Ne ovat saavutuksia, jotka kestävät niin kauan kuin on olemassa sivistystä eikä ihmiskunta vaivu takaisin villin asteelle . On turhaa toivoa ja väärin vaatia, että ihminen lakkaisi harjoittamasta tiedettä ja luopuisi teknologiasta. Ihmisen täytyy kuitenkin oppia oikein käyttämään omaisuuttaan. v. Burianin mammu11imaalaus kirjasta Urtidens djur. Otava 1981 .. Asia voitaisiin kuitenkin ilmaista myös sanomalla, että ihmisen täytyy tieteen ja teknologian aikakaudella vielä löytää itsensä, selvittää kuka hän on.'' G.H. 1940luvulla kuva mammutista oli vielä tällainen, nykyisin piirretään mm . Kannessa Z. Kun ihmiselle asetettavat vaatimukset muotoillaan tällä tavalla, merkitsee järkevästi eläminen samaa kuin luonnon järjestyksen noudattaminen . Hänen on opittava hyödyntämään ja ohjailemaan luontoa pienessä mittakaavassa horjuttamatta sen tasapainoa suuressa, huolehtimaan, että hänen tekojensa tavoitehakuisuus ei vaihdu omalta kannalta tuhoisaksi tekojen seurauksissa. torahampaat sojo11amaan paljon enemmän kohti toisiaan . Ihmisen täytyy tuntea mahdollisuuksiensa rajat ja käsittää, että luonnonlait sitovat hänet suurempaan kokonaisuuteen kuin se, jota yksilöt ja ryhmät pystyvät hallitsemaan pyrkiessään tyydyttämään lyhytnäköisiä haluja ja toiveita. Wright: Humanismi elå'mänasenteena 191 s. ''Tieteestään ja teknologiastaan huolimatta ihminen ei ole luonnon yksinvaltias, kuten paholainen uskottelee Faustille Marlowen draamassa
Kansalaisten edun kannalta asia on juuri päinvastoin. Ei edes hiukan sensaatiomainen julkisuus ole haitaksi, varsinkin jos siihen saadaan edes hiukan mukaan poliittisen ajojahdin makua, joka kirkastaa uhrin marttyyrin kruunua. ISSN 0356-0678 Värierottelut : Offset-Kopio, Helsinki Painopaikka: Forssan Kirj apaino Oy, Forssa SUOMEN LUONTO J/ 82 41 . Hänen valtansa tuppaa ikävästi kapenemaan julkisuuden seurauksena. Mitä me jo toteutuneiden hankkeiden arvostelusta enää hyötyisimme. 2/ 1 s4500mk 1 / 1 s 2800 mk 11 2 s 1600 mk l /4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 m k 3600 mk 5000 mk takak . T ilaushinta on 90 mk . Vuonna 1982 Suome n Luo nto ilm estyy kahdeksana num ero na. Nimenomaan asioiden valmistelun tulee olla julkista, jotta eri etupiirien erilaiset näkemykset saadaan ajoissa tietoon ja arvioitaviksi. ) Taitto : Markku T aottu TOIMITUSNEUVOSTO An tti Karlin , Kalev i Keynäs, Marjukka Kulm anen , Tapio Lindholm . Vaikka nyt voittaisimmekin Kaitforsin kiistan ja voimala purettaisiin, luonto on jo taistelun hävinnyt: koski ja joki ovat jo pilattuja . 90406 26 2. Pirjo Tuusa, Pertti Uot il a ja Juh a Valste. Virkamiehen vallan olennainen väline on esittely: mitä asioita otetaan esille ja miten ja milloin; mitä seikkoja korostetaan ja mistä vaietaan , Poliitikotkin joutuvat tekemään päätöksensä paljolti virkamiehiltä saamansa tiedon varassa. Til auk set välittää m yös Suom en Luo nno nsuojelun Tuki Oy. Lehti voidaa n til ata maksam all a ti laush in ta postisiirtot ilille no 608 2 11. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suom en luo nn onsuoje lu lii to n toimisto . Joudumme, nyt jo varsin arkana kysymään, saako virkamiestä arvostella. 30. ILMOITUSHINNA T mv. Siksi ympäristönsuojelijain on tärkeätä seurata ainakin yhtä lailla virkamiesten toimia kuin poliitikkojenkin . kesäkuukausin a 8.3015. Korkeat virkamiehet ovat yhtä vaikutusvaltaisia kuin yksittäiset poliitikotkin . Ja siksi virkamiesten toimia on saa ta va arvostella. Virkamiesten mielestä asiat sujuvat parhaiten täydessä hiljaisuudessa, kun suunnitelmia siirrellään vain virkamieheltä toiselle . Poliitikot ovat kuitenkin jo uransa valitessaan ottaneet taakakseen julkisuuden: he tarvitsevat julkisuutta ja he tietävät sen . Suom en luonnonsuoje lulii to n jäse nill e 65 mk . Veikko Neuvo nen , Helge Ro mu . lrtonum ero 12 mk . Toisin kuin poliitikoille, virkamiehelle julkisuus ei yleensä ole eduksi. N :o 3 1982 41 . Tämä on oikeastaan paljolti virkamiesten omaa syytä. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 001 50Helsinki 15,puh .90-642 88 1 Lii ton toimisto on avoi nna m aa nar. Halua julkisen keskustelun ja arvostelun tukahduttamiseen on osassa virkamieskuntaa. On lapsellista uskoa, että virkamiehet vain passiivisesti toteuttavat luottamusmiesten tahdon. Ja koska kuivia eduskuntajuttuja ei riittävästi lueta, on tarpeen varsinkin vaalikausien loppupuolella saada itseänsä näkyviin enemmän , vaikka sitten kotiesittelyin ja haastatteluin. TOIMITUS Päätoimi ttaja: Seppo Vu okko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja : Kaa rin a Mi ettin en (vt. Pyhä virkamies Tamminiemen pesänjakajat käynnisti jälleen tiukan keskustelun poliitikkojen intimiteettisuojasta. Erityisesti siellä toivotaan keskeneräisille asioille julkisuussuojaa. ta ista perjantaih in kl o 8.30-16.00. Julkisuudessa suunnitelmat esitellään mieluusti vasta päätösvaiheessa, jos se silloinkaan on välttämätöntä. Emme suinkaan kertoneet hänen yksityiselämästään vaan hänen virkatoimistaan. Ja tämä tekee Julkisen Sanan Neuvoston päätöksen tärkeäksi. vsk . Näin siksi , että julkisuus on yleensä virkamiehen toimien arvostelua eikä saavutusten esittelyä . D 3. Suomen Luonto on nyt polttanut näppinsä arvostellessaan erästä virkamiestä; Julkisen Sanan Neuvosto on antanut huomautuksensa. 90-710 184 tai 701 1065. Ei, kyllä he oman näkemyksensä mukaisesti yrittävät vaikuttaa asioiden kulkuun tehdessään suunnitelmia ja selvityksiä ja esitellessään niitä . Päätöksen teon jälkeen asia yleensä taas on virkamiesten valvonnassa _ Nyt he määräävät, millä tavoin hanke toteutetaan ja seuraavat sen edistymistä ja valvovat sitä. 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusm yy nti : Heikki Kultti , puh . Osoitteenmuu tokset pyydetään ilm oittam aa n kirja/h~esti liiton to1m1stoo n. Ne rvande rinkatu 11 , 00100 Helsinki 10, pu h
. .... 14 Syyllinen silakoiden silmätcöm yyteen on löytynyt. . . . . . . 13 Saimaan oma nieriä, nahkalohi , uhkaa hu veta sukupuuttoon . Aimo Jårvinen: Vuorikemian jätevedet uhkaavat Selkämerta.. . . . Riitta Kojo, Rii"tca Leinonen ja Aimo jå"rvinen: Porin kalastajien ankeat ajac . Jaakko Heinonen: Savikuopac somia pienvesiä .. Lasten Luonto 4 38 40 41 42 SUOME LUONTO \ / 82 41 v,k .. . 18 Silakat uivat puhtaammille vesille, kalastajan on seurattava perässä tai tyydyttävä turskaa n . .. . . . . . . . . . . . . Toimeen on tartuttu. . . . . Leena Aho: Liisa Ihmemaassa . .. . ..... . 25 Ruokalistalla nokkosmuh ennosca, juom aksi kanervankukkateetä. ....... . . ... . . . . . . . . . . . . .. . 31 " Järvi elää, koska se kasvaa sateella" lapsen ympäristöoppia. . . . . . . . SUOMEN LUONTO 3 1982 Auli Kilpelå'inen, Tapio Lindholm ja Johan Ulfvens: Björn Kurten ja vanhojen luiden tarinat. . . . . . 21 Savikuoppien uusi elämä Ulla Lehronen: Kevein eväin luontoon . . . . . . . . . . . . . . Summaries of che Main Arcicles ... ...... . . . ........ Matti Leinonen: Ympäristökasvatusta koulunpenkillä 33 Y mpäristökasvacuksesta on paljon porua , mutta villat ovat vielä vähäiset Ari Pulkkinen: Vaihtoehto curpeenpolcolle . . . 36 Suokaasu saattaa olla tulevaisuuden saasteetonta energiaa Katsauksia, uutisia Kirjallisuucca . . . . . . ............ . . . . . . . . . . . . 10 " Se on vaiston villiä juhlaa, joka siittää, sortaa ja tuhlaa" (Aaro Hellaakoski) Saimaannieriän suojelu käynnistymässä. .. . . . . . . . ........ . . . 5 Suomen ai noa paleontologian professori kertoo salapoliisincyöscään muinaiseen aikojen elämän jäljittäjänä Yrjö Haila , Olli Jå.rvinen , Esa Ranta ja Kari Vepsåiå'inen: Evoluutio Suomen luonnossa II: Luonnonvalinu .
Viking Nyström: etelännorsun kallo (Björn Kurten: Jääkausi, WSOY 1972). Auli K1lpefå•inen, T:;.pio Lindholm ja Johan Ulfvens Björn Kurten ja vanhojen luiden tarinat lajien elinikä vaihtelee suuresti, mutta keskimäärin suurehkot nisäkäslajit ovat eläneet puolesta miljoonasta miljoonaan vuotta. geologian , arkeologian , ilmasto-opin, geofysiikan , kemian , eläintieteen ja kasvitieteen tutkimustuloksia ja -menetelmiä. Paleomologia on tyypillinen monitiede: se käyttää mm. Pääasiallista tutkimusaineistoa paleontologille ovat fossiilit aina pienestä luunsirusta 20-30 -metns11n dinosauruksen luurankoihin, jotka ovat säilyneet nykyaikaan maakerrostumiin hautautuneina. Nykyinen ihmislaji on "vain" runsaat 100 000 vuotta vanha, joten vielä pitäisi olla aikaa jäljellä! Näin sanoo Björn Kurten, Suomen ainoa paleontologian professori ja tuottelias tieteiskirjailija, jonka kirjoja on painettu 14 kielellä eri puolilla maailmaa. Kurtenin mielestä sosiaaliset ristiriidat ja epäoikeudenmukaisuus eivät ole alkuperältään biologisia. Professori Kurten, eikö täl5. Mutta ihmislajin 400 000 -vuotisen tulevaisuuden tiellä on useita esteitä, joista suurimpia lienee se, ettei ihminen itse ymmärrä omaa luonnettaan. Hänen mielestään länsimainen cowboy-ihanne kuvastuu niiden muotibiologien ajattelussa, jotka väittävät ihmistä syntyjään aggressiiviseksi lajiksi. Tällaisen väitteen nojalla on helppo vierittää syy sodista ja köyhyydestä lihansyöjä-esi-isiemme niskoille. Paleontologia tutkii sukupuuttoon kuolleita kasveja ja eläimiä. SUOMEN LUONTO J/ 82 41 ,sk
Ja asiantuncijahan voi olla olematta ammattilainen , ilman mitään muodollista koulutusta . Jos joku löytää vanhan luunpalan esimerkiksi sorakuopasta , on tärkeää että se lähetetaan meille (Geologian laitos , Snellmaninkatu 5, 001 70 Helsinki 17). Ainoastaan siinä tapauksessa, että suhtautuu fossii leihin pelkkinä järjesteltävinä pikkuesineinä tai ajanmäärityksen apuvälineinä. Ansio tästä lankeaa professori Kurtenille: 60luvun alusta lähtien hän on julkaissut englanniksi ja ruotsiksi kymmenkunta populaaritieteellistä kirjaa . Kirjoitusvimma . Toiset omistautuvat prekam brisen elämän tutkimiselle ; Suomessakin mo net prekambriset kerroskivilajit sisältävät runsaasti pieneliöiden fossiileja. Professori Kurcenin romaani Musta Tiikeri on eräänlainen kaunokirjallisuuden ja populaaritieteen välimuoto. laisen luuston jäänteisiin sidotun tieteenalan ympärillä leiju ruumishuoneen tunnelma . ,-k.. ''Paleontologi on henkilö jota geologit pitävät kunnon biologina ja biologit mainiona geologina.'' SUOMESSAKIN ON FOSSIILEJA Mitä suomalaiset paleontologit ovat enimmäkseen puuhailleet. Tämä on eräänlaista salapoliisityötä. Mitä vaaditaan h yvältä tieteen polularisoijalta. Hänen jälkeensä ei kukaa n vakavissaan työskennellyt paleo ntologian parissa , kunnes minä ryhd yin jatkamaan perinnettä. . (Kureen tosin luennoi eniten eläintieteilijöille) . Ylipäätään tällä hetkellä tuntuu vallitsevan hyvin m yö nteinen suunta. On ymmärretty, kuinka tärkeää tieteen populari sointi on, ja o lemme mm. Ja monet ovat kertoneet , että heidän kiinnostuksensa paleontologiaan heräsi heidän luettuaan jonkun kirjoistani . Viime vuosikymmeninä ei ole tehty uusia löytöjä . Tämä menneisyyteen SUOMEN LUONTO 31 82 41. Esimerkiksi paleobiologia ("muinaisbiologia") yrittää muodostaa mahdollisimman tarkan kuvan muinaisesta kasvija eläinmaailmasta . Jos löydän esimerkiksi tällaisen yläleuan , jossa on kaksi hammasta , voin heti sanoa että se kuuluu hyeenalle ja voin määrittää lajin , ja muiden saman lajin löytöjen perusteella voimme rakentaa koko eläimen ja tiedämme esimerkiksi millaiselta alaleuka näytti. Lisäksi täytyy pitää kirjoittamisesta ja olla innostunut tekemään kunnollista työtä m yös tehtävän mekaanisemmalta osin. Ne ovat saavuttaneet menestystä pohjolassa ja anglosaksisissa maissa , ja osa on käännetty jopa japaniksi. Mutta heti kun ne näkee jäänteinä muinaisaikojen elämästä , ne muuttuvat eläviksi ja kiintoisiksi . Jääkauden lopulta ja sen jälkeise ltä ajalta löytyy koko joukko materiaalia, ja kiinnostavaa on tutkia eläinten luita arkeologisilla löytösijoilla , se kertoo paljon muinaisten ihmisten elämästä. On hauskaa välittää lukijoille käsitys siitä , mikä itsestä tuntuu todella jännittävältä . Nyt tuntuu paleontologialla olevan Suomessa tulevaisuutta . Helsingin yliopistossa paleontologia on liitetty geologiaan, ja varsinainen oppiaine onkin geologian ja paleontologian oppisuunta. Ruotsissa on itsenäinen paleontologian laitos sekä Lundin että Uppsalan yliopistossa, ja muualla 6 maailmalla laitoksia on ' 'vaikka kuinka monta" , kertoo Kureen . Muissa korkeakouluissa paleontologiaa voi opiskella ainoastaan jääkauden jälkeisen eli kvartäärigeologian yhteydessä. Professuuri ei siis ole vakituinen , vaan se on myönnetty Kurtenille hänen henkilökohtaisten ansioittensa perusteella , eikä professorilla ole johdettavanaan omaa laitosta assistentteineen. TIEDEMIEHEN KIRJO ITUSVIMMA Vaikka paleontologeja on Suomessa vähän, paleontologiaa on täältä käsin popularisoitu harvinaisen paljon . Niitä olisi pitänyt olla , ja epäilemmekin että ihmiset pelkäävät lähettää niitä meille. Sitä ei saa puhdistaa , lika auttaa työtämme. Mikä saa teidät ottamaan tieteenteon rinnalla harteillenne tällaisen popularisoinnin taakan. Alexander von Nordmann , ensimmäinen eläintieteen professorimme , työskenteli l 800-h1vun alkupuolella ennen Suomeen siirtymistään ennenkaikkea eteläisellä Venäjällä, ja hänen suuri kokoelmansa on nykyisen paleontologisen museomme ytimenä . Paleontologialla on Suomessa vanhoja perinteitä . Meitä on yhteensä niin vähän, ettemme voi kattaa koko tutkimuskenttää , vaan meidän on keskityttävä tiettyihin kysy myks11n. Onko paleontologeilla tavallista parempi mielikuvitus. Tuntematonta eläinlajia emme voi koskaan loihtia esiin yhden luun avulla. Kaikki uudet löydöt valaisevat eläimistömme historiaa. Toiset tutkivat selkärankaisia, lähinnä tertiäärija kvartäärikauden nisäkkäitä . MIKÄ ON P ALEOFIKTIO. Sitävastoin saatamme tunnistaa yhden ainoan luun jollekin aiemmin tunnistetulle eläimelle kuuluvaksi. . Mutta kielto ei kuitenkaan koske luulöytöjä , vaan kaivuuta saa jatkaa vapaasti. Nuoret paleontologit ovat keskittyneet kahden aihepiirin ympärille . SALAPOLIISITYÖTÄ Maallikosta paleontologia voi vai kuttaa noituudelta , jonka taitaja loihtii esiin kuvan koko eläimestä yhden luunsirun pohjalta. Björn Kurten on ollut paleontologian ylimääräinen henkilökohtainen professori Helsingin yliopistossa vuodesta 1972. Meillä ei ole Suomessa kovin paljon fossiileja, mutta aina kuitenkin jotain , esimerkiksi prekambrisia fossiileja ja jonkin verran on jäänteitä myös kambri, ordoviikki ja siluurikaudelta . Usein ihmiset varmaan salaavat luuiöytönsä , koska he luulevat että joutuvat keskeyttämään työt. saaneet uuden populaaritieteellisen aikakauslehden , Tiede 2 000 . Ensiksikin täytyy tuntea asia, josta kirjoittaa . Suomeksi ei kuitenkaan ole ilmestynyt kuin kaksi teosta: Jääkausi (WSOY , 1972) ja Musta Tiikeri (Tammi , 1981)
SATTUMAA VAI EI. Se voi kehittyä hypoteesiksi, ja jos hypoteesi osoitcau cu u toimivaksi, se saa teorian aseman. Tämä oli tapa esmaa eräs ajateltavissa oleva malli. Tieteessä tarvitaan mielellään monta mallia SUOMEN LUONTO l / 82 4 1. s1Jo1tettu tieteisromaani esmää erään mallin siitä, kuinka kävi kun nykyihmiset ja sittemmin sukupuuttoon kuolleet neandercalin ihmiset kohtasivat Euroopassa 35 000 vuotta sitten ja nykyinen ihmislaji astui neandertalilaisen tilalle. Kyllä, paljonkin. Kureen on cyöskennellyc monia suomalaisia biologeja konkreettisemmin evoluution parissa. Koska neandertaaliäidic saivat paljon enemmän steriilejä lapsia, tämä laji taantui ja kuoli sukupuuttoon. Tässä tapauksessa fiktio oli mielestäni sovelias tapa esittää malli. Paleontologian oppikirjat ovat aina vanhentuneita, eikä se voi johtaa muuhun, kuin että vanhentuneet näkemykset vallitsevat. En yllättyisi, jos paleofikrio tulisi yhä suositummaksi suu ntaukseksi. Mahtavat mammutin torahampaat vartioivat paleontologisen museon kokoelmia Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian laitoksella . Joka kerta kieleen erilaiset sanastot tuovat tekstiin uusia näkökulmia, ja lopulliset versiot voivat poiketa toisistaan aika lailla.'' Musta Tiikeri valmistui neljässä vuodessa, mutta suuri tieteellinen teos Pleiscocene Måmmals of North America, jonka Kureen kirjoitti yhdessä Elaine Andersonin kanssa ja joka ilmestyi 1980 , vei 10 vuotta. Monet ovat olleet uskomattoman hyväntahtoisia , se on mukavaa , odottamatonta. Kyseessä ei ollutkaan sellainen aggressiivinen valtaus kuin on usein kuviteltu. Kirjoitin Mustan Tiikerin kuin historiallisen romaanin , jossa kehykset määräytyvät sen mukaan , mitä tiedetään kyseisestä aikakaudesta. Björn Kurten yrittää päästä ainakin kerran vuodessa maastoon, koska paleoncologin työ ei saa olla pelkkää kirjoituspöytätutkimusta. " Kielet rikastuttavat toisiaan: on jännittävää kirjoittaa vuoroin ruotsiksi ja vuoroin englanniksi ja kääntää useita kertoja suuntaan ja toiseen. Ehkä ne jocka eivät pidä mallista, eivät ole ottaneet yhteyttä.. "k samasta asiasta, jotta voidaan edetä laajemman materiaalin pohjalta. Ajatelkaamme esimerkiksi vain sairaalacaucia , joka on syntynyt aiheuttamastamme mikro-organismien evoluuciosca . . Kureen kirjoittaa samanaikaisesti useita kirjoja , ja hän kirjoittaa ainakin kahdella kielellä , englanniksi ja ruotsiksi . Tietyissä tapauksissa voivat camancyyppiset kirjat vahvistaa vanhoja ennakkoluuloja ihmisen luonteesta. Monestihan tieteellisen teorian ensi vaihe on malli , joca testataan eri tavoin. Historiallisessa romaanissa täytyy ottaa huomioon cieccyjä historiallisia henkilöitä mutta tässä tapauksessa ainoastaan ympäristö, kasvisto, eläimistö, geologia jne. Onko evoluutiolla merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Se että evoluutiota vastustetaan voimakkaasti vielä 120 vuotta teorian esittämisen jälkeen joh7. Hiljakkoin kuulin kalifornialaisen kollegani lukeneen Mustan Tiikerin ja innostuneen ideasta niin, että hän aikoo nyt tehdä jotain samantapaista. Yllätyksekseni malli on saanut vain ylistystä antropologeilca , joihin olen ollut yhteydessä. Evoluutio osoittaa , miten vaikeaa tieteen popularisoijan on asiallisin perustein vaikuttaa ihmiseen arvostuksiin . Mikä on paleon ja fiktion, menneisyyden tosiasioiden ja mielikuvituksen, suhde paleofikciossa. Kureen on päätellyt , että kaksi lajia risceycyiväc ja niiden jälkeläiset olivat steriilejä. Ylipäätään olemme taitavia valikoimaan esiin vahinkoa tuottavia eliöicä käyttäessämme vääriä menetelmiä niiden kukiscam ise ksi. Kirjoiccajac eivät välttämättä ole paneutuneet alaan, ja siksi he käyttävät hyväkseen oppikirjacietoja
