llmoi111smyymi nmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Kestotilaus 270 mk. .. 52 Kysy luonnosta ......................................................... 34 Kotimaista ruokaa: Tomaatti kasvaa tuontienergialla .......................... 58 Maailman eläintarhoja: Bergenin akvaario .................................................. (90) 228 081 telefax: (90) 228 08 200 Päätoimiuaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri/ Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 082 14 Toimi//ajat Anne Brax, 228 08218 Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu (ulkoasu) Toimituksen sihteeri Mervi Taskinen, 228 08224 Värierouelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen JSSN 0356-0678 Suomen Luo/1/o ilmestyy kuuka11sittain , paitsi kesä-heinäkuussa kaksoisnumerona. 12 Taistelu metsästä .................................. ...... (90) 2271 967 telefax: (90) 2271 421 lrtonumero 33 markkaa. Sukupuutoista sivuilla 34-37. Revontulet Iieputtivat voittoon ............................. Näetkö renkaan auringon ympärillä. 4 Kuluttajan valinnat ........................................................ 10 Kysy ekoneuvoa .............................................................. Jorma Luhdan kuvaamaa metson elämää sivuilla 27-33. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. 2 Drontti on yksi sukupuuttoon kuollut laji, jonka häviämistä ihminen on edesauttanut. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. .. ....... 40 Itä-Karjalan metsät ovat eurooppalaisittain ainutlaatuisia erämaita. ....... . ....... 59 SUOMEN LUONTO 3/95 54. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . 27 Lopullisia menetyksiä ............................................ 46 Mielipiteitä, keskustelua .......................................... Tilaushinnat Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. 44 Kaurapuurokapinaan ............................................... Helvi Hämäläinen puolustaa niin kaupungissa kasvavaa voikukkaa kuin aarniometsän puuta, sivut 14-15. ... ........... Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Kotimaasta ........................................................................ ................... Summaries of the Main Articles ............................... z L.L..J 6 :) (./') SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Tietoa haloista sivuilla 22-26. vsk.. 20 Vuoden palkitut luontokuvat. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Se on 22° rengas, yleisin haloilmiö. Katso taivaan värejä ja valoja .............................. ...... 45 Ulkomailta ................................................................ 14 Puusepät ja metsät kaipaavat lehtipuita ............. 22 Metsot pulassa . 13 Helvi Hämäläinen: Suren jokaista kaadettua puuta ........................... (90) 228 08210 ja 228 08224. Kansikuva: Ukkometso voimansa tunnossa. 38 Rajan takana paratiisi ........................................... 48 Kirjoja ...................................................................... Enemmän sellua, vähemmän jätettä .................... ... 16 Metsissämme humisee pian pihlajia, haapoja, raitoja, leppiä, vaahteroita, saamia ... Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . 54 LuontoiUan asiantuntijat vastaavat
Hinnat laskivatkin, tosin luvattua vähemmän. Periaate koskee myös ravinnon tuotantoa. Maataloustuotteiden kustannuksia voidaan alentaa kasvattamalla ravintoa tehokkaasti ja keskitetysti. Kotieläimiä kasvatetaan oloissa, joista sana koti on kaukana, Navetat, sikalat ja kanalat ovat pahimmillaan suuria tehtaita, joihJ_n ei päivä paista ja joissa eläimet viettävät lyhyen elämänsä ·keskitysleirimäisissä oloissa. Euroopan unionin keskeisiä toiminta-ajatuksia on, että jäsenmaat erikoistuvat siihen, mihin niillä on parhaat edellytykset. vuosikerta 3 1995 Hyvästä ravinnosta kannattaa maksaa Suomalaisia houkuteltiin Euroopan unioniin muun muassa lupauksilla, että elintarvikkeet halpenevat roimasti. Samat ongelmat vaivaavat muitakin unionin maita. Ne ovat tuntevia olentoja, joita on kohdeltava sen mukaan! Jotta ruoka maistuisi, ravinnon tuotantoon on kytkettävä mukaan sekä ympäristökysymykset että eettiset näkökohdat. vsk. Jorma Laurila Ihmiset voivat ostopäätöksillään vaikuttaa siihen, minkälaista ravintoa tuotetaan ja tarjotaan. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eläimiin ruiskutetaan inyös hormoneja ja antibiootteja tuottavuuden nostamiseksi. · Tehomaatalouden jäljet näkyvät muun muassa vesistöissä ja maaperässä. Sianja broilerinliha, rasvat ja jauhot halpenivat, mutta toisaalla kala, hedelmät ja monet kasvikset kallistuivat. Tuotantokustannusten alentamisen lisäksi ruuan hintaan vaik.uLtavat tietysti myös elintarvikkeiden tullija verotuskohtelu-, maatalouden tukiaiset, kilpailu sekä kuljetus-, varastointija jakelukustannukset. Tuoreus jää matkalle. Suomalaisista näyttäisi tulevan taas enemmän lihansyöjiä. Osa lihantuotannosta on suoranaista eläinrääkkäystä. Jokainen voi ostopäätöksillään vaikuttaa asiaan: Kun riittävän moni on mukana, asiat alkavat muuttua. Tällaisista elintarvikkeista meidän on kuitenkin oltava valmiit maksamaan vähän enemmän. 54. Luontoa säästävät ja eläinten oikeuksia kunnioittaen tuotetut elintarvikkeet eivät valtaa markkinoita, elleivät ihmiset niitä osta. Eläimet eivät ole elintarvikkeita, vaikka ne ruuaksi päätyvätkin. . Mittavat kuljetukset lisäävät liikennettä ja kuluttavat runsaasti energiaa. Esimerkiksi Hollannin maaperä on pahoin myrkyttynyttä, pohjavedet laajalti pilaantuneet ja vesistöt ravinteiden rehevöittämiä. Kuluttajalla on kukkarossaan valtaa, jos hän haluaa sitä käyttää. Tuottavuutta on nostettu keinolannottteilla, tuholaismyrkyillä ja laajoilla viljelyaloilla. Pitkät kuljetusja säilytysajat laskevat lisäksi ravinnon laatua. 3. Pitkät kuljetukset ovat jo sinänsä rääkkäystä. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kuljetusten yhteydessä eläimiä on lisäksi käsitelty julmasti ja kovakouraisesti. Huono kohtelu alentaa myös lihan laatua. Oma surkea tarinansa ovat elävien eläinten pitkät, jopa vuorokauden mittaiset kuljetukset teurastamoille eri puolille Eurooppaa. Euroruoka on halpaa, koska sen tuotanto on massateollisuutta
Urpiaiset Ii ikkuivat pieninä parvina. Hanki ei vielä kantanut hiihtäjää ainakaan metsissä. Jokunen korppi lensi laiskasti haaskaa kohti, merija maakotkankin saattoi nähdä päivittäin. Sadetta on saatu kaikkialla noin kaksinkertainen määrä normaalitalviin verrattuna. Karhukantaa säätelee niinikään ihminen. vsk.. "Talvien lauhtuminen on ollut mäyrälle suotuisaa", hän sanoo. Tiaiset, kuten kuvan lapinja hömötiainen, lauloivat, korpit ronkkuivat ja kotka lensi soidinta . Hirviä on nyt maassamme runsas 70 000. Turun seudulla oli lunta parikymmentä senttiä vähemmän kuin normaalitalvina. Esiintymisen pohjoisraja kulkee Oulusta Kuhmoon. Kuun alussa pyrytti ankarasti, väli saaristo jäätyikin, mutta huiman leuto sumusää sulatti lumen jään päälle. "Yksistään yhden kunnan alueella, Ruokolahdella, on 30 karhua ja Suomessa on monta kuntaa", sanoi metsästäjä SUOMEN LUONTO 3/95 54. Karvanaamoja yhä enemmän Mäyrä on levittäytynyt noin sata kilometriä pohjoisemmaksi 50 viime vuoden aikana. Mäyrän kanssa yhtä tassua etenee supikoira, jonka tiedetään hakeutuvan mielellään Suuret nisäkkäät menestyvät "Kookkaiden nisäkkäiden kuten hirven, karhun ja Itämeren hylkeiden runsautta säätelee pääasiassa ihminen, sillä niiltä puuttuvat luontaiset viholliset", sanoi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Eero Helle tämän vuoden riistapäivillä Imatralla helmikuussa. Kuvassa Patvinsuon Nälämänpuro. Lunta oli Inarissa tavanomaisesti, Ilomantsissa sen sijaan normaalia enemmän. Lapissa kuu oli neljä astetta normaalia lämpimämpi, Ilomantsin korkeudella ja lounaisrannikolla eroa oli lähes kuusi astetta. Hirvet saatiin lisääntymään muun muassa suuntaamalla metsästystä siten, että parhaassa lisääntymisiässä olevat naaraat säästettiin. Tikat pärryttivät, pöllöt huhuilivat, tiaiset ja viherpeipot lauloivat. 4 Sydäntalvi on Ylä-Lapissa ohi. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Kaarina Kauhalan mukaan mäyrän menestymiseen vaikuttaa eniten ilmasto. Viime syksynä metsästettiin 43 000 hirveä. Koivuvaaran suunnalla nähtiin jatkuvasti suden jälkiä. Kylmä meri velloi vapaana Nauvon rannoilla. Helmikuu oli Ilomantsissa lämmin. Valon väri muutlltu. Alkukuussa lunta oli vielä yli 80 senttiä, mutta loppukuussa hanki oli huomattavasti ohentunut. Lumen määrä kasvaa aina huhtikuulle asti, helmikuussa Inarissa oli 80 senttiä lunta. Ahman tiedetään asustavan pysyvästi K oivusuolla. "Metsästys on avainasemassa." Hirven menestystarina alkoi varsinaisesti 1960-luvun alussa. Aurinko raotti jo harmaata verhoa z Martti Rikkonen Heikki Kokkonen Malli Valta Helmikuu jatkui koko maassa lämpimänä ja vetisenä. "Mäyräkanta onkin kasvanut erityisesti levinneisyytensä pohjoisosissa." Talvien lyhentymisen lisäksi metsien pirstoutuminen sekä peltojen ja niittyjen pintaalan muutokset ovat hyödyttänyt mäyrää, koska sen mieliruokaa ovat lierot ja kastemadot. Suomessa arvioidaan olevan vähintään 600-800 karhua ja metsästäjien mukaan nalleja on kaikkiaan varmasti enemmän
Kirjaskorpioni saattaa tepastella myös kylpyhuoneen seinillä tai lattialla. m1enet· Helteen mukaan karhukanta kestää viidestä seitsemään prosentin vuotuisen verotuksen pienenemättä. Luontaisesti kannat kasvaisivat 12-14 prosenttia vuodessa. Luonnosta sen tapaa useimmiten linnunpesistä. Virossa sen todettiin istutusten jälkeen laajentaneen asuinalueitaan noin 120 kilometriä vuodessa. Harmaahylkeen kanta lisääntyy 10 prosentin vuosivauhdilla, Pohjanlahden norpan vain viidestä seitsemään. Niitä on yli 5 000, mutta norppien luku on osittain pimennossa. Siltä puuttuu oikeiden skorpionien myrkyllinen häntä pistimineen. le. Karvanaaman levinneisyys ulottuu nyHirvillä on pian vasa tai kaksi. Minkkitarhat keskittyivät lounaisja länsirannikolle, josta tarhakarkulaiset alkoivat pian levittäytyä sisämaahan. Kalankasvattajat ovat helisemässä, jos minkki mieltyy kasvatusaltaiden ki1jolohiin. KOTIMAASTA Mäyrää muistuttava supikoira on menestyjä. osanottajien joukosta. Emä ja pennut ovat rauhoitettuja toukokuun alusta heinäkuun loppuun. Vaikka mäyriä ei pidetä riistatuholaisina niitä metsästetaan noin 10 000 vuosittain. kasvija hyönteiskokoelmia. mayran vanhaan pesään talviunille. Perämerellä tiedetään olevan vähintään 3 000 norppaa ja Riianlahdella 700. Alice Karlsson • • • ammo1~ • aJ • ' riita ( • 11s ta, edelline Hämähäkkieläimiin kuuluva valeskorpioni on noin viiden millimetrin pituinen. Se muun muassa nukkuu talviunta silloin kun talvi on ankara. Ari Kaarakainen Maamme maynen lukua ei tunneta. Jahtimiehet toivoisivatkin SUOMEN LUONTO 3/95 54. Hirviä on eniten kesäkuukausina syksyllä alkavaan metsästykseen asti. Jussi Murtosaari 5. Alice Karlsson täsmällisempää kannan arK I n viointia voidakseen suunnitella pyynnin tarkasti . Kuinka paljon karhuja voisi maassamme sitten olla. Venäjän Karjalassa liikuskelee nykyisin noin 3 000 karhua ja siitä itään niitä tallustelee vieläki.n sankemmin. Supikoirat levisivät maahamme ennätysvauhtia Baltian maihin 1930-luvulla tehdyistä istutuksista. vsk. Ne ovat pienehköjä, tehokkaasti lisääntyviä, lähes kaikkiruokaisia ja ne pystyvät elämään ihmisen läheisyydessä. Sen sijaan Suomenlahden norpista ei ole tietoja. Suomessa on tällä vuosisadalla ollut vähimmillään 100-150 mesikämmentä. Suomesta on tavattu 15 lajia, joista useimmat piilottelevat ulkosalla. Myös Itämeren harmaahylkeiden aallonpohja on sivuutettu. Se saalistaa jäytiäisiä ja punkkeja, jotka tuhoavat mm. Helteen mukaan hylkeet eivät ole vieläkään kokonaan elpyneet 1970ja 1980-luvun ympäristömyrkyistä. Länsirintama sai Kauhalan mukaan tukea 1960-luvun lopulla idästä vilistävistä minkeistä, joita oli istutettu rajan taakse. Hirmuinen ötökkä Kirjojen tai kasvikokoelman välistä voi kurkistaa hurjannäköinen otus, kirjaskorpioni. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva minkki tuotiin Suomeen tarhaeläimeksi 1920-luvun lopulla. Nykyisin minkkejä on jokseenkin koko maassa. Minkki ja supikoira ovat malliesimerkkejä petonisäkkäistä, jotka pystyvät nopeasti levittäytymään uusille alueilMinkki on pikkupeto, joka syö monipuolista ravintoa, muun muassa vesilintuja ja kaloja. kyisin Lappia lukuunottamatta kaikkialle Suomeen. Koko maailmassa tunnetaan noin 2 000 valeskorpionilajia. Kirjaskorpioni ei ole vaarallinen tai haitallinen , pikemminkin päinvastoin
Hakulisen mukaan myös "Ilta-Sanomissa 28.12.1994 ollut haastattelumuotoinen artikkeli Kainuussa käytävästä kansainvälisestä taloussodasta salaliittoteorioineen ei vie uskottavuutta pelkästään esittäjältään, vaan vaarantaa koko projektin uskottavuuden. Olipa kerran metsä -kilpailuun voi lähettää suomenkielisiä satuja toukokuun loppuun saakka. Rengasjaoston ympäristöryhmän mukaan jätekumi voidaan toistaiseksi hyödyntää vain polttamalla. sanoo Ari Arvio Nokia Renkaista. Suomen vanhojen metsien suojelu on hänen mielestään pelkkä Saksan metsäteollisuuden juoni, jota ympäristöjärjestöt toteuttavat saksalaisen teollisuuden rahoilla. Lähetä saukkohavaintosi 10. Pikku Vihreässä ovat esillä kaikki uusimmat laitteet sekä huussin historiaa keskiajasta lähtien. Tulokset julkistetaan syksyllä. Turussa voi käydä tutustumassa nykyaikaisiin pikkuloihin. Näyttely on avoinna 15.3.-31. 5. Lisätietoja kilpailusta saa puhelimella (90) 1727 2223 ja 1727 225 1 tai osoitteella Maaseudun Sivistysliiton kulttuuriosasto, Pursimiehenkatu 15, 00150 Helsinki. Helmikuun 21. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 3/95 54. Lisätietoja p. Eniten kasvoi kotikeräyspaperin sekä ruskean pahvin määrä, joita kerättiin yli 7 000 tonni a enemmän kuin edellisv uonna. uunnn Nokia Renkaiden ja kumin maahantuojien ympäristötyöryhmä suunnittelee, että Suomeen perustetaan kumin keräysyhtiö vielä kevättalven kuluessa. Pikku Vihreä. Hiltunen erotettiin myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteisestä seutukaavatoimikunnasta, ja Kainuun seutukaavan valmistelussa häneltä otettiin pois vanhoja metsiä koskevat asiat. Jätekumia kertyy maassamme vuosittain noin 30 000 tonnia. Keräys paperia ennätysmäärä Paperinkeräys Oy:n lajittelulaitoksilla käsiteltiin 1994 enemmän keräyspaperia kuin koskaan aikaisemmin. Viime joulukuussa suunnitkaita käytetään yleisesti energiantuotannossa Renkaat palavat hyvin, ja niiden lämpöarvo on kivihiilen luokkaa. Renkaat sisältävät hieman rikkiä ja sinkkiä, ja kuminpehmentimissä käytetyissä öljyissä on telujohtaja julisti Ilta-Sanomien haastattelussa, että "Kainuussa käydään kansainvälistä taloussotaa". Yhtyneet on Kainuun ylivoimaisesti suurin metsäyritys. Kilpailun palkintosumma on 25 000 markkaa, josta voittaja saa 10 000 markkaa. Tammikuussa Kajaanin kaupunginjohtaja Pentti Hakulinen ryöpytti l-.1 rjeessään Kainuun Liitolle, että "Projektivastaavan toimesta tapahtuva suoranainen riidan haastaminen paikallisen ja kansallisen puunjalostusteollisuuden sekä monien asiantuntijaryhmien kanssa" vahingoittaa projektia. D Saukkojen jäljille Oletko nähnyt saukon tai saukonjäljet. D Huussiin tutustumaan Vesivessa on ollut ympäristölle tuho isa keksintö, olisi siis aika palata huussiin. Kaikkia kunnallisjohtajia tämä riidankylvö ei ole miellyttänyt ja erityisesti teollisuus on tympäytynyt siihen. Projekti vastaavana to1m1 Kainuun Liiton suunnittelujohtaja Heino Hiltunen. Aktiivisin riidankylväjä on ollut Kainuun Liitto, joka aloitti pari vuotta sitten Kainuun ja lähialueiden metsätalousprojektin. 1995 mennessä osoitteella Vaasan läänin luonnonsuojelupiiri, Wolffintie 36 F, 365200 Vaasa. Metsähallitukselle luonnonsuojelujohtaja Metsähallituksen luonnonsuojelujohtajan virkaan on nimitetty erikoistutkija, fi losofian tohtori Rauno Väisänen maaliskuun al usta lukien. Projektin nimissä on "valistettu" kansanedustajia, hallitusta ja presidenttiä sekä ruokittu lehdistöä skandaalijutuilla. Kajaanin kaupunginhallitus yhtyi vaatimukseen. Kaupunginjohtaja vaati, että Hiltunen poistetaan kaikista projektin tehtävistä muussa tapauksessa hän jättää projektin työryhmän puheenjohtajan tehtävät. Projektiin otettiin mukaan metsänomistajien ja metsäteollisuuden ammattiliittojen edustajia sekä alueen kuntia, mutta teollisuuden edustajat varoivat sitoumasta siihen. 10. Kainuun liiton hallitus syrjäytti suunnittelujohtaja Hiltusen metsäprojektista tammikuussa. Ajoneuvojen renkaisiin onkin odotettavissa kaa kun sellaista ilmenee", hinnankorotuksia,joilla kulut katetaan. vsk.. Polttoa ovat kokeilleet Outokumpu Engineering, Yapo, Partek ja Ekokem. kainuun Liitto erotti hänet pohjoisten läänien ja metsähallituksen yhteisestä, vanhojen metsien suojelun taloudellisia vaikutuksia selvittelevästä työryhmästä. (92 1) 242 1089. Hylkyrenkaiden käsittely on saatava heti taloudellisesti järkeväksi, sillä ympäristöministeriön päätöksen mukaan kumin talteenottoa ja uusiokäyttöä ei tueta. " "Olen täsmälleen samaa runsaasti polyaromaattisia hiilivetyjä. Luonnonsuojelujohtaja toimii Metsähallituksen luonnonsuojeluyksikön päällikkönä. Näin Kainuun Liitto yrittää luoda edellytyksiä metsien suojelun ratkaisemiseksi sivistyneesti. 1995. Kerro tietosi Vaasan läänin luonnonsuojelupiirille, olet mukana luonnonsuojelutyössä ja voit voittaa luontokirjan. Asta Leppälä mieltä", kommentoi Yhtyneiden Paperitehtaiden Kajaanin johtaja Pauli Hänninen. Yksikön tehtäviin kuuluu luonnonsuojelual ueiden hoito, päätavoitteena luonnon monimuotoisuuden säi lyttäminen. Kaikkiaan laj ittelulaitoksille kärrätti in keräyspaperia runsaat 186 000 tonnia, noin 20 000 tonnia enemmän kuin 1993. Kumijauheen lisääminen urheilukenttien ja teiden pinnoitteisiin ei riitä. Direktiivin määräyksestä kaatopaikat lakkaavat vastaanottamasta hylkyrenkaita 1996 ja revittyjä neljä vuotta myöhemmin. Yhtiölle valitaan toimitus5 [ johtaja, joka kilpailuttaa keräilijöitä ja hyötykäyttäj iä. D Satuilemaan Maaseudun sivistysliitto kutsuu kaikkia suomalaisia metsäaiheiseen satujen kirjoituskilpailuun. Lisätietoja saat luonnonsuojelupiiristä puhelimella (961) 312 7577 tai Esko Rajalalta (965) 525 74 13.0 6 KOTIMAASTA Hylkyrenkaat .. § "Periaatteena on turvata myös renkaiden pinnoittajien ja Hylkyrenkaiden /....eräilyn ja kuljetuksen järjestämiseen ei ole luuusiokäyttäjien tarve, sitä muvassa valtion rahaa. Metsien suojelun vastustaminen on hänen päätyönsä; projektin lisäksi hän on organisoinut kaikkia Pohjoisja Itä-Suomen maakuntaliittoja sotaan vanhojen metsien suojelua vastaan. Kompostoinnin ja kierrätyksen tieto-, näyttelyja myyntikeskus, llpoinen, Vihermaailma, Turku. Teollistuneissa maissa renKainuussa haetaan metsäsopua Muutamat maakunnalliset viranomaiset ovat tietoisesti kärjistäneet riitaa vanhojen metsien suojelusta. Savukaasut osataan puhdistaa säädettyyn tasoon, mutta se nostaa hyötykäytön kustannuksia
Siitä huolimatta yli neljännestä peltoja on lannoitettu selvästi liikaa. Luonnonsuojeluliiton lääkkeet ovat muun muassa luonnonlohta säästävät kalastuskiintiöt, puolen vuoden kalastuskielto Pohjanlahdelle ja lohen suojeluohjelma. Karjatalousal uei lla valtaosa pelloista on nurmella, mutta viljanviljelyalueilla peltojen kyntäminen auki talvisateiden ja sulavesien huuhdeltavaksi on yleistä. Iiris Lappalainen Jääjutun matkat sekaisin Railot ulvovat -jutusta (2/95 s. Tuolloin valtio vuokrasi Lieksan kaupungille m aa-alueen lpatinvaaran rinteeltä edelleen S. Myös Lieksan kauEU toppuuttelee syyskyntöjä ja lannoitusta Vesija ympäristöhallituksen (nykyisen ympäristöalan tutkimusja kehittämiskeskuksen) tutkimuksen mukaan yli puolet Suomen pelloista ei täytä EU :n ympäristötuen vaatimuksia. 4) oli pudonnut yksi merkittävä sana pois. Taloudellinen lama ja 1990-luvun alussa uudelleen virinnyt keskustelu Kolin kansallispuistosta panivat hankkeen jäihin. Tervo Oy:lle vuokrattavaksi. Lopullinen sopimus ympäristötuen tarkoista markkamääristä ja ehdoista vielä odotuttaa itseään ainakin kevääseen saakka. Viljely ja istutukset ovat vain välivaihe, lopullisena tavoitteena on oltava se, että lohi lisääntyy luonnonvaraisesti, liitto muistuttaa. Kolille ei rakenneta vaaramajakylää Kolin kansallispuiston ydinosa säästyy uusilta tuhoilta, sillä vuosia vireillä ollut vaaram ajahanke on peruttu. Puhdistettua lasimurskaa käytetään lasivillan ja pakkauslasin valmistukseen. EU :n ymparistötuki edellyttää, että 30 prosenttia pelloista jätetään talven ajaksi kasvipeitteiseksi. A. Kymmenen asteen lämpötilan muutos kutistaa jääpeitettä kilometrin matkalla puoli metriä. Ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen mukaan yhteistyö Mustialan yhteismetsän kanssa sujui hyvin ja ratkaisu löytyi vapaaehtoisesti. Ympäristötuen saannin edellytyksenä on valtaojien varrella vähintään metrin ja vesistön varrella kolmen metrin suojakaista. 7. vsk. Vanhankaupunginlahti on suojeltu luonnonsuojelulain, lintuvesien suojeluohjelman ja kansainvälisen Ramsarin kosteikkosuojelusopimuksen perusteella. Tutkimusta johtaneen agronomi Markku Puustisen mukaan kolme metriä on tärkeimpien vesistöjen varrella riittämätön kaistale. Puhdistuslaitoksen vuosituotanto, noin 20 000 tonnia kattaa tämänhetkisen kertymän. Lohiasiat ympäristöministeriöön! Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä maaja metsätalousministeriö on epäonnistunut lohipolitiikassaan, siksi lohen olisi ponkaistava ympäristöministeriöön. D Kyynäräjärvi suojellaan Ympäristöministeriö ja Mustialan yhteismetsä sopivat helmikuussa maan vaihdosta, jossa Tammelan Kyynäräjärven ranta-alueet, 94 hehtaaria, vaihdettiin 2 14 hehtaariin metsää. Usein suojakaista puuttuu myös vesistöihin rajoittuvilta pelloilta. Mahdollisesti vaadittavista leveämmistä suojakaistoista EU antaa erityisiä korvauksia, joiden suuruutta ei SUOMEN LUONTO 3/95 54. Vaaramajakylää suunniteltiin kuvassa vasemmalla puolella olevaan rinteeseen. Peltojen alapuoliset kosteikot saattaisivat Puustisen mukaan vähentää maatalouden hajakuormitusta huomattavasti. A. Puustinen arvioi, että vaaditut suojakaistat söisivät nykyistä peltopinta-alaa korkeintaan 7 000 hehtaaria. Oikealla väikkyy Pielinen. D Viikin kohtalo Euroopan unioniin Helsingin kaupungin suunnitelmat uuden lähiön rakentamisesta Viikkiin joutuvat kansainväliseen puntariin. Pelloilta huuhtoutuva ki intoaines liettyisi ja kasvillisuus sitoisi pellolta huuhtoutuvaa liukoista fosforia. Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tehneet suunnitelmista kantelun EU:n ympäristökomissaari Ritt Bjerregaardille. Yleisin käytäntö kuitenkin on se, että ojien varsilla ei ole mitään suojakaistaa. Kimmo Repo haihtuisi suoraan ilmaan eikä joutuisi rehevöittämään vesistöä. Viikin lähiö sijoittuisi kansainvälisesti arvokkaan lintuveden, Vanhankaupunginlahden, puskuri vyöhykkeelle. Yritys ryhtyi heti puuhaamaan 50 mökin loma-asuntoaluetta. Viimeksi hanketta vei eteenpäin Tervon ostanut Polar-Yhtymä. Keräyslasin käyttö tehostuu Pohjoismaiden nykyaikaisin keräyslasin puhdistuslaitos aloitti toimintansa Forssassa helmikuussa. Pitkällisen kaavoitusprosessin j älkeen alueen osayleiskaava vahvistettiin 1987. Hanke sai yllättävän käänteen viime vuonna. Viljelijöillä on nyt mahdollisuus saada erityistukea, mikäli toimivia kosteikkoja perustetaan tai annetaan muodostua. Tervo Oy suunnitteli viidenkymmenen loma-asunnon rakentamista Ipatinvaaran rinteeseen 4,4 hehtaarin alueelle aivan Ukko-Kolin tuntumaan. Pääjohtaja Kaj Bärlund toivoo, että vähintään 90 prosenttia maatiloista tulisi mukaan ympäristötukiohjelmaan. Myös typpiyhdisteitä rosne liön rakentamiseen. Tämä olisi merkinnyt sitä, että kansallism aisemaan olisi kohonnut 50 sadan neliön alppimajatyyppistä mökkiä. punki ensisijaisena vuokramiehenä suostui siirtoon. Hanke herätti jo tuolloin voimakasta vastustusta. Polar-Yhtymä j a ympäristöministeriö sopivat viime vuoden lopussa, että maa-alueen vuokrasopimus voidaan siirtää takaisin valtiolle. Ajatus vaaramaj akylän rakentamisesta käynnistyi 1980-luvun alussa, kun Lieksan kaupunki perusti työryhmän pohtimaan Kolin alueen matkailupalvelujen kehittämistä. Epäpuhtauksien poistamisen lisäksi laitos pystyy myös erottelemaan erivärisen lasin. Eikä suinkaan metrin matkalla, kuten tekstissä väitetään. R akennusoikeutta myönnettiin peräti 5 000 kervielä tiedetä. Maa-ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan ole ottanut niitä käyttöön. Tuon ajan henkeä kuvaa hyvin sekin, että alunperin Lieksan kaupunki haki rakennuspaikaksi kaksi kertaa suurempaa aluetta kauniin Ipatinvaaran rinteeltä. Ympäristötuen määräämä fosforilannoituksen tavoite on korkeintaan 15 kiloa hehtaarille. Kyynäräjärvi kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Lannoiteveron nostaminen on viime vuosina vähentänyt fosforin käyttöä. Luonnonsuojeluliiton mukaan keinot lohen suojelemiseksi ovat olemassa. Rakennusliike S. KOTIMAASTA Näkymä Ukko-Kolilta lpatinvaaralle. Maanvaihdon jälkeen koko Saloistenjärven-Kyynäräjärven rantojensuojelualue on valtion omistuksessa. Toimitus pahoittelee virhettä. Polar-Yhtymän ja ympäristöministeriön sopimus taannee, että lpatinvaaran komea länsirinne liitetään eheänä Kolin kansallispuistoon
