Joutsenet kuuluttavat kevättä Suuri pyrstötähti lähestyy. z LI..J 6 ::) Cf) lrtonumero 33 mk Ilmaston • vai elintapojen muutos
(09) 228 08 1 telefax: (09) 228 08200 Pääroimi11aja Jorma Laurila, 228 08217 Toimirussihreerir Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimi11ajar Antti Halkka, 228 08203 Juha Valste, 228 08228 Markku Tannu (ulkoasu) Väriero11ellll Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonro ilmesryy kerran kuussa. (09) 228 08210 ja 228 08224. vsk.. Mikäs on kairassa mellastellessa, kun perään on katsomassa vain muutama resurssipulasta kärsivä paikallispoliisi ja jokunen metsähallituksen erävalvoja. Etenkin salametsästys rehottaa. Luontopoliisi tarkkailisi maastossa muun muassa metsästystä, kalastusta, luonnonsuojelualueilla liikkumista ja maastoliikennettä. Myös Itä-Suomessa salametsästys kukoistaa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen ki,jakaupan myymälöissä. Jorma Laurila Seppo Leinonen SUOMEN LUONTO 3/97 56. (09) 227 1 967 telefax: (09) 227 1 42 1 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti . Lehti painetaan kasviöljyväreillä. z L.L.J 6 :) Cf) SUOMEN LUONTO Toimirus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. 1/moirusmyynri Ilmoitusmyynti Litja Ky Kenttätie 2, 03250 Ojakkala puh. lrtonumero 33 markkaa. Ti!a11shin11ar Vuoden määräaikaistilaus ( 12 numeroa) kotimaahan ja ulkomaille 300 mk. Lapissa on salakaadettu lukuisia hirviä, ahmoja ja karhuja sekä ammuttu laittomasti laskematon määrä metsäkanalintuja. Erityistehtävänä olisi eläinten ja linnunmunien salakuljetuksen ehkäisy. Ilomantsin metsästäjät syyttävät susia siitä, ettei heille viime vuosina ole riittänyt lainkaan hirviä kaadettaviksi. 2 Tervetuloa I uontopol i isi ! L apin ja Itä-Suomen selkosilla on nykyisin liikkeellä monenmoista hämärämiestä. Puolen vuoden määräaikaistilaus 170 mk. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. Luontopoliisi perustettaisiin Lapin lääninhallituksen alaisuuteen, ja se aloittaisi neljän poliisin voimin 1998 alusta. Tässäkin tapauksessa asialla ovat todennäköisesti olleet ihmissudet, kaksijalkaiset ryöstöpyytäjät. Tämän takia ennaltaehkäisevä työ maastossa on erityisen tärkeää. Kestotilaus 270 mk . Suuri puute on, että ItäSuomen saloille luontopoliisin valvova silmä ei edelleenkään ulottuisi. Luontopoliisia tarvitaan myös siksi, että muututtuaan liikelaitokseksi Metsähallitus on vähentämässä valvontatyötään Lapissa. Neljä poliisia tosin ei kovin moneen paikkaan kerkiä, mutta yksikkö olisi kuitenkin hyvä alku toivottavasti tulevaisuudessa laajentuvalle toiminnalle. Myös kansainväliset linnunmunien keräilijät ja metsästyshaukkojen kasvattajat ovat iskeneet silmänsä Suomeen. Y\\~\::Vlll<O\..\..A R~~~Asrt:l\°\IM ?~~\ l'\~t-4 'StM,l<AAT/a,~,V1 )\j I I 1.1/., . Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovunaa tilausja suoramarkkinointi tarkoituksiin. Vaarassa ovat etenkin suuret petolinnut ja muut uhanalaiset lajit. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 57. Työmaata luontopoliisille riittäisi . // I ' I '!; l --täin myös Schengenin sopimukseen, joka vähentää rajavalvontaa entisestään. Munienkeräilijöiden toimintaa helpottaa rajavalvonnan vähentyminen Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja äsket}. L apin lääninhallitus, Lapin riistanhoitopiiri ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tehneet ympäristöministeriölle esityksen eräja luontopoliisiyksikön perustamiseksi Lappiin. Susia on helppoa haukkua, ja saadaanhan samalla veruke susijahdin käynnistämiseksi. Kanalintuja on helppo napsia suoraan autosta partioimalla tiheää metsätieverkkoa. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille vuoden määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk
Jorma Laurilan ottama pieni kuva näyttää, mistä hiilidioksidi karkaa ilmakehäämme. Suuren pyrstötähden paluu 4 Hale-Boppin komeettaa kannattaa tähytä taivaalta juuri nyt. Joutsenen kevät 36 Talvehtimasta palaavat joutsenet toitottavat pian kevään alkaneeksi. Kysy luonnosta -palstalla selvitetään muun muassa nokkosen alkuperää. vuosikerta Denalin kansallispuiston lumihuippuisia vuoria Alaskassa mennään ihailemaan linja-autokyydillä. SUOMEN LUONTO 3/97 56. LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Kasvihuoneemme lämpenee 22 Ilmakehässä on yhä enemmän hiilidioksidia ilmasto muuttuu. Pian on pesinnän aika. Joutsenten kevättä enemmän sivuilla 36-37. Polttavia ratkaisuja 24 Energiavalinnat ovat avainasemassa hiilidioksidipäästöjä vähennettäessä. 56. HUU-UU! 16 Tunturissa 20 Kun taivas yhtyy lumeen ja valkea valkeaan. Ilmastonmuutoksesta ja sen estämiskeinoista sivuilla 22-27. Paavo Hamusen kuvassa joutsenpari kuuluttaa reviiriään pienessä sulassa. Karhujen maahan matkataan sivuilla 38-41. Vuotoksen allas ei hyödyttäisi lappilaisia 32 Veronmaksajat paikkaavat kiistellyn altaan pohjaa markoillaan jo etukäteen. Johdatus ympäristöetiikan historiaan: lyhyin oppimäärä 28 Timo Helle pohjustaa keskustelua ihmisen suhteesta luontoon. Kansikuva: 3 1997 Mika Honkalinna Paavo Merikukka/Luontokuva1 Tea Karvinen Huuhkajan soidinpuhallukset virittävät kevätyön tunnelmaa. Jättiläisen juurella 3 8 Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusmatkat 50 Vakiot: Pääkirjoitus Ajankohtaista Kuukauden Ilkka Maailmalta 42 2 JO 35 Mielipiteitä, keskustelua 44 Multasormet 48 Kysy ekoneuvoa 49 Kysy luonnosta 54 Kirjoja 56 Ihmejuttu 59 Summaries of the Main Articles 58 3. vsk. Pöllömetsässä käydään sivuilla 1619. Seppo Keränen ja merikotkan paluu 29 Keräsen hyljeja merikotkakuvat ovat osa suojelutyötä. Lue sivuilta 54-55. Kevätaurinko on herättänyt nokkosen taimen terhakkaaseen kasvuun
päivänä. 1145. vsk.. Halley taas poikkeuksellisen komeasti näkyvissä. Ammoisina vuosisatoina tällaiset odottamattomat taivaankannen vierailijat herättivät laajoja kauhun, uskonnollisuuden ja pelon aaltoja. Joka päivä se tulee lähemmäksi korventavaa Aurinkoa, jonka säteily ja lämpö vapauttavat pyrstötähden kaasuja ja pölyä. 1861. 1680. Varhaisin luotettava maininta Halleyn komeetasta kiinalaisissa lähteissä. Yli puolen taivaan haarautunut kirkas komeetta. Hyakutake oli lyhytikäinen spektaakkeli sen ohittaessa maan verraten läheltä maaliskuun lopulla. Jättiläismäinen Cheseauxin komeetta, jossa parhaimmillaan 11 rinnakkaista pyrstöä. 1996. Aristoteles arveli, että pyrstötähti oli ilmakehässä esiintynyt tuli-ilmiö. Miekanmuotoisena nähty komeetta aiheutti kauhua Euroopassa. Lopulta palasiksi hajonnut komeetta, jonka pyrstö oli parhaimmillaan 70° pituinen. 1811. 1700-luvun upein pyrstötäh ti. Maapallo on kuitenkin kiertynyt radallaan varsin kaukaiseen paikkaan Hale-Boppin sijaintiin nähden ja siksi sen pyrstö näyttäytynee lyhyehkönä, 10-12° kulmamitan kokoisena (puolet Otavan tähtikuvion pituudesta). Sillä erottuu monihaarainen ja kirkas, 30 asteen mittainen pyrstö. Samana vuonna maa kulki Halleyn pyrstön läpi. 164 eKr. Pituus parhaimmillaan puolen taivaan mittaluokkaa. 1528. ten kirjattiin yksinkertaisesti kuolleen silkasta kauhusta, lukuisat muut vain "sairastuivat pelosta". 1976. Sen hohde ja pyrstö sammuivat. Vasemmalla horisonttiin on uppoamassa Pegasuksen neliö ja pohjoisessa matalalla näkyy Joutsenen tähdistö. Harvoin ihmiskuntaa tervehtii peräti puolen taivaankaaren poikki ulottuva mahtikomeetta. 1618. Yksinäinen, utuinen valo kylmää tyhjyyttä vasten. Maaliskuu. Hale-Boppin ennustetaan nousevan taivaan kirkkaimpien tähtien joukkoon, hieman Hyakutakeakin voimakkaammaksi. 371 eKr. Tolstoin Sodassa ja rauhassa mainittu suuri, mutta lyhytpyrstöinen komeetta, jota on verrattu Hale-Boppiin. Hale, kokenut komeetanmetsästäjä, ihmetteli onnenkantamoistaan: "Olen varta vasten etsinyt uutta komeettaa yhteensä jo yli 400 havaintotuntia elämäni aikana ... Maa törmäsi radallaan suuren komeetan pyrstöön ja kulki sen läpi. 1858. Hale-Boppin asema iltataivaalla maaliskuun 10. Valovoimaltaan sen pää oli vain taivaan kirkkaimpien tähtien luokkaa eli hieman himmeämpi kuin mitä HaleBoppilta odotetaan. Pyrstön pienenpieniä, harvoja hiukkasia paloi yötaivaalla tähdenlentoina. Donatin pyrstön pituus oli kuitenkin 40 astetta, mikä on yli kolme kertaa Hale-Boppille ennustettu pituus. Kuvittele valtava, likainen ja muinainen jäävuori, joka kulkee kymmeniä kertoja kiväärinluotia nopeammin ... Ylivoimaisesti paras komeetta 20 vuoteen. Donatin kaunis komeetta. maaliskuuta Hale-Bopp on vuori avaruudessa neljäkymmentä kilometriä kiveä, jäätä ja pölyä. Raju komeetta, joka työntyi ennätyksellisen lähelle Aurinkoa, minkä tuloksena sille syttyi huikea, aina Marsin radalle asti ulottunut pyrstö. heinäkuuta 1995. Hale-Bopp on lähinnä maapalloa 22. Nyt kun en sitä yrittänyt, se istahti suoraan syliini." Useimmat pyrstötähdet ovat himmeitä ja näkyvät vain kaukoputkilla. 1882. Näkyi päivälläkin, jolloin sen todellinen kirkkaus arvioitiin 60 kertaa täyttäkuuta voimakkaammaksi. Kirkkaat, "suuret" komeetat, joiden pyrstöt näkyvät reilusti paljain silmin, ovat harvinaisia. Joissakin lähteissä oletettu kirkkaimmaksi komeetaksi yli 700 vuoteen. Hieman ennen puoltayötä tähtitieteilijä Alan Hale Uudessa Meksikossa ja tähtiharrastaja Thomas Bopp Arizonassa olivat toisistaan tietämättä aikansa kuluksi tiirailemassa samaa M70-nimistä himmeää tähtijoukkoa, kun ylimääräinen utuläikkä näkökentän äärilaidoilla kiinnitti huomion. Ihmiskyi pohjoisella pallonpuoliskolla läpi yön, aivan kuten HaleBoppin odotetaan käyttäytyvän. Huhtikuun alussa Hale-Bopp näkynee vielä verraten hyvin, mutta tämän jälkeen sen kirkkaus laskee olennaisesti. Sen pyrstö venähti yli 45 asteen Suomessakin. NäHistorian kronikoista löytyy viljalti ytimekkäitä kuvauksia aiheen ympäriltä: esimerkiksi vuoden 1528 erittäin kirkas, suurta tulista miekkaa muistuttanut pyrstötähti oli ilmeisen liikaa monille. Nyt, arviolta 4200 vuoden hiljaiselon jälkeen, se on jälleen tulossa takaisin. Sitten se vetäytyi pitkulaisen, elliptisen ratansa vankina ihmissilmiltä näkymättömiin, aurinkokunnan etäiselle laidalle, kymmenen kertaa Neptunusta kauemmas. Komeetta ilmaantui taivaalle vasta Caesarin murhan jälkeen, mikä ei estänyt taikauskoisia ihmisiä kirjaamasta sitä ennemerkiksi Caesarin kuolemasta. Maaliskuun loppupuolella täysikuu haittaa katselua. Yli puolenkuun kirkkaudella yötaivasta valaissut komeetta. Lähinnä Jeesuksen syntymää havaittu suuri pyrstötähti Uälleen Halley) näkyi niinkin aikaisin kuin 12 eKr, eikä siten kelpaa raamatussa mainitun joulutähden selitykseksi. Se liitettiin muun muassa paavi Urbanuksen kuolemaan. löytämättä koskaan mitään. Hajosi osiin, jotka palaavat noin 1000 vuoden kuluttua. 1744. 6 Kirkkaat komeetat harvinaisia Komeetta Hale-Bopp löytyi 22. Ikeya-Seki. 837. Yhteen ihmiselämään mahtuu vain muutamia suuria pyrstötähtiä. 44 jKr. Joka tunti se harppoo miljoonien kilometrien verran avaruutta. Jättiläisten joukossa ovat superjättiläiset. Suuri tammikuun komeetta erottui päivätaivaallakin (pyrstöä 40°). Pyrstö syttyi huhtikuun puolivälissä lähes puolen taivaan (90°) mittaan. 12 eKr. 1843. Hieno komeetta Halleyn vierailu. Näkyi vaivatta keskellä päivääkin. Superkomeettoja näyttää ilmaantuvan yhdestä kolmeen yhtä vuosisataa kohden. Varhaisin babylonialaisten nuolenpääteksteistä löytynyt kirjaus Halleyn komeetasta. Kevään komeetasta ennustetaan kirkkautensa puolesta kohtalaisen suurta, mutta sen pyrstö jäänee verraten lyhyeksi. Aristoteleen ja Ephoroksen havaitsema komeetta. 1965. 240 eKr. Purkautuvasta aineesta muotoutuu ilmoille komeetan kauan kuolleena ollut majesteetillinen häntä. Richard Westin löytämä, Auringon ohituksen jälkeen neljään osaan hajonnut komeetta. Kirchin komeetta, jonka pyrstö ulottui Auringon paikkeilta maan radalle asti. 1910. Pyrstö pidempi kuin vuoden 837 vierailun aikana, mutta komeetan pää himmeämpi. Varhaisin kiinalaisista aikakirjoista löytyvä maininta komeetasta. 1577. Kartan tähtitaivas vastaa Etelä-Suomen tilannetta maaliskuun puolivälissä illan ollessa juuri pimenemässä. Joka vuosi niitä löydetään tusinan verran. Tuhansia vuosia sitten se käväisi aurinkokunnan sisäosissa loistaen kenties suurena komeettana varhaisille kulttuureille. Etelä-Afrikassa hyvin näkynyt syyskuun komeetta kulki läheltä Aurinkoa kohoten hetkellisesti päivätaivaalla lähes puoleenväliin Auringon ja täydenkuun kirkkaudesta. Historiallisia komeettoja 2315 eKr. Sittemmin pyrstötähtien ilmaantumisia on pyritty liittämään useisiin sotiin sekä hallitsijoiden ja paavien kuolemiin. Ylhäällä erottuu W:n muotoinen Kassiopeia. ja 29. Tämä saattoi tapahtua 300 vuotta Gizan pyramidien rakentamisen jälkeen aikaan, jolloin sargonidien ammoinen dynastia päättyi Babyloniassa. 1997. SUOMEN LUONTO 3/97 56. 1264
Kaasupyrstöjen muodot voivat vaihdella päivästä toiseen rajustikin. Halen ja Boppin löytämän uuden komeetan lupaavin piirre on ollut sen kirkkaus. (Guilleminin teoksesta Le Ciel, Pariisi, 1877). viimeksi vastaavalla etäisyydellä Auringosta. päivänä 1908 verraten pieni komeetta tai asteroidi tunkeutui kosmisella nopeudella Itä-Aasian ilmatilaan räjähtäen viimein vetypommin voimalla Siperian Tunguska-joen yläpuolella ja tuhoten yli 2000 neliökilometriä taigaa. Tätä ennen moni komeetta päättää kuitenkin päivansa jouduttuaan suurten planeettojen tai Auringon vetovoiman repimäksi. vsk. Halleyn komeetta 7. letta peittää tällä hetkellä jo yli 2,5 miljoonaa kilometriä paksu pölyja kaasuhuntu. West oli ollut tuorein Suomessa edes jotenkuten näkynyt suurehko komeetta. Ei ihme, että vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa komeetat viimeistään kuluvat loppuun. Tätä käsitystä tukee Alvarezin veljesten tutkimusryhmän vuonna 1980 löytämä iridiumista sekä muista avaruuden kappaleille tyypillisistä platinaryhmän metalleista rikas geologinen kerrostuma liitukauden ylärajan kohdalla. Donatin komeetta Pariisin yllä 4. Westillä oli ollut viehättävän kaunis, paljain silmin erottunut, moniosainen ja kaartuva pyrstö. Löytöhetkellä Hale-Bopp oli vaatimattomasti 1000 kertaa kirkkaampi kuin komeetta Halley oli ollut sijaitessaan SUOMEN LUONTO 3/97 56. Jonkin aikaa Euroopassa voitiin nähdä horisontin yläpuolella vain Cheseauxin poikkeuksellisen upea, kuuteen haaraan jakautunut pyrstö. päivänä 1744. Hale-Boppin arviolta 40 kilometrin mittaista ydinkappaCheseauxin suuri komeetta Lausannen kaupungin yllä Sveitsissä maaliskuun 8. Mikäli sama räjähdys olisi sattunut Helsingin Rautatientorin kohdalla, olisi pirstaleiksi sortuneiden rakennusten ja kaatuneiden sekä kärventyneiden puiden alue ulottunut Kirkkonummea, Klaukkalaa ja Keravaa myöten. 20 heikkoa vuotta ennen Hyakutakea Tähtipuuhasteluni alkuaikoina 1982 kulutin aikaa Rautalammin kyläkirjastossa vanhojen komeettakuvien ääressä. Vuodet vierivät yksi toisensa perään, mutta toivottua hienoa pyrstötähteä ei vain saapunut. Oikealle kaareutuva, leveämpi haara koostuu komeetasta irtoavasta pölystä. lokakuuta 1858. Tähtitieteilijä Heikki Oja havainnollisti 1980-luvun alussa Tunguskan kaltaisen osuman sijoittamalla sen kokeeksi Suomen pääkaupunkiseudulle. Kaihoisan kateellisesti katselin upeita värikuvia vuoden 1975 komeetta Westistä. Maapallo kosmisen iskun kohteena Kesäkuun 30. Tässä kosmisessa vetovoimabiljardissa pyrstötähti voi hajota pirstaleiksi, paiskautua ulos aurinkokunnasta tai se voi ajautua radalle, jolla se törmää johonkin kuuhun tai planeettaan, kuten maapalloon ... Dinosaurusten Ua valtavan määrän muita eliölajeja) katoaminen maapallolta 65 miljoonaa vuotta sitten oli todennäköisesti komeetan tai asteroidin törmäyksen aiheuttama. Sittemmin sama kerrostuma on löydetty yli sadasta paikasta ympäri maapalloa. Päästä lähtee ylöspäin kaksi suoraa kaasupyrstöä. Taustalla erottuu Notre Damen katedraali. Tosin kannattaa muistaa, että Halleyn viimeisin vierailu oli surkeaakin huonompi. Ammoisen ja armottoman tähtisurman suoranaisin sormenjälki löytyi vasta hiljattain, kun osin Meksikonlahden pohjasta, osin Jukatanin niemimaalta tunnistettiin 65 miljoonaa vuotta vanha, kokosuhteiltaan monisatakilometrinen Chicxulubin kraatterikuvio. Suuren komeetan tai vastaavankokoisen meteomtm törmäys maapalloon johtaa biosfäärin massiiviseen tuhoon, jonka seurauksia voidaan verrata vain täysimittaiseen ydinsotaan suurvaltojen välillä. (Guilleminin teoksesta The Heavens, Pariisi, 1868). Hunnun materia on peräisin komeetan ytimestä, josta jokaisen sekunnin aikana purkautuu avaruuteen raivoisat 35 tonnia kaasua ja tomua
Komeettojen ytimet koostuvat jäästä, kivestä, kaasuista ja tomusta. Vuoden 1990 Austin hiipui ratkaisevasti ennen varsinaisen näytännön alkua. Sääliksi kävi monia ohikulkijoita, jotka eivät tienneet komeetasta mitään tai eivät ymmärtäneet tulla sitä katsomaan. Hyakutake oli kiivennyt röyhkeästi suoraan taivaankaaren huipulle, ja sillä erottui yli 40 asteen kulmamitan kokoinen hento pyrstö paljain silmin. Sitten viimein tieto HaleBoppin komeetasta kiiri läpi internetin. Moni katseli Hyakutakea vääränä iltana. päivän tienoilla piti hieraista silmiä pariinkin kertaan. Jopa Helsingin mainosvalosaasteen keskellä Hyakutake oli pienoinen ihme. Kulkiessaan aurinkokunnan ulko-osissa ne taivaltavat hitaasti ja ovat käytännössä valottomia kappaleita. Tiedotusvälineissä Hyakutaken lyhytaikainen suuruus hukkui tavanomaisen uutisannin alle. Marko Pekkala 8 näyttäytyi pienenä sumumöhnänä, mikä oli aikamoinen pettymys. Muutamana täysin selkeänä yönä se hohti taivaankaaren laella hentona, mutta upean pitkänä valopeitsenä. Se ylitti vaivatta Otavan pituudessa. Pyrstötähden valovoima riippuu pitkälti kaasupurkauksista sen ytimessä, jota maapallolta ei voi nähdä edes suurimmilla kaukoputkilla edessä olevien pölyja kaasumassojen takia. Saapuessaan radallaan viimein aurinkokunnan sisäosiin ne ki rkastuvat asteittain ja niille syttyy pyrstö, joka koostuu Auringon lämmön komeetan ytimestä vapauttamista kaasuista ja niiden mukana irtoavasta pölystä. vsk.. Molemmilla on häntä ja yhtä vaikeasti ennakoitavissa oleva käytös." Hale-Bopp kirkastuu ja sen pyrstö kasvaa pituudessa maaliskuun edetessä. Pyrstötähden kirkas pää koostuu sen sisällä olevasta pikkuruisesta, yleensä 5-20 kilometrin kokoisesta kiinteästä kivija jääytimestä eli "likaisesta lumipallosta". Sen ympärille on kehittynyt laaja, ytimestä haihtuneiden vesi-, hiilidioksidija vetykaasujen halo, jonka näemme maapallolta komeetan kirkkaana päänä. Nykyinen teoria olettaa, että pyrstötähdet ovat aurinkokunnan ulko-osissa tiivistyneitä jäänteitä aurinkokunnan neljän-viiden miljardin vuoden takaisilta syntyajoilta. Muuan amerikkalainen tähti tieteilijä muotoili asian näin: "Mitä yhteistä on komeetoilla ja kissoilla. Tarkemmin ottaen ne sisältävät hiilidioksidijäätä, vesijäätä, pölyä, ammoniakkia ja orgaanisia (eli hiilipohjaisia) yhdisteitä. Parhaiten Hale-Boppia tiirailee maaliskuun alkupuolella laittamalla herätyskellon soimaan paria, kolmea tuntia ennen auringonnousua. Kohta pilvisyys peitti taivaan useiksi päiviksi, ja sitten oli liian myöhäistä. Jos näet vain pienen, usvainen täplän, niin ohut, lähes näkymätön yläpilvipeite tai taivaan häiritsevästi valaiseva kuutamo saattaa olla asiasta vastuussa. Koko kuluvan vuosisadan loppupuoli on ollut verraten synkkää aikaa komeettojen kannalta. Kuutamo tai ohut pilvipeite lyhensi aina pyrstön lähes näkymättömiin. Sen valokäyriä alettiin seurata ympäri maailmaa lähes uskonnon hartaasti . Komeetat liikkuvat elliptisillä radoilla Auringon ympäri. Lupaavan komeetan aktiivisuus voi tyssähtää nopeasti tai koko komeus voi hajota pirstaleiksi esimerkiksi Auringon vuoksivoiman vaikutuksesta. Komeetoissa on havaittu muun muassa etaania, metaania ja syanidia. Kun Hale-Bopp taivalti vielä kaukana Jupiterin radan tuolla puolen, viime keväänä tuli kaikkien ällistykseksi toinen uutinen heti perään: kuin tyhjästä taivaalle ilmaantui japanilaisen Hyakutaken löytämä pyrstötähti . Tämä tekee niistä mielenkiintoisia tutkimuskohteita aurinkokunnan alkuajoista kiinnostuneille. Hyakutake loimotti kevään 1996 taivaalla Otavaa pitempänä Mitä komeetat ovat. ... Aamuyöllä, juuri ennen pimeyden päättymistä, se erottuu koillisen ja idän väliltä. Odota kirkasta, SUOMEN LUONTO 3/97 56. Vuoden 1983 IRAS-AkakiAlcock oli puolestaan valopallo ilman kunnon pyrstöä Samoin vuosien 1973-1974 Kohoutek oli jäänyt vain kohuksi. Maaliskuun 25. Mitä yhteistä on komeetalla ja kissalla Pyrstötähtien näkyvyyden ennustaminen on erityisen riskialtista. Mitä lähempänä komeetta on Aurinkoa, sitä nopeammin se kiiruhtaa radallaan. Kahteenkymmeneen vuoteen ylivoimaisesti paras, täysin ennakoimaton Hyakutake pyyhkäisi parissa viikossa läpi pohjoisen pallonpuoliskon tähtitaivaan
, Valtonen M. . Loppuunmyyty. Havaintovälineeksi sopii tavallinen kiikari, jolla pyrstön yksityiskohtien päivittäiset muutokset näkyvät kaukoputkeakin paremmin. kuutonta yötä, jolloin tähtiä näkyy vaivatta paljon. Kokonainen sukupolvi on kasvanut ilman suurta komeettaa. Paras suomenkielinen komeettaki,ja. vsk. 9. Hyakutaken komeetta (kuvassa) sävähdytti suomalaisiakin kevättalvella 1996. Kaila K. ja Korhonen T.: "Komeetat." Ursa, Helsinki (1983). Löytyy useista ki,jastoista. Michael Joseph, London (1985). Jos Hale-Bopp lunastaa siihen asetetut odotukset, on paras ottaa 1990-luvun kenties hienoin pyrstötähtielämys vastaan sinä yhtenä täydellisen tähtikirkkaana, täydellisen kuuttomana iltana pimeällä maaseudulla. Illalla löydät sen jälleen karkeasti ottaen luoteesta, keskiyöllä matalalta pohjoisesta ja aamuyöllä koillisesta. Tai sitten vasta viiden ... Löytyy harvoista ki,jastoista. Hale-Boppin ennustetaan olevan kirkkaimmillaan maaliskuun 22. Yli 300-sivuinen englanninkielinen, poikkeuksellisen upeasti kuvitettu, vaikuttava eepos komeetoista. Richard Norton Kirjallisuutta: Sagan C.ja Dryan A.: " Comet". Jokohan se nyt tulisi. päivän tienoilla. D Marko Pekkala on vuodesta 1982 harrastanut tähtitaivaan ilmiöitä ja haloja. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Hale-Boppista saattaa tulla Hyakutakea kirkkaampi, mutta sille ei kehity yhtä näyttävää pyrstöä. tai 25 vuoden kuluttua... , Oja H. Maaliskuun loppupuolella sen pitäisi näkyä vaivatta läpi yön, mutta tähtiyön alkamisen ja loppumisen tunteina komeetan sijainti on katsojille suotuisampi
Tammi-helmikuun vaihteen kovat tuulet tiputtelivat tykyt vaarojen lakien puista. Tutkimukseen valittiin vuosina 1970-1989 puolen kilometrin säteellä voimajohdoista asuneet henkilöt, kaikkiaan noin 385 000 suomalaista. Pohjois-Suomessa pakkaset paukkuivat tavanomaisella voimalla. Säteilytyksestä elintarvikkeisiin ei jää radioaktiivisuutta, ongelmat liittyvät mikrobeihin. Kuun vaihteessa myrskysi koko maassa. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Markkinoille on lisäksi tullut säteilytetty yrttitee. Säteilytetty tuote on lisäksi entistä parempi kasvualusta uusille bakteereille". Helsinkiläisen Fillarilähetit K&V:n palveluksessa on nyt 16 työntekijää ja yrityksellä on yli 400 asiakasta, joista useimmat käyttävät palveluja päivittäin. Kuusamossa hanki oli parikymmentä senttiä tavanomaista vahvempi. Etelärinteet esittelivät jo pälvipaikkojaan, mutta sitten tuli lunta lisää. Polkupyörälähetti säästää ympäristöä ja on kaupungissa autopalvelua nopeampi. D Säteilytettyjä elintarvikkeita kaupoissa Elintarvikevirasto teetti viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan kaupoissamme on säteilytettyjä elintarvikkeita. D Fillarilähetit polkeneet jo kolme vuotta Kolme vuotta sitten kaksi miestä kyllästyi työttömyyteen ja polkaisi pystyyn pyörälähettiyrityksen. vsk.. 10 Kuusamossa elettiin helmikuussa parasta talvea. Nuuksion kansallispuistossa kunnostettiin entistä avosuota. Säteilytettyjä elintarvikkeita löytyi eniten mausteista. Myös kaikki sammakonreidet on säteilytetty. "Säteilytyksellä saadaan mikrobit tuhottua, mutta jos pieneliöt ovat ehtineet kehittää tuotteeseen myrkkyjä, ne jäävät jäljelle. Jyväskylän seudulla ja Kirkkonummella oli puolestaan verrattain lauhaa. Meteorologian laitoksesta vahvistettiin, ettei mistään tavattomasta ei ollut kyse, sillä lll:1visin f!lyrskyää yhdestä kahteen_kertaan kuukaudessa. Helmikuun myrskyisät tuulet repivät Kirkkonummella puista kaiken irtoavan karikkeen. Pyöräläheteillä ei liioin ole pysäköintiongelmia. Elintarvikeviraston erikoistutkijan Anja Hallikaisen mukaan eräissä EU-maissa säteilytetään muun muassa äyriäisiä, broilereita, lihaa ja marjoja. Tutkimus ei vahvista voimajohtojen syöpä vaaraa Helsingin yliopiston ja Suomen Syöpärekisterin tutkimuksen mukaan voimajohtojen lähistöllä elävillä aikuisilla suomalaisilla ei esiinny syöpää enempää kuin voimalinjojen vaikutuspiirin ulkopuolella asuvilla. Helmikuun tuulet olivat pure~1a, Joskin tavanomrusta, eikä tuuhsuuskaan ole meteorologien mielestä viime aikoina hsääntynyt. Virtaavissa sulapaikoissa koskikarat lauloivat parinkymmenen asteen pakkasessa, muun muassa Kiveskoskella oli kolmekymmentä koskikaraa. Ukontulikukka sirotteli siemeniään hangelle. Lähetit ovat nuoria, liikunnallisia naisia ja miehiä, jotka polkevat päivässä 50-100 kilometriä. Yhdessäkään näin käsitellyssä tuotteessa ei ollut siitä kertovaa merkintää, vaikka laki niin vaatii. Kilpisjärvellä kahlattiin 160-senttisessä lumessa. Myrsky oli vienyt irtolumet mennessään myös järven jäältä,joten hiihtäminen sujui kevyesti. Heillä todettiin yhteensä 8415 syöpää, kun samansuuruisessa otoksessa keskimääräisväestöä syöpätapauksia olisi vastaavana ajanjaksona ollut 8613. Kotkansiipien (kuvassa) itiölliset lehdet törröttivät lehdoissa. Helmikuun tuulet henkivät kylmää Reijo Juurinen Helmikuussa lunta oli pohjoisessa paljon. Poronkarin kallioluoto keskellä Päijännettä Jyväskylän maalaiskunnan puolella oli helmikuun alussa tuulen tuivertama. Lintulaudalla kävi vilske: parhaana päivänä havaitsin toistakymmentä tiaista, muutamia punatulkkuja, pari oravaa ja yhden metsämyyrän
