Si ik al ah de sc a en em m än si vu ill a 12 1 12 7.. \Q 00 K an si ku va n lu ht ah ui ii n ku va si Jo uk o Ty kk yl äi ne n Si ik al ah de lla
Mutta kiinnostavia eivät ole ainoastaan erämaiden karhut ja pöllöt vaan yhtälailla kotipihan leppäkertut ja kottaraiset . Eläimistä ja kasveista täytyy jo tietää, jotta niitä näkisi ja löytäisi. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taittaja: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja) , Pekka Borg , Matti Helminen, Kalevi Keynäs , Marjukka Kulmanen , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen ja Helge Romu . Omakohtainen kokemus tekee luonnon elävämmäksi ja todellisemmaksi . Luonnonsuojelu ei saisi kenellekään olla pelkkää paperityötä. Hannus oli laatinut mietinnöstä oman muistionsa, jossa hän pyrkii mustamaalaamaan koko mietinnön. Irconumero 10 .00 mk. 30. 3015 . On aika hakea oppia luonnosta. Lukuisilla retkillä on tultu tutuksi luonnon kanssa, mutta on myös nähty luonnon vähittäinen köyhtyminen ja muuttuminen . D 99. N:o 3 198 1 40. Luonnonharrastus on hyvin lähellä luonnonsuojelua. Ilmoitusmyynti: Kyllikki Jokela, puh . Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy , Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh . Hannus on lähettänyt oman muistionsa mm. Tietämätön, taitamaton tai välinpitämätön luonnonharrastaja voi aiheuttaa vakavaakin haittaa: tuhota pesueita, jättää jälkensä vuosikymmeniksi kuivaan kalliojäkälikköön tai lahmata alleen arkaa lehtokasvillisuutta tai sytyttää kanssaihmisissään epäilyksen kaikkia muitakin luonnonharrastajia kohtaan. Kun retket ovat helppoja järjestää ja kiinnostus niihin suuri, ne voisivat helposti olla luonnonsuojeluyhdistysten kesäisen toiminnan runkona. Sen sijaan Hannuksen osuus asiassa ei kaunistunut yhtään. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjalliscsci liiton toimistoon. Esimerkiksi lintujen rengastus ja useiden eliöryhmien levinneisyyden selvitys on yhä täysin harrastajien aktiivisuuden varassa . Luonnossa liikkuvalta haihtuu toinenkin luontokirjojen ja -elokuvien luoma harhakuva: alkuperäistä koskematonta luontoa onkin vähän ja erämaata, josta aina kerrotaan, on yhä vaikeampi löytää. 90406 262. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Luonnonharrastus ei saisi olla silmitöntä keräilyä: perhoset eivät ole postimerkkejä . 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00 , kesäkuukausina 8. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojelulii to n toimisto . Vuonna 198 1 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona. ,sk. ministereille Koikkalainen ja Uusitalo, maaherroille, lääninhallituksen kansliapäälliköille ja muille korkeille virkamiehille. On vain muistettava, että tärkein retken osanottajista on se, joka on ensimmäistä kertaa mukana! Luontoharrastuksen perustiedot voi hankkia myös kursseilla, joita tänäkin kesänä järjestää luonnonsuojeluliiton lisäksi moni muukin järjestö ja opisto. Tilaushinta on 70 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 5 5 mk . Ja metsään meni Haukuimme osittain väärää puuta viimekertaisessa pääkirjoituksessamme, sillä lääniportaan ympäristöhallintoa käsitelleen työryhmän mietintö valmistui jo ennen kuin Suomen Luonto ehti tilaajille. Ja samalla huomaa, ettei havainnointi ole niin helppoa kuin television luontoelokuvien perusteella luulisi: ei kettua tai pöllöä näe noin vain metsään menemällä. Johdetut luontoretket ja luontopolut lisäävät ihmisten kiinnostusta myös luonnonsuojeluun. ILMOITUSHINNAT II I sivu 2 000 mk , J/ 2 sivu 1500 mk , J/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk, värilisä 700 mk. Silloin liian suuri annos tuntematonta ei heti alussa masenna. On aika mennä metsään Nyt luonnossa tapahtuu; joka päivä on erilainen . Tarkoituksena on ilmiselvästi sabotoida yksimielisen työryhmän työ, joka poikkeaa Hannuksen omista tavoitteista ja käsityksistä. 90-642 881. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO J/8 1 40. Muuttolinnut saapuvat, aloittavat pesintänsä, kevätkukat vaihtuvat kesäkukkiin ja maiseman värikin muuttuu päivä päivältä. Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1. Luontoharrastukset niinkuin muutkin harrastukset on paras aloittaa kokeneemman seurassa . Yleensä hyönteisten tai kasvien keräily ei uhkaa jonkin lajin säilymistä, mutta silmitön tappaminen on ajatuksenakin vieras luonnonsuojelulle. Useimmat innokkaista luonnonsuojelijoista ovat tai ovat olleet innokkaita luonnonharrastajia: lintumiehiä tai -naisia, perhosten keräilijöitä, luonnonkuvaajia. Harrastus tuo harrastajalle itselleen iloa ja tyydytystä, mutta monet lintujen, kasvien ja hyönteisten harrastajat ovat merkittävällä tavalla lisänneet myöskin tietämystämme luonnosta
. 142 Liity luonnonsuojelu yhdistykseen . " Sivuilla 134136 tarkastellaan , paljonko totuulla kätkeytyy kurkeen )ii11yvään kansanperinteeseen . SU OMEN LUONTO l l ~I -10. . 13 7 Huu toja korvesta 142 Kysykää luo nno nsuojelusta. Sivut 128131. Siikalahti on kasvistoltaan ja linnustoltaan maamme kosteikkojen ykkönen. . Salakavalan elohopean , tekoaltaiden viimeisimmän vitsauksen, huomaaminen kaloista on sen sijaan osoittautunut hankalaksi vesihallituksellekin . . Elämän m ielekkyy11ä pohditaan sivuilla 132134. . . . Kunnianosoitus komposteille löytyy sivuilta 104108. 128 Suuren Venenevan tulevaisuus ei ole vieläkään turvattu , vaikka Turveruukki joutuikin katumaan törkeää ojitustemppuaan ja luomaan ojat umpeen . SUOMEN LUONTO 3 198 1 On aika mennä metsää n 99 A uli Kilpelfiinen ja Tapio Lindholm : Ympäristövalisrus elämäntyönä . Samalla se on esimerkki siitä, kuinka arvokkaasta luonnonsuojelualueesra on kehitelty merki11ävä matkailukohde turmelematta luonroa liiaksi. Altajoen yllä lentelee taaja petolinrukanta, seud ulta löytyy kasviharvinaisuuksia, ja lajisro on kauuaalraan rikas. Jokamiehen keinoja tarkkailla veden laatua on sivuilla 116120. 100 Heikki Miiki-Kulmala: Elämän mielekkyys perustuu ja tku vuu teen . 146 Komposti tuottaa luonnonmukaisesti humusta ja lannoitella, säilyttää maan luontaisen elävyyden eikä aiheuta samanlaisia ympäristöongelm ia kuin väkilannoiueet ja lietelanta . 145 Lasten Luonto. Kalakuolema on häly11ävimpiä merkkejä vesien pilaantumisesta. 109 Jorma Laurila: Elohopea, tekoaltaiden vi imeisin vitsaus 111 Jukka Mankki: Tarkkaile järvesi ja jokesi kuntoa 11 6 Juha Veniilfiinen ja Veijo Vilska: Mi tä kuuluu Siikalahdelle 1 121 Leif Ryvarden: Altajokilaakson luonto . ,sk.. Entä kuinka turvallu on koko ihmiskunnan tulevaisuus. " Kurjet keväällä, miähet syksyllä." " Kyllä sen kurki syö, minkä lannottaaki." " Kahtoo kun kurki karpaloon. Paitsi saamelaisten oikeuksia, Aitassa puolustetaan m yös arvokasta alkuperäistä luontoa. Sivut 121 127 . . . 10 1 Anrci Hovi: Kom posrir kun niaan 104 Arvo Ohronen: Suuren Venenevan ojirus rurveruottajien tyrmäysrappio . Sivut 111 115 . 132 Anrero j{irvinen: Tarua ja totta kurjesra 134 Katsauksia, uutisia. 144 Summ aries of the Main Arricles. Sivut 10911 0
Teuvo ennustaa, että ministeriön perustaminen johtaisi ' ' lähtöjalustan hajoamiseen '', niin melkein kävi luo nno nsuo101. Vapaa-ajan ongelmia ei ole , eikä ole ollut ennenkään . Auli Kilpelå"inen ja Tapio Lindholm Y mpäristövalistus elämäntyönä Teuvo Suominen on Suomen eturivin ympäristövalistajia ja ympäristönsuojelijoita. Ensimmäinen oma kirja Lintuj emme kacoava aateli ilmestyi 1967 . Töitä on osalcaa n kartuttanut vanhan puucalon kunnostaminen. Suomen Luoncoon Teuvo tuli 1968, ensin palkatcomaksi toimitussihteeriksi ja sitten pääcoimittajaksi 19721980. Se haittaa ehkä eniten liiton valistustyötä. Toimisto on nyt virasto . Toisaalta liiton luottamusja toimihenkilöt suhtautuvat nyt tehtäväänsä virkamiesmäisesti . LUONNONSUOJELULIITTO KELPAISI YMPÄRISTÖMINISTERIÖKSI Teuvo kuului Suomen luonnonsuojeluliicon hallitukseen vuosina 19711975 . Alettiin painaa julisteita, postikortteja ja kirj asia, ja tästä syntyi 1974 Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Luonnonsuojeluvuoden -70 tiedotusruljanssin aikaan Teuvo kercoo huomanneensa , kuinka valtavasti yleisö tahcoo tiecoja luonnonsuojelusta . Tekeillä on TV-filmi jätteiden hyötykäycöscä, Suomen Luonnon vuosikirja sisävesien luo nno ntaloudesca ja luo nnontieteelliseen museoiden yleisönäyttely. Teuvon luonnonsuojelu-ura alsuoME LUONTO 1/81 40 vsk koi , kun hän liittyi 15-vuotiaana ai naisjäseneksi silloiseen Suomen Luonnonsuojeluyhdiscykseen . Ympäristövalistusvuonna 1981 luonnonsuojelijoiden pitäisi Teuvon mielestä tiedottaa suurelle yleisölle näkyvästi ja kuuluvasti. Lämpöremontin hinta on jäänyc murtoosaan virkamiesten laskelmisca , Teuvo naurelee . Edellisellä viikolla perhe oli calvilomillaan käy nyt kolmessa pa1vassa kaacamassa puuc seuraavan talven lämmitykseen. Paljon hyvää olisi jäänyt saavuttamatta, jollei liitolla olisi ollut tätä viranomaisen roolia : Koilliskaira, soidensuojeluohjelma, lainuudistuksia. Talossa o n nyc iso uuni , uikoja sisäeristys ja nelinkertaisec ikkunac. Jossain välissä hän ehti olla assistenttina eläintieteen laicoksella , tutkimusapulaisena Eläinlääketieceellisellä korkeakoululla, ympäristötieteen vr-lehcorina yliopiscolla , kuvittaa oppikirjoja, hoitaa Luonnonsuojeluvuoden valistusta ja tehdä kaksi lasten luontofilmi ä: Kotkan pesäpuu ja M yrkyc leviäväc. Talossa sovelletaan käytännössä ajacuksia , joisca Teuvo ja veljensä Pekka kirjoittivac viime calvena ilmestyneen kirjan Järkevään energiaan. Suomen Luonnon jälkeen Teuvo on osallistunut m yös juuri ilmestyneen luonnonvalokuvauksen käsikirjan tekemiseen. Helpoin tapa olisi julistaa luonnonsuojeluliitto ympäristöministeriöksi, se on siihen asenteiltaan sopiva .. Puhumme liicon nykyisestä tehtävästä ja suhteesta luonnonsuojelun uuteen aalcoon. Liicon keskuscoimisto on saanut viranom aisen piirteitä. Se on kunnostettu halvoilla tarvikkeilla ja naapurin kirvesmiehen avuscuksella. Valtion organisaatio ei kuitenkaan pyscynyt vastaamaan yleisön coiveisiin, ja valistustyö siirtyi Suomen luonnonsuojeluliicolle , jossa jatkectiin samaa monistelinjaa , Teuvo pari vuotta palkaccomana työntekijänä. Vihdoinkin kuuluisi käynnistää kunnon ympäristövalistus, johon on ollut kaikki edellytykset jo pitkään. Sitten kun ympäristöministeriö saadaan aikaiseksi , liitto voisi tarkkailla sen toimia ja samalla kasvattaa ministeriöön uusia ja parempia virkamiehiä . . Kun saavum me Kirkkonummen Evicskogiin, Teuvo hakkaa kirjoicuskoneella vascausca kansainvälisen luo nnonsuojeluliicon kirj eeseen ja sanoo , että räscityöt lisääncyväc jackuvasti . Eihän mikään muukaan virasto ole valistustyössä kunnostautunut . Hän jätti Suomen Luonnon toimittamisen 12-vuotisen urakan jälkeen, kun niin moni muukin ympäristövalistustehtävä odotti tekijäänsä. Sellaista tarvitaan niin kauan kuin virallinen ympäristöhallinto on näin surkea. Kolmen hengen coimiscossa puhelin pärisi yhtenää n ja valokopiokoneella kopioitiin kaikkea saatavilla olevaa maceriaalia. Luonnonsuojeluliitto, suora toiminta, luonnonkuvaus ja luontomateriaalin kauppaaminen saavat myös haastattelussa osansa. Ylioppilaskesänä hän kuvasi Pekka N uorcevalle Suomen eläinkuvascoa , sitten opiskellessaan biologi-biokemisciksi kirjoitteli lehciin ja alkoi cehdä luonto-ohjelmia televisioon . 1966196 7 hän opiskeli ympäriscöm yrkkyjä Kalifornian valtionyliopiscossa
SUOMEN LUONTO Päätoimirrajakautenaan Teuvo kehitti Suomen Luonnon nykyiseen muotoonsa. Ulkomaanmatkoillaan Teuvo on tehnyt mm. Tiedottajana hän ei katso kuvaa pelkästään valokuvataiteen vaan myös tiedotusja käyrröarvon kannalta. Muutamat luonnon kuvaajat suhtautuvat painotuorreen tekstiosaan samalla ravalla. Tuen pitäisi irtisanoutua kertakäyttölinjasra ja markkinoida parasta laatua , mitä maasta kotimaasra1 löytyy. EVY luottaa uudistuvaan energiaan, Aitassa puolustetaan luontaiselinkeinoja , ja näiden liikkeiden edustajat elävät itse hyvin vaatimattomasti , luonnonvaroja säästäen . Tyhjiö kyllä täyttyisi taas jäsenkunnasta. M urra myötätuntoa se voi antaa ja se o n antanut , ehkä muutakin tukea . Tätä voidaan verrata USA:ssa voimakkaaseen villin lännen symboliikkaan , joka pitää yllä käsitystä, että Villi Länsi on vielä olemassa. Kertaamme historiaa: Ensin 1960luvun lopussa viipaloiriin vanhojen professorien ikäluokka pois. Varsi naista ym pärisröval istusta sellainen ei edistä . Mainoslehrisren raittajat leikkaavat kuvan oheen minkä rahansa rekstinpärkän nähdäkseen , onko tulos ulkoasu ltaan miellyttävä. Monta hyvää luonnonsuojelijaa jäi pois , kun liirtokokouksissakin oli kahdet listat. Luonnonkuvauksen raso Suomessa on maailman huippua , mutta kuvaus on liiaksi painottunut erämaihin. Niiden ihmisten mielipiteet voivat poiketa toisistaan paljonkin , esimerkiksi juuri elämänrapakysymyksissä , mutta siiri niiden on pyrittävä yhteistoimintaan , koska luonto tarvitsee sitä. Ero on siinä, että säilytetään ekologinen ote, välitetään kuva elävästä kokonaisuudesta , jora ei saa vahingoittaa. 102 Luonnonsuojeluryötä tehdään monella rintamalla , esimerkiksi liiton , vaihtoehtoliikkeiden ja Maailman Luonnon Säätiön piirissä. LIIAN MONTA VALLANKUMOUSTA Teuvon mielestä anarkistinen linja ei olisi hedelmälline n siksikään , että se lohkaisi taas pois osan liiton jäsenkunnasra, ja " lii tossa on ollut jo liian monta vallankumousta' '. Virastoituminen tietenkin vähentää liiton mahdollisuuksia toimia tehokkaana kansalaisj ärjestönä , ja aivan mahdotonta on viraston olla vapaiden vaihtoehtoliikkeiden kattojärjestönä . Kaupallisimmaksi luonnonvalokuvaukseksi voi osoittautua se, joka kauniiden eräm aakuvien savuverholla kätkee an kean todellisuuden. Nykyisellä virastokaudella liiton ihmiset eivät voi itse elää vaihtoehtoisesti, mutta toivottavasti joskus tulevaisuudessa. Liiton suhteet niihin ovat periaatteessa m yönteiset, liitto on tukenut Koijärveä, Aitaa , EVYä . .. Tämä vähensi luonnonsuojeluaarreen uskottavuutta . van asiaa, vastoin suosntua v11meisren erämaarippeiden kuvausta, "jossa pyssyllä ja releobjektiivilla ei ole ,paljon eroa". Seuraavan vuosikymmenen alussa syntyi tiukka kahtiajako vasemmisto-oikeisto , jora vahvistivat jaot kaupunkimaaseutu , nuori-vanha, ympäristönsuojelu-luonnonsuojelu . Kuva Sambesi-ioen Viktorianputouksilta Afrikasta . Vaihtoehtoliikkeer ovat nyt tuoneet suuren muutoksen ympäristönsuojeluun . Valitettavasti siltä puuttuu joko kyky tai halu tähän. LUONTO KÄY KAUPAKSI Teuvo vetää rajan hyödyllisen ja vahingollisen luonromateriaalin välille: kun irrallinen kappale kaunista luontoa myydään kirjana tai tv-ohjelmana , se on nojatuolimatkailua ja voi toimia luonnonsuojelua vastaan. Vasta Macti Liihdcojan ja Rauno Ruuhijiirvcn kaudella on tapahtunut eheytymistä. Y mpärisröasiaa käytetää n usein käärepaperina , jona kauniit luontokirjar menisivät kaupaksi. Sitä vastoin esimerkiksi ohjelmasarjat, joissa käsitellään perusteellisesti Suomen luonnon elementtejä ja sitä mitä niille tapahtuu , hyöd yttävät ympäristönsuojelua. Olen ollut hyvin huolissani , kun sen paidat ovat ylläni vanuneer ja saumat rarkeilleer. Taloudelliset seikat eivät minusta riitä selitykseksi . jeluliitolle 197 3, kun liiton puheenjohtaja nimitettiin ympärisrönsuojeluosaston päälliköksi ja toiminnanjohtaja ja muita aktiiveja ympäristönsuojeluntarkasrajiksi . Mainokset , TVohjelmat ja kirjat julkaisevat kauniita erämaakuvia ja herättävät lukijassa ajatuksen, että Suuri Erämaa on olemassa jossain kaukana . useita luontofilmejä televisiolle. . Hän suosi asiansuo MEN LUONTO ) / 81 40 ,sk,. LUONNONKUVAUKSEN VILLI-LÄNSI Teuvo sanoo olevansa Suomen monija pinrap uolisin luonnonkuvaaja. Hän ajaa nyt arkisen lähiympärisrökuvan ja käytröku. Muutenkin olen pettynyt eräisiin Tuen piirteisiin , minusta se markkinoi liiaksi krääsää ja aliarvioi yleisön makua; tässä suhteessa se on huolestuttavasti lähestynyt Maailman Luonnon Säätiön rihkamalinjaa . Suomen Luonnonsuojelun Tuki on maan ai noa kustantaja , joka voisi lähteä liikkeelle ongelmasta ja valmistaa sen ratkaisemiseen liittyvää valistusmareriaalia. Vaihtoehtoliikkeiden tärkein anti vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle on se, että niiden ihmiset itse etsivät elämässään vaihtoehtoja nykyiselle oravanpyöräyhreiskunnalle
Yksi olisi sen ohessa puolipäiväinen opettaja, toinen tutkija , kolmas maanviljelijä, neljäs kalastaja, viides metsänhoitaja jne. Asiantuntijoiden kiinnostus tiedonlevitykseen on kasvanut , mutta kyky ei, eikä liitto tai Tuki ole tullut avuksi . ]os saisin itse rakentaa tyhjästä lähtien toimituksen Suomen Luonnolle, siihen kuuluisi monta osapa1vasta artikkelitoimittajaa. Tämä varmista1s1 , että pårannusvaatimukset olisivat sekä perusteltuja että realistisia ja niiden esittäminen olisi vakuuttavaa. Sitä varten koetin liitossa säilyttää osapäiväisen työsuhteen , jotta jäisi aikaa muulle työlle, luonnossa liikkumiseen , ulkomaille menoon jne. Mutta taitaisi olla vaikeata näin äkkiseltään löytää sopivia ihmisiä. Ympäristövalistus on liitossakin tyhjä sana, jos ei laiteta tikkua ristiin levikkityön hyväksi. Ensin hämmästyin kun en huomannut ympäristövalistusvuotta missään , vaikka minulla on kontakteja kaikkiin tiedotuksen muotoihin . Tänä vuonna saatiin onneksi osa-aikainen levikkityöntekijä . Sitten kuulin , että sanalla tarkoitettiin sisäistä koulutusta. Marjukka Kulmanen tuli toimitussihteerinä rakentamaan Suomen Luontoa ja si11emmin myös yhteistä ekokoria Teuvon kanssa . Alussa Teuvo teki lehteä yksin eikä täydellä työajalla hänkään . Monet luonnonsuojelijat kai ajattelevat kuin poliitikot, jotka juhlapuhein todistavat ympäristöystävällisyyttään : luullaan että silloin on tehty ympäristövalistusta, kun se muistetaan mainita puheessa. YMPÄRISTÖ VALISTUS EI MENE PERILLE Nyt on Y mpäristövalistusvuosi, mutta Teuvon mielestä ympäristövalistuksen kehittämismahdollisuudet liitossa ovat kärsineet samassa tahdissa kuin liitosta on tullut virasto. Miten sisältö on muuttunut Teuvon jälkeen ' Toimituksen osuus jutuista on kasvanut ja se varmistaa kyllä juttujen laadun. tuntijoiden juttuja ja huolehti, että jokaisessa jutussa muistettiin ympäristönsuojelullinen näkökulma . Oikealla valmistaudutaan luoncoelokuvan äänitykseen. Toimittajan tehtävä ei ollut kirjoittaa vaan etsiä kiinnostavia ja tärkeitä juttuja, muokata ne ja vetäytyä näkymättömiin . Ympäristövalistajan elämänken11ää ovat yhtä hyvin kokoukset ja seminaarit kuin erämaatkin. Kokopäiväisen lehtityön vaarana on , että uppoaa toimitusrutiiniin ja unohtaa todellisuuden . Y mpäristövalistusta yhteisvoimin. Sillä on kauan ollut kaikki valtit käsissään : luonnonku va-arkisto, asiantuntija verkosto , myönteinen ilmapiiri toimittajien, opettajien ja virkamiesten keskuudessa. öihin , Jorma Laurila ihmisen törmäilyihin luonnossa. Jokainen olisi välillä molemmin käsin työssä, joka liittyy luontoon ja luonnonsuojeluun . Luonnonsuojeluliiton aloitteettomuus ympäristövalistuksessa on käsittämätön . Sittemmin toimitukseen on tullut lisää työvoimaa pari henkilöä. Suomen Luonto on pelkkä kuriositeetti niin kauan kuin sillä on näin pieni levikki . Nyt nämä eriytyvät omiksi jutuikseen , Seppo Vuokko keskittyy ekologisiin ilmisuoMEN LUONTO J/ 81 •IO ,sk. Jos jutut tehtäisiin toimituksen ja asiantuntijan tiiviinä yhteistyönä , saataisiin joka juttuun sekä perustietoa että suojelunäkökohtia . Pelkään että moni muukin on pettynyt, kun valistus ei suuntaudukaan ulospäin. 103. Mutta se voi vierottaa asiantuntijat luonnonsuojelutyöstä
