Suomen Luonto 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Saukko viiksivallun jälkiä seuraamassa Huhtikuun mysteeri ilmastonmuutos näkyy selvästi juuri nyt jorma Uotinen taiteilija aistii luontoa herkästi 3 Irtonumero 7,50 9.4.2009 Kuninkaan katse Maakotkia enemmän kuin sataan vuoteen
Nopean ponkaisun mahdollistaa vararavintoa pullollaan oleva juuristo. KeVät Heräämisiä rentukat ovat paikalla, kun kevätpuro tulvii. Viime vuosien varhaisin havainto kukkivista rentukoista on vuodelta 2002, jolloin ne loistivat jo huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Sen turvin koko talven maan rajassa kyyhöttänyt kevätverso ojentautuu kevään kohinaan. KUVA HEiKKi NiKKi · TEKSTi ALiCE KArLSSON
1618) saivat minut pohtimaan autonhankintaa 12 vuoden tauon jälkeen. Suuret autonvalmistajat olisivat jo aikoja sitten voineet aloittaa laajamittaisen sähköautotuotannon, mutta öljy-yhtiöiden tuki ja painostus ovat pitäneet alan fossiilisena. Suurin on akkujen kova hinta, joka tuplaa peruscorollan hankintakustannukset. Monta mutkaa on toki sähköauton tiellä. En ympäristösyistä omista autoa. Toivon, että kovasti yleistyneet hybridit ovat vasta välivaihe. PÄÄKirjOiTUS KEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Riisikupin paluu len kuin Jorma Uotinen (s. Niiden tankkiin kun lorotellaan bensaa tai dieseliä, joka muuttuu jarruttaessa sähköksi akkuihin. Talven sateiden päätyttyä Yhdysvaltojen Mojaven aavikon ocotillopensaisiin puhkeavat lehdet ja pian sen jälkeen kukat. Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajajormaLaurila Toimituspäällikkö juhahonkonen Toimittajat Anttihalkka,AliceKarlsson, juhaKauppinen,johannaMehtola Toimituksen assistenttiElinajuva(äitiyslomalla), jennihänninen Ulkoasuillusia/heikkiLaurila Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi 4 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 juHa valste. 6869). Ajoneuvorekisterikeskuksen tilastoista näkee, että kärkisijat menevät tavallisille pikkuautoille. Visiossani ihmiset käyttävät mahdollisimman paljon joukkoliikennettä, polkupyörää ja apostolinkyytiä mutta tiukan paikan tullen myös sähköautoa. Minullakin on sellainen ollut, viime vuosikymmenen puolivälissä Datsun Cherry -82. Toki tämäkin on parempi kuin peruspolttomoottori, mutta eivät hybridit aivan ekologisimpia autoja ole. Hikiän miehet (s. Olen kuitenkin varma, että nyt ollaan vasta versiossa 1.0, eli tekniikka kehittyy ja hinnat tippuvat melko nopeasti. Virta on tempaistu tuulesta, auringosta sekä luontoystävällisestä vesivoimasta ja bioenergiasta. Jos kärryn saa surraamaan töpselistä tulevalla vihreällä sähköllä, niin mikä ettei. Kukat kukkivat ja linnut laulavat. Eli riisikuppi sekin! Jo alkoi taas tämän miehen kaasujalkaa syyhyttää. jUHA HONKONEN TOiMiTUSPÄÄLLiKKö O 60 KEVÄT TUO VÄriT AAViKOLLEKiN. Ah! Hikiän sähköauto on valkoinen japanilainen. Teinipojan oma riisikuppi
6 30 38 60 8 10 19 56 Kuukkelit johdattivat Kirpunmetsään Tästä on mennyt saukko Maakotka. Myös muutto varhentuu. Heidän pajassaan vanhat Toyota Corollat muuttuvat uusiksi vähäpäästöisiksi eCorolloiksi. janne BjöRklunD Tiede ja tutkimus 12 Koira antoi sudelle mustan turkin 12 Uni pelastaa sukupuutolta 13 Kampamaneettivaara ennenaikaista Ihmiset ja elämäntapa 14 48 52 55 68 Lepaalta orkideaoppiin Lontooseen Niina-Matilda juhola. WilleRiekkinen. 20 Huhtikuun mysteeri Eläimet ja kasvit KEVÄÄN KELLO EDiSTÄÄ. Käärmeentappaja.Poispäiviltävainkierokäärme! Aikuinen leikkii. Vainonaltanousuun. 70 Piispa saa puhua luonnon puolesta. Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. hikiänheppujenCorollanvarassa. Kotonavoimakummunjuurella. Kolumni. Kotkan tarina sivuilla 3847. asko Hämäläinen 30 SAUKKO TULi TAKAiSiN. Se aikaistaa pesintöjä. Kuvassa punakuireja matkalla pohjoiseen. Suon silmässä. MariaPeurankolumni. "Luovuin autostani kaksi vuotta sitten, ympäristösyistä." jormaUotinen. Mestaripuljaajat lisääntyvät virtavesien äärellä. 83 Kevät! Satu. Vakiot 6 Luontojaympäristönyt 12 Tiedejatutkimusnyt 14 Maailmalta 67 Parasjuttu 68 Omareviiri 74 Lukijoilta 76 Kysyluonnosta 80 Kirjeitärantavajasta 81 Pähkinät 81 Palvelukortti 82 jälkikirjoitus KANNESSA Maakotkat selvisivät vihasta ja vainosta nipin napin hengissä. Leivonmäenkansallispuistossa ennallistettiinsuotakäsipelillä. 20 Ympäristö 16 VANHALLA AUTOLLA UUTEEN AiKAAN. F I SUOMEN LUONTO 3 | 2009 5. Aavikko kukkii Pallas on vihreille kova paikka ALKU kutistaa eniten ympäristöhallintoa Kemikaalimaan vartijat. mauRi leivo SuomenLuonto3|200968.vuosikerta julkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto Ilmiöt 2 Kevät: Heräämisiä 16 Suomen sähköauto. Kannen kuva: Markus Varesvuo. Hikiän pojat eivät jääneet odottelemaan sähköautojen tuloa markkinoille. Leudontuneet talvet tuuppivat kantaa kasvuun. W W W. SU O M E N LU O N TO
Vieläpuhuttiin,ettäjärvessäeliyksivanhaharmaahyljekuinLochNessinhirviö.helmikuussaselähtiliikkeellejanähtiinläheisessämetsässä.Maakuntahallituksenluontovastaavajörgen Erikssonlähtietsimään lähtietsimään hyljettä,jokalöytyinytLångsjönjäältä. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOiMiTTANUT ANTTi HALKKA nYt luontoon! hANNUhUOViLA/KUVALiiTERi Metsien suojelu Nokkosperhonen ei enää ykkönen Aikuisenatalvehtineetnokkosperhoset ilmestyvät nyt pihoihin ja pientareille lämmittelemään.Nokkosperhostaonpidetty asuttujenympäristöjenyleisimpänäpäiväperhosena.Enääseeisitäole."Kantaonkokenut romahduksia 1980-luvulta lähtien", kertooprofessoriKauri MikkolaEläinmuseolta. Mikäsainestorinliikkeelle?Tulikohylkeelleyksinäistäjärvessä?Pariutumisaikahanoli käsillä.iäkäshyljekatsoijäälläkameraanja pititietonsaomanaan. ANTTi HALKKA Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. 6 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Hannu Siitonen on pitänyt useita valokuvanäyttelyitä. Harmaahylje eli järvessä Tuntematonkalastajasiirsihuhunmukaan Ahvenanmaan Långsjön-järveen 1980-luvulla kolme harmaahyljettä, "jotta myös järvikalastajat saavat tuta yhteiseloa hylkeidenkanssa".huhuosoittautuitodeksi, kunyksihylkeistäammuttiinhaulikolla. LUONTOKUVAAjA. "Senonmoninpaikoinsyrjäyttänytneitoperhonen.Onesitetty,ettäneitoperhonenkantaisi virusta, joka olisi sille itselleen vähemmänhaitallinenkuinnokkosperhoselle." jUHA KAUPPiNEN Yllättävä havainto jÖRGENERiKSSON Kuukkelit johdattivat Talvi 2009 toi mestarikeihäänheittäjä Hannu Siitoselle vielä yhden voiton. Maanviljelijä,kirjailijajaluontokuvaaja Hannu Siitonen sai kevättalvellaparhaanmahdollisen60-vuotispäivälahjan.Siitonensaitietää,ettähänen pari vuotta sitten löytämänsä, 18 hehtaarin suuruinen arvokas "Kirpunmetsä"ParikkalanMelkonniemessäoli päässytsuojeluun.Välillämiesolijoluopunuttoivosta
"jotenkinseolijäänytmetsäretkiltäni syrjään. Siellä on paljon laho- ja maapuita, jotka rikastuttavat hyönteismaailmaa. Nyt kuukkelit kuitenkin johdattivat minut sinne ja metsä saatiin suojeltua", tyytyväinen kuukkelimies kertoo vain muutamaa päivää ennen syntymäpäiväjuhliaan. 1870-2008 Näin ilmoitan metsän Metso-suojeluun Metso-ohjelmaavartenetsitäänsuojelunarvoisiametsiäLapin eteläpuolisessaSuomessa.jostiedättällaisenmetsän,voitottaa yhteyttä alueen ympäristökeskukseen. Kirpunmetsä sijaitsee vain neljän kilometrinpäässähänenkodistaan. Ostajana oli Metsähallitus, ja ostoonkäytettiinMetso-rahoja. Pieni Kirpunmetsä tarjoaa turvapaikan kuukkeleille ja liito-oraville. Tämävoinorjalaistutkijoidenmukaanviitatametaaninkiihtyväänvapautumiseenikiroudasta. KUUKKELiEN KELPUUTTAMA Kuukkelit ovat tarkkoja ympäristöstään, ja alun perin metsä oli niiden valinta. Merenpinta voi nousta metrinkin PAriKKALAN HENKirEiKÄ. "Kirpunmetsän lähellä ei ole yhtään toista vanhan metsän sirpaletta, sillä kaikkimetsätovatenemmäntaivähemmänmetsätalouskäytössäjahakattuja", hannuSiitonenkertoo. Se lähti yllättäen vuonna 2007 nousuun oltuaanpitkääntasapainossa.Metaanipitoisuuden kasvu on ollut erityisen suurta huippuvuorilla. Tuorein hallitusten välisen ilmastopaneelin iPCC:nraporttiarvioinousunolevan1859senttiä.Syynäuuteenarvioononse,ettäjäätiköiden vaikutuksistaonsaatuuuttatietoa.Valtamerten pinnannousuuhkaanoin600miljoonanihmisen asuinseutuja. Kirpunmetsään Kuukkeleillakin oli osuutta asiaan kuinkasmuuten. hannuSiitonenkertoopaikallaanjunnanneeseensuojeluhankkeeseentulleen vauhtia, kun paikallinen ympäristökeskus puuttui viimein asiaan ja neuvottelikaupatalueenomistavanperikunnan kanssa. Ennalta tuntemattomaan arvometsän työnimeksi tuli Kirpunmetsä läheisen Kiprunjoenja-rannanmukaan. Paras lahja tuli etukäteen. iSMO TUOrMAA Korhola kyseenalaistaa ilmastonmuutoksen EuroparlamentaarikkoEija-riitta Korhola (kok.)epäileeilmastonmuutoksenolemassaoloasilläperusteella,ettämaailmankeskilämpötilaolisitällävuosikymmenellälaskenut. ilmastotutkijoidenmukaanlaskustaeivoipuhua.Kymmenenvuottaonliianlyhytajanjaksoilmastonmuutoksenanalysointiin.MaailmankeskilämpötilannousuaonhillinnytLaNiña-ilmiö. jUHA HONKONEN CLiMATiCRESEARChUNiT Keskilämpötilan poikkeama (°C) vv. "Metsässä on pesinyt viirupöllö, ja sieltä löytyy useitakin liito-oravien pesäpuita. Nousu pysyialustavantiedonmukaanviimevuonnayli kahtena miljoonasosana. Kööpenhaminaan maaliskuussa kokoontuneetmaailmanjohtavatilmastotutkijatarvioivat, että valtamerten pinta voi enimmillään noustavuoteen2100mennessäainakinmetrin. "Aivan uusimmat, laajat ja arvovaltaisilla tahoilla julkaistut tutkimukset osoittavat samaa kuin havaitut lämpötilasarjatkin: juuri nyt lämpötilaeiseuraaloogisestipäästöjenkasvua.Siinämissäviimevuosisadallalämpötilanousi0,7 astetta,tällävuosikymmenelläseonkinviilentynyt",Korholakirjoittaatiedotteessaan. Ennen teollista aikaa hiilidioksidipitoisuudeksi on arvioitu 280 ppm. Metsääluonnehtivatuskomattoman suuret vanhat haavat. "Katsoinheti,ettäkyseessäolimielettömänhienovanhametsä,jonnekuukkelit minut veivät", hannu kertoo nyt iloisenapitkänsuojeluväännönjälkeen. Kuukkelikuvaajana ja luontokirjailijana tunnettu takavuosien mestarikeihäänheittäjä Siitonen löysi Kirpunmetsän seuratessaan uutta kuukkeliparia. jossain vaiheessa mukaan yritettiin kytkeä paikallista metsäkeskusta, muttasenroolijäisuojelussahaljuksi.Apua SiitonensaisensijaanpaikallisenluonnonsuojeluyhdistyksenVeijo Vilskalta ja luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirinPertti Siilahdelta. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT sää ja ilMasto hANNUSiiTONEN Maapallon kuumemittari näyttää jo 386 ppm YhdysvaltainNOAA-tutkimuslaitoksenmukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut jo 386 miljoonasosaan (ppm). hiilidioksidiontärkeinkasvihuonekaasu.johieman nykyistä korkempi pitoisuus riittää nostamaanmaapallollekahdenasteen"kuumeen". Lisäksi olen nähnyt metsässä harmaapäätikan, pohjantikan sekä hömö-jatöyhtötiaisia. Suojelu on iloinen tapahtuma paitsi hannulle ja kuukkeleille myös muulleluonnolle. Metsien ei tarvitse olla luonnontilaisia.Lisätietoja luonnontilaisia.Lisätietojawww.metsonpolku.fi LÄMPENEVÄÄ. Maailman kymmenestä kuumimmasta vuodesta kahdeksan on ollut 2000-luvulla. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 7. Toiseksi tärkeimmän kasvihuonekaasun metaaninviimevuodenpitoisuuseiolevielätiedossa
Kantaontaantunutroimastiviidenvuodenajan. Aikuisten kuolevuus oli syksyllä tavanomaista korkeampijapoikuekokopienempi. "Soistaonmaakunnassaojitettu80prosenttia, muttaturvettahalutaansiltikaivaaluonnontilaisiltasoilta",sanoopiirinAnni Kytömäki. Lapin riekot vähissä Lapinriekkokantaonalimmillaankymmeniinvuosiin,alleyksilintuneliökilometrillä. "Tosinniinlieneetullutmuillekinpuolueille. "Aikavakainamäärätpysyivät,vaikkahaukkoja valuikinetelään.Myyriäriittikokotalven." ANTTi HALKKA Timo Tannisesta veden ja Yli60000järveäjatuhansiakilometrejä rantaviivaa, 200 000 neliökilometriä metsiä, 50 000 eläin- ja kasvilajia.Siinähuhtikuunalussaympäristöministeriönylijohtajanaaloittaneen Timo Tannisenvastuualue. Ministeri Lehtomäki on korostanut, että muutos koskisi vain PallasYllästunturinkansallispuistolakia. jos Pallaksella sallitaan matkailurakentaminen, hankkeita voi viritä myös muihin kansallispuistoihin. Riekkoadressiin tuhat nimeä Pirkanmaan riekkosoita turpeen kaivukta puolustavan vetoomuksen allekirjoitti yli tuhat henkilöä. "haasteita tosiaan riittää, kun myös runsaspuoletluontotyypeistäonuhanalaisia ja itämeri tutkijoiden mukaan maailmansaastuneinmeri." "Uhanalaisten lajien suojelu on tärkeäsektori.Esimerkiksisaimaannorpan suojelu-jatutkimusrahojenniukkuuson esimerkki siitä, miten toimet ovat alakantissa." Metsien suojelussa Tannista huolestuttaaMetso-ohjelmanrahoitus. jouRnalisMi Suomen Luonnolle tunnustusta Suomen Luonto sai huomiota Journalisti-lehdessä (6/2009). hallituspuoluevihreilleasiaonhankala.Eduskuntaryhmänpuheenjohtaja Anni Sinnemäki myöntää, että lakiesityksestäontullutrunsaastikriittistä kansalaispalautetta. Suomalaisista yli puolen eli kolmen miljoonan lähivesistötovatenintääntyydyttävässätilassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT lintuMaailMasta MARKUSVARESVUO Kansallispuistot riEKKO Pallas on vihreille Anni Sinnemäki vieroksuu Pallaksen hotellin laajennusta. Kiista PallasYllästunturin kansallispuiston rakennushankkeesta käy kuumana. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki(kesk.)aikootuoda huhtikuussaeduskunnankäsittelyynlakimuutoksen,jokasallisikansallispuistonalueellasijaitsevanmatkailukeskuksenlisätämajoituskapasiteettiaan120 vuodepaikalla ja 7600 kerrosneliömetrillä.Muutosmahdollistaisimyösparkkipaikan ja laskettelurinteiden laajentamisen. "Senlisäksimonetsisältökysymykset, kuten asemakaava ja esimerkiksi jätevesienkäsittely,ovatratkaisematta." Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin luontomatkailuluonto yKsiin Käsiin VANHA HOTELLi. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri luovuttisenhelmikuussamaakuntaliitolle. hankkeessa on paljon perustavanlaatuisiakysymyksiä,jotkapitääselvittää,ennenkuinlakiesitykseenvoiottaalopullistakantaa",hänmuotoilee. Mediakritiikki-palsta kiittää lehden asiantuntemusta, kuva-aineistoajataittoajaarvioi:"KokonaisuutenaSuomen Luontoonvarmastitasokkaimpiaaikakauslehtiä Suomessa." juha Kauppisen juttu Finavian glykolipäästöistä (SL 3/2008) oli puolestaan yksi Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon loppusuorankuudestaehdokkaasta. 8 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 hANNAhENTiNEN. Suuriosatunturihaukoistajamaakotkistajättäneesaaliinpuutteessapesintäyrityksenväliin. Riekkokantojenromahduksiatunnetaan1930-luvulta,jasilloinkintoipuminenveiuseitavuosia. PErTTi KOSKiMiES ANNi SiNNEMÄKi Haukat selvisivät talvesta Maaneteläosiinjäimyyrävuodenturvintalveksipaljonhiirihaukkoja,piekanojajasinisuohaukkoja.LumijapakkaneneivätlintuharrastajaPekka Kominmukaanlannistaneetlintuja. MinisteriöönhäntuliWWF:npääsihteerin paikalta. Sinnemäenmukaanjolähtökohtaon ongelmallinen:voidaankolakimuutosta laatiavainyhdenyrittäjäntaloudellisia etujavarten. Tanninen johtaa uutta luontoympäristöosastoa, johon ministeriönydintoiminnotniputettiin.Ministeriöönjäivainyksitoinenlaajasektori, ilmansuojelun-jakemikaalientyyppiset kovat asiat, joita paimentaa ylijohtaja Pekka jalkanen. "AjanEU:nkinhyväksymäätavoitetta, ettäluonnonköyhtyminenpysäytetään 2010mennessä",Tanninensanoo. Uhanalaisialajejaon1505. Tehtävää riittää
"Outoa, että ympäristöministeriö on päättänyt yhä ajaa lakimuutosta", sanooTelkänranta. itäMeRi jUSSiKARVONEN 9. "Käkeä en sentään hirvinnyt laittaakukkumaan.Ensimmäisenä vuonnalaitoinpöntönkoristukseksikäenkuvan,mutta pikkulinnut eivät pönttöön tainneet edes vilkaista.Kunmuutinkoristuksentalitintiksi,alkoi asukkaitailmaantua." Asukkaina on ollut lähinnä talitiaisia, jotka ovatkasvattaneetpöntössäenimmilläänyhdeksänpoikasta.Tänävuonnaneovatjokierrelleet kelloa.Kirjosiepotjapikkuvarpuseteivätolepöntöstäinnostuneet. "jo nyt Enontekiön kunta vaatii tasapuolisuuden nimissä, Pallas-lakiesitykseen vedoten, lupaa matkailurakentamiseen Pyhäkerolle, PallasYllästuntu- LAPASOTKAT VÄHENEVÄT. "Puistonkävijämäärätulleeyhäkasvamaan.Muttatarvitaankooikeastiuutta majoituskapasiteettia, ja voisiko Pallas kenties menettää jotakin perinteisestä ominaisarvostaan?",Sinnemäkipohtii. rinkansallispuistonpohjoispäähän.Sallassa suunnitellaan laskettelurinteitä vanhojenmetsiensuojelualueelle.Myös Kolinkansallispuistossaonhalujahotellinlisärakentamiseen.Näitävaatimuksia onvaikeampitorjua,josPallas-lakimuutoshyväksytään." PallasYlläs-lakiaoltiinmuuttamassa jovuosisitten.Asiastavirinneenkohun takiaympäristöministeriöteettiSuomen ympäristökeskuksella,MetsähallituksellajaMetsäntutkimuslaitoksellaympäristöarvioinnin.Senmukaanmolemmatrakentamisvaihtoehdotaiheuttaisivathaittaaluonnolle. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT lintujen pesiMäaiKa kova paikka jUhAhONKONEN Hauholla tikittää käkikello linnunpönttönä hauholainenkelloseppäjuha jyrkänkoski onyhdistänytkäkikellonjalinnunpöntön. EU:nuusimeristrategiadirektiivivelvoittaapaljon nykyistä tarkempaan saaristolinnuston seurantaan.Suomellaonitämerenlinnustostaaivan erityinen vastuu, onhan saarinen rannikkomme erityisenotollinenmerilintujenpesimäpaikka. ANTTi HALKKA TiMO TANNiNEN SUOMEN LUONTO 3 | 2009 MARKUSVARESVUO kohde,jossakäyvuosittainyli300000 matkailijaa.Pallaksenkävijöitäkiehtoo perinteinenretkeily;aluepoikkeaasiten Lapinsuuristaviihdekeskuksista. "Lintujen puuhaa on kiva seurata piha-askareiden lomassa, ja samalla voi tarkistaa kellostaajankulun." jUSSi KArVONEN LAKiMUUTOSTA VASTUSTAVAPelastaPallas-liikeonkerännytnettiadressiin yli14000allekirjoitusta.LiikkeenaktivistiHelena Telkänrantapitäälakiesitystäturhanajajopavaarallisena. "Maatalouden tukipolitiikkaa ja tukirahojatulisisuunnataniin,ettäsamalla palveltaisiinvesiensuojelua." "Meilläonkansainvälinenvelvoitehoitaamyösmereisenluonnonsuojelu.Ylipäänsämoniakansainvälisiäjakansallisiatavoitteitaeiolesaavutettu." ANTTi HALKKA PETTERiTOLVANEN/WWF Saaristolinnusto muuttuu: Lapasotka on häviäjä, valkoposkihanhi voittaja Valkoposkihanhionlevittäytymässälähes koko Suomen rannikolle. Se on merimetsonohellaselvinviimeaikoinarunsastunutsaaristolintu. Suomessa pesii enää ehkä muutama sata paria. jArMO PASANEN maan vartija "jos ekologisen kestävyyden turvaamisessaeitoteutetasovittujaasioita,se onhuonosignaalimetsienkäytöstä." "Kyseonimagosta,jokaheijastuumyös yritystentoimintamahdollisuuksiin." itämerenjajärvientilantulisiympäristöministeriönmukaanollahyvä2015 2027mennessä. "Minulla oli käkikellon koneisto, jonkaympärillerakensinpöntön",selittääjyrkänkoski. Taantunein laji on lapasotka, pieni sorsalintu,jonkakannanrippeetelävätMerenkurkussa Pohjanlahdella.Muitasaaristolinnustonhäviäjiä ovatkäynnissäolevanRiista-jakalataloudentutkimuslaitoksensaaristolintuseurannanjalintuatlashankkeenmukaanhaahkajariskilä. Talitiaisetovatuseanavuonnasaaneetpesiätikittävässäkellossa
Määrä on lähes kolmannes koko vähentämistavoitteesta.TiedotilmenevätALKU-työryhmienraporteista. Suomen Luontoeisaanuthankkeesta vastaavalta ministeriltä Mari Kiviniemeltä(kesk.)kommenttiavähennysten jakautumisesta. hankkeen tavoitteena on vähentää ympäristöhallinnosta 200 henkilötyövuotta vuosina 20122015. "Luonnokseensisältyvätsäädösehdotukset ovat aukollisia, osin sisällöltään sumeita ja kokonaisuutena siinä määrin keskeneräisiä, että lausunnossa on moneltaosinjouduttuarvuuttelemaan säädösehdotusten sisältöä ja tarkoitusta",lausunnossakirjoitetaan. "Osa hankkeen keskeisistä ratkaisumalleista perustuu virheellisiin tosiasioihin ja puutteellisiin selvityksiin. "Suuri osa Suomeen tuotavasta sähköstäonvalmistettuydinvoimalla",hän toteaa."Valionvaihtoehtonaonjokoostaaydinvoimaamarkkinahintaantaikustannusperusteisesti.Olemmevalinneet jälkimmäisentien." 10 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT eneRGia Valtion säästötoiMet Google ei kerro Haminan palvelinkeskuksen sähkön kulutusta hakukoneyhtiön Google perustaa haminaanentiseenSummanpaperitehtaaseen palvelinkonekeskuksen.Konehallittiedetäänsähkösyöpöiksi. Esimerkiksi Länsi-Suomenympäristökeskusonotsikoinutyhden kappaleen kantaaottavasti: Kadonneentoiminta-ajatuksenmetsästys. SOK:n nettisivuilla kerrotaan, että S-ryhmä pyrkii lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. jos Summan halliin tulee 50000konetta,kulutusjäisiehkäsataangigawattituntiinelikymmenesosaanpaperitehtaasta. iSMO TUOrMAA · ANTTi HALKKA ALKU kutistaa eniten Ympäristöhallinnosta ollaan poistamassa jopa 200 henkilötyövuotta. Valtion aluehallintoa uudistava ALKU-hanke kohdistuu voimakkaimmin ympäristöministeriöön, vaikkaseonjoalkujaanpieninministeriö. Googlen palvelimien määräksi maailmassa arvioidaan miljoona. Lausuntokierroksella hanke sen sijaan on saanut harvinaisen ärhäköitä kommentteja. huippuvuoden 2001 noin 1700 peurasta ollaansiltikaukana.LaskennastavastaavatRiista- jakalataloudentutkimuslaitosjaKainuunriistanhoitopiiri.Tänävuonnamyösvenäläisetlaskevat peuratlähialueella.Kuhmossaonarveltupeurojavaeltavanenemmänrajantaaksekuintulevan takaisin. ANTTi LEiNONEN Lisäydinvoiman rakentaminen jakaajyrkästimielipiteitä.Siksikaupanalan yritysten mukanaolo ydinvoiman lisärakentamista ajavan Fennovoiman osakkaina yllättää. Selkeän kannanydinvoimanpuolestaovatosakkuudellaanottaneetesimerkiksiAtria,Valio, MyllynParas,KeskojaSOK. Suomen Luonto yritti turhaan selvittää haminanlaitoksensähkönkulutusta.SuomenmaajohtajaPetri Kokko,NordicPRdirectorTimo NurmijaTanskanGooglenThomas jenseneiväthalunneetsitäennakoida. SL 1/2009) kansainvälistymisohjelmastaan.TietähaaveiltiinosaksiTromssan jaMurmanskinvälistenyhteyksienparantamista, jolloinseolisipirstonutmyösLemmenjoenkansallispuiston.hankettaovatajaneetinarinkunta jaLapinliitto.YVA-selvitysviedäänloppuun. lasKentatulos ANTTiLEiNONEN Alku-hankkeen työvoimavähennykset Ympäristöministeriö(YM) Työ-jaelinkeinoministeriö(TEM) Valtiovarainministeriö(VM) Sosiaali-jaterveysministeriö(STM) Liikenne-javiestintäministeriö(LVM) Yhteensä (henkilötyövuotta) 200 161 103 100 61 625 eneRGia SOK ja Kesko haluavat halpaa ydin Metsäpeurakanta kasvoi Kainuussa Säätsuosivatpeurojenlentolaskentojahelmimaaliskuussa.Tuloskinolirauhoittava, kunpeurojalöytyihivenenenemmänkuinviime vuonna.Nytpäädyttiin920:eenpeuraan,jokaon 20enemmänkuinvuosisitten.Peurakannanraju vähentyminennäyttääpysähtyneen.Erityistäoli, ettävasojalöytyinytrunsaasti. Kustannustehokkaan ja ilmastoneutraalin energian saatavuus on tärkeäävarmistaa." ValionviestintäjohtajaPia Kontunen einäeongelmiayrityksenlupaamanympäristövaikutustenminimoinninjauraanivoimankäytönvälillä. SOK:n hallintojohtajajari Annalaeinäeydinvoiman japyrkimyksenvälilläristiriitaa: "Fennovoiman osakkuus ei poista S-ryhmän panostuksia omiin energian- säästö- ja energiatehokkuustoimiin ja uusiutuvien energiaratkaisujen etsimiseen. Säädösvaltaa on delegoitu asetustasollesiinämäärin,ettäperustuslakinatisee liitoksistaan." Kaikkienympäristökeskustenlausuntojenyhteenvetoeiolepaljonneutraalimpi.Kokohanketuomitaanjuurtajak- inaRin Kunta linjasi Kutturan tiehanke vastatuulessa inarin täysin uudistunut kunnanhallitus päättimaaliskuussapoistaaKutturanoikotiehankkeen (ks
