sää niiden pörröisyys. Kun jo hyvin suuri osa kukista on kirjavia ihmissilmin katsottuna, täytyy kirjavuudella olla jotakin merkitystä. Mutta ultravioletissakin valossa kukkia katselevat hyönteiset näkevät kukan toisin: kielimäiset laitakukat heijastavat voimakkaasti ultraviolettia valoa, mutta kehräkukat eivät. Leskenlehden kukissa käy runsaasti kaikenlaisia vieraita, mutta silti siemenet ovat usein tyhjiä. Ylittäessään vaalean ja tumman alueen rajan kimalainen tai mehiläinen automaattisesti painaa päänsä alas ja alkaa etsiä mettä. nokkosperhoselle varhaisen mesilähteen. Leskenlehden mesiviitat näkyvät vain ultravioletissa valossa ja mykeröiden houkuttavuutta IiLeskenlehti tarjoaa mm. Ehkä noin puolet yksivärisiltä näyttä2 vistä kukista on ultravioletissa valossa kirjavia. Kokeissa onkin todettu, että hyönteiset käyvät innokkaammin kirjavissa ja liuskaisissa kuin yksivärisissä ja ehytlaitaisissa kukissa. Rikkaruohona se on ainakin juolavehnän veroinen: maavarsisto on syvälle ulottuva ja laaja, ja pienestäkin maavarren kappaleesta kasvaa uusi yksilö, joka taas levittää maavartensa kauas ympäristöön. Usein koko pellon kasvusto voi olla yhtä ainoaa yksilöä, jonka auraus ja äestys ovat levittäneet kautta koko pellon! Kämmentä suuremmilla lehdillään leskenlehti tukahduttaa kaikki pienemmät kasvit ja voi kohota jonkin pellonkulman yksinvaltiaaksikin. Vaikka siemen ei aina olisikaan kelvollista, ei leskenlehdellä silti mene huonosti. Säiden oikullisuutta vastaan leskenlehti varustautuu pitkään kestävällä kukinnalla: ensimmäiset kukat aukeavat heti lumen sulamisen jälkeen, mutta juurakosta nousee yhä uusia nuppuja aina suven kynnykselle. Leskenlehden kevät Meistä leskenlehden koko satojen pikkukukkien muodostama mykerö näyttää tasaisen keltaiselta. Monien muidenkin ihmissilmin yksiväristen kukkien laitaosat heijastavat ultraviolettivaloa, mutta keskiosa ei; näin esimerkiksi hanhikin tai rentukan keltaiset kukat. vsk.. Mutta keväällä, leskenlehden kukkiessa, älkäämme muistelko sen pahoja tekoja, vaan tervehtikäämme riemulla kevään airutta! Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Keskustan tumma van tai muut kirjailut osoittavat hyönteisen kasvin mesivarastolle. Ehkä siihen on syynä itsemartous, ehkä kevään oikulliset säät. Pölyttäjän silmin mykerö on kaksivärinen, vaaleareunainen, aivan kuten meille päivänkakkara
34 Antti Karlin: Kurjen salat julki .. .. 36 Marjukka Kulmanen: Kotini on työ maani...... 48 Summaries of the main articles ..... Puun laatua lisätään mm. 40 Katsauksia, uutisia ... Enentyvät hakkuut ja metsäekosysteemin peukalointi eivät tapahdu jälkiä jättämättä. Metsäluonnon kannalta Metsä 2000 -ohjelma on ristiriitainen. Näitten epävarmuustekijöiden vuoksi Metsä 2000 -ohjelma antaa paradoksaalisesti vihreää valoa ekologisemmalle metsien hoidolle. ...... Ohjelman tekijöiden tavoite on ollut selvä: nyhtää enemmän puuta Suomen metsistä. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia... Puuntuotantoa pyritään lisäämään metsänlannoituksella, vanhojen ojitusalueiden perkauksella. ... Yli-ikäisyydellä pelottelemisella ilmeisesti pyritään vauhdittamaan puun liikkeellelähtöä, jotta uudistusalalle voitaisiin istuttaa mäntyä. Liian harvaan kasvatettujen metsiköiden osalta metsissämme tullaan toteuttamaan laajasti pystypuiden karsintaa. . 6 Rauhq Ruuhijärvi: Tarvitsemme ympäristöntutkimuslaitoksen........ .. Hakkuutavoitteissa ei näytä otetun huomioon mitään puuntuottoa heikentäviä tekijöitä. ..... ... .... ...... 12 Jorma Laurila: Suomi ilman saasteita ....... ... .... .. ....... 46 Kirjoja ....... Puuta pitäisi saada metsästä entistä enemmän. .. ...... Jos suunnitelmat käyvät toteen kasvavat ensi vuosituhannella niin kovat maat kuin turvemaatkin mäntyä. . .. Viimeiset ojituskohteet tuskin tulevat olemaan järkeviä. 14 Risto Isomäki: Siemeniä, siemeniä Ravintokasvien perintöaines köyhtyy ... ... .. ... On täysin mahdollista etteivät talous-, metsäja metsäteollisuuspoliittiset keinot ole riittäviä niiden saavuttamiseksi". Entistä luonnonmukaisempaa hoitoa suositaan myös puun laadun nostamiseksi, sillä nuoruusvaiheessa kehotetaan metsiköiden kasvattamista riittävän tiheinä. 3. ....... Turvemaiden metsänkasvatuksessa on pian päätettävä, missä taloudellista toimintaa jatketaan, ja missä alue kannattaa palauttaa jonkinlaiseen luonnontilaan. 4 Mielipiteitä, keskustelua.... .... 11 Ismo Tuormaa : Jäähyväiset Pertti Seis karille... 18 Pertti Sevola: Joki tulvii. Metsänparannustöiden painopiste siirtyy kunnossapitotöihin ja taimikonhoitoon. 28 Seppo Vuokko: Pajunkukkien aikaan .. ...... Senkaltainen työ on jo tehty, eikä toimenpiteiden lopettamisessa olisi syytä vitkastella. Suomalainen metsäasiantuntemus ei kuitenkaan ole kyennyt yksilöimään miten se tehdään ja mitä se merkitsee metsälle ja sen tuottokyvylle. ..... ........ .. ... ............. ... ........ ..... pystypuun karsinnalla. .. Tuntuu siltä, että Metsä 2000-ohjelman keinot ovat paljon melua tyhjästä, ja pelkkä julkisivu puunälkäiselle metsäteollisuudelle. Metsä 2000 ohjelma rakentuu erityisesti Etelä-Suomeen jo nyt syntyneiden hakkuusäästöjen varaan. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 3 • 1985 Irtonumero 18 mk Metsä kaatuu keinot vähissä Metsä 2000 -ohjelmajaosto, jonka talousneuvosto asetti 1983, on julkistanut äänekkäästi ohjelmansa. vsk . .. Holma/ Lka SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Kummallisesti metsäasiantuntijat pitävät kiinni ikääntyvien kuusikoiden tautialttiudesta. 22 Juha Taskinen : Norpanpojan ensimmäinen kevät.. Toisaalta ohjelman laatijat joutuvat itsekin rivien välissä myöntämään, ettei asia ole näin yksiselitteinen. ........ .... Metsä 2000 -ohjelma jättää itselleenkin takaportin toteamalla, että " ohjelman hakkuukertymätavoitteet ovat erittäin vaativia. ... Ohjelmattakin on selvää, että uudistusojituksen ja metsäautoteiden rakentamisen huippuvuodet ovat jääneet taakse. 43 Harrastajien poluilta ......... ...... Ongelmana ovat etelän kuuset, joille ei tahdo löytyä käyttöä. 50 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta. Siinä kehotetaan suosimaan sekametsiä ja metsikön perustamisen yhteydessä kulotusta. ... Olihan esim. ... .... LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 "lo UUSIOPAPERILLE. Tosiasia kuitenkin on että kuusten tautialttiutta ilmenee sekä nuorissa että vanhoissa puissa. Metsä 2000 onkin nimenomaan suurhakkuiden ohjelma. 50 Kannen kuvat: Jorma Luhta (Kurjet)/ Lka J . .. MERA-ohjelma ennenkaikkea metsänparannusohjelma. .. Metsä 2000 -ohjelma painottaa harvennushakkuiden ja uudistushakkuiden voimakasta lisäämistä. ...... ... Hakkuumäärät lisääntyisivät ohjelman mukaan huomattavasti vuosituhannen loppuun mennessä. Siinä se poikkeaa huomattavasti aiemmista metsäohjelmista. Takaiskuja on odotettavissa. Moniulotteisuudestaan ja merkittävyydestään huolimatta Metsä 2000 -ohjelma jää omituisen köyhäksi ja pinnalliseksi. ... ....... .... Metsänhoito on luonut Suomeen sellaisen metsän, joka on epävakaa ja vaatii hoitoa. Kun sahatavarasta ei synny kauppoja, ohjautuu kuusitukkeja nyt ja vastaisuudessa massaksi. .. .. ... 39 Teuvo Suominen: Kaunista teoriaa nihkeää käytäntöä ..... Nykyistä toimintaa jatketaan, mutta tehostetusti. ... .... ..... .... Metsä 2000 -ohjelma onkin paitsi hakkuuohjelma, myös männynviljelyohjelma. 30 Yrjö Metsälä: Ystäväni luonto ... Esimerkiksi juurikäävän aiheuttamat ongelmat piilevät oikeastaan maaperässä eivätkä tukeissa. .. ..... ... Sinällään tässä, kuten ei ohjelman muissakaan ehdotuksissa, ole mitään uutta. Se ei aina ole omiaan lisäämään metsätalouden tuottavuutta, mutta toisaalta luonnonhoidollisesti on usein järkevää viedä aloitettu toiminta loppuun. .. ... Jo pelkästään ympäristömuutoksista ohjelma joutuu toteamaan näin: "Yhteiskunnan kehitys ja ympäristöolo~uhteet, kuten hapan laskeuma, voivat jo lyhyen ajan kuluessa aiheuttaa tuntuvia ennalta arvaamattomia muutoksia metsien käsittelyssä." Voiko sitä sen paremmin epäilevä luonnonsuojelijakaan ilmaista
Varsinaisen luontoviikon aikana on ohjelmassa tarkempi tutustuminen itä-suomalaiseen luontoon ja myös luonnonsuojeluun. Sisältö keskittyy kolmeen teemaan, jotka ovat METSÄT, SUOT ja VEDET. Saadun tutkimustuloksen perusteella voidaan arvioida seuraavien tutkittavien alusten öljymääriä, kun tiedetään öljyn määrä uppoamishetkellä. PARIKKALA NEMUS CAMPUS leiri koostuu kahdesta osasta, Suomen Ladun viikonlopun kestävästä kansainvälisestä nuorisovuoden päätapahtumasta ja sen jälkeen välittömästi seuraavasta luontoviikosta. Ympäristöministeriössä suunnitellaan Utön vesillä uponneen Park Victor -aluksen tutkimista ensi kesänä ja öljyn mahdollista poistamista sen polttoainetankeista. huom .) Suurin osa peltovalumavesien typestä on nitraattimuodossa. Leiriohjelmaan kuuluvat myös vanhojen ja uusien suomalaisten seurapelien opetus ja esittely. Näytteet tutkittiin Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. Ohjelma keskittyy etenkin niihin luonnonpiirteisiin, jotka meillä poikkeavat esim. Suomen merialueella on runsaat kymmenen uponnutta alusta, 101ssa oli jonkin verran öljyä niiden uppoamishetkellä. Se tapahtuu sekä lyhyillä luennoilla että etenkin ohjatuilla retkillä. Hiljattain ympäristöministeriö otti näytteen •Hangon edustalla 15 vuotta sitten uponneen s/s Eira-aluksen tankeissa olevasta öljystä. Tule mukaan Parikkalaan! Parikkalan luontoviikko heinä-elokuun vaihteessa kutsuu nuoria sekä Suomesta että ulkomailta itärajan tuntumaan, jossa järjestetään kansainvälinen nuorten luontoleiri. Arvio perustuu pieniltä valuma-alueilta laskettuihin ominaiskuormituslukuihin. Aluksen öljymääräksi uppoamishetkellä on laskettu peräti 600 tonnia. Leiripaikka sijaitsee aivan koulun vieressä ja koulun saliin mahtuu noin 300 kuulijaa. keskieurooppalaisesta luonnosta. Yhteinen voimainkoitos Kansainvälisen suuren luontotapahtuman aikaansaaminen on vaativa yritys, siksi Parikkala Nemus Campuksessa ovat mukana paitsi Parikkalan kunta, myös Suomen Latu paikallisyhdistyksineen, paikallinen luonnonsuojeluyhdistys Laatokan-Karjalan Luonnonystävät. Varsinaisen luonto-ohjelman toteutuksesta SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Varsinkin Ieiripaikan lähellä sijaitseva Parikkalan Siikalahti on erinomainen tutustumiskohde ja konkreettinen osoitus luonnonsuojelutyön mutkikkuudesta. Viikonlopputapaamisen arvioidaan kokoavan leirille noin tuhat nuorta ja Iuontoviikon osanottajamääräksi kaavaillaan noin 300 leiriläistä. Tämä öljy saattaa aiheuttaa vakavankin öljyvahingon laivahylyn polttoainetankin aikaa myöten ruostuessa puhki. Maatalouden ravinteet vesiensuojeluongelma Maatalous on Suomen vesistöjen suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Ulkomailta tulevat nuoret saavat itse kokeilla miten Suomessa patikoidaan, suunnistetaan ja melotaan. Normaalisateisena vuonna maatalouden harjoittaminen kuormittaa vesistöjämme noin 31 000 tonnilla typpeä ja 1 400 tonnilla fosforia. Sitten luontoon Suomen Ladun nuorisotapaaminen tutustuttaa leiriläiset luonnossa liikkumiseen. Valumavesien fosforista taas jopa yli puolet saattaa tulla vesistöihin kiintoaineeseen kiinnittyneinä. vsk.. päivänä ja päättyy elokuun neljäntenä, sunnuntaina. (Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, toim. Niitä käsitellään valtakunnallisten esimerkkitapausten avulla, saimaannorppa, kansallispuistot (etenkin UK-puisto) ja lintuvesiproblematiikka tulevat vieraille tutuiksi. FINLAND PARIKK41A NEMUS CAMPUS 26.7-4.8 1985 Tutuksi ihmiset ja norpat YK:n yleiskokouksen aloitteesta vietettävän nuorisovuoden yhtenä tarkoituksena on luoda nuorten keskinäistä yhteisymmärrystä ja lisätä vieraiden olojen ja ihmisten tuntemusta. Leiriläisille ja paikkakuntalaisille tarkoitetut yhteiset tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden kanssakäymiseen ja keskusteluun . Myös metsäsuomalaisten vanhat erätaidot esitellään vieraille. Leiri alkaa heinäkuun 26. Perinteinen kuntopeli, kyykkä, tulee olemaan vieraille uusi ja eksoottinen kokemus. (Lea Kauppi ja Maarit Niemi: Valumavesien fosforin merkitys vesistöjen rehevöitymisessä, Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 57184.) Uponneitten laivojen öljy vaaraksi ympäristölle Ympäristöministeriö on kartoittanut ne uponneet laivat, joiden mukana merenpohjaan joutui laivojen polttoaineena ollutta öljyä. Niiden mu4 kaan raskaassa polttoöljyssä ei tapahdu juuri lainkaan muutoksia vuosien mittaan niissä olosuhteissa, jotka vallitsevat Suomenlahden pohjassa noin 40 metrin syvyydessä. KATSAUKSIA UUTISIA Maatalous on Suomen vesistöjen suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Lähtöolettamuksena on, että kaikki karjatalouden jätteet käytetään hyväksi peltojen lannoituksessa. Ensin kyykätään Leiriviikko alkaa nuorisotapaamisella, jolloin ohjelmassa on pääpaino retkeilyja liikuntatietojen jakamisella. Onhan se ollut jo monta vuotta WWF:n Suomen Rahaston erityiskohde mutta lopullista ratkaisua joudutaan vieläkin odottamaan ties kuinka kauan. Luontotiedon jakajiksi on tarkoitus saada mahdollisimman pätevä asiantuntijajoukko, jotta ulkomaalaisille opiskelijoille ja harrastajille jää hyvä kuva suomalaisen luontotiedon tasosta. Siksi myös Parikkala Nemus Campus sisältää luontotiedon lisäksi muuta ohjelmaa joka tutustuttaa vieraat itäiseen Suomeen, sen elämään ja ihmisiin, historiaan ja kulttuuriin. Myös luonnonsuojelukysymykset kuuluvat leirin sisältöön ja antiin
Leirimaksu 250 mk sisältää luento-opetuksen ja retket ja majoituksen. 4. Ympäristönsuojeluun liittyvien aineiden lähtökohtana on ekologian teoreettisten perusteiden ja suomalaisen luonnon tuntemisen opetus. Ympäristöministeriölle jättämässään kirjelmässä luonnonsuojeluliitto ehdottaakin uuteen rakennuslakiin liitettäväksi yleiskiellon rakentamisesta sataa metriä lähemmäs ranvastaavat LappeenrannanImatran kesäyliopisto ja Helsingin yliopiston Lahden tutkimusja koulutuskeskus. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä yleiskaavan tavoitteiden turvaamiseksi tulisi myös käyttää tarvittaessa toimenpidekieltoa kaavan laatimisen aikana. Liitto epäilee myös alueiden käytön suunnittelun jättämistä pääosin kuntien vastuulle. 5. Lisätietoja: Hoikan opisto, 38100 Karkku, puh. kenttäja laboratoriotutkimuksilla. Taloudellista tukea saadaan myös Maailman Luonnon Säätiöltä ja todennäköisesti myös opetusministeriöltä. "Tämä kehitys uhkaa vakavasti monia sellaisia rantaalueita, jotka ovat säilyneet suhteellisen laajoina ja luonnonvaraisina ja jotka tarjoaisivat tulevaisuudessa erinomaisia mahdollisuuksia luonnonsuojeluja virkistyskäyttöön", kirjelmässä sanotaan. ympäristön myrkyttymistä, uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön liittyviä ongelmia, ympäristölääketiedettä, jätehuoltoa sekä veden ja ilman saastumista. Vasemmalla esimerkki rantarakentamisesta 1950-luvulta, oikealla hyvää peltomaata jäämässä rakentamisen jalkoihin Helsingin Kannelmäessä. Erityisesti rantojen suojelulla on liiton mukaan kiire, sillä viime aikoina on ollut havaittavissa, että useat yhtiöt pyrkivät hyödyntämään rantaalueensa suurinta mahdollista voittoa tuottavalla tavalla ennen uuden lainsäädännön voimaan tuloa. Suomen Ladun nuorisotapaamisesta tietää projektisihteeri Aila Kinnunen p. Samalla voit hankkia korttisarjan, jossa on kahdeksan kaunista luontokuvaa, senkin saat parilla kympillä. Luonnonsuojeluliitolta kirjelmä uudesta rakennuslaista: Aroille alueille rakentaminen estettävä yleiskielloilla Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että rakennuslain uudistuksen yhteydessä varmistetaan kaikkien maamme suojeluohjelmien toteutuminen valtioneuvoston päätösten mukaisesti. Ympäristönsuojelun luennoilla käsitellään mm. 93234 221 ma-pe 9.00-16.00. Lisätietoja Parikkala Nemus Campuksesta antaa leirin projektisihteeri Timo Vesalainen puh. Luonnonsuojelijat toivovat, että yleiskiellot saataisiin aikaan nykyisen rakennuslain muutoksella, ellei rakennuslain kokonaisuudistus etene lähiaikoina. Liiton mielestä esimerkiksi asemakaavat olisi alistettava lääninhallitusten tarkastettaviksi. Kirjelmässä esitetään', että näistä yleiskielloista voitaisiin poiketa vain perustelluista syistä. Ympäristöja yhteiskuntapolitiikkaa Hoikan opistossa Keuhkovammaliiton Hoikan kansanopistossa Vammalassa toimii ympäristöja yhteiskuntapolitiikan linja, joka kestää yhden lukuvuoden syyskuusta toukokuuhun. 957-61 641. Sosiaalipolitiikan ja terveyspolitiikan opiskelu laventavat edelleen jatko-opiskeVuoden luontokuvat lumahdollisuuksia. Luontoon perehdytään mm. Luennot ja retkiopastus ovat englanninkieliset. Luonnonja ympäristönsuojelun kannalta keskeinen kaavamuoto uudessa rakennuslaissa on koko kunnan kattava yleiskaava. Kierrätys kannattaa -liite lehden välissä Luonnonsuojeluliitto esittää uuteen rakennuslakiin liitettäväksi yleiskiellon rakentamisesta sataa metriä lähemmäs rantaa, tiettömänä säilyneille erämaa-alueille ja hyville viljelymaille. 90-170 101. Veijo Vilska SUOMEN LUONTO 3/85 44, vsk, taviivaa, tiettöminä säilyneille erämaa-alueille, tuottokykyisille peltoalueille sekä vilkasliikenteisten teiden rantavyöhykkeille. KATSAUKSIA UUTISIA Muista Nuukuuden vuosipäivä 16. Hoikan opisto tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden monipuoliseen luontoon ja ympäristönsuojeluun tutustumiseen. Hoikan opiston perusoppijaksolla yhteiskuntaja ympäristöpolitiikan linjalla opetettavia aineita ovat: ekologia, ympäristönsuojelu, sosiaalipolitiikka ja järjestöpolitiikka. Myös asutuksen sijoittuminen ympäristönsuojelullisesti arveluttaville alueille olisi liiton mukaan estettävä. Ruokailu on maksullinen ja tapahtuu leirialueen vieressä olevassa koulun ruokalassa. Leiriläiset majoittuvat suuriin telttoihin mutta myös majoittuminen omiin telttoihin on mahdollista. Suomen Luonnon viime numeron takakannessa ollutta vuoden luontokuvaa Juha Taskisen Saimaannorpat luodolla saa julisteena Suomen Luonnonsuojelun 'Tuen myymälöistä ja Luonnonsuojelukeskuksista hintaan 20 markkaa
Näyttely liittyy Suomen luonnonsuojeluliiton ja neuvostoliittolaisten luonnonsuojelujärjestöjen yhteistoimintaan. Tämän osoitti katselmustoimituksen puuroutuminen heti alkukokoukseen vuonna 1979. Tuntuu tyrmistyttävältä ajatella, etten voisi omalla tavallani nauttia kaikesta tästä, ja lukemattomista muista asioista luonnossa. Eduskunta vaati vastauksessaan valtioneuvostolle vuoden 1985 budjetista kiirehtimään Kyrönjoen järjestelyiden loppuunsaattamista. Sanot edelleen: "kun metsästäjät vaativat oikeutta ottaa hengiltä harvat sudet. .. Mitään ei ole tehty niiden poistamiseksi. vsk.. 8. 85 Saaristomeren Äspskär II -raivausleiri Jatkoa viime vuoden leirille; umpeenkasvaneiden lehtoniittyjen hoito elintilan saamiseksi uhanalaisille niittykasveille. Näyttely on esillä Neuvostoliitossa kaksi kuukautta. Vaasan läänin kahden suurimman kaupungin, Vaasan ja Seinäjoen, asukkaat kärsivät heikosta juomavedestä, mihin myös vesistöjärjestelyt ovat syynä. Läänin ympäristönsuojeluneuvottelukunta onkin useita kertoja joutunut ottamaan kantaa vesihallinnon toimintaan. "Ärtymykseni" ydin jäi vieläkin ymmärtämättä. Muut eivät ole tehtyä kahden kauppaa voineet hyväksyä. Jo "hevosenpaan kokoisena" paasm isäni mukaan jahtiretkille, ja opin arvostamaan luontoa muutenkin kuin "riiston kohteena" . Koska nykyajan metsästyksessä ei todellakaan enää ole kysymys leivästä, korostuvat tällaiset tekijät entistä enemmän retken sisällön antajana. Mielihyvin tunnustan lukuisan jahtimiesjoukon mukana jokaisella olevan oikeuden ilmaista mielipiteensä myös metsästystä koskettavissa asioissa, arimmissakin. Eduskunta vaatikin vaihtoehtoisen suunnitelman laatimista. Se edellyttää "että lääninhallitus pyrkisi kaikin käytettävissään olevin keinoin vaikuttamaan siihen, että voimalaitosten rakentamisesta Ylistaron koskiin luovuttaisiin ja paneuduttaisiin vakavasti jokivarren asukkaiden vaatiman vaihtoehtoisen tulvasuojelusuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen•' . Ristiriidan aiheet ovat samat kuin kuusi vuotta sitten alkukokouksessa. Vanhan tavan mukaan leirin osanottajat lahjoittavat työpanoksensa luonnonsuojelun hyväksi ja leirin järjestäjät vastaavat kuljetus-, muonitus-, majoitusja tapaturmavakuutuskustannuksista. Sopimus on sulkenut vesihallituksen silmät myös vaihtoehtojen etsinnässä ja se torpedoi toiminnallaan koko vaihtoehtosuunnittelun. 85 Högholmen-Svanvik, Hankoniemi Leirillä rakennetaan pitkosnäyttely ja sen ohessa Jorma Lehtosen lintuaiheinen pienoisveistosnäyttely avattiin Tallinnassa Tammsaaren museossa 16. Selittelyssäkin tarvitaan "hienosäätöä" . Tässä vaiheessa on varmistunut seuraavien kahden leirin pito: 1.-7. Viime vuonna esillä olleen Hannu Hautalan näyttelyn Kultakotka ja valkea joutsen näki lähes 40 000 katsojaa. Koska metsästysoikeuteen kuuluu myös velvollisuus huoSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Työryhmässä olivat mukana mm. Olen luullut, että meille "pukareille" ovat yhteisiä vaikkapa ikimetsän hiljainen huokailu, aamukasteessa kimmeltävä hämähäkinseitti, lumikon terhakka myyräjahti, tiaisparven pirinä tai muuttohaukan kaartelu. 7. ". Vesihallinto on kuitenkin sitonut kätensä ennen katselmuksia solmittuun voimalaitossopimukseen sähköyhtiön kanssa. Vanhalla pelillä ne eivät lopu koskaan. Minä, kuten lukematon joukkio muitakin metsästäjiä (myös jahtinaisia), olen kiintynyt luontoon metsästyksen kautta. Todettuaan vaihtoehtosuunnittelun epäonnistuneen otti ympäristönsuojelun neuvotteWWF:n yhdeksäs leirikesä tulossa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto järjestää kesällä 1985 yhdeksättä kertaa luonnonsuojelun talkooleirejä eri puolilla Suomea. Kysyt: "Mitkä muut asiat ovat luonnonsuojelijalle ja metsästäjälle yhteisiä, kuin kantojen elinvoimaisuus ja lajiston runsaus?" Lienee tosiaan vaikeata käsittää, että joku voi päästä sinuksi luonnon kanssa metsästykselliseltä taustalta. Sopimuksessa kaksi osapuolta sopivat keskenaan suunnitelman raamit muita asianosaisia kuulematta. Lintuaiheisia veistoksia näyttelyssä on viisitoista. Epäilijöiden joukko on kasvanut. Neuvottelukunnan mukaan on olemassa todellisia vaihtoehtoja, joiden toteuttaminen tulisi myös valtiolle halvemmaksi. Tutkimukset päin vastoin ovat osoittaneet esitetyn kritiikin monin paikoin aiheelliseksi. 90-644 511 (osoite Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki). Leiriläisten on oltava vähinViides suomalainen luonto näyttely Tallinnassa Vuoden luontokuvakilpailun voittaneen Juha Taskisen Saimaannorppa -valokuva6 tään 17 vuotta täyttäneitä. KATSAUKSIA UUTISIA Neuvottelukunta vastustaa Kyrönjoen koskien rakentamista Vesistöjärjestelyt ovat pahoin pilanneet pohjalaista luontoa, huonontaneet asuinviihtyvyyttä ja heikentäneet erityisesti kalastuselinkeinon asemaa. Pertti Sevola puupolku ja porrasaskelmia sekä uusitaan luontopolun viitoitusta 2.-10. Valokuvanäyttelyyn sisältyy runsas viisikymmentä valokuvaa saimaannorpasta ja sen elinympäristöstä. Erityisen huolestuneena se on seurannut Kyrönjoen rakentamista. Rakentamisen aiheuttamien ympäristöongelmien vuoksi neuvottelukunta esitti vaihtoehtoisen suunnitelman laatimista. Hämmästytänkö, kun sanon monen metsästäjän retkeilevän myös ilman asetta ja tappoajatuksia. lukunta viime joulukuussa tiukan kannan Kyrönjoen rakentamiseen. tulvaalueen maanomistajien, kala· talouden ja ympäristönsuojelun edustajat. Nopein tapa saada edes välttämättömät tulvasuojelutyöt tehtyä on hakea todellinen vaihtoehto voimalarakentamiselle tehdystä sopimuksesta huolimatta. Ymmärtäisin erinomaisesti, jos olisit sanonut: monet metsästäjät vaativat... Ilmoittautumisia leireille ottaa vastaan Maailman Luonnon Säätiön toimistossa Raija Vitikainen puh. Leireillä tehdään melko raskasta ruumiillista työtä, mutta iltaisin ja pyhäpäivisin on varattu aikaa myös retkeilyyn, iltanuotio-ohjelmiin ja luonnonharrastukseen. Vesihallitus yrittää saada vanhan suunnitelman pohjalta laaditun suunnitelman yhdessä toisen hakijan, Jyllinkosken Sähkö OY:n kanssa katselmuskokoukseen mahdollisimman pian, mahdollisesti jo kevään aikana. Ymmärtäisin, jos todistaisit KAIKKIEN metsästäjien haluavan susien täydellistä tuhoamista, tai että JOKAINEN jahtimies on rikollinen. Maaja metsätalousministenon asettama, vaihtoehtosuunnittelua seurannut työryhmä ei voinut hyväksyä esitettyä suunnitelmaa vaan katsoi, että suunnittelu epäonnistui vesihallituksen toiminnan takia. Elohopeakalat ja vaikutukset talousveden laatuun ovat tuoneet esille myös terveydelliset vaarat. Vielä Heikki Poroilalle, ja muillekin On kovin mukavaa huoma• ta, ettei Sinuakaan Heikki Poroila ole "vaiennettu hallinnollisilla asenteilla" metsästyskeskustelussa. Tavoitteeksi neuvottelukunta asetti Kyrönjoen koskien säästämisen, juomaveden laadun turvaamisen, asuinympäristön parantamisen sekä myös haitallisten tulvien torjumisen. 3. Työryhmä vaati että sitä tulee jatkaa ja esitti omat tavoitteensa vaihtoehtosuunnittelun pohjaksi. 1985
Sen sekä jänkäkurpan rauhoittamisella estettäisiin uhanalaisen heinäkurpan "vahingossa ampuminen" . Tällainen kirja syntyy nykyisin siten, että alan asiantuntijat, tässä tapauksessa Itämeren tutkijat laativat kirjan jäsentelyn mukaiset artikkelit omalta erikoisalaltaan. Ne ovat jonkunlaisena taakkana metsästäJan olemukselle, ja niitten r "ansaan" on turhan moni ar1, vostelija haksahtanut. Käyttämäni " repiä" -sanan merkityksen luulen "syvällisesti pohdittaessa" vaikenevan jokaiselle. tutuntureiden alueella aiheutuvat haitat ovat todellisia ja ne on kunnolla korvattava paliskunnalle. Muokkaamisvaiheessa tekstiä käsittelee useampikin kirjoitustaitoinen henkilö. Vaikka olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä monesta asiasta, esitän joitakin lisänäkökohtia erityisesti matkailun ja luonnonsuojelun välisistä suhteista UK-kansallispuistossa. Tärkein tapa' varautua matkailun aiheuttamiin haittoihin on varustaa kansallispuiston ne osat, jonne kävijöiden toivotaan menevän, riittävän hyvin kulutusta vastaan. Lopullinen teksti käy vielä kullakin asiantuntijalla tarkistettavana. Jos me emme osaa, auttakaa te neuvonnalJa, mutta avatkaa toki käsi nyrkistä. Mainokset eivät vähääkään auta ymmärtämään eränkävijän Urho Kekkosen kansallispuistossa kevättalvella avattu Luulammin kahvila lienee kohde, jonne kävijöiden toivotaan menevän. Silloin he ovat pois muualta. Ethän anna "jälkien johtaa sylttytehtaalle". On myös muistettava, että porotalouden edustajana kansallispuiston suunnittelutoimikunnassa oli mainitun artikkelin kirjoittaja. Porotalou,delle esitettävät korvaukset olisi pitänyt panna mietintöön ajaJlaan. Tämä yksinkertainen totuus on haittojen ehkäisemisen ydin. Muutoinkin yhteistyö on hyvä. vsk. On myös tunnustettava, että matkailuyritykset olivat paikalJa ennen puiston perustamista eikä niitä voida sieltä mihinkään siirtää. On aina muistettava, että kansallispuiston perustamisen vaihtoehtona oli metsätalouden levittäytyminen Saariselän Koilliskairan alueelle metsäteineen, hakkuineen ja aurauksineen. Muuten myönteisesti sävytetyssä arvioinnissa hän teilasi kirjan kieliasun. elämänfilosofiaa. Lausunnonantajista UK-kansallispuisto kannatti korvausten suorittamista ja rauhoitusalueitten osittaista kokeilemista paliskunnan ehdottamalla tavalJa. Ehkä vielä tulee aika, jolJoin ihmiset kypsyvät tähänkin . Kova kielenkäyttöni yhtäällä, ja tyynnyttelyni toisaalla tuntuu ehkä ristiriitaiselta. On turha kuvitella, että kansallispuiston matkailupalvelujen kehittämisessä ylitetään käyttöja hoitosuunnitelman osoittamat tiukat puitteet. Lehto ei inahtanutkaan. Selvää on, että tällaiseen kirjaan kaikesta toimitustyöstä huolimatta jää esimerkiksi 7. Jos JOttam alueita, esimerkiksi Tankavaara, olisi jätetty puiston ulkopuolelle, matkailuyritykset olisivat päässeet levittäytymään vielä tehokkaammin kuin nyt kun puiston säännökset ovat hillitsemässä ja kanavoimassa käyttöä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA lehtia riistakantojen tulevaisuudesta, rohkenen väittää ettei nykypäivän Suomessa metsästäjä ole se, joka syöksee sukupuuttoon yhtään riistalajia. Ihmiset käyttävät mielellään kunnollisia, pitkostettuja ja viitoitettuja reittejä ja opastuspaikkoja. Ja sittenkin todelliset syyt heinäkurpan vähenemiseen lienevät Suomen rajojen ulkopuolella. Minkäänlaista vastausta en ole saanut myöskään toiseen kirjeeseen, jossa palasin asiaan eli pyysin häntä todelJa konkreettisesti osoittamaan Itämeri-kirjan tekstistä kohtia, joissa hänen näkemyksensä sen "surkeasta kieliasusta" pitäisi paikkansa. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Kansallispuisto tarjoaa tietyt, tasoltaan yksinkertaiset ja vaatimattomat mahdollisuudet erilaisille toiminnoille, mutta ei enempää. "Selittelyni" vain ehkä tässä tilanteessa vaatii sitä, tämän keskustelun hengen mukaisesti. Niinikään ystävällisesti Martti Peltola Jälki puhetta SL (8/ 84) julkaisi artikkelin nimeltä Nenästä vedettyjä: poromiehet ja luonnonsuojelijat. Tähän ovat eräät lausunnonantajatkin viitanneet käsitellessään Lapin paliskunnan 1982 tekemää esitystä keskeisen poronhoitoalueen rauhoittamisesta retkeilykäytöltä. Koska olin keskeisesti muokkaamassa Itämeri-kirjan tekstiä kaiken kansan luettavaan muotoon, otin tietenkin itseeni Lehdon kovasanaisesta kritiikistä. Oikeusvaltiossa luulisi olevan mahdollisuus myös lainsäädäntöteitse turvata uhanalaisten lajien olemassaolo, tarvittaessa jopa täysrauhoituksella. Kansallispuiston käytön, hoidon ja suojelun kannalta en ole kovin huolestunut matkailun aiheuttamasta paineesta kansallispuistoon. Kerroin myös, että hän voi vapaasti valita jonkin toisen luvun, jos kyseinen ei jostakin syystä tähän tarkoitukseen käy. Se on kovaa tekstiä. Me puistohallinnossa näemme porotaloudelle aiheutuvat haitat omin silmin ja katsomme, että asiaan on puututtava. Kotoperäisen jahti väen osuutta paljon olennaisempi vaikuttaja luonnon tuhoutumiseen on poliittisten päätöksentekijäin tympeä piittaamattomuus. Pekka Borg puistonjohtaja Vuotso Itämeri-kirjan arvostelussa oli kovaa tekstiä Suomen Luonnossa 8/ 84 Juhani Lehto esitteli kirjan Itämeri. Urho Kekkosen kansallispuisto on laaja ja monipuolinen. Muutamassa virkkeessä hän kertoi, että kirjan pahimpana vikana, poikkeuksena vain "eräät luvut", ovat 1) liian pitkät, 2) subjektiivitaudin vaivaamat, 3) hukkasanojen täyttämät, 4) kieliasultaan surkeat, 5) asialtaan ymmärtämättä jäävät ja 6) luettavaksi kelpaamattomat virkkeet ja kohdat. Asiassa on siten hieman jälkipuheen makua. Porotalouden tilasta tuntuu vallitsevan hyvinkin poikkeavia näkemyksiä paliskunnan sisäJlä. Joku Leevi Karsikas kykenee kertomaan kirjoissaan sen moninverroin paremmin. PorotaloudelJe varsinkin RauHaluan vielä varoittaa suojelijoita luomasta mielikuvaa metsästyksestä pelkästään kaupallisten, voitontavoitteluun pyrkivien tappovälinemainos2 ten perusteella. Raja tulee vastaan hyvin pian. Sinne mahtuu monenlaisia toimintoja ilman, että niistä aiheutuu luonnolle haittoja. Kun Sinä Heikki tutkit "metsästyksen perimmäisiä vaikuttimia ja syvällisiä vaikutuksia ihmiseen", toivon Sinun samalla selvittävän mitkä ovat omat "perimmäiset vaikuttimesi" tutkimustesi tekemiseen. Esimerkin valossa mainitsen riistalajina merkityksettömän taivaanvuohen. Lähetin hänelle valokopion yhdestä kirjan luvusta ja pyysin siihen merkitsemään ne; kohdat, joissa jokin hänen väitteistään 1-6 pitäisi paikkansa. PuistohallinnolJa on tässä kysymyksessä selkeät tavoitteet. Nämä artikkelit muokataan sitten kansantajuisempaan muotoon. Täytyy vain molemmin puolin hyväksyä tosiasia, että on olemassa ihmisiä jotka metsästävät, ja toisia jotka eivät sitä ymmärrä. Porotaloutta koskevassa opastustoiminnassa puisto käyttää paliskunnan asiantuntemusta. Ei se nyt aivan "ulkomaan konsti" ole, että sovittaisiin luonnonsuojelun asiantuntijoiden osallistumisesta metsästäjien neuvontaan ja metsästystä koskevaan päätöksentekoon. Siinä· tarkastellaan matkailun ja porotalouden suhteita Urho Kekkosen kansallispuistossa, erityisesti Lapin paliskunnan alueella