Ennen kevätmuuttoa koskikaran on kuitenkin varustauduttava. kesäkuuta 1995 luonto-ohjelmatapahtuma. Suuri patinoitunut saviruukku, jonka pinnalla kasvaa hentoja, lehteviä kasveja, on ihmeen kaunis; kuin sammalmätäs kallion kolossa. Vaisto vie sen pian kohti pohjoista ja luodetta. Heti kun oli muutaman päivän lauhempaa, kolmannes näistäkin katosi sulille pikkupuroille. Lehdistä ja mullasta haihtuva vesihöyry pitää ilman kosteana ja risteilevä juuriverkosto auttaa säilyttämään mullan il mavana ja kuohkeana. Aamulla Jyväskylästä startannut lintu saapuu Norbottenjn tunturipurolle jo illaksi. Puh. Aurinkoiselle eteläikkunalle istutetaan eri tavoin tähtimäisiä, kohokuvioisia aloeita hiekkaisella mullalla täytettyyn saviruukkuun. Isoon laatikkoon tai altakasteluruukkuun voi perustaa kukoistavan kasviyhdyskunnan. Nuorelle miehelle tämänsuuruinen painonlisäys tietäisi monen kinkun popsimista. Rea Peltola Tee elokuva luonnosta Euroopan Luonnonsuojeluvuoteen 1995 liittyen järjestetään Ähtärissä 16.17. Suomessa syntyvät koskikarat talvehtivat yleensä maamme rajojen ulkopuolella, mutta pieni osa kannasta ei muuta ollenkaan. (90) 228 081, fax (90) 2280 8200. Palmut ja traakkipuut, jotka yksittäin istutettuna kasvattavat kaljun rungon ja surkean vähän lehtiä, näyttävät tuuheilta ja tyytyväisiltä päästessään suureen istutusaltaaseen matalampien aluskasvien keskelle. Pienoisekosysteemiin valitaan samanlaisissa oloissa Koskikarat valmistautuvat kevätmuuttoon Mustanvalkea "vesipappi" sukeltelee viimeisiä viikkoja eteläisen Suomen koskissa. Vie pian pönttö koskenpartaalle; huhtikuussa siinä saattaa olla jo vihreä sammalpallo merkkinä koskikaran pesimäaikeista. Kilpailun aiheena on Euroopan Luonnonsuojeluvuoden 1995 teema "Luonnon monimuotoisuus". Tuulettomalla säällä koskikara voi lentää 50 kilometrin tuntivauhdilla. Ahtärissä. Suurelle kasviryhmälle voi Suomessa pesii 300 koskikaraparia. D SUOME LUO TO 3/95 54. 1995. Videot palautetaan kilpailun jälkeen. Talvehtiva sutjakka koiras painaa talvikuntoisena 70 grammaa. Lämpimän, puolivarjoisan huoneen lattialle sopii kookas laatikko, joka täytetään viirivehkoilla, kiipeilevillä aasinkorvaköynnöksillä ja kauniin vaaleanvihreillä pesäraunioisilla. Kuusamon kuululla koskikarapaikalla, Kitkajärven Kiveskoskella, tapaa pakkastalvina jopa 60 lintua, mutta nyt niitä oli parhaimmillaankin vain puolet siitä. Ne kaikki viihtyvät niukassa valossa, tarvitsevat runsaasti lämpöä ja tasakostean kasv ualustan. Pisin rengastetun karan muuttomatka on ollut 1267 kilometriä. Selviytyäkseen kevätmuutosta pitää linnun saada viidennes lisää painoa. Tänä talvena on ihmetelty, miksi tutuilta koskikarapuroilta puuttuvat mustakaavut. Syynä on todennäköisesti leuto talvi: koskikarat ovat jääneet talvehtimaan normaalia pohjoisemmaksi tai ne ovat levittäytyneet useimmille pikkupuroille. Kilpailun raadissa ovat YLE:n, MTV 3: n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Ähtärin Eläinpuiston, Suomen Luontoelokuvaajien yhdistyksen ja Euroopan Luonnonsuojeluvuoden työjaoston edustajat. Ohjelman viimeinen jättöpäivä on 19. Umpinainen laatikko salaojitetaan lecasoralla; jos multa pysyy koko ajan märkänä, kasvien juuret tukehtuvat. Kilpailuun voivat osallistua kaikki alan harrastajat. Suuressa astiassa tiheänä kasvustona viheriöivien kasvien on helppo hengittää. Aineisto toimitetaan VHSkasetilla. 5. Vaatelias gardenia virkistyy silmin nähden saadessaan jakaa ruukkunsa lehtevän kodinonnen kanssa. Lähetysosoite on Ähtärin Eläinpuis_!O, Karhunkierros 130, 63700 Ahtäri. Kaktusruukun pohja ojitetaan pikkukivillä, ruukku täytetään hyvällä, kuohkealla mullalla ja pinnalle levitetään kerros hiekkaa tai pyöreitä kiviä. Ohjelman kesto on enintään 10 minuuttia. essa energiaksi syntyy vettä, joten linnun ei tarvitse laskeutua edes juomaan. Paahteiselle paikalle rakennetaan erämaa kummallisen muoto1s1sta kaktuksista ja kauniista kivistä. Ohjelman lähettäjällä tulee olla oikeudet lähettämäänsä materiaaliin. vsk.. Valtaosa Suomen talvehtivasta 5 000-8 000 koskikarasta muuttaa maalis-huhtikuussa Ruotsin ja Norjan tunturialueille pesimään. Pyöreät, karvapeitteiset lehdet ja pehmeän vaaleanpunaiset, koboltinsiniset ja valkeat kukkakiehkurat suikertelevat somasti toistensa lomassa. Tavallisia saviruukkujakin on saatavana aika isoja kokoja, mutta suuria laakeita ruukkuja näkee harvoin. Voittaja julkistetaan 17 .6. Jyrki Mäkelä rakentaa itse laatikon filmivanerista, joka kannattaa vuorata muovikalvolla. Osana tapahtumaa on luonto-ohjelmakilpailu kotimaisille luonto-ohjelmille. Koillismaan koskikaroja tutkiessamme olemme saaneet muutamia rengashavaintoja kesällä syntyneistä poikasista tai pesivistä emoista, jotka ovat jääneet lähipuroille talvehtimaan. Kilpailuun kutsutaan eloja videokuvaamisen harrastajia. Rahaa on varattu 6 000 markkaa, ja raati pidättää oikeuden jakaa palkinnot haluamallaan tavapa. Rasvan poltto muuttomatkalla on kätevää: ihran pala8 KOTIMAASTA Kaktuksista koottu pienoiserämaa. Palkinnot ovat rahaja e inepalkintoja. viihtyviä kasveja. Kiloja pitäisi saada noin 15 lisää ennen kosintareissua Pohjois-Norjaan. Oikeudet ohjelmaan säilyvät tekijällä. Ekosysteemi ikkunalaudalla Kasvit rakastavat seuraa. Jos ruukku tuntuu liian syvältä kasvien juurille, sen pohjalle voi panna paksulti hiekkaa ennen multakerrosta. Valoisalle lännenpuoleiselle ikkunalle voi asettaa laakean vadin, joka ojitetaan hyvin ja istutetaan täyteen eri värisiä paavalinkukkia. Myös aikaisemmin kuvattu materiaali hyväksytään. Lisätietoja saa Suomen luonnonsuojeluliitosta, Kotkankatu 9, 0051 Helsinki
"Havaintoja on tehty mm. Lähiaikoina alkanevat neuvottelut oppaan muokkaamisesta ainakin Keski-Suomen, Kymen, Mikkelin, Oulun ja Pohjois-Karjalan tarpeisiin. Esimerkiksi Patvinsuon kansallispuiston kahdella koealueella havaittiin kohta palon jälkeen mm. vsk. Tuli auttaa uhanalaisia Tulen kärventämä metsä on monen eliölajin ainoa elinympäristö. Jari Salonen siin, on yritettävä jotakin muuta. Sisävesien kaloillekaan ei ole annettu uusia käyttörajoja. Myös viranomaisten tiukentunut linja on vaikuttanut mielipiteisiin. Opas on sovitettu PohjoisSavon oloihin tärkeitä osoitteita ja puhelinnumeroita myöten. Myös Liesjärven kansallispuistossa Etelä-Hämeessä tehty kulotus lennätti paikalle koko joukon paloalueiden erikoislajeja. Jari Salonen jussa, joka on läänin merkittävin teollisuuskeskus. Useimmissa järvissä petokalojen elohopeapitoisuus jää alle ohjearvon 1,0 milligrammaa kilossa. "Monet sellaiset lajit jotka katoavat muualta luonnostamme kovaa vauhtia, ovat patoalueilla lisääntyneet selvästi", iloitsee Metsähallituksen ItäSuomen puistoalueen biologi Tuula Kurikka. Suomessa lohen ja silakan myrkkyjäämät todettiin kuitenkin niin pieniksi, ettei suosituksia annettu. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat Jarmo Kortelainen ja Juha Kotilainen selvittivät ympäristöasenteiden muutosta UimaharSUOME LUONTO 3/95 54. erittäin uhanalaiseksi luokiteltu mäntyhuppukuoriainen sekä isokelokärsäkäs. Tätä väitettä puoltaa juuri valmistunut tutkimus Pohjois-Karjalasta. Kimmo Repo 9. Uimaharjun tehtaiden uusiminen sai ympäristöpäästöt kuriin melko hyvin. Rasvainen merikala kerää lihaksiinsa herkästi monenlaisia veden epäpuhtauksia, pahimpina ns. "Tiukat käyttörajoitukset aiheuttavat helposti tarpeetonta hysteriaa. Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus ovat tarkkailleet paloalueille asettunutta lajistoa. Hedelmällisessä iässä oleville naisille suositeltiin Itämeren rasvaisen kalan, lohen ja silakan, syömistä korkeintaan kerran kuukaudessa. Tehtaalaiset kokevat nyt tekevänsä työtä, jossa myös ympäristö otetaan huomioon. Myös tehtaalla asiat oli pakko ottaa tosissaan. Lisäksi etenkin ulkomaiset asiakkaat ovat kiinnostuneita tehtaan päästöistä. Jaakkola kehottaa laatimaan istutusten ja muun kalavesien hoidon pohjaksi kalastuskuntatai kalastusaluekohtaisen käyttöja hoitosuunnitelman. Matti Huuskonen sestä. Jo ensi kesänä puiston talousmetsiä tuikataan tuleen, ja niistä muodostuu hiljalleen rikkaita luonnonmetsiä. Se teki ympäristöasioista puheenaiheen, jota oli vaikea Itämeren kalaa saa syödä Viime syksynä Ruotsin elintarvikeviranomaiset antoivat radikaaleja rajoituksia merikalan käytölle. Istutusrahoja ei kannata rynnätä käyttämään suin päin, vaan vaikkapa rahastoida, kunnes järkevimmät tavat hoitaa vesiä on valittu. Suomessa elintarvikevirasto ryhtyi myös pohtimaan mahdollisia käyttörajoja merikalalle. Koska sellaisista alueista on nykyään pulaa, useita suojelualueita on viime vuosina sytytetty tarkoituksella palamaan. Ensimmäiset tulokkaat saapuivat kohta liekkien sammuttua. Aikaisemmin tehtaan työntekijät miellettiin saastuttajiksi. Päästöjen radikaalin vähentämisen vaihtoehtona väläyteltiin jopa vanhan tehtaan sulkemista. Merkittävin vaikutus tehtaalaisten asenteisiin oli oli 1980luvun lopussa käyty kamppailu Uimaharjun tehtaiden päästöistä. Esimerkiksi veteen pääsee fosforia nyt noin 10 kiloa vuorokaudessa, kun vanhan tehtaan aikaan sitä meni kymmenkertaisesti, vaikka tuotanto oli kolmasosa nykyiItämeren silakka sai vielä lähes puhtaat paperit. Työntekijät keskustelivat ympäristöasioista avoimesti, eikä ongelmia pyritty salailemaan. Vaikka kalanja ravunpoikasten luonnollinen hävikki on suuri, on Jaakkolan mukaan paljon puutteita myös istutusten suunnittelussa, toteutuksessa ja jälki valvonnassa. Tutkimusta tehtäessä asennemuutos näkyi selvästi. Sen jälkeen on tapahtunut melkoinen muutos asenteissa. Hyvistä tuloksista innostuneena Metsähallitus on jo laatinut Seitsemisen kansallispuistoon suunnitelman nuorten metsien ennallistamisesta. uhanalaisiin lajeihin kuuluvista kaskilatikasta ja kulokauniaisesta. Näin toteaa Markku Jaakkola vasta julkaistussa oppaassaan kalankasvatuksesta. Ympäristöasiat näyttävät tulleen osaksi tehtaan arkea, tutkijat toteavat. Nämä kuten monet muutkin erikoislajit näyttävät myös lisääntyneen paikalla", sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Tukia. Tilanne on nyt oleellisesti toinen kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Oppaan kustantaja on Kuopion maaseutuelinkeinopiiri. Laajaa kulotushanketta suunnitellaan myös Nuuksion kansallispuistossa. Vastineeksi käy vain todellinen tulos, ei ainoastaan hoidettu muodollisuus ja hyvä mieli. Ympäristönsuojelijoita ei enää pidetä höyrypäinä Ympäristönsuojelu ei ole enää teollisuuspaikkakunnallakaan kirosana. supermyrkkyjä, PCB:tä sekä dioksiineja. Vielä 1970-luvulla tehdaspaikkakunnalla, ja etenkin tehtaalaisten keskuudessa, luonnonsuojelusta puhuvia olisi pidetty haihattelijoina ja riitapukareina, sanoo Kortelainen. yleisistä suosituksista luovuttiin", sanoo elintarvikeviraston johtaja Kalevi Salminen. KOTIMAASTA Seitsemisen kansallispuistossa liekkien annetaan hoitaa kaikki nuoret talousmetsät. Meillä kalan suurkuluttajia on niin vähän, että Järkeä kalanistutukseen Suomessa käytetään kalanistutuksiin vuosittain 80-100 miljoonaa markkaa, joista voi valua hukkaan jopa kymmeniä miljoonia. Jaakkola neuvoo tarkastelemaan kalavesien hoitoa taloudellisena panostuksena. Esimerkiksi liian tiheiden pienkalakantojen harventaminen saattaa olla järkevämpää kuin istutus. Vanhaa hyvää istutuskäytäntöä kannattaa tarkentaa 5-10 vuoden välein: jos vesiin on esimerkiksi istutettu vuosittain siikaa, eikä niitä kuitenkaan käy pyydyksivuuttaa. Uimaharjussa sijaitsevat Enocell Oy:n tehtaat. Tulokset näyttävät hyviltä. Olennaista voi myös olla yhteinäinen päätös riittävän harvojen verkkojen käytöstä, jotta istukkaat ehtivät rauhassa aikuistua ja jatkaa sukua
Sellainen vähentäisi kenties yksityisautojen määrää ja pienentäisi työmatkakustannuksia. Se johtuu käsityöstä ja raaka-aineiden hinnasta. sanoo Liikenneliiton puheenjohtaja, liikenneinsinööri Kari Ojala. Pakastepyödässä on näköjään puolen litran rasioissa mesimarjoja! Kotimaisia laatutuotteita kannattaa kysellä myös esimerkiksi hallikauppiailta. Meillä maksun kyydistä saa ottaa vain sellainen, jolla on liikennelupa. "Tietysti Suomessakin saa kulkea porukalla yksityisautossa, mutta kustannuksia ei henkilöliikennelain mukaan saa jakaa ei edes bensakulu ja. "Me emme oikeastaan mainosta muuten kuin tuotteitamme esittelevien tuotekonsulenttien avulla. Siellä valttina on kotimaisuus, pienten valmistajien elintarvikkeet ja useimmiten luonnonmukaisuus. Maailmankauppa myy, muiden kaltaistensa vaihtoehtoperiaatteilla toimivien myymälöiden tapaan, pääosin tuontitavaraa ja vakuuttaa tavaroiden myyntihinnasta merkittävän osan menevän suoraan valmistajalle. Hän ryntää aamuisin naapurin autoon, joka starttaa Heikkisten kotiportilta täydessä lastissa. Hapatetun eli maitohappokäytetyn ruisleivän voi valmistaa ilman suolaakin, mutta vehnäleipä ei ilman sitä tahdo onnistua. On kirjoja ympäristötaloudesta ja kehitysavusta, suitsukkeita, saippuoita, koruja, leluja, alpakanvillasta tehtyä lankaa, myssyjä, kierrätyspaperituotteita, kahvia, yrttiteetä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa kimppakyydein. D Biodynaamista leipää Yli 50 leipätiskiltä pääkaupunkiseudulla löytyy Samsaran leipomaa maukasta leipää. Töölössä Runeberginkadulla voi astua Aitojen Makujen Maailmaan. D kaa Zukale. "Meillä vahvat yksityiset liikennöitsijöiden liitot, Linjaautoliitto ja Taksiliitto, näkevät kimppakyydin uhkana omalle liiketoiminnalleen. Maatakin säästyy, sillä tiestöä ja parkkipaikkoja tarvitaan vähemmän, kun viiden auton sijaan liikkeellä on yksi. Jos tunnet, olet varmasti huomannut, että Heikki lähtee töihin kimppakyydillä. Kaupan valikoimista löytyy esimerkiksi ihania lammasmakkaroita, pihvikarjan lihaa, pihlajanja variksenmarjaa hyytelöinä, tyrnimehua, muikkukukkosia, ruisleipää ... Koska sellaisen saanti ei ole itsestäänselvyys, raaka-aineet saattavat olla peräisin myös luonnonmukaisesta tuotannosta, kertoo toimitusjohtaja Peter Zukale. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Biodynaamisesti ja luonnonmukaisesti viljelty vilja maksaa Zukalen mukaan leipurille kaksi kertaa enemmän kuin tavanomaisesti v~~y. Totta kai se johtaa siihen, että hankalien matkojen päässä asuvat hankkivat jokainen oman auton ja käyttävät sitä työja asiointimatkoihin." Liikenneliitossa ollaan sitä mieltä, että kimppakyyti ei mitenkään pienentäisi taksien ja linja-autojen tarvetta, pikemminkin päinvastoin. Vaikka Vanhalla Mantereella suunnittelussa luotetaan perinteisesti julkisen liikenteen kehittämiseen ennemmin kuin yksityisautoiluun, ovat kimppakyydit vakiintuneet Keski-Eurooppaankin, esimerkiksi Saksaan. Olemme yrittäneet pitää kiinni vaihtoehtotyylistä myös markkinoinnnissa", jat10 Vantaalainen Samsaran leipomo käyttää leipiinsä biodynaamista viljaa tai luomuviljaa, siksi tuotteet ovat tavallista kalliimpia. Toinen pieni leipomo Kuusianleipä ja Samsara yhdistyivät viime kesänä ja uuden yhtiön toimintapaikka sijaitsee Varistossa Vantaalla. Maailma kaupan Pienestä myymälästä löytyy jotain erilaista kuin suuren kauppaketjun valikoimista. Yhdysvalloissa suositaan liikennesuunnitelussa kimppakyytiläisiä; isolla porukalla on joko ajo-oikeus joukkoliikennekaistalla tai heille on varattu kokonaan oma kaista moottotiellä. Leipomon tuotteet on valmistettu pääasiassa biodynaamisesta viljasta. KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINN Iiris Lappalainen ikki Tunnetko sarjakuvien Helmin ja Heikin. Ehdotonta on kuitenkin, että ainoa käytetty lisäaine on suola ja sitäkin leivissä on mahdollisimman vähän. Samsaran tavoitteena on leipoa mahdollisimman täysjyväistä leipää, toki hieman vaaleampiakin laatuja valikoimasta löytyy. Samsaran leipä on tavanomaista leipää kalliimpaa. Päättäjät kuuntelevat niitä", ikkisen kimppakyyt· Kimppakyydissä hankalakin työja asiointimatka taittuu mukavasti eikä ympäristökään rasitu yhtä paljon kuin yksin yksityisautolla huristellessa. Se myy kehitysmaatuotteita: On bangladeshiläisten valmistamia paitoja, koriste-esineitä, ympäristöä säästäviä pesuaineita, kestopusseja hedelmien punnitukseen, kasseja ja nyssyköitä. Sittenpähän olisi varaa käyttää taksia ja lähteä useammin lomamatkalle julkisilla välineillä. Helsingin Kruununhaassa Snellmanninkadulla sijaitsee pikkuruinen Maailmankauppa. Aitojen maku jen maailman kananmunat ovat onnellisten kanojen munimia. Suomessa sen sijaan porukalla liikkumista ei suosita, vaikka naapurin auton hyväksikäyttö tuntuisi perin luontevalta pitkien välimatkojen maassa. Kauppahalleissa elää vielä pienen kaupanteon perinne. vsk.. Kimppakyyti on yksityisautoilun luvatussa maassa Yhdysvalloissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, sillä ilmansuojelulaki (Clean Air Act) vaatii isoimmilta työnantajilta päästöjen vähentämiseksi liikennesuunnitelmat
Yli puolet ryhmään kuuluvista yrityksistä ilmoittaa Suomen pääasialliseksi puun ja puutuotteiden tuottajaksi. Kirja neuvoo vaatimaan järkevämpiä tuotteita ja käytäntöjä laboratorioilta ja maahantuojilta. Valokuvausasioissa tunnumme olevan maahantuojien ja valokuvausliikkeiden armoilla. Ymmärtääkseni Etelä-Suomen metsälöissä ei ole suurempia ongelmia, kunhan vain näitä uusia ohjeita noudatetaan. Muovia mädättäviä bakteereita ei tietämykseni mukaan ole olemassa, nahksa sen sijaan mätänee. Vihkosesta löytyvät myös valmiit selitykset niitä varten, jotka kaiken luettuaan eivät sittenkään jaksa tehdä mitään. Target 1995 -ryhmää edustava Justin Stead arvelee: "Uskoakseni Suomessa ei ole suuriakaan vaikeuksia luoda ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti tyydyttävät normit, joiden perusteella tuotteille voitaisiin myöntää sertifiointi." Hän peräänkuuluttaa kansallista sopimusta, jonka seuranta olisi teollisuudesta ja metsänomistajista riippumattoman organisaation varassa. Sinä aikana kertyneillä kuvilla maapallo voitaisiin päällystää useamman kerran. LUTTAJAN VALINNAT• KULUTTAJAN VALINNAT• KULUT Kuvat haihtuvat kuvausinnostus ei Valokuvaaminen ei ole ympäristöystävällistä kuluttamista, pikemminkin päinvastoin. Hänen mielestään puun ekomerkintää voitaisiin hoitaa nykyisissä metsäorganisaatioissa vähän maatalouden luomutarkkailun tapaan. Tiesitkö muuten, että Suomessa myydään yli 50 000 kertakäyttökameraa vuosittain. Niiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ei ole jä,jestetty, ne täyttävät kaatopaikkoja. Minä toivoisin uudempiin versioihin korjattavaksi muovin maatumistiedot. "Ongelmana on tietenkin se, että tarkkaa määritelmää luonnon monimuotoisuuden huomioon ottavalle menettelylle ei ole. MUVATAIDEAJCATIMIA 1H-' väittää muovisten filmipurkkien maatuvan 20-30 ja muovikassien 10-20 vuodessa. Suomen WWF:n projektipäällikkö Harri Karjalainen ei näe vaaraa byrokratisoitumisesta. Ne kyllä kerätään talteen ja viedään takaisin Yhdysvaltoihin sulatettaviksi, mutta siinä tuhrautuu turhaa energiaa. Hän uskoo kuitenkin, että ekomerkinnällä vo1ta1s11n luoda kaupallista uskottavuutta. Kiperään loppukilpailuun selviytyi kaikkiaan 25 tuotetta, joista noin puolet oli erilaisia elintarvikepakkauksia. Perusteluissa raati korostaa tuotteiden lyhyttä käyttöikää ja siihen verrattuna aivan liian pitkää ikää. Siinä suositellaan jopa kuvaamisen lopettamista ja siirtymistä vaikkapa puupiirrosgrafiikkaan tai kuvien hakkaamiseen kiveen ne ovat hiekkaan piirrettyjen kuvien ohella kestävimpiä kuvantekotapoja. Mutta pienimmät kymppikuvia valmistavat firmat kaatanevat surutta kehitysliemensä jätevedenpuhdistamoiden riesaksi. Kirjasta on ilmestynyt nyt toinen korjattu painos. Siis, jos ei näe mitään syytä huolestua valokuvaamisen aiheuttamista ongelmista, kannattaa opas hankkia ainakin näiden selitysten vuoksi. Toki suurimmat laboratoriot keräävät muuallakin liemensä talteen ja uusintavat niitä sekä toimittavat ongelmajätteiden keräilyyn. Karlssonin mielestä asia on metsätalouden osalta yksinkertaisempi kuin uskalletaan myöntääkään: "Mutta kyllä meillä metsäarnmattilaisilla on syytä katsoa peiliin. vsk. "Kävimme englantilaisvieraiden kanssa tyypillisellä Metsäliiton eteläsuomalaisella työmaalla, perhemetsässä Karkkilan maastossa. SUURI Valokuvausvihkonen ckophoto. Meillä on varaa pehmentää metsänkäsittelyä ja silti säilyttää sen taloudellisuus." Karlsson myöntää, että metsäteollisuus pelkää sertifioinnin kasvattavan byrokratiaa, jota metsäalalta on haluttu purkaa. vaa alle kahden hehtaarin kuusikon avohakkuusta. Oppilastyöstä on tuloksena tiukkaa asiaa hauskasti huumorilla höystettynä vaatimattomassa mustavalkoisessa vihkosessa. Vain Turun kaupunki ja nyttemmin myös Oulu ovat kieltäneet valokuvausliemien kaatamisen viemäriin, vaikka jätelaki velvoittaisi aivan muuhun. Ei heillä tuntunut olevan mitään huomautettaSeppo Hakala Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike julisti syksyllä kilpailun jätelain vastaisimmasta tuotteesta. Mutta valokuvausta harrastavan on vaikea löytää ohjeita, jotka auttaisivat parempiin valintoihin. Suuri valokuvausvihkonen uskaltaa heittää pallon myös itseään vasten. Elämä on lyhytaikaista, yhdysside on kuva albumissa", filosofoi Turunen. Vihkonen siteeraa Valokuvaajan niksikirjaa ja Puun ekomerkintää etsimässä~~ Englannin WWF:n metsäosaston johtaja Francis Sullivan on vakuuttunut asiastaan: "Hallitukset eivät kykene tekemään päätöstä kestävästä metsätaloudesta, sen päätöksen tekevät kuluttajat." Hän on esittelemässä suomalaisille WWF:n aloitteesta syntynyttä puutavaran ekomerkintää. Kuvataideakatemiassa Pekka Turusen johdolla oppilastyönä koottu Suuri valokuvausvihkonen ekophoto. Hyvässä tarkoituksessa otettu vauvan kuva ei siis jääkään elämän aikaiseksi iloksi. "Ekomerkin myöntämisperusteiden kehittämiseen ja valvonnan luotettavuuden seuraamiseen tarvitaan monipuolinen ryhmä, jossa ovat edustettuina maanomistajat, teollisuus, kuluttajat ja kansalais "är·estöt." 11. Raati, puheenjohtajanaan ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, valitsi voittajaksi hampurilaisravintoloiden ja kauppojen polystyreeniset pakkaukset. Valokuvausalan käytännöt ovat huonoja, vaikka kehitysliemet ja valmiit tuotteetkin tiedetään ongelmajätteiksi. Maailmassa on kuvattu 152 vuotta. Siis jätetään puuta lahoamaan ja osin uudistetaan luontaisesti", hän pohtii. "Kuvaamisinnostus on yhteydessä jotenkin ihmisten kyvyttömyyteen olla yhdessä. Nahkankin maatumisajaksi on annettu samaisessa oppaassa jopa 50 vuotta. Ryhmään sitoutuneiden osuus brittiläisen vähittäiskaupan metsätuotteiden myynnistä on viisi prosenttia. onkin syntynyt todelliseen tarpeeseen. Toisaalta se antaa käytännöllisiä ohjeita vähän kaikesta lähtien kameran valinnasta, kuvien valmistuksesta aina oikeaan varastoitiin. Yli 30 brittiyrityksellä, Target 1995 -ryhmällä, on tavoitteena kuluvan vuoden loppuun mennessä hankkia metsätuotteensa vain luonnon kannalta kestävällä tavalla hoidetuista metsistä. SUOMEN LUONTO 3/95 54. D Suuren valokuvausvihkosen saa toistaiseksi vain suoraan Kuvataideakatemiasta, Y,jönkatu 18, 00120 Helsinki, (90) 680 3320. Liikauttaako sinua se tieto, että perhealbumien suosituimmat kymppikuvat haalenevat kaikkein nopeimmin. Kuinka yksityiskohtaisia normeja pitäisi luoda?" kysyy puolestaan johtaja Kaj Karlsson Metsäliitosta
vsk.. Olen parina kesänä värjännyt villalankoja kasviväreillä ja sienillä. Nyt vain harvoista kaupoista saa luomumaitoa, ja sitä haluavat kuluttajat käyvät mahdollisesti eri kaupassa. Ratsuun varoituskolmiota ei tarvitse kiinnittää. Kuitenkin luomumaito maksaa kaupassa jopa markan enemmän litralta. Tietääkseni sitä käytetään muun muassa myrkkymaaleissa. Makeisissa käytettävä sokeri on lisäksi raakaruokosokeria, jolloin sokerin terveydelle hyödylliset ainesosat ovat tallella. Kun kairatkaan eivät saa enää kakata mihin tahansa, sama sääntö koskee myös hevosten jätöksiä. Jos käyttäisi ratsuhevosta, voisi ratsastella kevyenliikenteen väyliä. Suu makeaksi Saako mistään ekokarkkeja. Tynjälä uskoo kuitenkin vahvasti luomumaidon tulevaisuuteen, ja pienet ongelmat on hänen mukaansa ratkaistavissa. Tina saostuu myös kalkkikäsittelyllä. Mikä ettei heppa sopisi myös kulkuvälineeksi. Joistakin liuoksista hankalat aineet tulisi saostaa. Maito menisi kyllä kaupaksi, jos jakelu voitaisi in ulottaa koko maahan ja kaikkiin kauppoihin. Alumiini voidaan saostaa kalkilla. Tina on haitallista vesieliöi lie ja saattaa kertyä. Jos harrastus on laajaa, tulisi noudattaa edellä olevia ohjeita. Jos saostaminen tuntuu vaivalloiselta, pitäisi kunnan ottaa liuokset vastaan sellaisenaan. Luomutuotannon päästöt ovat kautta linjan pienemmät. Luonnonystävän kannattaa kysyä kaupastaan luomumaitoa. Luomumaito on vielä erikoistuote ja siksi sen kuljetukset ovat usein pitempiä ja vaikeammin järjestettäviä. Siinä oleva kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille ja lisäksi se on kertyvää. Miten hävittää värjäysliuokset. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (93 /) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sll j1 Mikä luomumaidossa maksaa. Vastaus perustuu Kemiläisen ohjeisiin. Hevoskärryjen käyttäjä joutuisi epäilemättä ajelemaan samoja väyliä kuin autotkin, ja kireäherrnoiset autoilijat saattaisivat intoutua tientukosta. Ekokarkit ovat yhtä harvinaisia kuin ekokahvi: ympäristöä säästävästi tuotettuja makeisia saa lähinnä luontaistuotekaupoista. Mitään harvinaisia kasveja en ole käyttänyt. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kehitysmaakaupoista sai vielä muutama vuosi sitten Ghanassa valmistettua suklaata. Keittoliuokset olen imeyttänyt maa12 han. Tinasuola tulisi myös toimittaa ongelmajätteiden keräilyyn. Kaikissa saostuksissa liuoksen tulisi olla selvästi emäksinen (pH vähintään 10). Syntynyt alumiinihydroksidi liukenee ylimäärään emästä. Kuparin voi saostaa pois kalkkikäsittelyllä (kalsiumhydroksi<lilla). Luomumaito on tuotettu selvästi tavanomaista maitoa ympäristöystävällisemmin. Pureutusaineina olen käyttänyt alunaa, viinikiveä, tinasuolaa, kuparivihtrilliä ja rautavihtrilliä 10-20 grammaa kerrallaan. Ekokarkkeina voi myös pitää vaikkapa kuivattuja nauriin tai porkkanan lastuja, entisajan makeisia. Muodostuneet sakat tulisi erottaa, ja niiden hävittämisestä voi kysellä kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä. Kuparille annettu puhdistamojen ohjearvo ylittyy reippaasti, jos liuoksen kaataa viemäriin. Aluna on myös vesiliukoista ja siinä oleva alumiini myrkyllistä vesieliöille. Viinikivi liukenee veteen. Itse sanoisin, että ei vara venettä kaada. Erityisesti kuparija tinayhdisteet tulisi toimittaa ongelmajätteen keräykseen. Eri arvioiden mukaan rehuja kuivekekustannukset ovat ostorehulla 600-800 markkaa kuukaudessa. Rauta on haitallista vesieliöille, mutta todennäköisesti sitä voi laskea jopa jätevesiviemäriin viemärilaitoksen sailimissa pH-rajoissa. Tinasuola on erittäin vesiliukoista. Esimerkiksi Rapunzel-suklaan kaikki ainesosat on viljelty "biologisesti". Kuka vetää välistä. Mitkä ovat käytännön esteet ja hankaluudet. Luomumaidolla on myös hieman menekkiongelmia. Kuulin, että luomumaidosta maksetaan maidontuottajalle sama hinta kuin tavanomaisestakin maidosta. Jos viinikivi on samassa liuoksessa alunan kanssa, se saostuu kalkkikäsittelyssä. Miten liuokset tulisi hävittää, vai olisiko parasta lopettaa koko touhu. Hevosen ylläpitokustannukset ovat autoon verrattuna melko pienet. Kuinka suuriksi kustannukset tulisivat. Kuparisulfaatti on vesiliukoista. Onhan hevosta käytetty kulkuvälineenä niin kaupungissa kuin maallakin jo vuosisatojen ajan. Rautavihtrilli on vesiliukoisia. Kehitysmaakauppojen tuottaman suklaan ideana ei ollut ekoviljely vaan ajattelu, että tuotannon si irtäminen kehitysmaihin vähentää köyhyyttä ja siten myös köyhyyden aiheuttamaa ympäristön tuhoamista. Sen vuoksi Birgit Kemiläinen oli laatinut ohjeet värjäyksessä käytettyjen liuosten käsittelystä. Vesija ympäristöhallituksesta oli asiaa kysytty aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan hyvin vähäi nen värjäyssuolojen laskeminen maaperään ei ole haitallista. Vajaa hehtaari rittää erittäin hyvin jopa ravurille. Mainitsemasi suolamäärät ylittävät reippaasti esimerkiksi puhdistuslaitosten laatimat ylärajat. Markkinointijohtaja Juhani Tynjälä Valiosta kertoi, että luomumaidosta maksetaan tuottajalle hieman enemmän kuin tavanomaisesti tuotetusta maidosta. Happamassa liuoksessa suolat ovat liukoisia ja emäksisissä liuoksissa ne yleensä saastuvat. Hevosta valittaessa tulisi myös ottaa huomioon, miten hyvin se on sopeutunut muuhun liikenteeseen. Olen ollut huomaavinani, että ekokarkkeja valmistetaan lähinnä Sveitsissä ja Saksassa. Haluaisin tietää, kuinka luontoa vahingoittavaa harrastukseni on. Kuinka hyvin hevonen soveltuu vaihtoehtoiseksi kulkuvälineeksi kaupungissa tai sen ulkopuolella. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastal/aviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Eniten luomumaidon hintaa nostavat tuotannon vähäisyys ja kuljetusetäisyydet. Herkkähermoinen hepo saattaa pillastua rekoista tai muista äänekkäistä ajoneuvoista. Lisäksi hevonen tarvitsee hyvän tallin ja riittävästi jaloittelutilaa ulkona. Hevoskyydistäkö vaihtoehto. Toinen este löytyy monien kaupunkien järjestyssäännöistä. Jos laskee värjäysliuokset yleiseen viemäriverkkoon, tulisi liuoksen happamuuden olla välillä pH 6-11. Kärryihin olisi kiinnitettävä hitaasta ajoneuvosta varoittava punainen kolmio. Nykyisin tietysti on ongelmia muun liikenteen vuoksi. Mainitsemiesi suolojen ympäristövaikutukset riippuvat siitä, millaisessa muodossa ne pääsevät luontoon. Esimerkiksi kuparija tinasuolat ovat ongelmajätteitä. Eli koko tuotantoketjun läpi kustannukset ovat korkeammat ja siksi myös vähittäishinta on korkeampi