Risteytymisen ehkäisyssä riittää kuitenkin työtä myös jatkossa. Metsäpeuroja pyydettiin Kuhmossa Ensimmäisen kerran kohta sataan vuoteen Kuhmossa ja Suomessa metsästettiin laillisesti metsäpeuroja. Maailman Luonnon Säätiön metsäpeuratyöryhmä lopetti työnsä tammikuussa, kun peurojen suojelutavoitteet oli saavutettu. "Kiteet rakentuvat vesihöyrystä, typpihaposta ja rikki haposta erittäin kylmässä. Kun ihmiset poistuivat näkyvistä, peurat palasivat. Tammen seuraan on istutettu metsälehmusta. Tammikujanteet ovat kuitenkin harventumassa. Lumoavia tuholaisia Tänä talvena taivaalla on nähty erikoisen paljon helmiäispi lviä. Tämä johJ alopuumetsä kohentuu Järvenpäässä Tuusulanjärven maisemaan kuuluva Vanhankylänniemen kartanopuisto tunnetaan 1700-luvun lopulla istutetuista tammikujanteista, kookkaista vuorijalavista ja vehmaista saarnikoista. Pilvillä on osuutensa otsonikatoon, joka pahenee edelleen. Peurojen ja porojen risteymät on poistettava, ja esteaita on saatava pitämään eläimet erillään. "Helmiäispilvet ovat 20-30 kilometrin korkeudella stratosfäärissä olevia jääkidepilviä", vanhempi tutkija Markku Rummukainen Sodankylän ilmatieteellisestä observatoriosta kertoo. Tavoitteena on kartanopuisto, jossa on tilaa kaikenikäiselle puustolle valossa ja varjossa. Tarkoitus oli nimittäin selvittää, saadaanko peurat tuliasein pysymään poissa viljelyksillä. Niiden synty edellyttää vähintään 80 pakkasastetta." Kun aurinko paistaa horisontin alapuolelta, valo taittuu jääkiteissä sateenkaaren väreissä kauniisti. Jouko Veikkolainen 11. Rummukaisen mukaan stratosfäärissä on tänä talvena ollut erittäin kylmää ja siksi myös helmiäispilviä on nähty runsaasti. Aitoja peuroja tapettiin viisi. Eräs teoria helmiäispilvien synnystä liittyy metaaniin, joka on myös niin kutsuttu kasvihuonekaasu. Se muuntuu ilmakehässä vesihöyryksi, joka niin ikään lisää helmiäispilvien muodostumista. Lokakuun alusta tammikuun puoliväliin kestäneeseen metsästykseen myönnettiin kymmenen kaatolupaa. Rikkikääpä nujertaa puita ja rusakot ovat napsineet tammentaimia niin, että jälkikasvua on SUOMEN LUONTO 3/97 56. Antti Leinonen vain siellä täällä. Otsonikerroksen vahvistumiseen ennalleen menee kuitenkin vielä useita vuosikymmeniä. Kauden loppupuolella peurat olivat jo siirtyneet muualle noilta tietyiltä pelloilta, joilla metsästys oli sallittu. "Ilmakehässä on viisi kertaa enemmän klooria kuin siellä luontaisesti tulisi olla." Helmiäispilvien jääkiteet ja kloori reagoivat synnyttäen uudenlaisia kloorikaasumuotoja, jotka hajoavat herkästi auringonvalon vaikutuksesta. Stratosfäärin jäähtymisen ja siitä seuraavan helmiäispilvien lisääntymisen uskotaan olevan yhteydessä ilmastonmuutokseen. Pauke ei kuitenkaan pelästyttänyt peuroja kuin hetkeksi. Alice Karlsson Kuhmon metsäpeurakanta on kasvanut jo tuhatpäiseksi. "Helmiäispilvien kanssa samalla korkeudella on myös vaarattomia kloorikaasuyhdisteitä, jotka ovat peräisin suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta", Rummukainen selvittää. Loputkin kaatoluvat olisi helposti voitu käyttää, jos olisi metsästetty kauden alussa. Vaikka lämpötila kasvaa alailmakehässä, yläilmakehä jäähtyy. Kaksi merkitsemätöntä laskettiin mukaan peurakiintiöön, joten luvasta tuli käytettyä seitsemän. Jos teollisuusmaiden väliset sopimukset muun muassa freoneista pitävät eivätkä kehitysmaat ota otsonituholaisia käyttöön, suojakilpemme lakkaa ohenemasta vuosituhannen vaihteessa. Kaatuneet rungot jätetään mahdollisuuksien mukaan maahan lahoamaan hyönteisten ja sienien asuinsijoiksi. tuu hiilidioksidista, joka stratosfäärissä heijastaa auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Kuusikoiden harvennukset ovat antaneet tilaa uudelle tammisukupolvelle. AJANKOHTAISTA Jyrki Luukkonen Helmiäispilviä talvisella taivaalla Virroilla. Poron ja peuran risteymiä tapettiin kuusi, joista neljä oli merkitty poromerkillä. Istutukset on suojattu putkilla ja kasvua on vauhditettu leikkaamalla. vsk. Vapaat klooriatomit syövät tehokkaasti otsonia
Ketun sydän takoo hullun lai lla. Laskelmassa on mukana 37 miljoonaa markkaa muita kuin metsätalouden omaisuusarvoja, kuten rahavarat ja metsästysoikeudet. Kohta se kääntyy oikealle ja suuntaa askeleensa metsään. 7. Toinen arvostelun peruste on ratkaisun hinta. Nyt on oltava nopea. Eikä haaskasta jää maastoon kuin muutama sulka. On suloista kiertyä makuulle ja levätä hetki. Kettu juoksee yhä laajenevaa kehää mutkitellen epätoivoissaan. Kettu jatkaa tiedustelujaan ja hyppää monen monta turhaa kertaa kunnes saa toisen pikkujyrsijän satimeen. Ratkaisu herätti etenkin Hyrynsalmella katkeruutta, onhan vaihtomaa-alue lähellä sekä taajamaa että Ukkohallaa, joka on Hyrynsalmen ainoa todellinen matkailuvaltti. Valtio maksaa yhteismetsälle myös välirahaa 25 miljoonaa ja korvauksena hakkuiden viivästymisestä vielä viisi miljoonaa markkaa. Se pinkaisee pakoon isoilla loikilla. Kun kettu yösydännä istuu luolansa suulla, se tuntee itsensä äkkiä merkillisen levottomaksi. Yhteismetsä laskee sen arvoksi noin 400 miljoonaa markkaa. Välillä se pysähtyy kuuntelemaan. Mainitse kolme kotimaista puuta, jotka kukkivat ennen lehtien puhkeamista. Se kulkee puulta puulle ja kuuntelee keskittyneesti. Suojeltavat alueet ovat 14 prosenttia yhteismetsän omistamasta maa-alasta. Mielissään kettu livahtaa metsän suojaan ja istahtaa kuusen alle. Viimein koirat lähtevät ja rauha palaa. Muuten on aivan hiljaista. Kiljuva nälkä helpottaa hetkeksi, mutta ei kai yhdestä myyrästä voi tulla kylläiseksi. Vuotta aiemmin osakkaita ulos lunastaessaan yhteismetsä katsoi maaoikeuden arvioineen sen omaisuuden liian suureksi ja valitti päätöksestä. Mitkä ne ovat. Todellisuudessa alueiden arvo on tietysti suurempi, koska kokonaisalaan sisältyy myös joutomaita ja suojelumetsissä lienee puuta enemmän kuin osakaskunnan mailla keskimäärin. Heiluttaa häntäänsä puolelta toiselle ja näyttää pieneltä soukalta koiraita. Kiihkoissaan kettu alkaa kaivaa ja onnistuukin saamaan käpäli insä peltomyyrän. Ensimmäisinä lämpiminä kevätpäivinä saattavat jo perhoset lepatella. Se nuolee tuuheaa turkkiaan ja rapsuttaa kutiavaa kylkeään. Ketun kiima on alkanut. Mikko Niskasaari 1. Pois, pois on päästävä. Miten valkohäntäpeura tuli Suomeen. Yhtäkkiä kettu kuulee äänen, joka säikäyttää sen puolikuoliaaksi. Maanmittauslaitos arvioi toukokuussa 1995 yhteismetsän 95 551 hehtaarin ja muun omai suuden käyväksi arvoksi 292 miljoonaa markkaa. Maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilän uusimman tarjouksen mukaan valtio luovuttaa korvaukseksi yhteismetsälle käytännössä kaikki vapaat valtionmaat Kuusamosta, noin 20 000 hehtaaria. vsk.. Nälkä on niin kova, että repolainen uskaltautuu jopa peltoaukealle myyräjahtiin. Suoraan laskien suojeltavien alueiden arvo olisi 36-39 miljoonaa markkaa. Lisäksi annetaan Hyrynsalmelta Kainuusta 5 900 hehtaaria. AJANKOHTAISTA Päivä eläimenä Jukka Meriläinen/ Luontokuvat Kettu juoksee jäällä koko ajan valppaana ympäristön äänille ja tuoksuille. 6. Kettu ei mielellään liiku päivänvalossa, mutta nyt sen on pakko. Hauki on kala. Repolainen mielii myyriä Aamuvarhaisella kettu ravaa pitkin joen jäätä. Koiria ja ihmisiä. Korkein oikeus pudottikin arviota. Terävät hampaat pureutuvat vaivatta vaakkuun. Mutta mikä on nahkiainen. Mikä on pienin pöllömme, entä suurin. Koirat ovat jo aivan lähellä. Ja kuinka ollakaan, aivan lähellä on eloa. Kuusesta tipahtaa hangelle silloin tällöin 12 lumipaakku. Mikä jätti jäljet. Ja si llä on uskomaton tuuri: penkalla lojuu kuollut varis, jota punaturkki ryhtyy metsän suojissa ahnaasti syömään. Vastaukset sivulla 58 SUOMEN LUONTO 3/97 56. Ruokaa on saatava lisää, mitä tahansa. Repo virittää kuulonsa ja hajuaistinsa. Välillä se hyppää hassusti vartalo kaarella ja yrittää tavoittaa hangen alla kihnuavan myyrän tai hiiren. Suomessa ja Itämeressä elää neljänlaisia hylkeitä. Ei epäi lystäkään: takaa-ajajat ovat kintereillä. 5. Kohta ei enää kuulu kuin kettuparan nälkäisen vatsan murinaa. Ne vinkuvat ja läähättävät luolan suulla. 4. Yhteismetsän mielestä siis seitsemännes omaisuudesta on kolmanneksen arvokkaampi kuin korkeimman oikeuden mukaan koko omaisuus yhteensä. Ristiriita on suuri ja yksi keino ratkaista se olisi arvioida suojelumaat pakkolunastuksessa. Miten tämä on mahdollista. Samassa kettu äkkää vanhan mäyränpesän, jonne se salamana sujahtaa. Repolaista raukaisee. Kettu jolkottelee tien reunaa pitkin, koko ajan ruokaa etsien. Suojelu vähentää niitä noin miljoonan markan verran, joten sen mukaan vaihdossa huomioitava yhteismetsän omaisuuden arvo olisi 256 miljoonaa. 3. Kohta se päästää ilmoille niin hirveän rääkäisyn, että kylätiellä kulkevien selkäpiitä karmii. Alice Karlsson Maksetaanko yhteismetsälle ylihintaa. Korvaussumma tarkentuu, kun muun muassa vaihtomaiden hakkuumahdollisuudet on arvioitu. Sen mukaan koko omaisuuden käypä arvo on 280 miljoonaa markkaa. Kuusamon yhteismetsän maista suojellaan 13 780 hehtaaria. Seppo Laakso/Luontokuvat Teuvo Suominen/Luontokuvat 11 Reijo Juurinen/Luontokuvat 2
AJANKOHTAISTA vana muodostaa ruokaisan eldoradon myyrille ja päästäisille. lstukkaita kuolee eniten ensimmäisinä vapauden viikkoina. Istutetuilla linnuilla on villejä kumppaneitaan vaikeampaa. Parempi on hoitaa luonnonvaraisten lintujen elinpaikkoja ja säädellä metsästystä. Se on varma tae siitä, että luikureiden kanta on v11meisillään. Sitä vastoin juurakonhaaran tyveltä johtaa pieni piiperrys parin poimuttelun jälkeen toisen karahkan tyvelle ja takaisin turvalliseen lumenalaiseen valtakuntaan. Asko Kaikusalo väsyy nopeasti. /'" Minun retkipaikkani Siellä se vuottaa kulkijaansa talvesta toiseen kaupungin laidalla, Kaupungin keskustaan on tosin matkaa viitisen peninkulmaa halki kainuulaisen korpimaiseman, Ollaan Kuhmon kaakkoiskolkassa, muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta, Koordinaatteja on turha määrittää, Samanveroisia kohteita löytyy näiltä seuduilta kosolti : hankien alla solisee jokipahanen, jonka rannalla vuorottelevat vitikko, männyntaimikko, huonosti aurattu isovarpuinen räme, kaistale korpikuusikkoa ja tuore hakkuuaukio, joka runsasheinäisenä ja kesähorsmaa helottaKanalintujen istutus tuhlausta Kanalintujen tarhaus ja istutus on rahan tuhlausta. Jälki retkeni kruunaavat suurpedot. Vasta parin vapaana vietetyn kuukauden kuluttua lintu pystyy sulattamaan luonnosta löytämänsä siemenet yhtä tehokkaasti kuin villi lajikumppaninsa. Pienen säpsähdyksen aiheuttaa metsämyyrien tyypillisistä parijäljistä poikkeava jotos: kuin pikkiriikkinen karhu olisi pistellyt vuorotahtia mättään kupeesta seuraavan uumeniin. Asko Kaikusalo Rantapusikossa kuten kaikkialla muuallakin risteilee suunnattomasti kärpän jotoksia. Sen lentolihakset eivät ole riittävän vahvat; istukas pystyy lentämään vain lyhyitä matkoja ja man vaelluksen jälkeen vielä voimissaan, mutta tuskinpa enää ensi suvena. Retkeilijä on ollut joku päästäinen. Vaikka tarhassa kasvatettu peltopyy onnistuisikin välttämään pedon kynnet, sen selviytyminen ei vielä ole varmaa. Meltauksen riista-asemalla tehtyjen tutkimusten alustavien tuloksien mukaan tarhatun metson ja peltopyyn selviytymisessä ei ole merkittäviä eroja. Kun paikallinen myyräkanta romahtaa, kärpille koittaa ahdinko. Matalassa joessa talvinen kalatarjonta on liian niukka. Jokipahasen varrella näkyy siellä täällä nisäkkäittenjälkiä, Tänä talvena myyräkannat romahtavat, mutta kaikin paikoin lama ei ole vielä iskenyt. vsk. Tarkempi määritys on mahdotonta, etenkin kun seudulla esiintyvät kaikki kuusi päästäislajiamme. Myös hakkuuaukion nietoksissa näkyy reikiä, mutta niiden tekijä peltomyyrä ei hevin hangelle haksahda. Metsäsopuli on ollut liikkeellä. Oululaistutkimukset on tehty peltopyyllä, joka on ollut yleinen istutuslaji eritoten Pohjanmaalla. Aniharvat jäljelle jääneet laukkovat vimmatusti myyriä etsien, jolloin hangelle syntyy kamalasti jälkiä. Runkoa pitkin mykertäjä kaapaisee kuusen oksistoon ahmimaan meheviä silmuja tai liehuvia naavoja. Siinä on metsämyyrän oviaukko ylempiin kerroksiin. Muiden kanalintujen tarhaus ei ole tuloksellisempaa. Istukas nälkiintyy, sillä se ei osaa käyttää luonnonravintoa eikä se saa siitä sulatettua riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita. Ne näkevät usein nälkää ja jäävät myös helposti saaliiksi. Suuren kuusen tyvellä on kuin hankeen sormella tökkäisty reikä. Kaltevaa jokiuomaa kirjovat talvellakin solisevat sulat. Minkin, saukon, kärpän ja lumikon lisäksi vakioasukkeihin kuuluu ehdottomasti näätä. Helposti sulava teollinen rehu ei valmenna tarhalinnun elimistöä luonnon antimiin. Apulaisprofessori Raimo Hissan johdolla Oulun yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että tarhassa kasvatetut ja maastoon vapautetut kanalinnut joutuvat helposti petojen saaliiksi ja nälkiintyvät. Talviunesta havahtuvan karhun tassunpainalluksia on vielä odotettava kuukauden verran. Markku Lappalainen 13. Osa päätyy isompien petojen ruokalistalle, jotkut vaeltavat tiehensä ja toiset menehtyvät muuten. Tarjolla ovat niin ahma, ilves kuin susikin. Luonnonvarainen lintu piiloutuu pedolta nopeasti ruohikkoon, mutta tarhalintu ei osaa kätkeytyä, ja sen pakoetäisyys on lyhyt. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Kuituisen ja kovan ravinnon sulatuksessa umpisuoli on tärkeä elin, joka tarhalinnulla on vajavaisesti kehittynyt. lstukas lähtee lentoon hitaammin kuin villi lintu. Kainuun kaukametsä on ennen kaikkea näätäeläinten valtakuntaa. Kun näky toistuu, ounailuni vahvistuu: kanta on tuoreimTapio Pakarinen/Luonlokuvat Luonnonvaraiset peltopyyt selviävät Suomen talvesta usein vain ruokinnalla. Kaiken kaikkiaan päivän parin mittainen hiihtoretki kaupungin syrjämailla tuottaa jälkihavaintokirjaani melko mittavan tuloksen. Ne takaavat helpon pääsyn pinnan alle niin minkille kuin saukollekin, Molempien parijälkiä ja luisuttelua ilmestyy tuon tuosta rantanietoksiin, mutta kumpikaan ei pitäydy vakioasukiksi
Posiva-yhtiön laskelmien mukaan loppusijoituslaitoksen yhteyteen syntyisi 1 10-120 pysyvää työpaikkaa. Nytkin voimme kiertää vaaran aurattua tietä, joka kulkee koekairauksia tehneen Posiva-yhtiön työmaaparakkien ohi. Historia on osoittaPekka Paacr nut, että onnettomuuksia voi sattua. Kairauksia on tehty jopa puolen kilometrin syvyyteen. Se ei edes näytä kunnon vaaralta, kun katselemme sitä läheiseltä harjulta Kuhmon yläasteen lehtorin Unto Mentulan kanssa. Peruskall ion koeporauksia on tehty viimeksi Kuhmossa, Äänekoskella ja voimalapaikkakunnalla Eurajoella. Teollisuuden Voima (TVO) on jo pitkään etsinyt Suomesta ydinjätteen loppusijoituspaikkaa. AJANKOHTAISTA ASKELEN EDELLA Romuvaaralle ei haluta ydinromua Kuhmon Romuvaara on kainuulaisittain mitätön kallioselänne Lentuan valtionmai lla. Romuvaara-liike järjesti syksyllä 1996 Kuhmon uusille valtuustoehdokkaille mielipidekyselyn ydinjätteen loppusijoittamisesta. Kyselyn tulos heijastui myös uuteen valtuustoon. Mikäli Kuhmo valittaisiin, uusi valtuusto joutuisi tuolloin ottamaan kantaa asiaan. ". (08)657715 lahden ja Östersundomin lintukosteikot. monta työpaikkaa laitos tarjoa1s1 suoraan kuhmolaisille työttömille. Suojeluehdotukseen sisällyMarkku Nironen/Luontokuva! vät Mustavuoren lehto, tärkeiMustavuoren lehdossa kukkivat taas kohta valkovuokot. Romuvaara-Iiike syntyi 1989, kun Kuhmossa kerättiin 3500 nimen kansalaisadressi ydinjätteen Kuhmoon kuljetusta ja loppusijoitusta vastaan. "Romuvaaraliike lähtee siitä, että ydinjäte on riskijätettä, jonka kuljetus ja varastoiminen sisältävät vaaroja. Luontojärjestöt ovat huolissaan Vuosaaren suursatamahankkeesta, jonka liikenneyhteydet kulkisivat PorvarinlahdenMustavuoren läpi. Radioaktiivisuus on alue, jossa virhettä ei voida sallia". Parikymmentä vuotta Kuhmossa asuneena Mentula arvelee myös Kuhmon nykyisen imagon rapistuvan, jos loppusijoituspaikka tulee Romuvaaraan. "Arvostan Kuhmoa asuinpaikkana ja haluan elää Kuhmossa, kuitenkin tietyin ehdoin ... Kansanäänestyksen kannalla oli kolme neljästä ehdokkaasta. Pekka Paaer Romuvaara-liikkeen tuki ry: puheenjohtaja Jussi Pulkkinen, Kuhmo, p. Kyselyssä 57 prosenttia sadasta ehdokkaasta halusi Kuhmon säilyvän ydinjätteettömänä. "Kulttuuri , erämatkailu ja luonto sointuvat huonosti yhteen ydinjätevaraston kanssa", hän toteaa. Mentula myöntää, että tämä on taloudellisesti myönteistä. Luonnonsuojelu järjestöt vetosivat helmikuussa ympäristöministeri Pekka Haavistoon sen luonnon säilyttämiseksi. Liike alkoi kuitenkin kasvaa, ja sen painostuksesta muun muassa TVO:n Atomiviestijuoksu hiipui muutamassa vuodessa. "Kyseessä on Viikin jälkeen pääkaupunkiseudun arvokkain kosteikkoalue", sanoo Pekka Routasuo BirdLife Suomesta. Kallioiden linnustoon kuuluu kehrääjä, jonka kanta on taantunut Suomessa. Kysymykseen, mitä voimaloissa syntyneelle ydinjätteelle sitten pitäisi tehdä, Unto Mentulalla on selkeä kanta: "Koska ydinvoimala jo itsessaan muuttuu käyttöikänsä jälkeen ydinjätteeksi, jota pitää suojata, on aivan johdonmukaista ajatella, että voimala-alueilla säilytettäisiin myös käytössä syntyvät ydinjätteet." Ydinjätteen loppusijoitusta Kuhmoon on perusteltu työllisyyden paranemisella. Suomen BirdLife, Suomen luonnonsuojeluli iton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys esittävät alueelle noin kymmenen neliökilometrin laajuista suojelualuetta. Kuhmon Romuvaara on säilynyt voimayhtiön vaihtoehtosuunnitelmissa pitkään. Kuhmossa ei ole paljon erikoisosaamista kalliorakentamisesta tai sellaista asiantuntemusta, jota moderni laitos valvontajärjestelmineen vaatii ." Päätös loppusijoituspaikkakunnasta tehdään vuonna 2000. vsk.. "Posiva ei ole kuitenkaan voinut tarkasti määritellä, kuinka Mustavuoren-Östersundomin alueelle halutaan suojelualue Mustavuoren ja Östersundominlahden välinen luontokokonaisuus Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajalla on Uudenmaan arvokkaimpia. tä kallioalueita sekä Porvarin14 Unto Mentulan taustalla häämöttää ydinjätehaudaksi kaavailtu Kuhmon Romuvaara. Kosteikoissa ja niiden liepeillä elävät muun muassa ruskosuohaukka, pikkusieppo, uuttukyyhky, ruisrääkkä, luhtahuitti ja kirjokerttu. Ajatus, että Kuhmoon pitäisi haudata vieraita ydinjätteitä, tuntuu Mentulasta käsittämättömältä. Antti Halkka SUOMEN LUONTO 3/97 56. Tämä on Mentulan mielestä selkeä viesti voimayhtiölle kuhmolaisten mielipiteestä. Unto Mentula oli yksi keräyksen alkuunpanneista puuhamiehistä. "Alussa mukana oli vain kourallinen aktiiveja", Mentula muistelee. "Kyllä se kuitenkin on merkittävä paikka", hän sanoo. Kansalaisaloitteen pohjalta Kuhmon valtuusto teki 1990 ydinjätteet torjuvan periaatepäätöksen, joka vahvistettiin myöhemmin myös kuntasuunnitelmaan
"Erityisesti ympäristön asukkaille menetys on iso, sillä puro on ollut kumpulalaisille tärkeä virkistäytymispaikka." Alice Karlsson meluisan kelkan kyydissä. Tällä tavalla voi liikkua lähes kaikkialla maassamme marraskuusta toukokuuhun. vsk. Sulassa viihtyneet sinisorsat saivat öljyä höyhenistöönsä ja elimistöönsä. Noin 60 lintua kuoli. Erämaan luontoon pääsee paneutumaan valjakolla aivan eri tavalla kuin Oljy sotki kyhmyjoutsenet N aan talissa ... Öljyn mahdollisia päästäjiä on kymmeniä. Valjakko tarjoaa luonnonmukaisen vaihtoehdon moottorikelkkasafarille. Kyhmyjoutsenten lisäksi seudulla talvehtii satoja sinisorsia sekä joitakin nokikanoja ja harmaalokkeja. helmikuuta. Rikkonen voitti kilvan myös 1995 revontulillaan. Tänä talvena etenkin ulkomaiset turistit ovat löytäneet koiravaljakkoretket. Vuoden Luontokuva valittiin nyt 18. ja sinisorsat Helsingissä Helsingin Kumpulanpuroon lirisi tammikuun lopulla viikon ajan muutamia satoja litroja kevyttä polttoöljyä. vaikeaa. Kilpailuun osallistui 351 kuvaajaa 1040 kuvalla. Kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat. Forssin mukaan öljyvuoto oli ikävä uutinen kaikille luonnonystäville. Nokkimalla itseään puhdistava lintu saa myrkyllistä öljyä myös elimistöönsä ja sen ruoansulatus vaikeutuu. Eri puolilla maatamme toimii kolmisentuhatta rekikoiraharrastajaa, joilta talvista kyyditystä voi tiedustella. "Puro saa alkunsa Pasilan teollisuusalueelta ja entiseltä kaatopaikalta ja virtaa maan alla lukuisten rakennustyömaitten ja ison asuntoalueen halki", Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö Pertti Forss kertoo. AJANKOHTAISTA Koiravaljakko kiitää vaistojen varassa Veli-Rislo Cajander Käpälät vain suihkivat, kun koirat kiidättävät rekeä. Kunniamaininnalla palkittiin lisäksi 27 kuvaajaa, joista Seppo Keräsen Saaristoku,jet sai myös Jarkoskuvan erikoispalkinnon, 4000 markkaa . Vuoden Luontokuva julkistettiin Finlandia-talolla 10. Luontoelämystä syventää vetokoiralauman käyttäytymisen ja poikkeuksellisen selkeän, susimaisen elekielen seuraaminen. Käytetäänpä vetokoirina myös suden ja rekikoirien risteytymiä. Matka-ajossa valjakkoon kuuluu yleensä 512 polaaripiskiä, joiden matkanopeus on keskimäärin 10-20 kilometriä tunnissa. Toinen palkinto jaettiin. Yhteistyö koirien kanssa on jännittävää; laumassa on omat sääntönsä, joihin ihmisen on mukauduttava. Mitättömän kokoinen öljyläikkä höyhenpuvussa saattaa tappaa talvehtivan ves_ilinnun muutamassa päivässä. Oljyyntynyt lintu yrittää puhdistaa itseän, mutta levittää vain öljyä laajemmalle höyhenistöönsä. Höyhenet menettävät eristyskykynsä ja lintua alkaa palella. Veli-Risto Cajander Korpit ronkkuivat kärkeen Vuoden Luontokuva 1997 on inarilaisen Martti Rikkosen Tunturikorpit. Suosituimmat aiheet olivat linnut ja maisemat. D 15. Pääpalkinto oli 15 000 markkaa. Yön laskeutuessa saa usein kuultavakseen ulvontakonsertin, joka on kaukana tavallisten koirien räksytyksestä. Naantalin poliisi lopetti tammikuun lopulla Ukko-Pekan sillantienoon sulassa talvehtineen kyhmyjoutsenpariskunnan, koska linnut olivat likaantuneet öljyyn. Valjakkoja vetävät siperianhuskyt ja alaskanmalamuutit. Koiravaljakolla voi liikkua jopa sadan ki lometrin päivämatkoja. Yrityksistä huolimatta lintuja ei saatu kiinni, jotta ne olisi voitu toimittaa hoitoon. Veikko Neuvonen Kumpu/alaisten lemmikkejä yritettiin suojella öljypuomeilla. On aika kuunnella lumikenttien kutsua, astua kelkkaan ja kiitää siintävillä hangilla koiravaljakolla. kerran. Edessä on kiduttava kuolema. Ne eivät tiettävästi öljyyntyneet. Raadissa ol ivat tänä vuonna biologi, luontokuvaaja Jukka Mikkola, valokuvaaja Kari Auvinen ja kulttuuritoimittaja Anu Uimonen. Silti monissa matkailukeskuksissa luotetaan vielä moottorikelkkojen vetovoimaan. Linnut tahrinut öljy oli todennäköisesti peräisin Nesteen jalostamoita. Markku Lappalainen Öljyyn tahriintuneet joutsenet eivät selviytyneet Naantalissa. Tutkimukset öljyn alkuperästä ovat käynnissä, mutta työ on erittäin SUOMEN LUONTO 3/97 56. Kakkossijan ja 5000 markkaa saivat Hannu Hautala kuvallaan Jäähyväiset kesälle ja Perttu Saksa Kiiltomadollaan. Markku Lappalainen ..
