Suomen Luonto 3/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ia a iSt Sm l a na li a ta om ur Su ojo ot u t v on lu 70 KIMALAISET Yhdyskunnat perustetaan nyt NÄSIÄ viehko mutta myrkyllinen kaunotar / VAALIT puolueet vihertestissä 3 Irtonumero 7,50 8.4.2011 päivänvaloon! Lumet lähtevät, sisiliskot ja muut matelijat heräävät.
KEVÄT Grus, grus kurki laulaa Kuva jOrMa LUhTa / LEUkU / TeKsTi aLiCE karLSSON NäihiN aikOihiN kurjet (Grus grus) palaavat auroina etelästä. lentävän kurjen tunnistaa paitsi huudosta myös pyrstön alta sojottavista koivista.. ne laskeutuvat pelloille ja rannoille ruokailemaan, jatkavat voimistuttuaan matkaansa ja hajautuvat synnyinsijoilleen pesimään
KEVÄT
Paleltuvatko hennot sinivuokot ja muut kevään kukat. Yleensä luonnonkasvit selviävät, sillä niillä on ollut vuosituhansia aikaa sopeutua pohjoisiin oloihin.. Kylmä kylpy Kuva MarkkU TaNO / TeKsTi aLiCE karLSSON kEväT ETENEE epävarmoin askelin. Välillä on niin kylmää, että tulee lunta. Huolestuttaa
jos kaikki menee hyvin, työläiset pölyttävät myöhemmin ahkerasti viljelykasveja ja varmistavat vaikkapa mustikkasadon. Siitä piittaamattomuus on varastamista tulevaisuudelta. 26 Lentoon! Kimalaiset. Pahimmillaan päähallituspuolueiden asenteet ja teotkin ovat olleet sellaisia, että hyvinvointia syntyy vain louhimalla, hukuttamalla, hakkaamalla, pirstomalla ja ojittamalla Suomi. 20 Maan ja veden hiljaiset. pääKirjoitUS Ääni luonnolle! iSTUvaa haLLiTUSTa ovat luonto- ja ympäristöjärjestöt luonnehtineet historian ympäristökielteisimmäksi. Älä jätä äänestämättä! jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi Sirpa pellinen Harri Hämäläinen / vaStavalo Kimalaiskuningattaren päivä on pelastettu, kun se löytää kukkivan pajun. 3/2011 Eläimet ja kasvit 10 Saimaannieriältä meni rauha 18 Punavioletti viettelijä. toinen esimerkki ovat myriadit hajottajapieneliöt, jotka huolehtivat materian ja ravinteiden kierrättämisestä. Se tuottaa puhtaan veden, kasvattaa kalanpoikaset, huolehtii ilmastosta ja hapentuotannosta. luonto lahjoittaa meille lukemattomasti ilmaisia hyötyjä, joita kutsutaan hieman kankeasti ekosysteemipalveluiksi. Säistä ja ravinnon saannista riippuu, syntyykö kimalaisyhdyskuntia vähän vai paljon. Uhanalaiset matelijat ja sammakkoeläimet. nyt on mahdollisuus vaikuttaa suunnanmuutokseen eduskuntavaaleissa. Kannattaa selvittää huolellisesti ehdokkaan näkemykset. lisäksi luonnonsuojeluun vakavasti suhtautuvia ehdokkaita voi olla niissäkin puolueissa, joissa lyhytnäköiset hyödyntäjät ovat enemmistönä. teimme puolueille vihertestin, joka antaa osviittaa siitä, mitä puolueita kannattaa äänestää. Pari konkreettista esimerkkiä: juuri nyt kimalaiskuningattaret ovat ratkaisevalla kevään ensilennollaan. luonnonsuojelu on välttämättömyys, josta ei saa tinkiä. ne tosiasiassa pyörittävät maailmaa. 46 Tiltaltin selviytymisopas Eduskuntaan mielivien puolueiden vihreys testissä. Luonto ja ympäristö 11 Ydinlaskeuma näkyy yhä luonnossamme 12 Turpeennoston valumahaitat aliarvioitu 36 Vihreällä on 17 sävyä 42 Takatalvi haastaa muuttolinnut 48 Geenimuokkaus on modernia kasvinjalostusta 36 veSa leHtimäKi 13/2011 6 Suomen luonto 1x/2011. ainoa heikkous testissämme on se, ettei siinä käytetty valheenpaljastuskoetta. luonnon elintärkeät ilmaisannit ovat rajattomat. Poliitikkojen enemmistö ei ymmärrä sitä, että ihminen on viime kädessä täysin riippuvainen monimuotoisesta luonnosta. näsiä. Kimalaisten elinmahdollisuuksia kuitenkin heikennetään muun muassa rikkakasvimyrkyillä sekä hävittämällä raitoja ja muita pölyttäjille tärkeitä ravintokasveja
tuomas Holopainen. 70 Esineille rakennuslupa. Sisäsivujen painopaperissa (Nova Press Silk) käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. vuoden teollinen muotoilija pekka Harni. 18 VaKiot 8 Luonto ja ympäristö nyt 16 Maailmalta 35 Kolumni 53 Vahtikoira 66 Oma reviiri 72 Havaintokirja 74 Paras juttu 74 76 81 81 Lukijoilta Kysy luonnosta Pähkinät Palvelukortti 82 Suomen Luonto 70 vuotta Lehtonäsiään puhkeavat ensin kukat ja vasta sitten lehdet. Harri nUrminen erKKi maKKonen / KUvaliiteri KanneSSa jyrKi SaHinoja / vaStavalo 42 maUri leivo kiurut pärjäävät yleensä takatalvessa. 48 geenimuokattu amflora-peruna kelpaa paperiteollisuudelle. Suomen Suomen Luonto 3/2011 70. Hansaprintillä on käytössä ISO 14001 -sertifikaatin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä. 26 Retkeily ja matkailu 54 Stadin villi vihreä saari. 60 Kiinaa junalla ja linja-autolla Ihmiset ja elämäntapa 66 Kasvokkain. Suomen Luonnon painopaperilla on Joutsenmerkki. Vaatimuksia on asetettu mm. Kaikki tuotanto kemikaalit ja -prosessit täyttävät Joutsenmerkin kriteerit. FSC-sertifikaatti on puolueeton, Joutsenmerkkiä vahvempi takuu luonnonmukaisesta metsänhoidosta. Sisiliskon ja muiden matelijoiden sekä sammakkoeläinten uhanalaisluokitus on päivitetty. puun alkuperälle, kemikaalien ympäristömyönteisyydelle, energian kulutukselle, jätteiden lajittelulle ja päästöille. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/SL11_03/2011 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki. Sivut 2024. 13/2011 Suomen luonto 7. Helsingin vartiosaaressa. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi Päätoimittaja Jorma Laurila, 2280 8217, 040 351 9217 AD Marika Eerola, 050 523 9631 Toimittajat Antti Halkka (virkavapaalla 31.7.2011 asti) Liisa Hulkko, 2280 8203, 040 717 8550 (ma.) Alice Karlsson, 2280 8205, 050 308 2457 Juha Kauppinen (virkavapaalla) Johanna Mehtola, 2280 8274, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 2280 8234, 050 432 8421 (ma.) Toimituksen assistentti Elina Juva 2280 8201, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Nina Mansukoski (09) 4559 0097, 045 256 8008 nina.mansukoski@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki (09) 228 081 sähköposti: toimisto@sll.fi, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti
Birdlife Suomen raportti vuoden 2008 valtakunnallisesta inventoinnista summaa naurulokin kokonaiskannaksi 95 000110 000 paria. naurulokkeja pesii meillä yli 800 yhdyskunnassa, joiden keskikoko on 121 paria. Vajaat 8 Suomen luonto 13/2011. Sitä mukaa kuin lumet peltoaukeilta sulavat, parvet siirtyvät lähemmäs reheväkasvuisia merenlahtia ja lintujärviä, joilla ne pesivät yhdyskuntina. jo viikkoja ennen munintaa lokit piipahtavat päivittäin pesäpaikoillaan, seisoskelevat jäällä ja torailevat keskenään parhaista pesämättäistä. tummapäisen naurulokin rääkäisyt ovat kevään riemukkaimpia tervehdyksiä. Suurin kolonia on yli 4000 paria. Siitä hyötyvät monet vesilinnut. Kevät arto jUvonen / lintUKUva P raikuu rannoilla 30 vuotta sitten naurulokkeja pesi Suomessa vielä 135 000 paria. Luonto ja ympäristö nyt naurulokkien pesimäyhdyskuntia on 800. ToimiTTaneeT aLiCE karLSSON ja jOUNi TikkaNEN Naurulokit saapuvat Etelä-Suomeen huhtikuun alussa. Naurulokin taantuminen on pysähtynyt. naurulokit oleskelevat muutolta palattuaan satamissa, taajamien liepeillä sekä kaatopaikoilla, joilta löytyy helpoimmin ruokaa. Se tarkoittaa, että 19801990-lukujen taantuma on päättynyt. Kolmasosa maamme naurulokeista pesii merenkurkussa ja Suomen- ienimpien lokkilajiemme talvehtiminen ja pesinnät ovat onnistuneet viime vuosina aiempaa paremmin
naurulokkia muistuttavan pikkulokin ydinalue yltää Pohjois-Karjalasta Perämerelle ja Kuusamoon, missä pesii liki kymmenen yli sadan parin yhdyskuntaa. Siilikkäisiin kuuluvaa ruostesiipeä tavataan meillä lähes kaikenlaisissa avoimissa ja puoliavoimissa elinympäristöissä aina lappia myöten vuoden ei kuitenkaan viljelymailla tai juurikaan kaupunkuluttua geissa. Kun lokkiyhdyskunta häviää merenlahdelta tai järveltä, katoaa myös iso osa vesilinnuista jo muutamassa vuodessa. PErTTi kOSkiMiES Seppo parKKinen jaakkO kULLbErg ruostesiipiä hangella hyöNTEiSTEN LiikkUMiNEN talvella jaksaa aina yllättää. esa lammin mukaan useimmat pikkulokkimme pesivät kuitenkin alle 20 parin joukkoina, jotka vaihtavat pesäpaikkoja varsinkin kesätulvien ja pesärosvojen vaivaamilla rannoilla. Hyönteiset eivät laskeskele meidän lämpötilaamme varjossa kahden metrin korkeudessa vaan omaa lämpötilaansa, johon vaikuttaa lähinnä se lämpö, jonka ne pystyvät auringon lämmöstä imemään. etelä-Suomessa esiintyy lämpimillä paikoilla tai lämpiminä kesinä usein toinen sukupolvi. nämä ruostesiivet ovat suoraan ilman talvehtimista ja diapausia aikuiseksi kehittyneitä yksilöitä. Se voi ilmaantua näkösälle melkein milloin vain hankien alta tai talvehtimispiilostaan kannosta tai suotuppaasta. löytää usein pyöräteiltä. ahkera liikunta varsinkin syksyisin talvehkotelosta timispaikkaa etsiessä on turhan hazardia liikenkuoriutuu teen keskellä, ja yliajettuja ruostesiiven toukkia aikuinen ruostesiipi. Birdlife Suomen lokki-inventoinnin vetäjän Esa Lammin mukaan eteläSuomen maaseudulla naurulokit eivät enää pärjää: "lokkien ahdinko etelässä johtunee maaperäeläinten hupenemisesta tehokkaasti viljellyillä pelloilla, pesimävesien umpeenkasvusta, kaatopaikkojen sulkemisesta sekä minkin, varislintujen ja muiden pesärosvojen runsastumisesta." ETELäN yhdySkUNNaT sijoittuvat lähelle taajamia, joista kasvava joukko lokeista hakee ruokansa. pikku mönkijät taapertavat joskus hangella, vaikka olisi pientä pakkastakin. ruostesiiven noin kolmisenttinen, ruskea, ruosteenpunertava tai musta toukka on tutuimpia talvisten hankien hortoilijoita. ensimmäiset ruskean, punaisen ja sinertävän kirjavat aikuiset lähtevät lentoon jo toukokuussa ja ne lentävät päivin ja iltahämärissä. näin keväällä aurinko kohoaa korkeammalle ja sen säteiden voima kasvaa. Kirkas valo painuu syvälle hangen läpi ja houkuttaa toukan maasta hangelle. n Huhtikuulla toukat tekevät jo löyhän kotelokehdon. 13/2011 Suomen luonto 9 jUSSi mUrtoSaari / KUvaliiteri. Yhdyskuntien liepeillä pesii moninkertainen joukko uikkuja, sorsia ja sotkia lokittomiin vesiin verrattuna, sillä lokit ajavat yhteistuumin pesärosvoja pois. Pikkulokin kokonaiskannaksi Suomessa arvioidaan 10 00013 000 paria eli yli kaksinkertaisesti 1980-lukuun verrattuna. KIIKArISSA selällä sekä Keski-Pohjanmaalla, missä turkistarhat ovat otollisia ruoanhakupaikkoja. Huhtikuulla toukat tekevät yleensä jo löyhän kotelokehdon suojaiseen paikkaan ja koteloituvat. nauru- ja pikkulokit ansaitsevat täyden pesimärauhan. parhaiten sen löytää suojakelillä helmikuun lopulla ja maaliskuussa, kun lumipeitettä on paljon ja se on helppo erottaa. niitä tapaa jopa heinäkuun alusta aina elokuulle saakka
"Päivää... "eikö pelota, että koukkuun tarttuisi nieriä?" "Se pantaisiin takaisin", Karjalainen vastaa. no syökö se?" "Heikosti." "mitä on tullut?" "Pari ahventa." Sana näyttää kiirineen: miehet ovat juvalta, Savitaipaleelta, Suomenniemeltä ja Helsingistä. Heiltä hän kuuli rauhoituksen päättyneen. Peltoinlahden osakaskunnan jäsenet ovat ehdottaneet, että sen hallinnoima puolisko isoselästä suojellaan osakaskunnan omalla päätöksellä. jOUNi TikkaNEN antti Koli 10 Suomen luonto 13/2011. Silonsaari epäilee, että kauempana entisellä rauhoitusalueella näkyvät neljä pilkkijää ovat myös ahvenen perässä, koska ahven on parikymmenvuotisen rauhoituksen aikana lihonut mukavasti. Kuolimon kalastusalue on suojellut nieriäkantaa vuodesta 1990 lähtien rauhoittamalla järven syvimmät isoselän ja morovanselän kaikelta kalastukselta. Savitaipalelainen Matti Silonsaari on tällännyt reppujakkaransa vajaan sadan metrin päähän jäätiestä, entisen rauhoitusalueen rajalle. Vuodenvaihteessa rauhoituksen uusiminen kuitenkin tyssäsi paikallisen ammattikalastajan Jussi Karhun kanneltua siitä maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. laitoskannan perimä on liian kapea, joten viimeisen luonnonkannan heikkeneminen olisi kuolinisku lajille. Karhu on saanut vetää rauhoitusalueella kuusi kertaa talvessa nuottaa, mutta nyt hän haluaa myös troolata kesäisin. raUhOiTUkSEN päätyttyä paikalle ovat rynnänneet pilkkijät. kutukokoinen saimaannieriä. maaliskuisena arkipäivänä Kuolimolla on lentokeli: aurinko häikii ja potkurin suksi suhisee hangella. Tapio Karjalainen kertoo tulleensa paikalle ensimmäisen kerran tammikuussa, kun huomasi jäällä ison ukkoporukan. Hän kaataa repustaan viisi ahventa. nyt kassissa on 900 gramman ahven. rauhoitusalueen kohtalo tultaneen käsittelemään kaikissa oikeusasteissa, mutta prosessin kestäessä kalastus on vapaata. Kuolimon saimaannieriää on yritetty siirtää laitoskasvatuksen kautta muualle Saimaan vesistöön mutta heikolla menestyksellä. nieriää suojelee vielä välikoon verkkojen käyttökielto ja 70 sentin alamitta. "ei yhtään nieriää?" "ei ole näkynyt." Kuolimon saimaannieriä on taantunut 1990-luvun alusta, mutta yksittäisiä poikasia saadaan vielä. Se täytyy tarkistaa. Suksi suhisee. Syvemmältä pilkittäessä uimarakko pullahtaisi suusta. SUUriN Uhka nieriälle on silti troolaus. Sitä hän ei sano, että kalan silmät jäätyisivät ja sen iho vaurioituisi joka tapauksessa. Luonto ja ympäristö nyt joUni tiKKanen Entisellä rauhoitusalueella pilkkivä Tapio karjalainen ei ole nähnyt nieriöitä: "jos joku saa, se pitää sen tietenkin salassa." Pilkkijät kiirehtivät jäälle, kun rauhoitus katkesi ammattikalastajan valitukseen. meni rauha VIIMEISIÄ VIEDÄÄN saimaannieriälTä m aailman viimeinen luonnonvarainen saimaannieriäkanta Savitaipaleella ja Suomenniemellä sijaitsevassa Kuolimojärvessä voi kuolla sukupuuttoon vielä tämän vuoden aikana
merkittävin radioaktiivisista aineista on cesium-137, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta. elintarviketurvallisuusvirasto evira on tehostanut elintarvikkeiden radioaktiivisuusvalvontaa hankkeella, jossa kerätään tietoja radioaktiivisten aineiden esiintyvyydestä muun muassa metsämarjoissa, sienissä, kalassa ja riistassa. Karlströmin mukaan tilanne on kohtuullisen hyvä verrattuna ruotsiin ja norjaan. Keitinvesikin on heitettävä pois" Sienissä on lajikohtaisia eroja. jonakin päivä sille saattaa olla tarvetta." Valtakunnallinen yhteenveto tuloksista valmistuu alkukesällä. "mitään yllätyksiä ei ole tullut. 06 5. 2345 kBq/m2 kBq/m2 4580 kBq/m2 611 kBq/m2 1123 kBq/m2 2345 kBq/m2 4580 kBq/m2 SäteilytUrvaKeSKUS Punalatva voi edistää suojelua jOENSUUN Seudun luonnonystävät haluavat, että kaupungin edustalla sijaitsevat Sortavalansaaret suojellaan. esimerkiksi rouskuissa, orakkaissa, kangastateissa, kehnäsienissä ja mustavahakkais- lyhyeSti sa on runsaasti cesiumia jo lievänkin laskeuman alueella. "Siellä on ympäristössä sen verran radioaktiivista materiaalia, että poroja joudutaan edelleen ruokkimaan." Säteilyturvakeskuksen laatimasta tshernobylin onnettomuuden jälkeisestä laskeumakartasta voi nähdä, että pahimmat laskeumat tulivat Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. aLiCE karLSSON Uusi mittari tulossa tunturiin rUSkaMiTTari (Agriopis aurantiaria) on levittäytymässä tunturikoivikoihimme. "Sienien radioaktiivisuudesta saa 90 prosenttia pois liottamalla ja keittämällä. jos meillä päin sattuu jotakin, niin näytteiden tutkimusverkosto on valmiina. Birdlife Suomen mukaan se on silti syksyisin ahvenanmaan toiseksi runsain vesilintu telkän jälkeen, joten syyspyynnin mahdottomuus on varsin kyseenalaista. PErTTi kOSkiMiES Laskeuma-alueet 3. 2. 611 kBq/m2 1123 kBq/m2 1. ensimmäiset tuhot havaittiin tromssan seudulla 19971998 ja 20042006. Paikallisesti luonnontuotteista löydetään edelleen suosituksen ylittäviä pitoisuuksia, joten riistan- ja poronliha, marjat, sienet sekä kalat voivat sisältää huomattavasti cesium-137:ää. 06 kBq/m2 ahvenanmaa sallii haahkan kevätpyynnin ahvENaNMaaN maakuntahallitus sallii haahkan kevätmetsästyksen. ruskamittarin toukat syövät koivikot lehdettömiksi samoin kuin tunturija hallamittari, mutta toistaiseksi ne ovat kuoriutuneet myöhemmin kesällä. ydinlaskeuma näkyy yhä luonnossamme TShErNObyL räjähti 1986, mutta sen jäljet näkyvät yhä Suomenkin luonnossa. 3. tutkijoiden mukaan pakkaskausien lyhentyminen helpottaa munien säilymistä talven yli ja saa toukat kuoriutuman aiemmin. PErTTi kOSkiMiES Cesium-laskeuma on esitetty kilobecquereleinä neliömetriä (kbq/m²) Laskeuma-alueet kohden 1987. 1. "noin 40 kuntaa ja kuntayhtymää vähintään 400 näytteellä on mukana", hankkeen vetäjä, ylitarkastaja Ulla Karlström evirasta iloitsee. alueilta, joilla laskeuma tshernobylin onnettomuuden jälkeen oli suuri, löytyy edelleen korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia esimerkiksi sienistä", Karlström sanoo. Vähiten radioaktiivisuutta keräävät kantarellit, herkkutatit, punikkitatit, lampaankäävät, voitatit, mesisienet, huhtasienet, korvasienet ja tuoksuvalmuskat. ajatuksena olikin muistuttaa näiden alueiden marjan- ja sienenpoimijoita. Haahka on taantunut itämerellä rajusti ja Suomen saaristoissa 40 prosenttia 1990-luvun jälkeen. "perusteena on harvinainen kasvi, punalatva (Eupatorium cannabinum), joka on luonnonkasvupaikoilla hyvin harvinainen", dosentti Heikki Simola joensuun yliopistosta toteaa. aLiCE karLSSON Suomessa on... 2. 5. 4. päätöstä perustellaan sillä, että lajia ei voi syksyllä metsästää. 4. "Valmiusketjua on nyt entisestään vahvistettu. 85 000 hirveä KUvat wiKimedia commonS 5 300 000 ihmistä 135140 sutta 600 000 koiraa wiKimedia commonS (läHteet: rKtl, SUomen Kennelliitto, tilaStoKeSKUS) 13/2011 Suomen luonto 11
"Kyyveden pohjoisosassa on matala Suovunselkä, johon on tullut vuosikymmeniä turveteollisuuden vesiä. takkisen mukaan siellä, missä on valitettu, lupaehtoja on myös tiukennettu, kun elY-keskuksilla on ollut enemmän selkänojaa vaatimuksilleen. jOUNi TikkaNEN 12 Suomen luonto 13/2011. Lasse Svahnbäckin vuonna 2007 julkaistu väitöskirja paljasti, että rannikkovesien ja monen mökkijärven pilaantuminen voi johtua virheellisiin huuhtoumamittauksiin perustuvasta ympäristöluvasta. näin huuhtouman eloperäisen aineen määrä ja sen aiheuttama hapenkulutus arvioidaan kymmenkertaisesti alakanttiin. ongelmana voi pitää sitäkin, että valumaveden kenttämittaukset tehdään määrävälein, vaikka pari reipasta kesäsadetta aiheuttavat usein yhtä suuren huuhtouman kuin koko muu vuosi yhteensä. Sallantaksen mukaan vanhan, maatuneen turvekentän lähiasukkaat voivat kertoa, että rankkasateen jälkeen vesi ei koskipaikassa edes kohise vaan plötsähtelee, koska se on niin sakeaa. kyLLäSTyNEET ranta-asukkaat ovat polkaisseet pystyyn kansanliikkeitä eri puolilla Suomea, muun muassa Parkanossa sekä etelä-Savon Puulavedellä ja Kyyvedellä. nyt kaikkien soiden huuhtoumaa käsitellään kui- tenkin alueellisena keskiarvona. turveteollisuus on vastustanut Svahnbäckin tutkimuksen soveltamista lupamenettelyyn, vaikka Syken vanhempi tutkija Tapani Sallantaus pitää sen paikkansapitävyyttä selvänä. aarno iSomäKi / vaStavalo Luonto ja ympäristö nyt rankkasateen sattuessa saostusaltaat eivät riitä. oikeastaan ei siis tiedetä, miten paljon uudelta turvetuotantoalueelta tulee valumaan eloperäistä ainesta vesistöihin. lisäksi ympäristövaikutusten arvioinnissa mitataan karkeaa kiintoainetta, joka kattaa vain kymmenesosan kaikesta eloperäisestä aineksesta. kuva jalasjärveltä vuodelta 2008. Turpeennoston valumahaitat aliarvioiTu Ympäristöluvat perustuvat hyvin hatariin mittauksiin. S VESIEN PILAAJA uomen ympäristökeskus (Syke) on alkanut selvittää, mistä turpeennoston vesistökuormitus johtuu. "Svahnbäckin tulokset ovat silkkaa pässinlihaa", hän sanoo. Svahnbäckin mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa on ongelmia kolmella tasolla. tätä ei kuitenkaan oteta huomioon nykykäytännössä lainkaan", hän kertoo. SOidEN ja suokerrostumien välillä on jopa 20-kertaisia eroja eloperäisen aineksen huuhtoutumisessa. nyt Vapolla on taas vireillä kolme anomusta uudesta turvetuotantoalueesta, mutta niihin kaikkiin on laadittu valitukset", sanoo liikkeen puuhamies Yrjö Takkinen. "Kun tuottaja tietää aina millaista turvetta suolla on, siitä pystyttäisiin arvioimaan, miten vesistökuormitus tulee vaihtelemaan
nykyinen politiikka ylläpitää kuitenkin olemassa olevia rakenteita. KHo kuitenkin palautti hankkeen uuteen käsittelyyn saadakseen käsityksen ennen kaikkea viitasammakon suojelusta. vettä pumpattaisiin 33 000 kuutiota päivässä, mikä tarkoittaisi oulun siirtymistä lähes täysin pohjaveden käyttäjäksi. euroopan bruttokansantuote kasvaisi 620 miljoonalla eurolla eli noin kuudella prosentilla vuoteen 2020 mennessä. alkamassa on nyt neljäs täysi lupakäsittelykierros. outokummun lähes luonnontilainen Viurusuo tunnetaan eräänlaisena turvetuotannon Vuotoksena. Professori Risto Seppälä katsoo itsenäisen metsäpolitiikan tulleen tiensä päähän: "Se on kytkettävä osaksi energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa." LiiSa hULkkO jorma iKonen / vaStavalo Monelle lajille tärkeä mustikka on taantunut talousmetsissä. 13/2011 Suomen luonto 13. Viurusuon osasuojelu tyrmätään luonnonsuojelupiireissä perusteellisesti. iSMO TUOrMaa Päästöt laskuun, talous nousuun jOS EU kiristäisi kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita 20 prosentista 30 prosenttiin, se lisäisi investointeja ja toisi miljoonia työpaikkoja. tähän tulokseen tultiin metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa Murroksen jälkeen. "Pitäisi irtautua eturyhmäajattelusta ja luoda rohkeasti koko yhteiskunnan hyvinvoinnin huomioon ottavaa politiikkaa", kiteyttää hanketta vetänyt professori Jussi Uusivuori. Korkein hallinto-oikeus (KHo) päätti maaliskuussa palauttaa turvehankkeen lähtökuoppiinsa paljolti suolta löytyneen uhanalaisen viitasammakon säilymisen varmistamiseksi. tuoreimmassa KHo:n pääiSmo tUormaa lyhyeSti töksessä ei oteta suoraan kantaa Viurusuon säilyttämiseen luonnontilaisena. vihreä talouskasvu loisi eurooppaan jopa noin kuusi miljoonaa uutta työpaikkaa. LiiSa hULkkO Oululaiset nousivat vesikapinaan OULUN lähiseudun asukkaat ovat nousseet kapinaan kaupungin vedenottohankkeen vuoksi. vesivaara-liikkeen aktii vien mukaan seuraukset vedenottoalueen luonnolle olisivat tuhoisat: suot kuivuisivat, luonnonsuojelulailla suojeltu Keihäsoja häviäisi, jo nyt turvetuotannosta kärsineen nuorittajoen vedenlaatu heikkenisi ja Kiiminkijoen kutupaikat pilaantuisivat. myös alueen piilopuroista oli saatu uutta tietoa. tutkimus osoittaa, että tiukemmat päästörajoitukset piristäisivät uusien investointien myötä euroopan markkinoita. turveyhtiö Vapo on nyt yrittänyt saada yli 300 hehtaarin suuruisen suon turvetuotantoon peräti 16 vuoden ajan. toistaiseksi Vapo ei ole suostunut Viurusuon suojeluun kokonaisuudessaan. oulun vesi aikoo pumpata pohjavettä Utajärven, ylikiimingin ja pudasjärven rajalla sijaitsevasta viinivaarasta. luonnonsuojeluvalvoja Pekka Salminen ympäristöministeriöstä sanoo Viurusuon kuuluvan niiden arvokohteiden joukkoon, joiden siirtämisestä suojeluun neuvotellaan metsähallituksen, Vapon ja paikallisen elY-keskuksen kanssa. viitasammakosta aikalisä viurusuolle UhaNaLaiNEN viitasammakko saattaa pelastaa outokummun Viurusuon turvetuotannolta. oulun veden johtaja Jouni Lähteenmäki perustelee hanketta sillä, että kaupunki elää nyt oulujoen pintavedestä, johon on tullut humusta, kun Fortum on säädellyt veden pintaa yhä rajummin muhoksen montan voimalaitoksen alapuolella. jOUNi TikkaNEN viurusuo on saanut nimensä viirupöllöltä. Metsistä hiilensitojia ja virkistyspaikkoja METSäaLaN on muututtava monipuolisemmaksi vastatakseen globalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja energiakysymyksiin. väitteet perustuvat hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin. tieto on tuoreesta tutkimuksesta, jonka toteutti saksalainen ilmastonmuutosta tutkiva potsdamin instituutti. tänä aikana siitä on tehty jo ainakin kahdeksan eri oikeusasteiden päätöstä. tutkimuksessa nostetaan esiin paperintuotannon lisäksi metsien muut käyttömuodot: metsän palvelut, kuten virkistys- ja matkailupalvelut, hiilensidontapalvelut ja luonnon monimuotoisuus
