Kuvat puhuvat puolestaan. Lit~ Scon OY LITO-SCAN AB PL 72 0220/ ESPOO 20 Komeetankuja 4 02210 ESPOO 21 Puh. 90-885 266, 90-883 588 Yhteydet: Faktorit: Antti Tont, Klaus Lindl
......................... . .. päivänä vietetään kansalaisjärjestöjen paperipäivää. Luonnonvarojen järkevän käytön edistäminen on lämmittänyt. . . . . . . . 12 Heikki Simola: Paleolimnologi lehteilee liejuista luonnonkirjaa ................. . . . . . . . . . . ...... . ....... ..... 18 Markku Rämö: Torjuntaaineiden myrkyllisyystutkimukset tiedettä vai salatiedettä . Paperi päivä Viime Suomen Luonnossa esitelty uusiopaperi on otettu innostuneesti vastaan. . . . . . . . . Myös osa Suomessa käytettävistä torjuntamyrkyistä on testattu väärennöksiin syyllistyneissä laboratorioissa. . . . . 30 Hans Hästbacka ja Seppo Keränen: Katettu pöytä kevätpurolla . . Iloisiin tapaamisiin Seppo Vuokko 3. . . . . . . . 28 Jaakko Heinonen: Hirvenkellon tapaus . ....... . . . ..... . Hyvät lukijat! Aika aikaa kutakin sanoi päässi kun päätä leikattiin. ....... . . . ............ . . . . Sorsa toteaa ehkä hieman yllättäen että yksi keskeisimpiä ympäristöongelmiamme on juomaveden laatu. . . . 16 Jorma Laurila ja Kaarina Miettinen: Tutkijaprofessori Marja Sorsan haastattelu: Kemikalisoituminen on koko ekosysteemin ongelma ....... . . . 38 Jorma Laurila: Ruotsin metsissä hälyttäviä vaurioita ................................. Huhtikuun 16. . . . . . SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ..... . . Kerromme myös torjuntamyrkkyjen myrkyllisyystestien väärennöksistä, mikä tuli kolmisen vuotta sitten ilmi Yhdysvalloissa. 4 ja 52 Juhani Kahelin: TKL:n muistio osoittaa: Teollisuus ei vieläkään suhtaudu vakavasti ympäristönsuojeluun .............................. . 22 Markku Rämö: Vaatiiko syöväntorjunta kemikaalien torjuntaohjelman ....... 32 Kaarina Miettinen: Tietoa hyllytetään: Vesakkomyrkytysten hyöty selvittämättä ································· 36 Kaarina Järventaus: "Mustan nousuveden" jäljet näkyvät yhä Bretagnessa . . . 46 Auli Kilpeläinen: Vetoomus entisille luonnonsuojelijoille ... . . . . Vaikka nyt lähdenkin, tuskinpa te minusta tyystin pääsette: aivan kuten edeltäjänikin Teuvo Suominen, jatkan minäkin kirjoittelua. . . Luonnonsuojeluliitto on jo aatteittensa mukaisesti ryhtynyt käyttämään uusiopaperia ja mm. . Toivotan seuraajalleni ja koko toimitukselle työn iloa ja Suomen Luonnolle menestystä. . Paperipäivänä, johon myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistuu, tehdään uusiopaperia tunnetuksi ja vauhditetaan sen käytön laajentamista. 44 Johan Ulfvens: "Hallandin rannikolla metsien länsilaita on kuin ruiskutettu neulaset irrottavalla aineella" .. . . . Varmasti monet muut seuraavat perässä. . Tässä Suomen Luonnossa on taustatietoa vuoden teemalle. Lisäksi on kehuttu harmaapaperin miellyttävyyttä silmälle ja sitä että se erottaa pikkuuutisosastot muusta lehdestä. Se on edelleen tuontitavaraa, ja niin kauan kuin kotimaista uusiopaperia ei ole kilpailukykyiseen hintaan saatavilla, uusiomarkat virtaavatkin ulkomaille. . 24 Markku Rämö: Ruotsalaista ympäristöoppia: BT Kemin tapaus . Jo ilmeisesti seuraavasta numerosta lähtien saamme harmaapaperia kiiltävää "kerskapaperia" halvemmalla. .... Suomen Luonto käyttää uusiopaperia jatkossakin. . . Kirjapainon painajat ovat kehuneet uusiopaperin paino-ominaisuuksia. . . ........ . 9 · Heikki Hyvärinen ja Tero Sipilä: Säilyykö norppa sittenkin Saimaalla .. . 26 Jaakko Heinonen: Ei mustavalkoista maaseutua! ...... . . . . Helsingin yliopiston ylioppilaskunta suunnittelee samaa. . Tutkijaprofessori Marja Sorsa kertoo kemikalisoitumisen terveydellisistä vaaroista, mm. Olen ollut jo yli kuusi vuotta Suomen Luonnon toimittajana ja on tullut aika vaihtaa maisemaa. . Kummallista on, että lääkintöhallitus ja korkein hallinto-oikeus luokittelivat työssään myrkkyjä käyttävät maanviljelijät sivullisiksi, joille tietoja myrkyllisyystestikokeista ei saa luovuttaa. Ruotsista kantautuu myös huolestuttavia tietoja metsien vaurioitumisesta tilanne saattaa olla jopa yhtä huono kuin Länsi-Saksassa. 58 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta sivulla 58 Kansi: Pentti Sammallahden kuvasalkusta Pohjolan valkeat kesäyöt SUOMEN LUONTO 3/84 43 . 47 Summaries of the Main Articles .. vsk. . . . .. mutaatioita ja syöpää synnyttävistä aineista. . . . . . . 8 Keskustelua . . . . . . Huolestuttavaa omalta kannaltamme on se, ettei eteläisen Suomen happokuormitus juurikaan poikkea Etelä-Ruotsin kuormituksesta. . . . Asia on valitettavasti edelleen ajankohtainen. ..... Ympäristönsuojelun aikakauslehti 3 • 1984 lrtonumero 15 mk Kemikalisoitumisen vaarat Luonnonsuojeluliiton tämän vuoden teemana ovat ympäristömme kemikalisoitumisen ja happamoitumisen aiheuttamat vaarat. Sorsa korostaa kuitenkin, että kemikalisoituminen on koko ekosysteemin ongelma, ja vain ihmiseen tuijottaminen on äärettömän itsekästä
Malminetsintää. 914-395 61 31560 KAUNELA 921 -766776 PVK. Uudelleenkäyttö kannattaa! ARWINA OY liuotintislaamo Emmiehen raelluskohde · 6. Yli 300 kotijo ulkomaista näytteilleosettojoo esittelee sinulle tarkoitettuja tuotteita jo palveluja. Nils Master, Kalastavuus NILS MASTERIN salaisuus finlandia-uistin 1 72 40 Kiilk konen KÄYTE 1 1 YJEN LIUOTTIMIEN El TARVITSE OLLA ONGELMAJÄTTEITÄ Ne voidaan puhdistaa uudelleen käyttöön jätteestä tulee raaka-!3ine. Riiston jo kolon käsittelyä jne. Luontojo kolopolku. 11 RIIHIMAEN MESSUT r.y. • , Tule hakemaan uutta sisältöä horrostukseesi Erämessuilto. , Ohjelmaa ja lapahlumia Kiinnostavaa ohjelmaa koko-perheelle. Kullanhuuhdontaa. .•A 6. 8'A ...--::::-:d tele e_du • '"• • • 11e uS·\·ppl.l\O· ..vhr,,o' Kalamies, metsämies, erämies, luonnon ystävä. Kysykää tarjoustamme. Vesilinno SF-11100 Riihimäki 10 Puh. Ulkoiluvootteiden liikunnollisio esityksiä. VI KANSAINVÄl/SIT ·· rsur RIIHIM4Jo 6.--10.6.19. Luontoe/okuvio
Pariisin komission alajaoston kokous, joka käsittelee mm. misiä ymmärtämään, että avaimet puhtaaseen luontoon ja ympäristöön ovat pitkälti · heidän omissa käsissään, Pickaver sanoo. Porilaiset luonnonsuojelijat ovat seuranneet tilannetta jo yli kymmenen vuolla. Siksi hän toivoo, että Suomessa leviäisi julkinen keskustelu tehtaan päästöistä. Kuva Korkeasaaresta. Siltä on ehkä turha odottaa vielä kovin jyrkkiä päätöksiä, mutta EEC-maat ovat kyllä selvästi muuttaneet asennettaan titaanipigmenttiteollisuuden päästöjä kohtaan, Pickaver totesi. Neljäkymmentä kampanjaamme eri puolilla maailmaa edesauttoivat monia hyviä tapahtumia. Valituksen allekirjoictajina on myös 19 ammactikalastajaa. Kemira Oy anoo parhaillaan tehtaalleen uutta lupaa, jonka ehtoja olisi tiukennettava huomattavasti nykyisistä. Suomessa kiljuhanhia aiotaan kasvattaa istutusta varten parissa tarhassa, aluksi Hailuodossa, jossa metsästäjien keskusjärjestöllä on jo käynnissä merihanhien kasvatus. Anna Similä Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenjärjestö Porin seudun ympäristöseura on jäctäqyt Länsi-Suomen vesioikeudelle valituskirjelmän Vuorikemian päästöistä. Hailuotolaiset tuntevat ennestään kiinnostusta kiljuhanheen, koskapa laji on aikoinaan muuttanut tätä kautta ja tullut tutuksi ennen häviämistään. Suomessakin alkaa kiljuhanhen kasvatus Suomessa suunnitellaan kiljuhanhen suojelemiseksi samantapaisia toimia kuin Ruotsissa: tarhakasvat.usta ja poi-' kasten istutusta luontoon. Viime vuosi oli Greenpeacen historian menestyksekkäin. Kestää kuitenkin monta vuotta, ennen kuin tarhakanta saadaan niin suureksi, että päästään tällaisiin poikasmääriin. Rajoituksia Euroopan titaanioksiditehtaille Maalien valkaisuun käytettävä titaanipigmentti sinänsä on hyvä ja vaaraton tuote, kertoo Pickaver. Maaliskuun lopussa pidetään Irlannissa ns. Tällä vuosikymmenellä Greenpeace on ottanut kampanjoidensa kohteeksi myös happosadeongelman sekä vaatimuksen Antarktiksen rauhoittamisesta. Tavoitteena pitäisi olla Porissakin jätepäästöjen täydellinen lopettaminen. Huomionosoituksesta saamme kiittää Vuorikemian tehdasta, jonka titaanidioksiditehdas saastuttaa jätevesillään Selkämerta Porin edustalla. Lopullisena tavoitteena on noin sadan kiljuhanhen poikasen istuttaminen Lapin luontoon vuosittain, kertoo tarhanpitäjä Pekka Nieminen Hailu_odosta. Kaupallinen valaanpyynti on kielletty vuosina 1985-90. Greenpeacen kampanjat keskittyivät alkuvuosina ydinräjäytysten estämiseen. Pikemminkin toivomme, että voisimme toimia innostajana ja auttaa ih"Emme ole unohtaneet Vuorikemian tehdasta", vaku'uttaa Alan Pickaver. Greenpeace-järjestö toivoo voivansa yhdessä suomalaisten kanssa muuttaa Vuorikemian jätepolitiikkaa, sanoi Pickaver. 5. Suomi on vain tarkkaili-· jana Pariisin komissiossa. Suurin edistysaskel otettiin viime vuoden lopussa, · jolloin Länsi-Saksa päätti voimakkaan painostuksen johdosta lopettaa titaanidioksiditeollisuuden päästöt kokonaan vuoteen 1989 mennessä. KATSAUKSIA UUTISIA Gree~peace-tutkija: Vuorikemian saastepäästöt kuriin niittänyt kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö Greenpeace vieraili helmikuussa Suomessa. Sittemmin alettiin puolustaa valaita ja hylkeenpoikasia kaupallista pyyntiä vastaan ja vaatia merten kemiallisen ja radioaktiivisen saastumisen lopettamista. Vuonna 1972 tehtaan laajennuksen yhteydessä luonnonsuojelijat keräsivät noin 20 000 nimeä sisältäneen adressin, jossa vaadittiin Vuorikemian laittamista kuriin. Siellä päästöt mereen lopetettiin jo vuonna 1970. Kolmessatoista vuodessa järjestölle . Kemiallisten jätteiden päästöille Pohjanmereen on saatu tiukkoja rajoituksia. Helmikuussa aloitti työnsä WWF:n ja ympäristöministeriön tukema kiljuhanhityöryhmä. Vuosia kestänyt Greenpeacen kampanjointi on tuottanut tuloksia Keski-Euroopassakin. on kertynyt jäseniä yli 600 000, ja toimistoja on 12 maassa. vsk. Euroopan tilanne on pahempi, sillä Pohjanmereen, Pohjois-Atlantiin ja Itämereen lasketaan yhä vuosittain miljoonia tonneja pigmenttiteollisuuden jätteitä. Kysymys on vain siitä, haluaako teollisuus sijoittaa rahojaan ympäristöhaittojen vähentämiseen. Silti emme ole suinkaan unohtaneet Itämerta, emmekä sitä saastuttavaa Vuorikemian tehdasta. Greenpeace aikoo antaa kokoukselle oman kannanottonsa, jota varten Pickaver sai Suomesta runsaasti arvokasta tutkimusaineistoa. Tälle "jätteidenkäsittelytavalle" olisi olemassa huomattavasti ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Monet Greenpeacen yksittäiset tempaukset ovat epäonnistuneet, mutta mielestäni olemme saaneet myös varsin paljon aikaan. titaanidioksiditeollisuuden jätepäästöjä. Japani on ollut tässä asiassa edelläkävijä. Viime vuosina titaanidioksidi-kampanjamme on keskittynyt lähinnä Pohjanmerelle. Sen tuottamisessa rikkihappoprosessilla syntyy kuitenkin valtavasti jätelientä, joka yleensä syydetään meriin. Pickaver luettelee: Ydinjätteiden upotus Atlanttiin lopetettiin. Jo sitä edeltävänä viisivuotiskautena päästöjä on vähennettävä voimakkaasti. Kiljuhanhi on käytännössä jo kadonnut pesimälinnustostamme. Tekniset ratkaisut jätteenpuhdistuslaitosten rakentamiseksi ja jätteiden kierrättämiseksi muiden teollisuuslaitosten raaka-aineeksi ovat olemassa. USA:ssa pari tehdasta neutraloi jätteensä kipsiksi. Kanadalaisten hylkeenpoikasten pyynti on vähentynyt kymmenekseen hallituksen sallimasta pyyntikiintiöstä, koska EEC on asettanut tuontikiellon hyljeturkiksille. Naapurimaat Hollanti ja Belgia ovat ilmoittaneet seuraavansa Länsi-Saksan esimerkkiä. Vuorikemian tilanne on tänä vuonna erityisen ajankohtainen, sillä sen jätevesilupa päättyy vuoden lopussa. Greenpeace-liikkeen aikaansaavuus, peräänantamattomuus ja usko jokaisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksiin ovat , herättäneet innostusta. Tarkoituksenamme ei ole levittää Greenpeace-toimistoja kaikkiin maihin. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Vuorikemian tehdas on -Pickaverin mukaan kansainvälisen mittapuun mukaan huomattava saastuttaja. Greenpeace-aktivistit Janus Hillgaard Tanskasta ja mikrobiologian töhtori Alan Pickaver Englannista tapasivat Suomessa tutkijoita, luonnonsuojelijoita, opiskelijoita ja toimittajia
Koska suomalaisiin tuotteisiin saadaan samanlainen merkintä. Kuluttajatietoa 1/84 Lähetä happosadekortti Viikko 2.-8. Osittain näkyvän toiminnan ansiota lienee, että hiljattain kuultiin ilouutinen: asetus Laajalahden rauhoituksesta on valmisteilla. kouluissa ja kirjastoissa kiertäneen näyttelyn sekä yleisötempauksen avulla. Mutta tämä samainen sijainti on myös kääntänyt kaavoittajien katseet tähän "joutomaahan"; suunnitelmia on riittänyt alkaen haaveesta koko lahden täyttämisestä kaatopaikaksi 1960-luvulla. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Tapiolan luontokerho taas on viime kevään ja syksyn aikana kerännyt adressia lahden suojelun puolesta, ja tehnyt asiaa tunnetuksi mm. Asetus takaa suojevyöhykkeen Elfvikin tulevien kerrostalojen ja tärkeimpien pesimäalueiden välille. Luonnonsuojelujärjestöt toivovat Suomeen muiden Pohjoismaiden mallin mukaista rantojen suojelusäännöstöä. 6 KATSAUKSIA UUTISIA Espoon Laajalahti suojelijoiden voitto Espoon Laajalahti, kansainvälisestikin arvokkaaksi tunnustettu lintukosteikko, on ollut kiistakapulana jo vuosikymmenet. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 300 000 loma-asuntoa, ja määrä lisääntyy vuosittain noin kymmenellä tuhannella. Ellei mitään tehdä, rakennetaan viimeisetkin vapaat luonnonsuojelullisesti ja virkistyksellisesti arvokkaat rannat ennen pitkää täyteen. Taistelu ei siis ole vielä läheskään päättynyt, mutta parempaan päin ollaan menossa .. Helena Byckling rantaviivasta ovat rannansuojelualuetta, jolle ei saa rakentaa eikä edes pystyttää kulkemista haittaavia aitoja. Sinäkin voit tehdä osasi: irroita tämän lehden liitteenä olevat kahdeksan happosadekorttia ja laita ne postiin varustettuina nimelläsi ja postimerkeillä. Vaihtoehto mökkeilylle Suomen Retkeilymajajärjestöltä on ilmestynyt vihkonen täynnä hauskoja reittiehdotelmia pyöräilijöille, veneilijöille ja muille retkeilijöille. WC-paperit: Serlan kaikki värilliset, Nokian vaaleanpunainen ja harmahtava, keltaisessakin vähän. Viime vuosina ovat rantojen mökittymistä vauhdittaneet myös metsäteollisuusyhtiöt ja muut suuret maanomistajat, jotka ovat ryhtyneet rantakaavoittamaan ja myymään omistamiaan laajoja yhtenäisiä ranta-alueita. 4. Espoon Ympäristöyhdistys ja Otaniemen Ympäristöseura ovat valittaneet Maarinrannan kaavasta useita kertoja jopa saaden aikaan pieniä paVapaat rannat hupenevat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö patistavat ympäristöministeriötä tehotoimiin kunnollisten rannansuojelusäädösten saamiseksi, kun rakennuslakia uudistetaan. Osayleiskaavaehdotus tulee nähtäville lähiaikoina. Samalla se antaa mahdollisuuden valvoa holtitonta retkeilyä arimmillakin alueilla sekä suoranaista ilkivaltaa, jotka ovat tähän mennessä aiheuttaneet mm. seuraavissa tuotteissa: Talouspaperit: Serlan värilliset, Nokian Hups. ruskosuohaukan ja kaulushaikaran katoamisen lahden pesimälinnustosta. Laajalahden keskeinen sijainti lähes pääkaupunkiseudun sydämessä on tehnyt siitä suositun retkeilykohteen. Eteläosaan Maarinrantaan taas rakennettiin syksyn aikana yhdessä valtion paloja poliisiopiston kanssa koekenttä, jonka toiminta ainakin jossain määrin tulee häiritsemään lintujen pesintää. Viime vuosien ajan on taitettu peistä Teknillisen korkeakoulun ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen suunnitelmista lahden hyödyntämiseksi. Nykyinen lainsäädäntömme on osoittautunut voimattomaksi eikä rantakaavasäännöstöllä ole juuri ollut mitään merkitystä rantojen suojelussa. Muuttoaikana tämä pääkaupunkiseudun viimeisiin kuuluva pilaamaton ruovikkolahti on kymmenientuhansien vesilintujen ja kahlaajien tärkeä levähdyspaikka. Lahden luonnonsuojelullinen arvo on kiistämätön: siellä pesii vuosittain 6080 lintulajia, ja kaikkiaan harvinaisuudet mukaanlukien tavataan lahdella yli 200 lajia. Pohjoisosaan, Elfvikin lehtoalueelle, on kaavoitettu kerrostaloja. Esimerkiksi Tanskassa on jo 1930-luvulta lähtien ollut kiellettyä rakentaa sataa metriä lähemmäs rantaa, samoin Norjassa 70-luvulta lähtien ilman yhteiskunnan hyväksymää rantakaavaa. Lahti pyritään saamaan rauhoitetuksi tämän kevään aikana. Useissa Keski-Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa tällaisissa tuotteissa on selvä maininta: Tämä tuote on valmistettu keräyspaperista. Suomalaiset paperinvalmistajat käyttävät keräyspaperia mm. vsk.. Pyöräilyreitit ovat inhimillisen mittaisia, matkan varrella on retkeilymajoja sopivin välein, ja reittien varrelta luetellaan niin kulttuurikuin luontonähtävyyksiä. Suosi näitä! Osta keräyspaperista tehtyjä tuotteita. Paperi paperi Hyödyllisen yhteenvedon jätepaperin keräyksestä ja uudelleenkäytön ongelmista on kerännyt kansalaisjärjestöjen paperityöryhmä. Silloin ja tietysti viikon jälkeenkin painostetaan Euroopan maiden päättäjiä saastepäästöjen vähentämiseksi ja happosateiden lopettamiseksi. Kuluttaja voi siis helposti valita tuotteet, jonka ostolla hän samalla tukee raaka-aineen kierrätystä. Ennusteiden mukaan Suomessa olisi vuonna 2000 jo lähes puoli miljoonaa loma-asuntoa. Kaikki synkät pilvet eivät vielä ole poistuneet Laajalahden yltä; uuden häiriötekijän uhkaa muodostaa lahtea sivuavan Kehä l:n ja Turvesuontien risteykseen kaavailtu kaksitasoliittymä. 90-497 018. Missään Skandinavian maissa tällaisissa tapauksissa ei maanomistajalle makseta korvauksia eikä säädöksistä ole edes esiintynyt suurempaa poliittista erimielisyyttä. Jo pelkästään luonnonsuojelullisesti arvokkaiden rantojen lunastaminen vaatisi nykyisen lainsäädännön pohjalta arviolta miljardeja. . Ruotsissa on 1975 tiukennettu rannansuojelua siten, että kaikki rannat sadan metrin etäisyydeltä rannuksia. on kansainvälisen Luonto-Liiton IYF:n aloitteesta kansainvälinen happosadeviikko. Viime kuukausina tämä ryhmä on kokoontunut ja suunnitellut toimintaa jätepaperin käytön edistämiseksi Paperipaperia saa tilata Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä puh
Veden piileväyhteisöt muuttuvat voimakkaasti järven happamoituessa, ja kun kovakuoriset piilevät säilyvät pohjakerrostumissa pitkään, niiden avulla voidaan täsmällisesti todeta happamoitumisen alkaminen. Esimerkiksi Vitsjö Hankoniemellä on happamoitunut 25 viime vuoden kuluessa. KATSAUKSIA UUTISIA Kuopion metsänparannuspiiri rauhoitustyössä luonnon omaksi kehitysalueeksi. Mukana ympäristöministeri, paperiteollisuus, luonnonsuojelijoita, keräyspaperia, musiikkia ... Hauki ja ahven ovat kestävimpiä, ja ne pystyvät vielä lisääntymään jopa pH 4-4.5:ssä. Kaloista särki on herkimpiä, ja sen lisääntyminen heikentyy jo pH 5.5:ssä. piilevillä. Kun veden pH laskee alle viiden järvi on jo vakavasti happamoitunut. 4. Happamoittavien aineiden kuormittaessa vesistöä sen alkaliniteetti alenee. Tutkitut vedet s1Jaitsevat Tenholan, Pohjan, Kiskon, Tammisaaren, Karjaan ja Inkoon kunnissa. Selvityksen mukaan puolet tutkituista vesistä viitisenkymmentä pientä järveä ja lampea on happamoitunut tai hyvää vauhtia happamoitumassa. Erkki Timonen Kuopion metsänparannuspiiri kokeili metsän vuonna 1983 sekä toimihenkilöittensä että Pohjois-Savon metsänomistajien luonnonsuojelullisia valmiuksia jokaiseen kuntaan yritettiin perustaa vapaaehtoinen luonnonsuojelualue. Noin puolet saasteista tulee lisäksi tuulten mukana Itäja Keski-Euroopasta. kurki, ja muuttohaukka vierailee sen ilmatilassa. Lohja 1984. Happaminta vettä on Pohjan pitäjän Mummujärvessä pH:ksi mitattiin 4.4. Neljäsosassa tutkituista vesistä alkaliniteetti on lisäksi selvästi heikentynyt (alle 0.1 mmol/litra). · Tällä soidinsuolla pesii mm. Lisäksi parikymmentä muuta on vaarassa happamoitua. Tällaisessa vedessä alkavat jo vahvimmatkin kalat kuolla. LänsiUudenmaan vesiensuojeluyhdistyksen julkaisu 5. Suurten ja rehevien järvien alkaliniteetti on korkeampi kuin karujen, kirkkaitten ja pienten järvien. Alkaliniteetti ilmaisee happamoitumisherkkyyden Vesistön happamoitumista voidaan ennustaa tutkimalla veden alkaliniteettia, joka ilmaisee veden puskurointikyvyn eli sen kyvyn torjua happamoitumista. Kansalaisjärjestöjen yhteinen tempaus paperinkierrätyksen edistämiseksi 16. Päätapahtuma Helsingissä: pa1vatempaus Esplanadin puistossa, iltatapahtuma Bottalla klo 18.30. Kahden tilan maalla polveilevan polun rämeet, korvet ja tulvaniitty on metsänparannuspiiri ojittanut 27 v. Tutkituista järvistä noin puolen alkaliniteetti on jo alle tuon kriittisen 0.05:n millimoolin rajan, ja ne voidaan katsoa happamoituneiksi, vaikka niiden pH vielä olikin viiden ja kuuden välillä. Sellaisia järviä, joiden alkaliniteetti on niin korkea (yli 0.5 mmol/litra), että ne kestäisivät nykyistä kuormitusta hamaan loppuun saakka happamoitumatta, ei tutkimuksen mukaan Länsi-Uudellamaalla ole. Tämän vuoksi pienet ja karut järvet happamoituvat herkimmin. Lähde: Läntisen Uudenmaan rannikkoalueen järvien happamoituminen. Happamuuden kasvaessa särki katoaa kokonaan ja vahvempienkin kalojen lisääntyminen häiriintyy. Tällöin rahkasammalet alkavat vallata elintilaa muilta kasveilta ja herkimmät eläimet simpukat, kotilot ja ravut kaikkoavat. Pielavedellä kahden viereisen tilan maalle perustettiin merkittävä luonnonsuojeluRauhoitetulla Penkkisuolla pesii mm. Jorma Laurila 7. parin kilometrin mittainen suopolku, jonka kymmenen kohdetta opastauluineen kertovat metsäisten soiden ojituksen tuloksista. Saasteita myös muualta Uudenmaan kuormitus on voimakkainta idässä, etenkin Sköldvikin öljynjalostamon ympäristössä sekä pääkaupunkiseudulla. Kaavilla rauhoitettiin iso lähtle, Kiuruvedellä tervalepikko, Nilsiässä kolmen metsälehmuksen ryhmä, Keiteleellä ja Sonkajärvellä mänty sekä Maaningalla valtavan suuri siirtokivilohkare. Siilinjärvi pääsi lukumääräisesti parhaaseen tulokseen: iso kuusi, ikimänty ja viiden hehtaarin suuruinen ruohoja heinäkorpi jäävät" metsän vuoden muistomerkeiksi. Jos alkaliniteettiarvo on SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Kun alkaliniteetti vajoaa alle 0.05:een millimooliin litrassa, järvi on jo happamoitunut. luonnon omilla ajanmittareilla, mm. Vain neljänneksessä tutkituista järvistä ja lammista veden alkaliniteetti on niin suuri (0.1-0.5 mmol/litra), ettei niiden happamoitumisesta lähivuosina ole pelkoa. Luonnon omat tiimalasit ajoittavat happamoitumisen Tietyn järven happamoitumiskehitystä voidaan jäljittää Paperipäivä 16. Läntistä Uuttamaata kuormittavat omien likaajien lisäksi hämäläiset, varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset. Tällaisilla tutkimuksilla monien eteläsuomalaisten järvien on todettu happamoituneen viimeisten 30 vuoden kuluessa. 4. Kun alkaliniteetti on laskenut alle 0.1 :een millimooliin litrassa (mmol/1) järvi happamoituu nopeasti. alue, peräti seitsemänkymmentäviisi hehtaaria suota jää noin neljän hehtaarin alalla seisovat pystykelot lunasti WWF:n Suomen Rahastoon kuuluva kuopiolainen Jorma (Hako) Ollikaisen rahasto nyt nuo hongat saavat kaatua maatumaan oman aikataulunsa mukaan. Särjen ja ravun perikato Ensimmäiset biologiset merkit happamoitumisesta ilmaantuvat, kun pH laskee alle kuuden. kurki, ja muuttohaukka vierailee sen ilmatilassa. Lisäksi Kiuruvedellä avattiin Järvet happamoituvat Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys on vuosina 1982 ja 1983 tutkinut alueellaan runsaat sata järveä ja lampea happamoitumistilanteen kartoittamiseksi. • Kaikkiaan kahdeksassa kunnassa yhdentoista tilan mailla rauhoitettiin vapaaehtoisesti joku luonnonsuojelukohde. Saranevan vyöhykkeellä . Ne ovat vaarassa happamoitua, vaikka niiden pH vielä olikin kuuden ja seitsemän välillä. Polkua on käytetty ahkerasti opetuskohteena aina lumentuloon asti. Kun metsänparannuspiiri on metsänomistajien käytössä oleva ojittajajärjestö, asetettiin päätavoitteeksi suon, lammen, puron tai lähteen rauhoittaminen arkipäivän työmuodolta. sitten. vsk. suuri, vesi pystyy hyvin neutraloimaan happamoittavia aineita. Muutamat kestävät kasvija eläinplanktonsekä hyönteislajit viihtyvät hyvinkin happamissa oloissa, mutta "normaali" eloyhteisö häviää, kun pH laskee alle viiden. Pääosa rauhoitetusta Penkkisuosta on rahkanevaa, lyhytkortista nevaa ja varsinaista saranevaa, vähäinen osa rahkarämettä, lyhytkortista rämettä ja varsinaista sararämettä. Tällaisia järviä ja lampia todettiin kymmenkunta
· Ekologisen tietämyksen kasvaessa ja yhteiskunnallisen vaihtoehtoajattelun etsiessä uriaan meillä olisi hyvät lähtökohdat myös teollisuuspolitiikkaa, yhteiskuntaa ja luontoa koskeville uusille synteeseille. Muistio osoittaa, ettei talouselämällä ole halua ja kykyä nähdä ympäristökysymysten vakavuutta saatikka etsiä niihin kestäviä ratkaisuja. Viranomaisista paperitiikereitä. Laajavaikutteiset, pitkän ajan kuluessa syntyvät ongelmat, kuten happamoituminen ja myrkkyongelmat, ohitetaan muistiossa kevyesti. Onhan monilla energiatuotannon ja teollisuuden aloilla osoitettu olevan vaihtoehtoisia tekniikoita, esimerkiksi puunjalostuksessa · erilaiset puunkäsittelyja valkaisumenetelmät. Lupien jatkuva tarkistamismahdollisuus on tällöin säilytettävä. Väite roikkuu ilmassa jo sikäli, ettei systemaattisia kansainvälisiä vertailuja ole vielä tehty. Valikoitua ja harhaanjohtavaa tietoa Teollisuus väittää ympäristönsuojelun olevan Suomessa hyvää kansainvälistä keskitasoa. kemiallista ja biologista tietoa, joka osoittaa, että ongelmien laajuus onkin ehkä vasta nyt paljastumassa. Valinta tekniikoiden välillä vaikuttaa yhtä aikaa raaka-ainetarpeeseen, energiatarpeeseen sekä suojeluinvestointien määrään ja sisältöön. 1960ja 1970-luvuilla, metsänparannusohjelmien ym. Se näkee ongelmakentän ahtaan teknis-taloudellisesti (lisäkustannuksena). Ahtaasti tulkittuna tämä johtaisi siihen, että viranomaiset eivät voisi toimia edes nykyisten ympäristölakien toimeenpanijoina. TKL:n ympäristömuistio osoittaa, että teollisuuden muutoin niin-arvostama innovointikyky on ympäristöasioissa vähissä. Koko kysymyskenttää voitaisiin lähestyä yhteiskunnallisen optimiratkaisun etsintänä, jossa yhtä aikaa ratkaistaan luonnonvarapolitiikka, energian käyttö ja suojelu ja jossa kullekin tekijälle annetaan yhteiskunnallisesti/poliittisesti määritelty merkitys. Päinvastoin muistio paljastaa, että Suomen teollisuus ei vieläkään tunnusta tarvetta uudelleenarviointeihin ympäristöpolitiikassaan. tyytyväinen nykyisiin "käytännön pohjalta syntyneisiin" erillislakeihin. Kustannukset lienee esitetty bruttolukuina ottamatta vähentävinä huomioon teollisuuden omia kannattavuushyötyjä saatikka välillisiä yhteiskunnallisia hyötyjä. Teollisuuden keskusliiton muistio osoittaa: Teollisuus ei vieläkään suhtaudu vakavasti ympäristönsuojeluun Valtiovalta ja talouselämä ovat pitkään väheksyneet ympäristönsuojelun merkitystä. Teollisuuden innovointikyky ympäristöasioissa vähissä Teollisuus ei muistiossaan juurikaan halua puuttua ympäristöhaittojen ehkäisemisen yhteiskunnallisiin hyötyihin. seitsemään-kymmeneen. Tällaista vaatimusta tuskin voi pitää ajankohtaisena, koska päästöjen vaikutuksista syntyy vasta nyt uutta tietoa tai tietoa ei vielä lainkaan ole. Teollisuuden ympäristöpolitiikkaa leimaa kansallisen itsekkyyden politiikka. Vaikka markkamääräiset laskelmat eivät ympäristöpolitiikkaan aina sovellukaan, niin eiköhän esim. Muistio oli tarkoitettu keskusteluavaukseksi. Teollisuudelle aiheutuneista ympäristönsuojelukustannuksista muistio antaa valikoitua ja samalla harhaanjohtavaa tietoa. Juhani Kahelin SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Teollisuuden kannanotoilta edellytetään laaja-alaisempia ja syvempiä perusteita. ilmansuojeluhyödyistä (metsänkasvu, ihmisten terveys, korroosion vähentyminen jne) voitaisi tehdä jo melko seikkaperäisiä yhteiskunnallisia hyötylaskelmia. Teollisuus haluaa pidentää päästölupien voimassaoloaikoja ja väljentää lupamenettelyä muutoinkin. Tänään tilanne on toinen. Julkisilla viranomaisilla täytyy olla mahdollisuus voida osoittaa vaihtoehtoja ja vertailla niiden kustannuksia ja hyötyjä. Muistiossa valitetaan myös sitä, että jotkut valtiot ovat omaksuneet tiukkoja suojeluvaatimuksia ja haluavat tehdä niistä nyt kansainvälisesti sitovia. Viranomaisten roolin teollisuus tahtoo rajoittaa lupateknisten kysymysten käsittelyksi ilman, että julkinen valta saisi ottaa kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin laajemmassa mielessä. Teollisuus luo kuvåa, että tärkein ympäristönsuojelutyö Suomessa on jo tehty. Teollisuus on . Euroopan yhteisö EC valmistelee teollisuudenalakohtaisia suosituksia ja ne osoittavat, että Suomen kemianteollisuudessa on eräs Euroopan pahimpia likaajia Kemira. Ympäristöongelmista syntyy parhaillaan mm. Ne ovat pitäneet ja monelta osin pitävät edelleenkin ympäristöongelmia toisenluokan kysymyksinä. Siten ympäristökysymysten ratkaiseminen on pikemminkin alullaan eikä lopuillaan kuten teollisuus esittää. kulta-aikana, teollisuus saattoi laatia tai laadituttaa kasvutarpeidensa mukaisia ohjelmia ja julistuksia huolettomasti, muusta yhteiskunnasta ja luonnosta juuri piittaamatta. selluloosan keittojäteliemen talteenotto, kiintoainekuormituksen väheneminen). Muissa asiantuntijaarvioissa on päädytty paljon pienempiin lukuihin, esim. Vertailulähdettä ei muistiossa kuitenkaan mainita. Vakavat ympäristöongelmat sivuutetaan kevyesti TKL:n muistio tarkastelee ympäristökysymyksiä sopivasti valik'oiden. Uusien kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää tarttumista teknologian perusteisiin ja yhteiskuntarakenteisiin. Esimerkiksi vesistörakentamisessa vaikeat päätökset on totuttu ajamaan läpi oikeuslaitoksen suojissa. Teollisuus haluaa selvästikin säilyttää myös oikeuslaitoksen eräiltä osin keskeisen roolin Suomen ympäristöpolitiikassa. Teollisuus pyrkii jäädyttämaan ympäristöpolitiikan nykytilanteen tai kääntämään sen jopa taaksenpäin. Äskettäin Teollisuuden Keskusliitto (TKL) julkaisi muistion aiheesta teollisuus ja ympäristönsuojelu. Energian kallistuminen, raaka-aineiden niukentuminen ja teollisuusprosessien kehittyminen on tehnyt nämä ratkaisut kannattaviksi. Samoin teollisuus vähättelee laajempien kustannushyötylaskelmien mahdollisuuksia. Teollisuuden Keskusliiton ympäristöpoliittinen jähmettyminen ja taaksepäin kääntyminen osoittaa, ettei tällaista innovointia löydy teollisuuden piiristä. Tämän puolen teollisuus haluaa väistää. vsk.. Muistiossa suunnataan huomio 8 kysymyksiin, jotka pääosin on ratkaistu muista kuin ympäristönsuojelusyistä (esim. TKL:n ympäristönsuojelumuistio ei kuitenkaan tämän tarpeen oivaltamista osoita. Kemiallisen metsäteollisuuden pääomasijoitusten ympäristönsuojeluun väitetään 1970-luvulla olleen 14 prosenttia kokonaisinvestoinneista
Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka kieltäytyvät uskomasta, että nyt käytettävissä olevat turvallisuusanalyysit ja vain ne ovat inhimillisen tietämyksen huippu. Kirkko käytti aikanaan inkvisitiota säilyttääkseen valtansa pitämällä kansalaiset pelossa ja tuhoamalla aktiivisimmat toisinajattelijat. Nykyaikaisella joukkotiedotuksella on vain yksi yhteinen piirre inkvisitio järjestelmän kanssa: ne ovat molemmat olleet vallankäytön instrumentteja. Kriittiset toimittajat, jotka haluavat "olla radikaaleja, paneutua asioiden ytimiin" vai voimayhtiöt, jotka haluavat säilyttää valtaansa esim. Kuka on aikamme inkvisiittori. Ydinjätehuollon tutkimusja selvitysaineisto on hyvin saatavissa niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Tämän mukaan tietojen ja teorioiden on pohjauduttava havaintoihin. Galileihin asti luontoa oli käsitelty antiikista peräisin olevin käsitteistöin, ja tutkimusta olivat auktoriteetteihin vetoaminen ja loogisten johtopäätöksien vetäminen heidän kirjoituksistaan. Toimittaja, joka "ahdistaa vastaajan nurkkaan" vai voimayhtiön edustaja, joka vastaa ylimielisesti "saamme kai me tehdä reikiä omalla maallamme" lavialaiselle, joka uskaltaa epäillä, ettei TVO saisi lupaa aloittaa koeporauksia Lavian kunnan alueella. kanta on esitetty, mihin luonnonilmiöihin ongelma ja suunnitelmat perustuvat. Tärkeää on, millä perusteella . rajaamalla eduskunnan pois uusia ydinvoimaloita koskevasta päätöksenteosta, ehkäpä myös käytetyn uraanipolttoaineen kallioperään hautaamisesta koskevasta päätöksenteosta. Oikeaa kuvaa asiasta ei välttämättä saa ottamalla huomioon tasapuolisesti asiasta julkisesti esitetyt eri mielipiteet. Aikakauslehti tekee gallupin, jonka tulosten mukaan yli 100 kansanedustajaa suhtautuu kriittisesti viidennen ydinvoimalan hankintaan. Aika harva insinöörikään uskaltaa vielä nytkään vihjaista pyrkivänsä Galileoksi Galilein paikalle. On totta, että on aina helpompi epäillä uutta tietoa kuin todistaa sen oikeellisuus, mutta en silti usko, että "yhteiskunnallisten vaikutusten tai auktoriteettien kantojen esittely vie ydinjätehuoltoon liittyvien asioiden käsittelyn Galileitä edeltävän ajan tasalle." Antiikin teatterissa käytettiin deus ex machina'a, lattialle laskeutuvaa konejumalaa, joka ratkaisi oikein sotkuiseksi menneen näytelmän·. Mitä Galileista ja hänen kohtalostaan olisi opittavaa tämän pa1van ydinjätteistä huolestuneille luonnonsuojelijoille. Oikeellisuutta ei verifioida auktoriteetein vaan alistamalla tulokset, niin teoriat kuin kokeelliset mittauksetkin, avoimesti kaikkien kritiikin kohteeksi. Pelkästään yhteiskunnallisten vaikutusten, yleisen mielipiteen tai auktoriteettien kantojen esittely vie ydinjätehuoltoon liittyvien asioiden käsittelyn Galileita edeltävän ajan tasolle. Jatkuvasti on perusmenettelynä sama: Luontoa kuvataan mallilla, joka ei saa olla ristiriidassa mihinkään havaintoon nähden. Merkittävää kuitenkin on, että luonnontieteellinen metodi ei ole vielä nykyaikanakaan mennyt täysin perille. On tutkittava millaisilla menettelyillä ja lähtötiedoilla selvitykset on tehty, mihin tuloksiin on päästy. Länsimaissa katolisen kirkon mielipidettä ohjaava valta on murentunut. jan nurkkaan. Tiedottamisen amatööri, omalla alallaan työtä tekevä ihminen saattaa kyllä kokea esimerkiksi haastattelu tilanteen varsin piinallisena. Samalla tavalla kokee insinööri Heikki Raumolin polvistuvansa "aikamme inkvisition", tiedotusvälineiden pakottamana mutisten "se pysyy siellä sittenkin", tarkoittaen uraanipolttoainetta suomalaisessa maaperässä. Mikko Punkari Helsingin yliopiston geologian laitoksesta poikkeaa heti aluksi siitä tieteellisen työn keskeisestä periaaatteesvaltansa. Eikä taida päästä jos hän soveltaa metodiaan elävään yhteiskuntaan Raumolinin tavoin. Maistellaanpa ajatusta ydinvoiman kannalta. Viittaan tässä vain artikkeliin Kuusela ja Poso: "Satellite pictures in the esti9. Katolinen kirkko, joka edusti auktoriteetteihin 'tukeutuvaa tieteenkäsitystä, yntt1 estää Galilein havaintojen julkaisemista ja erityisesti vastustaa ajatusta luonnontieteellisestä metodista. Valta ei tietenkään ole niin totaalinen eikä esillä oleva mielipide niin yhtenäinen kuin Galilein aikana. Näin teki myös Vesa Toijonen artikkelissaan "Projekti on valmis keskustelu insmoonn kanssa" Suomen Luonnossa 6/ 83. Osittain sen on perinyt yleinen mielipide. Inkvisitiota ei enää ole. Galilein jälkeen luonnontieteellinen metodi on osoittanut voimansa, tietämyksemme avaruudesta, Maasta ja luonnossa vaikuttavista voimista on kasvanut räjähdysmäisesti. Jotain kehitystä on sentään tapahtunut Galilein ajoista lähtien. vsk. Niin uskovat, jotka samalla kieltäytyvät ottamasta huomioon metodiinsa liittyviä kriittisiä huomautuksia, repivät harteilleen Galilein viittaa. Tietokoneanalyyseihin perustuvat ydinvoiman turvallisuusanalyysit (olkoonkin että niiden lähtökohtana on osin empiirinen tieto fysikaalisista ilmiöistä) ovat usein sokeaa luottamista meidän aikamme deus ex machina'an. Kuvausryhmä lamppuineen ja nauhureineen ahdistaa vastaa. Kuka käyttää "aikamme inkvisitiota'' säilyttääkseen "Kunnon metsiä Suomessa vähemmän kuin koskaan" niminen kirjoitus Suomen Luonto lehdessä 2/1984 antaa aiheen tarkastella sitä satelliittikuvien tulkinnan ja metsavarojen arvioimisen näkökulmasta. Varsinainen tuomio tapahtuu toimittamalla tulos nähtäville koko kansan olohuoneisiin. Galeista katsotaan alkaneen kokeellisen luonnontieteen ja siihen liittyvän luonnontieteellisen metodin. Ja pääseekö insinööri Galileiksi kun "luonnontieteellinen metodi ei vielä nykyaikanakaan mene täysin perille". Raumolinin hartiat ja Galilein takki Galileo Galilei polvistui 350 vuotta sitten inkvisition kauhuilla uhattuna paavi Urbanus VIII:n eteen kieltääkseen Kopernikuksen opit, mutta mutisi samalla itsekseen "se pyörii sittenkin". Turhaan. Luonnontieteellisissä as101ssa ei enemmistö ole ilman muuta oikeassa. Vesa Toijonen ta, jonka mukaan tutkijan tulee perehtyä aikaisempiin aihetta käsitelleisiin julkaisuihin ja käyttää niissä esitetty tieto hyväksi. Vallan käyttäjäksi on tullut mielipiteen muodostajia, vaikutusyksilöitä ja toimittajia. Maan voimayhtiöt käyttävät "aikamme inkvisitiota" yhdessä metsäteollisuuden kanssa uhkaamalla, että edessä on kilpailukyvyn lasku, elintason romahdus, ellei ydinvoimaa saada lisää. Heikki Raumolin Satelliittikuvat puhuttavat: Kuusela vastaa Punkarille SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Galilei olisi varmaankin neuvonut olemaan kiinnittämättä huomiota asian esittäjiin, ei ole auktoriteetteja. Kirjoittaja, fil.lis. Perehtyminen vaatii työtä, mutta on oltava radikaali, paneuduttava asioiden ytimiin. Pystyvätkö tiedotusvälineet samaan. Saatua materiaalia muokataan ja sen ympärille lisätään kuvia ja ääniä, jotka muuttavat ja värittävät sisällön. Kirjoituksessa ei näy merkkiäkään, että tekijä olisi perehtynyt Suomessa tehtyihin satelliittikuvatutkimuksiin eikä myöskään tietoihin metsävaroista. KESKUSTELUA Galileo Galilei ja ydinjätteet Ydinjätteitä käsitelleissä TVO-ohjelmissa ja kirjoituksissa on viime aikoina viitattu Galileihin ja katoliseen kirkkoon
4 No. Vaikka kirjoittaja ei epätäsmälliselle tyylilleen uskollisena sanokaan, mitä hallinnollista aluetta hän tarkoittaa Kainuulla ja Itä-Lapilla, niin oletan, että kysymyksessä on noin toinen puoli Lapin ja Oulun läänin alueesta. Kirjoitus toistaa Suomen Luonnolle ominaista alatyylistä propagandaa. alueella voi luonnontilassakaan olla mustana kuvautuvaa latvustoltaan sulkeutunutta metsää. Tämä tutkijalle käsittämätön laiminlyönti yhdistyneenä luonnonsuojelufanatismiin on pääsyy kirjoituksen mielettömiltä vaikuttaviin virheisiin. Kullervo Kuusela Metsäntutkimuslaitoksen professori Edellisen johdosta On hauska havaita, että Suomen metsissä tapahtunut kiistämätön raju ympäristönmuutos pelästyttää metsäammattimiehiäkin. Lisäys on saatu aikaan ojittamalla ja lannoittamalla soita sekä metsittämällä maataloudelta vapautuneita peltoja. l 1970, jossa lähtöaineistona on käytetty sääsatelliitilla Essa 8 maaliskuun 21 päivänä 1969 otettua kuvaa, sekä valtakunnan metsien inventointien tuloksiin viimeisten runsaan 60 vuoden ajalta. Kuusela kiistää oman tutkimuksensa tulokset Suomessa satelliittikuvien käyttö eri luonnontieteiden aloilla on varsin uutta ja niinpä esimerkiksi ensimmamen korkeakoulutasoinen, laaja oppikirja aiheesta ilmestyy toimittamanani lähiaikoina. Lisäksi on vanhoja ja vajaatuottoisia metsiköitä uudistettu taimikoiksi ja nuoriksi metsiköiksi noin 5 milj. Erottelukyvystä ja vedostustekniikasta Näyttönä on sääsatelliittikuvasta tehty sävyerotteluvedos, jossa metsäiset alueet erottuvat mustina ja vähäpuustoiset sekä aukeat alat valkeina. Metsäinventoinnin tulokset Päätelmän propagandistisena tarkoituksena on ilmeisestikin asettaa epäilyn alaiseksi metsäinventoinnin tutkimusten tulos, jonka mukaan Suomessa on metsävaroja nyt enemmän kuin niitä minkään aikaisemman arvion mukaan on ollut nykyisellä pinta-alalla. ha. Kun metsämaan pinta-alasta vähennetään inventoinnin arviona saatu puuton ja siemensekä suojuspuita kasvava uudistusala ja taimikoiden sekä riukuvaiheen metsiköiden ala yhteensä 34 000 km' , niin mustana kuvautuva harvennus-, väljennys-ja uudistuskypsien metsien pinta-ala on 54 000 km' , eli 36 OJo läänien maapinta-alasta. Kirjoittajan päätelmä, että hänen kuvanäyttönsä mukaan joskus aikaisemmin olisi ollut metsävaroja enemmän kuin nyt, on epätieteellistä spekulointia myös sikäli, että hänellä ei ole minkäänlaista satelliittikuvien aikasarjaa, ja että ilman keskenään vertailukelpoisia eri aikoina otettuja kuvia hänellä ei ole tietoa metsävaroista aikaisempina aikoina. inventoinnin kenttätyön vuosina 1975 ja 1976 voimassa olleen maanmittaushalKESKUSTELUA lituksen pinta-alatilaston mukaan 151 000 km' . Edelleen voi päätellä, että jos erotuskykyruudun pinta-alasta on yli puolet vettä, peltoa, puutonta tai lähes puutonta suota, rakennettua pinta-alaa, metsänuudisalaa, taimikkoa, riukuvaiheen metsää ja mahdollisesti harvennushakkuilla hoidettua nuorta metsää, niin erotuskyky-yksikkö kuvautuu valkean ja mustan väliset sävyt hävittävässä vedostuksessa valkoiseksi, so. Kuvan erotuskyvyksi ilmoitetaan puolisentoista kilometriä. Valloilleen päässyt tavoitehakuinen mielikuvitus ei näytä tuntevan mitään äärellisyyden rajoja. Vanhan sananparren muunnelma, jonka mukaan valokuvalla voi valehdella enemmän kuin tuhannella sanalla, osoittautuu oikeaksi. ha v. Mustaksi taas kuvautuu pinta-ala, jolla on yli puolet ruudusta hoitamatonta ja harventamatonta erämaametsää ja latvustoltaan sulkeutunutta varttunutta ja uudistuskypsyyden saavuttanutta metsää, oli se hoidettua tai hoitamatonta. Tällä tempulla on kuvalta hävitetty latvustoltaan sulkeutunut metsä kaikkialta sieltä, m1ssa peltojen, rakennetun maan, vesien, metsänuudistusalan, taimikoiden ja riukumetsän yhteinen ala on riittävän suuri, ja missä sulkeutunut metsä muodostaa sopivan kokoisia kuvioita. Jos Lapin ja Oulun läänin metsistä se osa, joka voi kuvautua mustana satelliittikuvalle, ja jota on enintään 36 OJo maapinta-alasta, olisi jakautunut metsikköinä tasaisesti yli maapinta-alan, niin käytetyllä vedostustekniikalla ne olisi hävitetty kokonaan ja kuva olisi koko alueella valkoinen. Tällaisten väitteiden esittäjät eivät tunne ollenkaan ilmaston, kasvillisuuden ja maaperän olosuhteita Suomessa tai heidän todellisuudesta poikkeava propagandansa on tahallista. Sävyjen ja alueellisen erotuskyvyn parannuttua sekä kuvausvirheiden vähennyttyä huomattavasti uusissa satelliittikuvissa on vastaavuus entistä parempi. Satelliittikuvien etuina ympäristökysymyksissä on se, että vauriot voidaan saattaa suurenkin yleisön havaittavaksi ja korjata näin usein harhaanjohtavien numerotietojen antamaa kuvaa. Samanaikaisesti on parantuneilla hakkuutavoilla ja ennen muuta luopumalla metsää hävittävästä harsinnasta lisätty kasvatettavien ja uudistamiskypsyyttä lähestyvien metsiköiden runkotilavuutta niin paljon, että runkotilavuus metsämaan hehtaaria kohti on laajoilla alueilla vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin tervanpolton , kaskeamisen ja tukkiharsintojen perintönä saadussa metsässä kuluvan vuosisadan alkupuolella. Tieteellisyyden vaatimuksen mukaan näkökohtaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota, ettei vain tulisi kehu-· tuksi naapurien metsiä kuvautumisharhan perusteella. Kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lapin ja Oulun läänin maapinta-ala oli valtakunnan metsien 6. ja puuston määrää kuvan alueilla. Uudella metsämaalla kasvaa valtaosaksi taimikoita ja riukuvaiheen metsiköitä, jotka eivät ole vielä satelliittikuvalla "mustaa kunnon metsää". Kirjan metsätaloudellisessa osassa todetaan mm. 1952. Tulevaisuus näyttää, onko luonnonsuojelun epätieteellisyys leviämässä myös yliopistojen laitoksiin, vai onko kirjoitus sokean fanaattisuuden aiheuttama erehdys . Edellä hentäminen muuttamalla ne viitatussa tutkimuksessa on hoidetuiksi tuotantometsiksi korjauskertoimella muunnettu on ollut metsätalouden ja yhtummuusasteen havaintoja, teiskunnan harjoittaman metjoilla on selitetty metsäisyyttä säpolitiikan tavoite. Kirjan toimituskunnassa on 17 maamme pätevintä satelliittikuvien asiantuntijaa. artikkelin kirjoittajista kiistää jostain syystä tieteelliseksi katsottavan tutkimuksensa tulokset. Jos hän tarkoittaa ominaisuus, jonka mukaan kunnon metsillä hoitamattokuva on vaalein sen keskiosasmia ja vanhoja sekä yli-ikäisiä sa, ja että kuvan tummuus erämaametsiä, niin niiden välisääntyy laidoille päin. 0.84). Kirjoituksessa väitetään, että metsätaloudella olisi Suomessa saatu aikaan sademetsien hakkuiden ja savannien ylilaiduntamisen seuraamuksiin verrattavissa olevaa aavikoitumista. Kirjoittaja väittää Itä-Lapissa ja Kainuussa, so. Tätä taustaa vasten voidaan tarkastella kirjoittajan päätelmää, jonka mukaan "lyhyessä ajassa on hakattu lähes 100 000 km' metsää paljaaksi" Kainuussa ja Itä-Lapissa. ha, kun siihen lähinnä rinnastettavaa kasvullista metsämaata oli 17 ,4 milj. Inventoinnin tulosten mukaan alueella on metsämaata 88 000 km' . mation of tt'1e growing stock over extensive areas", The Photogrammetric Journal of Finland, Voi. Satelliittikuainakin kunnon metsiä näytvia aikaisemmin tutkittaessa täisi olevan vähemmän kuin on otettu huomioon kuvien koskaan". vsk.. Koska erotuskyvyn yksikkö ei ole jana, niin ilmeisestikin tarkoitetaan noin 1,5 x 1,5 km:n ruutua. Kirjoittajan monista harhaVielä on syytä kiinnittää päätelmistä eräässä sanotaan: huomiota erääseen teknilliseen "Satelliittikuvien perusteella yksityiskohtaan. Kuuselan ja Poson artikkelia siteeraten, että vastaavan sääsatelliittikuvan harmaasävyt ovat erittäin tarkasti verrannollisia puuston tilavuuteen (korrelaatio n. noin toisessa puolessa Lapin ja Oulun lääniä, hakatun paljaaksi lähes 100 000 km' metsää, mikä on yli kaksi kertaa se pinta-ala, millä ko. Jos kirjoittaja olisi edes päällisin puolin · tutustunut metsävaratietoihin, niin hän olisi voinut ilman alan koulutustakin havaita mm.: Suomessa on nyt varsinaiseen puuntuotantoon sopivaa metsämaata 20,l milj. Korrekti menettely olisi edellyttänyt ilmoitusta, milloin kuva on otettu, mitkä olivat lumiolosuhteet kuvan oton aikana ja erityisesti arviota siitä, minkä kehitysvaiheen metsiköt kuvautuvat valkeina ja mitkä mustina. alueeksi, jolta kirjoittajan mukaan "metsä on hävitetty". Vastineessaan toinen em. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Vesien pintaalan mukaanottaminen pienentää vielä tätä suhdelukua
satelliittikuvatulkintaa on tutkittu maassamme runsaasti. Alempana on Landsat-satelliitin ottama kuva, jossa näkyy Meteor-kuvasta suorakulmiolla rajattu alue. Kainuussa ja ItäLapissa (ks. Metsänarvioinnin professorin tunteJatko sivulla 52 11. Suomen Luonto -lehti ansaitsee hatunnoston asiantuntevista, monipuolisesti käsitellyistä, auktoriteettejä pelkäämättömistä, jokaista koskettavista ja hyvin toimitetuista kirjoituksistaan alatyyliä ja propagandaa olen tavannut vain eräistä vastineista. Landsat-kuvilla saadaan jopa yksittäiset metsiköt erottumaan, koska Landsat-kuvien erottelukyky on 80 metriä. rehtynyt ei voi kiistää edes kuutiomääriin vedoten tehometsätalouden aiheuttamaa valtavaa ympäristönmuutosta. Valtakunnalliseen metsäinventointiin en ole ottanut kantaa tapahtuneeseen ympäristönmuutokseen kylläkin. Käsite "metsä" hämärtynyt Lähivuosina käydyssä metsäkeskustelussa on jopa tahalJaan sekoitettu taloudellinen ja "' ~ ekologinen lähestymistapa aiheeseen ja käsite "metsä" on hämärtynyt (ks. Lisäksi metsiemme pienikuvioisuus aiheuttaa varjovaikutuksen vuoksi sen, että metsien määrä nähdään liian suurena keilainkuvissa. 80 m (erotuskyky = kuvaelementin halkaisija). Kuitenkin, mikäli satelliittikuvistakin havaittava runsaspuustoisten metsien häviäminen jatkuu, niin metsäekosysteemin, maiseman ja moninaiskäytön kannalta tilanne on hälyyttävä. Kuusela ilmoittaa, että "metsätalouden ja yhteiskunnan harjoittaman metsäpolitiikan tavoitteena on ollut hoitamattomien, yli-ikäisten erämaametsien vähentäminen" . Satelliitin keilainkuva muodostuu kapeista, Ientosuuntaan nähden poikittaisista kuvauskaistoista, jotka on peräjälkeen rekisteröity satelliitin jatkuvasti edetessä Suomen yli luoteesta kaakkoon. väitöskirjatyössäni olen pannut merkille sen valtavan nopeuden, millä runsaspuustoiset metsät ovat hävinneet maastamme (Suomen Luonto 8/78, Luonnonvarasatelliitit tutkivat Suomeakin). Teho metsätaloudessa arvostelemisen varaa Olen laajalti tutkinut mm. tietokirja). Vastaavanlaisia NOAA-kuvia otetaan päivittäin vastaan Ilmatieteen laitoksella ja kaikki ne myös kuvat, joissa Suomi on kuvan reunalla ovat todisteena tapahtuneesta rajusta ympäristönmuutoksesta. Tarkat kuvatulkinnat osoittavat, että satelliittikuvissa havaittava ympäristönmuutos on todellinen . Tärkeissä ympäristökysymyksissä maamme demokratia ei hyväksy metsäteollisuuden yksipuolista sanelupolitiikkaa. 100 000 km': n laajuinen alue, jolla runsaspuustoiset alueet ovat todella harvinaisia. Kukaan metsissä liikkunut tai kaukokartoitusaineistoon peSUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Sävyero luonnonolosuhteiltaan samanlaiseen ympäristöön verrattuna johtuu lähes yksinomaan metsänhakkuista, sillä muusta ihmistoiminnasta aiheutunut metsättömyys on pinta-alaltaan alle prosentin (ks. Mahdollisista tuhoisista seurannaisvaikutuksista on kirjoitettu runsaasti Suomen Luonnossakin . Sävyerottelu ei ole vääristänyt kuvan sanomaa. Suomen Akatemia Helsingin yliopiston geologian laitos Kommentteja Kuuselalle Itselläni ei ole syytä ryhtyä väittelemään satelliittikuvatulkintojen hienouksista mutta Kuuselan vastineessa olevat arvostusja tavoiteasettelukysymykset antavat aihetta muutamaan huomautukseen. Landsat-satelliittikuvien avulla yksittäisetkin hakkuualueet havaitaan, sillä kuvien erotuskyky on n. Prof. vsk. Puuston tilavuuden, kehitysluokkien, metsätyyppien jne. GT-kartta) . Näin kirjoitettua tavoitetta en ainakaan itse ole nähnyt mihinkään ohjelmapaperiin kirjattuna. Satelliittikuvat eivät valehtele: metsäluonnon raju muutos tosiasia Tulkitessani kahdentoista viime vuoden aikana otettuja tuhansia satelliittikuvia mm. Mikko Punkari, fil.lis . Tulosteni perusteella suhtaudun varsin epäilevästi tehometsätalouden eräisiin ilmenemismuotoihin. Saharassa ja Pohjois-Fennoskandiassa kasvillisuusrajoilla liiallisesta maankäytöstä aiheutuvia vaurioita ilmaston, maaperän, kasvillisuuden ja ihmistoiminnan suhteen (SL 1977:2, Enontekiön eroosioherkät alueet ja SL 1979: 1, Aavikko valtaa Sahelia). Ylhäällä kiistelty Meteor-satelliitin ottama kuva harmaasävyvedoksena, ennen sävyerottelua. Myös julkaistun Meteor-kuvan erilaiset sävyja sävyerotteluvedokset antavat samanlaisen yleiskuvan . Mikäli kaikesta huolimatta metsämme tuottavat nyt ja myös tulevaisuudessa runsaasti puuta, niin metsätalouden näkökulmasta ovat asiat hyvin. Keilausten aanreunojen virheet korjataan automaattisesti uusissa satelliittikuvissa. Kuuselalle on tapahtunut ilmeinen satelliittitekninen väärinkäsitys ja keilainkuvat on sekoitettu TV-kameralla otettuihin kuviin. Näin väite, että kuvan keskus olisi vaalein ei päde. Suomen maakuntajako) on n
Poikasista kuusi syntyi kuolleena tai menehtyi synnytyksessä. vsk .. Uhkana kalanpyydykset, häirintä ja myrkyt Kalanpyydyksiin on viime vuosina hukkunut jopa kaksi kolmasosaa elävinä syntyneistä poikasista. Vuonna 1983 löydettiin vain 11 kuollutta saimaanhyljettä, joista 9 oli saman vuoden poikasia. Kuolleista hylkeistä löytynee 60-70 prosenttia. Kevään 1983 viiden verkkokalastusrajoitusalueen ansiosta todennäköisesti neljä kuuttia selvisi altteimman verkkoihin hukkumisajan yli. Kevään 1983 pesätarkastuksissa löydettiin 18 poikasta eli kuuttia. Talvella 1982-83 saimaanhylkeiden pesintä onnistui aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin. ;:::;;;ä Säilyykö norppa Pitkästä aikaa saimaanhyljekanta ei pienentynyt vuonna 1983. Kahdesta kuolleena tavatusta aikuisesta toinen ammuttiin tietenkin laittomasti Etelä-Saimaalla. Keväisillä pesätarkastuksilla saimaanhylkeen syntyvyys voidaan arvioida verraten tarkasti. Yksi kuutti kuoli lohisiimaan. Myös keväisistä kalastusrajoituksista saatiin ensimmäiset rohkaisevat tulokset: moni kuutti jäi hukkumatta verkkoihin. Syntyvyysja kuolleisuustietojen perusteella kun havaitsematta jääneet kuolleet hylkeet otetaan huomioon saimaanhylkeen kanta lienee vuonna 1983 lisääntynyt parilla yksilöllä. Verkkokalastusrajoituksilla saatiin siis jo nyt jotain aikaan. Sen sijaan vain kahden kuutin havaittiin hukkuneen verkkoihin, kun esimerkiksi vuosina 1981-82 verkkoihin tukehtui 14 saimaanhyljettä. Kaiken kaikkiaan uusia saimaanhylkeitä lienee putkahtanut maailmaan parikymmentä. Toisen ruho oli jo niin pahoin mädäntynyt, ettei kuolinsyytä saatu selville. Kuolevuuden arviointi on vaikeampaa. Tämän vuoksi vuoteen 1985 12 Mikko Pöllänen/ LKA SUOMEN LUONTO 3/ 84 43
SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. ;itte · n Saimaalla. Hätävaraksi suunnitellaankin norpan tarhausta, jotta sympaattinen viiksiniekka säilyisi edes tarhakantana. 13. Yksi hyvä vuosi ei tietenkään vielä hyljettä pelasta. vsk
Pesintärauhan turvaaminen on tärkeää, koska pesimäaikaan hylkeet synnyttävät, imettävät ja parittelevat. Saimaanhylkeistä on yhä tavattu korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Synnytykseen kuolleitten kuuttien karvoissa on todettu eloonjääneisiin verrattuna mm. runsaasti nikkeliä. vsk .. Tarhauskokeilu käynnistymässä mennessä pyritään yhdessä Saimaan kalastuskuntien kanssa rajoittamaan keväistä verkkokalastusta noin 150 km':n alueella. Ne ehkä selittävät hylkeiden viime vuosina havaitun korkean synnytyskuolleisuuden; noin viisi kuuttia vuodessa eli lähes neljännes vuosittaisesta poikastuotannosta. Tällöin noin neljä viidesosaa elävinä syntyvistä kuuteista välttyisi kalanpyydyksiltä ensimmäisinä elinkuukausi14 naan. Pesäpaikan valinnassa hylkeet selvästi karttavat häiriön aiheuttajia, Saimaan syväväylää sekä rannoilla kulkevia asumuksia ja teitä. Lisääntyvä kesämökkiasutus tullee lisäämaan häiriötä hylkeiden viimeisillä pesimäalueilla. Kannan hajanaisuus vaikeuttaa suojelua Vaikka hylkeiden määrä on romahdusmaisesti laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei kannan elinalue ole juuri pienentynyt. Vielä viime vuosina hylkeitä on häiritty jopa ampumalla, rikkomalla pesiä ja kaatamalla öljyä niiden kulkuavantoihin. Myös ajattelemattomasta moottorikelkkailusta hylkeiden pesimäalueilla voi aiheutua vakavaa häiriötä, koska kulku-urat usein seuraavat tuulensuojaisia saarten ja luodokkojen rantoja. Kolmella osakannalla on SUOMEN LUONTO 3/ 84 43
Tämän vuoksi on aloitettu saimaanhylkeiden tarhaamisen tai "allastamisen" suunnittelu. Lisäksi ympäristömyrkkypäästöjä on vähennettävä, ja esimerkiksi ruoppaukset ja muut väylätyöt on tarkemmin suunniteltava, jotta myös hylkeen etu huomioidaan. Lammen omistavat kalastuskunnat ovat halukkaita luovuttamaan sen tarhauskokeiluun. Vuoden 1971 Pih/ajaveden osakannan arvio perustuu epäluotettavaan kesähavainnointiin, joka kattoi vain noin 40 prosenttia vesialueesta. Ilmeisesti hormonitoiminnan muutokset, vuodenaikaisten kiertojen ja etenkin normaalin talvipesinnän puuttuminen ovat tähän syynä. Ainakin osasyynä tähän on Etelä-Saimaan saastuneisuus. Viiden vuoden aikana tulisi valvotuissa oloissa yhden hyljeparin saada 2-3 kuuttia. Käytännössä suojelutoimilla voidaan vaikuttaa lähinnä vain keväisen verkkokalastuksen laajuuteen, pesimäalueiden rauhoittamiseen sekä tahallisen häiriön vähentämiseen valistamalla. viisi keskeistä pesintäaluetta ja Etelä-Saimaan hylkeet talvehtivat hajallaan laajoilla selkävesillä. Lampi on osa muinaista Suursaimaata ja siitä laskee noin 200 metrin pituinen puro Saimaaseen. Mikäli tarhauskokeilu alkaa, lampi joudutaan lähiympäristöineen rauhoittamaan häiriön välttämiseksi. Tarhauksessa hylkeet pystytään varjelemaan pahimmilta häiriöiltä, ja niille voidaan syöttää mahdollisimman puhdasta ravintoa. koska se pesii meren ulapoille alkutalvesta kasaantuviin kiinteisiin ahtojäihin. 15. eräänä tärkeimpänä tehtävänä voidaan pitää hylkeiden suojelua. Tarha Enonkosken Olavinlampeen Saimaanhylkeiden tarhausaltaaksi on suunniteltu Enonkosken Olavinlampea, joka on luonnontilainen, iso (pinta-ala 35 ha) ja syvä (keskisyvyys 8 m). Nyttemmin kansallispuiston SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Muuten vuoden 1971 kannanarviointi perustuu Y. Sitä vastoin Itämeren norppaa ei pystytä tällä tavoin tarhaamaan, Osakanta Pohjois-Saimaa Kolovesi-Haukivesi Pihlajavesi Etelä-Saimaa Yhteensä 1971 35 57 25 63 180 1983 Muutos 1971-83 23 -12 50 7 24 -(1) 27 -36 124 -56 Yllä on esitetty saimaanhylkeen eri osakantojen kehitys vuosien / 971 ja 1983 välillä. Lammessa on yli 900 metriä hylkeiden luontaisia pesimäpaikkoja vastaavaa rantaa. Hyvänä saavutuksena voidaankin pitää, jos pystytään ehkäisemään kannan pienentyminen. Tarhaaminen ei ole helppoa, sillä useista hyljelajeista (mm. Vielä ei kuitenkaan varmasti tiedetä pystytäänkö tähän edes uusilla suojelutoimilla. Paasikunnaan arviointiin, jota on täydennetty kalastajien haastattelulla. harmaahylje) poiketen norpat eivät lisäänny eläintarhoissa. Myös eläintarhoissa esiintyviltä vaikeuksilta voidaan välttyä. Saimaanhylkeiden säilyminen on täysin suojelutoimien varassa. Samoin kunta ja kuntalaiset ovat suhtautuneet suunnitelmaan myötämielisesti. Tarhaus viimeinen keino Tavoitteena on tietysti luonnonvaraisen hyljekannan säilyttäminen. Lampi on lähellä rakenteilla olevaa Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitosta, joten tarha-alueen valvonta ja hylkeiden lisäruokinta on vaivattomasti järjestettävissä. Hylkeiden suojelu vaatii myös Saimaan säännöstelyhankkeesta luopumista sekä poikkeusjuoksutusten ajoittamista siten, ettei liian voimakas juoksutus talvella romauta hylkeiden pes1a. Esimerkiksi korkeasta poikaskuolleisuudesta johtuva hyljekannan ikärakenteen vääristyminen tullee yhä alentamaan syntyvyyttä. Taulukosta ilmenee, että Etelä-Saimaan osakanta on pienentynyt pahiten. Viisivuotiseksi suunnitellun tarhauskokeilun tekee Joensuun korkeakoulun biologian laitos yhteistyössä mm . Saimaanhylkeen sopeutuminen järviolosuhteisiin, tasaiseen kiintojäähän ja ranta-pesintään mahdollistaa kuitenkin sen tarhauksen mahdollisimman luonnonmukaisesti. Vuoden 1983 kannanarvioinnin on järjestänyt Maailman luonnonsäätiön saimaanhyljetyöryhmä. Enonkosken kalanviljelylaitoksen, Mikkelin läänin ympäristönsuojelutoimiston ja Maailman Luonnon Säätiön kanssa. Tällöin luonnonharrastajille pyritään rakentamaan matalahko katselutorni, josta tarha-allasta voidaan tarkkailla aiheuttamatta häiriötä hylkeille. Linnasaaren kansallispuiston ydinalueella elää parikymmentä hyljettä. Tällöin tiedettäisiin, että tarvittaessa saimaanhylje voitaisiin säilyttää edes tarhakantana. Lähimpään tiehen ja asumukseen lammelta on matkaa noin kilometri . Esimerkiksi Etelä-Saimaan osakannasta vuosina 1981-83 löydettyjen neljän synnytyskykyisen naaraan pesien välimatkat ovat keskimäärin olleet yli 20 kilometriä! Vain Haukiveden keskiosassa on luontaisen tiheä lisääntymiskykyinen hyljekanta. vsk. Myös jatkuvasta häiriöstä aiheutuva stressi voi vaikuttaa. Myöskään vedenpinnan korkeusvaihtelut eivät altaassa haittaisi pesintää. Mitään turistinähtävyyttä ei tarhaaltaasta kuitenkaan aiota tehdä
Tämä antaa arvokasta vertailuaineistoa esimerkiksi ympäristömuutosten tutkimiselle. Suuri osa aineksesta on syntynyt järvessä, ja se koostuu muunmuassa !evien ja muiden vesieliöiden jäänteistä sekä saostuvista kemiallisista yhdisteistä. Paleolimnologian tutkimusaineistoa ovat Jarvien pohjakerrokset eli sedimentit. Kerimäen Suurjärvestä nostettu 165 sentin pituinen näyte sisältää tietoa ympäristön historiasta runsaan kolmen vuosituhannen ajalta. " Näin luonnehtii käsitystään ajasta Vladimir Nabokov. Jälkiviisautta järven pohjasta, olkaa hyvä! "Se, minkä havaitsemme nykyhetkenä on alati kasvava menneisyyden säkenöivä reuna, ja se, mitä kutsumme tulevaisuudeksi on kangastava ajatus, joka kaiken aikaa kutoutuu todeksi. Liejun kerrostumisnopeus vaihtelee millimetrin osista muutamaan milliin vuodessa. Tähän tapaan saattaa aiheeseensa uppoutunut paleolimnologikin maailmaansa hahmottaa nykyhetki kiitää ohi, se on tavoittamaton, vain menneisyydellä on pysyvä muoto. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Järvilieju koostuu valtaosaltaan mikroskooppisen pienistä hiukkasista, joita hitaana mutta jatkuvana sateena leijuu ja kerrostuu pohjalle. Heikki Simola Paleolhnnologi lehteilee liejuista luonnonkirjaa 16 Paleolimnologia on tavallaan luonnontieteellistä arkeolo2iaa, joka vesistöjen pohjakerrostumia tutkimalla selvittää minkälaista järvien ja niitä ympäröivien ekosysteemien elämä on ennen ollut. Näytteenottoa jääsormella: hiilihappojäällä täytetty metallikotelo upotetaan liejuun, jolloin sen pintaan jäätyy puolessa tunnissa muutaman sentin paksuinen liejukuori. Sedimenttejä kertyy useimmissa järvissä, ainakin järvialtaan syvimpiin osiin. vsk.