Muj nansa se pyorayttaa eszmerf kiksi suojaisalle kalliohyllylle ] kyhäämäänsä pesään.. Jyrkänne kohoaa etuviistosti muodostaen oivan suojan sateelta. Emo makaa tiiviisti pesässään ja odottaa, tork16 kuu ... Jonain päivänä, kun takatalvi tuiskuttaa lunta ja lämpötila sitkittelee päivisinkin nollan alapuolella, on munaluku täynnä. Edessä on viisiviikkoinen haudonta. Aurinko sulattelee lunta suuren kalliojyrkänteen rinteiltä. Suurimpia vaaroja linnulle ovat nykyisin sähkölinjat ja liikenne. Lähimmillään pesiä on löydetty vain muutaman sadan metrin päästä asutuksesta. Mika Honkalinna HUU-UU! Mika Honkalinna Huuhkajan kohtaamiseen on nykyään hyvät mahdollisuudet, sillä niitä asustaa aivan taajamien liepeilläkin. Kalliotasanteella makaa suuri ruskeankirjava lintu silmät vi iruina, korvatöyhdöt sojossa. Kun pesän välitön ympäristö saa olla rauhassa, huuhkaja viihtyy ihmisen naapurina vallan mainiosti. Naarashuuhkaja on jo joitain päiviä touhunnut pesäpohjan äärellä ja ruoputtanut siihen sopivan kuopan. Huuhkaja kaipaa pesimisrauhaa Nykyisin suurin pöllömme saa olla melko rauhassa. Takana ovat ajat, jolloin eräs koululuokka polki opettajansa johdolla luokkaretkellä löytämänsä huuhkajan pesän munat rikki ja saman pitäjän seurakunnan virkamies tiedusteli maksua vastaan tupsukorvan pesäpaikkoja ja kävi ne sitten hävittämässä. Uros huolehtii muonamestarin töistä. Hieman rinteen puolivälin alapuolella on pitkä kalliohylly. Edellisvuosien saalistähteistä on kasautunut luu-, karvaja sulkamatto. Monet huuhkajan pesät tuhoutuvat myös tahattoman häirinnän takia. Kovin usein tupsukorvan kanssa ei osu silmätysten, mutta sen jyhkeää huhuilua voi kuulla ympäri vuoden, erityisesti juuri näin kevättalvella. Sen vuoksi on maalis-toukokuussa vältettävä liikkumista alueella, jossa huuhkajan epäillään pesivän. Maaliskuun päivä on lämmin. . Leppeissä tuulenpuuskissa tuoksuu jo kevät. Emo hylkää lähes poikkeuksetta pesän, jos se karkotetaan sieltä haudonta-aikana tai poikasten ollessa hyvin pieniä. Huuhkaja jää helposti huomaamatta yöllisten ja vaivihkaisten elintapojensa takia, ellei oteta huomioon kevätöisiä soidinpuhal> Yön valtias pesii mielellään kallioisessa '!1~.ast?~sa
Pesäpaikan vaatimukset venyvät tarpeen tullen. Ainakin Kymenlaaksossa lyhimmät etäisyydet ovat muutamissa tapauksissa olleet vain parisen kilometriä. Asuttujen pesien välisenä vähimmäisetäisyytenä on pidetty noin kolmea kilometriä. Loivat metsäiset rinteetkin käyvät, samoin tasainen kangasmetsä ja hakkuuaukot, kunhan vain löytyy sopiva kivenalunen tai kaatuneen puun suojaisa juurakko. Tiheimmät huuhkajakannat lienevät nykyisin Ahvenanmaalla, lounaisessa saaristossa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Eteläja KeskiPohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Hyökkäykset tulevat ääneti ja äkkiarvaamatta, aseina terävät pitkät koukkukynnet. Vaihtelevat maisemat mieluisia Huuhkajalla on vieläkin takametsien ja laajojen metsäseutujen asukkaan maine. Pikkuhuuhkajat varttuvat hiirillä ja myyrillä luksia, jotka kantavat kilometrien päähän. Kannan voimistumisen myötä myös ihmiseen pelottomasti suhtautuvien huuhkajien kohtaaminen on entistä todennäköisempää. vsk.. Myös lähes jokaisen kaatopaikan lähistöllä elelee nykyiMika Honkalinna SUOMEN LUONTO 3/97 56. Muualla maassa esiintyminen on satunnaisempaa, mutta siellä täällä on melko vahvoja alueellisia keskittymiä. Emot ruokkivat niitä maastossa. Siellä missä on reheviä vesistöjä rantaluhtineen, peltoja, niittyjä ja metsää sekä kallioisia mäkiä ja vuoria pesäpaikoiksi. Komeiden kalliorinteiden ja jyrkänteiden puute ei ole ongelma. Hurjasti poikasiaan puolustava emo on huomattavasti vaarallisempi kuin vaikkapa hyökkäävyydestään tunnetut viirupöllö ja lapinpöllö. Tällaisen huuhkajan kohdatessaan on terveellistä poistua pikimmiten. On tavallista, että emoista ei näy vilaustakaan koko pesälläkäynnin aikana. Todelli uudessa karut, syrjäiset metsäseudut tarjoavat sille niukimman toimeentulon. Huuhkaja pitää pesälläänkin yleensä riittävän välimatkan ihmiseen. 18 Pieninä huuhkajanpojat viihtyvät pesän turvassa. Vartuttuaan ne jättävät pesän ja kulkevat voimakkailla jaloillaan lähiympäristössä. Pohjoisimmasta Lapista tupsukorva puuttuu kokonaan. Parhaiten huuhkaja näyttää viihtyvän vaihtelevassa maisemassa. Pohjanmaalla pesäpaikaksi ovat kelvanneet jopa ladot
Syntyy tappelua ja voimistuvaa mekkalaa. Samoin suuret hyönteiset, sammakot ja kalat kelpaavat. Kuukauden ikäiset metsänpeikot ovat vielä lähes poikasuntuvan peitossa. sen kynsistä, ja samantien emo on taas poissa. Vanhin ja voimakkain poikanen omii saaliin ja tyydyttää ensin nälkänsä. Kuusen latvapiikissä lurittaa mustarastas. 19. Kaatopaikkahuuhkajat onnistuvat sitä vastoin pesinnässään huonoinakin vuosina. Tumma möykky kynsissään uros tupsahtaa pehmeästi kallionkielekkeelle. Monet parit jättävät silloin pesimättä tai saavat vaivoin kasvatettua ehkä vain yhden jälkeläisen. Toiseksi vanhin yrittää riistää osansa. Lihava vesimyyrä viedään A sko Hämäläinen/Luontokuvat Huuhkaja löytää ravintoa myös talousmetsistä. Kesäöiden pimetessä sääksen lentopoikaset, joskus jopa emot, joutuvat huuhkajan yllättämiksi. Käki kukkuu taukoamatta. sin oma huuhkajaparinsa, joka napsii rottia ja variksia. Pian vesimyyrästä on jäljellä vain muisto. Loppu ruokalistasta onkin sitten kaikkea mahdollista: piisameita, jäniksiä, varislintuja, lokkeja sekä kanaja sorsalintuja. Hämärtyy ja viilenee. Ne kasvavat päivä päivältä. Poikaset tönivät ja tuuppivat toisiaan. Nälkäisiksi jääneiden odotus on pitkä. Piiskutus ja nälkäinen vinkuna yltyvät pesällä. Kylmenee kohti aamuyötä. Huonot pikkujyrsijävuodet näkyvätkin pesinnässä. Kissakin on löytynyt pesäkielekkeeltä. Ennen puolta yötä suuri varjo liitää vähän matkan päähän tummaan kuuseen. Ne huojuttavat ruumistaan hullunkurisesti. Palavat silmät tarkkailevat hämärää metsää. Pikkuhuuhkajat ovat nousseet tanakoille, nukkaisille ja suunnattoman suurille jaloilleen. Kesän mittaan uros saa kantaa vielä monta saalista nälkäisiin suihin ennen kuin poikasten omat siivet kantavat saalisharjoituksiin. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Uros huhuaa vaimeasti. Muut saavat odottaa vuoroaan, jos mitään ylipäänsä jää jäljelle. D Mika Honkalinna on kouvolalainen luontokuvaaja ja -kirjoittaja. vsk. Kalliotasanteella liikehtii kolme hahmoa. Metsän peikot varttuvat Alkukesän aurinko on pudonnut metsänrajan taakse. Huuhkajalla on kyntensä pelissä myös monissa epäonnistuneissa sääksen pesinnöissä. Huuhkajan tärkeintä ravintoa ovat hiiret, myyrät ja rotat. Vanhin poikanen on tyytyväinen. Silloin tällöin jopa muut pöllöt ja haukat päättävät pa1vansa huuhkajan kynsissä. Kaikki kolme painautuvat kallion kupeeseen toisiaan vasten
Kuljetun ymmärtää vain kellosta, ajattelu on loppunut, sata askelta on tuhat tai yksi. Jos ei löydä, alkaa nähdä olemattomia. vsk.. Eräs muistuttaa tunturin kaarta, toinen satulaa. Lääkkeeksi käy suksen päläs, sen liike loihtii lumen aineeksi. Eilen erottui ihminen tunturissa kuin musta enkeli; voi päätellä näkyneen kauas jos oli katsottavaa. Raskaampaa nousen. Mutta vain tuuleen voi uskoa, voimistuvaan tuuleen joka hivelee poskea, muusta liikkumista ei tajua. Ne näkyvät kuin tupa. Satula selvenee kun pilveen avautuu läikkä, jonka hohteessa hahmottuu rinne. Mutta turtumus alkaa rakoilla; ensin tuntuu painovoima, sitten häikäisy jossa on imua. Siirtymävaihe vaimentaa äänet, pehmentää askelen, hävittää jäljet kuin ei missään olisi mitään. Meno keveämpää alamaata. Valkea katoaa valkean äärettömyyteen. Harri Vuorinen P ilvet nojaavat lumeen, kätkevät tunturit, ja kun valkea yhtyy valkeaan, ei vaikeampaa ole. Taas puoli tuntia, ja mökin voi yhä aavistaa. M utta valkeus sisältää myös eriarvoisia alueita, jotka laajenevat, sykkivät, syntyvät tyhjästä, vaihtavat paikkaa, tekevät olon omituiseksi. Samoin nyt: puoli tuntia hiihtoa, ja tupa on kuin ainoa oleva 20 Tunturissa tai sen haave, vaikka valkeus on ehdoton. Katse haparoi mihin tarttua, valkeushan on kuin pimeys: sisältäessään vain itsensä ne eivät ole mitään, molemmissa silmä ponnistelee löytääkseen aistittavaa. Sukset halkaiseSUOMEN LUONT03/97 56. Taivaalta lunta laskeutuu lisää tai vaikea sanoa mistä, kun taivas, pilvi ja lumi ovat samaa kolmiyhteyttä, joka alempana tiivistyy kantavaksi. Silti en pitkästy, lumi rauhoittaa kuin luolien pimeys. Tyhjyydessä kuuluu vaieta; puhe rikkoisi tärkeää
Sen puuttuessa leijun kohti valoa ja luulen sen sakenevan lumeksi taas. Nousen jokikurua. Alhaalla vihlovat uveavannot, takana lentolumi piilottaa ladun, laidat rahisevat, painovoima vie. Rotkoa. Mitään ei näy, aineettomuuden tuntee ajatellen (palaa usko ajatteluun). Varvut ja kivet ahdistus ei johdu niistä. Rotkon pohjalla törröttää koivukelojen armeija, muisto matokesistä kuusikymmentäseitsemän. Koivut notkon sylissä yksirunkoiset ja harvassa, oudot puistossakin saati täällä. Lasku pöllyää, irtain puhaltuu lounaaseen. Mutta päivän kolkolla johdonmukaisuudella tunnen jo harhailevani kaukaisilla ylängöillä tunturien laajenevassa kidassa.. Piirtyy varpuja ja maan viiva! Tultu pilven alle, rosot viestivät suuntaa. Joentaus näyttää loivalta. Vain sekunti kaikki on poissa. Valkea, lähes keltainen kutsuu kuin Tarkovskin mutamaisemat: pöyristyttävät ja ihanat; tämä valkokangas vain on ilman laitoja ja filmin tehoa. Takana tosi, edessä uni, tässä nykyhetki. Nautin puron aarteista: paanteen vihreästä, veden tummasta, kurukon hämäSUOMEN LUONTO 3/97 56. Myrskyyn täytyy suorastaan porautua. Ei haluta katsoa, toivoo etifil että ~ s lakkaisi olemasta syvyys. Epävarmuus häiritsee saavutettua rauhaa, piiskaa aisteja, suo heräämistoiveita. Ja ylempänä vartoo pilviä naiva autio, jonka sisältöä päivä ei tiedä. Myötäinen auttaa myötämäessä, jälkiin kasautuu lunta. Ulisee jo tasossa, mättää hiukkasta kuin neulakeittoa. Läikkä suurenee muttei lähene, katoaa (ei tunturikaan ole vierestä sininen), jokin muuttuu huonoon suuntaan. Toisaalta on runsaammin rekvisiittaa: tuuli, syvyys, kylmyys, lumen hajuton haju ... Edellisiä valtavampi kuilu yllättää, loivuus olikin näköharha. Se muuttuu puuttomaksi eikä enää suojaa. Liu'un harmaan magneetissa kohti vaaleampaa. Luonnon hengittäessä sisään tapahtuu ihme: taivaalla haamuilee kallionsärmä, jopa eläviä poroja, huounnassa mahdottomia edes kuvitella. Muuten hiljaista, ei edes pulmusta tai tuulta, vesi vain kuiskii sulapaikoissa. vat puuteria kuin kiinteäkin olisi muuttumassa ja leijailisin yhä olemattomammassa. Ja osua tupaan kuin pimeässä langalla neulansilmään. Jos olisi kiintopiste ... Tuulesta. Seison jossain kitkaisessa. Paannejäällä lumi liikkuu, ilma ei enää hyväile vaan työntää. Samoin latu; etu joka kesältä puuttuu. Mutta liu'ussa menetän omankin aineeni eikä loppua ole. vsk. Taakse katsoen näkyy latu ylämäkeen. Mutta ylhäällä viheltää myrsky. Eikä muutosta: vaaleus pysyy ja siniharmaa. rästä
Lämmennyt pintakerros lähettää infrapunasäteilyä, joka imeytyy joihinkin ilmakehän kaasuihin. Hiilinielut kutistuvat Hiilidioksidipitoisuus lisääntyy hitaammin kuin voisi luulla. Lisääntyminen johtuu pääasiassa siitä, että ihminen käyttää yhä enemmän kivihiiltä, maaöljyä ja maakaasua energian tuottamiseen ja teotlisuudessa. Nyt pitoisuus on 0,036 prosenttia eli suurempi kuin koskaan ennen; lisäksi hiilidioksidin määrä kasvaa koko ajan. Tärkeimmät tällaiset kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, otsoni, kloorifluorihiilivedyt (freonit) ja vesihöyry. Juha Valste Maapallon ilmasto muuttuu. Maapallon pinnalla on paljon lämpimämpää kuin tänne saapuvasta Auringon pitkäaaltoisesta infrapunaeli lämpösätei lystä voisi päätellä. Osa Auringon lyhytaaltoisesta säteilystä lämmittää Maan pintaa ja ilmakehän alaosaa. Tämän aiheuttavat niin. Etelämantereen jäätiköstä kairatut näytteet kertovat, miten ilmakehä on muuttunut 160 000 viime vuoden aikana. Näin ilmakehään vapautetaan muutamassa vuosisadassa hiili , jonka varastoitumiseen on kulunut satoja miljoonia vuosia. Hiilidioksidin pitoisuus on vaihdellut 0,018 ja 0,030 pro22 Kasvihuoneeliln sentin välillä ennen teollisen aikakauden alkua; keskimäärin sitä on ollut ilmasta noin 0,025 prosenttia. Kun yhä suurempi osa energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kasvavat myös hiilidioksidipäästöt. Suurin vaikutus on hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisellä, sillä yksin hiilidioksidin osalle tulee lähes kaksi kolmasosaa kasvihuoneilmiöstä. Ihmisen toimien vuoksi ilmakehässä on entistä enemmän niin sanottuja kasvihuonekaasuja. Fossiilinen hiili palaa ilmakehään Ihmisen monet eri toimet lisäävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Sitä syntyy aina, kun hiiltä sisältävää ainetta poltetaan; siksi hiilidioksidipäästöjä tulee myös turpeen, jätteen ja puun palamisesta. Monet uskovat, että eri puolilla maapalloa yleistyneet tulva-, myrskyja kuivuuskatastrofit liittyvät ilmaston lämpenemiseen. Autojen katalysaattorit sekä voimaloiden ja teollisuuslaitosten savukaasujen suodattimet ja puhdistuslaitteet eivät poista hiilidioksidia. Keskilämpötiloja on mitattu jo reilusti yli sata vuotta, ja lämpimimmät vuodet ovat osuneet viime kymmenvuotiskauteen. Tämä johtuu kasvihuoneilmiöstä
Samalla myrskyt ja muut säähäiriöt yleistyvät ja merien pinta kohoaa. Kakkosena on lämmitys ja kolmantena liikenne. Oli syy mikä tahansa, merien tuotannon kutistuminen merkitsee hiilidioksidipitoisuuden lisääntymistä. Ne eivät kuitenkaan pysty sitomaan hiilidioksidia yhtä nopeasti kuin sitä vapautuu ilmakehään. Kasviplanktonin yhteyttämis] teho näyttää vähentyneen. Turve ei ole fossiilinen polttoaine, mutta sitä ei voi pitää myöskään Illusia uusiutuvana energianlähteenä. Suomessa polttopuu ja hake ovat uusiutuvia energianlähteitä, sillä metsien kasvu sitoo Auringon energiaa ja hiilidiok:sidia. Hiilidioksidipäästöistä suurin ,osa tulee teollisuuden kontolle. Suurimpia nieluja ovat maapallon metsät ja me, ret. Syytä tähän ei tunneta, mutta J tutkijat ovat epäilleet yläilmakehän otsonin vähenemistä ja :B siitä johtuvaa ultraviolettisäteilyn lisääntymistä sekä ympäristömyrkkyjä. Hiilen kiertoaika on vain kymmeniä vuosia. Eroosio vie pintamaan ja suurin osa metsiin sisältyneestä hiilestä vapautuu ilmakehään hiilidioksidina. Turpeen energia on lähtöisin Auringosta (kuten myös fossiilisten polttoaineiden energia), mutta polttoturpeeksi soveltuvan turpeen muodostumiseen kuluu jopa tuhansia vuosia. tonnia) sanotut hiilidioksidinielut, jotka ahmaisevat suurimman osan ilmaan päästetystä hiilidioksidista. läIDpenee Ilmaston lämpenemisen vuoksi tammi viihtyy tulevaisuudessa Keski-Suomen pohjoisosissa saakka. Se on kuitenkin kotimaista ja puun palamisesta tulee vähemmän haitallisia rikkija typpipäästöjä kuin kivihiilen tai raskaan polttoöljyn poltosta. Hiilidioksidia muodostuu erityisesti kivihiiltä polttavissa voimaloissa ja öljytuotteita käyttävässä maantieliikenteessä. Puun sisältämä tehollinen energia on vain hiukan yli neljäsosa esimerkiksi kivihiilen energiasta. Tällä hetkellä metsiin sitoutuu hiiltä paljon enemmän kuin sieltä poistuu. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KULUTUSSEKTOREITT AIN Vuosi 1994 (kokonaispäästöt 57,2 milj. Uusiutuvaa ja liian hitaasti uusiutuvaa Turpeen ja puun polttamisessa muodostuu tuotettuun energiaan verrattuna eniten hiilidioksidia. Lämmityksen suuri osuus johtuu kaukoja sähkölämmityksestä. Tropiikissa metsät kutistuvat ihmisten kaataessa puita poltettavaksi tai raivatessa viljelmiä ja laitumia. D 1 MYRSKYÄ 23. Näin hakkuut lisäävät ilmakehän hiilidioksidia ja vähentävät maapallon hiilidioksidinieluja. Hiilidioksidin lisääntymiseen voi vaikuttaa myös merien tuotannon väheneminen
"Kansalliset intressit syntyvät vahvojen taloustoimijoiden pohjalta. Nyt on selvää, ettei Suomi saavuta sopimuksen tavoitetta palauttaa kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. EU-maiden yhteisen "päästökuplan" sisällä jäsenmaille asetetaan päästöjen vähennystavoitteet, jotka lienevät Haaviston esittämiä tavoitteita tiukemmat. Tavoitteet karkaavat käsistä", arvioi kansanedustaja Sirpa Pietikäinen (kok) ilmastopolitiikkaamme. Mutta sekään ei riitä: halvan energian aika alkaa olla vähissä. Ympäristöministeriön asettama ilmastotoimikunta on saanut juuri valmiiksi näkemyksensä Suomen ilmastopolitiikasta pohjaksi EU-neuvotteluille ja muihin kansainvälisiin kokouksiin, ennen muuta kesällä pidettävään Rion seurantakokoukseen ja syksyllä pidettävään ilmastosopimuksen seurantakokoukseen. Hänen mielestään toimikunnan työn taustalla on ollut sellainen väärä ajatus, että Suomessa päästöt kasvavat luonnostaan ja että Suomen olisi pyrittävä saamaan niin suuri päästökiintiö kuin mahdollista. Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka kytkeytyy lähes kaikkiin ympäristökysymyksiin, metsäja maatalouteen, yhdyskuntaja tuotantorakenteeseen, liikenteeseen ja ennen muuta energiaratkaisuihin. Kesällä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Pietikäinen oli ympäristöministerinä Rio de Janeirossa lyömässä lukkoon ilmastonmuutosta koskevaa YK:n yleissopimusta. Ympäristöministeriö ei ole meillä keskeinen energiaratkaisujen valmistelija niin kuin esimerkiksi Tanskassa. Energiaverotuksessa mentiin askel eteen ja kaksi taakse, kun olisi tarvittu jo suuri harppaus uusiutuvien energialähteiden, ennen muuta työllistävän hakkeen tukemiseksi. Ilmastopolitiikka ja kestävä kehitys etenevät puheissa ja papereissa, mutta päätökset palvelevatkin joidenkin halvasta energiasta kiinnostuneiden toimijoiden SUOMEN LUONTO 3/T7 56. likka T oi vonen/Luontoku vat Kuka linjaa energiapolitiikkaa. Ritva Kupari Miten Suomi pääsee kestävään ilmastopolitiikkaan. Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana ilmastotoimikunnassa on ollut Tampereen yliopiston erikoistutkija Jyrki Luukkanen. Polttavia ratkai: "Puheiden ja toimien välinen kaula kasvaa koko ajan. EU:ssa kaavaillaan nopeampaa vähennystä: kymmenen prosenttia 2005 mennessä ja 15 prosenttia 20 10 mennessä. Ysk.. Kauppaja teollisuusministeriö sekä valtiovarainministeriö vaikuttavat Suomessa hyvin vahvasti ilmastopolitiikkaan energiaratkaisujen kautta. Nykyinen ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr) arvelee, että pääsisimme ilmastosopimuksen tavoitteeseen 20 10 ja pystyisimme vähentämään hiilidioksidipäästöjä kymmenellä prosentilla 2020 mennessä
Kulutamme koko ajan lisää, ja energiaratkaisut menevät juuri toiseen suuntaan kuin on edellytetty", Pietikäinen kritisoi . dellisuus ohjaa käytännön toimia. "Vanhakantainen energiatoJouni Klinga/Luontokuvat Biomassa on uusiutuva ja vähän saastuttava energianlähde. Uskottavuus EU:n hiilidioksidiveron ajamisessa ainakin meni", Tiusanen katsoo. Tämän osuuden verran yhtiö voi solmia ekosähkön myyntisopimuksia. Ilmastonmuutoksen ikävät ja ennakoimattomatkin seuraukset ovat kauempana kuin seuraavat vaalit, mutta poliitikkojen tulisi sisäistää uhka. Y mpäristöjärjestöt ja monet kotimaisten uusiutuvien energialähteiden asemasta huolestuneet pitivät hallituksen lakialoitetta takapakkina ilmastopolitiikalle. D 25. Hassin ja Pietikäisen lisäksi kestävän energian ryhmään kuuluvat Tarja Filatov (sdp), Markku Koski (kesk) ja Pentti Tiusanen (vas). Kuusi vuotta käytössä ollut, kansainvälisestikin edistyksellinen hiilidioksidivero poistui. Nyt Suomessa tuotetusta sähköstä vajaa 30 prosenttia on uusiutuvaa, kuten puuperäistä energiaa, vanhaa vesivoimaa ja tuulivoimaa. Energiaveron muutoksen perusteena käytettiin EU:n HELLETTÄ Ostaisitko ekosähköä. "Käytämme merkittävästi varoja asevoimien ylläpitämiseen. Puun poltto on hiilidioksiditasapainon kannalta järkevää mutta tuottaa jonkin verran kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaania. Hän pelkää, että syksyllä eduskunnalle annettavan valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tai tiedonannon yhteydessä saatetaan taas yrittää muuttaa eduskunnan kielteistä ydinvoimakantaa. Pauli Nicmincn/Luontokuvat Talojen sähkölämmitys on tuhlausta. "Annamme myös EU:ssa tilaa sellaiselle keskustelulle, että hiilidioksidiverosta luovutaan ja siirrytään lopputuotteen verottamiseen. Tunnetuin ekosähkön ostaja on Ruotsin kuninkaanlinna. Ruotsin luonnonsuojeluliitto myöntää Bra miljöval -merkin sähköyhtiölle, jos sen tuotantorakenne suosii uusiutuvaa energiaa. talousintressejä", Pietikäinen summaa. Hänen kritiikkinsä kärki osoittaa hallituksen ajamaan ja eduskunnan joulukuussa hyväksymään energiaverolakiin. Kun sähkön jauhaminen hiilivoimalla on tehty nyt edulliseksi, aktivoituvat myös ydinvoiman kannattajat "paradoksaalisesti ympäristöperustein", huomauttaa Tiusanen. Sähkömarkkinoiden vapauduttua kuluttaja voi muutaman vuoden päästä ostaa sähkönsä miltä tahansa yhtiöltä ja kysellä sähkönsä alkuperää. Eduskunnassa se ei mennyt läpi ilman sinnikästä vastarintaa: yli puoluerajojen toimiva kestävän energian ryhmä valmisteli Satu Hassin (vihr) johdolla vaihtoehtoisen lakialoitteen, jossa sähkön tuottamisesta kivihiilellä joutuisi maksamaan veroa ja jossa parannettaisiin yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon kannattavuutta. Luonnonsuojeluliitto haluaa nostaa esiin ja tukea kestävästi tuotetun uusiutuvan energian tuottajia ja myyjiä. Ekosähköä myyvä yhtiö sitoutuu siihen, että sen tuottamasta tai ostamasta sähköstä tietty osuus on tuotettu vanhalla vesivoimalla tai uudella biomassa-, aurinkotai tuulivoimalla. Myöhemmin määritellään suomalaiset kriteerit ekosähkölle. Pietikäinen vertaa ympäristöpolitiikkaa turvallisuuspolitiikkaamme. Laaja sähköntuotanto aurinkoja tuulivoimalla on tulevien vuosikymmenien ratkaisu. Se on varautumista pitkällä aikavälillä teoreettiseen riskiin, ja kuitenkin ilmastonmuutos on turvallisuusuhkana huomattavasti konkreettisempi ja nopeammin toteutuva." Lisää hiilisähköä. Laki siirsi verotuksen painopisteen sähkön tuotannosta kulutukseen, ja samalla loppui veron ympäristöohjaavuus. Hiilidioksidipäästöjen rinnalle hiilivoiman vakaviksi haitoiksi on havaittu pienhiukkaspäästöt. Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvosto käynnistää ekosähköprojektia, jossa aluksi selvitetään yhtiöiden valmiuksia ja kiinnostusta ekosähkön tuottamiseen. Ekosähköähän ei voi ohjata erilleen sähköverkossa, mutta ekosähköä ostamalla kuluttajat voivat vauhdittaa sähkön tuotantorakenteen muuttumista. • IJa Andre Maslennikov/Luontokuvat Aurinkoenergiaa käytetään jo suurissakin laitoksissa veden lämmittämiseen. Ruotsissa kuluttajat voivat jo ostaa ekosähköä; sen osuus on noussut muutamassa kuukaudessa 15 prosenttiin kulutuksesta. Puuhaketta saataisiin jätepuusta ja energiaviljelmiltä riittävästi; polttotekniikkaa pitää kuitenkin vielä kehittää. "Luodaan mielikuvaa, että vaihtoehtoina ovat vain saastuttava ja terveyden pilaava hiili ja ydinvoima," sanoo Tiusanen. Eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava Tiusanen harmittelee, että voittanut hallituksen linjaus jyrää maakaasun ja kotimaiset energialähteet ja on "mittatilaustyö hiilen polttajille"
Arvostelijat pitävät perusteita vähintäänkin kiistanalaisina. Energiaverolakia neuvottelemassa ollut kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) myöntää, että uusi vero on huonompi kuin entinen. Vehmas. Maakaasuakin pidetään fossiilisuudestaan huolimatta varteenotettavana lähivuosikymmenien energialähteenä, koska sen palaessa synhuoneilmiön voimistumisessa on kyse. "On järkevämpää, että Suomi sitoutuu yleiseurooppalaiseen energiaveromalliin eikä ryhdy jarruttamaan sitä", Soininvaara järkeilee. Myös erilaiset katastrofit lisääntyvät. Myönteistä on se, että lämmöntuotantoa ja polttoöljyjä verotetaan energialähteen hiilisisällön perusteella. Energiaverotuksen käsittelyn yhteydessä valtioneuvoston pöytäkirjaan kirjatun lausuman mukaan "hallitus katsoo, että Rion sopimus velvoittaa allekirjoittajamaita vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Hänen vaatimuksestaan neljän ministeriön työryhmä miettii maaliskuun loppuun mennessä toimia hakkeen kilpailukyvyn parantamiseksi. Nyt pitäisi antaa sellainen viesti, että energian hinta nousee; se vaikuttaisi investointeihin ja tuotekehittelyyn", linjaa Pietikäinen, joka uskoo muutoksen tapahtuvan markkinataloudessa suhteellisen helposti. KUIVUUTTA säädöksiä, jotka kieltävät tuontisähkön verottamisen. Suomi on kuitenkin jäljessä Ruotsista ja Tanskasta ja monista muistakin maista." "Energiankulutuksen lisääntymistä voitaisiin hillitä tai jopa kääntää kulutus laskuun", arvelee Lund. Hallituksen energiaverolain arvostelijoiden mielestä lain todelliset vaikutukset ovat lausuman kanssa täysin ristiriidassa. Soininvaaran mielestä laki vie pohjaa polttoturpeen käytöltä, joka on ympäristövaikutuksiltaan hiiltäkin pahempaa. Osmo Soininvaara ja Sirpa Pietikäinen uskovat, että tehokkaimmin muutos toteutuu energian hintaa nostamalla. Uusi energiatulevaisuus Ympäristöjärjestöjen, monien tutkijoiden ja poliitikkojenkin mielestä fossiilinen energia on valtaosin korvattavissa puulla ja muulla biomassalla, aurinkoenergialla ja tuulivoimalla. VIHREÄ SÄHKÖ -SKENAARIO Polttoaineiden käyttö (PJ) ilman ydin-, vesija tuulivoimaa 800 600 400 200 1995 2000 2005 2010 2015 2020 BIOMASSA TURVE MAAKAASU ÖWY KIVIHIILI Illusia Vihreä sähkö -skenaariossa kaavaillaan , että kivihiilen ja öljyn käyttö vähenee selvästi, biomassan käyttö puolestaan lisääntyy. D tyy hiilidioksidia vain noin 60 prosenttia kivihiileen verrattuna. "Tarvitsemme erittäin korkeat energiaverot, jotka heijastuvat kaikkiin tuotteisiin. Näihin kuuluvat aurinko-, tuuli-, biomassaja pienvesivoima sekä maaja vesilämpö. Kestävä tulevaisuus Tutkimusjohtaja Peter Lund johtaa Teknillisen korkeakoulun koordinoimaa uusien energiamuotojen ja -teknologioiden energiatutkimusohjelmaa nimeltä NEMO 2. "Näin voisi olla esimerkiksi vuonna 2050. "Hakkeen käytön lisäämisestä ollaan aika yksimielisiä, yksin sen työllistävän vaikutuksen vuoksi", Soininvaara Lund ei lähde sanomaan tarkasti, milloin Suomen energiankulutuksesta puolet tulee uusiutuvista lähteistä. Lisäksi kotimaista puuta tai polttoturvetta käyttävät alle 40 megawatin lämmitysvoimalat saavat tukea. Voisimme tuottaa yhden ydinvoimalan verran puuenergiaa metsäteollisuuden yhteydessä jo nyt", Pietikäinen muistuttaa. Väläyteltiin myös tietoja direktiiviluonnoksesta, joka kieltäisi sähköntuotannon verottamisen EU :ssa. Sirpa Pietikäinen olisi suonut, että oman hiilidioksidiveron puolesta olisi taisteltu yhtä hanakasti kuin alkoholipolitiikkamme puolesta on tehty. Hänen mielestään hiilidioksidiverolla ei tuntunut kuitenkaan olevan läpimenomahdollisuuksia eripuraisessa EU:ssa. Samaan aikaan kasvihuoneilmiön voimistumiselle annetaan periksi. Lund arvelee, että tulevaisuudessa noin puolet energiasta saadaan uusiutuvista lähteistä. Lähde: Tampereen yliopiston aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitosll. "Pitäisi panostaa asteittain ihan toisentyyppisen talousja teollisuusrakenteen luomiseen. "Puun energiakäyttö on kaikkein raskaimmin verotettu, se on hyvin työintensiivistä ja siinä on paljon työn välillistä verotusta mukana. Verotus on keskeinen ympäristöpoliittinen ohjauskeino. Hallitus katsoo, että kotimaisten polttoaineiden, erityisesti puun, käyttöä energialähteenä edistetään keinoilla, jotka ottavat huomioon työllisyysja ympäristönäkökohdat. Näiden näköalojen edessä kinastelu siitä, tuleeko uusia voimaloita ja minkälaisia ne ovat, tuntuu kovin pieneltä. Suositaanko suomalaista. "Tämä on yksi maailman suurista muutosaalloista tämä koskee kaikkia." Meillä muutokset voivat tuntua pieniltä, mutta niiden vuoksi maapallon viljanviljelyalueet kuivuvat entisestään ja ravinnontuotanto voi romahtaa. "Tämä vaatisi kuitenkin vahvoja toimia yhteiskunnalta, ja trendi on nyt niitä vastaan." Lundin mielestä päättäjät eivät ymmärrä, mistä kasviuskoo. Luukkanen ja 1. Kestävään energiapolitiikkaan päästään kuitenkin vain vähentämällä rajusti energian kokonaiskulutusta, mikä tarkoittaa elämäntavan muutosta. Hallitus selvittää, miten hiilidioksidipäästöjä voitaisiin edelleen vähentää myös verotuksen keinoin"