aspin tutkimusryhmä on löytänyt yhteyden geeniperimän köyhtymisen ja loisinfektioiden välillä. Sen sijaan ruotsissa joka kymmenennellä sudella on todettu luustovaurioita, pääasiassa selkärangan epämuodostumia. "Sukusiittoisuusaste on ruotsissa 30 prosenttia. aspin mukaan Fennoskandian susia tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja kannanhoitoa olisi suunniteltava yhdessä. Suomesta ruotsiin jolkottelevat hukat ovat vielä harvemmassa. "Susikannan geneettinen heikentyminen on tosiasia", suurpetojen populaatiogenetiikkaan perehtynyt oulun yliopiston eläinmuseon johtaja Jouni Aspi sanoo. Se tarkoittaa, että keskivertopentueen sisarukset ovat toisilleen läheisempää sukua kuin jos niiden vanhemmat olisivat täyssisaruksia", aspi selittää. Voimakkaasti sisäsiittoiset susikannat kärsivät perinnöllisistä sairauksista ja lisääntymismenestyksen heikkenemisestä. kannan tulisi koostua vähintään 3000 yksilöstä, jotta se säilyisi elinkelpoisena. 14 Suomen luonto 13/2011. "Yksilöitä pitäisikin siirtää populaatioiden välillä keinotekoisesti", aspi sanoo. Piia ahONEN uomen susikanta on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan pienentynyt. matka on pitkä, ja poronhoitoalueelle eksyminen päättyy herkästi luotiin. Luonto ja ympäristö nyt Suomen SuSien pitäisi saada täydennystä venäjältä HUOLI SUSISTA S Hukkien geeniperimä kapenee. muutoksiin. SUOMEN SUSiSSa ei aspin mukaan vielä ole nähtävissä sukusiittoisuuden seurauksia. Suomen, ruotsin, norjan ja Venäjän Karjalan sudet ovat historiallisesti ja geneettisesti samaa populaatiota. lisäksi pentueet ovat selvästi pienempiä kuin muualla maailmassa. ruotsalaissudet kaipaavat kipeästi uutta geeniainesta Suomesta, mutta uutta verta tarvitaan myös meillä. Kun lisäksi geenivaihto Venäjän Karjalan susien kanssa on nykyään vähäistä, ei hukan tulevaisuus maassamme näytä kovin valoisalta. "ryhmässämme valmisteilla olevan väitöstutkimuksen mukaan populaation sukusiittoisuus on kasvanut ja yksilöiden sisäisen geneettisen muuntelun määrä alentunut merkitsevästi viidentoista viime vuoden aikana." Perinnöllisen muuntelun hupeneminen voi vähitellen vaikeuttaa populaation sopeutumista elinympäristön eero Kemilä /leUKU Skandinaviassa, Suomessa ja venäjän karjalassa elelee nykyään korkeintaan 1000 sutta. Suomalaiset susiemot saavat nykyään sulhasia Venäjältä vain harvakseltaan, sillä Venäjän Karjalan susikanta on pienentynyt hirvien määrän vähentymisen ja säätelemättömän metsästyksen seurauksena
"noin tuhat vuotta sitten hapettomuus itämerellä on ollut laaja-alaisempaa kuin nykyään", tutkimusprofessori Aarno Kotilainen Geologian tutkimuskeskuksesta sanoo. Haahtela tutkiikin nyt yhdessä ekologi Ilkka Hanskin ryhmän kanssa, liittyvätkö sairaudet yleisemmin luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. "tämä liittyi keskiajan lämpömaksimiin (vuosina 9001200), jolloin meren lämpötila oli hieman nykyistä korkeampi." Pienellä jääkaudella (14501850) ilmasto oli sen sijaan viileämpi ja itämeri jopa kaksi astetta nykyistä kylmempi ja myös hapekkaampi. Se näyttää pitävän paikkansa. Sitä ei voi selittää millään geneettisillä eroilla, jotka olemme myös tutkineet, ei myöskään geoklimaattisilla eroilla. "Venäjällä koululaisista kaksi prosenttia oli herkistynyt koivun siitepölylle, kun Suomen puolella luku on 26 prosenttia. p-G wiKStröm / KUvaliiteri tutkittua aarno Kotilainen / GtK Sedimenttipatsaasta voi lukea meren historiaa. itämeri herkkä hapettomuudelle SEiTSEMäN iTäMErEN maan inflow- tutkimushankkeen alustavat tulokset osoittavat, että meren lämpötila ja happipitoisuus ovat vaihdelleet melkoisesti kautta aikain. merivesi on salmessa nyt noin 1,5 astetta lämpimämpää kuin keskiajan lämpökaudella noin tuhat vuotta sitten. Grönlannin ja Huippuvuorten välisessä Framinsalmessa virtaava vesi on lämmennyt kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan noin kahdella asteella sadan viime vuoden aikana. nykyinen kuormitus yhdessä ilmaston lämpenemisen kanssa merkitsee happikatojen ja rehevöitymisen voimakasta lisääntymistä. aLiCE karLSSON arktiselle alueelle virtaa ennätyslämmintä vettä aTLaNTiLTa pohjoiselle jäämerelle virtaava vesi on lämpimintä 2000 vuoteen, kertoo tiedelehti Science. allergioiden, astman, keliakian, eturauhassyövän ja masennuksen kaltaisten tautien yhdistyminen ympäristön köyhtymiseen veisi argumentoinnin luonnonsuojelun puolesta aivan uudelle tasolle. jOUNi TikkaNEN Luonnonkukkalaikut parantavat satoa MiTä USEaMPia luonnonkasveja viljelmällä kasvaa, sitä suurempi joukko pölyttäjälajeja ja -yksilöitä siellä elää ja sitä aktiivisimmin ne lentelevät myös viljelykasvien kukilla. niillä sato on suurempi kuin rikkaruohoista puhtaaksi raivatuilla samankokoisilla viljelmillä. PErTTi kOSkiMiES Oho! "v iH erH o m een K a Sv U n t U rva löy t y y B rySS el iS tä ja y m pä riS töjä r je S t öjen Kot ic it y iS tä ." Ju ha Aalto il an ko lu m n i M aa se ud un tu leva is uu d es sa 21.2.2011 rikkaruoholaikut parantavat yhden lajin viljelmän satoa. 13/2011 Suomen luonto 15 wiKimedia commonS. tutkimuksessa testattiin hygieniahypoteesia, eli sitä heikentääkö elinympäristön mikrobien väheneminen elimistön puolustuskykyä. näin kertoo Helsingin yliopiston professoreiden Mikael Knipin ja Tari Haahtelan yhteistutkimus. tuhat vuotta sitten meri oli liki luonnontilassa. Kotilaisen mukaan tieto menneiltä ajoilta ei tiedä itämerelle hyvää. tämä on osoitettu eteläafrikkalaisilla auringonkukkapelloilla, joille on jätetty laikuittain luonnonkasveja. tulokset perustuvat sedimenttinäytteisiin, jotka paljastavat itämeren historiaa 6000 viime vuoden ajalta. lämpeneminen ylittää selvästi luonnollisen vaihtelun. tutkijat uskovat, että veden lämpeneminen on osaltaan syypää arktisen merijään viimeaikaiseen hupenemiseen. Piia ahONEN koivun, lepän ja haavan siitepölyhiukkasia. Lajien kato voi lisätä sairauksia vENäjäN karjaLaSSa ihmisillä on huomattavasti vähemmän niin sanottuja sivilisaatiosairauksia kuin 120 kilometriä lännempänä, joensuun ympäristössä. Se liittyy suoraan elintapa- ja ympäristökysymyksiin", Haahtela sanoo
eivätkä opettajat ole opiskelleet sen pidemmälle. Kone on myönnytys meijerien vaatimuksille, sillä tila elää maidosta. eikä kyse ole viime aikojen muodikkaasta trendistä, "downshiftaamisesta". Stolzfuss kertoo, että kärryhevoset hankitaan etupäässä seudun raviradoilta. ostoksilla kärryjen tavaratilaan pakataan eineksiä. maissia viljellään rehuviljaksi. Puhelin py- Sinimaaria KanGaS Suurin osa noin 200 000 amishista elää Pennsylvanian, Ohion ja indianan osavaltioiden maaseudulla. 16 Suomen luonto 13/2011. "jotkut meistä ovat käyneet katsomassa Sveitsissä ja Saksassa, mistä esi-isät aikoinaan lähtivät. Haluaisin itsekin käydä, mutta se on tuskin mahdollista", kertoo John Stolzfuss, jonka maitotilaan olemme päässeet tutustumaan kärrykyydillä tietenkin. amishit eivät vastusta geenimuunneltua viljelyä. tilan hevoseläimet asustavat siistissä navetassa karjan kanssa, maissioljet pahnoina. työhevoset ja muulit kasvatetaan yleensä itse. Paitsi että konevoimassa piilee ylpistymisen vaara, se hurauttaisi kulkijan liian kauas yhteisöstään. jotkut työskentelevät viljelyn ohessa tai sijaan puuseppinä, toiset tehtaissa. Koulu-uran lyhyys asettaa omat rajoituksensa ammatinvalintaan: amishit käyvät opinahjoaan vain pakolliset kahdeksan vuotta. ne ovat kilpauransa päättäneitä tai eivät ole pärjänneet tarpeeksi hyvin. Sähköiset viestimet ovat tiukasti pannassa. äky on pastoraalinen. muutto ei silti houkuttele; useimmat amishit tahtovat pysyä suvun lähellä. Yhdysvaltojen suurin amish-yhteisö jatkaa elämäänsä lancasterin piirikunnassa Pennsylvaniassa samaan tapaan kuin asettuessaan sinne 1700-luvulla. tai ei aivan. Perheellä on myös kaasulla toimiva liesi ja jääkaappi. lehmilaitumien keskeltä kohoaa viljasiiloja ja valkeita taloja. "Käytämme kyllä tarvittaessa taksia", Stolzfuss myöntää. syy ulkorakennuksessa, jotta maailma ei valtaa sitä kaikkein pyhintä: kotia. aMiShiEN ELäMäNTyyLi on aina nojannut maanviljelyyn siksi he tälle viljavalle seudulle asettuivatkin. Harvinaisilla ulkomaanmatkoilla käytetään laivaa. Päätiellä hevoset liikkuvat autojen seassa. Sen vuoksi autot ja traktorit ovat pannassa. lehmien lypsy käy koneella, joka toimii generaattorilla. Katse saa turhaan etsiä sähkölinjoja. maissipellolla ahertaa muulivaljakoita ja tieliikenteestä vastaavat hevoskärryt. Konevoimaa karttavan yhteisön hiilijalanjälki on kuitenkin pieni valtaväestöön verrattuna. ToimiTTanuT jOrMa LaUriLa maaiLmaLta karttavat konevoimaa amishit 1700-LUVUN ELÄMÄNTYYLIÄ n amishit elävät yksinkertaisen pelkistetysti koillisen Yhdysvaltain maaseudulla. maa alkaa lancasterin alueella kuitenkin loppua niin valtaväestön asutuskeskusten kuin amish-yhteisönkin laajetessa
eteläafrikkalaisella lintuatlassivustolla uutisoitiin tiirojen pyytämisestä syötäväksi angolassa. Valinnanvaraa ei kuitenkaan ole. Kastetoimitusten vuoksi vatikaaniin piti saada riittävästi vettä. PUUTarhaSSa ei mitään kasva sattumalta, vaan kaikki on huolellisen pohdinnan tulosta. ravinteet virtaavat edelleen Chesapeakenlahteen, jonka surkeaa kuntoa yritetään nyt kohentaa. Uskonto toi käytännöllisiäkin ongelmia. Siellä on kuitenkin paljon vehreyttä. Perinteisiin nojaavan yhteisön on taivuttava nykyaikaistamaan menetelmänsä. avautuu ankaraa barokkipuutarhaa, vehmasta ja varjoisaa luonnonmetsän jäljitelmää sekä erilaisten tapausten muistoksi istutettuja puistikkoja. on havupuita läheltä ja kaukaa, välimeren seudulle tunnusomaisia pinjoja sekä kookkaimpina puina libanoninseetrejä. "Saamme äänestää, mutta emme voi asettua ehdokkaiksi. vatikaanin keltavalkoiset liput hulmuavat. Sitä paitsi amishien periaatteisiin kuuluu luonnon kunnioitus. Haluan tietää, missä maailmassa mennään", Stolzfuss kertoo. lancasterin kaupunkiin johtavan tien varren koetilalla satoa korjaavat valtavat puimurit. Yhteisön hiilijalanjälki on mitätön, mutta tilojen ympäristövaikutukset ovat paikoin hälyttäviä. uuden ja vanhan maailman kohtauspisteet hämmentävät. Kivenheiton päässä ahertaa muulivaljakko, joka puolestaan kiskoo perässään paalauskonetta. SiNiMaaria kaNgaS Vatikaani Tulkittua luontoa LUONTOMaTkaa suunnitellessa ensimmäisenä tuskin tulee mieleen pyhä istuin eli vatikaani. aihe on arka. Sen kasvuvoima kompensoi perinteisten menetelmien tuottamat pienemmät sadot. Päinvastoin gm-viljaa on helpompi viljellä ilman koneita. Pyyntimenetelmät ovat raakoja. muuttavien tiirojen lisäksi metsästyspaine kohdistuu muun muassa paikalliseen afrikanpikkuwilliam velmala tHeron de wit Monen tiiran matka katkeaa Länsi-afrikkaan. tiiraan, joka on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä laji. jotkut äänestävät ja yleensä republikaaneja, koska asumme maalla." vaikka TiLa on pieteetillä hoidettua perinnemaisemaa, idylli on pettävää. Viranomaisten mukaan lancasterin alueella on yksinkertaisesti liikaa lehmiä pinta-alaan nähden ja niiden lantaa huuhtoutuu vesistöihin hälyttäviä määriä. lintujen siivet katkaistaan, ja ne haudataan elävinä kaulaa myöten hiekkaan. Hortus vaticanin puisto kattaa mikrovaltion pinta-alasta puolet. amishit kavahtavat ulkopuolisten ja etenkin valtion sekaantumista elämäänsä. antiikin jumalten luontosuhteen selitetään aikoinaan toimineen henkistävänä ja kristillisyyteen valmistavana esiasteena. moni katolinen maa on lahjoittanut kansallispuunsa. aivan kuin pienoisrautatien pöydällä avautuu maisemia, jotka saavat tilan tuntumaan todellista avarammalta. puistoon on taidokkaasti mahdutettu yllättäviä näkymiä. vatikaanin puutarha on esimerkki paitsi luonnon muokkaamisesta myös sen tulkitsemisesta. haNNU NikLaNdEr angola Tiiroja pyydetään ruuaksi MarraSkUUSSa saatiin jälleen masentava muistutus lintujemme vaaroista muuttomatkallaan. entä kuinka pasifismistaan tunnettu yhteisö suhtautuu politiikkaan. Viljely on heille hengellistä toimintaa. matkalla eric vandeville / Gamma / SKoy "mutta luen sanomalehden joka aamu. Hiukan yllättäen maisemassa on paljon kreikkalaiseen mytologiaan viittaavia patsaita. luonto näytetään ihmiskäden töitä korkeampana; eräästä paikasta saadaan jopa pietarinkirkko vaikuttamaan pieneltä luojan maiseman rinnalla. tiirat otetaan kiinni siimaan kiinnitetyn koukun ja syötin avulla. vaikutelmaa vahvistaa se, että puistoon otetaan vain vähän kävijöitä kerrallaan ja vierailut pitää varata kauan etukäteen. uudistuksiin on tarjolla valtion tukia. näin ne säilyvät tuoreina kuluttajille asti. WiLLiaM vELMaLa 13/2011 Suomen luonto 17. Yhteisön säännöt eivät myöskään vastusta geenimuunneltua siemenviljaa. Suomalaiset kala-, lapin- ja pikkutiirat levähtävät muuttomatkallaan pitkin afrikan länsirannikkoa, esimerkiksi angolassa. osaltaan se selittää taidokkaat suihkulähteet ja evankeliumien lailla neljää reittiä yhteen solisevat purot. Vastoin yleistä luuloa kaikki amish-tilat eivät silti ole luomutiloja eikä kemikaalien käyttöä ole rajoitettu. erityisen vähän on kukkapenkkejä, huomio tahdotaan kiinnittää pysyvämpään. monille tiloille on asetettu uhkavaatimus: lannan käsittely ja säilytys on nykyaikaistettava ja ojien pientareille jätettävä leveämmät suojavyö- hykkeet. He eivät esimerkiksi maksa sosiaaliturvamaksuja eivätkä hyödynnä sosiaalietuja
useilla alueilla näsiä on kuitenkin uhanalainen metsien koristus ja kasvaa tavallisesti yksittäisinä pensaina. lehtonäsiä on melko harvinainen, mutta paikoin sitä on runsaamminkin. Kuori on vaalean harmaanruskea ja uusi vuosikasvain karvainen. lehtonäsiä on hidaskasvuinen ja sen korkeus on yleensä puolesta metristä metriin. lehtonäsiä on pensastomme kummajaisia. ne ovat kierteisesti ja tiheässä. ihmiselle pensas on tappavan myrkyllinen. n äsiöiden suvun noin 70 lajista kasvaa Suomessa, levinneisyysalueensa pohjoislaiteella, vain lehtonäsiä. elinalue ulottuu ahvenanmaalta Keski-lappiin. muualla lehtonäsiää on lauhkeilla ja viileillä vyöhykkeillä Pyreneiltä ja Brittein saarilta Fennoskandiaan ja mustanmeren liepeille sekä Keski-uralin itäpuolelle asti. Kesäisiä ulkoilusäitä odottelevilta kukinta jääkin näkemättä. iSmo peKKarinen / KUvaliiteri kukat puhkeavat suoraan varresta lehtonäsiä viihtyy runsasravinteisissa, lehtomaisissa metsissä, etenkin metsänlaiteilla. sen viehkot kukat houkuttelevat hyönteisiä, ja myöhemmin linnut syövät sen marjoja. Kaukasuksella on erillisesiintymä. Siksi näsiä onkin runsaimmillaan lehtokeskuksissa kuten etelä-Hämeessä, paikoin Pohjois-Savossa, Kuusamon kalkkialueilla ja Kittilän lehtokeskuksessa. Vaikka harjujen alarinteet ja moreenikumpareikot vaikuttavatkin kuivilta, pohjaveden pinta on melko lähellä ja virtaava vesi lisää paikan ravinteisuutta. kuukauden laji: näsiä Punavioletti hENry värE viETTELijä Lehtonäsiä on kevään ensimmäisiä kukkijoita. toista lehtonäsiän näköistä kasvia ei Suomen luonnossa kasva. 13/2011 18 Suomen luonto 11/2011. tasasoukkia, ruodittomia, pyöreän suippopäisiä 38-senttisiä lehtiä on vain kesän vuosikasvaimessa varren kärkiosassa. taipuisat sitkeät oksat ovat yläviistoja. leutoina keväinä kukinta alkaa jo maaliskuun lopulla ja on ohitse pohjoisessakin jo toukokuussa, viimeistään aivan kesäkuun alussa
Vanha ennen käytetty ruotsinkielinen nimi källarhalsbär tulee Saksasta. nelilukuisten kukkien terälehtimäiset verholehdet ovat leveän suippoja. omaleimaisuutta korostaa terttumainen kukinto, jonka perättömät kukat puhkeavat suoraan varresta. Vain harvalla kasvilla on yhtä monipuolinen laajalti käytetty nimistö näiltä vuosilta. Suppilon keskeltä pilkottaa kahdeksan hedettä kahdessa kiehkurassa eri tasolla. tuleva kemian professori Pehr Adrian Gadd kirjoitti jo 1751: "muutamia marjoja annetaan pikku lapsille matojen menoksi, heidän sanotaan niistä siten kyllä pääsevänkin, mutta on siinä hengenmenokin pelättävissä." metseriini lamauttaa hermotoiminnan. Se on selkeä viite siitä, että kukat palkitsevat pölyttäjää. Myrkyllinen latvasta juuriin näsiä on kauttaaltaan hyvin myrkyllinen. Kukkaa avaamatta näkee heteistä vain neljä. oululaisen asessori Johan Julinin ohje kuinka vitsalla kuritettua lasta hoidettiin, saattaisi kiihdyttää mieliä nykyisin: "marjoja sekoitettiin voin, tervan, tupakan ja valkosipulin kanssa lasten vitsavoiteeksi." lieventäviin salvoihin marjoja käytettiin muutoinkin. Perusoppaat eivät paljasta, onko kukissa mettä, ja ihmiset tuntuvat aistivan tuoksunkin eri tavoin. n riidenmarja NäSIäN eli riidenmarjan kukat puhkeavat varhain keväällä suoraan varresta. Pensas viihtyy lehtomaisten metsien laiteilla. myrkyllisyydestään huolimatta näsiää käytettiin lääkkeenä pitkään, mihin viittaa kansannimien samankaltaisuus jo 1700- ja 1800-luvuilta kuten nasiainen, nassian marja, nessian marja, rijsimarjot, risimarjat, risin marjot, riihipuu, näsenen, näsiän marjat ja näsenenmarjapuu. Sitä vastoin linnuille marjat käyvät ravinnosta, ainakin rastaat ja punarinta levittävät kasvia etäälle emostaan. Kasvi on rauhoitettu Ahvenanmaalla. 13/2011 Suomen luonto 11/2011 19. Siellä missä näsiää on runsaammin, se avittaa varhaisten medenkerääjien selviämistä ja samalla näsiän pölyttämistä. näsiän punavioletit kukat ovat kahdenneljän ryhminä. Kukilla käyvät ainakin mehiläiset ja myöhemmin keväällä myös kärpäset. näsiällä hoidettiin riisitautia, mistä nimi risi ja riihi. tuoksuaineita kukissa kuitenkin on. Siten jo muutama marjakin voi olla kohtalokas annos, eikä kokeiluja pidä tehdä. myrkytystapauksia aiheuttavat kuitenkin lähinnä kirkkaanpunaiset luumarjat, joissa myrkyllistä metsereiiniä on erityisen paljon. ehkäpä näsiästä on erilaisia kantoja, tai saattaapa tuoksu heiketä, kun pölytys on tapahtunut. marjojen myrkkypitoisuus voi vaihdella ja ihmiset reagoivat eri tavoin, lapset herkemmin kuin aikuiset. Siitä on luonnehdintoja hyvin voimakkaasta mitättömään
Suomessa elää vakinaisesti viisi matelijalajia ja viisi sammakkoeläinlajia. Sammakkoeläimemme ovat sammakko, viitasammakko, rupikonna, vesilisko ja rupilisko. Se oli aiemmassa listauksessa silmälläpidettävä, mutta koska vaskitsasta on kertynyt uusia havaintoja koko sen levinneisyysalueelta eikä merkkejä taantumisesta ole, niin lajin ei katsota olevan uhattuna. Hän laati yhdessä Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Ilpo Mannerkosken kanssa näitä lajeja koskevan osion Punaiseen kirjaan. Punaiseen kirjaan ovat päätyneet kangaskäärme, rantakäärme ja rupilisko. uhanalaiset lajimme osa 3: Matelijat ja sammakkoeläimet uusimmassa uhanalaisselvityksessä rantakäärmeen tilanne on kohentunut. Kangaskäärme on vaarantunut kuten edellisessäkin Punaisessa kirjassa, mutta rantakäärmeen luokitus keveni vaarantuneesta silmälläpidettävään. ilmeisesti istutusalkuperää oleva mölysammakko on myös vakinaistanut asemansa tulokaslajina turun ruissalossa. rupilisko puolestaan on nyt erittäin uhanalainen, kun se vuoden 2000 listalla oli vaarantunut. "aiemmissa listauksissa esimerkiksi kyy on näyttänyt taantuvan, mutta nyt lajin taantuminen ei ole ainakaan erityisen voimakasta", terhivuo sanoo. maan ja veden 3/2011 20 Suomen luonto 13/2011 hiljais. ne ovat karuihin oloihimme sopeutuneita todellisia pärjääjiä", iloitsee eläinmuseon yli-intendentti Juhani Terhivuo. Vaskitsa taas luikerteli listalta pois. matelijoitamme ovat ranta- ja kangaskäärme, kyy, vaskitsa ja sisilisko. Kaikkien lajien levinneisyysalueet ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, joten olettaa sopii, ettei myöskään kannoissa ole koko maata ajatellen tapahtunut suuria muutoksia. Uhanalaisia ovat kangaskäärme ja rupilisko. jOhaNNa MEhTOLa "USEiMMiLLa MaaMME matelijoilla ja sammakkoeläimillä näyttää menevän melko hyvin
riSto pUranen / vaStavalo et rantakäärmeen luokitus keveni vaarantuneesta silmälläpidettäväksi. 13/2011 Suomen luonto 3/2011 21
· Tarkkaile kurnuttajien puuhia, mutta älä häiritse. 22 Suomen luonto 13/2011 aUne valliUS /vaStavalo liSSe tarnanen. Sitä tavataan vain kaakkois-Suomessa ja ahvenanmaalla. Mölysammakko on uusi tulokas. rupikonnalla menee hyvin. aUta SammaKKoeläimiä jUhaNi TErhivUO julkaisi yhdessä muiden maailman johtavien sammakkoeläintutkijoiden kanssa Journal of Applied Ecology -sarjassa artikkelin, jossa annettiin käytännöllisiä ohjeita lähinnä trooppisten sammakkoeläinten pelastamiseksi. · Elinympäristöjen kosteuden liiallisen haihtumisen estäminen esimerkiksi sadettimilla. rupilisko on erittäin uhanalainen. tässä muutamia osin jo kokeiltujakin keinoja: · Lisääntymispaikkojen suojaaminen puilla ja muilla katteilla liiallisen haihtumisen ehkäisemiseksi. · Pienvesien varjostus veden lämpötilan laskemiseksi
Siksi kaikki havainnot ovat kullanarvoisia, myös tavallisista ja yleisistä lajeista kuten sisiliskosta ja sammakosta. Sammakkoeläimistä yli kolmannes on vaarassa kuolla sukupuuttoon. myös selkeä muutos vuosikausia elinvoimaisessa esiintymässä on tärkeää tietoa." ihminen vaikuttaa näiden maata matavien ja kosteikoissa viihtyvien lajien elämään myös asennetasolla. (09) 191 28844. matelijat ja sammakkoeläimet ovat herkkiä ympäristömuutoksille ja ne ovat hyvin paikkauskollisia. Virkamiestyönä ei matelijoiden ja sammakkoeläinten kartoituksia kuitenkaan pystytä tekemään. lajikato on kuitenkin kova ja monet lajeista ovat uhanalaisia. "näitä lajeja ei voi laskea kuten lintuja tai nisäkkäitä. Kannatan kyyn osittaista rauhoittamista elinympäristön mukaan. Kuinka moni meistä säikähtääkään vähänkin käärmemäisen eläimen nähdessään. Pihasta sen voisi pakkotilanteessa hävittää, mutta metsässä se pitäisi jättää rauhaan", terhivuo sanoo. Ilmoita havaintosi: www.luonnontieteellinenmuseo.fi/hatikka tai juhani.terhivuo@helsinki.fi, p. Samoin havainnot kudusta ja toukista ovat tervetulleita", terhivuo toteaa. ahvenanmaan kanta on ilmeisesti peräisin joko ruotsista tai Virosta ja Kaakkois-Suomen kanta Venäjältä. ne kaikki ovat uhkia rupiliskolle", terhivuo summaa. Sen vuoksi sitä varmasti myös aika surutta hävitetään. nyt nämä paikat voidaan ottaa entistä paremmin huomioon rakentamisessa, vesien sääntelyssä sekä kalaistutuksissa. "ihminen, ilmastonmuutos, loissienet ja jo euroopassakin tavattu ranavirus verottavat sammakkoeläimiä", terhivuo listaa. ranavirus leviää ilmeisesti kalaistutusten mukana ja sitä on tutkittu myös suomalaisista sammakoista. Voi olla, että tätä pientä lohikäärmettä muistuttavaa liskoa on elänyt yhtenäisemmälläkin alueella maassamme, mutta lämpökauden jälkeen ilmaston viileneminen on voinut supistaa sen levinneisyyttä. Se voi olla täysin vaaraton rantakäärme, vaskitsa tai sisilisko. Sitä tavataankin vain Kaakkois-Suomessa ja ahvenanmaalla yksittäisillä paikoilla. minkäänlaista laskentamenetelmää ei ole. Sammakkoeläimet paineessa Vaikka meikäläisillä lajeilla meneekin kohtalaisen hyvin, ovat varsinkin sammakkoeläimet maailmanlaajuisesti suuren paineen alla. Punainen listakin laaditaan pitkälti eläinmuseon Hatikka-tietokantaan lähetettyjen havaintojen perusteella. "rupilisko on meillä levinneisyysalueidensa äärirajoilla. onneksi virusta ei ole ainakaan toistaiseksi meiltä löytynyt. tutkimuksen kannalta kuolleiden sammakoiden ilmoittaminen ja niiden lähettäminen jatkotutkimuksiin on tärkeää. "Ympäristökeskus on kartoittanut rupiliskon elinpaikkoja Kaakkois-Suomessa, joten ne ovat aika tarkkaan selvillä. osa lajeista kuten rantakäärme ja sisilisko liikkuu päiväsaikaan ja paistattelee mielellään auringossa. lajit ovat myös hankalia tutkittavia, koska niiden elintavat ja elinalueet poikkeavat paljon toisistaan. "jos löytää suuren määrän kuolleita eläimiä, kannattaa tällainenkin havainto ilmoittaa ja lähettää näyte luonnontieteelliseen keskusmuseoon. ja vaikka se olisikin kyy, ainoa myrkyllinen käärmeemme, voi myös sen kanssa oppia elämään. Vaskitsa puolestaan viihtyy omissa piiloissaan. liSSe tarnanen vesilisko elää Etelä-Suomessa, mutta yksittäisiä havaintoja lajista on Oulun korkeudelta asti. 13/2011 Suomen luonto liSSe tarnanen 23. Varsinkin tehokas maankäyttö ja asutuksen leviäminen hävittävät niiden elinympäristöjä kuten kosteikkoja, ojia ja lammikoita. ruotsissa laji on elinvoimainen", terhivuo kertoo. kuin pieni lohikäärme rupilisko on uuden listauksen mukaan erittäin uhanalainen. "Kyy on matelijoista ja sammakkoeläimistä ainoa, jota ei ole rauhoitettu. lajeja tunnetaan lähes 6800, mutta niitä arvellaan olevan jopa 15 000. esimerkiksi kangaskäärme on piilotteleva, vähän liikkuva laji, jota on vaikea havaita. tässä asiassa merkittävässä roolissa ovat luonnossa liikkuvat havaintojen tekijät
