Suomen Luonto 3/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kevään portaat luonto herää askel askeleelta Helppo puutarha luonnonkukkia omalle pihalle Anastasia Lapsui "Meidän pihamaatamme oli koko tundra." 3 Irtonumero 7,50 9.4.2010 Tulitauko! Metsästäjät ovat heräämässä metsähanhen suojeluun
Näin käy, jos tavanomainen kolmen vuoden sykli toteutuu. KUVA (METSÄMYYRÄ) VESA HUTTUNEN · TEKSTi JORMA LAURiLA. kevät Myyräkansa alhossa Rapinaa ei nyt kuulu. "Maan eteläpuoliskolla ollaan aallon pohjalla", toteaa myyrätilanteesta professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta. Hän arvioi "pienellä liki kaiken nähneen varauksella", että kesän aikana myyräkannat kääntyvät nousuun ja syksyllä 2011 olisi huippu
Pesinnät rantaluhdissa ja viljelymaiden kosteissa katveissa ovat viime vuosina yleistyneet. kevät Kurkiparit palaavat reviireilleen. Pian kuulet kurjen huudon Nyt huhtikuussa on taas tilaisuus nauttia kurjen huudoista, tanssiaisista ja komeista auroista sinitaivaalla. Niissä kurjilla on paremmat oltavat ja poikasia varttuu enemmän. Kuivatetuilla soilla pikkukurkia kuolee syviin ojiin ja ravintoakin on niukemmin. KUVA MAURi LEiVO · TEKSTi JORMA LAURiLA. Kurki ei ole enää pelkkä soiden lintu
Metsähanhien saapuminen on yksi kevään kohokohdista. Kalamiehet pääsivät kutupyyntiin. Saapuvat vesilinnut tiesivät ravitsevia munia ja hanhet kunnon paistia. Lähestyvän parven törähdykset ovat joka kerta mahtava elämys; hanhet huutavat salomaiden kutsua. Luontoharrastajalle jakso varhaiskeväästä juhannukseen on hektisintä aikaa. Hyönteiset pörisevät lämpimissä katveissa. Pitkän talven jälkeen ihmiset olivat huonossa kunnossa. Kevään merkki sekin, myös vertauskuvallisesti. JORMA LAURiLA PÄÄTOiMiTTAJA jorma.laurila@sll.fi N 6 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 tiMo nieMinen Yhteystiedot sivulla 81 PäätoimittajaJormaLaurila Toimituspäällikkö JuhaHonkonen Toimittajat AnttiHalkka,AliceKarlsson, JuhaKauppinen,JohannaMehtola Markkinointivastaava LiisaVähäkylä AssistenttiElinaJuva(äitiyslomalla), JenniHänninen UlkoasuIllusia/HeikkiLaurila JulkaisijaSuomenluonnonsuojeluliitto 48 VALAiDEN ViESTiNTÄÄ. Silloin me klopit odottelimme kiikari kaulassa innokkaasti muuttolintuja, mutta talvi vain jatkui ja jatkui pitkälle huhtikuuhun. Pelkosenniemellä hanhimiehet päättivät lopettaa pyynnin toistaiseksi tykkänään, jotta kanta pääsisi vahvistumaan. PÄÄKiRJOiTUS KEVÄT SUOMEN LUONNOSSA Kevään riemua 16 HERÄÄMiNEN. Kevään etenemistä on seurattu jo pitkään. Lopulta kevät sitten rysäytti. ykyihmiselle kevään kokemus on ennen kaikkea henkinen. Ikävä kyllä metsähanhet ovat vähentyneet, luultavasti monestakin syystä. Valon määrä lisääntyy, uusia lintulajeja saapuu päivittäin. Systemaattisemmin kevään etenemistä, kevätfenologiaa, on seurattu 1800-luvulta asti. Metsästäjätkin ovat jo havahtumassa tilanteeseen. Askelmat kiurusta tervapääskyihin tunnetaan hyvin. L umimassat ovat sulaneet piinallisen hitaasti; tämä kevät on muistuttanut vuosikymmenten takaisia keväitä. Odotus on osa kevään riemua. Pälvipaikoilla kukkivat pian vuokot ja leskenlehdet. Jos välillä on vähän viileämpää, se on vain hyvä, koska silloin tapahtumat luonnossa etenevät verkkaisemmin ja niihin ehtii paremmin mukaan. Kevääntulo on kiinnostanut pohjolan ihmisiä varmasti aina, koska se on liittynyt saumattomasti elämän ehtoihin. Monille se merkitsee kevätpuuhia kesämökillä tai kasvimaalla. Suomalainen Outi Tervo äänittää Grönlannissa grönlanninvalaiden laulua jään alta.. Jokainen päivä tuo uutta. Kyntömiehelle kevääntulo ja tieto sen etenemisestä oli ykkösasia
Ydinkatastrofialueesta tuli matkailukohde. M AT T Ihmiset ja elämäntapa 10 Amazon-miehet johtoon. 40 Kevään ensimmäinen. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Korkeasaari saivat uudet luotsit. Neljäs kansallinen kaupunkipuisto syntyi Hankoon. 8 16 34 58 Salametsästys huolestuttaa valtakunnansyyttäjää Kevään portaat Luonto on paras puutarhuri Uusiutuvien vuoro Tiede ja tutkimus 12 Laitoskasvatuksesta apua raakulle 12 Tiltaltti kertoo oman nimensä 13 Karhu pötkii pakoon ihmistä Retkeily ja matkailu I A S TOLVA NEN M AT T I A S TOLVA NEN 42 Hiekkarantojen ja dyynien Hanko 54 Terveisiä Tsernobylistä. Kysy luonnosta -asiantuntijamme selvitti otuksen aivoitukset. W W W.SUOM E N LUO NTO.FI SUOMEN LUONTO 3 | 2010 7. vuosikerta Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Eläimet ja kasvit 8 14 22 48 Kuikat ja kaakkurit tutkitaan Madeiran tulvat auttoivat kotoperäisiä kasveja Metsähanhen paluu Valaan ääniä jään alta Luonto ja ympäristö 42 SUOMEN ETELÄKÄRKI. Mökki talven jälkeen. Hienoja kuvia ja tietoa suoseutujen linnusta sivuilla 2232. 66 "Äiti opetti minua suunnistamaan tähdistä." Kasvokkain Anastasia Lapsuin kanssa. 34 IVARS SILIS LUONNONKUKKIA PUUTARHAAN. Huolettoman puutarha on ympäröivän luonnon jatke. SEPPO KYTTÄLÄ Vakiot 8 14 33 66 72 73 74 76 79 80 82 83 Luonto ja ympäristö nyt Maailmalta Kolumni Oma reviiri Lukijoilta Paras juttu Havaintokirja Kysy luonnosta Vahtikoira Pähkinät ja palvelukortti Jälkikirjoitus Luontosatu KANNESSA Metsähanhien aurat ja töräytykset ovat komeita kevään kokemuksia. HANNU VALLAS / LENTOKUVA Suomen Luonto 3 | 2010 69. Lehtosinilatvan sinistä ja käenrieskan keltaista. Miksi. Kuva: Jari Peltomäki. 77 NÄÄTÄ TUNKEUTUI JÄÄKAAPPIIN
KuikanhuutoonSuomenkansallisääni.Esi-isiemmesadatsukupolvetasuivat rannoilla kuikkia kuunnellen, ja kuikka josmikäyhdistäämeidätmenneeseen. Sitä ennen hän johti Itä-Suomen syyttäjävirastoa. Esimerkiksi peippokoiraat tulevat viikkoakin naaraita aikaisemmin, ja sitruunaperhosen koiraat ovat jo liikkeellä naaraiden heräilyä odottamassa.Syynäaikaisuuteenonkilpailunaaraiden suosiosta,linnuillaehkämyösparhaistapesimäpaikoista. ANTTi HALKKA YllÄttÄvÄ havaintO Lintuharrastajatkartoittavattänä vuonnakuikanjakaakkurinesiintymistä Birdlife Suomen vetämässä hankkeessa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT TOiMiTTANEET ANTTi HALKKA JA ALiCE KARLSSON vuoden linnut nYt luOntOOn! KOiRASPEiPPO Kuikat ja kaakkurit Suomea kaunistaa kymmenisentuhatta kuikkapariskuntaa ja tuhat paria kaakkureita. Yhtäuljasjamystinenonsuo-jametsälammillaasustavankaakkurinkaakatus. laki suojaa eläimiäkin KUiKKA Kuikka on supisuomalaisten reittivesien tunnuslintu. Nykykanta lienee 800010000 parinluokkaa. Ne ovat siis oikeasti törkeitä rikoksia", Nissinensanoo. Vuoden2005tapauksessapoliisitutkisuuroperaatiollauseitakarhunjasatojahirvensalakaatojaPohjois-Savossa, Etelä-KainuussajaPohjois-Karjalassa. Entävoisikosiiliollaollutliikkeellämaaliskuunpuolivälissä?Senhänpitäisiollatalvihorroksessa.Ennemminkinpiikkinahkaon ollutvalmiiksipuussahuuhkajanjäljiltäjapudonnutvastanytkovassatuulessahangelle. EERO HAAPANEN Ympäristörikoksia tutkitaan pätevästi, mutta metsästysrikollisuus on kasvussa. Ympäristörikokset tutkitaan aiempaa paremmin, mutta törkeitämetsästysrikoksiavastaankaivataan tiukempaalakia. Monenlintulajinkoiraatsaapuvatmuutolta naaraita ennen. Nyt tutkitaan myös pesintöjenonnistumistajasiihenvaikuttavia tekijöitäkutenvedenpinnanvaihtelujaja vesienvirkistyskäyttöä. Laitonpyyntiolijärjestelmällistä,ja lihat myytiin etelän liikkeisiin, ohi kirjanpidon ja eläinlääkäreiden tarkastusten.Karhujenkatoamisethuomattiin,ja rikoksista liikkui vuosien ajan huhutietoa,muttatekijöitäeisaatukiinni,koskasalakaatajatuhkailivattodistajathiljaisiksi. "Edistyksestä kertoo, että lakiin esitetäänlisättäväksiuusisäädöstörkeästämetsästysrikoksesta",kiitteleemaan ylinsyyttäjäMatti Nissinen,jokaaloitti valtakunnansyyttäjänä huhtikuussa. "Itä-Suomessaolitaannoinisorevoh- Kerro yllättävästä havainnosta osoitteella luontohavainto@sll.fi. ka,jossanäkyikuinkavakavaasiametsästysrikollisuustörkeimmilläänon.Se on talousrikollisuutta ja sosiaalisesti erittäin vahingollista, tässäkin tapauksessa terrorisoitiin paikallista väestöä. Perhosistakin koiraat lähtevät ensin liikkeelle. Kun poliisi sai pään auki, kaikki tiedossa olleet karhun ja yli sata hirven 8 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Molemmatlajitpesivätkokomaassa. Kuikan on arveltu taantuneen 1900-luvulla, mutta ainakin monilla etelän säännöstelemättömillä ulappavesillä pariluku kasvoi 1970-luvun jälkeen. Alleneliökilometrinjärvellemahtuu yksikuikkapari.Kaakkuritpesivätnevarantaisillatakamaidenlammillamutta käyvätkalassalähiseudunjärvillä. Salametsästys huolestuttaa eero haaPanen Söikö huuhkaja siilin? Löysin aamuhiihtelyllä Helsingin Vanhankaupunginlahdellamännynaltasiilinnahan.Koskasupikoiranjälkiäeinäkynyt, arvelensiilinsyöjäksihuuhkajaa,jonkajäljiltä olenlöytänytsiilinennenkin. Kaakkureitapesineevainkymmenesosa kuikkien määrästä, ja viitteitä parimäärän pienenemistä on eri tahoilta. Suurjärvillä kuikkia asuuyleensäyksipariskuntakahtaviittäneliökilometriäkohti.Etelänsuurilla ulappavesilläviidesosavesilintupareista onkuikkia,pohjoisessavähemmänkoskeloidenrunsastumisenvuoksi. Lintujen pesimäonni halutaan nyt turvata. Markus varesvuo asko häMäläinen / kuvaliiteri Koiraat tulevat ensin Suomi on keväällä koirasvoittoinen
"NaalitutkijaMatti Melanehdotuksestapäätimme siirtää poronraatoja paikalle, jossa naali oliaiemminkuvattu." Naalikävihaaskallaneljänäperäkkäisenäpäivänä.Jälkiänäkyisiellävielämaaliskuunalussa, vaikkaitseeläineinäkynytkuvissa. JORMA LAURiLA MATTi NiSSiNEN SUOMEN LUONTO 3 | 2010 9. Keskimäärin kuikkaparia kohti kehittyi 19701980-luvuilla vuosittain alle puolipoikasta,minkäpitäisiniukinnaukinriittääkannanpysymiseenvakaana. Kaikkihavainnotpariskunnistajapesinnöistäovathyödyksitutkijoille. Pesä- ja saalistuspaikoille ja säännöllisillelentoreiteillesijoitetut,määrältään moninkertaistuvatvoimalatvoivatollamerkittäväuhkamerikotkakannalle. PERTTi KOSKiMiES KAAKKURi Molemmat lajit rakentavat pesänsä vesirajaan. Poikasten on tähän asti luultu liikkuvan loppusyksylläpaljonlaajemmalti.Osapoikasistaon lennellytsuunnitelluillatuulivoimala-alueilla,mikäherättäähuoltavoimaloidensijoittelustakotkienlentoreiteille. Merikotkatovaterityisenalttiitatörmäämään voimaloiden lapoihin. "Ilmoitustenmääräympäristörikoksistanousituolloinselvästi,jaseonpysynytsamallatasolla.Eriyhteyksissä,osin itse ajamieni juttujen yhteydessä, olen voinut todeta, että myös ympäristörikosten tutkinta on nykyään asianmukaista",valtakunnansyyttäjäarvioi. Ylikuukauttamyöhemmin,helmikuun17.päivänä,seyllättäennäkyijälleenriistakamerankuvissa. ValtakunnansyyttäjänvirastoonMattiNissiselletuttupaikka.Häntoimisiellä aiemmin ympäristörikoksiin erikoistuneenavaltionsyyttäjänä,jokapatistelivirkamiehiäottamaanympäristörikoksetvakavasti. 09-41353300). PERTTi KOSKiMiES riistakamera kertoo värriÖn tutkiMusaseMa valtakunnansyyttäjää salakaatoa selvitettiin, mutta tuomioistuimessamonitekojäivaillerangaistusta. Kaakkurilla pesintöjä tuhoutuu pelottavanpaljonlammillaliikkuvienihmisten tähden. "Kaikkieläinkuvatolivatsiitä,siisyli300kuvaa.Muutamakuvaolikameranvirittäjistä",kertootutkimusteknikkoTeuvo HietajärviVärriön tutkimusasemalta Värriön luontopäiväkirjassa (http://www.varrio.blogspot.com). Esimerkiksi Trondheimin Smølan 68 voimalaa ovat tappaneet neljässä vuodessa 26 merikotkaa. Tuhoa tekeemyösihminenkarkottamallahautovanemonmunilta,jotkakylmettyvättai päätyvätpedonsuuhun. Lisätietoja kyselystä löytyy internetistä (www.birdlife.fi/gavia), ja sitä voi pyytääsähköpostilla(gaviahavainnot@ birdlife.fi ) tai postitse (BirdLife Suomi, Annankatu29A1600100Helsinki,puh. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT pesäpaikalle uskolliset tutkitaan Markus varesvuo Nuoret merikotkat viivyttelivät Suomessa Satelliittilähettimilläseurattavistaneljästä Merenkurkun merikotkanpoikasesta kaksi jäi koko syksyksi pesänsä luo. Tulvat ja vesien säännöstely tuhoavat paljon pesintöjä. Suomessa osin sattumaltakin on löydetty kaksi voimaloiden tappamaa merikotkaa. Suomen WWF:n ohjelmapäällikköPetteri Tolvanenkertoo,että Ivar-kotkapysyttelimarraskuuhunsaakkalähes koko ajan alle neljän kilometrin päässä pesästään.Vastajoulunapoikasetlähtivätkohtietelää. "Asenteissaontapahtunutselvämuutos." MiKKO NiSKASAARi antti aiMo-koivisto / lehtikuva Naali palasi haaskalle Viime numerossamme (SL 2/10, Tunturin noutopöytä) kerroimme Sallassa poronhaaskalle11.tammikuutailmaantuneestanaalista.Naalikatosi,kunhaaskaolisyötyloppuun. Nythäntoteaatyytyväisenä,etteipatistelumennythukkaan
Dna-analyysitosoittavat,ettäkiirunatlevittäytyivätalkukodistaanBeringianalueeltalänteenSiperiaanja itäänAlaskaan,KanadaanjaGrönlantiin. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT kansallispuistot Mikko käkelä uudet luontojohtajat Pallaksen hotellista äänestetään HallitustaipuisyksylläkannattamaanPallastunturin hotellin paikalle neljä kertaa nykyisen kokoista hotellia. Skandinavian kiirunoiden perimä eroaa ainakin kymmenen mutaation verran muista populaatioista,mikäviittaapitkäänjatkuneeseenerilläänoloon.Huippuvuorillekiirunatkulkeutuivat Siperiasta, eikä jälkiä yhteydestä Pohjoismaihin, IslantiintaiGrönlantiinole. PERTTi KOSKiMiES JUKKA SALO LEiF SCHULMAN Amazon-miehet Lähes miljoona ihmistä vierailee Jukka Salon ja Leif Schulmanin johtamissa luontopyhätöissä. "Nyt tuntuu sademetsän tuoksu", sanoo Korkeasaaren eläintarhan johtaja Jukka Salo, kun hän esittelee Leif Schulmanille Aasian ja Afrikan eläimistöntrooppistasisätilaa. Miehillä on aikamoinen mahdollisuus vaikuttaa ihmisten luontotietoon, kilpailu naaraista Melu kirkastaa talitiaisen laulun Talitiainenlaulaasitäkorkeammallataajuudella,mitäenemmänsekuuleematalataajuistaliikenteenjamuutamelua.Korkeatjalyhyet äänetkuuluvatvarmimminmelunläpi.Lisäämällätaivähentämällämelualintusaadaanvaihtamaanlaulunsarakennetta. TropiikintuoksuontuttumyösSchulmanille,sillähänonSalontapaanAmazon-tutkija.HänonjuurialoittanutHelsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johdossa. Tiaiskoirasesittääkinkerrallaanvainosanhallitsemistaan lauluista valikoimalla sellaisia taajuuksiajaaiheita,jotkakantavatkussakinääniympäristössäkauimmas.Vastaavallatavallatalitiainenvaihtaalaulutyyppiäänsenmukaan,mitennaapurustontoisetkoiraatlaulavat.Näinse voi osoittaa kilpailukykynsä reviirin puolustuksessajanaaraanhoukuttelussa. PERTTi KOSKiMiES Luonnontieteellinen keskusmuseo Osia:Luonnontieteellinenmuseo(ent.Eläinmuseo)jaMineraalikabinetti keskustassa,KasvitieteellinenpuutarhaKaisaniemessäjaKumpulassa VastaaSuomenluonnontieteellisistäkansalliskokoelmista TaustayhteisöHelsinginyliopisto Kävijämäärävuodessanoin300000,budjettinoin10miljoonaaeuroavuodessa Huhtikuuntapahtuma:Maailmanluonto-näyttely23.4.alkaen 10 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Eduskuntapäättäähuhtitoukokuussa,suunnitellaanko kansallispuistoon rakentamista yhden yrittäjän ideoiden vai kansallispuiston perustarkoitustenpohjalta. ANTTi HALKKA kanalinnut Markus varesvuo KiiRUNA Kiiruna on kotoisin idästä Kiiruna on ainoa pohjoisen pallonpuoliskonlintulaji,jokaeläävuodenympärivain tundrallajavuortenhuipuilla.Jääkaudenjälkeen levinneisyysaluepirstoutui,jaeristyneistäosapopulaatioista on kehittynyt 30 alalajia. Lakiesitys kansallispuistohotellistaonnyteduskunnassakäsittelyssä siltä pohjalta, että nykyinen yrittäjä Pertti Yliniemisaisimyösuudenhotellinluvan. Näin kaksi Suomen luontoväen keskeistä paikkaa ovatsaaneetuudetvetäjät
ELÄiNTARHASSA NiMEÄMiSASiA on kuitenkin paremmin kuin miesten tutkimassatropiikissa. turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen ja ympäristötieteen professorina ja viimeksi andien yhteisön amazonian alueen biodiversiteettiohjelman koordinaattorina. korkeasaaressa intendenttinä 1990-luvun alussa. Symposiumipäätyiesittämäänerillisenmerimetsotyöryhmän perustamista Itämeren suojelukomission(Helcom)yhteyteen.Suomessaympäristöministeriöpäättimaaliskuussahelpottaa merimetsojenhävityslupiensaantia. ESKO JOUTSAMO Leif Schulman tutkinut mm. Tilaa on myös teemanäyttelyille, joissa monimuotoisuus voiollanäkyvästiesillä. Amazonasontäälläkin.Salonäyttää uhanalaisialajejahäkeissään:tuossaon sinikurkkuara, lähellä kultaleijonatamariini. Koko maailmassa on jopa miljoonia nimeämättömiä, tieteelle tuntemattomialajeja.Schulmanonesimerkiksiselvittänyt, ettei 43 prosentilta Amazonasinalueestaolelainkaankasvinäytteitä. Tanskassaonkäsiteltymerimetsonmuniakasviöljyllä,mikäonpaikallisestirajoittanutpoikastuottoa ja yhdyskuntien kasvua. tropiikin kasviston monimuotoisuutta tansaniassa ja etelä-amerikassa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT menestyjä Jukka Salo toiminut mm. oli helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan johtaja. MyösLuonnontieteellinenmuseoonniin vilkas,ettäedellekiilaavatkansallispuistoistavainPallasYlläsjaUKK-puisto. Tekopesän voi valmistaa kuivatuista korsista (järviruoko,koiranputki)taipuupölkyistäporaamallaneljän,kuudenjakahdeksanmillinhalkaisijaltaanolevianoinkymmenensenttiäsyviäkoloja.Uusinkehitelmäonyhdistelmäpönttö,jossa onsekäkorsiaettäkoloja. Ja yhtenäinen metsä koostuu muun muassa Salon tutkimuksen mukaan monimuotoisesta metsälaikkujen mosaiikista, joilla kehittyy omanlaistaan lajistoa. Korkeasaaren eläintarha kerää puoli miljoonaakävijäävuodessaeliseonsuosituimpien kansallispuistojen luokkaa. Toiminta luonnon suurena mittauskeskuksena jatkuu, vaikka se tieteellisesti koetaan joskus "epäseksikkääksi", kutenSchulmansanoo. luontoharrastusta: kasvit, akvaariot. auta kesän pörinää reiMa leinonen johtoon sillä"lähes800000kävijääkulkeevuodessanäidenpaikkojenläpi",kutenSalolaskee. Siihen tulee tiloja myös esimerkiksiluontokouluillejaharrastajille, muunmuassaakvaarioharrastajille. Uusilla johtajilla on hyvät lähtökohdat,silläedeltäjänJuhani Lokinaikana saatiintehtyäEläinmuseonsuurremonttijaSeppo TurusenkaudellahyväksyttiinKorkeasaarenkehitysohjelma. ANTTi HALKKA Merimetsoja Itämerellä jo melkein 200 000 Itämeren alueen merimetsokanta on nyt 175 000paria,summattiinSuomenympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja Novian merimetsosymposiumissa. Hämmästyttävääkyllätutkimuksiataiseurantojaeioleedes aloitettusiitä,onkotälläollutmitäänvaikutuksia paikallistenkalastajiensaalismääriin. Korkeasaari on mukana monenlajintarhasuojelussa. Pönttöripustetaankeväällävaikkapamarjaviljelmäntaikukkakedonreunaanhiemankasvillisuudenyläpuolellereiätaamuaurinkoakohti.Kesällävoisittenseuraillapesänrakennuspuuhiaja kasvienpölyttämistä. REiMA LEiNONEN Korkeasaari TaustayhteisöHelsinginkaupunki Kävijämäärävuodessanoin550000 Budjetti9miljoonaaeuroavuodessa Ajankohtaista:Uhanalaisten sammakoidenhoitotarhahanke alkaa.Mukanamyösuusimmat tietotekniikankeinot. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 11. Keinotropiikin kasveilta puuttuvat nimilaput, mutta Schulman tunnistaa hetivaikkapapeikonkämmenen.Miehet lyövätkättäpäällesiitä,ettäeläintarhan kasvitsaavatjatkossalisäänimilappuja. TätälupaamyösLuonnontieteellisen keskusmuseonSchulman: "Vaihtuvia näyttelyitä voi olla myös polttavistaympäristöongelmista." KESKUSMUSEO JA KORKEASAARi tekevät paljon tieteellistä tutkimus- ja suojelutyötä. luontoharrastusta: akvaariokalat, linnut. matonniissäsyntyykäsitysleijonasta taivaikkapadinosauruksista. "Vierekkäin voi olla miljoonia vuosia vanhaajavainparinsadanvuodenikäistämetsänpohjaa",sanooSalo. KorkeasaarenjaLuonnontieteellisen museon näyttelyiden ja kasvitieteellistenpuutarhojenmerkityssuomalaisten kasvi-jaeläintuntemukselleonkorvaa- VERHOiLiJAMEHiLÄiNEN Helpota pöntöllä pistiäisten asuntopulaa Olemmetottuneetrakentamaantekopesiä linnuille,muttaluonnossaonmyösmuita kolopesijöitä.Pistiäisetpesivätkorsissajakovakuoriaistennakertamissapuunkoloissa.Ihminen onauttanuttietämättäänpesäpulaarakentamallamaaseudullaaidatpuustajarakennuksethirrestä.Näissäonollutpistiäisillähyväasustella. "Eläintarhat keräävät lahjoitusvaroja, joilla tuetaan usein sosiaalisen kehityksenohjelmia,sillänäinluontokinusein säästyyparhaiten." Museopuolestaantutkiijatallentaa Suomen ja maailman luonnon monimuotoisuutta ja vastaa Suomessa vaikkapatalvilintulaskennoista. Korkeasaaren kävijät voivat Salon suunnitelmien mukaan lähivuosina kokea monimuotoisuuden mosaiikin virtuaalieläintarhassa, jolla Korkeasaari täydentyy. Kannan kasvu näyttää tasaantuvan alueen eteläosissa,kunSuomessajaVirossatuhatmäärin yksilöitä saapuu joka kevät lisäämään pesivääkantaa.Todetutjauskotelluthaitatovatjohtaneetmerimetsokantojenrajoittamiseenjalaittomiinyhdyskuntienhävittämisiin. Suomen ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus (nykyään ELY-keskus) ovat kymmenen vuoden ajan tutkineetmahdollisuuksiahelpottaapahenevaa tilannetta. Maatalouden rakennemuutos on nyt tuonut hyönteisryhmälle asuntopulan. Näinehkäsaadaanihmisiähoukuteltuamyöstalvikautena,silläkesälläKorkeasaari ei paljon nykyistä kävijämäärää enempää vedä
Hän tutki, kuinka paljon nimistäolijokolinnunväritystä,kokoa,erityistuntomerkkejä,asuin-japesimäpaikkaakuvaileviatai ääntelyämatkivia. "Noin 50 prosenttia lintujen nimistä ononomatopoeettisiaeliääntelyynperustuvia", fi losofi antohtoriAnnu Marttilakertoo."Paljon on myös linnun ominaisuuksia kuvailevia sekä asuin-taipesäpaikanilmaisevianimiä." Helsinginyliopistossatammikuussaväitelleen Marttilan tutkimuksen lähtökohtana oli Linnut värikuvina -kirja(WSOY1952).Hänpoimikirjasta 274linnunnimeäjavertasiniitä237muunkielen vastaavaan sanastoon. "Kieltäeivoidatutkialaboratoriomaisesti.Kielionainasidoksissaympäristöönjakulttuuriin." JOHANNA MEHTOLA TiLTALTTi Mistä linnun nimi tulee. Raakun elinkiertoon kuuluu nuoruusvaiheessaloisiminenlohentaitaimenenkiduksilla.Glokidium-toukatkehittyvätisäntäkalankyydissäpikkusimpukoiksi,jotkaputoavatjoenpohjaan. Tutkijattoivatkesällä2009laboratorioonmyösaikuisiajokihelmisimpukoitakahdestapohjoisestavesistöstä. Jyväskylän yliopistossa tehtäviä tutkimuksia rahoittaaMaj ja Tor Nesslingin säätiö. Ku-iik-ko, kuiik-ko se toistelee, eikä osuvampaa nimeä voisiollakaan.Samapäteeuseisiinmuihinkinlintuihinkutentiltalttiin(tilt-talt-tilt-talt)jaliroon(liro-liro-liro). Esimerkkejä: Pesä- tai asuinpaikka:kattohaikara, kuusitiainen,niittysuohaukka Väri:harmaahaikara,sinitiainen, punajalkahaukka Erityistuntomerkki:kaulushaikara, pyrstötiainen,kyhmyjoutsen Ääni:alli,huuhkaja,kaakkuri,kuikka, kuhankeittäjä,kuovi,kurki,liro,kajava, tiainen,tiira,tiltaltti,tylli,uikku 12 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Markus varesvuo Mikko ranta. Kissat saalistavat tehokkaimmin puutarhoissa.Jokainenkissatappaamaapallollakeskimäärin 28 luonnoneläintä vuodessa; lintuja mirrien kitaankatoaauseitamiljardeja. PERTTi KOSKiMiES Laitoskasvatuksesta Raakkuja on onnistuttu kasvattamaan laitosoloissa. "Seuraavana kesänäsaimmekerättyäaltaidenpohjaltaraakunpoikasiatakaisinluontoon istutettavaksi." Koska pikkusimpukat kasvavat äärimmäisen hitaasti, aluksi vain millin vuodessa, tuloksia istutusten onnistumisestasaadaanvieläodottaa. Professori Jouni Taskinen, fi losofi antohtoriMari SaarinensekäsilloisenLänsi-Suomenympäristökeskuksen tutkija Eero Mäenpää tekivät ensimmäiset kasvatuskokeet kolme vuotta sitten: "Infektoimme taimenia luonnossa glokidium-toukilla syksyllä 2006 ja kasvatimme niitä talven yli laboratoriossa", Taskinen kertoo. Marttilahalusitutkimuksellaanosoittaa,että sanoillaonkonkreettisiayhteyksiäsiihen,mitäne kuvaavat. "Ne ovat olleet sen verran ronkeleita etteivät ole vielä ryhtyneet lemmenleikkeihin", Taskinen sanailee."Pitkäikäisenälajinaraakku voi jättää luonnossakin lisääntymisen väliin, jos olot eivät ole otolliset: saattaahan sillä olla vielä 100200 vuottaaikaaodottaaparempaahetkeä." Taskisen mukaan raakunpoikasten kasvattaminen laitoksissa on tulevaisuudessa välttä- linnun nimi Tiltaltti kertoo oman nimensä Huudosta kuikka tunnetaan. Uhanalainen laji on saanut uutta toivoa. Uhanalaisen jokihelmisimpukan eliraakunsuojelussapuhaltavat uudet tuulet: tutkijat selvittävät mahdollisuuksiakasvattaasenpoikasialaitosoloissa.Tavoitteenaonkehittäämenetelmä simpukkakantojen elvyttämiseksiniissäjoissa,missälisääntyminen on eri syistä loppunut. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT linnunnappaaja apua uhanalaiselle Pyyntimestarit puutarhoissa KotikissattappavatDunedininkaupungissa Uudessa-Seelannissaainakinkuudenlintulajinyksilöitäniinpaljon,ettäsevastaakokopesivääkantaalajienkatoolisitäydellinen,ellei kaupunginulkopuoleltatulisitäydennystä
