51 SUOMEN LUONTO 3/93 52. 38 Mielipiteitä, keskustelua ....................................... Mikko Niskasaari ...................................................... .. Minkä tahansa laj in ominaisuuksia voidaan siirtää mihin tahansa laj iin periaatteessa ja pian käytännössäkin. 5 21.04. 44 Kysy luonnosta ......................................................... (90) 228 08209, 228 08210 ja 228 08224. Metsien sähäkät saalistajat, Heikki Willamo ............................. ............................ 13 Geenitekniikka voi olla pommi käsissämme, Petter Portin ............................................................. 37 Ulkomailta ................................................................ 2 Kansikuva: Heikki Willamon kuvaama kanahaukkanaaras. (90) 2271 967 telefax: (90) 227 1 42 1 lrtonumero 33 markkaa. 50 Turvapaikka Korkeasaaressa: Töyhtöiibis .......................................................... Raivaustöitä väärän lain nojalla. vsk.. Tie tappaa, Juha Suonpää ....................................... Suomen Luonto/tilaajapalvelu PL 169 0015 1 Helsinki puh. 12 Kieli ja haukan siivet, Hannele Huovi .................. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Ilmestyy 23.04. Vuotosaltaan ennenaikaisista valmistelutöistä sivuilla 18-19. 10 Kysy ekoneuvoa ........................................................ Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 4 Kuluttajan valinnat ................................................... Hec(or .e~silumen j~.lke~n,. 1/mestymisaikatau/u Aineisto o toimitukseen 4 23.03. Kanaja varpushaukoista sivuilla 32-35. llmoirusmyy111i Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. .16 Mus1ikkita1vaamme Kimtotaht1 elaa aJan llermolla Ja uomii elämän pintailmiöitä. Ri~a f( upari ........ 24 Kulttuurimaisema kukoistamaan! Tapio Heikkilä ........................................................... Tauno Poikela kieltää Kemijoki Oy:n miehiä astumasta edemmäs. Vaarunvuori taas vaarassa, Markku Julkunen ja Markku Könkkölä ................... Antti Vahtera ............................................................. Tilaushinnar Vuosikerta ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 290 mk. .40 Kiljoja ........................................ Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuosikerta 250 mk ja säästötilaus 235 mk. Kotimaasta .................................................................. 20 lmatran Voima suunnittelee pumppuvoimalan rakentamista Korpilahden Vaarunvuorelle, jonka luonto on harvinaisen monipuolinen. .48 Luontoillan asiantuntijat vastaavat. 14 Puheenvuoro geenien siirron vaaroista. (90) 228 081 telefax: (90) 446 914 Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 08203 Antti Halkka, 228 08203 Alice Karlsson, 228 08205 Iiris Lappalainen, 228 08216 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Aila Maikki, 228 08218 Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. z L.U 6 ::) CJ) SUOMEN LUONTO Toimitus Runeberginkatu 15 A 23 00 100 Helsinki puh. 18 Vuotosaltaan valmistelu jatkuu kyseenalaisin keinoin. 26 Kehityksen nimissä on viime vuosikymmeninä laiminlyöty maaseudunkin maisemien hoito. 32 Kanaja varpushaukat valmistautuvat näinä aikoina pesintäpuuhiin. Summaries of the Main.Articles ............................... .............................. Maalaismaisemamme menneiden aikojen muistomerkit rapistuvat elleivät ole jo tuhoutuneet tehoviljelyn jyräyksessä. 6-7 24.05. : ..... 22.06. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 44. Säästötilaus 265 mk. Miten paha on ETA. 21.05. Kurkistuksia kulttuurimaisemaan sivuilla 26-31
LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen /uonnonsuojeluliiffo ry. Suomen uhanalaisista eliöistä joka viides elää kulttuurimaisemassa, yhteensä lähes neljäsataa lajia. Maaseudun monipuolisista kehlttämisedellytyksistä on pidettävä kiinnj; siitä hyötyy sekä ihminen että luonto. Syypää maaseudun kulttuurija luonnonarvojen hävittämiseen on viime vuosikymmeninä harjoitettu pöhöttyneiden ihanteiden maatalouspolitiikka. vsk. Maaseudun maiseman ja luonnon rikkauden palauttamiselle on hyvät edellytykset, sillä ylituotannon vähentämiseksi maataloustuotantoa on supistettava neljänneksellä nykyisestä. Kulttuurimaiseman suojelu ei tarkoita maaseudun julistamista ulkoilmamuseoksi eikä elinkeinojen lakkauttamista, vaan päinvastoin rikas ja ilmeikäs maalaismaisema on osoitus elinvoimasta. Myös maisemaa rikastuttavia pientareita ja pensaikkoja voidaan jättää viljelysten lomaan ja esimerkiksi vesistöjen ja viljelysten väliin ravinteita sitova suojavyöhyke. Kukkatarha on kuihtunut, perhosten siipien väriloisto hiipunut ja hyönteisten pörinä vaimentunut. 52. Se esittää muun muassa suojeltavaksi 150 valtakunnallisesti merkittävää maisemaa ja korvauksen maksamista viljelijöille maisemien hoidosta. Luonnon luomukset ja ihmisen työ limittyivät sopusointuisasti. Luonnonsuojelijoita arvostellaan usein kehityksen vastustamisesta ja konservatiivisuudesta. Monen lapsuuden kukkaja perhosniitty välkehtii enää muistoissa. vuosikerta 3 1993 Löytyykö perhoselle siiven sijaa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on aloittanut perinnemaisemien suojelun ketoprojektillaan ja pyrkii Uusi maaseutu -kampanjallaan edistämään maaseudun luonnonmukaisempaa kehitystä. Vain vanhoissa metsissä uhanalaisia lajeja on enemmän. Ei kaiken pidä säilyä ennallaan, mutta miksi uusi on niin usein huonoa, yksitoikkoista ja rumaa. Kukkaloistolle ja perhosen siivellekin täytyy löytyä sijaa. Rikkaan kulttuurimaiseman on suureksi osaksi korvannut tylsä, tehoviljelty viheraavikko ja kukkaloiston vesistöjen leväkukinta. Ihmisen aikaansaamia ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja muut valoisat maisemat. Perinnemaisemat ovat tärkeitä etenkin perhosille ja monille muille hyönteisille sekä lukuisille valaisten, avoimien paikkojen putkjlokasveille. Suomen mahdollisesti liittyessä Euroopan yhteisöön on varmistettava, ettei maaseutu toisaalla yhä yksipuolistu tehoviljelmineen, toisaalla autioidu ja rappeudu. Maaseutu on muutenkin suurten muutosten edessä ja maaseutumaiseman hoitamisesta voisi tulla yksi toimeentulon lähde uuden ajan viljelijälle elintarviketuotannon, maatilamatkailun sekä energiapuun ja öljykasvien kasvattamisen rinnalle. Uusi maaseutu voi tuottaa puhtaita elintarvikkeita, elättää asukkaansa ja säilyttää maisemat kukoistavina. 3. Maaseudun kulttuurimaisemien kadotessa ja viljelymaiseman yksipuolistuessa useat sadat eliölajit ovat menettämässä elintilansa. Mauton rakentaminen on monesti täydentänyt tuhoa. Se olisi taloudellisestikin järkevää. maaseutuluonnon rikkauden palauttamiseksi. Tehotuotannon ohjaksia on varaa höllentää muun muassa käyttämällä vähemmän tuholaismyrkkyjä ja keinolannoitteita, viljelemällä luonnonmukaisemmin ja monipuolisemmin. Täytyy toivoa, että viljelijät ja muut maaseudun asukkaat tarttuisivat ennakkoluulottomasti ympäristöministeriön ja luonnonsuojelijoiden esittämiin ajatuksiin. Jorma Laurila Nätkelmäpunatäpläperhonen ja lukuisat muut_perhoslajit ovat taantuneet, kun niiden suosimat ahot, kedot, niityt ja hakamaat ovat vähentyneet niiton ja laidunnuksen loputtua. Suojelutyössä ollaan pahasti myöhässä, mutta kukkatarhat ja perhosniityt voidaan vielä herättää henkiin. Ympäristöministeriön työryhmä on kartoittanut maaseudun arvokkaat maisemat ja ehdottaa mietinnössään keinoja SUOMEN LUONTO 3/93 52. Perinteiset maaseudun viljelyja kulttuurimaisemat ovat luonnoltaan erittäin arvokkaita. Maalaismaisema on hätää kärsimässä. Pienimuotoinen ja monipuolinen viljely säästi katveeseensa myös pientareita, ojanvarsia, pensaikkoja, kiviröykkiöitä, puukujia, pihamaita ja kesantoja erilaisia joutomaita, joita luonto on aina suuresti arvostanut. Toisin kuin nykyisin, ihminen pystyi ennen myös rikastuttamaan luontoa ja maisemaa
Nisäkäskuvia oli 51, ja ihminen ja luonto -teemaan osallistui vain kahdeksan kuvaa. Tuomaristo koostui tänä vuonna norjalaisista luonnonvalokuvaajista. Kasvien väreillä leikittely palauttaa hienosti katsojansa mieleen sen, rriiten kissankellon ja horsman värisävyt ovat tallettuneet itse ku"nkin sielunmaisemaan. Vuoden luontokuvat valittiin taas Horsmat ja kissankellot. Se on erinomainen ympäristökuva, joka muistuttaa osoittelematta kalastajia heidän vastuustaan lintumaailman ammattikalastajia kohtaan. 4 SUOMEN LUONTO 3/93 52. Suosituin kuvauskohde oli linnut, jotka olivat noin tuhannesta kuvasta viidenneksen aiheena. Julkaisemamme Pentti Johanssonin kuva kalasääskestä on yksi 27:stä kunniamaininnalla palkitusta. Kilpailuun osallistui 242 kuvaajaa, joista vain kuusi oli naisia. vsk.. -Teemu Helo. Teemu Helon kasvisarja katsottiin ainoaksi kunniamaininnan arvoiseksi kuvasarjaksi ja oli myös kuvasarjojen voittaja. Vuoden luontokuva 1993 -kilpailun voitti Kari Reponen kuvallaan punatulkusta
Julkinen kehitysapu laskee tänä vuonna 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se 1991 oli 0,7 prosenttia. EY:llä ei ole esimerkiksi direktiiviä raskaiden polttoöljyjen ja laivoissa käytettävien öljyjen rikkipitoisuudesta. tys. "Se, miten paljon ja millaista energiaa käytämme Suomessa, vaikuttaa esimerkiksi maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Ilmakehän lämpeneminen koettelee kovimmin maailman köyhimpiä alueita ja valtioita, kuten vaikkapa Bangladeshia. Ostotoimintaa jatketaan edelleen. D 5. Muutaman hehtaarin suuruinen saari on saimaannorpan pesimäalueella, mutta se ei kuulu kansallispuistoon eikä edes rantojensuojeluoh jelmaan. Monoa moottoriteille -liike edistää saamillaan varoilla joukkoliikennettä ja vastustaa rahojen tuhlaamista moottoriteihin. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että hallitus julkistaa aina kunkin esiintulleen päätösesityksen perusteluineen. Yleiseurooppalaisen käytännnön mukaan laskettuna luku olisi vairi 0,3 prosenttia. Luonnon suo jel uj ärjes töt edellyttävät EY-jäsenyysneuvottelijoilta mahdollisimman suurta avoimuutta neuvottelujen aikana. Uusi prosenttiliike vain lähtee liikkeelle entistäkin laajempana: lahjoittajalla on varaa valita 74 järjestöstä. Yhteys on selvä, mutta sitä ei ole heti helppo nähdä." Suomen luonnonsuojeluliiton prosenttiliikkeen kautta saamat varat menevät lyhentämättöminä Nigerian ja Brasilian kosteikkoprojektien tukemiseen. Uusi prosenttiliike kehottaa jälleen meitä antamaan tuloistamme prosentin kehitysapuun. vsk. Tiedonkulun vapaus onkin yksi niistä neljästä vapaudesta, joiden toteutumisesta luonnonsuojelu järjestöt vaativat hallitusta huolehtimaan EYneuvotteluissa. Suomen on järjestöjen mukaan voitava säilyttää nykyiset maksut ja kehittää myös uusia. Lisää tietoja uudesta prosenttiliikkeestä ja sen avustuskohteista saa Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksesta, Fredrikinkatu 63 A 8, 00100 HKI, puh 90-6944 233. Järjestöt julkistivat kannanottonsa maaliskuun alussa. Muut ympäristönsuojelun kannalta tärkeät vapaudet ovat järjestöjen mielestä ympäristönsuojelun kehittämisen vapaus, ekologisesti kestävän maaja metsätalouden kehittämisen vapaus ja kansainvälisen ympäristöja avustuspolitiikan vapaus. Rahat saaren ostoon on hankittu muutaman vuoden SUOMEN LUONTO 3/93 52. Järjestöjen vaatimuslista sisältää myös annoksen kansainvälistä politiikkaa; rikkailla mailla on järjestöjen mielestä velvollisuus tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa. Perinteisten kehitysapujärjestöjen lisäksi mukana on myös ympäristöasioita ajavia järjestöjä, kuten Jalkaliitto ja Monoa moottoriteille -liike, Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen sisarjärjestö Natur och Miljö sekä Ympäristö ja kehiLuonnonsuojeluliitto osti saaren tunnuseläimelleen Suomen luonnonsuojeluliitto on ostanut saaren Saimaan Kolovedeltä. Suomessa raskaiden polttoöljyjen suurin sallittu rikkipitoisuus on yksi prosentti, EY:ssä rikkipitoisuus on keskimäärin 2,4 prosenttia. Saimaannorpan tulevaisuudesta huolestuneet voivat kysellä norpanmuotoisia säästölippaita SYP:n konttoreista. takaisella Norpalle koti -kampanjalla. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kehitysmaita ei syrjitä tullein. Ympäristövaatimukset on asetettava vapaakaupan edelle, ja jäsenvaltioilla on oltava oikeus EY-direktiivejä tiukempaan ympäristöpolitiikkaan, järjestöt vaativat. Viime aikojen merkittävin summa Luonnonsuojeluliiton saimaannorpparahoihin on saatu SYP:n järjestämällä keräyksellä. Kansalaisten esimerkkiä tarvitaan, koska valtio on romahduttamassa virallisen kehitysavun. Niissä pyritään yhdessä asukkaiden kanssa kehittämään ekologisesti kestäviä tapoja käyttää alueiden luonnonvaroja. EY:n ja ETA:n vaikutusta ympäristöön on järjestöjen mukaan tarkkailtava tekemällä vuosittain "ympäristötilinpäätös" yhdentymisen vaikutuksista eri ympäristönsuojelun osa-alueisiin. KOTIMAASTA Entistä monipuolisempi prosenttiliike muistaa ympäristön OM.EN LUONNONSUOJELULfffT " Toimi sinä, kun Toimi ei toimi", kehotti uusi prosenttiliike kampanjan avausmielenosoituksessa helmikuun räntäsateessa eduskunnan portailla. Prosenttiliike ei toki ole nytkään kuollut, sillä kymmenet tuhannet ihmiset antavat jatkuvasti prosentin palkastaan kehitysmaihin valitsemiensa kansalaisjärjestöjen kautta. Liikkeen esitteitä on saatavissa kaikissa pankeissa. Lippaiden myynnistä saatavat varat käytetään lyhentämättöminä saimaannorpan suojeluun. Suomi on yhtenä harvoista maista ottanut käyttöön edes jonkinlaisia ympäristöveroja ja -maksuja. Luonnonsuojeluliitto on ostanut aikaisemminkin pieniä saaria ja luotoja Saimaan norppavesiltä. Päästörajojen säätäminen korkeampien pitoisuuksien suuntaan ei kannanoton mukaan saa tulla kysymykseenkään. Luonnonsuojelujärjestöt esittivät omat vaatimuksensa EYneuvotteluihin Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö Natur och Miljö ovat huolissaan kansalaisten tiedonsaannista, jos päätöksenteko siirtyy Suomen eduskunnalta Euroopan Yhteisön päättäville elimille. Uuden prosenttiliikkeen projektisihteeri Heljä Tilli, miten moottoriteiden vastustaminen Suomessa auttaa kehitysmaita. Liitto hakee saarelle luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta, joten norpat säästyvät ainakin neljän mökin mukanaan tuomalta häiriöltä. Saaren mukana Luonnonsuojeluliitto sai myös neljä kesämökkipaikkaa, jotka tietysti jäävät rakentamatta. Mukana oli myös luonnonsuojeluliitto
Jos Koitelaiskairan suojelualue joskus perustetaan, se tehdään Salmisen mukaan sompiolaisten ehdoilla. Finnen mukaan vuoden 1993 aikana metsähallituksen on tarkoitus tehdä omia kartoituksia "erikoismetsissä" ja niihin rajautuvillakin ulkovosto1mmnan aloittaminen Keivitsassa lisäisi ilman muuta myös Koitelaisen kaivoksen kannattavuutta." Pekka Salmisen mukaan Keivitsan malmilöydötkin lisäävät tarvetta viimeinkin käsitellä Koitelaiskairan suojelua hallituksessa. Ylitarkastaja Pekka Salminen ympäristöministeriöstä pitää Keivitsan malmilöytöä 6 Porttipahdan tekojärvi Vuotso Lokan tekojärvi Koitelaiskaira )C Keivitsa Keivitsan kaivos perustettaisiin aivan Koitelaiskairan tulevan luonnonpuiston viereen. "Murhijärven luonnonhoitometsä tuli taas meidän vastuullemme alueen luonnonarvojen vuoksi", Finne kertoo. Toisaalta kaiMitä kuuluu Murhisalolle. Kalliota pitäisi olla todella paljon, ennen kuin malmia kannattaa alkaa louhia." Vanhasen mukaan parhaillaan etsitään koekairauksin malmialueen rajoja. Kaivoskuumeen Lapissa on synnyttänyt Lapin läänin työllisyystyöryhmän esitysluonnos, jossa vaaditaan jopa rautatien rakentamista kaivoksen tarpeisiin. Maaja metsätalous.ministeri Pura vastasi ja lupasi, ettei vuonna 1993 näillä alueilla tehdä mitään toimenpiteitä. sekä hyvänä että huonona asiana Koitelaisen suojelun kannalta. Keivitsan avolouhoksena toteutettava kaivos rikastamoineen ja jätteineen sijoittuisi aivan Koitelaiskairan suojelualueen lounaisreunaan, kivenheiton päähän Satovaarasta. Hän kertoo, että alkuperäisistä suojeluesityksistä alue on supistunut kaiken aikaa. Tällöin luovutettiin kyläläisten allekirjoittama adressi, jossa vastustettiin suunniteltuja hakkuita. Geologisen tutkimuskeskuksen alustavien tietojen mukaan Keivitsasta on löydetty nikkeliä, kuparia, platinaa ja kultaa. Aluemetsänhoitaja Aarne Leskisen mukaan Suomussalmen hoitoalueella on pitempiaikaiset metsätaloussuunnitelmat erikoismetsiin rajautuville alueille. vsk.. Koitelaiskairan suojelupäätös on odotellut jo viisitoista vuotta toteutumistaan juuri Koitelaisen kallioperään kätkeytyvän kromiesiintymän takia. "Jos kartoituksissa tulee esiin jotain uutta, voimme muuttaa suunnitelmiamme," Leskinen kertoo. Tärkeää on muun muassa se, miten luonnonhoitometsää kohdellaan tätä erikoismetsätyyppiä voidaan sen nimestä huolimatta hakata: Puistoalueen aluejohtaja Anja Finne kertoo lakisääteisten suojelualueiden, kuten soidensuojelualueiden, kuuluvan heidän hoitoonsa. Kuivajärveltä kotoisin oleva valokuvaaja Petri Karttimo on ollut mukana Murhijärviprosessissa alusta lähtien. Vastuun jakavat hiljakkoin perustettu, luonnonsuojeluun erikoistunut Kainuun puistoalue ja Suomussalmen hoitoalue. Aluemetsänhoitaja Leskinen kertoo toimenpiteiden alkavan näillä näkymin vuonna 1994, mikä! i kartoitukset valmistuvat ajoissa ja suunnitelmat päästään tekemään. Lapin lehdissä on esitetty arvioita, että Keivitsan malmiesiintymä olisi 250 miljoonan tonnin suuruinen. Metsähallituksen suunnittelemat hakkuut vienankarjalaiskylien liepeillä, Suomussalmen itärajalla nostattivat syksyllä 1987 Murhijärven erämaan yleiseen tietoisuuteen. Kaivostoiminnan aloittaminen vaatii ympäristövaikutusselvityksen, joka laajuudessaan ja perusteellisuudessaan olisi Salmisen mukaan "Soklin luokkaa". Koitelaiskaira on jo nyt, ilman hallituksen siunaustakin, suojeltu 1976 allekirjoitetulla Ramsarin kansainvälisellä kosteikkojensuojelusopimuksella eikä suojelun purkaminen ei ole yksinkertainen asia. "Keivitsan kallioperän malmipitoisuudet näyttävät melko alhaisilta. Suomussalmen hoitoalue ei ole hyväksynyt luonnonhoitometsän hoitoja käyttösuunnitelmaa, koska se on "liian suojeluvoittoinen". Vastustus jatkui sitkeänä, ja alueelle perustettiin soidensuojelualue ja 1 uonnonhoi tometsä. "Hyvä, että löytö on Koitelaisen suojelualuerajauksen ulkopuolella. Suojelutahtoa eivät ole vähentäneet tiedot, joiden mukaan Koitelaiskairan eteläpuolisesta Keivitsasta on tehty lupaavia malmilöytöjä. Koitelaiskaira on arvokkaimpia vielä suojelemattomista Lapin luonnonalueista. Muunlaiset väittämät, joita on julkisuudessa esitetty, eivät pidä paikkaansa." Anne Brax puolisilla alueilla. Tällä hetkellä Murhijärven salomaan kohtalo on metsähallituksen käsissä. KOTIMAASTA Koitelaiskairan suojeluhanketta ei panna enää jäihin Ympäristöministeriö pitää kiinni aikomuksestaan tuoda tämän vuoden aikana hallitukselle esitys Koitelaiskairan aapaerämaan suojelemisesta. Toimialapäällikkö Erkki Vanhanen Geologisesta tutkimuskeskuksesta jarruttelee lappilaisten kaivosintoa. Luonnonarvojen kartoituksen tekevät hoitoalue ja puistoalue yhdessä. Alustavakin arvio maltniesiintymän suuruudesta pystytään antamaan vasta ensi vuoden loppupuolella. Kun runkotietä alettiin tehdä lokakuussa 1987, passittivat kuivaja hietajärveläiset lähetystön ministerien pakeille. Lapin sanomalehdet riehaantu ivat helmikuussa ennustamaan, että Keivitsan malmin käyttöönotto merkitsisi kaivostoiminan aloittamista myös Koitelaiskairassa ja mahdollisesti koko suojeluhankkeen hautaamista. Kulttuurikohteiden kartoitus on osoitettu Kainuun museolle ja puistoalueelle. "Nyt rajattuna oleva suojeSUOMEN LUONTO 3/93 52. > Kesällä 1992 kansanedustaja Erkki Pulliainen teki eduskuntakyselyn "Murhijärven erikoismetsien" ulkopuolelle rajoituvien alueiden kohtalosta. "Metsästys, kalastus ja poronhoito suojelualueella sallitaan paikallisille ihmisille
"Luonnonhoitometsän hoitoja käyttösuunnitelma on voimassa seuraavat 15 vuotta. "Turvetta vähemmän saastuttavilla maakaasulla ja kivihiilellä on parinkymmenen prosentin liikevaihtovero. Jos Suomi olisi EY:n jäsen, Vuotoksen altaan rakentaminen voitaisiin estää tähän direktiiviin vedoten." Anne Brax lualue ei ole metsiensä puolesta kokonaan turvassa. Näin ollen muutamassa vuosikymmenessä Murhijärven vanhat metsäsaarekkeet ovat muuttuneet eri-ikäisiksi taimikoiksi." Timo Ka1jalainen Jos arvonlisävero saadaan, turvekoneet jäävät virattomiksi tai saavat nykyistä järkevämpää puuhaa. alkutu ote v ähenny smene tte lyn kautta on tähän asti ollut vapaa liikevaihtoverosta. Vetoomuksessa vaaditaan, että "Euroopan parlamentin tulisi tuomita Yuotoksen altaan rakentaminen ja ilmaista Suomen hallitukselle paheksuntansa altaan rakentamishankkeista." Vetoomuksessa todetaan myös, että hanke on ristiriidassa EY:n direktiivin 79/409/EWG kanssa. Kymmenen viime vuoden aikana kaikki lähipiirin metsät on käsitelty lukuun ottamatta Murhijärven aluetta". Hakkeen polttaminen sopisi vain sisämaan turvelaitoksiin; rannikolle sen kuljettaminen lienee liian kallista. Mitä sitten tapahtuu?", Karttimo kysyy. Poltto taas saastuttaa ilmaa ennätyksellisesti." Kuronen toivookin turpeelle niin arvonlisäveroa kuin korotettua haittaveroakin tällä hetkellä turpeen haittavero on alhaisempi kuin esimerkiksi kivihiilen. "Sen nosto on suoluonnon surma ja vesistöjen paha rehevöittäjä. Oulun ja Kokkolan turvevoimaloiden polttoainevaihtohdoksi jää näin maakaasu tai kivihiili. Luonnonsuojelijat: turpeelle arvonlisävero Hallituksen veropoliittinen työryhmä esitti helmikuussa, että energiaturve olisi vapautettava arvonlisäverosta samalla tavoin kuin se ns. Saksalainen luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyöelin, Stiftung Europäisches Naturerbe SEN (Euroopan Luonnonperintö -säätiö), jätti helmikuussa Euroopan parlamentille vetoomuksen, joka koskee Yuotoksen allasta. "Suunnitellut hakkuut vaikka pienimuotoisetkin perustuvat sellaiseen metsänkäsittelytapaan, että hakatun kuvion viereen voidaan tulla viidentoista vuoden kuluttua tai kun taimikko hakatulla kuviolla on noin kolmimetristä. Kun on kysymys näin pienestä, suovoittoisesta erämaasta, mielestäni se olisi suojeltava kokonaisuudessaan. "Vuotoksen autioittamisella on merkitystä Euroopan kannalta, vaikka Suomi ei vielä olekaan EY :n jäsen. Näin hallitus asettui vastustamaan arvonlisäverotusta pohtineen työryhmän kantaa. KTM:n laskelmien mukaan turpeen verollepano saisi suurimman osan turvevoimaloista vaihtamaan kivihiileen. SUOME LUONTO 3/93 52. Turvevoimaa ankarasti verottamalla saataisiin kipeästi kaivattua rahaa valtion kassaan. Toivomme, että Euroopan parlamentti osoittaa, että se ei hyväksy näin mittavaa hävitystä missään Euroopassa eikä varsinkaan maassa, joka hakee EY-jäsenyyttä." Mikä on direktiivi 79/409/EWG. Luonnonsuojeluliitossa ihmetellään hallituksen veropolitiikkaa. "Turpeen poltto on yksi haitallisimmista energiantuotantomuodoista", sanoo luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n toissavuotisessa Suomi-raportissa turpeen verovapaus oli erityisenä silmätikkuna, eikä EY:llä liene syytä olla toista mieltä. "Hakkeen polttaminen on teknisesti ainakin yhtä helppoa kuin kivihiilen, jos puuvoimaa jotenkin tuetaan", sanoo Tervo. "Pitäisimme turpeen silti mielellämme polttoainevalikoimassa, onhan se kotimainen polttoaine." Suomalaistoiveet kaikunevat EY:ssä kuuroille korville. Karttimo seurasi suunnitteluryhmän työskentelyä kuultuna asiantuntijana. Uusien turvevoimaloiden suunnitelmat voidaan samalla unohtaa." Kurosen toivoman kaltaista järkeä turvepolitiikkaan saataneen lähivuosina Euroopan yhteisöstä. Entä sopisiko polttoaineeksi viime aikoina paljon esillä ollut hake. "Ei, järjestömme käyttää Murhisalon erämaassa voi vielä yhyttää ahman järeän )otoksen. vetoomusmenettelyä vain tuodakseen erittäin tärkeitä ongelmia julkisuuteen. Johtaja Wohlers, onko tällainen vetoomus hyvinkin yleisesti käytetty tapa vaikuttaa europarlamenttiin. Antti Halkka 7. Työryhmän mukaan turpeen erityisedut olisi poistettava. "Jopa kivihiili on turvetta paljon parempi vaihtehto, vaikka se on turpeen tavoin fossiilinen polttoaine", korostaa Ilpo Kuronen. vsk. "Se on eräänlainen Euroopan 'lintudirektiivi', jolla suojellaan lintuja ja niiden elinympäristöjä. KOTIMAASTA Vuotoksen allas ristiriidassa EY:n lintudirektiivin kanssa. SEN :n Brysselin toimiston johtaja Riidiker Wohlers vierai li helmikuun lopussa Suomessa tutustumassa suomalaisiin luonnonsuojelujärjestöihin. "Jos ja kun ollaan EY:ssä, turpeen erityiskohtelu uhkaa loppua", sanoo kauppaja teollisuusministeriön energiaosaston veroekspertti Pekka Tervo. Käytämme niitä erityisesti silloin, kun on kysymys EY:n ympäristölainsäädännön soveltamisesta jäsenmaissa." Mutta Suomihan ei, ainakaan vielä, ole EY-maa. "Nykytilanteessa ei ole todellakaan mitään järkeä", puuskahtaa Kuronen
