SUOMEN 3 • 1991 Irtonumero 32 mk Säteilevä ydinjäte vailla hautaa Maakunnat tutuiksi: Satakunta
vsk.. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Irma Kaitosaari PL 169 00151 Helsinki puh . 05 . Pikemminkin se osoittaa kansalaisrohkeutta. 05. Kun järjestöjen valitusmahdollisuudet tiehankkeessa evättiin, jäi luonnonsuojelun ääni kuulematta. 1991 Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 248 mk . 20. Tähän kuuluu tinkimättömänä periaatteena se, ettei ihmisiä tai omaisuutta vahingoiteta. 04. /99030. 10. 06. 9. Vastaavia kahnauksia syntyy varmasti vastaisuudessa\ . (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittajat Antti Halkka Alice Karlsson Markku Tanttu (ulkoasu) Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen . 5 15. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 210 mk ja säästötilaus 185 mk. 15. 07 . Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 42. Kysymys oli rauhallisesta mielenosoituksesta perinteisen passiivisen vastarinnan keinoin. Luonnonsuojelijat eivät olleet Jerisjärvellä yhteiskunnan vihollisia. Eettisesti kovin vakava laillisen yhteiskunnan loukkaus ei voi olla se, jos kahlitsee itsensä kaivinkoneeseen ja antautuu virkavallan raahattavaksi poliisiautoon. Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovi1tu. Tilaushinnat 11. Jlmescymisaikatau/u Aineisto No toimitukseen 4 11. 654 198 Ilmestyy 16. Alueellisen demokratian puutteellisuutta osoittaa se, että Lapin luonnonsuojelupiiri katsottiin asianosattomaksi oman maakuntansa luonnonsuojelualueen silpomishankkeessa. SUOMEN SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. 6 13. Säästötilaus 223 mk. _,_ .:: : ' 1 ,,,' , j \ 1 , • 1 1 SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. On skandaali, ettei valtakunnallista luonnonsuojelujärjestöä katsota oikeudellisesti asianosaiseksi, kun kansallispuisto uhataan viiltää halki tiellä. 2 SUOMEN LUONTO 1941 50 1991 Y mpäristödemokratiassa kaivinkoneen mentävä aukko tapahtumat Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa alkuvuodesta osoittavat, että kansalaisten demokraattisissa vaikuttamismahdollisuuksissa on pahoja puutteita. llmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 32 markkaa. 08
. . . ...................... .......... Lakastuuko oras vai alkaako se työntää tähkää. . ....................... . 50. . . . Myös kaivinkone olisi pitänyt lukita ensitöiksi sen kauha huitoi vaarallisen läheltä ihmisiä. 50 Arveluttavia ahvenia..................................... . . . Jos siitä tingitään, halutaan luonnonsuojelualueille varmasti rakentaa milloin laskettelukeskus, hotelli, moottorivenesatama, golfkenttä, mönkijärata, puuhamaa .. 32 Miltä näyttää Antarktiksen tulevaisuus suomalaistutkijan silmin. . . 43 Kysy luonnosta . ...... . . . . . . . . . . 36 Mielipiteitä, keskustelua . . . . . . Muistoja lapsuuden maisemista, juppiturismin tuoksuja ja kevään leyhähdyksiä. . . . Lisää Satakunnan luonnosta sivuilla 16-27. . Energiataloudellisesti niillä ei juuri ole merkitystä. . . . .... . LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomen Luonnon valokuvausstipendi............... . Usein keskusta on ollut päinvastoin jarruttamassa luonnonsuojeluhankkeita, kuten viimeksi vanhassa eduskunnassa Kyrönjoen ja Kolin suojelua. . . 51 Kansikuva Kansikuvassamme poseeraa satakuntalainen riskilä teisti nokassaan. . . . . . . . . .... . . ....... . . . . . On selvää, että kun Suomen keskusta istuu hallituksessa, uuden suurvoimalan rakennushankkeesta luovutaan ja aletaan kehittää jäntevää energiansäästöohjelmaa aivan kuten puoluejohtaja Esko Aho korosti ennen vaaleja. . .. . . Etsitään hautaa tuhatkertaiselle Tshernobyl-annokselle, Jukka Heikkinen ... . 48 Kanta-Hämeen maakuntakukka: Aron kukka metsämeressä. ...... . . Myös poliisilla on oppimista Jerisjärven tapahtumista. . . 3. . . . . Haavoittuva jäämanner, Jippo Vuorinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kun nyt näyttää siltä, että keskustapuolue on saamassa keskeisen aseman uudessa hallituksessa, sen on aika näyttää valuuko vihreä meikki kasvoilta vai ei. . . . . . . . Varat maatalouden ympäristöongelmien ratkaisemiseen löytyvät helposti vuotuisista kolmen-neljän miljardin markan suuruisista ylituotannon tukiaisista, joille suomalaiset ja Euroopan yhteisö ovat antaneet tuomionsa. Lakeja on muutettava kiireesti siten, että myös kansalaisjärjestöt katsotaan asianosaisiksi niiden toimialaan kuuluvissa asioissa. . . Merenrantamaakuntien suomalaisilla on syytä olla ylpeitä riskilästä, sillä ulkosaaristoissamme on tämän vilkkaan ja kauniin linnun tihein Euroopan rantojen kanta. . . . . . Vaalivoittaja vastaamaan lupauksistaan suurvoittaja Suomen keskusta on viime vuosina yrittänyt ehostaa itseään ympäristöpuolueeksi. . . . 49 Summaries of the Main Articles . . . . . . . Poliisin olisi pitänyt pidättää luonnonsuojelijoihin käsiksi käyneet miehet eikä heitä apureina käyttäen retuuttaa luonnonsuojelijoita. . . . . . . 22 Suo on suomalaisen korvissa ankea ja köyhä sana. . . . . . 38 Kirjoja ................... . ....... . . . . . Keskustapuolueella on varmasti parhaat kanavat viljelijöiden valistamiseen. . . . 12 Teollisuuden Voima on finalistien karsintavaiheessa etsiessään sijoituspaikkaa ydinjätteilleen. . Elämä sykkii kuitenkin keidassuolla moninaisena. 4 Kuluttajan valinnat ...... Näyttöjä luonnonsuojelumyönteisyydestä on kuitenkin ilmaantunut kovin kitsaasti. Kun energiaa aletaan tosimielessä säästää, keskustapuolue voi myös luopua lempilapsistaan Vuotoksen ja Kollajan tekoallashankkeista ja olla jarruttamatta Kyrönjoen suojelulakia, kun se tulee uudestaan eduskunnan käsiteltäväksi. . . ... . . . . Tien rakentaminen on nyt jäissä. Jäämme kiinnostuneina seuraamaan keskustapuolueen linjanvetoa. . . . . . . . . . . 10 Puheenvuoro Pohjois-Karjalan viimeisiltä norpparannoilta, jotka ihminen haluaa omia. . .. . . Jorma Laurila SUOM EN LUONTO 3/ 91 50. . . . ... . . . . . . .. . . 16 Meri ja joki ovat jauhaneet leipää satakuntalaisille kivikaudelta lähtien. . . . . .. 25 Outokumpu ja Kemira ovat sotanneet Harjavallan Satakunnan mustimmaksi kulmakunnaksi. . . . . .... . ... . Jos Jerisjärven tie voidaan rakentaa, se on vaarallinen ennakkotapaus, joka murentaa kansallispuistojen koskemattomuutta. . 15 Maakunnat tutuiksi: Satakunta Meren synnyttämä, joen ruokkima, Seppo Vuokko............................................. ............. . Korkea-aktiivisen jätteen sijoitusongelmat saattavat olla IVO:nkin edessä pian. . . vuosikerta 3 • 1991 kin niin kauan kuin demokraattisissa keinoissa on puutteita. . . 28 Kirje Nuuksion ylängöltä. . . . . . Keidassuon eläjät jakavat niukkuutta, Juha Manninen............................................ . . . ..... . . Ulkomailta.................................................. . . . . 46 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. . . . . . Keskeinen alue missä Suomen keskusta voi edistää ympäristönsuojelua on maatalous, joka on melkoinen vesistöjen ravinnekuormittaja. ... . . . . . . . . . . . . Puoli vuosisataa rikkipilvessä, Alice Karlsson . ... . . . . . . . . . Vuotoksen ja Kollajan altaat hukuttaisivat alleen kymmeniä tiloja sekä suuren alan tuottavaa metsäja peltomaata. . . . . . . . . . 42 Uhanalaiset lain suojiin . ......... . Kotimaasta . vsk . Syksyllä nähdään mitä tapahtuu. . .... 8 Norpan vai ihmisen Vuoniemi?, Jouko Kuosmanen........................................ ... ......... . . Luonnonsuojelijoille luonnonsuojelualueiden koskemattomuus on perustuslain veroinen arvo. . . . . . . Aihkien arvo, Aura Koivisto . . . Tutuin paikka maailmassa, Hannu Niklander .... . .
Kaiken piti siis olla hyvin, kun luontoharrastaja Esa Brunström Lahdesta päätti maaliskuun puolivälissä esitellä aarniometsäkartoitukseen ilmoittamiaan alueita luonnonsuojeluliiton metsäsihteerille Janne Kumpulaiselle. "Neuvottelimme kesällä metsähallituksen kanssa näistä alueista'', sanoo Haapanen. Janne Kumpulaisella on hakkuuinnosta oma käsityksensä: "Hakkuita valmisteltiin myös läheisen Rasvasuon aarniometsätilkuilla, jotka on ilmoitettu kartoitukseen. Janne Kumpulainen Hiidenportin savotalla. aarniometsäkartoitus. Nyt hakataan kansallispuiston tavoiterajauksen sisällä. "Hiidenportin aarnioalueissa kyse on ehkä vain yhdestä neliökilometristä metsähallituksen laajassa Vaalan hoitoalueessa. Täällä olisi Brunströmillä näyttää todellinen luonnonpyhättö, joka kasvaa parisataa vuotta vanhoja aihkimäntyjä! "Tuo Porkkasalon alue 4 Metsähallitus kaataa vauhdilla Kainuun viimelSla aarniometsiä. Tulee mieleen, että metsähallitus hakkaa vauhdilla aarniometsät ennen kuin luonnonystävät nostavat asiasta metelin. Ja kaikki tapahtuu ympäristöministeriön hiljaisella suostumuksella.'' Antti Halkka SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. "Mieleen tulee, että liikelaitokseksi muuttuva metsähallitus valmistelee rantatonttien myyntiä alueelta", Janne Kumpulainen sanoo. KOTIMAASTA Metsähallitus palaa konnan rooliinsa. vsk .. Miten on sitä paitsi mahdollista, että metsähallitus ja ympäristöministeriö ovat menneet sopimaan aarnioalueen uhrauksesta ennen kuin sen luonnonarvot on selvitetty." "Nyt puistoa pitäisi piHiidenportin kansallispuiston ja Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueen voisi yhdistää. oli ollut pienen ylistyslaulun arvoinen, mutta sitä oltiin parhaillaan hakkaamassa", kertoo matkalta palannut Janne Kumpulainen. Metsien uhanalaisten lajien kannalta tällainen laajennus on suorastaan välttämätön." Retkikunta toi Hiidenportin saloilta harvinaisen tuliaisen: makeasti tuoksuvan näytteen Aura Koiviston ja Risto Sauson löytämästä erittäin uhanalaisesta raidantuoksukäävästä. Puistoon olisi hyvä liittää Teerisuo-Lososuon soidensuojelualue ja sitä ympäröivät upeat metsäalueet Valtimo-Kuhmo -tien itäpuolelta. kemminkin laajentaa kuin pilata sen ympäristö, kun Hiidenportti saa tänä vuonna opastuskeskuksenkin. Vähääkään suuremmat metsäjärvet puuttuvat koko kansallispuistoverkostostamme muutenkin lähes tyystin." Soitto ympäristöministeriöön luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapaselle osoittaa yllättäen, että Hiidenportin hakkuille on ministeriön suostumus. Lisäksi hakkuut estävät Hiidenportin kansallispuiston laajentamisen. kiista syksyllä 1988 sai suomalaiset huomaamaan, että Suomen eteläpuoliskossa on jäljellä hyvin säilyneitä vanhoja metsiä sirpaleita maamme muinaisista kasvoista. Kartoitukseen saatiin aikalisä, kun pääjohtaja Jaakko Piironen lupasi metsähallituksen puolesta, että valtion omistamista metsistä löytyvät aarniometsänrippeet säästetään kunnes niiden luonnonarvot on selvitetty. Nuuhkimme tuoksukääpää ja ihmettelemme metsähallituksen intoa hakata viimeisiä hallussaan olevia luonnonmetsän sirpaleita. "Haluamme käyttää vähäisiä voimavarojamme nyt lähinnä Järvi-Suomessa emmekä siksi voi juuri suojella kainuulaista metsäluontoa tai palata Hiidenportin rajaukseen." Janne Kumpulainen hämmästelee Antti Haapasen selitystä. Puiston alkuperäisen rajauksen sisälle, sen lounaisnurkkaan, on myös tekeillä tie. Luonnontilaansa ei ole menettämässä mikä tahansa järvi, vaan järvi, josta Martti Linkola toteaa Suomen kansallispuistot -kirjassa: "Valitettavasti Autiojärvi, edustava suuri metsäjärvi, on parahultaisesti jätetty puiston ulkopuolelle. Muualta kuin lounaisnurkastaan puisto jo onkin teiden saartama." Tie tunkee Syrjäjärven ja Autiojärven väliselle kauniille kannakselle. Retkikunta saapui EteläKainuuseen Hiiden portin kansallispuiston viereen valtion maille. "Metsä kaatuu ties millaisine uhanalaisine harvinaisuuksineen. Ympäristöministeriö etsintäkuulutti ripeästi nämä metsäsirpaleet; käynnistyi ns
Puuraaka-aineen ja energian hintasuhde tietenkin ratkaisee, kumpi tuotantoSUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Suomen puunjalostustehtaat ovat siirtyneet halvan energian vuosina yhä enemmän tuottamaan paperin raaka-ainetta puusta mekaanisesti, jolloin tuloksena on hierrettä tai hioketta. Kemiallisesti keitettävän sellun osuus on vastaavasti pienentynyt. Monet tehtaat eivät pysty siitä välittömästi luopumaan ellei luovuta valkaisemisesta! Mekaanisen massan valkaisussa kloori ei ole välttämätön. Perämeren kansallispuisto sijaitsee aivan Perämeren pohjukassa ja rajoittuu Suomen ja Ruotsin väliseen merirajaan. Uhkatekijä ovat happamat sateet ja mahdollinen metsien sairastuminen, puun kasvun hidastuminen. Lähellä Ruotsin rajaa sijaitseva Selkäsarvi on yksi Perämeren kansallispuiston saarista. Pohjonen heitti ehdotuksen, että pajun energiaviljelyä tuettaisiin meilläkjn pakettipelloilla luokittelemalla se viherkesannoinniksi. Muuten Gullichsen piti molempien tuotantotapojen jätevesiongelmia samanarvoisina: tehokasta puhdistusta vaaditaan. Gullichsen esitti arvionsa helmikuun lopulla Helsingin yliopistolla pidetyssä energiapolitiikkaamme ruotivassa tilaisuudessa, jota isännöi Yhteiskuntasuunnittelun seura. Moderni sellutehdas polttaa puusta liuotettuja aineita eikä lisää ilman hiilidioksidieikä juuri rikkidioksikuormitustakaan; typpipäästötkin ovat melko alhaiset, Gullichsen arvioi . tapa teollisuutta miellyttää. Pohjosen esittämät tauluKansallispuisto Perämeren pohjukkaan kot oso1tt1vat esimerkiksi metsähakkeen ja metsätähteen käytön laskeneen rajusti ja vääjäämättä vuodesta 1983 lähtien. Saaret edustavat maankohoamisen eri vaiheita maa kohoaa alueella noin yhdeksän milliä vuodessa. Samalla se on Suomen kahdeskymmeneskuudes kansallispuisto. Meillä unholaan vaipunutta energiapajua viljellään Ruotsissa tosissaan: viljelyala on moninkertaistunut vuodesta 1985; viljelyalatavoite vuoteen 1993 mennessä on 10 000 hehtaaria. Rantaniityt ovat reheviä ja niillä kasvaa harvinaisia kasvilajeja, kuten Pohjanlahden omaa muotoa ruijanesikosta. professori Veli Pohjonen Joensuun yliopistosta kertoi, että puulla voitaisiin kattaa neljännes maamme energiatarpeesta käyttämällä metsävaroja tehokkaammin. Energiataloudellisesti sellutehtaat ovat ylivoimaisia: ne tuottavat itse tarvitsemansa energian ja jopa ylijäämäsähköä ja -lämpöä. Professori Johan Gullichsenin mukaan Suomen talousmetsät sietäisivät kuitenkin puun kulutuksen lisääntymisen ilman ylihakkuita. Tällöin öljyn hinnan laskiessa loppui Suomesta myös puun energiakäyttötutkimus. Mekaaninen tuotanto taas vaatii runsaasti ulkopuolista energiaa mekaanisen tuotannon Iisaamiseen perustuvatkin metsäteollisuuden vaatimukset uusien suurvoimaloiden rakentamisesta. Lisäksi se on . KOTIMAASTA Sellu ei vaadi lisäenergiaa Johan Gullichsen Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta on laskenut, että siirtymällä kokonaan kemialliseen selluntuotantoon puunjalostusteollisuus kuluttaisi vuonna 2000 noin 1000 megawattia vähemmän sähköä kuin jauhamalla kuitua mekaanisesti. Nykyisellään puun osuus energian tuotannostamme on noin 14 prosenttia. Kesantopellot kasvamaan energiapajua! Metsäntuotantotieteen vs. Perämeren kansallispuiston saaret ovat pienehköjä, matalia ulkosaaria ja niiden kasvillisuus on lehtipuuvaltaista. Tuotantoyksikköinä erilaiset tehtaat ovat suunnilleen samanhintaiset. Sitten vain luomaan puun kolmihintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon myös hakepuun hinta! Ritva Kupari Keitettäessä yksi tonni sellua tarvitaan hieman yli kaksi tonnia puuta kun taas hiertämällä puuta mekaanisesti massaksi selvitään noin yhdellä puutonnilla. Jokavuotista kasvua lasketaan jäävän käyttämättä talousmetsiin noin 15 miljoonaa kuutiometriä. Sellun tuotannon pahin ympäristöongelma on sen vaatima kloorivalkaisu. D 5. Esimerkiksi Japanissa ei tehdä mekaanista kuitua ollenkaan, koska energiakustannukset ovat nelinkertaiset Suomeen verrattuina, Gullichsen huomautti. tärkeää norpan elinympäristöä. Puiston alueella on vahva ja arvokas merilintukanta. ensimmäisenä päivänä perustettu Perämeren kansallispuisto on ensimmainen kansallispuisto Pohjanlahdella Suomen puolella. vsk
Nykäsen mukaan tietopaketin sisältö on koeteltua tavaraa. ldeakansiossa pyritään herättämään lasten uteliaisuus oman löytämisen ja etsimisen kautta. Maastossa huristeluun tarvitaan aina maanomistajan lupa. Karvianjoki on pohjoisen Satakunnan valtavirta, joka laskee Selkämereen kolmena jokena: Eteläjoki, Pohjajoki ja Merikarvianjoki. misenkymmentä ruokakuntaa toimeentulonsa siian kalastuksesta . Siikaisten kunta Pohjois-Satakunnassa on saanut tästä nimensäkin. Retkien ja seikkailujen yhteydessä puututaan myös eettisiin kysymyksiin. vsk.. Seuraavina ovat vuorossa Merikarvianjoki ja Eteläjoki. D SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Ajajat heittelevät myös hanakasti roskia ympäristöönsä ja sietämätön meteli rikkoo luonnonrauhan. Maastoajo on ehdottomasti kielletty luonnonsuojeluja muinaismuistoalueilla. Pohjajoessa on kaikkiaan 12 kunnostettavaa koskea. Minne maastossa möyryäjät sitten pitäisi ohjata. Lopullisen kuoliniskun kalakannoille antoi Karvianjoen vesistön laskeminen keskimäärin metrillä vuosina 1955-64. Karvianjoki on ollut vaelluskalajoki. Jokivarret ovat suosittuja virkistyskalastuskohteita, ja Merikarvian kunta on aktiivisesti markkinoinut kalastuslupia. Meritaimen ja ennen kaikkea vaellussiika nousivat ennen jokea pitkin. Ihanteellisinta olisi tietenkin kitkeä kiinnostus maastoajeluun tykkänään. KOTIMAASTA Karvianjoki kunnostetaan meritaimenelle vesija ympäristöpiiri on laatinut suunnitelman Pohjajoen, Karvianjoen keskimmäisen laskuhaaran, kunnostamiseksi vaelluskalojen kutualueeksi. Työntämällä uomanvarsilta vanhat pohjakivet takaisin koskiin ja ruoppaamalla pohjaa varovasti palautetaan alkuperäinen, vaihteleva koskimaisema, jossa meritaimen kykenee lisääntymään. Pentli Hirvonen vaikeuttivat vaelluskalojen lisääntymista vuosi vuodelta enemmän. Vielä 1950-1 uvun alussa Siikaisten suurilla järvillä sai koiSaako matoja syödä. Sama operaatio olisi syytä toteuttaa joka kunnassa. Myllyja sahapadot, ruoppaukset sekä voimalaitospadot kasvatuksen monipuolistamiseen. Kampanjan tavoitteena on ohjata pärryyttelijät sallituille paikoille ja valistaa heitä käyttäytymään säntillisesti. Harmittomimpia paikkoja olisivat kaatopaikkojen liepeet, lentokenttien ja tehtaiden melualueet, kivimurskaamojen katveet ja moottoriteiden vierustat. Vantaan kaupunki on yhdessä poliisin kanssa ryhtynyt esimerkilliseen kampanjaan maastoajon rajoittamiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Vinkkejä annetaan myös leikkeihin, kuten eläimeksi eläytymiseen, sateen ja ukkosen tekemiseen tai lennokin rakentamiseen. Ainakaan vanhat sorakuopat eivät käy tarkoitukseen pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi, eivätkä liioin järvien jäät. Karvianjoen alajuoksut Antti Ahlströmin kotiseutua muuten perattiin uittoränneiksi jo viime vuosisadalla. Pohjajoen koskien kunnostus toteutuu parin vuoden päästä. Timo Lehtonen laskeskelee, että ideakansiossa on yli 200 erilaista ehdotusta ympäristö6 Karvianjoen Kivijärvenkoski rantalehcoineen on vehmas1a Satakunlaa parhaimmillaan. Jätehuoltolaki ja muut säädökset koskevat myös motoristeja. Yksi kansion tavoitteita on Riitta Nykäsen mukaan palauttaa lasten kyky kaivaa tietoja tikulla . Kansio antaa opettamisesta vastaaville virikkeitä muun muassa luonnon tuntemuksen lisäämiseen sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tutkimiseen . Luonto-Liitosta työssä ovat olleet mukana Riitta Nykänen ja Juha Kinnunen. Moniin ideoihin liittyy vielä yksityiskohtaisia ohjeita. Mietitään metsästyksen arvoa ja etsitään vastausta kysymyksiin pääseekö hirvi taivaaseen, saako matoja syödä tai olenko minäkin syntinen, jos isäni on töissä paperitehtaassa. Umpimähkään vinkkejä ei ole annettu. Peltoa tarvittiin kipeästi. Meritaimenta on istutettu runsaasti Satakunnan rannikolle, ja se nousee Karvianjokeen; jonkun verran nousee merilohiakin. Ympäristönsuojelusihteeri Timo Lehtosen mukaan ideakansio on tiettävästi ensimmäinen näin laaja kokonaisuus. Luonto-Liitto ja Mikkelin ympäristönsuojelutoimisto ovat muokanneet uuden, laajan ideakansion varhaiskasvattajille käytettäväksi ympäristökasvatuksessa lastentarhoissa ja mahdollisesti myös kouluissa alimmilla luokilla. Näitä asioita voi tehdä jo omalla takapihalla. Janne Lampolahti Maastoajo ei ole jokamiehenoikeus! Maastoajo ei tunnetusti ole kaikkein luonnonmukaisimpia harrastuksia: se murjoo rikki polut, puronpohjat, kalliomaastot, kankaat ja kasvipeitteen. Suunnitteluinsinööri Tapio Meisalmi Tampereen vesija ympäristöpiiristä kertoo, että sopivat kutualustat ja poikasten suojapaikat puuttuvat kuitenkin Pohjajoesta
Antti Halkka 7. Tuija Brax arvelee, että aika alkaa olla kypsä muutokselle vihreät ovat jo tehneet asiasta lakialoitteenkin. Muutettaviksi tulisivat hallintomenettelylaki ja monet luonnonja ympäristönsuojelua koskevat lait. Seuraavat retket keskuksesta tehdään Grönlantiin ja Länsi-Siperiaan. "Muun muassa Yhdysvalloissa ja Skandinavian maissa luonnonsuojelujärjestö katsotaan usein asianosaiseksi", sanoo vihreän eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Tuija Brax, joka on tehnyt yliopistollisen opinnäytetyönsä ryhmäkanteesta. Jään ja roudan alla piileviin rikkauksii-n tunnetaan maailmalla suurta kiinnostusta. Näillä myös retkeilyreitit olisi merkittävä hyvin . Samoilla alueilla luontaistaloudessa elävät kansanrippeet sinnittelevät metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon varassa . Jotkut juristit pelkäävät oikeuslaitoksen ruuhkautuvan, jos järjestöt puolelle. Lapin luonnonsuojelupiiri on jättänyt tutkimuspyynnön tiestä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja piiri saattaa valittaa hovioikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Hankintoja on tehty jo Alaskasta ja Jamalin niemimaalta Siperiasta. Liiton Lapin piirin virkaapupyyntö ehdittiin käsitellä Lapin lääninhallituksessa, mutta Rovaniemen hovioikeus kumosi maaliskuun puolivälissä lääninhallituksen päätöksen. Tulevaisuudessa Arktikum-talossa tiedetään mm. "Lainsäädännön muuttaminen vienee kyllä useita vuosia. Korkein hallinto-oikeus jätti helmikuussa käsittelemättä Suomen luonnonsuojeluliiton tutkimuspyynnön . Itse tienteko on kansallispuistoalueella pysähdyksissä. "Suomessa käytännöksi on kuitenkin muodostunut, että oikeuslaitos tulkitsee asianosaisuuden varsin vanhakantaisesti muodollisten kriteerien pohjalta.'' Koska suomalaiskäytäntö on jokseenkin vakiintunut, paras keino saada ympäristöasiat vastaisuudessa luonnonsuojelujärjestöjen niin halutessa oikeuslaitoksen tutkittaviksi on muuttaa lainsäädäntöä. Tutkija Suvi-Päivikki Nenosen laatiman selvityksen mukaan Lapin matkailukeskusten ympäristö on säilynyt lähimpiä alueita lukuun ottamatta vielä varsin hyvässä kunnossa. Sietokyvyltään heikoimpia matkailualueita ovat tutkimuksen mukaan Saariselkä ja Vuontispirtin seutu Ounasjokivarressa. Oikeusviranomaisten toiminta on ihmetyttänyt monen maallikkojärkeä. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Tutkimuksessa suositellaan rakentamiseen etupäässä kestävyydeltään hyviä ja kohtalaisia kangasmaita. Luonnonsuojelijoiden mielestä kansallispuistoon rakennettava tie on selkeästi kansallispuistoasetuksen vastainen. Koossa on jonkin verran arkiesineistöä, kuten vaatteita, lumikenkiä ja pyyntivälineitä. Arktisessa keskuksessa on 15 työntekijää, mutta muutaman vuoden kuluttua henkilökunnan määrä kasvaa puoleen sataan. Ympäristön kulutuskestävyys pitäisi ottaa entistä paremmin huomioon matkailukeskusten maankäytön suunnittelussa, muutoin voi olla vaarana, että matkailuelinkeino alkaa syödä omia eväitään . Rovaniemen Arktinen keskus pyrkii kiilaamaan tähän väliin. Keskus siirtyy Ounasjoen rannalle valmistuvaan Arktikum-taloon noin vuoden kuluttua. tiehanke nosti esiin puutteen suomalaisessa oikeuskäytännössä. miten arktinen luonto selviytyy ympäristöongelmista ja minkälaista on hyisen maan luontoa säästävä ja luonnonarvot tunnustava tekniikka ja talous. Sen sijaan puuttomat lakialueet, metsänrajavyöhyke ja jyrkät rinteet tulisi ehdottomasti jättää kaikenlaisen rakentamisen ulkoJerisjärvi laiton tie. Paikoin lakialueet ovat kuluneet lähes paljaiksi, ja tunturikankailla polut ovat levinneet kärrytien tapaisiksi. Heiltä ei yleensä kysytä minne kaasujohdot saa vetää tai mistä kohtaa sopii öljyä porata. Puuttomien lakimaiden lisäksi erityisen herkkiä alueita ovat kuivat mäntykankaat. Selvimmin ovat kuluneet alueet, joilla kulkemista ei ole riittävästi ohjattu reiteille. vsk. Öljyä ja kaasua himoitaan, ydinaseita kokeillaan maailman selän takana, ydinkäyttöiset laivat risteilevät jäisillä vesillä ja öljytankkerionnettomuuden jäljet näkyvät pohjoisessa luonnossa pitkään . Korkeimmalla hallinto-oikeudella on tätä kirjoitettaessa yhä käsittelyssä Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen valitus. Vaikka kulumista ei voida kokonaan välttää, sitä voidaan rajoittaa esimerkiksi rinnemaastossa askelmilla ja portaikoilla ja kosteikkopaikoissa pitkoksilla. Kimmo Kaakinen tulkitaan asianosaisiksi, mutta tämä pelko ei ole toteutunut esimerkiksi Tanskassa, jossa järjestöt ja erilaiset eturyhmät ovat ilmansuojeluasioissa asianosaisia." Hän haluaisi, että asianosaisina voisivat Yhdysvaltojen tapaan olla myös esimerkiksi tietyn alueen asukkaat. Luonnonsuojelujärjestöjä ei pidetä jutussa asianosaisina. Sen tavoitteena on kasvaa tiukaksi asiantuntijaksi, jota arktisia al ueita hyödyntävät valtiot eivät pysty ohittamaan. Eikö luonnonsuojelujärjestö tosiaankaan ole asianosainen, kun luonnonsuojelualueelle tehdään tie. Jos tie tehdään, se läpäisee Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläosan kahden ja puolen kilometrin matkalla ja katkaisee puiston yhteyden Jerisjärveen. Se perustettiin aset uksella kolmisen vuotta sitten, ja se kuuluu osana Lapin korkeakouluun. Lapin seutukaavaliitossa valmistunut tutkimus luonnon kulutuskestävyydestä 12 nykyisen tai suunnitellun matkailukeskuksen alueelta osoittaa, että jonkinmoiseen huoleen on aihetta. Arktinen keskus on tiedekeskus, tutkimuslaitos ja tietopankki. Arktinen keskus pyrkii kalottialueen tietäjäksi Rovaniemen Arktinen keskus syntyi viime hetkillä arktisia alueita pelastamaan. Retkeilijävalistuksella ja luonnon tuntemuksen parantamisella voitaisiin korvata liikkumista rajoittavia määräyksiä ja pakotteita. "Juuri tätä tarkoittaa ryhmäkanne." Jerisjärven valitusten tie ei ole vielä käyty loppuun. Erityisesti tutkimusmatkailijat ovat kiinnostuneita shamanismista, joka yhdistää pohjoisia luonnonkansoja. Oikeuden tulkintaa laillisuuteen ei ole kuitenkaan sitkeistä yrityksistä huolimatta saatu. Arktikum-talon avaJais11n valmistuvaa näyttelyä varten kerätään parhaillaan esineistöä ja tietoa eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Hyvän maankäytön suunnittelun rinnalla seutukaavaliiton tutkimuksessa korostetaan luonnon käyttäjien vastuuta: Lapin matkailukeskusten luonnon tulevaisuus riippuu paljolti luonnossa liikkujista itsestään ja heidän asenteistaan. Ylipäänsä olisi suositeltavaa, että matkailukeskuksissa rakentaminen keskitetään tietyille alueille, jolloin voidan säästää yhtenäisiä maisemakokonaisuuksia lähivirkistysalueina. KOTIMAASTA Matkailu kuluttaa Lappia Räjähdysmäisesti lisääntynyt matkailurakentaminen huolettaa yhä useampia lappilaisia: miten pohjoisen karu ja haavoittuva luonto kestää matkailun painetta. Hyvin kulutusta sietäviä alueita ei juuri todettu, mutta kohtalaisiksi luokiteltuja löytyi eniten Levin, Oloksen ja Enontekiön Lavivaaran alueilta. Täilaisia kohteita löytyi etenkin Saariselän lakialueilta Kaunispäältä ja Kiilopäältä, mutta myös Luostolta