Kaliforniassa autojen päästöjen aiheuttama ongelma muodostui niin suureksi, että osavaltion senaatti sääti uraauurtavan lain. Lisää autoja, lisää saasteita Tieliikenne on suuri syyllinen hiilidioksidin lisääntymisessä. Sen mukaan jokaisen automerkin myymistä autoista kahden prosentin täytyy olla saastuttamattomia vuodesta 1998 alkaen. Kankaan mukaan noin puolet uusista autoista on työsuhdeautoja. Juha Valste. 1993. Turha autoilu pois! Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen onnistuisi rajoittamalla turhaa autoilua. Eeva M eh10/Luon1okuva1 Isin Caddyyn mahtuu ihan kauheasti bensaa ... Soininvaara huomauttaa, että se on aivan liian vähän, muttei ole realistista yrittää no9% Ydinvoima 27% peampaa aikataulua. Näin lippujen hinnat tulisivat jälleen kilpailukykyisiksi." Kymmenen vuotta sitten litra bensiiniä maksoi saman verran kuin halvin bussilippu; nyt litra bensiiniä maksaa vain vähän yli puolet halvimmasta bussilipusta. Tuen jakamisessa voitaisiin käyttää "Saksan mallia": rahat seudullisen joukkoliikenteen tukemiseen voitaisiin ottaa kyseisellä alueella myytyjen autojen autoveroista. Autot ovat levinneet kuin kulkutauti myös entisiin sosialistisiin maihin ja kolmanteen maailmaan. Polttoainetta ei saisi sisällyttää autoetuun näin on menetelty esimerkiksi Ruotsissa." Yksityisautoilua voidaan vähentää myös esimerkiksi sulkemalla kaupunkien keskustat henkilöautoilta, vähentämällä pysäköintipaikkoja, korottamalla pysäköintimaksuja, tehostamalla valvontaa ja rakentamalla lisää kevyen liikenteen väyliä. Tällä hetkellä sähköllä toimiva kulkuneuvo on ainoa, jonka ajaminen ei tuota suoraan saasteita. Hierrepohjaisen paperin valmistajat taas tehostaisivat energiankäyttöään ja hukkalämmön talteenottoa. "Polttoaineiden hintoja pitäisi korottaa reippaasti ja ainakin kaupunkien julkista liikennettä tukea nykyistä enemmän. Suurin osa päättäjistä ja tutkijoista on tyytymättömiä ilmastopolitiikan saavutuksiin. "Kuluttaja esimerkiksi ryhtyisi suosimaan hierrepaperia huomattavasti halvempia sellupohjaisia paperilaatuja. Kasvihuoneelle se tietäisi lämpenevää tulevaisuutta. Rohkeille ja viisaille päättäjille on töitä. 15 prosentin vähennykseen päästään Luukkasen mukaan, kun energiamarkkinoitamme ohjaa kuluttajien vaatimus ympäristöä säästävien energialähteiden käytöstä tuotteiden valmistuksessa, tavaraliikenteessä ja suorassa energiankulutuksessa. Eri tavoilla tuotetun sähkön tuotantokustannukset eroavat toisistaan melkoisesti. Liikenneliiton toiminnanjohtaja Sisko Kangas esittää useitakin tapoja, joilla tarpeetonta yksityisautoilua voisi vähentää. Veden varastointiin rakennetuista tekoaltaista vapautuu kuitenkin metaania, joka on kasvihuonekaasu. Lisäksi autojen hinnat ovat nousseet muita hintoja vähemmän. Tähän päästään muuttamalla yksityisautoilua suosivaa liikennepolitiikkaa. Euroopan vihreiden tuoreen linjauksen mukaan energian hinta pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2005 mennessä. Katalysaattorit eivät vähennä hiilidioksidipäästöjä lainkaan. "Autoetua pitäisi verottaa sen täyden arvon mukaan kyse on selvästä lisäpaikasta. Illusia Jyrki Luukkanen on laskenut Suomen pääsevän neljän prosentin hiilidioksidipäästöjen laskuun 1990 tasosta vuonna 2010, jos otetaan käyttöön energiapoliittisia ohjauskeinoja ja energian hinta nousee. Oma auto on paitsi vaurauden myös vapauden symboli. Lain voimaantuloa on siirretty ensi vuosituhannen alkuun, mutta sen vaikutus näkyy jo. Hintaan ei ole otettu mukaan ympäristöja terveysvahinkojen tai ydinjätteiden välivarastoinnin ja loppusijoituksen kustannuksia eikä esimerkiksi työllistämisestä johtuvia kustannussäästöjä. SÄHKÖN TUOT ANTOKUSTANNUKSET UUDELLA TEKNOLOGIALLA p/kWh (ilman energiaveroja) VTT:n arvio v. Hänen mukaansa "liikenne on tehnyt nyt osansa päästöjen vähentämisessä." Toteamukseen sisältyy ajatus, jonka mukaan enempää ei tarvitse tehdäkään. Näin energian hinta vaikuttaa tuotantoon, kulutukseen, liikenteeseen ja logistiikkaan." Soininvaara pitää ongelmallisimpina hajanaista yhdyskuntarakennettamme ja valtavaa liikenteen tarvettamme. Sähköautojen yleistymistä ovat pitkään estäneet lähinnä akut, joiden varauksen ja painon suhde on epäedullinen tai hinta tolkuton. Monet autonvalmistajat kehittävät omia sähköautojaan ja joitakin merkkejä on jo myynnissä. Liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela on kuitenkin toista mieltä liikenteen osuudesta kasvihuonepäästöihin. Autojen suorat hiilidioksidipäästöt voisivat siirtyä muistojen joukkoon muutamassa vuosikymmenessä. SÄHKÖN HANKINTA VUONNA 1994 1 Öljy 2 o/o Tuonti läpi koko hintajärjestelmän. 28 Illusia Suomessa käytetystä sähköstä lähes puolet tuotetaan ydinja vesivoimalla, joista ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. Samalla työn verotusta voidaan vähentää ja hintarakenteet muuttuvat", Soininvaara uskoo. Vaikka nykyiset autot kuluttavat entisiä vähemmän polttoainetta, niiden määrä lisääntyy nopeammin kuin kulutus pienenee. Tuoreiden suomalaisten tutkimusten mukaan sekä ympäristövaikuttajat että kansalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Suurin osa sähköntuotannon hiilidioksidista syntyy kivihiilen poltosta, josta saadaan noin viidennes sähköenergiasta. Tässä oletetaan käytetettävän uusinta (/993 tason) tekniikkaa
Nashin esiin vyöryttämässä henkilögalleriassa vilahtelee tuon tuostakin muista yhteyksistä tuttuja nimiä. Otan vielä yhden esimerkin. Albert Schweitzer palkittiin ansaitusti Nobelin rauhanpalkinnolla humanitäärisistä ansioistaan. Wilson. Luontosuhteemme perusongelman ja sen ratkai un Leopold mahdutti kahteen lauseeseen: " Käytämme maata väärin, koska pidämme sitä itsellemme kuuluvana. Ihminen on ollut osa luontoa koko evoluutionsa ajan ja tarvitsee sitä edelleen puhtaasti psykologisista syistä; luonto kiinnostaa ja sen vuoksi sitä myös kunnioitetaan. V aikka useimmat luontokeskeiset filosofit pitävät tiukasti kiinni luonnon itseisarvosta ja luonnon oikeuksista, se on kuitenkin vain osatotu us. Wilsonin toinen näkökulma liittyy Leopoldin korostamaan yhteisöajatukseen. Hänet muistetaan 1960-luvulta yhtenä kaikkien luonnonsuojelubiologien tunteman eliömaantieteellisen saariteorian kehittäjänä, euraavan vuosikymmenen puolivälissä hän julkaisi kohua herättäneen Sosiobiologiansa, ja tällä hetkellä hän tutkii ihmi en aiheuttamia sukupuuttoja. Ymmärrän hyvin myöhempien aikojen kirkkohistorian opettajien vaivautuneisuuden, kun oppilaille oli opetettava, että täit ja luteet olivat Franciscukselle "Jumalan jalokiviä". S ydänkeskiajalla Italiassa eläneen Franciscus Assisilaisen kirkkohistoria muistaa yhtenä "kiehtovimmista ja omituisimmista" hahmoistaan. Amerikkalainen Roderick Nash julkaisi vajaa vuosikymmen sitten seikkaperäisen ympäristöeti ikan historian. Y mpäristöetiikan merkittävimpänä uranuurtajana pidetään 1948 kuollutta Aldo Leopoldia. ltseisarvojen metafyysisen pohdiskelun sijaan hän peräänkuuluttaa käytännön ongelmiin paneutuvaa ympäristöetiikkaa. Luontokeskeinen etiikka on saanut tukea monien varsinaisten luonnontieteilijöidenkin ajatuksista Darwinista alkaen. Sosiobiologi Wilsonille etiikan evoluutio kumpuaa yksilöiden välisestä kilpailusta; oikeat, tilanteeseen sopivat eettiset koodit ovat parantaneet yksilön säilymistä ja lisääntymi tä. Nyt sama eettinen dynamiitti , joka sai Millin kaltaiset liberaalit fi losofit puuttumaan aikansa yhteiskunnallisiin ongelmiin, muokkaa uuteen uskoon ihmisen ja luonnon välisiä suhteita. Nykytieteen keulakuvista aihetta on käsitellyt ehkä monipuolisimmin Edward 0. Hänestä ei tehnyt omituista köyhiä ja sairaita hoivaavan munkkiveljeskunnan perustaminen eikä ede näkyjen näkeminen vaan käytännön elämässä toteutuva näkemys kaikkien luo28 tujen tasa-arvosta. Tänäänkin kymmenet tuhannet suomalaiset saavat sisältöä elämäänsä tarkkailemalla lintulaudalla pörhisteleviä tiaisia ja punatulkkuja. Kauaskantoisempia olivat kuitenkin hänen ajatuksensa ihmiskeskeisyyden rajat rikkovasta elämän kunnioituksesta. Wilsonin mukaan luonnon uojelun etiikka voikin toimia vain, jos sen motiivit ovat itsekkäät: ihmiset puolustavat luontoa, jos kokevat saavansa siitä hyötyä itselleen, lähisukulaisilleen tai heimolleen. Hän kutsuu sitä "heikoksi ihmiskeskeisyydeksi", jonka perimmäisenä tavoitteena on leopoldilainen ekosysteemien terveyden ylläpitäminen. Kun tajuamme maan yhteisöksi johon itsekin kuulumme, alamme suhtautua siihen rakkaudella ja kunnioituksella". Suhde luontoon on askarruttanut ihmistä kautta aikojen. Olkoonkin, että keskiaikaiset hygieniakäsitykset poikkesivat nykyisistä, mies oli heidän mielestään umpihullu. En ihmettele sitäkään, että samaiset suomalaiset katsovat televisiota keskimäärin kolme tuntia illassa niin paljon olen itsekin tuijottanut rakovalkean tai juurakkotulen liekkeihin pimeinä syysja talvi-iltoina nuoruuteni poroja peuratyömailla Kuusamossa ja Kuhmossa. Timo Helle Johdatus ympäristöetiikan historiaan: lyhyin oppimäärä Englantilainen filosofian klassikko John Stuart Mill kuvasi menestyneiden yhteiskunnallisten virtausten saaman hyväksynnän eri vaiheita kolmella sanalla: naurettava, keskustelua herättävä, hyväksyttävä. Luonnon saamista oikeuksista Nash mainitsee lain uhanalaisten lajien suojelusta vuodelta 1973. Mark Twain oli kirjailijana muutakin kuin humoristi ja piruileva yhteiskuntakriitikko. Rion sopimuksen maininta ekosysteemien toiminnan kunnioittamisesta on suora lainaus Leopoldin "maaetiikasta". Sama tulee esiin hienovaraisemmin taatusti järkevien merkkihenkilöiden elämäntyön arvioinneissa. Uuden luontokeskeisen etiikan keskeisiä käsitteitä ovat luonnon itseisarvo ja luonnon oikeudet. Hän oli koulutukseltaan metsänhoitaja, joka teki elämäntyönsä suojelualueiden hoitajana ja riistabiologina. Muut esimerkit ovat Nashin omasta kotimaasta, mutta useimmille niistä löytyy myös eurooppalainen vastine: orjuus kiellettiin 1863, vuonna 1920 vahvistettiin naisten ja neljää vuotta myöhemmin intiaanien oikeudet, rotuerottelu kiellettiin lailla 1957. Mutta se on saanut myös vastakaikua: luonnon itseisarvoon vedotaan Rion sopimuksessa ja se on kirjattu myös Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelmiin. Ajatus, että vuosimiljoonien aikana kehittynyt luonto olisi vain ihmistä varten, oli hänestä yhtä typerä kuin se, että Eiffel-torni olisi rakennettu sen huipulla olevien rakenteiden maalipintaa varten. vsk.. Saamansa vastaanoton peru teella luontokeskeisessä etiikassa on nähtävissä ilmiselvät menestystarinan ainekset. Niillä vain ei ollut kysyntää ajankohtana, jolloin uskoa ihmiseen alettiin rakentaa toisen maailmansodan henkisten ja aineellisten raunioiden nollalukemista. Amerikkalaisen Bryan Nortonin mukaan on yksinkertaisesti mahdotonta luoda sellaista teoriaa, jonka pohjalta voitaisiin kaikkialla ja kaikissa oloissa sitovasti osoittaa, että ekosysteemit, eliöyhteisöt, lajit ja yksilöt ovat itseisarvoisia moraalisia objekteja. Se sulki piiriinsä ihmiset, niin terveet kuin spitaaliset, linnut ja kukat. Niinpä hänelle ei riittänyt yksittäisten eliölajien ja -yksilöiden suojelu, vaan ihmisen vastuu koski myös maaperän ja ekosysteemien säilyttämistä. Mitä polttavammaksi globaalit ympäristöuhat otsonikatoineen ja kasvihuoneilmiöineen muuttuvat, sitä paremmin Wil onin perustelujen pitäisi tehota. Hän oli jo hyvin perillä ekologian perusteista. Se on naurettava ja typerä niiden mielestä, joille luonto merkitsee nykyiselle sukupolvelle tarkoitettua raaka-ainevarastoa. Silmiinpistävän monet luontokeskeisen ajattelun uranuurtajista osoittautuvat myös suuriksi ihmisarvoisen elämän puolestapuhujiksi ja nimenomaan näistä ansioistaan " ihmi keskeinen" historiankirjoitus heidät noteeraakin. Timo Helle etsii pohjaa ympäristöeettisille pohdinnoille. Keskiaikainen englantilainen asiakirja, Magna Carta, takasi ruumiillisen koskemattomuuden 25 aateliselle; heitä kuningas ei saanut laittomasti vangita, muita kyllä. Kirjan johdannossa hän kuvaa, miten antiikin Kreikan ja Rooman vapaiden miesten niin sanotut luonnolliset oikeudet ovat laajentuneet koskemaan yhä laajempia ihmisjoukkoja ja rikkoneet lopulta myö ihmiskeskeisyyden rajat. SUOMEN LUONTO 3/97 56
"Uroslintu oli ruskeasilmäinen ja siten tunnistettavissa. Hylkeistä syntyi 1980-luvun lopulla kirja Ajojäällä syntynyt. Poikasia nousi siivilleen viime vuonna yli 90. Maailman Luonnon Säätiön WWF:n 1973 perustetussa merikotkatyöryhmässä hän on alusta alkaen ollut talviruokinnan armottomimpia kenttämiehiä. Se oli lopun alkua, mutta harrastajat olivat jo alkaneet viedä vastalääkkeeksi myrkytöntä ruokaa saaristoon. Keränen on antanut kuvansa suojelutyön tueksi korvauksetta. mukana monia sitkeitä puurtajia. Merivartioston ja sittemmin myös kansallispuiston ja Turun kaupungin ympäristötoimiston henkilökunnalle kuuluu Saaristomerellä erityiskiitos kuljetusavusta." Merivartiosto on ollut ratkaisevana apuna myös, kun Keränen on kuvannut harmaahylkeitä kevättalven jäillä. Juuri 50 vuotta täyttänyt Seppo Keränen saattoi tammikuussa 1997 ottaa keskiaukeamakuvamme, jossa oksilla istuu viisi merikotkaa. Itämeren ympäristömyrkyt kertyivät lintuun, jonka munat jäivät kuoriutumatta. Hyljetyöryhmäläiset ovat päässeet hylkeiden luo vartiolaivojen mukana. Syy merikotkan hätään tiedettiin. Rengastaja Torsten Stjernberg kertoi myöhemmin yhden poikasen päässeen pesästä lentoon." Kuva toi nostetta myös Keräsen kuvaajanuralle, kun se julkaistiin laajalevikkisessä aikakauslehdessä. "Merikotka ei ole vielä pelastunut, sillä uusia myrkkyjä voi löytyä milloin tahansa. Monipuolisuudesta kertoo, että Keränen on tehnyt kirjan myös suurtuntureista, kosteikoista, merensaaristosta ja Kokemäenjoesta. Keränen on merikotkan paluun keskeisiä siivittäjiä. Uusin kirja on valokuvateos Itämerellä (WSOY 1996). Vaatimattomana satakuntalaisena kuvaaja ei si lti halua korostaa omaa panostaan suojelussa: "Talviruokinnassa on ollut Hans Hästbacka Seppo Keränen ja rengastettu merikotkan poikanen 1995. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Sieltä ne kieppuen pudottautuvat elävänä karusellina kohti kotisaaren petäjänlatvuksia. Seppo Keränen suuntaa maaliskuussa hyljejäille tai merikotkien pariin. WWF:stä luonnehditaan Keräsen kuva-aineiston merkitystä keskeiseksi. Nyt maaliskuussa merikotkien pesintä alkaa hiljalleen käynnistyä soitimella. KUVAKULMIA Seppo Keränen ja merikotkan paluu Seppo Keräsen kuvat ovat avanneet tietä merikotkan ja harmaahylkeen uudelle tulolle. vsk. Oli vuosi 1974. Merikotkat parittelevat Saaristomerellä 1974. Kuvauspäiviä merikotkien parissa on kertynyt yli vuoden verran. "Siinä pannaan alulle uusi merikotka", sanoo Seppo Keränen Suomen ensimmäisestä merikotkan parittelukuvasta. Kotkapari nousee korkealle, missä uros ja naaras tarttuvat toistensa mahtaviin kynsiin . Työ tuotti hitaasti tulosta. Keränen oli alle kolmekymppinen ja merikotka yksi maan uhanalaisimmista linnuista; sinä vuonna tietoon tuli Suomesta vain kymmenen poikasta ja seuraavana neljä. Itämeren hylkeistä on nyt uhanalaisempi norppa, jonka ·~ hätä on vasta havaittu." .~ Antti Halkka ·~ 29
Suomen Luonto 3/1997
( • Viisi merikotkaa, korppi ja variksia ruokintapaikalla Saaristomerellä tammikuussa 1997 Kuva: Seppo Keränen·
Jos valtion osuutta ei myydä kokonaan paikallisille jakeluyhtiöille, IVO saa loput alehintaan. Sitä voi verrata Ekonon 1995 kauppaja teollisuusministeriön tilauksesta tekemään laskelmaan Vuotoksen kannattavuudesta. Alesähköä korvaukseksi Kemijoki Oy:n yhtiösopimuksen mukaan se varaa tuottamastaan sähköstä "kulloinkin tarpeellisen maaran Lapin läänin voimantarpeen järkiperäiseen tyydyttämiseen". Vuonna 1992 ne maksoivat siitä 9,91 penJorma Laurila/Luontokuvat Loukaskoski Kemijoen yläjuoksulla kuohuu vielä vapaana. IVO:n osuus vesiosakkeista kasvoi 62 prosenttiin ja UPM-Kymmenen osuus 19 prosenttiin. Helmikuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myydä kaikki valtion vesiosakkeet, joita valtiolla oli hallussaan lähes 40 prosenttia. Halvan valtionosuussähkön eli niin sanotun Kejo-sähkön saanti on perustunut yhtiösopimuksen lisäksi sopimuksiin, joista toiseksi viimenen umpeutui 1992. Muodollisesti valtio on Kemijoki Oy:n ylivoimaisesti suurin omistaja. Tämä on hoidettu niin, että lappilaiset ja osin myös muutamat Oulujoki-alueen sähkönjakeluyhtiöt ovat saaneet yhtiöltä sähköä halvalla valtion osuudesta. Mikko Niskasaari Vuotoksen allas ei Vuotoksen altaan vesioikeuskäsittely on vielä kesken. vsk.. Valtioneuvoston on kuitenkin vielä hyväksyttävä ratkaisu. Nämä yhtiöt korjaisivat neljäviidesosaa myös Vuotoksen tuotosta. Vuotoksen rakentaminen hukuttaisi kosken villin voiman altaan sameaan vesivarastoon. Lapin sähköyhtiöille annettu etu on vuosittain kymmeniä miljoonia markkoja ja OusuOMEN LUONTO 3/97 56. niä/kWh eli paljon alle normaalihintojen. Suurimman hyödyn Vuotoksen hukuttamisesta keräisivät energiajätti IVO ja metsäjätti UPMKymmene, lappilaisille jäisivät haitat. Suurin hyötyjä Kemijoen vesistön rakentamisesta on siis IVO, toiseksi suurin Yhtyneiden Paperitehtaiden fuusion kautta omistajaksi tullut UPMKymmene. 32 Vuotosta on markkinoitu Lappia ja sen asukkaita hyödyttävänä hankkeena, jota ajaa maakunnan oma yhtiö, Kemijoki Oy. Seuraavana vuonna kauppa-ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen teki siitä sopimuksen Kemijoki Oy:n kanssa. Osakassähkön hinta on nyt 8,5 penniä/kWh. Vesilain muutoksen myötä altaan yhteiskuntataloudellinen kannattamattomuus on yhä selvempi. Kemijoki Oy:n osakkeet jakautuvat kahteen sarjaan, vesija rahaosakkeisiin. Rahaosakkeet käyttävät päätösvaltaa, mutta vesiosakkeiden mukaan rahoitetaan investoinnit ja jaetaan hyödyt. Osakassähkö oli tuolloin vielä halvempaa, 7,45 p/kWh. Konsultti piti Vuotosta kannattavana, edellyttäen että sen sähköstä saadaan 27 penniä/kWh. Siitä huolimatta veronmaksajat ovat joutuneet korvaamaan hankkeen haittoja jo satoja miljoonia markkoja. Tuolloin, joulukuussa 1992, valtioneuvosto oikeutti KTM:n luovuttamaan tarvittaessa vaikka koko valtion osuuden alehintaan Lapin sähköyhtiöille. Yhtiön tuottoa ei kuitenkaan jaeta tavanomaiseen tapaan osinkojen kautta
Kymmenen vuoden sopimus merkitsee 700 miljoonan markan haittakorvausta, mutta tätä summaa ministeriö ei lainkaan huomioinut arviodessaan Vuotoksen kannattavuutta", huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliittoa Vuotoksen vesioikeuskäsittelyssä edustava varatuomari Pirjo-Riitta Oinaala. vsk. Sopimus oli aikoinaan tehty vesi rakentamisen haittojen korvaamiseksi Lapille. Sovittiin, että halpaa Kejo-sähköä myydään edelleen paikallisille jakeluyhtiöille ja vastineeksi allaskunnat sekä Lapin maaSUOMEN LUONTO 3/97 56. Haittoihin ei vesioikeudessa lasketa rakentamiskustannuksia eikä valtion sähkön hinnassa maksamia korvauksia, tähän mennessä siis jo ainakin 300 miljoonaa markkaa. IVO hamusi koko valtion osuutta itselleen, mutta luopui vaatimuksestaan tärkeämmän edun hyväksi. "Tämä tarkoittaa sitä, että lupa voidaan joutua myöntämään taloudellisesti kannattamattomalle hankkeelle", perusteli nykyinen hallitus esitystään lain muuttamiseksi. Samaan aikaan uuden sopimuksen teon kanssa 1992 Esko Ahon hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Pohjois-Suomen sähkön hinnanalennuksista. Samana vuonna solmitun sopimuksen perusteella valtio on korvannut Vuotoksen haittoja tähän mennessä jo ainakin 300 miljoonalla markalla. Vuotos-paketti muuttui altaan puuhastelijoille ja erityisesti kauppaja teollisuusministeriölle kiusalliseksi, kun haittojen arviointia muutettiin vesilaissa tämän vuoden alusta. Tämä korvaus tuli siis vesioikeusprosessissa tuomittujen hyvitysten lisäksi. Lain perusteluissa tunnustetaan, että alennukset "ovat korvausta vesivoiman rakentamisen aiheuttamista haitoista". Tällä arviolla ei ole mitään yhtymäkohtaa elävään elämään. Suomenkin vesilaki on edellyttänyt hyötyjen ja haittojen intressivertai lua, mutta haitoista otetaan huomioon vain pieni osa. "Kauppaja teollisuusministeriö oli tosiasiassa sitoutunut Vuotokseen, vaikka julkisuudessa se näyttelikin asian tutkimista. Ruotsin vesilaki asettaa vesirakentamisen luvan ehdoksi, että yleiset ja yksityiset hyödyt ovat suuremmat kuin hankkeen kaikki haitat ja kustannukset. Kokkosniva, Pelkosenniemi. Osana Vuotos-pakettia solmittiin 1992 uusi sopimus vuosille 1993-2002. kuntaliitto hyväksyvät Vuotoksen rakentamisen. Vanhan sopimuksen ollessa päättymässä IVO esitti 1991 , ettei sähkön alennusmyynnille ole enää edellytyksiä. Olihan ministeriö jo hyväksynyt ainakin 70 miljoonan markan vuotuisen tukipaketin, jolla alettiin korvata Vuotoksen haittoja ennen kuin asiaa oli viety edes vesioikeuteen. Pelkästään jälkimmäiset ovat suuremmat kuin katselmusmiesten laskemat haitat. ltyödyttäisi lappilaisia Hannu Vallas/Luontokuvat Kemijoki Oy:n vesija rahaosakkeiden omistajat unelmoivat Kemijoesta loppuun saakka kahlittuna voimaloiden ja patoaltaiden ketjuna. lujokialueen noin kymmenen miljoonaa markkaa, yhteensä vähintäin 70 miljoonaa markkaa. Vesilain muutos romutti laskelmat Vuotoksen katselmuksen toimitusmiehet arvioivat, että altaan hyödyt olisivat noin 1800 miljoonaa ja haitat 200 miljoonaa markkaa. Sopimus solmittiin ja ajettiin läpi allasalueen kunnissa samaan aikaan kun kauppaja teollisuusministeriön työryhmät olivat tutkivinaan Vuotoksen kannattavuutta ja haittoja. Kauppaja teollisuusministeriön, maaja metsätalousministeriön sekä alan teollisuuden painostuksesta Suomessa ei täysin siirrytty Ruotsin malliin, jossa kaikki haitat 33
Yhtiöt säilyttäisivät edelleen kasvonsa. Yhtiöt voivat myydä sen markkinatilanteen mukaan minne tahansa ja myös yhtiöt voidaan myydä. Tämä merkitsee sähkön kuluttajahintojen nousua, yhtiöiden ilmoituksen mukaan ensivaiheessa yhdellä-kahdella pennillä. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus osoitti tosin jo 1992, että juuri se hankkeelta puuttuu, vaikkei tutkimuskeskus edes ottanut huomioon sähkön hinnassa maksettavia korvauksia. Eroa ei kompensoi edes osakassähkön hieman halvempi hinta. D Mikko Niskasaari on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja. Ilmaisosakkeiden arvo on 458 ja ostooption lähes 500 miljoonaa markkaa. Valtion myydessä helmikuussa kaikki vesiosakkeensa suurimmiksi vesiosakkeiden omistajiksi nousivat /VO ja UPM-Kymmene. Ensinnäkin häivytetään näkyvistä vuonna 1992 syntynyt ja vesilain muutoksen myötä kärjistynyt, valtiolle kestämätön tilanne, jossa Vuotoksen haittoja korvataan ohi vesioikeusprosessin. Vuotoksen aapasuot kuuluvat luontotyyppeihin, jotka EU:n elinympäristödirektiivi määrittelee erityisen tärkeiksi suojelukohteiksi, ja sellaisina ne ovat verrattavissa pohjoisen vanhoihin metsiin. Yhtiö saisi myös oikeuden ostaa lisää osakkeita niin, että sen osuus vesiosakkeista nousisi 10:een ja rahaosakkeista 8,3 prosenttiin. Kun allas maksaisi saman verran, kulut ja haitat ovat yhteensä 2200 miljoonaa markkaa ilman korkomenoja. Kun lappilaiset vaihtavat sopimusvaraisen halvan sähkönsä Kemijoki Oy:n osakkeisiin, heidän toivotaan vaativan rakentamisen jatkamista. vesiosakkeet (prosenttia) rahaosakkeet (prosenttia) Valtio IVO UPM-Kymmene Helsingin kaupunki Enso Oy Rovakaira Oy Lapin Sähkövoima Oy Rovaniemen energia Oy 61 ,58 19,00 3,91 2,22 } 13,30 66,99 16,90 4,13 0,94 0,59 10,44 Rahaosakkeet käyttävät päätösvaltaa; vesiosakkeilla jaetaan hyödyt ja rahoitetaan investoinnit. Se saattaisi sopia myös muille osakkaille, sillä käyttöön tulevan sähkön määrä ei tuolloin enää lisäänny. Sähkön kuluttajahinnat nousevat. Osakkeiden realisoiminen, myyminen IVO:lle tai vaihtaminen IVO:n osakkeisiin voisi olla houkutteleva mahdollisuus. Toisekseen lisätään painetta rakentaa loputkin Kemijoen vesistöstä. Voimayhtiöt ja niiden juoksupojat ovat kaiken aikaa ajaneet ainakin Ounasjoen rakentamista. Valtion myytyä kaikki vesiosakkeensa paikallisten osuus voi nousta 13 prosenttiin vesiosakkeista. Vaikka näyttäisikin oikeudenmukaiselta, että lappilaiset sähköfirmat pääsevät osakkaiksi yhtiöön, joka on ottanut hyödyn Lapin jokien rakentamisesta, niin nimenomaan oikeudenmukaisuudesta järjestelyissä ei ole kysymys. Valtioneuvoston siunaaman sopimuksen mukaan Lapin sähköyhtiöt luopuvat 34 Kemijoki Oy:n vesiosakkeet (hyödyn jako) ja rahaosakkeet (äänivalta), kun vesiosakkeiden myyntija jakeluyhtiöiden osto-oikeus on toteutunut. Tämän päälle tulevat vielä ympäristöhaitat, joita ei voi rahassa mitata. Kotitalouksilla ei ole myöskään mitään takeita, että ne saavat halvan sähkön. Valtiolla on kuitenkin päätösvaltaan riittävä rahaosakkeiden 2/3:n enemmistö. Kuitenkin jo allashankkeen uudelleen käynnistänyt Ahon hallitus asetti rakentamisen edellytykseksi yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden. Siten rakentamisen päätyttyä fuusio on todennäköisesti edessä. Tällä järjestelyllä pyritään kahteen tavoitteeseen. Kun rakentaminen on päättynyt ja hävitys tehty, ei pelkkään voimaloiden pyörittämiseen tarvita erillistä yhtiötä. Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Markku Autti totesi asian suoraan jo 1994 Lapin Kansan haastattelussa: "Niin kauan itsenäinen, kun on rakentamista". On mielenkiintoista, ettei joulukuinen päätös herättänyt keskustelua edes niiden vihreiden, vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien ministereiden keskuudessa, jotka ovat julkisesti vastustaneet Vuotoksen rakentamista. Eräs mahdollisuus olisi tuossa tilanteessa fuusioida Kemijoki Oy IVO:on. Niinpä heille uskotellaan, että sijoittaminen Kemijoki Oy:n osakkeisiin vaikeuttaisi fuusiota. Näin IVO:a ja UPM-Kymmeneä hyödyttävä tavoite saataisiin naamioitua paikallisten asukkaiden vaatimukseksi. Myös valtion ja Kemijoki Oy:n sopimus Kejo-sähkön myymiseksi alueen jakeluyhtiöille on yksityisoikeudellinen sopimus. laskettaisiin mukaan, mutta laskutapaa muutettiin kuitenkin hieman paremmin todellisuutta vastaavaksi. Yksityisoikeudelliset sopimukset haittojen korvaamisesta on uuden lain mukaan otettava vesioikeudessa huomioon haittoja arvioitaessa. Haittoihin ei aiemmin laskettu esimerkiksi niitä Vuotoksen allasalueen maiden lunastuksia, joista Kemijoki Oy on sopinut ennen lupapäätöstä. Likaisen työn tekijää tarvitaan kuitenkin vain niin kauan, kun Kemijokivarressa on jotain rakennettavaa. Ympäristöimagolla on kaupallista merkitystä nykyisin myös sähköyhtiöille niiden kilpaillessa yli valtakuntien rajojen. Suomen laki ei edellytä rakennuskustannusten laskemista haitoiksi, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että allas on yhteiskuntataloudellisesti kannattamaton. Jo pelkästään toimitusmiesten myöntämät 200 miljoonan markan haitat, maanostokulut ja Kejo-sähkössä maksettavat korvaukset tekevät yhteensä 1100 miljoonaa markkaa. vsk.. Osakekaupalla peitellään jälkiä Valtioneuvosto oikeutti viime joulun alla kauppaja teollisuusministeriön osin luovuttamaan, osin myymään osan Kemijoki Oy:n osakkeista lappilaisille sähkönjakeluyhtiöille. Silloin yhtiön uudet omistajat keräävät lappilaisilta kuluttajilta takaisin myös kauppahinnan. oikeudestaan alehintaiseen sähköön ja korvaukseksi siitä niiden yhteiseen omistukseen perustettu Lapin Sähkövoima Oy saa 4,85 prosenttia vesiosakkeista ja kuusi prosenttia rahaosakkeista. Lappilaisia ei Kemijoki Oy:n fuusio miellytä. Kemijoki Oy:lle lisärakentaminen, myös Vuotos, on kamppailua omasta olemassaolostaan. Toisekseen Lapin kotitaloudet eivät hyödy kaupasta. Uuden lain mukaan yhtiön maanostoihin kuluttamat noin 200 miljoonaa markkaa olisi laskettava haittoihin. Hanke on siis selvästi kannattamaton, ja Ruotsin vesilain mukaan sille ei voitaisi myöntää lupaa. Jakeluyhtiöt saivat nykyisellä sopimuksella enemmän halpaa sähköä, halutessaan 37 prosenttia Kemijoki Oy:n tuotannosta, kuin ne tulevat saamaan osakkeiden kautta. Likaisen työn tekijä tarvitaan IVO hyötyisi Vuotoksen rakentamisesta eniten, mutta sen julkisivu ei ole kiistassa ryvettynyt, koska likaisen työn on tehnyt Kemijoki Oy. Ensinnäkin sillä peitellään vesirakentamisen ja Vuotoksen ilmiselviä haittoja. Kemijoki Oy on tietenkin hyvä naamio myös UPMKymmenelle, joka tuskin haluaa mainostaa eurooppalaisilla paperimarkkinoilla, että se saa joka viidennen markan tuotosta joka syntyy, jos Vuotos hukutetaan veden alle. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Sitä se ei tietenkään tee, fuusioon riittää kaksi kolmasosaa äänivallasta, ja se valtiolla on osakekauppojen jälkeenkin. Sen mukaan kymmenessä vuodessa maksettavat 700 miljoonan markan korvaukset tulisi myös laskea Vuotoksen haittoihin
Jo vuosituhansia sitten ihmiset oivalsivat, että varislinnut ovat älykköjä siivekkäiden maailmassa. Sitä en tietenkään mene väittämään, että ne olisivat sisäistäneet kaukojunien aikataulut. vsk. Linnuista syntyi myyttejä. Viime kesänä muuan tuttavani kertoi, että Helsingin rautatieasemalla oleskelevat naakat seurasivat kaukojunien saapumista. Kun jatkoin tarkkailuani, pääsin toteamaan, kuinka pitkälle naakkojen ymmärrys ulottui. Toivottavasti tulee pitkä hellejakso. Samoin kävi aikoinaan Lammin biologisen aseman kenttäkurssilla, kun Lempisaaren naakkojen oivalluksia ei tiedetty. Tarinoita kiiltäviä esineitä ovelasti pihistelevistä harakoista onkin kymmenittäin kaikissa niissä maissa, joissa tämä korea lintu elelee. Linnut poimivat nokkaansa hyönteisvainajia, jotka olivat satojen kilometrien matkalla törmänneet junaan. Varislintujen kaupungistuminenkin on niiden joustavan oppimiskyvyn ansiota. N aakkojen oppivaisuudesta on monia esimerkkejä sekä kaupungeista että maaseudulta. Muun muassa korppi oli skandinaavien jumalan Torin lintu, Lontoossa viisaat korpit ovat taas olleet ties kuinka kauan Towerin linnan suojelusenkeleitä. KUUKAUDEN ILKKA N asevaälyiset naakat H etki sitten katselin ikkunastani harakkaa, joka tepasteli vastapäisen talon mustalla katolla. Ruoka sillä oli mielessä näin keskitalven pakkaspäivänä, mutta kaipa sitä muukin kiinnostaisi. 35. Naakka on meillä Suomessa alan uranuurtaja. Silloin naakkojen ruokapöytä on runsaimmillaan, samaan tapaan kuin viime elokuussa. Tämänkin mahdollisuuden otan kuitenkin huomioon, kun menen kesällä tarkkailemaan naakkoja. Tuskin juna oli ehtinyt pysähtyä, kun ensimmäiset naakat jo kieppuivat veturin etuosan päällä. Kun lintutieteemme veteraani Lars von Haartman tutki Lempisaaren linnustoa, hän merkitsi maasta löytämänsä lintujen pesät lapuin. Lähdin pika pikaa asemalle. Ja mitä pitempään seurasin naakkojen touhuja, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että nuo tummatakkiset älypäät osasivat erottaa kaukoliikenteen ja lähiliikenteen junat toisistaan. Varislinnut ovat oppineet suhtautumaan ihmiseen pelottomasti siellä, missä pelkoon ei ole ollut aihetta ja ruokaa on saatavilla helposti , kun kekseliäisyyttä riit1 \ \ \ \ tää. Linnut eivät näyttäneet olevan kovinkaan kiinnostuneita lähiliikenteen junista. Hetken kuluttua pääsin omin silmin näkemään, kuinka naakat tasapainoilivat ja keräsivät menestyksellisesti hyönteisiä veturin keulalla. Juuri silloin ei paikalla ollut vastatullutta kaukojunaa, mutta kun seuraava juna kuulutettiin saapuvaksi ja se alkoi näkyä Pasilan suunnassa, naakat terästyivät selvästi. Muistin Rossinin oopperan Varasteleva harakka. Pian naakat oppivat niiden merkityksen tuhoisin seurauksin. Teksti ja piirros: Ilkka Koivisto SUOMEN LUONTO 3/97 56. Sen ulkoinen tyylikkyys oli oivassa sopusoinnussa määrätietoisen liikehdinnän kanssa
vsk.. 36 SUOMEN LUONT03/97 56. Kuvat: Paavo Hamunen Joutsenen kevät Laulujousenpari kuuluttaa reviiriään pienessä sulassa
Jousenet saapuvat Suomeen maaliskuulta alkaen tulossa ja olossa on talven voittavaa voimaa ja kevään riemua. Toinen joutsenpari sai häädön, sillä yhden lammen ruoka ei riitä kaikille. Laulujoutsen on palannut Suomen lh:,,nustoon: maassamme pesii nykyisin jo parituhatta pariskuntaa. 37. vsk. Pesimäpuuhiin ne pääsevät huhtikuussa. Takatalvi piiskaa joutsenia. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Sini taivas kantaa joutsenet uuteen yritykseen. Ne viihtyvät vielä joukossa: pesimälammen valtaus on vasta edessä