Antti Leinonen Jääkö Sotkamon vesikko ainokaiseksi. esittämään olevan todellista haittaa, korvaushakemuksia on täytetty ahkerasti. Muuttoliike on ollut niin täydellistä, että Lentuan itäpuolella ja itse Lentualla ei tämän vuoden puolella ole monta peuran sorkkaa napsanut. Välimatka Itä-Karjalan vesikkomailta Sotkamoon on kuitenkin lyhytjalkaiselle eläimelle niin pitkä, ettei otusta voi luontevasti pitää länteen eksyneenä itäpakolaisena. Nyt on tapahtumassa siitä asti hartaasti odotettu ja toivottu levittäytyminen yhä lännemmäksi. vsk.. Peurojen rotupuhtauden kannalta esteaita olisi välttämätön ja kiireellinen, sillä sekoittumista poroihin tapahtuu kaiken aikaa ja on tapahtunut jo parikymmentä vuotta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti peurojen nykyluvuksi 1500 päätä! Ei tultu huomanneeksi, että entiset peura-alueet olivat aivan tyhjiä. Jos niin olisi, se osoittalSI metsästäjäkuntamme olevan perin pehmoa porukkaa, sillä joka vuosi luonnostamme pyydetään 50 00060 000 minkkiä. Lomakkeet lienee täytetty jo etukäteen varmuuden vuoksi. Pitkään suunnitteilla ollut esteaita poronhoitoalueen etelärajalle aiotaan lopultakin toteuttaa tulevana kesänä. Vain joitakin nuoria hillereitä on sellaisiksi edes arveltu. Viimeiset vesikkohavainnot Nilsiästä ja Varpaisjärveltä olivat vuodelta 1965. Näin onkin, vaikka ainakin Karjalan tasavallan länsiosissa laji on kokenut saman kohtalon kuin meillä. Sotkamon vesikko täytettiin, ja se on nyt ihmeteltävänä Oulun eläinmuseossa. Vesikko oli jäänyt pyydykseen Vuokatin eteläpuolella jo viime vuoden huhtikuussa, mutta tutkijat eivät aluksi ottaneet todesta pyytäjän vesikosta kertovia viestejä. Lajin häviäminen tiedettiin verraten tuoreeksi tapahtumaksi. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunta julisti 1985 vesikon Suomesta sukupuuttoon kuolleeksi. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Niitä oli jo tammikuun puolivälissä jätetty useita myös Sotkamossa ja Ristijärvellä vaikka peurojen ensiesiintymisestä noiden kuntien alueilla runsaammin oli kulunut vasta pari viikkoa. Ristiriitoja peurat ovat herättäneet siksi, että joillakin paikoin ne ovat oppineet porojen tapaan käymään pelloilla ruokailemassa, lähinnä syksyisin. Peurojen pelloille tulon syyksi on arveltu niiden sekaan harhautuneiden porojen antamaa huonoa esimerkkiä. Eikö vesikko voisi yhä viettää myös perhe-elämää jonkin syrjäisen korpipuron rantaryteikössä. Häviäminen tarkoittaa lisääntyvien populaatioiden häviämistä. Peurat saattoivat liikkua vaivatta, koska lokakuussa satanut paksu lumipeite kovettui joulukuun suojasäillä kantaviksi hangiksi peurojen vapaasti mennä ja tulla kuin parhailla kevätvaellushangilla. Muistettakoon, että Kuhmon peurojen lukumäärä oli pysynyt 1970-luvulta 1980-1 uvun loppuun asti tasaisesti 600:n paikkeilla. Oulun yliopiston edustaja, amanuenssi Kalevi Heikura, arveli peuroja saattavan löytyä ehkä 800. Olihan peuroja nyt aivan uusilla alueilla laumoittain. Viimein lajinmäärityksen vahvisti Tallinnan eläintarhassa työskentelevä lajin tutkija ja tuntija Tiit Maran. Mitään merkkejä rajusta lisääntymisestä ei Heikuran mielestä ole havaittavissa. Vaikka peurojen peltovierailuista ei ole pystytty Metsäpeurat vaelsivat Kuhmossa uusille laidunmaille. KOTIMAASTA Kuhmon metsäpeurat valtaavat länttä 1970-luvun puolivälissä metsäpeura levittäytyi itärajan takaa Kuhmon Lentuan järvelle, joka vakiintui peurojen keskeiseksi talvilaitumeksi. Muuttohaluja lienee lisännyt 20 vuotta kaluttujen laitumien huonontuminen. Tammikuussa pidettiin kaupungin järjestämänä neuvottelukokous, jossa asian oikea laita valkeni. Toinenkin selitys on tarjolla. Vai olisiko vika sittenkin kirjoituspöytätutkijoissa. Hätäiset kunnanisät tulkitsivat siirtymisen kannan kasvuksi. Niiden joukosta ei etsiskelyistä huolimatta ole Sotkamon tapausta ennen löytynyt ainuttakaan vesikkoa. Jo kahtena edellisenä talvena osa peuroista matkasi länsi-Kuhmoon Kellojärvelle ja Ontojärvelle, mutta tänä talvena ne ovat siirtyneet joukolla edellä mainittujen järvien lisäksi aina Sotkamon ja Ristijärven puolelle saakka lännessä. Kun vesikko oli jo 8 julistettu hävinneeksi, Helsingin yliopiston eläinmuseoon saapuneista näytteistä onnistuttiin selvittämään pari vuoden 1965 havaintoja tuoreempaakin tapaamista: Hattulassa hukkui 1968 aikuinen vesikko katiskaan ja Ilomantsissa pyydystettiin 1978 vesikko minkkinä. Ilomantsin vesikkohavainto 1978 antoi aiheen uumoilla, että vesikoita yhä elää jossakin itärajamme takana. Sotkamosta minkkinä pyydystetty eläin varmistui helmikuun alussa vesikoksi. Oulun yliopiston eläintieteen laitoksen tutkijat eivät tuoreen vesikkolöydön jälkeen tyrmää mahdollisuutta, etteikö Suomessa ja nimenomaan Sotkamossa voisi yhä elää vesikoita. Kuhmossa peurojen muutto tulkittiin kummallisesti; paikallislehdessä alettiin kaupungin johtomiesten suulla vaatia peurojen metsästystä, koska ne ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti
sessä tiedotteessa suolapulssia takia vilkuilleet turskapilkkeSuomalaiset merentutkijat nimitettiin tuoreeltaan 'kaikjään, sillä nyt suolapitoisuus eivät pelkästään ilahtuneet kien suolapulssien äidiksi' . Tulokset ovat jopa huolestuttavia. Oppaaseen on koottu tietoa myös Enon ympäristön tilaa koskevista selvityksistä. Ne mittavaa kyllä sisäänvirtaus pakkasivat Pohjanmeren verekisteröitiin kunnolla vain det vasten Tanskan salmien Juutinraumassa, koska tanslaitaa. KOTIMAASTA Suolaryöppy tuo Itämerelle hyvää ja huonoa Tammikuu muutti ratkaiseta. on taas turskan lisäntymiseen suolan tulosta. Turskan kasvu pyyntiSuolapulssit pitävät Itämekuntoon kestää nimittäin sykren merenä, sillä ilman niitä syyn 1996, vaikka se kuuluu se hitaasti makeutuisi. huonot: "Vanha Gotlannnin syvänteessä muhinut vesi on hapetonta ja siinä on runsaasti ravinteita. Tiit Maranin ohjeiden mukaisesti Ähtärissä avattiin huhtikuun 1992 puolivälissä eläinten vuoden vanhan koiraan ja vanhemman naaraan asumusten väliovi raolleen lähemmän tuttavuuden tekemiseksi. Näiden tutkimustietojen pohjalta oli hyvä lähteä liikkeelle", sanoo kunnan ympäristönsuojelusihteeri-terveystarkastaja Reino Valkonen. Ähtärin eläinpuisto sai marraskuussa 1991 kaksi vesikkoa Tallinnan eläintarhasta, jonka vesikot ovat peräisin Suomenlahden etelärannalta Lahemaan kansallispuistosta. Korkeasaaren eläintarhaan onnistuttiin 1992 saamaan kolme virolaista vesikkoa, SUOMEN LUONTO 3/93 52. Veden Itämeren nopeakasvuisimpiin suolapitoisuus on jatkuvasti kaloihin. Esimerkiksi kadmiumin kohdalla todetaan sen olevan raskasmetalli, jota on muun muassa eräissä akuissa, paristoissa ja tietyissä maaleissa sekä joissakin fosfaattilannoitteissa ja eräissä polttoaineissa. korkeusero suolavirran virraSuolainen vesi on muuta Tarhauksesta apua. "Ympäristöoppaan tekemiseen vaikutti ratkaisevasti se, että Eno on läänin teollistuneimpia kuntia. Teollisuuden vaikutus näkyy muun muassa ilman laadun heikkenemisenä. Se tappaa mahdollisesti pohjaeliöstön laajalta alueelta. vuotta. kaan pakeni salmien toiselta Vanhastaan kuitenkin tiedesyrjältä Itämeren vastaavasti tään, että Iso-Belt ja Juutinkallistuessa itärantaansa kohrauma jakavat virtauksen kahti, syntyi salmen eri puolille den suhteessa yhteen. Kun uudistetun Enocellin sellutehtaan kapasiteetista on otettu käyttöön noin 80 prosenttia, ovat fosforipäästöt hyvin lupaavalla tasolla", sanoo ympäristönsuojelusihteeri Reino Valkonen. Vuosien varrella on tehty selvityksiä muun muassa ilman ja vesistöjen tilasta. Sen on toimittanut kunnan ympäristölautakunta. Sen sijaan Pielisjoen hajakuormitus on suuri. arvojen ylittyessä. Valamossa vesikoilla ei ole kilpailijoinaan minkkejä. WWF:n vesikkotyöryhmän johtaja Heikki Henttonen kertoo asiaa kyllä harkitun, mutta nykyisen minkkitiheyden aikana homma ei tunnu lainkaan järkevältä. Tutkimusten mukaan Enon Uimaharjun taajamassa ilman laatu on kärsinyt kolmanneksi eniten koko Pohjois-Karjalan läänissä Joensuun ja Outokummun jälkeen. Ähtärin vesikot eivät tunteneet minkäänlaista vetoa toisiinsa, vaan nukkuivat visusti omissa nurkissaan. Vuoden alussa ilmestyi Enolaisen ympäristöopas -niminen 50-sivuinen kirjanen. Harmilta tammimyrskyiltä. Kirjasessa on yli sata hakusanaa, joiden kohdalla on annettu vinkkejä ympäristöystävällisistä toimintamalleista. osan mädistä, ja kalastajien tapahtuma olisi eteläiselle ItäEdellinen samansuuruinen kärsivällisyyttä koetellaan merelle hyvä, seurausvaikusuola-annos (200 kuutiokilomuutenkin vielä lähes neljä tukset Suomenlahdessa ovat metriä) saatiin vuonna 1951. Terho Poutanen Pohjoiskarjalainen Enon kunta on tehnyt esimerkillistä työtä ympäristöja luonnonsuojeluasioista tiedottamisessa. kaksi naarasta ja koiras. Kun vesi samaan aikalaisten laitteissa oli vikaa. Koko maan noin 450 kunnasta vastaavanlaisen tietopaketin on tehnyt vain noin 50-60 kuntaa. Mahdollisesti kesällä 1994 alkavat muutokset pahempaan näkyä Suomenlahdessa", sanoo Niemistö. Täällä toimii mm. Kahta eläintä on karanteenin päätyttyä esitelty yleisölle. Vesioikeuden asettama katto on 75 kiloa vuorokaudessa. Lääkintöhallituksen normit ovat vastaavasti 0,5-1,0 milligrammaa kilossa. Puistonjohtaja Jukka Lahtisen äänestä voi aistia ainakin lievää pettymystä, kun hän kertoo, ettei eläinten lisääntyminen onnistunut odotetusti. "Vesi on Gotlannin syvänteessä ehkä ensi talvena. täen syvänteitä tähän asti täytMerentutkimuslaitoksen sisäiKalastajat ovat suolaryöpyn täneitä vesiä edellään. Kilohailit Niemistö Merentutkimuslairempi kuin kaikissa Suomen voivat kuitenkin syödä suuren tokselta pelkää, että vaikka järvissä yhteensä. Myös ravinnelisäys saattaa olla niin suuri, että seurauksena on sinilevien massaesiintyminen." Mitkä vaikutukset sitten ovatkin, niitä saadaan odotella ainakin vuoden verran. ka Itämereen saapuneen veSuolaryöppy tuli terveisinä den määräkin selviää lopulliPohjanmeren lannistumattosesti vasta ensi kesänä. Hauessa on tavattu jopa yli yhden milligramman pitoisuuksia kilossa. Antti Halkka Marjo Lemponen alentunut esimerkiksi viimeiMerentutkijat eivät halua simmästä merkittävästä eli tehdä tarkkoja ennusteita Itävuoden 1976 suola-annoksesmeren tilan kehityksestä, kosEnon kunta sai ympäristöoppaan ta lähtien. Kuormituksen vähentämiseksi maaja metsätalouden päästöt olisi saatava kuriin." Vesien tilasta kertoo kuitenkin ikävästi korkea elohopeapitoisuus. Kun uusi vesi siirtyy vanhan alle, Suomenlahteen siirtyy juuri tuota ravinnesoppaa. Kimmo Repo 9. Suola-arvot nousivat JuuItämeren vettä painavampaa, vasti Itämeren lähitulevaisuutinraumassa nopeasti noin 8 joten se on painunut pohjalle. Vesikko käy aina tilaisuuden tullen lajikumppaneittensakin kurkkuun, minkä vuoksi jokainen yksilö on pidettävä visusti omassa aitauksessaan. Pietarilastutkijat ovat tiettävästi vapauttaneet muutamia vesikoita Valamoon. vsk. Kymmenen päivän aikapromillesta (eli noin 8 kilosta Siellä se valuu hitaasti syvänna virtasi Tanskan salmista sikuutiossa) 27 promilleen; vaiteitä pitkin pohjoiseen, ja läsään 250-300 kuutiokilomettamerten suolapitoisuus on hestyy samalla Suomea työnriä valtameren suolavettä. noin 35 promillea. "Pielisjoen tila on nyt luokitusten mukaan tyydyttävä. Y mpäristöopas on vasta toinen laatuaan Pohjois-Karjalassa. Istutuksen onnistumisesta ei ole tietoa, joten Valamossa kävijät, pitäkää silmänne auki. Enocell Oy:n Uimaharjun sellutehdas. den. Kalan syömistä kehotetaan rajoitettavaksi ko. Tutkija Lauri Saapunut vesimäärä on suuriittävän korkea. Eikö virolaisvesikoita ja niiden jälkeläisiä voida käyttää lajin palauttamiseen Suomen luontoon. Päästöt ovat nyt noin 20 kiloa vuorokaudessa
Kierrätysliike vaatii pikaista eurooppalaisten standardien kehittämistä panttipakkauksille ja vastustaa kierrätettävien alumiinisten juomatölkkien suunniteltua laajaa käyttöönottoa Suomessa. Tuotevastuuta ja pakkausten kierrätysmerkintöjäkin vasta odotellaan. Kansålaisjärjestöjen kierrätysliike suosittelee kuitenkin ensisijaisesti jätteen syntymisen välttämistä. Lasia ja paperia kierrätetään, mutta muovisille, metallisille ja kuitupakkauksille ei ole keräysjärjestelmää. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNA Järkeä pakkaamiseen! Mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten enemmistö on halukas lajittelemaan kotiinsa kertyvän pakkausjätteen vähintään kolmeen eri jakeeseen. Se opittiin esimerkiksi Itä-Helsingin muovien keräilystä. Kehitteillä olevat eurooppalaiset pakkausdirektiivit luovat paineita suomalaiselle pakkausteollisuudelle ja jätehuollon kehittämiselle liityimmepä Euroopan yhteisöön tai emme. Tulevaisuudessa ne, jotka tuottavat pakkauksia, ovat myös vastuussa niiden hävittämisestä. Samaan tavoitteeseen kertoi ministeri Sirpa Pietikäinen myös ympäristöministeriön pyrkivän. Saksalaiset ovat kehittäneet Gruner Punkt -merkintäjärjestelmän kierrättämiskelpoiseksi hyväksytyille pakkauksi lle. Gruner Punkt -muoveja on päätynyt eräiden lehtitietojen mukaan kaatopaikoille maan rajojen ulkopuolelle. Maitotuotteetkin Kierrätysliike pakkaisi mieluiten palautettaviin lasitai muovipulloihin. Oluesta ja virvoitusjuomista pakataan tölkkeihin vain kuusi prosenttia. Syntyvien jätteiden käyttö uusioraaka-aineena on kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan vasta toiseksi paras vaihtoehto. Sekamuoville on Saksassakin ollut vaikeata löytää käyttöä, niinpä Erilaisia muovi-, metalli-, pahvija paperipakkauksia kertyy runsaat 80 kiloa jokaista suomalaista kohden vuosittain. Lopullinen EY:n 90 prosentin hyödyntämsiaste tulisi nykyarioiden mukaan saavuttaa 2005 mennessä. Jätteiden välttämisestä ja pakkausten uudelleenkäytöstä pitäisikin tulla tärkeä osa kaupallista kilpailua, ja hylättyjen pakkausten käsittelykustannukset olisi sisällytettävä tuotteiden hintaan. Niistä vajaa neljännes kierrätetään ja pieni osa poltetaan. Kokeilut ovat kokeiluita eivätkä välttämättä johda pysyviin käytäntöihin. Panttipullo on paras Tällä hetkellä Suomessa vuosittain syntyvästä 900 000 10 tonnista pakkauksia yli puolet on eri laisia palautettavia, uudelleen käytettäviä pakkauksia. Iiris Lappalainen SUOME LUONTO 3/93 52. Täytettävät pakkaukset, luopuminen turhista kääreistä ja kierrätys vapauttaisivat meidät jätteiden tuottamisen 01juudesta. vsk.. Samaan aikaan tavalliset kuluttajat kantavat ihmetellen ja monesti vasten tahtoaan hyvää raaka-ainetta käytettyinä pakkauksina roska-astioihin. Niitä joutuukin kaatopaikoille sekajätteen joukossa lähes 300 000 tonnia vuodessa. Suomessa panttipulloista palautetaan takaisin käyttöön peräti 98 prosenttia. Kokeiluja ja käytäntöjä Euroopassa harkitaan välitavoitteeksi pakkausten 60 prosentin talteenottoastetta ja 40 prosentin kierrätysaste. Se tarkoittaa merkittyjen pakkausten kokoamista erillisiin astioihin. Kotoisia jäteongelmiammekaan ei ole syytä vähätellä, vaikka emme vielä olekaan hautautumassa kaatopaikkoihin keskieurooppalaiseen tapaan. Peräti 380 000 tonnia lasia kiersi 1991 uudelleentäytettävinä pulloina panimoiden, virvoitusjuomatehtaiden, kaupan ja kuluttajien välillä kiitos hyvin toimivan palautuspullojärjestelmän. Niistä pakkausjäte kootaan lajittelukeskuksiin, joissa liukuhihnalla erotellaan metallit, muovit, kuitupakkaukset erilleen. Siitä voisivatkin pakkajat tehdä järkevän johtopäätöksen ja vähentää muovin käyttöä. Suomessa on edetty varovaisesti , kokeiltu ja tutkittu aika vaisusti erilaisia keräysjärjestelmiä. Myös muoviteollisuus on hanakasti kokeillut ja markkinoinut pakkausjätteen energiahyötykäyttöä, siis polttamista. Kierrätysliike: jätteen välttäminen tärkeintä Pohjoismainen metsäteollisuus on yrittänyt vaikuttaa eurooppalaisen lainsäädännön kehitykseen niin, että lajiteltujen jätteiden poltto hyväksyttäisiin puukuidulle halutaan "kestäviä" markkinoita. Juuri , kun kansalaiset tottuivat lajittelemaan ja jättämään muovinsa keräysastioihin, kokeilu loppui, sillä jätemuoville ei löydetty käyttäjää. Mielenkiintoista on, että kierrätysliike hyväksyy myös lajiteltujen jätteiden polton, tosin viimeisenä mahdollisena vaihtoehtona
Taloyhtiöillä on yleensä paperinkeräyslaatikot ja pientaloalueilla paperinkeräyspisteet. Ekologisen rakentamisen ja asumisen näyttely löytyy aivan varsinaisen messualueen naapurista. Kun pahvijätettä syntyy paljon, se pitää vaikka puristaa kokoon. D Miten voisi asua ja rakentaa ekologisesti. Entä kuinka opastaisi koululaisia vastuulliseen kuluttamiseen. Mitkä tuotteet säästävät ympäristöä. Keräykseen kelpaavat kuivaelintarvikkeiden puhtaat käärepaperit ja pakkaukset sekä aalSUOMEN LUONTO 3/93 52. Samanlainen Paperinkeräys Oy:n järjestämä keräyspiste on myös Salon EKA-marketissa. Paperinkeräystä hoitavat kaupunkialueilla keräysliikkeet, jätehuoltoliikkeet sekä maaseudulla koulut ja järjestöt. "Tulosta voidaan pitää kansainvälisestikin erittäin hyvänä, koska kyse on yhden pakkauslajin erilliskeräilystä. Kuluttajat ovat tammikuusta lähtien voineet jättää tyhjät paperija kartonkipakkaukset Turussa Tampereentiellä ja Kaarinassa Piispanristillä sijaitsevien Prisma-markettien keräyspisteisiin. Se on hieman reilu puolet maassamme käytetystä paperista. saasti ruskeata voimapaperia, erilaisia kartonkeja ja pahveja. Kierrätysmessut järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, kansalaisjärjestöjen KierrätysPahvit Pahvi-Paavoon Suomessa kerätään uusiokäyttöön vuosittain noin 450 000 tonnia paperia. Onko jätehuollossa kehittämisen varaa. Puhdas pahvi lisää suotta jätteitä ja jätehuoltomaksuja, ja käyttökelpoista kuitua joutuu kaatopaikoille. Pahvia ja muita puukuidusta valmistettuja pakkauksia kerättiin 1991 hyötykäyttöön vajaa 90 000 tonnia ja kaatopaikoille joutui yli 120 000 tonnia. topahvija voimapaperipakkaukset, samoin munakennot sekä maito-, piimäja mehutölkit. Tölkkien sisältämä puuja muovikuitu erotetaan toisistaan. ÅTERVINNING 1 l 3 ~j l !' 1 '~j 26.-29.8.1993 RIIHIMÄKI liike sekä Riihimäen Messut Oy. vsk. Itä-Helsingistä kerätty ensimmäinen 18 000 kilon erä tölkkejä on käytetty uusioraaka-aineena Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaalla. Yläkuvassa S-ketjun helsinkiläinen marketpäällikkö Kauko Ahtilainen esittelee puolentoista kilon laatikkoa pienessä koossa. Pahvi on kevyttä ja vie runsaasti tilaa, siksi se on usein ongelma taloyhtiöiden roskaastioissa. elokuuta Riihimäen kierrätysmessuilla. Niin kotiin kuin toimistoonkin kertyy ajoittain jopa runPahvi-Paavo pitää taitetuista pahveista. ULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT Pakkausten keräilyä kokeillaan Kierrättäjät kokoontuvat elokuussa Riihimäelle 6 ~Q EHUTOLKIT MAITO-JA "1 ··w HYÖTYKAYTTDD Yli miljardista litrasta maitoa syntyy vuodessa noin 30 000 tonnia tölkkejä, joiden kierrättämistä vasta kokeillaan. D Lisätietoja messuista: Satu Uskali, messupäällikkö, Riihimäen Messut Oy, (914) 39 562 . Jos pahvia ja muuta ruskeata paperia kertyy paljon, kannattaa taloyhtiöön hankkia pahvirullakko eli Pahvi-Paavo, johon tyhjät laatikot ja muut kääreet taitellaan tiiviisti. Teollisuus ja yhä useammin myös kauppaliikkeet ja muut suurkäyttäjät huolehtivat itse pakkausjätteen kierrättämisestä. Kodeista tuleekin noin puolet keräyspaperista. Kuinka voisi hyödyntää jätteitä ja kompostoida. Pahvinkeräystä varten ei ole yhtä kattavaa järjestelmää kuin paperille. Maksuttoman opastuskierroksen voi varata etukäteen. Viime vuoden syyskuussa Itä-Helsingin Kontulassa, Mellunmäessä ja Vesalassa, aloitettiin "Maitoja mehutölkit hyötykäyttöön" -keräily. D 11. Keräyspisteisiin on arvioitu päätyneen 45 prosenttia alueella ostetuista tölkeistä. Ne samaten kuin elintarvikepakkaukset eivät kuulu keräyspaperin joukkoon valistaa Paperinkeräys Oy, sillä niissä on ruskeita kuituja ja vaikeita painovärejä. Muiden muassa näihin kysymyksiin voivat kansalaiset, yritykset, virkaja luottamusmiehet sekä suunnittelijat etsiä vastauksia 26.-28. Näyttelyt levittäytyvät vanhoihin, idyllisiin veturitalleihin, ulos veturipihalle ja siellä oleviin tavaravaunuihin. Käytetyt tölkit ovat olleet huolella huuhdeltuja ja vain 0,2 prosenttia on ollut jotain muuta kuin haluttua tavaraa", toteaa projektipäällikkö Timo Valkonen Elopak Oy:stä. Pääsylippu messuille maksaa 20 mk, koululaisryhmien sisäänpääsy on ilmainen. Siitä on valmistettu pahvisia kirjankansia. Rullakon saa joko ilmaiseksi tai maksua vastaan keräysliikkeestä, joka huolehtii sen tyhjentämisestä sopimuksen mukaan vaikkapa kerran kahdessa kuukaudessa. Anna Parkkari, Kierrätysmessujen tiedottaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, (90) 228 08 226. Mitä ekotekoja voisi tehdä työpaikalla
