilla on monin paikoin porrasma1s1a jaatikön lievevirtojen uurtamia uomia, selvimmin Vuomapäällä. Näissä maiseRoskaantuminen ja kuluminen ovat sitä vakavampia ongelmia, mitä lähempänä maantietä kämppä on. 1961 Suomen Matkailijayhdistys, Suomen Latu ja Suomen luonnonsuojeluyhdistys ehdottivat Saariselän säilyttämistä tiettömänä eräretkeilyalueena. Jo aikaisemmin alueen kautta olivat kulkeneet mm. ,sk_. 1950-luvulla pieniä retkeilijäryhmiä , erityisesti Suomen Matkailijayhdistyksestä. Koko Vongoivaja Jaurijoen laakso on väkevää kerrontaa jäätiköiden ja sulamisvesien työstä. sa pansataavuounen pennne, osittain peuranpyynnin kanssa yhteinen. 1961 Ylikemin aluemetsänhoitaja Väinö Hyhkö ehdotti , että Savukosken pohjoisosaan perustettaisiin 60 x 20 km laajuinen ItäLapin kansallispuisto. Monien mannerjäätikön salpaamien jääjärvien rantaviivat ja purkautumisuomat erottuvat selvästi sekä maastossa että kartalla. . Jacob Fellman , Lönnrot ja Castren. Peitsi-lehti 11 11964 esitti Saariselän retkeilyalueen ja PohjoisSavukosken rauhoirusalue-ehdotusten yhdistämistä erämaakäytävällä. 1963 ehdotti maanm1ttausms1nööri Kalevi Routala Sallan Sorsaruntunn ympäristöineen luonnonsuojelualueeksi. Urpo Huhtasen , Mikko Kilven ja Martti Montosen kirja ,, Lapinkorpi ,, puolusti SaariselänItäkairan alueen säilyttämistä tiettömänä erämaana. Toimittaja Pentti H. Perusteluina Metsä-Lapin ja Nuortin luonnonkauneus ja alueen sijainti ns. Vielä tänään poronhoito vanhoine ja uusine rakennelmineen ja menetelmineen on seudun elävintä kulttuuria liki 20 000 poroa laiduntaa sen maisemissa. Mutta perinteisten toimintojen jäljet ovat vieläkin rikkaina näkyvissä. Rosberg). tukena oli erämaiden nautinta. 110 Koilliskaira vapautui mannerjään alta idästä alkaen n . missahan suomalainen eräretkeily alkoi 1950-luvulla. Jaettiin paliskuntiin 1902. Metsä nhoitaja Pertti Hokajärvi esim laajempaa (15 000 ha) Hirvasjoen puistometsää. Lapin paliskunta esitti Suomun laakson rauhoittamisra hakkuilta 1964. Poronhoitoaluetta 1870-luvulta alkaen. Tikkanen teki Lapin Kansassa saman ehdotuksen. Jätehuollon järjestäminen onkin tulevan kansallispuiston hallinnon ensimmäisiä tehtäviä. Retkeilijällä on Koilliskairassa mainio tilaisuus perehtyä jääkauden jälkiin. Kirjoissa perinne elää parhaiten Paulaharjun Sompio-teoksen sivuilla. Ensimmäiset tieteelliset tutkimusmatkat alueelle 1890-luvulla (Ragnar Hult ja J.E. Saamelaisaika elää puolestaan vanhoissa taruissa Akmeelista Laurukaiseen , paikannimissä sekä Sompiojärven Juikentän muinaislöydöissä. Itäkairaa halkova , muinaisen jäänjakajan kohdalle kasautunut harjujono on kiehtova reitti erämaan Erämaasta kansallispuistoksi 1963 rajaylikersantti Niilo AlaKotila ehdotti Nuortin kanjonin (12 000 ha) rauhoittamista. nollarajan takana. SUOMEN LUONTO 3 / SO 3'! . 1900. Hieman myöhemmin ehdotti Sallan aluemetsänhoitaja Orva Luoto Hirvasjoen laakson säilyttämistä aarnialueena. Sompiolaisten pyyntialueena 1700-1900. 1958 ilmestyi Kullervo Kemppisen "Lumikuru" , joka sai aikaan todellisen retkeilijävyöryn. Saamelaisten ja heidän esi-isiensä pyyntimaana siitä 1700-luvulle asti. Sompiolaisaika on vielä tuoreena vanhan polven muisteloissa , itse elettynä. Kalottialueen tutkijoiden konferenssi suositteli 1963 Itä-Lapin kansallispuiston perustamista. Helmenkalasrusta ja kullanetsintää. Julistettiin suojametsäalueeksi 1922 , suojametsän raja määriteltiin 1939. Pohjois-Suomen vesioikeus antoi luvan Lokan tekojärven rakentamiseen 1966. Vasta toinen maailmansota tuhoineen ja Sompion kylien hukuttaminen Lokan altaaseen tyrehdyttivät ammattimaisen eränkäynnin , kullanhuuhdonnan, helmestyksen ja suoniittyjen käytön. . 900010 000 vuotta sitten. Poronhoidolla on Koilliskairas
Suomen luo nnonsuojelu yhdistys tunnusteli m ahdollisuuksia puiston laajentamiseen Neuvostoliiton puolelle . Luimatta. Suoseura ja Suomen luonnonsuojeluyhdistys täydensivät em . 22 . m •) ja ryhdyttiin selvittämään hankkeen kansantaloudellista merkitystä. Se on vetäytynyt syrjään halu2. Luo nto-Liiton kansalaisadressin ' ' Koilliskaira kansallispuistoksi'' allekirjo itti 101 000 ihmistä. Sousi siellä sentään joutsenkin poikineen. Paljon puhuttu Saariselän kuluminen osoittautui ikäväkseni todeksi. Suosituin on edelleen helppokulkuinen Saariselkä. Nuortin vartta lukuunottamatta koko ltäkaira on vielä erämaata. 6. Rakentamalla polkuja, pitkoksia ja portaita voidaan retkeilijöitä ohjata paljon paremmin kuin kielloilla ja siten vähentää maaston kulumista . Adressi luovutettiin eduskunnalle v. vsk . .2. Lokakuussa 1972 julkaistii n selvitys alueen virkistyskäytöstä Ja 1976 puun tuotosta . m •. Siulanruokcu Jaurujoella . 1971 lopussa. Valtioneuvosto päätti 1978 uusien kansallisja luonnonpuistojen perustamisesta ; Ko illiskairaa ei m ainittu mutta Värriön luonnonpuisto (JO 000 ha) sisältyi päätökseen. amatta ottaa vastuuta alueiden te·;; "' hokkaasta huollosta tai suojeluarvojen vaalimisesta. D 111. Metsähallitus kielsi 1969 kaiken metsätaloudellisen toiminnan Koilliskairan alueella Kopsusjoen ja Jaurin hakkuita lukuunottaSUO MEN LUONTO J/ 80 .\'! . Satunnaisista tungoksista huolimatta omaa rauhaa löytyi heti , kun poikkesi totutuilta reiteiltä Vongoivalla ja Anterilla sai poluillakin kulkea yksinään. Retkeilin itse menneenä kesänä Koilliskairassa pari kuukautta . Metsäh allitus asetti Koilliskai ratoimikunnan. 1978 Metsähallitus kumosi kymmenen vuotta voimassa olleen toimenpidekiellon Koilliskairan alu eella Saariselkää lukuunottamatta . Maailman luonnon saau on Tunturiluuta oli vastikään pyyhkäissyt autiomajojen ympäristöt ja kaikkialla oli miellyttävän siistiä: Selvä osoitus siitä, että tehokas huolto pystyy pitämään seudun kunnossa ja samalla vihje metsähallitukselle retkeilyal ueiden huollon tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Koilliskairassa yöpyy maastossa tai autiotuvilla vuosittain noin 10 000 kulkijaa. Toimikunta jätt i 1972 loppuvuodesta kompromissiehdotuksensa , jossa rauho itusalue (464 000 ha) jaetaa n vyöhykkeisiin . Eriävässä mielipiteessää n toimikunnan jäsen Erkki Kellomäki arvosteli hakkuurojärvellä vallitsi aJotttain markkinatunnelma , koirat haukkuivat ja rippikoululaiset kiljahtelivat kilpaa kuikkien kanssa. Väistämättä tulee mieleen , että metsähallitus juroo niin Koilliskairan kuin muidenkin kansallispuistohankkeiden kans'§ sa. sydämeen Korva tunturin juurelle. Y mpäristönsuojeluneuvosto esitti 197 3 Koilliskairan kansallispuiston perustam 1sta. jolloin ensi kertaa kaikki asianomaiset kokoontuivat yhteen . Marraskuussa 1967 Peräpohjolan piirikuntakonttori teki vastaehdotuksen : 204 000 haja 5.4 milj . Luppo-Matilla apulaisineen on ilman lisävoimaa toivoton työmaa. työryhmän ehdotusta Luiron , Nuortin, Värriön ja Tuntsan latvojen suojeluehdotuksilla. joista useilla harj oi tettaisiin metsätaloutta. Elokuussa 1969 järjesti Nuorison retkeilyn tuki ulko ilupäivät Jauru joen varteen. Maaliskuussa 1967 Suomen Luo nnonsuojeluyhdistys ehdotti ItäLapin kansallispuiston perustamista (550 000 ha, arvio itu puum äärä 20 miljoonaa m ;)_ Kesäkuussa ehdotusta tarkennettiin (450 000 ha, 14 milj. m ' . Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen työryhmä sai kesäkuussa 1968 valmiiksi oman ehdotuksensa: 380 000 haja 11 milj . Metsähallitus ilmoitti pidättyvänsä uusista hakkuista alueella. Koilliskairahankkeen kansantaloudellista merkitystä selvitettiin. ensimmäisenä tasavallan presidentti . Sodankylän kunta esm1 1980 Koilliskairan kansallispuiston perustamista. Syvimmän rauhan tavoittaa Sorvortan kämpättömässä kairassa, josta Maskaselän hakkuiden jälkeen tusuunnitelmia ja esitti alueen rauhoi ttamista kansallisp uistona . Kunnat esittivät voimakkaita vastalauseita kansallispuistohankkeesta. Syvään tallatut polut johtivat kämpältä toiselle ja etenkin länsiosien autiomajojen ympäristöt olivat kuluneita ja kelot kadonneet kilometrien säteellä. Itäkairan suosio kasvaa kuitenkin koko ajan; emyisesti Nuomijoki vetää rannoilleen kesäisin tuhatpäiset kalastaiaioukot. Kansallispuistokomitea esitti kesällä 1978 Koilliskairan kansallispuiston (320 000 ha) kiireellistä perustam 1sta
ErämaaJa perusosan ohella puistossa olisi muitakin alueita: Luonnonvaraisella alueella eli kansallispuiston pääosassa luonnon kehitykseen ei puututa muutoin kuin sammuttamalla kuloja. Varsin kelvollisilta kunnan kaavailut näin etelästä katsoen tuntuvat lupamaksua lukuunottamatta. lee Itäkairan sydän . Kunnan esittämä rajaus myötäilee Lapin seutukaavaliiton 1. D. Sen ottaminen mukaan Lapin seutukaavaliiton esittämällä tavalla vahvistaisi puiston erämaaluonteen säilymistä. Perustam ista o n kunnan mielestä valmisteltava laajalla katselmuksella, jossa selvitetään hankkeen kunnallistaloudelliset vaikutukset ja ratkaistaan tarvittavat korvaukset. Työpaikkoja puisto vähentäisi Sodankylässä noin 15 ja Savukoskella 30. Toista muutosta olisi syytä harkita Nuortin kohdalla kunnan ehdotuksessa jokilaakso halkaistaisiin pitkittäin kahtia . Sodankylän ehdotuksessa on Sorvorcan kai ra jätetty pois. Metsätaloudelle Sorvortan suojelu ei ole suuri uhraus, sillä enin osa siitä on joko suojametsää tai vaikeakulkuista. Osa kulttuuritanhuvista pyritään entisöimään ja hoitamaan kansatieteellisinä ja kulttuurihistoriallisina nähtävyyksinä. Suurta tappiota tuskin syntyisi , jos rajaa vaikka vähän siirrettäisiin etelään , jotta laakson reunametsätkin säilyisivät. Opastuskeskukset ehdotetaan sijoitettavaksi Vuotsoon , Lokkaan ja Marttiin. Tuloverojen m enetys olisi kunnalle noin kolminkertainen metsämaan tuoton aiheuttam aan verotulojen vähentymiseen verrattuna. Pohjoisessa on tehty kaksi aloitetta: Lapin seutukaavaliiton ehdotus ja Sodankylän kunnan suppeampi , mutta yksilöidympi tämän vuoden maaliskuussa esittämä vaihtoehto . Samoin historialliset paikat (kämpät , rauniot , viepperhaudat) säilytetään . Palvelualueista Sodankylän esityksessä tärkeimpiä olisivat viitoitetut polut ja moottorikelkkareitit sekä lyhyet luontopolut. NORDENSKIÖLDIN HENGESSÄ A. Aloite tähän suuntaan on jo tehtykin Lapin seutukaavassa, jossa se on merkitty MM2-vyöhykkeeksi . Nyt m eillä on ehkä vi imeinen tilaisuus näy ttaa mitä Koilliskairan taulusta olemme valmiit m aksamaan . Kansallispuiston etelärajan suunnittelu olisi syytä kytkeä mitä pikimmin metsähallituksen aikomiin Maskaselän hakkuisiin. osan (SU, 5 30-alue) suunnitelmaa . E. Korvaukset verotulojen vähenemisestä on lailla turvattava ennen 11 2 puiston perustamista. Vielä nykyään o n sellaisia tauluja maan enimmissä osissa , mutta selvää o n , että ne päivä päivältä yhä enemmän häviävät. Joon1a mu10a1saJan mestann taulusta , missäpä hinnassa ei vuosisadan kuluttua ole todellinen kuva isänmaasta sellaisena kuin se muinoin oli , kun pellon ala oli vielä pieni, kun vielä oli viljelemättömiä rantoja ja kirveen koskematonta metsää . Savukosken luku muunnettuna Helsingi n mittakaavaan merkitsisi 10 000 työtöntä . Paikallisille asukkaille poronhoidon, metsästyksen , kalastuksen ja marjastuksen vaatima leiriytyminen ja tulenteko olisi luvallista m yös perusosassa. Suuri uhraus ei tällaisten kuvien säilyttämine n jälkimaailmalle kuitenkaan olisi. Koska nykyään maksetaan mii. Nordenskiöld vmm JO vuonna 1880 ajatuksen kansallispu1stoJen perustamisesta m aahamme : '' Etäisimpienkin maakuntien kautta risteilevät rautatiet ja sähkölangat ; sahoja ja monenlaisia muita tehtaita perustetaan kauas salolle ja kokoavat ympärilleen ikivanhaan eräm aahan lukuisaa asutusta, metsiä kaadetaan , uusia metsäpu istoja istutetaan on jotam painostavaa siinä tunteessa , että jälkeläisemme tuskin voivat saada selvää käsitystä isiensä maasta. Perusosassa tulenteko ja leiriytyminen olisi sallittua vain osoitetuilla paikoilla , erämaaosassa rajoituksia e1 olisi , mutta entyistä varovaisuutta ja siisteyttä on noudatettava. Kansallispuisto jaettaisiin perusosaan ja erå'maaosaan. Kuntien ulkopuolisilta perittä1sun pääsym aksu. Ja voiton puolelle kunnat jäävät varmasti porotalouden säilyessä ja elpyessä. '' Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Nordenskiöldin yllä lainatusta puheesta. . SODANKYLÄN KUNNAN EHDOTUS Koilliskairan suojelua ovat ajaneet lähinnä etelän ihmiset viimeksi 90 kansanedustajan voimin. Mikäli metsähallitus suostuu vähentämään työpaikkoja vain sitä mukaa kuin uusia syntyy , lienee työllisyysja verokysymys ratkaistu . Kufttuurialueisiin kuuluvat perinteisten m aankäyttötapojen luomat maisemat ja ympäristöt , kuten poroerotuspaikat, niityt ja vanhat asuinpaikat. Katselmuksen saadökset on laadittava siten , että kansalaisten mahdollisuudet esittää vaatimuksensa taataan ja että katselmusmiesten lausunnosta on mahdollista valittaa ennen puiston perustamista koskevan lakiesityksen antam ista eduskunnalle. Puiston perustamisen yhteydessä o n tehtävä päätös myös siitä, miten työpaikkansa menettäville ihmisille saadaan uutta työtä . Kyllä kai valtiolla sentään on varaa kansallispuistojen ylläpitoon ilman pääsymaksua ) Luonnonsuojelulakiin on tulossa muutos, joka tekee mahdolliseksi m yös rauhoituksessa m enetetyn metsäveron korvaamisen kunnille. Tavoitteena tulisi olla Koilliskairan ja suunnitellun Värriön luonnonpuiston välisen yhteyden säi lyttäminen erämaajuonteella. Luonnonhoitoalueilla voidaan varovasti edistää luonnon toipumista hakkuista ja kulumisesta . Pinta-alaksi ehdotetaan 2 300 km 2 , josta 1 400 km 2 on Sodankylän , 800 km 2 Savukosken ja 100 km 2 Inarin kunnassa. Maskaselän käsittely siten , että Törmaojan kurut , Haukij ärve n aavat ja Nuortin varret säilyvät erämaisma onkin melkoinen haaste metsäammattimiesten mon10a1skäytöllisille taidoille. Arvioiden mukaan Sodankylä menettäisi no m 100 000 Ja Savukoski 200 000 veromarkkaa
Metsäsammalissa ja kantojen nokissa olevia kirkkaankeltaisia limamöykkyjä kutsui vanha kansa paran voiksi, paran paskaksi tai paran oksennukseksi , joista paran voi on vakiintunut tämän poikkeuksellisen kookkaan limasienen nimeksi. limasienet ovat pieniä ja kätkeytyvät karikkeeseen ja lahopuun rakosiin. limasienet ovat pieniä ja mitättömiä, mutta monet niistä ovat koreanvärisiä ja siroja. Samaan tahtiin jakautuvat tumat ovat tehneet niistä syöpätutkimuksen tärkeän koe-eliön. Mutta limasienet ovat jotakin aivan muuta: niiden elämänkierto ja rakenne ovat niin merkillisiä, etteivät tutkijat vieläkään tiedä, sijoittaako ne eläinvai kasvikuntaan. Marja Hå"rkönen Paranvoi ja sudenmaito Kaunis noin millimetrin korkuinen Physarum psittacinum -limasieni on melko harvinainen. Para oli muinaissuomalainen henkiolento, joka teki omistajalleen pikku palveluksia, esim. Tästäköhän johtuu , että ne ovat saaneet peräti vähän huomiota osakseen niin tutkijoilta kuin luonnon ystäviltäkin. Eivätkä ne ole vallan hyödyttömiäkään: syövät bakteereja ja itiöitä ja hoitavat siten osansa hajottajina luonnon ikuisessa kierrossa. Suomesta on löydetty 147 limasienilajia. Yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti niitä ei voi pitää merkittävinä: niitä ei syödä , ne eivät SUOMEN LUONTO 3/ 80 3'! vsk. maitopara hankki mai113. limasieni jo nimenäkin herättää epäluuloisia tunteita ja vie ehkä ajatukset limanuljaskaan ja muihin limaisiin sieniin. Monet niistä ovat niin kauniita, että tyydyttävät keräilijänsä kauneudenkaipuuta siinä kuin perhosetkin. aiheuta tauteJa eivätkä ole tuholaisia
voi ei niille kelpaa. ITIÖSTÄ ITÄÄ PARVEILIJOITA Limasienten yksisoluisista, useimmiten pallomaisista itiöistä purkautuu ulos 1-4 protoplastia. Vedessä ne kehittyvät kaksisiimaisiksi parveilijoiksi , flagellaateiksi. LIIKKUVA LIMAKKO Useimpien lajien limakko kasvaa paljain silmin erottuvaksi ja saattaa saavuttaa muutaman neliösentin , jopa neliömetrin koon. Limakkopahka pysyy hengissä useiden vuosien ajan, ja kostuttuaan se imee vettä ja virkoaa muutamassa tunnissa . Ravinnonetsinnässään limakko on saatu houkutelluksi suodatinpaperin läpi. 1800-luvun puolivälissä de Bary selvitti limasienten elämänkierron. 1800luvulla kuitenkin tehtiin hämmästyttävä havainto: limasienten itiöpesäkkeet eivät kasvaneetkaan sienirihmoista kuten muilla sienillä, vaan pesäkkeet kehittyivät itsestään liikkuvasta limasta. Väri vaihtelee samallakin lajilla jonkin verran. Reinholm kertoo vuonna 1851 kirjassaan "Suomalaisia kasvunimejä ": "Emäntäin kateus toinen toistansa kohtaan sen mainion Paran synnytti emäntänsä puolta pitämaan. Edestakaisen valumisen tuloksena limakko kuitenkin etenee hiljakseen viuhkamainen reuna edellä. Sudenmaidon itiöpesäkkeet näyttavat pieniltä maamunilta ja niinpä limasienet luokiteltiinkin kupusieniin . 114 Jätti limasienten joukossa sudenmaidon iciöemiä lahokannon kyljessä. MUODONMUUTOS Ikäännyttyään limakko ryömii jollekin avoimelle paikalle, lahopuun kaarnalle , karikkeen pintaos11n tai kiipeää elävien kasvien versoille muodostamaan itiöpesäkkeitä. Pian tumatkin yhtyvät ja syntyy yksitumainen solu . Jos limakkoa koskettaa , se hajoaa ja sormeen jaa pehmeää, kiiltävää limaa , kuin jogumia. Ne voivat jakaantua useita kertoja kahdeksi, ja koko parveiluvaihe kestää muutamasta tunnista useaan vuorokauteen. Silloin kuvattiin nykyinen Lycogala epidendrum nimellä Fungi cito crescentes. ,sk.. Hän katsoi limasienten olevan lähempänä amebamaisia alkueläimiä kuin sieniä ja antoi ryhmälle nimen Mycetozoa. Solun tuma alkaa jakautua ja soluliman määrä kasvaa: syntyy nuori limakko eli plasmodi. Limakko vetäytyy kasaan ja menettää vettä. Lopulta parveilijat hakeutuvat pareittain rinnakkain ja niiden solusisällöt yhtyvät . Myksamebat voivat muuttua flagellaateiksi Ja päinvastoin. Tällöin lima hajaantui ja tumat tunkeutuivat jopa läpimittaansa pienemmistä huokosista paperin toiselle puolelle, missä limakko taas kokoontui entiselleen . Jos ravinnottoman agarhyytelön pinnalle vetäisee bakteerikasvustoon kastetulla siveltimellä jäljen , ryömii limakko jälkeä pitkin ja käyttää bakteerit ravinnokseen . Sen ympärille muodostuu kova seinä. Vastaavalla tavalla limakko etenee myös luonnollisessa ympäristössään , lahopuussa tai karikkeessa. Limakko kasvaa, muodostaa vähitellen ulokkeita ja saa lopulta viuhkamaisen muodon . toa, voipara voita. Koska limakossa on runsaasti samassa kehitysvaiheessa olevia rumia eivätkä väliseinät haittaa niiden tarkastelua, limasieniä käytetään tumanjakaucumistutkimuksissa, varsinkin selvitettäessä syöpäkasvaimien syntyyn johtavia tumanjakautumisen häinö1tä. Koko lima kuivettuu ja kutistuu, tumatkin noin puoleen alkuperäisestä koostaan . Viisikymmenkertaisella suurennuksella näkee helposti liman vilkkaan, rytmisen virtailu n . Limakot on saatu nauttimaan myös sienten itiöitä, keitettyä munaa ja pihvilihaa, mutta esim. Limakon kulkua jää osoittamaan sen eritteistä muodostunut pintakelmu. Tietyssä haara n kohdassa virtausta jatkuu yleensä puolisen minuuttia, sitten virtaus hidastuu ja lopulta lakkaa noin 15 sekunniksi ja alkaa sitten uudestaan, nyt päinvastaiseen suuntaan. Kuivemmassa ympäristossa ne muuttuvat amebamaisiksi, ns . Limakon eri reunat voivat virrata eri suuntiin , jolloin limakko jakaantuu kahdeksi; erilleen Joutuneet limakot v01vat taas myöhemmin yhtyä. LIMAKKO ATERIOI Vircauksella tuntuu kuitenkin olevan päämäärä. Sudenmaico on hyvin yleinen ja helposti löydettävissä syyskesällä lahopuulca. Tämä sudenmaito on paranvoin ohella ainoa limasieni, jolla on suomenkielinen nimi. Limakko kokoutuu kasaksi ja muotoutuu vähitellen lisuoMEN LUONTO J/ S(I l 'J. LIMAKKOPAHKANA YLI HUONOJEN AIKOJEN Kylmien tai kuivien aikojen yli limakko selviytyy muuttumalla lepovaiheeksi , limakkopahkaksi eli sklerootioksi. Kummankinlaiset parveilijat syövät bakteereja. '' KUMMA KUPUSIENEKSI Maailman vanhin kirjoitettu tieto limasienestä on tiettävästi vuodelta 1654. Limakko voi olla lähes väritön, mutta useimmat limakot ovat huomiota herättävän värikkäitä: keltaisia, oransseja, punaisia tai mustia. Forsman kirjoituksessaan "Tarullisia tutkimusaiheita kotimaisen kasvistomme ja kasvinimistömme alalta" tietää antaa jopa ohjeita miten menetellä, jos löytää paranvoin: " Jos tämmösen tapaa ja sitä alakivellä pieksee leppäsillä vitsoilla, tuottaa se kipua sille henkilölle, jolla on para. Sen koommin ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, mihin kohtaan eliökunnan järjestelmässä nämä olennot tulisi sijoittaa. Kun ruokaa on , liman maara kasvaa kaiken aikaa , ja välillä, aina samanaikaisesti, kaikki tumat jakautuvat. myksameboiksi