Arviot SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Muutos johtuu 1950luvun lopulla aloitetuista metsäojituksista. Esimerkiksi Juuan Polvijärven syvänteeseen (35 m) kerrostuvasta lustoliejusta voidaan vuosien tarkkuudella seurata 1960-luvun lopulla alkanutta rehevöitymistä, joka näkyy niin levälajiston vaihtumisena kuin pohjan kemiallisina muutoksinakin. vsk . Lustokalenteri paljastaa metsätaloustoimien ja järviekosysteemin muutoksen tarkan ajallisen vastaavuuden. Tarkoilla kerrostumien, etenkin lustojen tutkimuksilla on merkitystä elinympäristömme muutosten selvittämisessä. Tanganjika-järven vesi sekoittuu ajoittain noin 200 metrin syvyydeltä, mutta syvemmällä vesi on pysyvästi hapetonta ja vailla elämää. Kolmen kilometrin arkistot Kenties ihmeellisin paleolimnologinen näytesarja lepaa Tanganjika-järven pohjassa. maata, Rautavaaran hoitoalueeseen kuuluvaa Rostuvin aluetta, jolla vuodesta 1967 alkaen on toteutettu Nurmes-projektin nimellä kulkevaa metsätalouden tehostamiskokeilua. D Nesslingin säätiö on viime vuosina rahoittanut järvien paleolimnologista tutkimusta, mm. Valumaalueen pohjoispuoli kokonaisuudessaan on valtion Lammin Lovojärven lustoliejussa vuorottelevat säännöllisesti vaaleat kesäkerrokset, sekä tummat talvikerrokset. Vuosilustoisia liejuja kerrostuu järvissämme melko yleisesti, mutta riittävän säännöllisiä ja koko jääkauden jälkeisen ajan kattavia lustosarjoja ei kuitenkaan ole vielä löydetty. Jääkauden päättyminen Suomessa on siis tällä keinolla vielä ajoittamatta. Teknisistä ja rahoitusvaikeuksista johtuen ei tästä mahtavasta arkistosta ole toistaiseksi saatu tutkittavaksi kuin "viimeinen lehti": noin viiden metrin mittainen näyte. 17. Myös valuma-alueen itäosissa sijaitsevilla Enson mailla on tehty laajoja ojituksia 1970-luvulla. Kaikuluotauksella on selvitetty, että tietyissä syvänteissä on vähintäänkin kolmen kilometrin vahvuudelta pohjakerrosta, joka ilmeisesti on muodostunut keskeytyksettä ja häiriöttömästi. Metsäojituksen jäljet: Ju van Iso-Kontusen pohjalle kerrostunut ruskea muta muuttuu jyrkästi miltei puhtaaksi hiesusaveksi. tämän pohjapatjan iästä ulottuvat 15-40 miljoonaan vuoteen, mikä on jo evolutiivisestikin kauan. Maatalous, mm. Mennyt aika lepää järven pohjassa Aika on mielenkiintoisella tavalla pysähtynyt pohjapatjan eri kerroksiin: Tietyn kerroksen vaakatasossa on tietoa kerroksen syntyajankohdasta. Polvijärven historia näyttää osoittavan, että laajat ojituksetkin voivat lisätä vesistöihin tulevan elohopean määrää. Se heijastelee ilmaston vuodenaikaista vaihtelua ja voi näkyä pohjassa eri vuodet erottavina vuosilustoina. Silloin kun vuosilustot ovat riittävän säännöllisiä, niistä voidaan suoraan laskea kerrostumisnopeus sekä tietyn kerroksen ikä. Suomen Luonto on saanut säätiöltä apurahan artikkelisarjaan, joka esittelee säätiön rahoittamaa ympäristötutkimusta. On muunmuassa esitetty, että rakennetuissa vesistöissä yllättäen havaitut korkeat elohopeapitoisuudet olisivat vain tulosta parantuneesta analyysitekniikasta, eivätkä suinkaan osoittaisi pitoisuuksien todellista suurenemista. Hyvät kerrostumasarjat ovat luonnonnäytteiden, kuten museokokoelmien ohella tällaisissa tapauksissa ainoita arkistoja, joista ongelman kehitystä voidaan luotettavasti seurata. Usein, vaikkakaan ei aina, voi lustoliejua tällöin alkaa kerrostua. Ympäristön eli pohjakerrostumia muodostavan eloyhteisön muutosten lisäksi voidaan kerrostumista selvittää esimerkiksi ympäristömyrkkyjen kasaantumisen historiaa. Alueen suot on perusteellisesti ojitettu ja lannoitettu, metsiä hakattu ja metsämaita aurattu. Rehevöitymistä seuraavat happikadot johtavat helposti siihen, että kerrostuman pintaa jatkuvasti sekoittavien pohjaeläinten elämä järven syvänteissä käy mahdottomaksi. Rehevöitymisen on aiheuttanut järven valumaalueen tehokas metsätalous lähinnä soiden ojitukset ja lannoitus. kuitukasvien liotus, on voimakkaasti rehevöittänyt Lovojärveä jo keskiajalta alkaen, ja sen 17 m syvänteeseen on kerrostunut toista metriä paksulti tällaisia 2-3 mm paksuja vuosilustoja kuvassa vuodet 19061921. Joitain ympäristömyrkkyjä, kuten raskasmetalleja, tavataan luontaisestikin pieninä määrinä luonnossa. Ympäristötutkimuksen työkalu Hyvin monessa Jarvessä, niin Suomessa kuin muuallakin, on vuosikerrallisen liejun kerrostuminen alkanut vasta ihmisen toimien myötä. Vuosilustojen synnyn edellytyksenä on, etteivät esimerkiksi pohjaeläimet sekoita syntyvän kerrostuman pintaa. Pystytaso taas kertoo ajan kulumisesta, toisinaan hyvinkin täsmällisesti. Useimmissa järvissä kerrostumisella on ainakin jonkinlainen vuodenaikaisrytmi. Tämän järven vesi, kuten useiden muidenkin Itä-Afrikan hautavajoaman syvien järvien vesi, on pysyvästi kerrostunutta. On vieläpä mahdollista, että tämä kerrostuma olisi vuosilustoista. Useinkaan ei enää ole löydettävissä häiriintymätöntä vertailualuetta, jossa alkutilaa voitaisiin tutkia. Mikäli lustoja on syntynyt keskeytyksettä, kerrosten syntyvuodet voidaan nimetä. Osa aineksesta tulee valumavesien mukana järveen ja lisäksi pieni mutta merkittävä osa ilmasta tähän kuuluvat tuulipölytteisten kasvien siitepölyhiukkaset sekä sateen mukana tulevat ilman epäpuhtaudet. metsäojituksen ja happamoitumisen vaikutuksista. Jääkausi j äljittämättä Viimeisin jääkausi on syynä siihen, ettei Suomessa ole kuin korkeintaan 10 000 vuoden yhtäjaksoisia kerrostumasarjoja. Viime vuosikymmeninä eri puolilla maailmaa todetuille ympäristöongelmille on ollut ominaista, että ne on havaittu vasta kun tilanne on jo kehittynyt vakavaksi. Myös elohopean laskeuma 1970-luvun lustoissa on noin neljä kertaa suurempi kuin ennen vuotta 1940. Kuvan näyte on noin kilometrin päässä Konnusjoen suusta, jonne valumaalueelta kulkeutunut kiintoaines on kasautunut laajaksi suistoksi. Vesien rehevöityminen on tavallista siellä missä maata voimallisesti viljellään tai asutuskeskuksia viemäröidään
Myös luonnossa on erittäin haitallisia aineita, jotka pystyvät aiheuttamaan mutaatioita ja syöpää. Osa homemyrkyistä on syöpää aiheuttavia; lisäksi monissa kasvikunnan tuotteissa kuten sarjakukkaisissa ja mykerökukkaisissa kasveissa on syöpää aiheuttavia aineita. Ne kuvaavat hyvin, miten laajaa kemiallisten aineiden käyttö nykyisin on. Yhdysvaltain elintarvikeja lääkeviraston (FDA) mukaan yhdysvaltalaiset syövät vuodessa noin viisi kiloa lisäaineita henkeä kohti. Mutta verrattuna omien vanhempiemme ravintoon on lasten ravinnon laatu parissa sukupolvessa muuttunut huikeasti. Suomessa on pitkään ollut vallalla käsitys, että SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Marja Sorsa tähdentää kotimaisten tutkimusresurssien turvaamisen tärkeyttä. Ei meilläkään kaikki ole kunnossa, ja lisäksi on kaikin tavoin ponnisteltava, ettei tilanne luisu nykyistä huonommaksi. Myrkyllisiä kemiallisia jätteitä syntyy vastaavasti sata kiloa asukasta kohti vuodessa. Hänen mielestään parhaitten vesiemme pilaaminen puunjalostusteollisuuden jätevesillä on raskas virhe. Ny18 kyisin tunnetaan yli viisi miljoonaa kemiallista yhdistettä ja määrä kasvaa kymmenisen prosenttia vuodessa. Kemikaaleihin törmäämme miltei kaikkialla. Elintarviketeollisuuden väitteet että osa ravinnon lisäaineista on välttämättömiä, ovat totta, sillä esimerkiksi ravinnon pilaantumisen aiheuttavat bakteerit ja monet homeet synnyttävät erittäin voimakkaita myrkkyjä. 1940luvulta lähtien niiden määrä on kaksinkertaistunut joka seitsemäs vuosi. Hän pitää yhtenä pahimmista kotimaisista ympäristöongelmista juomaveden laatua. vsk.. Kaikki nämä ovat työterveyslaitoksen julkaisemia virallisia lukuja. Jorma Laurila ja Kaarina Miettinen Tutkijaprof~ori Marja Sorsa: Kemikalisoituminen on koko ekosysteemin ongehna "Vaikka ympäristöasiat ovatkin Suomessa paremmin kuin monissa muissa maissa, ei meilläkään ole kaikki hyvin. Yhdysvalloissa . Tästä valtavasta kemikaalivalikoimasta on myrkkyvaikutuksien osalta tyydyttävästi testattu vam " Järkevin yleiskeino kemikalisoitumisen rajoittamiseksi olisi energian käytön vähentäminen", Marja Sorsa sanoo. Keinokemikaaleja käytetään vuodessa miljardeja tonneja, Marja Sorsa kertoo. Kemikalisoituminen on edennyt pitkälle Suomessakin. Puolet työssäkäyvistä suomalaisista altistuu työssään kemikaaleille, heistä 3,5 prosenttia syöpää aiheuttaville aineille. Tietysti hyvä kemisti tai toksikologi pystyy jo aineen kemiallisen rakenteen perusteella sanomaan varsin paljon myös sen myrkyllisyydestä, mutta hirveän pitkälle liikutaan tyhjän päällä, Sorsa sanoo. Suomessa tuotetaan vuosittain nelisen miljoonaa tonnia erilaisia kemikaaleja. Vaikka Marja Sorsan mielestä Suomessa ympäristöasiat ovatkin aika paljon paremmin kuin monissa muissa maissa, ei tähän kuitenkaan pidä tuudittautua. Sorsa korostaa että on ehkä liiankin yksipuolisesti tuijotettu pelkästään synteettisiin kemikaaleihin keinokemikaaleja mitenkään vähättelemättä. Suomessa määräksi on arvioitu puoli kiloa, joten suomalaisten ravinto on vielä aika paljon luonnollisempaa. Vain kymmenesosa kemikaaleista kunnolla testattu Viime vuosikymmenten aikana uudet synteettiset kemikaalit ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. tuotetaan merkittävässä määrin noin 60 000 kemikaalia; EEC:n äskettäisen arvion mukaan Euroopassa käytetään kemikaaleja noin puolet vähemmän. Esimerkiksi ravinnon laatu on huikeasti muuttunut parissa sukupolvessa.'' Näin sanoo Suomen Akatemian ympäristö tieteellisen toimikunnan tutkijaprofessori Marja Sorsa työterveyslaitokselta. Tämä tekee 750 kiloa jokaista suomalaista kohden. kymmenesosa. Suomessa vesi ongelmana Marja Sorsan mielestä tyypillinen suomalainen ympäristöongelma on vesien saastuminen, ennen muuta puunjalostusteollisuuden jätevedet
Vaikka klooraamalla on pystyttykin estämään tehokkaasti bakteeritaudit, vasta suhteellisen äskettäin on todettu, että kloorauksella samanaikaisesti synnytetään uusia kemiallisia yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa mutaatioita soluissa ja syöpää. Sorsan mukaan puunjalostusteollisuuden jätevesiongelma kytkeytyy myös suomalaisten juomavesikysymykseen. On kuitenkin ilmeistä, että solutasolla ei mutaatioita ja syöpää synnyttävillä aineil" Parhaitten vesiemme pilaaminen puunjalostusteollisuuden jätevesillä on raskas virhe" 19. Kloorauksessa näistä aineista syntyvien uusien orgaanisten yhdisteiden lukumäärä voi olla tuhansia. Asia näyttää tutkimusten valossa kyllä aivan toiselta. Suomen vedet ovat tyypillisesti humuspitoisia, ja noin puolet maamme vesilaitoksista käyttää pintavettä raakavetenä. . ~ _ -~ ----~.:~ _ ... Luonnollisesti juomaveden sisältämien aineiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä, useimmiten miljoonasosia tai jopa miljardisosia. ---J'-. Puunjalostusteollisuuden sijoittaminen parhaitten vesistöjemme partaalle on ollut väärä investointi ja nyt siitä ruvetaan maksamaan monella tavalla. Juomaveden sisältämistä kemikaaleista tiedetään äärimmäisen vähän. --.... '-~ ,._ ; : . -:: .. __ kyllä meillä vettä ja järviä riittää. ,.. Tähän ovat syynä etenkin vesiemme suuri luontainen humuspitoisuus, humuspitoisen raakaveden klooraus ja raakaveden kemikaalikuormitus. ' ..... ,-~ . -~._~ ~ . Yksi tällainen kloorauksen synnyttämä kemikaaliryhmä ovat trihalometaanit, joista Suomessa on todettu maailman korkeimmat pitoisuudet. ----. , , _ ~----.:. Luontaisen ja ojituksella aiheutetun humuskuormituksen lisäksi puunjalostusteollisuuden jätevedet lisäävät järvien ja jokien orgaanisen aineksen määrää. Mutta ongelmana on se, ettei kukaan pysty sanomaan mikä on jatkuvien pienten määrien vaikutus
Syövän synty yhä mysteeri Mutageenisuus ja karsinogeenisuus ovat tieteessä hyvin ajankohtaisia ongelmia. Esimerkiksi puun palaessa syntyvät savukaasut ovat selvästi hyvin tehokkaita mutaatioiden aiheuttajia. Mikäli ne aktivoituvat esimerkiksi ulkoisten kemiallisten tai fysikaalisten tekijöiden vaikutuksesta aikuisessa yksilössä, ne saattavat johtaa solulinjan epänormaaliin jakautumiseen ja siten kasvainten syntyyn. nissa muissakin maissa on jo useilla paikoilla pohjavesi päässyt myrkyttymään. Myös yksilölliset herkkyystekijät vaikuttavat. Pohjavedet arvokkain raakavesilähde Juomaveden kloorausta ei pidä Marja Sorsan mukaan tietenkään oikopäätä lopettaa, mutta pitää selvittää mikä olisi suomalaisissa olosuhteissa parempi tapa desinfioida vettä. Vältä elintarvikekosmetiikkaa Ihmisiä tietenkin kiinnostaa miten voi edistää omaa terveyttään. Miksi joku toinen samoja aineita ja samaa ravintoa käyttävä sairastuu syöpään ja joku toinen ei. onkogeenit, jotka ovat syöpägeenejä ja joiden muotoja on meillä jokaisella. Marja Sorsa kuitenkin korostaa, että asiat on pyrittävä asettamaan oikeaan mittakaavaan. Ihminen altistuu kaiken aikaa erilaisille mutaatioita ja syöpää synnyttäville tekijöille. Pohjavesi on raakavesilähteenä arvokkain, ja onkin olennaista, että pohjavesi säilyy saasteettomana. Terveyspoliittisen päätöksenteon tulee pikemminkin perustua sairauksien ehkäisyyn kuin pelkästään niiden hoitoon. ''Mutaatioita ja syopaa synnyttävillä aineilla ei ole mitään ehdotonta turvallista kynnyspitoisu u tta.'' Ja ole mitään ehdotonta turvallista kynnyspitoisuutta. Eiväthän kaikki rankasti tupakoitsevatkaan saa syöpää sinänsä mielenkiintoinen kysymys. Uusia alueita mutageenisuuden ja syövän tutkimuksessa ovat valkuaisaineiden ja muidenkin ravintoaineiden kuumentamisen yhteydessä syntyvät uudet aineet, joissa myös on mutaatioita ja syöpää synnyttäviä aineita. Siinä mielessä voi jonkun namibialaisen mielestä tällainen asia onko juomavedessä trihalometaaneja 30 µg vai sata µg olla kokonaan toisarvoinen kysymys. Ilmeisesti elimistö pystyy kestämään kuormitusta tiettyyn rajaan, mutta jossain vaiheessa tuo raja voi murtua ja säätely ryöstäytyy hallinnasta, jolloin elimistö suistuu epätasapainoon. On olemass;, myös syöpää ehkäiseviä aineita kuten 13-karoteeni, C-, Aja E-vitamiini. Voidaankin arvella, että tulen kesyttämisen myötä ihmiskunnan mutaatiotaajuus ilmeisesti kasvoi. Myös otsonoinnissa on riskinsä, etenkin silloin kun väärällä tavalla yhdistetään kloorausta ja otsonointia. vsk.. Viime aikojen tutkimuksissa ovat voimakkaasti tulleet myös esiin ns. Suomalaisissa olosuhteissa raaka veden humuspitoisuuden vähentäminen on tärkeää, mutta yleensäkin tarvittaisiin alan kotimaista tutkimusta paljon nykyistä enemmän. Lämpimien maiden tutkimustulokset eivät tällaisissa kysymyksissä ole suoraan Suomen olosuhteisiin sovellettavissa. Tietysti tähän liittyi yleisiä ihmislajin evoluutiolle ominaisia piirteitä kuten sosiaalistuminen ja puhutun kulttuuriperinteen ja tiedon siirtäminen ihmisten kerääntyessä tulen ääreen. Ruotsissa on äskettäin aloitettu laaja iäkkäitten terveinä pysyneitten ihmisten tutkimus, jossa pyritään selvittämään miksi nämä ihmiset ovat säilyneet terveinä, Marja Sorsa kertoo. Pitkälle autoistuneissa maissa kuten Yhdysvalloissa pakokaasuja pidetään yhtenä vaikeimmista ympäristöongelmista. Maailmanlaajuisesti ajatellen on tietenkin vesikysymyksissäkin tärkeintä onko vettä vai ei. Toisaalta on ilmeistä, että ihminen on aina ollut alttiina hyvin suurelle joskin nykyistä vähäisemmille määrille mutaatioita ja syöpää aiheuttavia aineita. Osa niistä on ilmeisesti sikiövaiheessa to1m1via, osa ehkä kehityshistoriallista perua. Kysymys on itse asiassa kokonaisaltistumisesta ja tasapainosta näitten ja syöpää ehkäisevien tekijöitten välillä. Terveysriskien arviointi on kuitenkin yhteiskunnallinen kysymys tällöin punnitaan onko raha vai terveys tärkeämpi. Marja Sorsa kehottaa elämään savuttomasti ja syömään runsaasti kasviksia. Yhdysvalloissa ja mo20 Myös pakokaasuissa on mutaatioita ja syöpää aiheuttavia aineita. Kiistaton näyttö terveysriskeistä saadaan vasta, kun ihmisten sairastuminen on väestötutkimuksellisin menetelmin todettu; tällöin kuitenkin ollaan jo pahasti myöhässä. Tupakointi on kiistatta merkittävin ihmisen syövän aiheuttaja. Erityisen runsaasti niitä ilmeisesti on dieselpakokaasuissa. Näyttää siltä että otsonointi tai aktiivihiilisuodatus olisi pelkkää kloorausta parempi, mutta ne ovat selvästi kalliimpia menetelmiä. Toisaalta on lakattava tuijottamasta yksittäisiin aineisiin ja nähtävä asia kokonaisuutena. Kun monet aineet lisäksi voivat kertyä elimistöön, on mahdollista että vuosikymmenten kuluessa näinkin pienet määrät voivat vaikuttaa haitallisesti. Yhä lisäänsuoMEN LUONTO 3/ 84 43
Suomessa ainetta ei käytetä torjunta-aineena eikä pintakäsittelyaineena. Ainetta on todettu myös viljatuotteista ja juomavedestä. 21. Jos olet huolissasi kemikalisoitumisesta ja lisäaineista, lopeta ensin tupakointi, Marja Sorsa kehottaa. Ottamalla selvää mitkä tuotteet sisältävät runsaasti lisäaineita ja tutkimalla pakkausten merkintöjä voi välttää eniten lisäaineita sisältäviä tuotteita. Etyleenidibromidi on todettu voimakkaasti mutageeniseksi ja syöpää synnyttäväksi yhdisteeksi. Kuluttaja voi omilla valinnoillaan lisätä tai keventää kemikaalialtistustaan. Myös dieselautojen haitallisia pakokaasupäästöjä tulisi vähentää kaikin tavoin. Ihmisen menestys eliökunnassa perustuu siihen, että ihminen on montaa muuta eliölajia sopeutuvaisempi: ihminen voi elää onnellisena ja tuottaa seuraavaan sukupolveen jälkeläisiä vaikka suurkaupunkislummissa. Ajankohtaisena kuumana kysymyksenä Yhdysvalloissa Marja Sorsa mainitsee etyleenidibromidin, jota käytetään viljoissa torjunta-aineena ja hedelmien pintakäsittelyaineena, mutta myös bensiinin lisäaineena. Eläinkokeissa pakokaasujen on todettu aiheuttavan syöpää ja mutaatioita. Tupakansavun sivuvirrasta, jota tupakoitsija ei siis suoraan ime keuhkoihinsa, vaan joka leviää ympäristöön, tulee myös haitallisia aineita. Kannattaa välttää pitkälle jalostettuja ja myös savustettuja ruokia ja suosia kasviksia. Ajokilometriä kohden dieselautot tuottavat hiukkasia 15-20 kertaa enemmän kuin tavanomaiset bensiiniautot ja 150-200 kertaa enemmän kuin katalyyttisella puhdistimella varustetut bensiiniautot. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ongelman tutkimiseen ja pienentämiSUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Tämän takia osa viljavalmisteista on jouduttu vetämaan pois markkinoilta. seen panostetaan paljon, Sorsa sanoo. tyvästi tulee myös tutkimustuloksia ns . Pakokaasuissakin syöpää synnyttäviä aineita Tiheästi asutuissa ja pitkälle autoistuneissa maissa pakokaasuja pidetään yhtenä vaikeimmista ympäristöongelmista. Yleinen mielipide ei kuitenkaan aina auta. Vaikka Suomessa autotiheys onkin vähäisempi kuin suurissa automaissa, ei hänen mukaansa meilläkään ole syytä vähätellä ongelmaa. teollisuuden . Voimakas asennemuutos vaatii kuitenkin yleensä ainakin yhden sukupolven ajan. Vain ihmiseen tuijottaminen itsekästä Kemikalisoituminen on kuitenkin koko ekosysteemin ongelma ja korostettaessa ihmisen hyvinvointia tämä on ilman muuta alue, joka on tutkimuksessa laiminlyöty. Teollisuus tekee omat ratkaisunsa Monet siitä riippumatta. Järkevin yleiskeino nykytilanteessa on mielestäni energian käytön vähentäminen; joitain oireita tähän suuntaan onkin yleisessä mielipiteessä. Dieselautojen pakokaasut näyttäisivät olevan kaikkein haitallisimpia. Osa elintarvikkeiden lisäaineista on välttämättömiä, osa taas täysin turhia, kuten kaikki elintarvikekosmeettiset aineet. Pakokaasuongelmaa pienentäisi olennaisesti lyijyttömän bensiinin ja katalyyttisen puhdistuksen käyttöönotto bensiinikäyttöisissä autoissa. Kaliforniassa m1ssa ovat maailman tiukimmat pakokaasunormit, nykyiset dieselautot päästävät ilmaan huomattavasti vähemmän haitta-aineita kuin Euroopassa, Sorsa toteaa. Aikuinen ihminen tuskin lihaa tarvitseekaan. Ruotsalaisten testien perusteella katalyyttiset puhdistimet näyttäisivät toimivan huonosti dieselautoissa, mutta esimerkiksi moottoria parantamalla päästöjä voidaan tuntuvasti vähentää. Mutta ei ravintokysymyksissä kannata olla hirveän fanaattinen tai ortodoksinen, riittää kun syö tasapainoista ravintoa. Ihminen selviää ehkä pitkäänkin teknologisten mahdollisuuksiensa vuoksi. alat ovat riippuvaisia suurista kansainvälisistä firmoista ja ratkaisut ovat siten yleismaailmallisia. Turhimpia ovat tietenkin kaikki elintarvikekosmetiikkaan kuuluvat aineet. Suomi on näissä puitteissa vain pieni pelinappula. Perinnöllisten mutaatioiden lisääntyminen voi aiheuttaa kuitenkin niin mittavia kärsimyksiä, että niitä ei voida lääketieteen tai teknologisin keinoin helpottaa. Dieselpakokaasuissa on huomattavan runsaasti hiukkasmaisia aineita, joiden pinnalle haitallisia aineita kerääntyy. vsk. Niissä on huomattavasti enemmän syöpää ja perinnöllisiä muutoksia aiheuttavia aineita kuin bensiinikäyttöisten autojen pakokaasuissa. passiivisen tupakoinnin haitallisuudesta. Kulutustottumuksilla ja kuluttajan valinnoilla voidaan myös keventää kemikaalialtistumista