Jos kellarin peittää maalla, se muistuttaa koko lailla aitoa maakellaria. Huolella rakennetussa maakellarissa on kaksi ovea, joiden välissä on pieni tuulikaappi . TUULETUS, KORVAUSILMA ETUSEINÄSTÄ, POISTOILMA YLÖS TUULETUSPUTKELLA o:L_ _____________________________________________ _ 8 SUOM EN LUONTO 3/ 91 50. Tasaiselle maalle rakennettavan kellarin seinät on eristettävä hyvin. Lattia salaojitetaan ja voidaan jättää maapohjaiseksi. Alice Karlsson Maakellari on varma varasto toista maailmansotaa ja pitkään sen jälkeenkin ruoan varastoiminen oli kotitalouksille elintärkeää. Sienistä päästään eroon alkukesän suursiivouksella, jolloin hyllyt ja säilytyslaatikot pestään ja kuivataan auringossa. Lopuksi seinät ja katto voidaan sivellä paksulla kalkkimaidolla. Kun mennään viisi metriä turpeen alle, on RINTEESEEN TAI KUMPAREESEEN UPOTETTU MAAKELLAR I maan lämpötila Etelä-Suomessa noin viisi astetta ja Pohjois-Suomessa nollasta kahteen astetta. vsk.. Tuuletus kuntoon Ihanteelliset säilytysolosuhteet maakellariin saiidaan kaivamalla se riittävän syvälle. Ennen kuopan kaivamista kannattaa ottaa yhteyttärakennusvalvontaviranomaisiin, sillä maakellari tarvitsee paikkakunnastaja tapauksesta riippuen rakennusluvan. Vesikatto kehotetaan tekemään oljista, päreistä tai turpeesta ja suojaamaan aina mäen puoli niskaojalla, joka estää pintaveden valumisen kellariin. Maakellari tarvitsee aina ilmanvaihtoaukon, joka tukitaan helteellä ja pakkasella. Siksi maakuoppa ja -kellari ovat jo varhain kehittyneet sellaisiksi, joihin ei ole juuri mitään lisättävää. HOLVATTU VAIHTOEHTO: KEVYTSORASIILOTIILESTÄ JUOTTAEN MUURATTU LAUTAMUOTIN VARAAN PYSTYSEINÄVAIHTOEHTO : SEIN ÄT KEVYTSORAT II LEISTÄ , KATTO BETON ILAATTA LATTIAT JA MAAVARA ISET TASOT PÄÄLLYSTETÄÄN KIVI TAI BETONILAATOILLA KOSTEUDENERISTYS VINO ILLA JA VAAKAPINNOILLA LÄMPÖERISTYS VAAKAPINNOILLA , MAANPINNALLA TAI SITÄ LÄHELLÄ OLEVISSA OSISSA MAATA VASTEN OLEVAT PUUP INNAT LAHONESTOKÄS ITELTYJÄ YMPÄR ISTÖYSTÄVÄLLI SELLÄ TAVALLA, TERVAU S TMS . Vanhat ohjeet pätevät yhä Neljäkymmentä vuotta sitten ilmestynyt Emännän tietokirja neuvoo sijoittamaan maakellarin kuivan, pohjoiseen kallistuvan rinteen syrjään niin, että ainakin osa kellarista jää maan sisään. Tuuletusta voidaan tehostaa tekemällä lattia kapeista laudoista, joiden väliin jätetään raot. Rakennusmateriaalina voidaan tietokirjan mukaan käyttää kaksinkertaista laudotusta, jonka väliin jätetään sahajauhoilla täytetty puolen metrin tila. Lattia rakennetaan 10-15 senttiä pohjan yläpuolelle. Puu tosin lahoaa kosteissa oloissa nopeasti eikä kyllästetyn puun käyttöä suositella elintarvikkeiden säilytystiloihin. .~ KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN V ALINNA. Jyrsijöitä voi torjua loukuilla ja tukkimalla niiden käytävät sementillä. Perunat, nauriit ja muut kasvikset oli saatava säilymään talven yli. Kellarin seinät rakennetaan tiilistä, puusta, harkoista tai ladotaan kivistä
Tilatkaa elintarvikkeita suoraan viljelijöiltä, mieluummin luonnonmukaisilta viljelijöiltä. ULUTT AJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT • KULUTTAJAN VALINNAT Lämpötilaa tarkkailtava Säilytettäville tuotteille sopiva kosteus vaihtelee 75-90 prosentin välillä, ja kellarin lämpötilan pitäisi pysytellä noin kahden asteen paikkeilla. Niiden markkinaosuus on jo puolet kaikista kotitalouksien tekstiili pesuaineista. Maahan kaivetaan kuoppa, johon rengas sijoitetaan. Siitä vain tekemään ostosopimuksia suoraan viljelijöiden kanssa ja mikä sopiikaan paremmin herkkujen säilyttämiseen kuin maakellari. He haluavat myös näyttää hyvää esimerkkiä muille ja aikovat flaastaa kaikki Suomen asu.flto-osakeyhtiöt ja kodit mukaan torjumaan mainossaastetta. vsk. Myös Suomessa suositaan vesistöä säästäviä pyykinpesuaineita. Pisimpään voi varastoida hernettä, joka säilyy peräti 10 kuukautta. Jos on käytettävissä rinne, voidaan renkaat kaivaa MAAHAN UPOTETTU KAIVONRENGAS , LÄMPÖERISTETTY LUUKKU RINTEESEEN TAI KUMPAREESEEN UPOTETTU , KAIVONRENKAISTA TEHTY PIENOISKELLAR! Yksinkertaiset maakel/arivaihtoehdot suunnitteli arkkitehti Tapani Launis. Yksityiskohtaisia tietoja maakellarin rakentamisesta ja hoidosta saa mm. Sopii mökille mainiosti. Lisäksi kotitalouksissa käytettävien koneastianpesuaineiden fosfaattipitoisuutta olisi alennettava. Jokainen suomalainen maksaa siten lähes 1500 markkaa vuodessa mainoskuluja omasta taskustaan. Jos pakkanen tunkeutuu kellariin, voidaan kasvikset suojata peittämällä ne esimerkiksi matoilla ja sanomalehdillä. Ei käyttökustannuksia Maakellarin periaate on se, että se käyttää maalämpöä hyväkseen ja toimii ilman ulkopuolisia energialähteitä. D Herkutellaan yhdessä oma ruokapiiri, yksin kaksin tai vaikka kymmenen muun kanssa. Tosin kivi kuin kivi huolellisesti muurattuna sopii kellarin rakennusaineeksi. D 9. Tiililattia ja lämpöeristetty kansi parantavat pienoiskellarin säilytysolosuhteita. Sähkö lisää kellarin kustannuksia, ja sitä ilmankin pärjää. Sopivassa kosteudessa ja lämpötilassa kasvikset säilyvät kuukausia. Fosfaattien fosfori rehevöittää vesistöjä. Kaali, peruna, porkkana ja sipuli viihtyvät maakellarissa viidestä kahdeksaan kuukautta ja omena noin nolla-asteisessa lämmössä muutaman kuukauden. Fosfaaattien käyttö tekstiilipesuaineissa on kielletty mm. Puhdistamoilla saadaan suurin osa jätevesien fosforista saastumaan lietteeseen, joten pesuainefosforin haitat korostuvat viemäröimättömillä asutusalueilla, kesämökeillä ja maatiloilla. Uunituore luomuviljelijäluettelo löytyy Omavarainen Maatalous -lehden tämän vuoden kahdesta ensimmäisestä numerosta. Norjassa ja Sveitsissä. Kaakkoissuomalaiset ovat oppineet rakentamaan maakellarinsa huokoisesta rapakivestä, joka pitää lämmön ja kosteuden tasaisena. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Itämeri rehevöityy voimakkaimmin itäisellä Suomenlahdella. Yli viiden asteen lämmössä perunarutto ja muut sienitaudit iskevät helposti. Monissa muissa Euroopan maissa on edetty vapaaehtoista tietä ja esimerkiksi saksalaiset kuluttajat valitsevat yhä useammin fosfaatittoman pesuaineen. Porkkanat yhdeltä, perunat toiselta. Myös uudestaan suosioon tullut keittiön kylmäkomero kelpaa isompien juuresja perunaerien säilyttämiseen . Nami valkosipulia, mehevää punasipulia, mansikkaa, kaalia, herukoita, omenoita ja muita herkkuja. Välkkyläläisten mielestä mainokset ovat luonnonvarojen tuhlausta ja nostavat tuotteiden hintoja. Fosfaatittomuutta vauhditetaan työryhmä ehdottaa, että fosfaattien käytto kielletään kemikaalilailla kotitalouksien pyykinpesuaineissa ja maitotaloustilojen erikoispesuaineissa. Lehtiä voi tilata osoittesta Omavarainen maatalous, PL 10, 00531 Helsinki . Kaivonrenkaat käyvät ympärivuotiseenkin säilytykseen, mutta silloin ne täytyy eristää huolellisesti . Opiskelijakylän asukkaat muistuttavat, että vuosittain Suomessa käytetään mainoksiin noin seitsemän miljardia markkaa. Järkeviä lisävarustuksia ovat sen sijaan lämpöja kosteusmittari. D Stoppia mainonnalle Välkkylän lähes 700:n asukkaan opiskelijakylä kielsi mainoksien jakamisen alueelleen. Viljelijähän voi myydä kenelle haluaa ja sinä voit ostaa keneltä haluat. Kaivonrenkailla alkuun Yksinkertaisin kylmä säilytystila on kesäkäyttöön tarkoitettu kaivonrengaskellari. Esimerkiksi viime kesänä viranomaisten tietoon tuli 300 vesialuetta, joissa sinilevät kukkivat huolestuttavasti. Siksi tuntuu oudolta, että Rakennustietosäätiön ohjetiedostoon on valittu maakellariesimerkeiksi raskasrakenteiset harkkoja betonikellarit sähkövaloineen ja lämmittimineen. maahan vaakatasoon. Niiden ikää voidaan pidentää asettelemalla ne heti syksyllä kosteaan hiekkaan. Suomalaisten luomuviljelijöiden valikoima on jo laaja. Perunaa säilytetään ilmavissa laatikoissa tai laareissa, samoin kuin lantut, nauriit ja punajuuretkin. Porkkanat ovat herkkiä nahistumaan. Suomen sisävesien tila on vielä jokseenkin hyvä, mutta siellä missä vedet ovat jo rehevöityneet, niiden tila huononee. Rakentajain Kustannus Oy:n 1986 julkaisemasta Urpo Nurmiston ja Työtehoseura ry:n kirjasta Rakennan maakel/arin. Historiallinen päätös syntyi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä
Maantien rakentamisen myötä kalastajat saivat veneensä aivan parhaiden kalavesien äärelle ja se tiesi monelle hylkeelle hengen lähtöä syksyisten päivien hämäryydessä. Vielä 1970-luvun alussa, kymmenisen vuotta ruoppauksen jälkeen, salmen äärellä, huhtikuun jäillä, saattoi nähdä kymmenkunta "elukkaa" yhtäaikaa jäillä piehtaroimassa. Myöhemmin rakennettiin jopa karusellimaisesti pyörivä tanssilava, jolta "hempeesti soiva hanurimusiikki" kantautui tyvenenä kesäiltana aina kymmenen kilometrin päähän, kaukaiselle Jänisselälle. Siksipä Vuoharjun tikkusuorat mäntyvaltaiset metsät ovatkin ikärakenteeltaan varsin nuoria ja järvi-ilmaston kiduttavista tuulista johtuen harjumet10 siksi yllättävän lyhytkasvuisia. Niistä korkeintaan yksi selviytyy hengissä; emän korkea elohopeapitoisuus ja ihmisen aiheuttamat häiriöt kirjataan usein kuuttien kuolinsyyksi. Pikku Salpausselkä, jonka pitkät lonkerot ulottuvat aina Maaselän tasoille asti. "Vuoharju Rääkkylän helmi", lukee monessa mainosja lehtiartikkelin otsakkeessa. Jouko Kuosmanen tutkailee puheenvuorossaan alueen luonnontilan murenemista. Pohjois-Karjala on tunnettu korkeista vaaroistaan, mutta unohtaa ei sovi kauniita soraharjuja, jotka ovat jääkauden muovaamia perusmaisemia vaarajuottien väleissä. vsk.. Salpausselästä erkanee pohjoisempi ns. Silti tällä Pohjois-Karjalan norppien viimeisellä lisääntymisalueella syntyy vuosittain kuutteja. Teksti ja kuvat: Jouko Kuosmanen Norpan vai ihn Pohjois-Karjalan viimeiselle norppien lisääntymisalueelle Rääkkylän Vuoniemeen kaavaillaan kunnan tuella asumalähiötä. Nimityksessä onkin vinhasti perää jos ajattelemme asiaa silmät ummessa ja eläydymme jonnekin hamaan viisikymmenluvulle. Tie vei harjulta rauhan . Eli menosuunnasta ei ole enää epäilystäkään, etenkään nyt , kun Joensuuhun suuntautuva liikenne järeillä valtamerilaivoilla on miltei ympärivuotista. Tie vei rauhan ja norpat Vielä 1960-luvun alkupuolelle asti Vuoniemen äärimmäiseen kärkeen pääsi vain hevospelillä tai patikoimalla vuosisataista ratsastuspolkua pitkin, joka jatkui kahluupolkuna Vuosalmen läpi ja Tikansaaren saarijuottia pitkin Liperiin saakka. Mutta Saimaan syväväylän rakentamisen yhteydessä Vuoharjulle rakennettiin maantie, jonka alle jäi mm . SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Viimeksi sieltä löydettiin syksyllä 1978 isokokoinen, kantava naarashylje ammuttuna. Alueen yleiskaavaehdotus ei ole läpihuutojuttu, siitä valitetaan ja on jo valitettu: Joensuun yliopiston saimaanhyljetutkimus on esittänyt ympäristöministeriölle kaava-alueen keskeisen osan pakkolunastamista ja rakennuskieltoa koko niemeen. Hylkeiden elintila Vuoniemen ympärillä on kuitenkin kuristunut vähäiseksi . Vielä silloin Vuoharju ja Vuoniemi elivät miltei neitseellisessä rauhassa. harvinaisia kukkaesiintymiä. Vuoniemen alueen hyljekannan nopea häviäminen ei ole täysin luonnon sanelema juttu. Kymmenisen vuotta sitten suoritettu metsän harvennusraivaus on saanut ihmeitä aikaan ja tänään Vuoharjun sorapenkat kasvavatkin reilua tukkimetsää. Tosin Vuoharjun metsät olivat olleet sotien jälkeen tehokkaassa talouskäytössä: sieltä hakattiin polttopuita Saimaan höyrylaivoihin. Matkailu bisnes kukoistaa 1970-luvun lopulla Vuoniemen äärelle alkoi pesiytyä myös muunlaista yritystoimintaa. Syväväylän ruoppaaminen Vuosalmeen vasta vahinkoa aiheuttikin . Vuosalmi oli Pohjois-Saimaan ylivoimaisesti paras siian kutupaikka ja rauhallisin saimaannorpan lisääntymisVuoniemen alueella asustaa vielä I 2 norppaa, joille syntyy parikolme poikasta vuosittain. Se on Joensuun yliopiston hyljekokoelmassa hätkähdyttävänä esimerkkinä Pyhäselän alueen norppien lopullisesta museokohtalosta, joka ei ole enää järin kaukana . Oma havaintoni on ollut viime vuosilta neljä hyljettä. alue. Rääkkylässä sijaitseva Vuoharju kuuluu tähän harju vyöhön. Kirkkovuoren juurelle perustettiin matkailukeskus
Tässäkin liikeideassa oli perimma1senä tarkoituksena saada ihmisiä alkoholin avulla katselemaan polvia lämmittävien ikkunanaluspatterien ääreltä eteen aukeavaa Tikanselän ja Pyhäselän talvista jäämaisemaa, jonne olisi tehty myös opastettuja moottorikelkkasafareja. 11. Ilman Alkon suosiollista anniskelupolitiikkaa ei tämäkään sensaatiomainen liikeidea olisi kantanut hedelmää. vsk. Kunnanisät voitelivat kierteitä sen minkä kerkesivät ja luovuttivat jopa omistusoikeuden osaan Vuoniemen alueesta joensuulaiselle hotellialan yrittäjälle, jonka tarkoituksena oli perustaa Vuoniemen äärimmäiseen kärkeen ympäSUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Jo nyt se on menettänyt suuren osan perusilmeestään. Ja kun näitä sanoja ovat pönkittämässä myös ne ihmiset, joilla on luottokortteja kuin haitarinauhaa ikään, on Vuoniemen tapaisten luonnonkauniiden maisemien annettava sijansa telaketjuvetoisille härveleille, jotka olemuksellaan nostattavat mieleen kolkkoa kuvaa kaiken tuhoavista sotatantereiden panssarivaunuista. Se onnistuukin periaatteessa, sillä jääthän ovat tunnetusti ei kenenkäan maata. Vuoniemi on aineellisen matkailubisneksen kuvankaunis kohde. Sen jälkeen työpaikkojen ja kuntien verotulojen menetyksen pelossa liikemiehille aukeaa appoinen taivas, joka on näöltään yhtä seesteinen kuin pilvetön poutapäivä Kolin vaaroilla seistessä tai Kirkkovuoren mukulakivillä istuttaessa. Sen ainoana syntinä on ollut syntyä muinaisten jääkausien puristuksessa ja myöhempien tasoittavien aikakausien kierrossa ilmeeltään niin kauniiksi, että sille halutaan antaa vain rahalla mitattava arvo. Joensuu on noin 15 kilometrin päässä pohjoisessa. Niiden päälle voidaan vapaasti suunnitella lähestulkoon mitä hyvänsä matkailuideoita. Sillä mitäpä ihminen luonnossa selvinpäin tekee! Tehokkuutta vatvottiin varmasti vielä liikemiesten salaisissa ruusuriiteissäkin. rivuotisia matkailupalveluja harjoittava yritys. Pelkkä maisema ei elätä, PUHEENVUORO on tuttu hokema. sen Vuoniemi. Tätä periaatetta järvimatkailubisnesmiehet noudattavat ja se luo vaarallisen illuusion, joka paljastuu kaikessa mustuudessaan vasta sen jälkeen kun rannoille on noussut hotelleja kuin karvaita kärpässieniä syksyiseen metsään. Se on joutunut antamaan parkkipaikan myös sisäjärvien ryöstökalastajille, joiden hehtaaritroolit ovat vieneet vajaassa vuosikymmenessä miltei kaiken arvokalaston Saimaalla. Vuoniemi työntyy neljän kilometrin pituisena metsäisenä harjuna Pyhäselän järvialtaaseen. Onneksi sentään hankkeelle löytyi tulppa seutukaavaliitosta ja lääninhallituksesta. Mukaan samaan kuvaan astui myös laskettelurinnebisneksellä kannuksensa ansainnut joensuulainen yrittäjä, joka käynnisti Pyhäselällä laivaristeilyt ja alkoi liikutella joensuulaisia Kirkkovuorelle lavatansseihin. Ja missäpä se enää tuntuu, kun vuosituhansia vanhaa kehityshistoriaa kauhotaan ja soraharjut revitään turhuuden alttareille. Samoin on laita sulien järvien, joille saa kyyditä maksavia turisteja kahmalokaupalla öin ja päivin. Veteen on hyvä sijoittaa, koska sitä ei tarvitse keneltäkään ostaa ja silti se on ikään kuin ikiomaa temmellyskenttää. Maisemien arvo mitataan vain rahalla Vuoniemen-Kirkkovuoren alue on saanut tuta tämän ajan kaikki lieveilmiöt. Ihmisen timenaan pohjaa! ahneus, kannusraha, ei tunne D Kirjoittaja on pohjoiskarjalainen luonnonkuvaaja ja vapaa toimittaja. Niemen kärkiosa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan, mutta loppuosaan on kaavoitettu toista sataa asuntoa. Luonto oli unohtunut. Ja kun asia saatiin kuin varkain kierteelle, eivät jengoillemenoa vähäiset ruosteet haitanneet
Matalaja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksen suurin kiusa onkin raha: jätteet vievät paljon tilaa ja kallion louhiminen maksaa. Voimalaitosjätteiden arvioidaan menet12 tävän radioaktiivisuutensa muutamassa sadassa vuodessa. Kuhmon Romuvaaran maaperään tutkiakseen seudun sopivuutta ydinjätehautausmaaksi. Naapurimaan myllerrykset ovat nostaneet tuon sopimuksen uuteen tarkasteluun. Teollisuuden Voima (TVO) on jo loppusijoitusluolansa rakentanut, Imatran Voima (IVO) etsii edelleen halvempia tapoja jätteidensä tiivistämiseen. Ongelma jota ei pitänyt olla Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on ongelma, jollaista Suomen voimayhtiöillä ei pitäisi ollakaan. Loppusijoitusluola täytetään ennen sulkemista kalliomurskeella. Imatran Voima sopi Loviisan reaktoreiden rakentamisen yhteydessä, että käytetty polttoaine palautetaan Neuvostoliiton Tsheljabinskin jälleenkäsittelylaitokselle. Matalaja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitus on ratkaistu. Säteilytehon ja -ajan perusteella ne jaotellaan toisaalta matalaja keskiaktiivisiin, toisaalta korkea-aktiivisiin jätteisiin. Pian kuitenkin ilmeni ettei korkea-aktiivisilla jätteilsuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Olkiluodon voimalaitoksia rakentaessaan TVO vakuutti, että käytetylle polttoaineelle löytyy ottajia rajojemme takaa. Tämä lupaus taivutti myös Eurajoen kunnan myöntymään voimalan sijoituspaikkakunnaksi. Nyt selvitellään sitä, sitovatko Neuvostoliiton keskushallituksen aikanaan tekemät sopimukset myös VeTeollisuuden Voima on poraillut reikiä mm. Tynnyreihin kiinteytetty jäte säilötään betonisiiloihin. Jukka Heikkinen Etsitään hautaa tuhatkertaiselle Tshernobyl-annoksell toiminnan yhteydessä syntyy erilaisia radioaktiivisia jätteitä. Jätteet haudataan säiliöihin puristettuina 70-100 metrin syvyydelle peruskallioon voimalaitosten läheisyyteen. näjän federaation nykyhallintoa. Kuhmolaiset eivät pidä ajatuksesta. vsk.. Itsenäistä päätösvaltaa havittelevan Venäjän federaation hallitus on päättänyt, ettei maahan saa enää tuoda korkea-aktiivisia ydinjätteitä
Ne tulivat suomalaisillekin tutuiksi Tshernobylin voimalaonnettomuuden yhteydessä. Pitkäikäisin käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisista aineista on neptu13. ti säteilyturvakeskuksen asiantuntemuksen varassa. Cesium 137, jonka puoliutumisaika on 30 vuotta, säteilee ydinhaudassa noin 500 vuotta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa vuonna 2020. vsk . Tämä edellyttää, että sijoitukseen sopiva paikka löydetään vuoden 2000 loppuun mennessä. Joulukuussa 1987 annetulla ydinenergialailla määriteltiin tarkemmin jätehuollon kustannusja vastuukysymykset. Silloin valitaan sopivimmat alueet jatkotutkimuksia varten. Kymmenen kertaa Tshernobyl Suomen kallioperään aiotaan haudata ainakin 1300 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä. Ympäristön kannalta kaikkein hankalimpia ovat cesium ja strontium. Suomalaista ydinjätehuoltoa valvoo kauppaja teollisuusministeriö. Teollisuuden Voima on aloittanut loppusijoituspaikan etsimisen viidellä paikkakunnalla: Hyrynsalmella, Kuhmossa, Sievissä, Konginkankaalla ja Eurajoella. Lähde: TVO:n loppusijoitusraportti vuodelta 1985. Käytetty polttoaine koostuu aktiivisuudeltaan erilaisista aineista. Koeporauksissa maaperään upotettujen laitteiden antamat tiedot tulkitaan vuoden 1992 loppuun mennessä. Venäjän hallitus ei halua enää vastaanottaa niitä. Sitä kertyy TVO:n laitoksille määrä, joka vastaa viittä Tshernobyl-laskeumaa. Alustavat maastotyöt ovat loppusuoralla. Polttoainesauvojen säteilyannos on tuhat kertaa suurempi kuin Tshernobylin Suomessa aiheuttama laskeuma. METALLl--s:c-JÄTE Teollisuuden Voima haluaa haudata ydinjätteensä 500 metrin syvyydelle peruskallioon. Olkiluodon käytetty polttoaine sisältää cesiumia kymmenen kertaa enemmän kuin Tshernobylin onnettomuusreaktori. Jos Loviisan käytetyn polttoaineen kuljettaminen Neuvostoliittoon käy lähitulevaisuudessa mahdottomaksi, määrä nousee useilla sadoilla tonneilla. KAPSELOINTILAITOS .., ,---JÄTTEEN KULJETUSKUILU t -PÄÄKUILU RAITISILMAKUILU \ RAITISILMATUNNELI JÄTTEEN KULJETUS ---1. lä ole maailmalla kysyntää. Minne kuljetetaan Loviisan ydinvoimalan korkea-aktiiviset jätteet vastedes. Noin kolme prosenttia ydinjätteestä on plutoniumia. Plutonium säilyttää vaarallisuutensa 200 000 vuotta. Käytännössä valvonta on paljolsuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Voimayhtiöt puolestaan perustivat jo 1978 ydinjätetoimikunnan koordinoimaan ydinjätehuoltoa koskevaa tutkimustyötä IVO:n ja TVO:n piirissä. Näillä alueilla tehdään yksityiskohtaiset s1J01tuspaikkatutkimukset, joiden pohjalta ydinjätehaudan kotikunta lopulta ratkaistaan. Teollisuuden Voima on toistaiseksi edennyt tutkimuksissaan valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla. Periaatepäätöksessa voimayhtiöt velvoitetaan tietyn aikataulun puitteissa selvittämään loppusijoitukseen liittyvät kysymykset. Tilanteen selkiyttämiseksi valtioneuvosto teki syksyllä 1983 periaatepäätöksen ydinjätehuollon tutkimus-, selvitysja suunnittelutyön tavoitteista