Nytturvetuotantoonhiljalleenväistymässä suolta, joten suopohjaa voidaan ottaa muuhun käyttöön.MaidenmyyjäonTornatorjaostajana paikallinenympäristökeskustyö-jaelinkeinoministeriöltäsaaduillamaaseudun"ylijääneillä"kehittämisvaroilla. iSMO TUOrMAA TUOMOERONEN saen. Upeaakeidassuotaalettiinkuivata1960-luvulla.1970-luvullaalkanutturvetuotantosinetöilintuparatiisinkohtalon.Paikanlumolintuharrastuskohteenaonsiltisäilynytainakinmuuttoaikoina. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT suojelu etenee ympäristöhallintoa Tohmajärven Valkeasuo palaa lintukosteikoksi Suomen suurimpiin keidassoihin kuuluneesta Tohmajärven Valkeasuosta palautetaan osa luonnolle. "Olemme osakkaana varmistaaksemme markkinoiden heilahteluista riippumattomansähkönsaannin." Atria-TekniikantoimitusjohtajaTapani Potka perustelee yrityksen ydinvoimavalintaa muun muassa kylmäketjun tärkeydellä: "Atria-laatuliittyyerityisestituoteturvallisuuteen.Koskahaluammesäilyttää kylmäketjunkaikissaoloissa,onsähkön saatavuusjahintameilletärkeää." jOHANNA MEHTOLA TULEVA LiNTUjÄrVi. "Nepysyvätsellaisinavastaisuudessakin", sanoo viestintäpäällikkö Arja Savela. ALKU-hanke sai alkunsa hallitusohjelmassa, jossa sanotaan: "Lääninhallitusten,työvoima-jaelinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen työnjako täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. "TukitoimiivastoinEU:npäästökaupanperiaatetta...[Se]viepohjaaSuomenmuultaympäristöpolitiikalta." Lakiesitys tuesta on tarkoitus antaa tänä keväänä. ANTTi HALKKA KUMPPANiT. Tohmajärveläinen suo palautetaan lintukeitaaksi. ilMastopolitiiKKa Kuluttajat tukevat turvetta jatkossakin? Työ-jaelinkeinoministeriöesittää,ettäturpeella tuotetun lauhdesähkön syöttötariffia jatketaan vuoteen 2020. Kansainvälinen energiajärjestö iEA kehotti 2008 Suomea luopumaan tariffista raportissa, jonka pääjohtaja Nobyo Tanaka luovutti kauppa-jateollisuusministeriMauri Pekkariselle. Samassa yhteydessä arvioidaanniidenaluejakoja.Nykymuotoisen lääninhallinnontehtävätorganisoidaan uudelleen." Käytännössä päätäntävaltaa siirretään maakuntaliitoille, joissa keskustapuolueellaonsuurinedustus. "Suomen hallituksen tulisi pitää kiinni tavoitteestaluopuaturpeentukemisesta2010",arvovaltainenjärjestötotesi. Normaalista poiketen esitys annetaaneduskunnallekahdessaosassa,ensimmäinenjotämänkuunaikana,toinen kesäkuussa. jUHA HONKONEN sähköä "Päästöjenvähentäminensopiihyvin Valionyritysvastuuseen." Kesko on myös panostanut ympäristöasioihin.Siltiuraanivoimatoivotetaan sielläkintervetulleeksi. Tariffissa kuluttajat maksavatsähkölaskussaanenergiatukea.Turpeenilmastovaikutuksetovaterityisensynkät. "Keskokuluttaanoinprosentinkoko Suomen käyttämästä sähköenergiasta, noin900miljoonaakilowattituntia",kehitysjohtajaUlla rehellsanoo. "Olemme vuoden 2008 alusta ostaneet hiilivapaata sähköä, joka on tuotettupääosinydinvoimalla." Myllyn Paras korostaa tuotteissaan kotimaisuutta, puhtautta ja terveellisyyttä. Turvetuotannon runtelemallesuolleontarkoitusrakentaalintukosteikko, kurkipeltosekäluonto-jalintumatkailuatukevia rakenteita. Kauppa haluaa oman ydinvoimalan. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 11. Valkeasuoholmansuon 8000 hehtaarin suoalue tunnettiin vielä viime vuosisadan alkupuolella hyvin merkittävänä hanhien, kahlaajien ja vesilintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana
Susien musta väri ei ole pelkkä kosmeettinen yksityiskohta, sillä luonnonvalintanäyttääsuosivansitä.Syyeikuitenkaanolevälttämättävärissäsinänsä. 20vuottatutkijankuolemanjälkeen otuslöytyi:kiitäjäperhonen,jolla on28-senttinenimukärsä. Suurimmat poikueet kasvattavat haukat, jotkaelävätalle2,5kilometrinpäässäkaupunkimaisestaasutuksesta.TulosperustuubiologiTapio Solosen helsingin seudulta 19762007 keräämäänaineistoon,jossaoli270poikuetta70eri pesimäpaikalta. Kyseisen geenin tuottaman proteiinin eli beta-defensinin sukulaiset osallistuvatainakinihmiselläinfektioidentorjun- Kanahaukkapesye kaupungissa suurempi kuin maaseudulla Kaupunkimaisessa ympäristössä pesivien kanahaukkojen keskimääräinen poikuekokoonsuurempikuinmaaseudullapesivienlajitoverien.Kaupungeissahaukkojaeivainotajaruokaaontarjollaympärivuoden. "Sleep-or-hide-lajitsäästyvätmuitapidempään sukupuutolta, mutta muuttuvassa maailmassa niilläonriskinäjäädälopultavakavastiajastaan jälkeen",tutkimukseenosallistunutevolutionäärisenpaleontologianprofessoriMikael Fortelius h elsinginyliopistostamuistuttaa. PiiA AHONEN Koira antoi sudelle Pohjois-Amerikan harmaasusista suurin osa on pikimustia. Kaupan päälle mustat ovat saaneet paremman immuunipuolustuksen. Jäljet johtavat kesykoiriin tuhansien vuosien taakse. harmaasudet eivät välttämättä olekaan harmaita, vaan esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ne ovat usein mustia. Solonen ehdottaa, että kaupunkisuunnittelijat huolehtisivat yhtenäisen puistoverkon säilymisestä. Kaupunkikanahaukatpitävätosaltaankurissamonienharmillisina pitämiälokki-,kyyhky-javariskantoja. TErHO POUTANEN häMMästyttäVä luonto Darwin ennusti kiitäjän olemassaolon KunCharles Darwintarkasteli Madagaskarinorkideoja,hän päätteli,että30-senttisetkannukset omaavallatähtikämmekälläkäy harvinaisenpitkäkärsäinenhyönteinen. Todennäköistä on, että geeni on siirtynyt susiin alkuperäiskansojen koirista jo ennen eurooppalaisen asutuksen tuloa Pohjois-Amerikkaan. Koirilta saatu värigeeni tekee harmaasusista mustia. Väri on peräisin koirilta, joilta kaksivuottasittentunnistettiinmustan värinaiheuttavageeni,K-lokus. Puistoissa tulisi olla täysi-ikäisiä puita ja luonnonmukaista metsää. Löydön tekivät yhdysvaltalaiset, kanadalaiset, italialaiset ja ruotsalaiset biologit Stanfordin yliopiston professorinGregory Barshin johdolla. Nyttemminsaareltaonlöydettyorkidea, jonkamedenimemiseentarvitaan38-senttinen kärsä.Paljastuukouusisalaisuus? 12 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. TIEDE JA TUTKIMUS NYT TOiMiTTANUT ALiCE KArLSSON eVoluutio eVoluutio Uni pelastaa sukupuutolta Laiskuus,arkuus,ujousjauneliaisuusnäyttävätolevaneläinmaailmassamenestyjän ominaisuuksia.TuoreenThe American Naturalist -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nisäkkäät,jotkahorrostavat,nukkuvattalviunta taipiiloutuvatpesiinjatunneleihin,ovatmuita pienemmässävaarassakuollasukupuuttoon. Piiloutuvat tai horrostavat lajit eivät kuitenkaanvälttämättäoleevoluutiopelinvoittajia. helsingin ja Oslon yliopistojen tutkijoista koostuva ryhmä kävi läpi yli 4500 nykyisin eläväänisäkäslajia.Niidenjoukostalöytyi443niin sanottua sleep-or-hide-lajia, lepakoista karhuihin ja kontiaisista majaviin, jotka ovat aliedustettuinauhanalaistentaivaarantuneidenlajien joukossa. Ensimmäiset koirat tulivat BeringinsalmenkauttaAmerikanmantereellesamaanaikaankuinensimmäisetihmiset, eläiMet KaupunGissa KANAHAUKAN POiKASiA. jUhORAhKONEN/KUVALiiTERi MUSTA HArMAASUSi. Väri ei olisi ehtinytlevitäkokoPohjois-Amerikkaan vainmuutamassasadassavuodessa,eikäsusikannassatoisaaltanäytodisteita niintuoreistakoiranjasudenristeymistä. Avoimellatundrallasudetovatyleensävaaleita.Mustaväriyleistyy,mitälähemmäksi metsää siirrytään. Tutkijoidenkäyttämädna-aineistokerättiinkoirienohellaYellowstonenkansallispuiston, Kanadan arktisten alueidenjaEuroopansusista. PohjoisAmerikan arktisten alueiden susista mustia on seitsemän prosenttia mutta metsäalueidenjopa62prosenttia. noin1400012000vuottasitten
Lähivuosien geneettiset tutkimukset paljastanevattodellisenlajiluvun. lisääntyMisMenestys KUTUASUiNEN ViiTASAMMAKKO. jOhNBEATTY/SCiENCEPhOTOLiBRARY/SKOY Sininen ja onnellinen Suurimman osan ajan vuodesta viitasammakkourokset ovat ruskeankirjavia mutta muuttuvatkeväälläkutuvireenhuippuöinähyvin sinertäviksi.helsinginyliopistontutkimusryhmä havaitsi,ettävärityksenvoimakkuusriippuikoiraidenruumiinlämpötilasta."Mitäsinisempikoirasoli,sitäkorkeampiolimyössenkehonlämpötila",tutkijajuha Meriläsanoo. Merentutkimusalus Aranda ei viime talvimatkallaanlöytänytyhtäänamerikankampamaneettia,vaankaikkiolivatarktisiakampamaneetteja (Mertensia sp.). "isojenkoiraidenlisääntymismenestykseenvärillä ei näyttänyt olevan merkitystä. Pienikokoisillesensijaanseantoiselkeästiparemmatmahdollisuudetpäästäparittelemaan." jONNA KArHUNEN taan. Mustaan väriin voi siis liittyä esimerkiksihyväimmuunipuolustus. Laskelmatantoivatarvioksi3034astetta,mikä onnoinviisiastettaenemmänkuintropiikinkorkeimmatlämpötilatnykyisin. PiiA AHONEN SUOMEN LUONTO 3 | 2009 13 PENTTijOhANSSON/KUVALiiTERi. Lähde: Animal Records, Natural History Museum, London, 2007 Fossiili paljasti kuumat olot AmerikkalaistutkijatovatlöytäneetKolumbiastaylitonninpainoiseksijanoin13metriäpitkäksiarvioidunkäärmeenfossiilin.Käärme elipäiväntasaajanseudulla60miljoonaavuotta sitten.TiedelehtiNaturessahelmikuussaesitelty jättiläinensailöytäjiltäännimekseenTitanoboa cerrejonensis. Lisäksi on mahdollista, että mustat sudetovatlumettomassaympäristössä onnekkaampia saalistajia kuin vaaleat. TIEDE JA TUTKIMUS NYT tuloKaslajit mustan turkin Kampamaneettivaara ennenaikaista itämeressäeiehkäolekaanvaarallisenatulokaslajinapidettyäkalanpoikasiajamätiä ahmivaaamerikankampamaneettia. itämeressäonarveltuelävänmyöspikkumaneetteja. Sielläkinvärionkoiriltasaatu,muttailmeisestipaljontuoreemmistakoirasusi-risteymistä. TiiNA rAEVAArA paleontoloGia SMiThSONiANNATiONALMUSEUMOFNATURALhiSTORY Tarkka vainu jääkarhuillaon häkellyttävä hajuaisti.Tämäselvisi, kunalaskalaisettutkijat seurasivatylijääkenttien määrätietoisestikulkevia jääkarhuja:neolivat kaikestapäätellen aistineethylkeet jopa64kilometrin päästä. Vampyyrit eivät janoa ihmisverta Maailmankolmenisäkkäidentailintujen verelläloisivaavampyyrilepakkolajiaelävät Etelä-jaKeski-Amerikassa.Kuuttominaöinäne hakeutuvatesimerkiksihevoseniholle,tekevät siihenpienenhaavanhampaillaanjanuolevat tihkuvaaverta.Ateriointikestääparikymmentä minuuttia.Verenimijälepakottarvitsevatjokapäivä noin20grammaaverta,puoletpainostaan. Fossiilipanitutkimusryhmänpohtimaan,kuinkalämmintämaapallollaontäytynytolla,jotta noin suuri vaihtolämpöinen on tullut toimeen. hyötyävoilisätäilmastonmuutos,joka lämmittääarktisiaalueitajaohentaalumipeitettä. Mustan värin aiheuttava, koirissa syntynytgeenimuotolöytyymyösmustiltakojooteilta.Pohjois-Amerikanulkopuolella mustia susia on vain italiassa
Fortumilla on tulossa Espooseen muutama auto lisää, ja Varkauden akkutehtaalle kasataan Tuusulassa koeautoja. "Tämä on hyvä tapa osaavien ihmisen verkottua. Työtä on hidastanut se, että ratkaisuista on valittu sarjatuotantoonkin sopivia, parhaita vaihtoehtoja. Sellaisten kuin Hikiällä Riihimäen lähellä Toyota Corollaa sähköistävä Sähköautot nyt! -yhteisö. "Monet haaveilevat omasta sähköautosta", selittää janne Kjellman, eCorolla-hankkeen vapaaehtoinen projektipäällikkö. Määrä väheni Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan 20072008. Monen alan ihmiset arkkitehdistä sähköinsinööriin jakavat tietonsa yhteiseksi hyväksi. Lataushybridit ovat sähköautoja, joissa on myös polttomoottori. Näin eCorolla tuo suomalaisille työtä ja pelastaa samalla sähköauton sukupuutolta. noRja ja tansKa ajaVat pian sähKöllä Hikiän hankkeella Suomi ei vielä saa laajaa sähköautokantaa, kuten muissa Pohjoismaissa on käymässä. Sähköhenkilöautoja oli Suomessa viime vuoden lopulla seitsemän. Esimerkiksi pienet autokorjaamot alkaisivat muuntaa Corolloja ja sitten muitakin tavallisia henkilöautoja sähköisiksi. Aikaa autoa kohden menisi vain päivän verran. Ruotsissa kuningasperheen hovitallissakin on kaksi Think- S ähköauto on Suomessa kummajainen, sen 85 yksilön populaatio saimaannorppaa harvalukuisempi. Itse haluan nähdä miten kustannukset muotoutuvat." Corollan prototyypin valmistus on pitkällä. hikiän heppujen Suomi jäi Pohjoismaiden sähköautobuumin vauhdista, mutta Hikiän sähköautopajassa poliitikkoja ei odotella. teksti antti halkka ja janne BjÖrklunD Suomen sähköauto: · kuvat janne BjÖrklunD Viime kuussa valmistui Norjan ilmastonmuutoksen torjuntasuunnitelma, jonka mukaan lataushybridien ja sähköautojen osuus nousee 2020 viidennekseen autokannasta eli 400 000 autoon. Tavoitteena on, että vähintään sadat autot muunnetaan eCorolla-rakennussarjan avulla sähköllä toimiviksi. Pajan väki arvelee sen liikkuvan lähiviikkoina. Muuten ala on pitkälti yksityisten harrastajien varassa. Projekti suunnittelee voimanlähteen muutoksen kaikille julkisilla periaatteella. Nyt sähköautoja on Norjassa 2000. Jos Suomessa on työn alla noin kahdeksas sähköauto, Pohjoismaissa mittakaava on melkein kuin Amerikassa, jonne presidentti Barack Obama on lupaillut miljoonaa sähköistä lataushybridiä. 16 SUOMEN LUONTO 3 | 2009
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastostrategiassa Suomi täyttää koko vuoden 2020 liikenteen uusiutuvien kiintiönsä nesteillä eli etenkin biodieselillä. Muu Eurooppa uskoo sähköautoon varsinkin sen jälkeen, kun uusiutuvaa sähköosuus hyväksyttiin yhdeksi niistä "polttoaineista", joilla EU-maat voivat täyttää uusiutuvien liikennepolttoaineiden vuoden 2020 kymmenen prosentin kiintiön. Edelläkävijyys tuo Tanskaan ja Norjaan investointeja. Sähköauto Eilainkaanpolttomoottoria.Ajokokonaan akuilla.Markkinoillaenimmäkseenpienikokoisia malleja,kehityserittäinnopeaa. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 17. Autollavoikinajaatyypillisiälyhyitämatkojailman polttomoottorinapua.Markkinoillekaupallisesti2010. Viranomaiset ovat Suomessakin havahtuneet. Lataushybridi (Plugin-hybridi) Lataushybridissäonpaljonenemmänakkukapasiteettia kuinhybridissä.Akutvoidaanladatasähköverkosta. Tanskassa jopa 100 000 latauspaikan verkoston rakentamisen alkuvaiheeseen on jo rahoitus. Työryhmän tulokset valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. "Sähköajoneuvot voivat tarjota suuriakin mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen", ministeri Mauri Pekkarinen evästi. Muut Pohjoismaat menevät paljon pitemmälle. Strategia ulottuu vuoteen 2020 eikä rakenna mitään sähköauton varaan. Sähköistämisen nopeus on kiinni verotuesta. Vasemmalta Erkki Leinonen, jukka järvinen, Mika Koskimies ja janne Kjellman. autoa, ja pikalatausverkosto kehittyy maassa nopeasti. "Muualla on lähdetty huomattavasti nopeammin liikkeelle", myöntää ylitarkastaja riitta Mansukoski työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ryhmää ei odottanut Liikenne- ja viestintäministeriö, joka linjasi maaliskuussa ilmastostrategi- assaan, että sähköautot "alkaisivat Suomessa yleistyä suuremmassa määrin vasta 2020-luvulla". Norjassa biodieselin alustava tavoite on suurempi kuin Suomen, ja sähköautot tulevat tämän lisäksi. Ministeriö myös lähtee siitä, että Suomi tavoittelee uusiutuvien polttoaineitten osuudessa 10 prosentin minimitasoa. Korotus on pieni, sillä jo ensi vuonna osuuden on oltava 5,75 prosenttia. Tanskassa sähköautot ovat jo verottomia 2012 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti helmikuussa työryhmän sähköautoja pohtimaan. Norjassa jokaiselle sähköauton ostajalle ehdotetaan noin 4000 euron tukea. Biodiesel-innostus on varmasti yksi tulppa. Corollan varassa? SÄHKöÄ COrOLLAN SiSUKSiiN. Ruotsin hallitus pyrkii jo 2030 fossiilisista polttoaineista riippumattomaan autokantaan. Pieni sähköautosanasto Hybridi Autossasekäsähkö-ettäpolttomoottori,jokatuottaa kaikenenergian.Akutladataanpolttomoottorin avullajajarrutusenergialla.Tulimarkkinoille1997. Verotuki on houkutellut yhteistyöhön Renault-Nissanin, Mercedes-Benzin, kiinalaisen BYD-yhtiön ja intialaisen Tatan. biodiesel jaRRuttaa suoMea Miksei Suomi ole kehityksessä mukana
"Akkutekniikka kehittyy", lisää Vartiainen. Norjalaistutkija Petter Hieronymus Heyerdahlin mukaan sähkön etu Norjassa on biodieseliin verrattuna noin kymmenkertainen. Niiden avulla ajomatkat lähes kaksinkertaistuvat. "Toisaalta raskas kalusto tarvitsee nestemäistä polttoainetta pitkään." Tämä johtuu bensiinin ja dieselin viimeisestä edusta: paljon energiaa on pakattu pieneen tilaan. Akut maksavat puolet auton hinnasta ja nosta- vat eCorollankin hinnan tavallista Corollaa korkeammaksi. Jos näin on, kuinka sähkö-biodiesel voi kannattaa pelkkään sähköön verrattuna. "Tuulisähköä voidaan öisin varastoida auton akkuihin", selittää Vartiainen. Sähköautolla ajetaan noin 150 kilometriä, mikä riittää useimpiin matkoihin. Siksikin sähköauto näyttää Pohjoismaissa kiihdyttävän ilmastonmuutoksen torjunnan kärkipaikoille. Uuden biodieselin heikkous on, että sellutehtaaseen yhdistetyn ratkaisun "toisen sukupolven" biodieselratkaisut kuluttaisivat valtavasti sähköä. Suomen koko henkilöautokanta tulisi toimeen ehkä 78 terawattitunnilla sähköä eli määrällä, joka miltei säästyisi, jos sähkölämmittäjät siirtyisivät maalämpöpumppuihin ja puupelletteihin. Tähän asti liika tuulisähkö on viety esimerkiksi Tanskassa halvalla naapurimaihin. HiKiÄN HEPPUjEN COrOLLAN VArASSA? Corolla ja eCorolla numeroina Käyttövoima Vuosimalli Polttoainekustannukset Ajomatkatankkauksella hiilidioksidipäästöt Kiihtyvyys0100km/h huippunopeus Tankkausaika hinta Muuta Corolla1.4VVT-i Bensiini 2009 67euroa/100km n.700km 158g/km 13s. 20170euroa edullisinbensiiniversio eCorolla Sähkö Runko20022007 1.52euroa/100km 150km 15160g/km 1215s. Norjassa on laskettu, että vuoden 2020 noin 400 000 sähköautoa ja lataushybridiä vaatisivat lisäsähköä yhden terawattitunnin ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä noin 1,3 miljoonaa tonnia. Akut rajoittavat silti autoilua siitä, mihin bensalla on totuttu. Moottorinhuoltotarvevähäinen. Sähköllä on muitakin etuja: moottorista ei tuprua hengityskorkeudelle hiukkasia ja häkää. hintasisältäärungonjakonversiopaketin. Biodieseliä kyseenalaistetusta raaka-aineesta palmuöljystä jo tuottava Neste Oilin tehdas ja sen tänä vuonna valmistuva sisarlaitos melkein täyttävät Suomen vuoden 2020 tavoitteen. Erkki Leinonen näyttää akkuja, joita eCorollaan tulee noin sata. Hiilivoimamaissa rasitus on polttomoottoriauton kaltainen. Akut vuokraa esimerkiksi Tanskassa erillinen yhtiö. Huonosti, sillä sähkö maksaa veroineen noin kaksi euroa sadalla kilometrillä, biodiesel ehkä kymmenen euroa. Noin25000euroa jarrutuksessaenergiantalteenotto. Junasähkönkin uusiutuva osuus on EU-kelpoista. Akkujenkestoikäjopa200000km. n.130km/h Normaali8h,pika30min. Etanoliakin on tuotannossa ja tulossa lisää. Suomen biodieselhankkeiden kannalta onkin kiusallista, että sähköauto päihittää biodieselin kirkkaasti juuri täällä. 170km/h 15min. Silloin auto on halvempi kuin vastaava dieselmalli. Sähköautot kilpailisivat tukieuroista aluepolitiikkaan tiiviisti kytkettyjen hankkeiden kanssa. Sataa kilometriä kohden sähköä menisi sellutehdas-biodieseliin ehkä noin 15 kilowattituntia. Järkevimmillään sähköauto on tuulivoimamaissa. "Parempi olisi polttaa puu ja tuottaa lämpöä ja sähköä kuin polttoainetta huonolla hyötysuhteella", sanoo Fortumin sähköautokokeilun asiantuntija, ohjelmapäällikkö Eero Vartiainen. Metsäteollisuuden suljettujen tehtaiden sähkömäärällä ajaisi kolmannes Suomen henkilöautokannasta. Toisaalta ladata voi kotonakin. Sillä ajaisi suoraankin autoa ilman biodieselin valmistusta siinä välissä. Esimerkiksi Renaultin tarkoitus on siksi myydä autoja ilman akkuja. Kun Stora Enso ja UPM sekä Vapo kaavailevat vielä omia biodiesellaitoksia, uusiutuvaa polttoainetta on tulossa markkinoille EU:n vaadetta enemmän -- ilman sähköautoja tai vaikkapa biokaasua, joille jo valmiiksi tarjotaan häviäjän osaa. 18 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Pohjoismainen sähköntuotantorakenne on sähköautolle hyvä, sillä päästöt ovat melko vähäiset. Kännyköistä tutut litiumakut ovat esimerkiksi vasta tänä vuonna tulleet arkisiin sähköautoihin. Ne perustuvat litiumtekniikkaan, joka on tullut autoihin paljon hitaammin kuin kamera- ja kännykkämaailmaan. Sähköauton erikoisuus on, että sama auto voi eri maissa ja eri vuodenaikoina vaikuttaa eri tavalla hiilidioksidipäästöihin. Sähköauton hyvän hyötysuhteen ja sähkön halvan hinnan takia auton kulut jäänevät tällöinkin jälkeen bensasta ja dieselistä, ja akkuhuolet kantaa muu kuin omistaja. Mistä sähKö? VOiMANLÄHDE
Ddt, pcb ja muut likaisen tusinan myrkyt, otsonikerrosta tuhonneet kloorifluorihiilivedyt (tutummalta tuotenimeltään freonit), sammutusaineena käytetyt halonit, elohopea ja kadmium ovat esimerkkejä tuskallisen hitaista päätöksistä, kun jokin kemikaali pitäisi kieltää heti eikä mieluiten edes päästää markkinoille. Muistan esimerkiksi elävästi, kun Metsähallituksen vesakkomyrkyillä lastatut lentokoneet kiertelivät 1980-luvun alkupuolella etenkin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsämaita. Hanke on yksiselitteisesti pöyristyttävä. Joskus tuntuukin, ettei maailma muutu piiruakaan parempaan suuntaan, ei ainakaan Suomi. Kirjoittajaonympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 19. Kuuluisiksi tulivat Ilomantsin Hattuvaara ja Kajaanin Loutevaara. On lapsellista odottaa, että näissä asioissa ympäristönäkökulma voittaisi kaikista yhteistyöpuheista huolimatta koskaan teollisuuden etua, jos ne pannaan todella vastakkain. Niissä kieltojen aikaan saaminen on vielä vaikeampaa kuin likaisessa tusinassa. Näillä alueilla 2,4-D ja 2,4,5-T -myrkkyjä levitettiin joskus tahallisesti jopa metsiin leiriytyneiden luonnonsuojelijoiden ja paikallisten asukkaiden päälle. Myrkyttäjien uho oli yhtä suuri kuin heidän varmuutensa myrkkyjen haitattomuudesta. Kului muutama vuosi, ja lentoruiskutukset kiellettiin vähin äänin, samoin kävi pahimmille myrkyille, sillä niiden todettiin sisältävän epäpuhtauksina muun muassa dioksiineja ja furaaneja. Siirto koskee myös sosiaali- ja terveysministeriön alaista Valviraa sekä maa- ja metsätalousministeriön alaista Eviraa. Suomen valtio haluaa nyt kaikista muista LänsiEuroopan maista poiketen suojella ennen kaikkea teollisuutta. Missä luuraa Suomen Obama. Suomeen tuodaan tai täällä valmistetaan lähes 30 000 valmistetta, jotka sisältävät vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Tunnetta ei helpota edes katsominen lähimenneisyyteen. Eivät kemikaalit maailmasta kieltoihin kuitenkaan lopu, sillä maailmassa on käytössä ainakin 100 000 kemikaalia. Siirrot eivät tapahdu vahingossa, sillä kemikaalivalvonnassa ihmisen ja luonnon suojelunäkökulmat ja toisaalta teollisuuden edut ovat usein ristiriitaisia. Elämme outoja aikoja, jolloin ympäristönsuojelun vähäisetkin saavutukset puretaan pala palalta. Kehityskaari on monilla kemikaaleilla ollut aina sama. Entäpä sitten haitallisten aineiden päästövalvonta, jätekysymykset, pilaantuneiden maiden riskinarviointi, vesiensuojelu, Itämeri-yhteistyö, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta, kansainväliset ympäristösopimukset ja haitallisten aineiden tutkimus. Ensin ne luokitellaan turvallisiksi, sitten riidellään vuosikaudet ja lopuksi kielletään jäävuoren huippu. Haitalliset kemikaalit ovat siirtyneet pelloilta koteihin. P alataan takaisin Suomen kemikaalivalvontaan, joka siis aiotaan siirtää muun muassa Suomen ympäristökeskuksesta työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen Turvatekniikan keskukseen. KOLUMNi Tikulla silmään. Ismo Tuormaa Kemikaalimaan vartijat H allitus on valmistellut kaikessa hiljaisuudessa Suomen kemikaalivalvonnan siirtämistä ympäristöviranomaisilta työ- ja elinkeinoministeriöön. Nyt kemikaalikeskustelu on siirtynyt akuutisti vaikuttavista supermyrkyistä hiljaisempiin ja arkisempiin kuolemankylväjiin kuten ihmisten ja eläinten hormonitoimintaa häiritseviin yhdisteisiin, joita ovat monet muovien pehmentimet, kosmetiikan lisäaineet ja elektroniikan bromiyhdisteet