Edellisestä huolehtii esimerkillisesti liiton tiedotussihteeri: hän antaa tiedotusvälineille ajankohtaisia vihjeitä liitosta ja luonnosta. Nykyajan luonnontiede esittäisi ylläolevat vaatimukset seuraavasti: Lämpötila aluksi 505 5 °, myöhemmin 25-35 ° . Puu aineksen, esim. Kiinan maanviljelyssä noudatetaan yhä 4 000 vuotta vanhaa kompostilannoitusperinnettä . Komposti on rakennettava ja hoidettava huolella, mutta se tuottaakin sitten satoisaa ja tervettä kasvualustaa vuosiksi. Suomen Luonnossa 6/77 Teuvo pohti, mikseivät ympäristöasioita tuntevat tiedota ja miksi tiedottajat eivät tunne ympäristöasioita. Nykyäänkin Saksassa ja Sveitsissä lanta kasataan ' ' tapuleiksi '' talojen eteen pikkukaupunkien pääkatujenkin varrelle , eikä suinkaan piiloteta takapihalle . Nyt väkilannoituksen ohimenevällä kukoistuskaudella eletään kompostoinnin takapajuisinta aikaa. Lähi-Idässä maanviljely alkoi yli kymmenentuhatta vuotta sitten, Euroopassa ja m yös Skandinaviassa n. Sekasontanavetassa, hako tarhassa ja lantatunkiossa sontaan sekoitettiin valtavat määrät havuja, mutaa, risuja , turvetta jne . Eikö silloin pitäisi kutsua paikalle ammattilainen' Pari vuotta sitten palkatun liiton oman tiedotussihteerin työ osomaa, mitä mahdollisuuksia tiedotustyössä voisi avautua. kuoren , on kokeissa todettu parantavan kompostia. Kompostointia lukuisilta en esim. Maa-aines 5-10 % mielellään viljavaa peltomultaa, mukana myös hiukan ns . Hiilipitoisen ligniinin (puuaineksen) on todettu hidastavan sopivasti nitraattien joutumista kasveihin . NELJÄ PERUSTEKIJÄÄ Sana komposti tulee latinasta ja tarkoittaa "yhdistää , rakentaa , järjestää''. Suomessa viljely on ainakin 2 000 vuotta vanhaa, mutta se perustui alussa lähinnä kaskeamiseen. Ongelma on edelleen sama samoin kuin ratkaisukin : on saatava asiantuntija ja tiedottaja yhteistyöhön. Olen ällistynyt selitystä , jonka olen kuullut Tuen puheenjohtajalta: '' me olemme amatöörejä''. Erotan aika jyrkästi tiedotusja valistustoiminnan. kantakompostia ja kuivaa saviainesta. Silloin Tuen kautta julkaistaisiin AV-materiaalia ja kirjoja yhteistyössä toimittajien ja kustantajien kanssa. Ennen mitattiin kompostin koosta talon vauraus ja isännän ahkeruus. Kompostointitaito on yhtä vanha kuin ihmiskunnan kulttuuri. Hiilen suhde typpeen on kompostissa aluksi 30/1-25/1, lopuksi 20/1-15 / 1. Nyt liiton valistustyössä jylläävät tiedemiesten ja virkamiesten asenteet. Kiinalaiset kompostoijat lisäisivät tähän varmaan taolaisen luonnonfilosofian viidennen elementin puun . Ympäristönsuojelun suuri tehtävä tuleekin olemaan kompostien nostaminen takaisin arvoonsa maan viljavuuden säilyttäjinä. Ilma (happi) riittävästi kasan kaikkiin osiin . Kulttuuri syntyi nimittäin silloin, kun ihminen luopui puhtaasta paimentolaisuudesta ja asettui paikoilleen viljelemään m aata (latinan " cultura" tarkoittaa maanviljelyä). Ei ymmärretä , että tiero on vietävä sinne, missä sitä tarvitaan . Y mpäristövalistaja työskentelee viikonloppuisinkin , välillä vuorokaudet ympäri. Uskotaan että asia on kaikkien tiedossa , kun se o n kerran jossakin sanottu . Lantatunkioitten koosta pääteltiin talon varakkuus ja isännän ahkeruus. asutuksen voi tarkastella näkökannoilta, ja teollisuuden SUOMEN LUONTO \ / 81 411 ,sk. Lannan kompostoinnista on tietoja keskiajalta lähtien . Kosteus 50-70 % (ei alle 40 % eikä yli 80 % ) . D 104 Antti Hovi Humusta ja lannoitetta luonnonmenetelmällä Kompostit kunniaan Kompostointi on luonnon omista menetelmistä kehitetty konsti lannoittaa ja kohentaa maata, vaihtoehto lietelannalle ja väkilannoitukselle. Samanlaista moni toimihenkilöä kaivataan huolehtimaan valistustyöstä, kohottamaan yleistä tiedontasoa , jotta tulevaisuudessa tehtäisiin vähemmän virheitä. Humuksen tasapainoiselle rakentumiselle on jo antiikin ajoista asti tiedetty olevan tärkeää Aristoteleen neljän elementin, tulen (lämmö n) , ilman, maan ja veden sopusuhtaisuus. Kompostin päätehtävä ei siis ole jätteiden hajottaminen , vaan maaperän hedelmällisyyttä ylläpitävän humusaineksen rakcntammcn. 5 000 vuotta sitten. Lumisade hidastaa paluumatkaa Helsinkiin , ja Teuvo m yöhästyy hieman museonäyttelyn teosta . YHTEINEN IDEOLOGIA Teuvo on luonnonsuojelun ideologisissa myrskyissä säilynyt uskon yhteisiin tavoitteisiin: periaatteet ja tavoitteet ovat samat, painotuksissa ja toteutusmenetelm1ssä on eroJa. TV:n ja radion kanssa suunniteltaisiin ohjelmasarjoja. Tarvitaan enemmän keskustelua eri osapuolten välillä , esimerkiksi nyt luonnonsuojeluliiton ja vaihtoehtoliikkeiden välillä
Ja vaikka viljelijä tekisikin parhaansa, lisäisi kuivikkeita , turvetta, fosfaatteja , multaa , tiivistäisi lantaa , rakentaisi sementtipohjan ja katon lantalaansa, estäisi liikojen vesien pääsyn lantalaan ja olisi huolellinen levityksessä tai jopa taitavasti kompostoisi lannan muutamaksi kuukaudeksi ennen pellolle vientiä, ei hän koskaan pääsisi niin alhaisiin typenhäviöihin kuin typerä nauta antaessaan painovoiman pudottaa jätöksensä ruohon sekaan luonnonniityllä' 105. jätehuollon , peltojen ja puutarhojen lannoituksen , biokemian , maaperäbiologian, mikrobiologian , hyönteistieteen , sienmeteen, maaperä tieteen tai maanviljelyskemian kannalta. Ainakin USA:ssa on tärkeälle sijalle noussut myös kaupallinen kompostointi liikeyrityksenä; kompostointi on teollisuutta, kuten kaikki muukin USA :ssa. Miten saada peltomaa niin hedelmälliseksi , että se pystyy puitten, pensaitten ja ruohojen sijasta kasvamaan vaativia ihmisen jalostamia kulttuurikasveja: viljaa, palkokasveja, vihanneksia , hedelmäpuita . Esimerkkinä voisi mainita lehmien jätökset laitumilla: voisi helposti kuvitella auringon ja tuulen haihduttavan niistä kaiken typen ja sateiden huuhtovan loputkin aineet mukanaan , mutta todellisuudessa typenhäviöt jäävät hämmästyttävän pieniksi . . . " Jumala ei pelaa noppaa", sanoi Einstein käsityksenään maailmankaikkeuden lainalaisuuksista. . Luonto osaa tehtävänsä, ihminen valitettavasti useimmiten ei. Tämän ongelman ihminen oppi ratkaisemaan jo tuhansia vuosia sitten, itse asiassa kaikkein takapajuisin ta aikaa kompostoinnin kannalta eletään juuri nyt väkilannoitteiden ohimenevän kukoistuksen kaudella. Suomessa arvioidaan 80 % lannan ravinteista joutuvan hukkaan säilytyksen tai levityksen aikana . IDEA LUONNOSTA Idea kompostoinnista on syntynyt luontoa tarkkailemalla. Oikeastaan kompostointi on oma tiede sinänsä, alalta ilmestyy !ehtikin nimeltä "Compost Science' '. Mitään ei tapahdu sattumanvaraisesti eikä mitään päästetä kierrosta hukkaan. Jyrkkä harjumainen muoto ja olkikate estävät liian sadeveden imeytymisen kompostiin, ja peite myös säilyttää sopivan palamisliimpötilan . Samaa voisi sanoa ekosysteemeistä ja niissä tapahtuvasta eloperäisen aineksen lahoamisesta ja ravinteiden kierrosta. Tietenkin siinä huomioidaan myös kompostin kuluttajien (USA:ssa maanviljelijöitä, meillä lähinnä kotipuutarhureita ja kaupunkien puisto-osastoja) tarpeet sekä em . V ~, .:... Miten puitten lehdet lahoavat karikekerroksessa, miten kuivunut ruoho syksyllä alkaa maatua heinäaroilla mustan mullan mailla, miten lehsuoM EN LUONTO 3181 .lfl ,sk mänläjät hajoavat laidunniityillä 1 Ja miten ihminen järkeään käyttämällä saa nämä samat ilmiöt tapahtumaan hallitusti kaikissa sääoloissa ja nopeammin kuin luonnossa. ( Komposti hoitaa maan luontaista viljavuutta sitomalla liian helppoliukoisia ravinteita ja vapauttamalla vaikealiukoisia. tieteenalojen tutkimustulokset. ._ ..... . : ~.: .t .. ... 2000-luvun tärkeimpiä ympäristönsuojelutehtäviä tulee olemaan kompostoinnin palauttaminen sille kuuluvaan arvoon maaperän viljavuuden säilyttäjänä ja myös yhtenä eroosion hidastajana maailmanlaajuisesti katsottuna
hoitomenetelmiä, joilla osa haitoista voidaan korjata. vsk.. Keski-Euroopassa on kuitenkin kehitetty erilaisia lietelannan ilmastointiym . Kuivikkeet imevät nesteen , joten kompostista ei huuhtoudu ravinteita palamisen tai levityksen aikana . Entisajan havujen lisäystä lantaan on arvosteltu, koska havut eivät ime paljoakaan virtsaa. Jos lanta on märkää ja vähäkuivikkeista , kompostin voi kasata esim. lannanlevittäjän avulla lisäten samalla joukkoon olkia. Virtsa otettiin talteen turpeiden ja mudan avulla. liian vähäisen kuivikkeiden käytön vuoksi. Lietelantala on ihmisen keksinnöistä vesiklosetin jälkeen ehkä kaikkein järjettömin vesiensuojelun kannalta. Lietelanta on lisäksi suorastaan vahingollista maaperän eliöille ja eläinten terveydelle navetassa. estämällä palamislämpötilan nousu liian korkeaksi , pitämällä lanta happamana ja tiivistämällä sitä . Pihattolanta on usein valmista vietäväksi pellolle sellaisenaan . Periaatteessa pyritään vähentämään typpihäviöitä estämällä ammoniakin muodostus , nitraatin muodostus ja denitrifikaatio (nitraattien pelkistyminen niin että typpeä vapautuu) sekä sitomalla ammoniakkia. Parsinavetan lanta on edullista kompostoida mm. Silti asiasta esitetään yhä täysin ristiriitaisia näkemyksiä. Meillä pyritään kuivikkeen avulla sitomaan kaikki virtsa lannan sekaan. PIHA TOSIA PARAS LANTA Kaikkein parasta lantaa saadaan pihattonavetasta, missä voidaan käyttää runsaasti kuivikkeita ja eläimet lantaa polkemalla estävät ammoniakin syntymistä. Tällöin on oljen lisäksi syytä käyttää turvepehkua, suomutaa, fosfaattia ja vaikkapa hakkeeksi silputtuja risuja ja havuja typen säilymistä parantamaan . Myös metsämaan karikekerroksessa tapahtuu lehtien ja neulasten lahotessa vastaavaa , toistaiseksi vielä selittämätöntä fosforin (ja karikkeessa myös typen) rikastumista. Keski-Euroopassa virtsa otetaan erikseen talteen, ja tällöin lannan typpi on paljon helpompi säilyttää. Riittävän kuivikkeisen lannan voi sensijaan kompostoida pelkästään tekemällä siitä kaivurilla tai etukuormaajalla säännöllisen, harjun muotoisen pitkän kasan , joka lopuksi peitetään olkikerroksella. Käytännössä tähän päästään mm . Nyky106 tiede ei ole ylimielisyydessään tajunnut havuja käytetyn estämään ammoniakin syntymistä , neulasten pH on vain 4,0 (ammoniakkia ei haihdu , jos lannan pH on alle 6,0) . Pihattolannassa fosforipitoisuus voi kaksinkertaistua ja kalsiumpitoisuus jopa viisinkertaistua lannan palaessa. Se vähä typpi , mikä säästyy valumasta ojiin maanpintaa pitkin , denitrifioituu nopeasti peltomaassa. Kaikki hyöty ravinteiden säästössä säilytyksen aikana sensijaan menetetään siinä vaiheessa , kun lietelantaa levitetään . SUOMEN LUONTO 3/ 81 40 . LANNAN HOITO MAATILALLA Lannan säilytysaikaisia ravinnetappioita on tieteellisesti tutkittu jo sadan vuoden ajan . Typpija kaliumpitoisuudet sensijaan suhteellisesti laskevat. Kompostin pituudella ei ole ylärajaa! Ypäjäläisen Rajalan tilan lantakompostin kasaamiseen on tarvittu jo enemmän hevosvoimia kuin edellisen sivun puutarhakompostin. Sen ainut kyseenalainen etu on työn säästö
Märkää savea ei saa lisätä. Tuoreesta kasvijätteestä tehtyyn kompostiin on syytä lisätä kalkkia tai tuhkaa neutraloimaan lahoamisen kuluessa vapautuvia orgaanisia happoja. Samaa mieltä oli hänen seuraajansa, maailmankuulun Haughley-koetilan synnyttäjä, Lady Eva Balfour. Pitemmällä tähtäimellä maataloutta, niittyjen ylläpitoa tai kompostilannoitusta ei voi ajatellakaan ilman karjanhoitoa, laidunnusta ja lannoitusta karjanlannalla. olkikompostiin sitoutuu myös ilmasta typpeä, mikäli kasassa on edulliset olosuhteet. Typenlisäys saadaan parhaiten virtsasta, lamavedestä, lietelannasta, ureasta tms . KASVINJÄ TTEIDEN KOMPOSTOINTI Mitä tahansa eloperäistä ainesta voidaan kompostoida. puumuhkan muodossa. vsk. Jos sekoitusvaihe tehdään taidolla, ei komposti kaipaa myöhempää kääntämistä ravinnelisistä puhumattakaan. Kuitenkin vähäravinteisiin aineisiin täytyy niitä yksinään kompostoitaessa lisätä fosforia , kalkkia ja hivenaineita esim . Kuivan , jauhomaisen saven lisäys on hyväksi hiekkaisilla mailla, koska se parantaa kompostin vedensidontakykyä, ravinteiden siirtokykyä kasveihin ja kastematojen viihtyvyyttä. Aineksien hiili/ typpi-suhde pitää saada 2 5 / 1-30 / 1 tienoille. sekä mullassa möngertävien jyrsijöiden ja kastematojen ansiota. Ilman eläinten vaikutusta arot kärsisivät, musta multa muuttuisi puolilahonneen karikkeen peittämäksi ja heinäekosysteemi lähinnä mykerökukkaisten rikkakasvien kasvukentäksi samantapainen ilmiö näkyy hylätyssä pakettipellossa. Kääntäminen kaivurilla ja oljen lisäys auttaa. Yleisimmin kysymykseen tulevat (vähätyppisimmistä lähtien) : sahajauho, paperi, olki , kuivat lehdet, kuiva heinä , puunkuori, turve, rikkaruohot, kasvisjätteet, naatit, tuore ruoho , apilaheinä, lanta, keittiöjätteet, sarvilastu, luujauho, kananlanta, verijauho, kalajätteet, öljyteollisuuden puristusjätteet jne. Savimailla on puolestaan kokeiltu hiekkaisen mullan lisäystä kompostiin . 107. Lanta on valmista 23 kuukauden kuluttua , mutta sitä voi hyvin säilyttää puolikin vuotta. Liika typpi aiheuttaa häviöitä mm . Multaa on syytä sekoittaa 5-10 % , samoin vanhaa kompostia uuden alkuunpanijaksi. Lanta ei saa lämmitä yli 55 asteen. Erona on vain se, että lehmässä tapahtuu anaerobinen (hapeton) metaanikäyminen, kun sensijaan kompostoinnissa ja lannanhoidossa tähän liitetään aerobinen (hapekas) lahoaminen. Oikeastaan lanta ei vaadi kompostointia samalla tavalla kuin kaikki muut aineet, ja olisikin asiallisempaa puhua lannan oikeasta hoidosta kuin sen kompostoinnista. pitoiseen, märkää ainesta kuivaan , ilmavaa tiiviiseen . Myös hevosenlanta kompostin keskellä varmistaa lämpenemisen . Tiivistys laskee lämpötilaa , samoin kompostoitaessa mahdollisesti lisättävä kuiva multa. Lamaan ei tietenkään saa lisätä kalkkia tai tuhkaa , eikä kasvijätteidenkään lisäys ole tarpeellista. Turvepehku ja fosfaatti olisi syytä lisätä jo navetassa tai lantalassa. Viherlannoitus ei sinänsä voi Kauhakuormaaian lisäksi ison kompostin teo_ssa käytetään pai~allaa~ s_eisovaa lannanlcyitintä, jota ihmenelcvät Biodynaamisen yhd1S1yksen komposukurss1larset Lahden Sylvtakodilla . Mikäli lämpö ei ole noussut viikon sisällä, lanta on liian märkää. ammoniakkina, liian pieni typpipitoisuus puolestaan voi tehdä kompostista turvemaista ainetta, varsinkin jos se on liian kostea (yli 80 %) ja kylmä . Yhdistelemällä mahdollisimman erilaisia aineksia päästään lähelle oikeaa sekoitusta. Luonnossakin mustan mullan synty aroilla ja preerioilla on suureksi osaksi laiduntavien biisonien, antilooppien jne. Vähätyppistä ainesta runsastyppiseen eli ligniini(puuaines-) ja selluloosapitoista tärkkelysja valkuaisainesuoMEN LUONTO 3/ 81 40. Esim . Koko kompostointi-idean uudelleen länsimaissa 1920-luvulla herättänyt Sir Albert Howard piti eläinlannan lisäystä kasvikompostiin välttämättömänä Indorekompostimenetelmässään . ELÄINLANT A TUO ELOA KASVIKOMPOSTIIN Kasvikompostin lämpiämisen, lahoamisen, lannoituskyvyn ja humuksen laadun kannalta olisi suureksi avuksi , jos mukaan voitaisiin sekoittaa 1 / 5-1 / 3 eläinlamaa. Koska rehujen täydellinen kulku märehtijöiden ruuansulatuskanavan läpi kestää yli kaksi viikkoa, on kasviaines eläimen sisällä jo läpikäynyt perusteellisemman sulatuksen, kuin minkä ihminen koskaan pystyy aikaansaamaan kompostissaan
Kotipuutarhojen pienissä, alle kuutiometrin komposteissa , voi kastelu olla muutenkin tarpeen suuren suhteellisen haihtuvuuden johdosta. 1,2 m , muoto ylös kapeneva , harjumainen. parin viikon lahoamisen jälkeen) kämmenessä puristaessa selvästi kostealta, mutta siitä ei kuitenkaan valu vesipisaroita. 4. Seuraavat ajat on laskettu lantaa, multaa ja turvetta sisältävälle kompostille. Nopea lämpeneminen, hiilihydraatit hajoavat sokereiksi ja orgaanisiksi hapoiksi, osa vedeksi ja hiilidioksidiksi saakka, valkuaisaineet hajoavat aminohapoiksi, osaksi ammoniakiksi. Mikrobivalmisteita ei tarvita kotikomposteissa, mutta ison mittakaavan jätekompostoinnissa ne ovat hyödyksi. USA:ssa esim. Oikean kosteusasteen tietää siitä , että kompostiaines tuntuu (testi esim. Kastematovaihe alkaa kahden kuukauden kuluttua ja kestää puolisentoista kuukautta. Homesieni-lahottajabakteerisädesienivaihe kestää noin kuukauden , voimakkaana vain kaksi viikkoa. 1. Kompostilierot lisääntyvät nopeasti. Humuksen tärkeiden aineosien, humushappojen, humaattien ja humussilikaattien sekä savihumuskompleksien (aggregaattien) muodostus alkaa jo kompostissa ja jatkuu edelleen maaperässä kastematojen ja muiden eliöiden avustuksella. keittiöjätteen keräilyyn sopii neliömäinen alle puoli metriä korkea " esikomposti" , johon lisätään kuivikkeita ja multaa joka kerta. 3. Vaiheet menevät osittain päällekkäin , ja niiden alkamisajat on laskettu kompostin perustamisesta. maaperän sädesienikanraa ja humusbakteereja. Hyppyhänräisvaihe alkaa 3-4 viikon kuluttua ja kestää kaksi kuukautta. 2. Kompostin sopivin leveys pohjasta on 1,2-1,5 m , korkeus n. Texasin ja Kalifornian kompostiyritykset tulevat kompostoimaan ainoastaan 5 000 tonnin ja sitä suurempia eriä orgaanista ainesta' Tällöin kaiken on sujuttava laskelmien mukaan, ja mikrobikanrakin on varmistettava sopivaksi ensi päivistä lähtien. Normaalisti kompostia levitetään keväällä ja muokataan mullan pinraosiin 2-10 sentin syvyyteen. Nitraatteja muodostuu , ja myös mullassa esiintyviä organismeja alkaa ilmestyä kompostiin, mm. Pituudella ei ole ylärajaa. Kerrosten paksuus saisi olla vain 3-5 cm, kuivaa ainesta paksumpi ja tiivistä ja kosteata ohuempi kerros. Hyönteisten määrä kasvaa, sienet vähenevät. Humusyhdisteiden rakennustyö on voimakkaimmillaan . Lakkisieni-sienirihmastovaihe ilmaantuu kahden viikon kuluttua kompostoinnin aloittamisesta ja kestää kolme viikkoa. KUIVA VAI MÄRKÄ~ Hyvin kuivaa ainesta (esim . Lämpö alkaa laskea , sienirihmasto leviää nopeasti ja ottaa talteen syntyvää ammoniakkia. Ne eivät saa olla liian tiiviitä. 5. Raaka lanta ja naatit ym . SUOMEN LUONTO 3/ 81 40 . Komposti ja kompostoitu lanta nostavat maaperän kestohumuksen määrää kokeiden mukaan kymmenkertaisesti raakaan lamaan verrattuna. Erittäin hyvillä komposteilla on saatu jopa 23 kertaa parempi lannoitusvaikutus kuin raa'alla lannalla (samat määrät kumpaakin). Kypsymisvaihe alkaa 2-2 112 kuukauden kuluttua ja kestää 2-4 kuukautta . Mikäli lahoaminen syystä tai toisesta on jäänyt kesken, komposti on syytä kääntää esim . parin kuukauden kuluttua. Aineksien esilahotukseen ja esim . korvata karjanlannan maan elämää ylläpitävää kykyä. Kompostimateriaalin silppuaminen tai hakettaminen nopeuttaa selvästi lahoamista mutta vie toisaalta tarpeettomasti energiaa eikä ole välttämätöntä . palavat pellolla hiilidioksidiksi melko nopeaan, niillä ei ole kestohumusta luovaa vaikutusta. muovikalvon kompostin harjan yli . ol108 jet, risut ja heinä pitäisi kuitenkin saada 20-30 cm pätkiin . Isompia komposteja ei yleensä tarvitse kastella jälkeenpäin , päinvastoin niitä saattaa loppukesällä joutua suojelemaan sadevesiltä lisäämällä peitemateriaalia tai vetämällä esim. olkia ja puun lehtiä) kompostoitaessa on esilahotus ja veden lisäys paikallaan. D Antti Hovi on arcjiirve/fiinen puutarhuri, jolla on vuosien kfiytiinnön kokemus kompostoinnista ja joka on myös tutustunut laajalti ulkomaisiin kompostitutkimuksiin. vsk.. Esim . Onko komposti liian kuiva tai liian kostea , voi lisäksi päätellä puolivalmiista kompostista seuraavasti: Liian kuiva: valkoista homesientä (jo alussa) , homeisen heinän tuoksu, paljon siiroja ja jopa muurahaisia , väri harmahtava Liian märkä: liiaksi lakkisieniä kasan päällä, kompostissa runsaasti valkoisia isoja kärpästen toukka-asteita , mädäntymistä, keskusta ilmanpuutteessa limainen, vihertävä, komposti väriltään liian mustaa, pahanhajuista Sopiva kosteus: miellyttävä, mieto tuoksu, väri tummanruskea, kasassa noin 23 kuukauden kuluttua runsaasti kompostilieroja (ne voivat kadota osaksi myöhemmin) RAKENNETAAN KERROKSITTAIN Käytännössä komposti joudutaan yleensä rakentamaan kerroksittain. Liian pienissä komposteissa ne säilyttävät lämpöä. Kompostikehikot eivät ole välttämättömiä, mutta näyttävät siistimmiltä taajama-alueilla. Komposti vakiintuu . KOMPOSTIN V AIHEET ovat erilaisilla komposteilla samat , mutta kestoajat vaihtelevat. Usein kääntäminen ei ole tarpeen. Sensijaan vähäravinteisen puoliksilahonneen komposti~ käytöllä voi ensimmäisenä vuotena olla jopa satoja laskeva vaikutus tällaista ei saa missään tapauksessa kyntää maahan, mieluummin katteeksi pintaan
Turveruukin hallitus ilmoitti peittävänsä ojat ennen lumien sulamista, jotta Suuri Veneneva voitaisiin palauttaa mahdollisimman luonnontilaiseksi. Asiassa eivät ole painaneet paljoa ne tosiseikat , että välttämättömäksi luonnehdittu tulvasuojelu viivästy1s1 109. Allastilavuuden lisäämiseksi Oulun vesipun on esittänyt turvetuotannon toteuttamista Suuren Venenevan alueella. Ojittajan, Oulun kaupungin ja Kemira Oy:n omistaman Turveruukki Oy:n, kunnia meni, mutta maine kasvoi. Julkinen kohu ja paheksunta herätti Turveruukki Oy:n hallituksen pesemään kasvojaan. Turveruukki Oy ja alueen kunnat ovat lähteneet mieluisasti hankkeeseen mukaan , sillä onhan allastilavuuden lisäyksellä laskettu selvittävän ilman Tyrnävänjoen keskiosien perkausta, saatavan työpaikkoja ja tietenkin itse turpeen tuoma autuus. Näin Suomen kuuluisin ympäristörikollinen siirrettiin yhtiön muihin tehtäviin. Samalla SUOMEN LUONTO J/ 81 40 ,sk. Syy vyörytettiin yhtiön omapäisen toimitusjohtajan Esa Tepon niskoille. Hänen tehtäväkseen jäikin pyytää eroa toimestaan , jotta yhtiön kannalta kiusalliselta erottamiselta vältyttiin. Arvo Ohtonen Suuren Venenevan ojitus turvetuottajien tyrmäystappio Suuren Venenevan suojelualueen salaisesta ojicuksesta näyttää tulevan turvetuotannon koetinkivi. Suuren Venenevan turvetuotanto liittyy kiinteästi Tyrnäväjoen tulvasuojelusuunnitelmiin. Osittain suon päälle ollaan tekemässä Niskan tekoallasta. Mutta koko joukko muitakin hämärämiehiä on punonut juoniaan Venenevan tuhoksi. ; Onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen, vai löytyykö salaisen hankkeen takaa joukko muitakin hämärämiehiä
