lrtonumero 33 mk Kasviretki joutomaille • Vaalit ja ympäristö • Grönlanti. SUOMEN Maaliskuu 1 999'
Saameksi maaliskuu onkin joutsenkuu, njukcam6nnu. Kuvassa hallinkuutti.. Huhti-toukokuussa niillä on jo pesässä kolme-kuusi munaa. Joutsenet palaavat Joutsenet ovat varhaisimpia kevään airueita. Ensimmäiset kukkivat oksat on voitu Etelä-Suomessa poimia kotiin vietäväksi jo hyvän aikaa. Norppa synnyttää kuuttinsa lumiluolaan, halli ajelehtiville jäälautoille. Saimaannorpan pesäluola on rannoille kasautuneessa kinoksessa . Linnut alkavat heti pesimäpuuhiin. Kuutit syntyvät Pajunkissoja ojanpientareet täynnä Pajunkissat koristavat lumista maisemaa pian kaikkialla. Yksi "kissa" onkin siten jo kukkakimppu! Itämerellä on nyt varsin hyvät norppien ja hallien poikimajäät. Maaliskuussa ne saapuvat pesimäalueilleen sulien vesien äärelle Lappia myöten. Kun pajunkissaa katsoo tarkkaan huomaa, että se koostuu pikkuriikkisistä kukista
Tutkimusapulainen Juho Palosaari sekä muita aseman ihmisiä, eliötä ja asioita sivuilla 32-36.. Silti kotkia vainotaan edelleen . [00NT8 Maaliskuu LUONTO 4 Talventörröttäjää ei pakkanen piinaa Kasviretki lumisille joutomaille on vaivansa väärti . Naalinpoikasten riemua Grönlannin lyhyessä kesässä. Kysyimme eduskuntapuolueiden kantaa muutamiin tärkeisiin ympäristöasioihin . 38 Grönlanti arktisen kesän lumo 56 Kysy luonnosta 67 Elämää kuivuuden kourissa YMPÄRISTÖ JA ELÄMÄNTAPA 26 Voittaako ympäristö vaaleissa. Esimerkkimme on Pohjois-Pohjanmaalta. Martti Rikkonen kuvasi kanteemme Inarin Kettujoen maaliskuiset laulujousenet. 24 Hieno hiihtoretki 1 2-vuotias Maarit Vasama vietti hiihtolomansa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Oulangan biologisen aseman pihassa on Kiutakönkääksi nimetty ilmastoasema. 32 36 ° pohjoista purevuutta 37 Metsävaltiossa kaikki hyvin. 18 Lintutieteen Lönnrot 20 Kuka vainoaa kotkia. Aura Koivisto arvostelee Kansallista metsäohjelmaa. Suhtautuminen kotkiin on yhä myönteisempää. 50 Ekoneuvo: Tietokoneet ovat jäteongelma 54 Big Bull johtaa Kainuun biisoneita Tuleeko biisonista meille uusi kotieläin. Einari Merikallio, lintutieteemme monipuolinen suurmies, esitellään sivuilla 18-19. Lue sivuilta 38-43 mitä muuta suomalaistutkijat näkivät kuusiviikkoisella matkallaan. VAKIOT 1 2 Pääkirjoitus 1 3 Ajankohtaista 44 Maailmalta 46 Mielipiteitä, keskustelua 49 Kirjat 52 Multasormet 64 Palvelukortti 66 Summaries Toimituksen yhteystiedot löydät sivulta 12
•• eipak
•• • • • • • • • • • ~en punaa
"Palsternakan keltaisia kasvustoja näkee jo Helsingin itälaidalla, Yartiokylässä asti." Palsternakkaa tutumpia talventörröttäjiä ovat takiainen, pujo, pietaryrtti, kärsämöt, hierakat ja suuri osa heinistä sekä muun muassa osmankäämi. Täällä on talventörröttäjiä mustanaan. Tällä paikalla palsternakka on painolastikasvi. Jättikokoiseksi venynyt pehko on melko varmasti risteymä. Se seisoo suorana kuin sotilas. :s 0: ::, :s A rto Kurtto tuntee kasvit, vaikka niistä olisi vain ranka jäljellä. On tyypillinen merenrantakaupungin talvipäivä: tuuli on viedä korvat päästä, mutta kaduilla on nilkkoihin asti kuraista lumisohjoa. T alventörröttäjät ovat ruohovartisia kasveja, jotka jäävät talveksi kuolleina pystyyn. Eipä retkipaikkakaan ensi silmäyksellä houkuttele: Kompuroimme tovin varastorakennusten, kuorma-autojen, siirtolavojen ja kaivinkoneiden lomassa, mutta siitä selvittyämme eteemme avautuu pieni kasviparatiisi. Koirien karvoissa ja tuulen mukana Ensimmäiseksi tervehdimme palsternakkaa. Elävää niissä ovat mahdollisesti maanrajassa talvehtiva lehtiruusuke juuriKasvitieteilijä Arto Kurtto tarkastelee outoa hierakkaa. Ne ovat joko äärettömän pieniä kuten pujolla tai sitten HEVONHIERAKKA PUNASÄNKIÖ. T alventörröttäjien siemenet ja hedelmät ovat monimuotoisia. "Se on tullut näille main vuosisadan vaihteen tienoolla ja leviää paraikaa itään Itäl .( ' HIETAKASTIKKA väylää pitkin", Arto sanoo. PALSTERNAKKA neen sekä siemenet, joita kasvi karistelee hangelle kevääseen asti. Kaunotar ei ole moksiskaan ympärillään levittäytyvästä ravasta ja moskasta. Tämä vanhan kulttuurin seuralainen, joka mielellään koristaa vanhoja linnoja ja pappiloita, on täällä juurtunut katkaisuhoitolan eteen. Siksi pyydän hänet oppaaksi kasviretkelle Helsingin rikkaruohojen valtaamille joutomaille
Kostealla säällä limoittuvat siemenet tarttuvat ohikulkeviin ja putoilevat aikanaan maahan. PIETARYRTTI SIANKÄRSÅMÖ. 'T yperäähän muuten olisi lähteä." Rannat ovat törröttäjien valtakuntaa T alventörröttäjiä on tutkittu enttam vähän. Kun tuuli heiluttaa kasvia, siemenet sinkoilevat ulos. " ., .·, . .• . Mitä kovempi hanki sen parempi on kiitää. ' , i. Lokkien kyydissä pihakrassi on matkustanut pihoilta ja toreilta muun muassa monille lintuluodoille. kehittynyt tuulilevintäisistä esivanhemmista." Säkkäräinen pihakrassikin leviää pääasiassa tarttumalla. Pietaryrtti on tutuimpia talventörröttäjiämme. Se tiedetään, että useimmilla siemenet kypsyvät syksyllä ja osa niistä karisee jo tuolloin. Mykerön kehtosuomussa on koukku, joka tarraa ohikulkeviin ihmisiin ja eläimiin. 1 .... / asuinsijoille. Myös se tiedetään, että monien törröttäjien siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Harva kasvi karistaa kaikki siemenensä vasta talvella. Esimerkiksi palsternakan lohkohedelmissä on siivet. Krassien ja muiden ristikukkaiskasvien salainen ase on lima. niissä on erilaisia lentämistä edistäviä ulokkeita, muun muassa hapsuja, karvoja ja siipiä. Kannusruoholla on puolestaan munanmuotoiset kotahedelmät, joissa on aukko. Kun oikein tarkkaan katsoo, huomaa, että takiaisen pähkylähedelmässä on myös pieni karvatupsu. Mutta Arto Kurton mukaan tuulen pitää olla kova. Siemenissä on pieni lenninsiipi, joka auttaa leviämistä. . i .. Navakalla tuulella ne pyörivät iloisesti pitkin hankea ja jäätä uusille Mesiangervon löytää rannoilta. Osa talventörröttäjistä, esimerkiksi takiainen, on erikoistunut tarttumaan. Tällä tavalla luonto on varmistanut sen, ettei kasvi rupea versomaan talvea vasten. "Se kertoo, että kasvi on PUJO Pietaryrttejä pakkasen kourissa
Niitä tasoitetaan, kaivetaan ja myllätään. "Aluksi tama oli tietenkin paljon avoimempi ja yksivuotisia lajeja oli paljon. Täällä tutustumme ahdekaunokkiin, pensselikukkaan, joka karistaa viimeiset siemenensä, kun ne ottaa kämmenelleen. Retkipaikaltamme löytyy kuitenkin kenttä, joka on säilynyt kuin ihmeen kaupalla ainakin 1 vuotta koskemattomana. Katselemme siemenen suojuksessa olevaa nystermää, joka erottaa poimuhierakan hevonhierakasta. Siellä on tilaa viskellä siemeniä. Poimuhierakkaa tutkimme kotvan. Urpiaisparvi lehahtaa lentoon pujoilta. Eniten talventörröttäjiä on rannoilla. Tiklien herkkua ovat takiaiset. Niissä linnut napsivat pähkylöitä, joiden sisällä siemenet ovat. Niissä pehmeä osa sulaa, ja siemen säilyy itämiskykyisenä. Yiuh vain, ja tuuli on ne vienyt' Yalkomesikässä on jokunen pikkuinen palko jäljellä, mutta pääasiassa nekin ovat jo varisseet. Rikkaruohokentiltä lintuharrastajat ovat käyneet ruksaamassa lajilistaansa vuorihempon, tundraurpiaisen ja tunturikiurun, ja monen monta tutumpaa lajia. Marjahedelmäiset kasvit ovat asia erikseen. Lintuharvinaisuuksia rikkaruohostoissa T alventörröttäjät kiinnostavat lintuja. Lintujen suosiossa näyttävät olevan pujo, takiainen, pietaryrtti ja kärsämöt. Ruovikkoon ja muuhun rantaan kahlatessa löytyy lisää pakkasta pelkäämättömiä, on mesiangervoa, ranta-alpia, karhunputkea ja rantakukkaa... Arton mukaan melkein kaikki vähänkin korkeammat rantojen kasvit ovat talventörröttäjiä. Tällä tavalla ne tahtomattaan auttavat talvisiementäjiä leviämään. Saadakseen saman energiamäärän linnun on syötävä esimerkiksi pujon pikkuriikkisiä siemeniä monin verroin enemmän kuin takiaisen isoja pähkylöitä. Lintujen merkitys siementen levittämisessä on vähäinen. Joutomaan aarteita Kaupunkien joutomaat muuttuvat kaiken aikaa. Yaltalajeina ovat osmankäämit ja järviruoko, jonka siemenistä pääosa kypsyykin vasta talvella. Lajisto muuttuu, kun monivuotiset kasvit pääsevät valtaan", Arto Kurtto kertoo. Linnut syövät talventörröttäjien siemenet ja sulattavat ne. Isoilla nokkapaloilla on etunsa. Keikkuessaan törröttäjien latvuksissa linnut kuitenkin riepottelevat kasveja, ja samalla irtoaa siemeniäkin. 9
Arton mielestä kauneus on hyvinkin makuasia. 'Tästäkin se voi lähteä lumen sulamisvesien mukana kätevästi eteenpäin." Hierakoita on ympärillämme enemmänkin : on hevonhierakkaa ja tylppälehtihierakkaa. "Linnut tuskin piittaavat lupiinista", Arto tuumii. "Jos lupiini valtaa kaikki paikat, voi olla että kauneuskäsitys muuttuu." Lupiini on pohjoisamerikkalainen kasvi, jonka jotkut "kehvelit toivat Suomeen". Lupiinilla ja muilla hernekasveilla palot aukeavat itsestään siten, että seinät kiertyvät ja saumat repeävät auki. Se viihtyy meillä niin hyvin, että karkaa kaikille ihmisen muuttamille maille. "Nämä voi oppia tuntemaan talvella lajilleen, vaikka hankalia risteymiäkin on paljon." Joutomaalla tököttää myös yksinäinen lupiini, jota erehdyn kehumaan kauniiksi. Järviruoko on rantojen hallitseva talventörröttäjä. Vuorihemppo jauhosavikkakasvustossa.. Sinitiainen piileskelee ruovikossa. Poimuhierakka on alun perin rantakasvi ja leviää myös veden avulla: hohkasolukkoinen nystermä auttaa siementä kellumaan. Tämäkin yksilö on jo karistanut kaikki siemenensä
Tänne jo asettuneet tulokkaatkin ovat alkaneet vähetä, kun joutomaat hupenevat. Kuljetukset on siirretty kontteihin ja satamat asfaltoitu ja laatoitettu, joten juurtuminen on vaikeaa. "Eipä niitä upouusia tulokaslajeja enää juuri tapaa", Arto huokaa. Mutta joskus sitkeä etsiminen palkitaan. Joitakin vuosia sitten Arto Kurtto löysi Helsingin satamasta Suomen ensimmäisen buurivillakon, eteläafrikkalaisen vuoristokasvin. Arto määritti ensimmäisenä lajilleen tämän Porvoon moottoritien ojassa lymyävän nurmensiementen mukana tulleen salamatkustajan. Kasvi rynnisti toden teolla Suomeen venäläisen viljan mukana vuosisadan alussa ja asettui muutamaan rannikkokaupunkiin. Hänen ansiolistalleen voi lisätä myös toisen viimeaikaisen löydön, kanadansorsimon. Matkan varrella siitä putoaa siemeniä, jotka saattavat hyvinkin juurtua uuteen paikkaan keväällä. UNKARINPERNARUOHO. Lintuharvinaisuus on viihtynyt Helsingin rikkaruohokentillä koko talven. Nykyään uusien lajien tapaaminen on onnen kauppaa. ... Helsingissä unkarinpernaruohoa on paljon, ja siihen voi törmätä jo rautatieasemalla. Tulokaslajisto köyhtyy Isolla maanläjitysalueella kasvaa runsaasti Kaakkois-Euroopan ja Länsi-Aasian aroilta kotoisin olevaa unkarinpernaruohoa. Unkarinpernaruoho voi toisaalta törmätä sinuun! Kasvi leviää siten, että se naksahtaa poikki juurenniskasta ja lähtee kierimään maita ja mantuja sekä jäitä pitkin. Tunturikiuru napostelee ketomarunan siemeniä. "' "' 5: Tikli ruokailee piikkiohdakkeessa. ;;: ::, "' g z 3 z ':S Q
html Päätoimittaja Jorma Laurila, 228 082 1 7 Toimitussihteerit Alice Karlsson , 228 08205 Ritva Kupari , 228 08214 Toimittajat Antti Halkka , 228 08203 Salla Tynys, 228 08216 Juha Valste [virkavapaalla] Ulkoasu Illusia/Heikki Laurila Värierottelut Offset-Kopio Oy Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitusmyynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Markku Kemppainen puh . Myöskään kaikkien puolueiden vastauksia emme julkaise. 12 :"i ö: :::, :"i < ::;: "' g Ketä äänestäisin. [09] 228 08 1 telefax: [09) 228 08200 sähköposti: sukunimi @sll.fi http://forest.sll.fi/sl/index. Tässä numerossamme puolueet kertovat suhtautumisestaan ydinvoiman lisärakentamiseen, ympäristöverotukseen, Kioton ilmastosopimuksen päästörajoituksiin ja luonnonmukaisen maatalouden kehittämiseen. Mutta onko todellisia eroja. Varteenotettavia ehdokkaita on tarjolla, eikä äänestämättä jättämällä ainakaan voi vaikuttaa siihen, toteutuuko esimerkiksi ekologinen verouudistus, eteneekö luonnonmukainen maatalous ja alkaako Suomikin tulevaisuudessa luopua ydinvoimasta. Kaikkiaan kysymyksiä oli seitsemän, ja ne esitettiin kaikille vaaleissa mukana oleville puolueille. Hyvät lukijat, voitte vastausten perusteella tehdä omat johtopäätöksenne. Ran valittava uusi eduskunta voi ratkaisevasti edistää tai jarruttaa monia merkittäviä ympäristöasioita. Suomen Luonto pyritään painamaan mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavasti. Valinnanvaraa on siten ainakin näennäisesti runsaasti. Vaaleissa on ehdokkaita 18 puolueesta tai poliittisesta ryhmittymästä. [03)75 11 8 15 Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-0678 Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. [09) 228 0821 0, 228 08224, sähköposti: kaitosaari @sll.fi Käytä mieluiten palvelukorttia sivulta 64. Puolueissa on eroja, mutta vaaleissa on aina kyse myös henkilöstä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin . He ovat kuin yksinäisiä töyhtöhyyppiä takatalven lumisohjossa aikaansa edellä. Niissäkin puolueissa, jotka eivät ole mitenkään ympäristömyönteisiä, voi olla ympäristöhenkisiä ehdokkaita. Mutta ei hätää, kaikkien kyselyyn vastanneiden puolueiden vastaukset ovat luettavissa verkkosivuillamme (http:/ / forest.sll.fi/sl/ index.htmD. Suomen rakentamiseen on tarjolla monenlaisia aineksia. Mukana ovat myös ne kysymykset, jotka karsittiin painetusta versiosta. Kyse ei ole sensuurista vaan puolueiden yhteiskunnallisesta paino-arvosta. Kantaa otetaan varsin selkeästi ja konkreettisesti. On tärkeää saada sinne mahdollisimman monta ympäristömielistä kansanedustajaa. Suomen Luonto kysyi puolueiden kantaa muutamiin keskeisiin ympäristöasioihin. Ti/aushinnat Määräaikaistilaus [1 2 numeroa] vuodeksi kotimaahan ja ulkomaille 300 mk, kestotilaus 270 mk. Myynti Suomen Luon nonsuojelun Tuen ja Akateemisen Kirjakaupan myymälöissä. lrtonumero 33 markkaa. Osviittaa antavat myös ympäristöjärjestöjen ja politiikan tutkijan kommentit. Vaalit ovat vain yksi mutta tärkeä tapa vaikuttaa kansalaisyhteiskunnassa. Tilanpuutteen vuoksi jouduimme kuitenkin karsimaan aineistoa ja julkaisemme vastaukset vain neljään kysymykseen. Ehkä puolueet ovat ymmärtäneet, ettei ympäripyöreällä löpinällä ympäristöystävällisyydestä enää pärjää. Puolen vuoden määräaikaistilaus [kuusi numeroa] 1 70 mk. Kestotilaus uudistuu tilausjaksoittain automaattisesti kunnes haluat keskeyttää sen. J L-~c JORMA LAURILA PÄÄTOIMITTAJA SUOM EN LUONTO 3/99. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: Suomen Luonto/tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki p. Laitoimme rajan niihin puolueisiin, jotka ovat mukana nykyisessä eduskunnassa. Käyttämällemme painopaperille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki . [OONTO Toimitus Kotkankatu 9 005 10 Helsinki puh. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 250 mk ja kestotilaus 235 mk. Vastaukset heijastavat puolueiden ympäristönäkemyksien eroja ja painotuksia
HELENA TENGVALL Rastaan kokoinen helmipöllö alkaa muiden pöllöjen tapaan äännellä ja pesiä varhain. Molemmat jänislajimme, metsäjänis ja rusakko, jättävät poikasensa piiloon käydessään itse syömässä. lennosta tasainen puhina pu-pu-pu-pu-pu ... Jotta paikalle osuva peto ei söisi koko pesuetta, emo hajasijoittaa jälkikasvunsa eri puolille metsää. Mitä pitäisi tehdä. Emolla on sen jälkeen vaikeuksia uskaltautua imettämään poikasta. Hankikorrien toukat eli nymfit syövät asuinvesiensä pohjilta leviä, syksyn lehtiä ja muuta eloperäistä ainesta. Piakkoin jänikset synnyttävät vuoden ensimmäiset poikasensa, joita vanha kansa sanoi hankipojiksi. Niillä ei siis ole kotelovaihetta, vaan ne kuoriutuvat suoraan toukasta aikuiseksi samoin kuin sudenkorennot Hankikorrit nousevat maihin nalle ja lähtevät kohti rantaa kuin pienet krokotiilit. Joka kevät tuodaan jäniksenpoikasia eläinlääkäreille ja eläinsuojeluyhdistyksille. Poikanen ei ole orpo eikä hylätty; se odottaa emoaan . Hankikorrilla on edessään elämänsä maanpäällinen aika, joka tosin kestää vain muutaman viikon . Pöllölajit on helppo tunnistaa koiraiden soidinäänistä: komea huu tai kaksiosainen huu-uu hiljainen sarja huu huu huu huu huu ... Hyvä kokoelma erilaisia pöllöjen ääniä, myös naaraiden vastauksia ja harvinaisuuksiakin on Pertti Saurolan toimittaman Suomen pöllöt -kirjan cd-levyllä. Siksi poikasia näkee yleensä vain yhden kerrallaan. Liikkumattomuus ei ole merkki siitä, että poloinen orpo olisi nääntymäisillään, vaan se on poikaselle eduksi. AJANKOHTAISTA Hankikorrit nousevat maihin Hankikorri on yksi Suomen vajaasta neljästäkymmenestä koskikorentolajista. Jos jää paikalle tai koskettaa pikkupupua, tarttuu ihmisen hajua maahan ja poikaseen . TAPANI V EISTOLA 13. Nämä alkukantaiset hyönteiset viihtyvät hapekkaissa ja virtaavissa vesissä. Pöllöt kutsuvat naaraita Paras pöllöjen kuunteluhetki on illalla auringonlaskun jälkeen ja aamulla taas ennen päivännousua. pitkä pulina u/uluululuululu huuhkaja sarvipöllö lehtopöllö lapinpöllö viirupöllö varpuspöllö helmipöllö suopöllö hiiripöllö Lapinpöllö, hiiripöllö ja suopöllö esiintyvät yleensä pohjoisessa ja muut etelässä, mutta ainakin vaeltavia hiiripöllöjä ja lapinpöllöjä voi kuulla Etelä-Suomessakin. Näin petojen on vaikeampi havaita poikasta, ja toisaalta imettämään palaavan emon on helppo löytää jälkeläisensä, kun se on pysynyt samassa paikassa mihin emo sen jätti. rytmikäs kolmiosainen huuuu; hu, huhuhuhuhuuu tai laskeva väräjävä hu-u-u-u-u-u-u-u-u laskeva ja vaimeneva huu-huu-huu-huu-huu-huu kumea basso huhhuh, vuhuh-hu-huu-huh punatulkkumainen vaimea hjyy (myös sarjana) puusta nouseva puputus pu-pu-pu-pu-pu-pu-pu ... Jokunen pöllövanhus huutaa huonoinakin myyrävuosina. Nyt aikuinen korri alkaa hitaasti työntyä esiin toukkanahasta. Itse ne ovat puolestaan lohien ja taimenien sekä koskikarojen herkkua. aikana tuhansien vesistöjemme äärellä: ne kömpivät jään reuJUHO RAHKONEN Jäniksenpoika on yksin muttei orpo Metsäkävelyllä osuu silmiin yksinäinen, liikkumatta kyhjöttävä jäniksenpoikanen. Emon on melko mahdoton enää hyväksyä poikasta , vaikka se palautettaisiinkin löytöpaikkaansa. Sarvija suopöllö tulevat muuttomatkalta usein kuun lopulla tai huhtikuussa. Silloin korri etsii itselleen parittelukumppanin. Vähän aikaa kuljettuaan toukka pysähtyy ja sen selkänahka repeää. Emoa ei näy mailla halmeilla. Silloin ovat keinot vähissä. Lopulta naaras tiputtelee hedelmöityneet munat veteen , ja niistä kuoriutuu toukkia. Reilun varttitunnin päästä korri pääsee hangelle oikomaan siipiään . Korrien elämä jatkaa ikivanhaa kiertomuutaman kevättalven päivän aan . Koskikorentojen muodonvaihdos on vaillinainen. Pöllöjen määrä vaihtelee myyrätilanteen mukaan ja jopa paikasta toiseen. Oikea vastaus on : poistua paikalta
Talvisorsat ovat muuttaviin lajikumppaneihinsa nähden etulyöntiasemassa myös pesäpaikkoja etsittäessä. Huh hellettä. "Ne eläimet, joiden ravintolähde on vakaa, voivat hyvin: metso hakoo ja teeri syö koivun silmuja, talitiaiset ja monet muut linnut hakeutuvat ruokintapaikoille." Euroopan pienimmälle linnulle, hippiäiselle, käy sen sijaan helposti huonosti, sillä se syö pelkästään hyönteisiä. Mitä aiemmin asuntojonossa, sitä paremmat paikat ovat tarjolla. Tämän talven pakkasennätyksen aikaan lämpötilaero Lapin ja Ahvenanmaan välillä oli enimmillään 50 astetta. Vielä muutama vuosikymmen sitten luku oli lähes kaksi kertaa suurempi. Eikö niiden olisi viisaampaa suunnata nokka pikaisesti kohti etelää. helmikuuta. Ilmatieteen laitoksen mukaan kylmintä oli Kittilässä, jossa 28. "Suomeen jääminen on sorsille suuri etu. Siitä huolimatta paukkupakkaset ovat edelleen mahdollisia ja jopa todennäköisiä, sillä meteorologien mukaan ilmaston muuttuminen lisää ääri-ilmiöitä. Huurteinen kulkija uskaltautui viiden kilometrin kauppareissulle Ivalossa 48 asteen pakkasessa. Väisänen listaa. Vesilintuja metsästetään Keski-Euroopassa, mutta meillä linnut ovat turvassa. Eläinten kuolinsyy pakkasella ei siis olekaan kylmä vaan nälkä. Se heijastuu heti sorsien määrään", Väisänen sanoo. "Isot kaupungit, muun muassa Helsinki, ovat vähentäneet talviruokintaa . Etelä-Suomessakin hytistiin pitkiä jaksoja noin 20 asteen pakkasessa. Kylmälaukku suojannee ostoksia syväjäätymiseltä. J ARI SALONEN SUOMEN LUONTO 3/99. Tänä talvena Suomessa polskuttelee 10-20 000 sinisorsaa. Ne varustautuvat syksyllä muutokseen monin tavoin, esimerkiksi niiden höyhentai karvapeite paksuuntuu ja lämmöntuottokyky paranee. Keski-Euroopassakin pakkanen vähentää sula-alueita ja linnut ovat helposti haulikon kantomatkan päässä. Entinen ennätys Sallasta vuodelta 1985, oli astetta vähemmän. Monet eläimet osaavat myös suojautua pakkaselta. Professori Raimo Hissa Oulun yliopistosta vakuuttaa, että eläimet kyllä pärjäävät, jos niillä vain on riittävästi ruokaa. Kaikesta huolimatta talvehtivien sorsien määrä on laskenut muutamassa vuosikymmenessä. tammikuuta mitattiin 51 ,5 asteen pakkaslukema. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, mitä kovempi talvi, sitä viisaampaa on jäädä Suomeen. { Maapallon ilmasto on lämmennyt puolisen astetta tällä vuosisadalla. AJANKOHTAISTA Pakkasherra koetteli Pakkanen paukkui tammija helmikuussa. "Lumikieppeihin eivät mene vain kanalinnut", Hissa sanoo. Ihmiset voivat pysyä kylmällä kotona, mutta miten käy eläimien. "Myös pikkulinnut kuten urpiainen ja punatulkku voivat kaivautua hankeen." Hissa muistuttaa, ettei kylmä tule eläimille yllätyksenä. Hissan mukaan on havaittu, että esimerkiksi peltopyyn energiantarve lisääntyy kolmin-nelinkertaiseksi 50 asteen pakkasessa. Ennätys, 33 pakkasastetta, lyötiin Vihdissä 8. Myös muuttomatkan vaarat jäävät täällä talvehtivilta kokematta", Luonnontieteellisen keskusmuseon yliintendentti Risto A. ALICE KARLSSON Kannattaa jäädä kotiin Kun pakkanen paukkuu kolmenkymmenen asteen tietämillä, sulan äärellä kärvisteleviä sinisorsia käy melkein sääliksi. Tamperelaisjänis otti suunnan kohti lämpövoimalaa
Kalastus on kovaa työtä, mutta se käy myös elämyksestä. Kalastus voisi Kähösen mukaan luoda neljä, viisi osa-aikaista työpaikkaa. Kasvitieteellisen puutarhan uudisrakennus valaisee hämäryyttä. Firmoilla kun oli Kähösen tietojen mukaan kova pula irrottautumislomakohteista kotikonnuilla. Pysyväksi elinkeinoksi ja järven hoidoksi kaavailtu toiminta aloitettiin viime vuonna ja suunnitelmat on tehty seuraavaa neljää vuotta varten . Laboratorioissa pystytään tutkimaan esimerkiksi penman muuntelua uusinta DNA-tekniikkaa hyödyntämällä. Puutarhan lajistoa uudistetaan jatkuvasti. AJANKOHTAISTA Palanen tropiikkia tammien keskellä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uudessa kasvihuonekompleksissa sykkii tropiikki. Hankkeet ovat osa sitä panosta , jolla Suomi toteuttaa Rion biodiversiteettisopimuksen liittyviä velvoitteitaan. ÅNNE KÄRKKÄINEN. Särkija kuorevaltainen nuottasaalis aiotaan käyttää hyödyksi. Huoneiden muoto leikattu sylinterin neljännes ja tilojen sommittelu palvelevat tätä tarkoitusta. Se sai Suomessa ensimmäisenä kalastushankkeena EU:n 5baluetukea, joka on tarkoitettu maaseudun elinkeinojen , erityisesti pienyritteliäisyyden ja matkailun kehittämiseen . Jalommille vedeneläville etsitään kokkia tai leipuria, joka tuotekehittelisi taikinakuorien väliin Lohjanjärven erikoisen. Siinä saisivat tuloa sekä ....., ___ _ kalastajat että majoittajat. Lohjanjärven Kala 2000 -projektia on pidetty kansallisesti kannatettavana ideana. "Huomio kiinnitetään erityisesti kasvupaikaltaan tarkkaan tunnetun lajiston ylläpitoon. Ensimmäiset nuottamatkailijat on tarkoitus saada pyytämään tämän kevään jäille, mutta kalastusmatkailusta pyritään tekemään ympärivuotista. lee. Sen painopiste on kansainvälisessä luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Eteläsuomalaiset yritykset taas voisivat viedä henkilöstöään ja asiakkaitaan elämysmatkoille. Pappilan kalastuskunnan puheenjohtajan Antti Kähösen mielessä syntyi ajatus, että matkailijoita voisi houkutella paikkakunnalle kalastuskuntai laisten avuksi puhdistamaan i= järveä. Turun yliopistossa tehdään merkittävää Amazonian sademetsiin liittyvää tutkimusta. "Avoveden aikaan nuottareissuja jatketaan", Kähönen lupaiSUOMEN LUONTO 3/99 Talvinuottausta Lohjanjärvellä. Järvelle houkutellaan lyhyille kalastusmatkoille yrityslomalaisia. Kesää varten suunnitellaan myös kirkkovenesoutua, ankeriaanrysästystä ja kuhanpyyntiä. Viime aikoina turkulaistutkijat ovat ryhtyneet töihin myös Nicaraguassa. Hankkeessa on mukana järven tilaa hoitavia kalastuskuntia ja alueen matkailuyrittäjiä. Puutarha palvelee nyt entistä paremmin yleisöä sekä opetusta ja tutkimusta. Kokonaisbudjetti on puoli miljoonaa markkaa, josta julkista rahoitusta on yli 300 000 markkaa. Uudisrakennus sinänsä on ympäristötaideteos, jonka kiehtovuus korostuu talvi-iltojen hämäryydessä, kun lasiseinien sisällä pidetään yllä trooppista valorytmiä. Biodiversiteettitutkimuksen professori Jukka Salo sanoo, että runsaat 23 miljoonaa markkaa maksaneen uudisrakennuksen myötä Ruissalon puutarhasta on tullut Euroopan kärkeä." TaMnen illansuu Turun Ruissalossa. Kasvihuoneiden sijoittelussa on pyritty siihen , että niissä voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon auringonvaloa eri vuodenaikoina. MARKKU LAPPALAINEN Elämyslomalle kalaa pyytämään Lohjanjärvellä aiotaan tehdä vähäarvoisten kalojen nuottauksesta matkailuvaltti. Vähäarvoisimmat kalat kuivatetaan eläinkaupoissa myytäväksi rehuksi. Kehitysmaihin siirtyville biologeille on tärkeä oppia tropiikin kasviryhmien tunnistus ja ominaisuudet jo kotimaassa." Kokoelmien lisäksi uudisrakennuksessa on tutkimuskasvihuoneita, joissa voidaan järjestää vaativia kokeita vaikkapa ympäristömuutosten vaikutuksista kasveihin . Salo uskookin, että Ruissalo houkuttelee alan johtavia tutkijoita eri puolilta maailmaa