"Kevät on parasta retkeilyaikaa bongata herppejä. lisäksi niitä voi tiedustella Suomen herpetologisesta yhdistyksestä. nyt kun se ei ole rauhoitettu eikä uhanalainen, siitä ei ihmisten mielestä tarvitse niin välittää." Gustafssonia kiehtoo matelijoissa ja sammakkoeläimissä niiden kauneus. "esimerkiksi kyy on läheltä katsottuna erittäin kaunis. ne ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia." n Lisätietoja: www.herpetomania.fi www.sammakkolampi.fi Lappalainen & Sirkiä: Suomalainen sammakkokirja, Kustannusyhtiö Sammakko 2009. vaskitsa on jalaton lisko. " Kevät on parasta retkeilyaikaa bongata herppejä." kyy on levinnyt lähes koko maahan, mutta kangaskäärmeen (alla) voi nähdä vain ahvenanmaalla. 24 Suomen luonto 13/2011. niitä ei vain osata arvostaa, kun niistä ei tiedetä. Ulkomaan luonto ja lajit ovat monelle paljon tutumpia kuin kotoiset sisiliskot, sammakot ja kyyt. Suomi on ainoa länsi-euroopan maa, jossa laji on yhä lainsuojaton. nahan väri voi myös vaihdella monissa eri sävyissä." Sammakkoeläimissä kiehtovinta on muodonvaihdos. Gustafsson luki tuoreinta matelijoiden ja sammakkoeläinten punaista listaa hyvillä mielin. monet lajit ovat vielä talvihorroksen jäljiltä kankeita ja paistattelevat mielellään päivää. "Kyyn rauhoittaminen olisi mielestäni perusteltua. Silloin niitä on helppo nähdä." retkiä järjestävät myös kunnat ja kaupungit. "nämä lajit kätkevät elintapoihinsa mielettömiä ihmeitä. näiden lajiryhmien tutkimusta kutsutaan herpetologiaksi. KUvat: liSSe tarnanen Kyyt ovat KaUniita MaTELijOidEN ja SaMMakkOELäiNTEN kantojen arviointi ja tiedot levinneisyysalueista perustuvat pääasiassa luonnossa liikkujien havaintoihin. järvenpääläinen Joonas Gustafsson on ollut herppiharrastaja yli 20 vuotta. rauhoittaminen ei varmasti poistaisi vihaa tai vainoa lajia kohtaan, mutta se antaisi sykäyksen ajattelulle, että kyykin voi tulevaisuudessa olla uhanalainen. etenkin kun se on juuri luonut nahkansa ja sen pinta on puhdas ja täysin naarmuton. yksi asia häntä lajien harrastajana kuitenkin harmittaa
Onneksi voimme vaikuttaa asiaan. Ilmastonmuutos ja elinympäristöjen voimakkaat muutokset muokkaavat luontoa ja uhkaavat hävittää myös Suomesta suuren määrän lajeja lopullisesti. Voit myös tukea ajatusta luontoystävällisestä eduskunnasta ja sanoa oman kantasi osoitteessa www.facebook. Vaan eipä ole pian meilläkään, jos tässä vielä hetki pöllöillään. com/pollovaalit www.sll.fi/vaalit www.facebook.com/pollovaalit 13/2011 Suomen luonto 25. Jos haluamme säilyttää Suomen luontomaana, kannattaa ihan jokaisen, puoluekannasta riippumatta, valita suosikkiehdokkaistaan se luontoystävällisempi. Muutkin kuin me luontoharrastajat olemme syystäkin ylpeitä kauniista ja puhtaasta luonnostamme. Kelpaa sitä monen ulkomaalaisenkin kadehtien ihailla heillä kun ei enää aitoa luontoa juuri jäljellä ole. EIKÖ VAIN. Aika, jonka jälkeen Suomen luonto ja sen lajikirjo eivät enää koskaan palaa entiselleen, on nyt ovella. ME SUOMALAISET VASTA OLEMMEKIN LUONTOIHMISIÄ. TULEVAT EDUSKUNTAVAALIT RATKAISEVAT, PYSYMMEKÖ MYÖS TULEVAISUUDESSA MAAILMAN PARHAANA LUONTOMAANA. Tarvitsemme eduskunnan, joka ei tee pöllöjä päätöksiä, vaan on valmis ponnistelemaan Suomen luonnon säilymisen ja sen tilan paranemisen puolesta. Jokaisen puolueen listoilta löytyy luonnon kannalta parempia ja huonompia ehdokkaita. Olemme suuren sukupuuttoaallon kynnyksellä. Pidetään pöllöt metsissä! Löydät Suomen luonnonsuojeluliiton vaalisivut osoitteesta www.sll.fi /vaalit
Sen tärkeä keväinen tehtävä on löytää sopiva pesäpaikka. Lentoon! Pienten siipien ei pitäisi kantaa kimalaisten kehoa, mutta onneksi kimalaiset eivät tiedä siitä mitään. TeKsTi ja KuvaT SEPPO ParkkiNEN 26 Suomen luonto 13/2011. Mantukimalaiskuningatar lentää maanpinnan tuntumassa väsymättä, jatkuvasti ympäristöään tarkastellen
Hedekukinnoista kimalaiset saavat meden lisäksi turkkiinsa siitepölyä, jonka ne sitten kuljettavat emikukintoihin lisää mettä hakiessaan. Kun kuningatar on riittävästi vahvistunut, se alkaa etsiä hyvää pesäpaikkaa. Kaikki kukkivat pajut ovat kimalaisille mieluisia. ajatellaanpa vain, millainen mesitarjonta isolla kukkivalla raidalla on verrattuna viereisen pellonpientareen muutamaan kymmeneen leskenlehteen. tehtävä ei ole 13/2011 Suomen luonto 27. Kun kuningatar löytää pellonpientareen komeasti kukkivan raidan tai rannan kiiltopajun, sen päivä on pelastettu. Sen on pian saatava ravittua itsensä tai se menehtyy. Yhtä hyvin kelpaa naaraspajujen pulleiden emikukintojen mesi kuin koiraspajujen hedekukintojen tarjonta. niiden siivet ovat siihen aivan liian pienet eivätkä ne pysty kannattamaan raskastekoista kehoa ilmassa. jos syksyllä näkee kukissa meden juontiin uppoutuneita kimalaisia, ne ovat yhteiskunnan muita jäseniä, työläisiä tai koiraita, jotka siinä nauttivat elämänsä viimeisiä aterioita. Pajut kuningattarelle elintärkeitä Kuningatar on nälkäinen herätessään keväällä yhdeksän kuukauden talvihorroksestaan. kiMaLaiSET eivät kykene lentämään. tähän päätyi saksalainen aerodynamiikan tutkija 1930-luvulla, ja samoihin johtopäätöksiin tultiin muuallakin. Sanasta yhteiskunta tullevat mieleen pikemminkin lähestyvät vaalit kuin kimalaiset. Kevät on kimalaiselle erittäin tärkeää aikaa, koska silloin ratkeaa, pääseekö yhteiskunta kehittymään. Pölytys tapahtuu; pajukin hyötyy. Kuningatar on asettunut talvilevolle pian aikuistuttuaan ja pariteltuaan, usein jo elokuun alkupuolella. toki kimalaiset poikkeavat mielellään leskenlehtien ja vaikka taskuruohojen kukissa, mutta eihän niiden tarjoama mesi ole kuin ehkä piristävää vaihtelua pääravintoon. Kimalainen on kuitenkin yhteiskuntahyönteinen, ja nyt keväällä kaikki liikkeellä olevat kimalaiset ovat kuningattaria, kimalaisyhteiskunnan perustajia. Ylivoimaisesti tärkein keväinen ravintolähde on paju. nimenomaan suomalainen, sillä Suomessa on erittäin hyvä kimalaisedustus. onneksi, sillä ilman kimalaisia suomalainenkin metsäluonto olisi aivan toisennäköinen. onneksi kimalaiset eivät kuulleet näistä tutkimustuloksista mitään vaan saavat rauhassa jatkaa jo 20 miljoonaa vuotta kestänyttä lentoaan. ehkä koko kuningattaresta syntymään tarkoitettu yhteiskunta on pelastettu, ehkä myös lähimetsän mustikkasato
koirailla ei ole myrkkypistintä. 28 Suomen luonto 13/2011. Kimalaisyhteiskunnassa vain kuningattaret talvehtivat. Mantukimalaiskoiraat ovat hieman naaraita vaaleampia, keskiruumiin keltainen väri ulottuu pidemmälle niskaan
Kimalaiset voivat tehdä hämmästyttävän pitkiä ravinnonkeruulentoja. olisiko tuossa pellolla sittenkin kanto, johon voisi perustaa pesän. työläisten tehtävänä on meden ja siitepölyn hakeminen kukista pesään. Sitten seuraa hämmästyttävä vaihe kuningattaren elämässä: se alkaa hautoa munia aivan kuin lintuemo. meden ne kuljettavat erityisessä mesimahassa, siitepölyn takajalkojen ulkosivujen siitepölyvasuissa. muutamalla kuivalla lehdellä kuningatar kuitenkin halunnee kotikolonsa vielä vuorata. työläisetkin voivat joskus lisääntyä vaikka eivät ole paritelleetkaan. Yhteiskunta on yksivuotinen. Pituus ratkaisee Kimalaiset ovat mesipistiäisiä. Yhteiskunta kasvaa kesän mittaan lajista ja oloista riippuen muutaman kymmenen tai muutaman sadan yksilön suuruiseksi. niinpä se alkaa tutkia lajilleen sopivaa koloa maasta tai puusta. Kimalainen ei siis ole pahoissa aikeissa vaan ainoastaan utelias. Hautominen ei yleisellä peltokimalaisella keskiruumis ja takaruumiin kärki ovat kellanruskeat. joskus se joutuu jopa valtaamaan pesäkolon siihen jo asettuneelta kirjosiepolta tai tiaiselta. useimmat kimalaiset tekevät pesänsä maahan, mutta kartanokimalainen pesii puunkoloissa, rakennuksissa ja linnunpöntöissä. niiden munista kehittyy vain koiraita. urakkaan saattaa kulua kaksikin viikkoa, jona aikana kuningatar kiertelee enimmäkseen maanpinnan tuntumassa palaten usein jo tarkistamilleen paikoille. myöhemmin kesällä syntyy työläisten lisäksi koiraita ja myös uusia kuningattaria, jotka siis pian pariteltuaan asettuvat talvilevolle. lämpimässä munat kehittyvät nopeasti, ja jo muutaman päivän kuluttua kuoriutuvat valkoiset, pienipäiset, jalattomat, täysin avuttomat toukat. Vuorauksen keskelle kimalainen muotoilee siitepölystä ja medestä pienen kakun, johon se munii kymmenkunta munaa. Kuningatar ruokkii niitä aluksi siitepölyllä, myöhemmin myös medellä. Kimalainen luottaa enemmän muihin aisteihinsa kuin kehnoon näköönsä, ja niinpä kannoksi epäilty kohde saattaa ollakin kevättöissä puutarhassaan ahertava ihminen. Kaikki ensimmäisen sukupolven kimalaiset ovat työläisiä, naaraita, jotka ovat kuningattareen verrattuina pienikokoisia. Hautova kuningatar pystyy tuottamaan jopa 38 asteen lämmön, mikä on vaihtolämpöiselle eläimelle hyvin harvinaista. jos pesäksi valikoituu vanha myyränkolo, se voi olla jo valmiiksi pehmustettu. aivan helppo, sillä kimalaisella on tarkat vaatimukset. ja kun kuningatar haluaa varmistua asiasta, sen on tutkittava ihmistä hyvin tarkkaan ja läheltä. kuningatar ulottuu kielellään pitkätorvisempien kukkien meteen kuin esimerkiksi mantukimalainen. 13/2011 Suomen luonto 29. Yksilönkehitys on nopeaa, noin kolmessa viikossa munasta kehittyy toukka- ja kotelovai- heen kautta aikuinen kimalainen. niiden on todettu löytävän kotipesälleen jopa yli kymmenen kilometrin etäisyydeltä! ensimmäisen työläissukupolven aikuistuttua kuningatar keskittyy munimiseen ja jälkeläisten hautomiseen. ei ole mitään syytä lähteä huitomaan sitä pois. Päinvastoin: annetaan kimalaisen omassa tahdissaan etsiä ja varmistaa pesäpaikkansa, kimalaisyhteiskunnan tulevaisuus. kuningatar hautoo kuin lintuemo Kun kuningatar lopulta löytää pesäkolon, se alkaa vuorata sitä mieleisekseen. tässä tärkeässä tehtävässä saattaa käydä niin, että kimalainen löytääkin jo kertaalleen tutkimaltaan alueelta jotakin yllättävää uutta
Pensaskimalainen on kolmivärinen laji. lapidarius) on samannäköisen mustakimalaisen (B. Se on enimmäkseen musta, etuselkä on keltainen ja takaruumiin kärki oranssi. Kimalaiset tarvitsevat pajuja, mustikat kimalaisia. 30 Suomen luonto 13/2011. lajit ovat niin samannäköisiä, että luonnossa niitä on käytännössä mahdoton erottaa toisistaan. yleisen lajin keskiruumis on punaruskea ja mustan takaruumiin kärjessä on valkoista. kukkivat pajut ovat kimalaisille elintärkeitä mistäpä muualta kuningattaret keväällä löytäisivät ravintoa. Kartanokimalainen (B. pascuorum) keskiruumis ja takaruumiin kärki on punaruskea, pienemmän pensaskimalaisen (B. Useimmilla kimalaisilla on selkeät värituntomerkit, joiden avulla lajin voi monesti helposti määrittää. terrestris) on tuotu Keski-euroopasta Suomeen kasvihuonetomaattien ja -mansikoiden pölyttäjiksi. hypnorum) tekee muista kimalaisista poiketen pesänsä puunkoloon, ulkorakennukseen tai linnunpönttöön. magnus). Kivikkokimalainen (B. tosin monilla lajeilla on niitä muistuttavia lähilajeja, jolloin havaintopaikkakin voi antaa vihjeen lajista. esimerkiksi kartano- ja korpikimalainen (B. lisäksi Suomessa tavataan lähes kaikkia kimalaisten alasukuja. maailmanlaajuisesti ajatellen edustus on erinomainen, sillä tuo määrä on yli kymmenen prosenttia koko maailman lajistosta. Keski- ja takaruumiin etuosissa on leveä keltainen poikkivyö ja takaruumiin kärki on valkoinen. ruderarius) ohella tummin lajeistamme; se on takaruumiin punaista kärkeä lukuun ottamatta kokonaan musta. cingulatus) sekä mantu- ja kanervakimalainen (B. tunnistusta vaikeuttaa lisäksi kahdeksan loiskimalaislajiamme, jotka ovat huomattavan paljon matkimiensa isäntälajien näköisiä. ilKKa teräS Peltokimalaisen esiin kaivetussa maanalaisessa pesässä näkyy vaaleita kotelokoppia. tavallisin lajimme on mantukimalainen, joka tosin jaetaan nykyisin kolmeksi omaksi lajikseen: mantukimalainen (Bombus lucorum), kangaskimalainen (B. Kimalaiset ovat pulleita, tuuheaturkkisia mesipistiäisiä. muista myrkkypistäisistä ampiaiset ovat hoikkia ja lähes karvattomia, mehiläiset puolestaan ampiaisia pienempiä ja rakenteeltaan ampiaisten ja kimalaisten välimuotoa. jonellus) muistuttavat paljon toisiaan, mutta niillä on osin erilaiset levinneisyysalueet. pratorum) värit ovat musta, keltainen ja punainen kuin Saksan lipussa. Kuningattaret ovat suurimpia, työläiset pienimpiä kimalaisia. Kuningattarella ja työläisillä on myrkkypistin, jota ne käyttävät vain äärimmäisessä hädässä, itseään tai pesäänsä puolustaessaan. mantukimalaiset ovat perusväritykseltään mustia. Koiraat poikkeavat väritykseltään usein jonkin verran naaraista. Pesän reunoilla on tummaa vahaa, jonka alla on toukkia. KimalaiSten Kirjoa SuoMESSA on 38 lajia kimalaisia. cryptarum) ja isokimalainen (B. mantukimalaisia muistuttavaa kontukimalaista (B. yleisen peltokimalaisen (B. Osa niistä on jo käytössä siitepölyvarastoina
ukonhattukimalaiskuningattaren kieli on keskimäärin 16,8 millimetriä. Lapinkimalainen on erittäin kaunis pohjoinen kimalaislaji, jonka voi tavata tunturien rinteiltä. Tämä yksilö on lähtenyt etsimään syötävää juolukan kukista. tosin enää kesällä ole niin tiivistä kuin keväällä, sillä työläiset alkavat säädellä pesän lämpötilaa. lehtoukonhattu on Suomessa vain tohmajärven ja Kiteen lehdoissa tavattava kasviharvinaisuus. Pitkäkieliset kimalaiset pystyvät ulottumaan myös esimerkiksi hernekasvien pitkätorvisten kukkien meteen. lyhytkieliset lajit, kuten mantukimalainen (Bombus lucorum), vierailevat mustikan, omenan, herukoiden, kanervan ja maitohorsman, niiden kasvien kukissa, joiden kukkatorvi on lyhyt. Kimalaisten tuuhean turkin karvat 13/2011 Suomen luonto 31. lyhyin kieli, vain 6,4 millimetriä, on mantukimalaistyöläisellä. Kaikkein pisin kieli on ukonhattukimalaisella (Bombus consobrinus), joka on tarhakimalaisen (Bombus hortorum) ohella ainoa ukonhatun pölyttämiseen kykenevä kimalaislaji. Se on noin kaksi kertaa niin pitkä kuin mantukimalaiskuningattarella. Kimalaisten imukärsä, "kieli", on kuin pään ja keskiruumiin alle taitettu veitsi; kimalaiset eivät pysty rullaamaan imukärsäänsä perhosten tavoin. Kielenpituuksissa on suuri ero lajien välillä. medellä kasvi houkuttelee hyönteisiä, ja vastapalvelukseksi hyönteiset huomaamattaan suorittavat kasveille elintärkeän palveluksen, pölytyksen
jos perhoset viihtyvät pihassa, niin tekevät myös kimalaiset. kivikkokimalainen on musta lukuun ottamatta takaruumiin punaista kärkeä paitsi tämä kuningatar, joka on saanut voikukan siitepölystä keltaista väriä turkkiinsa. 32 Suomen luonto 13/2011. teräs pitää maatalouden rakennemuutosta pirstoutumista ja kukkaketojen katoamista suurimpana uhkana kimalaisille. opinnäytetyönsä aineiston teräs kokosi kesällä 1968 kesantopellon kimalaisista. Hän huomasi, että lintuharrastajia ja -tutkijoita oli maassamme jo paljon, kimalaistutkimus sen sijaan hyvin vähäistä. ilkka teräs antaa vihjeen kimalaisten olojen parantamiseksi: jos voit vaikuttaa pihan, puutarhan tai mökkipalstan kasvillisuuteen, suosi monipuolisesti erilaisia kukkakasveja. ilkka Teräs kimalaisten liikkumista, vuorokautista rytmiikkaa ja kukillakäyntiä on tutkittu merkitsemällä kimalaisia värikkäillä numerolapuilla. Kartanokimalainen voi vallata pesäpöntön linnulta. KimalaiSten tUntija ILKKA TERäS on Suomen merkittävimpiä kimalaistutkijoita. myös kimalaisille elintärkeiden pajukoiden ajattelematon raivaaminen aiheuttaa suurta vahinkoa. yksilömäärät ovat paikoin selvästi pienentyneet, mutta suuret vuotuiset kannanvaihtelut johtuvat lähinnä muuttuvista sääoloista. Koko kesän jatkuneiden tutkimusten avulla hän selvitti pellon kimalaisten lajiston, eri lajien vuorokausirytmiikan ja kesän aikaisen esiintymisen sekä ravinnonkäytön. tältä pohjalta hän teki myöhemmin väitöskirjansakin. viime syksynä Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen suunnittelijan toimesta eläkkeelle jääneen teräksen kimalaisharrastus alkoi 1960-luvulla. Uhanalaisia kimalaislajeja on Suomessa kaksi, äärimmäisen uhanalainen tarhaloiskimalainen (Bombus barbutellus) sekä erittäin uhanalaiseksi arvioitu ukonhattukimalainen
ilman kimalaisia metsiemme marjasato supistuisi murto-osaan nykyisestä. Medenryöstäjiä ja loisia jotkut lyhytkieliset kimalaiset ovat keksineet keinon päästä käsiksi pitkätorvisten kukkien meteen. on arvel13/2011 Suomen luonto 33. Vasujen puuttumiselle on selityksensä: loiskimalaiset eivät ruoki itse jälkeläisiään vaan antavat isäntiensä tehdä sen. Kimalaiset olivat hyvin vähissä 2007 alkukesän kylmien säiden romahdutettua kannat, ja mustikkasato jäi huomattavan niukaksi. loiskimalaisnaaras tunkeutuu isäntälajinsa pesään, munii sinne ja jättää munat ja niistä kuoriutuvat toukat isäntälajinsa haudottaviksi ja kasvatettaviksi. Kimalaistutkija, dosentti Ilkka Teräs kertoo, että medenryöstöstä ei välttämättä ole kasville haittaa. Pölytys tapahtuu sittenkin. jos ryöstäjä saakin meden "ilmaiseksi", seuraava kimalainen tulee oikeaa reittiä, saa siitepölyä mukaansa ja todettuaan meden loppuneen joutuu käymään useammassa kukassa niin, että mettä kertyy riittävästi. Puutarhoissa omenoiden ja viinimarjojen menestys on pitkälti kimalaisten varassa. hevoskimalaista on pidetty Etelä-Suomen lajina, mutta viime aikoina se on levinnyt jo Etelä-Lappiin asti. ovat kaksihaaraisia, ja niihin siitepöly tarttuu helposti. Lupiini on vallannut tilaa luonnonvaraisilta kukkakasveiltamme. Suomessa on kahdeksan lajia loiskimalaisia, jotka aiemmin luettiin omaan sukuunsa Psithyrus. ne munivat horrostavan kimalaisen takaruumiiseen, ja keväällä munat ja toukat lähes täyttävät takaruumiin. loiset liittyvät kimalaisten elämään kahdellakin tavalla. usein loiset pakottavat kimalaiset liikkeelle ennenaikaisesti, eivätkä loisitut kuningattaret pysty perustamaan pesää. Selvin ero on takasäärissä, niistä puuttuvat siitepölyvasut. esimerkiksi mantuloiskimalaista (Bombus bohemicus) on vaikea erottaa mantukimalaisesta. lisäksi kimalaisten takasäärissä on erityiset siitepölyvasut, joissa työläinen kuljettaa siitepölyn pesään toukkien ravinnoksi. ne purevat kukkatorven tyven rikki, imaisevat meden ja lähtevät pölyttämättä kasvia. Hyönteismaailman käki! talvehtimiskoloissa kimalaiskuningattaria vainoavat Sphaerularia bombi -sukkulamadot. Mantukimalaiselle lupiinikin kelpaa. kukkaniityillä viihtyvän hevoskimalaisen (yllä) väritys on harmaa ja sen lentoääni on korkeampi kuin useampien muiden kimalaisten. Kimalaiset ovat mustikan ja monien muiden metsämarjojen tärkeimpiä pölyttäjiä. luonnossa moni asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin äkkiseltään voisi kuvitella. loiskimalaiset muistuttavat näöltään erehdyttävän paljon isäntälajejaan. nykyään loiskimalaisetkin lasketaan rakenteellisten yhtäläisyyksiensä vuoksi Bombus-sukuun, johon nyt siis kuuluvat kaikki kimalaiset
Mikä on Itämeren arvo. SAARA BÄCK YM. on todettu, että Pohjois-Viron nummilla talvehtineista kimalaiskuningattarista on paikoin yhdeksän kymmenestä loisittuja. Siivet tekevät mutkikkaan liikeradan, joka synnyttää siipien alle tarvittavan nosteen ja kimalainen lentää. Lajin levinneisyys painottuu pohjoiseen, tämä näkymä on kuvattu Muoniossa. Viime vuosisadan alkupuolen tutkimuksissa tehtiin periaatteellinen virhe, kun kimalaista verrattiin lentokoneeseen. Suositushinta 36 Miten tavoitetaan maatalous, jonka avulla MAAIlMAn TIlA 2011 Lentämisen ihme niin, kyllä kimalaiset lentää osaavat. lintujen muuton tarkkailijat ovat joskus ihmetelleet etelästä meren yli lentäviä kimalaisia. mutta kimalaisella on vahvat lentolihakset ja vuosimiljoonien aikana hioutunut lentotekniikka. Mitkä ovat tutkijoiden ratkaisut Itämeren pelastamiseksi. Parempi olisi ollut verrata helikopteriin, joka tosin saatiin ilmaan vasta 1930-luvun lopulla. Suositushinta 39 ITÄMeRen TulevAISuuS kanervaloiskimalaiset ovat kokoontuneet kultapiiskulle ruokailemaan. Kimalaisen siipiala on todellakin pieni verrattuna hyönteisen kokoon ja rakenteeseen. 80 kilometriä leveän Suomenlahden ylittäminen on melkoinen suoritus, vaikka ilmavirtaukset matkantekoa avittaisivatkin. Sen tavallinen matkavauhti on noin kolmesta viiteen metriä sekunnissa. Loiskimalaiset eivät tee itse pesää, vaan munivat muiden kimalaisten pesiin. tu, että juuri sukkulamadolla olisi merkittävä osuus kimalaisten ajoittain mittaville kevätvaelluksille. nämä lähtevät rauhattomaan lentoon ja sopivien ilmavirtausten mukana lentävät aina Suomen etelärannikolle asti. WORlDWATCH-InSTITuuTTI nälkä ja köyhyys voidaan voittaa ja joka samalla on sopusoinnussa luonnon kanssa. n Tiedon puolella. 34 Suomen luonto 13/2011 Oranssimustavalkoinen kartanokimalainen suosii muista kimalaisista poiketen pesäpaikkoinaan puunkoloja, linnunpönttöjä ja rakennuksia.. (TOIM.) Miksi Itämeri pilaantuu. lentävä kimalainen lyö siipiään 200, jopa 300 kertaa sekunnissa, eivätkä siiveniskut ole yksinkertaista ylös, alas läpsimistä. Miksi Itämeren kansainvälinen suojelu ontuu