Suunnittelija Pekka Salmisen mukaan korvaavalla alueella ei ole samanlaista biologista, maisemallista ja suojelullista arvoa kuin Suurella Venenevalla. Mm. Ei ollut siten hämmästyttävää, että Turveruukilta löytyi uskallusta lähteä koettelemaan kepillä jäätä ja että Esa Tepolla riitti kanttia tyrmäävään lausuntoon: " Turveruukki toteuttaa omaa ohjelmaansa, ministeriö omaansa, 4km \ ' > \ ( \ ', ...... Eduskuntaryhmien puheenjohtajien yksimielinen tuomio ojitn!-'.sille oli jo merkki ilmapiirin kääntymisestä tähän suuntaan . 1 1 Pohjois-Pohjanmaan .,, 1 Seutukaavaliitto , __ ,,/ 1 "SUVl"-kaava '--.. vsk.. 1981 Oulun vesipiirin lausuntoesityksessä vesihallitukselle todetaan, että soidensuojelun rajausta on tarkistettava ja Suuri Veneneva korvattava. Kuitenkin maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoito/\ \ ·., Ehdotus korvaavaksi I '-. vielä 16 . Lisäksi vaadimme, että maaja metsätalousministeriö aloittaa välittömästi suon lunastamisen luonnonsuojel utarkoitukseen . Vaikka Turveruukin seikkailusta onkin tullut osavoitto luonnonsuojelulle, ei vielä ole syytä tyytyväisyyteen. 10-15 vuotta turvetuotannon vuoksi ja että Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suuri Veneneva ei ole hyvä turvesuo . Sillä eihän ole mitään järkeä ensin ojittaa suo, sitten tukkia ojat ja lunastaa suo soidensuojelualueeksi ja juhlavaksi lopuksi upottaa se altaan alle! Myös vaatimus turpeen sisällyttämisestä soralakiin tuli entistä välttämättömämmäksi, sillä vain näin voidaan taata se , ettei tällaisia törkeyksiä jatkossa tapahdu . Näyttääkin selvästi siltä, että vesipiirin , kuntien , seutukaavaliiton ja lääninhallituksen päämäärä on sama: Suuri Veneneva turvetuotantoon hinnalla millä hyvänsä. \ .... Vastaavia alueita ei maamme eteläpuoliskolta enää löydy , ja pohjoisempana samaan arvoluokkaan yltävät vain Olvassuon, Martimoaavan, Koitilaisen ja Luiron alueen suot. 3. ' 'Liminganlahden suojelu työryhmän ' ' kokouksessa 30. Kumman sopivasti Niskan tekoallashanke (sininen) pei11ää 1urvetuotan1oaluecnkin! 110 , / VIIRINEVAN ALUE joka ei meitä kiinnosta." Julkinen mielipide tuomitsi kuitenkin ojituksen niin voimakkaasti, että kovia laukoneen toimitusjohtajan a1poa mahdollisuus oli pyytää eroa. Tuloksettomia lunastusneuvotteluja keväällä 1980 ei käyty tarpeeksi pontevasti, koska kaikki asianosaiset ministeriön virkamiehet eivät ilmeisesti tajunneet suon suojeluarvoa. Mitkään opetukset eivät tunnu muuttavan vesipiirin allasrakennusvimmaa. , ' -~::..:e s1 ··, \ \ toimiston lausunnot todistavat selvästi toisin: Suuri Veneneva yhdessä Tuulisuon kanssa muodostaa Pelson suuren suoerämaa-alueen eläimistöllisesti , kasvistollisesti ja maisemallisesti hienoimman osan . D SUOMEN LUONTO 3/ 81 40 . Ns. Pohjois-Pohjanmaan suojeluja virkistyskaavaan alue ei sisälly, ja lääninhallitus on puolestaan esittänyt Suuren Venenevan korvaamista lännempänä sijaitsevalla Lauttanevan Peuranevan Kivinevan alueella. Näistä ovat toistaiseksi toteutuneet toimenpidekielto, Tepon siirtäminen yhtiön muihin tehtäviin ja Turveruukin lupaus ojien täyttämisestä. 1. 1 k. Luonnonsuojeluliiton ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin vaatimusten toteutumiseen on vielä pitkä taival. ...., _/ ) 1 / ( (/ <' / ' 1 ' , 1 ISO VENENEVA' l .9 HEPONEVASuunnitelcu turvecuocantoalue, jonka Turveruukki on hankkinut käy11öönsä (siniharmaa), on Ison Venenevan arvokkainta alue11a. Lausunnossa todetaan , että korvaava alue muodostuu kasvistollisesti monipuolisesta ja linturikkaasta suokompleksista, joten Suuren Venenevan jääminen tekoaltaan alle ei ole suinkaan korvaamaton menetys. Vaikka Turveruukki sai katkeran opetuksen , niin Oulun vesipiiri ja seutukaavaliitto jaksavat edelleen runnoa läpi allassuunnitelmaansa. Perusteluna käytetään yksinomaan lääninhallituksen näkemyksiä. Kokonaisuudessaan tämä alue on luokiteltu yhdeksi kahdestakymmenestä kansainväliseen arvoluokkaan kuuluvasta suokokonaisuudesta. Samalla ministeriön tulisi vaatia vesipiiriä etsimään olemassa olevien vaihtoehtojen pohjalta keinoja Tyrnäväjoen tulvaongelmien ratkaisemiseksi ilman allasta. c-----..__ \ ' 1 ,_ ' ' 'v .... Seutukaavaliitto ja lääninhallitus ovat myös aktiivisesti ajaneet Suuren Venenevan tuhoamista. 1981 vesipiirin mukaan Tyrnäväjoen tulvasuojelun ainoaksi mahdolliseksi toteuttamiskeinoksi nähtiin edelleen Niskan allas. Hanketta ajavista kunnista erityisesti Tyrnävä ja tietenkin Oulun vesipiiri ovat olleet hyvin tyytyväisiä lääninhallituksen lausuntoon
Alkuvuodesta julkw:etut lisätutkimukset paljastivat miltei jokaisen tekoaltaamme petokaloissa olevan liikaa elohopeaa. Vuosien tai ainakin vuosikymmeneen kuluessa Lähtisitkö kalaan vaikkei kieltoa olisikaan. Ränsistyneitten rantojen ja kehnon veden lisäksi tekoaltaiden vitsaukseksi on nyttemmin osoittautunut myös petokalojen korkea SUOMEN LUONTO J/ 81 40. ,sk elohopeapitoisuus, mikä tekee ne ravintona epäilyttäväksi tai peräti kelvottomaksi. Juvalla havaittiin kahden metsäojitusvesien piirissä olevan järven petokaloissa korkeita elohopea-arvoja. Tuoreimpien tietojen mukaan myös metsäojitusvesissä saattaa kulkeutua elohopeaa luonnonjärviin . Mutta viime syksynä vesihallituskin onnistui löytämään elohopeaa useiden tekoaltaiden kaloista, vielä niin roimasti, että lääkintöhallitus laittoi heti neljän altaan veden viljan myyntikieltoon. Vesihallitus ja lääkintöhallitus kiiruhtivat leimaamaan tiedot perättömiksi. YMPÄRISTÖNSUOJELUN LAITOS ASIALLA Suomessa tekoaltaiden kalojen elohopeaongelman toi ensimmäi111. Onhan alkuvaiheen lisääntyneiden ravinteiden kirvoittama tavanomaista mahtavampi kalantuotto ollut tekoaltaiden ainut lähiseutunsa ihmisille antama ilo . Nurmon Hirvijärvi on yksi niistä tekoaltaista, joiden kalat joutuivat viime syksynä myyncikielcoon korkean elohopeapitoisuuden vuoksi . vaiva onneksi hellittää , mutta viheliäisintä on sen osuminen samaan ajankohtaan, jona kalantuotantokin on voimakkaimmillaan. Jorma Laurila Elohopea, tekoaltaiden • • • • • v11me1s1n vitsaus Jo miltei hiipunut elohopeakeskustelumme hulmahti uudelleen liekkiin runsas vuosi sitten, kun Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos väitti hiustutkimustensa perusteella lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kaloja epäterveellisen elohopeaisiksi
I ./4 •. Yhdysvalloissa kala on luokiteltu ihmiselle kelpaamattomaksi , JOS elohopeaa on yli 0.5 mg / kg . Japanissa raja on vielä tiukempi , .4 mg / kg . senä julkisuuteen aina valpas Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitos. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja YK:n maatalousja elintarvikejärjestö (FAO) suosittavat, että viikottaisen elohopeansaannin tulisi olla alle 0.3 mg . Tutkimuksessa otaksuttiin elohopean olevan nuorten alraiden SUOMEN LUONTO .l / XI 40. Lokan kaloissa elohopeaa oli yleensä alle O. Suositus perustuu laskelmille elohopean poistumisnopeudesta ihmisestä: noin puolet tietyllä hetkellä elimistöön joutuneesta elohopeasta häviää runsaassa kahdessa kuukaudessa. Laitos tutki toista sataa hiusnäytettä ja miltei sata kalanäytettä. Herkimpien metyylielohopeamyrkytykseen, Minamata-tautiin , sairastuneiden japanilaisten hiuksissa oli elohopeaa noin 60 mg / kg. Lokan ja Porttipahdan kaloja syöneiden ihmisten hiusten elo.hopeapitoisuus oli selvästi kohonnut. Eräiden ruotsalaislääkäreiden mukaan hiuksissa ei saisi olla elohopeaa yli 6 mg / kg . ,sk_. Lokan seudulla hiuksissa oli elohopeaa keskimäärin 5 mg / kg ja Pomipahdassa 13 mg /kg. Lääkintöhallituksen normien mukaan kala ei kelpaa ihmisravinnoksi, jos elohopeaa löytyy enemmän kuin 1.0 mg / kg, ja jos sitä on yli 0.5 mg / kg, kalaa tulisi syödä vain puoli kiloa viikossa. 5 mg / kg. hiuksiin. Suu rin yksittäinen elohopeamäärä mateessa oli 2.0 mg / kg . Tulokset julkistettiin viime vuoden lopulla. ;/ 4 Elohopean epäillään vapautuvan altaan pohjan maaperästä sen joutuessa veden valtaan . Vanhemmissa hiusten osissa elohopeaa oli enemmän kuin uusimmissa , joten kaloissa on sitä ollut aikaisemmin vielä runsaammin. Ympäristönsuojelun laitoksen tutkimissa Porttipahdan hauissa elohopeaa oli keskimäärin 0.6 mg / kg , mateissa 1.2 mg / kg ja siioissa 0.15 mg / kg . ELOHOPEAA MYÖS RAPAKON TAKANA Vuonna 1979, samoihin aikoihin kun ympäristönsuojelun laitos selvitteli omien tekoaltaidemme elohopeavyyhteä , löydettiin Yhdysvalloissa Illinoisin osavaltion Cedar Laken tekoaltaan petokaloista runsaasti elohopeaa. Elohopean pitoisuus on yleensä nuorissa altaissa su urimmillaan ja laskee hiljalleen vuosien myötä. " .. Kuva Kaustisen Vissavedeltä. Ympäristönsuojelun laitos päätti penkoa asiaa tarkemmin. Suurimmat yksittäiset ar112 vot olivat yli 30 mg / kg. Tämä antoi vihjeen tutkia myös altaan kaloja, sillä elohopea erittyy kehosta mm. Sitä paitsi jo pari vuotta aikaisemmin professori Pekka N uorccva oli kuullut parista Lokan altaasta pyydystetystä luvattoman elohopeaisesta hauesta, jotka eivät kuitenkaan olleet innostaneet viranomaisia jatkotutkimuksiin. Vuoden 1980 alussa laitos totesi analyysissään runsaasti Lokan altaan kalaa syöneen ihmisen hiuksissa huomattavan paljon elohopeaa
SUO MEN LUONTO .l l HI ,10. 1975. 3 mg / kg) ja neljä vuotta sitten valmistuneen Kivija Levälammen hauissa (kesSäännöstelyn jäljet ovat helpommin havaittavia kuin salakavalan elohopean. 113. Suomalaiset kokemukset ovat samansuuntaisia kuin Yhdysvalloissa , mutta meidän kaloissamme elohopea on enemmän ja Suomessa myös elohopeamäärien alentuminen näyttaa kestävän kauemmin , ehkäpä vuosikymmeniäkin. Lokakuussa 1980 julkistetut tiedot vahvistivat ympäristönsuojelun laitoksen tulokset ja paljastivat elohopean tekoaltaittemme yleiseksi vitsaukseksi . vaiva ja hellittävän noin viidessä vuodessa. Kuva Nurkimäärin 2.0 mg / kg) , mutta runmon Hirvijärven tekoaltaasta v. Tutkimuksen mukaan elohopea ei kuitenkaan liukenisi kemiallisesti , vaan joutu1s1 ravintoverkostoon pieneliöiden välityksellä. Neljän tekoaltaan, Peräseinäjoen Kalajärven, Nurmon Hirvijärven, Jurvan Kivija Leväfammen sekä Halsuan Venetjärven, kaloissa tätä raskasmetallia oli niin reilusti , että lääkintöhallitus laitatti oitis niiden kalat myyntikieltoon. Vedessä elohopeaa on niin vähän, ettei sitä pystytä nykyisillä laitteilla mittaamaan . Elohopean epäiltiin vapautuvan altaan pohjan maaperästä sen joutuessa veden valtaan . vsk. Hapettomat olot, jollaiset tekoaltaiden pohjalla usein ovat tarjolla, suosivat bakteerien toimintaa. VESIHALLITIJSKIN YHYTTÄÄ ELOHOPEAN Viime syksynä myös vesihallitus onnistui löytämään useiden tekoaltaiden kaloista elohopeaa. Jo pitkään on näet tiedetty, että vesistöjen pohjasedimentissä elävät bakteerit pystyvät muuttamaan siihen sitoutuneen elohopean monin verroin myrkyllisemmäksi metyylielohopeaksi. Rasvaliukoinen metyylielohopea kerääntyy eliöihin ja rikastuu hanakasti ravintoverkostossa , joten sitä on petokaloissa enemmän kuin pohjaeläimiä ja planktonia syövissä kaloissa, ja niissä runsaammin kuin planktonissa ja pohjaeläimissä. Roimimmin elohopeaa oli nuorimpien altaiden petokaloissa, kuten kolme vuotta vanhan Kalajärven (keskimäärin 2
114 SUOMEN LUONTO 3/ 81 40 . .. vsk .
Lääkintöhallitus päätti pitää edelleen voimassa Pomipahtaan keväällä 1980 antamansa petokalojen käyttörajoituksen ja antaa sellaisen Reisjärven Korpisen ja Juurikanjärven sekä Kurikan Pitkämön altaille . Silti vieläkin jotkut haluaisivat pimittää tietoja ja vaientaa keskustelun . Vissaveden kolmessa tutkitussa hauessa elohopeaa oli 1.0-1.4 mg / kg ja Hautaperän yhdeksässä tutkitussa mateessa 1.0-1.8 mg / kg . Me emme ole vieneet alueelle elohopeaa, olemme vain nostaneet vettä .'' D 115. Kirja paljastaa uskomattomia tosiasioita elohopeataiston alkutaipaleelta ja epätoivoisen tuntuisista yrityksistä saattaa ympäristötietoisuutta virkamiehistömme tajuntaan . Lohdullista on kuitenkin, että kangertavan alun jälkeen mielipiteiden vaihto luisti sentaan siedettävän joutuisasti asiallisille raiteille ja lääkintöhallituskin sai virastoksi varsin ripeästi aikaiseksi elohopeaisimpien altaiden kalojen myyntikiellon . Korkein yksittäinen elohopeapitoisuus (3 5 mg / kg) löytyi runsaasti Kivija Levälammen kalaa syöneen ihmisen hiuksista . Lisävalaistusta asiaan saadaan, kun Mikkelin vesipiirin käynnistämä 25 järven jatkotutkimus valmistuu myöhemmin tänä vuonna. < "' ::: E E .:l Q. Pohjanmaan tekoaltaiden kalaa syöneiden ihmisten hiuksissa elohopeaa oli selvästi enemmän (keskimäärin 8 mg / kg) kuin vertailuvesien kaloja käyttäneillä ihmisillä (keskimäärin vajaat 3 mg / kg). Vesija lääkintöhallituksen alkuvuodesta julkistamien tuorempien tietojen mukaan myös Nurmon Varpulan, Haapajärven Hauraperän , Vetelin Patanan ja Kaustisen Vissaveden kaloissa oli niin paljon elohopeaa , että myös ne oli laitettava elintarvikeasetuksen nojalla m yyntikieltoon . sa tätä raskasmetallia oli 0.81.3 mg / kg ja kuudessa tutkitussa hauessa sitä löytyi myös niin paljon (1.0-1.3 mg / kg) , että ne olisivat lääkintöhallituksen normien mukaan ihmisravinnoksi kelpaamattomia. Ehkäpä pieneliöt ovat nytkin olleet asialla ja muuttaneet turpeeseen sitoutuneen elohopean liikkuvaksi metyylielohopeaksi . Mutta toki virkamiehissä vieläkin on ylimielisyyttä. & Runsaat 10 vuona sinen valmistuneen Pomipahdan kaloissa on vieläkin niin paljon elohopeaa , enä niitä on epäily11ävää syödä useammin kuin kerran viikossa. Keskustelun käynnistivät peittausaineet sekä erityisesti puunjalostusja kloorialkaliteollisuuden elohopeasaasteet. Nyttemmin viranomaisten asenteet ovat ainakin hieman kypsyneet. Vaasan vesipiirin piiri-insinööri Seppo J. Ajasta jolloin lääkintöhallituksen pääjohtaja suositteli elohopeaongelman ratkaisuksi tukanleikkuuta . Myös Juvalla veden elohopeapitoisuus oli alle mittauskynnyksen . Juvan Iso-Kontusen kolmessa tutkitussa mateesAllaselohopeavyöry lähti liikkeelle Lokan tekoahaaha, kun altaan kaloja syöneiden hiuksista löytyi kosolti elohopeaa. , sk. METSÄ O JITUSVESIEN ELOHOPEASTA MYÖS ONGELMA . saasti elohopeaa oli myös yli kymmenen vuoden ikäisen Porttipahdan (keskimäärin 0.8 mg / kg), kahdeksan vuotta vanhan Hirvijärven (keskimäärin 1. SUOMEN LUONTO 3/ 81 40. Asiaa olisi kiiresti tutkittava lisää, sillä se ei ole merkitykseltään vähäinen: valuuhan järviimme ojitusvesiä yli viideltä miljoonalta oj i tusheh taarilta. Niiden ihmisten hiuksissa, jotka eivät syö lainkaan kalaa, elohopeaa on noin 0.3 mg/ kg. VIRKAMIEHET VIISASTUNEEP Elohopeasta on keskusteltu maassamme runsaat kymmenen vuotta . Mikkelin vesipiirin tutkimuksessa havaittiin alkuvuodesta parin metsäojitusvesien vaikutuspiirissä olevan järven petokaloissa suuria elohopea-arvoja. Saari röyhisteli Uuden Suomen palstoilla viime helmikuussa: '' Allasalueen omistajat ovat aikoinaan luovuttaneet meille maan puhtaana . Juvan Kangasjärven mateissa ja hauissa elohopea oli yli 0.5 mg / kg, siis epäilyttävän paljon syötäväksi useammin kuin kerran viikossa. Tutkimuksissa havaittiin myös selvä yhteys elohopeapitoisen ravinnon ja hiusten elohopeamäärän välillä . Verraton johdatus suomalaisen elohopeakysymyksen historiaan on Pekka Nuortevan Elohopea Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa (WSOY 1976), jonka nokkelimmat kahmivat itselleen kevään alennusmyynnistä. Kahdessa tutkitussa lahnassa elohopeaa oli niukemmin, 0.3 mg / kg . 9 mg / kg) ja yli viisitoista vuotta sitten valmistuneen Venetjärven hauissa (keskimäärin 1.0 mg / kg). Elohopea on ilmeisesti lähtöisin turpeesta ja on ojitusvesissä kulkeutunut järviin
Särkikalat viihtyvät hyvin tällaisissa vesissä . Jukka Mankki Tarkkaile • • • • • Jarves1 Ja jokesi kuntoa Vesiemme tilan tarkkailu perustuu suurelta osin ns. Talvella kaloja uhkaa runsaan kasvimaceriaalin hajoamisen aiheuttama happikato . Tarkkailun tulokset ja asiakirjat ovat usein maallikolle vaikeaselkoisia. Vasta useamman vuoden havainnoilla on tarpeeksi todistusvoimaa . Mutta myös maallikko voi varsin näppärästi seurata vesistön kunnon kehittymistä. Jokamiehen keinoista kertoo Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistyksen biologi Jukka Mankki. Jyväsjärvi on edellistä puhtaampi, mutta ylenpalttisen runsas ulpukka osoittaa veden melkoisesti rehevöityneen eikä innosta uimaan tai kalastamaan. velvoitteisiin: vesioikeuden päätös velvoittaa vesistön käyttäjän seuraamaan esimerkiksi säännöstelyn tai jätevesien vaikutuksia vesistössä. 1 euvo Suominen / LKA Kaikki velvoitetarkkailujen asiakirjat ovat toki julkisia , ja niitä voi ainakin kopiokulut maksamalla hankkia käsiinsä vesija kalaralousviranomaisilta, kuntien vesija terveyslautakunnilra ja itse velvoitteen haltijalrakin . Tarkkailun on kuitenkin oltava säännöllistä ja pitkäjänteistä, ja havainnot on huolellisesti kirjattava . Velvoitteet liittyvät useimmiten hankkeen veden laatuun aiheuttamien vaikutusten seuraaJorma L:wnla / LKA Voimakkaasti rehevöityneessä vedessä vesikasvillisuus on runsasta: rantavyöhykkeen ruohot ovat korkeita ja tiheässä, vedessä on uposkasveja ja pinnalla irrallaan kelluvia kasveja lauttoina. 116 SUOM EN LUO TO .l 181 40 vsk
Sam aa vaikeaselkoisuutta o n m yös vesistö n biologisen tilan raporteissa. Seppo Kcriincn / LKA miseen , mutta m aallikon on usein vaikea tulkita ved en fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ilmaisevia lukuj a ja verrata niitä om an järvensä tilaa n . Joh topäätöksissäkin tukeudu taan näiden vaikeasti cunnistettavien ryhmien ja lajien ekologisiin vaatimuksiin ja tied ot jäävä t usein vain tutkijo iden ja culkitsij oiden käyttöön. Niissä o n usein pitkät listat kasvija eläinplank tonin ja pohj aeläinren tieteellisiä nimiä . Liesjärven kansallispuiston rantaa . Vesi on kirkasta ja talvellakin hapekasta ja kelpaa arvokaloillekin (muikku , siika, taimen). Sen siJaan esittelen joitain yksinkenaiH ans Vi i1asola/ LK A Suomalaiset järvet ovat luonnostaan niukkaravinteisia. TERVE JÄRKI JA TARKAT SILM ÄT Pohjan ruusukekasvit kärsivät ensimmäiseksi veden laadun heikentymisestä, mutta lehtiänsä pinnalla uittavat kuten kuvan vesitatar eivät ole niin tarkkoja . Timo NiiranC'n / LKA Veden laadun ei tarvitse poiketa edellisestä, sillä rannan kasvittomuus johtuu kivisyydestä ja jyrkkyydestä. ,sk. 11 7. SUOMEN LUONTO 3/ 8 1 40 . Uposkasveja on niukasti eikä irtokellujia ole tavallisesti lainkaan. En aio kuitenkaan puutcua vesianalytiikan tai vesiekologian salaisuuksiin , niin oleellisia kuin ne rutiiniselvityksissä ovatkin . Rannan ruovikot ja komeikot jäävät mataliksi ja harvoiksi
Hajakuormituksen ja jätevesien ravinteiden lisäksi vesistöjä muu118 tetaan myös rakentamalla. Vesistötutkimuksessa käytetyn vedennoutajan kansi on jo valmiiksi maalattu valkoiseksi, ja sillä mitataankin näkösyvyys samalla kun vesinäytteet otetaan. Syvyyslukema saadaan mittanarusta ja se ilmoitetaan 10 cm tarkkuudella. Yleensä suuri näkösyvyys viittaa SUOMEN LUONTO 3/ 81 40. vsk.. Näkösyvyyttä on niin pitkälle kuin valkea levy on havaittavissa. NÄKÖSYVYYS on jokaisen mitattavissa, esimerkiksi kalanpyydyksiä koettaessa. sia keinoja, joilla jokainen lähiympäristöstään kiinnostunut voi saada yleiskäsityksen vesistön tilan kehittymisestä. Vaikka sininen taivas heijastuukin kaikkien vesien pintaan, ja kauempaa katsottuna saavat likaisenkin järven näyttämään houkuttelevan puhtaalta, huomaa esimerkiksi Oulujärven harjumaastossa sijaitsevan Kattilajärven tarkemmin miettimättäkin kirkasvetiseksi ja puhtaaksi . Osa keinoista voi toimia myös hälytysmerkkinä jostain tavallisuudesta poikkeavasta. Kasvillisuutta on runsaasti paitsi rannoilla myös vedessä. Mittaaminen suoritetaan veneen varjoiselta puolelta mahdollisimman läheltä laitaa, ettei kirkas auringonkilo tai taivas piii~e häiritsemään . Ihmisen muisti on lyhyt ja mukautuva. Seuraavassa joitain jokamiehen konsteja , joilla voidaan tarkkailla pitkän aikavälin muutoksia. Asia ei ole yhtä ilmeinen , jos vesistön tila muuttuu hitaasti . Aivan samoin voi jonkin järven rehevästä rannasta päätellä, että ravinteita on valunut riittämiin ja järvi on rehevöitynyt. Levy painotetaan siten, ettei se veteen laskettaessa leiju, vaan uppoaa vaakasuorassa. Kun vertaillaan vaikkapa Pyhäjoen latvojen perattua uomaa ja Isojoen alaosan komeaa koskimaisemaa, ei mitään sen kummempaa analyysiä tarvita. Avuksi tarvitaan vain noin 20 x 20 cm kokoinen valkoinen levy ja tarkasti mitattu naru . Vesistön kunto ja käyttökelpoisuus selviävät hetkessä