Saimaannorppaa uhkaavat pyydykset kiellettävä Kalanpyydyksiin hukkuminen on saimaannorpan suurin uhka. Toisen palkinnon sai espoolainen Lars Lönnqvist Puristuksissa -kuvallaan ja kolmannen palkinnon anttolalainen Kari Reponen parittelevilla kanahaukoillaan. Vuoden Luontokuva 1999. Takatalvi, Tapio Taponen . Norppien yleisin kuolinsyy on pyydyksiin hukkuminen. Uudet rajoitukset olisivat voimassa kymmenen vuotta . Mustaa -näyttelyssä on otoksia Perttu Saksan öisiltä retkiltä Kangasniemen metsissä. Palkituista kuvista koottu näyttely kiertää maata: 16 Forssan Luonnonhistoriallinen museo Arktikum, Arktinen keskus, Rovaniemi Savukosken luontokeskus, UKK-puisto Koilliskairan luontokeskus, UKK-puisto Seitsemisen kansallispuisto, Länsi-Aure Järvi-Suomen Vihertietokeskus, Mikkeli Ruissalon opastuskeskus, Turku Suomen metsästysmuseo, Riihimäki Kuusamotalo Ympäristökeskus Kammi, Jyväskylä Oulun kaupunginkirjasto Lieksan Kulttuurikeskus Kokkolan museo/K.H.Renlundin museo 8.3.-26.3. (09) 409 238. 00. Asiaan on paneutunut Ympäristöja ammattiyhdistysväen työllisyysryhmä. Hänen tapansa kuvata on "hakea kohtaamisia", hän kulkee luonnossa ja pitää silmänsä auki. AJANKOHTAISTA Näe Mustaa Luontokuvissa Luontokuvat/Luonnonkuva-arkistossa voi maaliskuussa nähdä yökuvia. 19.11.-9.12. Viime vuonna löydettiin kymmenen pyydyksiin hukkunutta norppaa. Se on julkaissut yhdessä Maan Ystävien kanssa työllisyysohjelman. Tuomariston arvioitavana oli 985 kuvaa 348 kuvaajalta. Näyttelyyn voi tutustua arkisin 9. Kotimainen maatalous työllistää maaseudulla ja tuottaa raaka-a i neita ei i ntarvi keteollisu udelle ilman luonnonvaroja kuluttavia ja saastuttavia kuljetuksia ulkomailta. 18.6.-7 .7. Taponen sai onnistuneesta otoksestaan 15 000 markkaa. 27 .4.-19.5. 1.10.-21.10. 1. Niitä ovat kalatäkyiset koukkupyydykset (lähinnä pitkäsiima) ja riimuverkot. Ne koskisivat vain hyvin pientä osaa kalastuksesta Saimaalla. Sallittuja olisivat yhä matopitkäsiimat sekä säädettyä ohuemmat tavalliset verkot ja rysäverkot. 0016. Kilpailun tulokset julkistettiin 1. Sekä toinen että kolmas palkinto olivat 5000 markkaa. 9.9.-27.9. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio sekä luontokuvaajat Benga Pöntinen ja Raimo Sundelin. Tavallisten verkkojen vahvuus saisi olla enintään 0,2 mm ja isorysien verkko-osien silmäkoko 40 mm. 25 . maaliskuuta Oopperatalossa Helsingissä. Kuvaajan mukaan lintu raakkuu siinä kevättä "pehmeänkarhealla" äänellään. 31.7.-16.8. 30.3.-22.4. 10.7.-27.7. "Pimeässä on mukana alitajunta." 21-vuotias Saksa opiskelee Lahden muotoiluinstituutissa valokuvausta. Vuoden Luonnonkuvat 99 -kirja ilmestyy kesäkuussa ja sen kustantaa Weilin& Göös. lsorysien ja verkkojen muutoksille tulisi kolmen vuoden siirtymäaika. Lähikaupat tarjoavat enemmän työpaikkoja kuin suurmyymälät, lyhentävät ostosmatkoja ja pitävät asuinyhteisöt elinvoimaisina. 24.5.14.6. Ohuemmat verkot rikkoontuvat helpommin, mutta niihin tulee myös paremmin kalaa. Lisäksi 25 kuvaa palkittiin kunniamaininnalla. 11. Sallittuja ovat myös nuotat, troolit, katiskat, merrat, virvelit, onget, rantarysät ja monet muut. Rajoituksia tarvitaan , koska Saimaalla ovat yleistyneet vahvat pyydykset, joihin jää yli 30 kiloa painavia norppia. 20.8.-6.9. "Kuvaan luontoa sellaisena kuin se on." Luontokuvat/Luonnonkuva-arkisto, Nervanderinkatu 11 , Helsinki, puh. Varis lehahti palkintopallille Vuoden Luontokuva 1999 -kilpailun voitti helsinkiläinen Tapio Taponen, jonka kuvassa on aidantolpalla istuva varis. "Metsässä näkee yöllä paremmin kuin päivällä", Saksa väittää. 10.-15. T APANI VEISTOLA Työtä tarjolla Maatalous, kauppa, energiantuotanto ja rakentaminen ovat esimerkkejä aloista, joilla voidaan yhdistää ympäristön ja työllisyyden hoito. 1 3. Suomessa on paljon pikaista peruskorjausta tarvitsevia vanhoja puurakennuksia ja 1960SUOME LUO TO 3/99. 12.-3 . Luonnonsuojeluliitto kannattaa maaja metsätalousministeriön suunnittelemia rajoituksia norpalle kaikkien vaaral lisimmille pyydyksille Saimaalla
Jo ensimmäisen kukkulajonon päällä tuulilasiin leijailee valkeita kiteitä. Motellin isäntä kehottaa meitä ostoksille. Jokaisen mutkan takana pelkään näkeväni tieltä suistuneen auton. Puolen tunnin kuluttua lunta sataa sakeasti. Aine on suolaa. Aavikon joshuapuut saavat talvisen kuorrutuksen . Peruskorjauksen yhteydessä voidaan myös vähentää rakennusten energiankulutusta. Olanchaan on 16 mailia. Nastoja ei Kalifornian autoissa sallita. Silti kertyminen on ollut hidasta pari senttiä vuosituhannessa. Tie kääntyy alamäkeen. Paljon järkevää tekemätöntä työtä löytyy myös suoraan SUOMEN LUONTO 3/99 ympäristönsuojelusta: kaatopaikkojen hoito ja kunnostaminen, ongelmajätteiden keräys, saastuneiden maa-alueiden kunnostus, koulutus ja valistus, perinnemaisemien hoito ja kierrätyskeskukset ovat esimerkkejä aloista , jotka voisivat työllistää ympäristöministeriön selvityksen mukaan 13 000 ihmistä. Metsäpeuran paluusta Perhoon on kulunut kaksikymmentä vuotta. Pyry on niin sakeaa, että näemme vain parin autonmitan päähän. Turhaa on tähyillä aura-autoa tällä hiljaisella aavikkotiellä. Alkaa hämärtää. AJANKOHTAISTA Metsäpeuran paluusta 20 vuotta Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan metsäpeuroista ja suurpedoista Pohjanmaalle. Se,.<;atoi Cooper Creekissä Alaskassa 7. maaliskuuta aloitetaan klo 12.00 ja seuraavana päivänä jatketaan klo 9.00. "Olin silloin viisivuotias." Virallinen vuorokauden lumisateen maailmanennätys on 198 senttiä. Symposiumin järjestävät Metsähallitus, Metsästäjäin Keskusjärjestö, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Lumikertymä vastaa ainakin kolmeakymmentä vuosituhatta Kuolemanlaaksossa. Suojelusenkelin urat alkavat aaltoilla uhkaavasti. Perhon kunnan tiloissa, Perho -salissa, järjestetään Metsäpeura takaisin 20-vuotta -symposium 13.14.3. "Pahin pyry miesmuistiin, mutta pahempikin Olanchassa on ollut", keski-ikäinen nainen muistelee. Jossakin edessä ajaa toinen auto. Yhden lumimyrskyn ennätyskertymä, 480 senttiä, rötkähti puolestaan kuuden vuorokauden aikana Kalifornian Shasta-vuorelle helmikuussa 1959. ::, [::: z ;o ::, "" "" a: <( ::;: 17. 70-luvuilla rakennettuja lähiöitä. Se on kihonnut maaperästä elottoman pinnan peitteeksi. Metsäpeuroja otetaan kiinni siirtoa varten 20 vuotta sitten Kuhmossa. Tie kaartaa puolenkymmentä serpentiiniä ylemmäs. Lähdemme ajamaan kohti länttä. Paikoin suolakerros on parinkymmenen sentin paksuinen. "Nyt saatte vielä huoltamolta lumi ketjut. Suomen luonnonsuojeluliiton nykyinen puheenjohtaja Timo Helle oli työssä mukana. Aamu valkenee kinosten keskellä. RITVA K UPARI LUONTO YLLÄTTÄÄ Valkeat kiteet ESKO K UUSISTO Kalifornian Kuolemanlaakson pohja ulottuu liki sata metriä merenpinnan alapuolelle. Lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliitosta Riku Lumiarolta (09) 228 08 268. Ympäristönsuojelutekniikalla on lisäksi suuret vientinäkymät. 1999. Lauantaina 13. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten puun , käyttö voi työllistää tuhansia ihmisiä. helmikuuta 1963. Olanchan kylän kelmeät valot näyttävät kirkkailta kuin taivaan portti. Maanpinta on valkean kiteisen aineen peittämä. Sen viitoittamat urat ovat suureksi avuksi , kun lähimmät aurauskepit uhkaavat kadota pyryyn. Kun pysähdymme valokuvaamaan, säikähdän urien syvyyttä auton takana. Sitä tukee OPopintokeskus. Huomenna tarvitsette niitä, mutta silloin ne on jo myyty loppuun." Kahlaamme kaupantekoon jalan. Tiet ovat tukossa kaikkiin suuntiin. Siksi he myös yhdessä järjestävät metsäpeuratilaisuuden, vaikka heillä onkin osaksi erilaisia näkemyksiä metsäpeurakantojen hoidosta. Metsäpeuroja ovat olleet 1979 siirtämässä niin luonnonsuojelijat, tutkijat, virkamiehet kuin metsästäjät. Tammikuu on taiteillut taivaan ohueen yläpilveen. Verotuksen painopisteen siirtäminen työvoiman verottamisesta ympäristöveroihin helpottaisi niin kaupan, rakentamisen kuin energiatuotannonkin työpaikkojen syntyä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sinne asti on pakko päästä
Merikallio oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia lintuvalokuvaajia, vaikka hänen kameravarustuksensa oli yksinkertainen. Erinomaiset arvostelut saanut Jäämeren ääreltä ( 1924) on tunnetuin Merikallion lintuteoksista. Ainutlaatuinen linja-arviointimenetelmä, jota yhä sovelletaan, on Merikallion kehittämä. Legendaarista johtajaa kutsuttiin lempinimellä Keefas, joka on aramean kieltä ja tarkoittaa kalliota. Petsamon kirjojen välillä ilmestyi silloisen Suomen parhaasta lintujärvestä kertova Äyräpäänjärvi. JENNI MERILUOTO E inari Merikallio merkitsi ensimmäiset lintuhavaintonsa muistiin jo 12-vuotiaana oululaisena koulupoikana. Lintutiede muistaa hänet lintukantojen arvioijana ja valokuvataide yhtenä luonnonvalokuvauksen pioneereista. Hän teki koko ajan myös merkittävää tutkimustyötä ja oli mukana monenlaisessa harrastusja järjestötoiminnassa. Kirja sisältää lintukuvia ja -kuvauksia Merikallion retkiltä luovutetun Petsamon Heinäsaarilta ja niiden lähiseudulta, ja samoihin maisemiin sijoittuu myös Heinäsaarten lintukuvakirja ( 1939). Hän julkaisi tutkimuksistaan useita raportteja ja lehtikirjoituksia sekä 1946 väitöskirjan Suomen itäosiin keskittyneiden laskentojensa tuloksista. Einari Merikallio teki kirjoitustyönsä ohessa laajaa, väsymätöntä maastotyötä, josta merkittävimmäksi nousivat hänen pesimälinnuston lukumääriä koskevat laskentansa. • 18 • Rehtori Einari Merikallion ( 1888-1 961) takia sanomme peippoa peipoksi ja kiurua kiuruksi. "Nykyajan tiedemiehet kykenevät suoriutumaan sellaisista mahdottomuuksista, että tavallinen kansalainen ällistyneenä pitelee päätään", päivitteli Uuden Suomen SUOMEN LUONTO 3/99. Teoksia näkee yhä antikvariaateissa, mutta hinnat ovat korkeita ja kysyntä kova. Synnyinkaupungistaan hän siirtyi Riihimäen kautta Keravalle, jossa hän toimi opettajana ja yhteiskoulun rehtorina yli 30 vuotta. Ensimmäiset lintukuvansa hän otti jo 13-vuotiaana. Nimi oli osuva sellaiselle persoonallisuudelle kuin Merikallio
Kirjoittaja on lukiolainen Keravan yhteiskoulussa. Uusia linnunnimiä Einari Merikallio vaikutti suomalaisen linnunnimistön kehitykseen, kun hän kuului Vanamo-seuran nimistötoimikuntiin. Ehdotukset saivat aikaan paljon keskustelua; joitakin ehdotettuja linnunnimiä pidettiin vain tietyillä murrealueilla ihmisten suihin sopivina ja suosittiin näin toista puolta Suomesta toisen puolen joutuessa väkisin mukautumaan uusiin nimiin. seen ei osannut vastata, sitä seurasi heti perään toinen kysymys. Nimistökeskustelujen tuloksena ja juuri Merikallion ehdotuksesta Suomessa tulivat viralliseen käyttöön esimerkiksi kirjosieppo siepot olivat tätä ennen paarmalintuja peippo, joka lyheni peipposesta sekä kiuru leivosen sijaan. ", ihmetteli vastauksessaan Merikallio. Vastaväitteiden ja monien uudistusten jälkeen Vanamo-seuran lajiluettelo vihdoin julkaistiin. Koirankasvatukseen liittyi olennaisesti metsästys. Einari Merikallion "lintujen väestölaskennat" herättivät sodanjälkeisinä vuosina huomiota, ja ne koottiin kirjaksi asti 1955. Jos siihen vastasi hyvin, hän rupesi kyselemään muilta oppilailta, mutta ellei osannut, seurasi vielä kolmas kysymys. Kerholaiset tekivät linnunpönttöjä, joita tilauksesta tultiin kiinnittämään pihapuihin. " ... Kulttuurihistoriallisesti merkittävin asiakas oli säveltäjämestari Jean Sibelius. Siinä vaiheessa luokka seurasi jännittyneenä tilannetta, sillä tiedettiin, että kolmas kysymys oli ratkaiseva. Mestarivoimistelija Merikallion lintulaskennoilla oli tärkeä rooli laulujoutsenen suojelussa, sillä niiden vaikutuksesta kirjailijaeläinlääkäri Yrjö Kokko ryhtyi kirjoittamaan kuuluisaa kirjaansa Laulujoutsen Ultima Thulen lintu. "Suuri taka-askel on luopua kauniista ja sointuvasta kuusanka-nimestä ja ottaa käyttöön hölmölle sointuva kuukkeli-nimitys vain sen tähden, että jälkimmäistä käytetään yleisesti Lapissa", kuului eräs arvostelu. jäämme odottamaan kevätkesää, joka tuo tullessaan 424 000 paria haarapääskyjä ja 4 7 000 paria räystäspääskyjä." Vuonna 1958 Merikallion tutkimuksista julkaistiin englanninkielinen teos Finnish birds their distribution and numbers, joka kuuluu parhaiten ulkomailla tunnettuihin lintutieteemme saavutuksiin. Einari Merikallio toimi vuosina 19251955 Keravan yhteiskoulun rehtorina opettaen siinä sivussa luonnonhistoriaa, maantietoa ja voimistelua. "Niinkin selvästi käytännön etuoikeuttamat nimet kuin pajulintu, kuukkeli, lapinharakka, suokukko, viklo, uivelo, kihu ja pikkukajava saavat tuomionsa ... Opettajana SUOMEN LUONTO 3/99 •• Merikallio erosi monin tavoin virkatovereistaan, kun hän sovelsi omaa pedagogiikkaansa. Innokas lintutieteilijä perusti Keravan yhteiskoulun luonnontieteellisen Kokko-kerhon, joka oli erikoistunut lintuihin. Muualla maailmassa ei ollut saatu aikaan vastaavaa jättiurakkaa. Merikallio oli puuhaamassa Keravalle metsästysseuraa ja oli metsästyslakikomitean jäsen. 19. pakinoitsija Olli jo koko Suomeen laajentuneita laskentoja. Pikkukajavia kirjasta Jäämeren ääreltä. Merikallio vaikutti myös kunnallispolitiikassa, Keravan mieslaulajissa, to1m1 kauppalan väestönsuojelupäällikkönä ja suojeluskunnassa, urheili harrastaen muun muassa painia, voimistelua ja maastohiihtoa sekä jääpalloa. Entisen oppilaan, professori Martti Markkulan muistikuvaan Merikalliosta sisältyy juuri erikoinen opetustapa: "Keefaksen systeemiin kuului, että jos kysymykVai 180 000 kottaraispariskuntaa Suomessa. Jos kolmannessakin kysymyksessä epäonnistui, kuului Keefaksen lyhyt ja tiukka määräys: jälkisuorituksiin." Luonnonhistorian luokan seinille ripustettuihin tauluihin "Keefas oli merkinnyt pistein ja erikokoisin neliöin tietoja lintujen kevätmuutosta eri vuosilta. Vanamon Luonnon Ystävä -lehdessä julkaistiin Merikallion kirjoitus Ehdotus suomalaiseksi linnunnimistöhsi ( 1924), johon kirjoittaja pyysi huomautuksia ja toiveita lukijoilta. Urheilumiehenä hän oli niinkin ansioitunut, että sai 20-vuotiaana kutsun Suomen voimistelujoukkueen mukana Lontoon olympialaisiin ( 1908), mutta opinnot estivät häntä sinne lähtemästä. Näitä tauluja sitten täydennettiin jokaisen tunnin alussa, jolloin Keefaksen vakiokysymys oli: Onko muuttohavaintoja?" Keravalaiset tunsivat Merikallion maineikkaat, rotunsa valioina palkitut Haka-suomenpystykorvat
Vain vuosikymmen aikaisemmin saivat nimetyt kotkantappajat luvallisesti vähentää kotkia, eikä. • K un Kalevi Tunturi 1978 otti tehtäväkseen Pudasjärven ja Utajärven kotkanpesien tarkistamisen, hän ei aavistanut mihin joutuisi
Munia tulitettiin luodikolla, niin että sisältöä purskui yläpuolisille oksille saakka. Utajärven Särkijärvellä oltiin hienotunteisia ja nuotio paloi vähän kauempana näköyhteydessä pesärytöön. Pesäpoikanen jäi ehjäksi. Pari vuotta myöhemmin leirinuotio turmeli pesinnän. Kolmannes radiotai satelliittilähettimillä varustetuista kotkanpojista on ammuttu varmasti tai todennäköisesti pesimäalueella ensimmäisenä syksynään. 21. Seuraavana vuonna ampuja lähestyi pesää ilmeisen huolimattomasti ja karkotti emon. Haudontaa häiritään monin tavoin Kotka munii maaliskuussa tai viimeistään huhtikuun alussa. 1985 kiväärimies ampui naaraan ja jätti sen lojumaan pesän alle. Pesältä kuului laukaus, ja auto pyyhkäisi saman tien takaisin. Oulun yliopisto varmisti kuolinsyyksi pienoiskiväärin luodin. Emolintujen surmaaminen vaatii jo kättä pitempää. Parhaitten hankikelien aikaan moottorikelkka ja leirinuotio ovat näppärä ja varsinkin yöpakkasilla tehokas tapa estää kotkan pesiminen. Seitsemän kotkanpesän munat Kalevin tarkastusalueella ovat tällä vuosikymmenellä kylmenneet leirinuotion lämmössä. Eräälle Utajärven kotkanpesälle varattiin kolmena peräkkäisenä vuotena hyvänlainen pino polttopuuta jokakeväisen yötulistelun tarpeisiin. Miehen ensimmäisiä kohteita oli kolmiomittaustorni Pikku O lvassuon laitamilla Pudasjärvellä. Seuraavana kesänä helsinkiläiselle omistajalle rekisteröity henkilöauto päästeli asutulle pesälle vievää tietä Pudasjärven jaurakassa. Salaperäisesti autioituneilta kotkanpesiltä Kalevi löysi vain katkenneita sulkia, joisUtajärveläinen kotkanpoika Enso valjastettiin satelliittilähettimellä heinäkuussa 1998. Yastakuoriutuneet untuvikot olivat menehtyneet viluun tai nälkään. Paljastajina sulat Tällä vuosikymmenellä kotkien surmaajia on alettu pitää rikollisina myös PohjoisSuomessa, siksi jäljet yritetään peittää entistä tehokkaammin. Terveeksi tohtoroitu kotkanuorukainen vapautettiin Haukiputaalle. Hyvin • • oli siipi parantunut, sillä syksyllä 199 1 lintu löytyi ammuttuna T ervolasta saakka. loka kerta kotkaemon pyrkiessä hautomaan kelkka kurvasi lenkin pesäpuun alta. Poikasia ammutaan 1989 Kalevi löysi kivillä peitellyn kotkanpoikasen Pudasjärven pohjoisrajalla. Samana kesänä Kalevi korjasi siipeen ammutun poikasen Ranuan eläinpuiston hoiviin. Lokakuussa hyväkuntoinen lähetin ja Enson jäännökset löytyivät suomättääseen poljettuina. Nuotionpohjasta ja tyhjien viinapullojen röykkiöstä päätellen koko kyläkulma oli viettänyt tornin alla rymyjuhlia. totuttu käytäntö muuttunut syrjäperillä nopeasti. Samana kesänä naapurireviirissä puolitoista peninkulmaa idempäSUOMEN LUONTO 3/99 nä pesäpoikanen sai haulisuihkusta lihashaavoja, mutta selviytyi lentoon. jyrkällä vaaranrinteellä sijainneeseen pesään Pudasjärven Pintamossa saattoi nähdä ylärinteestä
Kahdelta pudasjärveläiseltä kotkanpesältä katosivat molemmat emolinnut jäljettömiin kesäkuussa 1992. Myös ketunraudoilla pyydetty Olvassuon luonnonpuiston uroskotKotkapari voi pesiä samassa pesässä vuosikausia. Kun muutamaa kuukautta myöhemmin kiväärimies ampui pesinnässäänkin vuosia häirityn kotkaparin naaraan Pudasjärven kaatopaikalla, julkinen kohu kasvoi valtavaksi. · Elokuun lopussa Pudasjärven kotkanpoika jumiutui arveluttavasti samalle kankaalle. 1 997 pesimäkausi sujui vailla mainittavia tihutöitä. Kalevi lähti jäljittämään nuorukaista ja löysi sen haulikolla ammuttuna istuinpuun alta. Sen puolisosta Kalevi löysi vain muutaman haulien katkoman sulankappaleen. ka onnistuttiin pelastamaan. Joskus pesälle kulki moottorikelkan jälki suoraan metsäautotien levikiltä. Toisella pesällä poikanen kuoli nälkään, toisen jälkikasvu pelastui nälkiintyneenä kotkatutkijoitten hoiviin ja vapautettiin lentokykyisenä. Erityisesti pesimäaikana pitää pesäpuu kiertää kaukaa. Onnistuneilta poikaspesiltä tai niiden ympäristöstä en ole koskaan löytänyt samankesäisiä katkenneita sulkia", Kalevi Tunturi sanoo. Kesäkuussa 1993 pudasjärveläinen kotkanpoikanen sai siipeensä voimakkaasta ilmakivääristä. Kesällä 1991 ja 1992 Kalevi keräsi verisiä ja katkenneita sulkia neljältä pesäpaikalta, joissa pesintä oli keskeytynyt. Pudasjärvi maailmankartalle Pudasjärvellä ja Utajärvellä asennettiin 1993 parille kotkanpojalle nilkkaan pienet radiolähettimet, joilla niiden ensimmäisten Kotkan pesäpuut ovat lailla suojattuja ja lintujen häirintä on kiellettyä. Keväällä 1998 Utajärvellä ja Pudasjärvellä 1 7 kotkaparia aloitti pesinnän, ja. Naaras on yleensä myös koirasta nuorempi. Nuoret kotkat kateissa Myönteinen julkisuus lopetti helposti paljastuvat kotkasurmat. Koiras pysyy, mutta naaraat vaihtelevat. Haava parani ja poikanen selvisi lentoon. "Näiden tapausten jälkeen en usko löytäväni tällä vuosituhannella näkösälle jätettyä ammuttua kotkaa", Kalevi toteaa. ta Oulun yliopiston eläintieteen laitoksella löydettiin verta ja haulinjälkiä. itsenäisten viikkojen liikkeitä saatettiin havainnoida. Vielä kesällä 1996 kotkanpoikanen nääntyi nälkään Utajärvellä. Muuan lintumies varmisti kaukoputkellaan nilkkarenkaasta poikasen selvinneen talveksi Turun saaristoon. "Kotkansiiven käsisulan ruoto on tyvestä niin luja, että sen saa poikki vain pyssyllä tai teräaseella. Syyskuussa marjastajat löysivät ammutun emon, joka oli kätketty tienpenkkaan. Kotkantappajat ampuivat syrjäisen Pudasjärven maailmankartalle
Ajatus herkistyy pohdiskelemaan. Kirkas päivänvalo siivilöityy sisään kojun raoista. Yritän tirristellä pimeyteen ja löytää tutun rämesaaren hahmon. Jännittävästä tilanteesta huolimatta univelka kellistää minut nurin. Kuvaaminen kotkan pesällä vaatii luvan alueelliselta ympäristökeskukselta. 1 llalla kotkat ovat poissa. Mäntyjen silhuetit puhkeavat eteeni mustasta kylmyydestä. Iltapäivän aikana sama 6-7-vuotias naaraskotka käy vielä kahdesti haaskalla. Täällä on vielä jäljellä maisemaa, jossa kotkakin viihtyy ja mahtuu elämään. Siinä syy taitaa olla. Odotan, että kotka alkaa kuokkia koukkunokallaan haaskaa, ennen kuin uskallan liikkua. Mikä ihme ... Tuli tuota katsomahan: Miksipä on tuo jätetty hoivahainen kaatamatta, puu sorea sortamatta 7 Sanoi vanha Väinämöinen: Siksipä on tuo jätetty: lintujen lepeämiksi, kohon ilman istumiksi. Samassa räpsähtää selkäni takana. Kotka. Mitä ihmettä. Kohottaudun kameran taakse. Vihaisena itselleni käännyn tirkistämään haaskalle. Maakotkamaisemissa ei näy merkkiäkään merikotkille leimallisesta nuorten lintujen runsaudesta. Kettu on tikannut jälkinauhansa rämeen laitaan. Pakkanen kiristyy. Tarkennan vielä kameran lampaaseen ja jään odottelemaan. Kello on puoli kuusi aamulla. Kotka seisoo pässin päällä kuin veistos. kuin eksynyt koiran penikka. Tätä kotkaa on ammuttu. Linnun hermot pettävät pienestäkin rasahduksesta, ja se leuhottaa pois. Kotkan, kuten muidenkin rauhoitettujen eläinten, tahallinen häirintä varsinkin pesinnän aikaan ja levähdysalueilla on luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä. Oli nukkumassa tuossa isommuspetäjässä. Kari Kovalainen on oululainen luontoharrastaja 23. Vai syökö ihminen ahneudessaan elämänsä edellytykset tuhoten itsensä. Olen nukkua posotellut puolille päivin ja kotkat ovat varmasti jo ties missä. Parinkymmenen metrin päässä kojun edessä lepää lampaanpässi, jonka viimeisenä tehtävänä tässä maailmassa on osallistua maakotkan suojelutyöhön pahamaineisessa Pudasjärven kunnassa. vou... kahdeltatoista pesältä rengastettiin neljätoista poikasta. V ou vou ... Kun lintu nostaa päänsä lampaan kupeesta, painan laukaisijaa. Päätän olla kiusaamatta kotkarouvaa enempää ja heittää kuvaamiset tältä kertaa. Olemmeko unohtaneet luonnonkansojen elämänviisauden, joka on löydettävissä meilläkin esimerkiksi Kalevalasta. Keskellä kairaa. Räväytän taskulampun luonnottomalla valolla metsän salamyhkäisyyden rikki. Hyvinä jänisvuosina kotkanuorukaiset eivät kupsahtele itsestään niin kauan kuin emot pitävät ne ruuassa. Vokisevat toisilleen. Tunturi muistuttaa, ettei kotkaparien määrä ole kasvussa: 'Tarkastusalueellani on kahdeksan kotkareviiriä tyhjentynyt 1 980luvun jälkeen, melkein kaikki säännöllisen kotka-alueen länsija lounaislaidalta." Hän on entistä huolestuneempi nuorten kotkien kohtalosta. Kotkamailla TEKSTI JA KUVA: KARI KOVALAINEN H iihdän sysipimeässä yössä pitkin aapaa ympärilläni hiljaisuus, jonka rikkoo vain suksien kahina. Kotkahan se on. Mutta onko meidän ihmisten mielen maisemassa sijaa tuolle uljaalle kokkolinnulle, ja yleensä villille luonnolle. Vou vou. "Lenti kotka halki taivon, lintunen ylitse ilman. Jos ihminen ymmärtää antaa elintilan muullekin luonnolle, se pelastaa hänet. Pyörähdän ympäri ja näen kuinka valtavat linnun siivet kauhovat metsän laidassa kadoten pimeään. Jossain paukahtaa terävästi. Suuntaan kulkuni puiden lomaan ja pysähdyn katselemaan ympärilleni. Se kantaa ruumiissaan lyijyhauleja samoin kuin suuri osa lajitovereistaan. Luulee omistavansa luonnon hän, pieni ihminen. Kylläpä on ääni linnulla. Ei kestänyt sulkimen ääntä. Takanani on viiden kilometrin ura tien varteen. Vierailut jäävät lyhyiksi. Vokina jatkuu ja yltyy välillä sellaiseen kiihkoon, että päättelen lintujen parittelevan. Herään. Muistan edellisenä syksynä kotkan pesältä tekemäni löydön: haulien rei'ittämän ja katkoman kotkan sulan. Kotka levittää siipensä ja ponkaisee lentoon. Pressukoppi könöttää hieman alakuloisena kahden kuusen välissä. Tässä sen jossain pitäisi olla ... Mutta ihminen tuntuu vain kiihdyttävän oman istumaoksansa sahaamista. Yksi kotkanpoika ammuttiin melkein lentokykyisenä pesän luo, ja Utajärvellä satelliittilähettimen selkäänsä saanut Enso-kotka poljettiin elosyyskuun vaihteessa suomättääseen. Kohottaudun istualleni. Siipien leuhtomisen äänikin kuuluu selvästi kojuun : kotkat ovat ihan lähellä. Koira. Kuhertelevat tietysti, onhan jo maaliskuu. " Ja tästä seuraa vastapalvelus: Kun Väinämöinen on ahdingossa merellä, lentää "lintunen Lapista, hohholintu hoilisesta" ja pelastaa tämän, kantaa maihin. Kotka. Pian huomaan että lintuja on kaksi. Kymmenestä satelliittitai radiolähettimellä varustetusta kotkanpojasta kolme on tapettu alkusyksyn aikana. Kuolleina löydetyistä kotkista löytyy lähes poikkeuksetta koteloituneita hauleja
Kun Lapin koululaiset jäivät hiihtolomalle maaliskuun alussa, pakkasimme auton ja ajoimme Raja-jooseppiin. Taukopaikka oli vain muutaman kilometrin päässä sijaitseva Oskarinjärven kolttakenttä. anhanaikaiset vanhempani yrittivät todistella, että hiihtoloma on hiihtämistä varten. Missä kämppä'. Raja-joosepista jyrkkävaaraan on reilut kymmenen kilometriä. Pidimme pienen kahvihetken tuvan edustalla. Aikuisilla oli metsäsukset, minulla ja pikkuveljelläni Jounilla vähän tavallista pitemmät latusukset. Emme päässeet kämppään sisälle oven eteen tuiskunneen lumikinoksen takia. Alkumatka hiihdettiin rivakasti, koska reittimme kulki tuoretta kelkanjälkeä pitkin. Niin varmaan, ja vielä perinteisellä tyylillä' Vaihtoehdot olivat vähissä. K UVAT: V EIKKO VASAMA. Kunto kyllä kesti, mutta hiihtäminen alkoi pitkästyttää. Virkistyimme heti, kun sukset saatiin pois jaloista. Illan pikkuhiljaa pimetessä me lapset aloitimme kärttää kämppää. Paksu pehmeä lumipeite tai kelkanjäljen puute eivät meitä haitanneet. Vaellusreittimme kulki Urho Kekkosen kansallispuistossa Raja-joosepista jyrkkävaaraan, Muorravaarakkaan, Sudenpesälle ja takaisin jyrkkävaaran kautta Raja-jooseppiin. Meillä lapsilla ei ollut edes reppuja vaikkakin anorakin taskussa pullisteleva karkkipussi vastasi ensimmäisinä päivinä painoltaan reppua. Isä muisti matkan väärin ja yllättyi itsekin, kun kämppä ilmestyi näkyviin vasta parin kilometrin päässä arvioidusta paikasta. Mutta retkestä tulikin mukava. Majoituimme varaustuvan puolelle, vaikka minusta eräretkellä kuuluu yöpyä autiotuvassa ilman mukavuuk24 Hieno hiihto retki "Aluksi ajatus hiihtovaelluksesta inhotti minua, sillä omat lomasuunnitelmani sisälsivät pääasiassa loikoilua", kirjoittaa 1 2-vuotias Maarit Vasama toissakeväisestä lomastaan. Kun pussit ja nyssäkät oli jaettu ahkioihin, oltiin valmiita lähtöön