Vahatun pinnan lianja kosteudenhylkimisominaisuudet ovat paremmat kuin pelkällä pellavaöljyllä käsitellyn pinnan. Puupinta ei välttämättä kaipaa mitään puunsuoja-aineita. alkyylidimetyylibentseeniammoniumkloridia ja etyleenidiaminotetraetikkahapon dinatriumsuolaa. Suosittelen kylmäpuristettua pellavaöljyä sen hyvien teknisten ominaisuuksien vuoksi. Voiko tuontihedelmien kuoria laittaa kompostiin. Jos lamppu sijaitsee ulkona pakkasessa, se kannattaa suojata hyvin, jolloin lampun ympäristön lämpötila kohoaa riittävästi. Jos kompostoitaisiin pelkkiä tuontihedelmien kuoria ja käytettäisiin komposti viljelyksille, saattaisi vihanneksista löytyä hieman jäämiä myrkyistä. 939561 244). On yleinen väärinkäsitys, että vesisänky olisi varsinainen energiasyöppö. vsk.. Kannattaa siis hankkia valoteholtaan hieman suurempi pienloistelamppu. Loistelampun teho Lukija oli ostanut energiaa säästävän pienloistelampun ja oli sitä mieltä, ettei valoteho ollut mitä oli luvattu. Jos kemikaalia ei käytetä, sängyn vinyylipinta kovettuu ja sänky on täynnä reikiä 1-3 vuodessa. 961-360 570). Myös iän mukana pienloistelampun valoteho putoaa 10-15 prosenttia. Vesisängyt vaativat vesisänkykemikaaleja levänkasvun estämiseksi. Kahdenkymmenen asteen pakkasessa pienloistelampun valoteho putoaa kymmenenteen osaan maksimista. Kymin Palokärki (p. Pellavaöljykäsittely tekee pinnasta likaa ja kosteutta hylkivän. Kodin kalusteisiin suosittelen pellavaöljykäsittelyn lisäksi luonnonvahakäsittelyä. Salon Bioöljy (p. Vesisängyn vedenlämmitysvastusten teho on noin 300 W ja on laskettu, että tavallisissa suomalaisasunnoissa vesisängyn vastus olisi päällä keskimäärin tunnin vuorokaudessa. Se soveltuu yhtä lailla parkettien vahaamiseen. Ensimmäinen käsittely tehdään ohentamalla pellavaöljy miedonhajuisella tärpä12 KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 Helsinki. Markkinoilla on paljon vesiliuotteisia "ympäristöystävällisiä" lateksimaaleja. Kemikaalit sisältävät tehoaineena mm. Joissakin pienloistelampuissa on niin sanottu kompensaatiopiiri, joka lisää lampun tehoa ulkolämpötilan laskiessa. "pullotalojen" aiheuttamasta terveysriskistä. Pellavaöljyä käytetään perusraaka-aineena myös pellavaöljymaaleissa ja -lakoissa. Niiden haittapuolena on pidetty hidasta kuivumista. Jos pakkanen on erityisen kipakka, valotehon saavuttaminen saattaa jäädä haaveeksi. tiliä suhteessa yksi yhteen. Kationisilla tensideillä on toisaalta taipumus kiinnittyä lietteeseen ja käyttöväkevyydet ovat niin pieniä, että kovin merkittävää ympäristöriskiä vesisänkyihin ei kätkeydy. epäterveellisiä, voimakashajuisia hiilivety-yhdisteitä, joten tärpättipitoista maalia käytettäessä tulisi tuuletuksesta huolehtia hyvin. Puhutaan ns. Pellavaöljymaali ilman liuotinta kuivuu hitaasti, mutta sillä saa hengittävän, terveellisen ja kestävän maalipinnan. Sisäilmaan haihtuvat myrkyt ja radon-kaasu eivät pääse kulkeutumaan riittävän tehokkaasti huoneistosta pois, ellei ilmastoinnista ole huolehdittu muuten riittävän hyvin. 924-365 809) valmistaa kotimaista kylmäpuristettua pellavaöljyä. Olemme kuulleet, että vesisänky on kodin pahimpia energiankuluttajia ja vesisängyissä käytettävät kemikaalit ovat pahoja myrkkyjä. Hedelmien kuoret kompostiin. Vesisängyn veden lämmön täytyy olla vähintään +27 astetta ja suosituslämpötila on siinä kolmenkymmenen asteen paikkeilla. Miten kuorissa olevien myrkkyjen käy kompostissa. Säilöntäaineena yleisimmin käytettävä benomyyli hajoaa parhaiten nimenomaan kompostissa. Pellavaöljymaalien kuivumista edistämään käytetään liuottimena tärpättiä. Näin arvioiden vesisängyn kuluttama energia on samaa luokkaa kuin yhden tavallisen 60 W:n hehkulampun. Pelko on liioiteltu. Viimeistelty pinta saa kauniin pehmeän kestävän kiillon, jossa puun luonne säilyy. Muita kylmäpuristetun pellavaöljyn valmistajia ja myyjiä ovat mm. Lateksi ei yksinkertaisesti pysy näiden talojen ulkoseinissä. Luonnonvahoilla ja pellavaöljyllä ei saavuteta aivan samanlaista kulutuskestävyyttä kuin synteettisillä lakoilla, mutta niiden tuotannossa ja käytössä on vähemmän ympäristöriskejä. Tärpätistä haihtuu mm. Parasta puunsuojaa Onko puupintojen suojaukseen sisätiloissa olemassa mitään hyviä ympäristöystävällisiä puunsuoja-aineita. Pienloistelamppujen valoteho riippuu hyvin paljon ympar1stön lämpötilasta. Jos haluaa jättää puupinnan näkyviin, on paras tapa käsitellä pinnat kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Lateksit muodostavat pintoihin hengittämättömän höyrysulun, jolla on samanlainen vaikutus kuin muovilla. Jos asuntoa ryhtyy lämmittämään vesisängyllä, on energian kulutus tietysti suurempi. Kannattaako sänky hankkia. Silloinkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin valoteho saavuttaa luvatut lukemat. Usein epäillään tuontihedelmissä käytettävien säilöntäaineiden säilyvän kompostoinnissa ja rikastuvan vähitellen luonnon ravintoketjuissa. Tässäkin tapauksessa elimistöön joutuisi vähemmän tuontihedelmien myrkkyjä kuin syötäessä kuorittuja hedelmiä. 95281558) ja Uula-tuote (p. Lateksimaaleja ei kannata myöskään käyttää sellaisten puutalojen ulkomaalaukseen, joissa ei ole höyrysulkua. Sellaiseen on sopivaa mehiläisvaha ja Copernica cerifra -palmusta saatava kamaubavaha. Lateksi on toki maalarin terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin liuotinpitoinen öljymaali, mutta täydellistä synninpäästöä latekseillekaan ei voida antaa. Kamaubavahalla on perinteisesti vahattu myös lautalattioita. Tuontihedelmien kuorista suomalaiseen ympäristöön joutuvat säilöntäaineet eivät ole ympäristöongelma. p kk H .k e a ei ura SUOMEN LUONTO 3/93 52. Sadan prosentin teho saavutetaan +25 asteen lämpötilassa, jolloin lampun pintalämpötila on +40 astetta. Vesisängyn ympäristöhaitat Miehelläni on kipeä selkä ja olemme ajatelleet hankkia sen vuoksi vesisängyn. Veden lämmittäminen kuluttaa jonkin verran energiaa, mutta mielestäni on aivan kohtuutonta kärsiä kipeästä selästä energiansäästön nimissä. Toinen käsittely tehdään vain vähän ohennetulla kylmäpuristetulla pellavaöljyllä. Ensin mainittu on kationinen tensidi ja ympäristössä heikosti hajoava haitallinen yhdiste. Esimerkiksi sisäseinien ja katon puupintaa ei tarvitse käsitellä mitenkään muuten kuin esteettisistä syistä. Kompostointia jopa käytetään monien ympäristömyrkkyjen hajottamiseen. Edellä mainittujen liikkeiden lisäksi luonnonvahoista voi kysellä ainakin Conwoy Ky:ltä (p
Istuimme syömään eväitä ja katselimme Norjan puolen teräviä huippuja, järviä jotka kiiltelivät tuntureiden välissä, hopeanauhoina juoksevia puroja, jotka koristivat vihreänmustien tuntureiden kylkiä. Me olemme sentään kulkeneet luonnossa paljon, harva se pyhä on ajettu Housukoskelle tai Kulhavuorelle, kävelty ja katseltu keskisuomalaista metsää. Jostain alkoi kuulua kohinaa. Eikö alkuperäisen luonnonelämyksen voimaa uskalleta kohdata. "Hyvin miksattu", sanoivat lapset. Nousimme jyrkkää rinnettä, käkkyräkoivut jäivät vähitellen selän taa ja tunturin laki narrasi olevansa lähellä. Hölkkälenkille lähdetään korvalappustereoiden kanssa, niin että oma tuttu musiikki turvaa ja lohduttaa kuntopolun yksinäisen kulkijan. Pian istuimme levähtämään, hiki liimasi paitaa ihoon kiinni, aurinko höyrysi maassa ja kivenkolossa kahden puolen polkua lauloi lintu, meiltä piilossa. Nyt Amerikassa ja jo Suomessakin mennään katsomaan kuuluisien elokuvien kuvauspaikkoja tai lavasteita. Haukkasin eväsleipää ja ihmettelin: minun lapseni puhuvat noin. "Laajakangas", sanoivat lapset. Ja onhan toki ihmiselle hyväksi, että hän pystyy urheasti kävelemään riippusillan yli, eikä pelkää että kosken kumussa jylisevä voima ja kuohuvien vesimassojen imu nielaisee hänet kitaansa. Leikkinsä kautta lapsi oppi, että tämä maalaji ja tämä kasvi kuuluvat yhteen, tuo pensas kertoo, että vettä on lähellä ja vesi taas tietää henkiin jäämistä. vsk. Meillä kulttuuri ja tekniikka ovat katkaisseet tämän suoran yhteyden. Kauempaa kuului vielä joen pauhu, nyt heleämpänä, virta soi. Olimme kuin äskeisellä riippusillalla. Kun me nyt näimme tämän ainutlaatuisen ja vaikuttavan maiseman, kuulimme tunturien puhtaan hiljaisuuden ja hiljaisuutta vasten soivat tuulet ja linnunlauSUOM EN LUONTO 3/93 52. Ihmiset eivät enää erota mikä oli se alkuperäinen asia, "the real thing". Pureskelin ruisleipää ja pohdin, kuinka paljon meitä ympäröivä vahva kuvatarjonta ja viihdeteollisuus loppujen lopuksi muokkaa maailmaa. Mutta toisaalta, kun ihminen on kiivennyt tunturin laelle ja avaran taivaan ja kaukaisten huippujen voima ja kauneus on saanut hänet valtoihinsa, eikö olisi sittenkin onnellista haltioitua ja nousta shamanistiseen lentoon, haukan siiville. Mitä siis tämä viihdekulttuurin ilmaisuja käyttävä post-kieli kertoo meidän sielustamme. Vahvakin luonnonelämys on nykyihmiselle kulttuurinen elämys, vailla alkuperäistä villiä voimaa. 13. Nykyihminen ei ole tottunut tähtitaivaan ankaraan kauneuteen, hän ei ole joutunut taistelemaan luonnonvoimien kanssa. Vahvan elämyksen ja ihmispolon välillä oli syvä kuilu. Valkea joki kuohui ja mörisi jalkojemme alla. Luonnollinen suhde maailmaan oli katkennut, mutta yritimme rakentaa hataraa siltaa korvike-elämysten kielen kautta. Hannele Huovi Kieli ja haukan siivet Vaelsin lasten kanssa Ruotsin tuntureilla. "Hyvät stereot", sanoivat lapset. Silti lapsilla ei ollut kieltä väkeville kokemuksille, jotka löivät ylitse näissä mahtavissa maisemissa. Kulttuuri luokittelee ja jäsentää, vakauttaa ja yhdenmukaistaa ihmisiä, mutta tarjoaa silti purkautumiskanavia erilaisille impulsseille. Joka suunnassa siintelivät lumihuiput ja lähellä olevat lumet häikäisivät silmää. Muistin, että kotikunnassa oli toimitettu itsenäisyyspäivän hartaushetki Talvisota-elokuvan lavasteiksi rakennetun Äyräpään kirkon raunioilla. Ihminen luopuu vapaudestaan ja liioista valinnanmahdollisuuksistaan ja saa kulttuurilta vastineeksi helpotusta ja turvaa. Joen pelottava pauhu ja kumu rinnastui musiikkiin tai elokuvaan. Ennen mentiin katsomaan Imatrankoskea ja Kolia ja se riitti matkailuvaltiksi. Ainakin se selvästi muokkaa meidän kokemustamme maailmasta. Ja kun nousimme vielä ylöspäin, pääsimme puurajan yli ja maisema revähti auki laajana ja mahtavana. Emme enää tajua, että suhde luontoon on myös meidän lapsillemme eloonjäämisoppi. Oliko minullakaan. Paimentolaisäiti antoi lapselleen leikkikaluiksi lehtiä, maata ja juuria, koska niiden tarkasta tuntemisesta riippui lapsen koko elämä. Kulttuuri peittelee ihmissielun rosoja, se kahlitsee ihmisen vauhkoutta, torjuu käyttäytymisen sekamelskaa ja yksilöiden hurjia yllykkeitä. Kulttuuri rauhoittaa ihmisen. "Ihan kuin Karhu-elokuvasta", sanoivat lapset. Emmekö enää uskalla tai osaa kohdata alkuperäisen luonnonelämyksen voimaa, ihmettelee Hannele Huovi. Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että sielu asustaa kielessä; kieli on ruori tai peräsin, jolla ihminen ohjaa kulkuaan maailmassa. lut, elämyksiä kuvaava kieli olikin viihdeteollisuuden kautta kierrätettyä postkieltä. Kivinen polku vei pauhua kohti ja pian olimme kapealla, kostealla sillalla putouksen yllä
Geenitekniikasta on tullut jo nyt suurta bisnestä, ja rahan myötä se on menettänyt viattomuutensa. EY:n direktiivit edellyttävät kaikkien GMO:en huolellista tutkimista suljetuissa olosuhteissa ennen niiden vapaaseen viljelyyn päästöä. faktori VIII -ainetta. Tuottoisaa bisnestä Siirtogeenisistä viljelykasveista ja kotieläimistä on sekä hyötyä että haittaa. Seurauksena voi olla, että rikkakasvihävitteiden käyttö lisääntyy, maaperä ja pohjavedet saastuvat ja käyvät ihmiselle haitallisiksi. On jo valmistettu öljykatastrofien torjuntaan pystyvä merimikrobi siirtämällä avoimissa öljylähteissä elävien bakteerien öljyä hajoittavien ~ntsyymien geenit erääseen tavalliseen merimikrobiin. Tositilanteessa tätä uutta öljytuhojen torjuntakeinoa ei ole kuitenkaan vielä käytetty, koska on pelätty uuden mikrobin haittavaikutuksia meren ekosysteemin dynaamiselle tasapainolle. Kun geenitekniikka 1970luvun alussa syntyi, pystyttiin aluksi luomaan siirtogeenisiä bakteereja. On jo luotu lammaskanta, joka lypsää maidossaan verenvuototaudin hoidossa tarvittavaa ihmisen 14 Geenitekniikka on 20-vuotisen historiansa aikana kehittynyt huimasti. Myyvätkö tällaiset firmat tulevaisuudessa viljelijöille paketin, johon kuuluu tuhti annos rikkakasvihävitteitä sekä niille vastustuskykyisten viljelykasvien siemeniä. Tämä kehitys herättää suuria toiveita, mutta myös suuria vaaroja ja uhkia. On periaatteessa käynyt mahdolliseksi siirtää minkä tahansa lajin mikä hyvänsä geeni mihin toiseen lajiin tahansa. EY :n direktiiveihin sisältyy myös ns. Ennustamattomien ympäristövaikutusten takia on geenimanipuloitujen organismien (GMO) päästössä luontoon oltu varovaisia, ja era1ssa maissa on laadittu asiasta tiukkojakin säädöksiä. Niinpä tutkijat laativat itse tiukat turvamääräykset geeniteknologisille kokeille. Punaisten gerberoitten vieressä on siirtogeenisiä, valkokukkaisia gerberoita. Pelättiin, että uudet, mahdollisesti tuoted: mattomia sairauksia aiheuttavat bakteerit karkaisivat laboratorioista ympäristöön esimerkiksi jäteveden mukana. Geenitekniikka voi ol PUHEENVUORO Filosofian tohtori Petter Portin työskentelee perinnöllisyystieteen professorina Turun yliopistossa. Samat suuret kemianteollisuuden ylikansalliset yritykset, jotka valmistavat rikkakasvihävitteitä, pyrkivät geenitekniikan keinoin luomaan hävitteitä paremmin kestäviä viljelykasvilajikkeita. Päinvastoin, kun nykyään pystytään luomaan siirtogeenisiä viljelykasveja ja kotieläimiä, ovat eettiset ongelmat tulleet entistä konkreettisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi. Kasviin on siirretty sen oma väriainesynteesiä ohjaava geeni siten, että värinmuodostus on estynyt. Vaikutukset ympäristöön osin tuntemattomia Geenitekniikka ei sinänsä ole hyvää tai pahaa, mutta sen sovellutukset voivat koitua ihmiskunnalle sekä hyväksi että pahaksi. Nyttemmin geenitekniikkaa tutkitaan mikrobeilla, jotka eivät pysty elämään laboratorioiden ulkopuolella, ja turvamääräyksiä on lievennetty. Geenitekniikan mukanaan tuomat ympäristöeettiset ongelmat eivät silti ole hävinneet. vsk.. Tutkijat huolestuii vat itse tulostensa mahdollisista vaaroista. Lisäksi edellytetään aina tapauskohtaista riskinarviointia. Toisaalta kuitenkin on mahdollista luoda viljelykasveja, jotka kestävät tavanomaisia lajikkeita paremmin rikkaruohomyrkkyjä. Tästä ei kai ole muuta kuin hyvää sanottavaa. minimiklausuuli, jonka mukaan jäsenmaat voivat säätää yleistä, kaiklcia jäsenmaita sitovaa direktiiviä tiukempia SUOMEN LUONTO 3/93 52. Samoin voidaan luoda ongelmajätteitä hajoittava mikrobikanta, mutta mitä sanotte, jos jääkaappiinne pesiytyy muovirasioita syövä bakteeri
Onko syynä pelkoihin vain asian uutuus ja tuntemattomuus vai onko meillä käsissämme molekyylipommi, jonka hyöty maailmalle ja ihmiskunnalle on yhtä kyseenalainen kuin atomipommin. Silti tuntuu epäeettisellä, että kasveja ja eläimiä patentoidaan. Vastakkain lyövät suuren rahan intressit ja eläinten oikeudet, kehitysmaiden ja teollisuusmaiden edut, ihmisten ravinnontarve ja maaperän myrkyttyminen sekä monet muut etunäkökohdat. Mainittakoon vain meille siirretyt valkohäntäpeura ja piisami sekä Australian kaniiSUOMEN LUONTO 3/93 52. Päätöksen mukaan kaikki ihmisen tekemä on patentoitavissa. Tieteen kehitystä tuskin on syytä pysäyttää, mutta on muistettava, että tiede menetti lopullisesti viattomuutensa jo atomipommin kehittämisen myötä. Geenitekniikka aiheuttaa siis uudentyyppisiä eettisiä ongelmia, joista ympäristöeettiset muodostavat yhden ryhmän. Geneettisesti manipuloitujen organismien ekologisia vaikutuksia arvioitaessa voidaan vertailukohtana käyttää vieraasta ekosysteemistä toiseen siirrettyjä eläimiä ja kasveja. jo 1980 päätöksen GMO:en patentoimisesta. Rion ympäristökokouksessa neuvotellussa sopimuksessa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, ns. Geenisiirrot on tehty Kemiran Espoon tutkimuskeskuksessa. Geneettisesti manipuloitujen organismien monokulttuurien myötä maailmaa uhkaa geneettinen eroosio. nit. Viedäänkö kehitysmaista geeni varatkin. Näistä ihmiskunnalla on kautta historiansa sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Entä tuleeko kotieläimistäme me keinotekoisia bioreakto-~ reita, jotka on manipuloitu esimerkiksi tuottamaan maidossaan tiettyä lääkeainetta. Maapallon luonto saattaa entisestään köyhtyä. Toivoa vain sopii, että biodiversiteettisopimus tulee presidentti Clintonin kaudella hyväksytyksi myös Yhdysvalloissa, joka on geeniteknologian johtava maa. 1 potntni käsissätntne Monet pelkäävät geenitekniikan sovellutuksia. Enää ei tarvitse turvautua aikaavieviin risteytyskokeisiin, joissa voidaan käyttää vain saman lajin rotuja tai korkeintaan lähilajeja. vsk. Yhdysvaltojen kongressi teki maanviljelys" aiheuttaa todennäköisesti stressiä kotieläimille, jos ne joutuvat tuottamaan aineita, joita ne luonnostaan eivät koskaan tuottaisi. Geenitekniikasta on toivottu ratkaisua maailman nälkäongelmaan. Tästä voi olla ihmiskunnalle g ---------' > hyötyä, mutta "molekyyliValkoisiin petunioihin on siirretty gerberasta eristetty punaisen värin synteesiä koodaava geeni, ja on saatu punaisia petunioita. Kehitysmailla ei ole siihen mahdollisuuksia. Niin on tehty esimerkiksi Tanskassa. normeja. Suomesta geneettisesti manipuloitujen organismien käytön säätelyä ohjaava laki puuttuu vielä. Onhan geenitekniikan keinoin mahdollista huomattavasti nopeuttaa kasvinjalostusta ja näin luoda tuottavampia viljelykasveja. Luonnonsuojeluväenkin on syytä ottaa kantaa maassamme valmisteilla olevaan geneettisesti manipuloitujen organismien käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Geenitekniikka on kallista ja vaatii suurta ammattitaitoa. Komitean on määrä saada työnsä valmiiksi toukokuun 1993 loppuun mennessä. Käykö nyt niin, että maailman nälkäongelman ratkaisuksi toivottu geenitekniikka kääntyykin kehitysmaita vastaan. Hallitus asetti marraskuussa 1991 komitean valmistelemaan tällaista lainsäädäntöä. Kysymys on pitkälti GMO:en patentoimisesta, joka antaa niiden tuottajille yksinoikeuden tietyksi ajaksi (tavallisesti 17-20 vuodeksi). Nyt on käynyt mahdolliseksi siirtää geenejä keinotekoisesti kaukaisienkin lajien kesken. Petter Portin 15. Tällaisista siirtoistutuksista saatuja kokemuksia tulee käyttää hyväksi suunniteltaessa GMO:en viljelyä tai vapaata päästöä luontoon. Muistetaanko eläinten oikeudet. Maailman geneettisistä voimavaroista kolme neljäsosaa on kehitysmaissa, ja kokonaista 90 prosenttia kaikista viljelykasveistamme on alunperin kotoisin kehitysmaista. biodiversiteettisopimuksessa, pyritään turvaamaan myös geneettisten voimavarojen luovuttajamaiden oikeudet. Riistävätkö ylikansalliset suuryritykset kehitysmaiden geneettiset voimavarat, ja myyvätkö ne geeniteknologiset tuotteensa sitten takaisin kehitysmaihin kalliilla rahalla
Narnian ihmeelliset metsät. Helsingin vihreys, puistot ja läheiset metsät "merkitsevät pirun paljon". "Sitä ei korvaa mikään, ei edes avaruuden mystisyys." Arkipäivän kierrättäjä "Olen tavallisen ihmisen tavoin huolestunut kaikista asioista, jotka aiheuttavat luonnolle korvaamattomia vaurioita ja systeemille kuolettavia vammoja", Hector määrittelee ja kertoo kierrättävänsä sen, mitä omakotiasukas kohtuudella pystyy: paperit keräykseen, pullot palautukseen ja ruokajätteet oman pihan kompostiin. "Joo, se on totta, sen voisinkin taas ottaa ohjelmistoon", hän huomaa. S. Tapaan itseni silloin tällöin halaamasta tai kuuntelemasta puuta." Metsät ovat mukana hänen vanhimmissa lauluissaan, mm. Näytelmässä ihmetellään muun muassa, että mihin menee se valtava kasa muovia, joka syntyy hylätyistä laskettelumonoista. Perinteisesti on harmitonta aloittaa keskustelu puhumalla säistä, mutta näissä oloissa se johtaa helposti huolekkaisiin ajatuksiin, miettimään mihin olemme matkalla ja mitä on tehtävissä .. Metsään meneminen on ollut kuitenkin lapsuudessa se juttu Hectorille. Lewisin Namia-kirjoja. Oman juttunsa lauluista voi löytää niin viisitoistakesäinen kuin nelikymppinenkin. Tietoa jokapäiväisen elämän ratkaisuista vain tarvittaisiin lisää. "Metsällä on mulle sellainen mystinen ulottuvuus. Kuluttaja on vielä tässä maassa ihmeissään monessa tilanteessa. Täällä on myös meri. vsk.. Ajatus metsän hengestä, puiden hengistä on mulle läheinen ja elättelen niitä mielellään vieläkin lauluissani. . Viihteen ammattilaisena häntä pännii lama-Suomen viihteen taso. U ushiljaisuus-laulussa neljän vuoden takaa hän muistelee joitakin keväitä, jolloin kaislikossa kuikkaa matkittiin ja huudeltiin .. Ne ovat vesiväritöitä, joissa mustat puunrungot kurottelevat hennolla sinisellä ja punaisella sävytetyn lumen peittämästä maasta. Isä vei varttuneempina poikansa sisämaahan melomaan pitkillekin kanoottireissuille muutamana kesänä. Nyt ei ihmisillä ole enää varaa lasketella ja niitä monoja on varmaan satojatuhansia jossain nurkissa." Parin vuoden takaisella Nuku idiootti -kokoelmallaan Hector ruotii Pinnallista elämää, juppielämäntapaa joka kulutuskiihkoiluineen ja cityilyineen oli ajan ilmiö: vapaaaikaan satsataan, /tyhjän myyjää kuunnellaan /ja työttömillähän on aikaa ostoksiin Ajan ilmiöitä hän poimii lauluihinsa, koska "levyt dokumentoivat aikaansa, niistä pitää pystyä lukemaan aikaa". Joutuu käyttämään tuotteita, joiden koostumuksesta ei ole tietoa. Seitsemänkymmentäluvulla Lumi teki enkelin eteiseen monen koulun aamunavauksessa. Joko se jättää kaiken ennalleen tai se voi olla vallanpitäjien kannalta niin rankkaa, että se herättää keskustelua, saa ihmiset suuttumaan tai tekee asioita naurunalaisiksi sellainen meiltä puuttuu!" Television kaikilla kanavilla kilpaillaan katsojien sieluista samoin asein: imitoimalla hassunkurisesti ministeriä, kun hänestä pitäisi tehdä radikaali karikatyyri. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Hector tarkentaa metsän merkitystä sukelluksella sadun maailmaan ja kertoo lukeneensa omille pojilleen C. Hectorin sympatiat ovat puihin kiipeilevien luontoaktivistien puolella, mutta hän ymmärtää heidän aiheuttamansa ärsytyksen. Ei ole olemassa montakaan satua ilman metsää. "Mä öisin näitä kortteleita mittailen" Kai rakastua saan vielä stadiin nukkuvaan, Hector pyytää uusimmalla levyllään ja sanoo, yhtä kauniilla äänellä kuin laulaa: "Tekstini ovat urbanisoituneet viime aikoina; niissä on enemmän myös sielunmaisemia ja yleismaailmallisia juttuja." Töölössä varttunut stadin kundi on kyllä mittaillut muutakin kuin kivikatuja. Hector on huomannut, että konsertissa istuvat vierekkäin äiti ja tytär tai koko perhe. • Ritva Kupari Kuvat: Hanna Hentinen Hector ensilurr "Onko tämä nyt sitten sitä", ihmettelemme Hectorin kanssa harmaana helmikuisena päivänä Helsingin vetisiä talvisäitä. tuntui että se maailma kaatuu päälle". Peruskri i tti s yydes tään Hector ei onneksi ole tinkinyt. Energianja vedensäästöä meistä moni voisi tehostaa, hän arvelee ja heittää pallon valtiovallalle, viranomaisille: tiedottamiseen tulisi saada ihan toisenlaista voimaa ja vetoavampaa otetta. Metsällä ja puilla on elämästä jotakin taustatietoa; se välittyy jollain lailla, jos siitä kiinnostuu. . "Televisioviihteellä täytyy olla vaikutuksia. Mitään teemalevyä hän ei kuitenkaan koskaan ole ajatellut tehdä . "Juuri näkemästäni Family Affairs -näytelmästä jäi mieleen muutama ekoilmiö. Päivää ennen Hectorin haastattelua katselen helsinkiläisen koulun aulassa oppilaiden piirustuksia aiheesta Ensilumi tulee kuudelta hänen uusimman hittinsä mukaan. Radikaali, muttei mikään -isti Luonnonsuojelijoistahan kyllä helposti tehdään karikatyyrejä viihdeohjelmiin. Hectorin laulut puhuttelevat ainakin kahta sukupolvea; niissä on rakkautta ja politiikkaa, ajatonta sielukkuutta ja kärjekästä ajan henkeä, nostalgisia muistoja ja huolta tulevaisuudesta. Vaikka mies naureskelee, että "varmaan mutsi, on pakottanut tyttären mukaan", niin myöntää samassa näyn liikuttavan. "Siinä on se mahdollisuus, että lapsi menee pesuveden mukana". Nuori Heikki Harma vietti kesänsä Helsingin edustalla Käärme16 saaressa meri, kalliot ja metsä ympärillään. Itsensä pakon edessä laillista järjestystä vastaan asettavat, ympäristöä puolustavat ihmiset osoittavat hänen mielestään kansalaisrohkeutta. Siinä laulussa maailmaa hiljentävät happosateetkin, eikä tunnelma ole kovin toiveikas: en enää usko jatkuvuuteen ... "Se on upeinta, mitä olen kokenut luonnon parissa ja sen armoilla." Heikin nuoruuteen mahtuu myös lintuharrastusta. "Olin juuri New Yorkissa, jonka taivaattomuus rupesi oikein ahistamaan. Ne korkeat talot .