Kuusamon järvissä näkösyvyyttä on jopa yli kymmenen metriä . Näkösyvyyden vähittäinen kasvaminen kertoo use1mm1ten veden laadun paranwm1sesta. Kangasalan Kirkkojärvi on näkösyvyyden puolesta toinen äärimmäisyys, valkea levy katoaa näkyvistä jo 20 cm syvyydessä. vsk. 119. Näkösyvyyden mittaaminen on nopeaa ja helppoa. Ne kasvavat kokonaan veViimeistään tässä vaiheessa on kiireesti soitettava vesipiiriin ja ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaajan saattamiseksi vastuuseen kolttosistaan . Näin ei kuitenkaan ollut, sillä syynä oli paikallisen paperitehtaan rikkihaponerottimen rikkoutuminen, jonka takia veden happamuus laski niin voimakkaasti, että kiinteät aineet sakkautuivat pohjalle ja vesi kirkastui . Hälytys muuttuneesta tilanteesta olisi voitu saada näkösyvyyden verkonreiästään talvittain mittaavalta kalamieheltä , joka olisi huomannut veden poikkeuksellisen ripeän kirkastumisen . veden hyvään laatuun. Kaloista olisi kuolinsyyn selvittämiseksi saatava mahdollisimman pikaisesti näytteet tutkijoille; kesällä voi näytteet säilymisen turvaamiseksi pakastaa. Pintavesi oli poikkeuksellisen kirkasta, mutta alusvesi osoittautui hapettomaksi. Tällöin kannattaisi tutkia kasvikirjasta mitä kasvilajeja rannassa ja vedessä kasvaa, kuinka syvälle kasvillisuutta riittää ja kuinka tiheitä kasvustot ovat. Ajan mittaan nähdään , miten näkösyvyys muuttuu , kun jätevesien lasku järveen viime kesänä loppui . SYVYYDEN JA KASVILLISUUDEN KARTOITUS Kalamiehelle ja mökkiläiselle olisi varsin sopivaa ajankulua piirtää muutamalta tarkoin määriteltävältä paikalta paperin nurkalle kuva rantansa syvyysprofiilista ja vesikasvillisuudesta. Pitkän aikavälin arvot kertovat hyvinkin järven kirkkauden ja värin muutoksista. Mutta aina veden kirkastuminen , etenkään äkillinen, ei ole merkki puhdistumisesta. Mutta tällöinkin on tärkeää, että kuvassa on kiinteitä maamerkkejä, joiden avulla ulkopuolinenkin voi verrata kuvaa maastoon ja tehdä huomioita ajan mukana tulleista muutoksista. Samalla täytyy tarkkailla muitakin vesikasveja. Kasvillisuutta voidaan kartoittaa myös näppärästi valokuvaamalla. Kesällä järvi onkin leväkukinnasta vihreä. Soittamalla vesipiiriin tai vesiensuojeluyhdistykseen olisi järven huono tila saatu vesinäyttein osoitetuksi . Kesällä 1975 Jyväskylän Jyväsjärven vesi yllättäen kirkastui, kaupungilla ihmiset puhelivat iloissaan järven puhdistumisesta. Tiedot olisi sitten tallennettava vihkoon. nes se talvella 1979 harppasi seitsemaan metriin. Hyväkuntoisissa vesissä kasvaa runsaasti ns . Esimerkiksi Roineella noin kolmen metrin näkösyvyys oli vähitellen muuttunut nelimetriseksi , kunsuoMEN LUONTO J/ 81 40. Järvisätkin eli järvileinikki on kirkkaiden, hyvälaatuisten vesien kasvi . pohjaruusukekasveja, kuten lahnanruohoa ja nuottaruohoa . Sen runsaus vaihtelee vuosittain eikä välttämättä osoita veden laadun muutoksia . Kalastuskunnat ja järvien suojeluyhdistykset voisivatkin sopia tempun tekemisestä niin, että näkösyvyys saataisiin aikakirjoihin vaikkapa joka kuukausi. Kirkkaissa, karuissa ja puhtaissa tunturijärvissä tai esim
Kasvillisuus palvelee pitkän aikavälin, useiden vuosien ja vuosikymmeneen seurantaa, joskin joitain melko nopeicakin kasvillisuuden muutoksia tunnetaan. laiturin tolppia. Vasta silloin on vertailu luotettavimmillaan ja osoitusarvo parhain . Ulla Kurimon, Risto Hamarin ja Pertti Uotilan artikkeleissa Suomen Luonnon numeroissa 5 / 19 7 5, 3-4 / 19 7 6 ja 3 /19 77. Tapauksista jäi 15 selvittämättä osin sen suoksi, enä hälytys tuli liian myöhään: tilanne oli ohi eikä kunnon näytteitä saatu. Säännöscelysuunnicelmien vuoksi olisi tärkeää, että kalastuskunnat jo oman oikeusturvansa takia kartoittaisivat joidenkin matalien lahtialueiden kasvillisuuden. Paitsi pyydyksiä seuraamalla voi järven tai joen tilaa seurata asettamalla veteen kasvualustoja, kuten tyhjiä pulloja ja muovilevyjä tai käynää siihen esim. KALAKUOLEMA ON AINA HÄLYTYSMERKKI Kalakuolema on aina merkki äkillisestä muutoksesta vesistössä . Veden likaantuessa ja rehevöityessä verkot limoittuvac pienen pienistä levistä cai nuhraantuvat elottomista hiukkasista. Vuosinain tällaisia kalakuolemia on 20-50 . Selvää kuitenkin on, että säännöllisellä kirjanpidolla saadaan lisäselvyynä kalakannan muutoksiin. Myös alituiset Pietarin kalansaaliit viittaavat rehevöitymiseen. Kalakuolemasta olisikin aina ilmoitettava heti vesipiiriin tai vesiensuojeluyhdiscykseen , jotta syy saatai siin selville. Kalalajickin jo kertovat jotain. den alla pohjassa pieninä ruusukkeina . Lohensukuiset viihcyväc vain puhtaassa vedessä, mutta esim . haukisaaliissa vasta 4-5 vuoden , lahnasaaliissa ehkä 9-12 vuoden ja muikkusaaliissa 2-3 vuoden kuluttua muutoksesta. Pahoin rehevöityneessä vesistössä verkot limoittuvat tuossa tuokiossa: Vanajan reiniä vaivannut piileväkukinta syksyllä 1978 likasi verkot käyttökelvottomiksi puolessa tunnissa . Kalojen lisääntymiseen vaikuttavat tekijät saanavat näet näkyä vasta vuosia myöhemmin , esim . särkikalojen runsaus on merkki rehevöitymisestä. Nopea muutos käynnistyi esimerkiksi Valkeakosken Locilanjärvellä, kun patoamisella esceniin myrkkyvesien pääsy järveen vuonna 1974. Valtaosa vesikasveistamme on kuitenkin ekologisilta vaacimuksilcaan niin laaja-alaisia, enä ne menestyvät hyvin sekä puhtaissa että likaisissa vesissä. Likaantumisen tarkkailemiseksi käy melko vaivattomasti määriteltävä viiden asteen luokitus: puhdas , lievästi limoittunut, limoittunut, runsaasti limoittunut ja käyttökelvoton. Kalastuskirjanpidolla on voitu havaita varsin suuria eroja eri vuosien välillä , vaikkei mitään silmiinpistävää muutosta veden laadussa olekaan todenu. Saalistenavaan kalakantaan vaikuttavat ainakin säännöstely , jätevedet, rehevöityminen , kalojen ikärakenne , istutukset ja kalastuksen teho . D SUO MEN LUONTO .l / 8 1 -10. järviruoko , järvikaisla, vesitatar ja ulpukka. Kalakirjanpidon tietoja tutkittaessa on muistettava, että yksi kirjanpitäjä edustaa sangen pientä kalastusaluetta . Ensimmäinen kartoitus cehciin kesällä 1975 ja toinen kesällä 1978. SAALISKIRJANPITO on keinoista varmasti yleisin. Tällaisia ovat mm. Oivallista apua on myös LuoncoLiiton Veden elämää -sarjan opaskirjasta numero 3. Lievästä , muna silti selvästä tapauksesta olkoon esimerkkinä Längelmäveden Villikanselkä, jonka eteläosissa Huucijärven kalanviljelylaitoksen rehevöittävä vaikutus on selvästi hava1ttav1ssa . Voimakkaasti rehevöicyneiscä järvistä löytyykin usein suojaisilca paikoilta veden pinnalla kelluvia limaskoja ja sorsansammalta. Saaliskirjanpidon käyttökelpoisuus on vielä melko selkiintymätöntä , sillä sitäkin on niin monenlaisista vesistä ja pyydyksistä. Paras ajankohta kartoitukselle on heinäelokuu , ja se kannanaa tehdä kerran vuodessa ja toistaa 3-5 vuoden välein. Reheviä vesiä suosivat myös vesiructo ja jossain määrin uiscinvica ja suorapalpakko. Jo näistä havaittiin selvä kasvillisuuden runsastuminen. Vesihallitus tutkii kaikki kalakuolemat, jotka saatetaan sen tietoon ja joiden aiheuttajaksi voidaan epäillä ihmistä. Jokainen kalamies saa varsin hyvän kuvan kalavetensä ilmeestä erittelemällä ja kirjaamalla joka kerta saaliinsa pyydyksittäin. Likaancuneissa, sameissa vesissä valo ei pääse tunkeutumaan kovin syvälle ja kasvillisuus koostuu vedestä työntyvistä tai pinnalla kasvavista lajeista. Vasta silloin kun toiminta on hyvin organisoitua ja kirjanpicäjiä on riittävästi kalaveden eri osista, on kylliksi tietoa kertomaan kalaveden muutoksista . Kasvillisuuden käycöscä vesistöselvityksessä on yleiscajuista tietoa mm. Kirjanpitokalastuscietojen luotettavuutta lisää myös saaliin kirjaaminen säännöllisesti samoilta alueilta samana vuodenaikana ja vielä samoilla pyydyksillä. Rehevyyscason muutokset voi sitten kirjata valokuvaamalla tai punnitsemalla kohteen päälle kertynyt kasvusto . Myös järvisäckin on puhtaiden vesien kasvi. Vesihallituksen toimintakertomuksissa on vuosina 1972 ja 1973 julkaistu yhteensä 74 kalakuolemaa , joista 23 on aiheutunut teollisuuden jätevesistä, 10 asumajätevesiscä, 5 AIV-puristeliemestä ja 21 yksinomaan happikadosta . Kasvillisuus rehvöityi paitsi myrkylliseen jätevesien pääsyn estyessä , myös siksi että ravinteita valui edelleen runsaasti ja enä padalla tasattiin vedenpinnan vaihtelut kasvukautena . Myös pienet metsälammec ja järvet ovat herkkiä kasvillisuuden muutoksille . 120 VERKKOJEN LIMOITTUMINEN Pyydysten likaantumisen säännöllisellä kirjaamisella voi melko vaivana seurata vesistön tilan muutoksia . vsk. Kirjanpitoon ei riitä pelkkä lajien, kappaleja kilomäärän kirjaus, vaan on maltettava tehdä se vieläpä siten, että jälkeenpäin on laskettavissa pyynnin tehokkuus lajija pyyd yskoh taisesci
Lahdella näkee keväisin ja syksyisin suuria hanhi-, joutsen-, kurkija kahlaajaparvia , sillä lahti sijaitsee Itä-Suomen yli suuntautuvan lintujen muuttoreitin varrella. Avovesiaukoissa kasvoi runsaasti monenlaisia vesikasveja . SUOJELUTYÖ ALKOI Siikalahden kuivatushanke liitettiin paikalliseen tilusjärjestelyyn, jolloin mahdollinen kuivatus olisi tapahtunut valtion varoin. SIIKALAHDEN SYNTY Lahti on hyvin matala, enimmilläänkin alle metrin syvyinen. Se on pohjoismaisittain merkittävimpiä kohteita ja laajemmaltikin tärkeä sekä kuuluu kansainväliseen vesilintujen ja lintuvesien suojeluhankkeeseen Project MAR :iin. Siikalahdella on raajoja osmankäämikköjä , ruovikkoja ja kortteikkoja, jotka vaihtuvat rannempana saraikoiksi ja rantaniityiksi sekä tiheiksi pajukoiksi ja rantalehdoiksi. Samalla lahdesta on tullut suosittu luonnonystävien retkeilykohde ja Parikkalan paras matkailunähtävyys. Samaan aikaan luonnonystävät eivät suinkaan jääneet toimettomina ihmettelemään , miten arvokas lintuparatiisi aiotaan tuhota , vaan ryhtyivät aktiiviseen vastarintaan. Lisäksi lahdesta on tavattu hentonäkinruoho, jonka tunnettuja löytöpaikkoja on hyvin vähän koko maailmassa , ja vuosisadan alussa myös sorsanputki, jolla nykyisen Suomen alueella tiedetään olevan vain pari kolme kasvupaikkaa . Se madaltui nykyiselleen vuosina 1830-33 ja 1939-43 tehtyjen Simpelejärven laskujen seurauksena; viimeksi veden pintaa laskettiin n. Muualla Suomessa sitä on vain lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Vuonna 1960 hanke supistettiin koskemaan noin kolmea neljännestä lahdesta , ja vauhtia hankkeeseen yrittivät saada kansanedustajat, lähetystöt ja ministerit. Elinympäristö oli tuolloin mitä otollisin vesilinnuille , joita lahdella pesikin runsaasti. Seutukaavaliiton vaihe kaavassa lahti on luokiteltu kansainvälisesti merkittäväksi kohteeksi, jonka säilyttämistä m yös Pohjoismaiden Neuvosto suosittaa. dessa on nykyään avovesialueita vain 65 ha. Vesialueiden vähittäinen umpeenkasvu on luonnonmukainen kehityssuunta , joka Siikalahden tapaisissa rehevissä vesissä on luontaisestikin nopeaa. Lehtomaitikka on seudun " laatokkalaisista" erikoisuuksista yleisin ja näyttävin. 121. Rikkonaiset avovesiaukot keskellä lahtea ovat täynnään erilaisia uposkasveja . Avovesiaukoissa kasvavat huomaamattomina harvma1set jouhivita, hentovita, uposvesitähti ja tähkä-ärviä. Ajan oloon kortteikkojen niitto loppui , mutta rantoja laidunnettiin ahkerasti, minkä seurauksena rannoille syntyi heinäisiä rantaniittyjä . Se on saanut aikaan voimakasta rehevöitymistä , minkä seurauksena SiikalahsuoMEN LUO TO l / S I ;o, vsk. Piisamikannan voimistuessa alkoi leveäosmankäämi runsastua ja levittää vankkoja kasvustojaan . 80 cm . Saraikot levittäytyivät kauemmaksi rannasta ja ahdistivat laajenevien osmankäämikasvustojen kanssa kortteikot kapeiksi vyöhykkeiksi. Suhteellisen väljävetisen ja kovapohjaisen vesialueen valtasi melko pian järvikortteikko , jota niitettiin hevosniittokoneella karjan rehuksi. Juha Venåh"inen ja Veijo Vilska Mitä kuuluu Siikalahdelle. Linnuston arvokkain osa ovat monet kasvillisuuden kätköissä piileskelevät ruovikkolinnut kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtaja liejukana, luhtahuitti sekä lukuisat yölaulajat . Parikkalan Siikalahti on paitsi maineikas lintujärvi myös kasvistonsa puolesta maamme arvokkaimpia luonnonkohteita. 400 ha) ja monipuolisuuteen pesimäalueena. Rehevissä ja tiheissä rantalehdoissa pesii Suomen runsain satakielikanta. Vuonna 1976 perustettiin Siikalahden Suojeluyhdistys, joka alkoi vastustaa kuivatusta ja etsiä yhteistyöUpeasti kukkivan lehtomaitikan kuvasi Parikkalassa Harry Europaeus. REHEVÄ LUONTO Siikalahden arvo maamme parhaana lintujärvenä perustuu linnuston runsauteen sekä alueen laajuuteen (n . Kuitenkin sitä ovat nopeuttaneet järven laskut ja etenkin v. 1963 alkanut Parikkalan keskustaajaman huonosti puhdistettujen jätevesien lasku lahden perukkaan. Siikalahden biologinen arvo tunnetaan ja tiedostetaan . Kasvilajistoon kuuluu joitakin todellisia harvinaisuuksia: keltahierakkaa ei tavata maassamme luontaisena muualla kuin Siikalahdella ja Simpelejärven rannoilla. Se ei kuitenkaan edistynyt. Runsas ja rehevä kasvillisuus on hyvän lintujärven perusedellytys. Kauan vireillä ollut kuivatusuhka on torjuttu luonnonsuojelijoiden määrätietoisella työllä
E--<E--< kumppaneita. Samalla hän on asiantuntija , jolta voi halutessaan saada lisätietoja. Seuraavaksi Säätiö ja Kymen lääninhallitus järjestivät kokouksen eri osapuolille. Siikalahdesta tuli julkinen ja poliittinenkin kuuma peruna. .µ Q) r.. Lupamaksujen tuotolla on hankittu kalanpoikasia Simpelejärveen . 1982, jolloin kunnan uusi keskuspuhdistamo otetaan käyttöön . fil :ro o Q) e :,. Maailman Luonnon Säätiö hankki lahdelle opasvalvojan, joka huolehtii siitä, että kävijät ei124 ( vät aiheuta häiriötä ja haittaa luon nolle. Siinä kerrotaan havainnollisesti tekstein , kuvin ja kaavioin Siikalahden kosteikkoekosysteemistä . " " •..-1 «l·..-1 0: 0: ...., Maailman Luonnon Säätiö oli heti valmis yhteistyöhön; ostamalla lahdelta yhden saaren siitä tuli asianosainen kuivatushankkeeseen . päivä tuo lahdelle satoja sorsastajia koirineen. vsk.. Samalla kunnostettiin vaatimaton teltta-alue , rakennettiin käymälä, kaivo ja keittokatos sekä raivattiin pysäköintialue. Parina viime kesänä kävijöiden määrä on kohonnut liki kymmeneen tuhanteen. ID ro -..-1 ro Cll·..-1 t.. ·.-< CU ·.--i C "'-"r.. ro ro ,..-1 o o o o C/}p:;P.,.f-<L'.l .. Nämä toimet ovat muokanneet luonnolle ja luonnonsuojelulle myönteistä mielialaa paitsi Parikkalassa myös laajemmalti. Ne osoittavat, että luonnonsuojelu on aktiivista ja ihmisläheistä toimintaa eikä pelkkää vastustusta kuten usein kuulee väitettävän . Toistaiseksi Siikalahti ja sen sankat kasvustot ovat toimineet tehokkaana biologisena puhdistamona eivätkä likavedet ole päässeet rehevöittäm ään itse Simpelejärveä. SIIKALAHDELLA ON MONTA KÄYTTÖÄ Vuodesta 1963 on Parikkalan keskustan jätevedet johdettu heikkotehoisen lammikkopuhdistamon kautta Siikalahteen , mikä on olen naisesti rehevöittänyt sitä ja runsastuttanut kasvi llisuutta. Nyttemmin alueelle on rakennettu ernyinen opastuskeskus , jossa on opasvarcijan tukikohta ja pysyvä Siikalahtinäyttely. Maailman Luonnon Säätiö järjesti talkooleirin kesällä 1978, jolloin rakennettiin polkusilta samana keväänä pystytetylle lintutornille. Jätevesikuormitus loppu nee v. ro C:.....t ro c ro ro fil c c fil C .,...,~ •..-1 «l «l ro ro ro o C~ .....t Q·<,QO ~-..-1 .C t...Ct..t.. Siikalahden ai nutlaatuinen SUOMEN LUONTO ; 181 40 . "':, Q) .µ .µ 0. ro o -..-1 -..-1 -..-1+> ~e +> •rlSC ~ a.> .C t.. Koska runsas ja rajoittamaton retkeily lahdella oli haitannut sekä rantapeltoja että arkaa kosteikkolinnustoa , haluttiin retkeilijät ohjata haitattomille alueille. Kesällä 1978 Säätiö huolehti oppaan palkkauksesta, mutta m yöhemmin palkka on maksettu vai tion työllistämisvaroista yhteisesti Parikkalan kunnan kanssa . Vii me syksyinä sorsastusta ovat valvoneet poliisit sekä rajavartioston miehet , ja metsästyskuri onkin ollut kiitettävää . Elokuun 20. Samaan aikaan paikallisella tasolla jatkui aktiivinen suojelutyö . Metsästäjät ja luonnonsuojelijat ovat toimineet yhdessä kuivatuksen vastustamiseksi. Polun yhteyteen tehtiin luontopolku
J 97778. Se kaivelee uintiuria ja raivaa pesäkekonsa ympäristön vapaaksi sankoissakin kasvustoissa ja käyttää lisäksi ravinnokseen vesikasvien juurakoita. poistamisessa on ollut, että olemassa olevien peltojen viljely turvataan vähentämättä kuitenkaan lahden linnustollista arvoa. C Q. vsk. ö -" C "' g "' :, > "' C -" .e -" :ä § "' -" C _g. 30 ha, ja todennäköisesti umpeenkasvusta johtuva veden pinnan vähittäinen nousu on lisännyt tulvapeltojen määrää. E Q Q 111 ö -" :, C ·.;; Q) > > C cci tään luonnon monimuotoisuutta suojaisuus lisääntyy, avoveden eläinja kasvilajit viihtyvät paremmin ja lisäksi parannetaan veden virtausta. Periaatteena tulvahaittojen SUOMEN LUONTO 318 1 ao. TULVASUOJELU Lahden suojelussa rantapeltojen tulvahaitat ovat olleet vaikein ongelma. Luonnonsuojelullinen ja biologinen asiantuntemus on ollut tulvasuojelua suunniteltaessa vahvasti mukana. Vaikutus nä125. Veden vaivaamia rantapeltoja on lahden rannoilla n. Avovesialueiden väheneminen yksipuolistaa ja niukentaa vesikasvilajistoa ; jo nyt muutamat pohjaversoiset ja veden likaantumisesta kärsivät lajit ovat kadonneet lahdelta. Lahti soveltuu erinomaisesti yliopistolliseen biologian kurssiopetukseen ja erilaisten tutkimusten kohteeksi; toistaiseksi siitä on valmistunut kolme pro gradu -tutkielmaa: satakielistä, vesilinnustosta ja kasvillisuudesta. Tämä vähentää todennäköisesti vesilinnustoa , mutta on laajoissa ruovikoissa ja osmankäämiköissä eläville lajeille edullista. Vesilintujen elinoloja voidaan parantaa lisäämällä avoveden määrää vaikkapa räjäyttämällä pieniä allikoita kasvillisuuden sekaan. Aukkojen luominen kaivamalla on selvästikin 'kovempaa tekniikkaa ' , joskin syntyvät kaivumassat vo1S1vat pieninä saartna tarjota pesimäpaikkoja linnuille. KUNNOSTUSTOIMET Nykyinen kehitys johtaa lahden vähittäiseen umpeenkasvuun Ja avovesiaJueiden pienenemiseen. Varsinkin kaulushaikaran , ruskosuohaukan, rantakanojen ja kerttusten viihtyvyys on taattu. Tiheän kasvillisuuden niittoa kokeiltiin vesihallituksen niittokoneella, mutta matala vesi ja vankat osmankäämiköt osoittautuivat laitteelle ylivoimaisiksi. Jo kadonneita pohjaversoisia saadaan tuskin kuitenkaan takaisin. Paras menetelmä on tehdä rannan suuntaisia penkereitä , joiden yli pumpataan vesi pelloilta kosteikon puolelle; veden pinta voidaan säilyttää vähintään ennallaan. Samalla lisä.2. Ylläpitämällä keinotekoisesti avovesialueita voitaisiin osa lajistosta säilyttää, etenkin kun jätevesien lasku lahteen lopetetaan. Opastuskeskus ja telttaalue 'palveluineen ' tarjoaa mahdollisuuden myös pitempiaikaiseen oleskeluun. luonto luontopolkuineen ja opastuskeskuksineen tarjoaa mainion opetuskohteen koululaisille ja erilaisille ryhmille. :Ö -" ·e :c :c -" C C E "' Siikalahden kasvillisuuskartan laati Juha Venäläinen v. Siikalahdella on oma, umpeenkasvua hillitsevä mekanisminsa piisami
lullisesti heikoille kasvilajeille niiden kenties ainoita kasvupaikkoja (rantaleinikki, hapsiluikka , rimpivesiherne, rusokit) . tuloksena on Sukalahdella paikoin epäsuove rran auemma SI rannasta Ja malainen rehevyys: osmankäämiä, vehkaa ennen kaikkea luo monille kilpaija pajuja. Samalla myös vesilintujen viihtyvyys paranee. C: .., kyy sekä kasvillisuudessa että kasvilajiscossa. Siikalahden rehevät rantalehdot, pellot, luhdat ja avovesialueet tarjoavat sopivan elinympäristön hyvin suurelle lajimäärälle. Kuhankeinäjä punoo taidokkaan pesäkorinsa rantalehtoihin. 126 C: ·=~ Rantojen laidunnus puolestaan ] ehkäisee tehokkaasti pajukoitu-;; mista. vsk.. Syntyneisiin pikku aukkoihin vapautuu kasvupaikkoja monille heikoille kilpailijoille kuten palpakoille, keiholehdelle , myrkkykeisolle ja vesikuuselle sekä suojaisissa paikoissa viihtyville kilpukalle, vesiherneille ja vidoille. Samalla jotkut lajit taantuvat; mm . . Lintua on vaikea päästä näkemään, vaikka se jatkuvasti kuuluttaa olemassaoloaan vihellyksellään. Lisäksi se vaikuttaa varsinaisten rantaniittyjen muodostu-, miseen , siirtää saraikkoja jonkin Kun maa on r~yinteista ja venä .riinävästi , k k . ruovikot SUOMEN LUO TO J/ 81 40
h .. pa1 a 1sena y ysm1e ena u a a nTanskassa ja Keski-Euroopassa . vsk. na kaistaleina lehmien tallauksen ·5 ulottumattomissa tai puuttuvat. 'k 11 · hd . . 127. .. Kukan samankaltaisuus kertoo sukulaisuudesta sahalehden kanssa. Hedeyksilöitä kasvaa vasta kutusta koste1kkoekosysteemun . .. Fil.kand. D mässä. Luan v01mak a!ta t~1menp1_te1ta asiassa. luonnonsaatwn Suomen rahaston rasyksilöitä. . Sahalehti ei meillä lisäänny lainkaan sukittaessa erilaisten tekijöiden vaiVe110 \1_1ls~a on ollut Maailman vullisesti, sillä kaikki kasvimme ovat naa. S "k 1 h . k . Laajat rantaluhdat muuttuvat valkoisiksi niittyeli luhtavillan siementen kypsyessä . Juha Venäläinen on tehn yt j Kaikkiaan Siikalahden luonto pro gradu -työnsä· Siikalahden kasvi/-~ ja kunnostustoimet tarjoavat hylisuudesta ja työskentelee nykyå'å'n :se vin mielenkiintoisen kohteen tutHelsin_gin y~iopiston kasvimuseossa. Vilska on myös Laatokan-Kareivät kestä laiduntamista ja ovatkin sellaisilla rannoilla vain kapeiSUOMEN LUONTO J/ 81 40 . . tulee välttää, sillä Sukalahu on jalan luonnonystävien puheenjohtaja liian arvokas tärveltäväksi harkitsekä' Maatalouden ympäristötyöryhsemattomalla toiminnalla. . Pienine lummemaisine lehtineen koristaa kilpukka lahden avovesiaukkoja. .