Pohjolassa on koettu suuriakin maanjäristyksiä muutama tuhat vuotta sitten. Loppusijoituksen siirtäminen muutamalla vuosikymmenellä on käytännössä helppoa. Eikä sitä pitäisi unohtaa silloin, kun tehdään päätöksiä uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta. Ydinvoima ja ydinjäte eivät vaikuta yksin meidän elämäämme. Voimayhtiöt ovat antaneet julkisuuteen hyvin optimistisen arvion tutkimusten edistymisestä. Kirjoittaja on kajaanilainen vapaa toimittaja. Voimayhtiöiden ohella selvityksiä tehdään myös Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa ja Geologian tutkimuskeskuksessa. Jo pelkästään jätteiden käsittely ja kuljetus sisältävät inhimillisen erehdyksen mahdollisuuden. Sekä ministeriö että säteilyturvakeskus patistelevat suomalaisia voimayhtiöitä kiinteämpään kansainväliseen yhteistyöhön. Monet tekijät viittaavat siihen, ettei korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta aloiteta Suomessa vielä vuonna 2020. Kapselit kuljetetaan jätekuilua myöten loppusijoitustunneleihin, jotka kaivetaan noin 500 metrin syvyydelle peruskallioon. Keskus kaipaa myös yleisluonteisia geologisia selvityksiä sekä lisätutkimuksia kompleksisten yhdisteiden vaikutuksista radioaktiivisten aineiden vapautumiseen ja kulkeutumiseen. Ministeriö ottaa aikalisän. TVO:n esimerkki myös osoittaa, että tutkimuksissa pyritään turvallisuuden lisäämisen ohella kustannusten minimointiin. Lopullisesti suomalainen ydinjätehauta on määrä sulkea vuoden 2060 tienoilla. Teollisuuden Voiman kaavailema sijoitusmalli vastaa maailmalla yleisimmin parhaana pidettyä ydinjätteiden hautaustapaa. "Tällaiset vakuutukset lähtevät ajatuksesta että Suomen kallioperän tila olisi stabiili. Y dinjätetutkimukset tähtäävät riskien minimointiin mm. Hieman toisenlaisen kuvan ydinjätetutkimuksen tilasta antavat kauppaja teollisuusministeriön sekä säteilyturvakeskuksen lausunnot. Loppusijoitusta on tutkittu kaikissa ydinvoimaa käyttävissä maissa. Kallioperä ei ole järkkymätön nium. Niitä koskevat ratkaisut vaikuttavat tuleviin sukupolviin miljoonien vuosien ajan. Säteilyturvakeskus odottaa voimayhtiöiltä perusteellisempaa paneutumista pohjaveden evoluution ja kallion syvärakenteen selvittämiseen. Suunnitelman mukaan käytetty ydinpolttoaine suljetaan kapselointilaitoksella teräslieröön, jota ympäröi kuparilieriö. Lieriöt lasketaan sijoitusreikiin ja reiät täytetään bentoniittisavella. Tutkimusten kalleutta hirvittelevät voimayhtiöt ovat suhtautuneet nihkeästi valvovien viranomaisten edellyttämiin lisätutkimuksiin. Säteilyturvakeskus joutui viimeisimmässä lausunnossaan toteamaan, että keskuksen ja TVO:n käsitykset tutkimusten riittävyydestä eroavat huomattavasti. vsk.. Ihan näin ei asia kuitenkaan ole. Hän ei kuitenkaan suostu asettumaan ydinjätehaudan vaarattomuuden takuumieheksi. Selvityksissä käytetään apuna ennustemalleja, joissa huomioidaan mahdolliset onnettomuustilanteet. Yksinkertaista mutta vaikeaa Korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen periaate on yksinkertainen: radioaktiivinen aine on erotettava ympäristöstään muutaman miljoonan vuoden ajaksi . Todennäköisesti ministeriö kallistuu kuitenkin aikalisän kannalle. Sen isotooppi 237 säteilee maaperässämme vielä kymmenien miljoonien vuosien kuluttuakin. Loputtomiin ei korkeaaktiivisten ydinjätteiden kohtaloa voida silti pitää avoimena. TVO:a arvostellaan myös tutkimusalueiden geologisesti yksipuolisesta valinnasta. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Tutkimukset ovat suuntautuneet toisaalta luotettavien eristysmenetelmien kehittämiseen, toisaalta varman sijoituspaikan löytämiseen. Samalla aineella tukitaan luolasta maan pinnalle johtavat tunnelit. Paikallisten asukkaiden ohella säteilyturvakeskuksella on ehdoton veto-oikeus sijoitusasiassa. Paltamo on Hyrynsalmen ja Kuhmon naapurikunta. Useat tutkijat ovatkin vakuuttuneet ydinjätteiden loppusijoituksen ehdottomasta turvallisuudesta. Kapselin täyteaineena käytetään hiekkaa sekä lasitai lyijykuulia. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että jätekapselit voidaan tehdä korroosiota hyvin kestäviksi. Näin saavutetaan sadan miljoonan markan säästö perinteiseen lyijysulamenetelmään verrattuna. Välivarastointia voidaan jatkaa myös ympäristön kannalta turvallisesti. Sen mukaan myöhemmin saattaa olla tarpeen tutkia myös TVO:n esittämästä loppusijoitusratkaisusta poikkeavia menetelmiä. jätekapselimateriaaleja testaamalla ja kallioperän rakennetutkimuksilla. Ja Suomessa maa tärähteli vielä 1600-luvulla niinkin reippaasti, että Paltamon kirkko vaurioitui. Aikataulun väljentämiseen viittaa myös ydinturvallisuusneuvottelukunnan vuoden vaihteessa ilmaisema kanta. Keskuksesta on korostettu toistuvasti, että loppusijoitusta koskevien tutkimusten on oltava perusteellisia. Mutta löytyy myös asiantuntijoita, jotka pitävät sataprosenttisen turvallisuustakuun antamista mahdottomana. Kauppaja teollisuusministeriö onkin edellyttänyt, että tutkimuksiin otetaan mukaan emäksistä kivilajia edustava alue. TVO:n varatoimitusjohtaja Esko Haapala intoutuikin esittämään syksyllä 1988 järjestetyssä ydinjätehuoltoseminaarissa, että ydinjätehuolto on jo ratkaistu. Geodeettisen laitoksen ylijohtaja Juhani Kaakkuri sanoo olevansa ydinvoiman kannattaja. "Luonnonilmiöt, jotka synnyttävät jännitteitä maaperassa, ovat jatkuvasti käynnissä", ylijohtaja Kaakkuri muistuttaa. Kun kaikki kapselit on sijoitettu paikoilleen, tunnelit täytetään hiekan ja bentoniitin seoksella. Se, joka antaa kalliolle miljoonan vuoden varmuustakuun, antaa väärää tietoa." Kaakkuri viittaa Pohjoismaiden maaperän historiaan. Varmaa on vain epävarma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen on monivaiheinen prosessi. Ydinjätehuollon kustannukset siirtyvät valtion kannettaviksi vasta sitten kun ydinhaudan tunnelit lopullisesti suljetaan. Ydinjätteen säilyttäminen välivarastoissa merkitsee vuosittain miljoonien markkojen kustannuksia. Tähän saakka yhteyksiä on pidetty lähinnä ruotsalaistutkijoihin. Voimayhtiöt haluavat pitää kiinni alkuperäisestä aikataulusta. ''Ydinjätehuolto on jo ratkaistu" Ydinjätteiden loppusijoitus14 ta on Suomessa tutkittu jo toistakymmentä vuotta. Vaikka kapselit alkaisivat jostain syystä vuotaa, radioaktiivinen vesi nousisi maan pintakerroksiin äärimmäisen hitaasti. Jätteiden kapselointi ja loppusijoitus on vuosikymmenien urakka. Suomen kallioperä on vakaata ja pohjaveden virtaukset hitaita. Eikä rajalinja kulje ydinvoiman vastustajien ja kannattajien välissä. Ja ydinenergialain mukaan kunnalla on oikeus kieltää ydinjätteiden sijoittaminen alueelleen. Ruotsista on löydetty 160 kilometriä pitkä ja 20 metriä korkea kalliosiirtymä, jonka syntymä ajoittuu 10 000 vuoden taakse. Niillä paikkakunnilla, joissa TVO tekee kallioperätutkimuksiaan, on paikallinen väestö asettunut vastustamaan jätteiden hautaamista kotikuntaansa
Ehkä ihmiset tuntevat luonnon tuhoutumisen henkilökohtaisena menetyksenä vasta sitten kun se iskee heidän terveyteensä ja ennen kaikkea talouteensa. Vähän niillä oli rahallista arvoa, vielä vähemmän mitään muutakaan arvoa. Eikä kehityksen yläpuolelle sovi nostaa esteettisiä eikä eettisia arvoja. Siinä ne nyt kuitenkin olivat, pinossa ja kaadettuina, nuo monisatavuotiset kilpikaarnamännyt. Palaset menneistä salomaista, vanhat metsät, ovat monellakin tavalla korvaamattomia, monen lajin elinehto, mutta korvaamattomia ne ovat jo kauneutensa vuoksi, yksistään maisemana ne ovat uhanalaisia ja suojelun arvoisia. Vain pari kuukautta sitten näimme metsähallituksen savotan Sotkamon puolella. Luonnonkauneuden ja luonnonarvojen puolesta puhuva leimataan typeräksi tunteilijaksi, ihmiseksi joka on kykenemätön järkeviin päätöksiin. Siihen asti metsän monimuotoisuutta tärkeämpi on kauppojen ja tuotevalikoimien monimuotoisuus. Käytännössä muutosta on ollut vaikea huomata, ainakin täällä Ylä-Karjalan ja Kainuun metsissä. Vapaus tuhlata ja vapaus tuhota luontoa on elintasoa, länsimaista demokratiaa. Ihmismurhan me kai kaikki vaistoamme rikokseksi, mutta miten tuollaisen jättiläismäisen puuvanhuksen kaatamista ei sellaiseksi tunneta. tystä. Ihmiset on saatu itsestäänselvyytenä uskomaan, että tunne ja järki ovat toistensa vastakohtia; että järki ja raha ovat sama asia. 15. Mitä ajattelevat metsäteknikot ja metsänhoitajat, kun he päättävät jonkin ikimetsän saarekkeen hakkuista, teistä jotka räjäytetään halkaisemaan nämä viimeiset sirpaleet; ja mitä ajattelevat SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Että käytäntö on yhä vain tämä: ikipuut pinoon ja naavakuuset selluksi, tehtaat pyörimään, saadaan työtä, rahaa ja rojua; tämän päivän puhuttavin uhka on lama. Sillä "asioita ei voi hoitaa tunteilla, vaan järjellä" . Nuo hakkuuaukot kuolleine haapoineen, mustalle muralle viilletyt suot ja korpipurot, keltaiset ja punaiset nauhat naavaisissa kuusissa ovat lohdutonta, sydäntä kouristavaa katseltavaa. Puupinossa makasi mahtavia ikipetäjiä, aihkeja, joiden ympärysmitta ylitti kahden metrin, parhaat olivat 2,20. Eikä aihkeilla ole muuta arvoa kuin 250 mk/ kuutio. Luonnonsuojelijoiden toiminta tuomitaan usein kiihkoiluksi, mutta gryndereiden, tienrakentajien ja metsänhakkaajien taloudellinen voitonpyynti ei sitä ole. Työnjohtaja selvitti, että niitä saa ostaa halvemmalla kuin normaalitukkeja, koska ne ovat ylisuuria ja paksuoksaisia. Ehkä syväaurausta ja vesakkomyrkkyjä ei käytetä, ehkä se siksi on luonnonmukaista metsänhoitoa. konemiehet, metsurit, kun he silppuavat ja ruhjovat aarnimetsän maan tasalle. Mutta tätä kuvaa nykyihmisen sanastokin: taloudellinen kasvu on kehiIhmisen ahneus on tyylikkäästi verhottu kehitykseen, hyötyyn, tarpeisiin ja tasokkuuteen, kirjoittaa Aura Koivisto. Vaikka ympäristöstä on muodikasta olla huolissaan, niin harva on valmis laskemaan elintasoaan sen säilymisen vuoksi, useinhan niitä ei edes yhdistetä toisiinsa. Tässä yhteydessä järki ei kuitenkaan koskaan tarkoita muuta kuin rahaa. Ahneus on hyväksyttyä; se on tyylikkäästi verhottu kehitykseen, hyötyyn, tarpeisiin ja tasokkuuteen. Kauneuden katoamista ei surra, sitä ei edes huomata; jos havahdutaan, havahdutaan vasta saasteisiin ja myrkkyihin. Luonnollakin on itseisarvonsa, ja elleivät ihmiset sitä ymmärrä ja hyväksy, ei todellisesta suunnanmuutoksesta ole toivoa. Työtä ja rahaa, sitä kai he ajattelevat. Tämä on työtämme ja tästä saamme palkkaa, niin kai ajattelivat keskitysleirien vartijatkin. vsk. Laaja rinne oli aukoksi hakattu, maa koneiden möyrimä, ja maisemanhoidosta saivat vastata muutamat pystyyn jätetyt, kaulatut haavat. Ja että keväällä on vielä mahdollisuus tinkiä, sillä puut eivät usein tahdo mennä kaupaksi. Aura Koivisto Aihkien arvo Metsähallituksessa on viime aikoina kampanjoitu suunnanmuutoksesta: luonnonmukaisista hakkuista, maisemanhoidosta, ekologisesti monimuotoisesta metsästä. Täällä ne ovat kotiamme ympäröivää maisemaa, ovat joka päivä nähtävissämme, ja niiden myötä se tosiasia, että mikään ei ole muuttunut
Vaikka diabaasi rapautuu hitaasti, siitä liukenee kuitenkin enemmän ravinteita kuin hiekkakivestä. Rannikkoluonto muuttuu Rannikollakin korkokuvan vaihtelut ovat vähäisiä · ja niin saaristovyökin on kapea ja saaret matalia. Vuosimiljoonien myötä kuoppa täyttyi jokien tuomista hiekoista, jotka iskostuivat hiekkakiviksi. Monet jääkaudet ovat jo ehtineet murjoa kraatteria, mutta vieläkin sen muodot ovat hahmotettavissa Sääksjärven piirteissä. Vanhat satamaja kauppapaikat ovat yksi toisensa jälkeen jääneet kauas sisämaahan. MAAKUNNAT TUTUIKSI 3 SATAKUNTA Meren synnyttäIDä, joen ruokkiIDa Seppo Vuokko Kuvat: Seppo Keränen rannikolla maa kohoaa nopeasti, kuusi milliä vuodessa, ja maan kohoamisen vaikutusta tehostavat Kokemäenjoen tuomat lietteet. Kokemäenjoen vartta viljelyalue ulottuu kiilana luoteeseen, kohti Hämeen sydänmaita. Meri ja Kokemäenjoki tarjosivat yllin kyllin kalaa ja liikkumisväylän, takamaan metsät olivat riista-aittana ja tarvittaessa pakopaikkana. Kovat diabaasikalliot ovat jääneet mäiksi ja harjanteiksi syvemmälle kuluneen hiekkakiven laakiolla. NosuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Ne näkyvät nyt tummina diabaaseina. Ja yhä vielä meri ja joki jauhavat leipää satakuntalaisille, vain hiukan eri tavoin kuin vuosituhansia sitten. Sääksjärven pohjan kallioita on kairattu talvella 1988 ja 1991 , ja tutkimuksilla on tarkoi: tus selvittää muinaisen törmäyksen yksityiskohtia. Niinpä parhaat lehdot ovat diabaasimäkien liepeillä. vs k .. Satakunnan maakuntatunnuksista tyrni ja hiekkakivi (ruskeat laattamaiset lohkareet) kohtaavat meren rannalla . Maakuntalintu sinitiainen samassa ku vassa olisikin jo liikaa. Laakea eteläosa ja koko Kokemäenjoen alajuoksun alue ovat muinaisen, 1300 miljoonaa vuotta sitten syntyneen vajoamalaakson kohdalla. Kokemäenjoen pohjoispuolella kallioperä muodostuu liki kahden miljardin vuoden ikäisistä graniiteista, gneisseistä ja liuskeista, muinaisen svekofennialaisen vuoriston syvälle kuluneista juurista. Hiekkakivi on pehmeää, helposti kuluvaa, eikä sitä juuri ole näkyvissä kallioina. Tulta maasta ja taivaalta Maakunnan eteläosa on laakeata, hyvin loivapiirteistä ja suurien savikoiden luonnehtimaa viljelyaluetta. Monista lupaavista lohkarelöydöistä huolimatta toistaiseksi ei ole löytynyt uusia kaivostoimintaan johtavia malmioita. Hiukan yli 500 miljoonaa vuotta sitten taivaalta syöksähti satojen metrien kokoinen kivenmurikka, joka iski kallioon kymmenkilometrisen kraatterin. Kokemäen Risteen, Säpilän ja Tulkkilan kylät, Eura sekä Kiukaisten Panelia ovat olleet rautakautisia asutuskeskuksia. Ilmeisesti tummatulikukka, sikoangervo ja nurmilaukka ovat tuolloin olleet tärkeitä hyötykasveja, ja niiden runsaus osoittaa yhä rautakautisten kylien paikkoja. Näissä on runsaasti myös tummien syväkivien, gabrojen ja ultraemäksisten kivien esiintymiä, joissa "nikkeli haisee" . Noin 1230 miljoonaa vuotta sitten sattui sarja suuria tulivuorten purkauksia, jolloin hiekkakiveen tunkeutui eri suuntaisina 16 Satakunta on vanhaa kulttuuriseutua, joka on ilmeisesti ollut asuttua yhtämittaisesti jo kivikaudelta lähtien, ainakin 6000 vuoden ajan. patjoina ja juonina valtavat määrät laavaa. Parhaiten hiekkakiveä näkee Kokemäenjoen vanhassa uomassa Harjavallan voimalan alapuolella
Matalakasvuisilla laisuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Kun laidunnus päättyi vähitellen kuusija seitsenkymmenluvuilla, niityt kasvoivat umpeen ja sirrikanta kääntyi laskuun. Pohjois-Amerikasta saapui ilmeisesti laivaliikenteen mukana piskuinen suolaleinikki, joka ensi kerran nähtiin Selkämeren rannoilla 1930-luvulla. Laidunten pajuttumisesta ovat kärsineet Selkämeren laakealla rannikolla maa kohoaa niin nopeasti etteivät jäät ehdi järjestellä kiviä selväksi rantavalliksi. Nyt se on jo vakiinnuttanut asemansa Porin ja Närpiön välisellä rannikolla. Oura. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin saapui Jäämeren rannoilta kiiltäväleh17. muutkin kahlaajat kuten tylli ja suokukko, sekä lukuisat kasvija hyönteislajit. dunniityillä pesi etelänsuosirri, alalaji, jonka vatsalaikku on vaaleampi kuin aapasoiden sirrittäjän. Laakeat niittyrannat olivat erinomaisia karjan laitumia. pean maan kohoamisen vuoksi saariston maisema muuttuu nopeasti : salmet ja lahdet umpeutuvat, karit kasvavat saariksi ja saaret kiinni t01s11nsa; ulommas kohoaa uusia karikoita. vsk. Kokemäenjoki jatkaa rauhallista juoksuaan vuosituh;nsia sitten kasaamansa ja nyt jo kauas sisämaahan jääneen suiston halki. ajoittain veden alle joutuvilla niityillä. Oikealla Puurijärven-Isosuon tuleva kansallispuisto. Satakunnan rannoille on äskettäin kotiutunut kaksi muukalaista
Merkittävä kalantuotannon tehostaja on myös voimakas kalastus. Kun laivat veivät Suomesta puuta, tervaa ja muuta tilaaottavaa ja raskasta tavaraa, mutta toivat takaisin kevyttä mutta kallista, kuten vaatteita ja mausteita, laivaa tasapainottamaan oli pakko ottaa painolastia, joka tavallisimmin oli maata. Ruotsin puolella pahaputki on melko yleinen. Selitystä on haettu niin järven mataluudesta kuin lyhyistä ravintoketjuista. Mutta kallistuminen jatkuu, ja säännöstePreiviikin lahden laakeitten rantojen erikoisuus on ristisorsa. SATAKUNTA tinen rantaputki, joka ensi kerran löytyi Ourasta. Maankohoaminen kallistaa koko ajan järveä etelään päin, joten vedenpinta kohoaa eteläpäässä ja veden alle on hautautunut rantasoita ja metsiä jo useiden tuhansien vuosien ajan (eteläpään Pehkuranta!). Kun Turun vesisodasta on selvitty, on ennen pitkää odotettavissa järven eteläpään mökinomistajien ja pohjoispään asukkaiden riita oikeasta veden korkeudesta. Suuri osa tulokkaista eli vain yhden kesän; Pohjolan talvi oli niille liikaa. Aniharva painolastikasvi on pystynyt laajentamaan esiintymistään alkuperäisen tulopaikkansa ulkopuolelle. Mänty luodossa vanhat painolastipaikat on jo suurimmaksi osaksi asfaltoitu, ja painolastikasveja on jäljellä perin vähän. Putkella on aikanaan ollut rohdoskäyttöä. Pyhäjärven pääsaaliskalat ovat muikku (40 prosenttia) ja siika (20 prosenttia). Suomessa painolasti purettiin satamakapteenin osoittamaan paikkaan. Jostakin syystä pahaputki on Suomessa hyväksynyt kotiseudukseen vain Satakunnan matalat rantavedet pari hajalöytöä lajista on tosin myös Ahvenanmaalta. Vesi on kirkasta, mutta kalasaalis on silti huikea, keskimäärin 63 kiloa hehtaarilta vuodessa. Molemmat ovat saaneet jalansijan myös Ruotsin rannikoilla. Saaliskalojen mukana vedestä poistuu kolmannes sinne tulevasta fosforista, mikä hidastaa Jarven rehevöitymistä ja osaltaan pitää ravintoketjun lyhyenä. Samoille apajille pyrkii joelle vakiintunut kuningaskalastaja, joka kovertaa pesänsä rantatörmään. Uusimmissa kaavailuissa järven poikkeukselliset ominaisuudet pyritään turvaamaan siten, että vesi otettaisiin vasta Eurajoesta, eikä itse järvestä. Sinänsä kasvien saapuminen laivoilla Satakuntaan ei ole tavatonta. Nämä lienevät parhaiten tarkoituksensa täyttäneitä kalansiirtoja maassamme. Ja jottei Eurajoki tyystin kuivuisr, siihen johdettaisiin vastaavasti Kokemäenjoen vettä. Silti se on matala, keskisyvyys on vain kuusi-seitsemän metriä. lemään suuremmilla selkävesillä kuin Pyhäjärvi. Turun yliopiston tutkijat ovat selvitelleet suuren kalantuotannon perusteita. Turku haluaa turvata raakavetensä saanniin Pyhäjärven vedellä. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Järven lasku-uoma, Eurajoki, on järven koillispäässä. vsk.. Viime vuosisadan lopulla järveä laskettiin pari metriä, ja nykyään järven veden korkeutta säännöstellään Eurajoessa olevan padon avulla. Paremman kuvan painolastikasvillisuudesta saa Reposaaressa, missä kukoistavat vielä tavallisempien kasvien joukossa jaakonvillakko, isomesikkä ja nuokkukarhiainen. Vaikka Suomessa on 28 Pyhäjärveä suurempaa järveä, niin aniharva niistä pystyy ylpei18 Lohenkalastajat pyytävät istutuslohta Kokemäenjoesta. Satakunnan kala-aitta Säkylän suuri Pyhäjärvi on merkillinen järvi: miltei saareton 26 kilometriä pitkä ja yhdeksän leveä, pinta-ala 154 neliökilometriä. Purjelaivakaudella, vielä vajaat sata vuotta sitten, kasveja tuli aivan vakituisesti painolastin mukana. lystä huolimatta veden pinta kohoaa hitaasti eteläpäässä. Siian istutti järveen metsänhoitaja Borg vuonna 1910 ja muikku tuotiin kymmenkunta vuotta myöhemmin. Sittemmin senkin kasvupaikkojen lukumäärä on lisääntynyt. Tällaisia purkauspaikkoja olivat Porin Reposaari ja Mäntyluoto, Rauman satama, Eurajoen Kaunissaari, Luvian Laitakari, Ahlaisten Haminaholma ja Merikarvian satama. Mutta joukossa oli aina jokunen sitkeämpikin laji, joka pystyi ainakin säilymään paikalla vuodesta toiseen. Jo nyt Rauma ja Eurajokilaakso käyttävät Pyhäjärven vettä, eikä siitä paikkakuntalaisten mielestä riittäisi turkulaisille
Pohjoista kohti maisema muuttuu tasaisemmaksi. Hidastuva virtaus aiheuttaa tulvia ja soistumista. Osa Karvianjoen vesistä karkaakin Eteläja Pohjajokien kautta. Karuilmeisen harjumaiseman liepeiltä löytyvät myös seudun rehevimmät paikat: harjusta kumpuava lähdevesi luo reheviä ja runsaslajisia lehtokorpia ja lähdelettoja, joista tosin suurin osa on jo tuhottu. Pohjankankaan liepeen suurissa lähteissä viihtyvät niin kylmänarat eteläiset kuin helteitä karttavat pohjoiset lajit. Maakunnan pohjoislaita on jo karua Suomenselän 19 < "' ::: :,: E g f. Suuria soita on vähän ja pellot keskittyvät jokivarsiin ja SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Eloa maisemalle antavat lukuisat aika kookkaatkin järvet kuten Sääksjärvi, Mouhijärvi, Karhijärvi, Joutsijärvi ja Isojärvi. Itse lähteiden komea tunnuskasvi on lähdesara, jonka parimetriset versot muodostavat tiiviitä mättäitä lähdealtaiden reunoille ja joskus hyvän matkaa vielä lähdepuroonkin. Maankohoaminen nostaa jokien suupuolta ja muuttaa joet yhä loivemmin virtaaviksi. Jonkinlaisen rajan soisen Pohjois-Satakunnan ja metsa1sen Keski-Satakunnan väliin muodostaa Hämeenkangas, joka on laaja Salpausselkien tapainen, jääkautinen reunamuodostuma. Pyhäjärven erikoispiirteitä ovat ehyt, niukkasaarinen muoto ja ennätyksellisen suuri kalan tuotto. Tällaista vesistön laskua kahteen suuntaan kutsutaan bifurkaatioksi. laskettujen järvien rantamaille. Tasainen maasto synnyttää myös kummallisuuksia: Karvianjoen virtaama ei vastaa ollenkaan sen sadealueen laajuutta. Karut takamaat Kokemäenjoen pohjoispuolella maasto on vaihtelevaa, mäkistä ja metsäistä. Säkylän Porsaanharjun palo vuosikymmeniä sitten on ollut vain eduksi harjun kasvija hyönteisharvinaisuuksille. Mutta yhä lähdepurojen varsilta löytää äimäsaran tai aaltolehväsammalen, ja kuivahtaneessakin lehtokorvessa näsiä säilyy vielä pitkään. Jaakonvillakko matkusti Reposaareen purjelaivalla. vsk. Kankaanpään kulmilla sen tavoittaa pohjoisesta tuleva Pohjankangas, joka on jäätikköjokien synnyttämä harju
Vesipisara empii pitkään, mihin suunLuontomatkaajan toivekohteet Ouran saaristo Merikarvian edustalla muodostuu sadoista matalista ja kivikkorantaisista moreenisaarista, joiden muotoa ja lukumäärää nopea maankohoaminen koko ajan muuttaa. Preiviikinlahti, Yyteri ja Leveäkari muodostavat upean kokonaisuuden. Porin Enäjärvi, sekin yksi maan parhaita lintujärviä, on helposti tavoitettava perheretkien kohde. Enäjärvi on maan paras harmaahaikarapaikka. Osin jopa erämaiset rannat tarjoavat paljon nähtävää niin eläimistä kuin kasveistakin kiinnostuneelle. Vaikka suuri osa enus1sta lähdekorvista ja -letoista onkin tuhottu, lähteillä kasvaa yhä mm . Erityisen vaikuttava on Multiharju, jonka ikihonkien järeys on tosin paikoin jo peittymässä tuuhettuvaan alikasvoskuusikkoon. Porsaanharjulla kasvaa mm. Kaikkia soita ihminen ei kuitenkaan ole turmellut: Huidankeidas suurenmoinen suovyön. Näinkin etelässä voi tavata riekon, lapinharakan ja kapustarinnan! Helpoimmin suoluontoon tutustuu kuitenkin Pomarkun lsonevalla, aivan maantien varressa olevalla allikkoisella keitaalla, jonne on rakennettu lintutorni ja luontopolku pitkosrauhoitus on turvannut elämän muutamille upeimmista soista. Suot ovat aloittaneet elonsa jo muinoin meren rannassa, ja ellei ihminen olisi puuttunut asiaan, soistuminen jatkuisi yhä: suon keskusta kohoaisi yhä korkeammalle sadeSUURIA SOITA METSÄMAITA PElTOAUKEITA TEHTAITA OLKILUODON YDINVOIMALA RAUTATIET PÄÄTIET de. Koskeljärvi , matalahko, yhtäaikaa karu ja rehevä lintujärvi, jonka rannatkin ovat säilyneet luonnontilaisina; erikoisuutena runsas härkälintukanta. Hämeen kankaan korkein kohta on Jämijärven Soininharju, jolla kasvavat hietaneilikka ja harjukeltalieko. Maakunnan pohjoislaidalla muodostavat Mustasaarenneva, Kivikeidas, Haapakeidas ja veden ruokkimana ja laidassa rahkasammal, pallosara ja hanhenpaju kurkottaisivat yhä syvemmälle kangasmetsään. Kokemäenjoen suisto, lintuparatiisien huippua, on esitelty Suomen Luonnossa 5/ 90. puineen. Tyrnipensaikkoja, hienoja rantaniittyjä, umpeutuvia lahtia (fladoja ja glo-järviä) sekä mereisiä lintuja kuten merikihu, riskilä ja merihanhi. Kaikki ovat laajoja, erämaisia keidassoita, joille suuret allikot antavat erikoisen ilmeen. Preiviikinlahti on näyttävimmillään syksyllä suurten joutsenparvien levähdysalueena, mutta myös sen oma pesimälinnusto on runsas. vsk .. lähdesaraa. kangasraunikki ja harjumasmalo, ja harjun liepeillä on runsasvetisiä lähteitä. Yyterin dyynialue vaihtuu Leveäkarissa laakeiksi lieterannoiksi , jotka houkuttelevat lintumiehiä keväästä syksyyn. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Perusteilla .oleva Puurijärven-Isosuon kansallispuisto käsittää rehevän ja runsaslinnustoisen Puurijärven sekä järven ja Kokemäenjoen väliin jäävät allikkoiset keidassuot. Maisemallisesti tämä onkin jo kuin Pohjanmaata. Seitsemisen kansallispuisto Satakunnan ja Hämeen rajamailla edustaa tyypillistä pohjoissatakuntalaista erämaaluontoa karuine soineen, mataline kangasselänteineen ja pikkujärvineen . Säkylänharju maakunnan eteläosassa tarjoaa upeita maisemia Pyhäjärvelle päin. SATAKUNTA vedenjakaja-aluetta, jolle ovat tyypillisiä loivat kangasmaat ja niiden väliset suuret suot. Karvianjoen alajuoksun muodostavat Pohjajoki ja Poosjoki ovat kohtuullisen luonnontilaisia pikkujokia somine koskineen sopivat vaikkapa kanootilla melottaviksi. Häädetkeidas on yleisöltä suljettu luonnonpuisto, mutta soidensuojelualueet Mustasaarenneva, Kivikeidas, Huidankeidas ja Haapakeidas ovat avoinna tarkkailijalle. Hämeenkankaan liepeillä on runsasvetisiä lähteitä, kuten Kuninkaanlähde, Kylmänmyllynlähde, Uhrilähde, Mölkkärinlähde ja Pansiankankaanläh20 taan lähtisi vierimään, ja hidastelevan tipan nappaa rahkasammal. Euroopanmajava kuuluu jokireitin vakituisiin asukkaisiin
