Mutta pesän ull<opuolella liikkuva asukas on yhtälailla ympäristön lämpötilan armoilla kuin muutkin hyönteiset. Mutta kotoinen, vain parin gramman painoinen vaivaispäästäinen todella uhmaa termodynamiikan sääntöjä ja mennä vipeltää läpi Suomen talven, yötä päivää aktiivisena. Lämpö on hyönteisille niiden koko elämänrytmiä määräävä tekijä, jota ne yleensä eivät juuri pysty säätelemään; ne voivat vain etsiytyä lämpötilaltaan sopiviin paikkoihin, tilanteen mukaan varjoon tai auringonpaisteeseen. Kekomuurahaiset viettävät tosin talvensa horroksessa, mutta kun pesä varhain keväällä herää, nostetaan pesän lämpötila melko nopeasti 25-30 asteeseen ja siinä se pysyy syksyyn ja uuteen talvihorrokseen asti. Mistä se löytää riittävästi ravintoa. Tuollainen pikkuotus ei kestä edes kovin monen tunnin paastoa, vuorokausista tai viikoista puhumattakaan. Pienellä otuksella on ruumiin tilavuuteen verrattuna kovin suuri pinta, joka haihduttaa tehokkaasti lämpöä ja pienen kropan lämpimänä pitämiseen kuluisi suhteettoman paljon energiaa. Keväisiä aurinkokylpyjä Kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät houkuttelevat muurahaiset kekonsa katolle lämmöstä nauttimaan; muita kevätkankeita hyönteisiä näkee puiden rungoilla, kivien kupeilla ja talojen seinustoilla jäseniään norjistamassa. Muurahaiset ja mehiläiset ovat ratkaisseet pienestä koosta aiheutuvan suuren lämmönhukan rasituksen yhteistoiminnalla: kun pesän asukkaat pakkautuvat lähekkäin ja tekevät kukin kohtuullisesti työtä, se vastaa yhden ison ruumiin lämmönsäätelyä. Pienimpiä tasalämpöisiä eläimiä ovat kolibrit, jotka vaipuvat tropiikin oloissakin yöksi horrokseen. Ne eivät kuitenkaan pysty säilyttämään korkeaa lämpötilaa pitkiä aikoja. Poikkeuksen muodostavat eräät suurina yhteiskun2 tina elävät hyönteiset: mehiläispesässä on säädelty lämpö koko talven. Hyönteisen lihastoiminta synnyttää lämpöä aivan kuten tasalämpöistenkin eläinten, muistapa vain kuinka kiitäjät ja muut suurikokoiset hyönteiset "pumppaamalla" kohottavat ruumiinsa lämpötilaa ennen kuin lähtevät Ientoon. vsk.. Siinä on ihmettä kerrakseen! Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 3/ 86 45
28 Ritva Kovalainen: Pyhä puu ei saa kuolla ....... Näin koskien rakentamisesta on voitu saada pikkupolitikointiin keppihevonen. Maamme kokonaisenergiantarpeesta ei rakentamattomalla koskivoimalla voida korvata kuin pieni rahtunen. Jokiluonto koskineen on jakamatonta virtaavaa kokonaisuutta. Useille meistä se merkitsee kiinnostuksen lisääntymistä luontoon. ...... Vaikka kosket sijaitsevat tietyillä paikkakunnilla, ovat ne kansallista omaisuutta, eikä vähäisen paikallisen merkityksen nojalla ole moraalista oikeutta tuhota niitä. ...... 18 Matti Tikkanen: Pohjavesi uudistuva luonnonrikkaus ........ ..... ................... 7 Aaro Alestalo: Ympäristönsuojelu otettava huomioon verotuksessa.... Luonnonystävän aikakauslehti 3 • 1986 45 . 27 Tapio Lindholm: Versosyöpä runtelee männiköitä ..... .... Tapio Lindholm 3. 10 Ritva Kupari: Bruun luonnollista eleganssia .... Kansanedustajien, joilla on nyt ratkaisuvalta, on selkeästi tiedostettava vastuunsa. Jäljellä olevilla koskilla on siksi korvaamaton merkitys. .. vsk. ....... 12 Jorma Laurila: Huhtikuu huuhtelee ..... Keväällä kannattaa houkutella mukaan luontoretkelle myös ne tuttavat tai ystävät, jotka kaipaavat opastusta luonnon tuntemuksen aakkosiin. Sellaista ei löydy mistään muualta maailmasta. . Luonnonsuojelu ei saa jäädä tässä päätöksessä periksiantajan asemaan. Putouksilla emme voi mahtailla, mutta pitkät ·kuohuvat kosket ovat suomalaista luontoa parhaimmillaan. ... ....... Hankkeen yhteyteen on täysin liitetty turvelauhdevoimala. 32 Pirkko Pekkarinen: Roberta ei halua muuttaa ..... Ehkä tällaiselta retkeltä syttyy kipinä myös luonnonsuojeluun ja aktiiviseen omakohtaiseen luonnonharrastukseen. Erääksi kiistakysymykseksi koskiensuojelulaissa on noussut, etenkin keskustapuolueen painostuksesta, Iijoen rakentaminen ja ns. vsk Irtonumero 18 mk Koskiluontomme on korvaamatonta Koskiluontomme on ainutlaatuista. Maamme vesivoimasta suurin osa on jo otettu voimatalouden käyttöön. ... 44 Summaries of the Main Articles ................ 38 Mielipiteitä, keskustelua .... vaihtoehtoisena energianlähteenä ovat hölynpölyä. 40 Kirjoja ...... .. ... Suomen energian tarvetta ei ratkaista jäljellä olevalla koskivoimalla. . . .... ... ...... 42 Luontoilta ................... 46 Kannen ku vaajat: Tapani Räsänen (kangasperhonen leskenlehdellä), Mikko Pöllänen (töyhtöhyyppä) ja Reijo Salminen (kukkiva tupasvilla). Koskilaki on todellakin luonnonsuojelun peruslakeja. Ja tuotetusta energiasta menisi noin 60 prosenttia hukkaan, lijokeen lämpönä. ........ Hallituksen kokonaisesitys koskiensuojelulaiksi on siten erittäin tärkeä. 4 Rauno Ruuhijärvi: Kunnollista ympäristönsuojelua. Koska kiistat koskien suojelusta on usein vedetty pelkästään paikalliselle tasolle, ei valtakunnallisia näkökohtia ole haluttu ottaa huomioon. ...... Työllisyyskysymysten ja energiakysymysten ratkaisemiseen sensijaan on monia muita vaihtoehtoja. Hanke on kansantaloudellisesti täysin järjetön. ... ......... ..... Siis ulos luontoon ja ota perhe tai ystäväsi mukaan. Monet kosket sijaitsevat kehitysalueilla, joissa on vakavia työttömyysongelmia. .......... . .... 8 Antti Leinonen: Aarre... ... Kollajan allas. 24 Björn Kurten: Ovatko sukupuutot luonnollisia. ........ SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta ... He ratkaisevat, onko tulevilla sukupolvilla mahdollisuus nauttia koskista. lijoki osoittaa minkälaisista vaihtoehdoista koskien rakentamisessa on kyse. 20 Marja-Leena Korte ja Juha Suonpää: Kaatopaikkakasassa pujahtaa ....... Väitteet koskivoiman käyttämisestä ns. .... Nyt ratkaistaan jäljelläolevien koskien tulevaisuus. Hankkeeseen uppoaisi valtiolta arviolta 100 miljoonaa markkaa. Jokija koskiluonnon säilyttäminen on tärkeimpiä kansallisia luonnonsuojelutehtäviämme. .. Kevät tulee Kevät on suomalaisen luonnon herkintä aikaa. .. . Siksi hallituksen vastikään eduskunnalle antama koskiensuojelulakiehdotus on tämän hetken ehkä tärkein luonnonsuojelukysymys. . 37 Ulkomailta. Rakennettu joki on ikiaikaisesti pois luonnostamme ja tulevilta sukupolvilta. ... ...... Lisäksi yhtiö haluaa maat ilmaiseksi sekä luvan ulkomaiseen lainanottoon. Toivottavasti ymmärretään, että kyse on pienestä asiasta valtakunnan työllisyydelle ja energiatarjonnalle, mutta erittäin suuresta asiasta luonnonsuojelulle. Taustalla ovat kuitenkin hanketta ajavan Pohjolan Voima Oy:n häikäilemättömät pyrkimykset pumpata valtiolta rahaa työllistämisen nimissä. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ............. .... ... .... SUOMEN LUONTO 3/ 86 45
Karhukantaa vo1ta1s11n kuitenkin seurata edelleen pelkästään kyselyjen avulla, sillä karhu liikkuu vähemmän ja on pääosan talvesta levolla. Karhuja ja ilveksiä mahtuu lisää Esityksen mukaan karhuja voisi olla poronhoitoalueella 250-300 ja muualla Suomessa 700-800 yksilöä. Petojen metsästyksessä tulee neuvosten mielestä noudattaa ns. Neuvosto ehdottaa, että ahmakanta pidettäisiin poronhoitoalueella suunnilleen nykyisen 50-60 yksilön suuruisena. keskeytysmenettelyä . Kun kanta on tällä tasolla, karhuja voidaan poronhoitoalueella kaataa 20-40 ja muualla 30-50 yksilöä vuodessa. Neuvosto ehdottaakin petokantojen seuraamista jokatalvisella linjalaskennalla, jossa käytettäisiin valvonta-, riistanhoitoja luonnonsuojelutehtävissä olevia henkilöitä. Muualla voitaisiin järjestää kokeiluja pysyvän ahmakannan saamiseksi. Susikantaa ei neuvoston mukaan voi lisätä paljoakaan nykyisestä. Asetettavia tavoitteita olisi tarkistettava sitä mukaan kuin kannat voidaan arvioida tarkemmin. Ilveksen metsästyskausi alkaa joulukuun alussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Ahma esiintyy hyvin harvoin poronhoitoalueen ulkopuolella. Luonnonvarainneuvoston esitykset pohjautuvat selvityksiin maamme suurpetokannoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Nyholmin eriävät käsitykset petojen nykyisestä määrästä. Ismo Tuormaa Luonnonsuojeluliitto: Suurpetojen kaatolupaehdot uusittava Suomen luonnonsuojeluliitto esittää maaja metsätalousministeriölle, että suurpetojen pyynnissä siirryttäisiin samanlaiseen lupamenettelyyn kuin hirvieläinten pyynnissä. Luonnonvarainneuvosto esittää petokantojen nostamista tasolle, joka turvaa niiden säilymisen elinvoimaisina eikä aiheuta kohtuuttomia taloudellisia haittoja. vsk.. Karhu on erittäin vaarallinen haavoitettuna. Ilveksiä v01s1 maassamme olla neuvoston mielestä 9001 000, joista vuosittain saisi metsästää 150-200. Ahmojen lisääntyminen muualla sallisi niiden vähentämisen poronhoitoalueella, jossa ne aiheuttavat vahinkoa. Esimerkiksi susia on Pulliaisen mukaan koko maassa noin 150, kun Nyholm sanoo niitä olevan 300-400 pelkästään poronhoitoalueen eteläpuolella. Tosin neuvosto ottaa lähtökohdaksi nimen4 omaan Nyholmin esittämät arviot, joiden mukaan Lapissa olisi nyt noin 70 sutta ja muualla maassa 300-400. Petoeläinten aiheuttamia vahinkoja korvattiin vuonna 1984 porotaloudelle noin kahdella miljoonalla markalla ja kotieläinvahinkoja hieman yli JOO 000 markalla. Ilveksiä on nyt noin 550, suurin osa poronhoitoalueen ulkopuolella. Nykyisin maassamme on noin 450 karhua, joista vuosittain kaadetaan 50-70. Ongelmana on ollut kahden johtavan petotutkijan, professori Erkki Pulliaisen ja dosentti Erik S. Kun päätetty määrä on kaadettu, muut myönnetyt luvat peruutetaan. Luonnonvarainneuvosto haluaa lisää suurpetoja Suomeen Maaja metsätalousministeriön yhteydessä toimivan luonnonvarainneuvoston mielestä kaikkien maassamme olevien suurpetojen määrää voidaan lisätä. Liiton mielestä suurpedot olisi pääsääntöisesti rauhoitettava ja lupia myönnettävä aiSUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Ilvesemo pentuineen olisi neuvoston mukaan rauhoitettava, koska pentu yleensä menehtyy, jos emo ammutaan alkutalvella. Neuvosto esittää myös petoeläinten jokatalvisen laskennan järjestämistä. Karhun metsästykseen osallistuvilta tulisi vaatia hirvenammuntakoe osoituksena riittävästä ampuma taidosta
Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan muita haisevia teollisuuden aloja ovat elintarviketeollisuus, kemian teollisuus, painotuotteiden valmistus ja suuret kotieläintaloudet. Asukkaat ovat parhaita hajuhaittojen arvioijia ja heidän tuleekin muistuttaa viranomaisia näistä haitoista. RK 5. vsk. Päätös keräilyn aloittamisesta syntyi viime vuonna YTV:n teknisen huollon lautakunnassa yhden äänen enemmistöllä YTV:n virkamiesten ja lautakunnan oikeiston vastustaessa esitystä. Suomen luonnonsuojeluliitto ja muut ympäristöjärjestöt, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto sekä puolueiden nais-, opiskelijaja nuorisojärjestöjä. Toistaiseksi kansalaiset ovat käyttäneet melko vähän oikeuttaan vaatia hajujen vähentämistä. Siinä on esitetty monia sähkön säästöä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa edistäviä toimia. Sen mielestä uusia suurvoimaloita ei tarvita, jos ministeriön energiapaketin virhearviot korjataan. Metsästys kohdistuu mitä todennäköisimmin lisäksi juuri hyväkuntoisiin, maastossa saalistaviin ja sinne runsaasti jälkiä jättäviin yksilöihin. Luonnonsuojeluliitto pelkääkin metsästyksen ja luontaisen poistuman yhdessä vähentävän ilveskantoja tuntuvasti aiottua enemmän. Kanta voi muutenkin olla yliarvioitu. Ympäristöministeriön Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa teettämässä selvityksessä tarkasteltiin hajupäästöjä eri teollisuudenaloilla ja eri aineiden aiheuttamia hajuja. noastaan jatkuvia vahinkoja aiheuttavien yksilöiden pyyntiin. 4. 4. Asukkaiden tekemät muistutukset ovat tärkeä haitan arviointiperuste, sillä nenä aistii hajun herkemmin kuin muut laitteet. YTV:n budjettiin on keräilyä varten tänä vuonna varattu miljoona markkaa. Ilvekset osoittautuivat olleen kuolinhetkellään erittäin hyväkuntoisia ja elinkelpoisia. Mielenosoitus uutta ydinvoimalaa vastaan 26. KOTIMAASTA YTV aloitti ongelmajätteiden keruun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien jätehuollosta vastaava Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTY) aloitti maaliskuun alussa vanhojen paristojen ja lääkkeiden keräilyn alueellaan. huhtikuuta klo 11. Kansalaistoimikunta uutta ydinvoimalaa vastaan pitää ,perusteluja uuden ydinvoimalan tarpeellisuudesta, taloudellisuudesta ja turvallisuudesta katteettomina. Siihen ei sisälly paikkakuntakohtaisia tietoja hajuongelmista. Ydinvoiman ohella kansalaisjärjestöjen mielenosoituksessa ovat teemoina hapan laskeuma, sähkön säästö, hajautettu sähköntuotanto ja uusiutuva energia. Ismo Tuormaa Valita teollisuushajuista! Teollisuuslaitokset päästävät piipuistaan kymmenillä paikkakunnilla paitsi ympäristöä myrkyttäviä aineita myös sietämättömiä hajuja. Kun riittävää tutkimustietoa ei , ole, pääsevät varsinkin petoasioissa vallalle tunnepitoiset mielipiteet ja satuihin ja entisaikojen petohysteriaan perustuvat käsitykset, Suomen luonnonsuojeluliitto sanoo. Keräilypisteinä on yli 400 apteekkia, valokuvausja radioliikettä ja Rautakirja Oy:n kioskia, joista YTV hoitaa jätteet edelleen Riihimäen ongelmajätelaitokseen. Päätelmää tukevat tutkimukset, jotka on tehty muutamasta tänä talvena Hämeessä kaadetusta ilveksestä. Suurpetojen tutkimus ja kantojen seuranta on liiton mielestä järjestetty Suomessa puutteellisesti ja hajanaisesti. Vanhat lääkkeet eivät ole niinkään ympäristöongelma. YTV aikoo laajentaa kokeilua koskemaan myös muita kodin ongelmajätteitä myöhemmin tänä vuonna. Hajuhaittoja on Suomessa toistaiseksi tutkittu erittäin vähän. Samanaikaisesti kun valitetaan hirvieläinten runsautta ja niiden aiheuttamia vahinkoja pelloilla, metsissä ja maanteillä, ei annettaisi suden ja ilveksen saalistaa lainkaan näitä luontaisia saaliseläimiään. Esimerkkinä liitto käyttää ilveksen tilannetta kuluvana talvena. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Niitä ei kuitenkaan ole otettu juuri lainkaan huomioon uusien suurvoimaloiden tarvetta laskettaessa, kansalaistoimikunta katsoo. Nykyistä menettelyä, jolloin lupia myönnetään vain sillä perusteella, että suurpeto syö luontaisia ravintoeläimiään tai yleensä oleskelee jollakin alueella, luonnonsuojelijat pitävät mielivaltaisena ja tuomittavana. Keräilyllä halutaan estää lääkkeitä joutuJorma Laurila/ Lka Vielä ehdit ilmaista kantasi uutta ydinvoimalaa vastaan, tule mukaan 26. Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt kaikkiaan 127 ilveksen kaatolupaa koko maahan ja jos kaikki luvat käytetään, tämä merkitsee kolmanneksen tai neljänneksen poistumaa koko ilveskannasta. Valtakunnallisen tapahtuman takana on 23 järjestöä, mm. Paristoista vaarallisimpia ovat elohopeaja alkaliparistot, joita käytetään yleisesti esimerkiksi kameroissa ja korvalappustereoissa. Lisäksi metsästäjät unohtavat, että petoeläimistä on riistanhoidollekin monenlaista hyötyä niiden vähentäessä mm. masta vääriin käsiin. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä petojen vahingollisuudesta esitetään myös varsin ristiriitaisia käsityksiä. Paristojen ja lääkkeiden keräilystä saadaan arvokkaita kokemuksia. Kansalaistoimikunta on arvostellut kauppaja teollisuusministeriön energiapakettia. Lisäksi sitä vaivaavat voimavarojen niukkuus ja eri tutkijoiden väliset tulehtuneet suhteet. YTV arvelee saavansa keräilyn avulla talteen noin 20 tonnia paristoja ja 10 tonnia lääkejätteitä vuodessa. Teollisuuslaitokset puolestaan tekevät ilmansuojeluilmoitukset lääninhallitukselle ja tässä yhteydessä viranomaiset voivat vaatia hajupäästöjen vähentämistä, jos ne merkittävästi vähentävät viihtyisyyttä. Muistutus oman asuinympäristön hajuhaitoista tehdään kunnan ilmansuojeluviranomaiselle. Samaan aikaan heikoin osa ilveksistä karsiutuu luontaisesti pois. kulkukoiria, villikissoja ja heikkokuntoisia, elinkelvottomia riistaeläimiä. Kansalaistoimikunta uutta ydinvoimalaa vastaan järjestää mielenosoituksen Helsingissä Mäntymäen kentällä lauantaina 26. Tämä merkitsisi kaatopaikkojen säästymistä vuosittain noin 285 kilon lisäkuormalta vaarallista elohopeaa ja kadmiumia. Selluteollisuuspaikkakunnilla äitelät katkut ovat tuttua arkipäivää. Liiton mielestä tämäntapaiset väärät asenteet voivat aivan liikaa päästä vaikuttamaan myös päätöksiin petokantojen säätelyssä
Maastoliikennetoimikunnan esitystä uudeksi laiksi luonnonsuojeluliitto arvostelee erityisesti siksi, että mietinnössä esitetään moottorikelkan talvikäyttöoikeutta huomattavasti laajennettavaksi Lapin läänissä. 1986 Onnea! WWF tukee Suomen Luontoa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto tukee Suomen Luontoa 27 000 markalla. Filmissä kerrotaan myös Suomen ilmansuojelulaista ja ilmansuojeluun liittyvästä tutkimuksesta. Moni, joka on tavannut säilyttää Suomen Luonnon vuosikerrat jäikin ilman tämän vuoden ensimmäistä numeroa, kun tilausta ei jostain syystä tullutkaan vahvistettua eräpäivään mennessä. Jäitkö ilman. Suomen Luonto on luopunut ns. 7. 7.-20. 90644 511. Vastaavasti toimitus ottaa vastaan tietoja niiltä, jotka jäivät kaipaamaan tuota ensimmäistä numeroa. Metsien kuolemasta Tsekkoslovakiassa Krkonosen vuoristossa kertoo diasarja Metsäkuolemat, jonka on kuvannut ja koonnut Pekka Peura. Tuen tarkoituksena on edistää uhanalaisesta luonnosta ja Maailman Luonnon Säätiön projekteista tiedottamista. Liiton mielestä moottorikelkkailu olisi päinvastoin saatava nykyistä tiukempaan valvontaan säätämällä kaikki moottoroitu liikenne luvanvaraiseksi, rekisteröimällä maastoajoneuvot ja varustamalla ne tunnistusmerkeillä. Tapio Lindholm SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Luonnonsuojelijat ovat erityisesti huolissaan lisääntyvästä ja täysin valvomattomasta huvikelkkailusta. maastoliikennetoimikunnan esitystä toteuttamiskelvottomana luonnolle aiheutuvien haittojen takia. Mutta kaikki ei tässä siirtymävaiheessa ole mennyt hyvin. jälkipostituksesta. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston toimistossa Raija Vitikainen p. tyvä maastoajoneuvojen käyttö. Osanottajat lahjoittavat työpanoksensa luonnonsuojelun hyväksi. Flatholmen Tenholassa. Videofilmin on suunnitellut ja kuvannut Teuvo Suominen. Seuraavilla leireillä on vielä uiaa: 9.-15. Keltaniemi on rauhoitettu lehmusmetsikkö, jossa kasvaa myös joitakin vaahteroita ja tammia. 4. 6.-6. 8. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä yleisesti sallitua olisi näin vain ammatti-, virkaja pelastustoimintaan liitIlman saastumisen vaikutuksista videofilmi ja diasarja Espoon ympäristölautakunta on teettänyt kouluopetuksen avuksi videofilmin, jossa kerrotaan ilman saastumisen syistä ja seurauksista luonnossa. Tämän vuoksi olisikin hyvin suotavaa, jos ne lukijat, jotka eivät säilytä Suomen Luontoa, voisivat lähettää ykkösnumeronsa toimitukseen. Asikkalan Luonnonystävät -yhdistys on hankkeessa mukana ja on lupautunut oppaaksi retkeilyille. 10. Graafikko Erik Bruun 60 vuotta 7. Metsäkuolematdiasarja on saatavissa Valtion audiovisuaalisesta keskuksesta. Talkooleirejä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto järjestää tulevana kesänä kymmenettä kertaa luonnonsuojelun talkooleirejä. Lisäksi järjestö on varannut 25 000 markkaa Suomen Luonnon tilauksia varten. Käytännössä esityksen pykälä, jonka mukaan jokaisella Lapin läänin asukkaalla olisi oikeus ajaa vapaasti oman ja naapurikunnan alueella s1Ja1tsevilla valtion mailla, merkitsisi moottorikelkan vapaata käyttöä Lapissa, liitto sanoo. Diasarjan tarkoituksena on näyttää järkyttävä lopputulos, jota pahemmaksi tilanne ei enää voi muuttua. Harrastusluonteinen käyttö olisi ohjattava tätä varten erikseen osoitettaville reiteille ja alueille, joiden perustamisja ylläpitokustannuksista vastaavat maastoajoneuvoilla ajoa harrastavat. 6 KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto toivoo kuria moottorikelkkailulle Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä moottoriajoneuvojen maastokäyttö olisi kokonaan kiellettävä eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssi Kalevi Keynäs on lupautunut leirille alueen luonnon asiantuntijaksi ja retkeilyjen vetäjäksi. Lakia rikotaan yleisesti, sen valvonta on puutteellista ja käytännössä usein mahdotonta eikä rangaistusseuraamuksia juuri ole. Käsikirjoituksen on tehnyt yhdessä ympäristönsuojelutoimiston kanssa Marjukka Kulmanen. 26. Leireille tulijoiden tulee olla vähintään 17 vuotta täyttäneitä. 6. Parikkalan 'Siikalahdella uusitaan lintutornille vievä pitkospuupolku. Siikalahti. Leirillä tehdään lehmusten hyväksi metsänhoidollisia toimenpiteitä. Tällainen käytäntö on voimassa esimerkiksi Norjassa. Helsinki. Järjestäjä vastaa leiriläisten kuljetus-, muonitus-, majoitusja tapaturmakustannuksista. vsk .. Keltaniemi Asikkalassa. Videofilmiä Ilmasilta Espoo-Eurooppa toimitetaan Espoon kouluihin kaupungin oppimateriaalikeskuksesta. Toimikunnan esityksiä maastoliikenteen kieltämisestä kesäaikaan ja rangaistussäännösten selventämisestä liitto pitää myönteisinä. Ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa liitto pitää ns . Helsingin keskuspuistossa Niskalassa pidetään pärekattotalkoot yhteistyössä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. 7. Luonnonsuojeluliitto on pitänyt nykyistäkin lakia moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäytön rajoittamisesta kehnona ja toimimattomana. Tästä on aiheutunut monenlaista haittaa kuten salametsästyksen ja -kalastuksen yleistymistä, maaston kulumista, häiriötä poronhoidolle, luonnon roskaantumista, luonnon rauhan häiritsemistä ja monia muita haittoja luonnon virkistyskäytölle. Työ on niittoa, vesakon poistoa, kaulausta. 20.-24. Muualle filmiä voi kysyä Espoon ympäristönsuojelutoimistosta. Turha moottorikelkkailu häiritsee luonnon rauhaa ja kuluttaa luontoa monin tavoin. Yritämme näin tasoittaa tilannetta. Tenholan kunnassa Bromarvin kirkonkylästä seitsemän kilometriä itään sijaitsevalla saarella hoidetaan arvokasta niittykasvillisuutta, joka on taantunut kasvettuaan umpeen. Liitto esittääkin maastoliikennelain korjaamista kokonaan uudelle pohjalle näiden periaatteiden mukaan