38 SUOMEN LUONTO 3/97 56. vsk.
vsk. Denali on myös vuorta ympäröivän valtavan kansallispuiston nimi. :, Illusia Denalin kansallispuisto ja siihen liittyvät suojelualueet sijaitsevat Anchoragen pohjoispuolella keskellä Alaskaa. Vain yksi kymmenestä pääsee tutustumaan puiston kauneimpaan sydämeen. Puiston s1saosiin johtaa vain yksi tie. Matkat ovat loppuunmyytyjä, ja mukaan pääsyä joutuu usein odottamaan jopa pari päivää. Denalin kansallispuisto on Alaskan suosituimpia matkailukohteita. Intiaaneille se on Denali, "Se korkea". 39. Puiston sisään on ehdotettu rakennettavaksi hotelli, lisää teitä ja jopa rautatie. Denaliin ei pääse yksityisautolla. Muille amerikkalaisille se on Mount McKinley, Pohjois-Amerikan korkein vuori, jonka huippu tavoittelee 6200 metriä. SUOMEN LUO TO 3/97 56. Kansallispuistossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa matkailijaa, mutta enemmänkin olisi tulossa. Paikalliset luonnonsuojelijat joutuvat kuitenkin taistelemaan periaatteidensa puolesta kasvavia matkailijalaumoja vastaan. Toukokuun puolimaissa alkaa 24 000 neliökilometrin laajuisessa puistossa turistirumba, karibuvaatimet pudottavat sarvensa ja dallinlampaat synnyttävät vuonansa. Bus ista voi poistua matkan varrella ja palata jonkin takaisin tulevan Iin ja-auton kyydissä illalla pääopastuskeskukseen. Alueella ei ole lainkaan merkittyjä vaellusreittejä. Suurin osa vierailijoista ostaa paikan puolen tunnin välein lähtevistä linjaautoista, jotka ajavat 140 kilometrin matkan tien päätepisteeseen Wonderjärvelle vi idessä tunni,ss'a. Vaellusalueetkin varattava Osallistu vampi tapa tutustua Denalin luontoon on patilltayöllä heinäkuussa Mount McKinleyn 6194 metrin korkuinen huippu nousee aurinkoon pilvien yläpuolelle
Maailman korkein vuori Hyvällä säällä voi ihailla lumen peittämää Pohjois-Amerikan korkeinta vuorta. Saavutus oli uskomaton: miehet nousivat kaakaon ja munkkirinkilöiden voimalla yhdessä pa1vassa 3300 metristä yli 6000 metnm. Vaeltaja kohtaa Denalissa useamnun karhun kuin toisen kulkijan kointi. Jos 40 Poikasten kanssa liikkuva harmaakarhunaaras on vaarallinen. Elämä kuohuu Denalissa Puistossa kevät, kesä ja syksy kestävät yhteensä neljä kuukautta. Vaeltajan täytyy ottaa mukaansa myös tiivis ruokatynnyri , jonka saa ilmaiseksi lainaksi opastuskeskuksesta. Siinä neuvotaan, miten tulee käyttäytyä, kun kohtaa karhun. Mount McKinley on ympäristöönsä verrattuna maailman korkein vuori ja siltä se myös näyttää. Kuhunkin osaan päästetään samanaikaisesti alueen koosta riippuen kahdesta kymmeneen henkeä. Ja harmaakarhu juoksee paljon nopeammin kuin ihminen. Pakeneminen juosten on pahin mahdollinen teko se voi laukaista karhun saalistuskäyttäytymisen. Harvat valokuvat tekevät sille oikeutta. Tällainen tapaaminen on enemmän kuin todennäköistä. Todennäköisimmin vastaan tulevia suuria eläimiä ovat karibu , dallinlammas sekä harmaaja mustakarhu. vsk.. Kookas ja pelottavan maineen saanut harmaakarhu on itse asiassa sama karhu kuin kotoinen nallemme eli Otso Mesikämmen. Karhujen vuoksi vaeltaminen Denalissa ja muualla Alaskassa voi olla vaarallista. Kävellen karhujen maassa Vaeltamaan lähteville esitetaan vajaan tunnin mittainen video puistossa liikkumisesta. Jättiläisvuoren alarinteillä ja ympäristössä Denalin luonto muistuttaa monella tavalla Lappia. Mikäli erämaassa telttaileminen pelottaa (ne karhut!), itselleen voi varata telttapaikan joltakin puiston seitsemästä leirintäalueesta. Tammikuu on kylmin kuukausi, ja silloin lämpötila voi laskea jopa 50 pakkasasteeseen. Kansallispuisto on jaettu suunnilleen 40 erikokoiseen vaellusalueeseen. Paikan saa 50 markalla vaikka Wonderjärven rannalta. Esimerkiksi Mount Everest kohoaa vain 3350 metriä Tiibetin ylätasangosta, ja sillä on useita korkeita naapureita. karhu hyökkää tai on aivan vieressä, kulkijan on viisainta heittäytyä maahan ja vetäytyä sikiöasentoon kädet niskan taakse ristittyinä. Ensin vaeltajan täytyy saada opastuskeskuksesta itselleen vaellusalue, jonka voi varata vasta päivää ennen retken alkua. vuotta myöhemmin. Pienemmistä nisäkkäistä voi nähdä majavan, ketun, murmelin ja lumikenkäjäniksen. Jos kulkija näkee karhun kaukaa, hänen pitäisi suunnata kulkunsa selvästi sen ohi. Puistoa laajennettiin kolminkertaiseksi 1980 ja samalla sen rnm1 muutettiin athabascankieliseksi Denaliksi. Useat kasvija eläinlajit ovat samoja tai melkein samoja kuin Suomen arktisilla alueilla. Eläimet ovat usein niin tottuneita ihmisiin, etteivät ne pelkää kuvaajaa. Mount McKinleyn kansallispuisto perustettiin 1917. Peitteisessä maastossa täytyy liikkua pensaita rytistellen, kovaan ääneen keskustellen ja vaikka laulaa luikautellen. Kuvaajien on paras pysytellä autonsa lähellä. Karhun pahin vihollinen on SUOMEN LUONTO 3/97 56. Vuoren pohjoishuippu valloitettiin ensin; neljä kaivostyöläistä Fairbanksista kiipesi sille 1910. Mount McKinley nousee 5490 metriä Wonderjärven pinnasta, eikä sen ympärillä ole muita läheskään yhtä korkeita vuoria. Siksi jokaisen pitää tietää, miten säilyttää ruokansa ja mitä tehdä, kun karhu lähestyy. Korkeimman, etelähuipun, valloitti puiston ensimmäinen johtaja Harry Karstens kolmen kumppanin kera kolme Dallinlampaat ovat puistossa yleisiä
Järvelle pääsee nykyisin kapeaa hiekkatietä pitkin. Nykyinen autoja matkailijakiintiö on heidän mielestään aivan liian pieni. kaupungin Anchoragen pohjoispuolella. Denalin kansallispuiston edustajat ovat esittäneet oman suunnitelmansa. Sitten alkaa pölyinen hiekkatie, joka vie puiston ytimeen. Luonnonsuojelijat sanovat, että rautatie tai sen vaihtoehtona uusi maantie muuttaisi koko Denalin erämaisen luonteen. Matkailijat pääsevät bussin ikkunasta seuraamaan joka päivä esimerkiksi karhujen touhuja. Siihen kuuluu muun muassa opastuskeskuksen rakentaminen puiston etelärajalle, mistä avautuu näköala Mount McKinleylle. Alaska on syrjäinen ja kallis Kansallispuisto on 380 kilometriä Alaskan suurimman SUOMEN LUONTO 3/97 56. Puistoon pääsee joko Alaskan Parks -valtatietä pitkin tai sitten matkustaen Alaskan ainoalla rautatiellä. Kiskot päättyisivät Wonderjärvelle. Alaskan keskiosan matkailuyrittäjät haluavat kehittää Denalia siten, että yhä useammalla matkailijalla olisi mahdollisuus päästä puistoon. Junalla saapuvat matkailijat viettäisivät yhden tai kaksi yötä järven rantaan rakennettavassa suuressa hotellissa ja poistuisivat sitten tietä pitkin bussilla. Vanhat uroskarhut tappavat keväällä naaraita ja poikasia saadakseen ruokaa. toinen karhu. Lisää kuluja syntyy syömisestä, asumisesta ja matkustamisesta: Alaska on selvästi kalliimpi kuin Yhdysvaltojen muut osat. Päätiet ovat kestopäällystettyjä, mutta valtaisat lämpötilan vaihtelut syövät päällysteeseen kuoppia. Miten yhdistää matkailu ja luonnonsuojelu. Tämä osa tiestä on avoin kaikille ilman erillisiä lupia tai maksuja. Tänne jotkut toivovat suurhotellia ja rautatietä. Denaliin johtavan tien 22 ensimmäistä kilometriä on päällystetty. Puiston pohjoisosaan on ehdotettu rakennettavaksi yksityisvaroin uutta rautatietä 145 kilometriä. Ongelma on kansallispuistoille tyypillinen: miten ottaa vastaan kasvavat kävijämäärät pilaamatta puistoa. Vain kolmasosa pennuista selviää Denalissa hengissä ensimmäisestä kesästään. Denalin kehittäminen on kuuma puheenaihe Alaskassa. Niissä matkailijat voivat odottaa pääsyä puistoon. Myöhemmin kesällä ruokaa on riittävästi; silloin uroskarhut tappavat poikasia saadakseen naaraat tulemaan kiimaan ja päästäkseen parittelemaan. Useimmille suomalaisille käynti Alaskassa on ainutkerWonde1järven leirintäalueen maisemat ovat varmasti maailman upeimpia. Maitohorsman kukinnot liekehtivät Wonderjärveen laskevalla rinteellä. D 41. Suunitelmaan ei sisälly uuden tien rakentamista. Den alin kansallispuiston itärajalla, lähellä pääopastuskeskusta, on useita hotelleja ja leiriytymisalueita. tainen tapaus, sillä pelkkä matka Suomesta maksaa paljon. Sitä saa ajaa vain runsaat 10 000 ajoneuvoa kesässä; yksityisautoilla on pääsy kielletty. Nykyisellään puisto on oiva paikka eläinten tarkkailemiseen. Jos matkailijoiden ja palvelujen määrä kasvaa, eläimet vähenevät. Teiden heikkouden korvaavat upeat maisemat. vsk
Jotkin lajit huolehtivat kuitenkin jälkeläisistään. Noin 40 vuotta sitten niiden määräksi arvioitiin 400 000 yksilöä, noin 20 vuotta sitten 200 000 ja nyt on jäljellä enää 30 000-40 000 leijonaa. Naaras munii nuijapäälle veteen ravinnoksi myös muutaman hedelmöitymättömän munan. Koiras ja naaras ruokkivat yhdessä poikasta noin viiden päivän välein. Monet eri sammakkoeläimet kyllä huolehtivat jälkeläisistään jollakin tavalla. Sitten se kutsuu naaraan luokseen. D kana. Joen pienempi pohjoishaara on lähes umpijäässä, ja vasta Käkisalmessa löytyy lintuja. Kun toukka kuoriutuu, koiras ottaa sen selkäänsä ja lähtee etsimään uutta vesisuppiloa, jonne se päästää nuijapään. Metsäpirtin-Taipaleen seuduilla on jo satoja leikkiä ja tavallisesti muutama muukin sukeltajasorsa, kuten alli, pilkkasiipi tai mustalintu. Vuolaammassa päähaarassa on enemmän lintuja. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sammakkoeläimellä on havaittu kiinteä parisuhde. Silti vuodenvaihteessa ryhdyttiin poikkeuksellisiin toimiin, jotta onnettomuus ei uusiutuisi. Viime talven yli siellä sinnittelivät muiden muassa haapana, tukkasotka ja nokiEläinten kuningas uhattuna Serengetin suojelualueella Tansaniassa kuoli pari vuotta sitten noin tuhat leijonaa salaperäiseen tautiin. Tavallisesti ryhävalaat käyttävät muuttoon noin sata päivää. Koskikarat niiailevat kylmää kavahtamattomien kalamiesten vieressä. Leijonia myös salametsästetään runsaasti. Yhdysvaltalaistutkija Janalee P. Kolmasosan kansallispuiston leijonista tappanut sairaus osoittautui koiraeläinten penikkatautiviruksen aiheuttamaksi. Vuoksen Venäjän puoleisen yläjuoksun virtapaikat ovat lähes tyhjiä: niissä viihtyy vain muutama telkkä ja isoJari Kontiokorpi Vuoksen vuolaammassa päähaarassa Metsäpirtin tienoilla viihtyvät sekä vesilinnut että kumivenettä käyttävät kalastajat. Hankkeen kustantavat kansainväliset luonnonsuojelu järjestöt. Venäjän puolella lintuja on vähemmän: suurin osa Vuoksesta on normaalitalvina jäässä eikä asukkailta liikene ruokaa "pullasorsille". Laatokalla näkee keskellä talveakin yleensä lokkeja ja alle ja norppien lisäksi. Sakkolan Kiviniemen koskessa pulahtelee tavallisesti kymmeniä telkkiä ja sinisorsia sekä toistakymmentä koskikaraa. Jari Kontiokorpi ko pienellä alueella elää noin 30 000 maasaiden koiraa, joista ainakin l 000 on tarkoitus rokottaa penikkatautia vastaan. 42 Naaras munii yhden hedelmöityneen munan kasvin lehtisuppilossa olevan veden äärelle. MAAILMALTA Vuoksen talvisia vesilintuja Saimaan vedet laskevat Laatokkaan monin kiemuroin. Suurin osa jäljelle jääneistä elää suojelualueilla. Caldwell havaitsi, että eteläamerikkalaisilla nuolimyrkkysammakoilla on perhe. Tämä 4465 kilometrin matka taittui 39 päivässä eli 115 kilometrin päivävauhtia. Afrikan leijonien tulevaisuus ei näytä turvatulta. koskelo. MelJuha Valsle/fietokorppi Puolessa vuosisadassa leijonien määrä on romahtanut kymmenesosaansa. Veli-Risto Cajander Vauhdikkaasti Havaijille Ryhävalas, jonka tutkijat tuntevat numerolla 339, matkasi ennätysnopeudella kesälaitumiltaan Alaskasta talvilomalle Havaijille. Voimakas väestönkasvu ja karjan laidunmaiden leviäminen suojelualueiden liepeille ja jopa itse suojelualueille ajavat leijonat yhä useammin ristiriitoihin ihmisten kanssa. vsk.. Suomen puolella jokea on vain 13 kilometriä, ja Terho Poutanen kuvasi sen runsasta linnustoa numerossa l/97. Sammakoiden rakkautta Useimmat sammakkoeläimet jättävät soidinmenojen jälkeen sekä jälkeläiset että lisääntymiskumppanin oman onnensa nojaan. Päähaaran suulla Laatokalla voi nähdä kymmeniä harmaaja kalalokkeja, kalastelevia isokoskeloparvia ja lintuja säikytteleviä merikotkia. Ensimmäisen 23 kilometrin matkalla joki putoaa 64 metriä, lopun 133 kilometrin matkalla enää kahdeksan metriä. Vuoksi haarautuu: pohjoinen haara laskee Laatokkaan Käkisalmen, eteläinen Taipaleen kohdalla. Leijonat ovat alkaneet toipua katastrofista. Näillä suurilla kissapedoilla ei juuri ole mahdollisuuksia elää suojelualueiden ulkopuolella. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Laatokan syvät pohjoiset selkävedet pysyvät useimpina talvina avoimina. Penikkatauti on peräisin Serengetin kansallispuiston ympärillä elävien maasai-paimentolaisten koirista, joita nämä käyttävät apuna paimentamisessa ja metsästyksessä. Koirista tautia välittävät eteenpäin sakaalit, hyeenat ja korvakoirat, jotka voivat tartuttaa leijonia kärkkyessään makupaloja niiden saaliista
:-: ~, . Ovela miekkonen hajotti sen kahtia ja myi palat kahdelle eri museolle. ·. Norsun lanta soveltuu hyvin paperin valmistukseen, koska siinä on runsaasti kasvikuituja. Raaka-aineen toimittaa Kenian luonnonsuojeluvirasto. ' ;e ./ • ' ' ' . vsk. Tehtailija keittää lannan ja survoo syntyneen tahnan huhmareessa morttelilla. Massiivinen kalankasvatus voi vaikuttaa ympäristöön erittäin tuhoisasti. Maan luoteisosassa niiden seassa on kuitenkin paikoin gne1ss1breksialohkareita, joita on erityisen runsaasti Osmussaarella. Kasvatus merkitsee myös kalojen perinnöllisen muuntelun köyhtymistä. Maapallon vuotuinen kalansaalis lisääntyi tasaisesti 40 vuoden ajan. Koska väkiluku lisääntyy edelleen nopeasti, saalis henkeä kohti pienenee. Percy Mashaire että 2020 yli puolet kalasta on kasvatettu. ,.··, , ,' J . Juha Valste Höyhenekäs hirmulisko Kiinalainen maanviljelijä löysi viime vuonna erikoisen näköisen fossiilin. maksi jäänyt, läpimitaltaan nelikilometrinen meteoriittikraatteri. Malawissa norsunlantapaperia tehdään kaupallisemmin. Tällaisia laivastoja on esimerkiksi Venäjällä, Japanilla, Korealla, Espanjalla ja Portugalilla. Ne ovat joko poliittisesti arkoja tai luonnonoloiltaan vaikeita. Järjestö tuottaa kirjekuoria ja muistilehtiöitä, joita matkailijat ostavat mielellään. Paperi ei kelpaa kirjoituskäyttöön, mutta soveltuu maalausten pohjaksi. Pieni eläin nimettiin Sinosauropteryx primaksi. Jääkausien mannerjää on kuljettanut gneissilohkareita törmäyspaikalta etelään. Lannasta paperia Muinaiset egyptiläiset valmistivat papyrusta sädekaisloista. Etelä-Afrikassa paperin raaka-aineena käytetään sarvikuonojen, puhvelin ja norsun lantaa. Toisaalta osaa näistä haitoista osataan jo hallita. Luonnonkaloista tulee harvinaista herkkua. D 43. .,_.·,< ... Stirlingin yliopiston tutkija Malcolm Beveridge Skotlannista arvioi, kareet ovat pera1sm jostakin vielä tuntemattomasta meteoriittikraatterista", kertoo Suuroja löydön taustaa. ' . Törmäyskohtaa peitti tuolloin matala meri kuten nykyisinkin. Kalastuksen tulevaisuus näyttää synkältä. . 1 ..,4 ._• .l , ·~ ,.. Saatu karkea ja kuituinen paperi soveltuu erinomaisesti maalauksiin ja myös kortKalastus kriisissä, kasvatuksesta apu. tien valmistukseen. Tilanteen synkkyys johtuu Virosta löytyi kraatteri Virolaiset tutkijat ovat löytäneet Suomenlahdesta läheltä Osmussaarta meteoriittikraatterin. Seuraavaksi hän pesee mössön vedellä ja levittää sen alustalle kuivumaan aurinkoon. Heidän innoittamansa kenialainen taas tekee takapihallaan paperia norsun lannasta. ,.,,, .. Neugrundin meteoriitti iskeytyi Maahan noin 475 miljoonaa vuotta sitten. Simpukoissa, ostereissa ja katkaravuissa kasvatettujen osuus on vielä suurempi. Ryöstöja salakalastus rehottavat, ja pelkästään hetkellistä voittoa hamuavat teolliset kalastuslaivastot siirtyvät aina uudelle alueelle entisen tyhjennettyään. Satoja miljoonia vuosia sitten Maahan iskeytynyt kosminen vieras synnytti lähes kilometrin syvyisen ja seitsemän kilometrin läpimittaisen kraatteri n. ~raatterin ja sen ympäristön tutkimuksia jatketaan ensi kesänä. Viron Geologisen tutkimuskeskuksen tutkija Kalle Suurojalla kollegoineen on kokemusta meteoriittikraatterien tutkimisesta. Kiven rakenne muistutti Hiidenmaan kraatterista porattuja näytteitä. Fossiilissa on merkkejä, joista on päätelty sillä olleen untuvainen höyhenharja. Kasvu pysähtyi 1980-luvun lopussa, ja sen jälkeen vuotuinen saalis on pysytellyt 80 miljoonan tonnin tietämissä. Sillä oli pitkä kaula ja häntä sekä pienet etuja voimakkaat takaraajat. MAAILMALTA Lannasta valmistettu paperi soveltuu mainiosti taidepaperiksi. Pohjois-Virossa on runsaasti rapakivilohkareita. Yksityinen järjestö opettaa tavallisille ihmisille, miten lantaan sekoitetaan jätepaperia, maissin varsia ja banaanin lehtiä ja sekoituksesta valmistetaan paperia. ;·~,;-\· f., r ,, ., •1 ' ' : . "Kesällä 1995 tutkimme näiden lohkareiden rakennetta ja esiintymistä. Otuksen eläessä maapallolla oli asustanut lintuja jo ainakin 30 miljoonan vuoden ajan. ~,, , ... Tutkimusryhmä on jo vuosia porannut Hiidenmaalla, missä sijaitsee Viron nyt toiseksi suurimSUOMEN LUONTO 3/97 56. Löytö tuo uutta tietoa höyhenpeitteen kehityksestä ja merkityksestä. Nykyisin joka viides kulutettu kala on viljelty. Tuotot käytetään norsujen suojeluun. :\ ~' _,,. . Näitä myydään kansallispuistoissa. lndrek Rohtmets ' , >. Näin kivet tukivat ajatusta, että Luoteis-Viron gneissilohsiitä, että jäljellä on enaa muutamia uusia alueita. ~' • ..
