Suomen Luonto 3/1998 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

z L.LJ 6 :) CJ) lrtonumero 33 mk
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Puolen vuoden määräaikaistilaus (kuusi numeroa) 170 mk. Pitkät kuljetusmatkat teurastamoihin lisäävät eläinten kärsimyksiä. Jokainen voi myös vaikuttaa asioihin ostamalla ja vaatimalla elintarvikkeita, joiden tuotannossa on otettu huomioon sekä ympäristö että eläinten oikeudet. Ihmisen ei ole pakko syödä lihaa, mutta ei sen syöminen ole liioin luonnotonta. Eettinen ja ympäristön kannalta hyvä kotieläintalous käyvät yksiin. Eettinen ja ympäristön huomioon ottava eläin tuotanto on kuitenkin ekologisesti parempi vaihtoehto kuin kaikista eläintuotteista luopuminen. Eläimiä on myös kohdeltava hyvin. Veganismi unohtaa myös sen, että luonnossa kuolema on osa elämää: ekosysteemit perustuvat sille, että pedot syövät kasvinsyöjiä ja toiset pedot toisia petoja. Se veisi asioita kauas taaksepäin. Ne joutuvat elämään ahtaissa sisätiloissa, ja tuottavuutta lisätään antibiooteilla ja kasvuhormoneilla. 2 Eläin ei ole kone Ihminen otti koiran kumppanikseen jo 15 000 vuotta sitten. Vapaassa markkinataloudessa eläintuotannosta on tullut teollisuutta. Hannu Huovila/Luontokuvat Jorma Laurila Eläinten oikeuksiin kuuluu saada toteuttaa Lajilleen tyypillisiä tarpeita. Vegaanien mukaan ihmisellä ei ole oikeutta käyttää eläimiä hyväkseen. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. Silti siinäkin on pysyttävä laillisuuden rajoissa. Irtonumero 33 markkaa. Kotieläinten kesyttäminen on ollut tärkeä vaihe ihmisen kulttuurin kehittymisessä. Ketut eivät juurikaan eroa koirista, ja jos koiria kohdeltaisiin samalla tavalla, siitä nousisi sota. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Nahkakengät ovat ekologisempia kuin öljystä valmistetut keinonahkakengät. Suomessa aktivistit ovat kyseenalaistaneet erityisesti oikeuden kasvattaa kettuja ahtaissa ja kylmissä verkkohäkeissä. Se että turkistarhaus on kannattavaa bisnestä, ei ole hyväksyttävä peruste eläinten oikeuksien polkemiselle. z LI.J 6 :) V') SUOMEN LUONTO Toimitus Kotkankatu 9 00510 Helsinki puh. Sikoja, kanoja, nautoja, lampaita, hevosia ja mehiläisiä on pidetty ainakin viisituhatta vuotta. Eläinten oikeuksien puolustaminen on arvokasta työtä. Sellaista se on edelleenkin suuressa osassa kehitysmaita. Tilaus hinnat Määräaikaistilaus ( 12 numeroa) vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy/ Markku Kemppainen puh. Vegetarismi on saanut lisää kannattajia. Viime vuosikymmeniin saakka kotieläintalous oli enimmäkseen hajautettua ja pienimuotoista. Puuvilla on luonnon kannalta paljon haitallisempi materiaali kuin villa tai silkki, sillä puuvillan kasvatuksessa käytetään runsaasti ympäristömyrkkyjä. (03) 7511 815 Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Boikotit, mielenosoitukset ja sitkeä arkinen työ muuttavat maailmaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin. Pahimmillaan eläimiä kohdellaan kuin koneita. Myös lihantuotannon epäkohtia on arvosteltu. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 08210 ja 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 65. Villa on hyvä, biologisesti hajoava materiaali. (09) 228 081 telefax: (09) 228 08200 sähköposti: sukunimi@sll.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 08217 Toimitussihteeri! Alice Karlsson, 228 08205 Ritva Kupari, 228 08214 Toimittajat Anne Brax, 228 2 16 Antti Halkka, 228 08203 Salla Tynys, 228 081 Juha Valste, 228 08228 Markku Tanttu ( ulkoasu) Värierottelu! Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Toivottavasti Suomessa ei turvauduta väkivaltaisiin iskuihin. SUOMEN LUONTO 3/98. Sitä paitsi myös öljy on eläinperäistä. Mehiläiset tuottavat terveellistä hunajaa, ja niillä on tärkeä merkitys monien viljelykasvien pölyttäjinä. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:nja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. V eganismi toimii vahvana protestina. Eläinsuojelijat ovat oikeutetusti nostaneet eläinten oikeudet yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jotkut ovat ryhtyneet jopa vegaaneiksi, jotka kieltäytyvät kaikista eläinperäisistä tuotteista hunajaa ja villavaatteita myöten. Demokraattisessa yhteiskunnassa asioiden taakse tarvitaan suuren yleisön tuki
Rautu viihtyy viileissä vesissä 26 Himoittu rautu elj meriä on kalastettu loppuun monista tunturijärvistä. kerran. 57. Halpa ruoka tulee kalliiksi 24 Ruoan hinta laskee ympäristön ja eläinten kustannuksella. Luonnonsuojelun voitto esitellään sivulla 67. Suurpedot herättävät ihailua mutta myös pelkoa. Sivut 30-35. Vakiot: Pääkirjoitus 2 Ajankohtaista JO Maailmalta 42 Mielipiteitä, keskustelua 44 Kirjoja 48 Kuukauden ekoneuvo 50 Vastuullinen kuluttaja 50 Multasormet 51 Kysy luonnosta 52 38 Tosija makuasioita ravinnosta 57 Palvelukortti 65 Luonnonsuojelun voittoja 67 Summaries of the Main Articles 66 3. Liity joukkoon. Suomenlinnan rantakasarmilta alkaa retki aina 250 vuoden päähän. Se ei yksin riitä siirtämään matkustajia henkilöautoista juniin. Kuvia ja tarinaa pedoista sivuilla 16-19. vuosikerta 3 1998 Juha M etso/Luonloku vat Jouni Hiltunen/Luontokuvat Reijo Juurinen/Luontokuvat Vastaako junaliikenne haasteisiin. Elämää vaistojen varassa 20 Miksi sika ja kana tekevät pesän heti, jos tekotarpeita on tarjolla. 4 Ahman maa voitti luontokuvakilpailun 16 Vuoden Luontokuva valittiin 19. Kukkivat kiviset muurit 30 Tauno ajelee täyttä häkää 36 Tauno Mämmin moottoripyörä kulkee puulla. Hiidenkivien pitkä marssi 29 Erikoiset siirtolohkareet kjihottavat rnjelikuvitusta. Peto tappaa elääkseen 18 Suomessa on suurpetoja enemmän kuin aikoihin. Suurimmat ja vanhimmat Kenraali Sherman ja muut kasvimaailman titaanit. Nuuksio on pääkaupunkiseudun henkireikä, jossa viihtyvät liito-oravatkin. Kansikuva: 1lveksenpentu on hakeutunut turvaan puuhun ( Mikko Hakanen/ Luonto kuvat). LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Juna on ympäristöä säästävin tapa matkustaa. Houkuttimeksi tarvitaan muun muassa lisää nopeutta ja mukavuutta. 'SUOMEN LUONTO 3/98 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
"Työnantajani Lapinlahden kunta on myös tehnyt virallisen päätöksen suosia työmatJunalla matkustaminen on lisääntynyt muutamana viime vuonna, mutta henkilöauto on silti kahminut liikenteen kasvusta valtaosan. Anne Brax Vastaako junaliik~ Lehtikuva Pysähtyvätkö junat tulevaisuudessa enää lainkaan maaseudun pienillä asemilla . He ovat olleet Helsingissä lomamatkalla. Ajomatka henkilöautolla olisi liian pitkä, eikä tulisi juuri junalippuja halvemmaksi." Kari Virranta kertoo, että hänelle tärkeä valintaperuste on kulkuvälineen ympäri stöystävällisyys: siinä juna peittoaa hänen mukaansa kirkkaasti lentokoneen. Yirrannat lähtivät pe1jantaina yöjunalla kotoaan Lapinlahdelta, joka on kuutisenkymmentä kilometriä Kuopiosta pohjoiseen. Talvisena sunnuntaiaamupäivänä tunnelma Helsingin rautatieasemalla on rauhallinen ja leppoisa. Junalla matkustaminen on tutkimusten SUOM EN LUONTO 3/98. Laitureita eivät täytä kymmenettuhannet pääkaupunkiseudun ihmiset, jotka arkisin käyttävät paikallisjunia työmatkoillaan. Nyt on vielä edessä puoli päivää kestävä matka kotiin. "Juna oli helppo valinta. Kioskien edustalla odottelevat tyytyväisen näköi set Kari ja Raili Virranta. Ero lentolippujen hintaan on selvä junan eduksi. 4 Vaikka suurin osa suomalaisista asuu radan varressa, vain joka kahdeskymmenes matkakilometri taitetaan junalla
5. mukaan henkilöautoilua roimasti ympäristöystävällisempi tapa liikkua. Mutta miten houkutella ihmiset juniin. ine haasteisiin. SUOME LUO TO 3/98 Nopeat Pendo/inot Liikennöivät lähivuosikymmeninä suurimpien kaupunkien välillä
Vasta sen jälkeen tulee esimerkiksi matkan hinta", arvioi liikennettä tutkiva professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. "Eri liikennevälineiden aikataulujen yhteensovittaminen olisi ehdottoman tärkeää", Mäntynen sanoo. Kalenoja pohtiikin, millaisia liikennepoliittisia johtopäätöksiä hänen tutkimuksestaan voi vetää: "Ei ilmeisesti kannattaisi rakentaa kovin paljon lisää raiteita, koska niiden käyttöaste laskisi. Tutkimuksen mukaan sähkökäyttöinen raideliikenne on kaikkein ympäristöystävällisin kulkumuoto. Professori Jorma Mäntysen mielestä junien vauhdin kasvattaminen on vain osa ratkaisua. Tuoreimpia kotimaisia tutkimuksia on diplomi-insinööri Hanna Kalenojan parin vuoden takainen lisensiaattitutkimus. Itse asiassa yhteys Kotka-Kouvola-Riihimäki-Tampere on pelannut opiskeluaikanani moitteettomasti vain kerran." Hasu käyttää junaa lähes viikoittain matkalla kotikaupungistaan Kotkasta opiskelupaikkakunnalle Tampereelle. Kuin Mäntysen näkemyksen henkilöitymä on Helsingin rautatieasemalla tapaamani opiskelija Nina Hasu. Hasu antaa ilomielin haastattelun, koska haluaa lähettää terveisiä VR:lle. Sähköjunaliikenteen päästöihin vaikuttaa tietysti Suomen kulloinenkin energiantuotantorakenne. Haluamme tukea VR:ää ja suojella luontoa." Sähköjuna säästää eniten ympäristöä Jos ihmiset valitsisivat kulkuvälineensä pelkästään ympäristövaikutusten perusteella, he päätyisivät epäilemättä junaan. "Liikennevälineiden energiankulutuksen erot ovat todella suuret", Kalenoja sanoo. "Junien vaihtoajat ovat liian lyhyitä. Siinä verrattiin eri liikkumismuotojen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia, joihin lasketaan muun muassa ajoneuvon polttoaineen tuotanto ja kulutus, ajoneuvoihin sitoutunut energia ja päästöt. Jyrki Pussisen Tampereen teknilliselle korkeakoululle tekemän tutkimuksen mukaan sähköjunaliikenne on dieseljunaliikennettä ympäristöystävällisempää kaikilla muilla paitsi rikkidioksidipäästöillä mitattuna. Nina Hasulla on oma auto, mutta sen hän jättää kotiin, ellei satu olemaan poikkeuksellisen paljon matkatavaroita. Hänen mukaansa ihmiset ovat muuttuneet teknistymisen myötä kärsimättömiksi: "Odottelua ei siedetä, vaan kaiken on tapahduttava heti." Esimerkiksi liikennevälineen vaihto matkan aikana koetaan erittäin epämiellyttäväksi, ja vaihdon ansiosta matka-aikaa pidetään pidempänä kuin se oikeastaan onkaan. "Jos koko Suomen liikenteen energiankulutus haluttaisiin mahdollisimman pieneksi, sähkökäyttöisen raideliiken6 teen osuus nousisi jopa kolmeen neljäsosaan kaikista pitkistä, yli 500 kilometrin matkoista." Tällä hetkellä pitkistä matkoista tehdään junalla neljäsosa. Viime vuoden lopulla valmistuneen, Hollannin ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan tärkein yksittäinen tekijä matkustusvälineen ekologisuutta mitattaessa on sen käyttöaste. VR:llä haasteeseen on yntetty vastata muun muassa tuomalla liikenteeseen uusia, nopeita junia. Jos vaihtoaikaa on vain muutama minuutti, on pakko juosta kun siirtyy laiturilta toiselle. Matka-aika ratkaisee Liikkumismuotojen valintaan vaikuttavat matkan nopeus, mukavuus, hinta ja liikennevälineen saavutettavuus. Raideliikenne onkin Kalenojan mukaan omimmillaan juuri pitkillä matkoilla; lyhyemmillä taipaleilla linja-auto pääsee ympäristömittarilla lähes samoihin tuloksiin. Junien nopeuden kasvattaminen on vain osa ratkaisua; eri liikennevälineiden aikataulujen pitäisi sopia yhteen. Myöskään bussiaikataulut eivät satu juna-aiSUOMEN LUONTO 3/98. Riittää, kun kaikkien suurimpien kaupunkien välillä on junayhteys." Sähkökäyttöi sen ja dieseljunan ympäristövaikutuksissa on suuri ero. "Olen kurkkua myöten täynnä junalla matkustamista. "Matka-aika ovelta ovelle on kaikkein ratkaisevin. Tätä tukevat myös tutkimukset, joiden mukaan junaliikenteen matka-aikojen lyhentäminen lisää selvästi kaukojunaliikenteen matkustajamääriä. On poikkeus, jos junat ovat aikataulussa. Toisaalta täytyy muistaa, että keskivertoa junatai lentomatkaa ei oikeastaan ole olemassakaan. Jos esimerkiksi henkilöautossa on täysi lasti matkustajia, autoilun asema muihin välineisiin verrattuna kohenee huomattavasti. koilla junaa. Junan ympäristöystävällisyys on todettu useasti . Matka-ajan pituus ovelta ovelle ratkaisee kulkuvälineen valinnan. Nopeiden junien ansiosta matka-ajat esimerkiksi Helsingistä Poriin, Jyväskylään ja Joensuuhun lyhenisivät kaikki nykyisestä noin tunnilla, matkustusaika Helsingistä Rovaniemelle yli kahdella tunnilla. Suomeen tilatulla kallistuvakorisella Pendolinolla voi nykyisillä radoilla saavuttaa 220 kilometrin tuntivauhdin, tosin ratojen perusko1jauksen jälkeen. Keski-Euroopan tiheästi asutuissa maissa raideliikennettä on nopeutettu rakentamalla suurnopeusratoja, joilla nopeat junat voivat liikennöidä yli 250 kilometrin tuntivauhtia
Tämän vuoden valtion tuloja menoarviossa tarkoitukseen on varattu rahaa, jatkosta ei ole varmuutta. Autoilua pidetään turhaan halvempana Perhe valitsee usein esimerkiksi lomamatkalle kulkuvälineekseen auton, koska pitää sitä halvempana kuin junaa tai bussia. Junassa sen sijaan pitää kertoa matkan hinta matkustajien määrällä", sanoo liikennetutkija Jorma Mäntynen. Yli kolmen aikuisen ryhmä saa lipuistaan 20 prosentin alennuksen. Viime vuonna valtio osti VR:n kannattamattomia vuoroja 229 miljoonalla markalla. Keskuksesta voisi vuokrata polkupyöriä ja henkilöautoja sekä hankkia tietoja paikkakunnan hotelleista ja retkeilymajoista. Jalasto ounastelee työmarkkinaongelmia: "Tulee riitaa siitä, kenen palveluksessa kukin on." Periaatteessa sekä liikenneministeriö että VR kannattavat yhden luukun järjestelmää ja iso askelkin on otettu: myynnissä on taskuaikataulu, johon on koottu tiedot vaihtoyhteyksistä junasta bussiin ja bussista junaan 32 paikkakunnalla. "Rautatieliikenteessä on jotakin erityistä imua", sanoo Petri Jalasto. Jos palveluita ei voisi käytännön syistä sijoittaa saman katon alle, helppo siirtyminen asemalta toiselle järjestettäisiin esimerkiksi tiheän liityntäliikenteen avulla. Linja-autot ovat joustavia, mutta toisaalta hitaita kierrellessään pikkuteillä." Vähäliikenteisten paikallisjunalinjojen hoitoa koskevassa selvityksessä arvioidaan, että huonosti kannattavien paikallisjunavuorojen lopettaminen ja korvaaminen linjaautolla kasvattaisi matka-aikoja eräissä tapauksissa jopa kaksinkertaiseksi. Henkilökunnankin asenne on toistaiseksi enemmänkin liikkumismuotojen keskinäistä kilpailua kuin yhteistyötä korostava monilta rautatieja bussiasemilta ei saa edes pyytämällä muiden liikennevälineiden aikatauluja. VR:n henkilöliikenteen markkinointipäällikkö Antti Jaatinen on pessimistinen: "Jos maksajia ei löydy, matkakeskusasia ei edisty." Mutta voisiko aluksi kuitenkin huolehtia siitä, että edes tiedot aikatauluista saisi samalta luukulta. Yksi VR:n vastaus kannattamattomien linjojen liikenteen hoitoon on kevyempi kalusto, jossa tarvitaan vähemmän henkilökuntaa kuin nykyisissä junissa. Erityinen ilonaihe ovat junien kuulutukset: "Ne ovat joskus aika omalaatuisia, hauskoja." Kaikki palvelut saman katon alta. Selvityksen mukaan kokemus on myös osoittanut, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat saattaneet vähentyä jopa 40-60 prosenttia linja-auton tultua joillakin linjoilla junan tilalle. Uudet kiskobussit aloittavat liikennöinnin vähäliikenteisillä rataosuuksilla ensi vuosikymmenellä. Niukasti liikennöityjen linjojen tulevaisuus ei ole kovin pitkälle turvattu. Esimerkiksi auton hankintaja korjauskuluja ei 7. Wikström/Luontokuvat Noin 120 000 pääkaupunkiseudun asukasta käyttää paikallisjunaa päivittäin. Asia ei ehkä kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Sen sijaan keskuksia edistetään kaikin muin tavoin", Petri Jalasto kertoo. Ajatus on loistava: liikennevälineisuoMEN LUONTO 3/98 den asemat ja niihin liittyvät palvelut sijoitettaisiin yhteen pisteeseen. Nämä puolestaan ovat olettaneet, että liikenneministeriö tukisi keskusten rakentamista. "Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 22 kaupunkia", kertoo neuvotteleva virkamies Petri Jalasto liikenneministeriöstä. Aivan yksiviivainen tämä kertolasku ei kuitenkaan ole. Junien muut palvelut ovat Hasun mielestä parantuneet ja henkilökunta on avuliasta. VR:llä on monenlaisia alennuslippuja: opiskelijoille, eläkeläisille, varusmiehille, perheille ja ryhmille. Liikenneministeriöllä on matkakeskusverkkohanke, joka ratkaisisi ongelmat. Mäntysen mukaansa autoilun halpuuskin on näennäistä: "Ihmiset eivät osaa laskea henkilöauton todellisia kustannuksia. "Raideliikenteessä on imua" Liikenteen valtavirtojen ulkopuolella raideliikenne toimii valtion tuella. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alle 16-vuotiaan lapsen perhe matkustaa aikuisten lippujen hinnalla. Hänen mukaansa matkakeskus jo toimii käytännössä esimerkiksi Seinäjoella, jossa rautatieja linja-autoasemat ovat samassa rakennuksessa. "Rautatiet kulkevat tärkeimpien kaupunkien välillä. "Ei ole itsetarkoitus, että kaikkialla on raideliikennettä", sanoo Liikenneliiton puheenjohtaja, taloustutkija Hannele Luukkainen. P-G. Espanjasta 1995 tilatut kiskobussit osoittautuivat kuitenkin liian meluisiksi ja painaviksi. Tutkimusten mukaan näet vaihto esimerkiksi junasta linja-autoon on ihmisten mielestä vielä epämiellyttävämpää kuin vaihtaminen junasta toiseen. kataulujen kanssa yhteen", Hasu jatkaa. Hänen mukaansa harvaanasuttujen seutujen joukkoliikenne voidaan hoitaa muillakin välineillä. Joukkoja kevyen liikenteen etujärjestö Liikenneliitto ei aio pitää mielenosoituksia, vaikka kannattamattomia vuoroja lakkautettaisiinkin. "Kuka ylläpitää palvelua, kuka vastaa tietojen ajanmukaisuudesta?" kysyy Jaatinen. Kantona kaskessa on rahoitus, josta kaupunkien ja joukkoliikenteen harjoittajien pitäisi kantaa päävastuu. Mutta kuinka vaihto joukkoliikennevälineestä toiseen voisi sujua kovin vaivattomasti, kun matkalainen saa kävellä rautatieasemalta linjaautoasemalle keskimäärin puolen kilometrin matkan. "Henkilöautolla matkustamisen hintaan pätee jakolasku: mitä useampi matkustaja autossa on, sitä halvempi on matkan hinta. Paikkakunnasta riippuen matkakeskus voisi toimia paikallisbussien ja pikalinjojen terminaalina, rautatieasemana, taksiasemana, metroasemana ja lentoyhtiön sekä vesiliikenteen paikallistoimistona. "Liikenneministeriö ei tässä vaiheessa anna suoraa taloudellista tukea matkakeskusten rakentamiseen
Se että matkatavaroiden määrää oli pakko rajoittaa, aiheutti matkan aikana muutamia epämukavia tilanteita. Sopiiko kilpailu raiteille. Matkatavaroina oli kaksosten rattaat, selkäreppu ja salkku. Liikennöinnin monopoli jäi kuitenkin VR:lle. Esimerkiksi InterCityjuniin tulee jo tänä vuonna uusia kaksikerroksisia vaunuja, joissa on varustus liikuntarajoitteisille. Kilpailu Suomen rataverkolla tuli periaatteessa mahdolliseksi, kun radanpito erotettiin liikenneministeriön alaisen Ratahallintokeskuksen vastuulle 1995. "Syynä rautatieliikenteen vähenemiseen on ollut maantieliikenteen kilpailun lisäksi rautateiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin koskien hinnoittelua, joustavuutta, luotettavuutta ja säännöllisyyttä", analysoi Timo Järvelä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselle viime vuonna tekemässään tutkielmassa. Henkilöautollamme ei talven siihen asti kylmimpänä päivänä ilmeisesti olisi päässyt lainkaan perille. Liikennetutkija Jorma Mäntynen kuuluu niihin, joiden mukaan VR:ssä ollaan liian omahyväisiä: "Yhtiön pitäisi olla vilpittömämmin kiinnostunut matkustajien tarpeista." VR:n markkinointipäällikköä Antti Jaatista tällaiset väitteet harmittavat. Kaikkiaan kaukoja lähijunissa tehtiin viime vuonna 49,9 miljoonaa matkaa, joista kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Toistaiseksi erityispalveluja tarjoavien vuorojen määrä on melko pieni. "Joudumme käymään matkustajista kovaa kilpailua junien ja henkilöautojen välillä. Timo Järvelä huomauttaa tutkimuksessaan, että Suomen rautatiet ovat moniin muihin Euroopan maihin veITattuna lilliputtiluokkaa. Jos esimerkiksi väli HelsinkiPori viipaloitaisiin parille eri yhtiölle, ei samalla kalustolla voisi enää liikennöidä Helsingistä Poriin ja kustannukset nousisivat. Helsingin ja Tampereen tai Helsingin ja Turun vilkkaita välejä haluaisi varmasti liikennöidä monikin yhtiö ja hinnat saattaisivat näillä osuuksilla laskea. Liikennetutkijan mielestä VR:ssä ollaan liian omahyväisiä: "Yhtiön pitäisi olla vilpittömämmin kiinnostunut matkustajien tarpeista. Junalle kertyi pluspisteitä toimintavarmuudesta. VR:n henkilöliikenteessä tehtiin esimeriksi 1994 vain noin kahdeskymmenesosa Englannissa tehtyjen matkojen määrästä. Parhaillaan istuvan työryhmän pitäisi tehdä ehdotus siitä, miten kilpailu voisi toteutua. Junamatka alkoi henkilöautolla, koska Karjaalle ei kulje sunnuntaisin aamubussia. " lasketa mukaan. Henkilöautolla tehdään kaikista matkoista 80 prosenttia. Kotiin jäivät matkasängyt, syöttötuolit, potta ja muu kookkaampi tarpeisto. Lastenvaunut olisi kuitenkin paras nostaa suoraan konduktöörinvaunuun. Timo Järvelä suositteleekin, että kilpailu sallittaisiin vähäliikenteisillä rataosuuksilla ja vilkkaassa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, mutta kaukoliikenteessä säilytettäisiin VR:n monopoli. Henkilökilometrejä kertyi 3,4 miljardia. Tiheästi asutuissa Hollannissa ja Britanniassa sekä perinteikkäässä rautatiemaassa Sveitsissäkin matkan hinta oli kolminkertainen ja Yhdysvalloissa kaksinkertainen. Monella on myös VR:stä sellainen käsitys, että hallitessaan yksinvaltiaana raideliikennettä se on paavillisempi kuin paavi itse. Kilpailijoille on siksi vain vähän jaettavaa. Kilpailu rataverkolla on ollut mahdollista rajoitetusti eräissä Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Myös maantiekuljetukset ovat lähes kolminkertaistuneet samalla kun rautatiekuljetukset ovat pysyneet entisellä tasolla. Junan käyttö riippuu täysin palvelujen tasosta." VR onkin viime vuosina lisännyt palvelujaan. VR:n henkilöliikenteen matkustajien määrä on kasvanut tasaista kolmen prosentin vauhtia neljänä perättäisenä vuonna. Kai Ar1es Junassa riittää avuliaita kanssa matkustajia. SUOMEN LUONTO 3/98. D Junamatkalla pienten lasten kanssa .... "Tutkimukset ovat osoittaneet, että kymmenen prosentin nosto lippujen hinnoissa merkitsee kolmen prosentin matkustajakatoa", Jalasto kertoo. 8 VR kuin paavi. Joukkoliikenteen lippujen arvonlisävero on huolimatta korotuksesta edelleen alle yleisen tason tosin eurooppalaisittain yläkantissa. Toisaalta jatkoyhteydet ja muu junaliikenne voisivat kärsiä yhtiöiden "kermankuori nnasta". Matka rautatieasemalle saattoi jatkua vasta, kun seurue oli lämmitellyt huoltoasemalla yli tunnin. Kokeilin kahden alle kaksivuotiaan taaperon kanssa, millä hinnalla ja miten nopeasti ja mukavasti taittuu matka Tammisaaren perukoilta Bromarvista Tampereelle, kun osuus Karjaa-HelsinkiTampere tehdään junalla. Rautatieyhtiöt ovat kaikkialla Länsi-Euroopassa tehneet kolmen viime vuosikymmenen aikana suuria tappioita ja jääneet lisääntyneen henkilöautoliikenteen jalkoihin. "Meitä pidetään monopolina, jonka ei tarvitse välittää asiakkaista." Jaatinen näyttää käyrää, joka osoittaa, että vaikka liikenne Suomessakin on lisääntynyt 1960-luvulta roimasti, lisäyksen on kahminut lähinnä henkilöautoliikenne. Niitä kuitenkin lisätään. Käsitykset kilpailun eduista ja haitoista vaihtelevat huomattavasti arvioijasta riippuen. Myös vaihtoehtoisia junareittejä on niukasti . Matka alkoi epäonnisesti : henkilöauton lämmityslaite ei suostunut toimimaan ja matkalaiset olivat jäätyä parinkymmenen asteen pakkasessa ajomatkalla. Se on VR:n kaikkien aikojen ennätys. EU:n komissio on toivonut, että sen jäsenvaltiot vapauttaisivat raideliikennettään kilpailulle. Kun auto on ostettu, sitä myös käytetään." Lii kenneministeriön Petri Jalasto sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että hinnat eivät ole nykyistä korkeammat. VR:n Antti Jaatinen esittelee mielellään Helsingin Sanomien teettämää runsaan kolmen vuoden takaista kansainvälistä hintavertailua, jonka mukaan sadan kilometrin matkan taittaa junalla Euroopassa Suomea halvemmalla vain Virossa, Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa. Tarjolla on invavaunuja pyörätuolia käyttäville ja muille liikuntarajoitteisille, lasten puuhavaunuja, omia osastoja lemmikkien kanssa matkustaville, torkkuvaunuja työmatkalaisille, videovaunuja, allergiapaikkoja, neuvottelutiloja, uusittuja ravintolavaunuja ja diskovaunuja. Rataverkko on mahdollista avata kilpailulle ensi vuoden alussa
Useimmat paikat ovat seisomapaikkoja oluenjuojille ja harvat penkilliset paikat ol i varattu. Puuhavaunullinen juna sopi aikatauluihimme takaisintulomatkalla. Annoin pluspisteitä henkilökunnalle avuliaisuudesta. Matkan todellinen kesto ilman auton lämmityslaitteen jäätymistä olisi ollut noin viisi tuntia. Voisivatko naisten ja miesten vessat olla erikseen. Käytimme ajan ruokailemiseen, vaikka tarkoitus oli testata seuraavan junan ravintolavaunua. Hintaa junamatkalle olisi kertynyt moninkertaisesti . Lisäksi tuli noin 40 markan taksimaksu Tampereella asemalta määränpäähän Pispalaan. Juna sai taas plussaa henkilökunnan avuliaisuudesta ja lapsiystävällisyydestä. Avulias konduktööri kuljetti ne omaaloitteisesti oikealle paikalleen konduktöörin vaunuun. Edellisessä junassa olisi ollut lasten puuhavaunu. Junan saapuessa hätäilin ja nostin SUOMEN LUONTO 3/98 kaksosten rattaat muiden matkustajien avustamana junanvaunun käytävään. Lapset kyllä viihtyivät tavallisessakin vaunussa, mutta äiti uupui liikkuvaisten lasten vahtimiseen junan käytävillä ja niin taisivat uupua kanssamatkustajatkin. Pasilassa ol isi voinut vaihtaa seuraavaan Tampereelle menevään junaan, mutta vaihtoaikaa olisi ollut vain muutama minuutti. Jos olisin halunnut lapsille paikkaliput, olisin joutunut ostamaan heille myös matkaliput. Anne Brax 9. Kai Anes Puuhavaunussa lapsilla riitti tekemistä: testimatkalainen Reetta kiipesi leikkijunan päälle maisemia tähyilemään. Henkilökunnan avuliaisuus oli moitteetonta. Junalle tuli miinuspisteitä epämiellyttävästä baarivaunusta. Loput matkasta taittui taksilla, jonka saimme helposti asemalta. Kokemus oli ihana: lapset leikkivät leluilla, laskivat mäkeä ja viihtyivät loistavasti koko kaksituntisen äidin lukiessa kitjaa. Tampereella konduktööri auttoi meidät vaunuinemme junasta. Odotusta seuraavaan junaan kertyi vain viitisentoista minuuttia. Toinen lapsista ihastui matkan aikana konduktööriin niin, että istui tämän sylissä pitkät tovit. Jos lasten vaipat olisi pitänyt vaihtaa junassa, kokemus olisi varmaan ollut epämiellyttävä. Tavallisessa pikajunan matkustajavaunussa lapset ikävystyivät paikallaan istumiseen kolmessa minuutissa ja juoksentelivat pitkin käytäviä. Kokonaiskuvaksi jäi, että matka pienten lasten kanssa sujuu mutta vain jos matkan suunnittelee todella tarkkaan. On valittava junavuorot, joissa on kunnollinen ravintola ja mieluiten puuhavaunu lapsille, mutta tämä ei ole helppoa vuorojen vähäisyyden takia. Matka Karjaalta Helsinkiin maksoi pien perheellemme vain yhden aikuisen menolipun verran: 140 markkaa. Myös ruokalista oli suunniteltu kaljanjuojille: pitsoja, hampurilaisia, bratwursteja ja muuta hiukopalaa. Ruokailu junan ravintolassa oli suunnitelmissa, mutta rantaradalla on käytössä baarivaunu, jota ei ole suunniteltu lainkaan lapsia ajatellen. Koska automatka pitkittyi, myöhästyimme junasta, johon meillä oli liput. Juuri tätä lyhyemmässä ajassa en ole ajanut Bromarvista Tampereelle omalla autollakaan, koska lasten takia täytyy pysähtyä ruokailemaan ja leikkimään. Kai Anes Junassa ei onneksi ollut tungosta; jos lapsille olisi pitänyt ostaa paikkaliput, matka olisi tullut paljon kalliimmaksi. Konduktööri ei pannut lainkaan pahakseen. Siirtyminen lasten, vaunujen ja matkatavaroiden kanssa laiturilta toiselle tuntui vaivalloiselta ja riski myöhästyä olisi ollut suuri. Junalle miinuspisteitä vessojen epäsi isteydestä. Jouduimme siis odottamaan seuraavaa junaa vajaan tunnin Helsingissä. Konduktööri nappasi taas lastenvaunut ja auttoi muutenkin Tampereen junaan asettumisessa. Myös tämän välin jouduimme matkustamaan tavallisessa pikajunassa
D Tuomo Hurme palkittiin Euralainen Tuomo Hurme sai Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n ensimmäisen ympäristöpalkinnon, 5000 markkaa. Kj]pailuun osallistui 77 kuvaajaa yhteensä 307 kuvalla. Hurme työskentelee luontokuvauksen ohessa osa-rukaisena valokuvaajana ja toimjttajana Alasatakunta-lehdessä. Sää kuitenkin vaihteli melkoisesti. Runsaslukuinen tiaisparvi sai seurakseen käpytikkoja ja palokärjen. Helmikuun pureva pakkastuuli pyyhki avointa Lamunkaria lähes taukoamatta. Tuomaristo kehui voittokuvaa muun muassa tasapainoisesti sommitelluksi, syväteräväksi ja vaikutelmaltaan kolmiulotteiseksi. lähes 30 pakkasastetta. Pakkanen koetteli heikkokuntoisimpien eläinten kestävyyttä: toinen Ouluun talvehtimaan jääneistä mustapääkertuista löydettiin kuolleena. 2. D Luontokuvia Lahtelrusen, parikymmentä vuotta kuvanneen valokuvaajan Erkki Heinosen näyttelyyn Maisemia ja yksityiskohtia vuosien varrelta voi tutustua maaliskuun ajan arkisin klo 9.30-16.00 Luontokuvissa. SUOMEN LUONTO 3/98. Perttu Saksa Helmikuussa paukkui pakkanen Talven ennätyspakkaset paukkuivat Ivalossa 17. Tuomo Hurmeen valokuvaajan uraa leimaa voimakas luonnonsuojeluhenkisyys. Rannikon ohut lumipeite edisti jäätiköiden vahvistumista ja jäätie Hailuotoon voitiin avata. Eniten lunta oli Kjttilän Pokassa,jossa hangen syvyydeksi mjtaruin 17. helmikuuta 42,4 asteen voimalla. Etelämpänäkin o]j kylmää, esimerkiksi Lahdessa oli 2.2. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n jäsenille kohdistetulla ki lpailulla etsittiin kuvia, jotka ilmentävät mahdollisimman hyvin Lapin luontoa, sen rauhallisuutta ja puhtautta. Viirupöllö oli jättänyt jälkensä hankeen tavoitellessaan myyriä Lahden läheisellä peltoaukealla. Kiristynyt pakkanen toi lisää lintuvieraita ruokinta paikalle. Kuun puolivälissä oli Ivalossa 80 senttiä lunta, Oulussa puolisen metriä ja Lahdessa lähes 30 senttiä. lähes 140 senruä. Välillä aurinko prustoi kevfusesti ja linnut lauloivat, kohta taas tarvottiin lumjpyryssä. luontokuvat/luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 11, Helsinki (09) 409 238. 10 Lapissa kaamos aika päättyi ja aurinko tuli esiin. Tunturi puro kiri voittoon Luontokuvaaja Pekka Luukkola voitti Tunturipurollaan 10 000 markkaa Hartwallin Lapin Kulta -oluen valokuvakilpailussa. Valokuvanäyttelyiden ohella Hurme on julkaissut kirjan Pyhäjärvi ja Koske/järvi Satakunnan helmet sekä kuvateoksen Pyhäjärviseudun luonnonaarteet. Kylmällä helmikuisella taivaalla valo leikki jääkiteiden kanssa ja synnytti hienon 22 asteen halorenkaan
Talvehtivat selkärangattomat eläimet alkavat jo syksyllä väkevöittää solujensa nesteitä muun muassa proteiineilla ja alkoholei lla, kuten glyseroleilla. Näillä reissuilla kirjosiipiä eksyy silloin tällöin Suomeenkin, onpa jokunen jäänyt pesimäänkin. "Routivassa maaperässä tämä vaara on paljon suurempi." Hämähäkkien lisäksi jäässä talvehtimiseen joutuvat turvautumaan muun muassa sudenkorentojen toukat ja muut pienvesien hyönteiset, joiden kotilampi jäätyy talvella pohjaa myöten. Suomen Kansan Kalenterin mukaan varis osasi ennen ennustaa säätäkin: jos varis maaliskuussa pysyttelee teillä, tulee pian kelirikko, mutta jos se lentelee ilmassa, on tiedossa kaunista säätä. AJANKOHTAISTA Tarkkaile lehtikuusia Petri Pietiläinen/Luon1okuvat Lehtikuusen siemeniä syöviä kirjosiipikäpylintuja on liikkeellä. Jääpuikon hämähäkki saattaa sen sijaan olla osittain jäätyneenä siten, että sen solujen välitilat ovat jäässä. Juho Rahkonen Useimmat selkärangattomat viettävät talvensa suojaisissa paikoissa alijäähtyneinä. Vanhoja merkkejä keväästä oli se, että variksia alkoi taas näkyä sy,jäisimmilläkin seuduilla. Juho Rahkonen 11. · .,, Varis tietää milloin kevät tulee Matti Sirkiä/Luontokuvat Maaliskuussa talven selkä on taittunut. Jään vangit Kevättalvi on kirkastanut kallionjyrkänteen jääpuikot läpikuultaviksi, ja yhden jääpuikon sisältä paljastuu hämähäkki! Tutkija Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta uskoo, että keväällä hämähäkki kömpii puikosta ulos vahingoittumattomana. l C ·1 • ... Itse solut eivät kuitenkaan saa jäätyä, jotteivät niiden tärkeät kalvorakenteet tuhoutuisi ja eläin menehtyisi. Lintu asustelee vakituisesti Siperiassa, mutta lähtee huonoina käpyvuosina vaeltamaan. Kuvan naaraslinnun saattoi nähdä alkutalvella Helsingin Kaivopuiston lehtikuusissa. "Tukevan jään sisässä on sikäli turvallista, että siellä SUOMEN LUO TO 3/98 jääkiteet eivät pääse puhkomaan eläimen ihoa ja sitä kautta aiheuttamaan jäätymistä", selvittää Haimi. Näillä toimilla eläimet kestävät jopa alle 20 asteen pakkasia. Hämähäkki selviytyy jääpuikon sisässä elimistönsä pakkasnesteiden avulla. Lisäksi eläimet tyhjentävät suolensa, jotta siellä olevat epäpuhtaudet eivät jäätyisi ja jäädyttäisi koko elimistöä
Ryhmä oli iloisesti yllättynyt siitä kuinka hyvin ja hienovaraisesti lumikengillä päästiin Kolin vaarojen ihmeitä tutkimaan. _,-:_'i_·:.-_ ·_-•.' Yrlflf" ";--<"<'• · .. laelle päästyään. ~· '·. Kolilla toimiva eräopas Irja Kinnunen järjesti tammikuussa pohjoiskarjalaisille eräja retkioppaille kurssin lumikenkien käytöstä. \1;_ .. . Maamme kaksi vanhinta kansallispuistoa on perustettu 1938. Ilmeisesti ne ovat myös ilkeitä, sillä niillä on suojaväritys ja ne liikkuvat juuri pahimpaan aikaan. , ~"·.,~ Timo Niemincn/Luontokuvat 2. Pari vuotta sitten alettiin Pohjois-Karjalassa muun muassa Kolin vaaroilla kokeilla luonnossa liikkumi sta lumikengät jalassa. Siitä ei ole mitään hyötyä ihmiselle eikä muulle luonnolle, hän jatkaa. . Jyrkissä mäissä oiva apu ovat suksisauvat. Päivien aikana tutustuttiin muun muassa Mäkrävaaran tykkylumiseen maisemaan, jonka hiljainen kauneus mykisti joukon. Maaliskuun 20. Minkä puiden käpyjä seuraavissa kuvissa on. OHO! kään uhanalainen lajihan hirvi ei ole". Mu istatko mitkä ne ovat. Maija Scpp:inen/Luontokuvat :c J L . Murto tosin myöhemmin korjaa väitettään: hyötyä on hirven metsästämisestä saatava ilo. Hirvet ovat Murron mukaan tyhmiä, arvaamattomia ja aggressiivisia. Vasta ukset sivulla 66 SUOME LUONTO 3/98. 7. . Ulkomaalainen matkailija, joka ei osaa hiihtää, mutta haluaa päästä suomalaisen metsän syliin, onnistuu lumikengillä. 3. , ,;·,· .... 4. AJANKOHTAISTA Lumikengillä luontoon Suomalaiset ovat perinteisesti menneet talvisen metsään suksilla. on kevätpäiväntasaus. .. Montako liikennekuolemaa johtuu ylinopeudesta Malli Eskelinen Lumikengillä liikkuessa ehtii nähdä ja aistia metsän hiljaisuuden. Pyhäselässä alettiin jo useita vuosia sitten testata lumikenkien sopivuutta retkeilyyn ja kuntoliikuntaan. 1 -..f'. . Mi kä on pienin petoni säkkäämme. Montako ihmistä tappavat rattijuopot Suomessa vuodessa. ; ,. Mitä sillä tarkoitetaan. Matti Eskelinen ja varsinkin liian suuresta tilannenopeudesta. 6. -· --~. Etelästä hirvet voisi metsästää pois, sillä "mi12 Lumikengillä Kolin Mäkrävaaralle kivunnut ryhmä pysähtyi hengähtämään. Latua tehdessäni huomasin, että lumikengillä on paljon helpompi liikkua mäkisessä, metsäisessä maastossa kuin sukLukija lähetti toimitukseen kopion Tekniikan Maailmassa (15/1997) ilmestyneestä Matti Murron jutusta "Hirveät hirvet". Murto kertoo omia kauhukokemuksiaan: aggressiiviset hirvet ovat käyneet ki mpuun jopa hänen ajaessaan veneellä. ·'.·:_~&' ..-,f \-~1,'.'I .. Mutta eikös eraan haastattelututkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista autoilijoista ollutkin omasta mielestään "keskitasoa parempia" autonajajia. On aivan toista kulkea lumisessa metsässä vaikkapa valmista polkua lumikengillä kuin kävellä tai hölkätä tien reunaa autojen seassa pakokaasuja hengittäen. silla ja että lumikenkäkävely on e1ittäin tehokasta ja turvallista kuntoliikuntaa. Milloin metsäjäniksen keväinen karvanvaihto alkaa. Syyllistyykö tietä ylittävä hirvi suurempaan rikokseen kuin rattiin kännissä kapuava ihminen. Samaa en voi sanoa monista Suomen teillä kaahaavista autoilijoista. . Silloin hankin lumikengät ja tamppasin lyhyellä askeleella uran ensin yhteen suuntaan ja sen jälkeen toiseen suuntaan, jolloin syntyi noin metrin levyinen hyvä ura. Hän vaatii, että Suomi pitäisi jakaa aidalla noin Jyväskylän tasalta. Leveät eräsukset ovat siihen tarkoitukseen edelleenkin käyttökelpoiset. . _ _··· . Tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan lumikengät ovat selvästi paras kulkuväline talvisen metsän kokemiseen erityisesti vaaroilla ja harjui lla. 5. Juha Valste 1. Hirvi on vahinkoeläin maanviljelyksen, metsänhoidon ja liikenteen kannalta. Luettelepa tintit. Mwto päättää juttunsa ihmettelyyn: "Jostakin omituisesta syystä hirviä jopa ihaillaan." Täytyy myöntää, että minäkin ihailen hirviä: ne ovat uljaita eläimiä. .•, ··. Mitkä ovat lehmän, sian ja kanan villit alkumuodot. _: --~.:~fi J/11 tll . Hirven kaltaisen turhan eläimen takia ei pidä hyväksyä hirvikolareiden puolta tusinaa ihmisuhria vuodessa, sanoo Murto. Alkusysäyksen sain siitä, että tehdessämme kunnan hiihtolatuja eräs maanomistaja kielsi moottorikelkan käytön ladun tekemiseen. Tiasten hei mossa on 47 lajia, joista kuusi pesii Suomessa. . Entä jos pistettäisiin aita puoleenväliin Suomea, ammuttaisiin sen eteläpuolelta rattijuopot ja kaahaajat (nehän ovat turhia otuksia!) ja annettais1111 niiden lisääntyä vain pohjoisessa
