Suomen Luonto Luonto kaupungissa Lapin kulta Mitä saimaanhylje maksaa?
Rotta voi erinomaisen hyvin kaupunkimaisen elämän runsailla jätteillä. Kansi: Koivuja Wärtsilän vanhojen rehdashallien katolla Helsingin Hakaniemessä. Kaupunkien keskusroissa , teollisuusalueilla ja teitten varsilla, mistä tavalliset runkojäkälät ovat hävinneet, ne värjäävät runsaina esiintyessään ja etenkin kostealla säällä rungot vihreiksi. Kasvimaailmassa rodellisia " sörkan ruusuja" ovat ilmansaasteita hyvin sietävät viherlevät ja Bacidia chloro• cocca -jäkälä. Pulu pesii kaupungin räystäiden alla, ullakoilla ja rakennusten koloissa . Pesycitä on jopa kolme vuodessa. Jorm a Laurila. Muutamien ihmisläheisten selkärangattomien kuten lutciden ja rorakoiden ohella ovat mm . rotta ja pulu mieltyneet kaupunkilaiselämään . "Ikuisessa kaupungissa" Roomassa on jokaista kaupungin asukasta kohden arvioitu olevan kaksi , eräitten arvioiden mukaan jopa kymmenen rottaa
Jos joku tuli liian lähelle, lennähti varis hetkeksi syrjään mutta palasi hetikohta jatkamaan kesken jäänyttä ateriaansa. Ja kuitenkin juuri tämä ekosysteemi muuttuu koko ajan nopeasti. 90-719 963 , 90-760 937 TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri: Kaarina Miettinen Toimittaja: Jorma Laurila Taitto : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen, Antti Karlin , Ulla Kokko , Tapio Lindholm, Veikko Neuvonen , Helge Rontu , Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste . Nro 3 1983 4 2. Tutkijoiden tulisi selvittää paljon nykyistä innokkaammin kaupunkiluonnon erityispiirteitä: mitä kaupungissa on, miten toimii, mitä sietää, miten vaikuttaa, miten hoidetaan, säilytetään ja tarvittaessa suojellaan . ILMOITUSHINNA T mv. Puhe puistoista kaupungin keuhkoina ei ole vailla perää: puisto tuottaa happea, raikastaa ilmaa, sitoo pölyä ja bakteereja, heikentää tuulen voimaa ja tasaa lämpötiloja. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Kun rakennusmaata tarvitaan, se lohkaistaan puistosta, kun jätemassaoille on vaikea löytää sijoituspaikkaa, täytetään rantoja; liikenneväylät ja sähkölinjat pirstovat säästyneet metsäalueet. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Jos ei kerran näe olevaa, ei voi huomata muutosta eikä katoamista. Elävä luonto tunkeutuu ihmisen luomiin autiomaihin ja asfalttiviidakoihin, ehkä niukkana eikä suinkaan aina toivottuna . Näytti, että puistossa olevista kymmenistä ihmisistä olin ainoa, joka näki tapahtuneen. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton to1m1stoon. Aivan muutamassa vuodessa ovat varikset ja harakat vallanneet kaupungin ja muuttuneet kaupunkilinnuiksi; pulu saa seuraa. Tilaushinta Suomeen ja Pohjoismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . Suhtautuminen kaupungin luontoon on täysin piittaamatonta, sekä sinne sattumalta jääneeseen tai tulleeseen että sinne rakennettuun luontoon, puistoihin. 2/ls4100mk 1/ 1 s 2400 mk 112 s 1500 mk 1/4 s 800 mk 4-väri 9 100 mk 5600 mk 4800 mk takak . Kerran seurasin iltapäiväruuhkan aikaan Helsingin Vanhan kirkon puistossa varpushaukan tuloksekasta saalistusta. Kymmenen minuutin kuluttua oli konepellillä vain muutama karvatupsu ja veritahra. Tilauksia välittävät myös Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälät, lehtiasiamiehet ja posti. vsk. Harva vain havaitsee ympärillään olevan luonnon. Mutta kuka avaa ihmisten silmät. 4200 mk 6200 mk Lisäväri 850 mk netto. Mitä monimuotoisempana kaupunkiluonto säilyy, sitä viihtyisämpi ja monimuotoisempi on itse kaupunki, ihmisen, rakentajan, tuhoajan oma elinympäristö. lrtonumero 12 mk . Varis ja valkoinen mersu Aivan arkisella kauppareissulla koin mieleenpainuvan elämyksen: ostoskeskuksen pysäköintialueella valkoisen, hyvin kiillotetun mersun nokkapellillä varis repi rottaa. Kaupungeissa on luontoa, mutta sitä ei arvosteta; eivät edes tutkijat juuri selvittele kaupunkiekosysteemien toimintaa. 90-642 881 Liiron toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00 , kesäkuukausina 8.30-15.30. Sekö selittää kaiken piittaamattomuuden. Ilmoitusmyynti: Jyri Virmalainen ja Tuulikki Kuikka, puh . Emmekö me näe ympäristöämme. 3. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Lito-Scan Ab, Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 3/83 42 . Jopa puuriveillä, yksittäisillä puilla ja pensailla ja pienillä kukkapenkeilläkin on merkityksensä viihtyisyyden lisääjinä. Ihmisistä varis ei välittänyt. Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1
.. .... . . . . . . SUOMEN LUONTO 3 1983 Varis ja valkoinen mersu . . . 10 Ville Komsi: Vihreät eduskunnassa. Tässä numerossa kerrotaan puistojen ja kaupunkimersien hoidosta ja kaupunkiluonnosta muutenkin nurmikoitccn sienimaailmasta, kaupunkien kasveista ja Helsingin Vanhankaupunginlahden uhatusta lintuparatiisista. 54 Summaries of the Main Articles . . . . . . . . . .. . . . . . . . ....... . . . .... . . . . . .. . . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . .... . . . . . . . . . . . . . . .. . Partanen: Vaihtuuko vaskooli kaivinkoneeseen: Lapin kulta on aina pettänyt suuryritysten unelmat . . . .... . ... . 32 Leo Lehtonen: Uhattu lintuparatiisi keskellä kaupunkia 35 likka Hå'rkönen: Lapio kullan tarina . .. ... . . . ... ....... .. . . . . . . . . . . . 5 Tero Sipilå': Mitä maksaa saimaanhylje. . . . . . 4 SUOMEN LUONTO .i 18J 42. . . . . . .... . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. . . . . 48 Kirjoja . . . . .......... . . . .. . ...... 5 7 Kaupungissa askaroidaan metsien ja puiden kanssa muuallakin kuin puutavarayhtiöiden konttoreissa. . 20 Kaarina Aas: Puu kaupungissa ja maaseudun maisemassa ......... . ... . . . . . ... 40 Seppo f. . . .. 24 Jorma Laurila: Miten puistoja ja ulkoilumetsiä hoidetaan?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Terrtu Laurila: Matkamies pysähdy ja ihmettele virkamiestesi töitä . . . . ...... . . .. . ... . . . 14 Seppo Huhtinen ja Jukka Vauras: Nurmikoiden sienimaailma . ............ . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Seppo Vuokko: Asfaltti kukkii . .. vsk.. . Entä kaduilla ja poluilla. . .. . . . . ..... .......... . . 3 Seppo Lohtaja: Jos minä olisin maatalousministeri . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ........ . 44 Markku Tanctu: Vain muutaman hipun tähden .. . . . . . ... . 46 Katsauksia, Uutisia .. ... .
Päivänpoliittisen taktikoinnin jättäisin muiden huoleksi. Virtanen osoitti myös käytännön maanviljelijänä oppinsa pätevyyden . Mutta mitä tekeekään tämä nykyinen sukupolvi: sille ei riitä peltojen paketointi vaan se asvaltoi maan parhaita peltoja moottoriteiksi, marketeiksi ja asuntoalueiksi lähes 20000 hehtaaria vuodessa. Pelto on ihmisen kannalta tärkein uusiutumaton luonnonvara ja pellon asvaltointi on peruuttamaton toimi , ja se on ydinjätteiden tuottamiseen verrattava rikos tulevia sukupolvia kohtaan. Mutta kuinkas onkaan käynyt: kun maatalous A.I.V:n sanojen aikoihin käytti 20 prosenttia tuloistaan tuotantopanosten kuten koneiden , rehujen ja lannoitteiden ostamiseen , niin nyt menee tuotanto5. Tehtävä saattaisi olla varsin vaikea , sillä onhan nyt vallassa ensimmäinen sukupolvi , joka vaatii ahneesti itselleen kaiken heti piittaamatta vähääkään tulevista sukupolvista. Mutta siihen yksimielisyytemme kutsumieni asiantuntijoiden kanssa taitaisikin rajoittua. Silloin maatalouden työvoimaja hintakysymykset tulee ratkaista maatalouden edellytyksistä käsin ja ruoasta on maksettava se hinta, minkä luonnonolomme sille asettavat eikä esimerkiksi kansainvälisen kilpailukyvyn mukaan . A.I. Virtasen valtiovallallemme 50-luvun alussa esittämä yksinkertainen , selkeä ja kestävä maatalousohjelma : leipäviljaa on tuotettava kotimaan kulutusta vastaavasti ja kotieläintuotteita sen verran kuin rehuntuotanto sallii. Ja tahti jatkuu. Silti tämä huvennut ja ikääntynyt joukko pystyy jatkuvasti järkyttämään yhteiskuntamme mielenrauhaa monenlaisella ylituotannolla. Lisäksi järjestäisin riittävän maanviljelijäväestön huolehtimaan asiasta. Suomalainen maanviljelijä on yht'äkkiä lakannut olemasta uudistuva luonnonvara . Kyllä , aivan varmasti. Luulen , että meidän olisi melko helppoa päästä yksimielisyyteen siitä, että maataloutemme perustehtävänä on riittävän ja terveellisen ravinnon tuottaminen meille suomalaisille. Sen sijaan kutsuisin maatalousministeriön korkeat virkamiehet ja maataloustutkimuksen , MTK: n, neuvontajärjestöjen sekä lannoiteteollisuuden edustajat keskustelemaan vakavasti siitä, mikä on maatalouden tehtävä Suomessa ja miten se tulisi toteuttaa. Kuokalla ja kangella ovat esi-isämme luoneet meille elämisen edellytykset tänne maapallon pohjoisimpaan maatalousval tioon . Esimerkiksi kananmunien ja sianlihan ylituotanto on mahdollista vain, koska näille kotieläimillemme syötetään vuosittain yli 50 miljoonaa kiloa tuontivalkuaisrehuja, pääasiassa kalajauhoa. TERVEEN MAATALOUDEN PERUSTEET Jos minä olisin maatalousministeri katsoisin velvollisuudekseni ohjata maatalouttamme sellaiseen suuntaan , joka takaisi riittävän ja terveellisen ravinnon saannin omavaraisella tuotannolla. seisova kääpiö, jonka perustoiminnat ovat täysin tuonnin varassa. Olisiko tämä sitten mahdollista. Maatalouden tulojen on lisäännyttävä työllä eikä tuotujen väkirehujen avulla. Pääammatikseen viljeleviä on enää noin 100 000 ja osa-aikaisia noin 50 000 . Mutta ilman öljyja tuontikriisejäkin maataloutemme on mittavan ongelman edessä runsaan kymmenen vuoden sisällä. Siksi minä maatalousministerinä huolehtisin ensi työnäni , että tämä tolkuttomuus loppuisi . Käytännön ohjenuoraksi kelpaisi edelleenkin Nobel-palkitun biokemistimme, akateemikko A.l. Eräs poliitikon alku esitti 60-luvulla maatalouspoliittisten ongelmiemme lääkkeeksi ohjelman "tapa talonpoika päivässä". Seppo Lohtaja Jos minä olisin maatalousministeri Suurin osa Suomen pelloista on raivattu satoja vuosia sitten. Toisin sanoen , maatalouden toimet on asetettava niin , että viljely todella on omavaraista ja kestävää vuosikymmenten , jopa tulevien vuosisatojen saatossa. Vitsi oli itse asiassa varsin huono , sillä edellämainitut maatalouden parasta ajavat asiantuntijat , tietenkin muun yhteiskunnan suosiollisella tuella , ovat pitäneet huolen siitä, että talonpojan tappotahti on ollut viimeiset parikymmen tä vuotta yli 20 talonpoikaa päivässä. Todellisuudessa maataloutemme on savijaloilla SUOMEN LUONTO J / Hl , 2. Maamme viljelijöiden keskiikä on nyt 56 vuotta eli keskimäärin koko nykyinen viljelijäjoukkomme on yhdeksän vuoden kuluttua eläkkeellä. Mutta, jotta maatalous olisi järkevää , sitä on harjoitettava vain maatalouden ehdoin. , sk. Kiinteää maanviljelyä on maassamme harjoitettu ainakin ajanlaskumme alun tienoilta
Heille eivät riitä maksumiehiksi 300 000 Ruotsin siirtolaista ja juuriltaan reväistyt kaupunkien betonibunkkerilähiöihin toisarvoisiin töihin ajetut ihmiset. MAATALOUSTUTKIMUKSEMME ASEMA Kuka sitten kertoisi mikä on järkevää maataloutta ja miten sitä toteutetaan. Suomalaisesta maanviljelijästä tehdään väen väkisin maatalousyrittäjä. Koska käytännön viljelijänä näen, että A .I.V:n viitoittama luonnonmukainen viljely on ainoa kestävä tapa maatalouden harjoittamiseksi, toimisin maa. MAANVILJELI}ÄKÖ YRITTÄJÄ. Kun maanviljely latistetaan yritystoiminnaksi, siitä häviää viimeinenkin tolkku. Viljelijät ovat antaneet jallittaa itsensä Kemiran , rehutehtaiden ja myrkkyja konekauppiaiden torppareiksi. Maataloustutkimuksemme on hajonnut kymmeniin irrallisiin , kapeisiin sektoreihin, joilla ei ole mitään ohjaavaa kokonaisnäkemystä. Toisin sanoen , ilman väkilannoitteita ja rikkaruohomyrkkyjä sadot olisivat vain kolmanneksen nykyisestä' Kuitenkin , vaikka väkilannoitteiden käyttö on nelinkertaistunut 50luvun alusta , eivät keskisatomme vieläkään ylitä A. Valitettavasti vain siltä tällä hetkellä puuttuvat lähes täysin edellytykset tähän , se 6 Jorm a Laurila/LKA kun on viimeiset 30 vuotta joutunut toimimaan kemianteollisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn renkinä. Kaasunaamari päässä ja kuulosuojat korvilla tämän päivän viljelijät pyörittävät kiltisti kaupan ja teollisuuden pystyttämää oravanpyörää. Tämän yrittäjähengen kätilöinä ja puuhamiehinä ovat hääränneet yliopistollinen tutkimus , pankit ja keskusliikkeet. Suora leikkuupuinti on lyhyeen kesäämme soveltumaton. Niinpä sitten maataloustutkijamme saattavat aivan vakavissaan esittää, että väkilannoitteilla tuotetaan puolet sadoistamme ja ilman rikkaruohomyrkkyjä sadot laskisivat 20-30 prosenttia. Sen piirissä on vakaasti uskottu -ja uskotaan vieläkinhelppoliukoisten väkilannoitteiden ja torjuntamyrkkyjen kaikkivoipaisuuteen. En tiedä, kuka alkujaan ilmoitti Suomen maatalouden mukaan tähän kansainväliseen kujanjuoksuun, mutta maatalousministerinä lähettäisin välittömästi peruutusilmoituksen . Mielestäni se olisi maataloustutkimuksemme asia. V: n tuolloin järkevällä luonnonmukaisella viljelyllä saavuttamia satoja. Julkiset kansainvälisestä kilpailukyvystä vouhottajat, nämä sangen tärkeät ja vakavailmeiset kansantalouden ihmemiehet, vaativat yleisen edun nimissä myös maatalousyrittäjiä mukaan tähän kansainväliseen itsensä hengiltäjuoksukilpaan. Puhumattakaan myrkkyjen käsittelystä ja levittämisestä viljelijöille aiheutuvista terveysriskeistä. Tutkimus on ohjannut maataloutemme käyttämään monia siihen soveltumattomia menetelmiä: väkilannoitteet ja torjuntamyrkyt heikentävät maan biologista toimintaa , raskaat koneet runnovat pellot littanaan , kovapaalainten aiheuttama homepöly invalidisoi yli sata viljelijää vuodessa. Saman tien panisin viralta kaikki "maanviljelijä on yrittäjä" -ideologiaa kaupittelevat maatalousekonomistit. Avuliaina juoksupoikina ovat toimineet MTK ja neuvontajärjestöt. talousministerinä sen mukaisesti. Koska toisaalta uskon myös hyvän, oikein suunnatun maataloustutkimuksen hyödyllisyyteen , lähettäisin suuren joukon maataloustutkijoitamme esimersuoMEN LUONTO 3183 42 . Yhteys maahan -maahenkihäviää ja sen mukana katoaa se vastuu tulevista polvista, jota kuvaa osuvasti vanha talonpoikainen sanonta ''Isä pellon raivaa , poika pellon pitää, pojanpoika sadon korjaa''. I. Leikkuupuitu ja öljyn avulla kuivattu vilja on niin raakaa ja epäterveellistä, että sitä syksyllä syöville kotieläimille on annettava lisäksi E-vitamiinia ja seleeniä, muuten niistä huomattava osa kuolisi erilaisiin lihasrappeutumun . ,sk.. Esko Männikkö/ LKA panosten ostoon tuloista yli 80 prosenttia
V: llä aikanaan eli noin 0.6 lypsylehmää tai vastaava määrä muita eläimiä hehtaaria kohti . Sen sijalle kehitettäisiin cuocantomuodosca riippuva hehcaarivero , joka nykyisin voisi olla tuhannen markan kahta puolta ja tämä puolestaan yllyttäisi säästämään. Jos edellä hahmottelemani maatalousuudistus toceuceccaisiin , niin me saisimme jälleen vireän ja elinvoimaisen maaseudun, joka tasapainottaisi ja rauhoittaisi koko yhteiskunnallista kehitystä . SUOMEN L ONTO J /BJ 42 vsk. Koska maanviljelysmaa on tärkein yhteinen luonnonvaramme niin mahdollisuus sen m yy miseen lopececcaisiin . Nykyisestä yritysmuoroisesra maatalousverotuksesta luovuttaisiin, koska se usuttaa viljelijät tuhlaamaan rahansa koneisiin ja muihin tilan ulkopuolisiin tuotantopanoksiin . Näin päästäisiin eroon siitä maataloustuotteiden hintaa voimakkaasti nostavasta järjettöm yydestä , että maanviljelijöiden on ostettava kaikki Suomen maatilat kolmesti vuosisadassa. Samalla maataloutemme pystyisi tuottamaan lähes yhtä edulliseen hintaan kuin nyt parempia Ja terveellisempiä elintarvikkeita. Maacalousmaahan voisi saada vain hallintaoikeuden , joka kylläkin olisi perittävissä ja sii rrettävissä . Yhteys maahan maahenki häviää ja sen mukana katoaa vastuu tulevista polvista.'' Suomessa haudataan vuosittain 20 000 hehtaaria hyvää maatalousmaata asuntojen, teiden ja matketcien alle. MAAT ALOUSREFORMI Maatalousväestön määrä noscecca1s11n takaisin noin 20 :een prosenttiin , joka se oli vielä vuonna 1970. I. Samoin Kemiran tehtäväksi tulisi kaikkien niiden komposciainescen keräil y ja jalostaminen , joita maatalous ei voi suoraan h yöd yntää. Se ohjattaisiin jalostamaan teollisuuden puuntuhkat , kivipölyc ja muut arvokkaat jäceaineet maatalouden hivenlannoitteiksi. Kotieläinten pito tulisi siksi jakaa melko tasaisesti niin , että peltohehtaaria kohden olisi käytettävissä suunnilleen sama lantamäärä kuin A. 82. Suomen luonnonoloissa se olisi niin kansantaloudellisesti , kansanterveydellisesti kuin maan sosiaalisen ja kultturellisen rakenteen kannalta tasapainoista kehitystä edistävä määrä. Kestävään ja terveeseen maatalouteen kuuluu vuoroviljely ja peltojen lannoittaminen komposcilla ei peltojen viljavuus muuten säily ja lisäänny. kiksi Justus von Liebig-maacalousyliopistoon LänsiSaksaan opiskelemaan maatalouden perusciedeccä eli maabiologiaa , joka jo käsitteenä on meillä lähes cuncemacon. D Liecolainen maanviljelijä' Seppo Lohtaja piti tå'må·n esitefmå·n radion sar1assa ''Jos minä' olisin 28. Topi Ikäläinen -----------------------,-------------------------''Suomalaisesta maanviljelijästä tehdään väen väkisin maatalousyrinäjä. 7. Väkilannoitteiden tarve putoaisi jyrkästi, mutta Kemira ei silti joutaisi suljettavaksi . Kocieläinmäärää jouduttaisiin siten lisäämään vain noin vajaat kymmenen prosenttia. Koska lääketieteen puolella ei vielä ole yleisesti tiedostettu ravinnon laadun ja terveyden välistä riippuvuutta ohjaisin maatalousministerinä tälle sektorille huomattavasti tutkimusvaroja. Maabiologian pohjalta olisi parempi mahdollisuus ymmärtää , miten karjanpito , sarojen määrä ja laatu , kasvien vastustuskyky ja ihmiseen terveys muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. 11. Kun maanviljely latistetaan yritystoiminnaksi, siitä häviää viimeinenkin tolkku. Tilojen yksipuolinen erikoistuminen ja cilakoon suurentaminen lopetettaisiin ja tilakoko rajattaisiin työn järkevän suorittamisen edellyttämiin mittasuhce1s11n . Mitä sanoikaan intiaanipäällikkö Seattle runsas vuosisata sitten: "Kaiken sen, mice te teette maalle , te teette maan lapsille.'' Nämä sanat minä maatalousministerinä määräisin huoneentauluiksi kaikkiin maatalouden tutkimuslaitoksiin, oppilaitoksiin ja neuvoncajärjescöihin. Päätoimisia viljelijöitä on maassamme enää 100 000, ja keski-ikäkin on 56 vuotta eli keskimäärin koko joukko on yhdeksän vuoden päästä eläkkeellä. Samalla maatalouden ylituotantovuorec kuitenkin tasoittuisivat , koska kotieläimistä ei enää tarvitsisi puristaa irti ylisuuria tuotoksia teollisuusja tuontirehuilla
Nahka ja ruho ei ollut ampujaa kiinnostanut , vaan ne oli sullottu muovisäkkiin mätänemään. Tero Sipilä' Mitä maksaa saimaanhylje. Toisella kerralla hän jo m yö nsi ampuneensa kotirannastaa n jotain eläintä veteen , koska se il meisesti oli sairas tai loukkaa ntunu t. Lisäksi tuomitulta otettiin metsästysoikeus pois, ja rikosase tuomi ttiin valtio lle menetetyksi. T uomittu m ää rättiin korvaamaa n ammutun hylkeen arvo valtiolle. H ylkeen arvoksi oikeus arvioi vain 9 000 markkaa. Koska saim aanh ylkeen arvo jäi näi n alhaiseksi ja kysym yksessä oli oikeudellinen ennakkotapaus, syyttäjänä toiminut Rantasalmen nimismies Pentti Ketola ilmoitti valittavansa pää töksestä Itä-S uo men hovioikeuteen . Myös p uolustusasianajaja ilmoitti tyy tymättöm yytensä oikeuden päätökseen . Tässä turvaud uttiin valtio n te knil liseen tu tkimuslaitokseen (VTT). Se o n lähellä sekä Joensuun korkeakoulun että riistaja kalatalouden tutki muslaitokse n arvioiden alarajaa ; elävä n saimaa nh ylkeen arvo o n vähintäin kymmenkertainen kuolleeseen verrattuna. Viimeksi O rivedellä hukkui vuo nSUOMEN LUO TO J/ 8J 42 . Kuolleen saimaanh ylkeen hinnan perusteella nykyinen saimaa nh yljekanta lisäisi m aamme luonnonvarojen kirj attua arvoa noin 1. 8 Kolmannelle kerralla hän jo tunnusti ampuneensa ve neestä , ensin soudettuaan paikalle . Arvio on alhainen . A m pumisen jälkeen eläin oli vajo nnu t ved en alle ja muutam an päivä n perästä ajautunu t syytetyn kotirantaa n , jolloin hän o li n ylke nyt eläimen . Mäd äntymisestä päätel len urosh ylj e o li ammuttu huhtikuulla. Keväällä 1982 ammuttiin Haukivedellä saimaanhylje. Laitokselta ilmoitettiin , että jälkikäteen on erittäin helppoa osoittaa, onko h yljeölj yä jossain käytetty esimerkiksi kyllästysaineen joukossa . 5 miljoonalla m arkalla. Ajatusleikki kuvaa sitä järjettö m yyttä, mihin joudutaan kun luo ntoo n liittyviä itseisarvoja joudutaan arvioimaan rahalla. Ensimmäisellä kerralla hän kielsi sinä keväänä norppia nähneensäkää n , ja vakuutti ettei ole milloinkaan Haukivedellä liikkuesssaan pitä nyt asetta mukana. Rikoksen selvittäminen aiheutti pulman syyttäjälle : mitä pitäisi vaatia h ylkeen arvona valtiolle korvattavaksi. Oikeus joutui visaisen ongelman eteen: mitä syyllisen tulee maksaa ammutusta hylkeestä valtiolle. Pohdinnan jälkeen o ikeus p unni tsi teo n kevyeksi ja an toi lopul lisena tuomionaa n vain 40 päiväsakkoa ä 36 m arkkaa. HYLJE OIKEUDESSA Syyllisen kuulustelulausunnot ovat karua luettavaa. Tosin m arkoilla o n lähes m ahdotonta arvioida äärimmäisen uhanalaisen saimaanh ylAmpumisen jälkeen traani oli huolellisesti irroitettu hylkeestä. Hellittämättömien tutkimusten jälkeen poliisi sai ampujan jäljitettyä. Kerättyään lausun toja eri laitoksil ta ministeriön kalastusja m etsästysosasto määritti ammutun , lausun tojen mukaa n nuoren , elinkelpoisen ja siitosarvoltaa n m ahdo llisimman h yvän yksilön arvoksi vähintäin 15 000 m arkkaa . vsk.. Jo elokuussa poliisilla kuitenkin oli syyllinen selvillä, ja he kysyivät apua h yljeöljyn m äärittämisessä. Esite tyn summan pienuutta ku vaa, että se vastaa kahden täysikasvuisen hirven salakaad osta annettavaa korvausvaad etta. Lopul ta oikeudessa p uolustusasianajaja ilmoitti, että hänen päämiehellää n oli ollut tarkoitus ampua tod ennäköistä kettua, jota saa metsästää ympäri vuod en . Lopulta arviointi jo utui m aaja metsätalousministeriö lle. keen hintaa. Eläimen traani oli taitavasti ja huolellisesti leikattu irti . Saimaanh yljetutkimuksen kenttätöiden ohessa jouduimme valitettavan tapauksen todistajiksi; Hau kivedeltä löytyi kuollut , muovisäkkiin sullottu saimaanh ylje . Joensuun korkeakoulun biologian laitoksella tehdyssä ruumiin avauksessa voitiin virallisesti tod eta : ammuttu . Riistaja kalatalouden tu tkimulaito ksella on laadittu vain riistaeläimistä ohjeelliset taulukot tällaisia tapauksia va rten . Ikä oli hampaasta maaritettynä nelj ä vuotta. Saimaa nh ylkeen katoamista esimerkiksi Saimaa n säännöstelyn johdosta voitaisiin si is pitää vain kohtalaisena taloudellisena menetyksenä valtiolle. EI ENSIMMÄIN EN KERTA Saimaa nh ylkeen ampumisia tulee tietoon noin parin vuod en välein . Kaikki m ahdolliset tiedot toimitettiin poliisille , jotta ne olisivat autta neet rikoksen m ahdottomalta tuntuvaa selvitystyö tä . Hylkeen lopullinen hinnoittelij a on siis Itä-Suom en hovioikeus