Mutta koko kirjan tekstin teilaaminen kuvatulla tavalla tuntuu kohtuuttomalta. En mielestäni ole velvollinen osoittamaan yksityiskohtaisesti Itämeri-kirjan kieliasun heikkouksia. Lisäksi kevätseuranta antaa vaikkapa koko perheelle oivallisen aiheen keväisille retkille luontoon. tutkimusvuosi! Vuosien mittaan kevätseurantaan on osallistunut luontoilijoita 470-vuotiaisiin. Itämeren kaltaisen teoksen toimittajien tehtävä on ymmärtääkseni muokata ja yhtenäistää alkuperäistekstejä ja tehdä niistä yleistajuisia. Matti Leinonen Itämeri-kirjan toinen toimittaja Lehto vastaa Matti Leinosen kirjeeseen vastaaminen on valitettavasti jäänyt kiireellisempien ja tärkeämpien tehtävien jalkoihin. kankeata kieltä tai monimutkaisia virkkeitä. "On luonteenomaista" on kankea ilmaisu, jota suomenkielisessä tieteellisessä tekstissä käytetään liikaa. Palautetuista lomakkeista tehdään yhteenveto, ja se lähetetään kaikille lomakkeen lähettäneille. Esimerkki sivulta 167: " ... innostaa luonnonsuojelujärjestöjen jäseniä ja muitakin luonnonystäviä liikkumaan luonnossa ja tekemään siitä havaintoja, vieläpä pitämään jonkinlaista kirjaa havainnoista. Hiljaisuus, josta hän minua syyttää, ei ole tahallista. Muun muassa maihinnousu on yleensä ollut kielletty lintujen pesimäaikana". Miksi ei ole. Kunakin seurantapäivänä tulisi tarkkailla eri lajien yleisyyttä: onko laji yleinen, harvalukuinen vai onko se ylipäätään ilmaantunutkaan paikkakunnalle. Asian voisi ilmaista esimerkiksi: " ... Tämä vuosi on jo 25 . Ne saattavat tuottaa kutakuinkin yhtä paljon kuin vesikirput ja hankajalkaiset". Tärkeintä kevätseurantatutkimuksessa ovat kuitenkin erityisten seurantapäivien havainnot. Erikoisalani on murtovesibiologia, joten minulla ei ole minkäänlaista pätevyyttäkään kielenhuoltotyöhön. Se johtaisi vaikkapa siihen, että runokirjaa moittiva kriitikko joutuisi korjaamaan huonoiksi arvioimansa runot. Itse asiassa en ilman selvää näyttöä usko, että teos kieliasultaan olisi jotenkin poikkeuksellisen kehno, kuten Lehto yksiselitteisesti antaa lukijansa ymmärtää. Tiedonkeruun lisäksi tarkoituksena on . Vastaajia on ollut vuosittain 100-300. säännöllinen merentutkimus on tuottanut tärkeätä tietoa myös pilaantumisen selvittämiseksi" . säännöllinen merentutkimustyö on tuottanut myös pilaantumisilmiöiden selvittämisen kannalta tärkeätä taustatietoa" . Tässä esimerkissä on myös tarpeettomia yhdyssanoja. Saatuani Leinosen kirjeen olen miettinyt, voidaanko kirja-arvostelija tosiaankin velvoittaa samaan kuin kirjoittaja tai toimittaja. Kirjaa on arvosteltava kirjana sen hyvien ja huonojen puolien perusteella riippumatta, kuka sen on julkaissut, kirjoittanut tai toimittanut. " Kannalta" on useimmiten hukkasana. Puuttumaan jäi vain yksi oleellinen asia, kielentarkastus. Tuolloin tulisi retkeillä erityisen ahkeraan mahdollisimman monenlaisissa paikoissa. Siispä kiikari olalle, maasto-opaskirjat mukaan ja keväiseen luontoon! SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Suomen Luonnon sivut eivät ole oikea paikka keskustella kielenhuollosta, koska lehdellä on tärkeämpiäkin aiheita. Tehtävässään Itämeri-kirjan toimittajat ovat onnistuneet hyvin . Luonto-Liiton kevätseurantalomake käy muistivihosta ensihätään, ja toivottavasti siitä sirkiää aktiivisempi luonnonharrastus. Jos Leinonen haluaa toimittamalleen tekstille kielentarkastusta, kääntyköön ammattilaisen puoleen. Niistä kysytään kevään ensimmäisiä havaintoja. Arvostelin kirjan kieltä ehkä kärkevästi, mutta en perusteetta. Seurantapäiviä ovat lomakkeeseen merkityt viikonloput. Eikö hänen suhtautumisensa olekin mitä loistavin esimerkki juuri siitä kyynisestä ja ylhäältä päin asioita katselevasta suhtautumisesta, josta ympäristönsuojeluväki niin herkästi isokenkäisiä moittii. Eikö tällainen kirjoittelu vie pohjan koko kirja-arvostelulta, kun arvostelija voi kirjoittaa mitä sattuu joutumatta sen kummemmin mitenkään vastaamaan kirjoittamisistaan. Virke on pitkä, sotkuinen ja kankea. Esitän tässä kuitenkin joitakin kommentteja Itämeren kieliasusta. Saman voisi sanoa: " Ulappavesien perustuotanto ja biomassa ovat selvästi suurimmillaan huhti-toukokuussa ... ''. Esimerkiksi sivulla 95 todetaan: "Ulappavesien perustuotannolle ja leväbiomassalle on luonteenomaista hyvin voimakas keväthuippu huhti-toukokuussa ... Asiaa voisi selkeyttää vaikka seuraavasti: "Askön edustalla ja Kielinlahdella on osoitettu, että ripsieläimet ovat hyvin merkittäviä ekosysteemin aineenvaihdunnassa. Arvosteluni kalikka ei ollut tähdätty Leinosen työpanokseen, vaikka Leinonen älähti. Todella vaikeaa kieltä, eikö totta. Sivulla 163 sanotaan: " Saariston ja merenrannikon luonnonsuojelualueilla rauhoitusmääräykset ovat koskeneet ennen kaikkea alueella tapahtuvaa metsästystä ja eläimistön häirintää säätelemällä muun muassa maihinnousua, joka yleensä on ollut kielletty lintujen pesimäaikana". Toivon, että kritiikkini herättäisi kustantajia huolehtimaan luonto kirjojen kuvituksen ohella myös niiden teksteistä. Juhani Lehto Kevään tuloa seuraamaan! Luonto-Liitto on jo vuodesta 1961 järjestänyt fenologiaeli kevätseurantatutkimusta. Yleisyyttä arvioitaessa onkin otettava huomioon lajin tavanomainen yleisyys keväällä, ja tuolloin olisi varsinkin perheen nuorimmille vanhempien opastus suotavaa, mikäli paikkakunnalla ei ole luontokerhoa. 2) Miten Lehdon linja sopii Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Suomen Luonnon linjaan. Korjattuna se kuuluisi: "Saariston ja merenrannikon luonnonsuojelualueilla rauhoitusmääräykset ovat koskeneet (rajoittaneet, säädelleet) etenkin metsästystä ja eläimistön. Edellä olevat, melko sattumanvaraisesti p01m1tut, esimerkit todistavat, että ammattitaitoinen kielentarkastaja ei ole tarkastanut kirjan kieliasua. Kielentarkastus sen sijaan kuuluisi alan ammattilaiselle. Itämeren osalta oli melko pitkälle päästy: kirjoittajat olivat asiantuntijoita ja toimittajat ammattitaitoisia. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA 1) Mitä merkitystä on kirjaarvostelijalla, joka ilman minc3 käänlaista näyttöä (Lehto ei :.: arvostellessaan poimi ensim~-----------.J mäistäkään esimerkkiä kirjan kehnosta kielestä) teilaa tekijöiden työn eikä myöskään jälkikäteen suostu osoittamaan yhtä ainoata kohtaa väitteittensä todentamiseksi. Kevätseurantatutkimuksessa on mukana kaikkiaan nelisenkymmentä kasvi-, hyönteis-, matelija-, lintuja nisäkäslajia. Koska Lehto ei suostu millään tavalla täsmentämään hurjia väitteitään, ei itse asiassa kommunikoimaan millään tavalla, herää kaksi olennaista kysymystä. Silti> olen mielestäni pätevä arvioi8 maan Itämeren kieliasua lukijana mutta en kielentarkastajana. vsk .. häirintää. Leinosen viittaus siihen, että luonnonsuojeluhenkisiä kirjoja pitäisi arvostella erityisen helläkätisesti, on naurettava. Ehkä kaunein esimerkki kömpelöstä ja pitkästä virkkeestä on sivuilla 96-98: "Askön edustalla ja Kielinlahdella tehdyt havainnot osoittavat, että ripsieläimillä on keskeinen merkitys ekosysteemin aineenvaihdunnassa: niiden tuotanto saattaa olla kutakuinkin samansuuruinen kuin vesikirppujen ja hankajalkaisten tuotanto". "
12.5. U) ·G) ·ca ca ... harv. 00151 Helsinki 15 havainto 31 .3. yl. ::s ::s E C ·::s ca ·... Luonto-Li itto/Kevätseu ranta Fenologiapäivät PL 231 Ensi 30.3. U) ·E ca ... C ·ca > ca .c ·U) ··G) ca -::s C ·U) ca ·G) ca E as ..... y\. y\. yl. 13.4. -· ca ... 14.4. ::s ca ca CL KEVÄTSEURANTA1985 Havainnoitsijan nimi Havainnointipaikka L-L:n merkintöjä, 85 , 1 1 1 Osoite Lähin isompi paikkakunta 1 1 1 1 Posti numero ja paikkakunta Puhelinnumero H L-L:n jäsen l lkä HUOM! Vain yhden paikkakunnan havainnot Muu 1 hd 11 1 m kk 11 Palauta lomake viim 25 6 osoitteella· y eeoa eee .. y\. 11 .5. harv. 25.5. Laji Nr. Peltokorte 38 1 1 Oravan marja 39 1 Rentukka 02 Sinivuokko 03 1 1 Valkovuokko 135 1 1 Käen kaali 04 1 1 Mustikka 06 1 1 Leskenlehti 07 1 1 1 Tuomi 09 1 1 Koivunlehti 1 cm 10 1 1 Koivunlehti 2 cm 11 1 1 Sisilisko 12 1 1 Kyy 13 i 1 1 Sammakon kutu 14 1 1 Kekomuurahainen 15 1 1 Mantukimalainen 16 1 1 Nokkosperhonen 51 1 1 Sitruunaperhonen 18 1 1 Sääski (itikka) 40 1 1 Siili 01 1 1 Laulujoutsen 52 1 Tavi 19 i Tuulihaukka 20 1 1 1 Kurki 21 1 1 Töyhföhyyppä 22 1 1 Taivaanvuoh i 23 1 1 Rantasipi 24 1 1 1 Nauru lokki 25 1 Käki 26 1 1 Tervapääsky 27 1 1 Kiuru 28 1 1 Haarapääsky 41 Västäräkki 29 1 1 Punakylkirastas 30 1 1 1 1 Pajulintu 31 1 1 1 Kirjosieppo 37 1 1 Kottarai nen 32 1 1 Peippo 33. harv. 27.4. 28.4. 26.5. kk pv harv. harv
merkitään 06.03. Ensimmäisen havainnon merkitset näin: esim. huhtikuun 24. Jos tarvitset lisää lomakkeita, niin ota yhteys Luonto-Liittoon, puh. kesäkuun 3. Lisäksi on toivottavaa, että havain.topaikka merkitään myös alla olevaan karttaan mahdollisimman tarkasti. · Fenologiapäivinä tarkkailet kuinka yleiseksi kukin laji on tullut ja merkitset sen mukaisesti lajin ja päivän kohdalle ruksin lomakkeen toiselle puolelle. • Lintulajien kohdalla on noudatettava tarkkaa lajinmääritystä, esim. Jos retkeilet useammilla paikoilla on sinun täytettävä useampia lomakkeita. Muista siis, että kaikki tällä lomakkeella olevat tiedot ovat yhdeltä havaintopaikalta (-paikkakunnalta). merkitään 04.24 ja esim. Merkille pantavaa • Erityisen lämpimillä paikoilla kasvavia kasveja ei oteta huomioon. Olemme kiitollisia jos vielä ilmoitat ikäsi ja osoitteesi, jotta voimme lähettää yhteenvedon sinulle. UI:. Tutkimus on yhteispohjoismainen, mukana ovat Luonto-Liiton sisarjärjestöt Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. ~--:----.... • Peltokorte merkitään kun keltaruskea pää on noussut ylös. lisAtietoja: Fenologiapäivät Fenologiapäivät ovat sunnuntaita ja lauantaita ja voit valita jomman kumman päivän kunakin fenologiajaksona. Havaintopaikka Havaintopaikka on ilmoitettava lomakkeen toisella puolella olevaan sarakkeeseen. Jos havaintopaikkojen välinen etäisyys on kuitenkin pienempi kuin 10 km ei niiden havaintoja tarvitse ilmoittaa erillisillä lomakkeilla. Näin täytät kevätseurantalomakkeen Luonto-Liiton kevätseurantaeli fenologiatutkimuksella selvitetään kevään edistymistä. 90-171 250. Lomakkeella ilmoitetaan havainnot vain yhdeltä paikkakunnalta. Hyvin aikaiset havainnot voi ilmoittaa lisätietoja -sarakkeessa. Ensimmäinen havainto Kasveista ilmoitetaan ensimmäinen kukintahavaint0 (paitsi koivu) ja eläimistä ensimmäinen havainto liikkeellä olosta. Muista merkitä asianomaiseen kohtaan kumpana päivänä retkeilit. ~:::.. Kaikki tiedo ovat tarpeen! Onnea fenologiatutkimuksiin! Odotamme havaintojasi ! 1-~_~_-, .. pajulintu on tunnistettava laulusta erotukseksi samannäköisestä tiltaltista. Fenologiapäivinä tulee retkeillä mahdollisimman paljon ja erilaisissa biotoopeissa, eli peltojen liepeillä, rannoilla, metsissä jne. Sinun on harkittava lajikohtaisesti milloin laji muuttuu harvalukuisesta (harv) yleiseksi (yl). • Koivusta ilmoitetaan kaksi ajankohtaa: kun lehdet ovat 1 cm:n ja 2 cm:n pituiset. Esimerkiksi 4 tuulihaukkaa merkitset jo yleinen kun sen sijaan 4 peippoa on vielä harvalukuinen suurimmassa osassa Suomea. Muista, että eri fenologiapäivinä on liikuttava samalla paikkakunnalla tai sitten on täytettävä eri lomake. Vaikket olisikaan retkeillyt kaikkina fenologiapäivinä ja muutenkin sinulla olisi vain muutamia havaintoja, niin fenologialomake kannattaa palauttaa siitä huolimatta. Tutkimus perustuu ensimmäisiin havaintoihin ja lajien yleistymistä koskeviin tietoihin
Jätehuoltoon ja jätteiden hyötykäyttöön liittyy niin suuria taloudellisia arvoja, että on perusteltua tehostaa myös niitä koskevaa tutkimusta. YmpäristöntutkimusSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Sen yhteyteen tulisi siirtää liikenneministeriön alaisen llmatieteenlaitoksen vasta perustettu ilmanlaatuosasto. Ei kenenkään mieleen juolahdakkaan, että Metsäntutkimuslaitos olisi metsähallituksen alainen tai Maatalouden tutkimuskeskus maatilahallituksen. Ympäristöntutkimusta on kehitetty pienin askelin. Uuden ympäristöntutkimuslaitoksen rungon muodostaisi Vesientutkimuslaitos. Merkittävä rahoittaja on myös Maj ja Tor Nesslingin Säätiö. Ympäristövaikutusten monipuolinen arviointi suurten rakentamisja luonnonmuuttamishankkeiden yhteydessä edellyttää monipuolista tutkimusta. Tarvitsemme ympäristöntutkimuslaitoksen Vesihallitus muuttuu ensi vuonna vesija ympäristöhallitukseksi. vsk. Se pelkää vaikutusvaltansa vähenevän. Ympäristönsuojelun päätöksenteko tarvitsee jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Viimeinekin maaja metsätalousministeriön tutkimuslaitoksista, Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos on juuri itsenäistetty. Ekologia ja muut luonnontieteet ovat ympäristöntutkimuksessa keskeisimpiä, mutta tärkeitä ovat myös tekniikka ja yhteiskuntatieteet. Vesientutkimuslaitoksessa ja limatieteen laitoksessa ollaan kaukonäköisempiä. Jo 1971 valtion tiedeneuvosto asetti sen yhdeksi tutkimuksen painoalaksi. Ympäristöväki odottaa nyt valtioneuvostolta, ympäristöministeriöltä ja muilta poliittisilta päättäjiltä rohkeutta ympäristöntutkimuksen kehittämisen kannalta ainoan järkevän ratkaisun toteuttamisessa. ta pohtineessa työryhmässä (1983) todettiinkin tutkimuksen laajentamisja tehostamistarve ja ympäristöntutkimuslaitoksen tarpeellisuus. Biologiseen seurantaan, luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin lajeihin liittyy tutkimustarpeita, joita ei voi täyttää yksin korkeakouluissa eikä ole syytä toteuttaa ministeriössä tai metsähallituksessa. Laitosten valmiudet kuitenkin vaihtelevat ja yhä jää tärkeitä aloja tutkimuksen ulkopuolelle. Näitä lähtökohtia on ilman muuta pidetty selvinä kaikissa muissa valtion tutkimuslaitoksissa. Viimevuosina on lisätty myös ministeriöiden (YM ja MMM) päätöksentekoa palvelevan ympäristöntutkimuksen määrärahoja, viimeksi tänä vuonna laajan happamoitumistutkimuksen käynnistämiseksi. Tunnettua on, että fysikaaliskemiallinen seuranta on helpommin toteuttavana paremmin järjestetty kuin biologinen seuranta. Harrastus ympäristönsuojelututkimukseen on virinnyt varsin myöhään tietoisesti vasta 1970-luvulla. Tutkimustyön ja tutkimuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluu itsenäisyys. Se siirtyy ympäristöministeriön hallinnonalalle ja sen tehtävät laajenevat koskemaan myös ilmansuojelua ja jätehuoltoa. Vesihallituksen johto näyttää olevan lähes ainoa este itsenäisen ympäristöntutkimuslaitoksen syntymiselle. Toiminta suoraan ministeriön alaisena, keskusvirastosta ja sen kollegista riippumattomana tutkimuslaitoksena takaa tutkimuksen uskottavuuden ja varmistaa tutkimuksen ja ympäristönsuojelun tarpeista lähtevän kehittämisen. 11. Uusi ympäristöntutkimuslaitos on tähän oikea paikka. Täältä käsin rahoitetaan lähinnä korkeakoulujen ympäristöntutkimusta, tutkijain koulutusta ja kansainvälistä yhteistyötä. Ongelmat ovat usein monitieteisiä ja vaikeita. Nykyisin voidaan ympäristöntutkimusta harjoittaa lähes kaikkien perinteisten tieteenalojen tutkimusmenetelmiä soveltaen. Eri ympäristölait määräävät useat valtion tutkimuslaitokset toimimaan ympäristönsuojelun asiantuntijalaitoksina. Myös ympäristöntilan seuranta kerää tätä tietoa ja edellyttää ympäristöntutkimuksen menetelmien hallintaa ja kehittämistä. Se johti vihdoin 1983 ympäristötieteellisen toimikunnan perustamiseen Suomen Akatemiaan. Tällöin on aiheellista perustaa maahan ympäristöntutkimuslaitos laajentamalla vesihallituksen Vesientutkimuslaitoksen toimialaa. Ympäristö ja ekosysteemi on kokonaisuus; sen osia: ilmaa, maata, vettä ja eliöitä on voitava lähestyä samanaikaisesti mitään unohtamatta
Vuosien varrella Pertti Seiskari on mm. Vaikka asian nosti tällä kertaa esille Seiskarin kielteinen suhtautuminen maan tämän hetken tärkeimpään luonnonsuojeluhankkeeseen, Kuusamon Kitkanniemeen, Kitkanniemi on kuitenkin' vain jäävuoren huippu. Ismo Tuormaa Jäähyväiset Pertt Seiskarin . Seiskarin väite ei tässäkään tapauksessa perustunut mihinkään tietoon. Seiskarin kohdalla kokemus on kuitenkin osoittanut, että luonnonsuojeluviranomaisen pitäisi varsin tarkkaan harkita sanomisiaan julkisuudessa. n maiseman Voi hu~~tet1den_listaJJe ehd e ta pirsto otea ... Esimerkiksi Lieksanjoen vapauden puolesta taistelleiden oli muutama vuosi sitten vaikea uskoa silmiään, kun maan korkeimpiin kuuluva luonnonsuojeluviranomainen totesi lieksalaiselle paikallislehdelle antamassaan haastattelussa, ettei Lieksanjokeen suunniteltujen voimaloiden rakentaminen haittaa joen kalataloutta, jos voimaloiden yhteyteen vain rakennetaan kalaportaat. Mitä tästä opimme Helmikuun lopun sanomalehdet kertoivat ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimiston henkilökunnan kannelleen toimistopäällikkönsä Pertti Seiskarin viranhoitotyylistä ministeriön johdolle. Tuoreimpiin tapauksiin kuuluvat Tammelan Torronsuon tulevan suojeluhakkuut, joihin maanomistajat sanoivat saaneensa vuosi sitten pidetyssä tilaisuudessa luvan juuri Pertti Seiskarilta. kannattanut kansallispuistojen hakkuita, Koijärven kuivatusta, Vuotoksen allasta ja Lapin altaita yleensä sekä Iin12 tuvesien (mm. Suuri yleisö ja suojeluhankkeiden eri osapuolet eivät useinkaan pysty erottamaan yksityisesti tai ministeriön virkamiehenä lausuttuja kannanottoja. Viime syksynä ja talvena Torronsuolle sitten ilmestyikin laajoja avohakkuuleimikoita, joista osa ehdittiin myös hakata. Todennäköiesti kysymys on toimistopäällikkö Seiskarille tyypillisestä sivu suun puhumisesta, jonka seuraukset näkyvät sekä luonnossa että ympäristöministeriön kuvan ymmärrettävänä hämärtymisenä. Lääninhallituksen ja Seiskarin omien alaisten aloitteesta alueelle määrättiin pikaisesti ja aivan oikein toimenpidekielto, joka on yhä voimassa. Seiskarin asenne, että mille tahansa luonnonsuojelukohteelle voi tehdä melkein mitä tahansa niin, ettei se haittaa alueen luonnonsuojeluarvoa, on aiheuttanut paljon vahinkoa sekä maanomistajille että erilaisille luonnonsuojeluhankkeille. Seurauksena on loputon sekaannusten ja väärinkäsitysten sotku. Listaa voisi valitettavasti jatkaa pitkään. ufttuurik . i. Otajärvi ja Koskeljärvi) mökittämistä ja pengertämistä. Nyt alueen isännät kyselevät aiheellisesti, kenen sanaan ministeriössä oikein voi luottaa, kun ensin luvataan ja sitten kielletään. Seiskari matkustaa paljon ympäri maata, jolloin hän myös antaa lausuntoja asiasta kuin asiasta; ja jäljestä päätellen useimmiten varsin harkitsemattomasti. Yksityisiä mielipiteitä saa tietenkin olla jokaisella. t m1efesc ,, un Suva a unescon k nnon kylä . Yhtä ikävää kuin Pertti Seiskarin kannanottojen sisältö on ollut hänen perin oikukas, arvaamaton ja horjuva linjansa lähes asiassa kuin asiassa. Seiskari kannattaa myös Oulunjärven ylitystien rakentamista ja Kokkosnivan voimalan rakentamista Kitiseen. Työntekijöiden mielestä Seiskari on kykenemätön hoitamaan virkaansa eikä ole kiinnostunut toimiston töistä sen paremmin kuin luonnonsuojelustakaan. vsk. Seiskarin tapauksessa sotkujen selvittelyyn on mennyt vuosikausia. Jonkun pikkuvirkamiehen tekemisiä ja sanomisia voitaiSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Keskinäinen närä Pertti Seiskarin ja hänen toimistonsa ja toisaalta vapaaehtoisen luonnonsuojeluväen välillä ei ole uutta
Ratkaisun avaimet ovat ympäristöministeriön johdon ja keskustapuolueen käsissä.Keskustapuolueella on parempia miehiä toimiston johtoon jopa toimiston nykyisen henkilökunnan keskuudessa. Linjaristiriita asioiden hoitamisessa lienee myös luonnonsuojelutoimiston yksimielisyydessä toimistopäällikköään koskeneessa valituskirjeessä: tiettävästi kirjelmän allekirjoittivat kaikki toimiston vakituiset työntekijät puoluekannasta tai muista näkemyseroista riippumatta. Suhtautuminen Seiskarin tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ei noudata mitään puoluejakoa vaan kysymys on itse asiasta: Miten luonnonsuojelua tulee tässä maassa edistää ja miten IinSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Kysymys on varmasti kiusallinen niin puolueelle, ministeriön johdolle kuin luonnonsuojeluväellekin, mutta jotain on pakko tehdä ja pian. Pertti Seiskari ei ole selvästikään viihtynyt nykyisessä toimessaan. Jos tällä asenteella pitää toimia samaisen ministeriön toimistopäällikkönä, eivät eväät ole todellakaan kovin hyvät. Täysin selvää on, ettei hänen tyylinsä johtaa ympäristöministenon luonnonsuojelutoimiston toimistopäällikön tehtäviä voi enää jatkua. jakasta politiikkaa Seiskarin johtama todella tärkeä toimisto na1ssa as101ssa ajaa. Jos kerran alun perin luonnonsuojelijaksi mielletystä Seiskarista tulee Suomen luonnonsuojelulle edellä kuvatun kaltainen ongelma, mitä voidaankaan odottaa, kun tämän maan kovimmat vesirakentajat siirtyvät sitkeästi vastustamansa ympäristöministeriön tärkeille ja korkeille virkapaikoille! Asiassa ei voi olla liian varovainen. Seiskari-ongelma avaa pelottavia näkymiä myös vesihallituksen piakkoin tapahtuvaan siirtoon ympäristöministeriöön. Edellä mainittujenkin muutamien esimerkkien valossa keskustelu siitä, onko Seiskari tehnyt toimiessaan virkavirheitä, on jopa epäolennaista. D 13. Seiskarille siin katsella sormien lävitse, mutta ei ministeriön toimistopäällikön. vsk . Antoipa hän jopa ennen ympäristöministeriön perustamista Uudelle Suomelle haastattelun, jossa hän sanoi "ympäristöministeriön olevan askel poliisivaltioon". Kun muistaa luonnonsuojelijoiden ja vesihallituksen rakentajasiiven 15-vuotisen sodan vaiheita, voidaan perustellusti pelätä Seiskarin tapaisten ongelmien moninkertaistuvan
Energiataloudellisesti maakaasu on erittäin hyvä polttoaine, sillä vaikka kokonaisenergiankulutuksemme on arvioitu kääntyvän laskuun, on sähkönkulutuksen arvioitu lisääntyvän jyrkästi suhteessa kokonaiskulutukseen. Pahimpia rikinpäästäjiä ovat metallurginen, kemian ja puunjalostusteollisuus sekä hiilija öljyvoimalat. Vähärikkiset polttoaineet suosioon Eri polttoaineista raskas polttoöljy ja huonolaatuinen hiili ovat ympäristön kannalta kehnoimmat. Maakaasu on sekä ympäristöpoliittisesti, energiataloudellisesti että kauppapoliittisesti erinomainen polttoaine. Maailman keskiarvoon verrattuna suomalaiset elävät hyvin tuhlaavaisesti, sähkönkulutuksessa olemme aivan maailman kärkitiloilla. Myös vesivoimalla on ympäristöhaittansa, ja käytännössä vesivoimamme on jo loppuun rakennettu. Myöskään globaalisen ympäristönsuojelun kannalta niukkarikkisen hiilen ja öljyn ostaminen ei olisi mielekästä, koska huonolaatuisempi polttoaine käytettäisiin sitten jossain muualla luultavimmin köyhissä maissa, joilla ei ole varaa rikinpoistolaitteisiin. Maakaasu sopii nimittäin erinomaisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, sillä maakaasua käyttämällä saadaan samaan lämpömäärään nähden kaksi kertaa enemmän sähköä kuin hiilellä. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Liikenne tuottaa niistä noin puolet, voimalat kolmanneksen ja teollisuus loput. Viime vuosina määrä on hieman alentunut lähinnä öljyn käytön vähenemisen ja teollisuuden suhdanteiden takia. Vuonna 1980 Suomi työnsi taivaalle 600 000 tonnia rikkidioksidia. Suomi on parinkymmenen muun Euroopan valtion ja Kanadan kanssa sitoutunut supistamaan rikkipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä vuoden 1980 tasosta laskettuna. Niukkarikkisen raakaöljyn ostaminen ei olisi kuitenkaan kauppapoliittisesti järkevää. pienentämällä energiankulutusta, prosessiteknisillä muutoksilla teollisuudessa, valitsemalla niukasti rikkija typpiyhdisteitä tuottavia polttoaineita, poistamalla hiilestä ja öljystä rikkiä ennen polttoa, puhdistamalla savukaasut. Maakaasusta ei tule lainkaan rikkipäästöjä ja typen oksidejakin vain viidennes hiilivoimaan verrattuna. Pahimpia yksittäisiä rikinpäästäjiä ovat Raahen Rautaruukki, Nesteen Sköldvikin öljynjalostamo, Inkoon hiilivoimala (silloin kun on käytössä) ja pääkaupunkiseutu. Vähiten sitä on meillä huomattavasti käytettävässä puolalaisessa hiilessä, jossa rikkiä on noin 0.8 prosenttia. Jorma Laurila Suomi ilinan saasteita Näin voimme rajoittaa rikkija typpipäästöjämme Ainut keino ehkäistä rikkija typpiyhdisteiden metsillemme ja muulle luonnollemme aiheuttamat vauriot on radikaalisti ja ripeästi rajoittaa teollisuuden, voimaloiden ja liikenteen päästöjä. Ydinja vesivoimalat eivät luonnollisestikaan päästä sen kummemmin rikkiä kuin typpeäkään ympäristöönsä. Suomeen tuotavassa neuvostoliittolaisessa raakaöljyssä rikkiä on 1.5 prosenttia, ja siitä tislattavassa raskaassa polttoöljyssä n. Esimerkiksi pelkkää sähköä tuottavan hiilivoimalan energiasta menee yli puolet hukkalämpönä harakoille tai ahvenille. Kivihiili voimaa käyttämällä kaukolämmön tarve täyttyisi siis puolta nopeammin kuin maakaasua polttamalla, jolloin olisi taas tuotettava pelkkää sähköä ja hukkalämpö jäisi käyttämättä. Rikkipäästöistämme 40 prosenttia syntyy teollisuuden prosesseista, 35 prosenttia raskaan polttoöljyn käytöstä, 15 prosenttia hiilivoimaloista sekä 10 prosenttia bensiinin ja kevyen polttoöljyn poltosta. Nykyisin päästömme lienevät runsaat 500 000 tonnia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto vähentää erillisten lämmity&voimaloiden tarvetta. Suomessa käytettävässä hiilessä rikkiä on keskimäärin noin prosentti. Neuvostoliittolainen raakaöljy on selvästi rikkipitoisempaa kuin esimerkiksi Pohjanmeren raakaöljy, jossa rikkiä on alle 0.5 prosenttia. 14 Typen oksideja, jotka myös vaurioittavat metsiä, syntyy vuodessa noin 200 000 tonnia. Päästöjä voitaisiin siten periaatteessa vähentää ostamalla niukkarikkistä öljyä tai hiiltä. Jos hukkalämpö käytettäisiin kaukolämmitykseen, pelkkää lämpöä tuottavien voimaloiden tarve vähenisi. Ydinvoimalla on kuitenkin omat ympäristöriskinsä, ja se on lisäksi liian kallis ja hidas lääke rikkipäästöjen vähentämiseen. (Lisätietoja Suomen rikinpäästäjistä löytyy Suomen Luonnosta 5/84 s. Monien asiantuntijoiden mielestä tämä ei vielä riitä, vaan päästöjä on rajoitettava paljon tuntuvammin, ehkä jopa 70-80 prosentilla nykyisestä. Kemiallinen metsäteollisuus on erittäin merkittävä päästäjä, sillä se tuotti lähes kolmanneksen rikkipäästöistämme vuonna 1980. Typen oksideja voidaan vähentää suosimalla maakaasua polttoaineena, ottamalla käyttöön leijupetipolttolaitoksia ja siirtymällä liikenteessä lyijyttömään bensiiniin ja pakokaasujen katalyyttiseen puhdistukseen. Hiilen rikkimääräksi tämä on vähän, sillä kehnoimmassa kivija ruskohiilessä voi rikkiä olla reilusti yli viiden prosentin. 2,5 prosenttia. Typen oksidit ovat haitallisia myös siksi, että niistä syntyy auringon valossa otsonia, jonka vahingollisuus metsille on viime aikoina tullut yhä selvemmäksi. päästöjen supistamiuseita eri Vähemmän energiakulutusta, vähemmän päästöjä Energiankulutusta voidaan pienentää kulutustottumuksia muuttamalla, teknisillä säästötoimilla asuinja liikerakennuksissa sekä teollisuudessa ja tuottamalla voimaloissa samaan aikaan sekä sähköä että kaukolämpöä. Helpoin tapa pienentää päästöjä on kuluttaa energiaa vähemmän. Käytännössä huomattavaksi seksi tarvitaan keinoja. vsk.. Päästöjen vähentämiseen monia keinoja Rikkidioksidija typenoksidipäästöjä voidaan vähentää sekä energiapoliittisilla että teknisillä keinoilla, mm. 10)
e ..., Jorma Laurila MetsätedNi sen Suout8i ikldpäästöistä, Raahen ruukki on 'sitä vastoin pahin yksittäin kisaastuttaja. ..l .. Raskaan polttoöljyn k tulee 35 prosenttia · kokonaispääsUJist hiilivoimaloista 15 prosenttia. .. ::, .. Liiken · · kalti rikkiä, mutta typen o vat noin puolet .