Vieläkään ei olla yksimielisiä siitä, mikä oli ihmisen osuus jääkauden jälkeisiin massakuolemiin . Selvästikin ihmispopulaatio oli tasapainossa ympäristö n tuottokyvyn kanssa . Kurten on osallistunut myös keskusteluun ihmisluonteesta, jota ovat hallinneet enemmänkin sosiaaliset normit kuin tieteelliset tosiasiat. He käyttävät paljon aikaa tuottaakseen silkkaa roskaa , jota voisi kutsua epätieteeksi. Tällaiseen väitteiden pohjalta meidän onkin helpsuoMEN LUO TO J/ R241. N ykyisin on niin paljon muuta ajateltavaa ... Millaisena paleontologi näkee sattuman osuuden , aiheuttaako se hänelle sieluntuskaa. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että ihmisellä oli toissijainen vaikutus ja että varsinainen syy oli ympäristön muutos. Ihminen ei missään nimessä ole kehittynyt sattumalta vaan erittäin m onimutkaisesta sattuman ja ei-sattuman (eli ns. .. Se merkitsee köyhtymistä, mikä on aivan toista kuin luontaisissa oloissa. Professori Kurten on sanonut pitävänsä evoluutiota niin itsestäänselvänä, ettei hänen mielestään kannata edes keskustella siitä onko sitä vai ei. Jääkaudella ihminen vaikuttaa eläneen hyvässä tasapainossa ympäristönsä kanssa. v, k.. Luultavasti ihminen oli se ylimääräinen rasite , jonka takia eläimet kuolivat vaikka olivatkin selvinneet aiemmista il mastonmuutoksista . Sanokaamme tuhannessa vuodessa ei kuole montakaan prosenttia eläimistöstä , kun laskemme keski8 arvon koko geologiselle ajalle. Nykyisenlaiset ihmiset ovat eläneet runsaat 100 000 vuotta. Eikö tällainen tieto saa vähättelemään nykyistä sukupuuttoon kuolemista . Mannerlaattojen liike vaikuttaa suoraan evoluutioon, enty1sesu tämän näkee niistä erikoisista eläimistöistä , joita on syntyn yt eristyneille saarille tai m antereille . Euroopankin eläimistöön mannerlauttojen liikkuminen on jättänyt jälkensä: Kun Eurooppa oli eronnut Pohjois-Amerikasta ja Uralin itäpuolinen meri oli kuroutunut umpeen , sai aasialai nen eläimistö vapaan pääsyn Eurooppaan. UUSI GEOLOGINEN MAAILMANKUVA Jos evoluutio on muuttanut kuvaamme elävästä luonnosta, on teoria m annerten liikkumisesta yhtä paljon mullistanut käsitystämme elottomasta luonnosta. suuntaavan tekijän) vuorovaikutuksesta. Tämän tapainen perusluonnontiede ei nimittäin enää ole sellainen yleinen puheenaihe kuin se oli Darwinin aikoihin. Vaikuttaa melko turhalta osallistua keskusteluun , jossa kaikki halutaan selittää yksinkertaisin iskulausein . Teoria on todella jo vanha , mutta yleisesti tunnetuksi se on tullut vasta äskettäin. Ihminen on ympäristön dynamiikassa kokonaan uusi tekijä , joka Euroopassa astui näyttämölle jääkaudella. . Mutta eräänlainen nisäkäslajien iän keskiarvo on puolen miljoonan ja miljoonan vuoden tienoilla . Evoluutiota ei voi tiivistää iskulauseisiin . Ainut tapa ymmärtää sitä on antautua vakaviin opintoihin ja valmistautua lukemaan aika monta kirjaa. Se mitä kreationistit esittävät, ei ole tieteellisesti katsoen minkään arvoista . tuu monesta syystä: evoluutio on hidas prosessi , jota ihmisen on yleensä vaikea panna merkille , ja jokaisen meistä on vaikea irroittautua ideologiastaan , vaikka tos1as1at puhuisivatkin sitä vastaan. Ainakin pohjoisilla alueilla , jotka olivat tuottoisaa m ammutt1aroa, ympäristön tuottokyky aleni radikaalisti. Olen itse tutkinut paljon nisäkäslajien ikiä, ja on osoittautunut että lajien eliniät vaihtelevat paljon , kuten evoluution nopeuskin . Vasta jääkauden lopulla tasapaino häiriintyi ja suuret eläimet kuolivat. kirjoittanut hiljakkoin , että "eräät muodissa olevat etologit tekevät ihmisestä (erityisesti miehestä) synnynnäisesti aggressiivisen, aseita kantavan lajin ja ammentavat täten vanhentuneista länsimaisista cowboy-ihanteista. Kurten on ollut eräs tämän uuden geologisen maailmankuvan esittelijöistä Suomessa. Ensimmäinen malli mannerten liikkumisesta esitettiin jo 1850luvulla. Toisin kuin evoluutiolle , sille on tuskin esitetty paljonkaan vastaväitteitä , mutta toisaalta vaikuttaa siltä , että erittäin harvat ovat tajunneet , mikä vallankumouksellinen teoria se todella on . Pohjois-Am erikassa yli neljä viidennestä suurista nisäkkäistä. Onko ihminen aina tuhonnut luontoa yhtä lailla kuin nykyisin . Ei, on nähtävä mitä vauhtia sukupuutot ovat tapahtuneet. Sitäpaitsi evoluutio on luonut uusia lajeja sukupuuttoon kuolleiden tilalle . Teorian mukaan maankuori koostuu joukosta laattoja, joiden reunat muovautuvat jatkuvasti laattoj en liikkuessa. Voimakkaimmin ideologinen vastarinta ilmenee haluttomuutena hyväksyä , että ihminen kuten muut eläimet ovat kehittyneet sattumalta . N ykyajan häviöt ovat pal. Se aiheutti vallankumouksen Euroopan nisäkäslajistossa, Kurten kertoo. Mammutti tuskin kykenisi elämään nykyisessä luonnossa, tundra olisi sille aivan liian yksitoikkoista. Onko tiede sitten tehnyt kylliksi selittääkseen evoluutiota. Jääkauden Euroopan luonto oli valtavan tuottoisaa, ja se elätti suuria ja hyvi nvoivia eläimiä , joita ihminen metsästi elannokseen . Ei missään nimessä. EVOLUUTIO EI ENÄÄ EHDI KORVATA LAJIEN HÄVIÄMISTÄ Paleontologit ovat kertoneet meille , että 99 prosenttia tai kenties 999 promillea kaikista koskaan eläneistä lajeista on kuollut suku puuttoon tai muuttanut uusiksi lajeiksi. Ei ollenkaan , koska hyvin tärkeä tekijä evoluutiossa on kaikkea muuta kuin sattumaa , nimittäin luonnonvalinta . . Tämä lajien massahäviäminen käsitti esim . Hän on mm . Jon nopeampia , n11n nopeaa , ettei evoluutio ehdi korvata häviäviä lajeja . SUSI VAI LAMMAS. Niinpä pitäisi ihmisellä olla vielä runsaasti aikaa jäljellä parhaassa tapauksessa
Vaikka löytyisikin perinnöllisiä tekijöitä mm . 1 A /"4s V SUOMEN LUONTO 3/ 82 41 . Näin tietysti kivikaudellakin , ja ehkä ennen kaikkea kivikaudella, jos palaamme aina jääkauteen. Ihmisen ylimielisyys luontoa, "sieluttomia" eläimiä ja varhaisempia kulttuureita kohtaan ilmenee mm . .. En usko sitä alkuunkaan : yleensä voidaan olettaa , että suurin osa ihmisistä on suurimman osan ajasta ollut melko tyytyväisiä elämäänsä. Sitäpaitsi se on esimerkki tieteen popularisoinnin väärinkäytöstä. Se oli varhaista yhteiskuntamuodostusta, joka meni pidemmälle kuin eläinten vastaava laumakäyttäytyminen . Se oli ehkä hiukan ilkeästi sanottu, mutta ilmentää toki hyvin keskustelun luonnetta. ,sk. vuosina Vallitsevat eliömuodot KenoKvartääri 0-3 Ihminen , esi-ihmiset tsoomen Tertiääri 3-63 Nisäkkäät , linnut Liitu 63-140 Hirmuliskot MesoJura 140180 Hirmuliskot tsooinen Trias 180-230 Matelijat Perm i 230-280 Matelijat Kivihiili 280-345 Sammakkoeläimet PaleoDevoni 345-405 Kalat tsooinen Siluuri 405-430 Selkärangattomat O rdoviikki 430-500 Selkärangattomat Kambri 500-600 Selkärangattomat Prekambrinen maai lmankausi 600-n. Silloin elivät Afrikassa ensimmäiset Homo-sukuiset ihmiset, ja heille olivat tyypillisiä kiviset työkalut ja asuinpaikat, ja toisin kuin apinat , he eivät syöneet saaliitaan siellä missä ne tapettiin vaan kuljettivat ne pysyville asuinsijoilleen. po syyttää sodasta ja köyhyydestä lihansyöjä esi-isiämme" . D 9. agressiivisuuteen, kulttuurin vaikutus jättäisi ne täysin varjoonsa. Maailmankaudet Kaudet Aika milj. Mikä on totuus: oliko kivikauden ihminen onnellinen vai ei. Suomesta on löydetty vain aivan nuoria ja toisaalta hyvin vanhoja fossiileja, sivut devonikaudesta tertiäärikauteen puuttuvat Suomen luonnon kirjasta . On kauhean epätodennäköistä , että kivikauden ihminen olisi ollut onneton. Ensi sijassa on vaikutettava kulttuurin luomiin asenteisiin . 5000 Ei tunneta Maapallon historia jaetaan vallitsevien eliömuotojen perusteella maailmankausiin ja niiden osiin, kausiin . kun käytetään kivikautta esimerkkinä kauhistuttavien kärsimysten ajasta. Nykyihminen on perinnöllisesti määräytynyt valtavan joustavaksi lajiksi. Professori Kurtenin mielestä ihmistyminen ja etiikka saivat alkunsa noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Jääkauden jälkeen ajat sitten huonomvat. Meidän täytyy ehdottomasti ymmärtää ihmisen luonne biologisesti joustavana eikä perinnöllisesti määräytyneenä , ja kun ymmärrämme kulttuurin määräävän käyttäytymistä , niin sitä kautta meidän täytyy myös vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen . Eräiden mielestä pääsemme eroon aggressioistamme esimerkiksi kilpaurheilun avulla, mutta minä en usko että se on ainut autuaaksi tekevä resepti
Toisin saSUOMEN LUONTO J/ HI •I 1. Jäkälättömillä rungoilla tummien perhosten suojaväri on parempi , ja suh teellisesti pienempi osa tummia kuin vaaleita joutuu saaliiksi. 10 10 20 Km keskustasta -1ansi ,ta Kahden korsiyökköslajin eri värimuotojen osuudet Helsingin seudulta suunnilleen länsiitä-suunnassa. Monien yö perhosten tiedetään myös muuttuneen viime vuosisadalta tai tämän vuosisadan alku puolelta keskimäärin paljon tummemmiksi . Kantakaupungista kantautuvat saasteet ovat merkittäviä , sillä etäisyys keskustasta vaiku11aa perhosten väriin enemmän kuin paikalliset olosuhteet. Kuvaan on yhdistetty molemmat lajit siten, etlä 1, 3 ja 5 ovat yleisen yökkösen vaalea, tumma ja musta muoto sekä 2, 4 ja 6 hammaskorsiyökkösen vastaavat muodot. Tässä luonnon valinta toimii muuttaen populaation peri nnö llistä koostumusta sukupolvi sukupolvelta evoluutiota pähkinänkuoressa. Vaaka-akselilla on etäisyys keskustasta ja pystyakselilla melanismiprosentit. Perhosten teollisuusmelanism i havaittiin Manchesterissa Englannissa jo· teollisen vallankumouksen murrosaikoi na viime vuosisadalla. Tummien eli melanististen perhosten yleistyminen populaatioissa selitetään siten , että ilm an saastuminen (m m . Alkuperäisessä luo nnonympäristossa satunnaisten perimän muu to te n , mutaatioiden , tuloksena syntyneet tummat muod ot ovat nopeasti karsiutuneet popuSuomen keltavästäräkkipopulaatio koostuu äärimuodoista ja eriasteisista välimuodoista . Tätä kutsutaan teollisuusmelanismiksi. Yrjö Haila , Olli ]å'rvinen , Esa Ranta ja Kari Vepså"lå"inen Evoluutio Suomen luonnossa II Luonnonvalinta Luonto ei ole suurta kaaosta tai silkkaa sattumaa, vaan luonnonvalinta on järjestänyt sen vuosimiljardien aikana ekosysteemeiksi , joissa synnytään, lisäännytään ja kuollaan . Monet yöpe rhoset, esimerkiksi korsiyökköset, ovat keskimäärin tummempia Helsingin keskustassa kuin laitamilla ja ympärö ivällä maaseudulla. Luonno nvalinnan seurauksena populaation perinnöllinen rakenne muuttuu su kupolvesta toiseen; vallitsevi sa ympäristöoloissa parhaiten jälke läisiä tuottavat muodot runsastuvat toisten kustannuksella. Ensimmäisessä osassa (SL 2 / 82) puhuttiin luonnonvalinnan raaka-aineesta, muuntelusta. Luonnonvalinta o n tii vistetysti sitä, että perinnö llisten ominaisuuksiensa vuoksi eri yksilöiden lisääntymisja el in kyky sekä toden näköisyys jättää jälkeläisiä seuraavaa n sukupo lvee n vaihtelevat. EVOLUUTION YDIN Luonnonvalinta kohdistuu yksilöihin. rikkidioksidi) vähentää puiden rungoi lla kasva10 vien jäkälien maaraa. Jäkäläau tion synt yessä teollisuusseuduilla tilanne kuitenkin muuttuu : tummat jäävät keskimääräistä todennäköisemm in eloon ja jatkamaan sukuaan . v,k .. Näin tumman värin aiheu ttava geeni runsastuu vähin erin, ja perhosista yhä suurempi osa on tummia. Luonnonvalinta on evoluution ydin, ja siitä kerromme Suomen Luonnon evoluutiosarjan toisessa osassa . Avoimilla , kylmillä pesimäpaikoilla välimuodot (viivoitettu) selviytyvät parhaiten . Perhosia saalistavat linnut löysivät ja söivät m aase udulla etenkin tummia , kaupungeissa etenkin vaaleita yksilöitä. laatiosta. Kokeissa asetettiin tummia ja vaaleita muotoja lepoasennossa sekä jäkälien kirjomille puunru ngoi lle maaseud ulla että jäkälättömille tummille rungoille teo llisuusalu eilla. Tummapäisten osuus (musta) kasvaa ja silmäkulmajuovaisten osuus (valkea) vähenee pohjoista kohti
Kun olosuhteet heikkenevät, lampi kuivuu tai ravinto vähenee, vesikirput alkavat lisääntyä suvullisesti. Yksilöiden lisääntymismenestys kyky jättää jälkeläisiä seuraavaan sukupolveen vaihtelee. sariamme edellistä kirJOitusta Suomen Luonnossa 211982). Erkki Haukioja ovat muotoilleet seuraavasti. Näin sen sanoo Aaro Hellaakoski, luonnontutkija ja runoilija, runossaan Kiitos: ''Ovar eliimfJ.ä' kylliksi y/J; rfineer puur, suder, jos linwserkin ja olemisestaan raisrelleer epfiroivon vimmalla , kaikin herkin. l. Luonto ei ole suurta kaaosta tai silkkaa sattumaa, vaan järjestynyt luonnonvalinnan vaikutuksesta vuosimiljardien aikana ekosysteemeiksi , joissa populaatiot syntyvät ja kuolevat , lisääntyvät ja leviävät uusille alueille, katoavat ja sammuvat. (Ks. kanahaukan saaliiksi kuin taustaan paremmin sulautuvat naaraat. Keltavästätäkkikoiraiden ulkonäkö vaihtelee tummapäisestä pohjankeltavästäräkistä (vasemmalla) silmäkulmajuovaiseen etelänkeltavästäräkkiin (oikealla). Ominaisuuksien lukusuhteet muuttuvat sukupolvesta toiseen (tapahtuu evoluutiota). Monet muutkin ovat korostaneet evoluutiotapahtumaa, mutta Darwinin erityinen ansio oli osoittaa luonnonvalinnan mekanismi , joka aiheuttaa evolutiivisia muutoksia populaatioissa. Lisäksi tiedämme seuraavan: 4. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi kokeellisesti monissa tilanteissa. Se on vaisron villiä' juhlaa ,. 11. LUONNONVALINNAN PERIAATE Luonnonvalinnan periaate voidaan kiteyttää päättelyketjuun, jonka Turun yliopistossa työskentelevät lis. Värikkäät teerikukot jäävät helpommin mm. noen : joidenkin perinnöllisten ominaisuuksien osuus jälkeläistössä kasvaa. Luonnonvalinnan teonaa on kutsuttu Darwinin evoluutioteorian ytimeksi, eikä syyttä. 2. Juha Tuomi ja prof. Tälläkin hetkellä Darwmm luonnonvalinnan teoria muodostaa biologisen tutkimuksen selkärangan: luonnonvalinnan käsitteen avulla voimme paremmin ymmärtää, miksi luonto on sellainen kuin se on. Eläinja kasviyksilöt eivät ole samanlaisia , vaan samaankin lajiin kuuluvat yksilöt muuntelevat. Eloonjäämisen ja lisääntymisen mahdollisuudet riippuvat sekä vallitsevista ympäristöoloista että yksilön ominaisuuksista. Runsasravinteisessa ympäristössä vesikirput tuottavat ilman hedelmöitystä (partenogeneettisesti) runsaasti jälkeläisiä. joka siiuiiii, sorraa ja whlaa. '' .. Saman lintulajin koiraiden ja naaraiden höyhenpukujen erot ovat selkeä osoitus eriyttävästä valinnasta; tässä tapauksessa on kyse sukupuolivalinnasta. Darwisuo MEN LUONTO J/ 82 41 ,,,k. nin teoria jakautuu oikeastaan kahteen osaan: perusteluihin , jotka osoittavat evoluution tapahtuneeksi ja edelleen tapahtuvaksi tosiasiaksi, sekä tämän tieteelliseen selittämiseen. Näillä on eriasteisia välimuotoja. Kohdista 1-2 seuraa: 3. Kohdista 3-4 seuraa: 5. Yksilöiden ominaisuuksilla on taipumus periytyä
Suomessa lääketieteen keinoin huimasti edistää. Deduktiiviseksi kutsuttu paattely on sitovaa, mikäli olettamukset (tässä 1, 2 ja 4) ovat oikeita, ja luonnontuntemuksen ja -tutkimuksen perusteella näin tiedetään olevan. " k.. Tutkimustyön tehtävänä on eri tapauksissa täsmentää väitteitä osoittaa, mitkä erityiset seikat vaikuttavat jonkin ominaisuuden kehittymiseen tutkittavassa populaatiossa. Lasse Sammalisto. Lintujen pesyekokoon vaikuttaa usein tasapainottava valinta , kuten esim. D SUOMEN LUONTO J/ 82 4 1. Lasten syntymäpainoa säätelee voimakas tasapainottava valinta. Pesyekoko vaihtelee monesti maantieteellisestikin, mikä johtuu siitä, että ympäristöolot vaihtelevat alueelta toiselle. Lepovaiheessa vesikirput selviävät pitkiäkin aikoja lammikon pohjamu dassa, mikä on ainoa elinmahdollisuus lammen tilapäisesti kuivuessa tai talven tullen. Alkukesästä lammikoissa on runsaasti tilaa, ja yksilöt lisääntyvät nopeasti. Myös poikkeuksellisen suuret vauvat vaarantavat oman ja äitinsäkin hengen. VALINTA VOI MYÖS ERILAISTAA Saman populaation yksilöihin voi myös kohdistua eriyttävä valinta: eri yksilöiden elämäntilanteissa eri ominaisuudet ovat edullisimmat. Selitys ei ainakaan ole yleispätevä , sillä myös yöllä saalistavien pöllöjen pesyekoko näyttää kasvavan pohjoiseen. Naaraslintujen on tärkeää suojautua pedoilta haudonta-aikana , joten koreasta höyhenpuvusta olisi pelkkää hai ttaa ; koiraiden menestykseen vaikuttaa sen sijaan ensi sijassa onni tulla naaraan hyväksymäksi, mitä edistää näyttävä kosioasu . Haukioja osoitti tutkimuksissaan keskipesyeen olevan yleensä edullisin . Alkukesästä on usein edullisinta lisääntyä nopeasti, loppukesästä kannattaa varautua talveen . Nämä hedelmöittävät naaraat , joiden munista kehittyvät ns. lepovaiheen yksilöt. Seurauksena populaatiot, kuten Helsingin tai Kotkan korsiyökköset sopeutuvat vähitellen paremmin uuteen ympäristöönsä. Kylmien kesien jälkeen välimuotojen osuus kasvaa, koska välimuotokoiraat selviävät hyvin pesäpoikasaikaan osuvista kylmistä sääjaksoista. Suuntaavaa valintaa esiintyy yleensä, kun ympäristö muuttuu. Parhaiten selvitettyjä ta· pauksia on keltavästäräkin muuntelu , jota on pitkään tutkinut dos. Vaikutus on sama kuin pankkikoron kaksinkertaistaminen. Vaikka Suomen kesä on lyhyt , valintapaineet vaihtelevat usein kesän mittaankin . Tähän on esitetty syiksi mm . Myös keskiarvoa suuremman pesyeen munmta koituu tappioksi , mikäli vanhemmat eivät kykene riittävästi ruokkimaan poikasiaan . M utaatiot eivät kuitenkaan ole kuin luonnonvalinnan raaka-aine . Seuraavassa jaksossa käsittelemme lähemmin erilaisia luonnonvalinnan tuloksena Suomen luontoon syntyneitä eläinten ja kasvien sopeutumia. Sen sijaan kysymyksessä on luonnonvalinta : pystyasento ja pitkäkaulaisuus ovat parantaneet yksilöiden elinkykyä, jälkeläisten elinmahdollisuuksia, kenties tehneet mahdolliseksi aikaisemman lisääntymisen tai kohottaneet jälkeläisten määrää , siis lisänneet pystyasentoisten tai pitkäkaulaisten yksilöiden osuutta jälkeläistössä . Pienikokoisten vauvojen kuolleisuus on korkea , joskin keskosten eloonjäämistä onkin voitu esim. Vesikirput ovat sopeutuneet tilanteeseen erinomaisesti , sillä ne kykenevät lisääntymään neitseellisesti eli parrenogeneettisesti: naaraiden hedelmöittämättömät munat kehittyvät naarasjälkeläisiksi. Asiaa tutkitaan runsaasti selvyyden saamiseksi . Oikeastaan koko Oulujärven eteläpuolisessa Suomessa keltavästäräkit muuntelevat runsaasti , kun taas Pohjois-Suomessa enimmät linnut ovat lintukirjojen usein '' pohjankeltavästäräkiksi'' kutsumia . Maamme on kahden keltavästäräkkirodun kohtauspaikka. Kärkevimmillään näin on sukupuolivalinnassa, jonka tuloksena esimerkiksi monien lintulajien koiraat ovat koreita tai taitavia laulajia. Tässä tapauksessa luonnonvalinnan tuloksena on syntynyt mutkikas suvullisten ja suvuttomien sukupolvien vuorottelu, jonka avulla vesikirput voivat asuttaa epävakaat kalliolammikot. Esimerkiksi ihmisen pystyasento tai kirahvin pitkäkaulaisuus eivät selity siten , että kantapopulaatiossa olisi tapahtunut sopiva mutaatio. Koska pesärosvot löytävät helpommin suuren pesyeen kuin pienen, etelän pienemmät pesyekoot voivat johtua myös pesärosvojen runsaudesta etelässä: ei ole eduksi munia helposti pesärosvojen kohteeksi joutuvaa suuna pesyettä. Erilaisten yksilöiden lukumääräsuhteet vaihtelevat usein maan eri osissa , mutta vain harvoin on tutkimus voinut riittävän yksityiskohtaisesti paneutua luonnonvalinnan toimintaan . Perhosten teollisuusmelanismi on esimerkki suuntaavan valinnan toiminnasta. Yleensä pesyekoko kasvaa pohjoiseen. Suomen luonnossa on runsaasti lajeja , joiden populaatioissa yksilöt muuntelevat suuresti (ks. Tämä selittää myös sen, että välimuotoja on eniten nevoilla , mutta vähemmän pienilmastollisesti edullisemmilla rämeillä ja pelloilla. EVOLUUTIO EI OLE SA TTUMANV ARAIST A Biologien evoluutiokäsitystä moititaan usein sattumanvara1s11n mutaatioihin perustuvaksi. Vain harvoja munia munivat yksi12 löt saavat vähemmän lentokykyisiksi selviäviä jälkeläisiä kuin keskimääräisen pesyeen viitisen munaa munivat. edellinen kirjoituksemme). Erkki Haukioja on osoittanut pajusirkun pesimäbiologiaa koskevassa väitöskirjassaan. Olosuhteiden pysyessä suhteellisen vakaina tasapainottava valinta karsii poikkeavia äärimuotoja . pohjoisen pidempää päivää, jonka ansiosta poikasia voi ruokkia useampia tunteja päivässä. Eteläisemmän ja pohjoisemman rodun kohdatessa o n Suomeen syntynyt risteymäpopulaatio. Daphnia-vesikirput ovat runsaita rannikkomme kalliolampareissa . Lammiko n täyttyessä ja talven lähetessä vesikirput alkavat tuottaa myös koiraita