Porin eteläpuolinen Lattomeren suo raivattiin vuosisatamme alkuun laitumiksi ja nyttemmin viljapelloiksi. Paitsi kala-aitta, se on ollut kansainvälinen valtaväylä sisämaahan Hämeeseen. Nykyisten Huittisten ja Kokemäen välillä oli ammoin laaja suistoalue, joka ei tarjonnut paikkaa pysyvälle asutukselle, vaan soistui. Tämä koski on valjastettu, eikä nahkiaista enää tavata Harjavallan yläpuolella. Kun joen voima valjastettiin, pääsivät tervalepikko ja tuomipuskat juurtumaan jokivarteen. Työssä rehkiviä ihmisiä näkee joella enää matonpesupöntössä. Nahkiaspatoja Kokemäenjoen Harjavallassa runsaat 80 vuotta sitten. Tätäkin enemmän nousi siikaa ja hämeensiikaa eli harjusta. Sitä mukaa kun joki kasvoi pituutta, levittäytyi asutus pitkin jokivartta ja laskulahden rantoja. Kansainvälisyyteen vihjaa vieläkin jokivarren elävä luonto: Sikoangervo ja nurmilaukka ovat jääneet tänne muinaisten ulkomaankävijöiden tuomina. Sotien jälkeen raivattiin Toukarin vesiniityt ja Ulasoorin Isokaislikko taivutettiin pelloksi vasta kaksikymmentä vuotta sitten. Kevättulvan voima kesytettiin järvien säännöstelyllä ja muutettiin läpi vuoden jatkuvaksi sahaavaksi vuorokausikäyräksi. NuotSUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Istutettuja lohiakin saadaan edelleen Priitun apajalta Ulvilasta, ja toutainta kalastetaan Kokemäen yläpuolella. Joki on kesytetty, ja kesytettynä se heijastelee elämäntapaamme. Pelloilta valuva kiintoaines ja ravinteet kuormittavat jokea nyt, kun nurmet ja laitumet on muokattu mustaksi mullaksi. Verottajan laskujen mukaan lohta nostettiin 1500luvulla joesta parikymmentä tonnia vuosittain, ja saman suuruisia olivat saaliit tämän vuosisadan alkuun. Viikonlopuksi joki pysäytetään lähes kokonaan. Lohen loppu Voimaloiden rakentaminen mullisti jokiluonnon tykkänään. Kalan nousu estyi. Kansainvälinen valtaväylä Nykyään satakuntalainen kiittää jokea sen lahjoittamista viljavista pelloista ja sähkömyllyjen pyörittämästä energiasta. Yritettiinpä rakentaa joelle kokonaan uusi uoma ohittamaan Kiettareen ja Kolsin välinen koskijakso. Luonnonvarojen kestävä käyttö tunnettiin jo tuolloin: joen keskiosan kuninkaanväylä jätettiin vapaaksi kalojen ja veneiden kulkea, ja nousukalan pyynti heti jokisuulla oli kielletty. Kesken jääneestä urakasta on muistona vähäinen Ronkankulmalta Sonnilanjokeen kaivettu Kravioja. Tulva nosti järvien menneenvuotiset kasvinryönät korkealle rantaniitylle ja hieroi saviset joentörmät paljaiksi. Se kasvaa joen muutamalla koskirannalla Kokemäeltä Ulvilaan lähestulkoon ainoilla paikoillaan Suomessa. Nyt tuosta suistosta on tullut suuria keidassoita, jotka likipitäen kaikki kuuluvat Puurijärven-Isosuon tulevaan kansallispuistoon. vsk. ta-apajien ja tokeiden paikat ja hallinnan maaras1 kruunu. Teollisuuden elohopeaja raskasmetallipäästöt ovat vähitellen painumassa pohjalietteeseen ja hauki on syömäkelvotonta enää Pihlavanlahdella. Jotenkuten luonnontilaista koskirantaa on jäljellä enää Harjavallan alapuolisella jokiosuudella Arantilan ja Ruskilan koskissa sekä Äetsän ja Hartolan koskien välillä. Sen sijaan pyyntiperinne elää vielä muutaman kalastajan turvin Nakkilassa, jossa voi nähdä vanhoja leuattoman "imukalan" pyyntivälineitä, pajunvitsamertoja. Raimo Hakila . Lohi oli ennen voimalaitosaikaa Kokemäenjoen tärkein saaliskala. Ennen joki oli muutakin. Jokiluonto näyttää tänään elävän suhteellisen rauhallista vaihetta vuosisadan alkupuolen mullistusten jälkeen. Uusi suisto on kasvamassa Pihlavanlahdelle. Tämän vuosisadan alkupuolella rakennetut voimalaitokset tuhosivat kalastuksen mahdollisuudet paljon perusteellisemmin. Uhanalaista rantalitukkaa arvellaan viikinkiajan rikkaruohoksi. Vapaassa joessa pääsi kevättulva täyteen raivoonsa vasta kesän kynnyksellä; vesi viipyi järvissä ja soissa. Ja töitä tehdään: niin isoa herraa ei ole ettei talon töihin pystyisi. Luontoväki ja jokivarren asujaimisto vahtivat luonnonkauneuden ja luonnonvarojen viime rippeitä. Joki muovasi ihmisen; vuosisatoja on täällä mittaillut peltojaan Satakunnan äijä, ja vieläkin hän kulkee Tulkkilan raitilla jalat harallaan , ettei housunpuntit savestu. Energiapulassa saneerataan voimaloita ja mietitään uusia padötuskorkeuksia. 21. Ja hänen emäntänsä: isotlssmen, eikä minkä tahansa tuulen heilutettava; hänessä elävät menneet sukupolvet ja tulevat, kaikki samaa elämän virtaa. Kolsin voimalan patoaltaaseen hukkui toistakymmentä koskea mukanaan suuria palasia satakuntalaista luontoa ja varhaishistoriaa. Kokemäenjoen koskia perattiin viljelysmaan saamiseksi ja tulvien poistamiseksi jo 1700luvulla. Tilalle ovat tulleet turistit ja mökkiläiset, vettä piiskaavat sunnuntaikalastajat ja joella häiriköivät moottoriveneilijät. Silti virtauksien vaihtelu ja roudan sulaminen aiheuttavat törmien sortumista vielä nykyäänkin tarjoten pesäpaikkoja törmäpääskyille ja kuningaskalastajalle, joka näyttää olevan vakiintumassa jokivarren asukkaaksi. Turkulaisten raakavedenotto Pyhäjärvestä vaatii vesitunnelin rakentamista Kokemäenjoesta Eurajokeen. Kesytetty jättiläinen on joki muovannut ihmistä ja ihminen jokea siitä alkaen, kun Rautavesi erottui Litorinamerestä ja Kokemäenjoki syntyi. Vesirakentajat puuhaavat tulvasuojelua Huittisten ja Kokemäen välille ja aikovat kaivaa joelle uuden uoman Säpilänniemen poikki. Uudempaa historiaa ovat jokivarteen villiintyneet, hyötykasveiksi aiotut isosorsimo ja kalmojuuri. Tukit yritettiin uittaa kalastuskauden ulkopuolella, mutta haitatta ei kalasto selvinnyt eikä kalanpyyntikään: kiusana olivat uittoväylän roskaisuus ja uppotukit
Loivaan rantamaastoon muodostuu allikkoisia niittyjä. Keskustan rahkakakku kasvaa korkeutta, samalla kun laidat levittäytyvät yhä laajemmalle. Suoluonto on monilajinen ja omaleimainen, maisemiltaankin vaihteleva kokonaisuus. 22 Keidassuo syntyy Suon synty on tavallisesti alkanut jo kohta maan kohottua merestä. Joskus liki tuhannen vuoden iässä suo muuttuu rämemäiseksi. Suo saa tyytyä elämään pelkän sadeveden varassa. Turvekerros paksunee, ja suo levittäytyy laidoilla metsiin: metsät muuttuvat korviksi, korvet vettyvät nevoiksi. SATAKUNTA Teksti: Juha Manninen Kuvat: Pentti Ojala Keidassuon eläjä Perusteilla olevaan Puurijärven-lsosuon kansallispuistoon kuuluva Ronkansuo aamu-usvan kylvyssä. Keidassuon keskustan maisema avovesilaikkuineen on outo ja viehkeä. Nykyiset sisämaan keitaat ovat jo 6000 7000 vuoden ikäisiä. Tätä luhtavaihetta kestää satakunta vuotta, jonka kuluessa luhta vähitellen karuuntuu ja rahkasammalten valta kasvaa. Lopulta suokasvit kukistavat niittykasvit, ja syntyy neva. Sanavalinta johtuu usein siitä, ettei suolla ole käyty. Ne viettävät reunaluisuna kohti laitoja kiertävää nuorempaa nevaja korpivyötä. Luonnonharrastajalle keidassuo, tai kuten aikaisemmin sanottiin, kohosuo, on nimensä mukaisesti todellinen keidas. Soiden tehokas hyväksikäyttö herätti suojelijatkin, ja niin maahamme ehdittiin perustaa varsin kattava soidensuojelualueiden verkosto. Maan kohotessa merenranta kasvien joukkoon tulee niittyja suokasveja, pian ensimmäiset rahkasammaletkin aloittavat kasvunsa. Keskustaa kiertävät toisinaan runsainakin pitkät kapeat lampareet ja allikot, joita erottavat roudan synnyttämät rahkamättäät eli SUOM EN LUONTO 3/ 91 50. Yleinen rahkasammal ja ruskosammal muodostavat mättäitä, joille tulee männyn tarreja. Turvekerros eristää elävän kasvillisuuden alla olevasta mineraalimaasta, eikä tulvakaan tuo enää ravinteita koholla olevaan keskustaan. vsk .. Ja suolla ei Nevana suo kukoistaa muutamia satoja vuosia. Mättäiden väliin jää ruoppapintaisia kuljuja ja vetisiä alli koita. Köyhä, karu , hapan, huonokulkuinen, märkä, arvoton tällaisia arvoja suomalainen mielellään liittää suohon. Suoluonnon karuus takasi pitkään soiden säilymisen luonnontilaisena, ja vasta viime vuosikymmeninä ihminen alisti ne laajamittaiseen käyttöönsä. Syntyy suoyhdistymä, keidassuo, jonka vanhimmat ja korkeimmat osat ovat karuja rahkarämeitä
Kihokin lehdissä on punaisia karvoja, jotka erittävät päähänsä kimaltelevan eritepisaran. Isoneva. Ei kerskakuluttajille Rahkasammalturve pidättää suuria määriä vettä. Lahoaminen on hidasta, joten kasvillisuuteen sitoutuneista ravinteista suuri osa joutuu turpeeseen, kasvien ulottumattomiin . kermit. Siellä täällä kermi on poikinut allikkoon pieniä turvesaaria. Suomalaisten lähisuo on tavallisesti keidassuo. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Pyöreälehtikihokki sulattaa hyönteissaa/iinsa lehden pintaan kihoavien pisaroiden entsyymeillä. Kermisammalikko kasvaa kitumäntyä, vaivaiskoivua, suopursua ja kanervaa. Lehdille eksynyt hyönteinen takertuu tahmeaan li23. Sen elämän monipuolisuuden näkeminen edellyttää vain, että menee suolle. Syksyksi kehittyy happaman imelä marja, suon todellinen herkku. Kihokit ovat ratkaisseet ravinnepulan omalla tavallaan: kun turve ei anna, otetaan ilmasta. Vähäinen ravinnelisä tulee sadeveden mukana. Niinpä keidassuon pinta säilyy kosteana, vaikka se on jopa viisi, kuusi metriä reunoja korkeammalla. Keidassuolle ovat luonteenomaisia pienet allikot. Karhukehrääjä, iso yöperhonen, viihtyy soilla, mutta myös hakkuuaukeilla ja kosteilla niityillä. vsk. iakavat niukkuutta ole käyty, koska suo on köyhä, karu ... Kokonaisuus on sokkeloinen. Vaikka vettä on yllin kyllin, useimmat kasvit ovat kuivakkokasvin oloisia nahkeine, vahapeitteisine ja usein kokoonkiertynei'ne lehtineen. Rahkarämeen kasvit osoittavatkin äärimmäistä sopeutumista niukkuuteen. Karpalon kukinta on soma näky
Karpalomätäs loistaa kesäkuussa vienonpunaisena muutoin kellanruskean ja vihreänsävyisellä rahkapatjalla. Keidassoiden kahlaajista liro, Suomen runsain kahlaaja, on näkyvin. Kuikkakin saattaa viihtyä keidassuon lampareessa. Nimestään huolimatta suopöllö pesii useimmiten pelloilla, rannoilla tai hakkuuaukeilla, toki joskus myös keidassuolla. Muuttoaikana niitä kertyy soille jopa monisatapäisinä parvina. Sellaisen näkeminen on unohtumaton elämys. Useimmat suon kasvit ovat heinämäisiä. Valkoviklo viihtyy keitaan laiteilla, punajalkaviklo on jo harvinaisempi. Kalalokki, naurulokki ja harmaalokki pesivät soilla yleisesti, joskus myös pikkulokki ja merilokki. Satakunnan kalasääksistä _suurin osa pesii keitaiden lakkapäämännyissä, vaikka ne hakevatkin ruuan järviltä. Punaista tuo myös suokukka, joka koristaa soita tasapuolisesti Hangosta Utsjoelle. Hyönteisten ja hämähäkkien ansiota kuitenkin on, että suon linnusto on näinkin monipuolinen. Teerikukkojen joukkosoidin on kevään avaus, joka panee luontoa seuraavien sydämen väräjämään. SATAKUNTA maan. Teeret tuovat kevään Jo helmikuussa keidassuon lumiselle pinnalle alkaa piirtyä jälkiä, jotka kertovat teerikukkojen hormonitoiminnan vilkastuneen. Metsäkirvinen tervehtii suolle tulijaa reunaluisun rämemännikössä. Haaskoista huolehtii niiin soilla kuin metsissäkin mustakaapuinen korppi. Harakan korvaa lapinharakka eli isolepinkäinen, joka pesii muutamilla keitailla. Joko kasvava turvepatja on nostanut suoveden tai männylle on kertynyt jo ylipainoa, ja turve on antanut kohtalokkaasti periksi niin paljon, että juuristo on tukehtunut. Kaakkuri on kartanlukijoille tuttu: kaakkurilampia ja -soita riittää, mutta useimmilta niistä lintu on jo kadonnut. Lampareissa aloittavat vesilinnut, telkkä, tavi, tukkasotka, jouhisorsa ja haapana soidinmenonsa. Pesimätietoja on jo kiirinyt Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Satakunnasta, ja tulevaisuudessa joutsenen villi huuto kuulunee yhä useammalta suolammelta. Petolinnuista soita suosivat saalistusmainaan ampuhaukka, tuulihaukka, nuolihaukka ja kotka. Komein suon päiväperhosista on ritariperhonen, jonka saattaa nähdä keidassuolla lekuttelemassa juhannuksen aikoihin. Pikkukuovi ja pelloilta tutut töyhtöhyyppä ja isokuovi pesivät keidassoilla mielellään. Hitaasti saalis tukehtuu limaan, jonka sisältämät entsyymit alkavat hajottaa valkuaisaineita kihokin ravinnoksi. 24 Harvinainen näky kaakkuriemo lepää untuvikkonsa kanssa suolampareessa. Koska vesi on lähellä pintaa, näkee keloutuneita puita usein. Tärkeimpiä keitaan kasveista ovat silti rahkasammalet: suo on niiden luomus. Toukokuussa tapahtuu Kun lumet ovat sulaneet, täyttää maiseman hyörinä ja vilske. vsk .. Kuikka suosii onneksi suurempia lampareita kuin kaakkuri, sillä se tarvitsee pitemmän kiitoradan lentoon lähtiessään. Sinisiivissä, hopeatäplissä ja heinäperhosissa on erikoistuneita suolajeja, samoin mittareissa, yökkösissä, kehrääjissä ja pikkuperhosissa. Kurjet lentelevät suolla koko kesän. Nämä lähisukulaiset vaativat kuitenkin etäisyyttä, samalta lampareelta kaakkuri saa väistyä. Hyönteiselämää Suon hyönteisten maaraa tulee moni kironneeksi: hyttysiä, kärpäsiä ja paarmoja on keskikesällä yli oman tarpeen. Se pesii jo varhain keväällä metsäsaarekkeiden korkeisiin mäntyihin ja poikaset kuoriutuvat toukokuussa. Keidassoiden allikoissa ja lampareissa uiskentelee keväisin myös suurempia lintuja: joutsenia ja metsähanhia. Kukkaloistosta keidassoilla ei juuri voi puhua, vaikka yksittäisten lajien kukinta voikin hetkittäin muodostaa laajojakin yhtenäisiä väripintoja. Muuttohaukan häviäminen on saattanut osaltaan auttaa töyhtöhyypän ja lokkien kotiutumista soille. Keidassuon kuningaslintu on kurki, näkyvä ja kuuluva suon asukki . Jos lokkiyhdyskunta on kelpuuttanut suon asuinpaikakseen, allikkoalueella on aika epämiellyttävää talsia: lokit syöksyilevät häiritsijää kohti päätä hipoen, metelöivät ja roiskivat ulosteitaan. Lisäravintonsa ansiosta kihokit eivät tarvitse muille suokasveille tyypillisiä kuivakkokasvien rakenteita suojakseen. Ne voivat hörpätä tarvitsemansa määrän hapanta, mutta niukkaravinteista suovettä ilman, että niiden ravinnetasapaino järkkyy. Maalis-huhtikuun vaihteessa kantautuu auringonnousun aikaan suolta jo vilkas pulputus, jonka sekaan silloin tällöin kirahtaa kipakka kirous. Kihokki varmistaa otteensa käyristämällä lehteään ja kurottamalla saaliin ympärille yhä enemmän karvoja. Selkärangattomista kielivät ensimmäisinä muurahaispesät ja ristihämähäkkien kookkaat verkot. Kaakkurikantamme romahti soiden kuivatuksen myötä. Etelän ihmiselle keidassuo on myös paras paikka kuulla riekon soidinpäkätys; monilla Satakunnan keidassoilla elää yhä riekkoja, vaikka ne ovatkin jo kaikonneet suuresta osasta Etelä-Suomea. Yhdelle suolle mahtuu yllättävän monta liroparia, sillä vähän väliä lennähtää suomännyn latvaan pesueensa puolesta hätäilevä liroemo. Yleinen on myös kapustarinta, jonka tunturivaeltajille kovin tuttu haikea vihellys jää usein ainoaksi havainnoksi kermeillä kipittävästä linnusta. Korkeimmilla kermeillä kasvavat vaivaiskoivu ja juolukka eivät kukkiessaan ole kovin näyttäviä, mutta leimuavat sitä komeammin ruska-aikaan. Erikoisempia soiden tuttavuuksia ovat mustakurkkuuikku ja kaakkuri. Tupasluikka, leväkkö, piirtoheinä tai pullosara eivät kukilla koreile, mutta ovat silti maisemassa näkyviä. Suokukot pitävät turnajaisiaan, ja ilmasta kuuluu keväisin taivaanvuohen tuttu määkinä. Avoimilla nevapinnoilla ovat niittykirvinen, västäräkki, keltavästäräkki ja pensastasku yleisiä, ja joskus kiurukin kelpuuttaa avosuon pesimäpiirikseen. Metsähanhet eivät juuri pesi karuilla keidassoilla; niiden valtakuntaa ovat aapasuot. Suon kukkia Mänty on keidassoiden liki ainoa puu; vain laiteilla ja lähdepurojen varsilla on koivua. Loppukesällä mustaraitaisen toukan voi tavoittaa laiteen luhtaiselta nevalta suoputken lehteä järsimästä. Kaakkurin soidinmetelöinti huuto lienee liian lievä ilmaisu on tuttu lintuharrastajille, mutta pesiviä pareja on koko maassa vain noin 700. Kaaliperhosten heimoa soilla edustaa suonkeltaperho. Kansallislintumme joutsen on sen sijaan alkanut jo yleistyä keidassoiden maisemissa. Kesäkuussa suon värjäävät valkoiseksi suomuurain ja suopursu sekä jo siemeniään kypsyttävä tupasvilla. Juha Manninen työskentelee Porin kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Aiemmin suoluontoon kuului myös muuttohaukka. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50
Tuoreen selvityksenmukaan metsää on vaurioitunut sekä Harjavallan kunnan että viereisen Nakkilan kunnan alueella useiden satojen hehtaareiden verran. Yhteensä tehtaitten rikkidioksidipäästöt ovat 8000-9000 tonnia ja hiukkaspäästöt noin 1000 tonnia vuodessa, Suomen kärkeä. Lääninhallitus saa kuukausittain yhteenvedon mittaustuloksista, mutta päästörajojen ylityksiin ei voida toistaiseksi lailla puuttua. Saasteet seurannassa Harjavallan ympäristönsuojelusihteeri Tapio Glumoff tarkkailee päästöjä kolmella mittausasemalla eri puolilla saastelähdettä. Hienot piirturit maalaavat viivaa paperille. Pohjavedenottamo jouduttiin sulkemaan kadmiumin takia. Outokummun piiput työntävät ilmaan rikkidioksidia ja hiukkasia: kuparia, nikkeliä, lyijyä, kadmiumia, arseenia. Kauempanakin oleva metsä kasvaa kituliaasti. Saasteita siedetään vaihtelevasti Outokumpu hallitsee maisemaa ja myös ihmisiä. aamuna juna Tampereelta Poriin lähestyy Harjavaltaa. Silloin tällöin hypähteleviä teräviä piikkejä vahditaan haukankatseella. Vielä 1940-luvulle asti maatalouspitäjänä uinailleesta Harjavallasta tuli lyhyessä ajassa teollisuuspaikkakunta, jonne Outokumpu pystytti sulattonsa ja Kemira lannoiteja rikkihappotehtaansa. Kaupunki on levittäytynyt monen kilometrin matkalle Kokemäenjoen kummallekin rannalle. Ohi puuskuttavat vain Porvoon Neste, Savon Sellu, Raahen Rautaruukki, Helsingin energialaitos ja Imatran Voima Inkoossa. Havupuut kuolivat tehtaiden välittömästä ympäristöstä jo vuosikymmeniä sitten. Piiput kuuluvat Outokummulle ja Kemiralle, ja niiden juurella kyyristelee Harjavallan kaupunkimaisin asutus. ''Eiväthän iltapäivälehdet kirjoita, jos täällä jotakin hyvää tapahtuu", on taksimiehen kommentti. Harjavallan maiseman hallitsijat: Outokummun tehtaitten savuavat piiput ja noin neljä miljoonaa tonnia kuonaa. Kemiran piipusta tulee rikkidioksidia, typpiyhdisteitä ja hiukkasia, joskin huomattavasti vähemmän kuin naapurilta. Maisemaa hallitsevat valtavat kuonakasat ja kolme savua puskevaa piippua. Saasteet leviävät noin 10 kilometrin säteelle tehdasalueesta, pohjavedenottamo on pilaantunut ja kaupungin läpi virtaavan Kokemäenjoen kalat ovat arvelluttavaa syötävää. Maaperä täynnä raskasmetalleja Harjavallassa on valtakunnan halvimpiin kuuluva veroäyri, mutta sen hinta on kallis: Kaupungin maaperässä on, Glumoffin sanoin, "keskikokoisen suomalaisen kaivoksen verran raskasmetalleja". Udellessamme asukkailta tehtaasta he vakuuttelevat sen olevan ihan hyvä kaikkine puutteineenkin. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Sekä hiukkasten että rikin syytäjänä Outokumpu on Turun ja Porin läänin pahin. "Liioittelua", sanovat monet harjavaltalaiset Suo25. vsk. Männyn neulasten rikkipitoisuudet laskevat normaalitasolle vasta 20-30 kilometrin etäisyydellä Harjavallan keskustasta. Selkeää keskustaa on vaikeaa havaita. Lumi vähenee ja puusto käy matalammaksi. Olemme hiekkakankaalla, m1ssa puut kamppailevat niukoista ravinteista ja muutenkin, kuten pian saamme kuulla. SATAKUNTA Alice Karlsson Puoli vuosisataa • ·pilvessä Satakunnan ehdottomasti mustin kulmakunta löytyy Harjavallasta, Kokemäenjoen varrelta liki Poria. Rikkipäästöillä Harjavallan Outokumpu pääsee Suomen kymmenen suurimman saastuttajan joukkoon. Harjavallan kaupunki-ilmassa mitataan Suomen korkeimmat rikkija raskasmetallipitoisuudet. Yhtiön ilmansuojeluilmoituksesta on tehty päätös, mutta se ei ole vielä voimassa, koska Outokumpu on valittanut siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunki piippujen varjossa Harjavallan ympäristö on vahingoittunut tehtaiden ympäriltä noin kymmenen kilometrin säteellä ja maaperään on kertynyt tuntematon määrä raskasmetalleja. Rautapitoisen ja raskasmetalleja sisältävän kuonan poiskuljettamiseen tarvittava juna ulottuisi likipitäen puoleenväliin maapalloa
Pian löytyy kuitenkin yksi nimettömänä pysyttelevä, joka kertoo muuttaneensa Kokemäen puolelle saasteita pakoon. Jatkoa seuraa varmasti, sillä osa metsänomistajista on tyytymättömiä sekä arviointiperusteisiin että korvauksen suuruuteen. Teollisuus sijoittui osittain suoraan antoisan pohjavesiesiintymän sekä orsivesialueen päälle ja vaikka pohjavesi on tehtaiden alla varsin syvällä, näkyivät seuraukset pian. Siihen tehtiin vesivoimala 1939, ja pyörä pyörähti eteenpäin. Kuparin tuotanto on prosentin ja nikkelin tuotanto kaksi prosenttia koko maailman tuotannosta. sessä ollaan sitä mieltä, että pääasia on, että yhtiöt on saatu tunnustamaan saastuttamisen seuraukset. Rahkolan mielestä tehtaiden prosesseihin pitäisikin voida vaikuttaa sisältä ammattiyhdistyksen avulla. Päästöistä on päästävä Lääninhallituksen ilmansuojelupäätöksen mukaan Outokummun hiukkaspäästöt on saatava neljännekseen 1992 mennessä ja rikkidioksidipäästöt puoleen 1993 mennessä. Lääninhallituksen ylitarkastajan Seppo Aspelundin mukaan alkuvuoden tilanne herättää toiveita. Ennestään Harja vallassa toimi jo mm. Yhtiö haluaa tutkia alittuvatko ulkoilman rikkidioksidipitoisuuden ohjearvot uusilla päästörajoilla. Turun vesija ympäristöpiirin mukaan pohjaveden pilasivat todennäköisimmin rikkihappotehtaat, joskin myös rikastevarastoilla lienee merkitystä. Outokumpu: Ongelmana liian lyhyet piiput Outokumpu valitti lääninhallituksen ilmansuojelupäätöksestä ja pelaa siten aikaa. Nyt tuntuu hyvältä, vaikka työpaikka on edelleen Harjavallassa. Maailmalla on 50-60 susuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Yhdistyksen 120 jäsenellä ei ole riittävästi voimaa saada uudistuksia läpi, keskustelua on kyllä herätetty. Tosin kaupungin ilmakin on viime aikoina pysynyt suhteellisen hyvänä. "Näyttäisi siltä, että Outokummun rikastekuivaamon uusi typpijäähdytys on vähentänyt matalimman piipun rikkidioksidipäästöjä, joten toiveita Harjavallan tilanteen paranemisesta on." Myös Kokemäenjoen likaamiselle etsitään rajoja parhaillaan meneillään olevassa katselmuksessa. Ympäristöyhdistyk26 Vielä vuosi sitten Niemisen Valimo päästeli ympäristöön pahimmillaan /0-20 kiloa hiukkasia tunnissa. SATAKUNTA men saastuneimman paikkakunnan maineesta. Etenkin metsävaurioiden löytyminen sieltä täältä on herättänyt epäilyksiä. Halvan vesivoiman ääreen siirrettiin sodan jaloista Imatralta Outokumpu ja sen perään syntyi Kemira. Kymmenen vuotta sitten jouduttiin kaupungin vedenottamo sulkemaan liiallisen kadmiumin takia. Yritetäänkö suolarahoilla saada puuntuottajat hiljaisiksi. Pelloilta tehtaaseen vuosikymmenessä Harjavalta on syntynyt maanviljelysalueelle, tyypilliseen satakuntalaiseen maisemaan. iso valimo. Kaupungin kehitykseen on vaikuttanut voimakkaasti Kokemäenjoki sekä Harjavallan koski, jonka 30 metrin pudotuskorkeus on Kokemäenjoen suurin. Työn menetyksen pelko sulkee suut Harjavallan ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan Terho Rahkolan mukaan ihmisten on pakko myötäillä Outokumpua, joka on kaupungin suurin työnantaja. Ympäristöyhdistys on taistellut paikkakunnan kahta teollisuusjättiä vasi taan vaihtelevalla menestyksellä. Metsävaurioista korvauksia Kymmenen vuotta sitten metsänhoitoyhdistys kartoitti saastealueen metsät ja teollisuus maksoi metsänomistajille Suomen historian ensimmäiset korvaukset puuston kasvutappioista. Valikoivatko saasteet metsiköt, jonne iskevät?, ihmettelevät metsänomistajat. Pohjavesi pilattiin Outokummun sulatot tuottavat 100 000 tonnia raakakuparia ja 17 000 tonnia nikkeliä vuodessa. Merkkejä asutuksesta löytyy runsaan viidentuhannen vuoden takaa. Outokummun Harjavallan tehtaittein ympäristön1,uojelupäällikön Raimo Rantalahden mukaan tehtaalla on kaksi ehtoa, jotka on otettava huomioon: tyydyttävä ympäristönsuojelu ja pitkällä tähtäyksellä kannattava toiminta. Työpaikkoja yhtiössä on noin tuhat. Vielä 50 vuotta sitten Harjavalta oli maatalouspitäjä. Olo kävi jatkuvien rikkipöllähdyksien takia niin tukalaksi, että hän päätti lähteä evakkoon. Jo tämän vuoden alusta Outokummun rikkidioksidipäästöjen olisi pysyttävä noin kolmanneksen viime vuoden tasoa alhaisempana. Romua kierrättävä ja ilmaa suojeleva pikkuyritys kelpaa esimerkiksi isoille naapureilleen, Outokummulle ja Kemiralle. Silloin sovittiin, että tappiot tutkitaan viiden vuoden välein. Päästöjen ohella yhdistys kantaa huolta Outokummun lietealtaista sekä maisemaa pilaavista kuonakasoista, "sillä kuka sen tietää mitä niistä liukenee''. Sulattojen hukkalämpö myydään kaukolämpöverkkoon. Savukaasujen puhdistuslaitteiston ansiosta päästöt ovat pudonneet noin 40 kiloon vuodessa. Työpaikkoja käytetään aseena ja pelko työn menetyksestä on aina läsnä. Nyt korvausta maksettiin 77 metsänomistajalle viiden vuoden ajalta yhteensä runsaat 500 000 markkaa. Lisäksi tehtaassa syntyy lähes 400 000 tonnia rikkihappoa sekä sivutuotteina mm. argonia, kultaa ja hopeaa. vsk.