Ei ole epäilystäkään, etteikö työtä riittäisi. Kuntien hallinnossa näyttää myös esiintyvän halua löytää ympäristövirkoihin asenteellisesti "vaarattomia" henkilöitä, joilta muiden hallintokuntien ja virkamiesten ei tarvitse odottaa kiusallista asioihin puuttumista. Korkeakoulumme ovat jo pitkään kouluttaneet tämän alan asiantuntijoita. seuraava huomaa myös, miten tärkeän motivaation työhön tuo oikea luonnonsuojeluasenne ja arvomaailma. Hyvän esimerkin tarjoaa Espoon ympäristönsuojelutoimi, jossa lyhyessä ajassa on luotu kymmenen ammattitaitoisen virkamiehen toimisto. Pätevien hakijoiden syrjäyttämiseen on tavallisimpana syynä poliittinen kaupankäynti, joka on kuntien viroissa saanut kohtuuttomat mitat. Toisaalta meidän on myös huolellisesti seurattava ympäristönsuojelulautakuntien perustamista ja niiden virkaja luottamusmiesten päätöksentekoa sekä tarvittaessa puututtava siihen kriittisesti. Ympäristönsuojelussa tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita voi käytännössä hankkia myös toimimalla aktiivisesti luonnonsuojelujärjestöissä. Koulutusta ja kokemusta pitää arvostaa. vsk. On toivottavaa, että luonnonsuojeluväki on kunnallispoliittisesti aktiivista ja käytettävissä luottamustehtäviin sekä tarvittaessa valmis avustamaan niissä olevia. Kun ympäristönsuojelupäälliköiden ja -sihteerien virkoja tullaan lähivuosina täyttämään runsaasti, on varmasti odotettavissa myös Turun tapaisia näytelmiä. Ehdoton vaatimus on alan monipuolinen asiantuntemus. Millaisia kuntalaisten palvelijoita sitten ympäristönsuojelussa tarvitaan. Tällä ei suinkaan tarkoitettu sitä kuka sen parhaiten hoitaisi, vaan sitä kuka rakentamisen, teollisuuden yms. On todennäköistä, että on tehty yksi tärkeimmistä ratkaisuista suomalaisessa ympäristönsuojelussa. Ekologien tarvetta korosti myös kuntien ympäristöhallintoa pohtinut toimikunta. tänä vuonna. kannalta on vaarattomin. Ekologisen tiedon tarve on tässä työssä keskeinen. Hallinnossa toimiva virkamieskunta tosin pyrkii oman urakehityksensä takia luomaan putken, jota täytetään vain pienipalkkaisimmasta päästä. Kaikkiin avoinna oleviin virkoihin on ollut ja tulee jatkossakin olemaan runsaasti päteviä hakijoita. 10. Kunnollista ympäristönsuojelua Luonnonsuojeluliitossa on jo pitkään odotettu kuntien ympäristönsuojelun hallinnon lakisääteistä järjestämistä. Perimmältään on kyse ihmisen talouden sovittamisesta luonnon talouteen ja luontoa säästävästä ja suojelevasta toiminnasta. Ympäristönsuojelu kunnissa tarvitsee kunnolliset virkamiehet, mutta aivan yhtä tärkeää on, että ympäristönsuojelulautakuntiin tulee asiansa ymmärtäviä ja innostuneita luottamusmiehiä. Virkamiesten toimia kansalaisjärjestöstä päin SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Periaate on sama, jonka kerran kuulin itänaapurissa vieraillessani: "Ympäristönsuojelu on yhteiskunnallisesti niin tärkeä asia, että sitä ei saa jättää luonnonsuojelijain hoidettavaksi". Turkulaisten kunniaksi sielläkin on palattu normaaliin päiväjärjestykseen. Nykyinen kärjellään seisova hallintopyramidi kääntyy lähivuosina kannalleen. Myös täydennyskoulutusta on hallintoja suunnittelutaitojen osalta järjestetty ympäristönsuojelun hallintotehtäviin pyrkiville. Tähänastiset kokemukset kuntien ympäristönsuojelulautakunnista ja niiden virkamiehistä ovat etupäässä myönteisiä. Hallintotaitoja nykyisin ylikorostetaan, ne oppii nopeasti työssä. Ei luulisi puolueilla olevan varaa äänestäjien ymmärryksen aliarvioimiseen. Se valvoo kansalaisten ympäristöedun toteutumista kunnassa. Onhan jo noin 70 kunnassa vapaaehtoinen ympäristönsuojelu lautakunta. 7. Surkuhupainen esimerkki oli taas Turun ympäristöpäällikön viran ensimmäinen täyttö. Ympäristöhallinnossakin on puutteellisen ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen takia selvästi nähtävissä kantaa ottamattoman byrokratian vaara. Hankkeella on kuitenkin ollut myös vastustajia. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta astuu voimaan 1. Kunnan ympäristönsuojelulautakunnalla on tiettyjen lakisääteisten tehtävien lisäksi ympäristönsuojelua muussakin kunnan toiminnassa edistävä ja yhteensovittava tehtävä. On selvää, että rekrytointi ei tule koskemaan vain yhdenlaisen koulutuksen omaavia. Ekologisen asiantuntemuksen omaavia virkamiehiä on kunnissamme hyvin vähän, teknistä asiantuntemusta niissä sensijaan ori runsaasti. Silloin kun samassa kunnassa on useita virkamiehiä on paikallaankin suosia työnjakoa
Hyväkuntoisen miehen lihastyön teho on noin 0, l kilowattia. Useimmiten ympäristön saastumisen pääsyynä pidetään käytettyä tekniikkaa ja sitä lähinnä tuotannon osalta. Tuskin kukaan kieltää sitä, etteikö esimerkiksi raskaan, epäterveellisen tai vaarallisen työn korvaaminen koneilla olisi hyödyksi ihmiselle. Näin on tehty ja tullaan epäilemättä tekemäänkin nykynäkymillä. Siihen antavat hyvän mahdollisuuden ruumiillisen työn korvaavat robotit ja henkisen työn korvaavat mikroptosessorit ja automaattinen tietojenkäsittely. 8 Ympäristönsuojelu otettava hUOllllOOll verotuksessa Muutoin yritys voi olla pian vararikossa, ts. Eräät jätteet käytettiin hyväksi kompostoimalla. Vaikka ilmansaasteiden ympäristöhaitat tunnetaan, niin silti puhdistustoimiin ryhtymisessä vitkastellaan. entinen yritys. Nykyverotus edistää ympäristön pilaamista Jätteiden hyötykäytön puutteen vuoksi kaatopaikat kasvavat ja tarvitsevat lisää tilaa sekä peitteekseen soraa kuluttaen siten soraharjuja. Ne eivät ole verrattavissa luonnonlakeihin, jotka ovat muuttumattomia. Työn tuottavuuden noustessa on kuitenkin energian ja varsinkin raaka-aineitten tuhlaus huimasti lisääntynyt. Se voi estää talouselämän kehittymistä alueella ja johtaa pahaan taloudelliseen kierteeseen veronmaksajien määrän vähentyessä. PUHEENVUORO Viime aikoina on keskusteltu paljon verotustapojemme haitoista. kuutamourakointiin, jossa työ tehdään pimeästi ilman veronmaksua. Kehitystä kuvataan käsitteellä työn tuottavuus. Tästä on osoituksena nykyinen verotusjärjestelmämme, joka on käytössä monissa muissakin markkinatalousmaissa. Samanaikaisesti esimerkiksi sähkön verotus on noin 12 prosentin tasoa pääomakustannusten verot huomioiden. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Syynä jätteen hyötykäytön vähenemiseen on jätteen lajittelun suuri ihmistyön tarve. Sähkön hinnan ollessa 25 penniä kilowattitunnilta on ihmisen lihastyön energia tuhat kertaa kalliimpaa kuin sähkö. Luonnosta saatavat pitkälle koneistetuilla menetelmillä valmistetut raaka-aineet ovat usein halvempia kuin jätteistä valmistetut. romu ja lumput) tai polttoaineena (puiset esineet ja rakenteet). Usein materiaalit käytetään vain kerran, seurauksena mm. Se on kohonnut monilla tuotannon aloilla moninkertaiseksi tällä vuosisadalla. On selvää, että tuotantoelämässä kannattaa investoida paljonkin ihmisen lihastyön korvaamiseksi koneilla tai muilla tavoin. Myös korjaustoiminta on usein vähentynyt. Merkittävä syy energian halpuuteen on se, että fossiilisen energian tuotossa ei ole tarvinnut puhdistaa savuja pakokaasuja. Tämä on johtanut lisätyön välttämiseen tai ns. Aiemmin tuotteet käytettiin niiden hylkäämisen jälkeen uudelleen joko raaka-aineena (mm. Tuotteiden hinnankorotuksen välttämiseksi ja menekin säilyttämiseksi on valittava tai kehitettävä työtä vähentävää tekniikkaa. Sen erityispiirre on ihmistyön ankara verotus, joka on meillä Suomessa keskimäärin 35-40 prosenttia palkasta. Yleensä unohdetaan saastuttavan tekniikan käyttöönoton perimmäiset syyt. vsk.. Talouselämän pelisäännöt ja tekniikan valinta Päättäessään taloudellisista asioista tulee yritysten ottaa huomioon ns. Monissa kunnissa syrjäseuduilla tai pahoilla työttömyysalueilla korkea kunnallisvero tuntuu varsin raskaalta. Tämä on johtanut korjaustyön vähenemiseen mm. Ihmisen tekemässä lihastyössä kilowattitunnin hinta on siten esimerkiksi 25 mk :n tuntipalkalla 250 mk. Osa niistä on tosiaan lakeja, vaikka ne eivät ole säädettyjä lakeja. Täysin puhtaana ei kumpaakaan tehdä, vaan molemmissa tarvitaan hieman toistakin ja lisäksi tietysti aistien havaintoja. Verotuksen merkityksestä ympäristönsuojelulle ei ole sensijaan sanottavasti keskusteltu, vaikka ympäristön saastuminen koetaan vakavana uhkana. Rikinpäästöjen 30 prosentin vähentämissopimukseen eivät kaikki teollisuusmaat ole yhtyneet. Itse tuotantoprosessissa raaka-aine voidaan kyllä käyttää entistä tarkemmin, mutta käytön jälkeen tuote yleensä hylätään. Työn kova verottaminen johtaa suurempiin työkustannuksiin. Osa talouselämän laeista on säädettyjä lakeja. Monien tuotteiden korjaus vieraalla työvoimalla voi tulla lähes yhtä kalliiksi kuin pitkälle koneistetuilla menetelmillä valmistettu uusi tuote. talouselämän lait. Tästä on esimerkkinä se, että yrityksen kustannukset, kuten palkat, raaka-aineet, pääomakulut, verot ja tuotantokoneiston uus1m1seen tai korjaamiseen liittyvät kulut eivät saa yhteenlaskettuina olla suurempia kuin tuotteiden myynnistä saadut tulot. vanhoissa rakennuksissa. Ihmistyö ja koneet Ihmisen tekemä työ voidaan jakaa teoreettisesti kahteen osaan: lihasten suorittamaan ruumiilliseen ja aivojen suorittamaan henkiseen työhön. Pikemminkin verotuslakeja voi verrata pelisääntöihin, joita voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa ja on muutettukin, kun niin on sovittu. Verotuksella on suuri vaikutus tekniikan valintaan ja myös tekniikan kehittämisen suuntaan. Tehdystä lisätyöstä jää tekijän käteen hyvin vähän verrattuna normaaliin työhön. Lihasten suorittaman ruumiillisen työn tarkastelu ja vertailu sähkön tai muun energian avulla tehtyyn on sikäli helppoa, että lihastyön teho voidaan mitata. Erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut marginaaliverotus . Tuotteen hinnasta on työn ja siihen liittyvien kulujen osuus usein suuri. jättimäiset kaatopaikat. Energian tai raaka-aineiden halpeneminen ihmistyöhön verrattuna huonontaa hyötykäytön mahdollisuuksia. Myös yritysverotus on ollut huomion kohteena. Jätteiden hyöty käytöllä v01ta1s11n säästää energiaa ja raakaaineita sekä vähentää ympäristön saastumista. Tästä ovat esimerkkeinä verotuslait. Lisäksi kaatopaikat aiheuttavat monia haittoja ympäristölle
Näiden verojen suuruus määräytyy aiheutuvien ympäristöhaittojen mukaan. Ympäristönsuojelu on unohdettu ihmistyön kovan -~ u:.---".'.::: 5 "' " Nykyinen verotusjärjestelmämme suorastaan kiihottaa ihmistyötä vähentävän tekniikan kehittämiseen", kirjoittaja toteaa. kiksi Länsi-Saksassa noin 60-70 prosenttia. vsk . Kuivakäymälöissä tarpeellisesta peiteaineesta kuorikkeesta pitää maksaa liikevaihtoveroa, vaikka tuote tehdään ihmistyövaltaisilla eli korkeaveroisilla menetelmillä. Lentoliikenteestä ei peritä liikevaihtoveroa, vaikka lentokone kuluttaa matkustajakilometriä kohti helikopterin jälkeen eniten polttoainetta ja on vastaavasti pahin pakokaasusaastuttaja sekä myös melusaasteen aiheuttaja. verotuksen lisäksi myös muissa verotusmuodoissa. Pääpiirteissään verotusta tulisi muuttaa seuraavasti: Ihmistyön verotusta pitäisi vähentää tuntuvasti. Kuitenkin sen kilpailukyky on hyvä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Japani, joka vähensi rikkipäästöjään 80 prosentilla 10 vuodessa eli kahdeksan prosenttia vuodessa savuja pakokaasujen puhdistuksen ansiosta. Raaka-aineiden verosta osa voitaisiin maksaa takaisin tuotaessa sitä sisältävä tuote lajiteltuna ja puhtaana keräilypisteeseen. Tällaisella riittävän suurella panttimaksulla vaaralliset ongelmajätteetkin saata1snn talteen nykyistä paljon paremmin. Nykyisin hän on eläkkeellä. Japanissa sähkön hinta on 150 prosenttia kalliimpi kuin meillä ja sen tuotteiden kilpailukyvyn kanssa muut maat ovat helisemässä. Siihen on mielestäni hyvät mahdollisuudet kotimarkkinakulutuksen osalta. Aaro Alestalo Dl Alestalo on työskennellyt pitkään Enso-Gutzeit Oy:n tutkimuslaitoksessa. Monissa Euroopan maissa sähkö on tuntuvasti kalliimpaa kuin meillä, esimerSUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Meillä sähköntuottajat pelottelevat 20-30 prosentin hinnankorotuksilla ja siitä koituvilla haitoilla kilpailukyvyllemme, jos savukaasut pitää puhdistaa. Muutoin kärsimme markkinoiden menettämisen aiheuttamasta työttömyydestä. Ympäristönsuojelua edistävä verouudistus Ihmistyön tuottavuutta on paljon lisätty myös kemikaalien avulla varsinkin maataloudessa ja elintarvikkeiden tuotannossa. Myös pakokaasujen puhdistus etenee hitaasti. Linja-autoja ja polkupyöriä rasitetaan liikevaihtoverolla, mutta energiaa runsaasti tuhlaavat ja ilmaa pilaavat lentokoneet on siitä vapautettu. Nykyinen yksipuolinen verotusjärjestelmämme suorastaan kiihottaa ihmistyötä vähentävän teknikan kehittämiseen. energian ja kertakäyttöisten raaka-aineiden verotusta. Siitä koituvien ympäristöhaittojen välttämiseksi tulisi ympäristönsuojelu ottaa hucmioon verotuksessa. Vientituotannossa mahdollisuudet ovat rajoitetut, koska sen kilpailukykyä ei saa heikentää. Tällä tavalla suorastaan tuetaan energian kulutuksen kasvua ja ympäristön saastumista. vero. Kemikalisointi on tuonut myös ympäristöhaittoja. 9. Fossiilisen polttoaineen käytön aiheuttamia saasteita ajatellen on omituista, että ihmistyö on ankarasti verotettua, vaikka se ei aiheuta mitään ilmansaasteita. Teknisiä mahdollisuuksia ilmansaasteiden nopeaan vähenemiseen kyllä olisi. Ympäristöä paljon vähemmän saastuttavilta linja-autoilta sen sijaan peritään ko. Sensijaan vesikäymälässä tarpeellisesta siirtoaineesta vedestä ei liikevaihtoveroa tarvitse maksaa. Myös polkupyöristä peritään liikevaihtovero, vaikkei pyöräily saastuta ollenkaan. Yhteiskunnallisten palvelujen säilyttämiseksi tarvittavaa verokertymää varten tulisi vastaavasti lisätä mm. Tästä pari esimerkkiä. Lisäksi veden hintaa ja jätevesimaksua tuetaan monissa kunnissa verovaroin, mutta kompostointia ei tietääkseni tueta verovaroin eikä halpakorkoisin lainoin kuten jätevesien puhdistusta
Jos ei vielä tänä vuonna niin varmasti parin vuoden sisällä tämän haukkaparin tarina on lopussa. Jos ei välittömiä hakkuita niin ainakin niiden valmisteluja. Hakkuuaukion reuna revähtää levälleen vajaan sadan metrin päässä. Joko ympärillä leviävät aukkohakkuut olisivat saaneet haukat luopumaan, sortumaan nälkään talven hirmu pakkasissa. Olin jo aikeissa lähteä ääntä peraamaan, kun kuukkeli sukelsi eteeni naavaiselle oksalle, killisteli minua alas hangelle ja äänsi samalla vaimeaa kanahaukan huutoa. Hetken epäröityäni ja ajatukselle hymyiltyäni lähdin kuin lähdinkin kipuamaan vaaran loivasti kohoavaa rinnettä. Kanahaukan linna vaaran kupeessa: täällä tapahtuu elämä uutena joka kevät. Joka tapauksessa tunnen seisovani haukkojen hautajaisissa. Sitten se oli siinä, kanahaukan risulinna vartevan petäjän puolivälissä. vs k .. Se veitikka minut petti! Kuukkelin kyllästyttyä seuraani nousi mieleeni hupsu ajatus: jospa tässäkin vaarassa asuu kanahaukka, miltäpä muulta kuukkeli olisi ääntä oppinut kuin itse haukalta. Oliko se näin pelottavan lähellä aukkoa, yritän muistella ja samalla kaarran aukon reunasta pois. Vai olisivatko haukat tehneet uuden vaihtopesän hakkuissa hävinneen tilalle. Tiirailen lumen pilkottamia petäjiä, mutta en näe etsimääni. mutta viime kevaana en muista olleen merkkejä uusista hakkuista. Olisiko sittenkin ... Hiihdellyt riemukkaan aamun ja olin jo palaamassa, kun pysähdyin levähtämään korpikuusikkoon tämän samaisen kanahaukkavaaran juurelle. Kauempaa kuulen puukiipijän alakuloisen sirahduksen muistoksi menneistä aurinkopäivistä näiden metsien keväthangilla. Etsin elämän merkkejä pesästä, mutta lumihattu sen päällä on koskematon. Mitäpä muutakaan tiesi kolmensadan metrin päähän huolellisesti aurattu metsäautotie. Teksti ja kuvat: Antti Leinonen Tässä sen pitäisi olla. Näihin aikoihin pitäisi lumella olla jo tuoreita havuja, jos haukat aikovat pesiä. Yhä ylemmäs kivunnut aurinko oli saanut sukseni takeltelemaan ja välillä olin uponnut polvia myöten hangen äkkiä pettäessä. Mutta oudon vaimeata tämä oli aamuiseen verrattuna. Yhä komeampi petäjikkö nousi eteeni ja olin jo onnellisesti unohtanut aikeeni etsiä kanahaukan pesaa metsää ihastellessani. Hiihdän eteenpäin. Silloin 13 vuotta sitten 10 olin ollut liikkeellä aamuvarhaisesta maaliskuun lopun yöpakkasten kovettamilla hangilla. Pysähdyin kiikaroimaan peSUOMEN LUu rffO 3/ 86 45. Siinä istuessani kuulin vaarasta kanahaukan kevätkaklatusta, jota olin kuunnellut paria tuntia aikaisemmin kolme kilometriä pohjoisempana eräässä puronotkossa seuratessani kanahaukkaparin soidinta. Tämä oli metsää! Väliin luirautti puukiipijä ihastuttavan kesälämpöisen säkeensä, joka toi mieleen pajulinnun näin hankien keskellä. Talven viimeisiä lumipaukkuja repsahtelee petäjistä alas auringon raskauttamina. Kevättuuli suhisee tuskin havaittavasti, kuin kuiskaten: älä välitä, älä kuitenkaan välitä