Tutkimuksessa olleet karhut olivat uroksia. Jouni Taskinen työryhmineen yrittää pelastaa lajin laitoskasvatuksella. Näin parannettaisiin poi- tästätyöläästämenetelmästäeikuitenkasten selviytymismahdol- kaanole.Sensijaanelatusainekasvatuslisuuksia. Jos pohja liettyy, simrantamiseksi sille tolalle, että raakun pukattukehtuvat.Hiemankasvettuaan luonnollinen lisääntyminen ja elämän- raakut nousevat soran pinnalle ja ovat silloinjoparemmassaturvassa. "Naaraan käyttäytyminen voi olla erilaista samoin nuorten karhujen", Sundell mainitsee. Vuoden sisällä peto tulee uudelleen samalle paikalle55kertaatodennäköisemminkuinuudellekarjatilalle.Teorianmukaaneläinpalaaikään kuinhaaskalle.Joshaaskaonkorjattupois,saattaapetotappaauudensaaliin. PERTTi KOSKiMiES SUOMEN LUONTO 3 | 2010 13. mätöntä uhanalaisten populaatioiden jansoraankaivautuneenajaovattässä pelastamiseksi:"Tälläkeinollavoidaan vaiheessa herkimmillään ympäristön ainakinvoittaaaikaaelinympäristönpa- muuttumiselle. Ruotsissa tutkittiin petojen käyttäytymistä lammastiloilla.Viidenviikonsisälläsekäkarhun, sudenettäilveksenhyökkäystoistui5060prosentillaseuratuistakarjatiloista. Enimmäkseen ne siirtyivät hieman kauemmaksi,senjälkeenpiiloutuivatjajäivätuuteen lepopaikkaantaipakenivat.Osassakoetilanteistakarhujäipaikalleenluottaenpiiloonsa. LUONTO JA YMPÄRISTÖ NYT suurpedon vainu Mika honkalinna / kuvaliiteri apua raakulle Mikko ranta Karhu pötkii pakoon ihmistä Suomen karhukanta on kasvanut ja levittäytynytvanhoilleelinalueilleen.Siksikohtaamisetihmisenkanssaovatlisääntyneet."Itse asiassaneovatpaljonyleisempiäkuinluullaan, mutta yleensä vain karhu tietää niistä", tutkija Janne SundellHelsinginyliopistostasanoo. Sillointällöinkarhutulijonkinmatkaalähestyjiä kohti ja kahdesti se seurasi jälkiä pienen matkan.Sundellarvelee,ettäeläimethakivatlisätietoakulkijoista.Pakoreaktiokäynnistyi,kun kulkijatvarmistuivatihmisiksi. Raakku rauhoitettiin 1955, mutta elinpaikkojen myllerrykset ovat saattaneet nilviäisen uhanalaiseksi. "Raakunpoikasten massatuotantoon kuin ne siirretään luontoon. "Saimme toukat pysymään hengissä taissaansivutuotteena." Kalanviljelylaitoksissa kalo- keinotekoisessaelatusaineessajopayli jen kiduksista putoavat pikku- 230vuorokauttajaensimmäisenämaasimpukatsaisivatkasvaamuu- ilmassaaikaantoukanmuodonmuutoktaman vuoden rauhassa al- sen nuoreksi simpukaksi petrimaljalla", taiden pohjasorassa ennen Taskinenkertoo. kiertoonnistuvat." Tutkijat ovat myös kehitelleet meneSimpukansuojeluapohtineillaonkin kiinnostava tulevaisuudennäkymä: "Ka- telmää,jossaraakunglokidium-toukkia lanviljelijöillevoitaisiinmaksaasiitä,et- kasvatetaanilmankalaisäntää,eräänlaitä he kasvattavat raakunpoikasia al- sellakasvatusalustalla. Sundellvarustiseitsemänkarhuagps-satelliittipaikantimilla,jolloineläintensijaintitiedettiin tarkasti.Senjälkeenkaksihenkilöälähestyikarhunlepopaikkaajasivuuttisennoin50metrin päästä.Koetoistettiin50kertaa. "Luotettavien tietojen saamiseksi kokeita onkin jatkettava." ALiCE KARLSSON AUTETTAVA JA AUTTAJA. "Kokeentuloksenaonselvää,ettäkarhuvältteleeihmistä.Eläimenkäyttäytymisestäkertoo paljon,ettälähestyjätonnistuivatnäkemäänkarhunvainkerran." Karhujenkäyttäytymismalliolimelkosamanlainen. Luonnossa nuo- tavoidaanhyödyntäätutkittaessatoukretsimpukatelävätensim- kienkehittymiseenvaikuttaviatekijöitä." mäiset vuotensa joenpohPiiA AHONEN tutkimus selvitti Peto palaa samalle karjatilalle Karjalle koituvat petovahingot torjutaan tehokkaimmin vartioimalla laumaa iskua seuraavinaviikkoina.Pedotiskeväthyvintodennäköisestisamaanpaikkaanuudelleen
Sinievätonnikalat syödään näillä näkymin sukupuuttoon. meri ratkaisi riidan Pikkusaaresta ei tarvitse enää tapella Intia ja Bangladesh ovat kiistelleet vuosikymmeniämuutamanneliökilometrinlaajuisenkalliosaarenomistuksestaBengalinlahdella.Nytsaarionhävinnyt.IntianJavadpurinyliopiston valtameritutkija Sugata Hazra arvioi, ettäsyynäkatoamiseenonilmastonmuutoksen aiheuttamamerenpinnannousu. 14 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 reuters / lehtikuva. Kuudentunninkaatosade(111millimetriä) muutti vuoristopurot vuolaiksi koskiksi,jotkavyöryttivätsadevesikanaviinja vuoristoteillevesimassojenseassamaata, puita ja suuria kivenjärkäleitä. Tulvatuhoilla on myös parempi puolensa. Valtameren ylittävän liikenteen välietappinatoimineenMadeirankasvistossa on elementtejä yhtä lailla Afrikasta, VälimerenalueeltakuinAmerikanmantereeltakin. ViiMEiSiÄ ViEDÄÄN. Lajia käytetään yleisesti sushin raaka-aineena. Varsinkin saaren pohjoispuolen tieleikkauksissa pintamaasta kuoriutuneetseinämätovatnytmitäotollisinta alustaa Madeiran alkuperäisille kasvilajeille. Asiantuntijat pitävät päätöstä katastrofi na. Alarinteillä muun muassa sinisarja ja tuoksuinkivääri sekä ylemmäksi kipuavat pilkkupaunikko, nuppitatar,rentokallioinenjanystyvalkolatva valtaavat ahnaasti elintilan seinämien alkuasukkailta. Järjestö harmittelee, ettei mitään ole opittu vuosien takaisesta turskan ryöstöpyynnin tragediasta Newfoundlandinvesillä. Vuoriston alkuperäisiä laakeripuumetsiä185litranvesikuormaneliömetrille ei hetkauttanut, mutta avoimilla paikoilla kylissä, jokilaaksoissa ja tienvarsillamutajamaavyöryivät.Jyrkiltä rinteiltäromahtimyösvaltaviaeukalyptuspuita ja rannikkomäntyjä juurineen. Kotoperäiseteliendeemisetlajitovat kärsineetmuualtatulleidentulokaskasvien takia. Vielämaaliskuussaosavaeltajiensuosimista kastelukanavareiteistä (levadoista)olipoikkijavuoristoteitäsuljettuina. Suurimmattuhotkeskittyivätetelärannikolle Funchalin ja Ribeira Bravan väliselle alueelle. Levadoita eli kastelukanavareittejä pitkin on mukava retkeillä. Laakeripuumetsät kestivät hyvin tulvat. Cites-kokous Sinievätonnikalan ryöstöpyynti jatkuu Maaliskuussa Dohassa Qatarissa pidetyn YK:n uhanalaisten eläinten ja kasvien kauppaavalvovanCites-sopimuksenkokousepäonnistuipahoinsinievätonnikalanryöstöpyynnin lopettamisessa.Myösuseidenhailajienliikapyyntisaajatkua. TämäselvisiWWF:nsuomalaissyyrialaisentutkimusryhmänhelmikuussatekemissälaskennoissa.Al-Jabbul-järvelläkiljuhanhiahavaittiinperäti 72yksilöä.EnnentätäkiljuhanhistaoliSyyriassa tehty vain noin viisi varmistettua havaintoa. päivän jälkiä. Syyrianviranomaisetperustivatinventointienperusteellavälittömästiuudenkosteikkojensuojelualueen. JORMA LAURiLA LAAKERiPUUMETSÄSSÄ. Japani lobbasi raivoisasti sinievätonnikalan pyynnin rajoittamista vastaan. Varsinkin nystymehipuu ja madeiranleukoija asuttavat ensimmäisten joukossa paljastuneita kivipintoja.Useatolkikukka-jamaksaruoholajit, madeirankeltapaunikko, disandra, madeiranmatara ja upeaneidonkieli seuraavatpianperässä. Välimerelläsinievätonnikalojenmääräonromahtanutviidesosaan.Atlantillaniitäarvioidaan olevanenääalle15prosenttiakaupallisenpyynninalkuaikoihinverrattuna. JORMA LAURiLA edWard Parker / WWF-Canon anu nieMivirta Tulvista apua kotoperä Madeiran helmikuiset rajut tulvat aiheuttivat suurta tuhoa. MAAILMALTA TOiMiTTANUT JORMA LAURiLA syyria madeira Tutkijat löysivät ennätysmäärän kiljuhanhia Uhanalaisia kiljuhanhia talvehtii Syyrian aroalueenhuonostitutkituissakosteikoissahuomattavastiaiemminarvioituaenemmän. Ympäristöjärjestö Greenpeacen mukaan se johtaa sinievätonnikalan "kaupalliseen sukupuuttoon". Ihmiset ja rakenteet kärsivät, mutta kotoperäiset kasvilajit hyötyivät paljastuneista maaja kalliopinnoista. Luontomatkailijoiden suosimalla Madeiran saarella korjataan yhä helmikuun 20
Kasvistollisestiomaleimaisimpiaovat vuoristoissa 3001300 metrin korkeudessasijaitsevatlaakeripuumetsät(laurisilva).Niistäsaarenpohjoisosiinkeskittyneetlähes15 000hehtaarialienevät parhaiten säilyneitä laakeripuumetsiä kokomaailmassa. Ne ottavat vetensä suoraan vuoriston sumuista. Laakeripuumetsät ovat sopeutuneet suureen ilmankosteuteen. Myös kasvillisuudessa endeemisten lajienosuusonsuuri.Madeiraltatunnetaanhiemanyli150kotoperäistäkasvilajia,joistaosalöytyymyösmuiltaMakaronesian saarilta (Azorit, Kanariansaaret,KapVerde). Kotoperäisiä eliölajeja tai alalajejaonlähes1500,noinviidennes nykyisestälajistosta. Valtapuulajinmukaanlaakeripuumetsistäonkuvattuuseitaerityyppejä,joista tavallisintahallitseekanarianlaakeri. MAAILMALTA MADEiRANLEUKOiJA. Kasvi asuttaa paljastuneita kivipintoja nopeasti. OLKiKUKKA. Olkikukkia on useita lajeja. Kuvassa Helichrysum obconicum. anu nieMivirta isille kasveille Madeira ei ole ollut koskaan suorassamanneryhteydessä,mikäselittääendeemisten lajien poikkeuksellisen suuren määrän. Madeirallalaakeripuumetsiinpääsee tutustumaanmonienkastelukanavareittien varsilla tai vaikkapa Encumeadan laaksossaChãodosLourosinpuistossa. KiMMO SAARiNEN anu nieMivirta SUOMEN LUONTO 3 | 2010 15
Muutos talven kohmeisesta, lumivaipan peittämästä maisemasta tapahtumia täynnä olevaan lentoon, pörinään, kasvuun, Paljon ehtii tapahtua jo ennen silmin nähtävää muutosta kohti kesää. Keväthavainnot ovat kullanarvoisia tutkittaessa kevään etenemistä. jOhanna MehtOla lirinään ja lämpöön on niin suuri, että se vaatii ihmiseltäkin sopeutumista. Lumen allakin on elämää. Suuret muutokset jylläävät luonnossakin, kun lämpötila nousee ja valon määrä lisääntyy. Varmasti kasvun ihmeen pystyisi näkemään paljain silminkin. Se kuitenkin noudattaa suurin piirtein samoja askelmia: Lämpötila nousee, lumet sulavat avomailta, jäät lähtevät, kasvukausi alkaa ja lopulta viimeisetkin lumet hupenevat myös metsien kätköistä. Ei ihme, että kevät vaikuttaa jopa mielialaan. Sinne muodostuu viileän kasvihuoneen leskenlehti 15.3. kiuru 20.3. 27.3. västäräkki 16 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Yhtäkkiä puissa on jo suuret hiirenkorvat, vaikka nimenomaan tänä vuonna piti varata yksi päivä siihen, että istuu koivun alla ja tuijottaa uuteen kasvuun herääviä lehden alkuja. Jotkut kasvit kuten ainavihannat varpukasvit pystyvät aloittamaan yhteyttämisen jo ohuen lumen alla. Vai alkaako se sittenkin leskenlehtien kukista. kevään Kevät koittaa, kun jäät lähtevät ja sammakot kurnuttavat. Lämpö ottaa vallan. kevät alkaa lämmöstä J oka vuosi kevät pääsee yllättämään. Heti kun sää lauhtuu, vedet alkavat virrata ja kerääntyä puroiksi. Kevään vauhtiin ei tahdo ehtiä mukaan. Kallion kupeet liruvat päivisin vettä, ja öisin vesi jäätyy niihin peikon keltaisiksi hampaiksi. Kevät etenee joka vuosi hieman vaihdellen
tai 21. Vanha tähtitieteellinen määritelmä puolestaan mittaa kevään alkavan kevätpäiväntasauksesta 20. Carl von Linné kehotti jo 1700-luvulla ihmisiä merkitsemään luontohavaintojaan muistiin. "Taatusti ne henkilöt, jotka 1800-luvun puolivälissä kirjasivat havaintojaan, eivät voineet kuvitella, että niillä on nyt merkitystä." Eläinmuseon ja Suomen Tiedeseuran yhteistyö fenologiatutkimuksessa alkoi jo noin Markus varesvuo / lintukuva toMi Muukkonen / lintukuva reiJo salMinen / kuvaliiteri Markus sirkka / kuvaliiteri sitruunaperhonen sinivuokko 30.3 . 1.4. sisilisko 1.4. tiMo nieMinen / kuvaliiteri antti koli / kuvaliiteri SUOMEN LUONTO 3 | 2010 17. Kevään pituuskin vaihtelee kuuden ja yhdeksän viikon välillä. tai 21. Ilmatieteen näkökulmasta kevät on, kun päivän keskilämpötila on pysyvästi nollan ja kymmenen lämpöasteen välillä. Kevät puolestaan päättyy vasta kesäpäivänseisaukseen 20. Suomessa varhaisimpia yhtäjaksoisia tilastoja eläin ja kasvimaailmasta on 1840-luvulta. Sillä on pitkät perinteet. kesäkuuta, jonka jälkeen päivä alkaa lyhentyä. kevään merkit muuttuvat fenologiaksi "Jaa-a. Havupuista esimerkiksi mänty aloittaakin yhteyttämisen vasta, kun lämpimiä päiviä on ollut jo useampi peräkkäin. Minulle se alkaa jo talitiaisen ja mustarastaan laulusta. Kuukauden kuluttua tästä lämpöjaksosta alkaa kasvukausi. Jotta kasvu pääsee vauhtiin, pitää vuorokauden keskilämpötilan pysyä yli viikon ajan plussan puolella. Niiden kuuleminen on sävähdyttävää", sanoo Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo. Ensin kevät saapuu Ahvenmaalle ja etelärannikolle maaliskuun loppupuolella, sisämaahan huhtikuun alussa ja Lappiin huhtikuun lopussa. Kevään merkkien ilmestymisen välillä saattaa olla jopa kuukausi eroa riippuen siitä, missä päin maata ollaan. Kevään alkamisellehan ei ole absoluuttista mittaria. Kun suojaava ja lämpöä eristävä lumi sulaa kokonaan, voivat hennot kasvunalut olla vaarassa. Terhivuo on analysoinut muun muassa kevään etenemistä Eläinmuseon ja Suomen Tiedeseuran fenologiatutkimuksessa. maaliskuuta, jolloin yö ja päivä ovat koko maapallolla yhtä pitkät, 12 tuntia. Niitä uhkaavat liiallinen kosteus, kevätahavan aiheuttama kuivuminen sekä kylmyys. Fenologia tutkii eläinten ja kasvien vuosittain toistuvien tapahtumien ajoittumista. portaat kaltaiset olot, kun varvut kannattelevat lumipatjaa ja lämpöä alkaa huokua lumenkin läpi
Kevätseurantaan osallistuu noin tuhat vapaaehtoista luonnontarkkailijaa vuosittain. Rahalla tästä ei selvittäisikään", Terhivuo sanoo. "Kevät on vähän kuin västäräkin keikkuva pyrstö. Lisää osallistujia kaivataankin, jotta tutkimustuloksilla olisi enemmän painoarvoa. KEVÄÄN PORTAAT SAMMAKONKUTU 6.4. SIILI 15.4. 18.4. RENTUKKA 50 vuotta sitten. Välillä tulee takatalvia ja välillä lämpöennätyksiä." 18 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 KEVÄÄN ASIANTUNTIJA. Nykyisin se kattaa koko vuodenkierron ja siihen vastaa reilut sata luonnonystävää vuosittain. Jos havaintoja ei tehdä eikä kerätä nyt, niin jälkeenpäin niihin ei päästä enää käsiksi." Ilman vapaaehtoisten toimintaa havaintojen keruu ei onnistuisi. "Onneksi luonto kiinnostaa ihmisiä tänä päivänä niin paljon, että he haluavat osallistua tällaiseen vapaaehtoistoimintaan. Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo on tutkinut kevään etenemistä. MIKKO KÄKELÄ. Havainnot on tallennettu Luonnontieteellisen Keskusmuseon tietokantaan Hatikkaan. "Nämä tiedot ovat arvokkaita, kun tutkitaan esimerkiksi joidenkin lajien elämän kiertoon liittyvien vaiheiden aikaistumista. Myös nuorten luontojärjestön Luonto-Liiton Kevätseurannalla alkaa olla yhtä pitkät perinteet
Sieltä ne lentävät merenrannikolle sekä sisämaan järville ja lammille, kun jäät lähtevät. Kasvimaailman heräämisen symbolina on totuttu pitämään leskenlehteä, joka kukkii etelässä jo maaliskuun lopulla. Jos takatalvi yllättää, nämä linnut voivat suunnata vielä takaisin etelämmäksi odottelemaan otollisempia säitä. Siis jos vuodet ovat lämpöoloiltaan jollakin tavalla samansuuntaisia. Päiväperhosista nokkos-, neito- ja sitruunaperhonen sekä suruvaippa talvehtivat aikuisina puupinoissa, kaarnankoloissa ja pihavajoissa. Seuraamista riittääkin, sillä muuton mukana maahamme lentää noin 80 miljoonaa lintua. Ne ovat valmiita kasvuun heti, kun lämpö- ja kosteusolot ovat keväällä suotuisat. Odottelijoita on enemmänkin. Itämeren ulkosaaristossa voi vesilintujen kuten allin, haahkan ja isokoskelon kevätkarkelointia seurata jo maaliskuun alussa. Ne lentävät Etelä-Suomeen maaliskuussa. Kimalaiset puolestaan alkavat pörrätä huhtikuun alussa, kun pajut kukkivat. Hyönteismaailmassa ensimmäisiä heräilijöitä ovat kärpäset, jotka ilmestyvät auringon lämmittämille seinustoille hidasliikkeisinä pörisijöinä maaliskuun lopulla. Näyttäisi myös siltä, että aikaistuminen on nopeutunut parin viime vuosikymmenen aikana." Kun yölämpötilatkin kipuavat plussalle, alkaa kevät edetä vuorokauden ympäri. Varhaisimpia tulijoita ovat esimerkiksi uuttukyyhky, kiuru, töyhtöhyyppä ja peippo. "Vuodesta 1846 lähtien on tutkittu myös sammakon kudun ajoittumista. Varsinainen muuttorysäys on toukokuinen arktisten lintujen muutto, arktika, jolloin miljooSUOMEN LUONTO 3 | 2010 Markus varesvuo / lintukuva hannu eskonen / kuvaliiteri toMi Muukkonen / lintukuva 19. Esimerkiksi korvasienen itiöemät ovat pieniä pippurin kokoisia palloja syksyllä. Sammakot aloittavat kutunsa huhtikuun puo- Lintujen kevätmuutto on yksi seuratuimpia luonnon tapahtumia. Leskenlehti ei kuitenkaan johdata joukkoja kohti uutta kasvua, vaan sitä ennen ovat ehtineet jo leppä ja pähkinäpensas kukkaan. kasvukauteen aletaan valmistautua jo syksyllä len välin paikkeilla, kun jäät ovat lähteneet ja lämpötila ylittää viiden lämpöasteen rajan. kirjosieppo tervapääsky 19.4. 28.4. koivunlehti 5.5. Vaikka keväät keikkuvat ja voivat olla hyvinkin erilaisia verrattuna toisiinsa, fenologinen tutkimus on paljastanut, että kevät etenee suurin piirtein samaan tahtiin joka vuosi. Niiden muuttoaika määräytyy säiden mukaan. Lentoon ne kömpivät maaliskuussa lämmön houkuttelemina. "Monilla lajeilla peräkkäisten vuosien havaintopäivämäärät ovat usein lähellä toisiaan. Toukokuun alussa suurin osa muuttolinnuistamme on jo saapunut, mutta vielä riittää nähtävää. Toki joidenkin lajien kohdalla on nähtävissä selvää aikaistumista", Terhivuo toteaa. Aikasarjan perusteella voi nähdä, että kutu on aikaistunut noin 12 vuorokaudella. Yöllä luonto ei enää vetäydy pakkaskilpeen, vaan kevääntulo soi lirinänä, kohinana ja lintujen äänten sinfoniana myös silloin. kevät tuo 80 miljoonaa lintuvierasta isMo Pekkarinen / kuvaliiteri isMo Pekkarinen / kuvaliiteri JarMo saarinen / kuvaliiteri Uuteen kasvukauteen aletaan valmistautua jo edellisenä syksynä
Takana on kylmä ja luminen talvi. Minäkin aion tänä vuonna istua sen yhden päivän pihakoivun alla ja tuijottaa hiirenkorvien höristelyä. Astellaanko sinne pitkin harppauksin vai pienen pienin askelmin. Siitä ei voi vielä ennustaa, millainen kevät on tulossa. Pitääkö se edelleen paikkansa. Myös sammakoita voi mönkiä pilkkiavannosta keskellä talvea." "Kysehän on lopulta siitä, mistä lajeista ja ilmiöistä ihmiset ovat tehneet havaintoja. "Kiuru ja peippo tulevat jo varsin aikaisin, maaliskuussa, västäräkki ja haarapääsky jo selvästi ennen vappua. Kolein huhtikuun loppu koettiin 1966. "Se pitää kyllä paikkansa. Mitähän tutkija mahtaa sanoa tästä, jo 1818 Walittuja suomalaisten sanan laskuja -kirjaan tallennetusta sanonnasta: Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Koko maata kattavia lajikohtaisia havaintoja kun ei voi millään satelliitilla kerätä", Terhivuo sanoo. Siksi kansanperinteessämmekin on nähtävissä fenologian vaikutusta esimerkiksi sananlaskuissa. Välillä tulee takatalvia ja välillä lämpöennätyksiä." Ilmatieteen laitoksen kevättilastot kertovat, että huhtikuun korkein lämpötila, 25,5 astetta, mitattiin Jyväskylässä 27.4.1921. Minulla on muutama paikka, joissa käyn vuosittain katsomassa, milloin se oikein alkaa, yleensä 20:nnen päivän tienoilla huhtikuuta. Seurattavaa ainakin riittää. Lähetä keväthavaintosi: www.kevatseuranta.fi www.fmnh.helsinki.fi/seurannat/fenologia Luonto tarjoaa myös fenologisia yllätyksiä, joita ei edellisten vuosien havaintojen perusteella pysty ennustamaan. 20 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Pekka saranPää / kuvaliiteri. Ei tämä ihan kutiaan pidä ainakaan Etelä-Suomessa", Terhivuo naurahtaa. KEVÄÄN PORTAAT 7.5. tuomi nia vesilintuja ja satojatuhansia hanhia kiiruhtaa pohjoisille pesimäseuduilleen. Entäs Kevät keikkuen tulevi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistosta selviää, että sanontaa ei ole käytetty vain tietyllä paikkakunnalla, vaan siitä löytyy mainintoja koko maasta. "Se on ehdottomasti sammakon kudun alkaminen. Mitä kevään merkkiä tutkija odottaa eniten. Silloin vasta minun kevääni käynnistyy kunnolla", Juhani Terhivuo kiteyttää. Kevät on minusta vähän kuin västäräkin keikkuva pyrstö. Myös ulkoiset tekijät kuten yöpakkasten päättyminen vaikuttavat heräämiseen." Luonto tarjoaa myös fenologisia yllätyksiä, joita ei edellisten vuosien vuosien havaintojen perusteella pysty ennustamaan. Tuolloin yölämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa jopa -15 asteen alapuolella. sammakon kudusta kevään viettoon Vaikka kevät aikaistuu ja eliöt sopeutuvat, muutokset tapahtuvat hitaasti. "Monilla eliöillä, niin eläimillä kuin kasveillakin on sisäänrakennettu fysiologinen kello, joka tietyn ajan jälkeen sallii esimerkiksi sammakon lopettaa horroksensa. Viimeiset muuttajat, esimerkiksi lapinuunilintu ja kuhankeittäjä, pyrähtävät meille vasta kesäkuussa. Linnut ovat tärkeitä kevään etenemisen määrittäjiä. "Supikoira nukkuu talviunta, mutta toisinaan se saattaa keskellä talvea lähteä lyhyen lämpöjakson jälkeen liikkeelle
Stretch-osiot lisäävät liikkuvuutta ja niiden ansiosta vaatteet istuvat hyvin. Irrotettava ja 2 kohdasta säädettävä huppu Stretch-osiot selässä, hihojen sisäpinnoissa ja etutaskuissa Vetoketjulliset hihataskut 2 helppokäyttöistä rintataskua 1 sisätasku 2 tilavaa käsitaskua Tarranauhasäätö hihansuissa Vyötärössä sivuilla joustavaa stretchiä 2 käsitaskua Karttatasku Reisitasku Muotoon leikatut polviosat. Sen ansiosta tuote on tuulenpitävä ja kestää hyvin kulutusta. Polviosassa joustavaa stretchiä Nilkkasäätö G-1000® on Fjällrävenin vaateklassikko. Fjällräven Finland 09 877 1133 · info@fjallraven.fi www.fjallraven.fi. Tiivis kangas on sekoitus polyesteria (65%) ja puuvillaa (35%). Alta/Sarek Uudet tuotesarjat kulutusta kestävästä G-1000®-kankaasta. Kestävä kangas päästää kehon kosteuden ulos hyvin ja sopii erinomaisesti aktiiviseen ulkoilmaelämään. Partiokaupat ja hyvinvarustetut retkeily- ja ulkoilualan liikkeet. Kyllästämällä siitä tulee myös vettä hylkivä
Markus varesvuo 22 SUOMEN LUONTO 3 | 2010
Mutta nyt kyse on enemmästä: hanhi halutaan takaisin pesimäsoille, joilta se on kadonnut. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 23. Metsähanhen paluu Huhtikuussa metsähanhet saapuvat Suomeen
Metsähanhet ylittävät Pohjanlahden ja tulevat Pohjanmaan lakeuksille aikaisemmin kuin ennen. PohjoisPohjanmaalle hanhet tuovat kevään. Esimerkiksi Limingan lakeuksilla niitä levähtää tuhansittain. 24 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Hanhet ovat lintuharrastajalle mieluisa näky: sisämaan peltoaukeilla niitä pysähdytään aina katsomaan. "Vielä 1990-luvulla ne saapuivat huhtikuun lopussa, nyt puolivälin tienoilla", kertoo hanhimies Jorma Pessa. METSÄHANHEN PALUU VALPAS LiNTU
SUOMEN LUONTO 3 | 2010 25 Markus varesvuo
Pieni takatalvi ei hätkäytä karaistuneita hanhia. KURAA NOKKAAN! Muutonaikaisilla levähdyspelloilla metsähanhet syövät kasvin osia, juuria, orasta ja myös siemeniä. Vanhin meillä rengastettu hanhi on elänyt 18-vuotiaaksi. Suomessa on hanhien kaularengastuksella pitkät perinteet. Euroopan ennätystä pitää hallussaan Saksassa 25-vuotiaaksi elänyt metsähanhi. 26 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Pesimäsoilla eines vaihtuu saroihin ja muuhun vihantaan
SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Jari PeltoMäki / lintukuva Jari PeltoMäki / lintukuva METSÄHANHEN PALUU 27 Jari PeltoMäki / lintukuva
Toinen ydinalue on Lapissa. Kun hanhimassat huhtikuun puolivälissä palaavat, Pessa odottaa niitä Limingan lakeuksilla Virkkulan lintutornissa. Sieltäkin on huolestuttavia merkkejä. Kilpiaavalla on äskettäin huomattu "valtava romahdus". METSÄHANHEN PALUU hanhimiehen J nut metsähanhia 30 vuotta harrastajana, Oulun yliopiston tutkijana ja nyt ylitarkastajana Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (entinen ympäristökeskus). "2000-luvulla ovat vähentyneet selvästi esimerkiksi Pudasjärven ja Ylikiimingin länsiosien hanhet", Pessa kertoo. Jorma Pessan johtama metsähanhityöryhmä lopetettiin viime vuonna, koska ministeriö ei halunnut rahoittaa sitä. Jorma Pessa on tiennyt vuosia, että metsähanhet vähenevät. Hänen tietonsa Kilpiaavan parimäärän romahduksesta viime kesän muutamaan pariin vahvistavat monet alu- HANHiMiES. Pessa on huolissaan, koska hän huomasi jo 1990-luvulla hanhien vähenemisen. Se käsittää Kemihaaran suot: Kilpiaavan, Kairanaavan, Lämsänaavan, Sakkala-aavan ja Kokonaavan sekä Sodankylän aavat. Selvin merkki hiipumisesta on yhtenäisen levinneisyysalueen pieneneminen. Se kulkee nyt Pohjois-Pohjanmaalla." Pessan ohella monet muutkin ovat olleet pitkään tyytymättömiä tapaan, jolla maa- ja metsätalousministeriö hoitaa hanhien kannanseurannan tai jättää sen hoitamatta. Herättäisikö se nuokkuvan ministeriön? taantumista jopa ydinalueilla orma Pessa on huolissaan. Nyt ilmassa on sähköä: suojeluun ovat heränneet metsästäjätkin. juha kauppinen 28 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Eteläisempi on Pohjois-Pohjanmaan aapasuovyöhykkeellä Pudasjärvellä, Utajärvellä, Muhoksella, Yli-Iissä ja Kuivaniemellä. Hän on seuran- Levinneisyysalueen kutistumisen lisäksi metsähanhi vähenee myös ydinalueillaan, joita on kaksi. "Levinneisyyden eteläraja siirtyy jatkuvasti pohjoisemmaksi. Nyt samaa asiaa ihmettelevät jo metsästäjätkin. Tämä arvio tulee suoraan riistaväen suusta: sen esittää riistanhoidonneuvoja Urpo Kainulainen Lapin riistanhoitopiiristä