Tarkastuksen tuloksista se kokosi EP A:n ja FDA:n (USA:n kansallinen ruokaja lääkeainevirasto, Food and Drug Administration) s1sa1seen käyttöön lokakuussa 1979 päivätyn yhteenvedon "Health-effects Data Quality Status Report". Kysymyksessä ovat kokeet, jotka aineiden maahantuojan tai valmistajan on liitettävä vastuulliselle viranomaisille jättämiinsä myyntilupahakemuksiin. Asutusja maatilatalousliitto (AML) oli syksyllä 1981 pyytänyt lääkintöhallitukselta kopioita kahden maaja metsätaloudessa yleisesti käytetyn torjunta-aineen, MCPA:n ja glyfosaatin, myrkyllisyyden selvittämiseksi tehdyistä kokeista. Markku Rämq Tiedettä vai salatiedettä. Maan torjuntaaineviranomaisen, ympanstönsuojeluviraston EP A:n lausunnon mukaan kaikki IBT:n tekemät kokeet ovat niin epäluotettavia, ettei niitä voi käyttää päätöstenteon pohjana. Torjunta-aineiden käyttäjinä viljelijöiden oikeustajun mukaan tuntui itsestään selvältä, että ne saavat tutustua aineiden myrkyllisyystutkimuksiin ja pyytää lausunnon itse valitsemaltaan asiantuntijalta. 1983 päiväämällä päätöksellä sinetöitiin liikeja ammattisalaisuuksiksi myös torjunta-aineiden myrkyllisyyden _selvittämiseksi tehdyt kokeet. Monet asiantuntijat ovat lisäksi tahtoneet kääntää huomion pois torjuntaaineiden myrkyllisyydestä nimittämällä niitä kasvinsuojeluaineiksi. Samoin sanotaan 1969 annetussa myrkkylaissa. Toukokuussa 1982 AML:n edustajat valittivat lääkintöhallituksen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka runsaan vuoden kuluttua antamassaan päätöksessä ei muuttanut lääkintöhallituksen päätöstä. Se oli alansa maailman mahtavimman nolo loppu. Lääkintöhallitus ei suostunut antamaan kopioita pyydetyistä kokeista vedoten myrkkylain 12. Tämän raportin yhteenvedosta ei tiedetty mitään, ennen kuin se syksyllä 1981 päästettiin vuotamaan Pohjoismaiden kautta. 6. Mutta laki osoittautuikin sellaiseksi, että torjunta-ainemyrkyille työssään altistuvat viljelijät, samoin kuin jokainen kuluttaja joka altistuu aineille lievemmässä muodossa jäämiä elintarvikkeissa tahattomasti "nauttiessaan", luokitellaankin sivullisiksi, joille myrkyllisyystutkimusten tuloksia ei saa ilmoittaa. Myrkkyjä vai ei. IBT-skandaalin jälkeen EP A järjesti yllätystarkastukset kaikkiaan 82:een biotestilaboratorioon. Kemian teollisuus ja monet viranomaiset ovat vuodesta toiseen vakuutelleet viljelijöille ja kuluttajille, että torjunta-aineet ovat huolellisesti tutkittuja ja tarkastettuja, ja että ne ovat täysin turvallisia oikein käytettyinä. Raportti julkistettiin syyskuussa 1981 myös SuoSUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . IBT joutui niin huonoon valoon, että joutui kokonaan lopettamaan toimintansa. vsk .. pykälään. Torjunta-aineiden myrkyllisyystutkimukset Vuonna 1969 annetussa torjunta-ainelaissa sanotaan: Valvontaviranomainen tai tutkimuksen toimittaja ei saa sivullisille ilmoittaa eikä yksityisesti hyödykseen käyttää valvontatoimessa tietoonsa saamiaan elinkeinonharjoittajan liiketai ammattisalaisuuksia. KHO:n lyhyessä päätöksessä sanotaan muun muassa: "Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus, ottaen huomioon yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 9 §: n 1 momentin, katsoo, ettei ole syytä muuttaa lääkintöhallituksen päätöksen lopputulosta, joka siis jää pysyväksi. Kupla puhkeaa Myrkyllisyystutkimukset alkoivat todenteolla osoittautua enemmän salatieteiksi kuin tieteeksi vuonna 1976, jolloin maailman suurin biotestilaboratorio, Industrial Biotest Laboratories Yhdysvalloissa jäi kiinni pitkään jatkuneesta ja törkeästä testitulosten väärentämisestä. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot." AML:n jäsenet ovat perheja pienviljelijöitä, jotka olivat huolestuneina seuranneet uutisia torjunta-aineita testaavien amerikkalaisten laboratorioiden syyllistymisestä huolimattomaan työhön ja testitulosten väärentämiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden 16. Ruotsalainen mikrobiologi ja ympäristötutkija Björn Gillberg sai haltuunsa kopiot ja toimitti ne maansa torjunta-aineviranomaisille, joilta myös muiden Pohjoismaiden viranomaiset saivat ne käsiinsä. Kysymyksessä olevat tutkimukset sisältävät sellaisia myrkkylain 12 §:ssä ja torjunta-ainelain 9 §:ssä tar22 koitettuja elinkeinon harjoittajan liikeja ammattisalaisuuksia, joita lääkintöhallitus on valvontatoimessaan saanut tietoonsa ja joista se ei saa sivullisille ilmoittaa. Suomessa rekisteröidyistä torjunta-aineista noin 60 prosenttia on enemmän tai vähemmän myrkyllisiä. Myrkyllisyystutkimukset ovat osa niitä perusteluja, jonka nojalla viranomainen joko hyväksyy tai hylkää myyntilupahakemuksen. Suomessa IBT-skandaali sai hieman julkisuutta paria vuotta myöhemmin. pykälään ja torjunta-ainelain 9. Ensimmäisen luokan myrkkyjä eli hyvin myrkyllisiä niistä on noin kymmenesosa ja lievästi myrkyllisiä noin puolet
Lait perustuslain vastaisia. Jotta tämä olisi mahdollista ja jotta samalla voitaisiin nopeuttaa myyntilupahakemusten käsittelyä, esitti johtoryhmä myös paikattavaksi näihin tehtäviin lääkintöhallituksen nykyisen henkilöstön lisäksi vähintään kaksi henkilöä. Näiden joukossa johtoryhmä totesi yhdeksän sellaista valmistetta, joiden myrkyllisyystutkimusten joukossa on edelleen epäluotettavia raportteja. Kun koeraportit arv101tiin, johtoryhmä totesi vakavimmat puutteet sellaisten laboratorioiden raporteissa, joiden toiminnasta myös Yhdysvaltain ympäristövirasto oli tarkastuskertomuksessaan huomauttanut. Asutusja maatilatalousliitto sekä Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuivat Gillbergin Helsingiin kuultavaksi. Jonkinlaisena tiivistelmänä lääkintöhallitukselle jätetystä mietinnöstä voitaneen todeta, että tietomme ja tiedonsaanti torjunta-aineiden myrkyllisyysvaikutuksista ja vaikutuksista terveyteen yleensä on varsin rajoitettua. Kansalaisliikkeet aktiivisia Koska Suomessa rekisteröityjen torjunta-aineiden myrkyllisyyden arv10mti perustuu huomattavalta osin amerikkalaisissa laboratorioissa tehtyihin kokeisiin, Asutusja maatilatalousliitto sekä Suomen luonnonsuojeluliitto es1tt1vät, että lääkintöhallituksen tulee selvittää, mitkä ovat ne torjunta-aineet, joiden myrkyllisyyden arviointi ei täytä tieteellisiä vaatimuksia. Laboratorioissa ilmenneet epäkohdat ovat myös osoittaneet, että olemassaolevaankin tieto-aineistoon on syytä suhtautua kriittisesti. Se sai työnsä valmiiksi keväällä 1983. Myyntilupia oli Suomessa vuonna 1982 yhteensä 299 torjuntaainevalmisteella, jotka sisältävät yhteensä noin 150 eri tehoainetta. Nämä aineet ovat seuraavat: (Ensin mainittu nimi on kauppavalmiste, suluissa tehoaine) Super-Treflan (trifluraliini), Eptam 6 ER (EPTC), Gardoprim 80 (terbutylatsiini), Faneron Combi ja Faneron Combi 500 FW (sisältävät molemmat terbutylatsiinia), Ro-Neet 6E (sykloaatti), Tecto fl (tiabendatsoli), Sumition (fenitrotioni) ja lgran-neste (terbutryyni). Mietinnössään johtoryhmä totesi ensiksikin, että alkuperäistutkimuksia ei ollut saatavissa edes puolesta SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. ristiriitoja kokeen tulosten ja johtopäätösten välillä, kontrollieläinten, eläinkohtaisten tietojen ja tulosten tilastollisen käsittelyn puuttumista sekä annosten muuttamista syytä ilmoittamatta kesken kokeen. Korkein hallinto-oikeus luokitteli päätöksellään torjuntamyrkkyjä käyttävät ja niille työssään altistuvat maanviljelijät sivul/isiksi, joille tietoja torjunta-aineiden myrkyllisyystesteistä ei saa luovuttaa. Lääkintöhallitus asettikin johtoryhmän, jonka tehtävänä oli ohjata torjunta-aineiden terveysvaikutuksia selvittäneiden laboratoriokokeiden luotettavuutta. Johtoryhmä ehdotti myös nykyistä käytäntöä muutettavaksi siten, että aina myyntilupaa uusittaessa Goka viides vuosi) varmistutaan torjunta-aineiden myrkyllisyyttä koskevien tutkimusten riittävyydestä sekä arvioidaan uudelleen aineen terveyshaitat. Markku Lassila/ LKA messa. vsk. Alkuperäistutkimuksia saatiin selvitystyön aikana kokoon 96 valmisteesta, ja selvitystyön jälkeen lisäksi 13 valmisteesta. Koeraporteissa todettiin lisäksi mm. Tutkimukset luotettaviksi Johtoryhmä ehdotti raportissaan, että viranomaiset velvoittavat myyntiluvan haltijan toimittamaan määräaikaan mennessä korvaavat tutkimusraportit näistä yhdeksästä valmisteesta. Tällöin selvisi, että kaikkiaan 25 laboratoriota 82:sta oli saanut eriasteisia huomautuksia, ja että rikolliseen testitulosten väärentämiseen oli syyllistynyt muitakin laboratorioita kuin IBT. Pallo salassapitoasioissa on nyt päättäjillä, lähinnä oi23. Laajempi kriittinen tarkastelu on kuitenkin mahdotonta niin kauan kuin laki velvoittaa pitämään olennaiset tutkimustulokset salassa. Suurin tietämättömyys on jo kauan käytössä olleiden aineiden kohdalla, joista ei ole ollut saatavissa alkuperäisiä tutkimusraportteja. Lääkintöhallituksen johtoryhmä ennätti perusteellisesti arvioida vain 27 valmisteen alkuperäistutkimusten luotettavuuden. Tarkemmat tiedot näistä aineista, käyttötarkoituksista ja rajoituksista saa Kasvinsuojeluseuran kustantamasta uusimmasta "Torjuntaaineet" -luettelosta. Suomessa rekisteröidyistä torjunta-aineista
pehmytelinsyöpien ja imurauhassyövän yhteyksiä fenoksihappoja kloorifenolialtistukseen. Työsuojeluhallituksessa huokaillaan, että teollisuus saa sanella, mitkä aineet luokitellaan syöpävaaraa aiheuttaviksi. Vastuu on niin teollisuuden, kaupan, maaja metsätalouden, ympäristönsuojelijoiden, viranomaisten kuin lääkärikunnankin käsissä. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen jälkeen kysymys tuli entistä ajankohtaisemmaksi. AML esitti samalla lakia yleisten asiakirjain julkisuudesta täydennettäväksi niin, että myös suomalaisilla yhteisöillä olisi oikeus saada tieto yleisestä asiakirjasta, joka on julkinen. Jos oltaisiin yhtä johdonmukaisia taistelussa syöpää vastaan, poistettaisiin kaikki kemikaalit, joiden edes epäillään aiheuttavan tätä pelättyä sairautta. Myös torjunta-aineiden joukossa Suomessa on käytössä syöpävaaraa aiheuttavia torjuntamyrkkyjä, kuten heksakloorietaani, klorobentsilaatti, nitrofeeni ja lindaani. Mielenkiintoinen kysymys, johon jotkut oikeusoppineetkin ovat halunneet vastausta, on myös se ovatko myrkkylain 12. keusministeriöllä, maaja metsätalousministeriöllä sekä sosiaalija terveysministeriöllä. Nykyisin vain yksityisillä kansalaisilla on tähän oikeus. Kun syövän vakavuus ja yleisyys ja siihen liittyvät inhimilliset kärsimykset otetaan huomioon, olisi määrätietoisesti tiukennettava syöpää aiheuttavien aineiden käyttöä työympäristössä ja luontoon levittämisessä. Markku Räm6 SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Myös allergiasairaudet ovat lisääntyneet näkyvästi. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan 80-90 prosenttia kaikista syöpätapauksista johtuu ulkoisista tekijöistä, joista päällimmäisinä ovat tupakka ja kemikaalit. jonkin torjuntaaineen myrkyllisyys tai syöpävaarallisuus on valmistajan liiketai ammattisalaisuus. Työsuojeluhallituksen elokuussa 1982 esittämästä ehdotuksesta oli karsittu puolen sataa ainetta. Valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle AML totesi mm: "Voimakkaasti lisääntynyt torjunta-aineiden käyttö on aiheuttanut kasvavan terveysriskin maanviljelijöille. Yksistään tupakan on arvioitu Suomessa aiheuttavan 1 600 syöpätapausta vuodessa. Näistä syöpäsairaudet aiheuttavat ehkä vakavimman uhan. Kloorifenoleita käytetään yleisesti puunkyllästysaineina. pykälään lisättäisiin momentti, jossa todettaisiin, että aineiden myrkyllisyystutkimuksia ei katsota valmistajan tai maahantuojan liiketai ammattisalaisuudeksi. Hardellin tutkimukset säpsähdyttivät monessa maassa sekä torjunta-aineiden valmistajat että viranomaiset. Hardellin väitöskirjaan kootuista tutkimuksista pyrittiin hyvin kriittisellä tarkastelulla etsimään heikkouksia. Fenoksihapot lisäävät syöpäriskiä Uumajan yliopistossa lääketieteen tohtori Lennart Hardell on tehnyt epidemiologisia tutkimuksia vertailemalla ns. Jonkinlaisen parlamentaarisen tieteidenvälisen ja -yhteiskunnallisen elimen asettaminen voisi ehkä olla alkuaskel tähän suuntaan. Hallitusmuotomme 6. Rikotaanko perustuslakia. Erityisesti otetta tulisi kiristää syöpävaaraa aiheuttavien aineiden luokituksessa ja merkinnässä. Mielestämme ei voi olla lain perushengen mukaista, että esim. Teollisuus sanelee mitkä aineet merkitään syöpä vaaraa aiheuttaviksi Syöpävaaraa aiheuttavien aineiden luetteloon on Suomessa hyväksytty yhteensä noin 150 kemikaalia. Välillisesti tämä heijastuu myös aineita koskeviin merkintöihin. Kysymys on nyt mm. Suomalaisen viljelijän on halutessaan voitava parhaalla mahdollisella tavalla valvoa sitä, minkälaisen uhan terveydelle hänen käyttämänsä kemikaalit hänelle aiheuttavat." 24 Vaatiiko syöväntorjunta kemikaalien torjuntaohjelman. Fenoksihappoja ovat mm. Jotta jokainen voisi toimia kemikaalien rajoittamiseksi tehokkaasti omalla sarallaan ja muullakin tavalla osallistua rakentavasti kansanterveyden parantamiseksi, tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä. Eihän esimerkiksi isorokkorokotuksissakaan aikanaan päädytty rokottamaan vain riskiryhmiä, vaan varmuuden vuoksi rokotettiin kaikki kansalaiset. siitä, katsotaanko hengen turvaan kuuluvaksi myös turva terveydestä ja sen säilyttämisestä. pykälään ja torjunta-ainelain 9. Asutusja maatilatalousliitto esitti lausunnossaan työsuojeluhallitukselle joulukuussa 1982, että myös fenoksihapot ja kloorifenolit lisättäisiin syöpävaaraa aiheuttavien aineiden luetteloon juuri Hardellin tutkimuksiin vedoten. Ympäristöperäisessä syöväntorjunnassa ollaan mittavan haasteen edessä. Suomessa yleisimmin rikkaruohontorjuntaan käytettävä MCPA-tehoaine ja pääasiassa vesakontorjunnassa käytetty 2,4,-D. Turhia kemikaaleja karsittava Jos lähdetään Maailman terveysjärjestön arviosta, että suurin osa syöpätapauksista johtuu ulkoisista tekijöistä, olisi tehokkaan syöväntorjunnan yhdeksi tavoitteeksi otettava turhien kemikaalien tiukka karsiminen. Luetteloon ei sisällytetä aineita, joiden pelkästään tilastollisissa vertailuissa on todettu käyttäjäryhmilleen aiheuttavan syöpävaaran. Asutusja maatilatalousIiitto kävi viime syksynä esittämässä oikeusministeri Christoffer Taxellille, että myrkkylain 12. Ihmisen tuottamat kemialliset aineet ja epäpuhtaudet työympäristössä, ravinnossa, maassa, ilmassa ja vedessä ovat syynä monenlaisiin sairauksiin. Suomessa noin joka neljäs kuolee syöpään. Syöpävaaralliseksi aineeksi tulisikin jo luokitella aineet, joiden tutkimusten valossa tai tilastollisin vertailuin voidaan epäillä aiheuttavan syöpää. pykälässä nimittäin sanotaan: Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta. Lainsäädännössämme aine luokitellaan syöpävaaraa aiheuttavaksi tai ainakin pitäisi luokitella jos sen on epidemiologisin näytöin osoitettu aiheuttavan syöpää ihmiselle, tai jos aineen on eläinkokein todettu synnyttävän syöpää. Työsuojeluhallituksen julkaisemassa ehdotuksessa oli mainittu myös benomyyli, kvintotseeni, manebi, zinebi ja parationi, mutta nähtävästi teollisuus oli saanut tahtonsa läpi, kun ne puuttuivat sosiaalija terveysministeriön lopullisesta päätöksestä (1060/83). vsk.. pykälä ja torjunta-ainelain 9. Päätös uudesta luettelosta tehtiin joulukuussa 1983. Hän on osoittanut selvän yhteyden fenoksihapoille ja kloorifenoleille altistumisen ja pehmytelinsyöpiin sairastumisen välillä ja hyvin todennäköisen yhteyden myös näille aineille altistumisen ja imurauhassyövän eli pahanlaatuisen lymfooman välillä. Suomessa on kaikki edellytykset olla edelläkävijä. Hardellin työ kesti kuitenkin kriittisimmänkin tarkastelun. Näin ei kuitenkaan tehty. pykälä perustuslain vastaisia
Kaikkea Mehiläishoitoon n iiUNÄJA 90-143011 w OSUUSKUNTA RAVINTOLA Korkeavuorenkatu 3, Helsinki 14, puh. ,-1 :::> Kotimainen RAIKAS PÖYTÄJA JANO JUOMA Koivunmahla sisältää kivennäisja hivenaineita. MIKSI MEHILÄISET OVAT PARHAITA PÖLYTTÄJIÄ. Irtonumeroita vain joissakin R-kioskeissa. vaihtoehtoiset -__..@) ~:;~~:~~:i~!t O 8 <u G r~ taudinmääritykset vaihtoehtoiset yhteisöt ja elämäntavat vaihtoehtoiset maailmankuvat ja uskonnot vaihtoehtotieteet (parapsykologia, ufologia jne.) Kerran kuussa ilmestyvä Ultra kertoo elämän, olemisen ja kokemisen vaihtoehdoista ja tuntemattomista ulottuvuuksista laajemmin ja monipuolisemmin kuin mikään toinen lehti Suomessa. Tilaukset ja tiedustelut puhelimitse: 919-5885. 179212/636892 ARKISIN 12.00-18.00 LA/SU 11.00-18.00 KIINNOSTAVATKO VAIHTOEHDOT. Postita tilaus osoitteeseen: ULTRA-lehti, 17950 KYLÄMÄ Tilaan Ultran loppuvuodeksi (4-12/ 84) = 77 mk Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 25. Erityisen runsaasti siinä on kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania. Hunaja maustaa teet, puurot ja viilit. Se kertoo jo etukäteen alan kotimaisista tapahtumista. luontaistuotekaupoista 7uz.n7lutanacJv 21500 Piikkiö 921-727 921 • Hunajalla leivotut kakut pysyvät pitkään mehevinä. Lämmin hunajavesi nukuttaa illalla ja raikas hunajajuoma virkistää aamulla. Ultralla on laaja avustajajoukko eri puolilla maailmaa. Monipuolisista yhteyksistään huolimatta se toimitetaan lähes luonnon keskellä (Isojärven kansallispuisto)
Viranomaisen outo rooli Muiden lukuisten kiinnostavien yksityiskohtien ohella paljastui myös Ruotsin torjunta-aineista vastaavan viranomaisen outo rooli. Tehtaan aloitettua toimintansa viljelykset alkoivat voida huonosti, kasvit kellastuivat ja kasvoivat kituliaasti. Ratkaiseva käänne Puutarhuri Carl-Johan Ahl pyysi omassa asiassaan apua ympäristötutkija Björn Gillbergiltä, joka yhdessä asianaJaJa Staffan Michelsonin kanssa pääsikin pian jäljille. KummaJJista asiassa on se, että vaikka tehtaan johto todettiin syylliseksi myrkkytynnyreiden laittomaan hautaamiseen, syyJJiset vapautettiin. Kunnallinen vedenottamo oli sijoitettu siten, että se oli yhteydessä saastuneeseen jokiveteen. Tehdas myönsi syyllisyytensä, maksoi viljelijöille korvauksia ja kustansi liittymisen kunnalliseen vesihuoltoon. Poliisitutkimuksissa löydettiin tehtaan lähimaastosta useita satoja laittomasti maahan kaivettuja ongelmajätteitä ja myrkkyjä sisältäviä tynnyreitä. Keskenmenot lisääntyivät. se että tehtaan johto vapautettiin siitä huolimatta, että johtajat todettiin syypäiksi myrkkyjen laittomaan hautaamiseen. Tapahtumien kulku f enoksihappoja valmistaVesakkoja rikkaruohomyrkkyjä valmistanut BT Kemin tehdas. Asukkaat purkivat kiukkuaan terveydenhoitolautakunnalle ja muille viranomaisille, mutta vuosiin ei tapahtunut mitään . Raportteihin oli näiden aineiden kohdalle vedetty pelkkä viiSUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Ruotsalaiseen Teckomatorpin kuntaan, vehmaaseen skoonelaiseen viljelymaisemaan perustettiin vuonna 1966 rikkakasvien ja vesakoiden torjuntaan tarkoitettuja fenoksihappoja valmistava tehdas, BT Kemi. Ja jos tarinan ainekset tuntuvat suomalaisittain tutuilta, niin se ei liene täysin lukijan mielikuvituksen tuotetta. Vain poliisi ja syyttäjät ottivat kyläläisten valitukset vakavasti. Väärän valan antajia, vastuun väistäjiä lahjuksien antajia ja ottajia Oikeudenkäynnin kummallisuuksiin kuuluu mm. MCP Aja MCPPpitoisuudet mittaamatta Kunnille ja yksityisille yrityksille ja valtion virastoille laajoja tutkimuksia tekevä tunnettu konsultti yritys VIAK onnistui pitkään pimittämään viranomaisilta tehdasalueelta ottamistaan vesija maanäytteistä MCP A:n ja MCPP:n pitoisuudet, jotka olivat tuotannon tärkeimpiä aineita. Nolo loppu: tehtaan johtoa viedään oikeussaliin. Etualalla myrkyttynyt Bra-joki sekä alue, jonne 600 myrkkyjätetynnyriä haudattiin. Markku Rämö Ruotsalaista ympäristöoppia: BT emin tapaus Suomessa tapaus BT Kemi on melko tuntematon, Ruotsissa sitä pidetään yhtenä maan suurimmista paikallisista ympäristökatastrofeista. vsk .. Syyksi epäiltiin paikkakunnan läpi virtaavan joen saastumista, sillä viljelijät ja puutarhurit kastelivat viljelyksiään jokivedellä. Luonnonhoitoviraston alaisen torjunta-aineista vastaavan viranomaisen Giftnämndenin (nykyisin Produktkontrollnämnden) korkein virkamies oli saanut BT Kemiltä lahjuksina suurehkoja summia. neella tehtaalla on pitkän oikeudenkäynnin aikana tarkoin taltioitu. Ammattiyhdistyskin oli BT Kemin puolella, koska tehtaanjohto oli uhannut siirtää to1mmtansa Tanskaan ja irtisanoa tehtaan 40 työntekijää. Vapauttavaan päätökseen oli syynä se, ettei pystytty näyttämään toteen, että vesistöhaitat ja puutarhureille aiheutuneet vahingot olisivat aiheutuneet nimenomaan laittomasti haudatuista myrkyistä, vaan että haittojen syynä saattoi olla yhtä lailla lailliset päästöt! Kuitenkin oli todettu, että myrkkytynnyrit olivat olleet yhteydessä jokeen. Kummallista kyllä viljelykset kituivat edelleen ja kyläläiset saivat nyt vesijohdoistaankin pahalle haisevaa fenolipitoista vettä. Sama mies oli kierrellyt ahkerasti todistelemassa erilaisissa tilaisuuksissa vesakkomyrkytysten vaarattomuudesta ja puolustamassa BT Kemin tuotteita. Joukossa oli jopa ensimmäisen luokan myrkkyä, dinosebia. Myös ilma haisi pahalle ja aiheutti hengityselinsairauksia ja al26 lergioita
Ennen kaikkea häneen oli tehnyt syvän vaikutuksen myrkkykasojen päälle pesäänsä rakentaneet pääskyset. Oikeudessa Gillberg ihmetteli, että tarkoittavatko viivat todella .sitä että näiden aineiden pitoisuudet on mitattu nollaksi . Tehdasrakennus todettiin niin saastuneeksi että se vuonna 1978 räjäytettiin. Yritys oli mukana valtion työryhmässä, joka selvitteli BT Kemin epäselvyyksiä. Tämä syöpälajin syntymisen lääketieteen tohtori Lennart Hardell on todennut olevan yhteydessä fenoksihappojen ja kloorifenoleiden käyttöön. Yksi elämään jääneistä lausunnoista on hallituksen ympäristönsuojeluvaliokunnan kokouksessa toukokuussa 1972 Giftnämndenin jäsenen ja tunnetun poliitikon Einar Henningssonin lausunto, jossa hän runollisesti kuvaili ja ylisti tehdasalueen viheriöivää kasvillisuutta. pehmytelinsyöpään. Myös Malmön lääninhallituksen ympäristönsuojeluyksikössä työskentelevä virkamies, joka vuosikausia oli selvitellyt BT Kemin tapausta, otti vuodeksi virkavapaata ja meni VIAKin palvelukseen. Tämän jälkeen hän palasi lääninhallitukseen, joka vuorostaan hyväksyi konsulttiyrityksen raportin. Erikoisvarustein suojatut miehet tutkivat maaperän ja pohjaveden saastuneisuutta. valtioon. Muutamaa kuukautta myöhemmin hän kuoli ns. Tutkimuksissa todettiin, että tehtaan ympäristön ilma, maaperä ja vesi oli myrkyttynyt. VIAKilla oli kaikenlaisia suhteita viranomaisiin ja SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Tehdas maksoi korvauksia puutarhuri Carl Ahlille, ja hän pystyi jatkamaan elinkeinoaan, mutta korvaukset eivät läheskään vastanneet menetyksiä. Hän oli puolustanut tehtaansa mainetta urheasti loppuun saakka: poliisit yllättivät hänet yöllä tehdasalueelta kanniskelemasta paitahihasillaan myrkkytynnyreitä parempiin kätköihin. vsk . "Siellä missä pääskyset pesivät" Ennen kuin BT Kemistä oli saastuttajana tullut maankuulu, olivat monet virkamiehet eri puolella Ruotsia antaneet tehdasta tukevia lausuntoja huolimatta paikallisten asukkaiden valituksista. Myrkyllinen tehdasrakennus räjäytettiin Yksi Ruotsin oikeushistorian huomattavimmista oikeudenkäynneistä päättyi . Havainnollisimmalla tavalla fenoksihappojen vaarattomuutta todisteli BT Kemin tanskalaisen emoyhtiön Kemisk Vaerkin johtaja televisioruudussa juomalla fenoksihappoja veteen sekoitettuna. Tähän näkyyn viitaten hän lausui voivansa pahoin kun kuulee puhuttavan kielteistä fenoksihappojen, 2,4 D:n ja 2,4,5-T:n vaikutuksista. 27. Raportti osoittautui nollaksi, sillä näiden aineiden pitoisuuksia ei ollut lainkaan määritetty. va. BT Kemin tuotantopäällikkö joukosta poissa Tehtaan jälkipuhdistuksen vielä jatkuessa, oli tehtaan tuotantopäällikkö Ragnar Nilsson joukosta poissa. Näin ei kuitenkaan menetelty ja omistaja ehti siirtää omaisuutensa turvaan Tanskaan. tehtaan johdon vapauttamiseen syytteistä. Kantaja vaati myös että tehtaan omaisuus olisi julistettava Ruotsissa takavarikkoon. Täydentävissä tutkimuksissa nimenomaan näiden aineiden pitoisuudet osoittautuivat sangen suuriksi. 50 miljoonan kruunun saneeraus jäi veronmaksajien kannettavaksi
Teksti ja kuvat: Jaakko Heinonen Ei mustavalkoista 28 SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. vsk.