Finnmarkin ylätasanko , "vidda " , sijaitsee 300400 metriä merenpinnan yläpuolella , ja sitä peittää harva tunturikoivikko. NORJAN SUURIN JOKIROTKO Saucson kanjoni on Norjan su urin Aitan Sautso-laaksoa Jotkasta pohjoiseen päin . Jälkimmäisen järven pohjoispäässä joki yhtäkkiä muuttaa luonnettaan ja työ ntyy ahtaaseen rotkoon kohisevina koskina ja putouksina . Norjalainen Leif Ryvarden, Oslon yliopiston kasvitieteen tutkija, kertoo Alta-Kautokeinon jokilaakson arvokkaasta luonnosta. Aitan kamppailusta on kerrottu Suomen Luonnoissa 2 / 80 ja 2 / 81 . Eduskunta, Storcingec, on päättänyt, että joki rakennetaan sähköntuotantoon. 128 SUOMEN LUONTO .\1 81 4•J v,k. Tämä on aiheuttanut voimakkaita vastalauseita paikalliseen asukkaiden, luonnonsuojelijoiden ja saamelaisjärjestöjen taholta . Tänne asti nousevat sekä lohet että jokiveneet. Leif Ryvarden Alta-jokilaakson luonto Alca-Kautokeino -joki on viime vuosina ollut keskeinen kysymys norjalaisessa yhceiskuncakeskuscelussa. Vasca kun joki on ohittanut kunnan toisen "taajaman " Masin , se kaivautuu pieneen jokilaaksoon , jonka kapeikot jakavat kahdeksi pitkäksi järveksi . Täältä joki laskeutuu loivasti kohti Aitaa , missä on laajoja mäntymetsiä , tuottoisaa maanviljelystä ja noin 10 000 asukasta. Kautokeino-joki alkaa Finnmarkin läänin sisäosista aivan Suomen rajoilta. Seitsemän kilometrin matkalla joki putoaa melkein 150 metriä , ja juuri tämä äkillinen pudotus o n houkutellut voimatalousrakentajia . Suunnitellun voimalaitoksen paikka olisi suunnilleen kuvan vasemmassa alareunassa. Koko Kautokeinon kunta kuuluu valuma-alueeseen , ja täällä joki virtaa rauhallisesti pohjoiseen halki tasaisen maiseman. Itse Kautokeinon kirkonkylän kohdalla korkeus merenpinnasta on noin 300 metriä ja pudotus seuraavien 7080 kilometrin matkalla vähäinen. Tänne loppuu Kautokeino-joki Ja täältä alkaa Alta-joki . Jotka-joen suulla laakso laajenee mahtavaksi Sautson kanjoniksi
ALTAN ELÄ IMI Ä ... Kettuja , jäniksiä ja pikku jyrsijöicä näkee usei n vesistön j varsil la. Linnusto sen sijaan on erinomaisen runsas. Alempana Aitassa jokilaakso avarruu, ja joki on kasannut sinne suuria soraja hiekkakerrostumia . Kautokeinossa on mitattu jopa 35 °C kesällä, kun talvilämpötila putoaa helposti -40 -50 asteeseen . Vaihtelevasta kallioperästä ja pinnanmuodoista johtuu , että alueelta löytyy oma loke129. siperiansinivalvatti , kellosinilatva, suopursu, lettorikko, mesimarja, keminängelmä ja pohjanängelmä (Thaliccrum minus ssp . Aitassa viljellään menestyksekkäästi sekä heinää että perunaa. Piekana pesii jokivarren kalliopahdoilla m iltei joka vuosi, mutta sitä vastoin pöllöt (huuhkaja, hiiripöllö, suopöllö, helmi pöllö ja tunturipöllö) ovat satunnaisempia pes1Jö1tä . Sen pää llä on lähes vaakasuorassa asen nossa kambrikaudell a syntyneitä liuskeita , jotka vai htelevat väriltää n pu naisesta vihreään. Kasvija eläinmaailmaa leimaa pohjoinen sijainti, mutta niihin kuuluu myös useita lämpimämpien seutu jen lajeja. simplcx ssp. Ilmaston viiletessä niitä jäi eristyneinä saarekkeina sinne tänne vuononpohjiin pitkin rannikkoa, mm . Vesistöalueen harvinaisimpia kasveja o n pohjanailakki Silcnc furcata ssp . . Pienilm astoltaan edullisissa paikoissa säilyi pieninä populaatioina m yös muita eläimiä ja kasveja , joiden levinneisyysalue muutoin on kaukana etelässä. Myös taivaanvuohi , jänkäkurppa, suokukko, lapinsirri , jänkäsirriäinen ja punakuiri sekä kurki pesivät alueella. Seudun varsinainen suurharvinaisuus on keulankärkilaji Oxycropis dcflcxa, jonka ainoa kasvupaikka koko Euroopassa on Masissa ; lähimmät kasvupaikat ovat Altailla ja Koillis-Siperiassa . saus vaihtelee kuitenkin suuresti vuodesta toiseen; saaliseläinten runsautta myötäilevät myös lumikkoja kärppäkannan vai h telut. . Täällä pesii joutsen sekä kiljuhanh i, joka o n vähentynyt viime vuosikymmeninä koko kalottialueella . Viim eisestä karhun tapaamisesta on kulunut lähes sata vuotta . Masissa se onnekseen kasvaa niin korkealla, etteivät vesistöjärjestelyt sitä uhkaa . Li uskeiden päälle työntyn yt tunturili uskelaatta on kovaa ja kulutusta kestävää ja muodostaa laakson reunaan jyrkän pahdan . mastossa kauas pohjoiseen ja siellä jokilaaksoja pitkin sisämaahan päin. Kaledonisessa poimutuksessa n . Tavallisimpia ovat kapustarinta, liro , vesipääsky , suosirri , rantasipi ja pikkukuovi. Altajokilaakso on itse suuri eteläisten lajien erillinen esiintymäkeskus mäntymetsineen, mutta ylhäällä "viddalla " vallitsee täysin arktinen lajisto. Se on koko Pohjoismaissa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi , jonka kaikki esiintymät ovat pieniä . Myy rien ja sopulin run<l:'. C " Nisäkäslajistonsa suhteen ei Aleac joen seutu poikkea muu sta Finnmarkista . Jääkauden jälkeisenä lämpökautena noin 3 000-500 e.Kr. Naali on harvinaistunut täällä niinkuin koko Pohjolassa. anguscifolia, jonka toinen norjalaisista esiintymistä on Alta-joen varressa . borcalc). oli koko lakeus suurten havumetsien peitossa. kcmcnsc ja T. Hirvi saapui Aitan seudulle toisen maailmansodan jälkeen ja on joen alajuoksulla jo melko runsas. Aitan laaksossa tällaisia vaeltajia ovat mansikka , vadelma, oravanmarja , tikankon tti , horkkakatkero, uposkarvalehti , m yrkk ykeiso , luhravuohennokka ja sarjarimpi täm ä suurimmaksi osaksi eteläja keskisuomalainen lajisto kaukana Kilpisjärven pohjoispuolella ' Itäistä , ''siperialaista '' kasvistoelementtiä edustavat alueella mm. Kokonaisuudessaan kasvija eläinlajisto on hyvin rikas . Jokilaakson mantereisesta, läm minkesäisestä ilmastosta johtuu , että laaksosta on löydetty lukuisia harvinaisia hyönteislajej a, emy1sesti Gargian ympäristöstä. SUOMEN LUONTO \ 181 .,o vsk Vesistön yläj uoksulla ja tuntureilla kasvi llisuus ja eläim istö sitävastoin ovat tyyp illisen pohjoisia. . jokirotko ja em y1sen näy ttävä geologinen muodostuma . Tämä johtuu kesän valo-olosuhteista, pitkät päivät antavat voimakkaan Ja pitkäaikaisen lämmön vuorokauden ympäri . 400 miljoonaa vuotta sitten Kölivuoristo sai huomattavasti lisää korkeutta ; tässä yhteydessä työntyi lännestä paksu tunturiliuskelaatta nuorempien, kambrikautisten liuskeiden päälle. Kalasääski ja kotka pesivät vuosittain Aira-joen laaksossa, ja m yös tunturihaukka , muuttohaukka , amp uhaukka ja tuulihaukka kuuluvat seudun lajistoon . Altaan. Kambrikautiset liuskeet sen sijaan rapautuvat helposti ja muodostavat vyöryviä sorarinteitä . Yhteenlaskettu lajimäärä o n siten suu r1. Tämä laatta _painoi liuskeet noin 15 asteen verran länteen viettäviksi. Suuret petoeläimet karhu , susi ja ahma olivat aikaisemmin tavallisia, mutta ovat n yt miltei kadonneet . Alueella on tavattu miltei koko Norjan kahlaajalajisto joko satunnaisesti tai pesivänä. Keski yö n aurinko loistaa kaksi kuukautta, mistä johtuen kasvillisuus on yllättävän rehevää. JA KASVEJA Monet eteläiset kasvit ovat Norjassa levinneet rannikon leudossa ilTunturihaukka (kuvassa naaras), piekana ja kotka löytävät jyrkiltä pahtarinteiltä erinomaisia pesäpaikkoja. ILMASTO Ilmasto alueella on mantereinen kuivine ja kylmine talvineen ja lämpimi ne, melko kuivine kesineen . Alinna jokilaaksossa on näkyvissä ikivanha peruskall io
Vastaavasti niiden kasvija eläinlajisto on tyystin erilainen. Osakasseuran jäsenet osallistuvat arvontaan jokijaksoista kuten muutkin altalaiset. Seura määrää joesta , ja kalastus on vapaata kaikille aina kesäkuun 24 . Vuokratulot, jotka voivat olla hyvin korkeat Alta-joki on kallis vuokrattavaksi jopa vain vuorokaudeksi jaetaan vuodenvaihteessa osakasseuran jäsenten kesken . hin, joita vuokrataan vuorokaudeksi . Nykyään joki on jaettu jaksoiSautson kanjoni on ylläctävä rotko keskellä laakeaa viddaa. ro niin monille eri ilmastovyöhykkeiden lajeille. Kanjoni on geologin unelmapaikka. Se kuuluu sen sijaan Aitan Lohenkalastuksen Osakasseuralle, jossa jäseniä ovat 130 Kellosinilatva edustaa seudun lajiscossa itäistä, " siperialaista" vaikutusta. Lohijokena se on Norjan tuottoisin , vuosisaalis on viime aikoina vaihdellut 20 000:sta 60 000 :een kiloon. Rotkon erisuuntaisilla seinämillä on hyvin erilaiset olot: paisteseinät ovat lämpimiä ja kuivia , varjoseinämät viileitä ja kosteita. päivään asti . kaikki ne , jotka omistavat Altalaaksossa niin paljon maata, että voivat ruokkia kaksi lehmää yli talven . vsk.. Toinen itäinen harvinaisuus on suopursu, jolla on Norjassa vain muutamia kasvupaikkoja. Siitä on mainintoja jo 1500-luvulta, jolloin Aitassa ei asunut ketään mutta jolloin siellä käytiin kesäisin kalassa. Jokainen uudisviljelijä tulee siis automaattisesti seuran jäseneksi jonkin ajan kuluttua . Kalakannassa näkyy esimerkkejä itä1s1stä vaikutteista. Lohi , taisuoMEN LUONTO 3/ 81 40. Omistusolot ovat Norjassa ainutlaatuisia, koska kalastusoikeus ei kuulu jokivarren maanomistajille. Alimpana on 2 800 miljoonaa vuocta vanha pefllskallio (ei näy kuvassa), sen päällä vaakasuorin kerroksin kambrikautisia liuskeita, joista on löytynyt myös eliöjäänteitä, fossiileja, sekä ylinnä kova, vanhemmista kivistä poimucuksissa liuskeiseksi muuctunut tunturiliuskelaacta jyrkkänä pahtana. ALTANLOHI JA MUUT KALAT Alta-joki tunnetaan parhaiten ehkä lohenkalastuksesta. Aitan asukkailla on etuoikeus, sitten muilla norjalaisilla, ja viimeksi tulevat ulkomaalaiset. Sen jälkeen joki vuokrataan vähäksi aikaa ulkopuolisille , aiemmin usein amerikkalaisille ja englantilaisille, jotka maksoivat joesta jopa 450 000 kruunua kuukaudelta
Vedenpintaa olisi nostettu niin paljon , että koko Masi olisi peittynyt veteen ja järviallas ulottunut aina Kautokeinoon . 2, 5 neliökilometriä harvaa tunturikoivikkoa uppoaa veteen. Siten säästyy itse Sautson kanjoni suurilta muutoksilta, lukuunottamatta luonnotonta vesimäärän vaihtelua. Laajat vastalauseet johtivat uuteen suunnitelmaan , jossa kaikista suurista vesivarastoista tunturilakeuksilla luovuttiin ja pato muutettiin alemmas rotkoon . D 131. Ja sisälsivät useiden Finnmarkin tasangon järvien säännöstelyn ja rotkon yläpäähän rakennettavan jättiläispadon. Kautokeino-joki oli kuitenkin jään sulamisen aikoihin yhteydessä myös suomalaisiin vesistöihin , ja niistä vaelsivat jokeen mm . Tämän suunnitelman ovat hyväksyneet Finnmarkin kaikki muut kunnat paitsi Alta ja Kautokeino, eli ne joita suunnitelma koskee . Kautokeinon kunta pelkää, että rakentamista myöhemmin laajennetaan ja siten edelleen huononnetaan saamelaisten olosuhteita. Tie joka rakennetaan padalle ei kulje Sautson kanjonin kautta vaan tunturien yli . Noin 2 / 3 sähkövoimasta tuotetaan kesällä , tarkoituksena on tietyssä määrin myötäillä joen luontaista vedenjuoksua. men Ja nieriä tosin vaelsivat jokeen merestä, kun Skandinavian niemen peittänyt jääpeite suli. Myöhempinä aikoina tänne vaelsivat myös taimen ja nieriä Teno-joesta, joten Kautokeino-joki on kalalajistoltaan erinomaisen runsas. RAKENNUSSUUNNITELMAT Ensimmäiset ehdotetut rakennussuunnitelmat olivat hyvin laajoja SUOMEN LUONTO J/ 81 40. vsk. Aitassa ja Kautokeinossa arvellaan , että haitat joelle ja kalastukselle ovat liian suuret verrattuina hyötyyn . Tämä merkitsee, että täytenä vesivarasto ulottuu juuri Masiin asti , peittämättä viljeltyä maata. Mikään näistä itäisistä vaeltajista ei kuitenkaan ole onnistunut laskeutumaan alas Alta-joen putouksista . siika, ahven, harri ja hauki
Sodan jälkeisessä tuotannossa tämä pessimistinen juonne toki säilyy, mutta sitä tasapainottaa karu mutta lohdullinen optimismi : elämä jatkuu . Heikki Mäki-Kulmala Elämän mielekkyys perustuu jatkuvuuteen Maailmanlopun ennustukset ovat aina käyneet tyhjiksi ja uudet sukupolvet nousseet uusin toivein elämän jatkumisesta, kaikesta huolimatta. Uutta sitä tienataan , mutta kasaa ei tehdä . Tavallinen ihminen saattoi sittenkin tuntea elämän mielen säilyneen , koska sen perustava biologinen koneisto toimi . Tuho, rappio ja kuolema hajottivat hänen kirjojensa sivuilla kaikki moraaliset ja henkiset arvot (vrt. Saatanallisen selkäsaunansa jälkeen miehet keittelivät korvikkeensa ja nukahtivat sitten syysauringon loisteessa maan kämmenelle. Jokainen juhlallinen saarna sen sivuilla kuulostaa surkuhupaisalta vallankin kun Honkajoki ja Vanhala jätkänhuumorillaan kiepauttavat sen aiotun tarkoituksen päälaelleen . Vielä kiilsi aurinko puolukanvarvuilla, vielä siis kasvoi maa puolukkaa. VÄINÖ LINNAN TAVALLINEN SOTILAS Kansamme sotakokemusten syvällisin tilinpäätös voidaan lukea Vfiinö Linnan Tuntemattoman sotilaan riveiltä ja rivien välistä. Aikaa myöten myös tuo optimismi on rapistunut , kirkkaiden jumalien kuvat hämärtyneet. Sen virhemarginaali on "kaikesta huolimatta" riittänyt, ja silloin ihminen on kaikesta huolimatta voinut elää elämäänsä, etsiä ja löytää siitä salattua mieltä. Niinpä kun muuan Simo Ranta ylvästeli suurella seteli tukollaan, varoitteli vanhempi jätkä häntä: "Raha on myöskin roskaa, kun niikseen tulee. ' ' Ja pohjoisen kairoilla ne saappaat olivat miehelle liki biologista varustusta. Uudet sukupolvet ovat tulleet uusin toivein ja sellaisin ideologioin, jotka ovatkin saaneet kaiken näyttämään mielekkäältä ja omat toimet jonkin korkeamman ymmärryksen (jumalan, maailmanhengen tai tieteellisen maailmankatsomuksen) johdattamilta. Koska luonto on ollut ihmistä voimakkaampi, se on pystynyt voittamaan myös ihmisen typeryyden. Jätkän monipolvisella taipaleella karisivat pois monet turhat luulot, uhot ja maailmanlopun profetiat. Ihmisen virheille se on ollut sittenkin käsittämättömän lempeä, ja se on kuronuc umpeen '' lopullisten katastrofien'' haavat. Koi syöpi ja ruoste raiskaa ja varkaat kaivavat ja varastavat ja tuli polttaa" . Kun samainen Simo oli sitten öisen tulipalon jälkeen kengätön ja rahaton mies, lohdutti kokeneempi jätkä: '' Älä ole milläsikään! Kyllä ne kengät saadaan , ja sitten kun mies seisoo saappaissa ei ole enää mitään hätää ... Koska näin oli , oli elämä sittenkin voittava . Ihmisen täytyy aikuistua, tunnustaa vastuunsa luonnosta ja oppia "taito olla puuttumatta". MIKA WALTARI JA IHMISEN HYVYYS Vielä haluaisin kiinnittää huomiota Mika Waltarin erääseen teemaan, joka toistuu hänen suurissa historiallisissa romaaneissaan: yksinkertaisen ihmisen yksinkertaiseen hyvyyteen jonkinlaisena eläsu o MEN LUONTO J/ 81 40. Kolmen Töräpään tarina, Isännät ja isäntien varjot , Vääpeli Sadon tapaus). Tavalliset sotilaat edustavat Linnalle hyvin läheistä ja välitöntä elämänkudosta. 132 Haluan antaa tälle "kaikesta huolimatta'' -asenteelle nimeksi perusopum1sm1 . Mutta varmaa on ollut synkkien profeettain muuttuminen tomuksi ja tuhkaksi. Tämä näkyy selvästi myös oman maamme kirjallisuudessa ja filosofiassa. Toinen maailmansota ja sen päättymisen tunnelmat olivat käsittääkseni tuon perusoptimismin huipentuma. Haanpäällä tuo optimismi kytkeytyy vielä selvemmin kuin Linnalla elämän biologisten peruselementtien oivaltamiseen. Mutta elämä on jatkunut kaikkia ideologioita ja uskomuksia alkuperäisempänä. PENTTI HAANPÄÄ: ELÄMÄ JATKUU Pentti Haanpå'å' oli sotaa edeltäneessä tuotannossaan usein hyvin synkeiden mielialojen tulkki. Kirjan eräs perusteema on kaikkien ideologioitten kritiikki . Ja jokaisena aikakautena on kuviteltu tehdyn anteeksiantamattomia ja korjaamattomia virheitä. Tämä kaikesta huolimatta -optimismi huipentui toisen maailmansodan päättyessä ja kuvastuu ajan kirjailijoiden töissä. Aikoinaan he smen keräisivät kimpsunsa ja kampsunsa ja painelisivat kotipuoleen hankkimaan leipää itselleen ja lapsilleen . Sen jälkeen ihmisen tuhoamiskyky on kasvanut niin, ettei luonto enää välttämättä pysty korjaamaan virheitämme eivätkä sen antimet "kaikesta huolimatta" riitäkään. Ihmiskunnan historiaa ovat jotkut pitäneet pelkkänä syntilistana. vsk.. Pikaisen maailmanlopun ennustukset omaavat vuosituhantiset perinteet. Tekivätpä aivoja teoriaihmiset tavallisen sotilaan näkökulmasta siis herrat mitä älyttömyyksiä tahansa, niin tavallisen kansan hartioilla jatkoi elämä kulkuaan
Se vastuu on siirtynyt meille itsellemme. teoksissaan Solaris, Futurologien kongressi ja Voittamaton käsitellyt äärimmäisen terävästi tuota kriisiä . Hän halusi etsiä sille juuria aina ydinfysiikasta asti; se oli kaikki todellisuuden kerrostumat (fysikaalisen , biologisen ja psyykkisen) lävistävä tekijä . Tämä arvojen kasvu ei Kailalle ollut vain henkisen toiminnan alalle rajoittuva asia. Filosofisessa työssään hän yritti antaa sille vankan , ydinfysiikkaan, biologiaan ja psykologiaan nojaavan perustelun. on katsottava armottomasti silmästä silmään . Vielä sen haavat jaksoi elämä vähä vähältä umpeuttaa. Perusoptimismi ei enää automaattisesti päde, koska elämän jatkuminen "kaikesta huolimatta " ei enää ole taattua. Se muistuttaa loppuun kuorittua sipulia, sen pienen pientä ydintä , joka lupaa hiljaisella äänellä elämän jatkuvan kaikesta huolimatta. EINO KAILAN TIETEELLINEN OPTIMISMI Käsitteellisellä tasolla perusoptimismin ajatuskulun on ehkä selkeimmin ilmaissut filosofi Eino Kaila teoksessaan Tankens oro. AIKUISTUMISEN ONGELMA Koska oikeutemme luontoon ei ole enää lapsenomaisen välitön, elämme syvää oikeutuseli legitimaatiokriisiä, kuten G. Nuo romaanithan kuvaavat usein suurten, ihmisten luomien järjestelmien tuhoutumista (Mikael Karvajalka ja katolinen kirkko , Ihmiskunnan viholliset ja Rooman imperiumi). Mainitun teoksen tärkeimmän dialogin kehyskertomuksena on Helsingin pommitus helmikuussa 1944 . Wright on asian ilmaissut . Voittamattomassa lapsenomaisen sokeasti vieraalle planeetalle työntyvät ihmiset joutuvat keskelle käsittämättömiä, ihmiselle äärimmäisen tuhoisia luonnonvoimia yrittäen rajuin ottein puuttua asioiden kulkuun. Mielestäni tuota kriisiä voidaan rinnastaa myös aikuistumisen problematiikkaan. Mutta on katsottava kauemmas ja tarkemmin . Näin lankeamatta lainkaan välinpitämättömyyteen on yksityisten ihmisten tai yks1ty1sen , rajatun aikakaudenkin kärsimykset osattava asettaa laajempiin puitteisiinsa: "raskaskin kärsimys voidaan voittaa , jos se vie meitä vain pienenkin askeleen kohti ikuista päämäärää, syvähenkisten arvojen kasvua ' ' . Sellaisina aikoina kaaos ja mielettömyys kurkistelevat sisään ihmismielen kaikista sopukoista. Pelastukseksi jää eräänlaisten ''ruohonjuuritason '' ihmisten hyvyys, heidän perimmäinen halunsa elää rauhassa ja nauttia elämän pienet mutta aidonmakeat ilot. Olennaista ovat ne silmänkantamattoman monimutkaiset kokonaisuudet, kentät, joista tosiolevainen muodostuu . Juuri siksi , että se oli niin lujasti luontoon kytketty, sitä eivät hetkelliset kaaokset ja kärsimykset voineet tehdä tyhjäksi. Sellaiset ovat hänen mukaansa aina jossain mielessä epätodellisia. Mutta se oli viimeinen suuri katastrofi , jonka luonnon virhemarginaali meille salli . män arvon perimmäisenä kannatinpilarina. H. Puolalainen tieteiskirjailija Stanislaw Lem on esim. Tällä hetkellä voimme tuottaa sellaista paskaa ja sellaiset määrät, ettei Pussisen akka voi sitä poies pestä, vaikka huuhtelisi kaikkien valtamerien vesillä. Kuvaannollisesti: emme ole enää lapsia luontoäidin helmassa , jonka turviin voisimme aina hölmönretkiltämme palata. Ehkä koko esityksen voisi kiteyttää Pussisen akan , Haanpään '' kunnianarvoisen naishenkilön '' mietteeseen: ' 'Että enempi sitä on vettä kuin paskaa ... Perusoptimismin huippukohta siis sijoittuu toisen maailmansodan päättymisen tienoille. Ihmisten on kaikesta huolimatta elettävä tätä elämäänsä, ja sopeuduttava sen yksinkertaisiin realiteetteihin , to1s11n ihmisiin ja luontoon . Käsitys elämän mielekkyydestä on pyritty löytämaan mahdollisimman vähin olettamuksin, luopumalla vähänkin huterilta tuntuvista toiveista. Fyysikko ei millään tavoin halua kaunistella todellisuutta , sitä SUOMEN LUONTO J/ 81 40. Ei fysiikassa, eikä missään muussakaan tieteessä, saa tarkastella yhtä ainoaa todellisuuden sirpelatta. Meillä ei ole enää luontoäitiä , vaan me olemme lähes huomaamattamme kasvaneet maapallon luonnon hallitsijoiksi ainakin siinä mielessä, että voimme sen tuhota . '' Tässäkin tapauksessa tuo usko perustui puhtaaseen luonnonelementtiin , veteen . Taiteilijan elämäntunne on repeytynyt epätoivoiseksi tuskanhuudoksi , kaikki oli turhaa kärsimystä ja älytöntä julmuutta. Dialogin osapuolet, taiteilija ja fyysikko, keskustelevat pommisuojassa ihmiselämän perimmäisistä arvoista ja siitä, voiko sellaisia kaiken barbarian keskellä enää lainkaan olla olemassa. Viimeisissä lausunnoissaan Waltari toivoi nykyisen nuorison oppivan viimeinkin tämän yksinkertaisen läksyn . v. "KAIKESTA HUOLIMATTA" EI ENÄÄ PÄDE Perusoptimismi on eräänlaista minimifilosofiaa. Näin vastuumme elämästä ja sen ehdoista on muuttunut laadullisesti korkeamman tasoiseksi, "oikeutemme luontoon'' ei ole enää vanhaa lapsen oikeutta äitiin eikä sitä Taivaallisen Isän lapsilleen antamaa oikeutta, josta Raamatun luomiskertomus puhuu. Jumala eli luonto ei voi enää vastata siitä, että antimia tulisi " kaikesta huolimatta" riittämään . Kykenemättömyys ymmärtää tätä sysää katastrofien vyöryn liikkeelle. Yksinäinen avaruusmatkailija pohdiskelee sitä, mikä velvollisuus ja ennen kaikkea oi133. vsk. Siihen on löydettävä myönteinen ratkaisu , ja epäilemättä se tulee vaatimaan syviä muutoksia elämänmuotoomme ja arvojärjestelmiimme. Suorat viittaukset elämän biologiseen perustaan tuntuvat Waltarilta puuttuvan, mutta selvästi se kuultaa hänen "yksinkertaisen rakkauden'' oppinsa läpi. Silmittömän väkivallan kuumehoureet ja epätoivoiset kouristukset ravistelevat yhteiskuntaruumista
Antero Järvinen on perehtynyt kansanomaisiin käsityksiin kurjesta.. toimivan , aktiivisen ja kestå'vå'n tasapainon , joka ei ole huonompi tai parempi kuin efå'imiksi tai ihmisiksi kutsuttujen valkuaisaineyhdisteiden kesto.'' Ihminen on tällä maapallolla monessa suhteessa sokean avaruusmatkailijan kaltainen . D Heikki Må'ki-Kulmala on camperelaisen opiskelija/ehei A viisin på'å'coimiccaia. 134 Antero ]irvinen Tarua ja totta kurjesta Komeana ja äänekkäänä lintuna kurki on ollut tuttu Suomen kansalle. Ajatelkaamme vaikka liian voimaperäistä eläinja kasvinjalostusta, sekä (vielä suuremmalla epäluulolla) mahdollista ihmisen geenien ''jalostamista'' . Mutta tähän ikään kasvanutta ihmistä alkaa historian tuomari käsitellä aikuisena , jonka tulee täysin vastata teoistaan . Liian vähin eväin olemme pyrkineet manipuloimaan järjestelmiä, jotka ovat olleet ' 'tasapainoisesti olemassa' ' . Joka tapauksessa tuo taito ' ' olla puuttumatta'' kuuluu aikuistuneen ihmisen peruspiirteisiin . Aikuistuneen ihmisen on mikäli hän mielii elää selvästi rajoitettava tuota ' 'puuttumisoikeuttaan " ja samalla rakennettava oma elämänsä tasapainoiseksi. . keus heillä oli olla siellä: " Tyhjyys voitiin tietenkin vallata , miksipä" ei, mutta ei p1"cå"nyt hyökiitå' sellaisen kimppuun, joka on tasapainoisesti olemassa , joka on luonut oman .. Siitä todistaa kurkeen liittyvän kansanperinteen suuri määrä, Kalevalasta alkaen. Tämä asenne heijastaa kypsynyttä kunnioitusta kaikkea elävää tai laajemmin sanottuna kaikkea " tasapainoisesti olemassa olevaa kohtaan'' . Historian tähänastisia syytöslistoja voitaneen sittenkin käsitellä lapsen ja nuoren rötöksinä. Emmehän herra paratkoon edes tiedä , millainen loppujen lopuksi on "hyvä ihminen"! Ja vaikka saisimmekin aikaan joitakin jalogee01s1ä parempia ihmisiä ", voisimme helposti tuhota vuosimiljoonien saatossa tasapainoiseksi muotoutuneen geenien kokonaisjärjestelmän
Sittemmin yhä . useammat suot ovat Joutuneet OJI· tusohjelmien piiriin , eikä ole suuri ihme, jos uusissa tutkimuksissa kurjen todetaan harvinaistuneen . vsk . 19OO-luvulla kannat ovat edelleen pienentyneet, mutta tuoreimmat parimääräarviot puuttuvat useimmista maista. Mutta keskiajan jälkeen sen elintila on valtavasti kutistunut pääasiassa kosteikkojen kuivatuksen myötä. Riittävän laajojen soiden puutteessa kurki on pakotettu tekemään myönnytyksiä: sen on esimerkiksi haettava ravintonsa kymmenenkin kilometrin päästä pesältä. Suomen kurkikanta ei ilmeisestikään vielä 195O-luvulla ja 196O-luvun alussa ollut sanottavasti vähentynyt, ja SUOMEN LUONTO 3181 40 . Mahdollisesti lajin alkuperäisten pesimäympäristöjen puutteessa kurki on parin viime vuosikymmenen aikana alkanut pesiä järvenrantaniityillä ja merenlahdissa. Perinteisten pesimäkauden jälkeisten lymypaikkojenkaan ympäristöstä ei enää hevillä löydy sopivia ruokamaita. kurki pesi sopivilla soilla kaikkialla maassamme Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Kokonsa ja huomiota herättävien elintapojensa vuoksi kurki lienee 135. Monista maista kuten Englannista, Espanjasta, Italiasta, Itävallasta, LänsiSaksasta ja Unkarista kurki on jo kuollut sukupuuttoon. Pohjanmaa on tämän tyypillisen suolinnun vahvinta valtakuntaa maassamme. Ainakin Jorma Luhta on arvioinut Pohjanmaalla sijaitsevan kotiseutunsa kurkien vähentyneen "suhteellisesti nopeammin kuin yksikään toinen lintulaji ". Nykymaailman 14 kurkilajista "tavallinen" kurki Grus grus on kelpuuttanut myös Euroopan pesimäalueekseen. RAKASTETTU JA VIHATTU Suomalaista muinaisrunoutta lukiessa huomaa laulajien olleen kovasti kiinnostuneita linnuista. .