Mutta kokonaistilannetta ei ole selvitetty. Pessan johtama ryhmä lakkautettiin viime vuonna turhautuneissa tunnelmissa. "Vastuu on yksiselitteisesti ministeriöllä ja sen ohjaamalla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (Rktl). "Kilpiaapa on aivan keskeisintä hanhialuetta, joten se on selvä signaali", Pessa sanoo. "Emme pyrkimyksistämme huolimatta saaneet maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta seurantajärjestelmän kehittämiseen." Järjestelmä olisi palvellut lintuväkeä ja metsästäjiä: olisi saatu tietoa, mitä metsähanhelle kuuluu. Milan kolaroviC / MilanMedia ministeriö hukassa hanhen kanssa Tyystin ministeriö ei ole metsähanhea hylännyt: se on rahoittanut kaularengastustyötä, jonka avulla on selvitetty talvehtimisalueita ja muuttoreittejä. Tavoitteena oli selvittää hanhien määrä ja kehittää seurantajärjestelmä. Tämän säätää laki", Pessa säestää. Hän on tehnyt kaikkensa vaikuttaakseen asiaan. Ministeriö ei SUOMEN LUONTO 3 | 2010 29 Markus varesvuo. "Ryhmämme tavoitteena oli pureutua myös metsästyspaineen vaikutukseen. Birdlifen johdolla perustettiin metsähanhityöryhmä vuonna 2002. "On se nyt käsittämätöntä, että tämmöisen arvolajin tilanteen kunnolliseksi selvittämiseksi ei löydy maa- ja metsätalousministeriöltä rahaa", täräyttää riistapiirin Kainulainen. haave eella
Pessa ei selitystä niele: "Selvittäminen on resurssikysymys: vaikeaa, muttei mahdotonta." "On todennäköistä, että pesimäkannat ovat paikoin taantuneet", Pöysä aprikoi. Onko ministeriö koskaan halunnutkaan selvittää hanhen tilaa. Vielä keskeneräisen Suomen pesimälinnuston kartoituksen mukaan pesivät metsähanhet ovat vähentyneet selvästi; kartan vähenemä vastaa lintuharrastajien mukaan todellisuutta ainakin Pohjois-Pohjanmaalla. "Voisi olla syytä harkita mittavaa rauhoitushanketta". myöntänyt rahaa tähän työhön", Pessa sanoo. Tilanne on huolestuttava, koska meillä pesivän metsähanhen alalajin (taigametsähanhi, Anser fabalis fabalis) maailmankanta hupenee. Epätietoisuuden vallitessa metsähanhia ammutaan meillä 50008000 joka vuosi. Ministeriön vastuusta muistuttaa myös Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkija Veli-Matti Väänänen: "Hanhikannan hoitoon pitäisi saada lopultakin jotakin tolkkua." Väänänen näkee metsähanhen toivon ministeriön kosteikkostrategiassa, jota valmistellaan. Olisiko kanta paljastunut ikävän pieneksi (arvioiden mukaan 10002000 paria). Paljonko hanhia pesii meillä. Hän vetoaa vaikeakulkuisiin pesimäsoihin. "Toimenpiteitä tultaneen ehdottamaan." Hanhien määrää Pitkänen ei kommentoi: "Kysy Rktl:sta." Kysytään. "Tutkimuksiin ja seurantaan perustuvaa tietoa ei ole", vastaa tutkimusprofessori Hannu Pöysä. Niitä pesii vain Fennoskandiassa ja Venäjän länsiosassa. maailmassa 80 000 taigametsähanhea JorMa luhta / leuku Leif Nilsson Lundin yliopiston eläinekologian laitokselta on tutkinut hanhia 1970-luvulta. 30. Pohjoisinta Eurooppaa asuttaa kaksi metsähanhen alalajia. Huippuvuonna 2006 saalis oli yli 11 000 lintua. Toiveikkuudelle on katettakin: "Strategiaa laadittaessa on keskusteltu metsähanhesta", vahvistaa ministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen. "Näistä suurin osa on Venäjältä Suomen kautta Ruotsiin muuttavia hanhia", sanoo Pessa. Ministeriö olisi joutunut suitsimaan metsästystä. METSÄHANHEN PALUU Metsähanhen pesimäkanta taantuu TAiGAMETSÄHANHi TUNDRAMETSÄHANHi TAiGAMETSÄHANHi LiNTUATLAS 19741979 19861989 LiNTUATLAS 20062010 TUNDRAMETSÄHANHi POHJOiNEN LAJi
"1980-luvun lopussa oli huippu. "Metsähanhi tulee kuville siinä kuin muutkin hanhet", kertoo Veli-Matti Väänänen. Toki pesimäalueillakin ammutaan tuntuva hannu huttu HANHiHOMMiSSA. Meillä pesivä taigan kaunotar vähenee alati, mutta tilalle ilmaantuvien tundrametsähanhien määrän kasvun vuoksi vähenemistä on vaikea mitata. "Se tarkoittaa, että tietyn erämaaalueen koko poikastuotto saatetaan ampua muutolla yhdessä metsästystapahtumassa Pohjanmaalla." "Siksi jokin Lapin hanhisuo saattaa autioitua yhtäkkiä tyystin", Kainulainen kertoo. Ei ihme, että niiden määrä vähenee. lapin hanhet ammutaan muutolla Tuhannen hanhen syli Einari Väyrynen onpujottanutkaularenkaantuhannenmetsähanhenkaulaan.HänonRktl:nTaivalkosken toimistonassistentti."1980-luvunalussarengastinensimmäiset." Vanhimmat Väyrysen Utajärvellä, Pudasjärvellä, Puolangalla ja Ylikiimingissä rengastamista hanhista ovat eläneet yli10-vuotiaiksi. Hanhestusaika on syksyllä. On tunnettava hanhien käyttäytymistä: "Hanhipoikueet lentävät muutolla porukoissa", Kainulainen kertoo. "EinarirengastisenSallassa15.heinäkuuta2003.TammikuussasenähtiinEtelä-Ruotsissatalvehtimisalueella,sitten 11. Meillä ammuttujen lintujen määrä on Pessan mukaan "hyvin korkea", vaikka sitä verrattaisiin koko maailman populaatioon (65 00080 000 lintua). Jorma PessakertooesimerkiksiS10-yksilönretkistä. Alalajit on hyvin vaikea erottaa ulkonäöltään. "Suomessa niitä ei pesi lainkaan, ellei sitten aivan Ylä-Lapissa", Pessa kertoo. Taigametsähanhet taas muuttavat keväällä Pohjanmaan läpi pesimäsoille ja syksyllä takaisin. Kuvastuksessa hanhen näköiseksi maalattu muovieläin houkuttelee hanhia ammuttavaksi. Tundrametsähanhia talvehtii Euroopassa peräti 600 000 yksilöä. "Pohjoisten pesimäsoiden hanhia kuvastetaan paljon muutolla, Pohjanmaan pelloilla", sanoo Urpo Kainulainen Lapin riistanhoitopiiristä. huhtikuuta Kristiinankaupungissa kevätmuutolla ja viikkoamyöhemminjoTyrnävällä." 27.huhtikuutanaarasS10oliukkoineentakaisinSallassa. Sen jälkeen (taiga)metsähanhet ovat vähentyneet. "VaasaKajaani-linjan pohjoispuolella ammutut hanhet ovat käytännössä taigametsähanhia." Niitä ammutaan Suomessa tuhansia. Ongelmaa ei näe pelkkiä lukuja katsomalla. "Tundrien" laulu ei siis tule täyttämään autioituvia hanhisoitamme. "Ei millään mittarilla kestävää verotusta", Pessa toteaa. "Talvehtivien hanhien määrä koko Euroopassa on vähentynyt 110 000:sta (1980-luvun lopulta) 80 000:een." Nilsonin saksalaisen kollegan Thomas Heinicken näkemys on vielä pessimistisempi: "Taigametsähanhia on jäljellä 65 000." Sekä Nilsson että Heinicke korostavat tärkeätä 2000-luvulla tapahtunutta muutosta: yhä suurempi osa päätalvehtimisalueiden linnuista on metsähanhen runsaamman alalajin, tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus), yksilöitä. Valtaosa tundrametsähanhista muuttaa Suomen itäpuolelta mutta joskus myös Suomen yli. Hanhetpariutuvattalvehtimisalueella."Vaikkaurosolisimistä,semeneeSallaan,josnaaraskinonsieltä.Sielläpesitään, missäonnaaraankoti." Hanhien ampuminen kuvilta on kasvattanut suosiotaan. "Taigoja" ammutaan myös ainakin Venäjällä ja Ruotsissa. Sen näkee esimerkiksi lokakuun hanhisummista", Nilsson kertoo. Kaularengastuksen perusteella tiedetään, että Suomen metsähanhettalvehtivatRuotsissajaTanskassa. Tällöin niitä ammutaan paljon kuten 2006 Kymen riistanhoitopiirin alueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken toimiston assistentti Einari Väyrynen merkitsemässä metsähanhia. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 31 Matti tolvanen
Riistanhoitopiiri siunasikin historiallisen rauhoituspäätöksen: "Hanhia ei Pelkosenniemellä ammuta ensi syksynä", Kainulainen sanoo. "Esitimme helmikuussa metsähanhen määräaikaista täysrauhoitusta", kertoo Pelkosenniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, metsästäjä Pekka Nyman. "Riittävätkö nykyiset suojelusuot ylläpitämään elinvoimaisen hanhikannan. "(Metsähanhen kohdalla) voisi olla syytä harkita kohtuullisen mittavaa rauhoitushanketta", Pöysä sanoi ohjelmassa. "Huoli hanhesta on aito." Ja aivan kuin signaalilla olisi ollut jo vaikutustakin. Kyse on vain yhdestä vuodesta ja pienestä alueesta mutta Kainulaisen mukaan rauhoitus on "signaali". METSÄHANHEN PALUU määrä hanhia. Hänenmukaansalajienvälilläeioleoikeatakilpailua:"Joutsenellapesimäpaikkoja onrajallisestimuttametsähanhellarajattomasti",Rauhalaperustelee."Olenlöytänyt hanhenpesänjopa400metrinpäästäsuostahakkuuaukealta." "Joyli50hehtaarinsuuruisillajoutsentenpesimäjärvienja-rimpienrannoillaolen nähnytuseinmetsähanhialaiduntamassajoutsenienniistävälittämättä. Hän toivoo, että rauhoituksiin rohkaistuttaisiin muuallakin. Sekä Pessa että Väänänen nostavat esille soiden kuivatuksen, mikä ajaa hanhia pohjoisemmaksi. Ehkä hanhi saa vielä ansaitsemansa kevään. Yleisradion Radio Lappi haastatteli Rktl:n professori Pöysää verkkosivuillaan, kun Pelkosenniemen rauhoituspäätös varmistui. "Enolekertaakaanhavainnutsellaistajoutsententoimintaa,mikäestäisihanhen pesintää",Rauhalakiteyttää. Jäljellä olevat luonnonsuot pitäisi kiireesti suojella", Pessa sanoo. Ja juuri tätä Lapin metsästäjät ovat äskettäin heränneet rajoittamaan. hanhea pelastetaan pelkosenniemellä Hanhien vähenemiselle on monia syitä. Väänäsen mukaan toinen syy on kasvava metsäautotieverkosto: "Se tuo suot lähemmäs, ja te- "Laulujoutsen ei estä hanhea pesimästä" Monetpitävätlaulujoutsentasyyllisenämetsähanhenalamäkeen.HanhiajajoutseniavuosikymmeniälintukartoituksissaseurannutPentti Rauhala eiuskoselitykseen. "Joskusjoutsenhätyyttäähanheapesänsälähellä,muttasellaistaonkaikillalinnuilla,eikäsehanhenpesintääestä." "1980-luvullaväitettiinjoutsenenestävänsorsienpesinnän.Sorsatonsittemmin jätettyväitteistäpois,kunasiastaonkertynyttutkimustietoa." JUHA KAUPPiNEN hostaa metsästystä." Muutolla Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtuva metsästys lienee kiistatta yksi vähenemisen pääsyistä. Koska ministeriö ei suostu rahoittamaan hanhien laskemista, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin rajoittaa metsästystä omalla päätöksellä. Syitä on monia, mutta yhtä kaikki, Lapin soilla perinteinen, hyvin arvostettu riistalintu vähenee. JorMa luhta. "Kuvastus kasvattaa suosiotaan", Väänänen sanoo. Esityksen mukaan hanhien määrä on vähentynyt alueella kolmannekseen
Yleiskieleen levinnyt ilmaus luppoaika tarkoittaa vapaata tai muuten kiireetöntä aikaa. tsiminen kannattaa alkaa vanhasta kirjallisuudesta. Itsekin muistan sovitelleeni muiden poikaviikarien kanssa kellanvihreitä naavaviiksiä nenän ja mutristetun ylähuulen väliin. Mutta kun jätkien uurastus omilla palstoillaan päättyi, metsiin ilmestyivät myös oikeat luppoilijat, luppoa syövät porot, jotka olivat hylänneet talviset jäkäläkiekerönsä yöpakkasten kovettaman lumen vuoksi, nousseet "hangen selkään" ja lähteneet kukin omille teilleen. Mutta vastausta siihen, minkälaisia latuja ajatuksen on kuljettava, että luposta päädytään luppoaikaan, ei löydy suomen kielen etymologisista sanakirjoista. A Timo Helle E Kiekerö =porojenjäkälänkaivupaikka Maalikylä =kirkonkylätaimuuvauraskylä,jossatalotolivatmaalatut Etto =porojenkokoaminenerotustavarten "Minkälaisia latuja ajatuksen on kuljettava, että luposta päädytään luppoaikaan?" kaiJa kiuru Kirjoittajaonrovaniemeläinen erikoistutkija. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 33. Koska asuimme Keski-Suomessa, puhuimme naavasta, mutta tosiasiassa tekoviikset olivat luppoa, kuusien kellanvihreää korpiluppoa tai männyillä ja kuusella kasvavaa mustaluppoa. Jätkien, metsätyömiesten, luppoaika alkoi lopputalvella, kun talvitiet alkoivat sosehtia ja työt savotoilla päättyivät. Pohjoisuuteen viittaa myös se, että luppo-sana esiintyy saamen kielen eri murteissa. Eniten sitä on vanhoissa metsissä, joiden määrä alkoi kuitenkin voimakkaasti vähetä viime sotien jälkeen alkaneissa laajamittaisissa hakkuissa; suuressa osassa poronhoitoaluetta lupon puute on korvattu lisä- tai tarharuokinnalla. Oli aikaa levätä, "maata luppoa", mutta myös kuljeskella: kuka oli pyrkimässä kotiinsa, kuka menossa maalikyliin tai palaamassa sieltä, kuka jo suuntaamassa keväisten uittoreittien varsille, joilla seuraavan työrupeaman oli määrä alkaa. Luppoileva poro kulki puulta tai myrskyn ja tykyn hangelle pudottamalta oksalta toiselle luppoa hamuten, ja välillä se taittoi pitempiäkin matkoja uusia lupokkoja etsiessään. Erkki ilmarin ja Pentti Haanpään teoksiin ilmestyi 1920- ja 1930-luvulla käsite "luppoilevat jätkät", tapahtumapaikkoina pohjoiset tukkityömaat. Jätkien luppoajalla ei ollut mitään suoranais- P ta tekemistä lupon kanssa. Jos lumen kovettuminen tai hangen paksuus esti jäkälänkaivun jo alku- tai keskitalvella, luppoilevan poron selviytyminen oli veitsen terällä. urinkoisina kevätpäivinä kiertelevää elämää viettävän jätkän elämä oli yhtä leppoisaa kuin luppoilevalla porolla, jos vain luppoa oli riittävästi saatavilla. KOLUMNi Luposta luppoaikaan uilla kasvavat naavamaiset jäkälät ovat monille tuttuja jo lapsuudesta. Luppolajeja on puolen tusinaa, ja runsaimpina ne esiintyvät Pohjois-Suomessa. Kun esitin Sompiossa Lamminharjun porokämpällä kysymyksen luppoajan alkuperästä, koolla ollut 12 ettomiehen raati päätyi samaan tulokseen kuin minäkin omassa päässäni, paitsi että heiltä meni siihen vain minuutti. Silloinkin luppo pelasti mitä pelastettavissa oli, mikä käy ilmi Pehr Högströmin jo 1700-luvun alussa ja Petri Laestadiuksen, Lars Leevin nuoremman veljen, sata vuotta myöhemmin kirjoittamista kuvauksista Ruotsin Lapista
luonto on paras puutarhuri Sosiaalisista paineista vapautunut viherpeukalo ottaa mallia ympäröivästä luonnosta. aliCe karlSSOn Jari kurvinen / vastavalo 34 SUOMEN LUONTO 3 | 2010
SUOMEN LUONTO 3 | 2010 35
LUONTO ON PARAS PUUTARHURi iLOA VÄREiSTÄ. Niiden jälkeen kukoistavat monenmoiset kysy taimien alkuperästä Elämme pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, jossa luonto on karua, maaperä hapanta eikä ravinteita ole ylen määrin. Toisin on jo Virossa, jonka kamaralla on paljon kalkkia, eikä mannerjää ole hionut pois hedelmällisiä kerrostuneita kivilajeja. Jos metsäiselle tontille perustetaan nurmikko, se edellyttää pintamaan kuorimista ja pois viemistä. Kaikesta tästä huolimatta maaperän happamuus vaikuttaa, eikä nurmikko voi hyvin. Kasvit kukoistivat kaikkialla luonnossa, ojanvarret olivat keltaisenaan rentukoista, pensaat kahisivat tuuheina ja metsiköt olivat täynnä valkovuokkoja. Ensin keväällä kukkivat käenrieskat, sitten on vuokkojen ja kirsikoiden vuoro. Se osoittaa, että puu on sopeutunut ilmastoomme." NS AM MA L 36 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 kuvat Mikko käkelä Ja Mattias tolvanen E ruusut, perennat ja kesäkukat. Mattias Tolvasen mielestä puutarhalla on annettavaa kaikkina vuodenaikoina. Pientaloalueen puutarhoissa ja talojen pihoilla vallitsi sen sijaan ankeus; kukkapenkit olivat mullasta mustia ja nurmikot paljaita, vain talon seinustan lämmössä törrötti muutama narsissi. "Puutarha on asennekysymys. Miksi maanpinta siistitään paljaalle mullalle?" Tolvanen kysyy. Kun aluskasvillisuus varjostaa ja sitoo kosteutta, ei maanpinta pääse kuivumaan." Kerroksellisuuden lisäksi puutarhassa olisi hyvä olla kukinnan vaiheita. "Jos haluaa ulkomaisen kasvin, olisi varminta hankkia oloissamme menestyvää kantaa oleva taimi. Myös metsän varvut sopivat puutarhakasveiksi", Tolvanen heittää. Syntyi missio suomalaisen puutarhan puolesta. Siirretään niitä vähän kerrassaan metsästä omalle pihalle ja tehdään sammalpuutarha. Kasvu jatkuu loppukesään asti, jonka jälkeen tulevat syysvärit. K AN GA SK AR HU. Tilalle pitää tuoda multaa, ja maata on kalkittava kahmalokaupalla. "Entäpä jos sen sijaan suositaankin sammalia. Usein ne kuolevat meillä jo ensimmäisen talven jälkeen. "Voi olla viisi lauhaa vuotta, jolloin aratkin kasvit menestyvät, mutta sitten tulee yksi ankara talvi ja vie kaiken mennessään." Rahat menevät hukkaan muun muassa magnolioita ostettaessa. Entäpä monille tutut Hollannista tuotetut kanadantuijat, jotka pikakasvatetaan voimakkailla lannoitteilla. Ensimmäinen puutarhan vaalijan realiteetti on ilmasto. Esimerkiksi tämä japanintatar hehkuu varhaiskeväällä lämpimänruskeana. räänä keväisenä päivänä biologi ja tietokirjailija Mattias Tolvanen sen huomasi. "Puutarhassa pitäisi olla samoin kuin luonnossa: aluskasvillisuutta, pensaita ja puita. "Kulunut talvi osoitti ilmaston vaihtelevuuden ja epävakauden", Tolvanen sanoo. Esimerkiksi japanilainen puu katsura on saatu Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa lisääntymään siemenestä. Siellä täällä ne saattavat menestyä, mutta ne eivät ole ilmastovyöhykkeemme kasveja
ViLLiT PORTAAT. Kasveja voi hakea myös luonnosta, mutta tarkkana saa olla. Pientareethan niitetään joka tapauksessa maan tasalle. "Puutarhassa pitäisi olla samoin kuin luonnossa: aluskasvillisuutta, pensaita ja puita." KA KE iO KA iM AR -O RE RV OK LL TO LL iO Ki Ki E LO SUOMEN LUONTO 3 | 2010 37. Sieltä voinee kuopaista pistolapiolla päivänkakkaroita ja muita niittykasveja juurineen. "Toisen maalta ei liioin saa mennä ottamaan mitään puuvartisia kasveja kuten puuntaimia, pensaita ja varpuja, eikä puista pidä katkoa oksia." Luonnonyrttejä ja versoja saa kerätä omaan käyttöön, ja jos maanomistaja antaa luvan, kielo- tai vuokkojuurakoita voi verottaa siististi. "Hyvä opas on myös Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen FinEtuotemerkki, joka takaa terveet ja ilmastoomme sopeutuneet taimet." kasveja luonnosta vain harkiten Luonnonmukaisen puutarhan perustana ovat oman luontomme kasvit, joita voi ostaa taimina tai siemeninä. Eiväthän esimerkiksi kämmekät menesty omalla pihalla", Tolvanen sanoo. Tienpientareet ovat aarreaittoja. Kivisten askelmien somisteena on keto-orvokkeja ja valkohanhikkeja. Tolvasen mukaan taimitarhoissa osataan kertoa taimien alkuperästä. "Missään tapauksessa harvinaisia tai rauhoitettuja kasveja ei saa kaivaa maasta eikä kannatakaan
Lehtipuut kuten haapa tuottavat sitä paitsi paljon hyvää lehtikariketta, joka ravitsee maata. "Ja mitä järkeä on raivata hienoja saniaisia pois, kun ne voi siirtää johonkin toiseen paikkaan kasvamaan?" Meillä on myös monia erinomaisia puutarhaLE HT OS i puita kuten halava, raita ja pihlaja. Muodostavathan monet kasvit luonnossakin isoja kasvustoja." ympäröivän luonnon jatke Puutarhan voi myös perustaa ympäröivän luonnon ehdoilla, kuten huviloiden metsäpuutarhoissa tehtiin sata vuotta sitten. Sen taimia voi kysellä taimitarhoista." Myös pihlaja on erinomainen pihapuu. Ja siellä ne kasvavat edelleenkin, vaikka puutarhaa ei enää olekaan. "Esimerkiksi kapealehtipaju on koristeellinen pensas, eikä se kasva kovin isoksi. Mikäli on jo ehtinyt perustaa nurmikon, sen voi jättää kasvamaan vapaasti. Se houkuttelee myös marjalinnut puutarhaan. "Entäpä koivu?" Tolvanen kysyy. Suopursuhan on rhododendron, alppiruusujen sukua", Tolvanen toteaa. "Mutta kun siirto onnistuu, kasvit kasvavat usein isommiksi kuin luonnossa ja kukkivatkin komeammin." Tolvanen suosittelee myös, että samaa lajia pistetään kasvamaan paljon. Tontin poikki virtaavan ojan tai puron voi sen sijaan levittää pieneksi lampareeksi. Tontin raivaaminen voikin olla iso virhe. Se on kaunis, tuoksuu kukkiessaan, ja loppukesällä siinä on komeat marjat sekä hyvät syysvärit. "Sellainen kukkapenkki, jossa on vähän sitä ja vähän tuota, ei ole erityisen kaunis. Se lisää pihan monimuotoisuutta, ja siihen voi myös johtaa sadevesiä. Pajuista voi näihin aikoihin ottaa pistokkaan, tökätä sen ruukkuun juurtumaan ja siirtää alkukesällä ulos. Alkuun joudutaan tietenkin kitkemään rikkaKEVÄ T TÄ iE S Ni L Pi K K AT VA UK ÄE NR HT iM Ö KA 38 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. "Sillä tavalla puutarha eristetään kokonaan ympäröivästä luonnosta." Joskus näkee myös väkisin tehtyjä lammikoita, jotka eivät sovi puutarhaan lainkaan. Sitä saatetaan vielä pahentaa rikkakasvit loitolla pitävällä juuristomatolla, joka Tolvasen mukaan on vihoviimeinen keksintö. Pian pihassa alkavat erottua polut ja ne alueet, joilla ei liikuta. Vähitellen nurmelle ilmestyy kelloja, päivänkakkaroita, kärsämöitä ja muita avoimen paikan kasveja. puutarhaa ei tarvitse koko ajan hoitaa Luonnonmukainen piha on varsin helppohoitoinen. Puutarhoihin oli jätetty mäntyjä ja saniaisia. "Jos tontilla on jo valmiina nuori koivikko, senkin voi hyödyntää puutarhan suunnittelussa." Jos puutarha rakennetaan kokonaan alusta, kestää ihmisiän ennen kuin puut ovat isoja. Ja jos tontilla on suopursua, se on vielä hienompaa. LUONTO ON PARAS PUUTARHURi "Puutarhaan siirretyt kasvit eivät ala heti kukoistaa", Tolvanen muistuttaa. Isoille pinnoille voi kylvää maanpeitekasveja kuten nurmitädykettä tai valkoapilaa. "Ne jurovat pitkään ja saattaa mennä vuosikausia ennen kuin ne innostuvat leviämään." Luonnonvaraiset kukat sopivat puutarhaan, mutta niiden kasvupaikkavaatimukset pitää tuntea. "Jos siellä kasvaa esimerkiksi mustikkaa, annetaan sen kasvaa. Sinne oli istutettu pihasyreenejä, jasmikkeita ja marjakuusia sekä siirretty kevätesikkoja ja muita luonnonkasveja. Kotimainen, kestävä ja kaunis puutarha rakennetaankin paljolti sen varaan, mitä tontilla jo on. "Metsäkasvit viihtyvät metsäisellä tontilla, kun taas avoimelle paikalle on parasta tuoda pientareiden kasveja", Tolvanen neuvoo. Kellot, päivänkakkarat, kullerot, kanervat ja mesiangervot menestyvät puutarhassa samanlaisilla paikoilla kuin luonnossakin
KUVAT MATTIAS TOLVANEN "Ja mitä järkeä on raivata hienoja saniaisia pois, kun ne voi siirtää johonkin toiseen paikkaan kasvamaan?" KELT AM AT AR A kasveja pois, mutta kun monivuotiset kasvit tuuhettuvat, pian varsinkin yksivuotiset rikkakasvit tukahtuvat. Monet puutarhat on tehty ohi kulkevia ihmisiä varten. Kotkansiivet ja sananjalat versovat vihantina kallion reunassa, jossa ukkomansikoiden ja taponlehtien kasvustot peittävät kasvualustaa ja pitävät maan kosteana. Lisätietoja: Mattias Tolvanen Villi puutarha (Wsoy 2005). Siellä viihdytään ja työskennellään mielellään. Koska kalkittu ja lannoitettu maa on yleensä liian ravinteikasta, sitä köyhdytetään niittämällä kasvusto alku- ja loppukesällä. Itse puutarhurille ei siellä ole välttämättä lainkaan tilaa. Siemenet kerätään loppukesällä ja kylvetään syksyllä. "Monilla on sellainen käsitys, että pitää olla hirvittävän ahkera ja työskennellä puutarhassa uutterasti joka päivä", Tolvanen sanoo. Esimerkiksi luonnonkasveille riittää, kun antaa niille lehtikompostia pari kertaa kasvukaudessa. Kirjassa on muun muassa luetteloita puutarhaan soveltuvista luonnonkasveista ja perinteisistä kestävistä puutarhakasveista. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 39. Tolvasen mukaan puutarha on itseä varten. Niissä kukatkin ovat kuin näytteillä. Kukkameren syntyä voi jouduttaa kylvämällä. Niittosilppu korjataan kompostiin. VASTAKOHTIA. Mitä uudisniitylle putkahtelee, sen tietää vain maan siemenpankki, joka välillä luovuttaa kitsaasti aarteitaan. "Kuvitellaan, että kasvit eivät tule toimeen, ellei niitä koko ajan lannoiteta." Hänen mukaansa tosiasia on kuitenkin, että kasveja lannoitetaan yleisesti liikaa, ja se haittaa useimpien pensaiden ja perennojen kasvua. Varsin helppohoitoinen on myös kukkaniitty, jonka voi perustaa puutarhan aurinkoiselle laidalle
Punarinta laulaa. Ja ymmärrän nyt, että heti kohta viriteltyäni munalukon ovelle ja lähdettyäni, mökkiin onkin asettunut uusi asukas. Vain viikkoja, ja lakaisen ne puhtaiksi. Paljonpa hän on saanut aikaan. Sen alla odottavat kesä ja laatoitus. Sitten tulee aivan hiljaista. Enemmän kuin useimmat vuoden pimeimpinä kuukausina: haalistanut tikkoja taulussa, painanut puutarhaan unohtuneen letkun syvälle nurmeen. 40 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Mökin pihassa muistan sen yhtäkkiä: paanne. A kevään ensimmäinen päivä Pian saan huomata, että mökki ei ole tyhjä. juha kauppinen L utomatkan haen sanaa. Käännyn mökin kulman ympäri, ja kumisaapas lipsuu paannejäällä. Kurkistan ikkunasta, kuulostelen ikään kuin odottaisin, että joku olisi siellä. Seison eteismatolla monta minuuttia ja katselen. Ketju kilahtaa vanhaa puuta vasten. Pian saan huomata, että en ole yksin. asken avaimet varovasti oven vasemmalle puolen korkean lipaston päälle. Kun astun mökkiin sisälle, ovi kääntyy saranoillaan ensimmäisen kerran kuuteen kuukauteen. Niin kuin minä olisin vieras, tulossa jonkun luokse käymään. Tämä asukas on läsnäololtaan vahva ja vaikeasti syrjäytettävä, niin kuin henkilö, hän. Muistan, kun vedin mökin oven viimeisen kerran kiinni syksyllä
