Ympäristöhaitat näkyvät väistämättä esimerkiksi raskaan maantieliikenteen lisääntymisenä. Jlmestymisaikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 4 10.04. Tällä hetkellä EY:n kehittämisen painopiste on vielä aivan muualla. Luonto ei tunne valtiollisia rajoja, ja saasteet ylittävät ne sumeilematta. Enemmistö luonnonsuojelijoista halunnee pitää maamme EY-aitauksen ulkopuolella tai ainakin suhtautuu jäsenyyteen erittäin kriittisesti. Säilyykö luontomme terveempänä EY:n ulkopuolella. Peukaloisen retki Eurooppaan Suomen mahdollinen EY-jäsenyys on jakanut myös ympäristöliikkeen. Niin sanottu ympäristötakuu antaa tiukempiin säädöksiin periaatteessa kyllä mahdollisuuden, mutta ongelmia voi tulla ja on jo tullutkin, jos tiukemmat säädökset tulkitaan EY:n neljän perusvapauden vastaisina kaupan esteiksi. Pentti Linkola luonnehti Lääketieteen päivillä Finlandia-talossa tammikuussa pitämässään alustuksessa Suomea "ihmiskunnan ryöstötalouden eteenpäintyönnetyksi pohjoiseksi sillanpääasemaksi". Keskeinen syy ympäristönsuojelijoiden karsauteen EY:tä kohtaan on se, että yhdentymisellä pyritään voimistamaan Euroopan valtioiden työnjakoa ja kiihdyttämään talouden kasvua. Uhanalaiskomitean tuoreen tarkistusmietinnön mukaan uhanalaisten eliöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt etenkin metsissä jo lähes puolet uhanalaisista lajeista on metsän asukkaita. (90) 642 881 telefax: 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Alice Karlsson Toimittajat Anne Brax Antti Halkka Ritva Kupari Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki Värierottelu/ Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. 5 19.05. 07.08. Euroopan yhteisön mahdollisuudet tehokkaaseen ympäristönsuojeluun riippuvat täysin jäsenvaltioiden haluista ja tavoitteista. Maapallon polttavat ympäristöongelmat voidaan ratkaista vain maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Ympäristöliike ei vastusta kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä, päinvastoin sen välttämättömyyttä on korostettu voimakkaasti jo 1970-luvun alusta lähtien. 6 09.07. (90) 654 198, 627 927 ja 627 957. vsk.. Voiko tilanne tästä vielä huonontua, jos menemme EY:hyn. Miksi sitten EY:n jäsenyyttä vastustetaan. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puhelin (90) 876 9100 telefax (90) 876 6150 lrtonumero 33 markkaa. Sari Okko toteaa kirjassaan Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikka, että "mikäli Suomi jää EY:n ulkopuolelle, niin suomalaiset ajavat talouskasvua yhtä voimakkaasti kuin tähänkin asti, mutta tehottomammin kuin EY-maat, koska Suomi ei pääse mukaan niiden teknologian kehittämiseen". Tilaus hinnat Vuosikerta (10 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 258 mk. Nykyisin EY:n budjetista käytetään ympäristönsuojeluun vain promillen SUOMEN LUONTO 3/92 51. Eikä oman pesämme kunnossakaan ole kehumista. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 18.06. 2 z LU 6 ::) fJ) SUOMEN LUONTO Runeberginkatu 15 A 23 00100 Helsinki puh. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 219 mk ja säästötilaus 193 mk. Säästötilaus 232 mk. Tärkeä kysymys on, voiko EY estää jäsenmaitaan säätämästä yhteisön direktiivejä tiukempia ympäristömääräyksiä. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 42. Suomen luonnon kannalta työnjaon voimistaminen on tuhoisaa, jos se entisestään yksipuolistaa elinkeinorakennettamme korostamalla metsäteollisuuden asemaa. Toisaalta tilanne ei välttämättä olisi sen kummempi, vaikka emme liittyisikään EY:hyn. 14.05. Tämän pelätään lisäävän luonnonvarojen käyttöä ja kärjistävän ympäristöongelmia. Selvää on myös se, ettei Suomi voi uinua eristäytyneenä omassa oravanpesässään. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 00151 Helsinki puh
50 Harhaoppinen ...................... 44 Luonto1llan as1antuntJJat vastaavat. Portugalissa ja Välimeren alueella. 14 Linnunlaulu vie mennessään, Alice Karlsson ............... 3. Belgiaa, Kreikkaa, Espanjaa ja Portugalia voidaan pitään suorastaan ympäristönsuojelun kehitysmaina. ... 32 Ulkomailta ......................................................................... Lisää harmaalepästä, vuoden puusta, voit lukea sivuilta 14-15. Jos EY-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys toivottavasti sitova on kansalaisilla oltava riittävästi tietoa myös jäsenyyden ympäristövaikutuksista. .48 Summaries of the Main Articles ........................................ Houkutus voi olla suuri fyöntää kiusalliset ydintähteet Euroopan laiteille pohjoismaiseen peruskallioon, kuten on uumoiltu. ............. 4 Kuluttajan valinnat .............................................................. Nyt kun EY-jäsenhakemus on jätetty, on ryhdyttävä selvittämään yhteisöön liittymisen tai sen ulkopuolelle jäämisen hyötyjä ja haittoja myös ympäristönsuojelun ja luonnon kannalta. Tämä voimanelikkohan päättää nykyisin lähes 250 miljoonalla asukkaallaan keskeisesti yhteisön linjoista. .42 Kysy l.uonnosta ., ._._. vsk. Saastepäästöjä säätelevät EY-direktiivit ovat yhteisiä kaikille jäsenmaille ja vaikuttavat siten yritysten toimintaan samalla tavalla. 36 Mielipiteitä, keskustelua ... 12 Metsä 2000 -ohjelman tarkistustyöryhmä ei aseta kyseenalaiseksi tehometsätaloutta, vaikka jo lähes puolet uh.inalaisista eliöistä on metsän asukkeja. .31 Kevät syöksyy Varangiin, Juha Kauhanen ja Markku Loippo .................................................................. Ylös, ulos ja polulle, Reija Heinonen .............................. Tässä ei saa tuijottaa pelkästään lähivuosiin, vaan perspektiiviä on haettava kymmenien vuosien päähän. 51 Kansikuva Leppä kukkii varhain. '. Tosin ne on ensin saatava voimaan kaikissa jäsenvaltioissa ja myös valvottava niiden noudattamista, mikä onkin jo toinen juttu. 38 Urpo Häyrinen in memoriam ...... Ei pidä kuitenkaan langeta suuruudenhulluuteen: viiden miljoonan ihmisen sana lähes 350-miljoonaisessa yhteisössä ei p"aljon paina. Tarvitseeko luonto jokamiestä. ............................................. Jäätalvi petti hallit, Seppo Keränen ja Antti Halkka ..... Myös jokamiehenoikeudet antavat pohdittavaa: onko ne suotava myös tänne tuleville keskija eteläeurooppalaisille, jotka eivät ole niihin tottuneet jokamiehenoikeudet kun edellyttävät paitsi tietoa luonnossa liikkumisesta myös vastuuta ja luonnon kunnioitusta. ................................................. Euroemämaan irvokkuus, Antti Vahtera ....................... Hannu Niklander ...... 8 Metsä 2000 jyrää vanhoissa urissa, Satu Huttunen .................................................................. Lintujen ja perhosten saaret, Antti Halkka .............. 5 1. Jos EY:hyn mennään, on varmistettava riittävät ehdot myös luonnon kannalta ja sitä ennen säädettävä mm. .28 Otsonikato pahenee. Luonnonsuojelijat ovat arvostelleet EY:tä myös ympäristöä tuhoavien kehityshankkeitten tukemisesta mm. Sotilaiden väistyttyä retkei lijät ja turistit ovat valloittaneet lintujen, perhosten ja kasvien saaret. Kuvassa näkyvät sekä punaiset eminorkot että pölyävät hedenorkot. Ydinjätteet ovat polttava kysymys. EY:n luonne voi tietysti tulevaisuudessa muuttua, jos siihen tulee · huomattavasti lisää jäseniä, jotka tuovat moniarvoisuutta ja nykyistä laajempia yhteistyömahdollisuuksia. 24 Asukkaana suojelukohteessa, Markku Tanttu ......... 18 Satoja hallikuutteja syntyi luodoille Virossa. 22 Historia kukkii valleilla, Arto Kurtto ........................ Haaste ei ole vähäinen, sillä vahvat Ranska, Italia ja Englanti ovat ympäristöasioissa takapajuloita. ................................................ Vuoden puu: Harmaaleppä ei ole roskapuu, Seppo Vuokko .................................................................... .41 Kirjoja ............................................................................... Bryssel ei ainakaan kelpaa uuden Euroopan mallikaupungiksi europääkaupungin jätevedet valuvat lähes puhdistamattomina Pohjanmereen! Luultavasti myönteisin rooli EY:llä olisi ainakin aluksi yhteisten päästönormien ja ympäristölakien luomisessa. Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa voisivat yrittää viherryttää yhteisöä. .21 Suomenlinnaan on Helsingin keskustasta noin kymmenen minuutin matka. vuosikerta murto-osia. Jorma Laurila SUOMEN LUONT03/92 51 . ................................. 3 1992 Kotimaaasta ......................................................................... Liikkuvatko nekin yhteisössä vapaasti muiden tavaroiden tapaan. 20 \ Luonnon linnake ............................................................ 16 Postimies Jussi Savolainen tuntee lintujen kielen. On sanottu, että menemällä mukaan voimme vaikuttaa yhteisön poliitikan kehittymiseen. Omien voimaloidemme ydinkuonasta meidän on huolehdittava, mutta Suomesta ei saa tulla EY:n ydinjätteiden joukkohautaa. Jäsenkunnan laajentuminen kallistaisi valtatasapainoa pois Ranska-Saksa-Englanti-Italia -akselilta. rantalaki ja vietävä luonnonsuojelualueohjelmat loppuun. 26 Kohti ohenevaa taivaankantta, Antti Halkka j a Kirsi Vanttaja .................................................................... Hyvä esimerkki on suunniteltu energiaja hiilidioksidivero, joka nostaisi huomattavasti energian hintaa ja pakottaisi energian säästöön ja uuden tekniikan kehittelyyn koko EY:n alueella. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Niistä useimpien pääasiallinen toteuttamisvastuu on kuitenkin ollut ympäristöministeriöllä. Lajin taidokkaita pesiä näkee yhä harvemmin, kun metsätalous hävittää lehtimetsät. Tästä syystä tarpeellisten virkojen ja tarvittavien määrärahojen puuttuessa ovat useimmat ehdotukset jääneet toteuttamatta." Maaja metsätalousministeriö saa osansa: "Ministeriölle esitettiin 12 suojelutoimikunnan ehdotusta. Jo maastamme hävinneiksi mietinnössä katsottiin 138 lajia. Uhanalaistilanne synkentyi onet poliitikot haluaisivat hukuttaa muuttohaukkasuot pesineen Vuotoksen altaaseen. Tämä kuvastaa myös kirjan sisältöä. Vuotoksen altaan alle jäisi mietinnön mukaan myös merkittävä uhanalaisten sisämaan pilkkasiipien esiintymä. vsk.. Seurantaraportti tölvii suomalaisittain harvinaisen suorasanaisesti eri viranomaisia vastuuttomuudesta. "Se on joka toisen lajin uhanalaisuuden syy." Erittäin uhanalaisiksi eli välittömässä kansallisessa sukupuuttovaarassa oleviksi Punaisessa kirjassa luokitellaan 217 lajia. Sama taho saa toisetkin moitteet: "Suojelutoimikunnan ehdotuksista 23 osoitettiin lääninhallitusten toteutettaviksi. "Toivon, että jatko-~ työn jälkeen luvut ovat pieg. Punaisen kirjan kansi on punaisempi kuin kuusi vuotta sitten ilmestyneen edeltäjänsä. Ilahduttavina poikkeuksina lajijoukossa ovat mm. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 3/92 51 . nempiä vaikka pelkäänkin toisin", 1ninisteri tyytyi sano"maan. Hallitus joutuu ottamaan kantaa uhanalaiskysymykseen, jos se lähiaikoina päättää Vuotoksen altaasta. Valtioneuvosto on julistanut muuttohaukan erityisesti suojelluksi lajiksi. Joukossa on useimmille tuttuja lajeja, kuten naali, saimaannorppa, kiljuhanhi, valkoselkätikka, kangaskäärme, merilohi ja meritaimen. Noin kuudensadan lajin lisääminen kirjaan johtuu lähinnä uusien lajiryhmien mukaan ottamisesta. "Metsätalous on ylivoimaisesti merkittävin lajistamme uhkatekijä", sanoi seurantatoimikunnan puheenjohtaja Pertti Rassi mietinnön luovutustilaisuudessa. "Kokonaisarvio ministeriön toimista uhanalaisten lajien suojelemiseksi on välttävä", kuuluu arf'yrstötiainen julistettiin uhanalaiseksi. Toimikunta esitti noin 350 miljoonan markan sijoittamista uhanalaisten suojeluun seuraavan kymmenen vuoden aikana. kantaansa kasvattaneet ilves, susi, pilkkasiipi ja varpuspöllö. vio toimikunnan asettajasta, ympäristöministeriöstä. koskikara ja pyrstötiainen. Synkkä uhanalaistilanne niin metsissä kuin muuallakin johtuu osittain siitä, ettei uhanalaiskomitean viisi vuotta sitten antamia ohjeita ole noudatettu. Suomen uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan maaliskuussa julkistetun mietinnön eli ns. Maaja metsätalouskäytössä olevien alueiden lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen huomioon ottavan lainsäädännön ja ohjeiden aikaansaamiseksi ei ole tehty paljoakaan." Ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen ei puheessaan ;;i voinut luvata käännettä paj rempaan. 4 Kaunis tammikukkajäärä on erittäin uhanlainen. Muuttohaukkoja on Suomessa ehkä 120 paria, joten suhteellisesti altaan vaikutus muuttohaukkoihin on sama kuin jos ihmisen elinalueista Tampere, Turku tai Lahti hukutettaisiin. Niiden uhanalaisuuden astetta voitiin luokituksessa lieventää. vaikka laji on uhanalainen. Niistä vain riistaeläimiin ja talouskaloihin kohdistuneet ovat jossain määrin toteutuneet. Suuri osa nimistä on kuitenkin suurelle yleisölle outoja tyyliin lettorapuhämähäkki, haapalatikka, hitupihtisammal, pikkunoidanlukko. Tilanne on kuitenkin myös keskimäärin hieman synkentynyt. lsokultasiipi on erittäin uhanalainen koko Euroopassa. Mukana on nyt 1692 lajia. Allasalueella on mietinnön mukaan kolmen muuttohaukkapariskunnan elinalue. Uusina lajeina kirjaan joutuivat mm
Vihan purkaus yllätti lintuharrastajat täydellisesti. Kaikki Suomen 910 suurperhoslajia ja suuri osa 1400 pikkuperhoslajista kirjavoivat näyttelypaikkana toimivaa Galleria Dianaa. huhtikuuta klo 10-20. Mukana on myös noin tuhat tropiikin perhosta. Tänä keväänä odotettavissa olevaan tuhoaaltoon on varauduttu aiempaa paremmm. Postitse tiedot menevät perille osoitteella Luonto-Liitto, Tallberginkatu 1 D/113, 00180 Hki. Hän muistuttaa, ettei aikakauslehti pysty kilpailemaan päivälehtien kanssa uutisoinnin nopeudessa ja siksi sen tärkein tehtävä onkin taustatiedon välittäminen. Galleria Dianan osoite on Erottajankatu 11. Sitä yritetään nyt tosissaan", Lagerström sanoo vakavana. "Miksi suomalaiset luonnonsuojelijat eivät vaadi saksalaisten ruskohiilivoimaloiden päästöjä kuriin vaan keskittyvät vähäpätöisen Kessin suojeluun", kysyi kiivaasti metsähallituksen ylijohtaja Pentti Takala ja sai tukea yleisön joukosta. Kurosen teemana metsäpäivillä oli metsätalouden menetetty maine. Näyttelyn kanssa samanaikaisesti Helsingissä kokoontuu Euroopan perhostutkijoiden kahdeksas kongressi, jossa on mukana toistasataa perhosten tutkijaa ja harrastajaa. Lisäksi kolmelta paikalta löydettiin toinen tai molemmat emolinnut tapettuna. Finlands Natur ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja taKamerat turvaavat Pirkanmaan huuhkajia Vuosikymmenet piilossa pysynyt huuhkajaviha on nostamassa taas päätään. 50vuotiaalla nuorukaisella riittää työsarkaa! Ritva Kupari vonta. vsk. Jari Salonen Perhosnäyttely ja perhosten tutkijat lehahtivat Helsinkiin Helsingissä avataan huhtikuun puolivälissä kaikkien aikojen suurin perhosia, niiden keräilyä ja elintapoja käsittelevä näyttely. Kuoreen tunnus: "Luonto-Liitto 50 vuotta ". Päätoimittaja Johan Ulfvens puolustelee juhlavuoden hiljaiseloa vaatimattomien tavoin vetoamalla työkiireisiin: ylimääräinen aika kului lehden tulevaisuutta suunnitellen. Huuhkajan tapauksessa se on vaikeampaa kuin esimerkiksi maakotkan. "Tiukka talous on ollut este lehden kehittämiselle", kertoo Ulfvens ja iloitsee syksyllä alkaneen puhelintilauskampanjan tuoneen jo 1500 uutta tilaajaa. Vaikka Kuronen tulkitsi kesLuonto-Liiton historiaa tallennetaan Luonto-Liitto täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Kuronenkin totesi ympäristöliikkeen voivan joskus erehtyä, mutta lisäsi "asiakkaan olevan toisaalta aina oikeassa." Toinen vetreä viisikymppinen Finlands Natur ei ole Suomen Luonto ruotsiksi, vaikka äkkiseltään niin voisi luulla. Sellu ei kuulu Lappiin Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen esitti Kemijärven tappiollisen sellutehtaan lakkauttamista puhuessaan Tampereella metsäpäivillä maaliskuun alussa. Puolivuosisataista historiaa kasataan nyt yksien kansien sisaan. "Tihutöiden loppuminen vaatii ainakin yhden kiinni jäämisen. Metsäntutkimuslaitoksen metsien käytön osaston johtaja Risto Seppälä. Luontoja ympäristöaikakauslehdillä on tuulta purjeissa sekä Suomessa että muissa pohjoismaissa, Johan Ulfvens kirjoittaa lehtensä juhlanumerossa. Lehden tekijät panostavat tosissaan entistä ajankohtaisemman, monipuolisemman ja moms1vuisemman aikakauslehden toimittamiseen. Perhoset 92 -näyttely on avoinna 15.-26. Lehti tuntui unohtavan koko 50-vuotisjuhlansa, kunnes tämän vuoden alussa vihdoin ilmestyi muhkea juhlanumero. Finlands Natur on ihan oma lehtensä, ruotsinkielinen sisarlehtemme. KOTIMAASTA kieurooppalaisesta ympäristöliikkeestä saamiaan vaikutelmia, puhe sai muutaman metsäpäivien osanottajan tuohtumaan. Puhelimitse: Jyrki Heimonen p. Hän katsoi esimerkiksi Vuotoksen altaan tai Kessin ja Hammastunturin hakkuiden tulevan haittaamaan metsäteollisuutemme markkinointia Euroopassa. Euroopan matkan mutkat katsottiin väärinkäsityksiksi, jotka voidaan tiedotuksella oikaista. Nykyään Finlands Naturia julkaisee luonnonsuojeluliiton ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö. Jotain konkreettista tässä tilanteessa on kuitenkin pakko kehitellä", kertoo Pirkanmaan huuhkajia vuosikymmenet seurannut Martti Lagerström. Identtisiä kaksosia lehdistämme ei kasvanut, vaikka ne syntyivät samaan aikaan 1941 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen huomassa. Jos teillä on valokuvia, tarinoita, muistoja, runonpätkiä tai kenties jotain muuta Luonto-Liiton historiaan liittyvää, juhlajulkaisun toimittajat odottavat kiinnostuneina yhteydenottoanne. Tampereen lintutieteellinen yhdistys on palkannut työllistämisvaroin yhden tutkimusapulaisen, jonka toimenkuvaan kuuluu myös petolintujen pesien valvonta. Nuorten kemistien koeputkiringistä on kehittynyt nuorten luonnonharrastajien ja -suojelijoiden kattojärjestö. "Tehtaasta luopuminen olisi suuri voitto suomalaisen · metsäluonnon suojelulle, sillä se on PohjoisLapin metsien pääkäyttäjiä", sanoi Kuronen. Sivujen valmistaminen itse tietokoneella painokuntoon säästää kustannuksia ja lyhentää lehden tekoaikaa. (90) 694 7899. Pesäpaikan määrittely on hankalaa ja huuhkaja on tunnetusti herkkä pesänsä hylkääjä. Mutkiako matkalla Eurooppaan -seminaari sujui muuten rauhallisissa tunnelmissa. Lagerströmin laskelmien mukaan huuhkajaemon ja kolmen poikasen tappaminen käy kukkarolle varsin raskaaksi. Sakot, korvaukset ja aseen meno valtiolle tietävät jopa 150 000 markan kuluja. Lehti aikoo julkaista entistä enemmän omilta avustajilta saatavia paikallisia ympäristöuutisia ja kansainvälistä aineistoa. Viime keväänä eri puolilla Pirkanmaata tuhottiin tahallisesti viisi huuhkajan pesää. Finlands Natur syntyy toistaiseksi kahden puolipäiväisen toimittajan voimin. "Joillekin ongelmapesille aiotaan järjestää kameravalvoitteena on lisätä ilmestymiskertoja kahdeksaan mahdollisesti jo ensi vuonna. 5. SUOMEN LUQNTO 3/92 51 . Tilattu levikki on nyt lähes 5000, eikä kattoa ole asetettu. Tekemisestä vastaa toimitusneuvosto, johon valitaan ihmisiä edustavasti eri vuosikymmeniltä. (90) 685 1959 tai Jani Kaaro p. Aikaisemmin Kemijärven tehtaan sulkemisen on ottanut osittain luonnonsuojeluratkaisuna esille mm. Lehti on järjestön jäsenlehti, mutta sen voi tilata järjestöön kuulumattakin. Hyvät avustajat ovat erityisen arvokkaita lehdelle, jonka toimitus on pieni. Eläviä perhosia tuodaan näyttelyyn mahdollisuuksien mukaan niin Joensuun perhostalosta kuin Suomen keväästä
Näytämme esimerkkiä, annamme tietoa ja houkuttelemme mukaan toimintaan. Jäätilanne helpotti vesilintujen talvehtimista, mutta oli ilmeisesti tuhoisa jäälakeuden lumiluolaan pesänsä rakentavalle itämerennorpalle. Panjan aarniometsien kuolinkellot alkoivat soida jo Saimaalle kaivataan kesä-elokuussa rivakoita soutajia kiskomaan suojeluasiaa eteenpäin. Harjulle jäi pystyyn vain siemenpuita. Suomen luonnonsuojeluliitollakin on nyt oma vene. Aukoilla kasvaa monin paikoin vain vesakkoa ja kehnoa taimikkoa. "Muisstt vanhoissa metsissä toiminta jatkuu normaalisti", myöntää Nurmeksen hoitoalueen aluemetsänhoitaja Paavo Soikkeli. Ei se tee lainetta, ei saastuta eikä meluakaan ellei nyhtäjiä laulata. Niiden väliin jätettiin vain kapeita metsäkaistoja. Oravalle sula maa oli Etelä-Suomessa helpotus, sillä käpyravintoa oli tänä talvena niukasti. 1970-luvulla metsähallitus antoi suullisen lupauksen noin kymmenen neliökilometrin ikimetsän säilyttämisestä Panjassa. Toivo ja Norppasodun veneetkin lähtevät liikkeelle Heinävedeltä Uuden Valamon luostarin rannasta perjantaiaa1960-1 uvulla, kun metsiin tehtiin vieretysten useiden satojen hehtaarien aukkoja. Saimaan viestiä jatketaan heinäkuussa Pihlajavedellä ja elokuussa Puumalassa. Monet lumen alla normaalisti pedoilta suojaa saavat pikkunisäkkäät kokivat lumitilanteen ikävänä. , sa. Savonlinnan Soutu ja Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys vastaavat järjestelyistä. Nekin kaadetaan pois muutaman vuoden kuluttua. "Vanhoja metsiä pitäisi ehdottomasti säilyttää myös tuleville sukupolville", sanoo vankkana mielipiteenään ikänsä metsästä leipänsä tienannut 75-vuotias Tauno Hakkarainen. Norppasoutu on kolmatta kerKirves yhä paras lääke kansallismetsille. Jokivarteen kaavailtiin jätettäväksi vain muutaman kymmenen hehtaarin kulissimet.. Vuosien varrella ikimetsää on hakattu lupauksista huolimatta pala palalta. Kimmo Repo SUOMEN LUONTO 3/92 51. Käytännössä komea alue tuhottiin täydellisesti. Ilmatieteen laitoksen mukaan kulunut talvi oli yksi vuosisadan leudoimmista. kuun puolivälissä aivan suojeltavaksi suunnitellun Keihäsjoen aamiometsän vieressä. Metsähallituksen ohjelmiin kuuluvat yhä edelmuna 26.6. Meneillään on juhlavuoden merkeissä valtakunnallinen aamiometsäkartoitus. Suunnitelmaa muutettiin, kun paikalliset ihmiset alkoivat vastustaa aamiometsän tuhoamista. Hakkuut ulotettiin jopa harjun kupeilla olevien kauniiden ja kirkasvetisten lampien rannan tuntumaan. Talven leutous koskee laajoja alueita pohjoisella pallonpuoliskolla; Yhdysvalloissa aika joulukuusta maaliskuuhun oli kaikkien aikojen lämpimin. Rajujen hakkuiden jäljet näkyvät yhä. Teemme PR-työtä, keskustelemme lomailijoiden ja ranta-asukkaiden kanssa järven tulevaisuudesta ja esitämme heille ohjelmaa. Jäätilanne oli heikompi kuin ennustettuna ensi vuosisadan lopun keskimääräisenä kasvihuonetalvena. Kansalaismielipide on jyrkästi näitä suunnitelmia vastaan, sillä Keihäsjo, en ympäristö on ainoa merkittävä aamioalue koko laajassa Juuan kunnassa. Talvi yksi vuosisadan leudoimmista Huonoina käpyvuosina orava hyötyy leudoista talvista. vsk.. Leuto talvi sai monien tavallisesti etelämpänä talvehtivien lintujen talvenvieton onnistumaan Suomessa. Sen sijaan saimaanorpan elinalueella lunta ja jäätä oli riittävästi pesäluolan tekoon. Metsähallituksen tulkinta asiasta on, että jo kartoituksen piirissa olevissa metsissä ei hakata. Lähdemme viemään viestiä soutaen rantasaunalta huvilalle ja purjeveneeltä muskeliveneelle. Muutamia vuosia sitten metsähallitus aikoi hakata siitäkin suurimman osan. Hakkarainen on saman ikäinen kuin Suomi ja yksi maamme itsenäisyyden 75juhlavuoden teemoista on vanhojen metsien säilyttäminen. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ja SLL eivät ole suotta laivanvarustajaksi lyöttäytyneet, koska Toivolla viedään tulevina kesinä Saimaan Viestiä. Juha Taskinen Tiedustelut: Tarja Salminen P: (957) 277 877 ja MarjaLiisa Kotro (95 7) 277 502 leen 150 hehtaarin hakkuut Keihäsjoella. Metsähallituksen raaka hakkuukäytäntö jatkuu Pohjois-Karjalassa. Jäljellä on noin kolmen neliökilometrin Keihäsjoen aamiometsäalue. Tammi-helmikuun keskilämpötilat olivat Pohjois-Suomessa yli kuusi astetta tavallista korkeammat, ja etelässäkin eroa keskivertotalveen oli neljä-viisi astetta. Pyydämme kuuntelemaan Saimaata. Järjestämme illanviettoja paikallisten kanssa. Läheiseltä harjulta kaadettiin vanhaa männikköä ja oleellisesti aarnio metsään kuuluvaa ikivanhaa kuusikkokorpea hakattiin aukoksi. 6 KOTIMAASTA Ryhdy Saimaan soutajaksi Kirkkovene on hyvä keksintö. Soutajan paikkoja on vapaana niin Toivossa kuin Norppasoudun vene1ssa. Nurmeksen hoitoalue aloitti hakkuut Juuan kunnan Panjassa helmi. Toivoksi Pihlajavedellä kastettu. taa järjestettävä retkisoutu kirkkoveneille. Pähkinäpensas ja harmaaleppä aloittivat kukintansa jo helmikuussa, ja monet muutkin kasvit aikaistivat aikatauluaan