Tai kaikkia niitä en ole nähnyt, koska en ole voinut mennä katsomaan esimerkiksi niitä Kymi-yhtiön omistamia rantoja ja laaEeva Kilpi tuntee samastuvansa pöllöön, joka seuraa puun kolosta ympäristönsä muuttumista. Suomeen on suunniteltu metsäautoteiden verkosto, jossa vierekkäisten teiden välimatka on vain kolmesataa metriä, ei kä sen toteuttamista ajan oloon voi kuulemma mikään estää. Valitimme niin pitkälle kuin voimme eli korkeimpaan oikeuteen saakka, mutta hävisimme jutun. Aina kun olen yrittänyt mennä katsomaan entisiä samoilutienoitani , aina kun olen päättänyt kestää nykytodellisuuden kohtaamisen, minulta on mennyt sisu kaulaan viimeistään sillä kohtaa, missä entisen vaapukkapaikan sijaan on leveä tienristeys ja siinä joukko ilmoitustauluja, joissa lukee: Myytävänä kesämökkitontteja, kesämökkejä ja sahatavaraa. Aloitan runolla ilmaistakseni heti alkuun , missä ominaisuudessa aion selvittää suhdettani ympäristöön ja sen suunnitteluun. En kadu tuota taistelua, vaikka se kulutti hermostoani ja vaikka kaikki ihmissuhteeni seudulla katkesivat osittain myös minun tahdostani. Minä samastun pöllöön, joka seuraa puun kolosta ympäristönsä muuttumista. vsk. Olen myös nähnyt, että olin oikeassa: koko alueen luonne muuttui tien tulemisen myötä. Kaikki kirjani 1970-luvun alusta lähtien ovat kantaneet huolta luonnosta, olipa niitten aihe mikä tahansa. Muua paikkahan on ruma, sanoi kunnanjohtaja katsoen minuun samettisin silmin. En enää arkaillut, vaan ilmaisin kantani rohkeasti ja käytin julkisuutta hyväkseni. Ainoa ero minun ja pöllön välillä on oikeastaan vain se, että tuona päivänä joskus 1970-luvun puolivälissä, jolloin runo syntyi, minä satuin istumaan kirjoituskoneeni ääressä vanhassa savolaistorpassani . Se on hirvittävä ja kalliisti ostettu tieto. Kun olen kesästä kesään elänyt tämänkaltaisten kokemusten keskellä, en ole voinut olla reagoimatta niihin kirjoissani . Minua puolusti hyvä juristi Kullervo Kemppinen, itsekin luonnon ymmärtäjä ja tunnettu Lapin-ki1jailija. 13. Vaikkei liikenne tiellä olekaan päätä huimaavaa, jokin selittämätön on kadonnut maisemasta. Tai voihan sitä yrittää selittää: metsäluonnon yhtenäisyys, suuren metsän tuntu, erämaisuus tai illuusio erämaisuudesta, se kaikki mitä ihminen ja varmaan myös eläin kokee kun hän kulkee polkua pitkin metsään, kuulostellen, nuuhkien, metsän tuoksuja hengittäen, hitaasti , kiirehtimättä, omia eväitään itse kantaen, omia jalkojaan käyttäen, puita tervehtien, lintuja merkille pannen, oksia syrjään nostellen, muurahaisia väistellen ... Näin istuu pöllö puun kolossa odotlaa vavisten e11ä luonnonystävät lähtisivät. Minulle rakkain ja läheisin ympäristö on metsäluonto. Irvokasta on nähdä suuri osa näistä puista vielä nytkin, yli 20 vuotta myöhemmin, lahoavina pinoina kallion juurella. Sieltä se on katsellut ympäristöään äänekkäästi havisten, kuin spastikko äkillisten kauhunpuistatusten aika ajoin valtaamana. Taistelu tietä vastaan kesti kuusi vuot>ta. Yksi korkea haapa jätettiin harjulle onneksi. Myös ammattini kannalta se on ollut hedelmällisin. Minunkin torppani ja luonnonsuojelualueeni vieritse kulkee nykyisin kymmenen metriä leveä metsäautotie, jota pitkin suuri osa ympäristön metsiä on kuljetettu pois. En samastu välittäjään tai grynderiin, niin kuin mahtavammin sanottaisiin joka kauppaa maata ikään kuin sitä voisi omistaa ja myydä, en edes "luonnonystäviin", jotka kuvittelevat voivansa säilyttää yhteyden luontoon eli juuriinsa ostamalla tontin jostain rannalta ja rakentamalla sinne mökin ja saunan; sillä tavoinhan suomalaiset ovat parin kolmen vuosikymmenen ajan kuvitelleet voivansa paeta kaupunkielämän kiirettä ja ahdistavuutta ja sisällyttää elämäänsä jotakin lapsuusaikojensa maaseutuidyllistä. Ja yksilöllisyydelle. Ehkä se sai jonkun tiemestarin ajattelemaan, ettei kartalle vedettyä viivaa noin vain saa runnoa luontoon. " Ostajat nyökkäilevät. Sieltä kaadettiin kaikki , jopa isot, varmaan satoja vuosia vanhat katajatkin, jotka käsittääkseni olivat rauhoitettuja jo silloin. Metsässä työskentelemieni vuosikymmenten aikana olen nähnyt kokonaisten kesäasutusyhdyskuntien ja autoteiden verkoston leviämisen alueille, joilla ennen levittäytyivät ihanat sammaleiset metsät sekä marjaja sienimaat. Ja koska se oli heistä ruma he katsoivat oikeudekseen raiskata sen. Muutamaa vuotta myöhemmin kulki hakkuu yli auringonlaskun puoleisen harSUOMEN LUONTO 3/95 54. Vastustin kaikin mahdolli sin keinoin tien tekemistä tuohon maisemaan, jonka sielun ja luonteen olin yksinäisten kesieni aikana oppinut ymmärtämään. On asioita, jotka eivät mahdu anteeksiannon piiriin. joja harjanteita, joille ensin rakennettiin metsäautotiet, joilta sen jälkeen hakattiin metsät ja jotka sitten myytiin kesämökkitonteiksi. Nosravar korkealle jalkojaan. Pidän jo sitä suurena voittona: sinä aikana ehtivät linnut saada 'i, kuusi poikuetta lentoon. Sinä aikana oli suunnitellulla tielinjalSl la toimenpidekielto. Niitä ei enää kuulemma kannattanut kuljettaa sieltä pois, mutta kasvaakaan ne eivät saaneet. Mikä tunnustus kauneudelle. Kirjani ovat minulle kuin metsän lahja, runoni kuin yllättäen löytynyt metsälähde, varsinaisen työn eli proosan kirjoittamisen ohella syntyneet, tai mikseipä niin kuin kansanrunon Marjatalle puolukasta syntynyt poika. T ämä runo dokumentoi vaiheen, jolloin kunta hakkautti auringonnousun puoleiseen ikkunaani näkyvän jyrkän kalliorinteen ja kaatoi myös useita minun ja pöllöjen omistamia kookkaita puita korvaamatta niitä meille koskaan eikäpä niitä mikään olisi korvannutkaan. Maailma on täynnä kauniita miehiä, minä vastasin, mutia silti minä rakastan yhtä rumaa. Pidän saavutuk:i: sena myös sitä, että asia tutkittiin perin pohjin. On satanut. Eeva Kilpi Taistelu metsästä Väli/läjä kahlaa heinässä kierrää raloa musrar lasir silmillä maha pullortaen, levittää käsiään: "Tässä menee raja ." " Tuo metsä ruolla." " Tämä ranta tässä. Niin tuo kaupantekotapahtuma, josta alkoi näihin päiviin asti jatkunut ympäröivän luonnon runtelu , etten sanoisi vielä pahemmin, tuli merkityksi muistiin ja myös pöllön kanta pääsi julkisuuteen. jun
Tapaamme täydenkuun aikaan, ja ehkäpä se on syy Helvi Hämäläisen erityiseen eloisuuteen ja vilkkauteen, vaikka kevättalvi näyttää meille harmaat, vetiset kasvonsa. Se on luonnon ylivaltaa; luonto uskaltaa tulla ja tulee! " Tienvarsikukkien ja voikukkapeltojen niittäminen saavat Hämäläisen tuomion. vsk.. Hän seuraa kevään ensimmäisten kukkien nousemista maasta ja muita kevään merkkejä kodin ympäristössä. Se on oikein pyhiinvaellus joka kevät." "Tuonne kadun toiselle puolelle on aina noussut leskenlehtiä", hän näyttää ikkunasta, "elleivät nyt saaneet myllerrettyä niitä pois, kun kylvivät siihen ruohon". "Aina kun ihminen tekee luonnolle pahaa, hän vahingoittaa itseäänkin", kirjailija muistuttaa. Hänen mielestään metsä on yhteinen aarteemme, jonka suojelemiseksi suomalaisten tulee tehdä kaikkensa. Kirjailija sanoo elävänsä kuun rytmissä ja uskovansa ainakin omalta kohdaltaan luonnonkansojen tapaan, että ihmisen elinvoima lisääntyy kuun kasvaessa ja vähenee kuun pienetessä. Ritva Kupari "Jokainen puu on arvokas", Helvi Hämäläinen sanoo. Esimerkiksi Senaatintorilla ratamoita sehän on ihastuttavaa, että ne ovat uskaltaneet tulla sinne, ne pienet halveksitut rikkaruohot'', kirjailija nauraa ilkikurisesti ja jatkaa vakavoituen, ettei hän koskaan hyväksy nimitystä rikkaruoho. Kevättä on jo ilmassa. Hän on kirjoittanut merkittävän osan teoksistaan Härjänojassa, jossa hän tunsi asuvansa keskellä runoa. Heti jos minä nään voikukan siemenpallon niin fiuu", hän innostuu puhaltamaan ilmoille kuvitellut pienet laskuvarjot. "Kevät on luonnon luomiskausi, kuin suuri taiteilija, joka tekee ihania töitä", Hämäläinen vertaa ja ylistää Suomen vuodenaikoja ja rikasta luontoa. Helvi Hämäläisellä on lämmin, toisinaan suorastaan telepaattinen yhteys luontoon puroon, pilveen, kukkaan, SUOMEN LUONTO 3/95 54. "Käyn ahkerasti tietyn tuomen luona katsomassa, milloin siihen tulevat pienet vihreät silmut, ja sitten tulee se ihana kukkaloisto. Vaikuttavimmat kuutamot hän on kokenut Hämeessä Härjänojan kylässä syksyisin ja talvisin. (Voikukkapyhimykset, WSOY 1947) toikkoinen vihreä ruoho tilalle. Kevät on kuin suuri taiteilija Kirjailija on asunut 30 vuotta kerrostalossa Tapiolassa. Siellä syntyneissä runoissa, näytelmissä ja romaaneissa on vahva näkemys ihmisen elämästä osana luonnon kiertokulkua. "Luonnonkasvien pitää saada kasvaa; ihmiset vainoavat niitä, mutta niillä on oikeus elää, jos ne jaksavat elää tämmöisessä ympäristössä. "Voikukat ja leskenlehdethän ovat meille suuri lahja. Seison aina melkein sen tuomen sisällä ja nuuskin kukkia. Kaupunkielämä ei ole heikentänyt hänen yhteyttään luontoon. Ajatelkaa, miten lapsetkin rakastavat poimia voikukkia ja tehdä niistä seppeleitä! " Luonto on ihmistä voimakkaampi "Minä iloitsen siitä, että kaupungissa kivien välissä kasvaa kasveja. Ei se ole hoitamattomuutta. Hän aistii herkästi maisemassa ja pihan puissa jokai14 Helvi Hämäläinen: Suren jokaista kaadettua puuta sen pa1van valon, vann ja hengen. "Voikukat eivät ennätä siementääkään. Hän ei voi ymmärtää, miksi kaupungeista pitää hävittää luonnonkasvit ja kylvää yksiKevät Puissa juopottelee haltia paksu punasuukkoja kuuselle paiskaa, lepät, lehmukset nai, humalassa villi on haltia joka puussa, joka puussa haltiat mahloja juo. Helvi Hämäläinen on kutsunut kuuta matkatoverikseen; se on osa luontoa ja kauneutta, jotka ovat keskeisiä asioita hänen elämässään
Kuukasvoinen virta, upotan sinuun kaipauksen. joka kutsuessaan sen elämään oli koskettanut sitä. Hän katsoi sen silmiin ja eläin katsoi hänen silmiinsä niinkuin jumalat katselevat. Aistin sen elämää ja ajattelen: minä viestitän sinulle että minä rakastan sinua." Kirjailija uskoo, että metsä SUOMEN LUONTO 3/95 54. vsk. Voin katsoa lehmää iloisesti silmiin ja ajatella, että minä en syö sinua", hän hymyilee vetoavasti. "Kyllä minusta joskus tuntuu, että keijukaiset ja haltiat antavat olemassaolostaan merkin." Hän on kokenut, miten luonnonhenget ovat osoittaneet mieltään tilanteissa, joista eivät ole pitäneet: koivun henki on kieppunut ja ravistellut latvaansa, ladon haltia on pölläyttänyt roskia päälle. "Ihmiset eivät käsitä, että kaikella on rajansa. Tavatessamme hän kuitenkin säteilee vastaansanomattomasti pitkän elämän tuomaa varmuutta ja viisautta. Suren jokaista puuta, joka täytyy kaataa." Ainainen pyrkimys ottaa kaikki mahdollinen irti luonnosta, hyvinvoinnin kasvattaminen sanalla sanoen ahneus lienee pahinta ihmisessä, kirjailija pohtii. Ohutsormisella kädellä, ohimon kuopassa, povella, ja lantiolla sädehtivät suuret siniset jättiläissuudelmat. Ihminen tapasi eläimen, juuri luodun, kesyttömän, pelottoman ja ystävällisen. "Minä tunnen aivan miten ne puhuvat toisilleen", hän kertoo pihan salskeista koivuista, jotka ovat eläneet hänen naapureinaan alusta asti. Viisaat varikset ja harakat ilahduttavat kirjailijaa päivittäin pihapiirissä. Tuntuu oikein hyvältä, että luonto on voimakkaampi kuin ihminen, vaikka toisaalta on surullista, että tulee onnettomuuksia." Helvi Hämäläinen on ollut pitkään huolestunut ihmisen etääntymisestä luonnosta. (Poltetut enkelit, WSOY 1965) Eläin ja ihminen tapasivat ensi kerran ihminen tapasi eläimen, joka ei peljännyt häntä, hän kosketti sitä, se ei säikkynyt. (Sanghaissa 12.10.1963, Päiväkirjat 1955-1988, WSOY Unohtunut seutu III Runottareni, mökin eukko, makaa sammal kasvoillaan, mutta ruusuja kasvaa, ruusuja kasvaa koko eukko. Me emme voi elää maailmassa, jossa emme tunne elävämme luonnossa." "Merkillistä, etteivät ihmiset ymärrä että mikä tapahtuu jossain maapallolla, on meidän kaikkien asia." Hän ei silti halua uskoa lopulliseen katastrofiin tai pahaan vaan siihen, että opimme vaikeiden asioiden kautta. Ohimonsa suonesta synnytti sinisen ruusun, kämmenestään hän synnytti o,janruusun, raatelevan kuin Kristuksen käden naula, veripunaisen. (Päiväki,jat 1955-1988, WSOY 1994) ja tahtoo uskoa sen olemassaoloon. Kevät on vasta hento aavistus ilmassa, mutta päivä on taas minuutin tai kaksi eilistä pidempi. Jumalan käsi oli ainoa. Hänen ruumiinsa on täynnä sinisiä kuun suudelmia, kuun puremia. Tai sitten puun haltia, henki, jumaluus on vain pysäyttänyt voimakkaaseen tuntemukseen läsnäolostaan. Miten tuoksuukaan pietaryrtille kuin vanhan tien tomu kylässä, tähtien tomu, joka nyt pölyää hänen ympärillään ja erilaisten kuiden pyörät piirtävät uriaan avaruuteen kuin rattaiden pyörät kylätiehen. Joskus yksinäisenä hetkenään hän on kirjoittanut hiukan alakuloisesti, että "en ole näiden ihmisten kaltainen, olen lähempänä ruohon, puun, eläimen, veden olemusta". Koivulle tahtoisin kirjoittaa tänään, ja lumelle jonka puhtaudesta voimme ylpeillä, lumen ja kuutamon jalokiville, joita meillä on niin paljon. Tietenkin olen niiden luonnonsuojelijoiden puolella, jotka puolustavat puita. Siniset tähdet pölyävät kuin ruiskukat kuin vilja. Kaipaan puhtaita vesiä, joissa kylpevät tummien kuusten varjot. "Minä en syö eläimiä. Haltiat osoittavat mieltään Helvi Hämäläinen on kirjoittanut viehättävästi keijukaisten ja haltioiden maailmasta Maahiseni, sytytä lyhtysi ja valaise hiukan pimeää, en näe takkisi väriä, se näyttää mustalta kuin multa. Tiaisia on näkynyt tänä talvena vähän, mutta kevään lennättämistä muuttolinnuista voi iloita jo etukäteen. Hän synnytti ruusun, punaisen, keltaisen lantiostaan, povestaan, nisästään, silmänsä terästä, luomensa terälehdestä. Ei saa pyrkiä liian pitkälle." Samaa heimoa kuin puut, ruoho ja eläimet "Katsokaa, tuolla on yksi kaverini", Helvi Hämäläinen huudahtaa, ja katselemme koivun oksalla taiteilevaa harmaatakkia. tai ruohoon ja erityisesti puihin. Luultavasti tekniikkaa on käytetty liikaa hyväksi. "On hienoa, että tiedotusvälineissä oikein ilmoitetaan muuttolintujen tulosta." Helvi Hämäläisen erittäin hellä suhde eläimiin on tehnyt hänestä kasvissyöjän vuosikymmeniä sitten. "Maailma on mielenkiintoinen ja kaunis", hän sanoo. Anna minulle pieni peikonkätesi ja johdata minut omaan maahasi, kukkien, ruohon ja veden luo, jossa on tyhjä kuun kehto, odottaen nukkujaa. Hän soveltaa näkemystään viime aikojen Euroopan tulviinkin: "On suututettu jokien henkiä ja haltioita, Euroopan luonto on vihastunut. "Onneksi meillä on luonnonystäviä, jotka taistelevat luonnon puolesta. Niitä ei voi haudata yhdenkään ruhtinaan mukana, ne tulevat aina uudelleen kuin kukat. "Aina kun kuljen puun ohi, kosketan sitä kädelläni; pidän vähän aikaa kättäni siinä. (Sukupolveni unta, WSOY 1987) on suomalaisten ystävä ja paras paikka vapautua henkisesti ja levätä. "Puut suodattavat ilman sopivaksi keuhkoillemme, mutta myös sielullemme", hän kirjoittaa muistelmissaan. Vahinko vain, että takavuosien suuret naakkaparvet ovat hävinneet. Se samasti Luojan käden ja ihmisen käden, siinä ei ollut yhtään haavaa, ei lyömisen kipua, se ei tuntenut pelon kuilua. "Jos ihminen yrittää muuttaa jotain luonnossa, hän melkein aina tekee jonkun pienen tai suuren vahingon." Hänestä nousee esiin tinkimättömän luonnonpuolustajan sielu: "Meidän täytyy vaikka itsekkyydestä vaalia luontoa niin, että se voi ainakin yhtä hyvin tai paremmin kuin ihminen. D 15. Jokainen puu on arvokas
Auvinen kertoo, että suuret puutavaraliikkeet eivät ainakaan pari vuotta sitten olleet kiinnostuneita erikoispuusta. Puupörssejä tarvitaan Ratkaisu erikoispuun saantija välityspulmiin saattaisi löytyä metsänhoitoyhdistyksistä, sillä niillä on tiedot leimikoista. Metsien monimuotoisuudesta on tullut muotia ainakin puheissa. Metsäkeskus Tapio on antanut yksityismetsien uudet hoito-ohjeet monimuotoisuuden edistämiseksi. Niissä kehotetaan jättämään pystyyn aikaisemmin roskapuina pidettyjä harvinaisempia puulajeja kuten pihlajia, haapoja, raitoja ja leppiä sekä jaloja lehtipuita: vaahteroita, tammia, saamia ja lehmuksia. Hyvä puu kiven alla Valtakunnan kuuluisin harvinaisten puulajien tarv1ts1Ja lienee kiteeläinen puuseppä Seppo Auvinen, joka valmisti presidentin virka-asunnon pihlajahuonekalut. Verstaissa nikkaroidaan jälleen huonekaluja, koriste-esineitä, soittimia ja puuveneitä. Armoa on annettu vain männyille, kuusille ja viime aikoina koivuille. Roskapuina pidetyt puulajit rikastuttavat luontoa ja elvyttävät puusepänteollisuutta. vsk.. Erikoispuita tarvitsee lähinnä 16 pienimuotoinen puusepänteollisuus, joka on hiljalleen alkanut elpyä. kololinnuille mieleinen. siellä täällä vähäisiä määriä. Tulitikkupuuna tunnettu havis,ja vesoo nopeasti ja kasvaa meillä 20-30-metriseksi. Muun muassa outokumpulainen soitinpuuhun erikoistunut Jaakko Ratilainen sanoo harrastavansa nappikauppaa. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Pihlajatuoli valmistuu. Sahauskapasiteettia olisi kymmenen kertaa enemmän, ja ostajista kaksi kolmesta sai viime vuonna vain ei-oota, koska Ratilainen ei saanut ostettua riittävästi vanhaa kuusta. Anne Kärkkäinen Puusepät ja IIletsät kaipaavat lehtipuita Lehtipuut ovat palaamassa suomalaiseen metsään. Hän maksoi Mäntyniemen huonekaluihin käyttämistään pihlajapölleistä 400-1 000 markkaa motilta eli jopa yli nelinkertaisesti sen mitä sellupuista maksetaan. Auvisen mukaan erikoispuukaupan ongelma ei silti ole niinkään raha kuin se, ettei sopivaa puuta tahdo löytyä; käyttökelpoi sia harvinaisempia puulajeja kasvaa vain Punkaha,jul/a oleva Lusto on Metsäntutkimuslaitoksen metsämuseo. Tämänsuuntaisia hankkeita on itänytkin parin viime vuoden aikana eri puolilla Suomea. Metsänomistajat ovat heränneet katselemaan puitaan metsältä, sillä harvinaisemmille puille on syntynyt hinta niillä on kysyntää. Erikoispuuseppä Seppo Auvinen on pitänyt yllä käsityömäistä puusepäntaitoaanjo JO vuotta. Teollisuus on sanellut suomalaismetsien ilmeen. Ostaminen on vaikeaa myös siksi, että välittäjiä on vähän. Rakennuksen sauna on tehty haavasta, joka johtaa huonosti lämpöä ja on hyvä vaihtoehto tuonti puulle. Muutaman viime vuoden aikana preussilainen metsäkuri on kuitenkin höltynyt. Ainakin Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistysten liitosPehmeä haapa on mm
Kokonaiskäsitystä erikoispuiden välityksestä ja puumääristä on vaikea saada, sillä välittäjät ovat melkein yhtä hajallaan ja vähissä kuin käyt18 Huonekaluihin sopiva nopeakasvuinen tervaleppä pitää alustansa ravinteikkaana typpeä sitovilla juurinystyröillä. tökelpoiset huonekalupihlajat Suomen metsissä. Lehti puilla suloa metsän tummuuteen sa on perustettu erikoispuiden välityspörssi. Tammi on perinteinen huonekalupuu. Viehättävä tammilehto tuo Suomen luontoon keskieurooppalaisen tuulahduksen. Saromäki huomauttaa, että samalla metsäluonto saa myös uutta ilmettä. vsk.. Hajatietojen perusteella erikoispuukauppa on kuin varpu risukossa. Muutenkin Pohjois-Karjalassa uskotaan harvinaisempien puulajien mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Metsähallitus myy Lapin aihkimäntyjä vain prosentin summalla koko myynnistään. Toiminnanjohtaja Matti Saromäki arvioi, että 10-15 vuoden kuluttua metsissä kasvaa huomattavasti enemmän esimerkiksi pihlajia, kun metsänomistajilla on toiveita saada ne myös kaupaksi. suuruisella miljardiKoska erikoispuiden kauppa on vielä uutta ja selkiintymätöntä, ei pystytä myöskään arvioimaan, mikä todellinen kysyntä olisi, jos tarjonta olisi kunnossa. Sitä on käytetty mm. kaataa vanhojen metsien ikimäntyjä tuolipuiksi kuin sellun raaka-aineeksikaan. Hänen mukaansa ainakin puolet pihlajista jää pystyyn vaikka osa kaupattaisiinkin. Eivätkä paneelitervalepät kasva juuri muualla kuin rannoilla, puron varsilla ja lehtokorvissa, SUOMEN LUONTO 3/95 54. kirkkoveistoksissa. Kaupassa pitäisi myös miettiä etiikkaa. Ei ole yhtään puolustettavampaa Kaunis ja hyvältä tuoksuva lehmus on suosittu puistopuu, jolla on pyhät perinteet
Hän puhuu niiden palauttamisen puolesta muistuttaen, että alunperin näitä lajeja on kasvanut yllättävänkin pohjoisessa. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kosonen kertoo, että pienet verstaat kehittelevät parhaillaan mallistoja, keksivät puille uusia käyttötapoja ja kehit: tävät markkinointia. Akustisena kitarana tai viuluna puu on monin verroin huonekalujakin suuremmassa arvossa. 19. Typensitoja tervaleppä parantaa maaperää, ja kaikki muut lehtipuut estävät happamoitumista. Kosonen muistuttaa, että huonekaluina puusta maksetaan 6 000 markkaa kuutiolta, kun siitä esimerkiksi lankkuna saadaan tästä vain viidesosa. Viime vuonna Tigerstedtin pitämä jalojen lehtipuiden kasvatuskurssi tuli täyteen yhdellä lehti-ilmoituksella. Tuoli päihittää lankun Harvinaisempien kotimaisten puulajien kysynnän oletetaan kasvavan siksi, että trooppisten puiden käyttöä kartetaan niiden harvinaistumisen vuoksi. Myös ympäristösyyt lisännevät muun muassa läpipihkaisen lehtikuusen menekkiä sellaisissa paikoissa, joissa on käytetty painekyllästettyä puuta. vsk. Kasvupaikka pitää osata valita oikein, ja ensimmäiset kymmenen vuotta taimia pitää varjella jyrsijöiltä. Erikoispuiden avulla voitaisiin rikkoa havumetsien yksitoikkoisuus ja luoda sekametsiä. Tammi ja saarni puolestaan hakattiin harvinaisiksi Pietarin ja Tukholman sahatavaran kysynnän vuoksi. "Tietenkään kukaan ei voi tietää, millaista puuta tarvitaan vuosikymmenien kuluttua, mutta tarvitsemme uskoa ja ekologista ajattelua", sanoo Tigerstedt Hän on saanut sanoilleen ilmeistä vastakaikua. Jalot lehtipuut takaisin Harvinaisempien puulajien suosiminen paremman toimeentulon toivossa on varmaan tehokkain syy niiden kasvattamiseen. Nämä avantgardistit luovat käytäntöjä, joita suuremmat voivat matkia tulevaisuudessa. Perusteluksi hän sanoo, että tavallisesta sellupuusta on jo nyt ylitarjontaa. Tigerstedtin mielitiettyjä ovat jalot lehtipuut. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaikutin. Tigerstedtin mielestä peltojen metsittäjät voisivat silti vakavasti harkita jaloja lehtipuita koivujen tai havupuiden asemesta. Metsälehmus menestyy Savossa asti , jalava PohjoisKarjalan korkeudella ja tammi Järvi-Suomessa. Harvinaisemmat puut myös kaunistavat maisemia. Haapa puolestaan kelpaa yhtä hyvin lauteisiin kuin kololinnuille. D Anne Kärkkäinen on Tampereella asuva vapaa toimittaja ja biologi. Metsänjalostuksen professori Peter Tigerstedt ylistää erityisesti monipuolista pihlajaa sen kauneuden, marjojen ja puuaineksen vuoksi. Harvinaisten puulajien käytön pioneeri; puuseppä ja sisustusarkkitehti Markku Kosonen sanoo, että nyt olisi aika aloittaa harvinaisempien puulajien suosiminen metsis$ sä, jotta puusepänteollisuus ] saisi tarvitsemaansa puuta tulevaisuudessa. Monet jalot lehtipuut ovat hävinneet, sillä ne ovat lehtokasveja ja niiden kasvupaikat on raivattu pelloiksi. Luston auditorion lattia on lehtikuusta, seinät ovat koivua ja kaiteet leppää. Pohjois-Karjalaan onkin jo syntynyt pelkästään lehtikuusen välittämiseen erikoistunut yritys. Helppona Tigerstedt ei suosikkiensa kasvattamista pidä. jotka pitää jo ohjeidenkin mukaan suojata sahaamiselta
Juontaja Jaakko Salonoja sai yleisön nauramaan kerta kerran jälkeen. Oli aika julkistaa Vuoden Luontokuva 1995. Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuvakilpailu oli nyt ensimmäistä kertaa avoin kaikille, ja se keräsikin ennätysmäärän osanottajia. Se oli kuvaajaveljesten kannanotto luonnon kohteluun. SUOMEN LUONTO 3/95 54. "Enpä ole aiemmin pitänytkään konserttia Finlandiatalolla." Musiikki tuntui soivan seuraavassakin kuvateoksessa. Valaistuun Finlandia-taloon virtasi väkeä solkenaan. Hyppelin lätäköiden yli ja varoin liukastumasta jäisellä kadulla. Partaisia metsien miehiä kokoontuneena valokuvanäyttelyn eteen. "Norpat rakastavat musiikkia", Taskinen väitti, ja soitti huuliharppua. Martti Rikkosen Metson laulun uros koreili koppeloille soidinkiihkossaan usean kymmenen kuvan voimalla. 5 000 markan tunnustuspalkinnon saivat Urpo Haapalainen metsäpeuroillaan ja 20 Revontulet 1 ieputtivat voittoon Martti Rikkosen kuvassa korostuvat tähtitaivaan ääretön avaruus ja ihmisen pienuus. Kolmannes kilpailijoista oli yhdistykseen kuulumattomia. Tunnelma salissa oli leppoisa. Helmikuun kuudentena Helsingin taivaalta putoili silkkaa vettä. Laatokan norpat tuntuivat tulevan syliin. Kaikkiaan 319 kuvaajaa lähetti kilpailuun 901 työtä. Ison talon aula oli tupaten täynnä. Vuoden Luontokuva 1995. Samanlaisia oli rukkailemassa kameroita myynti pöytien äärellä ja luontokirjojen kimpussa. vsk.. "Suomen Luonnonvalokuvaajissa on 600 jäsentä ja yhdistyksessä on kuulemma yhtä monta mielipidettä", hän leukaili, "ja sitten on vielä Hannu Hautalan mielipide ja Jorma Luhdan mielipide." Kun Juha Taskinen ryhtyi ylistämään kuvateoksellaan Laatokkaa, kansa vaikeni. Ne korskuivat, tuhisivat ja kuiskivat. Kilpailussa palkittiin kunniamaininnalla 27 kuvaajaa, rahapalkinnot jaettiin kolmelle. Luonto näyttäytyi Taskisen kuvissa runsaana ja koskemattomana. Tasapainoisten maisemakuvien, lumimiehiä muistuttavien tykkykuusien ja herkän musiikin keskelle rävähti äkkiä raiskattuja metsiä ja kynnettyjä metsänpohjia. Ari ja Arto Komulaisen kuvien myötä sukelsimme erämaihin kunnon talven keskelle
Eirikuvan erikoispalkinnon, kameran sai Pekka Kokko otoksellaan "Aamulento". Luulen että yleisö oli palkintoraadin kanssa samaa mieltä voittajasta, sillä niin raivokkaat taputukset "Aurora Borealis" sai. SUOMEN LUONTO 3/95 54. -Kimmo Kuure, kunniamaininta. Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 22.8.-10.9. Metsähallitus, UKK-puisto, Tankavaaran opastuskeskus 6.6.-23.6. Turun Ruissalon 14.7.-3.8. "Tämä toistaa itseään", kommentoi vieruskaverini. 12.-3 1.1 2. Alice Karlsson Vuoden Luonnonkuvat 1995 -näyttely kiertää Suomea Suomen Luonnonvalokuvaajien Vuoden Luontokuva 1995 -kilpailussa palkittuihin ja kunniamaininnan saaneisiin kuviin voi tutustua tämän vuoden aikana useassa eri paikassa: Kuopion Luonnontieteellinen Museo 10.3.-2.4. Imatran kulttuurikeskus 17.9.-10.10. Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat ovat pääasiassa perinteisiä kauniita luontokuvia. Tulisikohan kilpailu jämäkämmäksi tiukemmilla aiherajauksilla ja useilla sarjoilla. Palkinnon arvo oli 15 000 markkaa. Vain kaksi kantaa ottavaa kuvaa mahtui joukkoon: Tuomo Hurmeen rehevöitynyt järvi ja Hannu Peltokorven valkoselkätikka, joka etsii ruokaa junaan pinotuista puunrungoista. Renlundin Museo 14.10.-7.11. Seppo Valjakka laulujoutsenellaan. Kokkolan museo/K.H. Forssan Luonnonhistoriallinen Museo 10.4.-2.5. Vuoden Luontokuvaksi 1995 valittiin Martti Rikkosen revontulet. Metsähallitus, Koilliskairan puistoalue, Savukosken opastuskeskus 24.6.-8.7. Edellisvuosien luontokuviakin voi vielä nähdä: 1993 luonnonkuvat ovat esillä Järviluonnon opastuskeskuksessa, Rantasalmella ja 1994 luonnonkuvat Seitsemisen opastuskeskuksessa Vappuun asti. Hannu Peltokorven valkoselkätikka yrittää siepata vielä muutaman suupalan pinotusta kotometsästään. Arktikum, Rovaniemi 8.5.-3 1.5. Olen vähän samaa mieltä. Urpo Haapalainen sai metsäpeuroillaan tunnustuspalkinnon. Hopeinen kuu valaisee tykkyjen maagista tanssia. 21. ympäristötoimisto, opastuskeskus Kansainvälinen metsäntutkijoiden kongressi, Tampere-talo 7.8.-15.8. Ostrobotnia Australis, Vaasa 2. Pietarsaaren kaupunginmuseo 11.11.-29.11. vsk. Kunniamaininta