Mikä se on, joka haisee. Eikä vastaa. Tapoitko ketään. Ne eivät ole vielä vuottakaan ja jo aivan keltaisia. Hän sen on aiheuttanut, ottanut ripauksen mitä lie hometta, toisen sahanjauhoa, suitsuttanut ympäriinsä. Muistan, kun uutiset niissä olivat tuoreita. M Hän on parhaimmillaan pimeän ja hämärän mitättömässä vaihtelussa, Auringon tehdessä loivia kaariaan Kolikkomäen yllä. Kolme vuotta, eikä kukaan ole raaskinut viedä niitä pois. Minun on ikävä, sanon, mutta liian hiljaa. On kevään ensimmäinen päivä. Huomaan, että minulla on hänelle asiaa. Vilkaisen sanomalehtiä pakastimen päällä. Kirkkaan kesän päivän. anon kokeeksi lauseen ääneen, vaikka tiedän, ettei hän aio vastata hän ei koskaan vastaa. Jossain neuvoteltiin, joku siirtyi potkimaan palloa toisen seuran riveihin, joku täytti viisikymmentä, joku selitteli Rovaniemen kelkkatehdasta. S Faktat oli tsekattu, viimeisin tieto puristettu mukaan kunnianhimoista työtä, jonka vuoden vanha pino pakastimen päällä tasapäistää sanoiksi, sanoiksi vain. Ja lähtöäni hän on suorastaan odottanut. Hänen sadeviittansa roikkuu siinä, sydvesti on naulakon päällä. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 41 erkki Makkonen. Mitä tunsit, kysyn. Kannatko huonoa omatuntoa siitä, että juuri sinä jäit henkiin. Ehkä joku on senkin tutkinut ja esittänyt kongressissa Intiassa: kun mökissä ei ole kukaan kuuteen kuukauteen, nämä asiat alkavat haista. Astun ovelle, riisun jalkineet, laitan takin naulakkoon. Tuon lehden muistan täysin selvästi. Lakaisen, keitän kahvia, jonka tuoksu valtaa alaa. Katsoo ikkunasta, pitää jalkaansa pitkin penkkiä, kättään polvella. Hän istuu tuvan pöydässä ja katsoo pois kuten tavallista. Hän istuu pöydässä. Kun katson pöytään, hän on poissa. Levittänyt tuoksua, jolta ei kukaan tuoksuu. Noussut esille, tullut yhtä aikaa ei mistään ja kaikkialta, asettunut taloksi, sulkeutunut yksinäisyyteensä syvästi nauttien, pelannut pelejään, talven pasianssia. ökissä haisee tunkkaiselta. Ja yhtäkkiä hän muistuttaa minua eräästä. Työnnän häntä edelläni. Lause kaikuu keittonurkkauksen seinällä kattiloissa, jotka riippuvat siellä kuin rivi kypäriä
Sukellamme mäntykankaalle, jonka läpi meri vilahtelee. Tänne tullaan vapaasataman vartioidun portin kautta. Täällä näkyy myös harmaaleppiä, jotka ovat rannikolla harvinaisia. hiekkarantojen ja K iikaroin Suomen mantereen eteläisintä kärkeä Hangon Tulliniemellä. Rehevässä rantalehdossa hallitsevat pihlajat ja tervalepät. Kulkuluvan saavat opastetulle retkelle osallistuvat ryhmät ja lintuasema Haliaksen orni- tologit. Polun varrella kaartuvat lehtokielot ja rehottavat valkoiset orjanruusut. 42 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Se on saatu mukaan kansalliseen kaupunkipuistoon, vaikka valtaosa niemestä on satamana ja puiston ulkopuolella. Aurinko lämmittää ja veneiden purjeet hohtavat. Sitä vaalitaan uhanalaisten hyönteisten ravintokasvina. Hangon hietikkoisilla rannoilla ajuruoho viihtyy. Satamassa on ääretön tuontiautojen autiomaa, mutta muutama metri metsään ja jalkojemme juuressa kukkii vaalein sinipunaisin kukin kangasajuruoho. Retki Tulliniemen Uddskatanin luonnonsuojelualueelle on johtanut aaltojen muovaamille rantakallioille, jotka makaavat kuin hylkeet ja valaat pyöristynein muodoin säiden armoilla. Timjamin sukulaiskasvin pienistä lehdistä lähtee voimakas tuoksu
Lokit ja tiirat risteilevät ilmassa. Lähempänä veden rajaa nousee ruoholaukkatupsuja, rantavehnää ja rantakauraa. Valkohäntäkauris pakenee peräpeili vilkkuen. Luodolla lepäilee merimetsoja, ja äkkiä kohti rantametsää lentää kahdeksan harmaahaikaraa. Löydämme myös laukkaneilikan. Virmajuuri kukkii valkoisena kimppuna. Tikka nakuttelee lahopuussa ja pääskyt suhahtelevat pään päällä. tulliniemi on muuttolintujen eteläisin etappi Kaivamme eväät esille Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan lintuasemalla Haliaksella. dyynien hanko Rantakallioiden kylkiä koristavat monin paikoin katajapensaat. Lintuasemalla matkaajia saatellaan kaukoputkin ja kiikarein. Läheltä vanhasta tulenjohtotornista löydämme päivystäjän, joka vahvistaa havaintomme: tänään lintumaailma on hiljainen. Pienien saarien lomassa horisontissa liikkuu valkoisia purjeita. Aamupäivän valo viistää matalalta puita, kallioita ja merta. Tätä kautta matkaavat kuitenkin merkittävät muuttolintujen joukot keväisin pohjoiseen ja syksyisin etelään. Telineet lintuaseman ympärillä kertovat lintuverkkojen paikat. Kyhmyjoutsenia ja sorsia seilaa vedessä. Täällä rengastetaan noin 10 000 lintua vuosittain. Löytöretkellä Suomessa Suomen eteläisimmät hiekkarannat ja hiekkadyynit, kappale saaristoa ja merta sekä arvokkaat kaupunkikohteet ovat päässeet Hangon kansallisen kaupunkipuiston suojiin. ritva kupari SUOMEN LUONTO 3 | 2010 43 ritva kuPari
HiEKKARANTOJEN JA DYYNiEN HANKO MERiKAALi tiMo nieMinen / kuvaliiteri MERiSiNAPPi Tulliniemen ympärillä on 2570 hehtaarin linnustonsuojelualue, jossa on niin saaria kuin mertakin ja joka kuuluu Natura 2000 -verkkoon. Hauensuoli on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. erilaisia hiekkarantoja ja hiekkadyynejä Kaupungin keskustassa kohoavan Vartiovuoren vesitornissa saa viimeistään käsityksen siitä, miten paljon Hangossa on merenrantaa. Muinaismuistoina rauhoitettuja piirroksia pääsee kesäisin katsomaan järjestetyillä risteilyillä. Merenkulkijat ovat kaivertaneet kallioihin 1400-luvulta lähtien merkkejä ja kuvia, joita on rekisteröity runsaat 640. Kahden saaren välisessä Hauensuolen salmessa Tulliniemen edustalla on erikoinen kivipiirrosalue. Biologi Kalevi Keynäs on mukana kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisessa. 44 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Osa on rauhoitettu luonnonsuojelulailla; läntisin osa on Hangon kaupungin omistamaa saaristoa, joka on veneilevien hankolaisten käytössä virkistysalueena lintujen pesimäajan ulkopuolella. Saaristoa on ehdotettu Ramsarkohteeksi eli liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon sekä Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helcomin rannik- ritva kuPari ko- ja merialueiden suojelualueverkostoon BSPAalueeksi (Baltic Sea Protection Areas). Saaristossa pesii haahkoja, merihanhia, tiiroja, lokkeja ja kahlaajia sekä muun muassa alueellisesti uhanalaiset tylli ja pilkkasiipi. Vain koillisessa HANGON LUONNON TUNTiJA
Kaarevalla Kolavikenillä ja Tulliniemen pitkällä hiekkarannalla on uimarantoja puisine uimakoppeineen. Muutaman metrin päässä hiekkadyyneillä kasvaa merituulen karaisemia ja muotoilemia, kilpikaarnaisia mäntyjä. Itäsatama on maamme suurin vierasvenesatama, ja lahden pohjukan vanhat makasiinit palvelevat matkailijoita kesäravintoloina. RANNAN ASUKKEJA. Kaikilla rannoilla on oma luonteensa. Joko tietä pitkin tai kaarevaa Kolavikenin rantaa keskustasta itään päin kävellen päätyy kallioi- sella Lilla Tallholmenilla seisovalle Neljän Tuulen Tuvalle. Merisinappi on Hangon tunnuskasvi. Pallbobergetillä katse liukuu alas Tulliniemen hiekkarannalle. Uhanalainen sinisiipisirkka lymyää hiekkarannoilla. Pentti Johansson / kuvaliiteri SiNiSiiPiSiRKKA Hankoniemi kurottuu mäntyvaltaisena metsänä kohti mannerta. Kalliolla haistellaan, monestako suunnasta nyt tuulee. Kahvilalla on rikas menneisyys muun muassa marsalkka Mannerheimin omistuksessa 1920-luvulla. Tuvalta itään avautuu luonnontilainen, ranto- Kaupunkipuiston arvokkaimmat luontokohteet ovat hiekkarannoilla, hiekkadyyneillä ja rantaniityillä. ritva kuPari saMi karJalainen SUOMEN LUONTO 3 | 2010 45. Poikasiaan puolustava lokki on sitä mieltä, että paikka on suljettu ulkopuolisilta ja osoittaa sen hyökkäämällä kohti. Aallot heijaavat yksinäistä uimaria. Gunnarsinrantaa kiertävät punaiset kalavajat. Merikaalia kasvaa Suomessa vain lounaisrannikolla
Väistämme rantaan päin, ja pian ihmettelen jalkojen juuressa kasvavia, hauskan neliömäisiä suola-arhoja. Kaupunkipuistoon kuuluvat myös laaja meri- ja saaristoalue sekä kylpyläpuiston vanhat huvilat. jensuojeluohjelmaan ja natura-verkostoon kuuluva Furuvik. Hän vahvistaa, että kaupunkipuiston arvokkaimmat luontokohteet ovat Hangon ainutlaatuisilla hiekkarannoilla, hiekkadyyneillä ja rantaniityillä. Hiekkarannoilla ja dyyneillä elää monia uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. 46 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Kahvilan edustan rantadyyniltä Keynäs löytää harvinaisen hietikkonadan. Merinätkelmä on vielä kukassa samoin kuin dyyniketo-orvokki. Pääosa siitä on meriajokkaita, jotka sinnittelevät murtovedessä hiekkapohjalla muutaman metrin syvyydessä kampeloiden iloksi. Parhaiten kasvi viihtyy valtamerillä.. Huomaamme hiekalla huopakeltanon lehtiruusukkeiden lomassa risteilemässä pieniä vikkeliä muurahaisia. Äkkiä jalkoja kutittaa ja pistelee. Kenttämaruna ja Hangon tunnuskasvi merisinappi kasvavat täällä myös, samoin merikaali, jonka muhkeiden lehtien keskellä kukinnot ovat kehittyneet jo siemenpalloiksi. Hiekkarannalle on kasautunut muhkeaksi valliksi koko pitkän pyörölahden pituudelta aaltojen tuomaa kasvimassaa. HiEKKARANTOJEN JA DYYNiEN HANKO MONiPUOLiNEN MiLJÖÖ. Tuossa on kenttämaruna, helposti risteytyvä ja siksi harvinaistuva keltamatara sekä rantavehnän, juolavehnän ja merivehnän risteytymä. Kauniilla hiekkarannalla ja dyyneillä elää monia uhanalaisia lajeja, niin kasveja kuin niitä hyödyntäviä hyönteisiäkin. ainutlaatuista ja monimuotoista luontoa Palaan Neljän Tuulen Tuvalle elokuun lopulla, ja oppaanani on Hangon luonnon erikoistuntija Kalevi Keynäs
Kauniin, vanhan, puisen villan edessä seisoo nainen. sisältää myös laajan meri- ja saaristoalueen. Kalevi Keynäs on mukana niin ympäristöyhdistyksen hallituksessa kuin kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisessakin ja muistuttaa, että hieno luonto antaa kaupungille myös vastuun luonnonarvoista. "Meren rehevöityminen on estettävä ja rantojen sekä kulttuurimaisemien monipuolisuus on säilytettävä. 5 kM Hangon kansallinen kaupunkipuisto Perustettu 2008; uusin ja suurin neljästä kansallisesta kaupunkiilMakuva: hannu vallas / lentokuva, villa tellina: ritva kuPari puistostamme (muut hämeenlinnassa, heinolassa ja Porissa). Ruusunkiulukat loistavat punaisina jokunen myöhäinen kukka joukossaan. Tämä vieraslaji on vallannut elintilaa alkuperäisiltä kasveilta ja niiden mukana hyönteisiltä. Hangon kaupunki ja ympäristöyhdistys ovat ryhtyneet torjumaan tulokasta repimällä ruusut juurineen pois. tarkemmat määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jota hangossa tehdään parhaillaan. Mantereella leveimmillään noin kilometri, pituus 8 kilometriä ja rantaviivaa 11,5 kilometriä. Näin ihmisille tarjoutuu mahdollisuus virkistäytymiseen ja uuden kokemiseen." Hangon kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu myös kylpyläpuiston huvila-alue sekä paljon muita rakennettuja kaupunkikohteita. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 47. Puiston koko pinta-ala on 6300 hehtaaria. alkaa kaupungin ydinkeskustan kulttuurikohteista ja ulottuu ranta- vyöhykkeen kautta merelle ja saaristoon. retkikohteita: kesäisin opastettuja retkiä uddskatanin luonnon- suojelualueelle ja opaskierroksia kylpyläpuistossa; venekuljetuksia hauensuolen kalliopiirrosalueelle. uhanalaisia lajeja noin 50, linnuista merikotka; hyönteisistä muun muassa dyynisulkanen, hietaheinäkoisa, kenttäpussikoi, hopeajuovakoisa, nummijuuriyökkönen, sinisiipisirkka, pulskasantiainen; kasveista muun muassa meriotakilokki ja keltamatara. Gunnarsinrannalla lepattelee ohdakeperhonen ja löydämme uhanalaisen meriotakilokin. kaupunkipuiston tarkoituksena on säilyttää alueen kulttuuri- ja luonnonarvot. Hiekkarannoilla ja huvilakadulla, Appelgrenintiellä, liikkuu paljon matkailijoita. 1800-luvun lopulla perustettu merikylpylä toi mukanaan huviloita ja täysihoitoloita. Ympäristöyhdistys kutsuu kaupunkilaisia talkoisiin pari kertaa vuodessa. Olen hetken Tsehovin novellissa. Ne muodostavat idyllisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Hän on pukeutunut valkoiseen, pitsein koristeltuun asuun ja pitelee päivänvarjoa yllään. Naisen ympärillä joukko ihmisiä kuuntelee; kaupunkiopas kertoo sadan vuoden takaisesta kylpyläelämästä. Monet niistä on kunnostettu ja toimivat kesäisin, jokunen ympäri vuodenkin. Keskikesän lauantaina Hangon kaduilla on vilkasta. Tämä piikikäs yksivuotinen siemenkasvi oli vuosikymmeniä kateissa Hangosta, mutta löytyi 1970 luvulla uudestaan. kurtturuusu uhkaa alkuperäisiä lajeja Rantoja kiertävät myös kurtturuusupensaat tiheinä pensaistoina
Anorakin alla on vielä lämmin, mutta hengitysilma huurtaa kaulaliinan ja liimaa silmäripset yhteen. Lyön tuuralla jäätä ja se vastaa kumeasti kyllä kestää kävellä. valaan ääniä H Outi Tervo lähti viisi vuotta sitten Grönlantiin valastutkijaksi. On tulossa pitkä ja kylmä yö. Jo parin kilometrin päässä jäällä Qeqertarsuaqin kylän valot takanani tuntuvat uppoavan vuoren uumeniin ja maailma menettää mittasuhteensa. Hämärässä on vain tähtitaivasta vasten piirtyvien, kylän edustalle rantautuneiden, jyhkeiden jäävuorien äänettömät hahmot ja otsalampun himmeässä valossa kimaltava jään pinta. Sinipunaisessa hämärässä otan tukea jäätuurasta ja keplottelen itseni rannan kallioiden ja ahtojäämurikoiden yli tasaiselle merijäälle. Perässäni tassuttelee koirani Susi vetäen perässään rekeä, jonka painolastina on vedenalainen mikrofoni, nauhuri, pari kiloa pattereita ja termospullollinen lämmintä kaakaota. Parikymmensenttisen jääkan- 48 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 John Jakobsen. Hän kertoo nyt Suomen Luonnon lukijoille grönlanninvalaiden kanssa jakamastaan keväästä. Outi tervO ja MaDS Fage ChriStOFFerSen elmikuussa Diskonlahdella LänsiGrönlannissa pakkanen painuu 30 asteeseen ja lumi narisee huopakumppareiden alla. Pohjolan lyhyt päivä on jo aikoja sitten päättynyt
jään alta nen alla on reilut sata metriä hyytävän kylmää vettä. jää kilkattaa, ulisee ja murisee Kuljen vielä vähän eteenpäin, kunnes avomeri edessäni piirtyy tummana peittona ja kertoo jäänreunan olevan lähellä. Toisin on keväällä, kun muuttolinnut ovat saapuneet. Äänimaisemaan kuuluu uskomaton kokoelma natinaa ja narinaa, ulinaa ja ujellusta. Tasaisen, meren hengitykseltä kuulostavan kuoron rikkoo vain lohkeilevien ja pirstaleiksi hajoavien jäävuorien ryminä ja pauhu, mikä saa korvat soimaan. Nykyään Diskosaaren rantaa reunustaa hyvinä talvina vain parin kilometrin levyinen jäävyö. Ollaan Utsjoen leveysasteilla. Grö önlanti SUOMEN LUONTO 3 | 2010 49. Nyt erotan jään kilkatuksen, nakseen, ulinan ja murinan. Vielä 1990-luvun puolivälissä koko Diskonlahti jäätyi umpeen ja kyläläiset saattoivat täräyttää koiravaljakoilla jäitä pitkin 60 kilometrin päähän mantereelle. Nauhuri näyttää punaista äänten voimakkuus kuormittaa koko kuuntelulaitteiston. Tällä samalla paikalla voi toukokuussa kuulla allien kutsuhuudot, lapintiirojen kirkumisen ja kyhmyhaahkojen siipien suhinan. Grönlanninvalaiden äänet kantavat vedessä kilometrikaupalla. Ei vain yksi tai kaksi, vaan yhtäkkiä vihellykset soivat loppumattomina sarjoina. Kun korva tottuu jään ääniin ja aivot oppivat suodattamaan ne pois äänimaisemasta, taustalta erottuu kaukaisuudessa kotisatamaan suuntaavan kalastuskutterin moottorin tuksutuksen lisäksi vienoja vihellyksiä. Partahyljeurokset siellä ilmoittavat alakuloisilla trilleillään merenalaisen reviirinsä rajoja ja houkuttelevat naaraita luokseen. DiSkOSaari TUTKiJAT GRÖNLANNiN KEVÄÄSSÄ. Pienemmät jäävuoret eivät nojaa meren- pohjaan vaan nousevat ja laskevat hiljalleen huokailevien maininkien tahdissa jääkantta vasten hangaten. Koirani Susi seuraa vierestä, kun hakkaan tuuralla mikrofonin mentävän reiän jäähän ja solautan salakuuntelulaitteen meren kylmään syliin. Jäänalainen äänimaisema on jäänpäällisen vastakohta äänten kakofonia on huumaava. Outi Tervon asuinpaikan, Diskosaaren, edustalle kertyy tavallisesti jäätä, mutta ulkomerellä odottaa avovesi
Samassa kuulokkeista kajahtaa matala mylvähdys. Sitten toinen, hiukan pitempi, ja hetken hiljaisuuden jälkeen yksittäiset mylvähdykset muuttuvat nousevien ja laskevien nuottien aaltoilevaksi sarjaksi. Näkö- ja makuaisti antavat tietoa lähiympäristöstä, mutta ääni on ylivoimaisesti paras signaalien kuljettaja pitkien matkojen päähän. Laulu on epätodellisen kuuloinen yhdistelmä norsumaisia toitotuksia ja kaakkurin kirkunaa, johon sekoittuu huilumaista hentoa uikutusta. Tätä olin tullut jäälle kuuntelemaan valaan laulua. pimeyden täyttää valaiden laulu Miksi valas laulaa. Äänellä ja kuuloaistilla on veden alla erityisen suuri merkitys. Laulua ja laulamista pidetään eläinten maailmassa yleisesti hyvin kehittyneenä kommunikoin- KUULOLLA. Revontulet syttyvät taivaalle ensin hitaasti, kiehkuroitaan ujosti heilutellen, mutta lopulta taivaankansi loimottaa vihreää valoa ja lieskat kieppuvat pääni päällä. VALAAN ÄÄNiÄ JÄÄN ALTA Rekikoira Susi rauhoittuu jalkojeni juureen tiukalle kerälle ja lämmittää mukavasti. Keväällä nauhoitetut äänet ovat Outi Tervolle loppuvuoden tutkimusmateriaalia. Vasemmalla Mads Fage Christoffersen. Arktiset valaat laulavat eniten, sillä pimeydessä yhteys syntyy vain äänen avulla. 50 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Ääni ja kuuloaisti ovat korvanneet näköaistin pääasiallisena kommunikointimuotona erityisesti arktisilla alueilla, jossa valoa on kaamoksen ja jääkannen takia vain vähän. Paikallaan istuessa vilu hiipii lähemmäksi, vaikka välihousuja on enemmän kuin yhden käden sormilla voi laskea. Valaiden äänet on haettava mereltä, mutta se on vasta työn alku
tervoa auttaa myös hänen tanskalainen miehensä. siinä mielessä kuulun paikallisten joukkoon", hän sanoo. Laulun tarkoituksesta ja merkityksestä on esitetty monenlaisia teorioita. tie Grönlantiin lähti Joensuun yliopistosta, jossa hän opiskeli biologiaa. nyt vierailu on venynyt jo viisivuotiseksi. Dna-testit ovat osoittaneet, että vain ryhävalaiden, sinivalaiden ja sillivalaiden urokset laulavat. Payne ja McVay päättelivät ensimmäisinä, että monimuotoinen laulu liittyy valaiden seksuaaliseen käyttäytymiseen ja puolisonvalintaan. Sinivalaan ja sillivalaan laulu on melko yksinkertainen, vain yhtä tavua toistava matalataajuisten (1030 hertsiä) mylvähdysten sarja. Ryhävalaan ja grönlanninvalaan laulu on näitä paljon monipuolisempi koostuen monimutkaisista matalien ja korkeiden äänien yhdistelmistä. Grönlanninvalaiden äänet ovat tyypillisesti 100:n ja 5000 hertsin välissä. sukulaistensa ohella tervo on nähnyt Grönlannissa sattumalta vain neljä suomalaista. Kaikki hetulavalaat käyttävät ääntelyssään matalia taajuuksia. Ryhävalaan laulu voi sisältää viidestä kahdeksaan erilaista teemaa, kun taas grönlanninvalaat tyytyvät yleensä kahteen. leveysasteella, joten kaamosta riittää marraskuun puolivälistä tammikuulle. tutkimusasemalla on nyt vieraillut yksi vitivalkoinen ja pari harmaata tunturihaukkaa." kasvillisuus on karua, mutta joka kesä tervo ja muut paikalliset käyvät katsomassa parissa paikassa kasvavia valkokämmeköitä, lumilehdokkeja ja herttakaksikoita. "napajäniksiä näkee usein. "Meidän talomme pihassa käy talvisin naaleja hylkeenroippeita syömässä", hän kertoo. haluaisin jäädä Grönlantiin vielä väitöskirjatyön jälkeenkin." ANTTi HALKKA SUOMEN LUONTO 3 | 2010 51 ivars silis. Kotipaikkani Qeqertarsuaq Diskosaarella on yksi maailman parhaista paikoista grönlanninva- Grönlannissa jo viisi vuotta Outi Tervotekee väitöskirjaansa grönlanninvalaasta ja johtaa diskosaaren pientä biologista tutkimusasemaa. timuotona. Ne kulkevat vedessä pitempiä matkoja kuin samalla energiamäärällä varustettu korkeampitaajuuksinen ääni. "Muualta tulleet viipyvät yleensä vain vähän aikaa, esimerkiksi tanskalaiset lääkärit kuukauden jakson." disko on 70. Vuonna 1971 valastutkijat Roger Payne ja Scott McVay loivat laulun analysoinnille pohjan, jota voidaan käyttää myös grönlanninvalaan laulua kuvatessa. laulaako myös naaras? Paynen ja McVayn luomassa hierarkiassa laulut koostuvat teemoista, jotka muodostuvat joko samanlaisten säkeiden tai monen erilaisen säkeen toistoista. Ryhävalaan laulua on tutkittu eniten. Muuttolintuja saadaan odottaa toukokuulle, mutta myös talviluontoon kuuluu lintuja ja nisäkkäitä. Laulun on myös esitetty stimuloivan naaraiden ovulaatiota ja auttavan näin hedelmöitystä. "tietääkseni kaksi muutakin suomalaista asuu täällä, molemmat naisia. On mahdollista, että laulajat houkuttelevat laulullaan naaraita luokseen tai puolustavat siten vedenalaista aluettaan ajaen laulullaan muita uroksia kauemmaksi. Grönlanninvalailla laulajan sukupuoli on vielä määrittämättä. "asettumisessa on auttanut eniten ompelukerho ja se, että olen ollut täällä jo useamman vuoden. Säkeet syntyvät nuoteista, jotka ovat laulun pienimpiä rakennuspalikoita. Me yritämme selvittää sitä tänä vuonna ottamalla valaista dna-näytteitä
VALAAN ÄÄNiÄ JÄÄN ALTA Grönlanninvalas Grönlanninvalas(Balaena mysticetus)onsilovalaiden heimoonkuuluvahetulavalaslaji.Aikuisena20metrin mitansaavuttavagrönlanninvalaseiolevalaistapisimpiä, muttayksipainavimmista.Täysikokoinennaarasvoisaavuttaasadantonninpainon. Grönlanninvalaiden lauluja on nauhoitettu Diskonlahden lisäksi vain Beringinsalmelta, josVALTAVA VALAS. Diskonlahti on kuuluisa myös jäävuoristaan. 52 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 WikiMedia CoMMons CaMilla ilMoni. Itä-GrönlanninjaLänsi-SiperianniinsanottuHuippuvuorten grönlanninvalaspopulaatio kärsi 1800-luvun valaanpyynnistäeniten.Ennenvaltaisapopulaatioonkutistunut lähesolemattomiin,allesataanyksilöön. Kööpenhaminan yliopiston arktinen asema Qeqertarsuaqissa on ollut jo monien vuosien ajan valastutkimusryhmien kantapaikka. jopa kuusi valasta kerralla Diskonlahti ei ole kuuluisa vain grönlanninvalaista. Grönlanninvalaat ovat hyvin sopeutuneita jään peittämäänvaltakuntaansa,mistäkertooyli30sentinpaksuinen lämmittävätraanikerrosjaselkäevänpuute.Senaarmuuntuisijavahingoittuisijääkannenalapintaavastenhangatessaan. Alaskassa pyydetyn yksilön iäksi arvioitiin yli 200 vuotta. Populaatioiden kokojen arviot vaihtelevat BeringinmerenkymmenistätuhansistagrönlanninvalaistaHuippuvuortenmuutamaansataan. Toisinaan merenpintaa halkoo viiden tai kuudenkin mustan auringossa kiiltävän kuonon V-muodostelma, kun grönlanninvalaat etsivät ravintoa nostamalla yläleukansa merenpinnan yläpuolelle hetuloiden siivilöidessä aaltoja. Grönlanninvalaat eivät monista muista hetulavalaista poiketenteepitkiävaelluksialämpimienjakylmienvesien välillä, vaan ne pysyttelevät arktisella levinneisyysalueellaanjäänreunaaseuraillen.AlaskanjaSiperianvälistäBeringinmertaasuttavapopulaatioonsuurinjaelinvoimaisin, kuntaasOhotanmerenjaDavisinsalmenHudsoninlahden populaatiotovathuomattavastipienempiä. Varsinkin ryhävalaat tulevat vain muutaman sadan metrin päähän rannasta pyytämään kutevia villakuoreita. Ne sukeltavat tyypillisesti 50100 metrin syvyyteen ja siivilöivät siellä hankajalkaisäyriäisiä. Grönlanninvalaat ovat usein painavampia kuin rekat, pituuttakin voi kertyä 15 metriä. Valaisiin kiinnitettyjen lähettimien avulla on saatu selville, että grönlanninvalaat ruokailevat Diskonlahdella huhti- ja toukokuussa. Talvisin aseman edustalla ui sarvivalaita ja maitovalaita. Näiden talvivalaiden lähdettyä lahti täyttyy silli-, seiti-, lahti- ja ryhävalaista, ja jopa sinivalaita nähdään. Hengitysaukkosijaitseepäänkorkeimmallakohdalla,mikäonmyössopeumaelämäänjäisessäympäristössä.Grönlanninvalaatrikkovatjäätävainjuurisenverran,ettäpään korkeinkohtajasitämyötenhengitysaukkonousevatpinnalle.Valaidentiedetäänrikkoneenjopa40sentinpaksuistajäätäpäästäkseenhengittämään. Grönlanninvalaallaonhetulavalaistapisimmätjalukuisimmathetulat,joidenavullasesiivilöivedestäravinnokseen pieniähankajalkaisäyriäisiä,katkarapujajatoisinaanpieniä kaloja. Grönlanninvalas lienee vanhimmaksi eläviä nisäkkäitä. Ryhävalaat saalistavat ryhmissä, joissa yksi yksilö puhaltaa kalaparven ympärille kuplaverkon, ja sen jälkeen koko valasryhmä syöksyy suu auki parven läpi pintaan. GrönlanninvalasrauhoitettiinkaupalliseltavalaanpyynniltäPohjois-Atlantilla1932jaGrönlannissa1938.Nykyään lajia saavat pyytää vain Alaskan, Kanadan ja Grönlannin alkuperäisasukkaat, joiden kulttuuriin grönlanninvalaiden pyyntikuuluuoleellisenaosana. MADS FAGE CHRiSTOFFERSEN laiden katseluun, kuunteluun ja tutkimiseen. Joka vuosi grönlanninvalaat saapuvat Diskonlahdelle helmikuun alussa ja viipyvät toukokuun lopulle saakka
