Suomen Luonto 3/1990 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SUOMEN 3 • 1990 lrtonumero 28 mk
Kuvassa Bremerhavenin jätteenpolttolaitos LänsiSaksassa. vsk.. Kulutusyhteiskunnan uhrisavut Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTY} virkamiehet esittävät jåtteenpolttolaitosta lääkkeeksi Suur-Helsingin jätevuorten hävittämiseen. Tilaushinnat 1. Itä-Saksaankaan lännen tähteitä ei enää voida piilottaa, kun Saksan Demokraattinen Kaatopaikka on demokratisoiturnisliikkeen myötä sulkeutunut. Jätteiden syntyä pitää estää karsimalla turhaa kulutusta, luopumalla kertakäyttöajattelusta sekä tekemällä kestäviä ja korjauskelpoisia tuotteita. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: puh. Aivan ongelmitta ei polttaminenkaan suju. Säästötilaus 190mk. 21. 8. LänsiSaksa onkin tällä hetkellä polttolaitosten luvattu maa. Vakavia terveysriskejä aiheuttavat nykyaikaisellakin ilmansuojelutekniikalla varustetussa jätekrematoriossa dioksiinit, joita syntyy ainakin savukaasujen jäähtymisvaiheessa. 6 13. Pohtimista pääkaupunkiseudun jäteongelmissa onkin, sillä seudun nykyinen keskuskaatopaikka Ämmässuo on täyttymässä elintasokuonasta ennakoitua nopeammin. Mo-. Lajittelusta taas ei ole enää kukonaskeltakaan kierrätykseen. 9. Saksanmaalta on turha oppia hakea, koska ydinkysymykset jätteiden synnyn vähentäminen ja tehokas kierrättäminen ovat sielläkin ratkaisematta. 9. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 170 mk ja säästötilaus l50mk. Jos kerran lajitellaan, miksei saman tien käytettäisi hyödyksi. Ellei jätteiden syntyä radikaalisti vähennetä, kohoavat tulevaisuuden Suomen taivaalle sankat kulutusyhteiskunnan uhrisavut kymmenien jätteenpolttolaitosten piipuista. Lisäksi palamiskuona on ongelmajätettä ja on kapseloitava ja sijoitettava huolella kuin ydinjäte ikään. nilla jätevirkamiehillä on ennakkoluuloisia, hyötykäytSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Irtonumeromyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 5 10. Jätteiden hyötykäyttö kehittyy piinallisen hitaasti. Usein pakkaus on täysin tarpeeton. 198930. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 48. 654 198, Irma Kaitosaari. 2 1 Alice Karlsson Jätteenpolttolaitokset eivät ratkaise jäteongelmaa, vaan päinvastoin vahvistavat nykyistä tuhlailevaa, röykkiöittäin jätteitä tuottavaa elämäntapaamme. 7. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Ulkoasu toimittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. Kulutusyhteiskunnan kiusalliset tähteet tungettaisiin vain uuniin ja poltettaisiin pois silmistä. Vielä polton jälkeenkin jätemäärästä olisi tuhkana jäljellä viidennes. 10. Toisaalta turvallinen jätteenpoltto vaatii tehokkaan jätteiden lajittelun. Polttolaitos ei poista jäteongelmaa, vaan päinvastoin estää järkevän jätehuollon kehittämistä, koska se ei millään tavalla muuta luonnonmukaisemmaksi nykyistä täysin vääristynyttä aineen kiertokulkua luonnon ja yhteiskunnan välillä. 8. Kun hyvin kierrätetään, ei paljoa edes jää poltettavaksi: orgaaninen jäte kompostiin, paperi uusiomassaksi, metalli ja lasi uusioraaka-aineeksi ja ongelmajätteet Ekokemiin Riihimäelle. Lisäksi jätteenpoltossa leviää ympäristöön dioksiineja ja muita myrkyllisiä aineita. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. YTY :n virkamiehet ovat käyneet hakemassa mallia Saksan liittotasavallasta, joka painiskelee mahtavien jäteongelmien kanssa. Ilmestyy 31. 5. 4. Myös pakkausteollisuus on saatava aisoihin: monet tuotteet on pakattu turhan hyvin. Jätettä tulvii massiivisia määriä yötä päivää, mutta uusia kaatopaikkoja ei enää mahdu minnekään, kun kaikki maa on jo johonkin kaavoitettu. 24. 1990 Vuosikerta kotimaahan ja ulkomaille 210mk. Vika ei ole pelkästään lainsäädännön puutteissa. · Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Ilmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen 4 18
Kelan kriittiset kuviot, Ritva Kupari................. . . . . . . . 10 Puheenvuoro vuosikymmenen vakavimmasta ympäristökysymyksestä Suomessa. . . . . . ......................................... . . Puiden kana, Terhi Wermundsen. Päivi Suikkanen........................................... . Kestävään kehitykseen: Kriittinen kuormitus...... . . Saimaan Pihlajavedelle ajetaan tuhannen mökin rakentamisen sallivaa kaavaa. . 4 Viisaan valinnat: Pyörällä päästään.................. . . 17 Tuhojen Tuntsa, Arto Komulainen................... . . . 36 Mielipiteitä, keskustelua................................. . . Nykyistä luonnonmukaisemmin kasvatetulla ja terveellisemmällä ravinnolla on varmasti kysyntää, etenkin jos hinnat laskevat edes hivenen lähemmäksi tehotuotteiden hintoja. . . 28 Harmaahylkeet hakivat synnytysjäitä Perämereltä. . . . Kotimaasta . . Kun vahinko on tapahtunut, sen korjaaminen on äärimmäisen kallista ja hankalaa. . 50 Tyhjäkäyntiä . Pihlajavedt:$tä lisää sivuilla 14-16. Jätämmekö hyvästit Pihlajavedelle. . . . Pihapuut, Hannele Huovi............................... Maatalouden liikatuotannosta kärsii sekä kansantalous että ympäristö. Maatalouden vientituki pitää lopettaa. . . 38 Kirjoja ....................................................... 51 Kansikuva Pihlajaveden idylliä Jarmo Hirvosen kuvaamana. . . . 49 Summaries of the Main Articles....................... . . . . . . Ei ihme että sinilevät kukkivat ja vesikasvit kukoistavat luonnottoman rehevinä. . Kestääkö metsäluonto teollisuuden havittelemat laajennukset. Viimeisillä jäillä, Antti Halkka........................ Toteutuessaan. 24 Suopöllö on peltolakeuksien ja soiden äänetön saalistaja. . Lakeuksien aave, Jalmari Lahtinen.................. Eräillä Länsi-Saksan maatalousalueilla pohjaveden nitraattipitoisuus nousee parin milligramman vuosivauhtia. . Sen naskalikynnet ovat siimahäntien surma. . 18 Neuvostoliiton saasteet tappavat metsää Itä-Lapissa. Maatalouden ylijäämät kasvatetaan kovilla kemiallisilla keinoilla; peltoja pakkolihotetaan suurilla määrillä typpija fosforilannoitteita, joiden valmistamiseen kuluu lisäksi huomattavasti energiaa. . Annettakoon tukea mieluummin suojavyöhykkeiden perustamiseen viljelysten ja vesistöjen väliin, tuotannon supistamiseen typpija fosforilannoitusta vähentämällä sekä luonnonmukaisen viljelyn edistämiseen. . . . . . . . 34 Uhanalainen leguaani on herkuteltu vähiin. . .. Juomaveden vaarattomana nitraattipitoisuuden ylärajana pidetään noin 40 milligrammaa litrassa. . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisij~ Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 30 Tuhotaanko Aulangon kansallismaisema ennen maisematoimikunnan ehdotuksia. Lisko yritetään pelastaa tarhaamalla. . . . Myös pohjavedet ovat vaarassa. . . vsk. Usein pellot viettävät suoraan vesistöön ilman minkäänlaista suojavyöhykettä. . . Juomakelpoisen veden valmistaminen tulee briteille kalliiksi. . vuosikerta 3 • 1990 töä halveksivia ajatusluutumia, jotka joutaisivat pikimmiten kaatopaikalle. 48 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka: Rämeen tuoksuva kuningatar..................................... 42 Kysy luonnosta............................................ . . . . . . . . 14 Suur-Saimaan Pihlajavesi, kansainvälisesti arvokas maisema ja norppien asuinsija halutaan mökittää. . Ulkomailta......... Talonpoikaisjärkeä maatalouteen vuonna maatalouden ylijäämien vientiä tuettiin kolmella miljardilla veromarkalla. . . . . Tehoviljellyillä alueilla nitraattimäärä ylittää sitävastoin turvarajan reippaasti, esimerkiksi LänsiSaksassa paikoin miltei kymmenkertaisesti. . .. . Aulanko gryndereiden salkussa, Alice Karlsson... . Suomessa tilanne ei vielä ole yhtä paha kuin Keski-Euroopassa, mutta perässä tullaan. . Pitäisikö myös jätevirkamiehiä kierrättää. . 20 Huhtikuinen suo on täynnä ääniä ja elämää. Maaperästä typpi valuu pohjavesiin joskus pitkälläkin viiveellä, joten liikalannoituksen lopettamisen jälkeenkin nitraattipitoisuus saattaa nousta vielä kauan. Suo sulaa, Timo Nieminen............................. . . . . hanke rikkoisi niin kuikan kuin saimaannorpankin kotirauhan. Jorma Laurila SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. . . . 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . Myös Englannilla on vaikeuksia pohjavesiensä kanssa; monin .paikoin juomaveden nitraattimäärät ylittävät selvästi Euroopan Yhteisön normit. · 3. . Kuluvan vuoden budjettiin on varattu 2,4 miljardia, mutta ennusteiden mukaan tuotannon tehostumisen takia tarvitaankin vielä miljardi lisää yhteensä siis 3,5 miljardia markkaa veronmaksajien rahaa kalliilla tuotettujen maataloustuotteiden alemarkkinointiin ulkomailla. Ympäristörikolliset pääsevät vähällä, Ari Ekroos 32 Ympäristön pilaajia kohdellaan Suomessa pikkurikollisina. Luonnonoloissa pitoisuus jää yleensä alle puoleen tästä. . . . 12 Reijo Kela tanssii tajuntaamme. . 49. . . . Pelloilta ravinteita valuu runsaasti jokiin ja järviin. . 8 Metsäteollisuus kasvaa luonnon kustannuksella, Jouko Kaste................................................ .. Luonnonmukaista peltoalaa Suomeen mahtuu rutkasti; tällä hetkellä vain 0.06 prosenttia peltoalastamme viljellään luonnonmukaisesti. . . . .
Reagoidessaan auringonvalossa typen oksidien kanssa hiilivedyt muodostavat metsille tuhoisaa otsonia. Kriittisenä rajana pidetään nykyisin maaperästä riippuen 0,2-0,4 grammaa. styreeniä ja butadieenia, joiden molempien epäillään aiheuttavan syöpää ja geenivaurioita. Lopulliset tutkimustulokset noin 6 000 neliökilometrin tutkimusalueesta valmistuvat huhti-toukokuun aikana. Typen kriittinen vuosikuorma · neliömetrille vaihtelee 0,3:n ja 1,5 gramman välillä. Jouko Soverin Porvoon maalaiskunnassa tekemissä tutkimuksissa on ilmennyt, että monin paikoin pohjaveden luontainen happamuuden SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Jättiyhtiön Ruotsin Nolissa sijainnut polyesterimuovitehdas joutui lakkauttamaan toimintansa paikallisten asukkaiden kovan painostuksen jälkeen; tehdas laski ruotsalaisten 4 ------Valtionyhtiö Neste ui}kaa valtion vientiartikkelia puuta. "Metsät voivat hämmästyttävän huonosti. niskaan 14 tonnia styreeniä vuosittain. Kaikkiaan tutkittuja kuntia on 19. Ympäristöministeriön ilmansuojeluja meluntorjuntatoi~iston toimistopäällikön Antti Kulmalan mukaan luonnon kyky sietää esimerkiksi rikkiä ylittyy Itä-Uudellamaalla vähintään nelinkertaisesti. "Vuosikymmeniä jatkunut kuormitus on lisännyt maaperän happamuutta niin paljon, että ravinteita on alkanut huuhtoutua ja raskasmetallipitoisuuksista ainakin vaihtuvan alumiinin määrä kasvaa. Bioindikaattoritutkimusta alueella johtava Sirkku Manninen Iin ympäristöinstituutista tunnustautuu pessimistiksi: männiköiden elpyminen on erittäin epätodennäköistä. Manninen ei usko metsien tilan paranevan. Kymmenessä kunnassa yli puolessa koealueista männyt olivat selvästi harsuuntuneita. Metsätuhot ovat synnyttäneet Porvoossa kansanliikkeen, jonka tavoitteena on saada Itä-Uudenmaan ja samalla koko Suomen suurimman ilmansaastuttajan, Nesteen, päästöt vähenemään radikaalisti. Maaperä on alkanut muuttua Metsien tilan heikkeneminen on huolestuttanut itäuusmaalaisia luonnossa liikkujia jo usean vuoden ajan. Sköldvikin tuotantolaitosten päästöjen lisäksi alueen luontoa kuormittavat sekä pääkaupunkiseudulta että kaukokulkeutumina Suomenlahden takaa työntyvät ympäristölle haitalliset aineet. vsk.. KOTIMAASTA Itä-Uudenmaan männiköt tuhoutumassa Itä-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä metsäluonnon tutkijat ovat kohdanneet vakavan ympäristötuhon: useissa kunnissa vähintään joka toisella koealalla yli 50 prosenttia männyistä on selvästi harsuuntuneita. Rikin ja typen oksidien lisäksi itäuusmaalaista ilmaa jäytävät hiukkasmaiset epäpuhtaudet ja lukematon hiilivetyjen kirjo. Huoli osoittautui enemmän kuin aiheelliseksi, kun Itä-Uudenmaan ilmanja vesiensuojeluyhdis-· tyksen teettämän laajan bioindikaattoritutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin. Porvoon ympäristö jakaa Nesteen takia Harjavallan (Kemira ja Outokumpu) ja Siilinjärven (Kemira) kohtalon ilmansaasteista voimakkaasti kärsivänä alueena. Pahin tilanne on Sipoossa ja Nesteen tuulen alla Porvoon maalaiskunnassa, Porvoossa, Myrskylässä, Pernajassa, Lapinjärvellä, Liljendalissa, Loviisassa, Ruotsinpyhtäällä ja Askolassa", tutkija Sirkku Manninen luettelee. Niissä vähintään joka toinen mänty oli kadottanut neulasistaan enemmän kuin 40 prosenttia. Maaperän muutosten takia mäntyjen kunto heikkenee edelleen, vaikka Neste onkin ilmoittanut puolittavansa valtaisat 25 000 tonnin vuotuiset rikkidioksidipäästänsä vuoteen 1992 mennessä. Neste on maan pahin hiilivetyjen päästäjä, tuotantolaitoksilta työntyy ilmaan mm. Porvoon ympäristössä kokonaistyppilaskeuma ylittää 0,5 grammaa vuodessa. Nesteen hallintoneuvosto siirsi muitta mutkitta koko polyesterituotannon pari vuotta sitten Porvoon maalaiskuntaan, jonka styreenipäästöt nousivat hetkellisesti 160 vuosi tonniin. Itäuusmaalaisten niskaansa saama rikkilaskeuma on maan pahimpia: Porvoon seudufla rikin kokonaislaskeuma neliömetrille on selvästi yli gramma vuodessa. Muutokset näkyvät alueen puustossa luontaisen neulasbiomassan vaihtelun ylittävänä neulaskatona, joka vaikuttaa puiden kasvuun." Hapan laskeuma vaikuttaa myös alueen juomaveden laatuun
Nyt lajille sopiva kutualue rajoittuu vain kosken alapuoliseen suvantoon. Kivetyksen ja sorastamisen sekä tasaisen virtaaman myötä taimenenkin elinolot ja lisääntymispaikat tulevat paranemaan huomattavasti. Hannu Virtasella on takanaan parinkymmenen vuoden työrupeama graafikon tehtävissä. ,/ Etsi lehdestämme tämä. Tämän jälkeen poikaset suuntaavat lähiseudun reheville järvenlahdille. ' HAKAA. KOTIMAASTA vastustuskyky on lopussa. Hän tunnustaa suhteensa luontoon läheiseksi. Kosken vanhaan uomaan rakennetaan suunnitelmien mukaan kivetyksiä, pohjapatoja sekä sopivia soraalueita kutupohjiksi. Toutaimelle pitäisi mitä pikimmin saada alamitta eli pienin sallittu pyyntikoko. Siurossa toutaimen lisääntymistä varjostaa yhä veden heikko laatu. Huolestuttavin tilanne on haja-asutusalueilla, Joissa juomavesi nostetaan kotitalouksiin pienistä pohjavesiesiintymistä. toivotaan laajentuvan myös varsinaisen kosken puolelle, kertoo Tampereen vesija ympäristöpiirin suunnitteluinsinööri Tapio Meisalmi. Kunnostuksen ansiosta lisääntymispaikan RÖVHt<EETÄ.' , .. Tampereen vesija ympäristöpiiri on viime syksyn aikana mitannut kosken virtaamia lajin lisääntymistä silmälläpitäen. 55:tä senttiä pidetään riittävänä. Neste ei voi enaa paeta kaukokulkeutuman taa Itä-Uudenmaan tutkimuksen alullepanija, paikallisen ilmanja vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Tero Myllyvirta painottaa, ettei Neste enää voi vältellä vastuutaan kaukokulkeutumaan vedoten. Jari Salonen 5. kuva! Tästedes tarkastelemme luonnon ja ympäristön kysymyksiä myös tuoreesta sarjakuvan näkökulmasta. Muutaman vuoden kuluttua toutaimen lisääntymismahdollisuudet ovat Nokialla jo ratkaisevasti nykyistä paremmat. Kesäaikansa hän viettää meren äärellä keräilytaloutta harrastaen; kalastus, marjastus ja sienestys ovat osa hänen elämäntapaansa. Veden heikko laatu vaivana Suunnittelu on saatu valmiiksi talven aikana, mutta vesioikeuden lupaprosessi vienee kuitenkin vähintään vuoden, jonka jälkeen alkaa varsinainen työ. Tämän hetken arvion mukaan koskea päästään kunnostamaan vuonna 1992 tai 1993. Myös veden virtaus on saatava tasaiseksi koko kosken alueelle. MUISTUTU$ ON "TYLYSTI POISTElTU JA SAAGTUTU S JATKUU TÄYTTÄ .. Hankkeen 350 000 markan budjetilla jalokalojen uskotaan kotiutuvan Siuroon. Petteri Saaria Siuronkoski kunnostetaan toutaimen elinalueeksi Nokialla kohiseva Siuronkoski aiotaan kunnostaa uhanalaisen toutaimen elinpaikaksi. Muun muassa tämä Siuronkosken perattu uoma rakennellaan pohjapadoilla, kiveyksillä ja soraikoilla kalan mieleiseksi. . Uhanalaisen särkikalan tunnistaa isosta suusta, lovipäisestä pyrstöstä ja yläleukaa pitemmästä alaleuasta. vsk. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Kunnostushankkeella parannetaan etenkin toutaimen lisääntymisoloja Siuronkoskessa. Tekijä on graafikko Hannu Virtanen Osuuskunta Käyttökuvasta. Istutuksin kala on saatu kotiutettua uusille vesialueille, mutta alkuperäinen luonnonkanta elää edelleen uhanalaisena. Siuronkoski on uhanalaiseksi luokitellun toutaimen viimeisia lisääntymispaikkoja Suomessa. ... Siuronkosken pyörteissä asustaa myös pieni taimenkanta. Vesiviranomaisten keskuudessa vallitsee harvinainen yksimielisyys kunnostushankkeen tarpeellisuudesta. Luontaisia toutainkantoja tavataan ainoastaan Kokemäenjoen vesistössä Nokialta alaspäin. Myllyvirran mukaan tutkimusalueen kuormituslähteistä nousevat Nesteen tuotantolaitokset selvästi esiin: "Uudenmaan lääninhallituksen vastaanottamiin ilmansuojeluilmoituksiin perustuen voidaan laskea, että Nesteen osuus ilmoitusvelvollisten rikkipäästöistä on Itä-Uudenmaan 15 kunnan alueella noin 96 prosenttia, typen oksidista lähes sata prosenttia, hiukkasja hiilivetypäästöistä runsas 90 prosenttia." Neste-liikkeellä on rutkasti tehtävää. Siuronkoskella tämä kookkaaksi kasvava särkikala asustaa vain alkukevääseen aJ01ttuvan kutuajan
Käpyjen kimppuun ovat käyneet myös monet niihin erikoistuneet hyönteiset ja sienet. "Saksanpihdalla todettiin kymmenisen vuotta sitten Keski-Euroopassa tällaisia hätäkäpysatoja ennen puiden kuolemista", sanoo apulaisprofessori Satu Huttu] neo Oulun yliopistosta. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. "Kuusella hyviä vuosia ovat olleet 1942, 1955, 1961 ja 1962", hän luettelee·. Varsi.naisSuomen luonnonsuojelupiiri ehdottaa ympäristöminis6 KOTIMAASTA Kypsyviä kuusenkäpyjä kaksi peräkkäistä lämmintä kesää valmistivat kuuselle huippukäpysadon. Valittamista ei ole ollut käpylinnuillakaan. Hän harmittelee sitä, että hyvät käpysatovuodet eivät ole niin säännöllisiä, että ne voitaisiin huomioida valtion budjetissa. On muistutettu kasvien periaatteessa voivan panostaa lisääntymiseen eniten ennen menehtymistään onko käpyjen paljous merkki lähestyvistä metsäkuolemista. "Kuusen luontainen uudistaminen .... Käpysato on paras ainakin kymmeneen vuoteen heittipä metsänarvioinnin professori Pekka Kilkki syksyllä puolileikillään ilmoille ajatuksen, että valtakunnassa olisi nyt kuusenkäpyjä eniten sitten 1500-luvun. "Männyn tämänvuotista käpysatoa voi sen sijaan luonnehtia heikoksi." Paijan mukaan mainittava kuusenkäpysato oli viimeksi 1978. Käpyjen tuottaminen on puulle melkoinen ponnistus; vuosilusto ohenee hyvänä käpyvuonna jopa viidenneksen ja puun juuristonkin kasvu jäänee saman verran normaalivuodesta jälkeen. kohtelua. pitäisi keskittää hyviin käpyvuosiin, mutta yritystä tähän suuntaan on masentavan vähän. Tuolloin nimittäin kaskikulttuuri alko·i hävittää kuusikoita, jotka nykyinen metsätalous on taas palauttanut vähintään entiseen valtaansa. Männynkävyissä ei kuitenkaan ole syömistä yhtä paljon kuin jyhkeissä kuusenkävyissä ja osa kävynsyöjistä on erikoistunut syömään juuri kuusenkäpyjä. Ajatus ei ole mitenkään uusi, vaan sitä on yritetty saada metsänhoidossa läpi sata vuotta." Hyvä käpysato merkitsee sitä, että ensi vuonna kuusenlatvat ovat lähes tyhjillään. Kuusella ennätyskäpysato kuuset notkuvat käpyjen painosta. Myös metsäammattilaiset ovat tyytyväisiä, sillä siementä on saatu Etelä-Suomen viljelmiltä ja Lapin maastokeruusta yllin kylIin. Antti Halkka teriölle perustutkimusten ja kunnostussuunnitelman laatimista sekä Kodisjoen jätevedenpuhdistamon perustamista. ::c "Silti Suomen ennätyssuuri käpysato johtunee kyllä ::c tällä kertaa vain suotuisista kasvualoista", hän korostaa. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Matti Leikolan mukaan kritiikin kestäviä arvioita käpysadoista on vuodesta 1925. Maamme kymmenen parhaan lintuveden joukkoon kuuluva järvi on rehevöitynyt · pahasti umpeen. "Tarkkoja ennusteita on kuitenkin mahdoton laatia", sanoo Leikola. Mutta huolestuneitakin äänenpainoja käpyrunsaudesta on kuultu. Apulaisosastopäällikkö Pertti Seiskarin johtama työryhmä onkin jo asialla. Hänen mukaansa kunnostustöihin päästään lähivuosina. tuneet lisääntymään.'' Kuusen mainio käpysato merkitsee, että käpytikalla, oravalla ja muilla käpyihin erikoistuneilla eläimillämme ei ole ollut pulaa ruuasta ja nyt huhtikuun lopussa niin oravan kuin tikankin pesintä lienee jo pitkällä. Ensi talvena monille kävynsyöjähyönteisille, tikoille ja oraville koittavatkin ankeat ajat. Tuottamalla vuoroin tavattomasti ja vuoroin vain vähän käpyjä puiden katsotaan lisäksi pystyvän pitämään kävynsyöjien kannat kontrollissa. Apua ensi talven ravintopulaan lienee männystä, jolle on tulossa kohtalainen käpysato koko maassa. Viitteitä tällaisesta on saatu muualla. Nyt on erinomainen vuosi koko maassa ja Lapin 300-400 -vuotiaat ·kuusetkin ovat innosUmpeenkasvava Otajärvi kunnostetaan Pyhärannan ja Kodisjoen kuntien alueella sijaitseva Otajärvi on parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen saamassa arvoistansa. Yleensä hyvät käpyvuodet sattuvat suunnilleen kymmenen vuoden välein. vsk.. "Mielestäni havupuiden stressitilan ja kävyntuotannon yhteyksien tutkiminen olisi kuitenkin vastaisen varalta hyödyllistä." Myös Matti Leikola pitää säätä ehdottomasti riittävänä syynä kuusen käpysatoon. Tällaiseen rasitukseen ei ole varaa joka vuosi. Tapion siemenkeskuksen johtaja Jouko Paija Oitista vahvistaa, että kyseessä on todellakin erittäin runsas vuosi eikä pidä Kilkin ajatusta valtakunnallisesta kuusenkäpyennätyksestä aivan mahdottomana. Käpyniukkuutta on jakamassa paljon eläimiä, sillä oravien ja muiden käpyjen popsijoiden kannat kasvavat suuriksi nyt, kun ruokaa on yllin kyllin. ~flei Iou~aissuomalaisen C!t~·;; 1arven pmtaa nosteta, mam10 :i lintujärvi rehevöityy umpeen. "Myös 70-luvun alkupuolella oli kohtalaisia vuosia. -;. " Viimeja toissakesä olivat poikkeuksellisen lämpimät ja se näkyy nyt kuusenlatvoissa", hän sanoo