Melkeinpä jokaisella levyllä hallitusherrat sukupuoleen katsomatta saavat ryöpytystä tyyliin Kenpä tahtois olla muikku. Luottamusta päättäjiin on hänen lauluistaan turha hakea. ~n jälkeen Hän toivookin luonnonsuojelijoilta radikaaleja toimia, radikaalimpiakin kuin ovat olleet. / ... ihmisyyden sirpaleet. Ne teot ovat moraalisesti oikeutettuja." Kansalaisten radikaalisuus ei kuitenkaan yksin riitä edistämään luonnonsuojelua. Hector epäilee monen muun ydinvoiman vastustajan tavoin, että uuden ydinvoimalan rakentamisesitys runnotaan hallituksesta eduskuntaan ja läpi joka tapauksessa kansalaisia sen laajemmin kuulematta. Jos joku kuuntelija tarttuisi samaan kysymykseen ja sitä Hector on paljasjalkainen helsinkiläinen, jolle pääkaupungin vihreys merkitsee paljon. kautta syntyisi vahvempaa äänenpainoa erilaisille protestiliikkeille." Hectorilla on vahva sosiaalinen omatunto, joka ei ole runsaan neljännesvuosisadan kestäneen uran aikana vaimentunut. 17. jua ja tahtoa tarvitaan eduskunnassa, jotta lainsäädäntöä saadaan uudistettua. Hän sanoo, ettei ole itse osannut ottaa luontoaktivistin roolia, niin kuin ei mitään muutakaan -istiroolia. Kuitenkin hän harkitsi pari vuotta sitten vakavasti lähtöä mukaan Greenpeacen toimintaan. TaSUOMEN LUONTO 3/93 52. Eivätpä elämän ongelmatkaan ole paljoa pohjimmiltaan muuttuneet. "Vanhoihin lakeihin viitaten asiat lykkääntyvät ja jumiutuvat, kunnes lakeja saadaan uudistettua", Hector miettii edistyksen pullonkauloja ja pohtii, mikähän lienee luonnonsuojelijoiden painoarvo perustuslakivaliokunnassa. "Se on yksi niitä harvoja militarististyyppisiä järjestöjä, joissa voisin toimia. Sibeliuspuisto on yksi hänelle tuttu stadin keidas. Ydinvoimalaa ei tarvita "En ole missään vaiheessa epäröinyt ydinvoiman vastustamista. Kierrämme samaa kehää, kohtaamme samat kysymykset, kuten Hector uusimman levyn Ihmisyyden sirpaleissa: kaikki viivyttelee väärällä ovella, / kun lapsi nääntyy äitinsä povella! / Niin suuret silmät, kasvoihin kuivuneet! / Oi taivas minne katosivat kyyneleet. Todellisia vaihtoehtoja sille ei ole tutkittu eikä niistä ole tiedotettu riittävästi". Sen työssä jollakin tavalla tarkoitus pyhittää keinot. vsk. "Enhän mä kuvittele, että lauluillani on suoraan vaikutusta vallanpitäjiin, mutta jos ne vaikuttaisivat meidän kollektiiviseen tajuntaamme
Ei viranomainen 18 lain nojalla. Luvan valmistelutöihin antoi Lapin lääninhallitus mahdollisesti väärän lain perusteella. Kemiyhtiön miehet kuitenkin kaatoivat metsää, räjäyttivät maata ja mönkivät traktoreillaan myös yksityisten ihmisten omistamilla mailla. Mikko Niskasaari Vuotosallasta valmistellaan: Raivaustöitä väärän Kemijoki Oy aloitti Vuotoksen altaan valmistelutyöt yksityisillä mailla jo paljon ennen lupahakemuksen jättämistä vesioikeuteen. Hakemuksesta ei kerrottu maanomistajille Kemijoki Oy:n hakemus saapui Lapin lääninhallitukseen 30.10.1991 ja hyväksymispäätös syntyi jo marraskuun 11. Vuotoksen altaan havittelijat näyttävät vähät välittävän siitä, että hanke ei ole vielä saanut virallista lupaa. Omilla maillaan yhtiö saikin tietysti tehdä mitä haluaa, kunhan noudatti yksityismetsälakia. päivänä. Yhtiö maksoi metsätuhoista pieniä korvauksia ja haki tutkimuslupaa Vuotoksen alueelle. Kemijoki Oy:n omistaja, Suomen valtio, antoi yhtiölle luvan hakea lupaa Vuotoksen altaalle keväällä 1992. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Hän on pystyttänyt metsäänsä merkin, josta edemmäs yhtiön miehet eivät saa mennä. Yhtiö oli kuitenkin aloittanut patojen, kanavien ja pumppuasemien maaperän tutkimukset Vuotoksen alueella jo ainakin vuotta aikaisemmin, syksyllä 1991. vsk.. Kemijoki Oy on kaatanut luvatta puita myös Arvospuolen kylältä kotoisin olevan Tauno Poike/an metsästä. Syyskuussa yhtiö jätti lupahakemuksensa Pohjois-Suomen vesioikeudelle. Luvattomat hakkuumiehet jäivät kiinni lokakuussa 1991
vsk. Vain oikeuslaitoksella tai eduskunnalla, jos se säätää erityislain, on Vuotoksessa päätösvaltaa. "En minä sitä tarkemmin määrittele." Mikä oli se yleinen etu, jota marraskuussa 1991 piti turvata. Älykkäämmästäkin poliisityöstä on kuultu. Kun lupa annettiin, Vuotoshanketta ei virallisesti ollut olemassakaan. "Yleinen etu" vaati lunastuslain käyttöä. Tänä talvena oudot hakkuumiehet ovat raivanneet Vuotoksen metsiin, suunnitellun SUOME LUO TO 3/93 52. Vesilain mukaista lupaa haetaan kunnalta, tässä tapauksessa Pelkosenniemen kunnalta. "Olen lääninhallituksesta tarkistanut, että yhtiöllä on lainvoimainen lupa", nimismies vakuuttaa lisäksi. "En minä sitä tarkemmin määrittele." Miksi yleinen etu vaati yleislain soveltamista erityislain sijasta. Maatalousministeri Martti Pura lupasi selvittää yhdessä oikeuskansleri Jorma S. Lääninhallitus antoi Kemijoki Oy:lle oikeuden tutkimuksiin ja niiden vaatimiin hakkuisiin lunastuslain nojaJ:. Miksi yleinen etu vaati lunastuslakiin turvautumista. Kansliapäällikkö Osmo Kurola sanoo, että idea soveltaa Vuorokseen lunastuslakia tuli hakijalta, Kemijoki Oy:ltä. Varsinkin jälkimmäinen vaatimus on selkeästi vesilain vastainen. Kansliapäällikön kysymyksiin vastaa hallintomenettelylaki, jota lääninhallitus rikkoi ainakin kolmelta kohdin. Perusteluna on, että jos raivaustyöt aloitetaan vasta vesioikeuden lupapäätöksen jälkeen, työvoiman tarve keskittyy liiaksi muutamalle huippuvuodelle. Aallon kanssa mahdollisuudet kiertää lakia. Kun Kemijoki Oy halusi tutkimusluvan allashankkeelleen ennen vesioikeuden lupapäätöstä, sen olisi pitänyt hakea sitä vesilain perusteella. Ei ollut hakemusta vesioikeudessa, ei edes omistajan lupaa sellainen jättää. "No sehän ratkaistaan in casu (tapauskohtaisesti)". Yön yli mietittyään kansliapäällikkö totesi, ettei pakkolunastuslakiin turvautumiseen ollut muuta perustetta, kuin että yleinen etu vaati sitä. Miksi lääninhallitus unohti hallintomenettelylain selvät vaatimukset. Eduskunnalle ja eri ministeriöille jaetuista vaatimuksista monet edellyttäisivät lakien rikkomista ja vesioikeusprosessin mitätöimistä jo ennakkoon. Maata lunastettaessa noudatetaan lunastuslakia, "jollei muussa laissa toisin ole säädetty", sanotaan lunastuslain ensimmäisessä pykälässä. Vuonna 1991 Pelkosenniemen kunnanvaltuuston selvä enemmistö oli Vuotoksen allasta vastaan. Se ei ollut uutinen, että lähetystö vastustaa Kemijoen yläosan suojelulakia. Viikkoa aikaisemmin maanomistajat jättivät Kemijoki Oy:n tekemistä raivaustöistä myös rikosilmoituksen Pelkosenniemen nimismiehelle. Lähetystö edellytti myös, että altaan tienrakennukset aloitetaan heti vesioikeuden tuomiovallasta vähääkään välittämättä. nimismies Marketta Kitkiöjoki. Niiden päätökset velvoittavat valtioneuvosaina ole hidas. päivänä korkeimmalle hallinto-oikeudelle purkuhakemuksen monessakin suhteessa laittomana pitämästään päätöksestä. Vuotos on kiistatta vesilain mukaan käsiteltävä hanke. "Tuo unohtaminen on sinun tulkintasi." Rikkoiko lääninhallitus siis tietoisesti ja tarkoituksella hallintomenettelylain pykäliä 13, 15ja25. Ainoa asia, josta valtioneuvosto Vuotoksen tiimoilta saattoi päättää, oli se, että Kemijoki Oy saa hakea altaalle lupaa vesioikeudelta. Rakentajat vaativat lisää laittomuuksia Helmikuun lopulla kävivät muutamat pelkosenniemeläiset kunnanjohtajan johdolla Helsingissä vauhdittamassa altaan rakentamista. Valitettaessa väärän lain soveltaminen olisi paljastunut. Lunastuslain perusteella tutkimusluvan antaa tai hylkää lääninhallitus. Ainoa selvä vastaus Kurolalta on ohje hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, elleivät päätökset tyydytä. Mikko Niskasaari alakanavan ja pumppaamon tienoille, sadan metrin välein parin metrin levyisiä, paikoin jopa kilometrejä pitkiä uria. Haluttiinko Kemijoki Oy:lle oikeus aloittaa altaan valmistelu, laista ja vesioikeudesta piittaamatta. Niinpä lupaa haettiin lunastuslain perusteella lääninhallitukselta, jonka virkamiehet eivät ole säästelleet sanoja Vuotosallasta ylistäessään. Tutkimusluvan saaminen olisi ollut vähintäänkin epävarmaa. "No ei ollut tavallaan niin." Miksei asianomistajille ilmoitettu. Maanomistajille hakemuksesta ei hiiskuttu, ei ennen eikä jälkeen hyväksymisen. Siinä edellytetään, että vesioikeus ja korkein hallinto-oikeus, jonka päätettäväksi Vuotos lopulta varmuudella päätyy, toimivat vain muutamien poliitikkojen ja Kemijoki Oy:n tahdottomina kumileimasimina; hyväksyvät altaan ilman muuta. Hän kuitenkin myöntää, että keskusteluissa oli esillä mahdollisuus, että asia pitäisi ratkaista vesi lain mukaan. Ajatus, että valtioneuvoston mielipide velvoittaisi eduskuntaa, jopa eduskuntaryhmiä, on yksinkertaisesti pöyristyttävä. Hämmästyttävin vaatimus esitettiin eduskuntaryhmille. Tutkimusluvan antaminen lunastuslain nojalla oli jo siksikin vähintään kyseenalaista. Valitusosoituskin postitettiin vain Kemijoki Oy:lle. Sopivasti maanomistajille tiedottaminen unohtui ja valitusmahdollisuuden käyttäminen estyi. Kaikki puut rahanarvoisia sellupuita ja tukkipuita myöten on kaadettu urilta ja jätetty hautautumaan lumeen. Kaiken lisäksi laittomat raivaustyöt pitäisi rahoittaa verovaroin. Suuri kysymys on, sovelsivatko lääninhallituksen virkamiehet tietoisesti väärää lakia. D Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja. "Ei meillä ole mahdollisuutta tällaista tutkia", sanoo Pelkosenniemen vt. "No enhän minä tuollaisiin väitteisiin ota kantaa", kansliapäällikkö Kurola väistelee. Eihän Vuotos-hanketta ollut virallisesti olemassakaan. 19. Kysyttäessä hän täsmentää, että luvan laillisuus on tarkistettu kansliapäällikkö Osmo Kurolalta, siis luvan antajalta. Miten yleinen etu vaati vesilain syrjäyttämistä vastoin lunastuslain nimenomaista kieltoa. Perustelu osoittaa suomalaisen tuomioistuinlaitoksen syvaa halveksuntaa. Asianosaisille olisi pitänyt ilmoittaa asian vireilläolosta, antaa heille tilaisuus esittää näkemyksensä sekä ilmoittaa päätöksestä. Luvan saanti kunnalta epävarmaa Lunastuslaki on siis yleislaki, jota sovelletaan tapauksiin, joihin muut lait eivät sovi. "Kenelle olisi pitänyt ilmoittaa, miksi ja millä tavoin?" ihmettelee hyväksymispäätöksen allekirjoittanut lääninhallituksen kansliapäällikkö Osmo Kurola. Viisi Vuotoksen maanomistajaa jätti helmikuun 11. Ei ole samantekevää, kumpaan lakiin nojaten tutkimuslupaa haetaan. pykälän mukaan lääninhallitus voi sellaisen luvan antaa lunastettavalle maa-alueelle. Vesilaissa on yksityiskohtaiset säädökset lunastuksista ja tutkimuksista, joten se syrjäyttää lunastuslain. Linjassa edellisen kanssa on sekä maaja metsätalousministeriölle että työministeriölle esitetty vaatimus saada aloittaa allasalueella yksityismetsälain vastaiset hakkuut sekä altaan pohjan raivaustyöt. Onneksi läänin poliisitarkastaja Eero Koponen lupaa jatkossa parempaa. Se tehtiin ilman ohjeitakin. Yleislaki, lunastuslaki, kieltää sen soveltamisen silloin, kun erityislaista, tässä tapauksessa vesilaista, löytyvät asianmukaiset pykälät. Pura arveli, että alueen käyttömuodon voita1s11n tulkita muuttuneen, koska valtioneuvosto kannattaa allasta. Lähetystön perustuslakien tulkinta on kuitenkin kuin Lapuan liikkeeltä lainattu: "Esitämme, että Koillis-Lapille tuhoisan lakiesityksen valmistelu lopetetaan ja eduskuntaryhmät valtioneuvoston päätöksen velvoittamina edistävät allashankkeen toteutumista". la. toa, ei päinvastoin. Lunastuslain 84
Päijännettä kiertelevä veneilijä näkee Vaarunjyrkän kaltaisia vuorenrinteitä monessa järven kolkassa. Polku alkaa vuorten laelta 1980-luvulla koverretun ja pengerretyn KorpilahtiJoutsa -maantien varresta. Suunniteltu pumppuvoimala hämärtäisi rauhoitetun vuoren nihkeään sumuvaippaansa. Vaarunjyrkältä aukeaa huikea näkymä Päijänteen Korospohjanlahdelle. Herkkä kokonaisuus ei kestäisi Imatran Voiman suunnitteleman pumppuvoimalan aiheuttamaa pienilmaston muutosta ja rakennusvaiheen rasituksia. Alimmilla rinteillä kasvavan, heinä-elokuussa kauniit siniset kukkansa avaavan vuorimunkin huomaa helpostikin, mutta kallioon lehtensä painava pienikukkainen pahtarikko voi jäädä huomaamatta. vsk.. Tämä uusi tie korvasi aikaisemman, maisemaa myötäilevän soratien. Enemmän vaakakupissa taisi kuitenkin painaa se, että vanha tie kulki suunnitellun vesivoimala-altaan kohdalla. 20 Huuhkaja on kelpuuttanut Vaarunvuorei pesäpaikakseen. Jos veneilijä kuitenkin rantautuu ja kiipeää ensimmäisen kymmenen metriä, hän saa huomata Vaarunvuorten erityisyyden. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Vaarun jyrkälle perustettiin jo 1940-luvulla luonnonsuojelualue Hämeen lääninhallituksen päätöksellä KeskiVaarunjyrkän etelävuori saa lämpöä jo maaliskuun auringosta. Tuskinpa IVO olisi muuten osallistunut tien kustannuksiin. Molemmat ovat näillä seuduilla huippuharvinaisuuksia. Teksti: Markku Julkunen ja Markku Könkkölä Vaarunvuori vaarassa taas Päijännejylhä on uljaimmillaan Korpilahden Vaarunvuorilla. Rinne on rauhoitettu kasvija perhosharvinaisuuksien turvapaikka. Sallitaanko sen jäädä. Huomaaminen vaatii jalkoihin katsomista, kyykistymistäkin ja kasvikirjaa tai vielä mieluummin kasvitieteilijää retkiseuraksi. Se tie oli joidenkin mielestä liian jyrkkä nykyaikaisille liikennevälineille. Vaarun jyrkälle pääsee vesitien ohella myös pitkin luontopolkua. Täällä kohtaavat monien eteläisten ja pohjoisten eliölajien levinneisyysalueet
:::= ,o "' ==-..:.::.... __ .:._ ______ _________ -=---------'-----------' i 21. vsk. SUOMEN LUONTO 3/93 52
Voimalan vastustus seudulla on muutenkin kasvussa; esimerkiksi paikallinen Oittaan kyläyhdistys esittää allasalueen poikki kulkevan tien museointia. Huippukulutuksen aikaan vesi valutetaan turbiinien läpi takaisin järveen. D Vaarunjyrkän kaakkoispuolen lehtoalue vaurioituisi rakentamisaikana liikenteen, teiden ja pölyn vuoksi. Yhtiö päätti kuitenkin pian, ettei voimalaa vielä rakenneta. Harvinaisin Vaarunvuorten sien ilajeista on kaulusmaatähti. Antti Halkka Vaarunlehteä voi tiedustella Juhani Paavolalta tai Heljä Taavitsaiselta, os. Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri jätti marraskuussa 1992 IVO:lle ja vesioikeudelle kannanoton, jossa vaaditaan pumppuvoimalahankkeesta luopumista. Vaarunvuorten erikoisuuksia ovat eteläiset kasvilajit, joihin kuuluvat mainitun vuorimunkin ohella mäkikuisma, raunioiset, ku1jenpolvet, metsänätkelmä ja maksaruohot. D Jääeroosio jyrkänteillä. Allashankkeen uusi tuleminen on nostanut rajua vastustusta Keski-Suomessa. Uhanalaisten perhosten ja kasvien turvapaikka Suomi kuu lui tuolloin Hämeeseen. Niilo Söyringin retkei lle ä Vaarunvuorilla siellä pesi todennäköisesti muuttohaukka, mutta kuten muiltakin jyrkännerev i ireiltään on muuttohaukka täältä hävinnyt. Etelä vuoren erikoisuuksia Ruotsalaiset tutkijat kutsuvat etelään päin avautuv ia jyrkkiä rinteitä etelävuoriksi niiden ympäröivästä luonnosta poikkeavan ilmaston ja kasvillisuuden vuoksi. Lehti on hyvä esimerkki ammattitaitoisesti toteutetusta yhden asian ympäristöliikkeen tiedotuksesta. D Sähkölinjat pilaisivat maiseman. D Vesi samentuisi Korospohjanlahdella. PUMPPUVOIMALAN KIROT D Korospohjanlahden sulana pysyvä alue huurtaisi alarinteiden kasvillisuutta. Jatkoaikamenettelyllä yhtiö ilmeisesti välttyy tekemästä laajaa ympäristöselvitystä, varsinkin kun laki ympäristövaikutusten arvioinnista ei ole vielä voimassa. Itiökasvi on myös etelänlimijäkälä, joka on Vaarunjyrkän huippuharv inaisuus, muualta Suomesta sitä ei ole löydetty. "Pumppuvoimalahanke on todettu tarpeelliseksi voimantuotannon säädön takia. Ydinvoimalan itsensä säätäminen sähkönkulutuksen mukaan on kallista ja vaarallista. Itiökasv iharrastajalle Vaarunvuoret on toiviopaikka, sillä kalkkipitoisen maaperän sammalia on siellä enemmän kuin missään muualla Keski-Suomessa. Pahtarikkoa ei muualla Keski-Suomessa kasva. Sen sijaan alueella pesii edelleen erämaan jylhyyden mieleen tuovat huuhkaja ja korppi sekä todennäköisesti uutena eläimenä ilves. Imatran Voiman alkuperäisten suunnitelmien mukaan pumppaus vie kuuden-kahdeksan täyttötuntinsa ajan hetkellisenä tehona 700-800 MW eli yhden ydintai muun suurvoimalan tehon verran. Kuhankeittäjä viheltää lehdossa Vaarunjyrkän alaosassa ja kaakkoispuolella on myös lehtoa, mutta varsinainen Vaarunvuorten lehtoalue on Vaarunjärvestä laskevan puron varressa pohjoisrinteellä. D Kalliorinne ja lehtoalue vettyisivät. Vaarunvuorten Päijänteeseen laskeva rinne on tällainen eteläv uori. näköisiä hoikkanuijasieniä ja monien herkkua: mustatorvisieniä. Imatran Voima on ilmoittanut hakevansa Itä-Suomen vesioikeudelta jatkoaikaa pumppuvoimalahankkeelleen. Alas vesi kuohuisi kuudessa tunnissa, ja tehoa saataisiin kolmesta turbiinista noin 450 MW. Ei ole ihme, että voimalan on laskettu myllertävän ympäröivän vesistön uuteen uskoon. Alkuperäisen lupansa Imatran Voima Oy sai marraskuussa 1981. Molemmat lehdot kuuluvat SUOMEN LUO TO 3/93 52. Tämän graniittia helpommin rapautuvan kivilajin vuoksi alueen maaperä ei ole yhtä hapanta kuin KeskiSuomessa yleensä. Sitä ennen olivat professorit Kaarlo Linkola ja Niilo Söyrinki ihastelleet kasvistollisilla retkillään Vaarunvuorten kasviston monipuolisuutta ja maiseman jylhyyttä. Tavalli empaa kalliokasvillisuutta alueelle muodostavat kalliokielo ja mäkitervakko. Tie on Suomen jyrkin. kalkkivaikutuksesta. D Jääpeite heikkenisi pitkälläkin Korospohjanlahdella lämpötilakerrostuneisuuden muutosten vuoksi. Säätövoimaa tarvitsee rinnalleen etenkin ydinvoima. Syynä oli sen tarpeettomuus, kun viidennen ydinvoimalan rakentaminen viivästyi . Sähköntuontisopimuksethan umpeutuvat vuosituhannen vaihteessa", sanoo Aarre Tuomisto IVO:sta. vsk.. Pumppu voimala kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottaa eli on ensisilmäyksellä oikea Hölmölän voimalaitos. Valtaisa laitos purkaisi vetensä Korospohjan lahteen ja mullistaisi seudun pieni/maston, johon eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet. Vaarunjyrkän kallioperä saa sammalet kasvamaan run. koulu; 41710 RUTALAHTI. Vaarunjyrkän kallioperä on amfiboliittia. VaarunJehteä t01m1tetaan Korpilahdella. Sähkönkulutuksen vaihtelujen takia tällaiset akut ovat kuitenkin kannattavia voimala pumppaa vettä ylös, kun sähkö on halpaa eli muu kysyntä pientä (yösähkö). Monet eteläiset kasvilajit kasvavat Vaarunvuorilla pohjoisrajallaan. Kasvitieteilijät puhuvat tällöin 22 Hölmöläisten Kemijoki Päijänteelle. Muuten lupa olisi umpeutunut tämän kuun puolivälissä. Vedenpinta nousisi tässä tehopumppauksessa 25 metriä. Vesi virtaisi pumppuvoimalan kohdalla Päijänteellä yhtä rajusti kuin Kemijoessa ja Vuoksessa, jotka ovat Suomen vuolaimmat joet (Kemijoki myös Itämeren kolmanneksi suurin). Muutoinkin alueen sienilajisto on runsas. Siellä kasvaa monia rehevien paikkojen sieniä, muun muassa hauskan r r --;--,;--------,;----,.,.-------------;:, Pumppuvoimala tarvtts1s1 käyttöönsä melkoisen altaan, joka ylettyisi miltei Vaarunjyrkälle asti. Arktisen Lapin tai Alppien kaltaisia piirteitä Vaarunjyrkälle tuovat pahtarikko ja pahtanurmikka. Vaarunvuorta puolustava Vaarunvuoriliike julkaisee säännöllisesti Vaarunlehti -tiedotetta, jossa pumppuvoimalan haittoja käydään perusteellisesti läpi. saina jyrkilläkin pinnoilla. Kalkkisammaliin kuuluu muun muassa harv inainen kalkkikierusammal. Se on tunnettu erityisesti vuorijalavistaan ja pähkinäpensaan pohjoisimpana esiintymänä. Lumi sulaa siellä aikaisin ja syysöisin lämpötila säilyy Päijänteen ja kalliorinteen lämpötilaeroja tasoittavan vaikutuksen vuoksi plussan puolella useammin kuin lähialueilla. Päiväkunnan ent
Vaarunvuoret, niin Vaarunjyrkän alue kuin Vaarunjärven ympäristökin, on noteerattu myös valtakunnallisessa rantojensuojeluohjelmassa. Linnustoltaan runsainta aluetta ovat Korospohjan lahden rantametsät ja jalavalehdon alue. Vasemmalta: idänpystyperä, pihlajayökkönen ja villakarvajalkakehrääjä. Heleään kesäpäivään ja keskisuomalaiseen lehtimetsään kuuluvat kuhankeittäjä ja liito-orava. Näiden alueiden puusto on vaihtelevaa ja tarjoaa erityisesti useille tikkalajeille sopivia elinympäristöjä. äiden lampien ympärillä on myös suoaluetta, mikä lisää Vaarunvuorten SUOMEN LUONTO 3/93 52. iillä tutustutaan alueen sieniin ja sammaliin sekä lehtoja kalliokasveihin. 23. Vuorimunkki on oudon oloinen kellokasvi, joka on Vaarulla pohjoisrajallaan. Alueella on myös tehty tai tekeillä monia tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Monet perhoslajit ovat löytäneet Vaarunvuoresta suojapaikan. Vaarunjärven lisäksi alueella on kaksi pientä järveä, jotka jäisivät voimalaitosaltaan alle. Hoikkanuijasieni on esimerkki Vaarunvuoren sienierikoisuuksista. Jyvässeudun hyönteiskerho löysi pihlajayökkösen Vaarulta, vaikka lajin luultiin jo hävinneen koko Keski-Suomen läänistä. Tämän on huomannut myös Jyväskylän yliopisto, joka järjestää Vaarunvuorilla vuosittain opetusta eri kursseilla. Nämä lajit eivät ole valtakunnallisesti kovin uhanalaisia, mutta niiden pes1mmen kuvastaa Vaarunvuorten monipuolista metsäluontoa. Pahtarikko kasvaa kalliolla sammalpatjal/a, joka tuskin kestäisi jääeroosiota. Rantojen, lehtojen ja jylhien kalliorinteiden monimuotoisuus hämmästyttää kokenuttakin retkeilijää ja luonnonharrastajaa; Vaarunvuori ei ole tavallinen jylhä, kallioinen ja metsäinen Päijänteen mäki. Samalla tavoin löytyi ha,juyökkönen. Markku Julkunen ja Markku Könkkölä ovat jyväskyläläisiä biologeja. luonnollisesti valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. alueen monipuolista pienipiirteisyyttä. vsk
si. Kulttuuriympäristöt ovat kuitenkin maisemallisesti ja lajistoltaan maaseudun monimuotoisinta luontoa. Perinteisen maankäytön päättymisen vuoksi vanhastaan hyvin hoidetut alueet ovat alkaneet nopeasti kasvaa SUOMEN LUONTO 3/93 52. Maisemansuojelussa on usein kysymys siitä, millä tavoin uudet asiat onnistutaan sopeuttamaan ympäristöön perinteitä jatkaen ja vanhaa kunnioittaen. Niitto ja laidunnus ovat aikojen kuluessa synnyttäneet rikkaimmat luonnontyyppimme: niityt sekä hakamaat ja muut luonnon laitumet. Maatalous ja maaseutumme elävät rajujen muutosten aikaa. Teksti ja kuvat: Tapio Heikkilä Rakennukset, istutukset, puut ja tie ovat osuneet karstulalaisessa Mäkikylän pihapiirissä kohdalleen, tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Tutut, valoisat maalaisnäkymät katoavat, ellei maisemia ryhdytä pikaisesti hoitamaan. Neljännes nykyisestä maataloustuotannosta olisi kyettävä supistamaan ylituotannon vuoksi. Samalla suuri osa varsinkin maan itä-, pohjoisja keskiosien kulttuurimaisemista autioituisi ja rappeutuisi. Kaikkea vanhaa ja perinteistä ei voi tallentaa, sillä maisema muovautuu jatkuvasti eri aikojen tarpeiden ja toimintojen mukaan. Maaseudulla kulttuurimaisemien pienipiirteisyys sekä niiden avoimuus ja valoisuus ovat samanaikaisesti vaarantuneet. Maallemme luonteenomainen pienimuotoinen ja vaihteleva maalaismaisema on muuttumassa yksitoikkoisek26 KulttuuriJDaisen Maaseutu on viime vuosikymmenien aikana muuttunut rajusti. Tehoviljely on köyhdyttänyt luontoa ja maisemia kaikkialla; monin paikoin avoin perinnemaisema on metsittynyt. Eräiden arvioiden mukaan lähes kolmasosa pelloista olisi poistettava viljelystä ja yli pu,olet maatiloista lakkautettava eikä jäljelle jäävien tilojen peltoala saisi olla alle 40 hehtaaria. vsk.. Rikkaat perinnemaisemat Luonnontilaiset vesistöt, kosteikot, metsiköt, reunavyöhykkeet ja kulttuurimaisemaa kehystävät harjuselänteet, vaarat ja kalliokot ovat osa maaseudun luontoa. Pahimmillaan tulevaisuuden tehoviljelmät kuormittaisivat nykyistäkin enemmän ympäristöä. On rakennettu nopeasti uutta, usein vanhaan tyyliin sopimatonta
Kartanot, niiden puutarhat ja puistot ovat merkittävä osa suomalaista paikallishistoriaa ja kulttuurimaisemaa, jonka vaaliminen on tärkeätä. -Sarvilahden kartano Pernajassa. 1 kukoistalllaan! SUOMEN LUONTO 3/93 52. Viitala, Maalahti. umpeen, pusikoitua ja metsittyä. 27. Laidunnuksen ja niiton synnyttämiin perinnemaisemiin on vakiintunut runsas eläinja kasvilajisto. Uhanalaisista eläimistä ja kasveista tehdyssä uusimmassa selvityksessä on mainittu yhteensä 363 kulttuurialueiden eliölajia. Yli viidennes maamme uhanalaisista lajeista on kuivien ja tuoreiden niittyjen kuten ketojen ja Kiviaita, muisto menneiden sukupolvien työstä, antaa suojan monelle eläimelle. vsk. Lehtoniitty Paraisten Lenholmilta