Painan play-nappia ja toimistoni täyttyy talvisen meren huokailusta ja grönlanninvalaan kumeasta laulusta. Tästä on ollut hyötyä, kun kenttäkauden tarkoituksena on selvittää laulajien sukupuoli ja se, miten laulut eroavat yksilöiden välillä. Näiden valekorvien ja omien aivojemme avulla on mahdollista kuulla, mistä suunnasta laulu tulee. Juuri ennen kuin valaat toukokuussa suuntaavat pohjoiseen yli Davisinsalmen kohti Kanadaa, ne ovat hiljaa pieniä lyhyitä äännähdyksiä lukuun ottamatta. Etsin vastausta laulusta. Grönlanninvalaiden käyttäytymisestä ei tiedetä paljoakaan. Näytteen dna:sta saadaan selville, oliko yksilö uros vai naaras. Maaliskuun alussa saimme laulajan suunnan selville, ja kun valas tuli pintaan, ammuimme siihen jalkajousella nuolen, joka nappasi valaasta pienen ihonäytteen. Grönlannissa on ollut hyvin lauhaa, eikä meri ole juuri jäätynyt. Laulut ovat niin täydellisen erilaisia vuodesta toiseen, että jopa nuotit, laulun pienimmät osaset, muuttuvat vuosittain. Laulaja voi painaa tuhat kertaa tutkijansa verran. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 53. Helmi- ja maaliskuussa sekä huhtikuun alussa valaat laulavat monimutkaisempia lauluja jatkuvasti, kun taas toukokuussa laulu on yksinkertaisempaa ja satunnaista. Tätä varten meidän pitää päästä lähelle valaita. Mikä merkitys Diskonlahdella on Davisinsalmen grönlanninvalaille. Ehkä ne tulevat lahdelle hakemaan puolisoa ja parittelemaan, ehkä etsimään meren pohjassa talvehtivia hankajalkaisäyriäisiä tai ehkä molempia. Käytämme T-kirjaimen muotoiseen keppiin kiin- KOTiKYLÄ. Grönlanninvalaat laulavat joka vuosi erilaisia lauluja. Miksi ne saapuvat lahdelle jo helmikuussa. sa Beringinmeren grönlanninvalaat uivat keväisin kohti pohjoista. Outi Tervon koti on viisi vuotta ollut Diskosaaren Qeqertarsuaq eli Godhavn. CaMilla ilMoni nitettyjä vedenalaisia mikrofoneja. Siellä osoitettiin, että grönlanninvalaat laulavat joka vuosi uusia lauluja, ja nyt olemme huomanneet saman Diskonlahdella. Talvi 2010 antaa myös muita mahdollisuuksia
Hän opiskeli Moskovan rakennusteknisessä yliopistossa, kun Tsernobyl räjähti maailman tietoisuuteen. Hän työskentelee Tsernobylin ydinvoimalan vierailuosaston päällikkönä. huhtikuuta 1986. Ydinkatastrofialueesta tuli T sernobylin nelosreaktorin suojaksi rakennetun sarkofagin harmaa hahmo piirtyy verkkokalvolle lähtemättömästi. Vuonna 1979 ilmestyneessä elokuvassa on opas, joka vie halukkaita salaperäiselle Vyöhykkeelle. On juhlallisen rauhallista, mutta koska tahansa voi alkaa tapahtua. kuin tieteiselokuvan maisemissa Mikään yksittäinen tapahtuma ei ole vaikuttanut niin paljon käsityksiin ydinvoimasta kuin Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus. En voi olla ajattelematta, että tässä, kolmensadan metrin päässä räjähtäneestä reaktorista, olisi turman aikaan saanut pahimmassa tapauksessa kuolettavan määrän säteilyä. Rakennusinsinööriä Kovbytsista ei tullut. Meidän stalkerimme ydinvoimalassa ja sen työntekijöitä varten rakennetussa Pripjatin kaupungissa on irina Kovbyts. Yhtäkkiä reaktori karkasikin käyttäjiensä hallinnasta ja räjähti. Pripjatin ydinvoimalakaupunki Ukrainassa muuttui Tsernobylin katastrofin jälkeen aavekaupungiksi. Nyt säteilymittari näyttää sitä olevan jotakuinkin saman verran kuin lentokoneessa kymmenen kilometrin korkeudessa. Tunnelma on kuin aktiivisen tulivuoren vieressä. Nyt 24 vuotta myöhemmin turismi ja säteilyvalvonta työllistävät siellä tuhansia. tekSti ja kuvat tiMO SipOla 54 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Onnettomuusyönä reaktorilla tehtiin koetta, jonka vuoksi turvajärjestelmiä kytkettiin pois päältä. Jo tänne tullessa tuli väistämättä mieleen venäläisen Andrei Tarkovskin ohjaama tieteiselokuva Stalker. Ani harvassa rakennuksessa on samanlaista selittämätöntä voimaa kuin tuossa alhaalla roikkuvien pilvien syleilemässä hautamuistomerkissä. Kerrostalossa keskusaukion laidalla nuoren ydinvoimalatyöntekijän Arkadi Uskovin vaimo ja kaksivuotias poika olivat nukkumassa, kun nelosreaktori räjähti aamuyöllä 26. "En todellakaan osannut silloin kuvitella päätyväni joskus tänne töihin, mutta kohta tulee parikymmentä vuotta täyteen", hän muistelee hiljaisella ja sateisella aavekaupungin keskusaukiolla. Betonirakennelman ruosteen värjäämä kylki tuo mieleen neuvostoajan kauppalaivat
Kolmanneksi kysytään, että ettekö te pelkää olla täällä", Kovbyts kertoo. "En pelkää, enkä usko muidenkaan täällä työskentelevien pelkäävän. Kun näin reaktorin olevan aivan hajalla, tajusin, miten pahasti asiat olivat." Paljon ryhmiä Uskovin entiselle työpaikalle ja kotikulmille ohjaava Kovbyts kertoo, että useimmiten kävijät kysyvät, mitkä reaktorit ovat vielä toiminnassa. Vielä seuraavana iltana, kun koko kaupunki tiesi onnettomuudesta, ihmiset olivat rauhallisia. Perhe evakuoitiin ja he selvisivät. Kohtalokkaana yönä nelosreaktorilla työskennellyt Uskov kertoo onnettomuuden vakavuuden valjenneen hänellekin vasta aamun myötä. "Menimme katolle kurkistelemaan betonisuojan takaa reaktorihalliin. Ne jotka niin tekevät, ovat jo lähteneet." SUOMEN LUONTO 3 | 2010 55. Olisimme halunneet lisää lapsia, mutta enempää emme uskaltaneet onnettomuuden jälkeen tehdä." katastrofiretken voi ostaa myös matkatoimistosta Kesti pitkään ennen kuin tilanteen vakavuus tajuttiin. matkailukohde Nyttemmin Ukrainan säteilyviranomaisen varajohtajana toimiva Uskov sai suuren säteilyannoksen ja oli Moskovassa hoidettavana kolme kuukautta. "Koti jäi Pripjatiin. Kaupungin evakuointi alkoi vasta seuraavana päivänä. Kaikki näytti toimivan normaalisti ja ajateltiin, ettei onnettomuus ollut kovin vakava. "Se hämmästyttää, koska voimala suljettiin jo vuonna 2000. Jatkokysymys on yleensä, että mitä te kaikki täällä teette, jos voimala ei ole enää käytössä. Edes etuoikeutetussa Pripjatin ydinvoimalakaupungissa ei ymmärretty, miten olisi pitänyt suojautua
Samat ryhmät saivat tietysti myös eniten säteilyä. reaktorissa yhä räjähdysvaara Ydinonnettomuuden jälkeen Tsernobylin ydinvoimalaitos jauhoi pitkään sähköä kolmella säästyneellä reaktorilla. "Ja yhä useampi tuleekin itse paikalle", kertoo Ukrainassa pitkään työskennellyt Säteilyturvakeskuksen lähialueyhteistyöosaston päällikkö Heikki Reponen. Korkeimman kuolleiden arvion on esittänyt Venäjän tiedeakatemian jäsen, professori Aleksei Jablokov, jonka mukaan onnettomuuden takia on kuollut 900 000 ihmistä. Näin ei käynyt, ja pahiten kärsineen Valko-Venäjän tuhoissa hämmentävintä on se, että laskeuma ohjattiin sinne tarkoituksellisesti. Suomalaisten säteilyviranomaisten arviot ovat varovaisimmasta päästä. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat rajusti. Nelosreaktorin portin pielessä sijaitsevan vierailukeskuksen opas Julija Marushits eläytyy työhönsä. Luku saattaisi olla aivan toisenlainen, jos voimakkaasti radioaktiivinen pilvi olisi päässyt satamaan maahan Suomessa. Ukrainan matkailuväki arvioi kuolemien määräksi 100 000 ja Greenpeace 200 000. Hän kertoo värikkäästi reaktorin viime vaiheista ja nimeltä mainiten, millä tavalla reaktorityöntekijöitä kuoli. Sittemmin täällä vierailu on muodostunut yleiseksi turismiksi." Suljettu ydinvoimala on maailman tunnetuin katastrofiturismikohde, jossa työskentelee edelleen 3000 ihmistä. Päivän mittaisen katastrofiretken voi ostaa myös kiovalaisesta matkatoimistosta. "Jokaisen pitäisi ainakin kerran elämässään käydä katsomassa, mihin ydinvoimalaonnettomuus voi johtaa. "Onnettomuus on aiheuttanut lähialueella tuhansia lasten kilpirauhassyöpiä, rintasyöpiä, sydänja verisuonitauteja sekä harmaakaihia", toteaa Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtaja Päivi Kurttio. Erityisesti evakuoidulla väestöllä ja puhdistustöihin komennetuilla on havaittu selvästi enemmän selittämättömiä psyykkisiä oireita kuin vertailuryhmällä. "Alkuun täällä kävi väkeä laittomasti ja salateitä. Kakkosyksikössä oli 1991 tuhoisa tulipalo, jossa oli ainekset uuteen katastrofiin. Maailman terveysjärjestö on professorin mielestä ydinvoimaklusterin hallinnassa, ja hän syyttää sitä sekä Kansainvälistä atomienergiajärjestöä valehtelusta. Silloinen Neuvostoliitto pelasi varman päälle ja pysäytti pääosan saasteista Valko-Venäjälle kylvämällä radioaktiivisiin pilviin kemikaaleja, joilla muun muassa olympialaiset ja voitonpäivät hoidellaan sateettomiksi. Suomessakin onnettomuus aiheuttaa asiantuntijoiden laskelmien mukaan pitkällä aikavälillä satoja syöpäkuolemia. Kansainvälinen atomienergiajärjestö puhuu 4000 säteilyyn kuolleesta ja Maailman terveysjärjestö 9000 uhrista. Onnettomuus on aiheuttanut myös mittaamattomasti stressiä ja pelkoa. Ukrainan säteilysuojelukomissio arvioi, että onnettomuus vaati puolen miljoonan ihmisen hengen. Tilastotietojen tarkastelu Tsernobylin tuhoista on häkellyttävää. Puhdistustyöntekijöillä on havaittu kilpirauhassyöpien lisäksi vertailuryhmää enemmän leukemiaa, aivokasvaimia sekä alkoholiin ja tupakointiin liittyviä syöpiä. "Työssä mukana olleet lentäjät ovat vahvistaneet asian", Reponen kertoo. Noin kahdeksan prosenttia Ukrainan maaperästä ja moninkertainen määrä Valko-Venäjän maaperästä on saastunut. Palon jälkeen se pantiin kiinni, ja vuoteen 2000 mennessä viimeinenkin Tsernobylin reaktori suljettiin kansainvälisen talousavun ehtona, lähin- "Neuvostoliitto pysäytti pääosan saasteista Valko-Venäjälle kylvämällä radioaktiivisiin pilviin kemikaaleja." 56 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. TERVEiSiÄ TSERNOBYLiSTÄ! Pelkästään edellisen kuukauden aikana alueella on käynyt 6000 vierailijaa. Valtaosa heistä toimii sarkofagin ja käytöstä poistettujen laitosten säteilyvalvontatehtävissä. valko-venäjä saastutettiin tahallaan Pelkästään lähialueella onnettomuuden taloudelliset vaikutukset ovat satoja miljardeja euroja. Omin silmin saa todenmukaisimman kuvan", Kovbyts sanoo
Tekijöiden mukaan maan pintakerroksiin rikastunut säteily vaikeuttaa siitä riippuvaisten eliöiden lisääntymistä. Halliin päädyttiin, koska tuhoutuneessa reaktorissa tapahtuvia prosesseja halutaan jatkossakin tutkia. Suljetun alueen pikkukyliin on Ukrainan puolella muuttanut 1990-luvun alusta lähtien sieltä evakuoituja ihmisiä, jotka haluavat viettää loppuelämänsä kotona. Säteilyn ohella myös esimerkiksi huono ruokavalio, köyhyys ja stressi vaikuttavat asiaan. Tällä rahalla saadaan rauha noin sadaksi vuodeksi. Väliaikaiseksi tarkoitettu rakennus on aikapommi. Tsernobyl-museossa Kiovassa on esillä onnettomuudessa käytössä ollutta suojavarustusta sekä kuvia syöpään sairastuneista lapsista. Hänen mukaansa säteilyn vaikutus kuolleisuuteen ja syntyvyyteen on lääketieteellisesti vaikea kysymys. nä EU:n vaatimuksesta. Pitkään on ajateltu, että suojavyöhyke on eläinten reservaatti, jossa on runsaasti muun muassa hirviä, villisikoja ja ilveksiä, karhuja ja susia. Sen sisällä oleva ydinpolttoaine voi räjähtää sinne valuvan veden seurauksena. Työhön on ehkä tulossa myös suomalaisia nostureita. Niinpä paluumuuttajille toimitetaan sähköä ja ruokaa", valottaa Ukrainan säteilyviranomaisen jäteja käytöstäpoisto-osaston päällikkö Tetiana Kutuzova. Ranskan kansallinen tieteellinen tutkimuskeskus CNRS julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan kuitenkin esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat, sudenkorennot sekä lukuisat muut selkärangattomat eläimet ovat paikoin lähes kadonneet säteilyn saastuttamilta alueilta. "Voi olla, että eri eläinlajit ovat hyötyneet tai kärsineet alueella eri tavoin." paluumuuttajat saavat olla rauhassa MUiSTOT ELÄVÄT. Rakennelma ei kestäisi pienintäkään seismistä liikettä. Tämän työn rahoitus on vielä auki", Reponen toteaa. "Ulkoista säteilyä suurempi vaara onkin sisäinen säteilyannos: ilman, veden ja ravinnon mukana elimistöön joutuvat radionuklidit. "Ajatuksena on, että kaarihallin sisällä voitaisiin seuraavan sadan vuoden aikana purkaa vanha suojarakennus kauko-ohjattujen robottien avulla ja pakata sijoitettavaksi loppusijoitustiloihin. Jos rakennus luhistuu, radioaktiivisia aineita leviää ilmaan. Kummitusvoimalaan jäi myös kaksi rakenteilla ollutta uutta reaktoria. Kaarihallin vaihtoehtoina olivat pitkään betonikuutio ja maamassoista tehty pyramidi. Suojakuori maksaa miljardin, ja Suomi on osallistunut kustannuksiin seitsemällä miljoonalla eurolla. Katastrofioloissa tehtyyn työhön osallistui satojatuhansia ihmisiä, ja se vaati myös uhrinsa. Timo Sipola vieraili Tsernobylissä ja Pripjatissa Säteilyturvakeskuksen järjestämällä matkalla toukokuussa 2009. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 57. Kurttion mukaan ranskalaistutkimus on asianmukaisesti tehty, mutta hän suhtautuu sen tuloksiin varovaisesti. Niitä voi kulkeutua ympäristöön myös pohjavesien kautta. miljardin euron kaarihalli Koska Valko-Venäjän tuhoalue on suljettu ihmisiltä, siitä on tullut kasvien ja eläinten valtakunta. Heidän ulkoinen säteilyannoksensa on keskimäärin kaksinkertainen muuhun Ukrainan väestöön verrattuna. Ukrainan puolella luonnon omat prosessit eivät ole päässeet vaikuttamaan niin puhtaasti. Voimalatyöntekijöiden muistomerkki on suljetulla vyöhykkeellä lähellä Tsernobyliä. Sarkofagin ylle rakennettavan valtavan kaarihallimaisen uuden suojakuoren on määrä valmistua 2012. Onnettomuuden jälkeen nelosreaktorin romun ympärille rakennettiin nopeasti sarkofagi. Sen sijaan kylissä asuvien saamaa säteilyannosta mitataan jatkuvasti. Viranomaiset eivät ole liikkumisrajoituksista huolimatta ajaneet heitä pois. Sarkofagin seinät ovat vinossa ja katon tuennat painuvat alas
Ruotsin tuulivoimateho nousi viime vuonna 1560 megawattiin. Ruotsissa vihreä kaukolämpö ja tuulivoima ovat jo isoja aloja. Antti HAlkkA uotsin tuulivoimajärjestön toimitusjohtaja Matthias Rapp kuulostaa iloiselta. "He rakentavat tiluksilleen myllyn tai kaksi, emmekä olleet ottaneet tätä buumia huomioon." Se tiedettiin, että isoja, monen tuulivoimalan yksiköitä nousi joka puolelle maata. "Arvioimme, että tänä vuonna rakennetaan jälleen noin 400 megawattia", sanoo Rapp. Syytä onkin, sillä Ruotsi rakensi viime vuonna yli viisisataa megawattia lisää tuulivoimatehoa. Rakentaminen kannattaa, koska Ruotsissa uu- Uusiutuv wikimedia commons 58 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. "Kahden vuoden kuluttua maamme tuulivoiman teho on jo lähes 3000 megawattia ja tuotanto lähenee kuutta terawattituntia vuodessa." Lähivuosina Ruotsin tuulivoima vastaa siten jo Kemi- ja Oulujokien vesivoimaa yhteensä. Maanviljelijät yllättivät Kuinka tähän on tultu. Vuodessa Ruotsin lisäys tuottaa enemmän kuin vaikkapa Kymijoki vesivoimaa. Yllätyksen takana ovat hänen mukaansa maanviljelijät. R Uusiutuva energia tulee Suomeen, koska EU pakottaa nostamaan sen osuutta. Se on mahtava määrä, kolme kertaa koko Suomen nykyinen tuulivoima. Rapp on itsekin hämmästynyt vauhdista
RUOtSi siutuvaa sähköä tuetaan vihreillä sertifikaateilla. 2000 2005 Kaukolämpö: Ruotsi luottaa bioon, Suomi fossiilisiin Biopolttoaineet Muut Turve Maakaasu Kivihiili ja öljy 2000 Biopolttoaineet 2005 Kuinka Suomi on voinut uinua. Kaukolämpö tuottaa tänäkin vuonna valtavat kasvihuonekaasupäästöt, ja hiiltä ja turvetta käyttävät lauhdevoimalat tuottavat sähköä sen sijaan että sitä tehtäisiin tuulella. Virokin on menossa Suomesta tuulivoimassa ohi. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 SUOMi 59. Biopolttoaineet Suomessa kaukolämmön polttoaineet ovat pysyneet yksitoikkoisen fossiilisina: ilmastonmuutostoimet eivät ole ulottuneet lämpöön. Tuulta vielä Biopolttoaineet sertifikaatit vaikuttaenemmän vat lämpöön. Ero Suomeen on järkyttävä: Meillä fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmöstä on 85 proKivihiili ja öljy senttia. PySäHDyKSeStä nOUSUUn. Sertifikaatit ja puuenergian tuet ovat Turve tehneet esimerkiksi Ruotsin kaukolämpösektorista harvinaisen fossiilittoman: fossiilisten polttoaineiden suora osuus kaukolämmöstä on vain 15 Maakaasu prosenttia. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa 14 miljoonaa tonnia, josta Ruotsin tyyliin toimimalla saataisiin kymmenen miljoonaa tonnia pois. Ruotsin luokkaan Kivihiili ja lämpömuut kuuluuöljy pumppuja, jätettä ja 2000 2005 teollisuuden hukkalämpöä. ien vuoro Uusi tuulipuisto jauhaa sähköä Ruotsin Skoonessa. Viivyttely vaikuttaa taikatempulta, kun eletään jo Kioton sopimuksen tavoitekautta. Nyt on kuitenkin pakko toimia, sillä EU vaatii Suomea Turve Maakaasu Kivihiili ja öljy 2000 2005 RUOTSI TOIMII, SUOMI EI. Muut Ruotsi on pystynyt luopumaan fossiilisista polttoaineista lähes täysin, Turve ja bio-osuus on jo noin Maakaasu puolet. Viljelijä tai suurempi tuulivoiman tuottaja saa sertifikaatteja, joita sähkön jakelijan on pakko ostaa tietty osa (nyt vajaa viidennes) kaikesta myymästään sähköstä
Lämpöä saarella tuotetaan oljesta, ja biokaasukin on voimissaan. Biomassalämpövoimala (hake) Makeanveden varastoallas Jäteveden koepuhdistamo Vety-yhteisö Kansainvälinen tuuliakatemia Tuulivoiman testauslaitos Makeanveden varastoallas Aurinkoenergian esittelykeskus Vihreä teollisuuspuisto Energiavarastoinnin koealue Biokaasulaitos (jätevesi, sokeri) Rypsiöljytehdas Biomassalämpövoimala (olki) Tuulisähkön tasauskeskus Biomassalämpövoimala (olki) Jätteenpolttolaitos tero PaJukallio ENERGiSEN SAAREN NEUVONANTAJA. "Myllyt pyörivät nyt maksimitehollaan", vahvistaa energia- ja ympäristöneuvonantaja Jan Johanssonolkapäätkorviensasuojana. Baltic Sea Solutions -yhtiön Jan Johansson on tottunut kierrättämään väkeä Lollannin ihmeitä katsomassa. 10 kM Merituulipuisto Merituulipuisto Lollannin saari Tanskanneljänneksisuurinsaari(1243km²),asukkaitanoin68000 uusiutuvatenergialähteet:tuuli,biomassa, biokaasu,aurinko,aallotjavety tuotettavastasähköstä 96%uusiutuvista,4%jätteestä viesähköämuunmuassa150kmpäähänKööpenhaminaan 60 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Maa on niin aakeetalaakeetaalankoa,ettäPohjanmaakin jäätoiseksi.PuhurisaatuivertaaesteettäPohjanmereltäasti. Tuuli on kuitenkin vain yksi uusiutuvista energialähteistä,joihinLollantiinvestoiluultavastienitenmaailmassasuhteessaväkilukuun. Kunnanisättajusivatmuutamavuosisitten, että ympäristöteknologia on nopeasti kasvavabisnes.Koskasaarellaonyltäkylläisestiuusiutuvaa energiaa, paikkakunnasta päätettiin tehdä ekokunta. Bassin kymmenestä työntekijästä viiden tehtävänä Aaltovoimala (koelaitos) Merituulivoiman koealue Onsevigin ilmastopuisto Tuulipuisto SAARi JA EKOKUNTA. Lollannin edustalla on toinen Tanskan suurista merituulipuistoista. Tanska ja EU ovat tehneet saaresta tuotantomuotojen koelaboratorion. juha hOnkOnen Takapajulaksi tuomittu Tanskan kunta muuttui edelläkävijäksi Lollantilaisella pellolla tuntee luissa ja ytimissä, miksei tanskalaisen tuulimyllyn tarvitse olla merenrannalla. UUSiUTUViEN VUORO Ekoenergian paratiisisaari Lollannissa ei kaihdeta mitään uusiutuvan energian lähdettä. Saarellatuotetaanenergiaamyösbiomassan, auringon,aaltojen,vedynjabiokaasunvoimin. LollantionentistäTanskanKainuuta,joka kuihtuiväenmuuttaessakasvukeskuksiin.Lopultasaarenväkipäättipanostaayhdenkortin varaan.Seonpaljastumassaässäksi. Apuun kutsuttiin Johanssonintyönantaja,konsulttiyritysBass.Alkoitapahtua. Tukea haettiin ja saatiin paikallisista, kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä
Sitova on ennen kaikkea EU:n velvoite, jonka mukaan Suomen tulee siis nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta eli noin kymmenen prosenttiyksikköä nykyisestä. Ylivoimaisestienitenenergiaatuottavattuulivoimalat,joitanäkeeläheskaikkiallahorisontissa.Seuraavaksi yleisintuotantomuotoonbiomassa,jotasaadaanlannastajamuistajätteistä.Lopputuotteena on biokaasun lisäksi etanolia ja metanolia. Leville on lisäksi tarkoitus syöttää kaukolämpövoimalan piipusta kerättävää hiilidioksidia,jokamuutenedistäisikasvihuoneilmiötä. vedestä vetyä, vedystä energiaa Lollantilaistenmaatilojenpihoillanäkyysatamistatuttujakontteja.Sisälläelektrolysaattori tuottaa tuulivoimalla vedestä vetyä sähköksi jalämmöksisekähappeajätevedenpuhdistamiseksi.Kotitaloudetvoivatmyydäylimääräisensähkön,mikäeiSuomessaolevielämahdollista. Viima lollantilaisella pellolla alkaa käydä sietämättömäksi suomalaisellekin. Muita meillä näkemättömiä energiantuotantotapoja Lollannissa ovat aaltovoimalat, jotkaovatnoin40metriäpitkiäkelluvialaitoksia,joidenpäälläonvieläkolmetuulimyllyä. Suomessa hyvin harva kunta tarjoaa mahdollisuuden ostaa vihreää kaukolämpöä. Kokonaismäärässä ohi puhalsivat jo sellaiset maat kuin Bulgaria, Tsekki, Unkari, Puola ja melkein Virokin. Näin tuulivoiman rakentamisen todellista aloitusta saatiin taas siirtymään ainakin vuodella. Syynä oli, että tariffi huomattiin juuri tuulivoiman kohdalla perustuslain vastaiseksi, vaikka sitä oli maksettu turpeelle jo kolme vuotta. Mutta pääseekö Suomi tuulivoimatavoitteeseensa. "Syöttötariffia (sähkön tuottajalle taattua hintaa) ei saatu voimaan vuoden alusta kuten piti." Suomi rakensi viime vuonna tuulivoimaa vain muutamia megawatteja. Pelkästäänkuntainvestoiekoteknologiaankolmisen miljoonaaeuroavuosittain. ravinteista levää, levästä energiaa NykyäänLollantiintehdäänjotutustumismatkojaeripuoliltaEurooppaa. Muutoksen tuulet puhaltavat täysin palkein. lisäämään uusiutuvien osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaikki mahdolliset ohjauskeinot käydään läpi." Tuuli ei riitä, vaan ratkaisevaa Suomen päästöille ja myös EU-tavoitteen täyttämiselle on puuenergian lisäys. Lollannin ekoratkaisuihin voi tutustua netissä: slurl.com/secondlife/Lolland. Suomi on Pohjoismaissa jäänyt uusiutuvan energian peränpitäjäksi. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 61. Ruotsissa kaukolämmöstä jo valtaosa alkaa olla uusiutuvaa. "Raportoimme ensi kesänä EU:lle, miten tavoitteiseen päästään", yli-insinööri Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo. Toistaiseksi kiirehtiminen on ollut hidasta. Miten siihen päästään. Kohta on pakkokiirehtiäsisäänlämmittelemään. Suomen tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen naurahtaa, kun kysyn tuulivoiman edistymisestä Suomessa. Mahtavalla vauhdillaan Ruotsi pääsee jo tänä tai ensi vuonna Suomen vuoden 2020 tavoitteeseen eli 2000 megawattiin tuulivoimaa. "Tavoite on sitova eikä sitä voida perua", sanoo Anni Mikkonen. Se ei onnistu ilman tuulivoimaa. vihreän kaukolämmön tilaisuus Uusiutuvat RUOTSI Uusiutuvat SUOMI FOSSiiLiSTA LÄMPÖÄ. Eksoottisiakin voimanlähteitä saarella on, esimerkiksilevienviljely.Pellonjamerenväliinonkaivettualtaita,joihinvaluulannoitteistajajätevedestäylimääräisiäravinteita.Näin fosfori ja typpi eivät päädy rehevöittämään Itämertavaantuottamaanlevääbiokaasunja -dieselinlähteeksi.Altaissaaiotaanmyöskasvattaakaloja. "Tänä vuonna Suomessa rakennetaan tuulivoimatehoa arviolta 2030 megawattia", Anni Mikkonen sanoo. on vain anoa avustuksia eri tahoilta. Ruotsissa rakennetaan siis yli kymmenen kertaa sen verran ja Matthias Rappin mukaan "vuosina 2011 ja 2012 päästään taas lähemmäs viittäsataa megawattia vuotta kohden". Vuoden 2020 tavoite on Ruotsissa 1215 terawattituntia eli ehkä 5000 megawattia. "Sitä tässä nyt mietitään. Näinentisetöljylämmitteisetkoditovatnykyääntäysinhiilineutraaleja.Hukkalämpöohjataanläheisenvanhainkodinkäyttöön.Tanskanvaltioantaakansalaisilleenekoenergiaan siirtymisestä3000euronpalkkion. Suunnitellun kaltaista syöttötariffia ei ole tulossakaan, vaan tuulivoimalle maksetaan jatkossa tukea valtion budjetista