En tiedä oliko ehtooväreihin pukeutuvan tuohiston kaiho tai monien kokemusten hidas kypsyminen syynä siihen, että kouristavana tajusin sen ikävän suunnan, johon maaseutumme vauhdilla luisuu. naaseutua! SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Ei edes pientareita muuta kuin kestoteiden luiskilla. Siellä sitten seisoin kamerakaluineni äskettäin harvennetussa koivikossa, jota nuoret kuusitureikot ahdistelivat. Niittykulttuurin jäänne piilossa ylämaan alhossa melkein kotinurkilla. On vain yksioikoista peltoa, pellon reunassa oja ja sen takana metsä. Rusottavassa illassa ajaa rahistelin sinne polkurutkulla. vs k. Ei hakamaita, laidunniittyjä, kukkaketoja. Vähän aikaa sitten löysin vinniltä risaisen kartan vuodelta 1952. 29. Saapuvaa suvea odotellessa tarjoamme alkupalana tämän kesäntuoksuisen kertomuksen, jonka on naputellut maanviljelijä Jaakko Heinonen Turun ja Porin läänin Kosken pitäjästä. Ne vaativat tarkkaa huolenpitoa, mieluiten laidunnusta, muttei aivan joka kesä. Talojen tonteilla leikatut nurmikot ja kivikkopuutarhat. Suurehkon metsäalueen sydämeen oli merkitty parihehtaarinen, vihreä niittyläiskä, josta en ollut lainkaan tietoinen. Pari vänkkyrää, juuriltaan kulunutta koivua ja saapasansaksi naamioitunut piikkilanka kuitenkin osoittivat, että olin oikeassa paikassa, entisen parihehtaarisen niittymaan kamaralla. Se on mustavalkoista maaseutua! Mutta, pentele, mikä sellainen Suomi on, jossa ei Moni/ajisista kukkaniityistä alkaa Suomessa jo olla pula. Voiko olla tottakaan . Laajoilla alueilla muutos on jo melkein valmis. Kansallisromanttisen sieluni toiveet leuhtoivat korkeina ja aivoissa möyrivät hirsiladot ja hirvenkellot
vsk.. Alkujaan kellossa oli mittaa noin 160 senttiä eli enemmän kuin oikeastaan hirven kellolla pitäisi. Missä elävät heinäsirkat, hepokatit, kukkajäärät ja niittymuurahaiset. Tietoisena hirvenkellon kaskikulttuuriperinnöstä kannoin vielä tuhkaa ison pussillisen kylvöpaikoille. Jos kasvi vielä jostain ilmestyy, olen kehitellyt strategiaa kannan lisäämiseksi . Mutta vieläkään en voi käsittää, mistä se hirvenkello oli sinne kylätien varteen tullut. Pikkuruisia töpökatteja (kuvassa) sentään vielä kuulee sirisemässä loppukesän ruohostossa." Hohtokultasiipi ja metsäapila ovat medentuoksuisten laitumien tunnuslajeja. Ellei sitten rahalla, vaivalla ja savulla järjestetä joistakin paketti pelloista turvapaikkaa kasveille. Lantakärpäset ovat yleisiä laidunmailla. Kostean sään takia se oli vielä hyvässä kunnossa, joten teipillä ja pienellä puutapilla entisöin kellon kuvanottoa varten. Päinvastoin. D SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Minua ainakin rypsipeltojen aikaansaamat kuoriaisarmeijat alkavat jo hirvittää. Niin, ja sitten meillä on kasviperintömme, niittyjen, ahojen ja laidunmaiden kasvisto, jolla on vahva yhteys hyönteisiin. Toisaalta ovat sitkeät tyttäret roiskineet viikatteella alopekuria nurin katajakedoilla tai parturoineet Oulankajoen jumalaisia rantaniittyjä. Varmasti joku pakettikilometriäkään. Puolikulttuurimaisemat vaativat huolenpitoa. Vain muutamia kukkia oli enää jäljellä. Kun vielä muualla on kosteaa ja lumista, poltan edellisvuotiset kasvustot alueelta eli teen kevyen kasken. Asia vaatii siis hikeä, joka on jo alkanut virratakin. Nykyajan viljelyksilläkö ne elävät. Kun varsi oli aikanaan peltojen lähellä asuva pahoittaa mielensä tästä jutusta. Jo keväthangelle kylvän tuhkaa, jotta lumi sulaisi siitä kohdasta aiemmin. ole enaa mitään jäljellä mainoksien ja kesäisten kuvien lempeistä maisemista. Ei niin hullua enää hevillä löydä, että pistäisi voikukkaseppeleen päähänsä. Tämä sattui kesällä 1981. Sekin ajatus voi vielä joskus saada tuulta, vaikka meillä ei yhtään täysin kotoperäistä kasvilajia lienekään vastuullamme. Missä sitten lie vika. Äskettäisiäkin havaintoja, mutta yleispiirteenä selvä taantuminen, etenkin kasvupaikkojen pensoittumisen takia mm. Tämän lajin toukat elävät lannassa ja syövät muiden lajien toukkia. Joku onneton oli jo katkaissut kellosta latvan, mutta jättänyt sen sitten tien viereen. Hirvenkellossa on hienon helakansiniset kukat, mutta ne eivät toistu kunnolla värikuvassa. Samaten häviävät katajakedot, jos kasvillisuus liiaksi alkaa rehottaa. Vai pitäisi vielä pahuksen myyränpesäpaikkoja ruveta hoivailemaan! Asia lienee kuitenkin niin, että pakettipellot eivät ole ratkaisu yhteenkään edellä esitettyyn ongelkeloutunut, otin osan siemenistä ja kylvin omalle niittymaalle turvaan ihmisten vakituisilta kulkureiteiltä. Missä ovat mataroista, kuismista ja apiloista tuoksuvien töyräiden perhoset ja mesipistiäiset, missä juuriperhosten toukat. "Ennen niin yleisiä isoja hepokatteja en ole enää tavannut vuosiin. On se sitten peijakas, jos ei hirvenkello moisessa maassa idä. On turha kuvitella valtavan öljykasviviljelyn korvaavan kukkakedot. Olen kuullut myös tapauksesta, jossa joku on kuskannut farmari-lenkkitossuasuisen koululaisparven ketjussa tallomaan jokivarren kuusettuvia ja vesottuvia niittyjä. Uutisista näin, miten Pohjanmaan poijaat ovat istuttaneet vuorimäntyjä huimille lakeuksilleen lintujen lymypaikoiksi. Saariston puistomaisilla kedoilla on myös vapaaehtoinen joukko väsyttänyt itseään kämmeköiden ja esi30 Hirvenkellon tapaus Suomen Luonnossa 1 / 1974 kerrottiin tuloksia uhanalaisten dustelusta. Loput siemenistä kylvin kuitenkin vasta seuraavana keväänä, kun en oikein ole tietoinen hirvenkellon tavoista. Harmikseni uusia hirvenkelloja ei ole ilmestynyt kylätien pientareelle eikä kylvöniitylle. hirvenkello ja ruusuruoho), eivät tule autetuksi yksin vahtimisella, vaan niiden elinympäristöjä on hoidettava, kun ei uusiakaan synny. Avomaiden harvinaistuvat kasvit, varsinkin kaskikauden lajit (esim. Kukkimisen loppuvaiheessa taas joku oli käynyt nyppäämässä osan kasvista mukaansa. kasvien tieHirvenkellon kohdalla sanottiin: "Eniten ilmoituksia, 18. niiton lakattua ja jopa rauhoituksen seurauksena." Siksi minulle olikin melkoinen järkytys, kun tienvieren peurankelloja laskeskellessani melkein törmäsin suureen, hailukkakukkaiseen kellokasviin, jonka tutisevin käsin tunnistin oppaista hirvenkelloksi . Kävin paikalla usein, sillä matkaa ei ollut kotoani koiden valtakuntaa putsaamassa. Jaakko Heinonen maan
. . ...... ... .. ... . .. . . 90-642 881 tai 90-171 250 Hyvl kanuneduatajal ~ O· ( -.; . . MlkAAn yksittäinen maa ei kuitenkaan likaa Suomen limaa tai veslstOJA yhtA oal]on kuin Suomi Itse. . VeslstOJen happamoituminen Ja laajenevat metsätuhot ovat todellisuutta myOs Suomessa; lisäksi hapan laskeuma aiheuttaa miljoonien markkojen korrooslovahlnkoja Ja vaarantaa kansalaisten terveyden. !' 1 . ....... . . 4 ................... . ........ . The Finnish Association for ,#1J ·o Nature Protec. . Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luonto-Liitto ry Perämlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki puh. . . . . Suomi• saa suuren osan llmansaastelstaan ulkomailta. . VeslstOJen happamoituminen Ja laajenevat metsatuhot ovat todellisuutta myOs Suomessa; llsaksl hapan laskeuma aiheuttaa miljoonien markkojen korrooslovahlnkoja Ja vaarantaa kansalaisten terveyden. ,, .. .. . ,,,,, .... . . Koska happosateet ovat yha vakavampi vaara ympArlstOlle, on tärkeAA, etta IAAnlnhallltus myos kAyttAA tata mahdollisuutta. ... .... .. Tehoatakaa llmanauojelua HtlkH happoutfftl Tervelaln . 358-0-M2 881 or 358-0-171 250 tfP" To the Rt. . . • Savukaasut on puhdistettava. . .. Suojellakseen luontoaan Ja voidakseen uskottavasti vaatia pAAstOJen vahentAmlsta muilta mailta Suomen on rajoitettava tuntuvasti llmansaasteitaan. . . . . Mrs. Margaret Thatcher, M.P. . Runsasrlkklselle Oljylle Ja klvlhlllelle on sAAdettAvA tuontirajoituksia, Ja verotusta on muutettava vahärlkklslA polttoaineita suosivaksi. . . . ... The cause of ali these effects ls alr pollutants, above ali sulphur and nltrogen oxldes. .. Stop emlaalona ol alr pollutanta atop the acldlllcatlonl Youra lalthfully, >c::: Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luonto-Liitto ry Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki puh. ... .. ............. 90-642 881 tai 90-171 250 Ymplrtatllmlnlatert Matti Ahde lt ~o-o, /-..; 1 ' , I ~# Olen vakavasti huolestunut slltA, miten Ilmansaasteet etenkin rikin Ja typen oksidit pilaavat ympArlstoamme yhA pahemmin. . . () ' 1 ~# Olen vakavasti huolestunut siltä, miten Ilmansaasteet etenkin rikin Ja typen oksidit pilaavat ympArlstOamme yhA pahemmin. • Serlous, and constantly lncreaslng damage to our forests. . Suojeila~s6en luontoaan ja voloak~een uskottavasti vaatia päastOJen vähentämistä muilta mailta Suomen on rajoitettava tuntuvasti llm11nsaasteltaan. . TehoatakH llmanauojelua eatlkH happoutfftl Tervelaln .. . • Materia! damage from corroslon thai costs mllllons per year. . .. .... , .......... Mahdollisuuksia on niitä on käytettävä hyväksi nyt: • Energian kAyttOA on tehostettava, esimerkiksi energiaa sAAstAmAllä • On kAytettAvä puhtaita energlanlAhteltA kuten maakaasua Ja kehitettävä uusiutuvia energlanlAhteltA: aurinkoenergia, energlametsat Jne. Dear Prtma Mlnlater We ln Finland are experlenclng an ever-lncreaslng destructlon of our envlronment: • The acldlflcatlon of our lakes and rlvers ls spreadlng, causlng so-called flshklll and other drastlc changes to the water ecology. . . . .. ................. Kansanedustaja 00102 EDUSKUNTA !"'""'""""" i 1 . ,. . .. . Kansanedustajana Tellla on mahdollisuus vaikuttaa maamme llmansaastepolltllkkaan. ..... . TehoatakH llman1uojelua eatlkll happoUlfftl Tervelaln .... ---. . MlkAAn yksittäinen maa ei kuitenkaan likaa Suomen ilmaa tai veslstOJa yhta paljon kuin Suomi itse. . Kaikissa muissakin llmansuoJelukysymykslssA on Johdonmukaisesti toimittava happaman laskeuman vähentämiseksi. -----. . . .. . • Uusia, tehokkaita Ja ympärlstOystAvAlllslä polttomenetelmlA on käytettävä. llmansuojelulakl antaa IAAnlnhallltuksllle mahdollisuuden rajoittaa pAAstOJa alueellaan. 4 o ! ................... . . .. .. -.. . . X 2 . We therefore demand thai each and every country ln Europa should shoulder lts lntematlonal responslblllty, and drastlcally reduce lis emlsslons of sulphur and nltrogen oxldes wlthln !he near future. . . .. lääninhallitus. These are formed malnly ln the combustlon of coal, oli and petrol. 4 11111111111111111 Ministeri Matti Ahde Ympäristöministeriö Kirkkokatu 12 00170 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luonto-Liitto ry PerAmlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki puh. .. The alarrnlng sltuatlon ln whlch we now flnd ourselves demands rapld actlon. .. ... Hon. _ Margaret Thatcher Prime Minister Cabinet Office White Hall GB-LONDON SW 1 GREAT BRITAIN ,,,111111111111111 1 . Suomi saa suuren osan llmansaastelstaan ulkomailta. ..... . . VeslstOJen happamoituminen Ja laajenevat metsätuhot ovat todellisuutta myOs Suomessa; llsAksl hapan laskeuma aiheuttaa miljoonien markkojen korrooslovahlnkoja Ja vaarantaa kansalaisten terveyden. ,1on 1-.; Finnish Youtn Association for _ Envlronmental Protectlon , 1 Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, ~ ;,(f ff Finland, tel. • HIIien Ja Oljyn rikkipitoisuutta on alennettava. • LyljytOn bensiini Ja savukaasujen katalyyttinen puhdistus on otettava kAyttOOn. 90-642 881 tai 90-171 250 Arvolu lllnlnhallltua ~ O·LJ 1" • ' / ~# Olen vakavasti huolestunut silta, miten Ilmansaasteet ennen kaikkea rikin Ja typen oksidit pilaavat ympärls!Oämme yhä pahemmin. .. . .
no3TOMY M1,1 Tpe6yeN , qTo6H K8ll\ll8H CTpaHa B EBpone B3RIDI Ha ce6a OTB9TCTB9HHOCT b nepeA APYrHNH CTpaHaNH H 6nl!ll8Amew 6y,zymew pe3KO yi,eHbmHJia BH6pocH OKHCnOB cepH H 830TB. • Korroslonsschaden an Materia! kosten Jährllch Mllllonenbetrage. 0cTBHOBHT8 BH6pocH 3arpH3HHTeneA B03/JYXB OCT8HOBHT8 OKHC~eHHe! C~umi~ >c:: The Finnish Association for Nature Protectlon Finnish Youth Association for Envlronmental Protectlon Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, Finland, tel. N11u111111111111u111til Woiziech Jaruzelski Prime Minister WARSAW Alleje Ujezdowskij 13 POLAND/PUOLA ]''''"'"'"''''''''" 1 2 . Die alarmlerende Sltuatlon, ln der wlr uns Jetzt belinden, verlangt rasche Massnahmen. The Finnish Association for Nature Protectlon Finnish Youth Association for Envlronmental Protectlon Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, Finland, tel. Watrzymat zaillecz,m:zalie powtetrza Watrzymac zakWUZ8l1ie wOd! 2'.alfcDm) pozdlowleilial The Finnish Association for Nature Protectlon Finnish Youth Association for Envlronmental Protectlon Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, Finland, tel. 358--0-&t2 881 or 358-0-171 250 Herm Bundeakanzler Helmut Kohl Hochverehrter Herr Bundeakanzler. M,1111111111111111111 11 Helmut Kohl Bundeskanzler D-53 BONN Adenauerallee BRD/ SAKSAN LIITTOTASAVALTA The Finnish Association for Nature Protectlon Finnish Youth Association for Envlronmental Protectlon Peramlehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, Finland, tel. Dlatego te~ wysuwamy i;ldanle aby, poczuwaJ11c sl~ do odpowledzlalnosci w skali mitdzynarodowei, ka!dy kraj europejskl podj;1i w najbll!szym czasle krokl zml&rzajfce do radykal• nego ograniczenia wydobywania si, gaz6w zawieraJpcych tlenki siarkl i azotu. , ......... 3~2 881 or 358-0-171 250 Herm Voraltzender Erich Honecker Hochverehrter Herr Staatsrat, ~ 0-L/J 'y • ( \ ln Flnnland erleben wlr elne stulenwelse fortschreitende ZerstOrung unserer Umwelt: • Die Versauerung von Seen und FIOssen breltet slch lmmer mehr aus und verursacht Flschsterben und andere drastlsche Veranderungen ln der Ökologle des Wassers. Die Ursache aller dleser Wirkungen slnd dle Lultverschmutzungen, vor allem Schwelel• und Stickoxid-lmmlsslonen. Erich Honecker Vorsitzender Staatsrat 1020 BERLIN/DDR SAKSAN DEMOKRAAT• TINEN TASAVALTA. Stoppi dle Lultverachmutzung stoppi dl• Veraauerungl Mlt dem Ausdruck autrlchtlger Verehrung X ······················································ · 2 . Dlese entstehen haupt· såchllch bei der Verbrennung von Kohle, ÖI und Benzin. ~ o-u 1 'y • I 1 ' ln Finnland erleben wlr elne stulenwelse lortschreltende ZerstOrung unserer Umwelt: • Die Versauerung von Seen und FIOssen breltet slch immer mehr aus und verursacht Flschsterben und andere drastische Verånderungen ln der Ökologle des Wassers. Darum lordern wlr, dass Jedes Land ln Europa slch selner internatlonalen Verantwortung beslnnt und ln der nahen Zukunlt seine Schwelelund Stlckoxld-lmmlsslonen vermlndert. Die Ursache aller dleser Wlrkungen sind die Lultverschmutzungen, vor allem Schwelel• und Stlckoxld-lmmlsslonen. • Ernstllche, standig grOsser werdende Schåden an unseren Wåldern. ~ O· 1-..J • i \ 1 W Flnlandll odczuwa sly systematyczne narastanie szk6d nanoszonych naszemu srodowlsku, a mianowicie: • wzrastaJ,ce zakwaszenle w6d w Jezlorach i strumleniach wywoluje zar6wno pom6r ryb Jak I szereg nlekorzystnych zmlan ekologlcznych w zblornlkach wodnych, • stale rosn,ce powazne szkody nanoszone naszym lasom, • mlljonowe szkody w skall rocznej wywolane korozifPrzyczyna tych zjawisk jest zanieczyszczenie powietrza w pierwszym rz,ctzie tlenkami slarkl I azotu. Stoppi dle Lultverachmutzung stoppi dle Veraauerung! Mlt dem Auadruck autrlchtlger Verehrung 2 . i.,,,, ... Cepbe3Hlill H HenpepHBHO B03paCT8~HA ~ep6 HBmHN necaN . Wy}ej oplsany alarmuJfCY sian rzeczy wymaga natychmlastowego podj~la srodk6w zaradczych. Darum lordern wir, dass jedes Land ln Europa sich seiner lnternationalen Verantwortung besinnt und in der nahen Zukunlt selne Schwelelund Stickoxid-lmmlsslonen vermlndert. • Korrosionsschåden an Materia! kosten Jahrllch Mllllonenbetrage. Zwlazki te powstaJt gl6wnle przy spalanlu Wfllla, ropy naltowej i benzyny. 358--0-&t2 881 or 358-0-171 250 reHepaJIHo..y CeKpeTap~ KIICC KoHCTBHTHHY qepHeHKO lJ: ~0-LiJ ,~ ' ! B ~=mi M1,1 HBJU18NCHCB11.D;eTeJIBMJ1nOCTeneHHO B03p8CT8D~ero pa3pymeH11J1 HameA cpe~ : OKHcneHHe 03ep H peK sce yCHJIHB89TCH H BH3liB88T rH6enb pH6H H p;pyrHe pe3KH9 H3N9H8HIIJI B 3KonorHH BO~. npHqHHoA scero 3Toro HBIDIDTCH 3arpH3HHTenH B03/JYXB , H B nepByD oqepeAb OKHCnli cepH H 830TB. Die alarmierende Situation, in der wlr uns jetzt bellnden, verlangt rasche Massnahmen. M,11111,,,,,,,,11 1,,1,io Konstantin Tjernenko General Secretary Kreml MOSCOW USSR/SNTL l l l l l l l l l l l l l l l l t l l l l M 2 . • Ernstliche, standig grOsser werdende Schåden an unseren Wåldern. OHH B OCHOBHON o6pa3YDTCH npH cropaHHH yrIDI, He~TH H 6eH3HH8 . Dlese entstehen hauptsåchllch bel der Verbrennung von Kohle, ÖI und Benzln. 358--0-&t2 881 or 358-0-171 250 Do Przewodnk:,cego Rady Mlnlatrow ~u Polaklej Rzec:zypoepollteJ Ludowej Oenerela Wojciech• Jaruzelaklego. Koppo3HOHHli9 nospell\ll8HIIJI NBTepHanoB o6XO,IJ,/ITCH e~e ro,o;HO B MHJIJIHOHbl . Ta Tp8B0ll<H8R CHTya~IIJI , B KOTOpoA Ml,I ceAqac HBXOAHMCH, Tpe 6yeT 6HCTporo npHHRTIIJI wep . .
Ketokasvit ovat jo tukehtuneet pitkän heinistön alle ja katajat kuolevat rinteillä. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Vielä 1960-luvulla paikka oli kuivaa "katkeroketoa ", golfkenttämäistä hevoslaidunta, ja katajat voivat erinomaisesti. vsk. 31. Sama näky vuodelta 1977 ja 1983 apilankukinta-aikaan osoittaa miten maisema rapistuu. Kuvat ovat Kuusjoen kunnasta samannimisen joen varrelta
toukokuuta 1978. Hans Hästbacka Kuvat: Seppo Keränen Katettu pöytä kevätpurolla Joka kevät hauet, ahvenet ja särjet täyttävät saaristopurot pyrkiessään kutemaan pikku lampiin ja fiadoihin. Iltapäivä koitti aurinkoisena, Iämpöisenä ja tyynenä. "17. Parhailla puroil/a vaellusta kestää huhtikuun puolivälistä aina touko-kesäkuun vaihteeseen. Meillä oli aikaa odottaa; kotkaisällä oli tärkeämpiä as101ta huolehdittavanaan kuin meillä. Tyhjensin ylemmän puronsuun rysästä runsaan saaliin ja merkitsin nopeasti muutaman sata särkeä. Sakea, hiljainen sumu aamulla. Vähän matkan päässä katseli kettu. Sitäpaitsi sen SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Näkymä oli tunnelma!taan kylläinen ja tyytyväinen. Aivan liian pian kurki keksi veneen ja minut ja kohosi siivilleen vaimeasti korahtaen. Veljeni ja minä istuimme kauan ylösvedetyn veneen äärellä, ennen kuin työnsimme sen veteen ja sousimme salmen yli takaisin purolle ja illan kalanmerkintään. Kettu katosi nopeasti metsään, mutta varikset lentelivät hetken ympäriinsä pitääkseen silmällä kaksijalkaista tunkeilijaa. vsk.. Ilman täyttää raikas tuoksu, joka nousee vihreänkimmeltävästä, orastavasta ruohosta ja puhkeavista silmuista. Puronsuu ja rantojen leppäreunus hahmottuivat esiin sumun seasta veneen lipuessa hiljaa eteenpäin. Varikset riitelivät kalanjäännöksistä rannalla, ja puron varressa seisoi kurki nyppimässä särjen sisälmyksiä. Sata metriä ennen rantaa annoin airojen levätä. Särjen kutuvaellus on täydessä vauhdissa. Aurinkoista ja lämmintä myöhemmin päivällä. Kalojen juhla saaristopurolla! 32 Sousin verkalleen aamuusvassa salmen yli. Emme halunneet häiritä merikotkakoirasta, joka sukkulan tavoin lensi särkilastin kera puron ja pes1masaaren väliä. Puro on täpötäynnä mätiä ja maitia pullottavia särkiä
vsk . SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . 33. Ruhtinaalliset kala-antimet houkuttelevat paikalle lokkeja, variksia, kurkia, koskeloita ja monia nisäkkäitä. Myös merikotka käy ahkerasti hakemassa ruokaa poikasilleen
Vapauteen ja kutemaan lämpimässä, ruskeassa fladan vedessä." Kalojen kutu vaellus Kuutena viime keväänä minulla on ollut suuri etuoikeus päästä seuraamaan elämää Merenkurkun saaristopuroissa ja niiden varsilla. Ja vaellusreitteinä tärkeille kutupaikoille purot ovat korvaamattomia. Pöytä on katettu: kukaan ei ole kuokkavieras ·särki on keväisen pitopöydän suosikkiruokalaji: sopivan pieni suupalaksi, ilman ahvenen pistäviä eviä ja hauen voimaa ja kokoa. Saukko, joka aiemmin oli saariston tyypillinen nisäkäs, hyödyntää puroa vielä ahkerammin: paitsi kalojen kutuvaelluksen aikaan keväällä myös esimerkiksi myöhäissyksynä ja alkutalvesta, kun fladat ja saaristo jäätyvät mutta purot virtaavat yhä eloisasti syyssateiden seurauksena. Viimeistään viikkoa myöhemmin on hauen kutuvaellus loppunut, ja ahven on saanut seuraa särjestä. Kun afrikanmatkaaja kalasääski palaa pesimäpaikoilleen saaristoon ja mantereen puolelle, se hakeutuu pian suosikkikalapaikalleen puroille. Särki viihtyy näistä kaloista parhaiten kutupaikkojen yhä lämpimämmässä vedessä. Monet kalojen vaelluspurot, kutulammet ja -fladat, joiksi umpeenkuroutuvia merenlahtia kutsutaan ovat Merenkurkun luonnolle tyypillinen piirre ja seurausta maankohoamisesta tällä laakealla rannikolla. Silloin uiskentelee myös moni isokoskelopari kalastamassa purojen edustalla. Särki on kalaasyövien eläinten suosikkilaji; se on sopiva annoskala ilman ahvenen pistäviä ev1a ja hauen voimaa ja kokoa. Kuten korpit, varikset ja harakatkin. Ja seuraansa se on saanut yhä useampia supikoiria, jotka kalastavat ahkerasti keväisillä puroilla. Monille saariston nisäkkäille ja linnuille kalojen vaelluspurot ovat Merenkurkussa ratkaisevan merkitseviä tärkeänä lisääntymisaikana. D SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Aikaisena keväänä kalojen kutuvaellus alkaa aiemmin, myöhäisinä myöhemmin. Alkuun lainaamani päiväkirjamerkinnät ovat lyhytsanaisia rivejä eräältä niistä parhaista päivistä, joita olen kevätpuroilla kokenut. Harvemmin pääsee kuitenkaan seuraamaan nisäkkäiden touhuja kalojen vaelluspuroilla. Lokkien hälytyksen ja varisten raakunnan läpi leikkasi merikotkien kimeä kaksoishuuto tyyntä iltaa. päivittäinen iltapäivävuoro kevätpurolla kesti korkeintaan kaksi tuntia. Saariston avoimempia vesiä ja fladojen ja lampien kutupaikkoja yhdistävät purot toimivat napanuorina, joita myöten kutukalat keväisin vaeltavat ylös kudun lähestyessä ja joita myöten kalanpoikaset kevään, kesän ja syksyn kuluessa etsiytyvät alaspäin. Ilta-auringon lämmittäessä merkitsimme kalan toisensa jälkeen, ja varikset ja lokit mässäilivät alemmalla puronsuulla kutukaloilla yhtämittaisen torailun säestäminä. Vapunaaton tienoilla kutuvaelluksella olevat hauet ovat saaneet seuraa yhä useammista ahvenista, jotka piakkoin saavuttavat vaellushuippunsa. Maankohoamisen myötä lahdet ja salmet kuroutuvat 34 umpeen ja makeutuessaan kehittyvät mieluisiksi kutupaikoiksi saariston kaloille, esimerkiksi hauelle, ahvenelle ja särjelle. Täällä ne voivat kalastaa kaikessa rauhassa ja kerätä ylimääräistä ravintoa itselleen haudonta-ajan loppupuolella ja kun poikaset ovat pieniä. Esimerkiksi kurki on päivittäinen ja äänekäs ruokavieras useimmilla saariston puroilla Merenkurkussa. Merenkurkun alueen harvoille merikotkapareille kalojen vaelluspurot ovat tärkeä ravintovarasto. Huhtikuun puolivälissä hakeutuvat ensimmäiset hauet puroja myöten fladoihin ja lampiin. Lisäksi maantieteellisesti eteläinen puro Merenkurkun alueella herää tavallisesti talviunesta aiemmin kuin pohjoisempana sijaitseva, samoin kuin runsasvetinen, laajan valumaalueen puro herää vähävetistä aikaisemmin. Särki maistuu niin varikselle kuin isokoske/ollekin. Purot rikastuttavat paljon sitä runsasta eläinmaailmaa, johon saaristolaiset ja luonnossaretkeilijät ovat tottuneet Merenkurkussa. Saariston ketut tuntevat hyvin purojen suomat mahdollisuudet ja tekevät säännöllisiä tarkastusmatkoja puronsuille jo huhtikuun alussa. Hymyilin ja nauroin veljelleni ja ammensin kohta loput särjet saavista fladaan. Heti kohta laskeutuivat kotkavanhemmat istumapuilleen puron varrelle. Osin siellä kalastavat nisäkkäät ovat melko harvalukuisia ja Iisäksi huomattavasti arempia kuin kaikki ne linnut, jotka käyttävät ylenpalttista tarjoilua hyväkseen. Kun särjen vaellus ja kutu ovat saavuttaneet huippunsa, etsiytyvät jo kuteneet ja laihat ahvenet suurina parvina kutupaikoilta jälleen ulos saaristoon. vsk.. Runsaasti ruokavieraita Merenkurkun kalapurot vetävät luonnollisesti puoleensä kaikenlaisia kalansyöjiä. Yhtäkkiä kiiri vaikeitten lintujen keskuudessa merikotkavaroitus. Täällä on katettu pyötä kaikille siivekkäille ja nelijalkaisille ruokavieraille; parhailla paikoilla puolitoista kuukautta huhtikuun puolivälistä aina touko-kesäkuun vaihteeseen. Nykyisin Merenkurkussa on jäljellä enää muutama saukko sen sijasta puroilla vierailee minkki. Yhdessä lokkien kanssa ne leimaavat puronsuiden elämää, etenkin särjen kutuvaelluksen aikana. Kudun loputtua hakeutuvat myös särjet pois kutupaikoilta, kun taas hauet , jotka eivät liiku parvissa, vaeltavat fladoilta ja lammilta pois yksitellen pitempänä ajanjaksona
_ 2, 198 159.980.on .... )oll.iSaun SA·90 11 .50 atrs ra,aaJ,1villVJnOl'!lllslimuu tltil,,ln rtunini,. 130 _ VKuum ~,e 0is1or1lonCon11oloni.lt1. n M01!.t~nsu0jiiltVy ruH.11>1m,pe111n Ho,$fffl,jn1,1r1t,nnysvt1tsetki11h 1 tyyo,J 995 995 995 995 ll.oka3~ 6 cn,,. 390 _ llerg vlt1 r1!u11Ms.irja 390 1890,Mif'loit,1 M,1r 10ll40 !080 Ha<seman 120 mm/5 6 2016 Saolt LUl)l l 5 x 250 _ lletg Suo,tlril GOld Tor-.r 1, Minol!ol Mir 81<32 990 NO<fflil,,ll100!tkll1V1t,fklnnus•e•tselll 2280 2018lul)l8X 98 llerg!lj111Joner 98 ma e 10 17 Aw n,6x7 llllDIIIUllilOT N1konf-3 HP3'90,fG 1295 HO<!>tffllnl!,Omm/5 6 2025Stinl! Mlt105e0!)e7~540 -p runko 29!,0 10~12 • 1610, , mum ::~t= 3~1• 5 3360 1351' Om;ic 1660 45140 23701!,0/2,8 14!,0 1 fGmuS1il 1395 f M2 1~25.IIIOIIOLIUTll"T 15/ 5,6 5~ 181' ,0 3190 20/ 3,~ 13202412.0 1790 2412.8 1270 2812.0 1790 28/ 2.8 119028/28E 490 35/ 1 4 1990 35/2,0 1090 35/ 2,5E •85 3512.8 780 35/2,8PC 1990 !,0/12 10 300/2 8 1f·[O 300/4 5 300/ 4,S IF-EO 500/8.0 25-501'.0 36-7213.SE 35-70/ 3,5 15-15013,5E 10-21014.0E H ·2 fflUSlil 1990,5~/4 1395 165128 1785 p . Jolloi n YOldHn m H rile lla tervluev1 l'limmennys 990.HOl'stm.n 180mm/ 56CQPil N o0 1980 liOlstman 210 mm/~~ COPil N o 1 1450 Hor!>tman 300 mn-,15 6COPil N o3 MOl!.SEMH MllU.flLMIPERlT ll.llklllllh1t PlllllllU.MUIOINII H01$fffl,jnruili1!1lmlper1H o 451 !20 !1lffllkoolie6 1< 9tm 1095 HOl'stm.n rulLill<lff'llpetl N o 452 120 !1lmokoolle 6 >< 7 cm 109~ Ho,$fm,jnrull.l1!11m,per1N o • SJ220 l11m,koolle6 >< 9tm 1095 H01$fffl,jn rullil!llffllper1 N o • 5• 220 l11i11<koolie6>< 7tm !095 HOl'!>t~n rulli1!1lm1per1N 0612120 hlm,kOOfle 6x12 tm uu1uus 1 ULOTVUltTT.Uln As.111, Sl)Oln-.!tl' V As.ill10igl1A1Spotn-.1er GosW11Luni-PfoS8C ~ ,notta Flulwr.itl' 111 Gosft!Luni-P.-of M1nott1ColOl' Wlltl' !I JAlNTAT L11!1Tiltall ..,iust.1 Lt1t1T1l1.lllp,en, MinottaTA-1 pOyt.lilLillUSt.l ltollMonooor COKIN 11 90.1880.12II0.2480.1380.3290.1090,750,2'0.27~.210.Amlrtlik• lelNI SET lau.llkllt1onrglt 47erl ,111 .. SUI UIIUITHT l-20fl.11Sh T-32Fl.1$h Boi.mceGr.p1orT-32 T-10F!isn Recoro.itia.tk3 M Au1oS.Hows OM SIICl1 0up1 OMW1naer 11 OM V,111mign1F1naer lt l!'StO!)IC AUIOEJ:llnS>O<\ rut>e65·116 OUMPIJI OLlllTIIIIT 395 740 690 .1190 5., 880 420,690.'" 21 135 1185901• OMlc: 12'90,2412.0 188085/2.0 !090,2,128 970 10012.8 880 28120 177013512,8 880.28128 730 13513.5 650.3512.0 1090.135/ 4 5 Milt 1370,3512 8 690 190/2,8 2•80.3512, 8 SFt 2370.100·20015,01090.!I0/1 .4 690.20014,0 960.!I0/ 1,8 375 3001'.5 1790.!I013,5 Mi1C 990,35·7014 ,0 990.55/1 2 1680 75-1!,0/ 4,0 12'90.0lYMPIJI kOMPAllTIT Olymp,.s XA OlrmousA \llliiisn Olymp,.s A 16 riisn A0AP1All 2 35-70/ 3.'J II0-210/3,8-4,0 PENTAX l'f.lTAllll..aT K·1000 790,Ptnta. , .. 35-78 2 50 120-48 2: 50 . n. soo,a.o~,1 2580.2a,2,a 6so.2, .3s1uL J190.35/l.810 c 880.28-S0/3.5 2980.3512,0 1090,35-70/ 3512,8 ~ -2.1·3.5 ~ .3512.&TS 3370,35-7014 101 5,S0/1 ,2 1395.35·70/ S0/1 ,2l 2280.3!"1·4.5 890,S0/\ .4 no.Js-1 05135 1,,s.SO/U 460,SO·lJS/ 3.5 3150,S0/3.HIK ffi.70-lS0/4,5 1190.8511.2L 3090.70·210/4,0 1280.8511.8 1360,80·200/4.0 2S&O.10012.0 1190.1CKi.lOOIU1090.100l2.8 !170.1~NOOl 5.61 490,100/4,0 MX1790.85-300/4,5 5S00,135/2,0 1590.Ex1 2x..t, 785,135/2,8 990,Ex! 2X-8 1090,135/3.5 590,EJ:1 1 , . ~~mimm 170 2190: : :n~~~~ ;,. )olLil vOKla.an korj,llikOPiotlitSN lluvauivafhens.i synlyllllt.ll)ll'Sl)lktil't'MrTlllt.l ulttkHnninr; = ~~~!~~=n:~~~;.~.•::~ C-«AIITIT l!,O _ miMOl~SW kl y'IOl'I ffly05 klmtran )lfu~~ :g~~90 :n~: Bor0ttltnPnn1 11.l1on ~u llit1. 6 8111ow$ 860.POSetsm 1580.II0/1.9 1'75,MO·U 880."5-6Slldt0 u o.CaS 11S1n 1240.80/ 2,8 HMO,1 M0-4 1~90 Angle finot r L-gripdl luu 298.9014 2• ~ .Pll.-llkllno 195 __ OR-J l80.Moto,anv1 890.105-21014.53540,1 :~:g:~~ ~: = ~~:: ,::= ~r::;:n Hl= mJi l~~:= PN-11kllno 0.TC•\4 1190. in1o,ar,1o,a,joukon.•my()s •11nmukelMt muoti•ltll V11!k01m• non koo,,nut 1merlkUl11r,.en nu1119<11mm•t t1l• lnen SE111u1llkenong,10 ... TUUTF-TA. 1 jlykklP01111 l1i1, p1t1n111unne11u11menom,, SElteut111ov1 1 ~ Ulno ku•eu1m.l'ldolli1uuk11en 111Jent1m,_ ..,......_ uz,11.1 Ki!,H,vani ~ J.N • • .1 Villk hilm.u musla 995. ,u .. ..... Kad,ik inc R«llll1tl' USAonloOlnnvt, IIIU l11.iia E-6 \,ehllyS\,UOf, f,mt .. OSI• S,lli 'W4>1 hlm,s1 1i.en.it11y~ ta r..a.,s,n l)ilUSs.J pj.-•ass.t Myos 1tset1uola1 ur E 611lm1t NOIISEMH ,11 UMIIIA JA llSblllUITHT MOIISEMll MllU.FllMIPIRlT 11.JUETTl,lllll MOQIMlll llil11n,llt llUIU Horsemin rullihlnupe,a N o 1 1 20 l1111\1, oolle6 x 9cm _.......,., SiunoersUnr,,fflll U1 417 jlmlrlylelSkly1· toon t.lfkoitenu rJtMl,I Alilili pysyt luktv.ul! l)ilikl!Lilan • -t.llllnt111tlllill'fl(l9,11.-r,ta lllmltnfflU(Ms,st.l UjlytylmilM1Mltlltl polyllw1I Ol'I 11· no,itiys1n tul'Yllllntnrn1ter11111 Ptint FIII dlf,)l "'91IIMIUkujtn Yllmlstuk· E6 iotMyskuO<< 17 i.. ,"1•t"' 1 "'1~,, .. .,;:,~,:::.s,, ::::: 1 =~, : COS!1noer 995. 