Rikki sitoutuu kalkkiin ja lopputuloksena on kipsiä. Menetelmät jaetaan puolikuiviin ja märkiin. Polttoaineena voi olla hiili tai raskas polttoöljy. Kattilaan syötetään kalkkikivi16 jauhetta, johon osa rikkidioksidista sitoutuu eikä kulkeudu savukaasuissa ilmaan. Märkämenetelmä on tehokkaampi, käyttökelpoisempi, mutta myös kalliimpi kuin puolikuiva menetelmä. Suomessa käytettävässä kevyessä polttoöljyssä rikkiä on 0.3 prosenttia. Leijupetipoltto tulee kysymykseen hiilivoimaloissa, sillä öljyä käyttäviä laitoksia ei ole kehitetty. Kalkkia tarvitaan lisäksi paljon, ja kun kalkkiin sekoittuu myös tuhkaa, ei tuhkakaan kelpaa teollisuuden raakaaineeksi, vaan joutaa kaatopaikalle. Rikin poisto · savukaasuista nostaisi sähkölaskuasi vain muutaman kympin vuodessa Rikkiä voidaan vähentää hiilestä ja öljystä Osa kivija ruskohiilen rikistä on sitoutunut rautayhdisteisiin, osa orgaaniseen ainekseen. Puolikuivalla menetelmällä rikistä voidaan poistaa vain 70-85 prosenttia, kun parhaat märkämenetelmät sitovat jopa yli 95 prosenttia rikistä. Japanissa ja YhdysvalsuoMEN LUONTO 3/ 85 44. Alhaisen palamislämpötilan vuoksi syntyy vain niukalti typen oksideja; käytännössä vain polttoaineessa oleva typpi palaa oksideiksi, ilmassa olevasta typestä ei näin alhaisessa lämpötilassa synny juuri lainkaan typenoksideja. Märkämenetelmästä on noin parikymmentä eri sovellutusta, ja enimmät niistä perustuvat kalkin käyttöön. Eurassa. Kevyestä polttoöljystä ja bensiinistä rikkiä voidaan poistaa, ja niin Neste tekeekin jo nyt. Itse asiassa ne ovat pieniä kemiallisia tehtaita, missä rikki pestään savukaasuista kalkilla. Rikki sitoutuu kalkkiin muodostaen kipsiä. Kevyessä polttoöljyssä rikkiä on siis vain noin kymmenesosa raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Raskaasta polttoöljystä rikin poistaminen on erittäin kallista ja vaikeaa. Leijupetipoltto: hyvä ja halpa Leijupetieli pyörrekerrospoltto on erittäin varteenotettava keino sekä rikkidioksidiettä typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. vsk.. Markkinoilla onkin jo pestyjä hiililaatuja. Puolikuivan menetelmän investointikulut ovat pienemmät, mutta käyttökulut suuremmat kuin märässä menetelmässä. Kalkkia kattilaan Rikkiyhdisteitä voidaan sitoa savukaasuista jo hiilivoimalan kattilassa. Hiilihiukkaset palavat läheisessä kosketuksessa kalkkija tuhkahiukkasten kanssa hyvin nopeasti ja suhteellisen alhaisessa lämpötilassa. Savukaasujen puhdistaminen märkämenetelmällä nostaa sähkön hintaa pyöreästi pennillä. Suurimmat laitokset ovat noin 300 megawatin tehoisia. Leijupetikattilassa palamislämpötila on noin 900 astetta, kun se tavanomaisissa hiilivoimaloissa on pitkälti yli tuhannen asteen. Vasta sitten savut päästetään piippuun ja taivaalle. Puolikuiva menetelmä kuluttaa enemmän kalkkia, eikä lopputuotteena syntyvää kipsiä voida käyttää teollisuuden raaka-aineena, koska siinä on tuhkaa epäpuhtautena. Märkämenetelmässä syntyy puhdasta kipsiä, joka soveltuu hyvin teollisuuden raaka-aineeksi. Piirros: Jari Kostet. Leijupeti sopii sekä pieniin että keskisuuriin voimaloihin. Leijupetipoltossa kattilaan puhalletaan kalkkijauhetta, hiilimursketta ja tuhkaa. Hiililaadusta riippuen rikkiä voidaan vähentää 25-50 prosentilla. Parhaat laitokset voivat poistaa jopa 95 prosenttia palamiskaasujen rikistä. (Leijupetipoltosta lisää Suomen Luonnossa 2/84.) Savut puhtaaksi pesemällä Rikkidioksidi voidaan poistaa myös polton jälkeen kattilasta tulevista savukaasuista. Kohtuullisin kustannuksin rikkiä voitaisiin poistaa nykyistä enemmänkin, noin 0.15 prosenttiin asti. Esimerkiksi keskivertosuomalaista taloutta kohti savujen "pesulalasku" olisi muutaman kympin vuodessa. Lisäksi on kehitteillä syväpuhdistusmenetelmiä, joilla rikkiä voidaan poistaa tätäkin tehokkaammin. Suurin suonfalainen leijupetilaitos (65 MW) on Kauttuan tehtailla Rikinpoistolaitoksessa voimalan kattilasta tulevat savut pestään kalkkipitoisella vesiliuoksella, jolloin rikki sitoutuu kalkkiin. Kipsijäte hyödynnetään teollisesti mm. Alhaalta puhallettava polttoilma pitää hiukkaset vinhasti pyörimässä kattilan ilmatilassa. Länsi-Saksassa. Rautayhdisteisiin sitoutunutta rikkiä voidaan poistaa pesemällä vedellä murskattua hiiltä. Molempien toiminta perustuu kalkin sumuttarniseen savukaasuihin. Rikinpoistolaitteet eivät ole mitään yksinkertaisia piipun nokkaan asennettavia suodattimia, vaan melko suuria voimalan kupeessä olevia laitoksia. Kalkin syöttö kattilaan on kuitenkin melko tehoton menetelmä, sillä vain alle puolet rikistä saadaan sidottua kalkkiin. Rikistä voidaan parhaissa laitoksissa poistaa jopa yli 95 prosenttia, ja typenoksidejakin syntyy alle puolet tavanomaiseen hiilivoimalaan verrattuna
209 mk 17. Muutenkaan päästöjen pienentämiseen uhratut rahat eivät ole tuottamaton sijoitus, kun tiedetään, että ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain vähintäin useiden satojen miljoonien korroosiovauriot. loissa märkämenetelmää alettiin soveltaa käytäntöön 1970-luvun alussa, ja etenkin Japanissa se on erittäin laajassa käytössä. Tämä tehtiin säästämällä ja käyttämällä energiaa tehokkaasti sekä tiukentamalla useaan otteeseen päästönormeja. Ruotsissa on esimerkiksi säädetty, että raskaassa polttoöljyssä rikkiä saa olla korkeintaan prosentti. Tämän vuoksi laitteiden kehitys on voimakasta, ja paitsi että niistä tulee parempia, ne tulevat myös halpenemaan. Suurin päästöjen supistumiseen vaikuttava tekijä olisi kalsiumsulfiittisellun tuotannon jatkuva väheneminen. savukaasuja puhdistamalla lähivuosina 180 000 tonniin. Myös kansanterveystilastot kaunistuisivat. Tämän lisäksi tarvitaan todellisia toimia hiilivoimaloiden päästöjen saamiseksi kuriin, sillä arvioiden mukaan hiilivoiman osuus rikkipäästöistä tulee ensi vuosikymmenellä kasvamaan noin neljännekseen kokonaispäästöistä, ellei rikinpoistoon ryhdytä. rikkidioksiditonnista päästöt vähenivät 300 000 tonniin vuonna 1983 siis puoleen Suomen päästöistä. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan öljyn käytöstä aiheutuvat päästöt vähenisivät tämän vuoksi noin 100 000 tonnilla vuodesta 1980 vuoteen 1993. Siinäpä totisesti esimerkkiä Suomelle! Suomi-neito vähemmän happamaksi! Suomen ei tule tyytyä matalan profiilin mukaiseen 30 prosentin rikkivähennykseen, vaan tavoitteeksi pitää ottaa vähintään 50 prosenttia vuoteen 1993 mennessä. Suomen tuskin kannattaa ottaa liikoja riskejä, sillä esimerkiksi Uudenmaan metsissä happamoitumisen merkkejä on jo nähtävissä; Ja jos metsiemme kasvu alkaa vähetä, puhumattakaan siitä jos laajoja vaurioita alkaa ilmaantua, ovat päästöjen vähentämiseen sijoitetut rahat pikkusummia. KASVIHARRASTUKSEN VOIT ALOITTAA LUONNONSUOJELU KESKUKSESTA SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Myös monet muut maat suunnittelevat savukaasujensa puhdistamista. Niinikään ympäristöministeriö on selvittänyt, että kemiallinen metsäteollisuus voisi vähentää päästöjään lähes puolella vuoteen 1993 mennessä vuoden 1980 tasosta. Ruotsi yli puolitti päästönsä jo 1970-Iuvulla Ruotsi on jo nyt merkittävästi vähentänyt rikkipäästöjään. Tosin kuumahierremenetelmäkään ei ole ympäristönsuojelullisesti ongelmaton, sillä se vaatii runsaasti halpaa energiaa ja lisää siten paineita uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen. Vuoden 1970 900 000. Öljyn käyttö on Suomessa jo usean vuoden ajan pienentynyt, ja suunnan on arvioitu jatkuvan. vsk. Kemiallisen metsäteollisuuden prosessi teknisten muutosten ja raskaan polttoöljyn käytön vähenemisen myötä Suomen rikkipäästöt vähenevät siten ilmeisesti aivan itsestään noin kolmanneksella vuoteen 1993 mennessä. 189 mk sid. Myös Länsi-Saksassa rikinpoistolaitokset ovat nopeasti yleistymässä, sillä vuonna 1982 säädetty laki määrää, että kaikkiin uusiin suuriin hiilivoimaloihin on asennettava sellaiset rikinpoistolaitteet, jotka poistavat savukaasujen rikistä vähintäin 85 prosenttia. Vuoden 1988 heinäkuun alusta myös vanhat suurvoimalat tulevat lain piiriin. Nyt Ruotsin luonnonhoitovirasto on lisäksi valmistanut ohjelman, millä päästöt vähennettäisiin mm. Päästöt pienenevät sitä mukaa kuin vanhoja laitoksia suljetaan ja siirrytään sulfaattija kuumahierremenetelmän käyttöön. KELAPRÅSSI • tukki vahvaa puuta, tapit terästä, nailonköysi kiristykseen • levyt 15 mm vaneria, tapit 20 cm • prässäysala 30 x 46 cm, kiristysvara 25 sentin nipulle • paino 4,9 kg 125 mk • Uusin käsitys Suomen kasvistosta • esittelee kaikki Suomen alkuperäiset kasvit ja vakiintuneet tulokkaat, yleisimmät satunnaiset ja viljelykarkulaiset • yhteensä lähes 2000 lajia yli 500 sivulla • tätä teosta varten tehty kotimainen piirroskuvitus, yli 1000 kuvaa • toimituskunta: Leena Hämet-Ahti, Juha Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Seppo Vuokko nid. Pääosan vähennyksestä aiheuttaisi raskaan polttoöljyn kulutuksen supistuminen
sitä harvempina erilaisina lajikkeina ne esiintyvät. Teollisuusmaissa luonnonvaraisena omasta takaa kasvavien kasvilajien määrä on erittäin pieni, minkä vuoksi kaikki tärkeimmät ravintokasvit on tuotu etelästä. Vavilovin keskukset joilla on eniten kasvilajeja ja samojen lajien erilaisia muunnelmia, sijaitsevat kehitysmaissa. Lopulta ravinnontuotanto romahtaisi ja maailmanlaajuinen elintarvikekriisi olisi valmis". Kansainvälinen kehitystoimintajärjestö ICDA toteaa, että "ilman kehitysmaista tuotavia geenejä teollisuusmaiden sadot alkaisivat pienentyä yhä kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi Intiassa oli viime vuosisadalla 30 000 erilaista riisilajiketta. tuhannen vuoden aikana miseksi perustuksesta otesyntyneet lajikkeet, ja kortuilla kivillä. sallisten yritysten tullessa Kehitysmaiden viljelijät mukaan runsassatoisten lasyövät varastossa olevat jikkeiden kehittelyyn ja alvanhat siemenet ja kylvävät kaessa markkinoida niitä tilalle ylikansallisten yrityskoko suunnattoman markten, hallitusten tai kansainkinointikoneistonsa voimalvälisten tutkimuslaitosten la. Mutta mitä kauemmas kasvilajit tuodaan niiden alku18 peräisiltä asuinsijoilta, sitä köyhemmäksi niiden perintöaines käy ts. Tutkijat pelkäävät että vuosisadan lopussa jäljellä on enää 50 lajiketta. Melkein kaikista voitaisiin jalostaa ihmisen elimistölle sopivaa ravintoa. Tavaratalojen rikas tuotevalikoima monissa amerikkalaisissa supermarketeissa on jopa 15 000 erilaista ruokanimikettä on pelkkää harhaa. Uusia geenejä tarvitaan kasvinjalostuksessa jatkuvasti, jotta ravintokasvien ominaisuuksia pystyttäisiin parantamaan ja uusimaan, ja jotta sadot pystyttäisiin suojaamaan jatkuvasti uusia kantoja kehittäviltä kasvitaudeilta ja tuhohyönteisiltä. Teollisuusmaat pystyvät pitkälle kehittyneen maataloutensa ansiosta tuottamaan suuria satoja, mutta geneettisesti ne ovat köyhiä alueita. Maailman geneettisesti rikkaimmat alueet ns. Modernin kasvinjalostuksen syntyminen noin sata vuotta sitten karsi kaiken lisäksi teollisuusmaissa esiintyvän ravintokasvien muuntelun olemattomiin kasvinjalostuksen tuottamat runsastuottoiset lajikkeet syrjäyttivät paikalliset muunnokset. tarjoamia "ihmeviljoja" . Useimpien kasvilajikkeiden hyödyllinen käyttöikä on vain 10-15 vuotta. Risto Isomäki Siemeniä, siemeniä Ravintokasvien perintöaines köyhtyy Maailman siemenkauppa on nopeasti siirtymässä ylikansallisten yritysten haltuun. YK:n maatalousja elinGeneetikko Garrison Wiltarvikejärjestö F AO arvioi, kes on kuvannut menetteettä vuonna 2000 yli kaksi lyä osuvasti katon rakentakolmasosaa kehitysmaissa SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. "lhmeviljat" köyhdyttävät Kolmas maailma on kuitenkin vaarassa menettää korvaamattoman arvokkaat geneettiset varantonsa. Esimerkiksi peruna kasvaa yhtä hyvin Pohjoismaissa kuin Etelä-Amerikassa. vaamassa ne muutamalla Tämän geneettisen eroorunsassatoisella, keinotesion vauhti on vaarassa koisesti parannellulla siekiihtyä entisestään ylikanmenlajikkeella. Nykyään teollisuusmaiden ravinnontuotanto on täydellisesti riippuvainen kehitysmaista tuoduista uusista lajikkeista ja niiden sisältämistä geeneistä. Kolmas maailma onkin muodostanut teollisuusmaiden kasvinjalostajille ehtymättömän uusien geenien lähteen. vsk .. "Vihreä vallankumous" on syrjäyttämässä lukemattomat paikalliset, kymmenen tärkeiden ravintokasvien koko tallessa olevaa geenikantaa: Ne pelaavat koko maailman ravinnontuotannon tulevaisuudella! "Vihreä vallankumous" syrjäyttää lukuisat paikalliset lajikkeet, jotka ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana ja siten sopeutuneet nimenomaan paikallisiin oloihin. Monet tärkeimmät ravintokasvit ovat osoittautuneet erittäin sopeutuviksi. Kuitenkin 95 prosenttia ihmiskunnan nauttimasta ravinnosta on peräisin noin 30 kasvista, ja peräti 75 prosenttia ruokavaliostamme perustuu kahdeksaan kasviin. Kalliiden pakkausten alta löytyvät aina vain nuo 30 kasvilajia, jotka kaikki ovat alunperin kotoisin Aasiasta, Afrikasta tai Latinalaisesta Amerikasta. Muutama ylikansallinen jätti saattaa tulevaisuudessa hallita Maapallolla on lähes 250 000 kukkivaa kasvilajia
Useat niistä kuuluvat myös maailman johtavien lääkeyrityksien joukkoon. Kuten Pat Roy Mooney, yksi ravintokasvien perintöaineksen köyhtymisen julkisuuteen tuoneista tutkijoista toteaa: "Geneettinen eroosio vyöryy maailman yli kuin preeriapalo". on paranneltuja runsassatoisia eli HYV-lajikkeita (high yielding variety). (Suomalaisista maatiaislajikkeista lisää Suomen Luonnossa 6-7/ 82.) Kalliita siemenvarastoja parempi ratkaisu olisi kasvattaa pieniä määriä lajikkeita luonnossa, pienillä maatilkuilla ja maksaa maanviljelijöille säilyttämisestä. Toisen maailmansodan jälkeen Kreikan vehnälajikkeista 95 prosenttia on kadonnut, samoin käytännöllisesti katsoen kaikki EteläAfrikan durralajikkeet. Rajan taakse jääneitä lajikkeita ei koskaan hyödynnetty. jiketta. Kolme neljäsosaa Bangladeshin vehnän siemenistä ja lähes kaikki riisin siemenet tuodaan jo nyt ulkomailta. 19. Ohra on suomalainen esimerkki lajikevalikoiman köyhtymisestä. Maailman siemenkauppa on nopeasti monopolisoitumassa ylikansallisten yritysten haltuun. Suomi menetti suuren osan ohralajikkeista luovutetulle alueelle viime sodan päättyessä. Mutta tulevaisuudessa yhä suurempi osa markkinoille tulevista uusista, jalostetuista siemenlajikkeista on ylikansallisten yritysten eikä kansainvälisten tutkimuskeskusten kehittämiä. Intiassa oli viime vuosisadalla noin 30 000 erilaista riisilajiketta. Ne pakottaisivat kehitysmaiden viljelijät käyttämään paljon hyönteismyrkkyjä, joiden markkinat teollisuusmaissa uhkaavat kääntyä laskuun. Myös Bayer, Monsanto, Eli Lilly, Du Pont. Säilöntätapa olisi halpa ja turvallinen. Egyptissä on kasvatettu sipuleita ainakin 7 000 vuoden ajan, mutta nykyään maassa on jäljellä enää yksi talvisipulilajike, parannettu Giza 6 -niminer1 hybridi. Niiden haavoittuvuutta lisää vielä se, että uusia lajikkeita on usein istutettu laajoille yhtenäisille alueille, joilla ne ovat korvanneet suuren joukon paikallisia lajikkeita. vsk . Myös kokonaiset perinteiset ravintokasvilajit ovat kadonneet tai katoamassa Vihreän vallankumouksen luomien suurten yhtenäisten viljelmien tieltä. Aikaisemmin siemenkauppa oli pääosin pienehköjen perheyhtiöiden hallussa, mutta nyt maailman suurimmat siemenkauppiaat ovat Dekalb-Pfizer, Sandoz, KWS, Ciba-Geigy, Shell, Cardo, Upjohn, Pioneer Hi-Bred, Cebeco ja Cargill. Olisi siis hyönteismyrkkyjä valmistavien ylikansallisten yritysten edun mukaista, että mahdollisimman suuri osa kehitysmaiden talonpojista käyttäisi HYV-lajikkeita. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tilanne on muuttunut dramaattisesti, ja tutkijat pelkäävät, että maassa on vuosisadan vaihteessa jäljellä enää 50 erilaista riisilaSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Erilaiset lajikkeet muodostivat puskureita tuholaisia vastaan, mutta suuret yhtenäiset viljelmät ovat hyönteisille todellinen valtatie. Joukko ylikansallisia yrityksiä on viime vuosina ostanut arviolta 800 siemenyhtiötä eli yli puolet kaikista maailman siemenyhtiöistä! Useimmat siemenkauppaa valtaavista suuryrityksistä ovat kemian teollisuuden jättiläisiä, jotka valmistavat myös hyönteismyrkkyjä. Runsastuottoiset HYVlajikkeet ovat yleensä alttiimpia tuhohyönteisten hyökkäyksille kuin perinteiset lajikkeet. Kansainvälistä siemenkauppaa Kansainväliset maataloustutkimuskeskukset lähinnä kansainvälinen maissinja vehnänjalostuskeskus CIMMYT ja kansainvälinen riisintutkimuslaitos IRRI kehittivät aikaisemmin lähes kaikki Vihreän vallankumouksen runsassatoiset lajikkeet
Ne ovat valittaneet, että IBPGR:n luoma järjestelmä toimii teollisuusmaiden puolesta kehitysmaiden etuja vastaan. Tulipalot tai sähkökatkot saattavat tuhota koko varastoidun materiaalin. Hoechst, Dow, Union Carbide, Kema Nobel, ITT, British Petroleum ja jotkut muut ylikansalliset yritykset ovat hankkineet omistukseensa useita siemenyhtiöitä. Samoin ainoastaan yksi prosentti jäljellä olevista teelajikkeista on säilötty Aasiaan. Siemenien säilöminen kauas kotimaastaan on teollisuusmaiden ja ylikansallisten yritysten kaupallisten etujen sanelema ratkaisu, joka on koko ihmiskuntaa ajatellen erittäin arvelluttava. "Kuluttajien suojaa" ja "jalostajien oikeuksia'' Ylikansallisten yritysten asemaa on vahvistanut se, että useimmat läntisistä teollisuusmaista ovat 1960luvun ensimmäiseltä puoliskolta alkaen säätäneet lakeja, jotka mahdollistavat kasvilajikkeiden patentoinnin. Yhtiöt myyvät jo tällaisia paketteja teollisuusmaissa, ja niitä on tarjottu myös joillekin kehitysmaille. HYV-siemeniin siirtyneiden maanviljelijöiden on siis pakko ostaa yhtiöiltä joka vuosi uudet siemenet. Monet kehitysmaista peräisin olevat lajikkeet ovat jo kadonneet sukupuuttoon alkuperäisiltä elinalueiltaan, mutta ovat yhä olemassa länsimaisissa geenipankeissa. Mutta sen siemeniä on edelleen länsimaisten yhtiöiden hallussa. HYV-siemenet ovat nimittäin yleensä hybridejä, jotka ovat joko steriilejä, jolloin toisen sukupolven siemenet eivät idä lainkaan, tai sitten uudet siemenet ovat geneettisesti huonolaatuisia eivätkä sisällä viljelijän kaipaamia ominaisuuksia. HYV-siementen myyminen on jo sinänsä tuottavampaa kuin tavallisten siemenien kauppaaminen. Ravintokasvien perintöaines köyhtyy ... IBPGR:n tehtävänä oli perustaa kansainvälinen geenipankkien järjestelmä, joka turvaisi perintöaineksen säilymisen. Ne pelkäävät joutuvansa tulevaisuudessa yhä useammin maksamaan teollisuusmaille ja ylikansallisille yrityksille siemenistä, jotka nämä ovat aikoinaan vieneet kehitysmaista maksamatta mitään, ja jotka myöhemmin ovat hävinneet kehitysmaista vihreän vallankumouksen takia. ' Kehitysmaiden pelko on aiheellinen, sillä erään arvion mukaan peräti 92 prosenttia kaikista säilötyistä geeneistä on ylikansallisten yritysten ja länsimaiden hallitusten geenipankeissa. Neljän ylikansallisen yrityksen Dekalb, Pioneer Hi-Bred, Sandoz ja Ciba-Geigy hallussa on kaksi kolmasosaa USA:n tärkeimmän ravintokasvin, maissin, siementen kaupasta. Tällöin kalliita, jäädY,tettyjä siemenvarastoja parempi ratkaisu olisi kasvattaa pieniä määriä lajikkeita luonnossa, pienillä maatilkuilla, ja maksaa maanviljelijöille palkkaa siitä, että he säilyttävät erilaisia lajikkeita. Yksi PBRlainsäädännön seurauksista on ollut niin sanottu "kaupallinen geenieroosio" yhä useammat patentoimattomat lajikkeet ovat kuolleet sukupuuttoon. Jotkut lajit tarvitsevat vielä huolellisempaa hoitoa. Muutama ylikansallinen yritys saattaa tulevaisuudessa hallita joidenkin tärkeiden ravintokasvien koko tallessa olevaa geenikantaa, mikä antaisi niille huomattavaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa. Nyt ne ovat ottamassa haltuunsa toista maatalouden kannalta elintärkeää sektoria. Ravintokasvien geenivaranto on yritetty turvata perustamalla geenipankkeja, joihin on säilötty ravintokasvien eri lajikkeiden siemema. Esimerkiksi viljan siemenet, jotka on varastoitu kahdenkymmenen pakkasasteen lämpötilaan, säilyvät hengissä vain 20 vuotta, ennen kuin ne täytyy välillä istuttaa kasvamaan ja tuottamaan uusia siemeniä. F AO perusti vuonna 1974 Kansainvälisen geeniresurssitoimikunnan eli IBPGR:n (International Board for Plant Genetic Resources). (Tuholaismyrkyistä lisää Suomen Luonnossa 7 / 84.) Säilötytkin siemenet tuhoutuvat YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO on ollut jo pitkään tietoinen geneettisen eroosion aiheuttamasta uhkasta maailman maataloudelle. Kehitysmaat ovat kuitenkin olleet tyytymättömiä IBPGR:n toimintaan. Monilla maanviljelijöillä ei ehkä tulevaisuudessa ole muuta mahdollisuutta kuin turvautua ylikansallisten yritysten myymiin HYV-lajikkeisiin. IBPGR itse arvioi vuonna 1979, että jopa USA:n ja Australian turvallisina pidettyihin geenipankkeihin säilötystä materiaalista kaksi kolmasosaa oli todennäköisesti tuhoutunut. ICDA toteaa, että yritykset aikovat ilmeisesti jatkossa myydä kehitysmaiden maanviljelijöille samassa paketissa pitkälle jalostettuja ja haavoittuvia siemeniä, sekä niiden suojelemiseen tarvittavia tuholaismyrkkyjä. Zera-zera-niminen durralajike, · joka on useimpien nykyisten lajikkeiden perusta, on käytännössä kadonnut kotimaastaan Sudanista. Esimerkiksi toinen Sveitsin kemian teollisuuden kaksosista, Ciba-Geigy, on yrittänyt myydä hyönteismyrkky-siemenpakettiaan Sudaniin. Tulevaisuudessa yhtiöt saattavat tarjota markkinoille siemeniä, jotka eivät selviydy ilman hyönteismyrkkyjä ja jotka eivät idä ja kasva ilman yhtiöiden valmistamia kemikaaleja. Jotkut yrityksistä tutkivat myös kasvien omia hormoneja ja muita kasvien kasvuun, kukkimiseen ja hedelmien kypsymiseen vai20 kuttavia kemikaaleja. Yhtiöiden suunnitelmien onnistuminen lisäisi myös tuholaismyrkkyjen käytön maailmassa ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, joka niin ikään kasvattaisi huimasti niiden siemenkauppiaiden voittoja, jotka ovat myös tuholaismyrkkyjen valmistajia. Kehitysmaat ovat havainneet, että niistä on nopeasti tulossa riippuvaisia teollisuusmaihin varastoiduista siemenistä. F AO järjesti vuonna 1961 Maailman siemenvuoden tehdäkseen ongelmaa tunnetuksi. Kemian teollisuuden jättiläiset hallitsevat jo suvereenisti hyönteismyrkkyjen tuotantoa, jakelua ja markkinointia. vsk.. Näitä lakeja kutsutaan "kasvinjalostajien oikeuksiksi" (PBR, Plant Breeders' Rights). Yksi ainoa kynän liike teki 1 500:n lajikkeen viljelyn taloudellisesti kannattamattomaksi, ja käytännössä hävitti useimmat niistä sukupuuttoon. Kolme yritystä, ruotsalaiset Kema Nobel ja Cardo ja englantilais-hollantilainen Shell Oil hallitsevat jo 80 prosenttia Englannin siemenkaupasta. Siirtyessään käyttämään vihreän vallankumouksen tunnetuksi tekemiä lajikkeita kehitysmaiden talonpojat ovat usein syöneet vanhat siemenensä, ja tuhansien vuosien aikana kehitetyt paikalliset lajikkeet ovat saattaneet kadota kirjaimellisesti yhden ainoan puurokulhollisen mukana. FAO:ssa työskentelevä geneetikko Erna Bennett arvioi, että kolme neljäsosaa Euroopassa nykyään kasvatettavista vihanneslajikkeista katoaa PBR-lakien takia ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Yksi ainoa yhtiö, United Brands, pitää nykyään hallussaan kahta kolmasosaa maailman banaanilajikkeista. Parhaita esimerkkejä PBR-lakien seurauksista oli EEC:n päätös kieltää 1 547 markkinoilla olevan patentoimattoman vihanneslajikkeen myynti "kuluttajan suojelemiseksi". Tällainen SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. ICDA:n mielestä geenipankit pitäisi sijoittaa siihen maahan tai sille alueelle, jolta siemenet ovat kotoisin. Mutta niillä on yhtiöiden kannalta myös muita hyviä puolia