27. Toistaiseksi tätä kiusallista ainetta siirtyy kahden viikon välein pikakontillinen vähin äänin kaupungin yleiselle kaatopaikalle. Suljetun vesikierron ansiosta typpipäästö on nykyisin noin 50 kiloa ja fosforipäästö noin 30 kiloa vuorokaudessa. Koko prosessin ajan ja aina kun valimolla kipattiin vaunullinen rautaromua, valimokoksia ja lisäaineita sulatusuuniin, ilmaan levisi sankka pilvi hiukkasia. Jätevesiäkin syntyy ainoastaan alumiinisuolatehtaalla, josta vesistöön valuu alumiinisulfaattia 180 tonnia vuodessa. Harjavallan metsissä teollisuuden saasteet tappavat puita ja hidastavat niiden kasvua. Vielä 1970-luvulla Kemiran vesistökuormitus oli huimaava. "Esimerkiksi kanadalaisen Incon sulaton rikkidioksidipäästöt ovat 3,3 tonnia tuotettua metallitonnia kohti, kun Harjavallassa luku on 70 kiloa." "Meidän suurin ympäristöongelmamme ovatkin liian lyhyet piiput", tiivistää Rantalahti. vsk. Typpeä meni vesistöön noin 1000 kiloa vuorokaudessa. "Siinä kun kanadalaiset sulatot puhaltavat huurujaan yli 300 -metristen piippujen kautta, Outokummun on tyytyminen pisimmillään 90 metrin piippuun." Lyhyet piiput työntävät saasteet ympäröivään kaupunkiin, ja ihmiset hengittävät ajoittain ilmaa, jonka rikkija raskasmetallipitoisuuksia ei ylitetä missään muualla Suomessa. Metsäammattimiesten mukaan vaurioalue laajenee ja metsät ovat yhä herkempiä mm. Raha ratkaisee Lontoon metallipörssissä.'' Rantalahden mukaan Outokumpu hoitaa ympäristöasioita jo suhteellisen hyvin ja päästöissä ollaan maailman sulattojen keskiarvon alapuolella. Silloin otettiin käyttöön 2,5 miljoonaa markkaa maksanut hiukkassuodatin, jonka ansiosta valimon päästöt ovat vähentyneet 40 kiloon vuodessa. Ympäristön asukaat ovat tyytyväisiä ja investoinnista on kiitelty jopa henkilökohtaisilla puheluilla. Tilanne parani ratkaisevasti viime vuoden lokakuun alussa. Kemira pesi kätensä "Olemme jääneet pieneksi Outokummun rinnalla mutta samalla muuttuneet koko ajan ympäristöystävällisemmäksi", kehaisee Kemiran Harjavallan tehtaitten johtaja Antti Tuomisto. lattoa, ja niiden kaikkien ympäristöpäästöt ovat suuret, mutta esimerkiksi ympäristöverolla ei Rantalahden mukaan päästöongelmaa ratkaista. Pahimmillaan pelkästään lyijyä satoi ympäristöön toista tonnia vuodessa. Olisiko Harjavallan Outokummulla ja monilla muilla yrityksillä tästä jotakin oppimista. Kemiran maine parani kertaheitolla kun rikkihappotehtaat siirtyivät Outokummulle neljä vuotta sitten. Rikkihappotehtaita on lisätty pikkuhiljaa, kaikkiaan niitä on ollut kuusi. Sen seurauksena loppui myös ammoniakin, typpihapon ja raakafosfaatin käyttö. "Tämä oli tällä alueella kaikkien aikojen suurin ympäristöteko, silloin sitä ei vain ymmäretty sellaiseksi." Sitten rakennettiin superfosfaattitehdas, joka käyttää raaka-aineenaan raakafosfaattia ja rikkihappoa. Sitä ennen kaikki rikki päästettiin ilmaan. Peltolannoitetuotanto loppui pari vuotta sitten. Toisaalta pitkät piiput levittäisivät samat saasteet vai laajemmalle alueelle! SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Kuolan alueen kuunmaisemaa ei kuitenkaan Harjavallasta löydy, sillä rikkidioksidista saadaan suurin osa talteen. Mihin sijoittaa suodattimille jäävä kuona. Yksi ongelma valimolle kuitenkin vielä jäi. Näitten rinnalla kehiteltiin lannoiteteollisuutta. hyönteisja sienituhoille. "Ne jotka ostavat metalleja, eivät kysy onko ne tehty Kuolassa vai Outokummussa. Kahdella ja puolella miljoonalla puhdasta ilmaa Lääninhallitus otti vuosi sitten niskasta kiinni myös paikkakunnan vanhinta yritystä, kaivonkansia tekevää Niemisen Valimoa, jonka musta sade on kiusannut ympäristöä jo vuosisadan alkupuolelta lähtien. Saman verran livahti fosforia. Tehdas sai alkunsa 1940luvulla rikkihappotehtaasta, jonka tarvitsema raakaaine, rikkidioksidi otettiin talteen Outokummun sulatoilta. Niemisen Valimon ympäristöteko ei kaatanut 45:n kaivonkannentekij än yritystä. Nykyisin tehtävät puutarhalannoitteet sekoitetaan kuivina ja Tuomiston mukaan piipun kautta ei mene enää juuri mitään ulos
Louhikkometsät ovat saaneet takaisin luonteenomaisen pöllönsä. Kirjeessään hän palaa vuosikymmenien takaiseen elämään ja pohtii nykyihmisen jättämiä jälkiä luontoon. Puhumattakaan että enää näkisi tuulihaukan. Paljon on puhuttu Uudenmaan karhuista, susista ja ilveksistä. Metsälehmusta kasvaa purojen varsilla ja siellä täällä muutenkin. Sinne on jätetty enty1nen aarnialue. Kolmas vaihtoehto on Parikas, siitä Nuuksion pitkäjärveen ja Espoonjokeen. Vaahtera ja saarni valtaavat alaa. Poikkipuoliaisen, Salmijärven ja lson-Parikkaan välisessä metsässä purojen täytyy päättää laskeako Salmijärven ja Härkälänjoen kautta Lepsämänjokeen ja siitä Vantaaseen. Sinivuokot kukkivat kalkkisilla paikoilla hieman punertavina. Talvisin kuulee teeren pulputusta, mutta metson näin viimeksi 1960-1 uvulla. Pohjoinen, Vihdin puoleinen osa on ollut kirjailija Hannu Niklanderin kotiseutua lapsesta asti. Lapsena vältyin monta kertaa hyvällä onnella tallaamasta pikkukengillä kyyn päälle. Tämä onkin lehtokurpan maastoa jos mikään. Näihin aikoihin kevättä Nuuksiossa purot lorisevat ja lehtokurpat kurnuttavat. Nyt niiden karttelu ei tuota hankaluuksia. Oksalla istui kolme huuhkajaa. Teksti: Hannu Niklander Kuvat: Matti Koivumäki Kirje Nuuksion ylängöltä: Tutuin paikka maailmassa Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen rajamailla sijaitseva Nuuksion ylänkö on saanut kosolti julkisuutta. Kokonaan uusi tulokas on harmaahaikara, joita lentelee Salmijärven rannoilla syksyisin isoina parvina ja sen verran sydänsuvellakin, että on aihetta arvella joidenkin pesivän . Kevättalvisessa metsässä kettu huutaa kuin kissa yrittäisi haukkua. Tosin ne usein sijaitsevat sen verran likellä ainakin joskus asuttuja alueita, että on syytä epäillä niitä villiintyneiden vanhempien jälkeläisiksi. Pikkupoikana katselin saunan rappusilta Kutumäen jyrkkää rinnettä. Muitakin petoja, supikoiria, mäyriä ja villiminkkejä tapaa usein. Nyt voi ihailla soidinlentoja ja loppukesän poikueita. Kun kevät etenee, alkaa aika jolloin purojen lorina hallitsee yötä. vsk.. Nuuksion ylängölle mahtuu kuivia kankaita sekä reheviä lehtoja. Nuuksion ylängöllä seikkaili vuosikymmen sitten melkoista huomiota herättänyt karhu, susista puhuvat aivan uskottavat ihmiset ja ilveslso-Parikas muuttuu eteläpäässään melkein huomaamatta järvestä puroksi. Rauhoitus tosin 'ei ole vielä kestänyt kuin neljännesvuosisadan, mutta eteläsuomalaisen ikikuusikon piirteet rupeavat hiljalleen hahmottumaan. Vaahteran latvojen vaiheilta rupeaa kuulumaan lehtokurpan kurnutus. Kattilan hiidenkirnu eli Helvetinkattila on puhdaspiirteinen, muttei sotilaan poteroa isompi. Moni muukin laji on niukentunut. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Häviäjiä ja palaajia Tavallisin metsä on kookasta kuusikkoa, hyvän näytteen löytää Ison Kalattoman ja Ison Antiaksen välil28 tä. Sen jälkeen niitä ei aikoihin näkynyt eikä kuulunut, kunnes taas 19801 uvulla rupesi kevättalvin ennen puolta yötä huoneisiin kantautumaan huuhkajan vaimea mutta silti läpitunkeva huuto. Vihdin Ollilassa tuskin pystyi kulkemaan pellolla tapaamatta keltavästäräkkiä ja töyhtöhyyppää. kartasta katsoo ja maastossa kävelee, huomaa kuinka konkreettisia vedenjakajat ovat, ne voi määritellä muutaman metrin tarkkuudella. Puolen kilometrin matkalle kertyy putousta 26 metriä. Minä en ole nähnyt seudulla sutta enkä karhua, mutta on hyvinkin mahdollista, että ne ovat nähneet minut. Aivan häkellyttäviä ihmeitä Nuuksion ylänkö ei tarjoa paitsi liito-oravia ja taponlehtiä. Sille vuosikymmenelle sijoittuu myös ainoa kuningaskalastajahavaintoni Salmijärven rannalla. Rentukat kellertävät niityn ojassa, ja aholla kivien ja puupinojen välissä kävellessä tuntuu, ettei ole minuuttien vaan sekuntien kysymys koska kohtaa kyyn. Toinen palaaja on korppi. Keväin syksyin kuohuu vuolas puro Orajärvestä Urjaan. Sekin on harvinaisempi kuin ennen. Jyrkänteitä, kallioita, soita, lampia, niittyjä eikä koskaan samaa paljoa kerrallaan. tä ei epäile kukaan. Mahtaako liioin monessakaan paikassa kohdata niin vaihtelevaa, rikkonaista ja pienimuotoista maisemaa. Nuuksion alueen suurin erikoisuus on sijainti keskellä ruuhkaantunutta Uuttamaata. Vai noruako Poikkipuoliaiseen ja edelleen Siuntionjokeen. Nyt näkee ehkä yhden kyyn kesässä
Kukaan ei perinyt vuokraa, ja taisi kestää pitkään ennen kuin kunnat osasivat ratkaista ennakkotapauksen kummalle Lehtisen tulisi maksaa veronsa. = a Salmijärvea yli pobTlälll Kutumäen laella riehui metsäpalo 1970; luonto on saanut toipua omin piin. noiskoossa, tänne mahtuvat salot ja syrjäkylät, jopa paikoittainen muuttotappio. Velskulassa eleli HirviBenjamin, jota kovasti epäiltiin salametsästyksestä sun muusta laittomuudesta. Hetken ehtivät savottahevoset ja tuloaan tekevät pitkäteräiset moottorisahat elää samanaikaisesti. Uusimaa on Suomi piesuoMEN LUONTO 3/ 91 50. Kun ei selvää näyttöä saatu, mutta tiedettiin Benjaminin jahtimiehentaidot, 29. Mäkelän torppa oli parinkymmenen miehen metsä kämppänä. Salmen kartanoon töitä tehnyt Lehtinen tunnettiin paitsi kauniista lauluäänestään myös kekseliäästä säästäväisyydestään. Purot yhtyvät padon yläpuolella. Jo 1800-luvun alkupuolella toimi Korpinkallion alapuolella saha. Väki on silti vähissä, vaikka sitä kesällä kuhisee ja muulloinkin viikonvaihteessa. Ohi on myös 1950-1 uvun maaseudun kulta-aika. Ylängön pohjoisosassa kulkee vanha tienpohja Högbackasta eli Herpakasta Tuskabackan kautta Ollilaan. Saha sai voimansa tammetuista puroista, jotka laskevat Parikkaista, Kuuslammesta ja Lummukkaasta. Kun Helsingin kaupunki rakensi metsäautotien Salmelta Nuuksioon, tarvittiin silta puron ylitse. Siitä talvitienä jäitse Härkälänjoelle ja ojankoa pitkin Otalammen jäälle ja asemalle. Paikalla leviää kilometrin mittainen metsittynyt tulvaniitty. Jäljellä on joku ruosteinen tappi kalliossa sekä ammoin hyljätty ja auki raivattu kivipato, jota ei ilman historian tietoja heti arvaisikaan ihmisen tekemäksi. Hän rakensi täsmälleen Vihdin ja Espoon rajaviivalle korsun jossa asui perheineen eikenenkäänmaalla. Siltaan laitettiin patoluukkuja jäljitteleviä lautarakenteita, jotta kirjoitukset kävisivät toteen. Kartassahan lukee Tamminiittu . Lieneekö yhtä asumatonta ollutkaan sitten isonvihan aikojen. vsk. Sesongin ulkopuolisina arkipäivinä Nuuksion ylängöllä liikkuu hämmästyttävän vähän ihmisiä. Vanhan kansan jäljet Nuuksion ylänkö s1Ja1tsee keskellä Ruuhka-Suomea. Torpparilaitosta ei enää ole, Raikkoon, Myllypakan, Ällöön, Takalan ja monen muun torpan pihapiiristä kertoo enää jäkälöitynyt omenapuu. Korpikal/ion pahta Tamminiitulta nähtynä. Yksittäisiä hevoskuormia näki talvitiellä harvakseltaan vielä 1960-1 uvun alussa. Alueen 20-lukuun liittyy pari originellia. Reitillä ajettiin niin paljon tukkeja, että 1920-1 uvulla kannatti pitää hevosmiehille kahvilaa Salm1Jarven koillisrannalla Oravan niemellä
Luonnon ohella toivoisinkin myös ihmistyön jäljen säilyvän, jonkin verran asutusta ja palveluja säilyvän. Vaikka enin osa ymmärtää kuinka luonnossa liikutaan, on joukko niin iso, että ymmärtämättömiäkin riittää. Ne jäsentävät maisemaa, pimeässä punaisena hohtavan huipun näkee suoraan, tyven vain kartasta. Kiintoisaa olisi 50-1 uvunkin maatalouden esittely. Vähäiset pellot pitäisikin raivata auki metsän keskeltä, paras tietysti jos niitä vo1s1 käyttää laiduntamiseen. Vihdin lounainen siirtymämurre vaihtuu Espoon ruotsiin. Leirintäalueelta nousee sumun lailla grillinesteen löyhkä. Nykyihmisen jäljet Nuuksion ylänkö on uhattua aluetta. Täällä sitä ei huomaa muusta kuin talviöinä kaakkoistaivaalla hohtavasta valosaasteesta, joka haittaa tähtien tarkkailua. Nykyään se t01m11 ulkoilualueen vartijoiden tukikohtana. Voisi myös harkita ulkoilijoiden nähtäväksi museomaatilaa. Samasta syystä kuin huvilanomistaja ei ole kovin kiinnostunut naapurimökin väesta. J okainen kehitysalueella säilynyt työpaikka on yksi sammalentallaaja vähemmän Nuuksiossa. Uusimaa on saavana osapuolena, vaikkei sen asukkailta olekaan kysytty kaipaavatko he ruuhkaa. Keskiyön hetkellä sinkoaa ylös runsaasti uudenvuodenraketteja. 19601 uvulla niitä hävitettiin metsittämällä peltoja sekä purkamalla ja jopa polttamalla vanhoja maatalousrakennuksia sekä tyhjiä asuintaloja. Viime aikojen ilmiö ovat autopuhelinmastot. hänestä tehtiin riistanvalvoja. Metsäpolulla vastaan kävelevä ulkoilija ei sano päivää ja harvoin edes vastaa tervehdykseen. Vantaalainen tuoksuu halvemmalta kuin helsinkiläinen. Moni vanhan asutuksen muisto on kadonnut. Ympäristön vaalimiseen kehottavia runotauluja on sekä suomeksi että ruotsiksi. Erikoisimpia kokemuksia on Sylvesterinyö jollakin louhikkoisella vuorella. Erityisen tärkeää olisi, että alueella pysyisi myös maataloutta, auttaisihan se siihen elämänmuotoon liittyvien lajien mahdollisuuksia. D SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Iltarastien jälkeen huomaa ilman huononemisen. Kaupunkilaiset saapuvat autoilla liikuntaa harrastamaan ja ajavat pois yhtenä ruuhkana kylätietä niin että pöly leijuu ja pakokaasu tuoksuu. Typerältä tuntuu pääkaupunkilaisten asenne, he jaksavat ihastella kuinka mukavaa sentään on Helsingin läheisyys. Siis aika hetkeä ennen suurta murrosta. Seudun ympärivuotiset henkireiät ovat Takkulan baari ja Solvalla Idrottsinstitutin kahvila. Pohjimmiltaan on kyse rakennemuutoksesta ja työvoiman liikkuvuudesta. Se elämäntapa joka on monen täällä retkeilevän omaa lapsuutta. Metsän keskellä hämmästyttävä funkkisrakennus on kokenut kirjavia vaiheita uskonnollisen yhteisön lepokotina ja kustantamon kesänviettopaikkana. Nimistä voi löytää virkistyskäytönkin historiaa. Happamat sateet valuvat erityisesti eteläosaan. Talvella hän hiihtää valmiilla konetekoisella ladulla karamellipaperinvärisessä asussaan, ja jollei ole kovin kireä pakkanen, jättää jälkeensä deodorantin lemun. Harvaan asuttu Nuuksion ylänkö on vanha kieliraja. Kun kuppila on korpivaelluksen takana, sille antaa arvoa ja istuu pitkään. Metsään tullaan irrottautumaan urbaanista arjesta, ja kuta kaupunkilaisempi ihminen, sitä erämaamaisempi on hänen maisemaideaalinsa. Itse ylängöllä ei mastoja sojota kuin Saarijärven rannalla Takkulassa, mutta esimerkiksi Kutumäeltä erottaa kuusi mastoa. Yhä osoitellaan taloja, jotka kuulemma on pystytetty pirturahoilla. Eivät ne ole ylivoimaisia elämisen esteitä, semmoista30 han on yhä suuremmassa osassa Suomea. Suosin kehitysalueiden tuotteita. Toisaalta Poikkipuoliainen ja Salmijärvi ovat vuosi vuodelta sitkeämmän levän peitossa, uimista sietää varoa. Palautuspullojen keruusta on tullut uusi tuottoisa metsän moninaiskäytön muoto. Nuuksion perusaamm kuuluu korkeutta ottavan suihkukoneen kohina taikka urkumainen vihellys lähestymislennolla Seutulaan. Lentoreitti tarjoaa monenlaisia tyyppejä, lapsena bongasin naapurin pojan kanssa lentokoneita havaintovihkoon. Ne ovat hillinneet enempaa kesämökkiytymistä, ja metsää hoidetaan kohtalaisen pehmein menetelmin. Suurin maisemallinen uhka on umpeen kasvaminen. Ylängöllä on pian kolmen vuosikymmenen ajan sijainnut Helsingin ja Vantaan ulkoilualueita. Partiolaisveteraani Kalervo Uronoja kertoi kuinka partiolaiset nimesivät eraan lammen Pöksynhaaraksi, suosittelivat nimeä maanmittareille, ja niin kartassa lukee nykyäänkin. Ollilasta maanantai-iltapäivänä postitettu kirje on perillä aikaisintaan torstaina. Toisaalta retkeilykin on massaturismia kun sitä toteutetaan massamitassa. Sitä ei tarvitsisi suunnitella torpparien ja mäkitupalaisten aikaan. Pitäisikö elvyttää maatila 50-luvun lliin .. Mutta miksei ulkoilija tervehdi vastaantulijaa. Suunnistajien jäljiltä jää uusia polkuja, eihän kysessä ole viivasuoraan etenevä lentokone vaan ihminen, joka mieluummin juoksee jo valmiiksi tallattua uraa . vsk.. Nuuksion saloilla oli merkitystä myös kieltolain aik~isessa pirtukaupassa. Joskus 1930-1 uvulla nousi Kattilaan korpihotelli. Karvaisia miehiä metsässä nuotion äärellä, vaikka valmiiksi tehdyillä penkeillä istuttaisiinkin. Sen näkee paikannimistä. Pelto ei kiehdo. ma . Melkein mistä vain löytyy valkoisia muovimukeja, papiljottirullia, tupakka-askeja, oluttölkkejä sekä muovipusseja. Kesän tullen aistii toisen hajun. Taajan marjastuksen jälkeen varvut ovat surullinen näky. Salo, pelto vai kumpainenkin. Ruuhka-Suomen syrjäseutua Våkinaiselle asukkaalle ylängön pohjoisosa on kehitysaluetta. Ulkoilualueella on hiihtosuunta tarkoin säännelty ellei kulje umpihankea. Läheltä ne eivät tule, mutta joka suunnalla ympärillä niitä välähtelee, niin kaukana, että paukaus kuuluu vasta kauan leimahduksen perään. Mitä marjanpomintakoneet tekevät mustikkaja puolukkavarvustoille. Piti ainakin kilpailevat salametsästäjät kurissa. Se on jo antiikista, Aleksandrian suurkaupungista alkaneen paimenidyllin, pastoraalin jatkoa. Koivulan kulmilta tulee matkaa lähimpään kauppaan parikymmentä kilometriä yhteen suuntaan
Luonnossa otettuja värikuvia täydentää tarkka lajikuvaus. 115, Sirkka Hakalisto Timo Hokkanen Raisa Leinonen KASVIHARRASTAJAN OPAS Sid. 228 sivua, ovh. Tilaan seuraavat kirjat postiennakolla. 87, Luonto-Liiton kasvava harrasteoppaiden sarja tarjoaa innostavaa tietoa ja kutsuu löytöretkille elävään luontoon. Sarjan uutuudet ovat: Monika Wegler KISSAT Nid. 158, Dieter Podlech LÄÄKEKASVIT Euroopan tärkeimpien lääkekasvien määritysja käyttöopas sisältää 315 kasvia. Pekka Hänninen Sid. 64 sivua, ovh. Ovh. 92, Otto von Frisch HAMSTERIT Nid. 156, -----------xTDAUSKORITI Kiitos. · r'11s1 Hutr l11na fVdtt1la Kirsi Hutri Tiina Mattila KOTILOJA SIMPUKKAHARRASTAJAN OPAS Sid. Sid. 128, Peter Kranz Leif Eriksson LÖYTÖRETKI LUONTOON Laaja-alainen koko perheen luontokirja. 64 sivua, ovh. 459 sivua, ovh. Kustannus Oy TAMMI maksaa postimaksun Kustannusosakeyhtiö TAMMI Markkinointi Eerikinkatu 28 VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00180/ 105 00003 HELSINKI. Sid. 138, Gino Pugnetti KOIRARODUT Rotukirjojen ykkönen! Yli 300 koirarotua, mukana kaikki Suomessa rekisteröidyt. 116, Ulla-Maija Liukko PIKKUNISÄKÄSHARRASTAJAN OPAS Sid. Luonto ja lemmikit Jorgen Nicolai LINNUT Kätevänkokoinen, momvannen määritysopas kattaa 330 lajia kautta koko Euroopan. · hai:ra.staJap.· QNS . Ohjeita kotikäyttöön. 150 sivua, ovh. Valitse oma harrastusalasi ja lähde mukaan! LUONNOMIARRASTAJAN OPAS Toim. Kot'i.lo ~å hripukka · · . Sid. Käytännön ohjeita pennun kasvattamisessa ja hoidossa. Muovikantinen, 254 sivua, ovh. Kasvit on helppo määrittää luonnossa otettujen värikuvien ja tarkkojen kuvausten avulla. Sid. 111 sivua, ovh. Postija lähetyskulut lisätään hintaan. 256 sivua, ovh. Muovikantinen, 254 sivua, ovh.158, Lemmikkieläimet-sarjan kätevänkokoiset oppaat kertovat asiantuntevasti pienlemmikkien hoidosta, ruokinnasta, kasvatuksesta ja sairauksista. Värikäs valokuvaja piirroskuvitus, elämykset ja tieto yhdistyvät tässä kirjassa. 128, . 208 sivua, ovh. KPL Nimi Osoite Postitoimipaikka Allekirjoitus Puh. 64 sivua, ovh. 87, Monika Weg]er KANIINIT Nid. 150, Sven Järverud Gunvor af Klinteberg-Järverud KOIRAKOULU Koiranpennun ja nuoren koiran opetus. 162 sivua, ovh. Yli 400 värivalokuvaa, rotukuvaus syventää tiedot. ilmestyy keväällä tammi -91. 128 sivua. Kirja jokaisen luonnossa liikkujan saappaanvarteen. 196, Björn Olson MITEN KASVATAN KOIRANI Runsaasti kuvitettu kirja ohjaa luottamukselliseen koira ja isäntä -suhteeseen
Liittyessään täysivaltaiseksi jäseneksi Suomi sitoutui tekemään tieteellistä tutkimusta Etelämantereella muiden sopimusvaltioden tavoin. Vuosi sitten alueella kävi suuri suomalainen tutkimusretkikunta tutkimusalus Arandalla. Lahtivalaat uivat usein aivan Arandan kug peeseen; ne eivät tuntuneet pe/käävän laivaa . Sitten Aranda suuntasi kulkunsa Weddellin merelle tutkimaan meren elämää, virtauksia, jäätä ja sitä miten suomalaislaivan tekniikka sopii jäisille merille. Aranda lähti Helsingistä marraskuussa 1989 ja palasi kotimaahan huhtikuun alussa 1990. 32 Haavoittu, , , // ,/P , , ' , SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Etelän linnut suomalaisten vanavedessä Aranda kuljetti tutkimusretkikuntaa aluksi Montevideosta kohti eteläisiä Sandwich-saaria. Saarten luona käännyimme miltei suoraan itään Antarktisen konvergenssin eli sekoittumisvyöhykkeen suuntaisesti, koska haluttiin väistää ahtoLahtivalas on nykyisin ainoa tavallinen hecu/avalaslaji Antc arktiksen vesillä. Artikkelissaan hän kertoo tutkimusalus Arandan vuosi sitten tekemästä matkasta ja pohtii jäämantereen ja sitä ympäröivien elämää kuhisevien merialueiden suutta. tulevaihyväksyttiin kansainvälisen Antarktissopimuksen jäsenvaltioksi Pariisissa marraskuussa 1989. Ilppo Vuorinen Ilppo Vuorinen on osallistunut kahdelle Etelämantereen vesille tehdylle tutkimusmatkalle. Jo ennen jäseneksi tuloaan Suomi oli rakentanut mantereelle tutkimusaseman. vsk .. Aluksi veimme Suomen Aboa-tutkimusasemalle henkilökuntaa ja laitteistoa
Kaikkein tutuin vieras laivan perän tuntu'-------------------------~! nappaavat meren pinnasta. Pienet valaat, etenkin lahtivalaat, ovat selvästi lisääntyneet tänä aikana. ••••• Jaamanner Adelieja keisaripingviinejä jäälautalla; yhteensä Antarktiksella on seitsemän pingviinilajia. Ne purjehtivat laivan tuntumassa, mutta eivät asettuneet lepäämään kannelle tai mastoihin. 1960-luvun lopulla, Mustakulma-albatrossi on Eteläisen valtameren albatrosseista yleisin. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Albatrossien eksoottista mainetta hieman himmensi se, että jotkut tutkijat heittelivät niille leivänpaloja, joita ne innokkaasti raakkuen noukkivat vedestä niinkuin mitkä tahansa pullasorsat. massa oli kapinkyyhky: kahdesta kymmeneen kapinkyyhkyä surffaili jatkuvasti laivan synnyttämässä ilma-aallossa. jään reunaa. Laivaa seurasi myös useita albatrossilajeja, myrskylintuja, valaslintuja ja liitäjiä. Suuret hetulavalaat ovat g miltei kadonneet Eteläiseltä valtamereltä, vaikka niiden ,g: pyynti on ollut kiellettyä jo parikymmentä vuotta. Lähempi tarkastelu osoitti ne valaan ulosteiksi, jotka koostuivat eri sulamisasteella olevista pienistä äyriäisistä, krilleistä. 33. Valaiden, pingviinien ja hylkeiden tärkeää ravintoa on vapaassa vedessä elävä krilli . vsk . Rauhoitus ei ole elvyttänyt valaita Meressä näkyi silloin tällöin ruskeita muutaman metrin laajuisia läiskiä. On jopa esitetty, että pienten valaiden pyynti olisi tarpeellista, jotta myös suurille valaille ja niiden kantojen kasvulle riittäisi ravintoa. Montevideosta lähtien tehtiin kaksi kertaa kymmenen minuutin määritysja laskentajaksoa, joiden aikana laivalta havaitut linnut laskettiin ja määritettiin mahdollisimman tarkoin. Kaikki kuuluvat putkisieraimisiin, ainaisiin oikeisiin merilintuihin. Matkan yli 5000 merimailin eli 9000 kilometrin pituudelta kertyi uutta tietoa monien lajien levinneisyydestä, varsinkin Weddellin meren eteläisemmistä osista, joissa lintuja on aikaisemmin tutkittu melko vähän. Albatrossit syövät lähinnä mustekaloja, joita ne Tällä elämää kuhisevalla vyöhykkeellä myös lintulajisto oli runsaimmillaan ja harveni siitä etelää kohti mentäessä. Taustalla jäävuoria, jotka Eteläisellä valtamerellä ovat yleensä pöytämäisiä. Konvergenssi on alue, jossa Eteläisen valtameren kylmät ja Atlantin lämpimät vesimassat kohtaavat