Tutkimuslaitos maksaa näytteen ottajalle 10 mk / kala . Riisraja kalaralouden rurkimuslairos, Enonkosken kenrcå·asema , Så"åsröpankin talo, 58 I 75 Enonkosk1) tai suoraan riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen lis. PL 193, 00131 Helsinki 13). Kutuaan nieriä juhlistaa punaisella vatsalla . Jorma Toivoselle (puh. 955-10 700) , jolta myös saa kyselylomakkeita ja tietoja suojelut yöstä . Suojelutyö n edell ytyksenä on Saimaan alueen kalastuskuntien kiinnostuminen nieriän suojelutyöstä , sillä ilman kalastuskuntien apua ei o le mah dollista saada tarpeeksi mätiä kalanviljelyyn. Minigrip-pussiin) , ja näyte pitää pakastaa mahdo llisimman nopeasti. kiinnostavat lääninhallitusta. Vatsa ja kyljet ovat vaaleat, selkä on sineccävän tai rusehtavan hopeanhohroinen. Näytteen mukaan laitetaan paperilappu, johon kirjoitetaan kalan saantipaikka, paino , pituus, saantiaika ja saajan nimi ja oso ite. Kaikki erilliset tiedot nieriäsaaliista en alueilta , saa liin muutoksista, kalan kutupaikoista , kalan häviämisestä tietyiltä alueilta, henkilöistä , jocka saattavat tietää Saimaan nieriästä jne . Lääninhallitus ryhtyy jakamaan erityistä Saimaannieriä -kaavaketta, johon toivotaan vastauksia. Tutkimusta varten tarvitaan vähintään 50 nieriän:iytettä kultaki n 2luee!ta: Ku o!imosta, Saimaan Yövedestä , Luonterista ja Liittokivenselän alueelta. Vielä muutama vuosikymmen sitten vahvaa ni eriäkantaa elättänyt Kuolim o ei ole muutamana vume vuonna antanut kalamiehille kuin muutaman kymmentä nieriää. Yhden kalan näytteet tulee laittaa muovipussiin (esim. Nykyisin se on Kuolimosta hävinnyt lähes olemattomiin. Mikkelin lääninh allitus käynnistää laajan nieriätietojen keruun . Suunniteltu Saimaan säännöstely saaccaisi olla ratkaiseva kuolinisku nieriälle. Vatsa-. SUOMEN LUONTO J/ 82 41. 90630 794 os. Niistä voi ilmoittaa joko kalatalouskonsulenrri Tauno Purujåfvelle (puh. Tiedot voi lähettää joko kirjallisesti osoitteella: Mikkelin lfaninhallirus, Y mpå"risrönsuojeluroimisro, PL 50, 50101 Mikkeli JO tai soittaa lääninhallitukseen vt. rintaja peräevissä on valkea reunus. Saimaasta ja Kuolimosca saatiin vuonna 1979 saaliiksi vain noin kaksi tuhatta nieriään . Tutkimuslaitos kerää näytteet kalastajilta. Nieriä on sa im aa nhylkeen tavoin kotiutunut Saimaan alueelle viimeisen jääkauden väistyessä ja jäänyt elämään reliktinä eli jäänne-eläimenä Saimaan syvänteisiin . LÖYTYYKÖ NIERIÄTIETOA. Saimaannieriän suojelu käynnistymässä Kalanviljel y, kutupaikkojen rauhoitus ja valistus ovat ne keinot , joilla riistaja kalatalouden tutkimuslaitos , Mikkelin lääninhallitus, Saimaan alueen maatalouskeskukset , Joensuun ja Kuopion korkeakoulut , Maailman Luonnon Säätiön Suomen rahasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ryhtyvät yhteistyössä alueen kalastuskuntien kanssa suojelemaan Saimaa n uhanalaisia nieriäkantoja jo tänä keväänä. NIERIÄNÄYTTEITÄ TARVITAAN Kalastuskuntien apua toivotaan m yös tutkimukseen , jonka tarkoituksena on selvittää Saimaan eri osien ni eriäkantojen mahdolliset erot kalanviljelyja istutustyön pohjaksi. Nieriää ravataan m yös Lapin tunturivesissä. Nieriäkantojen jyrkkä taantuminen on huolestuttanut Mikkelin lääninhallituksen , joka alkuvuodesta kutsui koolle kalatalouden asiantuntijoita ja Saimaan luonnonsuoj elu sta kiinnostuneita pohtimaan kei noja ja yhteistyömahdollisuuksia Saimaan n1eriän pelastamiseksi sukupuutolta. Vähenemisen syyt ovat monet , mucca ainakin vesien rehevöitymisen tiedetään vähentäneen nieriäkantoja . "k . Saimaassa nieriä on aikaisemmin viihtynyt läntisillä selillä sekä Savitaipaleen ja Suomenniemen alueella olevassa Kuolimossa. Saalisnieriästä tarvitaan tutkittavaksi pää , maksa ja niskasta pieni pala lih asta. 955-367 155, os. Toimintansa aloittava ItäSuomen keskuskalanviljelylaitos Enonkoskella ryhtyy kasvattamaan emokaloja, joiden poikaset mahdollistavat suuretkin istutukser. Nahkalohi on arka säännöstelylle. 957-381 144, os. Saimaan rantojen asukkaat kutsuvat nieriää nahkaloheksi. D 13. ympäristönsuojelutarkastaja Penrri Beckerille (puh. Jos havaintoja lähetetään kirjallisesti , p yydetään lähettäjää ilmomamaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Mikkelin kalatalouspiiri, PL 173, 50101 Mikkeli JO) , rurkimusmesrari Tauno Nurmiolle (puh . Nieriä on viime vuosikymmeninä vähentynyt huolestuttavasti Saimaan alueella. Nieriän ulkonäkö vaihtelee erilaisissa ympäristöissä. Suotuisissa oloissa se voi kasvaa liki kymmenkiloiseksi. Nieriä on helppo erottaa muista lohikaloista: toisin kuin sukulaisillaan, sillä on vaaleat pilkut tummalla pohjalla
Vuonna 1961 toimintansa aloittanut Vuorikemian titaanipigmenttitehdas Porissa Yyterin rantojen tuntumassa on purkanut Selkämereen raskasmetalleja ja rikkihappoa sekä satoja tuhansia tonneja rautaa. Suurimmillaan rautakuorm itus on ollut vuonna 1972 , 50 000 tonnia vuodessa, nyt se on 30 000 t /v. MYRKYLLISTÄ JÄTEVETTÄ MEREEN Erittäin hapan jätevesi, joka sellaisenaan on myrkkyä kaikelle elämälle, johdetaan putkea pitkin Mäntyluodon edustalle 17 metrin syvyyteen. maaliteollisuudessa. " k.. Rikkihappokuormitus on sen sij aan koko ajan kasvanut ja on nyt 120 000 t /v. SILMÄTTÖMÄT SILAKAT SAIVAT TUTKIJAT YMMÄLLE Kirjoittaja tutustui silmättömiin silakoihin Reposaaren kalasatamassa keväällä 1979. Alentuneen kalantuoton ja pyydysten likaantumisen ammattikalastajille aiheuttama haitta vuosina 196 1197 3 arvioitlln yhdeksi miljoonaksi markaksi. Vuoden 1977 lopulla Poriin talvipäivilleen kokoontuneet luontoliittolaiset olivat mielenosoituksessaan tuoneet rohkeasti julki kalastajien epäilyn: ' KEMIRA KURIIN , SILAKOILLE SILMÄT', vaativat julisteet. Jätevettä , 4-prosenttista rikkihappoa, syntyy 10 000 m > vuorokaudessa, ja siitä saostetaan jonkin verran raurasulfaa ttia talt{'.en. väri lauttoja, jotka ovat alituisena riesana kalastukselle . Sadan silakan näyte-erässä oli puoli tusinaa yksilöä, joilta puu ttuivat toinen tai molemmat silmät, kuopan ammottaessa verisenä. 1970-luvun puolivälissä alettiin puhua Porin edustan henkitoreissaan sätkivistä laihoista silakoista, joiden silmät olivat verenpunaiset tai kokonaan tuhoutuneet. Lähes 10 km 2 pohj aa on biologisesti kuolleessa tilassa, hapettoman titaanija rautaliejun peitossa. Rannikon suunnassa luonnontila palautuu vasta noin 30 km : n päässä purkuputken suusta. Rauta alkaa saostua jäteveden sekoittuessa ja laimetessa. A1ino ]å"rvinen Silmättömien silakoiden salaisuus selviämässä Vuorikemian jätevedet uhkaavat Selkämerta Porin edusta on raskaimmin kuormitettuja merialueitamme: Kokemäenjoki on muuttunut vuosisadan alkupuolen tuottoisasta lohijoesta teollisuuden likaviemäriksi . Joskus sitä saattaa kummuta pintaan sellaisenaan, roisinaan tavataan hyvin hapanta vettä yli kymmenen kilo14 metrin päässä. Riistaja kalatalouden tu tkimuslaitos (RKTL) teki 1970-luvun puolivälissä laajan selvityksen lähinnä kalastukselle aiheutuneista haitoista. Merentutkimuslaitoksen käsityksen mu kaan rauta laskeutuu hilj alleen kohti Selkämeren keskisyvännettä Ja kerrostuu pysyvästi yli 60 metrin syvyydessä. Kovin palj on ei näistä virallisesti tunnuttu tietävän. Jäteveden käyttäytyminen riippuu huomattavasti tuulten aiheuttamista merivirtauksista. Kesällä 1979 ei silmättömiä enää ollut niin runsaasti kuin 1977, jolloin jopa puolet rysäsaaliista saattoi olla ilman silmiä. Seuraavana kesänä aloin tutkia il suoMEN LUONTO }/ 82 -11 . Suomen vientiteollisuuden rahasampona pidetty Vuorikemia on alkanut vakavasti järkyttää Selkämeren luonnontaloutta . Liukenemattomaksi hydroksidiksi sakkautuva rauta muodostaa pintaan noustessaan useiden neliökilometrien laajuisia ns. Jätevesien pelätään nyt aiheuttaneen vielä suurem pia mullistuksia Selkämeren luonnontaloudessa. Veden keskimääräinen rautapi toisuus on noussut moninkertaiseksi saLOjen neliökilometrien alueella. Huomattava osa raudasta kuitenkin velloo edestakaisin vesimassassa. Ilmeniitin sisältämä rauta liukenee sulfaatiksi, joka on prosessin jätettä. Silmättömiä silakoita on sittemmin tavattu koko Selkämeren rannikolla, ja viime vuosina silakat ovat ilmeisesti paenneet jätevesiä koko Selkämereltä. Kemira Oy: n Vuorikemian tehdas tuottaa kotim aisesta ilmeniittimalmista rikkihappoprosessilla erotettua titaanidioksidia, jota käytetään valkoisena pigmenttinä mm . Silmättömistä silakoisia on puhuttu vuodesta 1975 lähtien , ja luontoliittolaiset julistivat tuomionsa Vuorikemian tehtaalle jo Porin Talvipäivillä 1977 . Kalastajat olivat lähettäneet pakastettuj a näytteitä RKTL: een ja Valtion eläinlääketieteen laitokseen, joiden tutkij at olivat ymmällään
Kalastaj ien käsitys , jonka mukaan hapa n jätevesi meressä syövyttaa silmät , oso1ttautu1 pian vääräksi : vau rio näytti alkava n sisäisenä verenvuotona. ,,k . VÄHÄTELTY RA UTA SYYNÄ Kalatautikirj allisuudesta ei löytynyt mi tään vastaavaa : silmien samentuminen on yleinen loissairaus, mutta koko silmämunan tuhoutuminen on ainutlaatu ista . usein molemmat, tuhoutua. Oikealla mikroskooppikuva (60 X) silmäuömän ja terveen silakan pernasca. Jäteveden rautaa saaneilta silakoilta saauaa koko silmä. miötä opin näyte työ näni . Yksi tällainen o li kaikki luonnontilaiset olot ylittävä vede n rautapitoisuus värilautoissa ja niiden liepeillä. Nyt pyrittiin eristämään sellaisia Porin edustan merialueen erityispiirteitä , joilla saattaisi o lla tekemistä asian kanssa. Viime kesänä h ypoteesi sai yksiselitteisen m yö nteisen vastauksen: suoliliepeessä sijaitseva perna, joka niin kaloilla kuin ihmiselläkin kierrättää rautaa , oli si lmävikaisilla raudan kyllästämä . Olisivatko silmävikaiset si lakat saaneet sisuksiinsa niin runsaasti rautaa , että verenkierrosta silmää n saostuva rauta tuhoaisi sen kokonaan . SUOMEN LUON'I O J/ 8241. Värjätyssä leikkeessä rauca näkyy sinisenä ja mustana: sitä on kertynyt huomauavasti liikaa silmävikaisen yksilön pernaan. Nisäkkäillä on jo kauan tunnettu verenkierron kautta silmään joutuneen rautayhdisteen vahingollinen vaikutus. Rautaa oli myös tuhoutuneen silmän jäännöksissä. 15. Yläkuvassa näytelmän konna : Vuorikemian titaanipigmenuitehdas Porissa. Helsingin yliopiston silmäklinikalla käydyt tieteidenväliset keskustelut olivat hedelmällisiä
Vuorikemian jätevesien korvauskatselmuskokous pidettäisiin joulukuun alussa Porissa. Pohjaeläimistö palautuu luonnonmukaiseen tilaan n. 12 km :n SUOME LUONTO J/ 8241. Porin edustan silakkasaaliit eivät kalastuksen tehostamisesta huolimatta juuri nousseet 1960ja 1970-luvulla. vahinkoalue rajattu siten, että 10 kilometrin säteellä purkuputkesta kalastukselle aiheutunut haitta katsottiin enää 20-prosenttiseksi. Silakoita tavataan silmättöminä koko Selkämeren rannikolla Kristiinasta Uuteenkaupunkiin; vastaavasti vaurioituneita kilohaileja, kuoreita ja siikoja on myös tavattu . SILAKAT KAIKKOA VAT SAARISTO MERELLE Pikaiset neuvottelut käynnistyivät katselmuskokouksen jälkeen. Kutusaaliisiin perustuvat analyysiselvitykset kuitenkin osoittivat, että pyyntiä voitaisiin jopa lisätä Selkämerellä. Kuluvan vuoden tammikuun lopulla sai rymättyläläinen nuottakunta luomastaan melkoisesti silmävikaisia silakoita. Silakan kasvunopeus oli noin neljännen ikävuoden kohdalla selvästi heikentynyt. Poikasnäytteet kertoivat, että kutu onnistui Selkämerellä normaalisti. Suurin osa kevätsilakasta joutuu minkin rehuksi, ja ruokakalojen joukosta ovat torimyyjäc poimineet useimmat silmävialliset kuluttajien ruokahalua turmelemasta. Koska Vuorikemian rautakuormitus oli jo 16 pitkään ollut laskussa, silakan lisaantyminen tutkimusten mukaan turvattu ja tehdyt selvitykset optimistisia, eivät tutkijat ja viranomaiset voineet osallistua avomerikalastajien huoliin. "k. Liian tehokasta kalastusta ei siis ainakaan voinut pitää syynä saaliiden romahtamiseen. maankohoamisen ja veneilyn osuus haittoihin jätetty selvittämättä' Kokouksessa henkisen selätyksen suorittaneet ammattikalastajien ja luonnontalouden edustajat eivät enää katsoneet korvauskatselmuksen katkaisemista tarkoituksenmukaiseksi; olihan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä Vuorikemian korvauksista jo vuosilta 19611972 saatu odottaa vuoden 198 1 joulukuulle asti. Ympäristönsuojelun kannalta kiintoisinta asiassa on, että Vuorikemian rauta osoitettiin jokien tuomasta , humukseen sitoutuneesta raudasta poikkeavaksi aktiiviseksi haittametalliksi, jonka merkitystä Selkämeren ekosysteemissä on ehkä pahasti aliarvioitu. Erityisen huolestuttava oli lhan derin saama uusi tieto kivinilkan täydellisestä häviämisestä Porin ed usean trool isaal iissa. 5 7 rannikkokalascajalle oli korvauksia esitetty seitsemältä vuodelta yhteensä 3 50 000 mk ja troolareille (9 kpl) 440 000 mk. Tämä tukee jäljempänä esitettävää olettamusta, että Selkämeren silakat pakenevat kutuajan jälkeen Saaristomerelle. AIKA TOIMIA Merestä elantonsa ottavat kalastajat olivat huolissaan. Omassa vastineessaan Vuorikemia ilmoitti pitävänsä esitettyjä korvauksia kohtuuttomina, olihan mm. Kaikille asiasta tietäville tutkijoille oli nyt käynyt selväksi, että Selkämeren ekosysteemissä on tapahtunut muutos huolestuttavaan suuntaan. Katselmuskokous koski vesialueiden omistajille ja ammattikalastajille maksettavia korvauksia sekä kompensaatioita vuosilta 197 31979. Ehdotetut uoolikalastajakorvaukset kuitattiin merkityksettöminä , sillä jo yksi troolausmatka Hangon vesille maksoi yhtä paljon kuin esitetty vuosikorvaus. 70-LUVUN LOPUN UUDET MURHEET Silmättömät silakat eivät onneksi ole kalastajien toimeentuloa horjuttaneet. Kacselmuksessa Vesihallituksen avustavana virkamiehenä toimiva kalabiologi Esko Vääriskoski oli kuulemiensa uusien seikkojen vuoksi valmis jopa keskeyttämään kacselmusprosessi n. RKTL: n tutkija Raimo Parmanne ryhtyi kiireisesti kokoamaan muistiota Selkämeren saaliiden kehityksestä ja si lakan kasvu ta ja kunnosta. Marraskuussa 1981 koitti aika t01m1a. Vuorikemian vahinkoalueena ei enää voinut pitää vain Porin edustaa, vaan koko Selkämerta. Syksyllä 1981 kato oli ilmeinen myös Uudenkaupungin edustalla. Suomen Ammattikalastajien liiton järjestösihteeri Raimo Ihander ja kirjoittaja ottivat yhteyttä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen, Merentutkimuslaitokseen ja Vesihallitukseen. Erityisesti silakan syksyisen pohjatroolauksen saaliit alkoivat huolestuttavasti laskea vuodesta 1976 alkaen, ja syksy llä 1979 ei pyynti Porin edustan pohjacroolausalueilla enää kannattanut. MORAALINEN VOITTO KALAST A]ILLE Katselmuskokouksessa Ihander esitti synkän raportin Selkämeren kalastuksen nykytilasta , johon johtanut alamäki oli alkanut Porin edustalta. Tämän muutoksen mekanismi kuitenkin oli ja on tälläkin hetkellä oletusten varassa. On mahdollista , että Selkämeren silakat laihtuvat pohjaravinnon puutteessa. Tuossa ikävaiheessa alkaa pohjaeläimillä olla silakan ravi nnossa huomattava merkitys eläinplanktooin ohella. Kalaja Vesitutkimus Oy saanee tehtävän suoritetuksi huhtikuun loppuun mennessä. Parmanteen muistio vahvisti saaliiden romahduksen. Toimitukselle myönnettiin jatkoaikaa, jonka turvin voitaisiin laatia lisäselvitys ammattikalastajien kärsimistä codellisista haicoisca 1970-luvun loppupuolella. Tämän jälkeen kirjoittaja esitteli silmättömiä silakoita koskevaa tutkimustaan, jossa osoitettiin Vuorikemian jätevesien aiheuttaman silakoiden silmävikaisuuden ulottuvan koko Selkämeren alueelle. Esityksessä oli mm. Silakat olivat tosin keskimaaraistä laihempia , ja kutua seuraavan syönnösvaiheen aikana ne näyttivät syksyä kohden kaikkoavan Porin edustalta. Asiaa pohtivalle Merentutkimuslaicoksen (MTL), Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Vesihallituksen (VH) aivoriihelle tarjosi Parmanteen muistio mielenkiincoisia vihjeitä. Ammattikalastajista olivat asianosaisia vain Porista, Merikarvialta ja Luvialta kotoisin olevat
Porilai nen Rosenlew on tehnyt sopimuksen laitteiden toimittamisesta Länsi-Saksaan . A. Parmanne. Titaanipigmenttiteollisuuden m ahdollisia SUOMEN LUONTO JI H2 41. Saaristomerellä parina viime talvena saadut erinomaiset nuottasilakkasaaliit tuntuvat sopivan Selkämeren kadon kanssa hyvin yhteen . ( 1976) : Turkimus Kemira Or:n Porin rehraidcn kalaraloudefh.;ist:1 1·:u'kuruksist:1 sekii kalataloudellincn tarkkailuia hofrosuunnirelma. R. ( 1982): Porin edustan silmiiuömiir silakat. ( 1980) : Vuorikemian riraanioks,ditehtaiden iiiceve:,ien ,·aikuruks,~;;ta Porin r-duscan merialueen pohjaeliiimiStöön pohj:u:l:iinturkimukser ,,. Tähänastisiakaan tutkimuksia ei voi pitää virheellisinä, sillä laajoja ekosysteemimuutoksia ei ole helppo ennustaa tavanoma1sun fysikaaliskemiallisiin analyyseihin ja akvaariokokeisiin turvautumalla. ( 198 1): Vuorikemian riraanioksiditehtaiden }iite1'f:dct Porin edusta n merialueella. l cJi8. Muistio .30. 3/ 1975. Häkkilä . RKTL. LUPA UUTEEN KÄSITTELYYN Vuorikemian nykyinen jätevesilupa on voimassa vuoden 1984 loppuun. H. ( 198 1): Selkämeren silakan kalaswksessa ja silakoissa /9 i0lunm lopussa rapahwneista muutoksista . Vesihallituksen monisresaria 198 1 :84. v,k vastaavia vaikutuksia ulkomailla pyritään jäljittämään. Tarvetta löytynee lähempääkin .. Kokonaisraudan pitoisuuksia seuraamalla unohdetaan se, että Vuorikemian rautasulfaatilla ja jokien tuomalla humusraudalla saattaa olla yhtä paljon eroa kuin metyylija alkuaine-elohopealla luonnontalouden kiertokulussa . & Nicm iS1ö. Voipio. Vuorikemian rauta Selkämeressä on kuitenkin oletettu aivan liian harmittomaksi. LänsiSaksassa on titaanipigmenttiteollisuuden jätteiden dumppaus Pohjanmereen nostattanut kansainvälisen vastalauseaallon, ja tehtaiden on vuoteen 1987 mennessä ratkaistava jätteiden maalle tapahtuvan varastoinnin ongelmat. L. Koska kysym yksessä on maamme aluevesirajan ulkopuolelle ulottuva jätevesivaikutus. Kalancu1kimusosasto. Suuret muutokset ovatkin ehkä tapahtuneet juuri syvänveden alueella , jonka pohjanläheisen vesikerroksen eläimistöstä eivät MTL: nkään normaalit näytteenottomenetelmät anna riittävän ed ustavaa ku vaa. A. Selkämeren pohjanläheisen veden rautapitoisuus on luonnostaan korkea . ( 1975): Mfinr_,·luodon edusta Kcmirn OL·n Vuorikcmi,w tehtaiden ifiteresicn \'3Sta:,nÖrtaiana. 11 198 1 RKTL. . Kalancu1kimusosaS10: Tiedonamoia No. RUTIINIMITT AUKSET EIVÄT RIITÄ Kiiteti:ävän ripeästi havahtuivat siis tutkimuslaitokset toimenpiteisiin . Vesihallituksen monistesarja 1980:4 3. Merentutkimuslaitos selvittää tänä kesänä Vuorikemian raudan haitat Selkämeren ekosysteemille. kuuluu luvan käsittely Valtioneuvostolle. Silakan ravintona ovat kuitenkin pohjanläheisen vesikerroksen äyna1set merkittävämpiä, eikä pohjasedimentistä otettu kauhanäyte ole niiden suhteen edustava. K. Kivinilkan esiintymistä on tarkoitus kartoittaa kaikilla merialueillamme . 17. VU OS I 1976 1977 1978 1979 1980 saalis/ tonnia 308 370 276 1 55 63 Selkämeren silakan troolisaalis syysjoulukuussa päässä purkuputkesta ulkomerelle päin . Paremm an kuvan näistä antaakin pohjacroolaus: 'sivusaaliina' tuleva valkokatka on selvästi vähentynyt Porin edustalla 1970luvun lopulla. Tällainen lupa voidaan kesken voimassaoloaan ottaa uuteen käsittelyy n , jos muuttuneet olosuhteet niin vaativat. Mertncutkimwdai10s: Meri No. 6/ 1976. Ensi syksynä Selkämeren muutoksista ja niiden syistä tiedetään paljon enemmän . Tutkimuksiin sisältyy mm . Järvi nen . Silmättömien silakoiden sisuksiinsa saam an raudan perusteella on kuitenkin o letettavissa , että Vuorikemian jäteveden rauta saattaa vuosikausia mereen joutumisensa jälkeenkin olla sellaisessa muodossa, että se karkottaa pohjaa n hakeutuvaa silakkaa joko suoraan tai välillisesti ravintoeläinten elinolosuhteita heikentämällä. D KIRJALLISUUTTA Häk ki lä. Leh tonen. Vesinäytettä otetaan tutkimuslaiva Arandalla Porin edustalla tammikuussa 1982. Limnologian pro gradu -työn käsik irjoitus. K. Alustava tutkimussuunnitelma valmistui kulu va n vuoden maaliskuussa MTL :n , RKTL:n ja VH :n yhteistyönä . raudan ja eräiden raskasmetallien esiintyminen Selkämeren ekosysteemissä , eläinplanktonin ja pohjaeläimistön tihe ydet sekä silakan käyttämä ravinto , yleiskunto , vaellukset ja mahdollinen karkottuminen Selkämeren pohjanläheisen vesikerroksen vaikutuksesta