Kansainvälisellä kehitysavulla on erittäin suuri merkitys ylikansallisten yritysten myymien uusien siemenlajikkeiden käytön edistämisessä kehitysmaissa. yli 140 värivalokuvaa, karttoja, kaavioita 179 mk Luonnonsuojelukeskuksista ja kirjakaupoista Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy puh. Saimaannorppa kuvaja tietoteos uhanalaisesta nisäkkäästä, jonka tulevaisuudesta olemme vastuussa Vuoden luontokuva -85 voittajan, Juha Taskisen ja muiden huippukuvaajien värillinen kuvitus Saimaan hyljetyöryhmän teksti Saimaasta ja saimaannorpasta A4, 136 s. SAN:n yhteishenkilö on Henk Hobbelink, NIOCoalition, Eerste Helmerstraat 106, 1054 EG Amsterdam, Netherlands. Yleiskokous perusti FAO:on erityisen kasvien geneettisiin resursseihin liittyviä kysymyksiä käsittelevän hallitustenvälisen komission, jolla on oikeus valvoa IBPGR:n työtä ja osallistua kansainvälisen geenipankkien verkoston suunnitteluun, rakentamiseen ja johtamiseen. Suomalaista luontoa parhaimmillaan ... mutta kuinka kauan. Suomessa voit kääntyä Prosenttiliikkeen Tampereen toimintaryhmän puoleen, osoite Risto Isomäki, Aaltosenkatu 49 F 87 33500 Tampere, puh. Mutta samaan aikaan kun yritykset ongelman ratkaisemiseksi kansainvälisen politiikan tasolla näyttävät juuttuneen umpikujaan, HYV-lajikkeiden levittäminen yhä laajemmalle on edelleen yksi FAO:n, YK:n kehitysohjelman UNEP:n, Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten kehitysapuelimien tärkeimmistä tavoitteista. 931-555 457. ICDA:an kuuluu kansalaisjärjestöjä 21 teollisuusmaasta. Maailmassa käytetään nykyään vuosittain noin 55 miljoonaa dollaria kasvien perintöaineksen säilöntään. Yhteyshenkilöitä etsitään! Kansainvälisellä kehitystoimintajärjestöllä ICDA:lla (International Coalition for Development Action) on jo useita vuosia ollut käynnissä oma siemenkampanjansa. Myös ICDA tulee kuitenkin osallistumaan jatkossakin siemenkampanjan koordinoimiseen. Suomessa ICDA:n yhteysjärjestönä on toiminut Suomen YK-liitto. FAO ja siemenet Siemenet nousivat näkyvästi esille FAO:n yleiskoSaimaannorpan elämää kouksessa Roomassa vuonna 1981. Laillisesti sitovaa kansainvälisoikeudellista sopimusta kasvien geneettisistä resursseista ei sen sijaan saatu aikaan eikä sen syntyminen ole todennäköisesti vielä edes lähellä, vaikka siemenistä tullaan todennäköisesti käymään kiivasta keskustelua myös seuraavissa FAO:n yleiskokouksissa. Julkilausuman mukaan sopimuksen pitäisi julistaa maapallon geneettiset resurssit ihmiskunnan yhteiseksi omaisuudeksi, taata kasvien perintöaineksen vapaa liikkuvuus ja kieltää tätä rajoittavat menettelytavat esimerkiksi lajikkeiden patentointi. Jotta ravintokasvien geneettinen rikkaus pystyttäisiin säilyttämään ja jotta geenien monopolisoituminen teollisuusmaille ja ylikansallisille yrityksille pystyttäisiin estämään, kansainvälinen rahoitus säilöntähankkeille pitäisi nostaa 100 miljoonaan dollariin vuodessa muutamien lähivuosien aikana. 90-40 62 62 21. Siemenverkostoon kuuluu jo useita toimintaryhmiä myös Ruotsista ja Norjasta, mutta ei vielä Suomesta. säilöntätapa olisi huomattavasti halvempi ja turvallisempi. IBPGR:n budjetti on nykyään ainoastaan 3,8 miljoonaa dollaria. Ravintokasvien siemenistä käyty keskustelu dominoi myös FAO:n seuraavaa yleiskokousta marraskuussa 1983: aihe nostatti tuolloin koko järjestön historian raivokkaimman väittelyn, joka lopulta päättyi eräänlaiseen kompromissiin. ICDA:ssa asiasta tietää Lars Normann Jörgensen, ICDA, Rue des Bollandistes 22, 1040 Bruxel· Ies, Belgium. sesta. Kokous hyväksyi julkilausuman geenien vaihtoa koskevan kansainvälisen sopimuksen laatimi. ICDA:n siemenkampanja on eroamas,;a ICDA:sta erilliseksi kansainväliseksi kansalaisverkostoksi, nimeltään "Seeds Action Network" (SAN). Jos samaa lajiketta säilytettäisiin usealla toisistaan kaukana olevalla maatilkulla, mikään onnettomuus ei voisi yllättäen hävittää suurta määrää lajikkeita ikuisiksi ajoiksi. Erilaisten kansainvälisten elinten osuus tästä summasta on vain 30-40 prosenttia. Samalla julkilausuma kiirehti FAO:ta ryhtymään myös muihin tarvittaviin toimenpiteisiin ravintokasvien geneettisen rikkauden turvaamiseksi
Tulvasta vain tiedetään hyvin vähän, sillä vaikka tulvien poistamiseen on syydetty satoja miljoonia markkoja, ei tulvien merkitystä luonnontaloudelle ole juurikaan tutkittu.. Paljon puhuttujen haiftojensa lisäksi tulvilla on runsaasti myös luontoa rikastuttavia vaikutuksia. Pertti Sevola Joki tulvö Jäiden lähtö ja tulva ovat Pohjanmaan jokilaaksojen vaikuttavimpia luonnonnäytelmiä, luonnollinen osa kevättä
Tietokoneet jauhavat jokikohtaisten mallien avulla tulvaennusteita, JOita tarkennetaan tulvan lähestyessä sääennusteilla. Pieniä tulvia voidaan toki ohjailla, mutta suurtulvassa on entistä mahtia. Tulva on kuitenkin säilyttänyt entisen villiytensä mahtavana luonnontapahtumana, jota ei ihmisvoimin voida hillitä. Sadat havaitsijat keräävät tietoja lumen määrästä, ja lumen vesipitoisuudesta riippuvaa gammasäteilyä mitataan lentokoneesta. Tulviin liittyy aina yllätyksellisyyttä. Jää padot saattavat nostaa nopeasti veden pintaa. Tulvan tuloaikaa ja suuruutta pohditaan pitkin kevättä tarkastelemalla erilaisia ennusmerkkejä. Vanhat merkit eivät enää päde,. Useissa jokilaaksoissa on myös ollut tunnettuja tulvan ennustajia, joiden ennustukset ovat levinneet laajasti jokivarteen. Säännöstely ja valuma-alueiden ojitukset ovat lisäksi muuttaneet joen käyttäytymistä. Nykyään tulvan ennustaminen perustuu hydrologisiin tutkimuksiin, ja tulvan suuruus pystytään entistä tarkemmin ennustamaan. · -Se täyttää säännöstelyaltaat ja hukuttaa alleen tulvasuojelurakenteet kuin vesi pikkupoikien kuraleikit keväisellä pihalla. Jokivarsien asukkaille vesien vapautuminen on kiinnostava, jännittäväkin tapahtuma
Kevään suuri näytelmä on aluillaan. Villinä ryöppyävät kosket, ja jäiden liike on kiehtovaa seurattavaa, joka kerää jokivarsille paljon katselijoita. Talvisten leikkien aika jokipenkoilla ja joen jäillä alkaa olla ohi kun kosket alkavat aueta. Tulvalla on voimaa, jota inhimillisin keinoin tuntuisi mahdottomalta vangita", muistelee J.F. Ennen tulvaa ... Nyttemmin purettavat sillat on korvattu useimmissa paikoissa kiinteillä siiloilla ja jääpatojen torjunta jätetty kokonaan viranomaisten ja voimayhtiöiden huoleksi. Toinen tärkeä työ, jonka oli tapahduttava ajallaan, oli siltojen purku. Jäät lähtevät Iijoella jäiden ennustettiin lähtevän kymmenen viik= koa ensimmaisen Matin päivän jälkeisen suojan jäikeen. Aika osuu toukoJ 24 kuun alkuun, mikä tilastojen mukaan onkin Iijoen jäidenlähdön aika. Maaliskuussa kömpivät jään raoista lumelle mustat vesien nymfit, koskikorentojen toukat "potnapekat" kuoriutuakseen lumella. Eteläja Keskipohjanmaan joista jäät lähtevät samoihin aikoihin vain muutaman päivän välein huhtikuun lopulla. Työhön osallistuu siltatai kyläkunta perintönä kulkevien sopimusten sitomina. Onpa paisunta joskus ajanut kylään niin kovalla rytäkällä, että pahimmissa paikoissa on Jampaat täytynyt työntää tallinkokkiin, lehmät ajaa tunkionharjalle ja akat te~avineen nakella ylisänkyyn", kertoo puolestaan Samuli Paulaharju Lapuanjoen tulvimisesta kirjassaan Härmän aukeilta. On suurenmoista • katsoa, kun leveän suvannon jäät ovat liikkeellä. Paulaharjun mainitsema iso vesikevät muistetaan myös Siikajoella suurtulvana, jolloin (1867) "vesimyllyjä meni alas kuin harmaita kissoja'' . Huhtikuussa hanget humahtavat ja selkäjää nousee joessa. Kyläkunnittain sahattiin ennen jäitä tunnetuilla pahoilla jääpatopaikoilla jäidenlähdön helpottamiseksi. Tulvajärvellä levähtävät satojen lintujen parvet vaan joki voi tulvia uusillekin alueille ja säännöstelyn vaikeuttama jäänlähtö lisää tuhoisien jääpatojen uhkaa. Tulvan enteet aloittavat jokivarsilla kiihkeän toiminnan, joka jatkuu keskeytyksettä kunnes kevättyöt on tehty. Suurten tulvien muisto elää pitkään. Rannoille nousee äkkiä korkeita jääromuja, paksut Johkareet hypähtävät koskessa keveästi koholle. vsk.. Tulvakuvauksia, osin liioitteleviakin löytyy joka joelta. Mutta ennen kuin jäät lähtevät, on jokivarsilla paljon tehtävää. "Suuret jääleipot vain ryskyttelivät rantoja, ja paisunta tulla tormootti aina kulkutielle asti. Pohjamaan joilla on vieläkin useita kapulasiltoja, jotka on purettava tulvan ajaksi, etteivät jäät niitä velSI. ''Tulvan käynti on valtavimpia luonnonilmiöitä, mitä täälläpäin voi nähdä. Isoona vesikeväänä yli kuusikymmentä vuotta sitten, tulva ajoi kylään saakka upottaen maantiet, vainiot ja pihamaatkin. Hiivala vapaan Iijoen tulvia. Lapuanjoella kerrotaan kaskua isännästä, joka ei surrut kahden ladon SUOMEN LUONTO 3/ 85 44
Talot voivat toki 25. Syvimmillä paikoilla vettä saattaa olla kolmatta metriä ja tulvaalueeella on helppo soudella. Vielä viisikymmenluvulla pidettiin tulva-alueen latojen katoilla yleisesti kiviä painoina. Kevään heräämisen koko voima, sen tuoksut ja äänet, ovat vahvasti aistittavissa. Itse tulvalakeudet ovat joen muinaisia suistoalueita. Kauemmaksi joesta on laskeutunut hienompi liete ja lisäksi pellot ovat viljelyksen aikana painuneet huomattavasti. Näille penkoille suojaan tulvavedeltä on rakennettu jokisaunat, joita kytöpeltojen raivaajat ovat käyttäneet tukikohtanaan. Tulvajärvi syvenee jokitörmältä pelloille pam. Tuulen sattuessa käyvät selällä multaiset vaahtopäät. Tulvat ovat aikojen kuluessa opettaneet pohjalaisia rakentamaan riittävän korkealle jokipenkalle tai muille ylänteille. On ainutlaatuinen elämys viettää vuorokausi tulvamailla, laskea veneellä tulvivaa jokea ja yöpyä jokisaunalla. Kymmeniä tuhansia tonneja hie· noa lietettä muun roinan lisäksi kulkee veden mukana muutaman viikon aikana. Ja kaulan syvyistä vettä riittää. Haikeat kuovit istuvat latojen katoilla odotellen pesimäpaikkojensa kuivumista, ja leivoset ihmettelevät, miten laulureviirinsä sijoittaisivat veden valtaamien peltojen ylle. Tulvalakeus näyttäytyi koko mahtavuudessaan keräSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Veden lisäksi evakkolaisia väijyvät lukuisat haukat. Tulvamerkit maisemassa Vaikka tulva on ohi muutamassa viikossa, jättää se pysyvät jälkensä pohjalaiseen maisemaan. Ojien kaivuun yhteydessä löytyy silloin tällöin 4 000-5 000 vuotta vanhoja simpukankuorikerroksia. Varsinaisilla tulva-alueilla ei pysyvaa asutusta vanhastaan olekaan. Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulva-alueet ovat joen keskiosan tasajuoksulle syntyneitä soita, joen luonnollisia tulva-alueita. Tulvan merkit näkyvät jokirantojen puissa ja lakeuksien ladonseinistä voi lukea tulvarajan. Lapuanja Kyrönjoen tulvalakeudet Mielenkiintoisimpia Pohjanmaan jokien tulvailmiöitä ovat suuret tulvalakeudet Lapuanja Kyrönjoella. vsk . Erikoisuuksia ovat vielä säilyneet harvat tulvaniityt ja suistojen runsaskasvustoiset lintuvedet. Juhannuksen aikaan ei orastavia peltoja voi enää erottaa tulvilta säästyneistä. Suistoalueet muuttuvat tulvien tuoman lietteen ansiosta jatkuvasti. Tasankoalueella joen tuoman lietteen kasaamat tulvavallit, jotka nykyisten suurtulvienkin aikana jäävät kuiville, osoittavat joen kulun tulvajärvellä. Heti veden laskettua ilmestyy nopeasti kuivuville pelloille maamies koneineen ja lakeudella alkaa tavaton hyörinä. Lapuanjoen Alajoella ne on jo hävitetty ja Kyrönjoella työ on käynnissä. Erityisesti vahingollisten, valmista satoa tuhoavien kesätulvien pahentuminen on synnyttänyt ajatuksen alueiden suojelemiseksi tulvilta. Suuret vesilinnut, hanhet ja joutsenet, ovat sensijaan löytäneet mahtavan levähtämispaikan, missä valJitsee muutaman viikon täysi rauha. Jäälle kasatut tunkiot eivät Pohjanmaan joilla tänä päivänäkään ole mikään tavaton ilmestys. Suot on pääasiassa 1800-luvulla raivattu hedelmälJisiksi pelloiksi, joilla kevättulvien jatkuminen on ollut luonnollinen asia. Peltojen latojen hiiret ja myyrät ja muut pikku mönkiäiset ovat joutuneet joukolla evakkoon, eikä uhreiltakaan ole vältytty. Muutaman kerran tilanne on ollut täpärä ja viime keväänä vesi riistäytyi penkereitten yli myös suojatuille alueille. Jokien hoitama jätehuolto on käynnissä. Silmänkantamattoman tulvalakeuden keskellä osoittavat vedenpinnan yläpuolelle kohoavat jokipenkat uoman kulun. Lapuanjoen tulvalakeudesta pääosa on pengerryksin suojattu, mutta sekään ei estä suurtulvaa. Tulvalietteen rehevöittämät rantalehdot ovat karun Pohjanmaan keitaita, joissa on monipuolinen kasvilajisto ja runsas linnusto. ten paikalle tuhansia katselijoita. Jokien perkausten ja pengerrysten yhteydessä parhaat rantalehdot ovat tuhoutuneet. Muistona merestä ovat pian muokkauskerroksen alta löytyvä sinimusta sulfidisavi. Pysyvämpiä merkkejä ovat luonnonmaantieteelJiset muodostumat. Veneestä, tulvan keskellä saa aavistuksen tulvan kuljettamista ainemääristä. Jokipenkalta lehahtaa veneen lähestyessä lentoon vähän väliä kahlaajien parvia. Ladot, ojien pensaikot, teiden liikennemerkit toimivat merimerkkeinä. Saven hapettuessa siitä liukenevat rikki ja metalliyhdisteet happamoittavat veden. Vain turisteja kuljettavat alhaalla pörräävät lentokoneet pelästyttävät parvet lentoon. Tulvajärvellä levähtävät satojen lintujen parvet. menoa, tulihan kolme tilalle
Suomenselän rinteillä on laajoja tehokkaasti ojitettuja, eroosioherkkiä alueita, joista hienoa hiekkaa tulvii jokiin. Pohjanmaan jokien säännöstelyaltaiden pienen tilavuuden vuoksi niiden kevättulvaa pienentävä vaikutus on vähäinen. Eroosio tuo maata ojitetuilta alueilta ja sen osuus monien tukkeutuneiden uomien tulvimisessa on merkittävä. Ojitukset ja kuivatukset ovat siten lisänneet valumia vähintäin neljänneksellä, millä etenkin tulva-aikoina on huomattava merkitys. Tulvat ovat saattaneet lisääntyä jokien alajuoksulla kuivatusten johdosta jopa kymmeniä prosentteja, eivätkä myöhemmin rakennetut tekojärvet ole korvanneet menetystä virtaamien säännöstelijänä. vsk.. Kaikkia näitä tulvien li26 sääntymisen syitä ovat nykyisetkin tutkijat selvittäneet. Normaalia kevään edistymistä.'' Syvimmillä paikoilla vettä saattaa olla kolmatta metriä. Jos altaiden täyttö osuu suuren tulvan aikana oikeaan aikaan, voidaan sillä lyhentää jonkin verran tulvan kestoa. Kyrönjoella on peruskuivatuksen laskettu lisänneen virtaamia 1,3 OJo ja metsäojituksen 0,4 OJo yhtä valuma-alueen kuivattua prosenttia kohti. ''Nönlruin tulva olisi uutinen. Vahingolliset, kesällä sattuvat tulvat ovat herkässä monella joella. Niistä on myös runsaasti keskusteltu. Syntymiseen riittävät vähänkin pitempään jatkuvat normaalit kesäsateet. Ojitukset ovat lisänneet myös maaperän syöpymistä. Ojitukset voimistaneet tulvia Vanhin tulvien syitä käsitellyt suomalainen tieteellinen julkaisu on Kekoniuksen ja Gaddin (1786) laatima. Mihin lie vanha tieto hävinnyt uusilta kaavoittajilta, jotka kaavoittavat asuntoja ja myöntävät rakennuslupia tulva-alueille. Ojituksilla on virtaaman vaihteluja voimistava vaikutus. "Vesi nousee ruskeana joessa heti sateen jälkeen, ennen siihen meni monta päivää, viikkokin", sanovat vanhat isännät. jäädä veden saartamiksi, siksi alueella, missä muuten ei juuri soudella, näkee veneitä talojen pihoilla. Säännöstely kasvattaa jääpatoja Säännöstelyllä on pyritty toisaalta varaamaan vettä voimataloudelle talven juoksutuksia varten, toisaalta leikkaamaan tulvien huippuja. Muina tulvien syma mam1ttnn mm. Useissa tapauksissa on todettu tulvahuippujen kasvaminen ja kuivien aikojen vesimäärien vähentyminen. He tulivat siihen tulokseen, että tulvien lisääntyminen oli ihmisen itsensä aiheuttamaa. Esimerkiksi ojituksen merkityksestä tulvien aiheuttajana on käyty jatkuvaa kinaa. Ladot, ojien pensaikot ja teiden liikennemerkit toimivat merimerkkeinä. Siinä arveltiin 1700luvulla esiintyneiden suurtulvien syyksi asutuksen leviämisen aiheuttamia laajoja metsänhakkuita. Monessa jokilaaksossa on järvisyys vähentynyt yli puoleen alkuperäisestä 1900-luvun puoliväliin tultaessa. Merkittävä osa viime vuosien tulvien vaurioittamista taloista Pohjanmaalla on joka tapauksessa aivan viime vuosina rakennettuja. Onko kyseessä vanha luonnon hallitsemisen harha vai yksinkertaisesti ahnas tarve selvitä halvalla kunnallistekniikasta alavilla peltomailla. Tässä ollaan omituisessa kierteessä: Lähes jokaisen vesistöjärjestelyn yhtenä perusteluna on metsäojitusten aiheuttamien tulvien poistaminen ja hyötypuolelle on luettu uusien ojitusten mahdollistuminen. Virtaamien lisääntyminen näkyy myös kesällä. Pienemmät tulvat, varsinkin kesällä sattuvat, voidaan ainakin teoriassa osittain torjua altaiden säännöstelytilaa käyttämällä. Tavoitteet ovat keskenään osittain ristiriitaisia. Vaikutuksen suuruudesta saa jonkinlaisen käsityksen kun tiedetään, että Kyrönjoen valuma-alueella (5 000 km 2 ) on pelkästään metsiä ojitettu yli 600 km 2 • Tämän päälle tulevat muut kuivatukset (700 km 2 ), tuhansien hehtaarien turvesuot ja avohakkuut, jotka vaikuttavat samaan suuntaan. Soitten ja järvien kuivatuksella on Pohjanmaan oloissa ollut huomattava merkitys tulvaisuuden lisääntymiseen. Pohjanmaan soi silla alueilla on huomattava osa koko vesistön valumaalueesta ojitettu ja vaikka hydrologisesta havaintoaineistosta ei aina ole saatavissa selkeää kuvaa niiden aiheuttamista valuman muutoksista, alkaa kuva kuitenkin hahmottua. Jotta vettä ei menisi hukkaan, päästävät voimalaitokset vettä altaista vain SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Eikä pitkään tarvitse olla kuivaa kun "luoman pohjat pöllyävät". myllypadot, jää, vesikasvit, huonosti suoritetut perkaukset sekä lietteen laskeutuminen
vsk.. 97 96,5 75 90 60-70 100 3-6 54 (n. Voimme suojella viimeiset vapaat koskemme, emmekä tarvitse uusia suurvoimaloita. 18 70 85 40 60-74 15-99,6 6-22 50 0,4 70 Jäteraaka-aineiden käytön energiaja ympäristövaikutuksia. Luonnonvarat säästy,,ät Jätteiden käyttö raaka-aineena vähentää luonnonvarojen kulutusta. Jätehuoltomaksut pienenevät, ja monista jät~raaka-aiEnergian säästö proNeitseellisen raakasentteina, kun käyteaineen säästöprosentti tään jäteraaka-ainetta n. 70) 92 neista kuten paperista, metalleista ja lasista maksetaan. Luonnontaloudessa kaikki aine kiertää. Säästämme hiiltä ja öljyä. päästöt ilmaan, veden tarve, säästöprosentti säästöprosentti n. Kierrätysopas joka kotiin, kouluun, kauppaan ja konttoriin Kierrätys kannattaa Kierrätys on jätteiden hyötykäyttöä. Kierrätys on myös kansantaloudellisesti edullista, koska se säästää Ympäristö säästyy Jätemäärät pienenevät, eikä tarvita aina uusia kaatopaikkoja ja polttolaitoksia. Me säästämme Meidän ei aina tarvitse ostaa uusia tavaroita, kun korjaamme ja kierrätämme vanhaa. Ostaessasi suosi tavaroita, joissa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Kun kierrätämme, säästämme uusiutumattomia luonnonvarojamme kuten mineraaleja, ja käytämme uusiutuvia luonnonvaroja kuten metsiä vain sen verran kuin niiden uusiutumiskyky sallii. Me viisastumme Kierrätys on luonnonsuojelua, jota jokainen meistä voi harjoittaa. Maamme tarvitsee vähemmän ulkomaisia raaka-aineita ja energiaa. Älä osta mitään turhaa, ja kun ostat, osta kestävää äläkä kertakäyttöistä. Valmistukseen kuluva energia käytettäessä neitseellistä raakaainetta (MWh/ t) Alumiini 35 Rauta 10 Paperi 7,5 Lasi (60 OJo palautuslasia) 6 Kertakäyttöinen terästölkki 10 Kierrätyksen etuja Energiaa säästyy Uusien tavaroiden, esimerkiksi paperin ja metallija lasiesineiden, valmistaminen jätteestä kuluttaa vähemmän energiaa kuin niiden valmistaminen neitseellisistä raaka-aineista. Kun kierrätämme, opimme samalla rakastamaan ja kunnioittamaan luontoa ja ymmärtämään, miten elintärkeä puhdas luonto on ihmisillekin. Kierrättää voi kaupungissa ja maalla, kodeissa, kouluissa, kaupoissa, toimistoissa ja tehtaissa. Lähde: Umweltmagazin nro 4/ 1980. Ihmisen on elintärkeää sopeutua luonnontalouteen raaka-aineita kierrättämällä, muuten luonnonvarat hupenevat pian ja saastemäärät kasvavat. luonnonvaroja ja energiaa ja vähentää ympäristön kuormitusta. Ilma ja vesi säilyvät puhtaampina, eikä luontokaan roskaannu. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Opettele sinäkin kierrättämään: Käytä olemassaolevia kierrätysmahdollisuuksia ja vaadi niihin parannuksia
Tietyille alueille Rejtex toimittaa keräyskontin. KODIN JA JÄTJ LISÄTIETOJA Paikalliset ammattikerääjät saa selville Paperinkeräys Oy:stä: Helsinki 90-177 015 Tampere 931-631 517 Turku 921-370 011 Lasikeraaminen Teollisuusliitto/ Veikko Linna 90-170 778 Kirkas lasi: Riihimäen Lasi Oy/ Lauri Laakso 914-322 11 Kirkas ja värillinen: A. Lasinkeruusäiliöihin muu puhdas lasi: värikäs ja väritön. Rejtex Oy ottaa vastaan kaikenlaista sekalumppua järjestöjen keräyksistä. Kierrätyspullot takaisin lähikauppoihin ja Alkoon. Niiden osoitteet saat numerosta 90-7014 772. Ei vahattuja ja muovipäällysteisiä pakkauksia kuten maitotölkkejä. Vaateja tavarakeräystoimistot: Helsinki 90-354 244 Lahti 918-24 733 Turku 921-514 182 Seinäjoki 964-141 594 Oulu 981-14 662 Kuitujaloste Oy, PL 23, 13721 Parola, 917-711 575/ Oiva Arola Rejtex Oy, PL 26, 05801 Hyvinkää, 914-89 940/ Pauli Rantanen Rejtex Oy, 03320 Selki SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Ei korkkeja, kansia eikä posliinia. Käyttökelvoton tekstiilitavara ma-, tonkuteiksi. Lasinkeräyspiste on jo lähes 40 paikkakunnalla: Espoo, Hamina, Helsinki, Heinola, Hyvinkää, Iisalmi, Janakkala, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Lahti, Lammi, Naantali, Parainen, Rantasalmi, Rauma, Riihimäki, Salo, Sipoo, Tervakoski, Turku, Turenki, Tuusula, Uusikaupunki, Vantaa, Vihti, Virrat. Vanhat, puhtaat ja ehjät vaatteet kirpputoreille, joita järjestävät useat yhdistykset pysyvästi tai silloin tällöin. Niiden osoitteet saat numerosta 90-646 525/243. Lumppu: Kuitujaloste Oy ottaa vastaan puhdasta _villakudinlumppua järjestöjen keräyksistä. Hyväkuntoisia vaatteita voi maksua vastaan tarjota myytäväksi käytettyjen vaatteiden kauppoihin. JÄTELAJI Paperi Lasi Lumppuja vanhat vaatteet 1 MITÄ KERÄTÄÄN JA MINNE Kaikkea puhdasta paperia ja pahvia: lehtiä, kirjoja ja pahvipakkauksia litistettyinä. Pelastusarmeijalla on kirpputoreja lähes joka kaupungissa. vsk .. Ahlström Oy:n Karhulan Pakkauslasitehdas/ Rauli Waltzer 952-291 111 Pysyviä kirpputoreja: Emmaus Ystävät ry: Helsinki 90-646 492, 678 083 , 788 162 Westervik 911-25 440 (15-18) Jokioinen 916-33 457 Espoo 90-855 7114 Pohjois-Suomen Pääskyt ry/ Oulu 981-15 189 Lähetyksen Kehitysapu ry:Uä on kirpputoreja noin 30 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Talojen keräyspaperilaatikoihin, paperia kerääviin liikkeisiin tai järjestöjen paperinkeruuseen
Taajamissa kompostointi on luvanvaraista. Kysy myös omasta valokuvausliikkl;!estäsi. Voitte tehdä kerrostalon pihalle yhteiskompostin. Kaiken eloperäisen eli maatuvan jätteen kuten ruuantähteet, kukkamullat, lakaisujätteet ja vauvanvaipat sekä puutarhan kasvijätteen voi kompostoida mullaksi. Kompostorilaatikon voi rakentaa parvekkeellekin (neuvottele isännöitsijän kanssa!). Kysy jätehuoltoviranomaisilta (katso edellinen kohta), minne voit viedä ongelmajätteitä. MITÄ KERÄTÄÄN JA MINNE Kirpputorille, katso yllä. Tai voit sopia tällaisen jätteen viennistä omakotitalossa asuvan ystäväsi puutarhakompostiin. Huom! Kyllästettyä puuta ei pidä polttaa. Luvan voi pyytää jätehuoltoviranomaiselta, joka on kunnanhallitus, tekninen tai ympäristölautakunta, tai pääkaupunkiseudulla kuntien yhteistyövaltuuskunta YTV. Käytä muutoin hyödyksi tai vie ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Jotkut apteekit ottavat vastaan vanhoja lääkkeitä, jotkut huoltoasemat öljyjä, maaleja ja liuottimia ja jotkut paristojen myyjät vanhoja paristoja (muut paitsi tavalliset tnansistoriradion ja taskulampun paristot ovat vaarallisia). Kunnan velvollisuus on järjestää kodin ongelmajätteiden vastaanotto. Vaihda tavaraa naapurin kanssa ja järjestä talossasi tai kylässäsi tavaranvaihtopäivät. Kerää yhteen ja vie romukauppaan tai pyydä romukauppiasta hakemaan isot erät. Paikalliset romukauppiaat saat selville Suomen Romukauppiaiden Liitto ry: stä 90-802 4010 Kunnan toimistot Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTY 90-140 411/asiakaspalvelu Omatoiminen jätehyödyntä -kirjanen, jota saa Kotkan Ekopuodista 95211 759 Ympäristöministeriöltä tulee keväällä -85 kompostointiohjeet, joita saa kunnista ja Valtion Painatuskeskuksesta 90-17 341 Kunnantoimistot Fotoring Oy 90-408 833. LISÄTIETOJA Kuten lumput ja vaatteet. Kameran paristoja keräävät Fotoring-myymälät. EN KIERRÄTYS JÄTELAJI Vanhat tavarat ja huonekalut Metallit Eloperäinen jäte (mm. ruuantähteet) Ongelmaj ätteet {lääkkeet, paristot, öljyt, maalit yms.) SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Kaikki metallinkappaleet kelpaavat, arvokkaimpia ovat värilliset metallit sekä ruostumaton ja haponkestävä teräs. vsk. Kerrostalon roskahuoneessa aseta käyttökelpoiset tavarat siististi syrjään, n1in että tarvitseva voi ne ottaa