Luonnon itseisarvo ei rnta suuntaamaan käyttäytymistämme eikä näytä antavan riittävästi suuntaviittoja ajattelulle ja käyttäytymiselle. maa ja ottakaa se valtaanne". Perustaksi viljely ja varjelu Timo Helle viittaa kiinnostavassa kirjoituksessaan (SL 12/96) kahdenlaiseen juutalaiskristillisestä traditiosta nousevaan käsitykseen, joissa määritellään ihmisen suhdetta muuhun luomakuntaan. Jokaisen luontokappaleen koskemattomuus sen itseisarvon perustella on kupla. Tällä yri tän sanoa sitä, että ilmeisen kestävää ja luonnollista on, että joltain osin pidämme puoliamme ja käytämme hyväksi muuta luomakuntaa. " Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä." Helle kyselee kirjoituksessaan, mistä löytyisivät "ei-karismaattisille" lajei lle ne kolmannen tason perustelut luonnonsuojelubiologisten ja päiväkohtaisten luonnonsuojelupoliittisten perustelujen lisäksi, joilla voitaisi in turvata "sekä luonnon että tulevien polvien oikeudet". Hän kuvasi Tuorlan kartanon vanhan navetan Piikkiössä 1973 ja uuden rakennuksen samalla paikalla 1989. mene Jumalan rauhaan". .Jumalan hukka ... Luomakunnan sisäisen veljeyden ja kumppanuuden perinne, jonka pohjalla on usko Jumalaan luojana, voi antaa meille moni lle luonnonsuojelull isen SUOMEN LUONTO 3/97 56. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Vaikka harkiten, niin silti . Kristillisen ja luultavasti myös luonnonsuojelullisen kritiikin kestävä ratkaisu olisi se, että hylkäämme yksipuolisen ihmisen ylivaltaa korostavan perinteen ja liitymme "viljelemisen" (käytämme luonnon antimia oman elämämme ylläpitämiseksi) ja "varjelemisen" (luonnonsuojelun) traditioon. Kesäillan iloksi taitamme koivusta saunavi hdan. En pitäisi mitenkään vanhentuneena enkä mahdottomana ihmisen vastaanottaa vaikkapa 44 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Vanhat rakennukset ovat joskus kuin osa luontoa, ki1joittaa Jarmo Metsäperä. Uskon, että ihmisen syvempi ymmärrys tietää ja oivaltaa, että emme kuitenkaan antaudu puhtaimmankaan kapean luonnonaatteen kirkastamina esimerkiksi sairauksien aiheuttajien passiivisiksi kantajiksi. Vanhassa Testamentissa tämä on sanottu ensimmäisellä lehdellä. Jumala siunasi miehen ja naisen ja sanoi: " ... Tämä on yhä hyvi n voimakkaasti länsimaisen ihmisen ohjenuorana ja näyttää innostavan myös itämaisia kulttuureja entistä enemmän. Tislatunpuhtaaseen luonnon itseisarvoon vetoaminen ei näytä riittävän. Molemmat traditiot on kirjoitettu Vanhan Testamentin ensimmäiselle lehdelle. Timo Helteen sanomana sitä, että yksi hyvin varteenotettava luonnonsuojelun perusta löytyy juuri juutalaiskristillisestä traditiosta, jota luterilainen kirkkokin edustaa. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Toinen perinne, johon Helle viittaa, on Pehmeä Matin sydämellinen ja eläytyvä suhde hukkaan: " .. vsk.. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Olen Helteen kanssa samaa mieltä. Meidän on löydettävä perustelut sekä vallalle että sen rajoille. On vain Helteen tavoin löydettävä oikean polun pää ja valittava jo raamatussa näkyvien traditioiden välillä. Ja mitä ovat ruoka, juoma, meno muu
_Yuo.s1kymm~nten kuluessa luonto oli ehtinyt vallata takaisin täman viktoriaanisen ajan kuuluisimman kalmiston. Etenkin vanhat vehmaat hautauslllaat suunne puineen ovat lahja elämälle. valittt1~ maisema-arkkitehti, jolla oli toisenlainen näkemys. Itse olen puhunut nimenomaan työl lisyyden kokonaiskehitykestä, joka pitää sisällään sekä puun kokonaiskäytön työllistävän vaikutuksen että tuottavuuden kehityksen vaikutuksen. Lopullinen käänne tapahtui 1981. Luonto huoleht1s1 kuk1tuksestakin. Puheenjohtaja Timo Helle on osunut oikeaan laajentaessaan luonnonsuojelun perusteiden arvomaailmaa. Kalmistoa ryhdyttiin kunnostamaan talk??v?.1min. Miten kalastajat voivat tietää mikä taimenkanta on uhanalai~ nen ja mikä ei. Olen toivonut kalatalouden ja ympäristöalan asiantuntijoilta neuvoja, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia. Tähän viehättävaan paikkaan paasee tutustumaan opastetuilla kiertokäynneillä. seasta. Lauseen pitäisi mielestäni kuulua: "hakkuiden lisääminen tuolla määrällä vahvistaisi työllisyyttä, mutta siitä huolimatta met äteollisuuden (välittömät) työpaikat vähenisivät vuoteen 20 10 runsaalla 10 000:lla automatisaation seurauksena". Esimerkiksi joku rehevä, riittäv.an laaJa suoJelu_lehto .01ts1 viehättävä paikka viimeiseksi leposijakst. Susi ilmaantui vast~ seuraavana aamuna ulvomaan järven rantamalle! Eila Leppisalo Hyvinkää Heikki Seppälä täsmentää Haluan tehdä pienen täsmennyksen sinänsä asialliseen ja maltilliseen Suomen Luonnon 2/97 pääkirjoitukseen, jossa tutkimuksiini viitataan Pääkirjoituksessa ~odetaan että "hakkuiden lisäämine~ tuolla määrällä (10-15 m i 1joonal la kuutiolla) vuoteen 2010 mennessä päinvastoin vähentäis.i metsäteollisuuden työpa1kk0Ja yli 10 000:lla voimakkaan automatisaation takia". ~linpaikkoja, puroja ja jokia, Jonne kalastajat voivat uuden viehekortin antamin oikeuksin mennä laillisesti kalaan. Monet kasvit voivat jatkaa elämäänsä suurkauPU,~g1ss~. Susi on vienyt viisi koiraa talojen pihoilta. Puun käytön lisääminen toki aina vahvistaa työllisyyttä. Henrik Kettunen Vaasa Ihmejuttuja Lehtenne ihmejuttu jään äänistä oli hyvin mielenkiintoinen (SL 1/97). ~app1on kausi alkoi 1940-luvulla. Näistä tiedetään ylipäätään hyvin vähän. Y 11m.e JOUiukuussa kävin Lontoon vanhimmalla, 1839 perustet~lla H1ghga~en .hautausmaalla. Tien toisella puolella oleva lantinen ha~taus.maa on v1ela k11nnostavampi . Hanen ~rnele~tään _Highg~~e o·l·i·· Englannin romanttisimpia h~u~ausma1ta J~ tui~. vain kuolleitten kaupunkeja. _hav~innollistuu kirkkaasti hautausmaiden merkitys ymp~riston v11hty1syydelle. Se paas_1kin, huutokaupassa kaksi yhdistyksen jäsentä osti hautausmaan omistamansa yhtiön lukuun 50 punnalla. Pidän tuhlauksena luonnonsuojeluliitonkin yritystä välttää filosofista ja uskonnollista keskustelua. Kristillisen uskon kiertäminen on ihmisluonnon vastaista. Jos ei nyt ilmaannu maisemaan sutta, niin onpa kumma ajattelin. Onnekkaasti kunnostuksesta vastaamaan .. 1975, JOiioin perustettiin Highgaten hautausmaan _ys~av1en yhdistys. E1 el~aa, kehitystä eikä ihmistäkään olisi ilman kuole~aa. Uhanalaiseksi luokitellun taimenkannan voi hävittää sukupuuttoon joutumatta siitä minkäänlaiseen korvausvelvoitteeseen. Omaiset vo.1s1vat sirotella tuhkan mieluiseensa kohtaan. Niitä ei tunneta luonnonsuojelulaissa, eivätkä kalastustai eläinsuojelulakikaan annan niille turvaa. nekropolis, jonne monet persoonallisuudet ja mahttm1ehet halusivat päättää maallisen vaelluksensa. Selkeitä vastauksia en valitettavasti ole saanut. sellaisena s~1lytta.a, luonnonkauniina pyhättöna, JOnk.a .my t1sessa rauhassa voi pohtia syntyjä syviä. Muratit, karhunvatukat,. Haluaisin kiinnittää vielä huomion yhteen lainsäädännön heikkouteen: uhanalaisten lohikalojen asemaan. . vsk. Sen itäinen puoli tunnetaan kuuluis.1.mmasta vainapstaan Karl .. Aikanaan se oli Lontoon . Jorma Laurila ~ enlaista ulvontaa yhtäaikaa: Järven jää ulvoi ja mourusi, rad10ssa oli viikon luontoäänenä suden ulvontaa ja kaiken kukk~raksi oma mahani alkoi pitää aivan samanlaista ääntä, kun kairasin avantoa jäähän. Alkoi vandaalien aika. pensaat J.a .ruohot ovat naamioineet hautapaadet vihreiksi ku,mmmks1; kasv1llis.uuden . Pahantekijät rikkoivat hautakiviä, murtautuivat hautaholv.e1hin Ja ~vasivat arkkujakin. m.uod1kkain . Heikki Seppälä tutkija Metsäntutkimuslaitos Punahilkkaoireyhtymä vaivaa Kuhmossa Kuhmossa on menossa kolmas suden rauhoitustalvi, ja vasta nyt on tapahtunut muutos verrattuna rauhoitusta edeltäneeseen aikaan: yksittäisiä susia on nähty Kuhmon keskustasta Sotkamoon, ja noin kahdeksan suden lauma on asustellut pari kuukautta 25 kilometrin päässä itärajasta. M~rxista. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen taimenkantarekisterissä valtaosa "arvioiduista ja tunnetuista" kannoista on uhanalaisia. H1ghg_atessa vrn ~ok~a kuo_leman Ja elämän ykseyden kauniina ja luonnollisena. Joidenkin_ mie.lestä .hautausmaa oli palautettava alkuperäiseen asuunsa rad1~a_altlla raivauksella. Mitään muistomerkkejä ei tarvittaisi, vain nimi yhteiseen muistolaattaan. Runsaan v~osisadan hau~ausmaa oli vaurauden ja kauneuden perikuva. _Nykyisin hau.tausmaa o~. Hautausyhtiö halusi paa~ta t~otta~~~tomasta taakastaan lopullisesti eroon hinnalla millä hyvansa. Lapset kuljetetaan kouluun, susien määrää lii45. merkittävä luontoparatiisi, jossa elää kolm1senkymme~ta _perhoslaJ1a, osa uhanalaisia. Hylätty kauhuromanttinen hautausmaa vett puoleensa asiattomia. Omistajayhtiö oli rahoittanut yllap1don myymällä hautapaikkoja; tilaa oli yhä vähemmän ja rahat alkoivat huveta. On paljon uhanalaisten taimenkantojen. tason, joka ottaa huomioon ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena. voi siellä täällä nähdä pilkistävan mu1stopat aan kaden tai enkelin siiven. Parhaimm1Haan ovat pa1kk0Ja, Joissa elämä ja kuolema kohtaavat. Jotk~t li~no1ttaut~(v~t .vielä kuolemassakin luonnonvoimia vastaa_n; rikkaimmat s1Jo1tt1vat tomumajansa mahtavaan mausoleum11n, suoJaan madoilta ja muilta hajottaeliöiltä sekä kuuluttamaan valtaansa vielä kuoleman jälkeenkin. Sitä vastoin tikankontin tai kangasvuokon poimimisesta seuraa tuhansien markkojen sakot. Lintuja pesii runsaat pankymmenta laJ1a. E1ko luonnonsu?J~luhenk_isill_e voitaisi Suomeenkin perustaa 0~1a lu.onnonmuka1s1a kalm1st0Ja. Uusi v~1~e alkoi. Hannu Kuusniemi rovasti Kokkolasta Taimenet takaisin Ehdotukseni pyydä ja päästä ~kalastuksesta on herättänyt Ilahduttavan paljon keskustelua. Ruuhka-Eur??P~ssa . Toivoisin avointa ja rakentavaa keskustelua. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Elämän ja kuoleman puutarhassa Hautau maat ei.vät ole. Jokainen meistä on_ osa pitkää ihmissukupolvien ketjua, ja ihm1sku~ta on vain pienen pieni rengas koko elämän kehityksessä. Myös -~äyriä, kettuja ja siilejä on nähty. Eläma tan~s11 haudoilla, kun perhoset liihottelevat kalmiston vehmaudessa, linnut laulavat ja kasvillisuus tuoksuu. Suuri lukko sulki hautausmaan portin 1970luvulla. Pyydä ja päästä -ehdotustani on kritisoitu muun muassa siitä ettei kalastusta tulisi lainkaa~ harjoittaa kohteissa, joissa elää uhanalainen taimenkanta. Miten heidän tulisi toimia. Tuli mieleen toinen ihmejuttu mökiltäni Inarista jossa oli kerran keväällä koi~ SUOMEN LUONTO 3/97 56
Se on hyvin voinut osua lepakkoon, joka on sitten tehnyt nopean pakoliikkeen ja lepatellut matkoihinsa. Sekin lukijamme havainto, jossa hän sanoi lehtokurpan ajaneen lepakkoa takaa rantamaisemassa, voi olla aivan totta. Miksei siis myös lehtokurppa ja lepakko. Tämänkaltaisten juttujen julkaiseminen voi perustua vain markk inointinäkökohtiin. Soidinkierroksellaan ollut lehtokurppa on voinut ärsyyntyä sen reitille osuneeseen lepakkoon ja hätyyttää nahkasiipeä. Lintukirjallisuudessa mainitaan tapauksia, joissa lehtokurppa on kantanut poikasia nokassaan muutaman metrin . MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Anni Leinonen Antti Leinonen epäilee, että kuhmolaiset potevat punahilkkaoireyhtymää: susipelko on kohtuuttoman ankara. Julkaisimme havainnon mielipideosastossamme, koska emme sen kummemmin halunneet ottaa kantaa sen oikeellisuuteen. En oitis torjuisi myöskään havaintoa siitä, etteikö lehtokurppaemo olisi voinut nokastaan roikottamalla kuljettaa pa ikastaan. Sanalla sanoen: esiintyy punahilkkaoireyhtymää. Ruotsissa lehtokurpan käytös on aiheuttanut sellaisen uskomuksen, että emo kantaa poikasiaan jalkojensa välissä suojaan viholliselta. Yksin liikkuvalle sudelle pihalle kytketty koira on kuitenkin kuin paisti tarjottimella. Ja aina on joukossa muita kekseliäämpiä. Mielestäni kuitenkin tehdään hallaa hyvälle asialle, jos myyntitekniset seikat syrjäyttävät asiallisen tiedon välittämisen. vsk.. Eivät eläimet mitään koneita ole; ne voivat olla tilaisuuden tullen hyvinkin kekseliäitä. Pari lipsahdusta on sattunut jopa osastossa, jossa asiantuntijat ovat vastanneet lukijoiden kysymyksiin. Sotkamossa yksi susi tapettiin poliisin antamalla luvalla. Tiedehän on vasta jälkikäteen selvittänyt monien luonnonlääkintätapojen vaikutusmekanismin ja todennut, että nehän toimivat! Joskus todellisuus voi olla tarua ja tieteellisen tiedonkin tarjoamaa kuvaa ihmeellisempi . Vuosikymmeniä luonnon merkkejä tarkkailleen luonnonystävän havainnot ja ajatukset ovat kiinnostavia, vaikkevat ne aina viimeisen päälle totta olisikaan. Samassa lehdessä oli Mielipiteitä ja keskustelua -osastossa kirjoitus kurppaemon yllätyksestä. Vastaajaan tarina meni täydestä. Siksi Oikaraisen ajatuksia esittelimmekin. Sama pätee mielestäni Ilkka Koiviston kommentoimaan havaintoon, jossa emo auttoi hirvenvasan aidan yli . Saman lajin ja eri lajien linnut nahistelevat usein keskenään. Luonnonlääkintä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten vuosisataisen kokemuksen kautta voidaan saada pätevää tietoa, ilman tiedettä. Lehtokurppaemolla on erittäin tehokas vihollisen harhaanjohtamistemppu. Mielestäni tamäntapaisen kirjoituksen yhteyteen kuuluisi arvio havainnon luotettavuudesta. Siispä havainnoimaan luontoa aistit valppaina ja mieli avoinna. Koiranomistajalle on tietenkin murheellista, kun koira häviää. Antti Tolonen Kuopio Ei Suomen Luonnossa esiteltyjä "sääprofeetta" Hannes Oikaraisen ajatuksia otettu mitenkään "täytenä totena". Lammen toisessa päässä se muka viimein sai uhrinsa kiinni . Lukija piti kurnutuksen ohella kuuluvaa piiskutusta lepakon äänenä ja erehtyi luulemaan, että kurppa tavoitteli lähellä lentänyttä lepakkoa. Onneksi olkoon! D SUOMEN LUONTO 3/97 56. Matkaa on saattanut olla satakin metriä, joten katsojan on ollut mahdoton tarkkaan nähdä, mitä oikein tapahtui. likka Koi vistolle meni taannoin täydestä, kun eräs lukija kirjoitti jonkun toisen henkilön havainnosta. Ei kurppa lepakkoa saaliikseen edes tavoitellut, kunhan vain ärsyyntyi mahdollisesti turhautuneena, kun ei ollut vieläkään löytänyt naarasta, tuhansista kierroksista huolimatta .... Jorma Laurila päätoimittaja Teemu Yosemiteen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy: n arvonnassa kahden hengen matkan Yosemiten kansallispuistoon voitti Teemu Kunelius Karvosista. Ihmettelen, mikä sudessa pelottaa karhuakin enemmän. Eräs lukija kertoi, miten lehtokurppa ajoi takaa lepakkoa iltahämärässä pienen lammen rantamaisemassa. Helmikuun alussa poliisi antoi luvan tappaa suden myös Kuhmossa. Sen mukaan hirviemo tuli paetessaan aidan eteen. Kuitenkin lähempänä totuutta on selitys, ettei lukijakirjoituksen lähettäjä tuntenut lehtokurpan ääntä. Niinpä se otti vasan etu jalkojensa päälle ja nosti sen mukanaan aidan yli . Poliisilaissa kun annetaan lupa "sellaisen vahinkoeläimen" tappamiseen, joka aiheuttaa muun muassa huomattavaa taloudellista vahinkoa, vaaraa hengelle tai terveydelle. Se lähtee lentämään räpistellen aivan pystyssä asennossa, jolloin helposti saa sen vaikutelman, että sillä on kyydissään jotakin. Metsästysasetushan muutettiin jo sudelle epäedulliseksi. Näin ei ole ollut valitettavasti aina asian laita. Onko ensi talvena odotettavissa lisää lupia. Kerätäänhän pyykitkin sateen uhatessa narulta suojaan. Maamme luontoa käsittelevän lehden juttujen tulisi täyttää korkeat luotettavuusvaati46 mukset. Tuoreimmat lipsahdukset olivat tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Vallitsevan tieteen tarkat mittaukset ovat yksi tapa suhtautua todellisuuteen, mutta eivät nekään kaikkea kerro. Kirjoittajan mielikuvitus oli lähtenyt hurjaan laukkaan tällaisen yllättävän kohtaamisen jälkeen. Aukeaman kokoisessa jutussa otettiin täydestä "sääprofeetan" sääennustukset. Herää kysymys, ovatko ihmisten asenteet vieläkään riittävän kypsiä, jotta Suomessa olisi tilaa myös susille. Totuus on kuitenkin se, ettei säästä voida esittää ennustuksia yli viikon jaksolle. Karhuhan voi sentään esimerkiksi haavoittuneena olla vaarallinen, mutta susi ei. Luontoa voi katsella monesta näkökulmasta. oitellaan ja paikallislehti kirjoittaa kauhuennusteita ensimmäisestä suden suuhun joutuvasta lapsesta. Olisin odottanut likka Koivistolta rohkeutta epäillä havaintoa. Emo ymmärsi, ettei vasa varmaankaan pääse hyppäämään yli . Tapaus oli sattunut jo kymmeniä vuosia sitten, havaitsijalla ei ollut kiikaria, enkä usko, että hirviemoa vasoineen pääsee kovin läheltä näkemään. Antti Leinonen Mikä on Suomen Luonnon linja. Eikö koirat pitäisi pitää öisin sisällä tai häki ssä seudulla, jossa susi liikkuu
Käsitteenä se vaatii keskelleen jotakin ihmisen tietysti . Tämä ei hoidu lisäenergian avulla, joka päinvastoin ruokkii yhä suurempia koneita ja siirtää vain lisää väkeä katsomoon. Hänen on osoitettava viranomaispäätös, joka konkreettisesti rikkoo perusoikeuspykälää ( 14a§) vastaan. Meitä on ohjattava! Perinteinen maanpuolustuskin on normipohjaista, kyselemätöntä, yhteisin sopimuksin kaikille lankeavaa. Koska vastuu luonnosta kuuluu kaikille, minul lekin, haluan osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon kysymällä, miten valtiovalta argumentoi toimensa luonnon, varsinkin ilmakehän, tulev ien polvien ja kehitysmaapolitiikan kannalta. Luonnonsuojelujärjestöihin luotetaan monin verroin enemmän! Tarvitaan rohkeaa politiikkaa Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Luonnonsuojelija (7 /90) ti vasi silloiselta kauppaja teollisuusministeri Ilkka Suomiselta vaihtoehtoja alati kasvavalle energian käytölle murheellisin tuloksin. Energiaa aiotaan käyttää 25 prosenttia ja sähköä 50 prosenttia nykyistä enemmän vuonna 2010. Voisiko pääministeri Paavo Lipponen ja hänen hallituksensa täyttää perustuslain 14a§ :n toisessa momentissa annetun lupauksen. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA PUHEENVUORO Vastuu luonnosta on perustuslaissa Heinäkuussa 1995 täydennetyn perustuslakimme (14a§) mukaan "vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille". Erikoisesti säästämistä asenteiden tasol la välttelevä ja kansainväliset sitoumuksemme syrjäyttävä energiapolitiikka koetaan kohtalonkysymykseksi. Vastuunkantajille löytyy uusi valmis asekin : lailla "voidaan säätää perusoikeuksista poikkeuksia, jotka ovat välttämättöm1a Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen, samoin ku in siihen rinnastettavien poikkeusolojen aikana" (l 6a§ perusoikeudet). Haittaverot hyväksytään, mutta vain selvästi elinympäristöä hyödyttäviksi korvamerkittyinä. Talouden todetaan yksinkertaisesti kasvavan 2,5 prosenttia vuodessa ja siis puolitoistakertaistuvan 15 vuodessa. Ehdotan ympäristö-sanan hylkäämistä turhana. Koskematon ja ihmisen reviiriksi jo alistettu luonto ovat kumpikin yhtä tärkeitä eloonjäämiselle. Lääkärinä tajuan biosfäärin heikkenevän tilan suurimmaksi terveysriskiksi. Katastrofilta ei vältytä tieteen ja tekniikan keinoin ilman asenteiden nöyrtymistä. Toinen usein esitetty veruke vau raudelle on kolmannen maailman auttaminen; siihen ei tästä kasvavasta saaliista ole kuitenkaan luvassa mitään. Ammattikuntamme joutuu pakostakin haastetuksi planeetan suojeluun. Hädänalaisen biosfäärin pelastustoimet vaati vat vähintään yhtä painavin perustein rohkeaa päätöksentekoa, määräyksiä ja sanktioita. Talouden kasvattamista perustellaan työllisyydellä. Talouskasvun ja luonnon tuhoamisen kytkennät on todettu arvovaltaisillakin tahoilla: Yhdysvaltain ja Britannian johtavat tiedeyhteisöt ovat tuominneet "kestävän kehityksen" (mallia Brundtland). Kenen hyväksi. 47. Lääkärinä, elämänsuojelijana, vierastan tuota kahtiajakoa. Energia-seireenit lupaavat atomiytimien fuusioon perustuvaa vetytaloutta, energiaparatiisia, jonne päästyämme nykyisen ylimenovaiheen jälkeen ei kuulemma enää puhutakaan säästämisestä. Matti Ignatius Matti Ignatius on eläkkeellä oleva alavutelainen lääkäri. Valta kuuluu kansalle, mutta kuka johtaa pelastautumista, kun kaikki luonnontilan mittarit hehkuvat punaisella. Turvalainsäädäntöön on vasta kymmenen viime vuoden aikana revennyt kaikelle kansalle ilmiselvä ammottava aukko. Komiteat istuvat ja kokoavat valtiosäännön sirpaleita arvonsa mukaisesti yksiin kansiin. tionhallinnon omaa esimerkkiä luonnon suojelemisessa syyttelevän sormella osoittamisen tilalle. Syyskuussa 1996 ilmestyneen Rauno Sairisen raportin Suomalaiset ja ympäristöpolitiikka mukaan kaksi kolmesta kansalaisesta odottaa julkisen vallan suojaavan luontoa uusia lakeja säätämällä, tarvittaessa myös puuttumalla kansalaisten valinnanvapauteen. Ne tarvitsevat yhteisen nimen, yhteisen lain ja ikioman hoitajansa, jonka toimialaan kuuluvat asiat on aika nostaa lapsipuolen asemastaan ohi muiden hallinnonhaarojen. Ennen kaikkea kansalaiset odottavat vaiSUOMEN LUONTO 3/97 56. Toistaiseksi Suomessa varjellaan erikseen "luontoa" ja "ympäristöä". Hallituksen perustelu kuuluu: "Energiankäytön kehitys seuraa yhteiskunnan kehitystä, koska energiaa käytetään hyvinvoinnin lisäämiseksi". Minne olemme matkalla. Hallitus vastuuseen Perusoikeuksiensa perääjä tarvitsee kokeneiden juristien mukaan vankkaa asiantuntemusta. Poikkeusolot ovat tässä ja nyt! Liikenkannallepano vain puuttuu. Energia on huumetta Valtiovalta ajaa raiteissa. Huolenaihe puhuttaa parhaillaan Suomen Lääkäriliittoa, joka sekin on vielä paljon velkaa elämälle. Raportin mukaan väki osallistuu ympäristötalkoisiin, kunhan ne ovat tasapuoliset. Saman pykälän toisen momentin mukaan "julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon". Luonto ansaitsee oman ministeriön. Nyt Suomi tarvitsee johtajilleen uutta lainvoimaista toimeksiantoa, joka asettaa politiikan tavoitteet uuteen arvojärjestykseen ja poistaa vastuun pallottelun. Tämän kokeneen valtiomiehen tulkinta omasta roolistaan kansan mielihalujen noudattajana pitäisi hakata kiveen: "Kasvu on kansan tahto." Olemme antamassa elämämme insinöörien käsiin. Näiden optimistien kuolemansynti on tämä: he eivät kerro, että ydinfys iikan antama apu armotta myöhästyy, että hankkeen joskus ehkä onnistuessa elämme jo valmiissa ansarissa. Poliitikot saavat ihmi siltä kehnon arvosanan luonnon tilan tulkkeina. vsk. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö haluaisi pamvastoin uudelleen puolittaa kehitysavun. Luonnonsuojelun ei koeta vaarantavan työllisyyttä. Ihmiset ovat hämmentyneitä vaistotessaan vaaran, josta poliitikot eivät tunnu kantavan riittävää huolta. Vahinkoa luonnolle aiheuttavat kuitenkin myös vähittäiset, niin ohjatut kuin valtoimetkin prosessit, myös laiminlyönnit! Rikkomus on selvä ni iden luonnonpuolustajien mielestä, jotka kavahtavat maapallon geologisten kerrosten mullistami sta, kasvihuonekaasujen kiihtyvää syytämistä katoksemme taivaalle, toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua jopa voimakasta mainontaa (Nesteen tapaan) käyttäen ja kaikkea tätä reaalipolitiikaksi nimittäen. Kauniita sanoja paperilla alkulauseen verran! Nyt niistä on tehtävä konkreettista arkea tarvittaessa lakia edelleen muokkaamalla. Kansalaiset odottavat esimerkkiä päättäjiltä On aika kyseenalaistaa valtiovallan yksioikoisesti talouden kasvattamiseen tähtäävä politiikka
kuki. Kohta pelto työntää jo tähkää, sinertävä, aaltoileva vilja heilimöi keltaisena savuna ja tähkät alkavat täyttyä. Ruis ky lvetään elokuun puolivälin jälkeen. Tästä riittää nelisensataa grammaa ruisjauhoja joka päiväksi leivän leipomiseen, puuroon, ruispuolukkapuuroon, karjalanpiirakoihin ja kalakukon kuoreksi. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Ojala, 19920 Pappinen. Lajikkeeksi sopivat lumisilla alueilla pitkäkortinen, pienijyväinen Ensi ja paljaan roudan alueilla Hankkijan Jussi tai Voima. Ruis on elinvoimainen kasv i, joka ottaa tehokkaasti ravinteita maasta. Ne saattavatkin kukkia hyvi n myöhään, jos varret ovat edellisenä talvena paleltuneet maata myöten. Erityistä lannoitusta ei ruismaalle välttämättä tarvita. Ensin taitetaan yksi lyhde kaksinkerroin, ja sen ympärille taivutetaan piiriin seitsemän muuta lyhdettä. Rea Peltola sä on kylmä ja kasv upaikka puolivarjoinen, kukinta saattaa viivästyä pakkasten alkuun asti . Luulenpa, että pärskäjuuri on jälleen yksi näitä mielettömän ihmeellisiä ja ihania kasveja, joiden kasvattaminen kukintakokoon on niin hidasta, etteivät taimistot jaksa niitä tuottaa. Aurinkoisemmalla eteläseinustalla kasvavan jalokärhön tyvelle olisi kuitenkin hyvä istuttaa jotakin ikivihreää maanpeitekasvia, vaikka talviota. Siemenen voi kylvää käsin vakasta heittelemällä. MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Tarvitseeko jalokärhö aurinkoisen kasvupaikan. Ja sitten tulee lumi. Puidut olkilyhteet säilyvät hyvin. Jalokärhö kukkii verraten myöhään syyskesällä, ja jos keRukiin puinti on hauskaa mutta aina pölyistä hommaa. Pian pellolla vihertää oras. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha myy vuosittain ylimääräisiä siemeniään, ja sen siemenlistalla pärskäj uu ren siemeniä on ollut; kannattaa siis tilata ensi syksyn siemenluettelo puutarhalta. Rukiin oljista voi myös tehdä kimmoisan patjan. Ruista voi alkaa leikasaasti lehtiä ja varsia eikä kukkinut ollenkaan. .lälkikuivatus tehdään saunassa tai riihessä. Vanhassa riihessä paasee osallistumaan yhteen maailman ihmeellisimmistä töistä. Kullanvaaleat tähkät taivuttavat laihon kohti maata. Keväällä ruismaa vihertyy nopeasti , versot tuuhettuvat ihan silmissä. Ylimääräiset oljet käytetään kompostin kuivikkeena tai kasvimaan katteena. Rauhalliseen tahtiin työskentelemällä pikku pellon viljan leikkaa sirpillä muutamassa tunnissa. Kotitarvemyllyllä jyvistä saa tuoretta ruisjauhoa aina tarvittaessa, isommat erät jauhatetaan myllyssä täysjyväjauhoiksi. Noin 30 asteen kuivauslämpö on sopiva; silloin jyvien itävyys vielä säilyy hyvänä. Varmuutta kaipaava voi tallustella edestakaisin pellon päästä päähän ja sirotella jyvät mahdollisimman tasaisesti . Mistähän voisin saada valkopärskäjuuren (Veratrum album) taimen tai siemeniä. Niin kutsutut loistokärhöt (esimerkiksi kuusiterälehtinen Clematis President ja vaaleanpunainen Nelly Moser) aloittavat kukintansa edellisen vuoden versoilla. On hiljaista, tuoksuu savulle ja kui vuvalle viljalle. Painavat roskat putoavat matkan varrelle, kevyt pöly lentää tuulen mukana pois. Kiukaassa hehkuu punaisia hiiliä, paksu harmaa savu roikkuu katosta oviaukon yläosaan asti. Mistä saisin pärskä juuren. Tuhannelta neliömetriltä voi hyvinkin saada 150 kiloa rukiinjyviä. Kuhilaat saavat kuivua pellolla pari viikkoa; tavallisesti lyhteet jälkikuivataan vielä saunan tai riihen lämmössä. heikoksi. ta useimpina vuosina jo elokuun alkupuolella, sillä jyvät tuleentuvat lopullisesti kuhilailla. Kymmenkunta kädellistä rukiinolkia sidotaan aina yhdeksi lyhteeksi, ja kun yhdeksän lyhdettä on koossa, kootaan kuhilas. Yksi kerrallaan lyhteitä hakataan riihen seinää vasten. Olen kysellyt taimitarhoilta, mutta eivät ne olleet kuulleetkaan koko kasvista. Painautumat tasoitellaan, etteivät vesi ja jää pääse tukehduttamaan viljan orasta talvella. Kärhö kasvaa itäseinustalla ja saa aurinkoa vain aamupäivällä. Pärskäjuuren siemenetkin ovat harvinaisia. Miksi jalokärhöni . Kattoon ripustetuissa säkeissä tai tiiviissä laarissa hiiret eivät pääse niihin käsiksi. Kymmenen aarin alalta saa ruisjauhot omaan talouteen, eikä vaiva ole niin suuri kuin voisi kuvitella. Liika typpilannoitus saattaa kasvattaa versot turhan rehev iksi ja kukinta voi jäädä Vesa Koivu Sirpillä leikattu ruis sidotaan lyhteiksi, ja lyhteet kootaan kuhilaiksi . Jalokärhöni kasvatti kesällä run48 Ruisleipä omasta pellosta Miltä tuntuisi viljellä leipä itse. Kun jyvät tähkien sisällä alkavat olla jauhoisia, ryhdytään leikkuuseen. Sen versot suojaavat kärhön tyveä ja juuristoa kuumenemiselta ja kuivumiselta. vsk.. Kesannolla ollut pellonlämpäre vain kynnetään ja äestetään tai jyrsitään muutamia kertoja. Jyvät ropisevat lattialle levitetylle kankaalle tai pressulle. Lopuksi jyvät puhdistetaan irtopölystä ja roskista viskuumyllyssä tai heittämällä niitä kasasta toiseen tuulisella säällä. Kylvön jälkeen äestetään kevyesti tai jyvät haravoidaan piiloon. Se on ihmeen komea ja hieno kukka, ja haluaisin kokeilla sitä puutarhassa. Juha Valste{fietokorppi Liljakasveihin kuuluvaa valkopärskäjuurta kasvaa Keskija Etelä-Euroopan vuoristoissa sekä Pohjois-Norjassa ja Kuolassa. Näin juolavehnä ja muut rikkaruohot kuolevat tai heikentyvät kesän aikana. e1 . Kosteusmittarilla voi tarkistaa, että jyvissä on enintään 15 prosenttia vettä. Sirpin kaarevalla terällä kootaan nippu korsia, nipun latvat suljetaan vasempaan käteen ja sitten nykäistään sirpil lä varret poikki. Jalanjälj istä näkee, missä on jo kylvetty. Kesän täyttymys on siinä. Siinä savu loppuu kuin veitsellä leikattuna; oviaukossa istuva riihenlämmittäjä vartioi pientä tultaan raikkaas a ilmassa ja katselee tummuvaa yötaivasta. Jalokärhöt (Clematis x jackmanii) tarvitsevat lämpimän, aurinkoisen kasvupaikan ja hyvin lannoitetun, tarpeeksi kostean maan, jossa ei saa olla liikaa typpeä. Rea Peltola SUOMEN LUONTO 3/97 56. Mustan riihen orsille on ahdettu pystyyn kullanhohtoisia viljalyhteitä. Ruis estää rikkaruohojen kasvua juuriensa erittämillä kemikaaleilla, joten juolavehnä jää useimmiten jälkeen. Puhtaat rukiinjyvät varastoidaan viileässä ja kuivassa paikassa. Siementä tarvitaan tuhannelle neliömetri lie viitisentoista kiloa. Vilja on riittävän kui vaa, kun jyvä katkeaa hampaissa napsahtaen ja oljet tuntuvat haurailta. ltäseinusta voi olla liian varjoinen paikka jalokärhölle. Riihitetyssä rukiissa on aivan oma makunsa, kevyt savuinen aromi. Yhdeksäs lyhde taitetaan hatuksi, jonka helmat johtavat sadeveden pois. Ehjät käsinpuidut rukiinoljet ovat haluttuja himmeleiden, olkipukkien ja monien muiden askartelutöiden aineksia
Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerit puuhuonekaluille on laadittu, mutta yksikään huonekaluvalmistaja ei ole Suomessa hakenut merkin käyttöoikeuksia. Suurimmat huonekalujen valmistajat ja myyjät ovat kiinnittäneet huomiota liuotinpäästöihin. En kuitenkaan haluaisi käyttää ympäristöä kuormittavia likamöykkyjen liuottajia. Ehkäpä helpoin tapa hankkia ekohuonekalu on kääntyä paikallisen puusepän puoleen ja pyytää häntä valmistamaan kestävä kokopuinen huonekalu. Uv-lakat ovat nykyisin parempia kuin ennen, mutta eivät voi korvata täysin laadultaan liuotinlakkoja. Mielestäni ympäristöä säästävän huonekalun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kestävyys ja korjattavuus, mikseipä myöskin ajattomuus. Kolmas toimiva niksi saattaisi olla lattiakaivon peittäminen matkan ajaksi esimerkiksi muovisangolla. Eri materiaalien vertaaminen keskenään on hyvin vaikeaa. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat puun alkuperä, liimojen ja lakkojen liuotinpäästöt, materiaalien formaldehydipäästötaso ja kierrätettävyys. Trendihuonekalut "vanhenevat" ja joutuvat helposti kaatopaikalle, vaikka ne olisivatkin ehjiä ja käyttökelpoisia. Huonekaluissakin on si is saatettu käyttää kiistellyi ltä alueilta hankittua puuta. Niinpä uuden huonekalun ostajalle voi käydä kalpaten hylly taipuu ki rjojen painosta tai tuolin liimaukset eivät kestä istujan painoa. Yhdistelmämateriaalit on vaikeampia kierrättää, kokopuiset huonekalut helpompia. Ilmiö on tuttu esimerkiksi pannuhuoneissa, Joissa lattiakaivojen hajulukot kuivuvat korkean lämpötilan vuoksi nopeasti . Puun alkuperämerkintäjärjestelmä on kesken, ja kaikki metsäteollisuuden toimijat odottavat yhtenäisen merkinnän tuloa markkinoille. Jos kuitenkin olet kiinnostunut tietämään esimerkiksi formaldehydipäästöistä tai lakkojen ja liimojen liuotinaineista, saat melko varmasti niin sanottua stetsontietoa. Puuhuonekalut on Suomessa perinteisesti valmistettu pienissä verstaissa. Puusepät ovat kemianteollisuuden armoilla. Huonekaluja on moneen käyttötarkoitukseen, ja niinpä niitä myös tehdään monista eri materiaaleista ja materiaaliyhdistelmistä. Pienetkin puusepänverstaat voivat valmistaa erinomaisia huonekaluja. Kokopuiset kalliit huonekalut on helpompi korjata kuin esimerkiksi lastulevystä valmistetut. Liuottimettomat lakat ovat valitettavan usein kestävyydeltään huonompia kuin vesi,1iukoiset. Valitettavasti ainoa tapa saada selville puusepänverstaan laatu on kysellä tuttavilta. Materiaalien kierrätettävyydessä on luonnollisesti suuria eroja huonekalutyyppien välillä. Ekohuonekalun ostopaikka Mistä voisi ostaa laadukkaita ympäristölle ystävällisiä huonekaluja. Suurimmat huonekaluvalmistajat testaavat tuotteidensa kestävyyttä. Viemärisi ei suinkaan ole puhdistuksen tarpeessa. Mikäli liuottimettomia laadukkaita aineita kehitetään, niitä myös otetaan käyttöön. Vessassasi lienee säädettävä lämpöpatteri. Suunnittelussa ei nykyisin juuri kiinnitetä huomiota korjattav uuteen muuten kuin pintamateriaaleissa (tekstiil it vaihdettavia). Ruotsissa ja Norjassa käyttöoikeuksien haltijoita on useita. lkea tosin vaatii alihankkijoiltaan sitä vähäisempiä formaldehydipäästöjä edellyttävää E0-normia. Suomessa ei ole toistaiseksi / käytössä huonekaluille yhtenäistä laatustandardia ruotsalaisen Möbelfaktan tapaan. Tämä luultavasti estää veden haihtumisen lattiakaivosta, eivätkä hajut enää tervehdi lomalta kotiin palatessa. Haju haihtuu parin minuutin vedenlaskun jälkeen. Niinpä hikinen käsi voi syödä tuolin käsinojan lakkauksen piloille tai kaatunut mustikkasoppa jättää penkkiin ikuisen jäljen. Ikea markkinoi tuotteitaan alhaisella aldehydi päästötasolla ja kuljetuspakkausten kierrätyksellä. KYSY EKONEUVOA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään ekoneuvojamme vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Jos poissaollessasi joku käy kastelemassa kukkiasi, pyydä häntä kastelemaan samalla myös lattiakaivo. Lakkauksessa ja muussa pintakäsittelyssä olisi otettava huomioon huonekalun sijoituskohde: makuuhuoneessa riittää hyvin puun vahaus, keittiössä tai työpisteessä voi harkita lakattuja tuotteita. Uv-liimat ja uv-lakat ovat korvaamassa liuotinpi toisia aineita. Viemäri on kaiketi puhdistuksen tarpeessa. Suomessa on yli 500 huonekalunvalmistajaa, jotka työllistävät noin neljä-viisituhatta henkeä. Tämä on tilanne nytkin. Materiaalien ja raakaaineiden valinnassa kiinnitetään myös huomiota kestävyyteen. Kuluttajille myytävissä huonekaluissa ei ole juuri ekotuotteina markkinoituja kalusteita muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Hyvän puusepän luo löydetään pitkänkin matkan päästä. Asko ja Isku ovat käynnistäneet ympäristölaatujärjestelmän: tarkoituksena on vähentää kaikilla sektoreilla yritysten aiheuttamia ympäristöhaittoja. Näin suureen joukkoon mahtuu monenlaista höylänkäyttäjää. Huonekalujen formaldehydipäästöissä suurimmat yritykset noudattavat niin sanottua E !normia. vsk. Vi rolaiset tai venäläiset huonekalut voivat olla halpoja ja laadultaan hyviä. Pekka Heikura 49. Toinen tapa vähentää veden haihtumista lattiakaivosta on alentaa vessan lämpötilaa matkojen ajaksi. Olisiko luonnolle ystävällistä keinoa puhdistaa lattiakaivo hajuntuottajista. Suurissa huonekaluliikkeissä paras laadun tae on hinta köyhän ei kannata ostaa halpaa varsinkaann jos tuote on tehty Suomessa. Suomessa johdetaan kaikki jätevedet samaan viemäriin, joten vedettömän hajulukon kautta pääsevät muun muassa vesiklosettien hajut vessasi ilmatilaan. Juuri mikään huonekaluvalmistajista ei tiedä käyttämänsä puun alkuperää. Pekka Heikuraan voi ottaa yhteyttä myös suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla E-mail Heikura@ sllfi Piirokse1 Markku Tannu Lattiakaivo hajuttomaksi Kun olen pitkään poissa kerrostaloasunnostani, vessan lattiakaivo alkaa haista. Ongelmasi johtuu siitä, että viemärin hajulukko kuivuu käyttämättömänä, ja viemärin hajut pääsevät esteettä asuntoosi
Lisätiedot: Antti Halkka, puh. mennessä. mennessä. Jäätikköretkeä vieroksuville pyritään järjestämään muuta ohjelmaa. Kaskimaiden kierros Kolilla 16.-20.6. Purjehdus Viron kevääseen 6.-11.5. Ilmoittautumiset 30.5. Kalkkipitoinen maaperä ja kuivat kedot. Kevät on Virossa ehkä upeimmillaan. Retki sopii hyvin kaiken ikäisille. mennessä. Seikkailulle ovat tervetulleita maasSUOMEN LUONTO 3/97 56. Hinta jäsenille 1600 mk, muille 1800 mk. Ilmoittautumiset 16.5. Hämyisät vanhat kuusikot, erämaiset järvet, valoisat kalliomänniköt ja matalat, suojaiset merenlahdet tekevät Älgön luonnosta monipuolisen. Kipparina Ari Kalske. Hinta jäsenille 450 mk, muille 550 mk. Kihnu : hiekkaista maata ja mäntymetsiä. Hinta jäsenille 600 mk, muille 750 mk, alle 15-vuotiaat puoleen hintaan. Hinta jäsenille 1400 mk, muille 1600 mk. Vetäjinä Asko Kaikusalo, Saila Karinen ja Simo Pylväs. Uimme, ongimme, soutelemme, saunamme, retkeillemme ja tutkimme luontoa yötä päivää. Vetäjänä Jani Lemmetyinen. Osanottajamäärä on korkeintaan 12 henkilöä, joilta edellytetään vähintään 15 vuoden ikää sekä kohtuullista kuntoa. Yövytään matkamajoissa, kolme yötä ollaan saarilla. Vetäjinä Markus Tukia ja Markku Virtanen. Hintaan kuuluvat ruoat ja laivamatkat. Korpiluonnon kauneus Sievi, Saarivesi 23.-29.6. Alueelle ovat tyypillisiä pienet joet ja purot sekä lukemattomat pienet järvet. Pohjoisimman Lapin huikean avarilla tunturinummilla ihminen voi kokea eheyttävän tyhjyyden, kun tuuli viuhuu tunturilla ja askel käy yli punaisten riekonmarjamattojen. Perhoja uistinkalastuskurssi Kaldoaivin erämaassa 25.7.-4.8. Tunturikasvit ja ikijäätikkö Kilpisjärvellä 5.-12.7. Kesän viimeiset lumet sulavat. Liettuan pääkohteina ovat Kuran kannaksen 70 metriä korkeat hiekkadyynit ja Kaunaksen kaupunki . Vaellamme Paistunturi lla noin 100 km. Hinta jäsenille 1700 mk, muille 1900 mk. Latviassa tutustumme Gaujan kansallispuistoon, hiekkakivilaakson rehevään kasvistoon. Aurinko pyyhältää horisontin yläpuolella vuorokaudenajoista piittaamatta. Perinteinen elämäntapa. Saaressa on hirviä ja valkohäntäpeuroja, lintulajistoon kuuluvat muun muassa kalasääski, kuikka ja huuhkaja. mennessä. Ikärajaa ei ole, mutta osanottajan on raahattava omassa tai huoltajan rinkassa retkimuonansa ynnä yöpymiskapineet. Tutustumme muun muassa Pirunkirkon luolaan, kaskimetsiin ja -ahoihin sekä vierailemme Kolin tunnetuimmilla näköalapaikoilla. Abruka: rehevä leveälehtinen metsä, todellinen kasviharrastajien paratiisi. Vapakalastajalle seutu on taatusti maamme parhaita villin jalokalan pyyntipaikkoja. Viikon aikana tutustumme suurtunturien luontoon. Mukaan mahtuu 20 henkeä. Hinta jäsenille 2300 mk, muille 2500 mk. vsk.. Ilmoittautumiset 12.5. Ilmoittautumiset 4.7. Päiväretkien pituus vaihtelee 510 kilometriin. Hinta jäsenille 2600 mk, muille 2800 mk. Toinen kohde on Norjan ikijäätikkö. Ilmoittautumiset 4.4. Ilmoittautumiset kesäkuun leirille 23.5. Matkaamme omalla linja-autolla, yövymme hotelleissa ja matkamajoissa. mennessä. Teemme retkiä muun muassa Isokarin majakkasaarelle, Brändön hyljeluodolle, Valter Kilven saaristolaisromaanin synnyinseudulle, Jurmon kyläyhteisöön sekä Katanpään linnakkeeseen. Tunturisopuli pinkaisee kivenkoloon pälyillen mennessään verivihollisensa, tunturi kihun puuhia. Mukaan mahtuu 20 osanottajaa. Hinta sisältää opastuksen, täysihoidon, retket ja (mahdollisen) viisumin. Kinasten alta vapautuneet kasvit käynnistävät hoppuisan kukintansa. Ultima Natura Balticum Viro-Latvia-Liettua 8.-14.6. Mukaan mahtuu 14 saaristomatkailijaa. Yövymme omissa teltoissa ja laavuissa. Opettelemme perhoja uistinkalastusta sekä tutustumme erämaaluontoon ja sen ihmeisiin. Tammisaaren saariston kansallispuisto Läntisellä Uudellamaalla ulottuu aavan meren ääreltä sisäsaaristoo~ asti . Kihnuun pääsee lautalla, Abrukalle veneellä ja Vilsandiin kuorma-autolla (vettä vain puoli metriä!). Luonnontilaisen Vääräjoen varrella meitä tervehtivät jokileinikit loistossaan ja neidonkorennot kesäillan iloisella tanssilla. Vaellukselle otetaan enintään 10 henkilöä. Kulttuuria ja meriluontoa Tammisaaren saaristossa 26.-29.6. Leirille mahtuu 20 eräkärpäsen puremaa. Hinta sisältää myös ruokailut sekä laivamatkat. Mukana hyvät kasvija lintutuntijat. mennessä. Virossa käymme maan korkeimmalla vesiputouksella ja tutustumme Koillis-Viron luontoon. Ilmoittautumiset 23.6. (09) 228 08203. Mukaan otetaan 17 retkeilijää. Tervetuloa loppukesän aurinkoiseen ja lämpöiseen saaristoon. lima, vedet ja rannat ovat täynnään lintuja, joihin kuuluu tuhansia arktisia muuttaj ia alleja, mustalintuja, pilkkasiipiä ja hanhia. mennessä. Luonto-oppaana ja kurssin vetäjänä Silja Sarkkinen. Hinta jäsenille 1600 mk, muille 1800 mk, hinta sisältää täysihoidon. Hinta sisältää kalastusluvat, vaellusmuonat sekä yöpymiset ruokailuineen Sevettijärvellä. Kurssille ovat tervetulleita niin konkarit kuin aloittelijatkin. Vetäjänä Tiit Kaljuste. Viron pikkusaaret 7.-12.7. Kaldoaivin erämaa sijaitsee Utsjoen ja Inarin kuntien itäosissa. Hinta jäsenille 1500 mk, muille 1700 mk. Ikää emme kysy, mutta omatoimisuus on välttämätön. Ilmoittautumiset 30.5. Majoitus liinaisine vaatteineen 2-4 hengen huoneissa, ruokailut ja retkieväät sekä saunomiset Kilpisjärven biologisella asemalla. Luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikot 1997 Tule mukaan suosituille Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastusviikoille! Toimi nopeasti, että mahdut mukaan. mennessä. Suot kutsuvat pöllön huhuilulla ja suomyrtin tuoksulla. ja 7.-10.8. Ikäraja 15 vuotta. Hinta sisältää ruokailut ja venematkat. Matka alkaa aamulla Hangosta ja päättyy joko Hankoon tai Helsinkiin. Saari vedellä pohjoisen ja etelän, rannikkoseudun ja sisämaan kasvija eläinlajit kohtaavat. Purjehdimme Viron saaristoon kaksimastoisella kaljaasi Astridilla. Käymme Väinämeren aluella, Vormsissa, Hiidenmaalla, Haapsalussa, mahdollisesti myös Muhulla ja/tai Saarenmaan pohjoisrannikolla ja palaamme Viron rannikkoa pitkin Osmussaaren ja Pakrin kautta. Suomenkielinen opastus. Kuljemme päivässä rinkkoja kantaen 10-1 5 kilometriä, ja vietämme kolme yötä teltoissa ja laavuissa. Mu50 kaan mahtuu 20 osanottajaa. Suomenkielinen opastus. (09) 228 08207, koulutussihteeri Susanna Kirkko/alle. Kesäinen luontoja kulttuuriretki kolmelle Länsi-Viron pikkusaarelle, lisäksi Pohjois-Euroopan laajin kosteikko Matsalu varsinainen lintuparatiisi. mennessä ja elokuun leirille 4.7. mennessä. Kustavin ja Koillis-Ahvenanmaan saaristo viikko 5.-9.8. Vilsandi : Viron ensimmäinen lintujensuojelualue, vuodesta 19 10. Ruskainen syysseikkailu Karigasniemellä 6.-13.9. Vetäjänä Tiit Kaljuste. Neljän päivän telttaretki Algön saaressa tarjoaa oivallisen tilaisuuden tutustua saaristoja meriluontoon. Kaskimaiden kierros on neljän vuorokauden mittainen vaellus KolinHerajärven maisemissa Pohjois-Karjalassa. Ilmoittautuminen luonnonsuojeluliiton toimistoon, puh. Vetäjinä Antti Halkka ja Marko Stenberg. Luonnonharrastusviikot toteutetaan yhteistyössä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan keskusliiton kanssa. Baltian linnut, kasvit ja maisemat ovat tuulahdus keskieurooppalaisuutta. Tutustumme viikon aikana vanhaan saaristolaisperinteeseen, saarten eläimiin ja kasveihin, verkkokalastukseen sekä veneen navigointiin saaristossa. Ilmoittautumiset 7.5
Kesäkuisella Kaskimaiden kierroksella pääsee Kolin kansallispuiston kukkiville :E niityille. Viro-Matsalu 10.-12.5. 51. Hinta noin 1200 mk (vain Viron osuus) ja noin 2500 mk (Viro ja Latvia), sisältää myös laivamatkat. M tossa ennenkin yöpyneet, pienestä hätkähtämättömät ihmiset. Jatkamme Kuldigen alueen satumaisiin tammi-haapametsiin kohtaamaan salaperäisen mustahaikaran sekä edelleen Papen kuuluisalle lintuasemalle Itämeren rannalla. Hinta sisältää junaliput Helsinki-Petroskoi-Helsinki , viisumin ja vaellusmuonat. Retkelle ovat tervetulleita kaikissa luonnonoloissa selviävät, mistään hätkähtämättömät, venäläisen byrokratian kestävät erävaeltajat. Vaellukselle otetaan 10-15 osallistujaa, ikäraja 15 vuotta. mennessä. Liikumme Virossa pikkubussilla. Tuhansien metsähanhien lento ruokailupelloilta Liminganlahdelle yöpymään on lintuvuoden vaikuttavimpia tapahtumia. Vaellamme viikon aikana noin 100 km. Koko ajan kanssamme on sekä suomalainen että virolainen lintuopas. mennessä. Hinta jäsenille 500 mk, muille 650 mk. Ilmoittautumiset 1.8. Yövymme teltoissa ja laavuissa. Lisätietoja Jari ja Ulla Peltomäeltä, (08) 381914 tai 0400-233300. Vetäjänä Mika Alava. Yövymme teltoissa ja laavuissa tulien äärellä. Mahtavien lintuelämysten välillä syömme ja yövymme majataloissa lintukeitaiden lähellä. noin 1200 mk ja 3.-4.5. Ilmoittautumiset 8.9. Patvinsuon kansallispuisto Lieksan ja Ilomantsin rajamailla Pohjois-Karjalassa on eteläisen Suomen suurin kansallispuisto. Hinta 1.-4.5. BirdLife Suomi ta,joaa jäsenalennuksen myös luonnonsuojeluliiton jäsenille. Retkellä vaellamme rinkkoja kantaen halki ruskaisten aapasoiden ja tummien metsien sekä ihailemme Suomujärven jääkauden muovaamia hiekkarantoja. Seikkailuja kaipaaville ihmisille elämyksellisiä kokemuksia villeistä erämaista. Hinta jäsenille 2700 mk, muille 2900 mk. Hinnat ovat jäsenhintoja (muille 100 mk enemmän). Retkelle otetaan 20 osallistujaa, ikäraja 13 vuotta. Mukaan mahtuu 10 vähintään 15-vuotiasta retkeilijää. Viro-Matsalu-Latvia 10.-16.5. Reitin pituus on noin 50 kilometriä. Matsalun hienot ruovikot, niityt ja saaristo tarjoavat pesimäpaikkoja muun muassa ristija hannaasorsille, räyskille, valkoposkihanhille, merimetsoille, mustaja pikkutiiroille, mustapyrstökuireille, ruisrääkille, luhtaja pikkuhuiteille sekä merija kiljukotkille. mennessä. Kaikkien retkien vähimmäisosallistujamäärä on 10 ellei toisin mainita. Liminganlahti ja Hailuoto 1.-4.5. Samaan aikaan mustapyrstökuirit soidintavat hämärässä ja kaulushaikarat puhaltelevat ruovikon kätköissä. Hinta jäsenille 1200 mk, muille 1350 mk, hinta sisältää vaellusmuonat. Patvinkierto 15.-18.10. noin 600 mk, sisältää motellitason majoituksen ja ateriat. Vetäjänä Mika Alava. Itä-Karjalan syysvaellus Kivatsun erämaassa 20.-27.9. BirdLife Suomen kursseja Ilmoittautuminen BirdLife Suomen toimistoon, osoite PL 1285, 00101 Helsinki, puhelin (09) 6854700, sähköposti: birdlife@ikifi ja fax (09) 6854722. Liminganlahden kevät herää 3.-4.5. Vetäjänä Jani Lemmetyinen. Vähintään 15 osallistujaa.Vetäjänä Samuli Haapasalo. Ilmoittautumiset 16.8. Latviassa käymme Gaujan kansallispuiston tammitikkametsissä ja seuraamme sininärhen pesimäpuuhia
ja 18.-20.7. (09) 406 262 JYVÄSKYLÄ Kauppatori, Väinönkatu 13 puh. Hinta 1300 mk, sisältäen täysihoidon, matkat ja oppaan. Ikioma kurssi luonnosta ja erityisesti linnuista kiinnostuneille lapsille ja nuorille. Järven lajistosta mainittakoon kiljukotka, pikkukultarinta, ruokosirkkalintu, mustatiira ja kultasirkku. (09) 2280 8333, fax (09) 2280 8248, intemet: http://www.sl.fi/tuki/ SAVON ~rero1fl Ul:~~I ITJ[> ~~IYll.~~V 1 KUOPI0#97 r' KUOPIO-HALLISSA 25.-27.4. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Opettelemme lintuharrastuksen perustaitoja ja tietoja maastossa. Erik S. Auringonlaskun aikaan muuttavat tuhannet vesilinnut, kuten myös öiseltä taivaalta kuuluva alliniaulu, ovat elämyksiä vailla vertaa! Hinta täyshoidolla noin 950 mk, jolloin yöpyminen kahden hengen huoneissa. Vetäjä Mika Alava. Yövymme Rantakylän koululla lähellä Liminganlahden rantaa ja syömme maukasta kotiruokaa. Vetäjänä Marko Vauhkonen. (02) 232 7001 Myös postimyyntiä tilaa tuotekuvasto Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, puh. Myös harvinaisuuksien näkemiseen on hyvät mahdollisuudet. Hinta noin 1200 mk. Hinta noin 500 markkaa, sisältää täysihoidon ja kaikki koejärjesteiyt. Osallistujien ikäraja 13 vuotta. vsk.. (Ajankohta voi muuttua!) Luonnon monimuotoisuus ja rikkaus on ikimuistoinen. Poikkea luontopuotiin! HELSINKI Nervanderinkatu 11 puh. Koe kevään muuttuminen kesäksi yhden viikon aikana, jolloin Lapin lintujen keväthuuma on kiihkeimmillään. Lapin linnut, Karigasniemi 7.-14.6. Nyholm: ihminen ja karhu •Lusto-metsämuseo Messutoimisto: Vuorikatu 16 B 12 70100 KUOPIO 52 Puh: 017 · 263 3772 017-2613156 Psl Vielä muutamia messupalkkoja jäljellä soita! Fax: 017 262 2458 Heikki Willamo/Luon1okuvat Lapissa voi päästä näin lähelle tunturikihua. (017) 263 1778 LAHTI Trio Aleksanteri Aleksanterinkatu 18 puh. Teittamajoituksella noin 550 mk. • IHMINEN JA LVONTO · RETKEILY JA TELTTAILV • LVONTO· JA ERÄHARRASTVKSET .----c:::, Messuilla mm: •Juhani Aho kalastaa-näyttely •Dos. (03) 214 5715 TURKU KOP-kolmio, Aurakatu 8 puh. Kurssin vetäjät Jari ja Ulla Peltomäki antavat tarvittaessa lisätietoja, puh. Vetäjä Rauno Laine. Saaristolinnut Ahvenanmaalla 30.5.-1.6. .Legendaarinen Karjalan Ayräpäänjärvi 6.6.-8.6. (014) 372 1022 KUOPIO H-talo, Kauppakatu 32 puh. Vaellamme viikon aikana tuntureilla ja palsasoilla noin 40 km rinkkojen kanssa ja 40 km kevyin päivävarustuksin. Aivan maamme kaakkoiskulmassa sijaitseva Virolahti on parhaita paikkoja arktisten vesilintujen muuton seuraamiseen. Yövymme teltoissa, laavuissa ja autiomajoissa. Liikumme Suomen arvokkaimman lintuveden, Liminganlahden, maisemissa. Tentin tarkoituksena on luoda standardi, jolla arvioidaan henkilöiden pätevyyttä toimia tutkimusiaskijoina. Vetäjinä Jukka Jantunen ja Rauno Laine. klo 3.00. Kurssi soveltuu erinomaisesti vaelluksen vasta-alkajille ja perheille. Paras alku lintuharrastukselle 11.-13.7. Matka erittäin haluttuun kohteeseen, Äyräpäänjärvelle alkaa Lappeenrannasta 7.6. Lintulaskentatentti Lammin biologisella asemalla 17.-18.5. Hinta noin 550 mk, sisarusalennus 50 mk ja 100 mk jokaisesta seuraavasta. (03) 783 4373 TAMPERE Laukontori 4 puh. (08) 38 19 14 tai 0400-233300. Hinta noin 1300 mk sisältäen täysihoidon, matkat ja oppaan. Liikumme bussilla ja jalan. Tentin läpäisseitä pidetään etusijalla palkattaessa laskijoita BirdLife Suomen projekteihin. Arktikaa Virolahdella 23.-25.5. Ruisrääkkätiheys on suurinta maailmassa. Tutustumme Ahvenanmaan pääsaaren lehtoihin ja saaristo1 uontoon sekä yövymme paikallisessa majatalossa. Vetäjinä ja kokeen valvojina toimivat BirdLifen ja Eläinmuseon lintu laskennan asiantuntijat. Ajan salliessa käymme myös Suomen parhaalla kosteikolla Parikkalan Siikalahdella
valitse oma tapasi kuvaajana Käytännön valokuvaus Kuinka valokuvat onnistuvat aina JOHN FAEEMAN Kamera-lehdestä saat joka kuukausi parhaat vinkit luontoon, matkalle, studioon, pimiöön ... • ,00003 HELSINKI :,\;·-~: •• r.l .w IMI • • ~~-;e:ä~ UUDEN TILAAJAN ETU JOPA 195mk Valokuva, videokuvaus, digikuva .... ... + uuden tilaajan etuna varjot tasaava Lumiquest -salamaheijastin. ETUTUOTTEET VOIT TILATA MYÖS ERIKSEEN, PUH (09-694 0077), ERIKSEEN TILATTAESSA 12kk + K8J,tillnn6n •lll•Ja 12kk:n Kamera-lehdet (10 lehteä Ja 300-slvulnen Foto-Video OPAS). Malminrinne 1 _B · VASTAUSLAHETYS sopimus 00180 /328 ' . 1 _.. TIiaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu tilatun jakson ajan, jonka jälkeen se automaattisesti uusiutuu kulloinkin voimassa olevalla kestotilaushinnalla, ellei tilausta ole kirjeitse tai puhelimitse peruutettu. Vuodessa tuhat värikästä sivua tuoreita ideoita, teräviä testejä ja uusia haasteita! Nimi ____________ _ Osoite ____________ ---'\ Puhelin _____________ _.,,. Arvo 195mk! •••••••••• 2 12kk + 12kk:n Kamera-lehdet (10 lehteä ja 300-sivuinen Foto-Video OPAS). + uuden tilaajan etuna / Käytännön Valokuvaus ·kirja. . &kk +Ekomax mllD'olrU'*ulllna &kk:n Kamera-lehdet (5 lehteä ja 300-sivuinen Foto-Video OPAS) + uuden tilaajan etuna parhaan piirron takaava Ekomax linssiliina. 1 Tilaushinta laskutetaan. Tilaushinnat ovat voimassa kotimaahan tilattaessa. John Freemanln 258-slvulnen vlnkkljärkäle valottaa värikkäästi kuvauksen perusasiat. Arvo 39,90mk! •••••••••••••••••••••••• 'D r------, PJ < ro Kamera-lehti C '7': maksaa .§ postimaksun ::::l "' ---lll<amera
Monet linnut syövät mielellään suolaista saadakseen siemenravinnosta puuttuvia hivenaineita elimistöönsä. Ilmiölle on ainakin kaksi mahdollista selitystä, joista kysyjä mainitsee toisen. Tiukasti ottaen sen aiheuttaja ei ole virus, vaan klamydia (Chlamydia psittaci). Influenssa A-virusta on eristetty muun muassa ankoista, sorsista, tiiroista ja lokeista. Niitä tavataan talvehtimassa tai talvehtimista yrittämässä siellä täällä virtapaikoissa. Löytävätkö ne riittävästi syötävää kovilla pakkasilla. Linnut kuljettavat muuttomatkoilla mukanaan myös punkkeja. Lisähavainnot tilhien syömien ulosteiden laadusta ovat tervetulleita. Kun marjat loppuvat, tilhet napsivat suuhunsa kuivuneita ulosteita. Tilhet parveilevat lintujen ruokintapaikoilla, mutta ne eivät koske siemeniin vaan syövät toisten lintujen ulosteita. Eiköhän uskomus kuitenkin ole saanut alkunsa aivan oikeasta havainnosta, niin kuin useimmat kansan uskomukset. Se on havaittu yli 140 lintulajilla, joista osa on muuttolintuja, osa paikkalintuja. Seppo Vuo/anto 54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Seppo Keränen/Luontokuvat Talvehtimaan jäänyt merimetso etsii kalaa sulavesistä. Mikko Tiit1anen/Luon1okuvat Tällä lintulaudalla tilhille tarjoillaan pihlajanmarjoja. Toistaiseksi emme kuitenkaan tiedä, kuinka vakava tartunnanlähde muuttolinnut ovat. Puuttuuko niiden ravinnosta jotakin vai miksi ne ulosteita syövät. Omitoosi tai psittakoosi, joka vaivaa papukaijoja, lienee kauimmin tunnettu lintujen sairaus, joka tarttuu nisäkkäisiin ja siis ihmiseenkin. Verlan sulassa Jaalassa oli helmikuussa merimetsoja. Tauteja linnuista Kauri Mikkola Voivatko muuttolinnut levittää virussairauksia myös ihmisiin. Kyyt ja muurahaiset Pitääkö sellainen yleinen uskomus paikkansa, ettei käärmeitä ole siellä missä on muurahaisia. Virukset elävät lintujen veressä, johon ne joutuvat hyttysten tai punkkien siirtäminä. Sen oireena on muun muassa keuhkokuume. Ne kuitenkin karttavat kalattomia tai kovin pieniä sulavesiä. Merimetsot syövät kalaa. Kyllä voivat. Esimerkiksi etelästä palaavan leppälinnun suuSUOMEN LUONTO 3/97 56. Eräiden influenssaepidemioiden nopeaa leviämistä keväällä on epäilty muuttolintujen aiheuttamaksi. Mutta kyyt harrastavat lämpimiä ja kuivia "muurahaisympäristöjä" vain varhain keväällä. Kun me ihmisetkin liikumme tavattomasti, tartunnan lähteitä on kuitenkin erittäin vaikea jäljittää. Niiden ei tiedetä aiheuttavan oireita itse linnuissa, mutta edellä mainitut verenimijät siirtävät viruksia jälleen nisäkkäisiin. Ulosteissa on kiteistä virtsaainetta, josta varmasti saa mineraalejakin. Seppo Vuo/anto Miksi tilhet syövät ulosteita. Niiden kesäympäristöt ovat kosteita, kuten rantaniittyjä, suonreunoja ja puronvarsia, eivät siis muurahaisten suosimia paikkoja. Pärjäävätkö merimetsot. Pitkät pakkasjaksot voivat kuitenkin koitua linnuille kohtalokkaiksi, jos sulapaikat kovasti pienenevät. Erityisesti keväisin, kun marjat ovat loppuneet, tilhet laskeutuvat ruokintapaikoille ja syövät halukkaasti kuivuneita ulosteita. Uskomushan perustuu siihen, että kyy ei tulisi toimeen muurahaisten kanssa ja muurahaiset karkoittaisivat sen. Merimetsot keräävät syksyllä rasvakerroksen vararavinnokseen muuttoa ja talvehtimista varten, joten ne eivät tarvitse talvisin niin paljon syötävää kuin kesällä. Mikäli kalat vähenevät, saattavat merimetsotkin lähteä etsimään antoisampia sulia. Kyllä se pitää, suurin piirtein, mutta ei sillä tavalla kuin kansa uskoo. Linnut levittävät myös aivokanlvontulehdusta aiheuttavia arboviruksia. Olen havainut tämän merkillisen ilmiön monena vuonna. Näin linnut, nimenomaan muuttolinnut toimivat eräänlaisina varastoina aivokalvontulehduksen aiheuttajalle. Toinen mahdollisuus on, että ulosteissa on sulamattomia ainesosia, esimerkiksi siemeniä, joita tilhi voi käyttää vielä hätäravintona. vsk.