Innolla odotettu lasku osoittautui lähes yhtä vaivalloiseksi kuin kiipeäminen. Minulta vaati uskallusta käydä pimeän tultua asioimassa, vaikka isä olikin saattomiehenä. Jätimme urheasti kammin, ja lähdimme jo eilisestä tuttua reittiä tunturiin. Perille kuitenkin pääsimme, rakkoisin jaloin kylläkin. Enemmän kuitenkin haittasi pitkä huussimatka. Täälläkään ei ollut muita yöpyjiä, vaikka kammin lähellä sijaitsikin autiotupa. Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Jouni ja minä tyhjensimme yllättävän hyvin säästyneitä karkkivarastoja. Saimme viettää taas yön kämpässä omalla porukalla. SUOMEN LUONTO 3/99 Ansaitun luppopäivän vietimme kiipeilemällä pienen matkan päässä sijaitsevalle Pirunportille. Sää oli kirkas ja tyyni, mikä teki tunturissa hiihtämisen miellyttäväksi. Kun kelkkoja ei vielä ollut, rakennustarpeet oli vedätetty porolla Luirojärvelle ja kannettu sieltä Muorravaarakkaan. Ylempänä tuisku vain paheni ja Pirunporttia tuskin erotti. Vauhtia täytyi kaikin tavoin jarrutella, että pystyi väistelemään lumen alta esiin pistäviä kiviä. sia. Reitti ei ollut ihan sama kuin ensimmäisenä päivänä, mikä olisikin ollut tylsää. lltaruokana olleet makaroonit keitettiin lumesta sulatetussa vedessä. Tuiskua ja taistelua Herättyämme saimme karvaasti todeta, ettei hyvä hiihtosää enää suosinut. Sää oli taas poutainen. Koko retken aikana emme nähneet muita hiihtäjiä. 25. Olimme jättäneet Jyrkkävaaraan ruokaa odottamaan. Se ei ollut kovin raskas, mutta hidasti vauhtiani huomattavasti. Loppumatka sujui paljon vaivalloisemmin. Isää ja äitiä odotellessa söimme loputkin eväskarkit. Yritys oli kyllä kovaa, mutta ei tuottanut kovin suuria tuloksia. Paluu karkkivarastoille Aamulla jatkoimme matkaa takaisin Jyrkkävaaraan. Pidimme pienen tauon kurun suojassa, ja sukelsimme taas tuiskuun. Äidin yllytyksestä minä ja Jouni hiihdimme luistelutyylillä loppumatkan autolle. Minulle talvivaellus oli aivan uusi, hieno kokemus, kaiken kaikkiaan oikein mukava tapa viettää hiihtolomaa. Kova tuuli ja lumituisku eivät kuitenkaan saaneet meitä luopumaan aikeista kiivetä Pirunportille. Pari viimeistä kilometriä vedin täysin väsähtäneen äidin ahkiota. Kotiin ja saunaan pääsy herätti metssa taas uutta intoa. Sudenpesän kammi on hieman Muorravaarakan kammia suurempi, mikä oli minusta varsin hyvä asia. Päivän hiihto vaikutti ainakin siihen, että rupesimme nukkumaan jo kahdeksalta. Kammin hidas lämpeneminen häiritsi vähän. Maasto oli tasaista ja hiihtäminen leppoisaa. Illalla tutkimme Imatran Lapinkävijöiden 1953 rakentaman kammin historiikkiä. Vauhti oli ehkä vähän nopeampi kuin muina päivinä ja kiihtyi entisestään päästyämme tutulle kelkanjäljelle. Kun pääsimme alas, sää kirkastui, ja loppumatkasta muodostui mukava. Minulle ja Jounille kiipeäminen oli lähinnä haastavaa, mutta äiti ja isä saivat ahkioittensa kanssa taistella päästäkseen jyrkkää rinnettä ylös asti. Jouduimme pettyneinä tyytymään kilometrin päässä sijaitsevaan Sarviojan kämppään. Minä sain kiivetä kammin katolle nuohoamaan piipusta lunta vähemmäksi. Kiinnostavassa kammissa Matkalla Muorravaarakkaan saatiin hiihtoon lisäpuhtia sanaleikeistä. Osan matkasta saimme hiihtää valmista latua, jonka olivat tehneet pari päivää ennen meitä kämpässä yöpyneet retkeilijät. Isä sytytti kamiinaan tulen, ja kaikki savu tuli sisälle. Kämppä lämpeni nopeasti. Meissä lapsissa Muorravaarakan kammi herätti suurta kiinnostusta, koska meistä kumpikaan ei ollut yöpynyt sellaisessa
Sopimuksista, ohjelmista ja vientituista tehtäisiin ympäristövaikutusten arviointi. Ekotehokkuutta ja työllisyyttä edistettäisiin ekologisella verouudistuksella: verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Pääsihteeri Esko Joutsamon mukaan liiton paperissa on pyritty puolueiden esityksiä konkreettisemmalle tasolle. Kauppapolitiikassa olisi tuontituotteilta vaadittava samoja ympäristökriteereitä kuin kotimaisiltakin tuotteilta. EUministeri voisi vastata ympäristöasioiden yhdistämisestä kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Esimerkiksi Venäjältä ja Baltian maista tuotavan puun kasvatuksessa olisi edellytettävä samaa ekologista kestävyyttä kuin suomalaiseltakin puulta. Mikäli liiton toiveet täytettäisiin, EU :ssa edistettäisiin myös Euroopan viimeisten erämaiden suojelua. EU:ssa pitäisi ponnistella erityisesti Itämeren typpiyhdisteiden kaukokulkeuman vähentämiseksi. 26 S uomen luonnonsuojeluliitto on ensimmäistä kertaa painattanut toiveensa Suomen seuraavasta hallitusohjelmasta. Se on myös aiheiltaan laajempi kuin koskaan. Noin puolet typpilaskeumasta on peräisin liikenteestä ja noin puolet energiantuotannosta. Luonnonsuojeluliitto toivoo muun muassa, että ympansto alettaisiin ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Luonnonsuojeluliiton esityksen mukaan Suomi voisi käynnistää ekologisen verouudistuksen ja edistää sitä EU:ssa. Eniten Itämereen tulee typpeä valuman ja jätevesien mukana. EU:n puheenjohtajakautensa aikana Suomen olisi liiton mielestä vaikutettava aktiivisesti siihen, että ympäristönäkökulma otetaan huomioon kaikissa ministerineuvostoissa. Energiapolitiikassa uusi hallitus saisi Luonnonsuojeluliiton mielestä panostaa teollisuuden rakenteen monipuolistamiseen. SUOMEN LUONTO 3/99. Ympäristöä ja monimuotoisuutta vaarantavia hankkeita tai vientiluottoja ei tuettaisi rahallisesti. Uusiutuvia kotimaisia energialähteitä suosittaisiin, ja ydinvoimasta alettaisiin luopua. Jos neuvottelut kansainvälisestä investointisopimuksesta (hylätty MAl-sopimus) jatkuvat, liiton mielestä ne pitäisi tehdä perustuen YK:n sopimuksiin luonnon monimuotoisuudesta ja ihmisoikeuksista. Itämeren typpikuormasta jopa kolmannes on peräisin laskeumasta. Suomen olisi siirryttävä seurailijasta EU:n ympäristöpolitiikan eturintamaan
Itämeri olisi WWF:n mielestä saatettava samantyyppiseen erityisasemaan kuin Välimeri. Metsäluonnon hoitoon pitäisi Tannisen mielestä saada lisää rahaa : esimerkiksi pienialaisten ja arvokkaiden avainbiotooppien suojeluun. Samoin soiden luonnontilan ennallistamiseen olisi panostettava. Luomutuotantoa lisättäisiin Luonnonsuojeluliiton esityksen mukaan niin, että 2006 peltopinta-alasta olisi luomussa tai siihen siirtymässä kolmannes. "Luomutuotanto on tietenkin askel oikeaan suuntaan, mutta on epärealistista, että lähivuosina kaikki Suomen maatalous olisi luomua. Vesilaki saatettaisiin lähtökohdiltaan muun ympäristönsuojelulainsäädännön mukaiseksi: haitankärsijän oikeuksien suojelemisesta siirryttäisiin estämään luonnontilan heikentämistä. "Nykyinen hallitushan on siunannut muun muassa asekauppoja. Myös eläinten hyvinvointi kytkettäisiin tukiin. WWF toivoo paljon Kansalliselta metsäohjelmalta Maailman Luonnon Säätiön WWF:n Suomen osaston pääsihteeri Timo Tanninen luo toiveita tuoreelle Kansalliselle metsäohjelmalle ja sen luvatulle ympäristövaikutusten arvioinnille. Lisäksi hallitus laatisi Suomelle luomustrategian. "Hallituksen pitäisi asettaa selvät määrälliset tavoitteet, kuinka verotuksen painopiste siirretään työn verottamisesta ympäristöhaittojen verottamiseen." "Nyt puhutaan, että uusi ydinvoimala ratkaisisi kaikki työllisyyskysymykset. Lisäksi järjestössä toivottaisiin, että Suomen vienninedistämishankkeissa saataisiin suurempi paino sekä ympäristöettä ihmisoikeuskysymyksille. Myös WWF:n mielestä maatalouden ympäristötukia suuntaamalla pitäisi vähentää ravinnepäästöjä. Täytyykin löytää todellisia konsteja. Vakavasti lähdettäisiin suojelemaan kaikki jäljellä olevat vanhat metsät. Lisäksi EteläSuomessa alettaisiin luoda laajempaa luonnonsuojelualueiden verkostoa entistämällä metsiä erityisesti vielä jäljellä olevien vanhojen metsien ympärillä", listaa Greenpeace Pohjolan Suomessa työskentelevä kampanjavastaava Hanna Kivinen järjestönsä toiveita. Ympäristön kustannuksella saadut työpaikat ovat hetkellisiä." SUOMEN LUONTO 3/99 Creenpeace korostaa metsiensuojelua Greenpeace Pohjolan pääkampanja Suomessa ovat metsät. Yhdyskuntien ja teollisuuden päästöjen puhdistusteho on parantunut, mutta tekniikkaa on jo puhdistaa enemmänkin. "Suomenkin pitäisi tehdä enemmän. Maan ystävät painottavat ihmisoikeuksia "Maan ystävissä haluttaisiin, että hallitus viimeinkin sitoutuisi Kioton ilmastosopimukseen. EU:n kilpailulainsäädännön mukaan suuret hankkeet on kuitenkin kilpailutettava, ja on epätodennäköistä, että työpaikkoja tulisi Suomeen. "Odotamme, että seuraava eduskunta kehoittaisi hallitusta ottamaan vakavasti Rion sitoumukset luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. "Kuluttajat eivät edes halua geenimanipuloituja elintarvikkeita", Kivinen muistuttaa. Myös suomalaisen metsäteollisuuden laajenemisessa sekä laitemyynnissä hallitus on surutta edistänyt hankkeita ilman minkäänlaisia selvityksiä hankkeiden vaikutuksista ympäristöön ja ihmisoikeuksiin." Ympäristöverotuksessa järjestö on samoilla linjoilla Luonnonsuojeluliiton kanssa. Sitä ei haluta tehdä, koska katsotaan, että se maksaa liikaa.", Tanninen muistuttaa. 'Toivoisimme, että seuraava eduskunta ja hallitus ottaisivat selkeän kannan, ettei ydinvoimaa rakenneta lisää." Kivinen toivoisi Suomelta myös kriittisempää suhtautumista geenimanipuloituun ruokaan, erityisesti EU:ssa. Liikennemääriä vähennettäisiin monin eri keinoin. "jos arvioinnin tuloksena on, että jotakin pitää ohjelmassa muuttaa, niin se vielä muutetaan", Tanninen sanoo. Metsästysja luonnonsuojelulait, esimerkiksi säädökset vesilintujen kevätmetsästyksestä ja suurpetojen metsästyksestä, korjattaisiin EU:n lintuja luontodirektiivien mukaisiksi. Kivinen pelkää myös uuden ydinvoimalan nousevan jälleen kerran keskusteluun. Siten voitaisiin ottaa vastaan EU-varoja, jotka voitaisiin kohdistaa etenkin Venäjälle ja Viroon tehokkaiden puhdistuslaitosten tekoon. Etelä-Suomeen perustettaisiin lisää suojelualueita, ja Metsähallituksen tulostavoitetta laskettaisiin luonnonsuojelun ja työpaikkojen hyväksi. Toiveenamme on, että voitaisiin sitoutua myös paremmalla kuin nollapäästötasolla. Suomella on edellytyksiä vähentää päästöjä", sanoo Maan ystävien puheenjohtaja Jan Kunnas. Maatalouden ympäristötuki uudistettaisiin siten, että tukea saisi porrastetusti sitä enemmän, mitä tasokkaampia tuottajan ympäristönsuojelutoimet ovat. Tehomaatalouttakin on kehitettävä siten, että ravinnepäästöt vähenevät." 27
NUORSUOMALAISET PUHEENJOHTAJA RISTO E. PENTTILÄ Suomen ei tule luopua nykyisestä ydinvoimakapasiteetistaan ennenaikaisesti. Toisaalta en tiedä parempaakaan vaihtoehtoa. maloita tulee korvata uusiutuvilla energialähteillä. @ Kioton ilmastotavoitteet saavutetaan lisäämällä muun muassa puun ja muun bioenergian käyttöä ja lisäämällä energiatehokkuutta muun muassa norme ja kiristämällä. Sen myötä joudutaan keventämään osaa välillisistä veroista vaikka tuloverotuksen keventäminen olisi tärkeää. @ Keskeisiä ovat energiantuotanto ja liikenne, joiden päästömääriä on pystyttävä rajoittamaan. Sillä on sekä ympäristövaikutuksia että maatalouden tuotantorakennetta monipuolistavia vaikutuksia. Tämä tietenkin vaatii myös muuta yhteiskunnan sorvaamista ekologisesti kestävälle pohjalle ja siihen olennaisesti liittyvää asennemuutosta. Tällä olisi myös suuri työllistävä vaikutus, eikä koko teollisuuden mitassakaan verotaakka kasvaisi, vaan sen painopiste siirtyisi enemmän energiaja raaka-aineintensiiviselle puolelle. Kiotossa sovittuja rajoja ei voi pitää mitenkään riittävinä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, joten niitä tulee pitää vain välietappina kestävään ilmastopolitiikkaan. Ympäristöverojen tuotto tulisi todella käyttää ympäristöprojekteihin. Nuorsuomalaisilla ei ole kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen: jos hiilivoimasta voidaan luopua ja Kioton sopimus täyttää ilman lisärakentamista, hyvä niin mutta se ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Siksi myös Suomen on tehtävä tarvittavat loppusijoitusratkaisut. Suomi on esimerkiksi EU:n puitteissa tavoitellut energiaverotustasoista sopimusta. Vaikka Suomen kallioperä lienee niin turvallinen loppusijoituspaikka ydinjätteelle kuin etsimällä löytyy, varmuutta sijoituksen turvallisuudesta satojentuhansien vuosien päähän ei kuitenkaan voida taata. Kuinka suuri osa veroista voitaisiin kerätä ympäristöveroina. C YDINVOIMA Ruotsi, Saksa ja Sveitsi ajavat ydinvoimaa alas. Suurimmat muutokset on kohdistettu energiaverotukseen. Ne tullaan tekemään vuoden 2000 loppuun mennessä ja valmistelut lähtevät siitä, että jätteet sijoitetaan peruskallioon. KIRJAVA "PUOLUE" (Entinen Ekologinen puolue) PUOLUESIHTEERI T UOMAS SYRJÄLÄ Suomi voi luopua ydinvoimasta, energiankulutus tulee muutoinkin kääntää laskuun. Ydinjätteet on loppusijoitettava 500 metrin syvyyteen suomalaiseen peruskallioon suunnitelmien mukaisesti. Voisiko myös Suomi luopua ydinvoimasta. Suomi voi siirtyä lopulta kokonaan luonnonmukaiseen viljelyyn, joka on (kotimaisten) uusiutuvien energiapanosten varassa. RUUANTUOTANTO Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen koko maatalouden siirtäminen luomuun olisi mahdollista. Mitä ydinjätteille pitäisi tehdä. Maataloudesta on luonnomukaista tuotantoa tai siihen siirtymässä viisi prosenttia. Tavoitteita ei tule pyrkiä saavuttamaan tilastollisilla silmänkääntötempuilla tai muilla päästöjä vähentämättömillä virtuaalimenetelmillä. @) ILMASTO Miten saavutamme Kioton ilmastosopimuksen Suomelle asettamat tavoitteet. f) jo tällä hallituskaudella on verotuksen painopistettä siirretty muun muassa ympäristöverotuksen suuntaan. Miten ekologinen verouudistus toteutettaisiin. f) Verotuksen painopistettä on s11rrettava työn verotuksesta haittaverotukseen siten, että kokonaisveroaste alenee. Luomutuotteiden menekki on hyvä, joten osuus kasvaa jatkuvasti. Se onnistuu monipuolisella energian tuotantorakenteella, johon kuuluu myös ydinvoima. Ovatko tavoitteet mielestänne riittävät. Eurooppalaisella tasolla toteutettuna voidaan pitkällä aikavälillä siirtyä veromalliin, jossa ·::S z w Q.. Luomuun siirtymistä voidaan tukea neuvonnalla, tuotekehityksellä ja tutkimuksella. f) Kyllä pitäisi. Energiantuotannossa tämä onnistuu parhaiten ydinvoiman käyttöä lisäämällä. Kukin maa on velvollinen huolehtimaan omista ydinjätteistään. Myös seuraavalla vaalikaudella on tuloveron kevennysohjelmaa jatkettava osapuilleen nykytahtiin. Luomutuotantoon siirtyminen on kannatettavaa. j. Nykyinen elintarvikkeiden tehotuotanto ei ole merkki korkeasta sivistystasosta. Ekologinen verouudistus on toteutettava kansainvälisesti. Mitä aiotte tehdä asian hyväksi. Työn ja energian sekä luonnonvarojen käytön verotuksen suhde tulisi kääntää toiseksi kuin nykyisin. Suomelle asetetut tavoitteet ovat vaativat, ja niiden saavuttamiseksi on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Maataloudessa on siirryttävä nykyistä yrittäjäpohjaisempaan ajatteluun, jolloin myös luomutuotannon osuus määräytyy osin markkinoilla. Ydinpolttoainetta ja fossiilista polttoainetta käyttäviä voiJ: 0:: w Q. Myös ympäristöveroista keskusteltaessa verokilpailutilanne on huomioitava. f) EKOLOGINEN VEROUUDISTUS Pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja saastuttamisen verotukseen, nostamatta kansalaisten kokonaisverotaakkaa. Nykyiset laitokset on ehkä järkevää käyttää lop~ puun. EU:n puitteissa saavutettavat sopimukset toisivat todennäköisesti parhaat tulokset. Ilmastonmuutos on tulevaisuuden suurin ja vaikein ympäristöhaaste. Mikä olisi mielestänne sopiva taso 7 Miten siihen päästäisiin 7 28 Näin eduskuntc KANSALLINEN KOKOOMUS PUOLUESIHTEERI MAIJA PERHO Kokoomuksen tavoitteena on, että perusvoiman häiriötön, kohtuuhintainen ja ympäristön huomioiva tuotanto turvataan. Suomen on otettava huomioon myös kansainvälinen verokilpailu
Suomessa ja kansainvälisesti on panostettava voimakkaasti uusiutuvien energianlähteiden ja -teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Myös markkinat erikoistuvat. Ydinjäte pitää sijoittaa Suomen kai· lioon. Täsmällisiä prosenttiosuuksia on mahdoton sanoa. Tämä on kuitenkin EU:n laajuinen kysy· mys, yksi maa ei voi korottaa energiaveroa joutu· matta kärsimään. Suomessa maatalous on terveemmällä poh· jalla kuin EU:n tehotuotantomaissa. @ Pitää tuottaa mahdollisimman vähäpäästöistä energiaa, panostaa bioenergiaan ja säästämiseen. @ Tavoite ei ole riittävä, mutta kunnianhimoinen vuoteen 20 1 mennessä. Esimerkiksi EU-maiden on oltava oman energiahuoltonsa ohella aktiivisesti uudistamassa Venäjän ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden energiahuoltoa. Näiden molempien tuloksena sekä kehittämällä maatalou· den ympäristötukea luonnonmukainen tuotanto tulee lisääntymään. Keskusta ei ole vielä määritellyt kantaansa loppusijoitukseen. Kun työn verotuksen radikaali alennus on tehty, voidaan lisätä kulutuksen verotusta. ~uolueet vastasivat haittaverokertymä muodostaisi leijonanosan julki· sen vallan verotuloista. Luomuun siirtymistä tulee edistää tiedottami· sella ja koulutuksella. Painopisteenä pitäisi olla työn verotuksen keventäminen. Yksipuolisesti kansallisesti toteutettuna ekologinen verouudistus voi tehdä karhunpalveluksen globaaleille ympäristönsuojelutavoitteille, kun energiaintensiivinen teollisuus sijoittuu maihin, joissa ympäristölainsäädäntö ja energiatehokkuus ovat paljon Suomea heikommalla tasolla. Muun muassa lannoitteita ja torjunta-aineita käytetään selvästi vähemmän kuin muualla ja eläinten kohtelu on pää· sääntöisesti korkeatasoista. Vaikka kokonaan luomuun, mutta oleellista on vähentää haittoja, ei tietty luomuviljelyn prosentti· osuus. Nämä suhteelliset edut on säilytettävä jatkossa· kin ja niitä vahvistettava. Itse olen eläinten ystävä ja pidän myös ihmistä vain yhtenä eläinlajina. Kaikessa elintarviketuotannossa on huolehditta· va tuotannon eettisestä ja ekologisesta kestävyy· destä. f) Kyllä pitäisi. Teollisuus· mainen tuotanto ei sovi maatalouteen. @ Edellyttää hiilidioksidipäästöjen pienentämistä, ja se tullee tapahtumaan energiaverotusta kiristä· mällä. EU:ssa on myös. Eräs keskeinen keino on vahvistaa luomutuotantoa. Periaate verotuksessa on, että sitä, mikä on yhteiskunnalle toivottavaa, verotetaan kevyemmin (työ) ja sitä, mikä on haitallista, verotetaan ankarammin. Energiaverotuksella voidaan ottaa veroja sieltä, mikä ympäristölle on rasittavaa ja näin pyrkiä vähentämään muun muassa ilmaston kuormitusta. Keskusta on perheviljelmien kannalla. Suo· men on kuitenkin itse huolehdittava tuottamastaan ydinjätteestä. Suomi selviytyy tavoitteista monipuoli· sella yhdistelmällä ei-fossiilisia keinoja: tuulivoimaa, puuta, energiatehokkuuden lisäämistä. f) Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ve· rotuksesta kulutuksen verottamiseen, tuotekaaren loppupäähän. Kuluttajat ratkaisevat viime kädessä Suomen maatalouden tulevaisuuden. Eläin· ten elämää ja oikeuksia tulisi arvostaa ja kunnioit· taa eettisistä sekä moraalisista syistä. Ydinjätteiden loppusi joitus on ratkaistava koko maata ajatellen parhaalla mahdollisella tavalla. f) Kaikissa tapauksissa työn verotusta on lasket· tava. RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE PUOLUESIHTEERI PETER HEINSTRÖM Vastustamme ydinvoiman lisärakentamista, mutta emme kannata voimassaolevan ydinvoiman alasajoa. Selviytyäkseen Suomen maatalouden on eri· koistuttava. @ Ympäristöystävällisiä energialähteitä ja ener· giansäästöä suosivalla verotuksella, panostamalla uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja lisäämällä maakaasun käyttöä. Ratkaisevaa on, että luomutuo.tteille on kysyntää ja että jalostus ja markkinointi ovat kunnossa. EU-maissa on yhtenäistettävä ympäristö· ja energiaveroja, jotta kilpailutilanne ei kärsi. REMONTTI RYHMÄ PUHEENJOHTAJA RISTO K UISMA Ydinvoimasta luopuminen ei ole realistinen vaihtoehto. Tarvitaan määrätie· toista kansainvälistä yhteistyötä energiantuotan· non ja ·kulutuksen rakenteiden muuttamiseksi. Pääasiallinen vas· taus verotuksen ongelmiin ei löydy verotuksen siirtämisestä veromuodosta toiseen. Ekologinen verouudistus kulminoituu nimenomaan energiaveroratkaisui· hin. Ei ainakaan lyhyellä aikavälillä. @ Kioton ilmastotavoite on epärealistinen, eikä sitä ilmeisesti pystytä toteuttamaan. Ruuantuotannossa on tavoiteltava eettistä tuotantoa ja laatua. Ympäristöve· rojen kiristäminen (vastapainona työn verotuksen keventämiselle) on silti kehityskelpoinen ajatus. Myös EU:n maata· louspolitiikka ja kansalliset toimet ovat keskeisiä. Tavoitteet ovat riittävät. Asetetuissa tavoitteissa on tällä hetkellä riittävästi haasteita. Keskustan johdolla toteutet· tiin Ahon hallituksen voimin radikaali ja kansainvälisestikin edistyksellinen energiaverouudistus, jolla parannettiin uusiutuvien energialähteiden kil· pailukykyä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Luomutuotantoon tulisi ajan mittaan siirtää ko· ko Suomen maatalous. Uusiutuvat energiamuodot, uusi teknologia ja maakaasu tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Siihen päästään siirtymällä kokonaan ym· päristöperusteisiin maataloustukiin. Työn ja tulojen verotuksesta kulutuksen verotukseen. Keskustan jyrkästä vastustuksesta huolimatta Lipposen hallitus romutti energiaverotuksesta ekologisen ohjaavuuden sähköntuotannon osalta. Luomutuotantoon siirtymistä on tuettava kysynnän määräämään tahtiin. Verotuksen painopistettä on muutettava asteittain. Myös maakaasua tarvittaneen lisää, eikä ydinvoimaa tässä vaiheessa voi sulkea pois. SUOMEN KRISTILLINEN LIITTO PUOLUESIHTEERI MILLA l<ALLIOMAA Ratkaisu ydinvoimasta tulee tehdä osana koko· naisratkaisua, jossa eri energiavaihtoehdot samoin kuin koko energiapolitiikka verotuksineen punni· taan. Keskustan tavoitteena on korjata nämä heiken· nykset ja kehittää verotusta entistä selvemmin oh· jaamaan tuotantoa ja kulutusta ympäristöystävällisiin energiamuotoihin. Teollisuusmaiden on kehitettävä yhteinen ympä· ristö· ja energiaverotus. Työ jatkuu tietysti sen jälkeenkin. SUOMEN KESKUSTA PUOLUESIHTEERI EERO LANKIA Ydinvoimasta voidaan luopua, kunhan sille ke· hitetään määrätietoisesti vaihtoehtoja. f) Verotusta pitäisi kehittää niin, että kokonaisveroaste vähitellen laskee. Re· monttiryhmä ajaa suurta veroremonttia, jota olen suunnitellut ja kannattanut vuosia. <( 2 V'J :::> ::s:::: Tämä pitää paikkansa varsinkin, jos ympäristöverotusta kehitetään EU :ssa. Kotimainen kysyntä ja vientinäkymät ratkaise· vat, millaiseksi luomutuotannon osuus voi kasvaa. Suomessa tuotetaan jo nyt Euroopan puhtainta ja turvallisinta ruokaa. Tässä on markkinarako Suo· men maataloudelle. Korkea-aktiivisen, tuhansia vuosia vaarallisena pysyvien ydinjätteiden loppusijoitusta ei ole toteu· tettu toistaiseksi missään maassa. Päästökaupalla voidaan vauhdittaa ympäristöystävällisen energiateknolo· gian käyttöönottoa vähemmän kehittyneissä maissa