Upea iärvim aisema ja kaunis Kanavasaari pysäyttivät matkaajan luonnostaankin . ,sk.. "Silta sopii yllättävän hyvin maisemaan ja se on saatu rakennetuksi pienin ympäristövaunom , kiitteli puolestaan Ruoveden kunnanvaltuuston keskustalainen puheenjohtaja Matti Jarkko. Ruoveden Kautussa kantatie 66: n varrella on iälleen yksi uusi ikävä ja kallis esimerkki kansallismaiseman tarpeettomasta pilaamisesta. Vanh at kanavamme sopivatkin nykypäivänä maisemasuunnittelun malliesim erkeiksi. Vaikka kanavien rakentaminen edellytti jyrkkää luontoo n puu ttumista , muodostu i niistä hyvän kanavaarkkitehtuurin ja puistosuunnittelun ansiosta tasapainoisia kokonaisuuksia. ' ' Näin arvioivat tekijät tekelettään. Vihki:i:siä edeltäneissä vaiheissa TVH tyrmäsi aina syytökset maiseman pilaamisesta. Tässä Kautun vuolteella Ruoveden ja lähipitäjäin miehet sekä joukkue Porin rykmentistä johtajinaan lippumiehet Jaakko Juhana Roth ja Kaarlo Juho Spof sekä korpraali Jussi Kortman 3017 1808 suojellen kotiseutua ja isänmaata löivät takaisin n. Sen mielestä Kanavasaaren ylittäminen ilmatilassa pysyttää varmimm in saaren luonnontilassa . '' Kauttu täyttää useimmat äskeiset tuntomerkit. 1970-luvun ja 80-luvun taitteessa Kautussa otettiin jälleen yhteen. KANSALLISMAISEMA HÄMEESSÄ Hämeen läänin ympäristönsuojelun neuvottelukunnan mielestä Kautun tienoo on läänin arvokkaimpia maisemia. Viime lokakuussa vietettiin Kautun uudella, puiden latvojen tasalle yltävällä betonisillalla maaherratason vihkiäisiä K waij oen sil taa soitellen. Maisemallisten arvojen lisäksi Kautulla on runsaasti historiallista taustaa. Se on hienoa viime vuosisadan lopun kanavamiljöötä , esimerkki onnistu neesta vesistöraken tam isesta. TVH :n keskustalainen pääjohtaja Jouko Loikkanen oli aiemmin ennättänyt lausahtaa: "Silta ei pelätyllä ravalla muuta maisemaa, vaan korostaa sen kauneutta. Muista esi-isäisi töitä . '' Näin lukee kivipaadessa Ruovedellä Kautun Kanavasaaressa. 300 miehisen venäläisen sotaväenosaston. "Sil ta sopii maisemaan" , oli Aamulehden uskoltetava seuraavana aamuna. Kautun kanavalle saapuessaan autoilija aina aiemmin hiljensi 10 vauhtiaan, sillä vuolle piti ylittää kapeaa pioneerisiltaa pitkin . Se oli vanh an pirkkalaissuo MEN LUONTO Jl 8J 42 . Nyt vastassa oli mahtava TVH:n insinööriosasto mammuttisiltahankkeineen . Tällä kertaa kotiseutunsa vanhaa kanavamaisemaa puolustaneet paikalliset asukkaat ja ympäristönsuojelijat hävisivät, ja voittaja pystytti muistomerkikseen betonisen siltarohjon . Terttu Laurila Matkamies pysähdy ja ihmettele virkamiestesi töitä " Matkamies pysähdy . Maisematoim ikunnan mietinnössä (1 980) kanavamiljöitä kuvaillaan näin : "Täydellisimmil lään kanavamaisemaan kuuluivat kanavanvanij an asunto , navetta , verstas sekä kanavaa reunustavat istutukset ja lähipellor. Suomalaista maisemaa latistetaan pala palalta hiljaa nakertaen : yksilölliset rakennukset korvataan kloonatuilta laatikoilla, joet oikaistaan ränneiksi, maantiet lini ataan rujosti maisem an muodoista pllttaamatta
Sitten iski mammuttita uti , ja suunnittelij at muljaurtivat esille koko Kanavasaaren kerralla ylittävän 275-metrisen sillan . SILTA YLI KANAVASAAREN Siltojen uusimissuunnittelu alkoi jo 1960 -luvulla. Hanketta heräsivät vasrustamaan paikalliset asukkaat , kotiseutuihmiset ja ympäristönsuojelijat . matalan vaih toehdon kannalla . vsk. Kautun arvokas kanavamaisema Ruovedellä tuhottiin tarpeettomasti rumalla ja kalliilla suursillalla. Matala kaksiosainen silta olisi säästänyt maiseman sekä kulttuurija historialliset arvot. Kukaan ei missään vaiheessa vastustanut kamarien kunnostamista , vaan korkean , maiseman pilaavan sillan stJaan haluttiin matala , ympäristöön sopeutuva silta. alussa TVH:kin oli avartavan kanavasillan Ja erillisen vuolteen ylittävä n sillan eli ns. väylän kiinnekohta, kun pirkkalaiset m atkasivat ryöstämään lappalaisia. museovirasto , Suomen luonnonsuojeluliitto , Pirkanmaan luonnonsuojelu piiri, Pirkanmaan perinnepoliitrinen yhdistys, Ruo11. Korkeaa siltaa vasrustivat m yös mm . Kautru o n m yös Suomen sodan aikaine n taistelutanner, ja vanhan Ruovesi-Uusikaarlepyy n -tien sillanpai kka. Länsi Suom en vesioikeus an toi hankkeelle luvan vuonna 1976. Vielä 70luvun SUOM EN LUONTO \ / H\ 42 . Nyt matkaa ja kaahaa puitten latvojen tasalla tietämättä mitään sillan alle jääneistä ihmistyön ja maiseman merkeistä
Lossi ja sen neljä työntekijää korvataan betonisillalla. SUO MEN LUONTO J/ HJ 42 . Seudun väki oli muutoinkin aktiivista. Matalan vaihtoehdon vuoksi moista vaivaa ei nähty. vesi-seura , Suomen Kotiseu tul iitto, veneil yjärjestöt , sisäasiai nm inisteriön ympäristönsuojeluosasto sekä vesih allitus. Korkeasta vaih toehdosta suunnittelijat rakensivat kauniin pienoismallin , jota kelpasi näyttää ministerillekin . Ero lähtötilanteessa oli korkean sillan hyväksi vain runsas 1 milj . Valmistuttuaan silta tuotti Ruoveden kunnalle kolme työtöntä, koska kanavanvarcij an virka lopetettiin , eikä apumiehiäkään enää tarvittu. vsk.. Molemmil le laitoksille yhteinen tunnusmerkki on tarpeeton mamm uttirakentaminen, suru ton rahojen käyttö ja työn jäljiltä näkyvä rakenteellisen työttömyyden kasvattaminen . mk . Yksi nkertainen syy tähän oli pelko TVH:n konsul ttitöiden loppumisesta tai virkauran rärve lrymisestä . VA LTIONTALOU DEN TARKASTUSVIRASTO ASIALLE . Erään silta-asiantuntijan mu kaan sillan kunnossapitokustannuksiin olisi varattava 100 000 markkaa vuodessa. TVH: n sil tojen kustannusarvioita tulisi valtiontalouden tarkastusviraston silmäillä tiukasti. Nyt valmistu neessa, lopu lta 314 metriä pitkässä sillassa ovat hoitoja korjauskulut jo suolauksen aiheuttaman korroosion vuoksi niin suuret, että ne olisi pitänyt laskea kustannusarvioon. Vesihallituksen hukkaputki on vetänyt veromiljoonia toisensa perästä, ja näin on käynyt myös TVH :ssa. Vuonna 1978 vesioikeus katsoi kuitenkin päätöksessään kaikki vaatimukset aiheettomiksi. Jos M uroleen kanava säästyneekin , on Syvinkisalmi il meisesti seuraava . Todellisuudessa matala si lta olisi saattanut olla jopa halvempi. Kustannuksiin lisättiin myös kanavanhoitajan uuden asunnon hinta 250 000 markkaa , vaikka kanavanhoitajalla oli kaunis, hyväkuntoinen talo Kanavasaaressa. Tässä ei ole sinänsä mitään eri koista , sillä kunnat on helppo saada kan nattamaan työllisyysperusteilla mitä tahansa. Nyt siitä on tehty TVH:n henkilökunnan kesänviettopaikka. TVH:n kova maiseman järsiminen jatkuu . Terrru Laurila on Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin monivuotinen puheenjohraja. Sillan peruskorjaus on yleensä tehtävä 20 vuoden kuluttua rakentamisesta. Perinteinen maisema olisi viehättänyt erityisesti matkailijoita . mk valtion miljoonissa sinänsä mitätön su mma maiseman ja historian hyväksi. Työ kesti hieman yli vuoden, ja sillan hinnaksi tuli 12, 3 miljoonaa markkaa. Se jätti korkeasta sill asta pois kunnossap itoja korj auskustannukset, mutta lisäsi niitä matalaan vaih toehtoon 1. Turhaan. Budjetin paisuttaminen ja kaluston työ llistäminen on mieluista kunnianhimoiselle TVH:llekin . Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksestä jättivät mammuttisil lan vastustajat lukuisia mu istu tuksia. VESIHALLITUSMA TEM ATIIKKAA TVH ajoi siltaansa hyvin vesihall i12 tusma1s10 ottein. TVH taktikoi kustannusarvioilla. Päätöksestä valitettiin vielä korkeim paan hallinto-oikeuteen, joka tyytyi vain päätöksessään toteamaan: " Luvan saajan tulee ki innittää erityistä huomiota sil tarakenteen ja penkereen muotoilu un ja saattamiseen verhoilun ja istu tusten avulla mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuvaksi.'' Päätöksen jälkeen vedottiin vielä kerran TVH:n pääjohtajaan ja liikenneministeri Veikko Saartoon . Visuvedelle rakennettiin uudet sillat vuonna 1980 vain 8.9 miljoonalla markalla. Tästedes liikenneministeriön, TVH:n , Ruoveden ku nnan ja eri oikeusasteiden yhte istoimin askaroima silta kantaa pikavauhtia viilettäviä kulkuneuvoja, joiden matkustajat tuskin tulevat tietämään mitään alla vilahtavista ihmistyön ja luonnon merkeistä . Sinänsä yllättävää että vesihallituskin , kovan lin jan vesirakentaja, kannatti matalaa vaih toehtoa. TYÖLLISTI YHDEN RUOVETELÄ ISEN VUODEKSI Ruoveden kunta ja TVH ajoivat siltaa työllisyysnäkökohdilla. Lisäksi liikenne olisi saatu luistamaan matalallakin vuolteen ylittävällä sillall a ja avattavalla kanavasillalla erinomaisen hyvin. Askarruttihan asia aikoin aan TVH :ssakin sen omia toisinajattelevia. Matkamies, paina kaasua Kautussa ja kiirehdi Syvinkisalmeen niin kauan kun vielä vo it ih ailla sen maisemaa. Ruotsissa hoitoon käytetään 1 prosentti koko sillaston arvosta. Sillan rakensi loppujen lopuksi yhdeksänmiehinen urakkaryhmä, johon kuului yksi ruoveteläinen. Jokainen ympäristönsuojelijoiden käyttämä asiantuntija kantoi ensimmäiseksi huolta siitä , ettei hänen nimeään saa antaa julkisuu teen. Jos Suomesta ei löydy uskallusta asiantuntemuksen esittämiseen , on sitä syytä hakea Ruotsista. mk ja matalan, maisemaa myötäilevän kaksiosaisen sillan hinnaksi 11. Mitkään demokratiamme keinot eivät pystyneet estämään suuren sillan tuloa. K.anavanhoitajan kertoman mu kaan rekkakuskitkin pitivät Kanavasaaren "pakkopysähdyksiä" mukavana ja tarpeel lisena jaloitte luna. 65 milj . Valtiontaloud en tarkastusvirastolla riittäisi töitä yllin kyllin TVH : n pöllyttämisessä . Vain rahan puu te saattaa tätäkin monumenttia viivyttaa, vaikka viraston sisällä onkin kiistoja kiinteän sillan kannattavuu desta. Kustannuslaskelmia rukattiin sopivasti , jotta korkea si ltavaih toehto näyttä1s1 kannattavamm alta kuin matala. Mikä pisti Kauttuun rakentamaan ki inteän sillan ja katkaisemaan VisuvedenKautun-Muro leen kanavaketj un . 5 miljoonalla markalla pääomitettuna 50 vuoden ajalle. Lähetystö kävi TVH : n pääjohtajan puheilla, ja ministereitä ja eduskunnan oikeusasiamiestä myöten puitiin Kautun suojelua. Vuonna 1979 korkean si llan hinnaksi avioitiin 10.5 2 milj . Paikalliset asukkaat keräsivät lyhyessä ajassa yli 1 000 nim eä siltaa vastustavaan adressiin
Eläm ä on muutakin kuin syö mistä, rahan ansaitsemista ja vapaa-aikapalvelu jen kuluttamista. Edelleen perusajatuksiin kuuluu eril aisten kul ttuurien kunnioittaminen , toisten ihmisten kuunteleminen , riemu ja h iljaisuus ... Jotain tällaista me ajattelemme. Mutta m ihin meitä sitten enää tarvittaisiin . Ja jokin vielä yleisempi , kokonaisempi " pehmeä " m aailmankatsomus on hahmottum assa monille. Meillä on vihreä eduskuntaryhm ä. Pitäisi olla puolue tai järj estö tai kansankokous, joka määrää, miten me äänestämme. Jotkut sanovat , että se on epäd emokraattista. Entä sitten . ) . Emm e luvanneet taivasten valtakuntaa, kun ää nestätte meitä. Ympäristöja rauhanliike hapuilevat roisiaan kohti . Saksalaisten m atkimisesta. Meistä itsestämme riippuu m yös tästä eteenpäin missä määrin meihin luotetaa n . Halusimme ja halu amme yhä korostaa, että tavallisten ihmisten arki päiväiset valinnat , heid än käyttäytymisensä työssä, kotona , koulussa ja lähiym päristössä sekä heidän järj estyn yt yh teistyönsä vaikuttavat enemm än kuin ää nestäminen tai pitkät puheet eduskunnassa . Tehdään mieluummin tukijoukko eduskunnan vaih toeh tosiivell e. Ja ihminen on enemm än kuin pelkkä mies tai nainen . Uusi u topia, mutta m yös suunta. Mutta ei tehd ä kahde n hengen eduskuntaryhm älle huu cosakki a. Emme halua pakottaa ystäviämme valitsemaan , kenen kanssa he tämän jälkeen seuruste levat . K . Jos teem me hirveän huonoja päätöksiä , älkää totelko . Vihreät eduskunnassa. Mistä oikein on kysym ys. Vaaleihin osallistuminen itsessään oli eräänl ainen tietoisku. Samoin vastuu täll ä hetkell ä elävistä ihmisistä siinä m äärin kuin jaksamme tajuta ja kantaa sen . Eduskuntaan o n päässyt h yviä tyyppejä muiltakin listoil ta . H yvä . johon voimme heti läh teä kävelem ää n . puoluedemokratia on usein pelkkä hämäysleikki , jo nka avulla rivijäsenet saadaan luulemaan, että he ovat vastuussa yläpään ratkaisuista. Siinä riittää vähäksi aikaa lehdistöll e pällistelemistä . " Maan puo lustus" -leiri oli merkki tästä. Vivahteista en ryhd y kin aamaan ; lausunto oli joka tapauksessa tarpeen jo siksi, ettei houkuteltaisi helppoheikkejä areenalle . Mitä alamme tehd ä. Mutta älkää ihmeessä luulko , että vihreä eduskuntaryhmä nyt katsoisi yksin edustavansa kaikkia, jotka ajattelevat näin . Väkivallan välttäm inen. heinää tai aitaa) yhdessä. Puoluetta emme ole perustamassa. Mutta eduskunnan päätöksiin kaksi edustajaa ei tietenkään vo i vaikuttaa, paitsi toisten kautta ja toisiin liittyen . Ih misoikeudet, kaikissa merkityksissä, kaikkialla. Emmekä ann a ystäviemm e valita meille viho llisia (sanonut J. SUOMEN LUONTO HHl4Z "k Vihreä lista ei väittänyt saaneensa mitään varsinaista valtuutusta maan vaih toehtoliikkeiltä, eikä se jatkossakaan sellaista havittele. Ei, jotain syvällisempääkin on ilmassa. Vastuu tulevien sukupolvien elinehdo ista kuuluu perusajatuksiin (ei riitä että sa nomme " etsikööt itse lleen uuden maapallon "). Emme halunneet antaa sellaista kuvaa , että maailma muuttuu oitis paremmaksi , kun eduskuntaan saad aan muutama mukava naam a. Katsotaan , mitä saamme aikaan . Minusta tuntuu , että ns . Liitytään toisiimme . 4. Kerätää n nimiä ja osoitteita, vaihdetaan ajatuksia, tavataan , tehdään työtä (vaikkapa esim . N yerere). Me yritämme o lla sen verran viisaita kuin osaamme, ja kuunnella ja harkita sen verran kuin jaksamme. Entä kaduilla ja poluilla. Hurj a juttu , tavallaan . Ja vastuu koko eläm än moninaisuudesta, geeniperim ästä. Emme halua eristäytyä . Meidän kahden henge n ryhm ässä ei tunneta muuta ku ria kuin itsekuri . Monet soittavat ja sanovat haluavansa liittyä meihin . 83 Ville Komsi 13. Kun luo nno nsuojeluliito n hallitus sy ksy llä lausui julki , ettei liitto aio ottaa mahdollista " vihreätä puoluetta" erityis·suojatiksee n , se o li mielestäni järkevä lausunto. Uudet naisliikkeet ovat tällä asialla, ni in m yös yh teisöeläjät ja muut iloisen ja vaatim atto man elämäntavan etsijät. Kiitos silti ... Vaih toehto kilpailuja riistomaailmall e. Tässä sitä ollaan . Upeinta tässä ajassa on se, että va nhat karsin at ovat lahoamassa. Voimme ehkä välittää joitakin ajatuksia toisille
Erikoisilla paikoilla kokee vahvasti elollisen luonnon kyvyn vallata mitä merkillisimpiä paikkoja ja paikata ihmisen sille aiheuttamia vaurioita. Hullu ko olet. Jos itse torilla tallaaminen onkin liikaa näille, erilaisten korokkeiden , kuvapatsaiden ja liikennemerkkien antamassa suojassa ne pystyvät varttumaan muutaman senttimetrin mittaisiksi ja kypsyttämään siemenensä. Kaupunki todella tarjoaa mitä merkillisimpiä ja monipuolisimpia tutkimuskohteita: esimerkkinä vaikkapa muutamia professori Viljo Erkamon tutkimusten ja tiedonantojen otsikoita: Pikkukaupunki-kasviston muistoja "asfaltti-" Helsingissä"; Tehtaanpiipun huippu kasvupaikkana; Pihlaja jalavan epilyyttinå'; Bolshevikkiajan merkeistä' Viipurin kasvistossa; Sompasaari Helsingin kasviston aarreaittoja; Kasvilöytöjä• lentokentå'ltä·; Kesykyyhky marjansyöjä'nå'; Eräistä' kasvihuoneittemme rikkaruohoista; Helsingin kasvit väistyvå't kulttuurin tieltä'; Kivihiilikasat valkomesikå'n kasvupaikkoina; jne esimerkkejä riittäisi , sillä professori Viljo Erkamo ei ole pelännyt tallata asfalttiakaan luontoa havainnoiden. Mutta tuloksekkaan luontoretken voi tehdä miltei mihin hyvänsä. Mutta kiinnostavimpia ovat ne poikkeukselliset kasvupaikat. lähdetään mieluummin saaristoon, suolle, tunturille ... Vielä 1950luvulla kirjoitti Risto Tuomikoski Helsingin yleisimmästä kasvista , hopeahiirensammalesta: Tå'mä' sammal on siksi pieni, ettei monikaan tule sitä' huomanneeksi eikä' tiedä' sen tavatonta yleisyyttä' kaupungissamme. Ravinteisuuden suhteen se vielä menettelee; ei luonnonkallioilla sen herkullisempaa ole , mutta tallaaminen ja muu mekaaninen kulutus ylittää useimpien kasvien sietokyvyn. Se kasvaa katukivien raoissa, porraskivien väleissä', kivijalkojen syvennyksissä·, kallioilla , poljewlla maalla ym . Mutta kun tarkemmin katsoo, niin täysin kasvittomat pinnat supistuvat pienemmiksi kuin aluksi näytti: asfaltin rakosista työntyy voikukkaa, nupukivien välistä versoo sammalta ja pihanurmikkaa; rakennuksen kivijalan rakosissa on sammalia ja haarikkoa ; tuo tiilikattohan on ihan sammalenvihreä, siellähän kasvaa koivujakin ... Ja kun kerran on oppinut katsomaan, näkee yhä enemmän. Kasvipeite kaupungin rakennetuissa osissa on keskimäärin harvaa. Normaalit , multavat ja ravinteiset kasvupaikat ovat niukkoja: puistojen nurmikot, kukkapenkit ja istutukset. Kevä'å'flä' se on kylfå' kaikenlaisen kuran peitossa , mutsuoMEN LUONTO J/RJ -12 . Tallaamista kestävät lajit piharatamo , pihatatar, pihasaunio , ja ravinteisilla paikoilla myös pihakrassi tunkevat esiin kivien välistä . Tiilikatto tai kivijalan rako muistuttavat vielä luonnon kallioita kasvupaikkoina , mutta torin nupukiveyksellä kasvit ovat jo tiukilla. Monet muutkin ovat julkaisseet kiintoisia havaintoja kaupunkien kasvistosta. 'Sk.. 14 ERILAISIA KASVUPAIKKOJA Osa kasvupaikoista muistuttaa tai suorastaan on alkuperäistä luontoa: kaupunkimetsät ja rannat, vedet; osalle taas ei löydy luonnostamme edes vertailukohtaa; esimerkiksi erilaiset jäteja kuonakasat poikkeavat kemialtaan tyystin luontomme maaperästä . Ajoväylillä ja varastoalueilla ja laajoja täysin kasvittomia pintoja, ja puolestaan täysin vihreitä , kasvipeitteisiä pintoja on vähän . Itse olen tehnyt ikimuistettavia kasviretkiä mm. kaatopaikoille, varastoalueille, ratapihoille ja satamiin, jäteja kuonakasoille, takapihoille, Senaatintorille ja Suurkirkon portaille, vieläpä telakka-altaaseenkin! Tällaiset kohteet eivät ehkä tarjoa suurenmoisia luonnonkauneuden elämyksiä, mutta ilman näitä retkiä olisi moni kasvilaji jäänyt vain kirjatuttavuudeksi. Seppo Vuokko Asfaltti kukkii Kaupunkiinko kasviretkelle. Mutta vaikka kaupunkimiljöö pysy1s1 näennäisesti muuttumattomana, saattaa se kasvupaikkana muuttua. Monesti kaupunkien erikoiset kasvuolosuhteet valaisevat havainnollisesti yksittäisten lajien ekologiaa. Helsingin ja Turun kasvistosta on hajahavain toja jo yli 100 vuoden ajalta ne yhdistämällä saisi jo havainnollisen kuvan kaupunkiluonnon muuttumisestakin . ELÄMÄÄ ÄÄRIOLOISSA Hyvin monet kaupunkien kasvupaikat kokeilevat lajien sopeutu vuutta erikoisiin oloihin. Aleksis Kiven patsaan vaiheilla. Suurempina må'å'rinå' esiintyesså'å'n se voi nä'kyå' silmå'llekin nautittavana , kuten erå'inå' kesinä· Rautatientorin nupukivien vå'leissä· esim
Valoa ja tilaa kaupunkikasveilla yleensä riittää ongelmana on saada juurensa maahan. vsk. SUOMEN LUONTO J/8J 42. Seinuscoilla tallaaminen on vähäistä ja niinpä tämäkin siankärsämö kukoisti Helsingin Kampissa seinän ja katupirinoiueen välisessä rakosessa. Hyvinkin erilaiset kasvit yrittävät jatkuvasti vallata kaupunkia, kuten tässä kerrostalon sisäpihalla Helsingin Eirassa: sammal, heinä (pihanurmikka) ja puu (raidan taimia). 15
Varsinkin syyspuolella sateiden jå"fkeen torin kivipinta on ollut katselemisen arvoinen. Olisi vahinko, jos kivien raot joistakin syistä' puhdistettaisiin nå'istå' pikku kasveista. vsk. Aivan viime vuosina laji on ollut mainitulla paikalla paljon vå"hå'isempi. SUOMEN LUONTO 3183 42. Ja minusta syykin on harvinaisen selvä: hiirensammal ei ole kestänyt harjakoneiden metallisten tai muovisten harjasten iatku16 Kevättaskuruoho on puistonurmikoiden aikaisimpia kukkijoita . Sitä on 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen saapunut meille erityisesti puistonurmisiemenen mukana, ja puistonurmikoilta se on levinnyt muillekin kasvupaikoille. ta ennen pitkå"fi sen valkeanv1hreå"t hopeanhohtoiset pikkupatjat koristavat kivien rakoja antaen torin kiveykselle kauniin vårityksen punaisen graniitin vastakohtana. Osa kaupunkien vihreydestä on tietenkin tarkoituksellista, istutettua: villiviini pehmentää monen rakennuksen karuja piirteitä, jos ei talvipuvussa niin ainakin kesällä. vielä olla Helsingin yleisin sammal , mutta ei sitä enää torikiveyksillä tai jalkakäytävien rakosissa näe. Saattaa hopeahiirensammal ltäaasialainen rikkapalsami eli pienikukkainen häpykannus tuli Kuopion rännikaduille alunperin kasvitieteellisenä kepposena : kouluneuvos Enwald kylvi sen siemeniä katuvarsille vuonna 1921 punnitakseen ystävänsä tarkastaja Lönnbohmin kasvintuntemuksen ja Kuopio sai uuden vakinaisen kasvilajin