Parhaimmillaankin turkulaiset, kaarinalaiset, naantalilaiset ja raisiolaiset pääsevät nauttimaan Pyhäjärven vedestä vasta vuosikymmenen lopulla. Kimmo Kaakinen kannattajat puolustavat kantaansa "Pyhäjärven veden laadulla sekä ratkaisun yksinkertaisuudella ja turvallisuudella". Vesi otettaisiin joko suoraan 50 kilometriä Turusta pohjoiseen sijaitsevasta järvestä tai siitä laskevasta Eurajoesta. Vampulassa on havahduttu kyselemään Virttaan tekopohjavesilaitoksen vaikutuksia alueen harjuluonnolle ja omalle pohjavedelle. Enontekiön Hettaan, Pallas-Ounastunturin kansallispuiston pohjoispäähän, on samoin alettu suunnitella keskusta, jossa tehdään tunnetuksi Enontekiön Lappia laajemminkin. vsk. Jo kustannusarvion epätarkkuus estää kunnollisen kustannus/hyöty -laskelman tekemisen. Pyhäjärvi-vaihtoehdon vastustajat pelkäävät, ettei Aurajoen suojeluun enää riitä voimavaroja, jos kaupunki lopettaa vedenottonsa. Näistä jälkimmäinen on vasta ajatuksen asteella, mutta hänen arvionsa mukaan kasvava matkailukeskus laajan YlläsPallas -luonnonhoitometsän äärellä tarvitsee oman opaspisteensä tulevina vuosina. Turun kaupunginvaltuusto sinetöi tammikuussa Turun seudun vedenoton Pyhäjärvestä. Tekijöistä Salo työskentelee Korkeasaaren eläintarhan intendenttinä ja Pyhälä YK:n ympäristöohjelman toimistopäällikkönä Keniassa. Lemmenjoen ja Kevon puistojen luontoa. Hassan retkeilyaluekin Suomussalmella sai omansa. Selvää läpimurtoa alalla merkitsi viime vuosi: Pallastunturin opastuskeskus avau' tui yleisölle perusteellisesti uudistettuna, ja UK-puiston toinen keskus vihittiin Savukosken kirkonkylän tuntumassa. Hankkeen muslaitoksen kanssa. Käytännössä päätös on kaukana toteutuksesta: hankkeen rahoitus nielee laskusuhdanteen kourissa kamppailevilta kunnilta 600-800 miljoonaa markkaa, ja valtion osuus kustannuksista on vielä epäselvä. Lisäksi Suomussalmen Hossan retkeilyalueelle nousi oma opastuskeskus; ja loppuvuodesta aloitti toimintansa napapiirillä Rovaniemellä uudenlainen metsähallituksen palvelupiste Etiäinen, jossa esitellään koko Lapin läänin alueen retkeilyja kalastusmahdollisuuksia sekä Pilaako Pyhäjärven vedenotto Aurajoen. "Opastuskeskukset ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi jakaa tietoa luonnosta ja luonnonsuojelusta", selvittää metsätalousinsinööri Erkki Tuovinen Rovaniemeltä. Oulangan kansallispuisto saa toisen opastuskeskuksensa Sallan Hautajärvelle tänä keväänä. Arveluttavaksi Pyhäjärvihankkeen tekee saavutettavien hyötyjen vähyys kustannuksiin nähden. Useiden opastuskeskusten lähimaastossa on myös luontopolku ja. Otavan kustantama kirja kertoo Amazonia ympäröivien sademetsien luonnosta ja alkuperäisasukkaista. Erkki Santamala ' Amazonialle Tieto-Finlandia Jukka Salon ja Mikko Pyhälän kirja Amazonia palkittiin vuoden 1991 parhaana tietokirjana Tieto-Finlandialla. Taloudellisesti ahtaat ajat eivät näytä tahtia hidastavan, sillä metsähallituksen suunnitelmissa on koko joukko uusia opastuskeskuksia, osa yhteishankkeena Metsäntutkitilan parantaminen. Aurajoen vesiensuojelun keskeisenä tavoitteena on käyttöveden tuotannon lisäksi jokisuiston ja Saaristomeren diasarjat, videot ja atk-ohjelmat. Inariin on saamelaismuseon uudisrakennuksen yhteyteen tulossa Ylä-Lapin opastuskeskus, jossa esitellään mm. Turun vesihuoltoviranomaiset uskovat Aurajoen ongelmien poistuvan maatilojen vesiensuojelutoimilla, kaatopaikkojen sulkemisella ja haja-asutusalueen jätevesien tehostetulla käsittelyllä. Erkki Tuovinen lisää luetteloon vielä Tankavaaran keskusta täydentävän Laanilan opastuspisteen lähellä Saariselkää sekä Ylläksen alueen. KOTIMAASTA Viime vuonna valmistui useita opastuskeskuksia retkeilijöiden käyttöön. Palkintolautakunta piti kirjaa "lähestulkoon täydellisenä" ja kiitti myös kirjan ulkoasun suunnitelleen Anna Lehtosen ja kustannustoimittaja Aila Järvenpään osuutta. Joen vesi täyttää nykyisellään lääkintöhallituksen laatuvaatimukset, mutta EY-normeihin verrattuna vedessä on kesäisin liikaa nitriittiä. Turun sitouduttua hankkeeseen ei niitä luultavasti kukaan selvitäkään. Puhdistumisestaan huolimatta joki kuljettaa vuosittain 50 tonnia fosforia ja 580 tonnia typpeä mereen, mikä vastaa noin puolta Turun-Naantalin merialueen kokonaiskuormituksesta: Pyhäjärvi-hankkeen suunnitelmien mukaan Pyhäjärvestä tai Eurajoesta otettu vesi johdetaan ensin Vampulan Virtaankankaalle, jossa tehty tekopohjavesi juoksutetaan Turkuun. Vaihtoehtoja Pyhäjärven vedenotolle ei ole selvitetty kovinkaan perusteellisesti. 7. Nykyistä vedenottoa voitaisiin varmistaa kallioon louhittavalla varastoaltaalla tai jopa uusilla meriveden puhdistusmenetelmillä, jolloin kustannukset jäisivät 35-40 miljoonaan. Kokemäellä ei Kolsin terveyskeskuksen rannasta lähtevä Pitkäjärven virkistysalueen alittavaksi suunniteltu tunneli ihastuta asukkaita. Turun vedenSUOMEN LUONTO 3/92 51. Samalla Aurajoen veden laatu on parantunut. Nykyisin turkulaiset juovat kaupunkinsa läpi virtaavan Aurajoen vettä. Jos vesi otetaan Eurajoesta, Kauttuan Ruukinpuiston kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemakuva on uhattuna. Perinteisen näyttelyaineiston rinnalle ovat keskuksiin tulleet akvaariot, terraariot, kulutus on vähentynyt jo kymmenen vuoden ajan, ja kaupungin väkiluku on kutistunut 70-luvun alun tasolle. Opastus keskuksia pohjoiseen Kansallispuistojen opastuskeskuksista ensimmäinen avasi ovensa Pallastunturilla 1977. luonnonsuojelua. Seuraavalla vuosikymmenellä saivat pohjoisen puistoista omansa Urho Kekkosen, Pyhätunturin ja Oulangan kansallispuistot
Elämme 2,5 prosentin vuotuisessa talouskasvussa. Vuosina 1991-2010 tienpitoon tarvitaan 172 miljardia markkaa ( eli suurin piirtein valtion vuosibudjetti), joista 79 miljardia markkaa käytetään tieverkon parantamisja kehittämistoimiin siis uusien teiden rakentamiseen. nen on yksi liiton kampanjan kulmakivistä, ja kampanja käynnistettiinkin kiskojen päällä kongressivaunun matkatessa Tampereelle. Vuonna 1991 liikenteen kasvu kuitenkin pysähtyi ja liikenteen määrä väheni tielaisuurnopeusjunista voi olla montaa mieltä." Saario ei suhtaudu ehdottoman kielteisesti autoiluun, ajaahan hän itsekin hankalan matkan päästä töihin. Taannoisessa Demari-lehden numerossa diplomi-insinööri Markku Linnasalmi tiehallituksesta myönsi liikennemäärien saattavan kääntyä vuoden 2010 jälkeen laskuun. prosentilla vuoteen 1997 mennessä. Hinnat ovat arvioita, joihin hankkeiden ympäristövaikutuksia ei ole laskettu täysimääräisinä mukaan. "Typpipäästöt tulevat jatkossa olemaan yhä tärkeämpi ongelma", korosti Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Satu Huttunen avatessaan liiton liikennekampanjan maaliskuussa. Tiehallitus ei usko, että raideliikenne koskaan voisi tarjota merkittävää vaihtoehtoa autoliikenteelle. Maantieliikenne on suurin typen oksidien päästölähde Suomessa ja sen kasvun pysäyttäminen voi olla metsäluonnon kohtalonkysymys. Rautatieliikenteen suosimiTielaitosta ei lama huoleta Vuodesta 1988 vuoteen 2010 autoliikenne lisääntyy pääteillä 60 prosentilla. Varaslähtö saatiin jo helmikuussa, kun liitto vaati tiehallitusta lopettamaan suolauksen pohjavesialueilla. Teiden pohjaksi louhitaan noin 21 miljoonaa kuutiota kiviainesta. Luvut ovat peräisin Tiehal8 KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto yrittää saada tänä vuonna liikennepolitiikkaa oikeille raiteille. Nykyisistä mottoriliikenneteistä 210 kilometriä muutetaan moottoriteiksi. Huttunen näki tietullit hyväksi ratkaisuksi taajamien liikenneongelmien selvittämisessä. Projektisihteeri Petteri Saario sanoi, ettei tämä merkitse liiton suhtautuvan kritiikittömästi kaikkeen kiskoilla kulkevaan. Tiehallitus vakuuttaa, että Tie 2010 -ohjelman toteuttaminen vähentää häkäja hiilivetypäästöjä. Sofian pöytäkirjassa lupautuneet vähentämään typenoksidipäästöjämme 30 rostamaan joukkoliikenteen huomioon ottoa taajamien suunnittelussa. Vuonna 2010 suuret suomalaiset ikäluokat ovat pääosin eläkkeellä. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä mainitaan 18 prosentiksi todellinen päästöprosentti on ympäristöministeriön laskelmien mukaan 25. Raportissa esitetään vanhentuneita tietoja tieliikenteen päästömääristä: hiilivetypäästöjen osuudeksi sanotaan 22 prosenttia, kun oikea luku on nykyisten tietojen perusteella 50 prosenttia. vsk.. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin vakuutti valtavien tieinvestointien olevan perusteltuja, koska "tulevaisuudessa on monta kysymysmerkkiä, esimerkiksi se, millaista väkeä tässä maassa vuonna 2010 asuu." Petteri Saaria SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Tiehallitus pitää ohjelmaansa Suomen oloihin sopivan kokoisena. Arvoitukseksi jää, millaisen selityksen tielaitos keksii suomalaisten puolesta: mehän olemme ns. Myös ympäristöopetuksen saaminen autokouluihin on tavoitelistalla nuoret autoilijat ehkä piankin joutuvat oppimaan, mihin polttoaine moottorissa räjähdeltyään kylväytyy, ja missä muodossa. "Esimerkiksi suunnitelluista lituksen 1991 julkaisemasta viisi senttiä paksusta Tie 2010 -suunnitelmasta. "Joukkoliikennevälineitä voi käyttää vain siellä, missä niitä on." Luonnonsuojeluliitto pyrkii kampanjan aikana kotoksen omien laskelmien mukaan noin prosentilla. Tietulleilla kerätyt varat tulisi hänen mukaansa käyttää joukkoliikenteen kehittämiseen eikä uusien teiden rakentamiseen. Vuonna 2010 Suomessa on yhteensä 1370 kilometriä moottoriväyliä. "Luontoa et voi ohittaa" -nimen saanut luonnonsuojeliiton kampanja jatkuu vuoden loppuun. Uusia moottoriteitä rakennetaan 480 kilometriä ja moottoriliikenneteitä 320 kilometriä. Laman aiheuttama liikenteen väheneminen on viraston mukaan ohimenevä ilmiö, jonka ei pidä antaa vaikuttaa liikenneja autokantaennusteisiin. Tienpidon kokonaispottia kasvattavat myös mm. Joten ei ihme, että Tie 2010 -ohjelmassa todetaankin lakonisesti uusien rautatieyhteyksien voivan vähentää autoliikennettä korkeintaan kahdesta viiteen prosenttia. kuntien omista kukkaroistaan kaivamat varat. Kiristyvät päästörajat eivät tunnu huolestuttavan Tie 2010 -ohjelman laatijoita. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että liikenne kasvoi teillämme koko 80-luvun keskimäärin kuuden prosentin vuosivauhtia. Varovasti tiehallituksesta myönnetään, että ennusteista on jääty "vähän jälkeen, mutta ei mitenkään radikaalisti". Typen oksidien päästöjen myönnetään kuitenkin hitusen kasvavan
Siirryttäessä kauemmaksi asutuskeskuksista on tuulilasiin kopsahtava lintu useimmiten pajulintu tai peippo. Luonnossa liikuttaessa ei Luonnonlain mukaan saa aiheuttaa haittaa eikä häiriötä. Valistuksella ja autoilijoiden asenteilla on myös merkitystä. Keski-Euroopassa, missä kyyn ja useiden muidenkin pikkuotusten kuolleisuus liikenteessä on suurta, on rakennettu pikateille eläimiä varten alikulkutunneleita. Niitä voisi rakennella Suomeenkin. Padasjoen kunnanisät ja -äidit ovat keksineet ratkaisun hankalaan imagokysymykseen: endurokilpailuista tehdään ympäristövaikutusten arviointi! Tämänkaltaista moottoriurheilukilpailuja koskevaa selvitystä ei ole aikaisemmin tehty Suomessa. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Selvitystä tekemään on palkattu luonnontieteiden kandidaatti Maria Vihma. Hirvikolarit ovat lisääntyneet huimasti Suomessa. Enduro on laji, jossa testataan raskaissa oloissa sekä ajajien että moottoripyörien kestävyyttä ja luotettavuutta. Lähes jokainen tiellä liikkuja on törmännyt joskus lintuun tai tiellä vilistävään nisäkkääseen. Uhanalaisia kasvilajeja reitin varrelta ei ole löytynyt. Ajonopeuden alentaminen antaa lisää reagointiaikaa, jos auton eteen ilmestyy yhtäkkiä lintuparvi tai nisäkäs. Padasjoen kunta on näet julistautunut masosaa on peurakolareita. Tärkeätä olisi myös jättää tienreunan ja metsän väliin tarpeeksi leveä luiska, jotta hirvi, peura tai poro eivät paas1s1 hyppäämään metsästä suoraan tielle. Kasvillisuuden muuttumista ajourilla on niin ikään tarkoitus tutkia ja ajourien syvyyksiä mittaillaan. Pahimpiin paikkoihin on rakennettu verkkoaitoja ja autoilijoita on kestävän kehityksen kunnaksi ja säätänyt Luonnonlain, jonka mukaan tavoitteena on puhdas, terve, uudistusmiskykyinen ja monimuotoinen luonto, jota suojellaan, hoidetaan ja käytetään kestävästi. Anne Brax 9. Vuosittain liikenteen uhrina kuolee tuhansia hirviä, poroja, lintuja, kyitä, jäniksiä ja siilejä sekä pienempiä eläimiä. Ruotsissa on tehty kokeita myös erilaisten valo-, äänija hajumerkkien käytöstä hirvien pelotteina. Usein tällaiset kohtaamiset päättyvät kolariin. Vuonna 1973 kolareita oli vain 477. Tiheimpien peurakantojen alueella, Hämeessä ja Lounais-Suomessa, kaikista hirvieläinkolareista jo kaksi koiPadasjoen kunnassa järjestetään heinäkuun alussa enduron eli maastomoottoripyöräilyn MM-kilpailut. Myös suojeluharjujen kohdalla reittiä muutettiin. Uusin tiellä loikkija on valkohäntäpeura. Isompien ja ihmiselle vaarillisempien eläinten pääsyä maanteille on yritetty estää monin keinoin. Tarkastelun tuloksena reitti muutettiin kiertämään kalasääsken pesimätienoot ja nyt Maria Vihma miettii vielä miten kanahaukka ja hiirihaukka pelastettaisiin ajojen tieltä. Keskikesällä maaseutuajelun jälkeen auton tuulilasi ja nokka ovat murskautuneiden hyönteisruumiiden peittämiä. Autoteitä suunniteltaessa telleet puolentoista tuhannen paikkeilla; lisäys johtuu hirvien ja liikenteen määrän kasvusta. Vihma on käynyt reittisuunnitelmaa pitäisi eläimet ottaa paremmin huomioon. Hannu Eskanen läpi yhdessä Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen ja muiden luonnontuntijoiden kanssa. KOTIMAASTA Vähennä vauhtia maantiellä liikkuu myös eläimiä Monet ovat kokeneet kauhunhetkiä, kun hirvi on yht' äkkiä juossut auton eteen metsästä. Suomessa on lähes 350 000 poroa, joista noin 2600 tekee vuosittain tuttavuutta auton kanssa ikävin seurauksin. varoitettu näkyvin liikennemerkein. Valitettavasti hajustei"' den käyttö on työlästä ja laitLuonnolle suopeilla asenteilla ja maltillisella ajotavalla voiteet vaativat jatkuvaa huoltoa. daan pelastaa monta eläintä. juurikäävän leviämistä. Verkkoaitoja on kuitenkin mahdoton rakentaa kaikkien teiden varsille; valkohäntäpeura, hirvi tai poro voivat poukata tielle mistä hyvänsä. Kilpailijat ajavat motocross-pyörillä maanteillä, poluilla, metsäteillä ja metsäkoneen urissa 500 kilometrin pituisen reitin. Sitä vastoin haju~._s maailmassa elävä hirvi reagoi .. Kaksipäiväisiin kilpailuihin odotetaan 170 kilpailijaa, saman verran huoltojoukkoja ja kahta-kolmeatuhatta katsojaa. vsk. voimakkaasti signaaleihin ja hajupelotteet ovat toimineet hyvin. Hirvikolarien ohella myös törmäykset poroon ja peuraan ovat lisääntyneet. Valoja äänipelotteet eivät ole oikein tehonneet. Keltasirkun katkennut lento. Samoin asutuksen tuntumassa kuolee paljon keltasirkkuja sekä pensasja kivitaskuja. Viime vuosina hirvikolarien määrät ovat pysyEndurolla ekokuntaan Kestävän kehityksen kunnaksi julistautuneella Padasjoella päristellään luonnonläheisesti ensi kesänä. Myös poro-, hirvitai peuravaarasta kertovat liikennemerkit pitäisi ottaa tosissaan. Tiettävästi nämä tunnelit myös toimivat hyvin. Maaseututaipaleilla menehtyy lisäksi rastaita, tiaisia, sieppoja, kirvisiä ja harvinaisempiakin siivekkäitä aina pöllöistä kuoviin asti. Tutkimusten mukaan näet yli kymmenen senttiä syvät painumat voivat vahingoittaa puiden juuristoja ja edesauttaa mm. Yleisin lintu-uhri on västäräkki, joka on mieltynyt pesimään teiden varsilla ja etsii ravintoaankin avoimilta teiltä. Padasjoella mietitään nyt paitsi sitä, kestävätkö moottoripyörät ja ajajat rääkin, myös sitä, kestävätkö Padasjoen luonto ja maine moottoriurheilutapahtuman
Jos minulla on kiire, otan taksin jolla pääsee nopeasti." Pitemmätkin työmatkat hän tekee mielellään julkisilla kulkuvälineillä. Hänen saamansa etu on tuo 600 markkaa vuodessa korkoineen ja mahdollisine huoltomaksuineen jos työnantaja maksaa huollot. Johtajat taaplaavat tyylillään. Jos pyörän käyttöiäksi lasketaan v11s1 vuotta, työnantaja voi tehdä 600 markan tasapoistot viitenä vuotena. tynä 600 markkaan ja vaikkapa 200 markan huoltomenot vuodessa tekevät yhteensä 860 markkaa. Käypä korko edulle lasketaan siksi, että työntekijän ei ole tarvinnut itse sijoittaa rahojaan pyörään eikä esimerkiksi ottaa lainaa sitä varten. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAl Solmi työsuhde pyörään "Minulle tarjottiin työsuhdeautoa, mutta vastasin haluavani työsuhdepyörän", kertoo Suomen Elokuvasäätiön uusi toiminnanjohtaja Marianne Möller. Ainakaan verovirastossa ei tapauksia muisteta, mutta myönnetään että sellaisen työsuhde-edun hankkimiselle ei ole esteitä. Hänestä on typeryyttä ajaa autolla keskikaupungilla. Möller asuu Helsingin keskustassa ja hänen työpaikkansa on Katajanokalla. Tämä summa jaetaan pyörän käyttökuukausille, kuudelle kuukaudelle jaettuna se on 143 markkaa. Hän aikoo vakavissaan tehdä työpaikallaan esityksen pyörän saamiseksi. Työsuhdepyörä tuntuu olevan Helsingissä harvinaisuus. Matkustusajan voi käyttää hyödyksi vaikkapa rentoutuen tai lukien. Jos työnantaja ostaa työntekijän käyttöön 3000 markan hintaisen polkupyörän, hän voi merkitä pyörästä kirjanpitoonsa poistoja. Tämä luontaisedun raha-arvo merkitään pyöräilykautena palkan jatkoksi, verotettavaksi tuloksi.. Asennoituminen pyöräilijöihin ja pyöräilyyn ei meillä ole ehkä muitten pohjoismaitten tasolla puhumattakaan Kiinasta, jossa Möller muutama vuosi sitten näki todella kehittynyttä pyöräilykulttuuria, jopa kuusikaistaista työmatkafillarointia. Työntekijälle pyörä on veronalainen etuus. Erilaisia näkemyksiä työmatkaliikkumiseen esiteltiin hiljattain television Regionalen-ohjelmassa; siinä rinnastettiin Postin pääjohtajan, entisen liikenneministerin Pekka Vennamon yli 600 000 markan työsuhdeauto ja Marianne Möllerin pyörähanke. "Nykyisin minä joko käveSuomen luonnonsuojeiuliitto on haastanut valtion ja kuntien laitokset hankkimaan työsuhdepolkupyöriä työntekijöilleen. Siitä vaan muutkin polkimille kevätilmoja haistelemaan! Ien, siinä saa samalla happea, tai käytän julkista liikennettä, joka on Helsingissä pitkälle kehittynyttä. Esimerkkitapauksessa kymmenen prosentin korko lisät. Pyöräily kaupungin keskustassa pelottaa vähän Mölleriä
Sen sijaan öljypohjainen polyeteeni vain silppuuntuu. Ahlströmin Eristeet ja Partek ovat käyttäneet eristeitä markkinoivassa esitteessään lauseita "Eristä, ennen kuin viimeiset havut putoavat", "Lisäpanostus talon eristeisiin hidastaa kasvihuoneilmiötä, vähentää päästöjä" ja "Eristä huolellisesti. Ne ovat öljypohjaisia kemiallisia aineita anionisia stilbeenisulfonihappoderivaatteja, jotka muuttavat ultraviolettivalon aallonpituuden ihmisen silmälle näkyväksi. Loisteputkista suurin osa saadaan jo napattua jätevirrasta, mutta silti noin miljoona putkea jää edelleen heitteille. Pienloistelampun huonoja puolia ovat korkea hinta ja lampun sisältämä elohopea käytön jälkeen pienloistelamppu on ongelmajätettä, joka pitää toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. :ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULU Hukkawateista kiinni Imatran Voima Oy ja 28 sähkölaitosta eri puolilla Suomea ovat pitäneet energiatalkoot. Optiset kirkasteet hajoavat hitaasti ilman valoa ja kuormittavat turhaan luontoa. auton lämmityslaitteen päälle vaikkapa vain puoli tuntia ennen starttia tai pesukoneen jylisemään halvan yösähkön aikaan. Hänen mielestään monet kuluttajat kuitenkin haluavat hohtavaa valkoisuutta, joten heille on tarjottava vaihtoehtoja. Ahlström Eristeet Oy:tä ja Oy Partek Ab:tä markkinatuomioistuin uhkaa yhtä suurella sakolla, jos se antaa eristeaineiden markkinoinnissa kokonaisvaikutelman, että eristämällä pientaloja yli virallisten rakennusnormien kuluttajat olennaisesti edistävät ympäristönsuojelua ja hidastavat kasvihuoneilmiön etenemistä. Lisää päätöksiä on tulossa, sillä Mickwitz on vienyt markkinatuomioistuimeen käsiteltäväksi myös Suomen General Motors Oy:n tv-mainoksen, jossa Opel Kat -auton väitetään antavan muita autoja puhtaampia ja taloudellisempia ajokilometrejä. Monista pesuaineista, kuten mm. Samalla vähennät saastepäästöjä". Myös pesuainetehtailijat ovat valmiita hylkäämään kirkasteet. Kauttuan paperitehtaiden tutkimuspäällikön Bengt Svensin mukaan optisista kirkasteista voidaan luopua papereissa, mikäli kuluttajat niin vaativat. Jättiyhtiöllä on jo suunnitelmissa pistää mm. Suomessa suurin optisten kirkasteiden käyttäjä on paperiteollisuus. Näin vaate säilyttää kauemmin mm. Energiatalkoot panosti valvontaan. SL 8/91 ). papereissa, pesuaineissa, tekstiileissä ja muoveissa. Kosteuden ja valon vaikutuksesta muovikassin sisältämä tärkkelys hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suosituimmaksi laitteeksi osoittautui pienloistelamppu. Amerplastin ecothene-muovikasseissa on käytetty polyeteenin lisäksi tärkkelyksestä ja selluoosasta koostuvia biopolymeerejä neljästä seitsemään prosenttia. Paperista tulee silloin kellertävämpi ja hieman tummempi, joskin erityisesti päällystetyissä hienopapereissa vaaleutta voidaan säätää myös muulla tavalla. Nämä markkinatuomioistuimen ensimmäiset päätökset mainonnan ympäristöväittämistä syntyivät kuluttaja-asiamies Erik Mickwitzin hakemuksesta (ks. Kampanjan aikana noin 750 000 kotitaloudelle tarjottiin tuotteita, joilla energiankulutusta tarkkaillaan ja pidetään kurissa. raikkaat värinsä. Esimerkiksi Hackman Havi Oy:n ostopäällikkö Aarne Stadius pitää optisia kirkasteita turhina. Optisia kirkasteita tuodaan Suomeen Keski-Euroopasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Alice Karlsson Turhaa häikäisyä Hohtava valkoisuus on vähän kuin taikatemppu. Pienloistelamppu valaisee kirkkaammin ja kestää kauemmin kuin hehkulamppu. Talkoiden tulos oli laiha, sillä vain muutama prosentti kotitalouksista tilasi varusteita. IVO:n mielestä talkoot olikin päänavaus ja tietoisku pitkän tähtäyksen energiansäästölle. Y mpäristökuplia puhki Markkinatuomioistuin on kieltänyt 200 000 markan sakon uhalla Amerplast Oy:tä kutsumasta ecothene-muovikasseja ympäristöystävällisiksi. Ilman optisia kirkasteita pyykki hannaantuu ajan mittaan, sillä pesussa osa tekstiileissä olevista kirkasteista kuluu pois ja hävikki korvataan pesuaineissa olevalla ydyllä. Kauppaa käytiin ajastimilla, pienloistelampulla, akkulaturilla ja lämpömittarilla, joita tarjottiin kuluttajille alle ohjehintojen. taloyhtiöiden hallitukset rajoittamaan autojen lämmitystä. Markkinatuomioistuin kieltää näiden ilmaisujen käytön ja samasta yhteydestä ilmaisun "Tee se parhailla eristeillä", koska ei ole selvitystä siitä, että juuri nämä eristeet ovat parempia kuin muut markkinoilla olevat. Tosin puhdistamot nappaavat kirkasteita tehokkaasti yli 90 prosenttia niistä jää lietteeseen. Markkinatuom ioistuimen mielestä tuote ei kuormita ympäristöä olennaisesti vähemmän kuin muut muovikassit. Helpoin tapa säästää energiaa on hankkia lämpömittari: asteen pudotus huonelämpötilassa pudottaa energiankulutusta viidellä prosentilla. Ritva Kupari. Optisia kirkasteita käytetään mm. Energiaa säästyy kun 60 watin hehkulampun sijasta pärjää 11 watin loistelampulla. Se nielaisee ihmeainetta vuosittain noin 7000 tonnia, josta tehoaineita on noin neljännes. Kokemusten mukaan esimerkiksi uni maistuu viileässä huoneessa makoisarrunalle kuin lämpimässä . Havin Ekosta, Mini Riskistä ja Bio Aktivista optiset kirkasteet on jo poistettu. säätää mm. Erilaisilla ajastimilla voi Keinovaloa tarvitaan, mutta useimmista lampuista virtaa vielä turhaa sähköä pimeyteen. Loisteputkessa on neljä kertaa enemmän elohopeaa kuin pienloistelampussa. Energiatalkoiden yhteydessä laskettiin, että jos kaikki Suomen noin 25 miljoonaa hehkulamppua korvattaisiin pienloistelampuilla säästyisi energiaa prosentin verran. Valkoiset lakanat ja paperit näyttävät valkoisilta, sillä niihin on lisätty optisia kirkasteita. Niin olet mukana hillitsemässä liian nopeata ilmastonmuutosta. Kampanja päättyi maaliskuun lopussa. Pienloistelamppuja tulee Ekokemiin jo jonkin verran, mutta numerotietoa asiasta ei vielä ole saatavilla