1090,20012.8 2UO,C... CUOIIMINOT CANON AH l>rog 1225 f -110,E 3'.>80 !~-;ttog lfö~:~AE t::= .... VillillilfflDl)Ut<!tll Nag.aok.i p,.ukime,a.9x 12 l i1ak,1tnmakue1t1 2puoi 9 x 12 Li1<1ki1hlm,usem2 0001 ~-x 7 · •••••••••••••••••••••• KAMERAT KANNATTAA OSTAA FIMEKOSTA • Tilauspuhelin (90) 445289 220So,,a• So,11' ,. MX "1n11icMX musr, Penllic M[ ·super Ptn11ic ME-supermys1,1 Ptnllic LXrunl<o l"EITAl DIJH.Tl"IT 795 91<) 12'90.1390.1090.1280.2890.2014.0 1390 !,0/1 .2 1280 1090!,OH.OINC 940.28l 35sM13190 85/2,0 119.2812.0 1~ 100/28 890 2812.8 66010014 0miK 1280.3512.0 1090 135/3.5 570 3~/2.8 660. , 3 2 cm 790,SiunotuUn.-:,,il UA 1417 Yffllkuln lCltlli, fll.lN 1" Piiktu!WILil pohl,ltLil, IMMlluu ilulollXUSSUUltnrtt.lSkor.llt 890,Sif!OII SlaEilse!SOrti1111tffyj,1 l)ll)lflkokoti Yilfll n suunnlte1tu11 rliUjli Kopioiminen n.l1HI Ol'IIOdelLill'Kll)MlljlllllppoaRljlljl pysotukriHflc,.llcall&an S.Uruvlakokojl Sillt.lVISS,I 13><18cm Tulo:n,ll lh24 cm 20 ><25cm 11" 11 14 " 401<!,0tm l ~ .290.2".2"., ao.S.unotfS MHttl'EUtlSOrtltllfittljn1ukrl'III. f1e9111Mltnli Widllln plnnillU1s-..OCl$tiil liimtl,_, loiloln n1.11,111np,1no1 \'tdostuvat plt1nikka/SNn 3s-,.-. ja parantaa kuvan l aatua . ~:·= ~ri::•:.~~;:i:t~=~: 1 ~=toJ1. IOITA.-r1,__ . p1 AOflFllMIT Ho,seman 4!,0 s,s li.ise!mPIClm lil~ys1n, 1a1i.aoehysp.1,e1,1,k1nnusk1sko Ag1il~ptrl)iln200 13~-J.6 17 ia1us1.ii..onmtm etukenys 141 ootek1w,1l<1u1,1 ~380 ~0<kNh10kk.11n1n AGfA fflUSlilVill kOhlm, Ot1,ei.wv11.iut, 160 llfOflOfllMIT FF·4 30 llOOAl-fll MIT EP0135-J6 E0135·36 El135·36 EPM ,0,1 100 11 EPO•Ol1001t IX.-0210011 PX 4021001t fX40210011 PX5 1< l20PR0 H51< 120f>RO IX120 EPM120 EP0120 UUDr1tl111l1N11et11·•flifflll KM 135-36 KR 135·36 K00ikllJflN.l i< 01111 KOlliik prqei.:t,on onni sc.ile villotus· k,ekko ,alOllU,AUMIUALIT Aoaoreri Lmno! lecnn+cin OO,ekt1Mlau0<1Ue ~20 Aoaoter1 Ha<sem•n lecnrnc,11 <<1me1111e AOilDter, Ciilumel 4 ~,·' OD1ek1w,,l.ilu(lilHe Vi1ll11il,e1nk11nn1tys•enys Jilus1ak1mn1Mki1Mtl1.iJ /8'' "-•trletUl Er, ~o,so,11<.an k,1me,an muulos m• li< ktnnusku<lu RtTlto1ifUnn1n Pi1IJeVUlN<ikl$"°1i N0<11W h l)illje lilaiilkulmillilte P,tk;itir.enrtt.islus ko560mm Lynyttarkt nnusk,sko250mm Eriko,s p,1k.at1rkennusk,sko ,oooA11asnuul kkUkilffllfi1He Metal<, nen •111,slejilukku 29 S.ilrnefillt 29 v1101usm1t1J111YYPIM ss,oo.i, • oKJaPten ,,.~· 1Jnysl.iils, h5'' fre~ntl leY) 60 :~~~=r t1nysl1s1 520 ,., 3200350125012!>0 650 5., <50 320 ,., _ 6•0 129013!>0,,o280 580 95 :::t:•.~;:::= Wl.m~ liillil •al1 kOlffll Horse~n rulLilhlml1>1r1N o2120 1,1m"oolle 6 1< 7cm Ho,sem.n1ul1.ihlffllper1No3220 1,1m,1.oor1t6 x 9 cm ei01!.t~n1ul1.i1t1mtper1N o • 220 Mm1koollt6 x 7cm HOIISlMHPIRlT M0<seman peri N o 1 \IH·A ia VH oamerorll1 MOl'Seman peri N o 2 HO<Serr.ln ),1 mu•lle 9 >< 12~ilffll/Olllt M01se~n per,1N oJHorserr.in11 S1n1r , amerorlle HOIISEMH MUUT IAMIITUT MOISt~n D1hmealiiiuHu tulli1 !11ffl1per,IJ1 ~:: 1 ~m.1n 6><9 peri Polir(II(! H01u~nla..ki1hlm,p,11,n 6•9Mmokoolle Hoisem.in 11nysliiis, uy1,n1va1;§1 Pol.ilror11pe11n 1t1nss.i Ho,sem.insilffl.lSUPfHlll VH A kamera.. 445289. , 1860IOIH'UTIUMlUT C,r.o,, Af35 Ml c,non AF 35 MII 1270.,., ,,., _ 7.515.6 JlflO,1001, .0 920,1512,8 2570.Z00/ 4,0Mx2700.1714,0 2090, 300/28L 1:1900.2012.8 1590,300/ 4,0l 080,20/ 3.$ MX 790, 3001',0 2300. f •I . lllAUIW&TllT 54:IN nS • 90.AE·ll/lt.11n 990.FN MOlor 2285.Enko,sFN W1nOer 1290.~•sm.111n1 1~.Dat.lS.CkA 5!>0,155 A WinotrA 580.177A WinoerA2 680,\88A 1290199A =~ :::: ~::= ~; 1331. ,· . i U; W i Ii!• t• IIUTIINI JA ....... 5.," " " 1170 1'8 U8 ,., 2680 98 188~ 5' 119MAKINA le1eoo,e,iuvir,,~ennus•t1!WIII HOl'!>tfTl;ln 180 mm / ~6 Te,eoo~•IIIVI NOIISEMH PAlUIUMUIAII OIJEllTIIIIT MAllllA 1 •7 Miiloni6x1 Milk•ni W,de67 M1k1niProsh1n ~til ~:::~1:=~~~~::::i 16l0~l<Greln fouHr , 1ukk.1y111,ka yt!OOn sovelluv.1 r.1 e t.1rkennfn 580.~k Cr1llc e l f ocunron .1mm1111kt.y ·1oon soveltuv.1 10<1ell1 kr iitllHn llrkkl r11t1 rkennln , joll.1 pHat&ln tu111.lm1.1nneg1tll Y1.l l.1idHll l.1itHn Vold H ntutlllamyOs rakee nm uo toe. .t""jf~ . SAJ>90 22.50 fflilks,rljlli,Jk$i ,ao.10 kpl n wt,kOIS!i.l SuosmllernrM joki1Wlle kuvilusnarrastukstn SOITA JA TILAA HETI SAUNOEfllS TUTUSTU lltlltyljl YlkuU• SOIii!' VlkilVUII ottmlll ~ k-luupin l\lnkklmls\i VAllOLUOAAN AAJA,AJ!IN SAUNOEfllS AA· tuall:ulut Yllolt1t11n l'wok ·luu?1lliii \irkn1etlu lluvil fllkY'I' vUnlly· JA,,l,Jlll.A VUOOE N TAII.UU" ' mi = :'u~=:!;~u~ Yllt11nott1J1h1. 2, 0.ML 1 M..:ro!l.tsh h l lu be M s.et F015·U 300 fDSOU F02H/ JOO fOBelio...< ML-1 MiKrollasn bt Tu be M·sel Aulob:tlublll F0 15-U 300.F025-U 300.FO!IO·U 3'0 FOllellows 990 fOSlioelNl>htitOI' MiKrOCOOJple/ Anglef1notr8 fliiishtoUpler f ln!riliuk lC·lsel NIKON 390.,9~.S25.820.990.9".5., , .. lllllCMI O&Jf.llTll"T klln0$.llri,J 1IIO 5001~.6 5280 1 ~:t:: ;::= :~~~t:" ,:t= MAMITA U 17 PM 1 1 •• 8015.61, 635 l!,0/ ~.6 1280.R86 7 1'110S 234~.120kilsem 880.., .. KIIKARIT AutoutlutlelC$tl Au!o utlut>eK 100 AulO U !1UbeK!>O HtllCOIO H! IUbe Au!Obellows·M Af ·280 tl;ish Af ·20011i1Sh t.H OO ~: = : 1 : : ~ : : ~ : ,:= ~~~:':90mm/ 56 l680~~~1':;%~~~"wz3 : : ::~:t.u:m!r,-Uj~=•::::i Pentix 8xJOlCF 450 Ho,sem.an 75mm/ ~6 1990 t.nistigm,11 LUPI• • o O390 Nkon8><200Cf 695 NOl'ITlil.ilhODl8k111.it11kennusv11tselliii 1690 200JLHllnTe,lerl006 WZl 50 sevH~ l)ilrant.u lle1gre!ul /llyl ftlt.lfT1UYill 290.Nkon9•l00CF 11 40 Ha<semin10~n-wn / 3~ 20045aoleLUl)l lO>< M1 370 _ l,;1ikk"n fllliillllYllll1t1!,l p;il)tl'tlh1t1/flyOsuu 890 Nkon11<3~ECf 960 NOl'rni.tl,OOfekl«vi l4 !>0 2005SIMnhtfl lul)l 10x 150 SMITIUO'lll);ll)tl't1h1n1" 690,N,kon 7•5CTrOPIUI 1280 Ha<semin IO~ mm/45 2008 St.1nd M1tiosc:ope!,Ox O OBe,gmus!IH lll011ru11Mloutnr114 iB490,Nkon10><35ECf 1280 N0<fflil,,ll10Dtek11 V1t,fkenn us•11tselli1 2680 20l2St.1nd1111tr0$1;0pt 25 ,. JA ._. . . 45·1 -.110 45-48 2 50 70-38 2xnoe 2.ao 22~-n e 2.ao l'innikk.11Sl'tdosluslell1 220.AtkiSIOln!Uu tlkko Chtt!Qns.i 100 kot 1 15 TILU ....r flU IIUTiffl. k 11 ,~14 s 1675200140 1880 1 •i k ost1enna O a Ob jekt 11vin mukana kannattaa aina hankkia 7 5i 4 5sn.tt 5890 :.;: T1 aus ortt1 Matkahuolto, myös Skylight ta i UV-suod at in , joka toimii :~: :: : := ~~tt:~ 1 "}:,~i = 1435 _ jälkivaatimus :~i1~~~iii!ev~'~:~~~~t~i~~~~~~n~~ i~Z1~i;:a ~~~f~ M,c 1~::= ~:~:;\~usmgnooo : = 1 ~~7i1l~ai OK· tu sta . !Odell.iva.a11'1aan amm11n,1<.aynr,e,n1ino.oi1tnu)I l iljl.lljll J01o:111'19n raj,lljln \'tl!st Ol'I t rik Mtn 80 uao.ruvinl f.lllG!>)'OrlH.1 Hulppul&atui, kUmlllllyjl 800Mut.,.30••0cm 12IIO.Mnttr 16" x20" 2250,\80 Mu!1r20" >< 24" 3790.klytf!iln alnoutun 100 tu,vaJNIII poly9t• nkutu)I Pfml Fii. . NOIISEMH DI.Jlllrnm H-« ntr1 . . Autom 3001~.6 31ao.ll .. Pr1sm!111d1r 920.0I.HN't,S-T t,:1 TubeN OI 610,i :~ !rl ~-! :~• :: ::s:~ :::;~11~ ~=~O~n ~s:1:: ::),; FIMEKO OY • TÖÖLÖNTORINKATU 4 • 00260 HELSINKI 26 • PUH. 24'1 .4 l 4990,300/5,6 11 00.2'12.0 1860,400/U N ~ -24'2,8 1270.S001'.5L 10 00,28/2,0 1690. 13512 5 94040/ 2.8 380 20014 880 50/2,0 39~ 20012,5 2380.!,0/1,7 460 ,001~.6 2390 !,011 ,, 690.500/4 5 3980 35-7012,8-35 1~ 16-2• 1690,8'0.no.Vll!M LX 1090 Dati!Dilek MX 690 Vmt1n ME 11 570 fA-1bndet 4'0 V1ri11t1 MX 670FB-111ndt t 740Da1iDi1CkLX 690 FC-111ndt r 350 0oll1iDilek ME 690 MtJIJTlltJHUSIAIIIJSTU T Edulhnt n MllellOOi1li11S,alm1Sle>nen mtfflhlmml,l,liiYSlilllt v,v,1,1r285loomF1,1sn Remorec:0111101285 ~oo•• Eolilgr,;iptiic Uni,er~t S1111e ltaylO! CiilOU$tl So,)1< Sayros~ Olt•onS AV Ci1fOU$tl pro,e• tore,nm Mmo• li1SkU)illUS1il OustOll•SUu!ln Ous10t11ayttOD\IIIO Gtpe A11,ai..enys100 1p1 GtpeA11,a•en100Q1.p1 Gepe A1.iS'10t1d1i1•enys 100 •DI 8onum1.is11onai.lkenysS0 1i.p1 Si11lytys~•ns10 l!lillilSOu,He C,11 ume16~ 7ro11t,1mno1aer ouOSync C01o OM 2N DUOSyncCorOCiillO!I A !>enes ARCA<uulimvel ARCAkuul,1n1•tl(PillOlilfflll Minolta Cololen1,1rger 11 ,1minmuun1a.1a.. .. Pe.Jk on Hinnat ovat walmllll:MOIISEMANIIMIJA,NUM(IIAT H0<seminVH-Rk1merirunko eta,s'f'lsm,n• r•I ~ HOl'!>eman VHUme1,1,unko JA w" u•111011111 ,w •auTo sl tlnglttyJI n1ttotlln,,.n1ix 8• •o ewcF 560 ~::,~. RASTI 1 •• :::t:E 1: := ~~u;!~g"' 1 Y,ngnooo ~:::= Tilaan seuraavat tuotteet: Lähelläkä ä min u l le til aasuodat in ;~~: ; :i M1t ;~:::= AutoHl tuoesei 555.maani o b je ktii viin sopiva vastaval osuoja D 13512.8 1190.1 \3~1 3.~ 890.:::!:'~;~ rir" ~' :~;n ·: : 1 l(uiju1ts,n 3'9.• 512.8 1990.Pri-ism 900.5512.8 159~.1 !;'.t ~: :: 1 11 : ;~ = :e6s4!~~s~~~-= ~;~.= 1 : POIISln 147~.7012 8 2050.:•~~SU •=~Tllp~
Fenoksivesakkomyrkkyjen käytön jälkeen puolukkasato alkoi palautua neljän vuoden kuluttua, tällöinkin mustikkasadon palautuminen oli hitaampaa. Vuoden kuluttua lentoruiskutuksesta sekä glyfosaatti että fenoksivesakkomyrkyt alensivat puolukkasatoa 95 prosenttia ja mustikkasatoa 99 prosenttia. Tutkimuksessa todetaan mm. Muutokset sienilajistossa johtunevat muutoksista puulajisuhteissa, pintakasvillisuudessa, kariketuotannossa, 36 pienilmastossa, maaperän vesitaloudessa, humuksen koostumuksessa jne. Seuraavina vuosina sato oli ruiskutusaloilla pienin ja mekaanisesti peratuilla aloilla suurin. Tällä voi pidemmällä ajalla olla merkitystä ravinnekiertoon ja tätä kautta myös kasvien käytettävissä olevien ravinteiden määrään. Vuosi vuodelta ruiskutusalueilla on vähemmän selkärangattomia kuin vesotuilla ja hoitamattomilla alueilla. vsk.. Testissä oli mukana viisi valmistetta, joista neljä on edelleen markkinoilla. Muurain sen sijaan hyötyy, kun ojitetulta rämeeltä hävitetään varvut ruiskuttamalla. Kaarina Miettinen Kemiallisen vesakontorjunnan hyödyt ovat tutkimuksin yhä selvittämättä, ja kannattavuuskin on kyseenalainen. Selvityksen ovat kuitenkin tarkastaneet ja sen julkaisemista puoltaneet professorit Matti Leikola ja Erkki Lähde. Varvut häviävät pysyvästi Aluskasvillisuudessa ruiskutuksen jälkeinen näkyvin muutos on varvikon häviäminen. Eräässä tutkimuksessa saatiin torjunta-aineille neulasvaurioiden aiheuttajina seuraava järjestys lievimmästä haitallisimpaan: 2,4,5-T, glyfosaatti, 2,4-D + 2,4,5-T ja MCPA. Kun vesakkomyrkkynä käytettiin glyfosaattia, puolukan marjasato palautui ennalleen noin kolmessa vuodessa. Lähes kaikissa tutkimuksissa on puututtu taimien vioittumiseen. Eikä millään kokeissa käytetyistä torjuntaaineista voitu koivun tyvija haavan juurivesojen kasvua juurikaan alentaa mekaaniseen raivaukseen verrattuna. Se, miten pitkään taimikkovauriot ruiskutuksen jälkeen kestävät on lähes kokonaan selvittämättä. Vesakontorjunnan vaikutukset sieniin oletetaan yleensä välillisiksi. Metsäntutkimuslaitos kieltäytyy selvityksen julkaisemisesta vedoten sen epätieteellisyyteen. Linnut kärsivät, koska niiden suojapaikat ja ruoka on myrkytetty. Mustikkasato ei tällöin vielä ollut edes alkanut elpyä. Erään tutkimuksen mukaan sienisato oli ensimmäisenä ruiskutu ksen jälkeisenä satokautena ruiskutusalueilla muita aloja runsaampi. Kasvainvaurioiden mukaan ryhmiteltynä järjestys oli muutoin sama, mutta glyfosaatti aiheutti kasvainvaurioita eniten. Suomen Luonto esittelee Lylyn raportin tulokset. Varpujen häviäminen on useiden tutkimusten mukaan varsin pysyvä muutos. Joensuussa on tutkittu vesakontorjunnan vaikutusta metsän pienimpiin. Marjastuksella ja sienestyksellä on talousmetsien moninaiskäytössä tärkeä asema. Poikasiakaan ei näillä alueilla syntynyt, ja Lapissa tärkeä riekko kaikkosi myrkytetyiltä alueilta kokonaan. Torjunta-aineet ovat kehittyneet siten että jatkuvasti siirrytään vähemmän valikoiviin, runsaammin vaurioita aiheuttaviin valmisteisiin. Linnut kaikkoavat Lintuja ruiskutukset kohtelevat kaltoin: kahden kolmen vuoden kuluttua myrkytyksen jälkeen riistalintukantojen on todettu romahtaneen noin neljännekseen vertail ual ueiden määristä. Pikkulinnuille käy samoin; osa lajeista häviää ja muiden määrät vähenevät. että maaperän aktiivisuus on jäämässä yhä enemmän jälkeen vertailualueista. Yksi tutkimus poikkeaa tuloksiltaan edellisistä: vesojen määrä oli tässä tutkimuksessa mekaanis-kemiallisesti peratuilla alueilla keskimäärin 8 500 kpl/ha ja pelkän vesurityön jäljiltä 13 500 kpl/ ha. Vesakkomyrkkyjen tuhoisat vaikutukset metsäluontoon on sen sijaan selvitetty aika yksiselitteisesti. Uudet vesat olivat kooltaan lähes kaksi kertaa pidempiä kuin mekaanisen raivauksen jäljiltä syntyneet. N äkymättömättömien vaikuttajien kato Jokaisella metsämaan neliömetrillä asustaa miljoonia selkärangattomia eläimiä, jotka vaikuttavat suuresti metsän tuottokykyyn. Sitten katoavat sammalet, koska niitä suojanneet varvut ovat kuolleet. Siinä vertailtiin mekaanisesti perattua, lehvästöruiskutettua ja hoitamatonta taimikkoa. Kokeessa käytetty torjunta-aine ei ollut mukana edellä selostetuissa tutkimuksissa. Kasvutilan valtaavat tämän jälkeen jäkälät. Puolukka ja mustikka kärsivät myrkytyksistä, tämä on todettu Jyväskylän yliopiston selvityksissä. Sienillä on karikkeen hajottajina keskeinen tehtävä metsikön ravinnetalouden säätelijöinä, ja runsas sienisato kuvastaa maan hyvää tuottokykyä. Marjasadot alenivat myös silloin, kun käytettiin huomattavasti normaalia pienempiä annoksia. Tutkimus, jossa on kuvailtu varsin yksityiskohtaisesti torjunta-aineiden vaikutusta eri kasvilajeihin ja lajiryhmiin, osoittaa lajiston vähentyneen. Esimerkiksi maaperän typpitaloutta hoitavat hernekasvit olivat tutkimuskoealoilla hävinneet kokonaan. Onnistuneita torjuntoja vähän Vesakkoruiskutusten onnistumiseen vaikuttaa paljon, SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Näin kertoo metsäntutkimuslaitoksessa tehty tutkija Olavi Lylyn kirjallisuuteen perustuva yhteenvetoraportti. Kasvattaa vesoja, tuhoaa taimia Kantokäsittelyssä on myös havaittu MCPA:ta ja 2,4D:tä sisältävän torjunta-ainekäsittelyn jälkeen juurivesojen määrän kymmenkertaistuneen. Muuraimen sadot olivat kyseisessä tutkimuksessa kaksin-kolminkertaiset vertailualoihin nähden. Kuitenkin heinät runsastuivat, poikkeuksena olivat glyfosaatilla tehdyt ruiskutukset jotka eivät lisänneet heinäkasvien Tietoa hyllytetään: maaraa
Lehtipuita on syytä säilyttää suomalaisissa metsissä, koska sekametsät ovat kestävämpiä mm. Kyseinen torjunta-aine osoittautui myöhemmin nykyisin käytössä olevista pahiten taimia vioittavaksi. Todelliset kustannukset ja hyödyt yhä mittaamatta Metsänhoidolliseen ja taloudelliseen kannattavuuteen on kiinnitetty tutkimuksissa ällistyttävän vähän huomiota. Lentoruiskutuksissa hehtaarin kustannukset saadaan pienemmiksi pintaalaa kasvattamalla. Tuloksia kemiallisen vesakontorj unnan positiivisista vaikutuksista ei juurikaan ole. Nykyisten ohjeiden mukainen vesakontorjunta oli tässä tapauksessa taimikon kehityksen kannalta tarpeeton ja jopa haitallinen. Liitto on sitä mieltä, että metsänhoitomenetelmiä olisi kehitettävä sellaiseen suuntaan, ettei vesakoiden lehvästömyrkytyksiä ole tarpeen ottaa vakiomenetelmäksi taimikonhoidossa. Yleiskuvaksi jää metsäluonnon kaikkinainen köyhtyminen. Ainoa hyötyjä ja kustannuksia mitannut tutkimus on tehty Joensuussa. Haapa ja pihlaja ovat vaikeasti hävitettäviä, herkästi tuhoutuvat paju ja leppä. Monissa muissa tutkimuksissa raportoidaan vastaavanlaisia epäonnistumisia. Liian aikainen torjunta tuhoaa taimikot ja liian myöhäinen ei taas tuhoa vesakkoa. Tutkimukset voi tietenkin jättää ottamatta huomioon ja jatkaa nykyiseen tapaan. Vaikka valmisteen erittäin haitallisesta havupuiden taimia tuhoavasta vaikutuksesta on julkaistu kaksi tutkimusta, valmiste on edelleen käytössä. Vesakon rakenteeseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota: tiheä ja pitkä vesakko tuhoutuu huonosti. päivänä tänä vuonna hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jossa kielletään vesakkomyrkkyjen lentolevitys ilman kunnan lupaa. Männyn runkopuun pituusja paksuuskasvussa ei ollut eroja eri käsittelyjen välillä. Lyly toteaa mm., että Suomessa ei esimerkiksi ole lainkaan tutkimusta vesakkojen biologisesta torjunnasta, vaikka perustutkimusta on tällä alalla runsaasti. Eräässä tutkimuksessa selvitettiin viitenä vuotena lentoruiskutusten onnistumista. Kahtena vuotena ruiskutukset onnistuivat, kahtena tulokset olivat heikkoja ja yhtenä vuotena varsin heikkoja. Kunnan päätökseen saa hakea muutosta maaja metsätalousministeriöltä, jonka päätös on lopullinen. Jos torjunta-aineen väkevyyttä nostetaan, tyydyttävaan tulokseen päästään vielä syyskesällä. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä vesakoiden lehvästöruiskutukset tulisi kieltää kokonaan. Siellä seurattiin neljä vuotta lehvästöruiskutettua, mekaanisesti perattua ja hoitamatonta aluetta. Miksi metsäntutkimuslaitos ei halunnut julkaista selvitystä, jossa on kuitenkin käytetty lähteenä noin sataa suomalaista vesakkomyrkytysten vaikutuksia selvittänyttä tutkimusta. Mukaan lasketaan tällöin jopa vesattomia alueita, harvoja ja aukkoisia taimikoita. Tarkastus horjuvaa Torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö on tyydyttävä, mutta aineiden tarkastukset eivät kuitenkaan vastaa tarkoitustaan. Hallituksen esitys: ei lentolevityksiä ilman kunnan lupaa Maaliskuun 8. Miten tästä eteenpäin. Onpa ohjelmassa esiintynyt alue, jonka viljely oli ensin taimipulan vuoksi siirtynyt ja sittemmin unohtunut. Viallisia puita oli ruiskutetulla alueella kaksikertaa enemmän kuin muilla vertailualueilla. Myyntilupaa puoltavassa metsäntutkimuslaitoksen lausunnossa todettiin, ettei havupuiden taimissa todettu valmisteen aiheuttamia vioituksia. Esimerkkeinä tästä olkoon seuraavat kaksi tapausta. Parasta aikaa on alkuja keskikesä. hyöty lvittämä •• a mihin aikaan ruiskutus on tehty. On vain laskettu hehtaarikustannuksia siitä, millä menetelmällä vesat saadaan pois halvimmalla. Vesakoiden yleisimmät puut ovat koivu, pihlaja ja haapa. Jo tuolloin julkaistuista tutkimuksista kuitenkin ilmeni, että havupuiden vioitukset voidaan edes joltisellakin tarkkuudella todeta vasta torjuntaa seuraavan kasvukauden lopulla. Kunta voi esityksen mukaan myöntää lentolevitysluvan alueelleen, jos torjunta-aineen käytöstä ei aiheudu mainittavaa haittaa luonnolle tai paikalliselle väestölle. Tutkimusten mukaan vesakontorjunta-aineet vaikuttavat koko metsäekosysteemiin, eivätkä ainoastaan vesakkoon. Ensimmäisten syyshallojen ennustaminen on myös vaikeaa. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Torjunnan onnistumiseen vaikuttavat lukuisat arvaamattomat seikat. hapanta laskeumaa vastaan. Lehtipuiden karike parantaa ja tasapainottaa muutoinkin hapanta metsämaata. Esimerkiksi hankalaa on ennustaa ruiskutuksen jälkeen alkava rankkasade, joka huuhtoo torjunta-aineen vesakosta ennen kuin se on ehtinyt imeytyä. Toisena esimerkkinä on eräs atrasiinia tehoaineena sisältävä metsänuudistusaloilla ja taimitarhoilla käytössä oleva rikkakasvien torjunta-aine. Käytännön työssä ei leppäja pajuvaltaisia vesakoita yleensä ole. Luvan ehtona on myös se, että vesakon hävittäminen muilla menetelmillä aiheuttaisi maanomistajalle kohtuuttomia kustannuksia. Kasvinsuojelulaitos myönsi myyntiluvan vesakontorjunta-aineelle, kun se oli ollut metsäntutkimuslaitoksessa tarkastettavana yhden kasvukauden. D 37. vsk
Toipuminen vie vuosikymmeniä Öljylauttojen leviäminen Amoco Cadizin onnettom uusal ueelta kesti kokonaisen kuukauden ja onnettomuuden seuraukset vaihtelivat eri alueilla. Parinsadan kilometrin matkalla Bretagnen pohjoisrannikolla elää noin 3 000 eläinlajia, erityisen runsaasti nilviäisiä ja äyriäisiä ja niitä syöviä kaloja, sekä noin 650 eri levälajia. Sen sijaan öljyllä on taipumus kertyä suojaisten lahdenpoukamien hienoon hietikkoon, imeytyä alempiin hiekkakerroksiin ja tukahduttaa matkalla lähes ä kaikki elollinen. Kanaalissa elää oikeastaan koko Koillis-Atlantin meriluonto pienoiskoossa. vsk.. ~ ·•,..-.::.Biologisen rikkautensa 38 SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Tällaisessa ympäristössä öljy hajoaa äärimmäisen hitaasti. Tuulelle ja merivirroille alttiilta karuilta rantakivikoilta öljy huuhtoutui pois nopeasti ja vahingot jäivät suhteellisen vähäisiksi. Tämä vastaa tilannetta, jossa maailman kaikki laivat kulkisivat kahdesti vuodessa Kanaalin kautta. Bretagnen rannikoilla kohtaavat toisensa rikas luonto ja suuret ihmisen taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat riskit. Se on tärkeä lintujen pesimäalue ja muuttolintujen levähdyspaikka. Toisaalta neljäsosa maailman kauppamerenkulusta kulkee Kanaalin kautta
Linnusto yksipuolistui Amoco Cadizin öljy tappoi arviolta 20 000 lintua. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Silmiinpistävää oli, että eri lajit sietivät öljyä hyvin eri tavoin: toiset tuhoutuivat lähes täysin, toiset eivät näyttäneet kärsivän juuri lainkaan. Katastrofin laajuudesta huolimatta yksikään laji ei ollut tuhoutunut kokonaan. Pysyvästi se vaurioitti sellaisten lintujen kantoja, jotka olivat muutenkin hupenemassa ihmisen toiminnan seurauksena. vuoksi Bretagnen rannikot tunnettiin eläimistöltään ja kasvistoltaan ennestään melko hyvin. Biologit huomasivat kuitenkin joutuvansa tarkistamaan laskelmiaan vielä kahdenkymmenen kuukauden päästä onnettomuudesta. Yli 200 000 tonnia öljyä valui mereen. Niinpä Bretagnessa pesivät lunnit, joi39. vsk. Öljyn hidas ajautuminen kohti rantaa mahdollisti myös lähtötilanteen kuvaamisen alueilla, joita ei vielä ollut tutkittu; näin saatettiin vertailla saman alueen tilannetta ennen ja jälkeen "mustan nousuveden''. Nopeasti uusiutuvat lajit, kuten levät ja simpukat, toipuivat suhteellisen pian, kun taas pitkäikäisemmät lajit, kuten hummerit tai merilinnut, vaativat useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin kannat palautuvat ennalleen mikä voi tapahtua vain, jos uusilta onnettomuuksilta vältytään. Amoco Cadiz -mukavuuslipputankkerin haaksirikko maaliskuussa 1978 Bretagnessa Ranskan rannikolla on toistaiseksi maailman pahin öljyonnettomuus. Lopulta tankkeri upotettiin pohjaan pommittamalla hylkyä helikopterista
vsk.. Erityisesti Bretagnen SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Rantaalueen pinta-alaan, rantatyyppiin yms. Claude Chasse suhtautuu varauksella toiveisiin öljykuljetusten teknisistä parannuksista. Oikeusjutussa ovat osapuolina Ranskan valtio, 135 rannikkokuntaa, joita onnettomuus kosketti, merikalastajat, Amoco Compagny tytäryhtiöineen, aluksen huollosta vastannut telakka, tehtävässään epäonnistunut hinaaja ja lastin omistanut öljy-yhtiö. Levien kerääminen rehuksi keskeytyi kuukaudeksi, mutta häiriö korvautui osittain !evien myöhemmällä tavallista runsaammalla kasvulla. Ensi kuulemalta ajatus luonnon arvioimisesta rahassa saattaa tuntua vastenmieliseltä, mutta Chasse on vakuuttunut tehtävänsä tärkeydestä: "Ellei luonnon saastuttamista tehdä tarpeeksi kalliiksi öljy-yhtiöille, ei onnettomuuksia eikä varsinkaan tahallisia pilssivesien päästöjä mereen saada koskaan loppumaan." Tutkijoille selvisi, että tuhoutuneen luonnon maarää voidaan arvioida löytämällä laji, joka selviytyi onnettomuudesta keskimääräisesti. pohjautuvan monimutkaisen laskelman avulla kukin kunta voi vaatia korvauksia omalla alueellaan tapahtuneesta vahingosta. Näin onnistuttiin laskemaan suurin piirtein kullakin alueella kärsityt vahingot. Osterinviljely, joka työllisti 500 henkeä vaikeutui vuosiksi eteenpäin. Käytännössä olisi siis otettava huomioon korvattavien lajien ravinnontarve kasvattamiseen tarvittavana aikana, käyttäen vertailukohtana lähinnä vastaavia kaupallisesti kasvatettavia lajeja. Hän uskoo, että onnettomuuksia voidaan merkittävästi vähentää vain lisäämällä taloudellista korvausvastuuta. Tilanne asettaa meribiologeille vaativan haasteen: Ensinnäkin on pystyttävä arvioimaan mahdollisimman tarkkaan, miten paljon luontoa tuhoutui missäkin kunnassa 350 kilometrin pituudella rannikkoa. Esimerkiksi Meksikonlahden öljyonnettomuuden korvauksista sovittiin kaikessa hiljaisuudessa Yhdysvaltojen ja Meksikon hallituksen välillä; Persianlahden öljyvuoto taas on seurausta avoimesta selkkauksesta, joten sekään ei käy mallitapauksesta kansainväliselle oikeudelle. Rannikon elinkeinolle onnettomuus oli haitaksi vain suhteellisen lyhyen ajan. Äärimmäisyyksien välillä näyttivät selvästi olevan kotilot. Se etenee hyvin hitaasti, ja todennäköisesti jokin lukuisista osapuolista aikanaan valittaa päätöksestä ylempään oikeusasteeseen. Kotilokantojen pienenemistä onnettomuuden jälkeen tutkittiin 45 :ssä eri rannikon kohdassa; kymmenessä paikassa seurattiin kantojen vaihtelua vuodenaikojen mukaan. ' 40 mutta hyvin perusteltu tapa arvioida rahassa aiheutunut vahinko muuten ei korvauksista ole toivoa. Ne valtaavat alaa harvinaisemmiksi käyviltä lajeilta ja vaikeuttavat näin entisestään näiden kantojen palautumista ennalleen. Toiseksi on löydettävä kohtuullisen yksinkertainen Öljy saastutti 9 000 tonnia ostereita, jotka oli kuskattava kaatopaikalle. Oikeuden päätöksillä Amoco Cadizin korvausja vastuukysymyksistä on siis tärkeä ennakkotapauksen luonne. Ennakkotapaus kansainväliselle oikeudelle Kansainvälinen oikeus ei tunne säännöksiä ympäristövahinkojen korvaamisesta, paitsi jos on kyse ympäristöstä, jota käytetään taloudellisesti hyväksi. Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on käytössä erilaisia korvausperusteita öljyonnettomuuksien ja vastaavien saastuttajien varalta. Myös amerikanjääkuikat ja karimetsot kärsivät huomattavasti. Välillisesti öljyonnettomuus suosi helposti leviäviä lajeja, kuten lokkeja. Eniten kärsi osterinkasvatus, joka työ!listää alueella vntisensataa ihmistä; onnettomuus tuhosi 9 000 tonnia ostereita ja vaikeutti nam elinkeinoa vuosiksi eteenpäin. Myytävien kalaja äyriäislajien saaliit nousivat entiselleen parin kuukauden päästä. ''Ellei luonnon saastuttamista tehdä tarpeeksi kalliiksi öljy-yhtiöille, ei onnettomuuksia eikä varsinkaan tahallisia pilssivesien päästöjä mereen saada koskaan loppumaan." den kanta oli romahtanut jo paljon aiemmin (osittain Torrey Canyonin öljyonnettomuuden seurauksena 1968), ovat lähestulkoon hävinneet. Lisäksi kotiloiden yleisyys eri rantatyypeissä tunnettiin hyvin aikaisempien tutkimusten perusteella. Amoco Cadizin opetukset Tutkijoita askarruttaa myös, kuinka vastaisuudessa voitaisiin välttyä öljykatastrofeilta. Floridassa ja Kaliforniassa korvaukset lasketaan tuhoutuneiden yksilöiden (kalojen, simpukoiden, puiden jne.) perusteella; Alaskassa laskentaperusteena on saastuttavan aineen määrä, sen haitallisuusaste ja saastuneen alueen suhteellinen herkkyys. Käytännössä näitä melko mielivaltaisia perusteita säätelee vuonna 1980 annettu asetus, jonka mukaan korvausvelvollisen on maksettava hinta vahingoittuneen luonnon "kohtuuhintaisesta palauttamisesta ennalleen" . Esimerkiksi merisiilit tuhoutuivat lähes kaikki; eräät levät taas eivät kärsineet juuri lainkaan. Luonnonarvot oikeuden puntarissa Amoco Cadizin korvausja vastuukysymyksiä puidaan oikeudenkäynnissä Chicagossa Yhdysvalloissa. Öljy tappoi erityisesti lunneja, ruokkeja ja etelänkiisloja, koska nämä olivat sulkasadon takia täysin suojattomia öljyä vastaan. Mikäli kunnat saavat korvauksia, ei edes ole mitenkään itsestään selvää, että ne käytetään meriluonnon hyväksi, kärsineiden eläinkantojen vahvistamiseen tai laivareittien parantamiseen. Tutkija Claude Chasse Brestin yliopiston merentutkimuslaitokselta on joutunut tähän vaikeaan arvioimistehtävään. Oikeudenkäynti on parin vuoden mittaan tuottanut jo muutaman kuution virallisia asiakirjoja
vsk. Suurissa öljyonnettomuuksissa on Chassen mielestä yksi hyvä puoli: ne tuovat julkisuuteen saastumisongelman laajemminkin. Näin syntyvä öljylautta on pinta-alaltaan pienempi ja paksu, joten se on helpompi korjata pois. Öljykerroksen paksuus on vähemmän tärkeä tekijä kuin saastuva pinta-ala; linnut eivät kuole kahteen kertaan, vaikka öljyä olisi enemmän. Tieteen ja tekniikan kehityksestä huolimatta ihminen on edelleen avuton öljyvahinkojen edessä. Amoco Cadizin tapauksessa eivät viranomaiset tienneet miten toimia. Päästetäänhän öljysäiliöiden puhdistuksen yhteydessä tahallisesti mereen seitsemän kertaa enemmän öljyä kuin onnettomuuksissa. Merenkulun perinnettä, jonka mukaan laivan reitistä päättää yksin aluksen kapteeni, on kuitenkin vaikea muuttaa, niin huonosti kuin se sopiikin nykyajan vaatimuksiin. On parempi ohjata öljy puomien avulla yhteen rantaan kuin yrittää tehottomasti estää sitä ajautumasta minnekään. Viranomaisia arvosteltiin tehottomuudesta ja vitkastelusta vahinkojen torjunnassa. Ei pidä aikailla. ottaa vastuulleen munauksia ja niin annettiin ajan kulua ja tuulten riepotella öljysaastetta joka ilmansuuntaan. 41. Jos Amoco Cadizin öljy olisi ohjattu Portsallin rantaan, se olisi saastuttanut pari neliökilometriä sen sijaan, että se levisi 350 km:n pituudelle rannikkoa. " MAREE NOIRE Gou ernement a Ies mains sales ' • & Avec le Por.ti Socialistia mer @ Sauvons la vie, sauvons _ ........... 3. Jos on väistämätöntä, että kaikki öljy valuu mereen, on paras tyhjentää kaikki säiliöt yhdellä kertaa. Torrey Canyonin öljyn hajoittamiseen käytettiin erittäin vaarallista puhdistusainetta. Koska osa yleisöstä vaati kemikaalien käyttöä ja osa vastusti, käytettiin kemikaaleja vain osan aikaa. muualta tulleiden vapaaehtoisten voimin lapioiden ja säkkien avulla. ----·· -_,,, edustan ja Englannin kanaalin tapauksessa olisi apua myös laivaliikenteen ohjaamisesta lentoliikenteen tapaan: muodostettaisiin valvottuja "kaistoja", joissa liikenne kulkisi vain yhteen suuntaan. ... Ainoan hyödyn korjasi aineen myynyt öljy-yhtiö, sama, jonka lasti saastutti merta. On luotava kansainvälinen oikeuskäytäntö, joka saattaa saastuttajat todelliseen vastuuseen. Markkinoille ilmestyy yhä uusia kemikaaleja, jotka on tarkoitettu öljyn hajoittamiseen tai sen keräämisen helpottamiseen. Amoco Cadizin tapauksessa viranomaiset tekivät erikoisen kompromissin. Claude Chasse kiteyttää opetukset seuraavasti: 1. ' f ... Tuloksena oli molempien ratkaisujen haitat: mereen päästettiin melkoinen määrä haitalliseksi epäiltyä ainetta, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi, jotta se olisi tehonnut valtavaan öljymäärään. Kukaan ei halunnut Tankkerihaaksirikko nostatti bretagnelaiset kiivaisiin mielenosoituksiin. 4. Amoco Cadizin vuodattamat öljytonnit korjattiin rannoilta paikallisten asukkaiden ja SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. 2. Usein niiden käyttäminen vahingoittaa luontoa enemmän kuin pelkkä öljy. Amoco Cadizin haaksirikko antoi monta opetusta oppirahat vain olivat kovat