Kaksi tunnetta sävytti tilaisuutta: epätoivo ja toivo. tilaisuuden aiheena oli eläinoikeusliike. Samaan aikaan, kun raastuvassa selvitetään, mihin rikoksiin eläintehtaita valokuvanneet aktivistit ovat syyllistyneet ja lehtien pääkirjoituksissa jälleen muistutetaan turkistarhauksen olevan "laillinen elinkeino", kristillinen kirkko kutsuu asiasta jotakin tietäviä kertomaan, mitä asiaa eläinoikeusliikkeellä on maailmalle, jotta kirkko voisi sisällään miettiä, koskeeko eläinten asia jotenkin jumalaakin. n Kirjoittaja on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. U sko elämän pyhyyteen on vuosisatojen ajan velvoittanut kristittyjä huolehtimaan köyhistä ja sairaista. ensiksi mainittu siksi, että "eläinten treblinka" toimii meidänkin maassamme päivästä toiseen niin valtavalla teholla, ettei sitä ajatellessa voi tuntea muuta kuin lamaannusta. Siihen ei tarvitse tarrautua. olen usein miettinyt, miksei eläinten jalostusta ja tehotuotantoa arvostella samalla perusteella. Antti Nylén Kolumni O eräs vaativa ehdotus lin helmikuussa puhumassa luterilaisen kirkon työntekijöille, lähinnä papeille. aivan oikein. monikaan ei huomannut mitään, kun tehomaatalous viime vuosisadalla aloitettiin; mielikuvat todellisuudesta muuttuvat aina hitaammin kuin todellisuus itse. Käsitys ihmisestä "luomakunnan kruununa" on kuitenkin vain teologinen klisee. toivoa on. Sekin on tosiasia. tehotuotannon sivutuotteena syntyy kärsimystä, joka saa suorastaan absurdit mitat ja muodot. täysin rationaalisesti ajatellen moinen ajan- ja rahanhaaskaus olisikin hullua. ihmiset ja siat on jopa tehty samasta aineesta! olemme veriveljiä ja -sisaria saman taivaan alla. kosmista itseymmärrystä muokkaavaa voimaa, minä vastaan vain: millä sitten on, kulutuskapitalismillako vain, ja onko hyvä niin. toisaalta vastarinta on jo olemassa. mutta nykyään yhä useammat tajuavat, että teolliset menetelmät erityisesti eläinten kohtelussa ovat yksinkertaisesti väärin, aivan liian kauheita. minulle helmikuinen päivä seurakuntayhtymän neuvotteluhuoneessa oli merkki siitä. ja kun erilaiset rodunjalostusopit olivat 1900-luvun alussa suosittuja silloisen älymystön piirissä, niitä vastustivat lähinnä jotkut kristityt änkyrät ainoana argumenttinaan, ettei luomistyötä saa alistaa tieteelliselle suunnittelulle. Syytä olisi hylätä se kokonaan nyt, kun luonto kärsii ihmisten takia enemmän kuin koskaan. aivan liian helposti se edelleen sallii ajatuksen, ettei muu luomakunta merkitse jumalalle mitään. Kun toista lyödään, molempiin sattuu, tavalla tai toisella. mutta ehkä jo sadan vuoden kuluttua helpottaa. pääsyy todettiin monta kertaa kirkon eläinoikeustilaisuudessakin: kristillinen ajattelu on häpeällisen ihmiskeskeistä. jos haluaa nähdä ne, kannattaa katsoa Nikolaus Geyrhalterin sanaton dokumentti Jokapäiväinen leipämme (2005), jossa kasvitkin näyttävät itkevän. Kristillisessä mystiikassa ja symboliikassa on aineksia vaikka mihin. anna Hämäläinen K irkko voisi oppinsa rajoissa saarnata esimerkiksi, että ihmisillä on oman lajiolemuksensa lisäksi yhteinen luonto monien muiden lajien kanssa. Uutta voisi ammentaa sieltä mistä aina: vanhasta. ja sille joka nyt sanoo, ettei uskonnolla enää ole ihmisten 13/2011 Suomen luonto 35
15 vuoden omaehtoinen siirtymäaika 36 Suomen luonto 13/2011. Perussuomalaiset ajaa myös palveluiden hajauttamista, ympäristönormien laatimista kaivosteollisuuden etua ajatellen, turpeentuotannon esteiden poistamista ja sitä, että "metsätaloutta perusteettomasti mollaavien järjestöjen tuki poistetaan". metalliliiton kirjoittamasta ilmasto-ohjelmasta selviää, että perussuomalaiset haluaa Suomen irrottautuvan kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. niiden vihreässä on kuitenkin suuria sävyeroja. 47), pisteytimme vastaukset ja panimme puolueet paremmuusjärjestykseen. tarkoitus on kai ollut sanoa, että sininenkin on yksi vihreän sävyistä. maaseutuohjelmassa sanotaan, että "riistan ja petojen kaatoluvat eivät kaipaa sen enempää Helsingin kuin Brysselinkään ohjeita". eduskuntavaaleihin osallistuu kuitenkin 17 puoluetta. Vihreällä TeKsTi jOUNi TikkaNEN / KuviTus vESa LEhTiMäki Lähes kaikki puolueet ovat olevinaan vihreitä. Siksi esitimme puoluesihteereille kymmenen konkreettista ympäristön- ja luonnonsuojeluun liittyvää kysymystä (s. eduskuntapuolueista kaksi jätti vastaamatta. selvitimme, mikä kunkin puolueen todellinen väri on. on 17 sävyä ENNEN vaaLEja kokoomus on taas kertonut, että "vihreällä on ainakin viisi miljoonaa sävyä". Puolueiden ympäristöystävällisyydestä ei saa kuitenkaan helpolla selvää, koska poliittisten ohjelmien perusteella melkein kaikki ne näyttävät vähän vihreiltä. ryhmäkurin vuoksi äänestäjällä on juuri tämän verran vaihtoehtoja. Viimeinen kohta viitannee Suomen luonnonsuojeluliittoon ja luontoliittoon. Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik vetoaa resurssipulaan: "Kyselyitä on paljon, eikä minulla ole esikuntaa, jolle voisin asian delegoida." Perussuomalaisten arviointi jää siis kahden puolueen julkaiseman ohjelman, maaseutuohjelman ja ilmastopoliittisen ohjelman, varaan. niitä äänestäessään ei aivan tiedä mitä tilaa, mutta kannattaa epäillä. Perussuomalaiset pitäisi ottaa myös laivojen rikkipäästöjen vähentämiseen
Sen mielestä vihreää verouudistusta on jatkettava, metsänomistajien puhevaltaa metsänkäsittelymuotojen valinnassa on laajennettava, Suomen on julistauduttava gmo-vapaaksi, puun käyttöä rakentamisessa on lisättävä ja maastamme on Suomen Keskusta pyysi lisäaikaa vastaamiseen mutta jätti lopulta vastaamatta kokonaan. Se tiivistyy vaaliohjelmassa näin: "eläimiä on suojeltava eläintensuojelijoilta ja luontoa luonnonsuojelijoilta." keskusta Keskustan ohjelma sisältää moniakin ympäristötavoitteita. Vastaus ei aivan onnistu peittämään sitä, että keskusta on johtanut yhtä lähihistorian ympäristökielteisimmistä hallituksista. 13/2011 Suomen luonto 37. Puolueen yleislinja on silti selvästi ympäristövastainen. Perussuomalaiset kannattavat kyllä myös luomutuo tannon lisäämistä ja geenimuunneltujen lajien viljelyn kieltämistä Suomessa. "Keskustalle luonnonsuojelu on enemmän kuin sarja yksittäisiä poliittisia päätöksiä", selitti viestintäpäällikkö Matti Möntinen
Sdp haluaa palauttaa ympäristöhallinnolle kunnon resurssit. 38 Suomen luonto 13/2011
Pitäisikö kaikissa Suomen kouluissa olla yksi kasvisruokapäivä viikossa? * Kysymyksessä oli virhe. Sitä on seuraavalla vaalikaudella vahvistettava ja sen resursseja on lisättävä. Turpeenpoltto on kivihiiltäkin pahempi ilmaston pilaaja. Helsingin kouluissa syödään kerran viikossa kasvisruokaa. Pitääkö heidän saada käsitellä metsiään haluamallaan tavalla. Kristilliset ei halua korjata romutettua ympäristöhallintoa. Siksi ne voitiin panna paremmuusjärjestykseen: mitä enemmän pisteitä, sitä enemmän vihreää. kristillisdemokraatit 7,8 % Päivi Räsäsen johtama Kristillisdemokraatit on muiden kyselyyn vastanneiden eduskuntapuolueiden kanssa samaa mieltä siitä, ettei kansalaisten valitusoikeutta ympäristöasioissa saa kaventaa eikä etelä-Suomen kansallispuistoissa metsästää. Yhä harvempi maanomistaja haluaa tehdä metsissään avohakkuita. Pohjois-Suomen kansallispuistoissa saa metsästää. ei näistä asioista ole mukava luontolehden sivuilla puhua. VR:n mukaan rataverkon kunnostukseen tarvittaisiin seuraavalla vaalikaudella vähintään 600 miljoonaa euroa.* onko puolueenne valmis myöntämään tämän rahan. VR tahtoo ensi vaalikaudella 500 miljoonaa euroa Pisara-rataan ja sen lisäksi 100 miljoonaa euroa vuodessa. tehtävä materiaalitehokkuuden ja uusiutuvan energian edelläkävijä. 5. 4. a) Pitääkö turvetuotannon verohelpotuksista (200 miljoonaa euroa) luopua. Kristilliset on ennen kaikkea arvokonservatiivinen puolue. Sdp 30,8 % jonkin verran enemmän vihertää Jutta Urpilaisen johtama Suomen sosialidemokraattinen puolue. 7. Ympäristöhallintoa on kuluvalla vaalikaudella heikennetty. miinuksia tulee kuitenkin monta. 10. aluepolitiikka ajaa kuitenkin tärkeiden ympäristökysymyksen ohi: Keskusta haluaa lisätä turpeen käyttöä, laajentaa rajusti tieverkkoa kaivosteollisuuden, matkailun ja bioenergian tuotannon nimissä sekä nostaa malmien louhintamäärät kymmenkertaisiksi vuoteen 2020 mennessä. maanomistajille se antaisi vapaammat kädet met sien käsittelyyn. Kun äänestettäisiin Vapon omistamien luonnontilaisten soiden säilyttämisestä, puolue olisi salista poissa. 3. 2. Puolue on myös vastustanut ehdotonta verkkokalastuskieltoa saimaannorpan lisääntymisaikana. Luonnontilaiset suot taas ovat tärkeitä sekä hiilivarastoina että luonnon monimuotoisuuden kannalta. ympäristölle myönteisestä vastauksesta sai pluspisteen, "poissa"-vastauksesta nollan ja kielteisestä vastauksesta miinuksen. Ruotsissa on 70 ympäristöpoliisia, Suomessa ei yhtään. erityisen myönteistä on, että Sdp haluaa palauttaa ympäristöhallinnolle kunnon resurssit. näin teSti teHtiin ESiTiMME puoluesihteereille kymmenen monivalintakysymystä. 6. Sdp on jopa valmis perustamaan Suomeen 20 ympäristövalvojan virkaa: "mutta kutsutaanko sitä poliisiksi vai joksikin muuksi, on eri asia." miinuspuolelle on laskettava, ettei puolue takaisi 13/2011 Suomen luonto 39. Tuleeko metsästys sallia myös Etelä-Suomen kansallispuistoissa. yhdeksään vastattiin jaa/ei/poissa, ja ympäristöpoliisien määrää koskevaan kysymykseen asteikolla 0, 20, 50, 70. 9. ilmastolaki pitää sen mielestä myös saada. Se suojelisi ehkä osan soista muttei suinkaan kaikkia. Kristilliset haluaisi myös Suomeen ilmastolain ja olisi valmis antamaan Vr:lle seuraavan vaalikauden aikana 600 miljoonaa euroa, jotta raideliikenteestä saataisiin kilpailukykyisempi muiden liikennemuotojen kanssa. b) Pitääkö Vapon omistamat luonnontilaiset suot suojella lailla. Kasvisruokailuun puolue suhtautuu varovaisen myönteisesti, mutta se ei ole valmis määräämään viikoittaista kasvisruokapäivää kaikkiin Suomen kouluihin. 8. Kuinka monta ympäristöpoliisin virkaa Suomeen pitää perustaa. lopuksi puolueen yhteispisteitä verrattiin koko testin maksimipisteisiin. 1. muut eduskuntapuolueet vastasivat kyselyyn. Pitäisikö Suomeen säätää sitova ilmastolaki, joka takaa Eu:n yhteisten päästövähennysten toteutumisen. Se ei ole myöskään valmis varmistamaan, että metso-ohjelman rahoitus riittää: "Summia on tarkasteltava taloustilanteen mukaan." Kristilliset ei perustaisi Suomeen yhtään ympäristöpoliisin virkaa eikä poistaisi turvetuotannon verotukia vaan ainoastaan pienentäisi niitä asteittain. tämän prosenttiosuuden perusteella säädettiin puolueen värisävy. Puolue on lisäksi valmis poistamaan turvetuotannon verotuet ja suojelemaan Vapon luonnontilaiset suot. Pitäisikö kansalaisten valitusoikeutta ympäristöasioissa kaventaa. onko puolueenne valmis myöntämään vähintään 100 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden verkoston laajentamiseen. nollan ympäristöpoliisin ehdottamisesta ei saanut pisteitä mutta muista vaihtoehdoista yksi, kaksi ja kolme pistettä
Vastauksia lukiessa voisi kyllä jo epäillä, että testin kysymykset on varastettu vihreiden tavoiteohjelmasta. Helppoa valintaa näissä vaaleissa ei voi tehdä. ehkä paperiteollisuuden ääni painaa enemmän. Vasemmistoliitto sanoo jopa vihreitä suoremmin, että materiaalisesta talouskasvusta on luovuttava. Vasemmistoliitto nostaisi luonnontilaisten soiden suojelun hallitusohjelmaan. nyt kun vaaliliittoja ei ole, vihreiden äänestämiseen ei tätä riskiä liity. rkp katsoo kuitenkin asiakseen vastustaa aivan erikseen Vuotoksen kysymyksen avaamista ja viimeisten vapaiden jokien patoamista. Pahin vaihtoehto rkp:n äänestäminen ei silti missään tapauksessa ole. Äänensä voi antaa myös testin voittajalle, Vasemmistoliitolle. ehkä siksi se vihertää vain vähän enemmän kuin kokoomus. Kasvisruoasta kokoomus sanoo samaa kuin Sdp kunnan oma asia. mitään salaliittoa asian taustalla ei kuitenkaan ole, Suomen Luonto ja vihreät nojaavat vain samojen ympäristöjärjestöjen asiantuntemukseen. Yhden pisteen ero syntyy vain siitä, että vihreät tyytyisi aluksi 20:een ympäristöpoliisiin kun voittaja perustaisi heti 50 virkaa. Suoranaisesti kielteistä sen ympäristölinjauksissa on vain, ettei se halua Suomeen ilmastolakia eikä ympäristöpoliisin virkoja. Puolue on yhä hyvin rantaruotsalainen. Puhdas puolueen tili ei silti ole. antoipa äänensä mille puolueelle tahansa, pitää muistaa, että emme liittäneet tähän testiin valheenpaljastuskoetta. Perusteluja puolue ei vastauksilleen tarjoa, eikä niitä löydy vaaliohjelmastakaan. luonnonystävä voi silti antaa Vasemmistoliitolle äänensä, kunhan muistaa, että puolue on hyvin jakautunut: Perussuomalaiset on ehkä imuroinut pahimpia änkyräehdokkaita, mutta ääni luonnonsuojelumyönteiselle vasemmistoliittolaiselle ehdokkaalle voi yhä merkitä savupiipputeollisuutta puolustavan paperimiehen läpipääsyä. Helsingissä se muistuttaa kuitenkin kannattaneensa aloitetta. kokoomus 38,5 % vihreät 84,6 % Kansallinen Kokoomus luikertelee kaikkiaan viidestä kysymyksestä vastaamalla "poissa". Sille heltiää hopea yhden pisteen erolla voittajaan. Se on myös tiiviin kaupunkirakenteen kannalla: "nukkumalähiöiden aika on ohi." Puolueen sokeaksi pisteeksi jää aluepolitiikka. turpeennoston verotukien poistoa se jopa kannattaa. Sen usko talouden ensisijaisuuteen on vahva. rkp 46,2 % luulitko, että Vihreä liitto olisi vihrein. metson ja Vr:n rahoituksesta kysyttäessä käy taas ilmi, että puolue menee aina talous edellä: "Päätöksiä uusista menonlisäyksistä voidaan tehdä, jos talouskasvu on ennakoitua vahvempaa." Vapon omistamat "luontoarvoiltaan arvokkaat" suot kokoomus säästäisi, mutta "toimivan ratkaisun löytämiseen tarvitaan eri tahojen yhteistyötä ja tapauskohtaista etenemistä". Se on Paavo Arhinmäen johdolla alkanut tosissaan vihertää. Vihreät yleensä tietävät, mitä puhuvat. onko puolueella kuitenkaan mahdollisuuksia ajaa asiaansa. Kokoomuksen linjapapereita lukenutta tällainen tulos ei yllätä. Yllättäen kaupunkipuolue Sdp ei olisi myöskään valmis vapauttamaan metsänomistajia avohakkuupakosta. Samasta syystä Vr saisi pärjätä paljon vähemmällä kuin se pyytää. Se muuttaisi metsälakia, lopettaisi turpeen energiakäytön ja painostaisi valtionyhtiö nestettä lopettamaan palmuöljydieselin tuotannon. luonnon kannalta kielteisiä puolueen vastauksista on kolme: rkp ei perustaisi Suomeen ympäristöpoliisin virkoja, ei suojelisi Vapon luonnontilaisia soita eikä säätäisi Suomeen ilmastolakia. Sille voi käydä niin kuin vihreille, jos poliittinen muskeli ei riitä. metso-ohjelman rahoitusta, koska "valtiontalouden raami on ensi vaalikaudella erittäin tiukka". Vihreät piti ehkä oman linjansa eduskunnassa, mutta se on samalla kuulunut hallitukseen, joka on hyväksynyt kaksi ydinvoimalalupaa, kansallispuistolain avaamisen Pallaksen hotellirakentamiselle ja alueellisen ympäristöhallinnon romuttamisen. Sen sijaan käy ilmi, että rkp:n ympäristöpolitiikan kärjessä on itämeri, mikä tuskin yllättää ketään. Se saa rkp:n korostamaan hivenen kyseenalaista bioenergian tuotantoa uusiutuvan energian tuotannon sijaan. Hallituksen vihrein ministeri on ollut kokoomuksen Jan Vapaavuori. raideliikenteen rahoitusta se parantaisi ja säätäisi ilmastolain. Kansallista koulujen kasvisruokapäivää vastaan puolue äänestäisi siksi, että kyseessä on kunnalliseen päätäntävaltaan kuuluva asia. luonnolle haitallisten tukien poistaminen on selvää säästöä sekin, mutta silloin kun vaaditaan taloudellista investointia luonnon- ja ympäristönsuojeluun, kokoomus polkaisee ensimmäisenä jarrua. Vihreä liitto otettiin istuvaan hallitukseen sillä ehdolla, ettei se eroa, päätetään mitä päätetään. Pitäisikö tämä unohtaa? vasemmistoliitto 92,3 % ruotsalainen kansanpuolue ei taktikoi vaan antaa suoria vastauksia. n 40 Suomen luonto 13/2011. Viime kädessä puolueen vihreys punnitaan, kun se on hallituksessa ja on päätettävä rahasta. Vasemmistoliitonkin ympäristöohjelma on tehty yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa, eikä siitä puutu kunnianhimoa. Vertaamalla vihreiden ympäristöohjelmaa kokoomuksen, keskustan tai Sdp:n ohjelmiin huomaakin selvän eron: tavoitteet ovat paljon kattavampia ja konkreettisempia. Puolue on valmis panostamaan materiaalitehokkuuteen ja energiansäästöön, koska ne ovat myös talouselämän etu. tämä herätti epäilyjä, että vihreitä tultaisiin käyttämään norppamerkkinä ikävien päätösten tekemiseen, niin kuin sitten kävikin
ehkä vapauspuolue on silti jonkun vihreä valinta. yhdeksästä puolueesta neljä kuitenkin vastasi kyselyymme. Kaksi kommunistisen puolueen sirpaletta erottuu kaikkein selvemmin edukseen: Kommunistinen työväenpuolue (Ktp) ja Suomen kommunistinen puolue (Skp) ovat kumpikin yhtä vihreitä kuin vihreät. punalippu on yllättävän vihreä. Hallituksen vihrein ministeri on ollut kokoomuksen jan Vapaavuori. 13/2011 Suomen luonto 41. vapauspuolue pärjää yhtä hyvin kuin eduskuntapuolue kokoomus. ohjelmassaan se vastustaa ydinvoimaa mutta myös "haitallista maahanmuuttoa" ja vaatii rikoksista kovempia rangaistuksia. luonnonsuojelija älä äänestä senioria. puoleen yhteistulos on kaksi miinuspistettä. Senioripuolueen puheenjohtaja Heikki Silván sattui olemaan teneriffalla, mutta kysymykset välitettiin tiedottaja Matti Hölsälle. pUnalippU on viHreä PiENPUOLUEET ovat usein yhden asian liikkeitä, joilla ei ole mielipidettä ympäristöasioihin. eivät puolueiden ympäristökannanotot silti hullumpia ole. Skp:n tulos voi johtua siitä, että kyselyyn vastasi helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, joka on tunnettu ympäristömyönteisyydestään
tylyimpinä takatalvipäivinä on nähty kymmenientuhansien rastaiden muuttavan takaisin etelään. Kiurut, mustavarikset ja pulmuset ovat tottuneet alkukevään vaihteleviin oloihin, ja lumi on niille tuttuakin tutumpi elementti. on aivan eri asia, osuuko takatalvi pääsiäiseen vai vappuun ja riehuuko se Hangossa vai utsjoella. olennainen kysymys on, kuinka paljon ja mitä lintuja tänne on ehtinyt saapua kalmakelin yllättäessä. Vielä hetkeä aiemmin niin keväisten maisemien ylle syntyy kaaos, kun lumen ja pakkasen säikäyttämät linnut lentelevät mikä minnekin. ravinnon puute sanelee tiukan käskyn palata takaisin sulan maan äärelle. Sittemmin takatalvien aiheuttamia muuttoryntäyksiä on raportoitu miltei joka vuosi. isot linnut selviävät pieniä paremmin telkät, isokoskelot, sorsat ja muut vesilinnut selviävät takatalvesta isommitta ongelmitta, mikäli sulapaikat vain pysyvät auki. tehokkaasti eristävä höyhenpeite pitää puolestaan kylmän loitolla. eniten takatalvista kärsivät maa-alueilta ravintonsa etsivät pikkulinnut, joiden hengissä säilyminen vaikeutuu sitä mukaa kuin lumikerros paksunee. päivänä 1968 Porkkalanniemen kärjessä laskettiin 40 000 peippoa ja tuhansia muita muuttolintuja matkalla lounaaseen. niiden ravinnonsaanti on turvattu, koska veden alle eivät lumipyryt yllä. niillä on tapana karauttaa tänne, kun maa on vielä suurelta osin lumen peitossa. mitä myöhemmin keväällä takatalvi iskee, sitä suurempaa ja huonommin eväin varustautunutta lintujoukkoa se koskettaa. rastaiden, peippojen ja niittykirvisten tapaiset keskikevään linnut pärjäävät huonosti talvisissa oloissa. joitakin vuosia myöhemmin Santahaminassa summattiin yhtenä päivänä 7000 rastasta paluulennolla. takatalvimuuttoja alettiin dokumentoida kattavasti jo 1960-luvun lopulla, kun muutontarkkailusta kehkeytyi yhä suositumpi lintuharrastusmuoto. takatalven ankaruus ja ajankohta määräävät sen seuraukset muuttolinnuille. joutsenten ja kurkien tapaiset korstot sietävät 42 Suomen luonto 13/2011. esimerkiksi huhtikuun 9. monet pakenevat takaisin etelään, toiset yrittävät etsiä viimeisiä pälven laikkuja pyryn seasta. Karaistuneisuuden ja ruokavalion lisäksi myös koolla on väliä. Kymmensenttisen hangen alta rastaiden on hankala löytää lieroja, peippojen siemeniä tai kirvisten hämähäkkejä. Kevään ensimmäisille muuttolinnuille takatalvi ei ole yhtä paha katastrofi kuin rastaille ja muille myöhemmin saapuville lajeille. TeKsTi ja KuvaT MaUri LEivO TakaTaLvi on suurta draamaa alusta loppuun
Ensimmäiset kevätmuuttajat saapuvat Suomeen jo maaliskuun lopulla. 13/2011 Suomen luonto 43. muuttolinnuille se tietää ankaraa eloonjäämistaistelua. Punarinta ei vähästä hätkähdä. takatalvi haastaa muuttolinnut Miltei joka vuosi takatalvi katkaisee lämpimän kevääntulon
kylmää paremmin, koska niiden lämpöä haihduttava pinta suhteessa kehon massaan on pienempi kuin pikkulinnuilla. Pikkulinnut joutuvat käyttämään enemmän västäräkit tulevat huhtikuussa. Peipon kokoisen, kymmenisen grammaa painavan linnun päivittäinen ravinnontarve on jopa kolmasosan painosta, kun taas kymmenkiloinen joutsen selviää prosentin, parin tankkauksella. Kolmas kokoon liittyvä etu on se, että isot linnut pystyvät vahvoilla koivillaan ja nokallaan raivaamaan tiensä helpommin lumen läpi ruoka-apajille, eikä niiden sen vuoksi tarvitse yhtä herkästi siirtyä paikasta toiseen ruuanhakuun. yleensä ne selviävät lyhyestä takatalvesta hyvin. 44 Suomen luonto 13/2011. Vaikka pikkulintujen kuluttama ravintomäärä on vähäinen, se on suhteessa niiden painoon huomattavasti suurempi kuin isoilla linnuilla. isoilla linnuilla on hitaampi aineenvaihdunta, minkä ansiosta ne pystyvät paastoamaan tai elämään niukemmalla appeella pitempiä aikoja
linnun tultua muutolle otolliseen viretilaan, se lähtee matkaan. lisäksi hyönteissyöjien höyhenpeite on ohut, koska ohuessa palttoossa on parempi sujutella pitkiä lentotaipaleita. Kun se törmää takatalveen, muuttovietti käskee jatkamaan matkaa, mutta hengissä pysymisen vaisto eräänlainen maalaisjärki viestittää jotain muuta. kiuru on aikainen muuttaja ja konkari myös talvisissa oloissa. isot linnut kuten laulujoutsenet kestävät kylmää paremmin kuin pikkulinnut. Loppukevään takatalvet voivat olla linnuille kohtalokkaita. aikaa ravinnonhakuun, ja edestakainen lentely pälviä etsien kuluttaa vielä paljon enemmän energiaa kuin paikallaan olo. Takatalvi laittaa arjen sekaisin Seurauksiltaan kaikkein dramaattisimpia ovat loppukevääseen osuneet takatalvet. takatalven aiheuttama lisärasitus on monelle liikaa. ne eivät tunne käsitettä paluumuutto, mikä monille alkukevään lajeille on luontainen toimintamalli reagoida takatalveen. Kaukaa tropiikista palanneille hyönteissyöjille kuten siepoille, taskuille, kertuille ja uunilinnuille takatalvi on todellista sokkihoitoa, koska ne eivät ole sopeutuneet lumeen ja kylmään. Hyönteissyöjät ovat tänne saapuessaan heikossa kunnossa, koska ne ovat polttaneet kaiken vararavintonsa uuvuttavalla muuttomatkalla. n Kirjoittaja on porvoolainen biologi ja luontokuvaaja. 13/2011 Suomen luonto 45. lintuyksilön näkökulmasta takatalvesta muodostuu biologinen moniottelu muuttovietin, maalaisjärjen ja takatalveen sopeutumisen välillä. jos se ei ymmärrä takatalvista mitään kuten hyönteissyöjät, se ei osaa tehdä muuta kuin jäädä aloilleen ja odottaa aurinkoa tai pahimmassa tapauksessa kuolemaa. jos se on sopeutunut takatalviin kuten rastaat ja peipot, se tietää kääntyä takaisin tulosuuntaansa. olipa kyseessä mikä muuttolintu hyvänsä, takatalvi pistää sen arjen sekaisin
Vierailumme syy ei kuitenkaan johdu saparohännistä vaan niiden siivellä elävästä kesälinnusta. "Kesään ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka", maanviljelijä Heikki Hakulinen toteaa huumorinpilke silmäkulmassa ja johdattelee minut sikalan kitkeränhajuisten ja kosteanlämpöisten seinien suojaan. Sikalan ikkunoilla pörisevät pienet kärpäset ovat tiltaltille helppoja saaliita. TeKsTi ja KuvaT jaNNE TaSkiNEN tiltaltin Mäkipellon isäntä heikki hakulinen. Tiltaltin pakkastalvi taittui luonnonystävien avulla tuotantorakennusten suojassa. selviytymisopas ELETääN hELMikUUN LOPPUa ja Ylä-Savon sydänmailla Pielaveden Säviäntaipaleessa paukkuu kolmenkymmenen asteen pakkanen. tuotantorakennuksen suojissa on jo kahden kuukauden ajan talvehtinut tiltaltti kaverinaan kaksi varpusta ja talitiainen. 46 Suomen luonto 13/2011. Karsinoissa käy kova kuhina, kun sadat siat poukkoilevat edestakaisin