12 Metsä 2000 jyrä: Fosforin ja typen haittaverot halutaan poistettavaksi näitä ravinteita hidasliuokoisina sisältäviltä metsien kunnostuslannoitteilta. harvennushakkuiden puu tulisi hyötykäyttöön. Yksi merkittävä mahdollisuus on työvaiheiden vähentäminen. Kokonaisurakointia ja mittausta tulisi kehittää siten, että sama urakoitsija ostaa puut ja hoitaa metsät. Metsäpolitiikan päätavoite on lisätä metsävarojen käyttöä. Lapin puun myynti jalompiin tarkoituksiin vaatii tietysti huomattavasti enemmän kuin paikallisen sahan tai Kemijärven tehtaan syöttäminen. Nykyinen puuston kasvu arvioidaan 79 miljoonaksi kuutiometriksi vuodessa. Hän on tutkinut erityisesti ilmansaasteiden vaikutuksia metsiin. Tuoteja kehitystoiminta nähdään vasta toissijaisena työvoimakustannusten alentamisen, työn tuottavuuden lisäämisen ja puun tehdashinnan alentamisen jälkeen. Miten suurta luonnonvarojen tuhlausta on käyttää 300 vuotta vanhoja männiköitä sellun valmistukseen. Raaka-aineen hinnan tulisi rakentua yksilöllisesti monista laatuja hintasuhteista. Valtion tulisi mm. Miten paljon Suomen luontoa on vahingoitettu ajattelulla, että puu on ainoa luonnonvara. Yleiset talouspoliittiset toimet kiteytyvät mietinnössä haluksi lisätä metsäteollisuuden viennin määrää 1990-luvulla keskimäärin kolme prosenttia vuodessa 1980-luvun loppupuoliskon keskimääräiseen tasoon verrattuna. Metsäsektorin tulisi lisätä sahateollisuuden kilpailukykyä, jotta vuotuista tuotantoa voidaan nostaa. Kolmas mahdollisuus on metsätilojen elintapojen monipuolistaminen siten, että puuntuotannon rinnalle tulisi metsien monikäyttöön ja puun jalostukseen liittyviä toimia entistä enemmän. Mietinnön kansantalouden kehitysnäkymien pohjana on kasvuajattelu perinteisimmässä muodossaan. Metsien uudistaminen, kasvatus, hoito ja korjuu on saatava kustannuksiltaan siedettävälle pohjalle. SUOM EN LUONTO 3/92 51. Periaatteessa monialayrittäjyys ja joustavuus pitäisi saada pääperiaatteeksi, ei niinkään yhtiöiminen ja kustannusten pudottaminen. Teollisuuden kustannuksista raakaaine muodostaa merkittävän osan. Suomalaisen paperin olisi myös täytettävä kaikki erikoispainopaperien vaatimukset, jottei enää tarvitsisi kuulla vain jonkin saksalaisen painopaperin kelpaavan hienoimpiin painotarkoituksiin. Vaivaiset kolme prosenttia tiukemman laskutavan mukaan luku on vain 2, 1 prosenttia! Miten paljon uusiutumatonta maaperää on tuhottu liian raskaalla käsittelyllä. Miten paljon mahdollisuuksia on menetetty ajattelemalla, että koko pintaala on metsää. edistää tilakoon suurentamista ja säätää laki metsätalousosakeyhtiöiden perustamisesta. Suojelualueita käsitellään mietinnössä surureunuksin puuntuotannon ulkopuolella olevina alueina. Puun hinta on viime aikoina puhuttanut Suomen talouselämää. Metsien hoidossa ja puun käytössä tarvitaan rakennemuutosta samaan tapaan kuin maataloudessa. Kuinka paljon varoja on upotettu liian karujen soiden ojittamiseen. Kotimaisen puun käyttöä on lisättävä rakennusteollisuudessa, huonekaluteollisuudessa ja kaikkialla missä se suinkin on mahdoll ista. Mietinnön ajattelu perustuu yksinomaan vallitseviin olosuhteisiin eikä uusia näkökohtia ole huomioitu. Ehdotetaan jopa selvitettäväksi metsänjalostuksen mahdollisuuksia metsätuhojen torjunnassa. Jos Lappiin kannattaa tuoda kuitupuuta Keski-Euroopasta niin tuntuisi, että sieltä kannattaisi myös viedä erilaisia tuotteita. Metsä 2000 -ohjelman tarkistus pohjautuu vanhoihin ajatuksiin metsä-Suomen taloudesta. Ristiriidat eivät ole niin suuria kuin ensi näkemältä luulisi. Luonnonarvojen tuhoa ja tuhlausta ei tunnusteta Suomessa on harjoitettu vuosikymmeniä "puuntuotannollisesti kestävää" metsätaloutta. Kasvullista metsämaata on suojeltu runsaat 6000 neliökilometriä eli noin kolme prosenttia. polttopuupörsseistä ja pohjoisen Suomen muutamista hakelaitoksista. Mutta missä ovat arviot menetetyistä luonnonarvoista. Valtion teollisuuspoliittiseksi toimeksi ehdotetaan viidennen ydinvoimalan rakentamista. Puu on monien mahdollisuuksien materiaali, jos käyttöä halutaan lisätä. Metsien hoitamisen tuloksena puuston määrä on EteläSuomessa lisääntynyt 1950luvulta reilut 20 prosenttia. Teollisuus väittää, että puu on kallista ja puun myyjät väittävät, että halvalla menee. Tyypillistä on, että tilastoihin on sisällytettävä myös ne puut, jotka eivät varsinaisesti kelpaa käyttöön . Niin metsässä kasvaisi eri puulajeja erilaisiin tarkoituksiin. Millä siis avataan tämä Gordionin solmu. Puun myynnissä ja korjuussa pitäisi löytää myös kokonaan uusia mahdollisuuksia. Eihän kultaakaan käytetä tinan asemesta. Tuottajan ja kuluttajan on kohdattava myös metsätaloudessa. 80 prosenttia pystykaupoista halutaan hoitaa koneellisesti vuoteen 2000 mennessä. Ettei vain olisi kysymys suomalaisten osaamattomuudesta. Uhkana tuotannon kasvulle nähdään talouden riittämätön joustavuus ja vaihtotaseen suuri alijäämä. Metsäteollisuuden omat toimet ovat kilpailukyvyn parantamista. Kaikki muu on metsien hävitystä. Ettei vain metsälainsäädäntömme olisi tässä yksi syntipukki; nyt ainoa hyväksyttävä tapa käyttää metsiä on tehdä tukkitai kuitupuukauppaa hyväksyttävänä aikana ja viranomaisten siunaamana. Suomessa on aina oltu liian suurpiirteisiä ja haluttu väheksyä erikoistuotteita ja tuotantoa. Saman asian voi tietysti todeta myös toisin päin: Metsänomistajat kokevat, että metsänhoidosta ja omistamisesta on kuluja enemmän kuin puun myynti tuottaa. siten, että ekologiset metsänhoitotavat tulisivat tuen piiriin. Miten suurta tuhlausta on näiden jalopuiden päätyminen lopulta sanomalehtipaperiin, kartonkiin tai muihin yhtä raakoihin jalosteisiin. Pieniä yksittäisiä esimerkkejä on mm. Tästä 69 miljoonan kuutiometrin arvioidaan olevan teollisuuden laatuvaatimukset täyttävää puuta. Toinen mahdollisuus on energiapuun hinnoittelu ja käyttö, jolloin mm. Luonnonvarojen käytön tulisi perustua laatuvaatimuksille, joissa raaka-aine olisi entistä lajitellumpaa ja valikoidumpaa. PUHEENVUORO Satu Huttunen on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja ja Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen apulaisprofessori. Nyt on tullut aika, jolloin kilpaillaan viimeistellyillä lopputuotteilla ja mielikuvilla. Monipuolisempaan metsänhoitoon Talousmetsissä tarvitaan luonnonmukaisempaa, kohtuuhintaista ja kestävää metsänhoitoa, jossa luonnon monimuotoisuuden, kestävän käytön ja Suomen talouselämän vaatimukset tulevat sovitettua. vsk.. Talousmetsissä olisi voitava ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus mm
Vanheneminen ei suinkaan ole ainoa eikä edes merkittävin metsien huonokuntoisuuden syy. Hoitokeinoksi se esittää monitoimikoneita. kansallispuistoalueiden rajoille asti ulottuvista suurhakkuista, joissa raja railona aukeaa. Mänty voi suotuisissa oloissa elää vieläkin vanhemmaksi. Kierrätyskuidun osuus on vain yksi kysymys. Hämmästyttävintä suomalaisessa metsäkeskustelussa onkin oikeastaan tämä ikuinen väite, ettei ole varaa jättää metsää lahoamaan ja tuhon armoille. Sitä ei voida hoitaa monitoimikoneilla eikä hakkuilla. vanhoissa urissa Metsä 2000 -ohjelman tarkistustoimikunnan mietinnöstä ei verso yhtään tuoretta ajatusta ekologisen metsäpolitiikan perustaksi, arvioi Satu Huttunen. Tuossa kestobuumissa eväinä olisivat tuoteneuvonta, kierrätys, ympäristöä säästävien menetelmien ja elinkaarien analysointi. ruokapöytään. vsk. ministeriöiden, metsäteollisuuden ja MTK: n miehet. Onkohan nykyinen kehityslinja maailman suurimmat massatehtaat ja suurimmat paperikoneet sittenkin väärä. On syytä selvittää mitä puuta missäkin on käytetty ja miten paljon. Nykyinen järjestelmä, jossa teollisuus on jatkuvasti ruokittava kita, ei välttämättä ole paras mahdollinen. Vanhojen metsien ongelmia ei oikeastaan pitäisi olla ennen usean sadan vuoden ikää. Metsä 2000 -tarkistustoimikunta ottaa sivulauseissa huomioon metsätuhojen mahdollisuuden. Mikäli taimet sopeutuvat huonosti muuttuviin kasvuolosuhteisiin, hiilidioksidipitoisuuden, maan pinnan otsonimäärän ja ultraviolettisäteilyn lisääntymiseen, saattaa olla yhdentekevää korjataanko puusta 80 prosenttia koneilla vai ilman. Hakkuut tulisi sijoittaa aina siten, että riittävä määrä rauhallista ympäristöä säilyy. Monet uudet menetelmät, mm. kloorivalkaisemattoman selluloosan tuotanto, ovat osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi. Yksilöllisempään tuoteajatteluun Suomalaisten hioketta, kuumahierrettä, sellua tai erilaisia papereita valmistavien tehtaitten olisi syytä avoimesti ruveta pohtimaan suomalaisten uusiutuvien luonnonvarojen kestobuumin luomista. Luonnollisesti vanheneva metsä on luonnon monimuotoisuuden kannalta elintärkeä. Satu Huttunen 13. Talousmetsä on liian pieni ja liian tehokkaassa käytössä ollakseen eläinten turvapaikka. Ekologisesti oikein olisi jättää siirtymäja suojavyöhykkeitä sopiviin paikkoihin niin, että eliöstön ja geenien vaihto saarekkeelta toiseen onnistuisi. Metsäohjelman tarkistus 1990-luvulla vuoteen 2000 1960-luvun periaatteita käyttäen tuntuu menneeltä maailmalta. Puiden keski-iän lyhentyminen johtaa laadun huononemiseen ja moniin muihin lieveilmiöihin. Paljon on puhuttu mm. Suomen metsäluonto on tuhon kynnyksellä, koska vaivaiset kolme prosenttia suojelualueita ei riitä metsäluonnon monimuotoisuuden takeiksi. Riskiä voidaan jossain määrin välttää ottamalla ekologinen tieto, sääolot ja erityispiirteet huomioon. Parasta mitä nyt voitaisiin tehdä, olisi ryhtyä pohtimaan metsäpoliitiikkaa ekologiselta pohjalta. Uutta, ympäristöystävällistä ja erilaista ajattelua tarvitaan sekä metsäsektorilla että teollisuudessa. Melko vähällä suunnittelulla ja vaivalla moni yhteentörmäys tulisi väitettyä. Samalla tavalla metsien käytössä ajattelun on muututtava erikoistuotteiksi. Ensi kesänä metsiimme istutettavat taimet ovat parhaassa kasvuiässä 2040-luvulla. Talousmetsissäkin tulee olla tietty osuus vanhoja metsiä, joita voidaan hyödyntää vähitellen ja turvata näin luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Tulevaisuutta kohti ekologisin eväin Metsä 2000 -tarkistustoimikunta ei mietinnössään ota kantaa siihen, mitä Suomen luonnolle tulevaisuudessa tapahtuu. Ennen aikaan oli olemassa käsintehtyä paperia, jota periaatteessa saattoi tehdä jopa kotona. Kaukana ovat ne ajat, jolloin metsätöitä tehtiin vain talvella. Kasvihuoneilmiö muuttaa metsissämme kasvavan puusukupolven elinoloj a lähimmän 40-50 vuoden aikana. Usein puhutaan ruuan matkasta tuottajalta kuluttajan SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Luonnolle on jätettävä tilaa Metsäluonnon pirstoutuminen on vakava ongelma, koska se estää monen lajin viihtymisen. Ei varsinkaan sen takia, että Suomessa on monta metsäkasvillisuusvyöhykettä ja etenkin maan eteläisten osien suojelu on olematonta. Siinä buumissa ei ole sijaa kolmen prosentin raakamyynnin lisäykselle, vaan se muodostuu uudenlaisesta tuotantoja tuoteajattelusta. Alueen tuntemus, maaomistajien yhteistyö ja halu löytää ekologisia kokonaisuuksia voisivat antaa luonnolle mahdollisuuden ehyempinä kokonaisuuksina. On hyvä muistaa, että kuusen biologinen ikä on 400 vuoden tuntumassa. Tarvitsemme tulevaisuudesta useampia ja vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kierron pidentäminen parantaisi luonnonja ympäristönsuojelua sekä monikäytön mahdollisuuksia monilla alueilla. Metsät vanhenevat ja ränsistyvät ennen aikojaan ilmansaasteiden, maaperän happamoitumisen ja niiden seurauksena tulevien tautien ja tuholaisten takia. Hakkuilla arvellaan pidettävän kurissa metsien huonokuntoisuus. EteläSuomessa kaikki vanhat luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset metsät tulisi säästää. Tarkistustoimikunnassa istuivat mm. Monitoimikone ei ole lääke metsätuhoihin Ympärivuotinen puun korjuu on lisännyt metsätuhojen vaaraa
Kun leppä on miltei kolmanneksen keveämpää kuin koivu, leppäpuita tai haketta tarvitaan vastaavasti suurempi keko. Syy meren vieroksuntaan on epäselvä; mukana voi olla yhtälailla kilpailua tervalepän kanssa kuin ilmastollisiakin syitä. Olosuhteista, puuston iästä ja tiheydestä riippuen hehtaarin lepikko sitoo typpeä vuodessa 20-300 SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Harmaaleppä on tyypillinen pioneeripuu, uuden maan vaitaaja: lyhytikäinen, nopeakasvuinen ja runsaasti siementävä. Lehtikin on pyöreäkärkinen, mutta ei sentään lovipäinen kuten tervalepällä. Se ei liene edes harvinainen lajien yhteisillä kasvupaikoilla. Sitä kasvaa vain saamelaisalueella: Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa ja Kuolan niemimaalla. Lepän halveksunta on perusteetonta, sillä se on arvokas ja kiinnostava luontomme rikastuttaja. Hyvin monet pioneerikasvit ovatkin taanneet menestyksensä liittoutumalla typpeä sitovien bakteerien kanssa. Kun myrsky tai kulo on paljastanut maata tai ihminen hylännyt peltonsa, lepän siemenet itävät. Kuitenkin sen lämpöarvo on painoyksikköä kohti mitattuna sama kuin koivulla. Dendrologian seura on valinnut harmaalepän vuoden puuksi. Tervaleppä ja harmaaleppä on helppo tunnistaa: Tervalepän lehdet ovat lovipä1s1ä ja tahmeankiiltäviä, runko kaarnapeitteinen ja runsasjäkäläinen, oksista tuuhea; harmaalepän lehdet taas ovat suippokärkisiä, usein harmaakarvaisia, runkoa peittää sileä jäkälätön kuori ja latvus on harsu. Siitä saa myös seiniin tai kattoon erinomaisen kaunista paneelia, ja lauteiksikin se sopii aivan kuten tervaleppäkin. Jos Etelä-Suomessa kohtaa lepän, jota on vaikea tunnistaa, kysymyksessä voi olla tervaja harmaalepän risteymä. Sädesienetkin ovat bakteereita. Sädesieniä elää vapaana Leppä piimii. Muista bakteereista poiketen niiden solut muodostavat rihmoja, ja solujen välillä on työnjakoa: rihman kapeat solut hankkivat ravintoa, pallomaiset solut sitovat typpeä ja osa soluista muodostuu itiöpesäkkeiksi. Leppä parantaa maata Neitseellisen maan ravinnetiHarmaalepän suippokärkiset ja harmaakarvaiset lehdet on helppo erottaa tervalepän lovipäisistäja tahmeankiiltävistä lehdistä. lanne on tavallisesti muutoin hyvä, mutta yhtä puuttuu: typpeä. Tervaleppä on rantojen, puronvarsien ja lähteikköjen puu. Vahingoittunut kohta värjäytyy nopeasti punaiseksi; kansankielessä leppä voi tarkoittaa myös verta. Puuaineskin on kauniin punertavaa, pehmeää ja helposti veistettävää. Taimet varttuvat nopeasti, ja aina 30-vuotiaaksi asti harmaaleppä on kuutioissa mitaten nopeimmin kasvava puulajimme. Selvä ero on myös kasvupaikoissa. "Piimän " kätkössä ovat kirvojen tapaan nesteitä imevät leppäkempit, jotka erittävät suojakseen vahahahtuvia. Leppä säätelee bakteerien toimintaa: typen sidonta alkaa keväällä lepan lehtien puhjetessa ja päättyy syksyllä lehtien karistessa. Sädesienten vaikutuksesta lepän juuriin kehittyy pallomaisia, jopa nyrkin kokoisia lyhyiden ja paksujen sivujuurten sykeröitä. Harva harmaaleppä varttuu kunnon tukkipuun mittoihin. Ja merkillisen voimakkaasti harmaa leppä karttaa myös Suomenlahden ja Selkämeren rannikkoa: Ahvenanmaalla se on suorastaan harvinainen. maassa, mutta typen sidonta tehostuu merkittävästi, kun ne saavat kumppanikseen energiaa välittävän puun. Hernekasvien juurinystyröissä on Rhizobium-suvun bakteereja, kun taas tyrni, lepät, suomyrtti ja lapinvuokko ovat päätyneet Frankia-suvun sädesienten kumppaneiksi. Harmaaleppä on yleinen maan eteläpuoliskolta aina Kainuuseen asti. vsk.. Seppo Vuokko VUODEN PUU: Harinaaleppä ei ole roskapuu Harmaaleppää pidetään arvottomana roskapuuna. Jonkin verran sitä käytetään muottien tekoon ja koris14 te-esineiden veistämiseen. Perämeren rannoilla harmaaleppä viihtyy hyvin! Jo 40-50 -vuotiaana, usein nuorempanakin, lepät alkavat ränsistyä: runko kasvaa sieniä, jälsi kuolee paikoin ja runko menettää säännöllisen lieriömuotonsa, oksat kuolevat. Nopeakasvuisen puun puuaines on kevyttä ja löyhää eikä erityisen arvostettua edes polttopuuna. Pohjois-Suomen hämmentävä, sileärunkoinen, kiiltäväja vihreälehtinen leppä taas on harmaalepän pohjoinen alalaji, kuolanharmaaleppä, joka ekologialtaankin lähestyy tervaleppää: se on rantojen ja lettojen puu, joka ei juuri viihdy kuivilla töyräillä. Lapissa se on harvinainen. Voi hannaaleppäkin kasvaa juuret vesirajassa, mutta se ulottaa valtapiirinsä kuiville töyräille ja jopa kangasmaille asti. Kolmenlaista leppää Tutuin sukulainen on tervaleppä
Sama koskee lepän kuorta: vain hätäpäissään majava tai metsämyyrä nakertaa leppää. Pohjois-Norjan rannikolla . Ravintolähteenä se ei ole samanlainen "elämänpuu" kuin vaikkapa haapa tai tammi. SUOMEN LUONTO 3/92 51. Määrää sopii verrata peltojen lannoitukseen: eteläsuomalaisten peltojen katsotaan tarvitsevan maalajista ja viljelykasvista riippuen 20-140 kiloa typpeä hehtaarille vuosittain! Lehdet eivät ole herkkua Lepän merkitys luonnon monipuolistajana perustuu ennen muuta sen typen sidontaan. mankoivikot 1960-luvulla. kuin Inarin ja Utsjoen kuoleHarmaaleppä kukkii tavallisesti huhtikuussa, mutta leutoina talvina, kuten tänä vuonna, kukkivia leppiä saattaa löytää jopa helmikuussa. Kuivina leppäkerput kyllä kelpaavat hyvin. Ohimennen hirvi, lehmä tai lammas riipii jonkin lehvän, mutta ei jää lepikkoon aterioimaan. Useimmiten lehtiä nakertamassa näkee lepänlehtikuoriaisen tai idänlehtikuoriaisen tai niiden toukat, jotka saattavat joskus jyrsiä tienvarren leppävesaikon lehdettömäksi. Lepän juuristossa elävät sädesienet sitovat suuria määriä typpeä. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat osakkaat. vsk. Kukkasilmut sentään kelpaavat: liito-orava rakastaa lepän hedenorkkoja ja myös pyy napostelee niitä mielellään! Satakunta suurperhoslaj ia elää toukkana lepän lehdillä. Lehtien mukana noin puolet juurissa asustavien yhteistyökumppanien sitomasta typestä palaa maahan toisten eliöiden käyttöön, siis jopa 150 kiloa. hoalueet ovat samannäköisiä .. Sädesienten vaikutuksesta lepän juuriin kehittyy pallomaisia, jopa nyrkin kokoisia sykeröitä. Typen saanti on niin hyvä, ettei lepän tarvitse sitä säästää: niinpä lehdet karisevat syksyllä lähes vihreinä. Harmaaleppään erikoistuneita lajeja on perin vähän. Suuresta typpipitoisuudestaan huolimatta lehdet eivät ole laiduntavien nisäkkäiden herkkua. kiloa. cJ 15. Useimmille leppä on yksi, eikä yleensä edes tärkein, monista ravintokasveista. Meidän lepikoissamme ei vastaavia tuhoja ole esiintynyt. Näkyvin ja tunnetuin lepän syöj istä on kuitenkin leppäkemppi, joskaan lepän "piimimistä" harva on osannut pitää merkkinä eläintuhosta: haituvien on kuviteltu olevan lepän omia eritteitä. 1_· tunturimittarin ja hallamittarin toukat syövät ajoittain lez pät aivan lehdettömiksi ja tul!i\'l~lltlliltlll&.._ _______ -==.....----===--------_J g
Jussi/ta ei postia jakaessaan jää yksikään reitin varrella laulava lintu havaitsematta. "Siitä ei taida vielä pitSUOM EN LUONTO 3/92 5 1. Muun muassa punakylkirastas laulaa paikkakunnasta riippuen eri tavalla ja saman lajin pöllöjenkin äänissä on paljon eroja. Jussi on tarkka mies. N iitä ei välttämättä edes huomaa kuin kuulokkeet päässä." Sitä paitsi linnut haastavat myös murteita. kaikille tuttu reviirilaulu, kutsuääni, lentoääni sekä varoitusääni . Esimerkiksi kirjokerttu laulaa näkyvillä, mutta sen lähisukulainen lehtokerttu lehvistön sisällä." Lintuj en äänittäjän on tiedettävä mistä laulajia lähtee etsimään. Hänellä on kokoelmissa jo 700-800 äänitettä 207 eri lintulajista. "Peipon hyvin tunnistettavia ääniä ovat mm. 16 Ääniä moniin tarpeisiin "Usein kaupoissa olevissa lintuäänitteissä on ainoastaan reviirilaulu ja korkeintaan varoitusääni, vaikka linnuilla on paljon enemmän ääniä kuin aavistammekaan", Jussi sanoo. Syksyllä ennen lähtöä ne kerääntyvät parviin ja viestittävät lentoäänteillä", Jussi selvittää. Jussin mielestä linnut osaavat puhua paitsi lajikurnppaneilleen myös muille lajeille. Sitten hän rakensi pienen äänipeilin ja teki omia äänitteitään. Lintujen laulu liittyy pesintään. erittäin voimakkaasti. "Toiset laj it haluavat olla laulaessaan esillä ja toiset pysyttelevät piilossa. Välillä tuntuu, että se ihan sekoilee lauluinnossaan. Omatekoisella aurinkokennolla voi ladata akut moneen kertaan. "Esimerkiksi talitiaisella on ainakin 40 erilaista ääntä, joista pikkuääniä on runsaasti. Se ilmoittaa kiivaasti haluavansa naaraan. Luukkua rapisteleva postimies voi olla herkkäkorvainen Jussi Savolainen, joka kuulee lintujen äänissä kymmeniä vivahteita. Jos kerran linnulla on useita erilaisia ääniä, niin ei kai pelkkä lernrnenluritus riitä kertoman linnusta kaikkea. Jussi hankki parikymmentä vuotta sitten itselleen sarjan lintulevyjä ja innostui äänistä. Teksti: Alice Karlsson Kuvat: Seppo Hakala LinnunlaultJ Tarkkaile postiasi. vsk.. Heinäkuussa laulavat enää vain pesirnättörnät koiraat. Esimerkiksi valkoselkätikka on kronkeli, sille kelpaa vain vanha koivumetsä. Kun naaras on sitten löytynyt ja pesintä käynnistynyt, peippo rauhoittuu vähitellen. Kun peippo lennähtää keväällä Suomeen, se laulaa Tekniikan harrastus ja lintuj en äänitys sopivat yhteen. "Siitä se into lähti, vaikka ensimmäiset äänitteet olivatkin aika vaatimattomia." Nyt Jussi kerää lajeja ja pyrkii saarnaan kaikki lintujen äänet talteen. Linnuilla on omat mielipaikkansa, joissa ne laulavat. Jussi Savolainen on harrastanut lintuja jo 20 vuotta, mutta vasta nyt hänellä alkaa olla sellaista äänisaalista, jota "viitsisi julkaista". "Usein kun lähestyy jotakin laj ia, kuulee metsässä sarjan eri laj ien päästelerniä varoitusääniä, jotka sitten hiljentävät kaikki laulajat." Toinen ylvästelee ja toinen ujostelee Ääniä tarkkailemalla oppii koko joukon muutakin lintujen käyttäytymisestä. Ne mm. varoittavat toinen toistaan uhkaavasta vaarasta
Se taitaa pitää avaruudesta." Jussin mielestä lintuja löytää eniten ihmisasumusten lähettyviltä. "Varsinkin kevätaurinko on erittäin voimakas, ja silloin saa rajusti sähköä." Lintujen vieraana Jussin mielestä ihmisten pitäisi kulkea luonnossa eläinten vieraana eivätkä esimerkiksi lintulajihavainnoista kilpailevat bongarit saa häneltä kehuja. Peili sieppaa äänet Lintujen äänittäjä tarvitsee paraboloidin, sateenvarjon näköisen peilin, jonka voi SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Maastossa Jussilla ei mene sormi suuhun laitteiden rikkoutuessa, mutta eväiden hupeneminen tiettömien taipaleiden takana voisi panna sormia imeskelemään. Jussi on tähän asti käyttänyt kelanauhuria, jolloin on joutunut kantamaan maastoon raskaan taakan joskus Lapin patikalle äänitysvarusteita on kertynyt 12,5 kiloa. Niiden hinta vaihtelee 600 markasta muutamaan tuhanteen markkaan. "Emot tulevat epävarmoiksi kun reviirille tunkeutunutta vihollista ei löydykään, jolloin ne jättävät pesimäpuuhansa sikseen." D 17. Pellon, metsän ja vesistön yhdistelmä houkuttelee lintuja ja muitakin eläimiä, eikä sellaisesta paikasta koskaan tarvitse lähteä tyhjän nauhan kanssa. Peilin lisäksi tarvitaan mikrofoni, joka kiinnitetään peilin keskipisteeseen, jalusta ja nauhuri. atrappeja ei saisi käyttää ainakaan pesimäaikana, sillä linnut voivat jopa hylätä jälkeläisensä. vsk. "Sen vaatimuksena näyttää olevan vain, että yläpuolella on tilaa. Peilejä saa jo aika hyvin kaupoista. Joillakin lajeilla olinpaikkavaatimukset ovat varsin väljät. "Jos ruoka loppuu, niin saan vähintään jonkin myrkytyksen, sillä en tunne luonnonkasveja ollenkaan." Sen sijaan laitteiden energiantarpeen Jussi on ratkaissut rakentamalla aurinkopaneelin, jolla hän pystyy lataamaan akkunsa moneen kertaan. • • ••• vie mennessaan kään aikaan tulla pönttöpesijää", Jussi sanoo, "mutta käpytikasta on jo pönttöhavaintoja". Esimerkiksi harmaasieppo on hyvin sopeutuvainen. Myös vaihteleva maasto viehättää monia lajeja. Monet lintuharrastajat, jotka haluavat nähdä mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, soittavat lintujen ääniä kasetilta saadakseen siivekkäät esille piiloistaan. Å·änityspeili on huolellisen taltioinnin edellytys. Kuulokkeilla pystyy seuraamaan nauhalle menevän ääntelyn tasoa. Jussi on lintujen ohella kiinnostunut myös tekniikasta ja hänen äänitysstudionsa on kunnioitusta herättävä monine nauhureineen, kovaäänisineen ja johtovyyhteineen. Nykyään hänellä on pienikokoinen digitaalinauhuri. myös rakentaa itse. Sen sijaan sateenvarjolla ei äänittäessä tee yhtään mitään "paitsi sateella", Jussi nauraa. Jussin mielestä näitä ns. Pienellä kasettisoittimella pääsee hyvin alkuun. Aurinkopaneeli on 20 kertaa 30 sentin kokoinen levy, jossa on pieniä piikennoja tietyssä järjestyksessä. Mikro.fani kiinnitetään peilin keskelle
Harvinainen parittelukuva julkaistaan ensi kertaa. 18 Kuvat: Seppo Keränen Teksti: Antti Halkka Maaliskuun 1991 jäillä alkunsa saava kuutti ehkä syntyi nyt Virossa. Jäätalv l SUOMEN LUONTO 3/92 51. vsk.
"Viro näyttää olevan talvien leudontuessa niin hylkeiden kuin hyljetutkijoiden kannalta yhä tärkeämpi maa." Jäälle poiki tänä vuonna ehkä viidennes halleista. Maalle synnyttäminen on ollut Brittein saarten hallien perinne. Helmi-maaliskuu on harmaahylkeille eli halleille vuoden tärkein aika, sillä ne ensin poikivat ja sitten parittelevat. Maaliskuun lopussa kolmikko löysi sumuisilta Perämen jäiltä reilut sata hallinkuuttia. vsk. petti hallit SUOMEN LUONTO 3/92 51. Vasemmalla poikanen ja emo; imetys kestää kolme viikkoa. Yhteensä kuusisataa kuuttia näki maaliskuun alkupuolella päivänvalon parilla luodolla Saarenmaan lähellä. Valkoinen juova kuvaa jäänrajan pitkäaikaiskeskiarvoa. 19. Suomenlahden tilanne ei ole tätä kirjoitettaessa tiedossa. maaliskuuta jäässä. Heikkoina jäätalvina Itämeren hallit ovat ennenkin poikineet maalle, mutta tämänvuotinen suursynnytys on jotain aivan poikkeuksellista. Tänä keväänä jäätä oli maaliskuun alussa vain Perämeren ja Suomenlahden pohjukoissa. Tutkijat merkitsivät 400 kuuttia pienillä, takaräpylään kiinnitettävillä muovimerkeillä. Seppo Keränen ikuisti hylkeiden lastentarhan Saarenmaalla Kuutit lepäsivät luodolla leväpatjan päällä (yllä). Kartta: Vain Itämeren lahdenpohjukat olivat 12. Kanta on viime vuosina kasvanut, mutta laji luokitellaan yhä vaarantuneeksi. Perinteinen synnytyspaikka, ajojäälautta, kelluu sulavasti isojenkin aaltojen kannattelemana. Viime vuonna Itämeren jäät olivat kohtalaiset, ja Maailman Luonnon Säätiön hyljetyöryhmän retkillä vuosia liikkunut valokuvaaja Seppo Keränen sai kevättalvella 1991 ikuistaa kauan tavoittelemansa kuvan harmaahylkeiden parittelusta. Suurin osa koko meren harmaahylkeistä vaelsi pitkien matkojen takaa poikimaan Saarenmaan lähiluodoille. Itämerellä hajallaan elävät harmaahylkeet kokoontuivat Viroon synnyttämään kuuttinsa. "Olimme Viron Luonnon Säätiön ELF:n apuna", sanovat Seppo Keränen, Jukka Nummelin ja Eero Helle. Itämeressä on noin 3000 harmaahyljettä. Matalille luodoille synnyttämisessä on se vaara, että myrskyt huuhtovat kuutit mereen, jolloin ne herkästi paleltuvat. Virolaisten ja yhden latvialaisen ohella Saarenmaan hylkeitä merkitsi Maailman Luonnon Säätiön suomalainen iskuryhmä. Sen päätyttyä poikanen karistaa kuuttikarvansaja alkaa itse kalastaa. Merkkien avulla saadaan tietoja hylkeiden liikkeistä; näin huomattiin viime vuonna, että pohjoisen Itämeren hylkeet voivat matkata Tanskan salmiin asti