Suurin osa krillistä käytetään eläinten rehuksi. Neuvostoliitto pyytää yli 90 prosenttia krillisaaliista. Mainitun huippuvuoden jälkeen pyynti on hiukan laskenut, ilmeisesti menekkivaikeuksien takia. Eteläisen valtameren ja Antarktiksen luonnonvaroja ja ekosysteemiä pyritään suojelemaan kansainvälisillä sopimuksilla. Krilli on tällä hetkellä maailman eniten pyydetty äyriäinen. Antarktiksen luonnonvaroja säädellään erikseen osasopimusten avulla. Suomi on Etelämantereen suojelun puolella Kaksi keisaripingviiniä vartioi Arandaa joulun alla 1989. Ylijäämän olemassaolosta ei ole suoranaista näyttöä, vaan kyse on arviosta, joka perustuu valaiden määrään ennen ja jälkeen tehokkaan kaupallisen valaanpyynnin. Paraikaa Itämerta tutkiva merentutkimuslaitoksen tutkimusalus selvisi hyvin talven 1989-1990 pitkästä merimatkasVa/aanmetsästyksen villit päivät jättivät jälkeensä suuria luuröykkiöitä. Näimme pingviinejä jo avomerellä paljon ennen kuin laiva saapui jäiden joukkoon. Antarktis-sopimuksen nimellä tunnettu sopimus jäädyttää eri valtioiden aluevaatimukset ja kieltää sotilaallisen tutkimuksen alueella. Se edellyttää myös että sopimusvaltiot harjoittavat alueella tieteellistä tutkimusta, jonka tulokset ovat vapaasti sopimusvaltioiden ja tiedeyhteisön käytössä. Kunnolla niitä päästiin kuitenkin seuraamaan vasta kun laiva oli kiinnitetty jään reunaan tavaroiden purkamista varten ja tutkimuksen alettua. Keisaripingviini on miltei metrin mittainen komea lintu, joka päästää lähelleen, muttei ole sillä tavalla seurallinen kuin adelie. Luonnonvarasopimus on näistä vanhempi ja säätelee SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Eräiden tutkijoiden mukaan ylijäämä voisi olla 150 miljoonaa tonnia. Tavallisin laji oli adeliepingviini, joka on pieni ja melko utelias; ne tulivat toisinaan uteliaana tarkastelemaan valokuvaavaa tutkijaa. kun Eteläisen valtameren Hylkeet ja pingviinit kalakannat osoittautuivat ehkä söivät valaitten ylikalastetuiksi, alkoivat kaeväät lastusbiologit kiinnostua krillistä. Pyynnin huippuvuotena, 1982, sitä troolattiin 500 000 tonnia. 34 On esitetty, että rauhoituksesta huolimatta valaskantojen kasvua ei ehkä olekaan odotettavissa, koska hylkeet ja pingviinit käyttävät nyt hyväkseen ne ravintoeläimet, jotka ennen menivät valaiden suihin. Toisten tutkijoiden mukaan krilliylijäämää ei lainkaan olisi olemassa, vaan Eteläisen valtameren muut lajit olisivat käyttäneet hyväkseen lisääntyneen krillituotannon. ta. vsk.. Krillillä on tavoittelijoita On esitetty, että valtavasti krilliä syöneiden suurten hetulavalaiden kantojen romahtaminen olisi aiheuttanut "krilliylijäämän". Monien sopimusten manner Kiinnostus Eteläiseen valtamereen ja Antarktikseen on aina ollut luonteeltaan kaupallista; ensin kulkivat alueella hylkeenja valaanpyytäjät, nykyisin arvellaan alueella olevia mineraaleja ja öljyä. On helppo kuvitella miten alueen luonnon kävisi, jos mitään sopimuksia ei olisi
Mustekalojen ekologiasta tiedetään toistaiseksi erittäin vähän. Ilppo Vuorinen on hydrobiologian yliassistentti Jyväskylän yliopistossa. Muun muassa eri lajien lisääntvmisnopeus on tutkimatta, seikka joka olennaisesti vaikuttaa niiden kykyyn kestää kalastusta. Entä tulevaisuus. Maailmanpuistoon ovat vi toistaiseksi suhtautuneet nihkeästi mm. Yhteensä näitä maailman suurimpia varsinaisia hylkeitä on noin 700 000. Tulevaisuus näyttää ovatko mustekalat menossa samaa tietä subantarktisten saarien ympäristössä elävien kalojen kanssa, joiden kannat ovat vakavassa vaarassa ylikalastuksen takia. Yhdysvallat t ja Iso-Britannia ja monet kehitysmaat, jotka havittelevat osaansa alueen minraalivaroista. Jos näin tapahtuu, miten käy albatrossien, joiden ravinnosta 80 prosenttia voi olla mustekaloja. Maailmanpuistoajatusta < ovat voimakkaasti tukeneet :'.i kansainväliset luonnonsuo, jelujärjestöt mm. Norja, Islanti ja Japani pyytävätkin vielä sadoittain lahtivalaita, ilmoituksensa mukaan tieteellisiin tarkoituksiin . Sen sijaan Australia on ryhtynyt ajamaan Etelämantereesta suojelualuetta ja saanut tuekseen Ranskan, Belgian, Italian ja Suomen. Japanilaiset ja neuvostoliittolaiset ovat jo tehneet alustavia mustekalojen pyyntiretkiä Scotian meren alueella. ai:., -~ tavasti seuraava muotivillile määritellään vuosittain saalislajien kiintiöt. Eri valtioiljoita ne noukkivat veden pinnasta. Uros voi painaa yli kaksi tonnia. Luonnonvarojen hyödyntämisaikeet jäihin Kaikien alkuperäisten sopimusvaltioiden pitäisi hyväksyä mineraalisopimus, jotta se voisi astua voimaan. 35. Etelänmerinorsut elävät Antarktiksella ja sitä ympäröivillä saarilla. Mustekalat ovatkin luul,...,.,., .. Pääosan albatrossien ravinnosta muodostavat, kummallista kylläkin, pienet mustekalat, i tys Eteläisen valtameren kat )astuksessa. Muutamat maat, mm. periaatteessa kaikkea pyyntiä Antarktiksen alueella. Pari vuotta sitten kielto laajennettiin koskemaan myös pienempiä suurvalaita, mutta siihen jätettiin samalla takaportti, joka mahdollistaa valaiden pyynnin tieteellisiä tarkoituksia varten. Esimerkiksi vuonna 1988 japanilaiset pyydystivät eteläisillä merialueilla 273 lahtivalasta. Australia on kuitenkin ilmoittanut, että se ei tule ratifioimaan mineraalisopimusta. Ajatuksena on, että Etelämantereesta muodostettaisiin kaikkien maailman valtioiden yhteinen luononsuojelualue, Maailmanpuisto. vsk. Esimerkkinä siitä, että Antarktiksen tulevaisuuden ennustaminen on helppoa, jos ottaa mallia menneisyydestä, voidaan esittää mustekalojen tapaus. Niiden tutkimus on laajemmassa mitassa alkanut vasta 1980-luvulla kun todettiin, että Eteläisellä valtamerellä konvergenssin tuntumassa esiintyy niitä niin paljon, että kau< pallinen pyynti on kannalta" -~~-·"""' vaa. Tunnetuimpia säännöksiä on kansainvälisen valaanpyyntikomission julistama valaanpyyntikielto, joka 1960-luvulta alkaen rauhoitti suuret hetulavalaat pyynniltä. Mineraalisopimus on vasta muodostamisvaiheessa ja saattaa olla, ettei se toteudu milloinkaan. Mustekalat ovatkin eräs Eteläisen valtameren suurista arvoituksista. Päinvastoin, ihminen on erittäin voimakkaasti muuttanut alueen mereistä ekosysteemiä jo 1800-luvulta alkaen. On hämmästyttävää, miten albatrossit pystyvät keräämään elääkseen riittävästi näitä pieniä nilviäisiä, joita ei planktonhaaviimme tullut kuin pari kappaletta koko matkan aikana ja jotka eivät suinkaan olleet runsaita pintakalvon eläimiä. Näiden ''tieteellisesti pyydystettyjen" valaiden liha menee myyntiin aivan kuin ennenkin ja monet valaiden puolesta esiintyvät järjestöt, Greenpeace ehkä näkyvimpänä, ovat voimakkaasti arvostelleet pyyntiä. Greenpea-~ ce. Ihminen on jo satoja vuosia ollut läsnä Etelämantereen vesillä ohjaspingviineitä ja tuntemattoman valaanpyytäjän hauta. Ihminen luultavasti jatkaa muutosvoimana niin kauan kuin Eteläisen valtameren eliölajit olivatpa ne hylkeitä, valaita, krillejä tai mustekaloja ovat kaupallisen pyynnin kohteena, ja mikäpä pyynnin lopettaisi. Laajojen sopimusten lisäksi Antarktiksella sovelletaan kansainvälisiä kalastussopimuksia. SUOM EN LUONTO 3/ 91 50. Kysymyksiin ei ole vielä vastausta. Kaksi Antarktikselle tehtyä tutkimusmatkaa ovat selkeästi opettaneet, että Antarktis ei suinkaan ole mikään viimeinen koskematon erämaa, joksi se usein romantisoiden esitetään. Maailmanpuisto-hanketta käsitellään sopimusmaiden kokouksessa huhtikuussa Madridissa, ja on jännittävää nähdä, millaiseksi kokous muodostuu
Suomen puolella sekä julkinen mielipide että päättäjät näkevät Kuolan päästöjen merkityksen suurena. ''Ympäristöongelmat ovat kovin pienen mittaluokan kysymyksiä neuvostoliittolaisessa päätöksenteossa. kiksi yhteiskuntaa koettelevan lääkeaineiden akuutin pulan on väitetty johtuvan yritysten lopettamisesta ympäristösyiden nojalla. Investointien ehtona täytyy luonnollisestikin olla se, että ostaja pystyy varmistamaan mihin ja miten rahat käytetään, siis että tuloksena todellakin saadaan puhtaampaa ilmaa. Auttaako perestroika ympäristöä. "Uusi yhteiskunnallinen keskustelu on toisaalta merkinnyt myös sitä, että monia aikaisemmin pyhinä lehminä pidettyjä kehitystavoitteita on voitu kyseenalaistaa: raskaan teollisuuden, kaivannaistuotannon ja Siperian jokien juoksun osittaisen kääntämisen kaltaisia projekteja." Kuinka paljon teollisuuslaitoksia on suljettu ympäristöongelmien vuoksi. Kasvava tietoisuus niiden merkityksestä on kuitenkin ollut jopa tärkeimpiä niistä tekijöistä, joiden ympärille uusi poliittinen ja yhteiskunnallinen toimeliaisuus ja yleinen tietoisuus on rakentunut." "Varsinkin Venäjän ulkopuolisilla alueilla kuten Baltiassa ja Kaukasiassa ympäristöongelmia on ollut helppo selittää sillä, että moskovalaisten ministeriöiden määräysvallassa olevat tuotantolaitokset eivät ole olleet kiinnostuneita haitoista, joita niiden toiminta ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttaa. Keskusteluista virisi toive, että maassa etsitään tosissaan ongelmiin ratkaisuja, eikä ulkopuolisen avunkaan mahdollisuuksia nähty huonoina. Norm.hinta 60 mk/ 250 ml. 1980-luvun loppupuolella suunniteltiin paljon uusia investointeja Kuolan alueelle täksi vuosikymmeneksi. Maan taloudellisten vaikeuksien vuoksi suunnitelmia on jouduttu pienentämään. Monilla neuvostoliittolaisilla onhan kyseessä suurvalta on ollut suuria psykologisia vaikeuksia sopeutua siihen, että muut voisivat vaikuttaa keskeisesti heidän tekemisiinsä." "Kuolan ja Leningradin alueen ilmapäästöjen puhdistaminen on sitäpaitsi suhteellisen yksinkertainen asia verrattuna siihen ympäristön kannalta paljon vakavampaan ja mittakaavaltaan suurempaan tehtävään, joka liittyy Itämeren puhdistamiseen.'' "Käytännössä kai koko Neuvostoliiton puoleinen Itämeren rannikko on vailla jäteveden puhdistuslaitoksia. Raaka-aineet ovat siellä ja valtaosa vahingollisista päästöistä päätyy Jäämereen. Itämeri saa vetensä laajalta valumaalueelta, jolla on noin puolet itäisen Euroopan maataloudesta.'' Iiris Lappalainen SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Neuvostoliiton mittakaavassa se, mitä Kuolassa ympäristölle tapahtuu, ei ole polttavin ympäristöongelma.'' "Yhteistyötä on vaikeuttanut se, että on ollut erityisen vaikeata päästä selville siitä, kuka viime kädessä omistaa tuotantolaitokset, ja kenellä niin ollen voisi olla valta päättää niiden toiminnasta. Eikä siinä kaikki. EsimerBIOFAX Mehiläisvaha Balsam on aidosta mehiläisvahasta valmistettu, silkinhohtoiseksi kiillottuva kaikkien sisäpuupintojen tehokas, huokosiin imeytyvä suoja. CONWOV KV 66530 Koivulahti, puh. Postituskulut 33 mk. vsk .. avoimuuspolitiikka ja uudistuslinja nostivat myös sikäläiset ympäristöongelmat päivänvaloon. Kuolan painoarvo NL:n tulevassa talouspolitiikassa on pienentynyt." Tarkoittaako tämä sitä, että meillä ei ole mahdollisuuksia ostaa puhtaampaa ilmaa naapurilta. Kyselimme i ympäristönäkymistä Neuo vostoliiton talousasioihin ja politiikkaan perehtyneeltä Suomen Pankin erityisasiantuntijalta Pekka Sutelalta. 1 m 2 /250 ml. Viime syksystä lähtien Gorbatshov ja muut maan johtajat ovat vedonneet siihen, että liian monia tuotantolaitoksia on suljettu ympäristösyistä ja 'lain määräysten vastaisesti'. Sen sijaan Moskovasta katsoen Kuola on erittäin sovelias sijaintipaikka ympäristöä saastuttavalle tuotannolle. "Kumpaankaan kysymykseen ei minulla ole tarkkoja tietoja. On puhuttu 300 'suuren tuotantolaitoksen' sulkemisesta yksin viime vuoden alkupuolella. Ovatko yhteistyöyritykset päästöjen pienentämiseksi tai vanhentuneiden tuotantolaitosten sulkemiseksi Suomen lähialueilla johtaneet mihinkään. " "Neuvostoliiton koko tuleva investointipolitiikka on sekin epävarmaa. (961) 360 570 Niin kauan kuin kampanjatuotteita riittää. 36 Kevään kunniaksi 2 x 250 ml yht.hintaan 100 mk! Riittoisuus n. Ympäristöinvestoinnitkin olisivat olleet luontevia, kun uutta teknologiaa olisi otettu käyttöön. Onko niitä otettu uudelleen käyttöön. "Kyllä ostaminen on huomattavasti hankalampaa ja suuremman työn takana kuin päältä päin olettaisi. Naapurijättimme sisäisen :a tilanteen kehittymistä on seurattu viime aikoina henkeä pidätellen. Riittääkö Neuvostoliitossa todellista tahtoa ja kykyä ympäristöasioiden hoitoon. Maata sanotaan uhkaavan energiakatastrofin, kun kymmeniä sähkövoimalaitoksia on jätetty suunnittelematta, rakentamatta tai ottamatta käyttöön." "Väite, että ympäristön puhdistaminen olisi merkittävä tekijä Neuvostoliiton nykyisiin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikuttaa voimakkaasti liioitellulta. Silti Gorbatshov ja kumppanit sanovat juuri näin, ja vaativat suljettujen yritysten uudelleen avaamista.'' Neuvostoliiton rikkipäästöt on nähty Kaakkois-Suomen ja Itä-Lapin metsille ja luonnolle erityisen vahingollisiksi. "Asiassa vallitsee varsinkin Kuolan suhteen perustavaa laatua oleva epäsymmetria. Pekka Sutela ei luota Gorbatshovin ympäristönsuojelutahtoon
Toisena kurssipäivänä opetellaan maastossa havainnoimaan ympäristömuutoksia. Suippohuulisarvikuonojen tarhaus liittyy ohjelmaan, jolla nämä uhanalaiset eläimet yritetään säilyttää maailman eläinlajien joukossa. llm. nisäkkäiden suojelujärjestö IPPL on lähes varma, että Ugandasta salakuljetetaan gorilloja kansainvälisen eläinkaupan markkinoille. OPI HAVAINNOIMAAN JA YMMÄRTÄMÄÄN MUUTOKSIA LUONNOSSA 23.-24.5.1991 Kurssilla käsitellään niitä mu utosprosesseja, joita kemikalisoit uminen, happamoituminen ja rehevö ityminen saavat ekosysteemeissä aikaan. Ugandassa vallitsi pitkään täydellinen villien eläinten vientikielto. Autopiirissä on tällä hetkellä jäseniä 65. ympäristöalalla. Tampere TILAA UUSI HINNASTO! • Luontomatkoja Afrikkaan Luonnon läheisiä safareja pienryhmissä telttaillen savanneilla ja sademetsissä. Autot varataan erään hotellin yhteydessä sijaitsevasta varauskeskuksesta. Pyydä esite: puh. Keniasafareja ja kamelivaelluksia, Namibiasta Kalahariin, Keski-Afrikan gorillat, Sergetiltä Zanzibariin ym. Mahdollisten lomamatkojen tariffi sovitaan erikseen. Luppoajan lyhentämiseksi ja ruuhkien vähentämiseksi Berliinissä perustettiin viime vuoden lopulla autopiiri, Der Spiegel -lehti (45/ 90) kertoo. opetusmat., lounaat ja kahvit) Lisätietoja: koulutuspäällikkö Marja-Leena Loukola Ilmoittautuminen: puh. mennessä, hinta 1000 mk (sis. Lupaa näytetään kuitenkin käytettävän vaarm. Katikati syntyi lokakuussa 1990 emonsa Mama Kidongon kuudentena poikasen. He perustivat samalla autopiirin hankkijaksi yhtiön, jolla on kolmessa toimipisteessä yhteensä tusinan verran autoja. Järjestö vetoaa Ugandan presidentti Yoweri Museveniin gorillan ja muiden uhanalaisten nisäkkäiden maastaviennin pysäyttämiseksi. vsk. Lajin säilymisen se joutuu jättämään ihmisen kontolle. London Press Service KODAK DIAFILMIT: edullisin ta pa ostaa FOTO'J{eri Tuomloklrkonkalu 17 p. Vientilupa myönnettiin muutamalle eläinlajille, joiden kantojen katsottiin kasvaneen viennin salliviin mittoihin. Wright. 90/636 406. VDC, eräänlainen Autoliiton vihertävä vastine, on laatinut mallisopimuksen autopiirin perustamista varten. Jäsenyys edellyttää 500 D-markan panttimaksua sekä sitoumusta olla omistamatta omaa autoa. 931-123 205. Luento-osuudesta vastaa MM K Risto Wi llamo ja retkestä Risto Willamo ja Teuvo Suominen. Sarvikuonon isä Bwana M'Kubua ei osallistunut kylpyyn. Kokenut matkanvetäjä ja luonto-opas B & T v. Ulkomaanvaluutan puutteen vuoksi Uganda kumosi vientikiellon osittain viime vuonna. Autolla, kanooteilla, kamelein ja jalkaisin. ACACIA SAFARIT vast. Jarmo Kalanti Uganda salakuljettaa gorilloja. ULKOMAILTA Sarvikuononpoikasen ensimmäinen mutakylpy Suippohuulisarvikuono Katikati otti kevättalvella emonsa kanssa ensimmäisen mutakylvyn kentiläisessä eläinpuistossa. Periaattena onkin käyttää ensisijaisesti julkisia kulkuneuvoja (tai polkupyörää), mutta hankalien yhteyksien taivaltamiseen on tarjolla yhteisöauto. Sarvikuonoilla on tapana, että isät eivät osallistu jälkeläisten hoitoon emo ja poikanen ovat sen sijaan erottamaton pari seuraavan poikasen syntymään asti. viidestä sarvikuonolajista suippohuulisarvikuonon lisäksi uhanalaisia ovat jaavansarvikuono ja sumatransarvikuono. Loput 23 tuntia se viettää luppoaikaa usein arvokkaalla kaupunkialueella. Inter Press Service Sarvikuonoäiti paljastaa poikasel/een, että mutakylpy kaunistaa. 8.5. Kielto oli tarpeen, koska maan eläimistö oli sotatilan ja sekasorron jäljiltä huonossa tilassa muun muassa kaksi sarvikuonolajia oli SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Ugandassa on noin kaksi kolmannesta maailman kuudesta sadasta vuorigorillasta. Suippohuulisarvikuonoja uhkaa salametsästys ja elinympäristöjen tuhoaminen ja niitä on maailmassa jäljellä enää alle 4 000. 317 355 tai telefax 312 433, Helsinki-insituutti, Laivanrakentaja ntie 2, 00980 Helsi nki 37. Travela he Isin ki-instituutti Helsinki-instituutti on Helsingin yliopiston ja Helsingin ka upungin perustama koulutuskeskus, joka tarjoaa akateemista täydennyskoulutusta mm. 10 000-20 000 mk. Maailman Autot hyötykäyttöön Saksalaisen Markus Petersenin väitöskirjan mukaan henkilöauto on liikkeellä päivittäin keskimäärin 60 minuuttia. järj. Katikati ja muut Kentissä syntyneet sarvikuonot on tarkoitus päästää aikanaan vapaaksi suippohuulisarvikuonojen kotiseuduilla Afrikassa. Maasta on ilmeisesti viety useita uhanalaisia vuorigorilloja ja simpansseja. Autopiirin perusti Markus Petersen kahden veljensä kanssa. Yhteisauton käyttömaksuna veloitetaan neljä markkaa tunnilta ja 0,20 markkaa kilometriltä, polttoaine sisältyy hintaan. Yhteisöautoilu on halvempaa kuin ajo omalla autolla, mutta jonkin verran kalliimpaa kuin julkisten liikennevälineiden käyttö. Hinnat n. Lähiaikoina berliiniläinen järjestelmä saanee seuraajia Stuttgartissa ja Hannoverissa. kuollut sukupuuttoon. Myös su
Mutta toisaalta on huomattava, että jos opiskelija pääaineessa ja sivuaineissa valitsee ympäristöaiheita, voi valtiotieteen kandidaatin tutkintoon Turussa sisältyä jo nykyisin melkoinen määrä ''ympäristönäkökulmaa''. Valitettavasti myytti ihmisen ja luonnon sopusoinnusta Lapin perukoilla on syytä unohtaa. Mutta valistuksen kentille itsensä kahlehtimiseen ns. Varsinaisten kirjattujen vaatimusten lisäksi opiskelijat voivat perehtyä ympäristökysymyksiin erilaisten kirjallisten töittensä kautta. Tosin kuvissa ei ole poliisiautoja enempää' kuin kaivinkoneitakaan poissa ovat myös ns. Keitä nämä luonnon sabotoijat ja mönkijähurjastelijat ovat. Kuka tekisi lopun maastoajoneuvojen terrorista?, kyselee Seppo Sirkiä. Kauppakorkeakoulun ympäristöopetusta en tunne, mutta lieneekö jotakin oireellista siinä, että Suomen Luonnon samassa numerossa kuin Anna Rastaan kirjoitus oli artikkeli Pentti Malaskasta, Turun kauppakorkeakoulun professorista. Varmasti näin on joskus vuosikymmeniä sitten ollutkin. luontoaktivisteilla tuskin harrastusta riittää! Seppo Sirkiä Ympäristöopetusta on Rastas (SL 2/ 91) kirjoittaa, että "Yhteiskuntatieteellisiin, kasvatustieteellisiin tai oikeustieteiden opintoihin ei ympäristönäkökulmaa ole juuri tuotu . kalasääksi ja kurki. Pääasiallisesti poromiehiä, kalamiehiä ja keskenkas., vuisia lapinkylien asukkaita . Taloustieteen approbaturvaatimuksissa oli jo 1970luvulla pakollisena E. Lähetä samasta kohteesta kuKuvat: Altti A. Opinto-oppaan selailu osoittaa, että ainakin taloustieteen, sosiologian ja valtio-opin kurssikirjallisuuteen tai luento-opetukseen sisältyy ympäristöaiheita. Esimerkiksi Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yleisopinnoissa on pitkään ollut luentosarja Ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus (erikseen biologian ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta). Ympäristöopetuksen määrää ja laatua on lisättävä, siihen kai Anna Rastas kirjoituksellaan pyrkiikin. Cum laude -vaatimuksissa on valinnaisena laajahko ympäristötaloustieteen teos ja laudatur-vaatimuksissa on valinnaisena luonnonvarojen taloutta käsittelevä kirja. Salo SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Monin kerroin Jerisjärven 38 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA tietä suuremman uhan niin kansallispuistojen kuin muullekin luonnolle muodostavat viime vuosina voimakkaasti yleistyneet kesällä käytettävät kolmija nelipyöräiset maastoajoneuvot, mönkijät. Nykyisin approbaturissa on ympäristötaloustieteen luento, jonka 1990 suoritti 72 opiskelijaa. Ja näitä väyliä löytyy kaikkien lapinkylien lähitienoilta, niin kansallispuistoista kuin niiden ulkopuoleltakin . luontoaktivistit, koska kuvista ilmenevän asian julkisuusarvo vähäisyytensä vuoksi ei ole saanut paikalle televisiokuvaajia tai muuta mediaväkeä. Löysin kuvia toisenlaisista kansallispuiston teistä. ;;; Kun valtakunnassa voimassa oleva maastoajoneuvolaki ei .X näytä valvonnan mahdottomuuden vuoksi suojaavan riittävästi luontoa, lienee valistus ainoa joskin pitkän ajan vaativa ja vaivalloinen vaihtoehto. Havainnollinen esimerkki luonnonmukaisen tuotteen vahingollisesta tuotancota vasta! le". vsk.. Kansallispuiston tiet Luonnon numerossa 2/ 91 ollut Antti Halkan kuvakertomus Jerisjärven tiestä sai minut kaivamaan kuva-arkistojani. Asioista on vain uskallettava puhua niiden oikeilla nimillä. 1989 kirkkaat suon silmät olivat jo sammuneet eikä sääksestä ja kurjesta näkynyt enää jälkeäkään. Esimerkkejä päinvastaisesta löytyy kosolti muitakin kuin mönkijän urat jängillä. Väite on oudoksuttava. Dahmenin teos Elintilamme hinta, ja 1980-1 uvulla cum laude -vaatimuksissa oli Joensuun yliopiston kansantaloustieteen professorin Kyösti Pulliaisen kirjoittama Ympäristötaloustieteen perusteet. Tiedossani ei ole koko valtakunnan tilanne, mutta luulisin, että asiat eivät onneksi ole aivan näin huonosti. Murakoiksi poljetut, kerta kerran jälkeen leveämmiksi ja leveämmiksi ajetut väylät eivät korjaannu vuosiin . Taloustieteessä on noin vuoden aikana valmistunut neljä ympäristöön liittyvää laudatur-työtä. Tavallisimmin sinipyrstön levinneisyys kuvataan Suomesta Uralille ja siitä alkaen sitten Euroopan ulkoENNEN Suomen Luonto etsii luonnon muuttumista kuvaavia kuvapareja. Luentoa on pidetty jo usean vuoden ajan. Teitä tehdään Lapissa muuallekin kuin Jerisjärvelle. Pekka Saarto taloustieteen yliassistentti Turun yliopisto Sinipyrstön levinneisyys mam10ssa Ilmansuuntien kohtauspaikka -artikkelissa (SL 2/ 91) kerrotaan, myös kuvatekstissä, että sinipyrstö esiintyy Euroopassa vain Suomessa. Ei myöskään kauppakorkeakouluista valmistuvilSatakunnassa sijaitsevan Lapin kunnan Ojassuo eli vuonna /984 vielä jokseenkin luonnonti/aa. Turun yliopistossa voidaan nykyisin suorittaa myös ympäristönsuojelun cum laude -opintoja (Rastas mainitsee vain approbatur-opinnot), ja nekin sopivat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille. Sen toinen pää oli jo turvetuotannossa, mutta suolla pesivät mm. Olen vuosien varrella lukenut Suomen Luonnosta ihannoivia ja kritiikittömiä kirjoituksia Lapin ihmisen luonnon ehdoilla elämisestä. Herkkä Lapin kasvusto ei kesäkaudessa palaudu edes yhden ajokerran jäljiltä. Mutta näky kuvissa maastoajoneuvon kulku-ura Pallas-Ounastunturin kansallispuiston maisemassa on lohduton, ainakin kauempana lankateistä vaeltamaan tottuneelle. Muutaman vuoden kuluttua alkoi kasvuturvetta valmistava Bio/an ottaa turvetta koko alueelta ja suo alkoi muuttua