Porilainen kalastaja Erkki Sjöholm toteaa : " Onpa siitä happamuudesta hyötyäkin: ei seppäkään saa verkon kulmarenkaita niin kirkkaisi ... Koska ehdorerut korvaukset myös vesihallituksen mielestä olivat liian pienet, päätettiin tehdä uusi selvitys ammattikalastajien kärsimistä haitoista , selvitys valmistuu kevään kuluessa. Viime syksynä en saanut edes suolasilakoira talveksi. Sama juttu on kaikilla kaloilla: lohi kiertää nämä alueet melkein Ruotsin rantaa myöten. 'Sivuvääräkröyssiä' (valkokatkaa) tuli aiemmin rrooli lla runsaasti. Esimerkiksi vuosien -71 ja -81 silakan kokonaissaaliit olivat 136 ja 12 tonnia. Silakkaverkoille ei kannata enää lähteä. Viime syksynä saatiin kerra kolmesta eri vetopaikasra yhteensä 10 kg si lakkaa , eli alle kilo tuntia kohden. Jälki on karmeara.'' TURSKA LISÄÄNTYNYT, KATKA JA KIVINILKA T HÄVINNEET TYYSTIN Mitä" muutoksia kalastossa on silakan kadon lisfiksi tapahtunut. Siika kokoontui aiemmin samaan syvänteeseen kuin si lakkakin. SILAKOITA El RIITÄ EDES SUOLAKALOIKSI Miten silakkasaaliit ovat muuttuneet. ES: "Aiemmin silakat kuulemma parveutuivat ennen kutua syvänteeseen , jonka reunalle Vuorikemian purki vedettiin . Porilainen kalastaja odottaa nyt pelolla kevättä: nouseeko silakka enää lainkaan kudulle. Vuorikemian saasteet haittaavat vakavasti kalastajan työtä. Reissuja teimme suunnilleen yhtä monta. 1970-luvun alkupuolella jolloin silakkaa vielä tuli , saariin syksyllä harvoin alle 200 kg tunnissa. Riitta Kojo, Riitta Leinonen ja Aimo ]å'rvinen Porin kalastajien ankeat ajat Viime vuosikymmenen lopulta ovat silakan syksyiset troolisaaliit Porin edustalla romahtaneet. Kymmenen vuotta sitten Maavedolla saatoimme saada kolmessa tunnissa 300-400 kg kivinilkkaa, jos si lakkaa ei ollut. Norssi on huomattavasti vähentynyt , simpur ja kivinilkat täysin hävinneet. Siitä on nyt tullut meille troolikalasraj ille leivän lähde . Muutaman silmättömän olen havain nu t Maavedolla, mutta troolisaaliissa niitä onkin vaikeampi havaita kuin rysää kokies,, sa . " Viime joulukuussa valmistui korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vuorikemian jätevesihaittojen korvauksesta vuosi lta 19611972. Tuntuu , että kudut vie lä onnistuvat sisäsaaristossa, mutta kun kalat joutuvat ulkomerelle ruokaa etsimään, ne jatkavat matkaa yksintein täältä pcis. Viime keväänä Luvian vedoll a oli pientä silakkaa , mutta kesän aikana nekin hävisivät. Näissä merkeissä kävimme helmikuussa jututtamassa kahta Meri-Porin kalastajaa. Silakkasaaliit ovat todella romahtaneet. Troolarit eivät en nen menneet Reposaaresra sen etäämmälle kuin että mastot näkyivät , vetivät varttitunnin ja tulivat takaisin niin että kallistelivat. Viime syksynä saimme yhden simpun ja yhden kivinilkan . ,·,k.. Siinä oli oikea apaja. Silmättömiä on muissakin kaloissa , ainakin s11assa. Siika tulee enää kovan länsitu ulen mukana ja tuulen kääntyessä lähtee nopeasti . Silakat ovat nykyään niin laihoja, etteivät ne kelpaa savustamoillekaan. Joku on sanonut, että ne ovat turskia pakoon uidessaan muuttuneet sportmallisiksi ... Nyt silakka on täysin karkottunur tältä alueelta. Ahvenia sai ennen hyvin OusuoMEN LUONTO j / 82 4 1. YW: "Turska on lisääntynyt kovasti . Katkaparvet saattoi ennen havaita kaikuluotaimellakin, varsinkin öiseen aikaan, mutta parina viime syksynä niitä ei ole enää näkynyt. Entä" niiden laatu. Porin edustalla kadot ovat huolestuttavia , si llä nämä alueet ovat silakan talvehrimisalueita. YW: "Troolikalastuksen alamäki alkoi vuonna 1976, ja viimeksi kuluneiden kolmen vuoden 18 aikana on tullut lopullinen romahdus. Pohjaverkkoja nostettaessa hapan jätevesi kirvelee käsiä. ' ' ES: "Turskaparvi saa paljon pahaa aikaan verkoissa , mutta saahan siitä edes rahaa , kun 1uoste teettää vain töitä . Samaiset hapot saattavat keittää kuuden kilon turskan verkossa neljännestunnissa. Reposaarelainen Yrjö Westerlund on troolannut vuodesta 1959 alkaen ennen niin maineikkailla Porin edustan Maaja Ulkovedoilla, joilta viime syksynä ei enää kunnolla paistisilakoita saanut. Onko muu eliöstö kå"rsinyt. Erkki Sjöholm lso-Katavasta on kalastanut verkoilla 25 vuotta siikaa ja madetta Porin edustan rannikkovesillä, Kokemäenjoen ja Vuorikemian puristuksessa. Se on meillä turhan väheksytty kala ja hinta on liian alhainen. Suurin saalis syksyllä taisi sentään olla 800 kg yhdeltä päivältä. Myös kevämoolauksen saaliit ovat nyt vähentyneet. Katselmuskokous vuosien 197 3-1979 ajalta pidettiin niinikään joulukuussa. Vaikka en ole paljon silakkaa pyytänyt , olen sen verran kuitenkin silmättömiä nähnyt , että tiedän mitä ne ovat
Eikä korvauksissa oteta näitä vahinkoja huomioon .'' 19. Kädet joskus oikein kirvelevät kun vetää pohjaverkkoja ylös. Erään kerran verkot olivat kokematta vai n 15 minuuttia. "k. Pohjave rkoista näkyy, että ruostetta on kolme metriä pohjasta. Sam oi n on hauen !aita, vaikka sitä on istutettu runsaasti p itkin lahtia. Suurimmat näkemäni värilautat ovat olleet ainakin kolme kilometriä läpimitaltaa n . Alunperin tämä alue oli vain 15 verkonmittaa , mutta se on vuosien kuluessa laajentunu t. Pyydysten likaantuminen haittaa kovasti . Kalantulo o n vähentynyt li kaantuneelta alueelta lähes o lemattomiin . Raja o li aivan jyrkkä , aiva n kuin jään raja talvella. Miten ne vaikurtavat kalastajan työhön . Pinnalla vesi on yleensä puhtaampaa kuin pohjalla . Yhdellä alueella o n valkoista maalia (titaa nisakkaa) paksuna kerroksena useiden sarojen m etrien matkalla. Jos verkot joutuvat sinne , ne hapercuvat parilla kolmella kerralla käyttökelvottomiksi. Kalat pakenevat saasteita saanstoon , missä virtaukset ovat suuremmat ja vedet puhtaammat.'' ES: " Vedet ovat muuttuneet paljon minun aika nani, sillä silloin ovat tehtaat tulleet. Vuorikemian haitat alkoivat näkyä noin kymmenen vuotta sitten Kokemäenjoen haittojen lisäksi. toori n lahdesta . Kalojen luurankoja ja muuta sellaista nousee si lloi n tällöin verkkojen mukana. Valkoinen sumppu värjäytyi punaruskeaksi. Tänä talvena olen saanut sie ltä enää kaksi kampelaa. 9 . VERKOT H APRISTUV AT JA LIMO ITTUVAT Miten saasteet nå'kyvå't. Nyt on Turun ja Vaasan saaristoista saatu runsaasti silakkaa, mutta Selkämereltä ei kukaan ole löytänyt. muna lisätienestiä on tullut RKTL:n tutkimusten avustamisesta. 1973: klo 15 tavattiin saastevesiraja 8 m pk Kaijakarista länteen , josta se jatkui länsi-etelä -suuntaan. Kampela on sie ltä tyysti n kadonnut. Yläkuva eräästä tutkimuksesta vuodelta 1974: jätevesi on tappanut ja haionanut sumpussa mereen lasketut kirjolohet. Vasta tuuli nostaa sakan pintaan. eikä väriä saatu pois tavallisin puhdistuskeinoin . Kun ilmat o~at seisovia, pohjaan kertyy paljon ruostetta. Erkki Siöholm kertoo, enei kalastus Porin edustalla enää lyö leiville. Keväällä 1970 nousi troolin mukana Outoorin Kaijakarin linj alta maitoliiman kaltaista massaa. Sakka menee ve rko issa ka lojen kiduksiin , kiduskannet rupeavat paisumaan ja kala tukehtuu. Värilautat aiheuttavat tuntien lisätyön likaamalla verkot. Kala ei mene limoittuneeseen pyydykseen, joten niitä saa o lla jatkuvasti puhdistamassa pulverin kanssa . Vaikka olen joutunut lisäämään kalastustehoa nelinkertaiseksi , eivät saalism äärät o le nousseet läheskään vastaavasti. Sinä aikana hapot olivat keittäneet jopa yhden kuuden kilon turskan . N yt saa o lla tyyt yväinen vii tee n kiloon , kun ennen saattoi saada satakin kiloa. YW: " Päiväkirj assa o n m erki ntä jo niinkin aikaisi n kuin 18. Härkäsimput, kivinilkat ja kilkit ovat kadonneet ja pohjakasvit ovat vä hent yneet.'' SUOMEN LUONTO 1/82 4 1
Reposaaressakin aluksia on vain kesäaikana , muulloin ne ovat pääasiassa Hangoss; ja Maarianhaminassa. Ei se ehtisi tapahtua tämän sukupolven aikana , mutta pitäähän tuleviakin polvia ajatella. Minä en korvausten varaan laske mitään . Se on ollut tärkeä rahan lähde , kalan tulo kun on huonoa kesäaikana. Sillä rahalla tehdään yksi Hangon reissu. Uutta ammattia ei vanhemmiNUORET KALASTAJAT SIIRTYVÄT MUUALLE Miten kä"y Selkä.meren ammattikalastuksen. Kalastus ei ole vain työtä , se on elämäntapa.'' D SUOMEN LUONTO J/ 82 41. YW: "Paikallisia reposaarelaisia troolikalastajia on jäljellä enää neljä. Marras-joulukuussa kaksi troolaria yritti huonolla menestyksellä kalastaa turskaa . Minulle esitettiin 16 000 markan korvausta seitsemältä vuodelta. mät, kun troolaus on Porin edustalla käynyt kannattamattomaksi. Aina tulee uusia ongelmia ... Jotkut sitten väittävät , että vedet ovat kunnossa ja kalantuotanto kasvaa .. Osa kalamiehistä ei saanut mitään , ja monien korvauksista pääsivät vasta perilliset nauttimaan. Sanotaan, että kalastajan pitää olla optimistinen, mutta troolikalastajilla ei juuri huonommin voi enää mennä. Tietenkin paras vaihtoehto olisi, että jätevedet puhdistettaisiin ja saasruminen saataisiin pysähtymään ja kalakannat vähitellen elpymään . Entä" joulukuisessa katselmuskokouksessa ehdotetut. Silakkarysät ovat vielä antaneet kohtuullisia kumsaaliita Porinkin edustalla; viime kevät oli kuitenkin koko Selkämerellä huonoin miesmuistiin ... YW: "Suomenlahdelle tai Pe1 rämerelle siirtyminen pakostakin kiinnostaa, mutta oma alukseni < sopii vain pohjarroolaukseen; sen Yrjö Westerholmin mukaan kalastajille lukonevoima ei riitä näillä alueilla vamt korvaukset ovat täysin riittämä11öharjoitettuun välivesipyyntiin . Ammattimaisia verkkokalastajia on näillä tienoilla ollut kymmeniä, nyt heitä on enää kolme jäljellä. Pelkällä rahalla ei ihmiskuntaa ruokita eikä yhteiskuntaa rakenneta , jos ruoka loppuu merestä.II ES: "Ennakkokorvauksia en ainakaan saanut ja nyt luvattiin kahdeltatoista vuodelta 8 000 mk ja vähän korkoa. . ,,,k .. " ES: "Vuodesta 1974 lähtien olen avustanut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kenttätutkimuksissa. KORVAUSTEN VARAAN EI VOI LASKEA MITÄÄN Olivatko KHO:n vahvistamat korvaukset vuosilta 1961-1972 riittå"vå"t. Joku 6 000-7 000 mk vuodessa kuulostaisi kohtuulliselta. Vaikka saastuttaminen nyt lakkaisi , veisi kuulemma vähintään 30 vuotta ennenkuin pohja tulisi entiselleen. Kalastusmuodon vaihtaminen silakasta lohenpyyntiin tietäisi lisäkustannuksia. 20 Selkämeren silakkakaro alkoi ensiksi tuntua syksyisessä avomeritroolauksessa. Sitä paitsi, mitä siitä tulisi jos kaikki rupeaisivat kalastamaan samaa lajia. Kalamiesten puheisiin ei uskota, vaikka mehän merellä liikumme ja meren tunnemme . Silakkakanta oli aivan nollassa.'' ES: "Rannikkokalastukseen ei ole uusia tulokkaita ollut. Nuoremmat kalastajat, jotka ovat vähitellen hankkineet isompia aluksia , ovat lähteneet Suomenlahdelle ja Ahvenanmerelle. YW: "Minulle määrättiin korvausta 14 000 markkaa eli vähän yli 1 000 markkaa vuodessa: sillä saa 500 1 naftaa ja vähän voiteluöljyä, joilla ajetaan keskikokoisella troolarilla 10 tuntia. Joulukuisen katselmuksen jälkeen kaikki ovat olleet tyytymättömiä, sillä ehdotetut korvaukset eivät ole vastanneet haittoja. '' Miten jatkat tå"scå" eteenpäin. Ammattiani en vaihda , ennen lähden vaikka eläkkeelle. Elohopeastakin tuon tuosta puhutaan ja se tuntuu heti kalojen menekissä. Moni silakkatroolari on siirtynyt lohenkalastukseen. ten pysty edes ajattelemaan. Lohenpyyntiin siirtyminen vaatii niin kovia investointeja , ettei sellaisia lainoja kukaan halua ottaa: silloinhan voisi pudota niin alas, ettei ikinä pääse jaloilleen. Uudessa katselmuksessa on troolareille ehdotettu 8 000 mk/v
Niiden luontoa rikastuttava vaikutus ei siten ole vähäinen . Kirjoittajat jatkavat: '' Näin syntyivät Etelä-Pohjanmaalle tyypilliset savikaivot, savikruuvat eli -prunnit. Rantoien lepät ja pajut sekä rantaja ve-~ sikasvit sopeuttivat ne mainiosti i maisemaan. Vähitellen kuopat täyttyivät vedellä ja saivat elämää. Joskus syönti oli niin valtaisaa , että koko onkimisen nautinnollinen rauha oli tipotiessään . Usein kuopilta tapaa sorsapoikueita , jotka varmasti ovat nähneet päivänvalon jossakin lähistöllä, puun tai pensaan oksien suojassa. POHJANMAAN SA VIKUOPIST A kertoivat Vesa Luhta ja Pertti Sevola Suomen Luonnossa 3/ 1977 . Ne ovat sammakoi den ja ruutanoiden turvapaikkoja ja yksipuolista peltomaisemaa elähdyttäviä kasvikeitaita. Tasaisilla savija suomailla, jollaisia erityisesti löytyy LounaisSuomesta ja Pohjanmaalta , voi yhdessä kunnassakin laskea kymmenittäin savikuoppia. Kevättalvella muutamat isommat kuopat saivat luovuttaa osan 21. Ne kehittyivät luontoa rikastuttaviksi pieniksi keitaiksi. Pyörittiin naama vihreänä " hulluhevosen kelkassa'' tai alkutalven lumettomilla jäillä kehiteltiin luistelutaitoa olemattomasta vähän paremmaksi . Vuosisadan alkuvuosikymmenien innokas suopeltojen saveaminen synnytti metsänreunoihin tai suorastaan pelloille lukemattomasti erikokoisia kuoppia , jotka lähes kaikki aikaa myöten täyttyivät vedellä . Niistä tuli mukava maisemallinen ja ekologinen lisä varsinkin vähävetisillä alueilla. Niitä on lähes jokaisen pellon laidassa, ja ne muodostavat nykyisin muutamista metreistä useisiin kymmeniin metreihin leveitä kaivantoia , jotka rikastuttavat tuntuvasti lakeuksien peltomaiden ja jokivarsien luontoa. Elokuun 20 . SUOME LUONTO J/ 82 4 1. päivän jälkeen kuului sorsapyssyjen motkahduksia kuoppien tuntumasta, ja havisevat sorsaparvet kiertelivät autereisia metsänreunoja miehittämätöntä kuoppaa etsien . Osa niistä tulee häviämään Kyrönjoen yläosan tulvasuojelutöiden yhteydessä. Talvi tuotti omat touhunsa. Ajan mittaan ne ovat osittain kasvaneet umpeen muodostaen suojapaikkoja pesiville kahlaajaja vesilinnuille. Rantojen ja veden laadun puolesta parhaissa puljuissa "mukulat " pitivät uimapaikkojaan, mattoja pestiin ja karja kävi juomassa omalla luiskallaan. Mainio esimerkki tästä ovat savikuopat, jotka syntyivät kun savea kaivettiin suopelloille maanparannusaineeksi. Savikuopista kirjoittaa Turun läänin Kosken pitäjässä maata viljelevä Jaakko Heinonen. Esimerkiksi Pohjanmaan kytöpeltojen viljelijät olivat keksineet, että "rapa kun on sellaasta faaria, jotta se syöö savia, ja siitä kasuaa ruokamultaa, joka kasuattaa hyvästi ruista ja kauraa", kuten Samuli Paulaharju kirjoittaa. Jäljistä päätellen myös piisameita asuuu yllättävän pienissäkin rapakoissa . Nämä kulttuurimuodostumat ovat oma erityinen suojelua tarvitseva ryhmä. '' KOTIPIT ÄJÄNI SA VIKUOP A T saivat olla aika rauhassa tuonne 1960-luvun puolelle asti . Jaakko Heinonen Savikuopat • • • som1a p1enves1ä Ei ihminen luontoon puuttuessaan aina pahaa tee. Samuli Paulaharjun kirjan Rintakyliltä ja larvamailta tietoihin viitaten he kirjoittavat , että Pohjanmaalla savea kaivettiin kytömaiden pohjalta ja nevojen laiteilta ja vedätettiin kevättalvella pelloille satoja kuormia päivässä viikkotolkulla . ,•,k. Sopivan laupiaalla säällä käytiin ruutanoita onkimassa . Paljon niitä on esimerkiksi Ilmajoen Seinäjoen peltoalueella Murron lakialla. Monet muut ovat hävinneet salaojitusten takia tai niitä on käytetty kaatopaikkoina tat täytetty joutomaalla
Temualpi kukkii . 22 Ukonkorennon toukka on noussut vedestä ja muu11uu ilmojen siivekkääksi pedoksi. Savikuoppia reunustavat pajupensaat eivät ole h yöd y11ömiä rikkakasveja vaan tärkeitä pöly11äjähyönteis1en keväisiä ravintokasveja. SUOMEN LUONTO .\ 1~2 4 1 vsk
Vesitatar koho11aa kukintonsa vedenpinnan yläpuolelle . 23. Vehkan punaiset hedelmys1ö1 samoin kuin koko kasvi ovat myrkyllisiä . SUOMEN LUONTO \/ R2 4 1 "k Vesitähden la1valehde1 kelluvat tiheänä 1äh1imäisenä ruusukkeena
Pajukot ovat mitä luonnollisinta puustoa savikuoppien reunoilla ja siellä niitä tulisi vaalia, jotta noista pienvesistä olisi mahdollisimman suurta hyötyä luonnolle ja ihmisille . takakansi_ UOMEN LUONTO J/82 41. Ne on tehty tappamaan tai kiduttamaan elollisia , toisia enemmän, toisia vähemmän . Sopivan , mutta ei liian vallanhimoisen vesikasvin istuttaminen kuoppaan varmasti edistäisi sorsien viihtymistä. Viime kesänä kiertelin lukuisilla savikuopilla, mutta yhtään sorsaa en tavannut . 6. Veden laatu paranisi jo sillä, kun vettä olisi enemmän ja ravinteisia peltovesiä ei pääsisi altaaseen . Moisten rapakkojen liepeille en minäkään olisi perhettä perustanut. Nykyään savikuopille ei ole mikään vierasta , niiden pohjassa makaa koko ihmiselämän kaari. SA VIKUOPISSA IHMISELÄMÄN KOKO KAARI Kehityksen huonoja puolien ei uskoisi savikuoppiin vaikuttavan, mutta kuinkas onkaan käynyt. KUOPAT KUNTOON On vaikea käsittää , miksi metsästäjät ja heidän paikallisjärjestönsä eivät ole mitenkään yrittäneet elvyttaa savikuoppia. Jolleivat pölyttäjähyönteiset keväällä aikaisin saa ravintoa kukkivista pajukoista, ihmisen on turha toivoa komeita marjaja öljykasvisatoia . Kaatopaikkoina käytetyt kuopat ovat usein siinä kunnossa , että niille ei voi tehdä juuri mitään. He eivät alkuunkaan näytä ymmärtävän mitä aineita käsittelevät' Vaikka torjunta-ainesanaa on yritetty kovasti korostaa , niin myrkkyjä ne ovat. PA}UAKIN TARVITAAN Vain harvat ihmiset , jotka voivat vaikuttaa maaseutumaisemiemme ilmeeseen, tuntuvat käsittävän, että pajupensaitakin tarvitaan luonnossa. Ei ole ollenkaan hyvä liiaksi siistiä ojanreunoja ja muita pienvyöhykkeitä pajukoista . Järkevästi ajatellen jo pilattuihin savikuoppiin voitaisiin yhä edelleenkin kätkeä kaikkea myrkytöntä ja kierrätykseen kelpaamatonta romua (ei siis lasia , paperia, muovia ja rautaa) , kunnes koko hauta sopivasti voitaisiin pemää. Veden laatu on monessa tapauksessa niin kuvottava, että siellä kuolee sellainenkin ihmekala kuin ruutana, joka ei elämältä paljon vaadi . Jollei kuoppia ole täytetty romulla, ne on usein peltoja tai metsiä ojitettaessa laskettu lähes kuiviksi , saastuneiksi montuiksi joiden rantamaa vierastaa nii~ sorsa kuin ihminenkin. Tarvittaessa olisi hyvä iättaa jonkinlainen ylijuoksutuskanava, jotta kevätvedet eivät nousisi pelloille tai metsään. Savea aje11iin turv~pohjaisille pelloille suuria määriä maanparannusaineeksi. Kippi pystyyn reunalla, ja sinne mulahtavat romut , muovit, lasit ja autot. Ei romuongelma juuri siitä parane , että roinaa siirrellään paikasta paikkaan . vsk.. Näihin päiviin asti lisääntynyt peltojen ja metsien lannoitus sekä tehokas ojitus kuormittavat savikuoppia ainakin yhtä pahasti kuin muita vesistöjä . Kaikkein puistattavinta kuitenkin on , kun sopivasti pellon reunoissa s1Ja1tsevissa savikuopissa kelluu ja lojuu toriunta-ainepakkauksia ja lannoitesäkkejä. Ojia kaivettaessa tyhjiksi lasketut kuopat voitaisiin monessa tapauksessa varsin vähällä vaivalla kunnostaa sulkemalla veden kulku uudelleen vaikka erämiesten ja luontoihmisten yhteisillä talkoilla. Kuopathan voisivat vahvistaa seudun sinisorsakantaa näillä vähävetisillä alueilla. Varsinkin välinpitämätön tyhjien juolavehnäja muiden rikkakasvimyrkkypakkausten veteen heittämmen osoittaa, että monille ko24 toisen maamme viljelijöille ei ollenkaan pitäisi antaa moisia aineita. Ks. Silloin on joku päämäärä johon uhrata voimia, aikaa ja rahaakin. jäisestä kylmäenergiastaan kesäiseen maidonjäähdytykseen. På"ivåpalkka luonnon hyväksi 5. Elämisen taso ei sitten olekaan uhrilistalla. Huomattiin, että veden täyttämät kuopat ovat erinomaisia kaatopaikkoja. Samalla kuopat voitaisiin puhdistaa. SA VIKUOPPIEN SUOJELUSSA niin kuin muussakin luonnonhoidossa on pakko käsittää eräs perusasia: Kaikkea ei voida pitää muuttumattomana, mutta on päätettävä , mitä yritetään säilyttää ja millaisena. Savikuormaa kaadetaan Kurikan Luovankylässä Oppaan pellolle kevä11alvella 1941. Kuopat omin silmin nähneenä en kyllä sorsia syytä