"Isoosahankkeistatuskintuleekoskaantoteutumaan",arvioiIlmatieteenlaitoksenkehittämispäällikköBengt Tammelin. Kivihiiltä ja turvetta poltetaan, koska ne ovat edullisimmat polttoaineet. Pahimmasta päästä ovat turvetta polttavat paikkakunnat, joilla päästöt olivat vuonna 2007 lähes 400 kiloa megawattitunnilta. Tavallisen talon tai perheasunnon lämmitys aiheuttaakin mustimmissa kaupungeissa ja kunnissa jopa kahdeksan hiilidioksiditonnin päästöt vuodessa. Tuuliatlaksenjulkaisemisenyhteydessäuutisoitiin,ettäsisämaastalöytyisituulivoimalleotollisiaseutujaenemmän kuin on uskottu. Ilmatieteen laitoksen kokoamasta atlaksesta toivotaan ennen kaikkeaapuvälinettä,kuntuulivoimaloilleetsitäänsuotuisiasijoituspaikkoja. Jotällähetkelläonvireillätaiainakinsuunnitteillatuulivoimahankkeita noin 8000 megawatin edestä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi verotuksella. "Sensijaanmaakuntakaavoitussisämaassaeioletähänastiollut mahdollistapuuttuvientuulitietojenvuoksi.Tuuliatlasmahdollistaakaavoituksenkäynnistymisen." Ympäristöministeriössäonmyösvireillämaankäyttö-jarakennuslainmuutos,jonkamukaantuulivoimalanrakennuslupavoitaisiinmyöntääpelkänyleiskaavanperusteella,ilmanasemakaavakäsittelyä. Suomessaontätänykyä146megawattiarakennettuatuulivoimaa.Tavoitteenaonnostaamäärä2000megawattiinvuoteen2020 mennessä.Sillätuotettaisiinsähköänoinkuusiterawattituntiavuodessa.Suomennykyinenvuotuinensähkönkulutusonnoin80terawattituntia. Tuoreimmat tiedot eri paikkakuntien kaukolämmön kasvihuonekaasupäästöistä ovat vuodelta 2007, jolloin Suomen WWF selvitti asiaa päästölaskuriaan varten. Erot ovat valtavat eri puolilla maata. Eri yritykset myyvät Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioimaa ekosähköä jo yli kolme terawattituntia vuodessa. TUULEE. Kannattavuusedellyttääkuitenkintukea,jotamaksettaisiinsyöttötariffi na. UUSiUTUViEN VUORO Kaukolämpösektorilla olisi valtavat mahdollisuudet bioenergialle, jolla korvattaisiin turvetta ja kivihiiltä. Paljon parjattu Helsinki kuului lähes parhaimpaan kolmannekseen. "Tuulivoimalaa ei tarvitsisi aina tehdä rannikkokaistaleelle,jossaonmuunmuassa kesämökkejä, vaan esimerkiksi 10 kilometrinpäähän." Tuulenpuolestakelvollisiapaikkojalöytyymyös vaaroiltajasuurtenjärvienrannoilta,muttamaisemasyytvoivatollarakentamisentiellä. "Maakuntakaavoissaonniinrannikko-,meri-kuintunturialueillakin osoitettu tuhansia megawatteja tuulivoimakapasiteettia", asuntoministeriJan Vapaavuorisanoo. Tariffi nkustannuksetriippuvatsähköntuotanto-ja markkinahinnaneroista. "Kannattavuusrajanaonse,ettäyhdenmegawatin nimellistehoa kohti syntyisi sähköä 20002400 MWhvuodessa",Tammelinsanoo. Jos ekosähkön ostajia saadaan tarpeeksi, heitä varten on rakennettava uutta tuotantokapasiteettia tai vaihdettava polttoaineita. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksia: Suomen kaukolämmöstä kuusi seitsemäsosaa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. ekoenergiasta apua Voisivatko sekä tuulivoima että vihreä kaukolämpö ponnahtaa nousuun myös viisaiden kuluttajien avulla. "Asemakaavanesitystapaeisovellulaajojentuulivoimapuistojen suunnitteluun,koskavoimaloidenetäisyydettoisistaanovatuseita satojametrejä",Vapaavuoriperustelee. Maakaasun ja kivihiilen veroja lämmöntuotannossa ollaankin ensi vuonna korottamassa, mutta turpeen verosta esitys puuttuu vielä. kuopion ja oulun suuret päästöt Tuuliatlas petaa paikkoja voimaloille ViimevuodenlopullajulkaistuTuuliatlaskertoo,kuinkapaljonSuomenmissäkinkolkassatuulee.Osoitteessawww.tuuliatlas.fivoinyttarkastellamaammeeriosientuulioloja.Tuulisina paikkoinanousevatesiintietystirannikkojaavomeri,muttamyös lakeuksienPohjanmaa,HaltinseutusekämuuttunturiylängötLapissaovattuulisia. Saastuttavimmat kunnat olivat Lieksa, Himanka, Toholampi, Tohmajärvi ja Ähtäri. "Joseroonvaikka33,5euroa/MWh,kuuden terawattitunnintuotantovuonna2020maksaisiylimääräistä200miljoonaaeuroa", hallitusneuvosAnja Liukkotyö-jaelintyö-jaelinkeinoministeriöstävalaisee. JARMO PASANEN Muutokseen kannustaa EU:n ohella se, että kuluttajat ovat vihdoin huomanneet kaukolämmön suuret päästöt. Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen tasangoillakin tuulee paljon muuta sisämaata enemmän. 62 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Kärjessä laskennallisilla nollapäästöillä komeilevat Kyyjärvi, Mustasaari ja Toivakka, eivätkä esimerkiksi Raahe ja Tammisaari jääneet paljon niistä jälkeen. Noin 6000 megawattia niistäkoskeemerialueita,loputsijoitettaisiinmantereelle. Tammelinin mukaan sisämaa tarkoittaa siltiuseimmitenrannikonläheisyyttä. Porvoo ja Varkaus loistivat vertailussa, sillä ne polttavat puuta. Suurista kaupungeista pahiten ilmakehää rasittivat Kuopio, Jyväskylä, Seinäjoki ja Oulu. Asunto on siten jopa neljä kertaa niin suuri syntinen kuin perheen henkilöauto. "Uusiutuvien käyttö on saatava yhtiöille edullisemmaksi kuin fossiilisten ja turpeen käyttö", Kuuva sanoo. Meri, rannikko ja suurtunturit ovat Suomen tuulisimmat paikat. Turvekaupunkien päästöt ovat selvästi suuremmat kuin jos talot ja asunnot lämmitettäisiin suoraan polttoöljyllä. Helsinki sijoittuu silti hyvin vain siksi, että ollaan kaukolämmön polttoainevalintojen takapajulassa, Suomessa
Tärkein puun kysyntään vaikuttava tekijä on turpeen hinta, mutta Kuuva ei halua kertoa suunnitellaanko turpeen verotusta muiden fossiilisten polttoaineiden tapaan. Uusi hanke ekoenergiassa on kokonaisten kaukolämpöverkkojen sertifiointi. lähde: eWea 0 MW TURVE + 0,4 MW PURETTU +2 000 +4 000 0 MW 2 000 MW + 0 MW RAKENNETTU +6 000 +8 000 UUSiUTUVAAN EUROOPPAAN. Vähäpäästöinen kaukolämpö pääsee vauhtiin, jos myös puu saa syöttötariffin tai jos kaikkien kilpailevien polttoaineiden hintoja nostetaan ympäristöverolla. EU:ssa rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä tuulivoimaa ja aurinkosähköä. EU: uusi sähkövoima 2009 TUULI 115 MW MAAKAASU + 10 163 MW 404 MW AURINKOENERGIA (PV) + 6 630 MW 0 MW KIVIHIILI + 4 200 MW 3200 MW + 2 406 MW ÖLJY 472 MW BIOMASSA + 573 MW 39 MW JÄTTEENPOLTTO + 581 MW 24 MW YDINVOIMA + 442 MW 1 393 MW VESIVOIMA (ISOT LAITOKSET) + 439 MW 166 MW AURINKOENERGIA (CSP) + 338 MW 0 MW VESIVOIMA (PIENET LAITOKSET) 0,6 MW MUU KAASU + 120 MW + 54,5 MW 0 MW GEOTERMINEN ENERGIA + 12 MW 0,5 MW AALTOVOIMA + 3,9 MW "Se on niin paljon, että yritysten on pian pakko rakentaa lisää esimerkiksi tuulivoimaa, jotta kysyntä voidaan tyydyttää", iloitsevat liiton ekoenergiatyöntekijät Riku Eskelinen ja Teemu Kettunen. "Puun osuuden olisi silloin oltava vähintään 70 prosenttia, jos loppuosa on turvetta", Eskelinen laskee. Ensimmäinen sertifioitu verkko on Kyyjärvellä lähellä energiasyntistä Seinäjokea. "Suuri hyöty on, että voimme tuottaa lämmön puhtaasti", Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen sanoo. Se on huomattu muutamassa muussakin kunnassa ja esimerkiksi Ahvenanmaalla joka on sekä hakelämmön että tuulivoiman edelläkävijä. Sen saa, jos päästöt ovat alle sata kiloa megawattituntia kohden (vertailun vuoksi: sähkölämmityksen päästöt ovat noin neljäsataa kiloa megawattitunnilta, maalämpöpumpulla 130 kiloa). "Bonuksena on että yritykset pystyvät kertomaan markkinoinnissaan, että lämpö on ekolämpöä." Muukkonen arvelee, että ekolämmön tarjoaminen on voinut vaikuttaa siihenkin, että kunnan tonttien kysyntä on vilkastunut. "Ekolämpö on yksi tekijöistä, joiden takia Kyyjärvestä on tullut kiinnostava." Muukkosen mukaan ekolämpö ei ole kallistakaan. Suuremmissa kunnissa kuitenkin raha ratkaisee, sillä suuret laitokset tarvitsevat puuenergiaa myös kaukaa. "Tuulivoiman tukijärjestelmästä tulee eduskuntaan esitys nyt keväällä", sanoo Kuuva. Petteri Kuuvalla ja kumppaneilla on nyt muutama kuukausi aikaa miettiä, miten puun hankinta kaukolämpölaitoksiin saadaan kannattavaksi. Esimerkiksi Ruotsissa puuta kuljetetaan paljon maakuntienkin välillä. Ydinvoima ja kivihiili vähenivät. Suomi poikkeaa Euroopasta, mutta Kyyjärven tapaiset kunnat ja Ahvenanmaa ilahduttavat. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 0 63
Lehti ilmestyy 84-sivuisena kymmenen kertaa vuodessa. Päätös asiassa tehdään tarjouskilpailun perusteella syksyllä 2010. Lukijatutkimuksen mukaan lehdellä on tyytyväinen ja uskollinen yleisö, joka pitää Suomen Luontoa parhaana luontotiedon lähteenä. Valittavan henkilön tai yhteistyökumppanin on hallittava suvereenisti lehden visuaalinen ilme yleissuunnittelusta käytännön taittotyöhön lehdenteon tekniikkaan liittyviä asioita unohtamatta. Toivomme saavamme tarjouksenne 30.4.2010 mennessä osoitteella päätoimittaja Jorma Laurila, Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla jorma.laurila@sll. Myös lehden kuvitusta ja visuaalista ilmettä on kiitetty. . Lisätietoja Jorma Laurilalta puh. Tule kehittämään Suomen parasta luontolehteä, etsimme AD-TAITTAJAA vastaamaan lehden ulkoasun suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lehden toimitus (7 työntekijää) sijaitsee Helsingissä. Tehtävä voidaan hoitaa joko yritysmuotoisesti tai työsuhteisesti. Lehden levikki on noin 26 000, lukijoita sillä on yli 100 000 (KMT 2009). Parannamme lehteä ja uudistamme sen ulkoasua. Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomen Luonto on maamme suurin luontoasioiden erikoisaikakauslehti. (09) 2280 8217, 040 351 9217. 64 SUOMEN LUONTO 3 | 2010
Tätäkin loistavaa esimerkkihanketta ovat kuitenkin ehtineet jo arvostella paitsi Helsingin ahneet kaavoittajat myös eräät ympäristöministeriön virkamiehet. 2000-luvun luonnonsuojelun avainsana on luonnon kytkeytyneisyys, joka romuttaa vanhat käsitykset sirpalesuojelun autuudesta. Tähän eivät riitä maakuntakaavojen hyvää tarkoittavat, mutta löysät ja helposti unohtuvat tavoitteet. Tämä tarkoittaa myös Metso-ohjelman tiukkojen valintakriteerien heittämistä romukoppaan. Hyvä esimerkki osin vahingossa syntyneestä luonnon kytkeytyneisyydestä on pääkaupunkiseudun Viherkehä-hanke, jonka toivotaan aikanaan kulkevan lähes katkeamattomana ympäri koko metropolin. Jo olemassa olevat suojelu- ja virkistysalueet on punottava yhtenäiseksi verkostoksi laajentamalla nykyisiä luonnon turvapaikkoja, ennallistamalla sekä luomalla selvät ja pysyvät yhteydet näiden välille. Sitä paitsi Suomi kiihdyttää edelleen luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, jopa tarkoituksellisesti. Vaihtoehdottomuus ja luonnon väheksyntä eivät olekaan pelkästään Vapon yksinoikeus. Suomessa se näyttää olevan suoranainen jokamiehenoikeus, ellei suorastaan jokamiehenvelvollisuus. "Suomi kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, jopa tarkoituksellisesti." Kirjoittajaonympäristötoimittaja. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 65. Homma hoidettu. Ismo Tuormaa Hyssyttelyn ja pahaenteisen hiljaisuuden teemavuosi eneillään olevan luonnon monimuotoisuuden teemavuoden voisi Suomessa nimetä myös hyssyttelyn, pahaenteisen hiljaisuuden ja suoranaisen valtiollisen valehtelun teemavuodeksi. Tästä ojittamattomia, pääosin luonnontilaisia soita on noin 4000 hehtaaria. KOLUMNi Vahtikoira. Tosiasiassa tällä täsmäsuojelulla on luotu tutkijaprofessori ilkka Hanskin sanoja lainatakseni vain "sukupuuttojen saaristo", kaunis ja tarpeellinen mutta M täysin riittämätön. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on 35 hanketta, joista ainakin yhdeksän on kokonaan luonnontilaisia ja ojittamattomia soita yhteensä toiset 4000 hehtaaria. Joskus jopa avohakattu metsä tai osin ojitettu suo on perusteltua ostaa valtiolle ennallistettavaksi ja suojeltavaksi kunhan se sijoittuu oikein. K O oko Suomeen tarvitaan sitova ohjelma, jossa suojelu- ja virkistysalueiden verkosto kattaa koko maan. Uuden tilaston mukaan suomalaisilla turveyhtiöillä, pääosin valtionyhtiö Vapolla, oli alkuvuonna vireillä peräti 137 uutta turvetuotantohakemusta yhteensä lähes 10 000 hehtaarille. Niin vähän on puhuttu siitä, että Suomi on epäonnistunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä kansainvälisistä sopimuksista huolimatta. n harhakuva, että luontoa voidaan suojella onnistuneesti pieninä palasina: sirpale metsää tuolta, kolme liito-oravan puuta tuolta, arvokas elinympäristö tuolta. Näin siis valtionyhtiö tilanteessa, jossa oikeastaan jokainen suotyyppi ainakin Etelä-Suomessa on uhanalainen
Nyt laulukulttuuri on vaarassa kuolla, sillä televisiovarastaaihmistenajan.Minunlapsenlapsillanieiolelauluja,silläheidänäitinsäeilaula heille,jaminäasunkaukanaheistä. - 18.7. Oriveden Suvessa 2010 Teemana: Ihminen ja Luonto Juontajana Piritta Maavuori Suhde luontoon on ollut ihmiselle aina tärkeä. Meidänpihamaatammeolikokotundra. Kahdeksanvuotiaana venäläiset veivät minut kouluun, sisäoppilaitokseen. Veikko Neuvonen, Hannu Hautala, Pasi Toiviainen, Paula Havaste, Tuula-Liina Varis, Kristina Carlson. Hinta 89 euroa. Tiedustelut ja tilaukset Forssan Kirjapaino Oy Marjut Hietarinta p. www.orivedenopisto.fi Puh. 0207 511 511. Tilaa nyt! Upea Suomen kasvit -kuvateos 1426 Suomessa tavattavaa, suoraan kasvupaikallaan kuvattua kasvia, hienoissa värikuvissa. Tarkat tiedot levinneisyydestä, kasvupaikoista, tuntomerkeistä, hyötykäytöstä jne. 440 sivua. Äiti oli opettanut minua suunnistamaan tähdistä, minkä turvinlöysinperheenitundralta.Vastakymmenvuotiaana aloinsopeutuakoulunkäyntiin. 03 4155 613, fax 03 4155 730 marjut.hietarinta@forssankp.fi Elokuvaohjaaja Anastasia Lapsui saa aiheita dokumentteihin ja elokuviin omasta elämästään. Suvi vehManen 66 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Ohjelma on yleisölle maksuton. Ohjelmatiedot os. Itkin ja pelkäsin, sillä osasin vain nenetsikieltä,muttakoulussasaimmepuhuaainoastaanvenäjää.Enhalunnutopetellavenäjääenkäkäydäkoulua. Jamalillaonpaljonöljyäjakaasua,muttaniidenkäyttöonmaailmanpolitiikkaa. Koetilantie 1 B 5, 00790 Helsinki, p.09-386 7856 www.birdlife. Millainen uhka on ilmastonmuutos. Välillä opastin ulkomaalaisia matkaajia. /lintuvaruste, lintuvaruste@birdlife. Kovat kannet, koko A4. Kun minäsainpojan,ryhdyinlaulamaanhänelle:poikanisai omanlaulun.Melaulammeperheenjäsenistä,suvusta, poroistajalinnuista.Onkehtolaulujajaperhelauluja, monenlaisialauluja. Kun teimme ensimmäisen yhteisen dokumenttielokuvamme, Poron hahmossa pitkin taivaankaarta, minussa syttyisuurirakkausMarkkuakohtaan.Äitiniolikuollutjo kaksivuottaennenelokuvanilmestymistä,muttaolinäänittänytelokuvaanhänenlaulujaan. TOiMiTTANUT JOHANNA MEHTOLA Hawke frontier ED - Optisesti ehdottomasti hintaluokkansa paras - Erittäin terävä ja erotuskykyinen kuva - Lähitarkennusetäisyys 2 m - Näkökenttä 142m/1000m (8x43 mallissa) - Saatavana 8x36, 10x36, 8x43 ja 10x43 mallit - hinnat alkaen 424,00 euroa Käy sivuillamme tai tule itse toteamaan kuinka hyvä Hawke on kaSvOkkain "Äiti opetti minua Olennenetsi,poronhoitajienkansaaJamalinniemimaalta Siperiasta. Jamalinniemimaaonlaikkuhiesumaataikiroudanpäällä.Josikiroutasulaa,maahäviää. , ma 11-17, Ti-Pe 11-17.30 Uuden Kirjan Päivät 17. Vaikka olen kotoisin kylmästä ilmastosta,kotonameilläolihyvinlämmintunnelma.Äiti kutsuiminuarakkaaksityttäreksi,kaikkeinparhaimmaksi. ERÄÄNÄ PÄiVÄNÄ tännesaapuikaksisuomalaista.He olivaterilaisiakuinmuutulkomaalaiset:hesöivätmeidän ruokaamme,nukkuivatmeidänvuoteissamme,tekivätkaikenkutenme.NäintapasinMarkku Lehmuskallionensikertaa. Minun äidilleni koko elämä oli laulamista. Seolielämäniraskaintaaikaa;karkailinkoulustausein. Iltaisinkokoperhelauloiyhdessäjalapsillekerrottiin satuja. Luonto on aina innoittanut myös taiteilijoita. Miten luontosuhteemme on muuttunut viime aikoina. Mukana mm. Työskentelinradiotoimittajanaylikolmekymmentävuotta.Vuonna1987pääsintekemäändokumenttielokuvaanenetsienelämästäyhdessäkuuluisanohjaajanLeonid Kazavchinskin kanssa
Syksyllä,kunensilumisataamaahan,sinämenetätosan omaaelämääsi."Seuraavanasyksynähänennuorivaimonsakuoli. Karhujajääkarhuovatmeillepyhiäeläimiä.Emmekoskaankutsuheitäoikeillanimillä,vaankarhuvoiollaisoisä,isoäiti,naapuritaimetsässäasuvaihminen.Jääkarhua kutsutaanmeri-ihmiseksi.Karhuperheelipitkäänmeidän naapureinammekesälaitumella.Siltiemmekoskaankohdanneet toisiamme, sillä meillä oli meidän maamme ja karhullaomansa. Karhujasusipyydystivätjoskusmeiltäporoja.Tietenkin, täytyyhän heidänkin saada ruokaa itselleen jalapsilleen.Karhukäyvainsilloin,kunseopettaa lapsiaanmetsästämään.Myössusiäitikehottaalastaan:"Menejaotaihmistenporoja,jajuoksesitten karkuun!" Jos susi liikkui lähistöllä, saatoimme suojellaporojakalistamallakattiloitajamuita metalliesineitä. OMA REViiRi Oma reviiri -osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen ja kulttuuriin. suunnistamaan tähdistä" KUN iSOiSÄNi olinuori,hänkuljeskelikerrankevätaikaan tundralla ja ampui jousipyssyllä sakon eli punakaulahanhen.Hänkumartuiottamaanhanheamaasta,muttasen tilalla olikin vain pieni kivi. Suomen maa on pienijakauniskuinkehtolaulu. suvi vehManen ANASTASiA LAPSUi 65, elokuvaohjaaja, helsinki SUOMEN LUONTO 3 | 2010 67. Ääni sanoi: "Tänään et ollut nälkäinen. Isoisäniolisuurisamaani.Siitäpäivästälähtiensakoon ollutmeidänsukummetoteemieläin,jotaeisaasyödäeikä tappaa.Nenetseilläonpaljonjumalia:maan,veden,metsänjakodanjumalia.PääjumalaNumistuuseitsemännessätaivaassa,jaaurinkoonhänensilmänsä. Pääsiäisenä televisiossa esitetty Maan muisti -dokumenttielokuva alkoi innostuksestanisuomalaisiinkalliomaalauksiin. MinullenekertovatSuomenhistoriastaja kansasta.Tesuomalaisetnäettekenties maata, mutta minä näen kiviä kaikkialla!Kunkatselenympärilleni,ihmettelen, miten nämä pellot on voitu raivata tuhansia vuosia sitten. Kunjoutsenemopoistuipesältä,yritinjuostavikkelästijasiepatamunan.Muttamunia kerättiinkeväällävainyhdenviikonajanennenkuinpoikasetalkoivatkehittyä. Kalastimme paljon ja keräsimme munia. Miksi tapat minun elämääni. Sinä vain leikit
Ainoastaan biojätteitä kompostoivallenelihenkiselleperheelleriittää yleensä200300litrankompostori.Liian suurtataipientäkompostoriaeikannata hankkia;siksiväliseinätai-kattoonkätevä,senavullatilavuuttavoisäädelläjätemääränmukaan. Kaikkien merkkien tuotteitaeisaatuvertailtavaksi. MARKUS SiRKKA BiOLAN PiKAKOMPOSTORi 220 Tilavuus Materiaali Eriste 220litraa uv-suojattupolyeteeni 60mmfreonitonpolyuretaani MiLKO LÄMPÖKOMPOSTORi 250litraa hd-polyeteeni 35mmeps-muovi ilmanvaihto Ilmakanavat,säädettävä Kannenjapohjankautta. Se on tae siitä, että kompostori ontestattutalvioloissa.Ympäristömerkki edellyttäätuotteenrungolle5vuodentakuutajariittävääjyrsijäsuojausta.Eripituisiatakuitaonuseillamuillakinesitellyistä kompostoreista. Kestäviä elämäntapoja esitellään myös teemanäyttelyssä.Muistaviikontapahtumista onlisätietojaosoitteessawww. fi /vapriikki. Vähemmän kulutusta enemmän elämää Nuukuusviikon teemana on tänä vuonna Vähemmän kulutusta enemmän elämää. Viikon aikana käsitellään ekologisesti kestäviä elämäntapojajavalintojasekärohkaistaan ihmisiä toteuttamaan niitä. Kompostoritiedotonkerättyvalmistajilta/maahantuojilta. ja sen järjestää 20 kansalaisjärjestöstä koostuva Kierrätysliike. 68 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Muutamalle merkille onmyönnettypohjoismainenympäristömerkki. Kannessasäädettävä ilmanvaihtoventtiili. Näyttely on avoinna 31.1.2011 saakka, Alaverstaanraitti5,Tampere,www.tampere. Nuukuusviikkoa vietetään 19.25.4. nuukuusviikko.fi . Allayksityhjennysluukkutai nostamallakompostoria Hollanti,eristysSuomessa noin200 Tuulisalvallavarustettukansi. Periaatteeltaan laitteet ovat pitkälti samanlaisia: tehokas kompostoituminen vaatii sopivasti kosteutta, happea, lämpöä ja ravintoa pieneliöille eli riittävästi biojätettä. OMA REViiRi tavarat puntariSSa Biojätteet mullaksi tehokkaasti Lukuisiaerilaisiakompostorimalleja voiollavaikeavertailla,muttamuutama perusominaisuus ympärivuotiseen käyttööntarkoitetustakompostoristaon hyvälöytyä: Säädettäväilmanvaihto Hyvälämpöeristys Haittaeläimiltäsuojattuja Paras eristys! Myös puutarhamalli! kestävämateriaali Sopivakokojahelppokäyttöisyys Kaikissa esitellyissä kompostoreissa on eristys,mikäonympärivuotisenkompostoinnin edellytys. Toisaalta esiin nostetaan karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona. Saatavanamyöseristämättömänä puutarhakompostorina. Tyhjennys Valmistusmaa Hinta Muuta Alta,yksityhjennysluukku Suomi noin500 Pohjoismainenympäristömerkki, lämpömittari Lisätiedot www.biolan.fi www.cama-team.fi makasiini antti leinonen Karhun elämää Tampereen Vapriikin Karhun vuosi -näyttely vie museokävijän karhumetsään yhden vuodenkierronajaksi.Kunsuomalaisetelivät metsässä,karhunsyntymisenjakuolemankiertorytmittikalenterivuotta. Mesikämmen tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaistensuomalaistenpalvomanaesi-isänäjapyyntiyhteisönjatkuvuudenturvanneena jumalana
Reunoillaolevatilmaseinämät toimivatlisäeristeenä. OMA REViiRi 5 vuoden takuu! Edullinen uutuus! Tilava ja kätevä! Ympäristömerkki! GRÖNA JOHANNA LÄMPÖKOMPOSTORi 330litraa polypropyleeni polyeteeni-vaippa JUWEL AEROQUiCK LÄMPÖKOMPOSTORi 290litraa säänkestäväuusiomuovi vaahtomaineneriste. Lisävarusteenakompostorin kylkeenkiinnitettäväkuivikeastia. Montaaihepiiriäkattavateosonpirstaleinen,eikäyhteenteemaanpaneudutakovinperusteellisesti. Kirjan neuvot liittyvät siivoukseen, vaatehuoltoon, puutarhanhoitoon, ruokatalouteen ja luonnonlääkintään. www.ks-pelti.fi www.horisontenterprises.fi www.horisontenterprises.fi www.horisontenterprises.fi Vihreitä vinkkejä kotipuuhiin Luonnonmukaisuus, ympäristötietoisuus, omavaraisuus ja myrkyttömyysovatChristina Struttinkokoamanvinkkikirjanavainsanokokoamanvinkkikirjanavainsanoja.Vanhat konstit kodinhoitoonesitteleeyli400niksiä,joiden esitteleeyli400niksiä,joiden avullaarjenaskareetvoihoitaaluontoakunnioittaenjasenomiaantimiahyödyntäen. Reunoillaolevatilmaseinämät AEROBiN LÄMPÖKOMPOSTORi 400L 400litraa polyetyleeni 30mmeps(styrox) KS-KERROSKOMPOSTORi noin400litraa muovipinnoitettugalvanoitupelti 50mmstyrox Pohjastalähtevätkanavat,reiät pohjassa,säätökannessa 2tyhjennysluukkua Ruotsi 199 Pohjoismainenympäristömerkki, mukanamöyhennyssauva Patentoitukeuhkorakenne 2tyhjennysluukkua Itävalta 80 Saatavanamyös420:n,700:nja 900litranmallit,takuu5vuotta 2tyhjennysluukkua Australia 330 Testattutalvioloissa, 15litransuotovesitankki, DeLux-mallissalämpömittari, takuu2vuotta,uusihaastaja BiolaninPikakompostorille Saranoituetuseinäalaosassa Suomi 500 Kannessatukijalka. Omissa jaksoissaan annetaan lisäksiympäristöäsäästäviälahjaideoitasekäopastetaanenergiankulutuksenvähentämiseen. Kaksikerroksinenkompostori, jälkikompostoitumistavarten omaosasto.Saatavanamyös isompi800litranmalli. Toisaaltakirjaontuhtiideapankki,jostavaikkaekologistaelämäntaparemonttiasuunnittelevavoipoimia ajatuksia.Maalaisromanttinenkuvitusonkaunis,mutta voi viedä ajatukset liiaksi maaseudulle ja omakotiasumiseen.Monetkirjanneuvoistaovatkuitenkinhyödynnettävissäasuinpaikastariippumatta.Vanhat konstit kodinhoitoon,Otava2009. MARJO JÄÄSKÄ Katse kulttuuriympäristöön Vuoden 2010 Kulttuuriympäristökampanja JOY JokaisenOmaYmpäristökutsuuhuomaamaanarkisen ympäristömmearvonjamonimuotoisuuden.Kampanjapyrkiilisäämäänkulttuuriympäristönarvostustajaparantamaan senhoitoa.Vuodenmittaanjärjestetäännäyttelyjä,luentoja jaretkiä.Kulttuuriympäristötietoisuudenherättelyneitarvitseollaryppyotsaista.Kampanjaanvoiosallistuavaikkajuhlimallaperinneympäristöntaijulkisenrakennuksensyntymäpäiväätaijärjestämälläpaikannimitalkoot,www.joy2010.fi . MARJO JÄÄSKÄ SUOMEN LUONTO 3 | 2010 69
"Hesuunnistavatkartanmukaanvaihtelevassamaastossajatuntevatmatkanvaivan.Heetsivätlumikinoksestapuitanuotioon,veistävät puukolla tervaksia ja oppivat samalla tajuamaanluontoonliittyvätvaarat.Sittenhekaivavat lumikiepin kovaan keväthankeen, jokakäyttäytyyaivaneritavoinkuin pinnallajuoksevapuuterilumitai loppukeväänupottavanuoska." LAPSET TUTKiVAT lumikinoksen rakennetta, kerroksia, rakeisuutta, kiderakennetta ja pinnanmuotoja. Avoinna 23.4.10.10., tisu 1117 TammisaarenmuseokeskusEKTA,Kustaa Vaasan katu 11, Raasepori, www. OMA REViiRi YMpÄriStÖkaSvatuS Elämyskasvattaja saa luovuuden liikkeelle Nuoret opettajat rikkovat vanhoja asenteitajaennakkoluuloja.Hekäyttävätmenetelmiä,joidenluulisikuuluvanpikemminvälitunnillekuinluokkaopetukseen.Elämyspedagogiikkakorostaamoniaistillisuuttajatunteita, seikkailukasvatus lapsen toimintaa ja ongelmanratkaisua. raasepori.fi /palvelut/museo. teuvo hietaJärvi Kuuntele dokumentti Soklin kaivoshankkeesta Todellisia tarinoita -radiodokumenttisarjassakerrotaanSoklinkaivoshankkeesta, jossa kaivosyhtiö aikoo kaivaa lannoitetta aivan Korvatunturin lähellä Savukoskella.Soklinfosforisisältäämerkittäviä määriä radioaktiivisia aineita, joita kaivosyhtiölläonmyöstarkoitushyödyntää.Miten käyympäristön?RadiodokumenttiSoklin liitonarkki säteilee Ylen Radio 1:ssä keskiviikkona21.4.klo1313.55.Uusinta22.4.klo 22.15.DokumentinovattoteuttaneetTapani Niemi, Kai Rantala ja Hannu Karisto. SOKLiN LUONTOA. Hän on tehnyt aiheesta opinnäytetyönsäLapinyliopistoon. Puutarhan lumo: puutarhojen historiaa -näyttely kertoo myös nykykartanoista kuten Mustiosta. Marko Nampajärvi vei oppilaansa Jasmin Lehtolan (vas.), Miika Kunnarin ja Viivi Soppelan kalaan. Kaivos aiheuttaisi laajaa tuhoa itä-Lapin erämaassa. 70 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 .. saatunteapelkoa,jännitystä,iloajasurua.Hän saa oppitunnilla jopa laulaa luvatta, mitä ennenpidettiinrangaistavanakäytöksenä",kemijärveläinenluokanopettajaMarko Nampajärvi kertoo. "Elämyskasvattajahaluaasaadalapsenluovuuden liikkeelle. Esimerkiksi sana peikko loihtiimieleenröllit,maahiset,hammaskeijut, menninkäisetjakummitukset.Lapsenmielikuvitusehtiikiertääpuolimaailmaaennenkuin opettajasaatöppösetjalkaansa." Pedagogiikkaeivaadisuuriainvestointejaeikä hienoja medialaitteita, sillä luonto tarjoaa mahdollisuudenaivanilmaiseksi. "Talvisin hiihdämme laduttomaan metsään tavallisillasuksillataipitkilläjaleveilläeräsuksillataitarvommelumikengillä,joillavoiliikkua umpihangessavaivatta.Lapsetaistivatkehossaan,mitenlumenlämpötilavaikuttaasuksen luisto-ominaisuuksiin",Nampajärvisanoo. "Eläinten jäljet lumessa, kevätpälvet, hangen alta kurkkiva metsäpuro, tulviva koski, muuttolinnut, alkukesän mullan tuoksu, kalojen kutu, marjat, sienet..." Juhani Maukonen makasiini Puutarhojen historiaa Puutarhojen historian lasketaanalkavan3000vuotta ennenajanlaskummealkuasumerien metsästyspuistoista. Nampajärviluetteleelukuisan määrän eri asioita, jotka soveltuvat opetusmateriaaliksitässäkasvatusfi losofi assa. "Lapsisaaollauteliasjaherkkäaistinen.Hän MADEPiLKiLLÄ