Se kannattaa aloittaa niin pian kuin mahdollista." Tässä haukkoja auttaa Lehikoisen mainitsema ilmastonmuutoksen jännittävä yksityiskohta: huhtikuu on lämmennyt Suomessa enemmän kuin muut kevään kuukaudet tai kesäkuu. 20 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. 11 vuorokautta! Se on valtava harppaus keväisessä luonnossa vaikkakin pieni askel ihmiskunnalle. Paitsi yksi asia. Eikö. Haukat hakeutuvat pesimäreviireilleen, pariutuvat ja alkavat valmistautua pesintään. Pesintä on kova satsaus. "Hiirihaukat aloittavat nyt pesintänsä 11 vuorokautta aikaisemmin kuin 1970-luvulla", kertoo lintututkija Aleksi Lehikoinen, joka väittelee pian tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Epätasaista lämpenemistä huhtikuun mysteeri Huhtikuu on lämmennyt enemmän kuin muut kevätkuukaudet. On kaikki niin kuin ennenkin. Tämä tarkoittaa varsinkin yhtä asiaa: syömistä. Länsi-Suomessa pesivät hiirihaukat (Buteo buteo) ovat viettäneet talvensa Euroopassa, ja Itä-Suomessa pesivän alalajin (Buteo buteo vulpinus) yksilöt vielä paljon kauempana, Afrikassa asti. Kyse on huhtikuun mysteeristä, ilmiöstä, jota ei aiemmin ole huomattu. paine pesiMään Kuvitellaan: haukka tulee etelästä ja lentää viimeisen etapin Suomeen. Sitä varten pitää olla huippukunnossa. Piääh! Niiden huudot kiirivät pitkin aukeita, vasten kevään auteretta. "Pesinnän aloittamiseen liittyy valtava paine. Ja syyhän tiedetään: joka tuutista pyytämättä sisään vyöryvä ilmastonmuutos. Se huijaa linnut pesimään aikaisemmin ja eräänlaiseen ansaan. teksti juha kauppinen · kuvat mauri leivo H iirihaukat ovat juuri saapuneet Suomeen. "No kyllä, mutta kyse on eräästä ilmastonmuutokseen liittyvästä erityispiirteestä", Lehikoinen sanoo arvoituksellisesti
SUOMEN LUONTO 3 | 2009 21
Helsingin yliopiston tutkija Aleksi Lehikoinen on perehtynyt väitöskirjassaan lintujen pesinnän ajoittumiseen. "30 viime vuoden aikana huhtikuu on lämmennyt yli kaksi astetta. jos on lämmintä, se jouduttaa muuttoa olipa kyse Euroopassa tai Afrikassa talvehtivasta lajista. Maaliskuu 22 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 janne BjöRklunD. Siihen, kuinka aikaisin muuttolinnut saapuvat meille, vaikuttaa oleellisesti muun Euroopan lämpötila. Maaliskuussa lämpeneminen on lähes koko Euroopassa vähäistä, kun taas huhtikuun lämpötila on noussut sekä Suomessa että Suomen länsi- ja lounaispuolisilla alueilla. Sehän on hyvä uutinen. Huhtikuu-kysymyksestäni hän ei oikein innostu 30 vuotta on ilmastotutkijalle yksi hyttysen hönkäys. Toukokuussa muutos näyttää selvältä LounaisEuroopassa, mutta ei Skandinaviassa. Itse asiassa ei: aikaisin pesiminen koituu haukkojen haitaksi. Kuuluu tietokoneen naputtelua, ja varmistus: "Näin se on. Mistä huhtikuun epäsymmetrinen lämpeneminen oikeastaan johtuu? MysteeRin syynä ehKä sattuMa Kysytään Ilmatieteen laitokselta. Lopun säteilyn se vastaavasti imee itseensä." "Lumi heijastaa Auringon säteilystä suurimman osan takaisin avaruuteen; sillä on korkea albedo." "Hanget ovat aiempaa ohuempia, joten maa paljastuu aikaisemmin. Tämä lämmittää ilmamassoja nopeammin ja on voinut jonkin verran vaikuttaa huhtikuun lämpenemiseen", Tuomenvirta sanoo. Kolmen vuosikymmenen aikana Suomen huhtikuu on lämmennyt yli kaksi astetta. Oheisissa kuvissa näkyy keskilämpötilan muutos Euroopassa 30 viime vuoden aikana (sininen kuvaa muutosta viileään ja punainen lämpimään suuntaan). HUHTiKUUN MYSTEEri PESiNTÄ-ÄSSÄ. Tutkija Heikki Tuomenvirran väitöskirjan keskeisiä tuloksia oli, että kevät (maalistoukokuu) on lämmennyt muita vuodenaikoja enemmän 150 vuoden aikana. Mutta pysähdytäänpä hetkeksi. "Albedo tarkoittaa heijastavuutta: sitä kuinka suuren osan auringon säteilystä pinta heijastaa pois. "Se on niin lyhyt aika, että kyse voi olla puhtaasta sattumasta." "100 vuoden mittakaavassa huhtikuu ei muistaakseni ole lämmennyt sen enempää kuin toukokuukaan", Tuomenvirta sanoo. 100 vuoden tarkastelujaksolla huhtikuu näyttäisi lämmenneen jopa muutaman asteen kymmenyksen vähemmän kuin toukokuu." Tuomenvirran mukaan huhtikuun keskilämpötiloja on viime vuosikymmeninä voinut nostaa se, että lumella on korkea albedo, korkeampi kuin paljaalla maanpinnalla. Maaliskuun, toukokuun ja kesäkuun lämpötilan muutos on samassa ajassa ollut niin vähäinen, ettei se ole edes tilastollisesti merkitsevä." Käytännössä tämä tarkoittaa, että haukat pääsevät aloittamaan pesintänsä aiempaa nopeammin
päivänä. Saapuvatko haukat Suomeen aikaisemmin kuin ennen vanhaan. Tämä on haukoille pahasta, koska huhtikuun selvästi lämmetessä kesäkuu ei ole lämmennyt juuri lainkaan. Toinen ongelma on hyönteisten saatavuus: monien lintujen, esimerkiksi teeren, poikaset syövät ensimmäisinä päivinään hyönteisiä, joita on viileissä oloissa vähemmän kuin lämpimissä. Kiinnostavaa on, mitä aikaistuneesta pesinnästä seuraa. Emo ei aina pysty lämmittämään kaikkia poikasia yhtä tasaisesti", Lehikoinen kertoo. "Niinpä kuoriutuva poikanen joutuu elämään ensimmäiset päivänsä keskimäärin kylmemmissä oloissa kuin 30 vuotta sitten." Toukokesäkuun vaihteessa kun on keskimäärin kylmempää kuin kesäkuun kymmenentenä. "Olen tutkinut väitöskirjassani vain pesinnän ajoittumista. Vielä yksi kiintoisa kysymys on selvittämättä: onko huhtikuun lämpeneminen aikaistanut myös hiirihaukkojen muuttoa, kuten se on aikaistanut niiden pesintää. Tämä saattaa heikentää pesimämenestystä. Toukokuu Huhtikuu SUOMEN LUONTO 3 | 2009 23 Hollannin ilmatieteen laitos tomi muukkonen / lintukuva "Taustalla on eteläisten leutojen virtausten lisääntyminen. Ja niille 30 vuotta on pitkä aika. "Lintujen kannalta on epäolennaista, mistä ilmiö johtuu. Parhaillaan selvitämme, onko myös muutto aikaistunut. sattuMaa tai ei linnut huoMaaVat Lehikoista sattumahypoteesi ei hätkäytä. Pienille linnunpojille muutaman asteen muutoksella keskilämpötilassa on valtava merkitys. Jos pakotat veikkaamaan, niin luulen että on.". Hiirihaukat saattavat siivilleen keskimäärin vähemmän poikasia kuin 30 vuotta sitten." Modernin maailman hiirihaukkanaaras munii huhtikuun lopussa 1970-luvun haukka pyöräytti munat vasta toukokuun 10:nnen päivän tienoilla. Vielä ei tiedetä, mitä muita lintulajeja huhtikuun suhteeton lämpeneminen haittaa. "Se voi heikentää pesimämenestystä. Taivaalla kaarteleva hiirihaukka on yleinen näky sekä maalis huhtikuun muutoilla että kesäisillä pesimäpaikoilla. Huhtikuun suhteettoman lämpenemisen on havaittu heikentävän myös teeren pesimämenestystä. Mutta sattuma on kelvollinen selitys lämpötilojen eroille kuukausien välillä kunnes joku muuta osoittaa", hän summaa. astetta viileämpiä kuin 40 vuotta sitten." Syy on sama kuin hiirihaukalla: varhain aloitetun pesinnän johdosta poikaset kuoriutuvat aiemmin kuin viime vuosikymmeninä. Jos niiden poikaset kuoriutuvatkin toukokuun lopulla eivätkä kesäkuun alussa, keskimäärin harvempi poikanen kenties selviytyy aikuiseksi", Lehikoinen sanoo. "Vastakuoriutuneet poikaset joutuvat nyt oloihin, jotka ovat keskimäärin kaksi astetta kylmemmät kuin 1970-luvun lopun hiirihaukan pojilla", Lehikoinen selittää. hypoteRMian uhKa KasVaa HiiriHAUKKA. "Tutuista linnuista ainakin talitiaiset ja sinitiaiset voisivat olla sellaisia. Ne reagoivat hyvin nopeasti ympäristön muutokseen." Ei siis ole epäilystä siitä, että juuri huhtikuun lämpeneminen on aikaistanut pesintää. "Gilbert Ludwig ja kumppanit Jyväskylän yliopistosta ovat laskeneet, että teeren poikasten ensimmäiset 10 elinpäivää ovat keskimäärin jopa neljä Suomen hiirihaukat pesivät nyt 11 vuorokautta aiemmin kuin 1970-luvulla. Ja kun poikaset tänä keväänä kuoriutuvat toukokesäkuun vaihteessa, 1970-luvulla ne näkivät päivänvalon vasta noin kesäkuun 11. "Ne kohtaavat aiempaa todennäköisemmin viileitä ja sateisia päiviä, jolloin uhkaa hypotermia
"suuntaus on se, että ensimmäiset metsähanhet tulevat reilusti maaliskuun puolella, ja päämuutto alkaa huhtikuun alussa. "aikaiset lajit kuten kiuru ovat säämuuttajia. 1980-luvulla se oli toukokuun viidennen päivän kieppeillä." lintujen muuton aikaistuminen on rikkonut eräitä harrastajien traditioita: "valkoposkihanhien päämuutto ohitti takavuosina suomen muutaman päivän tarkkuudella samaan aikaan, usein 21. niistä muuton aikaistumista ei välttämättä huomaa, koska niiden saapuminen vaihtelee niin paljon eri keväinä riippuen lumitilanteesta ja säästä." "myöhemmin keväällä saapuvista lajeista monet ovat vaistomuuttajia. nyt huippuja on kaksi tai kolme; ensimmäinen on jo ennen toukokuun puoliväliä." Kevätmuutto-kirja tulvii tunnelmia ja muistoja, joiden pohjana ovat tarkat kokemukset ja havainnot. päivänä toukokuuta. ne eivät mielellään ylitä laajoja jääkenttiä." "nykyään jäätä on vähän tai ei ollenkaan. HUHTiKUUN MYSTEEri Kevät pitää kiirettä L intujen kevätmuutto on aikaistunut suomen ympäristökeskuksen mukaan useiden lajien kohdalla keskimäärin viikolla. leivo retkeilee paljon ulkosaaristossa. "Haluan laajoilla näkymillä viedä lukijan niihin oloihin, joihin linnut palaavat kevään eri vaiheissa." "värien ja maisemien avaruus ja valtavan nopea muutos ne haluan kuvillani ja teksteilläni välittää." jUHA KAUPPiNEN 24 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. siellä näkee, kuinka haahkat saapuvat suomenlahdelle ja pesimäpaikoilleen yhä aikaisemmin. 19701980-luvuilla näin runsasta mustalintumuuttoa oli yleensä vasta lähempänä toukokuun puoliväliä." meriharakka talvehtii mustalintujen kanssa samoilla seuduilla länsi-euroopassa. niihin paikalliset sääolot eivät vaikuta yhtä paljon. tämän huomaa jokainen ahkerasti retkeilevä kuten sipoolainen luontokuvaajaornitologi Mauri Leivo, joka on vastikään julkaissut Kevätmuutto-kirjan. niillä on sisäinen kello, joka käskee liikkeelle joka vuosi samaan aikaan." siksi kevään lämpenemisen, suuren taustamuutoksen, huomaa paremmin myöhäisistä kuin aikaisista muuttajista. "1980-luvulla haahkat joutuivat odottamaan jäiden sulamista. selaamme leivon havaintovihkoja vanhassa talossa, kumpuilevan itäuusmaalaisen viljelysmaiseman keskellä. niilläkin muutto on aikaistunut leivon havaintojen mukaan: "Päämuutto on nyt useimmiten huhtikuun puolella. leivo on seurannut lintujen muuttoa 35 vuoden ajan ja tehnyt tarkkoja muistiinpanoja. Haahkat lentävät siksi useimmiten suoraan perille asti." Huhtikuussa muuttavista lajeista selvästi menneitä vuosikymmeniä aikaisemmin saapuvat nykyään myös metsähanhet, joita leivo katselee kotinsa lähellä, Pukkilan kanteleenjärvellä. 1980-luvulla ensimmäiset yksilöt tulivat huhtikuun alussa ja massat kuun lopussa." leivo tutkii havaintovihkojaan ja muistelee ikimuistoista vappuaattoa 2002: "koko yön kuuli mustalintujen vihellyksiä. lukijalle piirtyy suuri kuva, jossa ilmastonmuutos ja kevään aikaistuminen näkyvät selvästi. "kevätmuutto on niin paljon enemmän kuin pelkät linnut", leivo hehkuttaa
Näin aitiopaikalta, kun raskastekoiset haahkat viuhtoivat parvi toisensa perään kallionkoloni editse.". Maaliskuu Haahkat saapuvat, kun jään reuna vetäytyy "Piilouduin kallionkoloon lähelle vedenrajaa olin kuin rannan lohkare muiden joukossa
Vain muutama päivä ja ne lähtisivät muutolle ohittaen matkallaan Suomessa niitä joukoittain odottavat lintuharrastajat.". Huhtikuu Harmaat hanhet ryntäävät soille ja järville "Tundra- ja metsähanhet olivat saapuneet Viron levähdysalueille suurin joukoin
HUHTiKUUN MYSTEEri SUOMEN LUONTO 3 | 2009 27
HUHTiKUUN MYSTEEri Toukokuu Suuntana arktinen rannikko "Lopulta tuuli kääntyi ja alkoi puhaltaa etelästä. Jo aamuvarhaisella hanhet saavuttivat Suomen rannikon. Olin hyvissä ajoin tullut odottamaan niitä.". Se sai valkoposkihanhet liikkeelle Viron levähdysalueiltaan
SUOMEN LUONTO 3 | 2009 29
30 SUOMEN LUONTO 3 | 2009
Ne tunnustelevat pehmeillä tassuillaan pohjaa, kääntelevät puunkappaleita ja kiviä, joiden alta löytyy muun muassa sammakoita. Samoihin aikoihin sattuma puuttui peliin ja teki emonsa menettäneestä, muutaman kuukauden ikäisestä saukonpennusta Sulkavien perheenjäsenen yhdeksi talveksi. "Oli helpompi ymmärtää esimerkiksi saukon tapaa saalistaa, kun oli saanut seurata eläintä läheltä." Saukko on varsin taitava käpälänkäyttäjä. Kun lähdemme seuraamaan niitä, saammekin kulkea aika matkan. R aliCe karlsson isto Sulkava törmäsi ensimmäisiin saukonjälkiin 1980-luvun alussa lukiolaispoikana Keski-Suomen Haapamäellä. Pohjien pöyhijän paluu tästä on mennyt saukko Saukko on jättänyt jälkensä hangelle. Keväällä se vapautettiin takaisin luontoon. Hoidokista oli Sulkavan tutkimukselle paljon hyötyä. Saukolla on lukuisia tuntokarvoja: viiksissä, käpälissä, leuan alla, alahuulessa ja silmäkulmien yläpuolella. Niistä tassunpainalluksista alkoi innostava matka, jonka tärkeimmät etapit nykyisin myös Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana toimiva Sulkava julkisti 2006 ilmestyneessä väitöskirjassaan. Jos löytyy kala, se ahdistetaan rantapenkkaan, josta se on helppo napata. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 31 Hannu Hautala. Samalla lailla saukot toimivat jään alla mustassa rantavedessä. Poikanen ei kesyyntynyt koskaan kunnolla, eikä ollut tarkoituskaan. Niiden turvin se etsii ruokaa pilkkopimeässä. Aiemmin ei moisia oltu niillä main nähty, vaikka joukko poikia oli nuuskinut eläinten jälkiä jo vuosia. Ihmisten huushollissa se oppii avaamaan vesihanan sekä jääkaapin josta viskoo ulos monta pakettia ennen kuin silakkapussi löytyy
Tuntokarvoja on lisäksi käpälissä, alahuulessa ja silmäkulmissa. Päivi malinen. Jälkien perusteella saukkoyksilöitä löydettiin viime maaliskuussa 23, joka kahdella kerrottuna on 46. Keskisessä Suomessa saukkotiheys on vastaavilla paikoilla suurin piirtein sama. Saukkoja on Lapissakin, joskin harvakseltaan. Määrä vähenee Pohjanmaalle, etelään ja pohjoiseen päin. Muualla Euroopassa laskelmat ovat saattaneet perustua pelkästään jätöksiin, jotka eivät kerro kannan koosta mitään." Menetelmän edellytys on lumi, joten sitä ei voi käyttää kaikkialla. Siksi Sulkava onkin alkanut kehitellä ajatuksissaan uutta, dna-analyyseihin perustuvaa arviointimenetelmää. Sen verran saukkoja (Lutra lutra) siis mahtuu lutrailemaan 50 kertaa 50 kilometrin suuruiselle maakaistaleelle, jossa toki pitää olla runsaasti virtaavaa vettä. TÄSTÄ ON MENNYT SAUKKO sauKKojen MääRä VaRMistuu Ensimmäisten jälkien löytymisestä lähtien Sulkava oli jäljillä joka ikinen päivä. "Pisin yhtäjaksoinen emon ja poikasen jäljitysjakso kesti kaksi ja puoli kuukautta", hän sanoo. Keuruun seudun tutkimusalue on noin 2500 neliökilometriä, ja siinä on 111 vakioitua paikkaa. "Ja tietoja saukkojen elinpiirin koosta ja sen käytöstä alkoi ropista." Vähitellen kiteytyi ajatus, että yksilömääriä ja elinalueita voisi selvittää vähemmälläkin työllä. Siinä valittiin kartalta joukko helposti saavutettavia koskipaikkoja, jotka käytiin tarkastamassa aina kaksi vuorokautta lumisateen jälkeen. Syntyi otosmenetelmä. Kymmenen vuoden tarkastuksien jälkeen pystyttiin osoittamaan, että menetelmällä löydetään noin puolet saukoista. Otus ylitti koko tunturijakson. Kerran saukko on juossut Sulkavaa vastaan Pallastunturilla; varvikko vain kahisi kun se pötki menemään. Huikea suoritus lyhyille jaloille! Saukolla on herkät viikset. "Se oli huikea edistysaskel kohti aitoa kannanarviota
Toiseen helmeen vaikutti uskomaton tuuri. "Maailmasta ei tunneta montaa vastaavaa aikasarjaa nisäkkäillä", Sulkava sanoo. Merialueelta saukot puuttuvat. Etualalla jätös, josta löytyi kalan- ja ravunjäänteitä. Ravintotutkimuksen peruste ovat ulosteanalyysit. risto Sulkava mittaa saukonjälkiä ristajoella Haapamäellä. "Vain pientä heilahtelua talvien ankaruuden mukaan on." Saukkolukua rajoittaa ennen kaikkea talvisten sulapaikkojen määrä. "Rannikkosaukot osasivat käyttää hyväkseen jäätelejä, joiden koloista ja alta ne pääsivät veteen saalistamaan, mutta taidot katosivat viimeisten yksilöiden myötä." Pennut oppivat kaiken emoltaan ensimmäisenä elintalvenaan ja nykyiset saukkomme elävät jokiympäristöissä. "Saukot hävisivät sieltä 1970-luvulla, eivätkä ne ole vieläkään palanneet", tutkija selostaa. Aikamoinen harppaus tapahtuu, kun ensimmäinen saukko oppii taas elämään meren oudoissa oloissa. sauKKotiheys MaKsiMissaan Luotettavan kannanarvion kehittäminen oli Sulkavan tutkimuksen ensimmäinen päätulos, ja se syntyi kovalla työllä. "Vesistöillä, joilla niitä on paljon, syntyy kaksois- ja kolmoispoikueita", Sulkava selostaa. Niinpä Sulkavakin on kumartunut kerran jos toisenkin läjän ääreen, penkonut sitä ensin uteliaisuuttaan ja kerännyt sitten visusti talteen. Parikymmentä vuotta sitten saukkokanta alkoi kasvaa lähes nollasta ja vakiintui 2000-luvulle tultaessa. "Huonoilla alueilla poikasia ei synny lainkaan. Ne ovatkin nieluja, joille saukkoja siirtyy paremmilta elinalueilta, niin sanotuilta lähteiltä." Lähdenielu-dynamiikka jokialueiden välillä on Sulkavan saukkotutkimuksen kolmas päätulos. Määrä on sen suuruinen kuin se voi Keski-Suomen viileissä vesissä olla. Hän on erotellut jätöksistä esiin kolmisentuhatta saalisyksilöä. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 33 keijo Penttinen. "Siitä tuli kaunis, täsmälleen ekologian oppien mukainen s-käyrä, jossa kanta kasvaa ensin nopeasti, sitten hidastuen mutta hieman ylisuureksi ja laskee pian ympäristön kantokyvyn tasolle." Sulkavan tutkimusalueella saukkokanta on pysynyt koko 2000-luvun optimaalisena. Vastaava on aiemmin todennettu esimerkiksi perhosilla. saMMaKoita ja piKKuKaloja SAUKKOTUTKijA. Siihen on historialliset syyt
Mitä enemmän sulapaikkoja, sitä enemmän elintilaa. Sulkavan aineistosta löytyi vain yksi peltomyyrä, joka sekin on voinut joutua saukon kynsiin uidessaan. Sapuskasta vain alle prosentti on lintuja kuten sorsanpoikasia. Noin 70 prosenttia talvisaaliista on sammakoita, loppu koostuu pienistä mateista ja kivisimpuista. "Mutta mistäs saukko sen tietää!" Sammakoista saukolle kelpaa myös rupikonna, jonka saukko nylkee todella hienosti. TÄSTÄ ON MENNYT SAUKKO Päivi malinen Ja mitä ne paljastavat. "Katiskoihin ne kyllä menevät kaloja pistelemään. Kaiken saaliinsa se ottaa vedestä. Eikä vesistöjen lievä rehevöityminenkään näyttäisi saukkoja haittaavan. Joskus ne nappaavat koskikaran; aikuinen sorsa on suuri harvinaisuus. Isoin saukon saalis, mikä Sulkavan eteen on putkahtanut, oli metrinen hauki. Ja ne jotka eivät osaa ulos pyydyksestä, hukkuvat", Sulkava kertoo. Lintuja saukot näyttävät saavan kiinni harvoin. Joskus löytyy myös rapujen jäänteitä, vaikka rapu on energiataloudellisesti huonoa ruokaa. "Vuosittain meidänkin tutkimusalueeltamme löydetään katiskaan hukkunut saukko." 34 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Järvissä saukko ei saisi koskaan näin suurta haukea kiinni." haRMiton otus Talvien leudontuminen parantaa saukkojen oloja. Arvokaloja ne eivät luonnonvesissä juuri saa, eikä saukkojen tiedetä napsineen koskaan kalaa verkoista. "Kutuaikana hauet änkeävät hyvinkin pieniin vesiin, jolloin ne ovat helppoa saalista. "Kurjen jäljiltä rupikonna on rikkinäinen rukkanen, mutta saukko riisuu konnan kuin hansikkaan, viimeistä varpaanniveltä myöten." Lisäksi saukko saalistaa vesimyyriä ja piisameja. Kesällä saukot napsivat enimmäkseen särkikaloja, ahvenia ja pieniä haukia. Se oli pyydetty alle metrin levyisestä purosesta
Kulun paljastaa vana, jonka lyhytjalkainen otus jättää lumessa kahlatessaan. Naaras opettaa pennuille kaiken, mitä saukkojen on tiedettävä. Katiskasta saa turvallisen pistämällä nielun molemmille puolille kepin tai terästangon. Pesä on yksinkertainen kolo, joka voi olla satojenkin metrien päässä rannasta. "Suurin osa kaloista kuolee saalistajien aiheuttamaan stressiin", Sulkava selittää. "Ongelma ratkeaa aidalla, jonka päälle voi vielä asentaa sähköpaimenen." eMo hoitaa yKsin pentujaan Saukonpoikaset syntyvät lumettomana aikana huhtikuusta syyskuuhun. Kohta on taas mentävä ruuanhakuun. Naaras hoitaa poikaset yksin; uroksesta ei siinä vaiheessa näy enää SUOMEN LUONTO 3 | 2009 35 Risto sulkava lassi kujala lassi kujala lassi kujala. Kalakuolemat ovat saattaneet olla isoja, vaikka saukkojen saalis jäisikin pieneksi. Siten vahvistettua nielua saukot eivät pysty vääntämään levälleen. Pentuekoko on keskimäärin 1,5, ja kantoaika on vain kaksi kuukautta. Hyvän aterian jälkeen voi köllöttää hetken selällään. SAUKKOMAiSTA. Joillakin kalanviljelylaitoksilla saukoista on ollut riesaa