Menneinä vuosikymmeninä säikyttiin puukujanteen työläyttä. Alailmakehässä otsonia syntyy sekä epäpuhtauksista että luonnon omista hiilivetyja typenoksidipäästöistä auringon valossa. Ilmatieteen laitos seuraa alailmakehän otsonimäärää ja tiedottaa kohonneista pitoisuuksista. Sen hyvän kunnon salaisuus lieneekin 1930-luvulla kartanon pihaan vedetty uusi tie. "Kuusten raivaus ja vesakon poisto pitää tehdä joka vuosi. Pui sta herkimpiä ovat koivu ja pyökki. SUOM EN LUONTO 3/98 ku Meurman sanoo kujan elävän uskomattoman paljon vuodenaikojen rytmissä. Eniten kärsivät lapset, vanhukset ja erilaisia hengityselimistön sairauksia potevat ihmiset. Äkil lisiä terveyshaittoja ovat muun muassa yskä, silmien kirvely ja hengenahdistus. Otsonille herkkiä viljelyskasveja ovat muun muassa papu, parsakaali, kaura, vehnä, valkoapila, peruna, tomaatti j a timotei. Lyhyiden otson ipulssien arvellaan olevan vahingollisempia kuin lievemmin kohonneiden pitkäkestoisten taustapitoisuuksien. Liuksialan kartanon komea koivukuja polveilee kangasalalaisessa peltomaisemassa liki kahden kilometrin matkalla. Koi vukujan istutus ajoittui vuosille 19131918. AJANKOHTAISTA Koivukuja elää vuodenaikojen rytmissä Jari Salonen Liuksialan kartanon koivukuja on Pirkanmaan edustavin ja säilynyt alkuperäisessä asussa. Tuntuu hienolta, että muutkin osaavat arvostaa kujaamme", Meurman sanoo viime syksynä saadusta PirKIPERIÄ KYSYMYKSIÄ 1 2 3 4 5 6 Otsoni hengitysilmassamme Elina Pääkkönen Alkavia /ehtivaurioita rauduskoivussa kahden viikon kuluttua otsonialtistuksen aloittamisesta laboratoriossa. Meillä otsonin aiheuttamat kasvutappiot sekä vi ljelysmailla että metsi ssä voivat olla kymmenen prosentin luokkaa. Kaupungeissa syntyy yli määrin otsonia, jota ilmavirtaukset kuljettavat kaupunkien ja liikenneväylien ulkopuolellekin. Euroopan alailmakehän otsonipitoisuudet ovat kasvaneet 20 viime vuoden aikana yhdestä kahteen prosenttia vuodessa. Viime vuosien kovat myrskyt ovat katkoneet iäkkäitä puita ja lähivuosina kirkonkylän puolei seen päähän tulee ehkä pidempikin pätkä kokonaan uusittavaksi", puntaroi Meurman. Liuksialan kujaa ei ole kuitenkaan koskaan edes harkittu kaadettavaksi. Suomeen kulkeutuu otsonia myös Keskija Itä-Euroopasta, suurimmat otsonipitoi suudet mitataankin usein alueilla, joilla päästöjä on vähän. Liuksialassa ei vieläkään. Tällaisia vaurioita voidaan nähdä luonnonpuissakin voimakkaan otsoniepisodin jälkeen Lounaisja Etelä-Suomessa, missä pitoisuudet ovat korkeimmat. Isot maatalouskoneet ja muu raskas liikenne ajaa sieltä, puukujalla kuljetaan nautiskellen. Alice Karlsson 13. "Talven kosteina pakkaspäivinä se on kuin tunneli ja ehkä juuri silloin kauneimmillaan. Yaroitusrajan ylittyessä saatetaan ihmisiä kehottaa pysymään sisällä ja myös autolla ajoa voidaan rajoittaa. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi rajoittamalla yksityisautoilua keskustoissa, katalysaattoreilla ja ajonopeutta alentamalla. Kun ajetaan 120 kilometriä tunnissa päästöt ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ajettaessa puolet hitaammin. Hän tiesi, että oikeaoppinen kuja alkaa selkeästi tien vanesta ja johtaa suoraan talon pääoven eteen. Liuksialan kartanon silloinen puutarhuri Jalmari Vartia vaali kujan hyvinvointia lähes elämäntehtävänään. Kartanon isäntä MarkKorkealla yläilmakehässä otsoni suojaa meitä Auringon ultraviolettisäteilyltä, maanpinnalla liika otsoni on haitallista. Suomessa ei näin vakavaan tilanteeseen ole vielä jouduttu. kanmaan komeimman puukujanteen tittelistä. Otsoni vaurioittaa kasveja. Jari Salonen Otsoni voi vaurioittaa myös keuhkoja
Maakuntavaltuusto kokoontui joulukuussa, mutta sillepä ei esitettykään seutukaavan aloittamista. Myös ympäristöministeriö osall istuu toteuttamiseen. Niinpä Kainuun liitto ja Oulun tiepiiri yrittävät silmänkääntötemppua. Lähtökohtana oli Motivan keräämä, kaikki uudet henkilöautomallit käsittävä teknisten tietojen tietokanta, jossa ovat mukana muun muassa kulutusja päästötiedot. Lisätiedot: Tapio Ketonen, Tuulilasi, (09) 759 6249 tai 0400 506538 ja Jochim Donner, Motiva, (09) 456 6099. Messut järjestää Riihimäen Messut Suomen luonnonsuojeluliito n toimeksiannosta. Hanki vinkkejä parempaan asumiseen ja energiansäästöön. Vertailun käytännön järjestelyt hoiti Tuulilasilehti. Liikenneministeri Matti Aura totesi viime syksynä, ettei ministeriö voi edistää tiehanketta, joka ei ole edes seutukaavassa. Korkein hallinto-oikeus pyyhki 199 1 tien Kainuun 3. Haaveena on saada tällä huijauksella rahat YV A:an, ja YV A:sta sellainen, joka hellyttäisi KHO:n hyväksymään ylitystie seutukaavaan. (019) 725 500. TälJaisia suunnitelmia ei tiepiirin papereissa kuitenkaan ollut; eikä merkintä Kainuun liitonkaan osalta merkitse päätöstä 5. Tämä aita sai kunniamaininnan Pirkanmaalla viime kesänä järjestetyssä kilpailussa. Jos tie päätettäisiin rakentaa, päätös joutuisi uudelleen KHO:een. Lisätiedot: Projektipäällikkö Satu Uskali, Riihimäen Messut. Sen jälkeen voitaisiin alkaa tietöihin. Vuosille 19992000 merkittiin Kainuun liiton aloittavan 5. Tiepiiri puolestaan vie Kainuun liiton toimintasuunnitelman Tielaitokseen ja väittää liiton päättäneen 5. D Oulujärven ylitystielle yritetään huijata rahaa Oulun tiepiiri ja Kainuun liitto yrittävät jälleen viedä eteenpäin Oulujärven ylitystietä. Siksi ylitystie-YV A pitäisi merkitä myös tiepiirin suunnitelmaan ja sille myöntää YV A:n vaatimat vähintäin kaksi miljoonaa markkaa. 15) ja väitimme sen olevan Kauniston tilalta Viljakkalan Nisunperältä. Kainuun liiton ja Oulun tiepiirin johtajat siis sopivat kirjoittavansa toisiaan varten suunnitelmat, jotta voivat ylempiensä edessä vedota toistensa papereihin. Kuva oli ki n Siuvon pihapiiristä Nokian Tottijärven Pajulahdelta. seutukaavasta ja YV Aselvityksestä. Kainuun liiton hallitus päätti elokuussa 1997 esittää maakuntavaltuustolle 5. Idea on kaikessa röyhkeydessään tämä: Kainuun liiton johto väitti, että tiepiirillä on tällaiset suunnitelmat, siksi ne otetaan liiton papereihin. Kainuun liiton taas ei kannata tarjota KHO:lle vanhoilla tiedoilla uutta seutukaavaa, johon ylitystie olisi piiretty, koska se pyyhittäisiin pois kuten 1991 . maaliskuuta Avoinna to 26.3. KHO katsoi että "tien rakentaminen on ilmeisessä ristiriidassa luonnonarvojen säilyttämiseen nähden". Asia on umpikujassa. Kainuun liiton toimintasuunnitelmaan otettiin siis toisen viranomaisen "suunnitelmia". PUU V\W05SA, \<.UIN KVMME.N~N PINOSSA. Viime vuonna kilvan voitti Honda Civic 1.5 VTEC. Valinnan teki raati, jossa oli edustajia muun muassa Energiansäästön Palvelukeskus Motivasta, ympäristöministeriöstä, Teknillisestä korkeakoulusta ja liikenneministeriöstä. Riukuaidalla väärä osoite Viime numerossa (SL 2/98) julkaisimme kuvan hienosta riukuaidasta (s. Syynä se, että valtuuston päätöksestä olisi voinut valittaa ja KHO:n päätös muistaen valitus olisi voinut menestyä. Ekoauton valinnalla pyritään kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin auton valinnassa. klo 10-18. Näytteilleasettajat ovat yri tyksiä, viranomaisia ja järjestöjä, joi lla on ratkaisuja kestävän kehityksen edi stämi seksi. seutukaavan aloittamisesta. Kestävä Suomi 98 -messut Hyvinkään Wanhassa villatehtaassa 26.-29. seutukaavasta. Pahoittelemme sekaannusta. AJANKOHTAISTA Seat Toledo on 1998 Ekoauto Vuoden Ekoauton 1998 tittelin sai Seat Toledo TOI. seutukaavan ja Tielaitoksen tekevän ympäristövaikutusarvion (YV A-selvitys). Tielaitoksenkaan suunnitelmissa ylitystie ei ole. seutukaavan tekemistä, ainoana sisältönä ylitystien piirtäminen kaavaan. klo 1218 ja pe-su 27.-29.3. Sen sijaan Kainuun liiton toimintasuunnitelmaan 1998-2000 merkittiin tälle vuodelle, että Tielaitos tekee ylitystiestä tarveselvityksen. D Kestävä Suomi 98 -messut Hyvinkään Wanhassa Villatehtaassa pidettävien Kestävä Suomi 98 messujen sydän on keskustori, josta pääsee kestävään yhteiskuntaan. KESTÄVÄ SUONl98 ~~MESSUT H vinkään Wanha Villatehdas 26.-29.3.1998 14 ' " ---' •I,;, .vl~ '\ tf·~ ?A~~l>I . Poikkea kauppaan, tehtaaseen ja elävään maaseutuun. Mikko Niskasaari SUOMEN LUONTO 3/98
Anne Kärkkäinen Hehkulamppu j atkaa elämäänsä öljylamppuna. Näyttely muuttaa kuin salaa suhtautumista tavaraan. vat esineet on tehty Senegalissa, Beninissä ja maailman köyhimpiin maihin kuuluvassa Guineassa ja Matissa. Vesistöön on joutunut ilmeisesti muutamia kymmeniä kiloja dioksiinija fu raaniyhdisteitä sekä muita epäpuhtauksia. Isommista säilyketölkeistä saa peltiä suppiloihin tai muihin taloustavaroihin. ja Oulun taidemuseossa 10.6.-30.8. Rakentelee sitten lasipulleron ympärille hennot vanteet ja askartelee muut tykötarpeet tölkkimetallista. Myrkyt ovat sitoutuneet erittäin tiukasti pohjakerrostumiin, ja niiden ri kastuminen kalastoon on hidasta. Juho Rahkonen Jouko Veikkolainen Pulu on joutunut varpushaukan kynsiin Järvenpään keskustassa. vuttamiseksi on tikan elinympäristöjen säästäminen. Useita Länsi-Afrikan kulttuuria valottavia näyttelyitä koonnut Eila Kivekäs lndigosta kertoo, että matkoillaan hän kiinnitti huomiota arjen esineisiin. Nämä ja monet muut kekseliäisyyttä ja suurta iloa huokuSUOMEN LUONTO 3/98 Juho Rahkonen Kiviniemen metsän kaltaiset vanhat, valkoselkätikalle korvaamattomat rantakoivikot ovat huvenneet vähiin. Vuosien aikana hän kartutti kokoelmaa, ja niistä syntyi näyttely Romun toinen elämä. Näyttelyn on koonnut tamperelainen Pyynikinlinnan museo, ja toteutuksessa sitä on avustanut kehitysmaayhdistys lndigo. Suo men pesivä valkoselkätikkakanta on kolmisenkymmentä paria. Luhangan Kiviniemi tammikuussa 1998. Monenlaisten peltiesineiden ohella näytteillä on myös muusta materiaalista valmistettuja tavaroita. Helsingissä näyttely on Rakennustaiteen museossa 25.3.-3.5. Jos lintu on onnistunut saalistuksessaan, annetaan sille ruokarauha. Pökkelön kyljestä huomaa, että tikka on käynyt toukka-aterialla. Ja kas, siinä on tuikku mustaa yötä valaisemaan. Kolapullon sulatettu lasi elää jäänsinisinä helminä. Sulatetut alumiinitölkit on valettu kattiloiksi ja veitsiksi. Siirryin Kymijoen kalaa voi syödä Kymijoen yläjuoksulla Kuusankoskella valmistettiin 1940-84 puunsuoja-ainetta. Noin viiden miljoonan markan hankkeeseen ottavat osaa muiden muassa Suomen ympäristökeskus, Kansanterveyslaitos, UPM-Kymmene ja Joensuun yliopisto. Näitä asioita selvittelevä tutkimusprojekti on ollut käynnissä kaksi vuotta ja jatkuu tänä vuonna. Joskus niiden on vaikeata säilyttää saaliinsa, kun hyvää tarkoittavat ohikulkijat pyrki vät riistämään päivällisen, toivoen josko siitä olisi vielä eläjäksi. Tietenkin öljylampun! Ensin hän läpäisee kannan sydänlankaa varten. Auton sisuskumeista on syntynyt vedennostopusseja tai kankaiden painolaattoja. Monivärisen viuhkan kude on peräisin muovipusseista, jotka on ongittu lentoaseman roska-astioista. Öljylamppu tai raastinrauta syntyy myös nautasäilykepurkista tai sardiinirasiasta. Katsoin poisheittämiäni esineitä toisin silmin. Dioksiinit ja fu raanit liikkuvat hitaasti jokea alas hiukkasiin sitoutuneina, ja joen yläja alajuoksun myrkkypitoisuudet tasoittuvat ajan myötä. Harri Mannonen afrikkalaiseen tapaan ajatella. saakka Pyynikinlinnassa, Mariankatu 40:ssa Tampereella. Taajamien petolinnut ovat melko usein nälkiintyneitä ja erilaisten tulehdusten vaivaamia. Tällä hetke llä sedimenti n myrkkypitoisuudet ylittävät saastuneille maa-alueille ehdotetut raja-arvot lähes koko Kymijoen alueella. AJANKOHTAISTA Arvokas tikkametsä rauhoitetaan Luhangassa Onkisalon saaressa Luhangassa sijaitseva Kiviniemi rauhoitetaan erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinalueeksi. Yli puolet Suomen tunnetuista valkoselkätikan pesimäalueista on vielä vailla lain suojaa. Niinpä Kymijoesta pyydettyjä vedeneläviä voi napostella vailla huolta syövästä tai jälkeläisten epämuodostumista. Anne Kärkkäinen Romun toinen elämä 15.3. Joki puhdistuu, kun haitalliset aineet kulkeutu vat mereen. Mietin, mitä voisinkaan saada aikaan, jos lähes kaikesta olisi pula. "Vasta noin 100150 parin kanta riittäisi turvaamaan valkosel käti kan tulevaisuuden Suomessa." Paras keino tavoitteen saaAnnetaan petolinnun pitää saaliinsa Sokkeloinen kaupunkiympäristö houkuttaa talviaikaan petolintuja helpon aterian perään. Ajoittain ylitys on jo pa satakertainen. "Kiviniemeä ympäristöineen on seurattu vuodesta 1989, ja alue on Suomen pisimpään yhtajaksoisesti asuttuna ollut valkoselkätikan reviiri", Timo Laine WWF:n valkoselkätikkatyöryhmästä kertoo. Jouko Veikkolainen Romu on raaka-ainetta Mitä tekee köyhä länsiafrikkalainen palaneesta hehkulampusta. 15. Valtiolle lunastettavalla noin yhdeksän hehtaarin alueella on runsaasti vanhaa koivuvaltaista sekametsää ja lahopökkelöitä, joita tikka tarvitsee löytääkseen ravintoa ja pesäpaikkoja
Ahman maa voitti luontokuvakilpailun Vuoden luontokuva 1998 Antti Leinonen: Ahman maa Vuoden Luontokuva 1998 on Antti Leinosen Ahman maa. "Valoisuudesta ja luonnonToinen palkinto Martti Thomenius: Vastavaloon 16 SUOME LUONTO 3/98. "Kuva kertoo hienolla tavalla uhanalaisimmasta suurpedostamme ahmasta ja sen elinympäristöstä", arkiston kuvatoimittajat totesivat. Pääpalkintosumma on 15 000 markaa. Lisäksi Leinonen sai Luontoku vat/Luonnonku va-arkiston 5000 markan erikoispalkinnon
Noin tunnin odottelun jälkeen haason vuosien varrella saanut lukuisia kunniamainintoja. Arktinen Keskus, Arktikum, Rovaniemi 24.5.-14.6. Lähestyessään se teki välillä pystymerkintöjä puihin. Tapahtumien nopeus ja vaikuttavuus olivat temmanneet minut täysin valtaansa. Kolmas palkinto Juha Kantakoski: Sääksi saalistaa Risto Salovaara ja Jouko Veikkolainen. Mahdollisimman tarkasti kameralla seuraten sain pitkälläkin valotusajalla onnistuneita kuvia vilkkaasti liikehtivistä ottelijoista. 1999 17. kerran. Kilpailun tuomaristoon teki vaikutuksen voittajakuvasta henkivä erämaan rauha. Lieksan kulttuurikeskus 19.11.-9.12 Kokkolan museo/K.H . Vuoden Luontoku va 1998 -kilpailuun osallistui 388 valokuvaajaa yhteensä 1099 kuvalla. Seurasi lähes ensimmäisen näytöksen kaltainen taistelu. Ilta oli ihmeellisyydessään todella kummallinen. Kun se oli noin viiden metrin etäisyydellä, haaskalla syövä karhu teki salamannopean hyökkäyksen kohti tunkeilijaa. Kilpailun toisen palkinnon sai Martti Thomenius kuvallaa Vastavaloon, jossa hämähäkki komeilee kimaltelevassa verkossa. Tosin tuntia aikaisempi näytös olisi ollut valojen puolesta parempi. Pian alkoi tapahtua. Haastaja lähestyi haaskaa ja nuorempaa urosta hyvin määrätietoisesti. Kolmannen palkinnon sai Juha Kantakosken Sääksi saalistaa. Turun ym päristötoimisto 12.-30.7. Haaskalle tuli syömään nuorehko aikuinen uros, joka varovaisella käytöksellään paljasti toisten urosten läheisyyden vahvempia uroksia, ajattelin. Kohta se päästi hävinneen matkoihinsa antaen sille vauhtia noin sadan metrin päähän ja palasi täysin uupuneena haaskalle. Kauhukseni huomasin, että en ollut yrittänytkään kuvata. Onnistuin mielestäni täydellisesti tilanteen vaikeuden huomioon ottaen: onhan karhuilla suut ammollaan, joten raivoisa ääntelykin on helposti kuviteltavissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin karhujen tappelevan aivan haaskan vieressä, kuvauspiilon edessä, enkä ole kuullut muidenkaan kuvaajien tällaista tilannetta kokeneen. Otukset ryntäilivät puolelta toiselle aivan kojuni vieressä. 1999 Ostrobothnia Australis, Vaasa 6.31.1. Taistelijat tuskin tarkkailivat lainkaan ympäristöään, vaan nujakan suunta määräytyi täysin satunnaisesti. Ympäristökeskus Kammi , Jyskä 1.-21.10 Oulun kaupunginkirjasto 27.10-11.11. Kunniamaininnoille ylsi 27 kuvaa, joista Heikki Kokkosen Kurjet ja joutsenet sai Eiri kuvan erikoispalkinnon. Renlundin museo 13.12.-3.1. Eero Korva Tarina kesällä ilmestyvästä Vuoden /uonnonkuvat 98 -ki1jasta (W+G). Luonnontieteellinen museo, Helsinki 27.4.-19.5. Tällä kerralla olin jo varautunut kuvaamaan. Karhujen kiima-aika oli kiihkeimmillään ja odottelin päästäkseni lemmenkohtausten todistajaksi kuvaushaaskani läheisyydessä. Näyttely kiertää Suomea Seitsemisen kansallispuiston luontokeskus 8.-26.3 Forssan Luonnonhistoriallinen museo 30.3.-22.4. Kuusamotalo 9.-27.9. Silmänräpäyksessä salon hiljaisuus täyttyi korvia raastavaan karjuntaan kahden suuren uroksen taistellessa pystypainiottein kuin elämästä ja kuolemasta. D Kunniamaininta Eero Korva: Iso Antti ja ... Rytäkkä kesti korkeintaan pari minuuttia: tunkeilija kelkauneudesta huolimatta kuvassa on myös symboliikkaa, joka muistuttaa suojelutyön vaikeuksista." Kuhmolainen Antti Leinonen (s. En usko enää kokevani vastaavaa, vaikka istuisin loppuikäni kojussa. Urho Kekkosen kansallispuisto, Savukosken luontokeskus 18.6.-7.7. Tuomari stoon kuuluivat luontokuvaajat Jorma Blomqvist, kalle tuli kolmas uros, kuvan Iso Antti. Valtavan kaijunnan saattelemana äskeinen voittaja pakeni paikalta hiukan ontuen ja Iso Antti alkoi nauttia haaskasta kaikessa rauhassa. Paikalle tuli hyvin mahtailevin, levein, takajalkoja maahan tömäyttelevin askelin vanhempi uros. Karhun painia Tilanne kehittyi aivan yllättäen. 1951 ) voitti kilpailun myös 1990 karhukuvallaan ja SUOMEN LUONTO 3/98 listi nuoremman alleen ja piti sitä lujassa otteessa maata vasten. Palkinto jaettiin tänä vuonna 19. Äskeinen voittaja kohtasi voittajansa, kun aivan eri painoluokassa painiva lajitoveri tuli valloittamaan haaskaa itselleen. Harmittelin vain, että olisipa ollut videokamera. Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki 2.8.-5.9. Noin varttituntiin syönti ei maittanut, vaan haaskan valtias puuskutti hengästyneenä pitkällään haaskan päällä. Ensimmäisen kerran jo yli viisi vuotta jatkuneiden karhukuvausten aikana mieleen hiipi pienoinen pelko turvallisuudestani vanerikopissani: kestävätkö kojun seinät, jos viisisataa kiloa karhumassaa ryntää päin piiloani
Jahdin jälkeinen kanta lienee noin 70 000. Heidän työvälineisiinsä kuuluvat yleisesti muun muassa eläimiin kiinnitettävät radiolähettimet, joilla saadaan luotettavaa tietoa eläinten liikkeistä ja kannan koosta. Kun kansa pelkää sutta, eivät luonnon kuin omat taskunsa tuntevat metsästäjät pidä minkäänlaista hoppua pelon lievittämiseksi asia! 1 isella tiedolla. Vuoden alusta käynnistyi li säksi hanke, jolla selvitetään susikannan hoidon ekologisia perusteita. Niistäkin osa sukkuloi kahta puolta itärajaa niin, ettei tiedä ovatko ne venäläisiä vai kotimaisia. on virallisesti vain yksi suurpetotutkija, Ilpo Kojola, joka työskentelee Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa Taivalkoskella. Ruotsissa on jo parisenkymmentä petotutkijaa. Karhukannan vähimmäiskoko on arviolta 770, ilveksen 790 ja ahman l05-1 20. Esimerkiksi Jon Swenson tutki työryhmineen neljä vuotta karhun ja hirven yhteiseloa Taalainmaallla. Susi on arka ja erittäin pelokas etenkin silloin kun se liikkuu yksin, ja sellaisiahan Suomen sudet enimmäkseen ovat. Petotutkimus kukoistaa naapurissa Suomessa suurpetotutkimus on paljolti kannanarviointia. Hänen työpanoksestaan valtaosa tärvääntyy suurpetojen jälkien etsimiseen ja havainnoitsijaverkostolta saadun aineiston kasaamiseen. Alice Karlsson Peto tappaa elääkseen Tällä vuosikymmenellä ovat erityisesti karhuja ilveskannat vahvistuneet Suomessa. Kenties metsästäjien vastenmielisyys sutta kohtaa selittyy sillä, että sen pelätään kilpailevan metsästäjien pääsaaliista hirvestä. Venäjän Karjalassa on puolestaan laskettu, että 400 sutta tappaa vuosittain tuhat hirveä eli alle 10 prosenttia hirvikannasta. Siellä karhuja ja hirviä on paljon, mutta susia ei ole ensinkään. Pian harmonia osoittautui huterammaksi kuin miltä se äkkiseltään oli näyttänyt. Susi jakoi yleisön. Näin siitä huolimatta, että meillä on suurpetoja enemmän kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lähes 70 prosenttia maamme susista on Itä-Suomessa. Susi ei käy kovin mielellään haaskalla vaan hankkii itse ravintonsa. Ulosteita tutkittaessa saatiin selville muun muassa, että otSUOMEN LUONTO 3/98. Muun muassa nämä asiat selvisivät helmikuisilla riistapäivillä Oulussa. Tutkimuksen vähyys johtuu rahan puutteesta. Jonkin verran on pystytty tekemään myös ravintoekologista tutki musta. Karhu tyydyttää yllättävän suuren osan energiantarpeestaan marjoilla ja muurahaisilla. Kun Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaj a Timo Helle kehotti metsästäjiä tulemaan mukaan suden suojeluun, salissa vallitsi syvä hiljaisuus. Ulkona paukkui talven julmin pakkanen, mutta sisällä Oulun kaupunginkirjaston auditoriossa yhteisymmärrys metsästäjien, luonnonsuojelijoitten, riistantutkijoiden ja poromiesten välillä lämmitti. Yhdysvaltalaiset ovat arvioineet, että susi kaataa vuosittain 811 hirveä, joista suurin osa on nuoria. Ilveksellä ravinto vaikuttaa poikasten määrään. Kotimaisen kannan suuruus saataa olla alle sata hukkaa. Suomessa Ari Komulainen/Luontokuvat Karhu tyydyttää energiantarpeestaan yllättävän suuren osan marjoilla. 18 Viime syksynä Suomessa ammuttiin 22 836 hirveä. Petotutkija Ilpo Kojolan mukaan Suomessa on viime vuosina havaittu vain seitsemästä kahdeksaan susipentuetta, kaikkiaan hukkia jolkottelee maassamme arviolta 141. Hirviruokaa se syö lähinnä keväällä. Susi on tunteita kuohuttava eläin, jonka moni haluaa nähdä vain vainaana
19. Riistapäivät järjestivät Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Paliskuntain yhdistys. Käytäväpuheissa kyseltiin, mistä poromies ai na voi tietää mikä peto on ollut asialla, mutta asia jäi epäselväksi. Ilveksen pentueiden koko riippuu ravitsemustilanteesta. Ruotsalaiset korostavat, ettei tiheäkään karhukanta juurikaan nakerra metsästäjien etuja. Karhualueen hirvenvasojen saalis pienenee 8-10 prosenttia, aikuisiin hirviin karhun vaikutus on pieni . Norjassa ilmoitetut petovahingot tarkastaa lääninhallitus. Poroilla on nykyään kalutut laitumet, joten ei liene ihme, jos poroja sortuu hankeen silkasta nälästä. Peura on ravitsevampaa purtavaa kuin jänis. son lempinimi marjakarhu on oikeaan osunut. Ahma vai ei Poronhoitoalueella petojen määrää voitaisiin karkeasti arvioida petojen tappamien porojen perusteella. Lisäksi Pulliainen oli tullut siihen tulokseen, ettei ilves vastoin aikaisempia luuloja olekaan territoriaalinen eli sillä ei ole reviirikäyttäytymistä. Karhut metsäkauris. Sinä aikana se teki hirveä kohti 2 1 hyökkäystä, joista vain kaksi onnistui . Viime vuonna porot kellistivät ilmoitusten mukaan yli 3300 poroa, joista haetaan korvauksia liki 10 miljoonaa markkaa. Poro tosin saattaa jäädä helpommin saaliiksi kuin esimerkiksi sen lähisukulainen metsäpeura. Tutkijat seurasivat karhua keväthangilla yli tuhat kilometriä. Tapetuista vasoista 35 prosenttia oli puolestaan joutunut kotkan kynsiin. Ennemmin tai myöhemmin haaskalle hakeutuu peto aterioimaan ja jättää vielä tassunjälkensä käyntikortiksi. Mahoista paljastui myös, että ilves joutuu silloin tällöin tyytymään myös tunkiojätteisiin ja sukulaisiinsa, kotikissoihin. Tutkijat havaitsivat myös, että hirven todennäköisyys joutua karhun hampaisiin on suurempi niillä alueilla, jonne karhu on vastikään asettunut kuin niillä, joilla on vakiintunut karhukanta. Sen tähden ilves saa enemmän pentuja valkohäntäpeurakuin jänisalueilla. Valkohäntäpeuroja saalistava ilves saa isomman pesyeen kuin pääasiassa jäniksillä elävä. Esimerkiksi ahmaa seuranneet tietävät, ettei se ole hyvä saalistaja. Se norkoilee lähinnä suden tappamilla haaskoilla. Professori Erkki Pulliaisen mukaan esimerkiksi il veksen luonnollinen ravintokohde on vesten mahansisältöä tutkittaessa havaittiin, että suomalaiset ilvekset korvaavat kauriit Länsi-Suomessa valkohäntäpeuroilla, Itä-Suomessa jäniksillä ja Lapissa poroilla. Hirvien liikkeitä seurattiin SUOMEN LUONTO 3/98 lähettimien avulla. Ainakin taalainmaalaiset karhut tyydyttävät energiantarpeestaan noin puolet marjoilla. Hirven osuus on 24 prosenttia ja muurahaisten 19 prosenttia. Paliskuntain yhdistys kerää vuosittain vahinkoilmoitukset kaikista petoeläinten tappamista poroista ja hakee niistä korvausta valtiolta. Onhan poro puo1 i kesy elukka, jonka vaistot ja kyvyt ovat jo hieman rappeutuneet. Siellä poroista haetuista korvauksista hyväksytään alle 10 prosenttia. Ilves syö kissojakin Petoeläimet liikkuvat siellä missä niille on ruokaa. Kuolleitten ilsaalisti vat vasoja melko tehokkaasti niiden ensimmäisinä elinviikkoina, sen sijaan aikuisia hirviä otsot eivät juuri onnistuneet kaatamaan. Nils Sundbcrg/Luontokuvat Riistaja kalatalouden petotutkimus on selvittänyt, että ahma saalistaa muun muassa kanalintuja, pikkujyrsijöitä, majavia ja jäniksiä. Juha Taskinen/Luontoku va1 Petoeläinten tappamista poroista ahma oli ollut asialla noin 30 prosentissa tapauksista, karhu 25 prosentissa ja susi 22 prosentissa. Korvaus hirvenlihan menetyksestä voi tulla vaikkapa siitä, että metsästäjillä on mahdollisuus lähteä silloin tällöin karhujahtiin
Kuumana päivänä se kieriskelee mielellään virkistävässä mutakylvyssä. Helena Tengvall Elämää vaistojen varassa Matka alkuhärästä nautaan ja viidakkokanasta kesy kanaan on yllättävän lyhyt. Siitä huolimatta suomenkarjan sonni epäillessään vaaraa laskee vaistomaisesti päänsä alas ja esittää uhkauksen kääntämällä rauhanhäiritsijää kohti terävien, pelottasu oMEN LUONTO 3/98. Maailman viimeinen alkuhärkä kuoli Puolassa 1627. Alkuhärkä oli esihistoriallisten eurooppalaisten tärkeimpiä saaliseläimiä. Vasta tuliaseet tehostivat metsästyksen lajille kohtalokkaisiin mittoihin: 1600-luvulle tultaessa nämä jykevät sarvipäät oli ammuttu suurimmasta osasta Eurooppaa. Nautaryhmän sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen voimistamisessa tärkeää on kumppanin koskettaminen ja etenkin nuoleminen. Perinteinen suomenkarjamme on syntyjään nupoa eli näille naudoille ei kasva sarvia. Tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua alkuhärkiä oli nimittäin 20 paitsi metsästetty, myös kesytetty vetojuhdiksi ja maidontuottajiksi. Asennot ja eleet kertovat tovereille, millä mielialalla ja missä aikeissa toinen lähestyy. Kotija lemmikkieläimillä villit vaistot ja tarpeet ovat yhä tallella. Kotoinen mansikkimme on alkuhärän perillinen suoraan alenevassa polvessa. Alkuhärän perilliset Esihistoria herää eloon vaikkapa suomalaisella metsälaitumella: Jos naudat saavat elää vapaina ja järjestellä sosiaaliset suhteensa itse, ne palaavat alkuhärän matriarkaaliseen, naaraiden hallitsemaan järjestelmään. Mikko Hakanen/Luon!Okuvat Kesysika on alkumuotonsa villisian tapaan luonnostaan siisti. Muutama tällainen ryhmä voi lyöttäytyä yhteen parikymmenpäiseksi laumaksi. Perheryhmään kuuluu emolehmä ja joukko sen eriikäisiä jälkeläisiä. Jotain alkuhärästä jäi jäljelle: kesy nauta. Lajin rippeitä yritettiin pelastaa muun muassa rajoittamalla metsästystä, mutta turhaan. Jos tämä suhtautuu pyytäjään suopeasti, se alkaa nuolla sitä. Uhkauseleet havainnollistavat hyvin, miten kotieläinten vaistotoiminnat ovat periytyneet sukupolvesta toiseen. Mustangeista villikanoihin Kotieläinlajeilla on jäljellä villien kantamuotojensa vaistot ja käyttäytymistarpeet lähes muuttumattomina. Sen kyrmyniskaiset piirteet on ikuistettu muun muassa Altamiran kuuluisiin luolamaalauksiin. Sen turvin vasikka laumassakin palaa imemään oikeaa emoaan. Nuolemista pyytävä lehmä ojentaa päänsä ja kaulansa toiselle. Sonnit liittyvät joukkoon vain kiima-aikoina, muulloin ne elävät yksinään tai poikamiesporukoissa. Kun emo nuolee vastasyntyneen vasikkansa, ne leimautuvat toisiinsa ja oppivat tunnistamaan toistensa yksilöllisen tuoksun. Esimerkiksi pään painaminen alas on uhkausele, jolla vaaditaan toista väistymään
Vanhan mantereen puolella vastaavaa lokeroa täyttävät Camarguen suistoalueen komeat valkoiset villihevoset. Vaistot ja käyttäytymistarpeet pätevät niin vanhoihin perinteisiin tuotantoeläimiin, kuten lehmiin, lampaisiin, sikoihin tai kanoihin, kuin turkistarhojen kettuihin ja minkkeihin sekä harrastusja lemmikkieläimiin hevosista ja kissoista undulaatteihin. Pohjois-Amerikan mustangit, jotka polveutuvat eurooppalaisten siirtolaisten mukanaan tuomista hevosista. vien sarviensa kärjet sarvien, joita sillä ei siis todellisuudessa ole. Osa näistä on elänyt omin nokkineen jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa. Tehokkaassa elintarviketuotannossa yhteentörmäys eläinten synnynnäisten käyttäytymistarpeiden ja ympäristön välillä on jyrkkä. Australiassa ovat villiintyneet siat osoittaneet pä1jäävänsä mainiosti paikoitelleen jopa maanvaivaksi asti. Käyttäytymistutkimuksen keinona on ollut muun muassa eläinten toiminnan tarkkaileminen luontaista vastaavissa oloissa sekä kotieläinten villiintyneiden kantojen tarkkaileminen. Kaikista perinteisistä kotieläinlajeista löytyy nimittäin jostakin maailmankolkasta luonnonvaraisia yhteisöjä, jotka ovat saaneet alkunsa karanneista tai heittei lle jätetyistä kesyistä eläimistä. Vaistot muuttuvat hitaasti Laitumella märehtivä lehmälauma ei ensi silmäyksellä tuo mieleen pyökkimetsien tarunhohtoista jättiläistä, sillä eläimet ovat muuttuneet esivan21. Ehkä kuuluisimpia ovat SUOMEN LUONTO 3/98 Helena Tengvall Kanan kuuluu kuopsuttaa. Suomalaisissa häkkikanaloissa elintilaa on kutakin kanaa kohti hiukan alle tämän lehden sivun verran. Polynesiassa elää usei lla saarilla vi lliintyneitä kanaparvia
..,"-" ... Koi ran sosiaalinen käyttäytyminen on kaikessa moni vivahteisuudessaan ilmeinen johdannainen suden sosiaalisesta elämästä. Fyysinen rakenne on muuttunut paljon enemmän kuin vaistotoiminnat. Koiran suosion salaisuus on monipuolisessa sosiaalisessa käyttäytymisessä. Kun häkissä on tilaa neliömetri ja sisältönä ei ole juuri muuta kuin naali itse, useimpia synnynnäisiä käyttäytymistarpeita on mahdotonta toteuttaa. Niillä ei ole mitään tekemistä. Häkeissä elävät ja kiinni kytketyt eläimet turhautuvat. Lajitoverin seuran järjestämisen lisäksi lemmikin omistajan käsissä ovat avaimet siihen, pystyykö eläin toteuttamaan villeiltä esi-isiltä perittyjä käyttäytymistarpeita. Yhtenä syynä pidetään sitä, että eläinten jalostu ksessa on pyritty vaikuttamaan ennen kaikkea tuotannollisiin ominaisuuksiin, kuten lihan tai munien määrään, pikemminkin kuin eläinten vaistoihin. Tämä sudelta tullut perintö saa koiran tekemään yhteistyötä ihmiskumppaninsa kanssa. Tilan ahtauteen kii nteästi SUOMEN LUONTO 3/98. Paimenkoirien toiminta periytyy siitä, että peuratai karibulaumaa ajava susiryhmä tarvitsi pitkälle hioutuneen kyvyn ohjata eläimet haluamaansa ja joillain ympärivuotisestikin. Osassa sikaloista emakot pidetään häkeissä, joiden mitat ovat lähes vartalonmyötäisuuntaan ja erottaa haluttu yksilö joukosta. Gerbiilien hiekkakylpy, rottien kiipeilypuut ja loistopeippojen heinäkimput pesänrakennusta varten ovat esimerkkejä siitä, miten rakentamalla palasen keinotekoista luontoa kotiinsa, voi saada lemmikin viihtymään paremmin ja käyttäytymään mielenkiintoisemmin. Esi-isämme ovat suosineet jalostusvalinnassaan niitä kanoja, joiden haudontakyky on heikentynyt, koska tällöin kana ei keskeytä munintaa ryhtyäkseen hautomaan vaan tuottaa enemmän syötävää. Turkistuotannossa siniketuksi kutsuttu eläin on naali. Tekemisen puute piinaa Noin 95 prosenttia Suomen munantuotantoon käytettävistä kanoista elää häkeissä. Myös koiran monet erilaiset käyttötavat juontuvat kukin omalla tavallaan suden käyttäytymisestä. Luontaiseen naalinelämään kuuluisi elämä perheyhteisössä, pesäluolien kaivaminen ja myyränpyynti. Helena Tengvall set: emakko mahtuu ottamaan pari askelta eteen ja taakse, mutta ei esimerkiksi kääntymään. hempien a101sta niin väreiltään kuin ja ruumiinmuodoltaankin. Toinen syy lienee se, että eräät ulkonäköön ja rakentee22 seen liittyvät penman muutokset tapahtuvat helpommin kuin käyttäytymisen muutokset. Tunnetuin esimerkki vaiston menettämisestä lienee se, että nykyisistä kanoista suurin osa on kyvyttömiä hautomaan muniaan ja hoitamaan poikasiaan. Sosiaalisen eläimen paras ystävä on toinen samanlajinen eläin . ,._,U....,., Helena Tengvall Moderni susi/auma. Naudoista monet pidetään kaulastaan kiinni kytkettyinä samoilla jalansijoilla yötä päivää, joi llain tiloilla läpi talven (!" c-i lTnirnVJ , ,nnttoi C'C'/7 U&/&,LJ&, '"'---'"' ....,.,, ... Ne vuosituhannet, jotka moni kotieläinlaji on ollut erillään kantamuodostaan, ovat loppujen lopuksi varsin pieni silmänräpäys verrattuna niihin miljooniin vuosiin, joiden aikana näiden lajien vaistot ovat hioutuneet. Rekikoirien into juosta ryhmänä pitkiä matkoja palautuu susien kestävyyteen niiden laukatessa peuratai karibulauman kintereillä. Tiedossa on vain joitakin harvoja tapauksia, joissa tietty vaistotoiminta on kokonaan kadonnut kotieläinlajilta. Sosiaalisilla eläimillä lajikumppanien seura on tarve, jota kantavat perimässään useimmat lemmiklcieläinlajit. Huumekoirien kyky etsiä haluttu kohde tarkan vainun avulla ei ole kaukana sudesta, joka etsii ruohikosta saaliseläimen jälkien jättämää hienoista hajuvanaa. ., ......................