4H-nuoret keräävät monenlaisia kasveja, ja kullakin lajilla on omat laatuvaatimuksensa. Luonnonvaraisten lääkekasvien käyttö on Neuvostoliitossa paljon turvallisempaa kuin Suomessa, sillä siellä lääkärit määräävät luonnonlääkkeitä potilailleen ja valvovat annostusta . Kuivatuille yrteille , esimerkiksi mustikanlehdille , löytyisi markkinoita , mutta hintamme ovat aivan liian korkeita . gezhan koulujen oppilaat luovuttivat apteekkeihin 400 kiloa puolukanlehtiä ja lähes 100 kiloa koivun pakurikääpää . Mesiangervonja koivunlehti ovat luonnon teeaineita , joista valmistettuja juomia ei ole syytä juoda pitkinä kuureina. Ammattikasvatushallituksen metsäopetuksen osasto vastaa Suomessa kaupallisten sienmeu25. Niin lännestä kuin idästäkin kantautuu tietoja villivihannesten korkeista vitamiinipitoisuuksista, luonnonyrttien terveellisyydestä ja ennen kaikkea kasvavasta kiinnostuksesta niiden hyväksikäyttöön. Kanervanja siankärsämönkukka ovat tuttuja keräilytuotteita, nokkonen ja koivunlehti samoin. Ruotsissa lehdistö on jakanut villivihannesneuvontaa jo monia vuosia. Neuvostoliitossa on varsinkin luonnonvaraisten lääkekasvien keräily ja käyttö jokapäiväistä. 4H-nuorten keräämien tuotteiden etuna on kotimaisuus , puhtaan luontomme anti ja ihmeellisen, valoisan kesämme kasveille antama runsas aromi Ja v1tam1101pitoisuus. Joskus hän kenties taittaa pari nokkosenversoa ja muutaman voikukanlehden salaattiinsa ja keittää nuotiojuomansa kanervankukista. Surullista , jos öljylöytöjen tuoma elintason nousu vieroittaa norjalaiset perinteisestä luonnontuotteiden hyväksikäytöstä . Tällaiset teejuomat ovat paikallaan vasta , kun on aika lääkitä itseään. Uusia, luonnonvaraisia ravintokasveja käsitteleviä kirjoja tulvii markkinoille. KERÄILYÄ JÄRJESTETÄÄN JO SUOMESSAKIN Suomessa 4H-järjestö aloitti ensimmäisenä luonnonvaraisten ravintoja lääkekasvien keruun ja käytön neuvonnan 1970-luvun lopulla. Koululaiset osallistuvat keräilyyn , ja tuloksista tiedoteraan lehdistölle. Mesiangervosta voikin ounastella uutta lääkinnällistä keräilytuotetta , sillä niin runsaasti on tietoja tämän yleisen kasvin lääkitsevistä ominaisuuksista. Tulisipa valtio apuun keruutyötä tukemaan! Niin tehdään Itä-Euroopan maissa , ja tuetaanhan Suomessakin voin , lihan ja kananmunien vientiä. Norjassa luonnonvaraisten ravintoja lääkekasvien käytöllä on vuosisataiset perinteet; Norjan Telemarkissa viljeltiin vielä 200 vuotta sitten kehruukasvina nokkosta, vanhaa kuirukasvia. Kenties silloin pystyisimme kilpailemaan Keski-Euroopan markkinoilla , jotka nykyisin lienevät pääosin itäeurooppalaisten hallussa. 4H-neuvojat ovat tärkeässä asemassa luonnonvaraisten kasvien keruuta järjestettäessä, sillä pääasiassa 4H-nuoret vastaavat kotimaisten ymiemme kulkeutumisesta apteekkien ja luontaistuotekauppojen hyllyille. Aivan viime vuosina on jälleen herätetty kiinnostusta metsänviljaan ja sen hyväksikäyttöön. Nuoret keräävät kasvinsa noudattaen tarkkoja ohjeita. On aivan luonnollista ja yleistä , että perheenisä kokoaa lauantaina väkensä autoon , ja pyhämatka vuorille tai laaksoihin alkaa. Toissa syksynä itäkarjalaisen SesuoMEN LUONTO J/ 82 41. Kihokki viedään tuoreena, ja se poimitaan kokonaisena kukkien ollessa nupuillaan. Viime kesänä on eräälle lääketehtaalle kuivattu mesiangervoa. Norjassa on luonnonvaraisten kasvien käytön neuvonta yhdistetty sienineuvontaan. Norjalaiset eivät ole päästäneet suhdettaan luontoon katkeamaan. Kasvien tulee muun muassa olla terveitä ja puhtaita , ja autoteille täytyy etäisyyttä kertyä 500 m. Hän patikoi, hiihtää, pyöräilee, tehtailee, onkii sekä noukkii marjoja ja sieniä. " k. Villivihannesten ja luontoteeaineiden käyttö on tosin vielä vähäistä. Myös apteekinjohtajilla on suun vastuu tällaisia lääkkeitä myydessään. Kihokkia, josta ennenvanhaan valmistettiin muun muassa hinkuyskärohtoa , lennätetään Sveitsiin. Kuluttajien asiaksi jää valikoida ulkomaisten tuotteiden joukosta kotimaiset kuivatut yrtit. Sienivalistuksessa Suomi näyttää tietä ruotsalaisille . Suomalaisilla luonnonvaraisilla kasveilla olisi menekkiä myös ulkomailla. Ulla Lehtonen Kevein eväin luontoon Jokamies tuntee luonnon yleiskäyttöoikeutensa. Vasta viime kesänä Ruotsissa koulutettiin ensimmäiset kaupalliset sienineuvojat , ja koulutus tapahtui suurelra osin suomalaisen mallin mukaan
joista kuvassa karjalanruusu . Nyt suositaan apilankukkia varsinkin kukkaisceesekoituksissa . kercoi Elias Lönnrot. kuin kaikkienkin apilascen kukista ". 26 SUOMEN LUONTO \ / 82 41 "k. kuvassa lisäksi kelcaja alsikeapilaa . Suomessa niitä kasvaa puolentusina lajia. punainen parantaa " ... Eniten vicamiinia käckee kiulukkaansa tuttu kurttulehtiruusu, jota saisikin istuttaa joka pihaan. .:l Villiruusujemme kiulukat , teriöt ja lehdet olkoot pyhäiscen juomiemme maunancajia ja vain pyhäisten , koska villiruusuja on melko vähän . Nyrkkisääntönä on "valkoinen vahvistaa. " Kukista , kuivatuisca ja jauhetuista, caidetaan kacovuosina valmistaa leivänainetta . ja nuorec lehdec kelpuutecaan myös salaatteihin ja leivoncaan
SUOMEN LUONTO JI H2-l 1 "' 27. Parhaimmillaan se on alkukesästä versojen vartuttua 1020 -senttisiksi. jolloin lehdet ovat vaaleita ja kurttuisia ja versot peh meitä niitä käytetään pinaatin tapaan ja kuivauuina mausteeksi. Valkoja punapeipin (kuvassa) nuoria versoia ja lehtiä käytetään nokkosen tapaan . Teeaineksiksi lehdet poimitaan mielellään ennen kukkimista. helppo kerätä ja käyttää sekä vihanneskasveista terveellisimpiä. Useissa maissa nokkonen on suosittua kauppatavaraa ja sitä kui vataan talveksi. Nokkonen on tärkeimpiä luonnonvaraisia ravintokasvejamme: se on yleinen . hyvänmakuinen . jois,a on runsaasti ( -vitamiinia. Retkitoverinsa voi yllättää latomalla leivän päälle nuoria horsman versoja ja -leht iä . Vuohenputki on maukkainta alkukesästä. mutta uutta satoa voi kerätä pitkin kesää
Tarkkaa lukua ei ciedetä, koska kyläkerhoissa kerätään talkoil la. 2. Luonnonkasvit ovat puhtaita, si llä niissä ei ole lannoiteeikä kasvinsuojeluainejäämiä. Vähän pomitaan myös musti kan, puolukan-, vadelmanja voikukanlehciä Ja katajanmarjoja . 4. Työtä ohjaavat 4H-neuvojac ja -konsulencit , joita on vuodesta 1978 lähtien ku rssitettu noin 60 vuosittain . Mo ni villivihannes on ravintoarvoltaan viljeltyä parempi . Ne sopiva t raa koi na salaaneihin , voileiville, tuorejuustoi hin ja keinoihin . Näi n totut m akuihin helpom min , ja kokeilu on m yös turvallista. Huuhdo kasvit huolellisesti useassa vedessä ennen käyttöä, jotta roskat, h yö nteiset ja pöly lähtevät pois. Kaikki kuivataan . ONNELLINEN JOKAMIES Luonnossa liikkuva jokamies on kadehdit tavassa asemassa. Koivunlehdet, voikukka ja jauhosavikka sisältävät erinäin paljon (-vitamiinia. Neuvojia on koulutettu kaikkiaan noin 1 500 , ja heistä neuvo ntatyöhön halukkaita on tällä hetkellä tuhatkunta. 3. Jätä keräämättä liikenteestä riippuen 200-500 m valtateiden ja noin 50 m pikkuteiden reunoja. Monissa kasveissa on parantavia aineita. Totuttele uusien kasvien m akuun sekoittam alla niitä pieniä määriä muiden salaattija ruoka-aineiden joukkoon . SUOMEN LUONTO .\ 182 -11. Älä kerää m yrk ytetyiltä alueilta äläkä tehtaiden läheisyydestä. Viime vuon na on tehcy pari sataa keräilysopimusra. Viime syksyyn mennessä on satakun ta kaupallista sienineuvojaa saanut koulutusta täl tä alueelta. Poimi vain sellaisia syötäväksi tai teeaineeksi tarkoitettuja kasveja, jotka todella tunnet ja tiedät m yrk yttömiksi. kertoo Lasse Niittymaa 4H-liitosca. Luonnonkasvit kasvavat neirseellisessä m aaperässä ja ottavat sieltä runsaasti kivennäisja hivenaineita . KERÄ TESSÄ MU ISTETTAVA Patikoitsij at Ja polkupyöräilijät karsivat eväsrepustaan turhan muonan. Villivihannekset tarjoavat ret28 r Peltokanan: : _ _ / keilijälle ilmaista ja terveellistä ravinnonlisää. Nokkonen on erinom ainen esimerkki luonnonkasvin mineraalirikkaudesta. Sääntöjä on silti noudatettava: 1. Kun kuivaat kasvien lehtiä talveksi, poimi niitä silloin , kun lehdet ovat juuri kasvaneet täytee n kokoonsa mutta ovat silti vielä nuona. Eniten kerätään koivu nlehteä (1 98 1 lähes 3 000 kg kuivattuna) , siteen nokkosta , kanervankukkaa ja siankärsämöä. Kerää kasveja ennen kukintaa , silloin ne ovat ravintoaineita tulvillaa n. Raakaravintona niiden vitaaliaineet eli elinvoimaa tuottavat aineet koituvat parhaiten elimistömme h yväksi. s Kumina vojien koulutuksesta. Tämän lisäksi on kesästä 1979 läh tien koulutettu yhteensä 80 neuvojaa. Kesällä 1980 yhd istettiin sienineuvopen koulutukseen m yös luonnonvaraisten h yötykasvien keruun ja käytön neuvonta. ja viime aikoina myös suurec kaupan keskusliikkeet ovat olleet kiinnostuneita. Luontoteeaineiksi soveltuvat kasvien lehdet ovat usein erittäin C-vitamiinipi toisia , h yvä nm 1kuisia ja helposti saatavilla. Ruotsiin ja muuallekin ulkomaille tuotteitamme on kyselty, mutta lähdemme siitä että kotimaan kysymä on ensin cyyd ytenävä . Tuotantolu vut ovat kaksinkertaistun eet vuosittain. Hänellä on kiinnostusta, silmää ja aikaa tarkkailla ympä ristöään ja sen kasvistoa . Vältä au toteiden varsia . Poimi ymisi puhtailta paikoilta. Luonnosta löytyy keittoaineita , leivä npäällystystä, salaattia ja juomia. Vältä m yös metsiä , joita on lannoitettu, sillä keinotekoisten typpilannoitteiden käyttö lisää nitraattien määrää kasveissa . jotka keskinyväc lähi nnä pienim uotoiseen kotitarvekäyttöön. Poimi kuivalla , aurinkoisella säällä , mikäli mahdollista. ,-k. Lukemattomien luo nnonkasvien juuria , versoja, lehtiä , kukkia ja siemeniä voidaan käyttää ravinnoksi vihannesten tapaan . Miksi' Maaseudun nuorten 4H-liitto on vuodesta 1978 lähtien paitsi vi ljell yt biologisesti myös keränn yc luonnonkasveja. Tuoneet vä li tetään luontaisalan tukk u liikkeille. Keräi ly kuten viljelykin on sopimuspohjaista. Suomalaisia puhtaita luonnon hyötykasveja kysellään ulkomaillekin , mucca keräi ly peittää arviolta vasta viidenneksen kotimaan tarpeesta. Hän tuntee kasveja , muitakin kuin nokkosen ja voi kukan. Kun kokeilet uutta kasvia , maistele pieniä määriä , varsinkin jos kärsit allergisista vaivoista . Mieto luontotee maistuu janoja seurustelujuomana. Miksi naapurin ruoho on vihreämpää. joten keräilijöitä on useita satoj a. Ellei tunne , hänen on helppo oppia; onhan luonto osa hänen elinympäristöään . Poimi kukkia sitä mukaa, kun ne avautuvat
Ammattikasvatushallitus on parina kesänä kouluttanut sienineuvojiaa n ymija rohdoskasvikursseilla. LUONNON HYÖTYKASVIEN TUTKIMUS VÄHÄISTÄ Varsinaisia ympäristömyrkk yrurkimuksia luonnon hyötykasveisra on tehty vähän, kertoo tutkija Taina Kuusi VTT:sta. Suomesta puhtailta paikoilta kerätyistä sienistä löytyi vain Mersien ja pelrojen yrrir, puiden, pensaiden ja marjakasvien lehder virkisrävär luonroreenä janoisra rerkeilijää. Mikä on arviolta kotimaiseen luonnon hyötykasvien osuus koko kaupasta. Kasvien ainesisältö riippuu aina hyvin monista tekijöistä. Neljä viiden nestä luontaistuotteista tuodaan ulkomailta. Sienten raskasmerallitutkimus puhuu kuitenkin suomalaisten luonnontuotteiden puolesta: Suomalaisten sienten lyijyraso oli selvästi alempi kuin keskieurooppalaisten. Vaihrele aineira luonroreesekoiruksissasi. Kun jalkopää kukkii kananKerääjä saa palkakseen 10-2 5 mk / kilo kuivatusta tuotteesta , jostain vai keasti kerättäväsrä jopa 100 mk / kilo. Kotimaisissa kasveissa on ulkomaisia vähemmän ympäristömyrkkyjä : Valtion teknillinen tutkimuskesk us on rode nnur näytteet ensiluokkaisiksi. oksaalihappo) aineita. Aiemmin on tutkittu mm . VTT on pari vuotta tutkinut seitsemän keräil ykasvi n (koivu, mustikka , nokkonen, saviheinä, suolaheinä, vuohenpurki ja kumina) lehtien sisältämiä hyödyllisiä (mm . Myös Hyötykasv iyhdisryksellä on useita kurssej a, joiden osallistujat keräävät luonnonkasveja omiksi tarpeikseen tai jollekin firm alle. Hyvä laatu on suomalaisten tuotteiden etu , ja se tulee painottumaan vielä enemmän , kun uusimmat tutkimukset valmistuvat. Keski -Euroopan korkean elintason maissa ei harrasteta paljonkaa n keräil yä ja roisaalra ympäristö tiedetään niin likaiseksi, ettei sitä halutakaan tehdä . Kanankaalia kelpaa silpura paksuksi kerrokseksi voileivälle, aamupiimän pirisreeksi ja salaarin joukkoon . Erelä-Suomessa jo huhri-roukokuun vaihreessa paljasruvar lumen alra kanankaalin lehriruusukkeer. Pari luontaistuorealan liikettä ottaa suoraan vastaan luonnon hyötykasveja , ja jonkin verran niitä ostaa sopimusten pohjalta myös normaa li elintarviketeollisuus. SUOMALAISET KILPAILEVAT LA ADULLA Provira Oy on luontaistuorealan kauppojen perustama tutkimus-, tiedotusJa koulutuskeskus. Esimerkiksi Lämi-Saksasta saamme koivunlehteä noin puolet halve mmalla kuin Suomesta. Hakeudu riedonlähreille 1 Luonnonkasvejakin rurkiraan ja uurra rieroa kerryy . 6. Kaupan olevista luonnon hyötykasveistakin varm aa n yli 70 % on peräisin ulkomailta. eri lajien (esim. Osin erot johtuvat ympäristöstä , osin sienten ominaisuuksista. Tavaran vastaanottaja ja viranomaiset tekevät tuotteista pistokokeita . Vertailuja ulkomaiden kanssa vaikeuttaa sekin , että Suomessa on vaikea saada selville, mistä ulkomaika tuodut kasvit ovat lähtöisin . Vastaavia eroja ei löydetty kadmiumin ja elohopean kohdalla. Sinne ostetaan kasveja muista maista, pakataa n ja myydään eteenpäin . C-vitamiini) ja haitallisia (mm. Auli Kilpeliiinen 29. Kun valmisrar ruokia luonnonvaraisisra kasveisra , ree vain niin pieniä annoksia, errä ne kuluvar yhdellä arerialla. 5. Luonnonkasvir ovar kuren sienerkin: vanhoihin rieroihin ei ole aina luorramisra1 PARI VIHJETTÄ Suomineiro on pirkänhuiskea ryrrö. D kymmenesosa siitä lyij ymäärästä, joka oli länsisaksalaisissa vastaavissa sienissä. Suurin osa Länsi-Saksan koivunlehdestä on peräisin Neuvostoliitosta, joka toimittaa sen isoina erinä kolhooseilta . Villiruusujemme kiulukar, reriör ja lehder olkoor pyhäisren juomiemme maunanrajina. Naveta n läheltä myyntiin kerätyistä nokkosista löytyi jopa kolibakreereita. Kiellettyjä ai neita ei kerholaisten tuotteista ole löytynyt. välillä . Luonnonkasveja on yleensä ottaen tutkittu tältä kannalta hyvin vähän. Tarkempi analyysi selvittää eroja kotimaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä ja tarjoaa mielenkiintoisia jarkoturkimuskohreira, Taina Kuusi lupaa . Kasveja ei saa kerätä alle 500 metrin päässä valrariesrä rai saastuttavasta teollisuuslaitoksesta eikä tietystikään vesakkomyrkyrystai lentolannoitusalueilta. SUOMEN LUONTO 31 82 41. Samaan rapaan käyrerräväksi sopivar pirkin kevärrä ja kesää vamuvar nokkoser , peipir, valvarir , savikar , malrsar , vuohenpurki , voikukka ja poimulehri koivun hiirenkorvisra puhumanakaan . Ketkä muut kuin 4H-nuoret keräävät luonnon hyötykasveja Suomessa, Provitan toimitusjohtaja Seppo Seljavaara. Välrä lääkinnälliseen kasvien pirkäaikaisra päivirräisrä käyrröä. hieskoivun ja rauduskoivun), kuivattujen ja tuoreiden, reeksi keitettyjen ja kokonaan pureksirrujen jne. 7. Joissakin tapauksissa luonnonvaraisissa hyöty kasveissa on paljon arvokkaita aineksia, joissakin ei. 12 grammassa kanankaalin lehriä on saman verran C-viramiinia kuin 100 grammassa lehrisalaarria. ,-k kaalia , nokkosta ja voikukkaa , kamaa neiro vielä kurreillaan lumivaippaa. Nyt on meneillään kumin ansiementutkimus, jossa luonnonvaraisista kotimaisista kuminoista on löydetty enemmän arvokkaita aromiölj yjä kuin Suomessa viljellyistä tai ulkomaisista. Kiinalaisen ylimyksen ravoin voi mersälähreen löyräjä naurria vihreää reerään luonnon rasapainon ja rauhan räyrrämin mielin . Joitai n ulkomaisia eriä on pysäytetty tulliin , koska niissä on ollut liikaa vieraita aineita. Emme ole varmoja , onko tämä pysyvä ominaisuus ja kannattaisiko luonnon varaisia kantoja siis ottaa viljelyyn . Pihlajan, koi vunja varunlehdisrä haudurerru aamujuoma, mansikanrai musrikanlehdisrä ja pelrokomeesra keiretry päiväree ja kanervalle , kamomillalle ja apilankukille ruoksuva ilrajuoma kevenrävär kulkijan vaellusra. mustaherukan marj ojen vitamiinipiroisuutta, ja silloin ilmeni että pohjoisen marj oissa oli yleensä enemmän C-vitamiinia kuin etelässä kasvaneissa. Laatuerot ovat huomattavia mm . Koko luontaisruorealan liikevaih to tukkuja vähittäishintoineen ylittää jo miljardi markkaa vuodessa. Kotimainen tuotanto on tähän asti ollut vähäistä ja ulkomainen tarjonta voimakasta ja hinnat halvemmat
"k .. Pojat saivat metsästä sulat. 30 Apteekista. :X~ Toinen repi sulkakynän kudosta, sanoi ottavansa te1pm pois. kesää (S uo men Luo nno nsuojelun Tuki Oy) , Tuli to inenkin kevät (Suo men Luo nno nsuojelun Tuki Oy) , Lämpöä harako ille (W + G) . ·· \;liLiJ\¼'l' \: +i Tänään voit tarvita Durolia. Kirsikanmakuinen Durol. Markku Tan t1u : Kevättä . Metsäretkellä viidenvanha poika: Sammakot on vedestä kotoisin. Kato isä, sudenkorento liitää! Toi on semmonen malli . . . ves1m1ttare1ta ahven parvi aurinko veden hiomia rankoja västäräkki ulpukanlehdellä mätä verkonpaula. Kahlasin pienen lahden kuin lapsena: miljoona kalanpoikaa valkeitä kiviä mustaa levää (sammalta?) yksinäinen ahven hauenpoikia kuplia leppäkenun kaislapursi kunnon hauki korencoja tiiran syöksy aivan eteen . DUl'VIEX Indikaatiot: Ylirasitus, raskausja imetysaika, toipumistilat jne. Suurenmoista kuin lapsena. Toinen hiveli höyryä , sanoi nailoniksi . Sanoivat makeiksi. SUO MEN LUONTO 3/ 82 4 1. . Se sisältää maksaa, rautaa ja vitamiineja. Vesi on niiden kotimaa