Se koskee jopa vihreitä, jotka muuten edustavat voimistuvaa mielipidesuuntausta. Räikeimmän esimerkin tarjoaa europääkaupunki Bryssel itse. Brysselin jätteet saastuttavat Pohjanmertakin, jonka ekologisesta tilasta EY on virallisesti kovin huolissaan. Pysyvimmät vauriot noista riidoista koituvat ympäristölle. Muuan televisiotoimittaja on laatinut sarjan raportteja kaikkiaan 56 superrakennushankkeesta, jotka ovat jääneet kesken tai epäonnistuneet muuten nieltyään valtavat määrät kuntien tai valtion varoja. Maahan tuodaan, usein laittomasti, kuormakaupalla jätteitä, jotka kipataan milloin mihinkin. Niin, ja myös jonkinlainen moraalinen velvollisuus siihen. Se laskee edelleen, ainoana teollistuneiden EY-maiden pääkaupunkina, jätteensä lähes puhdistamattomina vesistöjä pitkin mereen. Brysselin saastepommista olen esimerkiksi nähnyt vain satunnaisesti juttuja. Sama meininki vallitsee muuallakin Belgiassa. <( L..LJ 1I 20 Euroemämaan irvokkuus Maaliskuun alkupuolella Belgiassa päättyi ennätyspitkä hallituspula. Niin voi tapahtua esimerkiksi taloudellisen laman syventyessä tai äärioikeiston saavutettua huomattavan voiton Ranskan vaaleissa. Antti Vahtera SUOMEN LUONTO 3/92 51. Mutta toisin kuin noilla EY:n takapajuloilla, sillä pitäisi kaiken järjen mukaan olla voimavaroja ja teknistä asiantuntemusta epäkohtien korjaamiseen. EY:n komissio, yhteisön "hallitus", on useaan kertaan joutunut muistuttamaan Belgiaa ympäristödirektiivien laiminlyönnistä. Sinänsä hallituspula ei ole mikään outo ilmiö Belgiassa, mutta tällä kertaa tilannetta kärjisti äärinationalistisen flaamipuolueen suurvoitto vaaleissa. Historia kuitenkin opettaa, että hyödyllisimpiä totuuksia ovat vastenmieliset totuudet. Toisin sanoen se on nyt jättimäinen maanalainen kloaakki. Osa jätteistä on myrkyllisiä, ja sen seurauksena Belgiassa on kyliä, joissa väestön sairastuvuus on samaa luokkaa kuin pahimmissa itäeurooppalaisissa saastepesäkkeissä. Hallituksilla on omat virkamiehistönsä, jotka usein vaihtuvat hallitusten mukana. Neljäs pääministeriehdokas onnistui lopulta hallituksen muodostamisessa kolme ja puoli kuukautta kestäneiden ponnistelujen jälkeen. Sen perustekijänä ovat flaamien ja vallonien väliset herkeämättömät riidat. Mitä pitempään julkinen sana nuokkuu uuden ideologian auringonpaisteessa, sitä julmempi on havahtuminen todellisuuden raadollisuuteen. Ne väijyvät taustalla pubjetakseen esiin olosuhteiden kypsyttyä siihen. Niiden joukossa on moottoritie A 17, jonka piti yhdistää Gent Lilleen Ranskan puolelle. Eipä juuri muu kuin ahnas pyrkimys hyötyä yhteisön kaikkea dominoivasta kasvupolitiikasta. Onhan Belgia "uuden Euroopan" emämaa, jonka tulisi näyttää yhtenäisyyden esimerkkiä muulle Euroopalle. Julkinen sana näyttää suhtautuvan kiusaantuneen vaiteliaasti EY:n tai sen jäsenmaiden sisäisiin ristiriitoihin, paitsi milloin niihin on pakko ottaa kantaa. vsk.. Tuo pitkä ja piinallinen välivaihe antaa uutta aihetta kysymykseen, onko Belgia vähitellen ajautumassa hajaannukseen, hallitsemattomaan tilaan. Kuinkahan moni europoliitikko tai -virkamies lopultakaan tietää Brysselissä kävelevänsä Euroopan suurimpiin kuuluvan ympäristöskandaalin päällä. Niin tehdään edelleenkin, mutta Senne katettiin kun se rupesi epämiellyttävästi haisemaan. Belgian puolueet ovat jakaantuneet flaamilaiseen ja vallonilaiseen siipeen. Mikä lopultakaan yhdistää toisiinsa jotakin Tanskaa ja Portugalia, Englantia ja Kreikkaa. Onhan se kokoonpanoltaan riemunkirjava tilkkutäkki erilaisia kulttuureja, erilaisia taloudellisia kehitystasoja, erilaisia kansanluonteita ja erilaisia luonnonoloja. Belgia on täynnä irvokkaita muistomerkkejä noista kiistoista. Luulisi flaamien ja vallonien vuosisatojen varrella oppineen elämään toistensa rinnalla. Ympäristöasioita laiminlyödään säännönmukaisesti, mikä ei johdu vain siitä, että niiden lykkääminen on yleensäkin poliittisesti helpointa. Aikoinaan Brysselin halki virtasi Senne-joki, johon kaikki jätteet laskettiin. Belgiassa ympäristö on asteittain saastumassa ja rappeutumassa tilaan, josta ei ehkä enää ole paluuta. Sillä alalla se on yhtäläinen hulttio kuin Välimeren maat. Se päättyy eräälle kedolle tarkalleen Belgian kielirajalle. Maan ympäristölainsäädäntö tai sen toteutus on niin heikkoa, että ulkomaiset jäteyhtiöt käyttävät sitä häikäilemättä hyväkseen. Ei kansainvälistymisen simsalabim häivytä minnekään kansallisia ristiriitoja, vaikka sodanjälkeinen kehitys näyttääkin lieventäneen niitä melkoisesti. Belgiassa tilanteen tekee lähimain toivottomaksi se, että maassa on neljä hallitusta: keskushallitus sekä Brysselillä, flaameilla ja valloneilla omansa. Belgian kaksi suurta väestöja kieliryhmää eivät pääse keskenään sopuun juuri mistään asiasta. Mieleen hiipii pirullinen epäilys: jos yhteiselo on noin vaikeaa euroemämaassa, kansallisella tasolla, kuinka paljon vaikeampaa se onkaan monin verroin suuremmassa Euroopan yhteisössä. Brysseliin rakennettiin takavuosina puhdistuslaitosta, mutta se jäi keskeneräiseksi ja kasvaa nykyisin koivikkoa
Etualalla Kustaanmiekka, sitten Susisaari ja Iso-Mustasaari, jossa kohoaa yhdistetyn kirkon ja majakan torni. Vähemmälle huomiolle on jäänyt saarten luonto. Suomenlinna eli Viapori kipusi hiljattain Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon maailmanperintöohjelmaan. vsk. Suuri osa kasveista on Venäjältä aikojen saatossa kulkeutuneita tulokkaita, historian eläviä ilmentymiä. Suomenlinna on tunnettu linnoitusmuistomerkkinä ja 800 helsinkiläisen mereisinä ja luonnonläheisinä kotisaarina. Ohjelmaan kuuluu lähes neljäsataa kohdetta eri puolilta maailmaa, kuten Kiinan muuri ja Egyptin pyramidit. Suomenlinna on hyvä paikka tarkkailla lintuja, ja sen kasvisto on erityisen mielenkiintoinen. Tornin takana on lauttaranta. uonnon -1nna Suomenlinnaa lintuperspektiivistä. Suomesta myös vanha Rauma on päässyt tuleville polville varjeltavien kohteiden joukkoon. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Siitä vasemmalle näkyy Pikku-Mustaan johtava silta. 21. Suomenlinna on mainio ja helposti saavutettava retkikohde, jossa pakokaasut eivät vaivaa, vaikka kaupungissa ollaankin
Puoliammattilaiset ovat kiinnittäneet saaren vierustalle suuria lohiloukkuja, joissa pitkä aitaverkko saattelee kalat kohti rysän pesää ja kalakaupan tiskiä. Saaret ovat myös mainio paikka opettaa lapsille tavallisia lintulajeja. 1808 Viapori antautuu venäläisille. Valleilla voi nauttia meren avaruudesta, raikkaista tuulista ja lintujen tarkkailusta. Kesäisin pääsaarille pääsee Kauppatorilla lautalla ja vesibusseilla, talvisin lautalla, joskus jopa jääteitse. Tietoja ympäristöstä nyt ja tulevaisuudessa: Suomenlinnan maisema kunnostussuunnitelma, Suomenlinnan hoitokunta 1978. 1991 Unesco liittää Suomenlinnan linnoitusmuistomerkin ja elävän yhdyskunnan liittoutumana maailmanperintöluetteloonsa. 1973 joukko-osastot ovat muuttaneet saarilta. Pesimäaikaan pienten luotojen lakia kirjavoi valkoisten lokkien joukkoja. Suomenlinna saa siviilihallinnon, hoitokunnan, jonka tehtäviin kuuluu säilyttää ja kehittää saaria rakennusmuistomerkkinä, virkistysja asuinalueena ja Helsingin kaupunginosana. SUOMEN LUONTO 3/92 51. 1918 vastikään itsenäistynyt Suomi nimeää Viaporin Suomenlinnaksi, perustaa kolkon punavankileirin, pitää saaria pitkään suljettuna varuskuntaalueena, muuttaa soman "ryssänkirkon" nykyiseen asuunsa, purkaa enemmän kuin rakentaa, laiminlyö istutukset, jättää toisen maailmansodan pommituksissa vaurioituneet rakennukset kunnolla korjaamatta, sallii turismin kasvun viisikymmenluvulla. 22 Antti Halkka intujen ja erhosten saaret Käynti Suomenlinnassa on aina luontoretki, ja luontoelämykset alkavat jo lauttamatkalla. 1 Rautatieasema Kauppatori NIEMI 1 km Suomenlinna muodostuu kuudesta saaresta: Iso-Mustasaari, Susisaari, Kustaanmiekka, Pikku-Musta, Länsi-Musta ja Särkkä. Mereisyyden ovat huomanneet kalastajat. 1992 Suomenlinnassa on noin kahdeksansataa asukasta, erilaisia museoita ja laitoksia, pikkuverstaita ja palvelupisteitä. Suomenlinnassa ei voi välttyä luontoelämyksiltä. 1748 Ruotsin valtiopäivien päätöksen mukaisesti aloitetaan sotalaivastoa tukikohdan rakentaminen lähes puuttomille, lammaslaitumina olleille Susiluodoille Helsingin edustalle. Syreenit kulkeutuvat Viaporista maaseudun sotilastorppien pihoille. Taiteellisestikin arvokkaista rakennuksista tuhoutuu merkittävä osa. Kottaraisen laulua Lautalta kohti saarten sisäosia kävelevä saa näin keväällä piankin korviinsa kottaraisen laulua. Päätetään rakentaa ajan sotatekniikan vaatimat rantavallit. "Kottaraiset ovatkin heti asettuneet asumaan ." "Myös kirjosieppo ja leppälintu on saatu pönttöihin", Kuusela iloitsee. Rauhallinen varuskuntaelämä jatkuu, erikoisesti vaalitaan puistoja ja puutarhoja. Vapaa-ajan kalastajat ulkoiluttavat vapojaan kalliorannoilla. 1750 keskeneräinen linnoitus saa nimekseen Sveaborg, suomeksi Viapori. M.T Suomenlinnan historiasta ja rakennustaiteesta enemmän esimerkiksi Olof af Hällströmin kirjasesta Matkailijan Suomenlinna, 1988. vsk.. Saarilla on monia museoita ja muistomerkkejä; nyt sinne puuhataan myös luontoopastuskeskusta. Niissä kaupunkilaislinnut asuvat huikeasti tiheämpinä yhdyskuntina kuin helsinkiläiset. Kalalokkeja on joka puolella. Merihenkinen matka kestää runsaat kymmenen minuuttia. 1855 englantilais-ranskalainen laivasto pommittaa puolustuskyvytöntä Viaporia. Linnoitukseen rakennetaan muutakin kuin puolustuksen tai sotateollisuuden tarvitsemia rakenteita, muun muassa Suomen ensimmäinen englantilaistyyppinen puisto. Pian näkyviin kiertyy Suomenlinnan jyhkeä siluetti, jonka huippuna komeilee entisen ortodoksikirkon sipulit sisälleen ahminut kirkon ja majakan yhdistelmä. Jos malttaa olla pällistelemättä ruotsinlaivojen korkeuksiin kohoavia kylkiä, näkee ehkä rotevan, mustaselkäisen merilokin tai sen siromman painoksen, selkälokin. Perhostenkaan ihailija ei saarilla pety, ja illan hämärtyessä kohoavat linnoitusmuurien ylle lepakoiden hahmot. Yhteensä saari lla on nelisenkymmentä pesimälintulaj ia. Suomenlinnan pönttölinnustoon kuuluu myös isokoskelo, joka pesii rannoilla isoissa uutuissa. Suomenlinna on keväällä ja alkukesällä parhaita paikkoja opettaa kaupunkilaislapsille tämä harvinaistunut lintututtavuus. Alkaneella venäläiskaudella jatkuu paremminkin rauhanomainen rakentaminen kuin puolustuslaitteiden kohentaminen. "Olemme huolehtineet kottaraisesta asettamalla sille pesäpönttöjä", Suomenlinnan linnustoa pitkään seurannut Seppo Kuusela kertoo. Luontomatkaaja ei katso kirkkoa, vaan sivuilla levittäytyviä lintusaaria. Neljä vuosikymmentä kestävä, ympäristökuntien luonnonvaroja rasittanut rakennustyö kasvattaa vaivaisesta Helsingistä vaurastuvan kaupungin
Seppo Kuusela on hieman huolissaan kololintujen tulevaisuudesta Suomenlinnassa. useita kymmeniä lintulajeja jo pienen rupeaman aikana. Mantukimalaiskuningatar on herännyt kevääseen. Kiikari on muutenkin välttämätön apuväline, jos haluaa tarkkailla esimerkiksi saaren ympärillä ruokailevia sorsalintuNeitoperhonen on myös suomenlinnalaisia. Saarten runsain lintu muurinkoloihin pesänsä rakentava varpunen. Aikuisena talvehtiva kaunokainen on hyötynyt leudoista talvista. "Jopa varpuskannan kohtaloksi näyttää koituvan rakennusten restaurointi", hän huokaa. Aivan halkeamien perukoille rakentavat pesänsä kivitaskut; pari metriä kiveä pesän ympärillä pitää pesärosvot loitolla. Sekä räystäsettä haarapääskyjä pesii saarilla aimo koloniat. Koloja suosivat niinikään västäräkit. "Jotenkin lintujen tarpeet olisi otettava huomioon rakennuksia kunnostettaessa." Linnuille pitäisi varta vasten jättää pesäkoloja. Muuttoa kiikaroimaan Sijainti meren äärellä tekee Suomenlinnasta lintujen muuton seurannalle otollisen. ja. Seppo Kuuselalle yksi muuton kohokohta on loppukevät. "Toukokuun lopulla Suomenlinnasta voi seurata, miten valtavat arktisten lintujen parvet suuntaavat koilliseen kohti pesimäseutujaan Jäämeren rannoilla. Hemppojen, vuorihemppojen ja vihervarpusten parvet ovat täydessä työn touhussa. Keväällä pullistelee esimerkiksi komeita haahkakoiraita. vsk. "On kysyttävä, miten maisemaa voidaan lähestyä hillitysti ja arvokkaasti ilman, että samalla vaurioitetaan jotain. Tyynellä ilmalla voi kuulla korkeuksista allien laulua tai mustalintujen ääntelyä. Pääsky tekee kesän Kesällä saaren veikeimpiin tuttavuuksiin kuuluvat paaskyt. Kulumisen merkkit näkyvät jo." "On joitain alueita, joilla kulkemista tulisi jo pelkästään lintujen pesimärauhan turvaamiseksi rajoittaa", Seppo Kuusela lisää. Suomenlinna ja siitä itäänpäin sijaitseva Santahaminan eteläkärki kuuluvat ehdottomasti helsinkiläisten lintujen muuton seuraajien etuoikeuksiin." Suomenlinna on hyvä retkikohde myös talvella; saarten talventörröttäjäkasvien siemenillä on ottajansa. Myös tervapääskyn kimeä kirkuna kaikuu muureista lintujen harjoittaessa ikiaikaisia kisailujaan, ja jossain muurinhalkeamassa on tervapääskyilläkin pesiä. Urpiainen ja muutamat muut siemensyöjät ahkeroivat talvisin saarten laajoissa rikkaruohostoissa. "Kyseessähän on kansallispuistoon verrattava alue", sanoo Jukka Kuusela. Kiikareilla varustautunut muuton tarkkailija saa kirjoihinsa SUOMEN LUONTO 3/92 51. Lanttuperhonen on alkukesän yleisiä päiväperhosia. Pieni apu ihmiseltä tuskin olisi kohtuutonta, vaikka linnoituksen luojan Augustin Ehrensvärdin kuuluisassa hautamuistomerkissä lukeekin (ruotsiksi): "Seiso tässä omilla jaloillasi, äläkä luota vieraan apuun." Seppo Kuusela ja hänen veljensä Jukka Kuusela haluaisivat Suomenlinnaan luonto-opastusta. Sammakot pitävät keväisin peliään Piperin lammikolla eli Lemmenlammella. Yöllä syreeneissä voi nähdä suuria kiitäjiäja pienempiä yökkösiä. Liikkumista vo1s1 ohjata luontopoluilla, 23. Onnekas näkee myös hanhia. Varisten raakkuna, viherpeipon ryystäily, talitiaisten tiititykset ja sinitiaisten vienot säkeet viipaloivat talvipäivää
Suomenlinnassa näihin päiviin säilyneitä mutta harvinaisenpuoleisia venäläiskasveja ovat kenttätyräkki, valkomesikkä, idänsara, huhtahanhikki, idänhierakka, myrkkykatko, nurmija sirppimailanen, valkoailakki ja kyläsirkunjyvä. "Yksi tällainen on loistokaapuyökkönen", sanoo saarten perhosia tutkinut Seppo Parkkinen. Esimerkiksi nurmikoiden liian intomielinen leikkuu ja ikääntyneiden puiden poisto vähentävät luonnon rikkautta. Sää on tosin usein raaka esimerkiksi koreita nokkosja neitoperhosia löytää koleana ja tuulisena päivänä varmimmin jostain tuulensuojaisesta, etelään avautuvasta muurinreunuksesta. Alkukesällä laajat, jopa toista metriä korkeat kasvusta/ värjäävät vallit ja niityt komean keltaisiksi. Ukonpalko kulkeutui Suomenlinnaan venäläiskaudella. Jukka Kuusela ehdottaa opastusja näyttelytilojen järjestämistä Kustaanmiekan ruutikellareihin ja viereiseen varasto rakennukseen. Valoisina kesäöinä juhannuksen tienoilla yökköset ja kiitäjät pörräävät kukilla. Nekin tulevat esiin piiloistaan auringon painuessa Helsingin horisontin taa. Ukonpalko, ruotsiksi kuvaavasti ryssgubbe, voidaan jopa korottaa Suomenlinnaa luonnehtivaksi kasviksi. Muita Suomenlinnan tavallisia venäläistulokkaita ovat mm. Se näytti sittemmin hävinneen, mutta putkahti uudelleen esille ravintola Walhallaa laajennettaessa. Suomenlinnan kasviston enty1sen luonteenomainen osa ovat venäläistulokkaat. "Tämä kaunis perhonen liikkuu yöllä, kuten useimmat muutkin perhosharrastajia kiinnostavat lajit." Tavallinenkin kulkija voi Suomenlinnassa nähdä yöperhosia. Terhi voi itsekin tehdä aloitteen takertumalla kulkijaan retkottavan vartensa ja lehtilaitojensa väkäkarvoilla. Myös jäniksiä ja myyriä elää saarilla. Loppukesä voi Parkkisen mukaan olla Suomenlinnassa erittäin antoisa perhosten kannalta. Aseman oikeuttavat lajin laajat ja korkeat kasvustot, jotka alkukesällä värjäävät valleja ja niittyjä etäältä näkyviksi voimakkaan keltaisiksi nauhoiksi ja laikuiksi. Jos kesäinen Suomenlinnan käynti venyy iltahämäriin, saattaa satakieli aloittaa laulunsa ja onnekas voi nähdä lepakoita, jotka viihtyvät saarten holvistoissa. jollaista onkin jo suunniteltu Susisaarelle. Venäjän ajan perintönä erottuvat saarten maisemassa ylitse muiden kaksi ristikukkaiskasvia, ukonpalko ja harmio. C 24 Arto Kurtto Historia kukkii valleilla Suomenlinnassa historia puhkeaa kirjaimellisesti kukkaan. Terhiin, joka on lemmikkikasveja, kannattaa tutustua lähemmin. vsk.. Sympatiat se herättää pienillä syvänsinisillä kukillaan. Suomenlinnan maaperassa lienee monellakin kasvilla siemenpankki. On perhoslajeja, joista ei ole koko Suomessa tiedossa kuin muutama löytöpaikka Suomenlinnan lisäksi. Ne saapuivat saarille Venäjän vallan aikana huoltokuljetusten, etenkin eläinten rehun mukana. Suuri osa saarten kasveista on eri aikoina saapunutta tulokaslajistoa. SUOMEN LUONTO 3/92 51. Niinpä maata myllättäessä voi kasvistoon "palata" kauankin näkyviltä poissa olleita lajeja. "Ne ovat kuin tilauksesta tyhjillään odottamassa järkevää käyttöä." Luontoa v01 vaurioittaa myös liika hoitaminen. Keväällä saari voi lehahtaa täyteen kaaliperhosia; on kuin valkeita kukkia puhkeaisi niityille. "Joinain vuosina saarilla on elo-syyskuussa paljon komeita vaeltavia amiraaleja ja varsinkin ohdakeperhosia." Loppukesällä voi saarten rantavesiin myös ilmaantua joukoittain korvameduusoita, meren terveisiä. Kohtaaminen amiraalin kanssa Perhosharrastajat suuntaavat lintuharrastajien tavoin mielellään Suomenlinnaan. Kukkivaa peltokiertoa ei hevin ohita: maassa matavien tai tuen avulla köynnöstävien versojen lehtien hankoihin avautuu pari senttiä pitkiä valkoisia tai punertavia suppiloita. Valkokukkainen harmio, jonka suomalainen nimi juontuu hauskojen tähtikarvojen harmahtavaksi himmentämistä lehdistä, on Suomenlinnassa ainakin yhtä yleinen kuin ukonpalko, mutta jää maisemassa vähemmälle huomiolle pienemmän kokonsakin takia. Venäläisaikana Kustaanmiekalle saapui niinikään ristikukkaiskasveihin kuuluva hietakilpiruoho. Karvahorsma on ehkä vielä vaikuttavampi näky. Kasvin loistavan purppuranpunaiset, maitohorsman kukkien kokoisiksi yltävät kukat puhkeavat loppukesällä miehen korkuisiksikin yltävien, yltyleensä pehmeäkarvaisten versojen latvaan. Saaret sopivat hyvin perhosille, sillä ravintokasveja on tarjolla yltäkylläinen kirjo. Suomenlinna oli tämän kasvistomme nuoren tulokkaan ensimmäisiä sillanpääasemia Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä; silloin alkanut Helsingin valloitus jatkuu yhä. Linnoitusmaiseman kasvisto on osa kulttuurihistoriaamme. rantaukonnauris, terhi, peltokierto ja karvahorsma
Mäkihärkin ainoa keskittymä Helsingissä on Suomenlinnassa, ja siellä voi hyvin olla myös kaikkialla Suomessa voimakkaasti taantuneen peltorusojuuren viimeinen turvapaikka pääkaupunkiseudulla. Niihin lukeutuu tietenkin monia heiniä, mutta ruoholajisto on SUOMEN LUONTO 3/92 51. Saaristolle ominaiset alkukesän kuivuus ja tuulisuus, joka lisää haihduntaa, ylläpitävät omalta osaltaan niittykasvillisuutta. Nurmi laukka ja yhä yleistyvä ketomaruna, joka kapuaa mieluusti muurien rakoihinkin, saattavat olla peräti viikinkiajan tulokkaita, kumina lienee myöhempää viljelyperua. Piperin puistossa kasvavat harvinaiset tulokkaat kirjosorsimo ja savisorsimo. Vielä varhaisempi kevään airut leskenlehti on tuntuvasti lisääntynyt vuosisadan alun jälkeen. Ketonoidanlukko, niukentuva ketokasvi sekin, on kohdattu vuosia sitten Kustaanmiekalla. Harvojen kosteiden niittyjen harvinaisuuksista ansaitsevat erityisen mam1nnan Suomessa lounainen kahtaissara ja luonnonkasviston rippeisiin kuuluva kämmekkä soikkokaksikko. Niittyjen ja ketojen kukkatarhat Suomenlinnan maisemalle ovat leimallisia niityt ja kedot. Kun kontakti on solmittu, hurmaa terhi katsojan pienillä tummansinisillä kukillaan. Söpöä hiirenhäntää saa Helsingin seudulta totisesti etsiä muualta kuin Suomenlinnan saarilta ja Kaivopuistosta. parisenkymmentä lajia, joista osa oli jo alkujaan satunnaisluontoisia. Rantojen pääosin menneestä luonnontilasta kertovat vielä muutamat vähäiset niittylaikut, mutta kaikkialla muualla niityt ovat ihmisen luomia ja ylläpitämiä. Kesällä Piperin lammella kukkivat kurjenmiekat. Terhi on melko yleinen venäläistulokas, joka voi säikäyttää kulkijan takertumalla kiinni värekarvoillaan. Etenkin valleilla niityt vaihtelevat alarinteiden suurruohoniityistä lakiosien matalampiin ja kuivempiin niittyihin ja viimein ketoihin. huomattavasti monipäisempi ja kukkivana paljon näyttävämpi. Kaunis kaitavirna on Suomenlinnassa harvinainen ja nähtävästi taantuvakin ketokasvi. ketomaruna, mäkikaura, mäkikattara, idänkattara, kumina, litteänurmikka, nurmilaukka ja hiirenhäntä. Suomenlinnan niittyja ketokasvien erikoisuuksia ovat mm. Linnoituskedot ovat tarjonneet tälle erikoisen näköiselle sanikkaiselle kasvupaikkoja myös Helsinkiä kaarena ympäröivässä maalinnoitusketjussa. Jotkut kukiltaan vaatimattomatkin lajit erottuvat runsautensa ja isoutensa takia, etenkin pujo, nokkonen ja seittitakiainen. Toisaalta lisääntynyt kulutus on sallinut joidenkin heikkojen kilpailijoiden yleistyä ja runsastua. Suomenlinnassakin niittykasvillisuuden rungon muodostaa suuri Etelä-Suomessa tavallisten kasvien joukko, ehkä noin 70 lajia. C e "' z < j Hy vin myrkyllinen hullukaali on vanhan kulttuurin seuralainen, jonka siemenet säilyvät maaperässä pitkään elinkelpoisina. Saarten niityiltä tiedetään tällä vuosisadalla kadonneen Kalliotkin kukkivat Kulutuksesta huolimatta Suomenlinnassa voi kohdata kallioita, jotka etenkin alkukesällä värittyvät kauniista kukkijoista. vsk. Esimerkiksi pikkukäenrieskan keltaiset laikut ovat pikku hiljaa lisääntyneet niityillä; laji pitää myös nurmikoista, joilla leikkaaminen ei sitä ehdi häiritä. Ne ovat päätyneet saarille ilmeisesti nurmikkosiemenen mukana. Masmalo on saattanut kulkeutua valleihin käytetyn hiekan mukana Virosta. Väripalettiin osallistuvat voimallisimmin sm1punakukkainen ruoholaukka, valkolatvainen ruotsinpitkäpalko, keltamykeröinen ketokeltto, keltaisten tähtikukkien verhoamat keltamaksaruoho25 C e "' z < j
Pitkään tallattujen ja yleensä eri tavoin päällystettyjen bastionipihojen, ampumatasojen, teiden, kujien, polkujen ja kenttien kasvistoon kuuluvat tavanomaisten pihasaunion, piharatamon, pihaja tannertattaren, kylänurmikan ja rentohaarikon ohella vanhan kulttuurin seuralaiset tannervihvilä, pihakrassi, kujasorsimo ja punasolmukki. myös menneisyyttä henkivästä ilmapiiristä. matot ja keto-orvokin tavallisesti moniväriset kukat. linnoituksista liukenevan kalkin myötä ovat luoneet olot, joita melko karu kallioperä ei luontaisesti ole voinut tarjota. Suomenlinna onkin kaiken muun lisäksi eräänlainen ekologinen koekenttä, ihmisen ja kasvien suhteiden koettelupaikka. Kun vielä osa asukkaista SUOMEN LUONTO 3/92 51. Komea piparjuuri on sitkeästi asettunut sinne tänne, ukkomansikka vain pariin paikkaan. Linnoitusten muurauslaasti on sallinut runsasta kalkkia suosivien tai vaativien jäkälien ja sammalien asettua Suomenlinnaan mm. Vaivaisen kokoinen kevätkynsimö tuo jo ennen niitä itsensä näkyville valkoisina laikkuina, joiden valtaisa yksilömäärä paljastuu viereen kumartumalla. vsk.. Uusia lajeja tulee saarille alati. Siten kasviston muutoksista on parempi käsitys kuin kenties missään muualla Suomessa. Viime vuosien leudot talvet ovat kuitenkin pitäneet jäätien sulana; jäätietä ei ole asteltu sitten vuoden 1987. Saamen ja vaahteran villiytyneitä eriikäisiä ja -kokoisia yksilöitä näkee nykyään yleisesti. Tahmavillakko on onnistunut tässä luultavasti haivenellisilla pähkylöillään, samoin amerikanhorsmat. Ehkäpä hävinneenä pidetty kylämalvalvakin näkee vielä joskus päivänvalon samaan tapaan. Mantereelta tuotiin halkoja Suomenlinnan lukuisiin uuneihin ja turvemultaa vallien katteeksi. Ehkä uusin on Piperin puiston erikoisuus kirjosorsimo, jota muualta Suomesta ei tunnetakaan. Maustekasvi kumina, joka saarilla on yleinen, voi olla hyvinkin vanhaa perua, samoin ammoin rohdoskasvina levitetty keltamo. Muistan leikitelleeni ajatuksella, miten kivimuurien ja hiekkavallien suojaamasta kylästä olisi voitu kehittää ekokoealue. Pensaista kurttulehtija punalehtiruusu sekä terttuselja ovat kovasti yleistyneet, ja isotuomipihlajakin on ilmestynyt saarille. Vallankin rantakallioilla väriiloitteluun liittyy mukaan raoissa säilyneitä merenrantakasveja, yleisimmin saunakukan sisar merisaunio, purppuralatvainen rantakukka ja ihanan sinitähkäinen rantatädyke. Villiintyneeseen puutarhaan raivaamani perunamaan historiapitoinen multa tuotti muhkeita satoja. Jätehuolto ontui: turistilaivoihin näkyvällä kaatopaikalla romut veljeilivät polttokelpoisen jätepuun ja kompostoitavien käymälä-, niittoja haravointijätteitten kanssa. Kallioiden värikkään ja monipuolisen kasvillisuuden taustalla on paljolti ihmistoiminta. Kesällä muurien rakosista työntyy esiin myös hillittyä kukkaloistoa. Saarten vanhaa ja voimallista kulttuurikeskusluonnetta kuvastavat yhä aika yleisinä säilyneet vanhan kulttuurin seuralaisiin luettavat muokattavien maiden rikat hukanputki, rautanokkonen, kaalivalvatti ja hanhentatar. Kuitenkin tosi vanha viljelyperäinen kasviaines on huolestuttavasti alkanut korvautua uudemmalla. Hullukaali tunnetaan siitä, että se voi hyvinkin pitkän poissaolon jälkeen ilmestyä maata kaiveltaessa siemenpankista. Nautin lintuja kasvimaailman rikkaudesta, meren läheisyydestä, tuntumasta säihin, meluttomuudesta, tietysti. Kaivopuiston rannasta myös mannerhelsinkiläiset pääsevät silloin vaivatta ulkoilemaan saarille, joilla yleensä käydään vain kesäisin. Ne pitäytyvät ensisijaisesti tienvarsille, kujille, pihanperille ja muille muokattavia maita pysyvämmille kasvupaikoille. Hopeahanhikin keltaisia kukkia avautuu pitkin kesää. Autoja ja liikkuvia työkoneita oli saarilla vähän; potkukelkat, polkupyörät ja työntökärryt olivat näkyvää kalustoa. Muureja koristavat sammalet ja jäkälät. Liekö samaisen puiston savisorsimo, meillä hyvin harvinainen tulokas, samankaltaista alkuperää. Myös Helsinginniemellä reippaassa vuosisadassa aivan yleiseksi ryöhääntynyt rikkapalsami on jotenkin ihmisen avuitse keplotellut Isoon Mustasaareen. Suomenlinnassa uusia tai uudehkoja ruohovartiskoristekasveja, osa jo karkuun ehättäneitäkin, ovat jalokiurunkannus, sinivuokko, jättipalsami, pystykäenkaali, etelänruttojuuri sekä japaninja jättitatar. Ruohovartisista koristekasveista vanhojen kantojen rippeitä lienee jäljellä ainakin lehtoakileijasta, kaunokaisesta, vuohenkellosta, illakosta, harmaamalvikista ja puistolemmikistä. Näin on myös Suomenlinnassa käynyt. Rakentamisen ja kallioiden louhinnan viljavoittava vaikutus on suuresti hyödyttänyt myös siroa rakosaniaista haurasloikkoa, joka kasvaa mieluusti muureillakin. • t Muutin Helsingin keskustasta pienille, historiaa henkiville saarille noin seitsemäntoista vuotta sitten. Uusia ja vanhoja karkulaisia Puutarhoilla, puistoilla ja keittiötarhoilla on Suomenlinnassa vankat perinteet 1700luvulta alkaen. Se on ilmeisesti kulkeutunut nurmikkosiemenen mukana. Samaa voi sanoa saarilla harvinaisemmasta haisukurjenpolvesta. Kohtuullinen kulutus, vanhat ja uudet tulokaskasvit sekä ravinteisuuden lisääntyminen mm. Olin riemullisen pakahtunut lähimmillään kilometrin päässä kaupungin rantaviivasta olevan kylän maalaismaisuudesta. Keskija loppukesäksikin värejä säästyy: silloin kukkivat kultapiisku, sarjakeltano, isomaksaruoho ja kissankello. Tutkijalle ja retkeilijälle Suomenlinna on jännittävä ja jatkuvasti muuttuva luonnon koekenttä, jossa voi tehdä alati uusia löytöjä. Vanhan kulttuurin seuralaisiin kuuluvat myös kylämaltsa, litutilli, rohtopemaruoho ja hullukaali. Omenapuu, mustaja punaherukka sekä karviainen ovat jopa yleistyneet sopivien karkaamispaikkojen turvin. Seurantaa kannattaa jatkaa varsin tihein välein, myös hoidon ja käytön suunnittelemiseksi ja ohjaamiseksi. Suomenlinna olisi silloin sellaiseksi sopinut; mukavuuksia vailla olevat, raihnaat rakennukset odottivat peruskorjausta. Ominkin avuin saarille voi yrittää. D Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kasvimuseon amanuenssi. Rikkaruohojen rikkautta Maaperän muhevoituminen, jota on vielä lisännyt mullan tuonti mantereelta ja lannoitus, ilmenevät myös Suomenlinnan rikkaruohostossa. Kunnon jäätalvet vapauttavat suomenlinnalaiset lautta-aikatauluista. muun26 kultajäkälä, kalkkihiippasammal, kalkkiväkäsammal). Muuallakin Etelä-Suomessa yleisistä rikkaruohoista on saarille valikoitunut yleisiksi ryhmä vaateliaamman pään lajeja: jauhosavikka, peltomatara, liuskaja punapeippi, ukontatar, peltovillakko, pihatähtimö ja peltotaskuruoho. Ekologinen koekenttä Suomenlinnan kasvisto on tällä vuosisadalla tutkittu tarkoin kolmesti, joillain saarilla useammastikin