Jos merkitsee paikan, seuraavana päivänä löytää sporangiot valmiiksi kehittyneinä, kuivina ja hauraina, mutta silloin ne ovat vaikeita huomata. ma1s10a kiilteleviksi nupeiksi . Limasienten kaukolevintä on ilmeisen tehokasta, koskapa niissä on runsaasti ns. Itse olen pyrkinyt selvittelemään limasienten ekologiaa myös SUOMEN LUONTO .\ I HO .\'! . Tuloksena on ollut paljon runsaampi lajivalikoima kuin vastaavalla viljelmämäärällä Suomesta. järjestelmällisillä viljel ykokeilla. Plasmodikarppi on harjumainen , usein mutkainen ja haarova pesäketyyppi. Hauraita sporangioita e1 voi säilyttää paperikuorissa, vaan pikkurasioissa, esimerkiksi tulitikkurasioissa. Jopa 75 vuotta vanhasta kokoelmanäytteestä otetut möt on saatu itämään . Joskus taas vastavalmistundlle limasienten itiöpesäkkeille kasvaa heti homeita, niin että pesäkkeet lopulta tuhoutuvat täysin , itiöistäkin jää vain repaleet jäljelle. Limasienten itiöt ovat myöskin osoittautuneet paremmin kuivuutta kestäviksi , kuin useiden muiden mikrosienten itiöt. Vuorokauden kuluttua kaadetaan liika vesi pois ja aletaan päivittäin preparointimikroskoopin tai suurennuslasin avulla tarkkailla ilmestyykö maljaan limakoita tai itiöpesäkkeitä. LIMASIENTEN TUTKIJA KONTTAA JA KURKKII Parhaiten limasieniä löytää syyskesällä ja syksyllä muutama päivä voimakkaiden sateiden jälkeen lahokannoilta sekä maassa lojuvilta rungoilta ja oksilta. sudenmaidon sisältä löytää usein toukkia kuin sienistä ikään. Sellaisina niitä ei kuitenkaan voi tunnistaa . Joskus limasienet saattavat aterioide esim. Limasienillä on luonrfossa vihollisiakin . Kun kasvualusta on kuivunut , ja huolehditaan siitä, etteivät pikkuotukset pääse syömään näytteitä , ne säilyvät sinällään . Eetaalioksi kutsutaan useista yhteensulautuneista sporangio1sta syntynyttä tyynymäistä pesäketyyppiä. Yleensä ne itävät kastuttuaan , mutta vain osa itiöistä kerrallaan . Kokoelmissa voi havaita monenmoisten ötököiden käyvän halukkaasti limasienten kimppuun. Itse etsin parhaillaan kosteakammioviljelmien avulla limasieniä Afrikan savannialueelta, Gambiasta peräisin olevista kasvijätteistä. Toisten on saatava välillä kuivua ja vasta uudelleen kastuttuaan ne itävät. Kosteakammioviljelmien avulla olen päätellyt, että aarnimetsän puiden kaarnoilla elää paljon monipuolisempi limasienilajisto kuin talousmetsän. Limasienten itiöillä ei ole mitään sisäistä rytmiä , joka saisi ne itämään tiettynä vuodenaikana. 115. Sekin on saatu enimmäkseen vain keräilijöiden näytte1s110 kirjoittamista kasvupaikkatiedoista. Mielestäni on liiallista asioiden yksinkertaistamista se kirjallisuudessa usein esitetty yleistys, että limasieniä on kaikkialla , missä on kosteutta ja lahoavaa kasvimateriaalia. ~]3'3'>-' ltiöistä kuoriucui parveilijoica, jotka märässä ympäristössä ovat kaksisiimaisia flagellaaneja (kuvassa), kuivemmassa ameebamaisia. Limasienten itiöpesäkkeitä on kolmea päätyyppiä. kosmopoliitteja, kautta maapallon levinneitä lajeja. Esim. Limasienten ja eräiden homeiden välillä voi havaita varsinaista olemassaolon taistelua. Eräät limasienet ovat kooltaan niin pieniä, etteivät erotu paljaalla silmällä. Tällöin luonnosta kerättyä kariketta, lantaa, puun kaarnaa tms. Koska niiden itiöitä on kuitenkin lähes kaikkialla , voi niitä saada kehittymään ns . Yleisin on perällinen tai perätön nuppimainen tyyppi , sporangio. Helpoiten huomaa limakot ja epäkypsät, vielä limaisina kiiltelevät sporangiot. Täällä ne viettävät hiljaista kätkettyä elämää nauttien ravinnokseen niitä elollisia hiukkasia , joita kussakin ympäristössä on tarjolla. Niitä tarttuu joskus aerobiologien itiöja siitepölypyydyksiinkin. Limasieniä on tapana kerätä kokoelmiin siten, että puukolla irrotetaan pala kasvualustaa itiöpesäkkeineen. Tämä ilmeisesti takaa sen, että osa itiöistä itää sellaisissa oloissa, että koko elämänkierto kerkiää tapahtua ennen seuraavaa kuivaa kautta . Olen myös päätynyt uskomaan, että limasienten joukossa on eräs laji , Paradiacheopsis fimbriata , joka on samalla tavoin saasteenkestävä kuin tunnettu kaarnalla kasvava saastejäkälä Bacidia chlorococca. Sieniaikana metsässä on varmasti limasieniä! Täytyy vain hieman käännellä lahopuita ja kurkkia kantojen onkaloihin. Limasienitutkimuksen vähäisyyttä osoittaa, että joukossa on jopa koko Afrikan mantereelta ennen löytymättömiä lajeja. Tällä perusteella on päätelty, että eräät lajit suosivat lahoa havupuuta , eräät lehtipuuta, toiset kasvavat mieluiten karikkeella , toiset lannalla tai elävien puiden kaarnalla. Nuppien väri muuttuu ja ne kuivuvat: vajaassa vuorokaudessa soluttomasta, hyvin vesipitoisesta limamassasta syntyy yksisoluisia kuivia itiöitä ja soluttomia itiöpesäkkeen rakenneosia. Limasienten itiöt leviävät ilmavinojen mukana. Myxameebat voivat muuttua siimallisiksi parveilijoiksi ja päinvastoin. Trooppisen sademetsän on kuviteltu olevan limasienten paratiisi. "kosteakammio'' viljelymenetelmällä. Sen korkeus on lajista riippuen 0.05 mm :stä aina muutamaan millimetriin . LAHOPUUN JA KARIKKEEN ASUKKAITA Limasienten ekologiasta tiedetään hämmästyttävän vähän. .sk. asetetaan imupaperilla vuorattuun petrimaljaan ja kastellaan tislatulla vedellä. pensselihomekasvustossa niin ahnaasti , että koko limakko saa vihertävän sävyn. Kun viime vuosina eräät tutkijat ovat todella etsineet sieltä näytteitä, limasieniä on löytynytkin paljon niukemmin kuin lauhkeasta vyöhykkeestä sateisina aikoina
SUO MEN LUONTO 3/ 80 ;<J. Kaksi mntia myöhemmin niissä on selvä jalka ja vaaleanpunainen nuppi. Mikroskooppi on limasienten määrittäjälle välttämätön . D 116 Limakko liikkuu kaarevan reunan suuntaan virtaamalla. Useiden limasienten limakot ovat kirkasvärisiä. Limasienet tuntee itiöemän ja itiöiden koosta, väristä ja rakenteesta. Apuna voi lisäksi käyttää laatimaani Suomen limasienilajien luetteloa. Valitettavasti limasienille ei ole suomenkielistä maaritysopasta. Paljon tuntomerkkejä on myös itiöemän sisällä olevissa tukirakennelmassa, kapillitiossa . Liikkuva limakko pystyy puristaummaan esimerkiksi suodatinpaperin tai luonnossa lahopuun hienojen rakojen läpi ravintoa etsiessään tai valmistaumessaan itiöemien muodosmkseen. Luettelon ulkomaiset kirjat ovat meilläkin käyttökelpoisia. vsk.. Comatricha nigran limakko on alkanut kokoonma parin millimetrin korkuisiksi itiöemiksi. Keltainen paranvoi (Fuligo septica) kannon päässä
m Marja Hfirkönen on keirtfinyc monec kaurapuuroc limasienilleen , ja limasienec ovac puolescaan picfineec hfinec leivfissii: Marja viiicceli limasieniscii ja on nyc Helsingin yliopisron kasvicieceen lairoksen assiscenrri. slemsva mpar, i GöccborJ?S Boraniska Triidgårds Naturpark . C. Iowa C itv . 560 s. Arcyria nutans on yleinen muuraman millimetrin korkuinen laji. Stemonites -limasienisukuun kuuluu useita lajeja, joista osa on yleisiä. E. SU0 i\1EN LUONTO j / 80 3 1) vsk 14 tuntia edellisestä kuvauksesta: itiöemät ovat muuttuneet ensin kiiltävän mustiksi ja täysin kypsinä ne ovat himmeäntuskeita. N. Manin . Liscer. A check -lisc of Finnish Myxomvccrcs. 440 s. Zurphen . & A lexopoulos. W . Karstenia 19: 818. Fil. \9;4_ De ncderlandse mvxomycctcn. ). 1976. A . KIRJALLISUUTTA Eliasson. Seuraavan kahden tunnin kuluessa nuppi tummuu. M . 192 5. 11 7 E ] i <;i 0... 3rd ed .. A m onograph of chc Mycecozoa . 1'!69. Listcr. Myxom yceccr. Härkiinen . U. Nä.nne ,; ga-B remckamp. Parin millin mittaisia E Leocarpus fragiliksen g itiöemiä löytää lahopuulta ja elävien kasvienkin pinnalta, jonne limakko on kiivend.: nyt ''aikuistumaan''. G. 19 79. The M~·xom\'Ccces. revised br G
Susi oli tarkkailumme kohteena marraskuun 5. Sutemme ryhtyi porojahtiin kaikkiaan 10 kertaa . Yhdeksän tuloksia tuottamattoman metsästyksen aikana poroa takaa-ajaen kuljetut markat olivat 20 , 60, 150 , 150, 250 , 350, 600, 1050 ja 1400 metriä. Sudenpennut syntyvät Metsä-Lapissa toukokesäkuun vaihteessa, joten , jos kysym yksessä olisi ollut edellisenä keväänä syntynyt yksilö , se olisi ollut vajaa puolivuotias marraskuussa ja juuri iässä, jolloin maitohampaar vaihtuvat aikuishampaiksi. Metsästys jatkui normaalina takaa-ajona vielä 1250 m , minkä jälkeen susi luopui hankkeesta ja kävi levolle . Aiempien Pulliaisen (1965) selvitysten mukaan suden tiedetään kulkevan vuorokaudessa keskimäärin 21 km, joten tämä yksilö ei näistä lajinsa tavoista poikennut. Jäljittämämme susi oli liikkeellä kaikkina muina vuorokauden aikoina paitsi aivan keskiyöllä . Lepopaikat olivat tyypillisesti hiukan ympäristöä korkeammalla ja niistä oli suhteellisen hyvä näkyväisyys . Erkki Pulliainen, Jouko Iivanainen, Martti Laitinen ja Kalle Vaarala Suden elämää porojen keskellä Poromiehet toteavat mielellään, että "sudet ja porot eivät sovi samoille palkisille' '. Kymmenes jahti oli mielenkiintoinen. Levättyään susi käveli yli puolen kilometrin matkan hiukan verta vuotavan poron jälkiä pitkin ennenkuin luopui lopullisesti. 75 km, mutta kaikkia mutkia emme pystyneet vallitsevissa keliolosuhreissa tutkimaan . Sen sijaan oli palkivia poroja ja niiden haaskoja , runsaasti jäniksiä ja elpymisessään pysähtyneitä mersäkanalintukantoja. ja 27. Eräänä vuorokautena se oli kulkenut 19 ja toisena 21 km, mutta kumpanakaan emme saaneet kaikkia mutkia kartoitetuiksi. silloista runsasta myyräja sopulikantaa. Kahdelta vuorokaudelta saimme tarkoin selville suden kulkemat matkat. On vaikea esittää eri biotooppien saatavillaololukuja, sillä susi olisi voinut kulkea esim. Se lepäsi jopa useita kertoja vuorokaudessa. MIKÄ, MISSÄ, MILLOIN Hän ei nostanut jalkaa, vaan laski takapuolensa alas virtsatessaan , joten hän oli mitä todennäköisimmin naarassusi . Tällaisena lepoja tähystyspaikkana saattoi olla jokitörmän päällys, pieni kalliokumpare, matas , juurakon päällys, ison petäjän tyvi ja suon laita. Paikalla kasvoi männikköä, kuusikkoa tai sekametsää. päivien välisenä aikana. vsk.. Joskus se sentään uskaltautui hyppäämään ladun yli. Lunta oli 30-40 senttiä, mutta tuuli peitti paikoin jäljet ja silloin tällöin porot olivat sotkeneet niitä. On harvoin mahdollista tutkia kuinka sudet käyttäytyvät porojen keskellä, jos ne saavat elää ihmisen niitä häiritsemättä. Tämä ei onnistune 5-6 kuukauden ikäiseltä pennulta, joten tyttömme lienee ollut ainakin puolitoistavuotias. Poro oli nytkin lähtenyt pakoon ja lähes sata metriä sutta mukanaan raahaten päässyt siitä irti. Porot kaivoivat pehmeässä lumessa ravintoa männikkökankaiden jäkäliköissä ja miltei puolet suden jäljistä oli samoissa männiköissä. Sutemme suhtautui varsin arasti ja epäluuloisesti niin teihin kuin jopa osittain lumen peitossa oleviin suksenlatuihinkin . Tutkituista jäljistä lähes puolet oli männikössä , neljännes seka118 metsässä, kuudesosa kuusikossa, 6 % soilla, 5 % koivikko-katajikossa , 2 % tunturikoivikossa ja puoli % tunturipaljakalla. Jäljitimme sitä kaikkiaan 120. Näkemämme susi pystyi roikkumaan juoksevassa porossa lähes sata metriä hampaidensa varassa. Tulimme vakuuttuneiksi , että tämä susi oli elänyt elinpäivänsä todellisissa erämaaolosuhteissa tottumatta ihmisen ja hänen laitteidensa ja aikaansaannostensa läsnäoloon lainkaan . Syystalvella 1979 Värriön tutkimusaseman tutkijoilla oli tilaisuus lähes kuukauden ajan seurata yhden suden edesottamuksia porojen keskellä Itäkairan itäosassa. SÖI POROA JA JÄNISTÄ Talvella 1978/79 alueella liikkui muutamia susia, jotka hyödynsivät mm . Susi oli päässyt yllättämään poron ja iskeytynyt sen rakajalkaan kiinni . Nämä pikkujyrsijäkannar kuitenkin romahtivat tuon talven aikana, joten tätä särpimen jatkoa ei nyt ollut saatavilla. Poromiehet ovat oitis susijahdissa, kun saavat vihiä suden liikkumisesta palkisessaan. Tavallisesti se sellaiseen törmättyään oitis kääntyi ympäri, koukattuaan palasi menosuuntaansa ja jälleen osui ihmisen aikaansaamalle jäljelle ja sama väistöliike toistui kerta toisensa jälkeen. SUOMEN LUONTO J/ 80 .\•! . yli 10 km pitkää Värriötunturin harjannetta pitkin edestakaisin poikkeamatta lainkaan muualle kuin tunturikoivikkoon . Kuten tiedämme , tällainen määritys ei kuitenkaan aina ole ihan varma. Uloimpien tutkittujen jälkien sisäpuolelle jäi 70 km 2 Suomen tasavallan aluetta Savukosken ja Sallan kunnissa . Susia takaa-ajettaessa ne nälän ja stressin alaisina tappavat yli senhetkisen tarpeen, jota ne eivät itse asiassa pääse edes tyydyttämään. Se oli taittanut taivalta 11 ja 21 km. Lumisateella susi meni levolle tiheän kuusen oksien alle ja hakkuualueelle poikettuaan lepäsi neljä kertaa 2-4 viikkoa vanhassa traktorin jättämässä urassa
,sk. Koiran , joka polveutuu sudesta , tiedetään silloin tällöin syövän heiniä . Yksi niistä löytyi 6. Hän ei kuitenkaan ryhtynyt mihinkään toimiin rikollisten saattamiseksi edesvastuuseen tekosistaan. .>: neet sudenjäljet. Rajavartijat hoitivat muutamassa minuutissa osuutensa ilmoittamalla Pelkosenn1emen p1mn nimismiehen toimistoon, jossa nimismiehen tehtäviä hoiti viransijainen . Se tosin oli 3400 m pitkä, mutta yrittäjä palkittiin tuoreella jäniksenlihalla. Paikallinen lehdistö kertoo yleensä hanakasti petojen liikkeistä , mutta tästä sudesta ei kerrottu sanaakaan . Marraskuun 5 päivänä susi oli käynyt viikkoa aiemmin kuolleen poron haaskalla (kuolinsyy tuntematon) ja 2627 päivinä se ruokaili 4-5 vuorokautta aiemmin tapetun poronvasan ruholla. tä mutkaa emme olleet päässeet tutkimaan tuoreeltaan. Taitaa olla susi jo rukkasnahkoina . 5 vrk aiemmin puremalla sitä niskasta . Nyt lähdettiin ajamaan pitkin sudenjälkeä . ketut , näädät ja korpit. Sutemme suoritti myös menestyksellisen jänisjahdin . Ulosteista löytyi jätteitä poronlihasta, joka oli peräisin eri ikäisistä poronhaaskoista. Niiden ajag jat olivat todellisia ammattilaisia. myös sudella. Ilmeisesti tappajana oli ollut tämä susi , mutta juuri täSUOMEN LUONTO \ I HO l 'I . Susi ei myöskään hajottanut paikallisia porotokkia. Heinät eivät kuitenkaan sula suden suhteellisen lyhyessä ruuansulatuskanavassa . Kuidut edistävät ruuansulatusta ilmeisesti hypännyt kelkan selästä ja varmistanut määrityksen . Joku ajajista oli Tutkimusalueella oli kaikkiaan v11s1 aiemmin kuolleen poron haaskaa . Keräsimme jäljitysten aikana kaikkiaan 13 sudensontaa. 700 metrin päässä länteen sudenjäljelle ilmestyivät ainakin kolmen moottorikelkan jäljet. Tämän poron susi oli tappanut n. Porot pakenivat lähestyvän suden tieltä , eikä suden takaa-ajo suinkaan aina tuottanut tulosta puhumattakaan massalahtauksesta. j Poronjälkien joukosta ajajat olivat kelkan selästä hetkessä tunnista.__ ____________________________ ___. 11 . Syystä tai toisesta susi ei palannut tälle haaskalle seuraavan neljän viikon aikana. Mielenkiintoista on, että susi käytti tarkoin hyväkseen eri syistä kuolleet porot , joita olivat hyödyntäneet myös mm. Olemme käyneet alueella kuukauden ajan, eikä siellä ole näkynyt sudenjälkiä. Niiden analyysit vahvistivat jäljitystutkimuksen tuloksia. Rikos oli tapahrunut. Niinpä tässäkin tapauksessa poro oli listaykkönen . Poromiehille korvataan susien ja muiden petojen aiheuttamat porovahingot laskun mukaan ja tietoon tulemattomat vahinkotapaukset maksamalla 50 prosenttia ylimääräistä . PORO RUOKALISTAN YKKÖNEN Suden tärkeintä ravintoa ovat suurimmassa osassa sen laajaa levinneisyysaluetta suurikokoiset kasvinsyöjänisäkkäät. D 119. LOPPUNÄYTÖS Jäljityksemme loppui marraskuun 30 päivänä tyypilliseen tapahtumaan . Kuivahaaran ja Turjalaisenojan yhtymäkohdasta n. Tutkija lähti oitis valansa velvoittamana tekemään rikosilmoitusta. Neljässä sonnassa oli lisäksi heinää , josta osan täytyi olla tarkoituksella syötyä. Sen sijaan susi kävi kuutena päivänä ruokailemassa neljällä muulla poronhaaskalla, joista kaksi oli yli kuukauden vanhaa