nyt jännitetään sitä, selviääkö Pielaveden sankarilintu sikojen, varpusten ja talitiaisen kaverina vappuna koittavaan vapautukseen saakka. "Kaikki sai alkunsa siitä, kun Antti Remes soitti naapuritilalta joulukuun lopulla ja esitti hyvin erikoisen kysymyksen: voisiko tiltaltti tulla talveksi sikalaan?" "eihän siitä voinut mitenkään kieltäytyä, vaikka luonnonvaraisen linnun hoitoon ottaminen eläinsuojaan onkin vähän eu-direktiivien vastaista", Hakulinen toteaa. alkuun tiltaltti vierastaa meitä, mutta hetken päästä lintu on jo kärpäsjahdissa vuoroin ikkunalla, vuoroin lattialla. uunilintujen sukuun kuuluva siivekäs oli ilmestynyt marraskuussa sään kylmettyä remeksen navettaan eikä suostunut lähtemään sieltä enää pois. "normaalisti on jouduttu vähentämään hyönteisiä myrkyttämällä, mutta nyt olemme antaneet niiden lisääntyä täysin rauhassa", Hakulinen toteaa. "tiltaltti oli muuton aikaan jo hyvin heikossa kunnossa, mutta sen vointi parani nopeasti uuden hyönteisenergian myötä", remes valottaa ihmepelastumista. normaalisti kauas Välimeren ja afrikan lämpöön muuttavan tiltaltin talveksi jäämisen syytä on vaikea tietää, mutta luultavasti lintu ei ollut täysin terve lähdön aikaan. Kyseessä on harvinainen tapaus, sillä aikaisemmin maastamme tunnetaan lähinnä vain västäräkkien ja haarapääskyjen talvehtimisyrityksiä ja monet niistäkin ovat johtaneet linnun menehtymiseen. oli keksittävä jokin ratkaisu linnun hengen pelastamiseksi. Sikalan lämmössä tiltaltin oli mukava odotella kesää. "ajattelin, että sikalassahan niitä kärpäsiä riittää kevääseen saakka. niinpä kännykkä käteen ja soitto naapuriin ja myötätuntoa linnun pelastamiseksi löytyi." "Pian sitä köröteltiin yhdessä autolla kohti uutta määränpäätä", remes muistelee elämänsä erikoisinta siirtokuljetusta. missä etsimämme lintu piileksii. Katseemme kiertää hämyisen eläinsuojan kattorakenteita ja nurkkia. Välillä se nappaa joitakin hyönteisiä ilmastakin. Hyvältä ainakin näyttää, sillä tiltaltti oli maaliskuun alussa vielä erittäin elinvoimainen sikalassa kuhisevien tuhansien pienten kärpästen ansiosta. mäkipellon tilalla ollaan varauduttu tiltaltin selviytymisen kunniaksi tavanomaista riehakkaampiin vappujuhliin. "Kyllä siinä voisi melkein lipun tankoon nostaa ja pienet fanfaarit töräyttää, kun sikalan ovi avataan." n Tiltaltti tarkkailee sikalan tapahtumia lähellä katon rajaa olevan liemiruokkijan putkiston päältä. 13/2011 Suomen luonto 47. Kun olemme ehtineet kävellä sikalan käytävää puoleen väliin, kellertävärintainen pieni siivekäs pyrähtää lentoon liemiruokkijan putkiston päältä. talven tultua ravintona olleet hyönteiset kuitenkin loppuivat ja oli pakko etsiä sille uusi koti
Saksalaisen kemikaaliyrityksen baSF:n kehittämän siirtogeenisen amflora-perunalajikkeen satoa korjattiin Lammilla viime vuonna. TeKsTi jUha vaLSTE / KuvaT harri NUrMiNEN geenitekniikalla pyritään parantamaan kasvilajikkeen ominaisuuksia siirtämällä siihen toisen lajin perintötekijöitä. uusi tekniikka luo huimia mahdollisuuksia mutta aiheuttaa myös pelkoja ja voi tuoda ongelmiakin. GEENIMUOKKAUS 48 Suomen luonto 13/2011
esimerkiksi etelä-Suomen pelloilla nykyisin kasvava vehnä on usean lähi-idässä luonnonvaraisena kasvaneen heinälajin risteytymä, on modernia kasvinjalostusta 13/2011 Suomen luonto 49. tällä tavalla on kehitetty muun muassa Btmaissi. lisääntymisessä geenejä siirtyy eliöiltä niiden jälkeläisille, sukupolvelta seuraavalle. Siihen on siirretty Bacillus thuringiensis -bakteerin geeni, jonka tuottama proteiini on kasvia syöville hyönteisille myrkyllistä. gerbera Terra reginaan on siirretty geeni, jonka vaikutus näkyy koristekasvin kukinnossa. tällaisissa melko harvinaisissa tapahtumissa geenien siirtäjinä toimivat yleensä virukset ja bakteerit. kukinto jää suppumaiseksi ja pieneksi. joskus geenejä saattaa siirtyä myös eliölajista toiseen. Kenttäkokeita meillä on tehty jo 1990-luvulta saakka. Siihen voidaan myös yrittää siirtää täysin uusi ominaisuus kuten tuholaisten torjunta. Terälehdet eivät kehity kunnolla ja ne saavat heteiden piirteitä. Gm-tekniikka jäljittelee tätä tapahtumaa. geenejä lisäämällä ja poistamalla saadaan selville yksittäisten geenien toiminta. "emme me luonnonkasveja viljele vaan itse kehittämiämme viljelykasveja", teeri huomauttaa. Geenien siirtämisen tavoitteena on parantaa esimerkiksi viljelykasvin ominaisuuksia. jos kasvi hoitaa itse hyönteisten karkotuksen, voidaan kemiallisia torjunta-aineita vähentää. ero luonnon prosessiin on sattumanvaraisuuden eliminoiminen siir- rettävät geenit valitaan huolella. esimerkiksi viime vuonna aloitettiin kokeet amflora-perunalla, joka on paperiteollisuuden käyttämä tärkkelysperuna. jalostus geenien avulla on huipputiedettä, joka pysyttelee pellossa. näin sanoo kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta. ne voivat olla peräisin toisista kasveista, bakteereista tai jopa eläimistä. vaikutus voi näkyä kasvissa paitsi ulkonäössä myös esimerkiksi kemiallisissa ominaisuuksissa. eneettisesti muunnellusta eli gm-viljelystä tulee Suomessakin arkipäivää siinä vaiheessa, kun se on kannattavaa
Samoin seurataan gm-ruokaa." Uhkakuvat eivät ole toteutuneet Gm-lajikkeet saattavat vähentää luonnon biodiversiteettiä, monimuotoisuutta, sillä hyönteisille myrkyllisiä aineita valmistavien kasvien pelätään tappavan muitakin kuin vain niiden kohteiksi tarkoitettuja lajeja. niissä elää vähemmän tuholaisia ja rikkaruohoja sekä näitä hyödyntäviä eläimiä. antibiooteille vastustuskyvyn antavien geenien ei liioin ole havaittu siirtyneen maaperässä eläviin bakteereihin, vaikka se teoriassa on mahdollista. 50 Suomen luonto 13/2011. Perinteisiä tapoja ovat myös mutaatio- ja polyploidiajalostus, joissa on jo 1900-luvun alusta lähtien käytetty säteilytystä ja myrkyllisiä kemikaaleja. halutut ominaisuudet esille Gm-tekniikalla voidaan lisätä viljelykasvien satoisuutta, sillä taudinkestävyyden jalostaminen parantaa sadon määrää ja laatua. Vaikka siemenet ovat kalliimpia, niistä saa paremman tuoton", teeri toteaa. muunnellun viljelyskasvin ominaisuuksien kuten torjunta-aineiden lisääntyneen sietokyvyn ei ole todettu siirtyneen ympäröiviin rikkakasveihin. Gerberalla on 32 000 geeniä ja niistä muutama kymmenen on tutkittu. jossa kantalajien kromosomisto on moninkertaistunut: kantalajeilla oli 14 kromosomia, viljellyllä vehnällä nykyisin 42 kromosomia. Bt-proteiinin vaihtoehto on, että tuhohyönteisiä torjutaan kemiallisesti. jos gm-kasvit risteytyisivät luonnonkasvien kanssa, ei sekään olisi luonnotonta. Yleensä ne eivät pärjää luon- nossa, koska jalostus on tehnyt niistä ihmisestä riippuvaisia. Vehnästä ja rukiista on 1900-luvulla synnytetty muun muassa keinotekoinen lajiristeymä, ruisvehnä, jota myös viljellään jonkin verran. "Papaijan kohdalla se on mahdollistanut elinkeinon jatkumisen Havaijilla." Viljelyskasvit voivat levitä pellolta ympäristöön ja näin on jo käynytkin. Se vaikuttaa pellon hyönteiskantoihin paljon enemmän kuin Bt. eräs tällainen on kultaiseksi riisiksi kutsuttu gm-lajike. "tienvarsilla on Kanadasta löytynyt gm-rapsia, mutta myös perinteinen rapsi karkaa tienvarsille." teeren mukaan kaikki viljelykasvit voivat periaatteessa levitä pellolta ympäristöön. rapsi ja rypsi ovat poikkeuksia, koska ne ovat hyvin nuoria, lähes villejä viljelykasveja. Siinä on a-vitamiinin esiastetta betakaroteenia niin paljon, että vitamiinipuutokset voisivat vähentyä sen avulla. menetelmällä on mahdollista tehdä myös terveellisempiä elintarvikkeita. Vaara gm-lajikkeiden tai niiden geenien leviämisestä luontoon ei vaikuta sen suuremmalta kuin perinteisten kasvien leviäminen ja vain harvat viljelyskasvit pystyvät risteytymään suomalaisten luonnonkasvien kanssa. Pelkona on, että hyönteiskantojen väheneminen voi heijastua niitä syövien lintujen ja muiden selkärankaisten vähenemiseen. "Kuluttaja pitää kaupasta ostettua ruokaa turvallisena, koska viranomaiset seuraavat tarkkaan haitallisiksi tiedettyjä aineosia kuten myrkkyjäämiä ja mikrobeja. toisaalta pelloilla on tarkoitus kasvattaa juuri peltokasveja ja yrittää pitää rikkaruohot kurissa." Kaikki toimet, jotka tähtäävät tehokkaaseen viljelyyn vähentävät peltojen monimuotoisuutta. "Herbisidi- ja bt-lajikkeilla on saavutettu ekologisia etuja myrkkyruiskutusten vähentyessä ja myrkkylaatujen vaihtuessa vähemmän haitallisiin", teeri toteaa. Suurimmat edut ovat toistaiseksi olleet kaupallisia. "nykyään viljelyssä olevien gm-lajikkeiden edut tulevat viljelijöille ja lajikkeet tuottaneelle yritykselle. "Hintana toki on peltojen biodiversiteetin kaventuminen. "Geenit siirtyvät myös tavanomaisessa jalostuksessa lajirajojen yli, ja tavanomaisissa lajikkeissa on paljon tuntemattomia tekijöitä", teeri sanoo. Hänen mukaansa kukaan ei tiedä syömänsä ruuan kaikkia ominaisuuksia, eikä edes kaikkia kemiallisia komponentteja. Viljelijä pyrkii peltoa kyntämällä ja muilla keinoilla rajoittamaan muun muassa rikkakasvien kasvua pellossaan. Kasveihin voidaan siirtää geenejä, jotka tuottavat niissä ihmisen tarvitsemia aineita. lähes 10 000 vuotta kestäneen valintajalostuksen tuloksena vehnästä oli 17 000 maatiaislajiketta, joita alettiin 1800-luvulla jalostaa risteyttämällä haluttuja ominaisuuksia sisältäviä lajikkeita keskenään
Tiedot ovat vuodelta 2009. geenitutkimuksen perusvälineitä: pipetti ja näyteputkia. 13/2011 Suomen luonto 51. Teemu Teeri tarkastelee siirtogeenistä gerberaa yliopiston kasvihuoneessa. yHdySvallat edelläKävijänä gEENiMUUNNELTUja lajikkeita kasvattavista valtioista tärkeimmät ovat Yhdysvallat (46 % gm-pinta-alasta), Brasilia (16 %), Argentiina (15 %), Intia (6 %), Kanada (6 %), Kiina (3 %), Paraguay (2 %) ja Etelä-Afrikka (2 %). Yhdysvalloissa viljellyistä soijapavuista 93 %, puuvillasta 93 %, maissista 86 % ja sokerijuurikkaasta 95 % prosenttia on gm-lajikkeita
Patentinhaku on vaivalloista ja maksaa paljon samoin kuin riskianalyysi, jota ei tarvitse tehdä tavanomaisesti jalostetuille lajikkeille. Tietämättömyys ruokkii pelkoja Suhtautumisessa geenitekniikalla kehitettyihin viljelyskasvilajikkeisiin on kaksi osapuolta, joiden kannat eroavat toisistaan. "tutkimustuloksia on jo mittava määrä ja ne osoittavat muun muassa, että gm-jalosteissa on vähemmän ei-tarkoitettuja muutoksia kuin perinteisissä jalosteissa. Kemikaalien tuottaja Monsanto ja sen rikkaruohomyrkky Roundup ovat tunnetuin esimerkki. On täysi syy kysyä, miksi useimmat käyttöön otetut gm-lajikkeet edistävät juuri niitä kehittäneiden suuryrityksen valmistamien torjunta-aineiden käyttöä. nÄKöKulma Gm-lajikkeet voivat sisältää aineita, jotka aiheuttavat yliherkille ihmisille allergisia reaktioita. Sitä käytetään jo tuhansissa tutkimuslaitoksissa ympäri maapalloa. toisella puolella on esimerkiksi huolestuneita luonnonsuojelijoita, luomuviljelijöitä ja tavallisia kuluttajia. Miksi kehitetään niin vähän viljelyskasveja, jotka soveltuisivat paremmin äärioloihin tai joiden ravintosisältö olisi monipuolisempi ja terveellisempi. aäniä ei hankita puolustamalla hirviöruokaa (frankenfood) tai outojen geenien karkailemista viljelyksiltä ympäröivään luontoon. Tutkimus- ja kehitystyö vaatii sekä suuria ja moderneja laboratorioita että runsaasti korkeasti koulutettuja huippuosaajia toisin sanoen paljon rahaa. Kirjallisuus, elokuvat ja televisio ovat myös ruokkineet ajatuksia hirviöistä, omituisista mutaatioista ja kummallisista sekasikiöistä. n gM-TEkNiikkaa ei voida kieltää. Siksi gm-vastustus on saanut myös vahvaa poliittista tukea. Monet gm-skeptikot arvelevat, että laboratorioissa tehdään juuri tällaista tutkimusta! jUha vaLSTE wiKimedia commonS Professori Teemu Teeri laboratoriossaan helsingin yliopiston viikin kampuksella. gm-soija on lähes syrjäyttänyt perinteisen soijan. 52 Suomen luonto 13/2011. Miksi ihmiset pelkäävät gm-viljelyn aiheuttamia riskejä, jos sellaisia ei ole tai ne ovat hallittavissa. Gm-tekniikat vetäisevät ikävästi maton pois tällaisten ajatusten alta. Pohjimmainen syy on kaiketi asian vieraudessa me "tiedämme", että lajit ovat pysyviä ja että eri lajeihin kuuluvat yksilöt eivät voi risteytyä. riski yliherkkyysreaktioista on olemassa erityisesti silloin, jos kaikkia ainesosia ei ole merkitty pakkaukseen. esimerkiksi pähkinäallergikon on tiedettävä, että pähkinäproteiineja voi olla muuallakin kuin pähkinöissä." gerbera ei ole ainoa kiinnostuksen kohde. Riskeistä niiden on pakko piitata ainakin jonkin verran, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa piittaamattomuus voi tulla kalliiksi. Ensimmäiset gm-viljelyskasvit olivat sellaisia, että ne kestivät monikymmenkertaisesti aiempaa paremmin Monsanton valmistamaa glyfosfaattia sisältävää Roundupia. toisella puolella on perinnöllisyystieteen ja kasvinjalostuksen tutkijoita, kasvinjalostusta harjoittava ja torjunta-aineita tuottava suurteollisuus sekä osa maataloustuottajista ja tavallisista kuluttajista. tästä syystä esimerkiksi erään parapähkinän geenin siirtäminen soijaan keskeytettiin. Näiden gm-lajikkeiden kasvattaminen lisää siis myrkkyjen käyttöä rikkakasvien torjunnassa. "Geeniteknologian vaikutusten arvioimisen pitäisi perustua tosiasioihin, ei uskomuksiin", teeri sanoo. tämä osapuoli kummastelee gm-jalostuksesta ja gm-lajikkeista noussutta kohua, korostaa uuden tekniikan antamia mahdollisuuksia ja vaatii tieteellistä näyttöä gm-viljelyn riskeistä. Lisäksi se on tietyissä tapauksissa entisiä jalostustapoja tehokkaampi ja täsmällisempi tapa siirtää eliöihin haluttuja ominaisuuksia. "Gm-lajikkeissa voi olla aineita väärässä paikassa ja siksi merkintä on tärkeä. Tämä mahdollisti viljelmien ruiskuttamisen suuremmilla myrkkymäärillä, joten Monsanto tienasi myymällä siemenet ja myrkyt. Jättiyhtiöt ovat mukana siksi, että geenijalostuksella synnytettyjen uusien lajikkeiden saaminen kokeiluun ja kaupalliseen tuotantoon on työlästä. Myöhemmin glyfosaatinsietoa on parannettu myös muissa viljelyskasveissa. Tutkimusten tuloksena synnytetyt gm-lajikkeet on patentoitu, mikä estää niiden tutkimisen ja kehittämisen muissa laboratorioissa noin 20 vuoden ajan. Miksi he eivät usko alan asiantuntijoiden vakuutuksia pelkojen aiheettomuudesta. Niitä ovat synnyttäneet etenkin säteily, mutta myös oudot kemikaalit ja voimakentät. Malesialainen jatko-opiskelija kean-jin Lim mittaa männyn vuosirenkaiden geenitoimintaa. todellinen HUoli on SUUryritySten valta NykyiSTEN gm-viljelyskasvilajikkeiden takana on jättiyhtiöitä, joita ajaa pyrkimys mahdollisimman suuriin voittoihin. Vastaus on tietenkin se, että tällaisista lajikkeista suuryritykset eivät saisi sellaisia voittoja, joita ne havittelevat gm-lajikkeiden ja torjunta-aineiden kytkykaupasta. Pelkästään eu:ssa on näitä asioita tutkittu kymmenen viime vuoden aikana 200 miljoonan euron rahoituksella." Gm-viljelyä on harjoitettu maapallolla pian 20 vuotta, ja nykyään viljelyalasta viidesosalla on gm-lajikkeilta
Sellaisia ovat esimerkiksi nigerian öljykentät ja Kanadan öljyhiekat, joissa poltetaan surutta maakaasua ilmaan hyödyttömänä öljyntuotannon sivutuotteena. elina.grundstrom@kolumbus.fi V H enkilökohtainen hyveellisyys on tärkeää. Suuria muutoksia ei saada aikaan ilman ihmisiä, joilla on valtaa niiden toteuttamiseen. Se tekee maailmasta siedettävän paikan elää, ja yksilöiden eettisyys on edellytys myös sille, että politiikassa voi vallita korkea moraali. Biologianopettajien täytyy viedä luokkansa metsään. pääministerin paikkaa havitteleva Jyrki Katainen kutsuu kaikki suomalaiset ympäristötalkoisiin. Koululaisten tulee huomioida hiljaisemmat toverinsa. monissa maailmankolkissa on mahdollista saada aikaan päästövähennyksiä, jotka ovat samaa luokkaa kuin koko Suomen päästöt. Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma ollilan johtama Suomen maabrändivaltuuskunta jakaa suomalaisille tehtäviä: presidentin pitää määritellä kansalaisille jokamiehenvelvollisuudet. mutta niin on demokratia rakennettu. Vahtikoira Elina Grundström tehtävä Suomelle T pahtuu Suomessa ennen eduskuntavaaleja: valtioneuvoston kanslia järjestää ilmastoaiheisen lautapelitapahtuman, jossa kansalaiset voivat keskustella ympäristöministeri Paula Lehtomäen ja työministeri Anni Sinnemäen kanssa siitä, mitä itse kukin meistä voi tehdä ilmastopäästöjen pienentämiseksi. n Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. yritysjohtaja antaa koululaisille tehtäviä, vaikka asetelma menee normaalisti niin, että nuoret vaativat yhtiöiltä yhteiskuntavastuuta. älillä tuntuu, kuin Suomi olisi nyrjähtänyt sijoiltaan. Hän korostaa, ettei ympäristönsuojelua voi jättää poliitikkojen tehtäväksi, vaan että jokainen aito valinta, kuten vähäpäästöinen auto, muuttaa maailmaa. maan suurin puolue ei lähde vaaleihin antamalla lupauksia esimerkiksi päästövähennyksistä vaan toivomalla kansalaisilta hyveellisyyttä. kytemään jäävät palot vastaavat puolen euroopan hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Kotimaassa vaikkapa nykyhallituksen aloittama energiaverojen uudistaminen oli hyvä alku, mutta se kaipaa vielä kehittämistä ennen kuin siitä seuraa suuria päästövähennyksiä. T untuu tietysti epäreilulta, että johtajilta vaaditaan tekoja mutta tavallisilta ihmisiltä ei. ministerit neuvovat kansalaisia sen sijaan, että kansalaiset vaatisivat ministereiltä vastauksia esimerkiksi siihen, menikö energiaverouudistus kohdalleen. tai indonesian suosademetsät, joiden raivaukset polttamalla ja turvekerrokseen jarKKo virtanen. energiayhtiöiden johtajat voivat vaikuttaa asioihin suoraan ja poliitikot esimerkiksi eU:n, ympäristödiplomatian ja kehitysyhteistyön avulla. ajatellaan vaikkapa ilmastonmuutosta. jatkuva lässytys siitä, miten me kaikki voimme vaikuttaa pienillä teoilla, häivyttää kuitenkin näkyvistä sen, että maailmassa on tekemättä myös paljon suuria tekoja
kotkansiivet kaunistavat rehevää tervaleppäluhtaa. 54 Suomen luonto 13/2011 Stadin villi vihreä Kaavoituksen uhkaama Vartiosaari on tuntemattominta Helsinkiä.
Siinä kuljetaan keksillä lykkien ja hilaten. saari rehevimmästä karuimpaan Sisemmälle saareen mennessä kohtaa pienen mökin kokoisen siirtolohkareen. tänään pääsee, huomenna katsotaan uudestaan. Satametrinen reposalmi on jyrkkä raja: toisella puolella jymisee pääkaupunki hektistä arkeaan, toisella puolella levittäytyy hiljainen maalais- ja metsämaisema. rantaan askeltaa virkeän valoisa nainen vanha suksensauva tukenaan. Sitä paitsi jo vuosia on ollut tapana asettaa heikolle jäälle kävelylaverit, joita pitkin voi hilpaista turvallisemmin yli, kunnes jäähän saadaan murretuksi ränni veneille. ollaan itä-Helsingin Vartiosaaressa, laajasalon ja tammisalon kaupunginosien kainalossa. Yhdeksääkymmentä lähestyvä syntyperäinen saarelainen Edit Grön tietää, miten pienviljelystorppaa elettiin ja millaisia olivat Stalinin pommikonelaivueet. LöyTörETKELLä SuoMESSA S MarkO LEPPäNEN almessa kimaltelee vielä huokoinen kohvajää, vaikka maa on jo miltei lumeton. luonnonystävän vinkkelistä se on ollut siunauksellista. Vartiosaari on säilynyt 1900-luvun alkupuolen asussaan ihmeen kautta. tai ei siihen ihmettä ole tarvittu vaan sillan puuttuminen ja jokunen vuosikymmen päättämättömyyttä saaren kohtalosta. Se on Viipurin seudun rapakivigraniittia, joka löysi tiensä tänne jäävuoren liftillä. mieleen hiipi sanonta "niin lähellä mutta niin kaukana". Kelirikkojakin on koettu muutama, ei tämä niitä kummempi. Sittemmin aalloista kohosi puolitoista kilometriä pitkä saari, johon on kehittynyt kelpo kerros elämää ja kauneutta. 13/2011 Suomen luonto marKo leppänen 55
Paikoin on päässyt kehittymään vanhan metsän piirteitä. Keväällä saaren reheviä osia koristavat vuokot, rentukat ja rullina aukeavat kotkansiivet, keskikesän polunvarsien tunnuskasvi on ruotsinlippumainen lehtomaitikka, kosteiden paikkojen rohtovirmanjuuri ja yössä tuoksuva valkolehdokki. aikataulut ja lisätietoa: www.marialine.fi, 0400 655882. aamuvarhain voi nähdä ketun tai mäyrän, joskus saareen uineen hirven tai jäitse tulleen metsäkauriin. 56 Suomen luonto 13/2011 marKo leppänen miten vartioSaareen? ykSiTyiNEN vesibussi M/S Maria ajaa toukokuusta syyskuulle vartiosaareen Hakaniemenrannasta (aikuiselta viisi euroa yhteen suuntaan). Sen biotoopit vaihtelevat villiintyneestä kartanopuistosta lehtoihin, mustikkatyypin sekametsistä jäkäläisiin puolukkamänniköihin ja kalliometsiin, maatumisluhdasta kosteisiin tervalepiköihin sekä vanhoista puutarhoista yhä lampaiden laiduntamiin hakamaihin. normaaleina jäätalvina saareen pääsee hyvin jäitse.. Savotassa on ahertanut metsätyöhevosia. Kyytiin pääsee myös laajasalon reposalmesta (kaksi euroa). vuorot ovat harvassa: arkena saaressa joutuu viettämään työpäivän mitan, mutta sunnuntairetki onnistuu myös kahdeksi tunniksi. muistan luonto-liiton aiemman pääsihteerin Mauno Särkän huokaisut kilpikaarnaisten aihkien äärellä tai Pentti oKKo oinonen Metsäkortteet tuovat tunnelmaa Pohjoisvartiosaaren lehtoon. Helsingin kaupunki, joka omistaa 90 prosenttia saaren pinta-alasta, on käsitellyt metsiä kevyesti. Kevään öitä hallitsee lehtopöllön kirkas huhuilu. KUvat: marKo leppänen kelirikon tuntemus ja suojaisa talonpaikka ovat saaristolaiselämää. Vuoden 1968 liikennesuunnitelmassa kärrytien tilalle piirrettiin moottoritie. inventoin 1997 saariston luontovalvojan ja maantieteilijän ominaisuudessa 115 Helsingin edustan saarta, ja näistä monipuolisimpana erottui Vartiosaari
Pienen kasvin edessä herrakin taipuu. vartiokallio antoi nimen Kilometrin mittaisen päätien syrjällä on niin sadan palstan kasvimaa-alue kuin litorinameren synnyttämä kivikkorinnekin. Vuoden 1968 liikennesuunnitelmassa (Smith & Polvinen) kärrytien tilalle piirrettiin moottoritie. esiintymä on ainoa Suomesta tunnettu. Palkittu luontopolkukin jo on. 13/2011 Suomen luonto 57. Sunnanvikin lähellä sijaitsee hiekkainen rantaniitty, jolla nostaa jo huhtikuussa päätään rantaruttojuuri. kuvateksti Sumu nousee keskuslaaksosta. Linkolan haikeana murahtamassa lehtohaavikossa: "eihän tällaisia ole enää missään." Polun varteen jää Sunnanvikin kartanona tunnettu uusklassinen huvila. on tosin niitäkin, joista saari on valmis ja täydellinen juuri tällaisena mi- oKKo oinonen Siirtolohkare on tullut saareen jäävuoren kyydillä. tä nyt pari yleisökäymälää ja tulipaikkaa sekä tiheämmän vuoroveneliikennöinnin tarvitsisi. Se tuntuu nyt absurdilta, mutta saaren tulevaisuus ei ole vieläkään turvattu. Vapun tienool- la keltakukkaisena loistavan harvinaisuuden luo pyhiinvaeltaa botanisteja ja kasvibongareita. entisen tilakeskuksen päärakennus on kookkain Vartiosaaren 57 talosta, joista runsaat puolet Helsingin kaupunki omistaa. Yleiskaavassa se jätettiin selvitysalueeksi, ja myös kerrostalorakentamista on väläytelty. Kaupungin huviloita on vuokrattu eri yhteisöille: käyttäjinä on akavaa, Kirjailijaliittoa, kaupunginteatteria, nuorisotaloa, valokuvaajayhteisöä, asunnottomien yhdistystä, insinööriseuraa ja kaupungin työntekijöiden lomakeskusta
Paikka oli juuri niin rauhaisa ja jotenkin puhdas kuin olin kuvitellut. ja nyt on evästauon paikka. rannoilla villavyö luonto-opas ja ympäristökasvattaja Erkki Makkonen hiihti lopputalven lumilla Vartiosaaren metsien kätköissä ja vertasi tuntemuksiaan lapissa oloon. Sieltä avautuu panoraama Helsingin itäiseen saaristoon ja avomerelle. nautin myös katulamputtomasta yöstä. vera Eichholzin suku omisti villa draknäsin vuosina 19251964. Saari bluffaa nume- huviloita rakennettiin höyrylaivaliikenteen alettua 1900-luvun alussa. ehdin kasvaa parikymppiseksi ennen kuin soudin saareen vuotavalla kumiveneellä. Hel SinG n KaU pUn Ginm USe o Gryndereitä kyllä ymmärtää, kun katsoo karttaa: aivan mantereen kupeessa oleva laaja vihreä läiskä, josta on seitsemän kilometriä pääkaupungin sydämeen. oikean kansallismaiseman tapaa näköalakalliolta, joka sijaitsee tallilta nousevan polun päässä. näin on hyvä olla. Vanhalla kivikummelilla varustettu mäki kaiketi toimi muinoin saarelle nimen anPöytäkuusi taneena vartiopaikkana, läheisen Vartiokylän linnavuoren portinvartijana. ajatukset näyttäytyvät ohikiitäviltä pilviltä, jotka eivät kosketa itse selkeyttä. Samainen vihreä läiskä kiehtoi itseänikin lapsena puhelinluettelon kartassa. nykyään kun ei tarvitse vahtia vainolaislaivoja, voi tarkkailla siivekkäitä tai vaikkapa mieltään. avarassa korkeudessa sekin Hanna weSeliUS tuntuu avaralta, avaruuden kaltaiselta. kuva 1940-luvulta. näköalakalliolta tapaa oikean kansallismaiseman. marKo leppänen 58 Suomen luonto 13/2011 Tähystys vartiovuorelta aamuiselle kallahdenselälle.