Kasvatuksessa pitää varautua pitkäjänteiseenharrastukseen,sillämuurahaiskuningattaretovatmelkopitkäikäisiä. "Mauriaistenkuningataronelänytlaboratorio-oloissajopa40vuotta.Lehdenleikkaajien kuningatar elää noin kymmenen vuotta.Seonpienelleelikollepitkäikä." MuurahaisissaAlhoakiinnostaaniiden monipuolisuus: on pistäviä, myrkyllisiä, isoja ja pieniä. Josniitähaluaakasvattaaitse,Alhosuositteleekutojia,jotkatulevatvähällätoimeen. Kun työläiset alkavat kupsahdella, tietää,ettäkaikkieiolekunnossa. Etelä-Amerikassa on jopa niinmyrkyllisiälajeja,ettäpuremavastaa kyynpuremaa. Hänen pitää kyetä perustelemaan,miksikäyttäätällaisiaopetusmenetelmiä." SEiKKAiLUKASVATUS LUOlapselletilaisuudenkokeillaomiafyysisiäjahenkisiävoimavarojaan.Opettajavastaalapsenturvallisuudestajanäkeeennaltaseurauksettekemistäänvalinnoista. Annoin sen pois, koska en pystynyt enää pitämään niinsuurtaporukkaakotonani",kertooriihimäkeläinenopiskelija,muurahaisharrastaja Jussi Alho, 29. "Lehdenleikkaajatkasvattavatsieniäravinnoksi.Neleikkaavatleuoillaankasvien lehtiäsientenkasvualustaksi." Alhoonhoitanutmyöslehdenleikkaajapesuettaniinpitkälle,ettämuurahaisetolivatkasvattaneetsienennyrkinkokoiseksi jatyöläisiäolijojoitakinsatoja.Yksittäisen työläisenolostavoinähdä,mitenkokopesä voi. "Tarjosin muurahaisille kukkakaupasta saamiani lehtiä, joissa oli ilmeisesti jotakinmyrkkyäjapesuetuhoutui." Lehdenleikkaajayhteisössävoiollajopa kymmenenmiljoonaamuurahaista. Sittenluonnontapahtumattomuusjarauhapakottavathänetseinäävasten.Huonoillesäille eikannatakiukutella.Pitäärauhoittuajaottaa asiatannettuina." "Suurissakouluissajaryhmissäopitutnormit eivättoimiluonnossa.Lapsihuomaasenmetsässäpian.Hänkäynuotiopiirissäläpipäivän seikkailua ja hienoimpia kokemuksia vain parhaidenkavereidenkanssa.Jotkutaistimukset nousevat pintaan. Pari vuotta sitten ilmestyi valokuvaaja Bernhard Edmaierin Edmaierin Maapallo suomeksi ja nyt Geologica Elävä ja muuttuva maapallo.Se onkin mahtava tietopaketti aiheesta kiinnostuneille. Lähetä juttuvinkki johanna.mehtola@sll.fi. Suurpedoista tietoa pienille Vuoden vaihteessa uudistuneen Suurpedot.fi-sivuston Petola-osiossa tutustutaanahmaan,ilvekseen,karhuunsekäsuteenleikinjahuumorinkeinoin.Lapsetjalapsenmielisetvoivatkohentaasuurpetotietämystään muunmuassapelien,kansansatujenjatietovisailujenavulla.LisäksiPetolassapääseeihailemaankuviajavideoitapedoistasekäkuuntelemaanääninäytteitä,www.suurpedot.fi . MARJO JÄÄSKÄ Kivikunnan kauneutta Geologiasta on julkaistu useita upeita valokuvakirjoja. Tärkeintäonhyväkasvipesäpuuksi. JOHANNA MEHTOLA Lisätietoja: www.muurahaiset.net. Tunnetko intohimoisen lajiharrastajan. "Monet epäilevät näin epämääräisiä kasvatusmenetelmiä.Ulkopuolisenmielestänekannustavat vain reuhaamaan. Monesti luokkani vaikuttaakinsekasortoiselta,muttaopettajan pitää hallita kaaos. "Nuoren minäkuva saattaa olla itsekeskeinen ja vääristynyt. "Kutojat olivat aika aggressiivisiakavereita." Kutojat ovat muurahaisia, jotka elävät puissa kutoen toukista saamallaan silkkirihmalla puun lehdistä pesän. Kirjaa kuvittavat upeat valokuvat. Hän kuvittelee ratkaisevansavaikeatasiathillittömälläreuhaamisella. Suomessakipitteleenoin60muurahaislajia,joistaAlhonmukaanonkinhyväaloittaa tutustuminen muurahaisten elämään. "Pesäkammiotovatsilloinjalkapallokentänkokoisiajärjestelmiä." Pesänkasvatukseen tarvitaan yksi kuningatar ja joitakin kymmeniä työläisiä. Siksi hiljaisuuden kokemus tuntuu monista niin järisyttävältä", Nampajärvisanoo. TAPANi NiEMi "Sain toimimaan kutojien pesueen niinhyvin,ettäsekasvoimieletöntä vauhtia, pian yli terraariosta. Ensimmäinen osa kertoomaansynnystäjasenhistoriastajasiitämitengeologisetvoimatjaprosessitovatmuokanneetja muokkaavatmaapalloa.Toinenosaonpyhitettygeologisillemuodostumillejamaisemillesekäniidenkasvi-jaeläinlajeille. Coenraads, Koivula, Osborne, Robinson, Rowell, Stone ja Stutchbury:Geologica Elävä ja muuttuva maapallo.Suom. Eeva-Liisa Hallanaro.Köln,TandemVerlagGmbH2009. TONi EEROLA SUOMEN LUONTO 3 | 2010 taPio vanhatalo 71. Alholla oli isohko terraario, johon hän laittoi nukkumatti-huonekasvin muurahaisille pesäpuuksi."Eläinkaupastaolenostanutniille ruuaksisirkkojajakalastusliikkeestätoukkia.Lisäksineimevätmakeitanesteitä." Alhon kiinnostus muurahaisiin alkoi jo pienenä, kun hän näki luonto-ohjelman lehdenleikkaajista. OMA REViiRi luOntOFriikin tÄhtihetki Kutojamurkut ovat vihaisia Nampajärveäkiinnostaatoinenkinnykykasvatuksensuuntaus,seikkailupedagogiikka,joka korostaa toiminnallisuutta ja ympäristön tuntemusta.Perinteinenluokkaopetusedellyttää itsekontrollia,kuriajajärjestystä.Seikkailupedagoginmielestäneuseintuhoavatoppimisen ilonjatekevätkoulustatylsän.Siksiopetuksen pitääjäljitelläleikkiäjaitseelämää,jotkaovat suurtaseikkailua
Suomestakin löytyy valitettavastiroskiajanarkkareitametsistä,muttaemmesiltikirjoita,että "Suomessa metsä on kulttuurin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Tutkija vastaa susitrofeista Tarkoitanrahallista,kaupallista arvoa, kuten karhulla taihirvelläon.Sevoisikompensoidasudenvahingollisuuttamut- Monipuolinen koulutus- ja kurssikeskus Kokous-, matkailu- ja ruokapalvelut puh. Päätelmä antaa väärän kuvan meistäkoirallametsästäjistä,joita voipitääesimerkillisimpänäosana metsästäjistä, varsinkin riistanhoidon ja maltillisen metsästyksensuhteen,esimerkiksikanalintujahdissa. Koira on yhä useammin metsästäjälleelinkumppanieikähäkkikoira, joka tavataan vain ruokkiessajametsällelähtiessä. 014-5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi "Lehtomäki on heikentänyt luonnonarvoja systemaattisesti." 72 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Syksyllä löytyi paljon kuolleita lintuja.Olihiljaistajakuvittelinviherpeippojen katoavan ruokintapaikalta. Susiongelman sietoon on vain yksi ratkaisu: mikäli kulkija koirineen kohtaa uhkaavan tilanteen metsässä, hänellä tulisi olla oikeus suojella omaisuuttaan ampumallasusiilmanpelkoatuntuvistarangaistuksista. VierastanyleistyksiäKetuntyyliin:"Italiassametsäonkulttuurin reuna-alue... 044 550 6471 - Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen p. Asuin 12 vuotta (19851997 Pohjois-Italiassa luonnonpuistoalueella (http://www.stelviopark. sivistyksen joutomaatajahukkaistapirunpeltoa." Italia on iso maa, jonne mahtuumonenlaista.Jossainonroskia metsässä,muttaeikokomaassa. 044 550 6413 - varpala@samiedu.fi (toimistopalvelut) - www.samiedu.fi Ketun kanssa eri mieltä Italiasta Haluan kommentoida Katja Ketun kolumniaVuoroin vieraissa metsissä(2/2010). LUKiJAKiRJEET palaute@suomenluonto.fi TOiMiTTANUT JUHA KAUPPiNEN Vihdissäkin paljon viherpeippoja Esa Aalto arveliviherpeippokadonväistyneen(Lukijakirjeet2/2010).Olenihmetellytpuhettakadosta. it) uskomattoman kauniissa miljöössä.Ihmiset,metsät,vuoret,ja jäätiköttulivattutuiksi. (09) 27383804, 050 415 0772 Saaren kartano · fax (019) 688 3635 Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus · maoinfo@keuda.fi · www.keuda.fi Kouluttaudu luontoammattiin! Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus 17.8.2010-12.8.2011 - Haku 31.5.2010 mennessä suoraan oppilaitokseen Metsäalan perustutkinto, metsäenergian tuottaja - Hakukoodi: Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1336, metsäenergian tuottaja pk 229, yo 324 - Hae täydennyshaussa 12.-23.7.2010 www.haenyt.fi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja Kalatalouden perustutkinto Lisätietoa: - Tutkintovastaava Kaisa Saarelainen p. 044 550 6439 - Tutkintovastaava Anssi Kattelus p. Meitä luonnosta nauttivia samoilijoitaonlaajastiympäriSuomea,RuotsiajaNorjaa.Omakoira onykkösasia,eikäsenmenetystä korvaarahataivarsinkaanmikään sudenkallotainahka. Karhuja siedetään paremmin, koskaneeivätjahtaakoiria,jaonnettomuuksiasattuuharvoin. PEKKA SALOMÄKi LAPUA Luonto-ohjaaja tai Luonto- ja ympäristöneuvoja Korkeatasoista luonto-osaamista (luonnontuntemus) ja ympäristöosaamista (ekologisuus ja kestävällä tavalla toimiminen) Mäntsälässä ·2-vuotinenmonimuotokoulutusaikuisille ·hakupäättyy31.5.2010 Kiitos upeasta lehdestä! Taasupeastikoottulehti,kiitos! Erikoisen kiitoksen ansaitseeHavaintokirja(2/2010),jossaolimahtavialuonto-otoksia.Kysy luonnosta -osiotaasonerittäin tarpeellinen ja mielenkiintoinen! Esimerkiksi selostus Karelideista,Kolinlakikallioistaluinniistä ensimmäisen kerran, vaikka olen asunutLieksassajo46vuotta! MARJA REPO LiEKSA Lisätiedot:OpintosihteeriP .0504150772ja IiroKakkoP .0443285737 Keuda Mäntsälä · puh. Radiossa lintuharrastajavalitti,etteiMäntsälässänäy kuinyksinäinenlintusillointällöin. Olen käynyt monissa Italian luonnonpuistoissa.Useimpiaylläpidetäänhyvin(etenkinpohjoisessa).Toivon,ettäKettueksyisiItaliassatällaiseenhyvinhoidettuun luonnonpuistoonjasaisioikaisua mielikuvalleen. RiiKKA VAiNiKKA Koira on metsästäjälle elinkumppani Jukka Bisin haastattelun (2/2010,Menkööt Venäjälle) viimeinenkappalehyppäsisilmille. Ruokinnassamme on ollut kovastatalvestahuolimattanormaaliaenemmänkaikkialintuja. OLAVi NiEMi ViHTi reuna-aluetta"vaikkavoisimme. Hänkö on sitä mieltä, että jos susia opittaisiin hyödyntämään riistaeläiminä trofeiden (metsästysmuistokutensarvet,talja,pää, hampaat) keräilyn kautta, niin koirienhengelläeiolisienääniin suurtamerkitystämetsästäjille. Heti lumen tultua niitä alkoiilmestyä.Tammihelmikuussaolijovaltaviaparvia.Olisikotuo paikallista
Jäteveden purkupaikatonsuunniteltuPyhäjärveen. Tosiasiassa virusten, bakteerien,hormonien,myrkkyjenjakemikaalijäämien määrä moninkertaistuisi yhden purkupaikan seurauksena. PirkkalassaSuomenarseenipitoisimpaan maaperään louhittaisiin laitos ja 20 kilometriä siirtotunneleitayhteensä1,5miljoonaa kuutiota. Keskuspuhdistamolle on vaihtoehtona nykyisten puhdistamojen kehittäminen ja osittainen keskittäminen.Purkuputketolisivatsiellä,missäjätetuotetaankin. MATTi PiRHONEN PiRKKALA Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Sitä jatkuiillanjaaamun.Muutoravat eivät reagoineet. Keskuspuhdistamoa on perusteltuparemmallapuhdistusteholla. Yhdessä rehevöitymisen kanssa seurauksena saattaa ollaekokatastrofi . Onnea! Lukijoiden kommentteja: Suden jälki oliparasjuttu.Sitälukiessa melkeinpäoliitsepaikanpäällä. RiSTO SALONEN, HÄMEENKYRÖ Läpi kovasta talvesta -juttuoliparas.Lintujenontäytynyt kestääkovatalvi!Olisionnekasta,mikälikaikkilinnut osaisivatkätkeytyäkieppiinkutenLapinriekot. MARJA REPO, LiEKSA Kuutit saivat toivoa olijuttuSuomenehkätärkeimmästä eläinlajista.Ajankohtaistatietoajavähäntoivoakin. MiNNA HAKAPÄÄ, KiRKKONUMMi SUOMEN LUONTO 3 | 2010 73. Läpi kovasta talvesta! 3. Oman käsitykseni mukaan hän on ympäristöministerinä ollut heikentämässä luonnonarvojensäilymistäjasuojelua Suomessa systemaattisesti jamäärätietoisesti. Laitathanmukaanperustelut.Vastaukset20.4.mennessä. Sisämaahaneijättipuhdistamo sovellu.MerenrannallakutenHelsingin Viikinmäessä se on perusteltua,jalaitoksenpuhdistamajätevesiavomerelläsekoittuuhyvin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tuli runsaasti kritiikkiä.AsiantuntijoistakriittisimmänlausunnonantoiPirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Uskoisin,ettääänionhätääntymisenmerkki. TEiJA RONiMUS 1. Oravaalkoiaukoasuutaan.Vähitellen mukaan tuli ääni: hiljalleen kiihtyvä naukuminen. Erittäin myrkyllistä arseeniaeivoivedestäkäytännössä poistaa.Arseeniakulkeutuisihalkeamia pitkin kaivoihin ja purkutunneliapitkinvesistöön.Kaivoja kuivuisieikämaalämpöätunnelialueella voisi hyödyntää. Äänestä sähköpostillaparasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuillawww.suomenluonto.fi tai postitse:SuomenLuonto/Parasjuttu, Kotkankatu9,00510Helsinki. Hankkeen tarkoitus on kerätä noin 14 kunnan alueelta460000asukkaanjätevedet Pirkkalaan, Nokialle tai Tampereellerakennettavaanjättipuhdistamoon. Kuutit saivat toivoa Kisaanosallistuneidenkeskenarvottiinkauniitsiiliaiheiset pyyheliinat.Nevoittiilkka Helastie Helsingistä. Ymmärtääksenilehtieiolekeskustalaisiapiirejälähellä,eikäteilläpitäisiollaaihettatehdäLehtomäen vaalityötä. Vaikutuksista tekee maakuntarajat ylittävät Huittisiin tehtävä Turun seudun tekopohjavesihanke: on vaarana, että alueelle koituisi merkittä- Ei poliitikkojen lipomista! Ympäristöministerin haastattelu(2/2010)onsinänsä ok. Palkintona upea pellavapuuvillainen, norpan naamoin kuvioitu saunatyyny! Pirkanmaan surkea puhdistamohanke Pirkanmaalla on vireillä useita valtakunnallisestikin merkittäviäympäristöävahingoittaviasuurhankkeita. Esimerkkejä tuli haastattelussa. Toimintahäiriön sattuessa täysin puhdistamatonta vettä ohjattaisiinvesistöön. Poliitikkojen lipominen yököttää!Vähänsaisisentäänolla vanhaaKoijärvenhenkeätällaisissajutuissa. iLPO PiETiLÄ PORi Parhaat jutut Suomen Luonto 2/2010: Selitys oravan naukumiselle? Lukijakirjeissä (10/2009 ja 2/2010) on puhuttu naukuvistaoravista.Kuulinsellaisiaviimekesänä.Kerransainselityksen. Viittaus haastattelutekstissä ministerinOP-lehdenmannekiininatoimimisestaeiolisitarvinnut enäätoistoalähesvastaavastikuvituksessa(2kasvokuvaa). Tulkitsin, että naukuminenolijonkinlainenvaaranmerkki,muttatilanneoliohi. Tällainenjätevesimääräyhteen paikkaan purettuna saastuttaisi matalanjaMelonvoimalantakia ajoittain virtaamattoman järven. Se varmaankinjakaisimetsästäjiä,muttajokatapauksessakohentaisisuden imagoa.Tämäontutkijanpohdiskelua,eilähitulevaisuudenrealismia. JUKKA BiSi TUTKiJA vä haitta, mihin Lounais-Suomen ympäristökeskusonkinpuuttunut. Suden jälki 2. Menin katsomaan, ettei se ollut haavoittunut. Valitse tämän lehden paras juttu. ta ei se sitä poista. Muissa vaihtoehdoissaarseenieioleongelma. Keskustalainen arvopohja ei piittaa sen paremmin luonnosta, eläimistä kuin ihmisistäkään, mikäonnykyisenhallituksenministerientoimintaakylläsiivittänyt. Eräs on Tampereen Veden suunnittelema Pirkanmaan keskuspuhdistamo. Hiukanparempaamediakriittistäsuhtautumistapaatoivoisinlehdeltänne. Tulin iltahämärissä tilanteeseen, jossa haukka tai pöllö jahtasimännikössäoravaa.Syöksyin sekaan,lintulähti.Oravajäikyyhöttämään männyn alaoksalle
"Välillä saukko nousi jopa hullunrohkeasti vanhansillankupeestamaantielle,jostasitten taaslaskettelialasjoelle." Kivelähavaitsitalvellamyöstoisensaukon. Nämä saukot kuvasi Martti Lamberg Varkauden Pirtinvirralla. TUUSULA. HAVAiNTOKiRJA havaintokirja@suomenluonto.fi. "Myllykoskella (nykyistä suur-Kouvolaa) on ainakin yksi saukko talvehtinut paperitehtaan patosillankummallakinpuolella",kertooPasi Pykälistö."Vesipysyysulanapadonjaulostulevanlämpimänvedenansiosta.Saukkoilmeisestikiertääpadonjoenlänsirantaapitkintehtaanalueidenläpijalaskeeliukumäkeätakaisin Kymeenjätevesilaitoksenalapuolella." Lukijoiden päivittämä kartta citysaukkojoista Oheiseenkarttaanonmerkittysinisellä lukijoidenilmoittamatuudetcitysaukkohavainnot.Punaisellamerkitytpaikkakunnatovatsamat,jotkalistattiinjoviime numeronKajaanincitysaukoistakertoneessajutussa.Kiitos kaikillekyselyyn vastanneille! JUHA KAUPPiNEN Oulu Kajaani Joensuu Virrat Kokemäki Tuusula Varkaus Parikkala Lappeenranta Kouvola Vantaa 74 SUOMEN LUONTO 3 | 2010. Olemmenähneetsaukonjälkiätäälläpäinsillointällöin",Virolainenraportoi. "Ei tämä mikään puhdas citysaukko ole, muttasanoisinettätehdassaukko!" Jouko Kivelä tapasitalvenmittaansaukon useitakertojaKokemäelläkunnankeskustassa Kokemäenjoensulapaikalla. Lappeenrannan Mertaniemen voimalaitoksen luona tapasi puolestaan Jorma Hietala useampaan otteeseen saukon sekä tänä että edellisenätalvena. "VarmaankinsetuleeKaukaansulaltatänne vierailulle",Hietalaveikkaa. "Joenmolemmatrannatonasutettukohtalaisentaajaan,muttasielläsaukkokäyskenteli muinamiehinäpitkinrantoja." "Saukkojaonnykyisinkiitettävästi.Muistan aikoja,jolloinniidenjälkiänäkivainsattumalta.Onneksinykyisinontoisin",Kiveläkertoo. Tämä "ei aivan niin citysaukko" viihtyi KokemäenKauvatsanSääkskoskella. "Keskellä kylää on Jumalanjoki, jonka sillan kohdallahännäkimustanisoneläimen.Kumpikinväistitoisiaanjavahinkoaeisattunut." Pariskunta pohti asiaa kotonaan ja tuli siihen tulokseen, että eläimen on täytynyt olla saukko. Pentti Taskinen kuvasi saukon Tuusulan Hyrylässä, keskustan Jokipuistossa. Lukijoilta runsaasti havaintoja citysaukoista muun muassa Tuusulasta, Kokemäeltä ja Varkaudesta "KaksisaukkoaonliikkunuttalvenaikanaTuusulassaTuusulanjärvestälähtevässäjoessa",kertoovantaalainenPentti Taskinen, joka on myös päässyt pariin otteeseen kuvaamaan viiksivalluja Jokipuistossa keskelläHyrylää. "Jokiontosipieni,lieneeköedessulaayhtään,järvelleonmatkaakilometrijatietääksenilähimpäänsulaanehkänoin23kilometriä. Helena Virolainen puolestaan kertoo miehensäsaukkoretkeksimuuttuneestakauppareissusta Parikkalassa Saaren keskustassa. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! TOiMiTTANUT JUHA KAUPPiNEN VARKAUS. Citysaukkojen talvikalastusta pääsi kuvaamaan myös Martti Lamberg Varkauden Pirtinvirralla. "Uusia jälkiä ilmaantui avoveden ympäristöönlähesjokapäivä",Kiveläkertoo. Saukkopari on liikkunut Lambergin mukaansamoillaseuduin,aiempinakinvuosina PirtinvirranlisäksimyösÄmmänkoskessa
Kymmeniä kyhmyjoutsenia kuoli", kertoo YlenLuontoillanlintuasiantuntijaJuha Laaksonen. Ne eivät välttämättäosaaitsekääntoimia,lähteäetelämmäs,puhumattakaan,ettäosaisivat opettaasitäpoikasilleen." SUOMEN LUONTO 3 | 2010 75. Erja Niemi löysi kauniin jäälinnun Porista "Selvä lintubongari minäkin", vitsailee Erja Niemi Porista."Envaintiedätällelajillemuutanimeäkuintalvilintu." Niemi kuvasi työpaikkansa oven yläpuolella kököttäneenlinnunhelmikuussaPorinUusiniityssä. "Senyläpuolellaolijääpuikko,jokamuotoililintua mieleisekseen",Niemikertoo. Heikki Ikonen Utajärveltä kuvasi poikkeuksellisen tumman oravan Tummastaoravastaonaikaajoylivuosi,muttahavaintoonpysynytutajärveläisenHeikki ikosen mielessä."Joulukuussa2008lintujenruokintapaikalla kävimuutamankerranmerkillisentummaorava,melkeinmusta",hänkertoo."Väri oliaivankuinoravaolisisukeltanuttuhka-astiaan.Sesöimaahanvarisseitaauringonkukansiemeniä.Muutamankerranjälkeenoravaaeienäänäkynyt." Eero Haapanen kohtasi kaksirunkoisen tuomen "Helsingin Viikissä Lammassaaren lintutornille vievän polun varressa kasvaa tuomi, jonka kaksirunkoayhtyvätpuolentoistametrinkorkeudella",kertooEero Haapanen."Pienempirunkolienee ollutalkujaanoksankärki,jokaonhautautunutmaahan.Tästäoksastaontullutyllättävänrunkomainen japystyssäseisova." Juha Laaksonen todisti kovan talven vaikutuksia Utön kyhmyjoutseniin "EdellisenkerranmerialueUtönpääsaarenjaUrmskärinvälissäonjäätynyt 2003. "Tämäkyhmyjoutsenkävelisatamanlaiturinlähellävähänihmeissään." "Moni aikuinenkin kyhmyjoutsen koki nyt ensi kerran kunnon talven. Nyt se jäätyi tammikuussa
Marraskuun10.päivä1983oliSodankylän geofysiikan observatorion magneettisten mittausten mukaan puolenyön aikaan 8-yksikön avaruussäämyrsky (asteikolla 09). Miksi koskikarat niiailevat? Olen käynyt kuvailemassa koskikarojen talvipuuhia ja miettinyt, miksi ne niiailevat, kun ne kököttävät jään reunalla. Nuorten metsien harvennuspuun hakettaminen kokonaisena oksineen ja lehtineen sekä päätehakkuun oksienjalatvustenkorjuuaiheuttavatjosellaisenravinnehukan,ettäsenäkyyjääväntaitulevanpuustonkasvunopeudessa. Virtaavanvedenpyörteetsaattavatvielävaikeuttaaetäisyydenarviointia.Niiailemallalintupystyymuodostamaantarkemmankuvannimenomaan kolmiulotteisen kuvan vedenalaisista paikoista,esimerkiksivedensyvyydestä. Onko kukaan nähnyt tällaista ja mikä on selitys. Välillisesti kantojen korjuukin heikentää maan ravinteisuutta, sillä kantojen poistopaljastaakolmanneksentaijopapuolet maapinnastajalisääsitenerityisestirinnemaillaeroosiotajahuuhtoutumista.Vesisiisvieravinteet,eirekka. Eikö metsän maaperä köyhdy, kun tukit viedään pois. ki luon Ä Y s , siil L S in os tio nto els men f rt o H . Ravintoa pitää etsiä pohjasta, missä koskikorentojentoukatryömivät.Heikossavirrassa koskikarat myös tähyilevät vedenpinnassa uiden usein veden sisään ennen pohjaan sukeltamistaan. SEPPO VUOLANTO linnut Elämykselliset revontulet Keskiyöllä 10.11.1983 matkatessani ivalon takana kohti Sovintovaaraa valaisivat loistavat revontulet tietäni. ja KY A taiko n Lu 510 @suo i, kohta utio M je e 0 a lu os n T VA A TA S. Hakkuuaukollajanuoressataimistossasuurinosamaaperänravinteistakiertääruohoissa, heinissäjapensaissa.Vastakunpuustovarttuu jaalkaavarjostuksellaanhillitäaluskasvillisuudenkasvua,ravinteetkulkeutuvatpääosinpuidenhyväksi.Tästäsyystäharvennushakkuissa eihakkuutähteitäkorjataenergiapuuksi. Metsästä korjataan puuta mahtavat määrät. Kaikki koskikaroja seurailleet ovat varmastinähneetniidenniiailunjäänreunallaennenvirtaansukeltamista.Niiailuliittyyravinnonhankkimiseenjasentähystykseen.Talvipäiväonlyhyteikäenergiaaolevaraatuhlata.Koskikaranonselvitettävämahdollisimman tarkkaanpaikka,jostaravintoaonlöydettävis- 76 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 TOiMiTTANUT ALiCE KARLSSON Pentti Johansson / kuvaliiteri i! n e ES TÄ KS eese fi to. Tukkienpoistamineneikovinpaljonmuuta metsämaata karummaksi, sillä itse puuainesonsuurimmaksiosaksivetyä,happea jahiiltä.Pääosamineraaliravinteistatypestä, kalista,fosforistajakalsiumistaonohuissa oksissa,lehdissäjasilmuissa. Hakkuutähteiden poistaminen vie rakennusaineita uusilta puilta. Kun ravinnemäärä pienenee, puiden taimet me- nestyvät hakkuutähteiden poiston myötä paremmin. Vedenpinnanaiheuttamavalonsäteentaittuminen vaatii tarkentamista eri korkeuksilta. Ensin oli vain yksi revontulikaari, joka liikkui nopeasti pohjoisesta etelään, mutta sen jälkeen tuli vielä seitsemän kaarta, jotka kaikki matkasivat ylitseni yli taivaankannen. HE M Y oi t t it . Poltossa syntyvä tuhka pitäisikin palauttaa metsiin. Köyhtyykö metsämaa, kun hakkuutähteet korjataan? Jos aikoo muuttaa palan puutarhaa kedoksi, neuvotaan niittämään ja kuljettamaan niitos pois, jotta maa köyhtyisi. Hakkuutähteiden ja puun korjuu energianlähteeksi onkin jo toinen juttu. A O k ir o m , 0 os t ja vo et sti ekäa käe tä Su tu 9 onn TV tey s he A se ka ylu Lä ia yh ka an :kys TiJ og a n p ai k a o tk ia ol N e uk t Ko ost m in t,g TU öp ita hava lmiö N hk La n i e sä än t ai l l in SiA eh k o hd ma A ma ää,il ss TA yö m OS a N e in ai h ON t U Ny YL S KY HUONO KASVUALUSTA. Ravinnehukan torjumiseksi pitäisi voimaloidenjateollisuuslaitostentuhkapalauttaametsään.Raskasmetallienuhkaaeipidäliioitella: humuksessaraskasmetallitsitoutuvatliukenemattomiksi kelaateiksi eivätkä suinkaan kulkeudusieniinjamarjoihin.Metsääeilannoiteta vuosittainkutenpeltoja.Siksimetsänlannoitteisiineitarvitsekäyttääyhtätiukkojaraskasmetallirajojakuinpelloilla. SEPPO VUOKKO kasvit sä, jotta turhilta sukelluksilta ja lihasvoiman käyttämiseltävältyttäisiin. Itse metsän uudistamiselle voi hakkuut ähteidenkorjuuollajopaedullista.Hakkuun jälkeenvapautuvatravinteetkiihdyttävätruohojenjaheinienkasvuaniin,ettäpuidentaimet ovat vaarassa tukahtua niiden alle. Vesitaittaavalonsäteeneritavallakuinilma. Kantojenkuljettaminenpolttoaineeksieisinänsä vielä aiheuta merkittävää ravinnehukkaa, koska ohuin juuristo sienirihmastoineen jää maahan. Oli valtava elämys kulkea sellaisessa näytelmässä
Nevanlinna on alaltaan julkaissut satakunta tieteellistä tutkimusta. REVONTULiMYRSKY. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTiJAT VASTAAVAT JorMa luhta / leuku Kyseessäolisiispoikkeuksellinenhäiriötila. Se oli tullut sisään katon kautta jyrsimällä piipun juureen aukon. Tällainen tilanne on myrskyn huippukohta (break-down), jolloin koko napoja kiertävä revontuliovaalilaajeneenopeasti(muutamassa minuutissataijopanopeamminkin)eteläänyli taivaankannen. Kompressorin kuumuus oli otuksen luultavasti karkottanut. Tässä murtovarkaudenselvittämiseenonkäytössävainkertomus ja valokuvia. Voimakas sähköinen purkaus ilmenee usein värikkäinä ja nopeasti taivaankannen yli kiitävinä taivaanvalkeina. KOVA NÄLKÄ. Voimakkaissa myrskyissä esiintyy tyypillisesti kirkkaan punaista ja violettia valoa tavanomaisen kellanvihreän lisäksi. Valot ovat silloin niin kirkkaita, että niiden aiheuttamat heijastuksetesimerkiksilumihangessavoihyvinnähdä. HEiKKi NEVANLiNNA ilmakehän ilmiöt Uusi asiantuntijamme, filosofian tohtori Heikki Nevanlinna toimii Ilmatieteen laitoksella tutkimuspäällikkönä ja tiedetoimittajana. Rikoksia selvitettäessä tehdään rikospaikalla tarkkoja tutkimuksia. Myös jääkaapin takaseinään se oli tehnyt noin nyrkin kokoisen kolon. Ilmiötunnetaanhyvinrevontulikameroiden kuvaamana ja se on tyypillinen voimakkaille revontulipurkauksille.Silloinkaukaamagnetosfäärin pyrstöosasta kymmenientuhansien kilometrienetäisyydeltälähteeliikkeellevaltava määrä korkeaenergisia plasmahiukkasia (sähköisiäpartikkeleita)jotkakiitävätnapa-alueille.Hiukkastentörmätessäilmakehänhappi-ja typpimolekyyleihin noin 100 kilometrin korkeudellasyntyyerilaisiavaloreaktioita,joissa näkyyuseitavärejä. Kukahan tämä ruokavieras oli. Näätä jyrsi kesämökillä tiensä jääkaapissa olevaan koiranruoka-astiaan. Kuka kävi mökillä jääkaapilla? Mökillämme Kannusjärvellä kävi tammikuussa vieras. Voimakkaanmagneettisenmyrskynaikana nähdäänkirkkaitajanopeastimuotoaanmuuttaviarevontulia.Kuvatussatapauksessarevontulikaarionliikkunutnopeastipohjoisestaeteläänjakaariaonollutuseita. Jälkeensä se jätti ulosteita, jotka olivat sähköjohdon paksuisia, halkaisijaltaan noin kahdeksan milliä. Kaapissa ollut koiranruoka sitä ilmeisesti houkutti. Silti uskon vakaasti tietävänitekijän. Hänen erikoisalaansa ovat avaruussään vaihtelut, revontulet ja maan magneettikentän ilmiöt. Tunkeutuminenkatonkauttajanyrkinkokoiseksi jyrsitty aukko sulkevat pois muut epäillytpaitsinäädän.Senkyvytjyrsiäaukkojaovat senkokoiseneläimenaikaansaannoksiksikun- sePPo kYttälä SUOMEN LUONTO 3 | 2010 77