. ... Erikoiset kasvupaikat voivat olla hyvinkin pienialaisia. , .. Ja runsaasta typestä hyötyvät esimerkiksi jotkin savikat ja pihakrassi . Kaupungin kasvimaailma voi olla uskomattoman rikas: yksinomaan Södermalmin kaupunginosasta löytyi yli 600 kasvilajia! vasti toistuvaa raavintaa. vsk. Purjelaivakaudella lukuisia lajeja saapui maahamme painolastina käytetyn maan mukana. Näin saapuvat kasvit ovat tietenkin enimmäkseen rikkaruohoja, ja koska eri seuduilla rikkaruoholajisto on erilainen , kertoo myllypihan kasvilajisto asiantuntijalle , mitä ja mistä tuotua viljaa 17. : , ... .!,,4 .. Ja kasveja löytää kipsikasojen liepeiltä , jätelietteiltä , tuhkakasoilta . Monet kasvit ovat tulleet myllypihoille viljan siementen joukossa. HYVÄT LIIKENNEYHTEYDET Kaupunkilaiset arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä eivätkä ne ole merkityksettömiä kasveillekaan. t :}: : //\' ;)~: . ,·, :'· ~:} --~ . Kaupunkiin on lisäksi tullut monia , monia uusia lajeja. , f#:.~.~__ , ., /'' ' ,, ,. Koneharjaus on vähentänyt voimakkaasti muitakin nupukivikatujen lajeja. ~...,, .. ,.,. Näyttely perustuu biologi Per Sigurd Lindbergin erilaisissa kaupunkiympäristöissä tekemiin selvityksiin . Vaikka luontainen kasvillisuus on huvennut , useimmat niiden kasvilajit pitävät yhä puoliaan jossakin kaupungin laitaosissa tai puistometsässä . ~/-. 1.-:) ··-~t~ ·= . Hiilivoimaloiden mustat hiilikasat eivät nekään ole kasvittomia; SUOMEN LUONTO 3183 42 . • ,• •I -· \ · ~-~(::-: \~i;-·•\:ttt.:~/: ·,-:_ :~:; i::.< \. J. \ , ... Erityisen typekkäitä kasvupaikkoja ovat kaupungeissa jotkin liikennemerkkien, pylväiden ja puiden tyvet, joiden kohdalla koirat nostavat jalkaansa ja joihin ehkä aamuyöstä kapakasta hoippuva vieras keventää oloaan .. Kaupungeissa vihreää pintaa on usein vähän, mutta kasvilajimäärä on silti tavallisesti suurempi kuin läheisissä maalaispitäjissä: esimerkiksi Tukholman Södermalmenin kaupunginosassa on noin 600 kasvilajia ja Helsingissä Suomenlinnan saarilla, yhteensä noin neliökilometrin alalla on noin 500 kasvilajia yhtä paljon lajeja löytääkseen saa maaseudulla nuuskia sarojen neliökilometrien suuruisen pitäjän melko tarkkaan. .. päivään saakka avoinna näyttely Tukholman kasvistosta. ··,; :.i _·, ... ..,. · · ... -.. Jotkut kaupunkikasvupaikat ovat taas ravinneolojensa puolesta äärimmäisiä; joko ravinteita on ylenmäärin tai niistä on pulaa. Typen niukkuuden se lienee ratkaissut hernekasvien tapaan juurinystyröissä elävien typensirojabakteerien avulla , mutta ei hiilikasoilla istuvien lintujenkaan tuoma typenlisä liene merkityksetön. ; : f:;i~\L: ~' .,.., .~:,,:'":~~. Matkalippua kasvit eivät tavallisesti lunasta ja aniharva on myös tarkoituksella tuotu; suurin osa tu· lokkaista on tullut jäniksenä junissa ja laivoissa. Kasvipeite on ehkä harvaa, lajeja ehkä vain muutamia ja yksilötkin kitukasvuisia , mutta ne silti osoittavat mihin elämä pystyy. Kasviretki Tukholmaan! Tukholman kaupunginmuseossa on elokuun 14. ', . (J . erityisesti näyttää kookas valkomesikkä viihtyvän niillä. Tullimiehen tu· lokkaat ovat välttäneet tavallisesti piileksimällä pakkaustarvikkeissa ja pehmikkeissä. . ' 1 i ... Ja m ikä niitä toisi , ellei liikenne
Vakinaistuneissa tulokkaissa ei taida olla yhtään afrikkalaista lajia (esimerkiksi Marokosta on korkkitammen mukana tullut kymmeniä eksoottisia lajeja); ei myöskään Australiasta. Näistä sillanpääasemistaan se levisi nopeasti maanteitä ja rautateitä pitkin vallaten koko eteläisen Suomen jo viime vuosisadalla. siinä myllyssä on käsitelty. Sen täytyi levitä ensin halki Amerikan mantereen ennen kuin se pääsi Eurooppaa valtaamaan. Ja aikojen kuluessa onnistujia kertyy yhä enemmän: erään arvion mukaan 1 330 vakinaisesta kasvilajistamme olisi alkuperäisiä vain 950 ja 380 lajia olisi saapunut ihmisen mukana maahamme. Tulokkaita saapuu varmasti kaikkialta maapallolta , minne vain kauppayhteyksiä on , mutta onhan selvä, etteivät trooppiset kasvit pysty kotiutumaan luontoomme. Suomeen se saapui vuonna 1849 tietenkin ensin Helsinkiin , sitten Turkuun ja Lappeenrantaan . vsk.. Pihasaunio oli alunperin itäaasialainen ja länsiamerikkalainen kasvi . Yleistyessaan nimenomaan pihamailla kasvi tuli nopeasti tutuksi suomalaisille : Suomen kansa on ehtinyt antaa jo yli 80 erilaista nimeä tälle tulokkaalle. Tässä pihasaunion seurana kukkiva lurukka on paljon vanhempi rulokas : Tillanz mainitsee sen Turun seudun kasvi luettelossa jo vuonna 1683. Samanlaista valloitusretkeä tekevät parhaillaan mm. Useimmat kaukotulokkaista eivät pysty säilymään uudella kasvupaikallaan yhtä kesää pitempään saati valtaamaan uusia kasvupaikkoja, mutta suuresta yrittäjien joukosta aina joku onnistuu. SUOMEN LUONTO J/NJ 42 . kin pitäjien vakinaiseen kasvilajistoon ja puuttuu vain uudistalojen ja vähän käytettyjen kesämökkien pihamailta, eikä se enää mitenkään ole kaupunkikasvi . Itse näin tarhasaurikin, Andien mykerökukkaisen, ensi kertaa Helsingin Erottajalla, jossa se hyvin kukoisti Tellervon patsaan juurella pensasistutuksissa. Sen verran kylmän arka se ilmastossamme on, että vakituisimmin se esiintyy kasvihuoneiden ja kauppapuutarhojen rikkaruohona. Mutta muutama eteläamerikkalainen kasvi on sentään yllättäen pystynyt kotiutumaan meillekin . amerikanhorsma , rikkapalsami eli pienikukkainen häpykannus , tahmeavillakko ja kanadankoiransilmä kolmen viimeksi mainitun tulokkaan esiintymien painopiste on vielä kaupungeissa ja maalikylissä, amerikanhorsma mennä viilettää jo pitkin pellon ja maanuen ojia maaseudullakin . Nyt se kuuluu jo pohjoisimpien18 Pihasaunio saapui maahamme rapakon rakaa vuonna 1849 ja on jo levit1äy1yny1 koko maahan
Vaikka kauppa ja liikenne ovat kasvaneet moninkertaisiksi, uusien tulokkaiden mahdollisuudet ovat pienentyneet. Kappaletavaraa ei paljonkaan käsitellä: tavara kulkee konteissa . Tässä Turun satamaratapihalla sen seurana kasvaa järviruoko. Pakkausja pehmikemateriaalit ovat paperia ja muovia , jotka eivät sisällä eläviä siemeniä. Tulokaslajistokin on aikansa elintapojen ja kauppasuhteiden ja -tapojen kuvastin : eri aikoina satamista ja ratapihoilta löytyvä lajisto on erilainen ja tällä hetkellä se on niukempi kuin vaikkapa viisikymmenluvulla. ..,. Jo vakiintuneet ja runsastuneetkin kaupunkikasvit voivat kaupunkirakenteen ja elintapojen muuttuessa joutua yhtäkkiä taantuvien lajien listalle ja lopulta kadota, ja uudet lajit , ennen kenties vallan tuntemattomat tai ylen harvinaiset, yleistyvät äkkiä nekin ehkä seuraavan kaupunkirakenteen mullistuksen yhteydessä hävitäkseen . KA UPUNKIKASVISTO MUUTTUU Aika muuttaa siis kaupunkikasvistoakin . Mutta retkeilkää kaupungeissa ja lähiöissä , kaatopaikoilla satamissa ja ratapihoilla; tehkää muistiinpanoja ja kuvatkaa , niin sitten vuosien kuluttua on jotakin , mihin perustaa käsityksensä muutoksista! D 19 "' :i "' > "' ..,. vsk. .2.. Ja viime vuosikymmeniä mullistukset ovat olleet nopeita. Ukonpalko, nimestään huolimatta pikemminkin kaalin kuin herneen sukulainen, on saapunut maahamme Etelä-Venäjän aroilta. Ratapihat on sepelöity ja satamat asfaltoitu, joten satunnaisesti kaikkien varmistusten ohi päässeen siemenen on aikaisempaa vaikeampi löytää itämispaikkaa. vat erny1sen typp1p1t01sia ja fosforipitoisia. Näiden typpilajisto , jota Annikki Saarisalo-Taubert saattoi vielä 1960-luvulla tutkia Porvoossa, Loviisassa ja Haminassa, on joko tyystin katoamassa jotkut lajit kuten litutilli ja kylämaltsa sentään pitävät toistaiseksi pintansa kaatopaikoilla. Kasvien kannalta maaseudun ja kaupungin ero kasvoi vuosisadan alkupuolella. Mitä kaikkea aivan viime vuosien muutokset merkitsevät kasvien kannalta, on vaikea vielä ennustaa. Jo ehkä vuosisatoja käytetyt pihamaiden pikkupuutarhat olisuoMEN LUONTO 3183 42. Nyt taas erot tasoittuvat: kaupunkimainen rakentaminen kerrostaloineen ja asfalttiaavikoineen on levinnyt maaseudulle ja kaupungit leviävät metsiin erillisiksi lähiösaarekkeiksi . Tällä vuosisadalla ovat kaupunkien ydinalueilta huvenneet multaiset kasvupaikat: kukkapenkit , puutarhat, ryytimaat ja kompostit
Sieni on herkullinen, mutta nopeasti vanheneva ja pilaantuva. Pitkäikäinen rihmasto sienen tärkein osa elää m aa n alla tuottaen itiöemiä vain suotu1s1ssa olosuh teissa. Osaa lajeista on vaikea havaita . N e ottavat ravintonsa laajan rihmasto nsa avulla humuksesta eivätkä tarvitse sym bioosisuhdetta isäntäkasvin kanssa. Tyypilliset nurmikkosienet ovat karikkeen lahottajia . Seppo Huhtinen ja Jukka Vauras Nurmikoiden sienimaailma Nurmikoiden sienistö on monipuolinen. Nurmilla kasvaa vanhetessaan "musteeksi" muuttuvia lajeja, raskasmetalleja rikastavia ja jopa sinihappoa tuottavia sieniä. 20 SUOMEN LUO TO 3/ 83 41 . vsk.. Esimerkiksi p ienen Suomumustesientä voi nousta nutmikoille massoittain. Keruussa ja käytössä ei siis kannata vitkastella; muutoin sienet ehtivät sulaa musteeksi. Myös puiden m ykoritsaeli juurisieniä esimerkiksi ratteja ja haperoita kasvaa nurmikoilla. Niiden kasvun m ahdollistavat pitkälle ulottuvat puiden Juuret. Vilkkaiden teiden varsilta eikä teollisuusalueilta ei pidä kerätä sieniä raskasmetallien vuoksi. Mutta nurmilla kulkijan huomio kiinnittyy ennen kaikkea sienten muodostamiin säännöllisiin kehiin noidankehiin. Vaikka nurmi näyttäisi sienettöm ältä, sen lajista voi olla runsas
Osa saapuu rihmastona mullan mukana , osa aloittaa kasvunsa kaikkialla ilmassa leijuvista itiöistä. Kaikkein huomaamattomimpia ovat kasvien loisina elävät ruoste, nokija härmäsienet sekä maaperän rihmamaiset sienet . Itiöemät syntyvät rihmastolaikun laidoille. ratasmustesienen itiöemät elävät vam muutaman tunnin . Yleisimmin renkaiden selitettiin syntyneen keijujen öisestä piirileikistä. Nurmikkosienten aatelia edustavat kultasieni ja jättikuukunen . Lumihome kasvaa hanakasti nurmella , joka on syksyllä saanut typpilannoitusta. Eräät sienet tuottavat myös kasveille myrkyllisiä aineita. Jälkimmäistä ilmiötä on vasta vähän tutkittu , eikä selitystä ole löytynyt. Niihin suhtauduttiin ennen pelonsekaisen taikauskoisesti. Sammaloituneella nurmikolla menestyvät monet vahakkaat. Samalla vapautuvat itiöt. Noidankehä laajenee noin 10-80 cm:n vuosivauhtia. Monia nurmikkosieniä e1 tapaa lainkaan metsästä . Esimerkiksi herkkusienet eivät viihdy köyhtyneessä maaperässä . ,sk. Ilmiö johtuu sienirihmaston typpilannoitusvaikutuksesta. Sen pallomaiset 1uöemät voivat tulla jopa 15 kilon painoisiksi, mutta harvoin se saa rauhassa kasvaa täyteen kokoonsa. kokonaan keltainen keltavahakas ja myrkylliseksi epäilty mustuva vahakas. Ravinteikkaalla maalla viihtyy myös ukonsieni , jonka komeat itiöemät houkuttelevat sienestäjiä jo kaukaa. Sienilajisto muuttuu nurmen vanhetessa. Sen valkeita suomulakkeja nousee nurmille usein sadoittain. LAAJENEVA RIHMASTO Sienten rihmasto pyrkii laajenemaan tasaisesti joka suuntaan . hajoavasta rihmastosta vapautuu typpeä (4), ja tämän jälkeen kehän sisällä alkaakin jo normaali kasvillisuus (5). Yleisiä ovat mm. Jättikuukunen on meillä harvinainen . Laidunten lantakasoilla on omat erikoistuneet hajoittajasienensä. 2 3 4 5 Kaavakuva noidankehästä: Kehän ulkopuolella kasvillisuus on vielä muuttumatonta (1), sinen seuraa ulompi rehevä vyöhyke, missä sienitihmasto ja bakteerit vapauttavat typpeä kasvien käy11öön (2). Vastaperustetun nurmen mehevä multa kasvattaa monia herkkusieniä. Laji on kelpo ruokasieni , mikäli kasvupaikka on saasteeton. Sienilajien erilainen suhtautuminen maan ravinnepitoisuuteen on selvästi havaittavissa: esimerkiksi nurmikirjoheltta suosii runsastyppisyyttä, kevätkaunolakki kalkkipitoista kasvualustaa. MUSTETTA JA SINI HAPPOA Osa nurmikoiden mustesienistä tuhoaa itse itiöemänsä . Nurmikkosienet ovat valikoivia paitsi maan ravinteisuuden myös paikalla kasvavan heinälajin suhteen . kuten harmaakirjoheltta. Nopeinta kasvu on sadekesinä. MONENLAISIA NURMIA Sienet eivät ilmesty nurmelle samanaikaisesti. Nykyisin kasvillisuuden puuttumisen selitetään johtuvan kuivuudesta rihmaston täyttäessä maan huokostilat . Pieni, voimakkaan hajuinen puistoukonsieni ei sen sijaan ole syötävä . Toinen näkyvä ja helposti tunnettava laji on harmaamustesieni , joka alkoholin kera nautittuna aiheuttaa myrkytyksen . Rihmaston pääosan kohdalta kasvillisuus on kuollut kuivuuteen (3). Suvun näyttävin laji on suomumustesieni . Huono ruokasieni on myös suuria itiöemäkimppuja muodostava nurmitupaskynsikäs. Edelleen kehien aiheuttajina pidettiin muurahaisia, myyriä tai kottaraisia tai niiden ajateltiin syntyneen yksinkertaisesti vuohien ja hevosten laiduntamisesta. Ensimmäisen kerran se löytyi vuonna 19 30 Helsingistä Uusille kasvupaikoille laji on levinnyt täytemaan mukana. emiin muodostuu sinihappoa . jossa mm. Kultasieni on uusi tulokas maassamme. Aution jälkeen seuraa ympyrän sisäpuolella ensin rehevä vyöhyke. Ilmiön todellinen syy selvitettiin vuonna 1792, kun luonnontutkijat tarttuivat lapioon: ruoho näytti kuolevan sieltä, missä sienirihmastoa oli eniten. Kasvittomassa kohdassa kasvaviin sieniin ei kiinnitetty huomiota. Niiden lakki kiertyy reunoista ylöspäin ja muuttuu ' 'musteeksi''. Renkaan leveyttä voi lisätä lumihome, mikrosieni, joka tappaa ruohoa renkaan läheltä . KEIJUJEN PIIRI Kuolleen ruohon muodostamia renkaita ja kaaria on kutsuttu noidankehiksi. Olihan selvää , että piirileikki tarvitsi soittajia ja soittajat istuimia 1 ' 'Luonnollisemmin ' ' noidankehien syntyminen pyrittiin selittämään eläinten , pyörretuulen tai ukkosen aiheuttamiksi. Erään selityksen mukaan noidankehässä kasvavat sienet syntyivät etanoiden jälkeensä jättämästä limasta. Nurmen karikekerroksen yhtenäisyyden takia noidankehiä syntyy helpommin nurmikkoon kuin 21. Ruoho kuoli myös sieltä, missä paholainen oli kirnunnut voita tai lohikäärme levän nyt väsyttyaan ihmisten pelotteluun. Myös monet kuupikat , haprakkaat ja rusokkaat välttävät ohikulkijan katseen . Houkuttelevasta nimestä ja ulkonäöstä huolimatta sieni on syytä jättää syömättä, sillä vanhoihin mösuoMEN LUONTO J/ 8) 42
Nurminahikaskehien on todettu häviävän myös nurmikoiden sammaloituessa. Kaikki lajit eivät kuitenkaan kohtele ympäristöään näin kaltoin. Kuvassa on peltoherkkusieni, jolla rengas on kaksinkertainen. vsk.. Esimerkiksi ukonsienen itiöemät kasvavat kehässä ilman merkittävää vaikutusta kasvillisuuteen. Kuolleesta kasvillisuudesta voi mm. kulliset mustesienet, ukonsienet , herkkusienet ja nurminahikas rikastavat itseensä tehokkaasti kadmiumia ja elohopeaa; näiden raskasmetallien piroisuudet voivat olla 100-200 -kerraiset kasvualustaan verrattuna! Lyijypiroisuudet ovat usein samat kuin kasvu alustassa . valkokärpässienestä. Erään malikkalajin muodostama suurin noidankehä on ollut Ranskassa halkaisijaltaan 300 metriä; sen ikä laskettiin noin 700 vuodeksi. Ainoa varma keino päästä siitä eroon on kaivaa rihmasto puolen metrin syvyydeltä pois ja desinfioida kaivanto formaliinilla. SUOME LUO TO 3/ 83 42 . Esimerkiksi herVoimakasmultaisilla paikoilla kasvava kultasieni (Phaeolepiota aurea) on maassamme nuori tulokas, mutta on levinnyt jo ihmisen mukana Oulun korkeudelle saakka. Nurmikkolahorrajien rihmasto kasvaa maaperän pinraosissa , missä ilmansaasteiden vaikutus on suurin . NURMELTA PANNUUN. Kaikkien herkkusienten heltat ovat jo nuorina lihanpunervia ja tummuvat vanhemmiten. Siksi kaupunkien ja tienvarsien ruokasieniä on syytä pitää vain silmänilona. Onneksi monet tavalliset ruokasienet , esimerkiksi tatit , rouskut, haperot ja vahverot, ovat huonoja raskasmetallien rikastajia. D Lukuisista pikkusienistä kuupikat (Conocybe) tunnistaa ruskeasta kellomaisesta lakista ja hienonukkaisesta uurteisesta jalasta. Lisäksi Suomesta toki löytyy puhtaita nurmia ja metsiä , joille sieniretket kannattaa suunnata pois asutuskeskuksista, tehtaiden lähimaastosta ja tienvarsilta. Tällä perusteella herkkusienet on helppo erottaa mm . nurminahikkaan ja jättimalikan muodostamat renkaat havaita, vaikka itiöemiä ei olisikaan näkyvissä. 22 hä. Mitä sitten tehdä jos nurmikolle ilmestyy ei-toivottu noidankeRatasmustesieni (Coprinus plicatilis) on ruohikkoisten kasvupaikkojen pieni ja lyhytikäinen kaunotar. metsään. Yli sadan sienilajin on todettu muodostavan itiöemäkehiä. Jättikuukusessa (Langermannia giganrea) riittää syötävää: itiöemä voi painaa kymmenenkin kiloa! Sienen ympärillä olevat pienet "marjat" ovat omenoita . Sieni on ehkä riippuvainen elävien heinien juurista
Nurminahikas on erinomainen ruokasieni, mutta pienestä koostaan huolimatta usein toukkien pilaama. Tämä jä11imalikan (Leucopaxillus giganteus) muodostama noidankehä Nauvossa Seilin kirkon pihamaalla on halkaisijaltaan noin viisitoista metriä. SUOMEN LUONTO }/83 42 . Nurmikoiden noidankehiä muodostavista sienistä nurminahikas (Marasmius oreades) on yleisimpiä. vsk. 23
Tuulen suojavyöh ykkeessä kasvien, eläinten ja ihmiseen viihtyvyys lisääntyy huomattavasti. 24 SUO ME LUONTO J ISJ 42. Puut sitovat juurillaan myös maata ja estävät siten tulvaa tai myrskyä viem ästä m aata mukanaan . Sen lisäksi että puut ovat silmälle iloksi, niistä on paljon suoranaista hyötyä: ne kosteuttavat ja raikastavat ilmaa, puhdistavat sitä sitomalla pölyä ja ilmansaasteita sekä vaimentavat melua. Etelä-Ruotsin vanha kulttuurikaupunki Lund on saanut tästä nimensä . Artikkeli on muokattu hänen helmikuussa Tampereella viheralan talviluentopäivillä pitämästään esitelmästä. Ihmisten muistoksi istutettiin myös puita, joissa heidän henkensä uskottiin elävän. Kirjoittaja on norjalainen maisema-arkkitehti. Tuulta sietävät h yvin yleensä pienija kapealehciset p uu t, kute n mänty, kuusi , koivu , pihlaja , poppeli , leppä, haapa ja jalava . T uulensuojaistutuksilla na1ta haittoja voidaan merkittävästi vähentää. Puiden paikallisilmastoa säätelevä vaikutus on vanhastaan tunnettu. vsk .. Suojaistutusten ja hakkuitten avulla voidaan m yös oh jailla ilmaYksikin suuri puu kaupunkiympäristössä luo viihtyisyy11ä. Metsikkö tai puuistucukset voivat heikentää tuulen voimaa jopa puolella, ja suojaava vaikutus yltää noin kymmenen kertaa puun korkeuden pituiselle etäisyydel le . Kaupunkisuunnittelussa puita voidaan käyttää mitä moninaisimpiin tarkoituksiin . Vaikka emme enää tällä tavoin suhtaudukaan puihin, voisimme kunnioittaa niitä nykyistä enemmän. Kaarina Aas Puu kaupungissa ja maaseudun • maisemassa Ennen kuin ihmiset rakensivat kirkkoja, he palvoivat jumaliaan pyhissä lehdoissa. Vanhat puut antavat lisäksi ajallista perspektiiviä. Myös esimerkiksi rakennusten läm mityskustannukset alenevat ja viljelykasvien sadot suurenevat. Esimerkiksi tuuli kuivattaa m aata ja riistää siitä lämpöä . Tätä puuvanhusta on väliin hoidettu , väliin kohdeltu kaltoin
Latvusten alla ilma pysyy noin kymmenen prosenttia ympäristöään kosteampana. Ilman rikkidioksidipitoisuus on viime vuosina noussut öljyn ja kivihiilen lisäännyttyä polttoaineena. Saksalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri pyökki voi sitoa itseensä vuodessa 1000 kg pölyä. Nukkaiset lehden sitovat enemmän pölyä kuin sileät ja kovat. Öisin puut estävät lämmön säteil yä maasta ja tasoittavat näin lämpötilan vaihteluita. ilman kosteudesta , tuulen voimasta ja suunnasta, pölyhiukkasten koosta ja puun lehtien ominaisuuksista. Jos tällainen puu kaadetaan tarvitaan 1 600 uutta nuorta puuta korvaamaan sen vaikutukset. Puut imevät maasta vettä ja haihduttavat sitä ilmaan. Norjalaiset kokeet osoittavat, että havupuihin sitoutuu viisi kertaa enemmän rikkiä kuin avoiAvoimessa maastossa puukujanteet vaimentavat tuulta ja rikastuttavat maisemaa . Suuremmat viheristutukset imevät pölyä vastaavasti enemmän . Haihtuessaan vesi sitoo lämpöä. Puut voivat toimia myös maan kuivaajana siellä missä vettä on liikaa . Suuri pyökki voi käyttää 800 omakotitalon hiilidioksidituotannon. SUOMEN LUONTO J/ 8) 42 . Onkin osoitettu että ilman pölymäärä on puolet pienempi kadulla jossa on täysikasvuinen puurivi kuin kadulla ilman sitä. Onhan tunnettua että esim erkiksi suuri koivu voi haihduttaa 400 litraa vettä kuumana kesäpäivänä. Istutuksilla laskeutuva kylmä ilm a voidaan johtaa esimerkiksi asuntoalueen sivuitse tai hakkuitten avulla alueelta pois. 25. PUUT KOSTEUTTA V A T JA RAIKASTAVAT ILMAA ... ... SITOVAT PÖLYÄ JA ILMANSAASTEITA ... Kasvit käyttävät elintoimintoihinsa ja rakennusaineekseen hiilidioksidia, jota tulee runsaasti ilmaan liikenteestä ja lämmityksestä. Kasvillisuuden seassa lämpötila voi olla asteen tai pari alempi kuin läheisellä asfalttitai betonialueella. Yleisimpiä kaupunki-ilman saasteita ovat pöly, noki , erilaiset kaasut kuten rikkija typpiyhdisteet , hiilidioksidi ja häkä sekä bakteer1t. Maalla ovat tieltä taloon johtavat kujanteet yleisiä. Koivukujanne Pohjois-Espoosta. Samalla puu hengittää ulos huomattavan määrän happea . Haihtumisen aiheuttama lämpötilan aleneminen saa aikaan myös ilman virtauksia ja ilman vaihtumista. On arvioitu että tällainen puu tuottaa yhden ihmisen vuoden hapen tarpeen. virtauksia. Sanotaan että New Yorkin keskustan Central Park on välttämätön kaupungin ilman vaihtumiselle. Pölyn sitoutuminen riippuu mm. Kylmä ilma on raskasta ja valuu kuin vesi alaspäin. Tässä on eri puulajien välillä suuria eroja. Varjovaikutuksensa ohella puut viilentävät kuumina kesäpäivinä ilmaa siis tälläkin tavoin. ,sk