KAUPAN MAITOA Teollisen murroksen myötä suora yhteys luontoon heikkeni. Mu11a vaikka lapsi on tiedonhankinnassaan vireä ja oma-aloi11einen , aikuisella on kuitenkin vankka sija hänen kasvamisessaan. ''JÄRVI ELÄÄ, KOSKA SE KASVAA SATEELLA'' Lapselle on ominaista että hän oppii toimimalla, konkreettisten kokemusten ja elämänkulun kautta. .. . ... Monipuolisten kokemusten kautta käsitteet laajenevat , rikastuvat ja tulevat eläviksi . Lapsen tiedollinen , toiminnallinen ja elämyksellinen suhde luontoon on paljolti oppimisen tulosta , johon vanhemmat ja muut läheiset ihmiset ratkaisevasti vaikuttavat. Lasten luontokuvaa tutkiessani tapasin viisija seitsemänvuotia1den lasten vanhempia jotka olivat hämmästyneitä kuullessaan lastensa käsityksiä luonnosta asioista, jotka heille itselleen olivat olleet tuttuja lapsuudesta saakka. Lapsi näki mistä häsuoMEN LUON TO .\182-1 1 " k. Ruoka ja tarvekalut ovat nyt lasten mielestä peräisin kaupoista ja tehtaista. Lapi Lapsi oppii ympäristöstään retkien ja muun elämänkulun kau11a. 31. LEHMÄN MAITOA VAI. Vastuuseen kuuluu elinkelpoisen elinympäristön turvaaminen, elämästä ja sen edellytyksistä huolehtiminen, tätä painottaa erityisesti ympäristökasvatus . Ympäristökasvatuksen tavoitteena on saada lapset toimimaan viisaasti tilanteissa, joissa on kysymys ympäristöstä. Alle kouluikäisen lapsen kasvatus on kuitenkin kokonaisuus, jossa ympäristökasvatustakaan ei voida erottaa omaksi lohkokseen, vaikka tässä artikkelissa joudutaankin näin tekemään . Lapsi näki omassa ympäristössään kasveja ja eläimiä, ihmiset keräsivät luonnon tuotteita taloutensa jatkeeksi ja hoitivat puurarhapalstojaan. j Keskeisintä ympäristökasvatuksessa on ihmisen suhde luontoon: miten ihminen käytännössä toimii ympäristössään. Hän tutustuu ympäristöönsä erilaisissa käytännön puuhissa ja askareissa. . Leena Aho Liisa Ihmemaassa Miten lapsi oppii ympäristöstään Ympäristökasvatusta, kansainvälisyyskasvatusta, rauhankasvatusta, aseistariisuntakasvatusta, perhekasvatusta, sukupuolikasvatusta joukko sisällöltään eri tavoin painottuvia koulukasvatuksen aihepiirejä, joissa perimmältään on kysymys samasta asiasta: lapsen ja nuoren kasvamisesta ja kasvattamisesta vastuulliseen elämään. Virallinenkin kasvatus on tiedostanut tämän vieraantumisen : viime vuosikymmenen lopulla il mestyneet kannanotot painottavat m yös alle kouluikäisten lasten luontokasvatusta . Tähän kasvaminen alkaa jo ennen kouluikää. Uusien kokemusten ja tietojen myötä hänen suhteensa luontoon muu11uu jatkuvasti. Lapsi elää nyt hyvin erilaisessa ympäristössä kuin hänen vanhempansa samanikäisinä neljä-viisikymmentäluvulla . Siihen vaikuttavat ihmisen arvot, tiedot ja taidot ratkaista ympäristöongelmia, sekä osallistuminen ympäristöasioiden päätöksentekoon . Lapsi oppi tuntemaan luonnon ihmisen elämän edellytyksenä, vaikkei sitä hänelle tietoisesti opetettukaan . Tuolloin elämä taajamissakin oli tiiviissä yhteydessä luontoon. Aluksi lapsi mat kii ja jäljittelee niitä ajattelun ja käyttäytymisen malleja, joita hänen ympärillään on. nen ruokansa oli peräisin, miten saatiin raaka-aineet ja miten niistä valmistettiin tarve-esineitä. Raaka-aineet hankittiin vielä ihmisvoimin
LAPSEN ARVOILLE RAKENTUVAT AIKUISEN ARVOT Lapsi näkee itsensä kaltaisia piirteitä muissa eliöissä ja elottomassa luonnossa . Maaseudun lapselle taas pelto on tuttu. Aho. Ainakin pohjoiskarjalainen lapsi tuntee tavallisimmat talvilinnut , talitiaisen ja punatulkun, yhtä hyvin kuin pari vuotta koulua käynyt. 1980: Ympäristöö n pe reht ymin en luonnon osalta alle kouluikäisten lasten kasvatuksessa. Selitykset heijastavat johdonmukaisesti lapsen omia kokemuksia, vaikkakaan eivät aina vastaa todellisuutta . Lapsi saattaa selittää, että pilviä on taivaalla silloin, kun sataa , ja että sade on vettä. Uusi kokemus ja tieto jäsentää ja muuttaa jatkuvasti lapsen kuvaa ympäristöstä. Tämä siksi, että hänen mielestään kaikki elävä kasvaa. Tai lapsi selittää, että järvi elää, koska se kasvaa sateella. Elleivät lapset tunne kasvin tai eläimen oikeaa nimeä , he tietävät ainakin sen nimen, jota äiti , isä , mummi tai naapurin setä käyttää. Joe nsuun korkea koul un jul kaisuja, sarja A , no 12. Hän ajattelee eläviksi ja tunteviksi paitsi kasvit ja eläimet myös taivaankappaleet ja kulkuneuvot , koska niillä on lapsen mielestä elämän tunnusmerkit: ne kasvavat ja liikkuvat. Kenties tämä animisunen ajattelu eli luonnon kohteiden pitämmen elävinä ja tuntevina omalla tavallaan luo perustaa , jolle elämää kunnioittavat, ihmistä ja koko luontoa koskevat eettiset asenteet myöhemmin kehittyvät. Mutta sama lapsi voi tuota pikaa esittää , että pilvi on syntynyt tehtaan savusta. Esimerkiksi joensuulaislapsi ymmärtää varhemmin, että kaupunki on ihmisen tekemä kuin sen, että myös pelto on ihmisen tekemä. Kun lapsen pitäisi esimerkiksi osomaa , mikä hänen ympäristöstään on ihmisen tekemää, se tuottaa vielä ensiluokkalaisellekin vaikeuksia, ellei hänellä ole omakohtaisia kokemuksia tai ellei hän ole kuullut puhuttavan näistä asioista. TUNTEELLA JA TIEDOLLA Luonto kiinnostaa lasta. Vanhempien luontoharrastus lisää lapsen tietoja luonnosta enemmän kuin vanhempien koulutus. AIKUISEN KANSSA RETKILLE Lapsen senhetkinen tieto määrää, millaisia havaintoja ja päätelmiä hän pystyy ympäristöstään tekemään. Koreat päivänkakkarat , kellokukat ja apilatkaan eivät ole jääneet lapsille vieraiksi. Alle kouluikäinen lapsi tuntee elävistä näytteistä hyvin sellaisia eläimiä kuten muurahainen, kärpänen , leppäpirkko tai hämähäkki. Tu ckimu, 7-9 -vuotiaan lapsen luonc miedos1a ja sitä seli1 tävistä tekijöistä . Kuitenkin lapselle luonto on ensi sijassa riemun lähde: paikka telmiä, rakentaa hiekkalinnoja , kerätä kukkia , onkia, katsella ja tutkia eläimiä tai vain lökötellä. Ennen kouluikääkin lapsi kyselee jatkuvasti asioita ympäristöstä, sen kohteista ja tapahtumista. Niinpä jo ennen kouluikää lapset ovat sitä mieltä, että metsä on itsestään syntynyt tai ihminen on sen istuttanut tai kylvänyt. Lapsi oppii tutussa ympäristössään havaitsemaan myös monia ongelmia: Kun järven vesi on likaista , sinne ei voi mennä uimaan tai onkimaan. SUO MEN LUONTO J/ 82 41. Leena. Järvi on tullut sellaiseen kohtaan , missä on ollut kuoppa ja mihin on tullut tai satanut vettä. MIKÄ ON IHMISEN TEKEMÄÄ] Lapsen käsitteenmuodostus on vähittäistä ja muuttuu, kun käsitteen määrittelevät piirteet tulevat lapselle tutuksi. Alle seitsenvuotiaanakin lapsi pystyy hahmottamaan ja nimeämään tutun maiseman moninaiset kohteet, jopa erottamaan pieniäkin eliöitä toisistaan. Lapsen kuva luonnosta ja ihmisen suhteesta siihen on keskimääräistä jäsentyneempi silloin, kun lapsi on ollut mukana erilaisissa luontoharrastuksissa: puutarhatöissä, sienessä, marjassa, kalassa 32 tai retkellä . Lappeenranta. Lapsi oppii myös huomaamaan samanaikaisia ilmiöitä , vaikkei vielä pystyisikään niitä ymmärtämään. Pienellekin suomalaislapselle metsä ja järvi ovat tuttuja. Ennen kuin lapsi pystyy osoittelemaan ympäristönsä kohteita , hänen on pystyttävä erottamaan ne muiden joukosta. Tällaisista ilmiöistä lapsi voi tehdä omia havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi voi mainiosti kasvattaa luonnontuntemustaan: hän oppii tuntemaan suuria puita, kauniskukkaisia kasveja , tavallisia ravintokasveja sekä kotipiirin eläimiä. D Aho. Kasvatustieteiden osaston ope1usmonis1ei1a. Lapsu udenaikaisille tiedoille , toimille ja eläm yksille rakentuu ihmisen myöhempi suhtautuminen luontoon: lapsen arvoille rakentuvat aikuisen arvot. 197'!: Lapsi ja luo nto. Joensuun korkeakoulu . no 18. Leen a. Tilanteet selkiytyvät entisestään, kun vanhemmat keskustelevat asioista ja ilmiöistä lasten kanssa. ,sk .. Vaikka lapsi on oppimisessaan oma-aloitteinen ja vireä, aikuisella on kuitenkin keskeinen sija hänen kasvamisessaan. Joensuu . Marjoja ei saa poimia teiden varsilta eikä mustesieniä kaupungin nurmikoilta. Ilmeisesti monet vanhemmista , ainakin maaseudulla ja pikkukaupungeissa, haluavat ohjata lastaan omien edellytystensä mukaisesti tuntemaan luontoa. Mutta jo lapsena voi kasvaa tietoiseksi siitä , että luonto on kaiken elämän , myös oman elämän edellytys . sen omien kokemusten myötä maaräytyvät sisällöltään esimerkiksi käsitteet puisto, metsä , järvi, kirkonkylä, kaupunki tai elävä/ ei-elävä
Tässä työssä ovat mukana mm. Uudistavassa oppimisessa palataan vanhaan koeteltuun eettisten arvojen, tärkeiden ihmissuhteiden ja luovien mielikuvien maailmaan . Suomessa valmistui vuonna 1974 opettajien täydennyskoulutusta varten laaja ympäristökasvatuksen tietoja ohjepaketti, jossa ympäristökasvatuksen tavoitteena on , että oppilas arvostaa elämää sen kaikissa muodoissa ymmärtää ihmisen den ympäröivästä sekä maapallon luonnonvaroista ruppuvuuluonnosta rajallisista tuntee mahdollisimman hyvin luonnon ja luonnonvarojen käytöstä johtuvan luonnon muuttumisen sekä siitä aiheutuvat monenlaiset haitat. Tilanteen korjaamiseksi raportissa esitellään uusi käsite: uudistava , innovatiivinen oppimrnen. Ympäristönsuojelussa on paitsi biologisia selkeästi myös taloudellisia , teknisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, esteettisiä ja eettisiä ongelmia. Siihen sisältyy paitsi tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen myös odottamattomiin tilanteisiin valmistautuminen. Toinen keskeinen käsite on osallistuminen . Tällaisin tavoittein se sopii erittäin hyvin myös ympäristökasvatuksen perustaksi. Tilalle tulisivat nykyistä suuremmat mahdollisuudet kokea todellista luomisen iloa, kypsyä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vaikuttaa omalta osaltaan ympäröivään yhteiskuntaan. Matti Leinonen antaa osviittoja ympäristökasvatuksen karikkoiselle merelle. kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) sekä kansainvälinen opettajajärjestö (WCOTP). Jo Tukholman ympäristökonferenssissa pohdittiin ympäristökasvatusta. saa mahdollisimman selkeän kuvan ympäristön pilaantumisen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista. läpäisyperiaatteella: ympäristöasiat ovat esillä sopivissa kohdissa eri oppiaineissa kaikilla luokka-asteilla. Koulun tehtävänä on kasvatus ja opetus, jonka avulla nähdään ihminen osana luonnonjärjestelmää sekä kehitetään yhteistä vastuuntuntoa luonnon ja luonnonvarojen käytössä. Yksi uuden oppimisen avainkäsitteistä on ennakointi. OPPIAINEET TUKEMAAN TOISIAAN Koulun ympäristökasvatus tulisi Unescon näkemyksen mukaan toteuttaa ns. tuntee ympäristönsuojelun tavoitteet ja mahdollisuudet monipuolisen, viihtyisän ja terveellisen elinympäristön SUOMEN LUONTO J/ 82 41. Unesco on ryhtynyt ripeästi työhön. Parhaimmillaan se merkitsee kokonaan uudenlaisten vaihtoehtojen luomista. ,sk. Tämäntapaisiin näkemyksiin ovat 1970-luvulla päätyneet kaikki ympäristökasvatuksen kehittämistä pohtineet toimikunnat ja työryhmät. Tukholman ympäristökonferenssin suositustoimi33. Näin kaikenlaiset muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti. Nämä tavoitteet lähtevät liikkeelie laajalta eettiseltä pohjalta ja päätyvät korostamaan arkipäivän yksilöllistä osallistumista. Parhaimmillaan ympäristökasvatus on sitä mitä kouluoperuksen yleensäkin pitäisi olla: oppimisen, oivaltamisen ja luomisen iloa. Matti Leinonen Ympäristö kasvatusta koulun penkillä Kymmenen vuotta sitten pidetyssä Tukholman YK:n ympäristökonferenssissa vauhditettiin koulujen ympäristökasvatusta, ja tämän jälkeen mm. Tavoitteena on oppimistilanne , jossa nykyinen kateederiopetus ja silputtu asiatieto jäisivät taka-alalle. Opetuksen pitäisi myös johtaa yhteiskunnalliseen toimintaan ympäristöongelmien hoitamiseksi. OPPIMISEN UUDET HAASTEET Rooman klubin "Oppimisen uudet haasteet" raportin mukaan yksi kouluopetuksen suurimpia ongelmia yleensä on, että koulu pyrkii säilyttämään olevat olot ja vallitsevat arvot: koulun tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle. Niinpä ympäristönsuojelulle myönteisten asenteiden luomisessa on oltava mukana koulun kasvatusja opetustyö kokonaisuudessaan; eri oppiaineiden on tuettava toinen toistaan . luomiseksi saa sellaisia tietoja, ta1toJa ja asenteita , että hän kokee ympäristönsuojelun tärkeäksi toiminnaksi ja kykenee toteuttamaan sitä myös omalta osaltaan. Suuri osa tavoitteista painottaa ympäristönsuojelun yhteiskunnallista , taloudellista ja sosiaalista merkitystä. Unescon tavoitteet ovat lennokkaita korulauseita, mutta rutiinihan yleensä lannistaa; kukin tietää tykönänsä mitä on koulun ympäristökasvatuksen arkipäivä
Tästä muutamia esimerkkejä. YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN Suomessa ehdotus ympäristökasvatuksen opetussuunnitelmaksi perustuu Reino Kalliolan aikoinaan esmämään ympänstö nsuoielun jakoon viid eksi osa-alueeksi , joista kustakin esitetään opetettavan asian keskeinen sisältö sekä opetuksen tavoitteet. ihmisen vaikutus ekosysteemeihin , ekologisesti kestävän luonnon käytön periaatteet, biosfäärin suoielun välttämättöm yys. " k.. Lukuvuoden 1981 / 1982 aikana kouluhallitus laatii kaikkien peruskoulun oppiaineiden opetussuunnitelmien selki yttäm isohjeet. Näissä menetelmissä toteutuvat myös koulukasvatuksen muut tavoitteet, esimerkiksi päämäärähakuinen yhteistyö , oppilaiden omaehtoinen aktiivisuus ja heidän luovu utensa kehittäminen. Biologia: ekolog ian peruskäsitteet. Ekologia lähtökohtanaan he ovat luoneet uuden käsitteen , 'ekopedagogi ikan ' . Olennaisena tavoitteena pidetään näet tosiasioiden pohjalta lähtevää uusien asenteiden luomista käyttämällä opetuksessa paitsi tietoon myös tunte1s11n perustuvaa oppimateriaalia. Ympäristönsuojelu n Oppiaine tarkastelukulma Ekologisena kysymyksenä Biologia , ympäristöoppi , maanrieto Eettisenä ja ideologisena Uskonto , historia, yhteiskuntaoppi kysymyksenä Käytän nöl I is-esteettisenä Kuvaamataito , ympäristöoppi kysymyksenä Taloudellisena Historia, yhteiskuntaoppi , kotitalous, kysymyksenä maant1eto Teknisenä kysymyksenä Fysiikka , kemia , kotita lous, käsityö Lainsäädännöllisenä ja Yhteiskuntaoppi hallinnollisena kysymyksenä Lääketieteellisenä Biologia, kotita lous. kysymyksenä 34 Ympäristökasvatusta voidaan myös toteuttaa vaikkapa ympäristöasioita käsittelevällä teemaviikolla . Erityistä painoa on pantava opetukselle koulun ulkopuolella: erilaiset retket ja tutustumiskäynnit, lähiympäristöstä omatoimisesti tehdyt havainnot, mittaukset ja pikku tutkimukset , opintomatkat ja leirikoulu ovat olennainen osa ympäristökasvatuksen menetelmiä. Eräs vain vähän vaivaa vaativa , mutta nyky:sen lu kusuunnitelman hajanaisuutta vähentävä keino on sopia aineiden välisestä työnjaosta . Nämä kymmenkunta vuotta sitten siinneet näkem ykset ovat meillä jo selvästi vaikuttaneet sekä eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin että oppikirjoihin . TYÖNJAKOA , OPPIKURSSEJA , TEEMA VIIKKOJA Läpäisyperiaate voidaan toteuttaa monella tavalla. Ympäristöongelmia voidaan puolestaan lähestyä monelta näkökannalta . Suomalainen ympäristökasvatuksen toimikunta on puolestaan sitä mieltä , että ympäristökasvatuksessa on myös " painotettava elämän laatua , sille asetettavia tavoitteita sekä mahdollisuuksia , joita ihmiskunnalla on käytettävissään'' . erilaisia pilaantumisongelmia eri puolilta maapalloa. Niissä lisätään ympäristökasvatuksen osuutta läpäisyaineksena. Ympäristöoppi : elämän eettisen kunn10mam1sen Ja suojelun sekä luonnonsuojelun alkeet. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Unescon vuoden 19 77 Tbilisin ympäristökasvatuskonferensissa hahmotellussa ympäristökasvatuksessa ei tyydytä pelkästään tiedon jakamiseen. Peruskoulun päättävälle luokalle esitetään kokoavaa , monen oppiaineen yhteistyönä toteutettavaa ympänstönsuojelun kurssia. Suuremman vaivan, mutta myös paremman tu loksen tuottaa ympäristöasioita eri oppiaineissa käsittelevien jaksojen sijoittaminen mahdollisimman lähelle toisiaan , joko peräkkäisiksi tai rinnakkaisiksi oppikurssien osiksi. (Tämä rohkaisevaksi vihjeeksi kaikille niille, jotka ovat tällaista oppija valistusmateriaalia tekemässä.) Koululaisten olisi siten opittava havaitsemaan elinympäristössään esimerkiksi kauneutta ja luonnonharmoniaa. Erilaiset lähtökohdat vaikuttavat siihen , minkä oppiaineen yhteydessä ympäristökysymyksiä on järkevää käsitellä. Käytännön koulutyössä ympäristökasvatuksen kehittäminen on kuitenkin juuttunut paikoilleen 1970-luvun puolivälissä kehitettyJen perusnäkemysten jälkeen . Samalla se tarjoaisi mahdollisuuden koota nykyistä pirstoutunutta lukusuunnitelmaa eheämmäksi ja siten myös oppilaiden maailmankuvaa eheyttäväksi kokonaisuudeksi. Ympäristökasvatuksen läpäisyperiaatteen teoreettisessa kehittelyssä ovat tällä hetkellä ilmeisesti pisimmällä muutamat norjalaiset pedagogit. luonnossa liikkumisen perustaidot Historia: antiikin ja vanhan ajan ympäristövauriot, teknologisen kehityksen aikaperspektiivi ympäristöongelmissa Fysiikka ja kemia: ympäristöm yrkk yjen kemiallinen luonne ja vaikutukset , ympäristönsuojelun tekniset keinot Kotitalous: kodin ja työympäristön siisteys ja viihtyvyys, jätehuolto, elintarvikkeiden terveysriskit . Maantieto: uudistuvat ja uudistumattomat luonnonvarat ja niiden käyttö, esimPrkkejä onnistuneesta ja epäonnistuneesta ympäristönkäytöstä eri puolilla maapalloa. kunnan mielestä ympäristökasvatus voisi jopa muodostaa " eri oppiaineita yhdistävän yhteisen tarkastelukehikon". uudelleen kiertoon saatettavien materiaalien käyttö. Alla on muutama esimerkki. Ympäristönsuojeluun liittyviä asioita todellakin voidaan käsitellä koulussa varsin monen oppiaineen yhteydessä. SUO MEN LUO 'TO \ / X2 -11 . Sen tavoitteena on antaa opp ilaille ''tiedot, taidot , asenteet ja valmiudet, joiden avulla he kykenevät näkemään elinympäristönsä ekologiset ja sosioku lttuuriset yh teydet Ja riippuvuudet ' '
1978: 2. Unescon p11nssä on muutaman vuoden kokemusten jälkeen todettu ympäristökasvatuksen toteuttamisessa läpäisyperiaatteen mukaisesti pahojakin esteitä. 1<r 1: B 16. KIRJALLI SUUTTA Bj0rndal. Nord isk ministerråd. Myönteisiäkin ko kemuksia läsuoMEN LUONTO \/Hl-11 "k päisyperiaatteesta toki on . Environmtntal eduration in 1he Nordic Coun iries. S. Kiin nostavin on yhteispohjoismainen , lähinnä norj alaiseen m ateriaaliin perustuva ympäristökasva tusprojekti , joka parin lukuvuoden kokeilun jälkeen on parasta aikaa loppuraportoin ti vaiheessaan. Ymp;ir,~,·rökasl'atukscn kchiuii1111·nen peruskoulussa . Oslo 1975. 1970: A 4. Koulu eristää yhä enemmän elämästä sen sijaan, että se valmistaisi elämään. 1973: 16 1. Unest'o 19 78. SIVA III:n opintopäivä. Secrc1eriat of 1he Nordir Coun(i/ of Mini~ters. Espoo 198 1. Kom.m iet. Tamperelaiset leirikoululaiset rämpivät tutkimassa elävää elämää: Oppiminen on rajaton riemu ... 35. /nnforinp i okopedagogikk. selvittää ympäristökasvatuksen osuus n ykyisissä opetusohjelmissa ja oppikirjoissa sekä tehdä esitys ympäristökasvatuksen oppimateriaalin tuottamisesta laatia suunnitelma o lemassaolevan tutkimustiedon sekä kansainvälisten suositusten välittämiseksi ympäristökasvatuksen toteuttajille selvittää ympäristökasvatuksen metodologiaa ja didaktiikkaa koskevien tutkimusten käynnistämismahdo llisuuksia tehdä esitys ympäristökasvatuksen kokeiluproj ektin aloittamisesta. & Liebcrg. Niitä ovat etenkin opettajakoulutuksen sekä opettajien täydenn yskoulutuksen puute , koulujärj estelmän byrok raattinen Joustam attomuus, en opp1a10e1den yhteistoiminnan tehottomuus sekä koko ympäristökasvatuksen tavoitteiden ja menetelmien selkiintymättömyys. Kokeilu tuottanee peruskoulun ympäristökasvarukseen käyttö kelpoista oppimateriaalia jossa korostuvat koko ympäristökasvatukselle toivottavat piirteet: ongelmakeskeisyys, oppilaskeskeisyys se kä havainnollisuus. Jollakin tavalla pysähtynyttä ympäristökasvatuksen kehittäm istilannetta mahdollisesti laukaisee parasta aikaa työ tään tekevä, opetusm101steriön asettama ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunta. Bo1kin. Elmandj ra. Kom .miet. Eri puolilla maailmaa pohditaankin vakavasti , kykeneekö pelkkä läpäisyperiaatteella toteutettava ympäristökasvatus sitten kään jakamaan tietoja ja muuttamaan ase nteita tarpeeksi tehok kaasti. Suomalaisista koululaisista toistaiseksi vain harvat saavat nauuia leirikoulun riemuista . Kom .mic-1 . Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö I. M. Ympäristöka~vatuksen wimi kunnan mitr i111 ö. Ympäristökasvatu~ pohj oism aiden peruskoulu~sa. M . korkeakou lu ja tiedeosaston julk . M. ohj aajan opa,. lmtrgover_nmen_ta l Confrrennon Em ironmcntal Educa1 1on. Sen tehtävä nä on syksyyn 1982 mennessä mm . Kom .miet. YK:n ympä ris1ökonfnens~ in 1972 ~uo~i,u ~toimi kunnan micti111ö . Leino nen. Oppimisen uudet h,wsreer . Ongelma ei ole pelkästään suomalainen . B. Erityisesti ympäristökasvatuksessa on pantava painoa opetukselle koulun ulkopuolella . Ympäristönsuojtluopt!US. Kou·luhalli1us 1974. 25 / 1975 . & Mali12a . Maailman luonnonsuojelustrategiassa esitetään vaatimus ympäristökasvatukse n ottamisesta oppivelvollisuuskoulun opetusohjelmaan sekä läpäisyperiaatteen mukaisesti että ainakin joillekin luokka-asteille m yös om ana oppia10eenaa n . Oslo 1973. Vuoden 1970 ympäris1önsuoicluroim ikunnan mietintö 111. Erityisen toivo ttavaa on , että ympäristökasvatus lopultakin saataisiin osaksi jokapäiväistä koulutyötä. Ongelmana voi olla että läpäisyaineksena toteutettava ympäristökasvatus jää sittenkin heitteille , kun koulua muokataan ja kehitetään m onella muullakin tavalla. Rappori fra mil j0lacreprosjek1c1 nr 10 . Ympäri~tön~uojelun koulutuksen ja va listuksen kehircämincn . J.\XI .. Toivottavaa on , että tämä uusi toimikunta ei tyydy vain kirj aamaan paperille jo m oneen kertaan 1970-luvulla syntyneitä näkemyksiä ja periaatteita, vaa n että se sysää ympäristökasva tuksen käytännön toteuttamista eteenpäin . Opc1usminis1eriö. Final Repon