SUOMEN LUONTO 3/93 52. Hämeenkyrön Sasin kylän Sarkkilanjärvessä näkyy kulttuurin vaikutus. Se kuuluu maamme arvokkaisiin maisema-alueisiin. Järvi on rehevöitynyt ja siitä on tullut arvokas, suojeltava lintuvesi. vsk.. Jotta näiden kasvija eläinlajien elinpaikat eivät katoaisi kokonaan, tulisi perinteisiä töitä ja toimia jatkaa ja elvyttää. 28 Ylikeen kylä Porvoon maalaiskunnassa edustaa hyvin säilynyttä, eteläsuomalaista, rakennettua perinnemaisemaa. Kulttuuriympäristöt ovat erityisen monen uhanalaisen hyönteisen ja putkilokasvin elinja kasvupaikkoja. Maaseudun uhanalainen luonto ahojen sekä hakamaiden ja kosteiden niittyjen lajeja
Työryhmän mietintö on tarkoitus julkistaa maaliskuun lopulla. Lehmä on paras perinnemaisemien avoimuuden hoitaja. D Puukujat, metsäsaarekkeet ja yksittäiset lehtipuut olisi monestakin syystä tärkeätä säilyttää. Avoimista viljelyja laidunmaista ja perinteisistä rakennuksista pitäisi kyetä huolehtimaan kaikkialla. Luonto säilyisi monimuotoisempana, jos myös pientareita ja muita pienialaisia kasvillisuuskuvioita hoidettaisiin, peltojen metsäsaarekkeita, reunavyöhykkeitä, avo-ojia, lehtipuustoa ja pökkelöitä säästettäisiin sekä torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttöä vähennettäisiin. Ikkuna menneeseen Kaukaisimmat viestit menneiden sukupolvien elämästä saamme muinaisjäännöksistä: kivikautisista ja nuoremmista esihistoriallisista asuinpaikoista, linnavuorista, haudoista ja kalmistoista. Kartoitusta jatketaan edelleen vesija ympäristöhallituksen luonnonsuojelututkimusyksikön perinnemaisemaprojektissa. Työryhmä esittelee mietinnössään myös koko joukon erityyppisiä perinnemaisemia, lähinnä niiton ja laidunnuksen synnyttämiä pienehköjä niittyjä, hakamaita ja muita luonnonlaitumia. Maaseudun maisemat kartoitettu Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä on kartoittanut parhaat maaseudun kulttuurimaisemat. Ne elävöittävät maisemaa ja taijoavat ruokaa ja suojaa eläimille. Lisäksi vanhan rakennuskannan kunnostamista ja maankäytön suunnittelua olisi työryhmän mukaan edistettävä. Lainsäädäntöön ehdotetaan useita parannuksia. Se ehdottaa muun muassa maisemanhoidon tukijärjestelmää, jonka mukaan maisemanhoidosta maksettaisiin korvauksia. Samaten kivija puuaitojen, kiviröykkiöiden, puukujien, metsäsaarekkeiden, pensaikkoisten ja lehtipuustoisten reunavyöhykkeiden, karjakujien, avoojien, pientareiden sekä lato29. Ulvila, lsokyrö. Kaikki muinaisjäännökset ovat sellaisinaan lailla rauhoitettuja. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Ne sijaitsevat usein vanhoilla laidunmailla, peltosaarekkeissa ja muilla maisemallisesti keskeisillä paikoilla. Työ arvokkaiden maisemien arvioimiseksi aloitettiin 1986 ja saadaan piakkoin päätökseen. " Kulta" laiduntaa rantaniityllä Ylä-Valtimossa. vsk. Työryhmä antaa mietinnössään ehdotuksia maisemanhoidon kehittämisestä. Selvitysten mukaan maassamme on 150 valtakunnallisesti arvokasta, laajaa maisema-aluetta. Mutta nekin peittyvät kasvillisuuden kätköihin ilman hoitoa, esimerkiksi laiduntamalla, niittämällä tai pensaikkoa ja puustoa harventamalla
vsk.. Vanhojen teiden oikomista ja sorateiden tarpeetonta pääl30 Kittilän Köngäksen kylä viljelyksineen ja heinähaasioineen (kuvassa vasemmalla) on luonteenomaista pohjoissuomalaista jokivarren asuttua maisemaa, jonka soisi säilyvän. Raitit, kyläja tilustiet siltoineen, maisemapuut, kivija puuaidat ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaamme. -Närpiö. Raitit, aidat, aitat ja raidat jen, myllyjen ja muiden rakennelmien vaalimisen tulisi kuulua nonnaaliin arkikäytäntöön. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Pohjalaisen peltolakeuden avoimuutta elävöittävät ladot ja avo-ojat siellä, missä niitä on vielä jäljellä
kand. Maankäytön suunnittelun ja rakennusvalvonnan avulla on vihdoin alettava huolehtia siitä, että myös uutta rakennettaisiin aitoon suomalaiseen maalaisympäristöön soveltuvasti. Rakennuspaikoiksi valittiin turvallinen kyläympäristö tai hyvien kulkuyhteyksien varrella oleva ja työn kannalta sovelias paikka viljelmien tuntumasta, viljelymaata hukkaamatta. Monet Saamelainen ja suomalainen on asunut erämaakylissäkin, jotka ovat omaleimaisinta Suomea. Kaikki rakentaminen ja kasvillisuuden käsittely näkyvät maisemassa. Maankäytön suunnittelulla on vältettävissä myös taajamien reunamille kasvaneet epäyhtenäiset teollisuusja joutomaa-alueet, jotka ovat nyt pensoittuneita ja rapistuneita. Talojen lisäksi pitäisi huolehtia myös niiden ympäristöstä: pihoista, puutarhoista ja talousrakennuksista. Varsinkin vanhat rakennelmat tai entisten hakamaiden kunnostaminen uudelleen laitumiksi vaativat rahoitusta, jota viljelijän voi olla mahdotonta itse järjestää. D Fil. Puurakentaminen kunniaan Maaseudun rakennukset kehittyivät vuosisatojen aikana käytännön tarpeesta. Tapio Heikkilä on ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimiston ylitarkastaja. Paikallisista perinteistä syntyi omaleimaisia maalaistaloja, navettoja, talleja, aittoja, riihiä ja latoja. lystämistä sekä kevyen liikenteen väylien kaavamaista rakentamista olisi vältettävä. Yleensä uusia hankkeita on tyydytty arvioimaan vain taloudellisin perustein tai hyvään suunnitteluun ei muuten ole ollut valmiuksia. -Kuvassa perinteisiä aittoja. 31. Ne ovat työläitä ja usein jopa tuottamattomia. Maisemanhoito ja ympäristönsuojelu olisi otettava maaseutua koskevan päätöksenteon tärkeäksi perustaksi, osaksi uutta maaseutupolitiikkaa. Maisemanhoito onnistuu käytännössä parhaiten, kun viljelijät antavat arvoa perinteille ja voivat myös huolehtia niiden säilyttämisestä. osa maaseutumaisemaa. maaseutua koskevat nykyiset säännökset suorastaan vaarantavat mahdollisuuden säilyttää kulttuurimaisemia. Vanhoja maankäyttötapoja kuten laiduntamisen ja niiton jatkamista saattaa olla joskus vaikeata yhdistää nykyaikaiseen maatalouteen. Pelkosenniemen Suvannon kylän rakennuksia on kunnostettu museoviraston tuella. Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttäminen ja kunnostaminen on yksi maisemanhoidon tavoitteista. Ennen rakennettiin puusta luontevaa, talonpoikaista arkkitehtuuria. Mitäpä olisi esimerkiksi pohjalainen viljelylakeus ilman latoja. Maisemanhoitoon tarvitaankin välttämättä myös yhteiskunnan tukea. Maisemanhoidon kehittäminen yhteiskunnan vastuulle Maisemanhoito on kansallisen kulttuurija luonnonperintömme vaalimista. Maaseudun elinkeinoja pitäisi monipuolistaa. vsk. Maaseutulainsäädännöllä on tähän saakka ohjattu ensisijaisesti tuotantoa. Harkittu, ympäristövaatimukset arvioiva suunnittelu kohentaisi maaseutumaisemia. -Lisma, Inari. Peltojen vähentämisen sijaan on aika ohjata maataloutta laajaperäisemmäksi ja ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Monet talousrakennukset vaikka niitä ei enää käytetäkään alkuperäiseen tarkoitukseensa ovat olennainen SUOMEN LUONTO 3/93 52. Tämä ehkäisisi kulttuurimaisemien rapistumista ja koko yhteiskunnan rakenteen rajua muutosta, joka seuraisi maatilojen määrän äkillisestä vähenemisestä
Jos naaras saa höyhentämättömän linnun, se kynii sen itse. Käpytikka ja närhi edustanevat saaliseläinten enimmäiskokoa. Syksyisin avomailla saalistaessaan varpushaukka tosin voi pudottautua uhrinsa kimppuun korkealta taivaalta. Kanaja varpushaukka ovat todellisia metsälintuja. Heikki Willamo Metsien sähäkät saali~ Viikkoa ennen pesästä lähtöä kanahaukan poikasissa näkyy jo selvästi haukan luonne. Saaliinsa ne nappaavat useimmiten yllätyshyökkäyksellä joko puiden katveesta syöksyen tai näkösuojassa väijyen. Vallalla olleen käsityksen mukaan jotkut koiraat kynivät saaliin pyyntipaikalla, toiset pesän lähettyvillä olevilla "työpöydillä". Myös pikkulinnut kelpaavat, samoin myyrät ja päästäiset. Varpushaukkoja useampia vuosia tarkkailtuani olen päätynyt toisenlaiseen käsitykseen. Suuri kanahaukka käyttää reviirinsä mahdollisuuksia monipuolisesti hyväkseen. Koska koiraat ovat puolisoitaan selvästi pienempiä ja kevyempiä, niiden iskemät saaliseläimetkin ovat keskimäärin pienempiä. Pesäkorven tuntumassa olevat "työpöydät" ovat käsittääkseni aina naaraiden käyttämiä. Koiraita on kyllä kahdenlaisia, mutta sillä erotuksella, etteivät toiset kyni saaliita lainkaan. V arpushaukka keskittyy peipon kokoluokkaan, kanahaukka nuoriin varislintuihin, oraviin ja rastaisiin. Varpushaukka saalistaa lähinnä pikkulintuja, joita se pyydystää niiden määrän mukaisessa suhteessa. Lyhyet siivet ja pitkä pyrstö mahdollistavat äkkikäännökset täydessä vauhdissa, siis nopean lennon tiheänkin puuston seassa. Naaras hautoo, lämmittää poikasia ja paloittelee niiden ruoan. Koiraan työksi jää saalistaminen. Tämä selittää myös sen, miksi jotkut koiraat tuovat isoille poikasille kynimättömiä lintuja. Toisilla reviireillä on vain muutama untuva saaliinvaihtopaikasta kertomassa. Selkeä työnjako Pesimäkaudella haukkojen työnjako on selkeä. Koiras siis hoitaa saalistamisen, mutta sen osuudesta ainakin varpushaukan saaliinkäsittelyssä on vallinnut vääriä käsityksiä. Kanahaukan pesimäpiiristä ei löydä juuri paikkoja, joilla kyniminen säännönmukaisesti SUOMEN LUONTO 3/93 52. Pienemmät haukat ja pöllöt joutuvat usein kanahaukan ruokalistalle ovatpahan näin poissa kilpailemasta ravinnosta. Hurjan luontonsa kanahaukka osoittaa iskemällä jäniksen tai suuren metsokukon. Keväällä, kun aluskasvillisuus ei vielä ole noussut, ovat suojattomina vilistävät myyrät tärkeä osa ravinnosta, kesällä taas linnunpoikaset. Talvisin sille kelpaa päivittäiseksi ravinnonlähteeksi myös haaska. 32 Saalislistan kärkipäästä löytyvät kanaja varislinnut sekä oravat. Joiltakin pesäpaikoilta löytyy paljon kynimäjätteitä kiviltä ja kannoilta. Lajit ovatkin ainoina haukkoinamme erikoistuneet metsämaastossa saalistamiseen. vsk.
33. Tähän aikaan vuodesta haukoilla on pesintä mielessä; soidinhuudot kaikaavat puunrunkojen holvistossa. :ajat SUOMEN LUONTO 3/93 52. Kanaja varpushaukka ovat suomalaisia perushaukkoja, jotka lyhyine siipineen mennä viilettävät metsän siimeksessä. vsk
Tällöin moni löytää tiensä peltopyytai fasaanitarhojen liepeille, ja silloin on henki löyhässä. Näiden viikkojen aikana muuten varsin hiljaiset haukat pitävät jatkuvaa meteliä. Viirurinnan elämä on kilpajuoksua monitoimikoneiden kanssa, ja lähes aina uusi pesimäpiiri on menetettyä huonompi. Muninta-aika ei siis sanottavammin riipu kevään aikaisuudesta tai myöhäisyydestä. Jos kanahaukan ongelmana on vanhojen metsien vähyys, kärsii varpushaukka korpinotkelmien laajoista ojituksista. Hyvässä oksanhaarukassa tukevasti istuva pesä saattaa kasvaa vuosien mittaan toista metriä korkeaksi. Turvattu kesä, vaikea talvi Haukkojen pesimäkausi on varsin pitkä. Kuukauden lennettyään poikaset ovat valmiita huolehtimaan itse itsestään. Vankkaa metsää, tiheitä korpia Vaikka kanaja varpushaukka ovat kumpainenkin metsän asukkaita, ovat niiden elinpaikkavaatimukset varsin erilaiset. Varpw;haukan pesä löytyy usein hieman harvemmasta kohdasta, risuoksaiseen kuuseen hatarasti kyhättynä. Hyvin harvoin pariskunta saa kuitenkaan pesiä koko ikäänsä samassa metsässä. Se tekee yleensä joka vuosi uuden pesän, mutta saattaa korjailla parinkin vuoden takaisen alustan pesimäkuntoon. Kanahaukkaparilla on yleensä reviiriilään kaksi tai kolme pesää, joita ne käyttävät vuorovuosina. Lentämistä harjoittelevat ja lihaksistoaan kasvattavat poikaset naukuvat nälkäänsä aamusta iltaan. Varpushaukka hakeutuu pesimään tiheäpuiseen kuusikoivukorpeen. Monet sortuvat ensimmäiseen talveensa. Nykymetsien hentooksaisista kuusista pesät romahtelevat talven kourissa ja jäävät vuosittain korjailtuinakin varsin vaatimattoman kokoisiksi. Se on suojelumetsien tyyppilintu ja hakeutuu niiden ulkopuolella viimeisiin tehometsätaloudelta säästyneisiin metsänsirpaleisiin. Kuivuvan korven puusto kasvaa liian järeäksi, varpushaukoille kelp,rnmattomaksi. Tämä on varmasti suojautumiskeino suurempia petolintuja kuten kanahauklcaa vastaan. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Kanahaukan löytää poikkeuksetta seudun komeimmasta metsästä. Irvokasta on se, että maastoon hetkeksi lasketut fasaanit on tarkoitus tappaa ns. Vähäiset kokemukseni viittaavat kanahaukkakoiraiden hoitavan hommansa tunnollisesti: ne toimittavat saaliin puolisolle aina huolellisesti kynittynä. Ruokinnat harvenevat, ja loppuvat pian kokonaan. "Riistanhoitoa" tämäkin. urheilumetsästyksen nimissä. Nä34 mä eivät mielellään liiku tiheiköissä. Myös pesimäaikaiset romahtamiset ovat vaarana, varsinkin harvapuisissa reunametsissä, joissa tuuli pääsee pesää riepottamaan. Tämän jälkeen poikue oleskelee pesäpaikalla vielä useamman viikon. Pesinnän alku ajoittuu siten, että ravinnon saanti olisi poikasaikaan mahdollisimman helppoa. Varpushaukanpojat viipyvät pesässä kuukauden päivät, kanahaukal la lentokykyisiksi varttuminen vie kymmenisen vuorokautta kauemmin. Aika näyttää, sopeutuuko laji nuorten havupuutaimikoiden asukkaaksi, niin kuin KeskiVarpushaukan untuvikot hakevat lämpöä tomstaan. Rauhoitetun linnun tappamiseen saa tällaisissa tilanteissa usein luvan. Kanahaukan soidinjaklatusta kuulee jo helmikuun lopun lauhoina päivinä ja poikaset jättävät reviirin vasta elokuun puolella. Emot kantavat niille ruokaa aluksi pesälle, myöhemmin tietyille paikoille pesän lähettyville. Kummankin lajin poikaset varttuvat kesäkuussa, jolloin metsissä on kuhisemal)a kokemattomia linnunpoikia ja nuoria nisäkkäitä. Nyt nuorilla haukoilla on edessään elämänsä vaikeimmat ajat. Euroopassa on pakon edessä käynyt. Jos ne selviytyvät seuraavaan kevääseen, niillä on hyvät mahdollisuudet elää vanhoiksi. Liikkeelle lähdettyään nuoret kanahaukat vaeltelevat päämäärättömästi hyviä riistamaita etsiskellen. Haukanpoikaset viettävät pesässä kuukauden päivät hoidettaisiin joskin myös poikkeuksia on. Linnun suosimat korpinotkelmat on yksi toisensa jälkeen hävitetty. vsk.
Harakan nauru loppui lyhyeen sen joutuessa varpushaukkanaaraan kynsiin. vsk. 35. Ison linnun iskeminen on vaaraksi haukallekin. Varpushaukkanaaras yrittää iskeä varpusta pensasaidan suojista. Kun haukka ilmaantuu paikalle, pikkulinnut varoittavat kiivaasti. Yhä useammat kanahaukkanuorukaiset etsiytyvät varpushaukkojen tapaan kaupunkeihin talvenviettoon. Va,pusja kanahaukalla on tapana väijyä saalistaan puun oksalla, josta ne lehahtavat syöksyyn. Kuulaina syyspäivinä ja keväällä huhtikuun auringossa voi muuttavia varpushaukkoja nähdä kymmenittäin. SUOME LUONTO 3/93 52. Vaikka varpushaukka on talvisaikaan taajamissa tavallinen näky, muuttaa suurin osa kannastamme LounaisEurooppaan talvenviettoon. Varpushaukat hakeutuvat talvisin myös kaupunkeihin. Ku vassa vaipushaukka. Näennäisen huolettomana kevättä sirkuttavat varpuset hakevat nopeasti turvaa piikkien lomasta, ja haukka jää usein saaliitta. Vaikeinta niillä on talvisin, jolloin sekä kanalintuettä oravakannat ovat alamaissa. Aikuiset kanahaukkapariskunnat sinnittelevät reviireillään läpi talven eivätkä lähde vaeltamaan edes nälkäkuoleman edessä. Variksia, naakkoja sekä puluja riittää pyydettäviksi, kunhan lintu ensin tottuu ihmisvilinään. Ne liikuskelevat verottamassa aukeille maille kerääntyviä lintuparvia, eivätkä nuoret linnut ole vielä aikuisten tapaan arkoja. Juuri syysaikaan nama muutoin varsin piileskelevää elämää viettävät haukat ovat eniten näkösällä
Mustat viirut ovat aluksi paksuja ja lintu näyttää tummahkolta. Ensimmäisen sulkasatonsa myötä kanahaukka saa poikkiviiruisen aikuispukunsa. Ainakin Etelä-Suomessa tuntuisivat parimäärät hitaasti vähenevän sopivien pesämetsien kadotessa. Myös lento on samanlaista. Jotkut varpushaukkakoiraat ovat vatsapuolelta kauniin oranssinpunaiTällaista vainoa ei mikään muu peto olisi kestänyt, mutta kanahaukan tehokas lisääntyminen piti kannat elinvoimaisina. Toivoa sopii, että ne sopeutuvat nopeasti muuttuvaan maisemaan. Selästä naaraslinnut ovat ruskeita, koiraat sinertävänharmaita. Tehokas lisääntyminen ainakin mahdollistaa väliaikaisten tappioiden paikkaamikä väritykseltään että kuvioinniltaan. Vasta tehometsätalouden luonnossamme aiheuttamat valtavat muutokset ovat panneet lajin ahtaalle. Lajia pyydettiin säälimättömästi mitä erilaisimmilla keinoilla ja pesiä tuhottiin järjestelmällisesti. Varpushaukkakoiraan ja naa, vuoronperään esittäytyy saaliin Näinkö kanavai varpushaukan. Asiaa mutkistaa myös se, että molemmilla haukkalajeilla puolisoiden välinen kokoero on miltei ennätyksellinen; naaras voi painaa miltei kaksi kertaa uroksen verran. Jos linnut eivät sopeudu uusiin oloihin, näyttäisi ainakin kanahaukasta tulevan luonnonsuojelualueiden erikoisuus. Vain koossa on eroa. vsk.. Varpushaukka saa lopullisen värityksensä vuoden vanhana sulkiessaan, vain silmän puna syvenee ikävuosien karttuessa. Kanahaukkanaaras on jo valtaEpävarma tulevaisuus Kanahaukan lainsuojattomuus on viime vuosiin asti ollut luonnonsuojelumme häpeätahra. Seuraavana keväänä pesä on kuitenkin autio ja haukkapari evakossa. Ensimmäistä vuottaan elävä kanahaukka eroaa aikuisista semetsätupsaaseen jääneessä pesässä. Kanaja varpushaukka ovat ruumiinrakenteeltaan kuin kaksi marjaa: tanakka petolinnun ruumis, lyhyet, tylppäkärkiset siivet ja pitkä, kapea pyrstö. Ennen luultiin punaisuuden voimistuvan iän myötä, mutta kysymyksessä ovat yksilölliset erot. Koska kumpikaan linnuista ei ole varsinaisesti ihmisarka, ne voivat pesiä asutuksen lähelle jätetyissä säästömetsissä sekä hoitamattomilla mökkipalstoilla. D Heikki Willamo on biologi ja luonnonkuvaaja. Kanahaukka tekee jyhkeän vaikutelman, ja epävarmoissa tapauksissa kyseessä on yleensä varpushaukka. Vielä 1970-luvulla se oli täysin rauhoittamaton ja maassamme tapettiin vuosittain riistanhoidon nimissä viitisen tuhatta kanahaukkaa. van kokonsa takia helppo tunnistaa, samoin siro, tuskin räkättirastasta suurempi koirasvarpushaukka. Vaikka kokoero on selvä, ei lajien erottaminen aina ole helppoa. Tottumaton voi sotkea varpushaukan käkeen, joka matkii sitä väritykseltään. Vaalea alapuoli on tiheästi poikkiviiruinen. Varsin pesäpaikkauskollisena lajina kanahaukka saattaa pesiä hakkuiden jälkeisenä vuotena hyvinkin pieneen sia. Tällä tavalla voi syntyä sellainen käsitys, että laji kestää rajuakin metsänkäsittelyä. 36 lennossa varpushaukka (vasemmalla) räpyttää siipiään kanahaukkaa tiuhemmin. Tiuhat siiveniskut vuorottelevat lyhyiden liitojen kanssa. Väritykseltäänkin lajit ovat pääpiirteittäin toistensa kaltaiset. Kanahaukka on suuri ja roteva, kaikin puolin serkkuaan väkevämmän oloinen. Vasta kesällä 1989 laji sai ympärivuotisen rauhan. Pieni kanahaukkakoiras ei näin ollen ole juurikaan naarasvarpushaukkaa suurempi, mutta tottuneen silmälle sen menossa on selvästi "ison linnun leima". SUOMEN LUONTO 3/93 52. Silloin metsäluontomme köyhtyy yhden uljaimman lajinsa verran. Vuosien mittaan viirut ohenevat ja todella vanha kanahaukka on vatsapuoleltaan hyvin sen. Sen rinta on kellertävä ja pitkittäisjuovainen, myös koiraiden selkäpuoli on ruskea. Sekä kanaettä varpushaukka ovat tehokkaasti ympäristönsä mahdollisuuksia hyödyntäviä lajeja
EY:ssä uutta lainsäädäntöä on syntynyt yli 70 000 sivua, ja noin kolme neljäsosaa siitä koskee myös ET A:a. vsk. Urakka oli todella vaativa jokaiselle, joka jaksoi ottaa sen vakavasti. Todella valitettavaa on, että yhdentymisen myötä saamme heittää jäähyväiset myös vanhalle EFfA:lle. Onko Suomi siis peruuttamattomasti astunut tielle, jonka johdonmukaisena lopputuloksena on maamme itsemääräämisoikeuden menetys ja asteittainen sulautuminen eurooppalaiseen suurvaltaan. Mikäli Maastricht-sopimus Euroopan unionista ratifioidaan kesällä ja se hyväksytään Suomessakin, kasvaa säädösvuori entisestään. Kiistakysymyksissä ETA-laki nimittäin syrjäyttää suomalaisen lain, mikä on selvästi ristiriidassa perustuslain toisen pykälän kanssa, jonka mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle eduskunnan välityksellä. Ne tekevät jokseenkin mahdottomaksi taloudellisten ohjauskeinojen käytön ympäristönsuojeluun, energiansäästöön ja säästöpolitiikkaan yleensäkin. Sveitsiläiset vuorostaan torjuivat selvällä enemmistöllä ETA-sopimuksen, mikä pani sen ainakin puoleksi vuodeksi jäihin ja lisäsi muissa maissa haluttomuutta nähdä vaivaa ET A:n voimaansaattamiseksi. EFf A saa saman tien heittää pois hellimänsä periaatteen pysyä kaiken ylikansallisen päätöksenteon ulkopuolella. On suuri riski, että jo ETA-sopimuksen hyväksyessään Suomi on astunut tielle, jossa se lukitsee tulevaisuutensa läntisen Euroopan yhteiseen tulevaisuuteen. On hyvin mahdollista, että kansa kaikissa Pohjoismaissa torjuu Euroopan yhteisön. Perin arveluttavaa on ET A:n panos myös siinä lainsäädännön uudistamistyössä, jota Suomessa on jo vuosikausia tehty maamme "sopeuttamiseksi" Euroopan yhdentymiseen. Ympäristön kannalta nuo ET A:n monet sidonnaisuudet ovat paha juttu. Pahalta näyttää, mutta tuskinpa kaikkea toivoa kannattaa sittenkään heittää. Tanskan kansa sanoi ei Euroopan unionille, mikä sotki pahasti koko yhdentymiskehitystä. ETA estää radikaalit kansalliset ympäristöohjelmat. Unionisopimushan synnyttää eräänlaisen liittovaltion, jossa yhteistyö kattaa sisä-, ulko-, raha-, turvallisuusja mahdollisesti jopa puolustuspolitiikan. Se edellyttää yhteiskunnan rakenteiden ja toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamista, mikä samalla luo uuden pykäläviidakon ja lisää byrokratiaa. Sitä mielipidettä on hallitusten vaikea jättää huomiotta. Keskeinen toiveita herättävä tekijä on suuren yleisön mielipiteiden muutos erityisesti Pohjoismaissa. Kaupan esteet on kuitenkin kaadettava ET A:ssakin; ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palvelusten vapaa liikkuvuus on sallittava. Tuollaista mahdollisuutta ei ole yhdentyneessä Euroopassa, jossa yhteiskunta ja kaikki sen toiminnot pyritään tunkemaan talouskasvun, vapaakaupan ja kiristyvän kilpailun sanelemiin kehyksiin. Kenties tuollainen lopputulos sittenkin antaa mahdollisuuden Skandinavian maille ja Suomelle löytää toisensa ja elvyttää pohjoismaista yhteistyötä, joka tähän mennessä on kantanut niin kaunista hedelmää. ETA-sopimus kieltää kaikki valtion varoilla rahoitetut tukitoimet, jotka vinouttavat kilpailua. ETA ei kuitenkaan ole kovin harmiton juttu. Kiusaus hyväksyä valmiiksi luonnosteltu sopimus, sen enempää miettimättä sen moninaisia seurausvaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan, kävi varmaan ylivoimaiseksi. Jos tarkoituksena todella on panna tuo lainsäädäntö jäsenmaissa täytäntöön, ja jos sen toteuttamista myös valvotaan, se synnyttää valtaisan uuden byrokratian jo olemassaolevan lisäksi. Tosin EFfA:kin kuului osana ympäristöä ylettömästi kuormittavaan länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan, mutta se edusti samalla sellaista suvereenien valtioiden vapaaehtoista yhteistyötä, joka antoi jäsenvaltioille ainakin suhteellisen vapaat kädet rakentaa vaihtoehtoisia, kestävän kehityksen toimintamalleja. Jo ETA:ssa on syntymässä uusi byrokraattinen koneisto, eräänlainen pienoismalli Brysselin koneistosta. VAHTERA Miten paha on ETA. Suomen eduskunta on saanut ensi kertaa lähituntumaa Euroopan yhdentymisen huimiin ulottuvuuksiin. Keskittyminen näihin uusiin tehtäviin voi lamauttaa lainsäädäntökoneiston ja vinouttaa pahasti sen arvojärjestystä. Lainsäädäntöja virkamieskoneisto joutuvat yhdentymisprosessissa valtavien haasteiden eteen. Suomi joutunee noudattamaan esimerkkiä. Jo ETA sisältää suomalaisen oikeusjärjestyksen kannalta monia arveluttavia piirteitä. Tärkeimpiä elimiä ovat ylin päättävä elin ETA-neuvosto, juoksevia asioita hoitava ETA-komitea ja ESA, joka valvoo, että EFfA-maat noudattavat talousalueen sääntöjä. Norjassa väestön enemmistö on kautta linjan vastustanut EY-jäsenyyttä, Ruotsissa on tapahtunut dramaattinen heilahdus vastustajien hyväksi ja Suomessakin selvä käänne samaan suuntaan. ETA antaa kuitenkin vasta esimakua siitä, mitä on odotettavissa. Antti Vahtera 37. Juuri EFfAmaissa pienten kotimarkkinoiden maissa hyvinvointi oli korkeinta Euroopassa, niin taloudellisilla kuin sosiaalisillakin mittapuilla mitattuna. Tietyissä tapauksissa tuleva ET A:n jäsenyys on saanut lainsäätäjät selvästi heikentämään olemassa olevien lakien sisältöä. ETA ei kuitenkaan edellytä alistumista ylikansalliseen lainsäädäntöön; EFf A-valtio saa pitää kansallisen päätöksentekovaltansa tietyillä alueilla, kuten maataloudessa. Siinä vaiheessa ovat todennäköisesti pudonneet pois kaikki pyrkimykset saada hyväksytyksi Suomen poikkeavia oloja palvelevat varaumat; näinhän kävi jo ETAneuvotteluissa, joissa EFf A-maat joutuivat lähes kautta linjan kiltisti alistumaan EY:n tahtoon. Tämän numeron ilmestyessä urakka lienee jo ohi ja Euroopan talousaluetta koskeva ETA-sopimus vahvistettu. ETA-sopimus käsittää 17 nidettä, joista paksuin on 400 sivua. Tuskin on edes kuviteltavissa, että rutiinityön raskauttama rivikansanedustaja jaksaisi käydä läpi tuota paperivuorta muuten kuin pintapuolisesti selaillen. On pelkästään johdonmukaista, jos ETA-jäsenyyttä seuraa EY-jäsenyys ja sitä Unionin jäsenyys. maila antavan kansalliselle politiikallemme riittävästi pelivaraa. Jos EY-sopimus toteutuu, siitä seuraa melkoinen nivaska uutta lainsäädäntöä. Jäsenyysneuvottelujen jälkeen pidetään sekä Norjassa että Ruotsissa kansanäänestykset, joiden lopputulos on sitova. ETA merkitsee alistumista monin tavoin EY:n päätösvaltaan. Harva suomalainen kansanedustaja tulee esimerkiksi ajatelleeksi, että se loukkaa maamme perustuslakia. Mukana on myös kymmeniä pöytäkirjoja, liitteitä ja julkilausumia, ja itse tekstissä on viittauksia lukuisiin direktiiveihin, joiden tulkinta ei ole yksiselitteistä. Vaurain maa oli Sveitsi, vähäisin työttömyys oli Islannissa. Tosin ET A:an suhtautuvat monet EY :n vastustajatkin kuin jonkinlaiseen "pienemmän pahan" vaihtoehtoon, jonka uskotaan turvaavan taloudellisen tulevaisuutemme vapaakaupan merkeissä ja saSUOMEN LUONTO 3/93 52. ETA-sopimuksen mukaan EY säätää ETA-lait, valvoo niiden noudattamista ja ratkaisee EY:n ja EFf A:n välisissä kiistoissa. Tällaista käännettä vahvistaisi myös yhdentymiskehityksen törmääminen entistä pahempiin esteisiin muualla Euroopassa Jos taas Pohjoismaiden hallitukset kieltäytyvät ottamasta kansan mielipidettä huomioon, seurauksena on lievimmässäkin tapauksessa läntisessä maailmassa ennennäkemätön demokratian kriisi. EY :n ja EFf A:n syntymässä oleva, 380 miljoonan ihmisen vapaakauppaalue on pian valmis vastaanottamaan uuden jäsenvaltion