Istutuksilla voidaan lisäksi luoda yhtenäisyyttä eri tyylien välillä sekä sitoa yhteen kortteleita ja kaupunginosia. rikkihapoksi ja tulee alas happosateena. Osa rikkiyhdisteisNau11iakseen kesästä ja auringosta ei kaupunkilainenkaan välttämä11ä tarvitse kesämöktä muuttuu ilman kosteudessa kiä . PUU MAALLA JA TEIDEN VARSILLA Maalla on vanha tapa istuttaa pihapuu . JA VAIMENTAVAT MELUA Kasvillisuus toimii myös tehokkaana "meluvallina". Varsinaiset melunsuojarakenteet ovat tehokkaampia , mutta viheristutukset ovat kauniimpia ja ne usein estävät melun aiheuttajan näkymisen. Esimerkiksi tuijalla on suuri melunvaimennuskyky . Ne tuovat vaihtelua yksitoikkoiseen maisemaan ja pitävät autoilija huomiokyvyn vireillä . Eläväthän puut monen ihmissukupolven ajan; esimerkiksi tammi voi elää neljä-viisi sataa vuotta , lehmus kolmen sadan ja koivukin sadan vuoden ikäiseksi . Vihreä varjo on miellyttävämpi kuin rakennuksen sinertävä varjo . Budapestissa on todettu , että kolmirivinen puuistutus vähentää melua 30-50 desibeliä . Puiden vihreys vaikuttaa ihmiseen rauhoittavasti. Puut voivat toimia myös keveinä väliseininä puutarhoissa ja estää näkyvyyden kahden parvekkeen tai lähitalojen ikkunoiden välillä . Puissa voimme seurata vuodenaikojen vaihtelua, ja puut tuovat lintujen liverryksen ja houkuttelevat monia pikkueläimiä . Puurivi näyttää jo kaukaa tien kaartumisen samoin kuin lähestyvän mäen. Vanhat puut antavat turvallisuuden tunnetta ja mittakaavaa. vsk.. PUUT JA ARKKITEHTUURI Puut voivat korostaa hyvää arkkitehtuuria joko suoralla rungollaan kuten mänty, tai luomalla vasta26 kohtaisuutta pyöreällä pehmeydellään. Puita voidaan istuttaa myös SUOMEN LUO NTO J / 8J 42. Puun varjojen leikki on yksi ulottuvuus. Tällä on merkitystä etenkin sairaaloiden ympäristössä . Lisäksi puut sitovat ihmiskäden tuotteet yhteen luonnon kanssa . Melua vaimentava vaikutus vaihtelee puun muodon, lehtien asennon ja muodon sekä puiden sijoittelun mukaan . . Kujanteet ovat samalla hyviä tuulenvai.. Tien risteys voidaan osoittaa puuryhmällä . Tienvarsi-istutukset ovat hyviä tien suunnan näyttäjiä . Jo yksi puurivi istutuksineen vilkkaasti liikennöidyn tien ja asuntoalueen välillä vähentää huomattavasti melua. . Helsingin Kaivopuisco. Maalla ovat tyypillisiä myös puukujanteet, jotka johtavat yleiseltä tieltä taloon. menta)la avoimessa maisemassa . Puilla voidaan myös pehmentaa "kovaa" arkkitehtuuria ja häivyttää epäonnistuneita rakennuksen osia. Puita ei tarvitse olla edes tien molemmin puolin , vaan vain esimerkiksi kaarteen ulkoreunassa . Puilla ja pensailla voidaan sulkea tiloja eri tarkoituksiin kuten leikkeihin , auringonottoon tai pyykinkuivaukseen . meen maahan. .. Matalassa rakennusryhmässä ne avaavat ulottuvuutta ylöspäin . . Puut pystyvät sitomaan myös bakteereja
Puinen juurille ajettavaan täysuoMEN LUONTO 3183 42 . koivu , kuusi , lehmus ja tammi seudun ilmaston mukaan. Yksi suuri puu voi antaa ilmettä laajalti ympärilleen ja olla tunnusmerkkinä kaupungin samanlaisuudessa. Myös teollisuusalueilla on alettu kiinnittää huomiota viheristutuksiin ympäristön kaunistajina ja etenkin ilman puhdistajina. Helposti uusia juuria kasvattavat puut kestävät parhaiten , mm . vsk. Pioneeripuina käytetään paljon leppää ja pajuja. Leppähän ottaa ilmasta typpensä ja menestyy siten karussakin maaperassa . Erityisesti raskaat koneet ajaessaan juuristoalueella tiivistävät maan ja vahingoittavat puita täällä tavoin yhtä pahasti kuin runkoa viottamalla. Kaunein puu on luonnossa kasvanut. Myös yksittäisellä puulla on kaupunkiympäristössä suuri arvo. Samalla puut hillitsevät vetoa , jota yleensä syntyy kaupunkien kaduilla . lstutuksessa käytetään seudun omia kasveja . Kaupunki-istutuksiin kannattaa valita lehtipuita. ryhminä bussipysäkeille, jolloin pysäkki näkyy jo kaukaa ja puut suojaavat odottajia. Metsiköitä pitäisi vain tarkan harkinnan jälkeen kaataa tai ottaa esimerkiksi maanviljelykseen tai rakentamiseen . Havupuut sietävät täytemaata huonosti . Hevoskastanja , ruotsinpihlaja ja vaahtera ovat kauniita kukintansa ja väriensä ansiosta. Perinteiset puistot ovat luon nollisesti tärkeitä. poppelit , pajut ja lehmus . Pioneeripuut , jäljelle jätettävät puut ja pensaat istutetaan siten , että kokonaisuus säilyy myös harvennuksen jälkeen. LEHTIPUUT PARHAITA KAUPUNGISSA Puita pitäisi säästää aina kun vain mahdollista. Lehmuskuja reunustaa viehättävästi raitiovaunureittiä Helsingin Mäkelänkadulla. Tanskassa on jo pitkään käytetty tällaisia massaisturuksia varsinkin suurilla, metsättömillä aukeil27. Harvennuksen jälkeen jäljelle jätettäviksi puiksi sopivat mm . Pohjoisemmassa ovat koivu ja pihlaja paikallaan. Tähän ei tarvita hienoja taimistopuita eikä syvää multakerrosta. Puitten kaatamisesta koituu helposti niin esteettisesti , ilmastollisesti kuin taloudellisestikin suurempaa haittaa kuin hyötyä . Pensaiksi sopivat vaatimattomat ja nopeasti kasvavat lajit kuten selja , taikinanmarja, syreeni ja kuusama . Rungon suojaamisen ohella on säilytettävä puun ympäriltä latvuksen suuruinen alue, ja jos mahdollista vielä suurempi alue, ja mieluiten aidattava se . Ne antavat mahdollisuuksia ulkonaoleskeluun ja rentoutumiseen kaikenikäisille . Tiheä, myöhemmin harvennettava massaistutus sopii h yvin tähän tarkoitukseen. Puurivi aJotien ja jalkakäytävän välillä lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Niillä onkin suuri merkitys kaupunkien viheralueina . Havupuut ovat osoittautuneet huonosti kaupungin elämää sietäviksi. temaahan puut suhtautuvat eri tavalla. Jalava on erinomainen kaupunkipuu niillä leveysasteilla missä se menestyy . Myös hautausmailla käytetään paljon puita ja pensaita
Jos juuret sahataan huolella poikki ja haavapinnat hoidetaan , puut kestävät kaivamista juuristoalueellaan ai\ van toisin kuin jos kaivinkone repisi juuret. Rikkiyhdisteiden vahinkovaikutus on kaksinkertainen , sillä sateiden mukana alastullessaan se happamoittaa myös maan. Myös autojen ajo juuristoalueella on estettävä . Juuriston on saatava tarpeeksi ilmaa ja ravintoa . Lisäksi saasteita on ilmassa talvella eniten, jolloin lehtipuut ovat paljaina. Myös liikenne , lumenauraus ja ruohonleikkuu kolhivat usein puitten runkoja. Avoin multa mahdollisine aluskasvillisuuksineen , harvaan asetetut katu kivet tai metalliristikko ovat hyviä ratkaisuja. Asfalttia ja betonia ei saa viedä runkoon asti , sillä puut hengittävät 30-40-prosenttisesti juuristollaan. Ainoa keino tätä vastaan on valita puulajeja, jotka kärsivät saasteista mahdollisimman vähän. Lehtikuusia on istutettu kävelyja pyörätien varteen. Kaivaminen katkoo juuria, ja öljyä tai kaasua voi vuotaa maaperään. ILMAN SAASTEET VAIVAAVAT Ilman saasteet ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Havupuut kestävät saasteita yleensä lehtipuita huonommin, koska niiden neulaset eivät uudistu vuosittain. la sekä asunto-, teollisuusJa uealueilla . Parhaiten suolaa sietävät pajut , pihlajat, tervaleppä, jotkin poppelit. TIESUOLA, KAIVAMINEN JA KOLHUT VAHINGOITTAVAT Tiesuola , jota talvisin käytetään lumen ja jään poistamiseen ja kesällä pölyn sitomiseen , on suuri haitta tienvarsi-istutuksille. Myös puun kunto on ens1s1Ja1sen tärkeä tekijä . Pensaat aluskasvil lisuurena ovat nurmea paremmat , sillä ne päästävät enemmän ilmaa ja keräävät putoavat lehden maanparannukseen. Puut jotka kasvavat nopeasti ja joilla on hyvä uudistumiskyky kestävät parhaiten. 28 SUOMEN LUONTO J/ BJ 42 . Norjalaisten tutkimusten mukaan rikkidioksidia sietävät eniten vaahtera, saarni, jalava ja okakuusi. männyt, tammet ja jalavat. Puitten saasteittensietokykyyn vaikuttaa luonnollisesti myös se , miten hyvin kyseinen laji on sopeutunut seudun ilmastoon. , sk.. Samoin ilkivalta on merkittävä puitten vihollinen. Nykyään joudutaan istuttamaan puita myös paikoille, missä t r Viherrakentamista Helsingin Kivihaassa. ASFALTTI JA BETONI AHDISTAVAT Kaupunkipuita on jatkuvasti hoidettava kuin ruukkukasveja. Kaivaminen saattaa alentaa myös pohjaveden tasoa. Oikeilla toimenpiteillä vahinkoja voidaan kuitenkin vähentää. Lehtipuilla vahingot ovat suurimmat keväällä ja alkukesällä puiden elintoimintojen ollessa vilkkaimmillaan. Ilmaja maajohtojen kaivaminen vahingoittaa usein puita
Norjaan perustettiin vuonna 1978 ''Puun ystävät'' -yhdistys . Kasvisairaudetja tuholaiset iskeytyvät luultavasti tehokkaammin esimerkiksi ilmansaasteiden tai rakentamisen heikentämiin puihin . Intiassa on puolustettu puita "puidenhalailuliikkeellä": ihmiset kietoutuivat kaadettaviksi määrättyjen puitten ympärille. ei ole luonnollista yhteyttä maaperään, kuten esimerkiksi metrotunnelin päälle. Kochin menetelmää, joka perustuu siihen kuinka paljon uuden, samanlaisen puun hankkiminen paikalle tulee maksamaan. töämme ja tekevät meille ilmaisia palveluksia. Norjassa on parikymmentä vuonna ollut käytössä professori Reisaeterin amerikkalaiselta pohjalta laatima arviointijärjestelmä. Eri puilla on erilainen kyky parantaa haavojaan itse. vsk. Useiden oikeuskäsittelyiden jälkeen vakuutusyhtiö joutui kuitenkin maksamaan arvioidun hinnan . Rakentaminen on rasittanut puuta, jolloin mm . Tällaista arviointia tarvitaan esimerkiksi silloin , jos tonttialuetta pakkolunastetaan tai jos pu11 v~hin g oitt1111 liikenteessä . Sen käyttökelpoisuutta on arvosteltu , mutta parempaakaan ei ole saatu aikaan . latva on kuollut . Ruotsissa ja Länsi-Saksassa käytetään paljon ns. SUO MEN LUONTO 3183 42. Puistoissa täytyy aina olla useampi sukupolvi kasvamassa vanhojen ja vahingoittuneitten puitten tilalle. Puita voidaan uudistaa ja pitää nuorina myös leikkausten avulla. Mekaaniset vauriot , niihin luettuna ymmärtämätön leikkaaminen , sekä ilmansaasteet ja kasvisairaudet voivat kuitenkin lyhentää puun ikää . Laho kudos on poistettava siten, ettei se pääse leviämään. Usein kuitenkin ammatti-ihmiset joutuvat hoitamaan puita , joissa on suuria lahoutumia. Esimerkiksi Helsinki vaati toissa talvena korvauksia lumenaurauksen vahingoittamista puista toistasataa tuhatta markkaa, mikä tekee noin 1 500 markkaa puuta kohti . Myös Suomessa hinnoitellaan puita. Se on ajanut etenkin vanhojen puiden suojelua ja Jar,estänyt puitten istutuskampanjoita. Uudet puut istutetaan avoimille paikoille , missä ne saavat riittävästi ravinteita ja valoa tämä tietenkin suunnitelmallisesti osana kokonaisuutta. KASVITUHOLAISET JA -SAIRAUDET V AAN IVAT Hyönteistuhot ja sairaudet ovat tavallisia ja esiintyvät kulkutaudin tavoin. Joka tapauksessa on tultu siihen tulokseen, että arviointityöhön on koulutettava ihmisiä, jotta se voidaan tehdä yhdenmukaisesti. Pari esimerkkiä Norjasta: Omakotitalon pihalla Oslossa kasvava okakuusi , jonka rungon ympärys oli 132 sm , kunto 80 prosenttia ihannekunnosta ja joka sijaitsi tontin rajan tuntumassa , arvioitiin vuonna 1979 5 540 kruunun arvoiseksi. Reisaeterin järjestelmä pohjautuu neljään tekijään: puun kokoon, puulajiin , puun kuntoon ja puun sijaintiin. Katuistutuksena teollisuusalueella Oslossa kasvanut vaahtera , jonka rungon ympärys oli 84 sm ja jonka kunto oli 30 prosenttia ihannekunnosta , arvioitiin helmikuussa 1982 puolestaan 15 600 kruunun arvoiseksi. Hyvin vanhaa ja huonokuntoista puuta ei kuitenkaan voi leikkauksella auttaa. 29. "PUUN YSTÄVÄT" Puut ovat todellisia ystäviämme, sillä ne rikastuttavat elinympärisMarkku T an11 u Tämä koivu on parempiakin päiviä nähnyt. MITÄ ELÄVÄ PUU MAKSAA. Näiden yhteisvaikutuksen perusteella määritellään puun hinta. Kaupunki vaati summaa vakuutusyhtiöltä, mutta tämä suostui maksamaan vain uuden taimen hinnan . Meidän tulisi enemmän arvostaa eläviä puita. Jo kauan on yritetty luoda järjestelmää, jolla puun arvo voitaisiin ilmaista rahassa . Tällä perusteella LänsiBerliinissä katuistutuksena ollut 40 vuotta vanha kastanja, joka vahingoittui pahasti liikenneonnettomuudessa , arv1omm lähes 3 000 saksanmarkan arvoiseksi. Kuva Timo Ripatti/LKA. Yhdistyksen toimesta rauhoitettiin Norjassa ensimmäinen puukujanne . Tällöin on perustyöt tehtävä erityisen huolellisesti. Jotkin puut kapseloivat haavaumat ja eristävät tahon osan terveestä. PUUSTON UUDISTAMINEN JA HOITO Jos puu valitaan ja istutetaan hyvin ja sitä hoidetaan asianmukaisesti, ei istuttamiamme puna tarvitse uudistaa. Lisäksi ylivanhoja puita on kaadettava. D Seuraavalla aukeamalla Helsingin PuuVallilan syksyä. Tämän vuoden puheenaihe Norjassa on sienen aiheuttama tauti, jalavatauti, joka aikai semmin miltei tuhosi koko Englannin jalavakannan . Lisäksi " Puun ystävät " on antanut asiantuntija-apua yksityisille ja yhteisöille puita koskevissa erimielisyyksissä ja julkaissut erilaisia painotuotteita
Helsingin kaupungin puisto-osasto noudatti ohjetta mm . Tähän pu isto-osasto pyrkii istuttamalla ku lutusta hyvi n kestävää kasvill isuu tta . Työ on karkeasti jaettu siten, että puisto-osasto hoitaa kevyemmät työt, kuten oksien katkomisen , puistojen siivoamisen ja joskus puitten kaatamisenkin . Herkkä kasvillisuus kuluu e .__ E_ .__ __________________ ______________ -=.-=:,..:....... Metsäbiologisen tiedon ja eräitten lakien ja määräysten lisäksi puistojen ja ulkoilumetsien hoitoa ohjaavat arvostukset: Mikä on kaunista. Kaivopuistossa viime talvena. Millaisten periaatteiden mukaan puustoa hoidetaan. täyttömaille. PUISTOJEN KESTETTÄVÄ KULUTUSTA Jyrängön mukaan puistojen on kestettävä kulutusta. Puisto-osastoa johtaa kaupunginp uu tarhuri Pekka Jyränkö, metsäosastoa metsänhoitaja Mikko Pitkäniemi . Miksi kasvunsa lopettanut puu on kaadettava. Puistoja ja kaupunkien lähimetsiä hoitavien ammattilaisten ja tavallisten kaupunkilaisten näkemykset eivät aina käy yksiin. Tuoreita jupakoita ovat esimerkiksi Helsingissä Sibeliuspuiston viimekesäiset hakkuut ja Kaivopuiston menneentalvinen savotta. Seuraavassa esitellään lyhyesti Helsingin puistoista ja lähimetsistä vastaavien virkamiesten näkemyksiä. . Usein metsäbiologisina tosiasioina esitetään selviä arvostuksia. 1 100 ha kasvaa luonnostaan kasvillisuutta ja 700 ha on vielä rakenteilla mm . . Helsingissä on puistoksi kaavoitettu 3 000 ha, josta varsinaista puistoa on 1 200 ha. Helsingissä punkimetsien kaupungin puistojen Ja kauhoito on Jaettu . ,sk.. _ _ _ _ _ __ _ _ _____J Torsten Rancken sanoi 1940-luvulla, että puistojakin on joskus hoidettava sahalla ja kirveellä. , ..'.l Jorma Launla Miten puistoja ja ulkoilumetsiä hoidetaan. 32 SUOME LUONTO } 18} 42. Metsäosasto tekee raskaammat työt ja antaa asiantuntija-apua, kertoo Jyränkö. Seurasaari ja Keskuspuisto kuvaavat sitä vastoin h yvin tehtäväkenttäämme, sanoo Mikko Pitkäniemi . puisto-osaston Ja metsäosaston kesken . Ulkoilumetsiä on vajaat 3 000 ha, josta Keskuspuiston osuus on 800 ha. Sibeliuspuisto on meidän ja puisto-osaston välillä selvä rajatapaus
Edellä sanotuista syistä tämä ei aina ole mahdollista , mutta pyrimme säästämään. Nuorta puustoa ei ole riittävästi, ja silloin kasvunsa lopettaneita puita on raivattava, jotta nuoremmille tulisi tilaa . Saasteista ja nurjasta käsittelystä kärsinyt koivu kaatui vienossa tuulessa Helsingin Tehtaankadulla kesällä 1974. rakentamalla kulkureittejä. Vuosaaren keskelle kaavoitetussa puistokaistaleessa oli kaunis kanervikko , jota yritimme säästää mm. Tämä on lain suuri heikkous , sillä tienvarsien nurmikoista ei usein ole veronmaksajille mitään hyötyä, mutta ne ovat hyvin kalliita. Puita kaadetaan myös vaarallisuuden , vanhuuden ja lahoisuuden takia. Jätättekö lahopuita pystyyn linnuille ja kolopesijöille. nopeasti. Tämä asettaa hoidolle rajoituksia. MIKSI PUITA KAADETAAN. SUOMEN LUONTO JI HJ 42. Puut ja pensaat sitovat hyvin pölyä ja vaimentavat melua . 33. Nyttemmin se on onneksi hieman laantunut. Kaupintie Pohjois-Haagassa on mielestäni hyvä esimerkki , Jyränkö sanoo ja arvostelee samalla katurasicuslakia: Lain mukaan katumaksuihin voidaan laittaa nurmikon perustamisja hoitokulut , muttei pensaitten ja puitten istutusja hoitokuluja. Myös ilkivalta tuottaa puille paljon vahinkoa. Pekka Jyrängön mukaan Helsingin puisrojen ongelmana on puuston vanhuus. Jos puistot olisivat suurempia voita1s11n keskialueita hoitaa luonnonmukaisemmin, vapaammin. 70-luvun lopulla ilkivalta oli huolestuttavan runsasta ja maksoi kaupungille 250 000 mk vuodessa. Tällaisia istutuksia on kokeiltu 70luvun puolivälistä lähtien. Myös puistojen pienuus on Jyrängön mukaan ongelma , keskikoko on vain 0.8 ha. ,sk. Tämä ei kuitenkaan onnistunut , ja nyt kanervikosta ei ole mitään jäljellä. Otatteko puistojen hoidossa huomioon puitten pölynsitomisja melun vaimennuskykyä. Vanhat puut voivat olla vaaraksi etenkin pihojen tuntumassa ja kulkureittien varrella. Taannoin kun saimme tietää, että lahoisuuden takia kaadettavaksi maarattyyn tervaleppään oli koteloitunut harvinainen hyönteinen , säästimme puun siksi kunnes hyönteinen oli kuoriutunut. Myös roskaa.minen ja ilkivalta työllistävät yllättävän paljon
D Helsingin Keskuspuistossa on lähes luonnontilaistakin metsää, kuten tämä pieni metsäkortekorpi. Pyrimme edistämään puiden elinvoimaisuutta, ja etenkin nuoreen metsien ja taimikoiden kehittymistä. Kuolevat kuusikot ja männiköt ovat ongelmallisia siksi , että ne keräävät runsaasti tuhohyönteisiä , ja voivat levittää niitä terveisiinkin puihin . Yksittäisiä puita voimme säästää, mutta tuholaisongelman takia emme kuolleita puuryhmiä . Ongelmallisia ovat myös etenkin rakennettujen alueitten liepeillä olevat riutuvat kuusikot, jotka eivät pysty sopeutumaan muuttuneisiin oloihin . Jostain syystä tämä on kuitenkin jäänyt tekemättä , Pitkäniemi toteaa. Kaadoimme 48 koivua, jotta jäljelle jäävien latvuksille tulisi riittävästi tilaa. Yksittäinen kuoleva puu kuuluu metsän kuvaan . ENEMMÄN TIETOA JA KESKUSTELUA Puistojen ja lähimetsien hoitoa koskevien kiistojen takana on osittain huono tiedon kulku, osittain erilaiset arvostukset. Puita olisi pitänyt harventaa paljon aikaisemmin . Olisi toivottavaa, että puistoja ja ulkoilumetsiä hoitavat tiedottaisivat enemmän mitä milloinkin tekevät ja miksi. Sibeliuspuiston hakkuissa oli juuri tästä kysymys . Kaupunkilaiset kokevat selvästi puistonsa läheisiksi ja ovat syystä ihmetelleet , miksi esimerkiksi aivan terveenkin näköisiä puita on kaadettu . Myös erilaiset rasitukset kuten kulutus , ilmansaasteet ja rakentamisen vaikutukset heikentävät puita. Kauempana voimme kyllä pökkelöitä periaatteessa säästää . Koivujen huono kunto johtui jo vuosien takaisista laiminlyönneistä. Luonnossakin puut karsiutuvat: Esimerkiksi hehtaarilla saattaa kasvaa 50 000 koivun tainta, mutta kypsässä koivikossa enää ehkä 500 puuta hehtaarilla . Metsän vuosi olisi sopiva ajankohta aloittaa . 34. Myös kaupunkilaisten toiveita ja arvostuksia tulisi ottaa enemmän huomioon . Torsten Rancken, joka on oppi-isämme sanoi 40luvulla , että puistojakin on joskus hoidettava kirveellä ja sahalla , toteaa Pitkäniemi . Puiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi joudumme tällöin karsimaan osan puista. Useiden koivujen latvukset olivat huonossa kunnossa . Teitten varsilla ja rakennusten tuntumassa tätä rajoittavat lisäksi turvallisuustekijät. Tällöin poistamme parhaiden puiden tieltä kasvua haittaavat puut. Kovan käytön takia kuitenkin esimerkiksi puiston eteläosa kärsii kulumisesta. Säästättekö pökkelöja kolopuita tikoille ja kolopesijöille. Tilalle istutimme 110 koivuntainta. Olemme joskus harkinneet tekopökkelöidenkin tekemistä katkaisemalla riutuva lehtipuu niin ylhäältä kuin sahalla pystyy. "PUISTOJAKIN ON JOSKUS HOIDETTAVA SAHALLA JA KIRVEELLÄ" Millä periaatteilla hoidatte ulkoilumetsiä , metsänhoitaja Pitkäniemi
Vielä ei lahtea ole kuitenkaan menetetty. Keskeisen sijaintinsa takia tällaisella lintuparatiisilla on suuri merkitys pääkaupungin sankalle luonnonystäväjoukolle. Helsingin Vanhankaupunginlahdella on pitkät perinteet vesija kosteikkolintujen suosimana asuinpaikkana. Samalla se on esimerkki lintuparatiisista, jonka asutus, saasteet ja jätevedet ovat pitkälti pilanneet. Elvytystoimin lintukosteikon arvo voitaisiin palauttaa. Runsaan pesimäja muuttoaikaisen lajistonsa johdosta alueesta muodostui jo 1800luvulla lintuharrastajien ja tutkijoiden toiviokohde , jossa sukupolvien saatossa on retkeilty vilkkaammin kuin ainoassakaan maamme vastaavassa paikassa. Niityt reunustivat lahtea mantereen puolella eikä järviruovikko ollut vallannut edes kaikkia nykyisen suojelualueen keskellä olevia aluHelsingin Vanhankaupunginlahti pohjoisesta nähtynä. Seuraavassa hän kertoo lintulahden historiasta ja esittelee lintuparatiisin elvytysohjelman . Leo Lehtonen Uhattu Iin tu paratiisi keskellä kaupunkia Helsingin Vanhankaupunginlahti on ollut ja on vieläkin maan parhaita lintulahtia . Tuolloin maisematkin olivat nykyistä monipuolisempia. Kirjoittajamme tohtori Leo Lehtonen on seurannut lahden linnustoa ja luontoa vuosikymmeniä. IDYLLIN AIKA 1800-luvun alusta lähtien Vanhankaupunginlahden nimi esiintyy myös ornitologisessa kirjallisuudessa. 35. Etualalla avautuvat lahden valtavat järviruokokasvustot, taustalla häämöttävät avomeri, Herttoniemi ja Kulosaari . Julkaisrujen tutkimusten ja tiedonantojen perusteella on pääteltävissä, että linnuston määrän ja lajiston rikkauden suhteen lahti eli kukoistuskauttaan kuluvan vuosisadan alkupuoliskolla, jolloin pesimälinnusto lisääntyi roimasti meille leviämässä olevilla sorkilla, uikuilla , töyhtöhyypällä ja naurulokilla. Siellä on aikojen saatossa kirjatru joukko Suomelle uusia linruja muitakin eläinlajeja