Karhunsammalkin saa jo väistyä ja rahkapatjoille kotiutuvat uudet kasvit: metsäkorte verhoaa pitsillään sammalikon, korven toisen kolkan valtaa muurain. Hiljaisesti kuiskiva hämärä korpi on asutettu kaikenlaisin mielikuvitusolioin, tontuin ja peikoin. Aluksi metsäkasvit kasvavat vielä hyvin , mutta vähitellen ne joutuvat vetäytymään puiden tyville ja mättäille. Seppo Vuokko Kuulkaa korpeimme kuiskintaa Ihmisten mielissä korvella on paha kaiku: siellä asuvat halla, karhu ja nälkä. Soistuminen alkaa kuusikon painanteeseen syntyvästä karhunsammaltai korvenrahkasammallaikusta. Sammalpatjat laajenevat ja kasvavat paksuutta. Suomessa korvet luetaan soihin , Ruotsissa metsiin. Vain talvella korpi on ystävällinen: lumi on siloittanut maan, aukeana pysyvä lähteensilmä tai puron virtapaikka tarjoavat kahviveden , kuusten kuivat alaoksat palavat kuumalla, miltei näkymättömällä liekillä. Satut sinne milloin hyvänsä , aina tuntuu kuin muualla olisi paremmtn . KansaUispuistokomitea ehdotti Siikavaaraa kansallispuistoksi , mutta alue ei ollut mukana enää valtioneuvoston vahvistamassa ensimmäisessä roteuttamisryhmässä . Eihän korvessa ole muuta kuin hyttysiä ... Tiaisparven piiskutuksenkin kuulee hiljaisuudessa ja tuntuu , kuin korpipuron vesikin olisi kirkastunut. vsk.. SUO MEN LUONTO J/ 80 J•1 . Rahkasammal ja karhunsammal tekevät kuusikosta korven . Kuuset viihtyvät aluksi hyvin, mutta rahkasammalpatjan paksutessa ja pohjaveden pinnan kohotessa kasvu heikkenee , kuuset ränsistyvät ja alaoksat peittyvät tuuheaan naavaan. Tuntematon pelottaa. Veden ja tuulen kohina ja jatkuva askelten tarkkaaminen peittävät lintujen laulun. Korpi on tuntematon monille luonnossa paljonkin liikkuneille; synkästä ja märästä korvesta kiiruhdetaan nopeasti pois, paremmille maille, missä linnut laulavat ja perhoset lentelevät. Keväällä korpi lainehtii tulvaveden vallassa, ja koko ajan saa pelätä jalan lipeävän ja veden huljahtavan saapasvarteen. 122 KUUSEN , NAAVAN JA RAHKASAMMALEN VALTAKUNTA Korpi on suota ja korpi on metsää, miten vain määritellään. Korven turvekerros on ohut , keskimäärin puolisen metriä , ja puusto voi olla varsin sankkaa , kasvultaan parhaiden kangasmetsien luokkaa. Kesällä korvessa on viileätä ja hämärää , ja tuhatpäiset hyttysparvet karkottavat kulkijan tuulisemmille maille. Syksyllä korpi on märkä ja pimeä, tuuli kohajaa raskaasti naavaisissa kuusissa, tumma vesi ei houkuta kahvinkeittoon eikä märkä sammal istahtamaan. Ja joskus tulevaisuudessa , ellei ihminen puutu tapausten kulkuun, kuuset kuolevat ja rahkasammaletkin vaihtuvat valoisten paikkojen lajeiksi: korpi on muuttunut nevaksi . Keskiaukeaman rehevän puronvarsikorven Puolangan Siikavaaralla kuvasi Juha Huttunen . TYLY KORPI Ensi kokemalta korpi ei todellakaan vaikuta vieraanvaraiselta
Hajotus jää pääasiassa sienten tehtäväksi . SUOME LUONTO l / 80 3'! . 123. Puiden ja pensaiden oksilla roikkuvat näkinsammalja roskakimput osoittavat vielä kesälläkin tulvan korkeuden. Vedenkyllästämässä kylmässä maassa on vain vähän kariketta hajottavia eläimiä: hyppyhäntäisiä, punkkeja, änkyrimacoja ja nematodeja. Kun sekä kuusen neulaskarike että rahkasammal ovat varsin happamia , ei bakteerejakaan ole paljoa. Niiden määrät jäävät murto-osaan parempien kangasmaiden eliömääristä. vsk. Kun hajotus on vähäistä, kerrostuu lahoamatonta kasviainesta yhä enemmän ja enemmän . Naavoille tämä kellari-ilmasto on hyväksi, mutta maanpinnan olot se tekee ankeaksi. Kylmä tulva huljuu Ja1sen korvenkamaran päällä pari-kolme viikkoa. Sienten rihmastotkin tietysti kärsivät vetisyydestä ja hapettomuudesta, mutta silti niitä korven pintaturpeessa voi olla satakunta metriä kuutiosenttimetriä kohti. KELLARI-ILMASTO Kuusikkokorvessa on erikoinen pienilmasto: maa on märkä, kuuset suojaavat auringonpaahteelta ja tuulelta , ilma on viileää, tyyntä ja kosteaa. Kallis1eleva1 puu1, naavan ja pallosaran runsaus ker1ova1 sois1umisen jo alkaneen. Kesä on paisterinteillä jo pitkällä ennen kuin korven routa sulaa , ja vielä kesälläkin korven maapohja on kylmä. Kun aurinko ei lumia sulata, lumet lähtevät vasta yläpuolisilta mailta tulevien tulvavesien myötä. Turve kasvaa paksuutta ja kasvipeite Aluksi korpi on vielä hyvin me1sämäinen
] Jl. ,sk. etääntyy kivennäismaan ravinnevaroista. KIUSANHENKIEN KEHTO Korvessa on vettä kaikkialla; sammal tmsee vettä, kaatuneiden kuusten jäljiltä on miltei mustavetisiä allikoita, ja puro lirisee halki korven, aluksi vähäisenä , välillä sammalikkoon tyystin katoavana salapurona, mutta vähitellen oikeaksi puroksi vahvistuvana. Pesäpuuksi se kuitenkin mieluummin muiden cikkojen capaan hakee haavan. 124 Tulva on monien korpien ravinnecaloudelle 1ä1keä: tulvan laskiessa jää korpeen kaikkialle ravitsevaa lie1e11ä. Jos purossa on kivisiä virtapaikkoja, elää niissä pohjaan takertuneina vieri vieressä mäkäräntoukkia , tärkeitä tammukan ravintona, kiusallisia aikanaan aikuisina verenim1Jömä . Seisovavetisissä allikoissa sikiävät hyttysten inisevät laumat: kahvivettäkään ei allikosta saa , ettei siihen tulisi sätkiviä toukkia tai koteloita. Pohjan tikka viihtyy hyvin kuolleiden korpikuuscen kaarnaa irroicellen ja toukkia hakien. Kevättulva ja kesälläkin ylämailta valuvat vedet sentään osaksi korvaavat ravinnetappioita. KORVEN ASUKKAITA Kuusikkokorvessa metsä , suo ja vesi lyövät kättä toisilleen: omia korpilajeja on vähän, koko lajisto on omailmeinen metsäja suolajien sekoitus. Märässä sammalikossa möyrivät hitaasti paksut paarman toukat. SUOMEN LUONTO J / HO )'!
125 C i1 z E <. vsk. Onko korpien hävittämisellä suoranaisesti osuutta metsokannan taantumiseen, on epäselvää; metso kärsii useimmista metsänhoitotoimista. Maariankämmekkä ja metsäkorte tuovat karuunkin korpeen viehkeyttä. Usein metso suhajaa soidincaan korpipainanteessa. SUOMEN LUONTO J/ Hn J•1
Salaperäinen metsäsopuli nakertaa hiljaisena sammalateriaansa ja lähtee paljon tunturiserkkuaan harvemmin vaelluksille. Perhoslajistokin on kovin kuusikkoinen , useimmat avosoiden lajit karttavat korven viileää hämärää. Koiyökkönen H ypenodes turfosalis lentelee märillä nevoilla ja korvissa. Kuusikkokorpien kätkössä suhajaa metso keväällä soidintaan , kasvattaa kanahaukka poikiaan ja pohjantikka pudottelee keloutuvista kuusista suuria kaarnankappaleita einettä etsiessään. Isommat nisäkkäät joutuvat va126 elluksillaan välillä korpeenkin , mutta mikään niistä ei jatkuvasti asusta siellä. Vanhaan laulurastaan pesään asettuu metsäviklo, etenkin , jos korvessa on laajempia , jo miltei lampimaisia allikoita tai 1somp1 puro. Korven ainoa päiväperhonen on usein täpläpapurikko Pararge aegeria , joka lepattelee valoisammissa aukkopaikoissa. Jotkin märkää kuusipuuta nakertavat kovakuoriaiset ovat erityisesti korpien asukkeja, kuten ukkoniluri. Pohjois-Suomen korpien lajistoon kuuluu eräitä harvinaisia taigalaieja , niistä hienoimpana pohjanharmoyökkönen Xescia borealis. Hirvet voivat viihtyä korvissa vallan hyvin , sitä paremmin , mitä rehevämpää kasvillisuus on. Jos korpi on järeäpuinen , ja joukossa on hiukan koivuakin , saattaa pökkelön päähän laatia pesänsä punarintainen pikkusieppokin . Kypsyvät korpihillat houkuttavat karhun korpeen ja saattaapa sille kelvata talvehtimispaikaksikin korvenlaidan kaatuneen römökuusen katve. Toinen kuusijäärälajeistamme elää korpien , toinen kovien maiden kuusissa. Piskuinen , mutta lujaääninen peukaloinen viihtyy korven hämärässä. Kaikki päästäislajit viihtyvät korvissa , erityisesti korpi, idänja kääpiöpäästäinen , sekä purosta vesieläimiä saalistava vesipäästäinen . Kaikkein karuimpia korpia se kamaa . Korven omimmat linnut ovat melko hiljaisia. Pienemmissä sammalen mönkijöissä on jo selvempää korpikansaa. KORVEN KASVIMAAILMA Kellahtaneen kuusen jättämään allikkoon kotiutuu pian rentukka ja rahkasammalet alkavat vedessä kelluvina luiruina vallata takaisin menettämaanså alaa . Pitkän suikertavan juurakkonsa avulla korpi-imarre muodostaa laajoja laikkukasvustoja. Ei erikoinen laulaja ole myöskään pohjansirkku , joka koreasta ulkonäöstään huolimatta jää helposti korvenkulkijalta huomaamatta. Erikoisia lintujen laulumaita korvet eivät ole, laulurastas, punarinta ja tiltaltti ovat korpilaulajien parhaasta päästä . Järripeippo viihtyy vielä melko etelässäkin korvissa, vaikka kovilla mailla lauleleekin jo peippo. vsk.. Korpien hyönteislajisto on enimmäkseen samanlainen kuin kovapohjaistenkin kuusikoiden : useimmille hyönteisille pieniimasto ja puulaji ovat maaperän märkyyttä merkittävämpiä tekijöitä . Juurakon alapinnan tuore, paljas maa on otollinen itämisalusta itiöille: siihen ilmaantuu tuota pikaa sammalten hentoja vihreitä alkeisrihmoja ja saniaisten vihreitä , sydämentai munuaisenmuotoisia alkeisvarsikoita , nona "salaisen " siitoksen tapahtumapaikkoja (itisuoMEN LUONTO J/ 80 )9
... ·~ · 1 • '!!~ Kuusikkonotkelman yhtenäinen karhunsammalpatja on usein soiscumisen alku: sammalen suojassa vesi säilyy ja sammal muodostaa hitaasti hajoavaa, niukkaravinceista turvelta. • ~ . Niinpä korven ekosysteemikään ei ole suljettu. Veikko Huhta fyviikyliin yliopistosta , dosentti Kauri Mikkola Helsingin yliopistosta , IT Hannu Saarenmaa Mecsiintuckimuslaicoksen Rovaniemen asemalta ja IT Uolevi Skaren Sonkajiirveltii. Korpija viitakastikka ja metsänalvejuuri tyytyvät melko karuunkin paikkaan, ruokohelpi , hiirenporras ja suokeitto osoittavat jo melkoista ravinteisuutta , mutta tikan kontti , hajuheinä ja korpinurmikka ovat jo korpien todellisia helmiä. si. ;,·;"I ... Pohjois-Suomessa on kaksi korpikasvia, joita melko harva on nähnyt kukkivina : pohjanruttojuuri ja lapinleinikki kukkivat kohta tulvan laskettua. Maariankämmekkä kohottaa punaiset kukkaterttunsa kortteen yläpuolelle , mutta paljon vaikeampi on huomata korven toisen kämmekän , hemakaksikon, pieniä vihreitä kukkia j; herttamaisia lehtiä sammalen rajasta. Rahkasammalet, muurain ja metsäkorte saavat väistyä suurten saniaisten ja korkeiden ruohojen ja heinien tieltä. ~ \ ~•~~ rcM .._ ,,. 127. Korvet ovat yleensä kapeina juotteina tai suirakkeina kangasmaiden laaksoissa, purojen varsilla ja soiden laidoilla. ökasvit , Cryptogamae = salasiittoiset) , joita ei luonnossa muualta hevin löydä . Lapinleinikki on eteläisiin sukulaisiinsa verrattuna kovin hento ja huomaamaton. KORPIEN ALENNUSTILA Puustoiset suot , korvet ja rämeet, ovat ensisijaisia metsäojituskohteita. Edellä on kuvattu enimmäkseen aivan tavallisen karun metsäkorteja muurainkorven elämää; rehevämmissä tyypeissä kasvija eläinmaai lma on paljon monipuolisempi. Ympäröiviltä kivennäismailta tulee valuvesien mukana ravinteita, joista korpi ottaa osansa ja luovuttaa loput alapuolisille nevoille tai vesistöille. D Tietoja tiihiin artikkeliin ovat antaneet prof. Siellä, missä korpipuro jo intoutuu kuohuvaan laukkaan tai missä pohjavesi purkautuu lähteenä , korpi muuttuu rehevämmäksuoMEN LUONTO J/ 80 3') . Etelä-Suomessa ei suojelualueiden ulkopuolella ole kuin vähäisiä korpirippeitä: joko niin pieniä, ettei sinne ole kannattanut koneita raahata , tai rantakorpia, Joissa vedenpinnan korkeus on estänyt korpien kuivatuksen. ,sk. Sen lehdetkin muistuttavat pieniä leskenlehtiä. ......... ,,~ '!':, .... Erityisesti lehtipuuja pajuvaltaiset korvet poikkeavat suurestikin edellä luodusta kuvasta , kuvauksen ankeat piirteet ovat ominaisia nimenomaan kuusikkokorville . .. KORVET OVAT OSA MONIPUOLISTA SUOLUONTOAMME Korvet on tapana puustonsa ja muunkasvillisuutensa perusteella jakaa useampaan erilaiseen tyyppiin. Pohjanruttojuuri on leskenlehden sukulainen ja samalla tavoin kukkii ennen !ehtimistään. -:::..~--~~-:.;::J:11•~,,.,_-~ :,,.. ·--~;;.::--..-. _. ~J,,, "" ,.,-..: ·JL,. Kuusikon hämärässä hehkuvat tähtitalvikin valkeat tähdet. Muutaman vuoden kuluttua juurakko onkin sammalen ja metsäimarteen peitossa
5 :i: , e e ----· :i: SUOM EN LUONTO .l / 80 \'! . vsk .. -. 128
Aikaisemmin olin nähn yt uivelon vain kerran muuttomatkallaan . Täällä Kuusamossa uivelo on ykkösluokan harvinaisuus. Lapissa sitä sanotaan ungeloksi, muualla uiveloksi. Minunkin uiveloni kuoli öljyyn. Hannu Hautala Kaunein kuvauskoh teeni kuoli öljyyn Lintumaailmassa on eräs harvinaisuus, joka on mainio kuvauksen kohde, kirjoitti Yrjö Kokko kuin suoraan minulle aloitellessani luoncokuvaajana. Näinä vuosina uivelo tottui kuvaajan hääräilyihin ja minä itse pääsin tutuksi sen tottumusten ja päivärytmin kanssa . SUOME LUO TO \ I HO J'I , sk Tunsin erään uivelon mo nca kesää. mukavuuslippulaiva Amoco Cadiz. Kuvasin sitä Kolo lincukirjaani varten Kuusamo n Oivankijärven Rancalahdella , jossa se pesi ystäväni Matti Ryhdän pö ncössä . alhaalla naarasuivelo ja oikealla näytelmän konna. jonka myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Kolmiodraaman osapuolet: ylhäällä vasemmalla uivelokoiras. Lincu on helposti havaittava , 129. Yrjö Kokon Ungelon torppa päättyi ikävästi: " Ungelotkin olivat tuhoutuneet! Tuo minun komea ungelopariskuntani, jonka uroksesta en ollut saanut vielä kunnon valokuvaa, oli menehtynyt muuccomatkallaan! On luultavaa, eccä jäteöljy oli niiden kuoleman syy." Kololintukirjani uivelon tarina pääccyi vasta 3. Pesiviä pareja ei ole löytyn yt kuin muutama. 1979, kun kirja oli jo valmis. Tämä lintu on biologisesti kiinnostava, kuuluu koskeloihin ja näyccää savolaispojan leppäpuusta veistämältä joutsenelca. 1
1979 soidensuojelun perusohjelman. l'cxprcssion dc ::ies sc:1:i.;-,;:!n : s l~s r:cil:.::u:s . ·L) (.!J• 2, .,,1 . D JULKILAUSUMIA KOILLISKAIRA KANSALLISPUISTOKSI Y mpäristövuoden 80 neuvottelukunta toteaa maamme alkuperäisen luonnon joutuneen viime vuosi kymmen inä suurten muutosten kohteeksi. 2. dc,; CHJ. Rautatiekatu 13 , 00100 Helsinki 10 . Yhteensä lintuja voisi olla muutama sata paria. (F iV·.:.CL } .:• .. Tuntuivat kaukaisilta asioilta. VL·ui:l..,2 eroin· , C·.cI :,.onsic:.i r, :,. Koko Suomessa tavattiin Lintuatlaskarcoituksen 1974-78 mukaan noin kolmekymmentä varmaa paria . ' ;)·.:c d~ 1r,!ui ,:;c : ::, • ·-1 1 l • ·•~ --•• ,f:.::., ~ .•• . Ensimmäisenä kesänä , kun kuvasin uiveloa , Matti Ryhtä rengasti sen . Toisena vuonna olosuhteet olivat jälleen minua vastaan. Kolmantena vuonna saman u1velomamman poikaset lähtivät loistavissa oloissa juhannusaattona keskipäivällä ja sain kuvattua vihdoinkin mitä halusin . Alkuperäisen luonnon suojeleminen on tärkeää , jona pystytään turvaamaan kaikkien eliölajien säilyminen maamme luonnossa. ; L. "'' ,! ·~ 1.C(1 .. Minä näin sen vain kerran erämaajärven rannalta. Uivelothan muuttavat Englantiin ja palaavat huhtikuun alkupuolella. i:.oo:t .. !iLOC' T ~ ·--=-"""1, ruc ..!, . öljyn tahrimana Bretagnen rannikolta Calvados -nimiseltä paikalta. -.,..:. Täten on ensiarvoise n tärkeää, että laaditut suojelualueohjelmat toteutetaan mahdollisimman pikaisesti. osoitteella: !>Ol ::O hL:.. Oikein hoidettuna alkuperäisluonnon suojelulla on myös suuri merkitys ym päristökasvatuksen sekä ihmisten viihtyvyyden ja eläm isen laadun kannalta. Oli kauhea vesisade ja poikaset viipyivät pesässä toista vuorokautta ennen lähtöään . Eräänä maaliskuisena aamuna vuosi sitten Bretagnen rannikolta tuli yliopiston eläintieteen laitoksen rengastustoimistoon tieto, että uiveloni (N:o C 181 501) oli kuollut öljyonnettomuudessa. Nyt ne lähtivät aamupäivällä , mutta sankassa sa130 1. c.,pCcc ;n.:,su:-:6c dc l ' oi,;.::.:•.:., : ,.j___.,,..J..... ··• '-~· \,'.:. Se tuli muutamaa päivaa m yöhemmin kuin telkkä. teessa. . Toisena keskeisenä tavomee na neuvottelukunta näkee jo lähes 60 vuotta vanhan luonnonsuojelul ai n saattamisen ajanmukaiseksi Y mpäristövuoden ai kana. 4. "< ~,:,c ,;._T Li.::'..l 1.:1 coordonn,'.-.._•s dc 1·, rcj1:isc , ·:~·. Y mpäristövuoden 80 neuvottelukunta pitää maamme alkuperäisluonnon suojelun saattamista asianmukaiselle tasolle erittäin tärkeänä ja kiireellisenä lähiajan tehtävänä . :.) u~ L. Myös muihin luonnonvarojen käyttöä sääteleviin , kuten metsäja vesialan lakeihin on SUO MEN LUO:-.ITO J / HO J'/ ,sk.. •• :; :-lo:isi ,:ur ls.: Dircctcur Cc la S:.:..tio:1 ck b._r;u,J.~C Jos löydät kuolleen linnun, jolla on rengas jalassa, lähetä rengas sekä tiedot linnun löytöpaikasta, kuolintavasta yms. Ohjelmien edellyttämiin toimiin on varattava riittävästi budjettivaroja ja henkilöresursseja jo Ympäristövuoden aikana. Tulos oli sekapoikue , sillä niillä oli sama hautomisaika. Neuvottelukunnan mielestä keskeisi n tavoite alkuperäisluonnon suojelussa on ehjien ja tasapainoisten luonnonalueiden säilyttäminen kokonaisuuksina. Olemme kuitenkin elätelleet toivoa, etteivät ne kokonaan häviäisi. Valtioneuvosto on 24. Olin ajatellut, että ölj yonnettomuudet ovat tällaisia hallitusten hommia : odotellaan että tuuli kääntyisi . Vanha tuttu siellä kuoli. Onnettomuus Ranskassa sai ikäänkuin uuden mittakaavan. Sinä kesänä kuvaus onnistui heikosti , sillä poikaset lähtivät pesästä vasta iltahämärissä . r. Tällaisella kirjeellä kiiri Suomeen tieto uivelonaaraan , renkaan n:o CASSC'Clt-.T 10~,: : ~\ 1 ll"\ ;..1,r: 181 501 , kuolemasta Ranskassa . mutta arka . Luonnossa esiintyvä perimäaines tulee säilyttää mahdollisimman monipuolisena. Eniten minua kiehtoo sen poikueen katoaminen kuin maan nielemänä. Mutta kuten sanottua, uivelosta tiedetään todella vähän. <! 1 Observ.-i.tions p.-.r ticuli.::r cs : Eläinmuseo, Rengastustoimisto, P. lr.;c:~: ,:. Näiden ohjelmien toteuttamisessa ilmenneet esteet ja puutteet , kuten Koilliskairan kansallispuistoehdotuksen poisjäänti , on mahdollisimman nopeasti poistettava. Palkkioksi saat tiedot linnun iästä ja rengastuspaikasta . Matti oletti, että lintu pesi silloin ensimmäistä kesää. '>SI _ '',_ . ;>L·.i,;ir dc vous .·.viscr <.lc la reprisc d' un ichc tcchr.iquc ".',.; . Paikalliset olosuhteet ja ihmisten elinehdot o n ohjelmien toteuttamisessa otettava huom10on . l. __ C.Ji: 1,:r,5 fl'f-'.L: J . Yhteiskuntarakenteen muuttuessa Ja luonnonvarojen hyväksikäytön tehostuessa on paine viimeisiä alkuperäisluontomme saarekkeita ja luonnonvaraista eliölajistoamme kohtaan muodostu nut yhä ankarammaksi. Sain kuvattua vain naarasta , sillä uros katosi heti kun naaras sai munittua. · : :,:1..s :no.:!-,,._, c, O,:,partc::icnt : L'oiscau l-t-i1 ,;,\(, rc l lch(' . •-·:t:.. Yksittäisten eliölajien rauhoitusja suojelutoimenpiteet jäävät tehottomiksi ellei niiden vaanm,a elin ympäristöjä pystytä suojelemaan . Viime kesänä yritti enää kaksi paria pesiä täällä Kuusamossa. Kun telkkä oli muninut muutaman munan , uivelo valloitti pesän. Uivelon rengastaja Matti Ryhtä sai kuulla asiasta Helsingin yliopiston eläinmuseon kautta . Luonnon omien ohjausja toimintamekanismien häi riöttömän toiminnan tutkiminen ja seuraaminen edell yttää alkuperäisen luonnon säilyttämistä. Lintu löytyi 3. Pesimäpaikoilleen ne asettuvat vasta toukokuussa. En vous rcncrci ant dcs r 0nsc i,:;1:c:-:cnts qu c vous vou C-rcz ::>i en :1c tr,.:isnc·.trc co:.cc:n.::.:: c.,_•t~c b,-.,;,uc . Ei olekaan samantekevää kuusamolaiselle, mitä Ranskassa tapahtuu. Ajattelin paljon asiaa sinä päivänä. 1978 vahvistanut kansallisja luonnonpuistojen kehittämisohjelman ja 19