Pienten nmjalaiskaupunkien ja -kylien lisäksi rannikolla on Muu,·mannissa laivastotukikohta ja raskasta teollisuutta. Kansalaisjärjestöjen mielestä patoa ei tulisi rakentaa muun muassa sen takia, SUOME LUO TO 3/93 52. Vedenalaisista kaasukentistä se on toiseksi suurin. Pohjoismaiden luonnonsuojelujärjestöille kaasukentän käyttöönotosta saattaa tulla kiistakapula. Siikanen-Toivion mukaan 38 ainakin Saksa ja Italia ovat kiinnostuneet kaasun ostosta. ULKOMAILTA Barentsinmeren kaasusta voi tulla ympäristöjärjestöjen kiistakapula Tähän asti melko puhtaana ja rauhallisena säilynyt Barentsinmeren luonto kokee melkoisen muutoksen, jos suunnitelmat valtavan Stockmanovskojen kaasukentän avaamisesta toteutuvat. Kaasun tuotanto voi vahingoittaa kalakantaa", sanoo Dag Hareide Norjan luonnonsuojeluliitosta. Kaasun tuotanto alkaisi aikaisintaan ensi vuosituhannen alussa. Barentsinmerellä luontoa vahingoittaisivat ainakin kaasukentän rakennusvaiheen aikainen liikennöinti ja laivojen satunnaiset öljypäästöt, merenpohjan kaivaminen kaasujohtoa laskettaessa, ja lisäksi koneet aiheuttaisivat melua hiljaisessa luonnossa. STOKMANOVSKOJEN ,-·--. Stokmanovskojessa arvellaan olevan kaasua noin 2500 miljardia kuutiota. Projektipäällikkö Leena Siikanen-Toivio Neste Oy:sta kertoo, että suomalaiset elättävät si lti toivoa osakkuudesta suurhankkeessa joko osakkaina tai alihankkijoina. Intialaisten aloitteesta tehdyn vetoomuksen allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt ovat 29 eri maasta. Stockmanovskojen kaasukenttä sijaitsee Venäjän merialueella, noin 300 kilometriä Novaja Zemljasta länteen. Kaasulla voidaan tuottaa sekä lämpöä että sähköä uudenaikaisissa kombivoimaloissa. Törmäykset aiotaan estää satelliittivalvonnalla ja hinaamaila lähestyvä jäävuori tarvittaessa vaarattomille vesille. "Arktinen ekosysteemi on erittäin haavoittuva. Venäjällä on jo nyt tarpeeksi kaasukenttiä. Huippuvuoret BARENTSINM ERI . Liiton pääsihteeri Esko Joutsamo sanoo ymmärtävansa norjalaisten kannan, koska "Norjalla on energiaa tarpeeksi omasta takaa". Patotyömaa on Uttar Pradeshin osavaltiossa, Gangesin yläjuoksulla, lähellä Kiinan rajaa. Stokmanovskojen kaasukenttä sijaitsee Venäjän merialueella, 500 kilometriä Kuolan niemimaalta. Käyttäjälle maakaasu on parempi vaihtoehto kuin öljy tai kivihiili , koska sen polton päästöt ovat melko vähäiset muihin fossii lisiin polttoaineisiin verrattuna. ___ .: ilmaan vähäisiäkin maana metaania joka on maakaasun tärkein ainesosa ja ärhäkkä kasvihuonekaasu maakaasun etumatka päästöjen puhtaudessa öljyyn ja kivihiileen verrattuna kuroutuu umpeen. Hänen mukaansa ainakin kolmasosa ennusteiden mukaisesta lisätarpeesta voitaisiin kattaa Barentsin maakaasulla, jos kaasun kulutus nousee kuuteen miljardiin kuutiometriin vuoden 2000 jälkeen. Suomen luonnonsuojeluliiton energiaohjelmassa maakaasun käyttöä pidetään muita fossiilisia polttoaineita parempana siirtymäkauden energialähteenä, ja toivotaan sen käytön lisäämistä. Norjan luonnonsuojelujärjestöt ovat lo ilmoittaneet vastustavansa Stokmanovskojen kentän avaam ista. Alustavissa suunnitelmissa maakaasuputki kulkisi veden alla noin 500 kilometrin matkan Kuolan rannikolle ja sieltä Pohjois-Suomen kautta tai suoraan Karjalan ja Pietarin alueelle. Maakaasun tuotanto sen sijaan on monissa paikoissa, kuten Siperiassa, aiheuttanut korjaamattomia ympäristövahinkoja. Ympäristöjärjestö Greenpeace on laskenut, että jos vuotavista putkistoista pääsee ·v~. Norjan nuorten luonnonsuojelu järjestö Natur og Ungdom vastustaa uusien kenttien avaamista, koska maakaasulla ei sen mukaan aiota vähentää kasvihuonekaasuja, vaan käyttää sitä yhä lisääntyvään energi anku I u tukseen. Kenttää rakennettaessa alueelle muuttaisi tuhansia uusia ihmisiä. "Maakaasun poltosta vapautuu myös kasvihuonekaasuja, joiden tuotantoa ei saa nykyisestä lisätä. vsk.. "Suomi voisi ostaa kaasua Stokmanovskojesta kaksi miljardia kuutiota vuodessa", arvelee Leena Siikanen-Toivio. Suomen luonnonsuojeluliitto ei vielä ole ottanut kantaa Stokmanovskojen kaasukentän avaamiseen ja kaasuputken vetämiseen Suomen kautta. Venäjä myönsi vuoden alussa kaasukentän hyödyntämisoikeudet omalle sotateollisuudelleen ja kaasuyhtiö Gazpromille. Anne Brax Luonnonsuojeluliittokin vetoaa: Tehri-patoa ei saa rakentaa Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Ympäristö ja Kehitys sekä Pääskyt ovat yhdessä noin sadan muun ympäristöja kehitysjärjestön kanssa vedonneet Venäjän presidenttiin Boris Jeltsiniin, jotta Venäjä vetäytyisi Pohjois-Intiaan rakennettavan Tehri-padon rahoittamisesta. Hän arvelee kuitenkin, että suomalaisten ympäristönsuojelijoiden kanta voi olla hyvin toisenlainen. Sen tutkimuksessa ovat olleet mukana venäläisten lisäksi yhdysvaltalainen Conoco, norjalainen Nor k Hydro ja suomalainen Barents-ryhmä, johon kuuluvat Imatran Voima, Neste ja Metra. Frans j oosefin maa Barentsinmeren maa-alueet ovat harvaan asuttuja. Ensin voitaisiin korjata Siperiasta tulevat kaasuputket, joiden vuodot ovat jopa 20-30 prosentin luokkaa", Hareide neuvoo. Kaasukenttä löydettiin viisi vuotta sitten. Tähän mennessä suomalaisilta on kulunut 30 miljoonaa kentän tutkimuksiin. Ehdottomasti tärkein elinkeino on kalastus. Jatkoyhteys Itämeren tai Ruotsin kautta KeskiEurooppaan on myös mahdollinen. <330 u'C,: .o. KAASUKENTTÄ '. Ympäristöväen erityishuomio kohdistuu Stokmanovskojeen, koska se olisi ensimmäinen vedenalainen kaasu kenttä ekologisesti haavoittuvilla arktisilla merialueilla; seuraavaksi pohjoisin on Norjan rannikolla suunnilleen Porin korkeudella. Jos suomalaiset eivät maakaasua halua, putki vedetään Venäjän kautta Baltian maiden halki Eurooppaan. Stokmanovskojen kaasukenttä on viidenneksi suurin maakaasulöytö maailmassa. Koska Barentsinmerellä on ajelehtivaa kiintojäätä, porauslautan yhteentörmäys jäävuoren kanssa on mahdollinen. Esimerkiksi Suomen koko maakaasun kulutus on kolme miljardia kuutiota vuodessa
ULKOMAILTA Kukkiva Hollanti yrittää vähentää myrkkyjen ·käyttöä Torjunta-aineita käytetään aivan liikaa. Asiantuntijoiden mukaan uusi, voimakas maanjäristys on väistämätön lähivuosikymmenien aikana. Kukkatarhurien järjestössä PSV:ssä ollaan optimistisempia. Kasteluvesi kierrätetään puhdistuksen jälkeen takaisin käyttöön. Vaikka tavoitteeseen yllettäisiin, määrät pysyvät korkeina. Ensimmäinen varoitus tuli Saksasta. "Vielä pienempään määrään on päästävä, koska se olisi hyvä maineellemme", Zuurbierin asiantuntija Piet Zonneveld toteaa. Viljelmillä on tunnistettu yli 5000 hyötykasveja uhkaavaa sieni-, bakteeri-, virus-, hyönteisja rikkaruoholajia. Padon valmistuttua 86 000 ihmistä joutuisi muuttamaan nykyisiltä asuinsijoiltaan. Ruusut kasvatetaan lasivillalla ja valumavesi otetaan talteen muovilakanalla, jolta vesi kierrätetään mekaanisen ja biologisen puhdistuksen kautta takaisin kasvual ustoi lle. Padon vastustajat toivovat tämän merkitsevän, että Venäjän kiinnostus patohankkeeseen on laimenemassa. Presidentti Jeltsin vieraili tammikuun lopussa Intiassa. Tilojen pitkälle viety erikoistuminen ja kiertoviljelyn vähäisyys ovat tehneet Hollannin maatalouden haavoittuvaksi. Työt ovat olleet myös keskeytyktiukensi maan virallista myrkkypolitiikkaa. Hollannissa levitettiin 1990 viljelmäja istutushehtaaria kohden kymmenen kiloa tehoainetta. Hollannin suurin ru1;1sutarha Zuurbier on onnistunut alentamaan torjunta-aineiden käytön 15 kiloon hehtaarilla, mikä on kymmenesosa maan ruusuistutusten keskiarvosta. Presidentti Mihail Gorbatshov lupasi vieraillessaan 1986 Intiassa, että Neuvostoliitto rahoittaa padon, jonka kustannukset on arvioitu yli kuudeksi miljardiksi markaksi. Jos pato murtuisi sen ollessa täynnä vettä, syntyisi 40 metriä korkea hyökyaalto, jonka alle jäisivät Tehrin kaupunki ja alajuoksun kaupungit Rishikesh ja Hardwar. Puolitoista vuotta sitten samalla alueella Himalaja-vuoristossa vaati maanjäristys yli tuhat ihmishenkeä. Lähes puolet tarhan kymmenen hehtaarin kasvihuoneista on siirretty järjestelmään, jossa kasteluvettä ja myrkkyjä ei valu lainkaan maaperään. Tästä summasta Venäjä ja Uzbekistan ovat luvanneet lainoittaa noin 80 prosenttia. "Kuluttajien uusi asenne oli että se sijaitsee maanjäristysalueella. Näin pääteltiin vuosi sitten Hollannin parlamentissa. Padon 1970-luvun lopulla aloitettuja rakentamistöitä ovat höystäneet paikallisten ihmisten ja ympäristöaktivistien mielenosoitukset. Tiedotussihteeri Magda de Vetten vakuuttaa, että tarhurit ovat tajunneet muutoksen tarpeen. Kolme neljäsosaa tuloista hankitaan vientimarkkinoilta. Padon luoma tekojärvi olisi 42 neliökilometrin laajuinen. Vesien vahingoittuminen ja torjunta-aineiden kalleus olivat silloin syinä; kuluttajien suhtautumisesta ei osattu vielä olla huolissaan. "Olemme maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä, emmekä halua, että epäedulliset mielikuvat horjuttavat asemaamme." Krysan teem i n kasvattajat säikähtivät saksalaisten reaktiosta niin, että supistivat myrkynkylvöään 60 prosenttia jo ennen kuin parlamentti Tehri-pato olisi va_lmistuessaan Aasian korkein; sen suunniteltu korkeus on 260 metriä. Vuoteen 2000 mennessä kukkien ja kukkasipulien kasvattajien 6n sijoitettava tilaa kohti miljoona Suomen markkaa torjuntamenetelmiensä uudistamiseen. tärkeä syy siihen, että vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien etsintää vauhditettiin", toteaa Fred Baerselman, joka työskentelee maatalousministeriössä myrkkyjen vähentämisohjelman asiantuntijana. Vuosikymmenen loppuun mennessä myrkyn käytön on määrä pudota puoleen 1990 tasosta. Tammikuussa Intiassa pidetyssä kansainvälisessä maanjäristyskonfeovat rahallisesti tärkeimmät lajit. Viljelmillä ja istutuksilla luikerteleva pullea myrkkykäärme määrättiin tiukalle laihdutuskuurille. Onko tavoitteeksi asetettu myrkkypommin kutistaminen puoleen 90-luvun aikana realistinen. Ranskassa riitti kuusi, Saksassa neljä ja Tanskassa kaksi kiloa, Suomessa alle kilo. Eniten myrkkyjä ruiskutetaan Hollannin kuuluisissa kukkatarhoissa. Hollannin kukkatarhurien liikevaihto oli 1991 lähes 20 miljardia markkaa. Ruusu, krysanteeemi ja tulppaani sissä rahavaikeuksien takia. Juhani Artto renssissa yksi suorapuheisimmin patoa vastustaneista luennoitsijoista oli juuri venäläinen seismologi, professori Keilis-Borok. vsk. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Torjunta-aineohjelman laadinta käynnistettiin 1987, jolloin viljelmille levitettiin 21 kiloa myrkkyjen tehoainetta hehtaarille. Kohu-uutiset Hollannin myrkyistä aiheuttivat tulonmenetyksiä krysanteemien viejille. Ruusujen loisto varmistettiin 150 myrkkykilolla, tulppaaninsipulien virheettömyys lähes sadalla. Venäjän hallitus on tietoinen padon rakentamiseen liittyvistä riskeistä. Vierailun aikana ei kuitenkaan lehtitietojen mukaan keskusteltu Tehri-padosta. Arvostettu ympäristöinstituutti RIVM arvioi tammikuussa, että muutosten nykyinen tahti ei vastaa parlamentin asettamaa tavoitetta. Anne Brax 39. Raskaaseen, yli 200 kiloa tehoainetta hehtaarille käyttävien sarjaan kuuluivat 1987 krysanteemi ja hyasintti. Hälytyskellot alkoivat soida kukkatarhoissa vasta, kun kuluttajat osoittivat hermostumisen oireita. Osa Zuurbierin ruusutarhan kukista kasvaa lasivillalla
Syy puun huonoon kilpailukykyyn energianlähteenä on sen suuresta happipitoisuudesta (noin 42 prosenttia) ja vesipitoisuudestakin johtuva matala polttoarvo ja suuri käsittelypaino. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Siitä saatava puun tuhka on ravinteiden ja erityisesti hivenravinteidensa vuoksi omiaan parantamaan metsien kasvua ja terveyttä. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEENI Muurahaissinisiiven esiintymispaikan Taipalsaaressa ennen ja jälkeen tien teon on kuvannut Pekka Ojalainen. Metsäalan työttömien (mm. Venäjällähän oli viime kesä40 nä laajoja ja sitkeitä metsäpaloja, joita tyhjät kylät varmaan edistivät. Nopeaa elvytystä metsäenergialla Pienikokoisen puun energiakäytön on arvioitu tarjoavan 15 000-20 000 työpaikkaa kymmentä miljoonaa puukuutiota kohti. Ydinvoima ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta kuten fossiilivoima. Metsäenergia voidaan tehdä kilpailukykyiseksi asettamalla fossiilipolttoaineille riittävät haittaverot ja ydinvoimalle riskivero. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Uhanalaisen ja rauhoitetun muurahaissinisiiven toukat elivät vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyvällä kangasajuruoholla. Nopeuttaako ydinvoima ilmastonmuutosta. Imatra Hesari sensuroi ilmoitukseni Minua on pitkään askarruttanut se, että joka päivä Suomessa rahdataan tonnikaupalla sanomalehtipaperia täysin tarpeettomasti. Puusta saadaan noin 35 prosenttia hiiltä, ja sillä voidaan korvata koko tuontihiilemme. Vaihtotasettamme metsäenergia parantaisi sitä mukaa kuin se tulisi käyttöön. Metsäenergia kilpailukykyiseksi haittaveroilla Kannattavaa metsäenergiaa on saatu lähinnä tehtaille tulevan raakapuun jätteistä. 8000 metsuria) ohella voitaisiin työllistää paljon nuoria erityisesti hakkuutähteen alkukeruussa. Metsäisissä maissa ydinvoima voi menettää tämän etunsa syrjäyttämällä halpuutensa vuoksi puulla kehitettävän metsäenergian. Työllisyyden elvyttämisen metsäenergialla voi aloittaa nopeasti, koska puu voidaan varastoida peitettyihin kasoihin polttolaitteiden valmistumiseen asti. Nykyinen konepajateollisuutemme on paljon toimituskykyisempi kuin silloinen ja pystyisi rakentamaan vuodessa tai kahdessa tarvittavat puukaasuttimet ja puuhiiltämöt. Miksi Helsingin Sanomien, pääasiallisesti kehä III:n eteläpuolisille asukkaille SUOMEN LUONTO 3/93 52. Samoin vältyttäisiin puuhiillon nestejakeella korvattavan öljyn päästöiltä. Metsien kasvun hiipumisen vuoksi noin 3,6 miljoonaa tonnia ilmakehän hiiltä jää vuosittain sitoutumatta puustoon. Metaanin teho kasvihuonekaasuna on 34-kertainen ja typpioksiduulin 200-kertainen ver-. Metsäenergian käytöönoton nopeuttamiseksi olisi samanaikaisesti korvattava kivihiilivoimaloissa puukaasulla tai puuhiilellä. Paperin kierrätyksen lisääntyessä monen paperilajin tuotanto Suomessa uhkaa pysyä entisellään ehkä pitkänkin aikaa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Kanadassa voi metsäpaloissa tuhoutua puustoa lähes saman verran kuin vuotuisissa hakkuissa korjataan talteen. Metsäpalojen matalassa palamislämpötilassa syntyy paljon metaania ja typpioksiduulia. Hallitussa tulipesäpoltossa ei puusta muodostu merkittävästi metaania ja typen oksideja. Miten metsäpalot torjutaan, jos maaseutu tyhjennetään pääosin väestöstä työn puutteen vuoksi. Lisäksi Suomi pystyisi toteuttamaan metsäenergialla hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet. Vuosina 1940-41 pystyttiin rakentamaan 11 000 puukaasutinta autoihin vuodessa yhteisteholtaan 300-400 MW. vsk.. Kun näin ei tehdä, tuetaan fossiilipolttoaineita ja ydinvoimaa ympäristön kustannuksella. Metsien kasvuylijäämä mukaanlukien olisi käytettävissä noin 50 miljoonaa kuutiota vuodessa ja työpaikkoja saataisiin siten 75 000-100 000. Kesällä 1992 ei kuvaaja löytänyt alueelta yhtään muurahaissinisiipeä ahkerasta etsinnästä huolimatta. Se lohkaisisi pääosan suunnitellulla ydinvoimalalla saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen kevennysvaikutuksesta ilmastoon. Laajat metsäpalot voivat siis nopeuttaa tuntuvasti ilmastonmuutosta. Lisäksi hiillon nestejakeella (terva, tärpätti ym.) voidaan korvata osa tuontiöljystä, mikäli jakeelle ei ole parempaa käyttöä. Aaro Alestalo dipl. Tämä merkitsee runkopuun kasvutappiota, laskelmien mukaan yli 12 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun pienimittaisen puun energiakäyttö ei tule kyseeseen sen kalleuden vuoksi, jäävät metsien ensiharvennukset usein tekemättä puunkäytön puutteessa. Metsämaahan jäävä hakkuutähde, yli 20 miljoonaa kuutiota vuodessa, lisää kuivina kesinä alttiutta metsäpaloihin. Täydessä laajuudessaan metsäenergialla voitaisiin parantaa vaihtotasetta noin kahdella miljardilla markalla vuodessa. Metsähakkeen valmistuksen lisäksi työtä tulisi paljon hakkeen kuljetuksessa sekä metsähakkurien, kuljetusvälineiden ja polttolaitteiden valmistuksessa sekä hakevoimaloissa. ins. rattuna hiilidioksidiin. Tiepahasen parannuksen jälkeen kangasajuruoho hävisi melkein kokonaan. Metsäenergialla voidaan välttää kivihiilen rikkipäästöt ja pääosa typpioksidipäästöistä
Oletko miettinyt kuinka paljon Suomen metsiä hakataan ja polttoainetta palaa vuosittain, jotta saisit lähes satasivuisen lehden päivittäin kotiisi. Tavaralla tulee olla oikeus asianmukaiseen lepoon ja huoltoon. Periaate 7 Tavaralla on oikeus saada koulutusta. Periaate 6 Tavara tarvitsee kehittyäkseen rakkautta ja ymmärtämystä. Tavaraa ei saa missään muodossa saattaa väärinkäytön kohteeksi. Pekka Reinikainen kaupunginvaltuutettu Helsinki Lehtikuusi ja kestopuu Numerossa 10/92 julkaistiin mielipidekirjoitus Lehtikuusi korvaa painekyllästetyn puun. Ne voitaisiin estää oikein suunnittelemalla ja juuri painekyllästettyä puutavaraa käyttämällä. YMTM:n puolesta Juhani Laulajainen soottikyllästetyt ratapölkyt kestävät vastaavissa olosuhteissa noin 30 vuotta. Näin tukisit monipuolisempaa kulttuuria maassamme, säästäisit luontoa ja aikaasi. Lehtikuusen käyttöä rajoittaa sen elävyys eli taipumus muodonmuutoksiin, mikä tekee siitä jo kuivatusvaiheessa, saati rakenteissa kosteusvaihtel uihin Kysy luonnosta -palstallamme Seppo Vuo/anto esitteli (SL 1193) keinoja harakoiden, varisten ja muiden kutsumatto• mien ruokavieraiden pitämiseksi poissa lintulaudalta. Sensuroitu ilmoitukseni on tällainen: Kannetaanko kotiisi mammutti joka aamu. Ne kestivät vajaat 20 vuotta. Helinä Rehn Lahdesta on ratkaissut harakkaongelman suojaamalla ruokintalaitteet vihreillä, muovitetuilla aitaverkoilla. Ne kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle tavaralle yhtäläisesti ja erotuksetta katsomatta tavaran kokoon, väriin, muotoon, tuoksuun, tekopaikkaan, pitopaikkaan, puhtauteen tai hintaan. Periaate 5 Tavaran, joka on vajaakuntoinen tulee saada erikoishoitoa ja -huolenpitoa. suunnattu mainosmateriaali pitää sirotella ympäri Suomenniemeä. Tavaraa on varjeltava ymmärryksen, suvaitsevaisuuden, kansainvälisen kaupan, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä. Periaate 2 Tavaran tulee nauttia erityistä suojelua. On suotavaa, että suuren tavaran ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin. Siksi sitä on käytetty kautta aikojen erilaisissa maaja vesirakenteissa. Kestopuujätteitä on kahdenlaisia, suolaja kreosoottikyllästettyjä. Hyväksytty Yhdistyneiden Markkinatalousmaiden yleiskokouksessa teollistumisen aamunkoittona, antiikin hengen hautajaispäivänä. Periaate 8 Tavaran tulee aina ja kaikissa oloissa olla ensisijassa suojelua ja apua annettaessa. Painekyllästetyn puun poltossa syntyy myrkyllisiä kaasuja, ja siksi viranomaiset ovat antaneet ohjeet kestopuujätteiden hävittämisestä. Rakennusten, esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden puurakenteiden, lahovauriot aiheuttavat suuria kansantaloudellisia menetyksiä. Periaate 3 Tavaralla tulee syntymästä saakka olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Tavaran tulee saada kehittyä ja kasvaa terveenä. Puunjalostusteollisuus käyttää siitä suurimman osan, mutta perinteisesti lehtikuusesta rakennetaan laitureita, siltoja, karjasuojien lattioita, raSUOMEN LUONTO 3/93 52. Päätin kirjoittaa asiasta HS:iin, joka ottikin kirjoituksen iloisesti vastaan 10.218 markalla. Kreotyistä hoitoa ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen tavaran synnyn. Ainakin Lahden harakat pelkäävät rakennelmia, mutta pikkulinnut eivät niitä vierasta. Markkinatalous on lehden hallitseva aatteellinen anti. Seuraavana päivänä toimituksesta soitettiin, että HS ei halua "sahata poikki oksaa, jolla istuu" ja oli sensuroinut mainoksen. Lehtikuusen katsotaan yleensä soveltuvan parhaiten sellaisiin rakennuskohteisiin, joissa lahonkestävyyden vaatimukset eivät ole kovin suuret ja joissa puun jalostusaste on alhainen. Tavaran tulee saada kasvaa ilmapiirissä, jossa se saa tuntea hellyyttä sekä siveellistä ja moraalista turvallisuutta. 41. Tavaran oikeuksien julistus Kun Yhdistyneet Markkinatalousmaat on vakuuttanut uskovansa tavaran oikeuksiin ja tavaran arvoon ja merkitykseen sekä vakaasti päättänyt edistää tavaran kehitystä ja parempia olemassaolon ehtoja, kun tavara suojattomuutensa tähden tarvitsee erityistä turvaa ja huolenpitoa, kun ihmiskunnan velvollisuutena on antaa tavaralle parasta mitä se pystyy sille tarjoamaan, niin Yhdistyneet Markkinatalousmaat antaa sen vuoksi tämän tavaran oikeuksiensa julistuksen siinä tarkoituksessa, että tavaralla olisi onnellinen tulevaisuus ja se voisi ihmiskunnan parhaaksi nauttia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia, ja vetoaa tavaranomistajiin, vapaaehtoisiin järjestöihin, paikallisiin viranomaisiin ja maiden hallituksiin, jotta ne tunnustaisivat nämä oikeudet seuraavien periaatteiden mukaisesti : Periaate 1 Tavaran tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Pietarin kaupungin peruspaalutus on lehtikuusta. Lehden mukana kotiisi kannetaan kilokaupalla mainoksia, joita tarvitset oikeastaan aika harvoin. Lehtikuusi kestää pihkaisuutensa ja sisältämiensä uuteaineiden ansiosta lahoa paremmin kuin mänty ja kuusi. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin tietolähteisiin tai kokemuksiin perustuu kirjoittajan väittämä "luonnon kyllästämä lehtikuusi on vähintään samanarvoista kuin kyllästetty kestopuu". Tavaraa ei saa panna työhön ennen asianmukaista sisäänajoa. Tavaralla tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen. Periaate 9 Tavaraa on suojeltava kaik!;:1ta laiminlyönniltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Tavaralle tulee lainsäädännöllä suoda edellytykset terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja tavaran arvon mukaisissa oloissa. Periaate 4 Tavaran tulee saada nauttia sosiaalista turvaa. Sen lukemiseen käytetty päivittäinen tunti merkitsee kymmentä työviikkoa vuodessa. Tavaran koulutuksesta vastuussa olevan on johtavana periaatteenaan pidettävä tavaran parasta. Mammuttilehdestä voit lukea samat uutiset, jotka kuulit jo edellisenä iltana sähköisistä viestimistä. Periaate JO Tavaraa tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat aiheuttaa pilallemenon. Pihkaisena se on myös vaikeasti pinnoitettava. herkästi reagoivana, sangen ongelmallisen. Miksi et tekisi merkittävää ekotekoa ja tilaisi kotiisi markkinamammutin tilalle aatteellista lehteä. Tavaran ja sen omistajan on sen vuoksi saatava eritapölkkyjä jne. Arvellaan, että entisen Neuvostoliiton alueen metsien puuvarastosta olisi 35 prosenttia lehtikuusta. Valtionrautatiet kokeili Venäjän esimerkin mukaan lehtikuusiratapölkkyjä Lohjan-Hyvinkään rataosuudella. vsk. En malta olla esittämättä siihen joitakin kommentteja parikymmentä vuotta puunkyllästystoiminnassa mukana olleena sekä alan teollisuutta ja tutkimustyötä pitkään seuranneena