Erityisesti nelivetoisten autojen olisi tunnettava vastuunsa oman reviirin levittämisestä, ja niiden pyöränuria voisivat sitten seurailla ladalälläritkin, jotta toteutuisi edes tällä sektorilla Hangosta Petsamoon -haave. Loppuosan sopivuus riippuu siitä millaisia muotoja suora toiminta saa jatkossa. Pyörää vatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Matti Larjavaara Sinipyrstö toki pesii myös Euroopan puoleisessa Neuvostoliitossa. Sinipyrstö on muuten Euroopan puoleisessa Neuvostoliitossakin harvinaisuus; kuten artikkelin englanninkielisessä tiivistelmässä (SL 2/ 91, s. oli helppo taluttaa: sulkupuomin ohi ja aluskasvillisuuden läpi johti parin metrin levyinen äsken puhkaistu väylä, soma tien aihio. Paikallisesti Kuolan maisematyyppiä voitte simuloida parturoimalla Keimiötunturin matkailijoiden iloksi. Mutta niinpä tuntuvat kaikkien muidenkin ideologioiden ja uskontojen edustajat. Toimitus lisäsi Jyrki Mäkelän artikkeliin ja sen kuvatekstiin tuon Eurooppa-maininnan, koska halusimme korostaa sinipyrstön erikoisasemaa pesimälinnustossamme. Suomessa sinipyrstö nähtiin ensi kertaa 1949, ja ainoa varma pesälöytö on Kuusamosta vuodelta 1971. Laaksonen Helsinki Suoraa toimintaa Jerisjärven tienrakentajien ja luonnonsuojelijoiden kanniskelijoiden kannustukseksi kesämuisto täältä etelän erämaista. Niitä on siis täälläkin. vsk. Pulkkilanharjun luonnonsuojelualue oli tämän autoilijan mielestä niin kiinnostava, että hän päätti kaasutella paikan päälle puomia ja kieltotaulua uhmaten. R. Viime juhannusaamuna poikkesin tieltä tauolle Päijänteen rantaan Pulkkilanharjun luonnonsuojelualueelle. Tuen ilmaisut, myös rahalahjat, voikin suunnata joko suoraan hänelle (rekisteri UVX 145) tai Asikkalan asialliselle poliisille. Suoran toiminnan ammattimies ei siekaile: matkailuvaunu (kaikki tiethän palvelevat matkailua) oli suojattu tien puolelta tummalla peitteellä, ja viereiseen mäntyyn oli rapsittu kiinni Teiskon autokilpailujen mainos. Julkaistuista kuvista maksamme kuvapalkkion. Erkki Hakala 39. Rauhala-Kutunivan tien nimen alku olisi ehkä syytä muuttaa dynaamisemmaksi, markkinahenkisemmäksi. Autoyksilö kiilteli niin itsevarmasti, että se (hän?) oli kaiketi saapunut maahan Hankoniemen parkkipaikan kautta. Vertaus ontuu pahasti, mutta jos Arto Paasilinna itse tekisi itsemurhan, ja hänen jäämistöstään löytyisi romaanikäsikirjoitus, jossa hän kuvailisi hupaisasti itsemurhaan johtaneet tapahtumat, se vasta olisi taitoa nähdä elämänsä koomiset puolet. Vetoan teidän puolestanne koko maan autoilijoihin, jotta he matkailisivat jo ensi kesänä ruoputtelemaan kelvollista auton nukkumasijojen ketjua Jerisjärven ja tien väliin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA puolelle ulottuvaksi . Todistellessaan omaa huumorintajuaan Paasilinna vertaa luontoihmisten totisuutta luonnonsuojelua kohtaan ja omaa kirjaansa, joka käsittelee itsemurhia. Samalla artikkeliin tuli sitä sanatarkasti tulkittaessa virhe, jota pahoittelemme. Sen kirjan lukisin mielelläni. Pelkillä auton pakoputkilla ei tietysti ylletä samaan kovin nopeasti. Aikamme sankari nukkui puhdas omatunto pieluksenaan ajoneuvoyhdistelmän takalisäkkeen uumenissa: vaatimattomana, huomiota herättämättä. Arvoisat tieuran suojelijat, muoniolaiset, hellimänne väylä on pelkkä perusrakenne, jonka kehittäminen vaatii edelleenkin vapaaehtoista kansalaistoimintaa, talkootyötä ja ennen kaikkea tämän vauraan etelän panosta. Ehdotan, että Autoliitto palkitsisi jäsenensä (?) ansiomerkillään. Tai, umpimähkäinen esimerkki uskontokunnista, milloin olisi lestadiolainen kuvaillut leikkimielisesti uskonlahkonsa lystikkäimpiä piirteitä. Eivät toki luontoihmiset ja muut vihreät ole huumorintajuttomia. Vai milloin viimeksi olemme kuulleet poliitikon laskevan leikkiä oman puolueensa kustannuksella. Oikein olisi ollut sanoa, että lintu esiintyy Euroopan maista vain Suomessa. JÄLKEEN SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Petsamossahan naapuri on tehnyt kasvillisuuden osalta levähdyspaikkojen perustustyöt laajalta alalta. Toimitus Paasilinnan vertaus ontuu Arto Paasilinna kirjoittaa vakavasti luonnonsuojelijoiden synkkyydestä (Totisesti minä sanon teille, SL 1/ 91). Mikä on totuus linnun pesimisalueesta. Asikkalan poliisi ei pyynnöstäni huolimatta ole riittävästi huomioinut hänen uraa (suorastaan uria) uurtavaa panostaan autoilijoiden suoran toiminnan edistämiseksi. Sen päässä seisoi kuvan ajoneuvokalusto. He vain tuntuvat totisilta puhuessaan julkisuudessa omasta ideologiastaan. 58) todetaan, laji levisi Euroopan ja Aasian rajana pidetyn Uralvuoriston länsipuolelle vasta noin sata vuotta sitten. Yhteiskunta ei palkitse hänen kaltaisiaan: hän oli joutunut puutteessaan turvautumaan leirialueen sijasta ilmaiseen mutta vaivalloiseen yöpymiseen puomein, kieltotauluin ja liikennemerkein varjellulla luonnonsuojelualueella, kirjaimellisesti metsähallituksen tontilla. 1
Vakuutuksen saat nyt helposti voimaan. Kunnon vakuutus kuuluu ilman muuta matkustavan perheen lähtövarustukseen. Kun palautat oheisen kupongin, lähetämme vakuutuksen tekoon tarvittavat tiedot ja lomakkeet postitse. 'Joko pian mennään?'' Kun koko perhe lähtee matkoille, tarvitaan passien ja matkalippujen lisäksi paljon malttia ja harkintaa. Turvasta ja korvauksista silti tinkimättä. Ryhmäni/järjestöni nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Postinumero _ _ _ _ _ _ -toimipaikka _ _ _ _ _ _ Palauta korttisi jo tänään! Postimaksu on jo maksettu puolestasi! Eurooppalainen maksaa postimaksun POHJOIA-YITTIÖf Suoramarkkinointiosasto /Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300 / 5 00003 HELSINKI. LEIKKAA IRTI JA POSTITA. Eikä hintakaan päätä huimaa: jatkuva Euro-matkavakuutus maksaa itsensä takaisin nopeasti kertaluonteisina otettuihin matkavakuutuksiin verrattuna. D Ottakaa minuun yhteys puhelimitse numeroon _________ (virka-aikana). Sillä varmistat, ettei ansaittu ja odotettu loma mene pilalle jonkin epämiellyttävän yllätyksen tähden. Jatkuva Euro-matkavakuutus on voimassa siihen asti kunnes irtisanot sen näin sinun ei tarvitse muistella matkavakuutuksia joka kerta matkalle lähtiessäsi. saat sen ryhmävakuutuksena erikoishintaan Pohjolasta. ,---------------------------POHJOIA-YHTiär : Palvelukortti 1 1 1 D Tilaan sitoumuksetta ryhmäni edullisen, jatkuvan Euro-matkavakuutuksen lii ttymismateriaalin. Ryhmäsi jäsenenä olet erikoisasemassa, sillä jatkuva Euro-matkavakuutus on juuri sinulle ja perheellesi neuvoteltu jäsenetu
Lääketeollisuuden Suomen Yhdistys KL Y Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Lastentarhanopettajaliitto B a rnträdgå rds I ärarförbu ndet Lehti kirjakauppa Lemmikkieläinliike Kuukala Oy Lohjan kaupunki Mainostoimisto Bonare Mainostoimisto FMK Oy Oy Mega-Sora Ab Merck Oy Meri-Teijo Oy Metsä-Serla Oy Savon Sellun tehtaat Metsähallitus Mobil Oil oy ab Mäntsälän kunta Naprapath Veikko Parhankangas Neles-Jamesbury Ab Nordsol Oy OP-Ki i nteistökeskukset Optikko Hiisijärvi Ky Oulun Vokra-asuntovälitys Oviteollisuus Oy Peltija Rautatyö Ky E. Säynätsalon kunta Tamfelt Oy Ab Tetra Pak Oy Oy Thorsman & Co Ab Tukogardenia Oy Tuottajain Kone Oy TYHL-Kahvi la-Ravintola S. Lahdenne Urheilukalastus ja Perhokalastus -lehdet Veikko Laine Oy Viljavuuspalvelu Oy Woodtek Oy/PSL Pohjolainen Oy Yhdyspankki Yleisjäljennös Oy Ylikiimingin Osuuspankki Ylivieskan kaupunki. Tuemme luonnonsuojelutyötä Abloy Oy Rakennushelat Akava ry Oy Alko Ab AP-Yhtiöt/Äänekosken Asentajat Ky Arkkitehtuuritoimisto AT Ky BASF Oy Oy Berol Nobel Ab Biolan Oy Contant -ryhmä Oy Databol i n Ab ECC International Oy Ekokem Oy Ab Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitto ry Endress+Hauser Oy Ensto Yhtiöt Euran kunta Final Repro Oy Finnair Oy Finnoil Fysikaalinen hoitolaitos/ Parolan kuntoutuspiste Hausjärven nuorisotoimi Helsingin Kalansavustamo Oy Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Herman Andersson Oy Hotelli-ja Ravintolaneuvosto ry Hotelli Savonia llmelä Oy Oy Jaromet Ab Kaarinan kunta Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Kimmokone Oy Kirjavälitys Oy Konepaja Markku Lehtinen Oy Korpivaara Oy Oy KreuTo Ab Kuopion tiepiiri Kustannusosakeyhtiö Kotimaa Kuvasto Oy Kv. Salminen Polarputki Oy Porin kaupungin puhelinlaitos Pyhäjokiseutu Rautapörssi Oy Riisla Oy Saimaa Lines Oy Ltd Salaojakeskus Scanra Oy Rakennusliike Sokeria luonnosta Sucros Oy STS-Pankki Oy Suomen Kaupunkiliitto Suomen Kemistiliitto ry Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto ry Suomen Lääkäriliitto ry Suo.men Unilever Oy Svenska Folkpartiet i Finland rp
Ritva Kupari Geologien kanssa etelämantereella Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen: Jääkautta etsimässä, Tammi 1990, 1989 s., 141 mk. Vesistöt rehevöityvät ja kasvavat umpeen. Vielä tänäkin päivänä taloudellisten näkökohtien tuella vesistöjen pintoja nostetaan ja lasketaan sähköntuotannon tarpeisiin. (90) 876 9100. Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 223 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi ja tilaan Suomen Luonnon säästötilauksena yhteishintaan 260 mk Muutan osoitettani Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEEST A) 1 PUH . Saukko pojan seikkailu KIRJOJA Juha Taskinen ja Toivo Mutikainen: Saukkopoika Samuli, wso Y 1990, 32 s. Saukkopoika Samuli joutuu onnettomuuteen ja ihmisen hoiviin. Tosin kirjan lopussa on monisivuinen tieteellinen artikkeli Davisin tutkimusalueen geologiasta ja jäätiköistä. 2,10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. He viettivät Etelämantereella kesän 1989 tutustuen mannerjäätikköön ja sen aiheuttamiin muodostumiin maaja kaillioperässä. (981) 220 279 POSTIMYYNTI: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Runsas kuvitus tekee tarinasta kaikenikäisiä kiinnostavan. Kirjasta saa yleiskuvan vesistöjen ekologiasta. ----------------------------~ 42 tö ja luonnonmaiseman rajut kohtalot. Kaivinkoneen kauha paiskaa sen elämän edellytykset pinoon ojan penkalle. Teks ti vie mukanaan hyisiin talvisiin oloihin, mutta lämmön tunne säilyy. Happikato tappaa kaloja. Erilaisten maastoon tehtyjen tutkimusretkien selostuksissa kerrotaan seikkaperäisesti mannerjäätikön työstä, Davisin tutkimusaseman arkirutiineista ja ympäröivän luonnon eläimistä. Suomestahan mannerjäätikkö suli pois vain noin kymmenen tuhatta vuotta sitten. Kirjassa kerrotaan ja annetaan yksityiskohtaisia ohjeita. Oivallista tieteen popularisointia. Tuoreet tiedot auttavat lääkkeiden etsinnässä esimerkiksi happamoitumiseen ja rehevöitymiseen . Juha Taskisen tekstistä henkii se, että hän, niinkuin kuvittamiseen osallistunut Toivo Mutikainenkin, on jo vuosia perehtynyt saukkojen elämään. Siitä saa konkreettista tietoa vesistöjen elvyttämisestä. Kirjan johtavana lankana on retkipäiväkirja. vsk.. Yli kolmekymmentä järviasiantuntijaa kertoo kirjassa vesistöjen kunnostuksen ja hoidon perusteista. Viime vuosina vesistöihin suhtautuminen on aiheestakin muuttunut. (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Tutuiksi tulevat merileopardit, pingviinit, hylkeet ja merinorsutkin. Tiedon esitystapa on sopiva, ei liian tieteellinen. Ravinteet muuttavat vesistojen ekologiaa. Sitten alkaa laaja, heidän omaa tutkimusmatkaansa selostava osa. Jätevedet vievät hapen syvänteistä. Kokemuksistaan he kirjoittivat kirjan Jääkautta etsimässä. Kirjassa on 39 värikuvaa, jotka esittelevät saukon elinpaikkoja ja muita eläimiäkin. Samoin lukijalle selviävät mukavalla tavalla katapalttiset tuulet, erilaiset moreenimuodostumat ja kallion uu·rteet. Harvoin näkee yhtä hyvin tehtyä retkipäiväkirjaa. Heikki Hirvas ja Keijo Nenonen ovat Geologisen tutkimuskeskuksen tutkijoita. Kansikuva olisi mielestäni voinut olla iloisempi ja valoisampi otos, vaikkei se pudottanut kirjan pinnoja lasteni silmissä. Ihmisten arvomaailmassakin on tapahtunut muutos. Vesistöjen rannoilla asuvien, päättäjien sekä kuntien ympäristölautakuntien ja teknisten lautakuntien jäsenten olisi hyvä lukea Järvien kunnostuksen ja hoidon perusteet. Kertoessaan mannerjään työstä kirja kertoo myös meidän oman kallioja maaperämme historiasta. Se kertoo myös hoitotoimista, jotka edellyttävät oikeudellisia toimia ja taloudellisia voimavaroja. (90) 406 262 TURKU Läntinen Rantakatu 21 puh. Kun vielä tekstin lomaan on sijoitettu runsaasti geologista perustietoa, laajenee lukijan maailma huomattavasti. Muutoksen ovat saaneet aikaan luonnon ja vesistöjen virkistyskäyt-----------------------------,-, Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 210 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/248 mk (ei-jäsenet). He ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä ympäröivälle luonnolle on tapahtumassa. Voiko happamoituneelle ja rehevöityneelle vesistölle tehdä mitään. Vesistöt ovat saaneet vastaanottaa teollisuuden ja asutuksen jätevedet sekä maaja metsätalouden tuottaman kuormituksen. Saukot ovat niitä otuksia, jotka saavat charmillaan niin pienen kuin suuremmankin ihmisen mielen poreilemaan. Toinen taso kertoo saukon elinpiirin uhkista. Valtava kone myllertää yhä useammassa metsässä saukon kotipuron viivasuoraksi uomaksi. Hannu Eskanen Järviä hoitamaan Veijo Ilmavirta (toim.): Järvien kunnostuksen ja hoidon -perusteet, Yliopistopaino 1990, 185 mk. Markku Rautiainen Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Kirja auttaa ymmärtämään niitä ratkaisuja, joita on mahdollisuus käyttää vesistöjen parannuksessa. Tutkijoiden mielenkiinnon Etelämannerta kohtaan herätti aikoinaan mannerjäätikkö, joka raskaalla kädellä muovaa maaja kallioperää. Tekstin ohella kirjassa on jonkin verran tekijöiden itsensä ottamia valokuvia, jotka hyvällä tavalla täydentävät kirjaa. Hirvas ja Nenonen kirjoittavat hyvin. Ensin esitellään Etelämantereen olosuhteet lyhyesti. Ei tarvitse kuin nähdä tassunjäljet lumessa tai vilaus viiksekästä ktfonoa kirjan lehdillä: se on niin suloinen! Tästä purojen hurmurista Juha Taskinen on kirjoittanut tosipohjaisen tarinan, jossa ihminen on osallisena hyvässä ja pahassa. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50
Tutkimuksen lisäksi uusi laki edellyttää luonnonsuojelualueiden ostomäärärahojen lisäystä. Valtio on uhanalaisten eliöiden suojeluvas" tuun kehittymisessä vasta alkutaipaleella. "Jo oli aikakin saada näille sukupuuton uhkaamille edes jonkinlainen lain suoja", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. '' Maanomistajan on lain mukaan ilmoitettava lääninhallitukselle uhanalaisen lajin elinympäristön käsittelystä viimeistään kuukautta ennen kuin työhön aiotaan ryhtyä. Määrärahat ovat nykyisin kovin pienet; vuotuinen reilu sata miljoonaa markkaa vastaa esimerkiksi yhden isohkon tienristeyksen kustannuksia. "Uhanalaiselle lajille on tehtävä suojelusuunnitelma ennen kuin maanomistajalle syntyy ilmoitusvelvolliSUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Uhanalaiset lain suojiin Erityisesti suojeltavista lajeista moni elää merensaaristossa . Antti Halkka 43. Pikkuapollo, ketonukki, muuttohaukka, muurahaissinisiipi, valkoselkätikka siinä esimerkkejä 71 :stä valtioneuvoston erityisesti suojeltaviksi lajeiksi julistamista uhanalaisesta eliölajeista, joiden oikeus elämään paranee ratkaisevasti 1.5.1991 luonnonsuojelulain osittaisuudistuksen astuessa voimaan. Vasemma/Ja otakilokki ja oikea/Ja räyskä. Luonnonsuojelijoiden iloa uudesta laista himmentää yksi sen ehdoton edellytys. "Otimme onneksi riskin ja luotimme siihen, että luonnonsuojelulain osittaisuudistus hyväksytään. "Eikä suunnitelmia ole vielä hyväksytty ainoatakaan." Monen kasvija eläinlajin suojelusuunnitelma on lähes valmiina. "Suomen on ehdottomasti lisättävä luonnonsuojelualueiden ostomäärärahoja, jos se. Jos luonnonsuojelulain osittaisuudistuksen velvoitteet aiotaan täyttää, myös valtion rahaa on löydyttävä lain tueksi. Suunnitelmia ovat tehneet lähinnä WWF:n palkkaamat asianvarjotäpläkoi Kovakuoriaiset (2) erakko kuoriainen punahärö Putkilokasvit (33) idänverijuuri isopukinjuuri juurtokaisla karvamaksaruoho kello kanerva kenttäorakko ketonukki ketoraunikki kimalaisorho kurho laukkaneilikka lehtokattara lehtonata lehtoängelmä luhtaorvokki meritatar metsälitukka notkea näkinruoho nummimatara otakilokki perämerenmaruna pikkunoidanlukko pommerinvirna punavalkku sorsan putki suoneidonvaippa talvikkipaju tummahorsma tähkähelmikkä valkopärskäjuuri vanakeltto · vuorikuisma värimaratti tuntijat, viime aikoina myös ympäristöministeriön rahoituksella. Ja rahasummalla pitäisi sentään säilyttää Suomen luonnon kasvot ja maan alkuperäin_en eliöstö. WWF on yhä tärkeä luonnonsuojelututkimuksen rahoittaja, vaikka järjestöllä olisi muutakin käyttöä rahoilleen. haluaa säilyttää luonnonsuojelutavoitteissaan uskottavuuden" , sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Ihmisten ei enää tarvitse soittaa meille hädissään ja kertoa, että saha soi valkoselkätikkametsikössä. vsk. Kymmenet suunnitelmat, joita meillä tehdään, olisivat jääneet hurskaiksi toiveiksi , jos eduskunta olisi hylännyt lain" , sanoo yksikön päällikkö Rauno Väisänen. Suojelusuunnittelu siirtyy vähitellen WWF:stä vesija ympäristöhallitukseen perustetulle luonnonsuojelututkimusyksikölle. Erityisesti suojeltavat lajit Nisäkkäät (2) naali tammihiiri Linnut (11) kiljuhanhi kilju kotka kotka merikotka muuttohaukka rantakurvi räyskä tunturihaukka tunturikiuru tunturipöllö valkoselkätikka Perhoset (23) etelänpurohopeatäplä harjusinisiipi hierakkalehtimittari isoapollo isokultasiipi juovapunatäpläperhonen juurilasisiipi kalliosinisiipi kirjopapurikko lehtohopeatäplä lehtovähämittari muurahaissinisiipi neidonkielikoisa pikkuapollo pohjan valkotäpläpaksupää raitalasisiipi raunikkikoi ruokohämy-yökkönen sinilehtimittari tummaverkkoperhonen tundrasinisiipi tyräkkikääriäinen suus", Lassi Karivalo selittää. "Tällä hetkellä moni tärkeä suojeluasia seisoo pelkästään sen vuoksi, että valtiolla ei ole riittävästi luonnonsuojelualueiden ostoneuvottelijoita", lisää Lassi Karivalo. "Laki selkeyttää maanomistajien ja uhanalaisten lajien suhteen. "Valtioneuvoston erityissuojelu on ollut tähän asti tyhjää puhetta, sillä lajien elinympäristöjä on saatu tuhota rauhassa.'' "Periaatteeltaan uudistus on loistava voitto luonnonsuojelulle", iloitsee myös Maailman Luonnon Säätiö WWF:n projektipäällikkö Lassi Karivalo
Tuotesarjaan kuuluvat fosfaatittomat kodin pesuja puhdistusaineet sekä valkaisemattomasta 100 % uusiopaperista valmistetut talousja wc-paperit. Valitsemalla luonnossa hajoavia sekä kierrätykseen soveltuvia tuotteita ja tuotepakkauksia sääst ämme luontoa. ~ ~:.;;;J·; ,,-.1 K-kaupan Pirkka-sarjan deodorantti ja partavaahto eivät sisällä otsonikerrosta tuhoavia freoneja. Myös valkaisematon Pirkka-leivinpaperi, fosfaatiton Pirkka Ultra-pyykinpesujauhe· ja Pirkka-paperikassi kuuluvat luontoa säästäviin tuotteisiin. Laajentamalla ja kehittämällä luontoa sääst ävien tuotteiden valikoimaa haluamme tarjota vaihtoehtoja. Valitsemalla vaikutat Pienilläkin, ihan arkipäiväisillä asioilla jokainen meistä voi vaikuttaa millaisessa ympäristössä elämme nyt, ja millainen luonto on tulevi lla sukupolvilla. K-kaupan valikoimiin kuuluvat fosfaatittomat pesunesteet ja -jauheet sekä viime aikoina markkinoille tulleet pesujauhekonsentraatit kuormittavat I uontoa vähemmän. Luontoon joutuneet fosfaattiyhdisteet saavat aikaan vesistöjen rehevöitymistä. Ympäristöystävällinen Green Force-tuotesarjaon myynnissä vain K-kaupoissa. K-kauppa haluaa olla mukana talkoissa luonnon puolesta. Pirkka-paperi kassi ja luonnossa hajoava K-kaupan muovikassi ovat hyviä vaihtoehtoja ostosten kuljettamiseen. Luontoa säästävät talousja wc-paperit on valmistettu valkaisemattomasta uusiopaperista. Haluamme tarjota vaihtoehtoja. GREEN FORGE Uusiopaperi on keräyspapensta kierrätyksen kautta uudelleen käytettävä paperi
Joutsenen menestystarina sanoin ja kuvin. ONKO MAAPALLON MITTAVIMMALLA •• •• SADEMETSALLA TULEVAISUUTTA. Ovh.1.6. alkaen 275 mk Laulujoutsen · llt1111111 /lm1ta/a Hannu Hautala Teuvo Suominen Tl'111u Sm ,111i11eu LAULUJOUTSEN Sukupuuton partaalta suomalaisten kansallislinnuksi. 182 mk .. Ovh. Jukka Salo Mikko Pyhälä AMAZONIA Valokuvin, piirroksin, kartoin ja intiaanien maalauksin kuvitetussa kirjassa asiantuntijat selvittävät Amazonian luonnonhistoriaa, ekologiaa ja alkuperäiskansojen historiaa. .. 182 mk Suomen karhu · .--l I1llil.ei11u11<'II '/'('111 ·u S1w111im·11 Antti Leinonen Teuvo Suominen SUOMEN KARHU Kansalliseläimeksi ylennetyn aidon metsäläisen elämää sanoin ja kuvin. Ovh. Ovh. 168 mk LUKUELAMYKSIA KIRJAKAUPASTA. VEIKKO HUOVINEN PUUKANS TARINA Veikko Huovinen PUUKANSAN TARINA KUVITTANUT EERO KEM ILA Huovisen pääteoksia, mieleen jäävä kertomus metsien kulta-ajalta