Kanan kantamuoto on Kaakkois-Aasiassa elävä punaviidakkokana. Mongoliangerbiili, yksi Suomen suosituimmista lemmikkijyrsijöistä, kuuluu tähän joukkoon. Näin siitä huolimatta, että vuohen esi-isät ovat olleet kotieläiminä vuosituhansia, kun taas kettuja on pyydystetty suomalaisille turkistarhoille siitoseläimiksi vielä 1990-luvun alussa. Suurin osa karkulaisista menehtyy, mutta jotkut selviävät ja onnistuvat jatkamaan sukua luonnossa. Pesänrakentajia halki vuosituhansien Mikko Hakanen/Luontokuvat Maatiaiskana ja poikanen. Helena Tengvall emolta saatua oppia ja käytännön harjoittelua. liittyvä ongelma on tekemi sen puute. Se poistuu pesältä vain kerran päivässä syömään, juomaan, ulostamaan ja kylpemään hiekassa. Niin villikuin kesysiallakin on voimakas vaistomainen tarve pitää syömis-, nukkumisja ulostamispaikat erillään toisistaan. Pedon elämä vaatii opettelua Turkistarhoilta pääsee silloin tällöin eläimiä karkuun. Emo vastaa erityisellä yhteydenpi tokotkotu ksel I a. Kukko ja kana valitsevat pesäpaikan yksissä tuumin, ja luonnossa molemmat osallistuvat myös pesän rakentamiseen korsista ja lehdistä. Saaliin etsiminen ja kiinni saaminen ovat niin vaativia suorituksia, että useimmat petoeläimet tarvitsevat siihen vaistojensa lisäksi virtsassaan tai lannassaan vain äärimmäisessä hädässä: jos se on kesäkuumalla suljettuna paikkaan, jossa ei ole minkäänlaista vesitai mutalammikkoa vilvoittelua varten. Tämä piirre on säilynyt kesyssäkin emakossa: jos sillä synnytyksen lähestyessä on ulottuvillaan oksia ja heinää, se ryhtyy töihin ja rakentaa niistä jälkikasvulleen täsmälleen samanlaisen pesän kuin villisikaemakko. Kun suurin osa eläimen luontaisesta toiminnasta on mahdotonta, eläimet alkavat monesti oireilla muun SUOME LUONTO 3/98 muassa stereotyyppisellä käyttäytymisellä. Sika kieriskelee omassa edestakaisin ja kääntyy aina täsmälleen samassa kohdassa. Yllättävää kyllä, luonnonvaraiseen elämään palaaminen voi olla huomattavasti helpompaa esimerkiksi kesylle vuohelle, joka päätyy tutkimusmatkailijoiden mukana valtameren saarelle, kuin häkkiketulle, joka pääsee livahtamaan suomalaismetsiin. Se on monille tuttu näky eläintarhoista: esimerkiksi leopardi kävelee yhä uudestaan samaa rataa van mukaan ja kutsuu ne imemään samanlaisella röhkäisyllä kuin sen harjaskarvainen villiserkku. Porsaiden synnyttyä kesy emakko hoitaa niitä saman kaaHelena Tengvall Huomattavaa osaa eri lemmikkieläimistä on ryhdytty harrastamaan vasta tällä vuosisadalla. D Kirjoittaja on eläinja ympäristöaiheisiin erikoistunut tietokirjailija ja toimittaja. Suurin syy menehtymiseen on se, että luonnonvarainenkaan minkki sen enempää kuin moni muukaan eläin ei metsästä pelkkien vaistojen varassa. Punaviidakkokanan vaistot elävät edelleen jokaisessa kesykanassa siinä määrin, että kana pyrkii yhä käyttäytymään ikään kuin se olisi kaakkoisaasialaisessa viidakossa. Pyöräytettyään tietyn määrän munia emokana lakkaa munimasta ja asettuu kolmeksi viikoksi hautomaan. Kukot myös ilmoittavat jokaisesta löytämästään herkkupalasta kanoille erityisellä syömäänkutsuäänellä, joka kiidättää kaikki kuulomatkan päässä olevat kanat saaliinjaolle. Salaisuus on paitsi Suomen talven vaativuudessa, myös siinä, että petoeläimenä kettu tarvitsee laajemman opitun niksivalikoiman selviytyäkseen kuin vuohi, jonka einekse kasvavat maassa ja odottavat ottajaansa. Perheryhmä laatii itselleen oksista, heinistä ja muista kuivista kasvinosista yhteisen nukkumapesän, johon joukko vetäytyy kellottamaan. Häkkikanaloissa, häkkisikaloissa ja kiinni kytketyillä lehmillä stereotypiat ovat niinikään yleisiä: häkkikanan tavallinen oire on robottimainen tyhjän nokkiminen ja paikallaan askeltaminen, siat uppoutuvat pakonomaiseen kalterinpurentaan ja lehmät pyörittävät mekaanisesti kieltään. Kun poikasten kuoriutumisen hetki lähestyy, munankuorten sisältä alkaa kuulua hentoa piipitystä. Punaviidakkokanat ja villiintyneet kesykanat elävät pieninä parvina, joissa kukot toimivat vartijoina. Yillisiat ja kesysiat ovat pesänrakentajia. 23. Näin emo ja poikaset oppivat tuntemaan toistensa yksilölliset äänet jo ennen kuoriutumista. Kaikkein ahkerin pesänrakentaja on synnytykseen valmistautuva emakko. Siksi nämä lajit ovat perimältään lähes identtisiä villien serkkujensa kanssa
Sen sijaan ravinteiden ja energian käyttö on usein hyvinkin tehotonta. Maatalousyhteiskunn issa useimmat ihmiset työskentelevät maata muokaten ja karjaa hoitaen. Kun ennen ei saanut edes lainaa, jos ei rakentanut tietyntyyppistä navettaa, niin nyt ovatkin alkaneet yleistyä hiekkaparsin varustetut tai kuivikepohjaiset kylmäpihatot. Sen elimistö ei kestä tuotannon rasituksia, vaan se joudutaan teurastamaan keskimäärin jo kahden tai kolmen lypsykauden jälkeen. Kasvavat ympäristöongelmat ovat kuitenkin pakottamassa maatalouspolitiikan uudelleenarviointiin. Laidunnusta vähennetään, jotta voitaisiin pitää mahdollisimman paljon lehmiä, ja karja ruokitaan tarhassa tai navetassa Laidunruokinta on kuitenkin parhaita keinoja pitää eläimet terveinä, ja hyv inhoidetulta laitumelta saa todennäköisesti vielä nykyisilläkin hintasuhteilla halvinta rehua. Lehmä, joka on nuorena hyvin korkeatuottoinen, on usein lyhytikäinen. Tiedetään myös, että runsas väkirehun osuus rehussa altistaa utareja jalkasairauksille sekä tiinehtymishäiriöille. Ne ovat sekä lehmien että hoitajien mieleen. Tukien avulla tuotetut elintarvikkeet työnnetään sitten polkuhintaan maailmanmarkki24 Halparuok~ noille. Maataloutta tuetaan lähinnä yhteiskuntarauhan nimessä. Raaka-aineen osuus elintarvikkeiden hinnassa onkin nykyään usein olematon. Tukipolitiikka on muuttumassa Monissa teollisuusmaissa maataloustuotannon taloudellinen merkitys on vähäinen. Kylmäpihatoissa lehmät saavat liikkua vapaasti ja lehmäpaikka maksaa vain murtoosan parsinavetan kustannuksista. Siten maanviljelijöille tarkoitetut rahat ovat vin-anneet takaisin kaupunkeihin. Monet suomalaiset tilat alkavat olla taloudellisesti hyvin tiukoilla joutuessaan kilpailemaan samoilla ehdoilla edullisempien viljelyalueiden kanssa. Luonnonmukaisessa tuotannossa sen sijaan pyritään vähentämään maataloudesta tulevia ravinnepäästöjä sekä kemikaalien ja fossiilisen energian käyttöä. Rea Peltola Suomalaisessa maataloudessa on jo vuosikymmeniä koneistettu viljelyä, suurennettu tilakokoa, lisätty hehtaarisatoja ja kotieläinten keskituotoksia. Kun ruuan hinta on haluttu pitää alhaisena, on jouduttu luomaan mittava ja monimutkainen tukijärjestelmä, jolla on pyritty takaamaan viljelijöille kohtuullinen elintaso. SUOMEN LUO TO 3/98. Tämän kaiken tarkoitus on alentaa ruuan hintaa ja vähentää maataloudessa tarvittavaa työvoimaa. Toisaalta tuetaan tuotannon laajaperäistämistä, jotta ympäristöongelmia ja ylituotantoa saataisiin vähennettyä. Euroopan unionin maatalouspolitiikka on kaksijakoista. Muissa teollisuusmaissa maataloutta tuetaan samaan tapaan kuin Suomessa. Korkeaan tuotokseen pyritään muun muassa syöttämällä karjalle runsaasti väkirehua. Suomessa ja muissa teollistuneissa yhteiskunnissa suuri osa ihmisistä tekee työtä koneita ja lannoitteita valmistavassa teollisuudessa, kaupassa, elintarviketeollisuudessa ja kuljetuksen palveluksessa. Tilan kannattavuuden kannalta voi olla järkevää tinkiä yksittäisen eläimen vuosituotoksesta ja lehmien määrästä ja kiinnittää enemmän huomiota koko tilan taloudelliseen tulokseen. Luomu pyrkii myös tehokkuuteen Tavanomaisessa viljelyssä tehokkuutta mitataan tuotannon määrällä ihmistyötä ja kotieläintä tai peltohehtaaria kohti . Ja tukijärjestelmäkin antaa nyt siihen mahdollisuuden. Lehmä on kannattavimmillaan ehkä seitsemäntenä lypsykautenaan. Ja vaikuttaa siltä, että mitä enemmän teolli sesti valmistettuja tuotantopanoksia maatalous käyttää, sitä enemmän yhteiskunnan tukea tarvitaan. Mitä kannattavuus on. Jos tilat ylipäänsä aikovat investoida, niiden on pakko investoida mahdollisimman halpoihin ja tuottaviin ratkaisuihin. Halpakin väkirehu voi käydä kalliiksi, jos se saa eläimet sairastelemaan. Maataloudessa ajatellaan usein, että suuri tuotanto merkitsee samaa kuin hyvä kannattavuus. Toisaalta annetaan rahaa hyvin tehokkaalle tuotannolle ja suurille yksiköille sekä tuotteiden kuljettamiselle maasta toiseen. Laajaperäistäminen tarkoittaa muun muassa sitä, että lannoitteiden käyttöä ja eläimiä vähennetään pinta-alaa kohden. Todellisuudessa lehmää kannattaisi pitää paljon vanhemmaksi. Käytännössä maataloustuki on suunnattu koneiden ja laitteiden rahoittamiseen, maan ostoon ja rakennuksiin. Hoitajakin voi työskennellä mukavasti lämmitetyllä lypsyasemallaan
Luonnonmukainen viljely kuitenkin vaatii enemmän ammattitaitoa, sillä ostopanoksia korvataan hyvällä suunnittelulla ja ihmistyöllä. Ei kestänyt kuin pari vuotta, ja keräyspaperista valmistetut pehmopaperi! olivat myyntitilastojen kärjessä. On lähdetty siitä, että kuluttajat haluavat nimenomaan halpaa ruokaa. Itse asiassa liian alas asetettu hinta saattaa herättää epäilyksiä tuotteen laadusta. Mutta onko mitään väliä sillä, maksaako kananmunakilo viisi vai viisitoista markkaa. He jättäisivät einekset ja makkarat hyllyyn ja ostaisivat munia niitä kalliimpiakin sekä tuoretta kalaa ja lihaa, jotka ovat yleensä selvästi halvempia kuin makkara ja jalostetut lihatuotteet. Jos ympäristönsuojelu tai eläinten terveys ja hyvinvointi laiminlyödään, niistä voi ennemmin tai myöhemmin aiheutua kustannuksia, jotka kuluttajat kuitenkin joutuvat maksamaan veroissaan tai terveydellään. He myös leipoisivat itse useammm. Suomalaisen maataloudenkin kannattaisi ehkä lopettaa tuotteiden hintaan tuijottaminen, varsinkin kun suurin osa tuotannon kustannuksista joka tapauksessa maksetaan erilaisina tukina. Ei myöskään ole kovin hyvää mainosta tuputtaa kuluttajille halpaa massatuotetta selittämällä, että sen hyvä suomalainen laatu on ihan juuri niin korkea kuin kuluttajat ansaitsevatkin. Voisi olla järkevämpää kehittää todella hyvälaatuisia ja hyvänmakuisia tuotteita, jotka myös tuotetaan kuluttajien toivomalla tavalla. Köyhille ihmisille ruuan hinnalla on merkitystä. Siksi luonnonmukaisesti viljelty ruoka on yleensä jonkin verran tavanomaista kalliimpaa. Suomalaiset viljelijät perustelevat usein haluttomuuttaan SUOMEN LUONTO 3/98 Animalia Jos eläimiä kohdellaan hyvin, voimme syödä ruokamme puhtaalla omallatunnolla. lulee kalliiksi Mauri Rautkari/Luontokuvat Kasvitauteja ja -tuholaisia torjutaan ruiskutuksilla. Ruuan hinta on ollut pääasiallinen puheenaihe viime vuosikymmenien maatalouskeskustelussa. Näin varmistetaan mahdollisimman suuri sato, mutta kulkeutuvatko myrkyt lopulta lautasellemme. Sen sijaan hyvinvoivan keskiluokan ja suurituloisten menoista ruuan osuus on vähäinen. Mitä ruoka saa maksaa. viljelytavan muutoksiin taloudellisilla syillä. Viljojen ja puutarhakasvien sadot sitä vastoin laskevat. Suuri osa ihmisistä maksaa mielellään laadukkaasta tuotteesta. Kaupan päälle he joutuvat syömään laadultaan huonompia kananmunia. Kuluttajat taas maksavat joka tapauksessa kananmunantuottajien maataloustuet veroissaan. Myös työn määrä lisääntyy usein. Kun väkilannoitteiden ja to1junta-aineiden käyttö korvataan palkokasvien viljelyllä, karjanlannan käytön tehostamisella ja oikein ajoitetulla maanmuokkauksella, nurmisadot saattavat olla lähes yhtä hyviä kuin tavanomaisessa viljelyssä. D Ki,joittaja on maatalousja metsätieteiden kandidaatti ja puutarhuri. Tämä tuo elävästi mieleen takavuosien paperiteollisuuden selitykset, ettei suomalaiReijo Salminen/Luontoku vat Vapaana elävien kanojen munat maksavat selvästi enemmän kuin häkkikanaloissa tuotetut. 25. Mutta onko sillä väliä, jos munat kerran ovat maukkaita ja kanat saavat viettää oikeaa kanan elämää. Nyt tuottaja saa munakilosta alle viisi markkaa, vientiin menevästä kilosta vain pari kolme markkaa. seen pehmopaperiin voi sekoittaa keräyskuitua, koska kuluttajat vaativat, että vessapaperin pitää olla puhtaan valkoista. Voiko hyvä olla halpaa. Lypsylehmän oikeuksiakin voisi mainiosti laajentaa talvisella happihyppelyllä. Monet luonnonmukaisen viljelyn menetelmät ovat osoittautuneet taloudellisestikin melko kannattaviksi. Esimerkiksi luonnonmukaisesti tuotettujen kananmunien tuotantoon ei voida laajemmin siirtyä, koska munakilon tuottajahinnaksi tulisi kymmenen tai viisitoista markkaa. Näistä voidaan sitten pyytää asianmukainen hintakin. Maatalouspolitiikan suuntautumista yhä suurempiin ja teollisempiin yksiköihin perustellaan vielä nytkin tarpeella alentaa tuotteiden hintaa, koska kuluttajat vaativat sitä. Jos kuluttajat haluaisivat minimoida ruokamenonsa, he ostaisivat pääasiassa halpoja kauden vihanneksia, juureksia ja hedelmiä; perunoita, lanttuja, nauriita, porkkanoita, kaalia, marjoja ja omenoita, jauhoja, ryynejä ja maitotuotteita. Munien hinta ei nykyään kata edes tuotantokustannuksia
Pienissä kilpailu on helposti niille ylivoimaisen kovaa.. Kesällä kellarissa Nieriä viihtyy vain viileissä, hapekkaissa, kirkkaissa ja happamuudeltaan neutraaleissa vesissä. Näi n nieriät voivat aina halutessaan siirtyä ikään kuin kellarin viileyteen. Ari Kauttu Rautu viihtyy viileissl Suomessa luonnonvaraista nieriää on Pohjois-Lapin ja Kuusamon lisäksi enää Saimaassa. Eri järvissä on kuitenkin tarjolla erilaista ravintoa, minkä vuoksi nieriöiden väritys vaihtelee. Myös kalastus vaikuttaa nieriämuotojen suhteisiin. Raudut ovat samaa lajia, kyse on vain elintavoiltaan erilaisista nieriöistä. Suurissa rautujärvissä on syvänteitä, joissa alusvesi pysyy kylmänä pisimpienkin hellejaksojen aikana. Näi n syntyy rautujen uljas hääpuku. Lapissa nieriöitä elää pienissä ja melko matalissakin järvissä. Tämän vuoksi tarjolla olevan kalaravinnon määrä ja laatu säätelevät paltsaja pohjarautujen runsautta. Osa nieriän ravinnon punaisista A-vitamiinin esiasteista varastoituu lihasten sijasta ihoon. Nieriöiden saaliskalat ovat aina kovin pieniä, jopa kesän vanha siika saattaa olla liian iso suurenkin pohjaraudun ateriaksi. Ne sijaitsevat useimmiten tunturiylängöillä tai niiden pohjassa on lähteitä, jotka takaavat kesän hellepäivinä viileän makuukamarin rauduille. Joissakin tunturivesissä isotkin yksilöt ovat hopeanharmaita, toisissa taas vajaan vaaksan mittaiset kalat loistavat värejä. lnarijärvessä elää isoja pohjarautuja j a pienempiä paltsarautuja. Pohjaraudut syövät erilaisia pikkukaloja, paltsaraudut taas elävät surviaistoukkien ja muiden pohjaeläinten sekä planktonäyriäisten varassa. Sen isonieriäkanta on kuitenkin pahasti taantunut, sillä kalat pyydystetään ennen kuin ne ovat edes sukukypsiä. Myös värien sävy vaihtelee: kirkkaan punaisen tai oranssin lisäksi on violettejakin rautukoiraita. Sieltä isonieriät pistäytyvät syömään ylempiin 26 Suurissa järvissä raudut pystyvät elämään yhdessä monien muiden kalalajien kanssa
Sama kutupari voi tehdä useita kutukuoppia. . Jääkylmä järvi ei tarjoa paljoa, mutta enimmäkseen paikoillaan pysyttelevä poikanen selviää vähällä. ----~ ------_.---= ·-;_.:'.;.:...,;::-::-__:::;:":';:.-.... 1 tomerkkejä ovat punainen f vatsa ja vaaleat eväreunukset. Sitten naaras peittää hedelmöityneet mätimunat soralla. "'-~ ===' :-r__: --;.: ......c==: .;:;;:~ ---. . Tarkkailu ei häiritse touhuihinsa uppoutuneita kaloja, kunhan toimii rauhallisesti . g § Rautujen koko ja väri vaihtej Lee vesistöstä toiseen ja kuc tuajan mukaan. Korea ja hyvänmakuinen kala kiinnostaa kalastajia. Ral'dunpii kijö pyynti, verkoin qn mon.e,t tun1:urilam Seppo Kcräncn/Luontokuvat I vesikeIToksiin. Kutu yleensä syksyllä Nieriä kutee eri järvissä eri aikaan. Poikaset kuoriutuvat kevättalvella. 27. Valaisimeksi riittää tehokas taskulamppu liian kirkas valo voi karkottaa kalat. Naaras kaivaa kutukuopan pyrstöllään ja laskee siihen mätimunia, jotka koiras hedelmöittää saman tien maidillaan. Kirkasvetisissä tunturilammissa kutu tapahtuu illalla ja yöllä muutaman metrin syvyydessä kivitai somerikkopohjalla. • • • ;eszssa Nieriä eli rautu on pohjoisten vesien lohikala. Tärkeintä on välttyä mateilta ja muilta saalistajilta. . Niiden valkeat eväreunukset vilahtelevat sapelien tavoin, ja punaiset kyljet hohtavat lampun valossa pohjaa vasten. Paikan löytää helposti veneellä päivälläkin. ~1 :--~---==-== -7'~ ~ ---. .. . _ r •,~-fI •· • .-.-=;;;•••._: , .. Raudun lisääntymispuuhia voi päästä seuraamaan veneestä. Vajaan gramman kymmenesosan painava poikanen jättää kutukuopan kivilabyrintin paljon ennen jäiden lähtöä. Ylätunturien Lammissa asustaa yleisesti pieniä rautuja, joissakin suuremmissa järvissä taas on isoja nieriöitä. Parhaita tun. Useimmiten ne napsivat harppauskerroksen yläpuolella laiduntavia siian tai muikun poikasia. . Rautukoiraat pöyhkeilevät reviirilleen tunkeutuville kilpailijoille. Se löytää pohjakivien pinnalta ensimmäiseksi ravinnokseen leviä ja pieniä äyriäisiä. -------·--•. ' ... . !!!11 ......... ·--: ·· -· . Tyynenä iltana kutua voi seurata kanootista tai veneestä. Kutu tapahtuu pareittain. . Monet Lapin raudut kutevat kuitenkin parin viikon aikana syyskuun lopussa ja lokakuussa. ·~ ----:--~ --::~ =i~~~~~-~ ~~~--~::!!ll;~.:-o, ~-~1 ;-r I!!! -~.::.-·-11!'::-:-..:::~ __,-____ -~ : "·-~-~---·· '-
Tuulijärven pikkunieriän ihoa. Myös vesien happamoituminen uhkaa pohjoisia rautukantoja. Inarijärven pohjaraudun ihoa. Pienessä järvessä on vähemmän tilaa, vähemmän erilaisia ympäristöjä ja vähemmän ravintokasveja ja -eläimiä. Raudun ... Ne muodostavat yhdessä lajin kaikkein ympäristövaatimusten kanssa sen ekolokeron. Veden lämmetessä raudunpoikasen elintoiminnat nopeutuvat. Jos pienessä järvessä elää monia kalalajeja, niiden ekolokerot menevät väistämättä suurimmaksi osaksi päällekkäin . Suurissa järvissä elää kuitenkin aina nieriöiden lisäksi niiden kilpailijalajeja. Niinpä pienissä tunturi lammissa on vain rautuja ja pieniä mateita. Isonieriä on uhanalaisten eläinten luettelossa katsottu vaarantuneeksi. Toisin kuin useimmat ikätoverinsa, jotka luonnonvalinta on karsinut. Järvessä jokaisella kalalajilla on oma mieliympäristönsä ja suosikkiravintonsa. Suuressa järvessä kahden eri 28 Ari Kaullu lajin lokerot osuvat vain osittain jos ollenkaan päällekkäin. Koska isot ja pienet nieriät risteytyvät, ainakin osa isonieriöiden perintötekijöistä on onneksi tallella hidaskasvuisissa pienissä nieriöissä. vistä kokonaan . Lajien välinen kilpailu on sitä pienempää mitä vähemmän lokerot osuvat yhteen. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksessa. Verkkokalastus on tuhonnut nieriät monista tunturijärInarijärven paltsaraudun ihoa. Ryöstöpyynti ja happamoituminen uhkana Istutusten yhteydessä on todettu, ettei rautu menesty kilpailussa siian, haijuksen tai taimenen kanssa. Puhtaiden tunturivesistöjen puskurikyky on huono. Seurauksena on voimakas kilpailu ja jonkin tai joidenkin lajien häviäminen järvestä. Happamoituminen voi tuhota sisävesiemme vanhimman kalaAri Kaullu Ari Kaullu Ari Kauttu lajin, joka ensimmäisenä asutti mannerJaan vetäytyessä muodostuneet karut järvet ja lammet. Silti tätä ryöstöpyyntiä ei ole vieläkään rajoitettu säännöksin. Jos rautu on ollut onnekas, se painaa ensimma1sen kesän lopulla pari grammaa ja on vielä hengissä. Se ahmii planktonäyriäisiä lähes ympäri vuorokauden. van vaihtelee ravinnon mukaan Tunturijärven raudut ovat saaneet riittävästi sopivaa ravintoa, minkä ansiosta ne ovat pulskia ja värikkäitä. SUOMEN LUONTO 3/98
Useita koristaa paikkakunnan ihmisten sielunmaisemassa järkyttävä tai kaunis taru. Eräillä kivillä on muistoarvoa kuuluisien matkalaisten pysähtymisja ruokailupaikkoina. Monet ovat peräisin lähiseudun kallioperästä, mutta jotkut ovat tehneet pitkän matkan valtaisan mannerjäätikön sisuksissa. Keski-Euroopastakin löytyy suomalaisia kiviä. Missä mannerjään kieleke tai reuna kohtasi jääjärven tai meren, jäävuoria sortui ajelehtimaan ulapalle. Niiden sisuksissa tai palteissa roikkui kiviä valtavista lohkareista hiekanjyväsiin. Periaatteessa kaikki pienimmätkin harjujemme hiekanjyväset ovat hiidenkiven kaltaisia siirtolohkareita, matkalaisia. Lohkareita onkin kansantaruissa pidetty jättiläisten paiskomina. Erikoisimmat siirtolohkareet eli hiidenkivet ovat usein sen verran kumman näköisiä maisemassaan, että ne ovat herättäneet epäilystä ja mietintää jo varhaisissa lajitovereissamme. Suuri siirtolohkare on aina oudon näköinen, kuin taivaasta tipahtanut. Monet lohkareet on kelpuutettu rajamerkeiksi, vahoiksi. Mielikuvitus on saanut siivet: Peikot ja jättiläiset ovat niitä paiskelleet, usein aikomuksena hyvinkin tärkeän kohteen tuhoaminen, mutta aina on heittokäsi hieman vipannut ja kirkko on jäänyt ehjäksi. Hiljainen, tumma kivi metsässä, kallioimarteen hapsut reunassaan tuntuu pyhältä, kuin se kätkisi jotain. Teksti ja kuva: Jaakko Heinonen 29. Oudoissa paikoissa nököttävien hiidenkivien tarina on oikeastaan vielä kummallisempi kuin äkkiseltään voi kuvitellakaan. Vaikea asiaa on todistaa puolin tai toisin. Suurin osa kivistä jauhautui jään alla moreeniksi, soraksi, hiekaksi ja savihiukkasiksi, mutta onnekkaimmat luisuivat äärimmäisen hitaasti jääkielekkeiden mukana jopa muille maille. SUOMEN LUONTO 3/98 Hiidenkivien pitkä marssi Mannerjäätikkö ruhjoi kallioitamme ja kiviämme kymmeniätuhansia vuosia kuljettaen lohkareita Keski-Eurooppaan asti. Kuka sen tietää, vaikka siellä asuisikin maahisia, itse metsänpeikko tai vaikka keijuja. Muutamat hiidenkivet ovatkin purjehtineet paikalleen! Ja siltä ne aivan näyttävätkin, kuin olisivat taivaasta tippuneet. On kuninkaankiviä ja juomakiviä lähteineen. Ilmeisesti jo tuhansia vuosia ihmiset ovat tienneet ja nähneet, että suurissa lohkareissa on jotain outoa
Vuh! Sulan valuraudan värinen liekki humisee hetken ja sammuu. Työlästä mutta antoisaa matkantekoa. Hän osti lavallisen henkilöauton ja materiaalia häkäpöntön rakentamiseksi. Pakoputkesta nousi savukiehkuroita ja vesihöyryä. Sen sivuvaunuun on sijoitettu apparaatti, joka voisi olla vaikka kotikutoisen alkoholin tislauslaite, vaan eipä ole. Ronskisti ilmaistuna häkäpönttö. Klemmareita ja kumi letkua piti kuitenkin kaupasta hakea. Nyt pyörä käy kotimaisella polttoaineella. Nyt häkää on kylliksi, liekki ei sammu. Tauno kävi ostamassa Sortavalasta sivuvaunullisen K-750:n. Uteliaat ympärillä hytisevät kylmästä. Se on niin ruma, että se on jo komea. Lähestyessään Hailuodon tuulivoimaloiden pyöriviä lapoja hän muisti , että tässä on nyt kaksi järjenvastaista laitetta toiminnassa. Sitten veivataan ja veivataan. Tiettävästi Tauno on ainoa suomalainen, joka käyttää moottoripyöränsä polttoaineena häkää. Keksijän titteliä Tauno kaSUOMEN LUONTO 3/98. "Muuan vuosi sitten luonnonsuojelijoita pidettiin haihattelijoina, kun tuuli voima otettiin puheeksi. "Suurin piirtein. Tauno meisselöi häkätorven moottorin kylkeen, polkee muutaman kerran. Sillä kertaa hanke jäi ajatuksen tasolle. Puukaasulla sen huippunopeus on 4050 kilometria tunnissa. Ajattelin, Kotimaista lehtipuuta on lisättävä pesään puolen tunnin välein. Tankkaus aina puolen tunnin välein. Klapien pitää palaa hiillokselle, jolloin ne tuottavat häkää kylliksi, valkeni Taunolle. " Kuka tulee ookaamaan?" Energiapoliittinen kannanotto Kun pari kymmentä vuotta sitten maailman energiapoliittiselle taivaanrannalle kohosi tummanpuhuvia pilviä, päätteli Tauno monen muun tavoin, että jotain on tehtävä. että tulipa tehtyä jämäkkä telttakamina." Kahvin jälkeen Tauno kokeili vielä kerran. Pulkkilan kirkonkylän pakkasen kohmettaman kujan ainoa ääni on hammasrattaiden krahina, kun Tauno Mämmi veivaa moottoripyöränsä polttoainekammioon kaasua. Teksti: Heikki Kirstinä Kuvat: Harri Nunninen Tauno ajelee täyttä häkää Niin sanottujen asiantuntijoiden kauhuksi Tauno Mämmin pönttö toimii sittenkin, ei vaivattomasti mutta ekologisesti. Polttoaineeksi käy kaikenlainen lehtipuu, suositeltavin on energiapaju. Ensimmäinen sääntö oli, ettei kaupasta osteta mitään. 30 Puolituntisen veivaamisen jälkeen Tauno taijoaa lauhduttimen kautta kul kevan kaasun purkausreiälle palavan sanomalehden nurkkaa. "Minulle asiantuntijat sanoivat, että häkäpönttö moottoripyörässä on mahdottomuus. Flekti , jolla imetään palopesän pilkkeisiin häkää tuottava tuli, on rakennettu moottoripyörän jarrurummusta, ja sen veivi on käsismirgelin romusta. Starttikuntoon viritys saadaan, kun palopesään laitetaan grillihiiliä, päälle aimo annos kui vaa koivuklapia ja loraus sytytysnestettä. Ja siinä minä jäällä ajelin polttoaineena kotimainen puu ja ne lavat jauhoivat sähköä", puhelee mies harvakseen. Muutaman minuutin veivaus ja uusi yritys. Ovatko systeemit samat kuin muinoin autossa käytetyt. Se on Taunon itse rakentama puukaasutin. Vaivatonta puukaasuttimen käyttäminen ei näytä totisesti olevan. Moottori on puukaasulla sitkeä kuin muuli , mutta niin on oltava kuskinki n. K-750 hörähtää käyntiin bensalla, mutta tovin kuluttua Tauno kääntää bensahanan kiinni . Jos ei muuta, niin ainakin pirssi on vaihdettava vähemmän kuluttavaan malliin. Olivatko asiantuntijat oikeassa. Tauno pyyhkii otsaltaan hikeä. Vaikka ei se näin työlästä ollut. Pyörä on musta venäläinen K-750, nelitahtinen, 1968 syntynyt. Siispä aloin hitsailla, vaikka kuutioita pyörässä oli muka liian vähän", Tauno myhäilee. Sota-aikanakin oli jo sähköiset flektit, joilla häkä imettiin pöntöstä moottoriin." Kaupasta vain klemmareita ja letkua Tauno valitsi vaivalloisen tien jo silloin, kun alkoi rakentaa kaasutinta. Meni vuosia. Järjenvastaisia hankkeita Ensimmäisen pitemmän reissun Tauno teki pyörällään jäätietä pitkin Hailuotoon. Polkaisi hörhör, hör, pyörä käynnistyi ja kävi kauniisti . " Halusin selvittää senkin, minkälaista se entisen miehen ajelu kriisiaikoina ol i", vastaa Tauno kysy mykseen miksi näkee moisen vaivan. Muutaman pa1van ja hitsauksen jälkeen Tauno latoi pilkettä pannuun ja alkoi polkea pyörää käyntiin. "Menin kahville. Ei käynnistynyt. K-750 on saksalaisen BMW R 12: n kopio
Vaikkapa maatalouden työkoneisiin soveltuvia." "Vaikka pakoputken päästä vielä jotain päästöjäkin tulee, niin on tämä ainakin askel oikeaan suuntaan", hän uskoo. "Luonnonsuojelussa huomio pitäisi suunnata siten, että meressä olisi happea ja metsät kasvaisivat puuta", tiivistää Tauno Mämmi, moottoripyöräilijä Pulkkilasta. SUOMEN LUONTO 3/98 "Toivoisin, että ne joilla on rahaa ja taitoa, kehittäisivät kyläseppien tekeleistä modernimpia versioita." vahtaa. Häkäpönttöpyörä on sitkeä kuin muuli, mutta sitkeä on myös ohjastaja Tauno Mämmi. D 31. "Kyllä nämä pöntöt ja muutkin on jo kertaalleen keksitty. Mutta toivoisin, että ne joilla on rahaa ja taitoa, kehittäisivät kyläseppien tekeleistä modernimpia versioita
Seppo Vuokko Piirros: Hannu Virtanen ELINPAIKKA Kukkivat 32 SUOMEN LUONTO 3/98
Niillä asui vain muutama kalastajaperhe, mutta luonto olj tehokkaassa käytössä. Mielessään voi yrittää kuvitella saarten silloista tilaa: erummäkseen paljaita, perin pohjin laidunnettuja kalliokkoja, muutamja kitumäntyjä, notkoissa ehkä joku pieni näreikkö ja pieniä suojuotteja. Alkuperäisessä tilassaan, joskus 1200-1400 -luvulla tru varhemmin, kullilin saarella on kasvanut ehkä 50100 kasvilajia. SUOM EN LUONTO 3/98 Kukkivat kiviset muurit ylpeänä seisoo sodankäynnin kestävä kivinen muuri kunnes hento kukkanen juurillansa sen murentaa Kun Augustin Ehrensvärd alkoi rakentaa Sveaborgin linnoitusta 1748, saaret olivat syrjäisiä, mutta eivät suinkaan luonnontilaisia. Ihmjstoiminta on jatkunut voimakkaana nykyaikaan asti. Varsinaista metsää ei ollut, sillä lehtomruset painanteet oli rai vattu niityiksi, arvopuusta käytetty ja lrudunnus esti metsän uudistumisen. Särkkä jää kuvan ulkopuolelle. Saarten alkuperäisestä rantaviivastakin enin osa on peittynyt täyttömaiden alle. Suomenlinnan saaret: etualalla Kustaanmiekka, jonka kannas yhdistää Susisaareen. 33. Kirkko, joka toimii myös majakkana, on lso-Mustasaare/la, josta vasemmalle ensin Pikkuja sitten U:insi-Mustasaari. Suomenlinnan saaret eivät silloin olennrusesti poikenneet Suomenlahden muista samankokoisista saaiista. Jo 1700-luvulle tultaessa enjmmät metsäkasvit olivat väistyneet, mutta kokonaislajimäärä oli silti kasvanut. Kun Ehrensvärd aloitti urakkansa, mjkään ei jäänyt ennalleen