Kyse on haloilmiöistä. vsk.. Parhaimmillaan pilvet levittäytyvät maitomaisena harsona läpi koko taivaan, jolloin SUOMEN LUONTO 3/95 54. Näitä yläpilviä saapuu erityisesti matalapaineen lämpimän rintaman kulkiessa maatamme kohti. Taivaallisia ilmiöitä Muhoksella viime vuoden elokuun viimeisenä paivänä: Yläkuvassa voimakas zeniitinympäristönkaari. Taivas näyttää yhtäkkiä oudolta; lukuisat valokaaret leikkaavat ja sivuavat toisiaan, ja muodostavat hämmentävän, ensisilmäyksellä ehkä sekasotkuisen kokonaiskuvan. Joukossa on myös valkeita valonauhoja ja kirkastumia, joita näkyy erityisesti auringon vastaisella taivaalla. Alempana historiallinen valokuva Lowitzin kaarista; ne jatkuvat kirkkaasta sivuauringosta punavalkeina ylösja alaspäin. Halotutkimus elää Suomessa voimakasta nousua. Marko Riikonen Katso taivaan värejä ja valoja Kirkkaita, värikkäitä valoja on ilmestynyt auringonpaisteiselle päivätaivaalle! Erilaisia haloilmiöitä voi tarkkailla kuka tahansa paljain silmin keväiseltä taivaankannelta. Suomalaiset harrastajat ovat löytäneet ja valokuvanneet uusiakin ilmiöitä. 22 Auringon suunnalta löytyy useita sateenkaaren lailla värjäytyneitä renkaita, pallukoita ja kaaria. Niitä ilmestyy, kun taivaalle leviää ohuita, valkeita cirrusja cirrustratospilviä
Jääsumussa halot näkyvät hyvin puhtaina ja kirkkaina. Lisäksi on koko joukko teoreettisesti ennustettuja ilmiöitä, joiden ensihavaitseminen on vain ajan kysymys. Jääkiteiden kimallusta Suomessa halot syntyvät enimmäkseen se itsemän-kymmenen kilometrin korkeudessa lipuvissa yläpilvissä. Ne ovat pieniä, millimetrin sadasosasta millimetriin, ja niitä on runsaasti; kuutiometrissä halopilveä välkehtii miljoonia kiteitä. Himmeä kaarenpätkä saattaa ilmaantua johonkin satunnaiseen pilvikuituun vain parin minuutin ajaksi, jonka jälkeen päivän halotarjonta on ohi. Kaupunkioloissa jääsumua 23. Sekavaksi loppuryhmäksi jäävät vielä halomaailman kummajaiset, historiallisissa raporteissa harvaan vilahtelevat hämärät, nykyteorioin selittämättömät muodot, jotka taitavasti onnistuvat välttelemään tämän päivän kamerakulttuuria. Tätä kutsutaan yleensä jääsumuksi, mutta ulkomaisessa kirjallisuudessa käytetään myös termiä "timanttipöly". Toinen puoli runsaudesta tulee taas kiteiden ominaisuuTuomas Lamminpää/Ursan kuva-arkisto desta omaksua leijuessaan satunnaisen asennon lisäksi erilaisia vakaita asentaja, joista jokainen synnyttää oman halomuotoryhmänsä. Jääkiteet ovat laatan tai pylvään muotoisia, ja joskus niihin kasvaa pyramidimaisia jatkeita. Juuri nämä huomaamattomat esiintymiset nostavat halonäytelmien määrän yllättävän suureksi; aktiiviset taivaan tarkkailijat ovat raportoineet 150-250 halonäytelmää vuodessa. Komeimpia Suomessa valokuvattuja halonäytelmiä Maarianhaminassa heinäkuussa 1986. vsk. Talviaikaan, erityisesti kylminä tammi-helmikuun päivinä kehittyy haloja aiheuttavia jääkiteitä myös maanpinnalle. Se viittaa yksittäisten jääkiteiden kristallinkirkkaaseen välkehdintään aurin.gonvalossa havaitsijan joutuessa jääkidepilven sisään. Hienoimmat satsit havaitaan lähes poikkeuksetta keväisin. Tähän mennessä maailmalSUOMEN LUONTO 3/95 54. Suomalaisessa jääsumussa auringonpilari, sivuauringot ja 22° rengas ovat tavallisia. la on valokuvattu 49 erilaista halomuotoa, joista lähes kaikki on nähty Suomessakin. Tavallisesti halot ovat kuitenkin varsin vaatimattomia ja jäävät helposti huomaamatta. Auringon valo taittuu ja heijastuu kiteiden sisällä, kulkee läpi erilaisten taittavien kulmien, mikä osaltaan selittää halomuotojen runsauden. Valojen runsauden saavat aikaan kuusikulmaiset jääkiteet, joista troposfäärin ylimmät pilvet muodostuvat. Luku sisältää auringon halojen lisäksi myös kuun aiheuttamat halot. Halonäytelmien taso vaihtelee huomattavasti. voi nähdä paljon kauniita haloja
Pakkasella voi ihailla jääsumun välkettä muodostuu erityisesti tehtaiden lähistölle, missä sulavesialtaat ja päästöpilvet vapauttavat ilmaan runsaasti kosteutta antaen hyvät edellytykset jääsumun muodostumiselle. vsk.. Auringon kivutessa korkeammalle ilma lämpenee ja jääsumu haihtuu hiljalleen pois. Jäistä välkehdintää on lähdettävä metsästämään auringon nousun aikoihin lämpötilan ollessa mielellään vähintään 25 pakkasastetta. Nämä aiheutuvat miljardeista ilmassa leijuvista laatan muotoisista jääkiteistä, joiden pinnasta lampun valo Auringonpilari. Kovilla pakkasilla varsin tavallinen ilmiö on kaupungin ylle syttyvä valopilarimetsä; katu lampuista ja muista valonlähteistä jatkuu zeniittiä tavoittelevia pitkiä valopylväitä. Pekka Parviainen 24 SUOME LUONTO 3/95 54. Turussa keväällä 1987 ikuistettu kaunis haloilmiö. Katulamppu peittää kuvassa auringon
Ellipsihalo nousi historian haudasta Eräänä joulukuisena pakkaslunta satavana iltana 1987 espoolainen tähtiharrastaja Esa Kinnunen vilkaisi tottuneeseen tapaansa taivaalle ja joutui erikoisen näyn todistajaksi: kuuta ympäröi haamumainen, pieni valkea ellipsikiekko. Lumelle asettuneet jääkiteet taittavat auringon valoa ja näin lumen pinnassa on mahdollista havaita 22° ja 46° rengas. Jääsumu on saanut aikaan voimakkaat valopilarit urheilukentän valoihin Joensuussa. Timon ja Esan valokuvat muuttivat kaiken. Nyt havaintoja ja valokuvia ilmiöstä on Suomesta jo yli 20. vsk. Esa ilmoitti asiasta veljelleen Timolle, joka taikoi paikalle valokuvauskaluston. Hehkuva, häikäisevän kirkas sivuaurinko cirruspilven kuidussa . Näin otettiin ensimmäiset valokuvat siihen saakka kummituksena nurkissa pyörineestä ellipsihalosta. Tieto siitä, että ellipsihaloja on olemassa, levisi pian kansainvälisiin tutkijaja harrastajapiireihin. Haloja voi havaita myös lumella. Kolme havaintoa samanlaisesta ilmestyksestä oli tiedossa ulkomailta aivan vuosisadan alusta ja yksi 1970-luvulta. Halojen historia kuitenkin kuhisee epämääräisiä raportteja kummallisista kaarista, eikä siten valokuvien puuttuessa ellipsihaloakaan otettu vakavasti, vaan raportoijia pidettiin lähinnä hyvinä tarinan iskijöinä. heijastuu. Kyseessä on käytännössä sama ilmiö kuin auringonpilari. Maamme ulkopuolella haloa ei ole kuitenkaan 1977 jälkeen onnistuttu näkemään Ulkomaisten ryhmien heikomman aktiivisuuden lisäksi ellipsihalojen näkemättömyyteen vaikuttavat myös ilmiön sijainti auringon lähellä, ennustamattomuus ja lyhyt esiintymisaika on ymmärrettävää, jos havaitsijalta menee sivu suun se 30 sekuntia, 25. Marko Riikonen SUOMEN LUONTO 3/95 54
Keskellä on zeniitti. Maapallon kylmimmät kolkat kutsuvat Ammatikseen haloja tutkivia ihmisiä on maailmalla vain kourallinen, ja näin harrastajille on jäänyt mielenkiintoinen työkenttä. Zeniitinympäristönkaari häviää, kun aurinko nousee yli 32 asteen korkeudelle. Riippuen auringon korkeudesta ne ovat joko kiinni 22° renkaassa tai hieman sen ulkopuolella. Yli vuosi oli ehtinyt kulua Tapen julistuksesta, kun elokuun viimeisenä pa1vana 1994 yläpilvet levittivät Oulun läänin ylle hurjan halospektaakkelin. zeniitinympäristönkaareen. Hän päätti lopulta ilmiön olevan valokuvaamisen arvoinen. Auringonpilari näkyy pelkästään auringon ollessa matalalla. Usemmiten halosta näkyy vain pätkä; kokonaisia renkaita on noin viidesosa ilmiöistä. Työhönsä Muhokseen matkalla ollut Erkki Väisänen kiinnitti myös huomionsa taivaalla puhkuviin häikäiseviin sivuaurinkoihin ja mahtavaan 7 Tietokonesimulaatio yleisimmistä halomuodoista. Merkittäviä valokuvia Muhokselta Lowitzin kaaret olivat vuodesta 1790 lähtien pyörineet säännöllisesti halokirjallisuuden sivuilla, ja suomalaistenkin havaintokaavakkeilla LoKahdeksan tavallisinta haloa 22° rengas (1). Nämä parikymmentä kertaa vuodessa taivaalle ilmaantuvat, monasti varsin himmeät halomuodot ovat useimmilla auringon korkeuksilla toisistaan vaikeasti erotettavissa. Sivuauringot (2) ovat värikkäitä valoläikkiä molemmilla puolilla aurinkoa. vsk.. Kymmenen viime vuoden aikana uusia haloilmiöitä ovat löytäneet enimmäkseen amerikkalaiset tiedemiehet ja suomalaisen Tähtitieteellinen Yhdistys Ursan alaisuudessa toimiva halojaosto. Joskus sivuauringot kehkeytyvät hyvin kirkkaiksi, jopa niin kirkkaiksi, ettei niihin voi katsoa. Halon koosta taivaalla pystyy saamaan tuntumaa asettamalla käden suoraksi eteen levittäen pikkurillin ja peukalon mahdollisimman kauaksi toisistaan, jolloin sormien väli on useimmilla ihmisillä 22 asteen tuntumassa. Niitä kannattaa etsiä varsinkin jos 22° rengas ja 22° sivuavat kaaret ovat kirkkaita. Niitä havaitaan erityisesti talvisin, jolloin aurinko pysyt26 witz-raportteja löytyi pilvin pimein. Marko Riikonen on harrastanut Ursassa 12 vuotta ilmäkehän optisien ilmiöiden tutkimista. Siihen lopputulokseen tuli ainakin amerikkalainen halotutkija Walter Tape, joka 1993 järjestetyssä kansainvälisessä ilmakehän valoilmiöiden tutkijoiden konferenssissa päätyi kumoamaan Lowitzin kaarien olemassaolon. (Simulaatio-ohjelma Frank Pattloch ja Eberhard Tränkle.) telee horisontin tuntumassa ja ilmassa on usein jääsumua. Tästä juontavat juurensa vanhan kansan nimitykset valeauringot ja auringon sapet. Zeniitinympäristönkaari (4) kirkastuu zeniitin läheisyyteen vuoden aikana noin 50 kertaa. Horisonttirengas (7) on merkkitavaraa useissa kovissa halonäytelmissä. Horisonttirenkaalla on mahdollista havaita useita harvinaisempia haloilmiöitä, kuten 120° sivuauringot ja diffuusit vasta-aurinkokaaret. Nämä saavutukset ovat herättäneet tiedemaailman huomion, ja tätä nykyä suomalaiset ovat tiiviisti yhteistyössä maailman johtavien haloeksperttien kanssa. Tämän yleisimmän halomuodon ovat aktiivisimmat valoilmiöiden tarkkailijat rapotoineet jopa 150 kertaa vuodessa. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Valokuvat Muhoksella viime syksynä näkyneestä halospektaakkelista tallentuivat maallikon kameraan. Ursan harrastajia onkin lähdössä lähivuosina Etelänavan Scott-Amundsen asemalle, Siperian kylmimpiin kolkkiin ja Grönlannin jäätikön keskelle suorittamaan halotutkimusta yhdessä kansainvälisten tiedemiesryhmien kanssa. Se näyttäytyy usein komeana ja erityisen värikkäänä spektrisirppinä ja saa haloihin perehtymättömät luulemaan sitä joskus sateenkaareksi (halon näkyminen saattaa kyllä enteillä sadetta). Ilmiö havaitaan useimmin auringon ollessa matalalla. Tällaisen täyden 22° sivuavan kaaren voi nähdä ehkä noin kerran vuodessa. Suomalaiset tekevät halohistoriaa jonka ellipsihalo keskimäärin näyttäytyy vuoden aikana. Auringon kautta kulkien se kuroutuu horisontin tasossa ympäri koko taivaan. Ilmiötä tuki varsin vankka teoria ja tietokonesimulaatioita oli tehty. Kenellä tahansa luonnossa kameran kanssa liikkuvalla on mahdollisuus löytää uusi halomuoto tai ratkaista kiistanalainen tapaus. Kadunmies pysähtyi ihmettelemään taivaalla hehkuvia outoja tulia, ja koulujen pihoilla kyseltiin opettajilta mistä oli kyse. Ne ovat lähteneet tiedeyhteisöjen nähtäviksi ja kaikkialla ollaan yhtä mieltä: Lowitzin kaaret ovat olemassa. Auringonpilari syntyy yksinkertaisesta heijastuksesta jääkiteen pinnasta ja on siten aina valonlähteen värinen. Niin sivuauringot, 22° sivuavat kaaret kuin auringonpilarikin ovat yleisiä haloja esiintyen kukin noin 100 kertaa vuodessa. Matalia auringolla 22° ylläsivuava kaari on jyrkän Vkirjaimen muotoinen ja alkaa loiveta auringon noustessa korkeammalle. 22° sivuavat kaaret (3) koskettavat usein erillisinä kaarina 22° renkaan ylintä sekä alinta osaa. Kun aurinko kipuaa yli 40° korkeudelle, voivat komeissa halonäytelmissä 22° ylläja allasivuavien kaarten kärjet yhdistyä muodostaen taivaalle suuren vaakaellipsin. 22° ilmoittaa renkaan säteen auringosta. Sattuuko seuraava sinun kohdallesi. Aurinko on musta piste 22° renkaan sisäpuolella. Mutta sitten joku älysi kysyä valokuvaa kaarista. Halojaoston kontolle on ehtinyt kasautua kunnia jo seitsemän uuden halomuodon valokuvaamisesta, kun jenkit ovat onnistuneet samassa ajassa saalistamaan viisi uutta haloa. Ei kuitenkaan tarvitse olla halofriikki eikä tiedemies tehdäkseen taivaalta merkittävän löydön. Ei löytynyt keneltäkään, ei koko maailmasta. 46° rengas (5) ja 46° sivuavat kaaret (6) esiintyvät usein yhdessä zeniitinympäristönkaaren kanssa. Näinkö yli kaksi vuosisataa säännöllisesti havaittu ilmiö oli tuhoon tuomittu. Valokuvia tuli myöhemmin lisää eri puolilta Pohjois-Suomea. Yleensä tästä valtavasta valkeasta renkaasta on kuitenkin havaittavissa vain osa, mutta muutaman kerran vuodessa, kaikkein komeimpien halonäytelmien yhteydessä horisonttirengas kietoutuu täydeksi. Väisänen lähetti kuvat pian Ursaan nähtäväksi ja sai siellä aikaan yleistä hikoilua ja yöunien menetystä: jo parin vuosikymmenen ajan epäilyksen alainen ja lopulta tiedemaailman tuomion saanut halomuoto jatkui kuin maagisena nauhana sivuauringoista ylösja alaspäin. Nimensä mukaisesti halomuoto ilmenee auringosta ylösja alaspäin jatkuvana valopylväänä
27. Aktiiveja lintuharrastajia esimerkiksi metso ei liiemmin hetkauta; se on havumetsän peruslaj istoa. Entä jos arkinen maalaisjärki edustaa syvempää viisautta. vsk. Tässä ilmenee myös kansanmiehen metsorakkauNaarasmetso eli koppelo on aivan erinäköinen kuin mustanpuhuva uros. Talvella niin koppelot kuin urosmetsot syövät lähes pelkästään männynneulasia. Ainoastaan Suomen kielessä metsä, metso ja metsästys pohjaavat yhteiseen kantasanaan. Teksti ja kuvat: Jorma Luhta Metsot pulassa Metsäkanalinnut merkitsevät maaseudun jokamiehelle likimain samaa kuin linnut tai riista. Sadattuhannet suomalaiset ovat koska tahansa valmiit pohtimaan kanalintukantojen tilaa. Se on myös paljon pienempi ja kuuluu muun muassa kanahaukan saalisvalikoimaan. Voisiko kanalinnuilla olla erityisen merkityksellinen asema metsän elämänkierrossa. SUOMEN LUONTO 3/95 54
Ilmahyppy kertoo koppeloille tulevan soidinpaikan Rymisevät ilmahypyt huhtikuun hankiaamujen hämärissä tiedottavat koppelolle soidinpaikan sijainnin. Kuitenkin hirvi, jänis tai majava olisivat yhtä lailla voineet saada metson nimen. den proosallisuus: Paras metso oli se, joka kypsyi omassa padassa. Koppelo on toista maata Tunnetusti metson sukupuolet eroavat kooltaan ja näöltään niin jyrkästi toisistaan, että naaras on saanut Suomessa SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kukot tulevat vuodesta toiseen kerran valitsemalleen soidinreviirille; koppelot ovat naisellisen ailahtelevia. Myös riistantutkimus, linnustoarvioinnit ja puntari paljastavat metson aseman. Metsossa on jotain yleispätevää, metsola tarkoitti 28 muidenkin kuin metson kotia. vsk.. Viime vuosikymmeninä tämän aseman on vallannut teeri, vaikka molempien kannat ovat kovasti huvenneet. Metso oli alun pitäen Suomen runsain lintulaji, ennen kaskikautta ylivertaisesti, kunhan runsaus lasketaan yksilömäärän sijasta elävien lintujen yhteispainolla
Ukkometson elopainosta on vielä toinen puoli hankkimatta, joten poikametso joutuu keskittymään ravintonsa määrään ja laatuun naaraspuolista ikätoveria tehokkaammin. Sukupuolet kohtaavat toisensa vain soitimella vapunseudun öinä. Talvellakaan sukupuolet eivät muodosta teeren tapaan yhteisiä parvia eivätkä kilpaile samoista neulastupsuista. Soidinpaikkana on jokin sopiva aukio metsän sydämessä. Ukkometsot valikoivat laadultaan parhaita neulasia vähät välittämättä siitä, ovatko ne ruokaillessaan piilossa vai näkösällä. Niukasti parikiloinen, puuhun ja maahan loistavasti kätkeytyvä koppelo on kotkan ihannesaalis ja myös perusvihollisen kanahaukan tavoitettavissa. Talviravintoa luonnehtii määrän ylenpalttisuus mutta kehno laatu muutenhan noin runsas eväs kelpaisi muillekin. Aikuiset ukkometsot ja koppelot elävätkin omaa elämäänsä kuin kaksi eri lajia. Niiden sopeutumat kaikkia metsäkanalintuja yhdistäviin vaikeuksiin ovat erilaisia, paitsi talviravinnon suhteen. Havuissa on niukasti energiaa ja valkuaisaineita suhteessa myrkyllisiin haitta-aineisiin. Energiapitoisimmat ja vähiten kitkerät havut löytyvät jo kuolemaa tekevistä aarniopetäjistä, tervasrosoon sairastuneista männyistä tai kituliaitten rämemäntyjen latvanipukoista. Koppelot aterioivat hyvin mielellään nuorten mäntytiheikköjen sisällä ja panostavat ensisijaisesti piileskelyyn. Kukkopojan väritys ei suo mahdollisuutta sulautua koppelon tavoin metsän piiloihin. 29. Metso ja koppelo nyppivät männyn neulasia pääravintonaan läpi pohjolan talven. Päästäkseen jatkamaan sukua metsokukon on oltava keväällä hyvässä iskussa. Koska hakominen heikentää entisestään puun elinHontelo poikametso on monille pikkupedoille mieluinen väliinputoaja. oman nimen, koppelo
Metsonsoitimen ikivanhan näytelmän aika on vapun tienoilla 30 SUOMEN LUONTO 3/95 54. vsk.
Naaras näyttää olevansa valmis painautumalla maahan siivet levällään. 31. Metsokukko avaa soitimella pyrstönsä viuhkaksi. Se soi koko ajan: näppäily, kulaus ja hiominen seuraavat toisiaan. vsk. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Pian kukko tarttuu sen niskahöyheniinja nousee päälle. Se nostaa nokkansa yläviistoon ja antaa leukahöyheniensä harittaa. Yleensä kaikki koppelot parittelevat vain vahvimman kukon kanssa
Yli kolmen tai neljän vuoden ikäisiä täyteen mittaan kasvaneita ukkometsoja on vain muutama prosentti koko metsokannasta. Mutta metsot ovat huvenneet myös suojelualueilla. Sekä ilmiselvät että oletetut syyt metson ja muidenkin kanalintujen katoon kietoutuvat tavalla tai toisella tehometsätalouteen. Perinteiset poikuemaat, kangasnotkelmat ja kosteikot hyönteisineen on tarkasti ojitettu, metsönpojat näkevät nälkää. Vasta toinen kesä hyönteisineen ja mustikoineen kasvattaa poikametson lähelle mittoja, jotka mahdollistavat vanhojen metsojen ylvään arvokkuuden kanahaukan vilahtaessa näkösälle. Metsokukkojen kuolevuus on alhaisimmillaan talvikuukausina. Suomen talvi ei metsokukkoa hätkäytä voimaa, mäntyrievun mahdollisuudet puolustautua haittaaineilla huonontuvat, ja havulinnun ruokailu keskittyy yhä selvemmin tiettyihin puihin. Haukan kynsiltä ja näädän hampailta välttyminen onkin ainoa helpotus, jonka suuri koko suo metsolle. PohjoisSuomessa romahdus ajoittui 1970-luvulle; se oli jo täsmällisten riista-arviointien aikaa. Viisikiloisen metson alku elää stressirajalla. Kanalinnut olivat alun pitäen siivekkäitten ja neli jalkaisten pikkupetojen tärkeimmät elättäjät. Etelä-Suomen koppeloitten poikastuotanto on surkea. Metso irrottautui selässä pyristelevästä herhiläisestä lentämällä paukkuen ja rytisten läpi kuusitiheikön. Helposti tunnistettava 32 sulkakato ei estänyt samaista kukkoa tavoittelemasta yksinvaltiaan asemaa muutaman viikon päästä kevätsoitimella. Pökkeröisenä ylleni haavan oksalle lehahtanut haukka sai saaliiksi mahtavan pilven yläperän höyheniä, metso kipeän pyllyn. Ankea kohtalo Valkohapsisten ukkojen muisteluista syntyy väistämättä mielikuva, että joskus kolmekymmenluvulla metsoja oli suunnattoman paljon. PohjoisSuomen syrjäseuduilla tämän ymmärtää jo metsämaisemasta: aiemmin yhtenäinen metsäturkki vaihtui valtaviin avohakkuisiin ja taimikoihin, ja alkuperäisestä luonnonmetsästä jäi sinne tänne repaleisia pikku tupsuja. Jos hupenemisen syitä summataan, täytyy ihmetellä että metsoja on nykyään lainkaan jäljellä. Isolla on ongelmia Satuin kerran näkemään nälän hurjistaman kanahaukkauroksen, joka iski kyntensä täysikasvuisen ukkometson takamuksille. Tuisku ja kylmä eivät metsoa haittaa; pehmeä ja paksu nietos tarjoaa sekä turvallisen että lämpöisen yömajan. Jos metso olisi teeren kokoinen, metsonsoidin tyypillisessä soidinympäristössä loppuisi lyhyeen; kanahaukka ja muutkin pedot napsisivat joka kukon makoisiin suihinsa. Tällä tavoin syntyvät tyypillisesti liki viimeiseen neulaseen kalutut metsojen hakomännyt. vsk.. Metsänhoidon ja osin myös pakettipeltojen seurauksena SUOMEN LUONTO 3/95 54. Myös saatavilla oleva tieto kertoo metsokannan huvenneen kolmannekseen sotien jälkeisestä määrästä. Metsän kanojen alamäki ei kuitenkaan ole johtanut petojen katoon, pikemminkin päinvastoin
Hautominen ja poikasten ohjaaminen ovat koppeloLe vaarallista työtä. Peltomyyrän suvun säännölliset kannanromahdukset synnyttävät monjlajisen joukon nälkäisiä pikkupetoja, jotka siirtyvät syömään korvaavaa riistaa, metsäkanalintuja. huvin. Vastikään ilmestyi Tansseja aavalla (1994). Perhehuolet jäävät koppelon murheiksi. toinen tärkeä petojen saalisryhmä, myyrät, on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Jos soitimille ei synny tarpeeksi rymjnää ja melskettä, viimeiset metsot ja koppelot eivät löydä vappuviikolla toisiaan. vsk. Pedoista vaarin pitävää koppeloa kukko ei kuitenkaan saa aukealle lieruteltäväksi. Ihmisen vaikutus petona, metsästäjänä, jää ilmiselvästi jälkeen pikkupetojen yhteisvaikutuksesta. Maan paljastuessa kiivain kevätsoidin laantuu. Jorma Luhta on pudasjärveläinen luonnonvalokuvaaja ja -luontokirjoittaja. Naaras hautoo miltei kuukauden verran, minkä jälkeen se kulkee poikueineen metsissa ja soilla. Metsokukko napsii joka päivä tuntikausia mustikoitten kukkasilmuja; puiseville ja pihkanmakuisille neulasille jätetään hyvästit. Pohjois-Suomessa metsästäjien patoihln joutuu kymmenisen prosenttia syksyn metsoista ja koppeloista, etelämpänä metsästys on pääsääntöisesti kohtuullista ja säänneltyä. Vanhat metso kukot pysyvät koko elämänsä uskollisina kerran valitsemalleen soidinreviirille, vaikka se olisi muuttunut avohakkuuksi metsätien laidassa. Metsokannan harventuminen alle tietyn vähimmrusmäärän johtaa omjm hankaluuksiinsa. Vasta autot ja metsätiet tekivät kanalintu jahdista jokamiehen SUOMEN LUONTO 3/95 54. 33. teoksen Metson kuolema (1987). Hän on julkaissut mm. Nykymuotoinen hyvin innokas maalintujen pyynti Oulu-Joensuu -linjan pohjoispuolella ei ole ikivanha vaan uusi perinne
Mauritius-saaren lentokyvytön drontti kuoli sukupuuttoon I 680. Liha osoittautui herkulliseksi salametsästys on edelleen stellerinmerilehmän neljän eloon jääneen sukulaislajin paha uhkatekijä. Soutuveneestä iskettiin eläimeen koukku, johon kiinnitetyllä köydellä miehet vetivät saaliin rantaan. Merilehmät tulivat pian näkyville, eikä niitä ollut vaikea huomata. Peter joutui Alaskasta palatessaan talvehtimaan sittemmin Beringin mukaan nimetyllä saa34 Lopullisia Inen~ Stellerinmerilehmästä jäi jäljelle seitsemän luurankoa, joista yksi kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon aarteisiin. Eläinmuseo on ehkä liiankin vaatimaton aarteensa esittelyssä, sillä stellerinmerilehmä on maapallon tunnetuimpia sukupuuttoon kuolleita lajeja. Laivaväki alkoi pyytää merilehmiä ravinnokseen. Kuudenkin tonnin painoisesta stellerinmerilehmästä riitti SUOMEN LUONTO 3/95 54. Ne painoivat köyttä alas ja iskivät raajoillaan koukkua irti. Stellerin raportin mukaan muut merilehmät pystyivät kuitenkin toisinaan estämään teurastuksen. vsk.. Stellerinmerilehmän löysi 1741 Venäjän tsaari lie (jona tuolloin muuten oli vauva) Poh jois-Tyynenmeren arktisia rantoja hyödyntämismielessä kartoittanut Vitus Bering tai oikeastaan hänen luonnontieteilijä-apurinsa Georg Steller. Omituisen näköisen ilmestyksen viereisessä kyltissä lukee eläimen nimi : STELLER IN MERILEHMÄ , STELLERS SJÖKO. Beringin laiva St. Kerran uroslehmä kiipesi jo saaliiksi saadun naaraan seuraksi rannalle ja surmattiin. Muuta eläimestä ei kerrota. Norsun kokoiset eläimet viihtyivät rantavyöhykkeessä, jossa ne söivät levää. Tieteellinen nimi on kyltin mukaan Hydrodomalus gigas. Antti Halkka Helsingin yliopiston Eläinmuseon luusalia hallitsee suuri luuranko, jota miltei jokainen kävijä väkisinkin pysähtyy tarkkailemaan. Veneväki hill itsi merilehmän vastustushaluja hakkaamalla sitä toimituksen ajan. rella lähellä Kamtsatkan niemimaata. Luurankoja on koko maailmassa ilmeisesti säilynyt vain seitsemän. Drontin hävittivät metsästys, rotat, koirat ja kissat
Peter vei tiedon stellerinmeri lehmän olemassaolosta sivistyneeseen maailmaan, eikä kestänyt kuin 26 vuotta kun eläin oli hävitetty sukupuuttoon. yksiä syötävää kuukausiksi. Tämä merkitsee, että vuoteen 2 JOO mennessä menetetään jopa 70 prosenttia maailman kaikista lajeista. Nykynuorten lapsenlapsille jäänee siis vain kolmannes meidän aikojemme rikkauksista. Miljoona lajia vuosina 1975-2000 10-20 prosenttia lajeista 1980-2000 2 000 trooppista kasvia vuodessa Myers 1979 Lovejoy 1980 Raven 1987 Raven 1988 Myers 1988 Wilson 1988 Reid 1989 Reid 1992 25 prosenttia lajeista 1985-2015 7 prosenttia kasveista vuosikymmenessä 0,2-0,3 prosenttia lajeista vuodessa 5-15 prosenttia metsälajeista 2020 2-8 prosenttia lajeista 1990-2015 50-150 päivässä [20-55 000 vuodessa] ainakin 50 000 lajia vuodessa Myers, Wilson 1993 mm. Johtavien asiantuntijoiden nykykäsityksen mukaan sukupuuttovauhti on yli 50 000 lajia vuodessa. Saarielämä on vaarallista Stellerinmerilehmän kohtalossa on yhteisiä piirteitä monien muiden muistiin merkittyjen sukupuuttojen kanssa. Vuonna 19 16 sattui kuitenkin suuri kulo, ja kulon jälkeen ankara talvi . KuuluisimmisSUOMEN LUONTO 3/95 54. Ekologit puhuvat pienimmästä elinvoimaisesta eläinkannasta eli Minimum Viable Population (MVP). Lajin ainoaksi edustajaksi yksin jäänyt ei pysty lisääntymään ilman kumppania. Vitus Bering kuoli saarella, mutta St. Hätkähdyttävän monet eläimet ja kasvit ovat sen tavoin tavanneet loppunsa saarilla. vsk. Monet lajeista elävät metsissä vain suppealla alalla. ta sukupuutoista vain muuttokyyhky on mannertragedia. Sademetsien mukana häviää kymmeniätuhansia lajeja vuodessa. Aivan viimeistä yksilöä ei useinkaan tarvitse tappaa, jotta laji kuolisi. Usein sellaiseksi katsotaan muutama sata yksilöä. Pienella eläinkannalla on suuri riski hävitä kokonaan jo aivan satunnaisista syistä. Raven 1994 Arvioita sukupuuttonopeuksista. Jos tuntee sukupuuttotarinoita, usein tuleekin mieleen saarisukupuutto: siivetön ruokki, drontti. Malesia. Vähäisen yksilömäärän perintötekijöiden kirjossa ei välttämättä ole säilynyt esimerkiksi jonkin tavallisenkaan taudin vastustuskykyä. Saarella se käy helpoiten. Sukupuuton syy on useimmiten ihminen, joka on saarella voinut helposti etsiä käsiinsä viimeiset yksilöt. Kuuluisa ekologi Robert McArthur kutsuikin ihmistä ainoaksi pedoksi, joka pystyy tappamaan saaliinsa sukupuuttoon. Tätä aikaisemmin yli koko Pohjois-Amerikan mantereen levinnyttä lintua oli 1915 jäljellä noin 2 000 yksilöä eräällä saarella Massachusettsin rannikon edustalla. Esimerkiksi sopii preeriakana. Menetetty rikkaus on kuvassa korvattu öljypalmuistutuksella. Vuonna 1768 huomattiin, että Beringin saaren rannat olivat lempeistä levänsyöjistä autioina. Kanta väheni reiluun sataan, 35. Saarisukupuuttoja on peräti 75 prosenttia 1600-luvun alun jälkeen tietoon tulleista eläinten sukupuutoista. Viimeinen värikäs trooppinen lintu löytyy ja menettää henkensä koreiden sulkiensa tähden, ihmisen kotieläimet löytävät vi imeisen drontin. Saarien yleisyys lajien kuolinpaikkoina selittyy sillä, että koko lajin levinneisyys on usein rajoittunut saarelle tai muutamalle ja sen kanta on pieni. Kaikkiaan maailmassa lienee elänyt miljardeja lajeja, mutta 999 lajia tuhannesta on kuollut sukupuuttoon. Metsästäjät saapuivat saareen talvikausiksi. Normaalisti lajeja kuolisi sukupuuttoon vuodessa keskimäärin vain muutama, mutta ihminen lisää tahdin 50 000 lajiin. Sukupuutto on lajin tai esimerkiksi alalajin kuolema