Siihen päästäisiin 1) muuttamalla maatalouden ympäristötuen ehtoja siten, että tuki kasvaa sen mukaan mitä vaativammat ympäristönsuojelutoimet tekee, 2) kuluttajavalistuksella ja 3) luomun nykyistä tehokkaammalla markkinoinnilla, luomu pitää saada kaikkien kuluttajien ulottuville. Ydinjätteiden loppusijoituspaikka on löydyttävä Suomesta ja viimeistään vuonna 2000. Luomutuotannon osuuden nostaminen keskipitkällä tähtäimellä kymmeneen prosenttiin on hyvä tavoite. Mutta se edellyttää myös siirtymätuen varmistamista. @ Energian säästöllä, investoimalla uusiutuvaan energiaan ja korvaamalla kivihiili maakaasulla. Kysymykset esitettiin kaikille puoluerekisterissä oleville puolueille. Perussuomalaisten vastaukset tulivat myöhässä, eikä Eläkeläiset Kansan Asialla -puolueelta saatu vastauksia. Molemmat ovat toimineet kansainvälisesti arvioiden erittäin luotettavasti. Suomen on puolustettava oman maataloustuotantonsa oikeutta sekä EU:ssa että Maailman kauppajärjestössä. Molemmat voimalamme on juuri modernisoitu, ja niiden tehoa on voitu nostaa 1015 prosenttia sekä samalla parantaa niiden turvallisuutta ja ohjattavuutta. Ympäristövero on tärkeä signaali yrityksille ja kuluttajille, mutta sen on oltava riittävän vahva ja ajallisesti vahvistuva. Energiatehokkuus ja yleisemmin ekotehokkuus on eräs yleispätevä keino. Verotuksen rakenneuudistuksessa on sovitettava yhteen kestävän kehityksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. f) Pitäisi. Ympäristöja energiaperusteisia veroja voidaan korottaa maltillisesti. Tärkeää on alentaa työn veroja sellaisella tavalla, joka mahdollisimman hyvin edistää työllisyyden paranemista. Edellytän kuitenkin, että niillä on ohjausvaikutusta ja ne parantavat talouden ekotehokkuutta. Maataloustuotannon siirtyminen kokonaan luomuun on utopistinen, mutta sinällään myönteinen tavoite. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE PUOLUESIHTEERI KARI LAITINEN Suomi ei voi luopua mainittujen maiden tavoin ydinvoimasta tilanteessa, jossa ei ole tietoa korvaavasta energiantuotannosta, erityisesti sähköntuotannosta. 1990 (tavoitevuosi) Suomessa päästöt olivat poikkeuksellisen alhaiset tuotannon ajauduttua kohti lamaa. V> V> <( J:. Suomella on monipuolinen energiantuotantorakenne ja merkittävä uusiutuvien energialähteiden osuus. Silti kannatan ympäristöperusteisten verojen lisäämistä. @ Kioton ilmastosopimuksen tavoitteet ovat kovat. f) Kyllä. Vaalikaudella 19992003 tavoitteemme on siirtää työn veroista 10 miljardia muihin veroihin eli ympäristöveroihin, pääomaveroon ja omaisuuteen kohdistuviin veroihin. Ydinjätteet tulee sijoittaa turvallisesti Suomeen, kuten ydinenergialaki edellyttää. Suomi on toiminut kansainvälisesti edistyksellisesti, kun se on edellyttänyt voimayhtiöiltä etukäteen loppusijoituskustannusten rahastointia. Aiomme vääntää kättä ekologisen verouudistuksen puolesta erilaisissa neuvotteluissa kuten tähänkin asti. Yhteistoteutuksessa Suomen tulisi nyt olla hyvin aktiivinen, vaikka kansainvälisistä pelisäännöistä ei olekaan vielä sovittu. Jätteitä ei tulisi kuljettaa tuotantopaikkakunnilta ennen kuin ne on käsitelty vaarattomiksi. Niin sanotun kaksoishyödyn vaatimus saattaa olla kohtuuton eli että ympäristö ja työllisyys hyötyisivät samasta verosta. Kyselyyn vastanneiden puolueiden vastaukset ovat luettavissa verkkosivuillamme (http:/ lforest.sll.filsll index.htmD. f) Mahdollinen ympäristöverokertymä on suhteellisen pieni tuloverokertymään nähden. Mutta jos kalliohautaus valitaan, edellytämme että haudan pitää olla avattava, jotta ydinjätteiden käsittelytekniikan kehittyessä voidaan toteuttaa mahdollinen tulevaisuudessa kehiteltävä parempi ratkaisu. Koskiensuojelulakia en lähtisi purkamaan. Tarvitsemme jatkossakin kaikkia tuotantomuotojamme, joista toivoakseni painotamme mahdollisimman vähän ilmastoamme rasittavia keinoja. Muun muassa energian tuotannossa on tietoisesti suosittava ilmastoa mahdollisimman vähän saastuttavia käyttömuotoja. Luomutuotannon osuutta voidaan edelleen tuntuvasti lisätä. Toivon EU:n ympäristöperusteisen ja ohjelmallisesti kiristyvän energiaveron toteutumista. Energiaveromallissa on tärkeää, että malli suosii uusiutuvan energian käyttöä. Perheviljelmien kehittäminen on tärkeää, jotta tiloilla on muutakin elinkeinoa kuin vain maatalous. Sijoituspaikaksi suosisin Loviisaa tai Olkiluotoa, jolloin ydinjätteen z LU z .:: :5 kuljetusriskit voitaisiin minimoida. Talouden ekotehokkuuden parantaminen edellyttää jatkossakin energian, joka nyt on suhteellisen edullista, ympäristöperusteista verottamista. Muiden maiden esimerkit energiaratkaisuista ovat ongelmallisia erilaisen talouden rakenteen ja energiantuotannon paletin vuoksi. Molemmat ovat saaneet tältä hallitukselta uudet käyttöluvat. Sijoitusluola, joka on puolen kilometrin syvyydessä ehjässä kalliossa, voitaisiin jättää avattavaksi ja alue olisi aktiivisessa valvonnassa. Kysymys ei ole vain valtion vastuusta, vaan yksityiset yritykset on vedettävä toteutukseen mukaan. VASEMMISTOLIITTO PUHEENJOHTAJA Suvi-ANNE SIIMES Suomen ei tule kiirehtiä ydinvoimasta luopumista. Tämän lisäksi meidän tulee rohkeasti lisätä uusien uusiutuvien energialähteiden osuutta sekä vahvistaa puuenergian osuutta. Olen melko varma, että se alkaakin seuraavalla vaalikaudella, kun kaikille käy selväksi, että se on Länsi-Euroopan tie. VIHREÄ LIITTO PUHEENJOHTAJA SATU HASSI Suomessakin tulee aloittaa keskustelu ydinvoimasta luopumisesta. Vihreiden tavoite on, että kolmannes Suomen peltopinta-alasta olisi luomutuotannossa vuonna 2007. @ Kyllä me Kioton sopimuksen tavoitteet saavutamme. Vihreät pitävät ydinjätteiden kalliohautausta parempana vaihtoehtona kuin pitkäaikaista maanpinnalla säilytystä. Seuraavan sadan vuoden aikana maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää alle puoleen nykyisestä. Esimerkiksi polttoaineita säästävien ja päästöjä vähentävien autojen hankintaveroa on alennettava ja polttoaineitten verotusta vastaavasti korotettava. Vaikka tämän hetken tavoitteet tuntuvat riittävän vaativilta, on ilmeistä, että jatkossa joudumme vaikeampiin ratkaisuihin eli rakennemuutoksiin niin taloudessa kuin energiasektorillakin. Pitemmällä aikavälillä tavoitteemme on, että ympäristöveroina kerätään suunnilleen yhtä paljon kuin työn veroina. Tämä tarkoittaa, että kehittyneiden teollisuusmaiden pitää pudottaa päästänsä noin viidennekseen nykyisestä. Tilan puutteen vuoksi julkaisemme vain nykyisten eduskuntapuolueiden vastaukset. Maailmanlaajuisesti ajatellen Kioto on alkua suurelle sopeutumisprosessille. Tässä vaiheessa olennaisinta on saada aikaan käänne eli kääntää 200 vuotta jatkunut päästöjen kasvusuunta laskusuunnaksi. Sähkön kulutuksemme lisääntyy 2030 mennessä säästötoimista huolimatta noin 50 prosenttia. Mukana ovat myös ne kysymykset, jotka karsittiin painetusta versiosta. syytä paneutua laadukkaaseen ravinnontuotantoon maailmanmarkkinahintojen kanssa kilpailemisen sijaan. Tavoite voisi olla vaativampikin
Puolueiden vastaukset raadin syynissä V mpäristöpolitiikan dosentti Pekka Jokinen Turun yliopistosta, pääsihteeri Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliitosta sekä pääsihteeri Timo Tanninen Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto kommentoivat puolueiden vastauksia. Ekotehokkuus taas on puolueille vielä niin abstrakti asia, etteivät esimerkiksi ristiriidat tule esiin. Periaatteessa yksimielisyyttä, mutta käytäntö vaikeampaa Puolueet ovat kovin yksimielisiä siitä, mitä esimerkiksi vesiensuojelussa pitäisi tehdä: pitää laittaa maatalous, hajakuormitus ja lähialueasiat kuntoon. Tällaisessa tilanteessa puolueet joutuvat tekemään monenlaisia muitakin kuin ympäristöön liittyviä ratkaisuja", Jokinen muistuttaa. "Varsinkin pienemmät ryhmittymät kytkevät tämän omaan kuningasideologiaansa tyyliin Irti EU:sta tai Sosialismiin tai Lisää markkinoita." "Useilla valtapuolueilla taas on hyvin varovaisia ja maltillisia tavoitteita: halutaan teknologian kehittämistä, markkinaerikoistumista ja politiikkaa EU:n puitteissa." Varovaisuudessaan ja maltillisuudessaan omaksi ryppääkseen Jokisen mukaan erottuvat sosialidemokraatit, koSUOMEN LUONTO 3/99 koomus ja Ruotsalainen kansanpuolue. "Vaikka ympäristöverotuksen kehittäminen näyttäisi saavan kannatusta, monilla on rajanvetoa siitä, että se olisi toteutettava koko Euroopassa yhtä aikaa. Yksimielisiä puolueet ovat myös ekologisesta verouudistuksesta sekä ekotehokkuuden edistämisestä. Jokisen mukaan vaalivastaukset ovat aina jonkin verran kevytkenkäisiä. Ne jakavat sen kannan, että nykyiset ilmastosopimustavoitteet ovat varsin kovat, ja vastauksissa heijastuu huoli siitä. Kaikki puolueet ottavat esimerkiksi vesiensuojelun nyt vakavasti toissakesäisten (evien massaesiintymisen jälkeen. Käytännössä toimeenpanokeinot ovat Jokisen mukaan osoittautuneet vaikeiksi. Silti esimerkiksi ydinvoimaja energiaasioissa linjat ovat entiset: kokoomus on selvästi ydinvoiman lisärakentamisen puolella. "Selvästikään ei ymmärretä, että uusi ydinvoimala veisi voimavaroja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseltä ja heikentäisi motivaatiota energian säästämiseen.". Vasemmistoliitto ja vihreät ovat Jokisen mukaan lähellä toisiaan monin kohdin. Sosialidemokraatit ja kokoomus ovat lähellä toisiaan myös ydinvoimakysymyksessä: siitä ei pidä luopua. Vastaukset ovat pitkälle perusteltuja, ja perustelutapakin on varsin samanlainen, vaikka toki päädytäänkin myös erilaisiin kantoihin. Vaalimakuakin on. Myös luomuviljelyn lisäämistä ne kannattavat samantyyppisesti. Kokoomus vielä korostaa, että osana ilmastonmuutoksen torjumispolitiikkaa ydinvoimaa pitää lisätä. "Samoin ilmastoasioissakaan ei haluta, että Suomi tekisi itsenäisiä ratkaisuja, vaan nekin halutaan kytkeä EUkuvioon." Ydinvoimasta odotettavissa kiistaa Suurinta puolueiden välistä kiistaa Jokinen odottaa jo perinteisesti vaikeasta ydinvoimakysymyksestä. Tannisen mielestä kaikkien vastauksista näkyy, että halua tehdä hyvää ympäristön puolesta on. Ekologinen verouudistus tosin merkitsee hyvin eri asioita eri puolueille. Suurten puolueiden vastauksissa paistavat realiteetit. "Meillä on suojelutavoitteita, kuten Itämeren sopimus ja vesiensuojelun tavoiteohjelma, joiden tavoitteisiin ei ole päästy. Esko Joutsamon mukaan on hämäävää, että puolueet kannattavat yleisesti sekä ydinvoimaa että uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Ainoastaan ollaan huolissaan päästörajoitusten vaikutuksista Suomen taloudelle. Esko Joutsamon mielestä vastaukset ovat kovin eritasoisia. Ja EU:n piirissä verouudistusta on tahkottu jo vuosikausia", huomauttaa Esko Joutsamo. Joutsamon mukaan näissäkin vastauksissa näkyy, että vasta isot, polttavat ongelmat saavat aikaan poliittisia liikahduksia. Esimerkiksi maatalouden kuriin pistämisessä, mikä monissa vastauksissa näkyy, törmätään monenlaisiin ongelmiin: Miten viljelijäväestö tulee toimeen, miten kaikki on mahdollista ja mitä kaikz w z i: .., ki maksaa. "Kaikkien on helppo sanoa: sitä tarvitaan lisää", Jokinen toteaa. "Kun tullaan käytäntöön, missä suojelukohteet sijaitsevat, voikin tulla hankalia tilanteita", Jokinen aavistaa. Kysely ei näytä, mikä rooli ympäristöasioilla on puolueen koko vaaliohjelmassa. "Vähintään yhtä kiinnostavaa tietysti on tarkkailla, miten puolueet ovat toimineet tai toimivat ympäristöasioissa, esimerkiksi Naturasta tai energiapolitiikan linjauksista päätettäessä." Valtapuolueilla varovaiset tavoitteet Jokisen mukaan jotkut näkevät, että ympäristöongelmissa on kyse laajemmasta politiikan tai elämäntapamme vinoutumisesta. Samalla linjalla ne ovat esimerkiksi siinä, etteivät ilmastosopimustavoitteet ole liian vaativia ja lisääkin tarvitaan. Samoin Etelä-Suomen metsiensuojeluun suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Ilmastonmuutosta sinänsä kukaan ei kiistä
Saukon jäljet vilahtavat joenpenkalla. Helmikuun alussa joki uinuu hiljaa jääja lumikuoren alla. Tienvarren kapeat kynttiläkuuset ja korkeitten jokitöyräitten männyt kantavat tyyninä valkoista viittaa. Matalat rakennukset m.aastoutuvat hyvin jokivarteen. TEKSTI: RITVA KUPARI KUVAT: PAAVO HAMUNEN ulanka on saamea ja tarkoittaa tulvivaa jokea. Napapii. Ensin näkyy silta, sitten Oulangan kansallispuiston opastuskeskus. Ankariin talviin on totuttu, ja tutkittavaa riittää säässä, lumessa, jäässä, eläinten ja kasvien selviytymisessä. 32 pohjoista purevuutta Oulangan biologisella asemalla ei valiteta pakkasesta. Oulusta on tänne matkaa 280 ja Kuusamon keskustasta 60 kilometria. joen vastarannalla tulee vastaan kyltti : Oulun yliopisto, Oulangan biologinen asema, ja auto kaartaa pihaan
liman epäpuhtauksia mitataan EMEP-asemalla, joka kuuluu eurooppalaiseen seurantaverkkoon. Asemanhoitaja Juha Viramo (oik.} ja amanuenssi Kalevi Kuusela ovat vieneet pakkasmittarit myös joen jäälle. kasherran valtaa monella/ Madekoukut ja katiskat kaan asteella. Alhaisimmaksi lukemakAurinko paistaa kovaa ja mata~-: si kirjattiin nyt miinus 47,9 asialta, eikä paiste murenna paktetta. 33. Mittari näytovat jääneet kokematta yli tää miinus 36 astetta. -~~.--~".;.,,..-.-r""N·• · · o 01saa unne maa tä tammikuun lopun tuliAsemanhoitaja, hyönteistieteen dosentti palopakkasilla aseman oma Juha Viramo tilaa kiireesti uuden nimikylennätys jäi rikkoutumatta. Kenttämestari Markku Rontti vastaa siitä, että suodattimet vaihdetaan päivittäin ja että mittauslaitteet toimivat. ~...., 1985. teista kuultaa hienoi,~\.. Läheisten jokien ja lampien vesiä tutkitaan myös säännöllisesti mutta harvemmin. I \ r • ri on lähempänä, 25 kilometrin \ pakkasastetta on tammikuulta päässä pohjoisessa. """"_/ K t • t 1 nen pettymys siitä, et~-·. Hoidettavia hommia on kymmenen muutakin : lisää majoitustilaa remontoidaan yläkertaan, kaappien ovet ovat vääränlaiset, lennonjohtajien lakko on lopettanut lennot Kuusamoon, on soitettava, faksattava, tarkistettava aikatauluja. Oulankajoen veden korkeutta, laatua ja lämpötilaa sekä eliöstöä tutkitaan jatkuvasti. ven rauhallinen meno katkeaa: kansainvälinen symposio tuo paikan pullolleen väkeä. Ennätys 48 tin, sillä kahden viikon kuluttua sydäntalBiologisen aseman laboratoriossa analysoidaan sadeveden ja lumen laatua päivittäin. Kaikki yli 60 majoituspaikkaa täyttyvät. Aa"· 40 asteen pakkasilla. Tutkimusapulainen Tellervo Oikarinen selvittämässä pikolevien määrää vesi näytteistä. Väki vaihtuu tiheään, sillä suurin osa aseman lähes paristakymmenestä palkollisesta on Sallan ja Kuusamon kunnan palkkaamia työllistettyjä. Pimikyltin teksti pääoven yläkemminkin kommenpuolella mureni palasiksi. Muimulla oli mitattu 39,4. Uusia työntekijöitäkin Viramon on ehdittävä haastatella. Vakituisia työntekijöitä on vain viisi. ta vaurioita ei liene sattuLukemat e1vat lannista / nut kuin se, että aseman niaseman työntekijöitä
Suojeltu kansallispuisto on toisaalta antoisa tutkimuskohde. Täällä kerätystä aineistosta on tehty yli sata opinnäytetyötä, pro graduja, lisensiaattitutkimuksia ja väitöskirjoja. Eri tutkimuslaitosten kanssa tehtävät ympäristöOulangan biologinen asema sijaitsee Kiutakönkään tuntumassa Oulankajoen varressa, keskellä kansallispuistoa. Keskellä kansallispuistoa Asema rakennettiin joen rannalle, kansallispuiston keskelle. Ruokasalissa häneltä heltiävät kiitokset emännälle maistuvasta ateriasta. Oulangan kansallispuiston luonto tunnetaan perusteellisesti asemalla tehdyn työn ansiosta. Asemalla on selvitetty alueen ekosysteemeitä, metsien pirstoutumisen vaikutuksia ja talvehtimisen biologiaa. Yhteistyötä tehdään muun muassa Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Ilmatieteen laitoksen ja lähikuntien kanssa. Tämä monipuolistaisi varsinkin kouluttamista ja kurssittamista entisestään ihan muuhunkin kuin biotieteisiin. SUOMEN LUONTO 3/99. "Mistäs me viime kesänä mansikat hankittiinkaan?" johtaja muistelee, ja pientä haikeutta on ilmassa. Mutta perustelut ovat vakuuttavat: "Tämä on ennen muuta moraalinen kysymys. Hän on johtanut aseman toimintaa koko sen 33-vuotisen olemassaolon ajan. Asema ei voi laajentua, ja on oltava tarkka liikkumisessa ja jälkien jättämisessä." T oimintayksikköjä perustetaankin ehkä tulevaisuudessa Kuusamon keskustaan yhteistyössä muiden kanssa. Sen tehtävä on kaksijakoinen: koulutus ja tutkimus. Määrärahoja laajojen tutkimusten tekemiseen ei ole. Siispä hämmästyn, kun Juha Viramo sanoo ettei enää perustaisi asemaa kansallispuiston sisään. Aseman toiminta kursseineen kuluttaa puiston luontoa. Lähes puolet opinnäytteistä on eläintieteen ja yhtä paljon kasvitieteen alalta; muutamia on innostanut alueen maantiede ja geologia. Asema toimii Oulun yliopiston biologian laitoksen alaisena, mutta on käytännössä jo muuttunut monitieteiseksi työympäristöksi. Viramo tuntuu viihtyvän kiireen keskellä kuin kotonaan, eikä ihme. Asema tarjoaa puitteet työskentelyyn maastossa ja laboratoriossa. Viramo jää eläkkeelle tänä keväänä
Asemalla käy myös kolmen kuusamolaisen koulun kummioppilaita luontoa nuuskimassa. Opiskelijat laativat aineistoistaan esitelmät, joita tarkastellaan myöhemmin seminaarissa. Eniten kursseja on kuitenkin kesällä, joka on vilkkainta aikaa. Tähän eurooppalaiseen fenologiaseurantaan kuuluvat myös puolukka ja variksen marja. Viime vuosina kursseille on osallistunut myös ulkomaisia opiskelijoita, joilta lumikengillä tassuttelu sujuu varmaan helpommin kuin umpihankihiihto. Koskikorennon toukkien kuoriutumista on seurattu, jotta saataisiin tietoa pitkäaikaisista kannanvaihteluista.. Oulankajoen vesi kiemurtaa talven taltuttamana uomassaan aseman ohi kaakOulangalla on tutkittu viime vuosina paljon virtavesien pohjaeläimiä. Oulangan biologinen asema koordinoi suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden vilkasta yhteistyötä. Oulankajoen laaksoa on nimitetty 1ta1sen taigan läntisimmäksi ulokkeeksi, jonka kalkkipitoinen maaperä ja äärevät ilmasto-olot kylmät talvet ja lämpimät kesät suosivat erikoisia kasveja, sieniä ja hyönteisiä. seurannat ovat käynnistyneet 1 980-luvulla. Arvellaan, että havumetsien lajistoa on saapunut ja saapuu vieläkin Pohjoismaihin OulankajoenPaanajärven alueen kautta. Oulangalla kerätään keväästä syksyyn tietoja puiden, varpujen ja muiden kasvien kukinnasta, marjomisesta ja ruskasta. Kappale itäistä taigaa Oulangan asema sijaitsee luonnoltaan monin tavoin ainutlaatuisessa kolkassa, jossa kohtaavat eri ulottuvuudet: rotkolaaksot, havumetsät, aapasuot, pohjoinen niukkuus ja eteläinen rehevyys. T alvikurssilaiset viettävät yleensä viikon päivät asemalla tutkien esimerkiksi roudan, tykyn ja lumipeitteen ominaisuuksia, jäätä ja veden laatua, talvilinnuston määOulangan kansallispuiston naapurina itärajan takana on Paanajärven kansallispuisto. Lumikenkiä talvikurssille Aseman varustustaso kohenee lähiviikkoina viidellä parilla lumikenkiä, jotka Yiramo kertoo tilanneensa maaliskuussa pidettävälle perinteiselle talviekologian kurssille. rää ja ravintoa, nisäkkäiden jälkiä ja lumihyönteisiä opettajien erikoisaloista riippuen
Mantereista ja äärevää Tammikuun keskilämpötila on Oulangalla miinus 15,4 astetta, Helsingissä seitsemän pakkasastetta. Kuusela kaivelee mapeistaan käppyröitä, jotka havainnollistavat sen, miten järven vesi kerrostuu aivan omalla laillaan. Varsinkin kesällä ne leiriytyvät viileälle seinustalle ja jättävät haisevat virtsajäljet kiitokseksi. järven itäja länsipään alusveden lämpötilaerosta seuraa oletus, että järvieliöt ovat erilaistuneet itäiseen ja läntiseen kantaan. ltäkoillistuulet näkyvätkin ajoittain piikkeinä Oulangan tuloksissa, mutta kaiken kaikkiaan asema on hyvin puhtaalla alueella, sanoo Göran Nordlund Ilmatieteen laitokselta. Sähköistetyltä EMEP-asemalta on tietokoneyhteys Helsinkiin. Rantojen tulvaniityiltä on ennen niitetty heinää, ja perinnettä ollaan taas elvyttämässä. Mikään ei tunnu meidän lisäksemme liikkuvan eikä ääntelevän tässä valkoisessa, huurteisessa satumaailmassa. Kuuselan haaveena on varustaa joku made sisäisellä radiolähettimellä. Lumi on pitänyt reiät sulina. "Taitaa tuulia idästä, kun rikkidioksidikäyrä näkyy", Palosaari osoittaa yhtä tietokoneen ruutua. SUOMEN LUONTO 3/99. talviruokintaa. Parista ensimmäisestä ei mitään, sitten nousee aika vonkale. Elikot halutaan pitää pihan ympärille rakennetun aidan ulkopuolella. Tieltä kurkistelee poro. Oulangan aseman tutkijat ovatkin vierailleet itärajan takana viime vuosina säännöllisesti. Luonnoltaan ylistettyä Paanajärven seutua pidetään loistavana vertailualueena Oulangan kohteille, jotka kuitenkin ovat jo vuosikymmenien ajan kuluneet retkeilypaikkoina. Kaiken tarkoituksena on saada selvyys siitä, millaisessa tilassa madekanta on. Niitä on Suomessa neljä, Euroopassa kaikkiaan noin 50. Kuormitus on täällä kuitenkin vähäisempää kuin etelässä. Kenttämestari Markku Rontti vaihtaa joka päivä raken nuksen katolla olevat suodattimet ja tarkistaa laitteiden toiminnot. Keskilämpötilojen erot ovat täällä suuremmat kuin missään muualla Suomessa. Asemalla ei olla yhtä innoissaan vaan tunnutaan toivovan päinvastaista. Niissä on astemittareita, kosteusmittari ja piirturi, jonka paperille piirtämä viiva katkeaa kovimmilla pakkasilla: paperin asteikko loppuu miinus 45 asteen tienoilla. Madekoukuilla tärppää Pakkanen kovistelee 16 asteen voimalla lumisateisena päivänä, kun odottelemme kyytiä. järven laskeumia, planktonia ja vesikemiaa analysoivat asiantuntijat muun muassa Suomen ympäristökeskuksessa, Ilmatieteen laitoksella, Metsäntutkimuslaitoksella ja Geologian tutkimuslaitoksella. Kohta surautamme moottorikelkan peräpulkassa metsään. Viramon työtä aseman hoitajana vuoden loppuun jatkava amanuenssi, virtavesiekologi Kalevi Kuusela on yksi Paanajärvi-kirjan kirjoittaja ja ahkera itänaapurissa vierailija. "Ilman Paanajärven alueen suojelua nykyisen maailmankuvamme muovaamisessa keskeinen eliömaantieteellinen väylä olisi katkaistu ... Kalevi Kuuselan madetutkimuksen alkuvaiheessa selvitetään, missä mateita on. Porot ovat tehneet selvää koivuntaimista. Tuija Ruoho-Airola Ilmatieteen laitokselta kertoo, että Pesosjärvellä ja Utsjoella olevilla mittausasemilla happamoittavat laskeumat eivät ole viime vuosina vähentyneet niin paljon kuin kahdessa eteläisemmassä kohteessa. Aitauksen sisällä kasvaa tiheä koivutaimikko. Hänen vastuullaan on myös Ympäristön yhdennetyn seuran nan tutkimusohjelmaan kuuluvien vesinäytteiden otto läheisestä Pesosjärvestä. Olemme innoissamme: tulisipa lähemmäs, kuvattavaksi. Parinkymmenen kilometrin päässä joki ylittää Venäjän rajan ja jatkaa kohti Karjalan Paanajärveä. Palosaari on hoitanut vesi-, routaja säämittauksia jo vuosien ajan. Palosaari johdattaa meidät vielä EMEPaseman lähistön poroaidalle, josta kerätään viikoittain lumija huurrenäytteet analysoitaviksi aseman laboratoriossa. "Suurin kala tähän mennessä", Tuuliainen mittailee. Laboratoriomestari Kimmo Tuuliainen ja tutkimusapulainen Mikko Sova kaivavat lumen alta madekoukkujen paikat. Matkaamme Haaralammelle kokemaan madekoukkuja. Niistä määritetään pituus, paino, mädin tai maidin määrä, suomuista ikä ja sisuskaluista loiset. Näitä hän tarvitsee myös helmikuun symposion OulankaPaanajärvi-teemalle omistettuna päivänä. koon. Paanajärven kansallispuiston perustaminen 1 992 oli tärkeä etappi Koillismaan tutkimukselle. Pakkanen kiristää poskipäitä. Kuulemme kauhujuttuja aseman ymmärtäväisessä ilmapiirissa viihtyvistä pelottomista poroista. Myöhemmin viritetään rysiä elävänä pyyntiä varten eli kalat merkitään ja päästetään vapaaksi. syvällisemmät tutkimukset voidaan nyt aloittaa", sanotaan Leo Koutaniemen toimittamassa Paanajärven Kansallispuisto -kirjassa. Säämittaukset ovat tärkeä osa biologisen aseman päivittäisiä toimintoja. Pihalla sijaitsee ilmastoasema Kiutaköngäs, josta lähetetään tiedot Ilmatieteen laitokselle. Talven viisi ensimmäistä madetta oli loisien vaivaamia. Koukkuja on vielä lammen toisessakin laidassa, kaikkiaan 15, mutta saalis jää yhteen. Heinäkuussa on lämmintä keskimäärin 14,5 astetta, vain puolitoista astetta viileämpää kuin Helsingin korkeudella. T utkimusapulainen Juho Palosaari kirjaa aamulla ja iltapäivällä astelukemat pihan sääkopeista. Haaralampi on suvantopaikka, joen leventymä, jonka länsirannalta kohoaa komeana Kiutavaaran rinne. Hän lähtee oppaaksemme seitsemän kilometrin päähän Karhujärvelle, jossa on eurooppalaiseen ilmanlaadun seurantaohjelmaan kuuluva EMEP-asema (Co-operative programme for monitoring and evaluation of the long-term transmission of air pollutants in Europe). Kilometrin päässä Kiutakönkäällä veden vau hti kiihtyy ja koski pärskyy sulana uljaassa rotkossaan. Pitkän reitin vesi saa matkata rauhassa, Suomen puolella Oulangan kansallispuiston ja Venäjän puolella Paanajärven kansallispuiston alueella. Hän on tutkinut yhdessä karjalaisten kanssa muun muassa Paanajärven lämpötilakerrostuneisuutta. Täälläkään porot eivät selviä ilman 36 Laboratoriomestari Kimmo Tuuliainen nostaa Haaralammesta tutkimusaineistoksi pullean mateen. Auringonsäteet kirkuvat hangella. Ulkopuolella kurottuu 60-senttisen lumipeitteen yläpuolelle vain männyntaimia. Poroystävämme hamuaa syötävää juuri heitetystä heinäpaalista
AURA KOIVISTO K un on ohjelma, kaikki on hyvin. Mikäli valtion harjoittama metsätalous olisi ollut ekologisesti ja pitkällä tähtäyksellä myös taloudellisesti kestävää, eivät näin pienet suojelualat aiheuttaisi minkäänlaisia ongelmia. Kun vanhoja metsiä suojeltiin, Itäja Pohjois-Suomen valtion mailla liki 100 000 hehtaaria poistettiin ohjelmasta ja uhrattiin teollisuuden Moolokin kitaan. jos ja kun asiaa ei suostuta näkemään, edessä on yhä uusia metsäkiistoja. Hakattavaa pitäisi olla yllin kyllin, kun valtaosa metsistä on edelleen talouskäytössä. Niiden myötä Suomen metsäteollisuus saa selitellä sitä kiusallista tosiasiaa, että kestämättömän metsätalouden ongelmista yritetään selvitä jatkamalla kestämätöntä metsätaloutta. Mutta jos Metsähallituksen tämänhetkinen tukkipuupula ratkaistaan hakkaamalla suojelullisesti arvokkaiden luonnonmetsien rippeet, ekologisuudesta ei sovi puhua. Se, että vanhan metsän lajeja vielä sentään löydetään, ei suinkaan tarkoita, että kannat olisivat elinvoimaisia. Omakehu haisee kuten ennenkin: Suomen metsätalous on alan huippua eikä ongelmia ole, hakkuita voidaan hulppeasti lisätä, metsäluonnon monimuotoisuus ei siitä vaarannu. Maamme suurimman päivälehden sivuilla maaja metsätalousministeri Kalevi Hemilä ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Poranen hehkuttavat uutta ohjelmaa niin, että se suorastaan käryää. Vanhojen metsien suojeluohjelma turvasi maamme viimeiset aarniometsät ja poisti huolen metsälajien uhanalaisuudesta. Ainakin jos mainostetaan Suomen harjoittavan ekologisesti kestävää metsätaloutta. Kompromissista puhuminen on mieletöntä, kun toinen osapuoli tempaisee kakusta 98 prosenttia. Miksi kuitenkin tingittiin. Siksi, koska Suomen valtion harjoittama metsätalous ei ole ollut kestävää. Vanhoihin metsiin nämä huomaavaiset hakkuut eivät kuitenkaan sovi. Samalla kuitenkin puolustellaan: "Toimimme silloisen tiedon mukaan." Tosiasiassa jo silloin suojeluväki esitti vastakkaisia näkemyksiä; niille ei vain korvaa lotkautettu. Ei auta niiden rähmiminen parin hehtaarin "avainbiotoopeiksi" tai jokipajukkojen merkitseminen "ekologisiksi käytäviksi" vanhat metsät on jätettävä kokonaan rauhaan. 37. Siitähän on kysymys. Nyt uusi Kansallinen metsäohjelma siunaa loput. Metsävaltiossa kaikki hyvin. Varoituksia kyllä antavat niin riviluonnonsuojelijat kuin ekologiaan perehtyneet tutkijatkin, mutta metsätalousväki ei kuule. Koekentäksi on otettu viimeiset vanhat metsät, koe-eläimiksi niiden uhanalaiset asukkaat. Kaikin mokomin suunnittelu on hyväksi, niin kauan kun pysytään talousmetsissä. Kituuttamisen ei pitäisi tuudittaa huolettomuuteen, että kaikki on hyvin. Se on paljastava valitusvirsi. Se kuulee vain oman äänensä, joka kaiuttaa, miten meillä meidän metsävaltiossamme on kaikki hyvin. SUOME LUONTO 3/99 Tilanne on mikä se on, siis huono. Pam ja sillä selvä! Uutta ohjelmaa vastaan tuntemani epäily pohjautuu paitsi näiden herrojen ylenpalttiseen tyytyväisyyteen, myös tuon aiemman ohjelman torsouteen. Mahtava on varmuus, kun ministeri paukauttaa: metsämme ovat niin taloudellisesti kuin ekologisestikin hyvässä kunnossa. Tätä kirjoittaessani metsäohjelma on vielä sisäpiirin viimeisteltävänä, joten en ole sitä nähnyt; mutta kummasti ovat epäilykset heränneet. Kelpaa paistatella ulkomaisille paperinostajille. ja sitten tingittiin, ja taas tingittiin. jokaisen metsäkiistan yhteydessä viimeksi Suomussalmen Malahvialla purkautuu sama metsätalousväen valitusvirsi: kohta meillä ei ole enää mitään hakattavaa. Alue-ekologisen suunnittelun toimivuudesta ei ole vielä mitään näyttöä, mutta niin vain on lähdetty reippaaseen kokeiluun. Viime vuosikymmenten mielipuoliset suo-ojitukset, pienvesien tärvelyt, lehtija lahopuiden eliminointi ja monet muut tehometsätalouden järjettömyydet on tänä päivänä tunnustettu virheiksi. Näin metsäasioissa on annettu ymmärtää. S uojeluohjelma käynnistettiin onnettoman myöhään, vasta kun vanhoista metsistä oli enää rippeet jäljellä. Nyt jatkuu sama "tämänhetkisen tiedon mukaan". Eteläja Keski-Suomesta luonnonmetsiä löytyi perin niukasti ja jos löytyi, yksityismaiden lunastuksiin ei juuri tahtoa riittänyt. R atkaisuksi on hätäpäissä kehitelty alue-ekologinen suunnittelu, jonka pitäisi taata luonnonarvojen säilyminen myös hakkuissa. Nykyinen metsien ikäjakauma on kaikkea muuta kuin luontainen, mistä itsestäänselvästi seuraa vanhoihin metsiin sitoutuneiden lajien ahdinko. Mikään vippaskonsti ei auta, kun vanhoja metsiä on liian vähän