maaliskuuta Y mpäristövuonna 80 Helsingissä järjestetyn symposion ' 'Tiede ja luonnonsuoj elu '' 33 esitelmän tietojen perusteella: Kokouksen 3 50 osanottajaa toteavat, että monia eliölajejamme ja niiden elinympäristöjä , erityisesti soita ja virtaavia vesiä , uhkaa tuhoutuminen. Ihmisen välittiimällä elin ympäristöllä tarkoitetaan päivittäistä asuin, työ, li ikenneja vapaa-ajan ympäristöä. yd inpom mikokeet , kemikaalien käyttö Vietnamin sodassa), tuhlaa energiaa ja mineraaleja, sitoo runsaasti ihmistyövoimaa ja pääomia toisarvoisiin tarkoituksiin. Kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia on parannettava takaamalla niille nykyistä laajemmat oikeudet tulla kuulluksi ja mahdollisuus vaikuttaa välitöntä elinympäristöä koskeviin päätöksiin. Suurin osa ihmisistä elää nykyään ympäristössä , jonka suunnittel uun ja toteutukseen heillä itsellään ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Tarkastelukulma vain oli hieman suppea. Maassamme tehtyjen luonnonsuojelusuunnitelmien toteuttamista pystytään vuosikausia viivyttämään kansalaisten havahtumana huomaamaan tästä aiheutuvia korvaamattomia menetyksiä , kuten Suomen olosuhteisiin sopeutuneiden eläinja kasvikantojen häviämisiä. Olennainen kysymys on myös, tarvitseeko teollinen maailma va1rrfimiitri ydinenergiaa ja jos, niin mihin siitä saatava sähkö käytetään. Meidän olisikin yhä selvemmin pyrittävä ymmärtämään ja saamaan myös kansalaisten enemmistö tajuamaan , että ympirisrönsuoje/u edisrfifi maailmanrauhaa Ja aseidenriisunta ympiristönsuoje/ua. Yhdyskuntarakenteen muutoksen myötä monet kansalaiset ovat vieraantuneet elinympäristöstään ja toimeentu lonsa perustasta suomalaisesta luonnosta . Ihmiset itse ovat parh aita asiantuntijoita oman lähiympäristönsä kehittämisessä. Välittömän elin ympäristön parantamiseksi kuntiin on saatava lakisääteiset ympäristölautakunnat ja niiden toimintaedellytyksiä on parannettava mm. Kansalaisjärjestöiden riittävät toiminnan mahdollisuudet tässä työssä tulee taata. Ympäristöhallintoa järjestettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristötutkimukseen. Huutoja korvesta • TOINEN YDINKYSYMYS SL: n numerossa l / 80 puuttui Leo Salo tärkeään asiaan kirjoituksessaan , joka käsitteli energiakeskustelun ja luonnonsuojelun suhdetta kaupallisee n ja sotilaalliseen ydinteknologiaan. ,sk kansalaismielipide sen toteuttamisen tueksi. lisäämällä ympäristönsuojeluasi oita hoitavien viranomaisten resursseJa. 131. Välittömän elinympäristömme kehittämisen lähtökohtana tulee olla ihmisen tarpeet ja luonno n kestokyky eikä lyhyen aikavälin hyödyn tavoittelu. Yksi syy tähän on se, että luonnonja ympäristönsuojeluopetus kouluissa on vähäistä. Ottaessaan esille ydinvarustelun L. Välitöntä elin ympäristöä voidaan siten parhaiten parantaa lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ympäristöään koskevaan su unnittelu un , päätöksentekoon Ja valvontaan. On sinänsä aivan sama, joutuvatko radioaktiiviset aineet ympäristöön kaupallisista vai sotilaallisista ydinlai toksista. Lainsäädännön uusimisen myötä on luonnontieteellistä asiantuntemusta lisättävä luonnonvarojen hyväksikäyttöä koskevassa päätöksenteossa sekä hallinnon että oikeuslaitoksen piirissä. S. sivusi myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävää asiaa , nimittäin sotateknologiaa. Joensuussa 20. Keskeinen tehtävä ympäristödemokratian toteuttamisessa on kansalaisten om illa järjestöillä. Näin ollen ympäristönsuojelu ja sotateknologia ovat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja, valtiosta tai yhteiskuntaj ärjestelmästä riippumatta, mutta erityisesti asiaa globaalisesti tarkastellen. Kaupalliset ydinvoim alat ovat ydinaseiden kehittelyn sivutuote ja ydintekniikan kaupalliset ja sotilaalliset kytkennät ovat useissa tapauksissa edelleen aivan selvät. Yliopistojemme biologisten lairosten valmius tilaustutkimuksiin on suuri , mikäli riittävät varat osoitetaan. Häviämässä olevien eloyhteisöjen lajien biologinen perustutkimus on puutteellista. Tilanne voidaan korjata antamalla luonnonja ympäristösuojeluhallinnolle sekä luonnontieteellisi lle museoi lle riittävästi varoja luonnonsuojelututkimuksiin usein nopeastikin muuttuvissa tilanteissa. Lainsäädäntöteitse on velvoitettava se lvittämään etukäteen kaikkien julkisilla varoilla rahoitettavien maaja vesialueiden käyttöhankkeiden ympäristövaikutukset. esim. 1980 Ympfiristövuoden 80 neuvottelukunta "TIEDE JA LUONNONSUOJELU " -SYMPOSIO VAATII LUONNONSUOJELUTUTKIMUKSEN KEHITTÄMISTÄ Maamme johtavien biologisten seurojen Suomen Biologian Seura Vanamon ja Societas pro Fauna et Flora Fennican julkilausuma 14 .-15. Tällä hetkellähän sil lä tuotetaan enenevässä määrin raaka-aineita ja energiaa kuluttavia sekä luontoa saastuttavia "hyödykkeitä", joita emme edes tarvitse. Me vastaamme myös tulevien sukupolvien välittömän elinympäristön pu1tte1sta. Väite ölj y-yhtiöiden huomattavasta osuudesta energiakeskustelu un lienee vailla katetta. Sotateknologia Ja sen kehittäminen jos mikä edustaa kovaa teknologiaa; se saastuttaa ja tuhoaa ympäristöä vaikutusten ollessa usein pitkäaikaisia (vrt. Hannu Poutiainen P.S. JULKILAUSUMA VÄLITTÖMÄN ELINYMPÄRISTÖN SUOJELUSTA Välittömän elinympäristön laadun parantamiseksi ja sitä heikentävien toimenpiteiden estämiseksi maassamme on saatava aikaan ajanmukainen ympäristölainsäädäntö Ja voimakas SUOMEN LUONTO ; 180 ;<J. T ilanne on laajoissa kansalaispiireissä koettu epäoikeudenmukaiseksi, mikä on näkynyt monissa runsaastikin julkisuutta saaneissa lähiympäristön suojelua ja käyttöä koskeneissa kiistoissa. Tämän muutoksen ympäristölle tuhoisten va ikutusten li säksi on veden, maaperän ja ilman saastuminen ja maisemien pilaantuminen voinut jatkua ajanm ukaisen ympäristölainsäädännön ja sen tehokkaan toteuttamisen puuttuessa. 1. Ympäristön laadun muutosten seuranta ja tutkimus on monien luonnonvarojen osalta kokonaan järjestämättä. Välittömän elinympäristön laatu on maassamme huonontunut nopean ja hallitsemattoman rakennemuutoksen seu rauksena, joka on johtanut taajamien paisumiseen ja maaseudun autioitumiseen. lisättävä suojelua ja moninaiskäyttöä palvelevia säädöksiä. Biologista asiantuntem usta on lisättävä val tionsekä kunnallishallinnossa. Kuntalaisia lähellä olevat elimet pystyvät parhaiten ratkomaan sellaisia ympäristöongelmia, jotka kansalaiset omassa lähiympäristössään kokevat tärkeiksi
Tutkimus laahaa jäljessä: vasta nyt huomataan, ettei jo kia ole juuri ollenkaan tutkittu' Emme siis edes tiedä, mitä olemme menettäneet. Symposion alustukset ja valmistellut puheenvuorot ilmestyvät Luonnon Tutkija -lehden numerossa 3 / 1980, joka tullee m yös Suo men Luonnonsuojelun Tuen myy ntiin . Haukioja analysoi antia ekosysceemitasolla ja vähän filosofoi suojelun perusteita ja suojelijoi tten motiiveja . Suosektio o li kovin tuttua asiaa, ja yksimielisiäkin oltiin . Metsämme muuttuvat ihmisestäkin riippumatta: Suomen metsät eivät ole nyr samanlaisia kuin tuhat rai kaksituhatta vuotta sitten . Tutkijan velvollisuuden pi täisi olla aina kertoa myös maanomistajalle , mitä erikoista ja suojelunarvoista on hänen suolaikussaan , kedo llaan rai lähteellään , ettei maanomistajan tarvi tsisi jälkikäteen lehdestä lukea tuhonneensa maan ainoata siniviiksihärkiäisen kasvupaikkaa .. Katsauksia Uutisia LUONNO SUOJELUA KÄ YRIN JA KAAVIOIN 84-vuocias Suomen Biologian Seura Vanamo ja sitä miltei toisen mokom an vanhempi Societas pro Fauna et Flora Fennica järjestivät maaliskuun 14.15 . Nykyinen mecsänhoitomme kuitenkin syö tulevaisuuden metsäpääomaa: maaperän ravinnevaroja ja puuston geneettistä monimuotoisuutta. Vesihallituksen edustajat käsitte livät alustuksissaan vesistöjä vai n teknisinä, vesiä sadealueelta mereen siirtävi nä systeemeinä ja olivat huolissaan vai n veden laadusta käyttövecenä 1 Ei kö vesihallitus ollenkaan rajua, että vesi on ekosysteemi 1 Lauantaiiltapäivän alustuksissa palattiin taas aivan klassisen luonnonsuojelun teemaan ja jokamiehen toimintamahdollisuuksiin: puhuttiin pienistä suojelualueista ja niiden merkityksestä. Laj ien ja ekosysteemien suojelu eivät ole vastakohtia , vaan lajin suojelu suojaa samalla sen seuralaisia, ja aluerauhoicuksec suurta joukkoa yksittäisiä lajeJa. Rousi korosti pieneenkin tekojen merkitystä , yksittäisen suojelijan mahdollisuuksia. Aamupäivä oli masentava ei siksi, että esitykset olisivat olleet huonoja, vaan si ksi, että vesiemme ti la on huonompi , kuin useimmat kuulijoista odottivat. Voi olla, että tulevaisuudessa saamme raiscella suojelualueiden säilyttämisescä 1 Symposio antoi m yös julkilausuman (ks. Sen ehkä tärkein lause on se, jossa vaad itaan julkisilla varoilla rahoitettavien hankkeiden haittojen selvittelyä ennen suunnitelman toteuttamista. leveyspi irin pohjoispuolella asuvista ihmisitä on suomalaisia. Keskustelulle varatut muutamat 10-15 minuut in jaksot eivät riittäneet: yleisöllä olisi ollut sanottavaa enemmänkin. Toinen sektio selvitteli sukupuuttoon kuolemista , pienten populaatioiden mahdollisuuksia ja yksittäisten lajien suojelua. Haitta-analyysejä ei tehdä ollenkaan tai ne ovat pinnallisia näennäisselvicyksiä, joilla on vain mielipidearvo. Monenlaisia soita pitäisi säilyttää, esimerkkejä eri suotyypeiscä , kokonaisia suoyhdistymiä ja pienempiä suolaikkuja turvaamaan harvi naisempien suoryyppien 132 edustusta. Tarkimmin puhuttiin suurpedoisra , kuinkas muuten . päivinä Helsingin Säätytalolla symposion ''Tiede ja luonnonsuojelu". Rauhoitustoiminnan käytännön vai keuksista eivät suinkaan maanomistajat vaan pyhä byrokratia jälleen' kertoi Kalevi Keynäs Ihmeteltiin si täkin , miksi useimmat rauhoitukset ovat yksittäiseen harrastaj ien ai kaansaannosta , tutkijat , jotka riecäväc, mitä ja miten pitäisi suojella , eivät juuri rauhoirusalo icteica tee. Lauantai-aamun vesiosaa odoteltiin ehkä suurimmalla mielenkiinnolla. Epäjohdonmukaisia ovat uojelijac: ensin vastusreraan viera iden lajien tuontia, ja kun joku tulokaslaji o n muutaman kymmenen vuotta Suomessa asustanut, niin nyt sitä pitääkin suojella' Tunnelma symposiossa oli kuin seuroissa: samanuskoisec vahvistivat toistensa uskoa. Terveellisen muistutukse n luonnonsuojelusuunnittelijoiden optimismille antoi Ilkka Sten keskustelupuheenvuorossaan : 1800-luvun lopulla hankittiin lmatrankoski valtiolle suojelutarkoituksiin, 1900-luvun alussa osti valtio Oulujoen kosket suojelutarkoituksiin ... Loppu puheenvuorot kokosivat symposion annin . Erityisesti paikallisee n opetukseen ei ole kohteita: on mo nia kuntia, joista jo kaikki suo t on oj itettu. Seppo Vuokko SUOM EN LUO TO \ / xo \'! vsk.. Kysymykseen " minkälaisia metsiä Suomessa pitäisi säilyttää", vastaa laki ja talouseläm ä: tuottavia. Tuttuja olivat m yös toteamukset: soita ei säily kuin rauhoitusalueilla ja nykyiset rauhoi tukser ovat riittämättömiä. Samaan seurakuntaan tunnustautui Haukiojakin kuuluvaksi , mutta varoitteli ekologian liian köykäisescä käytöstä : suojelijoiden ylisanat ja virheet kääntyvät heitä vastaa n. sivu ) . tutkimustarkoituksiin vä hemm änkin tuottoisia mersiä . Niin uskomatonta kuin se onkin, tämä ei tähän asti ole ollut välttämätöntä . Laki tosin antaa m ahdollisuuden säilyttää mm . Jokiluonto on tuhottu jo miltei täysin, useimpien jokien lohi ja raimenkanta on hävi nn yt , rakentamattomissakin joissa uittoperkaukset tai veden likaantuminen ovat huonontaneet kutualueita ja vähentäneet poikastuottoa. Ensimmäisessä sekriossa karsasrerriin luonnonsuojelun suunnittelu a Suomessa ja Pohjoismaissa. Mersäsekriossa sii rrytti in vielä aremmille areenoille . Hämer-Ahti korosti avauspuheenvuorossaan maamme pohjoista sijaintia : Suomi on ainoa maa, joka saa elantonsa boreaalisen vyöhykkeen metsistä ja kolmannes 60. Symposio oli riivis: 33 esitelmää kahden päivän aikana. Symposiossa selviteltiin toisaalta tutkimuksen antia luonnonsuojelulle, toisaalta tutkimuksen edellyttämiä suojelualuemääriä
Rautalam min rt·i11i. 15 Ympäris1iiko nscm i 1980 "Aurinko ja tuuli" . Sunnuntaina on Jyväskylän kaupungin järjestämä puistotapahtum a aivan Jyväskylän keskustassa. dosenrci. Hankasa lm i. lauantai 28.6.80 MAAKU NTA RETKET klo 8.00 Lähiö maakunrart1ki llc Yliopis1on pääsisään kä ynnin edestä. Kynsivt·si. Muuramcn harju _ Muuramc Osanolfomaksu 15 mk . klo 9. torstai 26.6.80 Jyväskylän Yliopisto. Suomalaisen ympäristödemokrat ian n ykypäivää karto itetaan järjestäjien teesien pohjalta esimerke ill ä. 0010.00 Ilmoittautumisen suoritti NIMI LAIIIOSOITE POS l"J N Cl }t\ PC)S"I IT<UMIPAIKKA PAI VA YS JA Al.l.l·KIMJOITU~ 1.6.80 MENNESSÄ ILM OITI AUTUNEILLE LÄHETETÄÄN YKSITYISKOHTAINEN OHJELMA .. 00 Ymp3 rlsröjamif , Ylioppilas1alo Y mp;'irisci,vfic.-n omat pc.-/imannit ja Jukk:t Linkolan oktc.-ui. Seminaarin ensi mmäise nä päivänä pohditaan kansalaist0iminraa ympäristön puolesta . dosenni Jaan Eil an Tarto n Yliopistosta. To rstaiillan päätlää YMPÄRISTÖKONSERTTI 80. H aapasuo , Leivonmäki . Neurnswliitto 12 .00 Lounas 13.00 To1eutuuko ym päris1ödemoka tia Suomessa iäries1äiitn ieesi1, csimcrk i1 ja kommcnil1 17 .00 Ensimmäisen pä ivän seminaari pää11yy 22. Yleisalusrajista o n va rmistunu1 professori Raimo Väyrynen (luo nno nva rat osa n a kansa invälistä politiikkaa) ja apul aisprofessori Rauno Tenovuo (maamme luo nno nvaroje n culeva isuus). Osa no n o maksu 25 mk . 6. Li pu i 15 mk sunnuncai 29.6.80 klo 12 .00 Koko perheen puisio1apah 1uma, PerhcpuislO. Maakuntaretket 28. Osa ll ist um ismaksu sisä hää ku ljetu kset ia o ppaan . Osanou omaksu 25 mk . Vuoden va lcakunnallinen päätapahtum a järjestetään Jyväskylässä 2629.6 . Yliopiston ju hlasali kiisiki'rjoiws M:,wjuhani Koponen musiikki Upi Sorvari laulusoliscir Rc·1jo Karvonen ja Eeva R:uua Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto pai kai I isyhd isry ksi neen Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Kesä Perjantain 27.6.80 teema o n " Ympärist öm me til a tulevaisuudessa''. ekosofi. pääsyllpu1 20 mk. tuvosto li ittolaisena alustajana rulee to imimaan Kansai nvä lise n luo nno nsuoje lul iiton Itä-Eu roopan osascon johtaja . Jyväskylä 17.00 Savukalaiha . 1980. Yksi tyiskohtainen 1yö käydään työryhmissä. Osanouomaksu 25 mk . YMPÄRISTÖVUOSI 80 JYVÄSKYLÄN KESÄSSÄ 26-29.6.1980 " Kansa laise t toimintaan ympäristön puolesta" o n Ympäriscövuoden 80 va ltakunna lli nen tunnus. joiden työn tulo ksena kootaan vai hcoehrninen m al li m aamm e luo nno nvarojen käy tö lle tulevaisuudessa. Isojärven suunniteltu kansallispuisto , Kuhmoinen 25 mk /osanottaja Kynsivesi , Rautalammin reitti , Hankasalmi , 25 mk / osanottaja Haapasuo , Leivonmäki , 25 mk / osanottaja Muuramen harju, Muurame , 15 mk / osanottaja Osanottomaksut maksan D ennakkoon laskun mukaan D ilmoittautumisen yhteydessä 26.6. 15 , Jyväskylän Yliopisto, juhlasali , liput 20 mk / kpl. Kuh moinrn . m aakun ratapahtumien ketjusta sekä sunnuntain puisrocapahrumasra . tiedotussihteeri Ismo Tuorm aa 90-642 88 1 ------------------------ILMOITTAUTUMISKORTTI Mikäli samassa yhteydessä ilmoitetaan useampia henkilöitä , merkitää n henkilöluku , muutoin rasti . Jyväsky/a Lisätietoja: alueellinen projektisihteeri Inkeri Muswnen 94 1-10 984. komme nt eill a ja yle isökesku stelulla . 6.80 Jyväskylän Yliopisto. Teemaa rajataan kansai nvä lise n ja kansallisen taso n alustuksill a. Norja Jaan Eilarr . liikunrarie1eellinen L 304, KANSALAISTO IMI NTA YMPÄR ISTÖN PUO LESTA klo 9.00 llmoi 11 au1uminen 10.00 Avaus puheeniohraJ:1 Rauno Ruuhijiirvi 10.30 Kansalais1o imin1a ympäris1ön puolcs1a Sigmund Kva loy. Seminaari 26-2 7 .6.80 Jyväskylän Yliopisto, liikuntatieteellinen , pääsy vapaa. Torstain 26.6.80 käynnistää kaks ipäivä inen seminaari Jyväskylän Yliopistolla . Tapahtumasarja koostuu kaksi päiväisesrä seminaarista. Ympäristövuoden 80 neuvonclukunta kokoontuu päivän pääneeksi . Ympäristökonsercci 1980 26.6.80 klo 22 . Tuomioiiirvi . perjantai 27. liikunrariereellinen L 304, YMPÄRISTÖMME TILA TULEVA ISUU DESSA klo 10.00 Riinävätkö maapallon luon nonvara! akarc.-c.-mikko Ilmari Husrich 11 .00 luo nno nvarat kansa invä lisessä poli, iikassa profrssori Rai'mo Viiyrynen 12.00 l o unas 13.00 Suoma laisen luonnon 1ultvaisuus apulaisprofr.,sori Rauno Tcnovuo 14.00 Luonnonvarojemme tulevaisuuden kanoi1us työryhmissä 17.00 Ympäris1iivuoden 80 ncuvouelukunnan kokous Lauantai 28.6.80 koostuu neljän maakuntatapahtuman sarjasta Isojärven kansa llispuistossa (ehdoretlu), Kyns ivedellä, Haapasuolla ja Muuramen harjulla . 18.00 Ympäris1öviest i saapuu Jyväsiärven sa1amaa n 19. Marcijuhani Koponen , Upi Sorvari ja Reijo Karvonen . Seminaariaineisto 30 mk . Teemaa lähestytää n kansainvälisillä esimerkeillä Norjasta, Neu vostoli itosta ja USA:sta . Vuoden toimi maan osa ll istuu 160 kansalaisjä rj estöä. Lauantaina saap uu m yös Jyväskylää n nuo rte n luo nno nharrastajain Luornoviesti Päijänneuä pitkin (lähtö Lahdesta 14.6.80). Seminaarika1u 25 Koh1ee1: Isojärven suunnitdtu kama llispuisio. josta vastaavat mm