KOTIMAASTA "Saana ei ole muutettavissa rahaksi", sanoi eräs paikallinen huoltoasemanpitäjä tunturin tiehankkeesta. Pinnanlaskujen jälkeen Otajärvi on saanut kokea kovia. Vuosien varrella järvelle on rakennettu neiisenkymmentä mökkiä osa auliisti myönnetyin poikkeusluvin, osa laittomasti. Järvestä laskevaan Ihodenjokeen rakennettua patoa käytiin vuoroin purSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Saanan tiehanke on herättänyt Kilpisjärvellä myös vastapuolen toimimaan. Mietintö käsitellään Sanomalehtimiesliiton päättävissä elimissä vielä tämän kevään aikana. Linnustollisesti rikkain koilliskärki on Kodisjoen tuomien jätevesien ja maatalouden ravinnekuormitukva sanansa on asiassa sanottavana ympäristöministeriöllä ja Metsäntutkimuslaitoksella. Tässä SSL noudattaa vuonna 1987 julkistetun YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin suositusta ekologisen näkökulman sisällyttämisestä kaikille elämänalueille. Pohjoispäässä pes1v1en vesilintujen parimäärä on umpeenkasvun myötä pudonnut selvästi. Vammaisiin vetoaminen vaikuttaa lähinnä Noin 500 hehtaarin laajuisen Otajärven linnustollinen arvo havaittiin 70-luvulla. Uutta kiistanaihetta haetaan nyt toisesta päästä kuntaa: 19 kilpisjärveläisen aloite saada maantie Saanatunturin huipulle ei saavuttanut riittävää vastakaikua kunnanhallituksessa, mutta kunnanvaltuustossa hanketta asettui puoltamaan selvä enemmistö. Puurakenteinen väylä on myös sopeutettavissa maisemaan. Erkki Santamala 7. D suojelijat, alueen kalastuskunnat ja metsästysseurat sekä mökkiläiset ovat kunnostuksesta ensi kertaa samaa mieltä. vsk . Tien tuomasta häiriöstä huolestuneiden poromiesten lisäksi monet muut kyläläiset ovat nousseet hanketta vastustamaan. Järven pintaa nostetaan ennakkoarviointien mukaan 30-50 senttiä. Laskujoen liiallisen syventämisen johdosta järven vesipinta-ala pieneni 170 hehtaaria, ja pohjoiskärjen kosteikko syntyi. Tiehankkeen perustelut ontuvat pahasti. Muita mahdollisia kunnostustoimia ovat mm. Nykyisen kävijämäärän 10 000 vuodessa lisääntyminen ai:vioituun 300 000:een toisi mukanaan todellisen kulumis.mutta myös melu-, saastumisja roskaantumisvaaran. Merkittävä osa maanomistajista on suostunut rantojensa vapaaehtoiseen suojeluun. autotien Saanan rinteiden kulutusta vähentävällä vaikutuksella ja tasa-arvosyillä: tietä pitkin huonokuntoiset ja liikunta vammaisetkin pääsisivät ihailemaan Käsivarren komeita tunturimaisemia. Näihin asioihin on kannanotossaan kiinnittänyt huomiota Lapin luonnonsuojelupiiri, joka vetoaa alueen omistajaan Metsäntutkimuslaitokseen ja vaatii maantien asemesta kunnollista patikkapolkua Saanalle. Linnuston viime inventoinnista on jo yli kymmenen vuotta, mutta uusi tehtäneen ensi kesänä. Viisaita sanoja, näinä aikoina! mauttomalta. Aloitteentekijät perustelevat hankettaan mm. SSL on ensimmäisenä ammattiliittona Suomessa, ja journalistikunnan keskuudessa ilmeisesti koko maailmassa, ryhtynyt valmistelemaan koulutuksen uudistamista siten, että ekologiset sen takia kasvanut täysin umpeen. Järven koillisosaan rakennettiin uuden peltoalan turvaksi penger, joka samalla tuhosi laajan rantaniittyalueen. Rakennetulla polulla pystyisivät huonokuntoisetkin kulkemaan ilman retkeilyvarustusta, eikä maasto kulu muualta. Autotie uhkaa Saanaa kunta näyttää erikoistuneen edistämaan vain kyseenalaisia matkailuhankkeita. Tietön ja rakentamaton suurtunturi, kunnon patikkapolkua pitkin valloitettavissa oleva Saana, on epäilemättä pitemmälle ajatellen myös kunnan ja paikallisten matkailuyrittäjien etu, Kimmo Kaakinen Ekologiaa toimittajakoulutukseen Sanomalehtimiesten Liiton (SSL) toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa ekologisen läpäisyperiaatteen soveltamisesta journalistien perusja täydennyskoulutukseen. Nyt viranomaiset, luonnonnäkökulmat saadaan riittävän hyvin mukaan toimittajien koulutukseen ja työhön. Karusta kalliojärvestä tuli niittyrantainen lintujärvi vasta 60-luvulla kahden pinnanlaskun seurauksena. Samalla tunturin laelle puuhataan näköalaravintolaa, "Joulupukin tähystyspaikkaa" . ravinnekiertoon vaikuttaminen, niitto ja kalastus. Järven suojelu on sujunut loppujen lopuksi odotettua paremmin. Vastaavaan sentin nostoon läheisellä Koskeljärvellä ympäristöministeriöltä upposi 2,5 miljoonaa markkaa. Painakamassa ja korottamassa, kunnes Länsi-Suomen vesioikeus maaras1 nykyisen vedenkorkeuden. Epätoivon vimmalla ajettu yritys tunkea laskettelurinteitä kansallispuistoalueelle Ounastunturin Pyhäkerolle on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa
Polkupyörä on hieno kulkuväline. Muun muassa Vaasassa, Iisalmessa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Raumalla on 8 VIISAAN VALINNAT Alice Karlsson Potkupyörästä lähteneeseen kehitykseen kuuluu tämäkin Hobby horse, jolla pääsi lujaa ainakin alamäessä. Polkupyörällä kehitysapua Monilla paikkakunnilla Suomessa on kunnan ylläpitämä työpaja, jolla hoidetaan osa kuntien työllistämisvelvoitteesta. Se on saasteeton ja meluton ja sillä pääsee melkein paikkaan kuin paikkaan. Jonkin verran pyöriä huolletaan myös asiakkaille. Näitä Satuja ja Simoja kunnostetaan yleiseen käyttöön kevään aikana 300 kappaletta perimmäisenä tavoitteena on vähentää auton käyttöä ja pakokaasuja kaupunkialueella. Kuokkapajassa kaavaillaan myös tansanialaisten kouluttamista Suomessa. Siellä voi jokainen ajokunnossa oleva ottaa pyörän, Sadun tai Simon, telineestä ja huristella sillä minne mieli tekee. hyötysuhteessa; pyöräilessään ihminen kuluttaa yli viisi kertaa vähemmän energiaa kuin esimerkiksi kävellessaan. Poliisilta pyörä jopa kympillä Jos polkupyörä varastetaan, sitä kannattaa kysellä poliisilaitoksen löytötavaratoimistosta, sillä kodittomia pyöriä löytyy vuosittain käsittämättömän paljon. Jos kaikki käy suunnitelmien mukaan, on ensi syksynä Kuokkapajassa ainakin kolme afrikkalaista harjoittelijaa, jotka vuoden aikana oppivat korjaamaan muun muassa polkupyöränsä ja ompelukoneensa itse. "Etenkin 1950ja 1960-luvuilla tehdyt pyörät ovat vankkaa tekoa, mutta sen jälkeen valmistetuissa polkupyörissä on runsaasti heikkouksia.'' Polkupyörien huolto sujuu ainakin Raumalla, jossa puhjenneet kumit ja särkyneet vaihteet voidaan korjauttaa kaupungin nuorten työpajalla. Pajoissa korjataan esimerkiksi koneita, autoja ja huonekaluja. Tosin teknisiä hienouksia ja lisätarvikkeita on tullut kosolti lisää. Pyörät ovat muuttuneet monimutkaisiksi ja herkiksi laitteiksi ja pyöräilijän varusteet ovat lisääntyneet; ainakin autojen vilinässä sukkuloivan on hyvä näkyä sekä suojautua mm. Vanhan paksukumisen ja vahvarunkoisen pyörän voi saada vaikka kympillä, SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Tuolloin eräs saksalainen paroni rakensi kaksipyöräisen maasta potkittavan laitteen, josta polkupyörä lähti kehittymään. Mikkelissä korjataan polkupyöriä kehitysmaakauppayhdistykselle, joka rahtaa ne avustuskohteena olevaan maahan Afrikkaan. Ja kehitys sen kun jatkuu vaikka "polkupyörä väistyköön ajoneuvoa" samoin kuin "kärryt vaunuja", kuten 1944 ilmestyneessä polkupyöräkäsikirjassa neuvotaan. Keltaiseksi maalatut kaupunkipyörät tehtaillaan Kokkolan kierrätyskeskuksessa vanhoista pyöränosista. Kokkolassa on kaupunki pyöriä Kokkolassa ei tarvitse kävellä. Varsinainen polkupyörä syntyi Ranskassa 1863, mutta maailmalle sen polkaisivat kuitenkin englantilaiset. Nykyaikaisten polkupyörien heikko rakenne ihmetyttää verstaalaisia. Luonnollisesti pyörä on käytön jälkeen palautettava. Pyörän erinomaisuus piilee mm. Matkailutoimisto tarjoaa sitten näitä yksilöllisiä pyöriä turisteille kymmenen markan päivävuokralla. vsk.. Pyörä kuin pyörä pistetään siellä kuntoon lähes ilmaiseksi, kymmenen markan tuntikorvauksella. Nuori työtön tai pitkäaikaistyötön voi saada työpajasta itselleen eväät jopa omaan ammattiin. Jore Tikkanen Kuokkapajasta kertoo, että heiltä on lähtenyt jo satoja fillareita Tansaniaan ja parhaillaankin on 200 valmista polkupyörää odottamassa kuljetusta. Vaasan verstaalla on tehty jo useita kymmeniä pyöriä paitsi matkailutoimistolle myös lastenkoteihin. Samoin tehdään Iisalmen Kuokkapajassa, jossa lahjoituksina saadut polkupyörät laitetaan ennen lähettämistä "viimeisen päälle kuntoon". Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksella on jatkuvasti varastossa 200-300 pyörää, joista osa huutokaupataan kerran kuussa. Pyörän kantokyky on myös valtava kymmenkiloisen polkupyörän päälle voi lastata jopa 300 kiloa tavaraa. "Vanhat pyörät ovat todella hyviä", sanoo verstaspäällikkö Sven Nyman. Pyörällä päästään historia ulottuu lähes 200 vuoden taakse 1800-luvun alkupuolelle. Ensimmäisen menestyspolkupyörän nimi oli Rover! Ilmarenkaan keksimisen jälkeen, noin sata vuotta sitten, on polkupyörä pysynyt lähes ennallaan. Vaasan Rokkiverstaalla kootaan vanhoista osista uusia fillareita kaupungin matkailutoimistolle. kypärällä. työpajassa myös polkupyöräverstas, jonne voi lahjoittaa tarpeettomat kulkuvälineensä
Ekokulma tukee pyrkimyksiä kohti aitoa maitoa. Ekokauppaan hankitaan aina ensisijaisesti luomutuotteita vaikka ne pitäsikin sitten tuoda, kuten ruskea sokeri, Argentiinasta saakka. Ekokaupasta elämänlaatua Helsingissä on avattu Suomen ensim111äinen pelkästään luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita myyvä päivittäistavarakauppa, Ekokulma. suojelemaan ja tarkkailemaan ympäristöä. Tuula Laitisen mukaan kompostointi on innostanut oppilaita.. Latvalan mukaan polkupyörä työvälineenä on verotuksessa vähennyskelpoinen. Kuvan omenat ovat LänsiSaksasta, Tanskasta ja Italiasta, ananakset Togosta. Hänen pitkällä pyöräilijäntaipaleella ei myöskään ole sattunut onnettomuuksia. "Pyörällä päästään -tunnus sopii polkupyörään, mutta autoilijat ovat sen sijaan ihan pyörällä päästään, esimerkiksi parkkipaikkoja etsiessään", sanoo Launis, joka ei tunne parkkeei:ausongelmia. Lehtori Mae Cedercreuz-Pesosen tiedossa on lisäksi ainakin kahdeksan koulua Uudeltamaalta, jotka ovat ryhtyneet kompostoimaan. "Ja miksei olisi, kun siellä menee läpi 200 000 markan hintaiset autotkin?", hän sanoo ja kehottaa soittamaan epäselvissä tapauksissa esimerkiksi Seinäjoen verojohtajalle, "koska heillä on siellä ennakkotapaus'' . Keväisin koulun pihalla kukoistaa kompostin ohella myös oma ryytimaa, jossa on 15-20 mausteja yrttikasvilajia sekä kukkia. Sieltä Juha Kanerva aikoo myös tuoda Suomeen bio-olutta, josta tulee kuulemma ihan luonnolliseen pikku humalaan. Jätteiden lajittelussa ja kompostoinnissa ei ole ollut ongelmia; kompostiämpärit tyhjennetään vuorotellen, kuivikkeeksi saadaan teknisestä luokasta purua ja komposti käännetään yhteisvoimin. Ei pysäköintiongelmia Polkupyörällä voi saavuttaa legendaarisen maineenkin. 77 vuotias Launis on pyöräillyt 60 vuotta kesät talvet ja kuluttanut loppuun 28 polkupyörää. Tilan ahtaudesta johtuen ei toistaiseksi ole vielä ollut tarjolla esimerkiksi kalaa, sillä se tarvitsisi oman myyntitiskinsä. Suunnitelmissa muikut, siiat ja silakat kuitenkin ovat! Ekokaupan toimitusjohtaja Juha Kanerva, joka on itse puutarhuri, tuntee luomutuotannon ongelmat. Vaihdepyörilläkin on kuitenkin puoltajansa. Syksyllä oppiJaat käsitteievät sadon ja säilövät sen myöhempää käyttöä varten. Huutokaupasta pyörän lunastanut saa kuitin, jolla ajokin voi todistaa omakseen. 9. Seinä jokiset ortopedit Antti Latvala ja Kari Mäkelä hankkivat vuosi sitten omaan kahden miehen yritykseensä työsuhdepolkupyörät. Liikkeen taustalta löytyvät 1 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-liitto, luonnonmukaisia tuotteita valmistava Kuusian Leipä sekä luomutuotteita välittävät Biovälitys ja BioKanerva. Antti Latvalalla on 15-vaihteinen maastopyörä, eikä hän muunlaisella enää viitsisi ajaakaan. Eräs Suomen kuuluisimmista pyöräilijöistä on helsinkiläinen pastori Ilmo Launis, joka on harras luonnonystävä. Harva liikeidea on niin sopusoinnussa luonnon kanssa kuin luomutuotteiden myyminen. Komposti on myös innostanut yrttien viljelyyn ja tutkimiseen. vsk. Kotitalousopettaja Tuula Laitinen suunnitteli kompostoinnin ja toteutti sen yhdessä biologian opettajan, koulun vahtimestarin sekä oppilaiden kanssa. Toistaiseksi Limingan maito on sitä mitä muillakin, mutta meijerin tavoitteena on ryhtyä tuottamaan luomumaitoa. mutta hienojen vaihdepyörien hinnat saattavat kivuta pitkälle toiselle tuhannelle. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Silloin voitaisiin tehdä tuottajien kanssa sopimuksia ja tehostaa mainontaa sekä markkinointia. r • • -Ekokulmassa on hyvä biologisesti viljeltyjen hedelmien valikoima. Ekokulman maitotuotteet ovat Limingan Osuusmeijeristä, joka on pieni ja Valiosta riippumaton meijeri. Koulut kompostoivat Pirkkalan yläasteen kotitaloustunnilla jätteet lajitellaan ja eloperäinen jäte kompostoidaan. Ekokauppaidea on kopioitu Hollannista, jossa on Ekokulmaa vastaavia pikkumyymälöitä jo pitkälle toista sataa. "Viljely on vielä vähäistä ja tilat hajallaan, joten tarjonta ei vastaa kysyntää.'' Ekokaupan tavoitteena onkin perustaa lisää myymälöitä. Tämä idea sopii myös vastuulliselle kuluttajalle. Vaikka välillä ottaisi voimille etsiä ja suosia luomutuotteita, on uskollisuudella suuri merkitys tuotannon kehittymiselle ja vakiintumiselle. Myös Helsingin Myyrmäen yläasteella ja lukiossa on kompostorit. Sysäys kompostoinnin aloittamiseen saatiin syksyllä 1986, jolloin valmisteltiin koulujen ympäristövuotta. Lisäksi on mukana noin 30 lähiseudun viljelijää sekä tavallista kuluttajaa. Luonnonmukainen tuote kun ei synny kuin sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman lähellä luonnon omia oloja. Launiksen mielestä se johtuu siitä, ettei hän ole koskaan sortunut vaihdepyöriin. Ekokulmasta saa luomulihaa, vapaiden kanojen munia, sekä biologisesti viljeltyjä vihanneksia ja viljaa lähes kaikkea mitä päivittäin tarvitaan. Ilmo Launis puhuu mielellään pyöräilyn puolesta; "sillä pyörällä, jos millä päästään lähelle luontoa saasteettomasti". Huutokaupattua polkupyörää ei enää voi vaatia takaisin vaikka sattuisi tunnistamaan omansa katuvilinässä
Uusi tehdas valmistuu jo parin vuoden kuluttua. Näissä arvioinneissa ei ole otettu lainkaan huomioon tuoreimpia tutkimustuloksia, joiden mukaan rikkija typpikuormitus metsissämme on jo nykyisin erittäin vakava ongelma muuallakin kuin Lapissa ja että etenkin typpikuormitus lisääntyy vuosi vuodelta. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Suurin niistä on Uimaharjuun nouseva sellutehdas, joka rakennetaan suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä. Kajaaniin suunnitellaan yhtä suurta tuotantolaitosta, ja Rauma-Repola on aivan äskettäin päättänyt rakentaa Raumalle kaksi miljardia markkaa maksavan sulfaattisellutehtaan, jonka tuotantokapasiteetti on 350 000 tonnia. Talousasiantuntijoiden varoitukset jäävät siten täysin huomiota vaille; ympäristönsuojelijoiden toivomuksiahan kemiallisen metsäteollisuuden johtajat eivät ota lainkaan huomioon. Jouko Kaste PUHEENVUORO Metsäteollisuus kasvaa luonnon kustannuksella Massaja paperiteollisuuden investoinnit ovat olleet 1980-luvulla erittäin mittavia. Alan tuotantokapasiteetti on kasvanut viime vuosina kymmenien miljardien investomt1en seurauksena nopeasti. Metsäteollisuuden keskusliiton ja tehtaiden johtajien mukaan puuta riit10 tää, vaikka tuotanto kasvaa. Suomen mittavat investoinnit johtanevat ylikapasiteettiin myös siitä syystä, että paperiteollisuuden vienti ei voi kasvaa entisellä vauhdilla. Silti kemiallinen metsäteollisuus aikoo viedä lävitse jo 1993-95 mennessä todella suuria alan rakennushankkeita. vsk.. Tämän seurauksena metsätuhot laajenevat ja samalla puuvarat vähenevät. Jos ja kun nämä suunnitelmat toteutetaan, saattaa alan tuotantokapasiteetti lähes kaksinkertaistua lähimmän kymmenen vuoden aikana. Sen tieltä raivataan erikoislaatuja valmistava vanha tehdas. Kemiallisen metsäteollisuuden merkittävä kasvu johtaa väistämättä päästöjen lisääntymiseen ja ekologisesti arveluttavien avohakkuiden sekä koneiden käytön lisääntymiseen puun korjuussa. Uusia selluloosaja paperitehtaita rakennetaan näet jatkuvasti lyhyellä aikaviiveellä eräissä muissakin Euroopan maissa, kuten myös maailman johtavissa paperintuottajarnaissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Tästä huolimatta on jälleen lyöty lukkoon useita selluloosaja paperitehtaiden rakennussuunnitelmia. Metsä-Botnia puolestaan ilmoittaa pitävänsä kiinni aikeistaan laajentaa Kaskisissa sijaitsevan tehtaan tuotannon peräti 700 000 tonniin vuodessa, vaikka tämän parivaljakon pohjoispuolella Pietarsaaressa toimii Kymmene Oy:n suurtehdas. Tämä merkitsee väistämättä sitä, että massaja paperitehtaista pääsee vesiin ja ilmaan saasteita yhä enemmän siitäkin huolimatta, että Metsäteollisuuden keskusliiton mukaan ympäristönsuojelun vaatimiin investointeihin satsataan rahaa vuosittain miljardin markan verran ja että alan biologisia puhdistamoja on kiitettävän kattavana verkkona koko maassa. Valtiovallan ote olematon Eräiden talousasiantuntijoiden mukaan kyseiset investointiohjelmat ovat ehdottomasti aivan liian suuria sekä ylikapasiteetin että myös energiavarojen rajallisuuden vuoksi. Eliölajeja nämä suunnitelmat tuhoavat niinikään huolestuttavasti. Suunnitelmien mukaan kemiallinen metsäteollisuus kasvattaa 1990-luvulla investointejaan siinä määrin, että niiden osuus alan koko liikevaihdosta kohoaa viidennekseen oltuaan viime vuosina "vain" 10-15 prosenttia. Noususuhdanteen jälkeen voi tulla milloin tahansa eteen laskukausi, kuten on tullut toisen maailmansodan jälkeen useita kertoja