Entistäkin tervetulleemmaksi matemaattinen ennuste tulee siksi, että luonnonsuojelun vastustajat yrittävät nykyään kiistää uhanalaisten lajien olemassaolon ylipäänsä. "Nimetkääpä ne sukupuuttoon kuolleet lajit", tivattiin WWF:n pääsihteeriltä hiljattain. Luonnonsuojelun vastustajat ovat suhtautuneet tähänkin tietoon epäluuloisesti. Ranta syötti tietokoneeseen oleelliset tiedot saimaanorpan lisääntymistehosta. Ne perustuvat etenkin siihen, että lajirikkauden aarrekammion eli trooppisten metsien ekologiasta tiedetään riittäväsSUOMEN LUONTO 3/95 54. Tietokonemalli kuitenkin antaa vaatimuksille uutta voimaa. Norpan alalajia saimaannorppaa elää vain meillä, ja niitä on ainoastaan 180. Hirven ottaminen tutkimuskohteeksi voi tuntua yllättävältä. Tietokone laski saimaannorpan sukupuuton riskin seuraavan sadan vuoden ajalle. Tieto ei ole sinänsä uusi, sillä norpan aseman haurauttahan luonnonsuojelijat ovat toitottaneet jo parikymmentä vuotta. Suurin osa lajeista häviää tieteelle tuntemattomina. Miten käy saimaannorpan. Se voi johtaa huonoon luuriin, mutta millä todennäköisydellä. Sukupuuttojen suureen määrään vetosi myös maamme hallitus viime kesänä perustellessaan Rion monimuotoisuussopimuksen lopullista hyväksymistä. Esa Ranta ei epäröi liittyä norpansuojelijoihin: "Norpanpoikasten vuotuisia kuolemia täytyy ehdottamasti saada vähenemään. Tuntemattomien lajien kuolemia Sukupuuttotutkimusta tehdään yllättävän vähän siihen nähden, että esimerkiksi Rion ympäristöja kehityskokous pidettiin pari vuotta sitten osittain juuri suurten sukupuuttolukujen hälyttämänä. Matemaattiseen malliin lisättiin tämän jälkeen kaksi ylimääräis36 Saimaannorpan sukupuuttoriski on suuri. Siksi on vaikea sanoa varmasti , milloin jokin laji on aivan varmasti kuollut sukupuuttoon. Koko maailmassa harvinaista ekologisia riskejä tutkivaa työryhmää vetävä Helsingin yliopiston apulaisprofessori Esa Ranta (ryhmään kuuluvat myös Jan Lindström ja Hanna Kokko) tutki hiljattain saimaanorpan selvitymismahdollisuuksia. Tulos oli lohduton. Yerkkokalastusrajoituksia on syytä tiukentaa, ja pesäluolia on romahdellut osittain ihmisenkin takia." Sukupuuttoriskejä tutkiva ryhmä aikoo seuraavaksi keskittyä muun muassa suteen ja hirveen. On kuitenkin muistettava, että alle sata vuotta sitten hirvi oli Suomessa sukupuuton partaalla. tä kuolinsyytä poikasten kuoleminen pesien romahduksissa ja kalaverkkoihin. Kun saarelle iski kalkkunoiden tuoma sairaus ja kanta alkoi kärsiä sukusiitoksesta, seurasi lopulta sukupuutto 1932. Arviota sukupuuttojen määrästä voidaan kuitenkin tehdä. Kuvassa vedenpinnan säännöstelyn takia romahtaneeseen pesään kuollut kuutti. "On hyvin suuri mahdollisus, että saimaanorppa kuolee seuraavan sadan vuoden aikana sukupuuttoon", Esa Ranta sanoo vakavana pari kerrosta stellerinmerilehmän alapuolella Eläinmuseon talossa sijaitsevassa työhuoneessaan. Ihminen on ilmoittanut saimaannorpan kuoleman arpapeliin JOISta suurin osa oli koiraita. Maapallolla on nimetty noin 1,7 miljoonaa lajia, mutta lajeja arvioidaan olevan ainakin kymmenen miljoonaa. Kun Meri Saarnilahti ei tähän ryhtynyt, arveltiin asiassa olevan jotain vinossa. Preeriakanan kohtalon pitäisi saada hälytyskellot soimaan myös Suomessa. Ekohuijareita ei taaskaan saatu kiinni , sillä sukupuuttoon kuolleiden lajien nimeäminen on mahdotonta monesta syystä. Tapauksessa oli tietysti huonoa tuuria. Niiden vuosivaihtelu on satunnaista. vsk.. Pieni kanta on juuri siksi uhanalainen, että huono onni tulee aina ennen pitkää ja lajin olisi selviydyttävä vuosisatoja vuosisatojen perään. Tunnettujakaan lajeja ei voida jatkuvasti seurata. Esimerkiksi eläinten ja kasvien kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen mukaan sukupuutto on ilmeinen vasta kun lajia ei ole löytynyt luonnosta 50 vuoteen. Maailmalla sukupuuton arvellaan kohtaavan yli 50 000 lajia vuodessa
seuraavia teoksia: Olli Järvinen ja Kaarina Miettinen: Sammuuko suuri Suku. Kaikki tapahtui paljon nopeammin, kuin sen kertomiseen kuluu aikaa." Syy viimeisten siivettömien ruokkien tappoon oli keräily. Sukupuuttohan on kaikkien lajien kohtalo. Jos lajien määräksi arvioidaan noin 10 miljoonaa, niin luonnollisten sukupuuttojen tahti olisi kaksi tai kolme vuodessa. David M. Metsän keskelläkin nämä lajit ovat ikään kuin saaren asukkaita. Voidaan esittää luotettava ennuste häviävien lajien määrästä, kun metsästä tuhoutuu esimerkiksi viisi prosenttia tai jokin tietty osa kokonaan. Jan ajoi kädet levällään toisen yksilön nurkkaan, josta hän sai linnun pian kiinni. Siksi Suomen metsäluonnon suojelu on tärkeää myös maailmanlaajuisten sukupuuttojen ehkäisemisessä. Suomi ja sukupuutot Mesikämmekkä hävisi Suomesta, kun sen ainoan jäljelle jääneen kasvupaikan yli rakennettiin 1970-luvulla tie Ahvenanmaan Eckerössä. Käytetty menetelmä johtaa siihen, että sukupuuttojen maaran arviot vaihtelevat. Raup: Extinction. Nopeampikin sukupuuttojen ilmeneminen on luonnontilassa mahdollista, sillä fossiiliaineistossa korostuvat pitkään eläneet ja laajalle levinneet lajit, jotka luultavasti kuolivat keskivertolajia harvemmin sukupuuttoon. Sisäelimet ovat alkoholiin säilöttyinä Kööpenhaminan luonnonhistoriallisessa museossa. Luonnonsuojelijat ovat vedonneet lajien itseisarvoon ja siihen, että lajin hyödyllisiä ominaisuuksia ei milloinkaan saada selville, jos se tuosta noin hävitetään. Sigurd ja Ketil ajoivat takaa toista yksilöä, ja Sigurd sai sen käsiinsä kallion reunan, muutaman sylen korkuisen jyrkänteen partaalla. Tällä hetkellä maamme tukee biodiversiteetin säilyttämishankkeita ympäristörahasto GEF:n kautta muutamalla kymmenellä miljoonalla markalla vuodessa. Suomella on kuitenkin suojeluvastuu lajistosta, joka sen alueella esiintyy. Jossakin vaiheessa vain todetaan, ettei lajia enää ole. Mikä selitys sitten onkin, ihminen on hävitysvoimaltaan noiden taannoisten mullistusten veroinen. Maapallo on saanut ikään kuin vauvahallitsijan, joka valloittaa kaiken itselleen, hävittää paljon löytämäänsä sekä myös rikkauksia, joista hän ei vielä mitään tiedä. Näistä metsälajeista monia uhaa ajan mittaan maailmanlaajuinenkin sukupuutto, sillä metsätalous alkaa Venäjällä yhä enemmän mukailla meikäläistä. Lajien kuolinhetkeä ei tavallisesti tiedetä. kesäkuuta 1844. Ketil lähti sitten takaisin kaltevalle kielekkeelle, jolta linnut olivat lähteneet ja näki laavakappaleen päällä munan, jonka hän tunnisti siivettömän ruokin munaksi. SLT 1987. Luonnollista sukupuuttojen määrää ovat selvittäneet elämän historiaa tutkivat paleontologit. Tämä on otettu huomioon laskelmassa, jonka mukaan maltillisestikin arvoitu 50 000 lajin vuotuinen kuolema on 1000-10000 kertaa luonnollista suurempi. Sigurd, Ketil ja Jon nousevat saarelle: " Kun miehet kapusivat ylös he näkivät kahden siivettömän ruokin istuvan lukemattomien muiden merilintujen ( etelänkiislojen ja ruokkien) seassa, ja takaa-ajoon ryhdyttiin heti. Cambridge Univ. Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Seuraava kertomus siivettömän ruokin viimeisistä hetkistä on ainoa, johon sisältyy tieto luonnossa (eikä eläintarhassa) tapahtuneen sukupuuton tarkasta ajankohdasta. Näitä joukkosukupuuttoja on selitetty muun muassa sillä, että meteoriitit ovat törmänneet maahan tai mannerlaatat ajautuneet yhteen. Vain yksi tuhannesta lajista on siis hengissä. Kuva sukupuuttonopeudesta on nyt hiukan lohdullisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Keskimäärin vain yksi laji neljästä miljoonasta siis kuolee vuosittain. Lajien säilyttäminen on kyynisten kriitikkojen mukaan yhtä tuhoon tuomittu pyrkimys kuin kuoleman itsensä kiistäminen. Siivettömät ruokit eivät mitenkään pyrkineet to,jumaan tunkeilijoita, vaan juoksivat välittömästi korkean kallion juurelle, päät pystyssä, pienet siivet hiukan harallaan. Ne häviävät metsälohkonsa mukana kuin merilehmä saareltaan. Vastaavalla nopeudella on lajeja kuollut sukupuuttoon maapallolla vain muutaman kerran vuosimiljardissa. Bad Genes or Bad Luck. Ilmaston lämpeneminen tulee myös vähentämään havumetsien pinta-alaa ja samalla lajiston selviämismahdollisuuksia. D voisi kävellä. Oheiseen taulukkoon on koottu viimeaikaisia arvioita. Ihmisen suuri tuhovoima Lajien häviämisessä ei ole sinänsä mitään uutta. He ovat fossiiliaineiston perustella laskeneet, että laji elää keskimäärin noin neljä miljoonaa vuotta. 37. vsk. Lintujen nahat myytiin välittäjille niiden olinpaikka ei ole nykyisin tiedossa. Ne eivät äännelleet hädissään, vaan liikuivat lyhyine askelineen suurin piirtein yhtä nopeasti kuin ihminen Ei ole olemassa yhtään eliölajia, joka eläisi vain Suomessa alalajeja ja rotuja kylläkin. Suomi voisi myös panostaa enemmän kehitysmaiden luonnonrikkauden säilyttämiseen. Eliölajeja lienee meillä noin 50 000. Hälyttävää on, että tyypillisistä havumetsävyöhykkeen lajeistakin monet ovat vaarassa hävitä Suomesta eli ne ovat erittäin uhanalaisia. Tätä sukupuuton luonnollisuutta on myös käytetty aseena luonnonsuojelua vastaan. ti. Kansalliseen sukupuuttoon on maassamme tähän mennessä kuollut 138 lajia. Siivettömän ruokin kohtalo Siivettömiä ruokkeja ( eli isoruokkeja, Alea impennis, oikealla) oli aikanaan satoja tuhansia eli noin kolmannes tavallisten ruokkien ( Alea torda, vasemmalla) nykymäärästä. Tunnettuja esimerkkejä tällaisista lajeista ovat vesikko ja viiriäinen sekä kasveista esimerkiksi mesikämmekkä. Hän otti munan, mutta havaitsi sen särkyneen, joten hän pani sen takaisin maahan. Luonnontilasta nykymeno sitä paitsi poikkeaa ratkaisevasti, sillä normaalisti sukupuutot ja uusien lajien syntyminen ovat jokseenkin tasapainossa. Tapahtumapaikkana oli Eldeyn saari Islannissa ja päivämäärä 3. Maapallon lajeista arvioidaan 99, 9 prosentin kuolleen sukupuuttoon elämän liki neljän miljardin vuoden mittaisen historian aikana. Kuva on Gotlannista, jonka niittyjä kämmekkä yhä somistaa. Korkeasaaren eläintarhalla on lisäksi tarhausvastuuta joidenkin häviämässä olevien lajien, kuten lumileopardin ja aasianleijonan, säilyttämisessä. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kyynikko kuitenkin unohtaa, että samalla perusteella voidaan nimetä mikä tahansa teko hyödyttömäksi. Maapallolla on kehittynyt 5-20 miljardia lajia, ja 4,99-19,99 miljardia lajia on hävinnyt. Olennaista on, että useimpien lajien levinneisyys metsissä on hyvin saarimainen: laji esiintyy esimerkiksi vain pienessä osassa Amazonasin sademetsää. Press, 1993
Kosteammassa ja aavistuksen verran pimeämmässä muovihuoneessa siivekkäät työläiset ovat jääneet pesän suojiin. Lantaa vai kemikaaleja. Silloin päätimme luopua kemiallisesta torjunnasta", Jorma Vahala muistelee. ta." Luonnonlannoitusta kokeiltiin Maatalouden tutkimuskeskuksen Martensin koeasemalla viime vuonna. Elottomalla kivivillaalustalla kasvaville taimille ravinneliuos on valon, lämmön ja hiilidioksidin lisäksi välttämätön. Tutkimuksessa saatiin kananlantarakeilla ja väkilannoitteilla aivan yhtä hyvä tomaattisato. Kukin kasvi antaa kasvukauden aikana kahdestatoista viiteentoista kiloa hedelmiä. Ulkomaisista tomaateista löytyi kaikkien aineiden jäämiä. Kananlantasysteemillä emme saisi nykyisen suuruisia satoja ja hintaa pitäisi nostaa." Vahalan tomaattitarha tuotti viime vuonna Revidoja Rondello-lajikkeen tomaatteja 370 000 kiloa, keskimäärin 37 kiloa neliömetrillä. "Viisi kuusi vuotta sitten 30 kiloa neliömetrillä oli hyvä sato, nyt puhutaan jo 40 kilosKivivillaiset alustat ovat käteviä käyttää. Ravintoliuosta tippuu ohuesta letkusta taimien juurelle. Suomen kasvihuoneet lämSUOMEN LUONTO 3/95 54. Noin 40 prosenttia suomalaisten kasvihuoneiden tomaateista ja kurkuista kasvaa nykyisin kivivilla-alustoilla, niukka enemmistö viljelijöistä käyttää turvetta. "Ansarijauhiaista oli niin vaikea hävittää, että pääsimme niistä eroon vasta 1986, jolloin kova talvi tappoi ne. Myös Vahalan tomaattitarhassa tuholaisten torjunta on viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien hoidettu biologisesti lukuunottamatta kasvihuoneiden desinfiointia kasvukauden lopussa. Ravinteista huuhtoutuu ja jää näin hyödyntämättä eri arvioiden mukaan 20-60 prosenttia. Toinen kannus te torjunta-aineista luopumiseen on ollut kemikaalien käyminen tehottomiksi kasvintuhoojia vastaan. KOTIMAISTA RUOKAA Anne Brax Tomaatti kasvaa tuontienergialla Suomalainen tomaatti on puhdas ja yhtä maukas kuin etelän auringossa kypsynyt kilpailijansa. Kuin sairaala, jossa pirteän näköisiä potilaita ruokitaan letkulla suoraan suoneen. "Käsivarsi oli työn jälkeen kipeä", Jorma Vahala kertoo. Ne levitettiin savupanoksina, joita oli helppo käyttää." Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö viljelmillä estäisi kimalaisten käytön. Huhtikuussa kypsyvät ensimmäiset hedelmät. Yksi työntekijä saattoi täristää kukkia täydet työpäivät, 40 tuntia viikossa. Ne ahmivat kolmen neljän viikon elinaikanaan puolisen tuhatta punkin munaa ja toukkaa. Taimet kasvavat rivissä muovin ympäröimillä kivivillaisilla pedeillä. Asialle pannaan pedot eli kasvituholaisia syövät hyönteiset. Niiden hävittämistä ei kuitenkaan Suomessa ole järjestetty kunnolla. Öljyllä lämpöä Tomaattihuoneen lämpötilan pitää päivällä pysyä kahdenkymmenen asteen yläpuolella ja yöllä 16-18 asteessa. Lasiseen kasvihuoneeseen edellisenä päivänä hankitun kimalaispesän asukkaat pölyttävät kukkia ahkerasti. Ylikastelu on kasvihuoneissa yleistä, koska taimien yhtäläinen kasvu halutaan taata. Vielä viisi vuotta sitten siitepöly autettiin Vahalan kasvihuoneissa liikkeelle ihmisvoimin, kukkaterttua täristä38 mällä. Tullilaboratorion jäämävertailussa 1993 kotimaiset tomaatit suorastaan loistivat puhtauttaan ulkomaisten rinnalla. "Lannoitefirma tekee raakavesianalyysin pohjalta suunnitelman lannoiteliuoksesta", Jorma Vahala kertoo. Kimalaiset ahkeroivat Useimpien taimien kukkatertuissa on auennut vasta yksi tai kaksi keltaista kukkaa. Useimmilla kasvihuoneviljelmillä on suureksi osaksi tai kokonaan luovuttu vihannestuholaisten kemiallisesta torjunnasta. Tällainen kuva nousee mieleen kasvihuoneessa, jossa viljellään tomaatteja. Huuhtoutuminen on suurempaa kivivillakuin turvealustoilta. Luonnonlannoitteiden käyttö kasvihuoneissa on toistaiseksi hyvin harvinaista, eikä Jorma Vahalakaan innostu kanankakkapuheista. Lantarakeiden käyttö vaati kuitenkin enemmän käsityötä ja aikaa. Sen kasvattaminen pimeän talven pohjolassa kuluttaa kuitenkin paljon energiaa. vsk.. Ne on noudettu pari viikkoa aikaisemmin taimien varhaiskasvattamosta. Vahaloiden tomaatintaimet ovat helmikuun puolessavälissä noin puolen metrin korkuisia. Niistä löytyi yhdeksästä tutkitusta torjunta-aineesta vain yhtä, ja sitäkin murtoosa ulkomaisen tomaatin saman aineen jäämiin verrattuna. Tomaatintaimien elinneste on lannoiteliuosta, joka sisältää muun muassa kalkkisalpietaria, typpihappoa sekä kalsiumja magnesiumnitraattia. Petopunkki nitistää punkin "Meillä ei ole viime aikoina ollut tuholaisia lukuunottamatta punkkeja, joiden torjunnassa käytämme petopunkkeja", Jorma Vahala kertoo. Vahalan tomaattitarha sijaitsee Halikonjoen rannalla. Kun ruoka loppuu, petopunkitkin kuolevat. Niissä on selvästi vähemmän haitallisia aineita, kuten nitraattia, raskasmetalleja ja torjunta-ainejäämiä kuin ulkomaisissa vihanneksissa. "Kimalaiset ovat suuri apu tomaatinviljelijälle", Jorma Vahala sanoo. "Käytimme 1970-luvulla koviakin myrkkyjä. Tarhalla pyritään Jorma Vahalan mukaan välttämään taimien liikakastelua, jotta ylimääräinen ravinneliuos ei valuisi vesistöihin ja pohjavesiin. Hollannissa levyt toimitetaan asemille, joissa ne rouhitaan ja sekoitetaan multaan tai kompostoidaan. Kotimaisten vihannesten valttina on tutkimusten mukaan niiden puhtaus. "Se merkitsisi paluuta menneisyyteen. Viimeiset tomaatit punertuvat lokakuussa. Halikkolaiset viljelijät Jorma ja Hannu Vahala kasvattavat tomaattejaan yleistyneellä menetelmällä. Kasteluveden keräystai kierrätysjärjestelmää ei ole. Petopunkkeja tarvitaan kolme kappaletta neliötä kohti
Suomessa toistaiseksi vain yksi viljelijä kasvattaa tomaatteja ympärivuotisesti. piävät pääasiassa öljyllä, jota tomaatinviljelyssä kuluu helmikuulta lokakuulle ulottuvan kasvukauden aikana 45-55 litraa neliötä kohden. D 39. Vahalan seitsemän kasvihuoneen tarhassa palaa 350-500 tonnia öljyä vuodessa talven kylmyydestä riipSUOMEN LUONTO 3/95 54. "Meillä on ollut raskas öljy polttoaineena koko ajan lukuunottamatta yhtä talvea, jolloin käytimme jäteöljyä", Jorma V ahala kertoo. Muuhun, kuten valaistukseen, lannoitukseen ja kuljetuksiin kuluu alle yksi kilowattitunti kiloa kohden. "Millään muulla suomalaisella elintarvikkeella ei ole näin suurta energiankulutusta kuin tomaatilla", sanoo tutkija Aulis Ranne VTT:sta. "Lentotomaattien" kuljettaminen Euroopan toisesta laidasta vie paljon energiaa, vaikka tomaattien kasvattaminen lämpimillä seuduilla on muuten luonnollisempaa. Jäteöljyn poltto kiellettiin muutama vuosi sitten. KOTIMAISTA RUOKAA Tomaattihuoneissa petopunkit pitävät punkit poissa ja kimalaiset pölyttävät. "Lento veisi kahdeksan kilowattituntia tomaattikiloa kohden. "Olemme laskeneet, että tarvitsisimme autokuormallisen puita vuorokaudessa." Tällaisen puumäärän säilyttäminen ja kuljettaminen olisi Jorma Vahalan mukaan ongelmallista ja toisi kunnanisät yrityksen kimppuun. Jorma Vahala on leikkinyt ajatuksella, että kasvihuoneet lämpiäisivät vaikkapa klapeilla. Katossa roikkuva laatikko on kimalaispesä. Parhaillaan tässä huoneessa pölytetään kukkia miesvoimin, koska kimalaispesän asukkaat torkkuvat vielä. Tähän lisätään lämmitys ja muu energiankäyttö, josta ei kerry paljoa." Lentoyhtiöiden mukaan tomaatit matkustavat usein Suomeen turistien siivellä, charter-lennolla. Vaikka espanjalaiset tomaatit tuotaisiin rahtikoneella Kanarian saarilta, niiden välillinen energiankulutus ei ulotu lähellekään kotimaisen tomaatin kulutusta. vsk. Yksi pesä riittää pölyttämään tuhannen neliön kasvihuoneen. johdetaan kasvihuoneisiin lisäämään ilman hiilidioksidipitoisuutta. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) elintarvikkeiden välillistä energiankulutusta koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainenkin tomaatti on yllättävän suuri energiankuluttaja. puen. Esimerkiksi porkkanakilon energiankulutus on hieman yli yksi kilowattituntia." Lämmitykseen käytetyn energian osuus on ylivoimaisesti suurin. "Eri asia, jos kasvihuone olisi vaikka sahan vieressä." Energiapommi Talvella saa ostoskassiinsa mitä todennäköisimmin joko Kanarian saarilla tai Hollannissa kasvatettuja tomaatteja. "Kun lasketaan ihan kaikki kulutus kasvatuksesta siihen asti, kun tomaatti on kuluttajan kotona, saadaan keskimäärin 23 kilowattituntia kiloa kohden. Vahalat polttavat myös rikitöntä öljyä, jonka savukaasut Jorma Vahalan tomaattiviljelmä on taas hyvällä alulla
Läntisen Euroopan arvokkaimmat luonnontilaiset alueet ovat aivan Suomen itärajan takana. a "" ,o Se käynnistettiin varsin ripeästi sen jälkeen, kun Suomen ja Venäjän ympäristönsuojelukomission luonnonsuojelutyöryhmän puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi vieraili neljä vuotta sitten Paanajärvellä. Ansio tästä lankeaa Suomen ympäristöministeriön rahoittamalle ja Karjalan tasavallan tiedeakatemian pääosin toteuttamalle rajametsäprojektille. Kymmeniä tuhansia hehtaareita turvaan Itärajan tuntumaan Karjalan tasavaltaan on kaavailtu kymmenkunta erillistä suojeltavaa aluetta. Professori Rauno Ruuhijärvi on työskennellyt jo vuosia rajantakaisten luonnontilaisten alueiden suojelemiseksi. Osa erämaista on ehditty hakata, mutta nyt tärkeimmät suojelukohteet ovat hakkuukiellossa. vsk.. Hänen suurin huolensa ovat suomalaiset metsäyhtiöt. Jos se ei riitä, tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat valmiita myös Jare1s1m toimiin rajan molemmin puolin. Yrjö Rouhe Rajan takana paratiisi Rajametsäprojektin eteläisimmät kohteet sijaitsevat Laatokan rannoilla. 40 Projektissa mukana olevat suomalaiset tutkijat eivät tahdo löytää riittävästi sanoja kuvatakseen, miten merkittävistä hankkeista on kyse. Niitä uhkaavat pahimmat ryöstöhakkuut on toistaiseksi saatu pysäytettyä neuvottelemalla. --------~ . Suomen itärajan takainen alue on liki koko pituudeltaan saanut olla puolen vuosisadan ajan lähes kirveen koskemattomana erämaana, jolle on viime vuosina ilmaantunut monta ottajaa. Artturi Mihkiev on rajametsäprojektin johtaja. Projektin perustutkimustyö on saatu päätökseen, mutta se on vasta koko laajan suojeluhankkeen alkusoitto. Kun Suomessa yritetään saada suojeltua edes muutamia ikimetsähehtaareja, puhutaan Karjalassa kymmenien tuhansien hehtaarien suojelualueista. SUOMEN LUONTO 3/95 54
JOJtten asiantuntemukseen ja kykyyn toteuttaa Euroopan merkittävimmät luonnonsuojeluhankkeet. Suomalaiset metsäyhtiöt uhkana Haapanen luottaa Karjalan tasavallan tiedemiesten ja tutkiSortavalan kansallispuiston joet ja purot saavat virrata rauhassa, sillä Karjalan tasavallan ministerineuvosto on jo siunannut puiston perustamisen. Luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen puolestaan ihailee, miten Karjalassa on heti alusta alkaen lähdetty suojelemaan kokonaisia valtavia valuma-alueita, ekologisia kokonaisuuksia. Yhä myös ajatellaan, että kukapa erämaissa pystyy valvomaan, mitä ja miten niissä hakataan." "Ryöstöhakkuita ehdittiin tehdä, kun metsänhoitajamme laiminlöivät valvonnan, mutta en usko, että virheet enää toistuvat. päristöministeriöstä. Hakkuut uhkaavat Kalevalan laulumaitten suojeltavaksi kaavailtuja naavaisia ikimetsiä. "Karjalassa luonnonsuojelijoilla ei ole samanlaisia edellytyksiä vaikuttaa yhtiöihin kuin Suomessa, mutta me olemme valmiit kertomaan 41. "Euroopan mittapuun mukaan Karjalan alueet ovat valtavan arvokkaita, sillä Suomessa metsiä on hakattu niin rankasti, ettei Ilomantsin eteläpuolelta löydy vanhoja metsiä kuin sirpaleittain," sanoo ylitarkastaja Pertti Rassi ymSUOMEN LUONTO 3/95 54. Luulenpa, ettei ryöstöhakkuisiin syyllistytä sielläkään, missä hakkuulupia myönnetään." Mihkievin mukaan rajametsäprojektissa on käytetty hyväksi satelliittikuvia. Apulaisprofessori Olli Saastamoinen Joensuun yliopistosta toteaa, että osa vanhojen metsien tieteellisestä tutkimuksesta on tästä syystä mahdollista enää vain itärajan takana. vsk. "Paikallishallinnon päättäjillä on suuri houkutus myydä metsät. Niillä valvotaan, mitä metsissä tapahtuu. Rajametsäprojektin johtajan Artturi Mihkievin mukaan suojelua uhkaavat vakavimmin suomalaiset metsäyhtiöt
Tutkimuksissa välivuosi Kalevalan uudet kohteet ovat sen verran uusia esityksiä, ettei niitä ole vielä ehditty käsitellä paikallisella tasolla, mutta Mihkiev uskoo, että niilläkin on varsin hyvät toteutumismahdollisuudet. Näätätunturi Suomen ja Karjalan tasavallan pohjoisrajan kulmauksessa olisi nopeimmin tutkittavissa. Pääjärvellä, mutta "ei se mitään niin kauan kuin ei ryöstöhakata." "Koko Karjalaa ei voida suojella. Kaupunkiasunnoissa on värjötelty pitkiäkin aikoja kahdeksan asteen lämpötiloissa ilman lämmintä vettä. Paikallishallintokin esittänyt suojelua Karjalan paikalliset piirihallintoviranomaiset ovat suhtautuneet tiedeakatemian suojelukaavailuihin osittain varauksellisesti, mutta ovatpa ne esittäneet itsekin suojelualueita. "Paljon parempi on suojella sellaisia alueita, jotka työntyvät rajalta syvemmälle sisämaahan. Niiden lisäksi Värtsilän tienoilla sijaitseva ja Suomen puolelle ulottuva Rillinkisuo suojeltaneen, samoin kuin Isolijärvi ja Laatokan länsisaaristo sekä Kostamuksen tuntumassa sijaitsevat geologiset kohteet kuten Taloveisin näyteala. Paanajärvelle ja Kalevalaan uusia suojelualueita Rajametsäprojektin loppuraportissa esitetään suojeltavaksi kahdeksan alkuperäisen suojelualueen lisäksi uusia kohteita, joista merkittävimmät sijaitsevat Paanajärvellä ja Kalevalan laulumailla. Se pystyttäisiin inventoimaan parissa viikossa 20 000 markalla. "Itse asiassa Suomi ei pysty vastaamaan Karjalan suunnitelmiin. Projektin alkuperäistavoitSUOMEN LUONTO 3/95 54. Satelliittikuvien lisäksi valvontaa tehostaa Karjalan tasavallan vihreitten terästyminen. Hakkuut uhkaavat Kalevalaa Kiireellisimmät suojeltavat kohteet sijaitsevat Kalevalan laulumailla, sillä Pääjärven metsäpunktin hakkuut uhkaavat niiden pohjoisimpia osia. "Se ei ole heti ensimmäinen keino, mutta ei ehkä viimeinenkään. 42 ITÄ-KARJALAN SUOJELUSUUNNITELMIA Suojelukohteet sijaitsevat rajan tuntumassa. Laajoja, kiinteitä kokonaisuuksia Itärajan metsävyöhykettä on kuvattu taigan ja Skandinavian metsien väliseksi viimeiseksi sillaksi, Karjalan vihreäksi vyöksi, joka on pidettävä ehjänä Laatokalta Tunturi-Lappiin. Mujejärvellä olisi haluttu supistaa 86 000 hehtaarin suojelualue-esitys kolmannekseen, mutta koko alue on yhä hakkuukiellossa. Kovin tiukan suojelulinjan vetämistä rajoittaa varmasti myös tietoisuus siitä, että tänäkin talvena Karjalaan on saatu etelän tasavalloista kivihiiltä ja öljyä hieman miten sattuu. Kapeaa kaistaletta tärkeämpiä ovat laajat kiinteät kokonaisuudet." "Huomattava osa vanhojen metsien lajeista pystyy leviämään alueilta toisille, jos välimatkat eivät ole liian suuria. Ensin tietysti yritetään sopia asiat neuvottelemalla, mutta olisi kyllä aika kestämätöntä, jos suomalaiset yhtiöt kaikesta huolimatta hakkaisivat kielletyillä alueilla. Suojelualueet loistavat rajalla kuin helminauha törkeistä hakkuista välittömästi suomalaisille luonnonsuojelijoille." Kuluttujaboikotti aseena Kuluttajaboikotti on järeä ase, mutta Mihkievin lailla Ruuhijärvikin on valmis suosittelemaan sitä, ellei muu auta. Latvaja Lapukkajärvien seudut aina Suomen rajavyöhykkeeseen saakka. Niihin kaavaillaan lisättäväksi mm. Suomen puoleisen Oulangan kansallispuiston yhteydessä olevaan Paanajärven 100 000 hehtaarin laajuiseen kansallispuistoon esitetään sen laidoille liki Oulangan puiston kokoiset 15 000 hehtaarin lisäalueet. Kalevalan seuduilla on entuudestaan jo puoli tusinaa erillistä, yhteensä 90 000 hehtaarin laajuista suojelualuerajausta . näyteala .... Paikallishallinto olisi halukas antamaan hakkuulupia myös Tuulijärvelle. Silloin on kyllä nostettava meteli." "Boikottiuhan tehon kasvua ei tarvitse odottaa pitkään, kunhan ekomerkit alkavat vaikuttaa vientiin nykyistä selvemmin", Ruuhijärvi sanoo. Paanajärven kansallispuisto ja Kostamuksen luonnonpuisto ovat jo olemassa. Mihkievin mukaan kuluvan vuoden aikana tutkimus jää kolmeen edellisvuoteen verrattuna vähiin. Nyt yritetään perustella uusien määrärahojen tarvetta tuleville vuosille. Siniset alueet ovat vesistöjä. Toteutuneet suojelualueet on merkitty karttaan tummanvihreällä, suunnitellut vaaleanvihreällä. Itärajaltakin alkaa jo joka kylästä löytyä väkeä, joka tiedottaa eteenpäin, mitä maastossa tapahtuu. Mihkievin mukaan hakkuita on meneillään mm. vsk.. En ole huolestunut suomalaisen Vapon tähänastisesta toimista", sanoo Mihkiev. Painopiste on aarniometsissä. Rassi ei näe raja-alueen kapealla metsäkaistaleella tällaista merkitystä. Mielestäni myös soita on varaa verottaa, sillä tasavallan pinta-alasta kolmannes on suota. Lisäalueet ovat kooltaan peräti 30-40 000 hehtaaria eli Kalevalan laulumaille ollaan kehittelemässä Paanajärven laajuista suojelualuetta. Uhanalaisimmatkin lajit pystyvät siihen, jos talousmetsävyöhykkeillä hakataan nykyisten ohjeiden mukaisesti", Rassi sanoo. Alusta asti mukana ollut pohjoisin kohde Näätätunturi jäi määrärahojen loputtua tutkimatta, mutta alue aiotaan silti pitää mukana suojelusuunnitelmassa. Koitajoen kansallispuistonkin pitäisi ulottua myös Suomen puolelle, mutta me emme tahdo saada millään omaa osuuttamme suojeltua, vaikka se on vain murto-osa koko puistoalueesta", Ruuhijärvi sanoo. Kostamuksen luonnonpuisto Joensuu Heikki Laurila/Illusia Haapasen ja Ruuhijärven mukaan suomalaisilla ei omien metsien törkeiden hakkuiden jälkeen ole oikein kanttia vaatia naapurilta mahdottomia, sillä jo toteutettuja suojelualueita on paljon, ja lisää on koko ajan kehitteillä. Myönteisimmin hankkeisiin on suhtauduttu Sortavalassa, Suojärvellä ja Lahdenpohjas• Koi ta joen kansallispuisto 50 100 km _____ , sa, kun taas Pitkärannan ja Mujejärven piireissä on oltu vastahakoisimpia