, sk.. Mikä pahinta näihin sisältyi runsaasti raskasmetalleja ja Laji 1931 1958197841 Silkkiui kku 70 Mustakurkku-uikku 35 Heinäsorsa 80 Tavi 15 Hcinätavi 2-3 Haapana 20 Lapasorsa 50 Tukkaso,ka 180 Punasot ka 40 Ruskosuohau kka Luhtakana Luhtahuini Lieju kana Noki kana Töyhtöhyyppä Pikkutylli 0-4 100 J-l 10 6 1 36 9 10) 1) IJ 16 60 40 0-2 46 82 J0-40 JO 12 J-j 01 J-l 2-J 01 0J 01 0-2 0-2 T aivaanvuohi lsokuovi Rantasipi Naurulokki yli l 000 4 100 J-j 2J 22003200 Pcnsastasku Satakieli Pcnsassirkkalimu Viitasi rkkalintu Rastaskenc unen Rytikemu ncn Luhtakemuncn Viiiakem unen Ruokokcntunen Nii11ykirvinen Kcltavästäräkki Pajusirkku Punavarpunen 6 0-J 0-9 )0 2) Jj JO 12 JO 1-J 01 1J 01 17 20-JO l10 02 90 120 20 JO 20-JO 40 2\-JO 16 JO Yllä olevassa taulukossa näkyy Vanhankaupunginlahden pesimälinnuston parimäärien muuttuminen vuosien 1931 ja 1982 välillä . Vanhankaupunginselälle keskittyneen veneilyn ja kalastuksen räjähd yksenomainen kasvu ovat puolestaan moninkertaistaneet avovesiaikaisen häirinnän . KYLÄSAAREN POLTTOLAITOS MYRKYTTI LINNUTKIN Kaikkein vakavimman uhan Vanhankaupunginlahden linnustolle muodosti Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen toiminnan aloittaminen 1960-luvun alussa. Perimmäisenä syynä oli pohjaeläimistön paikoin täydellinen häviäminen. Myös voimalinjan veto eräiden pohjoisten yhdyskuntien halki koitui linnuston tuhoksi. AHDINGON ALKU Uudet ajat kasasivat kuitenkin paineita Vanhankaupunginlahden turmioksi. Sittemmin veden laatu on parantunut Viikin vedenpuhdistamon ansiosta . Tuo "Pohjoism.aiden pahin saastuttaja" ehti 20-vuotisen toimintansa kestäessä saamaan aikaan uskomattoman tuhoisaa jälkeä elävässä luonnossa . Ripeästi laajeneva pääkaupunki otti jo 19 30-luvulla lahden itärannan alueita asutuksen, elinkeinoelämän ja väestön virkistystoiminnan tarpe 1s11 n. Koska juuri veden ja pohjan selkärangaton eläimistö kehitysvaiheineen muodosti oleellisen osan useiden lintulajien, sammakoiden ja kaloJen ravrnnosta , heikkenivät näiden toimeentuloedellytykset olennaisesti . Pelkästään tämä seikka aiheutti lampareiden pikkukalojen joukkotuhon sekä mustakurkku-uikun Ja mölysammakon täydellisen häviämisen, kuten myös sotkaJa nokikanakantojen romahtamisen murto-osaan aikaisemmasta. Suoritettujen mittausten mukaan näillä kohdin on mitattu pääkaupunkiseudun kaikkein suurimmat saastepitoisuuder. Koko Vanhankaupunginlahti on saanut osansa pääkaupungista peräisin olevista saasteista, mutta sen lisäksi varsinkin lahden läntiset osat ovat joutuneet kärsimään Vantaanjoen kuljettamien likavesien haitoista. Veden pahimman törkyisyyden aikana Vanhankaupunginlahden 36 eläimistö koki ensimmäisen ankaran takaiskun . Hänen kuoltuaan vuonna 1939 vartiointitehtävät siirtyivät Helsingin kaupungille . Pahinta uhkaa Vanhankaupunginlahden eläimistölle ovat kuitenkin merkinneet 1950-luvulta lähtien saasteet ja rauhattomuus. Jatkuvan vmaaman vaikutuksesta lampareen kasvillisuus , pieneläimistö ja pesimälinnuston pääosa onkin hävinnyt. Sen polttouuneissa tapahtuva prosessi ei toden totta ollut mikään harmiton tulitanssi. Suorastaan kestämättömäksi tilanne muodostui 1960-luvun puolivälissä, jolloin Vanhankaupunginlahden vesi edusti pääkaupunkiseudun likaisuuden huippua. eita. jopa eräitä kaikkein vaarallisimpia myrkkyjä kuten PCB:tä 98 kg ja kadmiumia 37 kg . Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen suorittamien tutkimusten mukaan laitos nieli esimerkiksi 7.8 . Valvonnasta huolehti vuokraoikeutensa nojalla parin apulaisensa kera lahdella ahkerasti retkeillyt Helsingin palopäällikkö Gösta Wasenius. Täten saastunutta ilmaa kulkeutui poikkeuksellisen runsaasti juuri 1-2 kilometrin päässä sijaitseviin suojelualueen lintuyhdyskuntiin sekä ympanston asutuskortteleihin . Jätteenpolttolaitoksen savukaasujen kuolettava vaikutus muodostui Vanhankaupunginlahden eläimistölle hirvittäväksi koettelemukseksi siksi , että vallitseva tuuli puhaltaa lounaasta. Vesilläkin vallitsi joltinenkin rauha , sillä lintuyhdyskunnissa ei suvaittu kulkijoita lisääntymisaikoina. 1981 23 .6.1982 välisenä aikana kitaansa 79 000 tonnia talousjätettä ja tuprutti ilmaan noin 800 tonnia elämälle haitallisia savukaasuja. Kansanretkeilyn ollessa noina pois haipuneina vuosikymmeninä vähäistä ei edes ulkoileva ihminen aiheuttanut lahdella mainittavaa häiriöitä . Nahkiainenkin hävisi Vantaanjoen suualueilta vuosrna 1964-65. Tuottamansa hyödyn vastapainoksi laitos on kuitenkin syypää Vanhankaupunginlahden linnuston erään osan häviämiseen . Myöhemmin samaa linjaa on jatkettu muillakin ilmansuunnilla siinä mitassa, että linnustollisesti tärkeät reunaniityt on täydellisesti kaapattu ihmisen käyttöön . Pieniä lampareensilmäkkeitäkin oli nykyistä runsaammin . SUOMEN LUONTO J/BJ 42. Vihdoin vuonna 1962 lahden pohjoinen osa (24 7 ha) julistettiin Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä rauhoitusalueeksi. Puhdistuslairoksesta mereen johtavan valtaojan haisevasta ja sinänsä likaisesta vedestä nimittäin osa pääsee valumaan ruovikkoalueen suurimpaan ja aikoinaan m yös linturikkaimpaan lampareeseen
Näitä ovat satakieli, kerttuset ja punavarpunen siis lajit, joista useimmat ovat kasvattaneen kantansa Suomessa viimeksi kuluneen 30-40 vuoden aikana jopa monikymmenkertaiseksi ja laajentaneet levinneisyysaluectaan reippaasti. Sopiva aika operaation toteuttamiseen on myöhäissyksy. Vanhainkaupunginlahden vesilinnuston ja naurulokin lisääntymisceho on nykyisin heikko. Pesimistuloskin (lentopoikasten määrä/ munamäärä) nousi 30-40 prosenttiin nykyisen 9-13 prosentin sijasta. Kumpikin mainituista ym päristöystävällisiscä toimenpiteistä parantaa ratkaisevasti elinehtoja Vanhankaupunginlahdella. Raiskattu ja monin tavoin pilattu elinympäristö kaipaa kipeästi tiettyjä entistämistoimia ja vasta kun ne on toteutettu voidaan odottaa pesivän vesilinnuston elpyvän nykyisestä lamacilastaan. Tärkeimpiä elvytystoimia ovat: 1) ruovikon ja lampareiden reunoilla olevien runsaiden puu-, muovi-, rautaym. Siksi Vanhankaupunginlahti ja sen linnusto tarvitsevat ihmisen apua. Joutuuhan linnusto yhä elämään suurkaupungin uhan varjossa , uhan, jonka suuruutta ei tule vähätellä. Poikasetkin kuoriutuvat valmiiksi myrkytettyinä, jolloin niiden elimistö kestää keskimääräistä heikommin ulkoisia oloja ja varsinkin vieraita tuhoaineita. Kiireellisimpiin niicytettäviin kuuluu Hakalanniemen lintutornin ja Lemmenlaakson väliin jäävä yli hehtaarin laajuinen laikku, jonka keskelle tulee ruopata 1-2 aarin kokoinen ja 1,5 m:n syvyinen lampare . Ruotsissa kehitetyt ja testatut menetelmät mahdollistavat tällaisen restauroinnin, jonka kustannukset nousevat 50 55 000 markkaan/ ha. Vanhankaupunginlahden merkitys suuren kaupungin keskellä olevana kansainvälisestikin korkealuokkaisena lintuvetenä on kiistaton. Sekä sockaettä uikkupoikueet käsittävät lähes säännönmukaisesti vain 30-60 prosenttia siitä poikasmäärästä , mikä kyseisillä lajeilla todettiin 1930-luvulla. Toisaalta tiedetään , että lintunaaraat vapautuvat myrkyistään erittämällä niitä muniin. Tulevaisuus lupaa kuitenkin aikaa parempaa, koska Kyläsaaren jätteenpolttolaitos suljettiin 31.3.1983 ja lähiaikoina valmistuva meriviemäri tulee kuljettamaan pääkaupunkiseudun jätevedet Suomenlahden saaristovyöhykkeen ulkoreunalle. Luontopolun nähtävyyksien selostamiseksi kaupunki on pamatta37. Helsingin kaupunki on osoittanut ymmärtävänsä alueen arvon . Lukuunottamatta saasteiden huimaa lisääntymistä ovat pesimisolot Vanhankaupunginlahden naurulokkiyhdyskunnissa nykyisin suurin piirtein samat kuin puoli vuosisataa sitten. Paine uuden elintilan valtaamiseen riittää osittain selittämään kyseiseen lajien kannan kasvun pääkaupungin lintuparaciisissakin. Ja näitä tuhoaineita Vanhankaupunginlahden lintu-untuvikot saavat riittämiin joutuessaan jatkuvasti hengittämään Kyläsaaren savukaasujen kyllästämää ilmaa. Sen toimesta on merkitty ja osaksi rakennettu lahtea kiertävä luontopolku, jonka varteen on 1982 pystytetty lintu torni. Tulevinakin aikoina lahdelle kulkeutuu liikenteen ja ceollisuuden saasteita ja häirintäuhka pikemminkin lisääntyy kuin vähenee. kiinteiden jätteiden poistaminen. Vanhankaupunginlahdella pesivän vesilinnuston nykytila on hälyttävä. tävissä, että lisääntymistuloksen jyrkkä heikkeneminen johtuu ensi sijassa juuri elinympäristön muuttumisesta elämälle epäystävälliseksi. Tapahtuma puolestaan johtaa alkionkehityksen häiriintymiseen sekä epätavallisen suuriin munatuhoihin. Seikkaperäiset ja laajat havaintoaineistot vuosilta 1978-82 osoittavatkin, että poikasista kuolee neljän ensimmäisen elinpäivän aikana keskimäärin 62-64 prosenttia ja epäedullisten sääjaksojen aikana vieläkin runsaammtn. 3) Viikin vedenpuhdistamon jätevesien virtaamisen estämiseksi Pornaistenniemen itäpuolisiin lampareisiin on valumakohtaan rakennettava suojavalli. Munien enempää kuin poikastenkaan elimistöjen saastepitoisuuksia ei ole tutkittu , mutta siitäkin huolimatta on joltisenkin varmasti päätelsuoMEN LUONTO 3183 42. Näin saadaan suojelualueen eteläosan linnusto suojatuksi veneilystä aiheutuvalta häirinnältä. Todistusvoima1stn tutkimusaineisto on naurulokisca. Haittatekijöistä huolimatta eräs osa lahden linnustosta on kuitenkin runsastunuc. VESILINNUSTON TILA HÄLYTTÄVÄ Ihmisen toimesta tapahtunut luonnon biotooppien tuhoaminen yhdessä maan, veden ja ilman saastumisen kanssa ovat tehokkaasti köyhdyttäneet Vanhankaupunginlahden pesimälinnustoa ja muuta eläimistöä. Myöhemmässä vaiheessa on tarpeen niityttää myös 2-3 muuta järviruo'on valtaamaa aluetta. M yrkycyksen maaraa lisää yhä emojen poikasille syöttämä ravinto, joka on pääosiltaan peräisin saastuneen pesälampareen vedestä . 2) niittyjen palauttaminen niille alueille mitkä järviruovikko on viimeksi vallannut. Nykyisin lintuihin kerääntyy pakostakin hengityksen ja ravinnonoton yhteydessä haittaaineita. vsk . 4) Luonnonsuojelualueen raja pitä1s1 siirtaa etelämmäksi Kokkoluoto-Kuusiluoto linjan eteläpuolelle. Vähäisemmän takaiskun ovat ai kaisemmin runsaslukuisista lajeista kokeneet nauru lokki, silkkiuikku ja heinäsorsa. LINTUP ARA TIISIN ELVYTYSOHJELMA Olisi kuitenkin sinisilmäistä kuvitella henkihieveriin saastutetun vesija niittylinnuston palautuvan luontaisesti ennalleen. Niittylinnuston (töyhtöhyyppä, isokuovi, pensascasku, niittykitvinen) lisäksi mustakurkku-uikku ja nokikana hävisivät kokonaan sekä sotkien määrä romahti 2, 7 5 prosenttiin 1930-luvun määristä. Puuttumatta yksityiskohtiin todettakoon että 19 30luvulla sekä munaettä varsinkin poikasvaiheen tappiot jäivät olennaisesti pienimmiksi kuin nykyisin
vsk.. C V C .E i..:.. _ _ __,,.._ _ _.=.._ _______ ..._ ___ __..::,"'---'-... __ Silkkiuikku on taantumisestaan huolimatta vielä melko runsas pesijä. 38 SUOMEN LUONTO J/ 83 42 . Mustakurkku-uikku on sen sijaan hävinnyt kokonaan lahden pesimälinnustosta. ;__:....JI ..... l!Cll: ...
1980: Exemplet Horn borgasjön. Ni sson. Kaakosta Suomea nopeasti valloittanut viitakerttunen on runsastunut myös Vanhankaupunginlahdella. R. 1962: Pää kaupungi n tu houtuva lin!Uf>aratiisi. 19 13: Helsingforstrak tens fåge lfaun a. Nordenskiöld-samfundets tidskrift 27-39. M. 194 5: Lin tuparatiisi pääkaupun gi n lief.eillä . 1966: Gammelstadsviken orh dess fågelfauna under den senaste tiden. 39. Helsingin kaupungin jäiehuoltokomitea 1982 a: Kyläsaaren jäneenpolt colairoksen päästöselvitys. L. KIRJALLISUUTTA : Eriksson K. ,sk. Acta Sor. nut myös maksutta jaettavan opasvihkosen ' 'Viikin-Herttoniemen luontopolku''. Suomen Luonto 21 : 6367. Elvytystoimin aikaansaatava maisemanparannus ja linnuston monipuolistuminen tulevat mikäli aie saadaan toteutetuksi nostamaan lahden arvon entistä ehommaksi . Eriksson K . Sveriges Natur årsbok 1980: 75-80 . Liejukana näyttäytyy lahdella edelleenkin, mutta pesintä on epävarmaa. pro Fauna et Flora Fennica 38. Helsingin kaupungin jä1ehuoltokom i1ea 1982 b: Raskasmetallilaskeumat Helsingin itäisen kantakaupungin alueella syksyllä 198 1. Lehtonen. Vanhankaupunginlahti on nykyiselläänkin jo pääkaupungin asukkaille merkittävä luonnonnähtävyys ja virkistyskohde. Porvoo. SUOMEN LUONTO 3/ 83 42 . Palmgren . D Naurulokki on ylivoimaisesti runsain lahden pesimälinnuista, mutta senkin pesirnärulos on jyrkästi heikentynyt
Niistä kertoo Ilkka Härkönen, geologisen tutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen aluetoimistossa työskentelevä malmigeologi. Olosuhteiden nyt helpottuessa massa kiteytyi ja syntyi nykyisin Lapin granuliittikaarena tunnettu muodostuma. Siitä kehittyi pitkä, jokseenkin mantereen reunan suuntainen tulivuorijono . Puhdasta pehmeää kultaa pystyttiin muotoilemaan kivityökaluillakin. Mutta itse kullan tarina vie meidät paljon kauemmas menneisyyteen: lapin kullan vaiheita voi seurailla tuhansia miljoonia vuosia. Lisäksi purskauttelivat tulivuoret altaaseen laavaa ja tuhkaa . Sen vaellusta voidaan seurata 3000 miljoonan vuoden ajan . Ne kulkeutuivat virtaavien vesien mukana mereen ja kerrostuivat sen pohjalle hiekkoina ja savina. Tämän saarikaaren ja manteren väliin jäi allas , johon kerrostui myös tulivuorten rinteiltä rapautunutta ainesta. KULTA LÄHTEE LIIKKEELLE Jossain vaiheessa tunkeutui altaan kerrostumiin altapäin sulaa kiviainesta , josta osa saattoi tulla kerrostumien pinnalle asti. Sulaa ki40 teytyi sekä syvällä kerrostumissa että niiden pinnalla. Ennen kuin liuokset jäähtyivät ja kiteytyivät , ne saartoivat reagoida sivukivien kanssa : tällöin juonten ympärille syntyi muutamista senttimetreistä muutamiin metreihin paksu kultaja kiisupitoinen vyöhyke . Nämä osin vulkaaniset kivet muodostivat sisemmän saarikaaren ja näkyvät nyt leveähkönä vyöhykkeenä suunnilleen Ivalojoen Kultalasta Menesjärven kautta M uotkatuntureille ja siitä pohjoiseen . Kuuma , huokoisissa kivissä kiertävä merivesi liuotti rikkiä , rautaa ja muita metalleja ja näistä saostui tulivuorten rinteille ja altaaseen kiisumalmeja: rikki-, magneetti-, kuparija arseenikiisua . Sitten seurasi noin 1700 miljoonan vuoden rauhallinen jakso , jolloin kallioperä tasottui kulumalla. Laavaa purkautui ja kivettyi valtavia määriä. MUODONMUUTOKSIA Noin 2150 miljoonaa vuotta sitten alkoi karjalainen poimuvuoristo syntyä. Niinpä ennen pitkää merestä kohosi vulkaanisten saarten kaareva ketju. Huippuvuorillakin huojuivat palmupuut. Kallioperä rapautui ja kiviä muodostavat mineraalit irtosivat toisistaan. Poimuvuoriston kohotessa painui edellä kuvattu kerrostumisallas niin syvälle , että se joutui poikkeuksellisen koviin olosuhteisiin . Parin sadan kilometrin päässä mantereesta syntyi meren pohjaan halkeamia , joista tulinen , sula kiviaines purkautui laavana mereen. Tertiäärikaudella alkoi muinoin syntynyt Norjan Köli-vuoristo nousta uudelleen. vsk.. Karjalaisen poimutuksen loppuvaiheessa noin 1800 miljoonaa vuotta sitten tunkeutui granuliittien rakoihin syvältä maan uumenista sulaa kiviainesca, joka kiteytyi erilaisiksi juoniksi . Sen jäänteinä ovat nykyisin näkyvissä Itäja PohjoisSuomen liuskealueet. Näin kiisumalmit jäivät laatan alle ja sisälle. Osaan kiisumalmeista rikastui myös kultaa. Hiekoista , savista ja tulivuorten tuotteista kertyi kilometrejä paksu pinkka. Kovaksi ja hauraaksi kiteytynyt granuliittikaari halkeili ja kallioperän lohkot SUOMEN LUONTO 3/83 42. Kulta on kulkenut pitkän ja monivaiheisen tien ennen kimaltamistaan vaskoolin pohjalla. Granuliitit ovat enimmäkseen vaaleita ja usein aaltoilevasti juovaisia kiviä , jotka koostuvat pääasiassa kvartsista , maasälvästä, granaatista ja kiilteistä. Sula kiviaines saattoi kulkea halkeamissa kymmeniä kilometrejä. Kivisula ajoi kiisumalmien kullankin liikkeelle ja se rikastui juoniliuoksiin. Ilkka Hå'rkönen Lapin kullan tarina Purojen pohjalla kiiltelevät kultahiput herättivät jo kivikauden ihmisen huomion ja kulta lieneekin ensimmäinen ihmisen käyttämä metalli. Tuolloin sijaitsi nykyisen Inarijärven alueen itäja koillispuolella laaja manner , jonka lounaispuolella aukeni valtameri . LÄMMINTÄ LAPISSAKIN Liitukaudella vajaat sata miljoonaa vuotta sitten oli täällä Ultima Thulessa todella lämmintä. Silloisista ja seuraavan eli tertiäärikauden metsistä ja soista syntyivät Pohjois-Norjan kivihiiliesiintymät. Tällöin jo eraat mineraalitkin muuttuivat toisiksi ja kuuma massa venyi ja vanui liikunnoissa; tämä näkyy kivien nykyisessäkin rakenteessa. Niissä vallitsi noin 700 asteen lämpötila ja ilmanpaineeseen verrattuna noin 7000 kertainen paine. Maankuoren liikunnot työnsivät altaan pohjalle kerrostuneet massat laattana lounaaseen osittain entisen ulomman tulivuorikaaren päälle
Virtaavassa vedessä kultahiput rikastuivat kallion rakoihin aivan samalla tavoin kuin kultamiehen rännin rihloihin. Kulta-alueilla jäätikön kuljetus oli niin vähäistä että kultapitoisista juonista mukaan lähtenyt aines hippuineen kulkeutui usein vain muutamia metrejä. Jos rinteessä sattui olemaan kultapitoinen rapautunut juoni siitä irronneet hiput valuivat lietteen mukana . Juonissa taas pystyivät rapauttavat liuokset tunkeutumaan syvemmälle ja muodostamaan uusia rikastumisvyöhykkeitä . 41. Kun virtaavan veden kuljettava voima väheni esimerkiksi jokien suistoissa ja virtojen " sisäkurveissa" hiekat ja sorat kerrostuivat muodostaen pankkeja. Niiden sulaessa myös rinteillä sijaitsevat jäätyneet rapakallioja irtomaakerrostumat sulivat ja valuivat märkänä lietteenä kielekkeitten ja rinteen väliseen vakoon. Kun kultaa kuljettavat liuokset saapuivat hapettomiin olosuhteisiin , kulta irtautui liuoksesta ja saostui jonkin isomman hipun pinnalle . Kultaa on rikastunut uomien pohjalle ennen jääkausia sekä nii den välisinä aikoina; niinpä parhaiden esiintymien onkin luontevaa sijaita juuri vanhoissa laaksoissa. Jäätikön kuluttava ja kuljettava voima on pienimmillään sen keskusalueella ja kasvaa reunaa kohti. Aikanaan myös kultapitoiset kerrostumat olivat maan pinnalla ja joutuivat vesien kuljettamiksi. Kultapitoisia liuoksia joutui myös pintavesiin , jolloin purojen ja jokien pohjallakin olevat kultahiput saattoivat kasvaa . Vaikka jäätikön liike oli vähäistä , se kuitenkin sekoitti osan uomien pohjalle aikoinaan muodostuneista kulta, soraja hiekkakerrostumista kultapitoiseksi moreeniksi . Viimeiset jääkielekkeet makasivat laaksojen pohjilla. Jonkin verran kulkeutui myös hippukultaa . Kullankaivaja Yrjö Korhonen on yksi ''elinkautisista '' , joille kullankaivuu todella on elinkeino eikä harrastus. Kun jää suli näiltä alueilta noin 7000-8000 vuotta sitten, siitä vapautui suuria määriä vettä. Virrat kaivoivat pankkeihin uusia uomia , jotka paikoin ulottuivat kallioon asti. Näin syntyi rinteille soraterasseja, joissa osassa tapahtui hippukullan rikastumista terassikullaksi. tuksen , kuljetuksen ja kerrostumisen kiertokulku jatkui miljoonia vuosia . KULTA RIKASTUU Myös kiisuja kultapitoiset juonet rapautuivat. Muunmuassa Inarijärven altaan on arv101tu syntyneen tällöin. Huuhtomalla löydetyt hiput voivat siis olla juonten alkuperäistä kultaa tai saostumalla juoniin tai uomien irtomaakerrostumiin syntyneitä. Sen aikana Pohjois-Eurooppaa peitti paikoin kolmekin kilometriä paksu mannerjää , joka ulottui PohjoisSaksaan asti . Tätä vaihetta elämme nytkin . Lämpimässä ilmastossa kivet rapautuivat nopeasti: vieläkin Lapissa on paikkoja , joissa hiekkamaiseksi rapautunut kallio ulottuu jopa sadan metrin syvyyteen. Tällöin rikastui hippuja uomien pohjalle ja kevyemmät ainekset kerrostuivat kauemmaksi, ehkä jonkin aikaisemman kultarikastuman päälle. Veden sisältämän hapen vaikutuksesta syntyi kiisuista ferrisulfaattia ja hiukan rikkihappoa , jotka hajottivat Juonten mineraaleja. Liuoksissa kulta saattoi osittain kulkea ionimuotoisena täysin liuenneena , mutta pääosa siitä liikkui mikroskooppisen pieninä hip puina eli kolloidisena . Vesi virtasi osittain jääkielekkeen ja rinteen välisessä vaossa ja huuhtoi sinne kertyneestä lietteestä kevyempiä aineksia pois. Aivan pienet kultahiput liukenevat ferrisulfaattiin kun taas yli 0. Virtauksen voiman vaihteluista riippuen niihin rikastui eri määriä kultaa . 1 mm :n kultahiput saostavat ferrisulfaatin sisältämän kullan pinnalleen: pienet hiput saattoivat hävitä ja isommat kasvaa pienten kustannuksella. Virrat huuhtelivat myös jään alta paljastuneita moreenikerrostumia kuljettaen hienoa ainesta pois . Näin juonten yläosat , jotka rapautuessaan muuttuivat osittain limoniitiksi, menettivät kultaansa , kun kulta rikastui juonen rapautuneen osan ja rapautumattoman osan väliseen vyöhykkeeseen. Virratessaan jää kulutti alustaansa ja kerrosti irroittamansa ainekset moreenina . liikkuivat toistensa suhteen. Koko ajan eroosio kulutti maan pintaa : vesi huuhtoi rapautuneiden kallioiden pintaosat vesistöihin. vsk. Tuona aikana syntyneissä rotkolaaksoissa sijaitsevat esimerkiksi Lemmenjoki , lvalojoki , Sotajoki ja Palsinoja. JÄÄKAUSIA Noin pari miljoonaa vuotta sitten ilmasto kylmeni ja alkoi jääkausien sarja. Ainakin neljä jääkautta on muokannut Skandinavian maisemia; niistä v11me1sin on merkittävin Lapin nykyisten kultaesiintymien kannalta . Jäätikön keskuseli kertymäalue sijaitsi Keskija Pohjois-Lapissa, joten myös nykyiset kullanhuuhdonta-alueet Jäivät kertymäalueen alle . Tämä rapautumisen , saostamisen , kulusuoMEN LUONTO 3/ 83 42. Missä moreeniin liittyi hippukul taa, sitä rikastui pintaosan soraan . Uomissa virtaavat vesimassat kuljettivat suuria määriä soraa ja heikkaa mukanaan
42
St;OMEN LUONTO Jl 8J 42 . ,sk.