Romunkeruun järjestämisestä ja erilaisista kierrätysvinkeistä voi kertoa Tesoman koulun romukerhon vetäjä, opettaja Reijo Honkonen 931-442 955. Lisäksi koululaiset voivat itse rahaa ansaitakseen kerätä esimerkiksi paperia tai romua. Tyhjiä lannoitesäkkejä keräävät 4Hkerholaiset uudelleenjalostettavaksi. Jätebuoltolakia toteuttamaan Jätehuoltolaissa sanotaan (2 §): "Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle." Tämä laki velvoittaa kaikkia jätehuollosta vastaavia viranomaisia. Kunnallisiin jäKierrätysterveisin tehuoltomääräyksiin voidaan sisällyttää esimerkiksi paperinlajitteluvelvollisuus, eloperäisen jätteen kompostointi, lasin keräys jne. Pahvi on keräyspaperilajeista arvokkaimpia, eikä sen sekaan pidä laittaa paperia. Kierrätysopas joka kotiin, kouluun, kauppaan ja konttoriin Toimistojätteiden kierrätys Toimistojäte on suurimmaksi osaksi hyvälaatuista keräyspaperia. Kaupan jätteiden kierrätys Vanhentuvat elintarvikkeet kauppias voi myydä läheiselle sikalalle. Jos keräyspaperi erotellaan muusta jätteestä ja myydään paperinkerääjille, toimiston jätehuoltokulut pienenevät. Kierrätys kouluissa Kouluissa voidaan jätteitä kierrättää samalla tavoin kuin kodeissa, kaupoissa ja toimistoissa. Pahvi-Paavo telineeseen mahtuu 50-100 kg pahvilaatikoita levytettyinä eli litistettyinä. Paperinkeräys Oy:stä saa erityisiä paperiroskakoreja. Suurehkoja lumppueriä ottaa vastaan Rejtex Oy 914-89 940. kannattaa antaa askartelumateriaaliksi lastentarhoihin ja kuvaamataidon tunneille. Kauppias saa paperinkerääjältä ilmaiseksi käyttöönsä pahvin keruutelineen, jos se täyttyy noin kerran viikossa. Keksi itse uusia kierrätystapoja ja ehdota niitä muille. Kyläläiset voivat myös yhteistoimin järjestää käytetyn tavaran vaihtopäiviä ja monen sellaisen jäteraakaaineen keruutalkoita, joka muutoin jäisi hyödyntämättä. Ota selvää, missä on kuntasi ongelmajätteiden vastaanottopaikka, ja jos sellaista ei ole, vaadi jätehuoltoviranomaisilta, että sellainen perustetaan. Kierrätystä edistämään Kierrätä kotonasi ja vaadi, että näin tehdään myös taloyhtiössä, lähikaupassa, koulussa, työpaikallasi ja kotikunnassasi. Jätehuoltolakiin vedoten kansalaisten on vaadittava parannuksia nykyiseen jätehuoltoon kuntien jätehuoltoviranomaisilta, joko suoraan tai kunnanvaltuuston kautta. Maatilan jätteiden kierrätys Maatiloilla kierrätetään yleensä suurin osa omista jätteistä. Kauppias voi pitää myytävänä kierrätysmateriaaleja sisältäviä tuotteita. Paperinkeruun järjestämisessä neuvoo Koulun Kerhokeskus, Mariankatu 15 A 11, 00170 Helsinki, puh. 4H-kerhot keräävät myös paperia siellä, missä ei ole muutoin järjestettyä paperinkeruuta. Paperinkeruusta on sovittava myös toimiston siivoojien kanssa. On edullista järjestää kylän yhteinen romukeräys, jolloin romukauppias voi hakea suuret erät kylältä. Kuitenkin käytännössä jätteiden hyötykäyttö on hyvin heikosti järjestetty. Lisätietoja paikalliselta 4H-neuvojalta, 4Hpiiristä tai 4H-liitosta 90-645 133. Jätehuoltolaki määrää kunnan järjestämään myös ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja, mutta käytännössä niitä on hy-vin harvassa. 90-171 731 / Raija Jäsberg. Paikalliset ammattikerääjät saa selville Paperinkeräys Oy:n tiedotusnumeroista Helsinki 90-177 015, Tampere 931631 517, Turku 921-370 Oli. Myös lumpun keruun kyläläiset voivat järjestää yhdessä ja kysyä, voiko lumpun toimittaa läheisille huoltamoille tai pienteollisuudelle. Ehdotå paperinkeruuta työpaikallasi: puhu siitä esimiehillesi, työtovereillesi j_a työpaikkakokouksissa. Kiinteistö ostaa keräyslaatikon paikalliselta ammattikerääjältä, joka käy tyhjentämässä sen. yllä); eri kansalaisjärjestöistä PAINETTU UUSIOPAPERILLE SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Toimi kansalaisjärjestöissä, jotka edistävät kierrätystä. Jäätelötikut, puutyöstä jäävät palikat yms. · Osta kierrätystuotteita: Talouspaperit: Serlan värilliset, Nokian Hups; Luonnonystävän Talouspyyhe WC-paperit: Serlan Puunsäästäjä, Nokian Luonnonystävän wc-paperi, lisäksi monet värilliset wc-paperit Kokonaan kierrätettyä, siistaamatonta (harmaata) uusiopaperia monistukseen: Rank Xerox 90525 1206, Amer-yhtymä/ Amerpap 90544 155 painotöihin: Forssan Kirjapaino Oy 916-11 550/ Timo Hirsimäki kirjekuoria, lehtiöitä, painopaperia yms: Ruohonjuuri Oy 90-669 692, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kaupat: Helsinki 90-406 262, 90-753 2580, Turku 921-19 909, Tampere 931115 715, Oulu 981-220 279 Keräyspaperista tehtyjä kartonkeja, kansioita, mappeja, matkalaukkuja yms: Näsijärvi Oy 931-21 190 Keräyspaperista tehtyä lämmöneristettä: Selluvilla Oy 971-451 322, 971-451 952 Kierrätysmateriaaleja sisältäviin tuotteisiin on suunnitteillå yhtenäinen merkki. Kylätoimikunnat kierrättämään! Kompostoimalla saa karjanlannasta niin ympäristön kuin maan laadun kannalta edullisempaa lannoitetta. vsk .. Myös kotitalousjätteet kannattaa kompostoida. Vanhojen äkeiden, aurojen ja muun romun vastaanottoa voi tiedustella romukauppiailta (katso kohta Metallit). Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Natur och Miljö Luonto-Liitto Asukasliitto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Kuluttajat konsumenterna Kuluttajaneuvontaliitto Marttaliitto Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto ydinvoimalle EVY Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto LISÄÄ NÄITÄ VIHKOJA SAAT: Suomen 4 H-liitto Pehmeän Teknologian Seura Pääkaupunkiseudun partiolaiset Suomen ·Partiolaiset Suomen Iuonnonsuojeluliitosta 90-642 881; Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kaupoista (ks. Pahvipakkausten keruusta on sovittava paikallisen paperinkerääjän kanssa (katso yllä). Esimerkiksi suuressa liikekiinteistössä Helsingin Autotalossa jätehuolto tuli näin puolta halvemmaksi kuin ennen keräystä. Tutustukaa toimistoihin, joissa kerätään paperia, ja nimetkää joku järjestämään paperinkeruu teilläkin
Nopeasti lämpeneviin jokisuistoihin kalat kerääntyvät laajoilta merialueilta kudulle. Rehevä vesikasvillisuus tarjoaa suojan kalanpoikasille. Tulviva joki työntää mereen jokiveden kielekkeen, jolla on paljon myös biologisia vaikutuksia. Ku vassa kaikkien tuntema kevään merkki Munakan mittausasema. Kyrönjoellakin, jota sentään on raivattu ja rakennettu tälläkin vuosisadalla satojen miljoonien markkojen edestä, on vasta viime vuosina voitu tutkia eräitä tulvan perusilmiöitä. Tutkimaton tulva Tulvaa luonnonilmiönä on maassamme tutkittu vähän tai tutkimukset ovat vasta alkamassa. Saattaapa norppakin, varsinkin syksyllä, nousta pitkälle jokeen vaanimaan ylösnousevia kaloja. Edellä viitattiin jo tulvaalueen ja jokisuistojen linnustoon, tulvaniittyihin ja tulvan hedelmöittämiin rantalehtoihin. Veden liikuttamista ainemääristä todistaa tämä esimerkki Ullavalta Keski-Pohjanmaalta: juuri kaivettu, metrin syvyinen oja täyttyi ääriään myöten hiekalla yhdessä vuodessa. Jääpadon takana vesi nousee erittäin nopeasti ja valtavat jäämassat saattavat vyöryä yli joen äyräiden rikkoen siltoja ja taloja. Tulvaveden mukana niiden on mahdollista selvitä jokisuiden saalistajista ja levitä kauas merelle. Vähän tutkittuja asioita ovat esimerkiksi tulvan vaikutus pohjaja muuhun pieneläimistöön. Kalajoen varren asukkaat. Mutta mitä tapahtuu itse vedessä. · Paksuuntunut jää lisää jääpatovaaraa. Se tulikin nopeasti ja yllättävänä: ''Niin perhana pyyhkii, ja siitä sitten puhutaan joka päivä radiossa ja televisiossa, kaikki lehdet ovat sitä täynnä, niinkuin se olisi jokin uutinen. Ravintoa ja ravinteita riittää runsaaseen tuotantoon jokisuissa, minne tulva niitä tuo koko vesistöalueelta. Tulva houkuttelee myös kalat nousemaan jokeen ja jokisuihin lisääntymisalueilleen. Viimeistään jäiden mukana laskevat mereen keväällä kuoriutuvat vaellussiian poikaset. Tulvien tutkiminen auttaa luonnollisen tulvan merkityksen ymmärtämistä. se, että tulva-aikana joki kuljettaa muutamassa viikossa kymmeniä tuhansia tonneja tavaraa, jolloin sen vaikutusalue merialueella on laajimmillaan. metrien alueelle. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44, vsk. Erityisesti Perhonjoen ja Kalajoen voimalaitosten alapuolella asuvat seuraavat huolestuneina jäiden paksuuntumista ja jäämassojen leviämistä kohti asuntojaan. Kun keväällä 1984 liikuin Kyrönjoen pahimmalla tulvaalueella, heitin tunnelmien kartoitamiseksi vastaantulleelle kanta-asukkaalle "Täällä taas tuhotulvat pyyhkivät lakeuksia?" ja jäin tarkkana odottamaan reaktiota. D Pertti Sevola, biologi, Vaasan vesipiirin tutkimuksen toimialapäällikkö. Lyhytaikaissäännöstely, missä vettä pantataan altaissa öisin ja viikonloppuisin ja juoksutetaan päiväsaikaan, lisää tulvavaaraa jäätilannetta pahentamalla. Ojitukset helposti syöpyvillä mailla synnyttävät tulvia alapuolisia uomia tukkimalla. kun sähkön kulutus on suuri. Tutkijatkin ovat havainneet lyhytaikaissäännöstelyn kasvattavan Jaamassaa joessa keskimäärin viidenneksellä. Tämän ovat kokeneet mm. Se auttaa niitä nousemaan myös alueille, minne ne muuten eivät pääse. 27. Kun legendaarinen Lenni Kujanpää, Munakan mittausaseman hoitaja, seuraavan kerran ilmestyy olohuoneeseenne, kehotan muistamaan myös seuraavan kokemuksen. Tulvan merkityksestä luonnossa kertoo mm. Joki kuljettaa hienoa lietettä ja veteen liue,meita ravinteita ja muita aineita satojen neliökiloTulvamyyttiä on luotu tiedotusvälineiden suosiollisella avustuksella. Tulvan vaikutus maatalouteen kaipaisi myös kunnon tutkimusta. Myytti tulvan tuhoisuudesta Vesirakentamisen vastustus on saanut rakentajat innokkaana odottamaan suuria tulvia, jotta voitaisiin näyttää vastustajille ja osoittaa töiden tarve päättäjille. Juuri jääpadot ovat aiheuttaneet pahimmat tulvavahingot. Onhan tulva varsin vanha ilmiö, johon sekä luonto että ihminen ovat monin tavoin sopeutuneet. Myyttiä luotiinkin tiedotusvälineiden suosiollisella avustuksella koko 1960ja 1970-luvun ajan niin tehokkaasti, että varmimpia kevään merkkejä on pääsiäisen maissa tietoisuuteemme kaikkialta tunkevat tulvauutiset. Ankaran talven aikana ovat jäät kasvaneet monessa säännöstellyssä joessa poikkeuksellisen paljon ja jäänlähtöä odotetaan jokivarsissa tukka pystyssä, vaikka tulvaennuste sinänsä ei olisi paha. Luonnollisen tulvan tunteminen auttaa selittämään myös vesistöjen muuttumisen vaikutuksia. Arvostelun myötä on kasvanut tarve erityisen tulvamyytin luomiseen. Normaalia kevään edistymistä"
Huhtikuun ensimmäisellä viikolla poikasen paino on SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Uteliaana se kaivaa kapeita käytäviä koristellen pesäkinoksen ja haurastaen kotinsa valkeaa kattoa. Kasvuvauhti on mahtava ja liian energiansa poikanen tuhlaa pesän laajennukseen. Se on pieni onkalo läheisessä kinoksessa, jonne emo ei enää mahdu. Nyt vain jään alla hopealle kimaltelevat muikut kelpaavat sille. vsk .. 28 Ensimmäisen kuukauden aikana emo imettää pienokaistaan usein; aina kun emo saapuu pesään, on ruoka-aika. Aina kun emo kömpii jään alta pesään, hipsuttelee poikanen kiireesti syömään. Kasvavan poikasen ruokahalu on kyltymätön. Palmusunnuntaina katto romahtaa ja pieniin sukelluksiin tottuneen poikasen on siirryttävä varapesään. Kireässä pakkassäässä ei kuulu kuin tikan päristys salaman taltuttaman näreen latvasta. Päiväannoksella poikanen varttuu neljänneskilo n. Emohylje syö maaliskuun lopulla vähän, sillä ohi ovat helmikuun herkulliset madekarnevaalit luiruhäntien luikerrettua syvemmille vesille. Kahden nisän tarjoamasta ''vitamiinipommista' ', rasvaisesta maidosta, poikanen saa pieneen, nyt vajaan metrin mittaiseen sukkula vartaloonsa lämpöä ja voimaa. Maaliskuisen Saimaan rannoilla lojuu valkea lumimassa. Teksti ja kuvat: · Juha Taskinen Norpan pojan • • •• ens1mma1nen kevät Miten kävi kuutille, pienelle saimaannorpan poikaselle toukokuulle tullessa. Luodon kupeella, metrisen kinoksen alla, on norpalla pesä, jonka emohylje kaivoi tammikuussa kynsillään. Pesä on ahdas, mutta tarpeeksi suuri emon imettää siellä kaksiviikkoista pörröistä poikasta. Se on yksi niistä kahdestakymmenestä karvapallosta, jotka syntyivät helmikuun lopun pakkaspäivinä lumipesään
Se ääntelee lyhyesti tökkien samalla emoa kuonollaan vatsaan ja kaulaan. Viimeisen kerran emonorppa imettää paikastaan kaislikon kätkössä laakealla kivellä. Pienet ahvenet käyvät näykkimässä poikasen ensimma1sen turkin, vaaleiden syntymäkarvojen tupposia, entisen kulkuavannon kohdalla. Pesäluodon kallio on osittain sula. Hetki ennen toukokuuta järven piikikäs jää valittaa yöllä. Varttitunnin päästä emon suippo nokka työntyy pesäkoloon. Kaikkialla Saimaalla luonto pursuaa eloon unestaan. Sen nahka vaikuttaa paikoin numeroa liian suurelta. Lyhyen leikin jälkeen emo poistuu. Aamulla kirkas aurinko sulattaa suhisten jäätä ja lämmin etelätuuli vuolee .siivuja jäänpinnasta. 29. Aamuaurinko sulattaa sen miljardeiksi kristallisauvoiksi. Kun kuikka huutaa sulassa, pettää jää norpankin alta. Ensimmäiset harmaalokit ovat merkinneet luodonlaelle käyntinsä ehkä jo viikon päästä virkeä västäräkki heiluttaa siellä pyrstöään. Enää ne eivät voi levähtää kuin jyrkkien seinäkallioiden vierusjäillä. Synnytyspesän pohja on sulanut, enää sitä ei tunnistaisi norpan tekemäksi. Yhtenä mylläkkänä ne pyörivät avannolla. Poikanen on jo aikuisen norpan näköinen, vain suhteettoman suuret hartiat ja pieni pää erottavat sen aikuisesta. Kohta nousee kauas railoon norpan pää ja pienempi sen vierelle. Toukokuun yhdeksännen polttava päivä sulattaa viimeisetkin talvenmuistot. Nyt nuoren norpanpojan on selvittävä yksin koko elämä. Sohjoisen, loputtomasti ääntelevän jään reunalla ihmettelee norpanpoikanen muuttuvaa maailmaa. Ja aikuisen norpan tavoille se on oppinut muutenkin, nyt se pyydystää kaloja ruoakseen; kiiskiä ja pieniä särkiä, joita puikkelehtii jo rantamatalassa. Se odottaa aamulla emoansa kuunnellen pää veden alla, pöräyttää veteen heikkoja narskauksia kurkullaan ja puhaltaa äkisti veden kuplimaan. Silloin emo ponnistaa jäälle ja kääntyy kyljelleen. Harmaalokkien huutoihin hämärtyvä yö peittää norpat alleen. Rantakinos hiljenee hetkessä, ja kohta pienempi norpanpää kurkkii samalla avannolla. D Juha Taskinen on maanviljelijä ja metsuri, Maailman Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmän jäsen ja luonnonvalokuvaaja. Norpat aloittavat vesileikin, jossa ei ole voittajaa. Ehkä onneksi, sillä miten uljaasti se kantaakaan kullankiehkuraista turkkiaan. Hetken ihmeteltyään poikanen sukeltaa turvallisen pesäkolon luo. Emo palaa avannolle, joka tammikuussa oli hengitysreikä, nyt reilu hylkeenmittainen. Kesää kohti Talven taistelut on kohta taisteltu, vain harvoin sulat kivien kupeissa enää jämähtävät jäähän. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Ei tiedä laivaväylällä uiva nuori norppa olevansa maailman uhanalaisimman norppalajin sisarusperheen viimeisia. Se tutkii kaiken eteensä sattuvan tyhmänrohkealla ennakkoluulottomuudella. Hädissään poikanen kiipeää perässä. Tuleva vuosi on sen elämän vaikein, se ei ole seikkailua, vaan totista taistelua. Sulat laajenevat hehtaarivauhdilla. Seuraavana aamuna on vielä lämmintä. Illan tullen myöhäinen teerikukkopoika uhittelee tyhjään usvaisella jäällä. Poikanen on nälissään. vsk . viitisentoista kiloa ja lähes saman verran on emo laihtunut. Varjoisalla pohjoisrannalla on vielä pieniä kinoksia, joissa tuhkanharmaa, pikisilmäinen poikanen lymyilee. Se on vain aukko jäässä muiden sulien joukossa. Emohylje ei jätä vielä paikastaan, vaikka viipyykin tietämättömillä sukelluksillaan päiväkausia. Pesäluoto ei ole enää tarpeen, mutta sinne molemmat uivat viikoittain
Pajujen vilkas lajinkehitys jatkuu yhä eikä lähilajien ja -rotujen välillä ole selviä risteymäesteitä. Tienvarsien, pellonojien ja rantojen parimetriset pajukot ovat tavallisesti kiiltopajua. Alunperin pajut lienevät olleet trooppisia puita. Seppo Vuokko Pajunkukkien aikaan Maalis-huhtikuulla Suomeen palaava pajusirkku viihtyy pajukoissa. Mutta luonnossa pajut ovat useissa ekosysteemeissä varsin tärkeitä tuottajia ja pajujen itsensä kannalta kiusallisen suosittua ruokaa. Toisaalta eräät pajulajit kokonaismäärästä ei ole olisi voitu pilkkoa kahdeksi varmaa käsitystä; ehkä palajiksi tai eräät tässä kirjasjuja on noin 300 lajia, joissa erillisinä olleet lajit yhta vain aivan muutama on distää yhdeksi. PohjoismaidenAlkeellisimpia ja siten kin lajimäärä on hiukan vanhimpia pajuja ovat epämääräinen. Kun kasvitieteilijöillä kuitenkin on taipumus kerätä näytteiksi juuri ne oudon näköiset pajut, joita he eivät ehkä heti tunnista, kokoelmissa risteymiä on hyvin runsaasti ja näin syntyy mielikuva pajujen täydellisestä seksuaalisesta vapaudesta. trooppisia. Tärkeänä askeleena pajujen lajinkehityksessä on ollut kromosomiston moninkertaistuminen, joko lajin sisällä tai risteymissä. Kun risteymät usein ovat hedelmällisiä, on erillisistä risteymäpopulaatioista kehittynyt uusia lajeja. Retkeilykaspuumaiset ja moniheteiset viossa on mukana 29 pajupajut, meidän lajeistamme lajia, joista viisi on ihmisen halava, jokipaju ja koristetuomaa myöhäistä tulokaskasvina yleiset hopeapaju SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Niinpä edes pajulajien ta. Molemmat väitteet ovat pahasti liioittelevia. Valkeat pajunkissat ovat vasta pajun nuppuja: Auetessaan hedekukinnot muuttuvat keltaisiksi pörröiksi ja emikukinnot vihertäviksi takkuturkeiksi. Vaikeuden on sanottu johtuvan pajujen epätavallisen runsaasta risteytymisestä, jonka seurauksena puhtaat pajut olisivat luonnossa jopa harvinaisia. Viimeisen jääkauden aikana suuret ilmastonmuutokset käynnistivät pajujen voimakkaan evoluution ja 30 samalla pajujen painopiste siirtyi pohjoiseen lauhkeaan ja viileään vyöhykkeeseen. Vaikka risteymät eivät luonnossakaan ole kovin harvinaisia, eri pajulajien erilaiset kasvupaikat ja kukkimisajat pitävät lajit puhtaina. Alkujaan trooppisia puita Pajujen tuntemisen vaikeus saa selityksensä pajujen historiasta. Eikä ihminenkään aina ole pajuja pelkästään rikkana pitänyt: niistä on saatu aineksia punontatöihin, nahanparkintaan, lääkettä ja karjalle rehua. Pajujen kromosomiluvut ovatkin usein hyvin lforkeita verrattuna suvun alkeellisimpien lajien lukuun 38: tunturipajulla on 152 kromosomia, kiiltopajulla 114. vsk.. Keinollisesti risteyttämällä on saatu aikaan sellaisiakin yksilöitä, joissa on jopa yli kymmenen pajulajin ominaisuuksia. Enimmäkseen pajuja pidetään rikkakasveina, joita pyritään kaikin tavoin hävittämään. Pajujen tunnistamista on pidetty vaikeana, jopa mahdottomana: ei siihen tavallinen ihminen pysty. Pajut ovat, kuten ihminenkin, jääkauden lapsia
Päivällä kukat kihisevät kimalaisia, kärpäsiä, sääskiä, kovakuoriaisia, päiväperhosia, öisistä vieraista näyttävimpiä ovat yökköset. Koska varhain keväällä on niukasti pölyttäjähyönteisiä, pajut kilpailevat niistä muiden kevätkukkien kanssa. ja salava. vsk. Etelärannikolla voi keväisin nähdä neitoperhoja aterioimassa kukkivalla pajulla. Vilskettä kuin satamakapakassa Pajumme ovat pääasiassa hyönteispölyttäjiä. Pajuun törmää kaikkialla kiusaksi asti, mutta mitä tiedät liki kolmesta kymmenestä suomalaisesta pajusta. Paras palkitaan: hyönteiset käyvät niissä kukissa, joissa on runsaimmin mettä. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Pajuilla, erityisesti kevään varhaisimmilla kukkijoilla, raidalla ja kiiltopajulla on ratkaiseva merkitys talvehtineiden pölyttäjähyönteisten keväiseen hyvinvointiin. Jo maaliskuulla turpoavat kiiltopajun pajunkissat ja lumen sulaessa alkaa kukintakin. Varhain kukkivilla pajuilla on ratkaiseva merkitys talvehtineille pölyttäjähyönteisille, kuten mehiläisille ja kimalaisille. Hyvin vanhaa alkuperää on myöskin tuntureiden varpumainen verkkolehtipaju, vaikka se ulkonaisesti poikkeaakin mahdollisimman paljon komeista trooppisista puista. Nyt kimalainen joutaakin palaamaan hedepensaan mesipatojen äärelle, kunnes se taas hetken ku31. Se onkin oikeata hyönteisten juhlaa: yötä päivää, jos vain lämpöä riittää, käy kukissa runsaan meden villitsemä kiihkeä kuhina kuin parhaassakin satamakapakassa. Runsaan meden houkuttelemat vieraat toimittavat toikkaroidessaan tärkeää tehtävää: vievät siitepölyä emin luotille. Jos pajun kukinta on ollut heikkoa tai säät silloin kovin huonoja, eivät kimalaiset vielä mustikan kukkiessa ole päässeet lisääntymisen alkuun ja metsämarjasato jää heikoksi. Ei ole pajun kannalta mielekästä, että pölyttäjä jäisi emipensaaseen kuhkimaan kukasta kukkaan: riittää kun se käy parissa norkossa toteamassa kukat ravinnottomiksi ja samalla sen turkista pyyhkiytyy siitepöly emin luoteille. Pajun emikukissa ei kuitenkaan ole mettä
Kymmenistä erilaisista pajuissa ruokailevista perhostoukista erikoisimpia on haarukkakehrääjän pelottavalla naamarilla ja komealla perähangolla varustautunut toukka, joka ulkonäölläänkin ansaitsee perhostoukista englanninkielessä käytetyn nimen catepillar. Hopeanharmaalehtinen pohjanpaju viihtyy tulvaisilla nevoilla. Pajun oksissa on usein vieri vieressä pieniä valkoisia täpliä, pajukilpikirvoja, jotka erittämänsä suojakilven alla rauhassa vainoojiltaan imevät pajun mahlaa. Vallitsevana on tavallisesti kiiltopaju, mutta seassa on muitakin pajulajeja kuten halavaa, mustuvaapajua ja tuhkapajua. Pajut ovat siis tyypillisiä pioneerikasveja, uuden maan valtaajia, jotka joutuvat väistymään kookkaampien kasvien tullessa ja kasvipeitteen sulkeutuessa. Pajut ovat uuden maan valtaajia Juttua poikkeaa samannäköiseen emipensaaseen uusi siitepölyannos mukanaan. Virpapajua on usein pieninä, matalina pensaina melko karujen korpienkin laidoilla ja sille kelpaavat hyvinkin pienet kalliosoistumat. Erehdyttävästi juolukan näköinen juolukkapaju jää helposti huomaamattakin rämeen varvikosta. Poh.ioisia pajuja Pohjoisempana suolajeja on jo runsaammin. Satakunnan alueella hanhenpaju asustaa myös soistuvia, kevättulvanalaisia kangasmetsiäkin kasvaen kanervan seassa. Myös jänikset ja myyrät syövät pajuja eniten talvella. Hiekkarannoilla ja kovilla rantaniityillä kasvaa kauniin silkinkiiltoinen pikkupensas, hanhenpaju tai sille läheinen hietikkopaju. Nuorissa vuosikasvaimissa ja kasvavissa lehdissä voi ola runsaastikin tavanomaisia, suojattomia lehtikirvoja. Siksipä mikään nisäkäs ei kovin paljon voi syödä talvella pajun oksia. Usein pajuissa näkee ruusunkukkaa muistuttavia lehtitihentymiä. Kesän vihreä ruokapöytä Metsä-Lapin korpinotkelmien pajupensaat ovat kaikki kuin samaan korkeuteen leikattuja. Kemiallista torjuntaa Paju pyrkii torjumaan kiusallisia ruokavieraita kemiallisin keinoin. Vesojen kasvunopeus voi olla melkoinen: raidan tai kiiltopajun kesänvanhat kantovesat voivat olla hyvinkin kaksimetrisiä. Tämän äkämän aiheuttaa pajunruususääsken varren sisällä elävä toukka. Salisyylihapon taas tunnemme parhaiten aspiriinin nimellä! Vaikka pieni määrä salisiinia voikin olla hyödyllinen kivun poistajana, on se kuitenkin selvä myrkky, jonka tehtävänä on pitää pajunpurijat loitolla. nisäkkäiden ruoansulatusta. Pienet kovakuoriaiset ja niiden toukat kalvoivat lehden vihreän mallon jättäen pintaketon ruskettumaan. Toisena torjunta-aineena paju käyttää salisiini-nimistä alkaloidia, joka eläinten myös ihmisen elimistössä muuttuu salisyylihapoksi. Ensimmäiset virpapajut ja raidat löytävät kuitenkin kasvinsijansa jo suurten luotojen kaliosoistumilta. Kiiltopaju jää soilla usein paljon pienemmäksi kuin rannoilla ja vallitsevina ovatkin usein muut pajulajit. Kuoressa on runsaasti hyvin kitkerän makuisia tanniineja, fenoliyhdisteitä, jotka haittaavat mm. Varsinaisia metsälajeja lajistossamme on niukasti: tuttu raita ja pajulajiston kummajainen, kuivien hiekkakankaiden vähäläntä pensas, kangaspaju. Tanniinien maara vaihtelee lajeittain ja vielä yksilöstä toiseenkin: siksi jotkut pajupensaat ovat enemmän pupujussien suosiossa kuin toiset. Vajaasta kolmesta kymmenestä lajista riittää paju jokseenkin joka paikkaan, eikä juuri ole sellaista biotooppia, josta pajut tyystin puuttuisivat: katukivien rakosistakin versoo raidan taimia! Ulkosaariston kallioisessa ja mereisessä ympäristössä pajuille ei ole paljon kasvupaikkoja. Hyvin samannäköinen tunturipaju kasvaa etenkin puronvarsien tulvakorvissa. Viime kesänä (1984) kiiltopajut olivat laajoilla alueilla aivan kuolleen ruskeita pajunälvikkäiden massaesiintymisen jäljiltä. Tuhkapaju on jo paljon vaateliaampi ja halavan kasvaminen korvessa osoittaa jo melkoista ravinteisuutta. le, paljaalle maalle. Pahoistakin tuhoista, toukkien aiheuttamista täydellisistä lehtikadoista, 32 myyrien paljaiksi jyrsimistä kasvustoista tai raivaussahamiehen synnyttämästä raiskiosta pajut toipuvat ainutlaatuisen hyvin. Yleensä pajut eivät kuitenkaan ehdi merestä nousevan luodon ensimmäisiksi puuvartisiksi asukkaiksi: lintujen mukana leviävät pihlaja ja kataja ovat usein vielä nopeampia. Kiusallisen hyvin se viihtyy yhdessä tupassaran ja mätässaran kanssa, jolloin syntyy todellinen vaeltajan helvetti: saappaansyvyisessä vedessä yli puolimetriä korkeita, kapeita ja huojuvia mättäitä, joita peittää sotkuinen, SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Paju joka paikkaan Muutaman viikon kuluttua kukinnasta aukeavat kodat ja niistä purkautuu tuhansittain pieniä lenninhaivenellisia siemeniä, jotka ovat valmiina pajuttamaan koko maan. Rantaniityt, yhtälailla maa tuvat merenlahti en pohjukat kuin järvien ja jokien tulvarannat ovat pajujen parasta maata, joille muodostuu hyvinkin laajoja yhtenäisiä pajukoita. Siinä on hirven talvinen ruokapöytä: se on napsinut kaikki lumesta törröttävät pajun latvat. vsk.. Maanalaisiin osiin on varastoituna runsaasti vararavintoa, jonka turvin paju kasvattaa nopeasti uudet lehdet tai vesat. Nimi tulee pajun tieteellisestä nimestä Salix. Riekkokin selviää talven yli enimmäkseen pajujen silmuja einehtimällä. Suot kelpaavat useimmille pajuille. Mutta vasta kesällä pajut todella kuhisevat elämää, kun sadat hyönteislajit hyökkäävät pajujen kimppuun. Pienissä siemenissä ei ole paljoakaan vararavintoa ja niinpä taimen kehitys onnistuu vain silloin, kun siemen putoaa kostea!Tuntureiden pikkuriikkisestä vaivaispajusta nousevat vain lehdet ja vähäiset kukinnot jäkälikön yläpuolelle
norkkonsa sammalpeitteen yläpuolelle. Hedekasvit ovat koristekasveiksi soveliaampia, sillä 1 kuten Lönnrot asian sanoi 1 "emien haivenet ryöttäävät kedon". Sen kasvupaikkana ovat rantaluhdat, kosteat lehdot ja korvet. Kalkkipitoisilla paikoilla se saa seurakseen kolmannen karvalehtisen pajun, villapajun, jonka sekä lehdet että hedenorkot ovat pajujen upeimpia. Kotimaisista pajuista peräti 13 on pohjoisia lajeja, joiden viljely ei ehkä Etelä-Suomessa onnistuisikaan, mutta Lapissa ne kasvaisivat kauniisti. Hellepäivänä kiusan kruunaavat tuhatlukuiset hyttyset ja paarmat. Löytämätön kauneus Silkoista ennakkoluuloista johtuu, ettei pajujamme käytetä koristekasveina. Varsinaisia puita pajuissa on niukasti: Raita kohottaa vartensa jopa yli kymmenen metrin korkeuteen. Kiiltäväja kovalehtinen lettopaju vaatii kasvupaikakseen kunnon leton ja niin sen seuralaislajistokin on tavallisesti vaateliasta. Kotimaisia pajuja ei taimitarhoissa ole, mutta yritteliäät hollantilaiset kyllä myyvät raitaa Suomeen; myisivät varmaan kiiltopajuakin, mutta sitä heillä ei ole! 33. Vanhan raidan runko on syväuurteinen. Paljakalla tunturi paju Jaa tavallisesti matalammaksi, kauniiksi ja tiheäksi pensaaksi. Heleänvihreää väriä tunturipajukoihin tuo nuolipaju, joka metsävyöhykkeessä viihtyy erityisesti jokivarsilla. Kaunis verkkolehtipaju vaatii kalkkipitoista kasvupaikkaa, mutta jos kalkkia on, se kasvaa yhtälailla kuivaa kalliopintaa suikertavana kuin hetepuron sammalikossakin. § 2 Erityisesti pajut sopisivat 1 käytettäviksi maan pohjoisissa osissa, missä ilmastonkestävistä lajeista on puutetta. metrinen pajuryteikkö. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Tuntureiden lumimailla pajut käyvät jo kääpiömäisiksi: vaivaispaju ja napapaju kohottavat vain lehtensä ja vähäiset kukintoHalava on pajuista vaateliaimpia. vsk. Kolmellakymmenellä pajulajilla rakentaisi jo vaihtelevan puistonkin: on puita, pensaita ja varpuja; lehtien väri vaihtelee kiiltävänvihreästä hopeanharmaaseen; osa kukkii lehdettömänä, osa vasta lehdellisenä; oksien väri vaihtelee kirkkaan punaisesta ja kellanruskeasta tummanharmaaseen jne