Niitä löytyi silloin tällöin vessapaperirullasta ja seinällä roikkuvista pyyhkeistä sekä lähes säännöllisesti hammasmukeista. Metsän pisimmät puut ovat yli 40-metrisiä. Kreosoottikyllästettyä puuta ei saa polttaa kotona. PESLKÅ<;IN JO ETrel TUl.c PIU<KIKELE'JA OLLENKAAN KUN 61 SrlA VE.-R"IÄÄ PAKASTh eiTA SMThiS' AUTON KANTAVAA JMTÄ.' •. Hyljesairaalaan hoitoon tuotujen hylkeiden määrä nousi lopulta yli kolmenkymmenen. Se perustettiin 1738 Pietarin laivaston rakennusja mastopuutarpeen tyydyttämiseksi. Sokeritoukkien väestöräjähdykseen ei tavallinen siivous tuntunut enää auttavan, joten ainakin meillä lopulta turvauduttiin myrkytykseen siitä,r ous' Hl,HATEN TUHANNE.-NThAl.AN IDE.-A KE"H llTÄÅ H001TO!<Pl"TU JAAKA\RA .. Muistan kuitenkin lapsuudestani ajan, jolloin sokeritoukista tuli varsinainen maanvaiva. ON N EeKS' JAA ON NÄIN O HUlTA!.. PU UH .. Raivolan metsikkö on nyt rauhoitettu. Suomessa viljellyt lehtikuusikot (lähes 600 hehtaaria) ovat lähes kaikki Siperian lehtikuusta. Siihen metsää ei ehditty käyttää sen ainoa hyötykäyttö on ollut vanhan Saimaan kanavan sulkuporttien rakentaminen. VÄÄRIN VÅÄRIN .~ . Eero Kytökari metsänhoitaja Helsinki Sokeritoukkia on joskus myrkytettävä Suomen Luonnossa 10/92 kysyttiin, kannattaako kotona eläviä sokeritoukkia myrkyttää. Esimerkkejä Myrskylintu Am . vsk.. Sokeritoukkia oli toki ennenkin näkynyt kylpyhuoneen lattialla silloin tällöin. 1 .• H<>HO/ 42 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Lintulanjoen varrella kasvavassa Raivolan lehtikuusikossa. Niitä oli joskus vaatekaapissa vaatteiden seassa. Se on vielä Rovaniemen korkeudella paikallista mäntyä tuottoisampi . Suomen lehtikuusimetsien kantapuut ovat Karjalan kannaksella, Ki vennavan pitäjän OISKO T IE.-TOO Al,l"TOISASTA RclÅSTÄ TAS5Å PM SSÅ SE"LKAÅ?. Otin tavakseni sytyttää valot muutamaa minuuttia ennen pesulle menoa, ettei tarvinnut katsella sokeritoukkien paljoutta. Pahinta oli kuitenkin se, etteivät sokeritoukat pysyneet kylpyhuoneen lattialla. jääkuikka Alli Haahka Karimetso Merilokki Pikkukajava Riskilä Harmaahylje Kirjohylje Saukko Kaniini Siili kuollut 22 13 96 73 855 45 133 202 20 4 1 1 elossa 2 29 52 118 2 22 4 2 OS,,C,-AAN NEe' $i'VHOt-"\HP..T U..ÄKIN PUOLEN SUOMEN LUONTO 3/93 52. PlAUlAH .. Valtionrautateiden vuosittain vaihtamista 100 000-300 000 ratapölkyistä parhaat käytetään erilaisiin tukirakenteisiin ja pengerryksiin. Perintötekijät näkyvät meidän lehtikuusiemme runkojen pituudessa, suoruudessa ja pienioksaisuudessa, vaikka nykymetsät ovat jo Raivolan valiopuiden kolmatta polvea. Joskus teurastin niitä järjestelmällisesti kärpäslätkällä. Suolakyllästeet ovat vesipohjaisia ja niiden tavallisimmat tehoaineet ovat arseeni, kromi ja kupari. Suolakyllästystä käytetään rakennussahatavarassa ja jonkin verran pylväissä. HOHO.' .. Löysin niitä muutaman kerran myös vuoteestani, vaikka nukuin kerrossängyssä lähes katonrajassa. Vastaus oli kieltävä, mikä useimmiten onkin oikea ratkaisu. Suolakyllästetyn puun poltto on kielletty. Suurin osa poltetaan teollisuuslaitosten leijupetikattiloissa muun jätepuun joukossa 800-900 asteen kuumuudessa, jolloin päästöt eivät ylitä kiinteiden aineiden poltossa yleensä syntyviä päästömääriä. Hanna Tuomista Turku Shetlannin sarakkeet sekaisin Viime Suomen Luonnon Shetlanti -reportaasissa olivat sivulla 3 1 elävien ja kuolleiden öljyn uhrien sarakkeet vaihtaneet paikkaa, ja lisäksi päivämäärä oli väärä. Lautasia ei voinut koskaan nostaa suoraan kaapista pöytään ainakaan vieraiden aikaan, vaan piti ensin vaivihkaa tarkistaa, ettei niissä ollut sokeritoukkien raatoja. VENÄJÄN FOIKA V\SSllN SB<Om ILMATN 11Ll.Ä SERSIOP vl..l N PÅASTÖILLA ,. Kreosoottiöljy on sekä voimakas sieniettä hyönteismyrkky. Julkaisemme siksi tässä oikeat luvut tilanne 29. Ensimmäisiä merkkejä niiden lisääntymisestä oli , että niitä vilisteli aina valojen syttyessä yhä enemmän, lopulta kymmeniä kerrallaan. tammikuuta. Yleisimmin se hävitetään viemällä kalkittuna kaatopaikalle. NE'ON N Oi AHVENET SUN MUUTVEDt;N ELÄVÅT' HOHO.' .• L.ASKE"VJ>.T KAIKKI TJ>.RPEENS~ SUORAAN VESISTMN.' HOH OHO.~/ kin huolimatta, ettei sokeritoukka ole varsinainen tuholainen. Kaikissa muissakin huoneissa liikkui sokeritoukkia. Kreosoottikyllästystä käytetään Suomessa eniten ratapölkkyjen, mutta myös vientipylväiden suojaukseen
Se on voimassa kaikkialla maailmassa. Kuulun _________ liittoon/järjestöön. Käyt.ä jäsenetusi ja liity ryhmäsi neuvottelemaan edulliseen Jatkuvaan SuperEuroon. Lähet.ämme sinulle Jatkuvan SuperEuron liittymismateriaalin sekä vakuutusehdot. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nimi ________________ _ Osoite ________________ _ Postitoimipaikka ____________ _ Puhelin työ _____ _ koti ______ _ POHJOLA-YHTIÖT Eurooppalainen maksaa postimaksun. Täyt.ä ja postita oheinen yhteyskortti. H yvinkin suunnitellulla matkalla saattaa tapahtua mit.ä tahansa. J ärjestömarkkino inti/ Katja Moilanen Lapinmäentie 1 VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00300/ 5 00003 HELSINKI. Käyt.ä jäsenetusi hyödyksesi ja turvaa tulevat matkasi jo t.änään! • • EURO-matkavakuutus !) POHJOIA-YHTIÖf Turvaa matkasi ja postita yhteyskorttisi jo tänään/ _Jgl Haluan käyttää jäsenetuni hyödykseni. KUN KOHTALO PUUTTUU PELIIN. Miksi et varautuisi etukäteen. Lähettäkää minulle Jatkuvan SuperEuron liittymisaineisto sekä vakuutusehdot mahdollisimman pian
Lannoitteiden käytön vähenemisen ja ympäristötuhojen takia ruoan tuotanto hidastuu, ja yhä useampi maailmaan syntyvä joutuu näkemään nälkää. Maailman tila 1993 -kirja on tapansa mukaan optimistinen: uuden maailman ituja nähdään muun muassa teollisuuden ja muun elinkeinoelämän vihertymisessä, jota yksi kirjan artikkeleistakin käsittelee. Kansainvälisen kaupan vapautumisesta raportti löytää sekä huolestuttavia että toivoa herättäviä piirteitä. (90) 406 262 TURKU Aurakatu 8 puh. Ainoastaan rahan kieltä ymmärtäville Brown esimerkiksi kertoo, että rikkidioksidilaskeuma tuhoaa vuosittain 30 miljardin dollarin arvosta metsää Euroopassa. Harvinaisten lintujen pesäpaikat on keskitetty samoin kuin Suomenkin lintuatlaksessa. Raportissa käsitellään lisäksi maailman vesipulaa ja sen vaihtoehtoja, koralliriuttojen katoamista, naisen asemaa kehitysmaissa, kehitysmaiden energiahuoltoa, alkuperäiskansojen tukemista, raideliikennettä ja maailmanrauhan ylläpitämisen mahdollisuuksia. Anne Brax Finnmarkista oma lintuatlas Björn Frantzen, Hans Dransfeld ja Olaf Hunsdal, piirrokset Michal Skakuj (suom. Finnmark 1992. Vastuun maailman turvallisuudesta Brown uskoisi YK:lle, jonka tulisi saada voimavaroja tehokkaiden rauhanturvajoukkojen ylläpitoon. Samaten kaatuisi Hollannin päätös kestävän metsänhoidon periaatteiden vastaisesti kaadetun puutavaran tuonnista 1995 alkaen. Kirja liittyy laajempaan Norjan lintuatlashankkeeseen; koko maan atlas julkaistaneen kuluvana keväänä. Aikakauden on pakko alkaa, koska olemassaoleva talousjärjestelmä tuhoaa itse itsensä. Norjan itäisin ja pohjoisin lääni tunnetaan Suomessa myös Ruijana. Brown ym.: Maailman tila 1993, Worldwatch institute Norden ja Gaudeamus 1993, 266 s. Uuden aikakauden sanansaattaja KIRJOJA Lester R. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. Brown hahmottelee uuden maailman ääriviivoja; tässä maailmassa tukeudutaan uusiutuvaan energiaan ja käytetään sitä nykyistä tehokkaammin, harjoitetaan vapaaehtoista syntyvyyden säännöstelyä ja siirrytään ympäristöverotukseen. Toisaalta kaupan vapautuminen mahdollistaa raportin mukaan myös edistyksellisen tekniikan entistä tehokkaamman levityksen ja synnyttää tuloja, joita voidaan käyttää tämän tekniikan ostamiseen. Myös elämän käytännölliser edellytykset loppuvat. Kullekin lajille on varattu oma sivunsa. Atlas on etupäässä suunnattu Finnmarkin koululaisille ja lajitekstit ovat melko lyhyet. Vuoden alussa julkaistu Worldwatch-intituutin Maailman tila 1993 -raportti julistaa ensimmäisessä luvussaan uuden aikakauden alkaneeksi. Lajikohtaiset kartat ja lajin pesimätodennäköisyyden kussakin ruudussa ilmaisevat pallukat ovat selkeät. Kirjasta löytyy runsaasti kiintoisaa tietoa, mutta paikoin tekstit ovat turhan maalailevia. (971) 263 1778 POSTIMYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa puh. Norjan lintutieteellisen yhdistyksen Finnmarkin osasto ja Finnmarkin lääninhallitus ovat julkaisseet yhteistyössä lintuatlaskirjan lääninsä pesimälinnustosta. (931) 115 715 OULU Kajaaninkatu 13 puh. Tätä mieltä on avausartikkelin kirjoittaja, Worldwatch-instituutin perustaja Lester R. Kirja on harvoja painettuja teoksia, joissa on julTule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Etelänorjalaiset ja suomalaisetkin lintuharrastajat ovat olleet suureksi avuksi kartoituksessa. Varsinkin Varangin alue on suomålaisten luontoharrastajien suosima retkikohde. Yhdysvallat puolestaan saattaa menettää lähes 60 miljardia dollaria vuodessa, jos kasvihuonekaasut lisääntyvät nykyisellä vauhdilla. Kirjassa on lisäksi liitteenä muovikalvo, jonka avulla saa selville pesimäruutujen tarkan sijainnin. Brown, jolla myös riittää perusteluja suunnanmuutoksen välttämättömyydelle. Hannu Kauhanen ja Tellervo Laine): Fylkesmannen i Finnmark, NOF avd. (90) 876 9100 SUOMEN LUONTO 3/93 52. Norja on jaet----------~--------------------------, SUOMEN LUONNON PALVELUKORTTI O Til aan Suomen Luonto -lehden kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 290 mk (ei-jäsenet) Haluan säästötil aajaksi, jolloin tilaushinta on 235 mk (jäsenet)/(265 mk (ei-jäsenet) O Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi (jäsenmaksu v. vsk.. Jokaisesta lajista on myös piirroskuva. Suomenkielisistä teksteistä kuultaa hieman läpi norjalainen sanajärjestys, ja parin lajin nimi on ehtinyt vaihtua. (981) 220 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. Finnmarkissa on ehditty tutkia vain puolet ruuduista alueen syrjäisyyden takia, mutta silti karttojen yleisilme vaikuttaa varsin kattavalta. Vapaakauppasopimukset saattavat kieltää ympäristösyiden käytön kaupan esteenä. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta ... (921) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. Kirjan ehdoton valtti on sen kolmikielisyys puhutaanhan Finnmarkissa norjan lisäksi myös saamea ja suomea. Nyt kymmenettä kertaa ilmestyvää Maailman tila -raporttia julkaistaan 27 kielellä. Kirja esittelee 173 Finnmarkissa pesivää lajia. 1993 100 mk) Muutan oso itettani Peruutan tilaukseni TILAAJA/rAI VANHA OSOITE SUKU· JA ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA 1 PUH. 2,00 mk:n postimaksu SUOMEN LUONTO Suomen 1 uon nonsuojel u Ii itto PL 169 00151 HELSINKI , _____________________________________ J 44 tu !Ox 10 kilometrin ruutuihin, joiden pesimälajisto on pyritty selvittämään Suomen lintuatlasprojektin tapaan. Tällöin muun muassa kumoutuisi EY :n 1994 voimaan astuva turkistuontikielto maista, jotka sallivat pyynnissä "jalkarautojen" käytön. Joissakin maissa, kuten Suomessa ja Argentiinassa, siitä on tullut myyntimenestys
Ansiokkaita ovat erityisesti jutut maailmanlaajuisen ilmansuojelun ongelma-aineista, otsonista ja hiilidioksidista sekä Kuolan päästöjen vaikutuksista Lapin metsiin. Kuvitus on runsas ja monipuolinen. Pekka Hänninen Ympäristötietoa Lapista Markku Heikkilä, Pertti Sillanpää ja Seija Tuulentie (toim.): lima, vesi, energia, Ympäristön tila Pohjois-Suomessa, Pohjoinen 1992, 138 s. Ehkä nämä ovat vielä liian arkoja aiheita ainakin Lapissa keskusteltaviksi . Päänsisäiseen arkistooni oli jäänyt joitakin kiehtovia visioita sen sarjakuvamaisesti, joskin vain kuva sivulla -periaatteella etenevästä kertomuksesta. Käy ilmi esimerkiksi, että Kemijärven sellutehdasta ollaan laajentamassa. Esimerkiksi Haavion ja Nenosen Ku ltainen Koti -värikuvakertomukset olisivat helppohintaista ja ajatonta lastenkirjallisuutta. Tigerstedt: Suomen puuja pensaskasvio, 2. Pohjolan puut ja pensaat -teoksen alkuperäistekstin on kirjoittanut poikkeavasti Ingmar Holmåsen itse ainakaan suomennoksesta ei löydy teksti lie muuta tekijää. Kirja esittelee 1200 kasvilajia, -rotua tai lajiketta. Markku Tanttu Puuopas aloittelijalle Ingmar Holmåsen (suom. Ankara totuus on kuitenkin suomalainen valaanpyyntialus Wellamo. Suomessa kirjaa myy Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton Lintu varuste Oy, PL 17, 181801 Heinola, puh. Riku Cajander SUOMEN LUONTO 3/93 52. Tämä ei tiedä hyvää vesien tilalle eikä Lapin erämaille. Se pelastaa professorin seurueen, ei miltään saarelta vaan "jättiläisvalaskalan" selästä. A. Nimensä mukaisesti Ilma, vesi, energia -kirja käsittelee lähinnä vain saastumiskysymyksiä. Seppo Vuokko Puuopas asiantuntijalle Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmen, Pentti Alanko ja Peter M. Runsaat kirjallisuusviitteet ovat avuksi lisätietojen haussa. Ilmansaasteiden lisäksi Kuolan jättimäiset sotilasja ydinvoimakeskittymät tuovat paineita Lapin luonnolle ja ihmisille. Kirjassa ovat mukana myös hieman mainoshenkiset artikkelit turveenergian ja vesivoiman eduista. Heille soisi otettavan lisäpainoksia monista "meidän" kirjoistamme. Pohjois-Norjassa käyneille ja Jäämeren rannalle retkeä suunnitteleville atlaskirja antaa mukavan kuvan Finnmarkin linnustosta. Ja jos tapaa sellaisen puuvartisen kasvin, jota ei tämän kirjan avulla pysty tunnistamaan, on jo tehnyt melkoisen löydön. Myös pellonreunan tai rannan pajukossa kirjan neuvot ovat riittämättömiä: tavallisimmistakin paj ulajeista jäävät esittelemättä mustuvapaju, ahopaju ja virpapaju. Onhan joku kaukomatkaaja voinut itse tuoda puutarhaansa tuliaisen, jota toiset eivät ole Suomessa kokeilleet. Jos Hålmåsenin kirja sopii ensimmäiseksi oppaaksi puiden maailmaan, täyttää tämä kirja jo vaativankin asiantuntijan tarpeen: se antaa tietoja ja määritysperusteet kaikista Suomessa luontaisesti kasvavista tai täällä viljellyistä puista, pensaista ja varvuista. uudistettu painos, Dendrologian seura 1992 , 373 s. Mitähän tästä vaatimattomasta mustavalkokirjasesta mahtavat pitää värisarjojen ja videoitten kyllästämät nykylapset. Kirjan toimittajat eivät ole uskaltaneet puuttua moniin muihin ajankohtaisiin ja tärkeisiin Lapin ympäristökysymyksiin. Huomasin lapsuudenaikaisen suosikki kirjani ilmestyneen uusintapainoksena. KIRJOJA Professori Itikainen , Jukka Hyöryläinen ja kapteeni Pyöryläinen lähestyvät päiväntasaajaa. Eniten siinä painottuvat ilmansaasteita ja vesien saastumista koskettelevat kirjoitukset. Näistä vain varjoyrttiä on toistaiseksi saatavissa taimitarhoista, mutta esimerkiksi jamesia, lakkipuu, maakkia ja kelasvarpu saattavat olla hyvinkin käyttökelpoisia uusia koristekasveja eteläisimmän Suomen puistoissa ja puutarhoissa. Koska kirja esittelee vain alkuperäisiä Pohjolan lajeja, siitä puuttuu muutamia nyt jo luonnossa yleisiä tulokkaita kuten terttuselja ja tuomipihlaja. Näistä on suomennettu sienija puukirja. Lapin ympäristöongelmia käsittelevä kirjanen koostuu vajaasta paristakymmenestä asiantuntija-artikkelista. Sen on erinomaisen asiantuntevasti suomentanut Pentti Alanko, joka on täydentänyt tekstiä monilla herkullisilla tiedoilla suurimmista puistamme ja puiden menestymisestä Suomessa. Selatessani nyt Professori Itikaisen tutkimusretkeä tuli vastaani tuiki tuttuja, mutta myös unohtuneita kuvia; kunnon nostalgiaelämys! Kuvakertomuksessa ei ole opetusta, mutta siinä on kiehtovalla tavalla väärää, jopa sopimatonta tietoa: päiväntasaaja on meren yli kulkeva palkki; pohjoisnavallakin on muka paikkaa osoittava kyltti; afrikkalaiset ovat tyhmiä ihmissyöjiä; kiinalaisetkin tuntuvat erikoisen pöljiltä. Uusia sukujakin esitellään 11: höyhenpensas, neillia, jamesia, maakkia, lakkipuu, sumakki, kelasvarpu, siipiköynnös, puksipuu, varjoyrtti ja orjanlaakeri. (9 18) 152 579. Kiinnostavaa ympäristötietoa löytyy vaikkapa artikkelista Lapin metsäteollisuuden vesistövaikutuksista. Luontosarjisten edelläkävijä Ilmari Vainio (" kuvitellut" ): Professori ltikaisen tutkimusretki, ilmestynyt 1911 , neljäs painos 1991 , WSOY. Ja lintujen nimien opettelu saameksi sopii hyvin alkuperäiskansojen vuoden teemaan. Ruotsalainen Ingmar Holmåsen on tehnyt sarjan kauniita ja perusteellisia määritysoppaita kuten Lavar, Mossar, Ga//er, Träd och buskar, Svampar. Niinpä esille eivät tule ollenkaan (tai tulevat vain pintapuolisesti) Lapin erämaametsien käyttökysymykset, suurpetojen kohtalo, suurten poromäärien vaikutukset Lapin luontoon sekä ongelmat, jotka liittyvät suojelualueitten säännöksiin ja matkailuja virkistyskäyttöön. Mukana on myös muutamia eteläruotsalaisia lajeja, jotka eivät meillä menesty tai joita harvoin viljellään kuten misteli, valkopyökki ja talvitammi. Erittäin käyttökelpoinen kirja, suorastaan välttämätön jokaiselle puista ja pensaista ki innostuneelle! Seppo Vuokko 45. kaistu lintujen nimet saameksi. Ensimmäiseen painokseen verrattuna kirja on pulskistunut noin 80 sivulla, lajeja ja muotoja on esitelty 250 enemmän, kuvien määrä on lisääntynyt viidellä sadalla ja kartakkeitten määrä neljällä sadalla teos on siis olennaisesti muuttunut ja täydentynyt. vsk. Usein valokuvaaja Holmåsen on hakenut kumppanikseen asiantuntijan, ja yhteistyön tuloksena on ollut luotettava ja kaunis määritysteos. Kasvien yleisasua esittävässsä kuvassa on usein maisema mukana, ja eri vuodenaikoina otetut lähikuva! kertovat lisää kasvin ekologiasta, vuosirytmistä ja tuntomerkeistä. Pentti Alanko): Pohjolan puut ja pensaat, WSOY 1991, 177 s. Nimensä mukaisesti teos on kasvio määrityskaavoineen ja tiukkoine kaavamaisine lajinkuvauksineen, mutta samalla se antaa paljon tietoa kunkin kasvi lajin alkuperästä, levinneisyydestä, ekologiasta, viljelymahdollisuuksista ja -menetelmistä. Sellaista tarvitaan kaikkina aikoina. Toki se on mahdollista, sillä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvaa kymmeniä puuvartisia kasvilajeja, joita ei meillä ole kokeiltu ja jotka saattaisivat meillä menestyä
'Iarkeää tietää eteerisistä öljyistä Kaikki tarjoamamme öljyt ovat puhtaita kasveista uutettuja eteerisiä öljyjä, joissa ei ole mitään lisäaineita. Aromaterapiassa ruusua käytetään ihonhoidossa kuivalle ja aralle iholle perusöljyyn sekoitettuna. .... ......................................... Sukuja etunimi ................................................................... Tuoksulyhdyssä vaikutus on rauhoittava ja hyvää yöunta edistävä. Lootuksen sanotaan niinikään edistävän mietiskelyä. Ruusu Soveltuu parfyymiksi. ....•........•.......•........•.................. Luontopuoti Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Sopimus 1200/1 3 0100 3 VANTAA L Voit tehdä tilauksesi tällä kortilla, puhelimitse (90) 876 9100 tai telefaxilla (90) 876 6150. rl ~--1~=:.~=-------~; Voit halutessasi 7 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Haluan tilata seuraavat tuotteet toimitettavaksi postiennakolla. . Lootus Tätä ikivanhaa egyptiläistä öljyä kerrotaan käytetyn kuninkaallisten balsamoinnissa. Ensimmäinen aromaterapiaa käsittelevä kirja, "Hoitavat tuoksut", on vastikään ilmestynyt Suomessa. ...•... Jo faaraoiden aikaan lootusta käytettiin myös kallisarvoisena parfyyminä. ...... Viime vuosina aromaterapia, kuten useat muutkin pehmeät hoitomuodot, on herättänyt kasvavaa kiinnostusta meilläkin. Voit tilata kauttamme myös tämän kirjan. Antaa pehmeää, virkistävää tuoksua tuoksulyhdyssä. Keraaminen tuoksulyhty Lyhdyn kulho-osaan pannaan vettä, johon lisätään pari pisaraa lootusta, ruusua, laventelia tai appelsiinia. Aromaterapiassa lootusta käytetään ihonhoidossa kosteuttamaan ja elvyttämään. Ne ovat "tiivisteitä", jotka tulee aina ennen iholle sivelyä laimentaa esimerkiksi mantelitai jojobaöljyllä. Hinta 168 mk _ kpl Ruusu 10 ml. .. Ruusun sanotaan myös vaikuttavan edullisesti hermostuneisuuteen ja edistävän hyvän olon tunnetta. manteli• tai jojobaöljyllä aina ennen _ kpl Manteliöljy 50 ml. palovammoihin, päänsärkyyn, vilustumiseen ja unettomuuteen. t~~~Je~i,?;~t~~n· liimaamalla tähän Eteeriset öljyt Perusöljyt 2, 10 mk n 1 Laimennettava esim. Laventeli Aromaterapiassa laventeli on kenties käytetyin "perusöljy", jolla katsotaan olevan suotuisa vaikutus moneen vaivaan: mm. Lyhdyn korkeus on noin 12 cm. ....................... Hinta 78 mk 1 1 1 1 1 _ kpl Lootus 10 ml. Lu l)an Lukijan Luontopuoti tarjoaa luonnosta ja luonnonmukaisista tuotteista, ymplrist6n sllsUmisestä ja harkitsevasta kuluttamisesta Luoniojiiiöti-LUONNON TUOKSUISTA MIELIHYVÄÄ JA PEHMEÄTÄ HOITOA Sinulla on nyt tilaisuus tilata Lukijan Luontopuodista tuoksuvia aromaattisia öljyjä. Hinta 128 mk Allekirjoitus ........ Hinta 72 mk _ kpl Appelsiini 10 ml. .......................... Ruusun tuoksua rakastavan kannattaa kokeilla sitä myös tuoksulyhdyssä. Hinta 122 mk Hoitavat tuoksut-kirja _ kpl. ---------------_J. Perinteisesti ruusua pidetään myös rakkauden tuoksuna. Tilauksen hintaan lisätään postimaksu seka lähetyskulut 10 mk. ........... ................................ Hinta 44 mk postimerkin. ........ ....•..... Hinta 69 mk Keraaminen tuoksulyhty _ kpl. iholle sivelyä. Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka ............................. k .. Appelsiini Sitä voidaan käyttää hierontaan perusöljyyn sekoitettuna, vilustuneelle annettavassa höyryhengityksessä, sekä miellyttävänä kylpyöljynä (vain muutama pisara riittää). _ kpl Jojobaöljy 50 ml. . Tarkat laimennusja käyttöohjeet seuraavat tilauksesi mukana. Aromaterapialla on vuosituhantiset juuret: jo muinaiset egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät eteerisiä öljyjä sairauksien ja haavojen hoitoon. Lootuksen rentouttavaa vaikutusta voi kokeilla myös tuoksulyhdyssä. Lyhdyn alaosassa on paikka tavalliselle lämpökynttilälle, jonka vaikutuksesta tuoksu leviää huoneeseen. Tarkat laimennusohjeet saat tilauksesi mukana. ......................................... Tuoksuu ihastuttavasti ja on parfyyminä hyvin riittoisa annostellaan pisara kerrallaan. Enemmän tietoa aromaterapiasta saat Ulla Kivimäen ja Maarit Hirvosen kirjasta Hoitavat tuoksut, joka on ensimmäinen suomalainen aromaterapian tietoja hakuteos. Hinta 168 mk _ kpl Laventeli 10 ml