Jo sinne käveltävä vaivalloinen reitti soiden ja korpien halki teki siitä sellaisen. Joskus sivusin kanahaukkojen elämää lähempää. Joinakin kesinä kävin rengastamassa pesästä 2-4 poikasta. Menetykset, jotka ovat aivan yhtä todellisia kuin taloudelliset menetykset; ne kyllä tunnollisesti arvioidaan ja korvataan. Seuraavan hakkuurysäyksen jälkeen seutua ei enää tuntisi entiseksi, eikä siihen kuluisi enää montaa vuotta. Teerien yhtämittaisen kukerruksen, kurkien luikkausten, tikkojen pärrytyssaf)OJen, rastaiden, tiaisten, peippojen, käpylintujen ja monien muiden aamukonsertin läpi kuulin silloin tällöin kanahaukkojen huutoja. Kanahaukkavaarasta kolme kilometriä pohjoiseen ollut toisen kanahaukkaparin pesäpaikka katosi metsän myötä. Haukka ponkaisi lentoon kakjattaen juhlallisesti, niin että vaara raikui. Miten ja kuka korvaa ihmiselle elämän kiinnekohtien menetykset. Mutta nyt ei ihmisellä ole muuta pysyvää kuin muistot ja nekin aika silittää hellävaroen toisiksi. SUOM EN LUONTO 3/ 86 45. vsk. Talvisilla hiihtoretkilläni satuin pesän tienoilla välistä teeren tai pyyn jäänteille ja voin arvata, että kanahaukkani olivat olleet työssään, turvanneet elämänsä pakkasten keskellä muutamiksi päiviksi eteenpäin kevättä kohti. Seitsemän vuotta sitten istuin korkealla lapinpöllön pesän naapurina muutamia toukokuisia öitä ja aamuja. (Mutta onko hänellä jossain oma Metsä?). Kojusta kuuluvat kuvausäänet ja objektiivin kääntelyt eivät hetkauttaneet niitä tippaakaan. Pesien välissä oli kapea suo. Kuin ihmeen kautta pysähtyi hakkuun reuna sadan metrin päähän vaaran kanahaukkojen pesästä. Ehkä hän ei ollut koskaan · juopunut keväästä. Tokaisen kokeeksi, että täällä ne olivat ennen komeat metsät. Eräänä talvena perustin ruokintapaikan kotkaa varten kahden kilometrin päähän kanahaukkojen pesästä. D Antti Leinonen on kajaanilainen luonnonvalokuvaaja. Koska pesäpuu oli harvinaisen helppo kiivetä -oksat alkoivat metrin korkeudelta päätin käväistä tarkastamassa pesän. Niiden komeaa ääntä en kuullut haaskalla koskaan. Sulkasatohanhet olivat pitäneet sitä vuosittain tukipaikkanaan. Mutta keltaisten silmien viileys oli sama. Juttelen odotellessani kuljettajan kanssa apumiehen kuormatessa. Se ei ollut kovin kookas, ollut puussa ehkä pari kolme vuotta. Arvatenkin koiras toi silloin pesälle saalista ja sai äänekkään vastaanoton . Mistä muualta tievarren pitkä tukkipinot olisivat peräisin, tulkitsen katseen. Korvausajatus sinänsä on jo tietysti mieletön; on asioita, joita ei voi korvata. Noina parina vuotena oli kuusipesä haukkojen asuntona. Seuraavina talvina katosi yksi petäjikkökangas tuolta, toinen täältä. Mutta koko ajan tajusin kipeästi, että pesäpaikka säästyi vain väliaikaisesti. Paluumatkalla tukkii metsätien puunkuljetusrekka, joka Iastaa kilometrin päässä pesältä tukkeja tienvarren pinoista kyytiinsä. Mutta juhannuksena rengastin pesästä neljä villisilmäistä, vihaista sähisevää haukkalasta. Pesän lumikannelle oli kannettu vahva kerros tuoreita havuja. Parina vuonna olin hetken ymmälläni löytäessäni pesän asumattomana, mutta löysin pesäpuusta sadan metrin päästä kuusesta vaihtopesän. Sitä useammin vierailin vaaran kanahaukkojen luona ajatuksissani. Kaiken. Tiedän, että tuho etenee vääjäämättä, vaikka kuinka vartioisin pesaa. Niihin yhtyi toinen kuoro idässä. 11. Miten toivotonta kaikki on. Erään suon pikkuruinen lampi kävi autioksi, lampi jonka rannat siihen asti olivat olleet keskikesällä täynnä hanhen ulosteita ja sulkia ja lammen tumma vesi irtonaisten höyhenten pilkottama. Sitten tuon metsäseudun idyllin oli päätyttävä. Pöllö oli pesiytynyt vanhaan haukanpesään kolmensadan metrin päähän kanahaukkojen risulinnasta. Niinpä. Koskaan en nähnyt niitä haaskalla yhtä aikaa; ne soivat toisilleen täyden ruokarauhan. Haaskalle saapuvaa ihmistäkin ne pakenivat vasta alle kahdenkymmenen metrin päästä. Pieniä nevoja ja rämeitä viillettiin auki samoihin aikoihin. Äkkiä ne ilmestyivät, söivät puoli tuntia, tunnin, istuivat hetken lähipuussa ja katosivat salamana kotimetsän suuntaan. Samoin kävi kolmannen kanahaukkaparin kolme kilometriä itään. Vuosien aikana palasin pesälle aina maalis-huhtikuussa hankiretkilläni. Mies katsoo minua vaitonaisena lievä ihmetys silmissään: Tottakai täällä on ollut komea metsä. Hänelle tämä metsä on tavaraa, puuta jota kuljettaa. Kotkakin vieraili haaskalla, mutta yllätyksekseni myös molemmat kanahaukkaemot kävivät maalis-huhtikuussa syömässä tarjouksiani. Hetken tuijotimme toisiamme, kanahaukkanaaras ja mma. Pesältä länteen ulvoi sahakuoro. sää. Niinpä nytkin pesän äärellä seisoskellessani parahtivat moottorisahat parkumaan kuin hullussa kiimassa rahan ja tavaran, ahneuden kiimassa. Mutta aina ne palasivat pesimään tuohon "oikeaan" pesäänsä, joka kasvoi ja vöyristyi sinne vuosittain kannetuista uusista oksista. Hulluus vie senkin. Siihen menisi vain pari minuuttia. Tuosta metsästä ja sen haukoista kasvoi mielessäni alkuperäisen ja villin luonnon vertauskuva. Sydänmaa-alueella alkoi kiemurrella avattuja metsäteiden linjoja, sitten uutuuttaan hohtavia sorauomia. Eihän siellä vielä ollut muuta kuin lähes valmis pesämalja. Ehkä hän ei ollut koskaan painanut poskeaan vasten kevätauringon tuoksuvaksi lämmittämää kilpikaarnapetäjän kylkeä, tuntenut tuulen värisevää voimaa puukiipijän kevätriemuinen laulu korvissaan. Mitään pysyvää ei enaa ole. Totesin millä itsepintaisuudella haukat elivät. Kesän tullen ne kynnettiin syville haavoille. Äkkiä havujen takaa nousi keltainen ankara silmä, sitten koko pää. Haaskalla ne olivat uskomattoman luottavaisia. Yhtenäkään vuonna ne eivät jättäneet pesimättä. Luonto on sitä joskus ollut ihmiselämän puitteissa
Meidän ikkunastamme voi suoraan onkia. Luonto tuntuu olevan läsnä lähes kaikissa Bruunin töissä. Sen päihittää silti kepeästi norppa, jonka T, h1-c•,rBruunin grafiikkanäyttelyn tunnus kesältä 1985. Grönlannin historiallinen kartta on kuvattu jään läpi! Se on graafikon panos, tarjolla asia niin, että vaativakin lukija kiinnostuu. Vuosikirjan lisäksi oli maaliskuun alkupäivinä menossa painoon omista töistä koottu teos Face of Finland. Merikotkaa pidettiin siellä haaskalintuna ja vihollisena. Luonto on hänen lähellään Suomenlinnassa, missä ovat myös työskentelytilat. Taiteilija sovelsi havaintoa kuikkaan. Tunnemme parhaiten hänen luonnonsuojelujulisteensa. Savonlinnan Ooppe12 rajuhlien julisteet olivat tekeillä ja uusien setelien piirtäminen työllisti. Oli määrä piirtää kansalliseläinkilpailun voittaja. Tarkoituksena oli, että juliste tekisi esteettisen vaikutuksen. Erik Bruun vetäisee salkustaan painovalmiin vuosikirjan sivuvedoksia, joissa kerrotaan suomalaisen tutkimusmatkailun uranuurtajista. Työhön johtanut elämys osui kohdalle jo vuosia aiemmin. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Olimme soutaneet vuorotellen koko yön. Multa on hyvä asia ... Aamulla kello viisi veljeni nukkuessa nousi Korppoon kohdalla merikotka ilmaan luodon yläpuolelle. Näytti ihan kuin se olisi haistellut lasin läpi. Ideat muuttuvat kuviksi työpöydän ääressä Suomenlinnassa. Olimme veljeni kanssa souturetkellä Tukholmaan. Se oli liikuttava! Piirsin heti kuvia siitä ja kävin vielä uudestaankin siellä. Hänellä ei ole tarvetta irrottautua työstä, unohtaa sitä kootakseen taas voimansa. Tarina on ryyditetty muotokuvin, julistein ja kartoin. Kesällä 1985 pitämässään näyttelyssä Taidehallissa hän esitteli täällä tunnettujen töiden lisäksi käyttögrafiikkaansa, joka on muokannut kuvaa Suomesta ulkomailla. Silti on helppo uskoa kun hän hyväntuulisena väittää, että tämä ei kertakaikkiaan tunnu työltä. Taiteilija piirsi siipensä täyteen komeuteen levittäneen, lentävän linnun vuonna 1962. "Kasvoin luonnon kunnioittamiseen'' Erik Bruun on puutarhurin poika, elänyt maaseudun tuntumassa ja mullan tuoksussa nuoruutensa. Tähän mennessä merikotkaa on painettu 25 000 kappaletta. Erik Bruun lahjoitti suunnittelemansa saimaannorppamerkin luonnonsuojeluliitolle 1970luvun puolivälissä. Merikotkan ja norpan synty Aivan oma lukunsa Erik Bruunin tuotannossa on luonnonsuojelujulisteiden sarja. Se on sellaista ylellisyyttä, että melkein hävettää, taiteilija hymyilee. Sukeltamisasennon näytti isokoskelo. Tekeillä on suomalaisen selluteollisuuden 24. Suden jäljet ovat kiertäneet tätä Bruunin erämaa-ateljeeta. Mallin sukeltavaan kuikkaan Bruun sai Suomenlinnassa kotinsa ikkunasta. Se on kaukana muusta asutuksesta, erämaisessa tunnelmassa. Tämä unohtumaton näky johti työhön merikotkan puolesta. todistaa, että en ole vieläkään lopussa. Merikotka oli näistä ensimmäinen. Niin sitä keksii aina jotakin erikoista, taiteilija selvittää. Haasteenani on tietysti . Norppa syntyi 1974. Toistaiseksi viimeisin tulokas luonnonsuojelujulisteiden sarjassa on karhu. Merikotka, lohi, kalasääksi ja norppa saivat viime vuonna seurakseen kuikan ja karhun. Tärkeä lähtökohta hänen työssään on luonnon kunnioittaminen. Meripartiolaiset levittivät julistetta saaristossa; huoltoasemat ja postit välittivät sitä. vuosikirja ulkomaisille asiakkaille. Selkeissä ja pelkistetyissä matkailujulisteissa Suomi esittäytyy metsillään, puillaan, kukillaan. Tässä työssä voi tyhjentää ideansa. Luonnon kunnioittamiseen olen kasvanut kiinni. Luonto ympäröi häntä myös kesäpaikassa Lopella. Tampereen akvaariossa olimme kerran norpan kanssa kaksin, vain lasi oli siinä välissä. Suomenlinnassa meri ja säiden vaihtelu hallitsevat elämää. vsk.. Sitä tekee himosta. Muu Bruunin monitahoinen käyttögrafiikka näkyy vuosikirjoissa, matkailujulisteissa ja kulttuurijulisteissa pian myös seteleissä. Meri sattuu olemaan suoraan ikkunan alla ja kun aurinko paistaa sopivassa kulmassa takaapäin, se valaisee veden pinnan alle. Muut julisteet ovat syntyneet omasta aloitteesta, mutta karhu oli tilaustyö. Työssäni se näkyy aika tavalla. Luonnonsuojelujulisteet ovat syntyneet piirtämällä, mutta valokuvan käyttö sekä piirroksien valokuvien yhdisteleminen ovat myös keskeisiä graafikon ilmaisu.keinoja. Hellyttävästä norpasta on tullut runsaassa kymmenessä vuodessa paitsi luonnonystävien ehdoton suosikkijuliste, myös käsite, josta luonnonsuojeluliitto tunnetaan, luonnonsuojelun vaakunaeläiri. Näytteeksi hän aukoo taitteistaan paperinpalan, johon on luonnostellut uusia ideoita vapaina hetkinä, esimerkiksi lauttamatkoilla kotiin Suomenlinnaan. painos yltää 40 000:een. Metsäteollisuuden tarpeisiin syntyneet vuosikirjat, -kertomukset, esitteet ja julisteet henkivät vihreyttä. Bruun on kiireinen mies. Ritva Kupari ruun luonnollista eleganssia Erik Bruun piirsi hymyilevän norpan, josta tuli luonnonsuojeluliikkeen tunnus
SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . vsk .
Katujulisteet ovat hänen mielestään täydellisessä rappiotilassa. Katukuvassa se ei näy, päivälehdissä sitä näkee hyvin vähän. Ensimmäisessä ovat ulkomaille lähetettävät matkailujulisteet. Bruun haluaa jakaa julisteet kolmeen ryhmään. Jos julisteet tehdään kampanjanomaisesti tiettyyn tarkoitukseen, se voi olla shokeeraava ja hetkellisesti vetoava. Missä on hyvä käyttötaide. Tällöin siihen olisi juuri tullut se hetkellinen leima. Sillä on hitaammin vaikuttava, ehkä syvällisempi teho. Huomaamme, että sama ilmiö vaivaa muutakin muotoilua: osaamisen huipputaso on liian kaukana arsuoMEN LUONTO 3/ 86 45. Vuonna 1962 pistin merikotka-julisteen kilpailuun vuoden parhaasta julisteesta. Kolmannen ryhmän muodostavat myytävät julisteet. Pallo on meillä. Se on hirveän tehokasta, mutta samalla pirun maalaamista seinälle. Deliveries by Quality Lie.f eru:ngen pro Qualität 2 roJ 000 uooooo 2 200 000 2000000 1 imooo 1 600000 1400000 1200000 1000000 imooo roJ 000 200 000 Bloooheds.lplwo G«,wAt S..qit UnblNched Sulplut, U~Su/fu --1-/Jltolz UnblNched Sulphal, U~Swjfat PoperGradeo Diooolvmc K~ Special Gradeo SpmalqM<,lillllffl 6 Gnnd Total ,_ Julisteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään Bruun on piirtänyt luonnonsuojelujulisteiden eläinhahmot pieteetillä. Sellaista ei kauan jaksa katsella olohuoneen seinällä eikä se ole sinne tarkoitettukaan. Kuvien aukeamat ovat ylhäällä vuosikirjasta I 983, sen vieressä vuosikirjasta I 984 ja alakuva juuri painecusta vuoden 1985 kirjasta. soen on murheellista, että vaikka meillä osataan paljon, voi kysyä missä se näkyy se hyvä käyttötaide. vsk.. Toiseen ryhmään Bruun sijoittaa varsinaiset, alkuperäiset julisteet. Oman taiteilijansilmänsä apuna hänellä on tapana käyttää eläintieteen asiantuntijoita. Se on hyvin vaikea alue. Huolella tehdyt piirrokset saattavat olla seinällä vaikka kymmenen vuotta. Tavanomainen ajattelutapa olisi vaatinut, että olisin esimerkiksi repäissyt julisteen poikki, laittanut väliin tekstin "antakaa meidän elää". Juuri niinkuin kollegani Kyösti Varis laittoi maapallon pottaan tai puki maapallon kaasunaamariin. Jos ihminen on valmis maksamaan julis14 teesta, hän arvostaa sitä ja panee sen seinälle huolella eikä se joudu roskiin ihan ensi tilassa ainakaan. Unohdetaan se, miltä juliste näyttää sadan metrin päästä ja miltä bussin ikkunasta. Ne liimataan maksetulle paikalle, ovat esillä tietyn ajan ja niiden on silloin tehtävä vaikutuksensa. Propagandaa ja mainoksia on vaikea myydä, mutta voi myydä graafisen lehden, joka tuntuu jollain tavalla luontevammalta, parhaassa tapauksessa näyttää arvokkaaltakin. Erik Bruun miettii grafiikan asemaa maassamme takanaan 35 vuoden työkokemus ja menestys, johon kuuluu kansainvälisiä voittoja ja tunnustusta. Vastaanottaja reagoi kuvaan hyväksyen tai hyläten ja ratkaisee, tuleeko kuva seinälle vai ei. Kansainvälisesti katErik Bruun on vastannut suomalaisen selluteollisuuden myyntiorganisaacion, Finncellin, vuosikirjojen graafisesta asusta 24 vuoden ajan. Yksi syypää tilanteeseen ovat julistekilpailut, joissa sisäja ulkojulisteet kilpailevat samassa sarjassa. Yhteistyö on ollut antoisaa ja moni yksityiskohta on saanut varmistuksen, kuten norpan kynsien oikea pituus ja kuikan selän pilkkujen määrä. Juryssä oli sanottu että eihän tämä ole juliste, tämä on kuva. Grafiikan keinot luonnonsuojelussa Minulla on sellainen tunne, että kun julisteen tekee hyvin, sillä on oma merkityksensä. Hyvät sisäjulisteet ovat aina voittaneet ja antaneet suuntaa grafiikalle
Vor dt-tn äujJerlich aichtbaren Wach&tum wird im Ze/lgn«be dea BauTM1 durch eiMn Sk>ffwech&elvorgang -H:un:;;::::r:c:~ eingeleitet. E. but feveriah growing season. Diej{ikrliclu Waclutumapha,e in Fi1tnla1ul i,t wetteTWdingt kun, aber aehr intenaiv. Nach. Huikari ( J97.4). The harsh Finnish climate restricts trees to II brier. Huikari, 1974. . SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Picture according to 0. Nordenskiöld -· " i" ""'""' l ' ,..__;i,... vsk. lndeed, well before any growth i.s vi.aible, a Lree's metabolism the honnones and enzymes-1;>repares the tissue for effic1enl growth. ·, 15. A
heiniikuu 11:J JYVJ\SKYLÄ KES -.------------------------------..----:-...,_ Erik Bruunin julisteet neljältä eri vuosikymmeneltä, 50/u vulta 80-lu vu/le, ovat markkinoineet kulutusta varoita, Suomea matkailukohteena ja maamme kulttuuritapahtumia. Ei missään hämäräperäisessä pajassa, vaan Suomen Pankissa. Bruun on vastannut yhtä lukuunottamatta kaikkien seteleiden takasivujen suunnittelusta ja niissä on luonnolla suuri osu·us. Mutta olen sanonut, meidän perheen nuorille, että se rahan murjominen farkun pieneen sivutaskuun nyt loppuu. Bruun piirtää Suomelle seteleitä kipäivästä. Entä mitä kiireinen mies haluaisi seuraavaksi tehdä. Nyt sitä katsoo heinikkoa, turpeita, männyn kaarnaa ja alaoksien taipumista aivan uusin silmin. Hankitte kunnon lompakot! Bruun heittää. Ja muotiherkkiä tässä maassa ollaan rakentamista myöten. Sommitelma on valmiina. Setelitekniikka on hyvin tarkkaa työtä, epämääräistä suttua ei saa olla ... SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Nämä yksityiskohdat täytyy pystyä kiinteyttämään siihen piirrokseen. Jos tällä hetkellä olisi aikaa tehdä luonnonsuojelujuliste, niin piirtäisen sen laulujoutsenista. vsk.. Uudet setelit Torstaisin Erik Bruun piirtää seteleitä. Hän kuvailee Lönnrotia esittävän viissatasen takapuolta, jota koristaa Punkaharju-aihe harjuineen, Lönnrotin astelemine teineen ja saarineen, joiden mallit voi löytää Lopelta. Tätä historiallista setelien uudistamisurakkaa on toteuttamassa neljän taitelijan ryhmä. Valmis seteli ei ehkä lopulta tee mitään vaikutusta. Taiteilija intoutuu kehumaan työn mielenkiintoisuutta, mutta epäilee samassa kaiken kuulostavan liian juhlavalta. On tarve tehdä uutta pelkän uuden vuoksi, mikä johtaa lopulta kummallisuuksiin. 16 KULTTU RIPÄIVÄT 196
Lumimäärien perusteella tästä keväästä on odotettavissa keskimääräistä jonkin verran vähävetisempi, arv101 hydrologi Jaakko Perälä vesihallituksesta maaliskuussa. Keväät voivat poiketa vetisyydeltään toisistaan kuitenkin varsin paljon. Säiden oikullisuus kuitenkin vaikeuttaa ennustamista. Lisäksi osa lumista sulaa jo talven suojasäillä. Näin kävi Perälän mukaan Pohjanmaalla keväällä 1977, jolloin sateet itse asiassa synnyttivät tulvat. 18 Paitsi luonnonystäviä kevääntulo kiinnostaa myös viranomaisia. Maastotyön tekevät vesihallituksen hydrologian toimiston apuna eri puolilla Suomea toimivat vapaaehtoiset havainnoitsijat. Hydrologit ovat jo vuosikymmeniä koonneet tietoja lumipeitteestä kevään vesitilanteen ennustamiseksi. Kevään keskilämpötila vaikuttaa eniten lumien sulamisvauhtiin. Esimerkiksi viime kevään kylmyyden takia tulvahuiput jäivät melko mataliksi, sillä vaikka lunta olikin melko paljon, se suli hitaasti pitkän ajan kuluessa. Koko valtakunnan mitassa lumen vesiarvot ovat huomattavasti tasaisemmat kuin hankien vahvuuserosuoMEN LUONTO 3/ 86 45. Vastaavasti poikkeukselliset lämpöja sadejaksot voimistavat tulvia. Mittauksia tarvitaan paljon, jotta paikalliset erot tasoittuisivat. Säitten oikullisuus kuitenkin vaikeuttaa ennustamista, hän korostaa. Hydrologit puhuvatkin lumen vesiarvosta, joka hangen paksuutta paremmin ilmaisee kinosten kätkemän vesimäärän. vsk .. Talven aikana kertyneistä kinoksista ja kevään säistä riippuu, milloin maa aukeaa ja miten märkä keväästä tulee. Viileinä keväinä lumet sulavat hitaasti eikä tulvia helposti synny, vaikka lunta olisi melko paljonkin. Vastaavasti yllättävät lämpöjaksot voimistavat tulvahuippuja. vesitilanteen ennustamiseksi vesihallitus kerää pitkin talvea tietoja lumipeitteestä. Tätä lukiessasi hankien pitäisi siten humahdella jo suuressa osassa Suomea ja sulamisvesien taas kerran kastella vanhaa maankamaraa. Jorma Laurila Huhtikuu huuhtelee Sananlaskun mukaan "maaliskuu maan avaa, huhtikuu huuhtelee". Säätekijöistä eniten lumien sulamisnopeuteen vaikuttaa keskilämpötila. Maan itäosien ja Lapin lumisuus ei Perälän mukaan kuitenkaan johdu siitä, että siellä sataisi enemmän, vaan kylmemmän ilmaston takia lunta ehtii yksinkertaisesti kertyä pitempään . Lopputalven lumitietojen perusteella tämän kevään pitäisi olla hieman keskimääräistä vähävetisempi. Yesiarvo saadaan tarkoitukseen varta vasten kehitetyllä laitteella, jonka asteikolta vesiarvo nähdään suoraan. Itse asiassa etelärannikko on Suomen sateisin alue, mutta siellä sateista tulee vetenä muuta maata suurempi osuus. Lumipeitteen paksuus voi johtaa harhaan Pitkäaikaiset tilastot osoittavat, että lunta kertyy keskimäärin vähiten eteläja länsirannikolle, paksuiten Itä-Suomeen, Kuusamoon ja Lappiin. Kevään vetisyyttä ennustettaessa pelkkä lumipeitteen paksuus johtaa kuitenkin helposti harhaan, sillä kevyestä pakkaslumesta kertyneet korkeatkin nietokset saattavat sulaessaan tiristää vähemmän vettä kuin melko matala tiivis hanki. Sateisuudella, tuulisuudella, aurinkoisuudella ja ilman kosteudella on vähemmän merkitystä, Perälä toteaa. Kukin havainnoitsija kulkee muutaman kilometrin mittaisen vakioreittinsä pari kertaa kuussa ja mittaa lumen paksuuden muutamasta kymmenestä ja vesiarvon noin kymmenestä paikasta. Kevään. Vesiarvo kertoo sen, miten paljon vettä tietyn korkuisesta lumipatsaasta tulisi, jos se sulatettaisiin. Lunta ei siis tarvitse alkaa nuotiolla sulattelemaan, jotta tiedettäisiin paljonko vettä siinä on. Syntyykö tulvia vai hupenevatko hanget miltei huomaamatta