Suurin osa, noin 85 prosenttia, Grönlannista ja kansallispuistostakin on jään peitossa. Tällä vuosituhannella Koillis-Grönlantiin saapui uusia yrittäjiä. Saimme viettää hienon kesän rauhassa. 1900-luvun alkuvuosina tanskalaiset ja norjalaiset turkismetsästäjät saapuivat Koillis-Grönlantiin. Pulmussirri hautoo. Kuuden viikon ajan heidän radiokontaktinsa olivat ainoat siteemme ulkomaailmaan. Ihmiset ovat asuttaneet Koillis-Grönlannin muutamaan otteeseen, mutta ilmasto ja olot ovat aina karkottaneet asukkaat. Tiesimme, että asuisimme teltoissa kaukana ihmisasutuksesta. Hieman heidän jälkeensä alueelta katosivat itägrönlanninkaribu (peuran kotooeramen alalaji) ja susi. He rakensivat metsästystukikohtia ja -majoja pitkin rannikkoa. Se oli kaksi ja puoli metriä pitkä ja kaksi leveä, mutta silti ruuanlaitto ja kahdeksan ihmisen ateriointi sujui sovussa. Toinen näistä suomalaisista oli kokenut kenttäbiologi ja luontokuvaaja Antti Below, ja toinen olin minä. T urkismetsästäjistä oli kuitenkin meillekin hyötyä. Koko kotomaamme on vain vähän yli puolet tämän jättikansallispuiston koosta. Ranskalainen sopulitutkija, tohtori Benoit Sittler, on toiminut jo kymmenen kesän ajan T raill-saarella kansallispuiston eteläosassa. T utkimusretkemme johtaja on joutunut joka vuosi uusimaan kaikki monimutkaiset lupakoukerot, vaikka hän on tehnyt tutkimusta jo vuosikymmenen ajan. Massaturismia eivät puolla myöskään kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän Lumileinikki, tunturien somiste. Nämäkin tulokkaat hävisivät noin 1 001 50 vuotta sitten. Vaikka asuimme teltoissa, pystyimme käyttämään naalinpyytäjien rakentamaa majaa keittiömökkinä. Ammattimainen turkismetsästys verotti rankasti eläimistöä. Sirius-partiolla on siellä pari tukikohtaa. Kansallispuiston raja kulkee pitkin 72. Koko saaren koillinen osa merialueineen kuuluu puistoon. Jääkarhut, naalit ja myskihärät vähenivät huomattavasti. Mukanamme ollut satelliittipuhelin mykistyi lopullisesti jo retken alkutaipaleilla. Autio maa Lähtiessämme matkaan meillä oli vain hämärä aavistus, millaiseen paikkaan olimme menossa. Metsästäjien lisäksi uhkana luonnolle olivat geologit, jotka etsivät öljyä. Grönlannin 50 000 asukkaasta vain noin 2500 asuu saaren itäpuolella, eikä Koillis-Grönlannissa ole enää pysyvää asutusta lainkaan. Luonnon tuhoaminen jatkui, kunnes Tanskan hallitus päätti 1974 muodostaa tästä ainutlaatuisesta alueesta kansallispuiston. pohjoista leveysastetta saaren puolenvälin tienoille kääntyen siitä pohjoiseen yli jäälakeuksien. Saimme viettää kuusi ikimuistettavaa viikkoa todellisessa erämaassa. Puiston alueella asuu nykyään vain muutama ihminen. Kulttuurin edustajat elelivät alueella muutamia satoja vuosia, minkä jälkeen koko kulttuuri hävisi. 1 mDIU1M~lil&l·l!lh<JI , \; aailman suurin kansallispuisto, Koillis-Grönlannin kansallispuisto, on noin 900 000 neliökiloM metrin laajuinen ja peittää kolmasosan tuosta valtavasta saaresta. Se on yhdessä isosirrin kanssa maailman pohjoisin kahlaajalintu, todellinen Arktiksen eläiä.. He ovat sekä poliiseja, sotilaita että puistonvartqo1ta. Tanskan ja Grönlannin viranomaisten päätöksellä turistien pääsy kansallispuistoon on erittäin voimakkaasti rajoitettua. Toissa kesänä kaksi suomalaista tutkijaa pääsi hänen kansainväliseen retkikuntaansa. Puistonvartijat tarkastavat kaikkien maastoon menevien ryhmien luvat ja varusteet. Thule-kulttuuri levisi arktisesta Kanadasta noin 45005000 vuotta sitten pohjoisen kautta Koillis-Grönlantiin
Tällä hetkellä Itä-Grönlannin ympäristössä arvioidaan olevan noin 20003000 jääkarhua, mikä on suurin piirtein kymmenesosa maailmankannasta. Matkalla Grönlantiin Benoit Sittler kertoi, että Traill-saaren itäpäässä sijaitsee yksi maailman suurimmista jääkarhujen talvehtimisalueista. Päivää ennen poistumistamme pääsimme kumiveneellä lintukolonioihin. Ensimmäiset pälvet ilmaantuvat puolessavälissä kesäkuuta ja lumi sulaa puiston eteläosissa heinäkuun alkupuolella. Kesäaikaan jääkarhut siirtyvät yleensä jäiden mukana merelle, mutta toisinaan ne voivat suunnistaa vuonoille. Kesän päättävät lumipyryt jo elokuun loppupuolella. Vaikka lämpöä ei paljon heru, aurinkoa on sitäkin enemmän. Grönlanninmeri on enimmäkseen jäässä ympäri vuoden. Vuono, johon Traillsaari etelästä rajoittuu, vapautuu yhtenäisestä jääpeitteestä yleensä heinäkuun alkupäivinä Benoit Sittlerin johtama ryhmä on perinteisesti päässyt jo alkukesästä tarkastelemaan vuonon saarilla pesivien lapintiiraja tiiralokkiyhdyskuntien pesimämenestystä. Tämän saimme kokea heti ensimmäisenä iltana. Vaativat olot Vuodenaikojen ja valoisuuden vaihtelut ovat voimakkaat. Olimme juuri saaneet pystytettyä leirin, kun Antti Below näki vuonon jäällä jotain suurta ja valkoista. Löysimme Traill-saarta 1930-luvulla tutkineiden geologien jättämiä tavaroita. Koillis-Grönlanti on kesäisin usein paikallaan pysyvien korkeapaineiden aluetta. Sievä kaulussopuli on naalin tärkeintä ravintoa. Alla kirjoittaja tarjoaa radiomerkatulle naalille herkkupalan. Korea isosirri on suurin sirri. Jääkarhuja ja myskihärkiä Kerran erittäin harvinaiseksi päässeen jääkarhun tilanne on parantunut selvästi. Mestersvigissä, aivan puiston etelärajan tuntumassa sijaitsevassa puiston poliisien tukikohdassa, heinäkuun keskilämpötila on noin viisi astetta. jopa puulaatikot olivat kestäneet loistavasti yli kuusi vuosikymmentä. ]ääkar. Talvella on neljän kuukauden kaamos, ja vastaavasti kesällä valoa riittää. herkkyys eivätkä matkailijoiden turvallisuusnäkökohdat. Maatuminen arktisissa oloissa on erittäin hidasta. T oissakesä sattui olemaan kylmin ja sateisin kymmeneen vuoteen, joten jäät lähtivät Traillin ympäriltä vasta heinäkuun viimeisinä päivinä. Esineet säilykepurkeista hakkuihin olivat käyttökelpoisia. Kiiruna kestää Grönlanninkin kylmyyden
Räntäja vesisadetta sekä pakkasta heinäkuussa. Kärppiäkään ei tainnut olla kovin monta noin sadan neliökilometrin tutkimusalueellamme. Kesä tuo arktisille alueille muuttolinnut. Pyyntitulos jäi laihaksi: yksi sopuli, ei kärppiä. Löysimme muutaman viikon aikana nelisenkymmentä linnunpesää, joita pystyimme seuraamaan poikasten kuoriutumiseen asti. Ainakaan niitä ei erityisemmin kiinnostanut loukkumme tai niissä syöttinä ollut kissanruoka. Myskihärät eivät juurikaan meistä piitanneet. Se rakentaa lumeen pesiä ja tunneliverkoston ja lisääntyy talvipesässään. Alueen ainoana jyrsijänä se tarjoaa syötävää kärpille, naaleille, tunturipöllöille ja tunturikihuille. T unturipöllöjä kerääntyy paikoille, joilla ravintoa riittää. Niistä hieman yli puolet tuhoutui. Poikasten synnyttyä ne suuntaavat sulavesivirtoja myöten merelle. Kotoisen tunturisopulin tapaan se on sopeutunut elämään loistavasti lumen alla. Kahlaajilla on omat lempipesimäympäristönsä. Sen jälkeen ne odottivat saavansa ruokaa, jota vanhemmat yleensä toivat mukanaan. Mukanamme oli muutama kärpälle sopiva radiolähetin ja vastaanotin. Naalit söivätkin lintuja Toimettomiksi emme 1aaneet. Ryhmämme johtaja on seurannut sopulien elämää jo pitkään. Ruuanjätteiden ja lannoituksen ansiosta pesät erottuvat vihreydessään melko värittämästä ympäristöstä. Pesät on helppo löytää, sillä naalit käyttävät sukupolvesta toiseen samoja pesiä vuosisatojenkin ajan. Myskihärkäuros uhittelee kuvaajalle. Pulmussirri pesii kuivemmilla paikoilla kuin suosirri. lsosirri sen sijaan lentää pidemmälle sisämaahan, ja lyhytnokkahanhet jatkavat niitäkin edemmäs vuorten rinteille asti. Kun jompikumpi vanhemmista tuli pesälle, se kutsui poikasia huutamalla. Alueella on melko vankka naalikanta. T unturikihut saapuvat vuosittain tarkastamaan alueen sopulitilanteen. Ne oli helppo huomata, kun korkeimmatkin kasvit olivat vain vaaksan mittaisia. Ne olivat erittäin arkoja ja ilmeisen harvalukuisia. Ryhdyimme innokkaasti tutkimaan, miten suuri joukko tundralla pesivistä linnuista saa poikaset liikkeelle kehnona sopulivuonna. Poikaset pysyttelivät enimmäkseen pesäkummun uumenissa, mutta kävivät välillä haistelemassa raitista ilmaa ja riehuivat keskenään. Komea, täysin valkoinen nuori urossusi tarkkaili touhujamme leirissä. Lintupetojen pesinnän aloitus ja sen onnistuminen riippuu hyvin paljon sopulien määrästä. Kansallispuistossa elää maailman ainoa valkoisen talviturkin vaihtava jyrsijä, kaulussopuli. jos joku kysyisi nyt minulta lähtisinkö uudelleen samanlaiselle matkalle, ei vastauksen antaminen veisi kovin pitkää aikaa: Ehdottomasti kyllä! 43. Niillä oli kuonot meitä kohti suunnattuina ja varmastikin ne havaitsivat hienon ranskalaisen keittiömme tuoksut. Näimme niitä päivittäin sekä pieninä laumoina että yksinäisinä kulkijoina. Löysimme tutkimusalueelta kolme asuttua naalinpesää. Näimme silloin tällöin myös muutamia vuorilla asustelevia napajäniksiä. Kansallispuiston eteläosissa pesivät myös muun muassa kaakkuri, pulmunen, kivitasku, tunturihaukka, korppi, merikihu ja tundraurpiainen. T aivalsimme pitkiä matkoja etsiskellen lintujen pesiä. Kuusi viikkoa eristyksissä maailman ääressä. Kaulussopulilla on tärkeä tehtävä arktisessa ekosysteemissä. Haahka, kyhmyhaahka ja alli pesivät rannalla kuopissa tai kivenkoloissa. Yhden hienoimmista elämyksistä sain tarkkaillessani naalinpesän toimia yön ajan. Lyhyen kesän aikana sopulit pyrkivät kaivautumaan ikiroutaiseen maahan. Kun lopulta huomasimme hukan ja aloimme rynniä sitä kohti objektiivit ojossa, se poistui rauhallisesti paikalta. Osalla valkoposkihanhia suunta on toinen, poikasten kuoriuduttua ne lähtevät kiireen vilkkaa sisämaahan sulkimaan. muutaman kuukauden vuodessa. Niiden kuvaaminen osoittautui mahdottomaksi. SUOMEN LUONTO 3/99 Kaulussopuli ekosysteemin söpö tukipilari Töitäkin meidän oli määrä tehdä. Meidän oli tarkoitus pyydystää sopulien pääpetoja kärppiä, ja seurata niitä. Niistä kärpät ja muut pedot saavat kelpo paisteja Satakunta vuotta sitten sukupuuttoon kuolleen itägrönlanninkaribun sarvi on kuin vasta pudonnut. Eivät varmaankaan kokeneet meitä minkäänlaisiksi uhkaajiksi. Haaveemme oli saada kärppiä kiinni loukuilla, asentaa niille lähettimet ja sitten kartoittaa niiden liikkumista ja saalistusta. Naalin eli napaketun talvinen turkki on eläinkunnan lämpimin. Se istui tyynenä sadan metrin päässä. Myskihärkiä on noin 10 000, ItäGrönlannin kanta on ehkä kymmenesosa maailman myskihäristä. huemo ja kaksi miltei samankokoista poikasta tallustelivat länteen. Myös naaliperheen nuorison varttuminen on varmempaa, kun sopuleita on paljon. Muutamaa päivää aikaisemmin ilmeisesti sama yksilö oli vieraillut keittiömökkimme kulmalla, kun itse olimme ruokailemassa sisällä. T ylli suosii tasaisia hiekkaisia maita. Susi on viime vuosina ilmaantunut takaisin. Kauempaakin huomasi maailman suurimman maapetoeläimen olemuksesta huokuvan voiman. Poikaset pinkaisivat kummun päälle ja tervehtivät saapujaa sangen koiramaisesti. Päätuholainen oli selkeästi naali. Karibun hävitti ankarien talvien pitkä sarja. Sopulit olivat kuitenkin erittäin vähälukuisia. Grönlannin myskihärkien säkäkorkeus on vain 120 senttiä
Helsingin Sanomien (26. Kuolemansairas presidentti Mitterrand söi kuulemma yhdellä viimeisistä aterioistaan parikymmentä peltosirkkua. Peltosirkkuja myydään laittomasti myös joissain hienoimmissa ravintoloissa. Ruotsin ja Suomen kannankehityksen valossa peltosirkku on nykyisin yksi nopeimmin taantuvista pohjoisista muuttolinnuista. Ahnailla akvaariomarkkinoilla kauppa kukoistaa. Eläimillä käydään myös tuottoisaa rihkamakauppaa. Merihevoset pulassa Merihevosten määrä vähenee jatkuvasti, sillä niitä kalastetaan liikaa akvaariomarkkinoille ja perinteisen kiinalaisen kansanlääkinnän tarpeisiin. Sitten lintu ahmitaan nokka edellä luineen suolineen . 1. 99) mukaan kolmen tähden Michelin-kokki Alan Ducasse on tokaissut Wine Spectator lehdessä: "Vaikka maailmassa olisi vain 500 peltosirkkua , me söisimme niistä ainakin 50." Ducassen lausunto on herättänyt närkästystä. Sakon suuruus on i 700 000 frangia (630 000 mk) päivässä, joten siitä kertyy nopeasti sievoinen summa. Merihevosten yletön suosio itämaisessa rohdoskaupassa johtuu pääasiassa näiden kalojen erikoisesta lisääntymistavasta. Liikapyynnin seurauksena monet 35 tunnetusta merihevoslajista ovat uhattuina. Etenkin Wawelin linnan vaiheilla aistii puistokulttuurin arvon . HANNU NIKLANDER 44 kiin ja paistetaan rasvassa. Ranskalaisia herkkusuita peltosirkku sykähdyttää aivan eri tavalla, se on kulinaristien himoitsema erikoisherkku. Herkku syödään ruokaliinasta tehdyssä "teltassa", jossa aromeita nuuhkitaan. Ranska on saanut EU:lta uhkasakon, joka räpsähtää armotta, jos lakeja ei säädetä pikaisesti ajan tasalle. Kysyntä kasvaa koko ajan. Suolaan kaiverretut patsaat, portaikot, kirkko ja juhlasali kertovat vuoriteollisuuden ja geologian historiaa. Eksoottisia herkkuja hakeva löytää aasialaisravintoloiden ruokalistalta yhä useammin vaikkapa wokpannussa paistettuja merihevosia. Vuosisatojen mittaan kaivoksessa raataneet hevoset tulivat hämärässä pian sokeiksi , eivätkä ihmisetkään voineet maan alla aivan hyvin. Merihevosten pito lemmikkeinä on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä eläimet syövät vain elävää ravintoa ja vaativat juuri oikeanlaisen elinympäristön . Merihevosia kalastetaan runsaasti myös suojelualueilta. Sieltä on louhittu vuorisuolaa jo seitsemän vuosisadan ajan. Siellä surmattiin fasismin aikana satojatuhansia juutalaisia, mustalaisia sekä poliittisia vastustajia kansalaisuuteen katsomatta. Merihevoset ovat joutuneet myös kulinaristien hampaisiin. Merihevosrohdoilla hoidetaankin monenlaisia vaivoja aina impotenssista hedelmättömyyteen ja astmasta ihosairauksiin. Vuosittain pyydystetään laillisesti reilut 20 miljoonaa merihevosta, joista yli 95 prosenttia päätyy perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttöön. liman rankkaa työtä niitä ei olisi. Kolme kilometriä pitkissä käytävissä on suuria korkeuseroja, maanalaisia lampia ja ennen muuta paljon suolaveistoksia. Miellyttävämpää katsottavaa tarjoaa Wieliczkan suolakaivos, Kopainia soli. Suola oli menneiden aikojen Euroopassa niin tärkeä säilöntäaine, että siitä tulee latinan säännöllistä palkkaa eli suolarahaa tarkoittava sana sa/arium. Koiraat hautovat naaraan mätimunia erityisessä poikastaskussa ja lopulta "synnyttävät" eläviä jälkeläisiä. Merihevoset ovat suosittuja myös akvaarioharrastajien keskuudessa . Eritoten vanha Krakova panee miettimään, kuinka ihmisen luomasta ympäristöstä on tullut kaunis ja sopusuhtainen, kun sen kaikkia ajallisia kerrostumia on arvostaen vaalittu. Uskomusten mukaan näin poikkeuksellisista eläimistä löytyy lääke tautiin jos toiseenkin. Krakovaa ympäröivän, kumpuilevana hymyilevän maiseman keskellä on niinkin pahamainen paikka kuin Oswiecim, joka tunnetaan paremmin saksankielisellä nimellään Auschwitz. MAAILMALTA Peltosirkut maistuvat Ranskan herkkusuille Peltosirkun heläjävä säe sykähdyttää luonnonystävää loppukeväisessä , jo vehreyttä puskevassa viljelymaisemassa. Suurin osa eläimistä sairastuu ja kuolee pian kotiakvarioon joutumisen jälkeen. Peltosirkulla tulee olla vähintäänkin EU :n lintudirektiivin mukainen kevätmuuttokauden ja pesimaaJan kattava suojelu, mutta Ranskassa lajilla ei ole minkäänlaista lain suojaa. Niistä tehdään monenlaisia koristeesineitä , kuten. Luonnosta ansoilla pyydettyjä peltosirkkuja lihotetaan muutama päivä vankeudessa, sitten ne tapetaan hukuttamalla konjakz ;;j z •O 0.. "" Krakovan maisemissa Puolan entinen pääkaupunki Krakova on valittu yhdeksi Euroopan vuoden 2000 kulttuuripääkaupungeista
Tie on jälleen tyhjä. Ne eivät uskalla tulla aivan lähelle, vaan kiertelevät meitä kymmenkunnan metrin päässä välillä uikuttaen. Tarhassa syntyneitä hyeenakoiria ei ainakaan vielä pystytä palauttamaan luontoon. Puhvelit selviytyvät taudista yleensä hengissä, mutta leijonat kuolevat siihen nopeasti. Nyt niitä on enää siellä täällä Afrikassa ja Aasiassa vain parissa kansallispuistossa Iranissa. Merihevosten viljelyllä luonnonkantoihin kohdistuneita paineita voitaisiin vähentää, mutta toistaiseksi kokeilut eivät ole onnistuneet kovin hyvin. JUHA VALSTE 45. 1980-luvulta alkaen niitä on muutettu riistatiloiksi ja laitumia on yhdistetty poistamalla erottavat aidat. H yeenakoiran ja gepardin synkkään tulevaisuuteen on ilmestynyt pieni valonsäde: Zimbabwessa ne ovat runsastuneet maan kaakkoisosan suurilla riistatiloilla. Myös jatkuva ja riittävä elävän ravinnon turvaaminen merihevosille on osoittautunut vaikeaksi. Täällä suojellaan alkuperäistä luontoa ja kasvatetaan joitakin eläimiä, jotka ovat joko syntyneet vankeudessa tai on löydetty poikasina emojensa hylkääminä luonnosta. Ravinnon ja rauhan lisäksi tämä johtuu siitä, ettei tiloilla ole leijonia eikä täplähyeenoja. Tällaiset sairaudet voivat olla kohtalokkaita lajeille, joita on jäljellä vähän 1a vain suppeilla alueilla. Lintujen suojelussa Ranska on yhä kehitysmaa. Ryöstöpyynnin lisäksi merihevosten ahdinkoa lisäävät niiden elinympäristöjen, kuten mangroverantojen, koralliriuttojen ja vedenalaisten meriruohoniittyjen häviäminen. Rakenteeltaan vinttikoiraa muistuttava gepardi, maailman nopein nisäkäs, eli 1900-luvun alussa kaikilla sopivilla avomailla Etelä-Afrikasta Intiaan. Kun riistatiloille istutettiin takaisin niiltä vain 40 tai 50 vuotta aikaisemmin hävitettyjä antilooppeja, nämä lisääntyivät nopeasti. Nyt niitä on jäljellä noin 3000. Hyeenat ja leijonat varastavat gepardien saaliita ja tappavat pentuja. Monilla alueilla on yksinäisiä eläimiä tai muutaman yksilön ryhmiä, jotka eivät lisäänny. Viljelystä ei vielä apua Thaimaan, Filippiinien ja Indonesian vesillä merihevosten määrä on vähentynyt puoleen viiden viime vuoden aikana. Luku on järkyttävä: hyeenakoira on erittäin sosiaalinen ja tulee toimeen vain laumoissa. Muun muassa penikkatauti leviää petoihin paikallisväestön koirista ainakin Serengetissä. Olemme Tsaobiksen leopardipuistossa, yksityisellä 300 neliökilometrin laajuisella suojelualueella Namibiassa. Mätimunia kantavien koiraiden pyynti on erityisen tuhoisaa. Krugerin kansallispuistossa leijonat ja leopardit kärsivät Euroopasta nautakarjan kautta niiden saaliseläimiin levinneestä karjantuberkuloosista. H yeenakoira oli ennen yleinen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sademetsäalueita lukuunottamatta. Peltosirkun ohella muun muassa seuraavat lajit ovat täysin vailla lain suojaa: tylli , pikkutylli , keräkurmitsa, heinäkurppa, karikukko, metsäviklo, naakka, varpunen, pyrstötiainen , pulmunen, lapinsirkku ja pajusirkku. Allaskasvatuksessa eläimet ovat herkkiä bakteeri-, sienija loistartunnoille. Tuhannet yksilöt tarkoittavat todellisuudessa korkeintaan 1001 50 laumaa. Ranskaa vastaan on lintuasioissa meneillä muitakin oikeudenkäyntejä. Viisi hyeenakoiraa hölkkää auton vierestä siitä tippaakaan välittämättä. Ihminen on tuonut niihin oman lisänsä. Samoin monien lintujen metsästysajat ovat lintudirektiivin vastaisia. Pysäytän auton ja heinikosta ilmaantuu niitä lisää. Hyeenakoirat ja gepardit käyttivät tilanteen hyväkseen: niitä siirtyi alueelle läheisiltä suojelualueilta ja ne alkoivat lisääntyä. Hyeenakoirat juoksevat kevyesti yli tien ja katoavat heinikkoon. Myös pyydystettyjen eläinten keskikoko on pienentynyt, koska yhä harvemmat yksilöt ehtivät kasvaa täyteen mittaan ja lisääntyä. EU:n lakien vastaisesti naurulokki, harmaalokki, keltajalkaharmaalokki ja merimetso ovat lainsuojattomia. Matkailijat häiritsevät niitä seuraamalla saalistavia eläimiä autoillaan ja tunkevat liian lähelle ottamaan kuvia. Metsästyslainsäädännön mukaan muun muassa kiurun , kottaraisen , kahlaajien ja rastaiden pyynti on sallittu. ::> ERKKI MAKKONEN SUOMEN LUONTO 3/99 KIRJEITÄ PENSAIKOSTA 6 Gepardeja ja hyeenakoiria G epardin turkki näyttää pehmeän silkoiselta, mutta se onkin karhea. Tuijotan mykistyneenä näitä vain kerran aiemmin luonnossa kohtaamiani petoja. Astumme portista hyeenakoirien avaraan tarhaan. Kaakkois-Zimbabwen riistatiloilla elää jo noin 1 50 hyeenakoiraa ja määrä kasvaa. Raaputan sitä korvan takaa ja selitän, että meidän on nyt lähdettävä katsomaan hyeenakoiria. Kirjesarja päättyy tähän. Näin hyeenakoirien poikaset säästyvät ja koirat saavat myös pitää saalistamansa eläimet itsellään. Huomaan sen, kun täysikasvuinen gepardi nojaa koko painollaan vasten jalkojani. Kuivuuden vuoksi tilat eivät kuitenkaan soveltuneet nautojen kasvattamiseen. Petoja uhkaavat luonnossa monet sairaudet ja loiset. Samalla eläin kehrää kuin vanhan lypsykoneen moottori ja nuolee hiekkapaperimaisen karhealla kielellään hikistä ihoani. K rugerin kansallispuistossa mutkan takaa jolkottaa vastaan hyeenakoira. Juha palasi Afrikasta Suomen pahhasiin. JORMA LAURILA tauluja , paperipainoja tai lasinalustoja. Paimentolaiset ja karjankasvattajat myrkyttävät gepardeja suojatakseen eläimiään. Kaikkiaan metsästettäviä lajeja on 64, joista 51 muuttolintuja. Nämä pelottavat metsästäjät ovat läheltä katsottuna yllättävän pieniä, vain keskikokoisen koiran kokoisia. Gepardit ovat vähentyneet myös suojelualueilla. Koirankekseillä ne saa houkuteltua kuvattaviksi vähän lähemmäksi. Osa tiloista tuottaa kudun, hirviantiloopin, impalan, seepran ja strutsin lihaa, osa myy lisäksi ekotai metsästysmatkoja ja majoitusta. Kun tiloja perustettiin karjan kasvattamiseksi 1930-luvulla, niiltä hävitettiin kaikki karjan kanssa kilpailevat laiduntajat ja sakaalin kokoiset tai suuremmat petoeläimet. Kaiken lisäksi ne lisääntyvät huonosti liian sukusiitoksen vuoksi
Kun metsäpeurakanta alkoi kasvaa ilahduttavan nopeasti Suomenselällä, alkoi pian myös nurina. Suojelualueita pitäisi mieluummin lisätä ja laajentaa, mutta metsäohjelma näyttää vievän kaikki mahdollisuudet turvata monimuotoisuus. Koska korvauskäytäntö ei tunnu tyydyttävän, eikä peltojen aitaaminen ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu Suomenselän oloissa, oli mietittävä muita vaihtoehtoja. Erityisen tärkeää on, että maaseudulla asuva väestö voi luottaa siihen, etteivät byrokratia tai suojeluohjelmat estä toimintaa silloin, kun ongelmapeto riehuu jollain syrjäisellä perällä. Onhan se kestänyt tähänkin asti. Eikö tavoitteena ollutkin turvata suurpetokantojen suotuisa suojelun taso. Asun Suomen kaakkoiskolkassa, enkä ole suuremmin nähnyt muuta kuin talousmetsää. Monet viljelijät alkoivat käydä kuumina ja alueella alkoi kyteä peuranvastainen mieliala. Kysynkin siis, mitä minä voin tehdä luonnolle edullisemman SUOMEN LUONTO 3/99. Toimiva lähestymistapa on pohtia paikallisissa keskustelutilaisuuksissa yhdessä, miten suurpedot käyttäytyvät ja miten mahdollisia vahinkoja voidaan estää. Suojelun meininki Jorma Laurilan pääkirjoitus Tappamisen meininki. Ihmisellä on kyky tuhota ympäristöään, eikä esimerkiksi liitoorava voi saada omaa mielipidettään kuuluville. Suomen metsästyksen piirissä olevalla eläinlajistolla menee kohtuullisesti tai jopa hyvin olosuhteet (ympäristömuutokset) huomioon ottaen. Saukkokantamme kestää muutamien sellaisten yksilöiden poistamisen, jotka ovat tulleet lähes riippuvaisiksi kalanviljelylaitoksista. Luvut järkyttävät. Meidän pitäisi siis suoda metsiemme asukkaille kotirauha. Koti se on oravallakin. Se on totta. Karhu ja susi ovat tiukan paikan tullen potentiaalisia uhkia ihmiselle ja ilmeisesti meissä on sen verran eläintä vielä jäljellä, että ymmärrämme kunnioittaa petoja. Peurat laumautuvat pelloille, tallaavat ja kaivavat nurmiviljelyksiä ja orasmaita. Näissäkin tapauksissa maaseutuväestön kuunteleminen, heidän näkökulmiensa huomioiminen ja hallinnon jousta½'t:>\\.l'{O\MA oN ~t)~lÅ,~W 1A~ovt>~~~\ )t.ST\ KANNA1tAVAÅ 1, 46 'lt:>lNVotMAl-OBBU 11EDo1TAA: M\NU~~A ON S\\~ 1ÅSS~ MUSTAA VAl\<O\SEll-A UI va toiminta lisäävät suurpetojen sietoa. Eikö laissa sanota, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Olen lueskellut artikkeleita Kansallisesta metsäohjelmasta. Suhtautumista suurpetoihin käsitellään pitkälti tunnetasolla, ja sen vuoksi ongelman tarkastelu pelkästään todennäköisyystai tilastopohjalta ei auta. Huomattava osa suomalaista etenkin vanhempi polvi suhtautuu niihin samalla tavalla. Aitaaminen tai eläimen siirtäminen ei ole aina perusteltua. Laurila toteaa, että metsästäjät suhtautuvat nihkeästi suurpetoihin. Asetuksen muutoksen jälkeen saukko on edelleen rauhoitettu riistaeläin, mutta mahdolliset poikkeusluvat ratkaistaan riistanhoitopiireissä eikä pääkaupunkiseudulla. Saukko on ollut rauhoitettu riistaeläin , mutta ministeriö on myöntänyt vaikeimmissa tapauksissa tappolupia kalanviljelijöille. Miksei Suomenselällä7 Muutaman pyyntiluvan myöntämisellä voidaan vaikutMIELIPITEITÄ&KESKUSTELUA taa. Metsästyksen aloittaminen helpotti painetta Kainuussa. Itseasiassa juuri Suomen luonnonsuojeluliitto koordinoi kunnianhimoista Susi-Life -hanketta, jonka koko lähtökohta on kuuntelu, yhteistyö ja sitouttaminen. Valikoiva ja huolella suunniteltu metsästys on joissain tapauksissa järkevä tapa suojella eläinlajeja. Metsäohjelmassa uhataan juuri näitä arvoja. Tämä uudistus on looginen tapa siirtää vastuuta sinne, missä tapaus voidaan nopeasti tutkia ja ratkaista. (SL l /99) tuli hyökänneeksi riistahallintoa vastaan, koska sen esimerkkilajeista monet ovat sellaisia, joita metsästetään vain pyyntiluvilla. Jos Susi-Life -hanke auttaa suden tilannetta, tavoite ei ole enää kaukana. Myös riistahallinnon avainsanat ovat yhteistyö ja ihmisten kuuntelu niin paikallisella tasolla kuin mahdollista. Jukka Bisi riistapäällikkö Pohjanmaan riistanhoitopiiri Onko metsäohjelma laillinen. Alueen väestö sitoutuu lajin hoitoon, kantojen seurantaan ja ottaa vastuuta lajin tilasta. Ja kunnioitukseen liittyy aina hieman pelkoa. Jo nyt on sovittu, että poikkeusluvat ovat vähintään yhtä tiukassa harkinnassa kuin aiemmin. Heräsi kysymys, onko tuollainen ohjelma edes laillinen