uralilaiselta ajalta yli 6000 vuoden takaa ja se saisi luultavasti kosolti ääniä Euroopan soisimman valtion kansallislintua valittaessa. 8.) perå.ti pois. Sellaiset sananparret kuin vaikkapa Kurki tulee kå"ki kainalossa ja pfifiskynen pivossa ovat vielä monen kaupunkilaisenkin muistissa. Kurkien kesäisen soiton uskottiin varoittavan sateesta yhtä varmasti kuin palokärjen kuikutuksen. "Sadetanssin" esittäjät ovat nuoria pesimattomiä yksilöitä, jotka lentelevät paikasta toiseen pitkin kesää; pesivät linnut viettävät mahdollisimman huomaamatonta elämää. Siitäkin huolimatta, että luonnon tarkkaileminen oli elämisen ehto , ei voi olla hämmästelemättä niiden havaintojen tarkkuutta ja osuvuutta, JOita kansanihmiset ovat luonnosta ja mm . Mitä kätkeytyy sanonnan Kurjet kevfalfå", m1'å'het syksyllfi taakse, on sen sijaan enää harvojen tiedossa. Onpa siitä Englannissa laadittu kulinaristinen väitöskirjakin, jossa kuvaillaan kuinka paisti tuli paloitella, suolata, kieritellä jauhoissa ja paistaa. Kurkien keväisen kirkunan katsottiin ennustavan hyvää ohravuotta ja liioista oheista tehtiin tietysti olutta. Tuhatpäisen parven osuessa kotinurkille vihan kyllä ymmärtää , koska kurjet taisivat pelloilla usein pitkälle syksyyn niin kauan kuin syötävää riittää. kurjesta tehneet. Etelä-Pohjanmaalla kurjen lihaa sai syödä ennen käen kukuntaa, sillä se ei oo viåh silloon keriinny kiirmehiå" syfimfihfi. Keskimäärin piti paikkansa hyvä nyrkkisääntö : Kurjet menevfit Lauri/ta (10.8.) laumaan , Perttulifta (24. Kurjet tuovat huhtikuussa viestin lämpimän ja onnellisen ajan koittamisesta. Tarkkaan on kurkia seurattu entisaikoinakin, sillä lajin ruokalistalle tosiaan kuuluvat käärmeet , joskin vain sopivana vaihteluna marjoille ja madoille. Kansanomaisissa toisinnoissa nämä säkeet ovat paljon voimallisemmat; Kalevalassa Elias Lönnrot on niitä huomattavasti siistinyt, mutta on säilyttänyt niissä piirteitä kurjen elämästä ja symboliarvosta. Sitte tuonne wlwansa , Pohjan suolle saatuansa Viefå" parkaisi pahasti, Äkeå"sti firjå"hteli: Sillfi Pohjolan herfitti, Pahan vallan valveutti. SUOMEN LUONTO 3/ 8 1 40. Pfasti kurki kumman kulkun , Siiikå"h ti pahan siivelen; Heti loihe lentå"mfihå"n , Lenti poikki Pohjolahan. Ku ne ovat viå"Jå· talavisijoolla kiijen kukkumiseen asti. D Filosofian lisensiaatti Ancero jå'rvinen on Kilpisjärven biologisen aseman hoitaja ja Lintumies-lehden uusi toimittaja. Vaikka kurkea pidetäänkin paaasiassa hyvänä siivekkäänä , onnen tuojana, on sillä Kalevalassa hiukan huono maine : se esiintyy Pohjolan väen "kätyrinä", herättäjänä siitä sikeästä unesta, johon Väinämöinen ennen Sammon ryöstöä oli Pohjolan vaivuttanut. ENNUSLINTUNA Koska kurki on ollut olennainen ja näkyvä osa maisemaa, on selvää, että sillä on ollut myös keskeinen asema kansanomaisessa lintufenologiassa ja se on toiminut vuodentulon enteenä . Varhainen poismuutto tiesi varhaista talvea, ja jos parvet vielä lensivät korkealla, tuli runsaasti lunta. "Kurki" tai " isokurki" oli myös karhun synonyymi ja peitenimi, sillä metsänkuningasta ei saanut puhutella sen omalla nimellä. Nilsiäläiset kuulemma onnistuivat hankkimaan itselleen mainion lauluäänen , kun he löysivät suolta ennen järvien sulamista kurjen höyheniä , sitoivat ne kaulansa ympärille kauluksen alle kolmeksi päiväksi ja söivät sillä aikaa vain karpaloita. Avoimin silmin on kuljettu myös Mäntyharjulla, josta on tallennettu vertaus Kiertfifi kun kurki kfarmettfi. ,sk.. yksi kansan parhaiten tuntemia lintuja onhan onomatopoeettinen kurki-sanakin peräisin ns. Eivätkä ne myöskään lähde jäähyvä1s1ttä: kuulasta elo-syyskuun taivasta kyntävä aura muistuttaa riipaisevasti kesän päättyneen. Kyllii sen kurki syö, minkfi lannottaaki, kuvastaa puolestaan maanviljelijäväestön suhtautumista syksyisellä muuttomatkallaan viljelymailla vieraileviin parviin. Eivätkä ne tule varkain yksitellen vaan mekastavina parvina kevään kirkkaudessa. Soihin on suhtauduttu kielteisesti ja ne on yhdistetty heik136 koon toimeentuloon senkin jälkeen , kun useimpien ihmisten menestyminen tai menehtyminen on lakannut suoranaisesti riippumasta maan antimista. Sitte muuttuu kurien liha myrkyylliseksi, ku se syfa kå"rmeh1"å". Ruotsalainen luonnontutkija Sven Nilsson (17871883) piti tosin kurjenlihaa sitkeänä ja vaikeasti sulavana ja hän suositteli kurkisoppaa vain toipilaille (!). Sittemmin ovat makutottumukset kurjen onneksi muuttuneet, mutta vielä tällä vuosisadalla esim. Kurkipaisti oli nimittäin ennen korkealle arvostettu ruokalaji. KURKI PADASSA Jos verottivat kurjet ihmisiä, niin jo kohta verottivat ihmiset kurkia. Missä lie mättäällä väijynyt sekin mies tai nainen , joka pani liikkeelle lentävän lauseen Kahtoo kun kurki karpaloon. Häntå' kiinnostaa myös lintuihin liittyvä kansanperinne, josta hän kertoi myös SL:ssa 1 / 1977. Kurki istui kannon pfifissfi, Må"rå"n mfittfihå"n nenå·ssfi, Sormiluitansa lukevi, Jalkojansa nostelevi, Sepå· siiikå"hti kovasti Lemminkfiisen laulantata. Oopperajuhlien sijoittamista Savoon voitaneen pitää kunnianosoituksena kurjelle ja nilsiäläisille. Konsta Pylkkäsiä näyttää olleen Suomenmaa täynnä . Kurki laiskan pellon paskantaa, sanottiin kun mies ei viitsinyt ojittaa peltoaan, jolloin se kävi vetis<'.ksi suoksi ja kurjet alkoivat siinä asua
,sk. Suomen Luonnonvalokuvaajat on tätä nykyä noin 120-jäseninen luonnonvalokuvaajien valtakunnall inen yhteenliittymä , jossa ovat mukana harrastelijoiden ohella liki kaikki alan tunnetuimmat ammatt1m1ehet. Edelleen mainitaan , että Marcialnyje Vodiin isutetut ystävyyden tammet ovat lähteneet hyvään kasvuun . Olemme tehneet suuren työn sellaisten ain utlaatuisten luonnonkohteiden löytämiseksi Karjalan alueelta , jotka tarvitsevat ensisijaista suojelua, ja toimittaneet aineiston johtoelimille. Siinä puhutaan lähinnä 1970-luvu lla tapahtuneista muutoksista . Valtioneuvosto kutsuu jäse net neuvostoon, joka toimii sisäasiainministeriön yhteydessä. Ruokakalaa tuotettiin lähes 3.3 miljoonaa kiloa, ja tuotannon arvo oli 59.0 miljoonaa markkaa. " Akatemiassa" koululaiset harjoittelevat m etsän hoitoa ja tekevät metsäaiheisia tutkielmia. Lisäksi rauhoitetaan siili, kyy , tarhakäärme , vaskitsa, sisislisko, vesilisko ja kaikki mesipistiäisten heimoon kuuluvat lajit. 3. 2 262 000 Lohi 350 000 Järvilohi 67 000 Meri taimen 90 1 000 Järvi taimen 1 151 000 Purotaimen 3 000 Kirjolohi 13 000 Nieriä 35 000 Puronieriä 28 000 Harmaanieriä 75 000 Spleiknieriä 4 000 Harjus 55 1 000 Hauki 2 186 000 Lahna 52 000 Karppi 31 000 Suutari 14 000 Kuha 53 000 Lisää uhattuja lajeja kauppakieltoon " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " Luo nnonvaraisten kasvija eläinlajien kaupassa liikutellaan suuria rahoja. 11 . Suunnitelmassa sitä nimitetään Kostamuksen luon nonpuistoksi, mutta me ehdotamme nimeksi Kalevalaa, mikä liittyy alueen sijaintiin , on romanttisempi ja muistuttaa Kalevalaeepoksesta. 90160 4630 tai 90-160 4631. Sittemmin vastaavanlaisia aktemioita on perustettu eri Neuvostoliiton kau punkeihin . Yleisö voi ottaa neuvostoon yhteyttä periaatteellisissa ympäristö nsuoj e I ukysym yksissä. Valm isteilla on myös asuinympäristön parantamista koskeva selvitys. Yhteydenpitoa on sittemmin jatkettu kirjeitse. Luonnonvalokuvaavat tukevat luonnonsuojelutyötä Suomen Luonnonvalokuvaajat ry lahjoitti tiistaina 10. Kalanviljelylaitoksia oli 362, joista 11 4 tuotti ruokakalaa ja loput keskittyivät istukaspoikasten kasvattam iseen. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry haluaa näin omalla panoksellaan olla kehittämässä suomalaisen luonnonsuojelutyön pää-äänenkannattajaa , Suomen Luonto -lehteä , mahdollisimman korkeatasoiseksi julkaisuksi . Y mpäristönsuojeluneuvoston toiSUOMEN LUONTO 3181 40 . Seuraavassa kuvailevat Kin Andrejev ja Mihail Curov viimeajan tapahtumia alkuperäisluonnonsuojelun alalla: ''Suurin luonnonsuojelutapahtu ma (1981-82) tulee olemaan luonnonsuojelualueen perustaminen Kalevalan alueelle Suomen rajan tuntumaan . Y mpäristönsuojeluneuvosto perustettiin vuonna 197 3 edistämää n ympäristönsuojelua ja sovittamaan yhteen ympäristönsuojelu tehtäviä. Y mpäristönsuoj el uneuvoston kuuluu mm: tehdä aloitteita ympäristönsuojelun lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseksi tehdä aloitteita ympäristönsuojelun tutkimuksen, koulutuksen ja valistuksen kehittämiseksi antaa viranomaisten ja tuomio1stumten pyynnöstä lausuntoja ympäristönsuojelun kannalta tärkeissä asioissa edistää ympäristönsuojelua yhteiskuntasuunnittelussa ja -politiikassa edistää ympäristönsuojelun huomioonottoa suurissa luontoa ja ympäristöä muuttavissa hankkeissa edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ympäristönsuojelussa Y mpäristö nsuojeluneuvosto työskentelee tarpeen mukaan yhteistyössä maaja metsätalousministeriön luonnonvarainneuvoston kanssa. Varat lahjoitukseen on saatu tammikuun lopulla Finlandia-talossa järjestetyn luontokuvatapahtuman pääsylipputuloista. Kalevalan luonnonpuisto Keväällä 1977 vietti joukko suomalaisia luonnonsuojelijoita viikon Petroskoissa tutustuen alueen luontoon ja sen suojelijoihin . miston osoite on Hämeentie 6 A 8 , 00530 Helsinki 53, puh. Lahjoituksellaan Suomen Luonnonvalokuvaajat ry haluaa tähdentää hyvien valokuvien merkitystä luonnonja luonnonsuojelutiedon levityksessä. viisivuotissuunnitelmassa on suunniteltu perustettavaksi 94 uutta rauhoitusaluetta joukossa tyypi llisä maisemakohteita , harvinaisten kasvien kasvupaikkoja , plus-metsiköitä, kalliomaalauksia jne. ! -kesäisiä tai sitä vanhempia istukaspoikasia tuotettiin seuraavasti : Pohjasiika 2 265 000 kpl Vaellussiika 8 149 000 Järvisiika 47 000 Planktonsiika 7 714 000 Peledsiika 5 645 000 Siika tuntem. Neuvosto työskentelee pääosin jaostoissa: ympäristönsuojelu n, ympäristönkäytön , ym päristötiedon ja kansainvälisten asioiden sekä yleisjaosto. Uhattujen kasvija eläinlajien kauppa on yhtä sitkeä kitkettävä kuin kansainvälinen huumekauppa , koska 13 7. Kari Hallantie Kalanviljelytilastoa Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on koonnut tiedot vuoden 1979 kalanviljelystä . Katsauksia Uutisia Mitä tekee ympäristönsuojeluneuvosto. Arvioidaan viiden miljoonan krokotiilinnahan vaihtavan omistajaa vuosittain , ja vuotuinen papukaijakauppa on kohonnut miljoonaan yksilöön . Vuoden 198 1 alkupuolella ilmestyy neuvostolta toinen raportti maamme ympäristön tilasta . Yksinomaan Saksan liittotasavaltaan tuotiin viime vuon na 200 milj oonan markan edestä luonno nvaraisia lajeja tai niistä saatavia tuotteita. Sen pinta-ala on 70 314 ha. '' Kirjeessä kerrotaan edelleen, että Petroskoin Pieni Metsäakatemia täyttää 10 vuotta. Suomen luo nnonsuojeluliitolle 7 000 mk käytettäväksi Suomen Luonto -lehden kuvituksen kehittämiseen
M useaa ko rallia on kerätty Karibianmerelcä, Indonesiasca, Filippiineiltä ja Havaijilta. MUSTA KORALLI Selkärangattomista harvat lajit ovat jaksaneet kivuta CITESin listoille , vaikka niistäkin useita on hyöd ynnetty liiallisesti. Ne eivät ole kuuluneet CITESiin , ja niinpä tullimiehet ovatkin katsoneet niiden kauppaa läpi sormien , vaikka ne ovatkin kotimaassaan olleet rauhoicecruja. tä, jolloin kaupan valvontakin käy melko mahdottomaksi. Kaikkien rajoitusten ulkopuolelle jätettiin vain kolme yleistä ja vankeudessakin lisääntyvää papukaijalajia (undulaatti eli laulupapukaija, nymfipapukaija ja sepelpapukaija). Sama tiedustelu esitettiin myös Nuorten Luonnossa 5 / 1980 ja parissa sanomalehdessä, mutta vastauksia tu· Ii silti vain 11 . Koska suomenlumme on maan lounaisosissa harvinainen, näiden havaintojen täytyy perustua punakukkaisiin isotai pohjanlumpeisiin tai niiden risteymiin . Kaikki havainnot olivat kuitenkin vanhanpuoleisia . ,sk. CITES keskittyy laillisen kaupan valvomiseen ja säätelyyn . Tästä kertoo sekin , että vastauksissa oli kaksi toisistaan riippumatonta ilmoitusta samasta esiintymästä Hirvensalmen Kissakoskella , jossa on ilmeisesti istutettu , kuvasta päätellen lähinnä isolummekasvusto . 1-2) Punaiset lumpeet vähissä Suomen Luonnossa 4 / 1980 oli artikkeli ja tiedustelu punaisista lumpeista. Ainakin Karibianmerellä se on hävinnyt joiltakin alueilta , ja useat saaret olivat jo ennen Delhin päätöstä yrittäneet säädellä sen kauppaa . Sitäpaitsi laillista kauppaa vauhdittamassa on omat mahdikkaat järjestönsä mm . Tähän asti papukaijoja on kaupattu vuosittain miljoonan kappaletta . Etelä-Afrikka halusi tehdä saman siirron leveähuulisarvikuonolle , jolla on nyt maassa elinvoimainen kanta. 12 No. (Piiiiasiallinen liihde: IUCN Bulletin Voi. Ehdotusta paheksuttiinkin jo etukäteen niin voimakkaasti, että Etelä-Afrikka veti sen pois käsittelystä . CITESin on allekirjoittanut 67 hallitusta, joten se on laajin luonnonsuojelusopimus. Sama pätee useisiin muihin eläimiin ja kasveihin . Harvinaisimpien lajien kauppa on kokonaan kielletty. Vesistöjen kuivacusten ja piisamin vaikutuksesta kaikki lumpeet ovat harvinaistuneet juuri lounaassa. Useimmat niistä koskevat varmasti suomenlummetta. Päätös tehtiin Brittiläisten Neitsytsaarten aloitteesta. Potenssilääkkeeksi himoittu sarvi on kansainvälisillä markkinoilla kirjaimellisesti kul lan arvoista . PAPUKA]JAT Lähes koko 380-lajinen papukaijojen heimo kelpuutettiin Delhissä rajoitetun kaupan listalle . Lähes yhtä paljon tietoja tuli lounaisista punakukkaisisca lumpeista. Törkeitä salakauppacapauksia paljastuu kuitenkin vuosittain. Ainakin Lieksan havainto on suomenlumpeesta. Se olisi kuitenkin kiihdyttänyt sarvikauppaa ja vaarantanut myös muiden alueiden sarvi kuono kannac. Maaliskuussa Delhissä pidetty CITESin kokous hyväksyi listoille yli 350 uutta lajia . Lisäksi suuret joukot ovat m enehtyneet jo pyydystykseen ja kuljetuksen aikana: arvioidaan että jokaista 10 000 USA:han saapuvaa papukaijaa varten on pyydystetty jopa 250 000 papukaijaa suurin osa o n siis kuollut jo ennen kaupan häkkiin pääsyä. Kieltoa ajoi Saksan liittotasavalta, joka on itse ollut maailman valastuocekaupan kärjessä ostamalla vuodessa jopa 7 000 tonnia valasöljyä ja 115 tonnia valaanpäärasvaa (luvut vuodelta 1978). USA : n ehdotuksesta Pohjois-Amerikan tunturihaukan rajoitettu kauppa sallittiin. Ennen Välimeri oli korallikaupan keskus, mutta parhaat sukellusalueet tyhjennettiin, ja nykyisin 95 % korallista rulee Tyyneltä valtamereltä . Kehitysmailla on harvoi n varaa valvoa kauppaa rajoittavia sopimuksia saati salakauppaa. Harvinaisten lajien korkeat hinnat ovat kiihdyttäneet salakauppaa, esimerkiksi USA:han on vuosittain salakuljetettu 25 000-50 000 papukaijaa Meksikon rajan yli , laillisen 250 000 yksilön kaupan lisäksi . Uhattujen lajien kauppaa säätelemään (ei estämään) perustettiin vuonna 197 3 luonnonsuojelijoiden aloitteesta CITES-sopimus. Lop uista yhdeksästä vain kolme oli varmasti viimekesäisiä tietoja: Lieksasca, Sonkajärveltä ja Lapinlahdelta. Pääsyy vähiin ilmoituksiin on ilmeisesti punakukkaisten lumpeiden harvinaisuus. sekin perusruu paljolti lähtömaan köyhyyteen ja korruptioon . Useimmissa vastauksissa viitattiin Suomen Luonnon artikkeliin . Periaatteessa on kuitenkin tärkeää , että Delhissä edistyttiin pitemmälle kuin kansainvälinen valaanpyyntikomissio !WC on koskaan päässyt. Korallikauppa on kasvanut huimaa vauhtia. Salakaupan tukahduttamiseen sen Genevessä sijaitsevan muutaman hengen sihteeristön voimavarat eivät riitä. Koko muun heimon suojeleminen oli tärkeää siksi, että monia harvinaisia papukaijoja on vaikea erottaa yleisemmissuoMEN LUONTO \/ HI ao. Noin puolet vastauksista tuli Keskija Itä-Suomen järvialueelca, mistä tietoja punakukkaisista lumpeista on ennestäänkin aika paljon . Yläneeltäkin on joskus löydetty punainen lumme. Delhissä rajoitettiin vihdoin kaikkien musnen korallien kauppaa. Japaniin , Saksan liittotasavaltaan ja muihin Euroopan maihin myyd yt määrät ovat olleet samaa suuruusluokkaa. Viime vuosina sarvikuonon sarvia o n m yyty salakaupassa suuret m aarat . Ennen kuulut korallinviejäc Japani ja Taiwan ovat omien varantojensa ehdyttyä siirtyneet rohmuamaan Filippiinien, Australian ja muun eteläisen Tyynen valtameren koralleja . CITES on asettanut uhattuja lajeja kahdelle listalle , joista ensimmäisen lajien kauppa on kokonaan kielletty, toisen rajoitettu . norsunluun ja lemmikkieläinten kauppiailla ja rurkkureilla. CITES on hallitusten välinen sovitteluelin eikä luonnonsuojelijoiden tai kauppamiesten hallinnassa, vaikkakin molemmat pyrkivät painostamaan kokouksia minkä ehtivät. Eniten valaita pyytävät Japani ja Neuvostoliitto äänestivät kieltoa vastaan, ja niiden odotetaan jatkavan valastuotteiden kauppaa , vaikka CITESmaiden markkinat ovatkin nyt niiltä suljetut. Arvokkaimmat liittotasavaltaan tuodut lajit ovat maksaneet jopa 32 000 mk pari . Suomenlumpeen punaiset muodot eivät tunnu kaikkein uhatuimmilca. Kun vielä Somerniemen esiintymän mur139. Ainakin Teiskon punainen lumme on pohjanlumme. Suomi ja Norja vastustivat päätöstä, joka selvästi vaarantaakin Skandinavian , Neuvostoliiton ja Grönlannin uhattujen tunturihaukkojen tulevaisuuden . Havainto Tuupovaarasta on jo noin 10 vuoden takainen , tiedot Teiskosta, Janakkalasta ja Karinaisista 1930-luvulta. Vuonna 1976 vietiin Filippiineiltä jo lähes 2 000 tonnia _koralleja. PÄINVASTAISIA EHDOTUKSIA Kun jonkin lajin tulevaisuus näyttää jotakuinkin turvatulta, hallitukset haluavat helposti vapauttaa sen turhan tiukalta suojelulta. VALAAT Delhin kokouksen tärkeimpiä saavuruksia oli kaskelottien ja seitija ryhävalaiden sekä niistä saatavien tuotteiden kaupan kieltäminen