etelärannikolla. Keväällä talven kuluessa kinoksiin kasautuneet happamet aineet vapautuvat äkillisesti . Etenkin ensimmäiset sulamisvedet ovat happamia, koska niiden mukana lähKoitilaiskairan kevättulvaa. Monin paikoin luonto herää uuteen kevääseen happamissa tunnelmissa. Selvästi happamoituneita sulamisvesiä on jo todettu mm. Kukaties herkkäkorvaisimmat ovat kuulleet kevään kohinan kasvaneen viime vuosina. D 19. Pikkutipat ja puroset kokoontuvat nyt aikaisempaa kiihkeämmin yhteen, ja sulamisvedet hulahtavat entistä vuolaammin alajuoksulle. Hapan herätys kevääseen Lumikaan ei ole enää pulmusenpuhdasta vitiä, vaan hiutaleet leijuvat taivaalta ilmansaasteiden likaamina. jen perusteella otaksuisi. Esimerkiksi eteläja länsirannikon hankien vesiarvo on Perälän mukaan noin puolet Lapin lumien vesiarvosta, vaikka lunta on Lapissa paljon paksummalti . Ojitukset ovat pahentaneet esimerkiksi tulvistaan kuulun Pohjanmaan tulvahuippuja. tee liikkeelle suurin osa saasteista. Soille viil/e1y1 ojat ja ränneiksi oikaisrut purot imaisevat ahnaasti sulamisvedet alajuoksulle paisurtamaan wlvia. Onko kevään kohina kasvanut. SUOM EN L UONTO 3/ 86 45. vsk. Metsien ja soiden ojitukset ovat parin viime vuosikymmenen aikana voimistaneet tulvia. Tällöin esimerkiksi lievästä happamoitumisesta kärsivän vesistön tila saattaa kevätvesien myötä joksikin aikaa pahentua
Ja kun pohjavesi usein kelpaa sellaisenaan talousvedeksi, on se korvaamattoman arvokas luonnonvara, jota on syytä kaikin tavoin vaalia. 20 uudi SUOM EN L UONTO 3/ 86 45. vsk.. Pysyvästi kiertokulusta syrjässä tai vain hitaasti uudistuvia pohjavesiä ovat mm. Yli puolet suomalaisista käyttää talousvetenään pohjavettä, ja noin kolmannes veden kokonaiskuPääosa pohjavedestä on peräisin sateesta. juveniilinen vesi . Maanalaisista vesistä, joita on kaikkiaan 60 miljoonaa kuutiokilometriä, on kuitenkin vain alle kymmenesosa aktiivisesti mukana veden kiertokulussa. Mutta mitä pohjavesi on ja miten se syntyy, siitä kerromme tässä artikkelissa. Seuraavissa numeroissa teemme selkoa happamoitumisen ja saastumisen pohjavesivaroillemme aiheuttamasta uhasta. sedimentteihin niiden kerrostumisen yhteydessä joutunut jäännevesi sekä sulan kiviaineksen kiteytyessä syntynyt ns. Puolet talousvedestä pohjavettä Pohjavedet ovat suomalaisillekin tärkeä luonnonvara, kymmenistätuhansista järvistämme huolimatta. Pääosa maapallon makeasta vedestä on maan alla pohjavetenä, jos napajäätiköitä ei oteta lukuun. Matti Tikkanen Pohjavesi Enin osa maapallon makeasta vedestä on maan alla pohjavetenä
_ _ ___;___;_;__~ SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Pohjavesi ja maavesi Pohjavedellä tarkoitetaan joskus kaikkia maanpinnan Kun pohjavesi purkautuu maanpinnalle suppeasta kohdasta, syntyy lähde. Pohjavesi kelpaa yleensä sellaisenaan talousja juomavedeksi. Se puhdistuu pieneliöitä sisältävän maan pintakerroksen läpi suotautuessaan. Veden pitkän viipymän vuoksi pohjavesiemme antoisuus on kuitenkin vain parikolme prosenttia pintavesien keskivirtaamasta. Maassamme syntyy kuitenkin pohjavettä melko vähän, koska kiteistä kallioperää peittävä maakerros on useimmiten ohut ja lisäksi heikosti vettä läpäisevää ja varastoivaa. Savikerrostumissa ja kallioperässä veden laatua laskevien aineiden pitoisuudet voivat nousta niin korkeiksi, ettei pohjavettä voida käyttää. Huomattavimmat pohjavesiesiintymät liittyvät Eteläja Itä-Suomen maaperältään karkeasti lajittuneisiin harjuja reunamuodostumiin, erityisesti Salpausselkiin. Puhdistumiseen vaikuttavat yhdessä erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät. ...J ..... vsk. Harjuilla syntyy parasta pohjavettä. Parasta pohjavettä syntyy harjualueilla. _ _ _ _ ...;._...;;..:..,_ _ _ _ ..:.......;.__....ll._....;.:. lutuksesta on pohjavettä, jos teollisuuskin otetaan huomioon. • :uva luonnon aus .. _ _ _ __:._.;:,;_ _ _ _ .:.._...;.__..:..,. 21. Pohjavesivarojemme kokonaismäärä on noin tuhat kuutiokilometriä, mikä on vesimäärältään iähes puolitoistakertainen Jarviemme tilavuuteen nähden. Vedenhankintaan soveltuvien pohjavesivarojemme antoisuudeksi on arvioitu 60-80 kuutiota sekunnissa, mistä vain pieni osa on toistaiseksi käytössä
Yhä vielä elää sitkeästi käsitys, että maan alla risteilisi erillisten "vesisuonien" verkko, vaikka erityisesti suonien leikkaaminen on fysikaalinen mahdottomuus. Yleensä suosesti johtamalla pintavesiä tautuvan veden määrä movettä suodattaviin maakerreenimailla jää kuitenkin rostumiin. Se voi olla jopa kymmenien metrien vahvuinen, mutta voi myös puuttua, jos pohjavesi on lähellä maanpintaa. Runsaimmin lamiskauden jälkeen. Ylimäärä juuristovyöhykkeen vedestä vajoaa edelleen syvempiin maakerroksiin. Yleensä pohjavedeksi luetaan kuitenkin vain sen kerroksen vesi, jossa maaja kallioperän kaikki huokoset ja halkeamat ovat täysin veden kyllästämiä. jäätikköjokien suistot. neiden kalsiumja magneParhaimpia luonnontilaisiumsuolojen vuoksi. Maankamarassa esiintyy pohjaveden yläpuolella usein vettä läpäisemättömiä kerroksia, joiden päälle kertyvää vettä kutsutaan orsivedeksi . Ennen varsinaista pohjavesivyöhykettä on vielä kapillaarivyöhyke, johon nousee vettä pohjavedestä pintajännitysvoiman vaikutuksesta. vasta kosteudesta osa tiivissia pohjaveden syntyalueita tyy sopivissa oloissa sateekovat jäätikköjokien kasaasi. 4. vsk.. rautaja mangaaniyhdisteitä, jotka syvemmälle saostuessaan saavat aikaan maannoskerrosten synnyn. 1. Sateesta osa sitoutuu mat soraja hiekkamuokasvipeitteeseen ja haihtuu dostumat, kuten harjut ja vähitellen takaisin ilmaan. reenityypeillä voi pohjavePohjavettä voidaan saadeksi suotautua jopa puolet da aikaan myös keinotekoisademäärästä. Sajavettä syntyy niukasti, maila tapahtuu myös kekoska saven huokosten piemiallista puhdistumista. Maavesivyöhyke voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan. Ylimpänä on juuristovyöhyke, joka mm. Pääosa pohjavedestä on peräisin sateesta, mutta vettä voi suotautua pohjavedeksi myös vesistöistä. Pohjaveden pinta on joutuu kallion rakoilusysalimmillaan kevättalvella ja teemeihin ja sitä kautta ylimmillään heti lumen supohjavedeksi. Kapillaarivyöhykkeen ylärajaa sanotaan märkärajaksi. Kalliotelu on Suomessa yleensä pohjavesi on tavallisesti ko0.1-1 metriä, mutta josvaa veteen runsaasti liuenkus useita metrejäkin. SUOM EN LUUNTO 3/ 86 45. tasaajana sekä veden laaKarkearakeisimmilla ruodun parantajana. deksi kelpaamattomia. töihin vähitellen purkautuMoreenimailla veden valla vedellä on tärkeä mersuotautuminen riippuu kitys vesistöjen virtaamien maalajin koostumuksesta. Pohjavesi kerros ei yleensä ulotu yli kilometrin syvyyteen . Suomen oloissa suuri osa kesäsateista pysähtyy tähän kerrokseen, josta vesi haihtuu suoraan tai kasvien välityksellä takaisin ilmaan. Pohjavettä syntyy enty1Vaikka peruskalliomme sesti keväällä lumien ja kiteiset kivilajit eivät johda roudan sulaessa. Pohjavesivyöhyke alkaa Suomessa yleensä 1-4 metrin syvyydessä. kana tekopohjavedestä suoHiesuja savimailla pohdattuu pois kiintoaines. Etenkin karstialueiden laajat onkalot virtoineen vahvistivat käsitystä erillisten maanalaisten vesistöjärjestelmien olemassaolosta. Kapil/aarivyöhy kkeen yläosaa kutsutaan märkärajaksi (3). Myös turvemailla pohden viipymän tulisi olla väjavettä syntyy vähän. SuuLoput sadevedestä varastoiren huokoisuutensa takia tuu painante1s11n, valuu ne läpäisevät ja varastoivat maanpintaa pitkin vesistöihelposti vettä. Vastaavasti vettä läpäisemättömien kerrosten alle syntyy kaltevilla rinteillä paineenalaista salpavettä, joka voi purkautua tehdystä aukosta jopa maanpinnan yläpuolelle arteesisena. Veton. Vyöhykkeen paksuus riippuu maan rakeisuudesta ja siten myös huo22 koisuudesta. Pohjavettä syntyy eniten keväällä ja syksyllä alaisia ves1a. Suomen peruskalliossa vettä hyvin johtavat raot harvinaistuvat yleensä jo yli sadan metrin syvyydessä. nen koon vuoksi veden läPuhdistusaika riippuu käypäisevyys on lähes olematetyn veden laadusta. lähteenä. Imeytyvään sadeveteen liuenneet humushapot ja hiilidioksidi liuottavat maaperän pintaosasta mm. Lihintään kolme kuukautta, säksi suovedet ovat humusjotta tuloksena olisi laaduhappojen vuoksi talousvekasta pohjavettä. Tässä vyöhykkeessä vesi suotautuu painovoiman vaikutuksesta alas pohjavedeksi. roudan ja eliötoiminnan vaikutuksesta pysyy kuohkeana ja imee sekä haihduttaa tehokkaasti vettä. Pinpohjavettä sisältäväi liusnan vuotuinen korkeusvaihkealueiden kalliot. Varsinaisen pohjaveden pinnan yläpuolella olevaa, eri muodoissa esiintyvää ja vain osittain huokostilan täyttävää vettä kutsutaan tavallisesti maavedeksi. Juuristovyöhykkeen alapuolelta alkaa välieli vajovesivyöhyke. 2. Varastoihin veden arveltiin joutuvan mm. Sora-ja hiekhin tai imeytyy maan sika-alueilla voi sateesta suosään. Imeytymisen aivain 10-20 prosenttiin. Pohja vesivyöhy kkeessä maaperän kaikki huokoser ovar veden kylläsrämiä. 3. Enimmäkseen meristä ilmakehään haihtuvasta ja mantereiden ylle kulkeutuui w > <l: <l: (/) w > <l: -, I Q. Korkeissa harjukerrostumissa ja kallioperässä vyöhykkeen pinta voi olla kuitenkin jopa 30-50 metrin syvyydessä. Harjut tärkeimpiä pohjaveden syntyalueita Entisaikoina uskottiin yleisesti, että kaivoihin ja lähteisiin purkautuva vesi oli peräisin suurista maanalaisista luolavarastoista. Maankamaraan imeytautua pohjavedeksi jopa tyvällä ja sieltä pintavesis60-75 % prosenttia. Sen yläpuolella on vain osaksi veden kylläsrämä maavesivyöhy ke, joka vielä jaetaan juuriscovyöhykkeeseen (/), välieli vajovesivyöhykkeeseen (2) ja kapillaarivyöhy kkeeseen (4). Juuristovyöhykkeen paksuus riippuu maalajista ja kasvillisuudesta. suurten onkaloiden oman ilmaston sateista tai merestä maan alitse kulkeutumalla. Myös vettä, on kallioperä kuitensyyssateiden aikana, jolloin kin tavallisesti niin rikkohaihtuminen on jo vähäisnainen, että osa kalliopintä, syntyy runsaasti pohjanoille valuvasta vedestä vettä. Hienojakoisella savella veden kapillaarinen nousukorkeus voi olla jopa yli 10 metriä, mutta karkeissa maalajeissa nousua ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Lähellä pohjaveden pintaa kapillaarivyöhyke on jo lähes täysin veden kyllästämä. Kiteisessä peruskalliossa se täyttää halkeamia ja rikkoutuneita ruhjevyöhykkeitä
Maanpinnan ja pohjaveden pinnan leikkauskohdissa pohjavesi purkautuu pintaan usein myös suppeasta kohdasta, jolloin paikalle syntyy lähde. Suomessa pohjaveden likaantumishaitat ovat olleet yleensä paikallisia ulottuen enintään muutaman kilometrin etäisyydelle likaavasta kohteesta. hidasta. Pohjaveden pinta myötäilee maaston pinnanmuotoja eli kaartuu kohoutumien kohdalla loivasti ylöspäin. D Dosentti Matti Tikkanen on Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen assistentti. Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuva soranotto ja muut maansiirtotyöt, ojitukset sekä kasvipeitteen hävittäminen voivat myös välillisesti heikentää veden laatua ja vähentää syntyvän pohjaveden määrää. Pohjavesi voi purkautua maanpintaan laajalla vyöhykkeellä soita ja kosteikkoja synnyttäen. 23. harjumuodostumia reunustavat suot ovat merkkejä harjuista ulos purkautuvasta pohjavedestä. Pohjaveden lämpötila on Suomessa yleensä 3-6 °C, joten veden purkautumiskohdat eivät jäädy helposti kovillakaan pakkasilla. Pilaantumaan päässeen pohjavesialueen puhdistuminen on aina hankalaa ja vaatii runsaasti aikaa. Maamme tärkeimpien pohjavesiesiintymien pilaantumista pyritäänkin estämään erityisillä suoja-alueilla. Tärkeimpien pohja vesialueitten pilaantumista pyritään estämään suoja-alueilla. Vedet virtaavat maan allakin Hydrologisessa kierrossa mukana oleva pohjavesi on jatkuvasti liikkeessä pyrkien kohti maaston alavimpia kohtia. Moreenimailla veden liike on useimmiten SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Pohjavetemme ovat vielä vailla suojelua Pohjavesi voi saastua helposti, jos maahan joutuu esimerkiksi öljyä, fenoleita, kasvinsuojeluaineita tai muita haitallisia kemikaaleja. vsk. Vettä hyvin johtavien harjujen kohdalla voi pohjaveden taso kuitenkin joskus laskea selvästikin ympäristöä alemmaksi. Harjulähteet antavat vettä tasaisesti ympäri vuoden, sen sijaan moreenialueiden lähteet voivat kuivua talvella ja vähäsateisina kausina. Virtausnopeus määräytyy maa-aineksen vedenläpäisevyyden ja vesivieton eli hydraulisen gradientin mukaisesti . Vettä hyvin johtavissa harjujen soraja hiekkakerrostumissa veden liikenopeus voi vaihdella vajaasta metristä jopa yli sataan metriin vuorokaudessa. Alavus. Suojatoimet ovat kuitenkin vielä pahasti kesken, sillä 1084:n tärkeäksi luokitellun pohjavesialueen noin 2 200 km 2 :n pinta-alasta oli vahvistettuja suoja-alueita 1980-luvun alus_sa vasta noin kymmenesosa. Myös teollisuuden ja asutuksen jätevedet sekä kaatopaikat voivat pilata pohjavesiä. Laajoista soraja hiekkakerrostumista vetensä saavien lähteiden vedentulo voi olla joskus niin runsas, että sen turvin on paikoin pyöritetty jopa myllyjä. Tällöin vettä imeytyy ympäristöstä sorakerrostumiin ja muodostuma toimii pohjaveden lasku-uomana. Varsinkin Sorankaivuu on paljastanut pohja veden
Kun haravoin silmilläni epätasaista kaatopaikan pintaa, näin niitä kaikkialla. Kaatopaikan asukit SUOMEN LU(JNTO 3/ 86 45. vsk.. Aivan se on kuin ihmisellä, rottakoossa. Jatkuva vikinä ja temmellys valtaa ne. Uuh minä pyyhin hikeä otsalta. Ne saavat kolhuja, litistyvät ja jäävät lojumaan omiin kasoihinsa. Nälän ja kylmän välttämisestä, taistelusta ruuan ja asuinpaikan puolesta. Suuria aamutossun kokoisia, pieniä suloisia ja siltä väliltä. Pienessä kaatopaikkakasassa näin harmaan karvamötkäleen pujahtavan vanhaan saappaaseen. Minähän kahlaan rotissa. On kuin olisi rotilla juhlat, vaan kyse on arkisesta elämästä. Pujahti toinenkin, kolmas ja neljäs. 24 Kasoissa kuhisee rottien elämä Hylätyillä tavaroilla alkaa uusi elämä kaatopaikalla. Karvattomat, etusormen paksuiset hännät nuolivat tavarakasoja. Teksti: Marja-Leena Korte Kaatopaikkakasassa p· ROTTIA, ROTTIA, ROTTIA
Tekijät opiskelevat Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Rottien pesiminen ja lisääntyminen on vain seuraus, syitä ei pengota. Kissan hyökkäys on nopea. Kodittomat kissat kiertävät talvista kaatopaikkaa. Suomuhännät ovat sinnikkäitä. Notkea ruumis liikkuu äänettömästi, kimpoaa iskuun ja terävät hampaat uppoavat rotan pehmeyteen. Lannistuuko rotta. Sopivat pesäkolot täyttyvät ja ruuantähteet saavat syöjänsä. Vikkelät näätäeläimet, lumikko ja kärppä, ruokailevat myös kaatopaikalla. Ruokapaikan ääreen kannattaisi pesäkin rakentaa ja poikaset hautaa. Pitkälle selvinneet rotat ovat suuria harmaita votkaleita. Kumpi tahansa saattaa menettää silmänsä, korvansa tai häntänsä. Eivät pidättele rottien pujahtelua huuhkajat, kärpät, kissat, eivätkä ihmiset. Pieni peto nostaa saaliinsa pitkän kaulansa varassa ylös ja äänettömin hyppäyksin poistuu paikalta. Vartalo jännittyy ja kevyellä, mutta voimakkaalla hypyllä se saavuttaa saaliin. 25. Jotkut aina selviävät ja lisääntyvät. Alkaa taistelu, jossa purraan sekä rottaa että kissaa. Pikkupojille kerrotaan, että rotat ovat tarpeettomia ja sairauksia levittäviä otuksia. Kaatopaikan rotta matto houkuttelee huuhkajan lähimäntyihin tarkkailemaan. Pienellä alueella vilisee herkkupaloja, huuhkajan ei tarvitse kuin napata. Huuhkajalla on hyvä olla, kunhan ei napsauta itselleen myrkytettyä rottaa. vsk. Rottapa ei antaudu aina hangoittelematta. Muutamien vuosien välein myrkytys hiljentääkin kaatopaikan, mutta se alkaa yhä uudelleen elää. Jätetään kertomatta, että ihminen on itse tehnyt kaatopaikan välinpitämättömyydellään. Kaatopaikkakaan ei jaksa kasvavan joukon tarpeita tyydyttää, alkaa taistelu rottien kesken. Isot ihmiset yrittävät lannistaa rottaa myrkyn avulla. mäyssyttävät meidän mäyssyttämillämme muilla, lihavat ja synnyttävät lapsiaan ruokaisaan maailmaan. Se kyyryttää tiiviisti tarkaten, hännänpää heiluu. Kuvat: Juha Suonpää iahtaa SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Paikoin karvattomina, korvat repaleisina ja nahkat arpisina ne taistelevat toisiaan ja ulkoapäin tulevaa uhkaa vastaan. Niin pikkupojatkin ottavat ilmakiväärinsä ja possauttavat eläviä maalitauluja liikkumattomiksi. Eniten rottien kaatopaikkaeloa keikauttaa ihminen
Rukalla, XIV Kesänäyttely 16.6. VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT Kuusamossa 1.-3.8. Tällä kertaa mukaan on liitetty myös perinteinen KUUSAMO-NATURA -luontoja kulttuuritapahtuma . , Karhujuhlat 5. TERVETULOA LUONNONKAUNIISEEN KUUSAMOON SUOMEN SUOSITUIMPAAN MATKAILUKUNTAAN! HUUSAIVIO· NATURA TIEDUSTELUT: Kuusamon kunta Kaiterantie 22 93600 KUUSAMO Puh. KUUSAMO NATURA ffi J3. 6. 31.7. • VALOKUVANÄYTTELYIDEN ESITTELY Valokuvaajat Topi Ikäläinen, Jaakko Julkunen ja Matti Poutvaara • KESÄTEATTERIESITYS , Kuusamon Näyttämö • KOTIKYLÄILTA Kitkapirtillä • LUONTOVALOKUVAILTA, kuusamolaiset valokuvaajat pe 1.8. Kalle Päätalon maisemissa 6. 989-11 951. kansainväliset lintubongauskilpailut 14. VALTAKUNNALLISIEN KOTISEUTUPÄIVIEN AVAJAISET Juhlaesitelmä kirjailija Reino Rinne, valtiovallan tervehdys ympäristöministeri Matti Ahde • SUOMEN KOTISEUTULIITON VUOSIKOKOUS • LAAJA KUUSAMON KUNTAA ESITTELEVÄ NÄYTTELY "Kuusamo eilen tänään huomenna" • KESÄTEATTERIESITYS • LUONTOVALOKUVAILTA, intendentti Martti Linkola ja valokuvaaja Hannu Hautala • PELIMANNI-ILTA, Kuusamon Pelimannit • KOTIKYLÄILLAT Kuoliovaarassa ja Kantokylässä la 2.8. -31 .8., Kansanopiston kursseja; kansallispukukurssi, XV Taideleiri, valokuvauskurssi, lapikaskurssi, korukivikurssi, koko perheen luontokurssi, kasvivärjäys ja kankaanpainantakurssi, eräopaskurssi. Tapahtuman teemana on LUONTO KOTISEUTUNI ja ohjelmassa on: 30. 7., Kitkajoen kesäkalastuskilpailu 19. Vaaroja ja järvenselkiä 4. • 38. • TEEMAAN LIITTYVÄ TIETEELLINEN SEMINAARI to31.7. -6.8. -20.7., Kotiseutu museo avoinna 21.6. Lisäksi runsaasti Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kursseja . kansalliset ja 1. Etelä-Kuusamon erämaita 5. -15.6. • KOTISEUTURETKET 1. • LASTEN PERINNETAPAHTUMA • 38. VALTAKUNNALLISTEN KOTISEUTUPÄIVIEN PÄÄJUHLA, juhlapuhe intendentti Martti Linkola, opetusministeriön tervehdys • JÄLLEENRAKENTAJA-patsaan paljastus, maaherra Ahti Pekkala • KESÄTEATTERIESITYS • KOTIKYLÄILTA Poussussa Kesälle 1986 on luvassa myös runsaasti muita tapahtumia : 3. Kitkan kierto 3. VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPAIVAT l-3.8.86 LUONTOKOTISEUTUNI Suomen Kotiseutuliitto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto ja Kuusamon kunta järjestävät yhteistyössä 38. Oulankajokea kanootilla 7. Oulangan jylhyyttä: kansallispuisto 2. Puolipäivä keskustaa jamassa • Lisäksi PATIKKARETKI • KYLÄJUHLA Vuotungissa • KIRJALLINEN ILTAPÄIVÄ • KUOROJEN YHTEISKONSERTTI • Laulajatar MARJA-LIISA KANTOLAN KONSERTTI su 3.8