Tämän lisäksi tulevat vielä Kuusankosken, Myllykosken sekä Anjalankosken tehtailta Kymijokeen virtaavat ja Suomenlahdelle päätyvät suuret saastemäärät. D Jouko Kaste on helsinkiläinen toimittaja. 1990-luvulla voisivat hakkuut olla 60-62 miljoonaa kuutiota nykyistä 48-52:n sijasta. Liiton mielestä ohjelma on uusittava, sillä saatavissa olevat puuvarat ovat arvioituja suuremmat. Jotkut kriittisimmät ekologit ovat sanoneet, että tällainen ajattelu on katsottava periaatteessa jopa rikolliseksi. Maksimoidun puuntuotannon sijasta olisi metsien hoito ja hakkuut ohjattava niin, että ne auttaisivat metsiä jotenkuten selviytymään mm. Monet luonnonsuojelualueet tai sellaiset metsäalueet, jotka ovat joka suhteessa meille arvokkaita, ovat tunnetusti vaarassa lisääntyvän puuntarpeen takia eikä tälle näytä ympäristöministeriökään voivan yhtään mitään. Kun tuotanto laajenee, kasvavat päästöt myös siitä syystä, että teollisuuslaitoksien jätevesille näytetään myönnettävän poikkeuslupia jokseenkin entiseen tapaan. Tätä arviota tehtäessä ei ole sanallakaan mam1ttu rikkija typpikuormituksesta aiheutuvia ongelmia ja tuhoja. Muutoksia hakkuutapaan ei niin ikään ole näkyvissä, sillä metsäteollisuus ei luovu taloudellisista syistä avohakkuista. Edellä ma1mttujen tehdashankkeiden lisäksi on vireillä muitakin vastaavia ja eräistä on tehty jo pitäviä rakennuspäätöksiäkin. Tästä huolimatta tuotannon kasvu on jo lähimmän n~ljän-viiden vuoden aikana niin suurta, että kuormitus väistämättä kasvaa. ilmansaasteista, joiden maara ei vuosiin luultavasti lainkaan vähene, vaan päinvastoin kasvaa. Oli miten oli, metsäteo1Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy sulautuvat ensi vuoden alusta Repola Oy:ksi. Koko viennin arvosta oli metsäteollisuuden osuus viime vuonna noin 40 prosenttia. Metsäteollisuuden edustajat puhuvat kyllä mielellään siitä, että on saatava käyttöön puhdasta energiaa, mikä tarkoittaa ensisijaisesti ydinvoimaa. On todella valitettavaa, että kemiallisen metsäteollisuuden johtajat eivät pane tarpeeksi painoa yhä vaikeutuville ekologisille ongelmille. Puunjalostusteollisuus kuormittaa vesistöjä raskaasti varsinkin eteläisellä Saimaalla, Päijänteen eteSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Mitään konkreettisia tuloksia tästä ei tietenkään ole koitunut. Metsien raiskaus saatava kuriin Metsäteollisuuden keskusliiton mielestä pari vuotta sitten laadittu Metsä 2000ohjelma, joka on synnyttänyt paljon kritiikkiä, on nyt vanhentunut. Tilanne tuntuu kuitenkin aika toivottomalta, koska metsäteollisuus on maan tärkein tuotantoja vientiala ja koska sen merkitys myös työllisyyden kannalta on huomattava automatisoinnista huolimatta. 11. Tehtaiden johtajat luottavat siihen, että näitä lupia saadaan helposti muka väliaikaisina, ja siksi rakennuspäätöksiä tehdään ennen kuin jätevesilupien saanti on varmistettu. Konsernin metsäteollisuusyhtiöön sijoitetaan sekä Yhtyneet että Rauma-Repolan metsäteollisuus. Sunila sekä Enso-Gutzeit saavat laskea edelleen surutta poikkeuslupien turvin saasteita Suomenlahteen. Uuden emoyhtiön alle sijoittuu yli 30 eri metsäteollisuusyritystä, joiden selluja paperituotanto kipuaa lähes neljään miljoonaan tonniin vuodessa. läpuolella, (mukaanluettuna pahoin saastunut Vesijärvi) sekä Kymijoella ja samalla itäisellä Suomenlahdella. lisuus kasvaa luonnon kustannuksella. Raju meno metsissämme jatkuu ja metsähallitus osallistuu siihen entiseen tapaan. Vientituloja kansantaloudelle kertyi vuonna 1989 noin 45-50 miljardia markkaa. Liiton tutkijoiden mukaan metsiemme hakkuumahdollisuudet ovat noin seitsemän-kymmenen miljoonaa kuutiometriä suuremmat kuin mitä aikaisemmin laskettiin. vsk. Niinpä Rauma-Repola on kiirehtinyt mainitun suuren sellutehtaan rakentamista kuulemma "pakkotilanteessa" ennen poikkeusluvan saamista. Näissä koko valtakuntaa ja kaikkea kansaa koskevissa ekologisissa kysymyks1ssa on valtiovallan ja myös ympäristöministeriön ote ollut liian lepsu. Uudet tehtaat sijoittavat rahaa ympäristönsuojeluun, mm. Maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti metsäteollisuuden laajentuminen on alkavan vuosikymmenen vakavin ympäristökysymys. Niinpä Kotkan sisäänajoteillä leijuu todellinen mädän löyhkä ja kaupungin juomaveden laadussa on toivomisen varaa riittämiin. Tosiasia on se, että Kotkan teollisuuden jätevesikuorma vastaa kolmen miljoonan asukkaan puhdistamattornia jätevesiä. Ammattiliitot, ennen muuta Paperiliitto, pitävät kiinni kasvuajattelusta, jos kohta liitto on eri yhteyksissä korostanut myös ympäristönsuojelun tärkeyttä. Nimenomaan ympäristöministeriön olisi laadittava edes selvityksiä näin suurten investointisuunnitelmien saastevaikutuksista ja myös varoitettava metsäteollisuutta näin laajoista investoinneista. Yhä edelleen pidetään tuiki välttämättömänä, että säilytetään kilpailukyky ja että tuotannon ja viennin pitää kasvaa vuosittain tietyllä vauhdilla. biologisiin puhdistamoihin. Tshernobylin suuronnettomuudesta he eivät mainitse sanaakaan
.. Reijo Kela on rohkea mies; oman tien tanssija. Kela tanssii yksin ja valmistaa esityksensä usein itse lavasteita myöten. Taidelaitokset tuottavat paaosin suurella rahalla markkinoitavia esityksiä tyyliin "tätä et voi jättää näkemättä''. Mistä niitä pitää tänä päivänä tökätä, että ne edes ajattelevat?" metsässä, kiehtoo Reijo Kelan ajatuksia tänään. Kansalainen Kela ajaa mielellään polkupyörällä kaupungin keskustassa, ei mitenkään esimerkin vuoksi, vaan koska se on hänen mielestään järkevää. Tai on niin pieni joukko joka tekee. Kyyniseksi mua on aina sanottu ... Olen lähtenyt hänen esityksistään pohtien elämäntapamme mielekkyyttä kuin olisin kuullut syvällisen palopuheen. Mutta seuraava "oma" esitys saattaa olla sellainen, että kun se on kulmilla nähty ja siitä puhutaan, sen onkin siirtynyt jo muualle. musta tuntuu että mä tarviin tänään uudet vaatteet ja musta tuntuu että mä tarviin 200 markkaa lisää palkkaa... Citymankin ponkaisi lasiestradille yllätyksenä, ilman mainontaa, mutta tiedotusvälineet ja katsojat nostattivat sen ympärille kohun. Tämä sopii hänelle. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Hän tanssii nykyihmisen elämää, kuvaa ponnisteluamme, riuhtomistamme, päämäärättömyyttämme. . "Mun mielestä ihmisiin ei tehoa mikään. ''Tavoitteet rokottavat, ihmisillä ei ole aikaa pysähtyä ajattelemaan ja vain olemaan. "Turha meidän on huutaa atomivoimalat alas ja kulutus alas, jos kukaan ei konkreettisesti tee mitään. Istuiminamme on muutama Kelan itsensä tekemä tuoli Tuolitesityksestä. Ja valittaminen ei vie mihinkään." Ja nekin asiat muuttuvat; mutta aiheita ajassamme riittää. Teksti: Ritva Kupari Kuvat: Jorma Laurila Kelan kriittiset kuviot "Nyt olen niin pitkällä, että nauran kaikelle. "Julkaisuja on niin paljon, niinkuin tämä luontolehtennekin, että kuka helvetti niitä kaikkia jaksaa lukea", Kela manailee ja vakuuttaa saavansa ahdistavan annoksen maailmanmenosta tietoa lukiessaan päivittäin puolitoista tuntia sanomalehtiä. vsk.. "I'm the Superpower, I'm the Best" rohkaisivat kaiuttimet Citymania ja Kela tanssi juppirooliaan tunnista tuntiin. Tanssija Kela kanavoi työhönsä, työnsä kautta ilmoille ne asiat, joita hän haluaa elämässä kritisoida. Hän tekee toki tilauskeikkoja tanssien milloin kokouspöydällä, venttiilitehtaassa tai jos pyydetään vaikkapa linnunpöntöille luonnonsuojeluliiton tilaisuudessa. Hän tutkii tunteitamme ja on huolissaan niiden latistumisesta. " Uudenmaankadulla, kaikuvassa suuressa tanssisalissa, jonka yhtä seinää peittää peili. On jännä tunne kävellä mielettömässä ihmisjoukossa ja sitten kokea toinen äärimmäisyys, paikka jossa ei ole ristinsielua huomaammeko edes näitä ääriarvoja?" Ihmisten yllättäminen, vaikkapa esityksellä marja"Saako ihmisiä ajattelemaan. Olen ihmetellyt hänen tanssinsa ilmaisukykyä, josta välittyvät tunteet niin kipeästi. 12 Ei hän tyrkytä mitään, mutta pysähdyttää. Ihmisen tunne-elämäkin pyritään standardisoimaan, ohjaamaan tunneliin, josta vain harvoilla on halua ponnistella pois. Kelan tarkoituksena on tuottaa esityksiä, joita kaikkien ei ehdottomasti täydy nähdä ja joiden mainosbudjetti on nolla markkaa. Muutenkin hän uskoo pienimuotoisemman työtyylin valtaavan alaa niin taiteessa kuin muussakin elämässä. "Vesisateella ei voi mennä ulos, ei voi mennä töihin jos on bussilakko ja pitäisi kävellä 15 kilometna... Ikkunoista näkyvät kattojen taitteet; kaupungin melu ja kiire on monta kerrosta alempana. Asioitten kertakäyttöisyys askarruttaa ja se, että tarpeellisen ja tarpeettoman raja on hämärtynyt... Viime vuonna hän yllätti helsinkiläiset tanssimalla ja asumalla viikon pienessä lasitalossa kaupungin keskustassa. Hän ei halua asettua työssään toisten hyväksikäytettäväksi eikä halua käyttää ketään hyväkseen. pystymmekö enaa aistimaan kaupungin melua, rytmiä. itsekin syyllistyn siihen, että ostan lapselle leluja, joilla se leikkii tunnin ja heittää sitten pois. Millaiseen tunne-elämän kohtaan se pistäisi... Sen lisäksi ihmiset huutavat ja valittavat katastrofeista eivätkä kuitenkaan tee mitään. ja pystyykö sitä sitten tietämään mikä on oikein!" "Elämme valtavassa tuottamisen yhteiskunnassa, jossa arvoa on tavallaan vain tuottamisella, sen voimalla ja määrällä." Reijo Kelan aivoissa muhii kysymys: onko ihminen tämän sivilisaation uhri. Tai halutaan uusia ovet kotona, viedään vanhat roskikseen ja ostetaan uudet, ei kunnosteta mitään .. me riuhdotaaan helvetisti eikä tiedetä mihin ja minkä puolesta ... Hän tekee omia hyviä ratkaisujaan väittämättä että ne ovat ainoita oikeita. " "Samanlainen yritys ihmisellä on uusia omaa elämäänsä: nyt mä meen tolle kurssille, kun kaksi viikkoa käyn kurssia, mä muutun totaalisesti todellinen elämänkatsomuksen ja elämäntapojen muutoshan saattaa kestää vuosikausia." Tanssi marjametsässä Kelaa kiinnostaa ihmisen tunteiden tavoittaminen, tunne-elämämme koko asteikon kaivaminen esiin
Kysymykseen juurien merkityksestä hän vastaa, että toivo on jäänyt. vsk. Ihmiset haluavat tietää mitä syövät, mitä kantavat, millaista ilmaa hengittävät ja haluavat tehdä työtä mielekkäämmin, vaihtaa ammattiakin useammin elämässään.'' Entäpä jos ekokatastrofi romahduttaa yhteiskunnan rakenteet ja tulee niukkuuden aika. Voisin laittaa vaikka tikkuja ristiin sata metriä tuonnepäin. Ihminen selviää kyllä paljon vähemmälläkin. " "Miksi nyt päättäisin jatkosta. Nyt olen menossa venttiilitehtaaseen. "Saan varmasti voimaa katsellessani ihmisiä ja eläessäni tätä elämää. Voima ja murhe ja ilo ovat elämässä itsessään, kaikessa." Maailman tuskasta ja elämisen ahdistuksesta jutellessamme Kela heittää ilmaan toiveen oppia kellumaan niinkuin suuri osa ihmisistä kelluu tämän elämänsä läpi. "Voi se romahtaakin ja minusta tekisi hyvää jos romahtaisi. Monta tervettä päivää ei tanssija koe; aina särkee ja kivistää jotakin paikkaa. Ihminenhän on sopeutuvainen." Puuttuva reviiri Reijo Kela on syntynyt Suomussalmella kahdeksanlapsisen perheen kuopuksena. D 13. Eläkeikä lienee sitten 37vuotiaalla Reijo Kelallakin jo lähellä. Mua kiinnostaa sen firman materiaalin, tehtaan liukuratojen ja isojen venttiilien käyttäminen, ei niinkään se, että menen itseäni hetkuttelemaan." "Pienten pajojen ja organisaatioiden kulta-aika on tulossa. Hän ei osaa olla ponnistelematta. Tanssijan työ ei ole keveää. Se on fyysisesti ponnistelua ääriarvoilla niinkuin huippu-urheilijoilla. Nyt on vallalla sellainen ajatusmaailma, että vain fyysisesti hyvännäköiset, täydellisen vartalon omaavat yksilöt voivat tanssia ... Sitä voisi lakata lukemasta kaikkia helvetin julkaisuja ja ryhtyä kulkemaan silmälaput päässä, päätä kääntämättä. Silloin ihminen joutuu ponnistelemaan ja muuttamaan elämäntapaansa. Eläkeikähän perustuu sopimukseen. Mutta ei tästä Reijo Kelasta ole siihen. desta tarttunut myös kaipuu avarampaan oloon, omaan reviiriin. Tuskin sitä voi elää ilman kaupunkiakaan." Ehkä vielä 104-vuotiaana ... "Jos tilataan, teen erityisen ohjelman. "Haluaisin paikan, jossa voisin tehdä reviirinmerkkejä. Kun pystyisikin olemaan niin, ettei kauheasti suunnittelisi elämää ja tekemisiään etukäteen! Voisin suunnitella pitäväni tämän salin 20 vuotta, mutta se olisi oman minäni kannalta järjetöntä." Hän kyseenalaistaa koko ajan tekemisensä, mutta aikoo jatkaa niin kauan kuin on näkemystä ja tarvetta ilmaista itseään näin. Erityisen hullulta kaupunkilokerossa asuminen oli hänestä tuntunut silloin, kun hän valmisti Suomussalmen pakettipelloille esityksen Ilmarin kynnös ja palasi pellolta Helsingin kerrostaloasuntoon. "Voinhan tanssia vielä 104-vuotiaaksi. Olla, tehdä luonnon kanssa rituaaleja, joita kukaan ei pääse näkemään! Ihmisellä pitäisi olla oikeus tehdä myös jotain tuottamatonta ja hyödytöntä, jos se antaa jonkun tyydytyksen." "Antaa tuulen hyväillä itseään, tehdä vaikka polttopuita, kyllä sillä on oma arvonsa minulle. Aistia ympärillään se rauha ja hiljaisuus, ne het)<et ja tunteet, asiat, joihin harvoin pääsee kiinni kaupungissa.'' "Parin kolmen vuoden ajan olen pohtinut tätä ajatusta, että voisi vetäytyä maalle silloin kun on siihen tarve ja tulisi sitten taas tänne. Mutta lieneekö lapsuusuOMEN LUONTO 3/ 90 49. Mutta mistä voimat työhön. Jos pitää hypätä metri ilmaan, niin fyysiset mahdollisuudet siihen toki vähenevät, mutta ikääntyvällä ihmisellä pitää olla oikeus liikkua omalla tavallaan
Suomi on osaltaan hyväksynyt vuonna 1987 kansainvälisen sopimuksen, jonka mukaan maa sitoutuu säästämään maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen arvokkaita kulttuurija luonnonperintö kohteita. Pihlajaveden arvo näytetään ymmärtävän maailmalla paremmin kuin kotimaassa. vsk.. Suomalaiset eivät ole esittäneet vielä Unescolle omia kohteitaan. Unesco on esittänyt, että Suomi muodostaisi Olavinlir?,nasta ja sitä ympäröivästä saaristosta yhdistetyn maailman kulttuurija luonnonperintökohteen. Joukon jatkeeksi vo1s1 mainita Portugalin kansallismuistomerkin, rikkaasti koristellun kirkon ja luostarin Batalhasta. Maailmaa kiertäneet ja Saimaan ainutlaatuisuudesta vakuuttuneet luonnonystävät odottavat jännittyneenä, ovatko virkamiehet SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Mitä yhteistä on salaperäisillä Egyptin pyramideilla tai Grand Canyonin rotkolla Coloradossa. tuiset vesistöt Pihlajavesi, Kolovesi ja Linnansaari. Entäpä korkealla Andien vuoristossa sijaitseva inkojen legendaarinen linnoitus Macchu Picchu tai henkeäsalpaava Taj Mahal Intiassa. Suomalaiset olivat alunperin suunnitelleet linnan nimeämistä yksinään kulttuurikohteeksi . Samaan joukkoon mahtuvat antiikin kauppakaupunki Palmyran Keski-Syyriassa ja jattiläismäinen Ngorongoron kraatteri Tansaniassa. Armaasta kotimaastamme samaan joukkoon ovat olleet ehdolla Urho Kekkosen ja Saaristomeren kansallispuistot, Koli, Luiron aapasuoalue sekä Suur-Saimaan ainutlaa14 Kallioiset laet ja ikimännyt ovat Pihlajavedelle tunnusomaisia. Teksti: Päivi Suikkanen Kuvat: Jarmo Hirvonen Jätämmekö hvväs it Pih/ajaveden saaristossa on monin paikoin kulutukse/Ie erittäin herkkää kangasja jäkälämaastoa. Saimaan vesistöistä Linnansaari ja Kolovesi on rauhoitettu enemmältä ryöstämiseltä, sillä molemmat ovat nykyisin kansallispuistoja. Sen sijaan Pohjoismaiden parhaiten säilyneen keskiaikaisen linnan, Olavinlinnan, kylkeen liplattava Pihlajavesi käy kuolinkamppailuaan. Otos maapallomme korvaamattomista ihmeistä kuuluu Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon Maailman perintö-ah jelmaan
laj vedelle luovuttaneet Pihlajaveden haaskaksi vai kunnioittavatko he alueen arvoa tinkimättömästi. vsk. Se rajoittuu Etelä-Saimaan, HaukivePihlajavesi on jylhä, niemien, lahtien, salmien ja saarien synnyttämä rauhaisa sokkelo. Vesistö on saimaannorpan toiseksi parhain lisääntymisalue. Sininen se on aina, mutta nyt sitä näytti peittävän läpikuultava hopeanhohtoinen verho, joka teki sinen Kansallisaarteemme Pihlajavesi on myytävänä. Kirjailija, professori Zacharias Topelius oli innokas luonnonsuojelun ystävä ja hän piti kaupunkia suurenmoisen ympäristön keskellä "näärännäppynä kaunottaren silsuoMEN LUONTO 3/ 90 49. Esityksen mukaan alueelle muodostettaisiin maapintaalaltaan 2830 hehtaarin suuruinen kansallispuisto vuoteen 1992 mennessä. Kansallispuisto komitea esitti vuonna 1976 Pihlajavedelle kansallispuistoa täydentämään Suur-Saimaan kahta muuta puistoa Linnansaarta ja Kolovettä. vielä vaikuttavammaksi.'' Maisema lumosi myös runoilija J .L. 15. Suosittu tähystyspaikka sijaitsi keskellä kaupunkia kukkulalla, jonne kiirehdittiin auringonnousun aikaan ihailemaan Pihlaja veden mahtavia näkymiä. "Rannalta tältä palasen, Maat' ihanaista isien, Sä näet, nuorukainen. Kauneus lumosi Saimaalla 1800-luvun lopulla liikkuneet matkaajat eivät olleet kiinnostuneita itäsuomalaisesta pikkukaupungista, Savonlinnasta, vaan ihastelivat järvialueen maisemaa. den ja Puruveden vesistöihin. Yleisesti hyväksytyn ahneuden nimissä olemme tuhoamassa maailmanlaajuisesti korvaamatonta järviluonnon kokonaisuutta Saimaalla. Kuin vesistömme ihanat, On Saimaan sadat lahdelmat, Ja seutu armahainen." Kansallismaisemaa Kooltaan noin 930 .neliökilometrin suuruinen Pihlajavesi sijaitsee keskisellä Saimaalla Savonlinnan, Punkaharjun ja Sulkavan kuntien alueella. Avautunutta näköalaa kuvasi muuan englantilainen seuraavasti: "Aamun herkkä valo lepäsi tuon avaran maiseman yllä ja teki raikkaan kauniiksi tämän ihmeellisen Jarven, jonka saaret ja kallioiset niemet pirstovat leveiksi salmiksi. mässä''. Yhä useammat sulkevat silmänsä rahanhimoisten astuessa areenalle. Runebergin säkeilemään ihastuneena
Kuivien ja kuivahkojen kangasmetsien metsätyypit ovat enemmistönä, mutta tuoreita ja lehtomaisia tyyppejä esiintyy paljon, samoin kituja joutomaihin lukeutuvia kalliometsiä. Menneiden aikojen ihmisten lailla Pihlajaveden kauneutta ihasteleva nykyihminen kiroaa lajikumppaneitaan. Monilla saarilla on luonnontilaisia sekametsiä ja paikoin on nähtävissä myös kaskeamisen vaikutus runsaina lehtimetsinä. Karujen saarten sisään kätkeytyy runsaasti pienipiirteistä vaihtelua. Maisema rahaksi Luonnontilainen Pihlajavesi on pian enää vaikuttava kuvaus historian kirjassa. Rahaksi muuttamisen vimmassa ainutlaatuinen vesistö raiskataan sekä sen alkuperäiset asukkaat karkotetaan ja hävitetään. Saarista löytyy vehmaita lehtoja, monipuolista kasvistoa ja eläimistöä sekä vaatimattoman saaristolaisasutuksen luomia kultturimaisemia. Päivi Suikkanen on savonlinnalainen toimittaja, Jarmo Hirvonen free /ance -valokuvaaja samasta kaupungista. 264,Tietokirjailija, luonnonvalokuvaaja ja ympäristöministeriön suunnittelija Urpo Häyrinen on ollut mukana lähes kaikissa soiden suojelua sekä kansallispuistojen perustamista ja hoitoa käsittelevissä työryhmissä. Alueella on laajoja selkävesiä sekä niitä yhdistäviä, pieniä saaristoja. 16 lAPI N lU O NTO lUO OUTOA TAIKAA Koilliskaira Urpo Häyrinen KOILLISKAIRA Urho Kekkosen kansallispuisto Koillis-Lapissa sijaitseva, itärajaan ulottuva Koilliskairan alue on maamme suurin metsäerämaa. Jäljellä olevista noin 150 norpasta Pihlajavedellä asustaa 31 yksilöä kun yläpuolisella Haukivedellä norppia elelee noin 36 yksilöä. Suomalaisten vastuulla olevalle saimaannorpalle mökkien lisääntyminen merkitsee väistämättä lopun alkua. Ovh. Tästä kaikesta tietoisena kuntien ja seurakuntien lisäksi ahnaimmin uusiutumatonta rantaviivaa kaavoittavat metsäjätit kuten Enso-Gutzeit ja Kymmene. Alueen herkimmälle osalle, kuin suoraan kansallispuistorajausta myötäillen on Savonlinnan kaupunki laatinut sisävesien suurimman osayleiskaavan. Osayleiskaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana samalla kun kaupunki kaavoittaa loppuosaa vesistöstä, mikä merkitsee entisestään lisää mökkejä. Pihlajavedellä kuutteja syntyy lähinnä kansallispuistorajauksen alueella vuosittain kolmesta viiteen yksilöä. Pihlajavedeltä löytyy useita geologisesti, maisemallisesti ja kasvitieteellisesti arvokkaita harjuja sekä kauniita hiekkarantoja. lkimetsineen, tuntureineen ja soineen se muodostaa koko Länsi-Euroopassakin ainutlaatuisen erämaakokonaisuuden. Muista eläimistä merkittävimpiä ovat muun muassa ilves, majava, kuikka, kaakkuri, kalasääski, kanahaukka, hu,uhkaja, korppi ja kuhankeittäjä. Kaava mahdollistaa 1000 uuden kesämökin rakentamisen nykyisten 400 mökin lisäksi. 17 5 sivua, 198 värikuvaa. Monin paikoin erämaisena säilynyt Pihlajavesi on Itä-Suomen vahvimpia kuikkaalueita sekä tärkein selkälokkialue. Pihlajavesi edustaa ainutlaatuista kansallismaisemaa, joka on sekoitus jylhää kallioluontoa sekä heleän lehtevää maisemaa. Suojaisten rantojen luhtaiset saranevat, pienet rämeet ja lampien nevareunukset sekä korpijuotit suurimmilla saarilla edustavat järviseudun tyypillistä suoluontoa. Norppa viihtyy Pihlajaveden eläimistö on monipuolinen ja sen suojelutarve on huomattavan suuri. OTAVAN UUSI VUOSITuhat kesämökkiä lisää Vesialueita esitettyyn rajaukseen sisältyy 8700 hehtaaria. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Kansallispuisto komitean mietinnössä on todettu lukuisia kertoja, että Pihlajavesi kestää heikosti lomaasutusta. Alueen nopeaa tuhoa emme voi puolustella tietämättömyydellä, ahneudella kylläkin. Samaiset yhtiöt muuttaisivat kernaasti Pihlajaveden saariston myös tuottavaksi puupelloksi. Alueen asukkaat ovat vedonneet ympäristöministeriöön 6000 nimen voimin, jotta Pihlajavedeltä säästettäisiin luonnontilaisia alueita myös tulevien sukupolvien ihailtaviksi. Urpo Häyrisen komeassa kuvateoksessa alueen luonto esittäytyy kaikkina vuodenaikoina: kevään kuulaudessa ja kesän yöttömissä öissä, syksyn ruskassa, sydäntalven ikuisessa hämärässä ja keväthankien kimalluksessa. Alueella elää Linnansaaren kansallispuiston jälkeen toiseksi eniten saimaannorppia. vsk .