Ympäristö on siistiytynyt. Se isännöi asumista (muutamia pientaloja lukuunottamatta asunnot ovat valtion), hoitaa kaiken ympäristöön liittyvän rutiinin, peruskorjauksen suunnittelun, valvoo sen toteutumisen. Suomenlinnalaisten osallistumista päätöksentekoon perustellaan poikkeavilla asuinoloilla. Eikö tuollainen, asetuksella turvattu, vaikka muodollinenkin käytäntö sopisi minne vain. Hoitokunnan johtokunta koostuu eri laitosten ja ministeriöitten, jopa asukkaitten vaaleilla joukostaan valitsemista edustajista. Laululintujen tiheikköjä harvennetaan kohteissa, joissa ne eivät rakennustaidetta häiritse. Aivan perusratkaisujakin ihmetellään. Työn lopputulokset eivät saa aina asukkaitten hyväksyntää. Viimevuotinen pihakompostorikokeilu jatkuu aikaisempaa laajempana. Kylää hoidetaan Alle tuhannen asukkaan kylässä oppii tuntemaan väen toisin kuin yhdessä ainoassa kaupungin kerrostalossa. Uskon, että lämpöja viemäriasiat olisi voitu ratkaista paikallisesti kevyemmällä tekniikalla. Arvelin sellaisen kehittävän hyvinkin kunnon ekovoimaa. vsk. Hoitokunta sanoo sanansa kaikista saarten asioista. Kauanko viihtyvät pensaskerttu ja satakieli. Hoitokunnan toimistoon soitellaan ja kysytään vaikka mitä. Mutta varmasti monesti vanhan korjaaminen on tullut täälläkin halvemmaksi kuin uuden rakentaminen. Joskus tulee pikku känääkin, niin kuin kylissä tapaa tulla. Se julkaisee kunnon lehteä, ottaa kantaa epäkohtiin, jopa kesäsunnuntaiseen, "turisteja" villitsevään oluenmyyntiin. Asuinolot erikoisessa ympäristössä yhdistävät. Ennen rappiolla olleet rakennukset toimivat nyt persoonallisina, kunnon asuntoina tai erityisiin käyttötarkoituksiin varattuina tiloina. Kaatopaikalla muodostuu nyt multaa isoissa aumoissa. Jänistä ei näy niin kuin ennen ja viihtyisikö täällä enää aikoinaan tutuksi tullut mäyräkään. Liikenteen kasvu, pihojen ja muurien reunustojen siistiminen ovat vähentäneet ainakin sammakoita ja rupikonnia. Niihin sopimaton roina siirretään mantereen ongelmaksi. Korjauksen yhteydessä purettiin uunejakin vaikka niitä olisi pitänyt korjata ja rakentaa lisää jonkinlainen osa niilläkin olisi lämmöntuotossa. Markku Tanttu 27. Yhdessä paheksutaan turismi~ tuomia, asumista häiritseviä ilmiöitä, arvostellaan liikenneratkaisuja, suunnittelua ja asunnonjakoja. Onnistuneestikin on siistitty. Jos Suomenlinnan peruskorjaus alkaisi nyt, se varmaan tehtäisiin pehmeämmin. Joskus korjauksen tasoa pidetään jopa liian korkeana. Viemäri vie jätevedet päinvastaiseen suuntaan. Puhutaan, ettei asukasedustajilla kuitenkaan olisi juurikaan mahdollisuuksia puuttua niinsanottuihin suuriin asioihin, mutta esimerkiksi asunnonvaihtoasioissa heitä arvellaan kuultavan. Ympäristöä siistitään liikaakin Suomenlinnan peruskorjaus on pitkällä. Ymmärrän, että tietyt pihat ja puistot hoidetaan, mutta miksi talventörröttäjäkasveja tulvillaan olevat rinteet niitetään syksyllä. Suomenlinnassa tutustutaan lauttamatkoilla, "raitilla" ja kaupassa. Mutta kuten usein yhteisöissä, me veltot emme huomaa aktiivien työtä; ihmettelemme miksi kuSUOMEN LUONTO 3/92 51. Suomenlinnan hoitokunta on harvinainen paikallishallinnollinen organisaatio. Hoitokunta on lähentynyt ajan henkeä. Muuten ei mielestäni pitänyt ajatella historian kulussa sortuneitten rakennelmien uutta pystyttämistä. Se toimitti joka kotiin opaskansion, jossa osoitetaan esimerkiksi keräyslaatikoitten, pyykkitupien, koirapuistojen ja pysäköintipaikkojen sijainnit. Kaupunginosamme asukasyhdistys on ihmeen vireä. Talvilintujen laitumet ovat muutenkin köyhtyneet. Asukkaana suojelukohteessa harrasti palstaviljelyä ja kalastusta, oli ekohaaveilua ja kohennusratkaisujen keksimistä helppo harjoittaa. Toivoin jopa, että Viaporin rakentamisen aikana ihmeenä pidetty monitoimituulimylly rakennettaisiin uudelleen. Alkuperäisen värinsä mukaan Siniseksi taloksi kutsuttu rakennus ei olekaan nyt sininen. kaan, siis yhdistys, ei sano eikä tee mitään. Täällä tuumitaan myös miksei hoitokunta tee sitä tai tätä. Hämmästellään aivan uusien talojen ilmettä; miten tälle kamaralle vieraat, sekatyyliset puutalot, uuden ja vanhan yhdistelmäkyhäelmät on voitu ollenkaan hyväksyä. Kunpa jonnekin jäisi "villejä suojelualueita". Koteihimme virtaa kaukolämpöä johdossaan meren ali ties mistä. Rakennustaiteellisia arvoja kunnioittava, saaristo-olosuhteissa tehtävä korjaustyö on kallista
EY antoi stratosfäärin salojen selvittämiseen 150 miljoonaa markkaa. Suomalaisten mittausasemat olivat Sodankylässä ja Huippuvuorilla. EASOE-projektin tukikohdat levittäytyvät Grönlannin perukoilta Välimeren äärelle. Valtavia kaasupalloja liihotteli talven aikana Suomen Lapin yli itään kohti Kuolan niemimaata. Kanada aloitti maaliskuussa televisiossa säteilytilannetiedotukset. "Otsonitutkimus otettiin osaksi EY:n ympäristöohjelmaa, kun satelliittimittaukset kertoivat, että otsoniongelma oli levinnyt koko pohjoiselle pallonpuoliskolle", sanoo Kiirunassa talveaan viettävä veteraanitutkija Neil Harris Cambridgen yliopistosta. Sitä paitsi pallot kulkivat korkealla hävittäjiemme saavuttamattomissa. ennustaa, paheneeko otsonikato tulevaisuudessa. Tiedolla on merkitystä koko yhteiskunnalle, meille kaikille. Ilmatieteen laitos oli myös toinen Euroopan kahdesta satelliittikarttamateriaalin vastaanottajasta. Hälytyksen antoivat mm. Miten käy hiihtokeskusten, jos ihosyöpä tulevaisuudessa on hangilla hiihtäjän riesana. Hälyttävät tiedot saivat poliitikot kiirehtimään otsonikerroksen tuhoaineista luopumista. Kun otsonikerros ohenee, lisääntyy vaarallinen ultravioletti-B -säteily. EASOE on ilmeisesti Euroopan tähän mennessä suurin ympäristötieteen yhteishanke. Otsonikato levisi myös tropiikkiin. Viime kädessä vaarassa voi olla monien pohjoisen pallonpuoliskon ekosysteemien rakenne ja tuottavuus. Kiiruna valittiin keskukseksi, koska se täyttää otsonitutkimuksen vaatimukset: pohjoisnapa on melko lähellä, ilmasto kylmä ja Esrangessa on SUOMEN LUONTO 3/92 51 vsk.. Miltei kaikki EYja Eftamaat ovat mukana. Maaliskuun alussa EASOEtutkimuksen (European Arctic Stratospheric Ozone Experiment) kenttävaihe on vielä täydessä vauhdissa. Esrangen 28 tutkijat häärivät mittauslaitteiden ympärillä ja kiiruhtavat kokouksesta kokoukseen; tuloksia on jo kertynyt. Satelliitti on seurannut otsonikerroksen ohenemista jo 12 vuotta. Kohtalokas säteily EASOE:n tarkoituksena on mm. Yli 20 kilometrin korkeudessa hohtavien helmiäispilvien jääkristalleissa kloori muuttuu vaaralliseen muotoon. Rovaniemen Drakenit eivät kuitenkaan ampaisseet taivaalle tutustumaan tunkeilijoihin ne olivat osa hyvin tiedossa olevaa suurta eurooppalaista otsonikadon saloja selvittävää tutkimusprojektia. Yhdysvaltain kansallisen avaruusviraston, NASA:n, Nimbus 7 -sääsatelliitin otsonimittarin tiedot. Suurtietokone syöttää jatkuvasti Oslosta keskukseen otsonikatotietoja eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Luotainpallot lähetettiin Ruotsin Kiirunasta Esrangen avaruustutkimuskeskuksesta, jossa otsonitutkijat pitivät paamajaansa marraskuusta maaliskuun loppuun. Silloin meidän on kysyttävä, mitkä viljelyskasvit ja -puut kestävät lisääntyneen säteilyn. Teksti: Kirsi Vanttaja ja Antti Halkka Valokuvat: Bo lsovaara Kohti ohenevaa taivaankantta Kuluneena talvena haettiin kuumeisesti vastausta pohjoisen pallonpuoliskon otsonikerroksen ohenemisen syihin
Tutkijat lähettävät stratosfääriin kaasupallojen kannattelemia erikoislaitteita, jotka noutavat palan taivasta maan pinnalle. Niin hyvä kuin Esrangen sijainti onkin, tiheän otsonikerroksen alaosakin on vääjäämättä 15-20 kilometriä tutkijoita ylempänä. Otsonikerrosta tuhoaa kloori. ,... Luotaimien mukana kulkee myös auringon säteiden eri aallonpituuksien tunnistimia. maaliskuuta 1992 noin kolmanneksen keskivertoa (420 Dobson-yksikköä) ohuempi Suomen yllä. Suojarakenteet eivät kuitenkaan ole sopeutuneet säteilyn epätavalliseen lisääntymiseen. Kloori joutuu yläilmakehään monin tavoin, etenkin jäähdytysym. Otsonikerros sijaitsee stratosfäärissä (ilmakehän kerros 10-50 kilometrin korkeudessa) ja on tiheimmillään noin 20 kilometrin korkeudessa; kerroksen rajat eivät ole niin selväpiirteiset kuin piirroksessa. "Pallojen lähettäminen ja niillä mittaaminen on onnistunut odotettua paremmin", sanoo Neil Harris. " Mittauspallo aloittamassa matkaansa stratosfääriin. Solujen perintötekijät ovat UV-B:lle erityisen herkkiä, mutta iho tai vastaavat rakenteet suojaavat eliöitä pahimmilta haitoilta. < "' < z SUOMEN LUONTO 3/92 51. Jos säteily pääsisi koko voimallaan maapallon pinnalle, elämä ehkä häviäisi planeetalta. f ·'"""''""'--z >.0 i'.' .§ vi' ::; t:. vsk. Nimbus 7 -sääsatelliitin kartta kertoo otsonikerroksen olleen 2. Tilanne vaihtelee päivittäin, ja otsonitiheyksiä ehkä raportoidaan tulevaisuudessa sään tapaan. "Onnistuimme myös käyttämään lasertutkaimia kuudessa eri maamittauspisteessä." 29. laitteissa käytettyjen CFC-aineiden (freonien) mukana. Se vapautuu jostain yhdisteestä ja kaappaa sitten yhden otsonin kolmesta happiatomista (yllä). YLI 660 600-660 550-600 500 550 D 460500 420 460 390 420 D 360 390 330 360 300330 280 300 260 280 D 240 260 220 240 200 220 180-200 ALLE 180 vuosikymmenien kokemus mittauspallojen, rakettien ja satelliittien käytöstä. CFC-yhdisteet olivat pitkään yksiä tavallisimmista kemian teollisuuden tuotteista, ja nyt ne ovat taivaalla. Kerros estää vaarallisen ultraviolettisäteilyn, UVB:n, valtaosan pääsyn lävitseen. Valkoiselta alueelta ei ole tietoja
Below tutkii aerosolihiukkasia, joiden määrää Filippiiniläisen Pinatubon tulivuoren purkaus huimasti lisäsi. Syynä on kiire ja se, että heitä on kielletty antamasta ennakkotietoja koko projektin tuloksista niistä kerrotaan koötusti joskus myöhemmin. Poliitikot ovat astuneet esiin. Kymmenen prosentin ohentuma merkitsee yli 20 prosenttia lisää biologisesti tuhoisaa säteilyä. Paniikkiin ei ole vielä missään aihetta. Otsoniohentuman suuruus on julkinen tieto; kerros oli esimerkiksi Suomen yllä ohentunut maaliskuun alussa keskimäärin parikymmentä prosenttia eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin mittausten historian aikana. Typpihappokiteetkin edistävät otsonikerroksen ohenemista rikkihapon tavoin; normaalivuosina typpihappo on Suomen yllä tärkein kloorin vapauttaja. Huolestumisen aihetta antaa varsinkin Suomea etelämpänä James Andersonin arvio, jonka mukaan seuraavien vuosien aikana otsonikato jatkuu voimakkaana touko-kesäkuulle tähän asti se on ollut lähinnä kevään ilmiö. Paljon lohtua ei ole siitä, että syövän kehittyminen kestää jopa kymmeniä vuosia. "Tulemme tiedottamaan tilanteesta tarpeen mukaan", sanoo vanhempi tutkija Petteri Taalas Ilmatieteen laitokselta. Se lähetään aluksi joka viikko, mutta loppukeväästä tarpeen vaatiessa päivittäin. Kun otsonikerros ohenee, lämpöä kehittyy vähemmän ja stratosfääri kylmenee. Ikävää otsonikadossa on se, että ilmakehään tähän mennessä syytämämme freonit ja muut vaaralliset yhdisteet ovat pitkäikäisiä. "Järjestelmä on paikallisesti romahtamassa, mutta emme tiedä kuinka laajalle luhistuminen leviää." Eräät tutkijat maalailevat uhkakuvaa, jonka mukaan otsonituho on itsestään kiihtyvä prosessi: ultraviolettisäteitä sitomalla otsoni lämmittää stratosfääriä. Myös typenoksidipitoisuudet tutkituissa ilmakehän kerroksissa ovat olleet ennätysalhaiset. Silti soisi, että esimerkiksi ihon auringossa polttaminen tajuttaisiin juuri niin typeräksi riskinotoksi kuin ihotautilääkärit ovat sitä aina pitäneet. Science julkaisi helmikuussa· tutkimuksen, jonka mukaan eteläisen pallonpuoliskon otsonikato on vähentänyt alueen !evien kasvua kahdella prosentilla. Edelleenkin korkealta paistava kesäaurinko on vaarallisempi kuin kevättalven ohuen otsonikerroksen suodattamat UV-säteet." Tutkijoita on hätkähdyttänyt otsonikadon ulottuminen tropiikkiin. Samoin kesäisin. Samoihin aikoihin päätösten kanssa tuli julki ikävä tieto, jonka mukaan otsonikerrosta pahiten tuhoavia CFCaineita korvaavat HCFC-aineet ovat moninkertaisesti aikaisemmin luultua vaarallisempia. "Koska käytössämme olevat lentokoneet eivät lennä tarpeeksi korkealle, pilvien tutkiminen on ollut niillä hankalaa", pohjoissaksalainen aerosolihiukkasten merkitystä tutkiva Michael Below kertoo. maaliskuuta jää historiaan pa1vana, jolloin pohjoisen pallonpuoliskon ensimmäinen valtio, Kanada, aloitti erityisen UV-säteilyvaaratiedotuksen. Tutkijat arvelevat, että typenoksidit muuttuvat pilvissä ja aerosoleissa typeksi. "Ilmakehä ei näytä kykenevän suoriutumaan kloorista niin tehokkaasti kuin olemme luulleet", sanoi ilmakehän kemian tutkija James Anderson, kun hän selitti Yhdysvaltain otsonitutkimustuloksia helmikuussa. Sen rikkihappoaerosolien pinta toimii vapaan ja vaarallisen kloorin esiasteen tehtaana helmiäispilvien jääkristallien tapaan. Amerikkalaiset pääsivät perille kylmien pilvien luo. Kanadassa hätäännyttiin EY:n arvion mukaan vuosittaiset ihosyöpätapaukset lisääntyvät maailmassa 300 000: lla ja harmaakaihitapaukset 1, 7 miljoonalla, jos stratosfäärin otsoni vähenee kymmenellä prosentilla. SUOMEN LUONTO 3/92 51. Otsonikadon nopeus yllätti tutkijat Pilvet näytelmän konna Lasertutkain eli lidar lähettää yläilmoihin vahvan lasersäteen ja mittaa takaisin heijastuvan kaiun. "Miekka roikkuu Euroopan yllä", hehkutti arvovaltainen tiedelehti Science. Voitiin ennustaa otsonikerroksen ohenevan nopeasti lopputalvesta. Moni on ihastellut Pinatubon aiheuttamia kauniin oransseja auringonlaskuja. Katoennätyksiä rikotaan Jos Kiirunan tutkijoilta kyselee tarkkoja tutkimustuloksia, he tuntuvat siirtyvän tutkimuskohteensa korkeuksiin. Pinatubo syöksi stratosfääriin sellaisen aerosoliannoksen, että arvot nousivat kymmenkertaisiksi. Lidarilla on tykitetty stratosfäärin pilviä. Ilmakehän kloori lisääntyy vääjäämättä ensi vuosituhannelle asti. NASA:n havaintojen mukaan otsonikato oli alkutalvesta tropiikissa kymmenen prosenttia ja ER-2 löysi tammikuussa kloorimonoksiditihentymiä Karibian meren yltä. Helmiäispilviä tavoiteltiin erikoisvarustetuilla lentokoneilla. Saksan parlamentti piti helmikuussa kiireisen istunnon, jonka tuloksena Saksa saattaa kieltää otsonikerrokselle vaarallisten CFC-aineiden (eli kloorifluorihiilivetyjen, "freonien") käytön jo vuoden 1993 alusta. Yhdysvaltain presidentti George Bush suositteli kongressille, että otsonikerrosta tuhoavista aineista luopumista aikaistetaan neljällä vuodella, vuoden 1995 loppuun. Kanadan ympäristöministeri meni jopa niin pitkälle NASA:n havaittua kloorimonoksidikeskittymän ja alkavan otsonikadon Itä-Kanadan yllä, että hän kehotti vanhempia pitämään 2-18 -vuotiaat lapset sisätiloissa. Ministeri tajusi pian, että tämä oli ennenaikaista, mutta tuli tehokkaasti viestineeksi, että lasten iho on herkkä säteilylle. Otsonitutkijat tavoittelevat nykyisin kilvan esimerkiksi kauniin taivaisia napaseutujen helmiäispilviä. Pilvet syntyvät talven kylmyydessä, ja tulevaisuus tuonee niitä aina vain enemmän, kun kasvihuoneilmiö jäähdyttää stratosfääriä. Otsonikadon nopeus on yllättänyt tutkijat. "Tuntureilla hiihdellessäni käytän suojavoidetta. Väri syntyy taivalle, kun valo taittuu tur30 miollisen rikkihapon pinnalla. Luku vaikuttaa pieneltä, mutta tämän suuruinen vähennys maailman vi ljantuotannossa olisi mullistava. vsk.. Kuuluisan U-2-vakoilukoneen muunnelmat, ER-2-koneet nousivat talven aikana Yhdysvaltain Mainesta parinkymmenen kilometrin korkeudelle stratosfääriin. Tieto saa tropiikissa aurinkolomaa viettäneen vakavaksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että kasvit ja eläimet ovat täällä sopeutuneet suomalaisiin eivätkä keskieurooppalaisiin elinoloihin. Michael Belowille oli maaliskuun alussa kertynyt jo 300 lentotuntia, mikä osoittaa, että sääolot ovat olleet ihanteelliset. Kymmenienkään prosenttien kato kesällä ei lisää säteilyä Suomen yllä kuin KeskiEuroopan tasolle. Suomi on jo ennestään tässä aikataulussa. Torstai 12. Todennäköisesti otsonikato lieventyy kesää kohti edettäessä. Poliitikot havahtuivat Vielä ei pohjoisen pallonpuoliskon otsonikato ole niin paha, että esimerkiksi Neil Harris kantaisi huolta kevätauringosta. Tällä lehti korosti sitä, että suuri kloorimäärä oli otsonikerrokselle vaarallisessa muodossa. Normaalisti ne sitoisivat vaarallisia klooriyhdisteitä ja lievittäisivät otsonikatoa. Tieto saatiin lentokoneiden ja yläilmakehää tutkivan Yhdysvaltain UARS-satelliitin avulla. EY:n maaliskuun alun suunnitelman mukaan yhteisö pyrkii eroon CFC-aineista yhtä nopeasti kuin USA. Pilvien jäähiukkasten pinnalla vaarattomat klooriyhdisteet muuttuvat öisin alle -70 asteen kylmyydessä muotoon, josta kloori auringonvalon keväällä palatessa helposti vapautuu tuhoamaan otsonia. Oletetaan, että ne ovat tärkeitä otsonituholle. Ainakin soija ja riisi ovat UV-säteilylle herkkiä. Kylmä ilma pidentää napapilvien ikää ja klooria vapautuu yhä enemmän otsonituhoon. Myös Pohjois-Euroopan yllä pysytteli alkuvuodesta viikkokaupalla kloorimonoksidikeskittymä, vaikka sen piti olla huomattavasti pohjoisempana
Aika usein unohtuvat jokamiehenvelvollisuudet. Ulkoilualue muuttuu helposti leirintäalueeksi vesikäymälöineen, ulkovaloineen ja lämmitettävine paikoitusalueineen. Maaseutu ei joutuisi varaventtiiliksi, johon vedoten kaupunkia voikin kaavoittaa vaikka kuinka teknokraattisesti. Monessakaan maassa ei noin vain tallustella toisen metsässä saati pellon pientareella. Säästääkö se kovin hyvin luontoa. Se haittaa potkukelkalla ja suksilla liikkumista, muun harmin lisäksi saattaa vielä pilkkimiehen auto seistä tien tukkona. Menetetäänkö samalla toisia kannattajia. Jollei tien ohessa lojuvia karamellipapereita ja muovimukeja kauhistelisikaan, voi kiusaa aiheutua melusta ja ilkivallasta. En innostu virkistyskäytön keskittämisestä yksiin paikkoihin. Vaatimuksilla on taipumus kasvaa. 31. Epäilemättä, jos asetutaan keiden tahansa mellastajien takuumiehiksi, tai edes vahingossa leimaudutaan semmoisiksi. Mustikka soisi marjansa kernaammin rastaan suoleen kuin maitolautaselle. Luonnonsuojeluväki puhuu innostuneemmin kansalliskuin luonnonpuistoista. Sienelle olisi parempi, että itiöemä pölläyttelisi itiöitänsä tuuleen eikä suinkaan ruskistuisi paistinpannulla. Samoileviksi jokamiehiksi. Kaikkialla Euroopassa ei jokamiehenoikeutta tunneta. On epäviisasta sanoa maalaiselle, että pientä tuo on ydinvoiman kauhuihin verrattuna. Kunpa kyseessä olisi vain välttämätön ja ovela poliittinen taktikointi! Luonnonsuojelu tarvitsee liittolaisia. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Ei riitä, että useimmat retkeilevät siististi. Kaupunkilaispäästöt tulisi laimentaa tasaisesti eri puolille maaseutua niin, että tulokkaat jäisivät kaikkialla vähemmistöksi. Puhumattakaan marjanpoimintakoneen vaikutuksista: kuin monitoimitraktorin jälkeä pienoiskoossa. Pilkkimiesten avannoista kumpuaa jäälle vettä. Minkä takia luonnossa pitää liikkua minkäänlaisilla pyörillä kun jalatkin ovat olemassa. Jokamiehestä voi var:tua luontoaktivisti, useimmista ainakin luonnonsuojelun passiivisia kannattajia. ' Hannu Niklanderin mielestä vastuunsa tunteva jokamies on luonnon paras liittolainen. Eivät vastustajat suinkaan koostu vain ilkeistä erakoista ja korskeista suurtilallisista. Maaseudulla käännytään herkästi luonnonsuojelua vastaan. Luonto voi olla eri mieltä. Kuinka varjella luontoa, jollei riittävä väestömäärä tunne asiaa tarpeelliseksi. Luonto tarvitsee jokamiestä. Mutta onko liikaa vaatia alueita luonnolle itselleen, ei ihmiselle. Perin usein sekoitetaan luonnonsuojeluja virkistysalue. Toivottavasti se ei ole vilpitön kanta. Jokamiehenoikeus on varjeltava, demokraattinen piirre. vsk. Selvähän se, että viheralue varjelee maisemaa paremmin kuin vaikka moottoritie, luonnonsuojeluhenkisen päättäjän ei ole vaikea valita puolta. Tämä tietysti ihmisenä sanottuna. Aika näyttää euroharmonisoidaanko meiltäkin jokamiehenoikeus pois. Harvemmassa kulki jokamiehiäkin, he kuluttivat luontoa nykyistä säästeliäämmin. Kuka on pätevä päättämään mikä luonto ja keiden rauha uhrataan. Juuri jälkimmäisestä koituu ilmeistä haittaa seudun eläjille. Arkikokemus osoittaa, että pelätyllä ydinsähköllä voi sentään keittää hernesoppansa, mutta kylälle perustetusta virkistysalueesta ei toisaalta koidu etuakaan. No, onhan tietysti kansantaloudellinen näkökanta, jonka nuukana miehenä hyväksyn: ehjää tavaraa ei pidä rikkoa eikä hyvää ruokaa haaskata. Jos kaupunkiympäristö on mukava, tullaan maalle harkiten ja nimenomaan luonnon takia. Mikseivät sienet ja marjat saisi mädäntyä paikoilleen. Tärkeää olisi itse kaupungin viihtyisyyden lisääminen. Kala ei kaipaa uimarantaa. Entä kuuluuko maastopyöräily jokamiehenoikeuksiin. Ja kuinka he muuten kiintyisivät luontoon kuin kokemalla luonnon. Kun kaupungista virkistysalueelle saapuneet, itse luonnosta vähät välittävät nuorukaiset juuri humalapäissään hajottavat kylän postilaatikoita, ei taida olla sopiva hetki saarnata paikkakuntalaisille jokamiehenoikeudesta. Jokamiehenoikeus syntyi Pohjolaan ammoin kun samoilijoita oli vähän. Yksi promille pystyy ryvettämään rannat ja polunvarret. Hannu Niklander Tarvitseeko luonto jokamiestä. Ei ole luonnon eikä maalaisten vika, jos kaupungit on rakennettu ahtaiksi ja epäviihtyisiksi. Ihminen tarvitsee luonnon antimia, ei päinvastoin. Marjaja sienimaista syntyy kilpailua. Kun väkeä patistetaan koreineen metsiin, mieleeni hiipii harhaoppinen kysymys
Ehkä paikalliset asukkaat ajattelivat samalla tavalla. Vadsö näytti meille kaiken lohduttomuutensa. Seisoimme satamassa, jonne pitkä ajomatkamme oli päättynyt. Tuntui kuin se olisi nauranut meille: Mitä täältä luulette löytävänne. Lopulta lokki laskeutui troolarin ajohytin päälle. Muuttolinnut tulevat kymmenien tuhansien parvina jäämeren vuonoihin ja lahdelmiin. 32 BARENTSIN MERI VENÅJÅ 9 . Teksti: Juha Kauhanen ja Markku Loippo Kuvat: Markku Loippo Kevät syöksyy Varangiin Kevät tulee Jäämeren rannoille nopeasti. Elämä täyttyy äänillä ja liikkeellä. Lokki istui valaan rapautuvan selkänikaman päällä, mutta heittäytyi lentoon meidät nähtyään. Vain kaukaiset tunturiylängöt näyttävät häikäisevät kylkensä. Saavuimme iltahämärissä kveenien kaupunkiin. 50km 1 Varangin mielenkiintoisille lintupaikoille pääsee helpoimmin Utsjoen kautta. Olimme ulkopuolisia, vieraita. SUOMEN LUONTO 3/92 51. Se kirkui ilmassa ja teki syöksyjä troolareiden väliin. Pääsiäisenä ei jäämeren rannalla näy turisteja. vsk.. Huhtikuun ilta Varangilla kevät tekee tuloaan Olimme ajaneet läpi puolen Suomen ja ylitimme rajan Nuorgamissa. . Muutamat kiihkeän lämpimät päivät saattavat sulattaa lumen pois lähes kokonaan.