Lasillisessa kevytmaitoa on rasvaa ainoastaan vajaa 4 g. B,-vit C-v1t kJ g g g mg mg mg mg mg mg Rasvaton maito 150 3,4 5,0 120 ,05 0,8 0,03 ,2 l,O Kevytmaito 210 3,4 l ,9 4,8 120 ,05 16 ,03 ,2 1,0 Kulutusmaito 290 3,3 3,9 4,8 120 ,05 30 ,03 0,2 l ,O Hylakevytmaito 200 3,3 l ,9 4,5 120 ,05 16 ,03 ,2 l ,O Osuusmeijerit. Tee kevyestä tai yksipuolisesta ateriasta maidon avulla täydellinen tai jätä tukevasta syömättä jotain vähemmän tärkeää. ( ) r Maito on luonnollinen osa suomalaista ateriaa. Mistä muuten yhtä varmasti tietäisit, että olet saanut kehosi uudistumiseen tarvittavat proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. Sen puhdasta makua ei mikään muu juoma voita. Maito ei lihota. lstumatyössäkin tarvitset kaikkia ravintoaineita, vaikka energian tarpeesi ei olekaan suuri. Maito sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita, joten sinulla ei yksinkertaisesti ole varaa olla sitä juomatta. Maito pitää sinusta huolta luonnollisella tavalla! MAITOLAJIEN RAVINTOAINESISÄLTÖ l dl KOHDEN , Energiaa Prot Rosvoa Hiilihydr Kalsiumia Rautaa A-vit B1 -vit
Ruotsin metsien tilaa esitellään laajasti luonnonhoitoviraston Miljöaktuellt-lehden numerossa 2/84, josta tämän kirjoituksen tiedot ovat peräisin. Kuuselle kuolla kuuluu. metsissä, mutta myös keski-ikäisten ja jopa aivan nuorten kuusten ja mäntyjen on todettu sairastuneen. Täysikasvuiset kuuset pystyvät pitämään oksissaan vain neljä-viisi neulasvuosikertaa, kun niitä tavallisesti pitäisi olla seitsemästä kahdeksaan . Nihlgård väittää, että voimaloiden, teollisuuden ja liikenteen saasteiden lisäksi myös maatalouden raskas typpilannoitus on osallisena puiden sairastumiseen. Lisäksi runsaasta kolmestasadasta tarkastetusta metsiköstä 244:stä löytyi vauno1ta, Joista 137:ssä vauriot olivat hyvin vakavat enemmän kuin joka kymmenes puu oli sairas tai kuolemassa. Tämän lisäksi maataloudesta tulee kymmenkunta kiloa hehtaarille. Kun puun aineenvaihdunta ylettömällä typpidieetillä kiihtymistään kiihtyy, puu lopulta väsyy ja kuolee. Haihtuva määrä riippuu myös lannoitustavasta ja säästä. Mitään prosenttilukuja siitä kuinka suuri osa metsistä on sairaana tai kuolemassa, ei selvityksen pohjalta voida esittää. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Eniten typpeä haihtuu ilmaan, kun hiekkaisia maita lannoitetaan nestemäisellä ammoniakilla tai nestemäisellä lantalajätteellä ilman välitöntä kyntöä. Parina viime vuonna yksittäiset pyökit ja pienet metsiköt siellä täällä koko Skoonea pudottivat lehtensä jo elokuun puolivälissä ja täysin vihreinä! Terve pyökki varistaa lehtensä säädyllisesti vasta lokakuun puolivälissä ja silloinkin kellastuneina. Tämä käy ilmi maan metsäviranomaisten teettämästä selvityksestä. Lisäksi jokainen neuvoja tarkasti vielä erikseen puiden tilan kolmella eri kasvupaikalla. Etelä-Ruotsissa typpilannoitteita levitetään pelloille erityisen raskaasti: 120 kiloa hehtaarille. Pyökkien rungoilla on myös todettu omituisia, kämmenenkokoisia kasvannaisia ja pyökkien nuoret pikkuoksat ovat monin paikoin epätavallisen lyhyitä. vsk.. Mutta pelkästään jo taivaalta tulee EteläRuotsissa 10-30 kiloa typpeä hehtaarille. Vaurioiden yleisyys lounaassa pätee myös yksittäisillä metsäalueilla: vauriot ovat tyypillisesti pahimmat länteen ja lounaaseen osoittavissa metsänreunoissa ja samaan suuntaan viettävissä rinteissä. Nihlgårdin mukaan metsät eivät ole koskaan huokailleet näin raskaan typpikuorman alla. Kuolleet ja puolikuolleet kuuset ovat tavallisia. Luontaisista lähteistä typpeä tulee vain pari kolme kiloa hehtaarille vuodessa. Tuhti typpilannoitus toki kiihdyttää puun kasvua, mutta puu tarvitsee yhä enemmän myös vettä ja hiilihydraatteja sekä yhä enemmän fosforia, magnesiumia, kaliumia ja muita ravinteita, joita maassa ei niinkään runsaasti ole etenkään happamoituneessa maassa. Jos nestemäisiä lannoitteita levitetään aurinkoisella ilmalla, lähes koko typpimäärä voi haihtua. Skoonen metsien tilaa tutkinut lundilainen kasviekologi Bengt Nihlgård väittää, ettei suurimmassa osassa Skoonea ole ainuttakaan tervettä yli 25-vuotiasta kuusta. Selvitys vasta suuntaa-antava Metsäviranomaiset korostavat, että selvitys on vielä ylimalkainen ja vasta suuntaa-antava. Huomattava osa metsävaurioista on myös yli sadan metrin korkeudella merenpinnasta, missä metsät ovat keskimääräistä karumpia. Paikoin löytyy jopa 10-vuotiaita sairaita ja 15-vuotiaita kuolleita kuusia. Pyökkien oireet viittaavat siihen, että nekin alkavat saada kylläkseen happamoitumisesta. Pyökit ovat myös alkaneet käyttäytyä kummallisesti. Raskas typpilannoitus osasyyllinen. Kaikki metsänhoidonneuvojat kahdeksassa läänissä katsoivat, että ilmansaasteet ovat vaurioittaneet metsiä heidän toimialueellaan. Laajoilla alueilla jo useampi kuin joka kymmenes puu on sairas tai kuolemassa. Niinikään vauriot ovat tavallisimpia vanhoissa 44 Etelä-Ruotsin metsät kärsivät happamoitumisesta pahemmin kuin osattiin pelätäkään. Pyökin biorytmit sekaisin Nihlgård toteaa myös Skoonen pyökkien sairastuneen saksalaismetsistä tu ttu un pyökkisairauteen. Jorma Laurila Kuvat: Johan Ulfvens Typpilannoitteet osasyyllisiä. Todellinen kuva selviää vasta tarkemmissa jatkotutkimuksissa. Pahimmat vauriot lounaassa Vauriot nimenomaan pahimmat ovat selvästi keskittyneet Lounais-Ruotsiin. Yli sata metsänhoidonneuvojaa yhtä monella metsänhoitoalueella tutkivat silmämääräisesti toimialueensa metsien kunnon. Nihlgårdin luotettavina pitämien amerikkalaistietojen mukaan kiinteistä typpilannoitteista haihtuisi ammoniakkina ilmaan kymmenisen prosenttia eli toistakymmentä kiloa hehtaaria kohti. Tämä viittaa siihen, että tuulten mukana Länsi-Euroopasta kulkeutuvat saasteet ovat merkittävältä osalta syynä metsien sairastumiseen. Hänen mukaansa on vielä liioiteltua puhua pyökkikuolemasta, mutta yksittäisiä sairaita pyökkejä ja jopa pieniä sairastuneita metsiköitä on ympäri EteläRuotsia. Ruotsin IDetsissä hälyttäviä vaurioita Viime vuoden lopulla Ruotsin metsäviranomaiset selvityttivät happamoitumisen vaikutuksia metsiin maan kahdessatoista eteläisimmässä läänissä. Kuusena ei ole nykyään helppo olla
merkityllä t ovat hyvin p aisella alueella at melko tavallisia ja keltaisel a alueella esiintyy pääasiassa yksittäisiä vaurioituneita puita. :::. Valkoisella alueella vaurioita ei ole havaittu. Paksun mustan viivan vasemmalla puolella ovat läänit, joissa vauriokartoitus tehtiin.
ltägöötanmaan rannikolla tilanne on melko hyvä, ainakin t0istaiseksi. Länsigöötanmaalla on runsaasti vaurioituneita kuusikoita harjujen länsija etelärinteillä. Hallandin harjun laella monet kuusikot ovat jo lähes kuolleita. Myös istutettujen vuorimäntyjen neulaset ovat hyvin usein ruskeita. Esimerkiksi harjuselänteillä kasvavat männyt ja kuuset ovat voimakkaasti harventuneet ja kuolleita puita on siellä täällä. Nyt nämä kuusikot on raivattu pois. Viime syksynä näiden kuusten neulaset alkoivat yllättäen muuttua ruskeiksi, ja uudenvuoden seutuvilla puut olivat jo kuolleet. Johan Ulfvens SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Esimerkiksi Blekingessä hyväkasvuisissa ja hyvin hoidetuissa kuusikoissa ei vielä keväällä 1983 havaittu minkäänlaisia oireita sairastumisesta. Vahingoittuneita puita on myös Hallandin harjun laajojen kuusikoiden sisäosissa. Jopa kaksi-kolmimetriset puut ovat kuolleet tai niiden neulaset ovat voimakkaan ruskehtavia. Vätternin jyrkällä itärannalla kuuset ovat voimakkaan ruskehtavia. Rannikolla sekä kuusiettä mäntymetsien länsilaita on kuin ruiskutettu neulaset poistavalla aineella. Kuva Hallandin harjun laelta Eketorpin kylästä. Tilanne on jonkin verran huonompi kuin esimerkiksi Helsingissä. _...,,. Hälyttävää on etenkin vaurioiden ulottuminen jopa taimikoihin. Hallandin rannikolla tilanne on paljon synkempi. Havaitsin että puustovauriot ovat erittäin tavallisia ja monin paikoin todella pahoja. Koko Keski-Ruotsissa tapaa vaurioituneita kuusiaitoja ja pelloilla ja pihapiirissä kasvavia kuusiryhmiä, joiden latvukset ovat tupsukkaita ja joiden oksissa on silmiinpistävän vähän neulasia. 46 Tässä ja edellisellä sivulla olevat valokuvat otin maaliskuun alussa EteläRuotsissa. Kuusten latvat ovat myös täällä harvoja ja neulaset ovat usein punaruskeita. Kartoitus tehtiin liian nopeasti ja pinnallisesti. Suur-Tukholman ympärillä vauriot ulottuvat noin 50-70 kilometrin etäisyydelle kaikkiin suuntiin. Korkealla merenpinnasta sijaitsevilla metsämailla Skoonen ja Blekingen välillä tilanne on kutakuinkin sama kuin Hallandissa, paitsi että vauriot ovat lievempiä. Pidän täysin mahdollisena, että eteläisen Ruotsin metsävauriot ovat yhtä laajoja kuin Länsi-Saksassa. Pihakuusetkin kuolevat. Korkeimpien kuusten latvukset ovat muuttuneet usean metrin matkalta luonnottoman harvoiksi. Metsävahinkoihin perehtyneet ystäväni olivat huolestuneita siitä, ettei metsähallituksen viime syksyn vauriokartoitus anna oikeaa kuvaa vaurioiden laajuudesta. Myös täällä hakkuuaukkoihin rajautuvat metsänreunat sekä etelään ja länteen viettävät rinteet ovat kärsineet pahiten. Liikuin viikon verran pitkin ja poikin linjan Tukholma-Göteborg eteläpuolella. Vaurioita ei ole vain tasaisena nauhana 150 kilometrin matkalla valtatie E 6:n varressa, vaan myös kaukana pääteistä. vsk.. Smoolannin rannikolla on etupäässä yksittäisiä kuolevia tai värjäytyneitä puita tai puuryhmiä. Harjujen rinteillä on jopa noin kilometrin pituisina kaistoina harventuneita ja ruskeita kuusia. Skoonessa tapaa paikoin pahoin vaurioituneita kuusentaimikoitakin. Pelottavaa on myös se, että tietyn altistumisajan jälkeen vauriot pahenevat nopeasti ja johtavat katkeraan loppuun muutamassa vuodessa
Jo nyt voimayhtiöitten painostusvoimaan kuuluu työntekijöitten perheet mukaanlukien kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kansalaispalkka ei ratkaisisi ympäristöongelmia mutta voisi helpottaa ympäristönsuojelutyötä vapauttaessaan ihmisiä edelleen nykyisten ammattikuvien, tutkimuslaitosten, yritysten yms. Tarvitaan Osmo Soininvaaran manaama uskonpuhdistus protestanttista palkkatyömoraalia vastaan. Kaikki jokikamppailut ovat voitettavissa ja uuden ydinvoimalan tulo estettävissä jos vain luonnonja ympäristönsuojelijat jaksavat pysyä mukana toiminnassa, sanoo Juha "Jurtsi" Markkola, Luonnonsuojeluliiton pitkäaikainen aktivisti Oulussa ja PohjoisPohjanmaalla. Ihmiset olisivat melko vapaita toimimaan jo nyt, kunhan vapautuisivat myös tunnesidonnaisuuksista vanhanmalliseen elämäntapaan. Kumpia on enemmän, heitä vai aktiivisia luonnonsuojelijoita. Se parantaisi nykyistä toimeentuloturvaa ja romuttaisi palkkatyön yliarvostuksen. Vetoan heihin, että he toimisivat edes nyt, kun tietävät että sillä on vaikutusta. Auli Kilpeläinen Vetoomus entisille luonnonsuojelijoille Oulun seudun luonnonsuojelijat ovat käyneet pitkä/Jistä kamppailua Hailuodon arvokkaan luonnon ja kulttuurimaiseman suojelemiseksi suunnitellulta pengertieltä. TVH:n äskettäinen päätös kehittää luotolaisten lossiyhteyttä ja unohtaa pengertie toistaiseksi oli Juha Markkolan mielestä riemastuttava voitto. SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Tunnen monia entisiä aktivisteja, jotka ovat eri syistä vetäytyneet toiminnasta. kahleista. Yhteiskunta nielaisee aktivistit Miksi sitten monet aktivistit ovat nykyisin entisiä aktivisteja. 47. Jos uusi ydinvoimala päätetään rakentaa, IVO:n ja TVO:n asemat vahvistuvat entisestään, ja sen jälkeen demokraattinen vaikuttaminen energiapolitiikkaan käy entistä hankalammaksi. Henkilökunnan lisääntyessä voimayhtiöiden painostusvoima kasvaa; tätä voisi kutsua yhteiskunnalliseksi lumipalloilmiöksi. Suuri osa kansasta vastustaa ydinvoiman lisäämistä, mutta uuden voimalan estäminen vaatii silti työtä, kirjoituksia ja kannanottoja. vsk. He ovat ympäristönsuojelutoiminnan sijasta halunneet virkauran, elintasoa, yhteiskunnan suomia palkkioita tai taipuneet sukulaisten painostukseen siitä huolimatta, että tässä maassa tulee jokainen varmasti jollakin tavalla toimeen
Biologeista monet eivät ikinä uskalla ottaa kantaa mihinkään -minä eroan keskivertobiologeista ehkä siinä, että toimin aktiivisesti ja opiskelen ammattikirjallisuuden ohella paljon myös yhteiskunnallista kirjallisuutta. He eivät ajattele, onko koko aiheessa mitään järkeä. Poliittinen teoria edistyy vain kosketuksessa käytäntöön, samalla tavoin ympäristönsuojelun linja löytyy toiminnan kautta. Tilatkaa seura matkalle Sipoon Liikenteen ajanmukaiset, mukavat seuramatkabussit. Juhan oma aktiivisuus alkoi Luonto-Liitosta 1960luvulla, sitten hän on toiminut mm. Useissa keittiöt, televisiot, videot, puhelimet, jne. Opinnäytetyötään hän tekee Liminganlahdelta, ja hän on ollut mukana monessa Hailuodon lintututkimuksessa. Juha on luonnontieteilijä, opiskellut kasvi tiedettä (pääaineena), eläintiedettä, maantiedettä, kemiaa, limnologiaa, tilastotiedettä jne. Kannanotoissaan uuteen ydinvoimalaan ympäristöministeriö näyttää, toimiiko se kansanliikkeen vai ydinteollisuuden linjoilla. Jos hallintoon sekaannutaan, pitää varmistua, että tämä tuo uusia voimia perustason työhön. Oulun luonnonsuojeluyhdistyksessä, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirissä, EVY :ssä ja Luonnonsuojeluliiton hallituksessa. Elokuvassa Kuningas jolla ei ollut sydäntä pääministeri vakuutti epäilevän kuninkaan kertomalla, että dinosauruksen luurangon yli suunnitellusta tiestä on tehty kymmenen tutkimusta. Onko luonnontieteellisellä tutkimuksella merkitystä ympäristökysymyksissä, vai törmäämmekö aina yhteiskunnallisiin esteisiin. Jokainen ihminen tarvitsee tukea ja tunnustusta toiminnalleen, ja kansanliike tarjoaa vaihtoehdon normaalille yhteiskunnan tuelle: palkoille, prenikoille ja ylennyksille. Olisin odottanut ministeriön ehdotukselta tiukempia ilmansaasteiden ohjearvoja, mieluiten normeja. Juhan harrastus on näihin töihin liittyvä "puolileikillinen tutkimustyö" ja luonnossa retkeily, nykyisin enimmäkseen merenrannoilla. Tieteellinen maailmankuva oikein käsitettynä on avoin ja tutkiva, mutta perinteisesti tarjoiltuna se on "silkkaa huijausta" . Ihmisiltä uupuu vaikutusmahdollisuus. Todellisuudessahan ympanstöongelmiin liittyy melkein aina perinteisiä valtakysymyksiä joiden poliittisuutta edes väljähtäneet puolueet eivät näytä oivaltavan. OY SIPOON LIIKENNESIBBO TRAFIK AB 48 UUSI NUMERO 176 300 ILTAISIN 362 510 Ympäristönsuojelu ei ole pelkkää tekniikkaa Miksi uskot voimakkaasti kansanliikkeisiin. Lähtökohdat ovat asenteelliset mutta asenteita ei ilmaista selkeästi. On hassua tutkia yhteiskuntaa jossakin laitoksessa, oleelliset kysymyksethän syntyvät työtä tehdessä. Tieteentekoa vääristää myös se, että monet tutkijat valitsevat helppoja kohteita, joista saa nopeasti tuloksia, jotta rahoitusta ja meriittiä järjestyisi. Kannattaa varoa parlamentarismin harhaa, eli kuvitelmaa, että muutama edustaja valtuustossa tai eduskunnassa riittää. Juhan mielestä tiede on astunut uskonnon tilalle aseena, jolla vallanpitäjät hallitsevat ihmistä. Ministeriöstä voi kehkeytyä myös ympäristön pilaajien linnake, joka ympäristö-sanan ja arvovaltansa voimalla taistelee ympäristöliikettä vastaan. Valinnanvaraa on: 13-62 paikkaisiin, lyhyille ja pitkille kotija ulkomaan matkoille. Tutkimuksen rahoittaja voi tulkita tuloksia miten haluaa, jopa väärentää niitä, eikä tutkimuslaitoksella ole sen vertaa moraalia, että se seuraisi miten tuloksia käytetään. vsk.. Tällaista teknokraattista ympäristönsuojelua edustaa parhaimmillaan Kuopion yliopiston ympäristöhygienian laitos. Tästä on jo esimerkkinä ministeriön osastopäällikkö Olli Ojala. Koilliskaira-kampanja, lijokikamppailu Siuruan altaan ajoilta, Alta-joki, Ounasjoen suojelu, Hailuodon suojelu sekä energiapolitiikka. Ympäristöliikkeen tavoitteet eivät toteudu ilman laaja-alaista vaikuttamista perustasolla: järjestöissä, toimintaryhmissä, työpaikoilla ja lähiympäristössä. Ympäristöliikkeessä on mahdollista aito, keskinäinen yhteisvastuu, jok~ on toista kuin eriarvoisuudesta elävä Rotary-maailma tai kaupalliset skimbaajakulttuurit. Usein asiat vain puetaan tieteen muotoon. Toivoisin, että ministeriössä ja muuallakin ymmärrettäisiin, ettei ympäristönsuojelu ole pelkkää tekniikkaa, saastepäästöjen mittailua. Ydinvoima testaa ympäristöministeriön Valtionhallintoon yleensä kyynisesti suhtautuva Juha sanoo olevansa ympäristöministeriön suhteen varovaisen myönteinen: Se on tietääkseni hoitanut taitavasti pienehköjä ja helpohkoja asioita. Tärkeitä tapahtumia ovat olleet mm. Vallitseva tilanne laillistetaan "koska sitä seurataan tarkoilla mittauksilla" . Tiede suuri huijauskeino. Oulussa rekisteröidään tarkasti ilmansaasteet, mutta mittaukset eivät aiheuta mitään toimenpiteitä. Perinteisessä ympäristökamppailussa kuten Hailuodon suojelussa biologialla on tieteenä ensiarvoisen tärkeä osuus. Usein tutkimuksia tekevät kaupalliset tutkimuslaitokset, jolloin tutkimusten yhteenveto jätetään epämääräiseksi ja johtopäätökset tekemättä. Silti kaikki biologia ei palvele ympäristönsuojelua, onhan esimerkiksi myrkkyjen käyttö biologiaa. Näin sama laitos saa jatkossakin tehdäkseen tutkimuksia ... D SUOMEN LUONTO 3/ 84 43. Juha ei kuitenkaan ole varma, onko ministeriöllä hampaita tarttua perustaviin ympäristökysymyksiin. Nykyisinhän väitetään että kaikki asiat on tutkittu tieteellisesti. Kansanliikkeissä ihmiset voivat toimia kokonaisina, pohtia as101ta erossa esimerkiksi työpaikan aiheuttamista paineista
991-51844 ERIKOINEN ERILAINEN Luonnon ystävän ihannekohde Yhtiönäkin olemme tiedostaneet luonnonsuojelun jo yli 40 vuotta. Toteutuksen tulos: erinomainen puhdistustulos ja taloudellisuus ,r-,. RANUAN ELAINPUISTO •ELÄIMET •GEOLOGINEN NÄYTEALUE • LUONTOPOLKU-RIISTAPOLKU .. • LEIKKIKENTTA •KAHVIO RUOKALA •RATSASTUSTA LAPSILLE Puh. 1 49. vsk. VESTO VESTO OY === (650 644) VESIKEMIA OY ::nv(171 556) Henry Fordin katu 5 F, 00150 HELSINKI 15 SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . JÄTEVEDENPUHDISTAMO 18] 18] LJ LJ LJ LJ LJ JÄLKISELKEYTYS F LOTAATIOSELKEYTYS Olemme osallistuneet jätevesien puhdistusmenetelmien kehittämiseen mm . suunnittelemalla ja rakentamalla puhdistetun jäteveden jälkikäsittelyla itoksen flotaatiosuodinlaitoksena
Kun laitteeseenne SI C-kiikarit, BUCK-puukot, Hunter-tähtikaukoputket, PED-taskulamput, "maailman paras", BEAR-jousiammuntavälineet, tulee vikaa korjaamme sen tuota pikaa Sopimushuolto mm. edull. hinnat. seuraaville laitemerkeille: Minox, Beaulieu, Uher, Basf, Rollei, Practika, Tandberg, Noris, Canon, Bolex Ky. KAUKO TANNER HAAPANIEM EN KATU 6, PL 276 00531 HELSINKI 53 FOTO MYYMÄLÄ SÄÄSTÖPANKINRANTA 8 00530 HELSINKI 53 Ruostumaton teräs termospullot yms. Ajattele, miten paljon harrastusmahdollisuuksia loma puhtaassa maalaisympäristössä tarjoaa. Täysin varustettu mökki on hyvä retkiesi tukikohta, jossa viihtyy koko perhe. 90-537362 VIETÄ LUONNONLÄHEINEN ·, · ......-u.__ MÖKKILOMA Luonnon keskellä sijaitsevissa lomamökeissämme vietät oikean luonnonystävän toiveloman . Tilaa SL-esite. 90-441346. Eritt. (10 mk) BIG BARBA!t Oy, PUH. Museokatu 3, 00100 Helsinki 10 iiij~ Puh. Lectra-paristosukat, Huoltomiehen motto ... (90) 718544 PL 8, 00441 Helsinki Puh. Ota yhteyttä, etsimme Sinulle ja perheellesi sopivan lomakohteen
Sirkka Linnamiehen taidokkaat kasvikuvat. Nykyaikaiset kuntoutuspalvelut. NOKIA .... • ..... Näihin ja moniin muihin kukkienystävän kysymyksiin on vastaus Suomen maakuntakukat -kirjassa. · ,1•· ILMASTOINTIOSASTO valmistaa ja markkinoi KYLPYLÄ n.fie,»s • ilmastointikanavia Lomailua ja virkistäytymistä kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä. 60 harvinaistuvaa, suojeltavaa tai kokpnaan rauhoitettua I uonnonkasvia. Luontoretken sanallisena oppaana dosentti Juha Suominen. 942-77 420 Kempele : puh. Miten luonnonympäristön muutokset näkyvät maakuntakukkien kasvusijoilla. 981 -556 566, Kirkkotie, 90440 Kempele, telex 32405 nokme sf SUOMEN MAAKUNTAKUKAT Suomalaisten suosikkikasvit taiteilija Sirkka Linnamiehen piirroksina. Ajo-ohje: Paasto kurssit kevät: 11.5.-18.5.84 kesä: 24.8.-31.8.84 mehupaasto runsas ohjelma pätevien ohjaajien vetämänä hinta esim. Mitä kukkia voi poimia ja mitkä on paras jättää kokonaan rauhaan. KUNNALLISPAINO OY PL 29, 01511 Vantaa 51 Puh. Kuinka maakuntakukat valittiin. (90) 821 922/ tilaukset Myös kirjakaupoista. ;·:_\~~r~ .. PL 44, 01511 Vantaa 51 , telex 122605 metno sf 42440 KOSKENPÄÄ Puh. • kanavaosia • asennustarvikkeita • tierumpuja • betonin kevennysputkia • ilmastointikojeita • teollisuuspuhaltimia • jäteveden ilmastimia • ripaputkipattereita • ohutlevyteollisuuden koneita Jämsästä 37 km Koskenpään kautta Jyväskylästä 55 km Petäjäveden kautta 2 h huoneessa 1290,VIRKISTY, PUHDISTU, KAUNISTU, RENTOUDU NOKIA Kysy edullisia PAKETTITARJOUKSIA lomapaketti, verenpaineen hoitopaketti, kuntohoitopaketti Me tai I ituoteryh mä Vantaa : puh 90-821600. Erikoisuutena maukas ja monipuolinen kasvisruoka. Kätevä 92X 148 mm:n koko, kestävä sidos. ,. Kauneimmillaan kasvavana Reino Kalliola Sirkka Linnamies Reino Kalliola esittelee n
Valtakunnan metsien VI inventoinnin mukaan koko maassa oli vajaapuustoisiksi tai jätemetsien kaltaisiksi (metsien laatuluokat 3 ja 5) saatettuja metsiköitä 17 0/o metsämaan alasta eli 3,3 milj. Osalla alueista kaikki liikenne on kielletty pesimäaikana. 90/642 881. Tästä 85 prosenttia on peräisin hiilen poltosta. Huomattava osa metsämaan pinta-alasta on saatettu vajaatuottoiseen tilaan nimenomaan liian rajuilla hakkuilla. ha. 4. Vertailun vuoksi mukana ovat Länsi-Saksa ja Suomi. mennessä palkkatoivomuksineen. Ilmeisesti ilmasto ja maantiede suosivatkin eteläistä pallonpuoliskoa: mm. maan eteläosissa (poisluettuna Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) olevan näitä metsiköitä vajaat 10 0/o eli 1, 1 milj. 14 rauhoitusaluetta, yhteensä 126 neliökilometriä, sijaitsevat Finnmarkin läänissä PohjoisNorjassa. Thaimaassa ilma on selvästi saastunutta monilla kaupunkialueilla. Olisinkin halukkaampi kirjaamaan metsäpolitiikan tavoitteita myönteisemmässä hengessä, esim. meren ja maan pinta-alan suhde on päinvastainen kuin pohjoisessa. Tällaisessa ilmastossa saasteet todennäköisesti laimenevat ja hajoavat helpommin kuin suljetummissa mantereisissa ilmastoissa. Siellä on aloitettu tutkimusohjelma ilman saastumisesta, mutta tutkijat valittavat, että USA:ssa ·· ja Euroopassa kehitetyt tutkimusmenetelmät ja mallit ilmansaasteista eivät sovi tropiikkiin, jossa ilmastoon kuuluu rajuja sademyrskyjä ja merija maaalueen ilman vuorovaikutusta. Yksikkönä on miljoonaa tonnia. Eurooppa ja Neuvostoliitto 30 Pohjois-Amerikka Japani Kiina Länsi-Saksa Suomi Yhteensä 16 8 8 vajaa 2 0.3 70-100 Maapallon eri osien rikkipäästöjä vuodessa. että tavoitteena on kasvattaa maan tuottokykyyn nähden täyspuustoisia metsiä talousmetsien koko metsämaa-alalla ja tuottaa niissä laadukasta järeää puuta. Esko Joutsamo SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . vsk.. Vakavin happamoitumisongelma on Etelä-Kiinassa, missä maaperä on ennestään melko hapanta. Eteläisillä mailla olisi siis hyvät mahdollisuudet estää happamoituminen jo ennen kuin se ehtii vakavaksi ympäristöongelmaksi. KESKUSTELUA 52 Council of Europe Newsletter Nature No. Uuden Seelannin länsirannikolta löydettiin happamoitunutta sadevettä tämän arvellaan olevan peräisin Sydneyn ja Melbournen päästöistä yli 1 500 kilometrin päästä Tasmanian meren takaa. Kuiva rikkija typpilaskeuma kertyy i:uohoaavikolle ja vahingoittaa kasvillisuutta suoraan tai hapoiksi vetyttyään. kokonaisuudessaan. Kuusela kertoo vastineessaan koko joukon metsätalouden saavutuksia kuluneiita vuosikymmeniltä. Se mitä hän ei kerro, on, että "erämaametsien" hävittämisinnossa on menty jo liiankin pitkälle. muut teollisuuslaitokset syytävät saastepäästönsä tälle aavikolle. 12 No. Paikallisesti happamuudesta kuitenkin on vakavia merkkejä joka puolelta maapalloa. Happamia sateita ja happamoitumista on pidetty tyypillisinä pohjoisten, teollistuneiden maiden ongelmana. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ekologian komissio on ottanut tehtäväkseen tutkia happamoitumista maailmanlaajuisesti. &083 Suomen Luonto etsii päätoimittajaa Hakemukset liiton pääsihteeri Esko J outsamolle 25. Alueen hiilivoimaloita on lähivuosina aiottu laajentaa niin, että vuotuiset rikkipäästöt yksin alueen voimalaitoksilta vastaisivat lähes Ruhrin alueen hapanta laskeumaa. Lopuksi on syytä vielä korostaa, että luonnonvarojen järkevän käytön ja luonnonsuojelun kannalta on tietenkin samantekevää onko metsikön huomattava vajaapuustoisuus saatu aikaan karsintahakkuilla tai korjuukustannusten minimoimiseksi tehdyillä, liian rankoilla harvennushakkuilla. Lisätietoja antaa pääsihteeri puh. Etelä-Afrikassa ltä-Transvaalin ruohoaavikkoa uhkaa lähinnä rikin kuivalaskeuma. Australiassa happosadetta ei vielä pidetä ongelmana, mutta liittohallitus on päättänyt ehkäistä sen jo ennakolta ja on perustanut sadeveden happamuuden seuranta-asemia alueille, joita happamoituminen saattaa uhata. Brasiliasta on vankkoja todisteita maan happamoitumisesta, mutta vielä ei ole selvillä, onko se peräisin teollisuudesta vai ei. Kiina päästää ilmaansa arviolta 15 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Siten vajaapuustoisiksi hakattuja ja ilmeisesti puheena olevassa satelliittikuvassakin valkeaksi tulleita metsiä on huomattavasti suurempia pinta-aloja kuin julkisuudessa paljon porua aiheuttaneita "yli-ikäisiä puulahottamoja". Pohjois-Kiinan maaperä on turvealueita lukuunottamatta melko emäksistä, ja emäksisiä hiukkasia sisältävä ilma neutraloi happamien laskeumien vaikutusta. Vain Sidneyn lähistöllä on havaittu vakavia merkkejä happamoitumisesta. Metsästys on kielletty maaliskuun alusta lokakuun alkuun, ja suojelumääräykset kattavat myös kasvillisuuden ja muun eläimistön. Yli-ikäisiksi oli koko maassa luokiteltu VI inventoinnissa 2,8 0/o metsistä eli 550 000 ha ja Etelä-Suomessa VII inventoinnissa 0,9 0/o eli vain runsaat 100 000 ha. IUCN Press Release 15 December 1983; Ambio Voi. Alhaisimmat pHarvot löydettiin joka tapauksessa suurten teollisuuskeskusN orja rauhoitti lintukallioita ten lähistöltä. Jatko sivulta 11 ma kammo "yli-ikäisiä erämaametsiä" kohtaan näyttää heijastuvan niin pitkälle, että koko yhteiskunnan metsäpolitiikan pitäisi muka ottaa erämaametsien hävittäminen päällimmäiseksi ohjenuorakseen. 6; Acid News 1/1984 Norja rauhoitti viime vuonna ensimmäisen kerran tärkeitä merilintujen pesimäkallioita. KATSAUKSIA UUTISIA Happamoituuko eteläinen pallonpuoliskokin. ha. · Myöskään saastuttavaa teollisuutta ei ole yhtä paljon kuin pohjoisessa. Tuoreemmat tiedot VII inventoinnista kertovat . Sateen pH on siellä 4.5-5.5 ja teollistamisohjelmat laajoja. Johannesburgin ja Witwatersrandin ympärille keskittyneet öljyjalostamot, hiilivoimalat ja
ELÄMISEEN Toivomme pääsevämme yhteistyöhön sellaisten osaajien kanssa, joita kiinnostaa toiminta koti-, käsija taideteol lisuuden kehittämisprojektissa. klo 09.00-21.00 (Syksyllä pimeän tuloon saakka) Alueella Piiska-korsu ajoneuvoasemineen, postiasema postileimoineen ja Kyyrölän ruukkupuoti ja kahvio. • Maatalouspitäjä. • 12000:n savolaisen omapitäjä. • Körttipitäjä. jossa peruspalvelut ovat lähelläsi. Työn ensimmäinen vai he Kaukaan käsija pienteollisuuskylä on toimintakunnossa v. • Ylä-Savon turvepitäjä. 4000 asukkaan taajama . • Isäntäpitäjä. 47401 KAUSALA. .-::,;,;--:, .. -4.11. Tämä kaikki sijaitsee vain 130 km:n etäisyydellä Helsingistä. ,.,.'.l.~:>i~'· Kah ·o 917 711140 :.. 1985. Tule tutustumaan! lit1n kunta PL 32. Nauti elämästä IITTI ON AVAINPAIKKA PUHTAASEEN JA LUONNONLÄHEISEEN ASUMISEEN Luonnon läheisiä .vaihtoehtoja myös taajaman ulkopuolella. (951) 605 10 PAROLAN PANSSARIMUSEO Ainutlaatuinen nähtävyys Suomessa! Avoinna 1.5. Uusin tällainen alue, jossa vielä vapaita tontteja on jäljellä sijaitsee idyllise,n kirkonkylän tuntumassa. n~~ -~ . :_ ,;~ _.,.,.. .. Puh . Kiuruvesi toivottaa Sinut tervetulleeksi SAVO 84 -maatalousnäyttelyyn 10.-12.8.84 Kiuruvedelle!. ~iL.-~~r;~~\'~t]jt--:~~~.,~'-~~~~~~:, VI Kiuruvesi ••• mikä kiuruvesi. lomailuun ja kesäasumiseen. Opasteviitoitus valtatie 3:lta ja tie N:o 305:ltä museoalueelle. PALVELUIHIN Kuntakeskus Kausala on n. • Maanmainio maitopitäjä. VIIHTYMISEEN Kymijokivarsi Salpausselän pohjoispuolella tarjoaa hyvät mahdollisuudet . ,,_:.¼~~i~l\~~ Puhelin 917-207 403 tai 712504 . •'"" ·t~L~.--,.;'-..