19 79. Ajankohtainen esimerkki: HS : n äskeisen (1 7. 63) ja Kari Soverin ravoittaman ruislinnun rääkäisyn (s. Voi kysyä , olisiko kuitenkin kuvien aihep iirin vaatiman deraljirarkkuuden vuo ksi pitänyt valita 54 linj an rasteritiheyden sij asta 60 (tai vielä suurempi lu ku) , mihin paperin laatu olisi kyllä antanut mahdoll isuuden . Mutta vähintään yhtä hienoja ovat monet huolella tehd yt kasvikuvar. Kirjan taitto ja kuvallinen toteutus on varsin onn istunutta. Esimerkiksi sivuilla MAJOITUSV ARAUS Ajaksi: .6.6-1980 henkilöä, hintaluokka I (hotellit Laajavuori , Cumulus) . 79). Sivulla 75 olevan kyhm yjoutsenen kokosivun kuvan sij alla oli si nähnyt mieluummin veireisen sivun omaperäisemmän kuvan silkkiuikkuj en soidinmenoisra , joka on karsorru neljännessivun arvoiseksi. Kaikki keinot ihmisten silmien avaamiseksi luonnon kauneudelle ja sitä uhkaavalle tuholle ovat luvallisia . Kuvien väKIRJEMAKSU Y mpäristövuosi 80 Inkeri Mustonen Kauppakatu 4 1 B 40100 Jyväskylä 1.0. Sellaisista halu aisin mainita ainakin Seppo Keräsen kuvan rantakäärmeestä (s. yksi kirj an parhaista aukeamista sivuilla 42-43 Kari Soverin loistavine suursukelrajan muotokuvi neen . Osa p ikkunisäkkäistä on kuvattu rerraariossa (mitkä , olisi voinut maini ta) ja vesieläimet akvaariossa. Lisätiedustelut tältä osin suoraan AREA :sta puh . 2 .) Pernajanlahden röyhkeää moottoririesuunnitelmaa kritisoivan artikkelin vaikuttavin argumentti oli epäilemättä Kari Soverin loistavat värikuvat. 94 1-213 311. Kuvien raitol lisen valinnan kohdalla tekee mieli esittää muutama reunahuomautus. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Seppo Keräsen hienosti keskitetty rantahämähäkin kuva sivul la 55 kuuluu samaan luokkaan . Kahden hengen huone 198-220 mk / vrk henkilöä, hintaluokka II (hotellit Jyväshovi , Raatihotelli , Remukka). Näistä hämmästyttävän luontevista kuvista on sy ntynyt mm . Kirjallisuutta LUO NNON YLTÄKYLLÄISYYTTÄ KUVINA Seppo Kerfinen K ari Soveri: " K osteikko m aara, verrå· ja efå"mä"ä"". Kiinnostus on sitä suurempi kuin aiheena on kosreikor, nuo luonnonystävien lähes yksimielisen hartaasti palvom at eläm ää kukkivat ja kihisevär runsaudensarver. Kirjan väripainatusta , joka on Suomen Luonnosta tuttua tasoa. Kirj a kuuluu sarjaan "suomalaista luontoa parhaimmillaan ' '. Kuvaaukeam issa on pyritty etenemää n aihepiireittäin , yölaulajar ovat yhdellä, kelluslehtiset kasvit toisella sivulla jne . mesrarilaukaus. Kesähotelli Amiksen ja leirintäalueen osalta lähetetään varauksen suorittaneille varmistus varauksen suorittamisesta ja tarpeelliset lisätiedot. Kuva-aukeamista on vaikea valita mui ta sykähd yttävämpiä, sillä lähes jokaisella on ainakin yksi ns. Kaupallisuus luonnon puhtauden yhteydessä ei tietenkään maistu oikein h yvälle. värilli sen köyh yytensä vuoksi. Sivuilla 94-95 oleva kuva musravikloisra ei mielestäni olisi ollut aivan koko aukeaman arvoinen mm . Leirincämaksu telttakunnalta 22 mk / vrk . Täydet kuva-aukeamat korostavat kosreikon eloyhreisön poikkeuksellista rikkautta ja yksittäisten kuvien korkea laatu ja mielenkiintoisuus estää h yvin karseluväsym yksen syntymisen . Majoirusvaraukset hotelleihin (hincaluokat I ja II) hoitaa matkatoimisto AREA , joka lähettää postiennakkona hotellivoucherin . Siksi o n miellyttävää tarttua kirj aan , joka tuntuu olevan aito ja asiantunteva joka kohdaltaan . N iiden vaikeasti lähestyttävä luonto on nyt Kari Soverin ja Seppo Keräsen taitojen , asiantuntemuksen ja monivuotisten po nnistelujen (joiden raskautta voi vain arvailla) ansioista saatu kaikkien ulottuville. Kahden hengen huone 69-74 mk / vrk henkilöä, Tuomiojärven leirintäalue. Helsingin Kuvalaattarehtaan ja Forssan Kirjapai non yhteistyö n tulosta, voi pitää jopa tavallista onn isruneenpana ja h yvin kirj an hintaa vastaavana . 30 ja 3 1 o levat yleiskuvar rantavesikasvustoista ovat näennäisestä vaatimattomuudestaan huo limatta erinomaisia esimerkkejä luo nnonkuvauksesra, joka toteuttaa mallikelpoisesti kuvallisen viestinnän vaatimuksia. kuvaajan onnenpotku tai loputtoman väij ymisen täyttym ys. Jo lyhytkin selailu riittää osoittamaan , että kirj a edustaa myös suom alaista luonnonkuvausra ja luontokirjaa parhaimmillaan . Viimeksimainittu kysym ys on tietenkin täysin yhdentekevä ja aiem paan on syytä todeta painokkaasti , ettei luontoa voi koskaan kuvata liikaa. 160 s. Viime aikoina on jopa murehdittu luonnonkuvauksen ylenpalttisuutta maassamme , valitettu kaupallista luonnonkauneuden ' ' m yymistä '' ja kyselty, voiko luonnonkuvaus olla raidetta. Kahden hengen huone 94195 mk / vrk henkilöä, kesähotelli Amis
Suomen Luonnonsuojelu Tuki Oy. Juuri pikkukuvien kohdalla pitäisi painotyö n olla mahdollisimman huolellista1 Tietyt puhtaasti painotekniset vaikeudet ilmenevät muutamin paikoin, ei kylläkään mitenkään häiritsevästi. Seuraava kirja, Jorma Luhdan teos kurkien elämästä , jatkaa taatusti samaa tasoa, ellei sitten ylitä sitä. Yhteiskuntamme ei ole suhtautunut kosteikkoihin kovinkaan suopeasti. Suuri osa kosteikoistamme on syntynyt ja kehittynyt vasta ihmisen toiminnan vaikutuksesta järvien laskun tai jätevesie n rehevö itymisen seurauksena. Kuvaajat Seppo Keränen ja Kari Soveri ovat luontokuvaajiemme parhaimmistoa. Heidän kuviaan on julkaistu hyvin runsaasti lehdistössä 1970-luvun puolivälistä lähtien. Timo Mieccinen Seppo Kerfinen & Kari Soveri: Kosteikko Maaca , veccfi ja efå"mfifi. päivään mennessä osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsi nki 15 . Kirjan kuvituksesta loisteliaimman osan muodostavat lintukuvat, mutta muutkin kuvat kertovat kosteikkojen kauneudesta. S. Tätä kirja myös todellisuudessa on. Tähän liittyvät Juha Venäläisen kasvillisuuden esittely ja Pirkka Utrion hyönteisosa. Joku vihreä väripinta tosin vaikuttaa hieman "päällemaalatulta". muutettu pelloiksi. moaree-ilmiöön, joka antaa muutamissa kuvissa tasaisille väripinnoille tiettyä ''verkkomaisuutta, voisi kirjapaino ehkä kiinnittää vastaisuudessa huomiota. Useimmissa lintujärvissä on metsästys sallittua ja monet niistä ovat m yös hyviä kalavesiä. (ei siis 5 vuoden verovapaus). Tapio Lindholmin artikkeli, s. Kosteikko-teos ei ole pelkästään kuvateos, sillä si ihen on koottu m yös laaja artikkelisarja. Ihminen on aina mielinyt niiden käyttöönottoa, kosteikkojemme muu arvostus on ollut yleisesti vähättelevä. Kosteikoilla tarkoitetaan verisiä suoalueita, reheviä merenlahtia , jokivarsia, ruovikkoisia järviä , lähteikköjä. Ns. 1980 Erämessujen yhteydessä on Teknisen oppilaitoksen auditoriossa , Kaarcokatu 2, Hannu Hautalan diaesityksiä 5.-8. Luonnonvalokuvaus mukana Kansain välisillä Erämessuilla Riihimäellä 4.-8. Erityisen suurta huomiota sai osakseen heidän näyttelynsä ''Lintujen paratiisi" parisen vuotta sitten. Taittajalla, Markku Tantulla on laaja ja varma tyyli. 60 kappaleessa ''Edullinen rahoitus lisäsi ojitusintoa" pitäisi toiseksi viimeisen lauseen kuulua : Varsinkin Etelä-Suomen varakkaita maanomistajia on ojitukseen houkutellut ojitusalueille myönnetty jopa 25 vuoden verovapaus. Kirjan eräitä artikkeleita elävöittävät Seppo Leinosen piirrokset , jotka antavat lisäväriä teoskokonaisuuteen. 1979 Helsinki. Koskaan aikaisemmin ei suomalaisesta luonnosta kertovaa kuvateosta ole julkaistu yhtä loisteliain värikuvin, kuin on Y mpäristövuoden juhlakirja Kosteikko maata , vettä ja elämää. 160. Viimeksimainituista artikkeleista on apua käytännön suojelua tekeville luonnonystäville. Alkuun on Teuvo Suominen kirjoittanut kuvauksen maamme kosteikoista niiden synnystä ja rakenteesta. Lähes parisataa näyttävää kuvaa avaa tiedonkulun maamme kosteikkoihin , joista osaa uhkaa tuhoutuminen. Valkohäntäpeura tyypillisenä kosteikkoeläimenä on jäänyt kokonaan pois. Toisaalta heikkotasoisimpia kuvia kuten kuhankeittäjä , kaulushaikara ja varisranta olisi voinut jättää pois teoksen kärsimättä. Sen sijaan Juha Valsten nisäkäsosuus on jäänyt tasoltaan ja tiedoiltaan artikkeleista heikoimmaksi. Kosteikko on maan ja veden välimuoto. Suomen Luonnonsuojelun Tuen kirjasarja , jonka ensimmäisenä opuksena oli Hannu Hautalan kololinnut ja pökkelöpesijät , on lähtenyt kerrassaan loisteliaasti liikkeelle. ,sk. Nyt samoista aineksista on koottu kuvateos. H yötyyhän ihminen kosteikoista esimerkiksi riistamaina. 10: Markku Varjo s. 135. Vapaamuotoiset hakemukset , joista tulee käydä ilmi anottavan summan suuruus , apurahan käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle toukokuun 9. Kun saapas vajoaa vetiseen hetteikköön, on siinä kosteikko. Aineiltaan artikkelit etenevät joustavasti. Suomen Luonnonsuojeluliitto on nimennyt Kosteikko-teoksen Y mpäristövuoden 1980 juhlakirjaksi. 65: ylempi: Jorma Luhta takasisäkansi: Jukka Meriläinen , Seppo Keränen & Pekka Keskinen , Seppo Keränen. Sivulla 11 3 olevan tytönkorennon munimista esittävän Soverin kuvasarjan toinen ja etenkin kolmas kuva ovat värien siirtymisen vuoksi epätarkkoja. Teoksellaan Seppo Keränen ja Kari Soveri ovat osaltaan lähteneet puolustamaan kosteikkoja. Vahinko , että monet teoksen sisältämistä kuvista ovat jääneet niin kovin pienikokoisiksi, etteivät ne ole päässeet oikeuksiinsa. 6. Soita on runsaasti ojitettu ja lintujärviä SUO MEN LUON TO J/ 80 39. Terho Poutasen Lintuparatiisien asukkaat miellyttää erityisesti lintuharrastajaa. Lintujärviä luonnonystävät ovat ihailleet ja niiden suojelun puolesta on taisteltu . 6. Jokunen kuva on m yös mielestäni hieman liian tumma , esimerkiksi sivun 62 rupilisko , ja kontrastia olisi toivonut lisää etenkin ilmakuviin. ritasapaino ja sävykkyys eivät anna aihetta valittaa sinitai violettisairaudesta eikä plakaattimaisen latteiksi "pestyistä " sävyistä , takavuosien suomalaisten kuvakorttien helmasyn neistä. 27: Jorma Laurila Suomen Luonto 2: etusisäkansi: Arno Rautavaara , Pentti Johansson , Seppo Keränen s. Esimerkkikuvaukset suojelua kaipaavista linrujärvistä ja -lahdista ovat kirjan aatteellista sanomaa, samoin Pertti Rassin artikkelit Suuria ja pieniä lintuvesiä se kä Kosteikkomme kaipaavat suojelua. Hakijoina voivat olla Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenyhteisöt ja henkilöjäsenet sekä muut saaristoluonnon suojelun kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Luonnonsuojelun Sfificiö Hallicus OIKAISUJA Kadonneet kuvaajat: Suomen Luonto 1: s. Kirjan ulkoasu on varsin vaikuttava. yliväri-ilmiö, kahden kuvan välisen valkean alueen jatkuminen tummahkona juovana viereisen kuvan yl i ei liene vältettävissä kuin kuvavalinnalla mutta ns. Kuvaajat ovat pystyneet haalimaan oleellisimman kosteikoista , eläimistön ja kasviston , mutta ihmisen osuus on jäänyt kokonaan sivuun. Pekka Moilanen Suomen Luonnonsuojelun Säätiön APURAHAT saaristoluonnon suojelun kehittämiseen Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Jakaa 8 000 mk yhtenä tai useampana apurahana toimintaan , joka edistää saaristoluonnon suojelua. 11 : Markku Varjo s. Ne ovat tiedoiltaan selkeitä ja kuvaavat vähemmän tunnettua kosteikkoluontoa. Diaesitys koostuu kolmesta jaksosta: Hannun parhaat 19701980 "Kuusamon hengessä" Uusimmat ku vat Esitykseen kuuluu noin 130 kuvaa , jotka Hannu itse näyttää ja kertoilee kuvien synnystä ja muusta luonnonku vauksesta. Kohdistusvirhe on päässyt hämärtämään kuvaa oikeastaan vain yhdessä mutta si tä harmillisemmassa kohdassa
3. vsk.. ta ilahduttavinta oli paikallisyhdistysten lukumäärän voimakas kasvu . Osasyynä vaikuttivat eräät valitettavat suuronnettomuudet (Itämeren öljy, Harrisburg. Koijärvellä . Liitolla ei oman järjestönsä piirissä ollut aiempien vuosien kaltaista pääteemaa vaan kaikilla tasoilla valmistauduttiin Ym päristövuoteen 80. 79 maaja metsätalousministeriölle puistojen rajausta käsitelleen työryhmän mietintö. 4. Kuitenkin ympäristöasioiden saama huomio perusti pääasiassa kansalaisten kasvaneeseen huoleen elinympäristömme tilasta . Liitto joutui useastikin toteamaan maaja metsätalousministeriön uskottavuuden ja kyvyn toimia luonnonsuojeluviranomaisena joutuneen kyseenalaiseksi. TO IMINNAN PAINOPISTEET Alkupcriiisen luonnon suojelu Valtioneuvoston 1978 vahvistaman kansallisja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kuuluneista alueista luovutettiin 14. Järjestötoiminnan osal136 Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokous. 2. Toimintavuoden aikana tuotiin liito n ja paikallisyhdistysten toimesta julkisuuteen lukuisia tapauksia , joissa valtioneuvoston suojelupäätöksiin sisältyviä kohteita aiottiin turmella . Vuonna 1979 perustettiin useita uusia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Vuoden aikana paikallisyhd istysten määrä nousi kaksinkertaiseksi ed elliseen vuoteen verrattu na. Luonnonsuojelualueiden ostoto1m1nta SUOMEN LUONTO 3/ 80 J9. Liitto totesi monien p uistojen rajaukset varsin heikoiksi ja epäluonno nmukaisiksi, mikä osaltaan johtui jo periaatepäätöksestä voimakkaasti supistetuista pinta-aloista. Suomusj ärven Johdesuon (ojitus) . Tällaisia olivat Tammisaaren saariston kansallispuiston (rantakaavat), Pelson Tuulisuon (turpeennosto). Leivonmäen Haapasuon (turpeennosto) ja Inkoon Flym äskin (ojitus) tapaukset . 1980 YLEISTÄ Vuosi 1979 merkitsi ympäristönsuojeluliikkeen voimakasta nousua Suomessa . Kuva on Ke-mijärven Luonto ry:n perustavasta kokouksesta . Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1979 Hrväksyccy liittokokouksessa 23. Lappajärvellä ja Kemijoella tämä huoli purkautui viranomaisten hi taan ja tehottoman toiminnan ärsyttämänä kansalaisten omaan toimintaan luonnon puolesta huolimatta siitä , että tällöin jouduttiin toimimaan lain kirjainta vastaan . Meksikonlahden ölj y). Istumassa edestä vasemmalta alkaen : Jaakko Savola, Aulis Ansalehto, Terttu Laurila, Suomen Luonnon toimitussihteeri Marjukka Kulmanen , järjestösihteeri Terho Poutanen , puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi, luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo, Seppo Hannus, Juha Valste ja Pertti Sevola . i Eduskunnan luontokerhon perustavassa kokouksessa johti puhetta Rauno Ruuhijärvi. Vastaavista ulkomaisista tapahtumista sai myös Suomessa suurta huomiota osakseen Norjan Aitassa alkanut kamppailu suurta vo imalaja tekoallashanketta vastaan . Valtioneuvosto vahvisti 19. 79 soidensuojelun kiireellisen perusohjelman , johon kuului 321 suojelukohdetta yhteispinta-alalraan 2 11 101 ha . Ympäristönsuojeluasioiden saama julkisuus eri tiedotusvälineissä oli ennennäkemätöntä
Uhanalaisten lajien kohdalla merkittävin tapahtuma oli uuden asetuksen antaminen suurpetojen metsästyksestä aivan vuoden lopulla. Talousveden fluoridoinnista käytiin vuoden mittaan laajaa julkista keskustelua , johon liiton edustajat ottivat aktiivisesti osaa. Koilliskairan kansallispuiscohanketta edistettiin avustamalla kaikin tavoin Sodankylän luonnonsuojeluyhdistystä, joka otti asian omakseen paikallistasolla. Vuoden 1980 budjetissa suojelualueiden ostoihin varatut määrärahat nousivatkin kaksinkertaisiksi eli 12 milj . Kaivuu keskeytyi kuitenkin useiksi päiviksi kun kymmenet Koijärvi-liikkeen jäsenet kiinnittivät itsensä ketjuilla kaivinkoneeseen estäen sen työskentelyn. Merenkulkuhallitus oli valmistellut suunnitelmaa polttaa jäte saaristossa sinne erikseen rakennetussa polttouunissa , mutta suunnitelma sai osakseen laajaa vastustusta. Valtioneuvoston asettamasta Koijärvi toimikunnasta muodostui siinä määrin yksipuolinen järven kuivatusta haluavien äänitorvi , että luonnonsuojelujärjestöjen edustajat katsoivat parhaaksi ecota toimikunnasta. Sittemmin Koijärvi liikkeeksi nimetty vapaaehtoisten joukko perusti laskuojan varteen leirin vartioimaan patoa ja seuraamaan tapahtumia. Liitto käynnisti cukikeräyksen Koijärvi -liikkeelle syntyneiden kulujen peittämiseksi . Ahman metsästys rajoitettiin nyt ensi kertaa vain itärajaan rajoittuvien kuntien alueelle . kompromissiratkaisu piti sisällään penkereen rakentamisen järven pohjoispäähän sekä pysyvän pohjapadon rakentamisen laskuojaan. Kyrönjoen säännöstelysuunnitelmiin kiinnitettiin runsaasti huomiota Kyrönjokisoudulla , joka sattui samoihin aikoihin ennätysmäisten kesäculvien kanssa . Poliisin irroitettua ketjut kaivuu kuitenkin jatkui ja pohjapato rakennettiin . Luonnonsuojeluväen numero 4 / 79 käsitteli laajasti ympäristönsuojelua kunnissa sekä ympäristökasvatusta. 1 388 ha:n laskua edellisvuotisesta. 4. Erillinen jälkinäytös käytiin vielä Ahvenanmaalta kerätyn 500-600 tonnin öljynsekaisen jäte-erän hävittämisestä. Liitto on johdonmukaisesti pitänyt talousveden fluoridointia vääränä keinona jakaa tätä tarpeellista hivenainetta väestölle. Seminaarissa käsiteltiin monipuolisesti ja käytännön esimerkein lukuisia alkuperäisen luonnon suojeluun liittyviä kysymyksiä . paikalle satakunta nuorta luonnonsuojelijaa, jotka omatoimisesti rakensivat laskuojaan padon , jotta järven veden pinta säilyisi entisellään. 3., lautta oli jo saapunut Suomen aluevesirajalle ja sekoittumassa kiintojään reunassa olevaan ajojäävyöhykkeeseen. Lappajärvellä pitkään kytenyt tyytymättömyys järven säännöstelyyn pelkästään voimatalouden ecuja silmälläpitäen purkautui toukokuun alussa omatoimisen padon rakentamiseen järven laskujokeen yhden yön aikana n. Vastavetona saapui 21. eteni edelleen tarpeeseen nähden heikosti ja kankeasti , vuoden aikana hankittiin maata luonnonsuojelutarkoituksiin 2 110 ha, mikä merkitsi n. Sen jälkeen kun kuivatusta puoltavat isännät olivat purkaneet luonnonsuojelijoiden padot, ryhtyi Helsingin vesipiiri kaivamaan laskuojaa leveäksi kanavaksi , johon myöhemmin rakennettiin lankuista väliaikainen pohjapato. Työhön osallistui 50 hengen ryhmä luonnonsuojelujärjestöistä joskaan viranomaiset eivät suostuneet järjestämään heidän kuljecustaan saastuneille alueille vaan tämä tapahtui yksityisten toimesta. 