Runsaimmin esiintyvän kalalajin, villakuoreen, kalastuskielto piti troolarit satamassa. Kalastajakylät rappeutuvat Rannat olivat täynnä hoitamattomia venevajoja, lahonneita lautaseiniä ja romahtamaisillaan olevia laitureita. Jäämeren rannalla riitti ruokaa. Kveenit asettuivat Vardön ja Vadsön kaupunkeihin, mutta heitä löytää myös monista rannikon kylistä. Jokaisessa kylässä oli paljon kalastajia, monissa lähes kaikki. Kymmenet ja jopa sadat troolarit täplittivät rantaviivaa. Tapahtumat rullasivat eteenpäin omalla painollaan. Irtipäässeet koirat kisailivat roskalaatikoiden luona. Kottaraisen kokoinen kahlaaja on Varangilla kotimaisemissaan. Kylissä ja kaupungeissa oli aistittavissa omituinen pysähtyneisyys. Kaikkialla oli turskan kuivatustelineitä. Autioilla kaduilla ei näkynyt montakaan ihmistä. 33. Varangin vuonolla on ollut oma kulta-aikansa viime vuosisadalla, jolloin suomalaisia pakeni sankoin joukoin Norjan rannikon ehtymättömien kalavesien äärelle. Vadsö eli, mutta säästöliekillä. Kukaan ei tuntunut välittävän mistään. Merisirrejä Jäämeren tyrskyjen yllä. Kalanjalostustehtaat tarjosivat vuosikymmenien aikana töitä sadoille Suomesta ja Ruotsista tulleille nuorille. Varsinkin Varangin vuonon varrelle syntyi monia vahvoja suomalaiskeskuksia. Markku rämpi lintujen perässä Savitaipaleen metsissä, kun minä jouduin Ivalossa asuessa miettimään itsekin töihin lähtemistä kalatehtaalle. Pohjoisessa kun ei ollut töitä ammattitaidottomalle nuorelle. Komea koiras on vaaleapäinen, vaatimattomammalla naaraalla on sininen siipipeili. Se oli lähes täysin riippuvainen merestä. vsk. He viipyivät tehtaissa muutaman kuukauden ja palasivat takaisin kotiinsa. Vuonon rannalle kehittyi rikas kalastajakulttuuri. Troolarit seisoivat satamassa, vaikka niiden kuuluisi olla merellä. SUOMEN LUONTO 3/92 51. Allihaahkoja Vadsön satamassa
Jokaisen jätepurkauksen jälkeen lokki parvi syöksähti aterialle. Kylä eli arktisen pohjoisen aikaa. Rantahiekka rahisee edestakaisin aaltojen nousun ja laskun tahdissa. Se oli matkalla Vadsöhön. Osa vedestä pääsi putoamaan reunan yli pikkukielekkeille, mutta osan sieppasi raivoisa myrskytuuli mukaansa. Osa nuoremmista yksilöistä vietti vapaita hetkiä rantakivikkoon rajoittuvilla tasaisilla rantakallioilla, jonne myrskymainingit eivät ulottuneet. Rakkolevävyöhykkeet olivat paljastuneet leveänä vyöhykkeenä pitkin vuonon rantoja. Ekkeröyn törmä elää Törmän reunan takaa paljastui häkellyttävä näky: kiviseinä eli. Kielekkeen alapuolella oli pystysuoraa tiputusta rantakivikkoon parhaimmillaan 5060 metriä. Muuttolintuparvet olivat hajautuneet pitkin vuonon rannikkoa. Rantaviiva oli täynnä valkoisia pisteitä. Meidän oli pakko lähestyä reunaa ryömien, jotta tuulenpuuskat eivät olisi siepanneet mukaansa ja heittäneet alas rantakivikkoon. Vuosisataiset tuulet olivat irrottaneet maaperästä turvetta ja kasanneet sitä tummanruskeiksi dyyneiksi törmän ylätasanteelle. Jokaisella parilla oli oma pieni kieleke, jolle pesä oli perustettu. Myrskytuulet tuntuivat törmän puuttomalla ylätasanteella kaikessa voimassaan. Useimmiten tilaa ei ollut muutamaa kymmentä neliösenttiä enempää. ja murtuvien aaltojen jyminä täytti ilman. Ekkeröyn törmällä todellista oli vain laji ja kolonia. Ekkeröyn törmän päältä näkyi rantaviiva pitkälle joka suuntaan. Vesi valui ylätasanteelta alas pieninä puroina. Vielä sortumisensakin jälkeen aallot harovat ohuina kielekkeinä kuivan hiekkarannan reunaa. Jokunen viisas lokki seisoi veden pinnalle ulottuvan jäteputken päällä ja sieppasi pinnalla kelluvat tähteet itselleen. Näillä turvedyyneillä, joita kasvillisuus ei ollut päässyt sitomaan, oli paksuutta parhaimmillaan jopa liki kolme metriä. Pisteitä oli tuhansia. Ne kisailivat ja kelluivat aalloissa selällään. Siellä parveili haahkoja ja allihaahkoja _suurina lauttoina Ne olivat pysähtyneet lepäämään matkallaan itään. Kymmenet tuhannet pikkukajavat täplittivät valkoisina pisteinä törmän seinämää. SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Myrskyn mainingit murtuivat vaahdoten rannalle 34 Pikkukajavat ovat sopeutuneet pesimään myös kulttuuriympäristössä kuva Vardöstä. Tuulen voima näyttäytyi pyörteisen oikukkaana törmän pystysuoran seinämän reunalla. Yhden linnun tuhoutuminen rantakivikkoon tai aaltoihin ei merkinnyt kokonaisuudelle mitään. Seinämällä sanotaan pesivän 20 000 paria pikkukajavia. Saimme ponnistella tosissamme, jotta olisimme päässeet eteenpäin puuttomalla tundralla. Meri, tuuli ja linnut hallitsevat Varangia Lokit valtaavat sataman Seuraavana aamuna poikkesimme satamaan etsimään lintuja. Jätimme sataman ja sen lokit. Jo suomalaisten nälkäpakolaisten tullessa vuonon rannalle hyppelivät merisirrit samalla tavalla pitkin rantav11vaa. Aallot syöksyvät vaahtoavana seinämänä loivalle hiekkarannalle, muuttuvat terävämmiksi lähellä rantaa ja sortuvat lopulta kohisten rantaviivalle. Niinä päivinä, kun vierailimme törmällä, emme nähneet kylässä montakaan ihmistä. Taivaan häikäisy ja lumipintojen häikäisy sulautuivat yhteen valkoiseksi autiudeksi, jossa lähes ainoa kiinnekohta oli asfalttitien luikerteleva viiva. Ekkeröyn törmällä oli hienoa istua lämpimässä auringossa. Sulat ja höyhenet peittivät tämän evoluution ihmeen. Ne huusivat toisilleen ja törmä oli niiden ääniä täynnä. Alhaalla laivan vanavedessä näkyi hylkeiden viiksekkäitä päitä. Linnut olivat yhtä tuulen ja ilman kanssa. Vuonon vastarannan ylängöillä ja Ekkeröyn törmän takana olevilla tunturiylängöillä jäljelle jäänyt lumi häikäisi valkoisena kenttänä, jota ei kestänyt katsoa paljain silmin. Merisirrit pyrähtelevät pieninä parvina sortuvien aaltojen väleissä. Monet lintumiehet pysähtyvät satamaan matkallaan Ekkeröyn törmälle. Osa linnuista juoksee pitkin rantaviivaa, kunnes hypähtävät tikkujalkoja huuhtelevien aaltojen tieltä ylemmäs rannalle ja palaavat taas alemmas. Yöllä oli satanut lunta. vsk.. Tuuli hallitsee rannikkoa Törmän vieressä raskaan aallonmurtajan suojaamana on Ekkeröyn pieni kalastajakylä. Linnut suorastaan tanssivat ilmassa. Jokainen valkoinen piste oli verta, luita ja lihaa. Olimme palelleet ensimmäisenä päivänä jäätävässä tuulessa, mutta kevätpäivinä riitti lämpöä. Siinä on jotakin vuosituhannesta toiseen jatkuvaa vaistojen tarkoituksenmukaisuutta. Meri ärjyy Ensimmäisenä päivanamme tuuli raivokkaasti ja jäämeri myrskysi. Mainingit pääsevät murtumaan lähes vapaasti kannaksen itäpuoliselle rannalle. Rahtilaiva ohitti törmän ja katosi vuonon pohjukkaa kohden. Niiden siivet ja pyrstö tekivät taiturimaisia liikkeitä sulavasti ja kevyesti. Jäämeri loisti suurena peilipintana, jossa lukemattomat aallot väreilivät. Tyvenessä kellui kaksi pientä troolaria. Emme olleet nähneet koskaan aikaisemmin rinnettä ylöspäin valuvaa vettä. Se oli kuin pieni kaupunki. Kaupungin jätevesiputki purki muutaman minuutin välein !astiaan saareen johtavan sillan kupeeseen. Kajavat heittäytyivät kielekkeiltä tuuleen, joka tempasi ne mukaansa. Vaaleat simpukankuoret pilkistivät !evien alta ja pohjahiekasta. Ääni kuului hyvin ylös törmän päälle. Törmän yhdistää mantereeseen kapea hiekkakannas, jolla on nousuveden aikana leveyttä tuskin sataa metriä. Ajoimme hitaasti Ekkeröyn törmää kohden ja kiikaroimme rantaviivaa. Varsinkin merisirrit viihtyivät laskuveden aikana rakkolevävyöhykkeessä. Kevät tulee äkkiä Muutamassa päivässä sulivat lumet rannoilta, rantakallioilta ja kylistä
Osittainen pyyntirajoitusten poistaminen vilkastuttaa todennäköisesti kalastusta ja SUOM EN LUONTO 3/92 5 1. Munarosvot liikkeellä Ekkeröyn törmää rosvotaan. Muutama ohilentänyt tumma korppi erottui joukosta selvästi. Aurinko loisti niiden siipisulkien läpi, kun ne levittivät siipensä liidossa. Ne olivat tukehtuneet verkkoihin ja jätetty mätänemään rannalle. Osa paikallisista asukkaista ja lintuharrastajista on organisoinut tarkkailuja tiedotusverkoston, niin että epäilyttäviä autojen liikkeitä voidaan tarkkailla. Kaikesta huolimatta altaalla riitti vilinää. Varanginvuonon rantamilla lenteli useita merikotkia. 95,Elämästä on kysymys Jonathan Weiner MAAPALLON SEURAAVAT l00VUOTTA Hav;i.innollinen ja jännittävä kirja maailman suurista ympäristöongelmista ja tutkijoiden salapoliisityöstä, joka johtaa yhä uusien salaisuuksien paljastumiseen elämää ylläpitävistä ja sitä tuhoavista luonnon ja ihmistoiminnan mekanismeista. Haahkoja näkyi runsaasti, mutta kyhmyhaahkat puuttuivat joukosta. Sidot~, ovh. Paikallisten lintutieteilijöiden mukaan tuolla pikkusaaren 70 metriä korkealla seinämällä pesii 40 000 paria pikkukajavia, sekä runsaasti ruokkeja ja karimetsoja. Sidottu, ovh. Arkeologian harrastajan opas on perusteellinen ja monipuolinen opaskirja sille, joka haluaisi vapaa-aikoinaan löytää, tunnistaa ja tutkia maamme muinaisjäännöksiä tai peräti ryhtyä opiskelemaan arkeologiaa. Tunturikiurupariskunta etsi sopivaa pesimäsijaa pohjoisen kiivaassa ja olemattoman lyhyessä keväässä. Ne ohittivat vuonon tiettyjä vanhoja reittejään myöten ja pysähtyivät tietyille lepopaikoilleen. Johdonmukaista munaryöväystä harrastavat keskieurooppalaiset välittäjät. Myös karimetsoja uiskenteli altaassa runsaasti. Poliisi hälytetään nopeasti paikalle. Näimme rantakivikoissa useita puoliksi syötyjä hylkeenraatoja. Osa parvista heittäytyi holtittomasti mereen havaittuaan pikkukalaparven. Vihamielisyys munarosvoja kohtaan on niin suuri, että milloin tahansa voi joku munarosvo joutua "kansantuomioistuimen" eteen. Ravintoa riitti, sillä kalatehtaat syytivät jätteensä tähän allonmurtajien suojaamaan satama-altaaseen. Varpuslinnuista runsain, pulmunen, oli jo saapunut paikalle sankoin joukoin. Kustakin lajista on tarkka selostus. Jäämeren suuret lokit meri-, isoja grönlanninlokit putsasivat rantaviivaa. Paikalla toimii enää vain katkaraputehdas. Maailman petolinnuista jaloimpiin kuuluva tunturihaukka esittäytyi pariin otteeseen meidän riemuksemme ja paikallisten varisten kauhuksi. Allihaahkat ja merisirrit esittäytyivät useilla tahoilla satapäisinä parvina. Kauempana lensi merimetso. tehdas voi aloittaa toimintansa uudelleen. Joukossa etenivät myös haahkat ja karimetsot, tosin selvästi vähälukuisempina, ikäänkuin valtavan ruokkilintuvirran mukaansa tempaamina. 168,) l KIRJAY H TY M A VUOITA Jonathan Weiner Kirjayhtymä 35. Muutto alkaa Ekkeröyn linnut olivat auringon paisteessa lumivalkoisia pisteitä. vsk. 11 PAIVAPERHOS OPASJokamiehen muinaisjäännösopas Hannu Takala ARKEOLOGIAN HARRASTAJAN OPAS Kuka hyvänsä luonnossa liikkuja voi törmätä muinaisjäännöksiin. Kirjoittajat ovat Otavan maatalousja puutarhaoppilaitoksen lehtoreita. 145,.. Nidottu, ovh. Suoran oikeudenkäytön menetelmät voivat yleistyä, jos lainsäädäntö ei nosta ympäristörikoksista annettavia rangaistuksia. Kaikki eivät niitä kuitenkaan tunnista. Etenkin petolintujen munat ja poikaset ovat keräilijöiden listoilla. Muuttolintujen määrä lisääntyi nopeasti. Edessä lienevät kuitenkin muutoksen ajat: viimeinen kalatehdas sulki ovensa pari vuotta sitten. Mekin tönnäsimme retkellämme keräilijöiden suuresti himoitsemiin lajeihin. Kameran etsimessä niiden valkoiset höyhenet häikäisivät. Kirjan alkuosassa on artikkeleita perhosharrastuksen eri muodoista. Likaisen työn suorittavat hyvin varustautuneet ja luonnossa liikkumaan tottuneet ammattilaiset. Kaukoputkella seuratessa tuntui kuin meren pinta olisi kiehunut kiihkeästi etenevien lintujonojen voimasta. Paikalliset asukkaat keräävät munia kohtuudella ja harkiten ravinnokseen. Vardössä on vielä Ekkeröyn tönnääkin suurempi lintuyhteisö. Luonnosta on kysymys T askukokoinen määritysopas Suomen päiväperhosista Olli Marttila • Tari Haahtela • Hannu Aarnio • Pekka Ojalainen PÄIVÄPERHOSOPAS Taskukokoisessa retkioppaassa esitellään kaikki Suomen päiväperhoslajit luonnollisessa koossa olevin värivalokuvin. Kaukana merellä näkyi kymmeniä tuhansia ruokkeja, etelänkiisloja ja lunneja muuttamassa kohti Murmanskin lähellä sijaitsevia suuria merilintuyhdyskuntia. Maallikon on vaikea erottaa heitä tavallisista lintumiehistä, ellei sitten satu pesänryöstöhetkellä paikalle. Tilaajat ovat yleensä KeskiEuroopan aristokraatteja, mutta munakokoelmiaan kartuttavat myös suomalaiset keräilijät, jotka hekin ovat hankkineet kyseenalaista kunniaa maalleen ulkomailla. Ruokkeja, kiisloja, lunneja Vardön edustalla muuttolintujen virta saavutti suunnattomat mittasuhteet
Buckley kertoo, että ympäriltä hakatun metsän, saasteiden ja kuivuuden yhdistelmä on onnistunut tappamaan miljoonien muiden puiden lisäksi myös jättiläispunapuita, vaikkeivät hallituksen raportit sitä vielä myönnäkään. Meneillään olevien oikeudenkäyntien takia punapuiden hakkaaminen on parin viime vuoden aikana vähentynyt. Kalifornian pääsaastuttaja on liikenne", Buckley selvittää. "Sierra Nevadan kansallispuiston puut kärsivät saasteita. vsk.. Uudeksi kiusaksi on tullut kuivuus, jota on kestänyt Kaliforniassa kuusi vuotta. Buckley selvittää, että hakkuu on tuhonnut suuren osan Kalifornian rannikon punapuista. "Me olemme lopultakin tajunneet, että näillä puilla on paljon turistinähtävyyttä suurempi arvo", yksi oppaista vastaa. Järjestössä toimiva John Buckley on samoillut punapuumetsissä vuosikymmeniä ja nähnyt, millaista jälkeä metsäyhtiöt ja valtion maatalousosasto ovat niissä tehneet. Sivua koristaa suuri kuva komeasta, yksinäisestä punapuusta paljaaksi hakatun metsän keskellä. matkoistaan henkilöautolla, junalla ja lentokoneella sekä sähkön, maakaasun, öljyn ja polttopuun kulutuksesta. Punapuut nujertuvat Sivun kokoisen mainoksen otsikko The New York Timesissa kysyy, selviävätkö jättiläispunapuut metsänvartijan jäljiltä. Raskaat metsäkoneet vaurioittavat punapuiden juuria sekä altistavat ne tuholaisille ja saasteille. Ihmiset kyselevät sitä vieläkin, ja oppaat vastaavat, että puu kuoli aikoja sitten. Joidenkin neulaset palavat, joidenkin kasvu hidastuu. Sillä on paneloitu olohuoneiden seiniä. Pari vuotta sitten tehtiin ehdotus punapuumetsien ostamisesta valtion luonnonpuistoksi, mutta se ei mennyt läpi. vähenevien luonnonvarojen. Buckley ei ainakaan toistaiseksi hurraa, sillä punapuita ympäröivien metsien kaataminen on jatkunut. Liike pyrkii selvittämään Saksan parlamentin uskottavuutta ympäristökysymyksissä ja on lähettänyt Liittopäivien puhemiehen kautta jokaiselle kansanedustajalle ympäristökyselykaavakkeen. Kansallispuistojen punapuumetsiin ei moottorisahalla tai raivaustraktorilla ole mitään asiaa, mutta puistojen ulkopuolelle jäävien punapuiden kohtalo on uhattuna. Toista sataa luonnonsuojelijaa pidätettiin viime kesänä, kun he yrittivät estää puiden hakkaamisen. Puiston ja maailman suurimman elävän olion, punapuu Kenraali Shermanin hyvinvoinnista huolehtii kymmenien ihmisten ryhmä. Kamppailuun punapuiden pelastamiseksi on liittynyt myös vaikutusvaltainen yhdysvaltalainen luonnonsuojelujärjestö Sierra Club. Kansallispuistokaan ei pysty suojelemaan puitaan moottoriteiltä kulkeutuvilta päästöiltä. Kirsi Riipinen Kansanedustajille ekotase "Ennenkuin poliitikko alkaa puhua ympäristönsuojelusta, hänen on syytä tuntea oma hiilidioksiditaseensa", sanoo Karl Peter Hasenkamp, saksalaisen Prima Kiima -liikkeen puheenjohtaja. Ilmoitus on Audubon Societyn, valtakunnallisen luonnonsuojelujärjestön. Saksan kansanedustuslaitoksen ja siihen kuuluvien kiinteistöjen vuotuisen sähkönkulutuksen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen korvaaSUOMEN LUONTO 3/92 51 . Onpa punapuu osoittautunut hyväksi viinitynnyrinkin raaka-aineeksi, sillä siitä ei erity makuja tai hajuja. Punapuun juuret ovat lähellä maanpintaa, joten voimakas tuulenpuuska voi kaataa puun. Punapuun hinta on noussut huimasti, niin kuin kaikkien 36 ULKOMAILTA Monet punapuut ovat vailla suojelua toisin kuin kuvan Kenraali Sherman, maailman suurin elävä olio. Sequoia-puiston suos1tum nähtävyys oli pitkään puu, jonka runkoon oli hakattu aukko tietä varten. Punapuulle on löydetty monenlaista käyttöä: siitä on rakennettu näyttäviä taloja, aitoja, patioita ja huonekaluja. Sitten turistit ehdottavat, että puistoon tehtäisiin uusi samanlainen tie. Punapuita on yritetty pelastaa muutenkin kuin suurilla lehti-ilmoituksilla. Sen lisäksi monet muut merkittävät ympäristöjärjestöt ovat alkaneet kampanjoida punapuiden säilyttämiseksi. Henkilökohtaisten hiilidioksipäästöjensä selvittämiseksi kansanedustajia pyydetään pitämään kirjaa mm. Paljaaksi hakatut alueet kärsivät eroosiosta ja kosteuden sekä elintärkeiden ravinteiden puutteesta. King Canyonissa monet männyt ovat vaurioituneet. Riski monikertaistuu, kun tuulelta suojaava metsä kaadetaan ympäriltä. Se kohoaa 80 metrin korkeuteen, painaa 1200 tonnia ja sen halkaisija on 11 metriä. Huikean kauniissa Sequoialuonnonpuistossa on vaikea muistaa, mitä alueen ulkopuolella tapahtuu. Lehtien taloussivuilta saa lukea, kuinka varakkaat pörssitaiturit ovat lahjoittaneet metsureille suuria summia rahaa, jotta nämä antaisivat moottorisahan ruostua kaikessa rauhassa. Yhdysvaltain metsätalousosaston ja yksityisten metsäyhtiöiden maille jäävät jättiläiset tulisi luonnonsuojelujärjestöjen mielestä myös rauhoittaa
uusien autojen ennätyksellisestä myynnistä. Näiden lisäksi tulevat Huippuvuorten suuret suojelualueet, joiden pinta-ala on yhteensä 30 000 neliökilometriä. Entisen Länsi-Saksan kansalainen päästi ilmakehään keskimäärin 3,2 tonnia hiilidioksidia 1987 OECD:n tilastojen mukaan. Norjalaisten jokamiehen oikeudet ovat pohjoismaisen vapaat ja monipuoliset. miseksi pitäisi istuttaa, ekotasehankkeesta kertovan Der Spiegel-lehden (49/1991) mukaan, 20 miljoonaa neliömetriä metsää; kutakin 662 kansanedustajaa kohti noin kolme hehtaaria. Jorma Mattsson 37. , vastaava arvo oli 3,7 tonnia. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Tähän ryhmään on liittynyt noin 10 000 osanottajaa. Jylhiä maisemia Anderdalenin kansallispuistosta. Prima Kiima -liikkeen tarkoituksena ei ole panna kansanedustajia palelemaan pimeisiin tiloihin, vaan tuoda poliittiseen ympäristökeskusteluun "yksilöllinen ulottovuus". Myös erämaat on Norjassa määritelty. Koko Saksan energiankulutus on kuluneen vuoden aikana kasvanut, mikä johtuu mm. Sen jälkeen on toimittu npeästi. Hän ylittää ulkoministeri Genscherin virkamatkoista kertyneet arvioidut hiilidioksidipäästöt noin 70 prosentilla. ULKOMAILTA Norjan su9Jelualueiden määrä on voimakkaasti kasvamassa. Vuonna 1990 Norjassa oli yhteensä 1003 suojelualuetta, joista kansallispuistoja 17, luonnonsuojelualueita 862 ja maisemansuojelualueita 67. Erämaan paras osa edellyttää 15 kilometrin patikointia sitä ei kulje päivässä edestakaisin. Norjassa erämaa alkaa vasta seitsemän kilometrin eli parin tunnin taivalluksen päässä maantiestä, rautatieasemalta tai venereitiltä. Rondane oli ensimmäinen vuonna 1962. Kansanedustaja (SPD) ja aurinkoenergia-asiantuntija Hermann Scheer on jo laskenut ja julkistanut oman ekotaseensa: 49 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Alustavien tietojen mukaan tavoitteessa ei ole onnistuttu. Suojeltu ala kattoi tuolloin 17 533 neliökilometriä 5,4 prosenttia maan pinta-alasta . Lisäksi vaikuttavat lämmitysenergian tuotantoon liittyvät päästöt sekä virka-autojen yhteensä 500 000 litran vuotuinen polttoaineenkulutus, josta vapautuu 1400 tonnia hiilidioksidia. Norjan uusi kansallispuistosuunnitelma vuodelta 1986 on toteutusvaiheessa: 26 uutta kansallispuistoa perustetaan ja yhdeksää nykyistä laajennetaan. suomalaisen . Vuodesta 1981 maan kaikki Norjan luonnonvaraiset eläinja kasvilajit ovat nauttineet suojelusta, ellei jossain erityislaissa ole määrätty toisin esimerkiksi metsästyksestä. Jarmo Kalanti Norjassa kelpaa retkeillä Norjalaisten luonnonläheisyys on ollut heille niin itsestään selvää, että kansallispuistojen perustamiseen herättiin varsin myöhään. vsk. Uusimmat kansallispuistot ovat 803 neliökilometrin laajuinen Reisadalen Suomen Käsivarren kärjen takana sekä 1840 neliökilometrin häikäisevä Saltfjellet-Svartisen. Lisäksi oli 281 pienkohdetta. Liittopäivien ympäristövaliokunnan jäsen ja mainitun henkilökohtaisen energiasäästöhankkeen alullepanija Michael Möller (SPD) on tehnyt kesän 1992 Rio de Janeiron kansainvälistä ympäristökokousta silmälläpitäen oman energiansäästöpäätöksen: "Jään kotiin". Syksyllä 1990 ryhmä saksalaisia parlamentaarikkoja ja muita julkkiksia sitoutui puolittamaan henkilökohtaisen energiankulutuksensa. 500 neliökilometrin vähimmäiskoon ylittävät vain Hardangervidda, Saltfjellet-Svartisen ja Finnmarksviddan erillisosat, kuten Indre Finnmark, jossa sijaitsee Ylä-lnarijoen kansallispuisto
Sen avulla pienennetään energiankulutusta tuotteen valmistuksen kaikissa vaiheissa puun korjuusta jätteiden kuljetukseen. Kartovaaran huomio, että paperinvalmistuksessa pitäisi muistaa myös materiaalin käytön minimoimisen periaate energiankulutuksen lisäksi on tärkeä ja varteenotettava. Sanomalehden valmistus sellupaperista kuluttaa siis paitsi enemmän paperina käytettävää raaka-ainetta myös enemmän energiaa kuin valmistus mekaanisesta massasta. Paperin kuivatukseen tarvittava lämpö saadaan mekaanisen massan valmistuksessa talteenotetusta höyrystä. Käytettäessä raaka-aineena tehokkaammin valoa sirottavaa mekaanista massaa painoksen tekemiseen tarvitaan vain 25 tonnia paperia (paperin neliömassa 40 g/m2) ja sen valmistukseen kuluu puuta 70 kiintokuutiometriä. vsk.. Väärään lopputulokseen on päädytty siksi, että on tarkasteltu vain osaa paperinvalmistuksesta ja on myös jätetty kokonaan huomiotta raaka-aineen ominaisuuksien vaikutus. Nykyäänhän mekaanisen massan valmistukseen tarvittava sähkö tuotetaan pääasiassa kaukana tehtaista sijaitsevissa suurvoimaloissa, joiden hukkalämpöä ei voida hyödyntää massaja paperiteollisuudessa. Sellutehtaiden energia tuotetaan uusiutuvalla puupolttoaineella, jonka energiasisältö voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi. Siinä ei ole huomioitu kuljetuksia ja valkaisukemikaaleja, jotka vielä lisäävät sellupaperin energiankulutusta verrattuna mekaanisen massan käyttämiseen. Se tapahtuu ylivoimaisesti suurimmalta osalta kemikaalikohtaisesti, yksi puhdas aine kerrallaan. Oikea tulos voidaan saada vain ottamalla vertailun pohjaksi energian kokonaiskulutus, johon sisältyy myös varsinainen paperinvalmistus. Käytettäessä raaka-aineena sellua tarvitaan paperia lehtipainoksen tekemiseen vajaat 40 tonnia, ja sen tuottamiseen noin 200 kiintokuutiometriä puuta (paperin neliömassa 60 g/m2). Keskeinen painopaperin keventämistä rajoittava tekijä on sen opasiteetti eli paperin läpinäkymättömyys. Tämän sähkö määrän kehittämiseen lauhdevoimalla puuta polttamalla tarvitaan 95 kiintokuutiometriä puuta. Toimitus Rahan tekoa eläinsuojelulla Numerossa l 0/91 Suomen Luonto haksahti pahan kerran asialinjaltaan ja lähti kritiikittä markkinoimaan valheellisella pohjalla olevaa kaupallista toimintaa. Kuvaaja Timo SUOMEN LUONTO 3/92 51. Alice Karlssonin kirjoitus osoittaa, ettei kirjoittaja tiedä, kuinka kemiallisia aineita testataan. Keittämällä vai jauhamalla. Emme toki väittäneet, että kaikki sanomalehtipaperi pitäisi valmistaa valkaistusta kemiallisesta massasta. Sellua käytettäessä saadaan lähes kaikki massan ja myös paperinvalmistuksessa tarvittava sähkö ja lämpö sivutuotteena, koska puusta liuotetaan keitossa noin 55 prosenttia, ja liuennut aines poltetaan. säilytyskestävyyttä, lujuutta ja puhtautta, on sellu usein paras vaihtoehto. Mekaaninen massa hajaheijastaa valoa noin kaksi kertaa tehokkaammin kuin sellu. Mekaanista massaa käytettäessä sovelletaan tehokkainta mahdollista energiansäästöperiaatetta: energiaa säästetään materiaalia säästämällä. Monissa muissa käyttötarkoituksissa kemiallisen massan käyttö sen sijaan on kokonaisuuden kannalta perusteltua, kuten Kartovaarakin myöntää. Painopaperilla on pinta-ala kuitenkin paljon olennaisempi määrän mitta kuin paino. Lopputuotteen vaatimukset huomioiva vertailu osoittaa, että sanomalehtipaperin valmistus sellusta olisi luonnonvarojen käytön kannalta järjetön ratkaisu. Luonnonsuojelujärjestöjen edustajat ovat viime aikoina arvostelleet voimakkaasti mekaanisen massan käyttämistä painopaperin raaka-aineena. Ilkka Kartovaara tekn. Kysymys on "tuskattomasta kauneudesta", kosmeettisista tuotteista, joita ei olisi muka testattu eläinkokein. Suomen Luonnossa l /1992 esitetty professori Johan Gullichsenilta peräisin oleva laskelma kaiken mekaanisen massan korvaamisesta kemiallisella massalla oli lähinnä tarkoitettu havainnollistamaan näiden menetelmien energiankulutuksen eroja. Paperin raaka-aineeksi puusta käytettiin 90 kiintokuutiometriä ja tarvittavan energian tuottamiseen 110 kiintokuutiometriä. Julkaisija tarvitsee sanomaansa varten tietyn pintaalan paperia. Koska puu on myös polttoainetta, saadaan paras ja havainnollisin vertailupohja eri raakaaineille olettamalla, että kaikki valmistukseen tarvittava energia tuotetaan puuta polttamalla. Kartovaaran laskelmissa sekä kemiallisen että mekaanisen massan tekoon tarvittava energia saataisiin kaikki puusta. Tämä yksinkertaistettu vertailu antaa sellun käytöstä kuitenkin vielä liian positiivisen kuvan. Raaka-aineen ominaisuuksista riippuen joudutaan tarvittavan pinta-alan valmistamiseen käyttämään hyvin erilaisia määriä raaka-ainetta. On esitetty, että käyttämällä mekaanisen massan asemesta sellua säästettäisiin paljon energiaa. Siinä tarvitaan sähköä laitteiden pyörittämiseen ja lämpöä paperin kuivatukseen. Vertailun pohjaksi pitää siis ottaa energian kokonaiskulutus paperin pinta-alayksikköä kohti. Kun tähän lisätään paperinvalmistuksen sähköenergiankulutus, on kokonaistarve 2,5 MWh/tonni. Sanomalehtipaperin valmistukseen sopii hioke tai hierre ja kierrätyskuitu, jonka käytön lisääminen säästää energiaa. 38 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Lehden kustantaja haluaa minimoida raaka-aineja kuljetuskustannuksensa, joten hän käyttää kevyintä mahdollista paperia. Tästä seuraa, että sellusta valmistettavan paperin pitää olla melko tarkasti 50 prosenttia painavampaa kuin normaalin sanomalehtipaperin, että saavutettaisiin alin vaadittava opasiteetti. Käytetty 200 kiintokuutiometrin puumäärä riitti siis kattamaan myös kaiken energiankulutuksen, ja se kuvaa lehtipainoksemme vaatiman paperin valmistamiseen tarvittavaa luonnonvarojen määrää. Monissa muissa käyttötarkoituksissa, joissa tuotteelta vaaditaan esim. Otetaan tarkastelun pohjaksi keskikokoinen sanomalehti, jonka painos on 100 000 kpl ja katsotaan, miten paljon luonnonvaroja kuluu yhteen painokseen tarvittavan paperin tuottamiseen. Kauniainen Ilkka Kartovaaralle: Kiitos mielenkiintoisista kommenteista. lis. Sellukuitu myös kestää kierrätystä paremmin mekaanisesti tehty kuitu. Suurin mekaanisen massan käyttökohde on sanomalehtipaperi, joten sen valmistus ja käyttö muodostavat sopivan esimerkin mekaanisen massan ja sellun vertailulle. Paperimassa on kuitenkin käyttökelvotonta "mössöä", joka muuttuu käyttökelpoiseksi tuotteeksi vasta paperinvalmistuksessa. Normaalia painehiokkeen ja kuumahierteen seasta käytettäessä energiankulutus massanvalmistuksessa on 1,7-l ,8 MWh/tonni. Tämä väittämä ei pidä paikkaansa. Kaikki kosmetiikassa käytetyt peruskemikaalit, olivatpa ne sitten luonnon tuotHelmipöllön kotikuusikko huhtikuussa 1988 ja sama paikka tammikuussa 1992 Anjalankoskella. Se taas tapahtuu valitsemalla käyttötarkoituksen laatuvaatimukset parhaiten täyttävä raaka-aine. Tämän lisäksi jää sähkön kehityksestä vielä lämpöä niin paljon yli, että sillä voitaisiin korvata noin 6000 litraa öljyä. Energiankulutus on ilmaistu kulutuksena painoyksikköä kohti (kwh/tonni). Päätelmien taustana on kaksi perustavaa laatua olevaa virhettä: Tarkasteluun on otettu mukaan vain paperimassan valmistukseen kuluva energia