Näistä unikko, hullukaali ja ehkä hukanputkikin ovat vanhoja rohdoskasveja. Hemppo (3) taas hyödyntää monipuolisen kasvilajiston siemen tuotantoa. Maata tongittaessa heräävät siemenpankissa uinuvat yksija kaksivuotiset kasvit kuten litutilli (20), hukan putki (21 ), hullukaali (22), lituruoho (23), jauhosavikka (24), oopiumiunikko (25) ja rautanokkonen (27). Selkeät kulkureitit portaat, tiet, polut ohjaavat kulkua. Se on muita saaria suurempi ja monipuolisempi, ja siellä on jäljellä myös alkuperäistä kasvillisuutta kuten lehtoja, soita ja rantaniittyjä. Kullakin saarella kasvaa 150-250 kasvilajia ja yhteensä noin neliökilometrin maapinta-alalla kasvaa enemmän tai vähemmän kotiutuneena nelisensataa lajia. Niillä asui vain muutama kalastajaperhe, mutta luonto oli tehokkaassa käytössä. Harmaakynsimö ( 15) on saariston vanha kanta-asukas, keltamo (13) ikivanha rohdoskasvi; valkomaksaruoho (14) ja pukinjuuri (17) ovat ruotsalaistulokkaita ja valkopeippi (16), harmio (18) ja ukon palko ( 19) venäläiskauden tulokkaita. Viereinen Vallisaari on vielä rikkaampi. Loistokaapuyökkösen toukka (6) syö ketomarunaa (11), ja kaaliperhosen (7) toukille luulisi ristikukkaisia riittävän. Vaikka pihasyreeni (28) onkin tuotu Suomeen jo ennen Suomenlinnan rakennustöitä, oli Suomenlinna kuitenkin yksi sen leviämiskeskuksista. Nyt Suomenlinna on kasvistoltaan ehkä koko maan rikkain. Saarten alkuperäisestä rantaviivastakin enin osa on peittynyt täyttömaiden alle. Lajien määrä jollakin alueella riippuu erilaisten elinympäristöjen määrästä, ei niinkään alueen koosta: yksitotisella maastokuviolla on vähemmän lajeja kuin samankokoisella, vaihtelevalla kohteella. Varis (4) on Suomenlinnassa, niin kuin muuallakin kaupungissa, viimeaikainen uudistulokas. Ensimmäisen selvityksen teki Ilmari Uiden (Hiitonen) 1918-20, sitten Tapio Rintanen 1957-58, Seppo Vuokko 1977, ja viiSUOMEN LUONTO 3/98. 36 Kukkivat kiviset muurit ylpeänä seisoo sodankäynnin kestävä kivinen muuri kunnes hento kukkanen juurillansa sen murentaa Kun Augustin Ehren-svärd alkoi rakentaa Sveaborgin Linnoitusta 1748, saaret olivat syrjäisiä, mutta eivät suinkaan luonnontilaisia. Syksyllä ja talvella valleilla voi vaellella yksin, mutta kauniina kesäpäivinä ei luonnon rauhaa tavoita, kun kanssakokijoita on tuhansia. Jo 1700-luvulle tultaessa enimmät metsäkasvit olivat väistyneet, mutta kokonaislajimäärä oli silti kasvanut. Pihlaja (9) on Museoviraston kannalta perin kiusallinen: linnut kuljettavat siemeniä muurien koloihin ja kasvaessaan pihlajat murtavat muureja. Alkuperäisessä tilassaan, joskus 1200--1400 -luvulla tai varhemmin, kullakin saarella on kasvanut ehkä 50-100 kasvilajia. Suomenlinnan saaret eivät silloin olennaisesti poikenneet Suomenlahden muista samankokoisista saarista. Muureilta kariseva laastimuru ja valuvedet ravitsevat törmän kasveja. Valli saaresta Arto Kurtto ja Leena Helynranta ovat löytäneet peräti 415 putkilokasvilaj ia! Miten siinä näin on käynyt: Ari Kamunen/Luontoku vat Valkoposkihanhet käyvät usein Suomenlinnan nurmikoilla laiduntamassa. Kasvit ja hyönteiset säästyvät, mutta linnuille ei jää pesimärauhaa. Nyt runsaita ovat saarni, vaahtera, pihlaja sekä hiesja rauduskoivu, lisäksi on tammea, tervaleppää, puistolehmusta ja vähemmässä määrin monia muita puulajeja. Saarni (29) ja vaahtera (30) menestyvät erinomaisesti linnoitusalueen kalkkipitoisessa maassa. Mielessään voi yrittää kuvitella Susisaaren ja Mustasaarten silloista tilaa: enimmäkseen paljaita, perin pohjin laidunnettuja kalliokkoja, muutamia kitumäntyjä, notkoissa ehkä joku pieni näreikkö ja pieniä suojuotteja. Kaunis arktinen hanhilaji on 1990-luvulla alkanut yllättäen pesiä vakituisesti lähiluodoilla. Jalopuissa elää joukko muutoin Suomessa hyvin harvinaisia hyönteisiä ja sieniä. Vuosisataisen rakentamisen vuoksi maaperään on kertynyt runsaasti kalkkia. Luontaiset valtapuut mänty ja kuusi liki puuttuvat nykyisestä Suomenlinnasta. Mahdollisesti ne ovat kuuluneet jo luonnontilaisten saarten lajistoon, mutta kilpailevien havupuiden poistaminen on antanut niille lisää tilaa. Etelä-Venäjän aroilta lähtenyt gammayökkönen (8) löytää muurien katveesta tuttuja kasveja. Neljästi tutkittu Mullistusten seurauksena saarten kasvilajien määrä on kaksintai kolminkertaistunut. Suomenlinnan rakentamisajalta tai 1800-luvulta ei kasvistotietoja ole, mutta lajiston muutokset tällä vuosisadalla tunnetaan poikkeuksellisen hyvin. yleensähän kuvitellaan, että ihminen toimillaan vain hävittää luontoa. Lisäksi tulee vielä parisataa erilaista viljelykasvia. Wi kström/Luontokuvat Suomukääpä, yksi Suomenlinnan uhanalaisista erikoisuuksista. Suomenlinnan rasitteena on sen suosio. Tuskin missään on edes puolen hehtaarin suuruista yhtenäistä kuviota, ja joidenkin kasvupaikkojen pinta-ala on mitattavissa vain neliösenteissä. Ihmistoiminta on jatkunut voimakkaana nykyaikaan asti. Puhtaan ilman ansiosta puissa on Helsingin seudun komeimmat jäkäläpeitteet. Pienemmätkin kasvit kuten haurasloikko ( JO), ketomaruna ( 11 ), kissankello (12) ja jopa kivipintaa koristavat jäkälät (haavankeltajäkälää kivitaskun vieressä) murentavat laastia ja hapertavat aikaa myöten itse kiveäkin. Rakentaminen ja muut ihmisen toiminnot ovat luoneet saarille erilaisten elinympäristöjen tilkkutäkin. Seittitakiainenkin (26) hyötyy ajoittaisesta maankaivelusta. Vaikka puusto onkin ihmisen luoma, puiden seuralaislajisto on itse tullutta ja luontaista. Suomenlinnassa lienee myös maan ainoa luontaisesti syntynyt vuorivaahterametsikkö. Varsinaista metsää ei ollut, sillä lehtomaiset painanteet oli raivattu niityiksi, arvopuusto käytetty ja laidunnus esti metsän uudistumisen. Vielä 1970-luvulla siellä asusti peltopyykin, mutta enää si lle ei ole tilaa. Vieraita eri suunnilta Tervapääsky (1), kivitasku (2) ja pulu (5) löytävät pesäkolon muureista. P-G. Kun Ehrensvärd aloitti urakkansa, mikään ei jäänyt ennalleen. Ihmisen mukana on tullut uutta laj istoa Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta
Suuri osa vieraista jäi tilapäisiksi, yhden kesän kukkijoiksi. meksi saarten lajistoa selvittivät Arto Kurtto ja Leena Helynranta 1990-1997. Myöhempien inventointien aikana tilanne oli jo nykyinen: Suomenlinna on yhtä aikaa vajaan tuhannen asukkaan kaupunginosa, kulttuurimuistomerkki, matkailukohde ja rakennustyömaa. Alue oli niin tehokkaasti laidunnettu, ettei kaikkia heinämäisiä kasveja pystynyt tunnistamaan. Osa vanhasta historiallisesta lajistosta taantuu ja menettää asemiaan. Linnoitusalueen sisäosissa oli myös puistoja ja viljelypalstoja. Susisaaren ja Kustaanmiekan museoalueelle menijöiltä perittiin pääsymaksu. Valleilta on hyvä tarkkailla lintujen muuttoa. Myrkyllisten ja rohdoksiksi sopivien lajien suuri määrä viittaa siihen, että alueella olisi ollut nimenomaan työväestön lääkekaapiksi tarkoitettu yrttitarha! Yleinen käsitys on, että syreeni olisi tullut maahamme Suomenlinnan kautta. Tuoreita, 1950-luvun jälkeen kotiutuneita tulokkaita ovat litulaukka, amerikanhorsma, vaalea-amerikanhorsma, jättipalsami, rikkapalsami, rikkanenätti , tahmavillakko ja kanadankallioinen. Siellä kasvaa itäinen savisorsimo, länsieurooppalaista alkuperää oleva pikkusorsimo ja pohjoisamerikkalainen viirusorsimo. Se tunnettiin Turun seudulla ainakin jo 1720-luvulla, pari kymmentä vuotta ennen Suomenlinnan rakennustöiden aloittamista. Karoliinien ja kasakkain saari Ruotsalaiset rakensivat valtaosan nykyisestä rakennuskannasta ja kiviset linnoituslaitteet. Pikkuja viirusorsimoa ei tunneta muualta Suomesta, mutta savisorsimo kasvaa muutamassa paikassa Etelä-Suomessa. Hiitosen tutkiessa aluetta se oli juuri siirtynyt suomalaisten haltuun. Erityisesti ovat vaarassa pienikokoiset ja/tai Iyhytikäiset lajit kuten rautanokkonen, oopiumiunikko, rusojuuri, peltorasti, kyläsirkunjyvä, hullukaali ja myrkkykatko. Uusia lajeja on saapunut tiuhaan tahtiin erityisesti viime vuosikymmeninä, kun Suomenlinnaa on ehostettu ja uudistettu. toukokuuta 1808, kääntyi huoltoyhteyksien suunta itään. Maan mukana ovat Jomia Laurila tulleet huopaohdake ja rantaminttu. Linnoitukseen saapui maan, rehun, siementen, viljan ja muun kauppatavaran mukana uutta kasviainesta Venäjältä, aina mustan mullan aroilta saakka. Aina 1950-luvulle asti Suomenlinna oli varuskuntana, jossa myös kantahenkilökunta perheineen asui . Ruotsalaiskaudella saapuneita kasveja voisivat olla hukanputki, myrkkykatko, hullukaali , oopium iunikko, terhi, keltamo, valkomaksaruoho, pukinparta, nurmilaukka, hanSUOMEN LUONTO 3/98 hentatar, terttuselja ja syreeni. Se oli edelleen sotilasaluetta ja punavankien säilytyspaikka. Samalla alkoi uusi rakennusvaihe, sillä tykistön kasvanut teho oli vähentänyt kivisten bastionirakenteiden merkitystä. Itsenäisyyden aikana syreenien määrää on vähennetty linnoitusnäkymien paljastamiseksi, osaksi jo liikaakin. Myös idänsara ja idänkattara ovat venäläistulokkaita, vaikka Hiitonen ei niitä nähnyt. Yhteydet itään katkesivat, ja venäläislajisto alkoi niukentua. Venäläiset rakensivat saarten ulkoreunaa kiertävät hiekkavallit. Kun venäläiset saivat linnoituksen haltuunsa 6. 1760-luvulla tiedetään Suomenlinnassa jo olleen syreenejä, mutta varsinaista syreenin kulta-aikaa oli vasta Venäjän vallan aika, jolloin niitä istutettiin runsaasti myös kujanteiksi. Kotiutumaan pystyivät idänhierakka, harmio, ukon palko, karvahorsma, kenttätyräkki ja rohtopernaruoho. Rikkapalsami on kotoisin Siperiasta, mutta ei siis kuulu venäläiskauden tulokkaisiin! Joidenkin lajien tulotapa ja tuloaika ovat arvoitus. Kokonaan ovat hävinneet ukonputki, heinäratamo, rohtomesikkä, värija peltosauramo, piikkiohdake, metsäkurjen37. Alueen käyttö ja hoito ovat muuttuneet. Viisikymmenluvulla alue oli jo avautumassa siviileillekin. Suomenlinnan mahtavat maavallit ovat venäläiskaudelta, jolloin saarille kulkeutui myös maiseman alkukesäisin keltaiseksi värjäävä ukonpalko. Varuskunnasta muinaismuistoksi Suomen itsenäistyessä venäläinen sotaväki poistui, ja Suomen armeija marssi tilalle. Piperin puiston lammikko on peräti kolmen harvinaisen sorsimon elinpaikka
Pohjois-Amerikassa kasvavat maailman suurimmat, vanhimmat ja pisimmät puut. Valtavien puiden varjossa viihtyvät monet kasvit ja eläimet; terhakka ja kauniin sinihohtoinen, töyhtöpäinen samettinärhi on yksi niistä. 38 Ennen arveltiin, että kaikki on Amerikassa isompaa. Teksti ja kuvat: Juha Valste Suurimmat ja vanhimmat Mammuttipetäjien alla ihminen tietää, miltä muurahaisesta tuntuu. Kaikki viihtyvät Kaliforniassa, Yhdysvaltojen länsiosassa. SUOM EN LUONTO 3/98. Totta se onkin ainakin kun puhe on puista
Mammuttipetäjä voi saavuttaa jopa yli 3000 vuoden iän, ja myös jotkut katajat elävät suunnilleen yhtä vanhoiksi. 39. Tämä kasvimaailman Metusalem on saavuttanut yli 5000 vuoden iän ja vanhimmat yhä elävät yksilöt ovat yli 4700 vuotta vanhoja. Pisin ei kuitenkaan ole suurin . Myrskyt ja metsurit ovat kaataneet entiset ennätyspuut: vielä viime vuosisadalla maailmassa oli punapuita pitempiä douglaskuusia ja eukalyptuksia. Ilmaston muuttuminen jääkauden jälkeen telkesi mammuttipetäjät viimeisiin turvapaikkoihinsa vuoriston rinteille, m1ssa sateisuus, maaperä, lämpötila ja valo ovat niille sopivia. Silti ne eivät ole vanhimmaksi eläviä puita. Mammuttipetäjä (Sequoiadendron giganteum) ei veny aivan yhtä pitkäksi kuin sukuSUOMEN LUONTO 3/98 laisensa punapuu. Mahtava mammuttipetäjä Puumaailman jättiläiset kasvavat 1500-2000 metrin korkeudella Sierra Nevadan vuoriston länsirinteillä Keski-Kali forniassa. Maailman p1sm tunnettu puu on Pohjois-Kalifornian rannikon Redwood National Parkissa kasvava punapuu (Sequoia sempervirens). Nimestään huolimatta mammuttipetäjä ei ole mänty vaan kuuluu suosypresseihin. Mammuttipetäjät muodostavat jopa satojen hehtaarien laajuisia metsiä, joissa kasvaa monia muitakin puulajeja. Yli kolmen kilometrin korkeudessa Kali fornian ja Nevadan vuoristossa kasvaa vihnemänty (Pinus longaeva), meikäläisen männyn sukulainen. Muinaisista tuhansien hehtaarien metsistä on jäljellä vain rippeitä. Se kasvaa kuitenkin paljon paksummaksi, ja tämän vuoksi se on maailman suurin puu
Onneksi suuren mammuttipetäjän kaataminen käsipelillä vei päiviä, ja sen kuljettaminen pois metsästä oli vaikeaa. Joskus niitä on useita lähekkäin, joskus runkojen välimatka voi olla kymmeniä metrejä. Ajan ajattelutavan mukaisesti valtavat puut nähtiin vain parruina ja lautoina sekä näistä saatavina dollaripinoina. Lehtipuita ei juuri ole kaliforniantammea lukuunottamatta. Melkein kaikki helppojen kulkuyhteyksien päässä olevat metsiköt tuhottiin, mutta niitä jäi jäljelle sy1jäisemmille paikoille. Mäntyjen kasvupaikat paljastuvat lumesta vasta kesäkuussa. Metsässä kasvaa useita erilajisia kuusia, seetrejä ja mäntyjä. Tyvestä puu voi olla yli 12 metriä paksu. Valkoisilla vuorilla on yli kolmen kilometrin korkeudessa suojelualue, jossa kasvavat vanhimmat tunnetut puut. Kaunis lännenpunaorava kurkistelee kiven takaa ja hyppää sitten sen päälle: otus odottaa leivänpalaa tai pähkinää. Metsässä on pieni niittyaukio, jonka toisella puolen nousee elävä torni kohti pilviä. Jättiläispuiden punakaarnaiset rungot kohoavat oksattomina pilareina 30-40 metriin saakka. Kenraali Shermanin latva hipoo pilviä 84 metrin korkeudessa, metrejä korkeammalla kuin Helsingin Olympiastadionin tornin huippu . Yhden suuren rungon puuaineksen kuljettamiseen tarvittaisiin noin 40 rekkaa. Aluskasvillisuus on puronotkelmissa rehevää. Vihnemänty on vaatimattoman näköinen, tavallisesti vain vähän yli kymmenmetriseksi kasvava puu, jonka kävyissä on terävät piikit. Eurooppalaiset saapuivat alueelle Kalifornian suuren kultaryntäyksen aikaan 1800-luvun puolivälissä. Heidän tulonsa oli hävittää mammuttipetäjät jopa näistä syrjäisistä turvapaikoista. Puu painaa yli 1200 tonnia. Vanhukset viihtyvät ohuessa ilmassa Sierra Nevadan lumipeitteisten, yli neljä kilometriä korkeiden huippujen itäpuolella on Owensinlaakso. Useimpien tyvissä on suuria palokoroja muistoina menneistä metsäpaloista. Maailman suurimman puun juurella Astelemme kiemurtelevaa kävelytietä, joka johtaa maailman suurimman elävän olennon juurelle. Saniaisia, sammalia, jäkäliä ja naavaa on runsaasti . Maailman ensimmäinen kansallispuisto oli perustettu Y ellowstoneen vain muutama vuosi aikaisemmin. Vihnemänty viihtyy muita puita ylempänä ja muodostaa näillä vuorilla usein metsänrajan. Metsän pensaskerroksessa on monia erilaisia pensaita ja runsaasti mammuttipetäjien ja muiden havupuiden taimia. Oksat alkavat noin 40 metrin korkeudessa Suomen korkeimman puun latva olisi vähän korkeammalla. Yksi puu täyttäisi kymmeniä rekkoja Pisimmät mammuttipetäjät ovat yli 90 metrin mittaisia. Lisäksi jättiläisten hauras puuaines soveltui huonosti rakentamiseen. Useimmat mammuttipetäjät kasvavat nykyisin Sequoian kansallispuistossa. Vanhat vihnemännyt näyttävät SUOMEN LUONTO 3/98. Sitä ei kuitenkaan saa ruokkia kansallispuistossa. Karussa ympäristössä puut kasvavat äärettömän hitaasti . Hänen ponnistelujensa ansiosta Kalifornian Sierra Nevadan vuoristoon perustettiin 1890 Yosemiten ja Sequoian kansallispuistot. Se on kenraali Sherman, maailman suurin eliöyksilö: tyvestä 11 metriä paksu eli suunnilleen omakotitalon levyinen mammuttipetäjä. Aita suojelee puun juuria matkailijajoukkojen tallaamiselta. Kirjailija, luonnontutkija ja luonnonsuojelun uranuurtaja John Muir (1 8381914) oli huimasti edellä aikaansa. M a mmutti petäj ä metsässä on hiljaista, viileää ja varjoisaa. 40 Ytimekkäästi nimellä "Big Tree" tunnetun punapuun strategiset mitat ilmoitetaan sen juurella olevassa taulussa. Pelkän kaarnan vahvuus saattaa olla lähes 80 senttiä. Sen toisella puolen maa nousee jälleen vuorijonoiksi, joista pohjoisin on White Mountains, Valkoiset vuoret. Puu kapenee aluksi hieman ja jatkuu sitten lähes tasapaksuna kymmeniä metrejä
Monet vanhat vihnemännyt näyttävät kuolleilta keloilta; vihreät neulaset kertovat kuitenkin toista. Puita kasvaa rannikolta muutaman kymmenen kilometrin päähän sisämaahan, aina alle tuhannen metrin korkeudessa. Vain muutama neulastupsu jonkin kuorellisen oksan kärjessä kielii puun sittenkin vielä elävän. Emme kuitenkaan tiedä mikä, sillä vandalismin pelossa sitä ei kerrota vierailijoi lie. Ympärillämme kohoaa keloutuneita vihnemäntyjä, kaikki tuhansien vuosien ikäisiä. Pitkien varjojen maailma Rannikolla kasvaa maailman korkein puu punapuu, jonka latva huojuu yli 112 metrin korkeudessa. Punapuu kasvaa yli sata metriä korkeaksi, 700 tonnin painoiseksi ja 2000 vuoden ikäiseksi. Ne eivät selviä useita viikkoja tai kuukausia kestävistä kuivista kausista. Kävelemme polkua, joka kiertelee vihnemäntymetsässä noin 3400 metrin korkeudessa. Maailman vanhimmat puut kasvavat yli kolmen kilometrin korkeudella merenpinnasta. Pensaiden oksilta riippuu sammalia ja naavaa suurina tuppoina, rungoill a kasvaa jäkäliä. Mäntypunavarpunen heikyttää kaunista säettään puun latvassa, vuorimahlatikka naputtelee huolettomasti puuvanhusta. usein enemmän kuolleilta kuin eläviltä, sillä suuri tai jopa suurin osa puusta on keloutunut. Punapuumetsiä on KeskiKaliforniasta Etelä-Oregoniin . Vuoriston Metusalemit Edmund Schulman etsi vanhoja puuyksilöitä 1953. Puiden latvukset va,jostavat tehokkaasti, ja sankassa aluskasvil lisuudessa rehottavat erilaiset saniaiset ja sammalet. Mereltä saapuu syksyllä, talvella ja keväällä sateita, kesällä taas sumuja, jotka kastelevat rannikon ja rantavuoristojen rinteitä. Sametti närhen rääkäisyt kuulu vat vaimeina korkealta latvustosta. Koska oksat alkavat korkealta, metsä tuo mieleen jonkinlaisen elävän katedraalin. Punapuumetsässä on hämärää, kosteaa j a viileää. Punapuu on jonkinlainen metsäteollisuuden toteutunut unelma. Jokin niistä on yli 4700 vuotta vanha maailman iäkkäin puu, Metusalemiksi kutsuttu. Punapuu muistuttaa sukulaistaan mammuttipetäjää: molemmat ovat valtavan suuria ja niitä peittää paksu, lämpimän punainen kaarna, joka suojelee puita kuloilta. Hän kairasi vuosilustonäytteitä Valkoisten vuorten vihnemännyistä ja huomasi hämmästyksekseen, että jotkut niistä olivat yli 4000 vuoden ikäisiä. Punapuuta näkee kaikkialla Yhdysvaltojen länsiranni41. Sen kaunis puuaines kestää tuholaisia ja soveltuu erinomaisesti rakentamiseen ja puusepänteollisuuden raaka-aineeksi. Matkailija pääsee näkemään niitä helposti : esimerkiksi John Muirin ni meä kantavalle suojelualueelle on San Franciscon keskustasta matkaa vain vähän yli 20 kilometriä. Siksi punapuita kasvaa vain kosteilla rinteillä rannikon läheisyydessä. Oiva raaka-aine Punapuut kasvavat Yhdysvaltojen länsirannikolla, mi ssä kylmä merivirta pitää ilmaston viileänä. Lisäksi punapuu kasvaa nopeasti ja sopii siksi metsänviljelyyn. Nämä vihnemännyt SUOME LUONTO 3/98 olivat ikivanhoja jo silloin, kun Akropoli s rakennettiin tai kun kristinusko syntyi. Suuren saniaisen lehdellä etenee hiljakseen tappisilmiään eri suuntiin ojenteleva, keltaista nakki makkaraa muistuttava banaanietana jättäen limavanan jälkeensä. Kuitenkin vain harvat ja poikkeuksellisen suojaisissa paikoissa kasvavat punapuut saavuttavat tällaisia mittoja. Samassa metsikössä kasvavat myös maailman toiseksi, kolmanneksi ja kuudenneksi pisimmät puut
Paikalliselle väestölle suojelu merkitsee menetyksiä, ellei vastineeksi kehitetä korvaavia tulonlähteitä. Tukkirekat pyyhältävät teillä lastinaan joskus vain kolme mahtavaa tukkia. Osa Masai Maran gepardeista on kesyyntynyt ja tulee istumaan auton konepellilekin. Yksityisautoilun raJOtttamista ryhdyttiin vakavasti harkitsemaan, kun 1995 puiston portit oli suljettava monta kertaa liikenteen täydellisen jumittumisen vuoksi. SUOMEN LUONTO 3/98. Yksi tällainen on luontomatkailu. Alaskassa Denalin kansallispuiston halki kulkee vain yksi 130 kilometrin pituinen soratie. Teollisuus haluaa hakata kaikki hallinnassaan olevat vanhat punapuumetsät, joista se saisi paljon rahaa. Muutaman vanhan punapuumetsän kohtalo on edelleen ratkaisematta. Nyt luolassa on noin 120 rasvakehrääjää, ja niitä pääsee ihmettelemään vain tiukasti rajoitettu määrä matkailijoita. Kun luolaan ei päästetty vähään aikaan ainoatakaan turistia, linnut palasivat. Uhanalaiset oravasaimmt ovat hellyttäviä, ja matkailijat rakastavat niitä. D 42 MAAILMALTA Liika matkailu häiritsee Martti Vaara Autot matkailijoineen kerääntyvät radiopuhelinten avulla parhaiden eläinten ympärille ruuhkaksi kuin korppikotkat haaskalle. Nyt selvitetään mahdollisuuksia raivata puistoon uusi matkailureitti . Kahdeksasta alalajista kolme on hävinnyt sukupuuttoon . Vain seitsemän neliökilometrin laajuista Manuel Antoniota piirittää 107 hotellia. Autot eivät häiritse ja saalistakin on runsaasti, mutta seikkailu päättyy yleensä karjankasvattajan ampumaan luotiin tai myrkkysyöttiin. Se on suljettu yksityisautoilla, mutta keltaiset koulubussit ajavat sitä edestakaisin. Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa käy vuosittain neljä miljoonaa vierailijaa. Busseista puiston 600 000 vuotuista kävijää näkevät uskomattomia maisemia, karhuja, susia, ahmoja, hirviä ja muita eläimiä ilman, että luonnolle aiheutuu juuri mitään haittaa. Mutta vieraat ovat tulleet kaukaa ja kalliilla, ja heidän unelmansa on täytettävä. Tämä on lähes puolet koko maan kannasta. Osa on reagoinut jatkuvaan häirintään niin, että on ryhtynyt saalistamaan vain keskipäivän hehkuvan kuumina tunteina, jolloin matkailijat ovat poistuneet leireihinsä lounastauolle. Nälkäiseksi jäi sekin gepardi , joka yritti saalistaa 64 autoa perässään. Vanhat puut kaatuvat ja korvautuvat uusilla, joita kasvaa siemenistä tai vesoina kannoista erikoista tämäkin havupuulle. Suurin osa vielä jäljellä olevista vanhoista punapuumetsistä on suojeltu. Trinidadissa Dunston Cave on kuuluisa uhanalaisista rasvakehrääjistä, jotka pystyvät suunnistamaan pilkkopimeässä pesimäluolassaan kaikuluotaamalla. Hillitön väestönkasvu, elinympäristöjen tuhoutuminen, salametsästys ja tiikerituotteiden pimeät markkinat uhkaavat hävittää ison kissan jo lähivuosikymmeninä. Mutta liiallisena se voi olla myös haitaksi. Muutama vuosi sitten linnut jättivät luolan, ja syyksi epäiltiin liian monien matkailijoiden aiheuttamaa häirintää. Luontaisesti uusiutuneita nuoria punapuumetsiä sen sijaan ei näy. Muutama vuosi sitten Costa Rica alkoi rajoittaa kulutetuimpien puistojensa kävijämääriä. Teiden varsilla on eriikäisiä taimikoita ja metsiköitä, joissa tuleva raaka-aine tavoittelee taivasta tasaikäisinä kasvustoina. Hyvän valokuvan saadakseen he ravistelevat puita ja heittelevät apinoita kivillä. Jokunen gepardi on siirtynyt suojelualueen rajojen ulkopuolelle laidunmaille. Hanke lisäisi varmasti matkailuteollisuutta ja matkailutuloja, mutta ainakin jos reitti avattaisiin yksityisautoille, se tuhoaisi Denalin. Teollisuus väittää, että työpaikat vähenevät nimenomaan suojelun vuoksi, vaikka työpaikat olivat vähentyneet tuhansilla jo ennen koko metelin alkamista. Varauksen tekeminen ei ole helppoa, sillä 30 000 neliökilometrin laajuinen puisto on jaettu 43 osaan, joista kuhunkin pääsee kerrallaan vain muutama retkeilijä. Maanantai ja perjantai ovat siivouspäiviä ja oravasaimirien lepopäiviä. Ristiriita on kärjistynyt ajoittain käsirysyksi. Masai Marassa arvioidaan olevan enää satakunta gepardia. kolla: siitä on rakennettu muun muassa talot j a puutarhakalusteet sekä sorvattu matkamui stot, jotka on öljytty kiiltävän punaisiksi. Alaskan republikaaninen senaattori Frank Murkowski on verrannut Denalin sisäänpääsyporttia Berliinin muurin Checkpoint Charlieen ja vaatinut, että puistoon päästetään enemmän matkailijoita. Suojelu on pelastanut pienen osan maapallon luonnosta. Näistä yli 40 on ryhmittynyt puiston portille vievän kolmikilometrisen tien varrelle. Manuel Antonion kansallispuisto Costa Ricassa on pienten ja arkojen oravasaimirien koti . Samat bussit kuljettavat retkeilijät Denalin eri osiin, kunhan he vain ovat saaneet varatuksi retkeilyluvan puiston opastuskeskuksesta. Noin 650 pikkuapinaa on päässyt suojelualueelle pakoon avohakkuita ja maataloutta. Suojelu ja teollisuus ristiriidassa Erityisesti Pohjois-Kaliforniassa suojelijoiden, teollisuuden ja paikallisväestön välit ovat tulehtuneet pahan kerran suojelualueiden ulkopuolella olevien vanhojen punapuumetsien vuoksi. Taivasalla käsittelemätön punapuu muuttuu pinnasta harmaaksi, mutta se ei lahoa. Kosteat metsät eivät tuhoudu metsäpaloissa: kuivana kesänä palo voi korventaa runkojen tyviä, mutta paksu kaarna, oivallinen vaurioidensieto sekä tuhohyönteisten ja sienitautien vastustuskyky huolehtivat siitä, etteivät täysikokoiset punapuut kuole. Timo Vaara Tiikerien aika käy vähiin Tiikerikanta on sadassa vuodessa romahtanut 100 000 eläimestä alle 6000 yksilöön. Vasta julkaistussa raportissa ennustetaan lopuillekin tiikereille synkkää tulevaisuutta. Suojelijat haluavat pelastaa myös suojelemattomat, yksityismailla olevat vanhat punapuumetsät niiden ainutlaatuisen eläinja kasvimaailman vuoksi. Nyt Manuel Antonioon päästetään lauantaisin ja sunnuntaisin 800 ja tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 600 matkailijaa. Oppaat kyllä tietävät, että kenialaisen Masai Maran suojelualueen säännöt sallivat vain viisi autolastillista matkailijoita yhden kuvauskohteen ympärillä. Upeimpia ovat Crescent Cityn itäja eteläpuolella Pohjois-Kaliforniassa sijaitsevat osavaltionpuistot ja etenkin Redwood National Park, maailman korkeimpien puiden koti . Mukaan on sotkettu työllisyys: monet saavat työtä hakkuista ja puunjalostuksesta
Pohjois-Kanadan inu1t1en herkkua on muktuk, valaan nahka, jossa on kiinni rasvaa ja jota syödään raakana tai paistettuna. Toinen herkku on hylkeenmaksa. Yllättäen amurineli siperiantiikerin tulevaisuus saattaa olla jopa turvatumpi kuin Intian tiikereiden. Valmik Thapar on Intian johtavia tiikeriasiantuntijoita. Näistä noin neljä viidesosaa elää suojelualueilla, joita on vain kaksi prosenttia Intian pinta-alasta. Nämä viimeisetkin turvapaikat katoavat vähitellen: Intian väestöräjähdyksestä johtuva maannälkä luo valtavia paineita suojelualueita kohtaan. Elohopepitoisuudet ylittävät suositukset 20-200-kertaisesti. Myrkkyjen alkulähde on tuhansia kilometrejä etelämpänä, aina tropiikissa asti. Hän uskoo, että tiikeri katoaa Intiasta 12 vuodessa, jos nykysuuntaus jatkuu. Siellä ne putoavat maahan lumihiutaleiden tai sateen mukana. MAAILMALTA Perinteet vaarantavat terveyden V-P. SUOMEN LUONTO 3/98 Samoihin aikoihin eräs Montrealin yliopiston tutkija selvitti PCB:n esiintymistä pienen koi 11 iskanadalaisen, valaita pyydystävän inuityhdyskunnan lapsissa. Rasvan lisäksi muktuk sisältää runsaasti valkuaista. Erkki Makkonen 43. Myöhemmin maidosta löytyi myös toksafeenia ja klordaania, joita käytetään kasvinsuojeluaineina. He pitävät riskejä pieninä ja katsovat, että perinteinen ruokavalio on paljon parempi vaihtoehto kuin turvautuminen tuotuihin elintarvikkeisiin ja säilykkeisiin. Grönlannin inuitit syöSalametsästäjät ovat tappaneet Intiassa 1989 jälkeen noin 1500 bengalintiikeriä; jäljellä on 2500-3750 eläintä. vät enemmän valaanlihaa kuin muut, ja heistä rajan ylitti 95 prosenttia. Hylkeissä tai valaissa ei ole havaittu PCB:n ja DDT:n vähenemistä. Myös karibun munuaisissa on kadmiumia, hylkeen rasva sisältää dioksiinia ja monet järvikalat ovat toksafeenin saastuttamia. Puuvillapeltojen suosituin torjunta-aine on ollut toksafeeni , mutta sitä ei enää valmisteta. Termiittien torjuntaan käytettiin klordaania vielä 1980-luvun lopulla jopa Yhdysvalloissa. Lisäksi etsitään uusia rahoitusmuotoja, joilla suojeluohjelmille taattaisiin riittävä ja jatkuva rahoitus. Antti Vahtera kasvaneet. Aktiiviset suojelutoimet ovat tehonneet ja kannat ovat jopa hivenen ja useimmissa Euroopan maissa jo parin vuosikymmenen ajan. Tiikereitä suojellaan entistä tehokkaammin. Kymmenen grammaa muktukia sisältää PCB:tä viranomaisten määrittelemän viikoittaisen enimmäismäärän. Heidän johtajansa reagoivat voimakkaasti väitteisiin maalta tai merestä pyydystetyn ravinnon epäterveellisyydestä. Siinä on paljon A-vitamiinia, mutta myös elohopeaa ja kadmiumia. Tiikerituotteiden markkinat Pohjois-Amerikassa pyritään sulkemaan. Viklund/Luontokuvat Ympäristömyrkkyjä kertyy pohjoisten merien valaisiin ja hylkeisiin, joista ne päätyvät niiden rasvaa ja sisäelimiä syöviin ihmisiin. Järkytyksekseen hän totesi, että eskimoiden maidossa oli viisi kertaa enemmän PCB:tä kuin etelässä asuvien naisten maidossa. Inuiteilla on edessään vakava valinta: jatkaako entiseen tapaan vai luopua perinteisestä elämänmuodosta. Tapetut grönlanninhylkeet on kuvattu Norjassa. Herkku ei kuitenkaan ole enää vaaratonta: rasvassa on PCB:tä ja nahassa elohopeaa. Kanadan rannikoilla ei ole saastuttavia tehtaita tai torjunta-aineiden käyttöön innostuneita maanviljelijöitä. Vain hyvin radikaalit toimet turvaisivat useamman tiikerin säilymisen. Metsästys, kalastus ja valastus ovat kuitenkin keskeisiä entisen elämänmuodon osia. Siitä on luovuttu, koska se aiheuttaa ihmiselle maksasairauksia ja hermoston toimintahäiriöitä. Havainnoista käynnistyi kuusivuotinen tutkimusohjelma, joka päättyi 1997. Niistä luopuminen merkitsisi vanhan kulttuuriperinteen lopullista katoamista. PCBaineiden valmistus on ollut kiellettyä Pohjois-Amerikassa Raportissa arvioidaan, että tiikerien määrä Intiassa vähenee 500 yksilöön vuoteen 2010 mennessä. Maaperään joutuneet myrkyt nousevat ilmaan pölyn mukana ja haihtumalla, ja kulkeutuvat tuulten mukana pohjoiseen. Salametsästyksen kasvu ja elinympäristöjä uhkaavat hankkeet yritetään estää ja tiikereiden tärkeimmät asuinalueet turvataan . Arktisilla alueilla aineet saattavat lisääntyä vielä vuosikymmenien ajan. Monet eskimot syövät muktukia jopa kiloja viikossa. Useimmat inuitit ovat hylänneet turvekamminsa ja iglunsa ja valinneet elämän kyläyhteisöissä kauppoineen, sairastupineen ja kouluineen. Pohjois-Quebecissa ja Labradorissa kolmella naisella neljästä on veren PCB-pitoisuus yli v11s1 miljoonasosaa (ppm), mikä on Kanadan terveysviranomaisten määrittelemä turvaraja. Suurin osa myrkystä oli peräisin Baffininlahden sarvivalaiden rasvasta. Etelä-Quebecin naisista alkaneesta tutkimuksesta kehittyi tieteellinen salapoliisitarina, jonka tulokset eivät vastanneet tutkijoiden ennakko-odotuksia. Verrokkiryhmäksi Dewailly otti inuitäitejä, joiden maidon hän uskoi olevan saasteetonta. Quebecin yliopiston tutkija Eric Dewailly alkoi 1980-luvun puolivälissä tutkia äidinmaidon PCB-pitoisuuksia. Amurinja sumatrantiikereiden tilanne näyttää valoisammalta, sillä niukat 400-500 yksilön kannat vaikuttavat turvatuilta. Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä keskeiset tiikerinluut yritetään korvata muilla luilla. Melkein kahdella lapsella kolmesta oli sitä veressä liian paljon