Laskelmat osottttvat konekaivun tuottavan osakkaille kymmenessä vuodessa puhdasta voittoa 7. Partanen Vaihtuuko vaskooli kaivinkoneeseen: Lapin kulta on aina pettänyt suuryritysten unelmat Mittaamattomia ovat ne markat ja unelmat, jotka lapin kullan emäkallion löytämiseksi on uhrattu yli vuosisadan aikana. Harvoin niitä on ollut varaa tuoda erämaasta pois. UUDEN POLVEN KULLANKAIVAJA Keitä sitten ovat tämän päivän kullankaivajat. SUOMF.N LUONTO J/ 8J 42 . Insinööri Toivo Liljeqvistin merkillinen uiva kaivinkoneruoppaaja Ritakosken rannalla kertoo 1950-luvun koneyrityksistä . Valtauksia on kultapurojen varsilla enemmän kuin koskaan, noin 200, ja yksittäisiä kullankaivajia on paljon useampia . Nykyisen tulkinnan mukaan valtausalueelle ei enää saa rakentaa kiinteitä rakennuksia kuin eri44 koisluvalla. vsk.. Koneita käytettiin vuosisadan vaihteessa kaivostyömailla Laanilan , Sotajoen ja Palsinojan alueilla. Kuntien rakennustarkastajat alkoivat vaatia kultakämpiltä rakennuslupia ja metsähallitus tiukensi maittensa valvontaa . Uusi valtaajapolvi on varsin varakasta, hyvin koulutettua ja ammatt1ta1toista jossakin muussa kuin kullankaivajan työssä. Kaivuutöiden jälkeen maisema on kunnostettava ja konekaivajilta voidaan vaatia ennakolta takuusumma , jolla vauriot paikataan ellei kaivaja itse sitä tee. Ivalojoki Oy jätti rautaromua Ritakoskelle ja Laanilaan, Lapin Kullan höyrykoneet ruostuvat matkailunähtävyyksinä Pahaojalla. Ivalojoella on valtaus reviisorilla , rouvalla, sukeltajalla, kullankaivajalla , helikopterilentäjällä, oikeustieteen kandilla , elokuvaajalla, lehtikuvaajalla, teknikolla, metsätyömiehellä, hitsaajalla , insinöörillä, vararehtorilla, arkkitehdilla , opettajalla, hum . Seppo J. Näille laskelmille perustuivat 1920-luvun suuret kaivuyhtiöt Lapin Kulta Oy ja Ivalojoki Oy, mutta yhtiöt menivät nurin parissa vuodessa . Kullan maailmanmarkkinahinta kohosi ennätyslukemiin, lehdet kertoivat kullankaivajista, Tankavaaran matkailuhuuhtomo opasti vaskaamista. Koneita on yli viidenkymmenen vuoden ajan kannattanut kuljettaa erämaan kultapuroille. Kautta kultahistorian koneyrityksille on käynyt huonosti ja kulta on pettänyt asiantuntijoiden laskelmat. Viisi erilaista kultaryntäystä on jättänyt lähtemättömän jäljen jokivarsien maisemiin. Kullan huuhdonnasta luotiin romanttinen korukuva : erämaan vapaudessa karski kullankaivaja hakee purosta kultahippuja silloin kun tarvitsee. 3 miljoonaa markkaa. Usko on siirtynyt viestikapulana sukupolvelta toiselle, vaikka tuon uskon tilapäiset koekaniinit, suuryhtiöt ja konekaivajat, ovat nopeasti kadonneet kannattavampiin töihin. Runsaasta sadasta vanhojen kultamaiden vastaajasta vain yksi ilmoittaa ammatikseen kullankaivaja. Kahden hiljaisen vuosikymmenen jälkeen Lapin kultapurot kokivat ennennäkemättömän laajan kultaryntäyksen 1970-luvun lopulla. Hall julkaisi laajan tutkimuksen kullankaivuun koneellistamisesta ja ehdotti kauhomiskoneiden ja uivien huuhdontaja ruoppauskoneiden hankkimista. Koneellista kullankaivua on kuitenkin tehty ainakin tämän vuosisadan ajan. kandilla , myyjällä, opettajalla, liikkeenharjoittajalla. 1910-luvulla insinööri W . Valtauksesta maksettava leimaverokin nostettiin vuoden 1982 alussa moninkertaiseksi : uuden valtauksen leimavero on nyt l 000 mk ja vuotuinen valtausmaksu 60 mk hehtaarilta. KONEET KULKEVAT KAIRAAN Kaivinkoneiden tulo kultakentille 1980-luvun alussa aiheutti laajan lehdistökeskustelun, eduskuntakyselyn sekä useita oikeusjuttuja. Huvilavaltausten estämiseksi joutui vapaa kullankaivaja monenlaisen byrokratian rattaisiin . Yhtä kirjavia ovat myös valtaajien kotipaikat : Eura , Helsinki , Kangasala , Inari, Kuopio , Janakkala, Lu!d, Kouvola, Padasjoki, Vantaa , Huittinen , Turku, Vammala. Takuusummaa ei vain tiettävästi kertaakaan ole vaadittu. JARRUJA KULTAKUUMEELLE! Kullankaivun varjolla syntyi viime vuosikymmenellä erämaahan myös huvila-asutusta: valtauksia haettiin sinnekin , missä kultaa ei lainkaan ole. Valtauslupia myönnettiin entistä harkitummin. Lapin Kulta Oy herätettiin henkiin 1960-luvulla, jolloin sen nimi siirtyi olutja virvoitusjuomatehtaalle
lä voidaan kaikenlainen kaivostoiminta kieltää. Niitä on jouduttu muutaHannu Ormio 45. Valtausoikeutensa nojalla valtaaja saa myllätä alueella mielin määrin välittämättä Juun nimeksikään kasvillisuudelle , maisemalle tai vesistölle koituvista haitoista . RauhoitusmääräyksilSUOMEN LUONTO 31H3 42 . Heinon Topi käyttää pientä kaivinkonetta ja tehopumppuja Jäkälä-äytsissä. Mitään kaivoslain tarkoittamaa tutkimustyötä tämä ei käytännössä ole haaveet kullan emäkalliosta lienee jo lopullisesti osoitettu perusteettomiksi vaan " tutkimustyön" ainoa tarkoitus on joko kullan huuhtominen sorasta tai kesäloman vietto hohdokkaaseen Klondyken malliin . Aikanaan on lisäksi kaivettu jonkin verran nykyisen Oulangan kansallispuiston alueella. Kahden kesän jälkeen Korhonen oli vararikossa. Sankkoja lomalaiskaivajien joukkoja saati koneiden rynnäkköä ei ollut näköpiirissä. Uutta järjestyssääntöä ei ole vielä annettu. Kun kaivinkoneiden rynnistys pari vuotta sitten alkoi, ei koneiden tuloa voitu estää, mutta kaivajilta on alettu vaatia kaivusuunnitelmia ja kaivoslain mahdollistamia takuita ympäristön jonkinlaisen siistimisen koneiden pois viemisen varmistamiseksi valtauksen loputtua. Päähuolena oli erikoislaatuisen kultaperinteen säilyttämmen . Urho Kekkosen kansallispuistoa koskeva asetus tulee voimaan toukokuussa 1983. kämpistä . Kolmesta tärkeimmästä kulta-alueesta kaksi on luonnonsuojelualueilla Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Kaivinkone seisoi kesän -~ ja sai syksyllä vesioikeudelta luvan -;töiden aloittamiseen Palsinojan ] yläjuoksulla. Myös Vehviläinen sai luvan konesavottaansa. Kaivinkoneurakoitsija Vehviläi1 sen matka Mobergin-ojan museokämpän kautta Sotajoelle kesällä 1980 sai aikaan laajan julkisen polemiikin. Tämän tulkitaan sulkevan kaivinkoneet pois Koilliskairasjalla rakennetuista luvattomista lomata. Sen mukaan kullanhuuhdonta sallitaan vain "perinteisin menetelmin ''. Tarinat kertovat hänen viimeisenä epätoivon hetkenä puhjenneen itkuun Miessijoella suohon uponneen koneensa äärellä; Korhonen itse sanoo vain mäkärän lentäneen silmään peräti pahalla hetkellä. Kun kultalomailu sitten tuli muotiin, kansallispuistoviranomaisille tuli ensin murheita valtausoikeuden noma Jopa ottamaan valtion haltuun. Lemmenjoen kansallispuistoon kulta-alue liitettiin vuonna 197 1, ja silloin annetun asetuksen mukaan on toimittu tähän asti: kultaa on saanut etsiä ja huuhtoa kaivoslain mukaisin hyvin väljin oikeuksin. Samalle Miessin suolle toi oman kaivinkoneensa inarilainen Risto Mäläskä 1970-luvun puolivälissä ja kaivelee siellä edelleenkin . Sen mukaan kullankaivumenetelmät voidaan määritellä järjestyssäännössä kaivoslaista riippumatta , siis esimerkiksi kaivinkoneiden käyttö voidaan tarvittaessa kieltää. Näin on tehtykin kaikilla muilla luonnonsuojelualueilla paitsi Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa , joissa kullanhuuhdontaperinne on haluttu säilyttää. Lupa siihen hankitaan valtaamalla alue " tutkimustyötä" varten viideksi vuodeksi. Morgamoja oli antanut kultaa 2-3 kiloa kesässä jokaiselle joukon neljälle miehelle. Niinpä tulee helposti mieleen , että kullanhuuhdonta voisi paremmin sopia soralain kuin varsinaisia kaivoksia varten säädetyn kaivoslain purun. Puiston runkosuunnitelmassa vahvistettiin kulta-alueelle rajat, joiden ulkopuolella valtauksen tehneille ei anneta kämpänrakennustai polttopuuta. Kultaa huuhdotaan nykyisin kaivoslain nojalla. Kulta oli syvässä, joten kaivinkone olisi helpottanut valtavasti tuottamattoman maan poistamista. vsk. Korhonen ei saanut kavereicaan mukaan koneyrityksiin, mutta hankki koneen yksin. Kultahistorian tunnetuin kaiyinkoneseikkailu on Kullervo Korhosen koneyritys Lemmenjoella 1950-luvun alussa. ninhallitus teki suojelupäätöksen vuodeksi. KONERllDATUHKAAVAT KULTAMUSEOTA Koneriidasta on kultakentillä olKaivostoimintaa kansallispuistoissa. Pitkään samoilla alueilla jatkunut kullankaivajaelämä on synnyttänyt sellaista maisemaa , rakennuksia ja historiaa , että niiden säilyttämistä ja ylläpitämistä on pidetty kansallispuiston suojelutavoitteiden mukaisena. Kaivoslaki on luonnonsuojelualueilla toissijainen luonnonsuojelusäännösten rinnalla. Seuraavana kesänä samanlainen kaivinkonesota käytiin Palsinojalla, jossa vastakkain olivat helikopteripäällikkö Heikki Korhonen ja museoihmiset. LääMitä yksinkertaisempi on ollut kullankaivaian konearsenaali, sitä paremmin hän on toimeen tullut: lulla ei liene vielä ketään konkurssiin vienyt! Kullankaivaja Unto Koivunen rakentamansa kullanhuuhdontalaicteen, lullan , äärellä . Lemmenjoen kansallispuiston rauhoitussäännöksiä koskeva uusi asetus tuli voimaan vuonna 1982. Tätä asetusta säädettäessä Lemmenjoella oli vain muutamia lapion varressa ahkeroivia kaivajia
Vain muutaman hipun tähden Liikuttavaa tavata poluttomassa erämaassa viraton , pieni kullankaivajan ränni puropahasen ääreltä. Virran vartta muutaman minuutin kävely ylöspäin; olet samassa kesäyössä, mutta tässä päivässä, tulevaisuudessakin; tapaat tehokkaat koneet ; kaivurin , traktorin, öljytynnyrit keskellä myllerrettyä jokivartta, uuden, vastaluodun uoman likellä; ymmärrät Sotajoen rauhan menneen , näitten jälkien näkyvän aina. Tunnelma viehättää , vaikkei tuommoista puuhaa, ei edes kultaa, arvostaisikaan . Kiehtoo kumminkin; onhan entisen työasunnon hormi kuin muistomerkki entisaikain mielettömille puuhille ja kuinka etevästi kesäinen yö verhoaa paikan epätodelliseen tunnelmaan, on kuin unohtunutta maailmaa . M. Mikä mies hän on ollut, koska täällä käynyt, mitä sanonut ehkä jonkun hengettömän hipun vaskoolistaan löytäessään. T-u SUOMEN LUONTO 3/ 83 42 . vsk.. Tänne saakka on joku kantanut lautoja ja painavia kaivuukaluja muutaman hipun tähden . Ja vain hippujen tähden. Kun seuraavana yönä tapaa kivisen kentän rauhallisen Sotajoen varrelta, vakavoituu; tässä on joku joskus ajat sitten tosissaan, hullun lailla myllertänyt , urakoinut pitkät hikiset, kylmät vuorokaudet ankaran himonsa ajamana, vanhanajan varusteilla ia lihasvoimalla pilannut luonnot46 lista jokivartta
Kaivosyhtiö Prospektorin toimesta tehtiin 19021906 kultahistorian laajamittaisimpia tutkimusja etsintätöitä. Kesäkuussa 1870 valtio lähetti nelisenkymmentä virkamiestä valvomaan järjestystä kulcakentille. Seuraavana kesänä alueelle tuli pari kullankaivajaa ja vielä seuraavakin vuosi oli melko hiljainen , mutta kesä 1948 toi kultaryntäyksen. Kenraalikuvernööri yritti monin tavoin ohjata kullanetsintää venäläiseen yhtiöiden monopoliksi. Kerkelä perusti useita kultayhtiöitä, mutta lopulta hänkin selvitteli välejään kultayhciöiden kanssa käräjillä. ,sk, olla ollut varaa seuraavana kesänä lähettää uutta retkikuntaa . Keisarillinen senaatti lähetti rahapajan alijohtajan J. Vuoteen 1880 mennessä kultaa oli viranomaisille tuotu 2 50 kg. Joukossa oli vuorimescari ja hänen apulaisensa, maanmittareica , poliiseja, santarmeja, kirjureita ja myöhemmin tuomarikin . Koska lainsäädäntö ei ollut valmis, myönsi senaatti vanhojen asetusten pohjalta muutamille oikeuden etsiä Ivalojoelta kultaa kesällä 1869. Hän teki nopeasti valtauksen geologien löytöpaikalle Tolosjokeen laskevan Hangasojan varteen. Löytö laukaisi esiin ne suuret toiveet , jotka olivat jääneet elämään muutaman vuosikymmenen takaisista Kemijoen suun kultalöydöistä . Viranomaiset perivät kullasta 5-10 prosentin veron vaihtaessaan samalla sen rahaksi . Prospektorin pääkonttorista tu li maantien valmistuttua Laanilan kestikievari, josta muodostui 1930-luvulla kullan kaivajien keskeinen kokoontumispaikka . Siksi kullanecsintälupia haettiin kaikille niille joille, joiden latvapurot olivat lähellä Peltotunturia. Laajat tutkimukset Pudasjärvellä ja Kuusamossa eivät silloin olleet tuottaneet tulosta , mutta joko kultaa löytyisi. Syyskesä oli ' pitkällä ja he suuntasivat kulkunsa aluksi Ivalojoen suunnalta laskevan Vaijoen varteen. lut laajoja seurauksia. Lemmenjoen ryntäys sammui 47. Kolmas ryntäys ensimmäisen maailmansodan jälkeen toi suuret yhtiöt Lapin Kullan ja Ivalojoki Oy:n kairaan . LAPIN KULTA LÖYTYY Norjalaiset etsivät kultaa Ruijasta 1860-luvun lopulla. Suurimman osan kullasta kerrotaan kulkeutuneen salakuljetusketjun myötä Norjaan tai muulla tavalla menneen ohi viranomaisten kontrollin. Noin 500 kullankaivajaa työskenteli 20 km pituisella alueella Ivalojoen laaksossa Kyläjoen suusta Ritakosken alapuolelle. Morgamojan varrelta löytyi kultaa kymmeniä grammoja. Ja viimein, yli kolmen kuukauden resuamisen jälkeen syyskuun 16. Lihrin retkikunnan Lappiin kullanetsintään. C. Kaivosyhtiöt jättivät Laanilan maisemiin kymmeniä kaivoskuiluja ja kultamonttuja. Valtausten lukumäärä oli suurimmillaan vuonna 1882 , jolloin käytössä oli 65 valtausta. Matka Rovaniemeltä kesti kolmisen viikkoa Ounasjokea, Tepastojokea ja Puljuojaa vedenjakajalle, siitä yli Korsajärvelle ja Ivalojoen vesistöön. Konekaivajat saivat edustajansa Kullankaivajain Liiton johtokuntaan . päivän iltana 1868 korppi kahahti riemunkiljaisujen säikäyttämänä lentoon Ivalojoen Ritakosken Nulkkamukassa: 19 huuhdotussa vaskoolissa oli yhteensä 20 grammaa kultaa! Lihr teki raportin ja valtion koneisto ryhtyi kiivaasti valmistelemaan Lapin suurta kultaryncäyscä. Edellisenä kesänä sitä löytyi kilon verran enemmän . Oikeudelle riittää töitä , asianajajat rikastuvat ja kultahistoriaa taltioidaan oikeuden pöytäkirjoihin. Elettiin nälkävuosia eikä valtisuoMEN LUONTO J/ 83 42 . Uusi johtokunta haastoi Tankavaaran Kultamuseoyhdistyksen oikeuteen sekä väittää laittomiksi päätöksiä, joilla Kultamuseo siirrettiin kullankaivajilta museoyhdistykselle. Parisataa miestä penkoi kultaa Morgamilta, Miessiltä , Puskulta , Ruihculta , Jäkälä-äytsistä ja monilta muilta puroilta. Herrojen puheita kuunteli tarkkaavaisesti lännen kultakentillä käynyt Henry Kerkelä. Asetus Lapin kullanhuuhdonnasta hyväksyttiin huhtikuussa 1870. Kullan uskottiin olevan lähtöisin Suomen ja Norjan rajan läheisyydessä kohoavalta Peltotunturilta. Vuorimestari Tellef Dahl löysikin kultaa neljästä paikasta Suomenkin puolelta; parhain paikka oli Äimijoen suulla lähellä Tenojoen ja Utsjoen yhtymäkohtaa. Se salli jokaiselle hyvämaineiselle Suomen ja Venäjän kansalaiselle Mooseksenuskoiset siitä poislukien oikeuden kullan etsimiseen Kemin Lapissa. Prospektorin paamaja s11a1ts1 Laanilassa nykyisen metsäntutkimuslaitoksen talon kohdalla . Vanha kultamiespolvi ei ehkä aina hoitanut asioitaan kaikkien muotopykälien mukaan. TOINEN JA KOLMAS RYNNÄKKÖ Vuosisadan vaihteen uuden kultaryntäyksen aiheutti geologien löytämä kvamijuonen ja punaisen syeniittijuonen leikkauskohta Laanilassa. Keväällä Ivalojoen cärmälle oli rakennettu Kruunun scationi, johon kuului päärakennus, väentupa , leipomo , aitta, sauna sekä myöhemmin kapakka ja muita rakennuksia. Uusien virkamieskullankaivajien ja heidän juristiensa on helppo osoittaa edeltäjiensä päätöksistä muodollisia virheitä. ENSIMMÄINEN KULTARYNTÄYS Venäläiset suurliikemiehec lähettivät edustajansa hakemaan Lapin kullan emäkalliota. Niiden kaaduttua jäivät kultamontuille taas vain yksittäiset uurascajac. Vilkkainpana kesänä 1872 kultaa viranomaisten papereihin kirjattiin 55 kiloa . Samanaikaisesti kertoi Lapin kruununvuoti Planting, että perimätiedon mukaan Tenojoen suulla pitäisi olla kultaa . NELJÄS KULTARYNTÄYS Kesällä 194 5 lähtivät Utsjoelta kotoisin olevat Ranttilan veljekset Inarinjoen rannalta isänsä vihjeen perusteella tutkimaan Lemmenjoen kultapaikkoja. Riitojen taustalla ovat konekaivajien, museoihmisten ja luonnonsuojelijoiden erimielisyydet, kuntien väliset riidat sekä henkilökohtaiset kaunat niinkuin kunnon riitaan kuuluukin
Jos sitä ei etsimässäni paikassa ole, tiedän sen enkä tule siihen toista kertaa". Silti se ei saata olla tarpeen luonnonsuojelualueiden sisäpuolella. Valmistumisen jälkeen voimala työllistäisi vain 29 ihmistä. Nipa Raumala ja Yrjö Korhonen marssivat valtatien varteen perustaen Tankavaaran matkailuhuuhtomon . Hänelle kertyi mittava luettelo paikkoja, joihin hän ei enää halunnut mennä . Uskoa on kuitenkin riittänyt ja sitä ovat muutamat paremmin onnistuneet veljet vahvistaneet. Se kyllä käyttäisi runsaasti energiaa jalostaessaan raaka-aineita , mutta ei keskittyisi työvoimavaltaisempaan, valmiisiin tuotteisiin tähtäävään jatkojalostukseen . Vielä 1960-luvun lopulla gramman kultahipun sai 3-5 markalla , kun sellaisesta saa nykyisin maksaa 200-300 markkaa . Ja nykyinen tungos kultamailla edustaakin sitten jo viidettä kultaryntäystä: unelmat elävät yhä . Hall 19 10-luvulla Teknisessä aikakauslehdessä, belgialainen ja saksalainen asiantuntija 1920-luvulla lvalojoki Oy:n osakkeille , Kullervo Korhonen kavereillaan 195 0-luvulla ja Heikki Korhonen 1980-luvulla Palsinojan kaivinkonetyömaalla. Mitä useampi maakuutio ehditään kesässä käsitellä, sitä suurempi on omistajien voitto. ,sk.. Vain harva kullaokaivaja on rikastunut: yleensä kultaa on kesällä löytynyt vähän vähemmän kuin mitä sitä on seuraa48 van talvena kulunut. Olympiavuoden jälkeen Lemmenjoelle jäi elinkautisiksi vain kymmenkunta miestä . Hän haki kultaa lvalojoelta , Sotajoelta, Palsilta ja monelta muulta purolta. Näin sanoi yli 50-vuotta kultamailla ollut Viktor Koivula . Purojen varsilla lahoavat kämpät kätkevät sisäänsä erikoisia ihmiskohtaloita, kadonneita kullankaivajia , piiloitettuja kulta-aarteita , mitä erilaisimmilla tavoilla omistajia vaihtaneita valtauskirjoja. ''En ole kertaakaan elämässäni turhaan kultaa kaivanut. Lehti toteaa , että huolimatta sähköntuotannon 5 7 % : n lisäyksestä vuodesta 1970 Tasmanian työttömyysprosentti oli yli kymmenen syyskuussa 1982. Tuskin sitä niiden ulkopuolellakaan voidaan pitää pelkästään kannattavaisuuskysymyksenä. Kokonaiskustannusarvio hankkeelle on 440 miljoonaa dollaria. Viimeisinä elinvuosinaan hän oli Tankavaarassa turistimannekiinina ja kaipasi joskus Kyläjoen suulle ja Kopsusjärven laaksoon . Saaren lounaisosaan Wild Riversin kansallispuistoon Gordonja Franklinjokien yhtymäkohtaan on suunnitteilla pato . Työvoimavaltaisempia vaihtoehtoja energian tuotannolle Tasmaniassa olisi esimerkiksi paikallisiin kivihiilivaroihin perustuva lämpövoimala tai energian säästäminen rakennusten lämmityksessä ja teollisuuden höyryinä hukkaantuvan energian talteenotto. Vesivoimalan rakentamiskustannukset ovat suuret mutta käyttökustannukset pienet. Konekaivu on perinteistä, lähes yhtä vanhaa kuin Lapin kullan huuhtominen . Katsauksia Uutisia Tasmanian patohanke ja työllisyys Tasmaniassa , saaressa, joka on yksi Australian osavaltio, on puhjennut ympäristökiista mielenosoituksineen ja vangitsemisineen . Lapin kulta koki historiansa hiljaisimmat vuosikymmenet. Toisaalta yritystoiminnan päätäntävalta liukuisi entistä enemmän osavaltion ulkopuosuOMEN LUON TO J/Rl 42 . Tasmaniaan suunnitellun voimalan rakentamisen on laskettu kestävän 12 vuotta ja työllistävän keskimäärin 600 henkilöä , suurimmillaan vajaat 1 000. Samoin se saattaisi kehoittaa miettimään tarkemmin termiä ''perinteinen kullankaivu'', joka sallitaan kansallispuistoissakin. Vanhan kultaryntäyksen loppu oli uuden alku. Suunnitelmiaan vesivoimayhtiö perustelee osavaltioon uusia työpaikkoja luovana hankkeena . Kultasaaliiseen nähden jäljet ovat suuret. Ne osoittavat kultapitoisuuden riittävän koneiden , miesten ja pääoman kuluihin . Muutamat kultamiehet ryhtyivät huuhtomaan kultaa retkeilijöiden taskusta opastamalla heitä vaskaamisessa. Geologi Ilkka Hiirkönen on kirjoittanut kullan ominaisuuksista, tutkimuksesta , korukivistii ja maailman kultarynniiköistii. Kullan maailmanmarkkinahinta painui kaikkien aikojen alamaihin. 113 vuotta kultahistoriaa on jättänyt lähtemättömän jäljen Lapin luontoon . Partasen kirja "Lapin kultamaat " , joka kertoo Lapin kullankaivun historiasta ja nykypaiviistii. Kaikki kultayhtiöt ovat perustelleet kannattavuuttaan etukäteislaskelmilla. Eikä kertaakaan turhaan . Sekään homma ei paljon tuottanut . Halvan sähköenergian varaan rakentuva teollisuus ei myöskään toisi työllistämisen kannalta toivottua tulosta. Historia suo oikeuden hieman entistä tarkemmin valvoa luonnon muuttamista kullankaivun varjolla. D Lisiitiecoja: Toukokuussa ilmestyy Seppo/. Vuosikymmenet ovat kuitenkin patinoineet pahimmat arvet piiloon ja tehneet nähtävyyksiä koskien patotyömaista, uuteen paikkaan käännetyistä jokiuomista, ruostuvista koneista , lahoavista kämpistä. Näin kertoi ruotsalainen vuori-insinööri von Post 1902 kaivosyhtiö Pohjolan osakkaille , insinööri W. Australialainen Chain Reaaion -lehti (julkaisija Friends of the Earth Australia) ei pidä patohanketta kestävänä ratkaisuna Tasmanian työttömyysongelmaan. Kultaa arvioidaan löytyneen kaikkiaan Lapista noin 1000 kiloa eli saman verran, mitä Outokummun kaivos tuottaa vuodessa sivutuotteenaan . Kirjanjulkaisee Suomen Matkailuliitto. KULLAN JA LUONNON KUTSU Lapin kultahistoria on värikäs tapahtumasarja, josta ei puutu suuria seikkailijoita, huijareita , rohkeutta , ystävyyttä, vihaa, tragiikkaa ja komiikkaa. nopeasti. Uusi tekniikka ja uudet tieyhteydet tekevät entistä helpommaksi päästä erämaahan ja käsitellä maamassoja
"Kyllå'pii taasen jiititte jfi!jen. Hiineen imeytyi se rauhoittava , rohtomainen vaikutus, mikii metsfiflii on ihmismieleen. vsk. Yhtiön valta pitäisikin heidän mielestään haj auttaa niin, että Tasmaniassa päästäisiin toteuttamaan uudenlaisia taloudellisia ratkaisuja . Oksat ja fatvaukset törröttiviit lumesta kuten siivoton parransiinki. 1 Ei kunnollista linnunistuinta 1 Raivasicce kaljun laitumen seuraavalle sukupolvelle. Halvan energian tuotantoa ei saisi pitää päämääränä sinänsä. Ensimmäisenä toimenpiteenä he suosittelevat energian hinnoittelun muuttamista 'neutraaliksi' tai peräti progressiiviseksi siten , että kuluttajan energialaskun kasvaessa myös energiayksikön hinta nousisi . C: " > :, -" C: " -c .,: :, ..., g ö ::::, C: .., C: C: ·.:; ..., 0. Annetaanpa nyt sananvuoro toiselle metsän ystävälle, pientilallinen Aprami Kairalle Pentti Haanpään romaanista Isännät ja isäntien varjo vuodelta 19 3 5 (lainaukset kursiivilla). ''Hierinmiintyjii '', sanoi Aprami Kaira. ,,, Flt. Kyllapii keksi totisen asian se joka sanoi: isiinmaanpartu. Oliko metsii tiifi!få' kaiken efå'mfin iiiti. Kenton Miller. Hän oli myös viime vuonna Balissa pidetyn kansallispuistokonferenssin pääsihteeri . peninkulmaisine hakkuuraiskioineen ja oj ituslabyrintteineeni Ettei vain kutsuisi moottorisahamurhaajiksi. Mitäpä mahtaisi Aprami Kaira tuumia nykyisistä metsäherroista aurausmurrokoineen . SUOMEN LUONTO .\ I K; 42. Olihan vanha sana , ettei niin kauan ole hiitiiii kun tuuli miinnynlatvaa heiluttaa. tri. (Chain Reaction 30, 1982) Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) sai uuden pääsihteerin IUCN:n uudeksi pääsihteeriksi valittiin viime vuonna eronneen Lee Talbotin tilalle fil. fr V). vaan asia pitäisi nähdä yhteydessä laajempaan yhteisku nnallistaloudelliseen strategiaan. 43-vuotias Miller on työskennellyt erilaisissa luonnonsuojelurehtävissä jo yli 20 vuotta, mm . teen kohottamista; polttoaineen valmistusta paikallisista raaka-aineista; esimerkiksi puuhun perustuvan muotoiluteollisuuden kehittämistä; uudistuvien energiavarojen käyttöön tähtäävien tarvikkeiden valmistusta; käsityötä; matkailua Tasmaniassa on uskottu kauan halpaan sähköön perustuvaan teollisuuteen . Aprami Kaira oli jänisjahdissa metsäherrojen kanssa. Mika' se oli. lelle samaten kuin teollisuuden voitot , sillä halpaan sähköenergiaan nojautuva teollisuus tulisi pääasiassa Tasmanian ulkopuolelta. Aprami Kaira hengitteli, oli. Heti metsiinreunasta alkoi hakkuualue. Kirjoittajat toivovatkin muutosta osavaltiohallituksen teollistamispolitiikkaan. Sahan siiiistiimiit hoikat mfinnynraipiit kantoivat surkeina ja viiiiristyneinii lumitaakkojansa. Kirjoittajat osoittavat tämän johtuvan vesivoimayhtiön mahdista, ei niinkään saavutetuista tuloksista. FAO:ssa ja UNEP:issa. Miller on erityisesti työskennellyt trooppisten metsien suojelun ja käytön ongelmien parissa Etelä-Amerikassa , Afrikassa ja Aasiassa ja kirjoittanut myös lukuisia artikkeleita ja kirjoja trooppisten metsien suojelusta. 49 " E 0. Heidän mielestään hallituksen pitäisi tukea ainakin seuraavia työvoimavaltaisia tuotantosuuntia: maaja metsätalous, kalastussekä kaivannaistuotteiden jalostusasPentti Haanpää, isänmaanparturit ja metsän vuosi Metsäyhtiöt, metsäteollisuus Ja metsänomistajat ovat tänä vuonna julistautuneet metsän ystäviksi