Sulkava näki kerran, kun emo toi jäälle ison lahnan, jota kaksi poikasta alkoi heti kerjätä. saukko on noin metrin mittainen ja painaa viisi kuusi kiloa, ja naaras on selvästi urosta pienempi. Yhteyttä ne pitävät kutsumalla toisiaan tvink, tvink, vihaisena ne kekettävät ke-ke-ke-ke ja säikähtäessään puhisevat. "Jos naaraan elinpiiri on 30 kilometrin jokivarsi ja sivupurot päälle, on se uroksella kolmin- tai nelinkertainen", Sulkava sanoo. "tällä seudulla ei sammakoille ole tapahtunut mitään dramaattista." joillakin pienillä happamilla lammilla home on tuhonnut kutupalloja, mutta isoilla ja merkittävillä kutupaikoilla kurnutetaan entiseen malliin. ALiCE KArLSSON Mitä enemmän on sulapaikkoja, sitä enemmän saukoilla on elintilaa. KULKUri. jos lauhat talvet yleistyvät ja yhä useampi vesistö pysyy koko vuoden auki, kanta lisääntyy varmasti. Yksi iso mutta ovat saukon pääravinto sammakot. saukkoja pidetään leikkisinä, muttei sulkava ole siitä ihan varma. "Ne kiertävät hyvät apajat ja hakeutuvat ojanpohjille ja lähteille rupikonnia nylkemään." Katso myös lukijamme saukkohavainto sivulta 75. Lauha talvi on saukolle eduksi saukko voi elää 15-vuotiaaksi, mutta luonnossa keski-ikä jää kahteen kolmeen vuoteen. Saukot ääntelevät monin tavoin. "Uros jolkottaa jatkuvasti elinpiirillänsä ja varmistaa, etteivät muut saukkopojat vokottele sen naaraita." Näyttää myös siltä, että urokset jättävät parhaat saalispaikat naaraille. Uros on yksineläjä ja tapaa naaraan vain paritellakseen. siksi se varmasti meiltä pääosin metsästyksen vuoksi niin nopeasti aikoinaan hävisikin." saukot elävät koko euraasian mantereella aivan eteläosia ja pohjoisinta siperiaa lukuun ottamatta. Uroksien elinpiiri on iso, ja se sulkee sisäänsä joitakin naaraiden elinpiirejä. sulkavan laskelmien mukaan meille mahtuisi entisaikojen malliin ainakin 10 000 saukkoa. "saukko ei kestä aikuiskuolleisuuden lisääntymistä juuri ollenkaan. Kevättalvella naaras vieroittaa pennut. Vaan emopa heitti kerta kerran jälkeen lahnan päänsä yli ja käänsi pennuille takapuolensa. monista paikoista kuten sveitsistä ja Hollannista laji on kuollut sukupuuttoon mutta on nyt hiljalleen palaamassa takaisin. Toinen poikasista luovutti pian, mutta toinen kerjäsi ruokaa sitkeästi kimittämällä. Viimein se oli niin täynnä, että heittäytyi selälleen hankeen maha pömpöttäen. Naaras hoitaa poikaset, mutta uros näyttäisi jättävän parhaat ruoka-apajat jälkikasvulleen. 36 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 asko Hämäläinen. naaras tulee sukukypsäksi yksivuotiaana, uros parivuotiaana. nopeasti pohjaan, vähän pöyhimistä ja takaisin pintaan joko saaliin kanssa tai ilman. jouluna urospentu voi olla jo emoaan isompi. Saukot merkitsevät elinpiirinsä perärauhasillaan. Emo ei antanut periksi vaan ahtoi napaansa koko kalan. "Poikasiakin syntyy kerralla niin vähän, että on suoranainen ihme, että kanta ylipäätään kasvaa", Risto sulkava päivittelee. "kun maailmalta alkoi kantautua tietoja sammakkokadoista, perustin oitis sammakkotutkimuksen", sulkava kertoo. saukkojen sukellukset ovat pulahduksia. Saukot liikkuvat hyvin paljon. Kun pennut ovat parikuukautisia, emo kantaa ne vesirajaan ja alkaa opettaa niitä saukon tavoille. "laskevatko ne mäkeä huvikseen vai siksi, että niin on helpompaa?" suomessa on arviolta 3000 saukkoa. TÄSTÄ ON MENNYT SAUKKO hännänpäätäkään
Kuulo-Tieto c/o, Lappeenrannan 044-5825360 24100 Salo Lääkäriasema Oy Kuulo-Tieto c/o, Lappeenrannan 044-5825360 Brahenkatu 3 A Lääkäriasema Oy Kuulo-Tieto A 53100 Lappeenranta Brahenkatu 3 c/o, Lappeenrannan Lääkäriasema 020-745 4055 Oy 53100 Lappeenranta Kuulo-Tieto c/o, Lappeenrannan Brahenkatu 3 020-745 4055 A Lääkäriasema Oy 53100 Lappeenranta Brahenkatu 3 A Otonkuulo 4055 020-745 Oy Puistokatu 4 53100 Lappeenranta Otonkuulo Oy 40101 Jyväskylä 020-745 4055 Puistokatu 4 Otonkuulo Oy 014-621 391 40101 Jyväskylä Puistokatu 014-621 3914 Otonkuulo Oy 40101 Jyväskylä Puistokatu 4 014-621 391 40101 Jyväskylä 014-621 391 Pulssin Neurocenter Humalistionkatu 11 Pulssin Neurocenter 20100 Turku Humalistionkatu 11 Pulssin Neurocenter 02-261 6474 20100 Turku Humalistionkatu 11 Pulssin Turku 02-261 6474 20100 Neurocenter Humalistionkatu Mehiläinen Kuopio 11 02-261 6474 20100 Turku Kuulontutkimus Mehiläinen Kuopio 02-261 6474 Kauppakatu 39 A Kuulontutkimus Mehiläinen Kuopio 70100 Kuopio Kauppakatu 39 A Kuulontutkimus 017-261 2889 70100 Kuopio Kuopio Mehiläinen 39 A Kauppakatu 017-261 2889 Kuulontutkimus 70100 Kuopio Kauppakatu ja Nenä Kosken Korva 39 A Oy 017-261 2889 70100 Kuopio Koskiklinikka Kosken Korva ja Nenä Oy 017-261 Hatanpäänvaltatie Koskiklinikka2889 1 Kosken Korva 33100 Tampereja Hatanpäänvaltatie 1Nenä Oy Koskiklinikka 03-250 6111 33100 Tampere ja Nenä Oy Kosken Korva Hatanpäänvaltatie 1 03-250 6111 Koskiklinikka 33100 Tampere Hatanpäänvaltatie 1 Rauman Kuulontutkimus 03-250 6111 Nortamonkatu 14B, 2krs 33100 Tampere Rauman Kuulontutkimus 26100 Rauma 03-250 6111 Nortamonkatu 14B, 2krs Rauman Kuulontutkimus 02-822 6789 26100 Rauma Nortamonkatu 14B, 2krs 02-822 6789 Rauman Kuulontutkimus 26100 Rauma Nortamonkatu 14B, 2krs 02-822 6789 26100 Rauma 02-822 6789 Suomen Terveystalo Aninkaistenkatu 13 Suomen Terveystalo 20100 Turku Aninkaistenkatu 13 Suomen Terveystalo 030-633 3201 20100 Turku Aninkaistenkatu 13 Suomen Terveystalo 030-633 3201 20100 Turku Aninkaistenkatu 13 Suomen Terveystalo 030-633 3201 20100 Turku Kuulontutkija E. Pirinen Kuulontutkija 020-340 039 70100 Kuopio Suomen Terveystalo Asemakatu 22-24 020-340 039 Kuulontutkija E. Pirinen 70100 Kuopio Asemakatu 22-24 E. Vilhonkatu 044-5825360 Kuulontutkimus 24100 Salo Vilhonkatu 8 3krs. haluaisin kuulla... Widex mind440 micro ClearBand kuulokoje Widex mind440 micro ClearBand kuulokoje Taajuusalue: 100 micro ClearBand kuulokoje Widex mind440 Hz - yli 10 000 Hz Taajuusalue: 100 Hz - - vain 2 000 Hz kuulokoje Widex 2,4 cm Paino:yli ClearBand Pituus: mind440 micro 10 000 Hz Taajuusalue: 100 Hz yli 10 grammaa Pituus: 2,4 cm100 Hz -vain 2 grammaa Taajuusalue: Paino: yli 10 000 Hz Muuta: Tunnettu erinomaisesta äänenlaadusta Pituus: 2,4 cm Paino: vain 2 grammaa Muuta: TunnettuPaino: vain 2 grammaa Pituus: Tunnettuerinomaisesta äänenlaadusta Muuta: 2,4 cm erinomaisesta äänenlaadusta Muuta: Tunnettu erinomaisesta äänenlaadusta Jälleenmyyjät: Pohjolankatu 33 Kainuun Kuulopiste Oy Jälleenmyyjät: 87000 Kajaani Pohjolankatu 33 Kainuun Kuulopiste Oy 06-414 4115 87000 Kajaani Pohjolankatu 33 Kainuun Kuulopiste Oy 06-414 4115 87000 Kajaani Pohjolankatu 33 Kuulontukija Päivi Matti Oy 06-414 4115 87000 Kajaani Läntinen Pitkäkatu 19 as2 Kuulontukija Päivi Matti Oy 06-414 4115 20100 Turku Läntinen Pitkäkatu 19 as2 Kuulontukija Päivi Matti Oy 044-582 5360 20100 Turku Läntinen Pitkäkatu 19 as2 044-582 5360 Kuulontukija Päivi Matti Oy 20100 Turku Läntinen Pitkäkatu 19 as2 044-582 5360 20100 Turku Kuulo Sirpakka 044-582 5360 Sirkku-Marja Väätäinen Kuulo Sirpakka Vuorikatu 27 A 6 Sirkku-Marja Väätäinen Kuulo Hämeenlinna 13130Sirpakka Vuorikatu 27 A 6 Sirkku-Marja Väätäinen 040-832 4744 13130 Sirpakka Kuulo Hämeenlinna Vuorikatu 27 A 040-832 4744 6 Sirkku-Marja Väätäinen 13130 Hämeenlinna Vuorikatu Oy A Satakuulo 4744 6 040-832 27 Itsenäisyydenkaty 39 13130 Hämeenlinna Satakuulo Oy 28100 Pori 040-832 4744 Itsenäisyydenkaty 39 Satakuulo 02-641 3890 28100 PoriOy Itsenäisyydenkaty 39 02-641 3890 Satakuulo Oy 28100 Pori Itsenäisyydenkaty 39 02-641 3890 28100 Pori 02-641 3890 Jälleenmyyjät: Kainuun Kuulopiste Oy Jälleenmyyjät: Seinäjoen Kuuloasema Oy Kalevankatu 25 Seinäjoen Kuuloasema Oy 60100 Seinäjoki KalevankatuKuuloasema Oy Seinäjoen 25 06-414 4115 60100 Seinäjoki Kalevankatu 25 Seinäjoen Kuuloasema Oy 06-414 4115 60100 Seinäjoki Kalevankatu 25 Mehiläinen Salo 06-414 4115 60100 Seinäjoki Kuulontutkimus Mehiläinen Salo 06-414 4115 Vilhonkatu 8 3krs. Kuulontutkimus Mehiläinen 24100 Salo Salo Vilhonkatu 8 3krs. Kuulontutkimus 044-5825360 24100 Salo Salo Mehiläinen 8 3krs. Pirinen Suomen Terveystalo 030-633 22-24 Asemakatu 3201 Kuulontutkija Terveystalo Suomen E. Punarinta (Erithacus rubecula) Koko: 12,5 -(Erithacus rubecula) 16 - 22 g Siipiväli 20-22 cm Punarinta 14 cm pitkä Paino: Punarinta (Erithacus rubecula) 16 - 22 g Siipiväli 20-22 cm Muuta: Tunnettu kauniista laulusta Koko: 12,5 - 14 cm pitkä Paino: Punarinta (Erithacus rubecula) Koko: 12,5 - 14 cm pitkä Paino: 16 - 22 g Siipiväli 20-22 cm Muuta: Tunnettu kauniista laulusta - 22 g Siipiväli 20-22 cm Koko: 12,5 - 14 cm pitkä Paino: 16 Muuta: Tunnettu kauniista laulusta Muuta: Tunnettu kauniista laulusta Tämän laulun Tämän laulun Tämän laulun Tämän laulun haluaisin kuulla... haluaisin kuulla... Pirinen 70100 Kuopio Asemakatu 22-24 Suomen Terveystalo 020-340 039 70100 Kuopio Kuulontutkimus, 5 Suomen Terveystalo krs 020-340 039 Rautatienkatu 27 Kuulontutkimus, 5 krs Suomen Terveystalo 31200 Tampere Rautatienkatu 27 Kuulontutkimus, 5 krs 03-277 3700 31200 Tampere Suomen Terveystalo Rautatienkatu 27 03-277 3700 Kuulontutkimus, 5 krs 31200 Tampere Rautatienkatu 27 Widex Akustik Oy 03-277 3700 UusiAkustik Oy 623 31200 Tampere Widex Porvoontie 00120 Västerskog Uusi 03-277 3700 Porvoontie 623 Widex Akustik 09-591 5200 00120 Västerskog Oy Uusi Porvoontie 623 09-591 5200 Widex Västerskog 00120Akustik Oy Uusi Porvoontie 623 09-591 5200 00120 Västerskog 09-591 5200. haluaisin kuulla..
38 SUOMEN LUONTO 3 | 2009
Maakotka Vainon alta nousuun Suomen maakotkakanta on upeassa kasvussa ja tavoittelee jo viittäsataa pariskuntaa. Vaellus taivaankannen leijalinnun maille palkitsee. pertti koskimies maRkus vaResvuo
Pekka Helon kirja Kotka, lintujen kuningas (1981) kertoo karmivista tihutöistä. Siinä puun alla sovimme, että kyllä minäkin kävisin täällä 14 kertaa. Maakotka rauhoitetaan Etelä-Suomessa 1926. 1962 Kotka rauhoitetaan melkein täysin Laki kuitenkin sallii porotaloutta haittaavien kotkien hävittämisen. Linnunpoikanen kököttää ypöyksin lavean taivaankannen alla, tyystin elottomassa maisemassa. Ei kotkien pesimärauha kerralla palannut, olihan petovihaa lietsottu yli kymmenen miespolvea. Nyt voi sanoa, että se käänsi elämänmittaisen luonnonrakkauteni ilmansuunnaksi pohjoisen. Pentti Linkola kokoaa kotkatiedon kyselyin ja maailmanennätysluokan marsseilla pesältä toiselle. 1967 Lintujemme katoava aateli -teos ilmestyy Teuvo Suomisen kirja herättelee petolintujen suojeluun vainolta ja ympäristömyrkyiltä. rYöSTöLiNNUN KYNNET. Suomen kotkakannan aallonpohja ajoittuu 1960luvun alkuun. Se tuntuu epätodelliselta. Vuoden 1898 asetuksessa se on vahinkoeläin, jonka hävittämisestä maksetaan tapporahaa. Muistan senkin, miten alitajunnassa myllersivät oudot tunteet vihdoin pesälle päästessä; riemun keskellä tunteet panivat minut vilkuilemaan kuin häpeissäni. Reittiennätystä sinne ei ollut, riitti että pesältä jaksoi takaisin. Nykyisin joku pesä jää kiipeämättäkin, koska emo iskisi varmasti rengastajaan, mikä on ainakin toistaiseksi ainutlaatuista koko maailmassa. Suojelu ei onnistuisi ilman tietoa. Muutama kotka hyökkäili uhmakkaasti kohti. Mutta vastuulleni tulleella pesällä naaras leijaili puidenlatvojen päällä. Nykyisin pesätarkastaja lentää sinne helikopterilla. KotKa näyttäytyy volainen. Oppainani olivat näissä kairoissa tuolloin yli 20 vuotta kulkeneet ystäväni raimo Latja ja jyrki Sa- Muotkalla asui kahdenlaisia kotkia. Ikimuistoisen viikon kuluessa kävin kolmella muulla kotkan- ja yhdellä tunturihaukan pesällä. Tutkija minussa kuitenkin sanoo, että tätä tietoa on kerättävä näiden lintujen hyväksi. MAAKOTKA: VAiNON ALTA NOUSUUN M uotkatunturien huiput kumpuilevat pyöreinä aaltoina. Kymmeniä kotkia jo rengasta- Ensitapaamisesta kotkanpojan kanssa on kulunut neljännesvuosisata, mutta muistan maiseman, sen valot ja värit kuin tämän aamun. Ykköspesällä emo ei ikinä näyttäytynyt, vaikka se varmasti huomasi ihmiset päivämatkan päästä. Sellainen oli ensivierailuni tunturikotkan maassa. Istun ylärinteessä parin kilometrin päässä laaksosta, mutta kiikarilla tavoitan helposti kallellaan könöttävän, matalan petäjäntarrin. Niin teinkin ja kiipesin rengastamaan poikaset, vaikka puu on vaikea ja vaarallinen. Silloin petti eläinkunnan tarkin silmä. Viimeinen pesä oli parin päivämarssin päässä, kaukaisimpia koko Lapinmaassa. Samat ristiriidat myllertävät vahvoina edelleenkin kotkan, tunturihaukan ja kalasääsken pesillä, luonnon pyhimmässä, minne ihminen ei kuulu. Kerran emot liukuivat pesään seisoessani tuulessa huojuvien aluskoivujen katveessa. Paljaita tunturinlakia piirittävät heleät koivikot, joita täplittää tummanpuhuva petäjänlatva siellä täällä. 1800-luvun lopun luonnontiedon oppikirja tutustutti koululaiset maakotkan kynsivarustukseen. 40 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 maRkus vaResvuo. Tuon linnunpojan kiikarointi vaikutti loppuelämääni enemmän kuin mikään muu tapaus sitten erästä paljon aikaisempaa toukokuuta, jolloin sydämeni jäi Parikkalan Siikalahdelle. pesäpetäjä Kuin alttaRi neet miehet muistelivat tulilla pitkiä patikoitaan ja reittiennätyksiään. Vielä 1960-luvulla joka toinen ja 1970-luvulla joka neljäs tunnetuista pesinnöistä tuhottiin. Tuo petäjien petäjä, tunturien syvimmässä sylissä, on minulle kuin kirkon alttari. Pari sukupolvea oli elänyt paremmassa rauhassa kuin yli 20 lintupolvea ennen sitä. Sen oksat ovat paksuja kuin tukkipuut etelässä. Jokilaakson pohjalla sojottaa harvakseltaan epäsuhtaisia hongankorstoja. Missään ei näy emoa, ei liikettä, ei elonmerkkiä. Kuolemanpartioilta välttyneet kotkat saavat kiittää paitsi piiloisia pesäpaikkojaan myös maal- 1898 Kotkasta maksetaan tapporahaa Kotka on 1868 ryöstölintu asetuksessa metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa. Latvassa leviää valtava risupesä, jossa istuu mustanpuhuva kotkanpoika. Toverini kertoivat seikkailuistaan niinä 14 kesänä, jolloin he olivat tätä pesää tarkastaneet. Havaintoja kotkien rohkaistumisesta kuului muualtakin
KOTKAN PALUU. Kun seurantavastuu siirtyy 1990-luvulla Metsähallitukselle, paliskunnat ilmoittavat tietämänsä pesät saadakseen petovahinkokorvaukset. Uusia kotkapareja on viime vuosina asettunut myös Suomen eteläpuoliskolle. Kotkat pesivät myös etelässä pitkin Suomenselkää ja Varsinais-Suomessa. Heikki lauRila SUOMEN LUONTO 3 | 2009 41 läHDe: metsäHallitus, ePätaRkkuutta lisättY suojelusYistä. SiKAA ViEDÄÄN SUOLLE. Poikasia on ollut tarkastetuissa pesissä vuosittain 122193. Kotkien talvinen haaskaruokinta aloitettiin 1970-luvulla. 2008 Suomessa yli tuhat maakotkaa Suomessa elää 430460 kotkaparia ja lisäksi 300500 pesimätöntä kiertokotkaa. Kartan muutos on todellista suurempi, sillä reviirejä on ollut asuttuna ennen löytymistään. 1960-LUKU 2008 Maakotka on palannut Etelä-Suomessa alueille, joilta se oli yli sata vuotta poissa. 1980-luku Seuranta tehostuu Uusia reviireitä aletaan etsiä järjestelmällisesti, ja rengastajat tarkastavat erikoisluvin jo tunnetut kotkanpesät
Kotka on englanniksi golden eagle, sillä sen pää heijastelee jalometallin sävyjä. Vanhat maakotkat viettävät talven Suomessa tuulen, tuiskun ja kärkkäiden korppien koeteltavina. ruotsin kungsörn ja Norjan kongeørn viittaavat siihen, että ihminen on vuosituhansia pitänyt kotkaa taivaankannen kuningaslintuna.. MAAKOTKA: VAiNON ALTA NOUSUUN TALVi SUOMESSA
SUOMEN LUONTO 3 | 2009 43 maRkus vaResvuo
Poikasista selviää lentoon tavallisesti vain yksi. Puolisot pysyvät yleensä yhdessä koko elinikänsä, jopa 30 vuotta. 44 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Maakotka hautoo maaliskuusta alkaen kahta munaansa lähes puolitoista kuukautta. MAAKOTKA: VAiNON ALTA NOUSUUN lassi Rautiainen lassi Rautiainen maRkus vaResvuo PAriTTELU
Kotkanpesä painaa keskimäärin 700 kiloa. Emot korjailevat risulinnaa ja kantavat siihen havuja ympäri vuoden. PESÄPUU. Parilla on yleensä reviirillään kahdesta kuuteen vaihtopesää. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 45 tomi muukkkonen
Kolmannesta talvesta alkaen kiertomatkat lyhenivät. Vaikka poikaset kuljeskelivat kahtena ensimmäisenä talvena noin 2001000 kilometrin päähän, ne palasivat kesäisin muutaman peninkulman säteelle synnyinpesästään. Reviirit ja pesäpaikat säilyvät suunnilleen samoina vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja, ainoastaan yksilöt vaihtuvat katkeamattomana ketjuna tavallisesti 1020 vuoden välein. Rengastajat, kuten kuvan jarmo Ahtinen, tapaavat nykyisin hyvin harvoin tuhottujakotkanpesiä.Aikaisemminporomiehethävittivätniitä.Onnistuneistapesinnöistäonkymmenenvuodenajanmaksettupaliskunnillekorvauksia.Kotkanosuus vasojensaalistajanaontarkointiedossa.Seppo Sulkavankokoaman12907saalisyksilöntilastonperusteellakotkanpesällekantamistasaaliistakahdeksanprosenttiaon poronvasoja.Osanniistäkotkaonlöytänytkuolleena. Tämä raja ylittyy, minkä parimäärän kasvu todistaa. nuoRuuden talVet MaailMalla Kotkiemme parimäärä on kunnolla arvioitavissa 1960-luvulta lähtien. Kotkalla on kaksi munaa siltä varalta, että toinen särkyisi haudonnan aikana. Onneksi maastomiehistä parhaat kuten jarmo Ahtinen, jari Kangasniemi, Petri Piisilä ja Petteri Polojärvi ovat paneutuneet kotkan tapoihin metsissä ja tuntureilla pätevämmin kuin ammattiornitologien parhaimmisto. Nykyisin kotkia on luultavasti enemmän kuin yli sataan vuoteen. Vikkelien lintujen ja nisäkkäiden saalistus on sille liian vaativaa Pohjois-Suomen pimeässä, lumisessa ja kylmässä talvessa. Pesiä tuhotaan ja kotkia ammutaan Suomessa enää satunnaisesti. paRiMääRä KasVussa Nykyisellä kuolleisuustasolla kannan pysyminen vakaana edellyttää parin saavan noin yhden poikasen siivilleen kerran kahdessa vuodessa. MAAKOTKA: VAiNON ALTA NOUSUUN tapakoa, televisiota ja suomalaisten yleistä laiskistumista. Toisentutkimuksenmukaankotkattappavatparisenprosenttiakaikistasyntyneistä poronvasoista.Niistämonikuolisimuistakinsyistämyöhemmin.Norjalaistentutkimustenmukaankotkavalikoipienikokoistenjahuonokuntoistenvaadintenvasoja.Ruotsin kotkanpesiltätutkituista152poronvasastavainviisiolikotkantappamia,noin100ahman jailveksen,loputsairaudentainälänlopettamia. Ensin kuoriutunut poikanen tappaa tavallisesti sisaruksensa. Sukukypsyyttä lähentelevän kotkan täytyy hakea jo helmimaaliskuussa leskeksi jääneitä puolisoehdokkaita tai kokonaan tyhjentyneitä pesimäpiirejä. Vanhojen aineistojen sekä tuolloin käymättömien kairankolkkien nykytiedon perusteella olemme Tuomo Ollilan kanssa arvioineet, että vähimmilläänkin kotkia oli Suomessa 250300 paria. Jopa 30-vuotiaaksi elävän kotkan ei kannata tuhlata pesintäyritykseen, joka katkeaisi ravintopulaan ja heikentäisi emojen kuntoa. Kotkanpoikanen itsenäistyy kolmisen kuukautta pesästä lähdön jälkeen, lokakuun koittaessa. Suuri joukko suuntaa Ahvenanmeren yli Etelä-Ruotsiin, missä ruokaa löytyy luonnonkuvaajien ja lintujensuojelijoiden haaskoilta paremmin kuin Suomessa. Näin käy keskimäärin joka kymmenennessä onnistuneessa pesinnässä. Kairoissa ei ole koskaan kulkenut niin vähän ihmisiä kuin nyt. Kaukaisimmat rengastetut kotkamme on löydetty 1540 kilometrin päästä Mustanmeren läheltä ja 2180 kilometrin takaa Etelä-Uralilta, mistä huhtikuussa 2004 löytyi kuusivuotias, Rovaniemellä rengastettu kotka. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on seurattu kotkanalkujen vaelluksia satelliittilähettimin. Siksi nuoret lähtevät etelään ja elävät enimmäkseen eläinten raadoilla. Paliskuntasaaporonlihankilohintaansidotunsummanalueensakotkapareistajaonnistuneistapesinnöistä.Kokomaanyhteissummaonvaihdellut270000420000euron tasollavuottakohti.Kotkanravinnostakaksikolmasosaaonjäniksiäjakanalintuja.Muttavaikkakotkaparitappaaniitäkymmenittäin,saalistuspainehajaantuu100300neliökilometrinelinpiirille.Silleparieipäästämuitakotkia,jamyöspienemmätpetolinnutpysyvätloitollakotkanpesistä.Kotkapyydystääkettuja,näätiä,kärppiäjamuitapienpetoja, joidenyhteenlaskettusaalismääräsamallapyyntialueellaolisisuurempikuinkotkan. 46 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 tomi muukkonen Poronhoitajat saavat onnistuneista kotkanpesinnöistä korvauksen. Ollila johtaa kotkaseurantaa Metsähallituksessa. Viimeisiä tietymättömissä piilottelevia pesiä ei hevin löydetä. Enemmistö poikasista jatkaa Itämeren eteläpuolelle. Kanta on kasvanut erityisesti vainon laantumisen myötä. Jänisten ja kanalintujen runsaus sekä lopputalven säät ratkaisevat, miten suuri osa pareista yrittää pesiä; tavallisesti se on noin 4560 prosenttia. Vain kun ruokaa on ylenmäärin, molemmat saattavat kehittyä lentokykyisiksi
Itärajalla pesimäalue levenee hitaammin. Kohta pesän ylle ilmaantui toinen, esiaikuinen lintu. Niistä oli jäljellä enää yksi ainoa, silloin Suomen eteläisin pari. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 47. Myös vesoittuminen estää etelässä saalistusta. ViiMeinen yllätys Turvaa kotkan kotirauha! Kotkan pahin uhka onliianlähelläpesää helmitoukokuussa oleskeleva ihminen. Onko uusi pari muninut tänä keväänä. Rakensimme rajavyöhykkeelle ja muualle syrjäisiin ikimetsän kolkkiin Metsähallituksen erikoisluvin kahdeksan tekopesää, kaksi niistä järkyttävän kylmänä viikonloppuna. Suurimpana riskinä pesinnälle pysyy pesäpaikkojen rauhattomuus. Sen pesästä rengastin poikasia kurjen-, näädän- ja sorsanpuolikkaiden keskeltä 1990-luvun puoliväliin. Gotlannissa elää maailman tiheimpiin kuuluva 50 parin kanta laidunten ja merenrantojen metsiköissä, Skoonessa kymmenkunta ja Tanskassa kolme paria. Olen ollut etuoikeutettu siitä päivästä, kun kotkanpoika vangitsi mieleni, ja onnellinen, etten voi hallita sen teitä taivaalla. Jos pesä on kolmella oksalla, jokaisen on oltava halkaisijaltaan lähes 20 senttiä. Joku liikahti pesässä seisoi kotka! Se järjesteli havuja aikansa ja heittäytyi siivilleen. Pariskunta intoutui tanssimaan taivaalla, kaira antoi parastaan. Asuttujen reviirien tilasto vuodelta 2008 kertoo samaa: Keski-Pohjanmaa 17, Etelä-Pohjanmaa neljä, Pohjois-Häme seitsemän sekä Satakunta ja Varsinais-Suomi yksi reviiri. Mahtavat siivet kannattelevat vaivatta: siipien väli on koiraalla ison miehen mitan verran eli 190210 senttiä, naaralla vielä parikymmentä senttiä enemmän. Kotka tulee sukukypsäksi 47-vuotiaana mutta alkaa pesiä yleensä pari vuotta myöhemmin, koska pesintä edellyttää varsinkin koiraalta kunnollisia, kokemuksella karttuvia saalistustaitoja. uusia paReja etelään Suomen pohjoispuoliskolle ei pareja mahdu juuri nykyistä enempää. Ainokainen pari vieraili yhdellä tekopesällä. Tämä on johtanut pesivien kotkien hitaaseen asettumiseen aiempaa etelämmäs etenkin Suomenselkää pitkin. Vuosi sitten huhtikuun lopulla koin yllätyksen. Nyt elän jännityksen ja toivon aikaa. Jos kotka hyväksyisi myös etelän takamaat, pesimäalue voisi leventyä vielä neljäsosan. antti leinonen PeRtti koskimies TAiVAALLA. Tähystin kaukoputkella tekopesää suosaarekkeen jylhässä petäjäholvistossa. Ihminen ei osaa luoda yhtä mykistävää kauneutta kuin pilviä piirtelevä kotka. Suomen eteläosissa ei ole jopa tonnin painoista pesää kantavia puita. Eräässä suosaaressa oleskeli kanssamme juuri talviunilta herännyt karhu, ja saaren halki kulkivat tuiki tuoreet ahman ja susijoukon jäljet. Kotka pakeneeihmistäuseinylipuolen kilometrinpäästäeikäpalaa ennenkuinihminenonpoistunutnäköpiiristä.Kylmällä tai sateisella säällä yksikin häiriötapaus voi tuhota pesinnän.jostiedätkotkanpesäntaihuomaatlinnunmetsänpäällämatalalla,poistu välittömästi tulosuuntaasi. Virossakin pesii kohosoiden liepeillä 4550 paria. Tahallinen lintujen häirintäonmyöslaillakiellettyja rangaistavateko. Autoimme Raimo Latjan kanssa Pohjois-Karjalan tuttujen kairojen vihoviimeisiä kotkia 1990-luvun alussa. Palasimme autolle aamuista latua, jota oli siinä välissä jolkottanut susilauma