Kuulostaa johdonmukaiselta mutta on vaarallista yksinkertaistamista. (Tosin ei täysin sattumanvaraisesti; parhaat mahdollisuudet selviytyä on esimerkiksi lajilla, joka on levinnyt laajalle.) Usein mainittu esimerkki joukkosukupuutoista on hirmuliskojen katoaminen yli 65 miljoonaa vuotta sitten. Luonnonkansoilla ei näitä paheita ollut: he metsästivät ravinnokseen eivätkä sen vuoksi tosissaan pystyneet uhkaamaan riistan olemassaoloa." 27. Nykyään tähän suhtaudutaan epäilevämmtn. Hirmuliskoistakin kaikki koki vat saman kohtalon, vaikka ne hallitsivat maata 120 miljoonaa vuotta ja niitä oli tuhansia lajeja. Näitä hän kutsuu "taustasukupuutoiksi" ja "joukkosuSUOM EN LUONTO 3/ 86 45. Saksalainen jääkaudentutkija Wolfgang Soergel sanoi 1912: "Nälkä ei ole koskaan ollut syynä lajeja sukupuuttoon tappaneessa metsästyksessä. Se mitä nyt on tapahtumassa on geologisessa katsannossa ehdottomasti joukkosukupuuttoa. Huomattavasti lähempää omaa aikaamme on suurten nisäkkäiden häviäminen jääkauden lopulla yli 10 000 vuotta sitten (mammutti, villakarvainen sarvikuono ja monet muut). Ja kun tarkastelemme elämän historiaa maapallolla huomaamme, että sukupuuttoon kuolleita eliömuotoja on paljon enemmän kuin eläviä . En tiedä kuinka tarkka tuo arvio on mutta kaukana totuudesta se ei varmaankaan ole. Ihmisen tulee kantaa vastuu omasta tulevaisuudestaan . Niitä sattuu silloin tällöin läpi elämän historian monista eri syistä, ympäristömuutoksista häviöön kilpailussa kehittyneemmille lajeille. Tästä on vedetty pessimistinen johtopäätös, että on luonnonvastaista yrittää pelastaa uhanalaisia lajeja. Tätä tuhoa voidaan ehkäistä luonnonsuojelutyöllä ja geologisesta näkökulmasta se tuntuu meidän ehdottomalta velvollisuudeltamme. Niistä ehkä yhdestä ainoasta kehittyivät linnut; tämä lisko ei siis kuollutkaan sukupuuttoon. Luonnonlait ovat mitä ovat. Jääkauden lopun ympäristömuutoksilla (mm. Lajeista syntyi uusia lajeja lukemattomia kertoja noiden 120 miljoonan vuoden aikana, kuin lenkkeinä ketjussa; vain ketjun viimeinen lenkki hävisi). (Esimerkki on tietysti yksinkertaistettu. On sanottu, että 99 prosenttia kaikista eliölajeista kuolee aikanaan sukupuuttoon (tosin nämä jäljelle jäävätkin lajit häviävät kehittymällä uusiksi lajeiksi). Sukupuuttoon kuoleminen on siis normaalia. Lajit jotka säilyvät ovat yleisesti ottaen parhaiten sopeutuneita, tehokkaimpia, aivan Darwinin oppien mukaisesti. Hänen mukaansa tulee erottaa kaksi täysin erilaista sukupuuttokehitystä. kasviyhdyskuntien voimakkaan yksinkertaistumisen) katsotaan myös olleen osuutta on sanottu että mammutti ei menestyisi nykyisellä tundralla, sensijaan se voi hyvin jääkauden vaihtelevammalla arotundralla. Säilyttäminen on mieletöntä. Amerikkalainen paleontologi David Jablonski on vastikään tehnyt tilastollisia tutkimuksia sukupuutoista geologisella ajalla. Aikaisempien joukkotuhojen syistä on paljon keskusteltu (ilmaston huononeminen, valtaisat tulivuorenpurkaukset, meteoriitit), mutta meneillään olevan joukkotuhon syy sensijaan on ilmiselvä: ihminen ja hänen vaikutuksensa. Taustasukupuutot ovat normaaleja tapahtumia . Joukkosukupuutot sensijaan johtuvat ilmeisesti yhdestä ainoasta syystä tai syykokonaisuudesta ja kohdistuvat val ikoimatta kaikkeen elolliseen. Björn Kurten Ovatko sukupuutot luonnollisia. Kiihokkeena ovat olleet raha ja ahneus. Se on oikeaa suuruusluokkaa, kuten sanotaan si lloin kun on pakko arvata. Metsästys ja ympäristön hävittäminen (ihmiset polttivat metsää ajaessaan riistaa) olivat ihmisen aseet. kupuutoi ksi" . vs k. Ihmistä on pidetty syypäänä myös jääkauden lopun joukkosukupuuttoihin
Se harmittaa metsänomistajaa, joka näkee taimikkojensa yhä uudestaan sortuvan versosyöpäepidemian alle. Tämän kotelosienen elinkierto on kaksivuotinen ja siinä vaihettuu suvullinen ja suvuton vaihe. Epätoivoisimmat ovat jo ehtineet ristiä versosyövän männiköittemme AIDSiksi. Sen täytyy tuntua myös metsäorganisaatioissa. Versosyöpä ei ole pikkuharmi vaan ilmiö, joka asettaa koko metsätaloutemme uusien tilannearvioiden eteen. Luonnossa sitä ei ole aina osattu tunnistaa ja se on sekoitettu milloin mihinkin tautiin tai vaurioon. Itiöt leviävät sateisella säällä puusta toiseen. Sairastuneet taimet saavat sateenvarjomaisen ulkonäön. Karikkeessa se ei menesty, koska siellä on tehokkaampia lahottajaorganismeja, useimmat nekin siema. Sille ei ole löydetty parannuskeinoa eikä kunnollista metsänhoidollista ratkaisuakaan. Sitä on ollut ilmeisesti niin kauan kuin mäntyjäkin. Mutta sellainen vitsaus mitä se on nyt ja millaiseksi sen pelätään muodostuvan aivan lähitulevaisuudessa, se ei ole ilmeisesti ollut koskaan aikaisemmin. Sieni on tappaja Männynversosyövän aiheuttaa pieni kotelosieni, jota kutsutaan epäkäytännöllisesti männynversosyöpäsieneksi. Se on tappaja. Männyllä se kuitenkin on meillä tuhonsa tehnyt. Versosyöpäsieni on pääasiallisesti männyn tauti, mutta se saattaa tarttua muihinkin havupuihin. Mutta löydetäänkö sienen torjumiseksi lääkkeitä ja ovatko ne ekologisia vai teknologisia. Minkälaisen kortin luonto nostaa seuraavaksi ... vsk.. Kotelomaljat, jotka ovat läpimitaltaan vain puolimillisiä, kehittyvät männynoksalle ja kypsyvät syksyllä, jolloin sateisia ilmoja itiöiden leviämiseen riittää. Taimitarhoissa opittiin siihen ensimmäiseksi kiinnittämään huomiota, koska se levisi niissä epidemianosuoMEN LUONTO 3/ 86 45. Tässä vaiheessa sieni on täysi-ikäinen ja jos se on tappanut kasvualustansa, se tuhoutuu. Männynversosyöpäsieni ei ole uusi tulokas Suomen metsissä. Se osoittaa, että taitavinkaan metsänviljelijä ei pysty muuttamaan ekologian lainalaisuuksia eikä luonnon perusolosuhteita. Versosyöpäsieni ei ekologiselta rooliltaan ole Iahottaja. Se on männynversosyöpä, jonka aiheuttaa pieni sieni. Se tuottaa suvullisia koteloitiöitä ja suvuttomia kuromaitiöitä. Näin alkunsa saanut sieni tuottaa seuraavana kesana kuromapesäkkeitä, joista leviävät kuromaitiöt ja vasta toisena ikävuotenaan sieni kasvattaa kotelomaljat. Elävässä puuaineessa se elää pitempäänkin . Mutta männynversosyöpä jäytää muuallakin kuin metsissä. Varhaisimmat havainnot siitä ovat 1860luvulta, suurten nälkävuosien ajalta. Tapio Lindholm Versosyöpä runtelee männiköitä Männiköissämme leviää tauti, josta koituu valtavia taloudellisia vahinkoja. 28 Männynversosyöpä tunnistettiin ensin taimitarhoissa
Oireina korot ja ruskeat neulaset Versosyöpätauti on tunnistettavissa siitä, että sairastuneet männynoksat ruskistavat neulasensa kesällä punaruskeiksi. Hukkaan ovat menneet niin työ, kustannukset kuin vuodetkin ja puun kasvatuksen saa aloittaa alusta. Sittemmin saSUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Sienelle on siellä ruokaa yllinkyllin. Usein lievä epidemia on tunnistettavissa siitä, että ruskeita oksatupsuja on oksistossa siellä täällä. ylimmät neulaset kääntyvät alaspäin. Tuhot eivät jää pelkästään hentojen oksien ja neulasten vaurioiksi. Mutta vasta sulkeutuneissa, oksikkaissa täystiheissä taimivaiheen ohittaneissa männiköissä tuhot ovat mittavimmat. Oireet ilmenevät keväällä neulasten ruskistumisena tyvestä alkaen. vsk. Sitten kärkisilmu kuolee ja nuorimmat, so. Pahoin riistäytyessään versosyöpä leviää koko latvukseen ja tuhoaa myös latvakasvaimet. Ruskistuneet neulaset 29. Tuhon jälkeen metsänomistajalla ei ole mitään tuottoa metsästään. Epidemioita syntyi ensiksi Lapin suurissa taimitarhoissa, joiden taimilla oli tarkoitus viljellä pohjoisen suuria avohakkuualoja. Se tuhoaa kaiken ikäisiä männyntaimia, eikä kaihda suuriakaan petäjiä. Samanlaisena tauti esiintyy myös järeämmissä männyissä. Tartunta tapahtuu syksyllä. teenvarjoilmiö on tullut tutuksi muuallakin. Ohuiden puiden runkoihin ja oksiinkin muodostuu koroja, jotka ovat tautipesäkkeitä. Taimitarhoissa ja taimissa tauti onkin tunnettu sateenvarjotautina. maisesti, ja sillä on taimissa omat tunnusomaiset oireensa. Tällä hetkellä versosyöpä tekee pahimmat tuhonsa riukuasteen viljelymänniköissä, joskaan se ei ole keskittynyt niihin. Nuoren männyn latvuksessa versosyöpä tekee rumaa jälkeä. Lievemmissä tapauksissa puut toipuvat ja tauti väistyy, mutta ei aina. Tuhoutuneen latvan tilalle puu yrittää kasvattaa uusia versoja, mutta ne eivät estä taudin leviämistä. Korot kyljestyvät oksan tai rungon vielä eläessä, mutta lopulta tautipesäke tappaa oksan
Nämä ylänköseudut ovat viileitä ja sateisia. Epäedulliset kasvukaudet, jotka ovat viileitä ja sateisia ja joita seuraavat ankarat talvet, ovat versosyöpäsienelle ihanteellisia. Metsien terveys· on pienestä kiinni Kaikenkaikkiaan versosyöpä osoittaa hyvin selvästi kuinka pienestä metsiemme terveys on kiinni. Tosiasia kuitenkin on, että vahingot ovat pitkin 80-lukua vain pahentuneet. Ja juuri näissä tuhot ovat olleet pahimpia. Ensimmäiset suurtuhot Lapin taimikoissa Lapissa ja Pohjois-Suomessa versosyöpä teki tuhoja jo 1960-luvulla, ei ainoastaan taimitarhoissa vaan myös hakkuualoilla, joilta alkuperäinen kuusikko oli hakattu pois. Kyse on ollut joko kylmistä laaksoista ja notkelmista tai taimikoista, joissa on käytetty muualta tuotua taimiainesta. Samasta piirteestä taas on pelkkää harmia sienen tappamissa nuorissa metsissä. Näin käy juuri heikentyneelle varjolatvukselle. Koroa kaivettaessa paljastuu kuoren alta kellanvihreä puuaines. Mutta ajassamme on kolmaskin uusi ilmiö. Laajat avohakkuut ovat tuottaneet laajoja taimikoita. Toisaalta aikaa myöten ojitetut suot vettyvät altistaen puita näinkin versosyöpään. Männynversosyöpää voidaan pitää metsäluontomme todellisen tilan mittarina. Versosyöpätuhot ovat paljolti keskittyneet alueille, missä professori Valter Keitin kangas aikoinaan esitti löytyvän enty1seen seinäsammaltyyppiin kuuluvia metsiä. Versosyöpä saattaa elellä iäkkäidenkin mäntyjen latvustossa. Kun näitä oikeastaan kuuselle ominaisia maita on viljelty männylle, paljastuu pikku hiljaa että männyllä itseasiassa on koko ajan vaikeuksia näissä olosuhteissa. Kuolleet tai kuolevat oksat törröttävät ja suurimmat korot näkyvät etäälle. Ne ovat puille vaikeampia kasvupaikkoja kuin vastaavat alankoseudut. Kun tauti on kerran päässyt pureutumaan metsikköön, ei se hevin hellitä otettaan. Kokonaisille metsiköille käy kuten normaalisti alaoksille. Ei tarvita muuta kuin männyn viljelyä sille huonosti sopivilla ylänkömailla tai huonosti onnistuneilla metsänparannusaloilla ja kun sitten tulee pari epäedullisempaa kasvukautta on epidemia valmis. Kumpikin on uusi ilmiö. Typpilannoitus heikentää puiden tuleentumista. Seinäsammaltyypin maat alttiita Vedenjakajaseutujen alttiudelle versosyövälle löytyy karuuden ja soisuuden tai laajojen taimikoiden lisäksi suurempikin syy. Osaran lentokenttien metsittämisvaikeuksiin. Epäilemättä versosyövän viimeaikaiselle leviämiselle ovat tarjonneet kasvupohjaa laajat taimikot ja siinä mielessä versosyöpätuhot ovat osittain metsätalouden synnyttämiä. Sieni siis nopeuttaa männyn karsiintumista. Näille on yhteistä se, että ne ovat yleensä varsin karuja ja metsävaltaisia, harvaanasuttuja seutuja. D SUOMEN LUON IO 3/ 86 45 . Männyn kituva alikasvos nimittäin perkautuu saman tien pois. Ja kuinka ollakaan, Suomeen saavuttuaan ne törmäävät maahan juuri siellä missä sataa enemmän ja jossa maa on ympäristöään ylempänä. Tartunta alkaa joko kärkisilmusta tai neulasparin tyveltä tai oksan tyveltä. Koro antaa varmemman todisteen taudista. Puunkasvattajalle tämä merkitsee oksatonta runkopuuta, mutta männylle tämä merkitsee nopeampaa karkaamista uhkaavien maapalojen ulottamattomiin. Näistä heiveröisistä jälkeläisistä ei kyllä muutenkaan olisi eläjiksi. Ne ovat alttiita kuusettumiselle sielläkin, missä kasvualusta on karu. Näillä vedenjakajaseuduilla on myös paljon ojitettuja soita, joiden lannoitetut suopuustot ovat osoittautuneet alttiiksi versosyövälle. Niiden jälkeen tauti leviää. Uusi männikkö kun voi syntyä vasta edellisen sukupolven väistyttyä. Luontainen uudistaminen ei onnistu. Versosyöpää on todettu runsaasti muuallakin kuin vedenjakajaseuduilla. Siemenpuuasennossa syntyneiden taimikkojen tilanne on toinen. Se on kaukokulkeutuvat ilmansaasteet. Mutta epidemia yläilmoissa heijastuu myös maantasoon. Mutta kilpailukykyisenä puulajina se on mäntyä vahvempi. Samaa voi sanoa turvemaiden männiköiden versosyövästä. Normaalisti tällaisia ovat sulkeutuneessa metsässä ne oksat, jotka ovat Iatvuston alaosissa, varjossa, kituvina. Taudin tappamissa oksissa on sekin etu, että ne eivät pihkotu ja kelou30 du, vaan todella karisevat pois. Niinpä kun aivan 1970-luvun lopulla versosyöpä alkoi levitä Etelä-Suomessa, ei sitä useinkaan edes aluksi tunnistettu . vsk .. Tartunta etenee kuoren alla vasta talvilevon aikana, jos oksan talveentumisaste ei ole riittävä. Kuoren sisäosatkin ovat kellanruskeita. Metsiä, jotka ovat paksusammaleisia ja kuusettuvat ja jotka esiintyvät ylänkömaiden viileänkosteissa olosuhteissa. Näyttää siltä, että versosyöpä on löytänyt samat alueet. Versosyövän tuhoista Lapissa kirjoitettiinkin metsäalan ammattilehdissä 60luvun lopulla ja 70-luvun aivan al ussa, mutta sitten kohu vaimeni . Pienetkin erot reaktiossa päivän pituuteen tai talveentumisessa saattavat altistaa taudille. Sen tarkoitus ei ole tuhota mäntyjä, vaan se on ikäänkuin peto, joka saalistaa heikkoja oksia saaliikseen. Männynversosyöpä mittaa metsiemme todellisen tilan ovat hieman epämääräinen taudin tunnistamistapa, joka edellyttää havainnoitsijalta harjaantunutta silmää. Alku on kuitenkin usein salakavala, ruskistuvat neulaset voidaan sekoittaa, milloin neulaskaristeeseen versoruosteeseen ja milloin pakkasja ilmansaastevaurioihin. Rungoista kun ei tahdo saada edes kunnon kahvipuita. Vieras taimiaines on ollut merkittävä osasyy esimerkiksi Lapin versosyöpätu hoihin. Kyse ei ole vain taudista, vaan sienestä, joka kuuluu suomalaiseen metsään. Männyt eivät ehti yhteyttää kesällä tarpeeksi ja vahvistua talveksi, eli ne elävät eräänlaisessa stressissä ja heikentyvät. Versosyöpä onkin ollut eräs tärkeä syy näitten ns. Varsinkin taimikoissa versosyovan vaikutus näkyy muutenkin. Lapin paksusammalkuusikot ovat tällaisia alueita. Vedenjakajaseutujen vaiva Maantieteellisesti pahimpia alueita ovat vedenjakajaseudut ja muut ympäristömme korkeat alueet. Metsien toimenpidekuviot ovat olleet niillä suuria. Se on ilmastollinen. Oksisto harsuuntuu epämääräiseksi. Sieni kuuluu luontoomme Männynversosyöpäsieni aivan epäilemättä kuuluu pohjoiseen havumetsäluontoon ja sillä on oma ekologinen roolinsa. Puuaines ei sinisty niinkuin kuollut puu muutoin tekee, eikä kuori muutu heti tummanruskeaksi. Optimistisissa lausunnoissa on jo moneen otteeseen ehditty todeta epidemian laantuneen. Pystyyhän se kasvamaan alikasvoksesta metsäksi männyn alta olosuhteissa, missä männyntaimet itse tuhoutuvat. Epidemia on yleensä monivuotinen ja metsikössä on nähtävillä taudin kaikkia vaiheita. Eli juuri vedenjakajaseuduilla ja SalpausselilIä. Metsätaloudellinen pulma on siinä, että kuusikaan ei näillä epäedullisilla mailla menesty. Näillä korkeilla paksusammalmailla on useimpina vuosina liian viileät ja epäedulliset olosuhteet ja versosyövälle tarjoutui hyvät edellytykset, taimet olivat lisäksi vierasta eteläistä alkuperää
Kiikarit, joilla näet hyvin myös hämärässä. (90) 159 11, telex 121237 Lapinpöllöjä 1 500 paria Tilaa Suomen Luonto Edell isessä numerossamme SL 2/ 86 oli kirjoitus lapinpöllön vuosikymmenestä. D r---------------------------suomen Luonnon palvelukortti Tutustu kevään tilaushankintakampanjaan sivulla 41! SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan i05 mk (l uonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 130 mk (ei-jäsenet). Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen En ole jäsen D Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA T ILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIM IPA IKKA Ma ksutta kotimaisessa postiliikenteessä Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI 31. Edullisia Zenit-kiikareita tuo maahan: @«>NEISTO LINTU KUVAT ONNISTUVAT Luotettava vaihtoehto niille, jotka tarvitsevat kunnollisen, konstailemattoman järjestelmäkameran, mutta eivät halua maksaa siitä liikaa. EMIT VALOVOIMAA Mukaan linturetkelle. Siihen livahtanut ladontavirhe oli paisuttanut pöllömäärän kymmenkertaiseksi todellisesta. Vuoden takuu. Puh. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Lapinpöllöjä arvioidaan olevan 1 500 paria eikä 15 000 paria. vs k. Esterinportti 1, 00240 Helsinki. Kestävä ja käyttövarma Zenit tarjoaa myös hyvän objektiivija lisävarustevalikoiman. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan
Hän oli saapunut satojen muiden intiaanien ja valkoisten tavoin jokilaaksoon valmistelemaan toimia, joilla intiaanien elinalueen, arvokkaan erämaan tuhoaminen estetään. odottavat oikeuden päätöstä siitä, kenelle oikeus maaalueisiin lopulta kuuluu, heille vai metsäyhtiöille. Sen olivat metsäyhtiöt päättäneet jo varhain 1900-luvulla, kun oikeus puihin oli silloisen osavaltion hallituksen oman käden oikeudella jotenkin oudosti niille siirtynyt pois alueen 5000-vuotisilta asukkailta, Clayoquot-intiaaneilta. Vastapuolina niissä ovat joko metsätai kaivosyhtiöt. Lilleootin heimoneuvosto. Satojen kilometrien ääretön ilmamassa, joka lempeästi painoi allaan lepääviä lumihuippuisia vuoristojonoja, syleili kasvojani raikkailla tuulahduksilla. Kokoontuminen Stein-jokilaakson alppiniityillä. Nyt ymmärrän vanhan isoisäni sanat: 'Kun heräät vuorilla päivän koittoon, sinä kuulet luonnon äänen. Jopa polulla kulkeminen oli työlästä, alituista kaatuneiden runkojen, juurien, oksien ja pensaikkojen ylittämistä tai alittamista. Meares-saaren asukkaiden kamppailu metsien säästämiseksi hakkuilta on yksi monista vastaavanlaisista Brittiläisessä Kolumbiassa. Kun puu työnsi ensimma1s1a sirkkalehtiään mullasta, oli koko läntinen maailmamme tyystin tietämätön tämän saaren olemassaolosta, jopa koko mantereesta. Luunvalkeaa kivirakkaa astuessani tunsin askeleeni höyhenen kevyiksi. B. Ja kun samaisen puun latva huojui pääni korkeudella, kouristeli Rooman valtakunta kuolon tuskissaan ja innokkaat lähetyssaarnaajat kiersivät levittämässä uutta kristinuskoa kaikkialle. Teksti ja kuvat: Ritva Kovalainen Pyhä puu ei saa kuolla Maailman suurin setripuu kasvaa Meares-saarella Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Tällä hetkellä siellä on käynnissä kymmenkunta "intiaanisotaa". Suurin merkitys sillä on Lyttonin ja Lilleootin intiaaniyhdyskunnille. Yritin tavoittaa silmilläni kohtaa, missä sen latva, jossakin 60 metrin korkeudessa, päättyy, mutta puun rungolla ja oksilla versovat kasvit estivät sitä näkemästä. Siinä minulle voimia vaikka siirtää kokonaisia kallioita. Lumoava Stein Auta eteläisen Brittiläisen Kolumbian suurimman turmelemattoman vesistöalueen suojelemisessa osallistu Steinin erämaafestivaaleille. Puu, jonka juurelle olin tieni lehvästön läpi raivannut, oli rinnan korkeudelta 18,5 metriä ympärysmitaltaan. Alue on kautta aikojen ollut tärkeä metsästysja kalastusalue, ja myös pyhä, henkisten seremonioiden tapahtumapaikka. Viidentoista vuoden hiljaisen suunnittelun jälkeen niitä haviteltiin nyt yhä ahnaammin. Vuorten väliin jäävää kapeaa solaa myöten se laski ne edelleen alempaan järveen, joka jossakin paljon kauempana liittyi johonkin Stein-joen lukuisista haaroista. Viiden vuoden kamppailun jälkeen Clayoquoteilla on nyt kokemusta kansalaistottelemattomuudesta, mielenosoituksista, lentolehtisten ja pamflettien tekemisestä, metsurien pysäyttämisestä, puhumisesta, naulojen iskemisestä puihin moottorisahojen kiusaksi, oikeudenkäynneistä, ja he 32 Ihmisten mieliin tunkeutuva ahneus on todellinen vihollisemme, sanoi Lilleootin intiaaniheimon jäsen Steinin erämaafestivaaleilla Kanadassa. Ja nyt, puun aloittaessa kuudennettatoista vuosisataansa sen oli määrä joutua sellukattilaan ja paperitehtaalle. Forest Products ilmoitti ankarasta vastustuksesta huolimatta: Koska Brittiläisen Kolumbian metsäministeriö on käskenyt meidän tehdä sen, me teemme sen. Lauluja Suurelle Hengelle. Viiden tunnin junamatka kalliovuorten kupeilla ja muutaman tunnin ajomatka pölyävillä vuoristoteillä oli lopulta saattanut väen polun päähän, joka veisi kokouspaikalle. Yksi kamppailuista on käynnissä Vancouverin pohjoispuolella Stein-joen vesistöalueella. Siellä alhaalla jokien varsilla kasvoivat metsät, joita ei vielä koskaan oltu hakattu ja ne muodostivat nyt eteläisen Brittiläisen Kolumbian suurimman erämaan. vsk.. C. Keskellä oli pieni kirkas lampi, joka keräsi purojen kouruilla lumien sulamisvedet. Me hakkaamme Steinin! Stein-joen vesialueen ympäristössä on useita intiaaniyhdyskuntia. Olin nähnyt ilmoituksia kaikkialla Vancouverissa, pylväissä ja ilmoitustauluilla ja lähtenyt matkaan. Kasvillisuus metsässä oli muutenkin tiheää. Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa on käynnissä kymmenkunta "intiaanisotaa" metsätai kaivosyhtiöitä vastaan. Kolmen tunnin nousu läpi tuuheiden metsien, keveiden myöhäiskesäisten niittyjen ja vihdoin yli avaran tunturimaan tuntui jaloissani, mutta näky, joka minut kohtasi, sai voimani kymmenkertaistumaan. Kuuntele sitä poikani, sillä on aarre sinulle annettavaSUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Siellä synnyttivät ennen naiset lapsensa maailmaan, siellä kävivät nuoret läpi aikuistumisseremoniat, sinne haudattiin kuolleet. Niitty, jolla liki 500 ihmisen telttaleiri sijaitsi, oli joka puolelta rapautuneiden kalliovuorten ymparo1ma
SUOM EN LUONTO 3/ 86 45 . 33. vsk. Maailman suurin setripuu Meares-saarella
Tyynen Valtameren rannalta Vancou verissa pilkotta vat Meares-saaren vuoret. Kuuntele luon_non ääntä ... Auringon laskettua, ennen kuun nousua, oli hetki, jolloin kuu valaisi vastapäisen vuoren seinämän aavemaisen valkeaksi. C. Teltoissa ja nuotioilla pidettiin myös kokouksia. Mutta miten perusteettomilta ja ihmeellisiltä ne olisivatkaan kuulostaneet kaupunkien konserttisaleissa ja bulevardien kulttuuriklubeissa. Seuraavalle viikolle aiottiin mielenosoitusta B. Ne olivat yön huokauksia, kivisen maan sydämen lyöntejä, syksyisten vihurien valitusta, purojen rakastunutta pulinaa, kojoottien huutoa, suuren jumalan hengitystä. kean jäisen harson kaiken ylle. naan.' Minä kuuntelin tuulen ääntä, alapuolisten laaksojen sarastuksen myötä kasvavaa ääntä. Se laulu pyyhkäisi ruohikoita, polttopuita, pensaikkoja, se Jakaisi puiden Jatvuksia, suuria ja pieniä, puita, joissa on lehdet ja ikivihreitä neuJasineen. Oli laadittava suunnitelmia tulevalle. Forest Products'in toimiston edustalle Vancouvenm. vsk.. Siinä maisemassa intiaanien rummut ja laulut olivat kuin siitä itsestään syntyneet. Niiden hengityksessä, laulun vielä kuuluessa, mma siirryin lapsuuteni ohi miehen kohoavaan voimaan." Päällikkö Tetlaneetsa, Spences Bridge 1912 Yötulia Kalliovuorilla Yön tullen laaksoon syttyi useita tulia, jotka keräsivät ihmiset lämpöönsä, sillä pimeys laski mukanaan val34 Stein-jokilaakson intiaanit haluavat säilyttää yhteytensä luontoon . Vanhemmat intiaanit pusuoM EN L UONTO 3/ 86 45. Se on aamutuulen laulu, se saa luonnon laulamaan. Joet, kanjonit, vuorten solat, metsät, villit hedelmätarhat puiden rivistöissä ja lumesta kimaltelevat huiput, ne kaikki lauloivat tuulessa
35. vsk. Stein-jokilaakson vuoristoniityille kokoontui lähes 500 erämaa-alueen puolustajaa. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45
Me emme halua sosiaalihuoltojärjestelmää, niitä huoltoapuohjelmia, joita meille on tyrkytetty. Jokainen puu, jokainen kivi hengitti kylmän huokauksen ylleni. Me molemmat olemme niin vahvoja ihmisia, että uskon meidän eräänä päivänä voivan tulla hyvin toimeen keskenämme. Intiaanit haluavat itsehallinnon suojellakseen maata huivat menneistä ajoista ja intiaaneista, joille luonnon kunnioitus on aina ollut itsestään selvää. Intiaanien hallitus merkitsee Lilleootin kansalle sitä, että meillä on oikeus suojella maatamme. En tiedä miten kauan rummut jatkoivat soimistaan; mennessäni maata ne soivat etäältä uneeni. Kanadan hallituksella on nyt Lilleootin heimo vastassaan ja siitä haluan nyt hieman puhua, sillä Kanadan hallitus haluaa intiaanien täydellisesti sulautuvan valkoiseen väestöön. Kaikki ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa, ja meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että olemassaolomme on taattu. Enemmän kuin mielellämme haluaisimme rajoittaa noita ohjelmia, jotta voisimme jälleen tulla tunnustetuiksi kansana. Ja siirryttyämme täältä muualle meidän on saatava yhteiskuntamme huomaamaan, että planeettamme on lopulta vain pieni kasautuma pölyä, joka leijuu avaruudessa ja me olemme siitä vastuussa. Me voisimme toki tehdä täällä poliittisia julkilausumia, mutta asian todellinen ydin on siinä, että heräämme ja havahdumme. Ajattelin kuulemiani ja halusin unen vahvistavan mieltäni, mutta uneni oli syvä ja musta, enk~ sen uumenista voinut muruakaan poimia. Niinpä pyydän Kanadan hallitusta ja ihmisiä siinä järjestelmässä ymmärtämään mitä intiaanien itsehallinto merkitsisi. Meidän ei kannata käyttää sitä väärin ja antaa sen tuhoutua. Tulilta loitottuani katosi kaikki lämpö. Ja meillä on oikeus opettaa kansallemme kieltämme, kulttuuriamme ja perinteitämme. Sinä päivänä kun näette perinteisten rakennustemme kohoavan jälleen, sinä päivänä voitte ymmärtää keiden kanssa olette eläneet; hyvin voimakkaan kansan kanssa.... vsk.. Kiitokset suurelle hengelle Aamulla rumpu kokosi väen piippuseremoniaan auringon juuri alkaessa sulattaa ylempien rinteiden huurretta. Meille se merkitsee kuolemaa. Ilmoitus herätti Steinin tuntijoiden keskuudessa vastustusta ja he perustivat liiton Pelastakaa Stein, johon kuuluu 15 järjestöä ja niiden mukana 45 000 jäsentä. Suuren Hengen SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Meidän on saatava takeet siitä, että kaikki elämä saa jatkua. Kamppailu Steinista on jatkunut aktiivisena yli 36 kymmenen vuotta. Ja me olemme täällä kaitseaksemme maata. Naiset tekivät ihmeitä ruokkimalla kaikki liki viisisataa ihmistä. Nyt ovat metsäyhtiön miehet käyneet kietomassa punaisia nauhoja puiden ympärille uusien metsäteiden merkiksi. Meillä on oikeus opettaa ympäristöasioita lukioissa, meillä on oikeus opettaa ympäristöasioita lastentarhoissa, ja meillä on oikeus aloittaa lastemme kasvatus siitä, kun he ovat syntyneet. Haluamme tämän tilaisuuden päättyvän henkisen tietoisuuden saavuttamiseen. Me olemme vahvoja ihmisiä, te olette vahvoja ihmisiä. Lilleoottien julistus Vuonna 1974 B. He puhuivat myös siitä, mikä tätä maailmaa uhkaa. Niin puhui Lilleoot-heimon päällikkö Mike Leech tuona aamuna korkealla vuoristossa raskaiden pilvien peittäessä tuntureita harsoonsa toisaalla ja auringon huikaistessa lumihuippuja toisaalla. Sitä me haluamme. takeisiin siitä, että niin intiaanikansat kuin muutkin kansat voivat elää tasapainoisesti ja rauhassa. C:n hallitus ilmoitti aikovansa aloittaa viisitoista vuotta kestävät hakkuut Steinissa. Se muutos meidän on tehtävä perheissämme, työpaikoillamme, kaupungeissamme. Ahneus, joka meidän maailmassamme näyttää tunkeutuvan niin monen ihmisen mieleen, on meidän todellinen vihollisemme, täällä ja nyt. Meillä on oikeus Hakkuut lähenevät Steinia. Mutta meidän on muutettava yhteiskuntamme, muutettava elämämme sellaiseksi, että voimme olla kiitollisia saamastamme, ja meidän on alettava käyttää saamisiamme kaikkien ihmisten etujen mukaisesti. Jokaisella ihmisrodulla on oma erityinen syynsä olla maailmassa. Näin puhuu Brian Livingstone Steinissä. Puheiden päätteeksi Lilleootin heimo tarjosi kaikille illallisen, nuotiolla paistettua Stein-joen lohta, maanviljelijöiden pelloilta poimittuja maissintähkiä ja perunoita, leipää ja kahvia. Meillä on oikeus olla varmoja siitä, että kala tuossa joessa nousee joka vuosi
Houkutuksena on hallituksen lupaama ilmainen talo. Näin kävi Robertan pojallekin. Yli 10 000 dineeli navahointiaania on määrätty siirtymään pois esi-isiensä mailta kaivosten tieltä heinäkuun 8. Lain takana ovat suuret kaivosyhtiöt, jotka haluavat koko ajan lisää maata ja lähinnä mormonikirkkoon kuuluvat hopit, jotka ovat halukkaita vuokraamaan oikeudet kaivoksiin. Me kaikki olemme saman Suuren Hengen luomia. Mutta ihminen ottakoon vain minkä tarvitsee ja huoltakoon maata tulevia polvia varten. Pirkko Pekkarinen Roberta ei halua muuttaa Kauniissa karussa Arizonan koillisosassa on Yhdysvaltojen suurin intiaaniasujaimisto, joka tunnetaan käsiteollisuudestaan ja vanhojen perinteiden säilyttämisestä. Suurin osa navahoista päätyy elämään kaupungeissa sosiaaliturvan varassa. Ympäristönsuojelijat ovat huolissaan siitä, että jo ennestään kuivan alueen vesivarat loppuvat kokonaan. Ja kun teille tulee huono päivä, te muistatte tämän kauniin hetken, jonka olette toistenne kanssa jakaneet, ja teidän mielenne kirkastuu. Roberta on lempeä ja vaatimaton nainen. Navaho-isoäiti Roberta Black Goat on kaukana 18 lapsenlapsestaan, yksikertaisesta majastaan ja lampaistaan. Lain syyksi sanottiin hopien ja navahojen väliset riidat. Jauhomainen hiili kuljetetaan suuria putkia myöten Nevadaan pumppaamalla niihin pohjavettä. Luonnonkauneus ja intiaanit eivät näytä olevan minkään arvoisia, kun saatavissa on hiiltä, öljyä ja uraania. Minä kiitän teitä kaikkia, jotka olette tänne tulleet jakamaan tämän hetken kanssamme. Me kaikki olemme yhtä. Viime aikoina on yhä useampien reservaattien alueilta tehty öljyja mineraalilöytöjä. Puolet muuttaneista onkin jo menettänyt talonsa velkaannuttuaan pahoin. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Mutta Roberta kertoo, että he ovat aina käyneet kauppaa toistensa kanssa ja tulleet toimeen. Samoin, minne ikinä menette, tulee suuren kotkan oikea siipi suojelemaan kulkuanne. Tarvittaessa on sanottu käytettävän armeijan joukkoja. Minä sanon teille, että minä tarvitsen teitä ja te tulette aina olemaan minun mukanani. Kaikki on ostettava rahalla ja "raha on kuin hattara, se haihtuu, kun sitä puraisee", Roberta sanoo. Hän vetoaa intiaanien ystäviin kaikkialla maailmassa, jotta nama kirjoittaisivat presidentti Reaganille, ettei hän sallisi Amerika,n i3-lkuperäiskansojen joutuvan' maanpakoon omassa maassaan. Ja jokaisena päivänä meidän on kiitettävä Suurta Henkeä kaikesta, mitä olemme saaneet. Hän on käynyt Washington D.C:ssä ja ulkomailla asti kertomassa kansansa hädästä. Toisinaan se on varustettu mikrouunilla ja kauniilla kylpyhuoneella, mutta sijaitsee alueella, jossa ei ole sähköä eikä vesijohtoja. Suuri osa navahoista on jo muuttanut. Lyhyen hiljaisuuden jälkeen hän vielä sanoi: "kirjoitin kerran tämän" ja hihkaisi toisen terävän viiltävän huudon ylös taivaisiin. kiitosseremonian pitivät kolme miestä. 100 000 navahoa jäi väärälle puolen aitaa Navahot ovat asuneet kiistanalaisella Black Mesan alueella jo satoja vuosia ennen valkoisten tuloa. Ottakaa tämä hyvä hetki mukaanne ja viekää se perheittenne pariin, viekää se vanhemmillenne, ystävillenne, veljillenne, sisarillenne. Tästä uudesta alkavasta päivästä meidän on häntä kiitettävä. Hän näyttää minulle kolmea pientä mattoa, jotka hän on kutonut omien lampaittensa villasta. D Ritva Kovalainen opiskelee valokuvausta Taideteollisessa korkeakoulussa. Sillä minä tiedän, että moni, joka tänä yönä meni levolle jäi nousematta. Väärälle puolelle aitaa Ja1 100 hopia ja 10 000 navahoa, jotka määrättiin siirtymään pois. Heimonvanhimpiin kuuluva Roberta Black Goat ei halua kansansa astuvan sotapolulle. Black Mesan alueelta on jo kaivettu hiiltä avokaivoksissa vuosien ajan. Sweetgrasssavujen, monien rituaalien ja laulujen jälkeen vanha mies puhui kuulijoilleen, jotka olivat asettuneet ringeiksi tuoksuvan tulen ympärille. 1974 säädettiin laki, jolla yhteisalue jaettiin kahteen osaan. Rauhanpiipun kierrettyä väkijoukossa, rumpujen ja laulujen tauottua, muutamat isäntinä toimineet intiaanit halusivat sanoa sanansa. Pirkko Pekkarinen on Torontossa Kanadassa asuva free Iance -toimittaja. Mutta senaattori Barry Goldwater haluaa saada asian päätökseen ennen eläkkeelle siirtymistään. 37. Katsokaa tätä maata, joka on ympärillämme, katsokaa nousevaa aurinkoa. Heidän mielestään koko suurten vuorten välinen alue on Luojan heille merkitsemää maata, johon heillä on syntymässä saatu oikeus. Siellä ei ole sijaa lampaille eikä siellä kasva kukkia lankojen värjäämiseen eikä yrttejä lääkkeisiin tai kurpitsoja tai maissia ruuaksi. päivään 1986 mennessä. Eräs heistä nousi ylös, seisoi tovin hiljaa, ja todettuaan, että haluaisi sanoa hänelle (ylös) jotakin, vaikkei osaakaan puheita pitää, hän hihkaisi pitkän huudon. Alueet erotettiin toisistaan satofen kilometrien pituisella piikkilangalla. Maa.emoa on heidän alueellaan jo rasitettu liikaa. vsk . Maanpakoon omassa maassa Pakkosiirto tulee hyvin kalliiksi ja on asiantuntijain mielestä epäonnistunut tähän mennessä. Lampaitten määrää on täytynyt kuitenkin koko ajan rajoittaa ja pakkosiirrossa vain kymmenennelle osalle navahoista on tarjolla laidunmaata. 1884 Yhdysvaltojen hallitus erotti heidän reservaattinsa keskeltä osan yhteisalueeksi, jolla ovat asuneet navahot ja hopit. Intiaanien mielestä maa on lempeä äiti, joka suo ihmisille lahjojaan. Tapaan Robertan intiaaninaisten keskuksessa Torontossa. Perinteellisesti ajattelevat intiaanit pitävät Black Mesan alueen kaivamista pyhäinhäväistyksenä, koska siellä ovat esi-isien haudat ja muinaiset pyhät paikat. Maaemoa on jo rasitettu liikaa Valkoiset jättivät monesti intiaaneille reservaateiksi vain karut ja hedelmättömät maat, jotka eivät heille itselleen kelvanneet. Viekää ja jakakaa se hyvä, minkä olette saaneet kokea. Lampaat ovat navahoille samaa kuin puhvelit olivat tasankojen intiaaneille; he elävät niistä
Nyt työssä on mukana jo satojatuhansia kenialaisia, enimmäkseen naisia. Lepakkojen suojelemiseksi ei pelkkä rauhoitus riitä, sillä monet tekijät heikentävät välillisesti niiden elinehtoja. ympäristömyrkyt, kolo puiden kaataminen, vanhoissa rakennuksissa olevien kolojen ja luolien tukkiminen kunnostuksen yhteydessä, häirintä ja ilkivalta. Lisäl<si laajennetaan kansalaisten lepakkotietoutta, sillä tiedon puutteen ji!_ väärien uskomusten vuoksi mont;_t ihmiset pelkäävät suotta lepakoita tai suhtautuvat niihin" muuten vain nuivasti. Ongelmia pahentaa tulevaisuudessa liikenteen ennustettu voimakas kasvu. Maailman Luonnon Säätiön Sveitsin ja Länsi-Saksan rahastot ovat vedonneet maidensa herkkusuihin, jotta he ekologisen katastrofin välttämiseksi Aasiassa luopuisivat sammakonkoipien syönnistä. Nopeusrajoitusten merkitys on herättänyt laajaa kiinnostusta muuallakin Euroopassa. Sammakoiden tehopyynti on johtanut hyönteismyrkkyjen nopeasti kasvavaan käyttöön, sillä sammakoiden vähetessä niiden ravintonaan käyttämät tuhohyönteiset ovat huomattavasti lisääntyneet. Lehden mukaan nopeuksien pudottaminen 10 km/ t kaikilla teillä, joilla nyt saa ajaa 70, 90 tai 110 km/t , keventäisi typpikuormitusta yhtä paljon kuin jos joka kolmanteen autoon hankittaisiin katalyyttinen pakokaasunpuhdistaja. Viljelymaan tuhoutuminen, liikalaiduntaminen ja SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Maan eläimistön ja kasviston suojeluseuran aloitteesta syntyneellä kampanjalla kerätään varoja lepakoiden suojelutyöhön. Myös häkäja hiilivetymäärät vähenevät. Englannissa lepakkovuosi Brittiläiset luonnonsuojelijat viettävät tänä vuonna lepakkojensuojelun teemavuotta. J oukko eri maissa tehtyjä tutkimuksia osoittaa selvästi, että nopeuden laskiessa typenoksidipäästöt supistuvat jyrkästi. Talvisin teille ja kaduille levitettävä suola vahingoittaa puita ja muuta kasvillisuutta ja kulkeutuu pohjavesiin. Tämäkään määrä ei sitä paitsi vielä riitä suojelemaan metsiä, vaan päästöjä olisi leikattava 60-70 prosentilla, Sveriges Natur toteaa. Älä syö sammakoita! Bangladeshistä ja muista Aasian maista viedään vuosittain 200 miljoonaa sammakkoa Euroopan, Australian ja Yhdysvaltain herkkusuiden natusteltaviksi. Sen ei havaittu heikentäneen liikenneturvallisuutta. Maan naisjärjestöjen keskusliiton ympäristökomitean luoma vihreän vyöhykkeen liike on istuttanut jo pari miljoonaa puuta Kenian maaseudulle polttopuun saamiseksi ja maaperän tuhoutumisen estämiseksi. Tiukempien nopeusrajoitusten Ua niiden noudattamisen!) ja katalysaattorien käyttöönoton lisäksi tulisi maanteiden raskaita pitkänmatkan maantiekuljetuksia siirtää enemmän rautateille, jotta tavoite typenoksidipäästöjen supistamiseksi 30 prosentilla saadaan toteutettua. Eräät tutkijat pelkäävät, että tuholaismyrkkyjen kasvava käyttö on vakavaksi vaaraksi ihmisten terveydelle ja luonnolle. vsk .. Vihreän vyöhykkeen liikkeen johtaja Wangari Maathai vieraili Suomessa maaliskuussa. Aja hitaammin, autat metsiä Keventämällä jalkasi painoa kaasupolkimella voit osaltasi suojella metsiä. Sveitsissä on tämän takia jo alennettu nopeuksia niin moottoriteillä kuin valtateilläkin. Uhkana lepakoille ovat mm. Ajatus liikkeestä syntyi vuonna 1974 ja ensimmäiset puut istutettiin maailman ympäristöpäivänä vuonna 1977. ·Hän on myös Kenian naisten järjestön johtaja ja Nairobin yliopiston professori. Luonnonsuojelijat lisäksi väittävät, että tuholaismyrkkyjen tuontiin hupenee enemmän rahaa kuin sammakoiden viennistä saadaan. 38 ULKOMAILTA Koonnw Jorma Laurila Sammakonkoivilla on kova kysyntä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. D Kenian naiset iskevät eroosiota puulla päähän Kenian naiset ovat ottaneet vastuun ympäristöstä omiin käsiinsä. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan siksi monia toimia. Maathain mukaan ympäristön tuhoutuminen on pitkään jäänyt syrjään Afrikan kriisejä tutkittaessa, vaikka se on keskeisimpiä syitä maanosan vaikeuksiin. Ylinopeuden aiheuttama osuus tuosta on 7 000 tonnia. Metsille ja muulle luonnolle haitallisia typenoksidipäästöjä voitaisiin nimittäin tuntuvasti vähentää, jos ajonopeuksia alennettaisiin jonkin verran nykyisestä, toteaa luonnonsuojeluliiton ruotsalaisen sisarjärjestön lehti Sveriges Natur (l/86). Päästöt vähenisivät siten viitisen prosenttia jo pelkästään sillä, että autoilijat noudattaisivat nykyisiä nopeusrajoituksia. Hän sai viime joulukuussa vaihtoehtoisen Nobel-palkinnon. Ruotsin autojen pakokaasuissa leviää luontoon vuosittain 163 000 tonnia typenoksideja. Nopeusrajoitusten suuri etu on juuri se, että päästöt ja nimenomaan kaikkien autojen vähenisivät välittömästi. (Development Forum 2186) Suolaa suolaa vähemmän suolaa Länsi-Saksan Baden-Wilrttembergin osavaltion ympäristöministeriö on vedonnut kuntien viranomaisiin ja asukkaisiin maantiesuolan käytön vähentämiseksi. Kaikki sammakot pyydystetään vapaasta luonnosta. Toissa talvena, huolimatta paljosta lumesta ja kovista pakkasista, Länsi-Saksassa käytettiin huomattavasti aikaisempaa vähemmän tiesuolaa
Poikkeuksina ovat koulut, joiden puista oppilaat huolehtivat. Kansantalouden ja ympäristönsuojelun kannalta myönteistä on kuitenkin integroidun tuholaistorjunnan onnistuminen. vuoroviljelyä ja tuholaisten luontaisia vihollisia, jolloin myrkkyjä ei tarvita yhtä paljon kuin tavanomaisessa tuholaistorjunnassa. Vihreän vyöhykkeen liike lähtee ruohonjuuritasolta, tavallisen kenialaisen arjesta. Naiset kasvattavat taimetkin Etusijalla istutuksissa ovat nopeakasvuiset kotimaiset puut. Integroidussa torjunnassa käytetään apuna mm. Yleensä puita ei istuteta valtion maille, koska liikkeellä ei ole varaa maksaa puiden hoitamisesta. ] 11 Myös vedestä on puutetta. E.,. (Earthscan Bulletin 5185) 39. Tavallisten ihmisten valistaminen on tärkeimpiä tehtäviämme. Vihreän vyöhykkeen liike ostaa sitten taimet ja jakaa niitä maaseudun asukkaille. Vihreän vyöhykkeen liikkeen aktivistit opettavat maaseudun naisille, miten kasvattaa taimia. Etusijalla ovat pienet tilat. Myös maatalous kärsii, sillä 90 prosenttia ravinnosta tuotetaan sotatoimien uhkaamilla alueil0. metsien hupeneminen johtavat noidankehään, josta seuraa pahenevaa kurjuutta ja vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia. Tuloksia saadaan vain, kun koko yhteiskunta osallistuu työhön, Maathai totesi. Monet näistä ovat puhdistettuja hiilihydraatteja, jotka edistävät aliravitsemusta ja siitä johtuvia sairauksia. Puunhaku on naisten harteilla ja he joutuvat hakemaan puun yhä kauempaa. Sodassa on tuhoutunut mm. 100 000 ha metsää, vaikkei napalmia tai lehvästömyrkkyjä ole käytetty lainkaan. Naiset keräävät puiden siemenet ja kasvattavat taimet kyliensä taimitarhoissa. Kun puuta ei ole tarpeeksi, aletaan korvikkeena polttaa karjanlantaa, mikä köyhdyttää viljelymaata ja edistää aavikoitumista. D Suurin osa Nicaraguan viljelyksistä on sotatoimien uhkaamilla alueilla. menestä asuu maaseudulla, ja he tarvitsevat päivittäin polttopuuta. Jokainen kynnelle kykenevä on saatava mukaan työhön luonnon ja ympäristön puolesta. ..,."""'•llllli~lillllliiillliiiifli Tämä puunistutuskampanjaan kuuluva komea papaija on vain muutaman vuoden ikäinen. Onhan presidentti Daniel Ortega julistanut kuluvan vuoden "kansallisen eloonjäämisen vuodeksi" . ~-Maaseudulla vesivoimalat kilpailevat niukoista vesivaroista i .,ciiiiii••.a .... Maathai korosti, että taimet on annettava niille, joilla on mahdollisuudet hoitaa niitä, muuten ponnistukset menevät hukkaan. Maataloustuotanto on laskenut, sillä monet maaseudun asukkaat ovat paenneet sotaa kaupunkeihin. maatalouden kanssa. Kaupungeissa on nopeasti paisuneen väestömäärän takia kova pula talousvedestä. Naiset siirtyvät käyttämään ruoka-aineita, joiden valmistamisessa tarvitaan vain vähän energiaa. Taloudellisen kriisin uhatessa Nicaraguan hallitus ei kuitenkaan pysty kiinnittämään ympäristönsuojeluun riittävää huomiota. vsk. Apunaan heillä on miehiä ja lapsia. Ongelmana on kuitenkin varojen puute. ta. Pääkaupunki Managua on jaettu vyöhykkeisiin, joista kukin saa vettä vain viitenä päivänä viikossa. Yhdeksän kenialaista kymSUOM EN LUONTO 3/ 86 45 . Niukkuuden vastapainoksi on pääkaupungissa vettä sadeaikana tulvimalla, syynä maankäytön virheet ympäristön valuma-alueella. Vihreän vyöhykkeen liike on herättänyt kiinnostusta myös muualla Afrikassa. Polttopuun puute aiheuttaa myös aliravitsemusta. Liike suunnitteleekin antavansa koulutusta muiden maiden aktivisteille, sillä ongelmat ovat samat useimmissa Afrikan maissa. Siten luontoon joutuu vähemmän myrkkyjä ja samalla säästyy niiden tuontiin tarvittavaa valuuttaa. Monet maaseudun asukkaat ovat paenneet sotaa kau"'r~~~~ill!Jli~-.t: punkeihin, minkä seurauksena ;:; sadot ovat pienentyneet. ULKOMAILTA Sota on Nicaraguan pahin ympäristöongelma Sota on Nicaraguan vaikein ekologinen ongelma, toteaa maan kansallispuistojen johtaja Lorenzo Cardenal
MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Lehtien säilyminen lammessa yli talven ei tee siitä vielä talvitammea sillä metsätammikaan ei aina pudota lehtiään. Samasta syystä monet istutetut tammet säilyttävät runsaasti lehtiään. Nuoret tammet kasvavat ripeästi, eivätkä niiden versot ehkä aivan hyvin ehdi · talveentua. Kuten todettu, ei meillä esiinny luonnonvaraisena kuin yksi tammilaji. Tontillamme Kirkkonummella on kaksi nuorta tammea, jotka säilyttävät lehtensä yli talven. Kyse on tavallisesti muusta, niinkuin on näiden kirkkonummelaisten tammien kohdalla. Ero toiminee paremmin Keski-Euroopassa, missä' metsätammi ei ole ilmastollisella pohjoisrajallaan, siellä se ehtinee talveentua riittävästi ja karistaa lehtensä. Tapio Lindholm SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Jommasta kummasta tai molemmista syistä johtuen ovat nuo Markku af Heurlinin nuoret tammet vielä helmikuussa aivan täynnä lehtiä. Mutta myös kotoisella tammellamme näyttää olevan samanlaisia taipumuksia. Lehdet ovat hieman pitkäruotisempia kuin metsätammen ja ne ovat nuorina alta karvaisia. Hyvään talveentumiseen liittyy tavallisesti myös lehtien kariseminen. Niille kasvupaikan kesä ei ole riittävän lämmin ja pitkä. Silmut ovat pitempiä, suipompia ja muodoltaan puikeahkoja. Selittääpähän tuo ero lähinnä talvitammen nimen historian. Samanlaisia ja suunnilleen yhtä korkeita puita olen nähnyt muuallakin Kirkkonummella lngelsin-Volsin seutuvilla. Markku af Heurlin ' Metsät~inm1.kin on laiska pudottamaan lehtiään Keskieurooppalainen talvitammi (Quercus petrea) on saanut nimensä siitä, että sen lehdet pysyvät lakastuneina talven yli puussa. Keski-Euroopassa niitä on luonnossa aivan yleisesti. Täältä läheltä löytyy myös melko nuori 20?-50. vsk.. ' Hävitä turvallisesti vanhat lääkkeet ja käyt aristot ! Kodin ongelmajätteiden keräilypiste Vie vanhat lääkkeet • Vie käytetyt paristot apteekkiin, C fototai radiojossa on tämä liikkeeseen tai tunnusi R-kioskiin, jossa on tämä tunnus! Yhteistyötä ympäristömme hyväksi -.... Meillä tilanne on toinen, mutta ei meiltä luonnosta löydykään sitten muita kuin eurooppalaisista tamrnista karaistunein, metsätammemme. PMKAUPUNKISEUDUN YTV lYJ SAO HUVUDSTADSREGIONENS YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA SAMARBETSDELEGATION 40 Talvitammia Kirkkonummella. Sain artikkelista käsityksen, että kyseistä puulajia ei esiinny Suomessa. Kuitenkaan ei ole hyvä päätellä jonkun lehtensä talven yli pitävän tammen olevan talvitammi. Tätä on pidetty jopa viitteenä siitä, että metsätammellamme olisi jonkinverran talvitammen geenejä "putkiloissaan". Metsätammen ja talvitammen erottamista t01s1staan haittaa joskus, että niitten risteymiäkin on kasvatettu. On mahdollista, että talvitammea tai jotain sen sukulaista olisi joskus istutettu Kirkkonummelle. Terhot ovat leveämpiä ja perättömiä. Kokonaisuudessaan on siis metsäja talvitammen erottamista talvisen lehtisyyden perusteella pidettävä riittämättömänä tuntomerkkinä. Ovathan nämä kaksi tammilajia läheisiä sukulaisia. lngelsin vanhan jo aikapäiviä sitten raunioituneen kansakoulun opettaja siirsi Ahvenanmaalta tänne jalokuusia, jotka ovat hyvin levinneet. Sen erot metsätammeen ovat suhteellisia. vuotta vanha istutustammimetsikkö joka käsittää puolisensataa ehkä kolmemetristä puuta. Istutettuna on sensijaan puistoissa ja arboretumeissa kasvatettu talvitammeakin. Lehtenne numerossa 1/ 86 Tapio Lindholm mainitsi talvitammesta, joka ei pudota talveksi lehtiään
Suomen Luonnon vuosi tilaus maksaa vain 105 mk luonnonsuojeluliiton jäsenille, muille 130 mk. Palauta siihen mennessä tilaushankintalista luonnonsuojeluliittoon. vsk. 41. Tuleeko sinulle ja ystävällesi jo Suomen Luonto. Tilausajankohdasta alkaen saat lehden kahdeksan seuraavaa numeroa. 1986 saakka. Saatuamme tilausmaksut (jotka laskutamme tilaajilta erikseen) lähetämme sinulle palkintokirjan. SUOMEN ,.,,,, LUONro SUOMEN LUONTO TILAUSHANKINTAKAMPANJA TILAAJAN NIMI OSOITE Jäsen Ei jäsen Tilaushankkijan nimi ja osoite --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Palauta lista tai tiedot osoitteeseen Suomen Luonnonsuojeluliitto, PL 169, 00151 Helsinki SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. 5. Ellei nyt kannattaa toimia! Tilaamalla Suomen Luonnon opit luonnosta ja tuet luonnonsuojelua. Kampanjamme on voimassa 10. Tänä keväänä haluamme palkita tilaushankkijamme: * kun hankit kaksi Suomen Luonnon tilausta (joista toinen voi olla omasi!), saat Hannu Hautalan Kololinnut-kirjan * kun hankit viisi Suomen Luonnon tilausta, saat Seppo Keräsen ja Arno Rautavaaran Saariston elämää -teoksen
Microtus socialis ja M. Mitään loogista selitystä tälle sekavuudelle en löytänyt. Tämän kirjan kuvia katselee toisenkin kerran. Ainutlaatuinen se on ainakin niille, joille se on armas kotimaisema. P. välimerenhevosenkenkäyökkö. Taksonomiassa tekijät mainitsevat seuranneensa Corbetin teosta The Mammals of the Palearctic Region. subarvalis on käytetty jo 1930 (Heller) erään fossiililajin nimenä. P. Pieni kömmähdys tekijöille on kuitenkin sattunut. Tekijät ovat jakaneet rusakon kahdeksi lajiksi, vaikka useimmat viimeisistä yhteenvedoista pitävät rusakkoa koko laajalla levinneisyysalueellaan yhtenä lajina. Tosin tämäkin voi johtaa kauheuksiin, kuten esim. Joskus väliotsikoiden järjestys on kauniisti lahko, heimo, laji, toisinaan taas eri heimoihin kuuluvien lajien väliltä puuttuvat esim. Jostain syystä heti Vienanmeren takaa Arkangelin alueelta alkaen esiintyvät siperiansopuli Lemmus sibiricus ja kaulussopuli Dicrostonyx torquatus puuttuvat kirjasta. Suomentanut ja Suomen olojen vaatimat muutokset tehnyt Otto Pöyhönen. Kyllä kai Enontekiökin kuuluu Suomessa naalin pesimäkuntiin Inarin ja Utsjoen ohella silloin kun naalit ylipäätään meillä pesivät. guentheri on tässä kirjassa esitetty toistensa synonyymeina, vaikka ne ovat täysin erillisiä lajeja. Kirjan alussa todetaan siihen tehdyn Suomen olojen vaatimat muutokset, mutta olisin monen lajin kohdalla kaivannut suomalaisempaa otetta annettuihin tietoihin. Tällöin Lepus capensis Linnaeus, 1758, on suositeltavampi kuin L. multiplex'in alalaji. Useat niistä ovat suomalaisen laitoksen töppäyksiä. Kun kerran Suomen nisäkkäistä on kotimaisin voimin äskettäin ilmestynyt laaja lukuteos, niin olisin odottanut niitä tietoja käytetyn tehokkaammin hyväksi. Kun kerran vatvomaan aloin, niin jatketaan vielä kirjan nimestä. heimonimet. Nyt tekstiin jää liian paljon keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuvia, meidän oloihimme nähden ylimalkaisia toteamuksia. liechensteini on P. socia/islajin nimeksi on huono, koska monet muutkin Microtus-suvun myyrät elävät samalla tavalla. Ehkäpä ilahduttavin yksityiskohta koko kirjassa on se, että ensi kertaa lienee lumikon lajikysymys suomen kielellä oikealla mallillaan. Hyvä että Suomi on sentään mahtunut mukaan! Melko lailla yllätyin, kun havaitsin tieteellisissä nimissä kirjoitusvirheitä. europaeus Pallas, 1778; rusakoiden taksonomiasta toki keskustellaan vielä monessa kirjassa. Hyvä on, että kenttämyyräongelmamme esitetään oikein, paitsi että Microtus epiroticus on se oikea nimi. bavaricus-lajia ei ole määritetty kromosomeista, ja koko lajista on löydetty vain 21 yksilöä, viime1sm 1962; kyseessä on aivan ilmeisesti P. Tämä kirja on varmasti rattoisa ottaa kesämökin kirjahyllystä ja se sopii katseluja rupattelukirjaksi lasten kanssa. Kyllä harmaakuvemyyrän koko on aika hyvä tuntomerkki sen erottamiseksi metsämyyrästä, eikä harmaakuvemyyrä ole erinomainen kiipeilijä ainakin se on huomattavasti surkeampi kuin sukulaisensa metsäja punamyyrä, joista tätä ominaisuutta ei mainita. Heikki Henttonen Rakkaudesta lakeuteen PeJJe Kevin ja Seppo Lammi 1985: Vårt land, vårt land. Etelä-Euroopan Pitymys-lajit ovat evolutiivisesti erittäin mielenkiintoinen ryhmä kromosomirotuineen ja isolaatteineen. Kirjassa väitetään esiteltävän kaikki Euroopan nisäkäslajit, ja kiitettävästi mukana ovat Itä-Kaakkois-Euroopan erikoisuudetkin. Pieniä virheitä ja puutteita tekstistä löytyy sieltä täältä. Seuraavassa muutamia malliksi. harmaa korvayökkö, mutta muuten nimet on vakiotavan mukaan kirjoitettu yhteen. Useimmiten myyrille annetaan nykytaksonomiassa lajirunsautensa ja erikoistuneisuudensa vuoksi heimoasema, ja Arvicolidae on viemässä etusijan vanhaan Microtidaeheimonimeen nähden. Onneksi nimen kakkososana on sentään tuo Euroopan nisäkäslajit. Erityis~sti olen ihastunut kirjan piirroskuviin, joista useimmat ovat aivan erinoma1S1a; mainittakoon enty1sesti lepakkojen naamakuvat. Neuvostoliittolaisten 1972 keksimä ja kirjassa ykkösvaihtoehtona esitetty M. Käsikirjan nimeksi, ja käsikirjahan tämä uusi suuri on, ei tämä plagiaatti oikein sovellu. Eiväthän nämä suuria asioita ole, mutta tämän tyyppisillä virheillä on taipumus kertautua muualla. Tässä kirjassa pitäisi esitellä jälkimmäinen. vsk.. Söderfjärden on 2 300 hehSUOMEN LUONTO 3/ 86 45. On joukossa tosin muutama hieman teennäinen (metsäsopuli) tai väreiltään haalea kuva (lapinmyyrä, valkohäntäpeura), ja kääpiöpäästäisen paras tuntomerkki, lyhyehkö häntä on kuvassa aivan liian pitkä, mutta yleistaso on selvästi parempi kuin useimmissa maailmalla myytävissä käsikirjoissa. subterraneus-lajiin kuuluva muoto. Euroopan nisäkäslajit, Tammi 1985. He toteavat, että sen jälkeen on ilmestynyt parikin laajaa nisäkkäiden yleisluokittelua, mutta koska niissä on jopa lahkojen järjestystä muutettu perinteisestä, niin he ovat nämä uusimmat teokset käytännössä (ilmeisesti lukematta?) sivuuttaneet. Fram Söderfjärden peltolakeus Vaasan eteläpuolella on toisaalta yksi Pohjanmaan yksitoikkoisista tasangoista ja toisaalta juuri se maisema, joka eroaa kaikista muista. Tästä valitettavasti johtuvat kirjan eräät taksonomiset epäselvyydet ja virheet. Minua häiritsivät hieman myös teoksen taksonomiset väliotsikot tai niiden puuttuminen. Seuraavassa oikeita muotoja: Myotis nattereri, Myotis blythii, Pitymys, P. Oikeinkirjoituksesta puheen ollen: takakannessa kirjoitetaan levinnäisyyskartoista, jotka kirjassa muuten kyllä ovat asialliset. Olen puuttunut tämän nisäkäskirjan puutteisiin, koska lukevan yleisön kuin myös asioihin tieteellisemmin suhtautuvien on mukava tietää, mitä kansien välissä todella on. Sen suomalaisena nimenä on ollut isokenttämyyrä. Suuri nisäkäskirj a Anders Bjärvall, Staffan Ullström: Suuri nisäkäskirja. Lienevätkö ruotsalaiset sitä mieltä, etteivät Neuvostoliiton Euroopan puoleisten alueiden pohjoisosat enää kuulukaan Eurooppaan. isodon on outo, varsinkin kun monen muun täysin yksiselitteisen lajin kohdalla on annettu rinnakkaisnimiä. Niinpä tämän kirjan mukaan maamyyrät kuuluvat päästäisiin, majavat oraviin, piikkisika ja rämemajava koivuhiiriin. Luonteeltaan Euroopan nisäkäslajit ei ole niin käsikirjamainen kuin valitettavasti jo aikoja loppuunmyyty Pohjolan nisäkkäät, mikä houkuttelee osaa lukijakunnasta. Vårt land, vårt land on teos kotimaisemasta, kirjoittajana Pelle Kevin ja kuvaajana Seppo Lammi. liechensteini, P. Sopulit ja myyrät on vanha42 KIRJOJA kantaisesti sisällytetty heimon Cricetidae alaheimoksi Microtinae. Siivosen vuonna 1956 julkaistun klassikon nimenä. Myös suomenkielisissä nimissä on pari horjahdusta, esim. Tavallisen lukijan kannalta teos on mukava. Mustaeli korpipäästäisen ainoaksi tieteelliseksi nimeksi Sorex sinalis ilman mahdollista "synonyymia" S. Toivottavasti toimintansa aloittanut nisäkkäiden nimistötyöryhmä poistaa ainakin viisiosaiset lajinimet suomen kielestä. Minun mielestäni Suuri nisäkäskirja on ja pysyy L. 139 s. lusitanicus, Nyctereutes procyonoides. Pelto hiiren lajikuvauksen lopulla puhutaankin yhtäkkiä useaan otteeseen myyristä, vaikka hiiristä on koko ajan kyse. Ei metsäkauris Suomessa enää ole satunnainen; levinneisyys tosin on rajoittunut. Yhdyskuntamyyrä M. Toivottavasti viimeisen kerran suomenkielisessä nisäkäskirjassa törmään väitteeseen, että meillä sopulien kannanvaihteluiden huiput esiintyvät säännöllisesti neljän vuoden välein. Jäniksen ja rusakon risteytymät eivät ole lisääntymiskykyisiä, toisin kuin kirja väittää. Harmittavaa on, että alan viimeisimmästä yhteenvedosta (Handbuch der Säugetiere Europas 211, 1982) huolimatta vanhat sotkut osittain toistuvat tässä kirjassa
Vulkaani menneisyys ei kuitenkaan vaikuta niihin Sundomin ja Sulvan asukkaisiin, jotka elävät Söderfjärdenistä. Seurauksena olisi kuukausien hämärä ja hyytävä kylmyys; maataloustuotanto romahtaisi ja luonnolle aiheutuisi ennennäkemätöntä tuhoa. Viisas teko, sillä Alpiinin maailmaan ei nykypolvi muuten kosketusta saa. Peltolakeuden latomeren häviäminen on heijastusta paljon syvällekäyvemmistä muutoksista pohjalaisessa maatalousyhteisössä. Vielä parisataa vuotta sitten fjärden oli matala merenlahti, joka tuotti hyvin veden viljaa. Opetukset kattavat laajan alueen ihmisen ja keisarin omasta suhteesta luontoon. Näin nopeutettiin maankohoamisen työtä ja rantaluhdasta tehtiin peltoa. Keisari katselee naurellen etelän miesten yrityksiä. Jorma Ollikaisen omat kuvat vain lisäävät teoksen viehätystä. .. ja Lääkärit ydinsotaa vastaan -toimikunta ovat julkaisseet kirjan Ydintalvi, joka on tiivis tietopaketti mahdollisen ydinsodan, suppeankin, aiheuttamista vakavista ilmastovaikutuksista. Paljastaapa keisari hovipojalleen syvimmät tunteensakin vaikkei juuri omasta taustastaan suostukaan puhumaan. Vaasan seutua kartalta katsottaessa kiinnittyy huomio Söderfjärdenin peltoon siksi, että se muista peltoaukeista poiketen on huomattavan säännöllisen muotoinen, ympyräinen. Lukijan ei tarvitse olla sulvalainen tai sundomilainen päästäkseen sisään kirjan salattuihin merkityksiin. Voittajia ei olisi. Sympaattisin eräkirja minkä olen lukenut. Vasta aivan äskettäin on saatu selville mistä tuo pyöreys johtuu. Ollikainen kohtaa ilkikurisen keisarin kiskoessaan toverinsa kanssa venettä voimakkaassa vastavirrassa. Kirjailijan · poika on toimittanut uuden, Ollikaisen kuvilla täydennetyn painoksen tarkoittaen sen erityisesti kirjoittajan pojantyttärelle ja hänen aikalaisilleen. Informaatiotulvan huippuaikana ( = nyt) on kuitenkin suuri vaara, että tämäkin herätteeksi tarkoitettu (?) kirja hukkuu kaikenkirjavaan kirjamassaan. Eikä Suomen ja Suomen luonnon kannalta ole lainkaan yhdentekevää mitä maataloudellemme tapahtuu. Ei maatalouskaan ole Söderfjärdenilla samaa kuin ennen. Niistä herää väistämättä kysymyksiä kuka, miksi, milloin. eivätkä lopu ahmat, kaira niistä luvun pitää. Vårt land, vårt land on kotiseututeos. Niin kauan kuin jaksavat. Se ei sisällä pakollisia kumarruksia suuntaan eikä toiseen, vaan Kevin ja Lammi ovat onnistuneet tekemään kirjan, jolla on laajempaakin merkitystä. KIRJOJA mattoman paljon eri näkökohtia kirjan teksteihin. Osansa saavat uskonnot, poliittinen valta, teollisuuden kehitys, tieteet ja taiteet. Kirja koostuu ulkomaisten tieteellisten artikkeleiden suomennoksista ja professori Antti Kulmalan johdantopuheenvuorosta. "ne alkavat taas ampua ja kaivaa ja hakata ja rakentaa ja niin kuivuu kaikista sieluista runon vesi... Samalla tulee todistetuksi, että se on myös tärkein hänen velvollisuuksistaan. Kirja on perusteellinen -alkusynnystä lähtien Paloheimo ruotii säälimättömällä tarkkuudella kehitystä näihin päiviin asti. Mutta on tuo pelto muutakin. "Ihmiselle ei ole annettu Yiraksi ahman suvun perunkirjoituksen pitämistä, ei varmasti. iloinen kirja; sen tiedot painavat lukijan kasaan, mutta myös nostavat hänet ylös, jos hän haluaa nousta. Pelle Kevin on saanut uskoSUOMEN LUONTO 3/86 45. niin kuivuu eikä se milloinkaan vuoda niin kuin vuotaa maan sokeri koivuista keväällä" . Itseasiassa maamme ainoa kun Pohjanmaan järviseudulla sijaitseva Lappajärvi todistettiin meteoriittikraatteriksi. Kelokämppä on miehisten eräkirjojen joukossa miellyttävä poikkeus. Thoreaukin päätyi pohdiskeluissaan (1851) siihen tulokseen, että koskematon luonto on maailman säilymisen ehto. Nyt lahdella luovivat kalastajien jälkeläiset traktoreillaan. Hän räjäyttää tajunnan avoimeksi huimilla visioillaan tulevaisuudesta. Vieläkin lahden alavimmat osat ovat merenpinnan alapuolella. Pertti Sevola Ihmisen tulevaisuus maa-planeetalla Eero Paloheimo: Maa, WSOY 1985, 345 s. Paljon enemmän heidän elämäänsä vaikuttaa 1920-luvulla toteutettu fjärdenin kuivatus. Miten haluatte. Luonnon rauhan järkkymistä Alpiini pelkää viimeiseen asti: .. Joka tapauksessa Lammen kuvat ovat mainio kuvakertomus elämästä ja luonnosta Söderfjärdenillä. Vastaukset joutuu lukija kehittämään suurelta osalta itse, Paloheimo antaa vain ovelalla tavalla aineksia niiden muotoiluun. Tapio Lindholm Keisari ja hovipoika Jorma Ollikainen: Ke/okämppä.Kustannuskiila Oy, Kuopio 1984, 160 s. Insinöörin aivoilla ja järjestelmällisyydellä sekä ymmärtävän humanistin lempeydellä ja sydämellä hän käsittelee mielipidekirjassaan Maa ihmisen tulevaisuutta maa-nimisellä planeetalla. Hän nojaa ruotsalaisen Etelä-Pohjanmaan historiaan ja tämän hetken aatteellisiin virtauksiin, mutta ennenkaikkea hän kirjoittaa Söderfjärdenistä, sen historiasta, kulttuurista ja luonnosta sekä ihmisten arkipäivästä. Ydintalvi eli -ydinkaamos syntyisi jo "rajoitetustakin" ydinkonfliktista, jossa räjäytettäisiin vain mitätön osa suurvaltojen ydinohjuksista. Ihminen on siis radikaalisti muokannut tuota ekosysteemiä. Söderfjärden on sammunut tulivuori. Kaikilta suunnilta tarkastellen kirja päätyy samaan lopputulokseen elävän, monimuotoisen luonnon säilyttäminen on ihmisen eettinen perusvelvollisuus ja myös elinehto. taaria tuottavaa maatalousmaata kaukana Etelä-Suomen vilja-aitoista Etelä-Pohjanmaalla aivan meren tuntumassa. Hienostelijoita, nenäliinan päällä istujia, hän ei valtakunnassaan siedä. Eero Paloheimo on jälleen kirjoittanut merkittävän kirjan. Jos se ei herätä ajatuksia, on ilmeisesti toivotonta yrittää herättää niitä millään. Se mitä tapahtuu Söderfjärdenillä tapahtuu myös tuhansissa muissa viljelijäyhteisöissä. P!rjo R Mäkelä YDINTALVI ;; .> • Lääkäreiden sosiaalinen vastuu ry. Maa on sekä synkkä että Tutm. Mutta Itämeri lahjoittaa tyttärelleen kerran vuosisadassa maakunnan, ja Söderfjärden on oiva esimerkki siitä, mitä maankohoaminen käytännössä merkitsee. vsk. Se on sitä positiivisessa mielessä. Viljelyalat suurenevat, pienpiirteisyys häviää. Svenska Österbottens landskapsförbund on tukenut hyvää työtä. Parisataavuotinen petäjä Söderfjärdenin laidalla on ehtinyt nähdä, kuinka vesiekosysteemi on muuttunut maaekosysteemiksi. Jotta asia asetettaisiin oikeisiin mittasuhteisiin on muistettava kuinka suuren muutoksen lahteen on tuonut luonto itse maankohoamisen muodossa. Maa sopii hyvin vihreän tai luonnonsuojelijan kirjahyllyn peruskalustoon. Vaan jos loppuu kaira, tämä kelokko täällä, niin silloin loppuu kaikki", pohdiskeli Karajärven kairan keisari Alpiini hovipojalleen Jorma Ollikaiselle Thoreaun tyyliin. Henkien koitosten jälkeen Ollikainen ystävystyy värikkääseen keisariin ja tyytyy oppipojan, hovipojan asemaansa. Teknisesti kirja on sangen raskas. Niin se on. Seppo Lammen kuvat myötäilevät tarinaa, tai kertovat omaa tarinaansa. Samalla ikääntyvät pienviljelijät jatkavat entiseen malliin. Se olisi vahinko. "Hiljaa pitää miehen kairassa kulkea ja nostaa hattua kelopuulle", sanoo Alpiini. Ja luulenpa että tästä on vain etua Söderfjärdenin laidallakin. Kevin ja Lammen hengentuote on kaikin mokomin tutustumisen arvoinen niin kielirajan kuin kehitysaluerajankin toiselle puolelle. Ladelmassa on kohtuullisen paljon virheitä ja tyylikin on paikoittaisesta rehevyydestään huolimatta hieman haparoiva, mutta sisällön hahmottamisen alkuvaikeuksien jälkeen lopputulos on selkeä. . Timo Hokkanen 43. Tilat ylikoneellistuvat ja tuotantosuunnat yksipuolistuvat. Jorma Ollikaisen Kelokämppä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1962
Havainnot tällaisista joutsenista ja hanhista toivotaan lähetettävän samaan osoitteeseen. Vuosiluokat vaihtelevat vahvuudeltaan runsaasti . Kussakin maassa on kuitenkin omat rengastuskeskuksensa, joiden kautta toivotaan välitettävän rengaslöydöt perille. osoite lyhennettynä. mutta s~·it ä tähän ei ah'a n tarkoin tunneta. Lajija yksilömäärien mukaan laskien meikäläisistä linnuista suurempi osa kuuluu yömuuttajiin kuin päivämuuttajiin. Yömuutto, kuten kaikki muutkin lintujen noudattamat tavat ovat kehittyneet silr ' Luulisin, että tämä uskomus on saanut voimansa siitä muikkukantojen suuresta kannanvaihtelusta, jota suomalaiset kalastajat ovat voineet seurata kalavesillään vuosisatojen aikana. Tämänkaltaisia muikkukuolemia ei ole havaittu eikä raportoitu kala-alan lehdissä ja kirjoissa. Seppo Vuo/anto Miksi monet pikku linnut muuttavat öisin. Voiko rengaslöydön lähettää vapaakirjeenä kysyjän kotipaikan posti ei ole vapaakirjettä hyväksynyt. Rengastamalla lintuja voidaan tutkia paitsi niiden muuttoreittejä, myös elinikää, kotipaikkaja talvehtimispaikkauskollisuutta ja muita pesimiseen liittyviä ilmiöitä. Mukaan pitäisi saada tiedot linnun löytöpaikasta ja -ajasta sekä kuolinsyystä sekä muut oleelliset löytöön liittyvät olosuhteet. 44 SUOMEN LUONTO 3/ 86 45. Hyönteisiä syövistä linnuista vain pääskyset ovat selvästi päivämuuttajia. Tällaisessa tapauksessa pitää lukea renkaassa oleva teksti ja numerosarja ja kirjoittaa se muistiin sekä lähettää nämä tiedot eläinmuseoon Helsinj kiin. Yömuutto on vilkkainta iltayöstä ja aamuyöstä. Suuri osa pikkulinnuista muuttaa 01sm. sanoman löydöstä perille tähän tutkimuslaitokseen. Pesimäbiologisissa tutkimuksissa käytetään usein värirenkaita, ettei lintua yksilöllistä tunnistamista varten tarvitse pyydystää. Muikkusaalis koostuu yleensä yhdestä tai kahdesta vuosiluokasta. Posti tulee perille vapaapakettina, kun siihen kirjoitetaan sanat "tieteellistä aineistoa". Rastaat ja monet muutkin linnut saattavat muuttaa sekä öisin että päivisin . vuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm . Viime aikoina suurilla linnuilla on myös ryhdytty käyttämään värillisiä muovisia kaularenkaita. tekijä on ollut vaikuttamassa, kuolleiden kalojen joukossa on ollut muikkuvesissä myös muikkuja. " Renkaassa on juokseva numero ja kokoa osoittava kir...J jain sekä renkaan kiinnittäneen tieteellisen laitoksen osoittava kirjain ja laitoksen Muikkusaalis koostuu yleensä yhdestä tai kahdesta vuosiluokasta eli kahtena eri vuotena syntyneistä muikuista. Kuollut lintu renkaineen olisi lähetettävä Helsingin yliopiston eläinmuseoon osoitteella Pohjoinen Rautatiekatu 13, 00IO0 Helsinki. Tässä mustarastaskoiras saa alumiinirenkaan koipeensa . Miten pitää menetellä, kun löytää kuolleen linnun jalasta renkaan. Tietyn kokoiset tai ikäiset muikut eivät siirry kuolemaan syvänteisiin. Näistä havainnoista ei tämä uskomus ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle. kutuja kuoriutumisajankohdan säätila ja vesien lämpötila, talviaikainen veden lämpötila, poikasten ravintotilanne keväällä ja alkukesällä jne. Entä, jos käsiin joutuu elävä lintu, jolla on rengas jalassa otetaanko se pois. Museo lähettää jonkin ajan kuluttua löytäjälle tiedot linnun rengastuspaikasta ja ajasta sekä löytöja rengastuspaikan etäisyydestä toisistaan linnuntietä kulkien ja rengastuksesta löytöön kuluneesta ajasta. LUONTOILTA naan, esimerkiksi teipillä kirjepaperiin kiinnitettynä edellä mainittujen löytötietojen kera eläinmuseoon. Vuosiluokkien vahvuus kuitenkin vaihtelee runsaasti syistä, joita ei aivan tarkoin tunneta. Elävältä linnulla rengasta ei pidä lähteä irroittamaan, sillä irroitettaessa lintu saattaa vahingoittua. Pitääkö paikkansa uskomus, jonka mukaan muikut tiettyyn ikään tultuaan hakeutuvat kuolemaan syvänteisiin niin että niitä kertyy sinne aivan kerroksittain. Periaatteessa osoitteen lyhennekin kirjekuoressa riittää tuomaan Hakeutuvatko muikut kuolemaan syvänteisiin. Kalakuolemissa, joissa jokin myrkky, hapenkato, happamuuden nousu tms. Tutkijat eivät myöskään ole löytäneet vesien syvänteistä muikkukerroksia tai muikkujen luurankoja. Tämä uskomus on varsin sitkeähenkinen, sillä asiaa on kysytty muutaman kerran Luontoillalta ja varmasti monet kerrat kala-alan ammattimiehiltä kautta Suomen. Syntyvän vuosiluokan vahMikäli lintu on mätänemistilassa, olisi rengas irroitettava jalasta ja lähetettävä sellaiseLintuja rengastamalla saadaan tietoa niiden muuttoreiteistä, eliniästä ja elintavoista. Kalastajien muikkusaaliin vaihtelujen syinä ovat siis syntyvien muikkujen maaran vaihtelut, ei tietyn ikäisten ja kokoisten muikkujen hakeutuminen kuolemaan syvänteisiin . Harri Dahlström Mitä tehdä rengaslöydölle. vsk.. Näin myös ulkomaalaisten renkaiden suomalaiset löydöt on hyvä lähettää yllä mainitun osoitteen kautta
Seppo Vuo/anto SUOM EN LUONTO 3/ 86 45. vsk. Linnusta jäi ikkunaan selvä kuva, joka erottuu vieläkin. Varsinkin tuntureilla metsänrajan tienoilla näkee "kuusikirkkoja", joissa kehässä olevien nuorten latvojen keskellä pappina seistä törröttää keloutunut perusrunko. Seppo Vuo/anto Linnusta jäi kuva ikkunaan Pari kuukautta sitten tömähti ikkunaan iso lintu, joka ei pudonnut. Pöllöt eivät pyydystele lentäviä lintuja samalla tavalla kuin monet päiväpetolinnut. Kaikilla Iinnuilla on pyrstön yläpuolella a:: rauhanen, joka erittää rasva"" maista vahaa. Lintu on ilmeisesti ennen ikkunaan törmäämistään jarruttanut voimakkaasti siivillään, jolloin näistä on jäänyt ikkunaan vahakuvio. Jos ne muuttaisivat valoisana aikana, lyhenisivät päivittäiset muuttoetapit ja matkanteko hidastuisi. Vuosien myötä kuollut latvus lahosi pois niin tarkoin, että mattokuusesta voi olla vaikea löytää entisen latvan paikkaakaan; haavakohtakin on kylestynyt umpeen ja siinä on terve kuori. Muistettakoon, että esimerkiksi välimerenhaukka on sopeutunut muuttolintujen saalistukseen niin täydellisesti, että se pesiikin syksyllä juuri silloin, kun eniten lintuja muuttaa Välimeren yli etelään. Aika ei enää riittäisikään lentoon pohjolan perille, jossa pitäisi olla kasvattamassa poikasia heti silloin, kun ravintoa on eniten saatavilla. Alimmat oksat säilyivät kuitenkin lumipeitteen suojassa, ja ne jatkoivat kasvuaan maan pintaa pitkin. Päivällä ruokaileva lintu muuttaa yöllä. Tällainen mattokuusi on aloittanut elämänsä aivan normaaliin tapaan ja kasvanut ehkä ranteenvahvuiseksi, ehkä paksummaksikin puuksi, ennen kuin liian ankara talvi on tuhonnut sen latvuksen. Öisin vallitsee lisäksi keskimäärin vakaampi sää kuin päivisin, jolloin aurinko lämmittää etenkin rannikoita ja vuoristoja aiheuttaen tuulia ja sateita. Oksankärjet voivat myös kääntyä ylös ja ruveta uudelleen kasvamaan kukin omaksi latvakseen. Vaha tiivistää sulat ilmaja vesitiiviiksi, niin että lennossa ilma ei pääse sulkien läpi eikä siipi menetä kantokykyään ja uidessa höyhenpuku säilyttää vesitiiviytensä. Harhaan lentämisen vaara on sittenkin pienempi yöllä. Se ei liukene veteen, vaan voi säilyä pesuun saakka ikkunassa. Miten tällainen kuva syntyy ja miten se voi säilyä, vaikka välillä on satanutkin. Yöllä muuttaminen on siis hyvin monille lintulajeille edullisempaa kuin päivällä muuttaminen. Mattokuusi Miksi saaristossa kuusen oksat kasvavat pitkin maata eikä puuhun kehity runkoa lainkaan. Tällä eritteellä g linnut vahaavat sulkansa, niin että ne ovat jatkuvasti hyvässä -; kunnossa. Kuva on ilmeisesti tarttunut ikkunaan linnun höyhenissä olevasta vahasta. LUONTOILTA että se edistää lajin eloon jäämistä. Vain hyvin harvat linnut ovat sopeutuneet yölliseen ravinnonottoon. Seppo Vuokko 45. Yötaivaalla muuttava lintu välttää myös petolintuja paremmin kuin päivämuuttaja
A local forestry corporation is eager to exploit the riches of this hitherto untouched wilderness and local lndian tribesmen have risen in protest in a concerted effort to protect both their wilds and their rights. 4. Only about one tenth of these reserves is actually made use of, however. Such locations include many watersheds and northern districts. Bruun is known internationally primarily for his tourist posters of Finland, which have a distinct close-to-Nature look. (98 1) 15 828 Matti Tynjälä, piirisihteeri Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 1 33 100 Tampere puh. The latter falls indiscriminately on ali our forests and its total effect is very difficult to prove. 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TO IMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Groundwater forms most abundantly in spring with the melting of ice and snow, and again during the autumn rains, when evaporation is minimal. Again, the crystalline nature of the bedrock tends to deter permeation. 5 15. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 20 10, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Risto Hamari, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Matti Juncunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Penlli Rauhala, Hannu Rautanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. 2. Then it kills off entire pines, even whole groves of them. Canker fungus of pines alarming foresters By Tapio Lindholm Suomen Luonto 45(3):28 The fungus Ascocalyx abietina, which is the cause of dieback and canker in pines, occurs naturally in Finnish forests. SU0MENLLJONTO Toimicus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimillaja Tapio Lindholm Toimicussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taiuaja Markku Tanttu Toimicusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoilleenmuutoksel ja peruucukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Protection Address: Perämiehenkatu J J A 8 00150 Helsinki 15, Finland Groundwater a renewable resource by Matti Tikkanen Suomen Luonto 45(3):20 The article deals with groundwater as a natural phenomenon and its significance as a natural resource. 4. 9. Records going back over a century speak of previous mass outbreaks of the fungus . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1986 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 130 mk, muualle 150 mk . One of these is taking place in the Stein river valley, an area of vital importance to indigenous _Indian communities. The groundwater surface generally lies at a depth of around 1-4 metres, and in eskers and bedrock at depths of down to 50 m. Its ecological duty is to accelerate the death of weakened branches and twigs. 6 12. 11 A 17 00150 Helsinki puh. 7. lt must surely be part of the reason for the radical spread of Ascocalyx, however, as the fungus thrives on trees debilitated by other factors. lrtonumero 18 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöissä ja Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . He has also designed annuals for the forest industry which have been sent ali over the world, as well as books describing Finland. Such epidemics are triggered off by unfavourable weather. However, the bedrock is much broken and ground water collects in its fissures and crannies. (931) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan alue Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh. Dieback seriously affects those pine groves growing in situations that in fact are too cold and damp for the species. In this interview he describes how he created his renowned nature conservation posters and what provided him with inspiration. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakso Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. On top of this the pines have been bombarded with acid rain. (9693) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uusimaa Perämiehenk. (953) 17 358 Pertti Siilahri, piirisihteeri Lappi Koulukeskus 99600 Sodankylä puh . ln recent years the canker fungus has spread alarmingly and has been causing widespread economic losses. Close-to-Nature graphic artist Erik Bruun By Ritva Kupari Suomen Luonto 45(3): 12 Erik Bruun is one of Finland's most prominent graphic artists. 5. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 26. Canadian lndians fight to save their lands By Ritva Kovalainen Suomen Luonto 45(3):32 ln western Canada's British Columbia a dozen "Indian wars" are currently being waged against forestry and mining corporations. SUOMEN LUONTO 3/ 86 45 . Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Fakta media Snellmaninkatu 15 A 2 00170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab, Forssan Kirjapaino Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa F<:RSW4fih'IRJAPAN:J CI( Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 4 2. Periodically it reaches epidemic proportions and causes widespread damage. (90) 642 88 1/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. 8. The country's most important groundwater deposits occur in the glaciotluvial esker and edge formations of southern and eastern Finland, and par· ticularly in the Salpausselkä ridges. Groundwater formations are fairly infrequent in Finland, as surface deposis are thin and a large fraction of them are not very permeable to water. Over half of the country's populace uses groundwater in its domestic supply. vsk.. 10. Finland's total groundwater complement amounts to around 1 000 km' . (921) 19 909 Jaana Gustafsson, piirisihteeri Pohjois-Pohjanmaa Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. lt has gained an entry through general forest mismanagement: widescale pine planting along watersheds where the spruce would be the obvious choice, the use of genetic materia! from too far south, peatland afforestation ali these have weakened pine stocks and left them open to attack by the pest. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, järjestösihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh
työhön Postita tämä kortti viipymättä. kotiin SL Vastauslähetys Espoo 20/10 Lupa 70 AMER -YHTYMÄ WEILIN+ffO"O'SIN SUURTEOS OY Ahertajantie 5 02100ESPOO. ~ osa2.Limllt osa 3. Hyönteiset osa 5. Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoideri tekemä värikäs suurteos. • kokonaan kotimainen • toim·itusneuvoston puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston kansleri Ernst Palmen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • inkunnan sukulais ·sHn ·st · selkeä Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuvateos, · upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoimmillaa.,t Suomm.eläimet on houkutteleva, ~i perheen tieto-ja lukukirja, · kiet\t~)r.C#IJtaisee 0881. Monipuolinen luonnonystävän toivekirja. Kalat, sammakkoe äimet ja osa 4. Ammatti Puh. Muut selkärangattomat Haluan lisätietoja luonnonystävien upeasta suurteoksesta W+G maksaa postimaksun Suomen eläimistä. Nimi Lähiosoite Postin :o ja -toimipaikka Puh. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. !iU!JMEI\I 1EI AJMET~~~ ,_ Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos
Ostaessasi norppatuotteita Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä, autat suomalaista luonnonsuojelutyötä.. Kiittävät arviot kenttäkokeilussa, helppokäyttöinen ja oppilaita innostava läpäisyaineratkaisu. Kansiossa: 8 oppitunnin suunnitelmat, runot, laulut, askarteluviitteet sekä 4 piirtoheitinkalvoa ja 8 diakuvaa. Uusi, suoraan koulukäyttöön suunniteltu opetuspaketti alkuopetukseen . . ' ... : d ,c. . 235 mk 1 . . ·. Tekstiä on tarkennettu, uusia kuvia on lähes 200, kuvat ovat isompia ja levinneisyyskartat on saatettu tämän hetken tilannetta vastaaviksi. Opetuspaketti on tehty Hämeenlinnan opettajan kou I utuslaitoksessa. . Ilmestyy toukokuussa. . 1 . 650 s) Hinta: sid. painos Odotetun kasvikirjan uusi painos on uudistunut. ' .. i . Tilaa kevään uudet kirjat jo ennakolta Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy:stä Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki 10, puh: 90 406 262. .... c., C, ~ .. Määrityskaava yli 800 kasviplankterista, myös Itämeren murtovesilajit mukana . KESÄ JA UUDET KIRJAT TU Retkeilykasvion 3. Myös paperin laatua on parannettu. . Kauan kaivattu Kasviplanktonopas esittelee kasviplanktonlajistomme tekstein ja selkein piirroskuvin. ' ; , . Kansainvälisestikin merkittävä vesistötutkimuksen perusteos! Ilmestyy toukokuussa . Lähes sata uutta sivua! (n. Hinta: 92 mk. V mpäristökasvatus: ELÄINTEN JA KASVIEN SUOJELU Opetuspaketti alkuopetukseeln Swnen LuonnonsuojeU1 T Lii Oy . . UUTUUS OPETTAJILLE! Ympäristökasvatus: Eläinten ja kasvien suojelu.