Rauhoitetun eläimen ampumisesta kannan erittäin kriittisessä vaiheessa ovat ikävänä esimerkkinä saimaanh ylkeen ampumiseen 1960-luvulla m yönnetyt 15 poikkeuslupaa . kanahaukan, näädän ja lokkien hävittämisestä. Vuonna 1973 aloitetun suojeluohjelman puitteissa perustettiin 11 suojelualuetta kymmeneen eri osavaltioon . Ylihärmäläisten , ja valitettavasti m yös monien muiden metsästäjien , '' riistanhoitoinnostuksen' ' po ntimena on joko täydellinen tietämättömyys luonnon toiminnasta tai sitten pohjaton ahneus: eläinten ei edes annettaisi syödä luontaista ravintoaan. Ylihärmäläisille ja muille " riistanhoitajille" voisi suositella mieluummin pisteitten keräämistä pubissa tikkaa heittämällä kuin vainoamalla viattomia eläimiä . Ne saavat vuosittain yhteensä 15-20 poikasta . Vuonna 1977 perustettiin kaksi aluetta lisää. Ministeriö m yönsi viime vuon na metsästyslain nojalla runsaasti poikkeuslupia rauhoitettujen eläinten tappamiseen . " Pisteitä" ovat mm . Kyseessä lienee ensimmäinen kerta kun nk . Varsin"Riistanhoitoa'' ylihärmäläiseen tapaan Ylihärmän metsästäjät eivät Vaasalehden mukaan metsästä vain riistaa, vaan myös p1ste1Ca . 50 kaan poikkeuslupien myöntämiseen ei saisi olla syynä se , että petoeläimet verottavat luonnonvara isen ravintoeläimensä kantoja, korostaa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto. Samoin voi käydä muillekin vähälukuisille eläimille, sillä vaikka jonkin petoeläimen kanta näennäisesti vah vistuisikin muutamaa n sataan yksilöön, kuten esimerkiksi ilveksen , saattavat luonnonoloiltaan vaikeat vuodet romauttaa kannan tasolle, josta se n toipuminen on epävarm aa . Merikotkan ampumatapauksia tulee n ykyisin tietoon erittäin harvoin . Asian tutkimukset aloitta nut Uudenkaarlepyyn poliisi pyysi tutkimusapua keskusrikospoliisin laboratoriolta. Onhan saimaanh ylje nyt sukupuuton partaalla , ja se n pelastaminen tulee vaati maan paljon työtä ja rahaa. Riistanhoitopisreitä saa lisäksi mm . Susi on luokiteltu erittäin uh analaiseksi, saukko ja ahma vaaravyöhykkeessä oleviksi ja ilves harvinaiseksi. Esimerkiksi suden kaatoon annettiin kuusi poikkeuslupaa , majavien ampumiseen kymmeniä , ilveksen tappamiseen nelisenkymmentä , ahman listimiseen neljä ja saukkoien surmaamiseen muutamia. Metsästyksen ja elinymparntoien vähenem isen vuoksi tiikerit ovat vähentyneet vuosisadan alun 40 000 yksilöstä alle 2 000:en vuo nna 1972, jol loin tiikereiden metsästys kiellettiin . Lintu todettiin vanhaksi yksilöksi . Vaikka linnun kuolinsyy onkin selvitetty , ei ampuj aa ole vie lä tavoitettu. Ei poikkeuslupia uhanalaisten eläinten tappamiseen! Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston mielestä maaja metsätalousministeriö ei saisi antaa poikkeuslupia uhanalaisten ja harvinaisten eläinten hävittämiseen . Eläimiä ei saisi hävittää poikkeusluvalla lainkaan. näätä, kanahaukka , villiminkki, harakka , varis, närhi ja lokit. Nykyisen tietämyksen valossa noita lupia ei missään tapauksessa olisi pitänyt m yöntaa. Tässä " pisteitä" varttumassa " riistanhoitajille". mikroanalyysia on käytetty vastaavan tapauksen selvittelyssä. Intian tiikereiden suojelu Intian hallitukse n alaisena on kymmenen vuotta toiminut tiikereiden suojeluprojekti . Merikotka ammuttiin U udenkaarlepyyn lähistöllä Uudenkaarlepyyn lähistöltä löydettiin viime syksynä kuollut merikotka. Sekä uhanalaiset että vaaravyöhykkeessä olevat lajit kuolevat maastam me sukupuuttoon, jos niiden vähentyminen jatkuu nykyistä vauhtia. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kemian osastolla löydettiin siipiluussa havaitun pyöreähkön painauman ympäriltä suuret lyijykertymät , minkä perustella on voitu päätellä , että lintu on ammuttu haulikol la. Villiminkin pyydystämisen luonnonsuojelijatkin sallivat, onhan se meille muualta tuotu eläin, joka tuottaa runsaasti vahinkoa luontaiselle eläimistöllemme . Osa metsästäjistä pitää närheäkin vahinkolintuna. , sk.. Myös eräiden luonnonsuojelul ailla rauhoitettuien lintujen kuten kurkien ja voimalinjapylväitä koputtelevien palokärkien ampumiseen on myönnetty poikkeuslupia . Tuolloin ruli ydina lu eiden kokonaispinta-alaksi 5 142 km 2 ja puskurivyöhykkeineen näm ä alueet ovat 15 800 km 2 • Parantu neen tieverkoston m yötä on alueiden suojelu parantunut , sillä mm. Merikotkia pesii maassamme nykyi sin noin 40 paria. tulipaloja ja salametsästystä voidaan nyt paremmin SUO MEN LUONTO J / RJ 42 . Jo pitkälle mädäntynyt lintu toimitettiin Kuopion korkeakoulun soveltavan eläintieteen laitokselle , jossa linnun siiven yhdestä luusta löydettiin murtumia ja pyöreähkö painau tuma , mikä pani epäilemään ampumista. Mutta kanahaukan, näädän, harakan tai esimerkiksi närhen vainoamiseen ei mitään järkisyytä ole. Sen sijaan pitäisi kehittää keinoja eläi nten aiheuttamien vahinkoje n ennalta ehkäisemiseen ja vahinkojen korvaam iseen valtion varoista nykyistä joustavammin . Suojelualueiden ydinosien , joissa ihmisen toiminta on tutkimusta lu kuunottamatta kiellettyä, vähimmäiskooksi säädettiin 300 km 1
Haarapaäsky saapui 16 Koivu hurenkorvalla 17 Snh naynäytyt 18 Kaki kukku, CJO 19 Rentukan kukmta alkoi CJO 20. Harmaalepän kukmta alkoi W D 6 Nokkosperhonen näyttäytyi W D 7. Tervapciäsky saapui 21 Ukkoetana nähty vumeks1 v 19 w Tämä osa kortista palautetaan b1olog1an opel!aJal!e 31 5 1983 mennessä Tarkkaile luontoa -kampanja täydessä vauhdissa Valtakunnallisten luonnonsuojeluja luonnonharrastusjärjestöjen tänä keväänä peruskoulun yläasteen oppilaille järjestämä Tarkkaile luontoa -kampanja on täydessä vauhdissa. Kampanja alkoi helmikuun puolivälissä ja jatkuu toukokuun loppuun. Lintutieteellisten yhdistysten liitto, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Natur och Ungdom ja Suomen luonnonsuojeluliitto , viritetään nuorten luonnonharrastustoimmtaa. Kampanjan kuluessa yläasteen oppilaat tarkkailevat tiettyjä luonnonilmiöitä ja kerääSyksyllä koulujen biologian luokkiin jaetaan kampanjan tulosten yhteenveto. Suojelijoiden mielestä itse asiassa yleisimmätkin lajit ovat vaaras51. Tällä hetkellä Guyanan metsiä suojellaan 7 000 hehtaaria vuodessa. Guyanan pinta-alasta 65 % on metsiä , jotka ovat hyvin monilajisia otosten mukaan 60 puulajia hehtaarilla. SUOMEN LUONTO j/ 83 42 ,sk. Guyanan vientipuusta yli 50 % on viherpuuta ja 25 % viittä muuta puulajia , joista yksi on mainittu Peltogynelaji . (Jncian Helsingin suurlfihetyscön ciedote) Guyanan metsien pilvinen tulevaisuus Trooppisten metsien taloudellinen hyötykäyttö ja tutkimus eivät kulje käsi kädessä. Tilanteen ei uskota ainakaan helpottuvan, sillä · ammattitaitoisia tutkijoita eikä varoja tutkimustyöhön ole riittävästi. Tiikeripopulaatioiden koko alueilla vuonna 1979 oli 711 ja kaksi vuotta myöhemmin 75 7 yksilöä. Kampanjalla , jonka järjestävät mm. 6. (purpleheart), on myös vaarassa hävitä sukupuuttoon. Kauan on uskottu myyttiin, että kengurut ovat maanvaiva. Palkintoina on mm. Konaramen saapui 3 Vans kantoi pesänsuia CJO 4 Peippc saapui CJO 5. Kaikki palautetut kortit , joissa on yksikin havainto , osallistuvat muhkeitten palkintojen arvontaan 30. vät havaintonsa erityiseen korttiin. Säätiö vetoaa kotija ulkomaisiin ystäviinsä ja kehottaa olemaan uskomatta Australian hallitusta. Kaikkia puulajeja ei ole tieteellisesti kuvattu eikä kaikkien tunnettujenkaan lajien käyttöarvosra ole tietoa. TARKKAILE LUONTOA Talle karulle merk11y1 r-7 r7 havainnot ovat ruudusta LL.J_J L.L..J Kunnan mm1 _ _ _ _ _ _ _ _ _ Havamno1ts11an mm1 _ _ _ _ _ _ _ läh100011e _ _ _ _ _ _ _ _ _ post1!01m1pa1kka _ _ _ _ _ _ _ syntymaa1ka _ _ _ _ Koulun mm1 _ _ _ _ _ _ _ _ _ ________ luokka __ l Naavan pituus c::::;:::i kuusen oksilla cm 2. 20 matkaa Tukholman eläinpuistoihin ja museoihin sekä kiikareita ja luontokirjallisuutta. Nyt metsätalouden mielenkiinto kohdistuu vain harvoihin tunnettuihin lajeihin. Kaikkia ruutuja ei toki tarvitse täyttää, vaan vain luotettavat havainnot merkitään. Leskenlehden kukmta alko1W 11 Suruva1ppa näyttäytyi 12 Sammakko kuu 13 Kyy näyttayty1 14 S1S1hzko miyuäy1y1 15. Kampanjan tiedot luovutetaan Helsingin yliopiston eläinmuseon käyttöön . Tosiasiassa ne eivät lisäänny räjähdysmäisesti , esimerkiksi kuivina kausina alkion kehitys estyy. Guyanassa asiantuntijat suosittelevat viherpuun , Ocotea rodiaei, paikallisen käytön kieltämistä. Ta1vaanvuoh1 mäkä!tl 8 Kurki saapm 9 Västärä,kk.1 saapui 10. Lisäksi eräs toinen puulaji, Pelcogyne spp. valvoa . (Development Forum X: 9, I 982) Kenguruiden tulevaisuus Australian luonnonsäätiö on aloittanut kenguruiden rajoittamatonta metsästystä vastaan kampanjan , jonka tunnuksena on kuva elävänä nyljetystä kengurun poikasesta
vesistöjärjestelyt, mittava pengeniehanke sekä vaikea saastummen ympäristömyrkyillä. Nykyinen hinta, 45 dollaria (noin 250 mk) kilolta , on korkea , mutta viljelyn yleistyminen alentaisi hintaa. Ilmeisesti pääosa siitä on varastoitunut suvantopaikkojen pohjalietteeseen esim. Lietteestä elohopeaa voi vapautua takaisin jokiveteen , jolloin se jouruu jälleen mukaan elävän luonnon kiertokulkuun, usein vielä eliöihin herkemmin rikastuvassa ja SUOMEN LUONTO 3183 42 . Kokemäenjoessa on kuitenkin vielä jäljellä omaleimaista ves1ma1semaa, luonnonarvoiltaan ainutlaatuinen suisto sekä erilaisia virkistyskäyttömahdollisuuksia alueen sadoilletuhansille ihmisille . Nyt sadat vesimyllyt, runsas puutavaran uitto , mittava lohenpyynti ja muu kalastus ovat kuitenkin väistyneet tehokkaampien käyttömuotojen tieltä. vsk.. Indokiinan sodan jälkeen ensimmäisen havainnon häristä teki eräs thaimaalainen kyläläinen kesällä 1982. IUCN:n arvion mukaan vuonna 1952 härkiä eli noin 200 yksilöä, mutta Indokiinan sota ja monet muut tekijät ovat vähentäneet lajin lähes olemattomun. Kengurunnahkoja samaten kuin -lihatuotteita, lähinnä lemmikkieläinten ruokia , viedään ulkomaille. Kuitenkin se näyttää luonnonoloissa toivottomalta. Hän näki yhden sonnin , kaksi lehmää ja vasikkaa Thaimaan ja Kamputsean rajalla Sisaket-maakunnassa. Pitoisuuksissa ollaan palattu samalle ellei vieläkin korkeammalle tasolle kuin 50ja 60-luvuilla, jolloin puunjalostusja klooriteollisuus sekä maatalous päästivät huomattavasti elohopeaa vesistöön. Sauvelinhärkä Bos sauveli on hyvin harvinainen Kaakkois-Aasiassa elävä villihärkälaji. Mikäli kasvin viljely yleistyy , sillä on merkitystä alueilla, joissa muu maataloustuotanto kuivuuden takia on mahdotonta. Jojobasta uusi viljelykasvi aavikoille Jojoba-pensas Simmondsia chinensis voi olla rulevaisuuden lupaus kuuman ja kuivan ilmastovyöhykkeen kehitysmaille . Äetsän , Kolsin ja Harjavallan vesivoimalaitosten patoaltaisiin. Havainto on tarkistettu ja sitä pidetään luotettavana . Kasvin laajempi viljely vaatii kuitenkin jatkojalostusta. Erityisesti pitkäaikainen kuivuus on Etelä-Australian osavaltiossa luonnostaankin vähentänyt kantoja ja jatkuva eläinten teurastus voi johtaa uhkaaviinkin tilanteisiin. Saman vuoden helmikuussa Sudanin hallitus ja UNDP järjestivät Khartumissa jojoba-konferenssin. Kalifornian yliopiston koeviljelmillä on saatu 3 000 kilon hehtaarisatoja. Elohopea ei ole suinkaan kulkeutunut kokonaan joen suistoon ja Porin merialueelle. Viimeisen havainnon jälkeen löytöpaikan läheisyydessä liikkui viikon ajan retkikunta varustautuneena radiopuhelimin ja helikopterein , kuitenkin turhaan , tavaten vain sauvelinhärkien jälkiä ja jätöksiä. Jojoban siemenistä saatavaa vahaa käytetään mm. Edelleen jokea rehevöittävät sen vaikutuspiirin runsas väestö sekä laajan valuma-alueen (27 000 km ') tehokas maaja metsätalous. Khartumin konferenssiin osallistuivat myös italialaisen öljyyhtiön AG!Pin edustajat. Pensas, joka kasvaa luonnonvaraisena Meksikossa ja Yhdysvaltain lounaisosissa , tuottaa vuosittain siemeniä jotka sisältävät yli 50 % öljymäistä vahaa. Useita yrityksiä onkin tehty. Sauvelinhärkä on elossa olevista nautalajeista alkeellisin. Origin , joulukuu 1982. (Development Forum X: 7, 1982) Uutta toivoa sauvelinhärän pelastumisesta. Koska jojobapensas kasvaa aavikoilla ja puoliaavikoilla eikä sen viljely ja nestemäisen vahan talteenotto vaadi kehittynyttä teknologiaa , eläköön kevät! 52 kasvi olisi sovelias kolmannen maailman rahakasviksi, todettiin Khartumin konferensissa. Koska kasvi sitoo hietikoilla maaperää pitkillä juurillaan, se saattaa tarjota suojan aavikoitumista vastaan. He muistuttavat , että valkoisten maahan tulon jälkeen Australiassa on kuollut sukupuuttoon jo 20 pussieläinlajia. Jokea kuormittavat latvoilla sijaitseva Tampereen, Nokia ja Valkeakosken metallija puunjalostusteollisuus, sekä itse jokivarressa Harjavallan , Ulvilan , Porin ja Äetsän teollisuus . Thaimaassa suunnitellaan IUCN:n avustuksella sauvelinhärkien tarhausta lajin säilyttämiseksi . sa vähentyä uhkaavasti. (IUCN Bulletin 13: 10-11-12, 1982) Tuhotaanko Kokemäen joki lopullisesti Kokemäenjoella, eteläisen Suomen keskeisellä valtaväylällä , on pitkä ja monivaiheinen kulttuurihistoria. Mutta näitä jäljelläolevia arvoja uhkaavat vesihallituksen ruoppaukset ym. Vuonna 1977 aloitettiin YK :n kehitysohjelman (UNDP) rahoittama koeviljely Sudanissa, jossa kasvit ovat menestyneet hyvin ja tuottivat ensimmäisen siemensatonsa vuonna 1982. Jojoban siemenvaha vastaa ominaisuuksiltaan kaskelottivalaan spermaseettiä eli valaanrasvetta, joten sen käytön yleistyminen vähentäisi kaskelotteihin kohdistuvaa painetta . Kokemäenjoki on lähes koko pituudeltaan (122 km) porrastettu sähköntuotantoon, ja se on eräs maamme kaikkein likaantuneimmista vesialueista. Lajin pelastumista sukupuutolta pidetään tärkeänä paitsi nautojen risteytysjalostuksen vuoksi myös Bos-suvun evoluution selvittämiseksi. Suojelijat ehdottavat Australian matkustusboikottia ja erityisesti EteläAustralian täydellistä boikottia kahden vuoden ajaksi, jotta toimenpiteisiin kenguruiden raakalaismaisen metsästyksen lopettamiseksi ryhdyttä1s11n . korkealaatuisen voiteluöljyn valmistukseen Kaliforniassa. Se elää yleensä yli satavuotiaaksi. Vielä nykyäänkin Äetsän klooritehdas päästää elohopeaa Kokemäenjokeen pääosan päästöistä karatessa ilmaan, mikä on kohottanut tehtaan lähiseutujen sienten ja jäkälien elohopeatason moninkertaiseksi luonnontilaan nähden. Kasvi tuottaa siemeniä jopa 100 mm :n ja hyvän siemensadon 500 mm: n vuotuisella sademäärällä. ELOHOPEAONGELMAT Viime vuosina on todettu , että joessa ja sen eliöissä on runsaasti elohopeaa, tätä osittain ravintoketjujen välityksellä rikastuvaa ympäristömyrkkyä. Sukukypsän naaraskengurun tappo merkitsee neljän yksilön kuolemaa: emon lisäksi sitä jalkeilla seuraavan ja pussissa olevan poikasen sekä alkion. Noin 1 000 amerikkalaista viljelijää kasvattaa jojobaa. Ylikansalliset yhtiöt kiinnostunevat jojoban viljelystä. Siihen osallistui 27 Afrikan ja Aasian valtiota. Kenguruiden metsästystä ei ole mitenkään rajoitettu. Sitä voitaisiin käyttää raaka-aineena kosmeettisessa, lääkeja mahdollisesti myös elintarviketeollisuudessa
Kokemäenjoen suisto on pohjoismaisittain ainutlaatuisen laaja (yli 2000 ha) ja monipuolinen suistoekosysteemi . Niiden perusteella ei ainutkertaista suistoa tule uhrata. Kokemäenjoen laaja suisto on pohjoismaisittainkin arvokas kosteikko. Tilanne on tässä suhteessa jatkuvasti ajankohtainen, koska vesihallitus haluaa toteuttaa ruoppausja pengerrystoimia Kiikan Kilpija Talaskoskissa, jotka ovat lähes ainoita luonnonkoskipaikkoja Kokemäenjoen alkuSUOMEN LUONTO J/ HJ 42 . Tämän ns. Alueen kasvillisuuteen vaikuttavat voimakkaasti Kokemäenjoen mukanaan kuljettamat ravinteet , lietteet ja myrkyt , sekä rantalaidunnuksen lähes täydellinen loppuminen . Tässä tilanteessa ruoppausten toteuttaminen jo pelkästään elohopean takia olisi todellista uhkapeliä. Valtakunnallisessa linruvesiohjelmassa suistosta ehdotetaan suojeltavaksi 980 ha, josta maata on 240 ha. KUINKA KÄY KOKEMÄENJOEN SUISTON. Tämä aiheuttaisi muutoksia mm. Alueen suojelua voidaan tukea monipuolisella tutkimustyöllä. Tutkimukset osoittavat , että jo nyt joen aiempi elohopeakuormirus on vähitellen kulkeurumassa alajuoksul le , mikä todennäköisesti rulee lähivuosina pahentamaan tilannetta suistossa ja Porin edustan merialueella , mitkä ovat tähän asti olleet tärkeitä metsästysja kalastusalueita. Tulisi vakavasti harkita vaatimattomankin tutkimusaseman perustamista suistoon vaikkapa Helsingin Yliopiston toimesta. Osa suistosta kuuluu vahvistettuun vaihekaavaan suojelukohteena. Tilanne on sama joen suistossa , missä elohopeamäärät eivät ole vähentyneet 70luvun alkuun nähden , pikemminkin päinvastoin. Uusia luontoa tuhoavia hankkeita on suistossa jatkuvasti vireillä ja osin jo toteutettukin . myrkyllisemmässä metyylimuodossa. Tulvasuojelun ja vesiliikenteen nimissä on tarkoitus suorittaa laajoja ruoppauksia mm. vähentämällä suolaisemman murtoveden sekoittumismahdollisuuksia suiston makeaan veteen . vesikasvillisuudessa ja saattaisi johtaa suiston voimakkaampaan rehevöitymiseen ja likaantumiseen sekä umpeenkasvuun. Samoja toimenpiteitä on ehdotettu Huittisten ja Kokemäen väliselle jokiosuudelle, vaikka alueelle on perusteilla 2200 ha: n suuruinen Puurijärven-Isosuon kansallispuisto. Mikä sitten on johtanut elohopeatilanteen vaikeutumiseen Kokemäenjoessa. Eri viranomaisten mittausten mukaan myös Kokemäenjoen petokalojen (hauki , ahven , made) elohopeataso on nykyään varsin korkea 0.6-1.4 ppm, eli ne eivät terveysriskien takia kelpaa ihmisravinnoksi. Sadeveden lisääntyvä happamoituminen ja runsaat soidenojitukset sekä muuttuneet maatalouden menetelmät ovat voineet lisätä elohopean vapautumista joen valuma-alueelta . Raumanjuoppaassa, Kyläsaarenjuoppaassa ja Laiskanrännissä. Tien rakentaminen muuttaisi alueen ekologista luonnetta ennalta-arvaamattomasti mm. Kokemäenjoen suISton kannalta erittäin tuhoisa hanke on suunniteltu pengertie , joka kulkisi alueen poh joisosan halki . Eräiden yleisten vesi kasvien , kuten ulpukan ja ahvenvidan elohopeapitoisuudet ovat Kokemäenjoessa 1980luvun alkupuolella kohonneet keskimäärin 1000-4000 kertaa korkeammiksi ja veden pieneliöstössäkin (kasvija eläinplanktonissa) 100-400 kertaa korkeammiksi kuin luonnontilaisissa järvissä vesistöalueen latvoilla. Tärkeimpiä osia suistosta pitäisi ostaa valtiolle ja tietyillä alueilla metsästystä ja moottoriveneilyä olisi tarpeellista rajoittaa. vsk. Alueen kasvillisuus on erittäin rikasta ja mm. Kiikan Kilpikoski on joen yläjuoksun ainoita luonnonkoskipaikkoja. pohjoisen satamatiehankkeen rakentamisen kannattavuus ja hyötylaskelmat ovat ilmeisen hataria. Kokemäenjoen suistoalueella sekä planktonin että vesikasvien elohopeataso on 5-20 kertaa korkeampi kuin saastumattomissa olosuhteissa. Sensijaan suiston todellista suojelua olisi voimistettava: ei riitä , että alue on papereissa ja ohjelmissa suojelukohteena. Syitä saattaa olla useita. Vesihallitus halajaa senkin ruoppaamista. Eniten elohopeaa on esiintynyt Äetsän klooritehtaan läheisyydessä , mutta vielä 20-50 km tehtaan alajuoksulla pitoisuudet ovat olleet huomattavan korkeita . Suiston länsiosaan on rakennettu pengertie ja vastikään ratapenger Reposaareen . osalla. Kaikki joen uoman säännöstely, pengerrys, ruoppausym. Vakituisesti pesivien lintujen määrän perusteella se on Liminganlahden jälkeen arvokkain lintuvetemme. toimenpiteet saavat helposti joen pohjaan aiemmin varastoiruneen elohopean liikkeelle , mikä kohottaa eliöiden elohopeapitoisuuksia. Näistä haitoista johtuen ruoppauksia ja veneväylien parantamisia ei tulisi sallia suistossa ainakaan suojelurajauksen sisäpuolella. vakituisesti pesivien lintulajien määrältään (54) se on maamme toiseksi arvokkain Liminganlahden jälkeen. Haittavaikutuksia näistä toimista aiheutuu varmasti: linnusto häiriintyy , arvokkaita vesikasvillisyysvyöhykkeitä tuhoutuu lisääntyvän veden sameuden johdosta ja ruoppausmassojen alle , moottoriveneily alueella kasvaisi entisestään , pohjan kaivaminen pölläyttäisi liikkeelle lietteisiin kertynyttä elohopeaa , ravinteita ja muita ympäristömyrkkyjä, joita voi liueta veteen myös imuruoppauksen jätemassoista, jne. Huolimatta vahvisteruista suojeluohjelmista Kokemäenjoen suistoa on jatkuvasti kohdeltu varsin kaltoin. Veli-Risto Cajander 53. Suiston reunaosia on kuivattu ja pengerretty , rantaviivasta yli viidennes on rakennettua, valvomaton ja yhä lisääntyvä veneliikenne häiritsee jatkuvasti linnustoa jne