Suojeltavilla alueilla pihkan keruu kielletään muualla kuin Tuulijärven kansallispuistossa, mahdollisesti sielläkin. Mihkievin mukaan kirjatut sääskija paarmalajit ovat tautien levittämisominaisuuksineen ihan samoja kuin Suomessakin, joskin Karjalan soisilla seuduilla hyönteisiä saattaa olla runsaammin kuin mihin rajan länsipuolella on totuttu. .c a "' •0 Paanajärven kansallispuistossa on tilaa retkeillä. Hyvin säästyneitä vanhoja metsiä on Mihkievin luonnehdinnan mukaisesti "erittäin paljon" parhaimmat alueet ovat Paanajärvellä, Kostamuksessa ja Koitajoella Tuulijärvellä suomalaisyhtiöillä on kymmenien tuhansien hehtaarien hakkuusopimuksia, mutta Mihkievin mukaan hakkuukieltoja ei ole rikottu. Vodlajärven kansallispuisto Aänisjärven itäpuolelle. Kolmen vuoden tutkimusprojektin aikana hirvet ja sudet ovat selvästi lisääntyneet. Tutkijan kimppuun hyökkäsi aurinkoisella säällä 56 kiusankappaletta viiden minuutin aikana. Myös laajojen alueitten rauhoittaminen tutkimuksille lienee suosinut hirven ja suden ohella muitakin lajeja. teista Paanajärven kansallisja Kostamuksen luonnonpuisto ovat jo toimivia, Laatokan Sortavalan saariston suojelulla on Karjalan ministerineuvoston hyväksyntä, ja sen ohella Venäjän federaation siunaus yritetään saada myös Tuulijärven ja Koitajoen kansallispuistoille. Koko rajavyöhyke on ollut perinteisesti vanhaa pihkankeruualuetta. D 43. Pihkaa kerätään männystä tekemällä runkoon viiltoja. Esimerkiksi Koitajoen kansallispuistoon kaavaillaan kymmenen karhun kaatolupaa. vsk. Eläimistössä ei ole juuri sellaisia lajeja, joita ei eläisi Suomenkin puolella, mutta yksilömäärissä on eroja. Myös hirviä, teeriä ja metsoja saisi metsästää. Karjalan tasavaltaan on hiljattain perustettu Paanajärveäkin laajempi .. Susia on sadoittain eikä sutta ole rauhoitettu. Karhunmetsästystä Paanajärvellä ja Kostamuksen seuduilla sekä Laatokan rannoilla tutkittavat ja suojeltavat alueet ulottuvat jopa 100 kilometrin päähän rajasta. Karhua saa metsästää, ja karhunmetsästyksellä aiotaan houkutella alueelle myös matkailijoita. merikotka, kotka, laulujoutsen, tuulihaukka, ampuhaukka ja lapinpöllö. Runsaasti aarniometsiä Tutkimusraporttiin on kirjattu 23 Venäjän punaisessa kirjassa harvinaisiksi ja erittäin uhanalaisiksi luokiteltua lintua mm. Maallikosta rajavyöhyke saattaa tuntua hurjalta seudulta: villieläimiä ja tauteja levittäviä hyönteisiä. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Hirvet ovat saaneet lisää vesakoita syötäväkseen takavuosien hakkuista ja sudet ovat seuranneet hirvien jäljissä. Muodoltaan koko alue on kuitenkin pitkulainen, joten siinä vaihtuvat useat ilmastovyöhykkeet. Nyt rajamiehet ovat saaneet luvan ampua hirviä ja kanta on nopeasti alentunut. Jos rajametsäprojekti toteutuu, pihkankeruu sallitaan korkeintaan Tuulijärven kansallispuistossa. Venäjällä on jo noin 20 kansallispuistoa ja saman verran on suunnitteilla. ~L---------------------------------------' Rajavyöhykken männiköt ovat vanhaa pihkankeruualuetta
Menetelmä on yleinen ja soveltuu periaatteessa minkä tahansa saastepäästön vähentämisen kustannusvaikutusten tarkastelemiseen. veden, kiinteän jätteen ja energiankulutuksen vähenemiseen ja sitä kautta kustannussäästöihin . Lauri Hetemäki Enemmän sellua, vähemmän jätettä Kaksi amerikkalaista ympäristötaloustieteen tutkijaa, Allen V. Eräs tutkimuksen keskeisistä tuloksista vahvistaa sen, että tehtaiden jätevesipäästöjen vähentäminen (vesikierron sulkeminen) on merkittävästi lisännyt tuotannon tehokkuutta ja sitä kautta parantanut tehtaiden taloudellista tulosta. vsk.. Saman asian tiivisti hiljattain erään suuren paperitehtaan ympäristöpääll ikkö: "Meidän näkemyksemme on aina ollut, että hyvä ympäristönsuojelutoiminta on myös hyvää liiketoimintaa. Tutkijoiden mielestä jätevesien vähentäminen lähtee liiketaloudellisista syistä, ei niinkään huolesta ympäristön tilasta. Jätevesiin liittyvä keskustelu hävinnee kokonaan l täysin suljetun vesikierron omaavien tehtaiden rakentaj misen myötä. Tutkimuksen mukaan jätevesien vähentämiseen liittyvät tuottavuuden kasvuvaikutukset ovat vastanneet tarkasteluajanjaksona keskimäärin noin 15 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. D Lauri Hetemäki työskentelee Metsäntutkimuslaitokse/la. Päästöjen vähentäminen parantaa myös tuottavuutta. Sellutehtai lla vesikierron sulkeminen on johtanut mm. Osa siistausjätteestä joudutaan kuitenkin vielä läjittämään maalle. Hankalaksi laskelmien suorittamisen tekee erityisesti se, että jätevesipäästöillä ei ole markkinoita, eikä siten hintaa jota voitaisiin käyttää arvion perustana. Tutkimuksessa tarkastellussa kahdeksassa tehtaassa yhden sellutonnin valmistamisen jätevesipäästöt olivat 1972 keskimäärin kolme kertaa suuremmat kuin 1990. Sen sijaan vaikutusten mittakaavasta ei ole ollut kovin selvää kuvaa. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Jatkossa ehkä biodiversiteettiakin tärkeämpi kysymys metsäteollisuuden ympäristövaikutusten kannalta lienevät energiakysymykset. Kirjassa todetaan muun muassa, että massaja paperiteollisuuden vesistöpäästöjen vähentäminen saattaa muodostua tehtaille taloudellisesti kannattavaksi. tehtaiden tuotantoon vuosina 1972-90. Suomessa ympäristötaloustieteellistä tutkimusta tällä alueella ei vielä juurikaan ole. Myöskään Kneesen ja Bowerin teoksessa ei esitetty varsinaisia laskelmia asiasta. Tutkimuksen aineistona on käytetty tehdaskohtaisia tietoja jätevesipäästöistä ja tuotannosta. Epäitsekkyys ei ole toimintamme motivaatio, vaan käytännöllisyys" Vesikierron sulkemisen vaikutukset tuottavuuteen ovat olleet jo pitkään tiedossa muun muassa suomalaisten alan prosess i-insinöörien keskuudessa, vaikka asiasta ei ole meillä julkisuudessa erityisemmin puhuttu. Ki,joitus perustuu hänen tutkimukseensa Do Environmental Regulations Lead Firms into Trouble?, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja no. 509. Kaipolan tehtaan päästöt ovat alentuneet lähivuosina huimasti. Vuonna 1990 tuottav uusvaikutukset olivat enää noin viisi prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Tehtaiden välillä on ollut myös selviä eroja. Bower julkaisivat 1960-luvun lopulla vesistöpäästöjä käsittelevän kirjan, josta sittemmin on muodostunut alansa klassikko. Metsäteollisuutemme jätevesiasiat ovat pikkuhiljaa poistuneet julkisuudessa käytävästä ympäristökeskustelusta päästöjen vähennyttyä ja biodiversiteettiin liittyvien kysymysten noustessa etusijalle. Kneese ja Blair T. Jätevesien vähentämisen vaikutus tuottav uuden kasvuun pienenee kaiken aikaa. Tutkimuksessa on kehitetty tilastomatemaattista mallia, jonka avulla voidaan arvioida hinnattoman tuotteen Uätevesi) vaikutuksia tehtaan tuotantoon ja talouteen. Suurimmillaan tuottav uusvaikutukset olivat 1970-luvulla, jolloin ne joidenkin tehtaiden kohdalla vastasivat lähes 50 prosenttia tuotannon bruttoarvosta. Metsäntutkimuslaitoksessa valmistuneessa tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen sulfaattiteollisuuden jätevesien vähentämisen vaikutuksia 44 Teollisuuden ympäristöinnostuksen takana saattaa olla raha. Tutkijat viittasivat tapaukseen, jossa vesikiertoa sulkemalla tehdas samanaikaisesti vähentää jätevesipäästöjä ja lisää tuotannon tehokkuutta raaka-aineja energiahävikin pienentyessä. Osa tehtaista on pystynyt hyödyntämään jätevesien vähentämisen selvästi paremmin kuin toiset
Hän palasi aina vain yliherkkyysreaktioita aiheuttaviin lisäaineisiin, joista oli niihin aikoihin puhuttu julkisuudessa. Ja vielä: pienellä teollaan hän suojelee hiukkasen ympäristöäkin! Erityisesti luomuelintarvikkeiden suosiminen on nyt tärkeää oman ympäristömme kannalta, koska maataloustuotannon aiheuttama hajakuormitus on pistekuormituksen vähennyttyä yhä suurempi saastuttaja ja vesien rehevöittäjä. Vaikka itse asiassa me teollisuusmaiden ihmiset nykyisin toteutamme itseämme ja aatteitamme enimmäkseen juuri kuluttamalla. Muistan esimerkiksi Alkon asiantuntijan, joka ei noin viiden selityksen jälkeenkään ymmärtänyt, mitä luomuviini voisi olla. Ekotuote kaupan hyllyllä on edelleen enemmän poikkeus kuin sääntö. Puhumattakaan monien muiden alojen ekotuotteista ja tuotantoprosessien hiomisesta. Sittemmin on ostettu maaleja, tiiliä, huonekaluja, kodinkoneita. N äinä aikoina melkein kaikki kuluttajat tietävät, mitä luomu on, ja suurin osa sanoo haastattelututkimuksissa olevansa valmis maksamaan luomutuotteista enemmän kuin tavallisista. Luomumaidon kalliimpi hinta johtuu erityisestä tuotantolinjasta, kuljetuksista jne. Mutta käytäntö ei vielä toimi niin kuin uudet ajatukset juoksevat. Myös tieto ekologisemmasta tuotannosta lisääntyy koko ajan. Oikeastihan puutarha tuottaa eikä kuluta, joten kyse on tuottajien neuvonnasta. Jotkut muutkin yritykset jopa subventoivat ekotuotteidensa hintoja muiden tuotteidensa tai oman tuottonsa kustannuksella, joko aatteellisista syistä tai markkinoiden valtauksen toivossa. Ekotuotteet ovat yleensä kalliimpia kuin vastaavat tavalliset. Kun kokosin Vihreän kuluttajan opasta kuutisen vuotta sitten, soitin satoja puheluita yrityksiin ja tutkijoille aiheesta kulutus ja ympäristö. Kulutuksen valtavirtaan ei lama ole juuri vaikuttanut, ja sitä liittyminen EU:hunkin vain vahvistaa. Vähintään tämä onnistuu pihistämällä jostakin turhemmasta ja saastuttavammasta tai siirtymällä nauttimaan elämän koreudesta sellaisenaan ilman kaupasta ostettuja välineitä. 45. Y mpäristökuormituksen vähentäminen ei voinut liittyä alkoholijuomiin muuten kuin korkeintaan poliisin näkökulmasta. Esimerkiksi luomumaidon tuottajat eivät saa maitolitrastaan sen enempää kuin muutkaan maidontuottajat, vaikka tuotanto on taatusti työläämpää. Olemme edelleen siinä vaiheessa, jossa jokainen ekotuotteen ostaja on edelläkävijä. Sanasta "kuluttaja" on tullut synonyymi "ihmiselle". Paradigma, ajattelutapa kulutuksesta ja ympäristöstä on siis muuttunut, ja uusia teoreettisia viitekehyksiä on kehitelty. Tämä tuntuu järkyttävältä. Vain tällainen arkipäiväinen vaikuttaminen saa ekotuotteet pysymään ja lisääntymään siellä omassa kaupassa. Niin, ja vuoden aikaansaannokset kompostorista ja pihan perältä. Nykyään tälläkin alalla jo sarastaa: jopa pienen kotikaupunkini ainoa Alko ylpeänä esittelee myyntiin hankkimaansa luomuviiniä. Hän lisää tuotantoelämän mahdollisuuksia kehittää ekotuotantoa ja kuluttajien tietoa ekologisesta kuluttamisesta. Opin puhelinmyyjämäisen nauhan, jolla selostin aiheeni ja aikeeni, sillä selitystä se vaati. Vasta pienet vaihtoehtoliikkeet ja muutamat vaihtoehtokaupat olivat herättäneet keskustelua kulutuskeskeisen elämäntavan vaikutuksista ympäristön ja maailman tilaan. Toisin sanoen: ekologinen tuotanto on sitä samaa. Kulutuksella ja ympäristöllä oli silloin suuren yleisön ajatusmaai lmassa vasta vähän jos mitään tekemistä keskenään. Pitäkää silmä tarkkana uusien ekotuotteiden varalta, ja kertokaa niistä naapureille ja työtovereille. Erään tutkimuksen mukaan länsimaisen ihmisen ajatuksissa pyörii enimmän aikaa jonkun tavaran hankkiminen. Jos on, niin esittäkää vastalause ensi numerossa. Huijaammeko me kuluttajat haastattelutukimuksissa, vai ovatko firmat täysiä tumpeloita markkinoinnissa. Kysykää kassalla, ovatko luomulehmät olleet ummessa, kun ei ole luomumaitoa näkynyt tässä kaupassa. Olen tunnistanut itseni juuri tuollaiseksi ihmiseksi. Missä on vika, kun kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tietoa kuluttajille on saatavilla: on ympäristömerkkiä ja -markkinointia, Hesarin kuluttajasivut ja television kuluttajaohjelmat kertovat usein kuluttajien ekoasioista, Suomen Luonto ja muutamat muut erikoislehdet seuraavat niitä säännöllisesti. Radiossa puhuttiin juuri pitkään kuluttajaneuvonnasta, joka käsittelee kotipuutarhanhoitoa. Ja muistakaa syödä luomukaurapuuroa. Luulen, että suomalainen ympäristöä ajatteleva kuluttaja pystyy maksamaan vähän korkeamman hinnan esimerkiksi luomuleivästä, -puurosta, -maidosta ja -porkkanasta. Ainakaan tämän lehden lukijoissa ei ole niitä, joilla ei olisi varaa luomulisään välttämättömissä tarvikkeissa. Auli Kilpeläinen Kaurapuurokapinaan T akanani on kolmen neljän vuoden jakso elämäni materialistisinta aikaa. On ostettu kirpputorilta, kaupasta, Keltaisen Pörssin kautta, läheltä ja kaukaa. Olemmeko slaavilaisen hitaita muuttamaan käytäntöjä; käykö meillä "ekokulutukselle" niin kuin naapurissa vallankumoukselle, jossa ajatusmaailma muuttui rysäyksellä mutta arkielämässä kaikki on yhä rempallaan. Ei oman palstan luomuviljelyyn kulu vuodessa enempää kuin muutama siemenpussi, vähän suojaharsoa, vettä ja paljon ahkeraa kykkimistä. Milloin nousee uusi laaja hengen kapina aineen orjuutta vastaan. veysvaikutuksista. Ei kestänyt kuin muutama vuosi väitteestä "ei keräyspaperista voi tehdä uutta sanomalehteä" siihen, että sitä alettiin tehdä Suomessa. Hän lisää toiminnallaan painetta yleiseen hallinnolliseen ja taloudelliseen säätelyyn ympäristön hyväksi, veroremonttiin haittaverojen puolesta, työvoiman verotuksen vähentämiseksi. Hän puhui pelkästään terSUOMEN LUONTO 3/95 54. Viime aikoina erityisesti luomuelintarvikkeita on alkanut siirtyä erikoisliikkeistä tavallisiin marketteihin. vsk. Maailman ongelmat havaitsee vain silloin, kun ehtii välillä nostaa katseensa rautakaupan luettelosta päivän uutisiin. En kuitenkaan usko, että niiden hinnassa tavallisesti on erityistä "ekolisää", vaan kalleus johtuu erikoistuotannon vaikeuksista. Toimittaja Auli Kilpeläinen on työskennellyt viime vuosina ympäristöhallinnon jäteneuvontatehtävissä. Nyt se on jopa neitseellistä sanomalehtipaperia parempaa, ja suomalainen paperiteollisuus investoi ulkomaille suurten keräyspaperilähteiden äärelle. Erinomainen TV2:n Ekoisti valitettavasti lopetettiin alkuperäisessä muodossaan; liekö ollut liian teräväsanainen ja osuva. Elän toivossa, että joskus vielä vapaudun tästä materiankulutuksen kurimuksesta vallankin jos remontti saadaan joskus loppuun. Oman talon osto, remontti ja sisustaminen ovat keskittäneet ajatukset erilaisiin hankintoihin . Lukijat: ostakaa se luomukaurahiutalepaketti kaupasta, vaikka vieressä olisi pari markkaa halvempaa tavallista Elovenaa. Kulutus oli sitä mitä tehtiin kaupassa, ja luontoa harrastettiin mökillä. Osa kaupallisesta maailmasta haistoi tuolloin 1980-luvun lopulla jo uuden markkinaraon, osalla ei hajuaisti toiminut lainkaan. Ensin tarvittiin talo, se suomalaisen elämän päätqvoite
Väestöpaine ja raivaaminen Bialowiezan metsässä elävissä laumoissa on yhteensä lähes 600 eläintä. toimimi46 maatalousmaaksi ovat kuitenkin kutistaneet vuoristometsäalan viidesosaan alkuperäisestä. Masuriaan suuntaa kulkunsa vuosittain kolmesta kuuteen miljoonaa matkailijaa se on Puolan suosituin turistikohde. Alueelle on laadittu noin 7 000 hehtaarin suojelusuunnitelma. Sen päämääriä ovat mm. Hankkeen toteuttajat joutuvat kamppailemaan paitsi suojelun vastustajien myös Puolan sekasortoisen taloudellisen ja poliittisen tilanteen kanssa. ULKOMAILTA Suomalaiset suojelemassa Tansanian vuoristosademetsiä Tansaniassa ja osin Keniassa sijaitsevat vuoristosademetsät ovat jo miljoonia vuosia sitten joutuneet erilleen Afrikan muista trooppisista metsistä. Siksi näillä alueilla onkin poikkeuksellisen paljon Puolan vihreät keuhkot Puolan koilliskolkka, lähinnä Narewjoen valuma-alue, on maan ainoa teollisuuden haittavaikutuksista suhteellisen vapaa alue. Yleensä vain jyrkimmissä rinteissä ja rotkopaikoissa metsät ovat laajemmin säilyneet hakkaamattomina. Saasteiden kaukokulkeutumisen vuoksi suojeltu alue piti saada mahdollisimman laajaksi. Suomalaisen kehitysyhteistyöprojektin avulla yritetään pelastaa ltä-Usambaran vuoriston arvokkaimpia jäljelläolevia metsiä. Se rajoittuu Venäjään (Kaliningrad), Liettuaan ja Valko-Venäjään. Alueesta muodostetaan Biebrzanskin kansallispuisto, jonka pinta-ala on noin 560 neliökilometriä. WWF:ltä ja Euroopan unionilta. Niiden edustajat allekirjoittivat 1988 sopimuksen keskushallinnon ja eri virastojen edustajien kanssa alueen suojelusta ja mielekkäästä kehittämisestä. Biebrzan suot on Keski-Euroopan suurin ja luonnontilaisin suoalue, jonka kokonaispinta-ala on noin 900 neliökilometriä. Toisaalta metsän säilymisestä suojelualueella on hyötyä paikallisilsyntyneet järvien kasvaessa umpeen tai kuivuessa. Alueen poikkeukselliset luonnonarvot ja ympäristön saastuminen muualla Puolassa aiheuttivat sen, että alettiin tutkia mahdollisuuksia maan koillisosan suojel_emiseksi. Alueella on myös runsaasti soita, jotka yleensä ovat hostamaan maataloutta sekä perustamaan lisää istutusmetsiä ja taimitarhoja. Vuorilla elää lukuisia villejä kahvija koristekasvilajikkeita, kymmenittäin kotoperäisiä puulanen geenipankkina, eräiden Euroopan arvokkaimpiin kuuluvien luonnonalueiden säilyttäminen, Puolan runsaimpien puhtaiden vesivarojen suojelu, luontoon ja kylpylöihin perustuvan matkailun ja virkistäytymisen edistäminen, itsenäisen maatalouden ja laadukkaiden terveysruokien tuottamisen edistäminen, suurten metsävarojen suojelu sekä lännen ja idän kohtaamisvyöhykkeen kulttuuriarvojen säilyttäminen. merija kiljukotka, laulujoutsen, heinäkurppa, susi, ilves, saukko ja majava. Jääkausi on muovannut alueen maisemat moreenimäkineen, järvineen ja soineen. Monipuolisen eläimistön helmi on visentti: jeja, uhanalaisia kädellisten alalajeja ja Itä-Afrikan rikkain linnusto. Puolassa hanketta pidetään eräänlaisena koekenttänä ja ensimmäisenä askeleena tavattoman pahasti saastuneen maan ekologisessa kunnostuksessa. Suoalue on Biebrzajoen laaksossa, joen molemmin puolin. Itä-Usambaran alueella elää ] lähes 100 000 ihmistä, pääa' elinkeinonaan pienimuotoinen maatalous. Noin viidennes pinta-alasta on järviä, joista suurimmat ovat yli 100 neliökilometrin laajuisia. Koska metsäalueet ovat pirstoutuneet erillisiksi osiksi, niiden välille pyritään luomaan 200-1 000 metrin levyisiä ekologisia käytäviä, joita pitkin villieläimet voivat levittäytyä ja kulkea vapaasti. Franciszek Loose SUOMEN LUONTO 3/95 54. Jotta suojelu cx: voisi onnistua, on Amanin Itä-Usambarassa yritetään suojella arvokkaimmat vuoristometluonnonsuojelualuetta ympäsät ja taata samalla alueen asukkaille toimeentulo. Järviä liittävät toisiinsa lyhyet vesireitit. Masurian järvialueen laajuus puolestaan on 1 800 neliökilometriä. vsk.. Koska alueen kunnilla, lää· neillä tai keskushallinnolla ei ole rahaa, tärkeimpien kohteiden suojeluun on saatu taloudellista apua ja tietotaitoa mm. röivillä alueilla ryhdytty teomaperäistä eliöstöä. Puolan vihreiden keuhkojen alueella on runsaasti eritasoista suojeltavaa maisemansuojelualueista kansainvälisiin Ramsar-, World Heritageja bios fäärinsuo j ei ukoh teis iin. Siellä asustaa runsas eläimistö, johon kuuluvat mm. Koko suunnitelman perustana on kestävä kehitys. Metsä on säilynyt vuosisatoja lähes muuttumattomana. Näin syntyi 1983 suojeluja taloushanke "Puolan vihreät keuhkot". Bialowiezan metsä on alueen arvokkaimpia luontokohteita sen 1 250 neliökilometrin alueesta vajaa puolet on Puolassa. Ekoalue ulottuu kaikkiaan viiteen lääniin
Varsinainen kuva-alan muoto on va paa. Koillis-Siperiasta Wrangelin saarelta on löydetty mammuttien jäännöksiä, joiden iäksi on määritetty 3 730 vuotta. Lisäksi tuomaristo voi jakaa 3000 markan ja 2000 markan tunnustuspalkinnot. 47. Kilpailukuvat liitteineen lähetetään osoitteella Suomen Luonnonvalokuvaajat ry. 3. Kuvien viimeinen postituspäivä on 29. Jäättömillä alueilla eleli runsaasti mammutteja. 2. 1995. vsk. Kilpailun järjestävät Suomen Luonto -aikakauslehti , Suomen Luonnonvalokuvaajat ja Euroopan Luonnonsuojeluvuosi 1995 . (921) 254 2800 SUOMEN LUONTO 3/95 54. 6. (90) 507 4168 tai 507 4163 • Lyfykoskentle 28, 80130 JOENSUU, puh. Palkinnot Voittanut kuva palkitaan 5000 markan palkinnolla. Etelä-Tansaniaan sademetsäpuisto Viime vuonna varmistui Etelä-Tansaniassa myös laajan Udzungvan vuoristometsäalueen suojelu. Merkinnät tehdään piirtoheitinkynällä tai vast. Kuvien mukaan li itetään 20 markan osallistumismaksu. Luonto voi kukoistaa rikkaana ja elinvoimaisena myös kotinurkillamme. 4. 9. Kun maa nousi Pohjois-Euroopassa jääkauden väistyessä, vastaavasti vesi nousi KoillisSiperiassa. 8. Tuomaristo · Kilpailun tuomariston muodostavat Euroopan Luonnonsuojeluvuoden, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n ja Suomen Luonnon edustajat. Tähän asti Tansaniaan tulleet turistit ovat liikuskelleet safareillaan pääasiassa savanneilla. Uudet, yllättävät ja rohkeatkin näkökulmat ovat valttia! Kilpailun säännöt 1. Kilpailuun ei voi osallistua fotomontaaseilla, trikkikuvilla ta i digitaalisesti käsitellyillä kuvilla. Siihen voi kuulu a myös ihminen aikaa nsaannoksineen sekä hyvässä että pahassa. Suunnitelmissa on, että kansallispuisto voisi palvella myös matkailua. postissa tai laboratoriossa aiheutuneista vahingoista. Erityisperustein tuomaristo voi jakaa palkintosumman toisinkin. Riku Cajander Mammutti en lähtö tarkentui Mammutit kuolivat vasta noin 3 700 vuotta sitten. Kuvat on pakattava huolellisesti (esim. , c/o Luonnon kuva-arkisto, Nervanderinkatu 11 , 001 00 Helsinki . Kuoreen merkintä Lähiluonto. Suomessa teemana on luonnon monimuotoisuus. (971) 2631065 • Kyläojantle 11, 33700 TAMPERE, puh. kuvien lähettämiseen tarkoitettu muovi rasia ja kuplapussi) ja lähetykseen on liitettävä palautuskuori nimellä, osoitteella ja postimerkei llä varustettuna. Sen seurauksena Wrangelin saari irrottautui mantereesta ja siellä olevat mammutit jäivät eristyksiin. Muita merkintöjä ei hyväksytä. D Muista mappiÖ! Kotikeräyspaperia ovat: sanomalehdet, aikakauslehdet, mainospaperit. Kuvatpalautetaan helmikuun 1996 loppuun mennessä. Paperinkeräys Oy 't' Fabianinkatu 9 A, 00130 HELSINKI, puh. Kuvien käyttö Kilpailun järjestäjillä on oikeus esittää ja julkaista ki lpailukuvia veloituksetta kilpailun tulosten julkistamiseksi va lokuvanäyttelyssä, tiedotusvälineissä ja luontokuva illoissa. le asukkaille, koska ne muun muassa tuottavat puhdasta vettä. Osallistumismaksu sekä kilpailijan nimi ja osoite on oltava nimimerkill ä varustetussa kuoressa. Alueelle perustettiin peräti tuhannen neliökilometrin laajuinen Tansanian ensimmamen metsäkansallispuisto. Jos kuva on duplikaatti, on myös originaali liitettävä mukaan. Osallistu kilpailuumme ja esitä näkemyksesi lähi luonnosta. Kuva tai sen rinnakkaisruudut eivät saa olla aiemmin palkittuja eivätkä aiemmin painettuina julkaistuja, eikä niillä saa samanaikaisesti osallistu a muihin ki lpailuihin. Jos dia kilpailee peilikuvana, se on mainittava kehyksessä. (973) 129 088 • Kumpusalmentie 1, 70620 KUOPIO, puh. 11. tavalla. Vastuu kuvista Kilpailun järjestäjät sitoutuvat käsittelemään kuvia huolellisesti, mutta eivät vastaa niille esim. (931)631517 • llmarisenkatu 11, 20520 TURKU, puh. 9. Luonnonsuojeluvuoden kunniaksi Suomen Luonnonvalokuvaajat, Suomen Luonto ja Euroopan Luonnonsuojeluvuos i 1995 julistavat Lähi luonto-valokuvauskilpai lun. Uudet tulokset mammuttien esiintymisestä ja iästä perustuvat radiohiilitutkimuksiin, jotka on tehty Pietarin valtionyliopistossa sekä Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa. Aiemmin luultiin, että mammutit kuolivat sukupuuttoon jo noin 10 000 vuotta sitten. VALOKUVAKILPAILU •• LAHILUONTO Euroopan Luonnonsuojeluvuoden juhlakilpailu Euroopan Luonnonsuojeluvuosi 1995 korostaa erityisesti suojelualueiden ulkopuolisen luonnon arvoa. Diakehykseen merkitään kuva n nimi, kilpailijan nimimerkki ja (kuvaa oikeinpäin katsottaessa) valkoiselle puolelle kehyksen vasempaan alakulmaan tehdään selvä x-merkki. 7. Ki lpailuun voi osallistua enintään kolmella väridialla. (90) 177015 • Hakuninmaantle 3, 00430 HELSINKI, puh. Viime jääkauden aikana mannerjää ulottui vain osaan Siperiasta. Diojen on oltava kehystettyjä. Palkittuja kuvia järjestäjät voivat käyttää luonnonsuojelua ja luonnonva lokuvausta edistäviin tarkoituksiin. 10. Kilpailuun voivat osallistua kaikki harrastajaja ammattikuvaajat, jotka ovat maksaneet osallistumismaksun ja jotka noudattavat kil pailun sääntöjä. Minkälaisilla kuvilla saa osallistua. 5. Samalla Udzungvan lähiseudun kyliin on perustettu lukuisia taimitarhoja ja hankittu puuta säästäviä liesiä. Kilpailussa va litaan rahapalkinnoin palkittava! kuvat sekä kunniamaininnalla palkittava! 20-30 näyttelykuvaa. Päätös on erittäin merkittävä koko Itä-Afrikan metsille. Kilpailun tulokset julkistetaan Luonnonsuojeluvuoden päätöstapahtumassa joulukuussa sekä Suomen Luonnossa 12/95 ja Luonnonku vaajassa 4/95. Kilpailun tarkoituksena on herättää ki innostusta lähiympäristömme luontoon
Kalenteriin on listattu luonnon monimuotoisuuteen ja sen ymmärtämiseen eri tavoin liittyviä tapahtumia. Kustakin tapahtumasta vastaa tilaisuuden jä1jestäjä, Kuusamon lintumaratonista Lintutieteellisten yhdistysten liitto. Viisi kilometria pitkä ha,jukannas työntyy kiilana Pyhäselän järvialtaaseen. Numerossa 1/95 oli Euroopan Luonnonsuojeluvuoden tapahtumakalenteri . Luonnonsuojeluvuoden tapahtumakalenterissa on tällä hetkellä lähes 150 tapahtumaa. Harrastaj ista suurin osa liikkuukin luonnossa jalan, hiihtäen, soutaen, polkupyörällä tai muuten ilman moottorin apua. Mukana on myös Kuusamon kansainvälinen linturalli . Tämä käy ilmi myös pakkausten päällä olevasta tekstistä. Kai siellä johdonmukaisuuden nimissä pitäisi olla myös Jyväskylän Suurajot. Anna Parkkari Euroopan Luonnonsuojeluvuoden 1995 projektivastaava Suomen luonnonsuojeluliitto Pulliaisen munat lattiakanaloista Pekka Heikura kirjoitti numerossa 2/95: " Professori Erkki Pulliaisen ohjeilla tuotetaan munia periaatteessa samalla tavalla kuin maalaiskananmuniakin . Nyttemmin WWF on ostanut alueen pakkohuutokaupassa luonnonsuojelualueeksi Pohjois-Ka,jalan viimeisille saimaannorpille, kertoo kuvapari n lähettänyt Jouko Kuosmanen. On toivottavaa, että motorisoitu luonnontarkkailu jää vain häviävän pieneksi osaksi luonnonharrastusta. Kalenteri antaa kuvan suomalaisten järjestöjen ja viranomaisten järjestämien luontotapahtumien kirjosta. Tätä puutetta poistettiin järjestelmällisesti , ja niinpä heinäkuusta 1994 lukien kaikki 111m sanotut Pulliaisen munat on tuotettu lattiakanaloissa. Mutta mitä tekemistä raiteilla on luonnonsuojelun kanssa. Tällaista luontoelämysten hankkimista halutaan Luonnonsuojeluvuoden merkeissä erityisesti edistää, ja Luonnonsuojeluvuosi 1995 haastaakin tapahtumien järjestäjät ottamaan tämän huomioon. Lattiakanaloitapa vaan ei silloin löytynyt maasta tarpeeksi kohtuullisen etäisyyden päässä pakkaamosta. Lintuharrastaja Alpo Koukila Padasjoki Alpo Koukila kiinnittää huomiota tärkeään asiaan: millä välineellä luonnossa liikutaan. Onko ralli luonnonsuojelua. Erkki Pulliainen professori Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Sitten kunta myi ha,jun kä,jestä hotellitontin. Ensisijaisena niiden tuotannossa ei ole kanojen hyv invointi vaan munien maku." Tämä ei pidä paikkaansa. Kuntalaiset vastustustivat hotellia eikä sitä rakennettu, mutta omistaja kaadatti metsän . vsk.. SUOMEN LUONTO 3/95 54. nat tuotetta1s1111 lattiakanaloissa. Eurooopan Luonnonsuojeluvuonna ja sen jälkeen on luontoa säästävämpää tarkkailla luontoa ja lintuja ilman moottoriajoneuvoja. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi selityksineen toimitukseen. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Jo silloin kun kehitin uuden rehun munien tuottamista varten, tavoitteenani oli, että mu48 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IENNEN JÄLKEENI Rääkkylän Vuoha,j u oli / 980-luvun alkuun saakka rauhallista retkeilyaluetta