va·. vsk.. n ·1 1 u o-n to Laestadiuksenunikko "Juuri näin puhtaana toivoisin vesien virtaavan ja hankien kimaltelevan." Kuvassa kirjoittaja. 34 SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Yrjö Metsälä TekS t i ja kuvat:· Ysta·
Siinä ne ovat kehittyneet ihmistä edelle. Lienee satanut taivaalta kuin ennen sopulien kerrotaan sataneen. keampaa kumartua ottamaan roska maasta kuin se sinne heittää. Kirjoittaja on Kilpisjärvellä asuva tunturiopas ja valokuvaaja. vsk. Minulla on usein ollut tiiaisuus ihailla Laesiadiuksen tunturiunikkokenttää maiitavan Peltsa-tunturin olkapäällä, se on luonnorikirjani kirkkaimpia sivuja. Minulla oli onni tulla Kilpisjärvelle aikana, kun Suomen Käsivarsi oli vielä Saamelaisten hiljainen maa. Niitä ei saa seteleillä, ympärille keräämillään aarteilla eikä muilla elintason mittapuilla. Se tuntuu monesti kuin Leevi Laestadiuksen syyttävältä saarnalta. Norjan ja Rliotsin tuntureilla on paljossa pol§sa tuo turha hälinå. Pieni kertomus ajatuksineni on tullut paperille. Näin on kai tarkoitus häätää viimeinen hiljainen tuntureiden rauhaa hakeva kulkija muille maille, tärkeämpää on saada tasoa ja tasokasta kulkijaa rahoineen. Mutta minä näen rauhalliset tunturit järven taa, sinne teen latuni tänäkin keväänä. Aurinko on jälleen tullut Saanan maisemiin, joku kerää nimiä hiihtohissiä varten. Ne on oppinut vain tuntureiden saamelainen, ei ihminen joka on kulkenut liian kauas luonnosta. Sitä ei samenna tietoisuus että tämänkin järven lahdelmiin on jo kasaantunut öljyä, eikä kukaan tiedä mistä se on tullut. En voi kieltää ettenkö kaipaisi näitä rantoja sellaisena kuin ne olivat kerran, mutta niin kaipaavat Kilpisjärven rantoja nekin, jotka tänään nousevat kovalla metelillä ylös kiireineen ja yrittävät saada viimeisenkin raudun kirkasvetisen tunturijärven vedestä. Olin oppinut tärkeimmän, sen opettivat Aslak Juuso ja muut tuntureiden miehet ja naiset. Kun nousen jälleen aurinkoisen tunturin huipulle saan nähdä Aslak Juusori poromaat ja muistan kuinka Laabban Ahkti vei minulta kiireen kodassaan. Yksikään päivä ei ole samanlainen täällä, ehkä se voi tuntua joskus siltä suurten kaupunkien laatikoissa, missä on vain erilaisia alennuksia tavaratalojen mainoksissa. Minulta ne puuttuvat, mutta en tunne pahoinvointia, sillä luonnosta saan terveyttä, voimia ja ajatuksia elää. Ei kai ole tarkoittis, että kilpailemme kilometrien måärässäj vaan että voimme reippaitla ja elåä tervettä elä mää. Elämä täällä on antanut henkistä tasapainoa, ystäviä ympäri maailmaa. Kun jokainen ihminen saa luonnosta elämän, eikö jokaisen olisi oltava luonnon suojelija. Meilläkin on asetuksia, sääntöjä, mutta kun niitä ei valvota, niiden oleminenkin on turhaa. Lähden joskus mielelläni etelään matkoille ja palaan iloisin mielin takaisin, sillä tiedän että pihamaallani isäntäänsä odottavat pienet tintit, punatulkut, kärppäkin "valokuvamallini" on innoissaan kun saa tuoretta kalaa ja jänöjussit ovat syöneet joululahjaksi saamani saunavihtan. Tämän päivän ihmiselle on paljon vaiSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Ei riitä että me maksamme eri järjestöjen jäsenmaksuja ja kannamme erilaisia merkkejä, se on helppoa. Ostin jo vuosia sitten pienen tuvan hirret, mielessäni väikkyi että rakennan saasteettoman tuvan, kerään jätepuita Kilpisjärven rannoilta. Ei luonto eläimineen sitä sotke, milloin olet nähnyt ketun, riekon, ahman tai korpin raahaavan tavaratalon pusseja tunturiin. Kunnioitan heitä, en kulkemiani kilometrejä, en merkkejä joita minulle on annettu, ne vie tuuli. Saavat siitä kiittää Selänteen Mattia, joka ne tarkoitti Joulusaunaani, mutta saunaa ei tällä kertaa ollut Joulutuvillani. Mutta noiden ihmisten oppeja en ole muualla oppinut, koska niitä ei enää opeteta. Luonto lähelläni 011 tänään elämäni onni ja tasapainon antaja. Ymmärsin että ihminen ja luonto ovat yhtä, ja silloin luonto antaa ja ottaa, ihminen ei ole sen yläpuolella. Tänne on saatava kaikki mikä on jo muuallakin. Se ei osoita ketään, jos se jonkun sisintä koskee, on se mennyt perille. En paljoa tarvitseisi, mutta Kilpisjärven luonto lienee niin kuluvaa, ettei sitä saanut rakentaa. Me tarvitsemme tänään kaikkea lisääntyvin määrin että eläisimme yhä lyhyemmän elämän. Olin tullut etelästä uuteen maahan, joka oli minulle outo ja viehättävä, ihmiset ystävällisiä. Se on karkoittanut minut maisemiin joita on lähellä, mutta niitä hallitsevat vieraiden valtakuntien ihmiset. Jos joltakin etelän herraltå jjuuttuu hiihtokilometrejä, onhafi ne saatava, ja saatava paikallinen inoottorikelkka mehupulloja kuljettåmaan, siinäpäs se. Olin tullut luonnon suureen korkeakouluun, halusin imeä siitä kaiken, ja jakaa sen niille, jotka tulevat poluilleni, laduilleni. Olin löytänyt maan jonka karuudessa oli kasvanut erilainen ihminen. Yhtä hyvin kuin suojelen itseäni vaaroilta tai kampaan vähäiset hiukseni, yhtä luonnollisena pidän että huolehdin ympäristöstäni. Sitä enemmän ne kyllä ovat kiinnostuneita kaivamaan maahan peitettyjä lihapurkin jäännöksiä, ei niinkään nuolemaan pullojen reunoja. Suomen Käsivarren alue on pieni, entistä pienemmäksi sen ovat tehneet välineet joilla tänään kuljetaan. Eikö meidän jokaisen olisi aika jo ymmärtää luonnon arvo, ihmissukupolvien myötä jatkuva elämä. Valvonta rajoittaisi luonnon kulumista ja kaikkien pääsemistä tunturiin, mutta sinnehän on päästävä. Halusin oppia niitä taitoja ihmisiltä, jotka olivat syntyneet kodassa kuin Aslak Juuso, kun alkutalven jälkeen ensimmäiset auringonsäteet kävivät kodan seinään. Ajattelin että osaanko elää täällä niin etten loukkaa ihmistä enkä turmele luontoa. 35. Tämän päivän ihminen on paljossa menevä ja kiireinen, sen jäljet näkyvät ympäristössäni. Minua ei sureta pakkaspäivä, ei talvinen myrsky, minulla on käden ulottuvilla varusteet niitä varten
Varhaisin pesä on löydetty Kurusta 16. Vinoviivoitus osoittaa pesimäalueen ja ristiviivoitus talvehtimisalueet. Unkarin Hortobagyn pustalla levähtää syksyisin muutama tuhat kurkea, ja Ruotsin Hornborga-järven parituhatta kurkea kerää katsojia vähintään saman verran. I ·I ,, I Kurkien muutto on aina kiehtonut ihmistä. Sieltä kurkia etsi 1920-luvulla ruotsalainen Bengt Berg, joka kirjoitti retkestään "Kurkien keral36 Vanha kansa sanoo: "Kun sä kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle". Vuonna 1983 selvitettiin kurjen elämää ja nyt tämä pitkäkoipi on valittu jo Euroopan neuvoston erityisseurannan kohteeksi. Tosin ne eivät olleet ruotsalaisia kurkia, kuten Berg oletti. Jo kauan on oletettu, että suomalaiset kurjet talvehtisivat Sudanissa Sinisen Niilin alueella. Haudonta alkaa heti ensimsuoMEN LUONTO 3/ 85 44. Saapumisaikoja on kirjattu jo kymmeniä vuosia, mutta silti ei vieläkään varmuudella tiedetä, missä kurkemme talvehtivat. Ruotsalaiset kurjet talvehtivat rengaslöytöjen mukaan Espanjassa ja niiden muuttoreitti ja muuttoaikataulu tunnetaan melko hyvin. Länsi-Saksassa on seurattu kurkien muuttoa tehokkaasti ja marraskuussa 1983 siellä laskettiin yhden f ,, I I I pa1van aikana yhteensä 6 500 lounaaseen muuttavaa kurkea. 4. ja huhtikuulta tunnetaan nyt yhdeksän pesää. Euroopassa on kolme paikkaa, missä on tavattu yhdellä kertaa yli 10 000 kurkea: Matsalu Eestissä, Riigen Itä-Saksassa ja Bajadoz Espanjassa. I la Afrikkaan" -kirjassa. On mahdollista, että Länsi-Suomen ja Länsi Lapin kurjet talvehtivat myös Espanjassa. Huhtikuussa saapuvat kurjet ovat mahtava näky. Kurki on huhtikuun lintu. Lopputulokseksi jää edelleen olettamus, että ainakin pääosa kurjista talvehtii Sudanissa. Ojittamalla suot ihminen on pakottanut kurjet soilta rannoille. Isot mustat ympyrät kuvaavat yli JO 000 kurjen levähdystai talvehtimispaikkoja, pienempi musta ympyrä muutaman tuhannen kurjen kerääntymää ja tähti tärkeää levähdyspaikkaa. Antti Karlin Kurjen salat julki ·1 -1 l I 11·I ·/. Sinisen Niilin rannoilta kurkia löytyi tuhansittain. Tähän viittaisi se, että Länsi-Suomeen kurjet saapuvat aikaisemmin kuin Itä-Suomeen. Musta nuoli kuvaa suurta muuttajamäärää ja Suomesta lähtevät viivat Suomessa rengastettujen kurkien löytöpaikkoja. Molemmat puolisot hautovat ja toisen hautoessa toinen vartioi pesän läheisyydessä. Vaikka ympäröivä suo olisi vielä lumen peitossa, kurjella saattaa jo olla kaksi munaa sulan lähteikön mättäällä. Tunisiassa talvehtii muutama tuhat kurkea, joten sinne Suomen vähintään kymI I mentuhantinen kurkilauma ei mahdu. Suomessa on rengastettu 60 kurkea ja näistä on tehty neljä ulkomaista löytöä: kaksi Eestistä, yksi Puolasta ja yksi Romaniasta. Piirros Antti Karlin. vsk.. Munasta lentoon sadassa päivässä Kurki valtaa reviirinsä heti saavuttuaan pesimäalueelle
vsk. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. 37
On kui38 Vaikka ympäröivä suo olisi vielä lumen peitossa, kurjella saattaa jo olla kaksi munaa sulan lähteikön mättäällä. Yli viiden kurjen parvia löytyi kesä-heinäkuussa 26 ja näissä oli yhteensä noin 400 kurkea. Emo puolestaan tarjoaa sille suojaa: kurjen mahtavaa nokkaa pelkää kettukin. Noin joka neljännellä parilla on kaksi poikasta. Lisäksi ilmoitettiin yksittäisistä linnuista tai pikkuparvista, joissa oli yhteensä noin sata kurkea. Pesimättömät kurjet ovat nuoria lintuja, sillä kurki tulee sukukypsäksi vasta 4-6 -vuotiaana. Yleensä poikasia on vain yksi. Tällaisia parvia on karkoitettu mm. luppokurkea, on meillä kesäisin kurkia yli 10 000. Muhoksella hirvitykeillä, joiden kovaääninen laukaus pelottaa kurjet toiselle pellolle. Soista on jo ojitettu tai muuten otettu hyötykäyttöön yli puolet. Euroopan neuvostokin on huolestunut kurjen kurjasta tulevaisuudesta ja sillä on oma kurkityöryhmä, jonka seuraava kokous on lokakuussa Unkarissa. Ongelmana ovat myös elo-syyskuussa kerääntyvät parvet, joissa voi olla useita satoja lintuja. tenkin selvää, että rantakaislikoista pesän tai poikueen havaitsee helpommin kuin peninkulmaiselta suolta. Lisäksi muutama kurkipari pesii ainakin Länsi-Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Italiassa ja Romaniassa. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. J ärvenrantakaislikoissa ja luhdissa pesii yli kolmasosa ja alle kymmenesosa pesii merenrantakaislikoissa. Saksasta on löydetty jopa nelimunainen pesä. Kurki muuttaa rannoille Kurkitutkimuksessa ilmoitettiin lähes 240 pesän pesimäympäristö. Havaintojen mukaan yli puolet pesii edelleen soilla. Kun tiedetään, että meillä on kesäisin myös muutama tuhat ns. Kuoriutumisen jälkeen ne ovat avuttomia, mutta vaaran uhatessa ne voivat poistua pesästä parin tunnin kuluttua kuoriutumisesta. Pesimäaikana kurki on hyvin piileskelevä ja tällöin ainoastaan aamuhuuto auringonnousun aikaan paljastaa kurjen asuvan seudulla. Poikaset kuoriutuvat Etelä-Suomessa toukokuun lopussa ja Lapissa kesäkuussa. Uudessakaupungissa kurkipari söi noin puolen aarin istutusperunat kairaamaila ne vaosta nokalla. Moni on kuitenkin jäänyt jo alkutaipaleelle, sillä Ruotsissa on todettu vain joka neljännen pesivän kurkiparin saaneen lentopoikasia eli 75 OJo pesistä tai poikueista on tuhoutunut. Noin kuukauden haudonnan jälkeen kuoriutuu ensimmäinen poikanen ja parin päivän kuluessa toinen poikanen. Kurkitutkimuksessa kartoitettiin kesäparvien kokoa ja sijaintia, jotta voitaisiin arvioida, minkälaisia tuhoja voi kesäaikaan esiintyä. Jatkossa onkin syytä valmistaa kurjen näköisiä pelottimia esimerkiksi kankaasta. Ruotsissa kurkea tutkittiin vuonna 1980 ja Neuvostoliitossa on peräti lähes 200 hengen kurkityöryhmä. Antti Karlin on Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja ja Suomen Luonnon toimitusneuvoston jäsen. Kesä-heinäkuussa kurjet näyttävät käyvän perunavarkaissa ja istutettuja perunoita kurki oppii nokkimaan hyvinkin tehokkaasti. Koska kurki on rauhoitettu, sitä ei saa ampua ilman lupaa. Vahvoja kurkimaita ovat Itä-Saksa ja Puola, joissa on yhteensä ainakin 1 400 kurkiparia. Kurkituhot liioiteltuja Kurkien väitetään aiheuttavan tuhoja maataloudelle. Esimerkiksi Itä-Saksassa on arviolta 1 500 pesimätöntä kurkea ja noin 800-900 pesivää paria. Usein keväällä havaittu kurkipari havaitaan seuraavan kerran vasta kesällä pesäpaikan läheisellä pellolla tai suolla poikastensa kanssa. Euroopassa pesii vain kurki ja neitokurki. Muutamassa päivässä poikanen kasvaa ja kohta se pystyy seuraamaan emoaan. Ilmeistä onkin, että Suomessa on kesäisin muutama tuhat pesimätöntä kurkea ja paikallisesti nämä voivat aiheuttaa pieniä tuhoja. Tämän varmistaminen vaatii lisätietoja. Hajuaistinko avulla vai mistä syystä kurki aina otti perunan oikeasta paikasta. Lähinnä tappolupia on myönnetty Keski-Pohjanmaan perunanviljelijöille ja PohjoisPohjanmaan viljanviljelijöille. Kaikkiaan maailmassa pesii 15 kurkilajia ja niistä kahdeksan on uhanalaisia. Tosin siellä on kurkilajejakin enemmän ja niiden joukossa on useita uhanalaisia lajeja. Paras pelotin on kuitenkin seipään nokkaan ripustettu ammuttu kurki. Keski-Euroopassa arvioidaan olevan noin 1 500 kurkiparia. Ruotsissa arvioidaan pesivän noin 5 000 kurkiparia ja Norjassakin niitä lienee noin tuhat paria. vsk .. Ainakin kaksi kertaa maassamme on todettu uusintapesue. Suomessa ainakin 3 500 kurkiparia Suomessa arvioidaan pesivän ainakin 3 500 kurkiparia. Joskus kuitenkin poikanen voi joutua ketun tai haukan suihin. Jorma Luhta toteaa "Kurkimaa" -kirjassaan, että kurjenpoika lentää 80 päivän eli 11-12 viikon ikäisenä. Seuraava lista kertoo kurjen viimeisen pesimisvuoden joissakin Euroopan maissa: 1300-luku Irlanti, noin 1600 Englanti, 1904 Jugoslavia, 1925 Tsekkoslovakia, 1954 Espanja ja 1960 Tanska. Viime vuosiin asti viranomaiset ovat kuitenkin antaneet viljelijöille muutaman tappoluvan. Kurkitutkimuksessa kurkivahinkoja ilmoitettiin alle kymmenen ja ilmeisesti kurkituhoja onkin liioiteltu. Näiden ja muidenkin kurkien puolesta taistelee myös Maailman kurkisäätiö (ICF). Suomessa kurjen huolia selvittää Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton alait1en kurkityöryhmä, jonka tärkein tehtävä on kurjen suojelu. On kuitenkin µseita havaintoja, että kurki on ilmestynyt pesimään rannoille. Vielä keskiajalla kurki pesi laajalla alueella Euroopassa. Osa kesäparvista voi olla myös aikuisia lintuja, sillä eräiden väitteiden mukaan kurki pesisi vain joka toinen vuosi. Ja EteläSuomessa kurkisoista on ojitettu yli 80 prosenttia. Kylmät keväät voivat olla kurjenpoikasille kohtalokkaita, koska tällöin ei ole saatavissa niille tarpeellista hyönteisravintoa. Etelä-Suomen kurkisoista ojitettu yli 80 prosenttia mäisen munan jälkeen ja toinen mufia ilmestyy pesään parin päivän kuluessa ensimmäisestä; Kurjella on yleensä kaksi munaa, mutta Suomesta tunnetaan kolme kolmimunaistakin pesuetta. Neuvostoliiton Euroopan puoleisella osalla pesinee lisäksi muutama tuhat kurkiparia. Yhteensä Euroopassa pesinee ainakin 11 000 kurkea, minkä lisäksi täällä on tuhansia pesimättömiä kurkia. Ulkomaisten tietojen mukaan kurki tulee lentokykyiseksi noin kymmenen viikon ikäisenä
vsk. Toinen on raivannut tietään putkija johtoviidakoissa, tuulen ujeltaessa nurkissa. Milloinkaan en olisi voinut kuvitella, miten kallista on elättää timpureita. Moisen kohteliaisuuden kuulemi39. T aio maalla 11 Marjukka Kulmanen Kunnoton tynkätila Kirkkonummen syrjäkyliltä vai kunnon kaksio Helsingin kivierämaasta. Olemme joutuneet teettämään useita työvaiheita ammattitimpureilla, joille on kerran viikossa pitänyt lyödä tinki kouraan. Naurattaa vieläkin ohjeet, joita arvokkaasti maha pystyssä kävin ruokatunnilla latelemassa muurarille ja kirvesmiehelle ja hanslankarille. Viikonloput kuluivat itse hanslankarin hommissa: revimme ja purimme vanhaa, etsimme ja kuljetimme paikalle "uutta". Tai jos miehet olivat sisällä, vietimme itse leirielämää muualla. Kotini on työmaani On aina edullisempaa korjata vanhaa kuin rakentaa kokonaan uutta, vaikka sitä ei ensi katsomalla uskoisikaan. Työtoverit tulivat oitis tupaan ja onnittelivat kymmenvuotisprojektin johdosta. Jatkuva rakentaminen ei ainakaan lapsia ole piinannut. Alkutalven vähässä vaJossa mineriittiluomuksellakin on kauneusarvoja. Ikkunoissamme siis kurkki alituiseen sisään joku vieras mies. Timpureita seinillä ja vähän muuallakin Vaikka miten pressujen alla, alkeellisissa oloissa, olen tuhannesti tuntenut itseni eliittirouvaksi. Luvattu laina riitti jompaan kumpaan. Käytännössä se on tarkoittanut muiden töiden tekemistä niin että räntäsateessakin joku on ollut lyömässä bituliittia semaan. Uusimmat muut arviot vanhojen rakennusten korjaamisen kannattavuudesta tukevat meidän linjaamme: on aina edullisempaa korjata vanhaa kuin repiä ja rakentaa kaikki alusta. Periaatteenamme on ollut tehdä itse niin paljon kuin ehdimme. Viisi vuotta kestäneenä lasken saavutetut edut kärsimyksiä suuremmiksi. Kun hirsikerros alla on terve, kasvimaa lumen alla ja pihapuussa varpuspöllö, ovat arvot järjestyksessä. Ensimmäinen lapsemme on kokonaan lautakasoissa imetetty. "Eikös maalla olekin romanttista?" hekottaa kaSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Parakissa asuva naapuri on edelleen sitä mieltä, että olisi ollut parempi rakentaa uutta. Hitaasti kiiruhtaen hyvä tulee. Vanhan korjaajien on tosin syytä pysytellä kaukana "pystytä päivässä" -näyttelyistä. Seinät piti vuorata ulkoa ja sisältä, uunit piti panna uusiksi, lattiat oli otettava ylös ja myöhemmin vielä kattoakin oli kohotettava. tontekijä, kun kannan kuudetta likasankoa kompostiin tai raivaan tietäni keittiön höyryissä kuivuvien vauvanvaippojen lomitse juostakseni kaikkein pyhimpään, pihan perälle. Ensimmäinen lelukin oli rautavasara ja sana "uuvi". Mutta sitä emme onneksi heti tienneet. Arkkitehti ystävämme George Woolston tokaisi joku aika sitten kyläillessään, että onneksi kaikkien ekotalojen ei• välttämättä tarvitse olla rumia. Suunnitelmat syntyvät asuessa Alkuun suunnitelmamme eivät olleet kummemmat, kiire kun oli. Nyt kun puolet suunnitelmista on totta, asumisemme kestää jo vertailun kaupunki kämpillekin
Sellainen oli nyt meillekin suunniteltu, näin 80-luvulla! Talo ulottuisi nyt joka ilmansuuntaan niin että se yl40 häältä päin katsottuna näyttäisi ristiltä. Siksi, näin jälkikäteen varsinkin, on ollut hyvä asua rakennustyömaalla. Hälytimme pari tuttua arkkitehtia, mutta huomasimme kohta, että heistä ei ollut tukea ideoillemme. Pakersimme niistä työhuoneita. Jokainen ratkaisu on syntynyt siitä paineesta, että tarttis tehdä jotakin. Etenkin ajatus kylpyhuoneesta riemastutti, olimmehan jo toista vuotta selvinneet ulkovessalla ja vesipostilla. vsk.. Olimme yhdistäneet tilan yhdeksi hellahuoneeksi eli tupakeittiöksi eli yksiöksi. Niitä nyt vähin äänin vaihtelemme silloisten hätäratkaisujen tilalle. Sähkömies irrottaa lupaa kysymättä kaikki vanhat viritykset (vanhat = edellisen asukkaan vuotta ennen myyntiä vaihtamat) ja alkaa lappaa uusia tilalle. Mutta, äijä ei hyväksy talon entisiä eikä romukaupoista haalimiamme hanoja, ei sitten millään. Talomme oli tyypillinen suomalainen pitkänomainen puolitoistakerroksinen maatilan päärakennus. Mikään ei ole edes vielä valmista ... Kirvesmiehelle eivät kelpaa purkulaudat, vaikka kuinka hyväkuntoiset. Varmaa kuitenkin on, että tällä tavalla rakentaessa ja asuessa yhteydet kyläläisiin ovat toisella pohjalla kuin jos olisi muuttanut valmiiseen. Lämpöpumppu ei ikinä mahtuisi mihinkään. Sähkötaulukin pitäisi muka uusia, samoin pihan tolppa, mutta silloin alamme panna hanttiin. Täälläpäin talot ovat todella tötterömäisempiä kuin kaunis pitkulainen talomme, ja niissä on usein taitekatto. Talo levenisi kaikenkaikkiaan siten, että laajennuksen alle kaivettaisiin kaipaamamme kellari, alakerran lisätila isontaisi yksiötämme edelleen tarpeellisella taloustilalla ja yläkertaan sopisi sata neliötä upouutta avaruutta. Annoimme laajennustoiveemme paikalliselle rakennusmestarille, josta tiesimme vain sen, että hänen suunnitelmansa menevät aina rakennuslautakunnassa läpi. Vesipisteet ja viemärit tuskin olisivat siellä missä nyt, jääkaappi tuskin olisi uponnut seinään, kylpyhuone ei olisi huone eikä meillä olisi käymistilaa, uunin loukkaa, jossa pyykki, yrtit ja halot kuivuvat ja viini käy ... Mutta jo ennen kuin lisätilat valmistuivat, kypsyi mielessämme uhkayritys yläkerta. Puitteet ovat hyvät kaikenlaiselle kokeilulle. Ja: syy elintasosiipien suhinaan suomalaisessa maisemassa selvisi. Jossittelua Ihan joka asiaa ei voi panna parin vuoden päästä uusiksi. Laskun maksamisen aikaan vasta tajuamme että suurin osa hänen ansioistaan koostuukin kulutetuista tarvikkeista, siispä meillä kiiltelee safirat vaikka ei edes veden paine aina riitä niille kuten se riittäisi vanhanmallisille hanoille ja suihkuletkuille. Kirkkonummella tosin talot eivät juurikaan ole tällaisia matalia vaan huvilamaisempia ja usein taitekattoisia. . Ja rakennuslupaa varten olisi oltava ammattitaitoiset piirustukset. Paneleille ei olisi paikkaa kattolappeilla. Koko komeuden ylle taittuisi yhtenäinen katto. Hankimme tarvikkeet, pinosimme ne työmaalle, usein revimme niitä irti edellisestä haltijastaan, putsasimme, kiskoimme nauloja, pohjustimme, lakkasimme, maalasimme, petsasimme. nen kait olisi edellyttänyt tarkkoja suunnitelmia ekataloksi sellaisia meillä ei ole ollut. Ei, siipeä ei tulisi. Letkut ja johdot risteilevät, vetää kaikista lävistä. . Asenteena tämä vanhan hyljeksintä kummeksuttaa. Alakerran yhteen nurkkaa leviäisi "lantala' ', katos keittiön ulkooven eteen. Tiilikattokin olisi uusittava. Sitä hallitsi muurattu hella, jonka kupeella oli tyhjä tila, tulevan sydänmuurin paikka. Tutkailimme taloamme ympäröiviltä pelloilta, kävelimme kauemmas metsänreunaan ja lähestyimme sitä kaikkialta, mistä kulki tie. Viimein ajatus kirkastui. Tarvittu on ainakin: timpuria, muuraria, betonikuskia, paskakuskia, kaivoporaria, auraajaa, hiekkakuskia (perävaunulla ja ilman), kyntäjää, äestäjää, ruohonleikkaajaa. Äkkiä piirtämään. Tällaisessa hitaassa kiiruhtamisessa on saanut tottua epämukavuuteen ja nurkissa pyöriviin ihmisiin, mutta niinhän aina maalla on ollut. On haettu taloista: siemenperunaa, olkea, lantaa, kuivurijätettä, kuoripurua, tiiltä, lautaa, halkoa, romahtanutta latoa, kanakauraa, kanoja, hanhia, lampaita, lahtaajaa, lihanleikkaajaa.. Esikoisen syntymäyönä muutimme kahteen kolmasosaan silloista taloa. On ollut suorastaan hupaisaa seurata, onko ystävistämme ja palkollisistamme ollut moiseen menoon. Nyt niitä voi käyttää piirustusteli,neinä tai puhujanpönttönä. Niinpä naulatessaan raakkipanelia, timpuri ei enää välitäkään piilonaulauksesta, mitäs tuosta kun kaikki täällä kuitenkin on sekundaa ... Uusijoita ei ole sittemmin näkynyt, vanhat viritykset kelpaavat. Nurkista vetää, uunit antavat harakoille, ei ole minne panna kesän satoa, sähkölaskut käyvät kukkarolle ja ovat muutenkin tuhlausta ... Katon liepeiden alla ei olisi sivukomeroita. Ikkunat eivät antaisi pääsääntöisesti etelään. Ellemme olisi asuneet kaiken keskellä, meillä olisi varmaan olohuone ja keittiö kuten kaikilla muillakin. Nykyinen Haga on täysin vallitsevan rakennustyylin mukainen, sisältä käytännöllinen ja tilava. Ostimme lattioita ja ovia ja kynnyksiä ja kamanoita purkutaloista, samoin kauniita listoja ja pienoja. Huoneet olisivat säännöllisiä kuutioita, nyt ne ovat moniulotteisia. Mitä sitten teimme kuluneina vuosina (paitsi hankimme rahaa, että joku toinen tekisi). Kellaria ei olisi, tai sinne eivät mahtuisi sadevesisäiliö, kuivakäymälä ja pari pakastinta. Laajennus: siivellä vai ilman. Olemme majoittaneet ja muonittaneet jos jonkinlaisia orjia, ja useimmissa tapauksissa olisi ollut parempi tehdä itse tai teettää hommat rahalla (mutta kun ei ollut). Väittää etteivät ne pitäisi, että tiivisteet pitäisi vuosittain vaihtaa. Äijä ei hyväksy ostamaamme muoviputkea, joka tulevan lämpöjärjestelmän kannalta olisi käytännöllisin ratkaisu. Hyvästi maatiainen tyyli. Ellemme olisi asuneet jne., portaissamme olisi mutka. Ikään kuin emme arvostaisi käyttämäämme työvoimaa ammatti-ihmisinä, kun vaadimme heitä käyttämään käytettyjä saranoita, lukkoja ja kahvoja. Mutta sitä emme vielä olleet oivaltaneet, Mahtuisiko harjakaton alle mitenkään täyskorkeita huoneita. Kunnostettavaa tilaa oli vielä kahden huoneen verran. Muutaman hahmotelman jälkeen syntyi nykyisen kotimme piirustus. Sen sisin osa oli jo viime vuosisadalta, sittemmin sitä oli jatkettu 20-luvulla ja 60-luvulla. Väkeä on liehunut liepeillä kaikenlaisiin askareisiin. Sähköt kulkisivat rumasti pintatyönä. SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Jääräpäiset asenteet esteinä Putkimies hortoilee talossa, ties kuinka monetta viikkoa. Meillä olisi monta turhaa ovea ja väliseinää. Lamput ja pistokkeet olisivat väärissä paikoissa. Maakellariin kaivauduttaisiin kinosten keskeltä sen sijaan, että se nyt on kellarin jatkeena. Hän haluaa hitsata kuparista, no, hitsatkoot, luovumme. Nyt meillä on tilaa, joka toimii sirkuslavana tai karjakeittiönä. Joka ikinen johto, töpseli ja rasia saa mennä