Esimerkiksi AIDS-tutkimus on uhanalaistanut simpanssin, vaikka testeihin halukkaita ihmisiä olisi yllin kyllin. Valmistaja ei useinkaan halua kokeita tehdä, koska kokeet ovat kalliita, vaan viranomaiset eri maissa joutuvat heidät pakottamaan siihen. Kosmetiikka on täynnä eksoottisia aineita, mutta ei ihan niin eksoottisia kuin kuvitellaan. koille. Se, onko valmista sekoitettua tököttiä koskaan testattu eläimillä, on täysin toissijainen asia, kun aineosat kuitenkin on. vsk. Ennen kuin mitään parannuksia voidaan perustellusti suositella on kaikkien osapuolten ensin ymmärrettävä kuinka vaJÄLKEEN Suomen Luonto etsii kuvapareja luonnon muuttumisesta. Alice Karlsson Suunnitelma vasta tekeillä Suomen Luonnossa 9/91 oli erittäin mielenkiintoinen ja asiapitoinen artikkeli Thaimaan metsistä. Kosmetiikka on ylellisyyttä, ja toisten kärsimyksillä hankittu kauneus on rumaa! Lääkeaineiden testaus on hieman eri juttu, joskin asiantuntijoiden mukaan myös lääketeollisuus tekee erittäin paljon turhia eläinkokeita. Tällöin "ei testattu eläinkokeilla" on väärää informaatiota! Kysymys kuuluukin: jos kaikki kosmetiikkateollisuuden käyttämät aineet on joskus testattu eläimillä, pitääkö niitä edelleen testata. Laaja perusaineisto on nyt kerätty ja sitä ollaan analysoimassa. Sen sijaan siihen liittyvä Thomas Wallgrenin haastattelu "Suomalaiskonsultti suunnittelee Thaimaan metsätalouden", sisälsi vakavia asiavirheitä. Päätös taitaisi myös pysäyttää mm. Jos yritys ei tee eläinkokeita eikä teetä niitä itse ja varmistaa lisäksi, ettei sen käyttämiä raaka-aineitakaan testata eläinkokeilla, voi sen mielestäni mainita siitä tuoteselosteessaan. Suomessa käytetään vuosittain 200 000 koe-eläintä niin uskomaton määrä, että jutussani siitä oli pelkästä säikähdyksestä tipahtanut yksi nolla pois. Siksi on täysin demokraattisen päätöksenteon asia, halutaanko testit näiltä aineilta jättää pois vai ei. poistavan ryppyjä ja sulattavan selluliitit. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA vuoden käytön jälkeen aiheuttaneen tuhansille ihmisille ihosyöpää. Sen tekeminen kestää kolme vuotta, eikä suunnitelmaa, johon toimittaja viittaa, ole vielä olemassa. Minun puolestani kosmeettisten aineiden kehitystyö saa pysähtyä nykytasolle, mutta en myöskään suostu panemaan suuhuni uutta hammastahnaa tai iholleni uutta aurinkovoidetta, jota ei ole tutkittu. Ei olisi kovin hauska asia, jos ihovoiteen havaittaisiin kahdenkymmenen Väre kirjoittaa, että pöllömetsälle kävi samoin kuin näyttää käyvän kaikille Anjalankosken vanhoille kuusiSUOMEN LUONTO 3/92 51. Myös mehiläisvahaa ja lampaan villarasvaa (lanoliinia). Sen sijaan epäilykset epärehellisestä mainonnasta voisi kohdistaa yrityksiin, jotka lupaavat ihmevoiteittensa mm. Työ on varsin mittava. Tuomista toivoo, että markkinointi olisi reilua ja oikeudenmukaista. Suomessa myydään runsaasti omassa maassa tehtyjä kosmeettisia tuotteita, joita ei ole testattu koe-eläimillä, mutta ne on tehty hyväksytyistä aineista, jotka on testattu. Mutta markkinoinnin tulee olla reilua ja totuudenmukaista. Ja niitä on kaikkia tutkittu. Mitään suosituksia eukalyptusviljelmistä eikä polttopuuistutuksista ole voitu tehdä. ekopesuaineiden kehitystyön, koska nykyinen kemikaalilaki viisaasti vaatii perustoksikologian tunnetuksi kaikista uusista aineista. Toivotan silti onnea myös kosmetiikan luomutuotteille. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Terveysviranomainen on kiinnostunut siitä, että myös kosmeettiset aineet ovat turvallisia, niinpä suuri osa eläinkokeista on viranomaisen vaatimia turvallisuuskokeita. Kokonaan toinen asia on, pitäisikö kosmeettisia aineita testata koe-eläimillä vai ei. Onko ihmisillä oikeutta käyttää eläimiä omaksi hyväkseen on eettinen kysymys, josta on keskusteltava. Jouko Tuomista Kuopio Tappavaa kauneutta Jouko Tuomista on varmaankin oikeassa siinä, että hyvin monet kosmeettiset tuotteet on testattu joskus eläimillä. Metsässä pelkästään markkoja näkeville "yli-käinen " kuusikko on vain harmin paikka. Thaimaan metsäsektorin kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi syksyllä 1990. Perusliuottimet, rasvat, säilytysaineet, detergentit ovat niissä suurelta osalta samoja. Siten kirjoituksessa markkinoidut tuotteet eivät ole missään erikoisasemassa kaikkiin muihin verrattuina, kyse on yksinkertaisesti vilpillisestä kilpailusta. 39. teita tai synteettisiä aineita, on testattu eläimillä
Ulla Kokko SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Mitä muuta sieltä vielä voisi riistää. Kokonaan oma keskustelunsa olisi pohtia, saadaanko paikallisten ihmisten ja luonnon kannalta paras tulos aikaan antamalla tämäntapaisen suunnitelman teko ulkomaisen konsulttiyhtiön tehtäväksi. nuotiopaikkojen polttopuiksi. Metsäteollisuuden kehittämisohjelma on ainoa suunnitelman osa, jonka toteutus ei ole käynnistynyt. huhtikuuta ja ne jatkuvat viikon välein TVI :ssä. Esimerkiksi Lemmenjoella niihin törmää yhtenään. Mahdollinen maailma -sarjan ohjelmat alkavat 17. Ja lopulta luonnonpuiston metsässä oli vielä pitkiä komeita halkopinoja, joihin ilmeisesti oli kerätty ympäristön lahopuita. Yhteinen maailmamme on mammuttisarja, joka koostuu yli 40 ohjelmasta. Enää se ei jaksa katsojaa sytyttää. Sompion lisäksi olen törmännyt vastaavaan toimintaan viime vuosina ainakin Isojärven ja Helvetinjärven puistoissa. Siihen kuuluu paitsi hyviä dokumenttielokuvia myös vaikeasti avautuvia näytelmällisiä ohjelmia. toukokuuta ja Vastuunkantaja-sarja 2. Ohjelmien pituudet vaihtelevat kymmenrninuuttisista lastenohjelmista kolmituntiseen viihdekonserttiin. Vastaamme tulivat myös rajavartijat, jotka olivat kovasti huolissaan siitä, että turistit eivät tahdo pysyä heille varatulla polulla. Poronhoito on siellä ihan yhtä ylitehokasta kuin muuallakin. Vasta sen jälkeen määritellään kehittämisvaihtoehdot, joista toteuttamiskelpoiset muotoillaan suosituksiksi ja niistä rakennetaan varsinaiset kehittämisohjelmat Thaimaan hallituksen toimeksiannosta. Yleisradion ympäristökevään innoittajana on ollut kesäkuun alussa Rio de Janeirossa pidettävä YK:n ympäristöja kehityskokous. Ja lopuksi vielä pari toivomusta. Missä suhteissa alue ylipäätään on suojellumpi kuin ympäristöalueet. Ohjelmat esitetään viikon välein TV 2:ssa. Tai jos kiinalaiset käyttäisivät yhtä paljon paperia kuin suomalaiset, metsää pitäisi kaataa vajaa ranskallinen ja rakentaa 50 uutta ydinvoimalaa. On hyvä, että Jaakko Pöyry Oy on ottanut kansalaisjärjestöjen näkökohdat jatkosuunnittelussa huomioon. Juuri Lemmenjoella kuljin kerran muutaman kymmenen metrin matkan tuollaisen panssariverkon laitaa läpipääsyä etsien, niin eiköhän siinä heti roikkunut koppelo kaulastaan. Niille kaikille on kuitenkin yhteistä aihepiiri: ympäristö ja kolmas maailma. vsk.. Yhteinen maailmamme -ohjelmasarjan Kehitystarinoita-sarja alkaa 3. Lopulta kuluttaja valaistuu ja alkaa paistaa lettuja köyhyydessä. Vaikka luonnonpuiston pitäisi edustaa Suomen suojeluasteikossa kaikkein koskemattominta luontoa, esimerkiksi Kevoa hyödynnetään mielestäni kaikin mahdollisin tavoin. Käsittääkseni alue on täysin tehohyödynnetty. Sompion tien varressa, luonnonpuiston alueella, ei todellakaan meinannut osata virittäytyä oikeaan henkeen. Viimeinen ohjelma on Atro Lahtelan ohjaama moralistinen dokumentti auton vaikutuksista ympäristöön. Kesäkuun loppuun mennessä lähetetään lähes 40 erilaista aihepiiriltään ja käsittelytavaltaan vaihtelevaa ohjelmaa. Suomalaista tuotantoa Yhteinen maailmamme -sarjassa on vain yksi ohjelma, Pekka Sjögrenin Montshegorskin kaupungista kertova dokumentti Todellisuus-epätodellisuus, joka nähtiin televisiossa helmikuussa. thaimalaisen The Nation -lehdessä helmikuussa 199 1 olleeseen juttuun, jossa kerrottiin kansalaisjärjestöjen kritisoineen Chulalonghomin yliopistolla pidetyssä tilaisuudessa metsätaloussuunnitelman luonnosta (draft pian). Mielestäni rautalankaverkot eivät myöskään kuulu kansallispuistoihin. Kaikki muut ohjelmat ovat jo saaneet rahoittajien tuen kylämetsätalouden kehittäminen niiden etunenässä. Johtopäätökset ovat hurjia. Mitä esimerkiksi Nepalin Master Planiin tulee, asia on juuri päinvastoin kuin artikkelissa väitetään. Pertti Sulkava Tänä keväänä Yleisradio hellii ympäristöja kehitysmaa-asioista kiinnostunutta katselijaa. Tällainen aiheen käsittely lienee ollut muotia 70-1 uvulla. Thaimaan metsätaloussuunnitelma ei todellakaan ole vielä valmis; Thaimaan ympäristönsuojelijoiden huoli tekeillä olevasta suunnitelmasta sen sijaan on todellinen. Siellä lienee suunnilleen samat säännöt kuin edellä kuvatulla Kevollakin, mutta lisäksi yllätyin eräistä muistakin asioista. Kuitenkin turistit ovat kai tuonkin puiston uhista mitättö40 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA min. Taneli Haron ohjaama Näyttelijä Sundin tapaus on kuvitteellinen oikeudenkäynti, jossa käsi kaukosäätimellä elävää kuluttajaa syytetään kerskakulutuksesta. Jos Kiina esimerkiksi autoistuisi yhtä pitkälle kuin Suomi, sinne pitäisi rakentaa asfalttiteitä 600 000 neliökilometriä eli noin Ranskan suuruinen alue. TV-1 pohjustaa Brasilian yrnpäristökokousta omal Ja, kotimaisin voimin toteutetulla kahdeksanosaisella Mahdollinen maailma -ohjelmasarjalla. Myös Mahdollinen maailma on kirjava ja epätasainen. Sarjan ensimmäinen varsinainen ohjelma, Ilkka Vehkalahden ohjaama Our common future on loistava dokumentti suomalaisen Ollikaisen ja kiinalaisen Lin perheen elämästä. Kun ohjelmassa osoitellaan sormella oikein kymmenen käskyn tahdissa, alkaa televisiotuoli tuntua muhkuraiselta. Paikkakuntalaiset (= Lapin läänin asukkaat ?) saavat liikkua siellä vapaasti myös kaikilla mahdollisilla mootoriajoneuvoilla (kelkat, mönkijät, traktorit, autot), mikä näkyy myös maastossa. Seuraavassa pari esimerkkiä. kesäkuuta. Ohjelman lähtökohta on se, mitä tapahtuisi, jos kiinalaisperheet siirtyisivät samanlaiseen kulutukseen kuin suomalaisperheet. Ja näköjään muutkin kuin ihmiset. Keskustelijoina on yhteiskuntamme päättäjiä. Eero Reinius Jaakko Pöyry Oy Eero Reiniukselle Pahoittelen artikkelissa ollutta väärinkäsitystä. Tietysti melko laaja leirintä-, kalastusja metsästysalue luonnonpuiston sisällä on jo yllätys. Kehitysmaiden ja Itä-Euroopan maat saavat Yhteinen maailmamme -ohjelmasarjan nähtäväkseen ilmaiseksi. Lisäksi puistossa oli useita isoja tuoreita hiekkakuoppia, vaikka hiekkaa näytti olevan seuraavassakin, noin kilometrin päässä olevassa mäessä. Artikkelin tiedot perustuvat paitsi thaimaalaisten ja suomalaisten ympäristönsuojelijoiden haastatteluihin mm. Sarjan ovat tuottaneet 25 maan kansalliset televisioyhtiöt ja se esitetään yli 70 maassa. Osa ohjelmista, esimerkiksi eri maiden ympäristöaktivisteista kertova seitsenosainen Vastuunkantaja, on sarjoja sarjan sisällä. Retkeilin pari vuotta sitten Kevon luonnonpuistossa. Lisäksi siellä metsästetään, kalastetaan, marjastetaan, tutkitaan jne. Jotenkin tuli sellainen olo, että jos luonnonpuistoa virallisesti käsitellään tuohon tapaan, niin eipä se iso vahinko sitten enää ole, jos polulta vähän poikkeaa. Sillä korjattavaa asiassa varmaan on. Anne Brax Suojelualueita suojelemaan On hyvä, että luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiö (WWF) puuttuivat kansallispuistojen ja luonnonpuistojen nykyisiin käyttömuotoihin. Huhtikuussa alkaa peräti kaksi uutta ympäristöohjelmasarjaa, joista toinen on kansainvälinen ja toinen kotimainen. Ympäristöasiaa tuutin täydeltä Viime kesänä poikkesin myös Sompion luonnonpuistossa. Yksittäiset ohjelmat ovat dokumentteja, näytelmiä ja keskusteluja. Mahdollinen maailma -sarja alkaa komeasti lähtökeskustelulla, jossa puheenjohtajan nuijaa paukuttelee itse Reino Paasilinna. kavaan kriisiin nykyinen kehitys johtaa. Oli sekin etsinyt läpipääsyä, kohtalokkain seurauksin. Ja miten päästäisiin eroon siitä, että kansallispuistoissa kaadetaan keloja, lahovikaisia haapoja ym
Urpo Häyrinen lähti taistoon kaikkea tätä vastaan. Hän tunsi tarkasti paitsi alueet ja niiden suojeluarvot, myös niitä koskevat lait, käsittelyohjeet ja käyttösuunnitelmat. Luonnonsuojeluliitossa hän oli tehokas sekä liittohallituksen että Suomen Luonnon toimitusneuvoston jäsenenä. Hehtaareilla mitaten hän varmaankin jää historiaan Suomen kaikkien aikojen tehokkaimpana luonnonsuojelijana. Nopeasti hän löysi tuekseen Suomen johtavat suotutkijat ja näiden keräämän tiedon. Lähes koko suojelualuejärjestelmämme perusteellinen uudistustyö kulutti Häyrisen voimat vähiin. vsk. Oma lukunsa olivat ne liiton tilaisuuSUOMEN LUONTO 3/92 51. Valokuvista avautui uusi ja siihen asti täysin tuntemattomana pysynyt soiden ja erämetsien maailma. Arvokkaan, mutta pilalle hakatun tai ojitetun alueen äärellä hän saattoi nauraa käheää nauruaan ja samalla antaa vilpittömän tunnustuksen luontoa tuhonneen koneiston vastuulliselle johdolle. Päivät ja etenkin illat pitkät hän selvitteli tilapäisrahojen varassa aluerauhoitusten edellytyksiä tutkimalla karttoja ja asiakirjoja luonnonsuojelunvalvoja Reino Kalliolan toimistossa ja lähtemällä taas pitkille maastoretkilleen. Virkahuonekin kävi ajan oloon ahtaaksi miehelle, jonka ominta maailmaa olivat villit erämaat ja tienraivaajan vapaus. Muutaman vuoden ajan hän sai lisävoimia sambasta hän lienee ensimmäinen suomalainen, joka on soittanut Rion karnevaaleissa. Nimenomaan johdolle, mutta ei koskaan toteuttavalle portaalle, joka oli vain noudattanut ylempiensä ohjeita. Molemmilla rintamilla työ jatkuu jo vereksin voimin, mutta pitkälti Häyrisen muuraamalle pohjalle. Kun teorian ja käytännön ristiriita paistoi kuvista räikeänä, Häyrisen ja koko luonnonsuojeluliikkeen neuvotteluasemat vahvistuivat. Säätytalon pimennetystä salista alkanut sanailu jatkui usein kitkeränä myös julkisuudessa tai virallisina kirjelminä. Hänen nimensä paikka pitkän tekijäluettelon toiseksi viimeisenä kuvaa sattuvasti erästä hänen olennaista luonteenpiirrettään: hän pysytteli taustalla silloinkin, kun teki itse päätyön. Sambakausikin tuotti komean kuvakirjan (Samba 1984) ja samban säveliin sanoitetun ylistyslaulun Koilliskairalle. Toisin oli 1960-luvun alussa. Kun hampaattomaksi vanhentunut Suomen Luonnonsuojeluyhdistys 1967 ryhdistäytyi Suomen luonnonsuojeluliitoksi, Urpo Häyrinen oli sen hallituksen nuorista miehistä vihaisin. det, joihin Urpo Häyrinen raahasi ison diaprojektorinsa. Toteutumatta jäi mm. Ennen valmistumistaan filosofian kandidaatiksi hän tartutti innostustaan mm. Ihmisenä hän oli vaatimaton, suorastaan ujo, mutta samalla ketään kumartamaton. Elettiin ikimuistoisen suovihan tunnelmissa ja jälleenrakennusta seuranneen hyötyajattelun huumassa. Urpo Häyrinen 12.3.1937 28.2.1992 Suomen soidensuojelu alkoi Urpo Häyrisestä. Useimmat retkensä hän teki yksin, mutta otti aina myös auliisti avukseen kiinnostuneen kumppanin. kauan kypsytelty kirjasuunnitelma Luontoa etsimässä, katsaus retkeilyn kiihkeisiin vuosikymmeniin ja sellaisiin maisemiin, joita ei enää ole. Teuvo Suominen 41. Odottamaton sairaskohtaus katkaisi hänen elämänsä äkisti hetkellä, jolloin hän oli juuri siirtynyt Hämeenkyrön tuttuihin maisemiin, kirjojen ja lukemattomien artikkeleiden syntysijoille. Opinnot viivästyivät, kun lintumies Urpo Häyrinen lähti etsimään soilta aineistoa yliopiston vaatimaan tutkielmaan. Ympäristöministeriön suunnittelijana hän tunsi itsensä näpertelijäksi, kun veri veti maastoon uusia suojelualueita inventoimaan. Useasti hän poistui neuvotteluista vahingoniloisesti irvistäen, kun talouskäyttöön luovutetun suotai metsäkappaleen korvaukseksi oli neuvoteltu vieläkin arvokkaampi, mutta vastapuolelle täysin tuntematon erämaa-alue. Ylimmänkin tason luonnonraiskaajat oppivat kunnioittamaan hänen tietojaan, sinnikkyyttään ja taiturimaisia neuvottelijanlahjojaan. Urpo Häyrisen valttina oli tiedon ja kokemusten valtava määrä. Näissä sanoissa on korkeintaan aavistus liioittelua. Hän löysi suoluonnon kauneuden ja sitä säälimättömästi tuhoavan ojituskoneiston. Ja epäilemättä myös ahkerin ja sitkein. Steiner-koulun oppilaisiin luotsaten näitä linturetkille Porkkalaan, laavuvaelluksille Lappiin ja riemukkaalle kulttuurimatkalle Mallorcalle. Mykistävän vaikutuksen kruunasi kuvaajan kauneudelle herkkä silmä ja suuren rullafilmikameran välittämä yksityiskohtien rikkaus. Urpo Häyrinen oli kouluaikana intohimoinen retkeilijä ja luonnonharrastaja. Soidensuojelun. Mutta valkokangas kuvasteli myös koneiden myllerrystä ja sai sisun kuohumaan katsomossa. Poikkeuksellisten erätaitojensa varassa hän kolusi koko Suomen. Vaikka Urpo Häyrinen jätti jälkeensä komeita värikuvateoksia (Suo 1972, Salomaa 1979 ja Koilliskaira 1989), hän itse piti päätyönään kovin vaatimattoman näköistä painotuotetta: Komiteanmietintö 1976:88, Kansallispuistokomitean mietintö. Merkillinen oli myös Urpo Häyrisen taito ammentaa voimia takaiskuista. alkutaipalen vaikeuksia on vaikea kuvitella nyt, kun suoluonto on oivallettu kansalliseksi aarteeksi ja suon asukkaatkin valokuvattu laidasta laitaan. Yhtä arvokas oli hänen taitonsa löytää liittolaisia. Soiden lisäksi silputtiin muitakin erämaita ja lannistettiin Pohjanmaan joki luontoa. Tunteenpurkausten välittömyyden takasi omalla tavallaan katsojakuntakin, johon tuolloin vielä kuului vastapuolenkin miehiä oj ituksista, aurauksista ja avohakkuista vastuullisia, mutta arvonsa liiankin hyvin tuntevia herroja. Sairaseläkkeelle sii1iymistä seurasi ensin masennus, mutta pian alkoi uusi nousu uusine suunnitelmineen. Toisen jättiläisurakan hän teki kansallispuistojärjestelmämme uudistajana. Niitä ilmaantui myös vastapuolen riveistä virkamiehiä, jotka ihmisinä irtisanoutuivat koneistonsa yksioikoisista päämääristä ja paljastivat tietoonsa tulleita tuhosuunnitelmia. Ja vähä vähältä hidasti vauhtiaan myös soiden ojitusautomaatti. Näin hän sivutöinään koulutti suuren joukon "orjia" , jotka nyt jatkavat työtä tutkijoina ja virkamiehinä
Äämaisemien hoitoon Jorma Panu: Seuranta/on piha luontopihaksi, Vapaan sivistystoiminnan liitto 1991. JAKELUOSOITE POSTIN UM ERO POSTITOIMIPAIKKA I PUH. Linnunlaulupaketin pikkutytöt. _ Maisema-arkkitehtinä tekijä t1etenkm käyttää alan termejä: luontoa jalonnetaan, rannalla on pehmeäpuuja kovapuuvyöhykkeitä, metsässä on yrttikerros, on vesoavia ja liikkuvia kasveja. Erityisesti pihan leikattua nurmikkoa, viherautiota, tekijä käsittelee kovakouraisesti: hän puhuu tasoittamisen aikakaudesta, paikoilleen jähmettyneestä puutarhasuunnittelusta ja stressipihasta. lintuoppaan" uusimmassa painoksessa ja Linnut laulavat vakiinnuttaa hänen asemaansa ruotsalaisen lintupiirustuksen Pari vuotta sitten Ruotsissa ilperinteiden jatkajana. Panu esitJo1sta Lars Jansson ja Gunnar väliä mielikuvituksella. Kyhmyjoutsenesta on teos pienestä koostaan huolipuolestaan esitelty siipien viumatta. ketin hankkimiselle. Linnunlaulupaselvyydet, kuten varis, on jätetketti onkin myös oiva katseluty pois. Pekka Nuorteva ja Heikki Henttonen: Eläimiä värikuvina, WSOY 1956, 4. loistava! Kirjan tekstit ovat ruotsalaisÄäninäytteet ovat Lars Jansten lintukonkareiden Benny sonin taltioimia ja erittäin taAnderssonin ja Lars Janssonin sokkaita. Saah, sillä ke_1den luoI?iseen, ketojen ja osoitti kykynsa JO Euroopan nemukas kokonaisuus on han11ttyJen h01toon, kosteikkojen ------------------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kymmenen seuraavaa numeroa hintaan 219 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 258 mk (ei-jäsenet). Faktahäfte, himme toimittamat. ...... Eri nisäkäslajien tunnistamisessa auttaa määritysopas. Kirja rakentuu 54 sivusta Karl Aage Tinggaardin väripiirroksia nisäkkäistä ja kuvasto-osaa seuraavista lajiteksteistä. Hyvä määritysopas on pieni ja maastokäytössä kestävä kirja. sa Pekka J. Itse mestynyt Våra fågelsong saaasiassa juuri laulupaketin hertiin maaliskuussa Suomen kirkulliset kuvat saivat minut osjakauppoihin. Linnut laulavat suomeksi KIRJOJA Benny Andersson, Lars Svensson, Dan Zetterström (suomeksi toimittaneet Pekka J. Leikkonurmikon muuttamisesta moni-ilmeiseksi kukkaniityksi tulee käytännön ohjeita. Nikanderin ja Juhaninäytteet ovatkin lähinnä äänini Lokin suomentamat ja oloikuvia, jotka valottavat myös Kulturlandskapet. Maija Rautamäki: Maakunnallinen maisemanselvitys. Pienoisesta "käännöskömmähdyksestä" huolimatta Linnut laulavat on mainio katselu-, kuunteluja lukuelämys, joka kuuluu lintujen ystävien kokoelmiin ja sopii mainiosti lajintuntemuksen opetteluun. ..................... Linnnunlaulupatamaan alkuperäisen version. Hyvä idea, mutta Jäsentelystä ja luonnon hyväksi akvarellit ovat hieman nuoremvalitettavasti käännösvaiheessa käyttämisestä suunnittelun pernan polven taiteilijan Dan Zettytöt v~ihtu~~t turha~-~sia_lliru~tana päätyen reunavyöhykterströmin si~~l~im<;,stä. 2,10 mk:n postimaksu Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 Helsinki __________________________________________ J 42 ja erikoistarhojen perustamiseen. Tekstissä lintujen elinympäristöä ja naaNaturvårdsverket 1990. vsk.. Lukuisat painovirheet ja osin heikkolaatuiset Nisäkkäille nimet Suomen vakinaiseen nisäkäslajistoon kuuluu 62 lajia, jos saimaannorppa lasketaan omaksi lajikseen. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Ne ovat teknisesti ~äsialaa ja vähintään yhtä hurpuhtaita ja editointiin on uhratJlen suomalaisten kollegoidentu kylliksi aikaa ja vaivaa. TILAAJANUMERO Uusi osoite (OSOITELIPUKKEEST A) .. Dan seen m1ehenaanee_n. Äänittelee hallitun hoitamattomuuBrusewitz ovat ehkä ne kuuluiteiden lajit esittelevät iloiset den periaatteita alkaen pihan simmat. Lukijalle •käyvät selväksi pihametsikön ja -niityn perustamine_n ja hoito, pintavesien hyväksikäyttö pienmaiseman rikastuttajana, rakennusten ja kompostin hoito sekä monet muut pienmaiseman hoidon yksityiskohdat. Kirjassa Paketti esittelee 90 lajia, jotp11rtäJä on myös leikitellyt laiska ovat joko yleisyytensä tai tavasti valolla ja varjolla ja Iinluonteenomaisten ääntensä tanut on sijoitettu luontevasti kia kansalle tuttuja. Lajimäärä ei ole suuren suuri, mutta vielä paljon vaatimattomammaksi se jää sille, joka ei osaa erottaa erilajisia päästäisiä, lepakoita tai myyriä toisistaan. Varsinais-Suomi, VarsinaisSuomen seutukaavaliitto, Ympäristöministeriö 1990. Maisemamaakuntajaosta on olemassa parempi ja monipuolisempiin selvityksiin perustuva aineisto kuin kirjasessa esitelty. ketti pitää sisällään pienen kirLinnut laulavat -teoksen kujonnut. Lisäksi esiton samat äänitykset, joten CDMaisema-arkkitehti Jorma Patelyjen yhteydessä on lyhyt kusoittimen puute ei ole este panun kirjanen on täyttä asiaa ravaus äänitystilanteesta. Näiden lisäksi värikuva on myös villisiasta, kuusipeurasta ja valkokuonodelfiinistä, jotka vasta tekstiosassa paljastetaan tavatun Suomessakin sekä koko joukosta meille vieraita lajeja. En myöskään ymmärrä miksi ei voida käyttää yleisessä käytössä olevia biologisia termejä. . Itsestäänympäristöönsä. keskitytään lintulajien esiintypureita. Nikander ja Juhani Lokki): Linnut laulavat, 90 linnun äänet, Otava 1992, 190s. n~_nta~kat kuvataulut. Kasetilla ja CD-levyllä miseen ja tapoihin. D Haluan säästötilaajaksi, jolloin tilaushinta on 193 mk Uäsenet)/232 mk (ei-jäsenet) D Haluan liittyä luonnonsuojeluliiton jäseneksi D Muutan osoitettani D Peruutan tilaukseni Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTIN UM ERO POSTITOIMIPAIKKA 1 PUH. Eläimiä värikuvina esittelee 59 Suomessa tavattavaa tai tavattua nisäkäslajia. Vilkaisepa esimerkiksi hina, joka on kaikille saaristoskuvaa lehtopöllöstä se on sa liikkuville tuttu. Mukana on myös 10 sivua kuvia ja vastaavat tekstit matelijoista ja sammakkoeläimistä. kennusten lähiympäristön maiRuotsalaisia on siunattu loisRuotsalaisia on hyvien piirtäseman suunnittelusta ja käytän~~illa lintuja luontopiirtäjillä, jien lisäksi siunattu myös hynön toteuttamisesta. Pekka Hänninen jan, kasetin ja CD-levyn, jotka vat ovat vapautuneempia kuin on pakattu kovaan pahvikoteEuroopan lintuoppaan höyheOppaita loon. painos 1989, 131 s. Tekijä on sisäistänyt ekologisen vastuun periaatteen kaikissa toimenpiteissä; teksti esimerkiksi neuvoo miten tehovihreää istuttamalla korvataan autopaikan viemä tila pihalta
Sitä on vaikea käyttää, koska kuvatekstit puuttuvat kokonaan! Tekstisivulla vain viitataan sulkeissa kuvasivun numeroihin. Ulla-Maija Liukko: Pikkunisäkäsharrastajan opas, Tammi 1990, 111 sivua. Suomen oloihin soveltaneet Petri Nummi ja Timo Martikainen), Tammi 1992, 256 sivua. Hofmannin Nisäkkäissä häiritsee tietenkin lajivalikoima. Kotija kesämökkikäyttöön sopivia nisäkäsoppaita ovat Eläimiä värikuvina ja Pohjolan nisäkkäät. Sen ote on tiukan tieteellinen, mikä ei suinkaan vähennä kirjan jokamieskäyttöä; tekeepähän siitä luotettavan tuntuisen. Toinen maisema-arkkitehti Maija Rautamäki korostaa menetelmäraportissaan maiseman hoito-ohjeiden merkitystä "maiseman kehittämisessä ekologisten prosessien pohjalta". Helga Hofmann: Nisäkkäät (suomentanut Outi Nummi. Kirjan lopussa on tietysti myös suppea kirjallisuusluettelo, hyvä sanasto ja helppokäyttöinen hakemisto. Sitä kannattaa kuitenkin etsiä antikvariaateista. Se on laadittu oppikirjamaisesti. Kuvat ovat numeroimattomia, joten ainakin myyrätaulun käyttö voi olla vaikeaa. Luonto-Liiton harrasteopas ei ole määritysopas. F.H. Viro, Inkerinmaa, Karjala aina Äänisen tuolle puolelle ja Kuola eli Suomen lähialueet nisäkkäittemme levinneisyyden kannalta mielenkiintoisimmassa suun.1 nassa. Dobroruka: Euroopan ja Välimeren nisäkkäät (suomentanut Esko Vertanen), Gummerus 1991, 190 sivua. työn jäljet eivät näkyisi. Tehtävänsä, maapallon perustietojen esittämisen helpolla tavalla suomen kielellä, kirja kyllä täyttää erinomaisesti. Tästä huolimatta keskivertoihmisen tiedot maapallostamme ovat varsin heikot. Tämän takia geodeettisen laitoksen johtaja Juhani Kakkuri kirjoitti kirjan Planeetta Maa. Värivalokuvia kerrotan olevan 225, piirroksia 180. L.J. Hän aloittaa geotieteiden historiasta ja jatkaa aurinkokunnasta, maan muodon ongelmista ja painovoimakentästä. Supikoirasta ja kääpiöpäästäisestä on mustavalkoinen piirros tekstissä, mustapäästäisestä ja valkohäntäpeurasta ei sitäkään. Ruotsin Naturvårdsverketin Faktahäfte Kulturlandskapet on ruotsalaiseen tapaan täyttä asiaa alusta loppuun. Sitä ei ole kuitenkaan tehty nimenomaan määritysoppaaksi, minkä tekijätkin myöntävät. Rautamäen kirja paljastaa, että tällaisten maisemaselvitysten teko on vielä pahasti kypsymätön menetelmiltään ja terminologialtaan. Pohjolan nisäkkäät on pieni käsikirja. Vihkonen huipentuu kuuden suuren värikuvan sarjaan, joka tarkastelee miten perinteinen maatalousmaisema muuttuu sukupolvenvaihdoksen ja uusien kemiallisteknisten menetelmien johdosta vähittäin, lähes huomaamattomasti . Pienimpäänkin kouraan hyvin mahtuva kirja esittelee Euroopan nisäkkäitä. Lisäksi mukana on neljä sivua mustavalkoisia valaspiirroksia ja kahdeksan sivua eläinten kalloja. Hannu Eskanen Nisäkkäät on Saksassa painettu uunituore, käteen käyvä kirja. Ihmisen vaikutus myös näkyy kaikkialla. Kumpi tahansa opas kannattaa ottaa mukaan myös Norjaan ja Tanskaan suuntautuvalle lomamatkalle. Hakemistosta on turha etsiä metsäpeuraa tai saimaannorppaa; villisikakin tunnetaan vain metsäkarjuna. Planeetta Maa on turvallinen tietokirja. Bruce Pearson ja John A. Kirja ei oikein sovi kenttäoppaaksi. Ei ole enää löydettävissä paikkaa, missä ihmisen pystyy kuitenkin tunnistamaan oravaa vähäisemmät jyrsijät ja siiliä pienemmät hyönteissyöjät. vsk. KIRJOJA toriallisiin maisemaselvityksiin ei pidä edes tutustua. Kullakin aukeamalla on oikealla puolella yhdestä kolmeen valokuvaa ja vasemmalla kuvien lajeihin liittyvä teksti, jonka joukkoon on sijoitettu piirroksia. Se käsittelee lyhyesti ja ytimekkäästi kulttuurimaiseman historian tärkeimmät vaiheet, agraarivallankumouksen, maatalouden kemiallisteknisen vallankumouksen, maaseudun perinteisen maankäytön periaatteet ja menetelmät sekä niiden vaikutukset luontoon, karjan ja viikatteen keskeisen merkityksen sekä tehomaatalouden tulon. Kirjan avulla "ei voi tunnistaa kaikkia lajeja ja on tähdennettävä myös sitä, että tietyt pikkunisäkkäät kuten jyrsijät, päästäiset ja lepakot ovat hyvin vaikeasti määritettäviä". Kakkurin kirja kertoo koruttomasti perustiedot maapallosta. Luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät osat kertovat maapallon ilmaja vesikehästä. Viimeistä edellisessä kuvassa nuori viljelijä tehokkuuteensa tyytyväisenä asustaa talossaan synkän ja tiheän istutuskuusikon keskellä, ympärillä laajat, salaojitetut ja tasoitetut tehoviljellyt viljapellot. Sen avulla perhoset ovat hävinneet. Burton: Nisäkkäät (Suomen oloihin soveltaen suomentanut Ilona Sevelius), Tammen luontopokkarit 1981, 240 sivua. Lajien tunnistus opetetaan myös kalloista. Kaikista asioista d'n selvästi erottuvat kappaleet ja sivujen marginaalissa on lisäksi viiteotsikoita sivun aiheisiin. Kirjan esittelemäksi lajimääräksi ilmoitetaan 173. Euroopan nisäkkäät -kenttäoppaassa Paul Barruelin värikuvat on koottu 20 väritauluksi. Viimeinen kuva näyttää toiveikkaasti sen tilanteen, jossa viljelijä on maisemanhoitotuen avulla säilyttänyt osan hakamaata puoliavoimena biotyyppinä, säilyttänyt niityn ja kosteikon, juottolammikon, pienet metsäsaarekkeet peltojen keskellä, avo-ojia ja kiviaitoja. van den Brink: Euroopan nisäkkäät (suomeksi toimittanut Asko Kaikusalo), ,Tammi 1968, 221 sivua. Viking Nyströmin piirtämissä väritauluissa esitellään 24 lajia. Raportti sisältää myös omituista poleemista vinoilua muita maisemaselvityksiä kohtaan ja syykin selviää: vain maisema-arkkitehdin tekemä maisemaselvitys ja maisemanhoidon opiskelijoiden tekemät opinnäytteet ovat käyttökelpoisia; sitä vastoin biologisiin ja rakennushisLauri Siivonen: Pohjolan nisäkkäät, Otava 1967, 181 sivua. Onkohan maisema-arkkitehtien koulutuksessa jotain keskeistä vialla, kun selvistä luonnonmaantieteellisistä asioista halutaan puhua keikailevan tieteellisesti itsetekaistuin termein ja kasvuajattelua objektiiviseksi tarkoitettuun selvitykseen liittäen. Joskus hän kyllä ihmettelee miksi riistaeläimet, linnut ja Lieksa -linjan länsipuolisessa Euroopassa. Ihminen muuttaa maapalloa tällä hetkellä huimaa vauhtia. Kirjakaupoista Pohjolan nisäkkäät on myyty loppuun, sillä tuoreinkin painos on vuodelta 1974. Lopun lajihakemistosta ei löydy esimerkiksi brandtinviiksisiippaa, ei siippaa, ei lepakoita. Jälkimmäinen ajaa ykköseksi, jos nisäkkäitä on aikomus ryhtyä vakavammin harrastamaan. Kun kirja on vielä halpakin, 136 markkaa toivoisi, että se saisi mahdollisimman paljon lukijoita. Siksi siinä kerrotaan enemmän eri lajien esiintymisestä Brittein saarilla kuin vaikkapa lähinaapureissamme. Mustaeli korpipäästäinen puuttuu myös, koska se puuttuu koko kirjasta. Terho Poutanen 43. Erityismaininnan ansaitsevat kirjan tarkat levinneisyyskartat, joissa näkyvät mm. Yleiseurooppal aisuudessaan kirja unohtaa Suomen metsien pienet piipertäjät. Jos matka ulottuu kauemmaksi Eurooppaan, Euroopan nisäkkäät on turvallisin valinta. Nyt kun maisemanhoidon ajatusta pyritään meilläkin edistämään, tällaisen vihkosen julkaiseminen Suomen oloihin sovellettuna ja jakaminen maaseudun asukkaiden käyttöön voisi olennaisesti edistää asiaa Pekka Borg Perustietoa maapallosta Juhani Kakkuri: Planeetta Maa, Ursa 1991, 184 s. Opas on suomennettu englanninkielisestä laitoksesta. Sisällysluettelosta on turha etsiä liito-oravaa, metsäpeuraa tai saimaannorppaa. . Rautamäen raportti · osoittaa kiitettävää harrastuneisuutta maisemanhoidon kehittämiseen, mutta paljastaa samalla valitettavaa tietämättömyyttä Suomen Ua Ruotsin) pitkälle kehittyneen luonnonja kulttuurimaantieteellisen tutkimuksen saavutuksista. Euroopan nisäkkäät on useimmista kirjakaupoista myyty loppuun. Teksti on hiukan raskassoutuista mikään lukunautinto Planeetta Maa ei ole. Tuoretta painosta ei ole tiettävästi tulossa. Kuvia, taulukoita, karttoja ja kaavakuvia on myös runsaasti. Kartoin kerrotaan eri lajien levinneisyys UukuniemiSUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Siitä huolimatta kirjassa on 11 aukeamaa täynnä lepakoita, siippoja seitsemällä aukeamalla ja brandtinviiksisiippakin löytyy isoviiksisiippana. kuvatkaan eivät silti häiritse tämän kirjasen hyvää kokonaisotetta ja käyttökelpoisuutta