Kirjassa käsitellään noin 400 kasvilajia, uhanalaista, taantuvaa tai harvinaista, niiden ekologiaa, levinneisyyttä ja esiintymisen historiaa Suomessa. Ympäristöhallintoon, -lainsäädäntöön tai sopimuksiin ei myöskään puututa. Myös pihojen, puistojen, ja erilaisten joutomaiden kasvisto on köyhtymässä entistä tehokkaamman maatalouden ja rakentamisen myötä. ..................... Toisin kuin monet muut vaihtoehtoaktivistit, hän on ehdoton pelkästään paamaanen suhteen: vihreitä toiveita ei anneta haudata hallinnoinnin pikkunäpertelyyn, eikä niitä myydä poliittisissa lehmänkaupoissa tai korruptiossa. Soininvaara ei nakkele niskoja minkääntasoiselle toiminnalle: ylätason politiikkaan täytyy tunkea näppinsä siinä missä ruohonjuuritoimintaankin on osallistuttava. Seuraava luku, jossa esitellään eräitä Suomen suurimpia kasviharvinaisuuksia, on kirjan hauskimpia. Soininvaara viittaa paloheimolaiseen talouden seepramalliin, jossa kova musta teollisuussektori elättää pehmeää valkoista inhimillistä sektoria. Metsät, suot, kalliot, rannat ja vesistöt sekä niiden harvenevat kasvit esitellään tarkkaan. Markkinamekanismit on Soininvaaran mukaan opittava tuntemaan jotta niiden avulla voidaan _reivata taloutta paremmin pehmeitä arvoja palvelevaksi. Jaettavana on nyt noin 10000 markkaa. Uh_atut kasvimme Sf.PPOV\JOl,.:t-0 Ku•u MAl'RJ KOIIIIO~fJ•l Kaikki muuttuu, kasvistokin Seppo Vuokko: Uhatut kasvimme. Krister Karttunen Osmo Soininvaara: VIHREÄÄ VALOA Kirja Suomen muuttamisesta Perusta ry, 128 s., 25,ISBN 951-95850-0-1 Radikaali pehmo kirja Osmo Soininvaara: Vihreää valoa, Kirja Suomen muuttamisesta. vsk.. Soininvaaran mukaan vain tuo riippuvuus ei olisi niin yksipuolista, vaan laajeneva pehmeä sektori söisi hiljakseen töitä kovalta: ihmiset kykenisivät laajenevalla vapaa-ajallaan hoitamaan yhä suuremman osan elämisentarpeistaan viljellen, toisiaan hoitaen ja tarvikkeitaan tehden. Osmo Soininvaaran kirjaa "Vihreää valoa, Kirja Suomen muuttamisesta" on jo ehditty syyttää Suomen huijaamisesta. Vaikka Suomen kasvilajisto on suppea ja meillä on vielä jäljellä suhteellisen luonnontilaisiakin kasvupaikkoja, on monien kasvien tulevaisuus meillä uhattu ja joitakin on jo menetetty. Osoite: .................................... Eri maankäyttömuotojen, kuten laidunnuksen, niiton ja kaskeamisen, vaikutus kasvillisuuteen kuvataankin tarkasti; ahon ja kedon ero ei liene nykyään monellekaan selvä. Ketään ei pitäisi pakottaa uudenlaiseen palkkatyön ja vapaa-ajan suhteeseen siitä seuraisi viljalti onnettomuutta, tylsistymistä television ja tuopin ääressä. 125 s. Pikku virheitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa, mutta kukaan ei ole vielä pystynyt Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Pääpaino on kuitenkin erilaisten kasviyhdyskuntien esittelyssä. 5. Toki tietomme ovat vielä puutteelliset, mutta Uhatut kasvimme parantaa harrastajankin mahdollisuuksia seurata ympäristönsä muuttumista ja toimia kasviluonnon säilyttämiseksi. me joksikin vihreäksi taloudeksi, josta kukaan ei oikein tiedä mitä se olisi. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, 1983, 96 s. Uhatut kasvimme kirjaan on koottu paljon uutta, ennen julkaisematontakin tietoa, joka osaltaan auttaa ymmärtämään harvinaistuTilaa limainen klrjaluettelo akupunktio biodynaaminen viljely kasviskeittokirjat ruokavaliot yrttikirjat ym. Ihmisen vaikutus on toki myös luonut uusia kasvupaikkoja. 1983) Suomen rauhoitettujen lajien luettelo. Mauri Korhosen kuvat tekevät Uhatut kasvimme -kirjasta upeaa katseltavaa, mutta samalla se on mielenkiintoista luettavaa ja eräs ympäristönsuojelumme perusteoksia. . Kirja muodostaakin hyvän yleisesityksen erilaisista kasvillisuustyypeistä, kasvien leviämishistoriasta ja erityisesti ihmisen monenlaisesta vaikutuksesta luontoon. 54 KIRJOJA misen monina1S1a syitä ja helpottaa suojelupyrkimyksiä. Kärjistyksillä, kielikuvilla ja tarua ihmeellisemmillä mutta todellisilla esimerkeillä herkutellessaan Soininvaara joskus intoutuu jättämään perustelut vähemmälle, mutta Vihreää valoa ei olekaan kattava käsikirja politiikasta ja maailman parantamisesta vaan pamfletti Suomesta tässä ja nyt sekä tulevaisuudessa. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus Muista Suomen Luonnonsuojelun Säätiön adresseilla! varsinaisesti vetäisemään mattoa Soininvaaran jalkojen alta. Samalla kun seurataan harvinaisuuksien värikkäitä vaiheita, on mukana myös aimo annos tietoa jääkauden jälkeisen ilmastomme kehityksestä. Ihmisten pitäisi saada valita työaikansa vapaasti tarpeidensa mukaan: sen verran palkkatyötä kuin kukin tarvitsisi haluamansa rahamäärän ansaitsemiseksi. Blokustannus Oy, PL 226, 02111 Espoo 11 Tilaaja: .......... Niinpä suurin osa kirjasta keskittyykin erilaisten biotooppien kuvaamiseen . ..... Ay-liike saa muutoinkin sapiskaa: se on samalla asialla teollisuuden kanssa ja maailmantaloudessa riistäjän puolella eikä riistettyjen. Perusteellisempi esittely olisi ehkä ollut tarpeen: esimerkiksi happosateita käsitellään vain irrallaan metsien ja järviluonnon esittelyn yhteydessä. Lopuksi kerrotaan vielä rohkeasti itiökasveistakin, vaikkei niiden uhanalaisuudesta valitettavasti tiedetä juuri mitään. Jotta maastamme hävinneistä kasveista kertovaa lyhyttä lukua ei tarvitsisi laajentaa, neuvotaan kirjassa käytännön suojelutoimiakin ja julkaistaan uusi (13 . Hän ei aseta mahdottomia vaatimuksia muuttaa yhtäkkiä talousjärjestelmääm. Harvoin tarjotaan luonnonharrastajalle samalla kertaa yhtä tärkeää tietoa ja yhtä jännittävää lukemista kuin Seppo Vuokon Uhatut kasvimme. Perusta ry 1983. Useimmiten kasvien uhanalaisuus johtuu niiden elinympäristöjen häviämisestä. Osansa saavat samalla tehometsätalous ja suoluonnon tuhoaminen, Pohjanmaan jokien hävitys ja Saimaan säännöstely. Kirjan alussa selitetään joitain käsitteitä ja uhanalaisuuden yleisiä syitä. Monen kasvilajin esiintyminen meillä on yhden kasvupaikan varassa ja niinpä niiden häviäminenkin on monesti ollut lähellä. . Turhuuksien tuotantoon se ei puuSUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käy ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki, 16.4.1984 klo 12:een mennessä. Kirjan mukaan muutoksen alku piilee työttömyydessä. Soininvaara on pehmeä radikaali
. Lähde löytöretkelle ! LUONTOLEHTI SIEPPO opastaa sinua Sieppo on luontoaih~inen tehtäväja harrastuslehti. . .,,,_ . . Nimi Osoite Postiosoite Allekirjoitus Tilaukset myös puhelimitse 90-140 341 . , ) ,., 0.,) 71 , •D "r . / --.! . . \ 1 . .... ,,L ., 1 ·-. -....::::::::._ ....... v / I I ;_ _ . Tilaushinnan 65 mk (5 numeroa) maksan laskun saatuani. . . . Tilaan Siepon, Suomen ensimmäisen lasten luontoaiheisen tehtäväja harrastuslehden vuodeksi 1984. ~~\\\ ~,. J 11 ~l/.i ¼ -~ ,,. ~· . • 1/-~ ·Jr-r ~~·1 11' \ 1 . Sieppo sisältää luonnonharrastusvinkkejä, Siepon ja Anteron seikkailuja suomalaisessa luonnossa, eläinkertomuksia, luontotehtäviä ja rakenteluohjeita, lukijakilpailuja, eri luonnonharrastusalojen esittelyä ja paljon muuta. · -. Sieppo ilmestyy viisi kertaa vuodessa, vuonna 1984 maalis-, touko-, heinä-, syysja marraskuussa, hintaan 65mk. .. LuontoLiitto maksaa postimaksun Vastaus lähetys Hki 25/24 lupa 678 SIEPPO-lehti Esterinpolku 2 00003 HELSINKI 300 L&W. ~~ . Sieppo-lehden toimituskuntaan kuuluu luonnonharrastuksen asiantuntijoita ja ansioituneita luontokerhon vetäjiä. . ~,. ,'o·. Sieppoa julkaisee Ympäristökasvatuksen Keskus ry. . y .
esittää kirj assaan uu simpiin tutkimuks iin pe rustu · vaa ti e toa oikean ra vinn o n me rkit ykses tä tPrveych+ !e mm e. Ylelspesuaineissa: soijaöljyä, sitronellaöljyä, merisuolaa. 25.-29.6. Oikea ravinto terveytemme perusta HENNING KARSTRÖM Suomala in e n bi o ke mis ti . Onko vihreällä liikkeellä kattava filosofia ja käykö se ilmi Soininvaaran kirjasta?~ Ei ole eikä käy. prof. Sosialismista nousee vaatimus talouselämän ohjauksesta viisaalle tielle, taju työntekijöiden itsehal!innon tarpeesta, voiton maksimoinnin ja oman edun tavoittelun vieroksunta sekä solidaarisuus lyötyjä ja piinattuja kohtaan." "Vihreät yrittävät olla mailleen menevien aatteiden ylösnousemus." Näistä aineksista ja omista oivalluksista Soininvaara on keittänyt kokoon kirjansa, johon tutustuminen varmaan helpottaa itse kunkin oman sopan hämmentämistä. lintujen , kasvien, luonnonyrttien tuntemusta, valokuvausta ja luonnonmukaista viljelyä. Lisätietoja voi kysyä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistosta, Perämiehenkatu 11 A, 00150 Helsinki 15. SAIPPUAT: yrt1i-, laventelija mantelisaippua. Hänen mukaansa vihreiden aatemaailma on kirjavaa perua: ''Konservatiivisista arvoista voi etsiä juurta liikkeen henkisten arvojen korostukselle, individualismille ja valtion vastaisuudelle. Puh. KIRJOJA tu eikä liioin vaadi sitä mitä työläiset yhä enemmän kaipaavat: puhdasta ympäristöä ja mielekästä työtä. Lisätietoja Erityiskurssien, seminaarien, luonnonharrastusviikkojen ja ulkomaanmatkojen ohjelmat ilmestyvät ennen kutakin kurssia tai matkaa Luonnonsuojeluväessä. merilevä, rosmariini ja rasul. ei muuta. Linnut ja Iintukuvaus Kasvit ja kasvivalokuvaus Saaristokurssi koko perheelle Luonnonyrtit ja villivihannekset Enontekiö Ahvenanmaa Korppoo tunnistus ja käyttö Lohja Lapin luonto koko perheelle Inari Luokanopettajien luonnonharrastuskurssi Ruokolahti Luonnonmukainen viljely Heinävesi Ilmoittautuminen Erityiskursseille ja seminaareihin ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu 50 tai 100 mk kaksi viikkoa ennen kurssia Suomen luonnonsuojeluliiton kurssitilille PS-tili 6882-2. vsk.. jotka sovelluva t ta \·a lliseen pe rhe käy tt öö n. Luonnonharrastusviikot 11.-15.6. Kurssimaksu sisältää opetuksen, majoituksen ja ruokailut. Kurssipaikat ovat eri puolilla Suomea luonnonläheisissä paikoissa, joissa majoitus on 2-4 hengen huoneissa. 6.-10.8. Ovh. Koko perheen kursseilla on lapsille omat maksunsa. Boikotoidaan ei-toivottuja tuotteita ja yhtiöitä, perustetaan tilalle omia parempia: vaihtoehtoinen vaatekauppa, matkatoimisto, elintarviketukku jne. 11.-15.6. Turha ja ympäristövastainen tuotanto on pantava kuriin verotuksella tämä on ylätason politiikkaa. ohdake, orapihlaja, ja salvia. Myös liberalismista (ja anarkismista) puskee yksilön vapauden kaipuun verso ja luottamus ihmisen harkintakykyyn, kaikenlaisen holhouksen ja auktoriteettien vieroksunta. Kaavoihin kangistuminen työn, politiikan, ajattelun tai vaikkapa ympäristönsuojelun arjessa on tälle kirjalle vierasta, ja niinpä sitä kannattaa suositella jokaiselle joka vähänkään epäilee syyllistyneensä johonkin mainituista. KIRJATOIMI, Tampere taa tamperelainen Pauli Välimäki Vihreää valoa arvostellessaan Aviisi-lehdessä 15/ 83 . 142 sivua. 11.-15.6. (90) 642 881. Auli Kilpeläinen Luonto kursseille lomailemaan! Luonnonharrastusviikoilla tutustutaan luontoon ja kehitetään samalla erityistaitoja, esim. SUOMEN LUONTO 3/84 43 . TUHAT 1 Ho peani e me n Kun to· pa rantol a n pääe mä ntä o n kä yt ä nn ö n ko ke muks e nsa po hj a lt a koo nnut ko koe lma n kas vis ru o ki e n va lmi s tuso hj eita. SHAMPOOT: kamomilla, ruusu, nokkonen. 25.-29.6. 46,Kotiruokaa kasviksista ANNA-MARIA PAANANEN i 6 PAINOS, 60. He nnin g Ka rs trö m. Saaristokurssi ja Lapin luontokurssi soveltuvat erityisesti koko perheen kursseiksi. 192 sivua. 43,. Sen sijaan vihreyden voi nähdä "paluuna vanhojen aatetraditioiden juurille, synteesin synnyttämisenä niistä ja ajan poltteesta" kuten kirjoitURTEKRAM SHAMPO0T, SAIPPUAT JA YLEISPESUAINE 56 Valmistusaineina on käytetty saippuoidun kookosöljyn lisäksi shampoissa: yrttiuutteita, lanoliinia, vettä, merisuolaa. Synteesi vanhoista aatteista ja ajan poltteesta. Luonnonharrastusviikoille ilmoittaudutaan maksamalla ennakkomaksu 100 mk viisi viikkoa ennen kurssia kurssitilille PS-tili 6882-2. Hoitoshampoissa lisäksi hennaa, rasul-savea ja merileviä. Kurssimaksu on 800 mk, Saaristokurssi sekä Kasvit ja kasvivalokuvaus 900 mk. "Vaikka ay-liike ei ohjelmissaan vaadi luonnon hävittämistä (paitsi metsäpolitiikassaan), sen läpi ajamat tehokkuusvaatimukset johtavat auttamattomasti luonnon raiskaamiseen." Soininvaaran mukaan vaihtoehtoväen on aika perustaa yrityksiä, ei yhdistyksiä. Ovh. HOITO' -~ --. Luokanopettajien luonnonharrastuskurssilla perehdytään menipuolisesti eri luonnonharrastusaloihin . 9.-13.7. UNIREN-YLEISPESUAINE: saatavana ½, 1, 2½ ja 5 litraisena. Elintä rkeä tä ti e toa ka ikille>, jotka o va t kiinn ostun eita te rveydestää n. Tuponeuvotteluissa työn ja pääoman edustajat maksimoivat kakkupalansa muiden näkökohtien kuten ympäristön laadun kustannuksella: kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Vaihtoehtoinen tuotanto on saatettava käyntiin omalla aloitteellisuudella tämä on sitä ruohonjuuritasoa ja perinteiselle politiikalle vastakohtaista ''kansalaisyhteiskunnan'' rakentamista. ei muuta. MAAHANTUQjA ADUKI KY ~ ~ = ~ 1 1 PUH: 660 238 SAATAVANA LUONTAISTUOTEKAUPOISTA. Maalaisliittolaisuudesta itää luonnontalouden keskeisyyden ymmärtäminen, desentralismin haave ja omavaraisuuden näky. , '•· ::----::::: SHAMPOOT: neutraalija punahenna
407039 Vantaanrinne 14. 921 -370904 64200 Närpiö, puh. 7, puh. 39. "Maakalla, Pohjanlahden helmi" kutsuu. Puh. 90/642 881. 921-510956 NAHKAPUKINEITA RYMÄIDlÄN NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. 962-42012 VALMETIN LAIVATEOLLISUUS OY PI. 982 4114, 4160. '""· 90 -l•U 160 Fototarvikkeet, studioja ulkokuvaukset KAIVOJA OY VESIPETO AB PL 5, 01661 VANTAA 66 Puh. 90-5664144 20520 Turku 52, Rautak. 921 -332244 PUUKKOTEHTAITA ,. Laivalla tavataan Kalajoki Suomen Luonnon palveluhakemisto FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. Puh. SODANKYLÄN LUONTAISRAVINNE Kasarmintie 6 99600 Sodankylä puh. F~ OSTAA kirjoja, levyjll, Nrjakuvla FENNICA-KETTUNEN: levyjå. puh. IILVQI.A KY .. Puh. 921 -401444 Veljekset Meriläinen Oy 92320 Siikajoki, puh. Vesibussiyhteys saarelle Hiekkasärkiltä joka päivä 10.6. 993-12729 Terveyden perustaksi luo11taistuotteet KRl1SKA·P1lEJTI KY Lauttasaarentie 11 H:ki20, puh. 964-388110 Mukavammin sähköllä ILOMANTSI kalevalaisen, karjalaisen ja ortodoksisen kulttuurin runon ja laulun Pogosta. Lähde mielenkiintoiselle luontoretkelle, tutustu saaren historiaan ja nykypäivään, nauti kesäpäivästä merellä. 983-61223. 90-897078 (HPY:n karttasivu 54) TAIDEJA KÄITTÖKERAMIIKKAA KORKEAPOL TTOISESTA SAVESTA Myymme myös savea pielissä erissä VILJAVUUSPALVELU OY 00410 Helsinki 41, Vellikellontie 4, puh. 90-7011451 Nikamakäsittelyä Hermoratahierontaa Luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä SEKALAISTA LAPUAN SÅHKÖOY 62100 Lapua, puh. 00100 Helsinki 10 11018. Tilaa Suomen Luonto loppuvuodeksi: tiedät mitä luonnossa ja ympäristössäsi tapahtuu. 4122, 37759, 399638 Maaja vesirakennustöitä yli 30 vuotta 57. la 9141 Keramiikkastudio ENWALDS PAUL Kutomontie, Vantaa 76, puh. Tied. • ., '' 01110 V•1ttn 11. Puh. ~PUUKKOTEHDAS "P '" .. vsk. kirjoja Kalevani<atu 40, 001111 Helsino 18 642 093 110-18, 9141 LEHHHNNICA: sarjakuvia 1 Kalevankatu 40, 001111 Helsino 18 645161 11018, la 9141 TOOLON FENNICA: orjoja levyjä Mannerheimintie 33, 00250 Helsinö 25 414 788 110-18, 1a 91~ RUNEBERGIN FENNICA: örjoja 499 930 Runebefginkatu 37. ,* ,,,._ KOIW • 980-785559 'raAVAT T-OT / TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A . 90-843 553 KAIKISSA PORAKAIVOASIOISSA KAANTYKAA PUOLEEMME KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPAKATU &4 78200 VARKAUS 20 PUH 172-24 27~ LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh . 679150 TURUN KASVISRAVINTOLA "VERSO" Kulttuurija kasvisruokaa Linnankatu 3, 11 krs TERVETULOA! / Avoinna ma-pe 11-18 la-su 12-17 puh. ,,. -15.8. 893142 FotoPähkinl 1-... 994-45312 Linja-autoja tilausajoon LUONTAISTUOTTEITA LUONTAISTUOTE VITA KY Lohja LUONTAISTUOTE IHANNERAVINTO Helsinki SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . 152 20101 Turku 10 Puh
58 SUOMEN LUONTO 3/ 84 43 . Published by the Finnish Association for Nature Protection. Evidence of the "black tide" stiU visible along the Brittany coast by Kaarma Järventaus pages 38-41 An interview with marine biologist Claude Chasse concerning the effect on littoral habitats of the Amoco Cadiz oil spill of 1977 and the outcome of the court case. Monotonous countryside by Jaakko Heinonen pages 28-3/ Heinonen describes how the countryside in his home area in southwestern Finland has been changing. Th1s article further poses the question concerning whether Finnish Law as it stands is against the Finnish constitution, since the latter implicity states that the life of each and every Finn is to be safeguarded. Luonnonsuojelukeskukset Turussa, Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kemijärvellä ja Helsingissä ~-------------------------------------· • 1 Osta Rauman Luonnon ravinnosta omaksi luonnon ihonhoitotuotteita aitoa luonnonkukka-parfyymia porkkanapuristeet ja porkkanaöljy auttavat ruskettumaan MONIA TARJOUKSIA, TERVETULOA iloksesi tai lahjaksi Vogelin Mausteikko, kätevä pöydässä kirjoja, niin löydät keinoja omaehtoiseen terveydenhoitoon Tällä ilmoituksella 10 % alennus Melbrosiaja Fosfokoliini-tuotteista Reformin TUTUSTUMAAN RAUMAN LUONNON RAVINTO Tehtaank. Rämö quotes specific cases and also refers to the falsif,cation of similar survey results in the world in general. Fences, field and ditch banks, clearings, and juniper "oases" are fast falling into decay and disappearing, taking with them the flora and fauna that depend on them for survival. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. (90) 642 881 Maanantaisia perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Pesticide toxicity surveys by Markku Rämö pages 22-24 ln Finland the results of mvestigations into pesticide toxicity are regarded as confidential and are protected by a decision of the supreme administrative court. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Appea! to one-time conservationists by Auli Kilpeläinen pages 47-48 an interview with activist Juha Markkola of the sector for northern Finland of the Finnish Association for Nature Protection. Saimaa seals particularly very young pups -frequently become trapped m fishing nets, usually with fatal consequences. The Saimaa seal lives continuously under the threat of extinction, the entire population amounting to only about 120 individuals. Recently, curbing fishing acuvities in the breeding grounds has been tried as a means to allowing stocks to strengthen. The reason is not hard to find: more "efficient" methods of land use, like hidden drainage, extensive monocultures, alteration of grazing habits, afforestation of fields, and so on. The pools are used for spawning, but not the brooks. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plester Suomen Luonto (Nature of Finland) 3//984. Via them, f1sh species of the Archipelago (pike, perch, roach) migrate in large shoals from the sea to small pools every spring. This seal, which inhabits majestic Lake Saimaa, is a subspecies (ss. 11450 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 • -leikkaa -leikkaa irti• -leikkaa irti• _. The seals are also endangered by environmental toxins, including heavy metals, believed to be the reason for the high mortality at birth. SU0MENLLJONTO Julk;µsija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila (v.s.) Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Auli Kilpeläinen Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Toinen Linja 10 00530 Helsinki puhelin 90-701 3738/Olli Hanen 760 937 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Protection measures are further hampered by the fact that the population is m fact divided into four separate colonies a major obstacle when the stock is so small. The palaeolimnologisl studies Nature's past by Heikki Simola pages 16-/7 The somewhat meagre research that has been done in Finland in the field of palaeolimnology has nevertheless won worldwide acclaim. A further unfavourable factor is the practice of releasing flood waters from Lake Saimaa. Suomen Luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Unusually good year for Saimaa seal by Heikki Hyvärinen and Tero Sipilä pages 12-15 The spring of 1983 was a good one for the Saimaa seal, on which the insignia of the Finnish Association for Nature Protection is based. lt adapted itself to life in fresh water after being cut off in the lake at the end of the last Ice Age. Lake sediments may provide an indispensable tool in documenting environmental changes when no other materia! is available from the epochs before Man began to seriously affect his surroundings. Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Address: PI 169, 00151 Helsinki, Finland. Attempts have already been made at breeding this subspecies in zoo conditions (in a little natural lake) with the ohjeet of ensuring its survival as a captive species at the very least. lf the countryside is to retain its diversity and richness, these decayinl! entities must be restored to their onginal status and properly cared for. The massive migration attract large numbers of piscivorous birds and mammals. saimensis) of the Baltic ringed seal (Pusa hispida). The seals give birth to their young in caves in the ice and if the water level drops too far these collapse inwards and the pups are trapped or even crushed to death. vsk.. The results have been overwhelmingly good: far fewer seals drowned last year than previously. The cruc1al point now is whether protecting a person's life is the same as protecting his/ her health. Archipelago brooks provide fish-eaters with rare feast by Hans Hästbacka and Seppo Keränen pages 32-35 Brooks located on islands in the North Quarken area of the Baltic Sea, together with their surroundin,gs, support a rich fauna. 4 (sisäpih.) puh
Suomen maataloustuottajat MAATALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO (MTK) MAASEUDUN TULEVAISUUS. Elintarvikkeista saaduista torjunta-ainejäämistä tulee valtaosa noin 5/6 eli 83 OJo tuontielintarvikkeista. Kuluttajan onneksi Kuluttajan onneksi Suomi on omavarainen kaikkiin peruselintarvikkeisiin nähden
Nisäkkäät osa 2. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat osa 4. Hyönteiset osa 5. Muut selkärangattomat. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. Suomen eläimet on houkutteleva, eloisasti kirjoitettu koko perheen tietoja lukukirja, ainutlaatuisen innostava opas kiehtovaan kotimaiseen eläinmaailmaan. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, jonka upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat esittelevät kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaan. . • kokonaan kotimainen • toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva käsittelytapa • yleistajuinen ja selkeä teksti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. osa 1. Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Linnut osa 3. !iUDM E urteokslamyyv kirjakaupat. Monipuolinen luonnon ystävän toivekirja. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja