...... .. .. ..... 27. 9. Timo Vuorisalo: Muuttolintujen raaka joukkopyynti Euroopassa jatkuu ............................... .. Summaries of the Main Articles....................... (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. (90) 642 881 Vs. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. .. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Tiu Similä, projektisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Pirkko Elomaa, toimistosihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. ........... Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (90) 176 633 LIIITOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Veijo Vilska: Partalan pellot tuottavat tietoa...... Tilaushinnat 1. Lisää mainiosta lintujärvestä sivuilla J6_;_J7. . 10. . . Kansikuva: Uivelot pesivät vähälukuisina Lapissa ja Kainuussa, mutta muuttoaikoina niitä voi nähdä myös muualla Suomessa. . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. SUOMEN LUONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. . . ........ 40 Sadat miljoonat muuttolinnut joutuvat vuosittain pyyntimiesten uhreiksi. 8. 8. 4. Heikki Kokkonen: Sääperin kevät.................... Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan läini Laukontori 4 33200 Tampere puh. 5. 11 A 17 00150 Helsinki puh. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 38 Luonnonmukaisen viljelyn tutkimuskeskus palvelee tulevaisuuden maanviljelijöitä. 9. .. 48 Kysy luonnosta............................................ . 2 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. . 47 Mielipiteitä, keskustelua................................. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien !,iiton jäsen llmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 4 17. . 26 Erämainen keidas pääkaupunkiseudulla kaipaa säilyäkseen päätöksiä suunnitelmia on riittävästi. . 1989 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. . . 34 Lehtikuusia on istutettu tuhansia hehtaareja Itäja Pohjois-Suomen hakkuualueille. 6 16. lrtonumero 27 mk, myynti Rautakirjan Etelä-Suomen myyntipisteissä sekä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson, vs. (981) 15 828 Merja Yl(jnen, vs. . Ilmestyy 30. 8 Rauno Ruuhijärvi: "Me rukoilemme Sinua, että et antaisi otsonikerroksen ohentua" ................. . 55 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. . 9 Matti Ignatius: Moottoriurheilun aika on ohi...... Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. Antti Halkka: Kurnutus kutsuu kudulle.. 44 Kirjoja ....................................................... . . 22 Erämaakomitean mietintö on virittänyt keskustelua erämaiden rajauksista ja hakkuista. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-l. . Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvoslo Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. vsk.. . . (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. . 7. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. (953) 17 358 Kaija Kainulainen, vs. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukite.,1, sovittu. Antti Erkkilä: Lesotho kärsö puupulasta......... .. .. Esteri Ohenoja: Sienimaailma uhattuna............. vuosikerta 3 • 1989 Kotimaasta . Ilpo Kuronen: Kansallispuisto Nuuksion turvaksi 32 Jouko Kuosmanen: Saimaan jäät murtuvat.. 42 Eteläisen Afrikan pikkuvaltiolla on edessään mittava metsittämisurakka. Ritva Veijonen: Nuuksion suojelulla jo kiire.. . 4 Viisaan valinnat: Myrkyttömiin maaleihin.......... .. (90) 655 377 Ilpo ·Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . Kantemme komean koirasuivelon on kuvannut Heikki Kokkonen Värtsilän Sääperi-järvellä. .. . 33 Jorma Laurila: Siperianlehtikuusta viedään vaaroille.......................................................... 5 6. Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. 16 Kuhinaa lintuparatiisissa. 18 Sienet ovat herkkiä ilmansaasteiden vaikutuksille ja muille luonnon muutoksille. 54 Seppo Vuokko: Tuhannen savun laakso ............ . . 12 Sammakoiden kutu alkaa Etelä-Suomessa näinä aikoina ja toukokuussa jo Lapissakin kurnuttaa. . Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/140 mk (kestotil.). 17. Ulkomailta.......................................... . .. (921) 301 141 Veijo Peltola, vs. . 10 Puheenvuoro on avoin kirje Keke Rosbergille. 50 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 48. . Hannu Niklander: Vedenpaisumusta vartoillessa 21 Alice Karlsson: Erämaat puhuttavat................. 198830
Päätöksen piti sitoa myös tulevia hallituksia ja lopettaa vuosikymmenten epävarmuus allasalueen kohtalosta. Vuotos-hanke kummittelee yhä Sorsan hallitus hautasi suunnitelman Vuotoksen tekoaltaan rakentamisesta "lopullisesti" syksyllä 1982. Pelkosenniemen kunnanvaltuutetuista 11 vastustaa allasta ja vain kuusi kannattaa sitä. Työryhmän suusministeri Ilkka Suominen kannattaa hanketta, mutta on ilmoittanut, että suunnitelma haudataan, jos selvä enemmistö paikallisista asukkaista vastustaa allasta. Tämän takia valtuusto haluaa Vuotos-hankkeeseen ratkaisun, joka kerta kaikkiaan lopettaa allaskahnailun. SUOMEN SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. vsk. Vuotoskeskustelu on syytä katsoa päättyneeksi. Luulisi jo ministeri Suomisenkin uskovan, etteivät paikalliset asukkaat halua hukuttaa asuinseutujaan. säja järviylänkö. Ympäristöministeriön Nuuksio-työryhmä on esittänyt alueen suojelua, mutta eri tavalla kuin kansalaisliike. Tämä on voimakas paikallinen kannanilmaisu allasta vastaan. Onia kansallispuisto pääkaupunkiseudulle, missä elää lähes miljoona ihmistä, ei ole kohtuuton vaatimus myös ruuhkaisimman Suomen asukkaille on taattava oikeus luontoelämyksiin kotiseudullaan. Nykyisen hallituksen kauppaja teolliKansallispuisto ruuhkaSuomen sydämeen! Puolen tunnin bussimatkan päässä Helsingin keskustasta on kuin ihmeen kaupalla säilynyt parinsadan neliökilometrin laajuinen, luonnoltaan rikas Nuuksion met. Jorma Laurila 3. Jotta lopullinen rauha laskeutuisi allasalueelle, on yläpuolinen Kemijoki sivuhaaroineen Kitisen suusta Tenniöjoen suuhun liitettävä koskiensuojelulakiin, kuten Pelkosenniemen kunnanvaltuusto on esittänyt. Esittelemme Nuuksion suojeluhanketta laajasti tässä lehdessä. Ilman suojelua alueen luonto ei enää pitkään säily, vaan se menetetään vähä vähältä rakentamisen ja muun maankäytön jalkoihin. On selvää, että paikallista mielipidettä mitattaessa juuri Pelkosenniemen kunnan kannan pitää painaa eniten, sillä 90 prosenttia 234 neliökilometrin suuruisesta altaasta tulisi Pelkosenniemen alueelle. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto joutui viimeksi tämän vuoden helmikuun lopulla toteamaan, että keskustelu Vuotoksen altaasta on saanut sellaiset mittasuhteet, että se häiritsee alueen ihmisten jokapäiväistä elämää. si parhaiten alueen luonnonarvojen säilymisen. On kohtuutonta, että Vuotoksen alueen ihmiset joutuvat elämään epävarmuudessa vielä kuusi vuotta altaan virallisen hautaamispäätöksen jälkeen. Altaan kannattajat tekivät viime syksyn kunnallisvaaleista Vuotos-vaalit, mutta vastoin aikeitaan hävisivät ne. Välittömin uhka, Soivallaan suunniteltu kansainvälinen kilpahiihtokeskus, näyttää onneksi kuivuvan kokoon Helsingin vetäydyttyä hankkeesta huhtikuussa. Vuotos-kiistely on myös tulehduttanut ihmissuhteita ja vaikeuttanut kunnan asioiden hoitoa. Suunnitelma on kuitenkin vähän väliä kaivettu uudestaån esille. Ikäänkuin päätöksen vakuudeksi allasaluetta alettiin elvyttää taloudellisin tukitoimin. mukaan suojelun pitäisi edetä vaiheittain, aluksi rakennusja toimenpidekiellon, myöhemmin kaavoituksen ja mahdollisen erillislain avulla. Kansalaisliike haluaisi Nuuksioon kansallispuiston, sillä se takai
Sitten kaupunki rakensi kompostointialustan, jossa joko lietemäärä muokataan mullaksi. hiilitetrakloridi, jota hönkäillään ilmaan enintään 2.5 tonnia vuodessa. Kompostien kuivikkeena käytetään silputtua puunkorjuutähdettä. Ympäristökeskuksen mukaan Dow soveltuu malliksi sellaisesta teollisuudesta, joka "suojelee globaalia ympäristöä tuleville sukupolville". Pahamaineinen Dow Chemical palkittiin Mystinen The World Environment Center (Maailman ympäristökeskus) on myöntänyt 1989 kultamitalin kansainvälisestä ympäristöä koskevasta saavutuksesta monikansalliselle kemian yritykselle Dow Chemicalille. Jo muutamassa vuodessa rakennuskustannukset on säästetty, kun kuljetuksia maakuntaan ei enää jatketa. Samaan aikaan jouduttiin puistorakentamiseen tarvittava multa ostamaan. Dow Chemical tuli Suomeen vuonna 1978, jolloin sen myyntikonttori avattiin Helsingissä. Foorumin nykyiset johtavat jäsenet edustavat seuraavia yrityksiä: kemian alan Exxon ja Dow Chemical sekä freonien kehittäjänä tunnettu Du Pont, öljyfirmat PetroCanada ja Mobil Oil, tietokonejätti IBM, muovialan Allied-Signal, tietokoneista kemikaaleihin hallitseva 3M ja Alcan Aluminium. Kajaanin kaupungin puutarhuri Eero Lokka tiesi, että kompostointi on vanha konsti ja parempi kuin pussillinen uusia. Kaakkois-Kymen Luonto on puheenjohtajansa Ossi Juurikan johdolla käynyt epätoivoista taistelua Dowia vastaan. Kyse on myös luonnonsuojeluliikkeen jatkuvuudesta: Kerholaisista kasvaa ympäristöaktivisteja, jotka voivat tuoda uutta puhtia luonnonsuojeluyhdistyksiinkin. Jyväskylän yliopiston kemian professorin Jaakko Paasivirran mukaan hiilitetrakloridi voidaan polttaa, kuten Dow ilmoittaa. Esimerkiksi hiilitetrakloridista muodostuu Down mukaan lähtöainetta vaarattomampaa suolahappoa sekä vettä ja hiilidioksidia. Käyttäjät, puistojen tekijät, ovatkin olleet tyytyväisiä, eivätkä muusta mullasta enää piittaa. Dow tähyää varsin kaukonäköisesti Suomen markkinoille korkealaatuisen paperin valmistuksessa käytettävine styreeni-butadieeni-latekseineen; onhan luultavaa, että Euroopan yhdentyessä paperinvalmistus maassamme yhä vain lisääntyy. Tämän ja ensi vuoden aikana luontoliittolaiset kiertävät maamme yläasteilla ja nuorisotaloilla kertomassa ympäristöasioista ja kerhotoiminnasta. Toiminnan muodoista tärkein on Kansainvälinen Ympäristöfoorumi, joka tarjoaa neljännesvuosittain teollisuuden edustajille ja eri maiden hallituksille mahdollisuuden neuvotella ympäristöLietteet ja )annat mullaksi Yksikin innokas ihminen voi saada paljon aikaan! Tarvitaan tarmoa, asiantuntemusta ja vähän taktiikan tajua. Toimiva esimerkki on näyttänyt voimansa, ja kompostointikenttiä on rakennettu jo monelle paikkakunnalle Suomessa. Tärkeää on myös, että päästöjä valvomaan saadaan päteviä ympäristöviranomaisia. Ilmastointiputket ovat kuin kaksipuolinen kampa; piikeissä on tasaisin välein kaivoja, joista ilma johdetaan alakautta aumoihin. Viime vuosina keskus on jakanut myös ympäristöpalkintoja yrityksille. Nyt yhtiö haluaakin polttaa itse sekä kaasumaisetettä osan nestemäisistä ongelmajätteistään ja on hakenut jo polttolupaa kaasumaisille jätteille. Ainakin Imatralla, Tampereella, OulusLuonto-Liiton kerhoprojekti Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto on ryhtynyt voimakkaasti kehittämään nuorten luontokerhotoimintaa. Alice Karlsson Maailman Ympäristökeskus Ympäristökeskus (The World Environment Center ) perustettiin 1974 YK:n ympäristöohjelman (UNEP) rahoituksella. D niikalla. Muista päästöistä maimtaan mm. Koneellinen käsittely takaa nopean ja tehokkaan kompostoitumisen: lämpötila aumoissa nousee noin 80 asteeseen, ja multaa tulee jo 15 viikon muhimisella. Hiilitetrakloridi, samoin kuin styreeni ja buta4 KOTIMAASTA dieeni, luokitellaan myös syöpää aiheuttaviksi. Kajaanissa prosessia on kuitenkin höystetty sopivasti tekkysymyksistä. Ongelmajätteet lähetetään Riihimäen Ekokemiin. Dow perustelee polttamista ympäristönsuojelunäkökohdin. Viimeistään tämän vuoden heinäkuussa valmistuu Powin lateksitehdas Haminaan. D SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. (90) 171 250. On vain käytettävä sellaista tekniikkaa, joka mahdollistaa täydellisen palamisen. Luontokerho on nuorten toimintakanava ympäristöasioissa yhteistyössä on tunnetusti voimaa. UNEPin tuen loputtua 1981 keskuksesta tuli "itsenäinen, voittoa tavoittelematon ja puolueeton organisaatio", jonka kotimaa on Yhdysvallat. Myös kaikki puistojen hoidossa kertyvä karike kelpaa kompostiin. Lopputuote on hygieenistä, tasalaatuista ja ihanteellista maanparannuskäyttöön. Yksinkertainen tekniikka Kompostointi on varsin yksinkertainen toimenpide, joka onnistuu vaatimattomillakin välineillä. Dow on vakuuttanut, että Haminan tehtaan päästöt ovat hallinnassa; 80 prosenttia jätevesistä kierrätetään ja loput johdetaan oman tarkkailualtaan kautta kaupungin puhdistamolle. vsk.. Vuoden 1985 jälkeen palkinnon ovat saaneet 3M-Company, Exxon, Du Pont, British Petroleum ja Dow Chemical. Kampanjasta voit kysyä lisää Luonto-Liitosta, p. Kajaanin malli on saanut ansaitsemansa huomion, ja esittelykierrokset vievät nykyään huomattavan osan Eero Lukan työajasta. Aumat kasataan kauhakuormaajalla, kääntöjen yhteydessä kompostiaines ajetaan murskaimen läpi, ja komposteja ilmastetaan asfaltoidun kentän alta koneellisesti. Onpa Ossi ollut "keskusteluja informaatiotilaisuudessakin'' poliisin suojissa, kun on julkisesti uskaltanut epäillä Dowin ympäristönsuojelu· tahtoa. Lisäksi kaupunki saa lähes kaiken tarvitsemansa puistomullan omasta myllystä. Maailmalla se tunnetaan dioksiinisaastuttajana ja Vietnamin sodassa käytetyn kasvillisuusmyrkyn kehittäjänä. Hiilitetrakloridi on yläilmakehän otsonikerrost~ mhoava kaasu ja se on erittäin myrkyllistä hengitettynä sekä iholle joutuessaan. Dow Chemicalilla on huono maine ympäristönsuojelussa. Yuoteen 1986 saakka Kajaanin kaupungin jätevesiliete ajettiin kaupungin kustannuksella lähiympäristön viljelyksille
Tämä on yli neljännes määrästä, joka saataisiin kompostoimalla kaikkien Suomen turkiseläinten lanta. KOTIMAASTA ongelmaan on sama vanha konsti kompostointi. Ratkaisu tähänkin SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Esimerkiksi raskasmetalleja runsaasti sisältävää multaa ei voi käyttää viljelysten lannoittamiseen, mutta viherrakentamiseen se aina kelpaa. Kauppaketjujen, puutarhapisteiden ja erikoistuneiden puutarhaliikkeiden kautta säkitetyn tavaran menekki voisi eräiden arvoiden mukaan olla jopa 50.000 kuutiometriä vuodessa. Kaupungin johto on joutunut ottamaan selviä taka-askelia mm. Lähinnä suunnitelma tarkoittaa kahden, vähintään 500 Megawatin suurhiilivoimalan rakentamista Poriin ja Kotkaan. riskiteollisuutta, jolloin lopputulos on lähes sama." Toimikunnan seuraava etappi on toukokuussa, jolloin pyritään saamaan ympäristöministeri Kaj Bärlund vierailulle Kotkaan. Enää tarvitaan vain toteuttajia niitä, jotka panevat pyörät pyörimään. Kauppaja teollisuusministeriön sähköntuotantosuunnitelmassa on kaavailtu hiilenkäytön kaksinkertaistamista vuoteen 2005 mennessä. sa, Turussa ja Mikkelissä aumat jo höyryävät, ja useilla paikkakunnilla kenttä on suunnitteilla. Bärlund on alustavasti jo ilmaissut kiinnostuksensa saapua Kotkaan tutustumaan tilanteeseen. pakkolunastusasioissa. Voimalaitosta on kaavailtu Kotkassa luonnonkauniille Mussalon Hanskinsalmen alueelle, jonka asukkaat nousivat ensimmäisinä vastarintaan. vsk. Pyhtäälle on myös suunniteltu hiilivoimalan rakentamista. Teknisiä ratkaisuja on useita, käytännön järjestelyt on testattu ja kokemukset ovat kaikkien tiedossa. Komposti käy kaupaksi Korkealaatuisen kompostimullan kysyntä on kasvanut nopeasti, mutta tuottajia on vähän. Suunnitelmat ovat kuitenkin saaneet tuntuvan kolauksen Kotkasta nousseen kansanliikkeen takia. Kotkaan kaavaillun hiilivoimalan päästöt, kipsivuoret, pöly ja tuhkaantuminen huolestuttavat asukkaita. Raimo Oksala Kotkalainen 71-vuotias Impi Puhakka keräsi yksin 13 500 nimeä ·; hiilivoimalaa vastustavaan vetoo"' mukseen. Esimerkiksi vedenhankinnassa tärkeällä Ähtävänjoen vesistöalueella turkistarhojen kuormitus on 3-4 kertaa suurempi kuin yhdyskuntien, ja alueellisesti kerroin voi olla 10-20. ''Jo tässä vaiheessa on nähtävissä että kansanliikkeen suuruus ja nuruen suuri määrä on saanut paikallisetkin päättäjät miettimään vaihtoehtoja. Mullan käyttökohteita on rajattomasti, luvassa on taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja samalla voidaan vähentää ympäristöhaittoja oli sitten kyseessä jätevesiliete, turkiseläinlanta tai muu orgaaninen jäte. Kompostoinnin mahdollisuudet näyttävät lupaavilta. Turkiseläinlannasta tehty multa täyttää korkeimmatkin laatuvaatimukset. Asukkaat loivat Kotkan Ympäristöseuran ja Kotkan Ympäristönsuojeluyhdistyksen sekä Pyhtään Munapirtin asukasyhdistyksen kanssa laajan kansalaisliikkeen. Voimalan vaikutuksilta ei välttyisi Itäisen Suomenlahden kansallispuistokaan. Kompostointi edistää vesistöjen suojelua J ätevesilietteestä valmistetun kompostin käyttö viljelyksessä riippuu lietteen laadusta. Jo nyt on siis selvästi saavutettu jotain, mutta seuranta jatkuu tiiviisti", toimikunnan vetäjä Pentti Tiusanen sanoo. Kotkan ympäristöstä nousseen kansanliikkeen suuruus on myös mietityttänyt Kotkan omia päättäjiä. 5. Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat Kotkaan ja Pyhtäälle suunniteltujen hiilivoimaloiden tulon estämistä ja maakaasuvaihtoehdon vakavaa harkintaa. Voimala jättäisi alleen 11 loma-asuntoa ja rikkoisi pahasti kaunista rantaja saaristomaisemaa. Toisaalta raakaa lietettä on usein ajettu pelloille sellaisenaan, mistä lisäksi aiheutuu huomattava vesistökuormitus: sulamisvedet ja tulvat huuhtovat vedessä lillivät lietteet vesistöihin. Pekka Peura Kansanliikkeen voimannäytös Kotkassa Ei kivihiilivoimalaa Kymenlaaksoon -toimikunnan jäsenet luovuttivat helmikuussa 23 500 nimen vetoomuksen kauppaja teollisuusministeri Ilkka Suomiselle ja ympäristöministeri Kaj Bärlundille. Turkistarhat ja niiden lanta ovat huomattava vesistöongelma erityisesti Pohjanmaalla, jossa Suomen turkiksista tuotetaan noin 85 prosenttia. Työ ei tähän lopu Toimikunnan työtä johtanut kotkalaisilääkäri Pentti Tiusanen uskoo kansalaisliikkeen voimaa vielä tarvittavan: "Ei työmme tietenkään tähän lopu, sillä valtiovalta jatkaa suunnitelmia ja aina on sekin mahdollisuus, että itse hiilivoimalaa ei tule mutta samalle alueelle tulee muuta ns. Vesiin huuhtoutuvat ravinteet vastaavat noin miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä
Hillerillä on vaikeaa ankarina talvina ja oli arvatenkin helppoa viime talvena. Pääkaupungin vilinässä elävät huomaamatta omaa elämäänsä monet p1kkunisäkkäät. Se saattaa jälleen yleistyä pääkaupunkiseudulla leutojen talvien myötä. Vantaanjoen varressa on 1980-luvulla useasti näyttäytynyt saukko, jokihan on hiukan puhdistunut pa. Pääkaupunkiseudun nisäkäslajisto on selvitysten mukaan monipuolinen. Sen sijaan valkohäntäpeura Talissa, ilves Nuuksiossa, < näätä Seurasaaressa, sekä hilleri ja lumikko lso-Huo:_i palahdella olivat jo harvij naisempia vieraita. Muita usein liikenteen uhreiksi joutuneita nisäkkäitä olivat supikoira, mäyrä ja orava. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu liito-orava on Pohjois-Espoon metsissä yllättävän runsas. Saukon ja muut harvinaistuneet näätäeläimet korvaa pääkaupunkiseudulla kuten muuallakin Suomessa useimmiten minkki. Ei liene kenellekään yllätys, että esimerkiksi oravia, jäniksiä ja rusakoita löytyi koko tutkimusalueelta. Valitettavasti siili saa kärsiä kasvavasta autoliikenteestä; esimerkiksi Vantaalla ilmoitettiin auton alle jääneitä siilejä paristakymmenestä paikasta ja eräällä säännöllisesti tarkkaillulla tienpätkällä litistyi yhden kesäkuukauden päivinä asfaltin pintaan peräti 11 siiliä. KOTIMAASTA Pääk~upunkiseudun nisäkkäät kartoitettu Espoon ja Vantaan nisäkäseläimistöä kartoitettiin parina viime vuonna tarmolla. Vantaan nisäkässelvityksen tekijän Petteri Karvisen arvion mukaan siilejä täytyy kaupungissa jäädä auton alle yhteensä useita satoja joka vuosi. Rottien valtakuntaa oli etenkin Helsingin kivikeskusta, ·mutta niitä eli myös Vantaan 6 Metsähiiren hörökorvat kuuntelevat myös Helsingin keskustan jylyä. vsk .. Vaikka kartoitus toteutettiin osittain harrastelijavoimin, sen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Tämä koskee etenkin pikkunisäkkäitä ja lepakoita, joiden moni ei tiedä edes kuuluvan pääkaupunkiseudun asujaimistoon. Pahamaineista paiseruton levittäjää, mustarottaa, ei selvitykseen ilmoitettu. Ahmaa odotellessa Suurpetoja on viime vuosiSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Monet nisäkkäät jäävät ihmisiltä huomaamatta, koska ne ovat hämärän ja yön eläimiä. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen ympäristötoimintakeskus teki Ulla-Maija Liukon johdolla kyselytutkimuksen koko pääkaupunkiseudun nisäkkäistä ja Vantaalla ja Espoossa · selvitettiin pikkunisäkkäiden tilannetta myös · loukkupyynnillä. Espoon nisäkästietoja kerännyt Tuula Landen mam1tsee alueelta peräti viisi lepakkolajia: pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa, korvayökkö ja isolepakko. Espoossa selvitetiin viime vuonna erillistutkimuksena liito-oravakantaa. Kaikkien rakastama siili on pääkaupunkiseudulla yleinen. pohjoisosissa, Nuuksiossa ja Kirkkonummella. Tutkija Jouni Paakkonen löysi maastoretkillään yhteensä 50 liitooravan pesäpaikkaa ja hän arvelee, että liito-oravia voi olla alueella joitakin kymmeniä enemmänkin; kaikkia sopivia pesäpaikkoja ei asiantuntijakaan laajassa Espoossa ehdi yhdessä vuodessa tutkia. Myös päästäisiä elää aivan keskustan tuntumassa. Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa siroja mustarottia rantautui silloin tällöin satamiin vanhojen laivanrumilusten uumenista. Mustarottia ei saapunut Rotta oli yksi eniten kyselytutkimuksessa ilmoitetuista lajeista. himpien törkyvuosien jälkeen. Esimerkiksi metsähiiriä on nähty niinkin vähämetsäisissä Helsingin keskustan kaupunginosissa kuin Eira ja Töölö; metsähiiri hakeutuu mielellään talviksi ihrnisasumusten hiukan kyseenalaiseen turvaan. Espooseen saukko ei vielä ole palannut; toistaiseksi viimeiset saukonjäljet nähtiin vuonna 1979 Glimsinjoen jäällä. Hilleri lymyili myös Espoon Siika:l: järvellä. Tämä sympaattinen pieni peto, joka ei kes.tä kovia pakkastalvia, väheni koko Uudellamaalla 1980-luvun alussa