Näin ollen a) toimittajan ei olisi tarvinnut turvautua kerrontaan "kuuleman mukaan" ja kirjoittaa tapahtuneesta tavalla , mikä ei pitänyt paikkaansa, b) toimittaja, sen sijaan että kirjoitti "Sama epäilys (metsästysrikos) kohdistuu UPM:n johtajiin", olisi halutessaan voinut yhdellä puhelinsoitolla saada selville tapahtumien todellisen kulun ja välittömästi paikan päällä tehtyyn poliisitutkintaan perustuvan päätöksen , ettei tapahtumaan liity rikosta. Totean kuitenkin seuraavaa: 1) Asianosaisten kertomukset paikallisissa lehdissä eivät ole riittävä näyttö siitä, mitä on tapahtunut. Hirvijahdissamme viime marraskuussa tapahtunut karhunkaato selostettiin hyvin seikkaperäisesti muun muassa SuurKeuruussa , Keskisuomalaisessa, Aamulehdessä sekä meidän Metsä-lehdessämme. Hannu Vainio UPM-Kymmene Metsä metsäpäällikkö Kiitän palautteesta, johon oli aihetta. Ystävällisin metsäja metsästysterveisin sekä hienosta lehdestänne kiittäen. Maaja metsätalousministeriö kutsuu röyhkeästi valmistelemaansa rujoa Kansallista metsäohjelmaa Rion prosessin jatkajaksi. Käytännössä ohjelma varmistaisi maamme metsäluonnon biodiversiteetin vähenemisen. Astumme uuden vuosituhannen kyytiin; jo tuleva vuosisatakin on näyttävä, pystymmekö välttämään ekokatastrofin. Korvakärsäkäs se joka tapauksessa on, siitä olen aivan varma. 2) Tiedustelin tapauksesta poliisilta, ja sain vastauksen, että asia on toimitettu syyttäjän ratkaistavaksi. joulukuuta (ei siis paikan päällä). Vastuun vuosituhat vaatii viranomaisilta, poliitikoilta ja meiltä kaikilta uutta asennetta. Häviääkö kolmannes tai puolet maailman eläinja kasvilajeista, sekoitammeko ilmaston ja peukaloimmeko omaa ja muiden perintöainesta liiaksi. Näyttää siltä, että ihmiset ymmärtävät, ettei tätä vuosituhatta leimannut välinpitämättömyys luonnosta ja ympäristöstä käy päinsä enää ensi vuosituhannella. Vastuun välttelyä jatkettiin siis johdonmukaisesti; onneksi ilmastosopimusta valvova hallitusten välinen ilmastopaneeli ei sentään maamme kaikkiin keplotteluihin suostunut. Koin juttua lukiessani järkytyksen, sillä ötökkä on mielestäni sama, jota olen vuosikausia nähnyt Helsingin Käpylässä sijaitsevan puutarhamme rhodopensaissa. Aiempina vuosina saattoi kärsäkkäitä olla samana yönä kymmeniä viiden rhodopensaamme lehdillä, viime kesänä löysin vain muutaman. Suunnanmuutokseen ollaan valmiita. Tuntematon laji kannattaakin napata vaikkapa filmipurkkiin, lorauttaa tippa viinaa päälle ja lähettää määritettäväksi yliopistoon. Olemmeko hävittävä vai säilyttävä voima. 11) kärsäniekasta, joka matkusti Jyväskylään. Tervetuloa ensi kesänä katsomaan! Rauni Sipilä Helsinki Tutkija Petri Ahlroth Jyväskylän yliopistosta vastaa, että korvakärsäkkäitä on todellakin monta lajia. Mikko Niskasaari toimittaja Minäkin löysin kärsäkkään Juha Kauppinen kertoo (SL 1 /99 s. Ahlrothin mukaan puutarhoista löytyy usein vierasperäisiä ötököitä, jotka saattavat olla varsin kiinnostavia. Uutisessa mainittu harvinainen Otiorhynchus porcatus on kevätesikoiden laji. Kaikki tietävät, että koko Itämeri on rehevöitymiselle herkkä. Rauni Sipilä puolestaan havaitsi kärsäkkäänsä rhododendroneissa, joten kärsäkkäät ovat melko varmasti eri lajia. Tämän tiedon mukaan, johon oli perusteltua luottaa, asiassa ei siis oltu tehty päätöstä olla saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Kirjoituksen mukaan kärsäkäs on huippuharvinaisuus, joka on tavattu Helsingissäkin vain kolme kertaa. Valitettavasti poliitikot ja virkamiehet kuitenkin tekevät parhaansa vesittääkseen kestävän kehityksen mahdollisuuden. Se on vertailuvuosi, jonka tasolle kasvihuonekaasupäästöt on 2008-2012 laskettava. Jutussa viitattiin yhtiöömme siten, että tarkennus lienee paikallaan. 14-1 5) uutisen Onko karhusta tullut lainsuojaton. E räänä päivänä olin äkkiä vakuuttunut siitä, että tulevaisuus alkaa ensi vuonna. Ministeriö sivuutti ohjelmaa laatiessaan vaivalla aikaansaadun ympäristövaikutusten arviontilain. Toimitus 47. Näin on siitä huolimatta, että ympäristöministeriö viime kesänä hyväksytti Suomelle useimpia muita Euroopan unionin maita lievemmän kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisvelvollisuuden. Itämerta suojelevan Helsingin komission käsittelyyn on tulossa Ruotsin vaikutuksesta kummallinen esitys, jonka mukaan tietyt päästörajoitukset pätisivät vain "rehevöitymiselle herkillä" merialueilla. marraskuuta ja "ei rikosta" -päätös on tehty 1 7. Vastuun vuosituhat. Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutukset aiotaan arvioida vasta poliittisen käsittelyn jälkeen 1 Vastuun väittely ei toki ole vain Suomen ominaisuus. Tiedotusvälineissä ja ihmisten puheissa kuuluu kasvava huoli ympäristöstä. Onko mahdollista, että tämä meidän kärsäkkäämme on esimerkiksi kuvatun porcatuksen rinnakkaislaji. Suomi on nykyään maailman ympäristöpolitiikassa lähinnä jarruvoima kaukana ovat ne kunniakkaat päivät, joina maamme oli voimalla luomassa otsonikerrosta turvaavaa sopimusjärjestelmää. Luonnon ja ympäristön puolustajat, olkaa hyvät ja astukaa esiin! ANTTI HALKKA metsäohjelman aikaansaamiseksi. Yhdellä puhelinsoitolla tämäkään asia ei siis ratkennut. Itsensä puuhun käyttäminen tuskin tässä tapauksessa auttaa. Taru Lipiäinen Laillinen karhun kaato Mikko Niskasaari kirjoitti (SL 1 /99 s. Onko näitä korvakärsäkkäitä monta eri lajia. Kauppaja teollisuusministeriö voivottelee toistuvasti, miten vaikeaa ellei mahdotonta sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen muka on. Se, että Suomi ilmoittautuu muita heikommaksi vastuunkantajaksi, on merkillistä, ja vielä merkillisempiä olivat ympäristöministeriöstä syksyllä ilmestyneet laskelmat, joilla suurelta osin perusteettomasti kasvatettiin jälkikäteen 1 990 päästöjä. jolloin kirjoitukseni valitettavasti oli jo kirjapainossa. Sittemmin asiakirjoista ilmenikin, että ampuminen tapahtui 21. Kansallista biodiversiteettiohjelmaa ei sen löyhyydestä huolimatta ole hyväksytty hallitustasolla. jo YK:n ilmastosopimuksessa Suomi kuuluu huonoihin esimerkkeihin
Ne ovat samalla tavalla kivettyneitä kuin itse dinotkin ja muut elämän merkit tuolta ajalta. Eikä se sittenkään romahtaisi, jos löytäisimme yllättäen jostain maailman kolkasta elävän dinosauruskannan . Hänen vastauksensa sisältää muun muassa seuraavat tiedot: Kyseisen Tyrannosauruksen luista löytyi todellakin runsaasti DNA:ta, jota tutkittiin usean tutkimusryhmän voimin . Mary Schweitzer toteaa, että vaikka tämä 40 prosenttia tai osa siitä olisikin peräisin dinosauruksesta, mitä hän pitää epätodennäköisenä, on se niin pahasti hajonnutta, ettei siitä ole tutkimukselle mitään iloa. rusten kudoksista, niin tämä ei missään tapauksessa merkitsisi, että dinosaurukset olisivat nuorempia kuin mitä muu todistusaineisto osoittaa. Mikael Fortelius Helsingin yliopisto, geologian laitos Martti Lehtinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, kivimuseo SUOMEN LUONTO 3/99. Maailma on monimutkainen ja täynnä yllätyksiä. Tiedämme, niin varmasti kuin yleensä mitään voidaan tietää , dinosaurusten eläneen maapallolla noin 165 miljoonan vuoden ajan , ja että viimeiset dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon suhteellisen nopeasti liitukauden lopussa eli 66-65 miljoonaa vuotta sitten. Julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Ei se niin heikoissa kantimissa ole. Yritämme oikaista kirjoituksen pari perustavaa laatua olevaa virhettä. Useimmat otaksuvat, että ne ovat joutuneet luihin paljon eläimen kuoleman jälkeen. Evoluutioteoria ei ole romahtamassa. Etsimme luonnon muuttumisesta kertovia kuvapareja. Kuvat ovat huhtikuulta ja kesäkuulta 1 998. Se merkitsee, että ymmärtämyksemme biomolekyylien hajoamisesta ja fossili soitumisen prosesseista on epätäydellistä. Mary Schweitzer lisää viestiinsä muutaman toistamisen arvoisen lauseen (käännös MF]: "Olen sanonut kaikille kysyjille, että jos biomolekyylejä löytyisi dinosau48 ENNEN JALKEEN Tampereen Näsijärveä säännöstellään sähköntuotannon takia voimakkaasti, ja se puhuttaa ranta-asukkaita ja kalastajia vuodesta toiseen . " "Yhden asian voin sanoa yksiselitteisesti : uskon että maapallo on niin vanha kuin tiede sanoo, ja että kaikki ulottuvillamme oleva tieto tukee tätä käsitystä." Ja vielä: "Miten asiat sotkeutuivat näin perinpohjin on minulle käsittämätöntä". Loppua ei kyetty tunnistamaan . Koska Teivosen väitteet pitkälti perustuvat hänen tulkintaansa Mary Schweitzerin suurimmaksi osaksi julkaisemattomista tutkimustuloksista , joista muutamia vuosia sitten käytiin paljon keskustelua , kysyimme Maryltä mitä asialle kuuluu . Dinosaurusten munien säilyminen ei ole mitenkään kummallista. Eikä toisaalta mikään lopulta ole niin varmaa kuin ehkä kuvittelemme, ei edes biomolekyylien nopea hajoaminen kaikissa mahdollisissa luonnon oloissa. Dinot väitettyä vanhempia Jarmo Teivonen kirjoittaa keskustelupalstalla [SL 1 /99) outoja asioita otsikolla Dinot oletettua nuorempia. Tulokset olivat selvät ja yhdenpitävät: DNA:sta 60 prosenttia oli peräisin bakteereista, sienistä ja niveljalkaisista. Risto Salovaara on lähettänyt kuvaparin kaupungin keskustan tuntumasta Olkahisenlahdelta, missä matalan veden aikana ipanat kävelevät laiturin alla ja veden ollessa korkeimmillaan laiturin nokka jää veden alle. Kukaan ei siis varmuudella tiedä, miten vanhoja dinosauruksen luista löydetyt biomolekyylit ovat. Lähetä samasta kohteesta kuvatut dokumenttisi toimitukseen
Yritysmaailman ratkaisujen tärkeyttä korostetaan . Kaukaa saattoi tässä hiljaisuudessa kuulla käpylinnun nokasta putoavan kävyn synnyttämän äänen. Hiilinielutuotanto/Carbon Sink Productions Partnership ja Kustannus Pohjoinen, 140 s., 185 mk. Päivä tosin oli jo tullut paljon pitemmäksi, mutta ilta oli jo niin pitkällä , että hämärti kuin keskitalven päivällä. Terho Poutanen KIRJAKALENTERI Maaliskuu '' He seisoivat taas majansa käytävän suulla. 49. Oli niin hiljaista, että hiljaisuus soi korvissa, ja tuntui kuin ilma olisi ollut ohuempaa kuin milloinkaan . Nytkään ei vielä voinut huomata mitään erikoista muutosta talvisessa luonnossa. Tuloksena on helppolukuinen johdatus useimSUOMEN LUONTO 3/99 KIRJAT piin yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen aloihin . Maailman tila 1999 Lerter R. Kaino ehdotukseni kulttuurimäärärahoista päättäville on , että unohtakaa kertakäyttöinen tingeltangeli ja tilatkaa Helsingin kasvit -kirjan tekijöiltä lisää samanlaista. Tutkimustietoa ja ympäristömyönteisyyttä on yllin kyllin . Mutta sittenkin oli jotakin erikoista . Toinen eli yhteiskunnallinen ympäristötiede jatkaa siitä mihin ensimmäinen eli luonnontiede jää: Kun metso ei pysty suojelemaan metsäänsä eivätkä syntymättömät sukupolvet juomavettään , ympäristökysymys on nykyihmisten välinen asia. Oli kuin luonto olisi seisonut hievahtamatta ja kuunnellut. En siis minäkään nyt. Kasvilajien levinneisyys ja yleisyys näytetään 306 kartalla. Helsingin kasvit, kukkivilta kiviltä metsän syliin, Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Yliopistopaino 1999, 400 s, n. Antti Halkk Humanistin ympäristötiedettä Ilmo Massa. Luen kiinnostuneena tietoa antavia kuvatekstejä, silmäilen varsinaista tekstiä ensin sieltä täältä, sitten luen sen järjestelmällisesti alusta, löydän valokuvista lisää yksityiskohtia , nautin niukahkonkin historiallisen aineiston tuottamasta nostalgian tuulahduksista. Poltan uunissa ja takassa pilkkomiani klapeja. Kaltaiseni klapihullu ei hevin laske tätä kirjaa käsistään . Esimerkiksi Shell ja British Petroleum saavat kiitosta satsaamisesta uusiutuviin energianlähteisiin. Toinen ympäristötiede. Haluaisin tietää, mitä kirjassa näkee hän, jolla ei ole kosketusta klapien tekoon ja puulämmitykseen. 145 mk. Teos on omaleimainen , aiheeseen sopivasti kuin käsintehty, siis kirjataiteellisestikin onnistunut teos. 286 s., 135 mk. Lehteillessä ihastelen kuvia mahtavista klapipinoista ja niitten kokoajista . Kirjoittajien asiantuntemus ei rajoitu yksin kasveihin , mikä paljastuu esimerkiksi taidosta, millä Helsingin tulokaskasvien historia nivelletään osaksi maailmanhistoriaa! Kieli on luistavaa, vailla turhia koukeroita ja tieteellisyyksiä ja siten helppolukuista. Ensimmäinen painos ilmestyi 1944. Päätöksiä ja tekoja hidastavien riskiyhteiskunnan , ryöstötalouden ja massakulttuurin jarrujen purkaminen on maailmankylämme kohtalonkysymys. Markku Tonttu Kirjaa voi tilata myös tekijältä, puh. Miten kuvat uskomattomista polttopuurakennelmista tai kuvaukset jostakin työvai heesta hänelle puhuvat. Erityisaiheina ovat tällä kertaa muun muassa kestävä materiaalitalous, valtamerten tila ja kestävä energiantuotanto. Olen mökillä ennätyspakkasviikon päätteeksi. 250 mk. Siitä huolimatta kirjoittajien suomi ei ole suinkaan tavanomaista: Jo saatesanoissa sykähdyttävät "tyytyinen" ja "avuitse". Teksti on tarkkaan harkittua ja täynnä tietoa. Minulla on myös lämmittävää lukemista: viisas ja hauska teos, Pekka Turusen Kootut valokuvakirja halkopinoista, puulämmityksestä ja elämästä niiden ympärillä . "Omistettu puulämmittäjille. Globalisaatiokritiikkinsä keskellä Maailman tila myös kehuu suuryrityksiäkin , kun aihetta näyttää olevan. Helsingin kasvit on mahtava kulttuuriteko. Kirjassa on myös kartta ruuduttaisista lajiluvuista, kuvaluettelo, hakemisto tieteellisten , englannin-, ruotsinja suomenkielisten nimien mukaan ja kartta Helsingin saaristosta. Klapityön tuntijallehan kirja on oiva lahja. Tämän vuosituhannen viimeisen Maailman tila -ympäristöraportin yleiskatsaukset ovat tavallista perusteellisempia. Gaudeamus 1998. Kaikki kaupungin kasvit Arto Kurtto ja Leena Helynranta. Tapani Veistola Pino on tekijänsä näköinen Pekka Turunen.· Kootut. (02) 421 968, hinta 170 mk postikuluineen. Helsingin kaupungin rajojen sisällä kasvaa noin 1 070 putkilokasvilajia, joista Helsingin kasvit esittelee runsaat 300 kasvuympäristöittäin: meriluonto, keskusta, joutomaat, viljelymaat, puistot, niityt, kalliot, makeat vedet partaineen, suot ja metsät. Brown ym: Maailman tila 1999, Wordlwatch-instituutti ja Gaudeamus 1999, 250 s, n. Jo ensimmäisillä lehdillä selviää , että "tällä pallolla on 2 miljardia puulämmittäjää", todetaan ettemme ole yksin. Raatajille. Tarkoitettu Presidenttien aamulukemistoksi". Humanistisen ympäristötieteen pioneerin eri alojen avainartikkelit 25 vuoden ajalta on nyt koottu yksiin kansiin . -Todellakin , sanoi Illusia ihastuneena! Todellakin kuulen , että luonto kuuntelee!" '' Yrjö Kokko: Pessi ja Illusia, WSOY 1982
Uranuurtavaa työtä on tehnyt mänttäläinen Osmo Savolainen, Suomen Ekopuu Oy:n toimitusjohtaja. Monet kunnat toimittavatkin elektroniikkaromun näihin halvempiin yrityksiin. Tietokoneita materiaaleina kierrättäviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Lämpötila ja aika valitaan tulevan käyttökohteen ja puulajin mukaan. EKONEUVO PEKKA HEIKURA Tietokoneet ovat jäteongelma Minne päätyvät vanhat tietokoneet. Suomessa lämpökäsiteltyä puuta tuottaa jo muutama yritys. Ekoneuvo perustuu lukijoiden kysymyksiin. Tietokoneiden osuus tästä on kymmenesosa. Näytöt toimitetaan Ruotsiin, jossa niiden lasi hyödynnetään. He saattavat käyttää osia uuden koneen rakentamisessa tai vanhojen koneiden korjauksessa. "Jopa mänty kestää nyt parkettina, koivu ja haapa sopivat hyvin saunaan. JARI SALONEN Rami Salminen paistaa puuta Mäntässä. EK Finlandin toimitusjohtajan Anders Luukkosen mukaan koneissa on sellaisiakin yhdisteitä, joiden haitallisuudesta ei ole edes kunnollista tietoa. Yritys ei yleensä maksa toimitetuista koneista mitään, mutta asiakkaat säästyvät jätemaksuilta. Pekka Heikuralle voi lähettää postia toimituksen kautta tai suoraan joko faxilla (03) 335 4212 tai sähköpostilla pekka.heikura@sci.fi Lämpökäsitelty puu ei maistu lahottajille Puusepät tiesivät sen jo satoja vuosia sitten: kun aidanseipäiden tyvet hiillyttää nuotiolla, ne kestävät lahoamatta pitkään. Vanhoista koneista kannattaa ilmoitella myös Keltainen Pörssitai Palsta-lehdissä. Se purkaa koneet käsityönä ja erottelee tunnistettavat muovit. "Oikeiden yhdistelmien etsimiseen on mennyt aikaa melkein vuosikymmen", Savolainen myöntää. Tietojen onkiminen tyhjennetystä keskusmuistista on käytännössä äärimmäisen vaikeaa. Soittimiin lämpökäsitelty puu antaa puun soinnin", Savolainen listaa. Voidaanko niitä hyödyntää. Käyttökelpoisen tietokoneen romutus tuntuu käsittämättömältä! Valitettavasti vain monet koneen käyttäjät eivät voi ajatellakaan pari vuotta vanhoja koneita, vaan vaativat laitteiltaan yhä suurempaa nopeutta ja kapasiteettia. Muut osat, kuten muovit, joutuvat kaatopaikalle. Alustavien tulosten mukaan esimerkiksi tervapohjaisella pinnoitteella saadaan lämpöpuulle jopa järeästi kyllästetyn puun lahonkesto. Kuluttajan valintaa helpottamaan lämpöpuulle saadaan tänä vuonna samantapainen laatuluokitus kuin kyllästetyllä puulla on. Väri tummuu, eläminen kosteuden vaihtelussa vähenee, lämmöneristys paranee, jäykkyys lisääntyy, pintakovuus kasvaa, kosteuden imeytyminen vähenee ja lahonkesto paranee. PC-Kirppis tyhjentää keskusmuistit tarkoitukseen suunnitelluilla ohjelmilla ja näin myös turvallisuus taataan. Esimerkiksi Kauko-Itään meiltä menee lämpökäsiteltyä koivua, koska siellä sademetsän puut ovat tyystin pannassa", sanoo Savolainen. Suomessa syntyy vuosittain 80 000-1 00 000 tonnia elektroniikkaromua eli 16-20 kiloa henkeä kohden . Lämpökäsitellylle kotimaiselle puulle voidaan löytää paljon uusia käyttökohteita. PC-Kirppikseltä saa oivan koneen jopa 1 500 markalla. ffi Atk-laitteita valmistavat yritykset ja EU pyrkivät valitettavasti ratkaisemaan elektroniikkajäteongelman (raaka-aineen) kierrätyksellä ja unoho :l tavat jätteen synnyn ehkäisyn . Helsingissä toimiva PC-Kirppis -niminen yritys välittää vanhoja käytettyjä koneita, kokoaa vanhoista koneista uusia ja toimittaa romuosat kierrätykseen. Tietokoneiden romutus maksaa EK Finlandilla neljä markkaa kilolta. Luulisi , että Suomessa olisi enemmän kysyntää PC-kirppiksen kaltaisille yrityksille. "Lämpökäsitellyllä puulla voidaan korvata kyllästettyä puuta ja toisaalta sademetsien puuta. Vanhojen tietokoneiden osia voidaan käyttää jossakin määrin uudelleen. Tiettävästi vain Pietarsaaressa toimiva EK Finland ottaa elektroniikkaromusta talteen myös muovia ja lasia. Näin å tietysti päästään myymään yhä "' enemmän uusia koneita. Tietokoneissa on monia haitallisia yhdisteitä ja metalleja, muun muassa kadmiumia. Vanhan koneen kapasiteetin laajennuksen mielekkyyttä kannattaa aina kysyä. Vuodesta 1991 lähtien lämpökäsitellylle puulle on lähdetty etsimään Suomessa myös kaupallisia sovelluksia. Nykyisin koneet pyritään tekemään paitsi helpommin kierrätettäviksi myös helpommin laajennettaviksi. Pelkän metallin hyödyntävät yritykset perivät yleensä vain 70 penniä kilolta. Näillä käytetyn tavaran markkinapaikoilla on myös laajat atk-laitemarkkinat. Monet tietokoneiden myyjät ja korjausliikkeet ottavat vastaan käytettyjä koneita. Parhaillaan tutkitaan lämpöpuulle sopivia pinnoitteita. Lämpökäsittelyllä puusta saadaan kovaa, hyvin lämpöä eristävää ja lahoa kestävää.. Lämpö vaikuttaa puuhun monella tapaa. Yrityksien yhteystietoja voi kysellä kunnan ympäristönsuojelusihteeriltä tai alueellisista ympäristökeskuksista. Ne ottavat talteen koneissa olevat metallit kuten kullan, alumiinin , kuparin, raudan ja magnesiumin. Puuta paistetaan 190-230 asteessa 12-24 tuntia
Kenkien kuluttajina suomalaiset jäävät tosin alle eurooppalaisen keskiarvon. Kenkien heikkoa laatua kiroaa myös suutari Pekka Miininmaa. Näyttelyn kokoaminen oli oppilaiden mielestä myös hauskaa: sai käyttää mielikuvitustaan, suunnitella vaatteita miettimättä juurikaan niiden käytännöllisyyttä ja penkoa rautakaupan roskista. Kestävien kenkien tuntomerkkejä on vaikea määritellä, eivätkä läheskään kaikki teollisesti valmistetut kengät ole edes korjattavissa. "Nykytekniikalla kengistä saadaan tukevan ja monimutkaisen näköisiä, mutta niiden käyttöikä on sangen lyhyt eikä niitä pysty edes korjaamaan ." Hyvä esimerkki ovat lenkkitossut. Ne ovat myös herkempiä katujen öljylle kuin luonnonkumi, eikä suutarinkaan liima välttämättä tartu niihin. Suutari osaa tehdä niistä kestävät. Suutari on mestari Suomalaiset ostavat vuodessa 18,5 miljoonaa paria kenkiä eli keskimäärin 3,6 paria asukasta kohden. Totta, omat vaelluskenkäni ovat korjauksen jäljiltä kuin uudet, mutta tuntuvat jalassa tutuilta ja kotoisilta. Luulisi tällaisten jalkineiden olevan pitkäikäisiä siksikin , että asiakas on itse saanut suunnitella mallin. Tytöt kävivät romuttamolla ja kaatopaikalla sekä hakivat pihalta kiviä", luokanvalvoja Sirpa Soininen kertoo. Uusia kenkiä kannattaisikin käydä näyttämässä suutarille ennen ostoa. PEKKA H ÄNNINEN Artesaaniopiskelijat kierrättivät Kouvolan muotoiluinstituutissa on vuoden vaihteen molemmin puolin ihasteltu kokonaan kierrätysmateriaaleista koottua näyttelyä Tulevaisuuteen jää vain tarinamme. Näistä puolet menee vientiin. Nukeille, joiden päälle korut ja vaatteet oli puettu, oli kaikille sepitetty oma tarinansa. Lisäksi tarpeeksi paksu nahkainen pinnipohja eli se osa, johon kenSUOMEN LUONTO 3/99 gän ompeleet kiinnittyvät, on usein tae pitkäikäisyydestä. Kenkien kulumiseen vaikuttaa myös kävelytapa toisilla jalkineet linttaantuvat hetkessä , toiset sipsuttavat yhtä pehmeästi kuin kissa. "Kenkien pitäisi antaa kuivua. Suomessa valmistetaan 4,3 miljoonaa paria etupäässä nahkakenkiä ja miljoona paria kumisaappaita. Nahka ja luonnonkumi hajoavat ajan oloon luonnossa, muovituotteet eivät. Useissa tavarataloissa on oma suutari. Nelihenkinen perhe synnyttää vuodessa tällaisen kenkävuoren. Muovija polyuretaanipohjat haperoituvat tai halkeavat herkästi . "Kehittelin sellaisen kertomuksen , että joskus tulevaisuudessa ihmiset vetäytyvät koteloihin nukkumaan tuhatvuotista unta ja odottamaan ympäristön tilan korjaantumista. Muotikengät on usein valmistettu kestämään vain yhden kauden . "Kaikki ympärilläni hajoaa sirpaleiksi. H ARRI M ANNONEN (}. Suomeen tuodaan vuosittain 16,5 miljoonaa kenkäparia. Harmi vain , ettei suomalainen verotus kannusta käsityöhön. Ne kirjoitti Taija Ala-Vannesluoma. "Ideamme lähti siitä, ettei kulutettaisi uutta materiaalia. Näyttelyn kokosivat tänä keväänä artesaaneiksi valmistuvat asusteja korulinjan opiskelijat. Miininmaan mukaan kuluttajien pitäisi valittaa kymmenen kertaa enemmän huonoista kengistä, jotta teollisuus muuttaisi tapojaan. "Korjattu kenkä on parempi kuin uusi" julistaa mainoskyltti suutarin seinällä. Sitä ennen he haluavat kuitenkin rakentaa museon muistoksi tulevaisuuden ihmisille, ja ehkä itselleenkin." Ala-Vannesluoman mukaan koko luokalla oli aika synkät ajatukset tulevaisuudesta. Minun on oltava vahva", miettii tämä Marisanna Multamaan vaatettama tulevaisuuden ihminen. Luonnonmateriaalit nahka ja kumi ovat yleensä kestäviä. Yhtä mieltä oltiin ainakin siitä, ettei luonnon tuhoamista voida kauan jatkaa nykyistä menoa. Kenkien teettäminen suutarilla on viime vuosina lisääntynyt. Kestäviä jalkineita toki pystyttäisiin tuottamaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää rytmiä yksi päivä käyttöä , toinen lepoa", opastaa Kenkäkauppiaiden Liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski. Hyvät jalkineet kestävät 10-20 vuotta, mikäli niistä jaksaa pitää huolta. Nahkakengät kaipaavat lisäksi rasvausta