Tavoitteet liikkuvat usein niin yleisellä tasolla , että mikä tahansa puolue voisi periaatteessa olla niiden takana. Pala palalta he kokosivat myrkyllisen palapelin: pääkallon kuva saatiin kokoon. M yrkytystasoa osoit;aa se, että Guatemalassa lehmän maidossa on DDT :ä 90 kertaa enemmän kuin USA :n turvaraja sallisi. Kirjoittajat osoittavat tämän täydeksi pupuksi, sillä myrkk yjä käytetää n ennen muuta vientiin tarkoitettu jen rahakasvien, ku ten puuvillan , tupakan , hedelmien, kaakao n jne. He olivat yhteydessä mm . Toteuttamistavoista vain syntyisi sitten melkoinen kärhämä. David Weir & Mark Schapiro: Circle of Poison. 99 s. Kirj oittajat mm . Hänellä on paljon tietoa , mutta monesti tuntuu kuin tieto olisi pintapuolista ja johtopäätökset suoraviivaisia. Yhdysvalloissa saa pelkästää n vientiin tarkoitettu ja kasvinsuojelumyrkkyjä valmistaa ilman mi nkään laista valvontaa, tuoteselosteita ja lu pia. kehitysmaiden viljelijöihin , kuluttajiin ja ympäristöliikkeisiin . lihan tuonti Keski -Amerikasta on kokonaan kielletty. Tämän seurauksena ratkaisut vaikuttavat helposti toteuttavilta. Tosin Jimm y Carter allekirjoitti ta mmikuussa 198 1, viisi päivää ennen virkakaute nsa päättymistä, määräykse n, joka olisi rajoittanu t Yhd ysvalloissa vaarallisena kiellettyjen myrkkyjen vientiä, mutta Ronald Reagan kum osi määräyksen miltei ensi työnää n. Kun jokin kasvinsuojelumyrkk y USA: ssa kielletään, yhtiöt raivaavat valtavalla mainoskampanjalla markkinat kehitysmai hin . Julkaisija: Institute for Food and Deve/opment Policy, 1885 Mission Street, San Francisco, Ca 94103 USA. Yhteiskunn an eturistiriitoja ei nähdä eikä analysoida. vsk.. + taulukoita ja !iitteitii. Hän loisi hyvinvointiyhteiskunnan, jossa elämä olisi sisällöltää n rikasta eikä perustu isi aineellisen hyvä n pakonomaiseen kartuttamiseen. Esimerkiksi Coca Colan väristä, erittäin myrkyllistä Gramoxonia myytiin eräässäkin kylässä Coca Cola -pulloissa' Ei siis ihme, että kehi tysmaissa kasvinsuojeluaineet myrkyttävät yhden ihmisen joka minuutti vuodessa yli 500 000 ihmistä, joista osa kuolee, osa vammautuu pysyvästi . Mutta kuinka suvereenisti . 225 s. Vielä vaarallisempia myrkyt ovat kehi tysmaissa, missä säännösten puuttuminen , lukutaidottomuus, työ ntekijöiden alistettu asema ja olematon työsuojelu tekevät '' turvallisestakin ' ' kasvinsuojelumyrkystä tappavan aseen , kotostavat kirjoittajat. , Pulliainen liikkuu suvereenisti väestö-, alkutuotanto-, energia, kansantalous-, ympäristöja kul ttuuriongelmien parissa. Yh tiöt puolustautuvat sillä, että on parempi tuottaa ruokaa myrkyi llä kuin antaa kehitysmaiden ihmisten nää ntyä nälkää n. hedelmissä , kahvissa , lihassa ja mausteissa. Hän puhuu sellaisen tuotantotavan ja -suuntien puolesta, jossa ihmisillä olisi työtä , luontoa ei hyödy nnettäisi karkein menetelmin eikä käytettäisi raskasta teknologiaa milloin ilmankin tultaisiin toimeen. Tämän takia esim . Taatakseen tuotteilleen yhä suuremman menekin myrkky-yhtiöt ovat työntymässä myös siemenmarkkinoille Shell on jo nyt maailman suurin siemenkauppias. kulttuurisiin ominaispiirteisiin , esimerkiksi eteläamerikkalaiseen macho-miehisyyskulttiin : eräs myrkky ristittiin Machoksi ja sitä mainostettiin tyyliin " Macho tappaa kaiken" ... Kehitysmaitte n nälkäisille jäävät vain jäämät. Osa tiedoista on hyvin arkaluontoisia ja niiden hankkiminen on ollut todellisen työ n takana. Ne vetoavat taitavasti mm. Silloinkin , vaikka myrkk y olisi USA:ssa liian vaarallisena kielletty. 1982 Pitkiä puhteita istu ttaessa ryhd ytää n usein parantamaan maailmaa. Kierrettä pahentaa vielä toinen myrkkyjen ylettömään käyttöö n liittyvä ilmiö: resistenttien tuholaiskanrojen kehi ttyminen. r;m Kirjallisuutta MITEN KOLM AS MAA ILM A MYRKYTETÄÄ N . Yhd ysvaltoihin kehitysmaista tuoduista elintarvikkeista noin 10 pcosenttia sisältää kiellettyjä torjuntaaineita tai sallittujen aineiden liian suuria jää miä. Hän on luonut monivuotisella työ llä oman poliittisen ohjelman, joka perustuu pehmeille arvoille . kasvattamiseen. Pahi ten myrkyttyvät tietysti kehitysmaiden maatyöläiset , jotka levittävät myrkkyjä viljelyksille usein ilman minkää nlaisia suojavarusteita ja ilman minkäänlaista tietoa myrkk yjen vaarallisuudesta. Tietoja teki jät hankkivat myös kehitysmaista ja ulkomaisista ju lkaisuista . Myrkkyjen Ja muiden maa talouskemi kaa lien runsas käyttö vaa tii rahaa ja lainojen maksamiseksi rahakasviviljelmiä on laajennettava , jolloin paikallisen nälän lievittämiseen jää entistä vähemmän viljelyalaa. Ilmestyessään vuonna 198 1 Circle of Poison paljasti Yhdysva lloissa skandaalimaisen laajan kiellettyjen kasvi nsuojelumyrkkyjen viennin ke hi tysmaihin . öljy-yhtiö Shell, lääketehtaat Bayer, Ciba-Greigy, Hoechst ja ICI. Pulliaisen teos on joka tapauksessa puheenvuoro , johon kannattaa tutussuoMEN LUONTO J/ 8) 42. jättivät oikeudelle tiedonvapausaseruksen perusteella viitisenkymmentä kertaa valituksen, jon a pääsivät yhtiöiden tarkoin varjeltuihin salaisuu ksiin käsiksi. Itse asiassa täysi n päinvastoin kuin myrkkyfirm at väittävät tilanne pahentuu entisestää n. Kiistelty persoonallisuus, petoeläinten suojelun ansioitunu t puolestapuhuj a, eläintieteen professori Erkki Pulliainen O ulusta on jatka nut yhteiskunn allista cooliaan jul kaisemalla kokoelman mielipiteitä siitä , mikä täällä Suomessa on pielessä ja mitä pitäisi tehdä, jona selviäisimme kasaantuvien ongelmien maailmassa. Pulliaisen ihanteet ovat monen ihantetta. Ym pyrä sulkeutuu . Kirja on cosi kauhukertomus, ja tu tkivaa ympäristöjournalismia parhaimmillaa n, ve tävästi ja selkeästi kirjoitettu huolimatta vaattvasta ja vaikeasta aihepiiristä. Kirjayhtymii. Jos kehitys jatkuu päädytää n lopulta siihen, että ka ikki maailman maa nviljelijät on tehty rii ppuvaisiksi patentoiduista lajikkeista ja niille välttämättömistä kasvinsuojelumyrk yistä , tekijät varoittava t. Myrkyllinen noidankehä alkaa myrkkytehtaiden työläisten myrkyttymisellä, myöhemmin osansa saavat 54 kaikki myrkkyjen kanssa tekemisiin joutuvat : lascaajat , purkajat , siivoojat , ruiskuccajat, kulu ttajat. Jorma Laurila KURSSI PEHMEIDEN ARVOJEN YHTEISKUNTAAN Erkki Pulliainen: Uudempi maammekirja. O ngelmiahan on vaikka millä mitalla ja jokainen tietää , miten niihin tulisi tarttua, kun vaan joku tarttuisi. Viimein myrkyt päätyvät teollisuusmaitten kuluttajiin jääminä mm . Yhtiöt kehittelevät myrkyistä täysin riippuvaisia lajikkeita ja patentoivat ne samalla perinteiset laj ikkeet usein häviävät. Kuoleman kauppiaina toimivat useat monikansalliset yhtiöt, mm . Tuholaismyrkk yjä sietävät kannat ovat kaksinkertaistuneet 12 vuodessa : vuonna 196 5 nii tä oli 182 , vuonna 1977 jo 364
Ja kirjan viimeinen sivu sanoo tuotannon tehokkuudesta: " Tavanomainen vi ljely on epäilemättä tehokkaampi , kun tehokkuutta mitataan hehtaarisadolla ja ihmiscyötunnin tuottavuudella. Jukka Rajala: Tavanom ainen ja biologinen biljely biologista ja taloudellista vertailua. Nykyään kysytään , onko peltoekosysteemin käyttö kestävällä pohjalla vai vaurioituuko äitimaan tuotantokoneisto. Eliivfi maa 188 s. Luonnonmukaisen jätehuollon opas pienkiinteistöille ja loma-asunnoille OMATOIMINEN JÄ TEHYÖDYNT Ä. Nyt asia on korjaantunut. 1982. Tiedustele Ekopuodista. Vaikka teksti on luotettavaa , se on melkein liian asiapitoista ja vaatii jonkin verran pohjacietoa. , ~:.:) EKOPUODIST A voi tilata em. Ekoviljely, biologinen viljely, luonnonmukainen viljely, biod ynaaminen viljely. Lähetetään elementtipakettina. """''-·•'"·r ·i Luonnonmukaisen kotiviljelyn ja ravitsemuksen kursseja kesällä. Viljellyistä ja luonnon yrteistä koottu diasarja on vuokrattavissa. Työ on julkaistu Elävä maa -yhdistyksen kustantamana kirjana. tavanomaisesta maacalouslehdistöstä. jos kulutin sen voiman maksamatta, ... Sen ideoita ja arvoja kannattaa ruoria , koetella , hylätä ja vaihtaa matkalla kohti pehmeämpien arvojen yhteiskuntaa. Kirjan anti on siis selvä. Vaatii vain pienen , tilan (60x 50x 90 cm). Kuitenkin vaikeudet etenkin maan rakenteessa sekä jotkin tautija tuholaisongelmat pakottavat etsimään uusia ratkaisuja. 4. Näin viime vuosikymmenien kehitykselle maataloudessa on ollut tyypillistä uudistumattomien luonnonvarojen käytön lisaantyminen . aavikoitumiselle herkillä alueilla. Hinta 190 mk. Se, että kirja on yliopistollinen opinnäyte, on sekä etu että rasite . ' ;'' Siisti Kiuaskomposti lämpimän varaston nurkkaan. niin kasvakoon nisun sijasta orjancappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa. Hinta 8 mk. Kemiallis-tekninen suuntaus ei tunnu luotettavalta, on palattava luontoon. Agronomi Jukka Rajata on opinnäytetyössään kahlannut läpi olemassaolevat tutkimustulokset ja kirjallisuuden ja koonnut poikkeuksellisen laajan laudaturtyön. Onko satona orjantappuroita vai nisua. : luonnonmukaisia lannoitteita, kompostoreita, kompostikäymälöitä, niiSUOMEN LUONTO 31 83 42. Kyseinen yhdistys on sy ntynyt maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa toimivasta vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiristä. Tarkemmat yksityiskohdat voi löytää lähdeluettelossa mainituista 260 viitteestä . tua. Juha Tiainen KESTÄÄKÖ MAA-ÄIDIN HEDELMÄLLISYYS. Tiedustele KASVIT ARHAA ja JÄ TEHYÖDYNTÄÄ kirjaja luontaistuotekaupoista. Lahottaa ruokatalousjätteet tehokkaasti ja haitattomasti ympäri vuoden. Johdanto toteaa kuivahkosci : ''Tuotannon kehittämisessä on päähuomio kiinnitetty hehcaarisatojen kohottamiseen sekä työn tuottavuuden kohottamiseen . Esimerkkeinä vaikka lannoiteravinteiden hyväksikäytön tehokkuus , joka on parissa vuosikymmenessä laskenut puoleen vuoden 1958 tasosta. Hinta 500 mk. Maatalouden biologisten ja taloudellisten ongelmien selvittämisessä on ratkaisua lähdettävä hakemaan luonnon prosesEkohyödykkeet Kotkan ekopuodista Ruotsinsalmenkatu 24, 48100 Kotka 10, puh. Näin vallitsevasta tuotantotavasta on tullut riskialtis ja tuontipanoksista mppuvainen . Sisältää talousjätteiden hyötykäytön, kompostoinnin ja kompostikäymälät perusteellisesti ja laajasti. 952-11759 auki ti-pe klo 11-17 ja la 10-13 Kotiviljelyn opas LUONNONMUKAINEN KASVITARHA. Puhuttu on paljonkin mutta toistaiseksi luotettavaa tietoa on puuttunut. oppaiden lisäksi (myös jälleenmyyjille) . Suomessa viljelyn ongelmat eivät onneksi ole niin dramaattisia kuin esim . " Job 31:39,40 Jo Raamatun ajoista on maanviljelijä ollut huolestunut peltonsa kunnosta. "Jos peltoni huusi minua vastaan , ... Ostopanosten ollessa suhteellisen halpoja ei ole kiinnitetty erityistä huomiota materian kiertoon. Tuotteet toimitam•~ me postitse tai rautateitse. Tällöin on etäännytty yhä enemmän luonnontalouden toimintaperiaatteita noudattavasta tuotantotekniikasta. laajennettu painos, 84 s., hinta 15 mk. Kotkan ympäristösuojeluyhdistys ry. vsk. Näppärä Biocomp-kompostikehys pihan jätteille, tummanruskeaa muovia, elementeistä koottava. Kirjan tiedot kestävät kritiikin . 55. Tai että biologisessa viljelyssä tilan kannattavuus ei ole niin riippuvainen ostotarvikkeiden hintojen vaihteluista kuin tavanomaisessa viljelyssä . Biologinen viljely sen sijaan on tehokkaampi , kun sitä mitataan käytettyjen ravinteiden ja energian hyöcysuhceella sekä tuotteiden laadulla.'' Näiden toteamusten väliin , liki kahdellesadalle sivulle , mahtuu mittava määrä tavattoman mielenkiintoisia yksittäistiecoja, joita on turha hakea esim . " den valmistusohjeita, versojenkasvatuslaatikkoja ja -telineitä
Hirvestäjät ovat vain taloudellisen omanvoiton pyynnissä li ikkuvia verenhimoisia murhamiehiä. Kunkin lajin ja sen aiheuttaman tuhon kuvaus on selkeä: sitä vielä tarkentavat erinomaiset piirrokset ja valitettavan suttuiset valokuvat. (Miksei vaadittaisi m yös metsästyskortin ja aseenkantoluvan elinikäistä peruuttamista rangaistukseksi metsästysrikkomuksista nykyisten lievien sakkojen tai en intään vankeuksien lisäksi?) Lehtonen heittää m yös pallon Suomen luonnonsuojeluliitolle. Sen sijaan hän yhdessä " metsästyksen vastustajain vä li aikaisen toimikunnan " kanssa esittää kiireellisen nel ikohtaisen ohj elman metsästystapojen tervehdyttämiseksi . Sekä ennen kaikkea hirtehistä verileikkiä sen harjoittajien sadistisen julman mielenlaadun tyyd yttämiseksi.'' Hän m yös perustelee näkem yksensä, väliin suorastaan rääväsuisesti ja karkeasti liioitellen , mutta m yös taiten ja herkullisesti vuodatellen. Katsaus menneeseen luo vain tarpeellise n taustan tälle nykyisyydelle, tämän päivän metsästyskulttuurin todellisten kasvojen esittelylle. Metsästäjät luonnehtivat harrastustaan jaloksi urheiluksi ja suojeluhenkiseksi luonnonystävyydeksi. Sen sij aan si itä puuttuu asioita. Varmaahan kuitenkin on , että metsästäjäkuntaan kuuluu hartaita luonnonihailijoita ja -tuntijoita, jotka liikkuvat maastossa muutoinkin kuin pyssyn kanssa , ovat harkitsevia saalistuksessaan ja havainnoivat luonnon tapahtumia kaikkina vuodenaikoina. Elleivät toukat suorastaan rapise latvuksesta niskaan, on maallikon aika vaikea heti todeta , mikä on tuhon aiheuttaja . Näistäkin asioista rulisi keskustella laajasti ja avoim esti . WSOY 1982. Näin laajalle käyttäjäkunnalle suunnatun teoksen sisältöä ei olisi saan ut sanella yliopiston oppituolijako vaa n käyttäjien tarpeet. On sääli, että Lehtonen liioittelee voimakkaasti. On pahoiteltu, että Lehtonen turhan päiten repii rikki luonnonsuo56 MÖRKÖKIN TAHTOO PIIRIIN! Tule mukaan iloisille Ja hyödyllisille luonnonsuojeluliiton kesän luonnonharrastuskursseille: lintuja ja niiden kuvausta , saaristoa, yrttejä , Lappia koko perheelle, hyönteismaailman ihmeitä, kasveja ja luonnonmukaista viljelyä. Jos mukaan olisi otettu sieniasiantuntij a toiseksi kirjoittajaksi, ei kirj a siitä pahasti o lisi paisunut, mutta käyttöke lpoisuus sekä käsiettä oppikirjana oli si vähintäinkin kaksinkertaistunut. Lehtose n jyrkkyys johtuu siitä, että hän suhtautuu ehdottoman kielteisesti kaikkeen metsästykseen. Rikolliset väärinkäytökset ja törkeyd et saadaan uhkailuin ja kostotoimenpitein pysymään salassa, viranomaiset ovat haluttom ia tutkim aan rikkomuksia, joihin lähes järjestään syyll istyvät nimenom aan JårJeståyty neet metsästäjät johtohenkilöitään m yöten . Hän on kuitenkin realisti eikä kuvittele metsästystä voitavan lopettaa ainakaan lähitulevaisuudessa. moderni metsästys on pelkistettyä ja raakaa tappamista. sien paremmasta tuntemisesta ja hyväksikäytöstä eikä lipeväkielisten lannoite-, torjunta-aineja konekauppiaiden tarjouksista, joiden seireeninlaulu on houkutellut maataloutemme melkoiseen kustannuskriisiin . ,sk.. 91 s. Olkoon tällaisia metsästäjiä vähän tai paljon, minusta on turha loukata heitä niputtamalla heidät eroja tekemättä suruttomasti yhteen metsästäjäkunnan holtittoman osan kanssa. Metsästäjien itsensä kehum aa kuria ja järjestystä ei Lehtosen mukaan riistamailla todellakaan esiinny , ai nakin sitä vastaan tavattomasti rikotaan . Ennakkoasenteeni kirjaan oli varovainen ja epäilevä aiemmin kuulemieni harvojen arvioiden perusteella , mutta luettuani sen kehoittaisin jokaista luonnonsuojelijaa ja metsästäjää sen sanomaan vakavasti perehtymään ja tämän jälkeen keskustelemaan . Lehtosen esittämän aineiston valossa siihen ilmeisesti olisiki n runsain mi toin aihetta. Kuka ne tekee. Kustantajalle jälleen moitteet huonosta mustavalkeiden valokuvien painotyöstä 1 Vähät värivalokuvat ovat hyvi n painettuja . Suunta on määritelty , jatkossa tarvitaan vain yksinkertaisempia käytännön viljelijöille tarkoitettuja oppaita ja muuta tietoa . Kääpien ja muiden sienten aiheuttamat tuhot ovat taloudellisesti samaa suuruusluokkaa kuin hyönteistuhotkin. Lisäksi Lehtonen vyöryttää esiin runsaasti aineisroa , joka osoittaa , että leppymätöntä ja silmitöntä, vieläpä todella törkeitä muotoja saavaa petovihaa esi intyy yhä runsaasti, rauhoituksista ja rauhoitusajoista ei piitata ja selvästi metsästyslain vastaista toimintaa esiintyy yllättävän laajalti . Kustantajan virhe tämäkin. Juha Tiainen METSÄ TUHOLAISISTA SUPPEASTI Matti Nuorteva: Metsiiwholaiset. Seppo Vuokko SUO MEN LUONTO .\ / HJ 42 . Lisää huhtikuun Luonnonsuojeluväessä. ja 8 sivun viiriku va/Jite, 1982, Kirjayhcymii. Se mikä kirjassa on , on mustavalkeita valokuvia lukuunottamatta h yvää. Lehtonen kuitenkin osomaa, että " rauha" on tehty metsästäjien ehdoilla, metsästäjäjärjestöt voivat tukea muita luonnonsuojelupyrkim yksiä, mutta metsästysasioihin ei luonnonsuojelijoilla ole puuttumista. ''Tämä kirja on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat metsän kasvattamisen kanssa tekemisissä: metsäammattimiehille , metsä nomistaj ille, metsäopiskelijoille ja muille luonnosta kiinnostuneille'' , sanoo N uoneva esipuheessaan . Ohjelma on h yvä , en nen kaikkea metsästäjätutkinnon uudistaminen ja metsästyskortin antamisperusteiden tiukentaminen esitetyllä tavalla olisi suotavaa. Helsingin yliop iston metsäeläintieteen professori Matti N uorteva esittelee kirjassaan yleisi mmät ja taloudellisesti merkittävimmät metsän eläi nruholaiset. jelijoiden ja metsästäjien välille vaivoin pitkän ajan kuluessa luotua yh teistyön henkeä kaivelemalla vanhoja asioita silmittöm än petovihan ajoilta. Kysyntää tulee varmasti o lemaan , sillä myös tervejärkinen viljelijä ymmärtää, että " mikä on biologisesti oikein , se on m yös pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavinta ." Kirj an hinta on 40 mk + toimituskulut ja sitä voi tilata osoitteesta Elävä maa PL 63 003 71 Hki 3 7 Veijo Vilska METSÄSTYKSEN JA LUONNONSUOJELUN MORAALI Lehtonen, Leo: Suomalainen metsiistysgangsterismi. Ja vaikka metsästysrikkomuksista ei saa vaieta ja nii tä vähätellä poikkeuksellisina ilmiöinä , koska ne ovat ilmeisen yleisiä, ei niidenkään takia pitäisi leimata kaikkia metsästäj iä. 183 s. Leo Lehtosen käsitys on täydellisen päinvastainen: '' ... M ukaan olisi pitänyt ottaa käsiteltyä laajemmin m yrskyja lumituhot , niiden torjunta ja jälkihoito sekä aiva n erityisesti sie nituhot. Hän kehoittaa liittoa vakavaan itsetutkisteluun su htautumisessa metsästykseen. Hänen mielestään kaikki metsästäjät ovat "järj ettömä n tappam isen pakkomielteen" läpitunkemia "verihurttia" , jotka eivät "kaihda rauhoitettujenkaan laj ien teloitusta ' '
in addition to which it ordered him t0 fo rfeit a sum of 9 000 Finnmarks to the State. a Geologist, relates the 3.000 millio n year history of gold geology. Leo Lehtonen SUOMALAINEN >SUOMEN LUONTO j / 83 42 . Cu rrently there are onl y around a hundred extant Saimaa seals and the future fo r the species looks bleak. The anicle reviews in addition Lappish go ld 's centu ry or so of panning hisrory which has been distinguished by no less t\lan live boucs of Gold Fever: in the 1870s, the 1900s, the 1920s lollowing World War O ne. Shootings of Saimaa seals are bro ught t0 light approximacel y every rwo years. Even the currently popu lar leisurecime activity of boacing in the area is having a marked adverse influence. Seppo Lohraja pages 5-7 The wri ter is a ne of that modern breed of farmers committed ro altern arive met hods of culti vation . 11 A 8 00150Helsinki 15, Finland Edicor: Seppo Vuokko Summaries of the Main Articles What ails·Finnish Agriculture. limitations have been imposed o n fi shing by means of nets and rhis move has met with grear success. Upkeep of parks and recreation forests Jorma Laur,Ja pages J2-J4 Collecced opi nions of maintainance officia ls on the prinsiples and problems associated with H elsinki parks and recreacion fo rescs. Mushrooms on the lawn Seppo Huhrinen & Jukka Vauras /ages 20-24 This is an account of che rich an varied toadstool fl ora sprout ing on lawns in park land . Kirja paljastaa metsästäjien aggressiot, jotka purkautuvat metsästysrikoksina ja julmuuksina eläimiä kohtaan. si nce the 1950s effluents and atmospheric poll utio n caused by the nearby wasteburning plant have been slowly but surely destroying the bay and making life exttemely hazardous for its occupyi ng fauna . Tero Sipi/Ii pages 8-9 The Sai maa seal (Pusa hisp id a saimensis) is a ne of the mosc endangered animal species in Finland . Town tree, country tree Kaarina Aas pages 25-29 The wrirer , a Norwegian landscape architecr, reviews the vast significance of crees and parks both in towns and in the countryside . !n this atticle , likka Härkö nen . ln order to safeguard che future of the Saim aa seal. Lehtonen describes a recovery programme thro ugh which this un ique locality cou ld be saved. The number of actively nesting bi rds has declined dram acically, with some spec ies now enrirely absent. ln the spring of 1982 a young bull seal was shot on Saim aa. 68 mk 57. however. What price a Saimaa seal. M -/ GANGSTEAISMI BIOLOGIN JA LUONNONSUOJELIJAN ROHKEA KANNANOTTO ELÄINTEN PUOLESTA. Lapland , than there have ever been before, though today's panners are largely part-timers doi ng it fo r pleasu re during their summer vacatio n . Mechanical digger to replace gold prospector' s pan . this being the "value" of the shot sea l. Destruction of canal landscape Terttu Laurila pages /012 Fin land st ill possesses a few oldcime canal landscapes providing good examples of how waterway consuuctio ns can be beneficial to Natu re. ,sk. lt is a subspecies of the Baltic seal, having become isolaced from the sea in postglacial rimes when Lake Saimaa became land -locked . sid. The coun sem enced the perpetrator to a fine amounting to 40 days (under the system a "day" here eq uals 36 Finnmarks). Concrete iungle may bufit into bloom Seppo Vuokko pages 1419 Eve n towns and cities have cheir own flora : che species diversity amo ng town-dwelling p lancs may we ll exceed that in country disuicts . The hunter appealed against the se m enee to a higher cou n . the 19 101940 period , and now the latesc attack in the 1970s. Suomen Luonro (Na rure of Finland) 311983 Published by rhe Finnish Associacion for Narure Procecrion Address: Perfimiehenk. Paradise for birds in the heart of Helsinki frofrhronen pages 35-39 The bay in the old parc of the city that finge r of water poking into Helsinki fro m the Gu lf of Finland has always been, and in some measure continues to be, ane of Fin land 's finesc avian wetlands. Seal proteccion and research is coordin ated at the University of Joensuu . History of Lappish gold likka Hiirkönen pages 40-4 J ln Finnish Lapland gold is panned fro m loose deposits. Suomalaisen urheilumetsästyksen nurja puoli koko karmeudessaan luonnonsuojelijan näkökulmasta.Ovh. Seppo Partanen pages 44-48 There are more gold prospectors in Fin land's " Klondyke". and of the ecology ol this fl o ra . lt appears even on internacional lists as a notea ble bird paradise. Lau rila relates how the Deparcment of Pub lic Roads and Wacerways through conscruccing a mammoth concrece brid_ge completel y ru ined a pict uresque canal dat ing from the later 19th century. Young seals in pan icu lar regu larl y fa ll victim co fishermen 's nets. The article briefly considers where these plants grow and how they are spread by ci ty-dwellers. the growing trend towards using mechanica l diggers lor more rapid exuaccion of che precious m etal. In hifa nicle he round ly criticises cu rrem Finnish agricu ltu ral policy. Far mo re upsening for the environmentalist faccion is. Sadly
Toimittamisen lähtökohtana ovat maapallon rajalliset raaka-aineja energiavarat. Lehti ilmestyy kahdesti kuussa. 1 C 82 83 00003 Helsinki 300. Näköpiiri tekee Sinulle tosiedullisen tutustumistarjouksen. •• •• TUTUSTU NAKOPIIRIIN TOSI EDULLISESTI! Näköpiiri on ekologinen, uuden ajan yleisaikakauslehti. IHMISEN JA LUONNON PUOLELLA ---------------------------------------, 45 mk:n tutustumistarjous TILAAN NÄKÖPIIRIN D 3 kuukautta 45 mk D 12 kuukautta 190 mk D 6 kuukautta 95 mk D Haluan liittyä Osuuskunta Näköpiiriin NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA PUHELIN TYÖ/KOTI Kirje Vastauslähetys Hki 10 Lupa 3482 Näköpiiri maksaa postimaksun 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ...... -----------J rnn ~m ffli1 Osuuskunta Näköpiiri Kaisaniemenk. Näköpiiri on lukijoidensa ja tekijöidensä omistama, sitä kustantavaan osuuskuntaan olet myös Sinä tervetullut. Saat lehden kolmeksi kuukaudeksi kotiisi 45 markalla
-u SUOMEN LUONTO 3/ 83 42 . Nuo kaksi kovin keinotekoista, erilaiseen asumiseeh suunniteltua aluetta on helppo muistaa vielä ajelun päätyttyä, vilkkaan bulevardin katukahvilassa , tuommoista julistekuvaa katse!lessa. Ehkä matka jatkuu Versaillesin alueelle , puistoon, jossa sielläkin on muuta ihmeteltävää kuin vuosisatoja sitten takaisin luontoon -aatteesta rakennettu , nyt vankkojen puiden suojaama vuoristolaiskylä. vsk . M. T. Jos nopea , muutaman tunnin sight-seeing -kierros kulkee läpi aamuruuhkaisen Pariisin , saattaa toki nähdä muutakin ällistyttävää , mieleen jäävää , kuin esimerkiksi La Defencen alueen , häiriintyneen nykyarkkitehtuurin Ja kaupunkisuunnittelun huippuluomuksen . 59
Käenpiika on varpusta hieman isompi tikkojen sukulainen, omaperäinen lintu, joka viihtyy mm. Pönttöjä voi myös os1 Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä . Luonnonsuojeluväestä 3/83 kä kirjasta Kololinnut ja muut pökkelöpesijät (Suom Luonnonsuojelun Tuki Oy 1978) . Pönttöjen tekoripustusohjeita löydät mm. Vielä ehdit kuitenkin auttamaan. puistoissa ja pihapiirissä. Käenpiika pesii sekä luonnonkoloissa että pöntöissä.. Lievitä lintujen asuntopulaa Kaikille koloissa pesiville pikkulinnuille ei riitä omaa < kaloa. Keväällä sen kimeää soidinpiipitystä kuulee huhtikuun lopulta alkaen