Sudesta maksettiin viimeiset tapporahat Vantaalla eli silloisessa Helsingin maalaiskunnassa vuonna 1871. Sitäkin suuremmalla syyllä, kun ministerin kainuulainen poliittinen sihteeri putosi viime vaaleissa eduskunnasta, mutta halajaa sinne takaisin. Sääntönä on, että rahaston varoja kulutetaan pelkästään suojeluun. Kankaanpäässä rauhoitettu Pansian lähde puronvarsineen ja reunuskorpineen on Satakunnan luonnonsuojeluselvityksessä arvioitu valtakunnallisen tason suojelukohteeksi. Lähdepuron synnyttämä korpi on karua sara-, ruohoja heinäkorpea, jossa on myös rämemäisiä piirteitä. Jokaisessa tiepiirissä tulee olla rakenteilla uusia teitä, väitti Vennamo suunnittelupäätöksensä jälkeen. korpinurmikka ja purosätkin. Voimme ostaa alueita ja maksaa maanomistajille korvauksia. . vsk. Tuomo Hurme 7. Rakentamisesta ei, onneksi, ole mitään varmuutta, joten rahat kuluvat muutaman insinöörin työllistämiseen ja poliittisen myntin lyömiseen. Karikosken lähde Siikaisissa on maakunnallisen tason kohde . not," piirin puheenjohtaja Pentti Forsten selvittää. Siikaisissa taas maanomistaja suostui rahaston korvauksen turvin rauhoittamaan noin hehtaarin kokoisen lähdekorven. Piiri maksaa neuvottelijoiden matkakulut ja muut hankkeisiin liittyvät välttämättömät meOulujärven ylitystie: 20 miljoonaa hukkasuunnitteluun Maassa on lukuisia tätä hanketta tärkeämpiä ja suurempia sekä taloudellisempia teiden kehittämissuunnitelmia, totesi liikenneministeri Pekka Vennamo helmikuun lopulla Oulujärven ylitystiestä. Mikko Niskasaari yhden testamenttilahjoituksenkin. TVL:n piirin lisäksi ylitystiestä hyötyisi Yhtyneet Paperitehtaat joka juuri kaappasi Kajaani Oy:n ja sen pääosin omistama, edelleen suunnitelmissa oleva Pohjan Sellu. Lisäksi tavataan tyypillistä lähteikkökasvillisuutta, kuten linnunsilmä, lehtotähtimö ja luhtalemmikki. Ministeri tarjoaa nyt vetoapua 20 miljoonalla markalla. Antti Halkka Rahasto suojelee Satakunnan luontoa Satakunnan Luonnonsuojelupiirin luonnonsuojelurahasto on maksanut korvauksen kankaanpääläiselle maanomistajalle tämän rauhoittaessa noin 11 hehtaarin suuruisen alan lähteikköä ja puronvartta. sä tehosi myös ministeri Vennamoon. Hajoavien kelirikkoteiden varrella asuvat kainuulaiset jäivät ihmettelemään, millä heidan tiensä sitten korjataan, ellei väellä ja valtion rahalla. Sen verran tien suunnittelu maksaa. Ilveksiä on hiipinyt niin Nuuksiossa kuin Vantaan itäosissakin, ja jotkut kuulivat kevättalvella varmasti metsästä ilveskollien mahtavaa mouruntaa. KOTIMAASTA na liikkunut pääkaupunkiseudulla säännöllisesti. Maakunnallinen luonnonsuojelurahasto ei voi ottaa kovin laajamittaisia suojeluhankkeita toteuttaakseen, mutta toisaalta sellaiset kohteet kuuluvatkin läänille ja valtiolle. Muutoinhan me joutuiMaanviljelijä Kari Uusitalo (takana) rauhoitti 11 hehtaaria luonnontilaista lähteikköä, kun luonnonsuojelurahasto maksoi edunmenetyksestä. Rahastolle pyritään hankkimaan varoja lähinnä liikelaitoksilta ja kunnilta. Vennamo ei kuitenkaan kyennyt vetämään lausumastaan oikeita johtopäätöksiä, vaan antoi TVH:lle tien jatkosuunnitteluluvan. Luonnonsuojelurahasto perustettiin monta vuotta kestäneen tuumailun ja suunnittelun jälkeen marraskuussa 1987. Ennen ministeriön päätöstä TVL:n Kainuun piiri perusteli ylitystietä yhä avoimemmin omalla työllisyydellään. Alkupääoma saatiin mukavasti kasaan myymällä satakuntalaisten luonnonvalokuvaajien lahjoittamia valokuvatauluja; Viime joulukuussa Porissa järjestettiin kaupunginorkesterin konsertti, jonka tuotto meni kokonaan suojelurahastolle. Pelottelu valtion virkojen lakkauttamisesta piirisSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Riistantutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan Uudenmaan läänin alueella kierteli toissatalvena ehkä useitakin ahmoja ja ainakin yhden ahman jäljet nähtiin menneenkin talven vähäisillä lumilla. Se onkin lähes kaikki, .mitä Kainuun elinkeinoelämä ylitystiestä hyötyisi. Uusitalon kanssa lähteellä rahaston sihteeri Raimo Hakila. Huolena ei ole niinkään lapiomiesten vaan organisaation työllisyys. Sieltä on löydetty mm. Karhu on jokseenkin jokavuotinen vieras. Kajaanissa nämä köyhimykset tulevat pyörittämään 2,5-3 miljardin liikevaihtoa. Rahaston varoja voidaan myös käyttää suojelualueiden kunnostamiseen. Ylitystiestä ne saisivat kolme-neljä miljoonaa vuodessa. ''Rahasto perustettiin suojelualueiden hankkimista varten. Rahasto on saanut jo s1mme irtisanomaan koko TVL:n Kainuun piirin väen, hän arveli vähän myöhemmin. Lähteessä on tavattu komeana kasvustona Dichelyma falcatum -sammalta. Ahmaa ei vielä ole pääkaupunkiseudulla nähty, mutta tämänkin suurpedon ilmaantuminen johonkin Nuuksion tapaiseen paikkaan ei olisi aivan tavatonta, sillä tällä vuosikymmenellä ahma on ennenäkemättömästi levittänyt elinaluettaan etelään ja laji on jo tullut Uudellemaallekin. Rahaston toiminta kohdistetaankin ensisijaisesti maakunnallisiin pienkohteisiin, jotka ovat luonnonsuojehm kannalta arvokkaita, mutta niin pienimuotoisia, ettei valtion suojelum~ärärahoista löydy niiden · suojeluun apua
Myrkyttömön maaleihin Ihmiset pitävät väreistä. Orgaaniset tinayhdisteet hajoavat luonnossa varsin nopeasti, mutta niiden kulutus on suurta. ....J il pääsevät suoraan liukeneVeneen pohjan suojaaminen myrkkymaaleilla on sisävesmä tarpeetonta. Bakteereita, leviä ja kiinnittyviä eläimiä vastaan on kehitetty järeä ase ns. Helsingissä t01m1vassa Ruohonjuuressa on myynnissä parikymmentä erilaista Livoksen tuotetta ja valikoimaa laajennetaan parhaillaan. Maalipurkin salat Maalien valmistukseen tarvitaan sideaineita, pigmenttejä eli värijauheita sekä liuottimia ja lisäksi lukuisia muita apuaineita käyttötarkoituksesta riippuen. Los Angelesin smogpuurosta. Tehtalla on noin 80 erilaista tuotetta, esimerkiksi kyllästysja puunsuoja-aineita, kuultovareJa, väripastoja, s1samaaleja, liimoja, lakkoja, vahoja ja puuöljyjä. Vuonna 1987 Suomessa valmistettiin erilaisia maalituotteita lähes 94 000 tonnia. Myrkkyhuuruilla voi tosin olla laajempaakin merkitystä, sillä niitä on jäljitetty mm. Maaleista vapautuu eliöille myrkyllisiä aineita, joista yleisimmät ovat kuparioki! sidi ja orgaaniset tinayhdis" teet. Niitä hävitetään Riihimäen ongelmajätelaitoksella vuosittain tuhansia tonneja. Ympäristövaikutusten vuoksi useissa maissa on jo rajoitettu orgaamsia tinayhdisteitä sisältävien antifouling-maalien käyttöä pienveneissä. Ihmisiin orgaaniset tinayhdisteet kulkeutuvat kaloista, ostereista ja simpukoista. 8 VIISAAN VALINNAT murtoja sisävesiin. Pigmentit antavat maalille värin. Vesiohenteiset maalit ovat kuitenkin yleistymässä; valmistajien mukaan muutaman vuoden sisällä on liuottimia enää vain noin kymmenesosassa maaleista. Kuparipitoisesta myrkkymaalista vapautuvat kupari-ionit sitoutuvat helposti ja laskeutuvat sedimenttiin, jolloin niiden haittavaikutukset jäävät pieniksi. Esimerkiksi yleisimmän valkoisen maalipigmentin, titaanioksidin, valmistuksessa syntyy valtavasti jätteitä, jotka saastuttavat vesistöjä eri puolilla maailmaa. Punamullan keittoja maalauspuuha samoin kuin esimerkiksi katon tervaus on sitä paitsi hauskaa yhdessäoloa. vsk .. Käytännössä se merkitsee lähinnä sitä, että maali on käyttäjälle turvallista. Punamultaa myyvät esimerkiksi Hangon Väri, kauvatsalainen Uulatuote Oy, jolla on muitakin perinteisiä maaleja, sekä Suomen Tranemo Väri Oy. Maaliteollisuus on jo reagoinut uusiin rajoituksiin ja on siirtymässä pelkästään kuparioksidimaaleihin. Suomessa maaleja kului asukasta kohden vuonna 1955 vajaa viisi kiloa ja luku on kolmessa vuosikymmenessä nelinkertaistunut. Suolahden Tervaosakeyhtiöstä ja Puijon Tervasta. Niin ikään helsinkiläinen Kirjokanta myy ruotsalaisen Färgbygge-tehtaan myrkyttömiä pintojenkäsittelyaineita, kuten väripigmenttejä ja lakkoja. Merialueilla riittää pohjan .maalaaminen joka toinen vuosi. Faaraon kansa kaunisti tuhansien vuosien takaisia näköaloja egyptinsinisellä ja foinikialaiset keksivät puristaa purppuraa eräiden kotiloiden rauhasista. Vanhat konstit terva ja punamulta ovat luontoystävällisiä ja hengittäviä puunsuoja-aineita. okraa. Liuottimeksi käytetään mm. Niitä käytetään yleisesti mm. Ne hidastavat kasvua ja aiheuttavat epämuodostumia sekä kuolemia. Vesioheriteisuus on usean ''ympäristöystävällisen" maalin tunnusmerkki. Sisältämiensä liuottimien ja muiden haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien, takia käyttämättä jääneet maalit ovat ongelmajätteitä. Yhdisteillä on myös voimakas taipumus kertyä eliöihin. Tinayhdisteet ovat myrkyllisiä kaikille vesieliöille. Orgaaniset tinayhdisteet sen sijaan ovat luonnolle vieraita aineita ja kuparioksidia myrkyllisempiä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. lastentarhoissa, sairaaloissa ja museoissa, koska ne eivät sisällä vaarallisia tai haitallisia kemikaaleja. Länsisaksalaisessa Bodenteichissa on toiminut jo 1960-luvulta lähtien Livosniminen pieni tehdas, joka valmistaa erilaisia pintojenkäsittelyaineita luonnon raaka-aineista ympäristöä kuormittamatta. Maaliaineiden teollinen valmistus alkoi vasta tällä vuosisadalla ja tuotanto on noussut jatkuvasti. Ongelma on suurin valtamerillä ja pienenee huomattavasti siirryttäessä t maila veneenpohjista sekä ::. Veneilijöitä sankka kasvusto harmittaa, sillä se hidastaa veneen vauhtia ja polttoaineen kulutus saattaa sen seurauksena nousta jopa 40 prosenttia. .dl~ ~ k ...... Vesistöihin tehoaineet {:. Suurimmat tinayhdisteiden pitoisuudet on havaittu pienvenesatamissa meillä lähinnä Helsingin ja Espoon merialueilla. tärpättiä, lakkabensiima ja tolueenia, joista maalattaessa haihtuu terveydelle vaarallisia aineita. aluksien kunnostuksen ja maalauksen yhteydessä. Vuonna 1987 myytiin Suomessa myrkkymaaleja yli 130 000 litraa. antifouling -maalit. Punamultamaali keitetään rautasulfaatista, ruisjauhoista ja punamultajauheesta. Sideaineena on esimerkiksi öljyä, alkydia, lateksia tai epoksia, joiden mukaan maaleja ryhmitellään. Tervaa voi kysellä mm. Yksi maalipurkki voi sisältää 20 eri aineosaa. Ympäristöystävälliset maalituotteet ovat Suomessa vielä "kiven alla" . Helsingin komission suositusten mukaisesti Suomessakin pyritään vähentämään tinayhdisteiden pääsyä Itämereen ja odotettavissa on aluksi rajoituksia huvija kalastusveneiden pohjamaaleille. Vaihaa vaarattomaan Liuottimien ja raskasmetallien lisäksi myös maalin sekä sen aineosien tuotanto voi kuormittaa huomattavasti ympäristöä. Jo kivikaudella luolaihminen osasi käyttää taiteellisessa puuskassaan maavärejä, mm. Kokemuksien mukaan talon punamultauksen kustannukset ovat noin kymmenesosa synteettisten maalien käytöstä. Myrkylliset veneenpohjamaalit Veneen pohja on kiinnittyville vesieliöille sopiva alusta siinä missä kivet ja laiturin tolpatkin
vsk. Päätöksentekijöitä on jo maapallolla miljardeittain. Suomessakin suunnitellaan omaa ilmaston muutoksen tutkimusohjelmaa (SILMU). Valtion tutkimuslaitokset ja korkeakoulujen vapaa tutkimus kulkevat samoin eri teitä. Lupaavimpia koordinaatioyrityksiä on Tieteellisten unionien kansainvälisen liiton (ICSU) suunnittelema Geosfäärin ja biosfäärin kansainvälinen tutkimusohjelma (IGBP) eli Global Change. Päätöksenteossa tarvitaan ministeriöiden rakentavaa yhteistyötä, mutta tieteen hallintoa ja tiedeyhteisöä laajimmin edustava Suomen Akatemia on näin monitieteisessä hankkeessa paras vastuunkantaja. Samanaikaisesti ovat YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja maailman melähelläkään esimerkiksi "tähtien sota'' -hankkeen eli Yhdysvaltojen kansallisen puolustusjärjestelmän tutkimusbudjettia. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohraja 9. Maapallon laajuisen ympäristöntutki"' muksen rahoitus ei kuitenkaan ole juntatoimista. Me alamme jo tuntea happamoitumisen mekanismit ja vaikutukset riittävän hyvin. Tutkimusohjelmia on pikemminkin liian monta ja niiden väliset yhteydet puutteellisia. Koska tiedämme, että Jumalan niskoille ei kannata siirtää omia tekosiamme, valtaa huoli maapallon ja sen ilmakehän kohtalosta yhä useammat ihmiset, kirkonkin. Myös kasvihuoneilmiön todennäköisyydestä alkaa vallita tutkijoiden joukossa 90 prosentin varmuus, mutta vaikutusten osalta epävarmuus on vielä suuri. Teollisuusmaiden yhteiskuntarakenne ja hyvinvointi perustuu yhä kasvavalle energiankäytölle eikä mikään voi estää kehitysmaita täyttämästä ainakin kohtuullisia energiatarpeitaan. Meillä usein esiintyvä reviirien vartiointi korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten välillä ei saa estää parhaiden voimien mukaantuloa. Kun vielä muistamme riippuvuutemme uudistuvista luonnonvaroista, ovat perustelut Suomen aktiivisuudelle selvät. Avainasemassa niin tutkimuksessa kuin torjunnassakin on kansainvälinen yhteistyö. "Me rukoilemme Sinua, että et antaisi otsonikerroksen ohentua" Monia kirkon vastuuviikon televisiojumalanpalveluksen kuulijoita säpsähdytti varmaankin tämä yllättävä rukous. Suurimpien ilmastonmuutosten oletetaan tapahtuvan juuri meidän leveyksillämme, alueilla joilla maapalloa suojaava otsonikerroskin on suurimmassa vaarassa. teorologinen järjestö (WMO) käynnistäneet oman hankkeensa, ilmastonmuutospaneelin (IPCC). Aktiivinen osanotto tärkeimpiin kansainvälisiin ohjelmiin on itsestään selvyys. Päätöksiä torjuntatoimistakin tehdään, yhä liian hitaassa aikataulussa. Hankkeessa on jo mukana yli 20 valtiota, ei kuitenkaan Suomi. Kun mukaan vielä liitetään puhtaasti eurooppalaiset ohjelmat kuten EUREKA ja EY:n ja ECE:n tutkimushankkeet on varmasti niin tutkija kuin päättäjäkin ymmällä. Ongelmien todellisen syyn, energian tuoton ja käytön edessä näytämme olevan voimattomia. Maailmassa ei myös kannata enää olla yksin. "Global change", maapallon laajuinen muutos, on tämän hetken iskusana. Ennestään samoja asioita tutkii Maailman ilmasto-ohjelma (W CP). Niiden suhteen tarvitaan ensisijassa torjuntatoimia. Poliitikot järjestävät kilvan happamoitumista tai otsonikatoa ja pian myös kasvihuoneilmiötä koskevia kansainvälisiä kokouksia. Kansainvälinen tiedeyhteisö ja ympäristöviranomaiset ovat käynnistämässä maailmanlaajuisia tutkimushankkeita löytääkseen vastauksen vielä avoimiin kysymyksiin ja perustelut poliittiselle päättäjälle todennäköisesti hyvin kalliista ja pahimmillaan yhteiskunnan rakenteita muuttavista torSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Tämä kaikki merkitsee yhä lisääntyvää uhkaa ilmakehälle ja pelottavia vaikutuksia maan biosfäärissä. Ilmastontutkijat ja vaikutustutkijat puuhailevat liiaksi erillään. Näistä asioista kiinnostuneen suomalaisen tutkijayhteisön mukaan saaminen tähän tärkeään tutkimukseen on välttämätöntä. Odottaisi ilman muuta, että voimavarat yhteen koottuna olisi kyseessä maailman j laajin tutkimusohjelma. Sama koskee valveutunutta kansalaista, joka ympäristöjärjestön jäsenenä pyrkii seuraamaan tilannetta ja vaikuttamaan päätöksentekoon
Mantereitamme kiertävät jätelaivat etsien purkupaikkaa. Enemmistö kyllä aavistaa sekin, mutta ei kuittaa tietoa vaarasta, tahtoo siitä täyden varmuuden, katselee odottaessaan mieluummin muualle, ja sallii itselleen kaiken mitä ei lailla kielletä. Kaarteet hiekkatien myötäleessä panivat terästäytymään. Tähän vaikuttaa moottoriurheilun imu. Tiedämme niiden uhkasta viikko viikolta enemmän. Paisuvan liikenteen lääkkeeksi tarjotaan lisää ja nopeampia teitä ja korjaavaa tekniikkaa. Kun sukupolvi vielä kerran vaihtuu, tietävät hiljaisuudesta vain ne, jotka runoja lukevat. Keke olisi oikea mies aloitteen markkinoijaksi. Tie oli siirtymisen välikappale ja perilletulo matkanteon päätarkoitus. Luonnon verraton termostaatti tukehtuu, veden ja ilman virtaukset kesyyntyvät. Se tarjoutuu käteemme, työskentelee ja huvittelee puolesKirjoittajamme ehdottaa moottoriurheilun yleismaailmallista kieltämistä. Myöhemmin se on syöpäkasvaimen tapaan ryöstäytynyt, ja apulainen terrorisoi nyt isäntäänsä. Vauhti teki tutun huminan korviin. Jälkeläisemme elävät sitten kasvihuoneessa, jonka isät rakentavat siirtämällä maaemon viisaasti varastoiman hiilen kuvukseen taivaalle. Kuulun väistyvään polveen. vsk.. Käännyn puoleesi vakavassa asiassa ja syvien huolien painamana. Päästöt sysätään kemistin huoleksi. Tämän geologisten kerrosten uuden järjestyksen he tuottavat tuhlaten myös huvitellen. Tilaa oli tarakalla ja tangolla toisellekin. Pakoputki johtaa suoraan hauraaseen ilmakehään, joka tuntuu olevan rajaton. tamme niin, että kaikkialla, missä miesväki jotain toimittaa, on myös senmukaiset äänet. Heidän viimeinen ja hirmuisin keinonsa on sokean miehen askel: Insinöörit tähyävät taivaalle, missä on heidän terminaalinsa. Ajattelevien ihmisten vähemmistö kiinnittää huomiota kulutusyhteiskunnan nuduttavaan sairauteen . Edustat ajan henkeä ja luottanet turvalliseen kehitykseen. Turvallisuus on ohittamisen turvallisuutta. Lähtökiihdytys on toimellisen miehen tunnusmerkki. Poikalapsen myötäsyntyinen moottorinpörinä oli minussakin. Tämän päivän ihmisellä on dinosauruksen aineenvaihto. Pyörällä liikkuen koin olevani yhtä kaiken sen kanssa mikä oli ojan tuolla puolen. Mitä on tehtävissä. Piehtaroimme hyvinvoinnissa, joka on kääntymässä irvikuvakseen ja tuottaa nimetöntä pahaa oloa. Elämme etäällä toisistamme. Emme ole enää maan matosia, toimemme ovat maapallon kokoisia. Sinä tähtäät optimistina tulevaisuuteen. Lajimme elämäntapa on laiduntamisen äärimmäinen vastakohta. Olet ohjautunut hyvää tarkoittavien vanhempiesi hoivissa lukemattomien kiiluvasilmäisten miehenalkujen idoliksi oloissa ja lähtötiedoilla, jotka vääjäämättä siirtyvät jo menneeseen aikaan. Pyydän nyt apuasi. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Kuitenkin se aineena vastaa vain kymmenmetristä vesikerrosta. Samaan aikaan pilviä kerääntyy taivaallemme. Virallinen kehitysoptimismi tarjotaan fanfaarien saattamana. Ideologian hoitavat markkinavoimat. Vastameluhan on jo keksitty. Ihmisen tuottamista äänistä voimakkain tuli riiheltä, maanläheisenä sekin. Polttamalla jätteet siirretään ne silmistä pois, vaikka ne kuuluisivat turuille ja toreille, tienvarsille! Liikenteen jäte käyttää oikotietä. Suuntauduin metsiin ja vainioille, kuuntelin kuovin huutoa ja pääskysen tirskuntaa pihapiirissä. Elämme teräksenkovassa, jäänsinisessä laskelmien maailmassa. Se vain korosti hiljaisuutta, mikä oli tärkeä osa maisemaa. Mainonta määrittelee tarpeemme. Se kuluttaa ja myrkyttää. Hiilidioksidihan ei ole myrkyllistä. Isä ei hankkinut autoa. Sinun lahjakkuutesi on tuottanut maailmanmaineen ja taidon, jonka juuret varmaankin ovat lap10 suudessa. Kasvipeitteelle haaste on kohtuuton, kun sitä vielä tukistetaan, häiritään päästöillä ja sinetöidään asfaltin alle samaan aikaan, kun ruokamulta sen juurilla on lainsuojaton. Sitäkään korjaavan tekniikan apostolit eivät ymmärrä takarajaksi. Helteinen mäntykangas, varjoinen lehto, korjattu heinä, tuulenpuuska ennen sadetta, ensimmäiset pisarat iholla ja kaikki nuo tuoksut neljä aistia täydessä työssä. Täyttyvät kaatopaikat ovat sairauden selvin oire. Turvallisuuden takaa ajokin kiihtyvyys. Moottori palvelijasta terroristiksi Polttomoottori oli aluksi ihmisen verraton palvelija. Laivan huuto havahdutti, mutta oli täynnä tarkoitusta. Kuvittelen lapsuuttasi ja kerron ensin omastani. Matti Ignatius Avoin kirje Keijo Rosbergille Moottoriurheilu, aika on ohi Motorisoituva nuoriso hankkii meluavan käytöksensä niin varhain, että refleksit ovat valmiina ennen kriittistä ajattelua. Asumme yhtäkaikki samalla pienellä planeetalla ja tuotamme jälkeläisiä
Tämä kaikki kuuluu "ajan henkeen". Ja kuitenkin näiden tottumusten tarjoaminen kasvavalle polvelle on kaksinkertaista heitteillejättöä: Kerran mopon selkään istutettu poikalapsi on lopullisesti liikkumisen tapansa valinnut. Se muka laillistaa kaiken . Kaikki nousisivat takajaloilleen, jos häly yllättäisi yhdessä yössä. Mutta palatkaamme tien päälle. Sinulla on tuo mitali, todistuskappale ajalta ennen murrosta. Hän on pian moottorin jatke ja kokee vääränlaista voimantuntoa. Toistaiseksi poliitikkomme mittaavat mielihaluja, vastaavat huutoäänestykseen ja toimittavat näinollen tuuliviirin tehtäviä. Kun sukupolvi vielä kerran vaihtuu, tietävät hiljaisuudesta vain ne, jotka runoja lukevat, arvelee Matti Ignatius. Se selittää kaiken. Olisit vakuuttava mannekiini, oikea mies vaikuttamaan alan järjestöihin ja liikeelämään, joka markkinoi meille maantieraketteja. Kukaan ei myöskään kerro hänelle, että näin ei voi jatkua, että hän lainaa jälkeläisiltään pystymättä maksamaan takaisin. Nelipyöräluisu ja käsijarrukäännökset kirkon aukiolla ovat pidätellyn innon vahingonkorvausta. Muutos tulee vaivihkaa. Kellot käyvät moottoriurheilulle. Näiden kilpalajien puolustajat jäävät tänään vähemmistöön, kunhan mielipiteet luotettavasti tutkitaan. Vasta viime vuosina on julkaistu suurellekin yleisölle ylettyvää tietoa tulevaisuutemme pahimmasta uhkatekijästä niin, ettei se voi jäädä keneltäkään huomaamatta. Safarirallit ovat elostelua planeettamme laajenevilla autiomailla, ja huvitteleva maastoajo m1ssa tahansa luomakunnassa on temppelin häpäisyä. olohuoneensa ajokorttia ja miehenmittaa. Olisit myös tieliikenneja meluntorjuntalain aukkojen asiantuntija. Sait eduskuntamitalin moottori urheilijana. Suomi ei menettäisi mitään. Se on tarpeettoman kulutuksen lippulaiva! Sen yleismaailmalliseen kieltämiseen olisi Suomi sopiva aloitteen tekijä. Kirjoittaja on alavutelainen lääkäri. Sen voit pitää hyvällä omallatunnolla ja nukkua yösi rauhassa isoisemmat ovat asian punninneet. 11. Heille tietämättömyys on rikos. Meitä uhkaa paisuva motorisoituminen mailla ja vesillä. Maisema ei toki ole pelkkä näköaistimus, siitä tulee tällä menolla muotopuoli. Rimpuileva ajo " urheilullisella" autolla voi alkaa. Elämme murroksessa. Ajokin suorituskyky menee hukkaan, ellei kokenut moottorimies saa ajaa "selvässä paikassa omalla nopeudella''. Meistä ei ole ilmojen haltijoiksi . Se kertoo maltista jota virkavalta koettelee rajoituksilla, jotka puolestaan eivät ole "uskottavia". vsk. Tunnethan nämä nuoret optimistit, tulevat kypäräniekat virittämässä mopojaan pihoilla ja pientareilla tieliikennelailta suojassa jo monta vuotta ennen laillista ikää, ja sitten jo kortteleissa, hälyä vastaan rokottautuneina odottamassa nelipyöräisen SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Testamenttimme Lapsenlapsemme tulevat lukemaan katkerina nimenomaan tämän vuosikymmene aikakirjoja. Siviilirohkeutta ja tarvittaessa unettamia öitä suomme sensijaan heimopäälliköille, joiden kuuluu haistella ilmoja ja tunnustella ajan merkkejä. Tarpeettoman kulutuksen lippulaiva Auton käytöstä ei tietenkään voida luopua, mutta iloittelun tilalle tarvitaan vakavaa harkintaa, ja ylimitoitetun ajokin hankkijalle estoja ja ujoutta ansiottoman arvonnousun sijasta. Sää on elinehtomme ja meille pyhä asia, mikä haitallisen kolehdin sijasta vaatii ilmakehän ottamista erikoiseen suojelukseemme. Sunnuntaikävelyllä lastenlapsesi rajoitusten yhteiskunnassa kyselevät, mitä isoisät tiesivät ja koska tiesivät
Ehkäpä kutsuva kurnutus on ensimmäinen naaraan herkkiin korviin sen talvilammen pohjasta kuuluva ääni! Joka tapauksessuoMEN LUONTO 3/ 89 48. Soidinpaikaksi ei kelpaa talvehtimislammikko jona voi olla lähde, lampare, joki tai vastaava vaan sammakot suuntaavat räpylänsä kutulammikolle. Aluksi pohjasta kohoaa pintaan ''sammakkomiehiä"; naaraat ja nuoret sammakot nousevat ilmoille vasta muutamaa päivää myöhemin. Merenlahdet eivät sammakolle kelpaa, vaan ne ovat vain rupikonnan kutumaastoa. Tuhat munaa muhimaan Heti kutupaikalle ennätettyään sammakko pullistaa kurkkupussiinsa ja päästää ensimma1sen kurnauksen eikä ääntely sitten aivan heti lopukaan. Toiseksi kyse ei oikeastaan ole kuorosta, vaan jokainen sammakko kurnuttaa täysin palkein omaksi hyväkseen, jotta naaras pomppisi juuri sen suuntaan. Sanotaan, että sammakkojen kuoro mölyää, mutta sanonta on monessakin mielessä virheellinen. vsk.. Niin koiras pääsee valitsemaan kutupaikan naaraiden vielä kyhjöttäessä talvisilla sijoillaan. Silti sää voi viivyttää hääpaikalle pomppimista viikon, jopa kaksikin. Ensinnäkin laulu saattaa meistä ihmisistä tuntua epämiellyttävältä, mutta sammakkonaaraasta sen täytyy olla luonnonäänistä suloisin, seireenimäinen. Matka ei tavallisesti ole pit12 Kurnutus kutsuu kä, sillä talvehtimisja kutuvesistöt sijaitsevat yleensä lähekkäin. Sammakon elämä roihahtaa säästöleikiltä heti korkeimpaan kiihkoonsa, sillä tuossa tuokiossa koiraat jo kurnuttavat soidinta. Kutuun kelpaa lampare tai järvenlahti, jonka rannat ovat matalia ja siten nopeasti lämpenevinä kudun muhimiselle otollisia, mutta joilla kutu ei kuitenkaan jää veden laskiessa katalasti kuiville. Antti Halkka pitkän talven sammakot makasivat jonkin lammikon kylmässä pohjamudassa, mutta nyt huhtikuussa ne pulpahtavat Etelä-Suomessa yksi kerrallaan pintaan
rodulle Sammakko vuoden tärkein näytelmä esitetään lumen vielä koristelemassa maisemassa. Lämpimässä vedessä kudusta kuoriutuu toukkia jo neljässä päivässä, viileässä vasta kolmen viikon kuluttua. Niinpä mätilautta kerää kevätauringon lämpöä ja munat kehittyvät nopasti . Jotkut koiraat voivat innostua kurnuttamaan vielä kesälläkin. Kun kaikkien naaraiden mäti on tullut maidilla silatuksi, kurnutus taukoaa ja sammakot siirtyvät kesäaskareiisinsa. vsk. Näistä nuijapäistä osalla on jo oikeat sammakonkoivet. Koiras roikkuu naaraan selässä yleensä toista vuoro kautta ennen kuin naaras turskauttaa ulos mätimusuoM EN L UONTO 3/ 89 48. < "' ·~ :> "" .,,. peasti syötävää. nansa, jotka koiras heti hedelmöittää maidillaan. Koiras tosin rypee pari kudunjälkeistä päivää jälkeläistensä seassa. Mätimunat ovat mustasilmäisiä ja niitä ympäröivä hyytelö eristää kohtalaisesti lämpöä. Munasolut jakau13. Mäti kerää kevään lämpöä Hedelmöitynyt, suunnilleen tomaatin kokoinen mätipallo vajoaa heti pohjaan. Tuhatkunta munaa tulee ulos minuutissa tai parissa . Niljanteisessa selässä ei itsekin iljakas sammakkouros pysyisi, mutta sille on kasvanut eturäpylöihin aivan erityiset kyhmyt, joilla ote pitää. Siellä tuo elävä pallo kuitenkin imee itseensä vettä nopeasti, turpoaa jopa jalkapallon kokoiseksi ja nousee pintaan, jossa siitä muodostuu lautta. :. Ne yrittävät nousta naaraan selkään ja osaa niistä onnistaa. Tähän saavutukseen ei pysty suurin tehokanalakaan. sa naaraat loikkivat tuota pikaa kurnutusnäyttämölle, missä koiraat ryntäävät nitä vastaan. Kun hedelmöitys on ohi , naaras jättää kutupaikan kiireesti, sillä muut malttamattomat koiraat yrittävät kaapata sen syleilyynsä niin tyhjä mädistä kuin se onkin. __,......_ ___ -'----~----'-'-----~-'---__..__. Seuraavien kolmen viikon ajan voi ohi kulkeva ihminen ihmetellä: kas sammakonkutua. Kunhan pyrstö häviää, toukka nousee lammesta ja hylkää lopullisesti nuoruutensa elintavat. Yli neljännes sen painosta on uuden elämän alkupakkauksina lammikossa ja naaraan on saatava noNaaras on tukevasti koiraan otteessa mustasilmäisen mädin keskellä. Kutijat itse ovat siirtyneet viettämään kesää lähimaaston kosteikkoihin
Uhka ilmasta on haukankatseellaan kosteikkoa Sammakon keskimääräinen kudunaloitus Suomessa vuosina 1846-1986. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Vähintään yhtä pelottavia vihollisia 14 ovat suursukeltajien vahvaleukaiset toukat. Kun poikanen menee raaputtelemaan syötävää jonkin vesikasvin varrelta, lähistöllä liikkumattomana vaaniva sudenkorennontoukka voi sinkauttaa pyyntinaamarinsa sen niskaan. Ja se kasvaa ja muuttaa jatkuvasti muotoaan . Sammakot saavat tarvitsemansa hapen ihon läpi ja joi/lain paikoin niitä talvehtii tuhansia yhdessä suunnattomassa kasassa. Toukan elämä on vaarantäyteistä, sillä lammikot ovat myös petojen asuinpaikkoja. Ulkokidusten päälle kasvaa poimta ja näin toukka alkaa hengittää sisäkiduksilla. Saalistusmenetelmä on sama kuin sudenkorennontoukalla: väijyminen ja pyyntielimen singauttaminen liian lähelle uskaltautuvan hyönteisen niskaan. Tahmea kieli singahtelee tasaiseen tahtiin ja palaa suuhun ötökkätäytteellä; siihen takertuu esimerkiksi kärpäsiä, joiden pöristely loppuu kuin veitsellä leikaten . Nisäkkäistä räpyläjalkoja jahtaa minkki ja viime vuosikymmeninä rajusti yleistyneellä supikoiralla ne ovat suorastaan pääravintoa. pyyhkivä ruskosuohaukka. Toukkana kasveja raaputelleet eläimet muuttavat ruokailutapansa täysin: ne alkavat syödä hyönteisiä ja muita pikkuötököitä vanhempiensa tavoin. Eikä sammakko ole turvassa edes vedessä räpylöidessään, sillä pinnan alla väijyvät hauki ja pieniä yksilöitä syövä ahven. Suomessa on kolme sammakkolajia Sammakon talvenviettoa lammikon pohjalla. vs k.. Viimein etujalat kehittyvät ja hännänhuippuna häviää pyrstö. Etelämpänä sammakoita syövät monet haikarat ja Suomessa kosteikoissa toikkaroiva kurki heilauttaa nokkaansa sammakon toisensa jälkeen. Lämpiminä vuosina kutu voi alkaa parikin viikkoa kartan arvoja aiemmin ja kylminä vastaavasti myöhemmin. Lopulta sammakolle kehittyy keuhkot ja se alkaa gulppailla ilmaa vedenpinnasta. Toukat ovat aluksi kuin pieniä kaloja, ne hengittävätkin kiduksilla. tuvat ja kohta solulinjat erilaistuvat eri elimiksi. Hengissä säilyvät nuijapäät saavuttavat muodonvaihdoksen ihmeen. Suunnilleen kahden vesihauteessa muhimisen jälkeen munista kuoriutuu lammikkoon tulitikun pään mittaisia toukkia, · nuijapäitä. Sammakko itsekin on monien eläinten saalisvalikoimassa. Toukka on kasvisja bakteerinsyöjä se raaputtaa pikku hampaillaan vesikasveja aina peittävää bakteeriplakkia ja itse vesikasvien pintasolukkoa ja päällysleviä. Sammakonhaju saa niin kyyn kuin rantakäärmeenkin kiemurtelemaan kiivaasti hajun lähdettä kohti. Takaraajat tulevat ulos. Maan ja veden rajaan, ei edemmäs Etelä-Suomessa minisammakot valtaavat maan heinäkuussa, Pohjois-Suomessa vasta elokuun puolella. Nyt parisenttinen sammakko on valmis siirtymään maalle. Lapin sammakot kyhjöttävät yhä tässä tilassa
Rupikonna on suomalaisille yhtä tuttu kuin sammakkokin. Jos viitasammakko on vaitonainen, sen pomppiessa vastaan on tunnistuksen varmistaa. Raukeanoloinen rupikonna on itsensä näköinen. vsk. Kolmen sammakkolajin Iiusein ihmisen autoteiden kanssa ja autoilijat näkevät tietä ylittäviä sammakoita, elleivät peräti aja niiden yli. Sammakosta poiketen rupikonnat harrastavat kurnutusreviireitä, ja on todettu, että kovaäänisimpien koiraiden, jotka ovat samalla isoimpia, kurnutus saa naaraiden puolelta eniten vastakaikua. D vät tarvittaessa liikkumaan melko ripeästi . Tie talvilammikolle risteää viitasammakon päällisin puolin paras tuntomerkki on terävä kuona. Pohjassa ne eivät suinkaan ole aivan toimintakyvyttömiä, vaan pystysäksi Suomessa on kaksi muuta sammakkoeläinten luokkaan kuuluvaa eläintä, vesilisko ja rupilisko . Selvin ero on kuitenkin takaräpylöissä (ks. Vain rupikonna kelpuuttaa kutuunsa myös suurten lahtien pohjukat. Kaikki viisi sammakkoeläintämme rauhoitettiin vuonna 1983, mutta rauhoitus on voimaton elinympäristön muutoksia vastaan. on yksi Suomen kolmesta sammakkolajista. tamiseksi tarkasteltava muotojen eroja. Nyt sammakot lähtevät kohti talvilammikkojaan. oheinen piirros) Tuntomerkki on selvä, mutta hankala keksiä ellei ole siitä lukenut. Sen tuntee helposti möhkälemäisestä olemuksesta ja kuivan rokonarpisesta ihosta. RupiTakaisin talviteloille Jonain syksyn päivänä ilmat kylmenevät ja vaihtolämpöisen sammakon alkaa olla hankala liikkua. Näiden pyrstöllisten, aivan liskon näköisten sammakon sukulaisten elintavat poikkeavat sammakoista huomattavasti mutta sammakkoeläimiä nekin ovat ja paraikaa Etelä-Suomessa kudulla. Tämä onkin tarpeen, sillä saukko etsiskelee niitä talvella ja jokunen sammakko joutuu myös talvihauen mahaan. konna kutee viikon-kaksi sammakkoa myöhemmin. Pohjoisimmat pulputtajat elävät hiukan sammakkoa etelämpänä, Inarin seutuvilla. D 15 ll 0... Viitasammakolla on terävämpi kuono kuin sammakoilla. Ihon eritteet suojaavat rupikonnaa mm. Lammikot alkavat jo vetää riitettä. metatarsaalikyhmy. Sukupuolet ovat kutuaikana hempeän erisävyisiä: koiras (kuvassa) sinertää ja naaras punertaa. Kielikin on käynyt kankeaksi eikä ilmassa ole sanottavasti hyönteisiä sammakon kielen singahsuoMEN LUONTO 3/ 89 48 . kyyltä ja joiltain kaloilta ja se voi Iiikuskella ja kutea myös suurissa, sammakonsyöjiä vilisevissä vesistöissä. Laji on paljon tavallisen sammakon näköinen, mutta kevätääntely on aivan toisenlaista kuin sammakolla. Viitasammakon (keskellä) varmin tuntomerkki on takaräpylän kova ja kookas ns. Tiedemiehetkin huomasivat viitasammakon omaksi lajikseen vasta sata vuotta sitten! Vielä 1960-luvulla parin Uudenmaan merenlahden rannoilla eli myös jonkin ihmisen tuomana mölysammakko, mutta laji katosi seuraavalla vuosikymmenellä. Tämän sammakkolajin ääntely oli sen nimen mukaista eivätkä paikalliset asukkaat ole kaivanneet sitä takaisin. Sammakolla (vasemmalla) kyhmy on pieni ja pehmeä. Viitasammakko kutee keskimäärin viikon sammakkoa myöhemmin. Muut kaksi ovat viitasammakko ja rupikonna. Viitasammakko on useimmille tuntematon, vaikka se on Suomessa hyvin yleinen. Suosituimmille paikoille sammakoita kertyy aika tavalla: kun Pentti Koskela tutki sammakoiden talvehtimista, erään aitapyydyksen kautta marssi samana syksynä 3 333 sammakoa. Suomen sammakkoeläimet ovat kärsineet kutupaikoiksi sopivien pienvesien armottoman systemaattisesta ojituksesta. Lammikon pohjassa sammakot kyhjöttävät taas ensi talven syömättä mitään. Kurnutus ei ole yhtäjaksoista kuten sammakolla, vaan korkeahkot kurnahdukset tulevat viiden-kuuden äänen sarjana. Mikä kosteikossa pulputtaa. Viitasammakon kurnutus kuulostaa aivan vedellä täyttyvän pullon pulputukselta. Mutta ama sammakoista suuri osa selviää hengissä ja ne ovat valmiita nousemaan jälleen kurnuttamaan ensi kevään merkiksi
Myös Koillis-Lapin erämaalintu uivelo on muutaman parin voimin ominut Sääperin keväiseksi välietapikseen. Kaunis mustakurkkuuikku on Sääperillä jokakeväinen ilmestys, mutta suotuisista oloista huolimatta pesivänä satunnainen. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Sääperillä voi tähytä lintuja entistä menestyksekkäämmin uudehkosta lintutornista, joka sijaitsee linnuston suosiman kaislikkoisen luoteiskolkan edustalla, aivan kultasirkkuesiintymän keskellä. Toukokuun alkupäivinä sulavat rannat ja vuorossa on nyt kahlaajien ryntäys. Tungoksessa linnut riitaantuvat helposti. Vaarojen ja viljelysten ympäröimä matala järvi rehevöityi 1960-luvulla aloitetun vedenpinnan säännöstelyn seurauksena lintuparatiisiksi, jonka keväistä kuhinaa voi oivallisesti seurata rannalla kohoavasta lintutornista. vsk.. Teksti ja kuvat: Heikki Kokkonen Sääperin kevät Aivan itärajan pinnassa Värtsilän taajaman tuntumassa sijaitseva rehevä Sääperi vetää muuttoaikoina lukuisasti lintuharrastajia rantamilleen. Silloin kun kiistakumppanina on järvellä pesivä nokikana, muiden siivekkäiden on väistyttävä, aina joutsenia myöten, jotka pohjoiseen matkaavina tavoilleen uskollisina pysähtyvät nauttimaan Sääperin antimista. Järven ollessa jo täysin sula saapuvat myöhäisimmät asukit: taitolentonäytöksiään esittelevät tiirat, sirot pikkulokit sekä rantapensaikkoja touko-kesäkuusta alkaen elähdyttävät kaukaiset vieraat kultasirkut. Huhtikuun lopun lämmin etelävirtaus tuo sulalle lähes kaikki järven vakiolajit. Harvinaiselle, lähes joka kesä näyttäytyvälle mustatiiralle järvi olisi myös pesintään käyvä, mutta kertaakaan se ei ole toteutunut. Sinisorsapari ja piisami. Seuraa niille pitävät vain varikset, vaivihkaa vaanien, josko kultaturkit toisivat syvyyksistä vaikkapa simpukoita siepattavaksi. Huhtikuun alkupuolella jään valta murtuu säännöstelypumpun imevässä virrassa järveen syntyy hetkessä neljänneskilometrin pituinen kapea sula. Kesäkuun alkupuolella järven rantapensaikoihin saapuva kaunisääninen kultasirkku on myöhäisimpiä muuttolintujamme. Soidinturnajaiskenttinä ovat kookkaat piisaminkeot keväisen värikkäiden suokukkokoiraiden suosiossa. Muuttomatka on takana heinätavipari huojentaa matkaväsymystääh huhtikuisella sulalla. Keskipäivän lämpimänä porottava aurinko vapauttaa yöllä umpeutuneet avannot, joille piisamit kokoontuvat ruokailemaan aJ01ttain ruuhkaksi asti. Sen sijaan itäinen suurharvinaisuus lampiviklo on tuon tehtävän Sää perillä täyttänyt. Telkkäkoiraiden oitis aloittaessa mittelönsä, täyttyy tienoo aluksi vinkuvista ja pärskyvistä siiveniskuista, hetkeä myöhemmin naurulokkien satapäisen lauman elämöinnistä. Vain pakkasöiden jälkeiset aamut ovat äänettömiä lintujen kyyhöttäessä 16 energiaansa säästävänä liikkumattomana massana uoman äärellä sen vapautumista odottaen. Matalassa vedessä loikkivat kilvan viklot, sipit ja suokukot. D Keväinen järvi luo ehtymättömiin tilanteita. Elämä Sääperillä käynnistyy maaliskuun lopulla
17. Kahlaajat ahkeroivat rannoilla ravinnonhaussa. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. ,., Mustakurkku-uikku on Sääperillä jokakeväinen vieras. vsk. Näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat kaihoääniset valkoviklot
vs k.. Sienet ovat herkkiä reagoimaan ja ne viestittävät meille käynnissä olevasta SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Sfonet herkkiä ympäristön muutoksille Sieniin kuuluu kymmeniätuhansia lajeja. Puilla kasvavat loiset ja jotkut lahottajat ovat lisääntyneet, kun taas suurin osa lahottajista ja sienijuurieli mykorritsasienet ovat vähentyneet. vat muuttaa kasvualustansa Sienet voiesimerkiksi happamuutta itselleen sopivammaksi. Riippuuhan puiden elinvoima terveestä sienijuu:. Esteri Ohenoja Sienimaailma uhattuna Sienet ovat levittäytyneet kaikkialle; niitä löytyy niin maasta, vesistä, puiden rungoilta kuin ihmisen iholta. Sienijuuri on puille tärkeä; puu antaa sienelle sokeria ja saa käytännössä kaiken veden ja ravinteet sienijuuren välityksellä. Sienet kilpailevat sekä keskenään että muiden eliöiden kanssa ravinnosta ja elintilasta. Siellä on alkanut näkyä jo huomattavia muutoksia sienilajistossa ja sienien kemiallisessa koostumuksessa. Tämä sitkeä ja sopeutumiskykyinen eliöryhmä on alkanut taantua ilmansaasteiden ja muiden luontoa muuttavien tekijöiden seurauksena. Tarkkaan ei tiedetä esimerkiksi montako sienilajia Suomessa kasvaa, minkälainen niiden ravinnekierto on tai mitkä tekijät säätelevät niiden lisääntymistä. Ne pysyvät kuitenkin luonnon oloissa tietyssä tasapainoisessa, vaikkakin vuosittain varsin vaihtelevassa tilassa. Himmeäpintainen ja kaunis kirjokaunolakki kuuluu Suomessa vaarancuneisiin laajeihin. Sienimaailman muutokset koskettavat paitsi herkuttelijoita myös metsän kunnosta kiinnostuneita. nykyistä tilaa ja tulevaisuutta on vaikea täsmällisesti arvioida, sillä tieto niin sienilajistosta kuin lajien levinneisyydestä, ekologiasta ja fysiologiasta on puutteellista ja epätasaista. Eniten mielenkiintoa ovat herättäneet harvinaiset tai muuten etikoiset lajit, ruokaja myrkkysienet sekä maaja metsätaloutta haittaavat tuhosienet. Elinympäristöksi niille kelpaavat niin 18 Suomessa tavallisia sienilajeja, joiden määrää olisi syytä seurata vuodesta toiseen samoilla määräaloilla, esimerkiksi kpl/aari tai hehtaari: Taantuvia lajeja: Keltavahvero Siniorakas Rusko-orakas Pikkuryytiorakas Silkkiseitikki Veriseitikki Limanuljaska Tuoksuvahakas Kehnäsieni Suopavalmuska Lisääntyviä lajeja: Taulakääpä Punakääpä Mesisieni metsät, niityt, pellot, suot, vedet, kuin toiset eliötkin. Sienikunnassa vallitseva järjestys ja tasapaino on kuitenkin järkkynyt huolestuttavasti. ' telymekanismit. Meillä sitä on vielä runsaasti, mutta keskieurooppalaisille se alkaa olla harvinaista herkkua. Sienien menestymisen salaisuus on suuri lajimäärä, laaja perimän muuntelu ja erilaiset vastavuoroiset sääRusko-orakas on hyvä ruokasieni. Pisimpään tätä ilmiötä on seurattu KeskiEuroopassa. resta, ja sienet ovat myös tärkeitä karikkeen hajottajia. Tiedot maamme sienistä perustuvat suureksi osaksi kokoelmissa oleviin näylteisiin, maastossa tehtyihin havaintoihin ja satotutkimuksiin sen sijaan kokeellinen työ niin kentällä kuin laboratoriossakin on vähäistä
Laji on taantumassa Keski-Euroopassa. Hollannista ja Saarin alueelta se on jo hävinnyt. punaisiin kirjoihin. vsk. Puut saavat käytännössä kaiken veden ja ravinnon sienijuuren välityksellä. Uhanalaisia sieniä sisältäviä luetteloita ja selvityksiä on tähän mennessä ilmestynyt toistakymmentä. Hytymaljakas on hävinnyt mm. muutoksesta, jonka palautumisesta tasapainoon ei ole varmuutta. Itäja Länsi-Saksasta ja kuuluu myös Suomessa silmälläpidettäviin lajeihin. Seitikkejä varotaan ja pelätään, koska osa niistä on myrkyllisiä. tatit, valmuskat, haperot ja rouskutkin. Sieni maailman muutoksia on havainnoitu myös Hollannissa ja punaisia sienilistoja on lisäksi 19. Perusteellisimmat selvitykset on tehty Saksassa Saarin alueella, Baden-Wi.irttembergissä ja Ala-Saksin-Bremenin alueella. Olemme voineet seurata Keski-Euroopan tilannetta kuin katsomosta, mutta varmaa on, että meidänkin sienimaailmamme on laajasti muuttumassa. Samoin kuin eläinten ja kasvien on myös sienien uhanalaisuus ollut viime aikoina pohdittavana eri puolilla Eurooppaa, ja lajeja on luetteloitu ns. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Pikkuryytiorakas on yleinen karujen kangasmetsien sieni. Ne ovat kuitenkin tärkeitä puiden sienijuurisieniä, kuten mm
Sienijuuren heikkenemisen on havaittu ennakoivan metsäkuolemia. Valtaosa sienistön muutoksista on havainnoitu siten, että on verrattu eri aikoina tehtyjen sieniretkeilyjen ja -tutkimusten lajilistoja toisiinsa. Suomen uhanalaisten sienten luettelo sisältyy vuonna 1985 ilmestyneeseen Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintöön. Lisäksi vanhojen metsien sienet ovat vähentyneet vanhojen luonnonmetsien hupenemisen ja niiden puuston heikkenemisen myötä. Orakkaat ja vahverot vähenevät Itä-Saksasta, Itävallasta, Neuvostoliitosta ja Ruotsista. D Filosofian lisensiaatti Esteri Ohenoja toimii amanuenssina Oulun yliopiston kasvimuseossa. Tietoja kunkin sienilajin runsaudesta on ollut vähemmän käytettävissä. Esimerkiksi Suomessa vähenevistä sienistä mainittakoon erityisesti orakkaat, haarakkaat, vahverot, monet seitikit ja valmuskat ja eräät rouskut. Sienten taantumisen pääsyynä pidetään ilmansaasteiden vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään, avohakkuita, lannoitusta, puulajisuhteiden muuttamista ja joutomaan lisääntymistä. Suomesta on määrällistä tietoa olemassa ehkä enemmän kuin muualta ja sitä voidaan käyttää hyödyksi sienistön muuttumista selvitettäessä. Ensin mainittuun ryhmään kuuluvat esimerkiksi mänty, kuusi ja koivu ja toiseen ryhmään muun muassa vaahtera ja saarni. Sen sijaan eräät haperot ja käävät ovat lisääntyneet. Jos sienijuuri kärsii, kärsii metsäkin Keski-Euroopassa ovat taantuneet erityisesti karuilla, happamilla mailla sekä soilla ja nurmikoilla kasvavat sienet. Metsässä sienistöä r,asittaa paitsi happamoituminen myös hiili-typpi-tasapainon vääristyminen lisääntyvän typpilaskeuman seurauksena. Puiden elinvoiman alenemisen katsotaankin olevan toisaalta syy, toisaalta seuraus siihen, että sienijuuri heikkenee ja itiöemätuotanto loppuu. Hollannin tutkimukset koskevat paaasiassa aika tavallista lajistoa, jonka on todettu muuttuneen tarkasteltavana ajanjaksona. Ekosysteemien palauttaminen tasapainoisiksi, tuottaviksi ja ympäröiviä olosuhteita hyvin kestäviksi vaatii pitkäjänteistä maankäytön ja -käsittelyn suunnittelua, jossa sieniä voidaan käyttää hyväksi. Lisäämällä 4 dl vettä saat 500 g ravitsevaa ruokaa. Esimerkiksi metsäekosysteemissä ne ovat hyviä indikaattoreita, joiden avulla saadaan nopeasti vihjeitä häiriöistä ja '°iiden korjaantumisesta. Euroopassa sadat sienilajit vaarassa Euroopan sienimaailman huolestuttavin tilanne on Länsi-Saksassa. Sienet avuksi suunnitteluun Tavallisetkin sienet ovat taantumassa. Ei muuta kuin kauppaan siitä, katso lähin luettelosta! RETKIMUONA. Lehtinen • Sodankylä: Sodankylän Kauppayhtiö • Tampere: Citymarket Turtola, City-Sokos, Koski-City, Stockmann • Tikkurila: Tavaratalo Ollimari • Turku: Citymarket Turku, Musta Petrus • Yaajakoski: $-Market Vaajala • vaasa: Citymarket, K-Ruokatori Wiikare • vantaa: Ykköshalli 20 SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Painoa vain 165 g/pussi. Vuoteen 1984 mennessä ilmoitetaan Länsi-Saksasta hävinneen 37 suursientä, Itä-Saksasta 25, Hollannista 14, Ruotsista kuusi ja Itävallasta yksi. Esteri Ohenoja on European Committee on the Protection of Fungi -työryhmiin Suomen edustaja. 1-2 RITKlMUON · FRILUFTSRATI"ER l Kaikissa mukana myös liha. Muun muassa Saarin alueelta on hävinnyt viimeisten 40 vuoden kuluessa lähes 300 suursienilajia eli 13 prosenttia koko lajimäärästä. LINTAS Viisi tosihyvää matkaevästä eli pakastekuivatut Retkimuonat ovat täällä taas. Sienten taantumisen pysäyttäminen on mahdollista vain vähentämällä huomattavasti ilman ja maan saastekuormitusta. Kristo • Pieksämäki: K-Tavaratalo Kaleva• Pietarsaari: Marketor • PolVOO: Cityhalli • Rauma: K-Vesseli Rauma• Riihimäki: K-Market Vuorinen • Rovaniemi: Citymarket Rovaniemi• Saarijärvi: K-Marjomaa •Saariselkä: Saariselän Tavaratalo Kuukkeli • Savonlinna: K-Tavaratalo Norppa, T-Market Etappi • Seinäjoki: A. vsk.. Eniten ovat kärsineet sellaiset puulajit, joiden sienijuuri elää juurten ympärillä ja kuoren solujen välissä, kun taas ne puut, joissa sienijuuri tunkeutuu myös soluihin ovat kestävämpiä muun muassa maaperän muutoksille. vmA VAILLE VALMIS. Sieniä hän on seuraillut ja tutkinut lähes kolme vuosikymmentä. Kalopsi/liha-perunapata (UUTUUS!) Tilliliha (UUTUUS!) Tomaattilihamakaronipata Kanavihannespata Lihariisipata herkkusienill~ Anjalankoski: Myllymarket • Espoo: Kotihalli, K-Halli Passeli • Hamina: K-Kanuuna, T-Market Pop • Helsinki: Stockmann Herkku Mannerheimintie, Maxi-Market Leppävaara, Citymarket Itäkeskus, Maxi Kannelmäki, Laajasalon K-Halli • Hollola: K-Halli Kunnari, Salpa-Halli • Ii: Iin K-Hamina • Iisalmi: Putkola Oy • Ikaalinen: $-Market Pelimanni • Imatra: K-Market Katrilli, K-Napintori • Ivalo: Jussin K-Halli, K-Halli Ylävaara • Joensuu: Citymarket, K-Halli Mesikka, Vatruska Ky, Pielisaitta • Jyväskylä: Citymarket Jyväskylä, Prisma Tavaratalo • Järvenpää: Kauppamies• Kajaani: Citymarket • Kemi: Kari Market• Kemijärvi: K-Halli, Koivuniemi • Kerava: K-Tavaratalo Kahveri, Mestari-Elanto Kalevankatu • Kokkola: Anttila Kokkola, Kokkomarket Oy • Kotka: Citymarket, K-Hyvätuuli, T-Meripäivä • Kouvola: Automarket Prisma, Citymarket, Eskolanmäen K-halli, Ruoka-City • Kuopio: KK-Market, Aromi, Topinhalli • Kuusamo: T-Market Prima • Kuusankoski: TS-Market, K-Toripäivä • Lahti: Kääpä Novatalo, Kääpä Aleksanteri• Lappeenranta: Haka-Halli, K-Tavaratalo Karelia, Tavaratalo Tapuli• Mikkeli: Maksi Matti, Tavaratalo Carlsson, T-Market Puistotori • Nokia: K-Tavaratalo Etu• Nurmijärvi: Nurmijärven kauppa• Oulu: Citymarket, Hovihalli Oulu• Pello: Suurvalinta A
Miltä näyttää se luonto jota jälkipolville säästetään. Mutta missä. Entä leudoiksi muuttuvat talvet. Rauhantyötä tekevien kesken ei kuulu asiaan arvailla kuinka toimitaan jos ydinsota kumminkin syttyy. Eletään sitä Benelux-maissakin, eivätkä flaamilaismestarien taulut vähälumisine talvimaisemineen ole ikävää katseltavaa. Luonnonsuojeluun kohdistuu paineita. Yksikään Suomen tunturi ei ole niin korkea ettei se lämmenneissä oloissa metsittyisi. Vähemmätkin ympäristönmullistukset ovat mullistaneet myös yhteiskuntajärjestelmiä. Jos absolutisoimme suomalaisen luontokäsityksen semmoiseksi minä se nyt esiintyy, voimme menettää sen sekä nykyisellään että vielä sen uudet seuraajatkin. 21. Kun käyttökelpoinen maa-ala vähenee ja sitä on jo muutenkin tuhlattu teiksi ja kaupungeiksi, on helppo vaatia luonnonsuojelualueita vähennettäviksi. Mutta eikö ole vain hyvä jos luonnonsuojelijat kerrankin ehtivät edelle. Ellei ajattelutapa ole tuolloin terveempi, yhteiskunta oikeudenmukaisempi. Häviäjiä olisi suuri osa Lapin lajistoa. Kepeä ajatuskulku tulkitaan vastuuttomuudeksi. Olisiko jaloilla lehtipuilla suotuisat leviämismahdollisuudet jos vain emoyksilöitä säilyy. Surkeilta taas näyttävät Suomen lukemattomat laskettelurinteet joilla ei pian voi edes lasketella. Hollantikin voi tietysti säästyä korottamalla patojaan. Ettei ajatella että menköön kaikki kun meni jänkäkurpat ja tunturikoivut. Ehdimmekö me vanhainkodin vierastunnilla jo tavata sen sukupolven, jonka lapsenlapset luontoa rakastaen vaeltelevat pähkinäpensaiden verhoamassa Kevon kanjonissa ihastelemassa kevään valkovuokkoja ja kuningaskalastajan pyrähtelyä tunturipuron vaiheilla. Hannu Niklander on karkkilalainen kirjailija. Fasaani pärjäisi ilman ihmisen apua. Helsingissä rupeavat osakehuoneustojen hinnat romahtamaan. Täällä olisi väljempää ja puhtaampaa KeskiEuroopan kasveille sitten kun niiden nykyisiä kotimaita jo peittää opuntiakaktus ja väriherne. Saanalla kasvaisi puita kuin millä hyvänsä vaaralla nykyään. Yleinen etu ja kilpailukyky ovat siinä tilanteessa monin verroin propagandistisempia sanoja kuin nykyään. vsk. Samantapainen ylitsepohtimaton syvä paha on luonnonsuojelijoille rauhanomainenkin ekokatastrofi. Elämistäkin muuttuisi. Kartan korkeuskäyristä sen voisi laskea. Pidetäänkö niitä puita sitten enää jaloina. Suomessa nousua tasoittaa jonkin aikaa maan kohoaminen. Pyökkiä kasvava Punkaharju, Kolin palsamikuusen verhoamat rinteet. Oikeuttaako nälänhätä syömään saimaannorppia ja lumileopardeja. Perinteisesti vauraat alueet kärsivät. Meren laajenemisen määrää ei tiedetä. Alkuperäistä luontoa on tietysti hyvä varjella niin paljon kuin mahdollista, mutta kuinka toimitaan jos ikimetsän ohella laidunmaa ja teollisuusalueetkin tulevat uhatuiksi. Hänen tuoreimpia teoksiaan ovat runokokoelma Muodonmuutoksia, matkakirja Kahvilavieraan muistiinpanot sekä novellikokoelma Öinen kävely. Meri ei ylene hetkessä. Sen voi uskoa että SUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Hepokönkään reunoja kietoo muratti. Uusia lintulahtia on oleva niin kauan kuin riittää vettä, maata ja lintuja. Niin myös luonnonkasvit. Se käy kalliiksi, elintaso laskee ilman muuta. Talvella niitä peittäisi tykkylumi. Villiintyykö kaupungeista pitkin saloja puistolehmuksia ja hevoskastanjoita kuten nykyään kurttulehtiruusuja. Onko kasvihuoneilmiön Suomi keskieurooppalaisen lajiston turvapaikka. Saariston luonnonsuojelualueet peittyvät siinä missä Liminganlahden lintukosteikotkin. Lähiaikojen selkein uhka lienee kasvihuoneilmiö. Ehkä olen jonkin verran aikainen pohtiessani tätä jo nyt kun eivät kaavoittajat ja teknokraatitkaan vielä (ainakaan julkisesti) mieti kuinka veden valtaamat satamat, rantakaupungit ja kulkuväylät korvataan. Viskataanko rukkaset säteilysuojan nurkkaan vai mietitäänkö mitä tekevät ne tuhannet pelastuneet, joita ihmiskunnasta kai sentään jää. ilmiö aiheuttaa poliittisia muutoksia. Ennen selvää ilmituloaan saastuttajat ehtivät jo livistää hautoihinsa. Tärkeää on ettei luonnonsuojeluinto pääse missään vaiheessa herpautumaan. Kenties luontokäsitys on liian jähmeä, museoiva. Hannu Niklander Vedenpaisumusta vartoillessa On rajoja joiden yli ei sovi Jossitella, sitä vähemmän mitä paremmalla asialla ollaan. Mitä niiden tilalle. Ilmaston lämmettyä Suomessa viihtyisivät eteläisemmät viljelyskasvit. Kasvihuoneilmiö tapahtuisi ihmisen kokemuksena hitaasti. Pitäisikö ne alueet suojella valmiiksi. Uhanalaisinta luontoamme lienee tunturieliöstö. Luonnonsuojelukysymyksissä paha ei saa palkkaansa. Eihän lämmin luita riko, mutta vesi nousee metrikaupalla. Metsäkauriin ja villikaniinin olisi helppo kotiutua, samoin lehtisammakon
Alice Karlsson Erämaat puhuttavat 22 SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. vsk.