Poron kohtalo on riistaja kotieläimen väliltä. Tottakai lapset myötäelävät ja kiintyvät hellyttäviin vasikoihin, vaikka ne olisikin tarkoitettu syötäviksi, mutta se ei oikeuta aikuisia valehtelemaan eikä peittelemään totuutta: kaikki ne eläimet, jotka päätyvät maailman lasten ja lentoemäntien lautasille, ovat joskus olleet pieniä, sieviä ja eläviä. Kuvan perusteella pienet lakit kuuluvat leppävanukalle (Plicatura nivea), joka ei juurikaan muistuta lepänkääpää. Otamme opiksi, ja tarkistutamme tästä lähtien kaikki vähänkin epäilyttävät tapaukset asiantuntijoilla. Suomen Luonto etsii luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Pienen näytteen ottaminen ei sientä juuri vahingoita, sillä suurin osa siitä on rihmastona puun sisällä tai maaperässä. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Eläin voi eläessään joutua väkivallan kohteeksi ja siitä on ihminen osaltaan vastuussa, mutta kun eläin on kaadettu, se on ruokaa. Kangaskääpä on kyllä usein hyvin samannäköinen, mutta kuvan sienet ovat joitain orakkaita mitä ilme1s1mmin ryytiorakkaita (Phellodon tomentosus). Tädit, jotka käsittelevät itse ruokansa metsästä pöytään (sitähän teurastus on!), eivät opeta väkivaltaa. Ja väitänpä vielä, että jos lapset näkisivät enemmän metsästystä ja teurastusta ja vähemmän televisio-ohjelmia, maailmassa olisi paljon enemmän rakkautta, kunnioitusta, myötäelämistä ja heikomman puolustamista ja paljon vähemmän väkivaltaa. Sama paikka keväällä 1997 näyttää täysin toisenlaiselta: mutkat on aiottuja oja suoristettu. Sen ymmärtää lapsikin, varsinkin lapsi, jos vain annetaan. Nimet oikein Suomen Luonto julkaisee monipuolisia ja kauniita kuvia eliölajeista. Samassa artikkelissa on "tuntemattoman sienilajin rihmastoa" sivulla 5. Heikki Kotiranta Helsinki Kiitos Heiklci Kotirannalle lajinmäärityksistä. Outi ]ääskö porotäti, Angeli Metsästystapa on väärä Helmikuun numerossa Juha Lohela epäili hirvikoiran käyttäytymistä ja sitä, ettei villieläin voi pysyä paikallaan koiran edessä. Valinnoillaan ihminen vaikuttaa siihen, minkälaista lihaa syötäväksi tarjotaan ja myös siihen, minkälaista väkivaltaa eläin kokee ennen toisten ruuaksi joutumistaan. Silloin lapsi voi perustellusti aikanaan valita, syödäkö lihaa vai ei ja mitä lihaa syödä. Mitä hormoneja ja antibiootteja niiden liha sisältääkään aikuistenkaan tietämättä. Numeron 12/97 sivulla 14 on kaunis kuva "lepänkäävästä". Numerossa 9/97 on sivun 8 vasemmassa yläkulmassa kuvatekstin mukaan kangaskääpiä ( Coltricia perennis). "Tuntematon sienilaji" näyttää olevan katkokääpä (Amyloporia xantha), jonka itiöemä on kuvassa ylösalaisin. Hienot kuvat menettävät paljon, jos määritykset ovat väärin. Mitä kaikkea esimerkiksi EU-naudat kokevat eläessään lasten näkemättä. Lintujen ja kasvien nimet ovat yleensä oikein, mutta sieniartikkeleissa joskus vähän sinne päin. Parasta olisi, että koh44 teesta otetta1s11n näyte, josta laji varmimmin selviää. Kuitenkin niistä tulee puhtaita ja kauniita paketteja kauppojen hyllyille! Väitänpä, että monenkaan pöytään päätyvän eläimen elämä ei ole niin väki vallaton kuin metsästäjän luotiin kaatuneen. Lapsellakin on oikeus ja velvollisuus tietää, mistä kaupan muovikääreeseen pakattu luuton, veretön ja karvaton lihakimpale on peräisin. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA IEN N EN JÄLKEEN 1 Anne Petäjä-Ronkainen kuvasi maaliskuussa /995 litissä Mäyränojan, jonka mutkittelevaan kulkuun hän ihastui. Kotieläimen kuolema on nopea ja kivuton, mutta miten lienee sen elämänsä aikana saaman, Katriina Nenosenkin peräänkuuluttaman rakkauden, kunnioituksen ja myötäelämisen laita. Kuvat ovat litin kunnan Sojonläänistä, paikasta, jossa tie numero 14555 ylittää Mäyränojan. Se elää elämänsä vapaana luonnossa ja lopuksi teurastetaan siististi kuin kotieläin. Vaikka lajien määrittäminen kuvista onkin usein hyvin vaikeaa, voi korkealuokkaisista otoksista sen melko varmasti tehdä. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen. Toimitus Teurastus ei ole väkivaltaa Lentoemäntätäti Katriina Nenonen on kirjoituksessaan (SL 1/98) pahan kerran sekoittanut elintarviketuotannon ja väkivallan. Hirvenhaukkukokeiden säännöt kuitenkin todistavat asian, vaaditaanhan SUOMEN LUONTO 3/98. He opettavat, miten hankitaan luonnollisesti puhdasta hyvää ruokaa. Aikuisten on opetettava lapsille luomakunnan kruunun vastuu tehdä tietoisia valintoja. Vaikka sieni kasvaa lepässä, ei se tee siitä lepänkääpää (/nonotus radiatus). Hän on huolissaan siitä, minkälaisia psyykkisiä vaurioita savolaislapset saavat nähdessään "tätien" osallistuvan "väkivaltaiseen tapahtumaan", nimittäin hirveff kaatoon ja teurastukseen Akkain jahdissa Jäppilässä. Luonnossa riistaeläin loukkaantuu tai sairastuu ja kuolee kitumalla vammoihinsa tai tulee syödyksi
Artikkelin mukaan maassamme on suotyyppejä peräti 80. Asia on toki ollut tiedossa; yllätys oli siinä, että se sanottiin lehdessä noinkin selvästi. Liike muuttuu sähköenergiaksi. Suomen maaseudulle tällainen lasku on jo tullut. SUOME LUONTO 3/98 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Klapienergiaa Helsingin Sanomissa osui silmiini keskikokoinen, ei mitenkään erikoisen merkittävältä näyttävä juttu. Puuhaketta ja muuta biomassaa (olkea, jätettä ynnä muuta) polttavat voimalat ovat kohtuullisen kokoisia ja joustavia käyttää. Sivulle 47 45. Siellä sähkö muutetaan lämmöksi ja valoksi. Niiden luettelot olivat kohteiden Natura-tietolomakkeilla kuulemisessakin nähtävillä. Naturan · kuuleminen oli kaikille kansalaisi lle avoin. Usein isot miesporukat piirittävät melko pieniä alueita. Lämmitämme oman talomme ja saunan koivuklapeilla, joita uunit ja kiuas nielevät normaalivuonna suunnilleen 14 kuutiometriä. Osa sähköstä saapuu perille ja työntyy muuntajissa taloussähköksi laimennettuna koirankoppiin. Otsikko kuitenkin hätkäytti: se kertoi, että nyt on edullisempaa tuottaa energiaa puulla kuin kivihiilellä. Öljykriisit, hiilenpolton hiukkassaasteet, maakaasuja ydinkriisit, kauppakriisit, sodat ja jätteiden tuhatvuotiset säi lytysongelmat eivät hetkauta puuenergiaa. Määrässä ovat mukana myös keittiön puuhellaan menevät klapit sitä käytetään lisälämmittimenä aamuisin, kun pakkasta on enemmän kuin 15 astetta. Hirvikoirien kuten muidenkin käyttökoirarotujen ongelma on riittävän hyvien koirien vähyys. Erillistä perusja säätövoimaa ei tarvittaisi. Ylimielisyyden ympäristövirkamiesten taholta, jollaista Veistolan artikkeli tyypillisesti edustaa, olisi jo syytä loppua Natura-asiassakin. Alunperin vapautuneesta energiasta tulee kuluttajalle muutamia prosentteja, jos sitäkään. Kuinka tällaiseen sopivat ojitettu ja lannoitettu suo ja istutettu kangasmetsä. Sen muodosta eivät päättäneet ympäristöviranomaiset, vaan kansanedustajat eduskunnassa hyväksyessään uuden luonnonsuojelulain (64 §). Sen polttaminen ei lisää ilmakehän hiilidioksidia ja tuottaa vähän saasteita. Puuta käyttävien voimaloiden laitteet on suunniteltu ja valmistettu kotimaassa. Natura-esitykseen sisältyy 95 prosenttia jo päätettyjä suojelukohteita. Niitä voidaan rakentaa eri puolille maata asutuskeskusten yhteyteen, jolloin ne tuottavat sähkön lisäksi kaukolämpöä. Metsästyksessä ainakin täällä Turun tienoilla hirvet usei n kaikkoavat heti, kun koira on ne löytänyt. Kartan olen kunnantoimistossa kyllä nähnyt. Kirjoituksessa mam1tt11n hirven paikallaanpysymisen perustuvan siihen, ettei saalistettava eläin tiedä, että koiran mukana liikkuu myös ihminen. Teljo Laine Nousiainen Ylimielisyys saa riittää Suomen Luonnossa 1/98 projektisihteeri Tapani Veistolan osittain virheellinenkin puheenvuoro Ministerit biologiantunni lla antaa aiheen eräisiin huomautuksiin. Ainakaan minulta ei ole tällaista lausuntoa pyydetty tähän päivään mennessä. Juha Valste Kohteiden luonnontieteelliset kriteerit kuulemma pätevät. Ne eivät puhdista ja rikasta uraania ja valmista siitä polttoainesauvoja. Sähkölämmityksen etuja ylistävän mainoksen mukaan koiratkin osaavat käyttää mukavaa sähkölämmitystä. Onko niissä kaikissa edes EU:n direktiivien mukaisia luontokohteita. Vika ei ole koirissa vaan metsästystavassa. Eräässä kartassa tosin näin muutaman neliön kokoisia "suotyyppejä", joita Veistolan arvostamat biologit olivat löytäneet, kun jotakin kasvia kasvoi alueella normaalia enemmän. Sen jälkeen sähkö kuljetetaan monien satojen kilometrien päähän. Puuha on mieletöntäjokaisessa energian muutoksessa ja siirrossa hävitään. Koirat eivät kuljeta sauvoja ydi nvoimalaan, jossa uraaniytimiä hajoaa säädellyssä ketjureaktiossa. Tähän hirvenmetsästyksen pitäisikin perustua. Erkki Närä metsänhoitaja Naturakohteet on valittu tarkoin Naturassa ovat mukana vain ne suojelualueet, joilla on paljon luontoja lintudirektiivin lajeja ja luontotyyppejä. Ympäristöviranomaiset ovat Natura-kiihkossaan menetelleet erittäin tökerösti suomalaista ihmistä kohtaan . "Kohteista on pyydetty kaikkien maanomistajien lausunnot kesällä 1997", ki,joittaa Veistola. Puun tuottaminen, korjaaminen ja kuljetus synnyttävät ja ylläpitävät työpaikkoja Suomessa. Puu on hyvä polttoaine. Metsästys pitäisi suorittaa muutaman hommansa osaavan miehen ja yhden hyvän koiran ryhmissä, jolloin ei säikyteltäisi eläimiä turhaan . Tietojeni mukaan Ruotsissakin on alueista otettu ensin yhteys maanomistajaan, vasta sen jälkeen otettu kynä käteen ja ruvettu pii1tämään karttaa. Mitä mahtaa maksaa 120 neliön suuruisen omakotitalon lämmittäminen normaali vuotena suoralla ja varaavalla sähkölämmityksellä. Ja mitä koirat tekevät, kun sähkö katkeaa tulipalopakkasella eikä tulekaan takaisin muutamassa minuutissa tai tunnissa. Pieni osa vapautuvasta lämmöstä kiehuttaa vettä höyryksi ja höyry pyörittää turpiineja, jotka puolestaan käyttävät valtavia generaattoreja. Klapi maksaa noin 250 mk kuutio kotiin kuljetettuna eli vuoden lämmitykulut ovat noin 3500 mk. Puu on kotimaista. Tämä ylittänee Cajanderinkin aikanaan ilmoittaman määrän. Kaiken tämän jälkeen ydinenergialla tuotettu kilowattitunti on saatu muutaman pennin halvemmaksi. Miksei näin ole voitu menetellä demokraattisessa Suomessa. Hirvet kuulevat ja haistavat ihmiset ja ovat valmiina lähtökuopissa, kun lähistöllä koira tai joku muu aiheuttaa krapsahduksen. Suomen Harmaahirvikoirajärjestöstä saa tiedot kaikista koulutetuista koirista. Kukaan ei ole kuitenkaan määrännyt, että kansalliset ohjelmamme pitäi si sellaisenaan sisällyttää myös ylikansalliseen Naturaan. Naturasta tulee kallis lasku veronmaksajille. Tällä järjestelmällä pääsisin kyllä yli 100 suotyyppiin minäkin. Liiketaloudellisesti se saadaan näyttämään kannattavalta maksamalla alkutuotannossa mitättömiä palkkoja, jättämällä aiheutetut valtavat haitat korvaamatta, laskemalla jättiläisinvestoinneille liian pieniä korkoja ja liian pitkiä kuoletusaikoja, unohtamalla voimaloiden sulkemisen jälkeiset kustannukset, temppuilemalla verojen ja vakuutusmaksujen kanssa sekä jättämällä käytännössä pois korkea-aktiivisten jätteiden satoja tai tuhansia vuosia kestävän säilytyksen ja valvonnan kustannukset. " Kyllä hävettää", kirjoittaa Veistola. Sietäisi katsoa peiliin ensin ja ruveta vasta sitten moittimaan muita. Jopa elämänhalu on paikoin häviämässä. Koirat eivät louhi uraania Siperiassa tai Namibiassa. Käytännössä tultaneen toimeen alle 20 tyypillä. niissä että koira pitää rauhallisella käyttäytymisellä hirvet löytöpaikalla ainakin 60 minuuttia kiitettävään suoritukseen pääsemiseksi
Terveydelliset haitat ovat nyttemmin herättäneet viranomaiset miettimään, mjten valehormoneista voitaisiin päästä eroon. Joku voi tosin pitää nykyisiä46 kin suojelupanostuksia mittavina ja kansantalouden sietorajan tuntumassa liikkuvina. Molemmat ovat jatkuvasti huonontuneet. Ne olivat suuren luokan Potemkinin kulisseja. Monasti tuntuu siltä, että talouselämää suojellaan häiriöiltä tehokkaammin kuin luontoa tai kansanterveyttä. PUHEENVUORO Kokeeko ympäristönsuojelu Titanicin kohtalon. Luonto oli kulunut loppuun korkean BKT:n teollisuumaiden harjoittamassa riistossa. Harva muisti, että tieteellisesti hyvin perusteltu ja julkisuuteen selväsanaisesti tuotu varoitus Itämeren vakavasta sairastumisesta oli annettu jo 1970. Luonnoneläimistä saatujen kokemusten mukaan olisi odotettavissa myös seksuaalisen käyttäytyrrusen häiriintyrrustä. Todennäköisesti tässäkin tapauksessa valrrustuskiellon pontimeksi vaaditaan niin laajoja tutkimuksia, että valehormonien valmistusta ja myyntiä voidaan jatkaa vuosikausien ajan. Lähes kahden vuosikymmenen ajan valehormonit sivuutettiin pelkällä naureskelulla ja ympäristönsuojelijoiden mjeliku vitukseen kohdistetulla pilkalla. Muitakin katastrofeja on tulossa. Moni myös korotti äänensä ja vaati pikaisia ja tehokkaita toimia. Ratkaisuvaltaa käyttävillä poliitikoilla oli kuitenkin otsaa ilmoittaa, että ekokatastrofi n torjunta täytyy määrärahojen puutteen vuoksi rajoittaa vain yhteen osaongelmaan: biodiSUOMEN LUONTO 3/98. Taikurin salaisuudeksi jäi se, että kehitysmaalaiset eivät olleet kuluttaneet luontoa omiin tarpeisiinsa. Nyt ovat sekä biologiset häiriöt että niiden korjaamisen kustannukset nousseet niin suuriksi, että tilanne näyttää jokseenkin toivottomalta. Koko ongelma poistuisi muutamassa vuosikymmenessä valehormonien hajottua luonnon prosesseissa. Niiden takana tuotettiin runsaasti selvityksiä, mietintöjä ja suosituksia. Pelkään kuitenkin, ettei valmistuskieltoa anneta kovinkaan nopeasti, koska useat tuotteet ovat laajassa käytössä ja hyödyllisiä. Valehormonit ovat kemiallisen teollisuuden tuotteita. Niitä koskevat ennakkovaroitukset on annettu, torjuntatoimet lueteltu ja vähättelevä vaiennus toteutettu. Valmistuksen äkillinen lopettaminen toisi tietenkin myös taloudellisia vaikeuksia kerruanteollisuudelle ja kauppaketjuille. Oli hätkähdyttävää lukea Suomen Kuvalehdestä (47/97), että Tukholman lääninhallitus oli vain vuosi ennen Estonian suuronnettomuutta vaientanut matkustajalauttojen turvallisuutta huolellisesti tutkineen työryhmän mietinnön. Silloin esitettiin myös luettelo toimista, joilla sairaus olisi voitu pysäyttää. Jos päästöjen tehokas rajoittaminen olisi aloitettu 1970-luvulla, olisi Itämeren toipuminen saavutettu kohtuullisin kustannuksin. Mutta piloille saastunutta merta ei saada kuntoon pikkusummilla. YK:n päättäjät ovat voittopuolisesti poliitikkoja, jotka ovat saaneet valtakirjansa taloudellista hyvinvointia toivoviita kansalaisilta. Kauhistuneina on jouduttu toteamaan, että valehormoneja on hyvin monia erilaisia ja ne ovat levinneet miltei kaikkialle. Varoitus johti Itämeren suojelusopimukseen ja tilanteen kehittyrrustä tarkkailevan komjssion asettamiseen. Itämeren armonaika on päättynyt Itämeren voimakas myrkkyleväkukinta tuli viime kesänä monille yllätyksenä. Tämän vuoksi he pyrki vat ensisijaisesti ylläpitämään taloudellista kasvua. Tanssia yli hautojen. Ekokatastrofi vaara on todettu niin vakavaksi, että YK on ottanut asian hoitamisen vastuulleen. Toisaalta heidän on näytettävä, että he ymmärtävät ympäristönsuojelun merkityksen. Työryhmä pakotettiin korjaamaan mietintönsä yksikantaisella toteamuksella: "Hyvät herrat, Titanicin aika on ohi!" Nyt tiedämme, että varoituksen torjumjnen oli karkea virhe. Toimintatapa ristittiin kestäväksi kehitykseksi. Itämeren tila ei kääntynyt paremmaksi, kun tarpeellisiin suojelutoimiin ei säästöbudjeteista eikä talouselämän investointi varoista löytynyt rahaa kuin nimeksi. Tapahtui juuri se, mistä toimjkunta ei saanut varoittaa. Laboratoriokokeiden ja luonnossa tehtyjen havaintojen av ulla voitiin jo 1970-luvun alkupuolella osoittaa tällaisten saasteiden heikentävän lisääntymiskykyä, aiheuttavan muutoksia sukuelimissä sekä ekologisesti haitallisia kiima-aikojen siirtymisiä ja häiriöitä pariutumiskäytöksessä. Viranomaisilla meni kuitenkin sormi suuhun, kun ei oikein tiedetty, mitä näin pahaksi menneessä tilanteessa enää voisi tehdä. Ekokatastrofin torjuntakustannuksia väistellään Tutkijoiden esittämistä varoituksista puheet ekokatastrofista ovat vakavimpia. Vakaville hormonihäiriöille naurettiin Melko pian ltämerivaroituksen jälkeen alkoivat ekofysiologit puhua myös sellaisista luontoon joutuneista saasteista, jotka sotkevat eläinten hormonitasapainon. Eräänlaisena huippusuorituksena kulissien pystyttämisessä on pidettävä Brundtlandin korrussion rakentamaa kestävän kehityksen illuusiota. Yhä eläteltiin kuitenkin illuusiota, että ihminen olisi jollain ihmeen tavalla tämän vaaran ulkopuolella. Varoitusten sisältönä on, että globaali ekosysteemi vaurioituu, kun ihmiskunta ammentaa siitä tietonsa ja tekniikkansa voimalla liian paljon hyvinvoinnin aineksia. Kun he eivät voi toteuttaa samanaikaisesti kahta ristiriidassa olevaa tavoitetta, he ovat joutuneet hoitamaan ympäristönsuojelun sellaisilla kulisseilla, jotka ylläpitävät illuusiota YK:n vankasta toiminnasta ympäristön hyväksi. Samalla taiottiin luonnontalouden vaikeuksien perussyynä oleva taloudellinen kasvu ympäristönsuojelun työkaluksi. Kun YK kutsui kansakunnat Rio de Janeiroon suureen ympäristökokoukseen 1992, ol i ratkaisujen pontimena luonnontalouden tilan selvä heikkenerrunen kaikilla osa-alueilla. Niitä käytetään aina, kun joku projekti halutaan leimata ympäristönsuojelulliseksi ja hienoksi. Kun kestävän kehityksen ohjelma oli vain taikatemppu vailla todellisuuspohjaa, se ei tietenkään pystynyt kohentamaan kehi tysmaiden BKT:ta eikä luonnon tilaa. Nykyään niitä nimitetään valehormoneiksi. Ja koko ajan haitatkin lisääntyvät. Niiden runsastuminen elinympäristössä voidaan siis keskeyttää valmistuskiellolla. Kun sukupuuton partaalle romahtanut merikotkakanta saatiin elpymään valehormoneista vapaalla talviruokinnalla, alettiin asiaan suhtautua vakavammin. Toimikunnan katsottiin harhautuneen mahdottomuuksiin, kun se oli todennut matkustajien heikot pelastumjsmahdollisuudet silloin, jos lautta kallistuu nopeasti ennen uppoarrustaan. Uusia saastumislähteitäkin nousi esiin, ja opittiin tietämään rrutä niille pitäisi tehdä. Realistit ovat jo alkaneet lohduttautua sillä, ettei Itämeren biologinen lamautuminen sentään tee sitä täysin hyödyttömäksi: Vaikka kalojen ja ihmisten uinti loppuukin, voivat laivat ja huvi purret toki kyntää Itämeren aaltoja iloisen tanssimusiikin säestyksellä. Kyseessä on kriisinomainen eturistiriitatilanne: Se rrukä on hyväksi ihrruskunnalle, on haitaksi luonnontaloudelle. Ihmistä koskevaan todellisuuteen herättiin vasta, kun eri puolilla maailmaa (Suomessakin) havaittiin ihmisen siittiöidenmuodostamiskyvyn heikentyneen. Tästä havainnosta vedettiin johtopäätös, että taloudellista kasvua ylläpitämällä voidaan luoda perusteet tehokkaalle luonnonsuojelulle. Iskusanat "kestävä kehitys" ovat jääneet elämään. Illuusion ytimenä oli toteamus, että väestöräjähdys, ravinnon puute, eroosio, aavikoiturrunen, metsien häviäminen, pestisidisyndromi ja muut luonnontalouden vauriot olivat pahimpia niissä maissa, joiden bruttokansantuote (BKT) oli alhaisin (eli kansantalous kehnoimmassa tilassa). Tuolla taikasanalla häivytettiin talouselämän ja luonnonsuojelun välinen perusristiriita
Viime keväänä esitin aluetta liitettäväksi Naturaan vanhojen metsien suojelukohteeksi. Elinkaarensa päähän ehtineet puut luovuttivat tilaa ja elinmahdollisuuksia monimuotoiselle uudelle elämälle. SUOMEN LUONTO 3/98 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Naturan vaikutukset eivät rajoitu vain itse kohteeseen, vaan kohde on suojattu rajojen ulkopuolisiltakin, suojelutarkoitusta vaarantavilta hankkeilta. Naturan toteutumista vastustetaan periaatteellisista syistä. Kesän aikana metsästä oli korjattu puut pois ja pintamaa oli kuorittu läjiin. Hieman oikaisemalla päästään metsätaloudessa käytettävään luokitteluun, jossa suotyyppejä on noin 30. Ekokatastrofivaaran torjunnan kannalta on vaarallista, jos ympäristönsuojelijat puuhailevat biodiversiteetin suojelussa niin tiiviisti, etteivät malta huolestua, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa, ilmasto lämpenee, aavikot laajentuvat, sademetsät supistuvat, yläilmakehän otsonikerros ohenee, happosateet yltyvät, metallit siirtyvät kallioperästä biosfääriin, myrkyt teknosysteemistä luontoon ja ihmiset maaseudulta kaupunkeihin. Kuitenkin elinympäristöt köyhtyvät edelleen ylimitoitetun metsänkäyton seurauksena. Metsiimme suunnitellaan laajoja hyönteisten myrkkyruiskutuksia viljeltyjen männyntaimikoiden suojelemiseksi. On perustettu kansainvälinen järjestö, Forest Stewardship Council, jonka tavoitteena on aikaansaada hyvän metsänhoidon kriteerit koko maailman metsille. Naturassa voi hyvin olla ojitettuja soita ja jopa istutettuja. Sitten voidaan mennä biologiseen, hienojakoisempaan tyypittelyyn, jossa suotyyppejä on eroteltu 80-100. Hän toimi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 1969-70. Euroopan unionilla on luonnonsuojeluohjelma Natura 2000, jonka tavoitteena on säilyttää arvokkaita luontokohteita Euroopassa. Suotyypittely on siinä mielessä antoisaa, että siinä voidaan mennä yleisestä detaljoidumpaan lähestymistapaan. Tapani Veistola, Natura-projektisihteeri Suotyypeistä Suomen Luonto pyysi selvennykseksi vielä luonnehdintaa dosentti Harri Vasanderilta: Soiden luokittelu riippuu tarkoituksesta. Suojelutarkoituksesta riippuen metsää voi hakata maa-aineslailla suojellussa harjujensuojelukohteessa. Ihmisten rauhoittamiseksi ja markkinaosuuksien turvaamiseksi onkin pienillä myönnytyksillä pyritty saamaan suuren yleisön hyväksyntä nykyiselle metsien käytölle. Teemu Tast Kotka 47. Vesilintujen metsästystä jatketaan edelleen arvokkaimmillakin linnuston suojelualueilla, eikä eläimille suoda suojaa edes vanhojen metsien suojelualueillamme. K. Nykyiset metsien käyttömuodot laaja-alaisine uudistushakkuineen, viljelymuokkauksineen ja yksitoikkoisine kasvatusmetsineen eivät ole saaneet yleistä hyväksyntää. versiteetin suojeluun. Lehtomaisessa puronvarsinotkelmassa oli hyvin monipuolinen kasvisto pienistä vaatimattomista jäkälistä valtaviin puuvanhuksiin. Ja vielä valtioneuvostonkin päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kohteen jokaisen neliömetrin ei tarvitse olla yhtäkään direktiivin luontotyyppiä. Tarkemmin kirjassa Laine & Vasander: Suotyypit (Kirjayhtymä 1990). Jokainen voi sanoa sanansa vielä ministerityöryhmänkin työstä maalis-huhtikuun lausuntokierroksella. Tikan pesäpuukin oli joutunut synkästä metsästä suuren hakkuuaukean laitaan. Esimerkiksi turpeenotto voi pilata vesistökohteen kymmenenkin kilometrin päästä. Sillä kertaa saalistus ei onnistunut, mutta osumiakin varmasti tulee. Näihin Seppo Eurola kerran lisäsi luhdat ja lähdesuot, jolloin ollaan kuudessa. Yhdyn J. Tähän ohjelmaan liittyy myös viimeisten vanhojen luonnonmetsien suojeleminen. Suomeen on saatu rahaa jo eduskunnan lisärakennuksen verran. Oleellista on nähdä maastossa erilaiset vaihettumiset ja suotyyppien joskus melko liukuvat rajat toisiinsa. Kyllä ne ihan oikeita tyyppejä ovat ja joskus aika suurialaisiakin. Yksi syy kettujen hyvinvointiin tunturissa voi olla runsaanlainen porokarja. Pelkään, että katastrofivaaroista vaikeneminen kasvattaa katastrofeja. Valintaan liittyi myös vaarallinen taka-ajatus: Kun ympäristönsuojelijat työllistetään biodiversiteetin hoidolla, heidät palautetaan luonnonsuojelun klassisiin lähtökuoppiin, missä he aikanaan niin kiltisti ja ketään kummemmin häiritsemättä rauhoittelivat uhanalaisia eliöitä ja kauniita luontokohteita. Pyhäjokeen laskeva Pöksänpuron ympäristö oli vielä viime keväänä kokonaisuudessaan arvokasta elinaluetta monille metsäneläimille. Kohteiden tulee muodostaa ehyitä kokonaisuuksia. Lisäksi kohteille tehdään aikanaan hoitoja käyttösuunnitelmat osallistuvan suunnittelun menetelmin. Myös Suomessa uudistettiin luonnonsuojeluja metsälait nykyajan vaatimusten mukaisiksi. Pekka Nuorteva lsmo Tuormaa Pekka Nuorteva on Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun emeritusprofessori. Pentti Pesonen Kettu porojahdissa Entinen esimieheni Asko Kaikusalo kirjoittaa numerossa 2/98 naalien vähenemisestä ja kettujen enenemisestä. Olen nähnyt Utsjoella ketun ajavan poronvasaa vakain tuumin ja tappoaikeissa. · Päätettiin toisin sanoen jarruttaa eliölajien kiihtyvää sukupuuttoon kuolemista. Paasikiven sanoihin "tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku". On aika vaativa tehtävä erottaa suuri määrä suotyyppejä, eikä se olekaan ihan joka pojan puuhaa. Kaikesta tästä syntyy helposti mielikuva, että luonnonsuojeluasiat olisi hyvin hoidettu eikä syytä huoleen enää olisikaan, että uudet lait ja sopimukset takaisivat luonnon turmeltumattomuuden ja monimuotoisuuden säilymjsen. Etenkin uusi metsälaki herättää optimistisia toiveita metsäluontomme säilymisestä. Tämä ei ollut ongelmista polttavin, mutta kustannuksiltaan halvin. Ongelman hoito ei myöskään sotkisi taloudellisen kasvun ympyröitä ja olisi siten osa kestävää kehitystä. Noin 14 000 kansalaista ilmaisi kantansa Naturasta puolesta ja vastaan. Määrätäänhän siinä suojeltaviksi ainakin arvokkaimmat luontokohteet, kuten lähteet, luonnontilaiset purot ja metsälammet sekä niiden lähiympäristöt, lehdot, korvet, rotkot, kalliojyrkänteet, rantaluhdat, vähäpuustoiset suot ja pienet metsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla. Harri Vasander Metsäluontoko turvassa. Viisaammat aikovat napata rahaa ja työpaikkoja paljon meitä enemmän: nykyinen Natura-prosenttimme oikeuttaa EU:ssa vasta yhdeksännelle sijalle. EU antaa rahaa jäsenvaltioiden Natura-alueille. Alueen läpi virtasi lähes luonnontilaisen kaltainen puro. Neljään luokkaan päästään jaolla korvet, rämeet, nevat, letot. Monet ympäristöjärjestötkin tukevat tätä FSC-sertifiointijärjestelmää
Otsonikerroksen ohentuminen aiheuttaa maailmassa jopa satoja tuhansia lieviä syöpätapauksia vuodessa. html ). Apua antavat myös siitepölytutkimukset; niiden mukaan pronssikaudella viljeltiin ohran ohessa myös vehnää. Kulttuurimaiseman synnyn ajoituksen selvittäminen ja siihen liittyvät maanviljelyksen ja karjanhoidon syntyvaiheet taas nojaavat paljolti kielitieteeseen ja lainasanoihin. Nimi johtuu Kiukaisten Uotinmäen rikkaasta asuinpaikasta. Tämän alueen asutus näyttää toimineen viljanviljelyn todellisena uranuurtajana ainakin Satakunnassa ja maata viljelevän väestön tunnuksiksi tulivat taloksi nimitetyt asuinrakennukset. Rauno Tenovuo World Resources Institute (www.wri.org). Siihen kuuluvat niin hometalon hengitysilma kuin kaukaisen ilmakehän otsonikerroksen ohenemisen terveydelle aiheuttamat vaarat. yleistymistä näyttää harjoitetun kaskeamista, josta kertovat toistuvista polttamisista syntyneet kerrostumat (kaski on esigermaaninen lainasana). Kaupunki-ilman laadusta kertoo myös Ilmatieteen laitos (www.fmi.fi), joka on samalla mam10 lähtöpaikka kaikkeen otsonikerroksen ohenemista koskevaan tietoon. Kansanterveyslaitoksen kautta saa nähtäville kuntien ympäristöterveysohjelmia. Tiettyjen kasvien ja muinaisen asutuksen yhteyden kasvitieteilijät ja arkeologit alkoivat oivaltaa jo 1950-luvu lla. Ilkka Kaskisen rekonstruktiopiirros kirjasta Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa. Mielestäni kirjaan perehtyminen on luonnonsuojeluväelle hyödyllinen arkeologian oppitunti onhan kiinnostus menneisyyttä ja maisemaa kohtaan yleensäkin kasvamassa. Kirjan antia lisäävät lukuisat, selkeät kartakkeet. Varsinainen kulttuurimaisema alkoi syntyä vasta maanviljelyksen myötä. Julkaisu on itse asiassa tutkimusraportti, joka keskittyy Satakunnan esihistoriaan ja esihistoriallisena kautena maisemassa tapahtuneisiin muutoksiin ja niiden syihin. Kirja on omistettu Eemil Nestor Setälälle, suurelle satakuntalaiselle kielentutkijalle. Rannikkomaakuntana tutkimukselle tuo lisäväriä maan kohoaminen, joka on antanut oman leimansa ihmisen asutukseen ja maiseman muotoutumiseen. Rengossa "tiedot radon-riskialueista toimitetaan jatkossakin rakennusvalvontaan, joka informoi alueille muuttavia asukkaita radonin vähentämismahdollisuuksista." Kalvola puolestaan tuntee vastuuta otsonikerroksesta, sillä "kylmälaitteiden freonien poisto järjestetään esim. Kuvan mukainen teollisuusmaiden (developed countries) hyöty syntyisi noin EU:n Kioton ilmastokoukselle esittämän 15 prosentin päästövähennyksen avulla. Uutta näkökulmaa kansainvälisen ilmastopolitiikan terveysulottuvuuksiin esittelee Nakkilan Rieskaronmäen myöhäispronssikautinen maja. Myös metsät alkoivat muuttua: idästä levinnyt kuusi saapui Noormarkun tienoille noin 1500 eKr. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997, 185 mk. yhteistyössä Hauhon 4H-nuorten kanssa." Hienoja ohjelmia, jotka luovat uskoa paikallistyöhön! Antti Halkka SUOM EN LUONTO 3/98. Alku ajoittuu nykytietojen mukaan kiukaiskulttuuriin (2000-1200 eKr.). Lehdessä voi poimia varsin mielenkintoisia hajatietoja, 48 KIRJOJA nan valtasuoni, Kokemäenjoki, muotoutua vasta viidennellä vuosituhannella. Turun yliopiston suomalaisen ja vertailevan arkeologian emeritusprofessori Unto Salo on hiljattain ilmestyneessä kirjassaan lähtenyt monipuolisesti luotaamaan kotimaakuntansa rikasta menneisyyttä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä voitaisiin ehkä välttää miljoonia ennenaikaisia kuolemia. 2900 2005 2010 2015 2020 _.,,..~ Vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä voitaisiin välttää satojatuhansia ennenaikaisia kuolemia vuodessa. Kuva World Resources lnstituten(www.wri.org) sivuilta. Sen sivuilla on tietoa muun muassa kansallisesta ympäristöterveysohjelmasta. kuten että ilmaston lämpeneminen lisännee malariaa, että venäläinen äidinmaito on hyvää (eikä huhujen mukainen myrkkypommi) ja että tieliikenteen pakokaasuja meluhaittojen laskennallinen kustannus on Suomessa yhdeksän miljardia markkaa vuodessa. Esihistoria jätti jälkensä Unto Salo: Ihmisen jäljet Satakunnan maisemassa Kulttuurimaiseman vuosituhannet. Hyvä kansainvälinen aloituspaikka alaan on Maailman Terveysjärjestö WHO:n Euroopan osasto (www.who.dk/), jossa parhaat linkit ovat Lontoon kesän 1999 ympäristöterveyskokouksen sivuilla. Esimerkiksi sikoangervo kertoo luotettavasti jopa kylän tarkkuudella rautakauden ihmisten asuinpaikoista. uku.filkirjasto/projekt ilv i rt uaalilympte rv. Alkoihan maakunYmpäristöterveyden verkossa Ympäristöterveyden p11n on laaja. Pelto puolestaan on todennäköisesti kantagermaaninen lainasana, samoin myös verbi niittää, ja lännestä omaksuttu peltoviljely on siitä päätellen pronssikauden uutuus. Suomessa ympäristöterveystyötä ja -tutkimusta vetää Kansanterveyslaitos (www. Ansainnee mainita, että jatkuva laiduntaminen on säilyttänyt kasvuolot alkuperäisen kaltaisina kautta vuosisatojen. Kansaterveys-lehti ja samalla sen erikoisnumerot liikenteen ja ravinnon terveysvaikutuksista ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Esimerkiksi ohra on vanha balttilainen lainasana, joten ohranviljely näyttää olevan eteläistä perua, vehnä puolestaan lienee itäisempi nimitys. ktl.fi). Satakunnassa selvitykseen on hyvät edellytykset muun muassa sen takia, että tällä alueella on rikas pronssija rautakausi. Mahtiannos ympäristöterveyslinkkejä on koottu Kuopion yliopiston sivulle ( www. Laiduntamisen taas katsotaan alkaneen rantaniityiltä, joiden metsittymistä karja esti syömällä lehtipuiden versoja. Tekijä pitää erityisen tärkeänä yleisen asutushistorian taustan selvittämistä. Y mpäristöterveystyön perustana on yksittäinen ihminen ympäristössään. Tunnettua on, että esihistorian kulun selvittäminen edellyttää laajoja kaivauksia. Sivujen kautta pääsee rekisteröitymällä tutustumaan brittiläisen Lancetlehden huomiota herättäneeseen alkuperäisartikkeliin fossiilipäästöjen vähentämisen terveysvaikutuksista. Mutta jo ennen kuusen KUUKAUDEN INTERNET-VINKKI -T 64)G ,-500 • 400 30t 200 ,oe ,.. Hitaina pidetyt hämäläiset ovat ehtineet mukaan monen kunnan voimin. Esihistoriallisten kohteiden löytämisessä taas ovat apuna niin sanotut ilmaisijakasvit, jollaisia ovat muun muassa sikoangervo, jänönapila ja ahdekaura