Muuten voisin lähteä liiaksi leijailemaan." 48 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Sen jälkeen häntä pyydettiin mukaan muun muassa television kevyeen keskusteluohjelmaan, mutta syvämietteinen Juhola kieltäytyi. Onneksi minulla on vastapainona arki lasten kanssa. Intiaanimaisesti pukeutunut Juhola, 34, juttelee patojensa äärestä levolliseen sävyyn. Tuli leiskuu takassa, ja korva tavoittaa nurkasta veden solinaa. Lattian kivet ovat tuolta rannasta. Mutta vaikka Juhola elää tuultensa mukaan, hänen kodissaan on taivaallisen kaunista. "Otamme osaksi sisätilaa sen, mitä ulkona on. Toisen kirjan käsikirjoitusta hän jäsentää parhaillaan sydämenmuotoisin tarralappusin kylpyhuoneen seinään. Syöttötuoliin on aamulta jäänyt 1,5-vuotiaan Veeran aamupuuro, ja eteisen kaapinpäällys tursottaa "Juuri arjen maadoittavuus tekee mahdolliseksi mielettömän henkisyyden. Jos minulla on vaikkapa maalaamisessa inspiraatio päällä, muksutkin tuumaavat, että taitaa olla hernekeittopäivä", taideterapeutiksi Englannissa kouluttautunut Juhola kertoo nauraen. Juholan matka suomalaisten tuntemaksi näkijäksi sai vauhtipotkun, kun hänen omaelämäkerrallinen kirjansa Elämänpolulla henkien kanssa ilmestyi 2007. Hän halaa tulijoita lämpimästi. "Kun sataa, tunnen itsekin puhdistuvani." Hänelle myös henkimaailman läsnäolo arjessa on luonnollista. teksti sanna-kaisa honGisto kuvat marjaana malkamäki Kotona voimakummun Toisinaan lapset maalaavat äitihahmon seurana, jos haluavat. Tulijoita olisi enemmän kuin nuori äiti jaksaa ja ehtii ottaa vastaan. Se kantautuu pistorasiaan kytketystä keraamisesta laitteesta, jossa vesi kiertää reittiään. Asumus hehkuu runsautta ilman ylilyöntejä kuin luonto itse: Katossa köynnöksiä, oksapalloja, kristallivalaisimia. Kun kävelee sisällä paljain varpain, tuntuu kuin kulkisi pihalla. Pihapiiriä vartioi lampi, jonka sameat sopukat ovat vaimenneet hyisimpään horrokseensa. Portaikko ornamentein kirjottua turkoosia. "Näkeminen on semmoista hommaa, että ainakaan minä en pysty tekemään sitä päivittäin. Syyskuussa 2008 hänestä kuultiin taas, kun Yle esitti Kaija juurikkalan ohjaaman Elämänpolulladokumentin. Juurihan perheenäiti on selostanut, että huollettavana on kaksi omaa ja neljä sijaislasta. Koko sekametsä uinuu. Muuten voisin lähteä liiaksi leijailemaan." Tällä hetkellä hänellä on tekeillä pari kirjaa. "Minusta on tärkeää tehdä elämässä vain sellaisia asioita, joita sillä hetkellä haluaa tehdä ja jotka vastaavat omia arvoja." luonnon henKi sisällä Kodissa N iina-Matilda juholan kotiin ajetaan talviunisen mökkipitäjän Mäntyharjun keskustasta vielä muutama kilometri. Tällä hetkellä näkijällä käy asiakkaita Lapista ja Pohjanmaalta saakka. Seinät maanläheistä oranssia ja punaruskeaa. Näkijänä tunnettu perhekodin äiti kääntää kasvispyöryköitä paistinpannulla. Metsäisen tontin yllä avautuu askarruttava hiljaisuus. Silti tuntuu kuin jostakin sisältä, talven paksun vaipan alta, kuuluisi arvoituksellista kihinää. Juuri arjen maadoittavuus tekee mahdolliseksi mielettömän henkisyyden. Niina-Matilda Juhola Perhekodin äiti ja näkijä Niina-Matilda juhola elää niin lähellä luontoa, että tuntee joskus sulautuvansa siihen. "Teen ruokaa kerralla pakastimeen niin paljon, että sitä riittää. Hän kertoo laittavansa ruokaa vain silloin, kun häntä todella huvittaa. Syksyisin raahaan sisään kivenlohkareita." Täydellisyyttä hän ei kuitenkaan tavoittele. Miten moinen huolettomuus on mahdollista
"Kun sietää keskeneräisyyttä, tietää elävänsä sopusoinnussa luonnon kanssa." MöKKiintyMinen KulKee suVussa Juhola nautiskelee luonnosta usein, esimerkiksi ottamalla vuodan kainaloonsa ja leiriytymällä hetkeksi lähimetsään lammen rantaan, puun tai kiven juurelle. Sisällä kaikki on siis samanlaisessa käymistilassa kuin ulkona. Kun ulkona sataa, hän kokee itsekin puhdistuvansa. Luontosuhde on niin läheinen, että useinkaan hän ei erota itseään ympäristöstään. "Vähän kuin kävisi suihkussa." Talvella hänen sisimpänsä taas vetäytyy ihanaan pysähtyneisyyden tilaan.. juurella täyteen ahdettuna: kenkälankkia, avainnippuja, talipalloja, puukko
Hänen mukaansa kuka tahansa voi opetella kuuntelemaan syvintä itseään ja oikeastaan jokaisella on tuo taito jo luonnostaan. "Tuntuisi luonnottomalta käyttää sanaa paranormaali luonnollisista asioista", hän kirjoittaa. henKinen puhelinyhteys eläiMiin Näkijä juttelee paitsi henkien myös eläinten kanssa. "En käsitä, miten voisin olla puhumatta." Hän uskoo, että suurin osa ihmisistä juttelee lemmikkieläimensä kanssa telepaattisesti kenties tiedostamattaan. "Kun entisajan ihmisille koittivat vaikeat ajat, he menivät talliin tuijottamaan hevosta silmiin. Kun 50 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. "Jos esimerkiksi kaadamme puita, ilmoitan asiasta etukäteen luonnonhengille. Eläinten, henkioppaiden ja luonnonhenkien lisäksi Juhola kuuntelee myös omaa henkeään, "sisäistä viisastaan". Jos minun pitäisi valita, elänkö loppuelämäni sisätiloissa luksuspaikoissa vai yksin luonnossa, valitsisin luonnon. Hän havainnoi kotikunnaillaan joutsenia, tikkoja, oravia, viirupöllöjä ja haukkoja. Kun kysyn, puhuuko hän sylissä kehräävän kissansa kanssa ajatusten välityksellä, hän kurtistaa otsaansa liioitellun kummastuksen merkiksi. KOTONA VOiMAKUMMUN jUUrELLA "Tunnen luonnon kotoisammaksi paikaksi kuin minkään yhteisön. Taipumus mökkiytymiseen kulkee sukuni naisissa." Juholan käsitys luonnosta lienee laajempi kuin monien. Hän on pikkulapsesta saakka tuntenut esimerkiksi kuolleen Veerus-isoisänsä läsnäolon, eikä hän aina ymmärrä, että monet hänelle selvät asiat ovat toisille outoja. Kuitenkin luontokokemuksiin kuuluvat myös pienikokoiset ja villit luonnonhenget. "Luonnon hiljaisuus ja turva herättävät itsessä vanhan sisäisen viisaan", Juhola uskoo. Juoksipa erään voimaeläinkoulutuksen jälkeen ilveskin maantiellä hänen autonsa editse. Ohjaajalle itselleen kokoontumiset ovat opettaneet siitä, miten hänen oma ajatusmaailmansa eroaa "normaalista". Ovathan nämä niidenkin asuinmaita." Vaikka luonto on oiva apu elämän analysoimisessa, sen tärkein ominaisuus on kuitenkin kauneus. Juhola on muiden töidensä ohessa pitänyt viime vuosina kasvuryhmiksi kutsumiaan vuoden mittaisia kursseja
Jos menee luontoon esimerkiksi raskaan surun painamana, voi miettiä, mitä puut ja eläimet haluavat viestiä omaan olotilaan. Valokuvaustaidoksi riittää oman kameran käytön hallinta. mennessä. Kursseille ilmoittautuminen Suomen luonnonsuojeluliittoon (SLL) järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. "Tämä kumpu on paikka, josta haetaan voimaa, ei esimerkiksi hyvää yöunta", Juhola kertoo pilke silmäkulmassaan. Hän kuitenkin kannustaa jokaista tulkitsemaan eläinten ja luonnon viestejä omalla tavallaan. Mielestäni lammet ovat ihania syviä, mystisiä ja pehmeitä. Siten ihminen voi oppia paljon omasta psyykestään ja tunne-elämästään. Ilmoittautuminen: 15.5. Molemmille leireille otetaan 12 osallistujaa. mennessä. Tunturisamoilukurssi 13.19.9.2009 Lapissa, puurajan yläpuolella Paistuntureilla. Luvassa vaeltamista karmiininpunaisilla tunturinummilla, solisevien tunturipurojen ylittämisiä ja kohtaamisia porojen ja kiirunoiden kanssa. Hinta: SLL:n jäsenille 460 euroa, muille 500 euroa. Luonnon kauneus on Juholan kokemuksen mukaan terapeuttista. Hinta: Leirit ovat maksuttomia. Ja jos haluaa luonnossa kohdata jonkin eläimen, kohtaamista voi pyytää mielessään kunnioittavasti." lapsi ja paRantaVa auRinGonlasKu Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskurssit 2009 Tunturikasvikurssi 4.11.7.2009 Kurssilla tutustutaan upeissa Saanan ja Mallan maisemissa tunturiluontoon ja tunturikasvillisuuteen sekä opetellaan tunturikasveja. Kymmenkilometristen päiväretkien aikana opitaan tunturiretkeilyn perusteet. Hinta: SLL:n jäsenille 390 euroa, muille 430 euroa. Hinta: SLL:n jäsenille 450 euroa, muille 490 euroa. Ihminen voi kuitenkin päättää, että nyt havainnoin puoli tuntia tietoisesti. Kurssilla yövytään kahdessa paikassa: Karigasniemen kylällä majatalossa ja Paistuntureilla tunturimökissä. Syvällistä luontokokemusta etsivän kannattaa mennä rauhassa luontoon ja havainnoida ympäristöään hyvin tietoisesti. Ilmoittautuminen: 15.5. (09) 228 08 207/ 044 936 2374 tai heini.jalava@sll. Majoittuminen omissa teltoissa tai sisämajoituksessa. Sisältää majoituksen, ruokailut ja opastuksen. Hän katsoi minua suu auki. Tukikohtana on kurssin ajan Kilpisjärven biologinen asema, missä majoitus 2 hengen huoneissa täysihoidolla. ja 22.29.7.2009 Talkooleiri Kolilla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää käytännön työ ympäristön hyväksi ja saada paras mahdollinen tieto alueen luonnosta ja kulttuurista. Minulle tunteilla on itseisarvo ja koen tunteita usein erittelemättä niitä." Vaikka luonto on oiva apu elämän analysoimisessa, sen tärkein ominaisuus on kuitenkin kauneus. Tiikerikakun väriset kissat Mimmi ja Miiru ovat jättäneet tassunjälkensä puhtoiseen hankeen. "Tulkitseehan jokainen uniaankin parhaiten itse. mennessä. Purjehdus Turusta Maarianhaminaan 3.7.8.2009 Kaljaasi Albanuksella. Hänelle hirvi merkitsee suojelusta, orava vakaata rahatilannetta ja jänis pelkoa. Silloin ajattelin, että jes! Jos oma maailma on ollut pelottava, kauneus voi aluksi pelottaa ja satuttaa." Kolin talkooleirit 13.20.7. mennessä. Valokuvauspainotteinen tunturikasvikurssi 11.-18.7.2009 Kurssilla tutustutaan Kilpisjärven tunturikasvillisuuteen ja opetellaan tuntemaan ja valokuvamaan tunturikasveja. Sisältää majoituksen, ruokailut ja opastuksen. Hän haluaa nähdä tunteiden pohjaan saakka ja eritellä ne selkeästi. "Kun menemme ulos, käännymme monesti sisäänpäin ja ajattelemme ajatuksiamme. Ilmoittautuminen: 15.5. Yli vuoden kuluttua hän sanoi ensimmäisen kerran itse, että Niina, katso miten ihanaa tuolla ulkona on. Sisältää majoituksen, ruokailut ja opastuksen. Viikon aikana tutustutaan myös Kolin alueen geologiaan ja paikallishistoriaan sekä tehdään hoito- ja kunnostustöitä. mennessä. Niina-Matilda Juhola astelee umpihangessa kohti lammen rannalla kohoavaa, voimakummuksi ristimäänsä kalliota. Viime talvena kummulla näkyi monesti viidet hirven nukkumajäljet, aina samoissa paikoissa. Tukikohtana on kurssin ajan Kilpisjärven biologinen asema, missä majoitus 2 hengen huoneissa täysihoidolla. Matkan aikana tutustumme alueen monipuoliseen luontoon ja kulttuuriin, kalastamme, otamme vesi- ja pohjanäytteitä ja tarkkailemme ulkosaariston elämää. Järjestäjät huolehtivat ruokahuollosta sekä tarvittaessa kuljetuksista Joensuu-Kajaani-valtatien varrelta Kolille. Ei unikirja kerro vastauksia." Jos ottaa jokaiselta ulkomaanmatkaltaan samanlaisen kuvan auringonlaskusta rannalla, kannattaa Juholan mukaan miettiä, mitä tuo kuva kertoo omasta mielenmaisemasta. "Mieheni on Porista ja meri-ihmisiä. Ylitämme vapaana liplattavan puron. Ilmoittautuminen: 12.6. /luonnonharrastuskurssit SUOMEN LUONTO 3 | 2009 51. Ruuat ja majottumisvälineet tulevat kurssin puolesta. Purjehdusreitti kiertää eteläisen Saaristomeren upeimpien luotojen kautta Kökarin ja Föglön vehmaille lehtosaarille ja lopuksi Albanuksen kotisatamaan Sjökvarteretille. Lähde luontomatkalle! katsoo eläintä silmiin, uppoaa tavallaan syvälle itseensä ja oma olevaisuus katoaa." Entä millaisia muita keinoja on käytettävissä, jos haluaa tietoisesti laajentaa kokemustaan luonnosta. Ilmoittautuminen: 15.5. Kun suuntautuu tarkoituksella ulospäin, pystyy pikku hiljaa virittäytymään vuoropuheluun luonnon kanssa. "Kun yksi sijaislapsistamme tuli meille vuosia sitten, sanoin hänelle, että onpa ihana auringonlasku. Sisältää purjehduksen, opastuksen, yöpymiset Albanuksella ja ruokailut. Ilmoittautumismaksu 20 eur maksetaan takaisin osallistujille leirillä. Tarkemmat tiedot kursseista liiton verkkosivuilla: www.sll. Hinta: SLL:n jäsenille 370 euroa, muille 410 euroa
Käärmeen nahasta valmistetaan vaatteita ja käyttöesineitä sekä lihasta ruokaa. Egyptinkobra. Kristinusko kulkeutui Suomeenkin ja samalla käärmeen saatanallisuus. Loppumatkan venerantaan vilkuilin polunlaidan varvikkoon, jossa pahat käärmeet väijyivät hyökkäykseen valmiina. Pielavedellä 1935 tallennettu kertomus tietää pirun kysyneen Jumalalta seipään verran maata: "Piru löi seipäällä reiän maahan, joka oli hänelle luvattu. Sapattina ei saanut tehdä työtä, mutta rabbit neuvoivat murskaamaan käärmeen pään oli arki Käärme on ollut ihmisen auttaja ja suojelija jo tuhansia vuosia sitten. Siitäpä alkoikin tulla käärmeitä, matoja ja kaikenlaisia konninkaisia niin hirveästi, että pian olivat kaikki pahat elukat maassa." Nykyään käärmeiden suurimpia uhkia ovat elinympäristöjen häviäminen kaikenlaisen rakentamisen ja raivaamisen vyöryessä kosteikkoihin ja viidakoihin sekä silkka vaino. Muinaisen Egyptin temppeleitä ja faaraoita suojelivat käärmeet, yleensä kobrat. Se oli "kavalin kaikista kedon eläimistä". Oli kumma, ontto tunne. Salaperäisen kiemurtelijan osiin liitetään uskomuksia parantavista ominaisuuksista: käärmeen nahka tuo helpotusta synnytyksestä selkäkipuihin, liha auttaa kaljuuntumisesta tuberkuloosiin. Kodin ja MaailMan suojelija Paratiisissa elo sujui leppoisasti, kunnes käärme tuli lipomaan ja kuiskuttamaan. Käärmeen ansiosta ihminen tuli tietoiseksi hyvästä ja pahasta ja tämä oli paha vai oliko. Tuolloin avun sai palvotulta käärmeeltä itseltään ilman että sitä tarvitsi ensin tappaa ja pilkkoa, esineellistää materiaaliseksi lääkkeeksi. Siitä lähtien käärme näyttäytyi kristinuskon piirissä ilkeänä ketkuna ja liitettiin Saatanaan. Vaikka olin mies, käärmeen tappaja. KääRMeen KehuMiset poistettiin RaaMatusta tai pyhä. Silti jossain sisälläni palikat eivät olleet kohdallaan. Myös kaupallinen tappaminen on laajaa. Seuraavina kesinä tapoin toistakymmentä kyytä. Sain jokaisesta kehuja. Käärmeentap Seuratessamme käärmeen jälkiä löydämme oman tarinamme, ihmisen tarinan. teksti kari kovalainen kuvat kati kinnunen S 52 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 ukulaismies työnsi haarapäisen kepin pojankouraani ja totesi, että kyllä sillä käärmeen tappaa. Viekotteli mokoma kiellettyyn hedelmään; toi synnin ihmiselle. Historian saatossa käärmettä on vainottu ja käärmeen tappamista pidetty onnen enteenä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetään yhä 1600-luvulla aloitettua suurta metsästystapahtumaa, jossa kalkkarokäärmeitä tapetaan joukoittain. Myöhemmin Dante sijoitti helvettiinsä monilajisen käärmeläjän, jonka muistokin "veren vielä hyytää". Gnostilaisissa kirjoituksissa käärme näyttäytyy hyvänä tiedon tuojana. Esimerkiksi kristillisiä vaikutteita saaneet keltit polttivat käärmeitä juhannussalossa ja uuden ajan englantilaiset saivat onnen puolelleen tappamalla ensimmäisen keväällä näkemänsä käärmeen. Vuoden 300 tienoilla käärmeen kehumiset poistettiin Raamatusta harhaoppina
Käärmekoristeet vanhojen balttilaisten talojen ikkunanpielissä kertovat ajasta, jolloin asuntoon luikertelevaa käärmettä tervehdittiin vaurauden tuojana. Hääyön pariskunta saattoi viettää sängyllä, jonka alle oli laitettu lapsionnen turvaava käärme. Käärmeet suojelivat kotia mutta myyteissä myös koko maailmaa. Niistä oli apua hiirten, rottien ja kyiden karkottamisessa. Yksikäärmeinen Asklepioksen sauva on lääkäreiden ja apteekkareiden merkki sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n tunnus. Kreikan Delfoissa sijaitsevan maailman keskipisteen, Omfalos-kiven, ympäri kietoutunut käärme suojelee Äiti Maata. Käärmeiden myrkkyjen proteiineja käytetään lääkkeinä. SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Esimerkiksi kobran myrkystä saatava entsyymi, lekitinaasi, tappaa viruksia sekä toimii syöpäpotilaiden kipulääkkeenä. Afrikkalaisessa tarustossa kaikkeuden ympärille kietoutunut käärme piti maailmaa koossa. Meikäläiset uunin alla, navetassa tai tallissa asuneet suojelus- ja onnenkäärmeet olivat rantakäärmeitä. Pian haudan avaamisen jälkeen kobra söi Carterin kanarialinnun, ja moni kaivauksiin osallistunut sairastui vakavasti tai kuoli pian. Käärmemyrkkyjen proteiineja käytetään lääkkeinä. 1600luvulla hätääntyneet talonpojat kantoivat kiemurtavia onnentuojia turvaan käärmevihaisten jesuiittamunkkien kynsistä. Käärmeet ovat auttaneet ihmistä myös fysikaalisessa todellisuudessa ei vain myyttisen ja psykologisen ulottuvuuden kautta. paja eli aspiskäärme levittää niskansa faaraon päähineessä. Muumioarkun naamiossa oli Wadjet-ureus uhkausasennossa. Englantilainen arkeologi Howard Carter löysi Kuninkaidenlaaksosta 1922 Tutankhamonin haudan. Otsakruunun, ureuksen, kuvassa käärmejumalatar Wadjet on valmiina sylkemään myrkkyä hallitsijan vihollisten päälle. Suomessakin on perinnettä toverilliseen yhteiseloon käärmeiden kanssa. Kotikäärmeillä nähtiin olevan yhteys vainajiin sekä kotihaltijoihin. Käärme on symboloinut sairauksista parantamista siitä lähtien, kun kreikkalainen jumala Hermes herätteli ihmisiä henkiin kahden käärmeen koristamalla caduceus-sauvallaan
Maa kasvoi kasveja ja tuotti hedelmää. Kreikan Thessalaniasta löydetyt 8000 vuotta vanhat kotitemppelit oli omistettu käärmejumalattarelle, ja Kreetan Knossoksen tuhansia vuosia vanhan palatsin alle rakennetut huoneet oli pyhitetty käärmeille. Jumala oli nainen. Ei ihme, että heräsi kunnioitus maanalaisen valtakunnan olentoa kohtaan, joka selvästi myös eli ikuisesti: se loi nahkansa ja oli nuori taas. Järki irtosi maasta omiin itseriittoisiin sfääreihinsä hallitsemaan jumaluutensa menettänyttä maata. Saharan ja Sahalin seudulla jumala loi elämän Minia-käärmeen osista. "Saako sitä silittää?" "Ei, se voi säikähtää ja puraista. KÄÄrMEENTAPPAjA juMala Muuttaa taiVaaseen Kaukaiset esi-isämme seurasivat tarkkaan, mitä luonnossa tapahtui. Mesopotamialainen auringonjumala Marduk paukutti nuijalla Tiamatin, naispuolisen kaaoksen lohikäärmeen kallon ja halkaisi tämän. "Tapetaanko se?" Kerron, että käärmeet ovat hyödyllisiä ja kuuluvat luontoon siinä missä muutkin eläimet. Mytologioissa maailmaa hallitsivat käärmejumalattaret. Luontosuhteen muutos ei ollut kitkaton, ja prosessia on käyty ympäri maailmaa tuhansia vuosia, mutta lopputulos oli vääjäämätön, kuten myytit kertovat: arjalainen taivaanjumala Indra iski salamallaan hengiltä Vritra-käärmeen. Poika katsoo käärmettä. Muita taistelupareja olivat muiden muassa Raamatun Jahve ja seitsenpäinen Leviatan-käärme, kreikkalaisten Zeus ja käärmehirviö Tyfon (maanjumalatar Gaian nuorin lapsi) sekä skandinaavisen mytologian ukkosenjumala Tor ja Midgård-käärme. uRoboRos ja uusi Mahdollisuus Kyy on kiertynyt rullalle kankaanlaidan varvikkoon. Maanviljelystä harjoitettiin, ja kehittyi patriarkaalinen järjestys. Miettii. Kuiskaus tuskin kuuluu. Ja sieltä, maan onkaloista, luikersi olentoja, jotka saattoivat pienellä pistolla sairastuttaa ja tappaa. Jumala oli maa. Nainen menetti arvonsa, käärmeestä tuli Perkele ja Jumala muutti maasta taivaaseen. Polvilleen siinä kapsahti varhainen vaeltaja. Poika katsoo jännitystä väristen. Katsotaan vielä hetki ja jätetään se rauhaan." Poika kumartuu kuin nähdäkseen oikein tarkasti. Maa kasvoi ruohoa, puuta ja pensasta; se antoi elämän. Etelä-Euroopasta on löydetty 12 00014 000 vuotta vanhoja todisteita käärmeenpalvonnasta. Tulee mieleen ikuista luonnon kiertoa kuvaava Uroboros, häntäänsä pureva käärme. Varhainen ihminen kunnioitti luovuutta, ja naisesta syntyi uusi elämä. Rio-intiaanit tietävät, että Auringosta syntynyt anakonda ui ylös Amazonia ja oksensi ulos ensimmäisen ihmisen. Sitten ihminen haukkasi tiedon puun hedelmää ja tuli tietoiseksi miehen merkityksestä, sieme- nen laittajan osuudesta syntymään. Outoa voimaa omaava, Äiti Maasta tullut olento luikerteli vastaukseksi ihmisen kysymykseen: "Miten kaikki sai alkunsa?" Niilin keskivaiheilla uskottiin, että maa syntyi alkumunasta, jonka käärmeasuinen Amon-jumala hedelmöitti. Esikristillinen käärme oli useimmiten feminiininen ja yhdistettiin Äiti Maahan. Seemiläisissä kielissä "kaiken elämän äitiä" tarkoittava Eeva-nimi tarkoittaa myös käärmettä. "Joo." Se loi nahkansa ja oli nuori taas. 54 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Ja että eikö se olekin kaunis, hieno eläin
Leikkihän on lapsen luonto. Lapsen luontainen toiminta saa oikeutuksen, kun se määritellään aikuismaisella tavalla. Kirjailijalle ei ole ansio, jos kalenteri on täynnä sovittuja menoja, ei pitäisi olla. Minulle sentään luettiin, kun olin lapsi. Tekee hyvää kontata ja ryömiä ja kuolata. Kun leikkiä sanotaan työksi, ymmärretään paremmin hyödyttömältä näyttävän toiminnan arvo. Joskus romahdan apurahahakemuksen päälle ja kysyn, miksi minä en sittenkin voisi tehdä töitä kuukausipalkalla. si katseen sisäänpäin. Minä en kuitenkaan ollut. Se puhui samalla taiteellisen työn puolesta. Välillä leikki on kevyttä, välillä se on raadollista. S L eikki on lapsen työtä. Tunnen naisia, jotka ovat valinneet lapsettomuuden saadakseen omistautua taiteelliselle työlleen. Kuka keksi tuon ärsyttävän sanonnan. Roolileikkeihin heittäytymisen olen saanut lasteni avustuksella opetella. Minä aloin kirjoittaa määrätietoisesti, kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi. Siihen asti olin elänyt pidennettyä murrosikää ja tuottanut valtavasti tekstiä intohimoisesti mutta lyhytjännitteisesti. Ehkä sanontaan sisältyykin vilpitön arvostus. Terapiassa menin sitä ahdistusta päin ja tajusin, että minä kuulun niihin aikuisiin, joiden on aluksi käskettävä itseään leikkimään. Kirjailijankin työ on leikkiä. Kun aikaa on niukasti, minä olen tehokas. Siihen sisältyy ajatus hyödystä, tuloksista. Liitän työhöni toisinaan miltei uskonnollista hurmoshenkisyyttä. Ehkä on ollut pakko ryhtyä sanomaan niin, jotta lapset on pystytty irrottamaan aikuisten työteliäästä maailmasta. Pojan raisuihin leikkeihin eläytyminen on ollut isompi haaste kuin muuntuminen kuningattareksi tyttären prinsessaleikeissä. Työ on kaikki. Heidän näkökulmastaan minun katoamiseni työhuoneeseen on järjetöntä. Minulla asia on toisinpäin. Kirjailijan pitää olla tarkkana kalenterinsa kanssa. ChRiSTOFFERLEKA Kirjoittajaonporvoolainenkirjailija. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 55. Tekee hyvää välillä murista ja haukkua. Ehkä sanonnalla onkin hyvä tarkoitus. Kirjailijan päiväjärjestyksen olisi hyvä olla vain niukasti ohjelmoitu. Jos leipäännyn työhöni, se tarkoittaa leikin loppumista. Miksi joku haluaa mennä yksin keksimään tarinoita. Lapsi kertoi tarvitsevansa säännöllisyyttä. Minkä muukaan kautta me suorittaja-aikuiset määrittelisimme hyvää elämää kuin työn kautta. Leikin varjolla. KOLUMNi Aikuinen leikkii L Maria Peura eikki on lapsen työtä. Pääsen hetkessä itseni ytimeen. Olin kaksikymmentäkahdeksan. Luulisi, että taiteellista työtä tekevä ihminen on maailman paras leikittäjä. Elämäni kannalta on merkittävää, että saan tehdä työtä, jota rakastan. Ei ihme, että nimenomaan ääneen lukeminen lapsille on itsellenikin ollut aina turvallinen ja iloa tuottava asia. Eläinten rooleissa olen kokenut palautuvani joksikin arki-itseäni todellisemmaksi. Leikki on lapsen työtä. Se tarkoittaa tekstin latistumista, henkistä kuolemaa. Hedelmöittyminen kään- aatuani leikkiä yksin minun on helpompi olla lasteni kanssa. Kun esikoinen syntyi, kävin riehumassa teatterikursseilla, mutta leikkiminen lapsen kanssa aiheutti ahdistusta. Ehkä siksi tuo sanonta kolahtaa. Minä olen kutsumusammatissani. On se minullekin. Aika katoaa, kun leikin itsekseni yksinäisessä työhuoneessani. Meistä suurin osa kuuluu niihin, joiden kanssa omat vanhemmat eivät ole leikkineet