Kuva Inarin Paadarskaidista 1988. Vuodenvaihteessa julkistettu erämaakomitean mietintö kuumensi tunteita jo ennen ilmestymistään. Erämaissa asuvat ihmiset ovat täysin puolustuskyvyttömiä kaikenkarvaisia maaja viinakauppiaita vastaan", kiteytti Kitti. Tällainen tie eroaa " luonnonmukaisuudellaan" tavallisesta metsäautotiestä vain siinä, ettei sen päällä ole soraa. f SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Erämaakomitea luovutti mietintönsä vuo"''"' f J t ·t l t ' f • . Perinteinen, keskinäisiin sopimuksiin perustuva maanja vedenkäyttö on samalla murentunut. Eniten on keskusteltu erämaiden rajauksista ja hakkuista. Pikkukuvassa talvitie, jollaisia pitkin puut kuljetettaisiin erämaametsistä pois. denvaihteessa. Mietfnnössä ehdotetaan, että Lapin lääniin perustetaan 12 erämaa-aluetta, joiden turvaksi säädetään erämaalaki. Myönteisenä Kitti pitää sitä, että puunkorjuussa käytettäisiin talviteitä. Toinen tärket:. Mietintö on monia näkökohtia yhteensovittava kompromissi. Kuvan tie tehtiin Kessin erämaahan ensimmäistä leimikkoa varten syksyllä 1988. "Auraaminen tuhoaa porojen talvilaitumia ja se myös vahvistaa happaman laskeuman epäedullisia vaikutuksia, jotka etenkin Inarin itäpuolella ovat jo selkeästi näkyvissä.'' Tunturialueiden sisällyttämisen erämaihin Kitti näkee erittäin hyvänä. Mäntymetsän luontaista uudistamista siemenpuumenetelmällä, joka on erämaametsienkin käsittelyyn ehdotettu päämenetelmä. Säpmelas-lehden päätoimittaja, pitää mietintöä oikeansuuntaisena, joskin hienosäätöä on tehtävä. Hänen mielestään hakkuiden pitäisi olla varovaisempia ja hakkuukierron huomattavasti pitempi. Paljakatkin ovat tärkeitä Helsinkiläistynyt saamelainen, saamelaisvaltuuskunnan jäsen Jouni Kitti, joka kulkee paljon Lapissa ja on mm. Se on nyt lausuntokierroksella, jonka jälkeen sitä puidaan sekä hallituksessa että eduskunnassa. keinoja Lapin erämaa-alueiden säilyttämiseksi. Maastoautoilla 23. ' 'Saamelaiskulttuurille on ollut tuhoisaa, että tiettömien taipaleiden takana olevat kylät ovat yksi toisensa jälkeen tulleet raskaan tieverkon ulottuviin. vsk. asia on metsänpohjien aurauksesta luopuminen. Valtioneuvosto asetti vuoden 1987 lopussa komitean, joka tehtävänä oli selvittää mm. Mahdollista on, että eduskunta hyväksyy lakiesityksen vielä tämän vuoden aikana. Suomen Luonnon viime numerossa (2/89) erämaakomitean Jasen Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Esko Joutsamo ja komitean sihteeri suunnittelija Pekka Salminen esittelivät mietinnön sisältöä. "Viimeisen 10 vuoden aikana on paine tunturialueille kasvanut. Syntyessään · se oli jo legenda
Olisi myös erittäin tärkeää saada liitetyksi erämaa-alueisiin koko Kessi ja Nimetön kaira, metsäiset ja paikallisille asukkaille tärkeät alueet. Komitean mietinnössä on Norokorven mielestä myös joitakin epäjohdonmukaisuuksia. Nämä ovat PuljuNuimanen -tie Puljun erämaassa ja Pokka-Inari -tie Hammastunturin erämaassa. Luontaiselinkeinojen säilyminen turvattava Poromies Oula Saran porot laiduntavat paaasiassa Lemmenjoen kansallispuistossa Sallivaaran paliskunnassa. Tällöin jokainen hoitoalue on entistä tiukemmassa tulosvastuussa metsähallitukselle ja alueiden pitää repiä enemmän rahaa metsästä. Jos erämaalaki menee ehdotetussa muodossa läpi, on saamelaiskysymys sivuutettu ehkä lopullisesti, pelkää Aikio. Mietintöä ei Oula Sara ole vielä nähnyt, eikä voi siihen ottaa kantaa, mutta.. Työllisyyttä ei pystytä ylläpitämään ottamalla uusia alueita hakattavaksi, vaan ottamalla lisää miehiä töihin koneiden sijasta. kahden ehdotetun erämaa-alueen halki tie saa kulkea. Mietinnössä erämaakomitea esittää, että voimassa olevan maastoliikennelain puutteet on korjattava niin, että laki edistää myös erämaalain toteutumista. Kuitenkin se kokonaisuus, joka mietinnössä nyt esitetään on "onneton". Hakkuumenetelmät pehmeämmiksi Jouni Kitin kanssa samansuuntaisia toivomuksia esittää Lapin luonnonsuojelupiiri. Poronhoitoalueen eteläraja on Kiiminkijoen seudulla. Erämaa-alueisiin on liitettävä ainakin Kessi ja Nimetön kaira kokonaisuudessaan, Muotkatunturin Angelin kylän puoleinen kulmaus ja Kaldoaivin kaakkoisosa. Erämaakomiteakin asettui vastustamaan tätä kehitystä. Metsähallituksessa se voisi merkitä vastuuta metsän uudistuskyvystä ja moninaiskäytön periaatteen toteutumisesta. Lisäksi puun hakkuussa ja korjuussa maan pinta muuttuu jäkälän kasvulle epäedulliseksi." Luontaiselinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksia ei pitäisi heikentää. se, että vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä erämaametsiin ruvettiin pohtimaan vakavasti. Erämaaalueisiin vaaditaan lisäyksiä päästään jo syvälle erämaahan ja loppumatkasta selvitään leveäpyöräisellä, pahaa jälkeä jättävällä mönkijällä. Uusia alueita ei pitäisikään ottaa puuntuotantoon, ennen kuin on puolueettomasti selvitetty saamelaisten ja valtion oikeudet näihin alueisiin. "Metsähallituksella ei ole valmiuksia käsitellä erämaametsiä'' Lapin metsien tuntijan, metsänhoidon erikoistutkijan Yrjo Norokorven mielestä mietinnössä on hyvää mm. "Valtionhallinnossa näyttää olevan sellainen ilmapiiri, että lain myötä hoidetaan sekä Lapin luonnonsuojelu, saamelaiskysymys että luontaiselinkeinoihin liittyvät kysymykset." Ehdotetut erämaa-alueiden hakkuut heikentäisivät huomattavasti porotalouden edellytyksiä tietyillä alueilla. Erämaalaissa ei tulisi sallia porotaloutta haittaavia hakkuita. Lapissa on tuhansia porotaloudesta ainakin jossain määrin riippuvaisia perheitä ja riippuvuus kasvaa pohjoiseen mentäessä. Luonnonystävät samaan rintamaan Valokuvaaja Veikko Vasama erämaaliikkeestä kiteyttää liikkeen vaatimukset näin: "Hakkuut eivät sovi erämaihin, joten niitä ei pidä sallia. Erämaiden kohtalo vaikuttaa kuitenkin suuresti myös saamelaisten oikeuksiin ja saamelaiskulttuurin edellytyksiin. Lapin luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtajan Tuomo Ollilan mielestä metsien kiertoajan pitäisi ehdottomasti olla pitempi ja hakkuumenetelmiä olisi syytä pehmentää. "Ensinnäkin luppometsät häviävät ja metsien harventuessa lumi kovenee niin, että porot eivät pysty kunnolla kaivamaan jäkälää. Tätä kautta ne osaltaan murentavat saamelaiskulttuurin perustaa. "Menetelmiä on kehitettävä normaaleissa talousmetsissä Inarissa, jonka jälkeen mennaan erämaametsiin, jos aihetta on." "Siemenpuuhakkuun jälkiä voi jokainen nähdä Lapissa ja muuallakin. Esimerkiksi eteläpuolta Kessistä ei kelpuutettaisi erämaaksi, koska sinne on rakennettu tienpätkä kuuluisan Paatsjoen sillan jatkeeksi. Siitä, että metsä kasvaisi muutakin kuin puuta sellukattiloihin. Luonnonystävien olisi nopeasti koottava joukkonsa, jotta sinänsä tarpeellisesta erämaalaista saataisiin komitean ehdottamaa parempi." Erämaakysymyksen taustalla kummittelee PohjoisSuomen selluteollisuuden laajeneminen ja lisääntyvä puuraaka-aineen tarve. "Erämaametsiin ehdotettava päämenetelmä on selkeästi tavanomainen siemenpuuhakkuu, joka ekologisesti on pitkälle sama kuin avohakkuu." Noro korven mukaan metsähallituksella ei ole vielä valmiuksia käsitellä erämaametsiä riittävän varovasti. Sen sijaan mm. "Perinteiseen erämaan käyttöön kuuluu sen sijaan se, että sieltä voi ottaa puuta kotitarpeisiin, poroaitoihin, eräkämppiin ja kulkijoitten nuotiopuiksi". Niin Lapin luonnonsuojelupiiri kuin erämaaliikekin ovat sitä mieltä, että parasta työllisyyden hoitoa metsäalalla on siirtyminen työvoimavaltaisiin hakkuumenetelmiin. Liikelaitoksessa ollaan tunnetusti kiinnostuneita rahallisesta tuotosta laajasti käsitettynähän tulosvastuu vo1s1 olla paljon muutakin. . Ja tämähän on myös luonnonsuojeluliiton näkemys. Lisäksi piirissä pidetään tärkeänä, että erämaiden hoitoja käyttösuunnitelmat vahvistaisi ympäristöministeriö eikä Lapin lääninhallitus, kuten komitean enemmistö ehdottaa. Tämän vuoksi Aikio arvelee, että ehdotetussa muodossa erämaalaki ei ole sopusoinnussa eräiden Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten kanssa. Saamelaisten oikeudet sivuutetaan Saamelaisvaltuuskunnan jäsen ja oikeustieteen opiskelija Esko Aikio harmittelee sitä, että erämaaratkaisua pidetään pitkälti vain luonnonsuojelukysymyksenä. valtion metsämaat kuuluvat oikeudellisesti edelleen saamelaisille. Paliskunta ulottuu kuitenkin myös puiston ulkopuolelle, jossa nyt ovat alkamassa "Ivalonjoen pelätyt hakkuut". Erämaaliike näkeekin "luonnonmukaisen" metsänkäsittelyn keinoksi, jolla vallataan uusia alueita metsätaloudelle ja pelkää, että hakkuiden salliminen erämaametsissä avaa oven myös lakimetsien ja kansallispuistojen hakkuille. "metsien käsittely huonontaa aina tätä meidän elinkeinoamme'', sanoo poromies. Noro korven mielestä keskustelua mietinnön pohjalta on syytä jatkaa ja pohtia asioita mahdollisimman monipuolisesti. Onhan liikelaitoksen idea tuottaa. Olen niitä riittävästi katsonut ja tiedän, että ne eivät sovi erämaametsiin", sanoo Norokorpi. Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet sitä käsitystä, että saamelaisalueen ns. Yksi luonnonystävien huolenaihe on metsähallituksen liikelaitostumispyrkimys. Erämaiden rajaukset ovat mielivaltaisia 24 ja niitä tulisi muuttaa. D SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Tarpeellinen kypsyttelyaika luo parhaat edellytykset päätöksenteolle, joka kuuluu viime kädessä hallitukselle ja eduskunnalle. vsk.
vsk.. Nuuksio kansallispuistoksi ! SUOMEN L\,JONTO 3/ 89 48
Nuuksion eläimiä SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. harvinaistuneella palokärjelle ja esiintymisalueensa länsirajoilla liikuskelevalle liito-oravalle. Nuuksion ystävät odottavat nyt valtioneuvoston periaatepäätöstä alueen kehittämisestä siten, että luonnonarvot säilyvät. Susien ja karhujen tassunjäljillä Nuuksion alue on pääosiltaan metsien, järvien ja soiden kirjomaa maastoa. Nyt ollaan tienhaarassa; joko Nuuksio suojellaan tai sitten alueen arvot menetetään asutuksen, hakkuiden ja teiden levittäytyessä pala palalta metsiin ja rannoille. Noista päivistä ei asia ole juurikaan edennyt, sen sijaan alueen arvokasta luontoa on menetetty. Nuuksiota uhkaavat metsänhakkuut ja suunnittelematon rakentaminen sekä kerran jo haudattu Solvallan kilpahiihtokeskus. Tuorein ja kattavin on marraskuussa 1988 julkistettu ympäristöministeriön työryhmän Nuuksio-mietintö. Sen sijaan hyvällä onnella voi nähdä vilauksen jopa metsän kuninkaasta, karhusta. Ruotsalo toivoi Suomen Luonnossa ilmestyneessä kirjoituksessaan "Espoon luonnon aarteita etsimässä" Nuuksion suojelua pääkaupunkiseutulaisten iloksi ja virkistykseksi. 1980-luvulla huoli alueesta on kasvanut ja Nuuksion suojelun turvaamiseksi on syntynyt lukuisia ehdotuksia ja aloitteita. Ritva Veijonen Nuuksion suojf Nuuksiossa voi erämaan rauhaa kaipaava vaeltaa päivän kohtaamatta toista ihmistä. llveskin viihtyy Nuuksion korven kallioisissa metsissä. Maisemat ovat erityisen kauniita, koska korkeus26 1··· uhanalaisuus. Jo 1950-luvulla kasvitieteilijä Raikko E. Nuuksion säilyttämistä erämaisena puoltaa seka pääkaupunkiseudun läheisyys että eteläsuomalaisen luonnon Nuuksiossa on vielä pesäpuita mm. vsk.