Kirja liikkuu samalla asialla. Luonnonsuojelu jää varsin abstraktiksi käsitteeksi, ellei luontoon liity henkilökohtaista suhdetta. Milla Tuormaa tavoittelee saduissaan välähdyksiä metsän ja sen kansan elämästä. Kieli on kylläkin kaunista. Ensimmäinen painos ilmestyi 1941. Millainen olen retkiseurassa. Nuo täplät säteilivät silloin hämärän väriä samalla kuin mustat piiskat upposivat ilmaan, kuin se olisi ollut vedensinistä pilveä. Täti Vihreä on totinen täti, mutta kyllä 45-minuuttiseen huumoriakin mahtuu, pikkulusikalla annettuna tosin. Kun viimeinenkin keiju päättää muuttaaa, iso tammi ryhtyy toimiin. " Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä, WSOY /981. Luin tarinoita pikkusisarelleni. Alice Karlsson Metsä on satujen kehto Milla Tuormaa: Viherkajon takaa taikametsään. Selväksi tuli. Kirjan yleisolemusta leimaa lämmin kotikutoisuus enkä sano tätä pienimmässäkään määrin väheksyvässä mielessä. . Luonto on selvästi kirjoittajalle sydämen asia, ja tarinoissa häivähtää samanlainen ajattomuuden tunne kuin esimerkiksi Eeva Tikan satumaisessa novellikokoelmassa Yön lintu ja Siivetön. Tuormaan tarinat ovat lyhyitä. Kokoelman alussa korostetaan sitä, että satuja ei ole tarkoitettu vain lapsille. Kokonaisuus kuitenkin hukkuu vuolaaseen ja paikoitellen turhankin makeaan luontokuvaukseen. Kaupungistumisen myötä ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta. Heikinkadun piirros maiset mustat lehmukset, joiden rungot on sahattu poikki, mustine siimakimppuineen oli vat kauneimmat neljän viiden aikaan iltapäivällä helmija maaliskuussa, kun oli satanut lunta jokin kostea hiutale ja jokin sinertävä täplä sitä oli märkänä takertunut rungon syvennyksiin. Pieni tiitiäinen joutuu äkkiä suuren suden parantajaksi, utelias keiju herättää vahingossa kalliohirviön ja peltohiiri eksyy maahisten maanalaisiin onkaloihin. Puu muuttaa Elinan Täti Vihreäksi, puistojen hyväksi haltijaksi. Kuinka kokemista voi opettaa. Puistot kuuluvat kaikille, eikä sotkea saa. . Ja ennen kaikkea, kuinka toisen luontokokemuksesta muodostuisi miellyttävä. Siellä lapset näkevät, että tammikin on ensin ollut pieni ja avuton. Ote on paikoin varsin filosofinen ja psykologinen perustuuhan onnistunut retki paitsi kuiviin sukkiin ja riittäviin eväisiin, myös sosiaaliseen ilmapiiriin. Mutta niinkuin saduille kuuluukin, tälläkin tarinalla on onnellinen loppu. Myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy ja Puutarhaliitto, noin 150 mk. Muhkea puu lausuu taikasanat: kun ihmiset alkavat pitää huolta ympäristöstään niin Hälläväliltä lähtee voimat. Kirja johdattaa lukijan retkellä olemisen ja ylipäinsä ihmisenä olemisen peruskysymysten äärelle. Myös ku vitus on nuorten tuotantoa. Meikäläisen punakynä tosin olisi viuhunut · SUOME LUO TO 3/98 KIRJOJA Täti Vihreä ja Hälläväli-peikko kamppailevat. Myös vuodenaikojen vaihtelut saavat selityksensä talven menninkäisen, syyspojan ja kesäneidon taianomaisessa maailmassa. Kirjan tyyli on mukavaa jutustelua. Kaiken aikaa taustalla häärii hurja peikko roskaten ja mellastaen. Pekka Hänninen Oikaisu Suomen Luonnon numerossa 1/98 väitimme kirjasivuilla, että MetsähaU.ituksen julka.isema k.irjanen Suomen kansallispuistot maksa.isi 40 markkaa ja yhteyshenk.iJö olisi Sirpa Kaksonen. Täti Vihreän tehtävänä on saada ihmiset ymmärtämään, että puita on rakastettava ja niiden ympäristöä kunnioitettava meidän itsemme tähden. . Itse olen 16-vuotias ja luin ne, en välttämättä ahmien, mutta uteliaana. Ohjaus: Pentti Kasurinen, Käsikirjoitus: Elina Nummi ja Jouko Antere. Kahdeksantoistavuotiaan kirjoittajan kokoelma sisältää kymmenen lyhyttä satua ja kaksi runoa. tiuhempaan kuin ohjaajalla. Marginaaleihin sijoitetut lainaukset runoudesta, uskonnoista ja elämänviisauksista tuovat teksti lie lisää syvyyttä. Täti vie lapset taikalapionsa avulla muun muassa yli 500 vuotta vanhan tammen lapsuuteen. Keskitaitteeseen s1Jo1tettu värikuvakavalkadi on hellyyttävän liikuttava, tekstiä rytmittävä grafiikka on mukavaa. Tavattoman vaikeita kysymyksiä, joihin Luonnossa kotonaan yrittää löytää vastauksia. Arkisempi asia on retken käytännön suunnittelu. Veikeästi nimetyt satuhahmot riemastuttivat, mutta koska sadut ovat kovin samanlaisia, yksi satu illassa riittänee viisi vuotiaalle. Vantaan luonnonystävät ry., 1997, 33 s., 30 mk. . Kirja sai minut hyvälle mielelle. Jotenkin kirjan teksti tuntui aluksi itsestäänselvyyksien latelulta, mutta melko pian huomasi n uppoutuneeni syviin KI RJAKALENTERI Maaliskuu " . mietteisiin. Siitä alkaa matka, johon ottavat osaa Täti Vihreän lisäksi joukko lapsia sekä tuhma Hällä väli-peikko. Joukko käy myös taimitarhalla, josta puistojen ja katuvarsien puut nykyisin tulevat. Keijut ovat jättäneet ihmisten puistot, koska ne eivät enää kestä roskaamista ja puiston turmelemista. on tarina keijujen arvoituk esta, joka ratkeaa heti alkuun. Tarinoissa seikkailevat oikeiden metsäneläinten lisäksi tuittaraisia, tiitiäisiä ja hopeasiipikeijuja. Sen uudelleen löytämiseksi on hiljattain perustettu mm. Kaiken kaikkiaan Miksi keijut katosivat, Täti Vihreä. Milla Tuormaan kirjanen Viherkajon takaa taikametsään on osoitettu "heille, jotka tahtovat säilyttää lumihiutaleet" . on virkistävää katsottavaa Disneyn kaoottisten toimintapiirrettyjen lomassa. Suurimmat viisaudet piilevätkin usein niin tavallisissa asioissa, ettemme huomaa niitä, ellei joku avaa silmiämme tässä tapauksessa ki rja. Elämänsä varrella se on tuottanut lukemattomia jälkeläisiä, jotka ovat hyödyttäneet monin tavoin ihmi siä. Oikeat tiedot ovat 20 markkaa ja Tuula Oksanen (09) 8578 4384. Perheen pikkuväen mielenkiinnon vie peikkoilkimys ja vähän höynäytettävä Kalle-puutarhuri. Päällimmäiseksi jää opetus, ainakin aikuiselle. Laura Suhonen Luonnon kokemista opprmaan Petteri Karvinen, Jaana Hinkkanen, Riitta Nykänen, Juha Kinnunen ja Seppo Karhu: Luonnossa kotonaan luonto-opastuksen käsikirja, Rakennusalan kustantajat RAK 1997, 175 s., 148 mk. Se näkee puistossa kaksi ahkeraa puutarhuria, Elinan (Elina Nummi) ja Kallen (Puntti Valtonen). Täti Tomera pistää tuulemaan Puuarhavideot 1997: Miksi keijut katosivat, Täti Vihreä . Miten koen luonnon. D 49. Puilla oli en aikoma omat kauneuden viestinsä annettavinaan, ne oli tavattava oikeina hetkinä. Suomen ympäristökasvatuksen Seura. Satuelokuva Miksi keijut katosivat, Täti Vihreä. Tarina pitää katsojan sohvassa loppuun asti
Myös Lihan energiankulutus on pienempi, jos se on luomu lihaa. Liha ja kalat ei tietenkään ole täysin samanveroista ravintoarvoltaan. Jokainen rakentaja voi luoda näitä mahdollisuuksia käyttämällä vanhoja rakennusosia. Vähiten energiaa näyttäisi kuluvan si lakkapihvin valmistamiseen. Pekka Heikura SUOMEN LUONTO 3/98. 50 VASTUULLINEN KULUTTAJA Reijo Juurinen/Luontokuvat Suomi on täynnä komeita autiotaloja, jotka saatetaan hetkessä hajottaa maan tasalle. Jos siis haluat saada talon osat käyttöösi, KUUKAUDEN EKONEUVO Kuukauden ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Silakassa on vähiten sekä proteiinia että energiaa. Jos haluat rakentaa talon, kesämökin tai saunan mahdollisimman pitkälle pelkästään vanhoista osista, kannattaa tarkkailla ympäristöä. PuretValtion teknillinen tutkimuskeskus on selvittänyt elintarvikkeiden energiakertymta LINKKI-tutkimusohjelmassaan. Onko kala ympäristöä säästävää ravintoa. Kuvan talo on Kolarista. Hyvähirsisen talon saattaa saada purkupalkalla, kunhan huolehtii tavarat pois paikalta. Halutaan ostaa hyvähirsinen talo Kokeilin itse lehti-ilmoitusta, kun halusin kauniin puurakennuksen siirrettäväksi elämäni tontille. Purkaminen tosin vaatii taitoa ja voimaa, mutta ei niin paljoa, etteikö tavallinen talliainenkin siihen pystyisi. Luomukirjolohta ei toistaiseksi ole vielä saatavissa, mutta senkin kriteereitä ollaan paraikaa suunnittelemassa. Asiaa on helpointa tarkastella ensin kalan ja lihan energiataseen näkövinkkelistä. Mutta myös maatalouden vesistökuormitus on huomattava. Kuitenkin kirjolohen tuotanto rehevöittää pahasti vesistöjä ja silakan pyyntiin tarvitaan isoja troolareita ja kylmäsäilytystiloja. Raha menisi työhön, ei kaatopaikkamaksuihin ja samalla luonnonvarojen kulutus ja päästöt pienenisivät. Jos vesistökuormituksen laskee tuotettua proteiinikiloa kohden, näyttää si ltä, että sekä sianettä naudanlihan tuotanto kuormittaa vähemmän vesistöjä kuin kirjolohen tuotanto. Silakan elinkaaren energiankulutusta voi ekokuluttaja edelleenkin pienentää, jos hän ostaa kokonaisia silakoita valmiiden fileiden sijasta. Näppituntumalla voin väittää, että ympäristöä säästävintä ja energiaa vähiten kuluttavinta on onkia tai pyytää katiskoilla tai verkoilla kalaa mahdollisimman läheltä kotia. Jos haluat tehdä sen vanhoilla rakennusosilla, kannattaa etsiytyä johonkin Suomen kymmenistä rakennusosia välittävistä paikoista. Itämeren silakka on luonnontaloudellisesti järkevää ravintoa. Reijo Juurinen/Luontokuva! Mekaaninen lunni on kauhonut nokkansa täyteen kalaa. Lupa uuden talon rakentamiseen on usein saatu sillä ukaasilla, että vanha puretaan pois. Aulis Ranteen tekemässä tutkimuksessa saatiin muun muassa seuraavia tuloksia: Lihan ja kalan energiakertymiä (MJ/kg): Naudanliha 50 Sianliha 26 Kirjolohi 21 ,5 Silakka 12 tavia rakennuksia voi etsiä rakennusvalvonnan purkuilmoituskansion lisäksi suoraan suurilta rakennuttajilta ja rakennusliikkeiltä. Tai voit vaikka kunnostuttaa löytämäsi ovet. valmistaudu purkamaan tai purattamaan rakennus itse, mutta varaudu tuhannen tulimmaiseen kiireeseen. Vaikka talo olisi virunut tyhjillään jo vuosia, ryhtyy ainakin grynderi purkamiseen heti, kun säädetty kuukausi ilmoituksen jätöstä on kulunut ja uudisrakennuksen luvat ja rahoitus ovat kunnossa. Ilmoituksen perusteella tarjottiin pitkälle toistakymmentä purettavaa taloa. Käytettyjä osia löytyy muun muassa romukauppialta, kierrätyskeskuksista ja korjausrakentami skeskuksista. Asemakaavoitetulla alueella purkamisesta on tehtävä ilmoitus rakennusvalvontaan vähintään kuukautta ennen. Kirjolohen kasvatus aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja erityisesti Saaristomerellä. Vaikka tuotteen elinkaaren energiankulutus ei kerro koko totuutta ympäristörasituksesta, antaa se kuitenkin suuntaa. Leveistä lattialankuista, kauniista ja kestävistä ikkunoista tai komeasta uunista kannattaa mielestäni maksaakin. Vastaavanlaisia ei rautakaupasta yleensä saa. Kirjolohessa on enemmän energiaa kuin lihassa, mutta toisaalta vähemmän proteiinia. Voit tilata miehet purkamaan käyttökelpoisia rakennusosia tai etsiä verstailta tarpeellista tavaraa: vessanpönttöjä, lämmityspattereita, sähkölaitteita, valaisimia, kaakeleita. Kalan mukana vesistöstä poistuu ravinteita ja ruoka tuotetaan vähällä energialla. Pekka Heikuralle voi lähettää postia osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai Heikuralle suoraan joko fa.xilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Silakkaa kannattaa syödä Väitetään, että kala olisi ympäristöystävällisempää kuin liha. Itse Ranne on ottanut energiakertymissä huomioon koko elinkaaren lannoitteiden ja rehun käytöstä lihan (tai kalan) paistamiseen asti . Lihantuotannon energiankulutuksesta merkittävä osa muodostuu keinolannoitteilla tuotetun rehun energiankulutuksesta. Maaseutulehti tuottikin hyvän tuloksen. Rintamailla autio rakennus puretaan mitä todennäköisimmin ja purkutapa on lähes aina rikkova. Helsingin Kyläsaaressa toimiva Uusix-verstaat tarjoaa alan palveluja pääkaupunkiseudulla. Vanhassa vara parempi Aiotko rakentaa uutta tai remontoida vanhaa. Kalakallena sanon, että se on myös hyvin virkistävää puuhaa. Silakka on tässä mielessä ylivoimainen silakan pyynnillä imuroidaan Itämereen laskettuja ravinteita pois merestä. Elämäni tontti ja talo menivät kuitenkin sillä erää ohi. Pienenkin talon purattaminen kaivinkoneella maksaa helposti kymppitonneja. Naudanlihapihvin tuottaminen lautaselle asti kuluttaa kaksinkertaisesti energiaa verrattuna siihen jos tarjoillaan sianlihaa tai kirjolohta. Miksi purattaja ei maksaisi sille, joka purkaa osat ehjinä. Sitä paitsi viime vuonna voimaan astunut vaitioneuvoston rakennusjätepäätös velvoittaa rakennusosien uudelleenkäyttöön mahdollisuuksien mukaan
Aluksi sääskentoukat voi huuhtoa mullasta upottamalla ruukut vesialtaaseen niin pitkäksi ajaksi, että ilmakuplia ei enää nouse. Ne ovat niin sitkeähenkisiäkin, kun yhden nyhtää, juurakosta kasvaa pian monta uutta. Jos kompostia ei ole koottu varsinaiseen umpinaiseen kompostoriin, sen voi peittää viiden sentin paksuisella kerroksella lannoittamatonta turvetta. Sääskentoukat nousevat veden pinnalle happea etsimään ja ne voi huuhtoa pois. Vanhoihin rakennuksiin lisätyt nykyajan hienoudet estävät ehjänä purkamisen. Vielä lenteleviä aikuisia sääskiä voi pyydystää asettamalla kärpäspapereita kukkaruukkujen lähettyville. nauratin viime pääsiäispyhät Mäkkylässä muutamaa purettavan talon naapuria sorkkarautaharjoituksillani. Elukat ovat pesiytyneet jo kompostiämpäriinkin. Voisiko kysymys olla jostakin viruksesta. Monivuotisten kasvien ympäriltä nokkoskasvuston saa näännytettyä, kun peittää maan pinnan ensin sanomalehdillä ja levittää niiden päälle turvetta, sahanpurua tai hiekkaa painoksi. Pioni on hidas kehittymään, ja voi kestää kauan, ennen kuin uusi taimi kehittää täydellisen, lajikkeelle tyypillisen kukan. Ovenkarmeja on tiivistetty polyuretaanivaahdolla, lautalattian päälle on liimattu muovimatto, tiilet ja kaakelit on kiinnitetty liimalaastilla. Yleensä sääsket katoavat melko pian. Lehtien lomasta pilkistävät nokkosenversot täytyy käydä nyppimässä vaikka nokkossopan aineksiksi. Sisällä oleva kompostiastia on hyvä varustaa tiiviillä kannella. Ostimme taimemme noin viisi vuotta sitten samasta taimimyymälästä, ja niiden pitäisi olla samaa lajiketta. Nokkosella on laaja ja haarainen juuristo, josta kasvaa helposti uusia rönsyjä. Kun jatkossa huonekasveja kastellaan niukanpuoleisesti, ongelma ei pääse uusiutumaan. Vanhoja kunnossa olleita hirsirakennuksia on tuhottu lisäämällä seinään muovit ja mineraalivillat, laskemalla katot ja tekemällä puurakenteisiin vuotavat suihkutilat. Osien etsijä voi jatkossakin selata markkinapaikan tietoja maksutta. Hirsikehikkoon ei käytetty nauloja. Uudelleenkäyttö ja ehjänä purkaminen otettiin huomioon jo rakentamisvaiheessa. Joka tapauksessa kompostin päällä kasvavat rikkaruohot pitäisi aina käydä kitkemässä hyvissä ajoin ennen niiden kukinta-aikaa. Tietopankkiin halutaan saada kokonaisia purettavia rakennuksia, rakennusosia, maamassoja ja työmailta ylijääneitä tavaraeriä. Uutta ei ollut varaa hankkia. Museoviraston korjauskorttisarjasta löytyy muun muassa ohjeet hirsirakennuksen siirtoon ja uunin purkuun. Suuri osa taimista on itse asiassa peräisin vanhoilta keskieurooppalaisi lta leikkokukkaviljelmiltä, joilla samassa rivissä saattaa kasvaa kerrannaiskukkaisia nimilaj ikkeita ja suunnilleen saman värisiä siementaimia, joiden kukat eivät koskaan tule yhtä kerrannaisiksi . Tiilirakenteissa käytettiin savilaastia, jolloin tiilet on helppo purkaa ehjinä. Sitten ruukut pidetään hyvin kuivina usean viikon ajan. Suunniteltu ehjänä purettavaksi Aikaisemmin oli tapana käyttää kaikki mahdolliset rakennusosat uudelleen. Jos kasvit tuntuvat kärsivän kuivuudesta, niiden lehtiä voi sumutella. Nokkosensiemenet saattavat levitä kompostin mukana, jos kompostia ei ole peitetty kunnolla. Häiritsevää lentelyä huoneistossa Mitä teen, kun kukkaruukuissani pörrää pienen pieniä kärpäsiä, jotka lentelevät pitkin huoneistoa, tunkevat nenään ja suuhun ja ovat ylimalkaan kiusallisia. Levitimme edelliskeväänä runsaasti kompostia palstalle; vihannekset kasvoivat hyvin, mutta viime kesänä oli joka paikka täynnä nokkosia. Vääränlainen p1on1 Mistä mahtaa johtua, että punakukkainen jalopionini tekee vain epäsäännöllisen puolikerrannaisia kukkia, ei pallomaisen täyteläisesti kerrannaisia kuten äitini pihassa. Vesa Koivu Jalopionien nimilajikkeina· myydään usein vähemmän kerrannaisia siemen.taimia. Erja Heino SUOMEN LUONTO 3/98 MULTASORMET Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää osoitteeseen Suomen luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Uusista rakennusmateriaaleista kuten muovimatoista, naarmuisiksi kuluvista muovilistoista ja muutaman millin parketeista ei muutenkaan ole uudelleenkäyttöön. Nokkonenhan viihtyy ravinteikkaassa maassa, ja jos kompostikasan päällä on annettu kasvaa nokkosia, ne pian varistelevat kasan täyteen siemeniään. Pionini on mielestäni hyvällä kasvupaikalla ja kasvaa muuten komeasti. Rakennusosia piakkoin netistä Parhaillaan ollaan käynnistämässä internetissä toimivaa maankattavaa markkinapaikkaa käytetyille ja ylijäämärakennusosille. Listat ja laudat naulattiin harvakseltaan. Olemme vähän niitä syöneetkin, mutta ihan kaikkea ei kyllä jaksa popsia. Muutaman nokkosen voi tietysti jättää palstalle keittoaineksiksi, kunhan siementämisen estämiseksi niiden latvat leikataan ennen kukintaa. Aina kun astia tyhjennetään, se myös pestään, ettei astiaan paase pesiytymään pysyvää sääskitai kärpäsyhdyskuntaa. Kompostin pohjalle kannattaa myös laittaa kuiviketta, esimerkiksi sahanpurua, joka pitää astian ilmavampana. Veikkaisin, että vähemmän kerrottu on jokin heikompi lajike tai nimeämätön siementaimi. Kun nokkonen on jo päässyt kasvimaalle, ongelma onkin hankalampi . Pienet, kärpäsen näköiset ötökät saattavat olla kompostiin hedelmänkuorien mukana tulleita banaanikärpäsiä tai sitten kukkaruukuissa eläviä, juuria ja sienirihmastoa syöviä sienisääskiä, jotka voivat muuttaa myös kompostiastian asukkaiksi. Nokkosia kasvaa enemmän kuin ehtii syödä Millä saisin nokkoset pois kasvimaaltani. Mutta jos pioni on hyvässä maassa, aurinkoisella paikalla, eivätkä rikkaruohot tai puiden ja pensaiden juuret sitä kiusaa, sen pitäisi kyllä pystyä tekemään kunnollinen kukka noin kolmen tai neljän vuoden jälkeen istutuksesta. Hirret liitettiin salvoksin ja puutapein. Kevään ja kesän kuluessa nyhdetään jokainen uusi nokkosenalku juurineen maasta. Parin ensimmäisen käyttövuoden ajan myyjä voi jättää ilmoituksensa maksutta. Eikä se olisi ollut järkevääkään. Purkuraudalla saa nopeasti näkyvää aikaan. · Näytekuvista päätellen pioninne ovat kuitenkin eri lajikkeita; väri ja lehtien muoto sekä kasvutapa näyttäisivät poikkeavan toisistaan. Kevättöiden yhteydessä kannattaa kääntää palsta kunnolla ja poimia kaikki nokkosenjuuret pois. Aiheeseen liittyviä ohjeitakin on tarjolla. Kukkaruukuista lentelijät saa useimmiten häviämään pitämällä mullan entistä kuivempana. Mutta purkamisen jujusta pääsi nopeasti kiinni ja osat irtosivat suhteellisen vähäisi nkin voimin. Rea Peltola 51. Kasan päälle voi myös levittää palan pressua tai mustaa muovia, kunhan muovin liepeet ovat sen verran koholla, että kasassa pääsee ilma vaihtumaan. Taimimyymälöiden pionit tapaavatkin olla pahan kerran sekaisin. Multasormipähkinät voi lähettää pureskeltaviksi myös suoraan osoitteella Rea Peltola, Venetahontie 374, 19920 Pappinen
Eteläsuomalainen kirkiruohon niittyrotu on niin harvinainen, että se olisi ollut aiheelli sta rauhoittaa. Seppo Vuo/anto Kämmeköitä puutarhaan. lavasti näytteenä ollut muna ehti pilaantua). Sitäkään en suosittele, sillä onnistuminen on epävarmaa ja siirto johtaa aina alkuperäisesiintymän niukentumiseen. Useimmat kämmekät ovat rauhoitettu ja, joten niitä ei luonnosta saa siirtää, eikä kotimaisissa taimitarhoissa niitä ole ta1jolla. Usein ihmisten muutot mökille ajoittuvat tähän herkkään vaiheeseen ja koskeloiden haudonta keskeytyy. Kasvatusta rajoittaa kuitenkin pari seikkaa. Ei tuomi eikä pihlaja Löysin metsästä oudon pikkupuun, jonka runko oli kuin haavalla, lehdet kuin pajulla ja marjat olivat mustat. Li säksi ostajan on vaikea varmistua siitä, että kasvit ovat todella taimitarhalla lisättyjä eivätkä luonnosta kerättyjä. Suolajit ovat paljon vaikeampia. Oikeastaan ainoa erottava tuntomerkki on isokoskelonaaraan selvä ruskean pään väriraja kaulassa. Monikin on siirtänyt sitä pihaansa, ja se on saattanut muutaman kerran ku kkiakin, mutta hävinnyt sitten. Ku vattu paikka on koskelolle tyypillinen. Sen poikasethan ovat usein metsästyskauden alkaessa vielä lentokyvyttömiä. Mutta isokoskelon uusintapesyeet voivat olla myöhäisiä. Mihin ne häipyivät ja kuinka todennäköistä oli, että se oli tukkakoskelo. Mikä outo puu oli. Aikaisemmin sitä pidettiin risteymänä, mutta luultavasti se on kotoisin Yhdysvaltain itäosan nykyään kovin tiheään asutetuilta seuduilta. Periaatteessa useitakin kämmeköitä voisi kasvattaa puutarhassa. Sen sijaan valkolehdokki on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Rauhoitus koskee myös kasvien siemeniä. Se on menestynyt hyvin. Parhaiten se viihtyy melko ravinteisilla, mutta valoisilla paikoilla kuten harjuja kalliometsissä sekä metsien reunoissa. Molemmilla on samanlainen tukka päässä. Se on ruusukasvi, joka lehdiltään muistuttaa tuomea, mutta mmj oiltaan pihlajaa, ja siitä on saatu suomenkielinen nimi . Kämmeköitten siemenellinen lisäänSUOMEN LUONTO 3/98. Kun sitä ei ole erotettu omaksi alalajikseen, rauhoitus olisi koskenut myös pohjoissuomalaista kirkiruohoa. Tukkakoskelo onkin saanut nimensä koiraan ulkonäön perusteella! Koskeloiden haudonta kestää kuukauden päivät, ja jos siihen lisätään vielä munimiseen kulu va pari viikkoa, saadaan hyvinkin juuri kysymyksessä havaittu aika. Minkki oli samassa rannassa. Seppo Vuokko Mikä koskelo. Se tuskin kuitenkaan kovin herkästi saa saaliikseen emoa, sillä tämä osaa puolustautua uhkaavasti sähisemällä ja käyttämällä tehokkaasti nokkaansa. Tikankonttia on muutamassa pihassa aikoinaan luonnosta otettuna. Parhaiten koristeviljelyyn sopisivat niittyja lehtometsälajit, joille puutarhassa voi luoda kohtuullisen hyvät olot. Ehkä se on sieltä jo tyystin hävinnyt, mutta on onnekseen saanut uuden kodin Euroopasta. Olen kokeillut, ja vain maariankämmekän viljely on onnistunut. Myös maariankämmekkä on menestynyt hyvin. Emo johdattaa heti poikueensa suojaisille rannoille mahdollisesti hyvinkin kauas pesäpaikastaan. Rauhoittamattomia kämmeköitä ovat ainoastaan herttakaksikko, yövilkka, kirkiruoho, pussikämmekkä, punakämmekkä Pohjois-Suomessa, maariankämmekkä, harajuuri ja suovalkku. Katsoimme lintumme tukkakoskeloksi. Näistä koristekasveiksi sopivat oikeastaan vain maariankämmekkä ja kirkiruoho. Voiko luonnonvaraisia kämmeköitä viljellä puutarhassa. Isotuomipihlajaa ei tunneta lainkaan alkuperäisenä luonnonkasvina. Ehkä se luonnossakin on lyhytikäinen, ja runsaus perustuu jatkuvaan uudistumiseen. Mutta lajin määritys on ongelmallinen (valitet52 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Raimo Sundelin/Luontoku vat lsokoskelonaaraan (kuvassa) erottaa tukkakoskelosta parhaiten katsomalla kaulaan: väriraja on selkeä. Maariankämmekkä on siis oikeastaan ainoa laji, jota voi siirtää luonnosta. ja 13.7. Keski-Euroopassa on muutamia maassa kasvavien orkideojen taimien tuotantoon erikoistuneita taimitarhoja, mutta niiden lisäyskannat taas ovat niin eteläistä perua, etteivät sieltä ostetut taimet aina menesty meillä. Se hautoi todella kauan. se oli tyhjä. Onko se voinut tuhota pesän ja poikaset. Toissa kesänä kesämökkimme terassin alle ilmestyi pesä, jossa oli ainakin kahdeksan suurta munaa. Kansainväliset sopimukset kieltävät luonnosta kerättyjen orkideojen kaupan. Poikaset kuoriutu vat yhden vuorokauden aikana, ja usein ne lähtevät pesästä varhain aamulla ihmisten nukkuessa. Isokoskelo munii usein jo huhtikuussa, ja poikueita näkee jo ennen juhannusta. Meillä viljellään koristekasveina useita lajeja, eniten isotuomi pihlajaa. Viime kesänä oli taas samassa paikassa munia, mutta pesä pysyi hautomattomana. Pesä oli tehty 5.6. Tukkakoskelonaaraan kaula on kurkusta lähtien vaalea. Ne hakevat turvall isemmaksi katsomansa pesäpaikan ja muni vat siihen uuden pesyeen. Isoja tukkakoskelon naaraat ovat kovin samannäköiset höyhenpuvultaan. Marjat eivät ole yhtä haluttuja kuin tuomen tai pihlajan, mutta riittävästi linnut niitä kuitenkin syövät, sillä monin paikoin isotuomipihlaja on karannut myös luontoon. Siellä laji taas on yleinen. Emme sen jälkeen nähneet poikasia sen kummemmin kuin emoakaan. Kasvi on tuomipihlaja. Minkki voi myös olla syyllinen pesän hylkäämiseen. Voisi kuvitella, että myös lehtoneidonvaippa ja kirkiruoho olisivat kohtalaisen helposti viljeltävissä. Myöhäinen muniminen, vasta kesäkuussa, viittaa tukkakoskeloon. Muninnan aikana tai aivan haudonnan alussa koskelot ovat melko herkkiä hylkäämään pesänsä. Tässä on todennäköisin syy siihen, miksei lintuja enää näkynyt pesän tyhjennyttyä
SUOMEN LUONTO 3/98 53. Hyppyhäntäiset ovat useimmiten parin kolmen millimetrin mittaisia, suurimmillaan puolisenttisiä. Pekka Vilkamaa määritti ne Onychiurus-sukuun. Kuvasin sen pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Nämä hyppyhäntäiset kuhisevat munankuoreen kertyneessä vedessä. Niin sokeat hyppyhäntäiset kuin sokkojuoksijaisetkin ovat runsaslukuisia kaikkialla multavassa ja kosteassa maassa. tyminen on poikkeuksellisen vaikeata: siemenessä ei ole vararavintoa taimen kehitykseen, vaan itäminen onnistuu ainoastaan loisittavaksi sopivan sieni laj in läsnäollessa. Seppo Vuokko Massoittain "megakirppuja" Porin lähellä näin rannalla kummallisen harmaan kerroksen. Tulvavesi on ilmeisesti järjestänyt ran nalle vyöhykkeen hyppyhäntäisiä. Kai voon ne tippuvat renkaiden välistä kohdasta, joka ei ole kovin tiivis. Lajitasolle niitä pystyy määrittämään vain muutama tutkija maailmassa. Jari Tuiskuncn/Luontokuvat Hyppyhäntäisiä on Suomessa noin 170 lajia. JälkiviiLauno Lilja saasti vo1s1 sanoa, että hyppiäiset vaikuttivat ehkä hiukan tukevilta juoksijaisiksi . Sienen esiintymisestä pihassa taas ei ole mitään varmuutta. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvät otuksen alkeelliset verkkosi/mä!, joissa on kahdeksan linssiä. Kauri Mikkola Pyyhkäisyelektronimikroskoopilla kuvattuja hyppyhäntäisiä. KYSY LUONNOSTA Lukijar voivar lähe//ää kysymyksiään rälle pa/sra//e Luonroil/cm asiantuntijoiden vasrattaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Kun näytettä myöhemmin tarkasteltiin Eläinmuseossa mikroskoopilla, otukset paljastui vatkin hyppyhäntäisiksi . Kauri Mikkola Kaivo-otuksia Kaivovetemme on kirkasta ja tutkimuksenkin mukaan erinomaista. Kun tongin sitä, huomasin, että aine koostuu pienistä eläimistä. Kysyjä on varmaankin oppinut ottamaan ämpäri llisensä väli vedestä, jolloin nouseva ämpan syrjäyttää pinnalla mahdollisesti olevat otukset. Mitä ne ovat, mistä tulevat ja onko niistä haittaa. Kuvissa näkyvät hienosti hyppyhäntäisen alkeelliset verkkosilmät, joissa on vain kahdeksan linssiä (ommatidia), sekä ihon erikoinen rakenne. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki1jeitse. Niin kiiruhdin taas vastaamaan lähetyksessä. Luontoillalta on aiemminkin pari kertaa kysytty kaivojen pienistä valkoisista madoista, jotka on todettu sokkojuoksijaisiksi. Pekka Vilkamaa määritti ne sukuun Ceratophysella, joita nimenomaan on runsaasti rannoilla mutta muuallakin rehevässä maassa. Paavo Merikukka/Luon1okuvat Maariankämmekkä sopii periaatteessa siirrettäväksi luonnosta pihan koristekasviksi, mutta siirtäminen ei ole suositeltavaa. Ajoittain siinä kuitenkin kelluu pieniä valkoisia matoja. Mikä on tämä "megakirppu". Pikku otuksia on joko kellumassa veden pinnalla tai myöhemmin pohjalla. Näillä ei ole mitään tekemistä veden laadun kanssa, eivätkä ne olemattomalla massallaan varmaankaan vaikuta siihen