Sitten alan toivoa. Edellisenä kesänä kuoli kaksi kuusta. Hannele Huovi Pihapuut häältä turputtavat huonon lämpökeskuksen saasteet ja tehtaiden rikki. Kuuset on aikanaan istutettu suojaamaan taloa pohjoistuulilta. 17. Kaikkien teki mieli itkeä. Minkä takia käpyjä on niin paljon. Vesi kiusaa puita alhaalta ja ylSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Muutama huojuu vielä pystyssä, mutta yksi niistä on talven aikana kuollut kokonaan, muiden neulaset ovat harvenneet. Vastineeksi ne kertovat satuja. Niitä on hiuksissa, pyykkikorissa, puutarhapöydän kahvikupissa. Vuosikasvaimet ovat pitkät ja vahvat. Niitä katsellessa tulee hyvä mieli, ne ovat niin reippaita vihreissä irokeeseissaan. Ehkä se johtuu järvestä, joka on tulvinut jo kolmena keväänä peräkkäin. Nuorimmainen sanoo, että keijukaiset ovat muuttaneet meille asumaan. Kukaan rannan entisistä asukkaista ei muista, että kevätvesi olisi aikaisemmin ollut niin korkealla. vsk. Kuuset eivät kestä, ne luovuttavat. Niityn laidassa kasvava leppä ei näytä miltään, mutta sisältä puu on punaista lihaa. Katson häntä ihmeissäni. Minkä takia kuuset kuolevat. Kaatuvan puun rutina sälähtelee ytimiin asti. Eniten puhun koivuille. Olen myös alkanut tottua poppeleihin. Olo on kuin kolaripaikalla. Sen takia olen opetellut puhumaan puiden kanssa. Ne ymmärtävät jotain vapaudesta. Mutta sitä ennen niiden latvat roihuavat punaisina ja ne tekevät käpyjä niin paljon, että oksat notkuvat katkeamaisillaan. Ne myötäilevät tuulta keveästi ja kannattelevat valoa oksillaan. Kun puu oli kaadettu, ranta oli autio ja paljas. Nyt pihan lumilaikuilla kiiltelee lukemattomia ruskeita siemensnp1a. Siksi ne helisevät vain myrskyssä. Eivät ne kauniita ole, mutta ne tuoksuvat pyörryttävän väkevästi keväisin ja kesällä sateen jälkeen. Toivon, että karkotetut luonnonhenget osaisivat tähän pihaan. Koivut ovat sitkeitä ja kestäviä. Se oli pitkähelmainen valtava puu, jonka alla oli pyöreä, vihreänhämyisä huone. Tuuli ei viihdy pihlajassa. Ne keinuvat notkeina ilman virtailuissa ja jättävät latvuksen auki uusille tuulille. Meidän taloomme vesi ei tullut, mutta rantakuuset joutuivat seisomaan vedessä pitkään. Illan hämärtyessä valo jää loistamaan niiden valkoisista rungoista. Vielä muutama vuosi sitten kuuset suhisivat vihreinä ja turvallisina. Haapa on alakuloinen ja masennukseen taipuvainen. Pihan puut ovat ystävällisiä ja uteliaita. Nyt tekee mieli napata suuri tahmea silmu ja hieroa sormiin sen vihreä, hurja parfyymi. Minkä takia vesi nousee nykyään niin korkealle. Ne haluavat tietää, mitä ihmisen mielessä liikkuu. Ehkä niiden juuristo tukehtui. Se lepattaa säikkynä koko kesän ja keväällä sen runko on kostea ja paljas, koko ajan itkuun purskahtamaisillaan. Kuuset ovat kaatuneet, mutta lempeät äidilliset koivut ovat vielä jäljellä. Kun tuulisena päivänä kävelee rantakuusien alla, neulaskeihäät piiskaavat poskia. Kukaan näillä nurkin ei muista tällaisia käpyvuosia. Nyt niiden oksat ovat paljaat ja ne viheltävät oudolla äänellä. Ne yrittävät suojella taloa pohjoisen tuulilta ja lohduttavat meitä parhaansa mukaan. Ne ovat kasvaneet kaarena tässä pienessä niemessä. Se on vanha puu enkä aina ymmärrä mitä se tarkoittaa, kun se haroo ilmaa sormillaan. Oman pihamme mahtavin kuusi kaadettiin viime kesänä. Pidän lepän harmaasta olemuksesta ehkä enemmän kuin tontin laidalla Kirjailija Hannele Huovi toivoo, että karkotetµt luonnonhenget osaisivat palata koti pihaan. Olen pitänyt niittyäkin ihan niitä varten! Niitynkulmaan on lennähtänyt kolme sänkitukkaista mäntyä. Ja juuri näille oksille laskeutui myös vahva Tshernobyl. Saha ulvoo pelottavasti niin että nuorimmainen säikähtää ja juoksee syliin. Olen ripustanut sen oksille tuulikanteleita, mutta ne soivat harvoin. Lapsena säikähdin, kun ensi kerran näin lepän vuotavan verta. Neulaset leijuvat alas terävinä pilvinä. Vanhat koivut ovat oudon ikinuoria juuri nyt, kun punainen, hehkuva utu verhoaa nitä. Se on sisäisesti värikäs ja kipua tunteva puu, ihmiselle uskollinen, niin kuin paju. Järveltä katsoen taloa ei ole näkynyt lainkaan. Herään siihen, että moottorisaha rouhii naapurin pihakuusta. Vastarannalla asustavan naapurin olohuoneessa oli kaksikymmentä senttiä vettä. Sen oksat ovat jäykät ja pahkuraiset. En kuitenkaan voi ripustaa kanteleita mihinkään muuhun puuhun. Portaan pielessä taloa vahtii pihlaja, haltiapuu. värjöttelevästä haapapuusta. Viime keväänä se ulottui taloihin asti. Ne ovat tulleet kaukaa, tässä lähellä ei mäntyjä kasva
vsk.. Ankeina törröttävät kuolleiden puiden raadot muistuttamassa meitä tulen voimasta, joka jossakin muualla olisi voinut tuoda tervetullutta uudistusta metsämaalle. Kuvat: Ari ja Arto Komulainen vuosikymmentä on kulunut Sallan pohjoispitäjässä riehuneesta suuresta metsäpalosta. Mutta välillä tuuli on kääntynyt pohjoisesta, tuoden kylmän viiman . Mutta ylämaiden ankarat olosuhteet vaativat uudistumiselle satoja vuosia. Luonto asukkaineen on hytisten kestänyt koetukset. Kuinka kammottavilta, mutta onneksi niin kaukaisilta tuntuivatkaan Saksan metsäkuolemat vielä muutama vuosi sitten . Mutta kukapa olisi vielä vuosikymmeniä tai vuosiakaan sitten uskonut, että itätuuli on se, joka sinetöisi tämän metsän kohtalon. Mutta viimein sen voimat hupenivat. Pitkin tunturin kupeita juoksevat viillot ojakenttinä, johtaen veden juoksun entistä kiivaammin kohden Tuntsajokea. Ne seisovat jyhkeinä riveinä pelkäämättä tulia ja saasteita. Vain poskissa kirveltää ihmisen tehometsätaloushurmassaan sinne viiltämät haavat. Tuolloinhan tuli tuhosi lähes kaksi sataa neliökilometriä Tuntsan arkoja lakimetsiä. Yleensä ne ovat olleet leutoja lounaan suunnalta 18 Tuhojen Tuntsa tulevia henkäyksiä. Aika ei ole parantanut haavoja. Arto Komulainen SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Painajainen on meillä totta. Mutta tunturit jäävät. Luonto tunsi jo ajat sitten pahoinvointia ja metsä taisteli sairautta vastaan. Suuressa viisaudessaan hän on jopa ottanut auran avukseen. Kolme vuosikymmentä on tuuli puhaltanut Tuntsan tuntureitten rintuuksilla. Taudit iskivät tuoden tullessaan tuhohyönteisten laumat, jotka hetkessä porautuivat kuolevan metsän runkoihin. Surullisin • seurauksin. Ihmisen on ollut turhaa haaskata aikaansa ja voimavarojaan yrittäessään keinotekoisesti metsittää paloaukeita
SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Itätuuli tuo tappavat terveiset. vsk . Näkymä Tuntsan tuntureilta: Taivaanrannassa kohoavat neuvostoliittolaisen Kovdorin ma/mikaupungin myrkylliset savut. 19
Teerien pulina kuuluu pitkälle päivään ja monet muuttolinnut käyttävät suota välilaskupaikkanaan. Sieltä täältä sentään pilkottaa tummanruskeita mättäänharjoja. Keväällä tämä talvisen luontomme autioin ekosysteemi muuttuu eläväksi ja äänekkääksi. Musta korppi tuo maisemaan eloa esittäessään huimia soidinlentotemppujaan. Tupasvilla kasvaa Soiden varhaisin kevätkasvi on tupasvilla. vapautuu talven SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Lumet sulavat humahtaen ja maisema muuttuu päivittäin. alun suo on vielä talven kourissa. Hiihtäjän hyvin kantava lumipinta on lähes rikkumattoman valkoinen. Auringon kaaren kohotessa päivä päivältä ylemmäs suo alkaa sulaa. Se kasvattaa kukkavanaansa lumen ja 20 jään seassa jopa viisitoista senttiä muutamasssa päivässä, kunhan lämpötila on nollan yläpuolella. Koiraat tepastelevat matalina soidinreviireillään pulputtaen kiihkeästi. Kirkkaan valkoinen lumipinta heijastaa lentävien lintujen alapinnat hohtavan valkoisiksi tummansinisellä kevättaivaalla. Aamun valjetessa huhti-toukokuun vaihteessa on soidin vilkkaimmillaan, silloin kanat laskeutuvat kilpakosijoiden keskelle. Huhtikuun lopulla lumi miltei kihisee sulamisen voimasta ja vedet solisevat hangen alla. Lumipeite pehmiää pa1v1sm upottavaksi nuoskaksi ja jäätyy öisin kovaksi teräshangeksi. vsk.. Silloin suolla hiihdellessä on aavemainen tunnelma Suon ensimmäiset muuttolinnut, kiuru ja harmaalokki, saapuvat huhtikuun alkupuolella. Yhtäaikaa tupasvillan kanssa kukkii variksenmarja kuivilla kermeillä ja suon laidoilla. Lämmön kohotessa suo sulaa yhtäkkiä: lumi tummuu ja muuttuu yöllä hauraaksi jääksi. Vilkas loppukevät Helmi pöllön puputtaessa suon laitametsissä maaliskuulla kokoontuvat teeret soitimelleen tutuille soidinpaikoilleen. Toukokuun alkupäivinä viimeisetkin lumet katoavat varjoisilta reunarämeiltä ja lämmin kevättuuli vapauttaa suurimmatkin allikot jäästä. SilmäkulSuokukka kahleista. Urokset kohentavat ryhtiään entisestään ja ottavat yhteen naapurikoiraiden kanssa siipipankot paukkuen. Jo huhtikuun lopulla sen pienet, voimakkaanpunaiset kukat työntyvät neulasmaisten lehtien lomasta ja laajat variksenmarjakasvustot saavat punaisen sävyn. Maiseman yleisväri vaihtuu valkoisesta herkän ruskeaksi. Kalpealla suolla lukuisat kirkkaankeltaiset täplät hehkuvat lämpimässä auringonpaisteessa. Näin varhainen kasvu ei perustu yhteyttämiseen vaan edelliskesäiseen ravinteiden varastointiin. Kermien välit täyttyvät vedestä, joka sulattaa lumen ja jään lainehtiviksi allikoiksi. Yhtäkkiä joku nousee pystyyn, pomppaa ilmaan väläyttäen siipien valkoisia alapintoja ja suhauttaa voimakkaasti. Pimeänä pakkasyona suo jymähtelee ja paukkuu kumeasti laajan lumi kannen halkeillessa. Tupasvilla kierrättääkin hyvin tarkasti tärkeimpiä ravinteita, fosforia ja typpeä, joita on hyvin niukasti vain sadeveden varassa olevilla keidassoilla. Teksti ja kuvat: Timo Nieminen Suo sulaa Talvi näyttää ankarimman puolensa aukeilla, alavilla soilla. Näin koiras pyrkii esiintymään mahdollisimman mahtavana ja voimakkaana, sillä naaraat haluavat parittelukumppanikseen vahvimman uroksen. Sen läpikuultavien suomujen väleistä työntyvät keltaiset, kielimäiset kukat. Tupasvilla alkaa kukkia suon ollessa vielä roudassa. On kevät keidassuolla. Teerikukko on kiiltävän sinimusta, siivillä hieman suklaanruskeaa. Tukevan, yli kaksikymmensenttisen kukkavanan päässä on parisenttinen, vaaleanharmaa tähkä. Ennen ilmaverson lakastumista kasvi siirtää ravinteet maanalaisiin osiin talveksi
Huhtikuun alussa suo on vielä talvinen ja autio. Muuttavat laulujoutsenet laskeutuvat levähtämään ja ruokailemaan. vsk. Harittavakärkisin siivin Kantavien keväthankien aikaan soilla on helppo liikkua. Kuun alkupuolella ilmestyy suon ylle suuri kurkiaura. Huhtikuussa elämä suolla vilkastuu päivä päivältä. 21. Järripeipot hyrisevät rämemännyissä ja kiurut livertävät taivaalla. mat hehkuvat tulipunaisina, pyrstö on lyyramaisesti levällään paljastaen vitivalkoiset perähöyhenet. Pian talven valta kuitenkin hellittää ja suon elämä vilkastuu päivä päivältä. Urosta pienempi naaras on vaatimattoman ruskeankirjava. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49
Aluksi ne liikkuvat näkyvästi ja kuuluvasti, ilma raikuu vähän väliä niiden voimakkaista trumpettihuudoista. Keidassuon kevättä kurjet kaartavat alemmas äänekkäästi töräytellen, laskeutuvat levähtämään ja noppimaan karpaloita. Aluksi veden alla on kantava jää, jolloin kulku Variksenmarja kukkii. Töyhtöhyyppä esittää humputtavin siivin huimia syöksyjä ja kaartoja naukuen kireästi. Toukokuun alkupuolella keidassuo on elävimmil22 lään. Muun parven jatkaessa muuttoa jää yksi pari vanhalle pesimäsuolleen. Aina ei tiedä, lähteäkö suksilla vai ilman. Lumen nuoskaantuessa pohjia myöten hiihtämisestä tulee hikistä rämpimistä. Allikoilla vesi roiskuu sorsakoiraiden ajaessa naaraita kiivaasti takaa. Huhtikuun hankikannoilla suolla on vielä helppo liikkua suksilla. Kermien kitukasvuisissa männyissä visertelevät niittykirviset, keltavästäräkit ja pensastaskut. Kapustarinnan sointuva kilyyrria-kilyyrria -soidinhuuto kiirii keitaalla sen lentäessä soidinlentoaan hitain siiveniskuin. vsk.. Avoimella suolla olosuhteet muuttuvat nopeasti. Suksilla vai ilman. Pesinnän lähestyessä linnut hiljenevät ja viettävät melko huomaamatonta elämää. Pitkätkin taipaleet taittuvat kevyesti, sauvoilla työnnellen vauhti kohoaa huimaksi ja ilmavirta saa silmät vuotamaan. Jään ja SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Toukokuun alussa suo lainehtii tulvaveden vallassa. Lirot ja valkoviklot lisäävät äänten määrää soidinäänillään ja varoitushuudoillaan. on melko helppoa. Upottavilla alueilla suksista on kyllä hyötyä vielä lumien sulettua
Teerikukko tehostaa soidintaan mahtavilla hypyillä ja suhautuksil/a. vsk. Silti jää saattaa pettää, ja se kylpy on kylmä! Retkeily soilla pesintäja poikasaikaan touko-kesäkuussa on syytä lopettaa ja suunnata muihin kohteisiin. 23. Kaikki tässä julkaistut kuvat ovat Ruoveden Siikanevalta. Tupasvilla puhkeaa kukkaan edelliskesän eväillä. Soiden pesimälinnusto on arkaa ja altis häiriöille. roudan haurastuessa eteneminen muuttuu vaikeaksi ja paikoin mahdottomaksi. Lintujen rauha olisi turvattava, sillä varsinkin EteläSuomessa on enää muutama luonnonvarainen suo. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Joka jalansijan kantavuus on tunnusteltava saappaalla. D Timo Nieminen on mänttäläinen valokuvaaja, joka liikkuu ahkerasti myös luonnossa
Syöksyn aikana pöllö lyö supiaan vartalonsa alapuolella yhteen ja tästä lähtee kauas kuuluva läpseääni. Pesä pellon pientareella Pellolla suopöllö valitsee useimmiten pesäpaikakseen ojan pientareen heinikon. Rauhallisina kevätiltoina suopöllökoiraat lentelevät korkealla reviirinsä yläpuolella haukahdellen ja tehden komeita syöksyjä alaspäin. Suopöllö saapuu muuttomatkaltaan Lounais-Euroopasta ja PohjoisAfrikasta maalis-huhtikuussa. Pöllömuoria saa katsella silmästä silmään muutaSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Hyvinä myyrä vuosina suopöllö pyöräyttää kymmenenkin munaa, mutta tavallisesti pesässä on kahdesta kuuteen munaa. edistyessä ja iltojen lämmetessä alkavat suopöllöjen soitimet peltojen yllä. Teksti ja kuvat: Jalmari Lahtinen Lakeuksien aave Kevätöisin suopöllö istuu ladon katolla puhkuen soidintaan. Haudonnan edetessä jos myyrävuosi on hyvä koiras kantaa pesälle yllin kyllin myyriä, ja niitä löytyy pesän reunustoiltakin varastosta. Ääntä on verrattu etäiseen höyryveturiin. vsk.. Siitä hautovan naaraan on hyvä nauttia ateria, kun nälkä yllättää. Pesä on pelkkä muutamilla korsilla ja heinillä pohjattu maakuoppa, jonka pitkät edellisvuoden heinänkorret sopivasti kätkevät. Naaras seuraa uraksensa esitystä joko pellolla tai ladon katolla istuen. 24 Hyvinä myyrävuosina suopöllöjä on eteläpohjalaisilla peltolakeuksilla paljon. Ne ovat liikkeellä myös päivisin, mutta varmimmin niitä näkee tyyninä alkukesän iltoina aavemaisesti liihottelemassa myyräjahdissa. Hautova emo on rohkea
SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. man metrin päästä ennen kuin se pompahtaa lentoon, jos vain osaa lähestyä pesää oikein. Istuinpaikalta on suora näköyhteys pesälle, jota Kun naaras hautoo, koiras vartioi sen turvallisuutta tähystyspaikaltaan, jollaisena ladon katto lienee ylittämätön. vsk . Haudonta-aikana koiraalla on aluksi aikaa istuskella rauhassa ladon katolla. Lentävällä suopöllöllä on siiventaipeissa tummat Jaikut, kuten sarvipöllölläkin, mutta yleisväritykseltään suopöllö on vaaleampi. 25
Jos poikasia on kuoriutunut paljon, pienimmät poikaset kuolevat ja muutama, ehkä vain yksi ainoa selviää hengissä. Tunkeilija voi saada äkkilähdön Kun suopöllöllä on pesässään jo jonkin aikaa haudatut munat tai poikaset, jotkut koiraat ovat erittäin aggressiivisia. Suopöllö ei ole kovin pesäpaikkaeikä kotiseutuuskollinen. Vaikka pesä saattaa useina vuosina olla samassa paikassa ojan pientareella, emot eivät ole samoja. Suopöllö liikkuu myos päivällä koiras pitää tarkoin silmällä. Jotkut koiraat ovat jopa niin rohkeita, että tunkeilijan päälaki saattaa saada kunnon iskun. Tämä taktiikka nopeine syöksyineen on erittäin tehokas. Armoton myyränpyytäjä Suopöllö on erikoistunut pyytämään myyriä. Saalistava suopöllö lentää lähellä pellon pintaa tai isommissa ojissa melkein ojan pohjalla. vat varoa tätä äänettömästi leijailevaa petoa, joka yhtäkkiä tekee syöksyn pellonpientareelle liikettä havaitessaan. Kun poikaset varttuvat, ne lähtevät pesästä tutustumaan ympäristöönsä. Koiras puolustaa pesaansä syöksähdellen kohti tunkeilijaa ja houkutellen sen poispam pesästä tekeytymällä siipirikoksi ja vikisemällä kuin vioittunut. Tämä voi tuntua julmalta, mutta valikoituminen ja vahvimman selviytyminen turvaavat lajin elinvoiman. Kesäiltoina ja kesäöinä kuuluukin peltosaroilta suopöllön poikasten vaikeasti paikallistettava sihinä ja suhina se on poikasten kerjäysääntelyä, jolla ne ilmaisevat nälkänsä ja olinpaikkansa emoille. vsk .. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Jos myyräkannat yllättäen romahtavat, saattaa pesia haudon ta vaiheessa jäädä kylmilleen, kun emot luopuvat hautomisesta nälän yllättäessä. Pelto-, kenttäja vesimyyrät saa26 Suopöllö lentelee aistikkaasti ojanpientareita ja latoja kierrellen. Viiruja lapinpöllön hyökkäilyyn verrattavaa ei suopöllön hyökkäys kuitenkaan ole. Myyriä saa kantaa pesälle tiuhaan tahtiin, jotta nälkäiset "peikonpojat" pysyisivät kylläisinä. Poikasten kuoriuduttua alkaa vanhemmilla ja varsinkin koiraalla kova urakka. Petoihin tämä keino varmasti tepsiikin. Näyttääkin siltä, että pöllöt muuttomatkoiltaan tullessaan jäävät sinne mistä ensiksi löytävät kunnon myyräapajat. Osa pöllöistä lähtee jo aiemmin kohti etelää, osa viipyy lakeuksilla syksyyn asti. Onnistuttuaan jahdissa koiras jos on itse kylläinen suuntaa lentonsa suoraan pesälle ja vaihtaa saaliinsa naaraan kanssa taidokkaasti joko ilmassa tai pudottaa sen sille suoraan pesään kuin lahjapaketin. Se on pesimäaikaan liikkeellä myös päivällä; muina vuodenaikoina suopöllö on yön ja hämärän lintu. Tämä on saatu selville rengastushavainnoista. Poikasten vartuttua lentokykyisiksi suopöllö muuttuu vaeltelevaksi ja hyvin liikkuvaksi
TUNNETKO JO LUONNONSUOJELULIITON KUVATOIMISTON. Kuva on luonnonsuojeluliiton omasta kuvatoimistosta, Luonnonkuva-arkistosta, joka on Suomen laajin luonto-, eläinja ympäristökuvien kuvatoimisto. 90-654 198 ja 642 881 tai os. Vuosikerta (kahdeksan seuraavaa numeroa) 210 mk, luonnonsuoielulirton jäsenille 170 mk. Mäyrä herää huhtikuussa talviuniltaan touhuamaan. Säästötilaajaksi ryhtymällä saat vielä 20 markan lisäeclun. Tilaamalla Suomen Luonnon saat jatkuvasti kiinnostavaa luontoja ympäristötietoa ja voit nauttia upeista luontokuvista. sarv·er luontoon! Suomen Luonto on maamme suurin luonto/ehti, jolla on lukijoita jo yli 200 000. Puh. Kuvat ovat tunnetuimpien ja parhaimpien luontokuvaajien ottamia Osoite: Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki. Artikkeleiden lisäksi lehdessä on vireät uutisja keskustelupalstat, ja Luontoillan asiantuntijat vastaavat lukijoita askarruttaviin luontokysymyksiin. Uutuutena on sarjakuval Tilaukset puh. (90) 409 238.. Koiraalla on tunnusmerkillisen pitkät tuntosarvet. Suomen Luonto, PL 169, 00151 Helsinki. / Sorviiaakon (Acanthocinus aedilis L.) voi tavata lahoavalta mäntytukilta
LINTUJEN RUOKINTAAN. (90) 6983022 markkinoiden ainoa puhtaasti saippuapohjainen tuotesarja Weleda ja Dr Hauschka-ihonhoitotuotteet Biodynaamiset hedelmät, vihannekset, viljat ja mui elintarvikkeet. Auringonkukan siemenet, talija siemenkakut. Eriksson 632686 626479 Canon eos Power Eye Autofocus SLR. (932) 33611 Olemme mukana tukemassa Suomalaista luonnonsuojelutyötä. ERIKSSON OY Kauppatorin halli E. 90-8729 022 LUONNON TIE IHMISEN LUO ITU-TUOTTEET OVAT KOKONAISVALTAISESl LUONTOA SÄÄSTÄVÄ VAIHTOEHTO ITU Oy Puuskaniementie 26 Ruskovilla-villaja silkkivaatteet 00850 Helsinki Sonett-1·a Nixepesuaineet Puh. Korkealaatuisia trikootuotteita koko perheelle VAASAN TRIKOOTEHDAS Ky Kalakauppa E. ~ · 01450 Vantaa, puh. lB}a§~lffi!, K y PL 21 32741 ÄETSÄ Puh. (921) 754111 Forssan •Kustannus ~Ky SOKEVAN SIVELTIMET MESTARIN LAATIJA Kunnon siveltimillä ja Maalaa sinäkin. Mauste-Sallinen Naantali, Puh. Teemme niitä sinulle. tasaisen ja kauniin pinnan. työvälineillä teet helposti Hyvillä työvälineillä se käy
(956) 247 20. 122 722 UNIIKKIA Taiteilija KAIJA VALKOSEN kasveilla sommitel/ut lahjaja sisustustuotteet. EVAMA • TK-portaat • Säleovet • Puutuotteet • Maalaustyöt • Osahankintatyöt • Nahkatuotteet • Verhoilutyöt • T-paidat • Collegepaidat • Vapaa-ajanasut • Alihankintaompelua KEVAMA :~~~,~menkatuss Puh. KASVI-DESIGN Kauppatie 1 52700 Mäntyharju Puh. Myynti: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Tasokkaat lahjaja sisustusliikkeet kautta maan
Voit ostaa mvös Norppamyymälöistil: Helsinki, Nervanderinkatu 11, Puh. Norp~a-tuotteiden _ _ : , f~ ~lauskorlti on "o,,,a;!,e\"" tämän tuoteluettelon \" " ~ . .. (90) 406 262 Turku, Läntinen Rantakatu 21, Puh. Nopeimmin tilaat soittamalla 90-876 9100 ma-pe 8-16. (981) 220 279 Vantaa, Hiirakkotie 6, Puh. (931) 115 715 Oulu, Kajaanin katu 13, Puh. 90-876 9100 , _,/-:_, t ~j -. Telefax 90-876 6150 2. (90) 876 9100 . 3. / ' / ,,,-. Säästät lisää, luonnollisesti. (921) 327 001 -Tampere, Laukontori 4, Puh. •• TOIMI .NAIN, KUN HALUAT HYVAN, EDULLISEN JA LUONNOLLISEN TUOTTEEN: 1. Kokoa vaikka edullinen yhteistilaus ystäviesi kanssa. ----Tilauskortilla on selkeä tilata, etkä tarvitse edes postimerkkiä. ./ Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy .n ~, -~--/ Toimisto: Hiirakkotie 6, 01200 VANTAA (.o"E • .& ', _,.,, Puh. keskiaukeamalla