Selviä tulokkaita ovat myös jatkosodan aikaisten saksalaisten leiripaikkojen yhä vieläkin elävät nokkoskasvustot. Sen perässä tuli kahden ja puolen sentin mittainen musta litteä "mato", joka iski välillä lieroon kiinnikin. Nokkosen siemeniä kulkeutuu rehun, viljan, maan, karjan ja pakkausmateriaalien mukana. Istuvan oravan hännän asennot ja liikkeet paljastavat lajikumppaneille yksilön "viretilan": rauhallisuuden tai hermostuneisuuden. Mutta jos eläin olikin mustan sijasta tummanruskea, pitkänomaisempi ja sillä oli sivuilla paljon jalkoja, se oli ehkä kivijuoksijainen. Myös hyvänä peräsimenä ja hidasmaan sisään. Kun ote pettää ja orava putotä se olisi kastemadolle tehSeppo Vuo/anto aa puusta, häntä pehmentää nyt. Hännättömyys on oravalle vakava invaliditeetti. Voisi ajatella, että nokkosta olisi tarkoituksellakin tuotu uudelle asuinpaikalle. Millään nisäkäslajilla häntä ei liene pelkkä koriste vaan tarpeellinen elin, jota käytetään liikkumisen ohjailuun, joskus jopa kiipeilyssä viidentenä raajana, ja lajin yksilöiden väliseen viestintään sekä lämmönsäätelyyn. Mihin orava häntäänsä tarvitsee. Hännättömän oravan selviytyminen on siis monestakin eri syystä vaikeampaa kuin terveen hännällisen. pielissä olen keväällä nähnyt puusta toiseen, häntä toimii Kasteliero pääsi karkuun useitakin punkkeja. Mikä tämä näin siirtyy viruksia tropiikistaa samalla putoamisnopeutta. Tuuheaan häntään on helppoa kietoutua ja lisätä näin turkin lämmöneristyskykyä. Aivan varmasti nokkonen on tullut Suomeen sekä luontaisesti että useita kertoja myös ihmisen matkassa. Nokkonen on alkuperäinen lehtokasvi sekä sisämaassa että rannoilla; erityisen tyypillinen se on merenrantalehdoille. Eri aikoina kasvit ovat saapuneet eri suunnista sen mukaan, mistä suomalaiset kulloinkin ovat löytäneet kauppakumppaninsa. Jos se oli musta ja sillä oli kuusi jalkaa, se varmaankin oli maakiitäjäisen toukka. Olin kitkemässä vihannesmaata, kun näin kastelieron mennä viilettävän karkuun. Tähän uskon, ja maakiitäjäistoukkien pitäisi juuri tällaista petomaisuutta harrastaa. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Tästä Luontoillan asiantuntijatkin jäivät kinastelemaan keskenään. Hännällisen oravan elämä on todennäköisesti ainakin hännän mitan pidempi. Mikko Pöllänen/Luontokuvat Nokkonen on tuttu kasvi huussin tai navetan takusilla, missä se voi riehaantua hyvin rehevään kasvuun. Paljassäärisiä polttelevasta nokkosesta on paljon hyötyäkin: siitä saadaan ruokaa, lankaa ja kangasta. Hännän pontevat huitaisut ylös, alas tai sivulle varmasti lisäävät oravan ketteryyttä sen juostessa puun oksilla. Joskus tulokas on selvästi erinäköinen ja siten tunnistettavissa. Oravan tuuhealla hännälla on kaikki nämä tehtävät. Seppo Vuokko 55. Soiden ja Jarv1en siitepölystöissä nokkosen siitepölyn runsastuminen on yksi merkki alkavasta maataloudesta ja karjanhoidosta. Se pitää ravinteikkaista kasvumaista ja onkin alunperin lehtokasvi. Matti Helminen Kiitäjäinen vai juoksiainen. musta paholainen oli, ja mita tänne pohjolaan. Nokkosta on varmaan tullut vielä aivan viime aikoinakin, joskaan aina ei ole helppo erottaa tulokasta paikalla jo ennen kasvaneista kasveista. Kauri Mikkola Nokkosen monet tiet Milloin nokkonen on tullut Suomeen ihmisen mukana vai luontaisesti. Aivan kuten nokkosen, monen muunkin ihmisen seurassa elävän kasvin leviämishistoria on monipolvinen ja sisältää erilaisia ajallisia kerrostumia. Hurja stoori ja jännittävä havainto. Kaakkoiseen Suomeen nokkonen saapui jo ainakin preboreaaliajalla noin 10 000 vuotta sitten, jolloin maan luoteiset osat olivat vielä jään peitossa. Myös seuralaislajisto voi antaa viitteitä ulkomaisesta alkuperästä: sataman sivuraiteella tai viljavaraston seinustalla outojen satunnaiskasvien seurassa versova nuori nokkonen on todennäköisesti myös tulokas. Talven pakkasissa häntä varmasti myös vähentää lämmönhukkaa ainakin oravan levätessä. Tästä ei ole mitään näyttöä, mutta nokkonen leviää herkästi ihmisen mukana ja ihmisen muokkaamille kasvupaikoille ilman apuakin. Töpöhäntä orava Näin oravan, jolla oli vain puolentoista sentin hännännysä. Nokkonen oli ennen hamppua ja pellavaa tärkeä kuitukasvi, josta saatiin erinomaista lankaa ja kangasta. vsk. Erittäin tärkeä tehtävä hännällä on oravan liikkeiden ohjailussa. Kun vielä painaa kuononkin hännänpään sisään, sen läpi voi hengittää esilämmitettyä ilmaa. Kun orava hyppää SUOMEN LUONTO 3/97 56. Miten hännätön orava selviää elämästä. Itäja Pohjois-Suomen lehdoissa kasvaa kapealehtinen ja miltei poltinkarvaton nokkosen alalajikin, joka ei edes erityisen hanakasti leviä ihmisen mukana. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palswlle Luontoillan asiantuntijoiden vastattaviksi osoitteeseen Suomen Luonto, K9tkankatu 9, 00510 Helsinki. Valitettavasti vain tuntomerkit eivät, ehkä hämärän valaistuksen takia, riitä varmaan määritykseen. "äkkipysäystä"
Toisaalta Suomi vie puuta raaka-aineeksi kehitysmaan tavoin, ja sekä Tanskassa että Saksassa työskentelee enemmän ihmisiä suomalaisen puun parissa kuin Suomessa. Emme myöskään voi taata, että komeetta on säilyttänyt valotehonsa lehtemme ilmestyessä. Lehden avustajia ovat muun muassa herrat Hale ja Bopp. Useimmat lukijat eivät ehkä voi kuvitella herkuttelevansa kovakuoriaiskeitolla, hyönteissoseella tai muurahaispateella, mutta aidon säväyksen nämä konnamuorin herkutkin tarinalle antavat. Kirveellä on osattu veistää kaunista, mutta toisaalta käytännöllistä ja kestävää saha alkoi yleistyä vasta 1750luvulta alkaen. Sulkaja lohenpyrstösalvokset, erilaiset katteet ja pintakäsittelytavat käyvät kirjassa tutuiksi. Harvassa kirjassa kerrotaan sammakoiden ja matelijoiden talviunista yhtä viehättävästi kuin Anne Petäisen pienessä satukirjassa. Lahonneita alahirsiä on vaihdettu eli kengitetty, taloa on saatettu tarpeen tullen laajentaa, ja hylätyn riihen hirret ovat palvellet vielä pitkään ladon seinässä. Verkkolehden ohella tietoja Hale-Boppista on esimerkiksi osoitteissa H1TP:!lwww.eso.org:80!CometHale-Boppl ja HTTP:!/ newproducts.jpl.nasa.gov!comet/ Antti Halkka hiin. Ritva Kupari Hirrestä veistetty Risto Vuolle-Apiala: Hirsitalo, Rakennusalan Kustantajat RAK 1996, 150 s., nelivärikuvitus, 148 mk. Kiinnostus kansanrakentamiseen on kasvamassa, ja erilaisia kursseja on pidetty, mutta ikävä kyllä opettajat ovat käyneet väOheisen kuvan Sipe otti tavallisen järjestelmäkameran normaaliobjektiivilla Kaliforniassa 9.2.1997. Käsitteet valmistalo ja huoltovapaa eivät oikein istu Sillä on julkaisijansa mukaan miljoona käyttäjää kuukaudessa. Joka tapauksessa arvostus vanhoja puurakennuksiamme kohtaan on herännyt, ja nuorisossa on virinnyt halu opetella vanhoja taitoja. Vaikuttaa siltä, että muun muassa Sveitsissä ja Norjassa hirsirakentamisen perinne on jatkunut katkeamattomana toisin kuin meillä. Koska hirsiseinä on tehty yhdestä materiaalista, siihen ei tiivisty kosteutta kuten nykyajan useasta eri materiaaleista kyhättyihin seiniin. Vuosisadat kehittynyt ja sukupolvelta toiselle kädestä pitäen siirtynyt taito on hävinnyt elementtityömaille. Hirsitalokirjan ilmestyminen osuu oikeaan aikaan, sillä nykyinen rakentaminen ei välttämättä vastaa ihanteita terveellisyydestä ja luonnonmukaisuudesta. Tehtaassa sorvatut hirsitalot ovat kömpelön ja hengettömän näköisiä. Vanhaa osataan korjata taidokkaasti, ja uutta on kehitelty vanhoja menetelmiä käyttäen. Niin ikään maaseudun ilme on kärsinyt kaikenlaisten valmislaatikoiden takia. Paras tai ainakin näyttävin tietolähde on tietoverkkolehti (HTTP ://www.halebopp.com). Sipe rikastui muutama vuosi sitten myymällä menestyvän tietokonelehden. Pekka Hänninen SUOMEN LUONTO 3/97 56. Kuva julkaistaan hänen luvallaan. Meidän olisi täysin mahdollista vähentää hakkuita ja lisätä työpaikkoja, jos vain oppisim56 KIRJOJA KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI Hale-Boppin komeettaa seuraamaan Paras tapa seurata Hale-Boppin komeettaa lienee mennä ulos ja katsoa sitä esimerkiksi kiikarilla, kuten Marko Pekkola toisaalla tässä lehdessä opastaa. Anne Petäisen teksti on lämpimästi kirjoitettu, eikä tarinasta puutu jännittäviäkään käänteitä. Kirjan aluksi käydään läpi suomalaisen hirsirakentamisen tyyliä ja rakennusteknistä historiaa. Tämä kaikki on mahdollista, koska kalifornialainen Russell Sipe sattuu pienoisrautateiden ohella harrastamaan tähtiä. vsk.. Kirveet on kirjaimellisesti lyöty kiveen betoniin. Hirsitalo-kirja antaa hyvän yleiskuvan aiheestaan ja on mieluisaa luettavaa ja katseltavaa. perinteisen suomalaisen asumisen filosofiaan. Virossa on itsenäistymisen jälkeen syntynyt pienimuotoista hirsiteollisuutta. me jalostamaan puuta muillakin tavoin kuin keittämällä ja sahaamalla. Hyvällä kirvesmiestaidolla olisi työllistävä vaikutus syrjäseuduilla. Komeetta on onneksi lennossa myös Internetissä. Suomalaiset ovat asuneet hirsitaloissa vain tuhatkunta vuotta, sitä ennen majailtiin kodissa. Perinteiden jälkeen kirja luo katsauksen nykytilanteeseen. Tieteellisissä esityksissä Hale-Boppista käytetään myös sen virallista nimeä 1995/0 I; kyseessä on siis vuoden 1995 neljännentoista puolenkuun (0 on 14. Sää voi kuitenkin olla pilvinen, ja esimerkiksi kaupungeissa valosaaste pyyhkäisee komeetan taivaalta näkymättömiin. Konnamuorin majatalossa Anne Petäinen: Vanhan konnan majatalo, Helsinki Media 1996, kuvitus Jari Kostet, 78 mk. Samoin Ruotsissa on osattu vaalia vanhoja rakennuksia ja ymmärretty niiden arvo. Jari Kostet on onnistunut tekemään kirjaan iloisen ja elävän kuvituksen. Perinteiset rakenteet ja rakennustarpeet ovat luonnosta peräisin ja terveellisiä niin talolle kuin asukkaillekin kannalta nykyiset jälkeenpäin lisätyt lämpöja kosteuseristeet ovat koituneet usein talon ja asukkaiden pahaksi. Tätä osuutta lukiessa tulee vähän paha mieli. Rupikonnat, sammakot, sisiliskot, kyyt, vaskitsat ja rantakäärmeet ovat pieniä persoonallisuuksia, kerrankin miellyttäviä olentoja, joiden iloihin ja murheisiin on helppo samaistua. Talot ovat eläneet käyttäjiensä tarpeita myötäillen, ja toisaalta niistä on pidetty hyvää huolta pikku hiljaa korjaten ja uusien. kirjain) ensimmäinen löytynyt komeetta. Varsinkin englanninkielen taitoiselle on tarjolla päivittäistä kuvamateriaalia, videoita ja tietoja komeetan kehittymisestä. Kotimaan lisäksi kirja tutustuttaa naapurimaittemme sekä Keski-Euroopan ja PohjoisAmerikan hirsirakentamiseen. Hirsirakentamiseemme on tullut vaikutteita niin idästä kuin lännestä, ja kansainväliset tyylisuuntaukset heijastuivat kaupunkien ja kartanoiden välityksellä kansanrakentamiseenkin hienoisella viiveellä tosin. Ei yksi sade kesää tee, eikä yksi kirja vielä pelasta poloista puurakentajakansaa. Vastaavasti suomalainen rakennustapa on välittynyt siirtolaisten mukana Ruotsin ja Norjan suomalaisalueille sekä Pohjois-Amerikkaan
Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa!: O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. (09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. Puhelin (myös suuntanumero): ............................. 11 A 17, 00150 Helsinki puh. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. Leena Sjöblom, jäteprojektisihteeri Mervi Taskinen , toimituksen sihteeri Salla Tynys, toimittaja vs. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. (0 14) 211 115, Tarja Lumme Lappi Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi puh. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Perämiehenk. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 57. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (016) 3364 302, Helena Kolu, Tuovi Kurttio, Janne Lampo/ahti, Hanna Matinpuro, Seija Nerg, Pertti Siilahti, likka Sten, Thomas Wallgren, Jorma Viljanen ALUESIHTEERIT Keski-Suomi Aatoksenkatu 8 A 5, 40720 Jyväskylä puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahjakortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __J_ 19_ . Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. . z LJ.J 6 :) CJ) Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa!: Lähettäjä Allekirjoitus: . Osoite: ... O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. Postinumero ja -toimipaikka: .............................. (02) 632 6163, Maija T. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 15 Susanna Kirkkala, koulutussihteeri Esko Joutsamo, pääsihteeri Mirja Jumppanen, puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Päivi Karvinen, YYA-yhteyshenkilö Taija Keto/a,järjestösihteeri Johanna Kotimäki, toimistosihteeri Ilpo Kuronen, luonnonsuojelusihteeri Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Anna Parkkari, lähiluontoprojektin sihteeri Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotussiht., päätoimitt. (09) 228 08221 Kotkankatu 9, 00510 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. . Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: ......... (03) 2131 317, Harri Helin Pohjois-Karjala Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu puh. Posti numero ja -toimipaikka: ...... Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_ . Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ...................................... (06) 312 7577, Tiina Seikkula Varsinais-Suomi Maninkatu 5, 20810 Turku puh. . (09) 228 08206, Päivi Saarinen vs. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon ku luttua ilmoituspäivästä. Puhelin (myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (05) 411 7358, Kaarina Tiainen Satakunta Otavankatu 11, 28100 Pori puh. Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. vsk. (0 13) 138 281 , Ilari Uotila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13, 90l00Oulu puh. · Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: ....................................................................... SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritva Pietiläinen puh. (02) 2355 255, Hannu Klemola vs. Lammi Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. .. (09) 228 08333 Postimyyntiä koko maahan LUONNONKUV A-ARKISTO Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsinki puh. . Tuula Varis, kansainvälisten asiain sihteeri Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (016) 311 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4, 33200 Tampere puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. (09) 228 081 , telefax (09) 228 08200 Ma-pe klo 8.30-16. Vaasan lääni Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. (09) 630 300, telefax (09) 630 414 SUOMEN LUONTO 3/97 56. . (08) 3115 828, Me,ja Ylänen Saimaan alue Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta puh. Nimi: Osoite: ...........................................
At the nest, an eagle owl may ferociously defend its young by 'dive-bombing' a human interloper. lf environmental and employment per pectives are taken into account, biomass constitutes Finland's most economic source of energy. As the summer nights begin to dim, eagle owls will attack the young, or even adult, ospreys. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: 1. Our centre fo ld this month features five sea eagles, ravens and hooded crows at a feeding place in the south west Archipelago. Wind, the use of passive and active solar energy, thermal energy from the soil and waterways, and energy conservation, together with the use of waste energy from industry, and biomass, would enable Finland to halve her fu ture electricity needs. Kovasti norpan näköinen kirjohylje on Etelä-Itämeren asukki. Keränen is a member of the WWF Finland funded sea eagle and grey seal conservation teams. Selvin ero kaloihin on se, että ympyräsuisilla ei ole leukoja. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES Hot future By Ritva Kupari and Juha Valste Suomen Luonto 56(3): 22-27 The mean rise in temperature forecast for Finland is around four degrees over the next century. At the time Finland's sea eagles were producing fewer than 10 young a year, the eggs remaining unhatched due to environmental toxins. This obliges her to resolve the problem of carbon dioxide emissions by halting the current growth and thus restoring emission levels to the 1990 level. He is alarrned about the fate of the Baltic ringed seal (Phoca hispida botnica). Ketulla on vartaloonsa nähden pitkät jalat ja se on yllättävän kevyt (510 kiloa). c) Lumessa näkyvä pikkiriikkisten parijälkien muodostama polku on päästäisen tekemä. The eagle owl population is at its densest in southern Finland. Most of the eagle owl's diet comprises small rodents. The greatest danger to such large owls these days is posed by overhead electricity cables and traffic. Then the temperatures in southem Finland would be equi valent to those of central Europe at present. Peurat toimitettiin Laukon kartanoon Vesilahdelle, josta ne aitauksen murruttua 1938 kirrnaisivat Suomen luontoon. Kevään ensimmäiset perhoset ovat talvehtineet aikuisina. Kuusi peura pääsi hyvinkääläiseksi. Jukka Meriläinen/Luontokuva! EU regulations be taxed and only by this means could domestic energy production compete with importation. These birds are even found elose to towns. Saukko laskettelee mäkiä mahallansa. 7. Keränen has taken enough pictures of grey seals to be able to lavishly illustrate a book. Tutuimpia näistä lienevät sitruunaperhonen, nokkosperhonen, suruvaippa ja neitoperho. Nahkiaset käyttävät imukuppimaista suutaan paitsi ravinnon hankintaan myös kiinnittymiseen. However, many nests are deserted due to unintentional disturbance; the female owl will almost inevitably forsake her nest, if disturbed while incubating or caring for very small nestlings. The rest is made up of a wide range of prey, from fish to tetraonid birds. Suomessa on kuusi päästäislajia, joista suurinkin, vesipäästäinen, painaa enintään parikymmentä grammaa. Nahkiaiset ovat ympyräsuisia selkärankaisia. Saimaannorppa on ainutlaatuinen eläin, sillä Saimaan lisäksi hylkeitä on maapallolla vain kahdessa muussa järvessä, Laatokassa ja Baikalissa. ln some districts ospreys are unable to breed successfull y because of interference from eagle owls. Keränen is especially renowned for his fine pictures of sea eagles and seals. Kettu liikkuu eniten ravaamalla, joka säästää energiaa. Currently, the ringed seal is more endangered in the Baltic than the grey seal, as the latter's population has SUOMEN LUONTO (Nature ofFinland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 00510 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 grown considerably since the late 1970s. In January, Parliament revamped the government's energy tax proposal so that the 'carbon dioxide tax ' was eliminated, on the grounds that imported energy may not under the Suomen Luonto ilmestyy seuraavan kerran 5. Almost every municipal landfill has also its own resident pair preying on rats and hooded crows. Now the Finnish govemment has announced that it is unable to meet these obligations. SUOMEN LUONTO 3/97 56. Assistance has been rendered in the form of the provision of toxin-free winter food, an operation which Seppo Keränen has willingly participated in. Vain Saimaassa elävä saimaannorppa on norpan alalaji. 2. lndustry, the unions, and conservati ve and technocratic politicians have combined on this issue to form an unholy alliance supporting the construction of more nuclear power plants in Finland. He was the first person to photograph mating sea eagles ( 1974). 5. Se ei tiettävästi tee sitä kuitenkaan pelkästään lystikseen vaan jättää samalla hajujälkiä kumppaneilleen. ln this sense the bird is far more dangerous than even the ura! owl and great grey owl, which are renowned for their aggressiveness towards human visitors. Eagle owls have a reputation as birds inhabiting large tracts of forest and backwoods. Suomessa on kolme ympyräsuista: nahkiainen, pikkunahkiainen ja merinahkiainen. Siksi se voi ravata upottavassakin lumessa, missä esimerkiksi koirat joutuvat loikkimaan. Ensimmäiset valkohäntäpeurat tulivat meille laivalla Amerikasta 1934. Eagle owls also attack other owls, as well as diumal birds of prey. Last year ( 1996) over 90 young were born. There is every reason for leaving the vicinity as quickly as possible should one accidentally stumble on a nest site. Eagle owls thriving in Finland By Mika Honkalinna Suomen Luonto 56(3): 16-19 Over the last two decades the eagle owl has become markedly more common in Finland. 3. ln particular, forests and 'energy wood plantations' could produce biomass the combustion of which would not raise carbon dioxide levels at ali. However, this domestic source of energy is indirectly heavily taxed, as a large percentage of the cost of biomass is accounted for by work. vsk.. 6. Finland was a signatory to the international agreement on climate drafted at Rio de Janeiro in 1992. Studies have shown that Finland could make use of renewable sources of energy. huhtikuuta 58 Allikot läiskyvät hanhien keväthuumassa Kunnat valitsevat kilpaa nimikko lajejaan. This 'king of the night' is no longer being persecuted. He has published several books, the most recent of which deals with the Baltic Sea and is available in English under that title (WSOY, 1996). b) Saukon liukumajälki. Seppo Keränen sea eagle and seal photographer By Antti Halkka Suomen Luonto 56(3): 29-31 Seppo Keränen is one of Finland 's fo remost wildl ife photographers. Itämeressä asustavat harmaahylje eli halli, norppa ja kirjohylje. 4. Minister of the Environment Pekka Haavisto (Greens) says it will not be possible to hait emission growth unti 1 201 0, after which they can be reduced. In actual fact, they appear to be perfec tl y happy in, or near to, a wide variety of habitats, including waterways, reed beds, meadows, fields and forests. Pienin pöllömme on varpuspöllö ja suurin huuhkaja, joka esiintyy tässäkin lehdessä sivuilla 16-19. a) Ketun jälkijono kaartelee ja mutkittelee. Esimerkiksi raita, villapaju, kiiltopaju, vuorijalava, kynäjalava, tervaleppä ja harmaa leppä. Se elää myös Jäämeressä, josta harhautuu joskus Suomenkin puolelle Tenojokea pitkin
Veden lämpö oli sulattanut reiän halkaisijaltaan noin 30senttiseksi. Lammen lumipeite painoi 160 kiloa nel iömetriä kohti . vsk. Jokin taivaan ilmiö tämän täytynee olla voisivatko herrat Kepler ja Kopemikus tulla selittämään, mitä on tapahtunut. Teksti ja kuva : Esko Kuusisto 59. Suurin osa uveavannosta nousevan veden energiasta oli karannut taivaalle. Sen ympäriltä oli lumi kokonaan sulanut runsaan metrin säteeltä. Oliko lampeen pudonnut meteoriitti . Kun vettä oli kertynyt jään päälle kymmenkunta senttiä, Arkhimedes saattoi julistaa: "tasapainotila on saavutettu." Yhdestä ainoasta reiästä oli jäälle pulpunnut vettä kolmesta neljään miljoonaa litraa. Mitään ihmisen tai eläimen jälkiä lammella ei näkynyt, mutta lumipeite oli keskellä lampea kuin räjähdyksen rikkoma. Kuusamon uveavanto oli toki tavallista komeampi . Näin sanoo fyysikko Arkhimedes. Kun tuo pala upotetaan kokonaan veteen, sen syrjäyttämä vesimäärä painaa 600 kiloa. Niinpä tuli hetki , jolloin heikoin paikka jääpeitteessä petti. Mustasta pesäkkeestä lähti eri suuntiin mutkittelevia vanoja, joista lumi oli sulanut pois. Ilmiö on yleinen Suomen järvillä erityisesti kevättalvella. Arkhimedes ei tiennyt, että pieni pohjoinen kansa kutsuu lain täyttymyksen taannutta reikää uveeli uhkuavannoksi. Kyse ei ole vain mielipide, vaan laki Arkhimedeen laki . Pienehköll ä lammella oli lunta kaikkiaan noin kuusi miljoonaa kiloa! Jokaisella neliömetrillä oli siis "ylikuormaa" sata kiloa. Jäätä lammessa oli 60 senttiä. Jääpalan pinta olisi asettunut täsmälleen veden pinnan tasoon, jos sen päällä olisi ollut 60 kilon kuorma. Oikean selityksen antaa kuitenkin itse Arkhimedes, vaikkei hän koskaan päässyt Kuusamossa pistäytymään. Yhden neliömetrin kokoinen jääpala painoi siten noin SUOMEN LUONTO 3/97 56. Tästä keskiöstä lähtivät jopa kymmenen metrin pituiset haarakkeet veden päävirtailusuuntia seuraten. Maaliskuinen hanki hyllyi Kuusamon saloilla liki metrin syvyisenä. Huikea määrä. Jos vesi oli keskimäärin yksiasteista, sen koko lämpömäärä olisi riittänyt sulattamaan lumet noin puolen hehtaarin alueelta. Lammellakin lunta oli puolitoista saapasvartta. IHME JUTTU Arkhimedes Kuusamossa Metsän ympäröimän lammen läpimitta oli pari sataa metriä. 540 kiloa. Vesi alkoi tihkua reiästä jäälle; muutamaa tuntia myöhemmin se jo pulppusi pienenä suihkulähteenä. Koko labyrintillä oli läpimittaa parikymmentä metriä
Nykyisen tilaajan tiedot: (Tekstaa, ole hyvä.) N imi SL3/ 97 Lähiosoite Posti numero ja -toimipaikka Uuden tilaajan tiedot: (Tekstaa, ole hyvä.) Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelintilaukset (09) 2280 8333 Fax-tilaukset: (09) 2280 8248 Tilaukset Internetin kautta: http://www.sll.fi/tuki Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinoin tiin.. 298 mk). Lisäksi hän saa 2 numeroa kaupan päälle, arvo 66 mk. Lisäksi hän saa 2 numeroa kaupan päälle, arvo 66 mk. D 12 kk kestotilauksena hintaan 270 mk. YSTÄVÄNTILAUS Kyllä, kiitos! Ystäväni tilaa Suomen Luonto -lehden 12 kk hintaan 2 x 149 mk (yht