2 000 paikkakuntalaisen toimesta. Kesti vielä toista viikkoa ennenkuin asia tuli julkisuuteen ja kun ensimmäiset tiedot öljylautasta ilmestyivät lehtiin 24.-25 . 4. ,sk. Paikallistasolla Varsinais-Suomessa ja Ahvenenmaalla organisoitiin lyhyessä ajassa toistasataa henkeä käsittävä vapaaehtoisten joukko, joka oli valmiina torjuntatyöhön heti jos öljy ajautuu saaristoon ja tärkeille lintusaarille. 3.1. 80 henkeä . markkaan . Vesipiiri purki syksyllä padon , mutta syytteitä laittoman padon rakentamisesta ei nostettu . oli pääsihteeri Esko Joutsamo. Liitto toimitti työryhmälle aineistoa puiston perustamisesta. Sodankylän kunnanvaltuusto perusti yhdessä luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Koilliskairatyöryhmän , jonka oli määrä tehdä esitys Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta kunnan elinten käsiteltäväksi. 4. Luonnonsuojelujärjestöt vaativat heti nopeita torjuntatoimenpiteitä ennenkuin lautta ajautuisi syvemmälle saaristoon. 4. Koijärvi toimikunnan kokoonpanosta ja horjahtelevasta käyttäytymisestä johtuen ratkaisun toteuttamismuodot olivat kuitenkin kertomusvuoden lopussa varsin epäselvät ja samalla Koijärven tulevaisuus lintujärvenä edelleen uhattuna . Liiton edustajat kävivät 31. tää valtion ilmansuojelucoimenpiteisiin myöntämällä lainalla. 5. Muistiota levitettiin toistasataa kappaletta kaikille keskeisimmille vuoden 1980 budjetin valmisteluun osallistuville virkamiehille ja poliittisille päätöksentekijöille. Äänekosken hiivapölyongelmaa on käsitelty liiton julkaisuissa ja paikallisyhdistystasolla. Loppujen lopuksi jäte kuljetettiin syksyllä Kokkolaan poltettavaksi. Järjestöjen 28. Osanottajia oli n. Vuodesta 1977 lähtien jatkunut kamppailu Forssan Koijärven suojelusta leimahti avoimeksi kiistaksi pääsiäislauantaina 14 . 3. Viranomaiset joutuivat myöntämään voimattomuutensa ja toiminta supistui yli 100 km: n levyiseksi nauhaksi levinneen öljyvyöhykkeen liikkeiden tarkkailuun sekä "sopivan,, tuulen suunnan odotteluun. kruunuun . Ainuttakaan corjuntatoimenpidettä ei suoritettu sinä yli kolmen viikon aikana, jolloin öljy oli vielä suhteellisen yhtenäisenä lauttana avomerellä . pitämä tiedotustilaisuus asiasta sai erittäin laajaa julkisuutta kaikissa tiedotusvälineissä. Koijärvi-liike sai runsaasti tukea niiltä paikkakuntalaisilta, jotka olivat järven suojelun ja rauhoittamisen kannalla. 8. Vesirakennushankkeet etenkin Pohjanmaalla olivat varsinkin toimintavuoden jälkimmäisellä puoliskolla näkyvästi esillä. Vuoden aikana nousi esiin useita lähiympäristön suojeluun liittyviä kiistakysymyksiä , joihin liitto otti kantaa: valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen sijoicuskriteerit , talousveden fluoridointi , Ruoveden Kautun siltahanke ja Äänekosken hiivapölyongelma. Liitto ilmaisi tukensa Koijärvi-liikkeelle korostaen samalla kiistan kärjistymisen johtuvan puutteellisesta lainsäädännöstä ja valtiovallan kyvyttömyydestä hoitaa suojeluasioita myönteiseen päätökseen. Öljylautta karkasi rannikolta avomerelle , jossa se ajelehti pari viikkoa ennenkuin tietoja ja havaintoja siitä saatiin Suomeen . Lammin biologisella asemalla. markkaan . Liiton edustajana työryhmän kuntalaisille järjestämässä Koilliskaira-tilaisuudessa 27 . Tilanne karhun , suden ja ilveksen kohdalla säilyi suurinpiirtein ennallaan . kun ojicusyhtiön edustajat omatoimisesti perkasivat kaivinkoneella Järven laskuojan niskaa , jolloin vesi tässä maamme parhaimpiin lintuvesiin kuuluvassa järvessä alkoi laskea. Tämä ns. yhdessä Kotiseuculiicon ja eräiden muiden järjestöjen edustajien kanssa esittämässä pääjohtaja Jouko Loikkaselle vetoomuksen , jotta Kaucun siltojen uusiminen toteutettaisiin avattavan siltavaihtoehdon pohjalta. Yli viikon mittaisen odotteluvaiheen jälkeen öljyä alkoi ilmestyä 4.-5. 15 milj . Helmikuun lopulla ajoi neuvostoliittolainen öljytankkeri karille Latvian edustalla, jolloin Itämereen valui arviolta 5 000-6 000 tonnia raakaöljyä. Myös Suomi sai öljytuhosta osansa: toukokuun alussa Ahvenanmaan eteläsaaristoon saapui vaihtelevien tuulien saattamana suuria määriä öljymöhkäleitä , jotka saastuttivat satoja saaria. Kaikkiaan öljycuhon kulut nousivat Suomessa n. Vesihallintoviranomaisten suunnitelmat lähes kaikkien Pohjanmaan jokien eriasteisista järjestelyistä nostivat paikallisia asukkaita vastarintaan. Vesistöjen ja lciimeren suojelu Vesiasiat nousivat koko vuoden keskeisimmäksi coimintakohteeksi. Liiton sekä suojelulle myötämielisten metsästäjien ja tutkijoiden toimesta onnistuttiin torjumaan vaatimukset petojen metsästyksen kohtuuttomasta laajentamisesta. Koko vesirakennushankkeiden vaikutus ja niiden aiheuttamien ongelmien selvittely tulee tarjoamaan työ137. Luonnonsuojelujärjestöjen toimesta laadittiin myös suunnitelma siitä miten vastaavissa olosuhteissa saatuihin kokemuksiin perustuen kiistellyt rantapellot voitaisiin penkereen ja pumpun avulla pitää kuivina ja samalla säilyttää Koijärvi arvokkaana lintujärvenä . Kun myös varoja suojelualueiden ostoihin oli edelleen varsin niukasti käytettävissä, liitto laati asiasta jo keväällä muistion. Öljycorjuntaa jouduttiin Ahvenanmaalla suorittamaan pääasiassa käsityönä usean viikon ajan. Vå'litön elinympfiristö Liitto oli mukana eri kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kouluille suunnatussa Viihtyisä asuinympäristö -teemavuoden vietossa. Liitto toimitti Pohjanmaan jokirakennushankkeista runsaasti aineistoa eduskuntaryhmille budjetin käsittelyä sekä edustajien aloitteita silmälläpitäen . Öljycuhon kustannukset Ruotsissa nousivat noin 68 milj. suuria määriä Tukholman saaristoon, jossa torjuntatyötä tehtiin lähes parin kuukauden ajan. Liitto järjesti yhdessä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa "Suojelutekniikan seminaarin" 31. Ongelmaa aiotaan vähenSUOMEN LUONTO J/ 80 J9. Pitkin kesää kiisteltiin pohjapadon yläreunan korkeudesta kunnes vesipiiri sai valmiiksi suunnitelmansa rantapeltojen kuivana pitämisestä ja järven luonnonsuojelullisen arvon säilyttämisestä
Vuoden lopussa ulkojäsenren määrä oli siten 43. Lisäksi kahdeksan muuta yhdistystä ei ole ollut muodollisesti eronnut liiton varsinaisesta jäsenyydestä, vaikka organisaatiouudistus niiden osalta oli jo suoritettu . WWF:n , liiron ja NoM:n yhteiseen kohdevaliokuntaan liiron nimeäminä edustaj ina ovat kuuluneet Sauvo Hentronen ja Lasse Kosonen . 79 järjestöpäivillä Lammilla (n. Jäsenmaksuja saatiin liittoon kuitenkin vain 12 300 jäsenestä. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasron hallitukseen ovat liiton piirissä toimivista henkilöistä kuulunut Rauno Ruuhijärvi ja Teuvo Suominen . 79 Lammilla ja yhteistyöpalaverit 8.17. Ns. 5. Liitto teki aloitteen kunnallisille keskusjärjestöille tuen saamiseksi sellaiselle lakiuudistukselle, jossa kunnan kanta vesakkomyrkytyksistä tulisi määrääväksi . Syysliittokokouksessa merkittiin liiton ulkojäsenyydestä eronneiksi Fyysikkokilta ja Koe-eläinten suojelu . Luonnonsuojeluliitto esitti yhdessä muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa yhteistyötarjouksen Y mpäristövuoden kansalaistoiminnasta noin parille sadalla suomalaiselle kansalaisjärjestölle . 11 . Kuntien ympäristönsuojelutoimia informoitiin kahdella kirjeellä sekä osallistumalla kunnallisten keskusjärjestöjen tilaisuuksiin . 1. Lapin luonnonsuojeluyhdistys), joka puolestaan on Lapin luonnonsuojelupiirin perustajajäsen ja sen kautta liiton jäsenyydessä. 1. 79 Helsingissä. Vaikka suuronnettomuus tällä kertaa vältettiin , sellaisen mahdollisuus jouduttiin nyt myös ydinvoimateollisuuden taholta myöntämään . Vuoden lopussa liittoon kuului siten varsinaisina jäseninä 14 luonnonsuojelupiiriä ja liiton säännöissä niihin rinnastettava nuorisojärjestö LuontoLiitto. Y mpäristövuoden tunnuksen ja tavoitteen mukaiseen toimintaan ilmoittautuikin liki 170 kansalaisjärjestöä. Kevätliittokokouksen tekemä päätös jäsenmaksujen keskitettyyn keräämiseen si irtymisestä vuoden 1980 alusta lukien tulee poistamaan jäsenmäärätietojen erilaisuudet ja niistä aiheutuvat epäkohdat. Keski-Suomi 1 3, Lappi 5, Pirkanmaa 6 , Pohjois-Karjala 3, Pohjois-Pohjanmaa 6 , Pohjois-Savo 4 , Uusimaa 14, Vaasan lääni 4, Varsinais-Suomi 8. Samassa tilaisuudessa kiirehdittiin myös vesilain uudistamista, koska liiton käsityksen mukaan vesilaki ei enää vastaa kansalaisten nykyisiä arvostuksia ja oikeuskäsityksiä vesiasioista. Ympiiriscövuoden 80 valmiscelu Ympäristövuoden 80 toimintaa valmisteli liittohallituksen nimeämä projektiryhmä ja toimistossa projektisihteeri ( 1. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksessa li iton edustajina ovat olleet Jaakko Savola ja Teuvo Suominen . Kaikesta huolimatta maamme ydinvoimateollisuus jatkoi toimintaansa entiseen tapaan: suunnittelutyötä uuden 1 000 MW:n ydinvoimalan tilaamiseksi Neuvostoliitosta jatkettiin kaiken aikaa. 28. Liitto jätti oikeusministeriölle aloitteen, jossa kiinnitettiin huomiota luonnontalouden asiantuntemuksen puutteisiin vesioikeuksissa ja vesihallinnossa. Luonto-Liitossa oli kahdeksan luontopiiriä. JÄRJESTÖTOIMINTA Kevätliittokokous hyväksyi liiton varsinaisiksi jäseniksi PohjoisKarjalan ja PohjoisSavon luonnojsuojelupiirit sekä syysliittokokous EteläKarjalan , Etelä-Savon ja Keski -Suomen luonnonsuojelupiirit. Jokamies-päivää, jolloin paikallisyhdistystasolla järjestettiin marjaja sieniretkiä eri puolilla maata . Laki maankamaran ainesten ottamisesta tuli valtioneuvoston käsittelyyn syksyllä . Liiron edustajat ovat osallistu neet use iden luonnonsuojelujärjestöjen yhteisprojektien toteuttamiseen . Luontopolkujen perustamista jatkettiin monissa paikallisyhdistyksissä. Suomessa lopetettiin 2,4,5-valmisteiden käyttö, mutta tämä tapahtui kylläkin vasta sen jälkeen kun kaikki vanhat varastot oli saatu käytettyä. 11 . Lään inhallitusten ympäristönsuojelun tarkastajille järjestettiin teematilaisuus 16. Neuvottelukunnan työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajana Seppo Hannus (Suomen luonnonsuojeluliitto), varapuheenjohtajana Kristian Donner (Naturoch miljövård), Kari Arvola (Kansan Sivistystyön Liitto), Erik Häggman (Finlands Svenska U ngdomsförbund), Esa Härmälä (Vesaisten Keskusliitto), Lea Kauppi (Akava), Juha Kuronen (Biologian ja maantieteen opettajien liitto), Juhani Lehto (Suomen Rauhanpuolustajat) , Martti Linkola (Suomen Kotiseutuliitto), Pekka Sarkkinen (SAK) ja Markku Suojanen (MTK) Ympäristövuodesta tehtiin projektimääräraha-anomus sisäasiainministeriölle 19. 80, mikä johti 210.000 markan valtion tukeen Y mpäristövuoden kulujen osittaiseen korvaamiseen . tapahtumien jälkeen. Liiton jäsenyhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä oli vuoden lopussa 22 000 , mistä Luonto-Liiton osuus oli 5 500. Piiripäiville osallistui liiton hallituksen ja toimiston edustajia. 3. Kansalaisjärj estöien neuvottelukunta järjestäytyi 25. 60 osanottajaa) sekä kevätettä syysliittokokouksessa. 79. tä liitolle ja paikallisyhdistyksille vielä vuosiksi eteenpäin . Y dinenergialain kokonaisuudistusta valmisteltiin kauppaja teollisuusministeriön asettamassa toimikunnassa . Kari Hallantie ja 1. Uudisruvar luonnonvarat Kiistat vesakontorjunta-aineiden lentolevityksestä ja tienvarsiruiskutuksista jatkuivat julkisuudessa etenkin kesäkaudella. 10. Projektisihteeri tiedotti yhdistysten projektivastaaville Y mpäristövuoden valmisteluista viidesti ilmestyneellä kierrokirjeellä. Piiripäiville osallistui kaikkiaan n. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Rauno Ruuhijärvi luonnonsuojeluliitosta ja varapuheenjohtajaksi Henrik Österholm Naturoch miljövårdista sekä sihteeriksi Esko Joursamo luonnonsuojelu liitosta. Kevätliittokokouksessa liiton ulkojäseneksi hyväksyttiin Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta. Liiton järjestökenttää koulutettiin Ympäristövuoden toiminnassa kaikkiin piireihin ulottuneilla piiripäivillä elolokakuussa. Energia ja uudistumaccomac luonnonvarar Harrisburgin ydinreaktorionnettomuus USA :ssa maaliskuun lopulla muodostui eräänlaiseksi käännekohdaksi ydinvoimateollisuudessa. Hannu Penttilä). Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen lupautui vuoden suojelijaksi. Y mpäristönsuojclujärjestöjen edustajat olivat toimikunnan kuultavina 27. kansanvaltaisuuden ja tiedottamisen lisäämistä ydinenergian käytöstä päätettäessä. Kiinteää yhteistyötä on harjoitettu Naturoch miljövårdin kanssa. Näitä ovat olleet SUOMEN LUONTO J/ 80 J</ . Luonnonsuojeluliiton aloitteesta vietettiin eri luonnonkäyttöjärjestöjen toimesta 16. Kansalaisjärjestöille järjestettiin informaatioseminaari 5.-6 . 400 paikallisyhdistyksen edustajaa. 2. 79 Espoon Dipolissa. 2. Ympäristövuoden tunnus 138 " Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta'', teemat ja tavoite vahvistettiin kevätliittokokouksessa. maakunnallisista luonnonsuojelu yhdistyksistä liiton varsinaisina jäseninä vuoden lopussa ol ivat Kymenlaakson Luonnon Ystävät ja Satakunnan luonnonsuojeluyhdistys, joiden toiminta-alueilla kolmiportaiseen organisaatiooon siirtyminen ei vielä ollut toteutunut. Ympäristövuotta käsiteltiin myös 20.-2 1. Liiton edustajat kävivät kaikkien ympäristöpoliittisen ministerivaliokunnan jäsenten luona (Aalto , Koikkalainen , Taxell , Uusitalo) korostamassa lain kiirellisyyttä ja tärkeyttä harjujen suojelun kannalta. ja korostivat mm . Liitto on kuulunut jäsenenä Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN) , Opintotoiminnan Keskusliittoon , Pohjola-Norden -järjestöön , Suomen Kotiseuruliittoon , Suomen Metsäyhdistykseen , Suomi-Neuvostoliitto-Seuraan , Tieteellisten Seurain Neuvosroon ja Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan. Organisaation selkiinnyttämiseksi syysliittokokous myönsi eron Iisalmen Luonnon Ystäväi n Yhdistykselle ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle , jotka ovat Pohjois-Savon luo nnonsuojelupiirin perustajajäseniä , sekä Rovaniemen seudun luonnonsuojeluyhdistykselle (ent . Luonnonsuojelupiireissä oli vuoden lopussa yhteensä 8 1 paikallisyhdistystä, jotka luonnonsuojelupiireittäin jakautuivat seuraavasti : Etelä-Häme 5, EteläKarjala 4, Etelä-Savo 3, Kainuu 6, Keski-Savo 3. Ruotsissa Harrisburgin onnettomuus johti päätökseen järjestää ydinvoiman käytöstä kansanäänestys vuoden 1980 puolella. Myös suomalaisissa reaktoreissa oli vuoden kuluessa lukuisia vikoja ja toimintahäiriöitä , joista osa tuli julkisuuteen vasta paljon ko . 9. 3. ,sk.. Edelleen syysliittokokous päätti merkitä eronneiksi liiton jäsenyydestä vuoden 1980 alusta lukien Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen , kun liiton varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttiin Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Porvoon luonnonh istoriallisen yhdistyksen , koska toinen porvoolainen yhdistys, Itä-U udenmaan luonnonja ympäristönsuojeluyhdistys, on Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kautta lii ton jäsenyydessä. Suomessa ympäristönsuojelujärjestöt vaativat kaikkien reaktorien käyttölupien ottamista uudelleen päätettäviksi. Lakiesitystä ei kuitenkaan annettu eduskunnalle kertomusvuoden loppuun mennessä korvauskysym yksistä valinneiden erimielisyyksien takia
luonnonsuojelu ja luontokuvaus nähtävänä IUhansia uutuuksi:1 hirvensarvinäyttely meL,äja palvelukoiranävttl'iv kalaja luontopolku · · luontoelokuvia viimeisimmät rinki!. klo 1.i.00-21 .00 .-8.6. Ainutlaatuiset luonnonnähtävyydet ja maanmainiot retkeilymaastot ovat tehneet seudusta suositun matkailukohteen. 6.1980 Riihimäellä Teemoina eräretkeily, kalastus, metsästys ja luonnonsuojelu Pohjoismaiden suurin alan tapahtuma tänä vuonna Riihimäen Kansainl'äliset Erämessut m·at t;in;i vuonna laajemmat kuin koskaan aikaisemmin. Jylhänkaunis Oulangan kansallispuisto Koillismaalla kuuluu . ,sk. ohjeet ja neuvoi ,L,ia111un1ij1lilta. joita seuraamalla alan harrastaja saa kerralla täyden kokonaiskuvan siinä tapahtuneesta kehityksestä . ·\ukioloajat: ~.6. Mukana yli 300 kotija ulkomaisen näytteillepanijan uutuuksia. erilaisia näyttelyjä ja tapahtumia jne .. Tule mukaan Kansainvälisille Erämessuille Kansainväliset Erämessut 4.-8. VALTION PAINATUSKESKUS Markkinointiosasto Postimyynti PL 516 00101 Helsinki 10 Puh. 6. Luotettavat perustiedot seudun luonnosta, aikaisemmista vaiheista ja parhaista nähtävyyksistä tekevät käynnin SUOMEN LUONTO 3/ 80 3'J. . suojelualueittemme parhaimmistoon. Kirjan ovh on 18,ja sitä myyvät Valtion painatuskeskus, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n pisteet Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä, kirjakaupat sekä Oulangan kansallispuisto. OULANGAN l{ANSALLISPUISTO MONIPUOLINEN JA VALAISEVA TEOS LUONNONYSTÄVILLE, MATKAILIJOILLE JA KAIKILLE KANSALLISPUISTOISTA KIINNOSTUNEILLE. klo 10.0020.00 Kansainväliset ' Erämessut Riihimäellä yli .)00 näyneille.L'iellajaa mukana erjretkeily. 111eL,ä,1vs. 90-539 0ll Kirjakauppa Annankatu 44 00100 Helsinki 10 Puh. kala,tus. kansallispuistoon mielenkiintoiseksi ja virkistäväksi. Tämä alueen parhaitten tuntijoiden laatima opaskirja sopii apuneuvoksi tulevia matkoja suunnitteleville yhtä hyvin kuin paikan päällä puistoon tutustuville. 90-17 341 139