Sitä paitsi ohuehkojen riukujen keräily ei kannata virallisten metsurin palkkano1mien ja muiden normien mukaan. 1tä kauppnklr ,oj n on t e:nt y kak s i kap pale t t a, t o i nen ostc<.j tll e Ja toinen my, jille . VarsiOli si tosin kohtuullista antaa maanomistajalle etuoikeus kerätä omasta metsästään · polttopuuksi sopiva joutopuu esimerkiksi vuoden kuluessa risusavotasta tai hakkuusta. Välillä Asemantaustan kaupunginosassa olevalle Anttilanmäelle on aiottu rakentaa kerrostai rivitaloja, ja välillä koko alue on suunniteltu säilytettäväksi ku lttuurihistoriallisena muistona . r.e.~tt°-:-f. Polttopuiden keräilijä saisi mielekästä puuhaa ja hyötyliikuntaa metsässä. Tuskin ainakaan valistuneimmat maanomistajat vastustaisivat ajatusnaisille hakkuualueille ei ole ilmaantunut yhtään männyntainta. . Hakkuumiehet ehtivät kaataa maan tasalle koulun ja kuvan keskellä olevan pienen piharakennuksen välisen männikön ja olivat jo siirtymässä aivan tonttimme tuntumaan, kun vanhempani pääsivät hätiin. ~M µ. Entinen metsuri 49. Puut säilyivät karun kalliorinteen kaunistuksena ja satojen lintujen laulupuina. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä täysin vapaamuotoisesti rakennettu sokkeloinen ja idyllinen pientaloalue on päätetty säilyttää lähes ennallaan ja ennen kaikkea siten, että kaava suojelee rakennusten ympäristöä. Lehtipuita on sen sijaan kasvanut sinne tänne, ja ne ovat vallanneet myös purettujen talojen paikat. Ml ELI PITEITÄ KESKUSTELUA Kauppaki r ja. dotuksia al ueelle. Hannu Linnamo pilkkimiehen ahvensinttiki lollekin kertyvän hintaa toistatuhatta markkaa. Hyötyl iikunnan harrastajan ei tarvitse tuijottaa tes-sopimusten mukaiseen kannattav uuteen. Lainmuutoksesta oli näin myös kansantaloudellista hyötyä. Äitini vahtiessa kaatomiehiä isäni pääsi sopimaan tilanomistajien kanssa mäntyjen kohtalosta. SUOMEN LUONTO 3/95 54. Siihen aikaan ei ollut tapana kahlita itseään rautaketjuilla kaadettavaksi määrättyihin puihin hakkuiden estämiseksi, ja vaikka olisi ollutkin, vanhempani eivät olisi siihen ryhtyneet. Vihdoin toistakymmentä vuotta sitten saatiin aikaan ympäristöä arvostava ratkaisu. !.lännyt sauvat raul'rnssa kasvaa pa t l<allann n 11n t.auan i:Un aw1n1ttu alue kuul uu Antt ilan t a l oon . !:. f.tf:':':-:-:-.':':. Tonttimme ulkopuolella olleet kauniit männyt kuuluivat silloiseen Anttilan tilaan, jonka omistajat aloittivat noin vuosi kuvanoton jälkeen alueensa puiden perusteellisen hakkauksen. He saivat sen sijaan neuvotteluilla siirretyksi lähinnä tonttiamme olevien 11 männyn kaadon. Lämmitykseen käytettävää tuontiöljyä ja varsinkin kallista sähköenergiaa säästyisi. Joku on laskenut innokkaan Vasemmalla näkyy Anttilan kansakoulun ympäristö Lahdessa 1937. Juridisena pikkuseikkana olisi mielenkiintoista tietää, kenelle jäljellä olevat seitsemän mäntyä kuuluvat. Hyötyhän olisi molemminpuolinen. kUudensadan ( 600 ) 111ru1a st:.1, Jokn nyt maksetuksi Iru1tutann . .Lui:...:..as sn 25 r.ä tvä.nä ti.Uh~!Iruuta 1938 . Uusia männyntaimia on noussut vanhojen puiden lähelle toistakymmentä. Tonttimme on vaihtanut omistajaa, ja entinen Anttilan tila kuuluu Lahden kaupungille, joka on vuodesta 1937 alkaen laatinut kymmeniä kaavaehta. vsk. Tässä ajassa hukkapuu ei ehtisi juurikaan vielä lahota, pikemminkin kuivahtaisi parhaimmilleen. l!U. Kontt or isti Ilmari L1Mamolle Ja hänen vaimoll een Ly:,,11 Lln!'!.Smo lle myyme J !l l uovut amme me allek.1 rJo1ttaneet om1stamallwmne Ant ti la N:o 4-n1w.1se llä maulla, :W~clen lrnupun,b lssa, s1Ja1tsevat 1 ost aji en tont t ia l äh i nnä kn sv a vat y1<s 1toi sta (11) l<appal ot ca mänt yjä Smk. Pelastetuista männyistä pilkottaa vain pikkuisen etualalla. Oikeanpuoleisessa kuvassa komeilevat kauppakirjassa mainitut männyt 1994 koululta päin kuvattuina. Palkka Ja aika edel l ä mainit t u . Vanhempani yksinkertaisesti ostivat puut si llä ehdolla, että ne saivat jäädä paikoilleen, kuten oheinen harvinainen Hukkapuu jokamiehen kerättäväksi Ehdotan jokamiehenoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä muutettavaksi siten , että risusavotta-, harvennusja hakkuutähteitä saisi keräillä kuka hyvänsä metsistä samaan tapaan kuin nykyisin marjoja ja sieniä. Polttopuun keräilijän harrastus on huiman paljon kannattavampaa, kun lasketaan suorasähkölämmityksen vastaavan halkomotin noin 400 markan hintaa. Kauppakirja 11 männystä Isäni 1937 ottamassa valokuvassa aivan etualalla vasemmassa ja oikeassa reunassa näkyviin mäntyihin liittyy pieni mutta mielenkiintoinen luonnonsuojeluratkaisu . Männyistä on yhä elossa seitsemän. Tuskin niitä on mainittu rasitteena Lahden kaupungin saadessa maa-alueet hallintaansa, eikä niitä ole aikanaan perukirjoissakaan si irretty omistukseeni. Hakkuuja harvennusalueet siistiytyisivät. Olisi mielenkiintoista nähdä MTK:n suhtautuminen lain muutosesitykseen. Todistavat: kauppakirja osoittaa. Ne ovat kasvaneet korkeutta ja tuuhettuneet niin, etten voinut ottaa uutta valokuvaakaan niiden takaa. Tosin minun puolestani puut saavat pysyä rauhassa paikoillaan ja vaikka kelottua aikanaan
:VIIKOSS .. Aluk~i olin innoissani kaksoiselämästäni. Kylätoimikunnan työ on a~~1sta, lähes jokapäiväistä aherrusta meidän yhteiskunnallinen knnnostukse_mme suuntautuu valtakunnallisiin, ellei peräti maailmantai universumin laajuisiin asioihin. Kahden puolinaisen elämän sijasta pitäisi ehkä yrittää elää edes yhtä kokonaista. Paikkakunnan ainoa olutkuppila ei ole saanut meistä maksavia as_ia~aita. Myös koulu oli pidetty hengissä. Kesäisin JärJestetään käsityöläispäivät ja muita tapahtumia, jotka keräävät s~tamäär!n väkeä. Enimmäk~ seen olen joko töissä tai matkalla takaisin maalle. PAHll-11-'\ATPUUHANAISE"T ON PARAHIK51 VALJA?TETrU VAALIVANKKUREIDEN VETÄJI KSI.~ . Kuukauden kahtena maanantaiaamuna nousen linja-autoon ja köröttelen viikoksi pää~_aupu~kiin. _Meill~ on _kotona _toisistamme seuraa ja Helsingissä m1elu1samp1a ravmtolo1ta. Paikkakunnan historiasta ja nykypäivästä on JUikaistu ktrJa. HAHAHA.' ,.OOHO HOH O .~JA MUU lt>.U-Tt>.KUN T"'K/l\NNÅ'TTI LAM P I MÄ5T I V A \?.~ . Joskus tulee mi_eleen, että l?ai~allisten yrittäjien toimeentulokysymykset eivat paina tarpeeksi mieltämme. AJOITUS ON TARKOIN HARKllTU .. Toisaalta Helsingissä olen huomannut että en viikkokausiin tapaa sielläkään asuvia ystäviäni. Uude~'. Sitoutuminen edellyttää läsnäoloa, ja kokonainen läsnäolo edellyttää toimeentulon saamista asuinpaikkakunnalla. .. OLI HJ>..N TAKEENA PARIISIN REJSULLA ANNETTU MIEHEN SANAl.' .. Meidät maallemuuttajat pannaan merkille Jopa t1edotusvälme1ssä. TEHPAUKS\LL/.AN Y t-lPÄRISTÖMAFIAN EKOFASISTIT MURENTAVAT VIELÄ IHH\5TEN USKON LAILLISEEN '&!TE ISKU t-JTP..J,t,.RJES'TYKSEEN .(' Anne Brax SUOMEN LUONTO 3/95 54. Ajattelin saavani kerralla ka1~en: maalla vaellusretket metsissä, mahtavat uimakalliot ja pu_1sen p1hasaunan, kaupungissa elokuvat, teatterit ja muut menopaikat. vsk.. K U\sl RAH VA ALIKIRS71AUN KILAHTAA NIIN POL\lllKON SIELU TAAKSE':>\ V ILAH TAA.' .. Siihen ei vielä ole lnennyt kalhsta aikaamme. Ne, sekä samaan taloon muuttava helsinkiläinen ystäväpari auttoivat voittamaan seudun ruotsinkielisyydestä mieleen nousevan epävarmuuden. . Saimme kuulla toimikunnan ponnisteluista syrjäkylien säilyttämiseksi asut~~na._ Kyläka~ppa oli elvytetty houkuttelemalla sen pitäjäksi yrittäJ~ t~1s:lta paikkakunnalta. JA PUOLEN MILJOONAN EHDOLLISTETTU KONSULTIIPALKKIO/ . Helsingin asunto, huone kerrostalon pihanäkymin, on taydellinen vastakohta maalaisidyllille. MU1TA .. Työpaikkani sitoo minua kuitenkin Helsinkiin. K_yläto!mik~~nan toivelistalla on seuraavana yhtey~aluksen saaminen Ja lemntäalueen perustaminen, jotta turistit osuisivat useammin syrjäiselle seudulle. varsinkin nuorehk_ot, tulokkaat merkitsevät muuttotapp10 t~ kars1v1s~a kunmss~ toivoa. Minulla ei ollut u~d~lla ~otipai~akunnallani _mitää~ sukutai muita siteitä: myytävana vam sattui olemaan sopivan hintainen asunto vanhasta koulurakennuksesta Lounais-Suomen rannikolla. Pako kaupungista ei kuitenkaan välttämättä merkitse sitä, että pakoretki päättyisi maalle pysyvästi, että sitoutuisi maaseudun elämään. Hyvin vähän olemme kuitenkin tehneet kylän hyväksi. Valinnan ratkaisivat rakennuksen pontevan suorina seisovat seinät ja muutenkin hyvä kunto sekä ympäröivien merenrantamaisemien kauneus ja paikan luonnonrauha. Lähm kyläkauppa teki konkurssin kuukausi sitten. . Käytämme voimiamme vain isoihin projekteihin. Lupasimi:ne k~lätoimikunnalle tehdä yhtä ja toista. EDE5VA'5TUUTTOMILLP.. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Kaksoiselämää Muutin kaksi vuotta sitten Helsingistä maalle. Eräs talomme asukkaista tehty juttu Hufv~dstadsbladetissa oli otsikoitu "Flykten från staden", pako kaupungista. .. Mekin olisimme varmasti voineet kantaa sinne enemmän rahojamme tavaratalojen ja automarkettien sijasta. meitä, j_otka muutii:nme maalle joutsenien, hanhien ja tuulen suhinan takia matka1luhan merkitsee lisää liikennettä ja pahimmassa tapauksessa vapaina säilyneiden rantojen rakentamista. HAHAHA .' .. ONKO PERÄÄ ETTÄ KAAVOITUS · LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJAKIN PUOLSI MUUTOS"TA LIKI HENKE.EN JA VE.R.EEN ?.(. Kylätoimikunta otti maallemuuttajat avosylin vastaan. .. Kuukausia olemme suunnitelleet kutsuvamme mukavan oloisen n~apurinrouvan j~ pari muuta naapuria kylään. 50 Kylätoimikunnan halu houkutella lisää matkailijoita epäilyttää ';;INÄ LOBBARIK'SI ATO.~.KMVAMUUTD LUALUEE-'51A AUTO K':>l .
1 Liittymismaksu 4 5 mk. Verotus on saatava kannustamaan työn tekemistä, ahkeruutta ja yrittämistä." Julkaisemme lupauksen allekirjoittaneiden ehdokkaiden nimet vaalipiirin ykköslehdessä. OLE TARKKANA. L----------------~ VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO. Voit myös soittaa 1 9800-8370 tai faxata (90) 608 087. Työn tekemisestä on tehtävä jälleen kannattavaa. 1 1 Nimi. Yhteensä 130 mk. Sen kertovat verokorttisi veroprosentitkin. ~----------------~ 1 Suol u 1 1 Haluan liittyä jäseneksi Veronmaksajain Keskusliittoon. : 1 Puhelinnumero ............................................ .............................................................................................................................. 1 1 Leikkaa irti ja postita kuoressa osoitteeseen Veronmaksajain I Keskusliitto, Kalevankatu 4,00100 HELSINKI. Verotuksen suuntaa on jo aika muuttaa. Palvellaksemme veronmaksajia olemme pyytäneet puolueeseen katsomatta jokaiselta kansanedustajaehdokkaalta henkilökohtaisen allekirjoituksen seuraavaan lupaukseen: "Minä lupaan, että en tue yhtään ansiotulojen verotukseen kohdistuvaa kiristystä vaalikaudella 1995-99. Sinua rangaistaan kovilla veroilla työn tekemisestä, ahkeruudesta ja yrittämisestä. Haluaisitko maksaa enemmän veroja. Fax........................................................... Verotuksesi on viime vuosina kiristynyt tuntuvasti. VEROSTOP! Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, jonka jäsenmäärä on jo yli 155.000. Ei voi olla oikein, että joudut maksamaan lisätuloistasi yli puolet veroa. Suomi tarvitsee nyt usean vuoden mittaista vero-ohjelmaa, jolla päästään huomattavasti kohtuullisempaan verotukseen. 1 : Osoite ........................................................................................................................... Eduskuntavaalit ratkaisevat myös sinun verotuksesi suunnan. Jäsenmaksu 85 mk. Lisäprosentti on useimmilla yli 50. Varmista, että ehdokkaasi haluaa järjen ääntä verotukseen. Kaikista ansioista on aina jäätävä vähintään puo.let käteen. Jäsenenä saat maksutonta 1 1 neuvontaa puhelimitse ja Taloustaito-lehden
Sittemmin hänen kirjansa Haukkaneva ja Musta Lintu tekivät minuun suuren vaikutuksen. Myös alkuperäiskansat ja niiden kulttuuri kiinnostavat Lundbergiä. En kuitenkaan voi kiistää kokemuksen kahtalaisuutta. Lintujen tarkkailijat tarpovat Siperian kivikoissa, Mongolian aavikoilla, jäisellä ja sumuisella merenrannikolla, tundralla, hyllyvillä soilla, mahtavissa metsissä. Pieni kirjanen on on ulkoasultaan miellyttävä ja sisällöltään kaunis kuin koru. Ulla-Lena Lundberg on hyvä kertoja ja hänen tyylinsä on nautittavaa. Hyvällä onnella sen voi löytää kirjastosta. Kirja koostuu noin kolmestakymmenestä pikku kertomuksesta, jotka ovat enemmän tai vähemmän löyhässä yhteydessä toisiinsa. vsk.. Se mitä rakastamme ja mistä iloitsemme on jättämässä meidät, useimmiten kehityksen nimissä. Ranskalaisen Jean Gionon 1953 kirjoittama novelli on eleetön, levollinen kertomus miehestä, joka vetäytyy vuorten yksinäisyyteen. Ussurjoenkin erämaissa, Dersu Uzalan mailla viimeisten siperiantiikereiden valtakunnassa, häärivät jo korealaiset ja japanilaiset metsäyhtiöt. Sekin lisää kirjan kiinnostavuutta: "Meille pitäisi olla itsestään selvää, että alkuperäiskansat ovat erityisen kallisarvoisia. Nyt uhkana luonnolle on markkinatalous, joka on löytänyt Venäjän. Kaikki pahuus on sinne ihmisen tuomaa: vankileirien saaristot, pakkotyöleirit, ydinkoealueet, luonnon lyhytnäköinen tuhoammen. Neuvostovallan aikaisesta mittavasta hävityksestä huolimatta valtaosa Siperiasta on yhä voimissaan. Nämä matkat sattuvat Neuvostoliiton/Venäjän murroksen vuosiin. Puiden istuttaminen on hänen elämäntehtävänsä; se on luomistyötä ja osoittaa "että ihminenkin voi olla yhtä tehokas ja aikaansaapa kuin Jumala myös jossakin muussa kuin tuhotöissä". Siperia vie mukanaan Ritva Kupari Ulla-Lena Lundberg: Linnunsiivin Siperiaan, Gummerus, 1994. Luontokuvaajan kirja on romaani, joka ei mässäile kuvilla. Kunpa se suomennettaisiin tai ainakin otettaisiin siitä uusi painos. Tuhannet ja tuhannet tammet, pyökit ja koivut valtaavat alaa karussa vuoristossa ja saavat seudun kukoistamaan: kuivuneisiin puroihin pulppuaa vesi, veden mukana palaavat pajut, kaislat, niityt kedot, kukat, ja kylät elpyvät. Lundberg on kirjoittanut muitakin matkakirjoja, mutta vain tämä on suomennettu. Kokemukset kirjaansa UllaLena Lundberg hankki kuudelta Siperian matkaltaan. Mies paimentaa lampaita, hoitaa mehiläisiä ja istuttaa puita. Mieleeni on j~änyt hänen hieno teoksensa Oar i Afrikas inre. Matkustimme yhdessä Siperian halki ja vietimme melkein vuoden Japanissa, ja sitten tiemme erkanivat", hän aloittaa kirjansa. Jorma Laurila Ihmisenä olon sietämättömyys Eero Murtomäki: Mahtilintu , WSOY 1994, 301 s. Rakkaudesta puihin Jean Giono (suom. Uuden Venäjän arkipäivä heijastuu kertomuksissa kiinnostavina välähdyksinä. Uudestaan hänet veti vät Siperiaan parikymmentä vuotta myöhemmin linnut. Monesti Lundbergkin joutuu toteamaan jonkin hienon paikan vielä olevan luonnontilassa ... Niiden hallussa on konkreettinen muisto siitä, miten meidän tulee elää maan päällä lajina laj ien joukossa, suunnattoman moninaisuuden vaatimattomana osana", hän toteaa oivaltavasti. Se nappaa lukijansa armotta mukaansa kyl52 KIRJOJA mään Siperiaan. Se on kuin evankeliumi elämän varjelemisesta. "Perustelen lintuharrastustani tavallisesti sillä, että ihmisellä täytyy olla jotakin mikä on silkkaa iloa. Tartuin Mahtilintuunkin innostuneena. Niissä lomittuvat niin matkan tapahtumat, lintuhavainnot, omat mietteet ja nuoruuden muistot kuin arkipäivä ja menneisyyskin. Ilolla ja nautinnolla on jo montakymmentä vuotta ollut surureunus. Kirjan ainoana kuvituksena SUOMEN LUO TO 3/95 54. Tuukka Kangas/uoma): Mies joka istutti puita, Basam Books 1994, 42 s. Lintumaailmaa suuren valtion mullistukset eivät pahemmin hetkauttaneet, mutta ainakin ne avasivat länsimaisille lintuharrastajille ennen kokemattomia paikkoja tiirailtavaksi. Ensimmäisen matkansa hän teki 1968 nuorena tyttönä: "Tapasin kerran Moskovassa Jaroslavlin asemalla miehen, jolle ei ole vertaa. Vuosina 1989-93 hän vietti joka kevät kuukauden päivät eri puolilla ltä-S iperiaa kansainvälisten ornitologiretkikuntien mukana. Mennessään luontoon ja iloitessaan siitä syyttää samalla itseään, koska ei taistele aktiivisesti kaikkea elollista uhkaavaa vaaraa vastaan", Lundberg kirjoittaa. Olen tarkastellut Siperiaa luonnon auliisti anteeksiantavassa valossa. Kun tapasin Eero Murtomäen ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten, hän jammaili panta otsalla jamaikalaisrytme jä Vaasan kalasatamassa. Se oli kuin enkelin kosketus, ja enkeleille on ominaista että he lähtevät pois. Mies puurtaa kymmeniä vuosia antamatta maailmansotienkaan häiritä rauhaansa. Kirjan sivuilla vilahtelevat kuningasmerikotka, palsasirri, lumikurki , mongolianlokki, arokurppelo ja monet muut erikoiset linnut. Kuten niin usein luonnonystäville nykyään käy, ilo ja suru lomittuvat. Linnunsiivin Siperiaan jatkaa matkakirjallisuutemme parhaita perinteitä. Lukija paasee mahtaviin maisemiin ja tutustuu eksoottisiin siivekkäisiin. Siperialla on paha maine ilman omaa syytään; Siperia itsessään on hyvä paikka. Linnunsiivin Siperiaan on mainio matkakirja
Kirjan takakannen vahvoihin lupauksiin vastaaminen jää kuitenkin puolitiehen. Murtomäki ei hyljeksi muutakaan riistaa. Samastuminen luontoon on kirjan yksi kantava teema. Tuhannet kesämökit, moottoriveneet ja luonnon roskaaminen ovat musertaa Murtomäen. Hän kulkee öisin, välttääkseen lajikumppaninsa. Ulkoisvaikutusten analyysissä on kuitenkin aina perusongelmana optimaalisen arvon määrittäminen. raakkuu korpin musta siluetti. Linnut eivät ole kirjassa pääasia. Yhtä paljon kuin merikotkista Murtomäki kirjoittaa itsestään. Uusklassisen teorian mukaanhan saastuminen johtuu markkinoiden puutteellisuudesta: Yhteishyödykkeitä, kuten puhdasta ilmaa ja vettä, ei ole hinnoiteltu. vsk. Tekniikka, suunnittelu, rakentaminen ja valmiin talon ylläpito saavat kaikki huomiota. Se luottaa yksilön rationaaliseen hyödyn tavoitteluun ohjausmekanismina, joka tuottaa suotui an lopputilan. Murtomäki tuntee merikotkat, korpit ja kurjet ja siipien saaminen on helppoa. Hänen on pakko auttaa luontoa, kerätä ruosteisia olutölkkejä mättäillä ja kantaa kaloja kuivuneen uoman yli vapauteen. Lämmityspatterit voi unohtaa. KIRJOJA Mitä ympäristö maksaa. Ikkunoita voi availla vapaasti . Rakennuskustannukset nousevat vain joitakin prosentteja. Kirja vie lukijan luontokuvaajan arkeen merikotkien jäljille Vaasan saaristoon 1980-luvun alkupuolelta Tshernobylin ydinvoimalan onnettomuuteen asti. Kun talouden ulkoisvaikutuksille, kuten saastumiselle, määritellään hinta, voidaan korjaavalla verotuksella saavuttaa optimaalinen tilanne. Uusklassiselta pohjalta yleensä haetaan talouden vääristyneen ympäristösuhteen yhteiskunnallisia ratkaisuyrityksiä. Kirjan punainen lanka solmitaan aivan viimeisillä sivuilla intiaanien kulttuurista haetulla mahtieläimellä. Kirjoittaja saa helpotuksen kyyneleet silmiinsä, mutta lukija jää kummallisen hämmentyneeksi. Lintujen kuvaaja saa merkkejä ja ymmärtää aikaisemmat merkit. Kyse on puhtaasti asenteista ja tiedosta jokainen uusi pientalo voisi olla energiapihi. Näillä keinoin energiankulutus saadaan kuristettua puoleen, jopa neljännekseen tavalliseen uudistaloon verrattuna. Hän samastuu myös haukeen, vaikka syökin sen muitta mutkitta. Nyt sisältö jää pikemminkin pinnallisen esitteleväksi ja hajanaiseksi kuin kysymyksiä herättäväksi ja syventäväksi. Hautasiko Murtomäki sotakirveensä. Nuoreen kuvaajaan meren huuhtomat rannat ja linturunsaus jättivät lähtemättömän jäljen. Kun lisäksi sen rakentamiseen !uhrautuva energiamäärä on lämmityssäästöön verrattuna mitätön, alkaa "vanha on ekologista" -ajattelun puolustajalla olla argumentit vähissä. Jukka Hoffren: Ympäristöta/oustieteen perusteet, Gaudeamus 1994. Uusklassiselle lähestymistavalle on ominaista jättää huomioitta taloudellisten toimijoiden valintojen taustalla olevat yksilölliset arvot. Kirjanen perustuu VTT:n lukuisiin energiataloprojekteihin. Epäilemättä uusi käytäntö löytää nopeasti tiensä myös rakentamismääräyksiin. Rakennusmateriaaleihin opus ei ota kantaa, koska eristävän ja tiiviin saa kaikista. Kustannuslisä maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi saastumisen vaikutukset ovat usein näkymättömiä ja sirpaloituneita; monimutkaisissa systeemeissä syy-seuraussuhteet ovat hämärtyneet. Perusteellisemmin energiakysymyksiin paneutuva etsii käsiinsä alkuperäiset tutkimusraportit. Ne käsittelevät ympäristötietoisuuden heräämistä, ihmisen ja ympäristön suhdetta sekä ympäristötaloustieteen kehitystä. Epätoivoinen kirjailija raastaa leijonanharjaansa kaksin käsin. Tiili-, puuvai muu talo. Se on selkeä opas käytännön rakentajalle. Muurahaisetkin kelpaavat. Suurimman esittelytilan teos antaa ekologiselle ja termodynaamiselle teorialle, joka esittää talouden fysiikan lakeihin nojautuen suljettuna energiakierron systeeminä. Hän miettii motiivejaan ja oikeutustaan tirkistellä luontokappaleiden puuhia, kuvata niitä ja elää sillä. Mahdolliselle ympäristötaloustieteen perusteokselle kirja jättää vielä runsaasti tilaa. Eristävyyden ja tiiviyden lisäksi avainsanoja ovat lämmön talteenotto poistoilmasta sekä entistä eristävämmät ikkunat. Väistämättä tulee mieleen, että kiireessä on haukattu hieman liian iso pala. Energiapihissä talossa ilmanvaihtokoneisto toimii myös lämmönjakana. Ihmisestä hänellä ei ole juurikaan hyvää sanottavaa. "Ratkaisu on tekniikan yksinkertaistaminen ja talon osien vähentäminen", Pekka Leppänen kirjoittaa. Alan perusteita esittelevältä teokselta olisi kuitenkin odottanut varsinkin uusklassisen talousteorian peruslähtökohtien saavan enemmän huomiota. Mutta ekorakentajan hyllystä löytyy Leppäsen mainion kirjasen lisäksi eko-oppaita, jotka kertovat, että puu, selluvilla ja puukuitulevy ovat kova sana. Teksti on pikkutarkkaa ja päiväkirjanomaista, turpeenmakuista kerrontaa sammakkoperspektiivistä. Uusklassinen teoria on taloustieteen valtavirtateoria, ja sitä yleisimmin tarkoitetaan puhuttaessa taloustieteestä. Tässä meillä on energiansäästökohde, joka on sekä taloudellisesti järkevä että potentiaaliltaan suuri. Yksi löytyy, kesähelteiden ylilämpö, mutta sekin on ratkaistavissa ilmanvaihtoa tehostamalla. Jukka Hoffrenin yleistajuinen teos tarttuu tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, tarkastelemaan ympäristön suhdetta talouteen, joka lienee nyky-yhteiskunnan korostunein osaalue. Murtomäki konttaa rapakoissa ja juo sulavettä. Jo nykyisillä energian hinnoilla kulutuksen puolitus kannattaa, saati sitten tulevaisuuden korkeammilla taksoilla. Kolme ensimmäistä kappaletta toimii ikään kuin johdantona aihepiiriin. Osmo Sarin 53. Eero Murtomäki kiintyi Vaasan saaristoon jo varhain. Kirjoittajan mukaan moderni koneellinen ilmanvaihto on muutoinkin mainettaan parempi: äänetön, helppo käyttää, se suodattaa niin huonekuin siitepölytkin. Intiaanit tanssivat taustalla. Tähän olisi institutionaalisen suuntauksen lisäksi antanut aineksia myös uusklassiselta pohjalta ponnistava hyvinvointiteoria. Arvojen ja eettisten kysymysten korostuttua ympäristökeskustelussakin olisi kirjassa voitu pohtia eettisiä kysymyksiä suhteessa uusklassisen teorian näkemykseen suppeasti omaa etuaan tavoittelevasta taloudellisesta toimijasta. Voit jo unohtaa vanhan vaarinmökin idyllin: moderni uustalo syö monin verroin vähemmän lämmitysenergiaa. Petri Ruuskanen Energiapihin talon ohjeet Pekka Leppänen: Rakennan energiaa säästävän pientalon, Rakentajain Kustannus 1994, 62 s. Suuntaus on vähiten tunnettu ja ehkä myös vähiten muodikas antaessaan ihmisen toiminnalle hyvin rajoitetun merkityksen biosfäärin osana. Kirkastus tulee sienimyrkkyjen avulla. Muutamassa vuosikymmenessä kaikki muuttui. Niistä esitellään uusklassinen, marxilainen, institutionalistinen sekä ekologinen ja termodynaaminen teoria. Teokseen on otettu mukaan varsin paljon myös ajankohtaisia aiheita, kuten Rion kokouksen päätöksiä ja nimettyjen yritysten pyrkimyksiä käyttää kuluttajien vihertyviä asenteita strategisena kilpailuvalttina. Tekniikka se on joka jyllää! Itse asiassa energiapihin omakotitalon syvin olemus ei ole uudessa tekniikassa. Reilusti paksumpi lämmöneristys ja tiiviys, joka mahdollistaa hallitun (lue: koneellisen) ilmanvaihdon, ovat kaiken a ja o. Ahdistuksen I ievennykseksi Murtomäki askaroi alkuperäiskansojen ajatuksilla. Alice Karlsson SUOMEN LUONTO 3/95 54. Kirjaa lukiessa tulee jo vähän epäilevä olo: entä ne haittapuolet. Luontokuvaajan päivät piilokojussa kyyhöttäen ovat täynnä vaivoja: hyttysiä, kuumuutta, kylmyyttä, nälkää ja janoa. Kuka kykenee määrittämään saastuttamisen pitkän aikavälin vaikutusten nykyarvon. Sellaisena se puoltaa paikkaansa. Murtomäkeä pakottaa tiedostajan vastuu. Sitten tarkastellaan erilaisia talousteoreettisia lähestymistapoja ympäristöön. Hän tarkkailee piilokojustaan lähestyviä kalamiehiä kuin korppi tai kettu. Myös yhteiskunnnan vakiintuneiden toimintakäytäntöjen merkitystä taloudessa painottava institutionalismi olisi ansainnut paremman esittelyn. Painotus vaihtuu tutkimusta käsittelevässä kappaleessa; siinä esitellään pääasiassa uusklassiselta pohjalta markkinahäiriöitä ja markkinoiden puutteellisuuksia ratkoneita tutkimusotteita. Varpushaukan tappama rastas ja kanahaukan pudottama teeri pistellään raakana. Näin kirja on melko tiukasti aikaan sidottu ja varmasti tarkoitettukin ajankohtaiseksi johdannoksi ympäristötalouden moninaisiin kysymyksiin
