kevätkuvakisan tulokset. Kainuun paljakka. on 8 – 69 u m .6 äs ETKI R iss st te teemana luontomatkailu KEVÄT kuvissa ja seurannassa Jorma Luhta kuvasi allin maisemassaan paljakka on Kainuun helmi 3 Irtonumero 8,50 € 28.3.2014 Tässäkin Päijänteen maisemassa piilottelee useita geokätköjä. Geo kätköllä Avaruusajan harrastus vie luontoon.. KÄRPPÄ. enni rukajärven luonto. kierrätystä kaatopaikalla. SUOMEN LUONTO 3 | 2014 ruostesiipi. geokätköt. suomen uudet sammakot. AT . allimailla
alkukevät Keskiyön hetki suolla kuva Jorma Luhta Teksti Jorma Laurila sulava suo kevätyössä on täynnä kosteanraikasta tuoksua. Hämärän hetki on pian ohi: kohta kurjet kuuluttavat uuden päivän alkaneeksi.. Hämärässä äänimaailma korostuu; korviin kiirivät kahlaajien kimakat huudot, taivaanvuohen pyrstösulkien havina, metsähanhien törähdykset ja sorsien rääpätys
Vuosi sitten talven päättymistä saatiin odotella perinteisen helmikuun oloisessa ilmanalassa huhtikuun puoliväliin. Ruostesiiven toukka voi hätkähdyttää. 16 Aarre verraton Geokätköilijä 32 Allin ylämailla lumoutuu luonnosta Luontokuvaaja ja maisemista. Nyt havaintoja kertyy jo tuhansittain, ja ne kaikki toimitetaan Helsingin yliopiston Luonnontieteelliselle keskusmuseolle. Seuranta on paitsi hauskaa myös erittäin hyödyllistä. Jorma Luhta seurasi jäänreunan lintujen 26 Kärppänä kevättä ja kesää puupinossa Galdoaivissa Utsjoella. Vikkelä myyränpyytäjä. Myös verkkosivuillamme www.suomenluonto.fi ollaan mukana kevään etenemisessä. Tällaiset pitkät aikasarjat kerryttävät ainutlaatuista tietoa siitä, minkälaisia muutoksia luonnossa on käynnissä. Pääkirjoitus Silmät ja korvat auki kevääseen taas kerran on nähty, miten erilaisia keväät voivat olla. Sisällys 3/2014 seppo parkkinen jorma.laurila@suomenluonto.fi Berndt Hannelius Jorma Laurila päätoimittaja vakiot 28 Kevään 14 Hetki hangella äänimerkki Ruostesiiven toukka Luonto-Liiton Kevätseurannassa kuunnellaan myös ääniä. Havaitsijoiden ja havaintojen määrä on lisääntynyt huimasti vuosikymmenten mittaan. 14 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 Maailmalta 39 Nylén 55 Nikkanen. Mistä se putkahti hangelle. Luonto-Liitto on järjestänyt Kevätseurantoja jo 1961 lähtien. Tänä vuonna kevään edistymistä seurataan seitsemänä viikonloppuna, joista viimeinen on kesäkuun alussa. Näköhavaintojen lisäksi kuunnellaan ääniä: teemalajeina ovat pajulintu, tiltaltti, sirittäjä, sammakko, viitasammakko ja rupikonna. Nyt helmikuu ja maaliskuu ovat olleet lämpimiä ja vähälumisia, maaliskuun puolivälin kylmää henkäystä lukuun ottamatta. Lue lisää Kevätseurannasta sivuilta 28–31. Silloin rysähtikin oikein kunnolla ja varhaiskevät jäi ainakin etelässä vain muutaman päivän pituiseksi. on matkalla koteloitumaan
Hopeamitalisti Enni 46 Arvoitukselliset vihersammakot Mölinää lammikoissa. www.suomenluonto.fi/ category/vuodenajat/ Rukajärvi arvostaa puhdasta luontoa. no. Suomen Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 3/2014 73. www.climatecalc.eu Cert. Monenmoista on tarjolla. myös nettisivuillamme. 40 Laulujoutsen kiri voittoon Kevään valo -valokuvakisa näyttää muutoksen vuodenajan. 40 Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, www.sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Hiilipäästömme on laskettu ClimateCalcjärjestelmässä. Suomen sammakot saivat lajitäydennystä. Kuva: Hannu Vallas /Lentokuva Vallas. vaarametsään Painopaikka Hansaprint Turku/ SL14_03/2014 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 68 Pussista potkua 56 Paljakka kutsuu retkelle vanhaan Retkimuonat puntarissa. Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045?117?3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559?2245, 040?544?4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Geokätköilijä haltioituu retkellään myös Asikkalan Pulkkilanharjusta. Puolankalainen luonnonpuisto on kiehtovan Kevään tuloa seurataan nyt monipuolinen. CC-000026/FI kansikuva timo melantie / vastavalo 50 Kaatopaikasta lajittelukeskus Kierrätys ja poltto. 