Teuvo Suominen On säästettävä, on satsattava uudistuvaan ja kotimaiseen. KORKEA JOHTAJA vastasi ensiksi jotakin asian sivusta. Mutta muut myöhemmin anoneet kertovat systeemin mutkistuneen melkeinpä käyttökelvottomuuden asteelle. virkamiehen pakeille. Mutta väliajalla hän hakeutui neuvonantajineen luokseni. Senhän tietää jokainen. Tietääkö. Asia oli juuri silloin ajankohtainen meillekin. Kun tänä vuonna asennetaan pannu, niin se on täydessä käyttökunnossa vielä ensi vuosituhannellakin. Toisellakin kysymällä hän alkoi puhua asian sivusta. Sama koskee ydinvoimaa.'' Noista päivistä ovat toki KTM:nkin käyrät laskeneet lähemmäksi maanpintaa. sin asennuksessa, seinän tai katon lisäeristyksessä, uuninmuurauksessa. Meille riitti rahaa parinakin vuonna. Esimerkiksi asuntohallitus on ruvennut jakamaan kuntien kautta avustuksia kotien energiaremontteihin. "No, tämä systeemi on nyt aivan uusi, odottakaa muutama vuosi, niin saatte nähdä, miten asiat mutkistuvat.." Meidän ei onneksi tarvinnut odottaa. Valtio on muutenkin ottanut energia-asiat omakseen. Lämpö otetaan maasta käyttöön /ämpöpumpun avulla. Niissähän sanottiin aivan selvästi, millä summalla valtio tulee vastaan kolmannen ikkunalaSUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Vuosikymmenten taitteessa osuin energiaseminaariin. Poikkesin ohikulkiessani asuntohallitukseen ao. Alkoi keskustelu. Tässä kaivetaan kokeilupumpun putkia maahan. Mukavantuntuinen mies, tosin kovin stressaantuneen oloinen paperiröykkiöittensä keskellä. Hyötysuhde tässä lämpqpumpussa on ennätysmäinen: yksi kilowatti sähköä antaa viisi lämpöä. Ensimmäisellä kerralla tulosta tarkastamaan ilmestyi reipas raken41. Kaunista teoriaa nihkeää käytäntöä Kesän aurinko on Jadannut maan lämpövaraston, joka on syksyllä suurimmi/Jaan. Kysyin, miksi Suomi aikoo elää öljyllä ja uraanilla vielä ensi vuosituhannellakin, vaikka molempien sanotaan silloin olevan lopussa. vsk. Halusin sanoa jotakin piristävää. "Se johtuu, katsokaas, nykyteknologian korkeasta tasosta. Kolmannella kysymyksellä hän jäi seisomaan suu auki ja yleisö räjähti nauramaan. Kiittelin anomuslomakkeiden yksinkertaisuutta. Kauppaja teollisuusministeriön korkea asiantuntija luonnosteli Suomen energiatulevaisuutta
Sehän ei sovi, eristeiden on oltava siinä, mihin ne on anottu, oli siinä seinää tai ei. nustarkastaja, joka iloisesti totesi, että hyvin on rahat käytetty ja paljon on tehty muutakin. Selasi papereitaan ja kyseli: "Onko teillä u unilämmi tys?" Kyseli hän muutakin, koko ajan papereitaan penkoen. Meillekin luvattiin osuus vanhan hirsitalon energiaremonttiin muutostöitä ja seurantaa varten. Kysy myös tilausristeil yj ä. Täällä voit kohdata mm. Lopuksi hän vaihtoi työpaikkaa ja katosi kokonaan. Leivinuuni ja pakastin ruokataloudessa, halko ja lämpöpumppu lämmityksessä. Tämä totesi, että edeltäjä oli menetellyt virheellisesti, kun oli hyväksynyt väärään paikkaan asennetut eristeet. Palautin laskun firman johtajalle pyytäen täsmennyksiä: kuinka monta miestä, mitä kukin teki, mitä vikaa oli vanhoissa, mäkeen paiskatuissa johdoissa ja tarvikkeissa, nehän olivat melkein tuliterät. Teorian mukaan jokainen ikkunaneliömetri päästää taloon noin kilowatin säteilyenergiaa. Se on tosiasia, joka taisi jäädä muutamilta insinöörisukupolvilta huomaamatta. D TUOTTEITA LUONNONMUKAISEEN KOTIVILJEL YYN * AGRYL P 17 PEITEHARSO, mainio uutuus tuholaistorjuntaan kasvun tehostamiseen hallasuojaukseen suojaksi saasteilta leveydet 6,5 m ja 10,5 m pituus asiakkaan toivoma * LUONNONMUKAINEN KASVITARHA -kotiviljelijän opas, 116 sivua 20, * KOMPOSTOINTI KOTITALOUDESSA, jätehuolto-opas pien kiinteistöille 8, * Hyvien lajikkeiden siemeniä, luonnonlannoitteita ja -torjunta-aineita TILAA POSTIMYYNTILUETTELO LUONNONSUOJELUKESKUS/EKOPUOTI Keskuskatu 9, Kotka. Asiaan luvattiin palata tuonnempana. Ajoi ensin harhaan pimeassa tuiskussa ja asettui sitten tuvan penkille lämmittelemään, selkä hohkaavaa leivinuunia vasten. Ms Linnansaaren opastetut luontomatkat Rantasalmelta Linnansaareen sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00 sekä tiistaisin klo 8.00 14.6.1.9.1985 välisenä aikana. Muu lämpöpumppujen tuotekehittely on meillä lamassa, kun alan valmistajat ovat jääneet jalkoihin öljyn ja sähkön kiivaassa markkinataistelussa. Mutta se ei mitenkään ottanut onnistuakseen, kun asianomainen virkamies oli aina kokouksissa, lounailla ja ties missä. Yksi oli kovassa äänessä, hän oli työnjohtaja, joka komenteli meidän palkkaamaamme timpuria. Oli kuulemma sattunut laskuvirheitä, oli unohdettu tarvikehyvitystä ym. Tiedustelut ja ryhmäalennukset Rantasalmen Matkailu Oy 957-81478 SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Aikaa on nyt kulunut kolme vuotta. Miehen kirotessa muutkin ihmettelivät, että miksi juuri näin päin, miksei ensin reikää ja sitten pystytystä. Mutta luvatut rahat tulivat aikanaan. "Insinöörinä kieltäydyn huomaamasta, että tämä huone on lämmin" sanoi naapuri astuessaan huoneeseen, johon helmikuun alun aurinko paistoi neljästä suuresta ikkunasta. Tutun timpurin varoitteluista huolimatta käännyimme paikallisen asennusliikkeen puoleen. Se kostuttaa ilmaa, lämmittää käyttövettä ja osallistuu ilmalämmitykseen. Muutostyöstä tuli aikanaan lasku, reilut kolmetuhatta markkaa. Se palaa leivinuunissa ja kuivattaa samalla saappaat, tumput, pyykit ja p·uolikuivat halotkin. Puu on roskapuuta. Kun tämä oli saanut nelimetrisen tolpan pystyyn, sähköporukan nuorin 42 komennettiin sen latvaan poraamaan käsipelillä tuumaista reikää. Remontin kuluessa oli näet seinä siirtynyt ja eristeet sen mukana. TAVOITTEENA OLI YHDISTÄÄ talossa vanha ja uusi. saimaanhylkeen kotivesillään tai lukuisat kalasääsket saalistusmatkoillaan. Mutta seuraavana vuonna oli kunta jo palkannut ihka oikean energianeuvojan. 952-11759 Tervetuloa ·Linnansaaren kansallispuistoon! Linnansaaren kansallispuisto Rantasalmella edustaa aidoimmillaan suvisen Saimaan saaristoluontoa. Lämpöpumppu ottaa yhden kilowatin ja antaa viisi. Sitten hän ilmotti, että meidän osaltamme projekti päättyy tähän. Tuli muutakin. TULI AUTOKUORMALLINEN miehiä, jotka seisoskelivat ripeästi koko talvisen päivän. Innostus oli suuri ja tarve yhteydenpitoon melkoinen. Hyötysuhde lienee ennätysmäinen, mutta laite onkin kokeilukappale, KTM:n rahoituksella Jyväskylän yliopistossa rakennettu. Mutta sitten otti yhteyttä hänen seuraajansa. Vielä ei ole palattu. Erotus on viime kesän auringonlämpöä takapihan peltomaasta. Luuli asiankin rauenneen. Vastauksen sävy oli hätääntynyt. MYÖS RAKENNUSHALLITUS kantoi kortensa kekoon ja pani jakoon koerakentamismäärärahoja. Tarvitsin tietoja voidakseni raportoida rakenn ushallitukselle. Remontti vaati sähkön tulojohtojen siirtämistä. Niihin liittyvää todellisuutta hän ei vilkaissutkaan, vaikka se levittäytyi hänen ympärilleen. Puh. vsk.
Mitä huonompi kasvusta pelloilla on, sitä alttiimpia ne ovat tuulen ja veden kuluttavalle vaikutukselle. Asiaa on tutkinut YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO. Kehitysmaissa on peltoa yhteensä noin 800 miljoonaa hehtaaria eli jokseenkin saman verran kuin teollisuusmaissa. Hyvää peltomaata jää jatkuvasti myös asutuksen, teollisuuden ja teiden alle. Liikalaidunnus on ollut lisäsyynä metsien tuhoutumiseen. Jolleivät metsänistutukset onnistu sitomaan maaperää, Nepaliin saattaa tulla nälänhätä. Earthscan Bulletin, Joulukuu 1984 43. Seurauksena on, että pelto hylätään viljelykseltä ja se muuttuu aavikoksi. Joillain alueilla karjaa on yhdeksän kertaa ympäristön sietokyvyn ylittävä määrä. Pieni intialaistyttö kaivaa juuria kotieläinten ravinnoksi. Uutta ,, peltoa on raivattu tilalle jok! ;_ seenkin saman verran. Protect and Produce, FAQ 1984 Ruokamulta Nepalin onneton vientituote Intiasta pohjoiseen sijaitsevan Nepalin maaperä on huuhtoutumassa Bengalin lahteen metsien hakkuiden seurauksena. KATSAUKSIA UUTISIA FAO vaatii peltojen suojelua Ravinnontuotanto kehitysmaissa supistuu viidenneksellä tämän vuosituhannen loppuun mennessä, ellei siellä nopeasti ryhdytä toimiin peltojen tuottokyvyn ylläpitämiseksi. FAO:n laskelmien mukaan kehitysmaissa jää peltoa pois tuotannosta vuosittain noin 6 miljoonaa hehtaaria. Tilalle raivataan uutta peltoa siellä, missä pelloksi sopivaa maata on vielä jäljellä. Sitä varten maaperä olisi tarkkaan kartoitettava ja kullekin kehitysmaalle tehtävä sen pohjalta toimintaohjelmå. KehitysNils Master, SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Erityisen väkirikkaissa maissa raivauskelpoinen maa loppuu Kehitysmaissa tuhoutuu vaarien viljelymenetelmien ja rakentamisen vuoksi kuusi miljoonaa peltohehtaaria joka vuosi määrä on yli kaksi kertaa suurempi kuin Suomen peltopinta-ala. Kalastavuus NILS MASTERIN salaisuus finlandia-uistin 17240 Kdlkk1nen maiden väkiluvun lasketaan kasvavan vuosituhannen loppuun mennessä lähes viiteen miljardiin. jo tällä vuosituhannella. FAO a on laskenut, että jos uuden pellon raivaus kehitysmaissa jatkuu nykyvauhdilla, raivauskelpoista maata riittää korkeintaan vuoteen 2050 saakka. Kehitysmaiden väestömäärä oli jo vuonna 1980 noin 3,2 miljardia ja teollisuusmaiden vain kolmannes siitä. Maan multakerroksen ohetessa maa menettää lopulta kasvukykynsä. Nepalista on tullut ravinnon nettotuoja. Paljaat rinteet tuottavat vähemmän rehua, mikä puolestaan merkitsee karjanlannan vähenemistä ja viljasatojen pienenemistä lannoitteiden puuttuessa. Metsien suojaavan vaikutuksen hävitessä on jokaista kaadettua metsähehtaaria kohti tuhoutunut useita hehtaareita maata eroosion takia. Maaperän kulumisen vuoksi riisisadot ovat vähentyneet viidessätoista vuodessa noin kolmanneksella hehtaaria kohti. Nyt F AO vaatii suojelemaan peltoja. Maan hallitusvirkailijat vitsailevat vaativansa valtiolle saaren, jonka liete on synnyttänyt Ganges-Brahmaputran suistoon Bangladeshin rannikolle, ja irvailevat liejun olevan maansa tärkein vientituote. Mutta kun hallitus vuonna 1957 kansallisti metsät, paikalliset ihmiset menettivät halunsa suojella puita. Kehitysmaissa pellot köyhtyvät siksi, koska niillä viljellään jatkuvasti samoja kasveja eikä peltoja pystytä lannoittamaan. vsk. Perinteisesti Himalajan rinteiden viljelijät ovat suojelleet ja käsitelleet varoen metsiään
Pakokaasujen mukana kulkeutuvasta lyijystä laskeutuu puolet tai neljännes aivan tien varteen. Lisäksi lumeen kerääntyy kuparia, kadmiumia, sinkkiä, kromia, nikkeliä ja tiesuolaa. Norrbottenin tuntureiden eläimistöä on tutkittu kymmenen vuotta kevättalvisin lumikelkoilla. Näin ei läheskään aina tulisi tehdä, sillä etenkin vilkkaasti liikennöityjen katujen ja tienvarsien lumi on hyvin likaista. Ruotsin luonnonsuojeluliitto on vaatinut ilveksen täysrauhoitusta, ja järjestöt ja viranomaiset pohtivat sitä tämän vuoden kuluessa. nlkemiill, useimmiten on tyytymi• SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla lumen lyijypitoisuus voikin olla korkea: useita milligrammoja sulatettua lumikiloa kohti. Toissatalvena metsästysaikaa lyhennettiin. satamaalueen suunnittelua korjattiin paremmin paikallisia oloja vastaavaksi. Ruuanpuute ei liene syynä ilveskatoon, koska ilveksen saaliseläimet ovat pikemminkin lisääntyneet tutkimusaikana. Muuga Kabelikiven olemassaolo joutui joksikin aikaa uhatuksi syväsataman suunnittelun alkuvaiheessa. Miljöaktuellt 2185 arvoi. Näin myös Kabelikivi säästyi ja satama-alueen rajasta kivi on jäänyt turvallisen puolen kilometrin päähän. lyijyä. Lohkare sijaitsee Viimsin niemimaan kaakkoistyvellä rantaniityllä, Tailinnan tulevan syväsataman alueella. Eestiläisten suunnittelijoiden huomautusten johdosta . Tutkijoiden mielestä ilves pitäisi rauhoittaa kokonaan ainakin Keskija Etelä-Ruotsissa, jottei se harvenisi niin paljon että lisääntyminen vaarantuu. Kaikki lumi ei onneksi ole kovin likaista: Jos esimerkiksi lumi kerätään heti lumisateen jälkeen, se on riittävän puhdasta kipattavaksi vesistöön. Lisäksi jos lumi on erittäin saasteista tulee sulamisvedet johtaa puhdistamoon. Myöskään kettuja vaivannut kapi ei käyne selitykseksi, koska yhtään tartunnan saanutta tai kuollutta ilvestä ei ole löydetty. Koko maan ilveskantaa on vaikea arvioida, koska jälkiä oli hankala löytää edellisinä leutoina talvina, mutta luonnonsuojeluviraston ilvestutkijat arvioivat ilveksiä olevan pari sataa. Suomenkin oloja ajatellen kivellä on tosiaan kokoa pienen kappelirakennuksen verran: korkeus 6,5 m, leveys 15 m ja pituus 18,7 m. Likainen lumi varastoitava maalle • Talvella taajamista kerättävä lumi kipataan usein vesistöihin. Jäljistä päätellen Norrbottenin ilvesmäärä on kuiten° kin pudonnut tasaisesti kolmannekseen 70-luvun puolivä44 Iin luvuista, eli pariinkymmeneen. vsk.. Autot levittävät tienvarsien kinoksiin mm. Ainut järkevä syy ilveskannan hupenemiseen on liiallinen metsästys. Muuga Kabelikivi ja Tallinnan syväsatama Muuga Kabelikivi eli suomeksi Muuga-lahden Kappelikivi on Baltian maiden kookkain siirtolohkare ja siten sikäläisissä oloissa ensiarvoinen luonnonsuojelukohde. Maalle varastoitaessakaan lunta ei saa kasata viljelymaille eikä pohjavesialueille. Ajettaessa lumetonta tietä nastarenkailla autot irroittavat myös tien päällystettä: jopa puoli kiloa autoa kohti kymmenen kilometrin matkalla. Heikki Wuorenrinne Ilveskato Ruotsissa Ilves alkaa olla yhä harvinaisempi Ruotsissa. Ilves oli Ruotsissa kokonaan rauhoitettu 1927-1942, mutta sen jälkeen sitä on saanut metsästää, viime vuosikymmeninä kolmena kuukautena vuodessa. Ensimmäinen Leningradissa piirretty satama-alueen kaavaluonnos olisi nimittäin toteutuessaan edellyttänyt kiven räjäyttämistä rakennustöiden tieltä. Miljöaktuellt 1185 KATSAUKSIA UUTISIA Lumenkaatopaikoille viedään usein valtavia lumimääriä: Esimerkiksi Helsingin lumenkaatopaikoilla kipataan vuosittain keskimäärin 300 000 autokuormallista uota~a lumitalvina jopa 800 000autokuormaljista. Norrbottenin tuntureilla tupsukorvia jolkuttelee enää kolmannes siitä mitä vuosikymmen sitten. Saastunut lumi olisikin varastoitava maalle. Koko aikana ei ilveksistä ole nähty vilaustakaan, sen verran arkoja ne ovat
931-715085 (9-16) ps. Pienoisena vihkosena ilmestynyt lehti kasvoi Suomen Luonnon kokoiseksi. yrttiKURSSIT H :ki 13-14.4. Tähän mennessä vain harvat Ranskan kunnat ovat huolehtineet paperinkeräyksestä. Se on helppo kesyttää, ja sen lihan sanotaan olevan maukasta. Muunmuassa babirussa, sotien jalkoihin jäänyt villihärkä kouprei, suuri nautaeläin gauri ja villipuhveli tamarau voivat olla hyödyksi jalostukselle, lääketieteelle ja muulle tutkimukselle vain, jos ne saadaan pelastetuksi sukupuutolta. Joogaa ja työtä yrttien parissa -»12-14.8. 4 October 1984 papen Ja pahvi muodostavat painon perusteella laskettuna 45 OJo kaupungin jätteistä. Lehteä saa tilata osoitteesta Svenska Naturskyddsföreningen, Box 6400, 113 82 Stock· holm, Sverige. paperinkeruuseen Pariisi on aloittamassa järjestetyn paperinkeruun yhdes• sä kaupunginosassa. Babirussa syö peuran tapaan lehtiä, juoksee nopeasti ja uikin hyvin. Harvinaisia aasialaisia Babirussa eli hirvisika on villisian sukuinen otus, jolla saattaa olla paljonkin tarjottavaa trooppiselle maataloudelle. 1984 KEMI~ VAALII VANHAA: Junneliuksen talo * Rakennettu 1900 * Peruskorjattu 19801984 * Nykyisin Lapin alueradion ja Kemin kaupungin toimitiloina KOTIPELLON LUONNONMUKAISET YRTIITUOTIEET luonnonmukaisesti viljelty poimittu kun yrtit ovat parhaimmillaan kuivattu ja jalostettu alle + 35° C, jotta yrttien entsyymit ja vitaaliaineet säilyvät yrttimme ovat tuoreita ja aromikkaita, emme käytä hajusteita, lisätai säilöntäaineita, eläinrasvoja tai mineraaliöljyjä mielikuvitukselliset ja hyvänmakuiset yrttiteet elvyttävät ihonhoitoaineet aromaterapeuttiset hajuvedet yli sata tuotetta YRTTITILAN Jalokiviterapia Ra Bonewitz Parantavat tanssit Findhornista Yrttien keräyksen ja hioi. Joogaviikonloppu -»10-11 .8. Jokainen pariisilainen heittää roskiin tätä raaka-ainetta kolmen suuren puun verran vuosittain! Paperin keräyksen tehostamista puoltaa myös se, että teollisuuden maksamat hinnat ovat nousussa. Uroksen tuntomerkkinä ovat pitkät käyrät torahampaat. Aromaterapia hieronta T:ku 24-26.5. T:re 20-21.4. H:kyrö 5-7.7. Muutoksen myötä vaihtui myös päätoimittaja: lehteä 25 .vuotta luotsannut Erik Larsson antoi tilaa Lars Vastelle, joka on kokenut ympäristöjournalisti ja viimeksi toimittanut Ruotsin Ympäristöpuolueen viikkolehteä Alternativet. Le Monde 4. Babirussan ainut haittapuoli on sen harvinaisuus: sitä tavataan vain muutamilla Indonesian saarilla, missä metsästäjät, viljelijät ja metsänhakkaajat vaaRanskalaiset heräämässä . viljelyn kurssi H:kyrö 3-14.6. TULE MEILLE KASVISRUOKAKOKIKSII 45. vsk . Avoimet ovet Yrttitilalla klo 14 -»29.6. Kukkaterapia valmistus ja käyttö H:kyrö 20-21.7. Earthscan Bulletin Voi. Kolmannessatoista kaupunginosassa aloitettu keruu on kuitenkin vasta kokeilu, ja sen onnistumisesta riippuu, ryhtyykö koko kaupunki järkevämpään jätepolitiikkaan . T:ku 20-21.4. H:ki 27-28.4. Käytetystä paperista saadaan Ranskassa talteen vain 37 OJo, kun Euroopan talousyhteisömaiden keskiarvo on 43 OJo. Polariaterapia H:ki 30.8.-1.9. 1950-luvun noin viidestätuhannesta on lehden tilaajamäärä ja siis Ruotsin luonnonsuojeluliiton jäsenmäärä kasvanut jatkuvasti, ja nyt Sveriges Naturia painetaan yli 100 000 kappaletta. \Myöskin Pariisin jätteenpolttolaitokset ovat ylikuormitettuja. Pariisissa on laskettu, että SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Saat maksutta reseptinomaisen myyntiesitteen, ystävyyden-yrttiteemaistiaisen, sekä 1985 kurssiaikataulun. Luontaishoitoviikko -»22-28.7. Babirussa pystyy syömään hyvin selluloosapitoisja kasveja, kuten lammas. Yhdysvaltain kansallinen tutkimusneuvosto julkaisi hiljattain raportin babirussasta ja muista aasialaisista eläinlajeista, joilla saattaisi olla suuri taloudellinen merkitys mutta joiden tulevaisuus on epävarma. Sveriges Natur seuraa Suomen Luontoa Ruotsin luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Sveriges Natur muutti muotoaan vuodenvaihteessa. 7 No. 12. Kasvisruokayrttija paastokurssi -»28-30.6. Pariisissakin ovat paperia keränneet vain vapaaehtoisjärjestöt kuten Punainen Risti ja Emmaus-liike. Käytännön yrttileiri Frantsilassa -»24-30.6. nimi osoite ___________________ _ Frantsilan Yrttitila 39100 Hämeenkyrö puh. Sveriges Natur on ilmestynyt vuodesta 1910 lähtien, aluksi vuosikirjana ja vuodesta 1943 lähtien aikakauslehtenä. rantavat sen tulevaisuuden
Loistavan värinen kukko astelee reviirillään mahtaillen ja paimentaa ympärilleen keräämäänsä haaremia. Lopulta ne iskevät yhteen siivet paukkuen. Jokainen niistä puolustaa omaa, parin neliön revunaan. Viuhkapyrstöinen metsokukko hallitsee suurta reviiriä. Soidinreviirien rajoja ratkottaessa ottavat ukkometsot yhteen teeriä paljon rajummin. Se saa haasteita ympäriltään ja joutuu karkottamaan kilpailijan toisensa perästä. Muualla maassa on toivottava, että paikallinen teerien soidinpaikka sijaitsee näköetäisyydellä joltain kalliolta tai aukealta mäeltä. Sitä ennen on kevään mittaan kuitenkin ehditty näytellä jokaisena aamuna katsomisen arvoinen luonnonnäytelmä. Toukokuun aikana kanalintujen soidinhuuma sitten vaimenee ja kukot hajaantuvat omille alueilleen. Soidinta ei saa mennä häiritsemään uteliaisuuttaan tyydyttääkseen. Se kiertelee sitä siivet riipuksissa ja kaula pystyssä. Kahakat ovat kovasta räpinästä huolimatta varsin vaarattomia. On vain muistettava olla hiljaa ja pysyteltävä kaukana. Se hypähtelee suhahdellen, tekee lyhyitä syöksyjä ja niiailee. Järvien selillä käytäviä turnaJa1s1a paasee monesti kiikaroimaan rantakallion laelta. Suurten metsokukkojen soidin Piirrokset Jari Kostet käydään rauhallisemmin ja piilossa turhilta katselijoilta. Vahvimmat ovat vallanneet alueensa soidinpaikan keskeltä, nuorempien on tyydyttävä laitaosiin. Suuren linnun laulu alkaa sarjalla näpäyksiä. Kukot pyrähtävät paikalle yksi toisensa jälkeen ja pian niiden valkoiset pyrstöröyhelöt alkavat erottua hämärässä. Vappuviikolla se sitten saa palkkionsa: naaraat tulevat soitimelle ja suunnistavat suoraan keskustan kukkojen luokse. Aamuhämärissä paikalle hapuilu kannattaa varmasti, sillä teerenpeli on luontomme sykähdyttävimpiä elämyksiä. Suurimmat kanalintumme metsot ovat ujoimpia ja vetäytyvät perinteisille soidinpaikoilleen metsien suojaan, korpinotkelmiin ja kuusikkorinteille. Keskustan kukolla on kiirettä, jokainen haluaisi sen revii· rin omakseen. Kahden k4kon kohdatessa alkaa piirileikki. Suuret pelikukot näppäilevät ja kulauttelevat pikkuserkkujaan hillitymmin. Kiikarilla pääsee tunnelmaan kauempaakin, sillä äänet kantutuvat aukealla hyvin. Teerenpeli pursuaa energiaa ja sen tarkkailuun on luonnonystävällä mahdollisuus. Pulina kiihtyy ja auringon noustessa soidin on huipussaan. Etelä-Suomen taajamien liepeillä soidinajan alkamisen ilmoittaa kuitenkin istutettu tulokas. Joskus saa homenokka uhota kokonaan vailla kilpailijaa. Tappelut ovat kuitenkin harvinaisia ja koko soidin on paljon rauhallisempi tapahtuma kuin teerien vastaava. Heikki Willamo SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Tämä voi olla syynä siihen, että jotkut soidinhullut yksilöt voivat ahdistella ihmisiäkin. Soidin alkaa jo pimeällä. Vain vahvimmat saavat paritella ja jatkaa teerien sukua. Reunustan urhot tekevät vielä epätoivoisia yrityksiä asemiensa parantamiseen. Soidinkiihkoiselle fasaanille ei mikään vastustaja ole liian suuri, autoakin se väistää vasta viime hetkellä. Aina yksien aamu-unien arvoinen. Niiden nokat ovat pelottavia aseita ja siipipankoissa on valtava voima. Silloinkin hitaasti, arvokkuudestaan tin46 kimättä. Ne kiertävät ja kaartavat, kyräilevät ja tekevät valehyökkäyksiä. Sinisenmustat kukot riiputtavat s11p1aan ja levittelevät lyyrapyrstöjään. Fasaanikukon käheä kirahdus kaikuu pihoilla ja puistoissa. Aukeilta mailtasoilta, järvien jäiltä, pelloilta ja niityiltä-kantautuu taukoamaton pulina ja suhina. Homenokan soidinlaulu ei kovin kauas kanna. HARRASTAJIEN POLUILTA Keväistä soidinhuumaa Näin huhtikuussa ei maastossa aamutuimaan liikkuva retkeilijä voi olla huomaamatta kanalintu-urosten lemmenhuumaa. Tappeluita käydään jatkuvasti ja pulina on taukoamaton. Kanojen tullessa paikalle kukot riehaantuvat parhaimpaansa. Kanalauman katsellessa ei sovi menettää kasvojaan. Välillä se kirauttaa huutonsa, pyrähtää pikku hypyn ja pörröttää höyhenensä. Heikompi väistää ajoissa ja menetyksinä kirjataan useimmiten vain muutama höyhen ja tietysti ylpeys . Kumpikaan ei halua väistyä. vsk .. Suurimmassa osassa maatamme metso on käynyt niin vähiin, että soitimella on vain muutama kukko. Fasaanien soidinhumua ei näe kuin eteläja lounaisrannikkomme tuntumassa. Teerikukot pitävät soidintaan näkyvästi ja äänekkäästi. Niitä seuraa kulaus ja koko homma päättyy vaimeaan hiontaan, jonka aikana kukko on ympäristönsä tapahtumille täysin sokea. Katsojankin kannalta on vapun tienoo otollisinta aikaa kanalintujen soidinpuuhien tarkkailuun
Joka tällöin tuntee jokaisen laulavan linnun, on jo melkoinen lintujen tuntija. Käpylintujen pojat ovat jo ehtineet siivilleen, kurki huutaa reviirillään ja ensimmäiset leskenlehdet työntyvät aurinkoon. Toimituksen osoite on Pertti Uotila, Kasvimuseo, Unionink. Harmaapääja pikkutikka sekä palokärjet tehostavat pärrytystään huutelulla. Voit myöskin lähettää ehdotuksiasi lehden nimeksi, sisällöksi tai mielipiteitäsi lehdestä ja/tai seurasta samaan osoitteeseen. Huhtikuun lopussa lajimäärä on jo lähellä sataa. Ensimmäiset jo lennossa, toiset vasta tulossa Huhtikuun alku on luonnossa melkoista kuhinaa. Auringon noustessa kurki kajauttaa huutonsa ja äänimyrsky puhkeaa auringonsäteiden värjätessä kuusenlatvat. Tällöin ymmärtää, miksi luontoa kannattaa puolustaa. On mahdollista, että lehden tueksi perustetaan oma yhdistys. mustarastas ja metso. Kasviharrastajille on perustettu oma lehti. Huhtikuuhun kuuluvat myös tikkojen päristykset. Aihepiiri kattaa sekä putkilokasvit että itiökasvit, sienet. Ja tietenkin lehdessä keskustellaan, toivottavasti kiivaastikin. Keskeistä aineistoa ovat luonnonsuojelukysymykset, uhanalaisten lajien selvitykset ja Lehti ilmestyy ainakin aluksi neljänä numerona vuodessa ja vielä ennen kesää on tarkoitus tuottaa kaksi numeroa. Jos huhtikuun alussa tulee takatalvi, linnut kerääntyvät teiden reunoille etsimään ruokaa. Viime vuosina piikkutikat ovat vähentyneet ja onnellinen on se, joka vielä löytää jostakin rantalepikosta ., -~· : rd ;,,.r ., SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Kohta kuoroon yhtyvät teeri, punakylkirastas ja rautiainen. Huhtikuun alussa lintulajeja on äänessä vasta parikymmentä. Sulapaikkojen ensimma1s1a asukkaita ovat koskelot, sinisorsa, tukkasotka ja telkkä. Seppo Vuokko 47. Ilmaisemalla kiinnostuksesi et kuitenkaan osta lehteä säkissä: ennakkoilmoittautuminen ei ole tilaus eikä sido Sinua mihinkään. vsk . Tällöin linnut ovat "kirjannäköisiä" ja siten helposti määritettävissä. Koska julkaisijayhteisö on vielä lopullisesti ratkaisematta, on hintakin vielä auki, mutta se on todennäköisesti noin 40 mk. 90-650 188. mukaan lukien. Öisin kuuluvat pöllöjen huhuilut, aamuyöllä aloittaa punarinta,. Teiden varsilla voi nähdä satoja pulmusia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, mustavariksia ja peippoja. Harmaapäätikalla on haikea vihellyssarja ja pikkutikan ääni on kimittävä. Lintujen äänet täyttävät ilman ja viimeisetkin lumet häipyvät Etelä-Suomesta. Ensimmäiset muuttolinnut ilmestyvät kaatopaikoille, teiden varsille ja sulapaikkoihin. Antti Karlin Kasvibarrastajille oma lehti r seuranta. Joutsenkin ehtii jo huhtikuun alussa Suomeen ja heti perässä tulee sen adjutantti metsähanhi pajattamaan pohjoisille aapasoille. Syksyllä ja talvella moni tuttukin laji vaikuttaa oudon väriseltä. tikkojemme kääpiön. Huhtikuussa on tunnelmaa. Kokenut lintuharrastaja tuntee tikkalajit pärrytyksen keston ja voimakkuuden perusteella. 44, 00170 Helsinki 17, puh. Jos olet kiinnostunut lehdestä, ilmoittaudu toimitukselle ja saat ensimma1sen numeron sen ilmestyttyä. Huhtikuu on lintuharrastajan toivekuu. Lehden sisäl-· tönä tulevat olemaan kasviharrastajien kertomukset löydöistään, ekologiset ja floristiset katsaukset, erilaiset kasviharrastukseen liittyvät uutiset, kasvitieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden seuranta. Tällöin niitä jää myös helposti autojen alle. Tällöin linnut erottaa helposti toisistaan ja samalla oppii tuntemaan lajit äänistä. Huhtikuun lopulla ruskeapäiset naurulokit kirkuvat etelärannikon toreilla