SL 4/93 s. Seppo Vuokko Vihreä perhonen Näin ja kuvasin vihreän perhosen. Kaikki toukohärkälajit ovat näet lentokyvyttömiä; niillä ei ole pehmeiden peitinsiipiensä alla edes lentosiiven tynkiä. Geoverdiinistä voidaan päätellä, että vihermittarit ovat niin sanottu monofyleettinen ryhmä eli kaikkien vihermittareiden yhteisellä kantamuodolla on ollut tämä pigmentti. Toukohärän toukan elintapa näet perustuu siihen, että kun se on ensin triunguliininä päässyt erakkomehiläisen mukana sen pesään, pistiäinen sulkee pesän. Luultavasti sen itiöt ovat joutuneet kukkaruukun multaan jo kasvihuoneessa ja seuranneet taimea kukkakaupan kautta kotiin. Toukohärkänaarashan on suuri tumman sinihohtoinen, lyhytpeitinsiipinen köntys, koiraan takaruumis on paljon pienempi. vsk.. Triung:uliineja voi nähdä kukissa. Sen sijaan oman vihreän pigmentin valmistaminen on ilmeisesti hyvin vaikea prosessi. Ne eivät pärjäisi kesymehiläisen avonaisissa kennoissa. Kun sekä latva että sivuhaarat kylpevät runsaassa SUOMEN LUONTO 3/95 54. 54). Sieni voi levitä myös ostomullan mukana, ja kotona mullan vaihdon yhteydessä myös ruukusta toiseen. nwlta mehiläispesässä on ollut jokin muu toukka. Kangasperhosen takasiiven alapinnan hohtavan vihreä väri on eri asia, sillä kyseessä on varmaankin ns. Meikäläisissä perhosissa on kaksi ryhmää, joiden kaikki lajit ovat vihreitä: vihermittareiden alaheimossa on kah54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat lsomittari saa kauniin vannsä vihreästä pigmentistä, jota on vain harvoissa perhosissa. Mikä se on, ja miksi vihreä on perhosten värinä harvinainen. Vihreää pigmenttiä on vain harvoissa lajeissa. Sieni on keltaukonsieni, jota ei maamme luonnosta lainkaan tunneta. Vastikään on osoitettu, että kaikilla vihermittareilla on samaa vihreää pigmenttiä, ainutlaatuista geoverdiiniä. Sieni kukkaruukussa Kukkaruukkuuni ilmaantui yllättäen keltainen sieni, jonka jalassa on rengas. Muut säteet läpäisevät kalvon ja imeytyvät alempaan kalvoon, joka on musta. Pigmentti on hyvin pysymätön, minkä näkee siitä, että vihermittarit haalistuvat herkästi. Sieni voi kasvaa ruukussa vuosikausia ennen kuin rihmasto on niin paljon voimistunut, että se tekee itiöemän. Tällaisessa tapauksessa joko siniset ja punaiset aallonpituudet imeytyvät pigmenttiin ja vain vihreä (itse asiassa sinivihreä) heijastuu, niin kuin lehtivihreässil . Poikkeuksellinen väriaine on ilmeisesti ollut ryhmän hyvän menestyksen salaisuus. Havainnoitsija on varmaankin nähnyt toukohärkiä sinänsä hieno havainto mutta lentäjä on kyllä ollut jokin muu hyönteinen. Saattaapa kukka kasvaa tavallista paremminkin ukonsienen asuttamassa ruukussa, sillä sieni nopeuttaa ravinteiden kiertoa hajottamalla kuolleita juu1 i J ja muuta orgaanista jätettä. Olen nähnyt sellaisten päristävän lentoon ruohon latvasta; osaako se todella lentää. Kauri Mikkola Lentääkö toukohärkä. Luultavasti suomuissa on kaksi ohutta kaivoa, joista päällimmäinen ehkä heijastaa rakenteellisesti sinistä (niin kuin taivaan hajavalo tai sinisiiven siipi). deksan lajia, isomittari näistä yksi, ja venhoyökkösten alaheimossa kolme lajia. Mikä se on. Latvus oli kapea ja melko harsu. Miksi vanhat lepät eivät pärjää kasvussa nuoremmilleen. Toukohärissä on myrkyllistä öljymäistä (englanniksi oil beetle) kantaridiniä, ja siksi ne löntystelevät näkyvästi ja ympäristöstään välittämättä. Meillä elää, tai on elänyt, kolme lajia toukohärkiä, joista yksi on hävinnyt, toinen vahvasti uhanalainen ja kolmaskin suuresti taantunut (ks. Kun metsä kaadettiin, ja silloin hyvässä kasvussa olleet puut jäivät ainoiksi, niillä oli runsaasti tilaa ja valoa ympärillään. Toukka elää useimmiten koivulla tai lepällä. Siellä toukohärän toukka syö ensin erakkomehiläisen munan ja muuntuu sitten kömpelöksi toukaksi sekä edelleen ennen koteloitumistaan vielä pariksikin asteeksi. Interferenssi-ilmiö ehkä vielä vahvistaa väriä. Se lentää sydänkesällä. Kuvasta oli tunnistettavissa isomittari, suurin, päiväperhosmaisen kookas mittarilajimme. Sekä latvan että sivuhaarojen kasvua säätelevät hormonit, joiden määrä riippuu valosta. Näin käy puuvanhuksille, lajista riippumatta: nuoret ajavat ohi. Lai sitten kohde heijastaa sirnstä ja keltaista, joista yhdessä syntyy vihreä. Kaiken olemassa olevan tiedon mukaan toukohärkä siis kehittyy ainoastaan erakkomehiläisten pesissä. Niin kauan kuin puut olivat vain naapuriensa mittaisia, ne taistelivat tilasta ja valosta pyrkien kasvattamaan pituuttaan ainakin yhtä nopeasti kuin naapurinsa. Nyt ympärille on varttunut tiheä nuori puusto, mutta silloin jätetyt lepät eivät juurikaan ole kasvaneet pituutta ja nuori puusto on jättänyt ne jo pituudessa jälkeen. Minkälainen eläin oikein on toukohärkä. Itse kalvo ehkä on keltainen, ja sinisestä ja keltaisesta syntyy vihreää. Toukathan ovat usein vihreitä, mutta tämä väri on peräisin niiden ravinnosta, siis lehtivihreästä. Lisäksi vihreitä perhosia on yksitellen eri puolilla systeemiä, esimerkkinä mainittakoon tammikääriäinen. Vihreä väri toki olisi mainio suojaväri paljon useammallekin perhoselle. Kauri Mikkola Nuoret ajavat ohi Kesällä 1968 harvennettiin metsää kovalla kädellä, ja pellon reunaan jäi vain kolme neljä leppää. Jos se pystyisi elämään kesymehiläisen pesissä, tämä varmasti tiedettäisiin ja otusta pidettäisiin vahingollisena. Koiras on yhtä lentokyvytön kuin naaras. Sen sijaan se on melko yleinen kasvihuoneissa sekä kukkaruukuissa, joissa sen ilmaantuminen aina yllättää huonekasvien hoitajan. Voikukissa olen nähnyt niiden pieniä triunguliini-toukkia, ja isoja toukkia olen tavannut mehiläispesästä. rakenneväri. Vihermittareita näet tavataan arktisia alueita lukuunottamatta (missä helakan vihreä ei olekaan edullinen väri) jokseenkin kaikkialla maapallolla, puoliaavikoilta ja taigavyöhykkeestä trooppisiin sademetsiin asti. Ukonsienet ovat lahottajia, joten mitään haittaa sienestä ei varsinaiselle hoidokille ole
Ensin kuolevat alaoksat valon puutteeseen ja lopulta koko puu menehtyy. Tilanne jatkui samanlaisena vuosikymmeniä ja erakot kylvivät siemeniä ympärilleen. Orava tai tikka on myös saattanut suurentaa alkuperäistä reikää. Kun puu on kerran lopettanut pituuskasvunsa, se ei enää yleensä sitä uudelleen ala, vaan vanhus jää nuorempien varjoon. Usein näitä varastoja jää käyttämättä, kuten monilla varastoijilla näyttää käyvän. Varpuspöllö on varastoinut pöntön pohjalle pikkunisäkkäitä. Siemeniä tutkittaessa ei ole löydetty todisteita tästä, mutta toisaalta saattaa olla mahdoton todistaa, etteivät esimerkiksi bakteerien lepomuodot leviäisi siementen mukana. Varastot jäävät käyttämättä, kun pöllö kokoaa niitä liikkeellä ollessaan tai, jos koko ajan on tarjolla elävää ravintoa. Sairaiden lintujen uloste tartuttaa terveitä epäilemättä juuri ruokintapaikoilla. On myös arveltu, että siemenissä mahdollisesti olevat ympäristömyrkyt saattavat heikentää lintuja, jolloin lintujen vastustuskyky salmonellaa kohtaan pienenee. Voimavarojen sitoutuminen lisääntymiseen hidastaa kasvua edelleen. Ensin ne istuvat apeina puun oksilla paljoa liikkumatta ja syömättä. Havainto osoittaa, kuinka salmonella leviää helposti ruokintapaikoilla, joilla on paljon lintuja. Pöntön suuaukon koko oli 3,2 senttiä. Tämä pienin pöllömme varastoi pönttöihin ja koloihin saaliinsa, jota se ei heti käytä hyväkseen. Tätäkään ei ole voitu todistaa. Edellisen kerran pöntöt oli puhdistettu lokakuussa. Mikä otus on ollut asialla ja miksi. Linnut ovat naapureiden kesken yhteisiä. Seppo Vuo/anto 55. Pituuskasvu hidastuu ja latvus tuuhettuu. Punatulkut ovat jostakin syystä erityisen herkkiä sairastumaan salmonellaan. Alkuperäiset tartunnan lähteet ovat tuntemattomia. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Seppo Vuo/anto Varasto linnun pöntössä Putsasin maaliskuussa linnunpönttöjä talvikäytön jäljiltä Tammelan Portaan kylässä. Kysymyksessä on varpuspöllö. valossa, pituuskasvuun kiihottavan hormonin määrä laskee eikä latva enää kasva sivuhaaroja nopeammin. Aivan samoin käy laidunmaille syntyneille komeille, laajalatvaisille yksittäismännyille tai tammille niityn metsittyessä: muutamassa vuosikymmenessä kiihkeästi valoa tavoittelevat nuoret vesat ajavat ohi satojen vuosien ikäisten vanhusten, joiden osaksi tulee kuolema. kantovesoista ja kenties omista siemenistäkin syntyneet nuoret puut tavoittivat vanhusten latvuskorkeuden. vsk. Talviruokintaa on hyvä jatkaa keväällä niin kauan kuin lunta riittää. Vähitellen entisten naapurien SUOMEN LUONTO 3/95 54. Tämä havainto on mielenkiintoinen, sillä yleensä varpuspöllö ei mene alle neljän sentin reikiin. Mahdollisesti asialla on ollut tavallista pienikokoisempi yksilö tai sitten pöllö on koonnut varaston, jonne se ei ole päässyt itse sisälle. Syksyn saalis jää käyttämättä, jos pöllö talvehtii muualla. Muutaman päivän kuluttua ne löytyvät pihapiiristä kuolleina. On epäilty, että tartunnan lähde olisi auringonkukan siemenissä. Pöntössä olleet sinitiaisen höyhenet viittaavat siihen, että saalistaja itse on syönyt pöntössä sinitiaisen. Yhdessä pöntössä oli kahdeksan kuollutta päästäistä, kymmenen pientä linnunsulkaa ja vähän untuvia. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoi/lan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI. Mahdollisesti myös varaston jäätyminen vaikeuttaa sen myöhempää käyttöä. Nykyisin maahamme ei tuoda siemeniä, joissa olisi myrkkyjäämiä. Mikä lintuja vaivaa. Sen sijaan runsas valo lisäil kukintaa säätelevien hormonien määrää. Punatulkut nokkivat siemeniä maasta ja sairastuvat herkästi salmonellaan, joka leviää sairastuneen linnun ulosteesta. Seppo Vuokko Salmonellaa punatulkuissa Ruokintapaikan punatulkut ovat sairastuneet yksi toisensa jälkeen. Varpuspöllöt liikkuvat eniten loppusyksyllä ja saattavat vaihtaa olinpaikkaa suhteellisen usein ennen kuin valitsevat lopullisen talvehtimispaikan
.......... Jäsenmaksu on vuonna 1995 100 markkaa. .. ................ ........ . ... ............. ........ ...................................... .. Minulla on ehdotus luonnonsuojeluvuoden alkajaisiksi: Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi ellet jo ole mukana. Paljon on vaikuttanut se, että Suomen luonnonsuojeluliitto on voinut toimia kymmenien tuhansien jäsentensä antamalla vaikutusvallalla luonnon puolesta. . Juuri nyt meillä Luonnonsuojeluliitossa on kiireellisiä tehtäviä todella paljon: vanhojen metsien suojelu, maaseudun säilyttäminen elinvoimaisena, maatalouden päästöjen vähentäminen, luonnonmukaisen tuotannon edistäminen, ketojen ja muiden perinnemaisemien säilyttäminen, ympäristöystävällisen energiapolitiikan edistäminen sekä saimaannorpan, maakotkan ja luonnonlohen suojelu . Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö on Luonto-Liitto, joka järjestää tapahtumia ja toimintaa alle 25-vuotiaille. ........... ........ ........ kymmenen kertaa vuodessa Luonnonsuojelija-lehden. ..... Hyvää luonnonsuojeluvuotta 1995! Timo Helle puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI 1995 Ilmoittaudun Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. ..... Nimi: ............... ....... ............................. Puhelinnumero: ...................... Posti numero ja -toimipaikka: .... . (90) 228 081, telefax 228 08 200 Kurjen kotisuon säilyminen voi vaatia juuri Sinulta pienen mutta tärkeän teon. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510/ 845 00003 HELSINKI. ....... ... Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995. ..... .......... Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat mm. ...... Lähettäkää lisätietoja ja jäsenyystarjous vuodelle 1995 Allekirjoitus: ........ Luonnonsuojelutyössä saavutetaan silti silloin tällöin myös voittoja pieniä ja välillä isompiakin. ........................... Osoite: ..... .. ... ...... ....... .... ...... ....... ............ Jäsenyytesi on arvokas teko luonnon puolesta. .......... . Olet myös oman asuinseutusi luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen. Suomen luonnonsuojeluliitto ry maksaa postimaksun. Olen kiinnostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton toiminnasta. .. Se kertoo ympäristönsuojelun ajankohtaisista kuulumisista ja Luonnonsuojeluliiton toiminnasta mm. .. Nyt vietetään Euroopan luonnonsuojeluvuotta 1995. .. ....... Työtä olisi enemmän kuin tekijöitä. ... .. kursseista, leireistä ja luonnonharrastusviikoista, joille voit osallistua jäsenhintaan. Luonnonsuojeluliitolla on eri puolilla maata 206 paikallista luonnonsuojeluyhdistystä, jotka muodostavat 15 alueellista luonnonsuojelupiiriä. Suomen luonnonsuojeluliitto on vapaaehtoista luonnonja ympäristönsuojelutyötä tekevä kansalaisjärjestö. Lisätietoja antaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto: Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI puh. ....
Vuodessa lähes 700 sivua! Samalla olet mukana tukemassa luonnonsuojelua: lehden tuottama ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan Luonnonsuojeluliiton eri projekteihin. Lappi Maakuntakatu 18, 96200 Rovaniemi puh. (939) 632 7696 POSTI MYYNTI Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa, . . (939) 6326 163 Maija T. (960) 3 11 550 Tuula Leskelä Uusimaa Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki puh. UUSI OSOITE Tilaajanumero osoitelipukkeesta .... (90) 409 238 Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. (93 1) 2 14 57 15 OULU Kajaaninkatu 13 puh. .......................... Saat myös Suomen Luonnon edullisesti jäsenhinnalla ja 10 prosentin alennuksen Luontopuotiemme tuotteista. (90) 228 08 I telefax (90) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16.15 Ulla Ahonen, toimittaja Pirkko Elomaa-Valuerisro, koulutussihteeri Susanna Huhrola , toim istosihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mi,ja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kairosaari, rekisterinhoitaja Tarja Ketola, järjestösihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ma, jukka Kulmanen, energiane uvoja Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, projektisihteeri Rirva Pietiläinen, talouspääll ikkö Terho Poutanen, tiedotussi hteeri Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, O K-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Perämiehenk. (90) 228 08221 Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6, 1200 Vantaa puh. (92 1) 301 141 Anne Raunio Satakunta Valtak. vsk. Suomen Luonto on myös mainio lahja: merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. JAKELU0SOITE POSTI NUMERO JA -TOIM IPAIKKA 1 PUH. Jäsenenä pääset mukaan vaikuttamaan ja kasvattamaan ääntä luonnon puolesta. Kannattaa liittyä myös jäseneksi! Suomen luonnonsuojeluliitto on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jossa on jäseniä jo lähes 30 000. (97 1) 263 1778 PORI Yrjönkatu 10 puh. Jäsenmaksu vuodelle 1995 on vain 100 markkaa. Lisäksi voit osallistua edullisesti retkille, kursseille ja luontomatkoille. 11 A 17, 00 150 Helsinki puh. Tilaa ihmeessä Suomen Luonto! Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt tiedoissa ja tunnelmissa. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 markkaa. puh. (93 1) 2 13 1 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Saat kerran kuussa kotiin kannettuna tuoretta postia luontoja ympäristöasioista. Se on suurin etusi. (90) 176 633 LIITTO HALLITUS Timo Helle (pj.),(960) 3364 302, Veikko Aalo, Vesa Heinonen, Matti Ikonen, Maija Meura , Timo Permamo, Heli Saarikoski, Heikki Susi/uoma, Thomas Wallgren, Hans Vogt ALUES IHTEER IT Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 49-5 1, 20 100 Turku puh. Tilaus uudistuu tä llöin til ausjaksoittain automaattisesti niin kauan kunnes toisin ilmoitan. Lammi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90 100 Oulu puh. (98 1) 370 279 KUOPIO Kauppakatu 32 puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO Kotkankatu 9 005 I O Helsinki puh. Pyydä meiltä lehtemme oma lahjakortti ! Vuoden määräaikaistilaus ( 12 seuraavaa numeroa) 300 markkaa, Luonnonsuojeluliiton jäsenille 250 markkaa, kestotilauksena 270/235 markkaa. (90) 876 9 100 fC ,: z -g ·= :::i g_ _J z L.U :::i (/) SUOMEN LUONNON PALVELU KORTTI g ::; s;;;: z <l.) a, "' ::::1 ...,j :::J L.1.1 "' J: C C <l.) C: E C 111 ,C ; L/'\ :::J Oo V) -= ::.:: O Tilaan Suomen Luonnon kaksitoista seuraavaa numeroa hintaan 250 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/300 mk (e i-jäsenet) Halu an säästöti laajaksi, jolloin til aushinta on 235 mk (jäsenet)/ 270 mk (e i-jäsenet). Kestotilaus jatkuu tilausjaksoittain niin kauan, kunnes haluat lopettaa sen. 7 C 36, 28 100 Pori puh. Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluli iton jäseneksi (jäsenmaksu v. r-------------------------, Tule luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. .... (90) 406 262 TURK U Aurakatu 8 puh. (98 1) 311 5 828 Merja Ylönen Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4, 33200 Tampere puh. (92 1) 327 001 TAMPERE Laukontori 4 puh. (90) 228 08206 Satu Hentula-Nieminen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n reki stereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa til ausja suoramarkkinointitarkoituksiin.. Tule mukaan: tarv itsemme sekä tekijöitä että tukijoita. (90) 630 300, telefax (90) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 3/95 54. (953) 4 11 7358 Perui Siilahti vs. Kätevimmin tilausja jäsenyysasiat sekä osoitteenmuutokset hoituvat tämän sivun palvelukortilla tai puhelimitse (90) 228 08 210 ja 228 08 224. (90) 876 9 100 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARK ISTO Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki puh. .. 1995 100 mk) O Puolen vuoden määräa ikaistilaus 170 mk Muutan osoitettani Peru utan til aukseni TILAAJA/f AI VANH A OSOITE SUKUJA ETUNIMI JA KELUOSOITE POSTI NUMERO JA -TO IM IPAIKKA 1 PU H
vsk.. Communal displays by these dauntless birds still take place, generaUy around May Day. Karelian conservationists intend to inform their Finnish counterparts of any radical logging taking place. In Finland there have been hardly any environmental economy studies in this sector. However. Artur Mihkiev, who spearheaded the border forest project, says that Finnish forest companies constitute the main threat to the Karelian forests. In the future perhaps an even more important matter than biodiversity from the standpoint of the environmental impact of the forest industry will be energy. A ban has now been placed on the cutting of some of the most Seuraava numero ilmestyy huhtikuun lopulla Tuleva kansallispuisto Turun kainalossa tuoksuu suopursuille, karpaloille ja turpeelle. Forestry is eradicating the old growth forests favoured by the species and also its traditiona! communal display sites. Thanks for this must go to the border forest project funded by Finland's Ministry of the Environment and implemented mainly by the Republic of Karelia's academy of sciences. Installing a closed system has led through reductions in e.g. The use of imported tropical hardwoods is being shunned due to their paucity. The hunting of bears, elk, capercaillie and black grouse, among others, will probably be permitted in the interests of tourism. Space has only been devoted to Scots pine, spruce and birch. The conclusion was that cutting down discharges had significantly improved production efficiency and through this improved the mills' profit. Merenpohjan jumalaiset kyyneleet. Rarer tree species, like rowan, aspen, alder, and particularly maple, oak, ash and !ime, are beginning to be appreciated by the joinery industry. An increasing amount of furniture, decorative items, musical instruments and boats is being made from rarer hardwoods. Halo phenomena by Marko Riikonen Suomen luonto 54(3 ): 22-26 The writer discusses halo phenomena observed in Finland and research being done on them. Young broods suffer due to wetland drainage because a dry forest floor does not provide enough of the insect food they need. A unique sight was an elliptical halo in 1987 which was actually photographed. At the eight mills studied the waste water discharge levels from the production of one ton of pulp in 1972 were on average three times higher than in 1990. Karelia's forests in danger by Yrjö Rouhe Suomen luonto 54( 3 ): 40-43 Western Europe's most valuable natural forests lie behind Finland's eastem frontier. In the last few years natural diversity in forests has begun to be appreciated, at least at the theoretical level. By cultivating these species we can also break the monotony of coniferous forests and create mixed stands to help enhance natural diversity. Reducing discharges pays off by Lauri Hetemäki Suomen luonto 54 ( 3 ): 44 A study recently completed by METLA, the Finnish Forest Research Institute, determined the economic effects of reducing effluents from Finland's kraft pulp industry. Finnish conservationists would like to see the forest close to the frontier on the Finnish side also protected. Capercaillie being squeezed out by Jorma luhta Suomen luonto 54( 3 ): 27-33 Finland's capercaillie population is still relatively large but commercial forestry is gradually destroying the bird's habitat. Since the Second World War, capercaillie numbers have slumped to around a half. Nudging the Russian border, these stands have been left in peace for up to 50 years. Karelia' s border forests represent an extremely intact zone extending from the Gulf of Finland to the arctic regions of Lapland. Most of the areas scheduled for SUOMEN LUONTO (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 228 08 200 protection have yet to be set aside. Aside from an expanding joinery industry, responsibility for the environment is also placing higher demands on the growing of less common broadleaf species. Haloes are common in Finland, especially in late winter. Some protected areas will be used for 'hunting tourism'. Even hunting by humans is exerting greater pressure, since the hunters can reach almost anywhere along the forest roads. Wildlife photographer Jorma Luhta has been photographing capercaillies for more than 20 years; some of his best work in this connection is depicted on these pages. The location of these areas is marked on the map on page 42. water, solid waste and energy consumption to lower production costs. Furnishings or musical instruments made from hardwoods fetch a much higher price than ordinary planks. Moreover, young males far more easily fall prey to predators. They thus cut through many of the major forest types of the boreal zone. "On a European scale, Karelia' s areas are extremely valuable because Finland's forests have been cut so ruthlessly that, especially in the south of the country, the only old growth forests left are just tiny snippets," bemoans Pertti Rassi from Finland's Ministry of the Environment. !n winter the birds mainly consume Scots pine needles, but after mating they begin to pick flower buds off the bilberry bushes. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Forests in need of broadleaf trees by Anne Kärkkäinen Suomen luonto 54(3): 16-19 Forest industry requirements have for decades dictated the character of Finnish forests. 58 valuable forests. However, local Karelian lea· ders are very eager to sell their forests. Approximately ten separate areas are scheduled for protection in Karelia. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 3/95 54. For instance, the projected Koitajoki National Park should be continued into Finnish territory, but Finland has no interest in protecting its own share of the park, even though this would represent only a fraction of the entire park area. recently some of them ha\ e been cut in a very uncontrolled fashion. The conservationists are ready to recommend a consumer boycott, if necessary, says Finnish ecology professor Rauno Ruuhijärvi. Vanha tammi on monille koko maailma. Only the areas marked in dark green are now under protection. ln forest management guidelines the inclusion of what have been considered inferior species is now being recommended. The subject of waste water has gradually been dropped by the media in Finland due to the prominence given to the biodiversity issue
Minua houkutteli Bergeniin akvaario, joskaan se ei ole kaupungin ainoa nähtävyys. Kampeloita on myös lohikalojen akvaariossa. Eläintarhat luokitellaan usein kahteen pääryhmään yleisja erikoiseläintarhat. "Et ole ensimmäinen tuon lauseen sanonut kollega", hän kuittasi. Bergenin akvaariotalon ensimmäisessä kerroksessa esitellään Norjan rannikon tuntumassa elävää Pohjois-Atlantin eliöstöä. Bergenin akvaario on oikeastaan askeleen pitemmällä. kakkosakvaario, jonka biotooppinimi on "laiturin alla". Kultatöyhtöpingviinejä ruokitaan käsin, etteivät kaikkialla väijyvät lokit nappaisi herkkuja ji·akkitakkien nokan edestä. Tässä akvaariossa esitellään Atlantin ahtaan vuonon eläimistöä, muun muassa merivuokkoja, meritähtiäja merisiilejä. Jotta yleisö saisi vielä laajemman kuvan merien elämän monimuotoisuudesta, Bergenin akvaariossa on rakennuksen kylkiäisenä altaita, joissa sukeltelevat hallit, kirjoja grönlanninhylkeet sekä kalliotöyhtöpingviinit. Ensimmäisessä akvaariossa esitellään, kuinkas muuten, turskia, kaikkiaan seitsemää lajia. Norjalaiset tuttavani olivat kertoneet, että Bergenissä poutapäiven määrä vuodessa on keskimäärin viisi. "S ukel lu skellokerroksen" alapuolella on erikoistumisidealtaan yhtä erinomainen, samansuuruinen tila. Yhteensä 42 akvaariossa esitellään vesien eläimistön kehitystä alkeellisista muodoista kohti mutkikkaampia. MAAILMAN ELÄINTARHOJA Bergenin akvaario Elämänmenossa tuottaa hait, rauskut ja ankeriaat. Sen sijaan perin tärkeää silliä ei tässä akvaariossa ole varsin ymmärrettävästä syystä. Hän osoitti eteisessä olevaa allasta ja kehotti minua kokeilemaan kädellä sen vettä. Pienellä annoksella mielikuvitusta voi tuntea olevansa suuressa sukelluskellossa, josta voi tarkastella useiden eri syvyyksien elinympäristöjä samanaikaisesti. Se oli kylmää. Altaaseen asetettu lämpömittari näytti kuutta astetta. Vuorokaudessa sitä tulee 25 pumpun voimin kolme miljoonaa litraa eikä kalliita suodatusjärjestelmiä tarvita", kertoi Samuelsen. H iekkapohj a-akv aariassa ovat pääosissa kampelat, silloin kun suostuvat näyttäytymaan, ja lukuisat katkat. Ja tottakai ihmisen vaikutus rantavesiin näkyy. Akvaariot, tai akvaariotalot, ovat tyypillisiä erikoiseläintarhoja. Se on erikoistunut erikoiseläintarha ja mielestäni erittäin onnistuneesti. Ilkka Koivisto 59. Sillit esittäytyvät mahtavana parvena nelosakvaariossa, jossa on lisäksi makrilleja ja kilohaileja. On myös runsaasti esimerkkejä erikoistumisista ja kehityksen tuottamista ratkaisuista, joista tutuimpia on erakkorapu; sehän tarvitsee pehmeän peräpuolensa suojaksi kotilon tai meri vuokon. Pohjatasossa mönkivät usean eri äyriäislajin edustajat. Hansa-ajalla rakennetut korttelit ovat mitä viehättävimpiä ja Pohjoismaissa ainutlaatuisia. Sielläkin on pari turskalajia meriahvenien seurassa. Pohjassa makaa monenlaista roinaa kumisaappaista ja pulloista alkaen. Minulle kävi se oli "ystävä menneisyydesnäin heinäkuussa 1983 Nortä". Kahdessa akvaariossa liikutaan jo mahtavassa 200 metrin syvyydessä, ja yllätys, yllätys, täällä on myös koralleja, joita on totuttu näkemään vain valtamerien lämpimissä rantavesissä. Sinä päivänä lämpömittari osoitti hellelukemia ja Bergenin taivaalla etenivät pienet pilvenhattarat verkkaisesti. Eläintieteen opintoihin jan Bergenissä. "Muutamiin pieniin makeanveden akvaarioihin tarvittavaa vettä lukuunottamatta saamme käyttöveden jonkin matkan paassa olevasta vuonosta 130 metrin syvyydestä. Minua viehätti erityisesti SUOMEN LUONTO 3/95 54. "Vähän käy kateeksi", minä sanoin. Itäjoskus ylimääräistä iloa, jos meren ainoa ja vain sen eteläpääsee nauttimaan masentaosissa elävä hailaji, piikkihai, van tilaston myönteisestä oli niiden joukossa: Minulle poikkeuksesta. Bergenin akvaariolla on sen sijaan tasaveroinen kilpailija Kööpenhaminassa. Sen lämpötila on kautta vuoden vakio. vsk. Viimeisessä, yhdeksännessä akvaariossa uiskentelevat kuului tutkia formaliiniin säilötty piikkihai ytimiä ja munaskuita myöten. Yleisötila on pyöreä, ja sitä ympärö yhdeksän noin puolentoista metrin syvyistä akvaariota, joiden yhteinen vetoisuus on 250 000 litraa. Akvaarioissakaan ei voida esitellä elinympäristöjen koko lajikirjoa saalistajineen ja saalislajeineen yhtä vähän kuin eläintarhojen maaeläinten häkeissä ja tarhoissa. Kun olen itsekin joskus pitänyt viileää vettä vaativia murtoveden kaloja akvaariossa ja kun tuo minun Bergenin päiväni oli sellainen kuin oli, keksin kysyä akvaarion johtajalta Tor Samuelsenilta, miten vesi saadaan täällä pysymään kylmänä. Lisäksi se on ehdottoman puhdasta
Ympäristön huomioimisessa on vaihtoehtoja. Muovinen palautettava kuljetuslaatikko. Siinä tuotteet kulkevat suoraan tuottajalta kaupan tiskiin. Ja samaa kuljetuslaatikkoa voi käyttää uudestaan ja uudestaan. Menneinä vuosina suurin osa tavaroista kuljetettiin vähittäiskauppoihin pahvilaatikoissa. H .-----1 .---Y 11111111111 1 1 1 .1 1 OISSA. tä~ää itystij 11 ,1~ 1 l llll l lll ll l .-~ .-r:-r-1:'."". Vuoden mittaan palautettavien laatikoiden käytöllä K-kaupoissa säästyy pari miljoonaa kertakäyttöistä pahvilaatikkoa ja vuosien mittaan kokonainen vuori. Me ajattelemme niitä. Vuonna 1992 aloitettiin tuoretavaroiden kuljetus K-kauppoihin muovisissa pa/autuslaatikoissa. Pahvilaatikko on edelleen oiva kuljetuspakkaus, varsinkin kun sen kierrätystä on lisätty. Muovilaatikko kestää kosteutta, niitä voi pJnota ja varastoida päällekkäin. Käytön jälkeen pakkauspahvit toimitettiin kaatopaikoille muun jätteen seassa. Noin kaksi kolmasosaa K-kauppojen pakkauspahvista päätyy uusiokäyttöön. Ajattele sinäkin! K-KAUPAT ja KESKO. Monissa tapauksissa pahvi/aatikolle on kuitenkin olemassa vaihtoehto