SUOMEN LUONTO Suomen Luonnon 38. Yhteistyötä Neuvostoliiton luonnonsuojelujärjestöjen kanssa jatkettiin sovituissa muodoissa. Tilausmaksu luonnonsuojelu yhdistysten jäsenille oli 4 5 mk , muille kotimaisille tilaajille 55 mk ja ulkomaille 65 mk . 10 000 henkeä ja huhtitoukokuun aiakana Moskovassa 40 000 henkeä. Syysliittokokous pidettiin 24.-2 5. 3. SUOMEN LUONTO J/ 80 J9. 11. Seppo Keräsen ja Kari Soverin värivalokuvanäyttely · 'Lintujen paratiisi'' välitettiin liiton toimesta Eesti Looduskaitse Seltsille ja Yleisvenäläiselle luonnonsuojeluseuralle näytteille panoa varten . JÄSENTIEDOTUS SEKÄ MUU TIEDOTUS JA VALISTUS Liiton järjestölehden Luonnonsuojeluväen 5. Pohjoismaisten luonnonsuojelujärjestöjen sihteeristökokouksia pidettiin kaksi : 10.15. saakka Marjukka Kulmanen ja siitä vuoden loppuun Jorma Laurila , artikkelitoimittajana Seppo Vuokko ja taittajana Markku Tanttu. 3.-1. 6. Tilintarkastajiksi vuodelle 1980 valittiin HTM , ekonomi Mauri Hatikainen ja varatuomari Veikko Tuuliainen sekä varatilintarkastajiksi professori Erkki Huokuna ja insinööri Hannes Ignatius. Liittokokous antoi kaksi julkilausumaa: " Uuteen hallitukseen saatava ympäristöministeri " ja " Pohjanmaan jokiluonnon puolesta ". 11. 10. Ryhmällä on 13-jäseninen johtokunta, puheenjohtajana Pertti Salolainen ja varapuheenjohtajana Jakob Söderman. Inarissa, 16.-22 . Lehden päätoimittaj ana oli Teuvo Suominen , toimitussihteerinä 1. 5. Kokousasioita valmistelleita valiokuntia oli viisi. Ohjelma käsitti alustuksia, ryhmätyötä. Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti : varsinaiset jäsenet 169 ääntä, ulkojäsenet 11 ääntä, yhteensä 180 ääntä. Eesti Looduskaitse Seltsin esimies Jaan Eilan vieraili Suomessa valtakunnallisilla kociseutupäivillä 29.-30. Orivedellä. Toimitusneuvostoon kuuluivat Juha Valste (pj), Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen , Risto Nurmi ja Helge Romu . 7. Liiton valmiudet avustaa eri tiedotusvälineiden toimittajia jurtujen teossa sekä juttuvihjeiden antamisessa paranivat huomattavasti ja liiton toimesta pystyttiin näin ohjaamaan merkittävällä tavalla maassa käytävän ympäristökeskustelun suuntaa . Liittomaksuksi vuodelle 1980 päätettiin 4 mk / henkilöjäsen ja 250 mk / ulkojäsen. Espoon Dipolissa. Matts Roos, suunnittelija Pekka Salminen , fil.kand . Muutama henkilö liiton piirissä on kuitenkin voinut perehtyä ko. Paikallisyhdistyksten ja luonnonsuojelupiirien tiedottajille järjestettiin tiedotustoiminnan kurssi 10.11 . Urho Antikainen , fil.kand Kalevi Keynäs. Vuosikerran sivumäärä oli 128. Lammilla. KOULUTUSTO IMINTA Y mpäristövuoden 80 aattona liiton kurssitoiminta vilkastui . retkiä, siivousja vesakkotalkoita sekä tietenkin vapaata seurustelua ja tutustumista saaristoluontoon sekä paikallisiin asukkaisiin . Vuoden aikana liitosta lähetettiin kahdessa erässä yhteensä seitsemän kiercoarcikkelia , jotka saivat lehdissä laajan levikin . Maaja metsätalousministeriön IUCN-työryhmässä liittoa on edustanut Esko Joutsamo. Vastaavana roimittajana oli Terho Poutanen ja toimitussihteerinä Marjukka Kulmanen . Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Rainer Lahti puheenjohtajana j_a jäseninä Camilla von Bondsdorff, Lasse Kosonen . Liittokokouksen jälkeen pidetty yleisötilaisuus Hämeenlinnan Raatihuoneella käsitteli KamaHämeen harjuluonnon suojelua. Tukholmassa. Luonnonsuojelujärjestöjen edustajat toimivat ryhmän sihteereinä ja asiantuntijoina. Espoossa järjestetyllä ympäristölainsäädäntökurssilla perehdyttiin vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkeen edustajia ympäristölainsäädäntöön. valt .kand Seppo Kotiranta , prof. Pohjoismainen ympäristöleiri järjestettiin nyt ensi kertaa Suomessa 22. 8. Kevätliittokokouksen yhteydessä pidettiin Harjujen suojelu Suomessa -yleisötilaisuus 25. Hämeenlinnassa. Lehden irtonumeroita . Toimitusneuvosto kokoontui kolme kertaa : kokouksista yksi (11. Liittohallituksen erovuoroisten jäsenten paikalle valittiin kaksivuotiskaudeksi 198081: valt.kand . Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti : varsinaiset jäsenet 148 ääntä ja ulkojäsenet 12 ääntä, yhteensä 160 ääntä. 12 . Syysliittokokouksen yhteydessä 24.-25. merikotkan , muuttohaukan , kalasääsken ja metsäpeuran suojeluprojektit. 3. Inkoossa 22 .-3 1. Kokonaissivumäärä oli 384. Vuoden aikana eduskuntaan perustettiin Ympäristöja luomoryhmä. Liiton julkaisuissa on raportoitu projektien tapahtumista. Perinteiset järjestöpäivät pidettiin Ympäristövuosi 80 -kurssina 20.-2 1. Kauppaja teollisuusministeriön alaisena öljysuojalautakunnassa liittoa on edustanut Esko Joutsamo ja öljyvahinkolautakunnassa Kalevi Keynäs. saaristokurssina Hailuodossa. ja allekirjoitti laajapohjaisen kansalaistoimikunnan laatiman vetoomuksen aseidenriisunnan ja rauhantyön edistämiseksi. Leirille osallistui n. Seppo Kotiranta, opiskelija Mikko Niskasaari , limnologi Pertti Sevola ja luonnontiet.kand. 1. pidetyn pohjoismaisen ympäristöleirin järjestämisessä oli myös liitto mukana . Uutuutena ohjelmassa oli jokamiehen ekologian kurssi 12.15 . vuo,ikerca ilmestyi seitsemänä aikakauslehtimuotoisena numerona . KANSA INVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (I UCN) valmistaman '' World Conservation Strategy" asiakirjan lopullinen muokkaus vei aikaa siinä määrin , että sen maailmanlaajuinen julkistaminen siirtyi vuoden 1980 puolelle. Yhdessä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa pidettiin suojelutekniikan seminaari 31. Jäsenyritykset puolestaan lähettivät liittoon tärkeimmät yhdistystiedot sisältävän vuosi-ilmoituksen sekä omia julkaisujaan ja jossakin määrin myös asiakirja-aineistoaan . 4.) oli vuorokauden mittainen seminaari Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Kesälahdella kasviharrastajille ja 5.-8. Vuoden lopussa oli tilattu levikki 16 000 kpl. Turussa, jolloin liiton edustajilla oli tilaisuus tapaamiseen ja keskusteluihin hänen kanssaan. Liittokokouksessa käsiteltiin ja vahvistettiin liitolle ohjelma välittömän elinympäristön suojelusta. Hämeenlinnassa. 7. Vuosikirjalla oli oma valmisteleva työryhmänsä, jonka puheenjohtajana oli Aulis Ansalehto . Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokous vahvisti alustavan toimintasuunnitelman Ympäristövuodelle 80 ja päätti siirtymisestä jäsenmaksujen keskitettyyn keruuseen . Ympäristöja luomoryhmän kautta luonnonsuojelujärjestöt voivat jakaa kansanedustaj ille tietoa ja kannanottoja eduskunnassa käsiteltävistä asioista ja toisaalta kansanedustajat voivat käyttää hyväkseen järjestöjen asiantuntemusta . Inkoossa. että liittokokous pidetään vain kerran vuodessa ja liittohallituksen jäsenmäärä on 13 eli puheenjohtaja ja 12 jäsentä sekä jälkimmäisille henkilökohtaiset varajäsenet. Kansanvalistusseuran kansaa pidettiin kolmet luonnonharrastajain kesäpäivät: 3. Helmikuun aikana näyttelyä kävi Tallinnassa katsomassa n. Syysliittokokous vahvisti talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 1980 sekä sai liittohallitukselta selvityksen talouden hoidosta vuonna 1979. Kööpenhaminassa sekä 9.11 . 7. 4. aineistoon ja tehdä sitä lähiympäristössään tunnetuksi. 79 Lammilla. Terttu Lauri la , Pekka Moilanen ja Heikki Poroila . 7-8). 300 henkeä , joista kolmannes muista pohjoismaista . jaettiin eri tilaisuuksissa yms. Kokouksessa julkistettiin liittohallituksen seuraaville henkilöille m yöntämät hopeiset ansiomerkit: metsänh . Kokousasioita valmisteltiin kolmessa valiokunnassa . 5. Helsingissä. 11 . 7. Luonnonsuojeluväki-lehden lisäksi liiton sisäistä tiedotustoimintaa hoidettiin keskimäärin kerran kuukaudessa postitetuilla järjestösihteerin kirjeillä, joiden mukana jäsenjärjestöille lähetettiin liiton pöytäkirjoja, lausuntoja, kannanottoja jne. Juha Valste sekä varajäseniksi fil.l is Pertti Huttunen ja opiskelija Patrick Hublin . 140 Luonnonsuojeluväen painosmäärä oli keskimäärin 25 000 ja lehti postitettiin kaikille jäsenjärjestöjen jäsenille. HALLINTO Liicrokokouksec Kevätliittokokous pidettiin 24.-25. Sisältö koostui liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan esittelystä sekä ajankohtaisista tapahtumista luonnonja ympäristönsuojelun eri aloilla. vsk.. Liiton sääntöjä muutettiin siten. Vuosikirjan (7-8) teemana oli maatalous ja ympäristö. Liitto osallistui YK :n aseidenriisuntaviikon viettoon 20.-27. Vuoden 1980 jäsenmaksuksi suositeltiin paikallisyhdistyksissä 15 mk / henkilöjäsen ja 5 mk / perhejäsen . 7. likka Viitasalo ja liikkeenharjoittaja Antero Vuori . Liittokokouksessa hyväksyttiin julkilausuma ' 'Vesilaki uudistettava pikaisesti ''. Liiton ulospäin suuntautuva tiedotustoiminta laajeni merkittävästi vuoden aikana , mikäli osaksi joutui tiedotussihteerin palkkaamisesta 10. 31. Edellisessä liittoa edustivat Esko Joutsamo ja Terho Poutanen ja jälkimmäisessä Esko Joutsamo. 7. vuosikerta ilmestyi kahdeksana numerona, joista kaksi vuosikirjaksi yhdistettynä (no. 11 . lähtien . 9
199 A 663,50/2,8 339,RB 67 PRO S ja Käytettyjä laaja valikoima. Tube 80/5,6 470,120 kasett i 2 590,Toimitukset myös posti• FD 15-U 178,135/5,6 860,CD etsin 1 590,ennakolla. FIMEKO OY Töölönt orinkatu 4 00260 Helsink i 26 Pu·h. FIMM merkitsee fotohuoltoa, jossa ammattitaidolla suoritetaan oman tuonnin takuukorjaukset , ja myös muut huoltotyöt. 105/2,5 940,OM Auto Bellows 769,EPD 135-36 30,80 200/2,8 2180,105/4,0 Mi cro 1 490,Shoe 2, 3 ja 4 56 ,ED 135-36 28,40 200/4,0 839,OM T-20 Flash 358,EL 135-36 32, 10 300/2,8 FD·F 10 290,135/2,0 2180,OM Winder 11 668,EPR404 100f t 295,300/4,0 L 3 280,135/2,8 928,Vivitar Autom loittosarja EPD 404 100 ft 310,300/4,0 1 890,135/3,5 690,180/2,8 1 980,OM-kiinnityksellä 357,TX 402 100 ft 107,300/5,6 898,PX 402 100 ft 107,400/4,5 4180,200/4,0 1 048,MAMIYA 645 FX 402 100 ft 107,500/4,5 L 11 400,200/4,0 Micro 1990,300/2,8 IF-ED 8 980,M 645 1 820,E-6 kehitys , myös itse 500/8,0Reflex 1 990,M 645 1000 S 2 090,600/4,5 7 630,300/4,5 1 470,AE S etsin 1 580,puolatuil le 10,800/5,6 8 190,300/4.5 IF-ED 2 960,Kuiluetsin 308,USA Origin Kodachrome 24-35/3,5 L 2 480,500/8,0 1 690,Prismaetsin 687,-filmit 28-50/3,5 2 290,28-45/4,5 2 220,PD etsin 1 290,KM 135-36 22,35-70/3,5 2 090,35-70/2,8-3,5 2 380,43-86/3,5 980,PD S etsin 1 360,KR 135-36 22,35-70/4,0 960,Cds prismaet sin 980,Kodachrome kehitys 19,70-150/4,5 990,50-300/4,5 ED 6 680,L-grip 248,80-200/4,0 2 380,80-200/4,5 2 260,Motor drive 780,100-200/5,6 895,NIKON SRL VARUSTEET 120 fi lmi pidin 190,KIIKARIT (kattoprisma) 85-300/4,5 3 850,MD-12 890,35/3,5 1 890,Pentax 7 x 21 DCF 560,Ext. FI MM-tuoteluettelo CANON RUNGOT NIKON RUNGOT OLYMPUS OBJEKTIIVIT KOMPAKTIKAMERAT AT·1 875,F2A 2 570,8/2,8 2 980,Canonet 28 498,AV·1 745,F2A musta 2 670,16/3,5 1 853,G-II I17 790,AE·1 1 090,F2AS 3190,18/3,5 2196,A 35 F 695,AE·1 musta 1190,F2AS musta 3 290,21 /3,5 1 236,Cano lite D 146,A·1 1 780,FE 1 490,24/2,0 MC 1770,Olympus XA 890,F-1 2180,FE musta 1 570,24/2,8 975,Flash for XA 180,CANON OBJEKTIIVIT FM 1190,28/2,0MC 1 590,Nikonos 111 + FM musta 1 270,28/3, 5 680,35/2,5 1690,7,5/5,6 2190,35/2,0 MC 990,MUUT 15/2,8 1960,NIKON OBJEKTIIVIT 35/2,8 639,17/4,0 1 590,50/1,4 MC 659,KUVAUSVARUSTEET 20/2,8 1 390,15/5,6 4 860,50/1,8MC 466,Gossen Luna-Pro 24/1,4 L 4 580,18/4,0 2 260,50/3,5 Macro MC 998,va lotusmittari 680,24/2,0 1 690,20/3,5 1170,85/2,0MC 1190,Gossen Luna-Pro 24/2,8 987,24/2,0 1 520,100/2,8 790,SBC 1050,28/2,0 1 580,24/2,8 990,135/2,8MC 897 ,Luna-Pro suurennus28/2,8 639,28/2,0 1 490,135/3,5 637,lisälaite 196,35/2.0 898,28/2,8 929,180/2,8MC 2 358,Luna-Pro salama35/2,8 490,28/3,5 690,200/4,0 MC 946,lisälai te 880,50/1,4 658,35/2,0 870,300/4,5 1 590,Leitz Ti lt-AII jalusta 850,50/1,8 459,35/1,4 1 580,400/6,3 MC 4 460,Clamp for Ti lt-all 250,50/3,5 Macro 1097,35/2,8 570,35-70/3,6 1 590,Leitz, iso kuulanivel 360,85/1,2 L 2 980,35/2,8 PC 1 280,85/1,8 1068,28/4,0 PC 2 580,75-150/4,0 1 398,KODAK FILMIT 100/2,0 1 440,50/1,2 1 090,85-250/4,5 2 590,Hinnat edellyttävät 100/2,8 786,50/1,4 790,OLYMPUS SLR vä hintään 10 kasetin 100/4,0 Macro 1790,50/1,8 548,VARUSTEET ostomääriä. vsk . 141. 135/2,8 799,55/3,5 Micro 785,OM screens 56,ER 135-36 25,80 85/2,0 940,135/3,5 565. 445289 FOTO FIMM tarkoittaa fotoalan maahantuontia ja kauppaa. 590,150/4,0 1170,MF Mot or 1 990,TC-300 1 360,210/4,0 1 360,Speed li te TC-14 1360,300/5,6 2 390,Tilauksesta toimitetaan 155 A 329,500/5,6 3 790,fotoalalta melkein mitä 177 A 370,EL-NIKKOR OBJEKTIIVIT MAMIYA RB 67 PRO S vain, pyydä tarjous. 2X-A 848,MD-2 ja MB-1 2 480,45/2,8 1 560,Pentax 8 x 30 DCF 660,MD-3 ja MB-2 1160,55/2,8 1 280,Pentax 9 x 30 DCF 715,CANON SRL varusteet PK-11 laitto 165,70/2,8 1630,Nikon 6 x 20 DCF 539,Data Back A 368,PK-12 loitto 165,80/1,9 1 090,Nikon 7 x 26 DCF 858,Winder A 499,PK-1 3 laitto 165,80/2,8 750,Nikon 9 x 30 DCF 947,Winder F 998,PN-1 1 laitto 268,110/2,8 1 390,MA Motor 1 090,TC-200 telej. 190,OM·1 (n) 990,150/4,0 SFC 2 490,FD Bellows 738,OM-1 (n) musta 1 090,127/3,8 1 850,Angle Finder B 248,OM-10 1190,180/4,5 1 990,Speed Finder 890,OM-2(n) 1680,250/4,5 2 440,F1 Screens 119,OM-2 (n) musta 1 780,360/6,3 3190,SUOMEN LUONTO 3/ 80 39 . FIMM merkitsee omaan tuontiin perustuen tuntuvasti alhaisempaa hintatasoa. FD 25U 198,150/5,6 1180,50/4,5 2 290,FD 50-U 248,65/4,5 2 230,FL-Bellows 599,OLYMPUS RUNGOT 90/3,8 1 980,FL Slide Dup l. Ext
Työvaliokunta kokoontui 14 kertaa. 07 . Paikallisyhdistysten varainhankinta kehittyi suotuisasti . 3. 79 Suomi-Neuvoscoliitto-Seura Yhteistyö Neuvostoliicon luonno·nsuojeluasiantuntijoiden kanssa 27 . 02 . Siten coimiscon henkilökunnan muodostivat pääsihteeri Esko Joursamo, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ismo Tuormaa , projektisihteeri Hannu Penttilä , coimisconhoitaja Eini Nordman , kanslisti Tiina Toivonen-Taikka, coimiscoapulainen Liisa Kurikka , julkaisusihteeri Marjukka Kulmanen sekä Suomen Luonnon coimituksessa vastaavana coimittajana Teuvo Suominen , artikkelicoimittajana Seppo Vuokko ja syyskuun alusta coimittaja Jorma Laurila. Liicon alivuokralaisina olivat muucon jälkee·n Naturoch miljövård rf , Luonco-Liitto ry , Suomen Luonnonsuoje142 lun Tuki O y: n Luonnonkuva-arkisco , Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry sekä Helsingin Seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Luonco-Liicon Uudenmaan p1mn muuttaessa eri tiloihin . 05 . Liicon valtionapu pysyi samana kuin edellisenä vuonna eli 162.000 markkana . ja siinä edustivat luonnonsuojeluliitcoa puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi ja hallituksen jäsen Juha Valste. Testamenttaajat ohvar Anna Holm Helsingistä, Max Ahlfors Hamilconista , Kanadasta sekä Liisa Pohjalainen Varkaudesta . 10. E. Ensimmäinen juliste esitti kynäjalavaa . 79 Sisäasiainministeriö Valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen sijoituspaikka 09 . 79 Valtioneuvosro Ympäristönsuojelu valtion tuloja menoarviossa 1980 31. 02 . 79 Vesihallituksen tieteellinen neuvottelukunta Tutkimus vesistöjen happanem1sesta 12. 79 Metsähallitus Metsäpeuran esiintymisalueiden suojelu 17. Luonnonkalenterin aiheena oli vaeltavat eläimet. TALOUS Yleistä Jäsenmaksuna oli 4 markkaa / varsinaisen jäsenyhdistyksen jäsen ja 250 markkaa / ulkojäsen . Kansallispuisconäyttelyn coteuttamiseen saatiin maaja metsätalousministeriöitä 35.000 markkaa. 79 Koijärvi-toimikunta Pengerja pumppaamoratkaisun toteuttaminen Koijärvellä 24 . Syysliittokokouksen jälkeen pidettiin Espoon Dipolissa 25 . Maaliskuun 16. 79 Tieja vesirakennushallitus Ruoveden Kautun siltojen uusiminen avattavan siltavaihtoehdon pohjalta 13 09 . 79 Valtioneuvosco Radioaktiivisen materiaalin upotuskielco merien suojelua käsitteleviin sopimuksiin 12. 79 Valtioneuvosto Äänekosken rehuhiivaongelman ratkaisu 13. 09. 79 Maaja metsätalousministeriö ja Sisäasiainministeriö Luonnonsuojelualueiden roteurtaminen 16 . Henkilökunnan osalta tapahtui seuraavia järjestelyjä . 79 Valtioneuvoscon aluepoliittinen ministerivaliokunta Laki maankamaran aineksista 05 . 5. Ympäristövuoden 80 avaustilaisuus , jossa juhlapuheen piti maaherra Kauko Sipponen aiheesta " Ympäristö ja demokratia " . 09. Syysliitcokokoukselle annettiin selvitys liicon taloudenpidosta . Organisaariotyöryhmä : Seppo Hannus, Patrick Hublin , Matti Hyytinen, Esko Joursamo (pj) ja Seppo Kotiranta . alkaen ja liicolle palkattiin yhdessä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahascon kanssa tiedotussihteeri 10 . 05. 05. 79 Valtioneuvosto Pohjanmaan jokien rakentaminen 18 . 79 Hallitusta muodostavat puolueet Ympäristöministeri hallitukseen 08 . Myös uusi julistesarja " vuoden puu " käynnistetrnn . Ympärisrövuoden 80 valmistelu käynnistyi täydellä teholla projektisihreerin aloittaessa työnsä 1. 79 . 02 . Lisäksi taloussihteerin tehtäviä hoiti Lasse Kosonen . Pöytäkirjapykäliä kertyi 222 kpl. 07. 08. 79 . Trudeau Hylkeenpyynnin rajoittaminen 22 . 08 . 79 Eduskuntaryhmät Luoncokerhon perustaminen 23. 06 . 05 . 79 Maaja metsätalousministeriö Leivonmäen Haapasuon suojelun turvaaminen 27. Tuen yhtiökokous pidettiin 22 . 08 . 79 Sisäasiainministeriö Ympäristövuosi 80:n taloudellinen tuki vuoden 1979 lisäbudjetissa 09. Liittohallitus ja työryhmät Liittohallitukseen kuuluivat coimintavuoden aikana apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi puheenjohtajana , lääketiet.lis. 10. 79 Valtioneuvosco Forssan Koijärven suojelu 15. 000 markkaa . Muita työryhmiä oli vuoden kuluessa toiminnassa seuraavasti: Projektiryhmä: Seppo Hannus (pj), Aulis Ansalehco, Harri Dahlström , Kari Hallantie, Sauvo Henttonen , likka Heikkinen , Jouko Högmander ja Rainer Lahti . 03. Tuen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jouko Lehronen sekä hallituksen jäseninä Merja Ekholm, Matti Hyytinen , Esko Joutsamo ja KarlGustav Zilliacus . Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy :n taloussihreerin coimi muutettiin kokopäiväiseksi 1. 79 Vesihallitukselle Teollisten kalanka,vatuslaicosten ympäristöhaittojen vähentäminen 20 . Julkaisusihteerin ollessa syksyllä virkavapaa ja hoitamassa Pohjois-Suomen piirisihteerin tehtäviä, hänen sijallaan Suomen Luonnon coimitussihreerin tehtäviä hoiti puolipäiväinen coimittaja Jorma Laurila . Konsertin ohjelmana oli Guiseppe Verdin " Requiem ", jonka esittämiseen osallistui ilmaiseksi huomattava joukko maamme eturivin taiteilijoita : solisteina Martti Talvela , Irja Auroora , Aili Purtonen ja Seppo Ruohonen , Helsingin Tuomiokirkon katedraalikuoro sekä Helsingin kaupungin sinfoniaorkesteri . Liitto sai lahjoituksina kolmen testamentin perusteella 13 .300 markkaa sekä maapalstan lincujen suojelemiseksi Ähtärisrä . 