reposalmen lavereilla huomaan ajattelevani uskontotieteilijä Jani Närhen väitöskirjaa eri kulttuurien paratiisikäsityksistä. Saaressa on myös metsäkirkko, joka on laadittu Viaporin perustamisen aikaiseen kivilouhokseen. helsingin kaupungin lampaat pitävät hakamaan avoinna. roissa; tuskin satahehtaarisena alue ei kuulosta isolta, mutta aika monta eksymistä ja seikkailua samoin kuin sieniämpärillistä ja marjakorillista suojaiseen ja polveilevaan maastoon mahtuu. Purot solisevat ja mahla on noussut koivuihin. Klapivarastossa näkyy kovan talven lovi, puutarha odottaa heräämistään. tyyninä kevätiltoina voi kirjaimellisesti kuulla, kuinka kasvu tapahtuu; maa rapsahtelee kuin siihen tippuisi harvakseltaan sadepisaroita. tyyppiparatiisissa on vehreä maisema, joka tarjoaa sekä suojapaikkoja että näköaloja; siellä on elämälle tärkeitä resursseja eli luonnon anteja ja vet- marKo leppänen rantaruttojuuri on vapun keltainen huiska. tä; siellä ei ole vaaroja ja vihollisia, mutta sopivasti lajikumppanien seuraa. museovirasto luokittelee Vartiosaaren villamiljöönsä vuoksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi esplanadin, Kaivopuiston ja Suomenlinnan rinnalle. oma lukunsa ovat saarelaisten joita on kaikkiaan noin kaksikymmentä toppatakkipalvelukset jouluaattoiltasella. mistähän tuokin nyt tuli mieleen. Palokärki huutaa ja päräyttelee. niillä tuntuu olevan kohtalonyhteys rakennukseen niin kuin luonnolla ja ihmisellä on täällä aina ollut. astelen editin torpan ohitse. Valkeassa huvilassa pientä luostaria pyörittävä karmeliittanunna sisar Hannele järjestää siellä messuja kesäviikonloppuisin. Saaren talot nousivat aikoinaan rantoihin. aivan kohta se ryöpsähtää vihreys. Yksikään niistä ei ole 1950-lukua uudempi. Valtaosa on 19001920-lukujen romanttisia huviloita, joista rakennussuojelukohteita on parikymmentä. Kaksi isoa tammea kasvaa aivan kiinni talon päädyssä. Pöytäkuusella eli tapionpöydällä on luontevaa tuntea kiitollisuutta luonnosta: samanlaisia paikkoja käytti vanha kansa alttarina metsänjumalan lepyttelyyn. n Kirjoittaja on helsinkiläinen maantieteilijä ja toimittaja, joka on kokenut kaksitoista kevättä Vartiosaaressa. 13/2011 Suomen luonto marKo leppänen 59
katuelämää jingzhoun vanhassa kaupungissa. KIINAA 60 Suomen luonto 13/2011 TeKsTi hiLLa-Maaria varPUhUhTa / KuvaT harri NUrMiNEN junalla ja linja-autolla kiinassa matkailijoita ohjataan komeille nähtävyksille, mutta tavallinen arki on kiehtovampaa.
MATKALLA MAAILMALLA KIINA 13/2011 Suomen luonto 61 Kartta: wiKimedia commonS
nykyinen autokanta onkin hätkähdyttävän uutta; suuret länsimaalaiset merkit valtaavat kadut. autoistuminen on Kiinassa iso ongelma. Pekingin metroa ja muuta julkista liikennettä täydentävät huokeat kaupungin tukemat taksit, joita on paljon. Perinteisessä Kiinassa polkupyörä on ollut hyvä kulkuväline. Sankka saastepilvi tekee sairaaksi. autoistumista yritetään hillitä muun muassa toimivalla joukkoliikenteellä. lähettyvillä saattaa olla myös kivihiilellä toimiva sähkölaitos tai suurteollisuutta. Kukkula on tehty Kuolleen kaupungin jättömaasta. maassa on yli 76 miljoonaa autoa ja määrä kasvaa nopeasti; vierailuajankohtanamme marraskuussa 2010 autojen myynti kasvoi 23 prosentilla. Sinne minne raiteet eivät kulje, pääsee yleensä busseil- 62 Suomen luonto 13/2011. Yhä enemmän panostetaan myös sähköautoihin, mutta mikäli sähkö tuotetaan kivihiilellä, päädytään ojasta allikkoon. hyvin hoidettuja kasvimaita jingzhoun vanhassa kaupungissa. Myytäviä kasviksia Pekingin kadulla. kiiPEäN PEkiNgiSSä jingshan puutarhassa valokuvaaja Harri Nurmisen kanssa 600 vuotta vanhalle tekokukkulalle ihailemaan vuoria. auto on kiinalaisille statussymboli. Seuraavana päivänä vuoret ovat kadonneet saastesumun taakse. Saastesumu syntyy autojen pakokaasuista ja koksinpoltosta. Sen sanotaan suojaavan vanhaa kaupunkia pahoilta hengiltä, jotka ovat kuitenkin Gobin autiomaan keväisiä hiekkamyrskyjä. Se on yhä tärkeä, ja etenkin Pekingissä pyöräilykulttuuri elää vielä osittain köyhyydestä johtuen. junalla ja bussilla pääsee Kiinassa pääsee junalla helposti laajan maan läpi ja joukkoliikenne liikuttaa myös turisteja
maan suurimpia turistibisneksiä ovat jangtse-joki ja sen risteilyt. miehet kalastavat ja jokipenkan Pitkän matkan pikavuoroissa on makuupaikat. kartassa ovat kirjoittajan ja kuvaajan matkakohteet. peking Kiina Kolmen rotkon pato jangtse-joki Yichang jingzhou Hongcun Shanghai Hangzhou tunxi/ Hunagshan shi jingdezhen 0 1000 km 13/2011 Suomen luonto 63. He hymyilevät, eikä kukaan näytä kyseenalaistavan hanketta. Satojen kilometrin junamatka voi olla huokeampi kuin pääsymaksu nähtävyyteen. useimmiten aikataulussa pysytään, mutta joustavasti. Sunnuntaina patoalueen kolme näköalatasannetta ovat täynnä, vaikka pääsymaksu on kymmenen euroa. kivihiili on kiinan tärkein polttoaine. muurit jakavat kaupungin uuteen ja vanhaan osaan. koksilaiva ja kalastaja jangtse-joella. Bussi vie meidät pääteaseman ohi perille, eikä lisäkilometreistä veloteta. la. Vaikka Kolmen rotkon pato nosti veden pintaa ja hävitti alleen kaupunkeja sekä kulttuurinähtävyyksiä, on pato viiden a:n nähtävyys. Kaupungin vanhat muurit ovat yhä pystyssä, osittain uusittuina. mikäli paikat eivät ole lähtöhetkellä täynnä, odotetaan vielä vartti. turismi on hyvin ohjattua ja alue on tarkkaan valvottu. niiden ympärillä on puisto ja vallihautamainen joki. Pieniin kyliin menee minibussi, isompiin vähän kookkaampi. liikkumiseen tarvitaan kulkulupa. Naurismaa ratapenkassa matkaamme jîngzhuhun. ihmismassa velloo vasten kaiteita padon edessä. meitä lukuun ottamatta muut ovat kiinalaisia. Kiinassa nähtävyydet luokitellaan yhdestä a:sta viiteen a:han. matkalla auto poimii kyytiin ne, jotka heilauttavat kättään tienvarressa. matkustaminen on halpaa
täällä anhuin maakunnassa on useita vanhoja kyliä, joista on turha hakea aitoutta. juna-asemalla kohtaamme köyhemmän Kiinan. Hóngcn kylässä on ikiaikainen vesiverkosto. matkamme jatkuu kohti Huángshn Shìnia. Kasvimaita on kaikilla takapihoilla ja millä tahansa vapaalla läntillä kuten moottoriteiden koloissa tai ratapenkoilla. joki on sinilevän peittämä vihreä kenttä. niin ravintolat kuin kaupatkin ovat korkeatasoisia. Saavumme illalla jîngdézhèniin, neonvalot hohtavat: minikokoinen las Vegas. Yökerhot reunustavat katuja, joilla prostituoidut odottavat asiakkaitaan. maaseutujuna puksuttaa vuoristoisen maiseman halki pysähtyen pieniin kyliin. Puolikuunmuotoinen allas on ollut makeanveden varasto. juna on tärkeä sosiaalinen kohtauspaikka. Huángshn Shìn vanha keskusta on túnx. jokainen kylä on kuin avoin museo. Kaikki on remontoitua, siistiä ja kallista. improvisoitu kaatopaikka valuu kohti vettä mukanaan niin orgaaniset jätteet kuin muovipussitkin. neljän tähden hotellimme on täynnä nuoria asiakkaita, jotka ovat tulleet kaupunkiin juhlimaan. Siellä missä levää ei ole, nousee kalaa. Sen alta jouduttiin siirtämään 1,4 miljoonaa ihmistä. 64 Suomen luonto 13/2011. arvuuttelemme, onko osa naismatkustajista ollut viikonlopputöissä kaupungissa. Kaikki keskustelevat keskenään ja meitä tullaan katsomaan useamman vaunun takaa. toinen nainen on kulottanut rantapenkkaa ja istuttaa siihen parhaillaan nauriita. Vuorilta vesi virtaa Kuulampeen, josta se luikertelee avoimina kanavina kylän läpi eteläiseen jokeen. molemmin puolin on puutarhoja. juna jakautuu naisten- ja miestenvaunuiksi. Yhä toimivassa kanavassa nainen pesee kahta tennissukkaa. kolmen rotkon pato rakennettiin valtavaa vesivoimalaa varten 19942006. täällä kuten muuallakin kasvimaiden väleistä ryöppyää jokeen törkyjen virta. meillä on paikkaliput, mutta niiden merkitys on vähäinen. nainen kerää puistossa voikukan lehtiä. Pikku puutarhatilkut kertovat köyhyydestä. Kaupungin ydin on tuhatvuotinen kauppakatu koristeltuine puisine fasadeineen
Vuorten rinteillä kasvaa lóngjîngia, lohikäärmeen kaivoa, arvostettua vihreän teen lajiketta. näin matkailun paine kohdistuu pääasiassa yhteen kaupunkiin. Sumussa alue on mystisen kaunis. Kiinalaisen puutarhan ajatuksena on muistuttaa ihmistä luontosuhteestaan, mutta meille suomalaisille se voi näyttäytyä vain sarjana arkkitehtonisia maisemia. Vehreät vuoret ympäröivät kaunista järveä. Pato on arvostettu nähtävyys. Muovin kerääjä jingzhoun vanhassa kaupungissa. Kiinan historiallisen ihmemaan ulkopuolella avautuu kuluneempi maailma. tiiviisti rakennetussa Shanghaissa pilvenpiirtäjien juurella minäkin käsitän West laken luonnoksi. n 13/2011 Suomen luonto 65. West lakella luontoa on muokattu kauan, ympäröiviä jokia yhdistävä kanaali valmistui yli tuhat vuotta sitten. West lake vaikuttaa hyvätuloisten shanghailaisten luontolomakeskukselta. Vaikka majoitus keskittyykin vain túnxin, pääsevät kylät silti osallisiksi rahavirroista ravintoloiden ja kauppojen myötä. Kylät ympäröivine vuoristomaisemineen ovat säilyttäneet kiinnostavuutensa, isoja elementtihotelleja niissä ei vielä ole. myös kiinalainen puutarha, jollainen tämäkin alue laajuudestaan huolimatta on, on yleensä rakennettu. maisema on sankan sumun peitossa paljastaen itsestään vain osia. Kiinalaisturistit kuvauttavat itsensä Kolmen rotkon padolla jangtse-joella. Pekingiläiset tuttavamme kehuivat läntistä järveä, West lakea, luonnonkauniiksi. Ympäröivissä kylissä erikoiset luonnon muovaamat kivet ja paasit sekä kaivot hämärtävät toden tuntua. Kyliin pääsee helposti bussilla, taksilla tai oppaan mukana túnxsta. Yritteliäimmät tarjoavat pääsyä kattoparvekkeelleen maksua vastaan. rakennettuja ympäristöjä ennen Shanghaita pysähdymme Hángzhuhun. luotijuna ampaisee kolmensadan kilometrin matkan tunnissa. tätä historiallista taustaa vasten on helpompi ymmärtää nykykiinalaisten pelottomuus muuttaa luonnon kulkua. on hankala erottaa, mikä on luonnon luomaa ja mikä ihmisen aikaansaannosta. Kuitenkin järvi saarineen, käytävineen ja siltoineen on rakennettu
Yhtyeen seitsemäs levy julkaistaan vuoden lopussa. 66 Suomen luonto 13/2011. oma reviiri osastossa tutustutaan ihmisiin, arkeen, hyvinvointiin ja kulttuuriin. Kasvokkain tekSti jOhaNNa MEhTOLa kuVa aNNa häMäLäiNEN toimittanut jOhaNNa MEhTOLa "Biologia oli koulussa lempiaineeni" Tuomas holopaisen haave on omavarainen elämä. Tuomas Holopainen 34, muusikko, Kitee Nightwish-yhtyeen perustaja, kosketinsoittaja, sanoittaja ja säveltäjä
olin Kiteen pöllökerhon jäsen, ja teimme luontoretkiä ahvenanmaalle, norjaan ja lappiin. Se ei tule ehkä koskaan onnistumaan, mutta pientä yritystä minulla jo on: kasvimaa, perunamaa ja pieni yrttitarha." n 13/2011 Suomen luonto 67. Tolkienin kirjan Taru sormusten herrasta luin ensimmäisellä luokalla, sieltä ne ystävät varmaan tulivat. olisin halunnut kierrellä maailmaa, etsiä uusia eläinlajeja ja seikkailla. en voisi kuvitella asuvani missään muualla. ihailen myös Walt Disneytä ja hänen aikanaan luomaansa fantasiamaailmaa, jonka loistosta ei nykyisen Disney-tuotannon yhteydessä voi valitettavasti enää puhua. märätkin puut syttyvät. Vaeltamisessa kiehtoo fyysinen rasitus ja alkeelliset olot. Bändillä ei ole tavoitteita; työtä tehdään niin kauan kuin se maistuu. Sitten voin jäädä miettimään riimiä tai jotain sävelkulkua. olen kiertänyt Karhunkierroksen seitsemän kertaa, myös Kiilopää, Saariselkä ja levi ovat tuttuja paikkoja. "Pari kErTaa vUOdESSa minun on päästävä vaeltamaan, mielellään Suomen lappiin. Pienenä minulla oli metsässä mielikuvitusystäviä: peikkoja, haltioita ja eläimiä. missään vaiheessa uravalinta ei ole kaduttanut, mutta vielä minussa on pieni siru jossakin, joka ajattelee, että olisi ollut mukava lukea biologiaa. Se on parasta. meressä on ikiaikaisuutta ja symboliikkaa. R. luen paljon fantasiakirjallisuutta. R. luonto on minulle tärkeä myös musiikin teossa. Yleensä biisin aihe tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. J. minussa on edelleen vähän tutkimusmatkailijan vikaa. Sitten pääsee autiotupaan, sytyttää tulen kamiinaan ja istuu illan nuotiolla. jos musiikista ei olisi tullut minulle ammattia, olisin varmaan Grönlannissa tutkimassa, kun mursut parittelevat. Vaikka musiikissa toisinaan koneet säksättävät ja nykyteknologia paistaa läpi, niin kyllä siellä silti tervas haisee ja vedet liplattavat. ratkaisu tai se puuttuva riimi osuu kohdalleen, kun lähden ulos. Partio opetti itsenäisyyttä, oma-aloitteisuutta ja selviytymisvaistoa. toisen levyn jälkeen homma levisi käsiin ja nightwish löi todella läpi. Se on kuin elokuvamusiikkia ilman elokuvaa. Safka ja uni eivät ikinä maistu yhtä hyviltä kuin silloin. olen reissannut bändin kanssa yli 40 maassa ja rakastan matkustamista ja tätä työtä. tuo halu heijastuu nyt musiikissani. Samaan aikaan ilmestyi nightwishin ensimmäinen levy. Pääsin 19-vuotiaana Kuopion yliopistoon lukemaan ympäristötekniikkaa. olin opiskellut puoli vuotta, kun eräällä kurssilla meille opetettiin erilaisia lannanlevitystekniikoita eri peltotyypeille. Kuuluin myös tähtitieteelliseen yhdistykseen ursaan ja tähdet kiinnostivat, pidin niistäkin päiväkirjaa. oman elämäni haave olisi elää omavaraistaloudessa. Pidin lintubongauspäiväkirjaa. olen maalaispoika, luonnon ystävä henkeen ja vereen. olen asunut koko ikäni metsän keskellä, korvessa. Biologia oli koulussa lempiaineeni musiikin ohella. Se oli huimaa. meidän musiikissa tervas haisee ja vedet liplattavat." me opettelimme ensiksi soittamaan ja vasta sitten meikkaamaan, joten musiikista kaikki on lähtenyt. Silloin ajattelin, että tämä on kyllä aika kaukana indiana jonesista ja mitta tuli täyteen. NUOrENa haavEiLiN meribiologin ammatista. muistelen lapsuuden leikkejäni suurella, suurella kaiholla ja nostalgialla. musiikissani pyrin siihen, että kuuntelijalle avautuu myös visuaalinen näkymä kappaleeseen. Se löytyy lumisesta metsästä, tähtitaivaasta tai rantakivikosta. ne ajat ovat voimavara ja inspiraation lähde tänäkin päivänä. Kun on kävellyt 25 kilometriä rinkka selässä ja välillä tihuttaa vettä. rinkka selkään ja viideksi päiväksi metsään. myös tupu, Hupu ja lupu olivat nuoruudessani minulle tärkeitä hahmoja. MUSiikiLLiNEN UNELMaNi olisi tehdä tervaksen tuoksuinen, akustinen ja luonnonläheinen levy nightwishille, mahdollisesti suomeksi. Partiossa opin monia taitoja, muun muassa sytyttämään nuotion ja olen edelleen hyvä siinä. turha valittaminen jäi. Kun näin elokuvan Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät, halusin olla sekä biologi että indiana jones. mutta kaikkein hienoin hetki on kotiinpaluu. luonto kuuluu musiikissamme orgaanisuutena. tämä ajattelu takaa sen, että tekemisemme on aitoa. meri on edelleen toistuva teema myös nightwishin lyriikoissa, kuvissa ja levyn kansissa. Halusin pistää enemmän paukkuja musiikkiin
pian saattaa voida ihailla hiljaista naapuriaan pohjansiippaa tai jotain muuta Suomen neljästä yleisestä lepakkolajista. Pihat ovat tärkeitä kaupunkiluonnon keitaita. LEPAKoNPÖNTTÖ jos pihan ympäristössä ei ole vanhoja kolopuita, voi pihalle tai lähimetsään asettaa lepakonpöntön. LINNuNPÖNTTÖ monet pihojen linnut pesivät puissa, ulkorakennuksissa ja kasvien suojassa. luontopihan niityllä kukkivat ailakit, päivänkakkarat ja ketoneilikat. NIITTY perusta pihalle tasaisen nurmikon sijaan tai osalle pihaa kukkiva niitty. västäräkit ja punarinnat vaativat pesältään hyvää näkyvyyttä. Hyviä hyönteiskasveja ovat esimerkiksi nauhukset, punatähkät ja syrikät. 68 Suomen luonto 13/2011. perustaminen on yksinkertaista ja hoitaminen helppoa. pensasryhmien sisälle muodostuu erilaisia pienelinympäristöjä. yöperhosia suosivilla kasveilla voi parantaa lepakon ruokailumahdollisuuksia. Kolopesijöitä varten voi ripustaa pönttöjä puihin lintujen pesimistavan mukaan. tiaiset ja kirjosiepot kisaavat samoista pöntöistä, kottarainen taas etsii isomman kolon. PENSAIKKo pensaat ovat hyviä suojapaikkoja pihojen eliöille. oma reviiri luonto- piha KAUPUNKIKEITAAT TeKsTi LiiSa hULkkO KuviTus TErhi EkEbOM Suomessa on lähes miljoona pihaa, puutarhaa, mökkitonttia, taloyhtiön pihamaata ja siirtolapuutarhapalstaa. KuKKIVAA KAuNEuTTA Koristekasveilla on kauniin ulkomuodon lisäksi myös luontoarvoja. pöntön sijainnillakin on merkitystä. Hyviä pensaslajeja ovat esimerkiksi seljat, heidet, karhunvatukat ja tuomipihlajat
avokompostit muodostavat myös pienelinympäristöjä ja keräävät ympärilleen runsaasti elämää. nektarin voi tehdä esimerkiksi punaviinistä ja siirapista. vaskitsa, sammakko ja sisilisko pujahtavat kiven koloon tai lehtikasaan. Se tuo elinpaikan kovakuoriaisille ja sitä kautta ruokaa pihan linnuille. KEINoPESä PÖLYTTäJILLE Kimalaiset ja mehiläiset ovat korvaamattomia ruokakasvien pölyttäjinä. PERHoSBAARI Kukkien lisäksi perhosia voi houkutella pihaan perhosbaarilla. MAAPuu jos pihapuu joudutaan kaatamaan, anna sen jäädä jatkamaan elämäänsä maapuuna vaikkapa tontin laidalla. Kasvien lisäksi pörriäisiä voi auttaa nikkaroimalla niille pihaan tai puutarhaan keinopesiä. · Syksy: marjat, hedelmät, sienet, kurkku, tomaatti. man suunnitelmallisuutta ja perehtymistä kotoisiin raaka-aineisiimme. muikut, kuha ja ahven ovat hyvänmakuisia kaloja myös lämpimänä kesäkautena. esimerkiksi nokkonen, siankärsämö, horsma ja voikukka ovat täynnä kasvuytyä ja hyvää makua. ne ovat hyödyllisiä puutarhan asukkeja, sillä ne syövät etanoita ja matoja. Sammakot lisääntyvät lammikossa ja saattaapa sinne pesiytyä myös vesilisko. purkki ripustetaan puuhun ja baari on valmis. talvinauriistakin saa maukasta pureskeltavaa ihan sellaisenaan tai sen voi pilkkoa porkkanan, perunan ja punasipulin kaveriksi uunijuureksiin. Kotimaista villikalaa ei sovi myöskään unohtaa. raita ja muut pajupuut ovat väheksyttyjä mutta tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. ne eivät päätyneet ostoskoriin, mutta pussillinen kotimaisia nauriita sinne sujahti. Samalla tavalla ne pölyttävät pihojenkin kasveja. · Talvi: juurekset, kaalit, kuivatut herneet, siemenet. jOhaNNa MEhTOLa 13/2011 Suomen luonto 69. myös sudenkorennot tarvitsevat vettä lisääntyäkseen. Kausiruokannalta hyVä kaan siirtyminen vaatii hieVaihtoehto. villivihannekset ovat maukkaimmillaan juuri keväällä ja alkukesällä. Kesä ja syksy laajentavat kausiruuan laittajan raaka-ainevalikoimaa huimasti. varhain kukkiva raita houkuttelee pihaan kevään ensimmäiset perhoset aterioimaan. nisäkkäät ja linnut käyttävät lammikoita juoma- ja puhdistautumispaikkoina. Kauppojen hedelmä- ja vihanneshyllyt ovat oikea runsauden sarvi. Sieltä löytyy miltei kaikkea, mitä vain keksii etsiä; esimerkiksi amerikkalaisia tuoreita karpaloita. SuoJAPAIKKoJA Karsittuja oksia voi koota puutarhassa keoksi. marjat, sienet, yrtti- ja teetarpeet voi kerätä metsästä ilmaiseksi. raparperin pulleat lehdet puskevat pian vauhdilla maasta. HYÖTYKASVEJA yrttikasveista on iloa sekä luonnolle että ihmisille. Halkopinot, terassin alustat ja lehtikasat luovat suojapaikkoja luontopihan asukeille. esimerkiksi ruohosipuli, minttu ja mäkimeirami ovat kauniita koristekasveja, mausteyrttejä sekä hyönteiskasveja. Samalla ruoasta kertyvä ilmastokuorma kevenee. KoMPoSTI Komposti tuottaa luontopihalle orgaanista ainesta ja ravinteita. Syksyllä taas maistuvat siika ja hauki ja kotimaiset ravut. aina voi ostaa sitä, on ilmaSton mitä mieli tekee. pienen lammikon rakentaminen pihalle lisää monimuotoisuutta. rupikonnasta voi saada pitkäaikaisen ja uskollisen naapurin. muovissa kasvatetut lentotomaatit ovat siis kaukana kausiruuasta ja sen huomaa jo mausta. myös siili, kärppä tai rusakko löytävät sen kätköistä suojaa ja siili jopa talvehtimispaikan. KIVIKKo pihaan jätetyt kivikasat ovat loistopaikkoja pihan vaihtolämpöisille asukkaille. nekin ovat herkullista kausiruokaa. Kausiruokaa: · Kevät: parsa, korvasieni, villivihannekset. Kuluttajat ovat tottuneet ylenpalttisuuteen, ulkomailta rahdattuihin hedelmiin ja kauSiruoka kasviksiin. purkkiin asetetaan makeaan nektariin imeytetty huokoinen rätti tai pesusieni. Kaalit, lanttu, punajuuret ja erilaiset kuivatut kasvikset nousevat kausiajattelussa kunniaansa. Satoa kannattaakin kerätä myös talteen ja säilöä kuivaamalla, hilloamalla, hapattamalla tai pakastamalla. ruoka-aika PIHAPuu pihapuu on kuin luontopihan kuningas. · Kesä: uudet perunat, mansikka, herne, retiisi, nauris. raparperista voi tehdä vaikkapa mehua, hilloa tai kiisseliä. talvi ja kevät ovat suomalaisessa sadunkorjuussa hiljaista aikaa, mutta kun malttaa hetken odottaa, niin ensimmäisiä satoja pääsee jo korjaamaan. pihaan tuotu kelopuu voi olla myös kaunis koriste. KAUSIRUOKA KUNNIAAN Kausiruokaa tehdään luonnollisen kasvukauden aikana tuotetuista kasviksista. LAMMIKKo ilman vettä ei ole elämää. Kevään ensimmäiset kimalaiset ruokailevat raidalla ja myöhemmin keväällä pihojen kukilla. oksien väleihin ja koloihin muodostuu oma pienilmastonsa, jossa viihtyy muun muassa erilaisia kasveja ja sammalia. vanha puu on hyönteisten koti ja lintujen ruoka-aitta