Hän suhtautuu kriittisesti , omakohtaisesti arvioiden , kaikkeen ja kaikkiin ja erityisesti niihin joilla on yhteiskunnallista mahtia hallussaan . Täytettyä eläintä ei pitäisi kuvata kuin vitriinissä. Sitä vaatii jo luottamus luonnonku140 vaankin. Lisäksi WWF on työskennellyt yli 30 eläinlajin pelastamiseksi. Tämä merkitsee että hän maksaa veronsa ja käy ajoittain äänestämässä. Retken johtavat fil. Hannu Kyllönen . 5.7. SUOMEN LUONTO \ 18 1 -111 v,k. Hän on yhteiskunnan jäsen . Perustamisvuodesta 1961 lähtien WWF on rahoittanut 230 miljoonalla markalla 2 759 suojeluhanketta kaikkialla maailmassa. WWF osallistuu projektin kustannuksiin miljoonalla dollarilla (nelisen miljoonaa markkaa) ja Kiina 3, 5 miljoonalla dollarilla. lis. Naisilla ja lapsilla ja oriilla ja muilla vajaavaltaisilla ei ollut tätä oikeutta ja velvollisuutta , eivätkä he olleet kansalaisia vaikka kuuluivatkin kansaan . Kunnon kansalainen oli se joka hoiti hyvin sekä omat asiansa että omalta osuudeltaan myös yhteiset asiat. 2. Mutta jos kansalainen itsekin on tätä mieltä, hän unohtaa olevansa kansalainen ja vaipuu jälleen alamaiseksi. PANDAPROJEKTI Jättiläispanda on ollut perustamisesta lähtien säätiön tunnus (ja on sitä myös Suomessa , vaikka Uusi Suomi väittikin artikkelissaan 22 . Tästä ovat filosofit väitelleet jo kauan , ja ensimmäiset väittelyt siitä käytiin muinaisessa Kreikassa. 3. Hän suhtautuu varoen kaikkiin puolueisiin ja erityisesti siihen jota hänellä itsellään on tapana äänestää. Suomen Luonnonvalokuvaajar ry: n piirissä tapausta pidetään poikkeuksellisen tökerönä. Kurssimaksu 580 mk . Näin aloittaa tasavallan presidentti perinteisen uudenvuodenpuheensa. Lajia on koetellut metsien hakkuiden ohella bambun massakukinta, jonka jälkeen bambut kuolevat ja pandojen ravinto ehryy. Kansanvalistusseura , Museokatu 18 A, 00100 HELSI NKI 10 , puh. Hän ei sano '' hyvät kuulijat' ' eikä myöskään ' 'alamaiset". Kansalaisuuden aatteen pitkä ja mutkikas historia osoittaa, että ei ole itsestään selvää, mikä on kansalainen , saati sitten kunnon kansalainen. Itse asiassa meidänkin käsityksemme kunnon kansalaisesta ovat monin osin hyvin lähellä niitä käsityksiä, joita hänestä esitettiin Perikleen ajan Ateenassa yli neljäsataa vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Oikaisut ja kaikki muutkin tiedot punakukkaisista lumpeista ovat edelleen tervetulleita osoitteeseen : Percci Uocila, Kasvimuseo , Unioninkacu 44, 00170 Helsinki 17. Suomen Luonnonvalokuvaajar ry: n hallitus haluaa näin osoi ttaa, ettei vastaavanlaisia tapauksia rulla hyväksymään . Perustettujen 260 luon nonsuojeluja rauhoitusalueen yh teispinta-ala on yhtä suuri kuin Ranskan , Saksan , Italian ja Englannin pinta-alat yhteensä. Kaikki jäljellä olevat viitisensataa yksi löä elävät Kiinan vuoristoseuduilla, riheissä bambumersiköissä . Osmo Konrturi ja LUK Ari Lyytikäinen . Minusta tuntuu että määritelmää ei tarvitse paljon muuttaa . Millainen o n nykysuomalainen pol1ces. Soverin menettel yn on katsottu vahingoittaneen suomalaista luonnonvalokuvausta ja heikentäneen luonnonkuvan uskottavuutta siinä määrin , että Kari Soveri erotettiin yhdistyksestä kahdeksi vuodeksi. 6. KARJALAN RETKI Ruokolahdelra Pieliselle 9.12 . Percci Uocila Maailman Luonnon Säätiö 20 vuotta Maailman Luonnon Säätiö juhli synttäreitään maaliskuussa. Hän tekee sitkeätä vastarintaa milloin häntä yritetään taivuttaa kaikenlaisiin järjettömyyksiin joita virkavalraistuva yhteiskuntamme kehittää kehittämistään , vaikkapa päivämäärien kirjoittamiseen nurinkurisesti tai sosiaaliturvatunnusten tunkemiseen jokaiseen mahdolliseen paperiin . Niinpä kunnon kansalainen on aina valpas ja varuillaan. Sana "esivalta'' ei oikeastaan kuulu hänen sanastoonsa ensinkään, mikä ei estä häntä kunnioittamasta valtakuntaa ja sen symboleja, lippua , kansallislaulua, kunniamerkkejä ja tasavallan presidenttiä kunnioittaahan hän siinä juuri sitä yhteisöä jonka osakas hän kansalaisena on . Väliin hän on suoranainen purnari , usein vastarannan kiiski ja enimmäkseen hankala. Lisätieroja ja ohjelmia saa myös Kansanvalistusseurasra. Osuudellaan hän on mukana myös yhteisten asioiden hoidossa. Kreikasta ja Roomasta tämän aatteen ammensi myös Ranskan vallankumous. Jos taas kuvataan kesyä luonnoneläintä luonnossa, terraariossa tai eläinpuistossa, tai kuvaa on muuten järjestelty , räst~ pitäisi mainita kuvan yhteydessä, niin että kuvan käyttäjä tietää olosuhteet . Kansalainen on enemmän kuin kansan jäsen . Kreikassa kansalainen oli po/1tes, kaupunkivaltion eli poliksen jäsen, ja se mitä hän politeksena teki oli politiikkaa. Suomen rahasto avustaa projektia pandamaskotin myyntituotolla ja 50 000 markan lahjoituksella. Kansalaisella oli oikeus ja velvollisuus osallistua yhteiskunnan asioiden hoitoon , tapahtui se sitten virkamiehenä tai kansankokouksen osanottajana. Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahaston tunnukseksi norppaa!) WWF on käynnistänyt Kiinan kansantasavallan viranomaisten kanssa suurprojektin pandan pelastamiseksi sukupuutolta. Päivät johtaa fil.lis. KESÄPÄIVÄT KUUSAMOSSA 1. 8 . Päivät johtaa Arno Rautavaara. Luonnonkuvaaja hakoteillä Kari Soverin Erälehdessä 1 / 1981 julkaistu susikuva paljastui täytetystä eläimestä kuvatuksi , vaikka tekstissä kerrottiin toisin. Kurssimaksu aikuisilta 580 mk , lapsilla omat hinnat. 3 KOKO PERHEEN LUONTOPÄIVÄT Hailuodossa 1. 90-406 632 . Mutta milloinKesäistä valistusta Kansanvalistusseura tarjoaa luonnonharrascajille ensi kesänä kolme tilaisuutta : 1. -4 . Entäpä nyt . heellinen nykytila tiedetään , näyttää ilmeiseltä , että maan lounaisosissa ei enää lainkaan kasva punakukkaisia lumpeita. Kunnon kansalainen hoitaa asiansa, työnsä ja sitoumuksensa eikä aiheuta häiriötä naapureilleen. Jos hän havaitsee epäkohteliaisuutta tai yliolkaisuutta virastossa asioidessaan, hän huomauttaa kuuluvasti että virkailijat ovat kansalaisten palvelijoita , ministereistä juoksupoikiin asti. Näille kursseille ja markoille ilmoicraudutaan viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua os. Retken hima täysihoiroineen ja m ajoituksi neen on 720 mk . Mutta si inäkö kaikki 1 Monen mielestä siinä todella on kaikki. Hän unohtaa että aivan niin kuin hänen on jatkuvasti hoidettava omia asioitaan, hänen on valvottava m yös yhteiskunnan asioita. Kunnon kansalainen Kansalaiset medborgare . Moni poliitikko ja virkamies tuntuu ajattelevan, että kun kansalainen on kerran antanut heille tiettyjä valtuuksia, hän on samall a luovuttanut koko päätäntävaltansa pois, eikä ole enää hänen asiansa arvostella sitä mitä esivalta ja viranomaiset hänen puolestaan tekevät ja päättävät
Hyönceisharrascuskurssilla perehdytään hyiinreisharrastuksen SUOMEN LUONTO \ / XI 411 ,-k. Vasemman ylänurkan kuvassa ei ole punapäätorvijäkälää, vaan kahta muuta punapäätä : harmaapikaritorvijäkälä ja suppilotorvijäkälä (C/adonia deformis ja C. 90-646 822 . Kasviharrascuskurssilla perehdytään kasviharrastuksen menetelmiin , keräykseen ja floristiikan harrastukseen , opececaan tuntemaan tavallisimmat kasvit ja toivon mukaan joitakin erikoisuuksi akin . Soudun riehakas vasrnanotto on Savonlinnassa . Kurssin vetäjinä toimivat Teuvo Suominen ja Arno Rautavaara . Kurssille otetaan 60 osanonajaa . 198 1 Valamon luostarissa Heinävedellä . Opeccaji na toimivat FM Heikki Törmälehto , FL Kari Laine ja openaja Mani Lehtola . Sunnuntaina on kaiki ll e ha lukkaille rutuswmisretki Linnansaaren kansallispuistoon. Anto Leikola (Tiimii on osa Anto Leikolan radiopakinasta 18. Leirin järjestää Luonto-Liicco yhdessä metsähal lituksen ja Mikkelin lään inhallituksen kanssa . Tärkeä puoli kurssia on se . Saimaa-soutu on mielenosoitus säännöstelyä. Valamon luostarin maiden m yrk yccö mään ja biologiseen viljelyyn , mm . Joensuusta. Kurssi lle mahtuu 20 osanouajaa . Sill ä vain si ten hän täyttää kansalaisuuden perimmäisen ajatuksen: yhteisten asiain hoitajia olemme me kaikki . kompostointiin , maiden lannoitukseen, lammascalouceen jne. Sulkava ll a ja Puumalassa. Tutkintatuomarin eli puheenjohtajan asettaa Etelä-Karjalan luonnonsuoielupiiri . 8. Saimaa-Käräjät Lappeenrannassa kaupunginvaltuuston kokoussalissa klo 11 17. Kurssei lle ilmoiccaud ucaan maksamalla 100 mk :n ennakkomaksu Suo men luonno nsuojeluliiton postisiircoci lille 68822 cai soictamalla liiton roimiscoon puh . Ei , hän menee ja toimii , tietoisena siitä että isänmaan luonnon vaaliminen kuuluu hänen kansalaisve lvollisuuk siinsa , si lläkin uhalla että v1ranoma1sten mahdollisuudet viittaisivat toisaalle. Luonnontuocceiden (marjojen , sienten , luonnonvihannescen) käytciiä , käsiccelyä ja säilö ntää opetetaan , osaksi käytännö n harjoituksin . 1981. 25 . läänin ja kunnall ishall innon edustajil le . 1980) Tapahtumia ja kursseja Luonnonsuojelutapahcumia Saimaalla 1981 16 . Saimaan ekologinen tulevaisuus. 953-4 2 700 . menetelmiin , keräil yyn ja ko koelmien kunnostukseen ja säilyccämiseen sekä hyö nteisten m äärinämiseen . vesien pi laamista vastaan . Varkaudessa. 90-642 881. 90-646 822) . Alakuvassa taas ei ole hankajäkälä (Evernia prunascri) vaan risarustojäkälä (Ramalina farinacea). saastumista ym. Kurssin vecäjänä on Seppo Vuokko. Kurssi painoccuu Lapin kasviston ja eläimistö n erikoispiirteisiin , vesistöjärjescelyihin ja luontaiscaloude n tutkiskeluun. Yleisö voi tehdä kysymyksiä. Oikaisu Edellisen numeron sisäkansi osoitti . 5. 27. 8. 12. Olavinlinnassa on luontoaiheisia näy nel yitä , elokuvia myös lapsille. 90-642 88 1. Lisät iewja Saimaa-tapa htumista ancaa projektisihteeri Pertti Sii lahri . Puolet ajasta liikutaan maastossa ja toinen puoli sisäl lä . maaja metsäca lousministeri<>n ja kum ien edustaja . Luonnonharrastajien kurssi Kurssi pidetään Inarissa Saamelaiseen kristillisellä kansanopistolla 22. 141. O salliscumismaksu on 450500 mk , johon sisältyy täysihoito . Majoitus kahden hengen huoneissa . 7 .1. Käräjillä kartoitetaan mahdollisuuksia iätevesipääscöjen vähenrämiseksi yhdessä puunjalosrusteollisuuden ja vesiviranomaisten kanssa. 31. Mik kelistä ja Lappeenrannasta kesän suu reen lu onnonsuojelut apahrumaan. asiaa luonnon ja ympäristömme tilasta koko iltapäivän ajan . Kansanopistolla Ruokolahdel la. 6. 20 osanoccajaa mahtuu mukaan . alk uperäisluonnon suojelu ia sisävesien virkisryskäyu<>näkymät. · Sanalla sanoen , kunnon kansalainen on piikki vallanp itäjäin lihassa . Kokonsaaressa viete tään ilt aa musi ikin , rantakalan. Tutkintaraadissa on vesihallituksen , Metsäteollisuuden Keskuslii ton . Luonnonharrascuskurssic 27 .-3 1. luonto-ohjelman ja tanssin merkeissä . Osallistumismaksu on noin 500 mk , johon sisältyy täysihoito luostarissa . Lisäcietoja luonnonvalokuvauksen kurssista saa Luonno nkuvaarkistosca Lasse Kosose lta ja Kaija Keskiseltä (puh . Lisäksi kurssilla parannetaan sieni ja kasvituntemusca. Kunnon kansalainen voi joutua jopa ristiriitaan yhteiskunnan lakien kanssa . Linnansaaressa on luvassa rantaka laa. Luonnonkuvauksen kurssille osall istuminen ei edellytä erityistä kameravälineiscöä , vaan kamerankäycö n tuntemisen. 28. ettei Suo men Luonnon toimitus tunne jäkäliä . jonka vä li etapei ll a on tiedossa ohjelmaa ainakin Savonrannalla . Saimaa-Käräjät ovat Ympäristövuoden Saimaan Saastekäräj ien jatkokokous, aiheena Etelä-Saimaan iätevesiongelma . Lapsi lle lisävuodemahdoll isuus ja alennetcu hinta . Kurssin järjestää Saamelaisten kr . AsianlUntijac kertovat matkalla ja perillä kansa llispu istoista. 8. 7 .2. Saimaa-päivät Savonlinnassa tarjoavat ohjelmaa koko perheelle kahd en päivä n ajan . Saimaa-souru Savonlinnaan. Ja hän muistaa, että harvassa maassa on edes kansalaisuutta saavutettu ilman siviili rohkeutta , tottelemattomuutta ja suoranaista kapinaa . Jos hän on esimerkiksi vakuuttunut siitä että arvokas lintujärvi on tuhoutumassa hänen silmie nsä edessä , hän ei odota seu raavia vaa leja äänestääkseen jotakin puoluetta , jota linnut eivät kuitenkaan kiinnosta rahtusen vertaa. Valokuvauksen perusteita ei käsicellä . 997-5 1 024. 8. 549 15 Saim aanhariu . Soudun järjestää Suomen lu onnonsuojelu lii ton nuorisojärje51ii Luo nto-Liitto ry (tieduS1 elut puh . miten harrastus ei jää pelkäksi keräilyksi vaan lisää tietämystä ja luon non tuntemusta. Luoncaisviljely ja luonnontuocceec 24 . luontoharrasrusesinel yjä, luentoja ym . 3.-8. puh . Kurssi ll a on tilaisuus perehtyä mm . Kannen punainen rupijäkälä kuuluu nystyjäkälän sukuu n (Lecidea), ja mustan ja keltaisen kirjavat ovac karccajäkäliä (Rhizocarpon). Kirjolohentie 8 A 4. 90-646 966) . Perjancaina on seminaari valtion -. 90-642 88 1. Lisäcietoja Luonto-Liitosta , puh . Kurssi järjescecään teknisessä yhceiscyössä OK-opinrokeskuksen kanssa . Kurssin aikana tehdään ·opintoretkiä kalanviljelyslaitokselle , Kevon tutkimusasemalle , Tenojokivarceen , Pielpaj ärvelle ja Inarin järvelle. Aiheina ovat mm . llmoiccaucuminen kurssille 29. opetus ja opintoretkec. pleuroca) . Aihepiirit : kohteiden havaitseminen ympäristössä , havaintojen tallentaminen , luo nnonkuvan käyttömuocoja , pimiötyöskentelyä . 7. kaan hänen kunnioituksensa ei ulotu niin pitkälle että hän unohtaisi oikeutensa. 1981 mennessä osoitceella: Saamelaiseen kr . Lisätieroja saa Ismo Tuorm aalta, puh . Suurin osa ku rssista on retkeil yjä . Kirkkoja tavallisin venein soude1aa n Kuop iosta. 05 . talkooleiri Linnansaaren kansallispuistossa sen nähtävyyksien ehostamiseksi. Lauantain a on sacamacorilla riehakasta menoa , torvisoittoa ja yllätyksiä ym . Tällekin kurssi lle otetaan 20 osanottajaa. Hän on valmis kärsimäänkin vakaumuksensa tähden . kansanopisto 99870 Inari , puh . Kurssimaksu on 500,ja siihen sisältyy majoitus, ru okai lut . kansanopisto ja Suomen luonnonsuojeluliicco ry. Saimaa-soudun saapuessa . Henkilö kohtainen harrastusvälineiscö. Lapsiperheetkin pääsevät tunnelmaan mukaa n, sillä saareen järjestetää n useita höyrylaivavuoroja. Ohjelman sisältöä muokataan sääolojen mukaan . 198 1 Jaakkiman Krisc. Kurssille ilmoiccaudutaan maksamalla 100 mk:n ennakkomaksu Suomen luon nonsuojelu liiron poscisiircotilille 6882-2 tai soiccamalla liiron toimistoon puh . Kaikki halukkaa1 vo ivat osalliswa retkeen . Saimaasca jne
vsk.. Murhana tuon kauniin puun kaatamista pidän, ja niin pitävät kaikki tämän kylän valistuneet asukkaat ja muutkin sivistyneet lohjalaiset. Hän selitti, viranomaisen erehdyttämiseen syyllistyen , männynneulasten lahoccavan kattoa tiilikattoa 1 Mutta tuo mäntyvanhus ei sittenkään ole kokonaan kuollut. Laissa ei löytynyt pykälää , jolla arvokas puuvanhus olisi voitu suojella, vaikka tuho tapahtuikin määräysten vastaisesti. Kaksi ja puoli vuosisataa vuosirenkaista päätellen se oli saanut kasvaa paikallaan . Se tuli lehteen myöhemmin kuin muut puut ja karisti lehtensä syksyllä ensimmäiseksi kuten kunnon saamen kuuluukin' Kannosta näkyy, että puu oli täysin terve ja halkaisijaltaan noin 70 senttimetriä. Perämiehenkatu 11 A 8 , 00150 Helsinki 15 , puh . SUOMEN LUONTO J/ 81 40. Polttopuita käytettiin lisäksi pitkään koulun keicciössä . PERHOSTENKERÄ IL Y AHVENANMAALLA Kosti Vakkala Helsingistä tiedustelee perhosenkeräilyn rajoituksia Ahvenanmaalla. Se elää monien ihmisten muistoissa, ja sen vandalistinen tuhoaminen jää kylän historiaan. Talon omistaja sai viranomaiselta kaatamisluvan , vaikka omaisuutensa olikin myymisja hukkaamiskiellossa . toimiessaan energiankulutuksen ja aineellisen elintason jatkuvan kasvun hillitsemiseksi EVY pyrkii estämään ympäristön saastumista ja edistämään sekä uudistumattomien että uudistuvien luonnonvarojen mielekästä käyttöä. Huutoja korvesta Y mpäristövuoden muistolle Vanhan perinnehongan kaataminen Lohjalla Y mpäristövuoden alkajaisiksi oli pieni mutta tunnusmerkillinen tapaus. Ei puuvanhuksen kaadattaja, vielä vähemmän kaataja , ymmärtänyt, kuinka monille kyläläisille ja kylästä muuttaneille se oli muistojen puu . y. Varmemmaksi vakuudeksi seuraavassa lyhyesti aiheet , joita on käsitelty EVY:n Turun osaston yleisötilaisuuksissa kahden edellisen vuoden aikana : aurinkoenergia 3 tilaisuutta tuulienergia 2 tilaisuutta maalämpö 1 tilaisuus jätepuun hyväksikäyccö 1 tilaisuus tulevaisuuden energiahuolto 2 tilaisuutta ekologinen asuminen 2 tilaisuutta ydinvoiman riskit 2 tilaisuutta radioaktiivisen säteilyn biologiset vaikutukset 2 tilaisuutta ympäristöliikkeet ja yhteiskunta 2 tilaisuutta. y) toimintaperiaatteista ja tavoitteista kenties aivan tarkoituksetta siinä määrin puutteellinen kuva , että katsomme aiheelliseksi omalta osaltamme selventää mihin ja miten EVY toiminnassaan pyrkii . Monet sukupolvet sitä olivat suojelleet ja varjelleet , ja mm. Suomen Luonto. Huhujen mukaan puusta tehtiin puutarhapöytiä ja -tuoleja , jotka vietiin kirkonmäelle ja pantiin piiloon syntyneen hälyn vaimentamiseksi. Tähän on olemassa useita syitä , mutta niiden selvicceleminen tässä yhteydessä ei liene tarpeellista. EVY:n Turun osaston kama on, että ydinvoiman vaihtoehdoista energian säästämistä ja uudistuvia energialähteitä tulisi painottaa nykyistä voimakkaammin sekä suhtautua huomattavasti kriittisemmm soiden OJICCamiseen; Etelä-Suomen jäljellä olevat suot tulisi jättää luonnoncilaisiksi . soiden ojittamisen tai energiametsien haitallisia ympäristövaikutuksia. samaisen koulun lahjoittaja-rakennuttaja vuorineuvos Petter Forscröm oli kehottanut kyseistä puuta jo rakennusvaiheessa ja jälkeenkin päin suojelemaan . Täytynee kuitenkin myöntää, että EVY ei aina ole riittävän painokkaasti tuonut julki esim. Toimitus etsii kysymyksiin vastaukset tai pyytää ne asiancuncijoilta. Keväällä kunta kaatoi puun, koska sitä luultiin sairaaksi . EVY vastustaa kaupallisia ydinlaitoksia niiden aiheuttamien ekologisten ja yhteiskunnallisten riskitekijöiden takia; samalla se pyrkii ehkäisemään ydinteknologian käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin ja näin toimimaan maailmanrauhan säilymisen puolesta . Turun osasto Kysykää luonnonsuojelusta • Kysykää luonnonsuojelusta -palstalle otetaan vastaan kysymyksiä puhelimitse ja kirjeitse, os. Se nosti tuuhean latvansa ylväänä lähes 20 metrin korkeuteen , ojennellen vahvanjänteviä, kuparinruskeita oksiaan suojelevasti Vähäteutarin kylän kulttuurimuistoihin liiccyvän vanhan koulun yläpuolella. Toivottavasti lohjalaiset 142 kuten muutkin suomalaiset osoittavat, Y mpäristövuoden jälkeenkin, enemmän elin ympäristön suojeluun pyrkivää sivistystahtoa. Täysin tervekin se oli , tuo kunnianarvoisa mäntyvanhus, jonka mehevän vihreässä oksistossa tiaisilla, oravilla ja muilla talvisen metsämme asukkailla oli suojapaikkoja kylmyyttä vastaan . Menestyksestä Y mpäristövalistusvuotta 1981 toivottaen Hannu Leppänen Hannu Poutiainen Energiapoliittinen YhdistysVaihcoehco Ydinvoimalle r. Vielä vuoden 1979 viimeisinä päivinä, Ympäristövuoden kynnyksellä , se humisi vuosisataista tarinaansa . 90-642 881. Seppo Vuolanro Vielä EVY:stä Suomen Luonnon l / 81 pääkirjoituksessa annettiin EVY:n (Energiapoliittinen Yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle r. Veikko Hinrikka Väärinymmärretty saarm Luonnonystävänä tunnettu Nummen kunnan Tavolan kansakoulun opettaja Alpo Louhiluoto istutti vuonna 19 12 koulun perustamisen muistoksi saamen koulun pihalle
10-17. F-3 Screens PK-11 101110 165. Maksuehto vain käteisellä. takuun piiriin kuuluvat kohtuulliset korjauskustannukset . FIMEKON TUNTEE TÄSTÄ: Matti CANON RUNGOT AV-1 AE -1 AV-1 mus1a CANON OBJEKTIIVIT 17/4 20/2 8 24/14L 2412 24/2 8 28/2.0 28/2 8 35/2.0 3512 .8 35/2.8 TS 50/1 4 5011 .8 50/3 SMacro 8511 .2 L 85/1 8 100/2 100/2 8 100/4 OMacro 135/2 135/ 2 8 35·105/ 3 5 135/3 5 20012.8 Jorma 795 AE -1 musta l 090 A-1 895 F·l 1 76D 1 490 '2801 690 980 1 460 639 960 490 2 490 680 459 997 2 980 1 090 1 470 797 1655 1 780 899 1 430 530 1 960 20014 300/ 2 8 FD·F 300/ 4.0 L 300/4 .0 300/ 5 6 400/ 4.5 500/4 5 L 500/8.0Rel!ex 600/4 .5 800/5 6 24-35/3 5 l 28·50/ 3 5 35·70/ 2 8·3 5 35·70/ 4 70-150/4 5 80·200/4 100·20015 6 85·300/4 5 b:t 2X·A Exl 2X-B b:I 1.4x-A 70-210/ 4 5 100·300/ 5 6 CANON SLR VARUSTEET Data Back A WinderA W1nderF MA Mo1or MF Motor Speedhte 177 A 199 A AB·46 AB·56 ML-1 macrollash Exl Tube M-sel Auto Exl Tube FD 15·U FD 25·U FD 50·U Fl-Benows NIKON RUNGOT N1kon F-3 FE FEmus1a NIKON OBJEKTIIVIT 20/3.5 24/2 24/2.8 28/2.0 28/2.8 2812.8 E 28/3.5 35/1 4 3512.0 35/2.5 E 3512.8 3512 8 PC 2814 .0 PC 50/1 .2 50/1 .4 50/1 8 55/2 8 M1cro 85/2 D 1D0/2.8 E 10512.5 375 FL ShOe Oup1 560 FO Bellows 998 FD Shde Dupl 1 190 FO Sllde Dupl 1 990 Douole cable release Macrocoupler 380. laitteita. Ulkomailla takuun piiriin kuuluvat korjaukset suorittaa ao. edellyttäen ett1 laitetta iln käytetty asianmukaisesti. 445289 • MA-PERJ. Suomessa pätevät kuluttajansuojalain edellyttämät takuuehdot. Huollon teslaamta ja 6 kk takuulla. Suomess1 Ukuukorjauksist1 vastaa vain Fimeko Oy:n oma huolto. Kuljetusja vakuutuskulut veloitetaan vaslaanotlajaha. Fimeko Oy korvaa huollon veloittamat. Takuu kattaa kaikki valmistusja ainevial. Hinta jonka näet, on hinta jonka maksat. Angle Fmder B 695 Speeo Fmeler 280 FIL Screens 370 .l-lash coupler D l 380 Lens hoods 195 BW·52 A BW·52·B 280 BW·52·C 280.B5·52 340 W-62 599 lnlralauk LC· 1 seI 3 150.FM 1 490 .FM musta 1 570 1 250 10514.0 M1cro 1 490 135/2.0 1 090.13512.8 1 490.135/ 3.5 980.180/ 2.8 490 .200 / 4.0 750 200/4.0 M1cro 1 690 200/5.6 Med1cal•DC 890 30012.8 IF·ED 430 300/4 .5 690 30014 .5 lf.ED 1 490.400/5. 6 IF ·ED 2 580 500/8.0 990 25·5014.0 790 28-45/4.5 548 35· 70/3.5 958 43·86/ 3.5 980 70· 150/3.5 E 480.80·200/4.5 980 NIKON SLR VARUSTEET MD·12 890 PB-6 Bellows MD·2 Ia MB·1 2 480 PS·6 Sllde Oupl M0-3 Ja MB·2 1 160 Angle Fmder OR-3 MD·4 1 580. TC -200 leleIaIke PK-12I011I0 165.TC -300 PK·13I01110 165.TC -14 PN· 11 101110 288 U-NIKKOR OBJEKTIIVIT 50/2.8N 390.10515.6N 6312.8N 660.135/ 5.6 8015.6N 540.150/5.6 Jukka 1 190 1 980 2 450 839 9 800 .3 960 1 890 990 4 580 11 600 1 980.8 900.9 960 .2 580 2 430 2 430 990 990 2 580 855 3 960 815 840 940 1 460 1 290 190 798 360 420106 .180.348 .890 149 48 66 66 .66 66 88 660 1 1601 190 1 490 1 990 980.740 1 980 .1 070 1 990 2 860.8 980 1 560 2 860 5 300 1 780.2 390 1 990.2 090 980 1 090 2 260 770 390 330 74.640.1 360.1 360.690 860.1 080.Ehdoton asiantuntemus. Toimitukset tapahtuvat postitse postiennakolla. 4 • 00260 HELSINKI 26 • PUH. Hinnat ovat nettohintoja. Kaikki ilmoituksen tuotteet ovat varastotavaraa , toimitukset heti. Kaikki laitteet ovat virallisesti maahantuotuja, ja niillä on vuoden kansainvälinen takuu . Vakuutusyhliå on Sampo. SE KAN• NATTAA! Fimeko huolehtii kaikista kuvausvälineistön vakuutus asioista. Toimiluksel lapahluvat poslilse postiennakolla tai matkahuollon välityksellä jälkivaatimuksella . OLYMPUS RUNGOT OM·l (nl OM-1 tn)musIa DM·l0 990 OM-10 Ouar11 1 090 OM-2 tnt 890 OM 2 (nJ musta OLYMPUS SLR VARUSTEET 1 180 1 680 1 780 T •20 Flash 358 TTL Au10 Connector 3 ,a 4 64 T ·32 Flash 680 ShOes 2 3 Ia 4 43 Bounce Grip lor l ·32 570 RecordaIa Back 3 480 M-Gr1p cord 22 OM Auto Bellows 690 TTL Auto connecIor l •20 64 OM Sllde Oupl 286 TTL Aulo Mull1 Conn 93 OM Wmder 11 590 TTL Au1ocore1 3 m 71 OM Vanmagm Fmeler 385 TTL Au tocord O 6 m 86 OM Screens 65 Tll Au1ocord 2 m 86 OM I0111osa11a VIv1tar 357 TTL Au1ocord 5 m 93 OM lo11tosaqa AuIom T 10 Flash 990 OM lOlltosaqa Man OLYMPUS OBJEKTIIVIT 21 13.5 1 185 8!