,-... 27. Tavoitteena on saada tietoa nisäkäslajistosta, ja kullekin lajille tärkeistä lisääntymis-, ravintoja lepoalueista. siksi Espoon ympäristönsuojelulautakunta käynnisti 1987 tutkimuksen Nuuksionkorven eläimistöstä. vsk. lilla jo kiire ,.. ,,.. : Helsinki 1 vaihtelut ovat suuria ja luonto on monipuolista. Nuuksiossa voita1sun suojella erityisesti vanhojen metsien ja kulttuuribiotooppien lajeja. Lehtojen lisäksi alueella on vaihtelevia pikkusoita, luonnontilaisia, mielenkiintoisia puronotkelmia sekä aarnialueiksi jätettyjä metsiä. Tiedot nisäkkäistä ja riistalinnuista ovat kuitenkin puutteellisia. Nuuksiossa asustaa hirvien, valkohäntäpeurojen ja riistalintujen lisäksi yksittäisiä karhuja, susia ja ilveksiä. Näistä kaksi kuuluu valmisteilla olevaan valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan. Nuuksion eläimistä mm. elintilaa. Etelä-Suomen eläimistölle ja kasvistolle Nuuksio on yksi harvoista alueista, jolla on vielä riittävästi Nuuksion järviylänkö sijaitsee Kirkkonummen, Espoon ja Vihdin kuntien alueella. vokkaat kohteet-raportissa. liito-orava, susi, karhu, saukko, ilves ja kuikka ovat suojelua vaativia lajeja, jotka sisältyvät uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan (UHEKSU) mietintöön. Metsät ovat pääosin varovasti hoidettuja, vanhoja petäjiä kasvavia kalliomänniköitä ja tiheitä kuusikoita. Helsingistä erämaisiin maisemiin pääsee linja-autolla puolessa tunnissa. Nuuksiolla on poikkeuksellisen kauniiden maisemien lisäksi myös erityistä suojeluarvoa; siellä sijaitsee 23 luonnonsuojelullisesti merkittävää aluetta, jotka on kuvattu Espoon arsuoMEN LUONTO 3/ 89 48
Nuuksion pienvesien uhkana on metsänhakkuiden ja rakentamisen lisäksi myös happamoituminen. Urjajärven ja Kattilajärven välisen upean kannaksen kapeimmalle kohdalle talo, joka katkaisee kulkutien. Espoon Nuuksion alueet ovat yleiskaavan laatimista varten rakennusja toimenpidekiellossa vuoden 1993 loppuun, mutta turvassa ne eivät ole, sillä rakentaminen on mahdollista poikkeusluvilla. Keväinen puro ryöppyää vielä. Nuuksiossa on asutusta pääasiassa maanteiden varsilla ja järvien rannoilla. Uusia lupahakemuksia pulpahtelee Espoon alueilta ympäristöministeriöön silloin tällöin. Niiden turvin on rakennettu mm. Metsänhakkuut ja rakentaminen Nuuksion luonnon uhkana Rehevä kuusimetsä on Nuuksiolle tyypillistä. Nuuksiossa on 50-80 erillistä liito-oravan esiintymäaluetta eli kanta on ehkä maamme tihein. Nuuksion pintaala on yli 200 neliökilometriä, joten hakkuut koskevat vain pientä osaa alueesta. Vuoden sisällä on yksityisten mailla hakattu mm. vsk.. Nuuksiossa hakataan ja rakennetaan Parhaillaan Nuuksiossa kaatuu metsää sekä Kirkkonummen että valtion mailla. Kuva on Pääskyvuoresta, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu noin seitsemän hehtaarin kokoinen alue. Rannoilla oleva asutus on jo niin tiuhaa, että joillekin järville voi olla vaikea päästä. Orajärven ja Urjajärven ennen komealla kannaksella Espoossa ja Vihdin puolella Iso-Antiaksen rannalla. 28 Tutkimus aloitettiin haastattelemalla alueen metsästäjiä ja lintuharrastajia. Tänä vuonna tutkitaan alueen riistalintukannat ja hyönteiset sekä UHEKSUn mietinnössä mainittujen lintujen pesimäalueet. Työtä on jatkettu liito-oravien parissa. Ne keskittyvät kuitenkin järvien rannoille, jotka ovat maisemallisesti herkkiä sekä valtion ja kunnan maille, joita sentään pidämme yhteisenä omaisuutenamme. Hakkuiden lisäksi Nuuksion uhkana on suunnittelematon rakentaminen. Keskustelu Nuuksiosta ponnahti taas esille, kun pääkaupunkiseudun liikuntaväki ryhtyi puuhaamaan SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Lisäksi selvitettiin· pikkunisäkäslajistoa loukkupyynnillä
29. Ihmiset, jotka kärsivät kaupungin melusta ja pölystä voivat Nuuksiossa nauttia puhtaasta hiljaisuudesta. Jäkälät viihtyvät vielä puiden rungoilla. vsk. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Jylhä ka//iomaisema vanhoine mäntyineen on tuttua Nuuksiota
Vaikka lähes kaikki julkilausumat ovat vastustaneet hiihtokeskusta, Helsingin kaupunki hakee hankkeelle valtion tukea nojautuen vanhoihin kiistanalaisiin suunnitelmiin. Työryhmä ehdottaa, että alue suojellaan vaiheittain, jolloin kustannuksetkin jakautuvat usealle vuodelle. Espoo myönteinen, valtionvarainministeriö nyreä Nuuksio-työryhmä ehdotSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Sen jälkeen kunnat voisivat laatia alueelle yleiskaavat, joissa pitäisi huomioida sekä periaatepäätökseen sisältyvät valtakunnalliset että seutukaavojen seudulliset tavoitteet. Myöhemmin siitä ja muista valtion maista voidaan muodostaa kansallispuisto. Ensimmäiseksi on metsänhakkuut ja rakentaminen saatava hallintaan rakennusja toimenpidekiellolla, jolla taataan myös suunnittelurauha yleiskaavan laatijoille. Onko käyty keskustelu ollut turhaa ja Nuuksion suojeluarvot unohdettu. Kuntien vastuulle Ja1s1 virkistysalueiden hankinta NUUKSION k~KASVEJA ja yksityisille maksettavat korvaukset, joihin valtion tulisi osallistua. Metriäkään laduista ei ole siirretty suojelukohteiden tai maisemallisesti arvokkaiden ja herkästi turmeltu vien paikkojen päältä. Kuntien yleiskaavoihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia varten olisi työryhmän käsityksen mukaan perustettava oma organisaatio, johon kuuluvat edustajat kunnista, valtiolta ja yksityisiltä maanomistajilta Työryhmän mukaan Tervalammin valtion maalle perustetaan retkeilyalue. Työryhmä esittää lisäksi, että metsäveroa kevennetään niillä yksityismailla, joilla metsätaloutta joudutaan rajoittamaan. Löfman Helsingin kaupungista, liikuntatoimenjohtaja Jan Gädda Kirkkonummen kunnasta, suunnittelujohtaja Heikki Miettinen Helsingin seutukaavaliitosta ja kaavoitusinsinööri Olli Pekka Hatanpää Vihdin kunnasta. Lain tarvetta tutkailtaisiin ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Kilpahiihtokeskus ei sovi Nuuksioon kansainväliset vaatimukset täyttävää kilpahiihtokeskusta Soivallaan. Työryhmä korostaa, että Nuuksion käyttöä suunniteltaessa on luonto otettava aina huomioon. vsk .. Työryhmän puheenjohtajana oli ylijohtaja Sirkka Hautojärvi ympäristöministeriöstä ja jäseninä luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen ympäristöministeriöstä, metsäneuvos Pentti Roiko-Jokela metsähallituksesta, läänin liikuntatoimentarkastaja Jukka Vesa Uudenmaan lääninhallituksesta, yleiskaavapäällikkö Matti Saukkonen Espoon kaupungista, yliesimies Börje 0. Nuuksio-mietinnön ehdotukset hyviä Ympäristöministeriön Nuuksio-työryhmän mietinnössä on pohdittu laajasti Nuuksion tulevaisuuden turvaamista. Kilpahiihtokeskusta ei työryhmä halua, mutta Solvallan urheiluopiston tarvitsemat hiihtopaikat voitaisiin Nuuksion kasvimaailman runsautta: metsälehmus, mustakonnanmatja, /ehtomaitikka, Iehtoneidonvaippa, musta-apila, vaivaiskoivu, keltavuokko, imikkä, keväinen Iinnunherne ja näsiä. Kuntien yleiskaavoissa esitettävien suunnitelmien toteutumista varmistamaan voitaisiin säätää jopa erillislaki, Lex Nuuksio. Esimerkiksi retkeilijä ei saa Nuuksiossa meluta tai kuluttaa maastoa tarpeettomasti. Seuraavaksi valtioneuvoston olisi tehtävä periaatepäätös Nuuksion alueen kehittämisestä. Yksityisten maille sijoittuvat luonnonsuojelualueet olisi hankittava valtiolle. 30 rakentaa niin, että maasto ei vahingoitu. Senttiäkään aiotuista latuleveyksistä tai louhinnoista ei ole muutettu
Tavallisella helsinkiläisellä on täällä vielä mahdollisuus ilman pitkiä lomamatkoja saada kosketus todelliseen luontoon. Myös valtionvarainministeriöltä tuli tyly ja kielteinen kannanotto Nuuksion työryhmän ehdotuksiin. 1986. Ministeriöltä odotetaan ripeitä toimia Nuuksion suojelun eteneminen riippuu tällä hetkellä keskeisesti ympäristöminissuoMEN LUONTO 3/ 89 48 . Valtaosa lausunnon antajista kannatti Nuuksio-työryhmän esityksiä. 31. taa Nuuksion suojelemista kaavoituksen ja rahan voimalla. Retkeilijällä on valittavanaan miltei loputtomasti reittejä, joiden varsilla näkymien vaihtelu, varsinkin eräänlainen vaihtelujen rytmi tuntuu ihanteelliselta. Espoo suhtautuu varsin myönteisesti työryhmän esityksiin, vaikka Lex Nuuksioon sen mielestä ei olekaan aihetta. Ministeriöhän voi jopa laittaa alueita rakennusja toimenpidekieltoon rakennuslain avulla. Ministeriöltä odotetaan ripeitä toimia Nuuksion suojelun edistämiseksi. Kirkkonummen lausunto edustaa hyvin sen käytännön politiikkaa: kunnan metsät nurin suojelualueiltakin. Espoon ympäristönsuojelulautakunnan selvitysten ·mukaan Sorlammen valuma-alue sopii kohteeksi, jossa seurattaisiin vesien, maaperän ja kasvija eläinyhteisöjen muuttamista ilmansaasteiden vaikutuksesta. teriöstä, jossa Nuuksiota koskeva periaatepäätös on valmisteilla edelleen valtioneuvostolle esitettäväksi. Toivottavasti tämän mahdollisuuden arvo huomataan kylliksi ajoissa ja pitkällä tähtäimellä laadittu rauhoitussuunnitelma saadaan toteutetuksi." Nuuksio tutkimuksen ja opetuksen palveluksessa Nuuksio on ollut Helsingin yliopiston tutkimusalueena jo kauan. Samalla julkistettiin piirin ehdotus laiksi ja asetukseksi Nuuksion kansallispuistosta Ympäristöministeriön · Nuuksio-työryhmä sai mietintönsa valmiiksi 7 .11. 1983 neuvottelun Tervalammin-Nuuksion alueen luonnonhoidon ja ulkoilun kehittämisestä Helsingin seutukaavaliitto perusti 2.6. 1987 aloitteen ympäristö-ministeriölle Nuuksio-toimikunnan perustamisesta. Lehden kustansi Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, jonka työryhmä on edistänyt Nuuksion suojelua vuodesta 1986. Esitutkimuksen mukaan Sorlammen alue soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen. Kunnat kaavoittavat ja valtio antaa rahaa sekä "henkistä tukea" eli valtioneuvoston periaatepäätöksen. lesta. Helsingin yliopisto on käyttänyt Nuuksiota kauan myös opetukseen. Keväällä 1987 allekirjoitti 130 espoolaista opettajaa ja 50 pääkaupunkiseudun professoria julkilausuman Nuuksion säilymisen puo. Nuuksion suojelun vaiheet 1980luvulla Uudenman lääninhallitus järjesti 17.2. Kaupunki esittää myös rajattavaksi joitakin alueita pois. Viime vuonna mm. Ministeriötä ja valtioneuvostoa siivittäköön Suomen luonnossa 1952 julkaistut Ruotsalon sanat: "Ja oikeastaan ei Espoon kauneimpien metsäalueitten viehätys olekaan joidenkin erillisten nähtävyyksien vatassa, vaan enemmän luonnon moninaisuudessa ja aitoudessa. ympäristönsuojelulaitoksen opiskelijat julkaisivat tutkimuksia happamien ja neutraalien valumaalueiden kasvillisuuden raskasmetallipitoisuuksista. Mietintö on ollut lausuntokierroksella ja keskeiset kannanotot Nuuksion käytöstä on saatu. Siellä on opetuksen syventämiseen sopivaa maastoa mm. Vastaavia koealoja on Suomessa jo muutama, mutta pääkaupunkiseudulla niitä ei ole. Yliopiston eläintieteen laitos on käyttänyt Nuuksiota tausta-alueena selvitellessään mm. Kiinnostavimmat ovat Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kannanotot, sillä Nuuksio sijaitsee niiden alueella. 1983 toimikunnan ja työryhmän valmistamaan Nuuksion järviylänköalueelle yleissuunnit~lman, jonka päätavoitteena oli luonnonhoito ja virkistyskäyttö. Onnellisten sattumien johdosta on tämä seutu näihin asti säilynyt. Yksityiset omistavat yli puolet Nuuksiosta, muut suuret maanomistajat ovat Helsinki, Espoo ja valtio. Ritva Veijonen on Espoon ympäristönsuojelupäällikkö. Ympäristöministeriö asetti 21.7.1987 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää Nuuksion virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeet ja tavoitteet, alueen virkistyksen ja luonnonsuojeluarvojen turvaamiseksi tarvittavat keinot ja niiden kustannukset. Yli puolet Nuuksiosta on Espoossa, vajaa puolet Vihdissä ja pieni nurkka Kirkkonummen puolella. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin rahoittama Nuuksio-näyttely avattiin huhtikuussa 1988 tuomiokirkon kryptassa Helsingissä. Sen sijaan Uu.denmaan lääninhallitus ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat Nuuksion kansallispuiston perustamisen kannalla. Ympäristön tilan seurantaan Nuuksio sopii hyvin. Vuosina 1986-1987 käytiin kiivas mielipiteen vaihto Solvallan kilpahiihtokeskuksesta; keskustelusta julkaistiin satoja lehtikirjoitusta, järjestettiin yleisiä keskustelutilaisuuksia, diailtoja, valtuutettujen tenttejä ja retkiä Nuuksioon. Bodominjärven länsipuoli, jonne Espoo haluaa läjittää suuria maamassoja. Vihti vastustaa ehdottomasti rakennusja toimenpidekieltoa mailleen eikä kunnalta tunnu muutenkaan heruvan suojelulle myötämielisyyttä. Jokaiseen espoolaiseen talouteen jaettiin maalis-huhtikuussa 1987 "NuuksioSalomaa takapihallasi' ' lehti. kasvija eläintieteen, maantieteen, geologian ja ympäristönsuojelun opiskelijoille. Vihti nimittäin esittää, että sen puolelta suunnittelualueisiin sisällytettäisiin vain eräitä valtion ja kunnan omistamia ulkoiluja retkeilyalueiksi merkittyjä alueita. 1988 ja lähetti sen lausunnolle mm. vsk. Saa etsiä laajalti löytääkseen samankokoisen alueen, jossa on yli 50 Suomen luonnonsuojeluliitto teki 31.3. Laajan tutkimukseen soveltuvan luonnontilaisen alueen säilyttäminen lähellä pääkaupunkiseudun yliopistoa ja tutkimuslaitoksia on jo riittävä peruste Nuuksion suojelulle. Tällainen on mm. Nuuksiossa valtioneuvostolla on tilaisuus toteuttaa eduskunnalle 1988 antamassaan ympäristöpoliittisessa selonteossa lupaamaansa periaatetta, jonka mukaan luonnonsuojelun painopiste siirretään Etelä-Suomeen. alueen kunnille Metsähallitus esitti tammikuussa 1989, että Tervalammille perustetaan noin 14 neliökilometrin kokoinen retkeilyalue Jarveä ja lampea, jonka korkeuserot nousevat melko yleisesti 50-metrisiksi ja jolta tapaa yhtä luonnontilaisia, erityyppisiä metsiä. ympäristömyrkkynä tunnetun lyijyn vaikutuksia. Työ valmistui 14.2
32 Työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Sirkka Hautojärvi piti hanketta "yllättävänä ja pelottavana" (Helsingin Sanomat 15. Tiedotusvälineet ovat suhtautuneet asiaan suopeasti. Helsingin mittakaavassa pieni hallintokunta saattoi siis hääräillä tärkeässä suojelukysymyksessä miten tahtoi kenenkään siihen puuttumatta. Kilpakeskuksen suunnitteluun se ei ole vaikuttanut mitenkään. 3. Laki soisi heille mahdollisuuden Nuuksionkin suojeluun. Odotamme metsähallitukselta Nuuksiota koskevia päätöksiä. Päätös sitoisi valtion viranomaisia ja olisi ohjeena kunnille; muiden osapuolten toiminnalle se ei asettaisi esteitä. vsk.. 2. Käytännössä yksityiset maanomistajat ja kunnat voisivat toimia edelleen kuten ennenkin. Yksimielinen työryhmä tyrmäsi jopa kilpahiihtokeskuksen rakentamisen! Epäilijöitäkin oli; valitettavasti he olivat oikeassa. Ympäristöministeriön työryhmä esitti mallin, jolla Nuuksion suojelu näytti järjestyvän kädenkäänteessä. Vaadimme kansallispuiston perustamista Nuuksioon. Työryhmän esitykset vaiheittaisesta etenemisestä tuntuivat yhtäkkiä suurelta valheelta. 89). Entä esitetty toinen vaihe, valtioneuvoston periaatepäätös, jossa olisi tarkoitus tuoda esiin tavoitteet alueen kehittämiseksi. Samalla tavalla ajattelivat vapaaehtoiset luonnonsuojelijat. Vapaaehtoista työtä Nuuksion puolesta on tehty uskomalla valistukseen, vetoomuksiin, seminaareihin, retkeilyihin ja kansalaistoimintaan. Helsingille kyseenalaista mainetta hankkinut kaupungin liikuntavirasto laittoi heti joulukuussa rahaanomukset vetämään kilpahiihtokeskuksen rakentamiseksi, vaikka Helsingin kaupunki ei ollut vielä edes antanut lausuntoa mietinnöstä. Eikö ympäristöministeriöllä todellakaan ole mitään keinoja vai eikö niitä haluta käyttää. Muutenkin eräät urheiluja liikuntapuolen edustajat ovat useissa yhteyksissä olleet jopa suojelumyönteisempiä kuin virallisen luonnonsuojelun edustajat. Aloitus tapahtukoon Tervalammin valtionmaalta. Kunnissa päättäjät ja ajatukset IHMISEN NUUKSIO vaihtuvat poliittisen ilmapiirin mukaan. Ympäristöministeriössä virkamiehet pysyvät. Kansallispuisto Nuuksion t rvaksi Viime marraskuussa Nuuksion ystävät hämmästyivät. Metsähallituksen pääjohtaja on julkisuudessa vakuuttanut: "Jos Etelä-Suomesta löytyy metsähallituksen mailta suojelunarvoisia metsiä, niin meillä on valmiutta omilla päätöksillämme ne suojella." (Ilta-Sanomat 28. Nuuksion ystävät voivat siis varautua uusiin hakkuisiin, poikkeusluparakentam1snn, entistä ehompiin hiihtokeskushankkeisiin, kaatopaikkoihin jne. Hiihtokeskussuunnitelma Karjakaivon ulkoilualueelle on yhä vireillä, vaikka alueella on voimassa rakennusja toimenpidekielto yleiskaavan laatimiseksi. Uudenmaan läänin liikuntalautakunta ei tosin puoltanut liikuntaviraston hakemusta. Korostettakoon, että myös työryhmässä ollut Helsingin liikuntaviraston edustaja allekirjoitti Solvallan hiihtokeskuksen rakentamista vastustavan yksimielisen kannan. Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Nuuksio-ryhmän puheenjohtaja SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Nuuksiossa asujat ja siellä retkeilevät puoltavat työtämme. 89). Vain se takaa alueen luonnon säilymisen. Puoli vuotta on jo mennyt; toistaiseksi on saatu aikaan vasta keskeneräinen lausuntokierros. Vastaavaa kieltoa työryhmä esittää muillekin alueen kunnille Nuuksion suojelun ensimmäisenä askeleena
Rantapenkereille ilmaantuu keltaisia leskenlehtiä. Jään valta murtuu kuitenkin vääjäämättä; hetkeä ennen sulamistaan hauras puikkojää muuttuu välkehtiväksi kristallijääksi. Se repii, ryskää, tempoo. Saimaannorpat makailevat ajelehtivilla jäälautoilla viimeiseen asti. Pärskeitä viskova musta vihuri yltyy entisestään. Se risahtelee, halkeilee, murtuu. Talven kahleet kirpoavat, jään kylmä ote irtoaa rannoilta. Auringon polttavat säteet pommittavat rosopintaista jäätä. Järvien jäät mustuvat. Koko jääkenttä vonkuu raivoavan kevätmyrskyn käsittelyssä. Massiivinen jääharju vyöryy syvälle saaren rantametsiin kolhien mennessään puita ja työnnellen tieltään irtokiviä. Saimaa on vapautunut talven kahleista. Teksti ja kuvat: Jouko Kuosmanen Saimaan jäät murtuvat Kevään kehrä valaa lämpöä. Hakkaavat ahneet pärskeet hyökyvät suurina laineina vasten liikkeessä olevan jään reunaa. kiin. Ne viestivät: varokaa! Voimistuva tuuli iskeytyy jään rosopintaiseen solukkoon. Sen jääkristallit kilisevät! D 33. Tuntuu kuin mikään ei enää hallitsisi yltyvän tuulen voimaa ja uhoa. Se vyöryy kuin vihainen peto kallioluotojen yli repien mennessään kalliohalkeamiin juurtuneita pajuja ja kaislamättäitä. Vedet virtaavat iloisesti puronniskalta alas hyppien. Ja jo lähtee koko jääkenttä kuin itsestään liikkeelle. vsk. Sammakot kurnuttavat matalissa rantalahukoissa. Rannoille limittäytyvät jäälautat röykkiöityvät korkeiksi harjuiksi, jotka murentuvat vähä vähältä yhä pienemmiksi jääpuikoiksi ja pikarinmuotoisiksi jäämaljoiksi. Takaa-ajettu jääkenttä iskeytyy massiivisella voimalla selkäsaarien karuille louhikkorannoille ja pitkien mannerniemien kärSUOMEN LUONTO 3/ 89 48
Tausta/la Kitkajärvi. on myös Sitä kasvoi Suomessa ainakin viimeisintä jääkautta edeltäneellä lämpö kaudella. vsk.. Hän suosittaa suomalaista kuusta vaarametsien puuksi. Useimmat näistä kerrostumista ovat syntyneet noin 125 000 vuotta sitten", kertoo tutkija Brita Eriksson Geologian tutkimuskeskuksesta. fossiloitunut runko, joka nousi mudasta pa1vanvaloon Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat yhdistävän Vuotson kanavan kaivun yhteydessä 1980-luvulla. Muinaisjäänne on radiohiilimenetelmällä arvioitu muutaman kymmenen tuhannen vuoden ikäiseksi. Siperianlehtikuusi on Neuvostoliiton taigan puu, jonka kasvualue ulottuu Neuvosto-Karjalasta kauas Uralin taakse. "Viimeisimmän jääkauden jälkeen siperianlehtikuusi ei ole levinnyt meille luontaisesti. Lännessä sen levinneisyysalue yltää vajaan kolmen sadan kilometrin päähän itärajastamme; Vienanlahden itärannalla ja Äänisen takana lehtikuusi jo kuuluu metsän puihin. Jorma Laurila Siperianlehtikuusta Metsähallitus on istuttanut tuhansia hehtaareja siperianlehtikuusta Peräpohjolan, Kainuun ja Itä-Suomen vaarojen hakkuualoille. Lapin metsien tutkija, tohtori Yrjö Norokorpi ei pidä istutuksia taloudellisesti mielekkäinä. Jääkausi kuitenkin karkoitti lehtikuusen luonnostamme, eikä se ole omin voimin sen jälkeen tänne palannut. Levinneisyysalueensa länsiosissa siperianlehtikuusi kasvaa pääasiassa sekapuuna, mutta idempänä humisevat laajoilla alueilla myös puhtaat lehtikuusimetsät. Myös soiden turvekerroksiin arkistoituneet siitepölylöydökset todistavat samasta asiasta: "Jäätiköitymisjaksojen välissä olleiden lämpövaiheiden aikana syntyneistä 34 Siperianlehtikuusi-istutuksia Riisitunturin kansallispuiston a/apuole/la Posio/la hieman yli 300 metrin korkeude/la merenpinnasta. "Ensikokemukset istutuksista ovat lupaavia", sanoo metsänhoitopäällikkö Sakari Pirinen metsähallituksesta. kerrostumista on eri puolilta Lappia löydetty siperianlehtikuusen siitepölyä. Tämä voi johsuoMEN LUONTO 3/ 89 48. Tästä on todisteena mm. Siperianlehtikuusi muinoin kuulunut Suomen luontoon
SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Vuonna 1960 lehtikuusikoita oli maassamme kuut_isen sataa hehtaaria. Jonkin verran on istutettu myös euroopanlehtikuusta, jonka kotiseutua ovat mm. 1970luvulla metsähallitus alkoi istuttaa innokkaasti lisää, ja nykyisin lehtikuusta kasvaa jo lähes 10 000 hehtaarin eli sadan neliökilometrin alalla. Ajatus metsikön perustamisesta lienee ollut Pietari Suuren, joka halusi taata Kronstadtin laivatelakalle riittävän rakennuspuun saannin. Alpit. tua siitä, ettei se vielä ole ehtinyt saavuttaa maatamme", toteaa paleoekologian tutkija, dosentti Heikki Simola Joensuun yliopistosta. viedään vaaroille Lehtikuusi kasvaa etenkin nuorena nopeasti. Pohjanmaan piirikuntaan, pääasiassa Kainuuseen, lehtikuusta on istutettu 5 400 hehtaaria, Peräpohjolan piirikuntaan 35. Suurin osa istutusmetsiköistä ja puistojen istutuksista on siperianlehtikuusta. "Siperianlehtikuusen leviämiselle Suomeen ei pitäisi olla mitään muuta estettå kuin aika. Istutuksia on jonkin verran tehty myös Itä-Suomen vaaramaille'', kertoo metsänhoitopäällikkö Sakari Pirinen metsähallituksesta. vsk. 1960-luvulla istutettua siperianlehtikuusikkoa Kuusamossa. Muutkin puumme palasivat Suomeen vähitellen mannerjään vetäydyttyä. Norjan rannikolle kuusi saapui vasta viime vuosisadalla", Simola sanoo. ''Metsähallituksen maille siperianlehtikuusta on istutettu yli 8 000 hehtaarin alueelle. Suurin osa istutuksista on korkeilla mailla Pohjanmaan ja Perä-Pohjolan piirikuntien alueilla. Muut Siperian taigan puut tulevat perassa: siperianpihdan länsiraja on parisataa kilometriä idempänä, ja sembramänty on vasta laskeutumassa Uralin länsirinnettä", dosentti Simola kertoo. Enimmät Suomen lehtikuusi-istutuksista ovat Raivolan kantaa, jota pidetään tekniseltä laadultaan erittäin hyvänä. Kuusi ennätti maahamme viimeisenä noin 5 000 vuotta sitten. Siperianlehtikuusen länsiraja on heti Äänisen takana, Fennoskandian luonnonmaantieteellisen alueen itärajalla. Metsähallitus innostui istutuksiin 1970-luvulla Vanhimpia siperianlehtikuusi-istutuksia on Karjalan Kannaksella sijaitseva Raivolan metsikkö, joka sai alkunsa jo 1700-luvulla. "Jääkauden päättyessä mänty, leppä ja kuusi alkoivat levitä maahamme