Hiljaisuuden rikkoo vain humina jostain kaukaa: onko se koski vai E75-tie. Harvat männyt ovat laihoja ja käppyräisiä. Linnut aloittavat konserttinsa Leivonmäen kansallispuistossa Joutsassa. Luonnonsuon ja turvepellon välissä asuva Lea-Elina Nikkilä on luvannut kertoa meille alueen ennallistetusta luonnosta. Ympärillä avautuu näky, joka olisi vallitseva koko Suomessa ilman ihmistä: ojittamatonta kosteikkoa, joka on liian märkää metsälle. suon silmässä Leivonmäen kansallispuistossa voi ihailla, kuinka luonto ottaa omansa takaisin. Tänne kehtaa näin Luonnonsuojeluliiton suovuonna tulla tarpomaan. Samalla voi naapurissa olevalla Vapon turvetuotantoalueella katsella, kuinka suota myllätään polttoaineeksi. Tämä on Etelä- ja Keski-Suomen kätevimpiä paikkoja suovisiitille: JyväskyläLahti-tie kulkee melko lähellä ja reitit ovat pitkospuineen hyvässä kunnossa. Aurinko alkaa nousta Haapasuon ylle värjäten sen hetkeksi oranssiksi. Astutaanpa hänen luomutilalleen ja sisään vanhaan hirsipirttiin. 56 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Haapasuota on ennallistanut käsipelein joukko siviilipalvelusmiehiä. teksti juha honkonen kuvat timo marttila Lea-Elina Nikkilä asuu S Löytöretkellä Suomessa eison vaelluskengät tukevasti suossa
Miten joku on päätynyt suon kupeeseen elämään liki toissa vuosisadan elämää. Nikkilän elanto tulee tutkimus- ja suunnittelutöistä. Leivonmäen kansallispuistossa Kuin kotiseutumuseossa! Tuvan tunnelmallisuuden kruunaa vastaleivottujen karjalanpiirakoiden tuoksu. Lähivuosinaturveonkaluttujasuonitäpuolenmonituhatvuotinentarina onlopussa.Laihalohtuon,ettäsuonpohjamaisemoidaanjonkinlaiseksikosteikoksi. Omasta maasta nousee muun muassa kaskinauriita, perunoita, porkkanoita, marjoja sekä puista luumuja. Nikkilä viljeli aluksi suon vieressä maata, mutta se ei kivisessä maastossa lyönyt leiville. Myös Haapasuon historiikki on tekeillä. Historiaa suolla todella on, muun muassa mojoRma lauRila talo suon laidassa HAAPASUOTA VUONNA 1976. Riita ja suo halki Leivonmäenlähestuhannenhehtaarinhaapasuooli1970-luvunpuoliväliinsaakkaeteläisenKeski-Suomensuurimpiasoita.SiihenolivatiskeneetsilmänsäsekäluonnonsuojelijatettäturvettahamuavaVapo.Suojelua ajoimuunmuassaKeski-Suomenluonnonsuojeluyhdistys,jonkahallituksessa opiskeluaikananitoimin.haaveenaolikansallispuisto. Vanhaan navettaan hän hankki lehmiä ja lampaita. Tiesin, ettei naapuriin tulisi mitään lomakeskusta, sillä valtio suunnitteli siihen suojelualuetta", Nikkilä kertoo. Nykyään luomuviljely on hänelle enemmänkin harrastus. josnytolisisamatilanne,kokosuosuojeltaisiinkansallispuistona.Kunta kannattaisi sitä innokkaasti, toisin kuin 1970-luvulla, jolloin kansallispuisto nähtiinkehityksenesteenä. jOrMA LAUriLA Helsinkiläisiä nuorukaisia lapioi turvetta hirvikärpästen keskellä. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 57. 1975viranomaisetpäättivät,ettäsuopistetäänpuoliksi:länsipuolilunastetaan luonnonsuojelualueeksi ja itäpuolen saa Vapo. "Päätimme ostaa tämän paikan 20 vuotta sitten, koska luonto kiinnosti niin paljon. Pian kaivettiin kuivatusojat. Valtio ei halunnut huonokuntoisia rakennuksia riesakseen, joten kaupat tehtiin ja Nikkilä lupasi vielä suojella talojen kupeessa olevat 6,5 hehtaarin suot
Se kun ei enää näytä ojalta. "Se oli kyllä näky, kun joukko helsinkiläisiä nuorukaisia, jotka eivät koskaan olleet suolla käyneet, lapioivat täällä hirvikärpästen keskellä turvetta padoiksi", Nikkilä muistelee nauraen. Pihassa olevasta tuulimyllystä näkee muun muassa Nikkilän kotieläimet ja hyvän siivun Leivonmäen kansallispuistoa. 58 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Veden valuessa ektoplasma paljastuu muutamaksi puolimetriseksi rahkasammaleeksi. Tuloksena alueen soita alettiin ennallistaa 1990-luvun alussa. Sen vieressä kulkee kirkkaanvihreä paksu viiva. On vetistä suota, mustaa turvepeltoa, viivasuoraa talousmetsää ja jalkojen alla hajoavaa vanhaa pöpelikköä. PEriNNEMAiSEMAA. Ellei Nikkilä varoittaisi, osin ennallistuneeseen ojaan astuisi helposti. "Järjestimme myös padonrakennustalkoita. Näen konkreettisesti, kuinka paljon suo ennallistuu 20 vuodessa. Ville Komsikin heilui kuokan kanssa ihan hulluna! He saivat varmasti unohtumattomia elämyksiä." RahKasaMMalen VoiMannäytös Vedämme saappaat jalkaan ja suuntaamme paikkaan, jossa sivarit huhkivat 20 vuotta sitten. Tästä kymmenen vuoden kuluttua saatiin kansallispuisto, joka suojelee 500 hehtaaria suota. Kyykistymme ja kaapaisemme vedestä kouran täyteen vihreää limaa. Haa- pajärveen johtavan ojan entinen suu löytyy helposti. Silloin alueella oli vielä paljon lakkoja ja riekkoja. Hän toimi tuolloin keskuksessa opettajana. Haapasuolla näkee selviä rajoja, jotka erottavat luonnontilaisen ja ihmisen muokkaaman luonnon toisistaan. Lähellä oli silloin siviilipalvelukeskus, jossa oli sivarina nykyinen menestyskirjailija risto isomäki. Vielä tuhat vuotta päälle, niin samat sammaleet ovat turvetta. SUON SiLMÄSSÄ nivuotinen kamppailu Vapon kanssa. Kyseessä on yksi vanhoista ojista, jonka kunnan miehet kaivoivat 1960luvulla. Hän sai kekseliäänä luonnonsuojelijana ajatuksen mennä palvelustovereineen suota ennallistamaan. Lea-Elina Nikkilä asuu suon ympäröimänä. Siinä on nyt jämäkkä pato. Ei ole enää
Rutalahdessa on Suo anteeks -vestivaali. "Nyt on vasta toinen toimintavuosi, mutta jäseniä on jo 50." Leivonmäen kansallispuiston ystävät järjestävät tapahtumia ja retkiä sekä julkaisevat omaa lehteä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Nikkilä. Suo siellä, vetelä täällä. aKtiiVisia Vapaaehtoisia Leivonmäen kansallispuisto on maamme nuorin. Sieltä avautuvat komeat maalais- ja suomaisemat. Näin estettiin alueen kuivumista. Paikan logossa on kehrääjä-lintu. Sitä vaadittiin jo 1960-luvulla, mutta perustaminen onnistui vasta 2003. Naapurissa Vapo kaivaa uusiutumatonta energiaa soisesta maaperästä minkä ehtii. Siinä tunnuttiin onnistuneen, sillä koko ajan pitää varoa, mihin astuu. "On väärin, ettei ole mitään paikkaa, johon ylimääräistä energiaa voisi myydä. Nikkilän kiinnostus luonnonsuojeluun alkoi tarkalleen 30 vuotta sitten, kun hänen kotiseudullaan Urjalassa taisteltiin kuuluisan Koijärven lintualueen puolesta. Kun puisto viimein saatiin, perustivat sitä ajaneet ihmiset Leivonmäen kansallispuiston ystävät -yhdistyksen. Puistossa käy vuosittain 12 000 ihmistä. Vastaavanlaisia on Suomessa lisäksi vain Kolilla. Leivonmäellä suoteema näkyy monessa: löy- tyy turvesauna, suoviinijuuston valmistaja ja suosählyn SM-kilpailut. Suomi ei noudata EU:n direktiiviä, joka velvoittaisi sähköyhtiöitä ostamaan yksityistä tuulivoimaa", Nikkilä harmittelee. Lopuksi kapuamme Nikkilän pihalla nököttävään puiseen tuulimyllyyn. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 59. Metsähallitus ennallisti 2000-luvun alussa kymmeniä hehtaareja Haapasuota koneellisesti ojia täyttämällä ja puustoa poistamalla
60 SUOMEN LUONTO 3 | 2009
Piikikkäät kaunottaret kuten jättipallokaktus sytyttävät keväisin aavikon väriloistoon. aavikko kukkii Kaktukset ovat yhtä amerikkalaisia kuin intiaanit. Niiden perässä muukin luonto virkoaa. teksti ja kuvat juha valste SUOMEN LUONTO 3 | 2009 61
AAViKKO KUKKii A amukahvilla meitä ympäröivät yli kymmenmetriset jättiläiskaktukset. Jukkien ja agaaveiden lehtiruusukkeesta kasvaa pitkä kukintovarsi upeine kukkineen. AAViKON KASViLLiSUUTTA. Chollia, kreosoottipensaita, pieniä agaaveja ja taustalla nuoria pylväsmäisiä sahuaroja Organ Pipe Cactus -kansallispuistossa. Kaktusten kukinnan alkaessa muukin luonto virkoaa. 62 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Muukin luonto virkoaa talven jälkeen. Kaktuspeukaloisen yksitoikkoisen säkättävä laulu kuuluu kauempaa. Meskiitti- ja kreosoottipensaiden joukosta raikuu tupsuviiriäisten chica-go-go-huutoja. Kymmenen metrin päässä pieni aavikkokaniini mussuttaa kaktuksen juurelta löytämäänsä vihreää lehteä. Erilaiset pistiäiset, kärpäset ja kovakuoriaiset ahertavat kukissa kuumeisesti keräten ja syöden mettä ja siitepölyä. KAKTUSrAiTATiKKA. Maaliskuusta toukokuulle ulottuvan väriloiston pääosassa ovat kaktukset, mutta myös monet muut aavikon kasvit kuten meskiitti- ja paloverdepensaat puhkeavat kukkaan. Etelä- ja KeskiArizonassa elävä tikka kaivaa usein pesänsä sahuaron paksuun runkoon. Olemme tulleet Lounais-Yhdysvaltoihin, koska haluamme nähdä aavikoiden kukkivan. Ocotillojen viisi kuusi metriä korkeiden, ongenvapamaisten varsien kärkiin ilmestyy punaisia kukkaterttuja
Kaliforniantupsuviiriäinen on näkyvä ja kuuluva lintu Kalifornian aavikoilla Yhdysvalloissa ja Meksikossa. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 63. YLEiNEN HiiPPAiLijA. Kojoottien yölliset konsertit voivat olla huimaa kuultavaa. ÄÄNEKÄS
Kasveja näkee joshua Treen kansallispuiston rapautuvien hiekkakivikallioiden kupeella. Muutaman gramman painoisia lintuja ei huomaisi, elleivät ne päästäisi läpitunkevan teräviä ja rätiseviä ääniä lentäessään salamannopeasti kasvista toiseen. Rajuja uRossateita ja leMpeäMpiä naaRassateita Mojaven aavikko Etelä-Kaliforniassa tuo mieleen pikemminkin kasvitieteellisen puutarhan kuin aavikon. Pohjois-Amerikan aavikoilla kasvaa huomattavan runsaasti eri kasveja. Jos sadetta tulee runsaasti, vesi valuu nopeasti pois pitkin aavikon huonosti vettä läpäisevää pintaa. Aavikoilla sataa myös talvisin; nämä naarassateet kestävät pitempään mutta eivät ole läheskään yhtä rajuja. Kasveille ne ovat edullisempia, koska vesi ei syöksy tulvina tiehensä ja haihtuminen on talvella vähäisempää. Kasvin onkivapamaisiin varsiin puhkeaa keväällä lehtiä ja upeita kukkaterttuja, joiden mettä käyvät nauttimassa sekä hyönteiset että kolibrit. Medellä herkuttelevat myös kolibrit. OCOTiLLO. AAViKKO KUKKii MOjAVENjUKKA. Kesällä myrsky- ja ukkosrintamat tuovat rajuja ja runsaita sateita navajot kutsuvat niitä urossateiksi. Ne suristavat kukan edessä paikallaan ilmassa ja lipittävät mettä pitkällä kielellään. Komeus voi yletä jopa 3,5 metriin. Aasian, Australian tai Afrikan autiomaissa käynyt ei tahdo uskoa silmiään, kun pääsee ensi kerran esimerkiksi Mojaven aavikolle Etelä-Kaliforniassa: se tuo mieleen pikemminkin kasvitieteellisen puutarhan kuin aavikon! Pohjois-Amerikan aavikoilla sataa enemmän kuin useimmilla muilla aavikoilla. Sitä kerääntyy aavikoille tyypillisiin valumauomiin, joita pitkin vesi syöksyy jokiin ja aiheuttaa
Kasveista huolimatta maa niiden välissä on paljasta soraa, hiekkaa tai kivikkoa. Kaktusraitatikka kovertaa siihen pesänsä, ja tikan koloon voi seuraavana vuonna asettua varpusen kokoinen kaktuspöllö. Kullanväristen piikkien ja karvojen pörheästi peittämät, yli kaksimetrisiksi kasvavat kaktukset ovat upea näky varhain aamulla tai auringon laskiessa. Karua maata peittää hehtaarien laajuinen kasvusto nallekarhukaktuksia. Yksi kauneimmista kaktuspaikoista on Joshua Treen kansallispuistossa. Kaktusten kruunaamaton kuningas on sahuaro, jättiläis- eli pilarikaktus, jonka kärki voi nousta yli 15 metrin korkeuteen. Joukossa on useita haarovia Opuntiasuvun kaktuksia eli chollia pienistä hirvensarvi- ja makkarachollista suuriin ketju- ja nallekarhucholliin. Tuuli kuljettaa kuolleet lehdet, oksat ja varret muualle, tai ne kuivuvat paikalleen. KoMea pilaRiKaKtus on Villin lännen syMboli Lounais-Yhdysvaltojen ja Luoteis-Meksikon aavikot ovat kaktuspuutarhoja, joilla kasvaa toistasataa kaktuslajia. Yhdysvaltojen lounaisaavikoilla yleinen, melkein piikitön kaktus kuuluu samaan Opuntia-sukuun kuin viikunakaktus ja chollat. vaarallisia salamatulvia. CHOLLA. Näiden mehi- ja vedensäästäjäkasvien lisäksi niillä kasvaa suuri joukko pieniä puita ja pensaita, ruohovartisia kasveja ja heiniä. Useat selviävät kuivuudesta siemeninä. Kaktuksen juurella kohtaavat myös kojootti ja kalifornianjuoksukäki animaatioelokuvien sankarit Kelju K. Jotkin varastoivat suotuisana aikana vettä ja tärkkelystä maan alle sipuleihin, maavarsiin ja juuriin, toiset taas meheviin varsiin ja lehtiin. Sahuaron haaraan rakentaa komean risulinnan ritarihaukka ainoa petolintu, joka tekee lajitovereidensa kanssa yhteistyötä saalistaessaan. Yhdysvalloissa sahuaroja kasvaa melkein yksinomaan Etelä-Arizonassa. Litteälapaiset majavanhäntä- ja viikunakaktukset sekä pitkäpiikkiset siilikaktukset koreilevat upeilla kukillaan. Paikka on merkitty karttaankin nimellä Cholla Garden, chollapuutarha. Sitä ei peitä kosteutta säilyttävä multa- tai turvekerros. Aivan Meksikon rajalla viihtyvät myös kookas urkupillikaktus ja senita (vanhus), joka on saanut nimensä haarojen kärkien harmaita hiuksia muistuttavista piikeistä. Pohjois-Amerikan aavikoilla on satoja erikokoisia ja -näköisiä kaktuksia, jukkia ja agaaveja. Se sijaitsee juuri Mojaven ja Sonoran aavikoiden rajalla. Saguaron kansallispuistossa lähellä Tucsonia SUOMEN LUONTO 3 | 2009 65. Kojootti ja Maantiekiitäjä. Koon ja usein ihmismäisen siluetin vuoksi siitä on tullut jonkinlainen Villin lännen symboli. Linnut rakentavat mielellään pesänsä näihin vaarallisen piikikkäisiin kaktuksiin saadakseen suojaa. MAjAVANHÄNTÄKAKTUS. Sahuaro on monen eläimen koti
Näin luonnosta saadaan halpoja nautintoaineita, jotka ovat kostuttaneet iloisesti köyhän ja varakkaammankin kansan kuivia kurkkuja jo vuosisatojen ajan. Aavikkokasveista saatujen nautintoaineiden maku voi olla mainio; kotitekoiset tisleet kuitenkin maistuvat usein kuin pahimmalle pontikalle mitä nämä juomat tietysti ovatkin. Kukintovana nousee ruusukkeen keskeltä. Harvoin se kukkiikin, mutta sentään 1020 vuoden kuluttua kasvun alkamisesta. Suurin jukka on Mojaven aavikon tunnuskasvi, lännenelokuvista tuttu joosuanpuu. Agaaveiden pitkissä, keihäsmäisissä lehdissä on sitkeitä kuituja. Niistä voi kuivattuina ja puhdistettuina valmistaa esimerkiksi mattoja, karkeaa säkkikangasta, narua ja köyttä. Kun tämän annetaan käydä, tuloksena on sameaa kiljua, joka juodaan sellaisenaan tai tislataan. Jukassa on kuitenkin aina varsi, jonka pituus vaihtelee muutamasta sentistä jopa metreihin. Useimmista käyttötavoista on nykyisin jäljellä enää muisto. Silti navajojen ja eräiden muidenkin heimojen perinteisiin aikuistumisriitteihin kuuluu edelleen hiusten pesu agaaven juurista tehdyllä sampoolla. AAViKKO KUKKii Etelä-Arizonassa näkee enemmän erilaisia aavikkokasveja kuin missään muualla Yhdysvalloissa. Sisalagaavea viljellään kuumilla ja kuivilla seuduilla ympäri maapalloa sen kuitujen vuoksi. Agaaven ja kaktusten lehtiä, hedelmiä tai kukkia voi murskata ja sekoittaa mäskiksi. Suurin jukka on Mojaven aavikon tunnuskasvi, lännenelokuvista ja U2-yhtyeen levystä tuttu, yli kymmenen metrin korkuiseksi kasvava Joshua Tree (joosuanpuu). MOjAVEN MAiSEMAA. Jukat muistuttavat agaaveja: kasvissa on lehtiruusuke, jonka muodostavat säteittäisesti asettuneet, kapeat ja teräväkärkiset lehdet. Samaa luokkaa ovat myös aineiden teho ja jälkioireet. Erään agaaven nimi on Century plant (vuosisataiskasvi) ennen sen uskottiin kukkivan vain kerran vuosisadassa. Siellä maisemaa hallitsevat toistakymmenmetriset sahuarot, joiden välit suorastaan pursuavat kreosootti-, meskiitti- ja paloverdepensaita sekä kymmeniä erilaisia pieniä kaktuksia. Köyttä ja Viinaa saMasta KasVista Agaavet ovat kuuluisia harvoin tapahtuvasta kukkimisestaan ja siitä, että jotkin niistä kuolevat kukkimisen jälkeen. Nimet tequila, mescal ja pulque ovat monille tuttuja. Intiaanit saivat agaaveista ja jukista ruokaa, nautintoaineita, tekstiilejä, narua ja jopa saippuaa. Oikealla kasvaa pari joosuanpuuta, jotka eivät ole puita vaan jopa kymmenmetrisiksi kasvavia jukkia. 66 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Aavikoilla kohtaa usein erikoisia kalliomuodostumia kuten tämä savikivestä muodostunut, sadevesien kuluttama törmä
Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä tämän numeron jutuista on mielestäsi paras. Henry Väre & Rauni Partanen 42 Kirja ilmestyy huhtikuussa 2009. Muistojen lentävät sirkat Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiin bambukuidustajapuuvillastavalmistetutpyyhkeet. Vastaustentuleeollaperilläviimeistään24.4. Yli 400 kuvaa kasveista ja tunturiluonnosta perehdyttää lukijan kasvilajistoon aina Koillismaalta Enontekijön suurtuntureille. Saimaannorppa: Viimeinen mahdollisuus 2. reppu selkään ja menoksi 3. Upeat luontokuvat. Suvi Vehmanen Laila Nevakivi Lapsen oma vesikirja Vesiluonnon ihmeitä ja sadun taikaa lasten omassa tietokirjassa. Reppu selkään ja menoksionmelkeinkuinjännärijuttu!ihailtaviaolioitanuoreppulinnut! ANNELI KANKKUNEN, LAPPEENRANTA Muistojen lentävät sirkat-kertomustoiniinelävästi mieleenomankinlapsuuden.Aivanhuikeanhienojakuvia jaarvokastatyötätekeetämäSami Karjalainen! MARKETTA PIHLAJA, HELSINKI Kirjakaupoista ja verkkokaupasta www.minervakustannus.fi UUTUUS! SUOMEN TUNTURIKASVIO Ensimmäinen kattava kotimainen opas Maastokelpoisiin kansiin sidotun kirjan kanssa retkeilijä voi perehtyä Suomen tuntureiden kasveihin. Havainnollisimmat tuntomerkit on tekstissä kursivoituna. /lintuvaruste, lintuvaruste@birdlife. Nevoittiristo MurtoLohjalta.Onnea! Lukijoiden kommentteja: Olimukavalukeasaimaannorpista,muttavoimiten tulipahamielinorppienverkkokuolemista. RAILI KANNILA, TAMPERE Villi, kesytön Suomi Jännittävä tutkimus- ja aikamatka villiin Suomeen. Äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510helsinki. Tilaa edullisesti suoraan kustantajalta www.metsalehti.fi/kirjakauppa tai puhelimitse 02077 29136 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 67. Kasveista esitellään tuntomerkit, kukkimisaika, levinneisyys Suomessa ja elinympäristöt. , ma 11-17, Ti-Pe 11-17.30 Kevättä rinnassa Mauri Leivo Kevätmuutto Sanallinen ja kuvallinen kertomus lintujen jokakeväisestä muuttomatkasta. Hannu Hautala Erkki Pulliainen 1. Valitse tämän lehden paras juttu ja voita retki-reppu. Hawke frontier ED - Huippukiikari - Erittäin terävä ja erotuskykyinen kuva - Lähitarkennusetäisyys 2 m - Näkökenttä 142m/1000m 395,00 Käy sivuillamme tai tule itse toteamaan kuinka hyvä Hawke on Parhaat jutut Suomen Luonto 2/2009 Koetilantie 1 B 5, 00790 Helsinki, p.09-386 7856 www.birdlife
Pysähdynuseinvainkatselemaanjakuuntelemaan.Esimerkiksilumennarinajalkojenallaonhienojaarvokaskokemus.Vaikkaulkonaolisiharmaata,minustaonainahieno ilma. Puhunaistimuksistasuhteessaluontoon.Merentaipuidenvahvatuoksu,valtamerenkohinajasateentuntemus iholla,neovatyhtäaikaavoimakkaitajaherkkiäaistimuksia.Nämäkuvatjatunnelmattulevatuseinmukaantaiteelliseentyöhöni.Esimerkiksivedenheijastumatmuuttuvat minullemusiikiksi. KAiKKEiN VÄKEViMMÄTluontokokemukseniovatsyntyneet islannissa, Australiassa ja Balilla. Silti luonto on koko ajanläsnä,kaupungissakin. Siellä on pulikoitujapestymattoja.Kerrankunolimmemattopyykillä,vesiveiäitinivihkisormuksen.Näimmevain,kunsormusvilahtivedenpyörteisiin.Muistanmyös,kunhelluntailaisiakastettiinKokemäenjoessa1950-luvulla.Kaikilla oli valkoiset kaavut, ja he kahlasivat veteen, missä päät painettiinvedenalle.Lapselleseolihyvinvoimakasvisuaalinenkokemus.Siihenliittyijotainoutoajaselittämätöntä. islanninkirkkaanviileydenvastakohtanaonAustralian kuivakuumuus.AustraliassaolonijälkeenteinTanskanku- www.europcar.fi Rentouttava ja ympäristöystävällinen tapa tehdä työmatka yhdistä juna ja Europcar -vuokra-auto TASOKERÄIMILLÄ saadaan kestävin ja pitkäikäisin ratkaisu. harmaasta löytyy valtavasti sävyjä, ja niistä voi nauttia. islannissa ilma onkuulastajaläpinäkyvää.Puuttomassamaisemassavoi melkeinkokeaseisovansamaailmanpäällä.Tuliperäisellä maalla,kuumienlähteidenluonatunteejokaisellaaskeleella,mitentulituleejäänjalumenläpi. Kaikenkokoiset järjestelmät asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! FRISNET OY Karvaamokuja 3 A, 00380 Helsinki Puhelin 020 155 7440, 050 541 8738, 050 313 0982 frisnet@frisnet.fi, www.frisnet.fi Taiteilija jorma Uotisen kevät on kiireinen. TOiMiTTANUT jOHANNA MEHTOLA KasVoKKain RAITEILTA RATTIIN "Luovuin autostani Olenpohjimmiltaniurbaaniihminen,elänytkaupungissakaikenaikaa.OlensyntynytPorissajaviettänyt koko lapsuuteni Porin torin kulmilla. Tanssii tähtien kanssa -ohjelman lisäksi hänellä on tekeillä muun muassa Musta vesi -tanssiteos, johon hän hakee aistimuksia veden voimasta. suvi vehmanen ENERGINEN TUULEN YSTÄVÄ www.haminanenergia.fi/tuulienergia 68 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Eniten energiaa talteen CitrinSolarin tasokeräimillä. Valmistettu Saksassa. Kokemäenjoki kuuluu lapsuuteni maisemiin
ja olen oikein mainiostipäässytliikenteeseen!Kuopiotanssiija soi-festivaalillakäytänhybridiautoa.Nämä ovat pieniä asioita, mutta niistähän ympäristönsuojelukoostuu." jOrMA UOTiNEN 58, Helsinki, taiteilija SUOMEN LUONTO 3 | 2009 69 PetRi BlomQvist / skoY. Samallasiellävallitseeäärimmäisenrikasluonto. jOKAiSEN iHMiSENontunnettavavastuuteoistaan jasuhteestaympäristöönsä.Siiheneivoisuhtautua vähättelevästieikäsulkeapoiselämänpiiristään. Vesi vetää puoleensa. TÄMÄ KEVÄT ON HYViN intensiivistä aikaa. Sen pyörteisiin voi hukkua. Tulin marrasjoulukuussa harmaaseensuomalaiseenmaisemaan.Silloinsanoin,ettätämä onminunsielunimaisema.Olensyntynyttässämaassaja ilmastossa.Minäkuuluntänne. Olen mukanaTanssii tähtien kanssa-ohjelmassa,teentanssiteosta Porissajalisäksiminullaonkonsertteja.Uudessailoisessa teatterissaontiivisnäytösrupeamahuhtikuunlopustakesäkuunalkuun.VastaanmyösKuopiotanssiijasoi-festivaalintaiteellisistavalinnoista. Kunajaaautollapimeässä,syntyysamanlainenkokemus kuintunnelissa.Vaikkakyseessäolitie,minunmielessäni semuuttuivahvaksikokemukseksimustastavedestä. SeuraavantyöniteenMalmönoopperatalossaelokuun lopulla.KäytänsiitätyönimeäMusta vesi.innoituksensiihensaineräänätalviyönä,kunajoimmeKokkolastakohti Poria.Tienmolemminpuolinlevittäytyimustamaisema. OMA rEViiri Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. kaksi vuotta sitten, ympäristösyistä" ninkaallisellebaletilleteoksenJord, Maa.Näyttämönpinnallaolipunaistamurua,kuinAustralianhiekkaa.Sellaista punaistamaataenolenähnytmissäänmuualla.indonesian jaBalinriisipellottaasovathyvinarkkitehtonisiajaselkeitä. KerranjouduinpalaamaanAustraliastaSuomeenkesken erään työrupeaman. Luovuinautostanikaksivuottasitten,ympäristösyistä.Seoliselkeävalintajamuutos tavassani toimia. Mikään muu voima meidän ympärillämme ei ole niin suuri kuinluonnonvoima.Setuleenäkyviinesimerkiksitsunameissa.Enollutintianvaltamerentsunamissa2004läsnä,muttaolennähnytkuviatapahtumista.Yritänsiirtää näitäaistimuksiatulevaanteokseeni