Toukka yrittää nyt kuoriutua. Kaktukset ja muut mehikasvit pitävät karkeasta hiekasta mullan pinnalla. Naisseurue pysähtyy tiski lle, jossa pikkukorissa rapisee, aivan kuin pähkinöitä. Tällaiset multaseokset sopivat hyvin voimakaskasvuisille kasveille: ne ovat ravinteikkaita ja melko ilmavia. Vuoden 1998 myyntilukua ei ole vielä saatu, mutta lupahakemuksista ja ostajista päätellen sähkön ympäristömerkintä on Enanderin mukaan voittanut hyväksynnän sähkömarkkinoilla. Kompostill a lannoitetut kaupalliset multaseokset koostuvat yleensä turpeesta, savesta, kalkista, kompostoidusta karjantai broilerinlannasta sekä hiekasta. Lisäksi tarjotaan tapahtumakalenteri ja tietolähdeluettelo ekorakentamisesta . SUOMEN LUONTO 3/99. Kylvömullan oltava laihaa Voimakkaasti lannoitettu kukkamulta haittaa siementen itämistä, joten kylvömultaan on hyvä sekoittaa toinen puoli hiekkaa. Nimet vaan papuihin, ja katsotaan kenen kulkee pisimmälle". n~~~e~nuso Tietopankki ekorakentajille Internetissä on avattu ekorakentamisen ti etopankki, Rakennusluuppi. Kysymykseen ostaisiko itse hyppiviä papuja, tulee Saarelta napakka vastaus: "No en. Ruotsin junat ekosähkölle Kaikki Ruotsin rautateiden junat kulkevat nyt Ruotsin luonnonsuojeluliiton ympäristömerkitsemän sähkön voimin. "Meksikolaiset haluavat hyppivät pavut pois, koska ne ovat tuholaisia. Internet-sivut ovat kaikille avoimet ja palvelu on ainakin aluksi maksutonta. Africa-kaupan myyjien tietojen mukaan "papujen" myynti ei ole eläinrääkkäystä. Turvemullat vaativatkin melko tasaista kastelua. Naiset hihittävät. "Mitä nämä ovat, hyppiviä papuja", eräs naisista tirskahtaa. Ilmava pintakerros estää kasvien tyveä mätänemästä. Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Göran Enanderin mukaan tämä on huomattava edistysaskel sähkön ympäristömerkinnässä. Kyseessä on tähän asti suurin yksittäinen ekosähkön hankinta. Osoite sivuille on www.rakennusluuppi.fi. Ja mitä tekisikään suomalaiseen asuntoon kuoriutunut meksikolainen kehrääjäperhonen. Helsingin kaupungin eläinsuojelueläinlääkäri Tuija Saaren mukaan kyse ei ole varsinaisesta eläinrääkkäyksestä, mutta hyppivien papujen myynti on eettisesti arveluttavaa ja eläi nsuojelulain hengen vastaista. Naiset ihmettelevät, tuleeko toukasta perhonen , täälläkin. Myyjä kiirehtii selittämään , että "pavut" ovat meksikolaisen kehrääjäperhosen toukkia, jotka ovat joutuneet lohkohedelmän sisälle perhosen munittua kukkaan. Kuivuessaan se kuitenkin kutistuu voimakkaasti ja sitä voi olla vaikea saada uudelleen kostumaan. Tietopankin ovat kehittäneet Luonnonsuojeluliitto, Länsi-Uudenmaan korjausrakentamiskeskus, Suomen toimitilaja rakennuttajaliitto sekä Sörnäisten taitotalo pääosin ympäristöministeriön rahoituksella. Rakennusluupin avulla esimerkiksi uuden talon rakentanut löytää ylijäämätavaralle ostajan tai vanhan korjaaja voi löytää talonsa tyyliin sopivat ikkunat. Se on markkinapaikka käytetyille rakennusosi lle sekä ylijäämämassoille. Kaktuksia varten valmistetaan erityistä kaktusmultaa, jossa on runsaasti hiekkaa. 1996 ekosähköä myytiin neljän terawattitunnin edestä ja 1997 jo kaksi kertaa niin paljon. Altakasteluruukkuja varten on myös erityisen kuohkeaa ja hiekansekaista altakastelumultaa. Trooppisille kosteassa vi ihtyville kasveille sopiva turpeensekainen multa ei miellytä kaktuksia eikä muita kuohkeasta ja ilmavasta kasvualustasta pitäviä kasveja. Kuiva turvemulta on kevyttä, mikä helpottaa kotiin kantamista, mutta voi keikauttaa pitkävartisen kasvin nurin, ellei ruukku ole tarpeeksi painava. Multa on kuivanakin painavaa. Esikasvatettavat vihannekset ja kesäkukat kylvetään pieniin ruukkuihin tai laatikoihin. Saamassani lapussa kuitenkin kerrotaan, ettei poisviedystä kotelosta yleensä kuoriudu perhosta. Naiset innostuvat. Monet kaupan kukkamullat ovat pääasiassa maatunutta turvetta, johon on sekoitettu kalkkia ja keinolannoitteita . "Joo, mä ostan näitä meidän Villelle." Papujen sujahtaessa pussiin myyjä vielä neuvoo, että ne kannattaa säilyttää jääkaapissa, niin saa lisää peliaikaa. Toukan toivoton tie Iltapäivä kehitysmaatuotteita myyvässä Africa-kaupassa Helsingissä . Turve imee itseensä runsaasti vettä ja pysyy pitkään kosteana. Toiseksi Meksikossa toukat joutuisivat lintujen suihin, nyt perhonen saa mahdollisuuden kuoriutua", myyjä perustelee. Ei ole ollenkaan samantekevää, millaista multaa käytetään. Se olisi erittäin groteskia ja huonoa makua osoittavaa." SALLA TVNYS 52 Valitse multa kas, Keväällä nopeasti kasvavat huonekasvit istutetaan uuteen ruukkuun ja hitaasti kasvavatkin saavat ruukun pinnalle tuoretta multaa. Ruotsissa 50 yhtiötä tuottaa Bra miljöval -merkittyä sähköä. "Kyllä siitä tulee", myyjä vakuuttaa. Niitä myös pelätään, koska ei tiedetä mitä ne ovat. "Ja sittenhän näillä voi pelata tätä peliä. Ruotsin luonnonsuojeluliitto odottaa nyt myös muiden julkisten sähkönhankkijoiden, kuten kaupunkien ja kuntien, seuraavan rautateiden esimerkkiä
Talvella kilpipiilea karistaa usein lehtiään , mutta uusia kasvaa kevään tullen. Tuhkaa voi sirotella joka kevät koristepensaiden ja puiden juuristoalueelle, nurmikolle, kukkapenkkeihin sekä kasvimaalle. Jos lehdet kellastuvat, syynä voi olla liika kuivuus, liian aurinkoinen paikka tai kylmyys ja veto. Kilpipiilea on nopeakasvuinen ja helppohoitoinen, tosin se ränsistyy aika nopeasti. Kesällä kasteluveden mukana annetaan silloin tällöin laimeaa lannoiteliuosta. Amatsoninliljan (Eucharis x grandiflora] lehdet tuovat etäisesti mieleen tuonenkielon. Kysymyksiä huoneja pihakasvien hoidosta sekä luonnonmukaisesta viljelystä ja puutarhanhoidosta voi lähettää toimitukseen tai suoraan Rea Peltolalle, Pälsiläntie 63 , 1 7800 Kuhmoinen tai sähköpostitse vesa.koivu@co.jyu.fi 53. Puun tuhka sopii puutarhamaan lannoitteeksi ja maan happamuuden vähentäjäksi . Multa ei saa kokonaan kuivua, eikä lehtien kellastuminen ole toivottavaa, mutta vettä annetaan vain niukasti. Trooppinen amatsoninlilja ei siedä alle + 1 5 asteen lämpötiloja. Kukinnan jälkeen pintamultaa voi raaputtaa hiukan pois ja sekaista multaa. Maa-ainesten ottoon tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa. Jos haluaa pitää kilpipiilean nuorena ja tyvestä asti lehtevänä, siitä voi juurruttaa uusia pistokkaita vaikka joka vuosi. Kilpipiilea viihtyy yhtä hyvin auringossa kuin melko varjoisassakin paikassa. SUOMEN LUONTO 3/99 Sain lukijalta kirjeessä terhakan pikkutaimen, joka juurtui heti , kun istutin sen multaan. Onko tuhkasta hyötyä joillekin kasveille. Mullan pitää olla sen verran hiekansekaista ja ruukun niin hyvin ojitettu , että ylimääräinen kasteluvesi valuu nopeasti pois. Kohtalaisen pieneen saviruukkuun istutettuna se kehittää vähitellen ruukun täydeltä sivusipuleita ja kukkii kauniisti jopa useamman kerran vuodessa. Amatsoninlilja viihtyy parhaiten, kun sitä ei tarpeettomasti istuteta uudelleen. Mökki on mäntykankaalla. Lehtien päivittäinen suihkuttelu on hyväksi. Sopiva annos on noin sata grammaa neliömetrille. Karkeanpuoleista hiekkaa tai poltetusta sementistä valmistettua kevyttä leca-soraa voi sekoittaa mullan joukkoon kolmasosan tai puolet tilavuudesta, jos multa tuntuu tiiviiltä. Kaupassa kil pipiileaa harvemmin näkee; se on kulkenut kädestä käteen ja maasta toiseen ja kukoistaa monen kasviharrastajan ikkunalla. Johtuuko lehtien kellastuminen liiasta tai liian vähästä kastelusta. Hylätyn muurahaispesän havunneulaset ja tikutkin sopivat kukkamullan kuohkeuttajiksi hiekan sijaan. Loppukesällä amatsonin liljan kastelua voi vähentää noin kolmen kuukauden ajaksi, niin että kasvi saa levätä ja se virittyy uuteen kukintakauteen. Jos juuret tunkevat ulos ruukusta, paakku kannattaa istuttaa suurempaan astiaan kokonaisena, juuria häiritsemättä. Amatsoninlilja viihtyy ympäri vuoden puolivarjossa, lämpimässä huoneessa. Jos saatavilla oleva perusmaa on savista ja ehkä hapanta, kukkamultaan sekoitetaan neljäkymmentä grammaa kalkkia kymmentä multalitraa kohden sekä lannoitteeksi hyvin maatunutta ja seulottua kompostia noin neljäsosa tilavuudesta. MULTASORMET REA PELTOLA Amatsoninlilja pitää lämpimästä Mistään huonekasvikirjasta ei löydy amatsoninliljan hoito-ohjeita, joten voisitteko neuvoa, miten sitä hoidetaan. Kasvi on kasvanut hänellä noin 1 vuotta, mutta sen kuvaa tai hoito-ohjetta ei ole löytynyt huonekasvioppaista. Kastelu saa olla niukanpuoleista etenkin talvella. Vanhemmiten kasvi kehittää tukevan, paljaan rungon, jonka latvassa on töyhtönä noita vihreitä sateenvarjoja tai kilpiä. Hyväntuoksuiset kukat ovat valkeat ja muistuttavat hiukan narsissia. En levittäisi tuhkaa mäntykankaalla luonnonvaraisina säilytettäville alueille, sil lä tuhka edistää heinien ja rikkaruohojen kasvua. Kasvi on Pi/ea peperomioides , elefantin korvaksi ja parasollipiileaksi kutsuttu hauska pikkuinen viherkasvi , viralliselta nimeltään kilpipiilea. Multa saa olla melko kosteaa, etenkin kesällä kastellaan runsaasti . Se on kotoisin Keski Amerikasta ja kuuluu nokkoskasvien heimoon. Multaseoksia voi valmistaa itsekin. Esimerkiksi turve ja turpeensekainen komposti parantavat maan multavuutta ja auttavat pidättämään tuhkan ravinteet viljelykasvien juurten ulottuvilla. m u ka an Kilpipiilea on helppohoitoinen Siementen päälle kannattaa sirotella pelkkää hiekkaa, sillä hiekka ei muodosta kuivuessaan kovaa kuorta kuten turvemullat. Huokoinen panna tilalle tuoretta, turpeensaviruukku sopi i hyvin amatsoninliljalle. Rehevissä lehtimetsissä on myös mustaa ja pehmoista lehtomultaa, joka sopii hyvin huonekasveille. Talven kilpipiilea viettäisi mieluiten viileässä ja valoisassa, mutta kyllä se tavallisessa huoneenlämmössäkin selviytyy. Myös kaktusmulta sopii kylvöruukkuihin. Tuhkassa ravinteet ovat melko helppoliukoisessa muodossa, joten sitä täytyy käyttää varovasti. Jos kasvimaalla on jokaisen puutarhurin unelmamultaa mustaa ja kuohkeaa , hiekan ja saven sekaista maata sitä voi käyttää sellaisenaan kukkapurkeissa. Tuhkaa ravinteeksi Minne kannattaisi levittää tuhkat mökin takasta ja saunasta. Tuhka kiihdyttää happaman ja kevyen kangasmaan hajoamista, joten voi olla hyvä lisätä ainakin kasvimaalle myös jotakin eloperäistä ainesta
"Viime heinäkuussa tanskalaisesta 50 -päisestä biisonilaumasta erotettiin 1 1 eläi ntä, jotka lastattiin Suomeen lähtevään laivaan", Jussi Kärnä kertoo. Myöhemmin lauma jaetaan ja molemmat sonnit saavat oman haareminsa. Kesällä biisonit syövät kaikkea, mitä ne löytävät laitumelta. Uusintaa tuskin kuitenkaan tulee, sillä arvojärjestys on selvä ja mahtisonnin on tyytyminen kakkossijaansa. Kuukauden tuumailun jälkeen päätettiin ryhtyä selvitystyöhön", Kari Huttunen kertoo. Kun suuntaan kamerani laitumelle, se änkeytyy väkisinkin kuvaan. Nyt eläimiä yritetään tarhata myös Suomessa. Se on kuitenkin turhaa, sillä eläimet ovat sopuisia ja jopa hellyyttäviä. Big Bullille se ei silti vieläkään pärjäisi, jos johtajuudesta miteltäisiin uudestaan. Ankara pakkanen vetää sonninkin turvan huurteeseen.. Sen järkälemäinen olemus huokuu suunnatonta voimaa ja ylivaltaa, mikä on tuonut sille lauman johtajuuden. Viranomaiset suhtautuivat asiaan myönteisesti ja selvittivät sitä parhaansa mukaan. Kirjoittaja on Nurmeksessa asuva vapaa kirjoittaja ja kuvaaja. Selvittämistä tarhauksen aloittamisessa riittikin, sillä kenelläkään ei oikein ollut tietoa asiasta. Mahtisonni on paitsi mahtaileva myös kova poseeraamaan. "Esimerkiksi Big Bull on huolehtivainen johtaja ja se rakastaa laumaansa", 54 Minna Huttunen kertoo. Lisäksi Kärnät ja Huttuset saivat apua Kainuun Naisyrittäjyys-leaderin kautta, jolloin ehtona oli, että biisonit on hankittava Euroopan unionin alueelta. Talvipäivän hyisessä viimassa jököttävät biisonit eivät paljon korviaan lotkauta maailman menolle. Minna ja Kari Huttunen sekä Anne ja Jussi Kärnä kokeilevat uutta elinkeinoa Kainuussa. Biisonit olivat ennen matkaansa kuukauden karanteenissa Tanskassa, kuten myös päätepisteessään Sotkamossa. Laumassa on myös toinen mittavat raamit omaava sonni, jota nimitetään mahtailevan käytöksensä vuoksi Mahtisonniksi. Näillä eväillä körmyt elävät jopa 30 vuotta ja jatkavat koko ikänsä sukua, joskin elämän ehtoopuolella aiempaa satunnaisemmin. Mutta kun Jussi Kärnä ryhtyy siirtelemään väkirehusäkkejä, syntyy eläimiin eloa: ruokailujärjestys on selvitettävä. Biisoni ei ole kranttu. Se viihtyy ympäri vuoden ulkona, ja suljettuun tilaan sen saa vain pakottamalla. TEKSTI JA KUVAT: JOUKO MÄÄTTÄ S otkamon Laakajärvellä biisonit tuijottavat tulijoita lumisessa luonnossa, järeän lankkuaidan ja sähköpaimenen takana. Kaikkiaan laumaan kuuluu yhdeksän hiehoa, joita kutsutaan korvamerkkien numeroiden mukaan. ja tosiaankin, kuin Minnan sanojen vakuudeksi johtajasonni kyhnyttää hellästi erään hiehon kaulaa. Biisonien lähestyminen voi hieman pelottaa 4500 voltin sähköaidasta huolimatta. Laumassa on yksi ylitse muiden, Big Bull, noin 800 kiloa painava sonni. T arhausidea sai alkunsa Kari Huttusen vanhempien vierailusta Yhdysvalloissa. Biisonit ovat tuttuja Villistä Lännestä ja preerialta. Hiehojen kohtalona on puolestaan alistua sonnien alamaisiksi. Talvella biisoneita ruokitaan kuivaheinällä ja poroille tarkoitetulla väkirehulla. Tarhausta pähkäiltiin maaja metsätalousministeriössä ja Kainuun maaseutukeskuksessa
Eräs biologian opettaja selitti , että muinoin on Suomenlahdella haaksirikkoutunut hasselpähkinälastissa ollut laiva ja pähkinät ovat levinneet silloisille rannoille ja itäneet. Niinpä sieltä löytyi Jaurijärviozero-See, siis Järvijärvijärvijärvi. Pähkinäsekoitus, vain 1 2 mk pussi! Jos Sipoon pähkinälehdot todel la ovat edes suurin piirtein samalla korkeudella merenpinnasta, se johtuu kyllä merestä mutta aivan toisella tavoin . Harri Dahlström fil. SUOME LUONTO 3/99. Pähkinä on vaatelias lehtokasvi. Asiantuntijoina toimivat : maat . Tosin luin juuri havaintoja samasta aiheesta. tri Kauri Mikkola fil. Onko se tyypillinen yöpymispaikka. Pähkinästämme kyllä käytetään nimeä hasselpähki nä silloin, kun se on kaupan hyllyllä. Seppo Vuokko fil. Lumikolo lämmittää Missä pikkulinnut yöpyvät. tri M atti Helminen fil. lis. kand. Kun maa verkkaisesti kohosi, huuhtoi meri ensimmäisinä kohoavilta mäiltä irtaimet maat mukaansa Hömötiainen oli tullut aamulla kuusentaimikon alaoksien alta lumiluolasta yöpymästä. Seppo Vuolanto KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat! van harvoin tällaisia havaintoja on julkaistu, joten tyypillisestä paikasta ei ole helppo puhua. Näinkö on. ValitettaKysy luonnosta Luontoillan asiantuntijat vastaavat! Lähetä kysymyksesi osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9 , OOS 1 Helsinki. Nimistön pohjana oli käytetty myös venäläistä karttaa. Näiden arvellaan olevan tyypillisiä yöpymispaikkoja. Kuvan pähkinät ovat kasvaneet Laitilassa. maist. Hasselpähkinästä tulee mieleeni saksalaisten sodan aikana laatima Itä-Karjalan kartta. Hömötiaiset hakeutuvat talvipakkasilla puiden oksien alle lumiluoliin yöpymään. Sen hedelmäkin on pähkinä. Metsän tiaisten yöpymispaikkoja voidaan selvittää juuri siten kuin kysyjä on tehnyt. Ei ole. Mutta yöpaikkaansa mennessään linnut ovat varovaisia ja hiljaisia, joten talvi-illan tullessa pieni lintu hyvin helposti häviää tarkkailijan silmistä. Vastaavasti hasselpähkinä on siis pähkinäpähkinä! Suomen kielessä , toisin kuin naapureillamme, sekä kasvia että sen hedelmää ja vieläpä muiuenkin kasvien samantapaisia hedelmiä tarkoittaa sama sana. Kun havainnoitsija meni illalla odottamaan sen paluuta yöpymispaikkaansa , hän ei nähnyt lintua, mutta kuuli sen menevän johonkin toiseen läheiseen paikkaan samassa kuusikossa, josta se sitten aamuhämärissä jälleen lähti. Tutut talvilintumme yöpyvät tiheiköissä, esimerkiksi kuusiaidoissa ja vastaavissa paikoissa parvittain. Myös urpiaisten on havaittu yöpyvän kiepissä kanalintujen tapaan. Merkitys on pääteltävä asiayhteydestä: Pähkinä kasvaa lehdoissa. Samanlaisissa paikoissa tiedetään myös töyhtötiaisen yöpyvän . Lapset keräävät pähkinöitä. tri likka Koivisto fil. ja metsät. Kovilta pakkasjaksoilta on havaintoja varpusten pakkautumisesta yöpymään yön yli palavien lamppujen lämpöön. Yleensä ne käyttävät samaa turvalliseksi havaitsemaansa paikkaa. Talitiaiset yöpyvät pihapöntöissä tai muissa koloissa, omassa talossani ainakin välikaton ilmanvaihtoreiässä. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei kirjeitse. 56 Laita mukaan yhteystietosi. Kovien pakkasten tul len talitiaisetkin ovat siirtyneet mu ihin paikkoihin, ilmeisesti hangen alle. Pähkinäkasvustot ovat pysyneet samoilla paikoilla. Sinitiaisen olettaisin yöpyvän samanlaisissa paikoissa, vaikka lajin yleistymisestä huolimatta en olekaan tehnyt sinitiaisesta niin paljon yöpymishavaintoja kuin talitiaisesta. Näin kuinka hömötiainen pujahti iltahämärissä lumisessa katajassa olevaan koloon ja jäi sinne. Seppo Vuo/anto Pähkinäpähkinä Kaikki Sipoon pähkinälehdot ovat samalla korkeudella meren pinnasta
ja jätti vain paljaat kal liot. Varvisahiaisella ei ole tekemistä lepän kanssa. Kutsuttakoon sitä vaikka "volkkariksi", mikä kyllä hämmästyttää, sen verran huomaamattomia eläviä ovat varvisahiaiset. Malmimuodostumien syntyyn osallistuu luultavasti myös bakteereja , jotka ottavat energiansa metallin hapettamisesta. Järvimalmia ei kuitenkaan ole jokaisessa järvessä. Niin kauan kuin vesi kulkee maan sisässä hapettomissa oloissa, metallit pysyvät liuenneina. Napit ovat luonnon tekoa, järvimalmia, jota esi-isämme käyttivät raudan valmistukseen. Järvimalmi esiintyy kolmessa muodossa: nappeina, joiden koko vaihtelee kahdesta kuuteen senttiin, herneenkaltaisina pikkurakeina tai vähintään kämmenen kokoisina laattoina. Ne löytyivät ruskehtavavetisestä pikkujärvestä noin metrin, puolentoista syvyydestä hiekkapohjalta. Rauhallisia salmia ja lahtia reunustivat ruovikot, ja kun meri edelleen väistyi, jäi savipatja paikoilleen. Lepän lehteä olivat varmaankin järsineet jonkin lehtikuoriaisen toukat. Ne ovat likimain samalla tasolla merenpinnasta. Kun ihminen otti viljelykseen entisen merenpohjan savikot, jäivät vaateliaille lehtokasveille, pähkinälle muiden joukossa, ainoiksi kasvupaikoiksi juuri kalliomäen ja savikon saumat. Seppo Vuokko Vihreänä yli talven Siirsin useita vuosia sitten metsästä saniaisia pihaani. Preparaattori Matti Viitasaari kertoi, että pajun oksissa on varvisahiaisen (Pontania) marjamaisia äkämiä ja että putkessa on itse varvisahiainen , muutaman millin mittainen sahapistiäinen. Saattaa olla , että saostumien muoto riippuukin bakteerien toiminnasta. Pienemmissä saniaisissa on myös vihreinä talvehtivia lajeja niistä tutuin on tietenkin kallioimarre. Rauta liukenee veteen huonosti. Soista purkautuvat humusja hiilidioksipitoiset vedet liuottavat maan läpi valuessaan rautaa ja mangaania. Seppo Vuokko Kallioimarre ei lakastu talvella. Tavallisista kookkaista metsäsaniaisista soreahiirenporras ja isoa/vejuuri lakastuvat syksyllä, mutta metsäalvejuuri talvehtii vihreänä. Onko kyseessä ruostunut rahakätkö. Rauta on nykyisin niin halpaa, ettei laajojakaan järvimalmiesiintymiä kannata käyttää raudan valmistukseen. Todennäköisimmin saa jonkun näistä kolmesta lajista matkaansa, jos metsästä hakee summanmutikassa saniaisia pihalleen. Yksi niistä on talvellakin vihreä, mutta muut ruskettuvat jo syksyllä. Ylemmät kalliopinnat ovat liian kuivia pähkinälle, alempaa ihminen on pähkinän hävittänyt. Kauri Mikkola ,.. Kun nousu jatkui, saaret kasvoivat, suojasivat toisiaan ja vähensivät meren voimaa. Tähän on helppo vastata: vihreänä talvehtiva on eri lajia kuin toiset. Seppo Vuokko Järvestä malmia Mitä ovat järven pohjasta löytämäni ruosteiset napit, luonnon vai ihmisen tekoa. Olosuhteista riippuu , syntyykö herne-, nappivai laattamalmia. Siellä on niitä vaikka kuinka paljon. Sopivissa paikoissa sitä voi olla 10-35 kiloa neliömetrillä. Mistä ero johtuu. Sahiaisen jäljet Lähetän kolme näytettä: pieni hyönteinen, jota meillä kutsutaan "volkkariksi", lepänoksa, jonka epäilen volkkarin syöneen seulaksi, sekä paju, jonka lehdissä on marjoja. Kotkansiipi lakastuu syksyllä, mutta sen ruskeat, jäykät ja sulkamaiset itiölehdet jäävät törröttämään pystyyn. Kun rautaja mangaanipitoinen pohjavesi purkautuu järven pohjaan, se sekoittuu haSUOMEN LUONTO 3/99 KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat! pekkaaseen järviveteen ja rauta ja mangaani saastuvat. Irtaimet maalajit kerrostuivat saarten väliin meren pohjaan. Varvisahiaisen saa lajilleen määritetyksi , kunhan ensin määrittää pajun , mutta se ei ollut tässä tapauksessa helppoa, näyte oli sen verran ryppyinen . Harvinaisemmista kookkaista saniaisista vihreinä talvehtivat korpia/vejuuri ja etelänalvejuuri
Saveen muodostuukin usein vain ruosteisia putkia. Kemiallinen koostumus vaihtelee syntypaikan mukaan. Suurimmat konkreetiot syntyvät tavallisesti puiden männyn, leppien tai pajujen pitkäikäisten juurten ympärille. usein runsaastikin , sekä fosforia, kalsiumia ja titaania. Monien lintujen silmät sijaitsevat pään eri puolilla siten , että molempien silmien yhteinen näKYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat! kökenttä on hyvin rajoittunut. Eniten konkreetioita syntyy lähelle pintaa, mutta niitä on tavattu jopa neljän-viiden metrin syvyydestä. Yksinkertainen ja hyvä kysymys, mutta vaikea vastata! Varmaankin kaikki koskikaroja tarkkailleet ovat nähneet tämän niiaavan liikkeen. Reikä on kasvin juuren jälki, rauta on peräisin pohjavedestä ja ruoste on bakteerien saostamaa. Miksi koskikara niiailee. Usein rautaa tai aikaa on niin vähän, että juuren pinnalle muodostuu vain ruskea kelmu. Lintu mittaa etäisyyttä johonkin kohteeseen , saaliiseen, saalistajaan tai johonkin muuhun tärkeään kohtaan. Vain kahdella silmällä katselemalla, kuten me ihmiset taikka pöllöt teemme, on mahdollista saada kohteen etäisyys selville. Miten nämä hiekkahelmet ovat syntyneet. Ehkäpä koskikara mittaa etäisyyttä vedenpintaan, taikka pohjaankin saakka, ja selvittää, kannattaako sukeltaa. Jotta näiden lintujen ei tarvitsisi ahkerasti käännellä päätään molempien silmien yhteisen näkökentän suuntaamiseksi kohteeseen , ne voivatkin sen sijaan liikuttaa nopeasti päätään tai ruumistaan niin, että silmä joutuu toiseen paikkaan kohteeseen nähden. Juuren pinnalla on bakteereja, jotka kasvilta saamansa hapen avulla saostavat liukoisen raudan ruskeaksi ruosteeksi. Märässä maassa elää kasvi , joka kuljettaa juuriinsa happea ilmasta. Muodostumat ovat monen yhteensattuman ja eliön yhteistyön tulosta. Seppo Vuo/anto Hiekkahelmiä Löysin Oulujärven rantahiekasta ruosteenruskeita mukuroita, joissa on reikä keskellä. Aikanaan konkreetiot voivat seuloutua esiin maata kaivettaessa tai aaltojen huuhtomana. Saostumassa on lisäksi mangaania, Seppo Vuolanto arvelee koskikaran niiailevan näön vuoksi. Saostuneet metalliyhdisteet kittaavat maarakeet yhteen kovaksi konkreetioksi. Hiesu , hieta ja hieno hiekka ovat parhaita syntypaikkoja helmimäisille konkreetioille. Jos maa on ajoittain pohjaveden pinnan yläpuolella, mutta pysyy jatkuvasti märkänä, saattavat bakteerit jatkaa toimintaansa kasvin kuoltuakin. Juuri lahoaa pois, mutta sen jättämä reikä toimii tuuletuskanavana, ' joka tuo happea. Arvelen , että se johtuu samasta syystä kuin monien muiden lintujen nopeat, lyhyet liikkeet taikka vain pään nopea liikuttaminen. Saostumien kerroksellinen rakenne voi olla tulosta vuodenaikojen tai pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, tai kuvastaa eri kemikaalien erilaista saostumisnopeutta ja -ympäristöä. Tämä liike mahdollistaa etäisyyden arvioinnin samalla tavoin kuin kahdella silmällä katsominen, ja lopputulos jotenkin vastaa stereonäkemistä. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 3/99. Jos maa on karkeata soraa , konkreetiot eivät tavallisesti kestä ehjinä. Savessa taas hapen kulku on vaikeampaa ja siksi konkreetion kehittyminen hitaampaa
Miten kevät määritellään. Talvella vesipäästäiset saattavat vierailla myös rakennuksissa ja kellareissa kipeästi kaipaamansa ravintoa etsimässä. Suomessa voi tavata kolmenlaisia joutsenia. Tunnistatko kuvista joutsenen, kyhmyjoutsenen ja pikkujoutsenen. Hyvänä uimarina ja sukeltajana se on sopeutunut syömään muun muassa pienvesistä saatavaa ravintoa, joka on sille talvellakin hyvin tärkeää. Myös muurahaisyhteiskunta käyttää kuolleet yksilöt hyväkseen (SL 1 0/97). Radio Suomi SUOMEN LUONTO 3/99 1 . Yesipäästäinen viettää talvensa aktiivisesti ruokaa etsien kuten muutkin päästäiset. Etanat syövät tilaisuuden tullen mielellään eläinravintoa, samantekevää onko siinä lajikumppani vai peräti omainen. Tiedätkö mitä ovat a) talventörröttäjät ja b) talvikaristajat. 2. 1. Kouri Mikkola Vaaniva hämähäkki Hietikkokankaalla Raahen lähellä oli runsaasti sentin mittaisia pyöreitä reikiä, joissa iso hämähäkki vaani saalistaan. Tämä olkoon esimerkkinä kysymyksestä, johon ei ainakaan käytössä olevin tiedoin löydy kunnollista vastausta. Pistiäisen lamauttamana ne ovat kuitenkin elävän näköisiä ja voivat hiukan liikkuakin. Sen sijaan samanlainen kannibalismi kuin tässä on tuttua vaikkapa jyrsijöitten parista. Matti Helminen Kannibaali työssä Näin etanan, joka makasi kuolleen etanan päällä. Mikä tällainen hämähäkki on. Lintu on tänä talvena viihtynyt muun muassa Helsingin Töölönlahden rikkaruohostossa. 6. Hämähäkit olisivat juuri ja juuri mahtuneet tulitikkulaatikkoon. 59. Yhteisen pohdinnan tuloksena syntyi kuitenkin jonkinlainen ratkaisu . Reiät ovat ehkä jonkin erakkoampiaisen tai erakkomehiläisen tekemiä, mutta Juhani Terhivuon mukaan meillä ei pitäisi olla tuollaista hämähäkkiä. Mikäli pihassanne oleva oja kuivuu talveksi, vesipäästäiset joutuvat siirtymään suotuisampaan paikkaan, vaikkapa lumen peittämään heinikkoon, jossa ne liikkuvat muiden pikKYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat! kunisäkkäiden tapaan maan ja lumen välissä. 3. Tilanteen traagisuudesta huolimatta ehdotus suremisesta vetää suupieltä hymyyn. Kevät alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun alussa ja Pohjois-Suomessa huhtikuun lopussa. Mistä se on tullut, minkälaisessa paikassa talvehtii ja miten elää. Milloin ja missä se mitattiin. Tällaisista tapauksista pitäisi saada näytteitä. Mitkä seuraavista ovat sukua keskenään a) visentti b) buffalo c) biisoni d) myskihärkä. Tämä on ongelmakysymys. Radio Suomi 14.4. TVl Vesipäästäinen etsii talvella ruokaa lumen ja jään alta. Pitäisi myös tietää, oliko niitä peitelty jollakin tavoin. Työskentely sujuu ilman näkyviä liikkeitä, sillä etanan suuosa, riivinrautamainen radula, kulkee nopeaa tahtia ja toimittaa ravintoa nieluun. 5. Varma surun osoittaminen lienee selkärankaistenkin maailmassa varsin harvinaista. Emme tiedä, mitä kokemuksia havainnoijalla oli hämähäkkien elollisuudesta. Mikä on Suomen tämän vuosisadan pakkasennätys. PS. Puroissa ja ojissa jääkannen ja veden tai rannan välissä on hyvin usein ilmatila, joka sallii hengittämisen ja samalla antaa suojaisen elinpaikan tälle pienelle tasalämpöiselle nisäkkäälle. Kouri Mikkola Luontoilta YLE:ssä 28.3. Vesi päästäisen talvi Mökkini pihassa Särkisalossa virtaa pieni puro, joka kuivuu vain kuivimpina kesinä. Oliko se sureva omainen vai kannibaa1 .. 4. Ehkä kyseessä olivatkin tiepistiäisen lamauttamat hämähäkit. 25.4 . Mikä Lapin pikkulintu, joka pesi aiemmin tuntureillamme säännöllisesti , on nykyisin meillä enää talvinen satunnaisvieras. Näin syyskesänä siinä vesipäästäisen, jota en koskaan ennen ole nähnyt