vsk .. Ongelmallisia ovat hänen mukaansa ennen muuta korkealla noin 250-300 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevat kasvupaikat. Se ei rakennusaineena hänen mielestään päihitä meikäläisiä puita. "Korkeilla alueilla metsä uudistuu luontaisestikin. Lehtikuusella on lehtimäisen pehmeät ja hennot neulaset, jotka sen on talvesta selviytyäkseen varistettava. Massateollisuudessa puuta tarvitaan yhtä keittoa varten suuria määriä. Teollisuuden lehtikuusentarve melko pieni "Lehtikuusi on pitkäkuituinen puu, josta saadaan hyvää, lujaa sellua. Osmo Pekkala Keskuslaboratoriosta, joka on metsäteollisuuden omistama tutkimuslaitos. Se on siksi myös ainut havupuu, joka voi keimailla kauniin keltaisessa syyspuvussa. Koristepuuna, esimerkiksi seinäpaneelina, se kyllä on kaunis", hän toteaa. "Metsähallitus päätyi siperianlehtikuuseen etsiessään vaikeille kasvupaikoille sopivaa puuta männyn ja kuusen korvikkeeksi", Pirinen toteaa. Etenkin pikkuoksat ovat sitäSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . "Lehtikuusimassa ei ole myöskään kovin taloudellinen sellunkeittoon, ainakaan Suomessa. Kotimainen kuusi on paras puu vaaramailla hokkaasti lahoamista. Näin ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole, sillä lehtikuusi on kallis puulaji viljeltäväksi.'' 36 "Jos lehtikuusta halutaan kasvattaa, viljeltäköön sitä suotuisilla kasvupaikoilla. Puu on varsin pihkapitoinen ja siitä saadaan vähemmän kuitua kuin kuusesta ja männystä. Muut havupuut ovat ratkaisseet ongelman kehittämällä kovapintaiset, vahan peittämät neulaset, jotka vähentävät tehokkaasti veden haihtumista. Siperianlehtikuusen ohella Euroopan luonnonvaraiseen lajistoon kuuluu mm. Metsähallituksen lähivuosien tavoitteena on jatkaa istutuksia noin 500-600 hehtaarin vuosivauhdilla. Puu kestää hyvin kosteuden ja kuivuuden vaihteluita. 1 800 ha ja Itä-Suomen vaara-alueille 900 ha. Helsingin, mm. Lehtikuusen taimien eloonjäämisprosentti on tosin suurempi kuin männyn mutta pienempi kuin kuusen taimien . lis. Kuusi sopivin puu vaarametsiin Erikoistutkija Yrjö Norokorpi Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen koeasemalta ei ole yhtä innostunut lehtikuusi-istutuksista kuin metsähallitus. Norokorven mukaan lehtikuusen ongelmana korkeilla alueilla on mm. Rakennuspuuksikaan Oksanen ei varauksitta lehtikuusta hyväksy. "On viisaampaa tukeutua mäntyyn, kuuseen ja koivuun." Torjuu lahoa kuin kyllästetty puu Lehtikuusen rungossa on aineita, jotka torjuvat teVenetsian keskiaikaiset paalutukset esimerkiksi ovat euroopanlehtikuusta ja Leningradkin lepää luultavasti paljolti siperianlehtikuusipaalujen varassa. Lehtikuuset ovat varsin vaateliaita puita. Tutkimuksin ei ole voitu osoittaa, että mikään muu keino johtaisi parempiin tuloksiin tykkyalueilla", hän sanoo. Norokorpi suosittaa kuusta vaarojen metsäpuuksi. "Lehtikuusimassan kemikaalikulutus on kuitenkin toisenlainen kuin mäntyja kuusikeitoissa. Ne tosin tulevat toimeen melko huonoillakin kasvupaikoilla mutta kituutellen. Lehtikuusen puuaines on kovaa, pihkaista ja sitkeää. Neuvostoliitossa lehtikuusi on tärkeä sellupuu . paleltumisherkkyys. Ateneumin ja Kluuvinlahden täyttöalueen, paalutuksissa käytetyistä rungoista ei ole varmaa tietoa, mutta on mahdollista, että myös niissä on käytetty siperianlehtiHavupuu lehtipuun hepeneissä Lehtikuusia kasvaa kymmenkunta eri lajia Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä. Kaiken kaikkiaan teollisuus ei Oksasen mukaan tarvitse kovin suuria määriä lehtikuusta. "Ongelmana on se, että lehtikuusilaudalla on taipumus elää, se vääntyilee ja kieroilee eikä ole kovin tasalaatuista. "1970-luvulta asti tehdyt kokeelliset tutkimukset eivät puolla siperianlehtikuusen käyttöä korkeiden alueiden metsien uudistamisessa", hän sanoo. Metsänistutuksen pitäisi olla taloudellisesti mielekästä. Suotuisissa oloissa siperianlehtikuusi voi venähtää jopa 40 metriä pitkäksi ja tyvestä miltei metrin paksuiseksi jättiläiseksi. Metsänhoitaja Matti Oksanen Metsäteollisuuden Keskusliitosta ei pidä lehtikuusta kovinkaan sopivana sellupuuna teollisuudellemme. Lehtikuusta pitäisi olla saatavilla runsaasti, jotta keittäminen kannattaisi", Oksanen toteaa. Luopumalla neulasistaan talveksi puu pienentää vedenhukkaansa kuivuminen kuoliaaksi on pakkasia pahempi vaara Pohjolan ankarassa talvessa. Alpeilla kasvava euroopanlehtikuusi. Laadultaan se on täysin kilpailukykyistä mäntyja kuusisellun kanssa", arvioi fil. Kuusta ei tarvitse näillä alueilla edes viljellä, vaan hakkuuala kuusettuu itsestään, kunhan vain huolehditaan, ettei siementävä reunametsä jää hakkuissa liian kauas." "Korkeilla alueilla hieskoivu-kuusi -kierto on luonnollinen metsän uudistumistapa. Se voi tuoda silloin oman lisänsä luonnon kirjoon, kunhan sitä ei istuteta liian laajoille aloille", Norokorpi ehdottaa. Lehtikuusta voidaan käyttää sekapuuna sellunkeitossa, mutta jos sitä laitetaan sekaan liikaa raaka-aineen hallinta prosessissa vaikeutuu", hän toteaa. "En oikein ymmarra, mihin metsähallitus lehtikuusi-istutuksillaan pyrkii. Lisäksi sitä käytetään erilaisiin rakennustarkoituks11n
luonnonsuojelualueille. Lehtikuusennuljaska ja lehtikuusenvalmuska ovat satunnaisempia seuralaisia. Viime aikoina istutuksia ovat vaivanneet lisäksi pahat hyönteistuhot, jotka ovat romuttamassa teollisuuden aikeet tehdä kontortamännystä talouspuu Ruotsin metsiin. Suomeenkin harhautuvat kirjosiivet löytyvät usein lehtikuusikoiden antimia napostelemasta. Luonnonsuojelijat vierastavat vieraita puulajeja Suomen luonnonsuojeluliitto suhtautuu periaatteessa kielteisesti vieraiden puulajien istuttamiseen metsiimme. Eri lehtikuusilajeja ei ole kovin helppo erottaa toisistaan. Sienistä etenkin lehtikuusentatti viihtyy lehtikuusen seurassa; suhde on lämmennyt sienijuuren asteelle. "Jos istutettavat alat eivät ole kovin suuria, siperianlehtikuusesta tuskin tulee kovin suurta luonnonsuojeluongelmaa", arvioi luonnonsuojeluliiton paasihteeri Esko Joutsamo. lstutusaloilta muukalainen on vaarassa levitä mm. Männyn ja kuusen siemeniä syövien kotimaisten käpylintujemme siperialainen sukulainen kirjosiipikäpylintu on erikoistunut herkuttelemaan lehtikuusen siemenillä. "Vieraita puulajeja ei tule käyttää käytännön vät ole kovin alttiita. vs k. ''Lahonkestävyytensä vuoksi lehtikuusi sopii erityisen hyvin vedenalaisiin rakenteisiin, kuten laitureihin ja satamarakennelmiin, joissa kyllästettyä puuta ei ole hyvä käyttää. kospuiden ja muiden lahonkestävyyttä vaat1v1en rakennelmien tekoon. Ruotsiin on huonoin seurauksin istutettu satoja tuhansia hehtaareita pohjoisamerikkalaista kontortamäntyä. Jorma Laurila metsänuudistamisessa muuten kuin erikoistapauksissa", liiton metsäpoliittisessa ohjelmassa todetaan. Myöskään lumituhoille ne eiSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Kävyt ovat tässä suureksi avuksi; lajit ovat varmimmin tunnistettavissa käpyjen rakenteellisten erityispiirteiden perusteella. Pirinen ehdottaa lehtikuusta käytettäväksi myös luonnonsuojelualueilla pitvastoin hentoja ja hauraita, minkä takia lehtikuusikoiden juurelle kertyy paljon kariketta. Tähän asti näin on tehty, mutta vähitellen myrkyt vapautuvat paaluista veteen", metsänhoitopäällikkö Sakari Pirinen toteaa. 37. kuusta. Lehtikuusen juuristo on vahva, joten puu kestää hyvin myrskyjä. D Lehtikuusi kukkii keväällä neulasten puhkeamisen aikaan. Vanhemmiten kaarnasta tulee paksu, minkä takia lehtikuuset sietävät kuloja paremmin kuin muut havupuut. Vieraiden puulajien kanssa on kuitenkin syytä olla varovainen. Kävyt, jotka ovat /ehtikuusten paras Iajituntomerkki, sijaitsevat oksien päällä. Kirjosiipikäpylintu hankkii elantonsa avaamalla /ehtikuusenkäpyjä. Oksissa tiukasti kiinni olevat kävyt sojottavat ylöspäin, ja oksissa voi olla useammankin vuoden käpyjä. Eri puolilta maailmaa on paljon esimerkkejä eksoottisista puista, joista on tullut vitsaus
Helsingin yliopisto ylioppilaskuntineen, 4H-Liitto, MTK ja Maatalouskeskus. Sen turvin on tarkoitus kehittää tietopalvelua palkkaamalla informaatikko ja lisävarat ovat tarpeen myös tilojen ravinnetaseja taloustutkimusten kehittämiseksi. Vertailut kertovat, että luomu-viljelyn satotaso on jäänyt keskimäärin 27 prosenttia alhaisemmaksi kuin tavanomaisen viljelyn satotaso. Vierailevat viljelijät ja etenkin Hyötykasviyhdistys ihmettelivät savikkakasvustoja joten haasteita meillä kyllä riittää," kertoo Jaana. Keväällä on tarkoitus jankkuroida ja kylvää syväjuurisia, maata kuohkeuttavia kasveja, jotta maahan saadaan parempi ilmavuus, mururakenne ja veden läpäisevyys. Viljelijät ovat liittyneet kaikkiaan 12 yhdistykseen, ja ne puolestaan muodostavat Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistysten liiton, jonka toimipaikka sijaitsee Partalassa. vsk.. Rahoitus on kuitenkin selkiintymässä ja tulevaisuus vaikuttaa rohkaisevalta tämän vuoden valtion budjetissa on Partalalle osoitettu puolentoista miljoonan määräraha. Teksti ja kuvat: Veijo Vilska Partalan pe lot Ekolääniajattelun siivittämänä ja Juvan kunnan kätilöimänä käynnistyi luonnonmukaisen viljelyn tutkimuskeskus runsaat kaksi vuotta sitten Juvan Partalassa. Nyt Partalan entisen kuninSuomen 2,2 miljoonasta peltohehtaarista viljellään luonnonmukaisesti vain noin 0, 1 prosenttia. Myös rikkakasvit ovat paha riesa. Lähinnä liitänSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Sitä lievittävät valtakunnalliset kuusi neuvojaa, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä Partalaan. Myös luonnonmukaisen viljelyn organisaatiot kehittyvät. Työsuojelukin vaatii niukempaa kemikaalien käyttöä ja samansuuntaisia ovat myös viljelijöiden asenteet puolet Suomen maanviljelijöistä on sitä mieltä, että lannoitteita ja kemikaaleja käytetään liikaa. Myös moni valtakunnan isosaappainen päättäjä on kiinnostuneena käynyt katsastamassa uutta tutkimusyksikköä. Ulkomailla ollaan jo paljon pitemmällä, Tanskassa aiotaan muuttaa peltoalasta noin kymmenesosa luonnonmukaiseen viljelyyn kymmenen vuoden kuluessa. Rahoituksen epävarmuus ja henkilöstön vaihtuvuus ovat myös pahasti haitanneet tutkimustyön käynnistämistä. 38 Tutkimuskeskuksesta on tullut suosittu tutustumiskohde ja kesäaikana vierailijoiden luku nousee liki tuhanteen. kaankartanon pelloilla kasvaa tietoa tulevaisuuden viljelyvaihtoehdoista. "Uuden yksikön käynnistäminen ja rutiinien luominen on ollut tosi työlästä," toteaa tutkija MMK Jaana Väisänen. "Ehkä pahin ongelmamme ovat pellot, jotka aikaisemmin olivat tehokkaassa vihannesviljelyssä. Tiedon siemenet kysyttyjä Toistaiseksi tieteellinen tutkimus on paneutunut tavanomaisen ja luonnonmukaisen viljelyn vertailuun, ei niinkään luonnonmukaisen viljelyn kehittämiseen. Vaihtoehto ja kasvun varaa löytyy luonnonmukaisesta viljelystä, jossa kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Päärakennuksessa on myös edesmenneen professori Toivo Rautavaaran kirjasto. Vakavat syyt puhuvat luomu-viljelyn puolesta, yksi vahvimmista on tavanomaisen maatalouden liikatuotanto, joka asettaa tiukat rajat elinkeinon kehittämiselle. Ainoastaan toiminnanjohtajan ja tutkijan virat ovat vakinaisia. Juvan kunnan omistama Partalan entinen kuninkaankartano on nyt luonnonmukaisen viljelyn tutkimuskeskuksen tyyssija. Myös maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin ovat pakottaneet etsimään keinoja ympäristöystävällisemmän tuotannon löytämiseksi. Ei soitellen sotaan Jos viljelijöillä on vaikeuksia siirtymävaiheessa, ei niitä ole puuttunut tutkijoiltakaan. Omavarainen Maatalous -lehti toimii viljelijöiden yhdyssiteenä ja tiedonvälittäjänä. Osterivinokkaasta tila tutkimuksiin Luonnonmukaisen viljelyn kenttä on laaja ja projekteja riittää. Varsinkin siirtymävaiheessa käytännön viljelijöillä on ongelmia ja tiedon tarve on kova. Hankkeessa ovat mukana mm. Pelloissa on tiivistymiä eivätkä salaojat toimi tai niitä ei ole
tuottavat tietoa Karjanlannan ravinteiden tarkka hyväksikäyttö ja typpeä tuottavien kasvien viljely ovat luonnonmukaisen viljelyn kulmakivet. Eläinja kasvituotteiden mukana tilalta kuitenkin myydään typpeä vain 34 kg/ ha/ v. Tavalliselle suomalaiselle maito-viljatilalle ostetaan typpeä vuodessa l 14 kiloa peltohehtaarille. Vaikka ravinnelaskelmat eivät olekaan aivan tarkkoja, antavat ne kuitenkin tietoja esimerkiksi lannoitetypen käyttäytymisestä. Luomulihantuotantoa selvitellään Tuottajain Lihakeskuskunnan kanssa · ja yrttien kasvatuksen tilannetta kuulostellaan Puumalasta. D Veijo Vilska on työskennellyt maatalouden neuvontajärjestössä ja toimii nykyisin valokuvaajana. 39. Pienimuotoiseen tuotantoon sopivan osterivinokkaan viljelystä on saatu Partalassa hyviä tuloksia. Tavanomaisempia tutkimuskohteita ovat rukiin lajikoe, vuohenherne, siirtymävaihekoe, porkkanan mekaaninen ja terminen rikkakasvien torjunta, mesikasvien sopivuus viherkesannointiin, nokkosen peltoviljely ja monet muut aiheet. vsk. Kun rahanarvoista ravinnetta häviää peltohehtaaria kohti vuodessa 80 kiloa, on se rasitus paitsi ympäristölle, myös isännän lompakolle. Tarkoitus on määrittää tiloille tuotujen ja sieltä myyntituotteiden mukana poistuneiden ravinteiden määrät. Siksi luonnonmukaisen viljelyn keinot parempaan ravinnetalouteen paasemiseksi ovat tervetulleita myös tavanomaiseen maatalouteen. Partala ei eristäydy muusta maataloustutkimuksesta vaan yhteistyökumppaneita on useita. Toinen Partalan kehittämä valmis tuote on palkokasvien siementen ymppäämiseen tarkoitettu bakteerivalmiste. Maatalouden tutkimuskeskuksen kanssa on meneillään mansikan myrkyttämän viljelyn koe. Apila ja muut palkokasvit sitovat maahan typpeä luontaisesti. Typpibakteereja markkinoi Elomestari Oy. Lupaavimpia näköaloja uuteen maatalousajatteluun avaa tutkimus, jossa pyritään selvittämään ravinnetaseet 12 maatilalla. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Ymppäämällä siemeniin Rhizobium-bakteereja parannetaan juurten nystyröintiä ja tehostetaan typensidontaa. näiselinkeinoksi soveltuva osterivinokkaan kasvatus on junailtu jo niin pitkälle, että tänä vuonna sienten tuotantoa kokeillaan kahdessa sienimössä Haukivuorella
Tilanne on pahin Välimeren ja Pohjanmeren rannikoilla ja saarilla. Kovakouraisessa käsittelyssä nama linnut usein vahingoittuvat pahasti ja kuolevat. Perinteen säilyttämistä käytetään usein perusteluna metsästyksen jatkamiselle, vaikka nykyiset tehokkaat ja tekniset pyyntimenetelmät eivät juurikaan muistuta perinteisiä linnunpyyntitapoja. Henkiin jääneen syöttilinnun saa helposti kaupaksi linnunpyytäjille varsin korkeaankin hintaan (keskimäärin 100-150 markkaa linnusta). Pohjois-Italiassa syöttilintuja käytetään vieläkin. Pyyntimenetelmät ovat erittäin raakoja. Surmattavien lintujen suuri määrä ei olekaan ainoa luonnonsuojelijoita ärsyttävä seikka. Timo Vuorisalo Muuttolintujen raaka joukkopyynti Euroopassa jatkuu Monissa Euroopan maissa, kuten Italiassa, Maltassa ja Kyproksessa, jatketaan yhä muuttolintujen julmaa pyyntiä. Kun henkiin jääneet linnut syksyllä tuodaan päivänvaloon, ne inKiuru Räkättirastas Peippo Mustarastas J ärri peippo Kottarainen Laulurastas Punakylkirastas nostuvat laulamaan. Lukua on pidettävä korkeana, sillä Firenze sijaitsee Toscanassa, metsästyksen ydinalueella. Paikalliset erot metsästyksen kohteissa ja motii1986 1988 4 036 9 000 150 124 126 112 149 866 66 600 40 002 36 002 150 200 67 500 10 000 7 199 131 028 117 900 139 892 125 100 veissa ovat suuria. sästäjiä. Muuttolintujen metsästys on jossain määrin sallittu kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa, Rainer Brömer väittää. Pohjois-Italiassa pyydystetään vuosittain 300 miljoonaa muuttolintua. keinotekoinen "sulkasato", jossa lintujen siipija pyrstösulat revitään irti. Rainer Brömer, göttingeniläinen neurofarmakologian opiskelija, edustaa länsisaksalaista nuorisojärjestöä (BUND-Jugend, Niedersachsen), joka yhdessä lukuisten muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa vastustaa lintujen joukkopyyntiä Italiassa ja muualla Euroopassa. Maltaita, jossa yli kuusi prosenttia väestöstä metsästää tai pyydystää lintuja, metsästäjien iskulause kuuluu: Myönnettyjen pyyntilupien määrä Friulin-Venetsian-Giulian alueella vuosina 1986 ja 1988 (lähde: Calendario Venatorio Regionale del Fri uli-V enezia-Gi ulia) . Myös menetelmien raakuus herättää paljon vastustusta. Vuosittain menehtyvät sadat miljoonat muuttolinnut pyyntimiesten uhreina. vs k.. Menetelmä, jolla syöttilinnut saadaan laulamaan syksyllä, on kekseliäs ja julma. Keskiaikaista julmuutta Muuttolintujen pyynnillä on Italiassa, kuten muuallakin Välimeren alueella, pitkät historialliset juuret. Metsästys keskittyy muuttoreittien "pullonkauloihin", Joissa suuria lintumääriä voidaan pyydystää tai ampua lyhyessä ajassa. Brömerin mukaan muuttolintujen metsästys on jossakin määrin sallittua kaikissa Euroopan maissa (myös Suomessa). Mehiläishaukkoja on ammuttu lähinnä perhesyistä! Jos mies onnistuu ampumaan mehiläishaukan kevätmuutolla, tämän teon on katsottu takaavan vaimon uskollisuuden ja poikalapsen syntymän. punarintaa, vaikka laji on ollut saarella rauhoitettu vuodesta 1911. Keväällä pyydystetyt linnut suljetaan pimeisiin viinikellareihin useaksi kuukaudeksi. Kuuluisassa romaanissaan "Huvila meren rannalla" Axel Munthe kuvasi perinteisiä brutaaleja pyyntikeinoja, kuten sokaistujen houkutuslintujen käyttöä. Luonnonsuojelijoita uhkaillaan Italialainen koulutyttö Anna Giordano järkyttyi metsästyksestä lomamatkallaan Sisiliassa kahdeksan vuotta sitten ja otti yhteyttä muihin nuoriin lintujen suojelijoihin. Sisilian ja Calabrian alueilla EteläItaliassa metsästetään lähinnä muuttavia petolintuja. Lokakuussa 1988 pidetyssä paikallisessa kansanäänestyksessä 72 prosenttia firenzeläisistä ilmoitti kannattavansa joukkopyynnin täydellistä kieltoa. Menetelmää tehostaa vielä ns. Metsästyksen jatkuminen Italiassa on myös vastoin luonnonvaraisten lintujen suojelua koskevaa sopimusta, jonka Italia on Euroopan Yhteisön jäsenmaana allekirjoittanut. Niiden laulu houkuttelee syysmuutolla olevia lajikumppaneita pyydystyspaikalle. Messinan ympärisSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Vaikka mehiläishaukkojen ampuminen onkin laitonta, niitä ammuttiin Messinan ympäristössä vielä jokin aika sitten tuhatkunta vuodessa. Lintuja pyyntiverkoista irrotettaessa aikaa ei yleensä tuhlata syömäkelvottomiin lajeihin kuten tiaisiin; ne aivan yksinkertaisesti revitään irti verkoista. Luku on suurempi kuin koskaan ennen, vaikka sekä paikallinen että kansainvälinen vastustus ovat kasvamassä. Messinansalmen ja Bosporinsalmen kaltaiset muuttosuppilot eivät houkuttele puoleensa ainoastaan ornitologeja, vaan myös innokkaita met40 "Jos se lentää, ammu se." Maltalaiset metsästäjät pitävät edelleen · suuressa arvossa mm
Italiassa metsästysaseisiin ja muuhun metsästykseen liittyvään kulutetaan vuosittain lähes 1, 7 miljardia markkaa. Näitä ovat YEE (Youth and Environment Europe), LAC (Lega per l' Abolizione Aelia Caccia) ja LIPU (Lega Italiana Protezione Uccelli). Tärkeänä turistimaana Suomi voisi esimerkiksi painostaa viranomaisia niissä matkakohteissa, joissa linnunpyyntiä harjoitetaan. Italian lain mukaan suoraan toimintaan osallistuneita luonnonsuojelijoita rangaistaan sakoilla. Metsästäjät eivät käsittele kovakouraisesti vain lintuja vaan myös luonnonsuojelijoita. Metsästys tuskin loppuu, jollei sen kannattavuutta saada painostustoimin vähennetyksi. Kuhankeittäjä talvehtii trooppisessa Afrikassa; kukaties tämä naaras oli matkalla Järvi-Suomeen pesimäseuduilleen, kun se sai haulikosta osuman siipeensä. Suomalaiset mukaan vastustamaan joukkoteurastusta Rainer Brömer toivottaa suomalaiset tervetulleiksi osallistumaan kansainvälisiin ponnisteluihin joukkopyynnin lopettamiseksi. KoillisItaliassa luonnonsuojelijat ovat pyyntiä vaikeuttaakseen järjestäneet jopa "serenadeja": lintujen pyyntipaikoilla melskataan mahdollisimman äänekkäästi, jotta muuttolinnut eivät erehtyisi laskeutumaan alueelle. Malta, huhtikuu 1988. Tämä painostus on SUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Lintuja myös irrotetaan verkoista ja päästetään vapaaksi. Kuva otettu Pohjois-Italiassa 1987. osoittautunut tehokkaaksi. Tilanteen jatkuminen nykyisellään hyödyttää ilman muuta esimerkiksi aseteollisuutta. Fil.tri Timo Vuorisalo on turkulainen biologi. Vaarallinen muuttomatka. Myöhemmin se lensi verkkoon, joka kaikeksi onneksi oli ystävällismielisten lintumiesten. Tämä mafian käyttämä varoitus keino tarkoittaa: Pysykää poissa täältä! Muuttolintujen pyyntiä vastustavat Italiassa ja muissa maissa monet kansalliset ja kansainväliset järjestöt. Tarkastuksen jälkeen lintu päästettiin vapauteen. Tärkein syy pyynnin jatkumiselle lieneekin metsästyksen paikallisesti huomattava taloudellinen merkitys. Anna Giordanon auto on sytytetty tuleen, ja eräänä päivänä leirin portilta löydettiin kuollut koira. Linnut ovat myös jo aikoja sitten menettäneet merkityksensä välttämättömänä valkuaisen lähteenä. Metsästäjiä ja heidän tukijoitaan luonnonsuojelijoiden leirit eivät ole miellyttäneet. Leiriläiset ovat raportoineet poliisille kaikista havaitsemistaan salametsästäjistä. Kahdeksassa vuodessa metsästäjien lukumäärä alueella on laskenut tuhannesta alle sadan. vsk . Brömerin mukaan turismista vastaavat viranomaiset ovat yleensä hyvin herkkiä boikottiuhkauksille. Perinteen säilyttämiseen vetoaminen joukkopyyntiä puolustettaessa tuskin vakuuttaa ketään. tössä alettiin järjestää kansainvälisiä leirejä, jotta alueen poliisiviranomaiset saataisiin painostetuksi valvomaan salametsästystä. 41. Brömer kehottaa suomalaisia myös kiinnittämään huomiota mahdollisiin metsästyksen epäkohtiin Suomessa
vsk.. Eräin paikoin vuoristossa sataa talvella lunta niin paljon, että hiihtourheilu on mahdollista. Vuonna 1876 siirtomaaviranomaiset alkoivat kannustaa paikallista väestöä puunistutukseen mm. Tuulet ovat voimakkaita ja yöpakkasia esiintyy yleisesti viisi kuukautta, vuodessa kestävän viileän ajanjakson aikana. Lesothon luonnonolot ovat lähialueitaan aarevämmät. jakamalla parhaille istuttajille palkintoja. Eroosio vakava ongelma Lesothon alavimmilla alueilla ei maaperän kulumista voi olla huomaamatta. Vuoristossa karjanlannan käyttö on suosittua erityisesti talvisaikaan, jolloin poltettavaa puuainesta on vaikea löytää ja kerätä, ja jolloin energiaa tarvitaan myös asuntojen lämmittämiseen. Lesothon maankamaraa jyrsii ja talloo miltei puolitoista miljoonaa lammasta, lähes miljoona vuohta, puoli miljoonaa nautaeläintä ja yli satatuhatta hevosta aivan liian paljon laitumien kestokykyyn nähden. Bioenergia tärkein energialähde Lesothon kotitalouksien käyttämästä energiasta 90 prosenttia saadaan ruohoja pensaskasvillisuudesta, maatalouden kasvijätteistä, karjanlannasta ja Etelä-Afrikasta tuodusta polttopuusta. Karjanlannan on arvioitu muodostavan lähes viidenneksen koko Lesothon energian kulutuksesta. Teksti ja kuvat: Antti Erkkilä Lesotho kärsii puuJJ 1 : BOTSWANA / ' 1 ' ' / ( \ I 1 \ ,, .... Tämä pinta-alaltaan noin Belgian suuruinen maa on täysin Etelä-Afrikan ympäröimä ja monin tavoin siitä riippuvainen. Tuolloin suosituin viljeltävä puolilaji oli Australiasta kotoisin oleva kuumepuu (Eucalyptus globulus). Vilje42 Eroosion jäljet näkyvät maisemassa selvinä. __ ,1 LESOTHO ,," -\ , ,., ETELÄ·AFRIKKA .... Koska poltettavaa puuta on saatavilla vain vähän, käytetään karjanlantaa polttoaineena vuoristoseutujen ohella myös asutustaajamissa. Puuntaimet menestyvät Vaikka Lesothossa ei ole ollut luontaisia metsiä vuosisatoihin, on eri puulajien viljelyä kokeiltu siellä viime vuosisadalta lähtien. Sen ohella viljeltiin useita SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Se on seurausta liiallisesta maanviljelyksestä ja karjan laiduntamisesta sekä polttopuun keruusta. Lesothon pieni, 1,6 miljoonainen väestö onkin ollut Etelä-Afrikan työvoimareserviä työikäisestä väestöstä neljännes työskentelee siirtotyöläisenä naapurimaassa. · lykelpoisesta maasta menetetäänkin vuosittain arviolta neljä prosenttia maaperän kulumisen takia. Dur n Lesothon kuningaskunta sijaitsee 1 400-3 500 metrin korkeudella merenpinnasta Drakensberg-vuoristossa. Sen sijaan asutuskeskuksissa kotitalouksien yleisimmät energialähteet ovat EteläAfrikasta tuotu kivihiili ja petroli. Liian tehokkaan maanviljelyksen, karjankasvatuksen ja polttopuun keruun takia suojaava kasvipeite katoaa, jolloin tuuli ja vesi pääsevät pureutumaan maaperään ja vievät sen mennessään. Ensimmäiset vieraiden puulajien taimet istutettiin vuoden 1860 tienoilla. _ ,, : ( _ _,.,,Johannesburg • 1 ......... Maaseudulla riippuvuus bioenergiasta ruuanvalmistuksessa ja asuntojen lämmityksessä on lähes täydellistä. Metsiä maassa ei ole, sen sijaan yksittäisiä pensaita ja puita kasvaa suojaisimmissa ja kosteimmissa paikoissa, esimerkiksi jokilaaksoissa