Sen jälkeen seurasin kauempaa, kuinka pöllö kierrellen varikset ja lokit lopulta palaili pöntölleen. Liro ei ollut sitä Suomessa tavannut. Ampiaiset ja kimalaiGI 10 20 JO 40 50 Reijo Juurinen/Luo ntoku vat Seppo Vuolanto on toivonut lukijoiden lähettävän havaintoja tiaisten määrän muuttumisesta ruokintapaikoilla viime vuosina. set ovat saattaneet olla kesäyhteiskuntien reippaita työläisiä, jotka ei vät kui vissa oloissa elä ilman juotavaa ja syötävää pitempään kuin viikon. Linnun höyhenpuvun vaaleus ja äänten kuvaus sopivat vain viirupöllöön. Tekisi mieli laittaa saareen kunnon viirupöllön pönttö (jos se oli viirupöllö), mutta isä sanoo, että se voi hyökkäillä veneilijöiden kimppuun. Kiivettyäni pöntölle sieltä tupsahti naamani eteen pöllö, meinasin ihan tikapuilta tippua säikähdyksestä. Sitä ei tarvitse sijoittaa veden ääreen. Mikä paukamat aiheuttaa. Sitten vain hyönteisille vapautensa! Kauri Mikkola Rumia äkämiä raidassa Maaningalla kasvaa omituinen raita. Pöllämistynyt pöllö Läheisessä saaressa on vanha telkänpönttö, josta katto on lähtenyt ja lattia repsahtamaisillaan. Nuoret pahkurat ovat väriltään vihreitä ja vanhemmat tummanruskeita. Oliko pöllö lehtovai viirupöllö. Vielä vuosisatamme alkupuolella raidan bakteeriäkämä oli tavattoman harvinainen esimerkiksi paljon retkeillyt äkämätutkija J. Ky yjä tekisi varmasti hyvän palveluksen viirupöllöille, jos veisi paikalle uuden ja oikei n mitoitetun pöntön. Muistan hyvin vaalean höyhenpeitteen, jossa oli myös tummaa (viiruja?). Pöllö puolustaa ärhäkästi pesäänsä. Ongelmaan voi olla kaksi ratkaisua. Tässä tapauksessa kysyjän säästi se, että poikaset eivät olleet vielä kuoriutuneet. I 970-luvulla Erkamo näki sitä kuitenkin hyvin paljon Helsingissä ja alkoi siksi selvittää sen yleisyyttä. Pesäpaikkakin on viirupöllölle tyypillinen: kattonsa menettänyt vanha telkänpönttö, joka tosin lienee melko tilava. Seppo Vuolanto 10 20 JO 50 Kuolema vankeudessa Miksi mökkiin sisälle joutuneet ampiaiset ja kimalaiset kuolevat viikon kuluessa. Äkämät synnyttää bakteeri Agrobacterium tumefaciens, joka aiheuttaa monille muillekin kasveille syöpämäisiä kasvaimia. Välillä kuului käheitä "gulup"-äännähdyksiä. Ainakin joutuessaan aurinkoon ikkunaruutujen välii n ampiaiset ja ki malaiset kuolevat melko pian. Sen esiintymistä nimenomaan raidalla on selvittänyt edesmennyt professori Viljo Erkamo yhdessä poikansa Matin kanssa. Kymmenmetrinen puu on muutoin aivan terveen näköinen, mutta sen oksissa on aivan latvaan saakka muutaman sentin mittaisia pahkuroita. Hunajavesi on ampiaisille ja kimalaisille hyvä ravinto, mutta sinänsä näitä hienoja hyönteisiä ei kannata pidätellä sisätiloissa. Saaren sisäosassa olevan metsäaukionkin reuna kelpaa, jos sellainen sattuu olemaan lähettyvillä. Ja illalla saarella kuului "huu huu hu-hu". Pääteiden SUOMEN L UONTO 3/98. Vein tukilaudan pohjan alle estämään sisällön putoamisen. Tämä on elävä ku vaus v11rupöllön kohtaamisesta. Lennossa näytti myös vaalealta. Myös muut pöllöt saattavat pesällä käyttäytyä hyökkää54 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaa vat Urpo Haapalaincn/Luontokuvat Viirupöllö poikasineen pöntössä. Tosin pöllö vaikutti yhtä pöllämistyneeltä ja lähti Iiihottelemaan pois saaden heti äkäiset varikset kimppuunsa. Helpoin keino on vangita ne ikkunalta j uomalasin alle ja sujuttaa lasin kanneksi kappale jäykkää paperia tai pahvia. Pöntössä oli viisi valkoista munaa. Kuitenkin tuntuisi, että vararavintonsa turvin hyväkuntoiset yksilöt eläisivät kauemmin, joten ehkä ne olivat loppukesän ikääntyneitä työläisiä tai koiraita, joiden elämänkaari on joka tapauksessa päättymässä. Ilman tällaista tunkeilijan silmät ovat vaarassa. Maailman tunnetuimpiin kuulunut lintuvalokuvaaja Eric Hosking menetti toisen silmänsä kuvatessaan lehtopöllön pesää. Yiirupöllö on tunnettu pesänsä puolustaja ja hyökkää usein arvelematta tunkeilijan kimppuun. Lähetä tiedot toimitukseen maaliskuun aikana. Erityisen paljon bakteerin kiusaamia raitoja oli liikenneväylien varsilla. västi . Pöllöjen rengastajat käyttävät poikasia rengastaessaan suojavarustusta
Niin että vuorilaudoituksen vaihtaminen vaakasuoraksi ei sekään auta. SUOMEN LUO TO 3/98 /l-fi. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis ki,jeitse. Silloin pitäisi lähettyville saada houkuttelevampi työpajan paikka, vaikkapa isokokoinen, ehkä vähän lahonnut puuesine tai vastaava. Toinen mahdollisuus on tarjota valmiita yöpymiskoloja: pönttöjä pihapiiriin tai vaikka talon seinälle siihen kohtaan, johon tikka itsekin hakkaa. Lienee yksinkertaisin ja tehokkai n konsti, mutta edellyttää asukkaalta sinnikkyyttä. Seppo Vuolanto 55. Tiedustelun perusteella raidan bakteeriäkämät ovat me!Ilkka Koivisto ko tavallisia Etelä-Suomen kaupungeissa, mutta maaseudulla harvinaisia. --varsi lla jopa 90 prosenttia raidoista oli äkämän vaivaamia, mutta Helsingin metsäisillä alueilla vain 10-15 raitaa sadasta oli sairaita. Tosin kenelläkään meistä ei ole omia havaintoja ilmiöstä, joten kyseessä on todellakin vain teoria. / ) ,y I /) 1 1 1 -====---........ TYl 26.4. Kottaraisen pönttö on sopivan kokoinen, lentoaukon halkaisija noin viisi senttiä. Aikaisempien havaintojen perusteella tikat eivät ole välittäneet taloista, joissa vuorilaudoitus on vaakasuorassa, mutta viime syksynä myös tällaisiin seiniin on yritetty takoa reikiä. Yhteenveto tuloksista ilmestyi samana vuonna Societas pro Fauna et Flora Fennican Memoranda -lehdessä. Pohjoisin havainto tuli Kuopiosta. Kesän 1997 käpytikkojen vaellusten jäljiltä useilla puutalojen omistajilla näyttää olevan sama murhe; olemme saaneet sekä soittoja Luontoiltaan että yksityisesti vastailleet samaan ongelmaan. Seuraamme kyllä mielellämme tikkojen puuhia lintulaudalla. Teoriamme mukaan tikat pyrkivät tekemään seiniin yöpymiskoloja, eivät niinkään etsi ravintoa puuaineesta tai tee työpajoja siementen irroittamiseksi kävyistä. Tlmeisesti bakteeri leviää liikenteen synnyttämien ilmavirtausten mukana ja pääsee tunkeutumaan raitoihin aurauksen synnyttämistä oksarepeämistä. Millä konstilla tikat voi karkoittaa. Tämä tietenkin edellyttää vakituista oleskelua talossa ja tikan hätistelemistä pois heti koputuksen kuuluessa. { I KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat lähettää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastallaviksi osoilleeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki. Erkamo kirjoitti asiasta ensin Suomen Luonnossa (1/74, s. Tikat ovat alkaneet takoa äitini taloa. Radio Suomi Tikka takoo taloa Mitä tehdä. Radio Suomi 15.4. Seppo Vuokko Luontoilta YLE:ssä 29.3. Punavärillä maalatussa puutalon seinässä useita reikiä. Maaninka on maaseutua ja nelisenkymmentä kilometriä Kuopiota pohjoisempana, joten saattaisi olla aika uusia äkämätiedustelu. 22-23), jossa hän myös pyysi lukijoilta havaintoja raidan äkämistä. Jos tikkaa riittävän usein häiritsee työssään, se luopuu seinien nakuttelusta. Jos käpytikka kuitenkin on hakkaamassa itselleen työpajaa siementen irrottamiseksi kävyistä, pönttö ei ole sopiva lääke
Mustapyrstökuirin soidin ja kaulushaikaran puhallus ovat jokailtaista taustamusiikkia Liminganlahden keväässä. Tiedustelut ja varaukset Ari Huuskonen/Suomen Matkatoimisto, puh. • Myös kesä.mökkejä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on kaksi kuukautta ennen kurssia tai matkaa. Hinta 995 mk, sisältää ruokailut, kuljetuksen paikan päällä, majoituksen Liminganlahden uudessa luontokeskuksessa ja opetuksen. (09) 1826474 tai (09) l 8267 57. Jäämeren luonto on rikas ja arvaamaton, hyvällä onnella näemme valaita ja hylkeitä. Ikioma kurssi luonnosta ja erityisesti linnuista kiinnostuneille nuorille. Viikko Latviassa 20.-26.5. Lisäksi katsellaan diakuvia ja kuullaan tarinoita joutsenten elämästä. Kurjet kerääntyvät, Vaasa Söderfjärden 18.-20.9. Ryhmäkoko 816 henkilöä. Viikonlopun aikana retkeillään Hailuodossa, Siikajoen Tauvossa sekä Liminganlahdella ja ihaillaan joutsenten kerääntymistä ja ruokailua merenlahdilla. Koe Varangin niemimaan arktinen luonto loppukesällä, jolloin ruokkilinnut kantavat ruokaa poikasilleen lintuvuorilla ja nuoret pikkukajavat tekevät ensilentojaan. 15-5749421 tai toimisto 155749400 Savonli nnan ammatti-instituutti VA RPALA Metsäja kalatalousalat Ju volantie 1 142, 573 10 SAVONLINNA Puh. Hinta 1280 mk sisältää täys ihoidon Lintulahdessa, majoituksen 2-6 hengen huoneissa ja opetuksen. Hakuaika ja hakeminen: 13.03. Lisätiedot: Seppo Poropudas puh . Liminganlahti ja Hailuoto Tuhansien metsähanhien yöpymislento on mieliinpainuva kokemus. Arktika Virolahdella 20.-24.5. Ryhmäkoko 8-16 henkilöä. (09) 1826474 tai (09) 1826757. Vastuullinen matkanjärjestäjä (Ei Viron ja Latvian matkoilla): Finnature, PI 42, 91901 Liminka. Retken antia ovat mm. Retken vetäjänä Jari Peltomäki. Tänä vuonna tämä perinteikäs kurssi on viisipäiväinen ja sisältää muitakin retkiä kuin arktikalintujen katselua. (040) 591 9120, fax (08) 381 914, sähköposti: finnature@liminganlahti.suomi .net. Hanhivappu 1.-3.5. • Lopulliset suunnitelmat yhteistyössä ostajan kanssa. tai 16.-18.5. Opettelemme lintuharrastuksen perustaitoja ja tietoja maastossa retkeillen, teoriaa kuitenkaan unohtamatta. Lintuharrastajat kokoontuvat joka vuosi kokemaan tämän upean luonnonnäytelmän. 7 .-1.8. 10. Keskeinen sisältö: Lajintuntemus, elinympäristön tuntemus, eliöt bioindikaattoreina, maastomenetelmät, raportin laadinta, maankäytön ohjausmenetelmät Kenelle tarkoitettu: korkeakoulutai ammattikorkeakou lututkinnon suorittaneille sekä soveltuvan opistoasteen tutkinnon suorittaneille tai luontoharrastuksen avu lla riittävät valmiudet hankkineille Kurssimaksu: 1000 mk, joka sisältää opetuksen, majoituksen ja yhden päivittäisen aterian. Myös sorsalintujen muutto on käynnistymässä ja lahden sulapaikoissa käykin melkoinen kuhina. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Ulla Peltomäki, p. Laulujoutsenten muutto Liminganlahti ja Hailuoto 9.-11.10. Ryhmäkoko: 10-16 henkilöä. Hinta 600 mk sisältää ruokailut, majoituksen Liminganlahden uudessa luontokeskuksessa, kuljetuksen paikan päällä ja opetuksen. • Edullinen hinnaltaan . • Nopea rakentaa. Hinta: 950 mk sisältää ruokailut, majoittumisen Liminganlahden luontokeskuksessa, kuljetukset paikan päällä ja opastuksen. (017) 3612300, Fax 3614707 • Pitkälle viety ekologisuus perustuksista lähtien. Tervetuloa ostoksille Luontokauppaan! Helsinki Nervanderinkatu 11 (09) 406 262 Jyväskylä Kauppatori, Väinönkatu 13 (0 14) 372 1022 Tampere Laukontori 4 (03) 2 14 5715 Turku Brahenkatu 5 (02) 232 700 1 Kuopio H-talo, Kauppakatu 32 (0 17) 263 1778 Luontokaupassa on runsaasti laadukkaita, mukaviaja hyödyllisiä tuotteita Poikkea tutustumaan! Tulevaisuuden pientalo! ~-~KUOPION PUUTUOTE OY Kermatie 7, 70780 Kuopio Puh. 015-5749400, Fax 15-5749450 BirdLife Suomi, Finnature ja OK-opintokeskus järjestävät: Linnuista nauttimaan! Hinta 950 mk sisältää nrnJOItuksen, kuljetukset paikan päällä ja opastuksen. • Terveellinen asustaa. Virolahdella arktisten lintujen näkemiseen on parhaat edellytykset. Jopa tunturihaukka, tunturipöllö ja jääkuikka ovat mahdollisia lajeja retkellämme. Vetäjät Ulla ja Jari Peltomäki. Lisäksi katsellaan diakuvia ja kuullaan tarinoita kurkien elämästä. Kurjet kerääntyvät suuriin parviin Söderfjärdenin peltoaukealle valmistautumaan syysmuutolle, ja etenkin niiden aamuja iltalennot ovat vaikuttavaa katseltavaa. Tule opettelemaan lyhytnokkahanhen ja tundrahanhen "poimiminen" metsähanhiparvista. (0400) 233 300, Jari Peltomäki, p. Toukokuussa sadattuhannet hanhet ja miljoonat allit, mustalinnut ja monet muut muuttavat 56 pitkin kaakkoista rann ikkoamme. suulat, pohjanja etelänkiislat, lunnit, kari metsot ja tunturikiurut. Ryhmäkoko 8-16 henkilöä. Paras alku lintuharrastukselle (l0-15 vuotiaille) Liminganlahti 17.-19.7. SUOM E LUO TO 3/98. Ryhmäkoko 816 henkilöä. Vetäjät Ulla ja Jari Peltomäki. Hinta 2290 mk, sisältää kuljetuksen Oulu-Vardö-Oulu, majoituksen ja opastuksen. 1998 käytännönläheisenä moni muoto-opetuksena. 1998 mennessä YARPALASTA saatavalla haku lomakkeella. Arktinen kesä, Norja Varanginvuonossa 27. Tiedustelut ja varaukset Ari Huuskonen/Suomen Matkatoimisto, puh. Kysy lisää! (myös iltaisin) NA TURA on viimeistelyvaiheessa, alueiden käytön suunnilfeluun tarvilaan asianluntemusta Taajama-alueiden suunnilfelussa ympäristöarvoja otetaan huomioon entistä enemmän TULE OPISKELEMAAN SA YONLINNAAN LUONTOKARTOITTAJAN erikoisammattitutki ntoon vaimentavia tietoja ja taitoja (koulutus on Itä-Suomen lääninhallituksen hankki maa omaehtoista koulutusta) Koulutusaika ja -tapa: 14.04.-30. Viikonloppu Viron Matsalussa 9.-11.5. Vetäjät Ulla ja Jari Peltomäki. Vetäjät Ulla ja Jari Peltomäki
Elintwvikeviras10/ Tu!kimuksia l // /993. Ohjeissa puututaan lannoituksen mitoituksen ja ajankohdan lisäksi muun muassa valon säätelyyn, kasteluun ja korjatun sadon säilytykseen. Nitraatin haittoja voi vähentää esimerkiksi syömällä runsaasti C-vitamiinipitoisia kasviksia ja hedelmiä, sillä C-vitamiini kykenee estämään nitriitin muuttumista nitrosoamiineiksi. Ongelmallisempi kuin kasvisten nitraatti on nitriitti , jota käytetään säilöntäaineena lihajalosteissa ja muun muassa juustoissa. Nitriitti vaanii etenkin lapsia. Salaatissa ero on jopa 2000 milligrammaa kilossa, pinaatilla 500 milligrammaa. Kasviksista saatavaa nitraatin määrää voi jokainen säädellä syömällä kasviksia monipuolisesti ja suosimalla luomuvihanneksia. Kasviksia syömällä nitraatti siirtyy elimistöömme, jossa se voi muuttua haitalliseksi nitriitiksi. Elintarvikeviras10/Tutkimuksia 7/1995 Esko Niemi ja Anja Hallikainen: Kotimaislen ja ulkomaislen kasvisten nitraattija raskasmetallipitoisuude!. Ihmisillä muuntumisketjua on ollut vaikea todistaa, koe-eläimillä se on todennettu monesti. Tutkimusten mukaan kotimaisilla viljelijöillä on hyvät mahdollisuudet pysyä sallittujen raja-arvojen alapuolella. mäismäärät pinaatille ja salaatille. Lisäksi tu levat muut lihajalosteet, kuten leikkelemakkara ja -kinkku sekä maksamakkara. Sen on myös todettu reagoivan elintarvikkeiden amiinien kanssa ja muodostavan nitrosoamiineja. Viljellyissä kasviksi ssakin on eroja. Pelloilta vesistöihin valuvat lannoitteet tuovat nitraattia myös juomavesiimme. Eläinkokeissa nitrosoam11111t ovat osoittautuneet syöpää synnyttäviksi aineiksi. Tämä kävi ilmi muun muassa Tullilaboratorion 1994: mittauksissa Nitraattia mg/kg (keskimäärin) Viljelytapa peruna porkkana punajuuri luomu tava110111ai11e11 14 60 76 240 11 00 1600 Reilu vuosi sitten meillä tulivat voimaan Euroopan unionin asettamat nitraatin enimSUOMEN LUONTO 3/98 Hanna Hcntinen Typpilannoitus on suurin syy nitraatin liialliseen määrään kasviksissa. 57. Nitriitin tiedetään aiheuttavan methemoglobiniaa, anemian kaltaista tautia. Vähiten nitraattia oli tomaatissa. Ympäristö ja Terveys 7-8197 Esko Niemi, Pi,jo-Liisa Penttilä, Kalevi Siivin.en: Luonnonmukaisesti viljeltyjen elintarvikkeiden vierasainepitoisuudet. Siksi herääkin kysymys, eikö nitriittiä voi korvata turvallisemmalla aineella. On arvioitu, että noin viisi prosenttia ravinnon sisältämästä nitraatista pelki styy nitriitiksi. "On katsottu, että mikrobiologiset haitat ovat vakavampi riski kuin nitriitti, tosin korvaavia aineita etsitään jatkuvasti." Alice Karlsson Lähteet: Karin Blomberg: Kasvisten nitraattipitoisuudet ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Suomalaiset aikuiset saavat nitriittiä ravinnosta puolet turvalliseksi arvioidusta määrästä, lapset jopa 90 prosenttia. Juuri siksi nokkosta varoitellaankin leikkaamasta lettutaikinaan navettojen ja vessojen typpikylläisiltä nurkilta. "Nitriitti on säilöntäaineena niin tehokas, että siitä on vaikea luopua", kemisti Karin Blomberg Tullilaboratoriosta vastaa. Missään tapauksessa kasvisten rouskuttelua ei pitäisi ainakaan vähentää, pikemminkin päinvastoin. Kasvisten nitraattipitoisuuksiin vaikuttavat lajikkeen lisäksi muun muassa lannoitus. Koska luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä keinotekoista lannoitusta, on luomukasviksissa selvästi vähemmän nitraattia kuin tavanomaisesti viljellyissä. Elintarvikevirasto on vielä vauhdittanut nitraattiongelman hallintaa laatimalla viljelijöille ohjeita siitä, miten he voivat alentaa kasvisten nitraattimäärää. Talvella kasviksissa sallitaan suurempia nitraattimääriä kuin kesällä. Jotkut kasvit, kuten nokkonen, keräävät nitraattia hanakasti . TOSI-JA MAKUASIOITA RAVINNOSTA ---------------------------------Nitraattia kasviksista, nitriittiä makkarasta Nitraatti on typpiyhdiste, joka kuuluu kasvien aineenvaihduntaan. Kun Elintarvikevirasto muutama vuosi sitten tutkitutti kotimaisten ja ulkomaisten kasvisten nitraattipitoisuuksia, löytyivät suurimmat määrät salaateista, kiinankaalista ja punajuuresta. Nitriitti on yleensä yhtenä lisäaineena myös valmiiksi marinoiduissa lihoissa. Se on noin 35 prosenttia vielä turvalliseksi katsotusta saannista. On laskettu, että lasten päivittäinen sallittu nitriittimäärä täyttyy jo yhdestä nakkimakkarasta. Nitraatin vaarallisuus perustuu siihen, että se voi muuttua nitriitiksi ja edelleen nitrosoamiineiksi, mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi aineiksi. Makkaran ystävillä turvallisuusrajat natisevat. Kasvisten sisältämät kuidut, vitamiinit ja muut aineet nimittäin myös estävät syövän syntyä. Suomalaiset saavat ravinnosta nitraattia noin 75 milligrammaa vuorokaudessa
Helin Oy Helsinki Viljon Kuljetus Oy Haarajoki Kuljetus Fingerroos Oy Järvenpää Nopon Oy ilmastusjärjestelmät Un-Neon Oy Suomen Psykologikeskus Asiantuntijat Oy Helsinki Suomen Kolarikorjaamoiden Liitto ry Helsinki Sin Ocab Helsinki Veho Länsi-Suomen Hyötyajoneuvokeskus Koirahoitola Miracle Kaksoisputki Oy/ Kp-Asennus Oy Munters Oy Lohjan Päälirakenne Ky Lohjan Invataksi/ Kai Finnberg Vanpipe Oy Espoo Puutavaraliike T. Onnittelut Suomen luonnonsuc (gnflnenfill& JOURNALISTILIITTO VATTENFALL _,,, LASTENTARHANOPETT AJ ALIITTO ( ( ; , KEMIANTEOLLISUUS RY SUOMEN URHEILUSUKEL TAJ AIN RY LUONNONMUKAISEN VILJELYN LIITTO JÄSENJÄRJESTÖINEEN Ooutokumpu MAAKAASU PUHDASTA VOIMAA r.: Tetra Pak Enemmän kuin pakkaus ™ ONNINENOY (i)EKOKEM Ekokem Oy Ab, PL 181 , 11101 RIIHIMÄKI Puh. (01 9) 7151 . FaJ< (019) 715 305, 715 300 LUOMUSUOMI OY Myymälä: Kauppakeskus Myyrmanni 58 UUSIMAA Helsingin Rekkaterminaali Oy Vantaa Uudenmaan Yrittäjälehti Lohja Luontaistuote Vita Lohja Oy Paperi-Dahlberg Ab Kotikontu Keravan Koneistus Oy Forest Trucks Oy Mäntsälä Käännöstoimisto Ide Oy Helsingin Painesäiliö Oy Helsingin A-kilta ry/ Solakallion toipilaskoti CPC Foods Oy Espoo Ekenäs Bokförnings och Disponenttjänst Kb DMB & B Oy Helsinki Säätölinja KHK Ky Helsinki Kansallinen Kokoomus Myllyhoito ry Zeronis-yhtiöt Maaseudun Sivistysliitto ry MSL Saajos Oy ALLAGOY Maan rakennusliike P. Parhaillaan siilit harrastavat kantojen koloissaja lehtikasoissa. Juslin Ab JL-Types Ky JT Kaivoskoneet Oy Keilaniemen Paino Oy Espoo Salon Fontana 09-694 6646 Ever Parts Oy Tuulenviemä Ky Vantaa Hair Art Itäkeskus Oy Helsinki Keskustan Opiskelijaliitto ry Oy Osram Ab YIT-YHTYMÄ OY SUOMEN LUONTO 3/98. Vainio Oy Järvenpää Ritva Norris Cosmetics Oy Helsinki Idman Oy Kirkkonummi IISOPPI Karkkila Advancetec Oy Oy Stockmann Ab Seo Olarinluoma Uudenmaan Pikakuljetus Oy Suomen Palveluapu Oy Helsinki AKAVA Harri Pulli/Luontokuvnt Siili on Uudenmaan maakuntanisäkäs. Heiskanen Oy Espoo Kalustekarhut Oy Mainoskeula Oy Helsinki Elektro-Dynamo Oy Helsinki STF Finland Oy Espoo Benecap Oy Oy Arwidson Ab ZYRTEC Transocean Oy Ab Maximedia Oy Oy Teboil Ab Suomen Metsänhoitajaliitto Lundia Oy S.G. Nieminen Oy Keskustan Kello ja Kulta Mäntsälä Pesula Iira Ky Hanko Air Express International Finland Oy Vantaa Tuusulan kunta Calonius Oy Kodak Oy Oy K. Twin Systems Oy Helsinki Oy Fredko Ab Söderkulla Kluuvin Kiinteistöt Espoo Lihakallio Oy Helsinki Terrasolid Oy JOT Components Karkkila Oy Nordson Finland Oy Helsinki Kampaamo Seija Kilpeläinen Kerava Painokaksikko Oy Helsinki Multifix Oy Capman Helsinki Kahvila Josefina Helsinki Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn Yhdistys ESVY ry Suomen Kalamiesten Keskusliitto Fundus Oy Helsinki Marjan Pitopalvelu/ Ravintola Servietti Helsinki Compostruct Oy Kerava Ravintola Musta Käsi Millipore Oy Oy Henrex Ab Espoo Parturi-Kampaamo Desing Point Järvenpää Hakuprint Ky Vantaa Autokorjaamo Colar-Team Oy Järvenpää Continental Rengas Oy Helsinki Keller Finland Oy Vantaa Miete Oy Vantaa Maanrakennusliike Hasalme Oy Vantaa Woodwinds Ky Harkonsalo & Vesa Public Relations Oy Espoo Haj-Tekno Oy Helsinki OSUUSKAUPPA SEUTU Exide Electronics Espoo Esso-huoltamo Lähderanta Espoo Job-Les Möbelaffär JOTAQUA Järvenpään Apteekki Insinööritoimisto R.J
09-6 18 82 1, Fax 09-602 244 KJRJAPAINO MESTARIOFFSET Kallioimarteentie 9. Kampaamo Marja Lohja Nikomed Finland Oy Ab Espoo Leppävaaran Kukkakioski/ asema Espoo Mäntsälän Kuva Telinemiehet Oy Konsulttitoimisto Jaakko Lehti Oy Helsinki ja Turku Oy Matkahuolto Ab Helsinki Jätehuolto Jorma Eskolin Oy D. fax 09-476 1 6350 KJINTEISTÖHUOL TO KIRVESNIEMI OY Kielotie 4-6 D. 09-872 1228 fax 09-872 1996 -~-----'SÄHKÖ-PAGANUS OY o C.lTJ1WIIWUIIDT ··-~ ·-ÅHPY FINNET-YHTIÖT OTAVA KUSTANNUS OY UU DENM AAN KAT U 10 00 120 HELSINKI PUH. H ANDELSBRANSCJjENS FACKFORBUND n OY ECCO-SUOMI AB Nahkahousuntie 9, 002 10 Helsinki Puh. luliitolle 60-vuotisesta työstä Jouko Vcikkolainen/Luontokuvat Kuha on aateloitu Uudenmaan kansalliskalaksi .. 09-89 4 11 D' ARCY MASIUS BENTON & BOWLESS OY AB FINLAND Runebergin katu 5 A 00100 Helsinki ITALKONOY Heikkilåntie 3, 00210 HELSINKI Tel. 1300 Vantaa KOLSTER OY AB Iso-Roobertinkatu 23, 00 120 Helsinki Puh. Luontaishoitola ja kurssikeskus Afrodite Loimuset Oy Järvenpää Oy Carnival Films Ltd Helsinki Oy Transfennica Ab Oy Autrol Ab Pekkaniska Oy GF-Trans Oy Ab Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy VALIO OY HERAJOEN MEIJERI SUOMEN L UONTO 3/98 Mixage kampaamo Helsinki Famon Oy Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Parturi 9 onnittelee Jura Lasi Oy Järvenpää Oy Baritec Ab Helsinki Rakennus ja Valvonta Palonkoski Vantaa Metsästajäin Keskusjärjestö Deltakem Oy Espoo MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS Timo Niemincn/Luontokuvat Seitsenpistepirkko verryttelee k.ankeita jäseniään huhtikuussa. Carnegie AB/ Finland Branch Uudenmaan Pohjatutkimus Oy Kirjanpitotuki Kykkänen Oy Helsingin Mylly Oy Järvenpää V asemmistoliitto rp Espoonlahden seurakunta K & T Forsberg Oy Suomi-Venäjä-Seura Arkkitehtitoimisto P & P Manner Oy OYKREUTOAB Uudenmaan Hevosja Pieneläintarvike Oy <.Sulufav Eil!Jiv Of LIIKEALAN AMMATTILIITTO ry. 09-682 2255 OYTAVRON AB Atomitie 5 B, 00370 Helsinki Puh. 1350 Vantaa Puh. 09-682 75 400 Fax 09-682 75 401 @TOYOTA Ka1voksela TOYOTA AUTOTALOT OY 59. 09199 6 1 SETEC OY Suometsäntie 1, 174 1 Vantaa Puh. 09-476 16 15. Pirkko on Suomen kansallishyönteinen
019-749,Fax O 19-734 699 TAMPEREEN KAUPPAHALLIYHDISTYS RY Suomen Apteekkari liitto MIKKELIN KAUPUNKI 60 Uudenmaan Kivityö ja Piharakennus Oy ITÄ-UUSIMAA Taisto Tähtinen onnittelee ! WSOY Porvoo Suomen Ympäristökoulutus Oy Porvoo Emve Suomi Finland Ab Oy Porvoo MG Trans Ky Porvoo Loviisan Viemäripalvelu Ky Tesjoki Lival Sipoo Palvelulehti Itäväylä Oy POHJOIS-SAVO Ruotsalainen Oy Nilsiä Maaningan Automaalaamo Käärmelahti Rakennuttajatoimisto Martti Rönkkö Ilmastointipalvelu Airasvaara Oy Kuopio Arctic Machine Oy Suonenjoki Metsäkoneurakointi Raimo Lipponen Nilsiä Mineraalikuljetus Oy Metallityö Vainio Ky Soinlahti Rautalammin kunta Finnpipe Oy Sorsakoski LVI-Kallaveden Putki Oy Kuopio Iisalmen Rekkapiste Oy Iisalmen Sahat Oy Kesoil Motorest Varkauden Portti Kallaveden Talohuolto Ky Kuopio Lapinlahden työvoimatoimisto Tilitoimisto R. Maavirta Ky Somero Rautaruukki Oy Halikon Tehdas T & T Translaatio/Tieteen ja tekniikan käännökset A. Rakennus Oy Punkaharju Haukivuoren Metsänhoitoyhdistys ry MT-Lasi Savonlinnan Antikvariaatti Oy Sulkavan Vene Oy Kangasniemen Osuuspankki Jons-Finland Oy Osuuskunta Itäjalostus Teräsrakennekonepaja Kariko Oy Mikkeli Hirvensalmen kunta VARSINAIS-SUOMI Lateksiteollisuus Raisio Chemicals Oy Turun RH-Tekniikka Ky Kalen Sähkötyö Kaarina Kuusjoen kunta Naantalin Tehdaspalvelu Oy Rakennuspelti Etsalo & Etsalo Ky M & M Heikkilä Ky Niinijoki Kemiön Puhelin Oy Kiikalan Kivipuu Ky Rekijoki Julinia Catering Telia InfoMedia Koukin Puutarha Rek. SUOMEN LUONTO 3/98. Hierojat Raija ja Jyrki Veini Heikkilän Kauppapuutarha Oy Sairaankuljetus M. RTEK omm ICAUltOPUHElU FINN KINO Ooutokumpu SAKO OY PL 149 11101 Riihimäki Puh. Uotila Riihikosken Vehnämylly Tmi Antero Aittala Uraffär Kelloliike T. Laukkanen Piirinuohooja Raimo Salo Säkylä Ten-Pek Oy Lieto Henkilönostin vuokraus Harri Simola Ky Kahvila-Ravintola Pärttylinlinna Masan Baari Turku Hirvikosken Baari EL-Putkiasennus Raisio Elomatic Oy Turku Mattilan Kuorma-auto Oy Turku Metallityö Mäkelä Vinkkilä 1-Metalli Ky Maalausja Muutostyöt Oy Turku Liedon seurakunta Saloteam Oy Kaarinan Apteekki Oy Kongskilde -Juko Ltd Konehuolto A. Heikkinen Oy Kuopio Sukevan Tilipalvelu Vesannon kunta Pielaveden Pitopalvelu ay Rautalammin Kirjakauppa Ky ETELÄ-SAVO Mikkelin Palvelukoti Ky Itsepalvelupesula Minnan Paikka Juva Maatilamatkailu Hukkanen Sulkava Mikkelin Valokuvausliike Oy O.T. Forsman Parainen Aqua Engineering Oy Rymättylä Kaarinan Putkistohuolto Oy Mikron Ruokala Lahdenne Malmin Grilli Vammala RF-Tuote Oy Teijo Paimion Lämpökeskus Oy Paimio In-Hammas Oy Loimaa Nokia Mobile Phones Riverside Studio Oy Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Nopars Oy Masku Iruta Oy Salo Turun Optillinen Liike Oy Turku Kuorma-autoilija Jouko Naumala Teleste Educational Oy Turku Tilitoimisto Aarnio Oy Turku Autokoulu Ajaxx Company Oy Ajaton Ilme Huonekalukorjaamo Laitilan kaupunki Kemiön kunta Silkkipaino Räsänen Ky Turku Vallius Hitsauskoneet Oy Muuria Markku Varjo/Luontoku vat Mitä olisi Savonmaa ilman muikkua. 19-743 1 KUMERA OY Kumerankatu 2, 111 00 Riihimäki Puh. Onnittelut Suomen luonnonsuc YPU-PUKUTEHDAS i IRAKENNUS 1 1 1TEOWSUUDEN KESKUSLIITTO FISKARS P
Saarinen Oriveden kaupunki Levyneliö Oy Kangasala Aarno Järvinen Oy Merita Asiakasrahoitus 61. ,...1 11 ·---· . 924-7319 264, Fax 914 -7319 260 ........ 103) 2488 111 AURA KORRO OY ARI OUTINEN KY ~ABLOV® Veljekset Luoma Oy Toijala O E~DKEM Patenttikonsultointi Kangas\TI mäki Oy Tampere Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 RII HIMÄKI L.. Fax (019) 715 305, 715 300 ange maen un a Tampereen Keskuspyörä K. (019) 7151 . Jaatinen Oy Kivijärven kunta kukon askeleen edellä Jyväskylän Vyöhyketerapia Ekomassat Oy Kivijärvi Iso Kirja Keuruu Keski-Suomen Kuljetus Oy Muurame Vaajakosken Kalastustarvike Tmi Kahvila Naissaaren Woima Muuratpuu Pohjonen Oy Konneveden kunnan toimintakeskus Koskenpään Huopatehdas Oy Kosken pää Keski-Suomen Viatek Jyväskylä Keuruun seurakunta Petäjäveden kunta SUOMEN LUONTO 3/98 Metsäkoneurakointi Jorma Moisio Opti International Oy Kukkatalo Nousiainen Kuljetusliike Jyrki ja Petri Nieminen Oy Lemmikkiliike Tintti & Tiplu Ahosen Taimisto TG-Tuoteja Siivous Oy HÄME Jokioisten Maanrakennus Oy Latovainio Forssan Aikuisopisto Vaate-Pirtti Oy Lammi Nelikemia Oy onnittelee Hauhon kunta Parturi-Kampaamo Mirja Nalli Lasit korjaa Hämeenlinnan Lasikorjaus Oy Hauhon Myllärit Oy Mainostoimisto Madison A venue Oy Riihimäki Rakennuspalvelu Rainer Niemi Oy Hämeenlinnan kaupunki Kalvolan kunta Konsulttija Tilitoimisto Eino Heinonen Hämeenlinna Riihimäen Tilija Laskentatoimi Oy Riihimäki L & J Ylijoki Ky Kyröskoski Tilitoimisto Untala Oy Riihimäki Toimistotiimi Bello FORMA Oy Lahti Heinolan Kulta Oy OMSA OY Lahti Hissi-Lahti Nastolan seurakunta Tilipalvelu Irja Malin Orimattila Liukkosen Pultti Oy Lahti Unilon Oy Oy Uponor Ab Flaaming Oy Jätehuoltotuotteet Lahti Muovijaloste Oy Epox-Sol Oy Hollola M-Laskenta Ky Lahti JVS-Steel Oy Retermia Oy Heinola Tmi Leila Land HP-Kori Oy Puu tavarakuljetukset Heikki Kauppinen Järvelä FEG Asko Oy Kirjapaino Markprint Oy Lahti PIRKANMAA ATAGEARSOY TAMPERE • TAMFELT Plorieroorio • Lasien Eloinlorha • Nosinneulo • HuY1puisto • Akvaario SIRKJNNtEM~ Dellinoorio • Sora Hilden • 33230 TAMPERE, puh . " Antti Le inonen /Luontoku va! Suunnittelutoimisto Kierrätystekniikkaa E sko Myllyojantie 169 S iirtola 1s600MvLLvoJA Oy PuhjaFax:(03) 718897-4 GSM: CMO 5513177 GSM: IMO 5020482 Sl hköpos tl: H oy@sci.tl •OTKA laadukasta rakentamista · rakennusliike rj:.'::J \..J ONMARK 0V =sa1itunka 1u 7 24100 Sa lo p u h. 1 " k t Puh. VENEET ANakkilan W Osuuspankki Pirkanmaalaiset ovat valinneet maakuntalinnukseen västäräkin. luliitolle 60-vuotisesta työstä "Västäräkki pienillä varpaillaan särkee jäätä enemmän kuin tuhannen tuuramiestä. PÄIJÄT-HÄME MA Rymättylän Tili ja Kiinteistö Oy LKV Pilkington Lamino Oy Nordlamexin tehdas Rymättylän Osuuspankki Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy Suomen Saaristolaivat Ms Asbö Tammen Koru Oy Ahvenanmaan Elävän Ravinnon Instituutti KESKI-SUOMI Suolahden Apteekki EP. .._, , ..