Sen ja monen muunkin peltoluonnossa elävän lajin selviämiseksi olisi nopeasti saatava maataloudessa muutos pehmeämpään, peltoluonnon monipuolisuuden paremmin huomioon ottavaan suuntaan. 27. Suopöllö on iskenyt saaliikseen myyrän. Ojanpientareella oli yksi suopöllön tähystyspaikoista. Suopöllö kuuluu oleellisesti peltolakeuksillemme. Salaojitus ja tehomaanviljely pien~ntävät myös myyrien määrää. Salaojitus hävittää ojanvarsiheinikoita, jolloin hyvät pesintäja saalistusmaastot vähenevät. Tehomaatalous karkottaa suopöllönkin Tehostuva maatalous kaventaa suopöllön elinpiiriä. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Jalmari Lahtinen on eteläpohjalainen luonnonkuvaaja. Kuvassa erottuvat suopöllön "sarvet" eli korvatöyhdöt mitättömät sarvipöllön ulokkeisiin verrattuina. vsk
Myöhemmin merivartiosto löysi samalta paikalta elävän kuutin, joka pelastettiin myrskyltä suojaan Korkeasaareen SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Saaret ovat niin korkeita, että suurin osa kuuteista todennäköisesti selviytyi. vsk.. Norpankuutteja tuhoutui lahdella ilmeisesti useita satoja. Hylkeet, jotka eivät vaeltaneet vähille jäille yrittivät poikia maalle. Virolaiset hyljetutkijat Mart Jussi ja Rein Kuresoo saivat ikävän tiedon Riianlahden rannalta Pärnusta; kaupungin kaduille tulviva ennätyskor28 kea vesi oli tuonut 18 joltain rannalta ajelehtimaan lähtenyttä kuollutta tai kuolevaa norpankuuttia mukanaan. Nyt jäätalvi oli jo kolmatta kertaa heikko. Arvelimme kuutin kastuneen ja paleltuneen luodon yli muutamaa päivää aikaisemmin pyyhkineessä aallokossa.. Olikin suuri yllätys, kun hyljetutkija Valdis Pilats kertoi löytäneensä 200 harmaahylkeen kuuttia eli ehkä puolet Itämerellä vuosittain syntyvistä kuuteista kahdelta Riianlahden saarelta. Ilmeisesti korkea vesi ja jäiden puute oli tehnyt norpille tepposet. Uloimmatkin isot saaret olivat tyhjiä, mutta eräällä vain kolmekymmentä senttiä merestä kohavalta ulkokarilta löytyi yksi kuollut kuutti. Muualla Itämerellä hallit ilmeisesti epäonnistuivat poikiessaan maalle. Antti Halkka Viiineisillä jäillä Itämeren hylkeistä harmaahylje eli halli poikii kevättalvella avomeren ajojäille, norppa jään päälle tekemäänsä luolaan. Maalle poikiminen ei norpille tahdo onnistua. Maalle pakosta synnyttäessään hallit ovat tähän asti Itämerellä turmiokseen suosineet pieniä ulkokareja, joilta poikaset helposti huuhtoutuvat mereen. Parikymmentä aikuista hyljettä ymparo1 kuollutta kuuttia ruhoillaan. Harmaahylkeillä maalle poikiminen sen sijaan on maailmalla yleistä, mutta ltämellä vain hätäkeino. Maaliskuun puolivälissä etsimme Markku Mikkolan kanssa Maailman Luonnon Säätiön hyljeprojektiin liittyvässä tarkistuksessa harmaahylkeitä ja niiden kuutteja Ahvenanmaan saaristosta. Vain Perämerellä oli asianmukaiset jäät muutoin meri oli avoin Suomenlahden äärimmäisiä perukoita lukuunottamatta
tuksen ja merivartioston avustuksella. Nyt lähes koko meri oli hylkeiden poikimisaikaan kevättalvella jäätön. Norpan tilanne on epäselvä, mutta osa · •h!r~w •~~ Harmaahylkeet vaelsivat sankoin joukoin Perämerelle poikimaan. Vaikka jäät saattoivatkin riittää vielä hylkeiden imettämiseen itsenäisiksi, vaårat eivät loppuneet tähän, sillä nuoria norppia ja halleja jää keväällä ja kesällä paljon kalaverkkoihin. "Ehkä hallit ottivat opikseen viime vuodesta ja vaelsivat siksi nyt joukolla pitkälle pohjoiseen jäitä etsimään." Keränen kertoo Perämeren tutkimusryhmän nähneen myös norppia "Jäätilanne oli Perämerellä todella hyvä ja myös norpan poikiminen varmaan onnistui", hän arvioi. D 29. Riistantutkimuslaitoksen ja WWF:n partio, johon kuuluivat Eero Helle, Seppo Keränen ja Jukka Nummelin, saattoi liikkua alueella laajalti MerenkulkuhallisuoMEN LUONTO 3/ 90 49. Yhteensä 125 hallinkuuttia löydettiin ja merkittiin; merkkien perusteella saadaan myöhemmin tietoa hylkeiden vaelluksista ja kuolinsyistä. ltimeren hylkeet synnyttävät perinteisesti jäälle. ''Tänä vuonna hylkeitä oli Perämerellä moninkertainen määrä non:naaliin verrattuna", sanoo Seppo Keränen. Kolme isoa mustanpuhuvaa koirashyljettä jättäytyi hetkeksi veneen ja luodolla makaavan kuolleen kuutin väliin. vsk . Suomenlahden norppien ja harmaahylkeiden kohtalo oli oman lahdenperukan, Viipurinja Leningradinlahden heikkojen jäiden varassa. Riianlahden suuren kuuttilöydön lisäksi paljon harmaahylkeen kuutteja nimittäin löytyi Perämereltä, jossa oli hyvät jäät vielä hylkeiden poikimisaikana. Verkoista hengissä löytyneitä hylkeitä on pyritty Ahvenanmaalla harmaahylkeet synnyttivät luodoille huonoin seurauksin. Vain Perämerellä jäätilanne oli hyvä ja harmaahylkeet vaelsivat sinne suurin joukoin. ruokkimaan kuntoon ja palauttamaan mereen, mutta tämä ei ratkaise ongelmaa, sillä suurin osa hylkeistä löytyy verkoista kuolleina. Tutkijat löysivät maaliskuisilta jäiltä jopa puoli tusinaa kuuttia yhdestä paikasta, kuten tässä. Toistaiseksi on voitu vain vedota kalastajien hyvään tahtoon, sillä korvauskysymys on jokseenkin yhtä avoinna kuin Itämeri viime talvena. Tutkijat ovat ehdottaneet kalastusrajoituksia heikkoina jäävuosina. Alueelta ei tätä kirjoitettaessa vielä ole saatu tietoja poikimisen onnistumisesta. Pienille luodoille poikiminen oli ilmeisesti tänä vuonna vähäistä
lampia, teitä, huvimajoja sekä näköalatorni ja sinne istutettiin runsaasti jaloja lehtipuita. Emme ole toistaiseksi lähteneet kokeilemaan, osaako joku yksityinen tehdä uuden kaupunginosan" . Hankkeelle ilmaantui nopeasti puolustajia. Muun muassa kaupungin yleiskaavoittaja Jaakko Välimaa latasi kovilla: Hän nimitti hanketta epämääräiseksi yksityiseksi eduntavoitteluksi ja perusteli väitteitään mm. Seutukaavajohtaja Eero Kuosmanen sanoi puolestaan: "Tottakai hanke pitää toteuttaa. retkeilyyn ja ulkoiluun kaavoitetun luonnonsuojelualueen suojavyöhykkeen. Hämeenlinna on päättänyt, että se pääsääntöisesti kaavottaa vain omia maitaan. Vuonna 1930 puistometsästä tehtiin luonnonsuojelualue, jonka hoidosta vastaa Metsäntutkimuslaitos. Tawastia group sai myös vastustajansa. .Kaavoituksesta kieltäytyminen ei ole mahdollista, sillä sudensyöttöalue ei ole enää vaihtoehto". Hämeenlinnan kaupunginhallitus jätti · groupin kaavoitusesityksen pöydälle, mutta päätti tutkia alueen rakentamisen vaikutukset. kolmoskeskusprojektin, ja ryhtyneet houkuttelemaan ihmisiä pääkaupunkiseudulta tarjoamalla heille mm. Lehdissä alkoi periaatteellisista SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Alice Karlsson Aulanko gryndereiden salkussa Aulanko sai nykyisen ilmeensä 1880luvun loppupuolella, jolloin alueen omistaja eversti Hugo Standertskjöld rakensi sinne noin sadan hehtaarin kokoisen puistometsän eurooppalaisten esikuvien mukaan. Yhtiö itse tarjoutui suunnittelemaan ja rakentamaan uuden yhdyskunnan. "Mikään ei myöskään osoita, että kaupunkiin olisi yhtäkkiä tulossa jostakin uusia asukkaita tai työpaikkoja. Rakennustehokkuudeksi yhtiö esitti noin 0,2:ta, joka merkitsee osapuilleen 200 000 kerrosneliötä. Sen luonnonkauneus halutaan nyt pistää rahoiksi. Malmivaaran mielestä Aulankoa pitää kehittää suunnittelemalla se kokonaisuutena ja sijoittamalla sinne luontoon sopivia toimintoja. Kymmenen vuotta sitten julkistetussa maisematoimikunnan mietinnössä Aulanko arvioitiin kansallisesti arvokkaaksi luonnonnähtävyydeksi. Aulanko sudensyöttöalue. Jaakko Välimaan mukaan Hämeenlinnalla on riittävästi kehityssuuntia eikä kaupungilla ole mitään pakottavaa tarvetta kaavoittaa aluetta, joka on muusta kaupunkirakenteesta irrallaan ja vailla kunnollisia liikenneyhteyksiä sekä palveluja. "Pahasti lukien siitä paperista löytyy kovia tehokkuuksia", sanoo Malmivaara ja vakuuttaa, että toistaiseksi yhtiöllä on vain visio alueen ke. Tällä pyritään estämään maan ansioton arvonnousu ja voiton kanavoituminen yksityisten taskuun. Aulangon maisemaa suojaavat tällä hetkellä sekä seutukaava että yleiskaava. Hämeenlinnalaiset ristivät vision juppikyläksi ja ryhtyivät vastustamaan Aulangon rakentamista. Sen mukaan Aulangolle voitaisiin rakentaa tyylikäs kaupunginosa, jossa ihmiset asuvat, käyvät työssä ja harrastavat. Aulangonjärven pohjoispuolisen Tapiolatyyppisen asuinalueen kaavoitussopimus toisi arvioiden mukaan Tawastia groupille voittoa noin 200 miljoonaa markkaa. Yhtiön esittämän rakennustehokkuuden merkityksestä hänellä on myös erilainen näkemys kuin Jaakko Välimaalla. Kolmoskeskushanke on heittänyt varjon Aulangon ylle. Seutukaavassa Tawastia groupin alue on virkistysja matkailualuetta, yleiskaavassa se on varattu retkeilyyn, virkistykseen ja ulkoiluun sekä maaja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja ja jolla ulkoilua on ohjattava. Myös Kanta-Hämeen seutukaavaliiton johtaja Eero Kuosmanen on puhunut lämmöllä alueen kaavoittamisen tärkeydestä. vsk .. Saman tien yritys lähetti kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa se esitti alueen kaavoittamista "Uutta Tapiolaa" varten sekä kunnallistekniikan rakentamista. Samassa mietinnössä korostettiin erityisesti sitä, että kuntien pitäisi ottaa yleiskaavoissaan maisemansuojelu huomioon. Kansanliike suojelun puolesta Tawastia groupin toimitusjohtaja Kari Malmivaara väittää, että Aulanko on rakennettu maisema ja viittaa Standertskjöldiin. Näkyvimpiä on paikkakunnan valtalehti Hämeen Sanomat, joka on yksi Tawastia groupin omistajista. 30 Hämeenlinnalaiset yritykset aikovat repäistä rahaa Aulangon luonnonsuojelualueen kyljestä. Vuonna 1988 joukko hämeenlinnalaisia yrityksiä perusti Tawastia group -yhtiön, joka osti Aulangonjärven takaa 108 hehtaarin maa-alueen. Kuosmasen mielestä Hämeenlinnan on pystyttävä vastaamaan pääkaupunkiseudun muuttopaineisiin ja Aulangon hän näkee "haavina", jollaista ei muilla ole. ''Sijoitusyhtiö Tawastia group tarjoaa kaupungille kutkuttavasti 1000-2000 asukasta tuovaa uudenajan elinkeinoprojektia, paljolti vain kaavoituksen ja vesihuollon hinnalla", kirjoitti Hämeen Sanomat, kun yhtiön kirjettä puitiin kaupunginhallituksessa. Puistoon rakennettiin mm. Muusta kaupungista irrallinen eliittikaupunginosa toisi rakentajien taskuun arviolta pari sataa miljoonaa markkaa ja rikkoisi mm. Parhaillaan selvitetään mm. Yhtiön ostama maaalue sijaitsee lisäksi luonnonsuojelualueen suojavyöhykkee'lä, alueella jota ei ole koskaan ajateltu käyttää yhdyskuntarakentamiseen. Luonnonsuojelualueella vierailee vuosittain neljännesmiljoona ihmistä. Tällaisia päätöksiä, ehdottomampiakin, ovat tehneet useat muutkin Suomen kunnat. hittämisestä. voimassa olevilla kaavoilla. Kolmoskeskukset myyvät puhdasta luontoa Seitsemän kuntaa, mm. Hämeenlinna ja Riihimäki, ovat käynnistäneet mittavan kampanjan, ns. Paitsi luonnonsuojelualue on Aulanko myös maisemakokonaisuus, joka koostuu laajoista alueista Aulangon puistometsän ympärillä ja pitkälle pohjoiseen Hattulaan ja Tyrväntöön saakka. tehokkuuslukujen merkitystä ja kunnallistekniikan kustannuksia. puhdasta luontoa ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia
Enää ei puhuta rakennustehokkuuksista eikä välttämättä kaupunginosastakaan. Myös Kanta-Hämeen seutukaavaliiton tiedot puuttuvat. Näkymä Aulangon tornista groupin maiden yli pohjoiseen. Joka tapauksessa maisemansuojelu on Suomessa pahasti myöhässä. Lyhyessä ajassa saatiin kokoon yli 4000 nimen adressi, jonka allekirjoittajia olivat myös mm. Onko maisemakokonaisuuksille käymässä kuten !ehdoille, joita hakataan suojelun pelossa maan tasalle. Maisema-aluetyöryhmällä on kuitenkin ongelmia; useat seutukaavaliitot eivät ole vieläkään toimittaneet tietojaan työryhmälle, vaikka määräaika meni ensimmäisen kerran umpeen jo kaksi vuotta sitten. Tawastia groupin maakaupan jälkeen on alueelle ilmestynyt toinenkin yrittäjä, Rantakiinteistöt Oy. Tawastia group on antanut alueen suunnittelun arkkitehtitoimistolle, jolta odotetaan väliraporttia vielä ennen kesää. dit. kysymyksistä ennennäkemättömän vilkas keskustelu, jota Malmivaara mm1ttää "asenteelliseksi myräkäksi" . Työryhmän tarkoituksena on vielä tämän vuoden aikana tehdä ehdotus valtioneuvostolle periaatepäätöstä varten. Tawastia groupin maakaupan jälkeen samalta alueelta maita ostanut Rantakiinteistöt Oy onkin jo esittänyt, että heitä on kohdeltava samalla tavalla kuin groupia. groupin suunnitelmia vastustavien nimiä kaupunginhallitukselle. 31. Työryhmän esitys koostuu seutukaavaliittojen keräämistä inventointitiedoista. Asukkaat ryhtyivät myös keräämään Tawastia. vsk. seuraa myös väistämättä kustannuksia kuntalaisille. Se hämmästytti Malmivaaraa, sillä "maisemaarkkitehdeille, jos joillekin, pitäisi olla haaste, ettei aluetta suunnitelmallisesti pilata!" Yksityisten maille kaavoittaminen periaatekysymys Aulangon rakentamissuunnitelmista noussut häly yllätti Tawastia groupin. Kaavoituspäätöksestä ja rakentamisesta. Tawastia groupin mielestä Aulangon maisema ei ole suojelukohde. Yhtiö onkin pikku hiljaa rakennellut uudenlaista taktiikkaa. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa maisemia on suojeltu ja hoidettu jo useita vuosikymmeniä. "Ei tuhansien ihmisten asumisen ja työssäkäynnin sijoittelu ole leikintekoa", sanoo Välimaa. Nyt puhutaankin lomaosakkeista ainakin aluksi. Uudet maisema-arkkitehsuoMEN LUONTO 3/ 90 49. Myös jotkut rakennusliikkeet ovat ilmoittaneet seuraavansa mielenkiinnolla yhtiön kohtelua. "Toivomme, että sen avulla saadaan lupa suunnittelulle, jotta aluetta voidaan ryhtyä markkinoimaan.'' Jos Hämeenlinnan kaupunki suostuu Tawastia groupin vaatimuksiin, on sillä Välimaan mukaan useita kielteisiä seurauksia: Yksityisten maille on kaavoitettava jatkossakin. Hattulaan ja Tyrväntöön 0,5 1,0 km ~ öt Oy Vanajavesi Aulangon luonnonsuojelualueen ympäristö kiinnostaa rakennusyhtiöitä. "Se antaisi meille mahdollisuuden tulla julkisuuteen", sanoo Malmivaara. "Se on vakava asia, jonka kustannukset kaupunkilaiset viime kädessä maksavat." Maisemansuojeluohjelma myöhässä Parhaillaan ympäristöministeriössä työskentelevä maisema-aluetyöryhmä valmistelee ehdotusta valtakunnallisesti merkittävistä suojeltavista alueista. Yhtiössä pelätään "jo ajatustakin, että se rinnastetaan Koliin tai Rapolanharjuun "
Luonnonsuojelija tai kansalaistottelematon voi siis teoriassa saada ankaramman rangaistuksen kuin esimerkiksi se, joka ylittää lupaehdot ja pilaa vesistön jätteillään. 32 Suomessa ympäristöä voi pilata hyvin pitkälle ilman rangaistuksia. Tuomittujen m~ärä ei varmastikaan tarkoita sitä, että "ympäristörikollisuus" olisi vähäistä. terveydenhoitolain vastaisista teoista seuraava rangaistus on ankarimmillaankin ainoastaan kuusi kuukautta vankeutta. Tilastoista ilmenee, että mm. vsk.. lusuoMEN LUONTO 3/ 90 49. Poliisit ovat tutkineet varsin haluttomasti ympäristörikoksiksi epäiltyjä tekoja, sillä heiltä puuttuvat tutkimiseen tarvittavat tiedot. Jätehuoltolain mukaan rikokseen syyllistytään myös silloin kun teosta aiheutuu luonnolle vahinkoa ja jos viihtyvyys huomattavasti vähenee tai maisema rumentuu. vuonna 1986 ympäristörikoksista tuomittiin vankeusrangaistukseen vain kolme kertaa. Todellinen jätehuoltolain rikkojien määrä on kuitenkin ainakin tuhatkertainen, onhan esimerkiksi jo roskien jättäminen maastoon jätehuoltorikkomus. Ympäristönsuojelun kannalta huomattava rangaistussäännös on vesilain 13. Rangaistusten keskiarvo oli viisi kuukautta vankeutta. Tuomareillekin ne ovat olleet varsin vieraita. Roskaajan kiinnijäämisriski on kuitenkin varsin pieni sama pätee muissakin ympäristörikoksissa. Tämän lisäksi valvontaviranomaiset eivät kaikissa tilanteissa edes ilmoita rikkomusta syyttäjälle. Suojelija rikollisempi kuin pilaaja. Vesilain säännösten rikkomiseen on mahdollista syyllistyä monella tavalla. Tämä mahdollisuus ei ole ainoastaan teoriaa, sillä ympäristörikokMarkku Taottu sista määrätyt p~iväsakot ovat olleet melko pieniä. Ilmansuojelulain mukaan rikoksen tekee sellainen, joka lupaehtojen vastaisesti pilaa ilmaa ja kun teko on tahallinen tai törkeän tuottam uksellinen. Kun vielä viranomaisten resurssit ovat ylipäätään riittämättömiä, ei ympäristörikoksista tuomittujen vähäinen määrä ole mikään ihme. Muissa ympäristörikoksissa pääsee huomattavasti vähemmällä; meluntorjuntaja . Samasta syystä eivät syyttäjätkään ole tarttuneet riittävän pontevasti ympäristörikoksiin. Ari Ekroos Y IDpäristörikollise1 Jorma Laurila/LKA koskevia säännöksiä on kaikissa ympäristönsuojelua koskevissa laeissa, kuten esimerkiksi jätehuolto-, maaaines-, ilmansuojelu-, meluntorjunta-, terveydenhoitosekä vesilaissa. Muista ympäristön käyttöä koskevista laeista mainittakoon rakennus-, rakennussuojelu-, muinaismuistoja luonnonsuojelulaki. Talaskankaan suojelijoita tuomittiin äskettäin pakottamisesta, josta voi saada sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Ainoastaan jätehuoltolaissa rangaistussäännökset on laadittu loppuun asti siten, että suhteellisen ankarakin tuomio kuusi vuotta vankeutta on mahdollinen. Ympäristörikoksista tuomitaan vuosittain rangaistukseen alle 400 henkilöä, joka oli esimerkiksi kaikista vuonna 1986 tuomituista noin promille. Rangaistavaan tekoon syyllistytään silloin, kun esimerkiksi laiminlyödään ilmoitusvelvollisuus tai toimitaan lupaehtojen vastaisesti. Vesilain rikkojat vähissä . Kun lainvastaisesta toiminnasta aiheutuu vaaraa terveydelle tai vahinkoa toisen omaisuudelle, on kyseessä rikos. Kaikki nämä olivat jätehuoltorikoksia ja ne tuomittiin ehdollisina. Kiinnijäämisen riski on pieni Suurin osa ympäristörikoksista on jätehuoltorikkomuksia, siilä esimerkiksi vuonna 1986 muita kuin jätehuoltolain vastaisia tekoja oli ainoastaan 42
Rangaistussäännökset ovat ainoastaan viimeinen uhka sitä kohtaan, joka pilaa lainvastaisesti ympäristöä. Tietysti myös henkilöitä voitaisiin tuomita edelleenkin rangaistukseen ympäristörikoksista. Vähäisiä uudistuksia luvassa Y mpäristörikossäännö ksiä uudistetaan parhaillaan. Oikeustieteen kandidaatti Ari Ekroos on Suomen Akatemian tutkim usassistentti. Siinä rikoksella saavutettu hyöty tuomitaan menetetyksi valtiolle. Rangaistusuhka ei ole riittävä pelote Ympäristönsuojelun keinoista eivät ympäristprikoksia koskevat säännökset ole missään tapauksessa ens1s1Ja1s1a, eikä niiden avulla voida ratkaista ympäristöongelmia. Ehdotetuissa ympäristörikossäännöksissä puhutaan selkeästi ympäristön pilaamisesta ja ympäristörikoksista. Heikki Laurila/LKA gaistukset ovat olleet varsin lieviä ja tuomittujen määrä lienee erittäin vähäinen todelliseen rikollisuuteen verrattuna. Rangaistukset olisivat törkeästä rikoksesta neljästä kuukaudesta puoleen vuotta, rikoksesta sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta ja rikkomuksesta sakkoa tai enintään puoli vuotta vankeutta. Vesilain rangaistussäännökset ovat epäjohdonmukaisia; tahallisestakin lupaehtojen rikkomisesta saa enintään puoli vuotta vankeutta, kun taas luvattomasta pilaamisesta voi saada jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Rangaistuksen maksimi on kuusi kuukautta vankeutta. Olennaista olisivat kuitenkin uudet tunnusmerkistöt. Ympäristönsuojelua on edistettävä mm. Rangaistusten ohella myös menettämisseuraamuksella (konfiskaatiolla) voisi olla tärkeä merkitys rikosoikeudellisena sanktiona. rikoslaista. [)ääsevät vähällä Markku Taottu vussa sen kakkospykälässä, jonka mukaan esimerkiksi jätevesiluvan rikkoja on tuomittava rangaistukseen. Ympäristörikoksia koskevista säännöksistä aiotaan sisällyttää rikoslakiin ne, joissa voidaan tuomita vankeuteen. Rikoslain uudistuksen myötä pahimmat puutteet korjautunevat. yritykset voitaisiin tuomita rangaistukseen, eikä nykyiseen tapaan aina tarvitsisi etsiä syntipukkia yrityksen sisältä. Tämän säännöksen soveltamisesta lienee kysymys Pohjois-Suomen vesioikeudessa vireillä olevassa asiassa, jossa Kajaani Oy:n johto on syytteessä vesilain rikkomisesta. vsk . Ilman vesilain mukaista lupaa aiheutetusta vesistön tai veden pilaamisesta voi seurata sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta, jos teko on tahallinen. Seppo Larnmi/ LKA Merkittävä uudistus olisi myös se, että mm. Rangaistusasteikot pysyisivät lähes ennallaan. lupajärjestelmällä ja taloudellisilla keinoilla. Törkeän tuottamuksellisesta teosta seuraa sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Ympäristörikoksista seuraavien rangaistusten ja muiden seuraamusten tulee olla riittävän ankaria. Riittävä ankaruus on tietysti arvostuksenvarainen seikka. Vain pieni osa vesilain rikkomisesta on varsinaisia ympäristörikoksia. RansuoMEN LUONTO 3/ 90 49. Ympäristörikoksissa hyödyn laskeminen ei aina ole helppoa, mutta esimerkiksi maa-aineslain dkkojiin se lienee suhteellisen yksinkertaista ulottaa saralla ja hiekalla kun on tietty markkinahintansa. 33. Uudistuksen myötä säännökset löytyisivät keskitetysti nimenomaan. Käytännön muutos edellyttää kuitenkin lisää resursseja valvontaviranomaisille sekä kokonaan uutta suhtautumista, jotta ympäristörikoksista seuraavasta rangaistuksesta tulisi todellinen sanktio ja rangaistusuhka estäisi ja vähentäisi ympäristörikollisuutta