1lasta Eteläisen Afrikan katolla sijaitseva Lesotho potee puupulaa. vsk. Vuonna 1908 Lesothossa kasvoi 29 ulkomaista puulajia. 43. akaasioita, pajuja, poppeleita ja tammia. Myös käytännön metsänviljely vaatii ulkomaista tukea. Yksi suurimmista ongelmista on karjan laiduntaminen. Myöhemmin suurin osa taimista kuitenkin tuhoutui istutuksien huolimattoman hoidon , lähinnä laiduntamisen seurauksena. Lesothon itsenäistyessä vuonna 1966 oli ohjelman puitteissa istutettu yhteensä 40 miljoonaa puun tainta, suuri osa niistä eukalyptuksia ja mäntyjä. muitakin puulajeja mm. Vuonna 1973 aloitettiin 14 vuotta kestänyt Lesotho Woodlot -projekti, jonka rahoittivat Lesothon ja Englannin valtiot sekä eteläafrikkalainen kaivosyhtiö Anglo-American Corporation Ltd. Hallituksen palkkaamat kaksi paikallista metsäntutkijaa eivät siihen alkuunkaan riitä. Yksin Lesotho ei metsäntutkimusurakastaan selviä. 1986 mennessä projektin puitteissa oli istutettu 6 000 hehtaarin alalle pääasiassa eri mäntyja eukalyptuslajeja. Tämä oli selvä osoitus siitä, että puut voivat menestyä myös "Afrikan katolla". Istutukset onkin ehdottomasti aidattava. Kirjoittaja on koulutukseltaan metsänhoitaja ja työskentelee Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa energiapuuja turvetuotannon assistenttina. Huhtikuuhun SUOM EN LUO TO 3/ 89 48. Lesothon kotitalouksien polttoja rakennuspuun tarpeen tyydyttämiseksi tarvittaisiin hieman yli 100 000 hehtaaria kohtalaisesti kasvavia metsiköitä ei yhtään sen enempaa kuin Suomessa viljellään joka vuosi. Vuonna 1936 aloitettuun laajaan maaperän suojeluohjelmaan sisällytettiin olennaisena osana puiden istutus, yleisimmät käytetyt puulajit olivat hopea-akaasia (Acacia deaibata) ja harmaapoppeli (Populus canescens). Metsänviljelyurakka on niin suuri, ettei pieni Lesotho selviä siitä ilman apua. Metsänviljely onnistuu Kiinnostus polttoja rakennuspuun tuottamiseen heräsi Lesothossa 1970-luvulla. Toistaiseksi vielä vähäiset tutkimukset eri rakennusja polttopuuksi kelpaavien puulajien menestymisestä osoittavat kuitenkin, että laajamittainen metsänviljely Lesothossa on mahdollista. Eri puulajeja on istutettu maahan yli sadan vuoden ajan, mutta vasta vnme vuosikymmenellä herättiin polttoja rakennuspuun tuottamiseen. Vain hieman Vaasan lääniä suuremman Lesothon maankamaraa talloo yhteensä yli kolme miljoonaa lammasta, vuohta, nautaa ja hevosta aivan liian paljon maaperän kestokykyyn nähden. Maaseudulla suurin osa kotitalouksien energiasta saadaan ruohoja pensaskasvillisuudesta, maatalouden kasvijätteistä sekä karjanlannasta
Viime vuoden lopulla kuolleina löydetyt kaskelotit olivat todennäköisesti juuri "norjanvalaita", joiden paluu lisääntymisalueille syystä tai toisesta katkesi. ... Pohjois-Atlantin kaskelottien liikkeet tunnetaan huonosti, mutta yksi vaellusreiteistä lähtee Azorien tuntumasta ja osa valaista päätyy Norjan rannikölle. (A WEA.Environewsl Greennet sekä Eesti Loodus II 89) ULKOMAILTA Tuulivoimalat jauhavat sähköä usein jopa tuhansien yksittäisten myllyjen tuulifarmeina. Valaan vatsa oli löydettäessä täysin tyhjä mikä on voinut johtua ravinnon puutteesta tai sairaudesta, joka on estänyt valasta syömästä. ja Virossa Viron ensimmäinen tuulivoimala, yhteisteholtaan 1, 1 megawatin tuulifarmi, perustetaan Hiiunmaan saarelle. Tuulivoima myötätuulessa Yhdysvalloissa tuulivoimayhdistyksen mukaan maahan asennettiin viime vuonna yhteensä 614 tuulivoimalaa yhteisteholtaan 67 megawattia. Yhdysvalloissa on lisäyksen jälkeen käytössä 15 605 tuulivoimalaa. Brasiliassa on sademetsää enemmän kuin muussa Eteläja KeskiAmerikassa yhteensä, enemmän kuin koko Aasiassa ja Afrikassa", totesi Sonia Rigueira vieraillessaan Suomessa maaliskuussa. Osa kaskeloteista 44 oli vielä elossa raahautuessaan rannalle ja silminnäkijöiden mukaan ne vaikuttivat todella huonokuntoisilta. Brasilia onkin luokiteltu yhdeksi maapallon Kanadan erämaajokien voimaa New Yorkiin osavaltion omistama Hydro-Quebeck -vesivoimayhtiö valmistelee valtaisaa vesivoimaprojektia osavaltion aluella ItäKanadassa. Viron suuret saaret ovat suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa energiaomavaraisia tuulivoiman ansiosta. Esimerkiksi sammakoita on Rigueiran mukaan 479 lajia, papukaijoja 70, makean veden kaloja 3000 ja hyönteisiä 10-15 miljoonaa lajia. Kustannusten on arvioitu nousevan yli 200 miljardin markan eli lähes kahden Suomen valtion vuosibudjetin. Tiu Similä Paikalliskulttuurien kokemukset apuun Brasilian sademetsien suojelussa "Brasilia on maapallon rikkain sademetsä valtio, sen alueella on lähes kolmasosa maailman sademetsistä. Ruotsin kaskelotti oli todellinen sensaatio, sillä kaskelotti uiskenteli Kattegatin salmessa viimeksi vuonna 1750. raskasmetallija radioaktiivisuusmittaukset sekä tutkitaan bakteerija viruskantaa. Yleisin nykyisin pystytettävä voimalatyyppi on nimellisteholtaan 100 kilowattia ja siinä on läpimitaltaan 17-metrinen roottori. Kaikki uudet voimalat pystytettiin Kaliforniaan. Virossa voidaan selvitysten mukaan ottaa tuulivoimaa käyttöön koko nykyistä sähköntuotantoa § vastaava määrä. Hän on Maailman Luonnon Säätiön (WWF) kenttävirkailija ja vastaa säätiön kaikista Brasilian suojeluohjelmista, joita on useita kymmeniä. Jonkinlaiseen sairauteen viittaa myös se, että kyseessä ei ole joukkorantautuminen vaan huonokuntoisia valaita on tullut rannalle kuolemaan eri puolilla Skandinaviaa. Valaasta tehdään mm. Göteborgin luonnontieteellinen museo tutkii parhaillaan Ruotsin rannikolta löydetyn kaskelotin kuolinsyytä. Hydro-Quebeck on jo ottanut alueella käyttöön veSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Tämän jättivaltion alueella asustaa maapallon suurin lajivalikoima sammakoita, papukaijoja, kädellisiä, makean veden kaloja ja hyönteisiä. vsk.. Seuraavien 20 vuoden aikana aiotaan rakentaa 18 000 megawattia uutta vesivoimaa. Altamont Pass, Kalifornia. Valaista ei löytynyt minkäänlaisia ulkoisia vammoja, joita olisi voinut syntyä esimerkiksi vedenalaisen räjäytyksen seurauksena. Brasilian luonto on äärimmäisen rikas. Kaskelotteja rantautui Pohjoismaiden rannikoille Viime vuoden marrasjoulukuussa on Skandinavian rannoilta löytynyt peräti neljätoista kuollutta kaskelottia; seitsemän Norjasta, kolme Pär-saarilta, kolme Tanskasta ja yksi Ruotsin länsirannikolta. Tällaisia selvästi vaurioituneita valaita löytyi Norjan rannikoltå viime toukokuussa. Kaskelottiurokset vaeltavat kesäisin kohti napaalueiden viileitä ja ravinteikkaita vesiä ja palaavat talvehtimaan lämpimämmille lisääntymisalueille
(Bruce DeSilva/ The Hartford Courant/ Greennet) Amazonasin sademetsistä on vielä luonnontilassa, Jorma Laurila Kerroimme viime syksynä Pieterburenin hyljesairaalan työstä (SL 6188). Vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen lintutieteelllinen yhdistys Audubon Society yrittää viivyttää hanketta vetoamalla Yhdysvaltain lakiin. Sademetsiä on Brasiliassa kahdella pääalueella: Atlantin rannikolla ja Amazonasissa. Säätiön rahoittamassa etnobotaanisessa tutkimusohjelmassa on esimerkiksi meneillään kiintoisa tutkimus kayapo-intiaanien parissa. Koska hanke tulee mitä ilmeisimmin haittaamaan muuttolintuja, sähköä ei yhdistyksen mukaan voida tuoda maahan, ellei ympäristöhaittoja ensin arvioida Yhdysvaltain lain edellyttämällä tavalla. Jollei Yhdysvaltain hallitus ole samaa mieltä, yhdistys ryhtyy oikeustoimiin. "Noin 80 prosenttia silla erämaajoilla 2000 kilometriä kaupunkia pohjoisempana. Suurin valjastettu joki on La Grande, joka sijaitsee tuhat kilometriä Montrealista pohjoiseen. Esimerkiksi vuonna 1987 metsää poltettiin 200 000 neliökilometriä", Sonia Rigueira kertoi. myös soveltamaan paikalliskulttuurien tietoja ja kokemuksia sademetsän luonnonmukaisesta hyötykäytöstä. Suojelutyössä pyritään Tuli on irti sademetsässä! Kahden viime vuoden aikana Amazonasin sademetsiä on poltettu karjanlaitumiksi yhteensä noin Ruotsin kokoisen alueen verran. Sairaalassa vuodenvaihteessa työskennelleet eläinlääketieteen opiskelija Tytti Harju-Haahti ja biologian opiskelija Kirsti Määttänen toivat uusia kuulumisia: osa pienistä potilaista parani ja ne päästettiin takaisin mereen Hollannin pohjoispuolelle. Suurimmat syyt sademetsien hupenemiseen ovat Brasilian hallituksen tukemat tie, vesivoima-, asutus-, kaivosja karjatalousohj elmat. 45. ULKOMAILTA mutta hävitys .oh sielläkin kiihtynyt viime vuosikymmeninä, eikä suunnanmuutosta ole näkyvissä. Tälle seudulle siirtolaiset asettuivat ensiksi ja nykyisin se on Brasilian tiheimmin asuttua aluetta. WWF:n ohjelmien keskeisenä paamaarana on alueen luonnonrikkauksien käytön ja luonnonsuojelun yhdistäminen. harvoista ns. Quebeckin sähköenergiasta suuri osa myydään Yhdysvaltojen itärannikon osavaltioihin. Nykyisin alueen sademetsistä on jäljellä enää pari prosenttia", Rigueira kertoi. seudusta on Brasiliassa. Quebeckin vientisähkö tyydyttää jo kolmanneksen Vermontin lähes tuhannen megawatin huipputarpeesta. Eliöstön rikkauden säilyttämisen kannalta Atlantin rannikon sademetsiä pidetään Madagaskarin ja trooppisten Andien ohella kiireellisimmin suojelua vaativana alueena koko maapallolla. vsk. "Emme vastusta kehitystä, vaan luonnon lyhytnäköistä tuhoamista", Rigueira sanoi. "Atlantin rannikon sademetsät säilyivät lähes koskemattomina 350 vuoden ajan siirtolaisten saapumisesta, mutta kuluvalla vuosisadalla hävitys on edennyt kiivaasti. Atlantin rannikon sademetsät peittivät muinoin 12 prosenttia koko valtion pinta-alasta, kolme kertaa Suomen kokoisen alueen. HydroQuebeck laskee, että vuonna 1995 myös New Yorkin sähköstä kymmenen prosenttia tehdään kanadalaiSUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Ennen voimalaitosten rakentamista La Grandea lähin tie ulottui Matagamin kylään 600 kilometrin päähän joesta. Yli puolet tästä suunnattomasta sademetsäsivoimaa 10 000 megawatin edestä. Kayapoiden kokemuksia aiotaan käyttää hyväksi sademetsäluontoon sopeutuvan luonnonmukaisen maatalouden kehittämisessä sekä pahoin vaurioituneiden alueiden uudelleen metsittämisessä. Amazonasin alue on maapallon laajin yhtenäinen sademetsä, ja se levittäytyy yhdeksän maan alueelle. megadiversiteettikeskuksista, joiden biologinen rikkaus on poikkeuksellisen suuri
BPC 7x50 BPC 8x30 Korkealaatuista optiikkaa yllättävän edull isesti. Maahantuoja : @(ONEISTO Esterinportti 1, 00240 Helsinki Puh. 1989. 938-800 65 . Vietä mielenkiintoinen vuosi kansanopistossa . YM PÄ RISTÖTIETOU DEN LI NJALLA sinulla on mahdollisuus etsiä vastauksia kysymyksiisi, oppia käytännön tietoja ja taitoja ja suorittaa ympäristönsuojelun approbatur. Kenttäkiikarit BPC 7x50 ja BPC 8x30 ovat luotettavia yleiskiikareita, joilla on hyvä hämäränläpäisykyky. 9. (90) 601 607 Suomen Metsä yhdistys Käyttökirja metsästä kiinnostuneell MUUTTUVA METSÄ ihmisen ja luonnon yhteistyö metsän parissa yhteiseksi hyväksemme Hinta 95 mk * Aurinko, elämän lähde * Sata vuotta metsässä * Kukin näkee metsän tavallaan * Metsä, aurinkoenergian kokoaja * Metsä ekosysteeminä * Ilmasto muovaa metsän * Lämpö, vesi ja ravinto * äin metsä valtasi Suomen * Toimeentulomme perusta * Metsän kiertoaika * Ruma avohakkuu * Siemen ja taimi, elämän jatkajat * uorta metsää on hoidettava * Metsiäkin lannoitetaan * Suot ja suometsät * Metsän ahkerat pieneläjät * Koneet tulleet ihmisen avuksi * Metsäluontoa hoidetaan * Tarvitsemme suojelualueita * Jokaisen metsä * Hiipivä vaara * Tarvitsemme metsiä + 144 sivua + 130 kuvaa Kustantaja Metsätaloudellinen Aikakauskirja Oy 1 1 1 1 • 1 1 1 1 1 Miten elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Nyt kevättä tarkkailemaan. Yhtä hyvää hinta/laatusuhdetta et helposti löydä. '""" 1. Linja alkaa 4. (90) 159 11 Myynti : Uudenmaankatu 20, 00120 Helsink i Puh . ,--, 1--1 . D Ympäristötutkimukset D Maisemasuunnittelu 1 g 1 ;;,cl:l cl:l ...l rf) . Nahkainen säilytyslaukku sisältyy hintaan. Tiedustelut Eurajoen kristillinen opisto, 27100 Eurajoki, puh. Valikoimaamme kuuluu myös kaukoputkia. Miten voi itse vaikuttaa ympäristöön. VUODEN TAKUU
Teos onkin uusi tapa tehdä eläinkirja. Neljä vuotta sitten ilmestyi Otavan kustantamana Ympäristön haitat terveydelle, jonka tekijät olivat lääkäri Risto Santti ja biologi Rauno Tenovuo. Eli metsien hoito ja sen jäljet näyttäytyvät kirjan sivuilla pyhäpuvussaan, hyvinä lupauksina. Luonto on varoittanut meitä jo monin tavoin. Välittyyhän näin kirjasta tietty metsäalan ammattimiesten ajattelutapa hyvine ja huonoine puolineen. Siinä onkin oivallista tietoa metsien ekologiasta ja metsänhoidon puitteista Suomessa. Muuttuva metsä sopisi hyvin kaikkien metsistä ja niiden kohtalosta kiinnostuneiden luettavaksi. Luonnonsuojelullinen metsäkeskustelu kärsii edelleen asiatiedon puutteesta ja on liikaa pelkkien luonnonsuojelufraasien toistoa jatkuvine avohakkuuraiskiokuvineen. Kun luonto sairastaa, sairastaa myös ihminen. Lajien ja sukujen pikkutarka esittely jää vielä vähemmälle kuin edellisissä osissa, mutta suomupintaisten suuri joukko tulee kyllä kirjan sivuilta aivan tarpeeksi tutuksi kaikille paitsi herpetologeille ja iktyologeille. Monien sairauksien ja ympäristön yhteys on kiistaton, mutta näyttöön tarvitaan Lontoon sumun, Seveson tai Bhopalin kaltaisia onnettomuuksia. Ruotsalainen alkuteos antaa teokselle selvästi oman sävynsä, mikä merkitsee vapautumista suomalaisen metsäkeskustelun perinteisestä rintama-asettelusta. Kirjan tarkoitus on antaa "asiallista ja objektiivista tietoa metsistä ja metsätaloudesta". Suomen metsäyhdistys on metsäalan yleinen aatteellinen kattojärjestö. Terveydenhuollon asiantuntijat ovat ratkaisevassa asemassa yhteiskunnassa. Merikotkan, hylkeiden ja puiden suojelu on myös oman nahkamme varjelua. Maailman eläinten lintuosan (osa 3) mukaan maailmassa on lintuja "lähteestä riippuen 8 000 ja 9021 välillä" ja osassa puolestaan on täsmälleen 463 sivua. Kirja on hyvin toteutettu, siinä on pyritty selkeään ja havainnolliseen ilmaisuun. Ja tämä ajattelutapa on selvästi ottanut vaarin niistä metsänhoidon virheistä, joita metsissämme on kolmena viime vuosikymmenenä runsaasti tehty. Terveys ja ympäristö on tarkoitettu ympäristölääketieteen oppikirjaksi terveydenhuoltoalalle ja sen tarve on ilmeinen. Metsäyhdistys on luottanut kirjaa tehdessään vieraan apuun, sillä teos pohjautuu Henning Hamiltonin, Ruotsin Metsäyhdistyksen entisen toimitusjohtajan, ruotsalaiseen alkuteokseen. Antti Halkka Ympäristön saastuminen nakertaa terveyttämme Risto Santti & Rauno Tenovuo: Terveys ja ympäristö, WSOY, 188 s. Seikkaperäistä selvitystä jokaisen yöhiirilajin, puupiikkisian tai kampamyyrän elämäntavoista ei lukija välttämättä halua, mutta olisi varmasti ollut syytä mainita, että suurin osa lajeista "on mukana" vain lopun luettelossa. Neljäs osa on nisäkäsja lintuosia kapoisampi, ja sen reilulle kolmellesadalle sivulle on pyrkimässä 20 000 kalajia, pomppimassa 3000 sammakkoeläintä ja kiemurtelemassa 6000 matelijaa. Eläinsuurteos kohta valmis Maailman eläimet 2: nisäkkäät, 3: linnut, 4: kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Tammi 1988. Tammen englantilaisperäinen suurteossarja Maailman eläimet on edennyt varsin vauhdikkaasti matelijoihin asti. Ympäristöongelmien ratkaisu on haitattoman ja haittoja korjaavan tekniikan kehittäminen, joka ei kuitenkaan yksin riitä, sillä haitat on ensin näytettävä toteen. Tietomme esimerkiksi yöhiiristä raJotttuu siihen, että niitä on "8 lajia, suurimmassa osassa E-Amerikan alavia seutuja" ja yöhiirilaji Calomus callosuksesta mainitaan pelkästään, että sen esiintymisalueena on Bolivia. KIRJOJA pakon vampyyrintavoista, osassa 3 pingviineistä ja niiden elämästä ankaralla Antarktiksella ja osassa 4 luolakalojen elämästä. Sen jäseninä on suuri joukko erilaisia metsäalan järjestöjä. Toiseen nisäkäsosaan jäivät siis sorkkaja kavioeläimet, lepakot, jäniseläimet, pikkunisäkkäät sekä joitain pienempiä ryhmiä, kuten pussieläimet, vajaahampaiset ja nokkaeläimet. Se on taitava kudos tietosanakirjaa ja kiinnostavia lehtiartikkelin tyyppisiä kuvauksia. Ympäristömme kemiallistuminen kiihtyy. Kun metsien hyväksikäyttäjät ovat parantaneet argumentaationsa tasoa olisi luonnonsuojelijoidenkin tehtävä samoin. Ensimäisessä osassa esiteltiin kissaja koiraeläimet, merinisäkkäät ja kädelliset. Metsäyhdistys ei siis ole yksiviivaisesti tietyn metsänäkemyksen ajaja. Kaikissa Maailman eläinten osissa joidenkin eläimien elämään paneudutaan huolella. Myös metsien suojelu saa kirjassa myönteistä huomiota, ja ilmansaasteet tunnustetaan metsäluontomme hiipiväksi vaaraksi. Asemasodasta on selvästi siirrytty ''pehmeään metsäkeskusteluun" . Heidän käsityksensä mm. Nyt tämä kaksikko on tehnyt uuden kirjan samasta aiheesta. Tätä ei kuitenkaan ole syytä pitää negatiivisena asiana. Mutta ehkäpä kirjan tehtävä onkin muokata maaperää myös metsäalan ammattilaisten ja metsänomistajien keskuudessa. Kirja on kuitenkin enemmän nuottikokokoelma kuin valmis sovitettu sävelmä. Vuonna 1945 tunnettiin noin miljoona kemikaalia nyt niitä on jo yli viisi miljoonaa. sairauksien synnystä voivat ohjata yhteiskunnan kehityksen suuntaa. Kysymys kuuluu: Onko turvallinen elämä mahdollista vain varakkaille. Tapio Lindholm 47. Objektiivisuuden laita on vähän niin ja näin, sillä propagandaahan kirja selvästi on . Ei kuitenkaan käy kieltäminen, että se taustajärjestöjensä enemmistön mukaisesti suhtautuu ymmärtäväisesti metsätalouteemme. vsk. Elinympäristömme tilaa ilmentäviä eliölajeja, bioindikaattoreita, on yhä enemmän. Suomessakin tuotetaan vuosittain jokaista ihmistä kohden 750 kiloa erilaisia kemikaaleja. Näin onkin, mutta suurin osa lajeista mainitaan vain osan 2 lopun luettelo-osassa. "Muuttuvan metsän" sivuilta välittyy luontoa kunnioittava metsänhoidon sävel. Uusi on tiiviimpi ja jäsennellympi kuin vanha, mutta sisällöltään ne ovat lähes yhteneväiset. Jos perheessä on allergiaa, olisi muutettava paikkaan, m1ssa jäkälät vielä viihtyvät puiden rungoilla. Useille metsien käsittelyä ja hoitoa kritisoiville luonnonsuojelijoille kirjan pitäisi myös antaa ajattelemisen aihetta. Suomalaisiin olosuhteisiin sen ovat muokanneet Metsäja Puu-lehden entinen ja nykyinen päätoimittaja. Vain viides, hyönteisten ja muiden kiehtovien selkärangattomien elämää esittelevä osa, odottaa enää ilmestymistään. Melua voi lähteä karkuun rauhallisille asuntoalueille. Näin ollen skeptisen luonnonsuojelijan ei tarvitse lukea kirjaa kovinkaan karvat pystyssä. Odotettavissa oleva elinikämme on kaksinkertaistunut sadassa vuodessa, mutta sairastamme yhä enemmän allergioita, hengityselinten sairauksia, sydänja verisuonitauteja, sokeritautia ja syöpää. Tämänhetkinen käytäntö on vielä vallan muuta. Alice Karlsson Kohti parempaa metsänhoitoa . Nisäkäsosien esipuheiden mukaan niissä "ovat mukana kaikki ne yli 4 000 lajia, joista tämä eläinkunnan kehittynein luokka muodostuu". Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on sen jäsen ja Suomen metsäyhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Henning Hamilton, Pauli Leiwo ja Markku Rauhalahti: Muuttuva metsä, Suomen Metsäyhdistys 1988, 144 s. Osassa 2 kerrotaan sivukauplla esimerkiksi isoverenimijäleSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Helppolukuisuudestaan huolimatta kirja sisältää paljon hyödyllistä tietoa. Kaikkia lintulajeja ei siten yritetäkään mainita, mutta suomalainen toimituskunta on huolehtinut siitä, että kaikki Suomessa pesivät linnut ovat mukana. Kirjottajat vastaavat, että teollisuusmaiden on välttämättä pyrittävä eroon nykyisestä energiaa ja luonnonvaroja tuhlailevasta ja ympäristöä pilaavasta tuotannostaan. Jokaisen on järkevää välttää lisäaineilla lastattua ruokaa, mutta puhtaita elintarvikkeita pitää etsiä erikoisliikkeistä. Teollistunutta yhteiskuntaa ei saada vaarattomaksi, sanovat kirjoittajat, mutta tekniikan käyttöönoton ehtona pitäisi olla haittojen arviointi etukäteen aikaa tutkia DDT:n ja PCB:n kaltaisten aineiden ympäristövaikutukset. Ei enää vain merikotka tai muuttohaukka, vaan useat linnut, monet kalat, hylkeet, kotieläimet sekä jäkälät ja havupuut kärsivät luontoon syydetyistä myrkyistä. Haittojen arvioinnin edellytyksenä on riippumaton tutkimus, joka ei kumarra tuotteiden valmistajia eikä valvovia viranomaisia