OMA rEViiri VaiKuttaja Piispa saa puhua luonnon puolesta KuopionhiippakunnanpiispaWille riekkinen kohahdutti viime vuonnaottamallajulkisestikantaaEnon uraanikaivoshankkeeseen.helmikuussa tuomiokapituliltatulipäätös,jonkamukaanpiispallaonoikeuspuhualuonnon puolesta. www.varrio.blogspot.com. jOrMA LAUriLA 70 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 maRkus vaResvuo / kuvaliiteRi. siRkka Ikkuna erämaahan joskaipuuerämaahaniskeeäkilllisesti,virtuaalilohtuavoihakeahelsinginyliopistonVärriöntutkimusasemanluontopäiväkirjasta.Siinäjulkaistaanlähespäivittäinhavaintoja,jotkaliittyvättutkimukseen jaseudunluontoon.Käyntikertojasivustollaonpäivässäjoyli900.AsemasijaitseeSallassaVärriönluonnonpuistonmahtavissamaisemissa. Silloinonajateltavayhtävaalikauttapidemmälle. saakka. Sen mukaankirkkoeisaasekaantuamaallisiinasioihinilmanasiantuntemusta.helmikuussa tuomiokapituli vastasi kanteluun:piispallaonoikeuspäättää,miten hänkäsitteleepuheessaanvalitsemaansaaihetta. Riekkisen synnyttämä kohu huipentui kanteluun tuomiokapitulille. Kansalaisliikkeessä seurataan valppaasti, miten kansainvälisen kaivosyhtiön toiminta alueella jatkuu, ja piispa Riekkinen voi siis jatkossakin puolustaa puheissaan luontoa,jokaonolluthänellelapsesta lähtientärkeä. Kevään tuloa seurataan myös ikkunasuomenluontoon.fi-sivustolla, jonka Kevätseuranta-galleriaan voi lähettää otoksia sekä lajeistaettäkeväisistätunnelmistajatapahtumistaluonnossa,www.ikkunasuomeniSOKUOVi luontoon.fi. sePPo j.j. riEKKiNEN SYNTYiVarpaisjärvelläja tottui pienestä pitäen kulkemaan metsissä. Tarkemmat ohjeet: www.luontoliitto.fi/kevatseuranta. Useimmathavainnotkuvineenovatasemanarmottoman kulkumiehen, tutkimusteknikko Teuvo Hietajärven ja aseman johtajan Veli Pohjosen tekemiä. jo lapsena hän oli innokas kalamies. "Kun äiti sanoi, että nyt tarvittaisiin ruoanlaittoavartenahvenia,hänojensi minullekaksiämpäriä.Ensinolikerättävä ämpärillinen mustikoita ja vasta sittensaimennäpyytämäänahvenia." WiLLE riEKKiNEN MaKasiini Kevään merkkejä jovuodesta1961jatkunutLuonto-LiitonperinteinenKevätseurantaon varmakeväänmerkki.Tämänvuodenerityisteemanaovatperinnemaisemat.Keväistenvakiolajienlisäksihavaintojakaivataanesimerkiksiisokuovista,keto-orvokinjaomenapuunkukinnastasekälehmienjalampaidenlaitumellelaskemisesta.Suomenuhanalaisistalajeista28prosenttiaonmaataloudenperinneympäristöjenasukkeja.Ensihavaintojasekätietojalajienrunsastumisistavoilähettääjokonetti-taipaperilomakkeellataitekstiviestillä31.7. Valtausluvan saaneessa Arevassa odotellaan parhaillaan tutkimustuloksia syksyn koeporauksista. Riekkinen on listannut työssään yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi luomakunnastahuolehtimisen.hänenmielestään luontoa koskevissa päätöksissä on tärkeimpänämotiivinaoltavase,millaisen luonnonjätämmetulevillesukupolville
Kirjan ulkoasu on upea ja rakenne kiinnostava. Voimavarat onkin keskitettävä niidenlajienjaelinympäristöjensäilyttämiseksi,joidenpuolestavoimmevielätehdäjotain." jOHANNA MEHTOLA Lisätietoja: www.herpemania.fi. Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. Riekkinen harkitsi nuorena jopametsänhoitajanuraa.Niinpaljonhän nauttimetsissäsamoamisesta. "josjeesusihmishahmossaasuisinyt keskellämme, hän olisi tukka putkella saarnaamassa puhtaan luonnon ja ihmisarvoisen elinympäristön puolesta", häntotesihuomiotaherättäneessäsaarnassaanEnonkirkossa. Aiempien Luonnos sa-sarjan kirjojen tavoin nisäkästeoskaan -sarjan eiseuraaperinteistenluontokirjojenesitystapaavaantarkasteleenisäkkäidenluokkaa yleisemmältätasolta.Kirjakertooerilaisista elinympäristöistä, niiden edellyttämistä erityisominaisuuksista ja joistakin elinympäristöilletyypillisistänisäkkäistä. Erityisestirupiliskoonkiinnostava.Tutkinsen populaatioekologiaa muun muassa Ahvenanmaalla ja Baltian maissa. Riekkinen on muistuttanut, että jeesus syntyi arjen keskelle, ja niinpä hengellisyyskinelääarjessa.MonetRiekkisen Raamattuakäsittelevätkirjatovatolleet hyvin suosittuja. "Sammakkoeläintenekologiaajaluonnonsuojelubiologiaaymmärtääkseenontiedettäväpaljonmyösniidenelinympäristöistä." Lajikirjoa löytyy etenkin ulkomailta, mutta kotimainensuosikkionSuzukilleselvä: "Olen täysin hurahtanut sammakkoeläimiin. "jo lapsena saatoin joskus melkein unohtualuonnonkeskellejaistuapitkiä aikoja mietteissäni rannoilla. Suzuki asui lapsuutensa japanissa, ja siellä kiinnostus juuri luonnonvaraisiin matelijoihinjasammakkoeläimiinkasvoi."japanionyksimaailmanbiodiversiteetinhotspot-alueita. (09) 228 08 274. Kepeää elämää kestävää elektroniikkaa Nuukuusviikon 20.26.4. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi, p. ViikkohuipentuuKierrätystehdas-tapahtumaanhelsingin Kaapelitehtaalla25.26.4. Suzuki opiskelee helsingin yliopistossa biologiaa. Okinawansubtrooppisellasaarellaolenkäynyt tutkimassa kotoperäistä sammakkoeläin- ja matelijalajistoa." Myös opiskelut tukevat harrastusta. Löysin työparini kanssa Ahvenanmaalta kangaskäärmeen ja sattui vielä olemaan syntymäpäiväni!Tätälajiajanimenomaansen ahvenmaalaistaedustajaaolinetsinytjokolme vuottatuloksetta.Seolikesäniehdotonhuip- AKi SUZUKi puhetkijasetekiminutonnelliseksimoneksi kuukaudeksi." Suzukionharrastuksensavuoksireissannut myösulkomailla,muunmuassaAasiassa."Lajirikkauskasvaamitäenemmäntropiikkiakohtimennään.Kunonnähnytmuutamiatällaisia lajeja,onauttamattakoukussa.janälkäkasvaa syödessä,tässäkinasiassa." Sammakkoeläimetovattällähetkellämaailmanuhanalaisinmaaselkärankaisryhmä.Tämä huolestuttaamyösalanharrastajaa."Monetlajitkuolevatsukupuuttoonilman,ettävoimme niitä pelastaa. "Luonto on ollut minulle täynnä hienojaelämyksiä.Yksikomeimmistaonse, kun ukkometso lehahtaa lentoon melkeinjalkojenjuuresta." HELLEVi POUTA "Sammakkoeläimet ja matelijat ovat biologialtaankäsittämättömänmonimuotoisiajaekologialtaanhäkellyttävänkiehtovia",sanooAki Suzuki,32,harrastuksestaan. hänen seuraava, isänpäiväksi ilmestyvä teoksensa saa varmastiihanuusialukijoita,silläsiinähän kertooeräelämästään,johonhänenmukaansahengellisyysliittyyolennaisesti. OMA rEViiri luontoFRiiKin tähtihetKi Kangaskäärme kruunasi syntymäpäivän Aikuisena hän kiinnostui myös metsästämisestäjakäyedelleenFilo-koiransa kanssa metsällä aina, kun on mahdollista. Ohjelmassaonmuun muassatyöpajoja, valokuvanäyttely sekäseminaari Kongonkaivosteollisuudesta,www. Luonnon rauhapuhuttelee." Kun Riekkinen nimitettiin 1996 piispaksi Kuopioon, hän totesi, että Kuopion alue on hyvä asuinpaikka, koska siellä oppii suomalaisen miehen perustaidot:hiihtämisen,suunnistamisen,uimisen,soutamisen,metsästyksenjakalastuksen. nuukuusviikko.fi. Suurteos nisäkkäistä Weilin & Göös jatkaa erinomaisten luontosuurteostensa sarjaa.VuodenalussailmestyikolmiosaisensarjanLuonnossa nisäkkäät ensimmäinen osa. teemana on tänä vuonna kulutuselektroniikkajakaivostoiminta.Viikontavoitteena on lisätä tietoisuutta kulutuselektroniikan tuotannon ympäristövaikutuksistajaraaka-aineitalouhivienkaivostyöläisten oloista. Rupiliskon levinneisyysEuroopassaonlaaja,muttaseonkaikkiallanopeastitaantuvajaharvinaistuvalaji.Sen elinympäristöjäovatkalattomatlammet,jotka ovat myös uhanalaistuneet nopeasti monissa maissa." HArrASTUKSENSA TÄHTiHETKEÄ Suzukineitarvitsekauanmiettiä:"Seliittyymatelijaan. Alkulukujen jälkeen esitellään nisäkkäiden pääryhmät, kerrotaan joistakin ryhmän lajien erikoisominaisuuksista sekä selvitetään nisäkkäidenlisääntymisenperusasioita.hyvääyleiskuvaarikkovatjoidenkintekstienasiavirheet.Kirjoittajaltajatoimituskunnaltaonpäässyt läpisammakoita,joitaeinisäkäskirjastaodottaisilöytävänsä.iSBN 978-951-0-34258-9(kokosarja). jUHA VALSTE SUOMEN LUONTO 3 | 2009 Pave väisänen 71
OMA rEViiri ReMontointi Eristämällä energiaa säästöön Vanhat pientalot kaipaavat energiaremonttia, vaikka energiamääräykset eivät niitä vielä koskekaan. Ympäristöministeriönenergiamääräykset koskevatlähinnäuusiarakennuksia,eikä energiatodistustavaaditavanhaltapientalolta edesmyynninyhteydessä.Säästö-japäästökysymyksetaskarruttavatkuitenkinmyösvanhan talon korjaajaa. hiukkastietopankissa on sekä artikkeleitaettähiukkasistauseinesitettyjä kysymyksiä ja niihin perusteellisiavastauksia.Artikkeleissakerrotaan esimerkiksi hiukkasten vaikutuksestaympäristöönjaterveyteen. Suomessarakennustenlämmittäminenlohkaiseelähesneljänneksenkäytetystä energiasta. Keväänkuluessasivustolletulee myös laskuri, jolla jokainen voi mitata omat hiukkaspäästönsä, www. PalkinnonsaivatmyösMarja LeinosenkäytettyjähautakynttilöitähyödyntäväLiekki-kynttilätelinejaAnu Taipaleen hyppeli-kierrätettävät esteratsastuskalusteet.Kukinvoittajasai1000 euronpalkinnon. MArKUS SirKKA Hannu oksa Aurinkokeräin ideakilpailun palkinnoille Hiukkasen tietoa Hiukkastieto.fi-sivustolta saa kätevästi tietoa niin ilmakehänkuinsisäilmanpienhiukkasista. Asumisenvaatimuksetovatkuitenkinmuuttuneet siitä, kun mukavuuksiksi riittivät pihasaunajapyykkipalju. hiilidioksidipäästöistäasumisenkontollaonnoinkolmannes.Suurimpiasyntipukkejaovat pientalot.Lämmitysmuotoratkaisee paljon,muttasuurimerkitysonmyös sillä, paljonko lämpöä karkaa talostataivaalle. Ovatkoperinteetjaenergiatehokkuusristiriidassakeskenään. "jonkinlaisiasäädöksiätaivelvoitteitalienee tulossa",Vinhaarvioi. Varustelutasostasaatetaanjoutuatinkimään, joshalutaanpitäytyätiukastiperinteisissämateriaaleissajamenetelmissä.Muutentiedossa voiollakosteus-jahomeongelmia. "Päästövähennyksiin ei riitä pelkkä uudisrakentamisen valvonta. TALON ENErGiAKOrjAUS suunnitellaan tapauskohtaisesti. Riittävätköhirsitaloonpellavarivejatervapahvi. Työssä yhdistyvät kilpailulle asetetut tavoitteet: kierrätysmateriaalien käyttö, kustannustehokkuus ja soveltuvuusTekeväntuotantoon. Kilpailuunosallistui67työtä. Nekin toimivat aurinkokennolla", kuvailee työtä kilpailun tuomarineuvoston jäsen Hannu Hämäläinen Tekevästä. Lämmönhukkaa voidaan vähentää jo ikkunaremontilla ja yläpohjan lisäeristämisellä. Tarvitaanko lisäeristystä. "Remontoinnilla saadaan sitä paitsi nopeita tuloksia, koska vanhattalotovatuseinhuonosti eristettyjä." Tulevaisuudessa selviää, tarjotaanko vanhojentalojenomistajillekeppiävaiporkkanaa energiatehokkuudenparantamiseksi. Energian säästäminenonotettava huomioon myös vanhojen rakennusten korjauksessa", tähdentää yliassistentti,tekniikantohtorijuha Vinha Tampereen teknillisestäyliopistosta. hiukkastieto.fi. SAMULi PENTTiNEN 72 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 maRkus siRkka kati kinnunen. "Kun sisäilman kosteus nousee tarpeeksiesimerkiksiuusien pesutilojen myötä, on seiniin laitettava tiivis ilman-jahöyrynsulkukerros. MaKasiini Muuramelaisen Samuli Penttisen Aurinkokeräin-työ ylsi työvalmennussäätiö Tekevän järjestämän ideakilpailun kolmen palkituntyönjoukkoon."Aurinkokeräinonuretaanilevystä,mustastamaalista,lasilevystäjaesimerkiksi vanhoista ikkunanpokista valmistettavalämmönkerääjä,jollapienempirakennus, vaikkapapuucee,lämpiää.Ainoauusielementti on ilman kierrättämiseen tarvittavat tuulettimet. "Energiaremontti on usein osa laajempaa projektia, jossa vanhaan taloon rakennetaan sauna ja pesuhuone suihkuineen", tutkija kuvailee
Tietoakorjausasioistaonhankittuvastakyselemälläkokeneemmilta.Tarkoitusolisiasua talossaympärivuotisesti,jotentilojenajanmukaistaminenonedessä.Myösenergiakysymyksetmietityttävät. "Sisäpuolinenlisäeristäminenkasvattaakosteusriskejä. "Vaihtoehtonaoneläätalonehdoilla.Setarkoittaa liiallisen kosteusrasituksen välttämistä." Lisäeristysontutkijanmukaanparastehdä talonulkopuolelle.Siinätulisikäyttäävesihöyryä läpäiseviä, avohuokoisia lämmöneristeitä kutenmineraalivillaataipuukuitueristettä. Tiedonkeruuvaiheessa ovat Maire ja Arto Auvinen. Koijärvellä väännettiin kiviä ja yhteiskuntaa uuteen asentoon. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 73. "Eristeen ulkopuolelle laitetaan tuulensuojalevy ja ulkoverhouksen taakse jätetään tuuletusväli. Ville Komsi, Koijärvi-liikkeen käynnistäjä, muistelee tapahtumia, samoin poliisit. KirjakokoaaKoijärventapahtumathistorialliseksikatsaukseksi,jossa selvitetään,mitätapahtui,niinluonnonsuojelijoiden kuinkuivatusyhtiönnäkökulmasta.Arkistomateriaalijatämäpäiväkohtaavatniinkuvissakuinteksteissäkin. Mielenkiintoistaonlukeaforssalaisen toistaonlukeaforssalaisenEija Lehtonen-Sairan tuntemuksista.hänolituolloin16-vuotiasluontoharrastaja.Koijärvivaikuttihänenammatinvalintaansakin:Lehtonen-Sairaonperuselinkeinobiologi, joka sovittaa yhteen maatalouden ja suojelun etuja. OMA rEViiri muuttua homeille otollisiksi, joten ilman- ja höyrynsulkuontarpeen." Arvokkaiden perinnekohteiden korjauksessa myös Museovirastolla on sanansa sanottavana. "Olemme mittailleet huoneiden lämpötiloja jaseuranneet,paljonkonelaskevatyönaikana", ArtoAuvinenkuvailee. Näyttely pohjautuu Forssan Lehden arkistoaineistoon, ja sen on koonnut valokuvaaja Seppo Pessinen. hän summaa näkemyksensä Koijärvestä:"Kannatti.Ehdottomasti."Edita,iSBN 978-951-37-5421-1. jOHANNA MEHTOLA AKTiViSMiA. "Suojelukohteissa voi sisäseinienkin lisäeristäminenollaongelmallista.Semuuttaamuun muassahuoneidenmittasuhteita",Vinhamuistuttaa. Ludviginkatu 24, helsinki, www.paivalehdenmuseo.fi. Koijärvi kannatti 14.4.tuleekuluneeksi30vuottasiitä,kunForssanKoijärven kuivatushankenousiykkösuutiseksi.SamallasiitätuliensimmäinenmedialuonnonsuojeluhankekutentoimittajaMarja-Leena Salon kokoamassa Kahleissa Koijärvellä -kirjassa kerrotaan. Auvisten hirsitaloon lämpöä tuo leivinuuni. Siitäseuraatarveparantaailmanvaihtoajopa koneellisesti,koskailmaeivaihduenäävaipan vuotokohtienkautta",Vinhaselvittää. Pientaloiltajaenintäänkuudenasunnontaloyhtiöiltäenergiatodistustaeivielävaadita.Sen hankkiminenonkuitenkinsuositeltavaa.Alle50 neliönkokoisille,suojelluilletaivapaa-ajankäytössäolevillerakennuksilleeitodistustatarvita. VANHAN TALON KOrjAUSTA suunnittelevan on kerättävä tietoa niin remonttikohteestaankuinkorjaustekniikoistakin. Edellytyksenäon,ettäkorjauk ellaparannetaanras kennuksenenergiatalouttataiotetaanlämmityksessäkäyttöönuusiutuvaaenergiaa.Avustukset ovat tarveharkintaisia,jotenruokakunnan yhteenlasketut tulot ovat ratkaisevassa asemassa.LisätietoasaakunnistataiAsumisen rahoitus-jakehittämiskeskuksestawww.ara.fi. KATi PArPPEi LÄMPiMÄN PiTÄÄ. joissakin kirjoissa annetaan melko optimistinenkuvavanhantalonkyvystäsietääkosteutta.Toisaaltayrityksetpyrkivätmarkkinoimaan omia ratkaisujaan. "Tietoaontarjolla,muttaseonristiriitaista. Tällainen rakenne on toimivin niin energiansäästön kuin kosteuden torjunnankin kannalta." Ulkopuoleneristämineneiainaonnistu.Esimerkiksikomeahirsiseinäsaatetaanhalutasäilyttääsellaisenaan. Seinät ovat jämäkkää hirttä, yläpohjaneristeenäonkäytettymultaajaalapohjassavilloja.Talossaonuunilämmitys. "haluaisimme korjauksissa kunnioittaa vanhaarakennusperinnettä.Meilläeionneksiole kiirettä",toteaaMaireAuvinen. KATi PArPPEi kati PaRPPei Avustuksia energiaremonttiin Suunniteltaessa talon energiaremonttiakannattaaselvittää,onkokohteeseen mahdollista saada energia-avustusta. Seinärakenteen olosuhteet voivat Energiatodistus helpottaa vertailua Rakennusten energiatehokkuutta pyritään lisäämään ja seuraamaan energiatodistuksenavulla.Todistustavartenlasketaan rakennukselleenergiatehokkuusluku,jokamäärittääsenenergialuokan.Vuoden2008alussa todistustulipakolliseksikaikilleuudisrakennuksille,jaselaaditaanjorakennuslupaahaettaessa.Kuluvavuositoitullessaanvelvoitteenhankkiatodistusmyösolemassaolevillekiinteistöille,kunniitämyydääntaivuokrataanedelleen. heidän työsarkansa sijaitsee LiperinsalossaPohjois-Karjalassa.Perintönäsaatu 1920-luvun hirsitalo on lähes alkuperäisessä kunnossaan. Kannattaa luottaa ajan tasallaolevaantutkimustietoon",neuvooVinha. Säädöksenulkopuolellaovatmyösteollisuus-ja korjaamorakennuksetsekäkirkot. KATi PArPPEi www.ymparisto.fi/energiatodistus. sePPo Pessinen Paluu Koijärvelle Kuvassa Koijärvi -valokuvanäyttelystä voi saada aavistuksen huhtikuisista tunnelmista ja tapahtumistatasan30vuodentakaa silloin, kun Koijärven kuivatusnostattiluonnonsuojelijat vastarintaan.Valokuviatästä suomalaisen luonnonsuojelun merkkitapahtumasta on esillä Päivälehden museossa3.5.saakka(tisu1117)
hirvikärpänen imee isäntänsä verta ilmeisesti useita kertoja vuorokaudessa. Talvenmittaannaaraatsynnyttävät yhden pitkälle kehittyneen toukan kerrallaan, joka koteloituu välittömästi ja tipahtaa hangelle, useimmiten isännän makuupaikalle. Yhdessähirvessäsaattaaolla pahimmillaan lähes 20 000 hirvikärpästä. Opisto sijaitsee Joensuun vieressä. Lisätiedot Pohjois-Karjalan Opisto ja Ammattiopisto NIITTYLAHTI Niittylahdentie 297, 82220 Niittylahti puh. erätaidot, luonnontuntemus, kiipeily, vaellukset, vesistömatkailu ja paljon muuta! Hakuaika on menossa. 050 309 1929 risto.pekkola@pkky.fi Myös lyhytkursseja: www.erainstituutti.pkky.fi www.pkky.fi/pko Haku vapaamuotoisella hakemuksella suoraan opistoon 31.5.2009 mennessä Monimuotokoulutusta Maksuton opetus ja ruokailu Keuda Mäntsälä Saaren kartano Paroninkuja 20 04920 Saarentaus p.(09) 2738 3804, 050 4150772 Taitavana työelämään www.keuda.fi GARDENIA Vihertietokeskus Helsingin Viikissä Trooppisessa puutarhassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja. Kesäisin ulkopuutarhassa japanilainen kivipuutarhaan sekä mm. (013) 244 2123 puh. Toivottavasti tämänkeväinen pesintä onnistuu paremmin. HiLKKA LAAjALA LAPPEENrANTA Hirven makuiden värjäytyminen yhteydessä hirvikärpäseen Viime aikoina tehdyt havainnot likaisista hirvien makuupaikoistaovatherättäneet ihmetystä luonnossa liikkujissa (Suomen Luonto1/2009s.76). Viimeiseksi menin katsastamaanhelmipöllönpönttöä.Saatuanipitkättikkaatkovallaryminällä kuusta vasten ja ollessani jokorkeallakiipeämässähuomasin,ettähelmipöllökatsoominua pöntön suulta närkästyneen näköisenä.Lähdinkiireestipoisanteeksipyydellen. Menin tutkimaan pönttöä, mutta kun tikkaat kopahtivat pöntönkupeeseen,niinpöntöstä loikkasioravahankeen.jätinpesäntutkimatta. Pöntössä onpesinytvainkottarainenyhtenävuonna. Kunlaitointikkaatpuutavasten, niinpöntöstäloikkasioravasuoraan virtaavaan ojaan. LUKijOiLTA palaute@suomenluonto.fi ILOA JA OPPIA LUONNOSTA. KiRjeet NIITTYLAHTI 3.8.2009 - 10.6.2010. Kerranjäiyksipäiväväliin.Kun meninseuraavankerranviemään evästä,niinisompipoikanensöi pienempääpoikasta.Muutaman päivän kuluttua pönttö oli tyhjä.Viidestämunastajäisiisvain yksi poikanen. Pesiäonpikkulinnuille,liito-oravalle,pöllöillejatelkälle.SuurimmanosanpöntöistäolenitserakentanutpönttömestariEero Kivimäenopastuksella. Rengastuksen aikaan jäljellä oli vainkaksipoikastaja"pöllömiehet"sanoivat,ettäniilläonruuan puute.Olihanjuurisekevät,jolloinmyyriäolivähän.Veinpoikasillelisäruokaa:jauhelihaajapossun sydäntä. Kevättalvella 2008 keräillessämme hirvikärpäsen koteloita hirvien makuupaikoilta havaitsimmenopeastiyhteydenkoteloidenesiintymisenjapunertavanruskeiksi värjäytyneiden makuittenvälillä.Epäilimmehirvikärpäsenliittyvänmakuittenvärjäytymiseen,silläkoteloidenlöytyminenmakuupaikaltaosoittaa,että kyseisessäyksilössäeläälisääntymiskykyisiähirvikärpäsiä. Kiipesin viemään ruokaakuuteenseitsemäänmetriinpäivittäin. Se pääsi onneksikiipeämäänpois,jakyllä olikurremärkä,häntäkinolikuin rotalla, kun se puikki kiiruusti karkuun. Puutarhan yhteydessä lounaskahvila. (09) 3478 400 Koetilantie 1, Viikki, Helsinki Maaliskuun ensimmäisellä viikolla ryhdyin putsaamaanlinnunpönttöjämme. Suojakeleillämakuiltasaattaa löytyämyösmuutametsästätart- 74 SUOMEN LUONTO 3 | 2009 hiLKKALAAjALA Pohjois-Karjalan Opisto ja Ammattiopisto Erä- ja luonto-opaskoulutus Linnunpöntöt kuntoon. Keväällä2006helmipöllöpesisamassapöntössä.Silläoliviisimunaa,joistakolmekuoriutui. Läheskaikkipöntötpitituoda puistaalasjapannuhuoneeseen kuivumaan,kuntörkyolijäätynyt pohjaankiinni.Viimekeväänäpesinnepainepesurilla.Minullaon pitkät,kevyetalumiinitikkaat,joitaonhelppoliikutella.Asennan pöntöt korkealle, noin viiteen metriin pihassa liikkuvien kissojenvuoksi. Meillä on lähes hehtaarin asuintonttilähelläjärveä,japönttöjäolenviritellyt28kappaletta. Telkänpönttöonaivanvirtaavanojanreunalla.Lintuonpesinyt siinä useampana vuonna, ja joskus niitä on rengastettukin. Lehtopöllön pesä oli risuja täynnä,kaisielläkinonollutoravapesimässä. WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI puh. ruusuja, kärhöjä ja pioneja. Tilauksesta opastettuja luontoretkiä Vanhankaupunginlahden ympäristöön. Liito-oravanpönttöonkorkealla,kuudessaseitsemässämetrissä.jokunenvuosisittenlähirannallaasustiliito-orava,jokakaikkosi,kunmajavakaatoisenruokapuina olleet haavat
hirvikärpästen onkin havaittusuosivanjuurikyseisiäalueita SAULiLAAKSONEN isännässään. Vertailimme kymmenien eri hirviyksilöiden talvimakuitahirvikärpäsennykyisellä levinneisyysalueellaNurmeksessajaRantsilassasekäKuusamossaalueilla,joillahirvikärpästäei olevielätavattu. LUKijOiLTA palaute@suomenluonto.fi luKijan luontoKuVat tuvaalikaa,muttakyseessäoleviavärjäytymiälöytyymyöskovilla pakkasilla. Kuusamossa kaikkihirvienmakuupaikatolivat puhtaanvalkoisiaeikäniiltälöytynythirvikärpäsenkoteloita. hirven ja poron talvimakuitten väritystä tarkkailemalla voidaanseuratahirvikärpäsenleviämistäSuomessajamahdollisesti tunnistaa hirvikärpäsen loisimat isäntäyksilöt. Tutkimus on julkaistu Parasitology Research-sarjassavuoden 2009alussa.Kirjoittajatovatmukanavaltakunnallisessahirvikärpästutkimushankkeessa,jokaperustuu eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön. SirPA KAUNiSTO LAUrA HÄrKöNEN SAULi LAAKSONEN SAULi HÄrKöNEN rAiNE KOrTET HANNU YLöNEN Tällä palstalla julkaistaan lukijoiden lähettämiä luontokuvia ja tarinoita. Useanminuutinpaikallaanolonjälkeensaukkoparisukelsi jälleen.jäällenoustuaantoisellasaukollaolisammakkosuussaan,toisellakala.Useidensukellustenjälkeensaukkoparioli vainnoinkymmenenmetrinpäässäminusta.Toinensaukoista jäiveteen.Sepititoisellakäpälälläkiinnijäänreunastajapäästisuhauttaviaääniäminuunpäin.Saukotsukelsivattaas,eikä niitänäkynytpitkäänaikaan. Makuupaikoilta kerätyt luminäytteet paljastivat, että värjäytynyt lumimassa sisältää hirvikärpäsenulostettasekähirven vertajakudosnestettä.Onmahdollista,ettäjopatuhansienhirvikärpästenimiessähirvenverta useiden kuukausien ajan, hirven ihotulehtuujaalkaamärkiä. hirvikärpäsen koteloitajalumenvärjäytymistä esiintyimyösmetsäpeuranjaporonmakuilla.Verrattunahirvikärpäsenpääisännänhirvenmakuupaikkoihin sekä koteloiden että värjäytymien esiintyminen oli kuitenkinselvästivähäisempää. Lukijaposti on tervetullutta joko sähköpostilla palaute@suomenluonto.fi tai osoitteeseen Lukijoiden luontokuvat/Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. KUVATjUKKATURPEiNEN Täsmennys Edellisennumeronartikkelissa"Przewalskinhevonen kirmaataasaroilla"(s.15)mainittu Karakolin kaupunki sijaitseeKirgisiassa. Tappelevat saukot KävelinhelmikuussahankasalmellaSuolijoenylittävällä sillalla.joensulakohdanreunalla,noin20metrinpäässä, kaksisaukkoanousipintaan.Nesujahtivatnotkeastijäällepureksimaansaaliskalojaan.Toisensukelluskerranjälkeensaukkojaolikinkolme.Useampiensukellustenjälkeenkaksiniistä nousijäälle.Pienempisaukkojäimakaamaan,jaisompimeni senviereenjaalkoikuonollaankyhnyttääsitä.Mahdollisesti saukot olivat aiemmin pariutuneet tai lähekkäin olo ennakoi sitä.Kolmattasaukkoaeinäkynyt. Palasinjoelleparintunninkuluttua,japianjäänaltaalkoi kuuluakolinaajapaukettasekäkirkumista.Saukottappelivat ensinjäänalla,sittenavovedessä.Vesikuohuijapärskyi.Yhtäkkiä toinen saukko ponkaisi jäälle ja pakeni lumiseen metsään. Pian myös metsään paennutsaukkopalasijäällejapulahtiveteen.Seurailinsaukkojenjälkiäjoenpenkoillajakummankinjälkivanassaolitakajalankohdallaverta.Tappeleviasaukkojaeiolesenkoommin näkynyt. jUKKA TUrPEiNEN HANKASALMi HirViKÄrPÄSET KiUSANA. Toinen sähähti minulle ja sukelsi. Puhtailtamakuiltakotelotyleensäpuuttuivattainiitäolihuomattavasti vähemmän. Lisäksi tarkastelimme myös muiden hirvieläinten makuita Kainuun alueella. Tutkimuksemme mukaan hirvikärpäsenulosteenjahirvenkudosnesteen tahraamaa lunta on eniten niissä kohdissa makuuta, jotka ovat olleet kosketuksissa hirven niskan ja yläselän kanssa.Lisäksikoteloitanäyttäisilöytyvän eniten juuri näiltä alueilta. Hirven makuupaikalla on hirvikärpäsen ulosteen sekä hirven veren ja kudosnesteen tahraamia alueita. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 75. Nurmeksessa ja Rantsilassa läheskaikkitutkitutmakuupaikat olivatvärjäytyneitä,janiiltälöytyiuseitahirvikärpäsenkoteloita