Käytän mieluiten vähintään sata vuotta käytössä testattuja materiaaleja kuten puuta, savea, lasia ja metallia." Harni alkoi yli 20 vuotta sitten luokitella meitä ympäröivää esinemaailmaa. tuotteiden yhdistely- ja muuntelumahdollisuudet sekä materiaalin valinta ovat tärkeitä. muovien maailma on hirveä aikapommi. Viime vuonna ilmestyi hänen teoksensa Object categories, joka jaottelee esineet seitsemään pääluokkaan ja alaluokkiin. Hänen nero-astiastonsa on arabian tuotannossa. riTva kUPari Suomen Luonto suosittelee: Lintuoppaita SUOMaLaiNEN LiNTUOPaS Suosituslista perustuu seuraavilta alan harrastajilta ja asiantuntijoilta kerättyyn tietoon: Heidi Björklund, alice Karlsson, pertti Koskimies, aleksi lehikoinen, petro pynnönen, jan Södersved ja Seppo vuolanto. MUOTOILIJA Lasse J. Harni esittää myös pakollista tuotteiden koodaus- ja merkintäjärjestelmää sekä tuotteiden rakennuslupakäytäntöä. lähtökohtana on, että yhä vähemmistä raaka-aineista on saatava yhä enemmän irti niin, että energiankulutus ja ympäristön kuormitus samalla pienenevät. aloittelijaa runsas lajisto voi hämätä. Sopii aloittelevallekin lintuharrastajalle. Selkeä valokuvakuvitus. LiNTUOPaS EUrOOPaN ja väLiMErEN aLUEEN LiNNUT Lars Svensson ym. tammi 2010 paras kuvan ja äänen yhdistävä kirja. Selkeä valokuvakuvitus. LiSäkSi Pekka harni on vuoden teollinen muotoilija. · lintuharrastajalle hyödyllisiä nettisivuja ovat esimerkiksi www.tarsiger.com, jossa voi kuunnella lintujen ääniä ja katsoa kuvia. Harni näyttää lehtileikettä tv-dokumentista The Light Bulb Conspiracy (Hehkulamppuhuijaus), jossa paljastetaan teollisuuden tapoja lyhentää tahallisesti tuotteiden käyttöikää. tällä voidaan tutkia esineiden kehitystä, yhdistämistä ja korjauskelpoisuutta." Harnin mukaan tavarat kilpailevat markkinoilla samoin kuin eliöt luonnossa: kuulakärkikynä syrjäytti täytekynän, joka kuoli sukupuuttoon tai muuttui hyvin harvinaiseksi. Selkeä, nostalginen piirroskuvitus. monet vanhat esineet ovat niin hyviä, että niitä on vaikea muotoilla paremmiksi." Harni on suunnitellut muun muassa rakennuksia, kalusteita ja astioita. oma reviiri kirjoja esineille rakennuslupa MUOTOiLija, arkkiTEhTi Pekka Harni on puhunut vuosikaudet esineiden ja rakentamisen ekologisuuden puolesta. · Huhtikuussa markkinoille tulee Suomen ensimmäinen mobiililintuopas. otava 2010 Kattava opas Suomen ja euroopan lajeista. Hyvä opas lintuharrastusta aloittelevalle. Kirjassa esitellään 150 tavallisinta lajia. opas toimii nokian kosketusnäyttöpuhelimissa ja sen kustantaa wsoy. jOhaNNa MEhTOLa marKKU Ulander / leHtiKUva 70 Suomen luonto 13/2011. Sopii jo hieman edistyneemmälle harrastajalle. "ennen kuin eu pystyy aloittamaan esineiden rakennuslupakäytännön, tällaista luokittelua tarvitaan. Suuri osa esineistä hylätään siksi, että ne ovat esteettisesti vanhentuneita eikä siksi, että ne olisivat rikki. monipuolinen ja tasokas piirroskuvitus, tärkeimmät tuntomerkit merkitty kuviin. rETkEiLijäN LiNTUOPaS olavi Hildén, otava 1974 Hyvä perusopas, sopii niin aloittelijalle kuin pitempään harrastaneelle. Kirjaa voi tiedustella kirjastoista ja antikvariaateista. LiNNUT ääNESSä Jan Pedersen ym. Dokumentti esitettiin tV1:ssä maaliskuussa. "maailma on täynnä myrkyllisiä materiaaleja, joista pahimpia ovat muovit. Laine, wsoy 2009 Kirja esittelee maamme pesimälinnut ja säännöllisesti tavattavat lajit. lisätietoja lintuharrastuksesta voi lukea www.birdlife.fi/lintuharrastus. nämä kovat koot ovat osa ekologisuutta, jonka heikkolaatuinen, halpa massatuotanto on unohtanut. Perusteluissa mainitaan muun muassa hänen opetus- ja muotoilutyönsä syvällisyys ja näkemyksellisyys. Samalla hän loi uusia sanoja ja käsitteitä kuten sisältimet, kehoesineet ja tasopohjalliset. opas perustuu Pertti Koskimiehen 2005 julkaistuun ja päivitettyyn Suomen Lintuoppaaseen. iso osa muoveista hajoaa metsään, lopulta pieneksi pulveriksi, joka siirtyy pohjavesiin ja ravintoketjuihin. teollisuustaiteen liitto ornamo on nimennyt hänet vuoden 2011 teolliseksi muotoilijaksi. "Suurin osa hienoimmista esineistämme on käynyt läpi vuosituhansien evoluution. Harnin puheessa toistuvat kauneus, kestävyys, korjattavuus ja kierrätys. Sillä on suuri merkitys, miten kauan esine kestää katselua." ihmiset houkutellaan ostamaan turhia, rumia, heikkolaatuisia ja korjauskelvottomia tavaroita. harNi ON hahMOTELLUT ekologisemman muotoilun kymmenen yleisperiaatetta, joita hän opettaa muun muassa taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille ja pyrkii toteuttamaan omissa töissään. "Kestävä kauneus on usein unohdettu ekoajattelussa
Terve! Olen viitasammakko. virikkeitä näe, koe, ilahdu! liSSe tarnanen MATALAN PROFIILIN KULKIJAT SUOMEN kaikki yksitoista matelija- ja sammakkoeläintä ovat nyt ensimmäistä kertaa nähtävillä yhteisessä kiertävässä valokuvanäyttelyssä. muut viikon tapahtumat osoitteessa www.nuukuusviikko.fi. jUHa taSKinen hOSSa vOiTTOON hELSiNgiN rETki 2011 -messujen Vuoden Retkikohde -yleisöäänes tyksen voitti Suomussalmella sijaitseva Hossan retkeilyalue. Jäätä rakastavat Avarassa luonnossa TV1:ssä lauantaina 23.4. www. Arvostettu ohjaajakuvaaja Juha Taskinen on koonnut Jäätä rakastavat -dokumenttiin huippuhetkiä 15 vuoden aikana tallentamistaan kohtaamisista norppien kanssa. Niitä elää Saimaalla alle 300. Helsingissä voi vierailla 7.8.5. tarkempi ohjelma: www.liminganlahti.fi. Nuukuusviikko NUUkUUSviikkOa vietetään 2.8.5. pääesiintyjänä on unkarilainen kuvaaja Bence Máté, 16.4. Kierrätystehtaalla, jossa esitellään muun muassa ekologista muotia. klo 1017. Se sai annetuista yli 3300 äänestä neljänneksen. Sen jälkeen se siirtyy Heinolan lintutarhaan, jossa se on esillä 7.6.30.7. Vuonna 1979 perustettu Hossan retkeilyalue tunnetaan melontareiteistään, patikkapoluistaan sekä kalliomaalauksistaan. Syksyn näyttelyaikataulu ja ladattavissa oleva näyttelyluettelo ovat osoitteessa www.herpetomania.fi. kevät keikkuen tulevi? varMa kevään merkki on luonto-liiton Kevätseuranta. luontoliitto.fi/kevatseuranta. KaiSa erKKilä Bence máté kiinnostaako lintukuvaus? LiMiNgaNLahdEN lintukuvafestivaaleilla voi rakentaa linnunpönttöjä ja kuulla konkarikuvaajien kuten Benjam Pöntisen, Jari Peltomäen ja Mauri Leivon kuvauskokemuksista. klo 18.45.. Kilpailun teema oli vesiretkeily. Se on Kainuun suosituin retkikohde, alueella samoilee 50 000 kävijää vuosittain. marKUS SirKKa NOrPaT rakaSTavaT jääTä SaiMaaNNOrPPa on maapallon vähälukuisin hylje. teemalla kestävä järjestötoiminta ja kestävät tapahtumat. Näyttely on Luontotalo Villa Elfvikissä Espoossa 27.4.5.6. Kuvien lisäksi tarjolla on myös paljon tietoa eri lajien kiehtovista ja omintakeisista elintavoista. yK:n julistaman kansainvälisen metsävuoden kunniaksi myös kevään etenemistä seurataan tänä vuonna erityisesti metsässä
"jos se olisi tippunut linnulta, se tuskin olisi jättänyt saalista sikseen", terhivuo toteaa. KUrt BUSSman Puh. Lehtopöllö piipussa LaSSi kUjaLa Voikkaalta ikuisti vasemmalla kuvassa olevan lehtopöllön viettämässä päivää autiotalon piipussa. Kovasta pakkasesta huolimatta se ainakin pystyi liikkumaan ja näytti päällisin puolin hyväkuntoiselta." 13 Mainoksen maksoi Timo Juurikkala Äänestä Timo jatkamaan työtään - luonnon monimuotoisuuden - Itämeren - ilmastonsuojelun puolesta "Monelle kansanedustajalle luonto on vain fraasi, Timolle luonto on syy olla kansanedustaja!" Timo Juurikkala kansanedustaja ympäristövaliokunnan jäsen Ismo Tuormaa, ympäristötoimittaja uusimaa nro 13 Vihreät De Gröna Kun haluat nauttia pienimmistäkin yksityiskohdista valikoimistamme löytyvät · lintukirjat · kiikarit ja kaukoputket · jalustat · linturuokinnat · linnunpöntöt · lintuäänitteet · lintukorut ym. Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. Tutustu ja tee VihreäKymppi-sähkösopimus osoitteessa www.sssoy.fi raaseporista oli maaliskuun 12. "oletin ensin pöllön olevan nälissään ja heikossa kunnossa. "tämä iitissä kuvattu lehtopöllö oli kaivanut itselleen kuopan savupiipun päällä olevaan lumipeitteeseen." Kujala vertaa pöllön lepopaikkaa kanalintujen lumikieppeihin ja joidenkin varpuslintujen kuten urpiaisten pehmeässä lumessa viettämiin öihin. päivänä sauvakävelylenkillä, kun hän löysi kuolleen sammakon tien laidasta. 0800 90110 · www.sssoy.fi 13/2011 Suomen luonto www.timojuurikkala.net 73 laSSi KUjala eSKo rajal a ei pelaa eikä pelkää. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi Sammakon lyhyt kevät kUrT bUSSMaN Näytä että välität Sähkön ostaminen VihreäKymppi-sopimuksella on ekoteko oman ympäristösi hyväksi. Kuukausimaksu sisältää vihreän euron, jonka me tuplaamme ja lahjoitamme paikallisen ympäristöä suojelevan teon tai kohteen tukemiseen. "Sammakko oli ehjän näköinen. Se löytyi metsätieltä, jonka lähellä on ojitettu turvesuo. eräänä iltana puoli tuntia auringonlaskun jälkeen pöllö lähti saalistamaan normaalin näköisesti. Paljasta maata ei näkynyt lähettyvillä ja auratun tien vieressä oli puoli metriä lunta. olikohan sammakko tippunut joltain linnulta?" Juhani Terhivuo eläinmuseolta ounastelee sammakon kuolleen kylmään. Kävin katsomassa sitä useampana päivänä
ne voitti Ritva uusitalo porista. Kolme vuosikymmentä kestäneen populaatiodynamiikkatutkimukseni perusteella poro vaikuttaa jääleinikkiin seuraavasti: poron syömäksi joutuneiden jääleinikkien koko pienenee ja nämä "kääpiöleinikit" kukkivat huonosti ja tuottavat erittäin vähän siemeniä. itse olen tutkinut Kilpisjärven eläimiä, kasveja ja ilmastoa joka kesä vuodesta 1973 lähtien. laitathan mukaan perustelut! vastaukset 27.4.2011 mennessä. onnea! Lukijoiden kommentteja: Uhanalaisia siivekkäitä yhä enemmän oli lintuharrastajalle antoisa mutta surulliseksi tekevä juttu. jUha-vEikkO MikkOLa, ENO Tammihiiriä sätkyttelee vielä siellä täällä oli mielenkiintoinen juttu mielenkiintoisesta lajista ja henkilöstä. jos seuranta-aineiston keruu osuu suotuisaan tai epäsuotuisaan jaksoon, muutokset kasvija eläinlajien määrissä eivät heijasta todellista trendiä vaan sattumaa. uhanalaisia siivekkäitä yhä enemmän 2. Vastanneiden kesken arvotaan Lasse J. Saman asian osoittavat myös norjalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden kanssa analysoimani satelliittikuvat vuosilta 19822008: kasvukausi ei ole varhaistunut pohjois-Fennoskandiassa. näillä perusteilla katson voivani sanoa jotakin alueen luonnosta ja sen tulevaisuudesta. pohjoiseen luontoon perusteellisesti perehtyneenä tiedemiehenä olen jo usean vuoden ajan esittänyt Suomen Luonnon toimitukselle huoleni siitä, että sen suosimat perusteettomat kauhukirjoitukset ilmastonmuutoksesta kääntyvät lopulta hyvää asiaa, luonnonsuojelua, vastaan. Kirjoituksessa ilmastonmuutoksen mannekiinina esiintynyttä jääleinikkiä olen tutkinut enemmän kuin kukaan muu maailmassa, muun muassa seurannut sen populaatiodynamiikkaa vuodesta 1982 lähtien. Kirjoituksessa haastateltuja asiantuntijoita en ole koskaan tavannut Käsivarressa. Kasvukauden piteneminen alkupäästä ei ole millään tavalla vaikuttanut jääleinikkiin tai esimerkiksi tunturikoivun hiirenkorvalle tuloon ja useimpien muuttolintujen pesimäaikoihin. mehevät ja myrkyttömät jääleinikit ovat porojen herkkua. Tammihiiriä sätkyttelee vielä siellä täällä 3. @ Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Valitse tämän lehden paras juttu. tunnen siis alueen hyvin. Tammihiiren salaperäisyys ja haastateltavan kommentit tekivät juttuun erilaisen sävyn. MiNNa TErvO, hELSiNki Kaloista vanhin, kiiski, on jutun arvoinen, herrojen salattu herkku. itse olen jo hylännyt Suomen luonnonsuojeluliiton ja siirtynyt tukemaan Pentti Linkolan luonnonperintösäätiötä. aNTErO järviNEN PrOFESSOri, hELSiNgiN yLiOPiSTON kiLPiSjärvEN biOLOgiSEN aSEMaN jOhTaja Naturakohde avohakattu Härmänsaari oriveden kaupunkikunnan alueella on ollut pohjoiseen suuntautuvan längelmäveden vesireitin arvokas luontokohde. luonnottoman suuren porokarjan ylilaidunnus on ilmastonmuutosta merkittävämpi selitys tunturiluonnon negatiivisiin muutoksiin. tarvitaan todella pitkä havaintojakso, jotta muutoksista voitaisiin puhua luotettavasti. Hidas kuolema kestää pitkäikäisen jääleinikin kohdalla jopa kymmeniä vuosia. Hieno juttu! PENTTi SEiNi, TaMPErE rimmassa vaarassa eivät ole pelkästään kalkkia vaativat kasvilajit vaan myös karujen maiden lajit kuten juuri jääleinikki. lapin luonnolle on ominaista suunnaton vuosien välinen vaihtelu, joka peittää alleen pienet trendit esimerkiksi lämpötiloissa. jääleinikin ja muiden tunturikasvien ja eläinten menestymiselle tärkeimmät kuukaudet ovat kesäkuu ja heinäkuu, joiden lämpötiloissa ei ole tapahtunut muutosta. toisin kuin Suomen Luonnon kirjoituksessa sanotaan, suu- PARHAAT JuTuT SuoMEN LuoNTo 2/2011: 1. Kapea salmi erottaa sen entisestä Kellosalmen kantatilasta, joka vanhana sääntöperintötilana pysyi jakamattomana talvisodan jälkeiseen aikaan. populaatio pienenee ja kuolee vähitellen. Kaloista vanhin vastanneiden kesken arvottiin kalanruotopinsetit ja pannunalunen. jos syöminen jatkuu seuraavinakin kesinä, leinikit kutistuvat entisestään ja niiden kukinta loppuu viimein kokonaan. Saarella on oma historiansa. jääleinikin esiintymisen alarajan lievä kohoaminen johtuu porojen laidunnuksesta, sillä suurimman laidunnuspaineen alla ovat alapaljakan harvalukuiset jääleinikkimaat. Laineen Suomalainen lintuopas (Wsoy). ToimiTTanuT LiiSa hULkkO palaute@suomenluonto.fi lukijakirjeet Tunturiluonnon ahdingon syynä on porotalous tunturiluonnon ahdinko erityisesti Käsivarren lapissa sai näyttävästi tilaa Suomen uhanalaisten lajien uutisoinnissa (Sl 2/2011). äänestä sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai postikortilla: Suomen luonto / paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki
olen vieraillut saarella kohta 50 vuotta, ja sinä aikana omistaja on tehnyt hakkuita vain säästeliäästi. onko tämä sitä uusien ely-keskusten läheistä ja hyvää yhteistyötä. veneilijät ja kalamiehet ovat voineet rantautua sinne. Keväinen veneretki todisti täydellisen tuhon. viereinen Härmänsaari oli vuosisatoja toiminut suurtilan lampaiden ja muun pienkarjan kesälaitumena. molemmat kuvat ovat Micael Ebnethin ottamia. TOiMiTUS ANNA PALAUTETTA! www.suomenluonto.fi Lähde katsomaan Lintuja maatsalunlahdelle Viroon Lintuhotelli haeskaan! www.prp-puhkus.eu prp@prp-puhkus.eu Rovaniemeläistä energiapolitiikkaa näin sitä lämmitetään harakoita rovaniemen keskuskentällä. mitä keskusten toimintaa omalla sektorillaan valvova ympäristöministeriön virkamies sanoo orivedellä sijaitsevan Härmänsaaren "luonnonsuojelusta". Sivujen 6263 kuvassa ovat nuoret maasait maksaja: katrin tukiryhmä ilmastolain puolesta!. Sen jälkeen pellot ja osa metsistä saivat karjalaiseen siirtoväkeen kuuluneet uudet omistajat ja viljelijät. tämä herätti sen ainutlaatuista luontoa arvostavien keskuudessa toiveita siitä, että luonnonolot säilyisivät. mielestäni kesän tekeminen talvella napapiirin leveysasteilla on sulaa hulluutta. MikkO raaTikaiNEN Luonto-ohjaaja tai Luonto- ja ympäristöneuvoja Korkeatasoista luonto-osaamista (luonnontuntemus) ja ympäristöosaamista (ekologisuus ja kestävällä tavalla toimiminen) Mäntsälässä ·2-vuotinenmonimuotokoulutusaikuisille ·hakupäättyy31.5.2011 Opintosihteerip.0504150772 Keuda Mäntsälä · puh. lähiseudun asukkaille saari on ollut marjastus- ja sieniretkien kohde. noin 2050 metriä metsää oli jätetty rannan suojaksi, mutta kaikki muu metsä oli konevoimalla avohakattu ja puut kuljetettu pois. vuonna 2006 rannoille ilmestyi luonnonsuojelualue-ilmoitustauluja, joissa annettiin ohjeita alueen käytöstä. Kuvan nuori uros haastoi hallitsevan johtajan mutta joutui vielä taipumaan. Mitä mieltä lehdestä? saakka. Kuvatunlainen meno hirvittää. Kuva on otettu 13.3, ja kentän lämmitysjärjestelmä on otettu käyttöön kaupungin mukaan reilu kuukausi aiemmin. (09) 27383804, 050 415 0772 Saaren kartano · fax (019) 688 3635 Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus · maoinfo@keuda.fi · www.keuda.fi Lisätiedot: IiroKakkop.0443285737 miKKo raatiKainen 56 katri immonen helsingin vaalipiiri katriimmonen.fi Lisäys: artikkelista Maasainuorukaiset suojelevat leijonia (Sl 2/2011) oli kadonnut kaksi kuvatekstiä. Saari jäi onneksi laidunkäyttöön omistajavaihdosten jälkeen. tämä toteutetaan vähin äänin ja kaikki kerralla -periaatteella. aikoinaan saarella pesi kalasääski ja viime kesinä merikotka on majaillut siellä. voisiko kal lisarvoisen energian väärin käyttö enää olla täydelli sempää. Saako maanomistaja edelleen täyden korvauksen maakappaleensa luovuttamisesta säilyttämään luontoa ja sen monimuotoisuutta? OLavi kaUraNEN LäNgELMävEdEN kESäaSUkaS Parkepu Katuma (vas.) ja Maen Leyian, jotka suojelevat työkseen leijonia. Seuraavan aukeaman kuvan leijonat ovat tsavon itäisen kansallispuiston asukkaita. takana on kaikkien aikojen pakkastalvi, mutta se ei menoa näytä hidastavan. Hevosten laidunnus on pitänyt yllä perinnemaiseman ja luonnonolojen säilymistä. Kulki tieto, että saari oli hyväksytty valtakunnalliseen naturaohjelmaan. naaraan se on jo valloittanut. oriveden Härmänsaaren tapauksessa herää kysymys, onko kaikki tapahtunut laillisesti. Saaren omistajana on pysynyt hevoskasvatusta pirkanmaalla tekevä pohjoisHämeen Hippos ry. merkitseekö y-kirjain eli ympäristösana ollenkaan luontoarvojen huomioimista. rovaniemen korkeudella lumimäärä saavuttaa huippunsa yleensä maaliskuun loppupuolella, ja samaisessa kuussa yöpakkaset voivat olla -30 astetta. jälleen on toteutunut usein toistuva tosiasia: Kun arvokas luontokohde on saanut osakseen huomiota ja on ehditty virittää hankkeita sen säilymiseksi, käynnistyy omistajataholla hanke sen kaupallisesta hyödyntämisestä. yllätys oli melkoinen, kun talvella 2010 mantereen puolelle johtavan tien varteen kohosivat valtavat pinot vahvarunkoista mäntyä ja ikikuusta
Palokärki etsii havupuiden tyviltä hevosmuurahaisia, jotka asustavat tyvi lahon saaneissa kuusissa tai joskus männyissä. nyt aiheina myös sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio ja fossiilit. isoja koloja kuusessa Konneveden Kynsivedellä oli mökkitiemme varressa olevassa kuusessa isoja koloja. Ovatko nämä tikan tekemiä? Palokärki on tällaisten kolojen armoitettu tekijä. Tästä syystä kolojen on oltava niin suuria, että lintu tai ainakin sen pää mahtuu syvemmälle rungon tai juuren sisään. kysy luonnosta aSiantuntijat VaStaaVat marKUS vareSvUo / KUvaliiteri Vastaajina tässä numerossa: ToimiTTanuT aLiCE karLSSON aSiantuntijat VaStaaVat SARI HARToNEN Sää LäHETä oMA KYSYMYKSESI! postita kirje tai kortti osoitteeseen Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostia: kysyluonnosta@suomenluonto.fi. Muurahaiset nakertavat pesiään lahoon puuainekseen ja vetäytyvät talvella syvemmälle juuristoon, jossa lumi suojaa pesiä pakkaselta. Kyseessä on siis voimakas ukkospuuska. tuuli voi hetkellisesti olla jopa yli 50 metriä sekunnissa. 76 Suomen luonto 13/2011. Mistä ilmiöstä on kyse? auringon ollessa lähellä taivaanrantaa sen säteet kulkevat pisimmän reitin havaitsijan silmään ilmakehän läpi. Mielestäni kuulin termin viime kesänä ensimmäisen kerran. Kaapro HäKKinen Syöksyvirtaus on ukkospilvestä maahan laskeutuva ja maanpintaa pitkin levittäytyvä kylmän ilman puhallus. Samanlaisten kysymysten ja lähetettyjen kuvien yleisyydestä päätellen palokärjen hakkaamat kolot ovat monille tuntemattomia. lähellä horisonttia valo myös taittuu voimakkaasti ja eri tavalla auringon halkaisijan mittaisella alueella, jolloin auringon muoto voi olla vääristynyt. Tällöin palokärjen pitkä tahmea kieli ulottuu riittävän syvälle hevosmuurahaisten käytäviin ja lintu palkitaan makoisalla aterialla. SEPPO vUOLaNTO Aurinko näyttää punaiselta ja isolta lähellä taivaanrantaa. Komeita ilta- ja aamuruskoja syntyy myös ilmassa leijuvista hienoista hiukkasista, joita tulee tulivuorien purkausmateriasta ja jotka leviävät ison purkauksen jälkeen kaikkialle maapallolla. hEikki NEvaNLiNNa Punainen aurinko Miksi Aurinko näyttäytyy joskus taivaanrannassa isona punaisena pallona. mukaan kuvaan tulevat vielä ainakin kesäkuumalla ilmakehän väreilystä aiheutuvat auringonkiekon muodonmuutokset. Mikä on syöksyvirtaus? Ovatko syöksyvirtaukset uusi ilmiö. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. tällöin auringon valon lyhytaaltoisemmat osat suodattuvat pois ja jäljelle jäävät punertavat sävyt
ja sitten tuossa hässäkässä vasa on hädissään juossut ja eksynyt pikku laumasta, jollaisissa metsäkauriit talvisin oleskelevat. tähän voi olla osallisena paksu lumi eikä vain eksymiseen vaan myös hirvien seuraan liittymiseen. Hirvien seuraan liittymisestä on ollut tälle metsäkauriille suuri apu; sehän voi astella hirvien tekemissä lumiurissa. Hirvien vasoilla on lumisina talvina selviytymisongelmia, joita aikoinaan eestissä tutki Harry Ling. Se oli nuori pukki, joka laidunsi aivan kurkien tuntumassa. ensi kesänä kun rajuilma kaataa puita, niin syylliseksi todennäköisesti määritellään syöksyvirtaus eikä trombi. olipa erikoista seuranpitoa ja vielä onnistuneesti kuvattu! en osaa varmuudella sanoa, mistä syystä metsäkauris on liittynyt hirvien seuraan. oltiin syksyn kynnyksellä ja parvessa oli sekä aikuisia että nuoria kurkia ja lisäksi metsäkauris. olimme matkalla ohjelmantekoon Kotkan maretariumiin, kun huomasimme parikymmentä kilometriä ennen määränpäätä laajahkolla peltoaukealla parinkymmenen kurjen parven. tuhojäljistä trombia ja syöksyvirtausta ei ole aina helppo erottaa ja vaatii usein asiantuntijan paikalla käynnin tai ainakin runsaasti valokuvia. Sari harTONEN Etsiikö kauris hirvistä suojaa? Kuvan kauris liikkui hirvilaumassa kuluneena talvena ja yöpyi samoilla makuuksilla. MATTI HELMINEN nisäkkäät ILKKA KoIVISTo nisäkkäät LASSE KoSoNEN Sienet KAuRI MIKKoLA Selkärangattomat, matelijat ja sammakkoeläimet HEIKKI NEVANLINNA ilmakehän ilmiöt TAPANI TERVo Geologia SEPPo VuoKKo Kasvit SEPPo VuoLANTo linnut ei kesä 2010 ollut trombiton. twister-elokuva ja muutamat voimakkaat trombit tekivät ne tunnetuiksi muutamia vuosia sitten. ilveksen rooli voi tässä erikoisessa tapauksessa ollakin se, että se on tappanut vasan emon, joskin ilves yleensä nappaa mie- luummin vasan kuin aikuisen. Hänen tutkimistaan kahdestatoista vasasta, jotka olivat menettäneet emonsa syksyllä metsästyksen takia, vain yksi oli keväällä normaalikuntoinen. esimerkiksi nurmijärvellä meni koulun läheltä trombi, jonka näki suuri osa koulun opettajista ja oppilaista, koska se sattui sopivasti välitunnin aikaan. voi myös olla niin, että ilves on vain hajottanut kaurislauman ja tämä yksinäinen sielu on eksynyt joukosta. minulla on metsäkauriin hakeutumisesta vieraan lajin seuraan havainto muutaman vuoden takaa. Syöksyvirtauksia on ollut aina, mutta usein on selvitty ukkospuuskanimellä tai sitten syöksyvirtauksen tuhot on laitettu trombin syyksi. niihin liittyi voimakkaita syöksyvirtauksia, ja termi tuli median kautta tutuksi. Syöksyvirtaukset ovat kuitenkin ilmiönä yleisempiä kuin trombit. ne voivat kaataa metsää ja aiheuttaa tuhoja laajemmalla alueella, ja niiden elinikä on pitempi. Voisiko syynä olla, että seudulle on kotiutunut ilves ja kauris on hakeutunut riittävän isoon ja turvalliseen seuraan? Syöksyvirtaustermi tuli viime kesänä yleiseen tietoisuuteen jopa niin hyvin, että pääsi mukaan vuoden sanoihin Mitä missä milloin -kirjaan. epäilen että kauris on viimevuotinen vasa. Kun tulimme takaisin viiden kuuden tunnin kuluttua, kurjet ja kauris olivat edelleen pellolla ja kauris oli nyt parpaavo virKKUnen Metsäkauris on luultavasti eksynyt omasta laumastaan ja liittynyt hirvien joukkoon. 13/2011 Suomen luonto 77. paksu lumi vaikeuttaa metsäkauriiden vasojen ja aikuistenkin selviytymistä kevääseen samoin kuin orpojen hirvenvasojenkin. on hyvin mahdollista, että ilves on vaikuttanut siihen, mutta ilmeisesti tapahtuman on pannut alulle kauriin joutuminen erilleen omasta laumastaan. viime kesänä oli useita rajuilmoja muun muassa astan, veeran ja Sylvin päivinä