Meillähän on perustettu Teknologian Kehittämiskeskus, jonka alaan katson tällaisen kehittämisen kuuluvan. Kansallisja luonnonpuistojen perustamisen yleensäkin nähtiin merkitsevän Ilomantsin kunnalle ja koko maakunnalle perikatoa. Puistonjohtaja Anja Finne päätyy kirjoitelmassaan "Pitääkö kansallispuiston olla suosittu vai suojeltu" (Suomen Luonto l / 89) siihen, että suosittu ja suojeltu olisivat vaihtoehtoja ja toisiaan poissulkevia asioita. SUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . Samoin on käynyt Ilomantsiin rakennetulle, kymmeniä miljoonia maksaneelle turvebrikettitehtaalle: sekin seisoo ja tehtaan koneistot on viime vuoden syksyllä myyty ulkomaille. Mietinnössä nimittäin ehdotettiin, että Koivusuo olisi kokonaisuudessaan sisällytetty suunnitteilla olleeseen luonnonpuistoon. Syynä tähän ovat ennakkoluulot ja saamattomuus. Siitä syystä meillä toteutetaan muiden pohjoismaiden toteuttamia uusia asioita noin kymmenen vuotta myöhemmin. Meidän kaikkien, myös teollisuuden ja teknologian vaalijoiden, pitäisi ajatella, että meidän jälkeenkin tulisi maapallon olla asumiskelpoinen . Kun puisto nosti hintoja vuoden alussa, tulivat tiedot yrittäjille liian myöhään . Paksuturpeisimmat alat suosta, 14-15 km' , ehätettiin kiireellä ojittamaan ja turmelemaan, jottei missään tapauksessa enää niitä olisi saatu takaisin suojelualueeseen. Samoin päästöjen valvonta realisoituu ja helpottuu. Mielestäni tämä tarvitsee vain ennakkoluulotonta asennoitumista ja asian edelleen kehittämistä. kirjeen teksti olisi ristiriidassa puiston käyttösuunnitelman ja järjestyssäännön kanssa. Suomi voisi olla edelläkävijä ilmansaasteiden torjunnassa, vaikka olemmekin yleensä jälkijunassa matkustajia. Sen käynnin välittömänä seurauk.sena maatalousministeri antoi määräyksen ottaa Koivusuo, Ruosmesuo ja Puohtiinsuo laitojaan myöten turvetuotantoalueiksi ! Samanaikaisesti oli aivan samalla seudulla jo silloin ja on edelleenkin käytettävissä kymmeniä neliökilometrejä muita turvetuotantoon otettuja alueita. Sillähän ainoastaan siirretään tämä "ongelmajäte" mahdollisesti naapurin niskaan. seuraavia retkeilyväen esille tuomia näkökohtia: Suurimmaksi ongelmaksi koetaan vähäinen tiedottaminen puistosta ja sen palveluista. Sen sijaan alkutilainen suo ja täällä erityisesti luonnontilainen Koivusuo olisi ollut loputon rikkaus: suunnaton lakkaja karpalosuo sekä virkistyskohde. Kansallispuiston ja paikallisten yrittäjien sekä retkeilyväen tapaamisia ei ole enää järjestetty kahteen vuoteen. Siinä maaherra esitti kunnan asiamiehenä ollen valtiovaltaan päin johtavaa osaa. Kun kansallispuistokomitea teki pätevään asiantuntemukseen perustuvaa työtä ja julkaisi syksyllä 1977 mietintönsä, seurauksena oli pääosin julkisen kiihotuksen tuloksena aikaansaatu raivokas kansanliike. Näin ei todellakaan ole! Anja Finne kritisoi Sodankylän kunnan lähettämää kirjettä, mutta ei esitä yhtään yksityiskohtaa, missä ko. Tarvittava veto saadaan syntymään koneellisesti. vsk.. Ainakin tämä näyttää olevan tavoitteena. Mikäli vain tämän sukupolven hyvinvointi, kilpailukyky ja elintaso on tavoitteena, olisi syytä lopettaa lisääntyminen. Silti haluttiin käydä ensiksi kaikkein arvokkaimpien suojelusoitten kimppuun! Koivusuon pohjoisosasta 48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA saatiin suurin ponnistuksin jälkeenpäin pelastettua parasta osaa suosta neljä-viisi neliökilometriä, jotka liitettiin toisarvoisten reunavyöhykkeitten ja kovanmaan alueitten kanssa myöhemmin perustettuun Koivusuon luonnonpuistoon. Puohtiinsuo sen sijaan sijaitsi eri suunnalla rajoittuen valtakunnan rajan takaa vuolaana virtaavan Koitajoen varteen. Nyt ryhmien alennuksesta on luovuttu, mikä tietää erittäin suurta korotusta henkeä kohden . Tässä tilanteessa matkasi marraskuun lopulla 1977 Ilomantsin kunnan lähetystö maaherra Esa Timosen johdolla silloisen maatalousministeri Johannes Virolaisen puheille. 2. Lähtökohtana ja kaiken tavoitteena on tietysti alkuperäisen luonnon suojelu ja säilyttäminen, opetusja valistustehtävät sekä kävijöiden virkistystarpeiden tyydyttäminen luonnon ehdoilla. Nyt ovat turveteolliset työt noiila entisillä suojelusoilla jo monia vuosia seisoneet. Nykyisen ilmastointitekniikan aikana tämä olisi täysin toteutettavissa. En usko, että esittämäni uudistus olisi sen kalliimpi kuin nykyinen savupiippukäytäntö, jossa muutamia satoja tonneja teollisuuskemikaaleja puhalletaan taivaalle vuosittain, vaikka suurin osa niistä voitaisiin ottaa talteen . Sen sijaan Koivusuon ja Ruosmesuon lähituntumassa sijaitseva Hattuvaaran suuri ja elinvoimainen kyläyhteisö edelleen elää ja voi suhteellisen hyvin. Pertti Huttusen kirjoituksesta Pohjois-Karjalan Luonto 1977 -julkaisussa). Luontoon tutustuminen ja käytön kanavoiminen edellyttävät puiston hallinnolta reittien ylläpitoa, hyvää merkintää ja liitännäispalveluja kesällä ja talvella. Ne olivat metsähallituksen rauhoittamia suojelusoita. Kolonnien pesunesteistä muodostuu vähitellen erilaisia happoja, jotka voidaan väkevöidä uudelleen käytettäviksi. Voin kuitenkin kertoa esimerkin päinvastaisesta toiminnasta: Pohjois-Karjalan läänissä Ilomantsin pitäjässä oli valtion alueilla toistensa lähituntumassa kolme merkittävää suota: Koivusuo, Ruosmesuo ja Puohtiinsuo . Kyseessä oli "Suomen laajin ja edustavin eksentrisiä keidassoita käsittävä suoalue" (lainaus fil.lis . Hattuvaaran kylän kuolemalla pelottelu oli näet vahvimpia valtteja, kun vaadittiin Koivusuota ja samalla myös Ruosmesuota turvetuotantoon. Sen jälkeen se on ikiajoiksi syöty. Imemällä savukaasut muutaman pesukolonnin läpi on lopputulos jo varsin vaaratonta ilmaan laskettavaksi. Mitä sitten kansa tältä kansallispuistolta odottaa ja haluaa. Miksi yhä edelleen teollisuus ja suuret voimalat puhaltavat savunsa mahdollisimman korkealle taivaan sineen. Korkeista, kalliista ja hankalasti rakennettavista piipuista voidaan luopua. Makaaville piipuille on helppoa järjestää savukaasujen pesu ja teollisuuskemikaalien talteenotto. Koivusuohon rajoittui lähes samansuuruinen, arvokas Ruosmesuo. Onhan epäinhimillistä synnyttää ihmislapsia elinkelvottomaan ympäristöön. Olli Ahlholm Eroon myrkkysavuista Tekniikka on kehittynyt huimasti viimeisen suursodan ajoista muilla aloilla, mutta savupiippujen suhteen se on sama kuin piipun keksimisen aikana. Tämä johtaa tupien käytön vähenemiseen, ohjauksen ja valistuksen vähenemiseen ja todennäköisesti huonompaan retkeilykuriin. Tätäkö puiston johto ja metsähallitus toivovat. Sen seurauksena tulisi tulevilla tehtailla olemaan uudenlainen savupiipputekniikka. Tupien hinnoittelussa on johdetuilla ryhmillä ollut eri hinta kuin yksittäisillä retkeilijöillä. Kansallispuiston kannaltahan on parempi, että ryhmien mukana ovat pätevät ohjaajat. Kun tiedetään, mitä Pohjois-Karjalan arvokkaimmalle suoluonnolle tuolloin Ilomantsissa tapahtui, on myös syytä mainita läänin maaherran henkilökohtaisen toiminnan osuus lopputulokseen. Samanaikaisesti kunnan esittämän kirjeen kanssa Suomen Latu lähetti Urho Kekkosen kansallispuiston neuvottelukunnalle omat viestinsä , joissa korostetaan mm. Sieltä olisivat ihmiset saaneet kaikkina aikoina ammentaa henkisiä käyttövoimia elämää varten silloin, kun suoluontoa ja yleensäkin luonnonmaisemaa kaikkialla muualla surutta tuhotaan. Urautuneesta ajattelusta vapautuminen on tie uudenlaiseen ilmansuojeluun. Maaherran johdolla suojelusoitten kimppuun Presidentti Mauno Koivisto on sanonut, että maaherra edustaa alueellaan valtiovaltaa eikä suinkaan lääniä valtiovaltaan päin. Olli Tiitinen teknikko Kajaani Urho Kekkosen kansallispuisto ihmisten iloksi ja hyödyksi Otsakkeen mukainen luonnehdinta on Tunturikeskus Kiilopään kahviossa, jossa on esillä taiteilija Olavi Keron puuveistos korkokuva UKkansallispuistosta. Turveteolliseen käyttöön otettu suo voi riittää enintään 15-20 vuodeksi. Niistä suurin ja lajissaan ainutlaatuinen oli 22 neliökilometrin laajuinen Koivusuo. Vaihtuva pesunestekierto ja sama prosessi jatkuu talteenotossa. 1. Miksi ei ole siirrytty makaaviin savupiippuihin. Niinpä koko kansallispuistokomitea manattiin kaikkine suunnitelmineen alimpaan hornankattilaan ja "niinsanotut luonnonsuojelijat" kuulivat kunniansa
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö hallitus Muista Suomen Luonnonsuojelun Säätiön onnitteluja suruadresseilla! Saimaannorppa ja juoksutukset Tero Sipilän ja Heikki Hyvärisen artikkelissa SL:n viime numerossa kysytään, "Säännöstelläänkö saimaannorppa sukupuuttoon" ja uskon, että heidän kuvaamansa säännösteleminen onkin kuuteille vahingollista. Hannu Hautala valokuvaaja Kuusamon kairoilla Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonja ympäristönsuojelua edistäviin tieteelliseen ja taiteelliseen työhön sekä julkaisutoimintaan. 8. Ystävällisin terveisin Lasse K. Luvan käytöstä on etukäteen ilmoitettava valvojalle. Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset, Joista käy ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa säätiön asiamiehelle osoiteella Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki. Puiston opastuskeskuksen tulee toimia kävijöiden monipuolisena opastuspaikkana: kaikki se mitä alueella tapahtuu on tuotava esille keskuksessa olevissa opaslehtisissä ja tiedotteissa. Näin kävi Harri Helinillekin. Ammatikseen luontoa kuvaavien en uskoisi kuitenkaan koskaan nousevan todelliseksi ongelmaksi. Tero Sipilä HYVÄKSY VAIN PARASTA! uutuus,..,,~ 8 >< 21 .. Ei aihetta enempään. Kelkka on minulla kahdeksatta vuotta. Sinällään väitteessä "skorpioni ei ole hyönteinen vaan niveljalkainen" ei ole mitään väärää, SUOMEN LUONTO 3/ 89 48. "On syytä tarkkailla omaa koneellistumistamme" ,kirjoittaa Ojutkangas. On tietysti sinällään surullista, ettei armaassa "sivistys"valtiossamme, jossa sentään luonnontieteellisen koulutuksen saaneita ihmisiä valmistuu vuosittain satamäärin ja työllisyyssyistä heitä toimii koulutusta vastaamattomissa hallintotehtävissä, valtion kolmanneksi suurimman kaupungin luonnontieteelliseen museoon ole palkattu ensimmäistäkään luonnontieteilijää. kotkille ja karhuille, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan myös valokuvaamaan. On aivan ymmärrettävää, että luonnossa virkistäytyjät, kuten Ojutkangaskin, ovat huolissaan jokaisesta erämaan rauhan rikkovasta äänestä. Näin on hyvä. 4. 3. Kuljetan kamerakalustoni usein 2030 kilometriä hakkuiden taakse kohteiden tuntumaan, useimmiten pitkin auraamattomia metsäautoteitä. On ihan oikein, että kritiikkiä esitetään silloin kun siihen on aihetta, mutta usein kriitikot pyhässä oikeassa olemisen riemussaan kompastuvat omaan nokkeluuteensa. 1989 mennessä. Vien ruokaa mm. Poikkeusjuoksutus taas painottuu talviaikaan. Itse näyttelyyn en halua puuttua, koska en ole sitä nähnyt. Totta on. Alueen matkailuyrittäjät tottuivat arvostamaan puiston perustamisen aikoihin omaksuttua tapaa, jossa puistonjohtaja selosti ajankohtaisia asioita paikallisille yrittäjille. Skorpionien lahko kuuluu luokkaan hämähäkkieläimet. Kenen on vastuu. Minä ajan joillekin kohteille moottorikelkalla ja Ojutkangas vetelee asuntovaunuaan. Kelkkaluvat Ojutkankaan mainitsemille puistoalueille anotaan Helsingistä. Tänä talvena olen kolme kertaa ajanut Kitkanniemen tietylle kohteelle ja kaksi kertaa vetänyt kuvauskalustoa Riisitunturin maastoon. Kansallispuiston käytännön hoidon tulee perustua hyvään ammattitaitoon sekä tutkimustietoon. Tiedotustoiminnallaan puiston tulee levittää sekä perusettä ajankohtaistietoa kaikille puistosta kiinnostuneille. 5. Mahdollisuuksien mukaan on sallittu liikkua myös vanhoja poromiesten kelkkauria pitkin. Kauden päätyttyä liikkumiset on raportoitava. Eli korjattuna lause kuuluisi "skorpioni ei kuulu hyönteisiin vaan hämähäkkieläimiin" . Hakemusten tulee olla perillä 5. Kalervo Ojutkangas kuvaa tunnettuja ja tuntemattomia maisemia ja jopa puuhun nostettuja polkupyöriä. Kivekäs Kirjoittaja vastaa Juoksutussäännön muutosesityksessä ei maimta norppaa. Tuomo Jantunen Skorpioni on hämähäkki eläin Suomen Luonnon numerossa 1/ 89 Harri Helin kritisoi Tampereen luonnontieteellisen museon näyttelyä. Tunnen olevani kirjoituksen maalitaulu. Kuvauskohteiden paetessa yhä laajempien hakkuualojen taakse päädyin seitsemän vuotta sitten koneelliseen apuvälineeseen, moottori kelkkaan. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA mutta lause on järjetön. Heikki Hirvonen Espoo Koneellistetulle Kalervo Ojutkankaalle Kalervo Ojutkangas tuntee syvää huolta ammatti veljien ''liikuntavammaisuudesta" Suomen Luonnon 2/ 89 keskustelupalstalla. Kuvaus tapahtuu suksilla tai lumikengillä tassuttelemalla. 5. Jaettava summa on noin 30 000 markkaa. Hoidosta on keskusteltava puiston käyttäjien kanssa. 7. ·0, j , , VAIN ·· ' ' FOTO~:~:::: JA;ENITH • huippulaatu kiikarit • pieni koko • useita värejä • takuu 1 v katto• kumipäällysteinen 7 x 50 merikiikari 49. Esitän muutaman kommentin asian selventämiseksi. Tämä sekä hyönteisten luokka kuuluvat molemmat niveljalkaisten pääjaksoon. Turha byrokratia tulee poistaa erilaisten lupien hakemisesta erityisesti silloin kun on kysymys omin voimin tapahtuvasta retkeilystä. Yhtä lailla voisi valistaa kanssaihmisiään kertomalla, että lepakko ei ole lintu vaan selkärankainen. Tupien ja tulipaikkojen tulee olla kunnossa, jäte-, puuja ympäristöhuolto hoidettuna. Esityksessä mainituilla vahingoilla vesija ympäristöhallitus on toistaiseksi tarkoittanut vain taloudellista haittaa, ei haittaa luonnolle, jota säännöstely aina aiheuttaa. Siitä pitää huolen jo keskitetty luvanmyöntämiskäytäntö . Kun odotettavissa olevan tulvan torjumiseksi tarvittava juoksutuksen lisäys voidaan aloittaa säännön mukaan jo aikaisin, eli painottaa syksyyn, sillä vähennetään talvijuoksutuksen tarvetta ja siis norppavahinkoja. 6. Suosittelen lämpimästi nykyiselle puistonjohtajalle samantapaista myönteistä ja avointa yhteydenpitoa. vsk. Kelkkalupa myönnetään vuodeksi kerrallaan. Minä pyrin kuvaamaan muun muassa nopeasti häviävän, ihmisen koskemattoman luonnon erikoispiirteitä. Se on ollut käytössäni selkeästi kahteen tarkoitukseen. Luvan ehtoihin kuuluu, että kelkalla liikutaan polkuja ja rajalinjoja pitkin. Aihepiiri ja kuvauskohteen sijainti lienee meillä molemmilla perusteena liikkumistavoillemme. Kansallispuiston hallinnon pitäisi toimia lähellä käyttäjiä, paikallisia asukkaita ja yrittäjiä. Totuimme kuulemaan luonnonsuojelun asettamia tiukkoja reunaehtoja toiminnalle, mutta puiston käytöstä voitiin silti keskustella luontevasti ja avoimesti. On nimittäin niin, että sekä skorpionit että hyönteiset ovat niveljalkaisia. Juoksutussääntö on kuitenkin tullut väärinymmärretyksi, sillä siinä ei ole kyseessä vahinkoja tuottava säännöstely vaan poikkeuksellisina vesivuosina Saimaalla muutoin aiheutuvien vahinkojen vähentäminen
Kala, jolla on sukupuolirauhasissaan sekä maitia että mätiä, on poikkeusyksilö, luonnonoikku. vsk.. KUORI PUUSOLUKKOA TOUKKAKAMMIO TOUKAN ULOSTEITA, YM. Makuasioistahan ei pidä kiistellä, joten todettakoon, että kaikki kotimaiset kalalajimme ovat ravinnoksi kelpaavia. Oikealla äkämän halki/eikkaus. Oksa on pajun, ilmeisesti halavan tai kiiltopajun. Siitä muodostuukin suurin osa äkämästä. Kala on terveellistä ravintoa ja oikealla käsittelyllä tuo ruotohaittakin poistuu. lihasruodot. .,. :, > 8. 50 Tuttavien kesken on kovasti keskusteltu ja kiistelty eri suoMEN LUONTO 3/ 89 48. selkäja peräevän kohdalla lihaksiston sisällä olevat eväruotoja tukevat luut, evätuet, ruumiinontelon kohdalla olevat kylkiluut ja lihasjaokkeiden väleissä olevat ns. Yleensä sukupuolirauhasten ja tiehyeiden rakenne on näillä kalayksilöillä myös epänormaali eivätkä ne pysty laskemaan sukutuotteitaan veteen kutuaikana. vaihtelee lajikohtaisesti ja eroja on saman lajin eri kantojen ja joskus jopa ykMukurapistiäisen munimispaikkaan kasvaa toukan kasvukodiksi äkämä. lajit ja yleensä kaikki muutkin kalalajit ovat yksineuvoisia. Aivan erilainen, pajunruususaasken aiheuttama äkämä esitettiin vajaa vuosi sitten Kysy luonnosta -palstalla numerossa 4/ 1988. Suomesta on havaintoja tällaisista yksilöistä mm. Suomen vesillä elävät kalaKauniin punaeväinen sorva ja muut särkikalat tosiaan ovat ruotoisia. Pajuihin tällaisia äkämiä aiheuttaa ainakin mukurapistiäinen Euura amerinae. Ne ovat siis koiraita tai naaraita. Usein ne ovat parhaiten tunnistettavissa aiheuttamistaan äkämistä. Kalan luita kutsutaan usein ruodoiksi. Pajuilla elää useita Euuraja Pontaniasukujen sahapistiäisiä ja muita, aivan eri hyönteisryhmiinkin kuuluvia äkämäntekijöitä. Onko tämä tavallista. Viime vuosina on keskustelua käyty sisävesikalojemme cesiumpitoisuuksista, mutta silläkin rintamalla on tilanne normalisoitumassa. mateen, siian, muikun, silakan, ahvenen ja hauen osalta. Jäljet paljastavat kuitenkin tekijän. Kalakirjoissa ja kalastuslehdissä on niistä myös ollut mainintoja. Pitääkö paikkansa. Kalan käyttäjien pelkäämiä ovat mm. Aikansa syötyään toukka koteloituu äkämään ja aikuinen kuoriutuu seuraavan kasvukauden alussa. ,}l .; -~ Mukuraäkämä Näytteenä on ryhmyinen vitsa ja kysymyksenä, mikä paukaman aiheuttaa. .,. Äkämät ovat estäneet normaalin veden ja ravinteiden kuljetuksen ja niin oksan kärki kuolee. Mitä virkaa on irrallisilla ruodoilla. Äkämän kasvu alkaa jo kun emo on sahallaan kairannut nuoreen pajun oksaan reiän ja asettanut sinne yhden tai muutaman munan. KORKKISOLUKKOA Harri Dahlström Kalojen ruoto määrä Ö:'--------------------------' Ruodoistaan kala tunnetaan. Seppo Vuokko Kaksineuvoinen ahven Sain ahvenen, jolla oli sekä mätiä että maitia. Paukaman tekijä on jo poistunut paikalta (piirroksessa musta reikä alemman äkämän yläosassa). Maiti ja mäti saattavat sitten "sulaa" ja vähitellen imeytyä takaisin verenkiertoon, kudoksiin. Kalaa fileoitaessa voi ruotoja vältellä ja hauduttamalla ja/tai jauhamalla kalan lihan saa ruodot pieniksi ja pehmeiksi. Kutuajan jälkeenkin nämä kaksineuvoiset yksilöt ovat jonkin aikaa tunnistettavissa siellä perkauspöydillä. ravintosolukkona, jota toukka syö. Eräs tuttava väitti, että kaikissa kaloissa on yhtä paljon ruotoja. C. Kasvuhäiriö ulottuu kuitenkin kauemmaksikin: myös jällen solut jakautuvat poikkeuksellisen vilkKYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat kaasti, ja muodostavat paksulti korkkikudosta. Yleisiä ne eivät ole, mutta perkauspöydiltä niitä vuosittain aina löytyy. Syynä ilmiöön voi olla kalan sukusolujen kehityksessä tai sisäeritysrauhasten toiminnassa tapahtunut häiriö. kalalajien paremmuudesta ruokana. Vain ihmisen aiheuttama mahdollinen myrkkypitoisuus tai hajuja makuhaitta voi tehdä jonkun lajin ja jollakin rajoitetulla alueella kaikkikin kalat ravinnoksi kelpaamattomiksi. Ilmeisesti jo munan pinnassa on aineita, jotka saavat lähiympäristön solut jakautumaan normaalia vilkkaammin ja myöskin syntyvä solukko on poikkeavaa: se ei erilaistu normaaliksi puusolukoksi vaan pysyy pehmeänä ns. ÅKÅMÅ HALKAISTUNA Saamanne ahven on siis ollut kaksineuvoinen eli hermafrodiitti
Hirvitutkijamme Kaarlo Nygren on päinvastoin havainnut, että ainakin yhdessä tarkasti seuratussa tapauksessa hirvilehmä, jolla todistettavasti oli "kaksoisveli", vasoi normaalisti. Tosin syömässä ei niitä nähty, mutta seinusta oli täynnä jäniksenjälkiä ja seinät kaluttuja. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Punamultaan on todennäköisesti lisätty suolaa, mutta johtopäätöksen tekoa monimutkaistaa päälle sivelty "tehtaan maali", jonka koostumusta emme tunne. Tällöin keskittyminen yhden suuremman ja elinkelpoisemman vasan synnyttämiseen ja hoitamiseen saattaisi merkitä valintaetua. vsk. Jänisten talvinen ravinto on kovin kivennäisköyhää, ja siksi niiden oletetaan halukkaasti syövän esimerkiksi suolattuja hei~ niä ja jyrsivän jäätynyttä virtsaa hangella. Kalalle ne eivät SUOMEN LUONTO 3/ 89 48 . KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähe11ää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vasta11aviksi osoi11eeseen Suomen Luonto, PL 169, 00151 HELSINKI. Todennäköisin syy seinälautojen jyrsimiseen on metsäjäniksen tarve saada suolaa tai muita kivennäisaineita. Toinen suolaisia semalautoja ja jopa savupiipun muurilaastia ''jyrsivä'' eläin on käpylintu, jonka syömät havupuiden siemenet samaten sisältävät niukasti mineraaleja. Lihasjaokkeiden välissä olevat lihasruodot ovat neulamaisia tai haaraisia ja niiden toinen pää saattaa tukeutua lähelle selkänikamien haarakkeita. Olisihan hedelmättömien naaraiden synnyttäminen hirvilehmälle turha rasitus. Kannattaa mieluummin viiltää kalan parittomat evät terävällä puukolla irti evätukien kera kuin leikata saksilla evät pinnanmyötäisesti. silöidenkin kesken. Ne tukevat kylkilihaksen toimintaa ja ehkä jäntevyyttäkin. Matti Helminen Miksi jänis jyrsii seinälautoja. Periatteessa kullakin kalalla on kuitenkin lajille ominainen ruotoisuus ja esimerkiksi nuo ikävämmät eli lihasruodot löytää peratessa samoilta paikoilta. Jos sonnivasan hormonit sikiöaikana aiheuttaisivat naarasvasalle pysyvän hedelmättömyyden, luonnonvalinta todennäköisesti suosisi yksivasaisuutta. Elävässä kalassa kylkiluut rintalastan puuttuessakin suojaavat ruumiinonteloa ja tukevat kylkilihasta, evätuet liittävät evän muuhun ruumiiseen ja tukevat evän liikkeitä. Viime talvena jänikset söivät seinälautoja. Matti Helminen 51. Hirvi synnyttää tavallisesti kaksoset. Silloinhan evätuet jäävät lihaksiston sisään. Mitään tähän viittaavaa ei ole havaittu, vaikka hirvien kaksosvasat ovat yleensä erimunaisia kaksosia ja siksi noin puolessa tapauksista myös eri sukupuolta. ole turhia, mutta aiheuttavat ikäviä yllätyksiä kalan kylkilihasta syöville ihmisille. Vasominen on juuri alkanut Etelä-Suomessa. Tunnetaanko sama ilmiö hirveitä, jolla kaksosvasat ovat hyvin yleisiä. Miksi jänikset syövät seinälautoja. Mökkimme Savitaipaleella maalattiin punamullalla 20 vuotta sitten ja pari vuotta sitten tehtaan maalilla. Irrallisia ruotoja tapaa vasta käsiteltäessä valmistettua kalaa. Jos kysymykseen lii11yy maceriaa/ia, jonka ha/uac pa/auce11avaksi, liitä mukaan valmiiksi kirjoitel/u palautuskuori postimerkkeineen. Kaksosvasat ovat hirvellä todellakin niin yleisiä, että naarasvasojen hedelmättömyyteen olisi varmasti kiinnitetty hirven lisääntymisbiologiaa koskevissa tutkimuksissa huomiota, jos ilmiö olisi tavallinen. Harri Dahlström Kaksosvasojen kohtalo Kun lehmä tekee kaksosvasikat, jotka ovat eri sukupuolta, tulee lehmävasikasta jokseenkin aina hedelmätön
Heiskanen ja Kumpp. Saajos Ky JM-Siivous Jussi Katajamäki Ky Kalaja Vesitutkimus Oy Kalastustarvikeliike Wobbleri Keuruun kaupunki Kirjavälitys Oy Kodak Oy Kolmiset Oy Koneisto Oy Kopio Lahtinen Oy Kristina Cruises Kryyni-Lutti Kunnallispaino Oy Kuusakoski Oy Kuva-Puoti Kuvasto Oy Kymen Rakennesuunnittelu Ky Laspeko Oy Lemmikkieläinliike Joonas Leppälät Oy Kaivu ja louhinta Oy Lohja Ab Loimineule Oy Maalausliike E. Tuemme luonnonsuojelutyötä Oy Avans Ab Oy Berol Nobel Ab Big Brother Oy Biolan Oy Contec Oy Databolin Oy Dila Oy Dimora Ky Edata Oy Oy Electrolux Ab Oy Electrolux Ab Asab Eläke-Varma Finnkaija Oy Forssan Levy Oy Forssan Rakennuskonevuokraamo Ky Helsingin Hammaspaikka Oy Helsingin Säästöpankki Herttoniemi Helsinkikaasu Oy Hewlett-Packard Oy Högfors-Valimo Oy JOT-Yhtiöt Oy International Business Machines Ab J. Marilyn Markkinointisuunnittelutoimisto Erma & Horelli Oy Mattila Oy Oy Mobil Oil Ab Neloskuva Oy Nivala-lehti Nummelan T AR-Auto Oy Nykykeittiö Oy Oy Okumet Ab Onnenkuvat Elokuva Oy Optikko Hiisijärvi Ky Orthex Oy Osuuskauppa Keskimaa Osuusliike Elanto Panplan Oy Parolan Kuntoutuspiste Pernajan kunta Pizzeria Casa Grande Progman Oy Pääkaupunkiseudun Saneeraus ja Remontti Oy Rakennusliike M & M Saastamoinen Oy Ravintola L' Artiste Rolate Oy Oy Saimaa Lines Ltd Seinäjoen Valokopio Ky Siimesmäki Oy Spell-Music Oy/Wildu Records Suomen Eiser Konfektion Oy Suomen Haponkestävät SH-Trade Oy Suomen ICI Oy Suomen Metsäteollisuus Suomen Vartioimis ja Sulkemis Oy Suomen Yhdyspankki Oy Tahinik Oy Teleway Oy Turun Toimistoapu Ky Turun Työterveyspalvelu Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Oy Union-Öljy Ab Oy Vaasanlaivat Ab Vantaa Eläintarvike Ky Vantaan Toimistopalvelu Oy Vasi Oy Oy Veho Ab Kouvola Oy Veho Ab Vaasa Oy Widenius Sederholm & Someri Ab Vihdin Liikenne Oy Viialan kunta Visia Communication Oy Vistakuva Oy Vulco Woodtek Oy/PSL Pohjalainen Oy Ylivieskan kaupunki Yves Rocher Finlande Oy
Malmiaiheet ovat kuitenkin laajalla alueella, ja vaikka rautamalmia onkin miljoonia tonneja, sitä ei kuitenkaan ole riittävästi eikä se ole riittävän "väkevää" kannattavaan kaivostoimintaan. Kittilän itäisillä kairoilla kohoaa pari metsäistä vaaraa, Porkonen ja Pahtavaara, joiden ulkonäkö ei ole mitenkään naapurivaaroista poikkeava. Seppo Vuokko 55. Tuolloin Porkosta ja Pahtavaaraa ei ollut. vsk. Ne, samoin kuin lähiseutujen koreat jaspiskvartsiitit, ovat syntyneet saostumalla kuumissa lähteissä. Tuhannen savun laakso tessämme emme oikein voi sanoa, että tällä paikalla on ollut kuumia lähteitä. Silti Porkosen laella seisSUOMEN LUONTO 3/ 89 48. Itse vaarat ovat syntyneet satoja vuosimiljoonia myöhemmin, kun kulutus, eroosio, on syönyt kalliolohkoja erottavat murrokset ja ruhjeet laaksoiksi ja jättänyt ehjät kalliolohkot vaaroiksi. Kivi on kyllä syntynyt kuumissa lähteissä saostumalla, mutta manner, jonka reuna-alueilla kuumat lähteet olivat, ei ollut täällä Piirros: Jari Kostet pohjoisen napapnnn tuntumassa vaan seikkåili jossakin aivan muualla maapallon pinnalla. Aluksi Porkosen kivi kiinnosti tutkijoita, koska siinä oli paljon rautaa, paikoin yli puoletkin painosta. Kallioperämme nykyinen rauhallisuus on vanhuuden mukanaan tuomaa takanaan sillä on myrskyinen nuoruus. Jo 1940-luvulla suomalainen geologi Kaitaro selvitti Porkosen ja Pahtavaaran kivien synnyn. Veden jäähtyessä siihen liuenneet erilaiset suolat saastuivat ja muodostivat tiivistä massamaista kiveä, jossa näkyivät saostumisoloissa tapahtuneet muutokset kuin vuosilustot. Eikä lakikallioilla kulkevakaan kenties huomaa mitään erikoista. Joskus pari tuhatta miljoonaa vuotta sitten oli "Tuhannen savun laakso", jossa kuuma vesi pulppusi, sihisi ja kenties syöksähteli korkeuksiin geysireinä; höyrypilvet kohosivat kuin savupatsaat kohti taivaita. Porkosen ja Pahtavaaran kova kivi on pitänyt pintansa ympäristön kiviä paremmin
kesäkuuta. Adressin löydät mm. Adressi luovutetaan valtioneuvostolle maailman ympäristöpäivänä 5. toukokuuta osoitteella PL 169, 00151 Helsinki. Vielä on aikaa toimia! LUONTO-LIITTO. Lisää niitä saat Suomen luonnonsuojeluliitosta, jonne ne on palautettava viimeistään 26. viime Suomen Luonnon välistä. Sinäkin voit kantaa kortesi kekoon ja kerätä nimiä metsäadressiin suomalaisen metsäluonnon puolesta. Nimi metsäadressiin! Metsiä voi puolustaa monin tavoin. Kampanjan takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto ja LuontoLiitto