Näin edellä selostettu ravinteiden sisäinen kierto estyy ja särkien sekä muun pyydetyn kalamassan mukana poistuu järvestä huomattaviakin määriä fosforia. vsk.. Englannissa tietyillä alueilla saukot eivät saa suihinsa juuri lainkaan kalaa vaan elättävät itsensä vesimyyrillä ja vesilinnuilla, etenkin vesilintujen munilla ja poikasilla. Järviemme rehevöityminen on seurausta niihin joutuvista luonnonhuuhtoutumaa suuremmista ravinnemääristä. Särjet ja särkikalat ovat osoittautuneet merkittäviksi ravinteiden Tehokalastuksen saaliiden on oltava vuosittain kymmeniä tai satoja kiloja kalaa vesihehtaarilta, jotta tuloksia tulisi. Heidänkin selvitystensä mukaan saukot saalistavat hyvin hartaasti kalojen ohella sammakoita ja rapuja, jonkin verran myös pikkunisäkkäitä. Jos paristakymmenestä tutkitusta siemenestä ei yhdessäkään ole siemenvalkuaista eli täyteistä siementä, ei sellaista siemenerää kannata edes kylvää. Suomessa saukkojen ravintoa ovat tutkineet Uolevi Skaren sekä Pertti ja Risto Sulkava. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat kierrättäjiksi. En tiedä mistä on saanut alkunsa varsin yleinen uskomus, että punatulkku pesii vain pohjoisessa. Nykyisin pyritään eräissä rehevöityneissä järvissämme (mm. Harri Dahlström Lehtikuusen lisääntymisvaikeudet Olen kerännyt lehtikuusista käpyjä ja karistanut niistä siemeniä. Kylvö kannattaa tehdä laatikkoon, jossa on kymmenkunta senttiä hiekan, turpeen ja kiilteen tms. Kesän vanhoina taimet koulitaan penkkiin kasvamaan. Siemenet kylvetään tasoitetulle pinnalle ja peitetään hiekalla juuri sen verran että ne peittyvät. Koska omat tietoni ovat perin heikot tällä alalla, kysyin Mustilan arboretumin puutarhurilta Kimmo Larikalta hänen kokemuksiaan lehtikuusen lisäämisestä. Tällainen särkikanta on seurausta järven tilan ja siis ekosysteemin muuttumisesta. Pilaako suuri särkikanta järven ekosysteemin. Saukko ei ole kranttu Näin saukon jäljet sellaisen puron varressa, jossa ei ole lainkaan kalaa. Ne olivat koskikaroja jok' ikinen. Järvien toipumisen estää niiden sisäinen kuormitus, joka aiheutuu pohjaan joutuneiden ravinteiden (fosfori) siirtymisestä veteen, vaikka ulkoinen kuormitus on vähentynyt tai lähes loppunut. Saukko oli seurannut myyrien jälkiä. Ne syövät muun ravinnon vähetessä runsaasti pohjaeläimiä ja myös pohjamutaa. Järvi muodostaa ekosysteemin, jossa kasvit, eläimet ja pieneliöt ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä elottomien osasten kanssa. Tässä vaiheessa tiheällä särkikannalla on todettu olevan huomattava merkitys. sekoitusta. Lahden Vesijärvi) tehokalastuksella vähentämään särkien määrää. Siemen kannattaa kerätä isohkoista lehtikuusimetsiköistä. Kuuluvatko myös myyrät saukon ruokalistalle. Missä vika, vaatiiko lehtikuusi jollakin tavoin erikoista siementen käsittelyä. Taimia ei kuitenkaan ole tullut. Vaikkei pölytystä olisikaan tapahtunut, emikukinto jatkaa kehittymistään kävyksi ja siemenaiheetkin kehittyvät ulkonaisesti aivan normaalin näköisiksi siemeniksi. Ilkka Koivisto Liikaa särkiä. Saukko on ravinnonhaussaan luultua suurpiirteisempi. Ne ovat hiljaisia ja näkymättömiä, eikä niiden heikkoja ääniä hevin keksi kevään laulukuorosta, vaikka ne pesisivätkin jossakin talvipaikan läheisessä kuusikossa. Näin ei siis ole asianlaita. Särki, joka vielä tämän vuosisadan alkuvuosina oli niin merkittävä kalalaji särpimenhankinnan kannalta, että valtio maksoi palkkioita sen onnistuneista kotiutuksista, on nyt uudenlaisen mielenkiinnon kohteena. Ei, vaikeudet piilevät muualla. Koska lehtikuusen kävyt eivät karise, kannattaa ottaa vain oksien kärkiosista kaikkein tuoreimpia käpyjä. Saukolle näet kelpaa hyvinkin monenlainen ravinto. Seppo Vuokko Punatulkkuj en katoamistemppu Mihin punatulkut menevät kesäksi, kun niitä ei lainkaan näe kesällä. Osa talvisista punatulkuistamme saattaa myös muuttaa kauemmaksi, ainakin silloin kun talvella on ollut runsaasti lintuja. Vaikka siperianlehtikuusi kasvaakin hyvin Suomessa, metsiköissä on silti varsin vähän taimia. Sen siitepöly on kuitenkin suhteellisen raskasta, ja yksittäispuissa ja pienissä metsiköissäkin pölytystulos jää heikoksi: emikukille ei lennä tarpeeksi siite· pölyä. Seppo Vuo/anto SUOMEN LUONTO 3/92 51. Siemen on kuitenkin tyhjä sen voi todeta puraisemalla tai halkaisemalla siemenen, ja tällainen siemen ei tietenkään idä. Toisaalta on todettu, että rehevöityneitten järviemme toipuminen ei ole aina sujunut odotetulla tavalla ravinnepäästöjen vähetessä. Lehtikuuset kyllä kukkivat hyvin ja tuottavat runsaasti käpyjäkin. Punatulkut menevät kuusimetsiin pesimään. Rehevöityneessä Jarvessä, jossa on särkikanta, särkien ja yleensä särkikalalajien massa kasvaa suhteessa muihin kalalaj eihin. Luonnontilaiset järvemme 44 ovat häviämässä, koska ihmistoiminnan erilaiset vaikutukset voimistuvat ja ylittävät tuon järvissämmekin luonnostaan tapahtuvat hitaan muuttumisen. Tällöin veteen joutuu pohjan sekoittuessa ja kalojen ulostaessa melkoisesti muutoin pohjassa pysyvää fosforia. Siitä aiheutuu järven rehevöitymisilmiöiden jatkuminen ja särjen sekä muidenkin särkikalojen maine järven pilaajana. Kysyjän vaikeudet johtuvat todennäköisesti siis huonosta siemenestä. Lehtikuusi on muiden havupuittemme tapaan tuulipölytteinen. Kuivassa ilmassa huoneenlämmössä käpysuomut avautuvat parissa viikossa ja siemenet karisevat aivan kuten männyn tai kuusenkin siemenet. Suomen oloissa tiheän ja suuren särkikannan omaava järvi on jo varmasti toisenlainen kuin se on ollut luonnotilaisena. Jos siemenet ovat kunnollisia, itävyys on hyvä eikä vaikeuksia taimikasvatuksessakaan tavallisesti ole. Järvi muuttuu särkikalavaltaiseksi kuten sanotaan. Saukko on kalansyöjän maineessa, mutta totuus on hieman toinen . Myös isäja poika-Sulkavan aineistossa oli kolme lintua
Suomen pääskyt talvehtivat Afrikassa, josta ne huhti-toukokuulla palaavat kotiin. Esimerkiksi punarinnat ja peukaloiset laulavat talvialueilla, niin myös meillä talvehtivat koskikarat. Ne vain istuskelivat langoilla ja lentelivät saalistamassa, mutta eivät laulaneet miksi. Mikäli lintu ei ole nälkäinen, saalis varastoidaan terävään oksantynkään ja käytetään myöhemmin, jos tuoreesta ravinnosta tulee pula. Haarapääsky tekee pesänsä savesta, korsistaja oljista mielellään rakennuksen sisäpuolelle tukevalle alustalle. Muun ajan vuodesta pääskyt viettävät parvissa talvehtimisalueilla tai matkalla jompaankumpaan suuntaan. Käyttämättä jääneet seivästetyt saaliit saattavat kuivua ja muumioitua oksantynkiin. Seppo Vuo/anto Sisilisko puussa Enontekiöllä männynrajan yläpuolella on suon laidassa erillinen parimetrinen männynkarahka ja siinä yksi kuivunut harittava oksa. Laulu liittyy oleellisena osana lintujen pes1m1seen. vsk. Tällöin ne saattavat myös laulaa. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntij oiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23. Yksinään talvehtivat linnut pitävät reviiriä myös talvella. Tosin jo muuttomatkalla ja ainakin syksyisin muuttomatkalle valmistautuessa kuulee laulua, sillä muuttoon liittyy myös sukuhormonin eritystä. Afrikkalaisille pääskyt eivät livertele, vaan ne säästävät äänensä pesimäalueilleen. Kirjojen mukaan myös naaraspuoliset koskikarat saattavat laulaa. Ne eivät laula, sillä ne eivät pesi Afrikassa. Linnut laulavat pesimäal ueillaan Tarkkailin haarapääskyjä Tansaniassa. Urospuoliset pääskyset houkuttelevat laulullaan puolisoa sekä valtaavat reviirin, joka tosin haarapääskyllä on verrattain pieni. 00100 HELSINKI Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Mitä sisilisko teki männyn oksalla ja miten se oli siihen joutunut. Siihen oli nahastaan takertunut ja kuivunut sisilisko. Seppo Vuo/anto 45. Kysymyksessä on isolepinkäisen eli lapinharakan varastoima saalis. SUOMEN LUONTO 3/92 5 1. Tämä lintu käyttää ravintonaan pikkunisäkkäitä, sisiliskoja, suuria hyönteisiä, pikkulintuja ja muuta elävää, mitä sattuu kiinni saamaan
MElsA-SERLA y Kankaan paperitehdas PL 148, 40351 Jyväskylä puh. !9411655 211 ,r~,UL 407 1 1..JöMP..'r-'f.. Joutsen Copieria saatte samoilta paperintoimittajilta, jotka myyvät Lokki Laser-, Lokki Copierja Lokki Prestige -papereita. 001 Alhaiset poöstöt valmistuksessa Logo utslopp under fromställningen Myös Joutsen Copierin pakkaamiseen käytettävälle riisiköörepaperille on myönnetty ympöristömerkkr. Sekö kääre että pakkauskartonki soveltuvat kierrätykseen.. JO__Q~en COPIER® ENSIMMÄISENÄ YMPÄRISTÖMERKIN SAANUT LAADUKAS KOPIOPAPERI, JOKA RASITTAA LUONTOA VÄHEMMÄN KUIN MUUT! Joutsen Copier antaa toimistollenne mahdollisuuden toteuttaa kaikki kopiointi-, tulostusja painotyöt luontoa vähemmän rasittavalle paperille tarvitsematta silti tinkiä laadusta tai edustavuudesta
Elämä on kasvua, osallistumista, harrastuksia, vastuuntuntoa, toisista huolehtimista. Räätälöityä henkilö· kohtaista ohjelmaa toivo!Jlusten perusteella. Mukana 2 suomalaista ja yksi paikallinen o~s. Matka on tarkoitettu kaiKille luonnosta kiinnostuneille. Ennen lähtöä kaksi seikkaperäistä tiedotustilaisuutta Suome~~,joilla saa hyvät perustiedot matkakohteesta. Osuuspankkiryhmä on mukana tukemqssa näitä tärkeitä asioita parantamassa elämisen tasoa . Kielikursseja Murmanskissa, Novosibirskissa, Berliinissä, Balatonilla, Reykjavikissa, Ruijassa. Paikallinen järjestäjä Novosibirskin yliopisto. Hinta 2400·2600 mk osallistujamäärästä riippuen . Tervetuloa mukaani QLAPIN KESÄYLIOPISTO SIPERIAN KIVI• JA GEOLOGIAMATKA Käyntejä yliopiston ja tiedeakatemian geologisissa instituuteissa ja kivimuseoissa, kai-voksilla, kullanhuuhdontapurolla, arvometa lleja valmistavissa tehtaissa, kornkivipajoissa, ammattilaisten ja harrastajien tapaamisia,.kivien keruu-, vaihto-, myyntija ostomahdollisuus, laiva risteily Ob-joella, luentoja. Hinta sisältää kaikki lennot (Air France & TAME) ja kuljetukset, täysihoidon koko Galapagosin risteilyllä, muut majoitukset osin puolihoidolla, lentokenttäverot, kansallispuistomaksut, opaspalvelut, tiedotustilaisuudet sekä kiertokirjeet ja esitteet. Hinta 4000-5000 mk osal listujamäärästä riippuen. Baikalille lento lrkutskiin, jossa 3 pv, bus· simatka Baikalille. cp OSUUSPANKIT · OKO. Mahdollisuus ki· vien keruuseen, ostoon, vaihtoon ja myyntiin. Galapagosin osuuden jälkeen vertailukohteena Ecuadorin Andien korkeimpien osien luontoa Cotopaxin kansallispuistossa ja Quiton ympäristössä. Tutustumista luontokohteisiin. Matkan johtaja kasvitieteen professori Paavo Havas. Yhdessä voimme vaikuttaa asioiden kehittymiseen. Altain vuoristoon bussimatka, Tutustumista luon• toon ja paikalliseen buddhalaiseen kulttuuriin. (90) 694 6635 / Rauni Tirri. SIPERIAN LUONNONTIEDEMATKA Tutustumista Novosibirskin yliopiston, Venäjän tiedeakatemian ja Venäjän maata• lousakatemian toimintaan, painopiste luonnontieteissä, mutta myös esim. Siperian kan• sojen kieli· ja historiatieteet ohjelmassa, käyntejä tutkimusasemilla. -17.ll.1992 Tule mukaan tutustumaan Galapaip>sin ainutlaatuiseen luontoon 20 hengen ryhmässä omalla korkeatasoisella laivalla. Altain matka 4000·5000 mk ja Baikalin matka 4500·5500 mk osa l1iStujamäärästä riippuen. Matka on ~ikkeuksellisen kattava: 12 päivän risteilyllä vieraillaan 12 saarella, joihin ehditään tutustua perusteellisesti vain tälle ryhmälle suunnitellun ohjelman mukaisesti. LUONTOMATKAT ALTAILLE JA BAIKALILLE Kaksi ajallisesti päällekkäistä matkaa. Lapin kesäyliopisto, puh. 960-2262 1, fax 312239, Hallituskatu 20 B, 96100 Rovaniemi. Tekninen matkanjärjestely, esitetilauksetja ilmoittautumiset: Projektimatkat Oy/Harrastematkat, Fredrikinkatu 63 A, 00100 Helsinki, puh. YKSILÖLLINEN LUONrOMATKA GALAPAGOS-SAARILLE JA ECUADORIN ANDEILLE ~.10. Yksilöllinen matkaohjelma antaa mahdollisuuden keskittyä itse pääasiaan eli Galapagos-saarten luontoon paremmin kuin tavanomaisilla matkoilla. Hinta 4500-5500 mk osallistujamäärästä riippuen. Siperian matkat 18·25.7 .1992. Pyydä esite. Charter•lennot Rovaniemeltä Novosibirskiin. Kohokohtana leiriyöpyminen Isabela-saarella Alcedo-tulivuoren kraaterin reunalla jättiläiskilpikonnien seurassa. USEIN ELÄMÄN PIENET ILOT OVAT PIENELLE ISO RIEMU RLKD8 YHTEINEN YMPÄRISTÖMME säilyttämisen arvoinen Me kaikki olemme vastuussa yhteisestä ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Hinta: 19 500 mk + 550 USD. KUOLAN KIVI• JA GEOLOGIAMATKA Bussimatka 4.· 11 .7.1992 Rovaniemi • Murmansk • Montsegorsk • Apatit • Kirovsk. Käynte· jä Kuolan tiedekeskuksessa, kivimuseoissa, kaivoksilla ja luontokohteissa Hiipinätuntu· reilla, kivipajoissa, luentoja, ammattilaisten ja harrastajien tapaamisia. Mahdollisuus pidentää oleskelua Etelä-Amerikassa ja pysähtyä Pariisissa
Niskalassa ja Viikissä voi astella puulajipolkua. Jos hyvä paikka on tiedossa, tarvitaan polkujen rakentamiseen maanomistajan lupa ja kunnan rakennuslupa. Kysy kunnasta Monissa kunnissa on luontopolkuja, joille järjestetään opastettuja, muutaman tunnin kestäviä, useimmiten ilmaisia retkiä. Vinkkejä polun rakentajalle Luontopolun voi rakentaa yhtä hyvin niin kunta, seura tai yhteisö kuin yksityinen ihminenkin. Reitin sijoittelussa kannattaa suosia valmiita polkuja ja kohteita, esimerkiksi lintutornin voi nivellyttää reittiin. Luonnonpuistot on rauhoitettu tieteellistä tutkimusta varten ja yleisöltä suljettuja. Lähes parin sadan soidensuojelualueen joukossa on vain kaksi luontopolullista, lsonevan ja Hirvisuon soidensuojelualueet. Kohteita on monia, samoin tapoja tiedon esittämiseen: tieto voi olla tauluina, vihkosina, rasteina tai karuimmillaan vain merkkinauhaa puussa. Vantaanjoella on Vantaanlaakson ympäristöpolku. Opastettujen retkien kausi alkaa yleensä huhtikuun lopulla ja kestää syyskuun alkupuolelle. Luontopoluista ja retkistä kannattaa kysellä kunnan ympäristönsuojelutoimistosta tai kunnanvirastosta. Luontopolkujen tekemiseen antavat yksityiskohtaisempia ohjeita kuntien yrnpäristönsuojelutoimistot ja kirjat, esimerkiksi Suomen Ladun ja luonnonsuojeluliiton julkaisema Luontopolkuopas 1977, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n julkaisema Suomen luontopolut ja lintutarkkailutornit 1983 ja sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosaston julkaisu Ulkoilureittien suunnitteluopas I 982. Useimmissa kansallispuistoissa on retkeilypolkuja, ja luontopolkujakin on yli kymmenessä kansallispuistossa. Luonnon häirintää tulee välttää; kasveja voi katsella tallomatta ja lintuja kiikaroida kauempaakin. Polku esittelee reitin varrelta kasveja tai eläimiä, niiden välisiä suhteita, elinympäristöjä, muutoksia luonnossa, muistomerkkejä, rakennuksia, jopa kulttuuria. Espoon luontopolut esittelevät Hanikassa ja Laajalahdessa merenrannikkoa, Tremanskärrissä suota, Träskändassa puistoa ja kulttuurimaisemaa sekä Suomenojalla kosteikkoa. Lasten luontopolku mutkittelee Laaksossa. Reija Heinonen Luontopolun pituus vaihtelee tavallisesti yhdestä viiteen kilometriin. Pääkaupunkiseudun kunnat julkaisevat joka kevät esitteen, jossa kerrotaan luontoretkien ajat ja paikat, miten pääsee paikalle ja mitä varusteita tarvitaan mukaan. Tehokas taulu on siinä missä esiteltävä kohdekin. Helsingissä risteilevät metsäluontoa esittelevät Keskuspuiston-Haltiavuoren ja 48 Ylös, ulos ja polulle! Luontopolulla kulkeminen on helppo ja yksinkertainen tapa tutustua kotiseudun tai vierailupaikan luontoon. Laajasalon luontopolut, merenrannikkoa seurailevat Kailahden, Viikin-Herttoniemen, Uutelan ja Elisaaren luontopolut sekä saaristoa esittelevä Harakan luontopolku. Vantaan metsiä esitellään Hämeenkylän, Simonkylän ja Kalkkiruukin luontopoluilla. vsk.. Koululuokkia varten on tehty siirrettäviäkin luontopolkuja, jotka voi pystyttää miltei mihin tahansa lähimetsään. Kauniaisista löytyy Kasavuoren luontopolku. Niistä ilmoitellaan myös paikallisissa lehdissä ja radiossa. Kuitenkin mm. Taulussa kerrotaan kohteesta; mukana on usein kuva tai kartta, kohteen numero ja ehkä vinkkejä, mihin päin on hyvä suunnistaa seuraavaksi. Polulla tallatessa saa uutta tietoa perusasioista, ja voipa sieltä tarttua kiinnostuksen kipinä tarkempaankin luonnon nuuskimiseen. SUOMEN LUONTO 3/92 51 . Pääkaupunkiseudun kunnissa on tiheä luontopolkuverkko, koska asukkaitakin on paljon. Tänä vuonna valmistuvat Keskuspuiston ja Elfvikin luontopolut. Salamaperän luonnonpuistoon pääsee tutustumaan luontopolkua pitkin ja valmisteilta on polkuja muutamaan muuhunkin luonnonpuistoon
Lokki Benny Andersson • La Benny Andersson, Lars Svensson, Dan Zetterström LINNUT IAUIA VAT Suomeksi toimittaneet Pekka J Nikander ja Juhani Lokki 1 Luonnon ystävän toivelaulupaketti opettaa tunnistamaan 90 Pohjolan lintua laulusta. Saariston tunnelmiin viettelevä kuvateos ilmestyy kolmella kielellä. KEvÄT ON VALIATON J J I J KIRJA CD-LEVY KASETTI Linnut laulavat 90 linnun äänet Suomeks, tOlflllttaoeel Pekka J. 265,Ahma !11111; l ei11011e11 · Tero l-'o11kkc111e11 · Ulla t'o11i!ka11e11 Matti Valta Irene Routio SUOMEN LEHDOT Loistelias kuvaja tietoteos luonnontilaisista !ehdoistamme valittiin vuoden 1990 luontokirjaksi. Paketin ovh. 260,Matti Valta SAARISTOSSA I skären • Among the Islands Tel.t~ti Temn Suumi11e11 Antti Leinonen Tero Poukkanen Ulla Poukkanen AHMA Teksti Teuvo Suominen Uraauurtava kuvateos esittelee luonnonvaraisen Eeva Furman SAARISTON LUONTO Saaristossa liikkuvan kätevä kenttäopas. Ovh. Lintujen äänet ovat nyt ensi kertaa myös CD-levyllä. Ovh. Nikander 1a Juhan. 225,Åke Aronson Peter Eriksson ELÄINTEN JÄLKIÄ Kuvitettu kenttäopas nisäkkäiden jäljistä ja jätöksistä opastaa myös jäljittämisen taidoissa. Levinneisyyskarttoja, valokuvia ja piirroksia. ·ovh. Ovh. 196,ahman elämää nyt ensi ,;wu ''~~an si,uilla A K I R J A K A U P A S T A. I 40,Teksti Lasse Pöysti Lahjaksi, matkamuistoksi, omaksi iloksi
(953) 17 358 Kaarina Tiainen Lappi Maakuntakåfu 18, 96200 Rovaniemi puh. Aside from its historical interest, the maritime and close-to-nature location is inhabited by 800 people. At the beginning of March only the extremities of the Bay of Bothnia and Gulf ofFinland (see map on p. (90) 8769100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 00 I 00 Helsinki . krs., 00151 Helsinki pub. 18) had any ice to offer. (90) 409 238 'Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIJTTO ry. Last year the Baltic provided a reasonable amount of ice, and Seppo Keränen, ace wildlife photographer and member of the World Wide Fund för Nature's Baltic seal study team, was able to satisfy a Tervetuloa Luontotoril le! Suomen Luonto avaa ensi numerosta lähtien Luontotorin luonnonläheisille ja luontoa säästäville tuotteille ja palveluille. Warm winter leads to maturnity ward shortage for Baltic seals by Antti Halkka and Seppo Keränen Suomen Luonto 51 (3): 18-19 February/March is the most vital time of the year för the grey seal in the Baltic, as the species then gives birth and mates afresh. (98 1) 3115 828 Merja Ylänen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. 11 A, 00150 Helsinki pub. SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. pub. In January 1992 Suomenlinna has embraced by the Unesco World Heritage Programme. llmoituspaikka sopii hyvin esimerkiksi pienyrittäjille, joilla on tarjota lukijoillemme tämän luonnonläheisen markkinapaikan henkeen sopivia vaihtoehtoja. (90) 876 9100, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa pub. Esimerkiksi tämä numero luetaan jo yli 100 000 taloudessa. long-terrn ambition he photographed mating grey seals. The 1991-1992 winter was one of the warrnest this century. Suomenlinna part of world heritage by Antti Halkka, Arto Kurtto and Markku Tanttu Suomen Luonto 51 (3):21-27 Offshore, just a 15-minute ferry trip away from the city of Helsinki, !ies an island group Suomenlinna or Viapori on which stands a förtress. In contrast to the grey seals of the British Isles, för example, the Baltic population traditionally drops its pups on ice. Kunnon torikauppa on ihmisläheistä ja elämänmyönteistä ja lähtee todellisista tarpeista. (960) 311 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiebenk. ''I hope that after further work these figures will be lower but I fear otherwise,' ' was ali she could say. 1 D 5. The committee also considers that the reservoir would cover an important inland site för the velvet scoter. Probably only about one-fifth of the adult population gave birth as norrnal on ice. In response, the scattered grey seal population gathered to give birth on a couple of islands off the Estonian coast, where a total of 600 pups were born early in the month. The depressing situation as regards both förest wildlife and species of other habitats is due in part to the fact that the guidelines laid down in the Committee's report of six years ago have been ignored. (90) 642 881 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, pub. järj. Pupping on low-lying rocky islets leaves the offspring in danger of being swept into the sea during a strom; once in the water a pup quickly freezes to death. Toriyleisöä on ainakin paljon. kurssisihteeri Johanna Kolimäki, toimistosihteeri Auli Kilpeläinen, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mirja Jumpponen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opintosihteeri, OKopintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Forestry Finland's greatest potential exterminator of animal and plant species by Antti Halkka Suomen Luonto 51 (3) :4 Finland's Committee för the Monitoring of Threatened Animals and Plants published its latest report in March. (90) 642 881 telefax (90) 622 1815 Ma-pe klo 8.30--16.15, kesällä klo 8.30--15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Marjukka Kulmanen, energiasihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, vs. kans.väl.sihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, vs. (90) 176 633 LOTTO HALLITUS Satu Huttunen (pj.), (981) 353 216, Veikko Aalo, Matti Haavisto, Timo Hokkanen, Teuvo Niemelä, Markku Nironen, Esteri Ohenoja, Pekka Peura, Lasse Porsanger, Taisto Rantala, Petri Seppälä, Taija Sippel, Pentti Thuneberg ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49--51 20100Turk\l puh. An increase of around 600 species missing from previous lists is due to the inclusion of new groups of organisms. Moreover, by no means ali mainlanders are aware of the islands' flora and fauna, which includes a large number of birds as well as some fascinating plants. vsk.. (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. There are some 3000 grey seals in the Baltic, representing an expanding population, but the species is still considered endangered. Finland's first English-style piil"k also graces the main island. The förtifications date from the mid 1700s. Modulin koko on 43 x 50 mm ja hinta 750 mk, vuosihinta 6000 mk. ' ' The Committee's " Red Data Book" lists 217 species as being extremely endangered, meaning they are likely to disappear shortly from Finland. (921) 3bl 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Lisätietoja (90) 8769200/f uulikki Aaltonen-Jokela. The species is designed in Finland as one requiring special protection. Suomen Iuonnonsuojelullitto ry TOlMlSTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 3/92 51. This is because the area includes three peregrine nest sites and there are only about 120 pairs of these birds in Finland. Many of the plants arrived when Finland was a Grand Duchy under the Czars and as such they represent an era in Finnish history. Tallbergink. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland The Government must take a stand on this issue, if it is to make a decision on the construction of the Vuotos reservoir in Lapland (see Surnmary, Suomen Luonto 7/91). Grey seals have previously dropped their pups on dry land in other winters with little ice available, but this is the first time there has been such a mass occurrence. llmoitustila myydään moduleittain. In her speech, Minister of the Environment Sirpa Pietikäinen was unable to pledge better times ahead. Despite this, the situation on average has worsened. The report lists 1,692 species, representing ten percent of those reviewed by the committee. "Forestry is far and away the primary cause för species being threatened,'' said the Committee's Chairman, Pertti Rassi when handing over the report, ''It is responsible för the decline of nearly half of our threatened species. They include the arctic föx, Saimaa ringed seal, lesser white-fronted goose, whitebacked woodpecker, smooth snake, salmon and sea trout. sihteeri Jaana Nurminen, vs
AIKUN LIIKKISTÅ /.1 ... SAl5' SE. ,TUN E-K.0FUNDAHEt-JTALISTIT.~~/. HARHAOPPINEN S0RI NYT MU1TA MÄ EN YKSINKERTAISESTI KEKSINYT MUUTA KUIN NÅITÅ IÄNIKUISIA UUSI0KIRJEPAPE..REITA •• ÄLÄ VIITTI .•• 01'.JHAN NÄÄ ERI VÄRISIÄKIN KUIN VIIME VUONNA .. ON KAI SE 1-JYT TASAN SATA KERTAA YSTÅVÄLLISE.t-'IPÄÄ SUN YHPÄRISTOLLES' J05 SÄ HAISET WE.5 SAINT l..AURE.NTSILL.E ETKÄ HIE.LLE.~~. . PEKE ON YK5' uus· "TYYPPI VAAN MEIDÄN LUOKALTA .. .. SIIHEN VAHAN LÄTKÅ55Ä/ RAKKAUDELLA PURKULAN601STA NE.ULOlTU.':' " KUHNURI NÄIN HUNAJANSA ANTAA TEHOEN TAIKOJA N SA JOTTA MYÖTÄ HERKUN PARHAAN PÄÄSI$' "TYPYN TÄHTlTARHAAN" , .. PE.KE.KIN WVAN ILMESTYÄ E.TrÄ PÅÄSTÄIS' YR1TlTE.EN JA N0KK0SLETTUJE.N KIMPPUUN,., HÖ?/ . ,TOI TYP)' "'!:AITAA OLLA ~-----.
Ahlström Osakeyhtiö Kauttuan Paperitehdas Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry BASF Oy Bonare OyMainostoimisto Coca-Cola Eka Nobel Oy EKOKEM OY AB Elanto Eli ntarviketeoll isuusl i itto r. Tuemme luonnonsuojelutyötä A. Oy L M Ericsson Ab Etelä-Helsingin eläinlääkäriasema Exxon Chemical Oy Ab Filamac Ky Geologian Tutkimuskeskus Haiton Oy Helsingin Kalansavustamo Oy Helsingin Puhelinyhdistys Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Helsinkikaasu Oy Iin kunta !Imelä Oy Jalostaja Oy Kansallinen Kokoomus rp Karelia Trade Oy Oy Konela Ab Oy KreuTo Ab Kuusakoski Oy Lever Lohja Oy Ab Pohjanmaan alueyksikkö Loviisan Autokoulu Oy /Lovisa Bilskola Ab LT-Konsultit Oy Metsähal I itus Metsäkeskus Tapio Mikron-Ruokala Sirpa Lahdenne Mobil Oil oy ab OP-Tukku Oy Papagena Posti-Tele Sandoz Oy Hotellija ravintolaneuvosto r.y. Sarlin Ab Hotelli Savonia Hyvinkään Autokeskus Ky SOK ja S-Osuuskaupat Stromsdal Oy STS-Pankki Sokeria luonnosta Sucros Oy Suomen Kemistiliitto ry Suomen Keskusta rp Suomen Metsänhoitajaliitto Suomen Palloliitto ry Suomen Unilever Oy Suomen Yhdyspankki Oy Suunnittelukeskus Oy Svenska Folkpartiet i Finland rp Tammiholma Oy Tampereen Puhelinosuuskunta Trafotek Oy Tukogardenia Oy TYHL-Kahvila-Ravintola Sirpa Lahdenne Vaasan Trikootehdas Ky Vai io Meijerien Keskusosuus1 i ike Valkealan Puhdas Luontaistuote Oy Oy Veikkaus Ab Venealan Keskusliitto Finnboat ry Vesijohtoliike Siimesvaara Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yngve Roos Consulting Oy Ab. y. Oy E