Metaani liukenee veteen melko hyvin, ja tämä ominaisuus helpottaa sen keräämistä. Märkähiiltomenetelmän haittana ovat kuitenkin sen tuottamat jätevedet, joiden tehokas puhdistaminen käy kalliiksi. Näin tuotettuna kaasun on laskettu tulevan edullisemmaksi kuin muilla kaasutusmenetelmillä. suokaasun . Märkähiiltoa varten turve voidaan nostaa myöskin pumppaamalla, jolloin suota ei tarvitse kuivattaa. Suovettä voidaan salaojitusjärjestelmällä kerätä suon laitaan, josta se pumpataan kaasunerotusyksikköön ja lopuksi palautetaan takaisin suosuoMEN LUONTO \ / 82 4I. Ne pystyvät vuodessa sitomaan jopa 90 kg typpeä hehtaaria kohti. Tämä menetelmä on varsin kallis ja aiheuttaa runsaasti ympäristöhaittoja, Joista tärkeimmät ovat: valumavesien aikaansaama vesistöjen orgaanisen kuorman kasvu tulvat voimistuvat ja pohjaveden pinta laskee soiden kasviston ja eläimistön tuhoutuminen. Turpeessa on E. KAASU KERÄTÄÄN SUOVEDESTÄ Suot tuottavat luonnontilassa kaasua vuosittain 0.1-0.5 kg/m 2 , jonka metaanisisältö on polttoarvoltaan parhaimmillaan noin 1. Rikki ja raskasmetallit ainakin jäävät turpeeseen. Yhdysvalloissa, Cambridgessa on suunniteltu noin 900 MW:n metaanintuotantolaitos, jossa turve pumpataan lietteenä läheisestä suosta suuriin säi liöihin , joissa se fermentoidaan metaanibakteerien avulla. Tälläkin energiantuotantomuodolla on epäilemättä ympäristövaikutuksensa, jotka vasta aika näyttää, mutta suoluontoa se ei tuhonne yhtä perusteellisesti kuin polttoturpeen nosto. Ne pilkkoutuvat monien vaiheiden kautta lopulta metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Uudelle pohjalle turpeen energiakäytössä paastaan kuitenkin vasta, kun asetetaan kyseenalaiseksi koko turpeen poltto. 7 kWh / m 2 . Suokaasun tuotantoa on tutkittu mm. Suomessa on perinteisesti lähdetty soiden energiakäytössä siitä, että suot täytyy ojittaa ja turve nostaa koneellisesti, käytettäväksi polttoturpeena. Lisäksi on menetelmän käytöstä myös muita ongelmia: turvepöly, jota leviää turpeennostoalueen ympäristöön jopa 10 % nostetun turpeen määrästä polttoaineen tuotanto on sidottu kuivaan kesäkauteen savukaasut, joita syntyy turvetta poltettaessa, levittävät ympäristöön turpeeseen kertyneitä raskasmetalleja , muunmuassa uraa01a . Pyrittäessä ympärivuotiseen, sateista riippumattomaan turpeen käyttöön, on maailman tärkeimmissä turvemaissa (NL , USA, Suomi, Kanada, Ruotsi) panostettu voimakkaasti turpeen märkähiiltomenetelmään . Suon pintakerroksessa (10-50 cm), joka on alttiina ilman hapelle , aerobiset bakteerit alkavat pilkkoa kasvikuitujen rakennetta. MITÄ TURVE ON. Turpeen ligniini puolestaan hajoaa humusaineiksi, joista noin puolet on humushappoja . Tässä tapahtumassa alkuperäisen selluloosan polttoarvosta 80 90 % sitoutuu metaaniin , joka yhdessä hiilidioksidin kanssa muodostaa nk . Turve nimittäin sisältää runsaasti erilaisia orgaanisia yhdisteitä , esimerkiksi vahoja, joille on tulevaisuudessa löydettävissä arvokasta käyttöä mikäli ne voidaan säästää. Näissä on paljon typpeä, joka on peräisin suon pinnassa eläviltä typpeä sitovilta bakteereilta. SUOKAASUN SYNTY Suon turve muodostuu, kun pintakasvillisuus maatuu hitaasti peittyessään uuden kasvun alle. ,,,k.. Sen kunniaksi polttoturpeen jyrsijät myllertävätkin soitamme kiihtyvään tahtiin. Ari Pulkkinen Vaihtoehto turpeenpoltolle Suomen soissa piilee valtavasti energiaa, noin 200 kertaa vuotuinen energiankulutuksemme. Kun kasviaines ja vesiliukoiset hydrolyysituotteet vajoavat suon alempaan, hapettomaan kerrokseen, käyvät anaerobiset bakteerit niiden kimppuun. Ne rikkovat turpeen selluloosaosaa suojaavan ligniiniverkoston , mikä mahdollistaa sokerien syntymisen selluloosasta eli hydrolyysm. Mutta suon energiaa voitaisiin hyödyntää myös hienovaraisemmin. Ruotsissa, ja kirjoittajamme kertoo Joensuun korkeakoulun tutkimuksista. Ekmanin mukaan selluloosaa 0-20 % hemiselluloosaa 10-25 % ligniiniä 6-40 % vahoja ja harrseja 5-15 % proteiineja 5-25 % humusaineita 3-50 % Eri aineosien pitoisuudet vaihtelevat suuresti suotyypm Ja turpeen maatumisasteen mukaan . Viime vaiheessa työtä tekevät metaanibakteerit. Siinä turve 36 suhteellisen märkänä joutuu aluksi lämpökäsittelyyn, jolloin sen vedensidontakyky heikkenee. Sellainen menetelmä kaasun keräämiseksi onkin paras , joka säilyttää suon luonnostaan tuottavana
Esimerkiksi kunnallisessa kaukolämmöntuotannossa saattaa olla mielekkäämpää rakentaa metaania käyttävä lämpökeskus taajamaan, jolloin pienemmistä kaukolämpöputkistokuluista kertyneillä säästöillä voidaan rahoittaa kaasunkeräysjärjestelmä , kuin rakentaa ympäristöä saastuttava voimala kauas taajamasta . 100 kW:n meessa nämä arvokkaat aineet haastaanintuotantolaitteisto, joka kautuvat. Tämän merkila ottaa turpeen vahat , hansit ja Soiden metaanituotantoa ei ole tys kaasuntuotannolle on nom humusaineet kemian teollisuuden kuitenkaan syytä kiihdyttää huo,6-1, 5 toe I ha vuosittain. METAANI ON SAASTEETONTA Suokaasua voidaan käyttää energiantuotantoon monella tavalla: se soveltuu polttoaineeksi polttomoottoreille sekä alkaani-polttokennoille sähköntuotantoon kaasua voidaan käyttää valaistukseen tai lämmöntuotantoon paikallisesti , lähellä sen tuotantoaluetta . hon. Tiissii tutkimuksessa hiin on selvittiinyt soiden energiakiiyttöön !iittyviii ongelmia. kaasu voidaan puristaa paineastioihin käytettäväksi autoissa , traktoreissa, ym. Suokasvien edellytsunkeräys soveltuu useammille kierrättämällä perustuu suon uutämä lievästi hapan kasvualusta soille. KaaMetaanin kerääminen vettä kalkituksella. uutta kasviainesta. Ari Pulkkinen on toiminut tutkijana Joensuun korkeakoulun Karjalan tutkimuslaitoksen "Suomen ylipitkiin aikavå"lin energiaskenaariot " -projektissa vuonna 1981. Pumppaukseen ja kaasunnittua korjata jo veden kierrätykJyrsinturvetekniikalla pystytään erottamiseen kuluu noin 30 % sellä , ja veden liiallista happahyöd yntämään turpeen kokonaistuotetusta energiasta. Suomessa on suokaasun käyttöä selvitetty Joensuun korkeakoulussa tammikuusta 1981 alkaen, ja kesällä 1981 tehtiin sarja kenttäkokeita eräällä pienellä suolla Torronsuon lähistöllä. Veden po1stoputk1 on etualalla. v<k. Takana olevalla letkulla vesi imetään suosta kaasunerotussa1hoon. raaka-aineiksi. Maamme soiden sisältämän turpeen polttoarvoksi on laskettu ll. 37. Turvetta poltettamattavasti. suosivan happamampaa ympärisLisäksi on huomioitava , että Samalla kun otetaan kaasu taitöä kuin biokaasureaktorien baksoiden pinta tuottaa jatkuvasti teen, voitaisiin samalla laitteisto!teerikantojen . sitä hyödynnetään. Erityisesti sitä voidaan käytsiutuvaan kasvuun , mutta sillä voidaan silti säilyttää, sillä suon tää myös pienillä, vaihtelevansyvoidaan hyödyntää myös suon uumetaanibakteerien on todettu vyisillä ja -kantoisilla soilla. oe aure1sto esä ä 19_81. Myöskään ei ole selvitetty vedenkierrätysjärjestelmän toimivuutta eri suotyypeillä. Turvekuuciosra voitaisiin saada metaania arviolta 13 kg , jonka määrän polttoarvo on noin 180 kWh eli 80 % vastaavan turvemaaran polttoarvosta , mikäli käsittelyhäviöt jätetään huomiotta.Tämä aines on jäänyt metaanibakteereilta käsittelemättä kolmesta syystä: suoveden liikkumattomuus haittaa ravinteiden kulkeutum 1sta suoveden alhainen lämpötila , joka johtuu sekä veden kierron estymisestä että ilmastostamme suoveden happamuus (pH alhaisimmillaan 3,5). muutta voidaan parantaa lievällä määrästä noin kolmannes . suokaasulla voidaan lämmittää kasvihuoneita ja samalla käyttää sekä kaasun sisältämä että palaessa syntyvä hiilidioksidi lannoitukseen. hyödyntää kolmen metrin syvyisen suon fossiilisia varastoja enintään prosentin vuosivauhdilla . Kaasunkeräyslaitteisto on ollut käytössä jo vuodesta 1978. vain vettä ja hiilidioksidia. Näistä metaaninmuodostuksen esteistä voidaan kahta ensmma1suoMEN LUONTO \ / H2 41 . Muihin polttoaineisiin verrattuna suosta saatava metaani on hyvin saasteetonta, sillä palaessaan se tuottaa energian lisäksi PALJON ON VIELÄ TUTKIMATTA Kaasunkeräyksen kenttäkokeita on tehty 1970-luvulta lähtien Uppsalassa. siutumatcomia energiavarastoja. yhteensä noin 5 000 Mtoe noin 1 200-kertaisesti vuotuinen ' kokoi= naisenergiantarpeemme , joten ei Tammelan T_orronsuon läheisyydessä olevalla pienellä suolla koottiin ens1·mma··•·nen suoI j · k k k I k 11 o e am aan yhdentekevää , miten aas_~~ .... käyttää 10 hehtaarin suoalaa, voi KAASUNTUOTANTOA VOI VAUHDITTAA Ojittamattoman suon turpeessa on karkeasti arvioiden 10 prosenttia kuiva-ainetta , ja siitä vielä noin puolet on metaaninmuodostukseen kelpaavaa orgaanista ainesta. Esim . Järjestelmää ei kuitenkaan ole vielä kokeiltu tuotannollisessa mittakaavassa, joten sen todellinen taloudellisuus ja merkitys vaihtoehtoisena soiden käyttömuotona on vielä selvittämättä
7. Pirk kalan kunnalle osoitetusta kirjeestä läänin ympäristö nsuojel untarkastajalle. Romu ajoneuvojen ' ' ki errätys' ' säästää energiaa. Meta llia aje lehtii m etsissä , ja sam anaikaisesti Suo mi tuo romu a ulkom ailta. 5. Metallin valmistami nen m almista vie m onin kerroin energiaa verratt un a romun uudellee nkäyt töön . Romuajoneuvot ovat estee ttine n , maisem aku va llinen haitta . 30. Sam aa n aikaan meta lliteo llisuus käytti romu a 800 000 to nni a, josta kerättyä ostoromu a oli 250 000 to nnia. Kuntalaisten oikeus ja velvo llisuus on tehdä ilmoituksia hylätyistä ajoneuvoista ja valvoa, että 38 ne poistetaan luo nnosta. Vastuu ym päristöstä kuuluu kaikille , samoin velvollisuus toimi a. romu ajoneuvo karosi. SUO MI TUO RO MUA Romu ajoneuvot ova t uusiutum aton luonnonvara. Kerroin lehti artikkelista. Kunnill a o n velvo llisuus poistaa alueellensa jääneet romuajoneuvot. To isissa kunnissa systee mi toimii , toisissa ei . Seuraavana päivänä tein kirj allise n ilmoituksen autosta Pirkkalan kun nan romu ajoneuvoviranom aiselle. VAMMALA SSA TOIMITTll N 25. Suom een tuotlln 1979 romua 90 000 tonnia. 8. 8. Varat saataisiin nostam all a uu sien ajoneuvojen hintaa tällä summ alla. Tämä on noin puolet käytöstä po istu vista ajoneuvoista . Kuinka kauan auto oli ehtin yt oll a paikall aan ennen ilmoitusta , sitä ei tiedä mo nikaan . Penkit oli irroitettu , konepelri ja ravarasäiliön kansi heitetty ojaan . 8. Virkamies on sinun palvelijasi. Loput eli toin en p uoli katoaa ympäristöön . 10. Y mpäristövuod en romu ajoneuvomietintö lupaa parannusta nykytil anteeseen . Virkamies rotesi teknise n lautakunnan romu ajoneuvovastaava n palaavan kesälom alta 4 . 2. Tässä pari esim erkkiä. 2. Nykyistä romu ajoneuvolaki a o n arvosteltu . Hämeen lääninhallitus pyysi Pirkkalan kuntaa antam aa n lausunnon 4 5 päivä n kuluessa . Ajoneuvon siirtämisestä päättää ja siirtämisen toimittaa kunnanhallitus tai sen m ää rääm ä kunnallinen lautakunta tahi viranhaltija . 1975. 8. 1980 lehden yleisö nosasrossa oli ku va ja kirj oitus romuaurosta joka on jo kuukausia seissyt Sastamal an va nh an kirkon ed essä Vamm alan Heinoossa . Nykyisin 40 000 ajoneuvoa romu tetaan eli kierrätetään . ROMUAJON EUVO T JA LAINSÄÄDÄNTÖ Ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä o n annettu 28. 7. Seuraava na päivä nä kysein en virkamies soitti ja kysyi lisätietoja. O petus: älä kirjoita lehden yleisönosastoon ja päivittele mikse i kukaa n tee mitää n , vaa n roimi itse. 10. Ruotsissa on hyviä kokemuksia romu tuspalkkioista 90 % romu ajoneuvoista kierrätetään . Toimia voi m onell a tavall a. Se oli tosin käännett y karo lleen ja siirretty h iem an sivuun. Lain tärkeä 17 § kuuluu: Kunta on velvollinen alueellaan huolehtimaan siitä, että romuajoneuvot poistetaan ympäristöstä. todetaa n romu ajoneuvo ll a tarkoitet tava n arvoto nta tai arvoltaan vähäistä ajo neu voa , joka ottaen huomioon kunto , sijoitusaika sam alla paikalla tai muut niihin verrattavat se ikat , on katsottava hylätyksi. Vielä sam ana päivänä rein kirjallisen ilm oitukse n Vamm alan kun nan romu ajoneuvov iranom aiselle. 15 . -8 1) au tosta ilmoitettiin kaatopaikanhoitajille se kä pyyd ettiin sopimaan ro muauron kulj etuksesta edelleen kierrätettäväksi. Mitenkä on käytä nnössä. Tulos: romu ajoneuvo katosi maise masta 12 viikon kuluttu a ensimmäisestä ilmoituksesta. Virkamies otti puh elimessa uudelleen vastaa n samat tied ot kuin kirjeessä o li , kiitti kovasti ja lupasi, että asia hoidetaan . Tässä on tava lli sen ihmisen m ahdollisuus toimia ym päristön puolesta. Vaikkapa poistam all a romu ajoneuvoja luo nnosta. Hämee n lää ninh allitukse n välipäätös saapui Pirkkalaa n . 198 1 rein pyö räretken Pirkkalaa n . "k. Virkamies kiitti ja ilm oitti , että jos ajo neuvo on ollut paikall a yli kaksi vii kkoa , se voidaan siirtää. romu ajoneuvo oli yhä pa ikall aan. Keiden ihm een luo nnonsuojeli joid en ihmiset uskovat pelastava n m aailm an . PIRKKALASS A V!TKUTEL T II N 20 . 13. Tulos: ajo neuvo katoaa m aisem asTeoriassa ajoneuvo n poistaminen on helppoa. Lähetetään kunn an romu ajoneuvoviranom aiselle ilmoitus ja sii tä kopio varmuuden vuoksi läänin ympäristönsuojelun tarkas tajalle . Sam oin edell ytyksin ajoneuvo voidaan siirtää . Katajalassa uuden lenroasem atien ja Paavo ntien välisel tä nii rylrä löytyi D atsun Blue bird , vuosim alli noin 1965 , ei p yöriä, ei rekisterikilpiä ilmeinen romu ajoneuvo. Siis kunta tai kaupunki on velvo lli nen poistam aan romu ajoneuvon ympäristöstä . 10. LA INSÄÄDÄN T Ö El TO IMI ENTÄ KUNTALAISET . Kaksi viikkoa on suoja-aika , jolloin omistaja voi siirtää ajoneuvonsa pois. 8. 3 1. 1975 laki , jossa mm . Katsauksia Uutisia Romuajoneuvot pois ympäristöstä: teoria ja käytäntö Ihmiset ovat ymmäll ä ympäristöasioissa. O petus: älä lannistu . Tulos: ajo neuvo katosi m aisem asta . so itin Pirkkalan kuntaa n . lähetin ko pion 21. Ilm oita romu ajoneuvoista1 Harri Helin SUOMEN LU01'Hl \ / H2,I. Pirkkalan kunnan selvityksessä rodettiin , että puhelinsoitroni johdosta (3. Lääninhallitus valvoo romuajoneuvojen siirtämistä ja hävittämistä läänissä . Virkamieskin o li nähn yt sen , mutta vasta vi rallin en il moitus aiheutti toim enpiteitä . O nge lm a on , että virkamies ei tiedä ro mu aurosta enn enkuin saa siitä ilmoitukse n . 7. 2. 3. 10. tekninen lautakunta palautti sel vitysp yy nnön lääninh allituk seen. Kyseinen laki astui voimaan 1. NÄIN TEO RIA SSA . Kysyessäni romu ajo neu vovira nom aista tai vastaavaa meni keskus ymm älle ja yhdisti lo pul ta tekniseen lautakuntaan . N imimerkki roivoi to im enpi teitä . Lisäksi kunnan selvityksessä tod ettiin , että koska auto on kulj etettu pois, as ia ei anna aih etta toim enpiteisiin . Kuinkahan m oni kaunis maa laism aisem a menee pilalle romuau toje n ta ki a. Kun jotain rode ll a törkeää ja kam alaa tapahtuu , he ta rttu vat kynää n ja kirjoittava t lehde n yleisö nosastoon , että mikseivät luo nno nsuojeli jat tee mitään . Mietinnössä ehdotetaan ajoneuvoille 4 50 m arkan romutuspalkkiota
Jos haluat ruskettua nopeasti, vo,t käyttää Minera-porkkanapunste,ta ohieen mukaan yhdessä Arya Laya Karotten lhonho1toöl1yn kanssa. Se on puhtaasti kasv1sol1ypohja1nen ja sen s1sältäma karoteeni vaikuttaa luonnolliseen ruskettum1seen. Elimistö muuttaa karoteenin varsinaiseksi A-vitamiiniksi, joka vaikuttaa ihon toimintaan ja edistää mm. 20 minuuttia. Siitä on kehitetty PC-valmiste (PC = Phospatidyl Choline ), jonka on todettu parantavan huomattavasti muistia. (Refom1i} Uutisia 1/82 Professori Toivo Rautavaara: Uutta tietoa uudesta lesitiinistä l Olen aikaisemmin suhtautunut varovaisesti lesitiinimainoksiin, Joissa on vakuutettu lesiti1nin para_ntavan aivojen ja hermojen toimintaa. Tutkimuksissa on myös havaittu lesitiinin selvästi parantava vaikutus rasvamaksan ja maksakirroosin hoidossa. Arya Laya luonta1skosmeti1kkasarjan Karotten lhonho1toöljy on suojaava 1honho1toaine. Tartex-kasv1stahna sopii leivän päälle ja on monipuolinen ruokienvalmistusaine. Pane kattilaan ja hauduta paprikajauheen kera öljyssä. Amerikkalaisen tohtori Richard J. Saatavana vain tuotekau oista. Lisäksi fosfokoliinin sisältämä lesitiini alentaa veren kolesterolia sekä lisää keskittymiskykyä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että tämän tyyppinen les1tiinivalmiste vaikuttaa muistia parantavasti. .. Luonnolliseen hyvinvointiin Reformi-tuotteet Reformi-Keskus . Tutkimuksissa todettiin koliinin vaikuttavimmaksi muodoksi soijalesitiinin fosfatidylikoliini . Minera-porkkanapuriste on valmistettu kotimaisista, luonnonmukaisesti viljellyistä porkkanoista. Saatavana luonta1stuotekaupo1sta 1a elintarv1kehikke1stä. Länsisaksalaiset tutkijat ovat havainneet PC:n olevan avuksi myös rasvamaksan ja maksakirroosion hoidossa. Se lesitiinin ainesosa, joka vaikuttaa hermopäätteisiin ja aivosoluihin on koliini, usein B-vitamiinien ryhmään luettu aine. Fosfokoliini. Amerikkalaistutkimukset ovat edelleen osoittaneet lesitiinin laskevan kolesteroliarvoja ja parantavan keskittymiskykyä. Saatavana vain tuotekaupoista. Koliini esiintyy valkuaiseen sidottuna asetyylikoliinina, joka vapautuu hermoärsytyksen aikana ja välittää ärsytyksen lihakseen. Valittavana on kaksi makua: luonnollinen ja yrteillä ma'ustettu. Keitä kannen alla miedolla lämmöllä n. Yrttitahnaan on lisätty mm. Wurtmanin tutkijaryhmä on nyt kuitenkin osoittanut, että lesitiinin määrä vaikuttaa suoraan aivojen kemiallisiin toimintoihin. Muistin virkistämiseksi. Karotten-01 Arya Laya Karotten 1 honhoitoöljy ja aurinko ruskettavat ihosi kauniisti. Reformi-Keskus _tuo ja myy luontaistuotteita, jotka ovat mahdollisimman puhtaita. Arsytyksen päätyttyä koliiniestera.asientsyymi hajottaa asetyyhkol11n1n et1kkahapoiksi ja koliiniksi. Sastavana luonta1stuotekaupoIsta ia ehntarv1kel11kke1stä. Lisää tomaatti/ohkot ja keitä keittoa edelleen n. Tartex koostuu kasvisöljystä, h11vasta, perunatärkkelyksestä, tomaattisoseesta sekä hi1vauutteesta. 'or~l1a::=:.n,tea ·-r50;.., M0ROTSKOMPRETTEfl Porkkanapuriste on A-vitamiinilähde Porkkana sisältää runsaasti karoteenia, A-vitamiinin esiastetta. Monet tuotteet valmistetaan biologisista raaka-aineista. 5 minuuttia. --------Bulgarialainen linssi keitto (6 annosta) I keltasipuli I rkl öljyä I rkl paprikajauhetta I I vettä + tomaattitölkin (400 g) liem·i 250 g Friggs-linssejä I tl suolaa I laakerinlehti 2 valkosipulin kynttä I tölkki (400 g) tomaatteja Kuori ja hienonna sipuli. Lisää vesi ja tomaattitölkin liemi, puhdistetut ja huuhdotut linssit, suola, laakerinlehti ja puristettu valkosipuli. purjoa, persiljaa ja ruoholaukkaa. Tavaratalot sekä __ suurempien elintarvikemyymälöiden luontaistuoteosastot myyvat noin 160 tuotteen valikoimaa. Alan erikoisliikkeistä, luontaistuotekaupoista on saatavissa kaikkiaan 800 Reformi-tuotetta. L15.äksi lähes jokainen kuluttaja voi ostaa jo omasta lähimyymälastaan kymmentä Reformi-tuotetta.. Se on perustettu vuonna 1956. Reformi-Keskus on maan suurin ja kokenein luontaistuotealan yritys. Tartex on ravitseva ja maistuva kasvistahna .. Tähän saakka ei lisätyn lesitiinin vaikutuksesta ole ollut tieteellistä näyttöä. ruskettumista. lihasjännitys laukeaa. Fosfokoliini on uusi monitehoinen lesitiinivalmiste