Kysy lisää puh. opetuksen, asumisen, ruuat ja Lapin matkan. k . eri vuosia keskenään huomaat miten ne per een uontopa1va 1qa s1. \·\avaintopäiväkirjoa kannattaa jokaisen luonnossa \ii~kujan pitää. 49220 SILTAKYLÄ * Puh. (05) 353 3127* !!! Jokaisen kuukauden kohdalle on varattu tyhjiä sivuja omien luontohavaintojen kirjaamista varten. Työkieli englanti. Tule sinäkin nauttimaan luonnosta ja rauhasta kotoiseen lomakeskukseemme tänne Pyhtäälle, Munapirtin saarelle. "kk t t · · t p01 eava 01s1s aan. Runsas 4-värikuvitus piristää 208sivuisen kirjan ulkoasua ja helpottaa eri lajien tunnistamista. vartiainen-ora@ofw.fi Viittakiven opisto, 14 700 Hauho, (03) 6448 21 1. Kesäisin myös savusauna tilauksesta. Kustantaja: DVF-Flnland Oy, Radiokatu 20, 00240 Hki. Mahtava meriluonto, mukavat lomapaketit, uusittu ravintola, vapaa-ajan ohjaus sekä kotoinen ilmapiiri takaavat virkistävän lomaelämyksen. Jos kirjaat tapahtumia säännöllisesti usean 1qan se e1 en uv1en d · · d 11 t· t·· ···· ·t·· . OVH 5'1,00 mk Luontopäiväkirjaa myyvät R-kioskit, Lehti pisteet ja hyvin varuste · ·akaupat kautta maan . t ~e stJe~ ans~o~a luonnossa tapahtuu milloinkin. 0k . Lisätiedot ja hakemukset: www.ofw.fi/viittakivi. 60 SUOMEN LUO TO 3/99. (017) 550 6109 http://simel.pspt.fi Pohjois-Savon ammatillinen instituutti Metsäja puutalous, Siilinjärvi 70900 Toivala Luontopäiväkirjaan voit tehdä omia merkintöjäsi luonnossa liikkuessasi. Siellä, missä meri ja luonto kohtaavat ... Paja koostuu luennoista, ryhmäja projektitöistä: • maapallon ekologiset haasteet ja hallintastrategiat • kansalaisvaikuttamisen keinot • projektija kampanjasuunnittelu • viikko kämppäelämää ja liikuntaa Lapissa • PÄÄOHJAAJANA SARI KUVAJA 530 mk/vko, sis. • lk .d k . Luontopäiväkirja on taskukokoinen, joten se on helppo kuljettaa mukana luontoretkellä. Voit myös tilata päiväkirjan puhelimitse numerosta 09-755 7066 tai axilla 09 621 1249. vuo en a1an, opit to e a 1e amaan 1111 a ..... Haluatko luonnonläheiseen ammattiin. Eri kuukausien kohdalla on kerrottu mitä juuri silloin luonnossa tapahtuu. VIITTAKIVEN OPISTO Kansainvälinen kansalaisakatemia Monikulttuurinen ympäristötyöpaja 6.4.-12.5.1999. 00 monet tapahtur<)at unohtuvat e\\ei niistä pidä kirjaa. Vertaamalla h paival tqa so~: ~uk~ . AlQ)it :-;ii~ h~ 1)i! K. Kirjassa opastetaan mm . Metsätalouden perustutkinto pk 2 v, yo 1,5v Suuntautumisvaihtoehdot: • eräja luontopainotteiset • metsäja ympäristöpainotteiset • liiketoimintaja yrittäjyyspainotteiset opinnot Mukana valtakunnallisessa yhteishaussa. linnunpöntön valmistus sekä talvimajan rakentaminen pihapiirisi siilille. . . (05) 353 3084 * Fax. Siellä kerrotaan kukkien kuivatuksesta ja opetellaan tunnistamaan eläinten jälkiä ja jätöksiä ja paljon muuta
kerros • 00100 Helsinki Puh. FOX-indeksirahasto • Eurooppa 50 -indeksirahasto Global Top 25 Brands -rahasto • Euro Obligaatioindeksirahasto Rahamarkkinarahasto www.seligson.fi SELIGSON &CO Seligson & Co Rahastoyhtiö O yj Mannerheimintie 4, 7. HYVÄN TAHDON SIJOITUS yhdistää hyväntekeväisyyden ja tuottavan sijoittamisen.Valitsemanne rahasto-osuuden tuotosta tilitetään vuosittain haluamanne osuus lahjoituksena suoraan sydäntänne lähellä olevalle järjestölle: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, Suomen Sydäntautiliitto, Syöpäsäätiö Ottakaa yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. • . . ...... SUOMEN LUONTO 3/99 .,r<Fffl/?'%,. • • HYVA SIJOITUS AUTTM Tarjoamme uuden ja Suomessa ainutlaatuisen tavan sijoittaa. • • e _' •.::_. (09) 6817 8200 • Fax (09) 68 17 8222 • info@seligson.fi 61
(03) 41561 OPETUSMINISTERIÖ Onnittelee 60 vuotta täyttänyttä Suomen luonnonsuojeluliittoa Tapio Harjula taksi, Mellilä 0500 741 544 ~· ill) .. ( 03) 2870 1 1 1 ENON KUNTA 81200 Eno puh. ... Ab Kokko-Sähkö Oy Ab Kokkola Kovjoki Elementti Oy, Eko-Maakellari Lohtajan kunta POHJOIS-POHJANMAA Husky Tours KM Oy Kuusamo Insinööritoimisto Polartek Oy Oulu Junnikkalan Saha Kalajoki Kalajoen Lattia ja Sisustus Esa Forss Kauneushoitola Riitta Messman Oulu Raappana Raimo Tmi Oulu VAASAN RANNIKKOSEUTU Auto-Shop Oy Vaasa Maalahden kunta/ Elinkeinolautakunta Kallen Valinta Kurejoki Keskusapteekki Vaasa Leinolat Oy Vaasa Pedersören kunta Puukeskus Oy Vaasa Turkistarhaajien Eläkekassa Vaasa Unibisc Mustasaari Vaasan Saippua Oy YIT -Huber Pohjanmaan tehdas Pietarsaari VARSINAIS-SUOMI Aspocomp Oy 24100 Salo Aurakorro Oy Masku Brio Oy Raisio Domicet Oy Turku Heikkilän Kauppapuutarha Turku H uonekalutehdas Korhonen SUOMEN LUONTO 3/99. (08) 719 120 fax (08) 711 55 Pelkosenniemen kunta LIIKEALAN AMMATTILIITTO ry Handelsbranschens fackförbund rf Kajaanin kaupunki omm ltAUltOPUHflU 62 HÄME Hauhon Myllärit Oy Hämeenlinnan Lasi korjaus Päiväosakeyhtiö Hämeenlinna PÄIJÄT-HÄME Heinolan Kulta Oy Hämekivi Oy Lahti ln-Sel Oy Vääksy Puutarhatalo Siemen ja Kone Lahti PIRKANMAA Crane Video Oy Ltd 37470 Vesilahti Devipack Oy Tampere Hani-Tuote Oy Tampere Keskusta Pirkanmaa Kvaerner Tamturbine Oy Lohja Rudus Oy Ab Kangasala Mainosteko Oy Tampere Mäntän Lukkoturva Parturi-Kampaamo Mirja Nalli Tampere Poltinpalvelu E. (013) 7671 ETLATIETO OY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki Puh. Lehtonen Ky Kurikka Tita Profilox Kauhajoki KESKI-POHJANMAA FF-JET Ltd. (09) 609 901 FISKARS OY HELKAMA FORSTE Kuivakorventie 1 30300 Forssa Puh. Salin ja Kumpp. Alander Lemi Tetralaval OAO Svetogorski Imatra Timantti-Keittiöt Oy Lappeenranta POHJOIS-KARJALA Kesälahden Apteekki LAPPI Asianajotoimisto Lukkarila & Kinnunen Asianajotoimisto Tervahauta & Antinmaa Hotelli Ravintola Posio Posio lnergia Oy Ivalo Kiimingin Kaluste Lapin Polttoainemyynti Kemi Pallaskylmä Oy Pelkosenniemen kunta Tunturihotelli Vuontispirtti Raattama p. Tampere Rajaprint Tmi Teuvo Rajala Riste Tampereen Kauppahalliyhdistys ry Tampereen Tehokone Oy Valkeakosken Sanomat Valkeakoski KESKI-SUOMI Elekmerk Oy Keuruu Joutsan kunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Vyöhyketerapia Jämsän kaupunki Jämsänkosken kaupunki Kanavateos Ay Palokka Keuruun kaupunki Konneveden kunta Kyyjärven kunta/ koulutoimi Pylkönmäen kunta PW-Studio Keijo Penttinen Toivakan kunta Saarijärven kaupunki Äänekosken kaupunki/Y mpäristölautakunta ETELÄ-SAVO Haukivuoren Metsänhoitoyhdistys ry lnsinööristoimisto RejLers Oy Mikkeli Järvi-Suomen Vihertietokeskus Mikkeli Jäte Juha Ky Juva Kangasniemen Osuuspankki Metsätyllilä Oy Mäntyharju Mikkelin Palvelukoti Ky Punkaharjun Puutarha 58500 Punkaharju Savonlinnan Puhelinyhdistys Sulkavan Vene Oy Suur-Savon Sähköyhtiöt POHJOIS-SAVO Karttulan Sairaankuljetus Ky Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Suonenjoki KYMENLAAKSO Mustilan Taimitarhat Elimäki T & T Tommi Rämä Oy ETELÄ-KARJALA Astepa Oy Lappeenranta Imatran Painotalo Imatran Rengas ja Autotarvike Imatra Merenkulkulaitos Viittatehdas Kulho Parturi-Kampaamo Tukkapiste Lieksa Putkiasennus K. ~., Kirkkokatu 2813, 92100 Raahe (08) 84913, fax (08)8493 996 Suomussalme kunta PI 4 89601 Suomussalm puh. 016 537356 KAINUU Tiliristi Ky Isännöitsijätoimisto Ristijärvi ETELÄ-POHJANMAA Hesburger Seinäjoki HS-Muovi Oy Kauhava lnhan Tehtaat Oy Ab Ähtäri Kauppapuutarha Esa Tamsi Aystö K-Ekstra Söderlund Vasikka-aho Paniikkihäiriöyhdistys 62100 Lapua Pirttisen Mehuasema Kortesjärvi Puusepänliike E. ~..,,. TUEMME LUONNONSUOJELUA ATAGEARSOY PL 130 33101 Tampere Puh
0400-272028 Siivouspalvelu Pahikkala Oy Naantali Suomalaiset Saaristolaivat Turku Turun Optillinen Liike Turun Pussija Kirjekuoritehdas 20101 Turku Turun Viatek Oy Unipet Oy 20780 Kaarina Wava Bakerytechnic Oy Suomusjärvi SATAKUNTA Jukan Metalli Oy Pori Messin Oy Pori Porin Lämpövoima Oy Rauman Akku Ryytiaitta lsolinnankatu Pori AHVENANMAA Ahvenanmaan Elävän Ravinnon Instituutti UUSIMAA Alfa Laval Oy Espoo Allag Oy Helsinki Api Portescap Scandinavia AB Helsinki Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Arme Oy Kulloo Auto Pika Oy Autopeltikorjaamo Capman Capital Man Oy Helsinki Carnival Films Ltd Oy Helsinki Compostruet Oy Kerava Dinosoft Oy Helsinki DMB & B Oy Helsinki SUOMEN LUONTO 3/99 Elektro-Dynamo Oy Helsinki Elävän Ravinnon Yhdistys ry 00160 Helsinki Elnova Nummela Elström Oy Espoon Taidelasi Oy Ever Parts Oy Espoo Famon Oy Helsinki Fundus Oy Helsinki GJP-Tilit Oy Gravox Oy 00210 Helsinki Henrex Oy Ab Espoo Hermannin Kuljetus Oy Helsinki Hesto Oy Ab 01 101 Östersundom Hair Art Itäkeskus Oy Helsinki Hyötykasviyhdistys ry Tilaa ilmainen siemenluettelo p. f; ;Jl~ KINTÄ· JA ELINTARVIKEIAITOS aasa ITALKONOY Helkkiläntie 3, 00210 HELSINKI SIRDNNHII Oe!linoorio • So,o Hild,n • 33230 TAMPUE, puh: !031 2,n 111 ESE ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Allkkell, puh. (09) 4342350, fax 43423535 115-Consulting Oy Espoo lntress Design Oy Helsinki lsännöintija Tilitoimisto K & T Forsberg Jana valo Oy Tervakoski Suomen Journalistiliitto JSP Health lmport Oy Helsinki Kantakaupungin Kiinteistöt Helsinki KESKO Helsinki Keskustan eduskuntaryhmä Kluuvin Kiinteistöt K-Market Stigu Hanko KOM-Teatteri Kotimaa Kustannus Oy Helsinki KP-Asennus Oy Kerava Lassilan Tila Tuusula Lito-Star Oy Espoo Luontaisterveys ry Helsinki Mainos Mayday Oy Vantaa Metsästäjäin Keskusjärjestö MJK Metsä Timber Espoo Kampaamo Mixage Helsinki Muotolevy Oy Myllyhoitoyhdistys ry Helsinki Nopon Oy Vantaa Otava Kustannus Oy Pesula lira Ky Hanko PolyGram Finland Oy Projekti-Valvonta Oy Mäntsälä Psykologiset Vyöhyketerapeutit ry Veikkola Pumppulohja Oy Ab Saukkola Rakentajain Konevuokraamo OYJ Vantaa Ravintola Bellevue Reprostudio Heku Oy Helsinki Resto-Lattiat Oy Roi-Tilit Espoo Saajos Oy Lohja Salonsaaren Lomakylä Vantaa Santasalo Tuomas Ky 00930 Helsinki Scan Auto 00410 Helsinki Siuntion kunta STF Finland Espoo Suomen Homeopaatit ry 02600 Espoo Suomen Kalamiesten Keskusliitto www.kalamieslehti.fi Suomen Luontaisterapeuttien Liitto 01730 Vantaa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto ry Suomi-Venäjä Seura Tecnomill Oy Kauniainen Tellervo Kyläkallio Asianajotoimisto Ky Thor Lighting Oy 04251 Kerava Tietosähkö Oy Järvenpää Tilitoimisto 1450 Vantaa Tmo-Termo Oy Helsinki Transfennica Oy Universal-Exes Oy Helsinki Uudenmaan Pohjatutkimus Vantaa Uudenmaan ympäristökeskus Helsinki VideotuotantoTapper Oy Hyvinkää VR Cargo Ympäristölakiasiaintoimisto Helsinki Jos haluat laittaa tuki-ilmoituksen, ota yhteyttä ID-Mediayhtiöön, puh. (015) 1951, f,x (015) 195 3875 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki puh.vaihde 09-61 3 231, fax 09-6132 3390 Pohjois-:?avon ,.,i METSAKESKUS Kiimingin kunta PL 4, 90901 KIIMINKI Lasinkorjaus J. Näres Tmi Tuulilasinkorjaukset ja hionnat, Puh. J E Bagarnäs Oy Ab Turku Laitilan Puutarhakauppa 23800 Laitila Masan Baari Turku Naantalin Asbestija Rakennussaneeraus Oy Mynämäki Proverbis Oy Ab 21600 Parainen Puistoja Puutarhapalvelu Raisio, 0400-743651 Rakennusliike Onmark Oy Salo Riverside Studio Oy Rymättylän Osuuspankki Sento Oy 24101 Salo puh. (09) 681561 . (01 3) 6841 660 ~, 'fT Fax. 0400-43 1822 Kiteen Vesikunta J PI 4 1, 8250 1 Kitee 1 ~_7 Puh. Pöllöjen ilta Pääsiäisenä: Tipuja ja PIIPUja Touko-kesäkuussa: Uudet kilit ja vasat syntyvät Viikoilla 10-11: Arktika ret~et 63. (01 3) 6841 666 Oy LMP Patents Ltd Ab lOIU' Oli Reeovery Prod.uct1t Suolahden Kaupunki Kevään tapahtumakalenterissa: 16.maaliskuuta:. 049-494734
4, Pohjolantori M 9, 45100 Kouvola, puh.105) 371 0301. Sirkka Oinas, kirjanpitäjä Ritva Pietiläinen, talouspäällikkö Terho Poutanen, tiedotuspääll., päätoim. (06) 312 7577, vaasa@sll.fi Varsinais-Suomi, Hannu Klemola Martinkatu 5, 20810 Turku, puh. Kun teet lahjatilauksen tällä kortilla, lähetämme Sinulle Suomen Luonnon tyylikkään lahja kortin, jolla voit ilmoittaa lahjasta sen saajalle! Tilaan Suomen Luonnon lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen __)_ 19_. Silja Sarkkinen, koulutussihteeri, vs. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan kahden viikon kuluttua ilmoituspäivästä. Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilausja suoramarkkinointitarkoituksiin (HRL). Hanna Matinpuro, kans.välisten as. 0500 320844 Keski-Suomi, ffari Kotimäki, Kilpisenkatu 8 A 24, 40100 Jyväskylä, puh ja fax 1014) 611 223,kotimäki@sll.fi Kymenlaakso, Hanna Majander Kauppamiehenk. (09) 409 238, www.lka.fi SLL:n nuorisojärjestö: Luont~itto ry Annankatu 26, 00100 Helsinki puh.109) 684 4420, fax 109) 6844 4222 SUOMEN LUONTO 3/99. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): Lähettäjä Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka:. Lappi, Tuula Leskelä, Korkalonkatu 12, 96100 Rovaniemi, puh. (02) 2355 255, fax 2355 244, turku@sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Asiamies Ritva Pietiläinen, p. Mervi Taskinen, laskuttaja Sirkka Tepponen, ekoenergia Liittohallitus Timo Helle, pj, 1016) 3364302, Janne Lampo/ahti, Seija Nerg, Juho Pennanen, likka Sten, Heikki Susi/uoma, Jorma Viljanen, Tiina Raivikko, Kaisa Raitio, Seppo Häkkifä Alueja piirisihteerit Et.-Häme, Erja Hakkarainen, Tervaniementie 20, 13500 Hämeenlinna, puh. Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. 64 z U,J 6 :) V) Tilaushinnat: Tilaushinnat Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille: Määräaikaistilaus 12 kk Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk 300 mk 170 mk 270 mk Suomen Luonto ilmestyy kerran kuussa. ja fax 105) 411 7358, siilahti@sll.fi Satakunta, Jukka Murro, Otavankatu 11, 28100 Pori, puh.ja fax 102) 632 6163, satakunta@sll.fi Uusimaa, Satu Hentu/a-Nieminen Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh.1091228 08206, fax 228 08 200, uusimaa@sll.fi Pohjanmaa, Jan Gäddnäs, Wolffintie 36 F 12, 65200 Vaasa, puh. ja fax 1016) 311 550, tai 0400168 271, leskela@sll.fi Pirkanmaa, Harri Helin, Laukontori 4, 33200 Tampere, puh.103) 2131317, 049 737580, fax 2131017, helin@sll.fi Pohjois-Karjala, ffari Uotila, Penttilänkatu 7-9, 80220 Joensuu, puh.1013) 138 281, 0400125 972 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Merja Ylänen, Kajaaninkatu 13, 90100 Oulu puh. Lahjan saaja Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Lahjan antaja (laskutusosoite) Allekirjoitus: Nimi: Osoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin !myös suuntanumero): Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. (09) 228 08333, www.sll.fi/tuki/ Luonnonkuva-artdstolluontuvat Nervanderinkatu 11, 00100 Helsinki puh. E1/a Kosk,; jätteiden synnyn ehkäisy Ilpo Kuronen, luonnonsuojelupäällikkö Maija Lammi, järjestöpäällikkö, vs. 103) 6336 499 Et.-Savo, Eeva Taimisto, Olavinkatu 56, 57100 Savonlinna, puh. Lähettäkää Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen __j_ 19_. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 0051 /845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh.109) 228 081, telefax 109) 228 08200 sähköposti: toimisto@sll.fi ma-pe klo 8.30-16.15 internet: www.sll.fi Ulla Ahonen, toimittaja Mirja Breider, puhelinvaihteen hoitaja Erja Heino, jätteen synnyn ehkäisy Esko Joutsamo, pääsihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tarja Karvonen, toimistosihteeri, vs. Tilaajatunnus !jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): O Peruutan tilaukseni nykyisen tilausjakson päättyessä. Tilauksia ja osoitteenmuutoksia koskevissa asioissa sinua palvelee Suomen Luonnon tilaajapalvelu: Puh. Osoite: Suomen Luonto/Tilaaja palvelu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. pääll.vs. 108) 378 443, fax 370 279, ylonen@sll.fi Pohjois-Savo, Eelis Rissanen, Haapaniemenkatu 23, 70110 Kuopio, puh 1017) 262 3811, 050 569 9091 , erissane@muikku.jmp.fi Saimaan aiue, Pertti Siifahti, vs., Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta, puh. Määräaikaistilaus 12 kk 250 mk Kestotilaus 12 kk 235 mk Kestotilaus uudistuu automaattisesti tilausjaksoittain kunnes haluat keskeyttää sen. (09) 228 08221, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki puh. lspiiri@co.inet. Suomen luonnonsuojeluliitto 00003 Helsinki VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00510 /845 00003 HELSINKI SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Suomen Luonto on mainio lahja merkkipäiväksi, jouluksi, äitienja isänpäiväksi, uudelle ylioppilaalle, ystävälle yllätykseksi. O Määräaikaistilaus 12 kk O Määräaikaistilaus 6 kk Kestotilaus 12 kk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen ja teen tilaukseni jäsenhintaan Teen osoitteenmuutoksen. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen __J_ 19_. (09) 228 08 210, 228 08 224, telafax (09) 228 08 200
SÄHKÖ ONNISTUNUT YAllNTA LUONTO ILONA -sähkö tuotetaan 1·0 v. Siksi voit olla varma, että Sinun käyttämäsi sähkö on aitoa LUONTO-ILONAA. LUONTO ILONA -sähköä myymme vain sen määrän kuin vesivoimalla ja tuulella tuotamme. Soita meille, niin kerromme lisää! Haluamme olla puhtaasti ilonasi. LUONTO ILONA -sähkö on kilpailukykyinen ja puhdas vaihtoehto Sinulle, joka arvostat ympäristöä ja katsot tulevaisuuteen. LUONTO-ILONAN JA LISÄTIEDOT SAAT MEILTÄ: fil-' H A M I N A N ~~'lJ~ ENERGIA OY Postiosoite: PL 232, 48101 KOTKA Postiosoite: PL 5, 49401 HAMINA Köyntiosoite: KOTKANTIE 2, 48100 KOTKA Köyntiosoite: REUTSINKATU 12, 49400 HAMINA Puh.(05) 227 7111 Fax (05) 227 7250 Puh.(05) 758 661 Fax (05) 758 6622 http:/ / www.kotkanenergio.fi http://www.haminanenergia.fi. 1950 rakennetulla vesivoimal a ja tulevan elokuun lopussa valmistuvalla TUULIPUISTON tuulivoimalla
:q UONTAIS-JA ETSATALOUDEN ERUSTUTKINTO Kaksivuotinen koulutus (80ov) alkaa elokuussa 1999. 5. 3. html. Biisoni ja visentti kuuluvat nautaeläimiin, myskihärkä vuohieläimiin. (017) 263 3772 Fax (017) 262 2458 Vastaukset sivun 59 pähkinöihin 1. 08·841 161 fax 08-841 729 S ähk öl ämmi ttäj ill e vain 32,8 p/kWh talvipaiväja 13,3 ltJ p/kWh muu aika (+vpm). sit. This issue's summaries include: We can go looking for plants even in the depths of winter Golden eagles continue to be persecuted Suomen Luonto's series on Finnish biological research stations starts with Oulanka Biological Station A new cold record for Finland: -51 .5 ° C What attitudes do our political parties have towards the environment. Visentti ja biisoni joutuivat aikoinaan erilleen Beringin salmen synnyttyä. Nykyinen pesimäkantamme on 0-1 paria. Luonnonvara-alan koulutusta ja kehittämisprojekteja elämää ja luontoa kunnioittaen sekä maaseutuyrittäjille että maatalouslomittajille KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ! A RAAHEN AMMATILLINEN llllh AIKUISKOULUTUSKESKUS Maaseututiimi Rautaruukintie 35, 92100 RAAHE Anni Häikiö, (08) 2992 381, 040 581 6368 anni.haikio@raahenaakk.fi TIN KIMATTO MAT Luonnonsuojelun ja ympäristöl<asvatuksen asianajajat • Ikimetsät säästettävä • Sa ukor ja hylkeet jätettä vä rauhaan • Lintujen kevätmetsästys on barbariaa ... Joutsenet ovat a] kyhmyjoutsen, b) pikkujoutsen ja c] laulujoutsen. Erätaika-messuilla myös Pertti. (02) 8386 126 tai e-mail: tapani.suomi@spsoy.fi 1'" ~~~~!:~:::::ima For our English-speaking readers The summaries of articles appearing in Suomen Luonto can be found at www-page http://forest.s/1.fi/sll index. •L1.1onro-Liiror1 pifä sih1ecri 96•Pro Makasiinir -.iktivisri • Kulttuuri-~ mielipideia tiedelehrien liiton ,•pj, VIHREÄ LIITTO V)~ tå"/; Savon Erämessut Erätaika'99 Kuopio-hallissa Z3.-Z5.4.99 Erätaika Kuopio-hallissa kokoaa jo kolmannen kerran eränkävijät, luontoväen ja matkailijat sekä alan yritys: maailman yhteiseen suurtapahtumaan Kuopioon. -89, -90 •T1e10 FinL,ndia Ymrärislön Til-l S\JOffiCS'S:.l -kiriasra -93 • Ymriirisröyrinäj3 H~lsingin 1 1 ihr~ät. 2. 4. Nyt myytävänä koti tal ouk sille EkoEnergiaa, hinta vain 25,3p/kWh (+vpm). Tunturikiurun kuva on lehtemme sivulla 11. Savolaisen 'Kuvani luonnosta ' -valokuvanäyttely SAVON ERÄMESSUT Messutoimisto Tasavallankatu 22 70620 KUOPIO Puh. Tunturikiuru pesi aiemmin tuntureillamme säännöllisesti , mutta kanta on harventunut. Vesnroimaa, jossa ei edes säänniistelyaltaita! Pyydä tarjous! 66 Puh. 6. Talventörröttäjät ovat ruohovartisia kasveja, jotka varistavat siemeniänsä talvella hangelle. Koulutuksessa saat monipuoliset taidot: • eräja luontomatkailusta • luontorakentamisesta • metsätaloudesta • alan yritystoiminnasta Tutkinto on jatko-opintokelpoinen ja myös ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa täydennettynä lukiossa suoritettavilla lukioaineilla HAKU YHTEISVALINNAN KAUTTA: löytyy Koulutusoppaasta kohdasta Koims-Pohjanmaan ammatti-oppilaitos 1906 • Muu luonnonvara-ala, pk 854 • Muu luonnonvara-ala ja lukio, pk 942 TAIVALKOSKEN METSÄOPPILAITOS 93400 TAIVALKOSKI Puh. Vuosisadan pakkasennätys lyötiin Kittilässä 28.1.1999 (-51 ,5) . • Maaseudun tulevaisuus ja luonto pelastettava yhdessä Tapio Reinikainen Tuomas Rantanen (i;) Uudenmaan i,ihr~ät •Luonro-Liimn JX':,sihr. Talvikaristajat ovat laajempi käsite. Niihin kuuluvat törröttäjien lisäksi muun muassa monet puut ja pensaat. SUOMEN LUONTO 3/99. Kevät alkaa kun vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan yläpuolella. Eläin on Amerikassa biisoni eli buffalo ja Euroopassa visentti
A avikoiden eläinten keinot kuivuudesta selviämiseen ovat paljolti samanlaisia kuin merinisäkkäiden, paitsi että aavikoilla kuumuus vielä pahentaa ongelmaa. ELÄMÄ ON IHMEELLINEN Elämää kuivuuden kourissa SEPPO TURUNEN 1 hminen selviää ilman juomavettä vain muutaman päivän, minkä jälkeen kuivuminen johtaa kuolemaan. Yöllä ruumiinlämpö taas alenee aina 35 asteeseen, noustakseen seuraavana päivänä vain hitaasti, sillä ruumiin suuri massa lämpenee vähitellen ja turkki vieläpä toimii lämmön eristimenä. Pikkunisäkkäillä moinen lämpötalous ei onnistu, sillä niiden pienessä ruumiissa lämpötilan muutokset olisivat liian nopeita. Yksi keino on tietenkin hautautua päiväksi hiekkaan ja liikkua lähinnä yön viileydessä. Makea vesi onkin harvinaisuus maapallolla: aavikoita on noin kolmasosa pallon maapintaalasta ja myös meret ovat nisäkkäiden vesitasapainon kannalta rutikuivia. Merivedessä on suolan aineosaa natriumia 12 grammaa litrassa. Eli juomansa meriveden natriumin poistamiseen ihmisen pitäisi erittää kaksi kertaa enemmän vettä kuin hän juodessaan saa. Mutta säästeliään vesitalouden salaisuutena ovat erityisesti munuaiset. Rasvojen palaminen tuottaakin enemmän SUOMEN LUONTO 3/99 tätä niin sanottua metabolista vettä kuin muiden ravintoaineiden eli hiilihydraattien ja valkuaisaineiden. Kuumuutta ei kannata lievittää hikoilemalla, siinähän vain katoaisi kallista vettä. Eläinkunnassa on kuitenkin esimerkkejä lajeista, joille juomavesi ei ole tarpeen tai jotka tulevat pitkiäkin aikoja toimeen juomatta. Hylkeet, valaat, kamelit, aavikoiden jyrsijät, jopa tavalliset hiiret, monet matelijat ja monet niveljalkaiset ovat hyviä esimerkkejä kuivuuteen sopeutuneista eläimistä. Ihminen kykenee poistamaan elimistöstään korkeintaan noin kuusi grammaa natriumia kutakin virtsalitraa kohti. Aavikoiden selviytyjistä kuuluisin ja tutkituin lienee amerikkalainen kengururotta. Seurauksena onkin nopea kuivuminen ja kuolema, ellei makeaa vettä ole saatavilla. juuri vieroitettu merinorsuvauva on varsin itseriittoinen ekosysteemi: se tulee toimeen jopa kaksi kuukautta vedellä, joka syntyy sen omassa elimistössä, kun rasvavarastoja poltetaan energiaksi. Merinisäkkäiden munuaiset kykenevät valmistamaan erittäin väkevää virtsaa, jolloin veden menetys on vähäistä. Pienet niveljalkaiset eli hyönteiset ja niiden sukulaiset voivat saada riittävästi vettä jo suoraan ilmasta, josta se imeytyy niihin muun muassa suolen loppupään kautta. Kun juomavedestä on pulaa, kameli ratkaisee hikoiluongelman omalla tavallaan: se antaa ruumiinlämpönsä kohota päivän kuumuudessa jopa 41 asteeseen eikä hikoile ollenkaan. Se on minimoinut veden häviön uloshengityksessä nenäkäytävänsä erikoisrakenteella, sen munuaiset valmistavat erittäin väkevää virtsaa, ulosteista vesi imeytyy peräsuolessa tarkoin talteen ja eläin saa riittävästi vettä hapettamalla ravintona käyttämiensä rutikuivien siementen rasvoja. V alaat ja delfiinit hengittävät yhden tai kahden kapean puhallusaukon kautta, mikä vähentää veden hukkaa uloshengitysilmassa. 67. Pikkunisäkkäät voivat vetäytyä maanrakoihin aavikon kuumuudesta mutta kamelille se ei onnistu. Jonkin verran vettä valaat, hylkeet ja aavikoiden eläimet saavat toki syömänsä ravinnon mukana. Eläimillä on monia konsteja tulla toimeen kuivuuden keskellä. Ajatellaan vaikkapa ihmistä meren armoilla. Tämän vuoksi rasvat ovat edullisia polttoaineita silloin, kun vettä on niukasti tarjolla: aavikkoeläinten ravinnossa, linnunpoikasen kehittyessä munassa, siilin horrostaessa, karhun uinuessa talviunessaan ja hylkeiden viettäessä pitkiä aikoja merellä
r • ,.. .. Olen ki innostunut Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Li iton toiminnasta. t: ::::; 't> Luonnonsuojelu• liittoa maksamalla itse postimaksun Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 005 10 Helsinki V ASTAUSLÄH ETYS Sopimus 0051 0/845 00003 HELSINKI Suomen luonnonsuojeluliitto ry puh. Jäsenetuina saat Luonnonsuojelija -lehden sekä monenlaisia alennuksia mm . .. ..... Saan kaikki jäsenedut ja jäsenkortin maksettuani jäsenmaksun minulle pian lähetettävällä tilisiirtolomakkeella. vesistöjen suojelu ja -kunnostaminen kutsumme kaikki vesistöjen tilasta huolestuneet kansalaiset mukaan vesistötal koisi in, eteläisen Suomen metsiensuojelualueiden lisääminen ja monimuotoisuuden vaaliminen talousmetsissä, kestävän energiajärjestelmän edistäminen . .. ..... L uonto tarvitsee puolustajansa. Halutessasi voit tukea D D D Hal uan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. --------------------------------------SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO PALVELUKORTTI Postimaksu maksettu. Lähiosoite: Posti nro ja -toim ipaikka: ...... ... Muistatko enää, millainen on rikkumaton rauha talvisessa metsässä. .. . Pyydän lähettämään lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta. Kuluvana vuonna tavoitteitamme ovat mm. Nimi: ............... Liittymällä Luonnonsuojeluliiton jäseneksi vaikutat osaltasi luontomme säilymiseen puhtaan ja elinkelpoisena tulevillekin sukupolville yhdessä 30 000 muun jäsenemme kanssa. ............. ... Olet tervetullut Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi! Jäsenmaksumme 1999 on 130 mk. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinoi ntiin . .... Suomen Luonto -lehden tilauksesta sekä liiton kursseista ja luonnonharrastusviikoista. ..... .. ... ... ....... .... . Näkyvää ja tärkeää luonnonsuojelutyötä paikallistasolla tekevät 15 luonnonsuojelupiiriä ja yli 200 luonnonsuojeluyhdistystä. .......... Allekirjoitus: . Puhelinnro: .. .... .. ..... ....... Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut luonnon puolesta jo yli 60 vuotta . Pyydän lähettämään lisätietoja. (09) 228 081 www.sll.fi. ' ~t t -~~.: .. ........ ......... .... .... ... ... .. . .. , ................... .....