01. Valtiovallan tervehdyksen esitti sisäministeri Johannes Koikkalainen . 79 Valtioneuvosto Koijärven rauhoittaminen 24. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasco tuki uhanalaiseen luoncoon liittyvää valistuscoimincaa Suomen Luonnossa 20 .000 markalla . 05 . Liittohallitus kokoontui 12 kertaa . alkaen . 11. ALOITTEET 16 . 79 Oikeusministeriö Luonnontalouden asiantuntemuksen puutteet vesioikeuksissa ja vesihallinnossa 23. Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Rauno Ruuhijärvi puheenjohtajana sekä jäseninä Pertti Forss, Matti Hyytinen , Rainer Lahti ja Juha Valste. Jaakko Savola varapuheenjohtajana , jäseninä agronomi Aulis Ansalehco , tekn .tri Seppo Hannus , maat.metsäc.yo Matti Hyytinen , dipl.ins Jouko Lehconen , dipl.ins. 79 Valtioneuvosto Vanhojen metsien rangaistusverotuksesta SUOMEN LUONTO J/ 80 J9. 05 . Luonnonsuojeluliicon coimisco sijaitsi coukokuun loppuun Lönnrotinkatu 17. 79 Maataloustuottajain Keskusliiton Säätiö Suomusjärven Johdesuon suojelun järjestäminen 15 . Painotuotteista otettiin lisäpainoksia ja tekstiilivalikoimaa laajennettiin . KESKUSTOIMISTO Toimiscon sisäistä organisaatiota ja henkilökunnan vastuuaiueita muutettiin vuoden alussa . Vuoden kuluessa ilmestyi Suomalaista luoncoa parhaimmillaan -kirjasarjassa " KOSTEIKKO MAATA , VETTÄ JA ELÄMÄÄ ". Lisäksi ohjelmassa oli ympäristöterveiset kentältä (neljä lyhyttä katsausta) sekä musiikkija teatteriesityksiä . 10. 4 . Yhteensä valtionapu muodosti 11 % liicon tuloista. Jäsenavustuksia jaettiin 33. Yleisradio Ympäristövuoden 80 huomioon ottaminen ohjelmatoim1nnassa 14 . 2. Pääministeri P. 08. alkaen. 3. 79 Valtioneuvosco Koijärven rauhoittaminen 14 . Kesäkuun alusta coiminca siirtyi Perämiehenkatu 11 , jossa kaikki pääsivät samaan kerrokseen . vsk.. 04. Rainer Lahti , amanuenssi Heikki Poroila ja limnologi Pertti Sevola sekä varajäseninä perheenemäntä Terttu Laurila ja luonnontiec.kand Juha Valste . Toimisroapulaisen coimi kokopäiväistettiin 1. päivänä Helsingin Finlandiatalossa järjestetty hyväntekeväisyyskonsertti tuotti merkittävän taloudellisen tuloksen . 01. 79 Suomen Kaupunkiliitto Ja Suomen Kunnallisliitto Vesakoncorjunca-aineiden levittämisestä päätösvalta kunnille 25 . 01 . 79 Maaja metsätalousministeriö Pallas-Ounastunturin kansallispuiscon käyttö 08. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Tuki O y: n liikevaihco kehittyi edelleen voimakkaasti edelliseen vuoteen nähden . 79 Sosiaalija terveysministeriö Juomaveden fluoridoinci kansanterveystyön 5-vuorissuunnitelmassa 24 . Suomen Akatemia myönsi IUCN:n jäsenmaksun maksamiseen US dollaria 200 . 10
Ex amination of excremenr confirmed thc observacions made during uacking . Life in spruce swamp forests bySeppo Vuokko pages 120127 Moving water , pear moss and spruce form the spruce swamp forest. This means lcss area for food produnion , rhus aggravation the already existing food shon age . Forest areas are cleared and burned fo r rh e use of large ranches. 79 Metsästystavoissa paljon korjattavaa, Harjut kansall isomaisuutemme kaipaavat lain suojaa, Laki ei suojele harjuluonroa. The pcat layer in spruce swamp forcsts is thin . The te rrain is easy, waters are clear and there is a wide network of rracks and co11ages. 09. The Mysterious Myxom ycetes by Maria Hiirkönen pages I 1311 7 The Myxomycetes are a rarher srrange and little known group of organisms. 79 O petusministeriö Ympäristökasvatuksen to1m1kunnan mietintö 26 : 02 . 79 Maaja metsätalousministeriö Kansallisja luonnonpuistojen rajausryöryhmän mietintö 27. They abound after the autum n rains. 79 Maaja metsätalousministeriö Tammisaaren saariston kansallispuiston toteuttaminen 11 . 02. a narure photogropher, had considered oil disasters as distant mattcrs, dca lt wich by governments. Koilliskai ra is exce ll enr for hik ing . Descruction of the Envitonment in Brazil by Jorma Laurila pages 104106 The anicle is based on lecrures and an interview wit h Otto Buchsbaum and his wife Florence, leaders of rhe Brazilian environmental movement . 01. 10. Ali that camc was an abrupt messagc about che discovery of a ring : a smew hen , number C18150 1, died in the oil in Btittany. 6. The area is more than 100 kilometres long and 1060 kilomerres wide . 79 Kyröjoen puolesta 24 . 1he archipel agoes. The protection of unique areas li ke the last wildernesses of Lapland . 3. 07. Evcn chough yo u meet people in the conages it is srill rare co meec anybody off thc main trac ks. 79 Opetusministeriö Muinaismuistolakiryöryhmän mietintö 29. Prudenr use of no n-renewa ble natural resources. known as Koilliskaira , has frequeml y been proposed for a national park but rhe final dccision has nor yer been made. 10 000 hikers visit Koilliskai ra every yea r and many of these stay for a week or more . 11 . ln November 1979 the writers were able to follow, for about a monrh . Bra zi l already has its own M inamata problcm : over one thousand people suffered aher eating the fish and shellfish of Salvador Bay , po llured by the Dow Chemical Company. Golden eag les, whire-cailed eag les, peregrin e falcons. 79 Pohjanmaan jokiluonnon puolesta 25. OiI cakes favourite photo subject by Hannu Hautala pages 128130 The effects of the Bri11an y o il d isaster reached as far as Kuusamo, on Fi nland 's Eastern border. The halting af water , air and soi l pollut ing and the clea nsi_ng of pol luted areas. Moment of truth for Koilliskaira by Rolf Oinonen pages 10711 2 The area of wilderness in Nort h Eastern Finland . 03 . During the tracking period th e wolf attemptcd to cacch reindeer ten times, fai ling every cime. Smaller species can be cuhi vaced from debris or bark using 1he " moist chamber" method . Myxomyce ccs li ve in che forest debris, on the bark of rrees erc. 03. D SUOMEN LUONTO 3/ 80 39. 09 . The state should compensate for the loss of cmp loyment and cax income to the local counci ls. 07. The pursuit of self-sufliciency in food producrion avo idi ng undue use of chemicals and m ac hinery. The promotion of the new imernational econo mic o rder and emphasis o n enviro nmema l issues in aid to deve loping coumries . 79 Linnuston suojelua tehostettu . The Brazi lian government is nor concerned wi th th e problcms of pollution , even goi ng so far as tempting foreign companies with rheir '' free-topoll utc'' an irude. Hannu Hautala had got to know a pair of smcws whilst photographing them during three su m mers. The indians of the ra in for~srs are either desrroyed or confined co reserva uons. 7. 4. Last summer the pair did not recurn . the behaviout of a fe malc wolf living in a reindeer-raising area in East Lapland . worn out within 10 years and new locations have to bc found . 05 . gyrfalcons. 12. The anima ls and plants are mostl y a mixcure of peatland and forest species. This matches previous o bservations. The princi ple of conrinuing use of renewable narural resources with a special emphasis on forests. Until then Hautala. 79 Maaja metsätalousministeriö Muutosesitys petoasetukseen 21. The saving of energy and che deve lopment of alrernacive sou rces . 08. The wolf also performed one successful rabb it hun t, afte r a cl'rase of 3.4 ki lometres. 79 Sisäasiainministeriö ECE :n ympäristönsuojelukokouksen asiakirjat 27. 10 . Among the plams of barren spruce forcsts are Equ isetum sylvaticum . The alcoho l projen wi ll also be a serious water pollu tor. 79 Kauppaja teollisuusministeriö Ö lj ysäiliöiden määräaikaistarkastus 14. 09 . 5. 08. 11 . The bear, rhe wolf and the wo lverin e are among irs inhabi cams. minuc issimus). 79 Y dinenergialakitoimikunra Y dinenergialain kokonaisuudistus 04 . caecuriens and S. li11 le buntings and bar-cailed godwits nesr in rhe area . howcver. on average half a merre . 79 Harrisburgin yd inreaktorionnettomuus 03. 2. vsk. 79 Vesilaki uudistettava pikaisesti LAUSUNNOT 19. 79 Vesien hoitoon saatava muutos KIERTOARTIKKELIT 06 . 03. According to Buchsbaum ir is nOl only a question of peacefu l produccion of energy bUl th e programme also includes develop ment and cesting of nuclear weapons. Bctween che spruce with their coveri ng of beard moss exists a damp , still and cool micro-climatc , a "cellar climate ", which is avoided bv most fl ora and fauna of the open peatlands. 79 Maaja metsätalousministeriö Pe lson Tuulisuo luonnonpuistoksi JULKILAUSUMAT 25. The soi! is. Vesilain uudistus viipyy 24. 79 Liikenneministeriö Yleissuunnitelma kamarien 50 (kehä 111) parantamiseksi välillä TikkurilaVesterkulla 21. Carex globularis, Rubus chamaemorus (cloudberry) and two orchids: Dactylothiza maculata and lisccra cordata . 79 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto Maaja metsäralouspääluokan menot 27. There are 20 000 rcindeer and che imerescs of che rcindeerkeepers must bc safe-guarded by instrucring the hikers. According t0 these che park should cover 2 300 sq uare kilometres. 02 . Ouring thc day it r~sted frequem ly usuall y in placcs with a clear v1ew. Muhi -na tional companies are destroying the rain -forests, trees are fell ed wirh no rhought for renewa l of foresrs. They are so small and unnoticea ble rh at onl y the brightl y coloured plasmodiums of che larger species auran attenrion. 79 Maaja metsätalousministeriö Metsämarjaja sienitoimikunnan mietintö 27. Jouko Iivanainen, Marrci Laitinen and Kalle Vaarala pages I 1811 9 It has rarel y been researched how wolves behave if they are allowed to live undisrurbed by man . The uacked wolf was on the move most of che cime apart from around midnighc. There are fcw animal species peculiar to the spruce swamp forests. A friend died thete. Brazil plans to substicute ali peuol wich alcoho l, which can be obtained from rhe immense manioc and sugar-canc planracions. 79 Ammattikasvatushallitus SUVI henkilöstön koulutus 18. The vcgetat ion va ries greatl y according to avai lable nuuients. 143. The au,horiries in Sodankylä have m ade the latest proposals. the foresc lemming, and of the birds the rustic bunting . Kalastus on m iljoonan harrastus , Y mpäristövuosi 80 kutsuu kansalaiset toim imaan . Forest ditching has panicularl y reduced rhe area of spruce swamp forest which is now only a fract ion of ies original extent. 09 . A short review of World Conservation Stracegy by Jorma Laurila pages 99103 The most imponanr a1ms of rhts straregy fro m the Finnish poim of view are: 1. Now che accidem couched him personally . 79 Kauppaja teollisuusministeriö Ö lj ysuojatoimikunnan kokoonpano 12 . 79 Ympäristönsuojeluasiat vihdoi nkin kuntoon 14. 79 Uuteen hallitukseen saatava ympäristöministeri 23. 04. 11 is barren bur the changing w pography results in a varied vcgerarion . 79 Sisäasiainministeriö llmanlaatutyöryh män m1ettntö LEHDISTÖTIEDOTTEET 28. Summaries of che Main Articles Strategy for SurvivaI Edirorial pagc 97 The editor stresses rhe im po nance of the Wo rld Conservation Strategy documem to rhe Finns, eve n if Finl and 's environmemal pro blems are not so far as serious as the problems of o verpopulat ion, desolarion , desrrucrion of arable land and wildlife in warmer areas. Reindeer was nevenheless the main item in the wolf' s diec, as it oft en made use of reindeer carcasses. ln 1975 an ag reemenr was signed between Brazil and the German Federal Republic lO build a uranium refinery and eight nuclearpower plants. 12. 10 . 05 . They tracked rh e wolf for 120 kilometres . 11 . the inland lakes and ou r peadands and mires. A large pan of che flora and fauna consiscs of eascern , so-called taiga species. 79 Ö ljyvahinkojen torjumiseen ryhd yttävä heti 05 . A Wolf's Iife amongst the reindeer by Erkki Pulliainen . On cwo days rhe exacr distance the wolf rravelled could be estab lished as 11 and 21 kilomeues. 04. Perhaps the mosc obvious arc the eascern shrews (Sorex isodon , S. 147 species have so far been found in Fin land . 79 Ydinvoimaloiden käyttöluvat uudelleen käsiteltäviksi 14. and eat spores and bacteria
Mihin olivat metsän kaikki muut asukkaat menneet. ,sk.. Hän viittasi käpälällään aukealle: ''Valtavat kuorma-autot kuljettivat puut pois ja vain tämä jäi jäljelle.'' "Missä te kaikki nyt asutte" , kysyi Kosti hiljaisella äänellä. " Siellähän asuvat jo melkein kaikki tuttavammekin . Meiltä menee paljon kauemmin aikaakin lentää entiseen kotiin, kun olemme muutenkin jo näin paljon myöhässä'' , jatkoi Karoliina suostutteluaan. "Suuret metsäkoneet tulivat kevättalvella tänne ja tekivät kaiken tämän muutamassa päivässä", jatkoi Otso. Vuokrakin oli korkea, neljäkymmentä kärpästä kuukaudessa, siihen nähden ettei kaupungista tuntunut löytyvän hyönteisiä edes omaksi ravinnoksi. Muutaman vaivalloisen kaupungissa vietetyn päivän jälkeen Karoliina ehdotti Kostille, että he sittenkin jatkaisivat muuttomatkaansa maalle omaan rauhalliseen koloonsa. Karoliina ja Kosti Kottarainen viipyivät kauan kannolla katselemassa tuhottua kotimetsäänsä. Muuttoaika alkoi olla jo lopullaan ja Karoliina ja Kosti heiluttivat siipiään tiuhaan tahtiin. Kaupungissa on paljon jännittävää nähtävää ja siellä tapahtuu koko ajan jotakin. Lasten Luonto Marja Mattlar Karoliina ja Kosti Kottaraisen pesäpulmat Karoliina ja Kosti Kottarainen lensivät talveh timispaikastaan Englannista kohti koti-Suomea. Aluksi ei tuntunut löytyvän minkäänlaista soppea ja Kosti alkoi jo hermostua, kunnes vihdoin eräs kaukainen sukulainen tarjosi heille vuokrahuonetta pöntöstään. Lähtö oli viivästynyt talvikotia järjestellessä ja ystäviä hyvästellessä, ja niinpä nyt oltiinkin jo vapussa. Pönttöön kantautui huumaava liikenteen jylinä ja autojen pakokaasujen katkua. Karoliina oli ihastunut uuteen asuinpaikkaansa. Mutta Karoliinankin täytyi myöntää, että kaupunkiasumisessa oli haittoja. Olivatko ne kaikki kuolleet. "Minusta me vihdoinkin voisimme asettua kaupunkiin asumaan " virkkoi Karoliina miehelleen . Otso Orava vilkastui ja selitti : "Tuo alue , joka näkyy tuolla kauempana lännessä, on kansallispuisto. Kosti suostui mielihyvin ja Karoliina ja Kosti Kottaraisen muuttomatka jatkui siis halki keväisen maan aina tutuille pesimäpaikoille asti . Hän vieraili kaikkien sukulaisten ja tuttavien luona ja kävi katsomassa 144 Kauppatoria ja Korkeasaarta, joista hän oli kuullut niin paljon. Kaivattu kotikulma alkoi jo häämöttää matkalaisten silmissä , mutta perillä heitä kohtasi surullinen näky. ''Olisihan se helppoa tulla tut· tuun paikkaan'' , vastasi Karoliina, "mutta minä ajattelen myös lapsia, eihän heillä ole mitään seuraa siellä kaukana.'' Aikansa vastusteltuaan taipui Kosti Kottarainen Karoliinan pyyntöihin ja he jäivät erääseen Helsingin esikaupunkiin katselemaan sopivaa pesää itselleen . Kansallispuistoissa ei kaadeta puita eisuo MEN LUONTO J/80 J'J. Kuulimme ihmisystävältämme, että se on sellainen paikka, jossa saamme olla aivan rauhassa. Mihin he nyt asettuisivat. "Mutta eikö vanha tuttu pesäkolo sentään olisi mukavampi' Kaupungissa on ahdasta ja saisimme suorastaan taistella saadaksemme edes jonkinlaisen pesäpahasen ' ' , puheli Kosti rauhallisesti . Heidän pesäpuunsa oli kaadettu! Koko heidän kotimetsänsä oli tuhottu viimeistä rankaa myöten' Karoliina Kottarainen purskahti itkuun ja Kostikin nieleskeli liikuttuneena katsellessaan hävityksen jälkiä. Vuokrahuone oli ahdas ja isäntäperhe melusi yötä päivää . Vihdoin he kuulivat tutun äänen viereltään: "Eikö olekin aika hirveän näköistä?" Ääni kuului heidän entiselle naapurilleen Otso Oravalle, joka oli hypellyt paikalle nähdessään matkalaisten saapuvan
"Oi, minä olen aina toivonut , että saisin asua ikiomassa linnunpöntössä' ' , huudahti Karoliina ja lehahti innoissaan katsomaan uutta kotiaan . Ei muodikkaasti kaupungissa eikä kodikkaasti vanhassa pesäpuussa, mutta kuitenkin siisti ja tilava koti . Kosti Kottarainen lähti heti etsimään sopivaa pesäkoloa perheelleen ja Karoliina asettui lepäämään Otso Oravan toiseen pesään. Karoliina ja Kosti Kottaraiselle syntyi nelospojat ja niitä hoivatessa unohtuivat vähitellen tämänvuotiset tavallista vaikeammat pesäpulmat. kä ojiteta soita eikä tehdä mitään muutakaan sellaista , mikä veisi meiltä eläimiltä kodin. Kansallispuistossa he tapasivat lähes kaikki entiset naapurinsa. Heillä oli nyt vihdoinkin koti . SUOMEN LUONTO i l HO \IJ _ \'\k . Puista ei löytynyt vapaata koloa meille , mutta täällä on paljon uusia siistejä linnunpönttöjä, joita on kiinnitetty puihin. 145. Nämä tuntuivat kotiutuneen hyvin uudelle asuinpaikalleen. Pian tulikin Kosti Kottarainen takaisin Karoliinan luo ja selitti innoissaan: "Ei meillä ole enää hätäpäivää. Minulla on siellä kaksi oikein mukavaa pesää. Karoliina ja Kosti Kottarainen asettuivat asumaan tuuheassa koivussa s1Ja1tsevaan pönttoonsä lopen uupuneina, mutta onnellisina. Voisitte vaikka ensi alkuun asettua toiseen niistä, kunnes saatte omat pesäasianne järjestykseen." " Kiitos sinulle Otso, olet tosi ystävä' ' , sanoi Kosti Kottarainen Otso Oravalle. Ja he asuivat alueella, jossa vain retkeilijät silloin tällöin samoilivat, mutta joka muuten oli aivan eläinten hallinnassa
_,,.."'_~ ..... "Suomen luonnon kaltaisia kansallisia monumentteja toteutetaan vain kerran sukupolvessa" Anto Leikola Helsingin Sanomat "Näin laajan kirjasarjan julkistamista on pidettävä luontotietouden merkkitapahtumana" Matti Huumo Suomenmaa "Kansallinen suurteos Suomen luonto tulee oikeaan aikaan" "Poikkeuksellisen hyvän tiedon lähde kaikille niille, jotka luontoa rakastavat" Mauri Nordberg Etelä-Suomen Sanomat "Ajankohtainen ja ajaton teos" Markku Paakkinen Etelä-Saimaa ·: SUOMEN ~'t"Z,q,;~~ : LUONT0 Ttt~t~m ', ' ""' _,,,,._,,.,_...... KIRJAYHTYMÄ Veikko Ervasti Kaleva. _,.,.. __ ...... .