Läpimuuttavien määrä on huvennut muutamiin kymmeniin ja esim. Uskoisin tietojen riittävän ainaki n alustavaa n arvioi ntiin. Gaudeamus. Kumppanukset ovat pian kahd en vuosikymmenen ajan tutkineet Merenkurkun merikotkia ja työskennelleet ansiokkaasti lajin säil ym ise n puolesta. Tulos: merikotkamme eivät enää vähene , pesintä on onnistunut hieman aikaisempaa paremmin ja pesimäalueill a liikuskelee nuoria lintuja jo yhtä paljon kuin vanhojakin . Toimitamme ne edelleen ruotsalaisi lle järjestöille. Uhanalainen merikotka kuvai lee hauskasti hankalan kohteen tutkimuksen väh ittäistä edistym istä. Törmäämme luonnonsuojelukäytäntöm me nurinkurisuuksiin, vakavaan o ngelmaan: saaristoissa saatetaan oll a valmiita suojaamaan nykyiset pesäpaikat, mutta ne turvaavat vain nyk yisen kotkakannan pesinnän . Viimeisten kolmenkymmenen vuoden kuluessa kiljuhanhikanta on romahtanut mµno-osaansa. Mukaan kannattaa laittaa määritysperusteet , tietoja käyttäytymisestä jne. Vielä 1950-luvulla nähtiin Kokemäenjoen suistossa muuttoaikoina satoja lintuja, samoin esimerkiksi Turussa. Il po Kuronen 343 2280 . Toivokaamme että kirjoittajien vetoomus suojelun edistämisestä ei kilpisty kuuroihin korviin tai va ltion hallinnon tahmeuteen . Kanta saattaa siis elpyä , mutta ehdoton edellytys on riittävien elinalueiden turvaam inen . Tehtävä on puolipäiväinen, n. Nopean romahduksen syytä ei tarkalleen tiedetä. Tehtävä on aloitettava viimeistään 1. Kiljuhanhitietoja kaivataan Ruotsin Metsästäjäliitto ja Ruotsin WWF ovat käynnistäneet kiljuhanhiprojektin, jolla pyritään selvittämään kiljuhanhen nykytilaa Pohjoismaissa. Kun suuri osa nuorista linnuista ammutaan muuttomatkoilla en nen 5-6 vuoden sukukypsyysikää , populaation ikärakenne on päässyt vinoutumaan. Syytkin ovat löytyneet: Ympäristömyrkyt ovat häirinneet aikuisten merikotkien lisääncymisfysiologiaa ja rasittaneet elintoimintoja niin , että linnut saattavat kuol la varhemmin kuin ennen. He selvittelevät merikotkien populaatioekologiaa ja elinehtojen tutkimusta. 112 s. Vielä vuosisadan vaihteessa ki ljuhanhi oli Pohjolan Linnut Värikuvin -teoksen mukaan yleinen , esim. Elpyykö merikotkakantamme , kysyvät kirjoittajat. : Uhattu merikotka. , Nuuja , 1. Jos sin ulla on kiljuhanhitietoja, lähetä ne Suomen Luontoon . Entä mahdolliset uudet parit , mihin ne asettuvat. Tiedustelut pj . 1980. & Palokangas, R. Kirjallisuutta LINNUSTOMME UHANALAISIMPIA Koivusaari, /. Hailuodossa 1880-luvulla mainitaan nähdyn " valtavia laumoja " ja 1913 " kymmeniä tuhansia ". Teeman selkeydestä huolimatta o lisi n toivonut jotain lisää . 80 h / kk . D 40 Biotieteiden päivät toukokuussa 1982 17 .-18 . Kiljuhanhi (A nser erythropus) pesii Neuvostoliiton arktisella tundralla sekä Pohjolassa Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapissa. Pesimätiedot pidämme luottamuksellisina . Kirjoittajat esittelevät laj in ja kertovat ihmisen suhtautumisesta siihen menneinä aikoina. 1981. 5. Merikotkan tehokkaan suojelun keinot tunnetaan. Pitkän päälle tämä on kohtalokasta . Koska metsätalous ja lomaasutus ovat tuhonneet pesimäalueita , merikotkien elintila on kaventunut ja lukuisat pesinnät ovat epäonnistuneet. Tästä kertoo myös heidän kirjansa Uhattu merikotka. Suomen pesivä kanta on nykyisin korkeintaan muutamia pareja. Yleisteemana, johon myös päivien yleisöesitelmät liittyvät, on kehitysbiologinen aihe ''Solujen vuorovaikutukset ja erilaistuminen ' ' , mutta kehitysbiologian lisäksi ohjelmassa ovat myös kasvija eläinfysiologian , ravitsemuksen, biokemian , mikrobiologian sekä genetiikan ja molekyylibiologian osastot. Palkkio sopimuksen mukaan . v,k.. Tutkimus on osoitta nut , että Suomen merikotkien ahdinko johtuu sekä alhaisesta sy ntyvyydestä että suuresta kuolevuudesta. mennessä osoitteella: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys , Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsi nki 15 . Työ sopii esim . Hakemukset 30.4. Näkök ulm aa olisi myös vo inut laaje ntaa Merenkurkun ulkopuolelle. Toimittaneet Aarne Kinnunen ja Yrjö Sepå'nmaa. Se korostaa myös oikeaa, uhan alaise n lajin biologian tuntemukseen perustuvaa suojelu a. 1982 järjestetään Helsingissä Meilahden teoreettisen lääketieteen laitoksilla neljännet biotieteiden päivät otsikolla '' Biotiede 82''. opiskelun ohell a hoidettavaksi. KJ Gummerus Oy Helsinki. Palkinnot saivat: Gunilla Eriksson , Valkom , Leena Pentikäinen , Riihikall io ja Seppo Saarinen, Parola. Päivät on järjestänyt useiden tieteellisten seurojen asettama toimikunta, ja niiden pääsihteerinä toimii dosentti Seppo Turunen Helsingin yliopistosta. Lisätietoja saa osoitteesta Biotiede 82, Helsingin yliopiston eläintieteen laitos, Arkadiankatu 7, 00100 Helsin10. Suomen Estetiikan Seuran Vuosikirja 4. Juha Tiainen MIKÄ ON LUONNON KAUNEUS~ Ympå'ristöestenikka. Kirja on selkeä. 239s. arvottiin Suomen Luonnon kyselyyn vastanneiden kesken kolme olkalaukkua. Palkittuja Biologian ja maantieteen opettaj ien talvipäivillä 27 .-28.2. Järjestösihteerin työhö n kuuluu yhdistykse n toimiston hoitaminen sekä tempausten ja julkaisujen valmistelu. Ennen muuta kaipasin yhteenvetoa merikotkiemme populaatiodynamiikasta: ikärakenteesta ja kuolevuudesta sekä keskimääräisestä yksi lökohtaisesta lisääntymistuloksesta. Porin seudulla laji oli vielä 1920-luvulla etenkin syksyllä yleisin muuttohanhi. 9. Yleispiirteinen esitys ympäristömyrkkyjen solufysio logisista vaikutustavoista olisi syventänyt niiden vaara llisuuden ymmärtämistä . Y mpäristöestetiikkaa tarvitsevat ne jotka elävät rum assa ympäristössä: " Voimme sanoa , että tällä hetkellä vallitsee suuri epävarmuus siitä, mitä tekijöitä kaupunkiympäristössä voiSUO MEN LUONTO .\ / Hl 4 1. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys etsii loppuvuodeksi 1982 palveluksee nsa Järjestösihteeriä. Haaskojen avulla merikotkille on tarjottu puhdasta tal viravintoa ja yritetty estää nuoria yksilöitä muuttamasta etelän myrkyllisemmille ja vaarallisemmille talvialueille , myrkkyjen käyttöä on rajoitettu ja suojelutoimet on saatu kansainväli siksi. Kirjan typografia ei ole erityisen onnistunut
and were also of benefi t to people. however. In thi's interview he covers the field of pal aeo nrology (rhe srud y of fossils) in Finland . Harvemmin luonnonsuojelu väki on teesejään analysoinut ja määrätietoisesti toiminut uusien teesien löytämiseksi . daan luotettavasti suunnitella ja mihin seikkoihiri olisi kiinnitettävä huomiota ympäristön suunnittelussa. Sen nimeen luottaen ei käteen jää paljoa . The Institute of Marine Resea rch and the G ame and Fisheries Research Institute are now staning extensive research on che Borhnian Sea. Tällaisia teesejä luonnonsuojelija hahmottaa , jos ei ihan ääneen , niin ainakin terveessä järjessään . and panicularl y whecher it is a possible cause of the emigracion. Niinpä esteetikkojen laatimalta kirjalta, joka haluaa muistuttaa luonnonja ympäristönsuojelun esteettisistä näkökohdista sekä ympäristönsuunnittelun esteettisestä vastuunalaisuudesta, odottaa valistusta ymp~ristönsuojelun arkeen . Teoksen toiminajatkin toteavat saatteeksi: "Ympäristöongelmat ovat kärjistyneet, eikä näy päivää jona ne olisivat ratkaistut. 30 000 metric rons/yea r are re leased into the Sea. Marsh gas is pollution-free irself , but the wider environmenral effects and the economics of rhe method are not yec quite clear. !n praccice. it tends to ger forgonen in ceaching. " Ympäristöestetiikka" -teoksen aineisto on vuodelta 1975. Since 1975 Baltic herrings have bee n found with th eir eyes tota ll y destroyed . W ild vegetables frequently have better nutri tional value than cultivared ones. raatokärpäsen biologinen ' 'tarkoituksenmukaisuus'' , mahdollisimman suuri jälkeläistuotanto ja eloonjäämistodennäköisyys, sovittuu kauneuden kriteereihin?) Sepänmaa haluaa ekologisesta estetiikasta kehittää uutta estetiikan makutuomaria. He speaks our against .rhe pop-erhologists who ha ve claim ed that hum ans are an aggressive species by nature. Valistusta teos tarjoaa luontokäsitteen filosofisessa ja historiallisessa tarkastelussa. How children learn about the environment by Leena Aho pages 30-32 O n the hasis of her research . ,sk. Cod is now an impon anr fish for the trawler fishermen . An alternacive to turf-burning by Ari Pulkkinen pages 36-37 A method has been developed in Sweden and Finland , by which energy could be obtained from marsh gas wirhout desuoying rhe marshland irself. Kovin linjaton kokoelma Suomen Estetiikan Seuran Vuosikirja kuitenkin on. Evolucion in Finnish nature 2 by Haita, Jå'nrinen. creating also a more varied natural environmem in farming areas. Ranra and Vepsii/iiinen pages 1012 ln rhe second pan of our series on evolution th e subjecr is nacural selenion. Luonnonsuojeluideologioissa ympäristön esteettisiä arvoja pidetään tärkeinä. and nature conservatio nists have beg un prot ecrio n act ivities. For this reason it is now under consideracion , whecher environmenral educat ion oughr ro be a subjecr in its own righc. SUOMEN LUONTO .l/82 41. tO· gether with local fishermen and offi cials. The use of wild plants by Ulla Lehtonen f ages 25-29 ln Finland there is common righr o access to nature. Martti Linkola etsii suojeltavasta maisemasta vakiintuneisuutta ja vastakohtaisten elementtien pehmeää liittymistä toisiinsa . Filosofian tohtori Päivi Huuhtasen kirjoituksesta puolestaan löytyy viitteitä "luonto" -käsitteen muuttumisesta kuvataiteessa, mikä vihjeenä erityisesti luonnonvalokuvaajille mainittakoon . Suomen Estetiikan Seuran ja muiden vastaavien tahojen on lisättävä vauhtia. The air and soi! are srill relati vely clean, so 1ha1 it is wonh while to collect the edi ble parts of plancs: rhe roots. Siksi ei olekaan ihme, että vastauksia ympäristön tavoiteltuun rakenteeseen haetaan tällä hetkellä suureksi osaksi muulta taholta , kuin ympäristön estetiikasta... Environmental education in schools by Maui Leinonen pages 33-35 ln Finland the recommendac ion of Unesco regarding environmenral education has been adopted . the popularisation of science, and evolution. leaves. Translated by Taru Tyynilä-Woo lston and George W oolston . Mutta pelkällä maaseudun perinteellä ei urbaanissa ympäristössä tulla toimeen , eikä kaupungissa voi kulkea ' 'huppu silmillä " . At the end of the 1970 's the aurumn season rrawl-catch of Baltic herring entered a stee p decline in the Bothnian Sea. Jussi Tenkku ja johdattaa Locken, Kantin ja kumppanien ajatusten avulla eläinja kasvilajien säilyttämisen esteettisille juurille. (Miten esim . fl ounder, pike, smelt and whitefish have been depleted and scul pin . Hongikkoa kasvava harju on kauniimpi kuin sorakuoppainen , Bulevardilla täytyy olla puita, ulkomainokset pilaavat maiseman , Vikinglaurat saariston jne. the author te lls how a pre-school child' s familiarit y with nature develops. Baltic herring has swum into cleaner warers, perch . The author suggesrs rescoration of these pools as nesting places for ducks. "Radikaalisti uusia ajatuksia syntyy vain harvoin ja hitaasti , mikäli ajatuksia katsotaan vuosisatojen perspektiivissä" , toteaa prof. ln rhe farming areas of sourhern Finland the pi rs fill ed wirh water , formin g pools kirjoittaa, julistaa kaupunkilaisetkin syöpäsoluiksi, maaseudun toisiksi . The protection of Arctic char began page l.i Arcric char (Salvelinus alpinus) is one of the last remaining relics of che natural state of rhe Saimaa area and of Lappish fell waters. Näitä tehtäviä pohtii estetiikkatiede. ln recenr decades it has been badl y d ep leted . concerning among orher factors che role of iron discharged into rhe marine ecosystem . Hard times for the fishermen of Pori by Kojo, Leinonen and Järvinen pages 18-10 ln rhis imerview wich some fishermen from Pori. fl owers. On silti yhdyttävä loppuartikkelin vetoomukseen, jossa kaivataan ympäristön esteettisen havaitsemisen analyysiä, ympäristötyyppien systematisointia, jokapäiväisessä kielessä ja luonnonkuvauksissa ilmenevien arvojärjestelmien selvittämistä ja täsmentämistä, koulutusta ympäristön havaitsemiskyvyn kehittämiseksi. '' Näin arkkitehti Jaakko Ylinen luonnehtii modernin kaupunkiympäristön esteettisiä kysymyksiä ''Y mpäristöestetiikka " -teoksessa, johon on esitelmäsarjan pohjalta koottu 11 henkilön kirjoitukset. they tel1 how pollurant d ischarges so met imes harm both fishing eq ui pmenr and the catch . viviJ?arous blenny. Muuten " ekologinen estetiikka " , josta luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen Eyeless Baltic herrings found in the Bothnian Sea br Aimo Järvinen pages 14-1 7 The acid ic and ferrous discharge-warers of rhe Finnish titanium diox ide plam at Pori city. The principl e is th at knowledge of the environment should permeace all subjeccs. Kirjoituksen ylevien väliotsikkojen alta kuitenkin löytyy niitä loputtomien polkujen pätkiä, joilla ainakin evoluutiobiologinen tieto ontuu . shoms. Claypit pools by Jaakko Heinonen pages 21-24 As a result of the widespread application of clay ro fields on fo rmer marshlands, a, th e beg inning of this ce nrury, a large number of small cl aypirs were formed . " Seppo Kuusela which enric hed nature in man y ways. " Hienostunutta vakiintuneisuutta' ' luonnonsuojelijan tulee kyllä vaalia. lt is suggested th ar the disease is siderotic, caused by d ischarged iron bei ng absorbed by the fish . and seeds which are usable in man y ways fo r food . Yrjö Sepänmaan kirjoittamassa loppuartikkelissa, ''Tarkoituksenmukaisuus ympäristön kauneuden kriteerinä' ' liikutaan kai estetiikan tärkeiden ongelmien parissa. Teoksen tarjoamaan ekologiaan ei kuitenkaan pidä suhtautua tosikkomaisesti . Y mpäristöestetiikkakin haluaa tukeutua ekologiaan . on rhe western coasc, have proved very harmful to the Bothn ian Sea. K,mpungissa vallitsevat omat villit luonnon lait. Summaries of the Main Articles Jncen·iew with Bjprn Kurten by Kilpeläinen, Lintlholm , and Ulfvens 59 pages Björn Kurten is rhe sole professor of palaeo nrology in Finland , and is also a we/1 -known science fiction writer. 41. This is thou ght to indicate a vast emigrarion of fish shoals because of an unidenrified ecological disrupti ve fanor. and rhe crustacean Ponroporeia affinis have disappeared from an ex tensive area
Hirvi söi pieniä• koivuja ja pieni hirvi tietysti nakersi ihan pienifipuita 2. Yhtä'kkiå' kuulin koputusta . Hirviruno 4-vuotias Juho Pitkänen Hietamasta on keksinyt seuraavan mukavan hirvirunon (äiti on avustanut kirjoittamisessa): 1. Kun katsoin ylös puuhun , siellä. Lasten Luonto ~0 11; = ¾ s Marja Mattlar Eräretkellä ' 'Eriiå'nfi päivfinfi me lähdettiin erå'retkelle. Sitten jå'/keenpäin piirsin sen tikan kuvan." Näin kirjoittaa 5-vuotias Marika Haavisto Forssasta ja hän on piirtänyt meille tikan , joka terhakkaasti nakuttaa puun kylkeä. , sk.. Me mentiin yli soitten. oli tikka. Ja hirvil/ä· oli 42 kova kiire kot1in ja kun pikku-hirvi ei jaksanut kå'vellii min hiin ratsasti isin selässä· kotiin SUOMEN LUONTO \ / 82 41
Ehkäpä sillä ei ollu t nälkä , tai sitten se n täytyy itse pyydystää ruokansa ennenkuin makupala sille kelpaa. Hiiretpä keksivätkin tästä itselleen oivan ruokapaikan. Suuret keltaiset silmät tuijottivat meitä rävähtämättä naamakiehkuroiden keskeltä. Pikku N iiles Kauhanen on vasta kaksivuotias , mutta osasi jo kertoa isälleen , että kuvassa on ihan selvästi " ti-tityy' '. Pian olento istahti pihalyhdyn päälle , ja näimme se n kunnolla: se oli helmipöllö. D Espoosta. Joskus pöllön tarkka kuulo voi hangenkin alta paljascaa, missä kohci myyrä on menossa . Meitä huvitti sen ulkonäkö; pöllö oli kuin pelkkää päätä. Myyrä viliscää nopeasci hangen alle koloonsa. 43. Eräänä iltana tumma varjo lehahteli lintulaudan tuntum assa. Luvatut kuusi eläinkorrtisari aa armärissä ruokaile. Emme ainakaan nähneet , että Helmi olisi saanut ainoatakaan siimahäntää saaliikseen. Se istui lyhdyn päällä kauan ja tii raili hiirten kaivamia reikiä lu messa . Tuosta lähtien olemme odottaneet joka ilta hämärissä Helmi ystäväämme pihapiiriin seuraksemme. l Tuttavamme Helmi Helmipöllö Lintulaudallamme on ralven aikana aterioinut ahkerasti monta pikkulintua. Helmipöllö cähyää kuusesca saalisca. Onnea. Toiset linnut ovat sottaisia syömäreitä ja pudottelevat siemeniä lintulaudalta maah an. Kuvan lintu oli tietenkin talitiainen ja vieläpä hyvin kesy tintti , koska uskalsi rulla kämmenelle. Luulimme hahmoa ensin närheksi, mutta eiväthän närhet enää häTämän vuoden ensimmäisessä Lasten Luonnossa julistettuun kilpailuun tuli paljon vastauksia. Emme oikein uskoneet se n saavan paistia enää niin myöhään , koska olimme huomanneet hiirten liikehtivän vilkkaimmin päiväaikaan aina lintujen aterioidessa . Arvelimme että Helmi oli tullut paikalle hiiripaistin toivossa. Hyväksyimme myös tämän vastauksen. Uskollisesti Helmi kuitenkin kökötti paikallaan lehahtaen vain vottiin oikein vastanneiden kesken ja lähetetään seuraaville: Mikko Vähä-Sipilä Raumalta, Katariina Vuorinen Turengista, Johannes Ukkonen Helsingistä, Niiles Kauhanen Piikkiöstä, Heli Heinonen Virroilta ja Sampo Axelsson silloin tällöin verryttelemään s11piään . Joskus se tulee täh ystyspaikalleen lyhdyn päälle, toisinaan se lehahtaa muualle vahtimaan. < 5 1~ " _ _______. Heitimme sitten hangelle loukulla pyydystetyn hiirenjuntin , mutta vaikka Helmi hiirtä kiinnostuneena katselikin , ei se siihen koskenut. Kolmekin päätä saattaa näkyä lum en pinnalla yhtaikaa makupaloja nuuskimassa; sulassa sovussa siinä ateno1vat 0110 tavalliset hiiret kuin myyrätkin
1 UUl.1.U I r, Päivän palkka luonnonsuojelulle Keräys 5. Postisiirtotili 9885-0. Kohteet: Saimaa, Lappi, Pohjanmaan joet, sademetsät. Maailman ympäristöpäivänä, suojelijana presidentti Mauno Koivisto. TYÖHÖN LUONNOI\. 6. Järjestäjät: Suomen luonnonsuojeluliitto Natur och Miljö