Käpytikat tuhoavat räystäspääskyn pesiä. Ne oleskelevat mielellään ihmisasumusten läheisyydessä pesimäaikanakin, jos puutarhassa on lahopuita pesäpaikoiksi tai jos talvella tikkoja on ruokittu rasvalla. Seppo Vuokko Miksi mato ei pysy koukussa. Kova muovi tai pelti välittömästi pesän alapuolella on joissakin tapauksissa auttanut. Tikka ei saa otetta seinästä ja jättää pesät rauhaan. Pesien suojaaminen kanaverkolla on myös ollut avuksi. Makua ja väriä lukuunottamatta juolukan ominaisuudet, mm. Kannattaa tiedustella paikkakunnan lintutieteelliseltä yhdistykseltä tai Lintutieteellisten yhdistysten liitosta (L YL ry) Heinolasta. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat L---'-=--------~------'----'--=~---"-:...i.!.. Laji on yleinen karuilla kivipinnoilla koko maassa. Tällöin kala pitää kidusontelon aukot suljettuina vetämällä kiduskannet kansikalvoineen kiinni. Harri Dahlström Miten suojella pääskyjä. Tarkoituksenahan on nostaa luonnonvaraa vesistä kotipöytään. Tämän virtauksen tai ehkä paremminkin purskautuksen voimasta mato voi irrota koukusta ja siirtyä poispäin koukusta siimaa pitkin. Ihminen voi lisärakenteilla tehdä pesän tavoittelun tikalle vaikeaksi. sokeri-, happoja vitasuoMEN LUONTO 3/ 91 50. tekijän, kala purskauttaa suuhun nappaamansa ravinnon pois suustaan. Jos kalastaja on ollut onnekas tartuttamisnykäyksessään, kalan saa ylös, mutta mato saattaa olla liukunut pitkällekin ylöspäin pitkin siimaa. Muu aines poistuu suuontelosta hengitysveden mukana ja ulos suusta pursRäystäspääskyn savipesä ei kestä tikan nokan iskuja. Sekä tieteellinen että suomalainen nimi ovat johdettuja jäkälän säännöllisestä kasvutavasta: jäkälän reuna etenee kivipinnalla jatkuvasti yhä laajemmalle ja vanhat osat keskellä lahoavat ja kuolevat. Tämänkaltaisten yllätysten torjumiseksi voi madon pujottaa koukkuun myös poikittain tai "monipolvisesti" tahi ottaa käyttöön lisäväkäselliset koukut. Kyllä voi. Käpytikat oppivat käyttämaan ravintonaan linnunpoikia. ~ Kaarrekarveen leviämistapaa on verrattu itänaapuriimme. Latinan centrifuga tarkoittaa keskipakoista; sana on tuttu esimerkiksi sentrifuugista. vsk.. Kallioisessa metsämaastossa oli muutamia suurehkoja kiviä, jotka olivat kuin hopeanhohtoisilla pitsiliinoilla peitettyjä, toiset harvempaan, toiset tiheämpään. Vaarassa ovat tällöin myös pöntöissä pesivät linnut, eivät ainoastaan pääskyt. Aina se ei kuiten46 kaan toisten jäkälien ja sammalten kilpailun vuoksi pysty muodostamaan yhtä kauniita pitsiliinoja kuin oheisessa kuvassa . Siitä ne pystyvät jossain määrin lajittelemaan suussaan ravinnon edelleen nieluun meneväksi. kauttamalla. Saatavilla on myös sementistä rakennettuja pääskysenpesiä, joita tikat eivät saa rikki. Onkijan saaliskalat ottavat madon koukkuineen suuhunsa, mutta aistiessaan madossa olevan koukun, siihen liittyvän siiman kiristyksen tms. Onkiessa ei myöskään pidä kalan nappausten ja epäonnistuneiden tartutusyritysten jälkeen jättää pitkäksi aikaa syötin kuntoa tarkastamatta. Särkikalat ja monet muutkin kalat ottavat ravintoa etsiessään suuhunsa pohja-ainesta. Toisinaan joutuu vain siirtämään madon paikalleen ja aloittamaan uuden nyppäyksen odottelun. Keskeltä paljastuneella kivipinnalla saattaa uusi yksilö aloittaa kasvunsa, jolloin syntyy kauniita sisäkkäisiä jäkäläkehiä. Juolukka on erinomainen talousmarja, yksinänsä tosin melko väritön ja mauton, mutta sopii mainiosti esimerkiksi jatkamaan mustikkasatoa. Voidakseen hajottaa pääskynpesän tikka tarvitsee seinästä tukevan otteen ja nojan pyrstölleen. Seppo Vuolanto Voiko juolukkaa syödä. Nykytilanteessa vertaus ei ole ehkä yhtä osuva kuin sata vuotta sitten! Kaarrekarve on yleisimpiä karujen, happamien kivipintojen jäkäliä koko maassa. Kiviä pitsiin kirjova jäkälä on kaarrekarve, Parmelia centrifuga. Millä tavalla koukkuun tarttunut särki tai salakka ampuu madon pitkälle siimaan. Mitä voi tehdä pääskysten suojelemiseksi. Suuontelonsa tilavuutta supistamalla ne pystyvät purskauttamaan suussa olevan veden ja muut ainekset ulos. Mikä on tämä kaunis kiven kirjoja. Sortokaudella kaarrekarvetta rohkeasti verrattiin ryssän valtakuntaan: laajenee laidoilta mutta mätänee keskeltä. Kuin ryssän valtakunta Pari kesää sitten kuljeskelin Tihvetjärven maisemissa Repoveden alueella. Virtaus suuntautuu tällöin ulos suun kautta
Kyy on arka eläin, joka häipyy nopeasti, jos mökissä on levotonta. On siis hyvin mahdollista, että kaikki joutsenet eivät vielä nelitai viisivuotiaanakaan aloita pesintää. 47. Kyyt lähtevät liikkeelle EteläSuomessa huhtikuussa. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI . Toisaalta lähes kaikilla hyvin tutkituilla lajeilla on todettu sukukypsyyden saavuttamisessa suurtakin yksilöllistä vaihtelua. En ole nähnyt niitä ulkonakaan. SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Ne voivat jopa rakentaa pesääkin vaikkeivät muni. Voiko niitä olla vuodevaalteissa vai miten käärme käyttäytyy. Joutsenen ikä voidaan määrittää vielä varsinaisen nuoruuspuvun vaihtamisen jälkeenkin toisena kesänä pään ja kaulan ruskehtavien ruotoviirujen ja hieman kirjavan höyhenpuvun perusteella ja joskus vielä kolmantena kesänä siiven vaihtumattomien peitinhöyhenten perusteella. Liitto kestää usein lintujen koko elämän. Kotimainen pensasmustikkalajike Aron on juolukan ja amerikkalaisen pensasmustikan risteytys. Kauri Mikkola kertoo siperialaisen juolukan maistuvan paljon meikäläistä paremmalta; alaskalainen juolukka maistuu ja jopa näyttääkin mustikalta. Tällaiset kihlaparit saattavat asettua tulevalle pesäpaikalleen jo parikin vuotta ennen pesinnän aloittamista. Tosin juolukan maku vaihtelee hyvin suuresti levinneisyysalueen eri osissa, ja meidän juolukkamme sattuu olemaan harvinaisen mauton. Joutsen saavuttaa sukukypsyyden kirjallisuustietojen perusteella nelivuotiaana. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Niitä se siellä on metsästämässä. Kauri Mikkola Milloin joutsen on sukukypsä. Oliko käärme ohikulkumatkalla vai voiko se olla pesinyt sahanpuruihin. Myös muualla pohjoisella havumetsäalueella juolukkaa käytetään yleisesti ja onpa se jossain mustikkaakin arvostetumpi marja. Kyy tulee melko usein saalistelemaan vanhoihin mökkeihin, joihin hiiret ovat nakerrelleet käytäviään. vsk. Siihen aikaan niitä ei varmaankaan nähdä mökissä, vaan aurinkoisilla rinteillä ja kallioilla. Jostain syystä meillä monin paikoin pidetään juolukkaa huonona, jopa myrkyllisenä marjana; siihen viittaa jo kasvin juopumisesta johdettu nimikin. Seppo Vuo/anto Joutsenet harjoittelevat yhdessäeloa muutaman vuoden ennen pesintään ryhtymistä. Seppo Vuokko Kyy mökissä Miksi kyykäärme tuli mökin lattialle. Tunnetaan myös tapauksia, joissa pesiminen on aikanut jo kolmevuotiaana. Milloin se herää talvihorroksestaan, joko huhtikuulla. Joutsen pariutuu jo ennen suk ukypsyyden saavuttamista. miinipitoisuudet ovat kutakuinkin samanlaiset kuin mustikan. Kuinka vanhana joutsen on sukukypsä. Jo viime kesänä tässä lähijärvillä oleskeli joutsenpariskunta ja se on tullut taas, mutta ei näytä vielä pesivän. Tämä on merkillistä, koska paikoin Suomessakin on juolukkaa käytetty paljon talousmarjana. Se ei varmasti tunne mitään mielenkiintoa vuodevaatteita kohtaan ja se synnyttää elävät poikasensa muualle kuin mökkiin
Kiitos osanottajille! Kuvausprojektin tuloksia näemme Suomen Luonnon tämän vuoden viimeisessä numerossa 10/ 91. Haluan merkitä __ osaketta 500 mk/kpl. Suuren suosion saavuttaneen kilpailun tulokset julkistetaan seuraavassa numerossamme 4/ 91. Suomen Luonnon stipendirahoilla he toteuttavat seuraavat kuvausmatkansa toukoja heinäkuussa 1991. Kaikissa hakemuksissa oli luonnonsuojelullista näkemystä. Mitä miettii Imandra-järven kalastaja, mitä Muurmanskin kauSuomen Luonnon va/okuvausstipendin voittajat Esko Männikkö ja Pekka Turunen hakemassa uusia näkemyksiä Muurmanskispungin reunamilla liikkuva sa. Hyväksyykö sen, että luonnon antimet ovat syötäväksi kelpaamattomia?" Valokuvastipendihakemuksia tuli kaikkiaan 27. "Näillä matkoilla yritämme löytää sen luonnon, joka alueella on ollut ennen ihmisen aiheuttamaa katastrofia. Kuvaajat ovat matkailleet kameroineen Kuolassa jo kolmasti. t. Osallistumalla antiin sijoitat puhtaaseen energiaan! Tervetuloa ilmoittamaan kiinnostuksenne Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:lle, osoitteella 66200 Korsnäs, puh. Siksi Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:n hallitus on päättänyt että yksityishenkilöt ja yhteisöt voivat merkitä 3 000 kappaletta B-sarjan osakkeita hinnalla 500 mk/ kpl. Stipendi Kuolan kuvaajille Luonnon juhlavuoden valokuvausstipendin saivat valokuvaaja Esko Männikkö ja valokuvaaja Pekka Turunen Kuolan alueen luonnon ja ihmisten kuvaamiseen. vsk.. Nimi _______ Osoite ja puh.no. 645 242. (96 l) 64 l 064 tai k. mustikanpoimija. ________________ _ 48 SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. Lyöttäydymme niiden ihmisten pariin, jotka elävät läheisessä suhteessa 2 luonnon kanssa. 1991 Monien toivomus on ollut osallistua tuulivoiman rakentamiseen, koska tuulivoima on luontoystävällinen energiamuoto. Toimitus piti varsin monia hakemuksia mielenkiintoisina, uusia kuvauskohteita tai kuvaustapoja etsivinä. Näin valokuvaajat itse esittelevät työnsä tavoitteita: ko silmä kuolleisiin metsiin. TUULIVOIMASSA ON TULEVAISUUS •• KORSNASIN TUULIVOIMAPUISTO OY OSAKEANTI 15.4 31.5. TottuuSuomen Luonto julisti tämän vuoden ensimmäisessä numerossaan myös kirjoituskilpailun 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi
Arokasvin luonne paljastuu lisääntymisessäkin. Valoisassa rinteessä jo hirven sorkan ruopaisu riittää itämissijaksi. Osa kasvupaikoista on varsin karuja puolukkatyypin harjumetsiä. Kun kylmänkukka muodostaa heikosti lisäjuuria, ei täysikokoisen kasvin siirtäminen puutarhaan edes onnistu, vaikka monet ovat sitä rauhoituksesta huolimatta yrittäneetkin! Seppo Vuokko 49. Alkuperäinen pääjuuri säilyy ja paksunee vähitellen rosoiseksi . Yksi kukka kestää kymmenkunta päivää, ja kaikkiaan kukintaa jatkuu, hiukan säistä riippuen, kolmisen viikkoa. Tämä kansan isovuokoksi tai vilukukaksi kutsuma kasvi on perin suppean suomalaisen esiintymisalueensa vuoksi saanut nimekseen hämeenkylmänkukka. Siemenet kypsyvät neljässä viikossa, ja jo heinäkuussa lenninhaivenellisten siementen höyhenpallero on hajonnut. Kukkiessaan kylmänkukka on lehdetön ja uudet lehdet kasvavat vasta kukinnan loppupuolella. Laidunnuksesta kylmänkukkka ei kärsi, vaan monet sen kasvupaikoista ovat olleet laidunten keskellä olevia katajaketoja. Niin kylmänkukka kuin sukulaisensa kangasvuokkokin ovat alunperin arokasveja, joilla oli parhaat olonsa Suomessa heti jääkauden jälkeen: maa oli huuhtoutumaton ja ravinteinen, kasvipeite aukkoinen ja aromainen. Nykyilmastossa kylmänkukka on mäntymetsien kasvi. Vuosisadan alkupuoliskolla kylmänkukkia poimittiin suuria määriä myytäväksi. Puutarhassa siementaimi varttuu kukkivaksi kolmessa-neljässä vuodessa, mutta luonnossa taimi tarvinnee siihen ainakin kaksinkertaisen ajan. Itäminen onnistuukin vain siellä, missä aurinko tavoittaa maan pinnan eikä maata kata yhtenäinen, viilentävä sammalpatja: polkujen ja metsäautoteiden reunoilla, lanssipaikoilla ja pientareilla. Parhaiten kylmänkukka kuitenkin viihtyy harjujen ja moreenimäkien etelärinteiden ravinte1s1ssa, puolilehtomaisissa männiköissä, joissa sen seurana on muitakin vaateliaita harjukasveja. vsk. Siemenet vaativat itääkseen verraten korkean lämpötilan, 18-25 astetta. Sen päälevinneisyysalue on Venäjän ja Aasian aroilla, mistä se ulottuu Karjalan Kannakselle ja Viroon. KANTA-HÄMEEN MAAKUNT AKUKKA Aron kukka metsämeressä varhaisina keväinä jo huhtikuun loppupuolella, nousee Hämeenlinnan lähiseutujen harjuilla ja metsäkedoilla maasta miltei tulppaanin kokoisia sinisiä kukkia. Kun kylmänkukat lisääntyvät ainoastaan siemenistä, uhkasi laajamittainen poiminta jo lajin säilymistäkin ja niinpä kasvi rauhoitettiin 1952. Taimikehitys on hidas. Toisin kuin varsinaiset vuokot, kylmänkukat erittävät myös mettä, joten SUOMEN LUONTO 3/ 9 1 50. Kun havumetsät peittivät maan, joutuivat kylmänkukat pakenemaan varjoa karuimmille maille, missä harva puusto sentään soi riittävästi valoa maanrajankin kasveille. kukissa käy runsaasti hyönteisvieraita. Juuristo on laaja ja ulottuu liki metrin syvyyteen
To cater for the extra consumption, new power stations are needed to the detriment of the environment. krs ., 00151 Helsinki puh. (90) 642 88 1 Satu Hentu/a-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . Tallbergi nk. Irma Markström, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosiht. 3016. Tuula Varis, kans. Endangered species taken under Parliament's wing by Antti Halkka Suomen Luonto 50 (3): 43 At the beginning of 1991 the Finnish Parliament endorsed the partial revision of the Nature Conservation Act, which will improve the rights of threatened species in the same way as the USA's Endangered Species Act. So far, 71 species have been listed for 'special protection', 2 of them mammals, 11 birds, 33 vascular plants and the remainder insects . Translated by Leigh Plcster (1 ;if,;,,, I 1 LÅ.HETA MA TRIISIKIRJOIT TIM/EN VÅ.RINAUHAT JA LA SERK /RJOI T TIM/EN VÅ.RIKASETIT UUS/O/TAVAKSI: TONES OY PL 109 11101 RIIHIMÄKI PUH. Unfortunately, other experts disagree, saying that a 100 percent guarantee of this is impossible. lt is planned that the repository (wherever it is) will not be sealed until around the year 2060. Teija Hannula, tallentaja Johanna Kotimäki, toimistoapul. 11 A, 00150 Helsinki puh . Now , however, in contravention of the original agreement, the Russian state government has banned the importation of ali highly active waste into its territory. (90) 176 633 LI lTTOHALLITUS Saru Hurrunen (pj.), (981) 353 216, Malli Haavisto, Timo Hokkanen, Timo Lehtonen, Marjaana Närhi, Esteri Ohenoja, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Taisto Rantala, Hannu Rautanen, Petri Seppälä, Taija Sippel, Antti Ylitalo ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Sa1akun1a Läntinen Ran lakatu 49-51 20100 Turku puh. Pirkko Elomaa-Vahteristo, kurssisiht. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland tirely from pulp obtained by cooking wood in a chemical soup. as. Thermomechanical pulp is every bit as good a raw materia! for paper as ordinary pulp . The Act provides for the preparation of a protection pian for ali the species that according to a Council of State Proclamation are in need of 'special protection'. (931) 13 1 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinamori 6 53900 Lappeenranta puh. Some mills use peat as an energy source, thereby contributing to the destruction of Finland's unique peatland flora and fauna. by Ritva Kupari Suomen Luonto 50 (3): 5 Finland is one of Europe's top paper manufacturers. Published by the Finnish Assoc,auon for Nature Conservation Address: Runebergink. (90) 642 88 1/ säätiön asiamies SUOM EN LUONNONSUOJELUN TUK I OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. (981) 15 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh . This Act will put an end to the conflicts that have taken place in Finland in the last few years. Finland 's bedrock is stable and many geologists have declared that it is absolutely safe. lt is anticipated that at least 1300 tons of highly active waste will be eventually entombed in Finland's bedrock . väl. lt thus seems probable that the Finns will have to bury the Loviisa power plant waste in their own backyard. . Owing to the transfer to the thermomechanical pulp method, increases in electricity consumption in Finland have been exceedingly swift. Finland is in any case responsible for finding a final repository for waste from its two Olkiluoto nuclear plant reactors on the Gulf of Bothnia/ North Quarken coast. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. (953) 17 358 Kaarina Suominen Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. (921) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaanin katu 13 , 90100 Oulu puh . TVO (Teollisuuden Voima Oy), the owner of the plant, has been studying five alternative final repository sites in Finland. The method is popular with industrialists because it saves wood and money: up to ·twice the amount of paper compared to the conventional cooking method can be produced . 1 D 5. A landowner is required to inform the authorities of any action liable to endanger a species before the acti vi ty takes place. Environmentalists are not so enthusiastic about the trend, however, since grinding consumes large amounts of energy: one thermomechanical pulp plant can consume as much as a town with 100.000 inhabitants. ln the 1980s an alternative materia! began to gain ground: thermomechanical pulp. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Peräm iehen k. (90) 642 88 1 Ma-pe klo 8. For instance, landowners have sometimes felled forests inhabited by white-backed woodpeckers without informing anybody of their intentions, and have then had to face irate conservationists after the damage has been done. The biggest problem is posed by the highly active waste component. 914-723150 FAX 914-720263 SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. lf it sees fit, the provincial government may then place a compulsory purchase order on the land, or in some other way ensure the preservation of the species' habitat. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Nuclear waste containment poser by Jukka Heikkinen Suomen Luonto 50 (3): 12-14 Finland now has two nuclear power stations, with a total of four reactors. Originally it made paper almost enSU0MEN LLJONTO (Nature of Finland) . siht. The Loviisa nuclear power plant in the Gulf of Finland is partly based on Soviet technology and highly active nuclear waste disposal has thus far not been Finland's problem the waste has simply been transported back into the USSR to the Chelyabinsk waste treatment plant. The method involves finely grinding the wood at a high temperature in huge mechanical mills. 15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Jou1sam o, pääsihteeri Matti Salimäki, talouspää llikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja llpo Kuronen, luonnonsuojelusiht. Understandably, local residents have indicated their unwillingness to have such waste buried in their area. (90) 409 238 Suomen luonn onsuojelulii ton nuorisojärjestö: LUONTO-LI ITTO ry. vsk.. These have been operating for around a decade and plans are now under way for the containment of their waste. According to plans, the spent waste will be inserted into steel cylinders at an encapsulation plant, before being given an outer casing of copper. Conventional pulp mills have tended, on the other hand, .to be energy self-sufficient. Provi ncial governments are obliged to inform landowners of species in this category occurring on their land and of the habitat management measures the owners are expected, under the terms of the programme, to undertake . Would you like your newspaper ground or cooked. Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki , puh. (90) 876 9100 Pos1imyyntiä koko maahan LUONNONKUVA-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. A large coal fired power station is currently under construction, and one new nuclear power plant is on the drawing board, in spite of fierce opposition from environmentalist groups. As yet, the Act is not as sound as it should be, since the first protection plans are still in course of preparation, while the resources available for the task as a whole are extremely meagre by international standards. The nuclear waste containment will continue for decades
...Ml'STÄ 'SÄ TIEDÄT ETTEI NIITÄ OLE. AR\/ SUN E.t TÄNÄ RUOKA SUOMEN LUONTO 3/ 91 50. 9. KISSASTA. ANNITAl<.AAN/ .. ANTEEKS ' NYi, MUTTA \ l-1AHThlSKO nlD.ÄN \ KISSALLE Kl::t..VATA PIU<KIAHYE:.NET,,, KUN TOI HE.IDAN REINO KANiAA NIITÅ IHAN VAIVAKSI ASTl .. KUN ON SE:. . ON61TrU JOSTAIN PIKKULAMME.5TA, JONKA KALA, ON TSERNOBYLI N TAKIA SYONTIKIE:LL-OSSA .'?.' OL.ISKOHAN ME.IDÄN PITANY YDÄ KE.RTOMAS T. fL TOITA KAI KELPAA! KIITO!:> VAAN HIRVE:.ESTI MIRRIN 1 PUOLE5TA. NTOO N 5E K.AlTI Nl .'. vsk. SORI VAAN MIRRI , MUTTEI NÄIN UPEITÄ AHVENIP.. PAKKOI.-OMA .. SILlJ. 51 0I ' ,( > '.l 'i :<( ':i. SULLE..
Seuraavat aiheet ovat myös pehmeästi sinertäviä suloisen puutarhan kukka-asetelmia. Minulla on aina 30 päivän täydellinen vaihtoja palautusoikeus. Voin kuitenkin lopettaa Pi>+keräilyn milloin haluan. Soita! YKSINOIKEUDELLA Suomen Kanteletar Kauppiaskatu 18 b, PL 567, 20101 Turku. ! ! -'· 1 J. ~-~.,.,. :C ~ ! .,. [)._. 0.--• Arvokas pohjaleima, • Tyylikäs keräilytodistus. l J. sesti noin joka toinen kuukausi. Taidelautasissa on hieno arvon takaava pohjaleima ja keräilytodistus. . haluat valita. . ~"~~t~!;~:~::~-A~ ,_ Jkna, KYLLAI Haluan käyttää tätä viimeistä tilaisuutta hyväkseni ja tutustua kauniiseen "Romanttinen Puutarha"D)>+ kokoelmaan. Seuraavat hienot kukka-aiheet saan automaatti(j.,,.,.. KOKOELMA 1 ALUSTA ALKAEN ! Saatavana vain meiltä! SOITA 921-500170 Täydellinen kokoelma on arvo kas! Mutta voit kuitenkin tilat pelkästään ne aiheet, jotka Sin. • Halkaisija 20 cm ~-• Taidclautasen reuna on sivelty aidolla kuJlalla. J. Ensimmäisenä saan ihanan "Orvokki"-ai, • heen. Taidelautasen hinta on vain 189mk/kpl (+postiD,,+-' tuskulut 27 mk, toimitus postiennakolla). ... TAMA ON VIIMEINEN ILMOITUS! Tilatkaa ennen 31.05.1991! W unsaasti kukkivan puutarhan ihanat värit tuovat lämpöä ja romantiikkaa kotiisi. J. . ~-l)P+D)'-1t: _g~ .Y[.., ,Sqf-a Yy.wem VIIMEINEN TILAISUUS ALKAA KERÄTÄ ROMANTTINEN PUUTARHA . Arabian valmistama kaunis taidelautaskokoelma on arvokas keräilykohde. Kokoelman seitsemäntenä aiheena on nyt ilmestynyt viehättävä Lemmikki. • Kiinnityskoukku valmiina. : ' . Ne muodostavat todella hienon kokonaisuuden, jota kaikki ihailevat! Nämä ovat kauneimmat kukkamaalaukset mitä olen nähnyt !" Taidelautasen reunaan on maalattu aito 24 karaatin kultaus käsityönä .. u .l ! t i ·'· u t t t t t 1· t J. Aiheet on maalannutyksinomaan tätä kokoelmaa varten posliinin maalaajamestari Riikka Hautamäki. SL491 ~--1»>+[)-D.,i>~ &:: (j_,,...... t t ! t t>t· ./ CZ"i CL/ . :::p,r Nimi _________________ _ Osoite ________________ _ Postiosoite----------------1 Suunta/puh. Nyt Sinulla on vielä tilaisuus alkaa kerätä tätä ainutlaatuista kokoelmaa alusta alkaen. ARABIA " Olen ihastunut näihin taidelautasiin. ~;: • Postituksen kestävä erikoispakkaus. Voimassa vain 31.05.1991 asti! P~ ... / / . .. Voin myös kerätä nopeammassa D>tahdissa soittamalla asiakaspalveluun ja kertomalla toi~_;::: veistani