Leguaanin liha on maistunut jopa niin herkulliselta, että ahnaat kulinaristit ovat herkutelleet leguaanit uhanalaisuuden partaalle. Luonnossa korkeintaan viisi prosenttia kuoriutuvista poikasista selviää ensimmäisen elinvuoden yli, joten kuolleisuus ensimmäisen elinvuoden aikana on varsin suuri. Miksi leguaaneja tarhataan. Sitä tavataan myös Karibian saarilla ja muutamilla Amerikan mantereen lähellä sijaitsevilla saarilla. Tropiikissa köyhä maaseutuväestö kärsii usein proteiinin puutteesta. Tarhaoloissa leguaanien kasvu on puolet nopeampi ja painonlisäys kaksi kertaa_ niin suuri kuin luonnossa. Suurin osa niistä jää elelemään vapauttamispaikalleen. Karjaa kyllä kasvatetaan, mutta pihvilihat tuotetaan pääasiassa vientiin. Väitöskirjansa hän teki Galapagossaarten leguaaneista. Ne sopeutuvat nopeasti luonnonoloihin vapauttamisen jälkeen. Lihaa ja munia maaseudun köyhille Syötävää yhdessä täysikasvuisessa leguaanissa riittää enemmän kuin broilerissa! Täysikasvuiset leguaanikoiraat painavat yleensä neljä kiloa, mutta voivat saavuttaa jopa kuuden kilon pai34 non. Erityisesti se suosii metsien reuna-alueita purojen ja jokien välittömässä läheisyydessä. Taloudellisinta onkin vapauttaa 9-10 kuukauden ikäiset leguaanit. Sille kelpaavat sadat eri kasvilajit. Teksti ja kuvat: Terhi Wermundsen Miltä tuntuisi haukata liskonkoipea broilerinkoiven sijasta. Vihreän leguaanin kannat luonnossa ovat jo niin pieniä, että pelkästään niitä suojelemalla ei lajia välttämättä saada elvytettyä. Keski-Amerikan leguaaniprojekti toimii tällä hetkellä Panamassa ja Costa Ricassa. Paikallisen väestön saatavilla joko ei ole lihaa ollenkaan, tai sitten se on liian kallista ostettavaksi. vuotta sitten käynnistyi Mama lguanan, Äiti Leguaanin, johtama leguaaniprojekti (Iguana Management Program) vihreän leguaanin (Iguana iguana) pelastamiseksi. Myös munantuotanto on runsasta, joten leguaaninpesän löydettyään himokulinaristi saattaa jo saada vatsavaivoja. Eloonjäävien poikasten määrä on huomattavasti suurempi, jos munat kerätään luonnosta ja haudotaan keinohautomoissa kontrolloiduissa olosuhteissa. Vihreä leguaani eli iguaani elää Amerikan trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla Meksikosta Brasiliaan ja Paraguayhin. Myös lihan säilyttäminen on vaikeaa, kun jääkaappeja tai pakastimia ei ole. Vihreä leguaani on lisääntymiskykyinen kolmantena elinvuotenaan. Vastakuoriutunut poikanen painaa noin 12 grammaa. Keski-Amerikassa ajatus ei iljetä. Pienet riistaeiäimet, kuten leguaanit, soveltuvatkin erinomaisesti paikalliseen kulutukseen. Projektin päämääränä on kehittää tekninen ja tieteellinen perusta leguaanien suojelulle. ravinnokseen ja jopa hankkimaan tuloja myymällä sen lihaa ja munia. Se elää puissa ja syö trooppisen metsän antimia. Poikaset voidaan kasvattaa tarhaoloissa metsästyskokoisiksi (noin kolme vuotta) tai vain sen ikäisiksi, että eloonjäänti luonnossa on jo melko varmaa. Poikaset kuoriutuvat 90 vuorokauden kuluttua. Tavallisesti se kuitenkin lisääntyy vasta neljäntenä vuonna. Kuivan kauden alussa naaras munii keskimäärin 40 munaa, toisinaan jopa 70. Kasvaakseen kolmekiloiseksi leguaani käyttää saman määrän energiaa kuin kani, mutta tarvitsee kolme vuotta neljän kuukauden sijasta. Siellä leguaanin lihaa ja munia on käytetty ravinnoksi yli 7000 vuoden ajan. Vihreä leguaani elää ainoastaan puita kasvavilla alueilla. Tarhaleguaaneja tarvitaan myös leguaanien biologiaa selvittäviin tutkimuksiin. Se hautaa munat maahan. Ne saattavat elää jopa kymmenvuotiaiksi. Ku van yksilö herkuttelee mangolla. Toinen tärkeä syy leguaanien häviäm'iseen on metsänhakkuu. Naaraat ovat keveämpiä, niiden paino vaihtelee puolestatoista kahteen ja puoleen kiloon. Vielä vähemmän poikastappioita aiheutuu, jos poikaset kasvatetaan tarhakannan naaraiden munista. Leguaanit voivat olla pitkäikäisiä. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Leguaanin lempinimi gallina de palo, puiden kana, on osuva: leguaani on ainoa matelija, joka elää puissa ja käyttää ravinnokseen trooppisen metsän tuottamia lehtiä, hedelmiä ja kukkia. Se hyödyntää usein kasviainesta, jota kotieläimet tai ihminen eivät käytä hyväkseen. Luonnonvarainen leguaani kasvaa yhdeksän kertaa hitaammin kuin kani. Koska leguaanit kasvavat hitaasti, ei ole taloudellista kasvattaa niitä pitkään tarhaoloissa. Aromissa ei ole paljoakaan eroa, tosin liskonkoivessa on vähemmän rasvaa! Äkkiseltään ajatus liskoateriasta saattaa tuntua melko iljettävältä. Saksalainen tohtori Dagmar Werner, lempinimeltään Mama Iguana, on tutkinut leguaaneja useiden vuosien ajan. vsk.. Leguaanien lukumäärä luonnossa pyritään kasvattamaan niin suureksi, että paikallinen väestö pystyy jälleen käyttämään eläintä Gallina de palo, puiden kana, on kasvissyöjä
Kymmenen perhettä on luopunut leguaanien kasvatuksesta alkuinnostuksen laannuttua. Perhe kasvattaa leguaaneja 9-10 kuukautta. Perhe saa projektipuista myös polttopuuta ja rakennusmateriaalia. Kullakin perheellä on 4080 leguaania. D LuK, MMK Terhi Wermundsen työskenteli viime vuonna Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n leguaaniprojektissa kolme kuukautta. Leguaanitarhoissa haudotaan vihreiden leguaanien munia ja kasvatetaan poikasia päästettäväksi vapauteen. Kuva Costa Rican tarhasta. Tavalliset perheet alkoivat saada leguaaneja kasvateikseen 1987. Kerran kuukaudessa leguaaninkasvattajat kokoontuvat yhteiseen kokoukseen tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan esille tulleista ongelmista. Suurin osa leguaaneista jää lähelle vapauttamispaikkaa. Silloin tällöin järjestetään leguaaniaiheisia juhlia kasvattajaperheiden innostuksen ylläpitämiseksi. Lisäksi puut estävät maaperän eroosiota ja varjelevat maaperän vesivaroja. Innokkaita kasvattajia olisi enemmänkin, mutta projektia ei vielä tässä vaiheessa haluta laajentaa kovin suureksi. Perheet saavat leguaaninpoikaset ja niiden ravinnon ilmaiseksi. Nykyään leguaanien kasvattajaperheitä on yhteensä 32 kolmessa eri kylässä. projekti alkaa tiedotustilaisuudella, jossa kerrotaan leguaaneista, niiden biologiasta sekä mahdollisuudesta kasvattaa itse omat leguaaninsa. Istuta puu leguaanillesi ! Koska leguaanit elävät puissa ja käyttävät ravinnokseen puiden lehtiä, hedelmiä sekä kukkia, toimii leguaaniprojektin yhteydessä myös metsitysprojekti. Leguaaniprojekti alkoi Panamassa Keski-Amerikan leguaaniprojekti alkoi Panamassa 1983. vsk . Leguaaninkasvattajaksi aikovan ei tarvitse miettiä sormi suussa, kuinka aloittaa. Keski-Amerikassa se on tärkeä ravinnon lähde. Perheet saavat leguaaninpoikasensa keskuskasvattamoista, joissa poikaset haudotaan keinotekoisissa hautomoissa. Kukin perhe rakentaa itse lemmikeilleen häkit ilmaisista häkki tarpeista. Projektin henkilökunta kiertää polttomerkkaamassa leguaanit omistajan nimikirjaimilla, jonka jälkeen omistaja voi vapauttaa lemmikkinsä pihamaalleen. Taimet ovat ilmaisia, ja projektin metsäteknikko valvoo tarkasti puiden istuttamista ja kasvattamista. Puut tuottavat perheelle hedelmiä. Mama lguanan johtama Fundaci6n Pro Iguana Verde on julkaissut leguaaninpidosta kirjasen, ja sarjaan on luvassa kolme oppiopusta lisää. Jokaisen perheen, joka haluaa kasvattaa leguaaneja, on istutettava mailleen tietty maara puita. Niille tarjotaan ravintoa ja vettä lintulautaa muistuttavalta ruokintalaudalta. Vihreä leguaani painaa yleensä kahdesta neljään kiloon. 35. Leguaanitutkimuksen yhteydessä pyritäänkin selvittämään, miten maksimoida pienen trooppisen maatilan tuotanto. Maalaiskylän leguaanisuoMEN LUONTO 3/ 90 49
Nämäkin rippeet ovat vaarassa hävitä parissakymmenessä vuodessa, ellei pelastustoimiin ryhdytä ,heti. Metsä kuitenkin elpyi niin kauan kuin sen annettiin luontaisesti uudistua. Aitauksen ulkopuolella ei ole lainkaan taimia, kun taas aitauksessa luontainen uudistaminen on päässyt hyvin käyntiin. Glen Affricin laaksossa. Ikävä kyllä suurin osa istutuksista on tehty vierailla puulajeilla. Peurakannan säätely on vaikeaa petojen puuttuessa ja urheilumetsästyksen yhä tukiessa suuria peuratiloja. Syitä on monia, mutta ne voi kaikki lukea sekä menneisyyden että nykypäivän ihmisen kykenemättömyyteen nähdä tuhoamisvimmaltaan tulevaisuuteen. Rippeitä Kaledonian metsistä on vielä mm. Samanaikaisesti englantilaiset aristokraatit toivat välinpitämättömän urheilumetsästyksen Skotlantiin. majava, ilves, karhu, villisika, hirvi ja susi. Teollisuuspuun tuottaminen vieraiden havupuulajien (esim. sitkakuusi) avulla onkin ehkä SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Kivikauden ihminen kaskesi harvalukuisuuteensa nähden huomattavan määrän metsää, mutta vasta roomalaiset paneutuivat metsän raivaukseen tyypillisellä tehokkuudellaan. Jäljellä olevat puuvanhukset alkavat olla elämänkiertonsa loppuvaiheessa, ja liiallinen peurakanta järsii taimet ja estää metsän uudistumisen. Metsien myötä katosivat Isosta-Britanniasta mm. vsk.. Miksi Skotlannin alkuperamen luonnonrikkaus, metsä, on kutistunut sadasosaan alkuperäisestä. Majesteetillinen Kaledonian mäntymetsä peitti 70 prosenttia Skotlannin ylämaasta, noin 15 000 km 2 • Nykyään siitä on jäljellä vain 35 erillistä metsälaikkua, Joista ainoastaan kymmenkunta on 400 hehtaaria suurempia. Kaledonian männiköissä viihtyivät myös koivu, pihlaja, haapa ja kataja. Lampaitakin pahempia metsätuholaisia ovat nykyisin peurat, jotka nakertavat jokaisen kynnellekykenevän puuntaimen elinkelvottomaksi. Myös puuhiilen poltto ja metalliteollisuus ottivat osansa metsästä. Niin kauniilta kuin vihreät kukkulat näyttävätkin en voi olla ajattelematta metsää, joka aikoinaan verhosi laajalti maiseman. Usei36 ULKOMAILTA Skotlanti oli muinoin laajalti mäntymetsän peitossa. ta vuosisatoja Skotlannin metsät säilyivät kuninkaallisina metsästysmaina ja vasta 1700-luvulla laajamittainen lampaiden laidunnus muodostui metsän pahimmaksi uhkaksi. Strathfarrarin luonnonpuistossa taimettumista edistetään aitaamalla alueita peurojen ulottumattomiin. Skotlannin metsien paluu elämään katseeni vaeltaa pitkin Skotlannin ylämaata mieleni täyttää hämmennys. Vieraiden puulajien istuttaminen virhe Metsätoimikunta (Foresty Comission) on istuttanut puita 1920-luvulta lähtien. Lukemattomien sammal-, jäkäläja putkilokasvilajien lisäksi metsä elätti suuren joukon villieläimiä
Useimmat havainnot ovat keskisestä Afrikasta, mutta suomalaissääksi on tavattu aina Etelä-Afrikan tasavallasta asti. Kuninkaallinen lintujensuojeluliitto on Abernethyn alueella vastikään aloittanut laajan projektin metsän palauttamiseksi. Kalasääsken löytäjä Vincent Adiaba oli kalastamassa Voita-järvellä viime joulukuussa, kun hän huomasi suuren linnun syöksyvän veteen kalan kimppuun. Ylämaan ehkä suurimmat metsänjäänteet löytyvät kuitenkin idempää Aviemoren hiihtokeskuksen ympäristöstä (Rothiemurchus, Cairngorms ja Abernethy). Tiina Pikkarainen Suomessa rengastettu kalasääski takertui ka/averkkoon Voitajärvellä Ghanassa. Myöhemmin tavoitteena on metsän entisöiminen puurajaan asti. Alanin aloitteesta ja Findhorn-yhteisön tukemana on nyt toteutumassa projekti nimeltä "Trees For Life" . "Uskon, että voimme valita tulevaisuuden, jossa nämä lajit jälleen vaeltavat metsissämme. Abernethyn alue on liiton mukaan korvaamaton pakopaikka lukemattomille lintulajeille ja monille Isossa-Britanniassa harvalukuisiksi käyneille nisäkkäille kuten näädälle, saukolle ja villikissalle. Kuvassa myös linnun pelastaja Vincent Adiaba. Findhornsäätiö on noin 200 jäsenen kansainvälinen yhteisö, josSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Konsuli neuvoi miehiä viemään linnun takaisin sen löytöpaikalle ja päästämään vapaaksi lisäten että "s~ saattaa löytää tiensä takaisin kotiin" . 37. Suomalaissääksi käväisi ghanalaisessa kala verkossa Ghanan paakonsuli Hans Roth sai joulukuussa Accran toimistoonsa harvinaisen vieraan: suomalaisen kalasääsken. Yhteistyössä metsätoimikunnan ja yksityisten maanomistajien kanssa aidataan metsää peurojen ulottumattomiin. tämän vuosisadan pahimpia erehdyksiä. Ison-Britannian ainoa kotoperäinen lintulaji, skotlanninkäpylintu, on täysin riippuvainen mäntymetsien säilymisestä. Miehet veivät linnun kotiinsa ja syöttivät sille Voita-järven kalaa. Adiaba meni noutamaan ystävänsä Vincent Laryean avukseen, ja verkon ja toisen kanootin avulla he saivat linnun kiinni vahingoittumattomana. Missä aitausta ei pikimmiten kyetä järjestämään, männyn taimet suojataan peuroilta muoviputkilla. Helsingin yliopiston rengastustoimistosta selvisi, että lintu oli rengastettu poikasena Suomusjärvellä Turun ja Porin läänissä 9.7. Tarkoituksena on aluksi 1600 hehtaarin metsikön laajentaminen 4000 hehtaariin. Sääksi selvisi seikkailustaan pelkällä säikähdyksellä. Kestää sukupolvia ennen kuin tulokset ovat mittavia. 1988 kolmen sääksenpojan pesueesta. Elävä "kontrolli" on aina iloinen asia, sillä liian usein rengaslöydöt koskevat vainajia. Rengastaja on Juhani Karhumäki. villisika, karhu ja susi Skotlannin eläimistöön. Viime vuosikymmenten metsätuhot ovat nimittäin 90-prosenttisesti tapahtuneet puupelloilla. "Olen iloinen että lintu on elävä. Pääkonsulin mukaan ihmisiä on valistettava, etteivät he tapa löytämiään muuttolintuja. Mutta työ on vaivan arvoista, sillä kuten metsänhoitaja Finlay MacRae sanoo: "Sekä Caledonian metsän että gaelin kielen häviäminen olisi korvaamaton menetys Skotlannille". Kala oli kuitenkin verkossa ja myös kalasääski tarttui jaloistaan kiinni pyydykseen. Monien epäonnistuneiden istutusja aurausyritysten jälkeen toimikunta vihdoin päätyi suosimaan kotimaisia puulajeja ja luontaista uudistumista. Metsätoimikunnan työ on keskittynyt Ylämaan pohjoisosien metsiin (Glen Affricin ja Glen Cannichin laaksoihin ja Strathfarranin luonnonpuistoon). Rengastust01m1ston mukaan suomalaisista kalasääskistä on Afrikasta satoja rengaslöytöjä. Alan Watsonin haaveena on entisöidä metsä laajalle alueelle pohjoista ylämaata ja ,lopulta palauttaa mm. Hän ilmaisi miehille tyytyväisyytensä, että he tiesivät linnun arvon ja osasivat kohdella sitä oikein. Kohteeksi on valittu Glen Affricin alueen metsien palauttaminen. Voimme tuoda sekä metsän että eläimet takaisin osoittamalla rakkautemme niitä kohtaan ja panemalla energiamme tähän työhön", toteaa metsän entisöimiselle täysin omistautunut Alan. "Trees for Life" Findhorn-säätiössä Pohjois-Skotlannissa on niin ikään käynnistynyt laaja projekti Kaledonian metsän entisöimiseksi. Lintu oli tarttunut jaloistaan kiinni kalaverkkoon Voita-järvellä ja selvisi kaikeksi onneksi pälkähästä pelkällä säikähdyksellä. Renkaassa oli teksti "M25143, Helsinki, Finland return". Useimmiten nähtäväkseni tuodut muuttolinnut ovat kuolleita ja usein tuodaan vain pelkkä rengas", pääkonsuli Hans Roth totesi. vsk . Työssä keskitytään alkuperäisten puulajien palauttamiseen luontaisen uudistumisen ja istuttamisen avulla. ULKOMAILTA sa omistaudutaan kokonaisvaltaiselle elämäntavalle ja henkiselle kasvulle. Luontaisen uudistumisen mahdollistamiseksi on keskitytty sekä peurakannan rajoittamiseen että valittujen alueiden aitaamiseen peurojen ulottumattomiin. Metsätoimikunnan asenteet ovat onneksi muuttuneet. Laryea arveli, että lintu ei ollut villi, vaan kesy, koska sillä oli rengas jalassaan. Erinäisten vaiheiden jälkeen lintu päätyi Suomen pääkonsulin virastoon Accraan maan pääkaupunkiin. Puiden vanavedessä seuraavat vähitellen metsän muut osatekijät: sienet, jäkälät, sammalet, siemenkasvit, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Kaledonian metsän entisöiminen vaatii kärsivällisyyttä. Jo 10 vuotta yhteisön jäsenenä toiminut Alan Watson on vuosia työskennellyt niin trooppisten sademetsien kuin synnyinmaansa mäntymetsienkin hyväksi
Lisää raidasta Lindholm kirjoitti Suomen Luonnon numerossa 1/90 runsassisältöisen kuvakertomuksen raidasta. Kuinka korealta se näyttäisikään, jos nuo lukemattomat kukat olisivat kullankeltaisia hedekukkia. Kuvan keskellä n~kyvää "'..aime~vaara_a uhkaavat laskettelurinteet, kalliohotelli ja majakylä. Näin siis Helsingissä . Mutta missä pukamien pohjoisraja kulkee tänä päivänä. (660Jo-340Jo). 38 SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Mutta mikä onkaan luonnossa emija hederaitojen lukumääräinen suhde. Onko sitä kukaan selvitellyt. Vuosina 1975-77 "äkäpäitä" löytyi vielä hiukan pohjoisempaakin, Vilppulasta ja Jyväskylästä. Sitä Lindholmin laajahko artikkeli ei selvittänyt. Viljo Erkamo Vetoomus Kolin ystäville Vetoan yhtenä Koti-adressin allekirjoittaneena niihin henkilöihin, jotka suhtautuvat positiivisesti Kolin tuhoamisesta käytävään keskusteluun . Voisimme ehkä kysyä yleisimminkin: millainen tuo suhde on yleensä pajuilla, kaksikotisilla. Erkamo 1974) Helsingin raidoissa esiintyviä bakteeriäkämiä, niiden lukumääräsuhteita eri puissa ja yleisyyttä tauti-ilmiö, josta Lindholmkin lyhyesti mainitsee. Entä muiden kaksi kotisten. Tutkittuja kukkivia raitoja oli kaikissa populaatioissa vähintään 50, yhteensä 323. Myös kyselemällä saimme lisätietoja. Asia kaipaisi kuitenkin lisätutkimuksia eri puolilla maata niin raidan kuin muidenkin pajujen kohdalta. vsk.. Eteneekö se. Osoittautui, että äkämiä oli monin paikoin koko Etelä-Suomessa, mutta selvä pohjoisraja kulki vuonna 1974 suunnilleen Porin-Tampereen-Korpilahden ja Kuopion kautta. Ja tuo kaunis kukkavihko on vielä vaatimaton emipuu. Mainitsin edellä raidan bakteeriäkämistä. Helsingissä ne olivat aivan yleisiä. Kasvaahan raita Utsjoella asti. Ottaisimme kantaa ja kokoontuisimme Lieksan kaupungintalon ympäristöön toteamaan sen voiman, mikä kansassa on, eikä sitä voi asettaa kyseenalaiseksi. Tämän tutkimuksen hauskana sivutuloksena kävi ilmi, että niissä viidessä populaatiossa, joita eri Raidan bakteeriäkämiä näkyy monin paikoin Etelä-Suomessa, m kuinka pohjoisessa niitä kyselee kirjoittajamme. Kuvista jäi erityisesti mieleeni Hans Viitasolan onnistunut otos kukkivasta raidasta. Ihmetellä täytyy kun näkee miten ihanaksi olioksi roskapuuna pidetty raita voi parhaimmillaan kehittyä. Keskimäärin emipuita oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin hedepuita . Tutkimme asiaa autoretkillä laajemmaltikin aina Pohjanmaata myöten . MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Tutkin vuosina 1970-74 poikani Matin kanssa (Matti & V. puolilla Helsinkiä tutkimme, kaikissa emiraidat osoittautuivat selvästi hederaitoja runsaammiksi . Ympäristöministeriö on toppuutellut alueen rantakaavo1tusta mm kum Koh-adressin allekirjoittajatkin, joita oli maaliskuun lopulla tiedossa lähes 87 000. Luulisi, että eri sukupuolia on suunnilleen yhtä paljon samaan tapaan kuin meitä ihmisiäkin
Kalojen hopeaparvet pilvettävät veden taivaan, pohjakamaran eksoottisten metsien onkaloissa naamioidutaan harhauttaviin väreihin, väijytään, saalistetaan, viestitetään, lisäännytään ja vallataan uusia alueita. Lisäksi olen kirjoittanut paikalliseen lehteen jonkun kerran. Otin mm. Ei ole mielekästä vaatia ihmisiä luopumaan autoistaan, joiden avulla he toimittavat asioitaan ja katsovat, että auto on heille tarpeellinen (ei välttämätön), kun samaan aikaan moottoriurheilun harrastajat kaahaavat mieletöntä vauhtia ainoana asianaan päästä mahdollisimman kovaa. Ne ulottuvat rationaalisen ja intuitiivisen rajoille, tavoittelemaan valaistujen henkisiä todellisuuksia. Ajatus on hyvä ja kannatettava ja toivon hänen saavan menestystä epäkiitollisessa yrityksessään. Jokin aika sitten luin lehdestä Tampereen seudulle suunnitteilla olevasta suuresta moottoriurheilukeskushankkeesta ja kahden muun samanlaisen tarpeellisuudesta maassamme. Moni ehkä vähättelee moottoriurheilun vaikutusta luonnon saastuttamiseen, mutta väittäisin että se kaikkine lieveilmiöineen · ja vaikutteineen on varsin merkittävä tekijä, ja kaiken turhan kulutuksen ja piittaamattomuuden lippulaiva, eikä missään nimessä kestä laaja-alaista ja kaiken kattavaa analysoivaa kritiikkiä. Kasvun perspektiivit ovat rannattomat. Ihmisen näyttäytyminen meren asujaimille lienee verrattavissa harha-aistimukseen . vsk. "En kestä tuota jatkuvaa mustamaalausta." Mutta se, mitä tällä kertaa näimme, ei ollut hätähuutoa eikä myöskään illuusiota, vaan palanen vielä tänään turmeltumattomana säilynyttä, liikkuvaa, värikästä ja välkehtivää veden maailmaa, todellisuutta, missä ihmisen on mahdollista vain käväistä tuon märän elementin ehdoilla, katsella, lumoutua ja kuvata. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Puut kehittyneitä sukulaisiamme. He ovat yhtä täydellisesti eristyksissä meren ulkopuolisesta elämästä kuin me jonkun etäisen planeetan ekosysteemistä. Niiden keruu koulussa siihen aikaan, kun värikuvastoihin turvautuminen oli kiellettyä, oli jännittävää salapoliisityötä. Asian täytyy olla ja tuntua mielek" käältä ennen kuin hyväkään fr asia saa suurempaa kannatus</) ta. Ja tietenkin ne ovat hyvin sielullisia, herkkävireisiä olentoja, täynnä positiivista, elämää säilyttävää energiaa. Se on hyvin vaikea, mutta myös hyvin kiehtova kirja ja koska en yleensä usko sattumaan minulle siinä elämänvaiheessa tarpeellinen, kaavoittuvasta uskontokäsityksestä irtauttava opas. Se on meidän kaikkien syytämme. Ennen näkemättömän kasvin löytäminen ja sen nimen selvittäminen oli verrattavissa löytöretkeilijän riemuun. Kun puut kumartuvat ilmaisemaan sukulaisuutensa selvännäkijä Aino Kassiselle tai koivun hengettäret käärivät tuohen hienoista pintakerroksista kirjeitä Tapio Kaitaharjulle, ollaan jo hyvin harvaan asutuilla tasoilla. Sen vapauttava, lohdullinen johdonmukaisuus on siinä, ettei ketään, jolla on alttiutta ja halua oppia elämän kivulias, monimutkainen läksy, jätetä pulaan. Tällaisille hankkeille luonnonsuojelijoiden 39. Kun tämän planeettamme tilkkutäkkimäinen moninaisuus ensi kertaa todella iski tajuntaani, kun mietin mikromaailmojen tuskin havaittavaa olemassaoloa, eliöiden ja kasvien lukemattomia risteymiä, limittymiä, lomittumia ja kombinaatioita, niiden tarkoituksenmukaisia · rakenteita ja kauneutta, joka tunkeutuu vähäisimpäänkin yksityiskohtaan, häpesin sitä kapeaa sektoria, jonka olin sallinut katseelleni ja ajatuksilleni, niitä mieleni verhoja, joiden kääreissä olin hemmotellut ihmisen oikeuksiani. Suomen Luontolehdessä 3/ 89 olleesta lääkäri Matti lgnatiuksen vetoomuksesta Keijo Rosbergille 20 kpl monisteita, ja jaoin ne työpaikalla ja muuallekin. Tänään se leimautuu yhä lisääntyvin hälytysmerkein, altistaa jopa osan reservistään tuholle ja kuolemalle, että me havahtuisimme yhteisvastuuseen . Kasvien maailma on aina ollut minulle hyvin läheinen. Mutta, yhtä kaikki, jo avautuneilla väylillä olemassaolon syväalueille, kasvattaville; parantaville. Mielestäni eri kasvilajeilla on hämmästyttävän erilainen persoonallisuus. Täällä kun se on kovassa suosiossa . hindujen raamatuksi. Eräs Bhagavad-Gitan toistuvia aiheita on ihmisen sisäisen kasvun monitasoisuus. Muutama vuosi sitten minulle kaupattiin Kajaanin Kauppakadulla kirjaa. Olemmeko me, tämän planeetan myöhäistulokkaat, vielä suurimmaksi osaksi alkeistasolla, täynnä fyysistä minäämme hetkellisesti tyydyttävää saalistusja omistushalua. ' ' Ajattele, meren asukkaille tuo todellisuus on ainut", sanon. Aina on olemassa uusi alku, vielä käyttämätön mahdollisuus. Soile Seppä Moottoriurheilu ja yksityisautoilu täällä Jämsän seudulla käynyt yksityistä sotaani moottori urheilua vastaan useamman vuoden ajan. Se osoittautui Bhagavad-Gitaksi, SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Heille ei yksinkertaisesti ole olemassa muuta. Ei vain ihmisen todellisuus "Ei kai vain taas saastumisesta?" kysäisi tyttäreni alkaessamme katsella luontoohjelmaa televisiosta. Sen kuolinkouristukset ovat jo alkaneet. ä Mielestäni asiassa täytyisi edetä niin, että moottoriurheilu kaikessa muodossaan pitäisi saada ensin loppumaan ja valtion tuella rakennettavat moottoriurheiluradat ja -keskukset lopetettava. Onko luonto, esimerkiksi kasvien monimuotoinen viherarmeija, vaihtoehtoisessa joustavuudessaan ja uupumatlomassa nöyryydessään ihmistä kehittyneempi. Ehkä Linkolan on huudettava niin kovaa, niin yliampuvasti ja fanaattisesti siksi, että hänen olennainen viestinsä menisi perille: me emme ole osoittautuneet kelvollisiksi hoitamaan tätä yhteistä perintöosaamme maailmankaikkeudessa. Tammikuun Suomen Luonto-lehdessä Marja-Leena Mikkola patistaa luopumaan yksityisautoilusta