>12 MC 2412 MC 1 680 100/ 2 8 2412 8 890 135/ 2 8 MC 28/ 2 MC 1 480 135/ 3 5 2812 8 730 18012 8 MC 35/ 2 MC 880 200/4 MC 35/2 8 639 300/4 5 35/2 8 Shlll 1 450 35·70/ 4 50 / 14MC 48575·150140 50/1 B MC 375 85·250/4 5 50 / 3 5 Macro MC 880 ASAHI PENTU RUNGOT 1 090 690 847 ;90 2 180 895 1 590 990 1 190 2 490 Asahi K-1000 640 Asahi Peniax ME-super Asahi Pentax MX 930 musta 1 090 Asahi PenIax MX musta 990 Asahi lx runko 2 320 Asahi Penlax ME-super 990 ASAHI PENTU OBJEKTIIVIT 20i4 .0 1 0902412.8 790 28/ 2 1 330 28/ 2 8 570 28/ 3.5 560 30/2 8 630 35/2 790 35/2 8 490 40/ 2 8 295 50/2 280 50/ 1 7 349 50/ 1 4 !>30 50/1 2 996 50/ 4 macro 690 8512 .0 895 100/2 8 670 .100/ 4 O macro 890 ASAHI SLR VARUSTEET V1rllm ME 11 395.V1nI1n MX 395 Oa!atlack ME 595.0ataoack MX 595 Aulo ext lutle K 100 290 ASAHI PENTAX & • 7 Asahi 6 x 7 runko 2 380 55/3 .5 1 760 75/4 .5 1 080.75/4 5 Sh11! !> 149 90/2 .8 shut1e1 1 490 105/2 4 1 140 150/2 8 1 190 200/4.0 1 260 MAMIYA RB &7 PRO S R867PR0S 1890120 kasem 670 Ftlm Back 645 670 Polaro1d Back 650 P·adapIer 120 COS Pr1sm hneler 1 590 CDS lmder 830 Ext Tuoe No 1 420.Exl Tutle No 2 460 .Pnsm tmder 790 MAMIYA C KAMERAT C·220 760 C·330 5514 5 65/ 3.5 80/2 .8 1 280 970 860 690 100/ 4 Dellows 120/ 2 8 135/ 3 5 135/2 5 150/ 3 5 200/ 4 200/ 2.5 300/4 24·35/ 3 5 28·50/ 3 5·4 5 35·7012.8·3 5 40·80/ 2 8·4 45·125/ 4 75-150/ 4 80·20014 .5 T6·2x Auto exI ruoe K set Aulo ex1 tutle K 50 Auto Dellows M·screens 135/ 4 OMacro T6·2X+laukku TTL pnsm lmder Penlapnsm Magmlymg hood Hand grIp AuIoex1 Iuoe set laukku Kompena1um M 2 50/4 5 65/ 4 5 90/3.8 15014 SFC 127/ 3 8 180/ 4.5 25014 .5 360/ 6.3 105/ 3 5 135/ 4 5 180/ 4 5 250/ 6 3 490 735 449 739 690 625 1 840 1 470 1 590 1 120 1 490 845 1 440 960 1 280 570 390 240 660 65 1 090 1 070 1 180 590 270 195 369 210 548.2 290 2 230 1 980 2 490.1 850.1 990 2 440 3 190.790 .760 1 020 1 110 MAMIYA US M 645 M 645 1000 S AE S etsin Ku1lueIsm Pr1smae1sm PO etsin PO S e1sm Cds pnsmaetsm l -gr1p Motor drIve 120 l1lm1p1C11n VALOTUSMITTARIT 1 820 2 090 1 580 308 687 1 290 1 360 980 248 780 190 Asahi Spotme1er V 860 Asahi 01g1taI SPotmeter 1380 Sekomc l ·398 S1ud10 430 Gossen Luna-pro 780 Gossen Luna-pro SBC 1 170 luna•pro suurennushs 196 luna-pro salamahs 980 JALUSTAT Star•D Jalusta !>80 Le11z 1111-AII 1aIusIa 850 Minolta TR -1 PoY1a1aI 195 Le1tz Clamp T1U•AII 250 le11Z iso kuulamvel 380 AGFA FILMIT Agla Superpan 200 135·36 9 Korkealuokkainen AGFA musta· valkof1lm1 KOOAK•FILMIT ER 135·36 27 60 EPD 135·36 32 .90 ED 135·36 30.40 El 135·36 34 40 EPR 404 10011 315 EPO 404 100 11 330 TX 402 100 lt 119 PX402 10011 119 FX 402 10011 119 PX Sx 120 PRO 45 FX 5x 120 PRO 45 TX 120 9 EPR 120 18 50 EPD 120 18 50 E·& kehitys, myös itse puolatuille 12 USA Origin Kodachrome •filmit KM 135·36 24 KR 135·36 24 KOOachrome kehitys 19 35/ 3 1 45/2 8 15/ 2 8 70/2 8 80/1 9 80/ 2 8 110/2 8 150/ 4 210/ 4 300/ 5 6 VARUSTELAUKUT 1 890 1 560 1 280 1 630 1 090 750 1 390 1 170 1 360 2 390 AmmattiU yttöön soveltuva pehmea amerikkalaisvalmisteinen kameralaukku New Yorker Execu11ve Coastar New Yorker Jumor 490 439 168 340 KIIKARIT (kattoprisma) Pentax 7x21 DCF 560 Pentax 8 x 30 DCF 660 PenIax9x300CF 715Nikon 6 x 20 OCF 539 N1kon 7 x 26 OCF 858 N1kon 9 x 30 OCF 947 N1kon 7x35 ECF 790 Mmolla Mar 10x40 890 Mmol!a Mar 8 x 32 790 MUUT KUVAUSVARUSTEET Edulhnen ame11kkala1svatm1sIe1• neo metr1hlm1n IaIausla1Ie Telestar t1lmmtatausla11e 96 VIv1tar 285 Zoom Flash 560 Remote cord lor 285 84 .0iataskut 120 d•alle) 2 Kodak Ektagrapt11c Umversal Kodak 36 Shele Tray lor Carousel Sopu kay1ossa olevun S·AV Carousel pro1ek1ore1hm Olympus XA 890 Olympus XA Flash 180 N1konos JV + 35/2 5 + case N1konos IV A kameran vuokrah1n1a on 20 / vrk Kaikki lähetyksel ovat vakuuletluja. Kaikilla Fimeko Oy:n maahantuomilla laitteilla on yhden vuoden hnsainvälinenlakuu. MUISTA AINA VAKUUTTAA KAIKKI KUYAUSYÄLINEESI. maan pääedustajan valtuuttama huolto. Tosi run sas valikoima erilaisia kåytetty .. FIMEKO OY• TÖÖLÖNTORINK. Myyntivalikoimassa vain laatutuotteita
Biologitiedustelu 19751980 valmistunut biologi (LuK tai FK) 1 Teemme biologien cyöllisyysselvicyscä. 1981 klo 16 mennessä. Uudenmaan läänin ympäriscö nsuo, jelun tarkastaja Seppo Vuolanro kertoo, että pikkulintujen ampuminen on luonnonsuojelul ain vastaista (ja lisäksi kaikkien eläimien ampuminen ilmakivää rillä on kiellettyä) . Täll öin on pystyttävä tod istamaan, että rauhoitettu lintu on ammu ttu. Jäsenm aksun voi kätevimmin suon ttaa postisiirrotilille 1767 3 7-1 . Luonnonsuojeluliitosta jäsen saa kerran kuukaudessa Luon nonsuojeluväki -lehd en ja omalta paikallisyhdistykseltää n tämän mahdolli set tiedotteet ja muut julkaisut . Jos he välinpitämättömästi se li ttävät että on tärkeämpääkin tekemistä, voi itse ottaa ampujien nimet ylös ja tehdä kirj allisen ilmoituksen . Jos paikallisyhdistykse n nimi ei ole tiedossa, jäseneksi halu ava ohjataan asuinkunnassaan toimivaa n pa ikallisyhdistykseen . Lisä ksi on Ahvenanmaalla kielletty perhoseen ja muiden se lkärangattomien p yynti valotai syöttirysällä. Palkkaus pätevyyden ja alan työehtosopimusten mukaan . Varsin aista työhakem usta ei tarvita , lyhyt selonteko pätevyydestä riittää. ETELÄ-SAVON LUO NONSUOJELUPIIRI CA hä-Savon lsy (Savonlrnna) CB Ju van luonnonys1i1v:11 CC Kangasnitmt'n luo ntO CE Mäm yharjun snidun ls-yhd1s1}:, CK Suur-Savon b-) hdis1)s (f,.•tikkc.-11) KAINUUN LUONNONSUOJELUPIIRI EA Ka1aanin Seudun Luomo EB l-l yrynsalmen Luomo EC Lcmua-Seura (Kuhmo) EE Pahamon Luonto EF Puolangan Luomo EI-I S01kamon Luon to EK Suomussalmen Luonto KESKI-SA VON LUONNONSUOJELUPIIRI FC Picksi,mäen seudun Luonnon)s1:1v.11 FF Soisalon seudu n Luonnonys1 (Varkau:,) FI-I Suont·nio<·n-Rau1alamm1n ls) KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUPIIRI I-IA )}vi1skylän s<·udun ls-yhd 1:,t):, 1-1B Jamsanst"udun Luonnonysia va 1 HC Kaakkoisen Kc:,k1 -Suomtn by (Juut:.a) I-IF Kt·urusscudun Luunnonys1av(11 HI-I Kolmen kunnan LY (Jyv:1sk) bn mlk ) I-IK Konnt'vt'dt'n-Hankasalmcn 1s) I-IL Laukaan Luonnonys1i1v:11 HM Luotciscn K<·ski-Suomrn b) (Karstula) HP Pih11putaan-K111rwlan lsy HQ Saarijärven st·udun 1-suoiclipu HR V:rnhan Korpilahden ls-yhd1st):, HS Vinasaarcn Luonnonys1iiva 1 HT t\iinekosken srndun ls-yhdisl}!> KYMENLAAKSON LUONNONSUOJELUPIIRI KB Kaa kkoisK) nH:n l uonto (Hamina) KE Loun:11sKymt"n luonw {Ko1ka) KH PohioisKymtn Luonto {Kouvola) LAPIN LUONNONSUOJELUPIIRI LA Enontt:kit,n ls-yhdisl}S LB Kem ijärven Luonio LC Kemi-Torn io seudun ls-yhdistp LE Kiuilän luonnonsuoiduyhdistys LF Käsivarrcn lsy (Enontekiii) LH Pdlon-Yliwrnion ls-yhdistys LK Rovaniemen st"udun ls-yhd is1ys LL Sodankylän ls-yhdisty:, LM Simojoen ja sen ymp :n lsy (Ranua) LP Kolarin Luonw LQ Muonion Luonto LS Savukosken ls-yhdistys LT U1sjocn lsy Tuoddar luondu LV Inarin ls-yhdis1ys VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUPIIRI MA Kaarinan-Piikkii1n ls-yhdis1ys MB Kcmiiin seudun ts-yhdistys MC Loimaan seud un ls-y hdistys ME Naanta lin seudun ls-yhdis1ys MF Paimion seudun ls-yhdistys MH Paraisten ls-yhdis1ys ML Salon seudun ls-yhdis1ys MM Nousiaistrn seudun ts-yhdistys MP Vakka-Suomen lsy (Uusikaupunk i) MQ Turun seudun ls-yhdis1ys MR Puy1yä n seudun ls-y hdlSlys MS Raision jokilaakson ls-yhd is1)s PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI PB Kangasalan ls-yhdis1ys PC K)•riin luonw (l-liimeenkyro) PE Noki -Pi rkan Luonio (Nokia) PF Orivt"den scudun ls-) hdis1ys PH Pirkkalan Ympåris1iiyhdis1y:, SUOMEN LUONTO J/ 81 ,o ,sk. cilillepanokorreissa; karttaan eivät aivan kaikki tunnukset ole sopineet. Kiinnostuneet ottakoot yhteyttä Suomen Luonnon toimitukseen os. Myös kaupunkien järjestyssää nnöt ja poliisimääräykset rajoittavat ampumaaseiden käyttöä. 15 kk Suomen Luonto -lehdessä 144 Työ on ensisijaisesti artikkeleiden muokkausta, mutta toimittaja joutuu osallistumaan kaikkiin lehden teon vaiheisiin . Kullakin yhd istykse llä on kaksikirj aiminen tunnus, jota käytetää n mm . Luonnontieteellinen asiantuntemus ja kokemus ympäristönsuojel u työstä ovat eduksi. 90-642 88 1, 14. Luonnonsuojeluväen oso itelipukkeessa . Perämiehenkatu 11 A 8, 00 150 Helsinki 15 , puh . Ohessa on luettelo Suomen luonnonsuojelu I ii ton paika llisyhdistyksistä piireitcäin . Symbioosi ry:n ja SMLOL:n puolesta Kaisu Anttonen-Heikki/ii Töölönkaru 12 A 22 00100 Helsinki JO puh. 90-410 5661463 (aa mup.) , 90-724 372 (ilt.) Liity luonnonsuojeluYhdistykseen Suomen luonnonsuojeluli iton paikallisten jäse nyhdisryscen lukumäärä on kaksinkerraistunur sitten viim e tap aamisen (S uomen Luonto 4 / 79). Tapauksesta voi ilmoittaa poliisi lle tai nimismiehelle. Ahvenanmaalla , kuten m antereellakin , ovat apolloperhonen ja pikkuapollo rauhoicectuja. Samaan perh eesee n lähetetään vain yksi Luonnonsuoje lu vä ki . Maksu n saajaksi merkitää n Suomen luon nonsuojelulii tto ja tilillepanokortin tiedon anto-osassa ilmo itetaan paikallisyhdistyksen nimi . Sama tunnus o n mm . ETELÄ-HÄMEEN LUONNONSUOJELU PIIRI AA Asikblan luo nnon~ståvät AC Hämt"t'nl inn.in :,e:ud un lsy AE lta-Hämct·n ls-yhd istys (Hcmola) AH Janakkalan Luonto ja Ymp:1tis1ii AL Nasrnlan Lunnonsuoidu AM Riihimäen seudun ls-yhdis1ys AP Salpaussclan Luonnonys t (Lahti) ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUPIIRI BA Imatran seudun ls-yhd is1ys BB Joutsenon ls-yhd isiys BC Laatokan-Karialan LY (Parikkala) BE l appernrannrn seudun lsy Toimittajan toimen hoito n. 5. Toimirus PIKKUPOJAT JA PIKKULI NNUT Luonnonsuojeluliictoon tulee keväisin useita soittoja , joissa kysellään mitä voi tehdä kun pojat ammuske levac pikkulintuja ilmakiväärill ä. Jos saat kyselymme , ole hyvä ja vastaa' Jos et , ota yhteyttä . Ahvenanmaan luonnonsuoje lumääräyksistä ja -alueista saa tietoa maakuntahallituksen julkaisusta Skyddad natur på Aland, joca saa 35 markalla ainakin osoitteesta Alands landskapsscyrelse, Regiscratorskontorec, PL 60, 22 101 Marieham n , ja Ahvenanmaan kirjakaupoista . Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhd istyste n henkilöjäsenmaksu vuonna 198 1 on 20 mk (Helsingin luonno nsuojelu yhdistyksessä kuiten kin 25 mk) , muilta sam an perheen jäseniltä a 5 mk . Kannattaa myös kirjoittaa paikallisee n lehteen yleisen mielipiteen herättämise ksi
l ife's meaningfulness is based upon its continuation by Heikki Mäki-Kulmala pages l32JJ4 Doomsday prophesies have always been in vain , and new generacions have arisen with new hopes for the co ntin uacion of life . A guide is employed in ,he bay, and a nature path has been built , with a bird-watching tower, camp ing area, and informacion point . Since ,hen , humanity's destructive capabi lity has grown so much th at the fundamema l optimism has perhaps been shauered . the new wave of nature conservation , the 198 1 Envi ronm enc al Ed uca tion Year, ant the presem state of nat ure photog raphy. PK Tampc:ret·n PM Valkc.·akoshn 3c:udun lsy PP Vammalan ympäriswpol yhcl PQ Vi rtain luo nno nsuo jeluyhdistys PR Ruo vc.·dc.-n ys-y hcllSl )'S PZ Yl nj:Irven ls-)·hdisty3 POHJOIS-KARJALAN LUONNONSUOJELUPII RI QC Kl.'ski-Karjalan Luo n10 (Kitn·) QF L1c.·ksan Luo nno n ystä\l:il Q K Po hio isKar,alan Luo nnon ys1 (Joc.·nsu u) QM Yb -K:irja lan Luonno nyst. He has, for instance, been the edi tor of 1h is iournal for 12 years. wich dense areas of willows, and shorel ine groves. Nature near the river Alta bylei{Ryvarden pa11esJ 28lJJ A Norwegian botanist here tel ls about the natu ral surroundings of the river Alta; about its fl ora and fauna, of many species; the famous Alta salmon; and chc geology of the river canyon . Discoverin g the slow changcs demands pa• tient observation and careful notes. seura (Eu ra) TB Harjavallan seudun ) mpårist11)•hdis1}s TE Kokcm:ic.·n1oc.-n•Hu111 1Stcn ymp:1r13111) hd131)~ TF Porin sc.·udun ymp .~c.·ura TH Rauman sc.udun luo r111on )·s1av:1t UUDENMAAN YM P Ä RISTÖNSUOJELUPIIRI UA Espoo n Ympar1s111yhdi31ys UB Askolan Luonnon ys1;1vii1 UC 1-klsm gin b y UE Hyvinb:111 Y3•) hd1s1y~ UF lnkoon -S iun11o n -K ·n ys) UH ltä-Uud c.·nm;tan lysy (Po rvoo) UJ Kauniais1c.-n )'S•) hcfo1ys UK Järw n pii:1n 3cudun ymp .yhd . Cane and horsctail areas give wa y nearer the shore to sedge areas and shore mcadows. Ul Kl'ra van y3-y hd1s1ys UN Karkkilan ls->•hd1stys UO Orima111lan Luo nto UP Llnsi-Uudt' nmaan lsy (Loh ja) UQ Mäm sa lå n IS•) hdis1)'S UR Ki rkko numml"n yrnp yhd . 14 5. The author considers the emergence of this ''fundamental optimism '' after thc sccond world war in the works of Väinö Linn a, Pentti Haanpää. It is a very varicd nescing area with brokcn open water-areas surrounded by dense arcas of bullrushes. SL Siilinj:Hvcn ls-yhcl1s1y3 SM Sonkaii1rvcn luu nw SV Vesannon ls-yhd iMys Summaries of the Main Articles SATAKUNNAN LUONNO SUOJELUPIIRI T A Ala-Satakunnan ) lll p . The secret drai ning of this mire is a most crude example ol how areas belonging to ,he peatla nd procect ion program are conrinuall y desu oyed before protect ion . ne . Mika Walt ari , and the philosopher Eino Kaila. There have also been suggestions that mercury could get into natural lakcs from waters draining from forests. Humus and fertiliser from compost by Antti Hovi ()ages 104108 Compost is naru re 's way of making humus and fcnilisers, which ca n prov ide a sustainable im provement of agricu lcural land . ln chis imerview he assess~s the Finn ish Assoc iation fo r Na ture Conse rvauo n . Because of objections the peat exuaction company was fo rced co fil! in the d rainage ditches. Environmental education as a vocation Mercury the latest problem in reservoirs by Jorma Laurila pagcs J J 1l 15 Fish production in anificial rcscrvoirs is ve ry high at first , bu t predacory fish in reservoi rs have becn found 10 comain alarmingl y high levels ol mercury . The author attcmpcs to find out how much rhesc are based in fact . a gardener, gives the theory of making compost with manure. The condition of Siikalahti lake by Juha Veniiliiinen and Veijo Vilska pagcs l 1 1121 Sii kalah ti lake at Parikkala in southern Karelia is pan of an inrernational p~otectio n prog ram ' Proiect MAR ' . Narure conservationists have scrugglcd against its drainage for a long time. by Auli Kilpe/iiinen and Tapio Lindholm pages 10 1104 Teuvo Suominen is one of the most im ponam fi gures in Finnish nature conservacion . and slime in the net. Antti Hov i. The mi re is howcver still undcr threat by a rcservoi r, which is planned by the local Watcr Board . Tales and truth about the crane by Antero Järvinen pages 134136 Ever since the ' Kalevala' the Finnish folk -poetry epic the re have been man y beliefs, omens, and folk-poems connectcd with the cra. UT Raascpo rin l) s) (Tammisaari) UU Sipoon Luo nno nsuojdija1 UV Svanb:Hkm seudun lsy (Porvoo n mlk) UX Va nt aan ))-yhd 1s1ys UY Tuusulan )S-yhdisty) UZ Vi hdin Luom u VAASAN LÄÄNIN LUONNONSUOJELUPIIRI VC E1d:lPo h1anmaan ls) {Sl"ina:jo ki} VE Jårvi3cud un 1s) (l appaJå r\'i) VF Kesk1-Po h1anmaa n ls) (Kokko la) VK Kurikan Ym p!i nst11St"ura VM Pie1ar3aaren St"udu n Luom o VQ Vaasan Ymparis1uscu ra Suuri Veneneva mire saved by Arvo Ohronen pages 1091 JO The G reat Ve neneva mire is pan of the peatland protect ion p rog ram accepred by the ca binet. kceping records of nec-haul, fish-dea,hs. Jn almost ali Finnish rcservoirs thc predatory fish comain coo much mcrcury, and in several reservoi rs the fish are unsaleable or their use has becn limited . as a famous birdlake, and also because of ies fl ora. (Nu rmes) POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RA K:1lajo kdaabo n Luo nw (Yli"inka) RB Kui vanic.·rnen Luonto RC Ko ill ismaan Luom u (Kuusamo) RE lakeudun luo m o (Liminka) RF O ulun luo nno nsuo jdu yhd mys RH O ulujo kilaakson luo nto (Uta järvi) RK Po hjois-Suo nwnselän lsy (Haapajärv i) RL Pudasjå rvc.-n ls-yhdistys RM Pyhäjokialuc:tn lsy (Ou lainc:n) RP Haukipu1aan l!,,.yhd1S1ys RQ Siikaio kilaakson lsy (Ruukki) RR Raahen sc:udun luo nno n yst RS Kiimi nkicn b -yhd is1ys RV Siiblat van Luo111 (Piippola) POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUPII RI SA Iisalmen luonno n Ysta \'am Yhdist)S SB K1uruvc.-dcn Luonno nsuo1el11a1 se Kuo pio n Luo nno n Ysravain Yhd1St)'S SF Maaningan ) mp :n ,a vcsic.·nsuoj yhd . and with planc wastes: and experie nce based on Finnish and fo re ign pranice. SUOME LUO TO \ / Hl 40 vsk Keep an eye on the condition of your lake or river! by Jukka Mankki pages J 16120 Anyone ca n keep an cyc on the condition of the local lake or rivcr, for instance in the fo llowing ways: by counting thc fl ora , measuring the depth t0 which vision is possible
Kun palasimme, tarkistimme heti ovatko lintumökin asukkaat kotosalla, mutta mökki oli tyjä. Lasten Luonto Marja Mattfar Hei lapset! Kiitos mukavista luontokertomuksista ja kivoista piirustuksista. Palkintoja eli avainkukkaro-askartelusarjoja saavat lähiaikoina ruveta odottelemaan seuraavat Valtterin ystävät: Aki Tirkkonen Mustinmäestä, Soile Lehtonen Mäntasta , Hannu Siira Limingasta, Lena Pale Ihalasta ja Pieca Voipio Suonenjoelta. On vieläkin arvoitus , mihin linnut olivat menneet. TALI TIAINEN, 3. Touhukas harmaasieppo kantoi nokassaan sinne pikkurisuja, tikkuja ja sen sellaista. VARPUNEN, . Eräs Lasten Luonnon lukija, joka oli kyllä unohtanut kirjoittaa nirnensä paperiin, kertoo meille jutun harmaasieposta: ''Eräänä paivana lintumökkiimme tuli liikettä . SUOME LUO TO 3181 40. Panen kaikki saamani kirjeet visusti talteen ja käytän niitä myöhemmin , joten ei kannata kovasti surra , vaikka omaa teosta ei juuri tässä Lasten Luonnossa näykään. 146 lä paastaan merkillisten linnunnimien kanssa . Oikeat nimet olivat 1. PUNATULKKU ja 5. . Varttuneempien kirjeitä ohjasin Luonto-Liiton lehden Nuorten Luonnon Tikankonttiin Taneli Tuulispäälle , ja tähän Lasten Luontoon ajattelin laittaa vain nuorimpien töitä, jotta saatais11n mahdollisimman monta kuvaa ja juttua nähtäväksi. Munia haudottiin yötä päivää satoi tai paistoi ja hautomistyön tuloksena kuoriutui munista nälkäisiä poikasia, jotka sirkuttivat tarmokkaasti lintumökissä. Keksipä sinä mitä tämä lintu tuumii kököttäessään! Kirjoita linnun mietteet paperille ja lähetä meille Lasten Luontoon alhaalla olevaan osoitteeseen, siis vaikkapa: ''Ja ihmiset luulevat, että me linnut emme muka osaa lukea ... Voihan olla että ne menneenä talvenakin lauloivat etelän puissa ja palaavat kevään mukana vanhaan pesäänsä meidän pihalle". Mielenkiintoisimmat julkaistaan Lasten Luonnossa. ". Olisiko kissa syönyt ne aamiaiseksi vai olivatko ne kasvaneet isoiksi ja lähteneet maailmalle . Monet olivat tahtoneet auttaa Valtteria , joka vuoden ensimmäisessä Lasten Luonnossa oli pyörätTässä kuvassa oleva pikkulintu näyttää olevan hyvin tottelevainen. TAVIOKUURNA . Ennenkuin osasimme odottaakaan oli pesassa pieniä harmaasiepon munia . Oli hauska nähdä, että maassamme toimii niin monia luontokerhoja, jotka kokoontuessaan pohtivat yhdessä vaikkapa tällaisia luontoaiheisia arvoituksia. Sitten lähdimme matkalle. Kirjeet ja kortit voi lähettää osoitteella LASTEN LUONTO , Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15 . vsk.. Voisitte kirjoitella kesäisistä luontohavainnoista ja -kokemuksista ja piirtää vaikkapa miten teidän perhe vietää kesää luonnossa. SINITIAINEN, 4
Macri Virtanen Rautionsaarelta on piirtänyt meille lapinpöllön kuvan ja kertoo: ''Tämän lapinpöllön minä näin 1.3 . Aittajärvellä on pesinyt kurkiakin . Olen nähnyt myös kotkia.'' 6-vuotias Tintti Klapuri Oulunsalosta on piirtänyt jäniksen, joka ihmettelee varmaan suurin silmin ja korvat hörössä, kuinka pitkälle kevät on jo edennyt. 1981. Joutsenilla oli kuusi poikasta. Täällä Rautionsaarella näkee monenlaisia lintuja. Tästä pupusta Tintti on kirjoittanut myös runon , joka kuuluu näin : PUPU HYPPÄS METSÄÄN SIELLÄ SE NÄKI ÄIDIN PUPU JUOKSI ÄIDIN LUO JA SANOI ETTÄ LÄHDETÄÄN ÄITI RUOKAA HAKEMAAN JA NIIN HE LÄHTIVÄT YHDESSÄ. Noin kilometrin päässä kodistani on Aittajärvi, jossa pesi viime kesänä joutsenia. Tämä on ensimmäinen näkemäni lapinpöllö
Tiedustele toiminnastamme: Arkistonhoitaja Kaija Keskinen ma-pe klo 12-16, Perämiehenkatu 11, Helsinki 15, puhelin 90-646 966. Luonnonkuva-arkistosta löytyvät kuvat tähänkin lehteen. Kuvien hinnat noudattelevat muiden kuvatoimistoJen tasoa. 350 luonnonvalokuvaajaa tarjoaa kuviaan Luonnonvalokuva-arkiston kautta. Valikoima käsittää mustavalkoja värikuvia