Toisenlainenolitalvikaksivuottasitten,jolloin Suomessa vallitsi lounainen ilmavirtaus suuren osan talvesta eikä kunnon talvea tulluteteläänlainkaan.Silloinsaimmeesimakua tulevienvuosikymmenientyypillisistätalvista. SARi HARTONEN sää TALVEN KOETTELEMA. Jouluhelmikuu oli Suomessa yleisesti kylmin sitten talven 19861987. Kun kyy kiipeää puuhun, se etsii yleensä munia tai linnunpoikia ruuakseen. 78 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 reiJo Juurinen / kuvaliiteri Pasi snellMan. Yhtä mainintaa odotin turhaan. Runsas lumipeite sekä jäiset järvet ja meretheijastavathyvinauringonsäteilyäkevään aluksi,mikähidastaakeväänedistymistä.Laajallelevinnytmerenjäähidastaaerityisestirannikoidenlämpenemistäparillaviikolla. KylmätsäätolivaterityisestiSuomentienoillatänätalvena.AjoittainolikokoEurooppatavallistakylmemmänilmanvallassa,muttakoko talvenosaltanäineiollut. Näädästä jää muistoksi ulosteiden ja niiden hajun ohessa yleensä myös rauhasten eritteiden luonteenomaista tuoksahdusta, joka on tuhtiakuinmikä. iLKKA KOiViSTO nisäkkäät Seuraako kylmää talvea kylmä kevät? Kulunut talvi oli ilmeisesti poikkeuksellisen kylmä ja luminen koko Euroopassa. Entä seuraako kylmää talvea kylmä kevät. Tämän talven pakkasiin vaikutti suursäätilanne.MatalapaineetolivatSuomeneteläpuolellajakorkeapainepohjois-tailuoteispuolella. Suomessavallitsiharvinaisenpaljonidänpuoleinenilmavirtaus,mikätalviaikaantarkoittaa pakkasia.Kunonpakkasta,niinsateettulevat lumena. Erityisesti Uudellamaalla, Itä-UudellamaallajaKymenlaaksossaoliluntaharvinaisenrunsaasti.Syynätähänoli,ettäitäiselläSuomenlahdellaoliajoittainsuliaalueita,joistanousi lämpöäjakosteuttailmakehään,mikävoimisti lumisadetta. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTiJAT VASTAAVAT nioitettavat,etenkin,kunnäädänhampaistoei ole kehittynyt jyrsimiseen erikoistuneeksi työkaluksi.Ulosteidenmitatjamuodottäsmäävät siihen, mitä on havaittu näädän pakoputkesta poistuvan. Onko sille selitystä. LänsirannikollajaLapissapoikkeamaolinoinkaksiastetta. Viirupöllö ja muutkin pöllöt olivat viime talvena kovilla, koska ruokaa oli vain vähän tarjolla. RUUANHAUSSA. Talvi oli suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa yli neljä astetta tavanomaista kylmempi. Talvensäänpohjaltaeipystyarvioimaankeväänedistymistä.Helmimaaliskuunvaihteessatätäkirjoitettaessakeväänennustaminenon hankalaa,muttalukijatvoivattietääaikapaljon katsoessaanuloslehdenluvunlomassa
Eikös rapu ole makean veden eläin. Jos kuitenkin löytää henkitoreissaan olevan pöllön, sen voiottaapahvilaatikkoonjasillevoiyrittääpakkosyöttääjauhelihapallojasuoraankitaan. SEPPO VUOLANTO linnut Syökö kyy munia kokonaisina? Voiko kyy syödä lintujen munia ja poikasia. Ravintokato kohtaa erityisesti nuoria pöllöjä,jotkaeivätolevanhojenlintujenveroisia saalistajia. Kuvassaonvillasaksirapu(Eriocheir sinensis). Tämäkin yksilö lienee tullut Saaristomerelle laivakyydillä. Löysin kerran kuolleen kyyn vatsasta sorsanmunia. Kuvan rapu on komea yksilö, joka ainakin alkuperäisellä levinneisyysalueellaan käytettäisiin ihmisravinnoksi. Suomen ennätyskalaluettelossaonmainintaParaisiltasaadustavillasaksiravusta,jonkakuorenleveysonollut8,5 senttiä. HARRi DAHLSTRÖM kalat ja äyriäiset Miten pöllöjä voi auttaa? Kuluneena talvena nähtiin runsaasti pöllöjä, mutta muutamat olivat niin huonokuntoisia, että ne kuolivat kesken talvipäivän ja putosivat oksalta alas. Onpa niitä tavattu Saimaan kanavankinalueella. Nälkiintyneet pöllöt etsiytyvät pihoille, joissa lintulautaruokinta houkuttelee sekä lintuja että eloon jääneitä pikkunisäkkäitä.Runsasluminentalvihyödyttääpikkunisäkkäitä,jotkavoivateläämaanrajassaturvassa pedoilta ja pakkasilta ja vaikeuttaa petolintujenasemaa. Muutamat pöllölajit, etenkin varpuspöllö, osaavat saalistaa pikkulintuja hätäravinnokseen,javoivatselviytyäkevääseen,muttamonillanuorillalinnuillaonedessäänhengenheittäminen. Tässä tilanteessa meidän on vaikea auttaa pöllöjä, sillä nälkiintyneetkään linnut eivät yleensä anna ottaa itseään kiinni. Saimme verkolla Korppoosta viime toukokuussa erikoisen ravun. KYSY LUONNOSTA ASiANTUNTiJAT VASTAAVAT Pentti laakso Kyllänytihmetyttää!Vaikkakyynalaleukojenliitoskeskiviivassaonhyvinjoustavajaleukanivel erittäin liikkuva, sinisorsan munan ei pitäisipäästäsieltäläpi.Olisivatpaolleetedes tavinmunia.Joskuitenkinajatellaan,ettäkyy onniellytsorsanmunia,mitennesittensulaisivat,joskerranolivatehjiä?Jopitäisiollaruoansulatusnesteenhapanta,jottasesulattaisi kalkkikuorta. Itämerenpiirissänäidenrapujenlisääntymineneionnistu,muttatännejoutuneetyksilöt kasvavatjaelävätmerialueillamme.Vuosittain niistäsaadaanuseitahavaintojapitkinrannikkoamme. Mikä laji on kyseessä. Kysyjäkertoo50vuottasittenHailuodossa nähneensä, miten karhin alle joutuneessakyyssäolikummallisiapallukoita.Hän sanooavanneensakyynjatunnistaneensapallukatsinisorsanmuniksi. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 79. Suurimmassa osassa maatamme on pikkunisäkkäidenrunsaussykliinliittyväpohjavuosi, jolloinkannatovatromahtaneet.Kunsamaan aikaan hyvien myyrävuosien tuottamat pöllökannatovatsuuret,eikaikillelöydymitenkään ravintoa. Kyyhänontunnetustiinnokaskäymäänlintujenpesillä,lähinnäpoikastentoivossa.Tilaisuudentullensentiedetäänsyöneenpikkulintujenmunia.Luultavastisepystyyrikkomaan niiden kuoret. Tuskinpa kysyjä on erehtynyt niin,ettäkäärmeolisiollutrantakäärme,jolla on munanjohtimessaan omat munansa. Mitä voimme tehdä pöllöjen auttamiseksi. Omin voimin ne eivät tänne pääse. Afrikassaelääerikoistunutmunakäärmeiden suku,rantakäärmeenkaukaisiasukulaisiamuuten.Niilläonmunahammas,jollanesaavatmunanrikki,eikäsulattamisessaoleongelmia. Käärmeidenmuniensyöntiinolisimukavasaadalisäävalaistustalukijoilta. KAURi MiKKOLA selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet Kummallinen rapu KAUKANA KOTOA. Joskus lajista käytetään myös nimitystäkiinanvillasaksirapu,jokakuvaasenalkuperäistäelinaluetta.VillasaksirapuonkotiutunutEuroopassaPohjanmereenlaskeviinjokiin janiidensuualueille.Senlisääntyminenonnistuunäidenjokiensuualueidenmurtovesissä,ja syntyneet ravut nousevat jokiin satojen kilometrienpäähänylävirtaan.Makeastavedestä ne palaavat sitten lisääntymiskyvyn saavutettuaanjokisuidenmurtovesiin. Korppoossa verkkoon tarttunut villasaksirapu matkusti tänne todennäköisesti jostakin Pohjanmereen laskevasta joesta. Talvikoettelierityisestipöllöjä.Useatlajit ovatsopeutuneetpikkunisäkkäidenpyyntiin,joitanesaattoivatlöytäärikkumattoman hangensisästäkinkäyttäenkuuloaanapunaan
5.Hangon. Majoitus 2 hengen huoneissa. Hinta sisältää: majoitukset, ruokailut ja opastuksen. Hinta: SLL:n jäsenille 370 euroa, muille 410 euroa. Paikallinen erikoiskuljetuspalvelu huolehtii siitä, että kenenkään ei tarvitse kantaa tunturissakaan muuta kuin oman päivärepun. Jos tunnet olevasi työtä pelkäämätön, yhteistyökykyinen ja huumorintajuinen, sopii leiri sinulle. 4.Tsernobylinydinvoimalaräjähtihuhtikuussa1986. 2.Pistäsaapumisjärjestykseenvarhaisimmasta myöhäisimpään:taivaanvuohi,sirittäjä, naurulokkijalapinuunilintu. Neljän päivän aikana ehditään tutustua Länsi-Viron parhaimpiin luontokohteisiin. Getan jylhältä rannikolta jatketaan Ahvenanmeren kautta lopuksi vehmaaseen Maarianhaminaan. /luonnonharrastuskurssit Luonnonharrastuskurssit järjestetään yhteistyössä OK-Opintokeskuksen kanssa. 80 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 10.A)KevätpiippoB)pikkukäenrieska C)kevätlinnunherneD)kevätlinnusilmä. Ruskainen tunturiseikkailu Paistuntureilla 12.-17.9. Vastaukset: Pentti Johansson / kuvaliiteri 7.Taigametsähanhia. Hinta: SLL:n jäsenille 460 euroa, muille 500 euroa. 1.Raakkuonjokihelmisimpukka. 9.Korkeasaarenvuosittainen kävijämääräonnoin500000. Tarkemmat tiedot kursseista ja peruutusehdot liiton verkkosivuilla: www.sll. Kurssilla yövytään Karigasniemen kylällä majatalossa ja Paistuntureilla 8 hengen majassa tai lämmitettävässä kodassa. Luvassa vaeltamista karmiininpunaisilla tunturinummilla, solisevien tunturipurojen ylittämisiä ja kohtaamisia porojen ja kiirunoiden kanssa. a)100000 b)200000 c)500000 10.Tunnistatkoseuraavatvarhainkeväälläkukkivat luonnonkukat: tiMo nieMinen / kuvaliiteri Kämmeköitä ja kesäistä luontoa Länsi-Virossa 3.-6.6. Alkukesä on paras aika lähteä kasviretkelle Viroon. Ilmoittautuminen: 1.6. Hinta: Leirit ovat maksuttomia. Majoittuminen Haapsalussa Hotelli Promenaadissa ja Saarenmaalla Hotelli Saaremaassa. Kursseille ilmoittautuminen: Suomen luonnonsuojeluliittoon (SLL) järjestösihteeri Heini Jalavalle, p. Hinta: SLL:n jäsenille 460 euroa, muille 500 euroa. Purjehdusmatka alkaa eteläisen Selkämeren matalilta graniittirannoilta, jotka ovat osa ehdotettua kansallispuistoa. Ilmoittautuminen: 10.5. (09) 228 08 207/ 045 265 4242 tai heini.jalava@sll. Yksi päivä vietetään upealla Osmussaarella, joka tarjoaa kasveista kiinnostuneille paljon nähtävää. 5.Minkämerenrantakaupunkimme tunnuskasvionmerisinappi. Ammattikippari ja -perämies vastaavat turvallisesta matkasta sekä opaskokit Ari, Juha ja Pentti kaikkien hyvinvoinnista. 6. 8.MissäonDiskosaari. 3.Mitäonfenologia. Kurssilla tutustutaan tunturiluontoon ja tunturikasvillisuuteen sekä opetellaan tunturikasveja. Tukikohtana on koko kurssin ajan Kilpisjärven biologinen asema, missä majoitus 2 hengen huoneissa täysihoidolla. 6.Minkähuhtikuisenviikonteemanaon Vähemmänkulutustaenemmänelämää. Perinnebiotoopit ovat Kolin kansallispuiston keskeisiä monimuotoisuuden ja maiseman tekijöitä. 2.Saapumisjärjestysonnaurulokki, taivaanvuohi,sirittäjäjalapinuunilintu. Järjestäjät huolehtivat ruokahuollosta sekä tarvittaessa kuljetuksista JoensuuKajaani-valtatien varrelta Kolille. Näiden perinneympäristön suojelu edellyttää runsaasti hoito- ja kunnostustöitä. Viikon aikana tutustutaan myös Kolin alueen geologiaan ja paikallishistoriaan. mennessä. Tunturikasvikurssi 10.-17.7. (Kurssi täynnä, kysy peruutuspaikkoja) Kilpisjärven upeat suurtunturit tarjoavat kasveista ja luonnosta kiinnostuneille tilaisuuden viettää viikko retkeillen Saanan sekä Mallan maisemissa. mennessä. Lapissa, puurajan yläpuolella Paistuntureilla. Hinta sisältää: purjehduksen, opastuksen, yöpymiset Albanuksella ja ruokailut. Nuukuusviikon(19.25.4.)teemana. Viimeisenä päivänä vieraillaan Laelatun suojelualueella, joka on kuuluisa monipuolisesta kasvistostaan. 9.KuinkapaljonKorkeasaarenvuosittainen kävijämääräon. Lisäksi tutustutaan Saarenmaan parhaisiin kasvikohteisiin, kuten Viidumäkeen. 3.Fenologiaontieteenala,jokatutkiieläinten jakasvienelämänkierrossavuosittain toistuvientapahtumienajoittumista. Aluksi purjehditaan Ahvenanmaan pohjoisen saariston halki, asutuksen ja venereittien ulottumattomissa, Anni Blomqvistin maisemaan. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut ja opastuksen. Kymmenkilometristen päiväretkien aikana opitaan tunturiretkeilyn salat, alkeista aina monenlaiseen selviytymiseen. Oppaana virolainen (suomea puhuva) kasviasiantuntija Rein Kuresoo. Ilmoittautumismaksu 20 euroa maksetaan takaisin osallistujille leirillä. mennessä. Kolin talkooleiri 30.6.-8.7. Talkooleiri Kolilla on ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää käytännön työ ympäristön hyväksi ja saada paras mahdollinen tieto alueen luonnosta ja kulttuurista. 7.OvatkoSuomessapesivätmetsähanhet taiga-vaitundrametsähanhia. mennessä A B C D Purjehdus Kustavista Maarianhaminaan 20.-24.7. tiMo nieMinen / kuvaliiteri tiMo nieMinen / kuvaliiteri Kaljaasi Albanuksella. 4.MinävuonnaTsernobylinydinvoimalaräjähti. Ilmoittautuminen: 17.5. 8.Grönlannissa.. Hinta: SLL:n jäsenille 370 euroa, muille 410 euroa (sisältää laivamatkat Hki-Tallinna-Hki Linda Linella, kuljetukset Virossa, majoitukset Virossa, 3 lounasta ja 3 päivällistä sekä opastukset). Ilmoittautuminen: 30.4. PÄHKiNÖiTÄ Lähde luontomatkalle Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonharrastuskurssit 2010 1.Mikäeläinonraakku. mennessä. Ilmoittautuminen: 15.5
LuonnonsuojeluliitonjäsenillejaYkkösbonuksennorppakorttilaisillemääräaikaistilaus 56euroajakestotilaus49euroa. Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... Aikakauslehtienliitonjäsen ISSN0356-0678 Ulkoasu Illusia/HeikkiLaurila Painopaikka HansaprintTurku/SL10_03/2010 Tilaajapalvelu Kotkankatu9,00510Helsinki, p.(09)22808210,22808209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus(12kk,10numeroa)kotimaahan63euroa,kestotilaus56euroa. Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. LähettäkääSuomenLuontoalla olevaanuuteenosoitteeseenialkaen___/___2010. . Kaikki tuotanto emikaalit ja k -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. SuomenLuonnontilausasioissaSinuapalvelee Kotkankatu9,00510Helsinki puhelin(09)228081 faksi(09)22808232 sähköposti: etunimi.sukunimi@sll.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja JormaLaurila,22808217,0403519217 Toimituspäällikkö JuhaHonkonen,22808214,0440775117 Toimittajat AnttiHalkka,22808203,0503082795 AliceKarlsson,22808205,0503082457 JuhaKauppinen,22808234,0505922808 JohannaMehtola,22808274,0503082186 Toimituksen assistentti ElinaJuva(äitiyslomalla) JenniHänninen22808201 Markkinointivastaava LiisaVähäkylä,0505687385 Ilmoitusmyynti BFMedia,p.(09)45592245 Julkaisija Suomenluonnonsuojeluliitto Kotkankatu9,00510Helsinki p.(09)228081,sähköposti: toimisto@sll.fi ,www.sll.fi Suomenluonnonsuojeluliiton osoiterekistereitävoidaan käyttääsuoramarkkinointiin henkilötietolainmukaisesti. Ulkomaantilauksiintuleepostituslisä:pohjoismaat8,muuEurooppa13jamuut maanosat23euroa. Sisäsivujen painopaperissa (NovaPressSilk)käytetäänFSC-sertifi oituapuukuitua.FSC-sertifi kaattionpuolueeton,Joutsenmerkkiävahvempitakuu luonnonmukaisestametsänhoidosta. Allekirjoitus:............................................................................................................................ Osoite:..................................................................................................................................... Vaatimuksia on asetettu muun muassa puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle,energiankulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Nimi:........................................................................................................................................ Kevättarjousnyt56(norm.63)31.5.asti. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. lahjan antaja (laskutusosoite): Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Puhelin(myössuuntanumero):............................................................................................... SuomenLuonnonpainopaperillaonJoutsenmerkki. Puolenvuodenmääräaikaistilaus(5numeroa)35euroa. Tilaajatunnus(jäljennävanhastaosoitelipukkeestalehdentakakannessa): ...................................................................................................................................... lähettäjä Allekirjoitus:............................................................................................................................ Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... SUOMEN LUONTO 3 | 2010 81. Nimi: ...................................................................................................................................... Kestotilausuudistuutilausaksoittainautomaattisesti,kunneshaluatkeskeyttääsen. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI suomen luonnon lahjatilaus Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi allemerkitsemällenihenkilöllealkaen___/___2010. Osoite:..................................................................................................................................... j Irtonumero7,5euroa.MyyntiRautakirjanlehtipisteissä. tilausasiat internetissä: WWW.suomenluonto.fi suomen luonnon tilaus/osoitteenmuutos Tilaan Suomen Luonnonalkaen___/___2010. Määräaikaistilaus12kk(63euroa) Määräaikaistilaus6kk(35euroa) Kestotilaus12kk(56euroa) OlenSLL:njäsen(hinta56tai49, katsotarkemminohesta). Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Teen osoitteenmuutoksen. . Osoite:..................................................................................................................................... Postinumerojapaikkakunta:................................................................................................... Lahjatilausonmääräaikainen. YkkösBonuksenNorppa-kortinnumero.................................................................................. SuomenLuonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto VASTAUSLÄHETYS Tunnus5009174 00003HELSINKI lahjan saaja: Nimi:........................................................................................................................................ Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifi kaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä
toukokuuta 82 SUOMEN LUONTO 3 | 2010 Jarkko Mäkineva / kuvaliiteri. Piste. JUHA KAUPPiNEN TOiMiTTAJA 4/2010 ilmestyy 14. Järjestö on vedetty väkisin mukaan arvovaltaansa rapauttamaan. ainahan sitä toivoisi, että tieto, mitä tuodaan esille olisi mahdollisimman luotettavaa." "Meidät sekoitetaan mediassa ikävän usein", Härkönen toteaa. Pohjois-Karjalasta metsästäjät löysivät 60 sutta. "Olemme heidän arvionsa takana sataprosenttisesti", hän sanoo. Kolmantena osapuolena mukaan on kiskottu muutenkin käsittämättömästä arvostuksen puutteesta kärsivä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Rktl, jota Metsästäjäliitto yrittää härskisti käyttää käsikassaranaan. Sen tiedotti julkisuuteen Metsästäjäliitto. "Metsästäjien mukaan Kainuussa on jopa 90 eläintä. Ensinnäkin tuulesta temmatulla luvulla ("jopa 360") ei ole mitään tekemistä MKJ:n kanssa. "Virhe on äärimmäisen valitettava", hän manasi. Näytelmän käynnisti täysin toinen taho, Suomen Metsästäjäliitto, jolla riidan lietsonta ja metsästäjien epätoivoinen kosiskelu näyttää ajavan sovun ja järjen edelle. MKJ:stä ja Metsästäjäliitosta ei olisi syytä edes puhua samana päivänä, jollei olisi pakko. Siinä tolkkua edustaa Metsästäjäin keskusjärjestö (MKJ). maaliskuuta: "Metsästäjien keskusjärjestö (MKJ) arvioi, että Suomessa on jopa 360 sutta Rktl:n tuoreimman arvion mukaan Suomen susikanta olisi 150160 sutta." Uutisessa yritetään väkisin asetella vastakkain Rktl ja metsästäjät. Tuon asettelun toistaminen sellaisenaan on munaus myös, sillä tässä asiassa Rktl on yhtä kuin metsästäjät. "Rktl pohjaa susitietonsa meidän riistanhoitopiirien kautta kerättyyn tietoon", Härkönen sanoo. Metsästäjäliitto on taitava poliittinen toimija, jota johtaa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja, keskustan riveistä europarlamenttiin pyrkinyt Lauri Kontro. Lankaan lensi tällä kertaa Turun Sanomat, joka uutisoi 21. metsästäjät SEURAAVASSA SUOMEN LUONNOSSA: Kevään pikareita ja muita sieniä runsasluminen talvi takaa hyvät kasvuolot keväisille sienille, joissa on muutama syötäväkin. T iedon välittäjänä tuo uutinen on munaus. Rktl löysi 30." M Metsästäjät vs. "Niin kuin me olisimme luvussa jotenkin mukana." "Me olemme lakisääteinen organisaatio ja Suomen Metsästäjäliitto on yhdistys. Härkönen näkee Rktl:n auktoriteettina. Heillä on tietysti oikeus tähän (lukujen esittämiseen), mutta... Vastakkainasettelu metsästäjien ja Rktl:n välillä on luultavimmin tietoista politikointia Metsästäjäliitolta. JÄLKiKiRJOiTUS eneillään on kafkamainen näytelmä susien määrästä. Maassamme on siis 150 160 sutta. Soitin MKJ:n apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härköselle. Rktl:n lukema jää 45 suteen. Liitto sai mitä halusi: vastakkainasettelun Rktl:n ja metsästäjien välille
Hajuaisti se oli päätetty, ja tyytyväisenä nukahdin kämpän laverille. A amulla tuuli oli tyyntynyt ja oli hiljaista. Olisinpa yhtä pätevä vainuaja! Varmasti ymmärtäisin Suloakin paremmin, kun tietäisin jotain hajujen salaisuuksista. Ei puun oksa, vaan elävä olento. Erottaisin maastosta myös myyrien pissat ja kakat, sillä ne heijastavat ultraviolettia. Otin sen kouraani ja toin sisälle. Ne itsekin päästävät ultraääniä, jotka esteen kohdattuaan kimpoilevat takaisin. Tontun sijasta ikkunalaudalla räpisteli tontun kokoinen lintu. Paitsi että siitä kyvystä on enemmän iloa myyriä syöville haukoille kuin minulle... Kurkistin makuupussista etsien katseellani tonttua. Ajattelin myös magneettiaistia sen avulla olisin yhtä etevä suunnistaja kuin viestikyyhky. Kulokauniaisen lämpöaisti olisi sekin jännittävä, mutta ei ehkä niin hyödyllinen. Äkkiä tajusin, että joku koputti ikkunaan. Näkisin kukkien värit ja lintujen höyhenpuvut eri tavalla kuin nyt. Pystyn taikomaan sinulle sellaisen. Vähitellen tonttu alkoi toipua. "Olipa onni, että olit täällä. Tahdon antaa sinulle jotain kiitokseksi." Tonttu katsoi minua ovelasti ja sanoi: "Haluaisitko, että sinulla olisi joku erikoisen hyvä aisti niin kuin jollakin eläimellä. Mutta nyt rupean nukkumaan, aamulla kerro mitä haluat ja homma hoituu varmasti." onttu asettui kamiinan viereen, peittelin sen villapaidallani ja kömmin makuupussiini. Ne kuulevat korkeita ultraääniä. Jos voisin kuulla yötaivaalla lentävien lepakoiden äänet, voisin tunnistaa niitä, sillä eri lajit ääntelevät eri tavalla... T Myös saimaannorpan viiksikarva-aistin avulla voisin liikkua pimeässä: tuntisin ympäristöni herkillä viiksikarvoillani. Samassa muistin koirani Sulon. Se sai kuivatella itseään kamiinan lämmössä. Aloin miettiä. Pettivätkö omat aistini minua. Aauuh! parkaisin ja lintu lensi kämpän takana olevan kuusen latvaan. Ennen kuin ehdin vapauttaa linnun, se nipisti minua nokallaan sormesta. Se tuijotti minua epäluuloisesti ja yritti päästä ikkunan läpi. Kaikujen perusteella lepakot pystyvät hahmottamaan pienetkin yksityiskohdat, vaikka olisi pilkkopimeää. Nousin ylös ja sieppasin linnun kouraani päästääkseni sen ulos. Minua nauratti, vaikka sormea särki. LUONTOSATU Erikoisia aistimuksia K erran metsäretkellä yövyin pienessä kämpässä. Usein kun kävelimme metsässä, mietin mitä kaikkea Sulo nenänsä avulla selvitti, mistä minulla ei ollut aavistustakaan. Ainakin kipuaistini toimi erinomaisesti! AURA KOiViSTO JA KATi KiNNUNEN Luontosadunkertojinavuorottelevat lastenkirjailijatAuraKoivistojaAnnePetäinen. "Pelkäsin että sade piiskaa minut hengiltä", se sanoi. Sillä oli koukkunokka, harmaa selkä ja musta silmänaamari. Enhän minä ole kovakuoriainen, joka munii metsäpaloissa vioittuneihin puihin. KuvittajanaonkuvataiteilijaKatiKinnunen. SUOMEN LUONTO 3 | 2010 83. Entäs lepakot. Menin ulos katsomaan, ja siellä nökötti pieni harmaa tonttu. Sitä paitsi pitkinä törröttävät viikset herättäisivät turhaa huomiota. Tarjosin sille teetä ja eväitä. Vaikka erikoisempaa olisi nähdä ultraviolettia niin kuin monet hyönteiset ja linnut. Käsittämätöntä, saatoinko eilen illalla luulla isolepinkäistä tontuksi. Toisaalta se aisti toimii parhaiten vedessä. Ulkona riehui myrsky, metsä rytisi ja huokaili, mutta sisällä oli lämmintä ja mukavaa. Mietipä. Olisi hienoa nähdä pimeässä paremmin... Mitä minä haluaisin
Lahjatilaus nyt kevään kunniaksi vain 56 euroa (norm. 63 euroa)! Lahjatilaus sisältää onnittelukortin (kuvassa), jolla voit kertoa päivänsankarille lahjasta. Kymmenen monipuolista, upeasti kuvitettua numeroa vuodessa. Muista myös äitienpäivä! Luonnonystävän ykköslehdestä on iloa koko vuodeksi. Palautusviikko 201019 767095-1003 Anna lahjaksi viiden tähden luontolehti! Suomen Luonto on tyylikäs tapa muistaa päivänsankaria, ammattiin valmistuvaa tai uutta ylioppilasta. Lahjatilauksen voit tehdä sivun 81 tilauskortilla internetissä www. (09) 2280 8210.. suomenluonto.fi soittamalla tilaajapalveluumme p