Poro on lapin maakuntanisäkäs. 08-616 7 1 Monialainen toisenasteen oppilaitos 62 POLAR-RAKENNUS OY Jorma Luht.t/Luontokuvat Porotokka tarpoo syvässä hangessa Kittilässä. Liljeroos Oy Tampere Matkapojat Oy Vammala Kalustetalo Valtonen Oy Tampere Hirscht Finland Oy Omnitele Oy Tampere Mäntän Lukkoturva Puutavaraliike Nerkoon Höyläämö Oy Linnankylä Vammalan Seudun Osuuspankki Tampereen Tehokone Oy Toimistopalvelu Nota Tampere Vöalan Teollisuuspinnoite Oy Tili-Tutka Oy Ab Tampere Kilsa Tools Oy Pesulapalvelut Oy Mänttä Vammalan Kuljetus-Pojat Oy Autopaja Markku Siuvo LAPPI Koivusaajon Lomamajat Oy Hartwall Ab Lapinkulta RTV-Huolto A. Onnittelut Suomen luonnonsuc lWTILAlllTKAILU VÄLIMAA Kymen Lehtimedia -konserni TUNTURI HOTELLI VUONTISPIRTTI ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Asuntomessukunta 98 PYHÄJÄRVEN TERVEYSKESKUS/HALLINTO PL 16 8680 1 Pyhäjärvi Pelkosenniemen kunto Haapajärven kaupunki KARSTULAN EVAN KELINEN KANSANOPISTO Kajaanin kaupunki KAINUUN SÄHKÖ OYJ KAJAANI-INSTITUUTTI PUH. Vaattovaara Kolari Aislo Oy Vital eriste Lapin kuvat valokuvaaja Jaakko Alatalo Koillis-Lapin Sähkö Oy Outa-Jussi Sallatunturi Polar Speed Retket Levi Rovaniemen Rappusiivouspalvelu Ky Inergia Oy Linke Oy Ounas Motor Oy Kemin Matkapuhelin Oy Pallaskylmä Oy Sallan Osuuspankki Pole Star Safaris/lglu Oy Levi POHJOIS-POHJANMAA Sanomalehti Pohjolan Työ Oulu Kauneushoitola Riitta Messman Oulu Kalajoen seurakuntayhtymä Husky Tours Km Oy Sah-Ko Oy Oulu Kempeleen Jätekuljetus Ky Kempele Kalajoen Lattia ja Sisustus Oy Vaalan kunta Kellon Lasi Ky Miilukangas Ky Raahe Pulkkilan Medifys Hannus-Baari-Leipomo Kiiminki HydnumOy Pellonpaja Oy Oy M-Filter Ab Haapavesi SUOMEN LUONTO 3/98. Hotelli-Ravintola Lähde Ruovesi Hani-Tuote Oy Tampere Lemmikkieläintarvikeliike Daisy Toijalan Tilitoimisto Oy Tasoiteliike Veljekset Hakala Lempäälä KE-Sähkö Oy Sääksjärvi Rakennusliike Kauko Kallio Oy Mutala Devipack Oy Tampere Setipak Oy Viiala Datasiru Oy Euromarket Tampere Tampereen Apteekit Tampereen kaupungin liikennelaitos Lielahden Apteekki Tampere Tilitoimisto Seija Ahola Ky Tampere H
Sandström Kokkola Uimari Bingo Isonkyrön Siivouspalvelu Oy Oy Kontaktor Ab Vaasa Pro Gradu Oy Opiskelijakirjakauppa Dan Cake Finland Oy Vöyri Lohtajan kunta Mainospalvelu Messunikkarit Oy Centralapotek Keskusapteekki Vaasa Hotelli Kristina Oy Kristiinankaupunki Vaasan Saippua Vaasan kumisin paikka Kumi-Järvinen Oy Rengastalo Lyks Oy Pietarsaari/V aasa Unibisc Auto-Shop YIT-Huber Pohjolan tehdaspalvelu Ab Rani Plast Oy Teerijärvi Helsingin Mylly Oy Vaasa UPM Kymmene/Pietarsaaren Tehtaat MRP-Trading Oy Oy Elektroniikkakierrätys Finland Ab Pietarsaari SATAKUNTA Jokema Oy Pesuaineet ja Tehopyyhkeet Kokemäki Tmi Rajaprint Riste Raitop Oy Vampula Rakennusja Laatoitustyö Markku Virtanen Kankaanpää Viinikka Oy Kokemäki Oy Transwik Ab Pori Lotila Yhtiöt Rauma Suomen Voimatekniikka Oy Harjavalta Säkylän kunta/ympäristölautakunta Meri-Porin Kalastustarvike Ky Tilitoimisto Joka-Tili Messin Oy Pori Ulvilan Pyörösaha Länsi-Valu Oy Pomarkku Rauman Sähköpalvelu Oy Maalausliike Bållstedt & Vuori Oy Kartanon Autosuojaus Pori Uulatuote Oy Porin Lämpövoima Oy KAINUU Kuljetusliike Kauko KARHU Oy Nakertaja Kajaani-instituutti Kajaanin Paperinkeräys Ky Kajaanin seurakunta Kainuun opisto Mieslahti Kainuun Lähivakuutus Kotileipomo Herkkusuu Pohja vaara Mainostoimisto CIS 63. Oy Joko-System J unikkalan Saha Oy Fur Master Nahkapesula Oy Kaustisen seurakunta Hulden & Söner Oy Ab FF-Jet Ltd Ab KYMENLAAKSO Veljekset Kaukasalo Oy Neuvoton Eprom Oy Kouvola Leipomo Juha Lumme Voikkaa Kaakkois-Suomen Vakuutusyhdistys Invataksi Nortamaa Oy Kotka Kaakon Teollisuuspalvelu Oy Imatra JP-Suunnittelu Oy Karhulan Pesukarhu Ky Fin Entisöinti ja Saneeraus Oy Kuusaan Raudoite Oy Haminan Putkinäkki Oy Mäntyniemen Lomakeskus Pyhtää KVL Sähköasennus Oy Kouvola Astepa Oy Lappeenranta Haiton Oy Eines Mesta Ky Kouvola Haminan seurakunta Natuma Ky Imatra, Lappeenranta T & TRämä Oy ETELÄ-KARJALA Luumäen kunta Kuljetusliike Noroaho Oy Lappeenranta Isännöintija Konsulttitoimisto Rousku Oy Imatran VB-Rakennuttaja Oy Neste Joutseno Timantti-Keittiöt Oy Lappeenranta Savira Oy Tuliniekka Oy Savi taipale Parturi Eila Lappeenranta Lappeenrannan Lämpövoima Oy Joutsenon Diesel-asennus Oy Muovija Metalliteollisuus Oy Suomenniemen kunta Tiaisen Saha Oy Heituinlahti POHJOIS-KARJALA IVO-toimintapalvelut-Joensuun voimalaitos Kesälahden Apteekki Markkinointi Muikku Oy Kesälahden Konesavotta Oy Idea! Coating Ky Merenkulkulaitos Viittatehdas Joensuun yliopisto Joensuun Keskuspesula Oy Aulin Pesula Kitee VAASAN RANNIKKOSEUTU Koujoki Elements Oy Airotehdas Tmi H. luliitolle 60-vuotisesta työstä Muhoksen Lääkintävoimistelu Ky Raahen tietokonealan oppilaitos Pulkkilan Lämpö ja Vesi Oy Lauri Kuokkanen Urakointi Eero Isohätälä Ky Hailuodon kunta Pohjolan Kumi Oy Raahen Rakennuskolmio Ky TVK-Suunnittelu Oy ETELÄ-POHJANMAA K & H Annala Oy Lapua Seinäjoen Ravit Jupis Pub Hesburger Haukkala Yhtiöt Seinäjoki Keski-Kasarin Autokorjaamo Jalasjä.Ivi Lestijärven kunta Jyllinkosken Sähkö Oy/ Länsivoima konserni AMA koneistus ja yrityspalvelu Kallen Valinta Kurejoki Järvileipä Oy JVP-Piikkilä Ky Seinäjoen Kaatopaikkakoneet Oy Urho Viljanmaa Oy Jokipii Länsi-Kate Oy Seinäjoki Erikoishammasteknikko Oiva Vainionpää Seinäjoki Jätehuolto Hautala Ky Kalakoski Ähtärin Eläinpuisto Kauppapuutarha Esa Tamsi Ky Aystö Inhan Tehtaat Oy Ab Suupohjan Akku ja Rengas Oy Kauhajoki HS-Muovi Oy Pohjois-Suomen Sähkö Oy Seinäjoki Kauhavan Silmäasema Oy Etelä-Pohjanmaan Matkatalo Oy Kauhava Alavuden ja Töysän Lääkintävoimistelu Riitta Mäkelä Rakennustarvike Ky Buckman & Mullola K-Ekstra/Evijärven talouskauppa Rakennuspelti ja Putki Niilo Koski Ky Ylihärmä KESKI-POHJANMAA Rekkalaskenta Oy Kokkola Kokkolan Autoja Kaasutinexpertti SUOMEN LUONTO 3/98 Ari Komulainen/Luontokuvat Pohjoispohjanmaalaiset äänestivät kärpän maakuntansa tunnukseksi
Tervetuloa avaamaan Luontotili! ÅLAND§BANKEN Puh . Nikander Antero Topp nyt kokonaan suomenkielisenä!! Jatkuva tilaus 150,Toimitusavustajat Per Alström Mark Brazil Martti Hario Lars Jansson Paul Lehman Dave McAdams Killian Mullarney Hadoram Shirihai Vanhat irtonumerot (1-2/95, 2-4/96, 1-4/97) 30,+ postituskulut Tilaan seuraavat irtonumerot: Erikoistarjous!! Kun tilaat Alulan vuosikerran 1998, saat vanhat irtonumerot hintaan 20,+ postituskulut. 1--i 1= LJ 1~ I_ I< 1'\ Avoinna: 10-18, to 10-20, puh. Tilaan Alulan vuosikerran 1998 ja seuraavat irtonumerot: Täytä oheinen tilauslomake ja lähetä se Alulan osoitteeseen: Alula, PL 85, 02271 Espoo Nimi: _ __ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Osoite: _ _ _ __ _ _ _ _ __ _ __ _ Maksan pankkisiirrolla D Maksan luottokortilla O (VISA/MASTERCARD/EUROCARD) Kortin nro. Mene metsään, Heurekassa! Näyttely koko perheelle. 2 % korkotuottoa sinulle, 0,2 % bonusta Suomen luonnolle. (09) 85799 Näyttelyt +Verne 85/ 50 mk, näyttelyt: 65/ 40 mk, Verne 35/ 25 mk A I NU TL AAT U I S E N L UONTO MME K UNN I A K S I Luontotili. Näe metsä puilta ja koneilta: Koe metsäpalo simulaationa, maailman metsävarat ja paperinkulutus, halkaistu mänty, karhuperhe talviunilla, linnunlaulu talven keskellä, mitä puusta saa, metsänhoito-multimediapeli, hakkuukonesimulaattori, virtuaalinen paperitehdas, rakennustyömaa, veistoluokka. h t . Korosta 2 % on tallettajan verotonta tuloa ja 0,2 % bonuksen Ålandsbanken lahjoittaa suoraan alueellisiin ympäristön kehittämisja suojeluprojekteihin. ~a.,a., LUONTOTILI 2,2% Luontotili on säästötili, jonka vuotuinen korko on 2 ,2 %. 0204 2901 1 H ELS INKI • ESPOO • TURKU • PA RA I NEN TAMPE R E • VAASA • AHVENANMAA , ------------------------------------------1 fiLUUi L. kk•• l ht· : Haluan tilata Alulan vuosikerran 1998 tntu affaS aJan Y OS e 1 : Vuositilaus 160,Alulan toimitus Dick Forsman Hannu Jännes Matti Kapanen Pekka Keskinen Pekka J. _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ Voimassa Allekirjoitus _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
(05) 4 11 7358. Heikki Susi/uoma. (09) 228 081, telefax (09) 228 08200 sähköposti: toimi sto@sll.fi Ma-pe klo 8.3016. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __J_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. talouspäällikkö Terho Po111a11e11, tiedotussiht., päätoiminaja Lee11a Sjöblom, Kestävä Suomi 98 -messut Mervi Taski11e11. OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki. 005 10 Helsinki SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK I Oy Kotkan katu 9, 005 10 Helsinki puh. (09) 228 08206. Ilari Uorila Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaanin katu 13.90 100 Ou lu puh.(08)3 1 15 828. likka Ste11. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. Eija Koski. Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa 1: Lähettäjä Allekirjoitu s: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: ..... (05) 228 5009, Mmja Me111·a Lappi Korkalonkatu 12, 96 100 Rovaniemi puh. (03) 2131 3 17, Harri Helin Pohjois-Karjala Penni Iän katu 7-9. Osoite: Suomen Luonto{Tilaajapalvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Seija Nerg, Juho Pe111w11e11. Thomas Wallgre11. 50111 He11111la-Nie111inen Vaasan lääni Wolfrin1ie 36 F 12, 65200 Vaasa puh. Kaarina Tiaine11 Satakunta Otavankatu 11. telefax (09) 630 4 14 SUOMEN LUONTO 3/98 z L.U 6 ::) V'J Tilaushinnat: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. Ta,ja L11111111e Kymenlaakso Satakielentie 10, 48230 Kotka puh. (02) 632 6 163, Maija T LL11nn1i Uusimaa Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. Ja1111e La111po/a/11i, S11sa1111a Lehvävirra. 80220 Joensuu puh.(0 13) 138 28 1. Perämiehenk. (09) 409 238 SLL:n nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. vastuullinen kulutus Ilpo K11ro11e11, luonnonsuojelusihteeri Joha1111a Mehto/a, toimistosihteeri Sirkka Oi11as. kirjanpitäjä A111w Parkkari, lähiluontoprojekti Rirl'G Pietiläi11e11. 00510 Helsinki puh. 208 10 Turku puh. (09) 228 08221 Kotkan katu 9. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUS LÄHETYS Sopimus 00510 /845 r r 65. puhelinvaihteen hoitaja Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Taija Ketola. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_. (09) 228 08333 LUON ONKUVA-ARK ISTO/ LUONTOKUVAT Nervanderinkatu 11.00100 Helsinki puh. puh. Jorma Vilja11e11 ALUES IHTEERIT Keski-Suomi Haapalammentie 17 as. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: .. Pirkko-Liisa Pe111oaAlstamo Varsinais-Suomi Mm1inka1U 5. 00 150 Helsinki puh. Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. 12, 40800 Vaajakoski puh. 11 A 17. (09) 630 300. Postinumero ja -toimipaikka Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). (09) 228 08 210,228 08 224, telafax (09) 228 08 200. (09) 176 633 LIITTOHALLITUS Timo Helle (pj.), (0 16) 3364 302, Hele11a Peso11e11. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. 53900 Lappeenranta puh. järjestösihteeri Susamw Kirkkola, kou lutussihteeri Joha1111a Kojo/a, kansainvälisten asiain siht.vs. (02) 2355 255. (0 16) 3 1 1 550, Tuula Leskelä Pirkanmaa Laukontori 4. toimituksen sihteeri Sirkka Teppo11e11, vastuu lli nen kulutus Tapa11i Veistola, Natura-projektisihteeri Liisa Leski11e11, opintosihteeri. 28 100 Pori puh. (06) 3 12 7577. 15 Ulla Aho11e11, Luo1111011suoje/ija11 toimit({lja Eija Hei110, jätteen synnyn ehkäisy Esko Jo111sa1110, pääsihteeri Milja J11mppa11e11. Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaaja palvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Hann11 Klemola SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ Asiamies Ritvll Pie1iläi11e11 puh. Me,ja Ylönen Saimaan alue Katariinantori 6. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. (0 14) 264 641. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9. 33200 Tampere puh
Lehmän vastine luonnossa oli alkuhärkä, joka on kuollut sukupuuttoon. Suomessa pesivät talitiainen, sinitiai nen, kuusiti ainen, hömötiainen, lapintiainen ja töyhtötiainen. •• -~ ·_1 ,., ( : . Many of Lapland' s small lakes have been entirely depleted of Arctic char by the overzealous use of nets. There are special "inva-carriages" för wheelchairs, a play carriage for children, separate compartments för people travelling with pets, video coaches, coaches for allergy sufferers, conference coaches, disco coaches, etc. huhtikuuta • ~ . B) Lehtikuusen emikukinnot kehittyvät hedelmöittymisen jälkeen kävyiksi . 2. Suomen ensimmäiset, 1938 perustetut kansallispuistot ovat Pelkosenniemellä ja Kemijärvellä sijaitseva Pyhätunturin kansallispuisto ja Enontekiön, Kittilän ja Muonion kunnissa sijaitseva Pallas-Ounastunturin kansallispuisto. From the passenger' s standpoint, the most important factor when choosing a mode of transport is how long the journey takes, price coming second. A notable feature of the bird fauna is the barnacle goose, which quite recently has started nesting on a few of the islets facing Helsinki. Large carnivores in Finland by Alice Karlsson pp. ln Finland' s reindeer husbandry areas, large carnivores mainly kill reindeer. During the last few years the populations of large carni vores have, with the exception of the wolf, expanded. The park has since been extended and now spreads over 3300 hectares. Experts now gauge that there are 105-120 wolverines, 770 brown bears, 140 wolves and 790 lynxes in Finland. Both size and colour are dependent on the environment of the fish and on the quality and abundance of food. /t . A petition signed by 40 NGOs and 40,000 ordinary citizens was delivered to ParLiament in the 1980s demanding that a national park be established in the Nuuksio uplands. Nature conservationists, scouts and guides, and members of a few dozen other NGOs held quite a different opinion on the future of this home of the Iynx, flying squirrel, capercaillie, eagle owl and countless other animals, fungi, and plants of oldgrowth forests. moose), but the brown beer is able to survive to a large extent on berries and ants. At the time Finland was part of Sweden. SUOMEN LUONTO 3/98. Thirty percent of the victims had been killed by wolverines, 25 % by bears, and 22 % by wolves. On the other hand, rail fares are cheap in Finland. Aihesta enemmän Helena Tengvallin artikkelissa Elämää vaistojen varassa sivui lla 20-23. Now Suomenlinna is possibly Finland' s richest area in terms of its flora. 5. The target is a national park covering 5000 hectares. Arctic char at home in cold water by Ari Kauttu pp. Meillä melko yleinen pyrstötiainen ei kuulu varsinaisiin tiaisiin. • ~ c~ \ · ~!-,,, ..... Siitä päivä pitenee kesäpäi vänseisaukseen asti . Later the construction work was continued by the Russians. ln the western region of Finland lynxes can prey on white-tailed deer, but in eastern parts they are mainly obliged to catch mountain hares. ln the Netherlands, Switzerland and Britain the fares cost around three times as much. Neljä munaa pyörähtää kolon pohjalleviirupöllöpari odottaa perheenlisäystä Pähkinäpensas on vuoden puu Kevät on kohinaa, mullan tuoksua ja hiirenkorvia SUOMEN LUONTO ( Nawre of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Conservation Address: Kotkankatu 9 005 /0 Helsinki, Finland Fax: +358 9 228 08 200 any level of competition, while in Iarge lakes it is able to flourish, despite competition from trout, grayling and whitefish. ln their original state it seems that the islands were home to some 50-100 plant species. The reason for this rich diversity is that construction and other human activity has created a wide variety of tiny habitats. 67 Plans drafted by officials from the Ministry of the Environment did not include the establishment of a nati onal park right next to Helsinki. C) Männyn kävyt ovat lehtikuusen käpyjen tavoin kehittyneet emikukista. Bears mainly eat e Lk meat in spring. Arctic char demand clean, cold waters. 3. Suomenlinna's flora includes herbal plants like greater celandine, henbane and opium poppy. Satunnaisia vieraita ovat viitatiamen ja valkopäätiainen. Se on hoikka, noin 15 sentin mittainen otus, joka on talvella valkoinen ja kesällä päältä ruskea ja alta valkoinen. Both islands support I 50-250 plant species. Siemenet varisevat seuraavana keväänä. ln small lakes the arctic char is unable to withstand Suomen Luonto 66 ilmestyy seuraavan kerran 7. The Finnish rai lway's most serious competitor even in the future may sti II be the passenger car. 4. Translated by Leigh Plester Vastaukset sivun 12 pähkinöihin: A) Harmaalepän "kävyt" ovat vanhoja eminorkkoja, joista siemenet ovat pudonneet. 6. 7. SUMMARIES OF THE MAIN ARTICLES The train beats them ali by Anne Brax pp. Sen valkea talvikarva alkaa muuttua harmaaksi kesäkarvaksi maaliskuun lopussa ja kestää Etelä-Suomessa toukokuulle, Lapissa kesäkuulle asti. As a consequence, the State protected 1560 hectares of the Iand in its ownership in 1994. ' ,~:s, .tf .. 32-37 A start was made on the construction of the fort at Suomenlinna, just off the shore of Helsinki, in 1748. Männyn siemenet lennähtävät maailmalle vasta seuraavana keväällä, parisen vuotta kukinnasta. Differences in the energy consumption of forms of transport became very apparent on long journeys, whereas on short journeys the bus was almost as economical as the train. As early as at the dawn of the 18th century the forest plants had been obliged to withdraw. Pienin petonisäkkäämme on lumikko. Suomenlinna reaches 250 years by Seppo Vuokko pp. 4-9 The electric train is the most economical alternati ve when the environmental impact of various forms of transport is compared. ~-',\ ! . Today Suomenlinna is a historic monument with Unesco World Heritage status. Public prods officials into setting up Nuuksio National Park by Anne Brax p. :{ . Kanan villit esivanhemmat ovat viidakkokanoja ja sian villisikoja. Trains compete with other modes of transport by, för example, increasing the services they offer. Consequently, in Finland there has been a tendency to move over towards increasingly faster trains. Rail transport in Finland has conventionally been a State monopoly, but as from the beginning of 1999 the rail network will be open to competitors. Kevätpäiväntasaus on päivä, jolloin päivä ja yö ovat meillä yhtä pitkiä. 1819 At the annual "game conference" held in February, there were discussions on Finland's large carnivores. The 200 square kilometre Nuuksio (Noux) uplands were not in the officials' opinion "sufficiently valuable" . They need carrion left by wolves, while at the same time being known to feed on game birds, beavers, small rodents and hares. The wolf needs elk (Am. 26-28 Nowadays, as far as Finland is concerned, the arctic char is limited to the lakes of northern Lapland and to Lake Saimaa, where the species is endangered. Arctic char are of different sizes and colouration. However, the amount of rail traffic in Finland is modest in comparison to central Europe, för example. I .· .. The species is threatened by the acidification of lake waters and by overfishing. In 35 % of the cases of reindeer calves dispatched by predators, eagles were to blame. Metsäjäniksen karvanvaihtoa säätelee valo. ln early summer the walls may blossom yellow with wa1ty cabbage. Wolverines have a habit of fo llowing in the footsteps of wolves. Last year, claims were made to the state för 3300 reindeer killed by predators, amounting to almost 10 million marks. The lynx is dependent on fresh meat. Calcium, vital to many plants, has passed into the soi! during construction work; people have brought exotic species with them from Europe, Asia and North America
Yksityisten ihmisten tuki hankkeelle oli laajaa: 1992 Nuuksion kansallispuistoa vaadittiin yli 40 000 kansalaisen nimen voimin. "Ympäristöministeriön johtavat virkamiehet sanoivat aluksi, ettei Nuuksio ole kansallispuiston arvoinen", kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelusihteeri Ilpo Kuronen. Ratkaisevan kimmokkeen suojeluponnistuksille antoi kuitenkin 1980luvun jälkipuoliskolla Nuuksion Soivallaan suunnitteilla ollut kansainvälinen kilpahiihtokeskus, joka olisi tuonut leveiden latu-urien lisäksi alueelle monia muita rakennelmia ja valtavan määrän liikennettä. Hanke ei myöskään nostattanut minkäänlaista järjestäytynyttä vastarintaa. Barkman otti osaa kokoukseen ja on siitä lähtien ahertanut asian kimpussa. Reijo Juurinen/Luon1okuvat Oudolta tuntuva tarjoilu ei kuitenkaan estänyt kuninkaallista vierasta ilmaisemasta julkisuudessa tukeaan kansallispuiston laajentamiselle. Osa alueen yksityisistä maanomistajista tosin suhtautui, ja suhtautuu edelleenkin kielteisesti maidensa liittämiseen kansallispuistoon. Nuuksion suurimpana arvona on pidetty sitä, että se on laaja, suhteellisen turmeltumattomana säilynyt metsäalue noin miljoonan ihmisen lähituntumassa. "Pannukakkuja tähän aikaan aamusta?" hän tokaisi kuivasti. Luonnonsuojeluliitto muisti eduskuntaa lähetystöillä ja alotteilla. "Martat keitteli vät tilaisuuksissa kahvia, valokuvaajat antoivat kuvia ilmaiseksi, monet luontokerhot olivat mukana, samoin urheiluja ulkoilujärjestöjä ... Prinssi muuten kummeksui aamuvarhaisella retkeilyllään Nuuksiossa partiolaisten hänelle paistamia räiskäleitä. Puistoa on laajennettu melko reipasta tahtia; nyt se käsittää jo reilut 3300 hehtaaria. Anne Brax 67. Tiedotustilaisuuksia pidettiin; Ilpo Kurosen mieleen on erityisen vaikuttavana jäänyt mieleen tilaisuus Helsingin Tuomiokirkon kryptassa. Nuuksion metsäalue jyrkänteineen, kallioineen, soineen, lampineen ja niittyineen ei nimittäin sisältynyt mihinkään suojeluohjelmaan 1980-luvun loppupuolella, kun Nuuksion kohtalosta huolestuneet luonnonsuojelijat alkoivat miettiä keinoja alueen pelastamiseksi. Luontoinventoinnit ovat kuitenkin osoittaneet, että Nuuksion metsät tarjoavat elinpaikan myös kymmenille erityisesti vanhoihin varjoisiin metsiin erikoistuneille uhanalaisille kasvi-, eläinja sienilajeille. Tilanteen rauhoittamiseksi alueelle tuli määrätä rakennnusja toimenpidekielto. Kun SUOMEN LUONTO 3/98 suojeluliike alkoi nostaa päätään, alueen suurimmat omistajat olivat Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Metsähallitus, joka oli perustanut Tervalammin alueelle noin 1400 hehtaarin suuruisen luonnonhoitometsän. Nuuksio on kansallispuistoistamme ainoa, jonka synnystä voi kiittää yksinomaan kansanliikettä. Sinne on kuljetettu lukuisat vieraat EU:n ympäristökomissaari Britt Bjarregaardista Englannin prinssi Philipiin. Ympäristöministeriö asetti 1987 työryhmän selvittämään Nuuksion käyttöä. Uudenmaan luonnonsuojelupiiri jätti 1988 ympäristöministeriölle kansallispuistosta lakiesityksen. Nuuksion suojelua ajavaan kansanliikkeeseen otti osaa kymmeniä kansalaisjärjestöjä; esimerkiksi eduskunnalle luovutetun kansallispuistoadressin oli allekirjoittanut 40 järjestöä. Odotettu palkinto saatiin viimein ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen aikana maaliskuussa 1994, jolloin Nuuksiosta tuli kansallispuisto. "Yhdessä kohtaa takki oli aivan tyhjä", Ilpo Kuronen kuvaa tunnelmia. Noin puolet alueesta oli yksityisten omistuksessa. Aluksi 1560 hehtaarin suuruiseen alueeseen kuuluivat valtion Tervalammin retkeilyalue sekä muita valtion maita. Nuuksion järviylängöksi kutsuttu noin 200 neliökilometrin suuruinen alue sijoittuu Pohjois-Espooseen, Vihdin kaakkoisosaan ja Kirkkonummen pohjoisosaan. Maanhankintaan on saatu rahaa myös EU:n luonnonsuojelurahastosta. Erityisesti kunnostautuivat pääkaupunkiseudun partiolaiset, jotka puolustivat tärkeää leirija retkikohdettaan muun muassa jakamalla kymmeniätuhansia tiedotuslehtiä espoolaisiin talouksiin ja tekemällä Nuuksiosta videon. Kilpahiihtokeskukseen työryhmä suhtautui kielteisesti. Tavoitteena on Natura-ohjelmaan esitetty rajaus, joka on noin 5000 hehtaaria. Jos joku Helsinkiin saapunut ulkomainen arvovieras haluaa tutustua suomalaiseen luontoon, hänet viedään tavallisesti Nuuksion kansallispuistoon. Luonnonsuojelun voittoja Nuuksion kansallispuisto syntyi kansanliikkeen puurtamisella Suomen 1 uon nonsuojel u Ii itto 60 vuotta 1998 Nuuksio on niin suosittu, että siellä voi nähdä telttoja pystyssä talvellakin. " Tiedotusvälineet ottivatkin Nuuksion omakseen; aihetta käsiteltiin yleensä hyvin myönteisessä hengessä. Kaikesta tuesta huolimatta kansallispuiston aikaansaaminen tuntui välillä mahdottomalta. "Kerroin toimittajille, että tuolla ulkona, vain noin 30 kilometrin päässä on sydänosiltaan erämainen alue, joka on EteläSuomessa ainutlaatuinen ... Työryhmä ehdotti suojelun toteuttamista vaiheittain; aluksi suojelu ja virkistyskäyttö tuli ottaa huomioon kuntien yleiskaavoissa. ", Kuronen luttelee. Suuri yleisö tietää Nuuksion eläimistöstä parhaiten liito-oravan. "Suojelutyö oli sitkeää puurtamista; erityistä huomiota kiinnitettiin tiedotusvälineisiin", Barkman muistelee. Työryhmä esitti myös, että selvitettäisiin erillisen Lex Nuuksion säätämistarve. Kasvitieteilijä Jack Barkman muistaa lukeneensa Helsingin ympäristönsuojeluyhdistyksen jäsenlehdestä 1987, että Nuuksiossa Brobackan ulkoilumajalla pidettäisiin kokous, jossa mietitään keinoja hiihtokeskushankkeen tyrmäämiseksi. Toimittajia ja päättäjiä vietiin Nuuksioon retkeilemään ja kokemaan luontoelämyksiä, kuten kuuntelemaan pöllöjen öistä huhuilua. Alueen uhkat olivat monet, rantaja tierakentamisesta metsähakkuisiin
kylmän kukka ontomme pia kasveja. Nyt myös Sinä voit antaa syntymäpäivälahjan suomalaiselle luonnolle! Suomen Luonnon juhlanumerossa 5/98 julkaisemme yksityishenkilöiden onnitteluja syntymäpäiväsankarille. lähiluontoprojektiin, vastuullinen ku lutus -projekti in ja kansallisten vesiensuojelutalkoiden järjestelyihin. ... L ________________________ J. .. maksan PSP:n tilille 800016-98850 31.3.98 mennessä . r------------------------, SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO 60 VUOTTA Onneksi olkoon! Otan osaa Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhliin onnittelutervehdyksellä Suomen Luonnossa 5/98. Voit osallistua lähettämällä alla olevan kortin ja maksamalla 150 markkaa PSP:n tilille 800016-98850. Asiaa koskeviin tiedusteluihin vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton keskus, puh. .. ...... ... Onnittelui lmoituksen hinnan, 150 mk. Nimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: ..................... . ... .. ........ ........ Onnittelukampanjan tuotto käytetään Luonnonsuojeluliiton ku luvan vuoden toimintaan: mm. ... .. ........................... ... (09) 228 081 . juhlistavat kokuussa nsuojeluliiton toimintaa! Onnittele 60-vuotiasta luonnonsuojelun sankaria! ,:;;; ~sTA .J \; Suomen luonnonsuojeluliitto tulee alkavana keväänä toimineeksi 60 vuotta suomalaisen luonnon puolesta. ............... .......• Suomen luonnonsuojelu ! iitto Kotkankatu 9 00510 Helsinki Onnittelutervehdyksen lähettäjän nimi ja kotipaikkakunta julkaistaan Suomen Luonnossa 5/98 (ilmestyy 4.5) yksityishenkilöiden onnittelupalstalla. Allekirjoitus: ..................................................