joskusvihreääväriäsyntyypigmenttiensekoittumisesta.Sopiviaosasiaovatsappiväriainebiliverdiinijakeltainenkarotenoidi. KAUri MiKKOLA Mikä vammautti hauen? Sain verkosta reilun kilon painoisen hauen, jonka yläleuka oli poikki sierainreikien etupuolelta. Kalastuksessa esimerkiksi iskukoukku tarttuujuuriyläleukaan,jaylösnostovaiheessahaukionsaattanutirtaantuajamenettää yläleukansa.Muunkinkoukkukalastuksenyhteydessätällaisiavammojasaattaasyntyä. Yläleuka voi leikkautuajopoikasvaiheessatoisenkalansaalistusotteenosuessayläleukaantaikenties kalanreuhtomisenseurauksena. Kärkiosan2030suurtasuomuaavautuvat, kunkäpykuivuu.Kunkinsuomunyläpinnalla taialapinnalla,silloinkunkypsäkäpyriippuu oksastaonkaksisiivellistäsiementä.Näin kussakin kävyssä olisi 4060 siementä, jos kaikkisiemenaiheetolisivathedelmöityneet. Kysymyksessä voi olla syntymävika, mutta luulen, että tämänkaltaiset vammat yleensä syntyvät ulkoisten tekijöiden aiheuttamina. ilmeisesti niiden suojassaeiolekelvollisiasiemeniä.Myöskäpytikkajättäätyviosansuomutavaamatta. menttionlehtivihreäjohdannaista,jokaeiole klorofylliaeikäklorofyllib. Otin lumen katkaiseman nuorehkon männynlatvastamuutamankävyn,jatutkinniitä. Vammaisia haukia saadaan saaliiksi silloin tällöin. Kun kirjoja selaamalla ei heti löytynyt vastausta,lähdinetsimäänsitäluonnosta. Siementenmääräriippuuratkaisevastipölytyksen onnistumisesta. Kussakinkävyssäoli5070suomua.Tyviosansuomutovatpieniäjatiukassa,eivätkä avaudu käpyjen kuivuessa. hyvissäkin oloissa, kun kukinta-aikaan vallitsevat kuivat ja aurinkoisetsäät,tuulituosiitepölyävainosalle siemenaiheista.Silloinsiemeniäkehittyypari- HArViNAiSTA VÄriÄ. hyväkuntoisuusosoittaa,ettähaukionsopeutunutyläleuanpuuttumiseenjapystynyt saalistamaanriittävästiravintoa. HArri DAHLSTröM SiEMENTEHDAS. Keväällä ja alkukesällä lentävien kangasperhosten siivet ovat alapinnoiltaan vihreät. Yhdestä männynkävystä voi parhaimmillaan lentää parikymmentä itämiskelpoista siementä maailmalle. eRkki makkonen / kuvaliiteRi. Kala oli hyväkuntoinen. Väri johtuu valon taipumisesta siipisuomujen rakenteissa. Vamma oli jo vanha, sillä kudokset olivat parantuneet. Voiko kysymyksessä olla syntymävika. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT aRto niemeläinen / kuvaliiteRi Montako siementä kävyssä? Kuinka monta siementä on männyn kävyssä
Nöyhtä on peräisin vedestä. Mitä se on. Kuusen siemensatoon vaikuttavat sään lisäksi siementuholaiset, kehittyviä siemenaiheita turmelevat hyönteistoukat ja sienet. Asumme omakotitalossa ja vesi tulee omasta porakaivosta. Suomessapesivätlintulajiteivätmuodosta yhteispesiä kutojien tapaan. Suomessakin monet lintulajit hakevat pesimissuojaatoisistalintulajeista.ParhaatesiOUTOA KASVUSTOA. Myös räkättirastasyhdyskunnat ovat naapurilajeilleenturvallisia,jamuutamatlajitoppivatpesimäänräkättienyhdyskunnissa.Räkätitantavatäänekkäästikyytiävariksille,harakoille,petolinnuillejamuillevaaratekijöille, jotkauhkaavatniitäjasamallavarottavatja suojaavatyksinäänpesiviämuitalajeja. SEPPO VUOLANTO Ruostenöyhtää ammeessa Yön aikana ilmaantui kylpyammeeseen jätettyyn veteen ruskeaa, hentoa ja haaraista kasvustoa. Näissätapauksissapikkulintujenpesiensijoittamiseensaattaavaikuttaamyöspetolinnunpesänrakenteidentaipesäpuunhoukuttelevasijainti,einiinkäänturvalliseksikoettu naapuri. Mutta meilläkin petolintujen pesien lähellätaiitsepesäpuissajapesärakenteissakin pesiisäännöllisestipikkulintuja,esimerkiksi västäräkkejä,leppälintuja,tiaisiajavarpusia, suurtenpetolintujenrisupesissä. merkit tästä ovat tiira- ja lokkiyhdyskunnat, joihin useat vesilintu- ja kahlaajalajit hakeutuvatpesimään.Vaaranuhatessalokitjatiirathälyttävätjakarkottavatrauhanhäiritsijän, jolloin muut hautovat linnut voivat poistua rauhassa ja poikasiaan hoitavat ehtivät johdattaajälkeläisensäturvaan. Naurulokkiyhdyskunnissa pesii usein monia vesilintu- ja kahlaajalajeja. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT kymmentäkäpyäkohti.joskukinta-aikaansataajatkuvasti,siementuotantojääpaljonvähäisemmäksi, jopa reilusti alle kymmeneen käpyäkohden. Niinpä kuusessa voi olla runsaasti käpyjä, muttaterveitäsiemeniäperinvähän.hyvänä siemenvuonna kuusen kävyssä voi olla parisataasiementä. SEPPO VUOKKO Suojaa toisista lintulajeista Afrikassa useat kutojalinnut rakensivat pesiään vajaan puolen metrin päähän haukan pesästä. hapettomissa oloissa pohjavedessä rauta on liukoisessa muodossa. Linnut saavat pesimäsuojaa toisistaan. silja PöYHönen. Kun vesi nostetaan ammeeseen tai astiaan, siihen sekoittuu happea ja veden mukana kulkeutuneet raumikko Pöllänen TUrVAA KAVErEiSTA. Onko Suomen linnuilla vastaavaa käyttäytymistä. Toisaalta linnut oppivat tietämään, mitkä linnut niitä saalistavat ja mitkä ovat vaarattomia.Kerrotaanmyös,ettäkanahaukka saalistaa mielellään hieman kauempana pesästään, jolloin sen lähellä pesivät linnut ovathyvässäturvassa. Kylpyammeen veteen on saostunut yön aikana "ruostetta" rautabakteereista
Kannibalismi on ylen tavallistaeläinkunnassa.Sensijaanlajikumppanin tappaminen,jokaihmiseltänäyttääsujuvanaika ajoinjapaikkapaikoinvaillamitäänestoja,eiole kovinkaanyleistäeläinkunnassa. iLKKA KOiViSTO Erilaisia kimalaisia kuusamalla Kun kuusama aloittaa kukintansa, kimalaiset tavoittelevat mettä tunkeutumalla kukkiin suuaukosta. Siksi ruostenöyhtää ei ole muodostunutnäkyviämääriäjokakerta,kun ammeeseenonjäänytvesiyönyli. SEPPO VUOKKO jasenjälkeenmuutkinkimalaisetvoivatkäyttääreikää. KAUri MiKKOLA Mikä syö hiiriä loukusta? Mikä syö kuolleet hiiret loukuista. Rautabakteerit voivat elää yksittäinkin maarakeiden lomassa, mutta suuri, limatupen yhteensitoma kolonia pysyy paremmin paikoillaan juuri siellä, mistä rautapitoista vettäpurkautuu,eivätkäbakteeritjouduvirtauksenmukanahuonompiinoloihin. joshiirivainajiensilpominenolisitapahtunut maan tasolla, niin ensimmäiseksi tulisivat mieleen päästäiset. Säikeinen rakenne johtuu siitä, että bakteerinympärilläonlimatuppi,jokasitoo jakautumallalisääntyvätbakteerithaarovaksikoloniaksi.Limatuppeensaostuvatrautayhdisteettekevätsinänsänäkymättömänpienet bakteeritpaljainsilminerottuviksi. Se on aika samannäköinen kuin mantukimalainen, keltaisia raitoja on vain yksi enemmän. Bakteeritlisääntyvätnopeasti.Lämpimässä vedessä ne ovat muutamassa tunnissa ehtineet muodostaa höytymäisiä kolonioita, mutta eivät ole vielä kiinnittyneet ammeen seiniin. Liukoisenraudanmäärävoikaivossavaihdellapohjavedenkorkeudenmukaan.Sesaattaaollasuurimmillaansilloin,kunpohjavesi on alhaalla, ja tavallisesti raudan saostavat bakteerikerrostumat jäävät pohjaveden pinnan yläpuolelle. Varsinainen meden ryöstäjä on varmaankinollutmantukimalainen.Silläonlyhytkieli,jokaeiyletykuusamankannuksenmeteen. joku oli syönyt kahdelta loukkuun jääneeltä hiireltä sisuskalut esiin, silmät pois ja nakerrellut raajoja luuhun asti. Rautabakteereja on kaikkialla maaperässä, missä vain on liikkuvaa rautapitoista vettä.ihmisenterveydellebakteeritovathaitattomia.Kaivoissajalähteissäneovatsuorastaan hyödyllisiä,koskanepoistavatvedestärautaa. Voivatko hiiret olla kannibaaleja muille kuin poikasilleen. Siksi niiden ruokailutavat samalla kukalla ovat erilaiset. Myöhemmin kesällä ne purevat kukan takaosaan reiän ja ottavat meden sieltä. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTijAT VASTAAVAT uRPo HaaPalainen / kuvaliiteRi KEVÄÄN PörriÄiSiÄ. Metsähiiri käyttää monipuolista ravintoa, eläinvalkuaistakin. Mantukimalaisella on lyhyt kieli ja tarhakimalaisella pitkä. Kun kesken jääneet ruumiinavaukset löytyivät vinttitasolta, niin ainoamahdollinenselitysonkannibalismi,kuten kirjoittaja ounastelee. Kimalaistutkija ilkka Teräs helsingin yliopistostaarveli,ettäkuusamallaon ensinkäynyttarhakimalainen,jollaonpitkä kieli. tabakteerit hapettavat raudan karbonaateiksijahydroksideiksi.Bakteeritsaavathapetusreaktiossaenergiaaomaanelämäänsäjasamallasaostavatnäkymättömänliukoisenraudan"ruosteeksi". Eikä kuolleen lajikumppanin nakertelu ole hiirille tietenkään moraalikysymys. Putkimiehille ne sen sijaan aiheuttavat töitä: vuosienmittaanputkistoihinsyntyvätsaostumatjatukoksetovatsuureltaosinrautabakteerienaikaansaannosta,erityisestisiellä,missä putkissavirtaakäsittelemätönkaivovesi. Setekeealunperinreiänkannuksenkylkeen, SUOMEN LUONTO 3 | 2009 79. Bakteerienjärviinjasoihinsaostamiarautayhdisteitäonkäytettyaikaisemminmalminakin. Parin vuoden ikäisen omakotitalomme puolilämpimällä vintillä odotti kummallinen yllätys hiirien loukuttajaa. Miksi
Jos kävelette pitkoksilla Vanhankaupunginlahden saarissa, tulkaa ehdottamaan nimiä. Isohko, moninainen joukko käyttää huvilaa ja soutuveneitä. Se puolusti purettavaksi tuomittua Dostojevskin kotitaloa. KirjEiTÄ rANTAVAjASTA eeRo HaaPanen Klubielämää Kuusiluodossa P ILMOITA SUOMEN LUONNOSSA! SITÄ LUKEE 118 000 LUONNONYSTÄVÄÄ! (KMT 2008) unamullattu huvila pönöttää Vanhankaupunginselän Kuusiluodossa. Pienissä yhdistyksissä elämä on kuin kirjoittamista vaille valmis venäläinen romaani. Hiiriparka. Lähemmäksi kävellessä näkee, että se on nähnyt elämää, kuolemaakin. 19 vuotta sitten perustimme yhdistyksen ja Helsingin kaupunki antoi Kuusiluodon talomörskän vuokralle. Sitä ennen talo oli ollut Veikko Hurstin yhdistyksellä nimeltä Lopunajan herätys. Parempi istua huhtikuun aamussa ulkona, kuunnella uuttukyyhkyn kitiseviä siiveniskuja pihapuissa, siipien lätinää, kun kyyhkyt tappelevat pöntöstä. Rantojen miehet Hakaniemestä pitivät siellä kesäsiirtolaa. Ihmiset tekevät mitä huvittaa: yksi korjaa purjevenettä, toinen möyrii kasvimaalla, kolmas paistaa haukea nuotiolla. Jos voisi korjata vanhoja virheitään, yhdistyksen nimeksi ainakin panisin jonkin lyhyen, jota ei aina toistettaisi väärin. Nimi lainattiin Leningradista, jossa toimi Neuvostoliiton lopun aikoina sen niminen klubi. Katso myös: viikkinyt.gardenia-helsinki.fi. 80 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Yhdistyksemme nimi on Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi. www.kuusiluoto.info EErO HAAPANEN kirjoittaja on viikin luontovalvoja ja kertoo tällä palstalla Helsingin luonnon ihmeistä yhden vuodenkierron ajan. Kuistin pöydällä on hiirenloukussa metsähiiriparan veriroiske. Viikonloppusosialismiksi olen sitä kutsunut. Joskus se toimii hienosti. Kottarainen tutkii talon räystään koloa. Pikkutikka pärryttää, telkkä narisee rannan sulassa. Tuliko sieltä muutakin kuin nimi. Tai ihailkaa uuttukyyhkyjä, joita pesii neljän hehtaarin saaressa toistakymmentä paria
. 4.Ympäristöministeriön. Onarveltu,ettämeillä olisisopiviaelinpiirejä noin10000yksilölle. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... irtonumero7,5euroa. 1.Sininen. Luonnonsuojeluliiton jäsenillejaYkkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus56euroaja kestotilaus49euroa. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 2.Onkosaukkoa)näätäeläin b)eväjalkainenkuten norppavaic)koiraeläin. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... 00003hELSiNKi Vastaukset: 10.Aikuisinakaarnankoloissa jarakennuksissa. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. SuomenLuonnon tilausasioissa Sinuapalvelee SuomenLuonto/tilaajapalvelu, Kotkankatu9,00510helsinki, p.(09)22808210,22808209, sähköposti:irma.kaitosaari@ sll.fi. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. Lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Osoite:..................................................................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... 9.Kuinkamontavuottaon Koijärventapahtumista. 2.Saukkoonvesielämään sopeutunutnäätäeläin. 5.joutsassa. 4.Mistäministeriön hallinnostaALKU-hanke vähentääsuunnitelmien mukaaneniten henkilöstöä. 6.huhtikuu. 8.Matelijoitaja sammakkoeläimiä. Osoite:..................................................................................................................................... Kestotilausuudistuutilausjaksoittainautomaattisesti, kunneshaluatkeskeyttääsen. Normaalistiseonruskea. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 81. Nimi:........................................................................................................................................ 63 ) sekä lisäksi upea Laulujoutsenen perintö -kirja. Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus:............................................................................................................................ 10.Mitenkeväänensimmäiset päiväperhosetovat talvehtineet? Kotkankatu9,00510helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja jormaLaurila,22808217, 0403519217 Toimituspäällikkö juhahonkonen,22808214, 0440775117 Toimittajat Anttihalkka,22808203 AliceKarlsson,22808205 juhaKauppinen,22808234 johannaMehtola,22808274 Toimituksen assistentti Elinajuva(äitiyslomalla) jennihänninen22808201 Ulkoasu illusia/heikkiLaurila, p.(09)6221440 Painopaikka hansaprintTurku/SL09_03/2009 Ilmoitusmyynti julkaisuBookersoy KiaKangas,p.(09)77382221 kia.kangas@bookers.fi Aikakauslehtienliitonjäsen iSSN0356-0678 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510helsinki p.(09)228081 sähköposti: toimisto@sll.fi www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin. SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2009. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 56 tai 49 , katsotarkemminohesta). Teen osoitteenmuutoksen. 7.11vuorokautta. Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12kk,10numeroa) kotimaahan63euroa, kestotilaus56euroa. Puolenvuodenmääräaikaistilaus (5numeroa)35euroa. . 3.Suomessaon noin3000saukkoa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Ulkomaantilauksiintulee postituslisä:pohjoismaat8, muuEurooppa13ja muutmaanosat23euroa. MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. SUOMEN LUONNON LAHJATILAUS Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilölle alkaen___/___2009.Lahjatilausonmääräaikainen.Tarjoustoukokuunloppuun59 (norm. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... Lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ 3.OnkoSuomessasaukkoja a)3000b)6000vai c)10000yksilöä. Perhostenmuut talvehtimistavatovat munana,toukkanaja kotelona. Suomen luonnonsuojeluliitto SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu 00003hELSiNKi PÄHKiNöiTÄ 1.Minkävärinenon soidin ukuinen p viitasammakkouros? 9.Koijärvenkuivatusnostatti luonnon uojelijoiden s vasta innan14.huhtikuuta r 30vuottasitten. 7.Kuinkapaljonhiirihaukkojenpesintäon keskimäärinaikaistunut Suomessa30viimevuoden aikana. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2009. Nimi: ...................................................................................................................................... 6.Mikäkeväänkuukausista onlämmennytSuomessa muitakuukausiaenemmän 30vuodessa. 5.MissäkunnassaonLeivonmäenkansallispuisto. Osoite:..................................................................................................................................... 8.Mitäherpetologitutkii
Kummatkin nisäkäspedot syövät samanlaista ruokaa samanlaisissa ympäristöissä eikä pienikokoinen minkki pärjää jykevälle saukolle. Pahoin pelkään, että muuten siitä tulee jollakin verukkeella haittaeläin samaan tapaan kuin nyt yritetään tehdä väen vängällä joutsenesta. ALiCE KArLSSON TOiMiTTAjA Heikki Willamo 82 SUOMEN LUONTO 3 | 2009. Saukkohan on utelias ja sillä on vikkelät (joskin lyhyet) jalat ja loistava uimataito. Britanniasta kuuluu uutisia, että saukot vähentävät minkkejä. Kun se töpöttelee herkillä käpälillään pohjan muotoja ja etsii vaatimatonta saalistaan, vilistävät lohikalat sen selän takana niin että loiske käy. 4/2009 ilmestyy 15. Viimeksi nuuskin saukkojen jälkiä ja jätöksiä tutkija risto Sulkavan kanssa Keski-Suomessa. Mitä sitä yhdellä paikalla nyhjäämään. Välillä on pakko sukeltaa jokipahasen pohjalle kiviä kääntelemään. Biologi minussa veikkaa nälkää ja kiimaa, romantikko näkee myös kulkurin. toukokuuta miksi kauriiden saari autioitui. Saukko on kulkuri, joka vaeltelee hirmuisia matkoja. Mutta rohmuaako se arvokalat kalastajien nenän alta. Päinvastoin, niin sanottujen roskakalojen lisääntyminen tietää saukolle entistä runsaampia ruoka-apajia. Onko se levoton sielu vai vain nälkäinen (tai näitä aikoja kiimainen) otus. Himosukeltajaa on pidetty puhtaan veden ilmentäjänä, mutta Sulkavan mukaan lievä rehevöityminen ei sitä haittaa. Kun tilaa on, ne synnyttävät kaksosia ja jopa kolmosia, mutta tungoksen häämöttäessä poikasmäärä putoaa yhteen. ulkavan tutkimukset osoittavat, että saukot osaavat pitää itse väkilukunsa aisoissa. ilves loikki jo Helsinkiin nordlundit kehräävät omat villansakin S J os saukko osoittautuu meilläkin minkin kilpailijaksi, se saanee rauhan vaikka sen kanta kasvaisi moninkertaiseksi nykyisestä. Mataloituu ja karaistuu. Aika pian sitä ryhtyy saukoksi itsekin. Jäljille on helppo päästä, kun mukana on asiantuntija. Huh, huh, ihan tulee surku itseä tässä samastumisen tuskassa. Ei kuulemma rohmua, sillä se etsii ruokansa vesistöjen pohjalta. Ja sitten taas on pötkittävä minkä käpälistä pääsee. Saukosta sukeutuu myös kalastajan kaveri. Jospa sieltä jotakin saisi, sammakon tai kivisimpun, jonka piikit tökkivät kuonon verille. Tuosta saukko on mennyt lujaa, tuossa pysähtynyt ja ehkä vainunnut jotakin, tuossa sille on tullut hätä. No, jääkylmään jokeen ei sentään ihan heti tee mieli molskahtaa. Eläimestä on jopa metsästäjän kaveriksi. jÄLKiKirjOiTUS Saukkona sukkuloin T oimittajan työn etuja on, että pääsee vähän väliä tyydyttämään tiedonjanoaan. Pistää kuononsa lähelle hankea ja kuikuilee mustaan veteen. Yksin on vaellettava tyhjin vatsoin
Ja virnistelivät. Eikä ikinä näkisi kevättä! Muille kärpäsille tulisi huono omatunto. Verna näki, että ikkunalla pörisi läjäpäin kärpäsiä. aikki oli piloilla! Kaikki oli ihan tyhmää. "En minä enää välitä koko keväästä. Piilopaikkoja löytyi varsinkin vintiltä. Kevät! Verna lensi kolostaan, teki pari kierrosta ja surisi: "HERÄTYS, ON KEVÄT!" Sama juttu: eukko oli lämmittänyt uunin pohottavan kuumaksi! Kevät oli vielä kaukana, ja kärpäset painelivat takaisin koloihinsa. Ja vajosivat horteeseen. Vernaa hävetti! Se päätti vastedes pysyä visusti kolossaan. Eukko oli tulossa. Uusi päivä valkeni. Sitten saattoi rauhassa vaipua horrokseen. Vernan kevät... itten Verna taas heräsi lämpöön... Syksyllä kärpäset lensivät tuuletusaukoista sisään ja ryömivät seinien rakosiin. Ja nyt Huttusen hirmu tulisi ja läjäyttelisi kaikki hengiltä! Verna ehti nähdä, että joukossa oli myös Erno... Se paistaa leipää." Kärpäset hävisivät piiloihinsa. IHANAN lämmintä... Oli ihanan lämmintä. Eräänä päivänä ullakkokärpänen Verna heräsi. LUONTOSATU Kevät! uttulan tädin hirsitalo oli ullakkokärpästen suosima talvehtimispaikka. Eräänä päivänä Erno-kärpänen surahti Vernan viereen. Eukko avasikin ikkunat ja sanoi lauhkeasti: "Menkääs ulos. "Vernalla on järkeä", joku kärpäsistä totesi. SUOMEN LUONTO 3 | 2009 83. Jään tänne." "No mutta", Erno ihmetteli. Jos välillä heräisi, ummistaisi heti verkkosilmänsä ja jatkaisi horrosta. "Piiloutukaa!" huusi Erno-kärpänen. Ne olivat pölyisiä ja unenpöpperöisiä, mutta pian ne jo lentelivät ympäriinsä keväästä riemuiten. Ne eivät hoksanneet mennä tuuletusaukoista ulos ja surisivat hädissään ikkunaa vasten. "Hätähousut joutuvat helposti västäräkin suuhun. leivontapäivä!" Ei voi olla totta! Eukko leipoi TAAS... KEVÄT! Verna pörisi innoissaan ja herätteli ystäviään. Se jäisi tänne ja kuolisi. Ja H lohduttaa. Viisainta odottaa ja tarkkailla tilannetta." S K AUrA KOiViSTO jA KATi KiNNUNEN LuontosadunkertojinavuorottelevatlastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. Kevät oli tullut! Verna lensi kolostaan, teki pari kierrosta ja surisi: "Herätkää! On KEVÄT! Seinän ja välikaton rakosista alkoi punkea kärpäsiä. Kuului vain ystävällisiä surahduksia ja Erno teki tilaa vierelleen. Kärpäset kurkistelivat koloistaan. Mutta ei, lähti vain ja jätti Vernan yksin. Erno olisi voinut kysyä, mikä Vernaa vaivasi. Samassa vintin portailta kuului askelia. On kevät!" Verna ei aikaillut, vaan singahti kolostaan ja lensi kohti sinistä taivasta, aurinkoa! Kevättä! "Hei Verna!" kuului huutoja talon eteläseinustalta. Jätä minut rauhaan!" Verna tiuskaisi, ja Erno pörähti matkoihinsa, Vernan mielestä liian helposti. Oli päästävä tiaisten ja muiden petojen ulottumattomiin. Sitä ujostutti, mutta kukaan ei virnistellyt pilkallisesti. "Me ihmeteltiin, minne sinä jäit! Tule porukkaan!" Verna laskeutui muiden kärpästen sekaan. Vernaa itketti. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. Ne katuisivat, että nauroivat Vernalle, kun tämä vain vähän erehtyi kevään tulosta. "Etkös tunne auringon lämpöä. "Väärä hälytys! Eukko on vain lämmittänyt uunin niin kuumaksi, että lämpö hohkaa vintille asti. "Joo joo. Aika lähteä ulos! Mennään talon seinustalle muut ovat siellä." "Ei huvita", Verna sanoi. Se venytteli ja huokaisi. Talon ihmisasukas Huttulan täti alkoi noitua: "Mikä pörinä! Hermot menee..." Eukko sieppasi lätkän ja huiski sillä raivokkaasti. "Tulisit nyt..." "Ei huvita
Palautusviikko 200920 767095-0903