Voi olla, että luonnonsuojeluaktiivien joukossa on liikaa niitä, jotka näkevät kielteisinä kaikki ihmisen aiheuttamat muutokset. Teksti väittää myös, että Pyhäjärvi on seudun elämisen edellytys. Toinen juttu on sitten se, että kaupungistuminen synnyttää suotuisia elinympäristöjä rotille, vaikka tätä ei kuntasuunnitelmissa kerrotakaan. Mutta ne odotukset, joita kirjan nimi, ."aikalisä luonnolle", ainakin itsessäni herättivät, jäävät paljolti odotuksiksi. Skogstyrelsen, Jönköping. 1984, 60 s. Fotoflora i färg. p. Nykyiset intialaiset eivät kelpaisi ihmisravinnoksi. Hän kritisoi muutenkin biologian taipumusta etsiä ihmisen käyttäytymiselle yksioikoisia selityksiä eläinkunnasta ja toteaa, että niissä on ilmeinen konservatiivinen pohjavire. Gunnar Almgren, Torleif Ingelög, Bengt Ehnström, Allan Mörtnäs: Ädellövskog. Jos näitä kirjoja ei löydy kirjakaupoista, saa niitä ainakin Natur och Miljön myymälästä, Merimiehenkatu 35, 00150 Helsinki 15, puhelin 90644 731. Metsätalouden hoito-oppaita Ruotsista Ingemar Ahlen, Ulf Boström, Bengt Ehnström & Börje Pettersson: Faunavård i skogsbruket. Ekologi och skötsel. Eihän luonto ilman ihmistäkään pysy muuttumattomana. 131 s. Pönttöjen asettelulla tai keinopesien rakentelulla ei voida korvata vanhoja metsiköitä, kolopuita ja pökkelöitä, sillä kolottu haapavanhus tai lahopökkelö tarjoaa kololintujen ohella elinmahdollisuudet monille hyönteisille, jäkälille ja · sienille. Keskeisenä ohjeena on joko kaikista tai joistakin toimenpiteistä pidättäytyminen aroissa ja arvokkaissa luontokohteissa kuten kalliojyrkänteillä, vanhoissa kalliometsissä, rantaja suonreunametsissä, jalopuulehdoissa, jyrkissä purolaaksoissa jne. Toisaalta hän arvostelee maailmanlopun profetioita, ehkä vähän turhankin ponnekkaasti. Ojitukselta tulisi säästää mm. Järvinen kuvailee ihmisen aiheuttamia rajuja muutoksia maapallolla. 1984. Joka lajista kerrotaan uhanalaisuusluokka, uhkatekijät, levinneisyys, biologia, tarvittavat suojelutoimet ja kirjallisuus. Tuome Hurme tunnetaan aktiivisena luontomiehenä. Molempien tulevaisuutta uhkaa ihminen. Kirjat ovat suhteellisen halpoja: koko sarjan hinta NoM:sta ostettuna on n. "Uskollisimpia ihmislajin seuralaisia maailman turuilla on rottien suku", toteaa Järvinen. Teksteissä selvitetään Pyhäjärven asutusta, järvien luontoa ja linnustoa sekä kaloja. vsk.. semallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä. 1981. Tämä kirjasarja osoittaa, että Ruotsin metsähallitus on aidosti huolissaan metsän monipuolisuuden ja terveyden säilyttämisestä. Mutta jos ajatellaan teollistuneiden maiden päätöksentekokoneistoa, niin tällaiset asenteet eivät kyllä ole niskan päällä, päin vastoin "realismi" on edelleen sitä, että ainoastaan valuuttayksiköt ovat asioita, muu on huuhaata. 132 s. 1984. Torleif Ingelög, Göran Thor & Lena Gustafsson: Skyddsvärda skogväxter i Sverige. Kirjassa on seitsemän artikkelia, joista kolme Hurme on kirjoittanut. Tammi. Satakunnan helmet. Kaikki sarjan kirjat ovat hyvin selkeitä niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin: voimakkaalla otsikoinnilla ja lyhyillä kappaleilla tehdään tarvittavan tiedon haku helpoksi. Olisin luullut, että kirjassa hahmoteltaisiin jonkinlaista ihmiskunnan ja luonnon selviytymisen strategiaa. Voi olla, että biologikunnan sisällä yliampuvat tuhon ennustajat ovat liikaa äänessä. Nämä kartat ovat kuuluisan ruotsalaisen kasvimaantieteilijän Eric Hultenin jäämistöstä ja suuri osa on aikaisemmin julkaisemattomia. Ruotsin metsähallitus (Skogstyrelsen) on yhdessä maatalouskorkeakoulun (Sveriges Lantbruksuniversitet) tutkijoiden kanssa tehnyt sarjan kirjoja, joissa annetaan ohjeita metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja uhanalaisten lajien suojelusta talousmetsissä. Torleif Ingelög: Floravård i skogsbruket. Päteviä ohjeita Suomenkin oloihin! Kasvien suojelua käsitellään usean kirjan voimin. 64 s. Jos esimerkiksi tietokonemalleja (kaipa Järvinen tarkoittaa Kasvun rajat -raport-· tia, vaikkei sitä mainitsekaan) voidaan perustellusti kritisoida siitä, että ne antavat tilanteiden kehittyä katastrofiksi asti, niin eikö toisaalta noiden mallien tehtävä juuri ole saada ihmiset toimimaan siten, että emme ajautuisi katastrofiin. Muun muassa tällaisia oppii Helsingin yliopiston eläintieteen professorin Olli Järvisen kirjasta '• Aikalisä luonnolle'' . Vieressä on kuva ja lajin levinneisyyskartta. trooppisten metsien hupenemisesta ja siitä, että samalla kuolee lajeja sukupuuttoon nopeammin kuin koskaan eliökunnan historian aikana. • Satu Hassi Satakunnan helmet Tuomo Hurme: Pyhäjärvi ja Koske/järvi. Olisiko metsänelävien kotopaikkojen muuttamisessa rotil11, sopiviksi siis kyse alitajuisesta sosiobiologismista. Järveähän uhattiin kuivatuksella jo 1800-luvun alussa. Tosin sielläkin talouselämän ja luonnonsuojelun väliset ristiriidat johtavat ajoittain tiukkoihin taistoihin: viimeksi on ankarasti oteltu "vajaatuottoisista" metsistä, luonnoltaan monipuolisista hakamaista ja lehtoniityistä. Almän del. Ei Järvinen tätäkään aihetta kokonaan sivuuta, mutta minusta eväät jäävät laihahkoiksi. -3. Jär\\nen ei ainakaan näin väitä. Yleinen osa esittelee hyvin metsien suojeluun liittyviä asioita, kasviston muutoksia, suojelun perusteita ja menetelmiä. 1984. Hän kertoo mm. Artdel. Jalopuukirja on taas rakenteeltaan täysin erilainen: se on tarkoitettu suorastaan metsänhoidon oppaaksi. He sisältävät liikaa DDT:tä. 408 s. Lopuksi meilläkin hyvin paikkansa pitävä lainaus yleisen osan johdannosta: "Työn kestäessä on selvästi tullut ilmi, kuinka vähän me sittenkin tiedämme useimmistä kasvilajeistamme". Jos olemme, niin ainakaan näin kaukaisiin serkkuihin ei ulotu sosiobiologian oppien mukainen solidaarisuus omille geenisukulaisille, suosiihan ihminen nykyisin mieluummin kissoja kuin hiiriä. Suoraan metsänomistajille on suunnattu suppea kuvasto, fotoflora, joka esittelee met48 KIRJOJA sien uhanalaiset putkilokasvit värivalokuvin ja lyhyin tekstein eihän sitä voi suojella, mitä ei tiedä, ei tunne. Hurme on kirjoittanut ansiokkaasti Koskeijärven suojelun vaiheet. "Esimerkiksi seksuaalikäyttäytymisen 'biologista' pohjaa käsiteltäessä ei ole tapana valita malliksi promiskuiteetissa eläviä, meitä biologisesti hyvin lähellä olevia simpansseja, vaan jokin säädyllisempi apinalaji", letkauttaa professori. • Kirjan lähtökohtana on, ettei jalopuiden suojelussa riitä muutamien edustavien jalopuulehtojen säilyttäminen luonnonsuojelualueina vaan myös talousmetsissä täytyy olla jaloja lehtipuita luontoa monipuolistamassa. Sosiobiologismi on, ainakin suoraviivaisimmillaan, yksi niistä teorioista, joita vastaan hän kirjassaan polemisoi. Koko ajan kiinnitetään huomiota myös jalopuumetsien uhanalaisiin eläinja kasvilajeihin ja korostetaan jalojen lehtipuiden mai-. Puupäästäisten kaltaiset oliot alkoivat 60-70 miljoonaa vuotta sitten kehittyä puoliapinamaisiksi ja lopulta ihmismäisiksi. Järvi SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Olemmeko siis enemmän sukua hiirille kuin kissoille. Janoiset turkulaiset himoitsevat Pyhäjärven vettä ja ranta-asutus uhkaa Koskeljärven lintujärven rauhaa. lähteet ja purot, tervaleppäkorvet, letot, teerien soidinpaikat ja tietysti lintuharvinaisuuksien pesäpaikat. 153 s. Seppo Vuokko Mitäs me puu päästäiset Olli Järvinen: Aikalisä luonnolle Ekologin esseitä 1984. Putkilokasvien levinneisyys on kuvattu kahdella kartalla: yksityiskohtaisempi kartta kertoo levinneisyyden Ruotsissa, toinen kokonaislevinneisyyden. Torleif Ingelög, Göran Thor & Lena Gustafsson (toim.): Floravård i skogsbruket. Paksuin kirjoista on koko uhanalaisen kasvilajiston laji lajilta esittelevä opus, perinteinen punainen (vaikkei väriltään) kirja tiukan kaavamaisine esitystapoineen. Omakustanne. 250 mk. Järvinen kirjoittaa harvinaisen hauskasti ja selkeästi ollakseen ylipäänsä minkään alan asiantuntija. Hän on kantanut kortensa kekoon paikallisessa luonnonsuojelutyössä ja nyt hän on kustantanut upean kuvakirjan kahdesta Satakunnan helmestä -Pyhäjärvestä ja Koskeljärvestä
Puu on puhdas polttoaine: se sisältää rikkiä 0.02 OJo, typpeä 0.12 OJo ja tuhkaa 0.5 %. Toisessa jaksossa seurataan jokivarren asukkaiden elämää eri vuodenaikoina ja kolmannessa osassa keskitytään pelkästään lohestukseen, niin ammattipyytäjän ikuin urheilukalastajankin kannalta. Kirja henkii sitä kotiseuturakkautta, johon luonnonsuojelu perustuu. Kansainvälisyyttäkin kirjasta löytyy, sillä lopussa on ruotsinkielinen yhteenveto sekä englanninkieliset kuvatekstit ja yhteenveto. Kojon lähe~ kolmesataasivuinen kirja jakaantuu kolmeen osaan. Lintujen osalta kirjan tiedot ovat perusteellisia, mutta tuntien Hurmeen kiinnostuksen lintuihin tämän ymmärtää hyvin. Antti Karlin Paluu Mustan tiikerin aikaan Björn Kurten: Mammutin suojelija. Varsinaisia lämmitykseen tarkoitettuja tulisijoja ovat perinteinen korkea lämmitysuuni ("kaakeliuuni" tai "pönttöuuni"), leivinuuni ja vuonna 1978 kehitetty takkauuni, joissa molemmissa on toisiopalokammio palamisen edistämiseksi, sekä tavallinen puuliesi, jota käytetään myös ruuanlaittoon. Hyvä kuvitus tukee tekstiä. Varsinainen luonto nisäkkäineen, lintuineen ja kasveineen jää vähälle, mutta ei tietysti kaikkea saa sopimaan samojen kansien väliin. · Avotakkoja ei ole lämmityslaitteeksi. Tuolloin elelivät Pohjolassa viimeiset neandertalinihmiset, jotka kuitenkin pian hävisivät tyystin nykyihmisen tieltä. Ilman kiintymystä on vaikea puhua ja vieraan puolesta vielä vaikeampi. Pätevää vastapainoa ydinvoimaa edistävälle sähkölämmitykselle! Auli Kilpeläinen Onko Petsamossa haikaroita. Kurtenin romaanit ovat tervetulleita nykymaailmaan, jossa sodat, konfliktit ja muiden ihmisten alistaminen pyritään yhdistämään ihmisen biologisiin, periytyviin ominaisuuksiin ja kaikenlaiset kreationistit levittävät oppejaan tieteelliseen kaapuun naamioituina. Niiden tulevaisuus on ihmisen käsissä. 111 s. Tammi 1984. Olemme siis molemmat oikeassa, puhumme samasta asiasta eri nimillä. Kojo: Teno Saamen ja lohen virta WSOY 1984 Teno on Suomen yhden käden sormilla laskettavista lohijoista komein ja kuuluisin, itse asiassa ainut jokemme johon lohi vielä merkittävässä maann nousee. Kokonaisuutena Hurmeen kuvaama, kirjoittama ja vielä kustantama kirja on onnistunut. J. kuuluu maamme parhaimpiin lintuvesiin ja lintuvesimietinnön mukaan se on kansainvälisesti arvokas kohde. Juha Tiainen Tarinaa Tenolta Raimo 0. Arvioidessani viime Suomen Luonnossa Valter Keltikankaan kirjan Koskilta ja erämaista, väitin että tekijälle on sattunut ornitologinen kömmähdys, kun hän sanoi nähneensä Petsamossa haikaroita. Hyvällä poltolla (kuivaa puuta ja riittävästi ilmaa) muodostuu mitättömän vähän epäterveellisiä hiilivetyjä, ja häkääkin osataan yleensä välttää. Näin on valitettavasti elävässä elämässä. muinaishautoja, kalastusta, lintuja ja kasveja. Minua Kurtenin kerronta ja aihepiiri · viehättävät. Kuvien laatu on korkea. Kirjan tiedot pohjautuvat suureksi osaksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin uunikokeiluihin, jotka suoritettiin arkkitehtien, insinöörien ja muurarien yhteistyönä. Erityisesti haastatteluaineisto on kiintoisaa. Kurten SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. Hänen ihmistensä käyttäytyminen voidaan perustella yhtä hyvin paleontologisevolutiiviselta kuin biologiselta ja yhteiskuntatieteelliseltäkin kannalta. Ensin kuljetaan Tenoa alas lat\lOilta Jäämerelle ja kerrotaan joen jylhistä maisemista, ihmisistä, kulttuurista, historiasta ja elinkeinoista. Kirjan kuvat ja teksti ,iiveltyvät saumattomasti yhteen ja harmonia on hyvä. Kirja antaa hyvän yleiskuvan Tenosta ja sopii lukemistoksi esimerkiksi Tenolle mielivälle matkalaiselle. L. Teno toki jaetaan Norjan kanssa; Tenosta kulkee tasavallan ja kuningaskunnan, NATO:n ja puolueettoman maan raja. 49. vsk. Muun muassa näistä asioista kertoo Tulisijat ja sydänmuurit. Kojo on kerännyt kirjaansa runsaasti tietoa. Jos kaikki Suomen asuinrakennukset lämmitettäisiin pelkällä puulla, polttoainetta kuluisi noin 12 miljoonaa kuutiometriä. Riittääkö puuta lämmitykseen. Uudessa romaanissaan Kurten palaa samaan aikaan ja samoille alueille, Mammutin suojelija on suoraa jatkoa Mustalle tiikerille. Suomessa on maailman paras tietotaito muuratuista tulisijoista. Esipuheessaan Hurme toteaa, että kirjan tarkoituksena on esitellä sanoin ja kuvin Pyhäjärven ja Koskeljärven seudun ainutlaatuisia luonnonarvoja. Keltikangas soitti toimitukseen ja kertoi, että Petsamossa merimetsoja kutsuttiin haikaroiksi. Kuvat esittävät mm. Arvelin niitä merimetsoiksi. Hyytiäinen on laskenut, että 120m' omakotitalo, jossa on kaksi tai kolme tulisijaa, kuluttaa polttopuuta 12 m' vuodessa. Jorma Laurila Heikki Hyytiäinen Tulisijat ja sydänmuurit Ö Rakennuskirja Oy Vaihtoehto sähkölämmitykselle Heikki Hyytiäinen: Tulisijat ja sydänmuurit. Syytä häviämiseen ei tunneta, sitäkään ei varmasti tiedetä, elivätkö molemmat ihmisryhmät Kurtenin näkemyksen mukaan molemmat ihmislajit täällä samanaikaisesti. Isoäidin aikainen kaakeliuuni oli ja on yhä nerokas keksintö kylmissä oloissamme: puu palaa puhtaasti korkeassa lämpötilassa, uuni luovuttaa lämmön tasaisesti ja hyödyntää jopa 90 prosenttia puun energiasisällöstä. Luontonsa ja lohensa lisäksi Tenon tekee mielenkiintoiseksi hyvin säilynyt saamelaiskulttuuri, tosin jo nykyajalla maustettuna. Kurten rakentaa valkoisille, mustille ja n,1skeille ihmisilleen ympäristön, maailman, niin todelliseksi kuin se vain nykytieteen pohjalta voidaan tehdä. Tulisijat ja sydänmuurit on tarkoitettu sekä puulämmityksen käyttäjille että suunnittelijoille ja rakentajille. Kirjassa on runsas valokuvaja piirroskuvitus, ja rakennepiirrokset ovat niin tarkkoja, että muurari pystyy ryhtymään töihin niiden perusteella. Tähän riittäisi lehtipuun vuotuinen kasvu polttamalla ei siis puu lopu Suomesta. Perinnetieto ei kuitenkaan vastaa kaikkiin nykyajan kysymyksiin: Onko savukaasuissa vaarallisia aineita. Rakenuskirja Oy 1984. Luontokirjojen perinteistä poiketen kirjassa on paljon kuvia ihmistoiminnasta. Paleontologian professori Björn Kurten tuli kolme vuotta sitten suurelle yleisölle tutuksi romaanistaan Musta tiikeri, jossa hän siirtyi ajassa kauas taaksepäin, aina 30 000 vuoden takaiseen jääkausien väliseen lämpökauteen. Jo kirjan sisälehden kartta paljastaa, että nyt käsitellään kahta täysin erityyppistä järveä: toinen on iso, paljasrantainen järvi ja toinen ruovikkoinen, osittain suorantainen Jarvi. Väärinkäsitysten välttämiseksi kirjassa olisi kyllä ollut syytä mainita tästä omaperäisestä petsamolaisesta nimityksestä, joka asiaa tuntematonta johtaa armotta harhaan. Kirjan kuvitus on loistava ja kirja kuuluu viime syksyn parhaisiin luontokirjoihin. · Kirjassa kerrotaan lyhyesti myös kiukaista ja ulkouuneista. Samaa ei monesti voi sanoa menneissä tai nykyisissä ajoissa liikkuvien sosiobiologiaa vulgääristi ihmiseen soveltavista muista kirjoittajista. KIRJOJA oletti heidän eläneen rinnakkain ja rakensi näistä aineksista kaunokirjalliseen muotoon puetun hypoteesin sille, miksi neandertalilainen hävisi. Millaisessa uunissa ja millaisella polttotavalla saadaan suurin teho polttopuista
Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1985 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 120 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk, muihin maihin 130 mk Irtonumero 18 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen Luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 . As soon as snow banks have formed, in December-January, the Saimaa seal digs a cave-like lair on a frozen lake shore in which the female gives birth to a pup in late February or early March. Willows, especially the early flowering sallow, is very important to the well-being of hibernated insect pollinators. Where insects are concerned it is an invitation 10 a feast. The chief offenders are the metallurgical, chemicals, and forest product industnes, accompanied by coaland oil-fired power stations. puh. Research is underway in Finland, however, into the possibilities of using sallow as a bioenergy source. According to a report published by the Ministry of the Environment, even a reduction in the use of heavy fuel oil and process technological changes in the wood processing industry would reduce Finland's sulphur emissions by around a third by 1993. The crane project estimated the number of Finnish breeding pairs as 3,500. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Luonnonsuojelukeskukset Turussa, Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kemijärvellä ja Helsingissä LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010 Pentti Forsten, 939-371 33 Kaj Granberg, 941-262 096 Marianne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Timo Hokkanen, 973-28 311 Tapani Hyytinen, 968-15 090 Raimo Kantola, 986-71 569 Ilpo Kuronen, 90-367 713 Tapio Lahti, 931-615 718 Hannu Luotonen, 981-221 916 Tarmo Niemenmaa, 36200 Suntinmäki Pentti Rauhala, 980-610 70 Vesa Tanskanen, 953-25 096 SUOMEN LUONTO 3/ 85 44. However, some of them quite possibly spend the colder months in Spain, in the same way as Swedish cranes, as evidenced by ringing recoveries, are known to do. 5. Most of our willows are entomophilous. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri a wide variety of ecosystems. by Antti Karlin pages 36-38 The arrival of the migratory crane heralds the coming of spring and the date of the first sighting has for years been recorded in this country. Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 puh. At birth, a pup weighs about four kilos. Where does the crane spend lhe winter. lt has long been assumed that Finnish cranes winter in the Blue Nile region of the Sudan. When lhe pussy willow blooms by Seppo Vuokko pages 30-33 Finland in inhabited by around 30 types of willows; there is a willow for just about every kind of habitat. Although years ago considered a highly useful bush, the sallow is seldom made use of in Finland these days, rather it is treated as a weed. Finland discharges to the atmosphere something like 600.000 tons of sulphur dioxide a year. This is perfectly understandable when one considers thai over half of Finland's peatlands have been selecled for commercial operations. in South Finland the chicks hatch towards the end of May, in Lapland during June. Saimaa seal pup's first spring by Juha Taskinen pages 28-29 Inhabiting the Suur-Saimaa waterway region of southeastern Finland, the Saimaa seal is one of Finland's most endangered mammalian species. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura Ilmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 300 90-641 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. (952-) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. 11 A 17 00150 Helsinki puh. (90) 642 881/säätiön asiamies Seuraava Suomen Luonto ilmestyy 20. The !auer are provided with very few nutrients and germinate only if the seed lands on a spot of bare, damp soi!. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. To this can be added a few thousand individuals lacking mates, to make a total of more than 10,000. Strangely enough, however, nobody knows where the bird actually spends its winter. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax., piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. The mother suckles the young with milk having an extremely high fal content, up until the end of April in the lair and thereafter on the open ice. Many experts are of the opinion that this is inadequate and that emissions ought to be reduced to as low as to 20-30 OJo of their present high level. In South Finland more than 80 0/o in fact have been adversely affected by destructive human activities. Emissions can be reduced by ener11ypolicy and technical means as, for mstance, by saving energy, producing energy more efficiently than hitherto (combined electricity and heat generation), process technology advancements in industry, giving presidence to lowsulphur fuels, extracting the sulphur from oil, and scrubbing exhaust gases. The well-known "pussy willow" with its yellow catkins flowers as early as March, as soon as the snow begins to melt. The earliest finding of a crane's nest on record is 16 th April. ln 1983 the life of the crane was studied in Finland and it was found thai the birds had moved from bogs to lakeshores. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelu keskus Perämiehenk. A few weeks after flowering, the pods open to disclose thousands of tiny seeds. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Willows in fact are important producers in LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Lactation ends with the melting of the ice. Mother and pup frequently tend lo keep close together afterwards, however. Some 60 cranes have been ringed in Finland and there have been four recoveries abroad: two in Estonia, one in Poland, and one in Roumania. vsk.. Cranes generally lay two eggs, though 3-egg nests have been observed in this country. (90) 655 377 Tuula Honkanen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Hakala, toimistopäällikkö Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri 50 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plester Pegging lhe limils on sulphur emissions by Jorma Laurila pages 14-17 Together with around a score of other environment-conscious countries from Europe, and Canada, Finland has undertaken to reduce its sulphur emissions to 70 0/o of the 1980 level by 1993. Emissions ought to be decreased, however, by positive action, including increasing the use of natural gas and scrubbing exhaust gases
Suomen eläimet on houkutteleva, eloisasti kirjoitettu koko perheen tietoja lukukirja, ainutlaatuisen innostava opas kiehtovaan kotimaiseen eläinmaailmaan. Linnut osa 3. Hyönteiset osa 5. Monipuolinen luonnon ystävän toivekirja. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat osa 4. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. Muut selkärangattomat. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. osa 1. • kokonaan kotimainen • toimitusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva käsittelytapa • yleistajuinen ja selkeä teksti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, jonka upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat esittelevät kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaan. Nisäkkäät osa 2. !iUpMEI\I 1-5 E Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä
Nukketeatteriesitys ja ohjelmallinen kesäilta Rukan vapaa-aikakeskuksessa ja nuorisovaellus Julman Ölkyn kautta Kylmäluomalle. 7. välillä Käylä Juuma. 12.7., korukivikurssi 15. Käylän koskessa, Kitka joen melontareitin avaus 7.7. OHEISTAPAHTUMIA: Näyttelyt: Kurssit: Retket: Kuusamon XIII Kesänäyttely 5.6.-31.7. (Kameraseurojen Liitto), keramiikkakurssi 22. Leiripäivien kilpailut jatkuvat, kotiseutupäivät jatkuu, nukketeatteriesitys, Kuusamon kuorojen yhteiskonsertti ja kuvanveistäjä Riitta Helevän veistosnäyttelyn avaus. -12.7. KUUSAMO-N Teema: Retkeily Kuusamo-Naturaa vietetään ensi kesänä 6. 31 .8. Matti A. Leiripäivien ja Kuusamo-Natura 85 -tapahtuman avaus, Kuusamon kotiseutupäivät kotiseutumuseolla perinneruokien ja työnäytösten merkeissä, Leiripäivien kilpailut (vaellus, kyykkä ja lentopallo), nukketeatteriesitys, valokuvanäyttelyt (Suomen Kameraseurojen Liiton vuosinäyttely ja "Nuoruus" -näyttely ja luontovalokuvailta (Hannu Hautala ja Kaamoskamera). Ma 8.7. Myllykosken kohdalla, koskimelojien alkeiskurssi 20.-21.7. Pe 5.7. 27.7., erätaitokurssi 29.7.-3.8. Päivävaellus Kitkajoelle (oppaana Yrjö Metsälä), nuorisokonsertti ja musiikki-ilta rajaseutukirkossa . -22.9. Vuoden 1985 luontovalokuvanäyttely Kuvanveistäjä Riitta Helevän näyttely 6. 20.7., nuorten luontovalokuvauskurssi 22.-26.7. 12. 6.7., lapikaskurssi 1. Natura on Finland Festivals -ketjuun kuuluva luontotapahtuma. retkeily, jonka merkeissä Kuusamossa järjestetään Suomen Ladun 28. Eero Rantasen säätiön kokoelmista koottu taidenäyttely 15.6. valtakunnalliset Leiripäivät. Karhunkierroksen nuorisovaellus alle 18-vuotiaille 8. Nukketeatteriesitys, ulkoilmakonsertti, Kuusamo-Natura 85 -tapahtuman päätös, livaaran vaellus ja illanvietto livaaran Lomakeskuksessa sekä kesäteatteriesitys. Muut tapahtumat: Kuusamon Nuorkauppakamari ry:n XVI Karhujuhlat 13.-14.7. 31 .7. -9.7. Retkeilyseminaari jatkuu, lastentapahtuma, luontovalokuvailta (Yrjö Metsälä ja Seppo Saari) j~ musiikki-ilta (Tapio Tuomela piano ja Helena Tuominen sello). 7., melojien pelastusharjoituskurssi 6. , luontokurssi 8. HUUSA.l\'IO· NA.TURA. 12. 7. 12.7. Ti 9.7. (pianonsoitto, viulunsoitto, yksinlaulu ja sellonsoitto) Kuusamon kansanopiston kesäkurssit: XIV Taideleiri 3. -12. To 11.7. Pitkäsen "Läheltä kauas" -valokuvanäyttely 16.6. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipaikan kursseja 8. Vaeltaja kurssi 7. Ke 10.7. -15.6., valokuvauskurssi 27.6. La 6.7. 7., vuoristokiipeilykurssi 7. 7. Pe 12.7. Su 7.7. Aamuretki lintutornille, retkeilyteemaan liittyvä seminaari (retkeily kuntoliikuntana, stressin laukaisijana, matkailumuotona, luontoharrastuksena jne.) ja lzumi Tatenon pianokonsertti. Leiripäivät alkaa, Kuusamon Näyttämön kesäteatterin ensi-ilta