jonkin ajan kuluttua, ellei sitä saada kansainvälisillä sopimuksilla estettyä. Luonnonmukaista viljelyä esittelevässä tekstissä sivulla kahdeksan lukee, että luomuviljelyssä vastaava sato jää kolmannekseen, kun pitäisi olla: luomuviljelyssä sato jää kolmanneksen ja tulot noin 700 markkaa pienemmäksi. Tampere TILAA UUSI HINNASTO! MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA asiaa mm. Alalle on kasvanut linssiluteiden parvi. Maantiesuola-jutussa sivulla kuusi sanotaan, että lääkintöhallituksen asettama yläraja suolapitoisuudelle on sata grammaa litraa kohti. Kai perässä seuraavat Kiina, Intia jne. Jälkimmäisistä esimerkiksi mainittakoon Ruotsin länsirannikolla noin 90 metrin syvyydessä harvinaisena elävä koralli, Lophelia pertusa. Suojelua jonkinmoisena kylttinä käyttäen hankitaan itselle julkisuutta sellaisissa asioissa, joissa vaikuttamisen mahdollisuudet ovat jo menneet. Ympäristöministeriöstä ja paikallishallinnon byrokratiasta on jo sen verran kokemuksia, että aihetta mielipiteiden tarkistamiseen olisi riittämiin. Tiloille vaaditaan mittavia rakennustöitä, jotta karjan lanta saataisiin varastoiduksi. Viljelijät tosin itse ovat niitä alkaneet hankkia, viisaampia kun ovat. Ympäristöbyrokratian synty ja kasvu ovat tarjonneet tilaa myös uusille mediailmiöille. Olen kysellyt KODAK DIAFILMIT: edullisin tapa ostaa FOTO'J{eri Tuamlaklrkankatu 17 p. Arja Kalvas Oikaisuja Suomen Luonnon numeroon 2/ 90 oli luikahtanut muutama ikävä, asiasisältöä vääristävä virhe. Moottoriurheilun kieltäminen vähentäisi välittömästi myös yksityisautoilua ja jatkossa kun moottoriurheilun idolisen luonteen vaikutus loppuisi, vähentäisi se varsinkin nuorten auton palvontaa. Niin myös riuttoja rakentavia (Anthzoa, Madreporaria) koralleja, joita on kahdenlaisia: osittain lämpimissä vesissä ( + 20 °C) lähellä pintaa yhteyttävien !evien kanssa symbioosissa elävät ja osittain syvällä elävät korallit. Niinpä olen tullut siihen johtopäätökseen, että Juvalta lipsahti sellainen totuus, jota ei olisi saanut sanoa, ja että katalysaattorissa muodostuu ilokaasua, joka taas vaikuttaa vähentävästi otsonikerrokseen ja nopeuttaa kasvihuoneilmiötä puhumattakaan mikä vaikutus sillä on ihmisiin, käytetäänhän ilokaasua piemssa leikkauksissa ja synnytyksissä. Kaivovedessä suolaisuuden yläraja on 400 milligrammaa litrassa. Juuri nykyään ajankohtainen maatalouden jätehuollon kehittäminen antaa esimerkkejä linssiluteiden toiminnasta. Niinkuin sielläkään ei olisi minkäänlaisia ympäristöongelmia, vaan niitä täytyy vartavasten ruveta tuottamaan. Noin vuosi sitten luin lehdestä, että myös Neuvostoliitto on siirtymässä Formula 1 -kauteen Länsi-Saksan myötävaikutuksella. Ollaanko Suomen luonnonsuojeluliitossa tietoisia katalysaattorin todellisesta vaikutuksesta luontoon. Ympäristöministeri itse on sopivasti julkistetussa tilaisuudessa sanonut välittömästi ' hoitavansa kompostorit tuen piiriin. Välittömyyttä on jatkunut jo sitkeästi. Simo Silvan Jämsänkoski Turhaa uskoa linssil u teisiin Luonnonsuojelun järjestöväki on tehnyt melkoisen virheen suhtautuessaan kritiikittömällä innostuksella virkavallan pöhöttymiseen ympanstöasioissa. vsk.. Luvata osataan vaikka mitä. Metsiemme kohtaloa käsittelevässä artikkelissa sivulla 19 väitetään, että metsäojitus onnistui kohottamaan vuotuista puuston kasvua 78 miljoonan kuution verran; oikea luku on 7-8 miljoonaa kuutiota. Jo kauan sitten ympäristöministerille on esitetty, miten kallista ja älytöntäkin on laajentaa varastoja, koska joskus ne kuitenkin täyttyvät. Toimitus Huippuoptiikkaa alle huippuhintojen 40 NOTAREM 8X32 B ja 10X40 B 8X32 8/ GA ja 10X40 B/ GA DF 7X40 8/ GA • kirkas kuva läpi koko näkökentän • elinikäinen takuu • kuvan laatu ja sävyerot moitteettomat kaikissa olosuhteissa • miellyttävä myös silmälasien käyttäjille Myynti: Alan liikkeet Pääedustaja: Magnus Paul Ky, PL 45, 001310 Helsinki, puh. Kun toteuttamisen aika olisi tulossa, keksitään kokonaan toinen aihe isoon mesoamiseen. Vuoden 1988 syksyllä oli Ilta-Sanomissa juttu, jossa tekniikan tohtori Ari Juva Neste Oy:stä kertoi kolmitiekatalysaattorin vähentävästä vaikutuksesta autojen päästöihin, mutta varoitti samalla uudesta uhkatekijästä, ilokaasusta. (90> 650 900 SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. 931-123 205. Korallieläimiä on kaikissa merissä. Yhteiskunta on luvannut jotenkin tukea rakenn ushank kei ta. Mielestäni Suomen luonnonsuojeluliiton tulisi JarJestää koko maan kattava nimienkeräyskampanja moottoriurheilun kieltämiseksi globaalisesti ja toimitettava vetoomus hallitukselle tai Brundtlandin komissiolle. Byrokratia pystyy toimimaan todellisen tuholaisen tavoin nielemällä voimavaroja käytännön ratkaisuilta. Väliaikana on ehditty laatia uusia ohjeita, jotka taas vaativat varastorakentamista. Tästä olisi hyvä jatkaa yksityisautoilun vähentämiseksi tehtävää työtä. Tiede 2000-lehdeltä ja Tieteen Kuvalehdeltä, mutta minkäänlaista selitystä ei k.o lehtien palstoilla ole näkynyt. olisi laitettava kapuloita rattaisiin. Nyt kysyn mitä Suomen luonnonsuojeluliitossa tiedetään tästä katalysaattori-ilokaasuyhdistelmästä. Ympäristöministeriön piirissä tiedotusvälineiden edustajien hyväuskoista hölmöyttä on osattu käyttää taitavasti. Oikea määrä on sata milligrammaa litrassa, ja tämä yläraja koskee vesilaitoksien jakamaa vettä. Toivoisin, että kaikissa Suomen Luonnon artikkeleissa mainittaisiin lajien latinalaiset nimet epäselvyyksien välttämiseksi. Olli ].Ojanen Koralleista kommentoida Suomen Luonnossa 8/ 89 ollutta keskustelua Antarktisen koralleista. Toivotan onnea ja menestystä Marja-Leena Mikkolalle ja kaikille jotka tekevät, monasti epäkiitollista, työtään luonnon hyväksi. Karjatalouden jätteiden jatkuvaan ja nopeaan käsittelemiseen käytettävät laitteistot, kompostorit, eivät kuitenkaan mahdu julkisen tuen piiriin. Se lisäisi myös lehden arvoa hakuteoksena. Nyt puhutaan vuoden tarpeen täyttävistä tiloista
Leirin aikana niitetään ja raivataan umpeenkasvaneita niittyjä, kunnostetaan pihapiiriä, puretaan romahtaneita rakennuksia ja kunnostetaan jäljelle jätettäviä. viljelysopimuksia sekä laajenevaa ekoKULMA-ketjua, jossa olemme yksi pääosakkaista. WWF:n talkooleirit 1990 Anttila Anttolassa 11.-20.6. Sekä torpan että pihapiirin aitan pärekatot uusitaan myös, joten päreiden naulaamista on kosolti tiedossa. 7. Osakepääoman korotuksella rahoitamme normaalin kasvun lisäksi mm. tetaan tilan pihapiiriä, joka pitkään asumattomana on kasvanut umpeen. Leiripaikasta riippuen ohjelmaan kuuluu myös saunominen. Markkinanäkymät ovat yrityksellemme erittäin valoisat: pääkaupunkiseudun kasvavan kysynnän lisäksi olemme laajentamassa jakeluamme myös muualle Suomeen. Apteek1t Valm1stuttaJa: Dietta Snack on hyvänmakuinen, hedelmistä ja viljasta valmistettu välipala. 7. Tarkempia tietoja saat soittamalla Juha Kanervalle tai Jari Peltorannalle, puh. Saaren luonto on vaihteleva ja monipuolinen vanhoista tammista ja niityistä karuun kalliokasvillisuuteen. Dietta Snack tasoittaa energian saantia ja estää verensokerin liiallisen laskun urheilun, kuntoilun tai muun ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Leiri kestää viisi päivää ja sen aikana jatketaan siitä, mihin vuosi sitten WWF:n talkooleirillä niittyjen kunnostuksessa päästiin. Anttila on edesmenneen anttolalaisen Kalle Barkin perinteikäs pienviljelytila Anttolan Kokkosenlahdella. Majoitus on joko leiriläisten omissa tai WWF:n lämmitettävissä puolijoukkueteltoissa. D NATUREN I NORR Vid polcirkeln i svenska Lappland ligger Samernas folkhögskola. Kun tarvitset viheralan palveluksia soita numeroon 9800-GREEN (paikallispuhelun hinnalla kautta Suomen 4 7 3 3 6 Telefax (941) 282 632. Arola Heinolan maalaiskunnassa 1.8.10.8. Nothamnin tila sijaitsee Tammisaaren saaristossa, kansallispuiston alueella. Talkooleirillä kunnasOSAIJ.JSTU EKOLOGISESTI KESTÄVÄN LIIKETOIMINNAN RAKENTAMISEEN BioKanerva Oy on johtava luonnonmukaisia vihanneksia ja hedelmiä välittävä tukkuliike pääkaupunkiseudulla. Muonituksesta vastaa leirikokkimme. Valm1sta1a: Orion-yhtymä Oy g~~~J~tyma Oy, c:f'2AioN OSTA APTEEKISTA JA KOKEILE! MAISEMANHOITOA VIHERJA YMPÄRISTÖNSUUNNITTELUA VIHERRAKENNUSTYÖT VIHERALUEIDEN HOITOTYÖT Luotettavaa ympäristönhoitotyötä vuodesta 1965. Bengtsår Hangossa 25.29. Varsinainen leirikohteemme on Bylandetin saari. Arola on entinen torpparitila, jonka metsä on saanut olla kauan hakkaamatta. Tuotteemme tulevat vain valvotuilta biodynaamisilta ja luonnonmukaisilta tiloilta. Ilmoittautuminen Kaikille talkooleireille ilmoittaudutaan WWF:n t01m1stoon, puh. Skolan är öppen för alla. 90-386 266. Saari sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolen sisäsaaristossa. SUOMEN PUUTARHA-APU Kankitie 3, 40320 Jyväskylä 41. Hoitosuunnitelman mukaisesti on tarkoitus kunnostaa pientilan pihapiiriä, rakennuksia ja ympäröiviä niittyjä. Begär prospekt. Arola sijaitsee Heinolan maalaiskunnassa Jaalaan menevän tien varressa Taipaleen kylässä. Se on luonnonsuojelualue. (90) 644 511 / lnga Ohlson. Tilasta muodostettiin 1970-luvulla luonnonsuojelualue. Siellä oli aiemmin asutusta ja toimiva kyläyhteisö. Se on edelleen asuttu ja siellä harjoitetaan yhä laidunnusta. Lisäksi se sisältää guarkumia, hiilihydraattien imeytymistä hidastavaa ravintokuitua. Nyt se on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen leirikäytössä. Osakeanti toteutetaan 11.5.1990 mennessä. Toimintamme nopean laajentumisen johdosta tarjoamme Sinulle mahdollisuuden sijoittaa 1 uotetta vaan vaihtoeh toyri ttämiseen. Siitä huolimatta saaren lehtoniityt kaipaavat hoitoa, niinpä työ on umpeenkasvaneiden niittyjen raivausta ja niittaa. Här kan du studera vid EKOLOGILINJEN växter, djur, landskap i norr med renar i centrum. &io KANERVA k/(/YO/YIK~t;; Sienitie 18 B, 00760 Helsinki SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Iltaisin talkootöiden jälkeen istuskellaan nuotiolla, retkeillään, kalastellaan, keskustellaan luonnosta ja luonnonsuojelusta. Tila on tullut valtion omistukseen ja siitä on muodostettu luonnonsuojelualue, joka on Mikkelin lääninhallituksen hoidossa. 1 år. Niille, joille ei sovi pitkä WWF:n talkooleiri, on Bengtsårin leiri omiaan. Koska leireillä tehdään rankasti töitä aamukahdeksasta iltaviiteen, edellytämme osanottajilta vähintään 17 vuoden ikää. Kullekin leirille otetaan 15 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Puuhana on niittämistä ja pensastojen valtaamien niittyjen raivausta. vsk. WWF korvaa leiriläisten edestakaiset matkat ja huolehtii tapaturmavakuutuksesta leirin ajaksi. Myynti: ~åmij Ålmmukallc1$kåvllå ~amerf/,aS 'PolkJJ.ög~J<ela CS-96040 'j()KKMOKK Cfel.0971-10215 ~]!fil) SNACK Dietta Snack on kätevä välipalapatukka, jonka voit helposti ottaa mukaan kuntolenkille tai urheilukentälle. Vähintään yhtenä leiripäivänä tehtävällä retkellä tutustutaan leiripaikan lähiseutuun ja sen luonnonsuojelukohteisiin. Nothamn Tammisaaren saaristossa 27 .6.4. WWF on saanut alueen omistukseensa testamentin kautta. Saarella kasvaa uhanalaisia kasvilajeja, joiden elinpunen hoitoon leirillä paneudutaan
Eeva Tikka opettaakin kirjassaan meille myös ekologiaa. Eeva Tikan satukirjassa on häviäjiäkin, koko elämän maku kiihkosta tyyn tymiseen. Pääosassa ovat määrittelemättömien Yön linnun ja Siivettömän lisäksi sopuli, käärme, naali, saukko, vesipääsky, suokukko, pulmunen ja palokärki. Niin ei ollut 200 vuotta sitten, ja niinpä tämän loistoteoksen tarjoama elämys on siihen uppoutuvalle rikkeetön, valtava, eliittihintansa arvoinen. Rinnalla voi pitää vaikkapa tiekartan GT-painoksia tai Fennia-karttakirjaa, toki tarkempiakin karttoja, jos se on mahdollista. Hän oppii katsomaan sydämeensä, josta löytyvät myös rakkaan ystävän tassunjäljet. Aluksi piti panna kirja piiloon, ettei joka ilta kaksi elämän salaisuutta pohtivaa silmäparia tuijota pimeyteen pää täynnä kysymyksiä. Läntisintä Suomea ei kartoitettu, ei liioin maamme pohjoisimpia osia edes Venäjän rajan tuntumassa. Yön lintu ja Siivetön on kiehtovan surullinen, eikä yksikään satu pääty "ja sitten he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti" -tunnelmiin. Mihin ja miksi kartoitus rajoittui, mitkä sotilaspoliittiset seikat sen kulloisiinkin vaiheisiin vaikuttivat, miksi osa kartoista jäi valmistumatta, sen selittää Alasen asiallinen historiikki. Kartoituksen eteneminen ja sen kulloisetkin päämäärät ja suorittajat on selostettu seikkaperäisesti Timo Alasen erinomaisessa esipuheessa, joka johdattaa Kuninkaan kartaston historiallisen taustan ymmärtämiseen. Riikka pettää oikean sisarensa, mutta katuu ja pääsee kotiin. Suot ovat vielä soita, eivät kuivikkoja, purot luonnonuomia, eivät pillareilla puskettuja vallituksia ja ojaviivoja; pellot sijaitsevat kuivilla mailla, ja kosteissa alangoissa ovat niityt ja laitumet. No, sellaistahan elämä on paitsi, että useat myös häviävät. Oliko äiti siellä?' ' kysyi hätääntynyt ekaluokkalainen. Nykyinen peruskartoillamme sinisenä verkostona näkyvä teho-ojitus vie saasteet suoraan järviin ja meriin .... Pohjoisin kartoitettu seutu on Saarijärvi-Sumiainen, SataHämeessä ylletään vain Näsijärven korkeudelle ja aivan lännessä Turku on pohjoisin kartoitettu alue. Voi, miten pilkkimies kaipaa kuollutta lapinkoiraansa vahtimaan "silmä kovana kun ahven nousee jäälle". Toinen rajoitus on sen hinta: lähes 800 markan arvoisena teos kulunee paremminkin eliittikuluttajan ja 60-vuotispäivälahjojaan selailevan käsissä kuin nuoren luonnonharrastajan, ikävä kyllä. vsk.. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Nämä eläimet eivät ole mitään tuttuja satuhahmoja, eivätkä kovin tuttuja edes koulun biologiasta. Asutuksen sijainti on kuin oppituntia ihmisasumisen luonnollisesta ekologiasta. Vaikka Eeva Tikka ei sorrukaan Eevan tyttäriin ja Ihmisen poikiin, on varsinkin niminovellissa aimo annos tuttua vaikeuksien kautta voittoon -tarinaa. Mutta karttateoksen avulla voi myös nykymaisemasta poimia sen historialliset piirteet niin luonnonhistorian kuin ennen kaikkea kulttuurimaiseman historian, kaikkein totaalisimmin muutettuja seutuja lukuunottamatta. Kuninkaan kartasto osoittaa, että ihmeen tarkkaa ja havaintovoimaista työtä on kyetty tekemään jo ennen sitä jopa 42 KIRJOJA niin, että monet kartat ovat nykyisiä peruskarttojakin havainnollisempia, voimakkaassa visuaalisuudessaan ikäänkuin luonnollisempia. Eläimillä on paikkansa. Nykyään valtatiet ja moottoritiet jyräävät kaiken alleen ja tuhoavat läheltään pellot, mäet ja perinteisen tieverkoston. "Pääsikö se kotiin. Teos on järkevästi sekä suomenettä ruotsinkielinen. Uuteen sotilaalliseen kartoitukseen liittyi sanallisia kuvauksia entiseen tapaan; sanallisesti kuvattiin esimerkiksi marssiyhteydet lännestä sotilaspoliittisesti tärkeämmille alueille. maineikas Augustin Ehrensvärd rekognosoinut jo 1740-luvun lopulla pian pikkuvihan jälkeen, mutta tuolloin oli tyydytty linnoitusten ja tiettyjen maastokohteiden kartoittamiseen, maaston sanalliseen kuvaamiseen ja hienoihin maisemapiirroksiin ja -laveerauksiin. Meille niin tuttu kartoituksen kolmiomittausjärjestelmä tuli käyttöön vasta tämän kartoitustyön päättyessä. Niillä ei ollut suurempaa sotilaspoliittista merkitystä. Siitä kahdensadan vuoden takaisesta ihmisen ja luonnon välisestä tasapainosta, joka Kuninkaan kartastossa tulee näkyviin, olisi meidänkin otettava oppia, jos haluamme, että maassamme vielä 200 vuoden kuluttua on kartoittajia ja luontoa kartoitettavaksi". Suurella huolella tehty hakemisto auttaa näille kirjallisille maisemaretkeilyille lähtijää. Yön lintu ja siivetön ovat myyttisiä hahmoja, tietäjä ja kyselijä, Narnian asukkaiden ja Lokki Joonatanin sukulaisia. Venäjään rajoittuvia Ruotsin (Ruotsi-Suomen) seutuja tuolloin ne olivat Kymijoen alueella oli mm. Tämä on siis teoksen ensimmäinen rajoitus. "Tuliko se takaisin?" ilostui hievahtamatta kuunnellut esikoululainen, mutta ei se tullut. Arvokas kartasto Timo Alanen ja Sauli Kepso (toim.): Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, SKS 1989, 397 s. Kuninkaan kartasto on ensimmäinen yksityiskohtainen Suomesta laadittu kartasto. Kirjan toimittamiseen osallistunut Sauli Kepsu on kartastoa toisaalla esitellessään viitannut sen ympäristönsuojelulliseen sanomaan: "Suot olivat soina säädellen tehokkaasti tulvia. Tällainen mahtava kuvateos ei voi valitettavasti olla toisen hintainen; sen saanti julkisuuteen on sittenkin kulttuurisaavutus, eikä voi muuta kuin huokaisten todeta näin laadukkaasta tuotteesta: saa maksaa. Kartaston tarkastelija voi uppoutua historian tai entisen luonnon ja maiseman taikapiiriin -"kaukana kavala maailma" tarkastella teiden, polkujen, purjehdusreittien, siltojen, kapulasiltojen, kahluupaikkojen jännittävää liikenneverkostoa, löytää paikkakuntien oikeat, vanhat (joskus kyllä väärään asuun vääntyneet) nimet, vanhat peruskylät ja kartanot, torpat, koko entisen maiseman ja ihmiselämän piirin. Kasvun rajat ovat tänä päivänä sangen lähellä. Tosin saukko saattelee tytön vain kodin nurkalle, johon satu päättyy. Kirjan toinen ihminen on tyttö, joka eksyy, ja löytää jäätyneen vesiputouksen takaa salaperäisen sm1sen sisaren. Onko käärme, jonka niljakkaan nahan alla kihe)möi kaipaus toiseen, paha. Martti Linkola Salaperäinen ekologian oppitunti Eeva Tikka: Yön lintu ja Siivetön, Gummerus 1989, 96 s. Sen sijaan pilkkimies oppii pulmuselta, että elämä on ajaton ja monimuotoinen. Meille salatulla tavalla ne elelevät ja tuntevat, onpa niistä myös ihmisen johdattelijoiksi. Nyt oli kyseessä "koko maan" kartoittaminen: erityisesti Venäjän silloisen rajan lähiseutujen, eteläisen Suomen rannikkoja saaristoalueen ja sisämaan Hämettä myöten. Lapset ainakin omat kuulijani taitavat kaivata onnellisia tarinoita. Sen tarkoituksena ei ole suinkaan ollut yleinen yhteiskunnallinen hyötykäyttö, kuten nykyisten karttojen ulkoiluja luonnonharrastuksen palvelemisesta puhumattakaan. Sodankäynnin ''modernisoituminen" Euroopassa oli 17001 uvun jälkipuoliskolla luonut entistä suuremmat armeijat ja entistä suuremman maaston hyväksikäytön sotimisessa ja puolustautumisessa. Suomen Luonnon palstoilla riittänee todeta, että tämä upea teos on lähinnä Etelä-Suomen paikallismaantieteen ja paikallishistorian harrastajan ja luonnonystävän todellinen aarre. Niin tiiviisti välittyi ahdistus ja kaipaus tästä Sininen sisar-tarinasta, että kummaltakin kuuntelijalta pääsi itku, eikä se ollut kaukana lukijallakaan. Kirjan tarkastelu tarvittaessa suurennuslasinkin kanssa on suurenmoista retkeilyä maamme maastojen ja maisemien historiassa ja itse kunkin kartoitetun seudun oikeassa ominaislaadussa. Miksi sopulit vaeltavat ja suokukot tappelevat. Rekognosointi eli maaston kartoitus oli käynyt tuiki tarpeelliseksi. Yön linnussa ja siivettömässä puhutaan paljon kuolemasta, ikävästä ja mustasukkaisuudesta, joskin myös rakkaudesta, runollisesti ja varovasti kuin sametilla sivellen. Tarkalle kartoitukselle oli luonut pohjaa mm. Kaikki Yön linnun ja Siivettömän yhdeksän tarinaa ovat filosofisia, haikeita ja verkkaisia, kuin unta. Tarina on kummallinen, mutta samalla tuttu vaikkapa Golgatalta, missä Juudas kieltää Jeesuksen. käynnissä ollut maiden isojako sen vaatirnine "siviilikarttoineen". Pelkän linnoitusten piirityksen ja avoimilla kentillä käytyjen rivistötaistelujen aika alkoi olla ohi. Mutta näiden hohdokkaiden sielunretkien taustalla soi synkempi sävel: tietoisuus niistä menetyksistä, joita "edistys ja kehitys" ovat aiheuttaneet, ja uhkakuvat tulevaisuudesta ... Kartaston tarkoitusperä oli sotilaallinen
Salpausselkä, pellot, metsät, mäet, kalliot ja vesistöt havainnollistuvat hienosti tässä Kuninkaan kartaston lehdessä, jossa Karjaa on vasemmalla alhaalla ja Mustion (Svartån) ruukinkartano oikealla ylhäällä. Teos on melko kallis ostaa, mutta kysy sitä ainakin kirjastostasi!
395; , . T ällaista kiikaria et aiemmin ole Suomesta saanut! Tule tutustumaan lnstrun myymälään. Säännöt saat lnstrun myymälästä ja kilpailuaika päättyy 30.7.1990. tekevät kaikki luonnonystävät ja muut kiikarintarvitsijat omat löytönsä lnstrusta. Ja katso mihin hintaan! Uutuus-kiikari Panora Fixed focus on monikäyttöinen, heti valmis kauas katseluun ja vain nappia Pieni ja kätevä uutuus Panora Fixed focus 8 x 21 kulkee näppärästi mukana, ilman tarkennuksia h e t i valmiina kauas katseluun. , Nappeja painamalla heti valmis lähi-katseluun. Tarjoushinnat 7 x 35 495, ja 7 x 50 595, ~-------~ Tarkempaan katseluun Tarjoukset voimassa 15.6.90 asti. Heti valmiina kauaskatseluun. Arvokkaat palkinnot!. liman muuta tarkennusta. 1495; 11\TSTRUMEI\TTARIUM Osallistu luonnonystävän lintuaiheiseen PIIRUSTUSKILPAILUUN, jonka lnstru ja Lintutieteellisten Yhdistysten liitto järjestävät. painamalla valmis lähikatseluun. Kowa-maakaukoputki: runko TS-601 ja 20 x, 25 x tai 40 x okulaari
IX KANSAINVÄLISET ERÄMESSUT, PUH. KLO 10-18. 1.6. -METSASTYS, KALASTUS, LUONNONSUOJELU JA RETKEILYKUU KIURUSTA KESÄÄN Tämän kirjan päähenkilöinäovattutut muuttolintumme. 914 -39 561. RIIHIMAEN URHEILUPUISTO,.KE 6.6.PE 8.6. KLO 10-20 JA SU 10.6. alkaen ovh 179,MIKSI, MINNE JA MITEN LINNUT MUUTTAVAT 11111.K RIISTA MARKKU MIKKOLA JAN SÖDERSVEO. TULE JA KOE! POHJOISMAIDEN LAAJIMMAT MESSUT 6.-10.6.1990 RIIHIMÄKI .. Nuoret tutkijat Markku Mikkola ja Jan Södersved kertovat lintuharrastajille • miten linnut löytävät talvehtimisalueilleen ja pesimäpaikoilleen • miten linnut suunnistavat aavan meren yllä, sumussa tai pimeässä • milloin muuttolinnut keväällä palaavat • miten tarkkailla lintujen muuttomatkailua ja mitä lintujen suojelusta pitäisi tietää Runsaasti värikuvia ja karttoja. KLO 12-20, LA 9.6. TARJOUS 145; toukokuun loppuun asti
Haluaisin leikata varjokuvat itse, mutta kaupoista saatava muovimateriaali ei kestä ikkunan ulkopuolella enempää kuin 4-6 vuotta. Saimaannorppia siirtämään. Kun sen liimaa ikkunan sisäpuolelle, se ei joudu sään vaikutuksille alttiiksi ja kestää pitempään. Materiaalien suhteen on paras kääntyä esimerkiksi rautakaupan tai autotarvikeliikkeen puoleen. Viime vuosina punatulkkujen määrät ovat olleet kasvamassa ja on mahdollista, että tulevaisuudessa punatulkuista on enemmän harmia tässä suhteessa. Monin paikoin Keski-Euroopassa punatulkkuja pidetään pahoina hedelmätarhojen tuholaisina juuri tästä syystä. Ne ovat luonnollisesti siitä hyviä, että varpuset ja tikat eivät pääse niitä hajottamaan ja käyttämään omiin tarkoituksiinsa Seppo Vuolanto Nieriän loiset Enontekiön Pihtsusjärvestä tuli komeita rautoja. Millainen materiaali on paras ja mistä sitä on saatavilla. ja sitä kevään aikaisuuden vuoksi on poikkeuksellisesti saatavilla helpoiten omenapuusta. Nykyisin on myös myytävänä räystäspääskyn pesiä, jotka on tehty sementistä. Tarravarjokuvan voi leikata itse, ja valmiitakin kuvia on saatavissa. Haarapääskyjä auttaa, jos huolehtii siitä, että ne pääsevät lentämään latojen ja ulkorakennusten kurkihirsien päälle, jonne ne pesivät. Seppo Vuolanto Millainen pesä pääskyille. Kukkasilmut ovat ravitsevia ja punatulkkujen mielestä ilmeisen herkullisia. Päijänteen vedenpinta laskee talven kuluessa jopa yli metrin, joten hylkeen "pesimisen" onnistuminen olisi niissä olosuhteissa hyvin epävarmaa. Ne muistuttavat oikeita pääskysenpesiä, ja ainakin joissakin tapauksissa pääskyset ovat ottaneet käyttöönsä niitä. Mikäli haluaa auttaa pääskyjä niiden pesänrakennuksessa, voi kiinnittää räystäspääskyille lautoja räystäiden alle. Pääskyset rakentavat pesänsä savesta tavallisesti rakennuksiin. Näiden varaan pääskysten on helpompi rakentaa pesänsä. Pääskyset eivät siis pesi puihin. Järvessä on runsaasti ahvenia ja särkiä, joten ravintoa hylkeille olisi Päijänteessä riittävästi tarjolla. Tosin se ei näy ulkopuolelle ehkä aivan niin hyvin kuin ulkopuolelle liimattava. Tarkoituksena on säilyttää saimaannorppa oikeassa ympäristössään Saimaan vesistössä, eikä siirtoistutusta toisiin vesistöihin ole ainakaan toistaiseksi suunniteltu. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Punatulkut syövät mielellään silmuja, joita niiden on helppo käsitellä paksulla nokallaan. Toisaalta pesintä saattaa olla sellaisessa vaiheessa, että valkuaispitoista kukkasilmuravintoa tarvitaan munien valmistamista varten Haukankuvat ikkunassa torjuvat pikkulintujen törmäykset. Miksi ne nuppuja syövät. Meillä punatulkkujen aiheuttamat tuhot ovat olleet satunnaisia ja vähäisiä. Saimaan ns. Laji on runsastumassa lähinnä auringonkukan siemenillä tapahtuvan ruokinnan ansiosta. Haukkavarjokuvat estävät lintuja lentämästä ikkunaan tai ainakin vähentävät törmäämisiä. Mahdollisuuksia on siis useita, mutta emme voi kysyä asiaa linnuilta. Jään päälle lumikinoksiin kaivetut poikaspesät sortuvat, ja kuutit saattavat kuolla pesiin. vsk.. Ravinnon puute ei ole syynä norpan vaikeuksiin Saimaallakaan, vaan pesimärauhan puuttuminen ja vesien likaantuminen. Eikö niiden pitäisi tuolloin toukokuussa olla jo pesimäpuuhissa. Säänkestäviä itseliimautuvia materiaaleja on tarjolla. Hyvä ravinnonsaanti ei tietenkään voisi mitenkään korvata epäonnistunutta lisääntymistä. poikkeusjuoksutukset, joiden johdosta veden pinta laskee talven aikana, ovat vaikeuttaneet hylkeen pesintää. Voiko pääskysille rakentaa puihin kiinnitettäviä pönttöjä. Saimaa sopii saimaannorpalle. Joitakin kallioissa olevia haarapääskyn pesäpaikkoja tunnetaan. Matti Helminen 46 KYSY LUONNOSTA Luontoil/an asiantuntijat vastaavat Puna tuikut herkuttelevat kukkasilmuilla Parvi punatulkkuja söi omenapuusta melkein kaikki nuput. Ellei halua ostaa valmiita kuvia lintutieteilijöiden järjestöiltä, voi ostaa muovia kaupasta ja leikata varjokuvan itse. Seppo Vuolanto Haukkakuvia ikkunoihin Haluaisin kiinnittää haukkavarjokuvia ikkunoihin. Pitkäpyrstöistä varpushaukan näköistä varjokuvaa suositellaan ilmeisestikin tehokkaimpana. Kun saimaannorppa on uhanalainen alkuperäisellä esiintymisalueellaan Saimaan vesistössä, onko harkittu niiden siirtoistutusta Päijänteeseen. Niissä oli noin puolen sentin mittaisia "luteita" evien juurella ja peräaukon ympärilToukokuussa osa punatulkuista etenkin parvissa oleskelevat voi olla vielä muuttomatkalla
Ovatko ne haitallisia rauduille ja onko niitä vain siellä tunturivesissä. Sukasjuotikas on kuiville vedetyn kalan pinnassa tavallisesti 0,5-1,5 sentin mittainen litteähkö eläin. Saman järven ahvenet ovat eri syvyyksissä ja pohjilla eri sävyisiä ja kaislikoissa jyrkkäraitaisempia kuin selkävesillä. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Harri Dahlström Miten ahven vaihtaa väriä. Väriaine voi tällaisessa solussa olla hajaantuneena koko solun alueella tai sijaita kasaumana solun keskiosassa. Kangasvuokko lisääntyy ainoastaan siemenestä, joten perusmenetelmä on oikea. Kun juuri saadun ahvenen pistää vaaleaan ämpäriin, hyvinkin tummaselkäinen kala muuttuu vaaleaksi muutamassa minuutissa. Mitä nämä loiset ovat. Sillä on ruumiin takapäässä imukuppi ja etupaassa väkäpäisiä sukasia joiden avulla se myös kiinnittyy isäntäkalan ihoon puremansa haavan reunoihin. Kangasvuokko on alun perin arokasvi, jonka menestyminen metsäluonnossa edellyttää suotuisia olosuhteita. Olen yrittänyt lisätä niitä kylvämällä siemema maahan, tuloksetta. Kangasvuokon siemeniä ei saa kerätä edes hyvässä tarkoituksessa, mutta kasvia voi auttaa lievällä maastonmuokkauksella. Värisolujen väriaineiden liikettä kala voi säätää hermostonsa avulla. lä. Tämä kalaloirien on arktinen laji, jota Suomessa on vain Lapin läänin pohjoisimmissa osissa sekä Itämereen että Jäämereen laskevissa vesistöissä. Enontekiöllä Käsivarren luoteisreunoilla sijaitsevassa Pihtsusjärvessä on todella mukavan kokoisia nieriöitä eli rautuja. Värisolut ovat liuskaisia ja haaraisia. Lain mukaan siemeniin ei saa kajota eikä niitä saa siirtää. Jo kasvupaikan lievä tallaaminen parantaa kangasvuokon säilymisja lisääntymisedellytyksiä, ja niitä voi parantaa edelleen kitkemällä ja håravoimalla pois varjostavia ja tukahduttavia kasveja tai levittämällå ohuelti hiekkaa kasvupaikalle. Ilmiö havaitaan yleensä juuri niin, että tummat ahvenet vaalenevat vaaleassa astiassa. Kysyjän käyttämä ilmaisu ''luteita'' viittaa eteläisempien vesien kalatäihin, jota esiintyy myös Tornionjoen vesistöalueella. Seppo Vuokko 47. Sen sijaan maan ei tarvitse olla kovin ravinteista; kangasvuokon luontaiset kasvupaikathan ovat melko karuja, useimmiten puolukkatyypin mäntykankaita. Kuinka niiden lisääminen onnistuu. Sen ruumis on liikkuessaan liereä. Siirtämällä ahvenia vaaleasta mustaan astiaan voi todeta sopeutumisen todella sujuvan muutamassa minuutissa. vsk. Väri on vihreänruskea. Saaliskalansa elävinä sumputtavat tai täkykalaksi varaavat onkijat kiinnittävät tähän ilmiöön useimmiten huomiota. Näin se käy. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastatta viksi osoitteeseen Suomen Luonto, PL /69, 00151 HELSJNKI. Sitten se suuri mutta! Kangasvuokko on rauhoitettu, ja siten myös kangasvuokon siemenet ovat rauhoitettuja. Eteläisin löytöpaikka on Suomessa Pallasjärvi. Sammalpeitettä ja muuta varjostavaa kasvillisuutta voi poistaa laikuittain aivan kasvittomaksi raivaaminen voi johtaa siihen, että siemenet lentävät tuulen mukana pois alueelta! Hammaslääkäri Matti Kirkkopelto, jonka kotipihassa kasvaa luontaisesti kangasvuokkoja, kertoo kokemuksistaan kangasvuokon "viljelijänä": Jos kasvia liikaa suojelee, se tukahtuu muuhun kasvillisuuteen ja häviää. Harri Dahlström Kangasvuokon lisääminen Mökkini lähellä kasvaa kangasvuokkoja, aika runsaastikin. Mutta myös vaalea ahvenet tummuvat tummissa ast101ssa. Pihtsusjärvestä ei ole tietääkseni havaintoja tästä kalaloisesta, joten uskon, että kyseessä on toinen juuri näille vesille tyypillinen kalaloinen, sukasjuotikas. Sukasjuotikas kiinnittyy juuri isäntäkalan ihon "pehmeisiin" kohtiin; evien tyviin, vatsapuolelle, peräevän etupuolelle peräaukon ympäristöön jne. Kysyn:iyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Miten ahven muuttaa värinsä. Ahvenen kuten muidenkin kalojen ihon värinahassa sijaitsevat värisolut, joiden sisällä oleva väriaine voi liikkua. Siementaimien kehitys kukkiviksi yksilöiksi kestää kuitenkin useita vuosia, ehkä jopa yli kymmenen vuotta. Näköaistin avulla ahven havainnoi ympäristöään, esimerkiksi säilytysastian vaaleutta, ja pyrkii sopeuttamaan oman värinsä sen mukaan. Syksyllä ja varhain keväällä on kuitenkin varottava tallaamasta kangasvuokkokasvustoja, sillä nuppujen aiheet ja kehittyvät kukkavarret murtuvat helposti. Kun esimerkiksi tumma väriaine eli pigmentti on solussa hajallaan, väri on näkyvissä, ja kun se on kertyneenä solun keskelle, sävy on paljon vaaleampi. Siemenet vaativat itääkseen lämmintä ja avointa paikkaa tiheän kasvillisuuden seassa tai paksussa sammalikossa siemenet eivät idä tai taimet eivät kehity alkua pitemmälle. Sukasjuotikas kiinnittyy lujasti kalaan ja se irroittaminen saattaa myös antaa mielikuvan luteesta. Mutta aivan laillisesti voi kasveihin koskematta! valmistaa kangasvuokon kasvupaikoilla maaperää niin että itämiselle on suotuisat edellytykset. Sitä on tavattu nieriältä, taimenelta, harjukselta ja siialta runsaimmin heinä-syyskuussa
Löytyneekö malttia, kun olemme bodanneet tekniikkamme kyllin vahvaksi rikkomaan jousen kuin jousen. helmikuuta hallituksen välikysymysvastauksessa. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. vsk.. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Huolimatta monista teoreettisista (esim. Olemme jännittäneet jousen kolme tai neljä kertaa kireämmälle! Ympäristöpolitiikassamme tulisi siten valita jokin tavoitekuormitustaso, joka on jossain yli 0,1 g S/ m'/a riippuen siitä, millaisia haittavaikutuksia hyväksymme. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Hän laskee, että herkimpien vesiekosysteemiemme kriittinen kuormitustaso on lähellä 0,0 grammaa rikkiä neliömetrille vuodessa (S/ m 2 / a). Jos se on alle 0,3 g, tulee happamoituneiden järvien lukumäärä pienenemään. Kriittisen kuormituksen käsitteen avulla voidaan arvioida, minkälaiset päästöjen vähennykset ovat kansainväisesti ja kussakin maassa tarpeen, jotta luonnon herkimmät osat voitaisiin pelastaa. Ympäristöviranomaiset ovat tietysti pohtineet tätä kysymystä jo kauan. Yhden gramman kuormitustasolla olisi vuonna 2040 esimer•kiksi Oulun läänissä neljännes järvistä happamoituneita. Kriittiset kuormitustasot ovat suunnitelman mukaan rikille 0,3-0,8 g/ m 2 / a ja typelle 0,5-1,5 g/ m 2 /a. Näin valisti ympäristöministeri Kaj Bärlund eduskuntaa 14. kysyy Per P. "Ett miljöanpassat energisystem" on energiaviraston ja luonnonsuojeluviraston yhteistuotantoa. KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Kriittinen kuormitus Kaukokulkeutuvat ilman saasteet uhkaavat toimeentuloamme ja elämisen laatumme metsäistä ja järvistä luonnonperustaa. Metsämaan kriittisellä kuormituksella tarkoitetaan suurinta happamoittavien yhdisteiden laskeumaa, joka ei saa ekosysteemin rakenteessa ja toiminnassa aikaan pitkäaikaisia haittoja aiheuttavia kemiallisia muutoksia. Kuormitustasolla 0,5 g S/ m 2 / a lukumäärä kasvaa alueesta riippuen kahdesta kuuteen prosenttia. Nyt ympäristöpolitiikkaan ollaan ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi sovittamassa käsitettä "kriittinen kuormitus", joka pyrkii vastaamaan juuri tähän kysymykseen. Aate ----------------------------~ Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto "lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 170 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 210 mk (ei-jäsenet). 2,00 mk :n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. ____________________________ J 48 Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. aikajänne) ja käytännöllisistä (ympäristön tilan seurantajärjestelmä) ongelmista on kriittisen kuormituksen käsite kestävälle kehitykselle hyvin tarpeellinen. (90) 876 9100. Päästöjen vähentämisen strategian tulisi perustua nimenomaan luonnon kestokykyyn. Tohtori Juha Kämärin HAPRO-projektille tekemä laskelma happamoittavan rikkilaskeuman tason ja happamoituneiden järvien prosenttiosuuksien keskinäissuhteesta valaisee hyvin kriittisen kuormituksen käsitteen käyttöä ympäristöpoliittisessa paatöksenteossa. Milloin meillä ja minkätasoiset. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Vastaavat tavoitekuormitustasot ovat suunnitelmassa rikille 0,5 g ja typelle 1,0 g. Professori Olli Järvinen antaa meille ohjeen, kuinka luontoon tulisi suhtautua tulisi menetellä samoin kuin jousella ampuja: pitäisi olla malttia jättää vetämättä jousi liian kireälle. Kriittinen kuormitus on ekosysteemin ominaisuus, jonka määrää ekosysteemin herkkyys jollekin ilmansaasteelle tai esimerkiksi happaman laskeuman vaikutuksille. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Milloin jousi on vedetty liian kireälle. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 190 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 200 mk Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) 1 PUH. Sen osoittaa jo meillä harjoitettu rikkipolitiikka. V. Ruotsissa on tehty ensimmäinen tiettyä yhteiskuntatalouden lohkoa koskeva suunnitelma, jossa tavoitteet tai reunaehdot on asetettu ympäristönäkökulmasta. Suomen kriittiset kuormitukset täsmentyvät lisää HAPROn tulosten perusteella. Kuormitustaso, jolla happamointuneiden järvien määrä pysyisi nykyisellään (neljä-seitsemän prosenttia eri alueilla) on noin 0,3 g S/ m 2 / a
Suopursu on tyypillinen mantereisen ilmaston kasvi, todellinen taigan asukas, mutta maassamme suopursun itäisyys ei juuri näy: se on yleinen länsirannikolla ja vielä Ahvenanmaallakin. ten perhqsia, pistiäisiä, kovakuoriaisia ja kärpäsiä, mutta tarkemmin suopursun pölytysekologiaa ei liene selvitetty. Nevojen mätäspinnoilla suopursu jää usein melko matalaksi. Pölytyksen tulos on kuitenkin hyvä ja siementuotanto runsas. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNT AKUKKA Rämeen tuoksuva kuningatar huumaavaa tuoksu luo eteläsuomalaisen suon kesäisen tunnelman. vsk. Suopursun kukissa käy monenlaisia hyönteisiä kuSUOMEN LUONTO 3/ 90 49. Tyypillisiä seuralaisia ovat mänty, muurain ja tupasvilla, Itä-Suomessa lisäksi vaivero, ja sisämaassa vaivaiskoivu. Tuoksun, samoin kuin suopursuh sisältämien myrkyllisten yhdisteiden, tarkoituksena lienee pitää kasvinsyöjät loitolla. Pohjois-Suomessa se viihtyy yleisesti myös kangasmailla. Suopursu on alppiruusujen läheinen sukulainen. Jo Etelä-Ruotsissa sillä on hyvin jyrkkä länsiraja, jonka takana suopursun ekologiseksi korvikkeeksi rämeillä tulee kauniskukkainen kellokanerva. Tuntureilta suopursu kutakuinkin puuttuu. Muutamat perhostoukat sitä syövät, mutta harvalle se niistäkään on pääravintokasvi. Seppo Vuokko 49. Huoneiden, aittojen ja vuodevaatteiden hajusteena suopursua voisi edelleenkin kohtuullisesti käyttää. Vaikka suopursun kasvupaikkoja on varsin paljon ojitettu, se ei ole ainakaan toistaiseksi vastaavasti harvinaistunut. Siemenet ovat hyvin pieniä ja niissä on lentomatkaa helpottava siiveke. talvehtivien lehtien erityinen pakkasasento: kylmässä lehdet riippuvat kokoonkäpertyneinä, suojasäällä harittavat sivullepäin. Ihmisenkin kannattaa pitää suopursua myrkkykasvina, vaikka sitä ennen on käytetty oluen mausteena ja monitehoisena rohdoksena. Yhteistä on kauniiden kukkien lisäksi mm . Suopursu ei kuulukaan yhdenkään luontaisen nisäkkäämme ravintoon. Ojikolle syntyvä ylen tiheä lehtipuuvesaikko tai kuusentureikko voi kyllä varjostuksellaan hävittää muutoin sitkeän kasvin. Talvella kota avautuu tyvestään ja muodostaa kupin, kuin kumollaan olevan sateenvarjon, johon siemenet varisevat. Etelä-Suomessa suopursu on ennenkaikkea rämeiden kasvi, usein suorastaan valtavarpu. Suopursu menestyy pitkään turvekankaillakin, ja saattaapa se joskus ojituksen johdosta runsastuakin. Vasta kova tuulenpuuska tempaisee siemenet matkaansa. Vaikka suopursu on kasvistamme kauneimpia lajeja, sitä ei ole juurikaan käytetty koristekasvina. Kodat nuokkuvat pitkien periensä varassa. Se kuitenkin menestyy myös pihamaalla ja kasvaa tiheästi haarovaksi ja runsaasti kukkivaksi pikkupensaaksi
Arkistoon otetaan mieluusti myös uusia sarjoja edelleen levitettäväksi. The King's Atlas by Martti Linkola Suomen Luonto 49(3): 42-43 The Finnish Literature Society has published in book form an atlas of Finland's first detailed maps. Diasarja myynnissä Yksi diasarja on saatu myytäväksi Luontopuoteihin. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Perämiehenkatu 11 A 17, 00150 Helsinki puh. The latest wastewater purification plants for mills are more efficient than their predecessors, but increased production will keep air pollution at the same level, if not actually raise it. (921) 301 141 Veijo Peltola Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (90) 642 881 / säåtiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Tutustumme luontoon, kulttuureihin ja ympäristökysymyksiin. (90) 642 881 Elina Vuola SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (960) 311 550 Tuula Leskelä . Teija Hannula, toimistoapulainen Marko Stenberg, projektisihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Finnish industry is energetically lobbying for the construction of a fifth nuclear power station. A pian initiated by the largest landowner, the forest industry giant, Kymmene Oy comprising thousands of holiday chalets is currently under consideration. SUOMEN LUONTO 3/ 90 49. At the same time, the establishment of protected forest areas will be hampered . Today highways and motorways swamp everything with noise and destroy nearby fields, hills and the traditiona! road network." Translated by Leigh Plester Luonnonkuvaarkistossa tekstitettävää oma kuvatoimisto palvelee pa1ts1 myymällä kuvia painokäyttöön tai muuhun käyttöön, myös vuokraamalla diasarjoja. Forest industry expansion is causing grave concern among conservationists for three reasons. Pirkko Elomaa, kurssisihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Paula Launonen, toimittaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Muukkonen, toimistosiht. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. The blue veins indicating peatland drainage ditches on modern maps conduct pollutants direct to lakes and the sea . Se esittelee uhanalaisia suomalaisia kasveja ja eläimiä. The need for more energy means either more air pollutants from natural gas, coal or peat fired power stations, or nuclear energy, which carries its own risks . Unesco has suggested that Finland establish a combined cultural and natural heritage site enclosing Olavinlinna one of Fennoscandia's best preserved castles which dates from the Middle Ages. Owing to the tranquility it offers wildlife, Pihlajavesi is one of this seal's most important breeding sites. Autoilla, kameleilla ja vaeltaen. Lisää tietoa puh. (90) 171 250 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Forest industry expanding at nature's expense by Jouko Kaste Suomen Luonto 49(3): 10-11 Finland's forest industry is burgeoning. Preserving Pihlajavesi in its natural state is a matter of conserving not only one of Europe's last intact lake shore complexes, but also of safeguarding the future of the Saimaa marbled seal, of which there are now only 150 surviving individuals, 31 of them at Pihlajavesi. Thanks to the glorious '80s there is plenty of spare capital around for investing. The atlas, which covers the whole of southern Finland, contains maps from the period 1776-1885. (953) 17 358 Pertti Siilabti Lappi Maakuntakatu 18 96200 Rovaniemi puh. Looking through the book, one is struckby how much Finland has changed in two centuries. Uuimaa PerAmiehenk. Sauli Kepso, the book's editor, comments on the atlas, "Peatlands used to be peatlands which effectively regulated flooding. (90) 642 881 Ma-pe klo 8.30-16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Pertti Siilahti, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. So far the pollutant load on both air and water due to the forest industry is either growing or at best remaining constant. Kaikki luontoaiheet ovat kovin kysyttyjä. (90) 876 9100 Postirnyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. Uudistamista kaipaavat sarjat mm. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (pj.), 90191 2010, Timo Hokkanen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo 011ila, Pekka Peura, Ahti Pyörnilä, Hannu Rautanen, Taija Sippel, Antti Ylitalo, Jari Ylänne ALUESIHTEERIT V aninals-Suoml ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20100 Turku puh. Now SU0MENLLJONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservacion A ddress: Box 169 00151 Helsinki, Finland shoreline constructio n is threatening Pihlajavesi. vsk.. . (90) 409 238. 11 A 00150 Helsinki puh. Tuula Varis, kans.väl. siht. 90-636 406, 408 546 "AKAASIA-safarit" Benedict v. . Diasarjat on aikoinaan tekstitetty. Thirdly, the new pian ts will require the provision of a higher energy capacity. Tänä vuonna rakentuu uusi sarja vuoden teemasta, pienvesien suojelusta. (981) 15 828 -Merja YUJoen Pirlu1111nu, Keski-Suomi ja Vaasu liiai Laukontori 4 33200 Tampere puh. The forest industry is already Finland's second largest industrial sector, being smaller only than the metal industry. Koska diasarjavuokraus ei tuota, ainoastaan valistaa, ei sarjoista makseta palkkioita. as. Kahdeksan kuvan sarjan hinta on 36 mk. Many new challenges are arising in Finnish lakeland, which is much more sensitive to increases in wastewater amounts than the coast. Other noteworthy animals are the lynx, beaver, red-throated diver, black-throated diver, osprey, goshawk, raven and golden oriole. metsästä, luonnonsuojelusta ja Hiidenportista. D Luontomatkoja Afrikkaan Luonnonläheisiä telttasafareja tee-se-itse -periaatteella eri Afrikan maihin, syksy-kevät 9091. Erilaisia sarjoja on parikymmentä ja ne ovat syntyneet_ mm. Nitrogen and carbon dioxide em1ss1ons in particular will increase substantially since there are no plans for their elimination. Nyt osa teksteistä on vanhentunut ja kaipaa uusimista. luonnonsuojeluliiton teemavuosien aikana. Luonnonkuva-arkiston väki etsiikin nyt vapaaehtoisia tekstin tarkastajia ja uusijoita. New mills require raw timber from somewhere, which may lead to increased felling in Finland or in the countries wood is imported from. Jos haluat auttaa tekstittämisessä tai tiedossasi on luontoaiheisia diasarjoja, soita Luonnonkuva-arkistoon, puh. World Heritage programme site in Finland threatened by Päivi Suikkanen Suomen Luonto 49(3): 14-15 The blend of wild archipelago and cultural landscapes in the Pihlajavesi area of Lake Saimaa, in eastern Finland, is in danger of being destroyed. If ali plans come to fruition, the capacity of the forest industry will double within the next decade. Wright.
" I HAKAA . El E.DES AUTOILIJA VOI Ol!-.A NIIN MÄNTTI ETTÄ KAASUTfAA IT5EN5Å HEN61LTÄ JOS SE.N KAALI\N TAOTAAN TlfiOA TE.HOISKUILLA.'',,.------1 ... TYHJAKAYNTIÄ RÖVHt<E.ETÄ.' , .. . NIIN NIIN, .. PAITSI JOS SE EHTil ISKEÄ ENSIN! TOSI PAHM TEKSTIÄ.' ... ÄSKEN TÄ5 SÄ O .. KYTÄT ON KYLLÄ VIIVANA PAIKALLA/ TÅÄLTÄ KÖf, OLI SOITETfU JOSTAIN KANSANMURHAA LÄHENTEU:V.Ä5TÄ TOIMINNASTA?."... MIKÄ &E OLIKAAN TÄMÄN AIHEETTOMAN ILMOITUKSEN 5VY. JOSPA ME PAREMMAN PUUTTEESSA OTErMN MUISTIIN NÄIDEN SHERLOCK HOLMESIEN NIMET ... AUTO J., JOKA .. ... IHAN Ä .. TOLLA5EE.N SI KAI LUUN PANNAAN PISTE/ ... SAAKOS OLLA VIELÄ UTELIAS ... JOKA YK5 KAK5' OlTI JA HAIHTUI TAIVAAN TUULIIN! ... MUISTUT U $ ON TYLYSTI POISTETTU JA SAASTUTU S JATKUU TÄYTTÄ " .. : ... OLI YKS ' A .
Tuemme luonnons ADS-Anker Data System Kalevi Aho laita Oy Tampere AK-Lasi·oy Oy Alko Ab Herman Andersson Oy Avonius Oy BASF Oy Oy Berol Nobel Ab Big Brother Oy Contant-ryhmä Creator Oy Oy (?atabolin Ab Edata Oy Eka-Kenkä Ky Ekokem Oy Ab Oy Electrolux Ab Asab Elohopea-Filmi Oy Enroth T ransport Systems Euran kunta Family Company Oy Fiskars Oy Ab Forssan Levy Oy Geologiliitto-Geologförbundet ry Helkama-Pyörä Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin Säästöpankki Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ry Helsinkikaasu Oy HKT Myllymäki & Pojat Imatran Kylpylä Jalasjärven Sähkö Oy HTM Tilintarkastaja Mikko Jokinen Joutsenon kunta T:mi Juhlavehnänen Kansallinen Kokoomus rp Karelia T rade Oy Kirjavälitys Oy KreuTo Oy Kuva-Sampo Oy Kuvasto Oy Lasitukku Oy LastentarhanopettajaliittoBarnträdgårdslärarförbundet Liikennetekniikka Oy Lohjan kunta Markkinointi Viherjuuri Oy Mega-Sora Ab Merck Oy Metsänhoitaja -lehti Miele O y Mobil Oil Oy Ab MTV Oy Muotitalo Jokinen Oy Neles-Jamebury OP-Kiinteistökeskukset Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Outokumpu Oy Terästeollisuus Ovako Teräsmarkkinointi Oy oy Shell ab Paltamon kunta Pizzeria Casa Grande Porin kaupungin puhelinlaitos Prosessiputkitus Oy Pyhä jokiseutu Jaakko Pöyry -yhtiöt Autokoulu Ranta Ky RTV-Yhtymä Oy Rukka Oy Oy Sahakonttori Ab Saimaa Lines Oy Ltd Sanomalehti Pohjolan Työ SIAR Planning Oy SKOP SOK ja S-osuuskaupat STS-Pankki Oy STS-Pankki Oy Porvoo Studio Nurmesniemi Ky Suomen Eläinsuojeluyhdistys Suomen Kaupunkiliitto ry Suomen Kuonajaloste Oy Suomen Messut Suomen Palloliitto ry Suomen Sokeri Oy Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Tieyhdistys ry Suomen Unilever Oy Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto T amfelt Oy Ab Tampereen Väri Oy Teleja Sähköhuolto Tetra Pak Oy Tukkumanni Oy Turun Työterveyspalvelu Oy TYHL-Kahvila Ravintola Vaasan Trikootehdas Ky Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Viking Line Woodtek Oy/ PSL Pohjalainen Oy Yleisjäljennös Oy Ympäristöalan ammattijärjestö Y AJ ry Äänekosken kaupunki