Syntymävuosi: ................................ Osoite: ...................................... Synt.v ............. ...................................................... •····················· ························•············· .................... . luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto ry PL 169 VASTAUSLÄH ETYS Sopimus00150/1 00003 HELSINKI 1 1 1 1 1 1 1 1 1. voit tilata Suomen Luonnon jäsen hintaan (alennus vuositilauksesta 40 mk}, saat 10 %:n alennuksen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n tuotteista ja voit yöpyä retkeilymajoissa jäsenhintaan. . ............ .... ........................ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Liityn Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ja saan Luonnonsuojelijalehden vuosikerran sekä muihin jäsenetuihin oikeuttavan jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun 100 mk minulle pian lähetettävällä pankkisiirtolomakkeella . ............................... Posti numero ja -toimipaikka: .. ......................... Luonnonsuojeluliiton toiminnan tuloksena on saatu suojelluksi uhanalaisia lajeja ja alueita, on uudistettu ympäristölainsäädäntöä, rajoitettu saastepäästöjä, saatu kierrätys alulle ja saatu kansalaiset kiinnostumaan vastuullisesta kuluttamisesta. .. ....... . Jos et halua leikellä lehteäsi, voit lähettää samat tiedot postitse. . .. Kesäviikoksi luontoon tai talkoo leirille. Luonnonsuojeluliitto valistaa: se julkaisee lehtiä, oppaita ja esitteitä ja järjestää koulutustoimintaa. Synt.v . Jäsenmaksustani puolet tulee suoraan asuinseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen ja -piirin toimintaan. Luonnonsuojeluliiton jäsenenä olet mukana vaikuttamassa! JÄSENfflESI ON MYÖS OMA ETUSI: Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat tietoa: Saat kymmenen kertaa vuodessa Luonnonsuojelija-lehden, joka kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta. . •········································· ·············· ........................ 1993 voit tilata Liitosta ilmaiseksi, puh. Olet myös oman asuinseutusi luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen saat yhdistyksen tiedotteet ja mahdollisen lehden. Puhelinnro: .............................. ............................................. Nimi: .............................................................................................. .. Saat tiedot Luonnonsuojeluliiton kursseista, leireistä ja luonnonharrastusviikoista, ja voit osallistua niille jäsenhintaan. Nyt on aika murahtaa Luonnon puolesta Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! JÄSENfflESI ON LUONNON ETU: Luonnonsuojeluliitto on Luonnon ääni: se vaikuttaa toiminnallaan viranomaisiin, päättäjiin ja kansalaismielipiteeseen. ............ Se tekee aloitteita ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin. Lisäksi mm. Haluan ilmoittaa jäseniksi myös seuraavat perheenjäsenet (perhejäsenmaksu O mk). r.g:<------------~ Suomen PALVELUKORTTI Muista että Luonnonsuojeluliiton jäsenenä voit osallistua liiton ke~ätapahtumiin jäsenhintaan: tarjolla on talkooleirejä, koko perheen luonnonharrastusviikkoja, tunturivael!uksia jne. Katso myös Suomen Luonto 2/1993. Esitteen Luonnonsuojeluliiton tapahtumista V. (90} 228 081. Synt.v
Hajuaineet eivät säily tehokkaina pitkään, ja riittävästi laimentuneen hajuviestin aistiva kissaeläin voi ryhtyä saalistamaan alueella, jota edellinen lajikumppani on käyttänyt joitakin tunteja aikaisemmin. Tarkimmin ilmiö tunnetaan villiintyneistä, kaupungeissa elävistä kotikissoista. 2. Teoriassa kasvit voivat päästä jopa kymmenen prosentin hyötysuhteeseen, mutta käytännössä kasvipeite harvoin sitoo enemmän kuin kaksi prosenttia siihen lankeavasta auringonvalosta. Se on vain jäänne jossakin aikaisemmassa lajinkehityksen vaiheessa esiintyneestä käyttäytymisestä. Sininen valo tunkeutuu vedessä muita valon elementtejä syvemmälle, ja juuri punaiset väriaineet sitovat parhaiten sinistä valoa. Sylki erilaisine lisäaineineen ei yksinomaan torju lajikumppaneita. Kissaeläimet käyttävät saalistusreviiriensä merkitsemiseen virtsaa ja muitakin tuoksuvia eritteitä. Petokalat nielevät saaliinsa yleensä pää edellä, jolloin saaliskalan kiduskansien tai evien piikit eivät haraa vastaan. Pidän viidettä vaihtoehtoa todennäköisimpänä. Tällöin syntyy jonkinasteinen yhteishaju, joka vaikuttaa siihen, että yksilöt sietävät toisiaan paremmin. Näitä kissojen syljen käyttöä koskevia tietoja voidaan ymmärtääkseni soveltaa aika pitkälle myös siilin syljeskelykäyttäytymisen tulkintaan. Miksi luonto on vihreä. Aivan matalassa levät ovat vihreitä, syvemmällä ensin kellertäviä, sitten ruskeita ja kaikkein syvimmällä kasvavat levät ovat punaisia. Seppo Vuolanto Ahne made Mateella oli vatsassaan niin suuri särki, että sen pyrstö pisti ulos suusta. Syljeskely ei merkitse mitään. Miksei kala tukehdu noin suureen saaliiseen. Useita teorioita on esitetty; artikkeliin niitä oli kerätty seitsemän: 1. Saalistaja ei kovin pian tukehdu, koska vettä voi virrata edelleen jonkin verran suuontelon kautta kiduksia huuhtelemaan sekä takaapäinkin kiduskannen alta kiduksiin. Mateenkaan hengitys ei siis ole estynyt, vaikka särjen pyrstö on suusta ulkona. Tällöin saalistaja kuolee nälkään tai tulehduksiin. Muunkin väriset säteilyenergiaa sitovat yhdisteet toki olisivat mahdollisia; teoriassahan paras olisi musta, joka pidättäisi kaiken valon! Luonto on kuitenkin päätynyt vihreään, ja se on toiminut niin hyvin, etteivät muut yhteyttävät väriaineet ole olleet sen tehokkaampia. Näin kookkaatkin saaliskalat tulevat niellyiksi. Puhdistin keväällä lintujen pesäpönttöjä täällä Kittilässä. Kasvien useista väriaineista lehtivihreä on tärkein. Sylki saattaa sisältää aineita, joilla on desinfiointivaikutus sieniä ja täitä vastaan. Mikä lintu on kysymyksessä, mitä on pesän rakennusaine ja miksi munat olivat joutuneet pesäaineksen sisälle. Niiden leuat, suuontelo ja nielu avautuvat suureksi ja maha on iso sekä venyvä. Syljessä on myrkyllistä tai lähinnä ihoa ärsyttäviä aineita, jotka lisäävät piikkien puolustustehoa. Kissaeläimet voivat tietyissä tilanteissa tartuttaa omaa sylkeään lajikumppaniinsa suoraan tai tämä voi saada sitä hieromalla päätään kohtaan, johon toinen yksilö on jättänyt sylkiviestin. Yhteyttämisen tehokkuutta rajoittavat veden ja hiilidioksidin puute sekä liian matala tai korkea lämpötila. Sylki siis vähentää keskinäistä aggressiivisuutta. Tähän johtopäätökseen minut ovat "vietelleet" kissaeläinten käyttäytymistä koskevat tutkimukset. Siili on haukannut jotain pahanmakuista ja haluaa päästä mausta nopeasti eroon laimentamalla sitä syljellään. Videolta kuitenkin näkyi selvästi, että vaahto tuli suusta ja siili levitti sitä kyljilleen miksi. Siilitkin ovat yksineläjiä, mutta joutuvat sopeutumaan siihen, ettei ravinnonhankinSUOMEN LUONTO 3/93 52. Saaliskalan sulaessa mahassa nieleminen edistyy. Syljen levitys liittyy parittelukäyttäytymiseen. vsk.. Syljen levittäminen saa aikaan sen, että yksilöllinen haju ei tunnu ainoastaan aivan siiliyksilön lähellä vaan leviää laajemmalle pitkin siilin kulkureittejä viestinä lajikumppaneille. Ilmakehän otsoni absorboi eli pidättää valoa lyhytaaltoisemman ultravioletin säteilyn. Siiliasiantuntija Ilari Steniltä saamassani ruotsalaisessa artikkelissa todetaan, ettei ilm1on syytä vielä tiedetä. Harri Dahlström Mitä siili vaahtosi. Lähetän oheisena pesän. Seppo Vuokko Minkä linnun pesä. 6. Kuvasin videolle siiliä, joka näytti poistavan pinnaltaan valkoista maalia. Kuoriutumattomat munat jäävät poikien kasvaessa pesäaineksen sisään, niin että pesän puhdistaja löytää ne pesäaineksen keskeltä. Siili on saanut suuhunsa jotain maukasta ja pyrkii voimakkaalla syljenerityksellä vahvistamaan makuelämystä. 4. Näin ne viestittävät lajikumppaneilleen alueiden varauksista. Suurta saalista suussa pitävän kalan uidessa suuonteloon virtaava vesi poistuu kiduksia huuhdellen kiduskansien alta. Ei ole sattumaa, että kasvit hyödyntävät juuri näkyvää valoa: auringon säteilystä vain näkyvä valo läpäisee ilmakehän. Tämä puolestaan auttaa siihen, etteivät yhteisiä saalistusalueita käyttävien tapaamiset johda voimien mittelöihin. Mutta miksi juuri vihreä. Pesä oli talitiaisen. 5. Lehtivihreä on hiilen, vedyn, hapen ja typen yhdiste, jossa on 137 (lehtivihreä a) tai 136 (lehtivihreä b) atomia itse asiassa varsin yksinkertainen yhdiste verrattuna moniin muihin elämän kannalta keskeisiin aineisiin. Saaliskalan koko on yleensä suhteessa saalistajansa kokoon, mutta silloin tällöin löydetään kuolleita petokaloja, joiden nieluun saalis, esimerkiksi piikkikala tai ahven, on juuttunut. Made ja muutkin petokalamme nielevät saaliinsa kokonaisena. Ja olennaista on sekin, että kiiman aikana sukupuolten kohtaamisessa mahdolliset aggressiiviset reaktiot heikkenevät tai ne vältetään kokonaan. Koska valokvanttien sieppaamiseen osallistuu muitakin väriaineita, kasvit hyödyntävät melko laajan kaistan näkyvästä valosta. 7. 3. Lehtivihreä ylläpitää elämää: se varastoi auringon energiaa kemialliseksi energiaksi, jota sitten käyttävät niin kasvit, eläimet kuin sienetkin. Lehtivihreä absorboi erityisen hyvin spektrin molempia päitä, sekä punaista että violettia säteilyä, mutta heijastaa lähes kaiken vihreän säteilyn: siksihän me näemme sen vih48 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat reänä. Rakenteeltaan lehti vihreä muistuttaa melkoisesti veren punaista väriainetta hemoglobiinia, jossa keskusatomina on rauta. Hiilidioksidi ja vesihöyry taas vaimentavat pitkäaaltoisemman infrapunaisen säteilyn. Pesä oli rakennettu kaikkien tiaisten pesien tavoin eläinten karvoista ja muusta vastaavanlaisesta materiaalista, esimerkiksi sellaisesta mitä pihapiiristä löytyy; pohjalla oli sammalta. Rengasmaisen osan keskusatomina on magnesium. Siili pesee syljellä piikkejään. Lajimääritys oli mahdollinen pienen munankuoren kappaleen ansiosta. Pihapiirin ulkopuolella olevassa viimevuotisessa pesässä oli kaksi munaa hautautuneina pesäainekseen, joka oli rakenteeltaan erikoinen. Hyvän esimerkin saatavilla olevan säteilyn vaikutuksesta "maailman" väreihin tarjoavat valtamerien rannikon levävyöhykkeet
Mikäli leudot talvet jatkuvat, voidaan levittäytymisen odottaa jatkuvan ja lajin vakiintuvan maahamme. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Runeberginkatu 15 A 23, 00100 HELSINKI. Se on ruovikoiden lintu ja etsii ravinnokseen kesällä hyönteisravintoa ja talvella ruo' on ja osmankäämin siemeniä. Lieron hermosto on kuitenkin varsin alkeellinen, nielun ympärillä olevat hermosolmukkeet ovat vain hiukan muiden jaokkeiden solmukkeita suuremmat, päätä ei ole ja uudentumiskyky on huomattava. Viiksitimalikannan vahvuus on vaihdellut huomattavasti perustuen linnun tehokkaaseen lisääntymiseen: pari saattaa tuottaa jopa kolme viisi-seitsemänmunaista pesyettä vuodessa. Viiksitimali (monissa vanhoissa oppaissa nimellä partatiainen) on pesimälinnustomme uusin tulokas, eivätkä lintukirjat vielä ole ajan tasalla. Kauri Mikkola 49. Muualla en ole semmoisia nähnyt. Näin parven näitä lintuja ruovikossa, ja päivälehdissäkin on tietoja niiden esiintymisestä. Ensimmäinen pesintä tapahtui Sauvossa 1987. SUOMEN LUONTO 3/93 52. Vesiperhosen toukat ovat 1 kyllä edelleen tavallisia jär-::: vien, jokien ja merenkin rannoilla . Meidän kantamme arvellaan olevan peräisin juuri Tåkemilta. Ilkka Koivisto Viiksitimali tuli jäädäkseen Linturetkioppaassa kerrotaan, että viiksitimali on tavattu meillä vain kerran, vuonna 1949. Vuonna 1972 pesi yksi pari Tåkemjärvellä, mutta jo 1970-luvun puolivälissä par1maara oli 2500, vuosikymmenen lopulla kuitenkin vain noin 100 paria, mutta vuonna 1989 jälleen tuhansia pareja. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. 1970-luvun alussa laji levisi Ruotsiin ja sai siellä heti pysyvän jalansijan. Vesiperhosen toukka on jo selkeästi kehittyneempi: sillä on pää, hermosto on keskittyneempi eikä uudentumiskykyä ole. Siksi en pitäisi vesiperhosen toukkaa soveliaana "onkimadoksi". Mitä ne olivat. vsk. Viime syksynä viiksitimaleita on varmaankin ollut sadoittain, ehkäpä enemmänkin ruovikoissamme. ...; Monethan ovat sitä mieltä, että lieron pistäminen koukkuun on eläinrääkkäystä. Viiksitimali elelee ruovikoissa syöden kesällä hyönteisiä ja talvella siemeniä. Imukärsääkään ei ;;i ole. Viime kesänä pesimähavaintoja saatiin monilta paikoilta länsija etelärannikoilta. I J Vesiperhosen toukka on suojautunut hienoon hiekkakoteloon. Ne koteloituvatkin putkensa, sirvin, sisään. Rengastustietojen perusteella selvisi, että Hangossa pesinyt lintu oli rengastettu edellisenä syksynä länsirannikolla ja kaksi Kotkassa pesinyttä lintua oli rengastettu Espoossa. ta-alueiden yksinvaltius olekaan edes yksilön saati samoilla nurkkakunnilla elävän siilikansan etu. Onko kirjaan tullut vanhentunut tieto vai onko viiksitimali todella niin tuore tulokas. Rantakivien alta löytyi noin 20 millimetrin pituisia toukkia, joilla oli ympärillään hiekasta tehty kotelo. Seppo Vuo/anto Vesi perhosen toukka ei sovi onkimadoksi Laatokalla ei ollut hätäpäivää, jos onkimadot loppuivat. Aikuinen on hiukan perhosen näköinen, mutta ruskean kuultavasiipinen, eivätkä siivet ole suomuiset vaan karvaiset. 1980-luvun loppupuolella lintuja tavattiin useana vuonna Lågskärin lintuasemalla Ahvenanmaalla sekä muualla länsirannikolla. Ne olivat jonkin vesiperhosen, luultavasti putkisirvikkään toukkia
(98I)3 115 828 Me,ja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. The principle of a pump-fed power station is that water is pumped up at night, when electricity demand is low, and then released in the daytime to satisfy peak demand. Plant life is also favoured by the bedrock not being as acid as in the surrounding region. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Satu Huttunen (pj.), (98 1) 553 1527, Veikko Aalo, Leena Franssila-Karvinen, Mi1ja Hartimo, Vesa Heinonen, Kimmo Kaakinen, Teuvo Niemelä, Petri Pöntinen, Pekka Reinikainen, Ari Ta,janne ALUESIHTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20 100Turku puh. (953) 41 1 7358 Raija Aura, vs. Recently, Lepidoptera species like Pygaera timon and Trichosea ludifica, long thought to have vanished from Central Finland province, have been rediscovered at Yaarunvuori. This is a very high discharge rate for a one thousand square kilometre, shallow inland lake (mean depth only 16 metres) and it is estimated that the power plant would adversely affect the area's microclimate in addition to keeping part of the lake icefree during the winter. Baikalille 12.6.-26.6. Luentoja, käyntejä luonto-ja kulttuurikohteissa, tutkimuslaitoksissa AltainBaikalinMongolian sekä Hiipinän matkat kiviharrastuspainotteisia. This, in turn, means that some Lappish plants, notably Arctic saxifrage (Saxifraga nivalis), are also able to grow there at the limit of their southem distribution. Siperian matkojen järjestäjinä Novosibirskin yliopisto ja Venäjän tiedeakatemia, joista asiantuntijat mukana. Such traditiona) habitats are in danger of being completely annihilated by forest unless steps are rapidly taken to care for and manage them. ln its report, the landscape area working party makes suggestions for developing Iandscape management proposing, among other things, the setting up of a system supporting this. The _ most important area from the conservation standpoint lies on the high rock of Yaarunvuori itself. Täysihoito. 7. Such a cycle is required in conjunction with forms of power, like nuclear power, that are difficult to regulate. (90) 409 238 Suomen luonnonsuojel uliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (90).228 081 telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30--16.15, kesällä klo 8.30-15.30 Esko Jowsamo, pääsihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussihteeri Ulla Ahonen, toimittaja Taija Ketola, järjestösihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Ma,juk.ka Kulmanen, energiasihteeri Petteri Saaria, liikennesihteeri Pirkko Elomaa-Vahteristo, koulutussihteeri Tuula Varis, kans.väl.sihteeri Pi,jo-Riitta Oinaa/a, lakias. 7. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. At present the construction of a fifth nuclear reactor is being discussed at a high level in Finland. This rock slopes south, the snow thus melting off it early in spring. Aside from the species and wide open spaces, we are also losing dozens of tiny yet important facets of the Finnish rural Iandscape, including fences, piles of stones, avenues of leafy trees, thickets, strips of forest, open drainage ditches, roads and old buildings, none of which will survive unless an effort is made. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Matti Salimäki, puh. Translated by Leigh Plester LUONTO MATKAT VENÄJÄLLE JA MONGOLIAAN Altain vuoristoon 26.6.-4. 15 A 23 00100 Helsinki, Finland Fax: +3580446914 an extra bonus, other favourabIe environmental factors enable many threatened species of Iichens and fungi to thrive there. (90) 876 9100 Postimyymiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 1 1, 00100 Helsinki puh. The Act has still to be promulgated. As agriculture has become intensified and the countryman's old work methods abandoned, biodi versity in these areas has been immensely reduced. sihteeri Heli Saarikoski, kompostointisihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Susanna Huhtala, toimistosihteeri Eija Koski, kierrätysneuvoja Tiina Aalto, toimistoapulainen Mi,ja Jumppanen, tallentaja Mervi Taskinen, tallentaja Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Liisa Leskinen, opimosihteeri, OKopintokeskus, Marian katu 12, 00170 Helsinki, puh. Conservationists have called for the abandoning of the project. Lynx are also found locally. (90) 694 7899 50 SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Pump-fed power station pian under fire by Markku Julkunen, Markku Könkkölä and Antti Halkka Suomen Luonto 52(3): 20-23 Plans for building a pump-fed power station on the shore of Lake Päijänne, Central Finland have been exhumed. An unusual species for Europe is the flying squirrel, here close to the eastern limit of its range. Altaille, Baikalille ja Mongoliaan 12.6.-26.6. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMlSTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Several kinds of woodpeckers nest within the area, as well as the eagle owl and golden oriole. krs., 00180 Helsinki puh. For this reason southern plant species are able to exist there at the extreme northern limit of their range. More than one fifth of Finland's threatened species are adapted to mineral-poor and fertile meadows, pastures and damp meadows. (960) 3 11 550 Tuula Leskelä Uusimaa Perämiehenk. 1 D 5. Some 363 endangered species, according to the latest survey, inhabit this kind of landscape. The report shows that there are 150 such landscape areas of national importance. (931) 131 3 17 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh. (\ ~~i:~ici~Ä~LIOPISTO Puh. 11 A, 00150 Helsinki puh. (92 1) 301 141 Anne Raunio Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. Laivamatka Ob-joella 12.6.-26.6. Cultural Iandscapes in Finnish countryside documented by Tapio Heikkilä SuomenLuonto52(3): 26-31 The writer was the secretary of a landscape working party recently set up by the Finnish Ministry of the Environment to document the Iandscapes affected by bygone forms of agriculture and human settlement, the so-called "cultural Iandscape". At present it is unclear whether the Vaarunvuori pump-fed power station pian falls within the sphere of FinIand 's new environmental impact assessment legislation. Höp4tii-tuntureille 24. Hiipinän matka 20002500 mk bussimatkana Rovaniemeltä. 9(,()..22621 , fax 312239 SUOMEN LUONTO 3/93 52. Cultural landscapes represent the most diversified habitats in the countryside in relation to both habitats and species. (90) 876 9 100, Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKJ OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. As SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Runebergink. vsk.. 7 .-30. Water would flow through the plant with the same force as the second largest river discharges its waters into the Baltic. Many improvements to the legislation are also suggested. ja 26.6.-4.7. Steam would in ali probability freeze on the exposed bedrock on which the endangered species depend for survival, causing ice erosion. Originally drafted in the 1970s, the plans received the go-ahead from the Water Court in I 981 but the power station was not then considered necessary. Tallbergink. Kielikurs.wja kesällä Novosibirskissa, Murmanskissa, Pietarissa, Berliinissä, Balatonilla, Exmouthissa, Plymouthissa, Reykjavikissa, Ruijassa, Piteåssa. The basin for the pump-fed power station would be created right next to a unique habitat on the slope of Yaarunvuori, a rocky outcrop in the northern part of Lake Päijänne. Siperian viikon matkat 48006700 mkja kahden viikon 49007900 mk lentona Helsingistä
Seuraavana vuonna ei ilmestynyt ainoatakaan, ei liioin 1991 eikä 1992. Muutamat suomalaiset ovat päässeet näkemään töyhtöiibiksiä Turkissa Birecikin kaupungin lähellä silloin kun iibiksiä vielä pesi siellä. Töyhtöiibiksen toisella esiintymisalueella Marokossa pesi vielä vuosikymmen sitten kolmisensataa paria. Töyhtöiibiksestä käytettiin SUOMEN LUONTO 3/93 52. Töyhtöiibis pesi keskiajalla useilla seuduilla Alpeilla ja Reinin laaksossa sekä mahdollisesti Italiassa. Varmaa vastausta ei ole siihenkään, mikä on aiheuttanut viime vuosikymmenien syöksykierteen. Niistä kaksi kuoli kovassa myrskyssä ja jäljelle jäänyt katosi pian sen jälkeen. Silloin lintuja palasi muuttomatkalta enää kolme. Harva laji on vähentynyt sukupuuton partaalle yhtä sananmukaisesti "silmien edessä" kuin töyhtöiibis. Nimi johtunee siitä, että töyhtöiibikset pesivät kalliojyrkänteiden ulkonemilla, ja osa Lähi-idän erakoista asui tällaisten jyrkänteiden luolissa. Korkeasaareen ensimmäiset töyhtöiibikset saatiin vuonna 1971 . Tämä on pahanlaisesti harhaanjohtava nimi, koska laji ei ole suinkaan erakko, päinvastoin se pesii yhdyskunnittain. TURVAPAIKKA KORKEASAARESSA Töyhtöiibis aikaisemmin nimeä erakkoiibis. Uskonkin, että nämä erikoisennäköiset linnut ovat voineet viestittää sanomaa vastuustamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Viimevuotiset laskennat kertovat, että kolmessa yhdyskunnassa oli aikuisia lintuja yhteensä enää 91 ja lisäksi 18 edellisenä vuonna syntynyttä. Ilkka Koivisto Piirros: Ilkka Koivisto 51. Lähes erakkoina elivät kylläkin Birecikin viimeiset iibikset vuonna 1989. vsk. Sadattuhannet suomalaiset ovat siis ehtineet katsella niitä. Vuoden poikastuotto oli vaatimaton, 19. Tilastot kertovat, että 40 eläintarhassa asusti vuonna 1990 yhteensä 636 yksilöä; lukuun sisältyy edellisen lisääntymiskauden tulos, vajaa sata poikasta. Vaimeaa lohtua iibisten tilanteeseen antaa se, että Baselin eläintarhan aloittama tarhakasvatus on tuottanut hyviä tuloksia. Töyhtöiibis on siis ajautunut samaan tavallaan aika nurinkuriseen tilanteeseen kuin valitettavan moni uhanalainen laji: eläintarhoissa elävä kanta on huomattavasti suurempi kuin luonnonvarainen. Iibikset hävisivät maanosastamme jo 1600-1 uvulla. Kato oli käynyt nopeasti. Monin verroin useampi on nähnyt niitä eläintarhoissa. Eniten epäillään DDT:tä. Töyhtöiibikset elävät kaikista muista iibiksistä poikkeavasti kuivilla seuduilla, missä niiden mieliriistaa ovat heinäsirkat. Vuonna 1953 Birecikissä pesi 530 paria, kymmenen vuotta myöhemmin 70 ja 1972 enää 26. Syyksi arvellaan laajamittaista poikasten ryöstämistä pesistä ruokapöydän herkuksi. Niitä on tuhottu valtavi lla DDT-määrillä nimenomaan töyhtöiibisten talvehtimisalueilla Afrikassa. Tosin tämän murheellisen kehityksen alkuvaihe alkoi jo vuosisatoja sitten
Karelia Laser -arkkipaperi ei kysy kopiokoneesi tai tulostimesi merkkiä Se toimii moitteetta kaikissa. Jos kopiotai tulostusjälki ei Karelia Laserilla ole joka suhteessa moitteetonta, syy on joko originaalin tai koneen. EB ENSO-GUTZEIT OY Karelia Laseria saat A4 ja A3 -koossa paperija toimistotarviketukuista kautta maan.. Se ei käyristy laserkirjoitti me n lämmössä ja täyttää tiukat arkistointi kel poisu ude n vaatimukset. Karelia Laser on ehdottoman mittatarkkaa, pölytöntä ja tasalaatuista sekä kaksipuorisessa kopioinnissa opasiteetiltaan erinomaista