Miten kasvu on mahdollista, kun samaan riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arviot esimerkiksi petoeläinkantojen suuruudesta voivat vaihdella vuodesta toiseen yllättävällä tavalla. Kiemurtelevat rakenteet ovat alkuperäisessä merikerrostumassa olleita kalkkiliejukerroksia, jotka ovat poimutuksen yhteydessä vääntyilleet. yleensähän seuralliset eläimet kuten metsäkauriskin (nimenomaan syksystä kevääseen) oleskelevat pääsääntöisesti lajikumppaneittensa seurassa. nykyisen asunsa kivi sai pian kerrostumisen jälkeen vuorenpoimutuksen yhteydessä. Ovatko Rktl:n arviot luotettavia? katsomassa ja kuvaamassa ne. pieni luoto ja vieläkin pienempi rakenne kertovat suuria asioita maiseman historiasta. Kallioperäkartan mukaan seudun kiillegneisseissä esiintyy granaattia ja kordieriittia. ne olivat siirtyneet aika matkan, mikä siis kertoi sen, että kauris oli todella tykästynyt kurkien seuraan. Kun metsästäjäkunnassa yleistyy käsitys vaikkapa ilveskannassa tapahtuneesta kasvusta, havainnointi tehostuu ja havaintoja kertyy aikaisempaa enemmän. alueellisen geologian perusteella tiedämme, että luodon kiillegneissi on syntynyt muinaismereen noin 1900 miljoonaa vuotta sitten kasautuneesta hiekasta ja savesta. lopputulos näyttää kerroksia leikkaavalla kalliopinnalla nakkimakkaroiden jonolta. 78 Suomen luonto 13/2011. Karbonaatti- ja kalkkisilikaattimineraaleiksi muuttunut kalkkilieju ei ole käyttäytynyt muodonmuutoksessa elastisesti vaan katkeillut paloiksi. kannan arvellaan nyt olevan noin 2400, joka viime metsästyskaudella väheni 371 yksilöllä. kivettyneitä makkaroita Tuttava kertoi eräästä saaresta, jonka rantakalliosta tuli Saimaan vedenpinnan laskun myötä esiin outoja kuvioita. luonnoneläinkantojen laskenta on erittäin hankalaa, eikä tutkimuslaitoksella ole taloudellisia mahdollisuuksia palkata omia havaitsijoita metsiä kiertelemään. tutkimuslaitoksella onkin silloin edellytykset nostaa arviotaan jopa enemmän kuin lajin biologinen lisääntymiskyky antaisi aihetta! näin tutkimuslaitoksen vuosittain julkaisemat arviot eivät välttämättä muodosta loogiselta näyttävää sarjaa. MaTTi hELMiNEN ilvesten lukumäärä on arvio, joka tehdään jälkien perusteella. tutkimuslaitoksen tavoitteena on varma vähimmäisyksilömäärä, joka siis joskus on aliarvio mutta aina kannan säilymisen kannalta turvallinen arvio. kysy luonnosta aSiantuntijat VaStaaVat aSiantuntijat VaStaaVat ven keskellä. Kiinnosti sen verran, että kävin Kysyjä on löytänyt Saimaan kallioluodolta mielenkiintoisen rakenteen. rakenteen nimi, budinaasi (engl. ne ovat mineraaleja, joita voi syntyä vain kovassa paineessa ja lämpötilassa. Kiilteestä, kvartsista ja maasälvästä koostuva kiven perusmassa on sen sijaan osin sulanut ja joustanut poimutuksessa purukumin tavoin. poikkeuksia tästä on tietysti runsaasti, mutta metsäkauris ei niihin varsinaisesti kuulu, vaikka se saattaa tavata sukulaislajejaan kuten valkohäntäkauriita ja hirviä samoilla ruokamailla, esimerkiksi oraspelloilla. iLkka kOiviSTO aikaan ilvesten metsästystä on lisätty. tällöin tutkimuslaitoksen tehtävänä on koota metsästäjien havaintojen perustella tilanteesta kokonaiskuva, johon kuitenkin saattavat vaikuttaa monet tekijät. Havaintoajan lumiolot ja sen myötä havainnontekomahdollisuudet vaihtelevat vuodesta toiseen, ja on jopa mahdollista, että metsästäjien kiinnostus jälkien etsimiseen vaihtelee. Mitä ne ovat? veiKKo Horttanainen jari peltomäKi / lintUKUva / KUvattU ranUan eläinpUiStoSSa Pitävääkö arvio ilvesten määrästä paikkansa? Ilvesten määrä on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan noussut voimakkaasti viime vuosina. Sama paine saavutetaan, jos kasataan sormenpäätä vastaavalle pintaalalle (yksi cm 2) kolme keskikokoista henkilöautoa. boudinage), tulee ranskan kielen makkaraa tarkoittavasta sanasta. nykyisen kalliopinnan päällä on aikoinaan ollut kiveä noin 15 kilometriä. Suomessa riistantutkimuksella on kuitenkin mahdollisuus turvautua metsästäjäkunnan apuun, jota se antaa täysin vapaaehtoisesti. määritelmän mukaan rakenne syntyy, kun ympäristöä lujemmat kerrokset katkeilevat taipuessaan ja venyessään. mineraalien perusteella voidaan päätellä, että kiven muuttumislämpötila on ollut 650 700 astetta ja painetta on ollut noin neljä kilobaaria
lastulevystä kurottavat hiukset ovat siis levyssä asustavan sienen rihmastojänteitä. Sen sijaan harvoin näkee tällaisia kolmikerroksisia sieniä, jotka ovat kehittyneet sieni sienen päälle kuin ulkoistetut pietarin maatuskat. Seuraavina kolmena vuonna tällaisia ei näkynyt, mutta neljäntenä vuonna paikalla oli jälleen yksi verihelttaseitikki tällainen epämuodostunut lakki ylösalaisin muuten normaalisti kehittyneen lakin päällä. oikeassa kasvuympäristössä sienet elävät hentona, kaikkialle leviävänä rihmastona. Kuvan kalliossa budinaasirakenne erottuu erikoisen hyvin, koska "makkarat" ovat kiillegneissin helpoiten rapautuvana osana kuluneet kuopalle. itse rihmasto kuivuu helposti, mutta useat sienet pystyvät muodostamaan paksumpia rihmastokimppuja, ritsomorfeja. Ilman lämpötila oli noin viisi astetta. jUHa mällinen ihmetyksen kohde on sieni -- mutta mikä laji, onkin jo toinen juttu. niin voisi käydä, jos veden valumisreitit ovat vielä tukossa. viime vaiheessa kulumista on edesauttanut paljastuman sijainti rantavyöhykkeessä. TaPaNi TErvO Mikä luonnon eliö tässä pistää pihan siivoojan ihmettelemään? anneli aHola aikainen kyy Miten harvinaista on, että kyyt lähtevät liikkeelle jo huhtikuussa Oulun seudulla. joskus sama rihmasto tuottaa kuitenkin samankaltaisia epämuotoisia itiöemiä useita ja jopa eri vuosina, mikä viittaa siihen että syy on sienen perinnöllisessä aineksessa. erityisen tavallisia tällaiset näyttävät olevan lohisienten suvussa, mutta kyllä niitä näkee myös muilla sienillä kuten tässä tapauksessa herkkutatilla. 13/2011 Suomen luonto 79. Mikä tällainen ilmiö on? Sienissäkin näkee monenlaisia epämuo- Lastulevyn tukka Kauan ulkona olleesta lastulevykasasta löytyi levyjä, joille oli alkanut kasvaa tukkaa, vieläpä kiharaista hiusta. dostumia ja kasvuhäiriöitä. Se ei selviä ilman näytettä ja perusteellisempaa analyysiä. Samanlaisia hiuksia näkee joskus versovan kostealla säällä huonosti kuivuneista polttopuistakin. SEPPO vUOkkO tapaus vaikuttaa hyvin poikkeukselliselta, ja sillä on varmaankin jokin selvä syynsä. muutoinhan kyyt ovat keväällä hyvin lämpöhakuisia ja ryhtyvät nousemaan koloistaan vasta, kun onkaloiden lämpö osoittaa tien vapaaksi. pinnallakin ne oleskelevat tarkoin parhaitten aurinkokivien tienoilla ja pakenevat niiden alle. kaUri MikkOLa tavallisempaa on nähdä pieni itiöemän lakki helttapuoli ylöspäin normaalisti kehittyneen itiöemän lakin päällä. tällaisessa tapauksessa lakki tuskin tuottaa itiöitä, koska normaalisti helttapuolen on oltava heltat maata kohden. ne osoittavat levyt sienten asuttamiksi -- siis homehtuneiksi, eikä sellaisia pidä enää käyttää ainakaan sisätiloissa. Metsässä ei ole vielä pälviä ja lunta on noin puoli metriä. Käärme vetäytyi puolustusasentoon melko rivakasti. mesisienen rihmastojänteet ovat mustia, kovia ja tavallisesti litteitä -- sen vuoksi niitä on usein verrattu kengännauhoihin. tunnettu sienikirjailijamme Mauri Korhonen kertoo tapauksesta, jossa viidessä verihelttaseitikin itiöemässä kasvoi ylösalainen "sienikukka" heltat ylöspäin. tällöin voi olla kyse itiöemän aihioiden kehittymisestä niin tiiviisti toisissaan kiinni, että ne ovat kasvaneet yhteen. Helpoimmin löydettäviä ja jopa lajilleen tunnistettavia ovat mesisienen ritsomorfit, joita löytää lahoavien puiden kaarnan alta ja myös maasta, jos ne vain erottaa kasvien juurista. ne sietävät paremmin kuivuutta ja niiden avulla sieni voi kurottaa uuteen, sopivaan kasvuympäristöön ja kasvaa epäsuotuisan paikan ohi. epäilen, että tuolloin olisi lumipeite alkanut äkkiä sulaa ja sulavedet olisivat tulvineet kyiden onkaloon. Kuluminen on tapahtunut mannerjäätikön sulamisen jälkeen eli 12 000 viime vuoden aikana. jossakin kehitysvaiheessa rihmastossa on tapahtunut geneettinen muutos, joka on saanut aikaan epämuodostumat. LaSSE kOSONEN pertti SUHonen Tatti tatin päällä Löysin Kangasalan Sahalahdesta syyskuussa 2010 herkkutatin itiöemän, joka kasvoi toisen saman lajin itiöemän päällä. joskus näkee, että lakki on ikään kuin jakaantunut epätäydellisesti kahtia, jolloin itiöemällä näyttäisi olevan kaksi jalkaa. tuollainen kasvuhäiriö tuskin syntyy ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, koska tällaisten sienten vieressä kasvaa usein samaa lajia täysin normaalin näköisenä
Hinta: 130 / 150 sis. Hinta: noin 430 + tilausbussimatkat noin 100 (opiskeli jat 20 %), sis. Majoi tus Pitkäjärven kämpällä. Hinta: Talkootyö kattaa ruuat ja venekyydin Mustaviiriin, majoi tus sisällä tai omassa teltassa. Salinoja, Kannus 30.6.2.7. Samalla juhlistetaan 30vuotta sitten alkanutta Ounasjokisoutua. 15.17.7. Länsi-Turunmaa, Houtskari Leirillä opitaan saaristoluonnosta, tehdään päiväretki ja kunnoste taan perinnemaisemia Saaristo meren kansallispuistossa. Horonkylän Itäjoki, Teuva 12.14.8 Viitavedenkylä, Kruunupyy 22.23.8 Honkajoki, Honkaluoma 24.26.8 Valkkioja, Pomarkku 29.31.8. 10.11.9. Raahe ja Pyhäjoki Talkoissa kunnostetaan lähteitä Pitkäsne van suojelualueen lähimaastossa. Lisätiedot ja ilmoittautumi set: Hannu Klemola, 022355 255 tai varsinaissuomi@sll.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, 040823 2443 tai lappi@sll.fi. Työ on pääosin haravointia ja oksien keräämistä. LUONNONHARRASTUS Perinnemaisematalkoot Saaristomerellä, purokunnostusta Pohjanmaalla vai souturetki Laatokalla. mennessä Anitta Miikkulai selle, 044050 5765 tai anitta.miikkulainen@suomi24.fi.. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: 31.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 5.8. 29.31.7. Kittilä Talkoissa opitaan Särestöniemi museon kulttuurihistoriasta ja ympäröivien perinnemaisema niittyjen luonnosta ja hoidosta. Säävaraus ts. Ilmoittautumiset: 21.6. Majoitus Palosaaren tilalla Pyhäjoel la. majoitus, ruokailu ja opetus. Hinta: Talkootyö kattaa majoituk sen, ruuat ja venekyydin Jungfrus käriin. Luennot 6.10. Työn on pää osin kuusenoksien korjaamis ta ja niittämistä tarpeen mu kaan. Lisätiedot ja il moittautumiset: 25.7. Maastoretki 9.10. Lisätiedot soudusta: www.ounasjokijotos.fi. 16.26.7. Soutu- ja purjehdusretki Laatokalle II Reitillä Sortavala Valamon saaris to Sortavala tutustutaan tulevaan Laatokan kansallispuistoon ja sen ai nutlaatuiseen luon toon. majoitus, ruokailu ja ohjelma. Hinta: varausmaksu 20 palautetaan leirillä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 1.6.31.7. ja 8.9.10. Koko kesä purojenkunnostusta Talkoissa tutustutaan taimenpurojen kunnos tukseen ja annetaan oma panos puroluonnon suojelutyöhön! Talkoot ovat osa Puroista syn tyy virta pienvesihanketta. Työ on pääosin patojen rakentamista ja ojien tukki mista. Sakari Lehtoselle, 040066 1746 tai sakari.lehtonen@gmail.com. viisumi, venäläinen retki muonitus ja ohjelma suomeksi. 29.4.2.5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, 040823 2443 tai lappi@sll.fi 13.14.8. Suokurssi Pyhtäällä ja Kotkassa Kurssilla tunnistetaan suotyyppejä ja laajen netaan suotuntemusta retkeillen Valkmusan kansallispuistossa. *La iltamat tai su kisamaksu 10 . kova tulva tai vastaava purolla. 16.18.6. Rankkasateella talkoot perutaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 31.5. Lisätiedot ja ilmoittautumi set: Hannu Klemola, 022355 255 tai varsinaissuomi@sll.fi. 6.10. 10.8. LÄHDE- JA PUROKUNNOSTUSTALKOOT 11.12.6. Suokurssi Taivalkoskella Kurssilla opetellaan tuntemaan soiden luonto tyyppejä ja lajeja Syötteen kansallispuistossa ja sen lähimaastossa retkeillen. Lisätiedot ja ilmoit tautumiset: Teemu Tuovinen, 0400 728 749 tai pohjanmaa@sll.fi. mennessä Merja Ylöselle, 044929 0550 tai pohjoispohjanmaa@sll.fi. Hinta: Talkootyö kattaa ruuan. Hinta: 0 . 16.24.7. mennessä Hanna Majan derille, 05371 0301 tai kymenlaakso@sll.fi. mennessä: Teemu Tuovinen, 0400728 749 tai pohjanmaa@sll.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hannu Klemola, 022355 255 tai varsinaissuomi@sll.fi. Talkoissa hoidetaan meren ran nan niittyä, poistetaan pusikkoa ja pientä puustoa sekä kunnoste taan saaren kiviaitaa Itäisen Suo menlahden kansallispuistossa. klo 12.00 alkaen. turve lupiin liittyviä asioita. Reittinä la Raatta ma Tepasto ja su Tepasto Köngäs. 6.8. Lisätietoa tapahtumista osoitteessa: KURSSIT 28.5. Suokurssi Seinäjoella Kurssipäivän teoriaosuudessa perehdytään soidensuojeluun ja käydään läpi mm. mennessä Hanna Majanderille, 05371 0301 tai kymenlaakso@sll.fi. SOUDUT 7.16.7. Soutu- ja purjehdusretki Laatokalle I Reitillä Käkisalmi Lahdenpohja Sortavala tutustutaan tulevaan Laato kan kansallispuistoon ja sen ainutlaa tuiseen luontoon. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 31.5. Hinta: Talkootyö kattaa ruuat ja venekyydin Kuusisaareen, ma joitus omassa teltassa. Hinta: 0 . 30.7. Keminmaa Talkoissa opitaan Keminmaan kirkkojen kulttuurihistoriasta ja ympäröivien perinnemaisema niittyjen luonnosta ja hoidosta. Mustaluoma, Jalasjärvi Pyhtää Ikaalinen ja Ylöjärvi Talkoissa tehdään luonnonhoito, perinne ja ennallistamistöitä Seit semisen kansallispuistossa. Työ on pääosin raivaamista ja niittämistä. Hinta: Talkootyö kattaa majoituksen ja ruuat. Talkootyö kattaa majoi tuksen ja ruuat. Hinta: 20 / päivä* (lapset 50%) sis. mennessä Merja Ylöselle, 044929 0550 tai pohjoispohjanmaa@sll.fi. Pelkosenniemi Talkoissa opitaan Keminsaarten tulvaniittyjen ainutlaatuisesta luonnosta ja perinnemaisemien hoidosta sekä Vuotoshistoriasta. melonta, kahvi+makkara ja kuljetus. klo 10.00 Turun Luonnonsuojelukeskuksessa. mennessä Anitta Miikkulaiselle, 044050 5765 tai anitta.miikkulainen@suomi24.fi. 16.17.7. IX Ounasjokijotos Kittilässä Koko perheen jokitapahtuma melojille ja veneilijöille Ounasjoella. Kariluoma, Karijoki 4.6.8. Lähde rohkeasti mukaan vaikka vähän kauemmaksikin! 2011 PERINNEMAISEMATALKOOT Länsi-Turunmaa, Houtskari Leirillä kunnostetaan hakamaita, ketoja ja niittyjä Saaristomeren kansallispuistossa. Maastoosuudessa ope tellaan sammalia, hyönteisiä ja muita suolajeja ja tutustutaan turvesuon vesiensuojeluun. Ilmoit tautumiset ja lisätiedot: 31.5. viisu mi, venäläinen retkimuonitus ja oh jelma suomeksi. Hinta: Talkootyö kat taa majoituksen ja ruuat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 25.5. Hinta: Talkootyö kattaa majoituk sen, ruuat ja venekyydin Jungfrus käriin. Hinta: noin 460 + tilausbussimatkat noin 100 (opiskelijat 20 %), sis. Lisätiedot: Kaija Helle, 044017 7180 tai kaija.helle@sll.fi. Kääpäkurssi Turussa Kurssilla opitaan tunnistamaan kääpiä ja tu tustutaan niiden tehtäviin osana luonnon kiertokulkua. mennessä Anni Kytömäelle, 03213 1317 tai pirkanmaa@sll.fi. Hinta: noin 60 /70 sis. klo 18.00 ja 8.10. Li sätiedot 30vuotisvalmisteluista: Tarja Pasma, 040823 2443 tai lappi@sll.fi. 23.24.7. Kokemäki Talkoissa jatketaan viime vuon na alkanutta Pälpälän kallio kedon raivausta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tarja Pasma, 040823 2443 tai lappi@sll.fi. Majoitus Uusi talon matkailutilalla Loukusanjärven rannalla. Hinta: Talkootyö kattaa ruuan. Hinta: 0 . Majoitus hirsimökissä Kymijoen rannalla. Luonnonsuojeluliiton piirit järjestävät tänä vuonna useita mielenkiintoisia kursseja, leirejä ja talkoita
7) Ovatko loiskimalaiset a) myyrien loisia. Mikä ei kuulu joukkoon: vesilisko, rupilisko, basilisko. 6. Mikä on luontopihan vaihtoehto tasaiselle nurmikentälle. Osoite: ............................................................................................................................... YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ......................................................................... Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS SUOMEN LUONNON LahjaTiLaUS Heimo rajaniemi / KUvaliiteri reijo jUUrinen / KUvaliiteri A B Tilaan Suomen Luonnon vuosikerran lahjaksi alle merkitsemälleni henkilölle alkaen ___/___ 2011. Lahjatilaus on määräaikainen. Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. C Lahjan antaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... VASTAUKSET: 1. työläiset ovat naaraita ja kuhnurit koiraita. Suomen Luonnon tilausasioissa Sinua palvelee Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... niitty. Puhelin (myös suuntanumero): ....................................................................................... 9. b) toisten kimalaisten pesiin munivat kimalaisia. Lähettäkää Teen osoitteenmuutoksen.alkaen ___/___Suomen Luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni 2011. 10. 3. 7. Osoite: ............................................................................................................................... 5. Mitkä ovat viisi matelijaamme. b) Saaren kalliolta on tarkkailtu mereltä saapuvia viikinkilaivoja. Geenimuunneltu hyvin tärkkelyspitoinen peruna. näsiä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 59 euroa ja kestotilaus 52 euroa. Osoite: ................................................................................................................................ 6. 9. a) sisilisko B) rantakäärme c) kyy. timo nieminen / KUvaliiteri Nimi: .................................................................................................................................... Tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): ................................................................................................................................... Suomen luonnonsuojeluliitto maksaa postimaksun. Lähettäjä Allekirjoitus: ....................................................................................................................... Mitä kätkeytyy Amflora -perunalajikkeen taakse. Myynti Rautakirjan lehtipisteissä. 1. Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS 13/2011 Suomen luonto 81. vesilisko ja rupilisko ovat sammakkoeläimiä. Basilisko ei kuulu joukkoon. 2. 4. Irtonumero 7,5 euroa. 5. 4. Sisilisko, vaskitsa, rantakäärme, kangaskäärme ja kyy. toisten kimalaisten pesiin munivia kimalaisia. b) Saaren kalliolta on tarkkailtu mereltä saapuvia viikinkilaivoja. Kumpaa sukupuolta edustavat kimalaispesässä a) työläiset ja b) kuhnurit. Mistä Helsingin Vartiosaari on saanut nimensä. 2. 3. c) kimalaisia, joihin sukkulamato on muninut munansa. 8. Postinumero ja paikkakunta: ........................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 37 euroa. Pähkinöitä KriStina al-Zalimi / cartina Tilauksen tai osoitteenmuutoksen voit tehdä myös oheisella palvelukortilla. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Susi. Millä nimellä riidenmarja paremmin tunnetaan. YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ........................................................................ Suomen Luonto/ Tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys Lahjan saaja: Nimi: .................................................................................................................................... 10. Mitä ovat kuvien A, B, ja C otukset? TiLaUSaSiaT iNTErNETiSSä: WWW.SUOMENLUONTO.Fi voit maksaa tilauksesi e-laskulla tee sopimus verkkopankissasi! SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2011. Kestotilaus 12 kk (59 euroa) Määräaikaistilaus 12 kk (67 euroa) Olen SLL:n jäsen (hinta 59 tai 52 , Määräaikaistilaus 6 kk (37 euroa) katso tarkemmin ohesta). (09) 2280 8210, 2280 8209, tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 67 euroa, kestotilaus 59 euroa. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... 8. a) Mannerheim piti siellä päämajaa vuonna 1918. Mikä eläin on Canis lupus. Nimi: ................................................................................................................................... c) Saaressa on merivoimien tutka-asema. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa
70 Suomen vuotta jOrMa LaUriLa 1960-luvun kansissa oli sekä valokuvia (kuovi) että grafiikkaa. Se on kulttuurisuomalaisuutta. tässä yksi Helsingin Pasilasta. Vanhoissa Suomen luonnoissa on kosolti kiinnostavia ajankuvia. luonnonaiheinen kuva, joka vaihtuu numerosta toiseen, tuo toivottavasti lehden pyrkimykset entistä paremmin lukijoiden tajuntaan", kirjoitti Niilo Söyrinki pääkirjoituksessa 1/1961. Sinivuokkokannen piirsi taiteilija Urpo huhtanen. Välähdyksiä vuosien varrelta luontokuva tuli kanteen "TäMä NUMErO aloittaa Suomen luonnon kahdennenkymmenennen vuosikerran. Kumma, ettei sitä vielä ole kuivattu", mies oli tokaissut. entiset lukijat huomaavat, että lehden ulkonäkö on muuttunut. Se on ihmisen elämänpiiriin, nimenomaan hänen elintasoonsa ja viihtyvyyteensä luonnostaan kuuluva ilmiö kaikissa sivistysmaissa." Valter Keltikangas pääkirjoituksessa 2/1965. 1960-luvulla luontokuvat olivat mustavalkoisia. tekniikka asetti tiukkoja rajoja ja värikuvia saatiin vielä odotella, mutta parhaimmillaan vaikuttavaa jälkeä syntyi myös sen ajan välineillä. Pian suo olikin mennyttä: "nyt se sentään lopultakin on otettu mukaan kaupunkikulttuurin rakennustyöhön kaatopaikkana, joka kerää luokseen ehtymättömät laumat variksia, rottia ja naurulokkeja ja levittää myrkyllistä hajua ja saastuttaa pohjavettä laajalti ympäristössään", Söyrinki kirjoitti. Valokuvauksen kehitys näkyy hyvin lehtemme sivuilla. Maakotkan ikuisti Esko Pitkänen. 82 Suomen luonto 13/2011 ( Poimintoja 1960-luvun aiheista: Näsiä, kevään ihmeellinen pensas, Mainokset maisemien ja puistojen pilaajina, Petoeläimet ja riistanhoito, Sisävesikalastus harhateillä, Afrikka luonnonsuojelun polttopisteessä, Myrkyt ja luonto, Kultasirkku leviämässä maahamme, Etelä-Suomen soiden säilytyssuunnitelma, Kuikka Havis Amandan suihkukaivossa, Maisemakauneuden oikeusturva, Luonnonsuojelijan vaalivihje. ). Söyrinki kertoo numerossa 4/1964 keskustelusta, jonka hän oli kuullut olympiastadionin tornissa, kun pääkaupunkiin hiljan muuttanut nuori mies esitteli sieltä näköaloja maaseudulta tulleille tuttavilleen: "tuolla on sitten Pasilan suo. tuttu, yhdistyksemme jäsenmerkin koristama kansilehti on korvattu elävämmällä. n "Koskemattoman luonnon säilyttäminen ei ole metsäsuomalaisuutta. nyt kaatopaikan päällä on vilkas rautatieasema ja kaupunginosa, ja lähivuosina sinne kohonnee ryväs pikku pilvenpiirtäjiä
4/2011 ilmestyy 13. toukokuuta 70 -v uotiS juhL anumero! lähde luonTopolulle: jUhLavUOdEN 70 LUONTOMaTkaviNkkiä. sTig hägglund / vasTavalo Mikä lintu voitti laulukisamme. Kuovi kaipaa huolenpitoa.
Palautusviikko 201119 767095-1103