62 Kasvokkain 64 Kotona, Retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Länsirannikolla 13/2014 Suomen luonto 5. Jätehuollossa puhaltavat uudet tuulet. Jyrki Mäkelä 62 Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kevään valo -kuvakilpailumme satoa. Se asettaa ympäristöv aatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Painopaperissamme käytetään FSC-sertifioitua puukuitua. vuosikerta Kotkankatu 9, 00510 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228?08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040?351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050?308?2795 AD Marika Eerola, 050?542?4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044?333?5036 Johanna Mehtola, 050?308?2186 Jouni Tikkanen, 044?278?8656 Anne Hirvonen (harjoittelija) Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400?359?787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050?452?2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Sinivuokot. Voittaja valikoitui 500 kuvan joukosta
Uroksen elinpiiri on noin sata hehtaaria, naaraan 55 hehtaaria. Jo Etelä-Ruotsissa elinpiirit ovat puolta pienemmät. Jos paikalle sattuu toinen uros, voi syntyä tappelu, jonka häviäjä luikkii tiehensä. Siilien parittelurituaali saattaa kestää useita tunteja. ”Toisaalta jos välillä sataa vettä ja välillä pakastaa, se voi häiritä horrostamista.” Siili tekee erilaisia pesiä. ”Niiden tavoitteena on paritella mahdollisimman monen naaraan kanssa ja silloin niiden täytyy juoksennella pitkiä matkoja”, tutkija Anni Rautio kertoo. Siili talvehtii metsissä Tuore tutkimus paljastaa salaperäisen jäännelajin yllättävän liikkuvaiseksi. Päiväpesät ovat usein nopeasti lehdistä ja heinistä kokoon kyhättyjä. Parasta on jättää ruokkimatta kokonaan. S alice karlsson heikki mäkikallio / vastavalo iilit liikkuvat Suomen korkeudella paljon verrattuna eteläisempiin maihin, kertoo tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus. Sen on muutamien kuukausien aikana hoidettava neljä–viisi poikastaan ja vieroitettava ne, minkä jälkeen sen on kerättävä vararavintoa talveksi. Urokset ovat liikkeellä erityisesti keväällä. Itse parittelu on nopea, ja sen jälkeen voittajauroskin nostaa melko pian nokkansa saadakseen vainun uudesta naaraasta. Raju tassutulehdus voi viedä keväällä jalat etenkin urossiilin alta. Toimittanut jouni tikkanen Luonto ja ympäristö nyt TIESITKÖ. ”Siili saattaa hyötyä talven lyhenemisestä ja kasvukauden pitenemisestä ilmaston lämpenemisen myötä”, Rautio sanoo. 6 Suomen luonto 13/2014 Joensuun korkeudella etenkin naaraalla on kiire. Uros piirittää naarasta, joka suhtautuu kosijaan pitkään torjuvasti. Poikaspesät ovat päiväpe-. Jos siiliä ruokkii, on hygieniasta pidettävä erityistä huolta
13/2014 Suomen luonto 7. Jos pesästä pudonnut poikanen on vielä untuvikko, sen voi nostaa takaisin pesään, sillä vastoin yleistä luuloa pikkulintujen hajuaisti on melko huono. Kevät tulee eläinsairaalaan Mitä tehdä, kun törmää yksinäiseen rusakonpoikaseen. ”Ne kulkevat rauhallisemmalle alueelle, jolla ihmisillä on vähemmän kulkua ja ryhtyvät rakentamaan syyspesiä. Huhti–toukokuussa hoitolaan tuodaan ensimmäisiä orpoja oravanpoikasia, ehkä emostaan eksyneitä kuutteja, kesäkuussa sorsapoikueita, sitten lokinpoikasia, ja heinäkuussa on siilinpoikasten vuoro. Ihmisten into syöttää siilejä joutuukin salmonellan myötä uuteen valoon. Joka vuosi näihin aikoihin, kun rusakkoemot tekevät ensimmäiset poikueensa, alkaa Korkeasaaren villie läinsairaalaan tulla puheluita ?hylätyistä. Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan. Kirjoittaja on biologi ja Suomen Luonnon toimitusharjoittelija. Eläinten kontakteissa esimerkiksi bakteerit ja loiset voivat levitä yksilöstä toiseen.” Salmonellan lisäksi siileillä esiintyi rajua tassutulehdusta. Jäniseläinten tapaan esimerkiksi hirvieläimet voivat jättää vasansa yksin käydessään ruokailemassa. Syyspesät rakennetaan yleensä lähimetsien sammalmättäisiin. Pohjoisessa siili selkeästi hyötyy ruokinnasta. Myös salmonellaa löytyi paljon. ”Siilit ovat monille rakkaita, ja niitä on mukava seurata pihalla. rusakonpoikasista. n anne hirvonen Kuningaskalastaja lensi ikkunalasiin eläintarhan alueella. Olen työskennellyt hoitolassa lähinnä kesäisin vuodesta 2007, ja puhelut ovat tulleet tutuiksi. Villieläinsairaalan vuosi kulkee eläinten vuosirytmin mukaan. Niistä yksi valikoituu talvipesäksi.” Naarailla sama siirtymä tapahtuu muutamaa viikkoa myöhemmin. Vastaus on aina sama: Rusakkoemo jättää poikasensa yksin maastoon ja käy imettämässä niitä vain kerran pari vuorokaudessa, yleensä hämärissä. Siellä on hoidettu eläimiä kuningaskalastajasta maakotkaan ja liito-oravasta saimaannorppaan. Kiikarissa harri brusi siä isompia, sillä niihin on mahduttava sekä emon että poikasten. Ne eivät havaitse helposti ihmisen hajua. ”Jo elokuussa urokset siirtyvät pihoista ja puistoista kaupunkimetsiin”, Rautio kertoo. Aina pitäisi kuitenkin varmistua siitä, että eläin todella tarvitsee apua. Siilien kudoksiin kertyy myös herkästi raskasmetalleja kuten kadmiumia. Tärkeä osa villieläinsairaalan työtä onkin antaa kysyjille neuvoja. Monet linnunpoikaset lähtevät pesästään ennen kuin ne osaavat lentää, ja emot ruokkivat jälkikasv uaan maastoon. Kun luonnossa vaelletaan tai muutetaan hankalissa tuulioloissa, se näkyy myös hoitolassa. Ellei poikanen ole selvästi loukkaantunut, se pitää jättää rauhaan. ”Siili soveltuisikin pitkäikäisenä eläimenä hyvin kaupunkiympäristön tilan ilmentäjäksi”, Rautio sanoo. Meren a uetessa päästään vapauttamaan talven aikana hoitoon tuotuja joutsenia, ja kun maa sulaa, on siilien vapauttamisen aika. Tilaa on tehtävä, sillä kesän lisääntymiskausi painaa päälle. Poikanen pitää jättää rauhaan. Ei mitään. Eläimille voi kuitenkin koitua ruokinnasta myös ikävyyksiä.” ”Siili elää pariutumis- ja poikasten hoitoaikaa lukuun ottamatta yksin, ja ruokinta on siten lajille keinotekoinen tilanne. korkeasaaren eläintarha Rautio havaitsi tutkimuksessaan, että siilejä kuolee runsaasti liikenteessä
kauko moilanen / vastavalo Kuulitko huhuilua. Jäkälälaitumet heikossa kunnossa atte karttunen ylä-lapin porojen talvilaitumet ovat Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) arvioinnin mukaan pahasti kuluneet. Metsästyskieltoa miehet saivat viisi vuotta. Karhu saatiin aamuhämärissä ammutuksi haaskan lähelle. Annakaisa Vänttinen Salli-palkinto Suomen Luonnon verkkotuottajalle vuotuisen Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton Salli-journalistipalkinnon sai tänä vuonna Suomen Luonnon verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen. Metla vertasi maajäkälien peittävyyttä ja painoa vuosien 2004 ja 2012 mittauksissa. Ampujat olivat jo kesällä rakentaneet toisaalle Inarin seudulle haaskan, jonka luo asettivat riistakameran. Soita pöllöpuhelimeen Laiton karhunpyynti Inarissa. Pöllöt ovat nyt liikkeellä, sillä myyräkannat ovat nousussa. Miehiä on epäilty samanlaisesta toiminnasta jo aiemmin. Törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita jopa neljä vuotta vankeutta, joten miehet selvisivät vähällä. Toinen päätekijöistä on rakennusyrittäjä ja toinen karhukoirakennelin omistaja, joka on käyttänyt pyyntiä koiriensa mainostamiseen. 8 Suomen luonto 13/2014 Nopeasti kehittyvät metsästyksen apuvälineet näyttävän ruokkivan salametsästystä. Kaatoa edeltävänä iltana kamera oli lähettänyt viestiä karhusta Oulun suuntaan. Rajavartioston iskuryhmä sai kuitenkin nopeasti selville kaadon oikean laadun. Pohjois-Karjalan p öllöpuhelimen numero on 0500 186 607. Maajäkälien peittävyys kankailla väheni kahdeksassa vuodessa peräti 75 prosenttia ja biomassa eli paino pinta-alayksikköä kohden 62 prosenttia. Rikoksessa käytetyt välineet, muun muassa noin 10?000 euron arvoinen kiikarikivääri, päätyivät valtiolle. Vesa Luhta 40 km päiväperhosten levinnäisyysalueet siirtyivät keskimäärin 40 kilometriä pohjoiseen 2000-luvulla verrattuna 1990-lukuun, kertovat kimmo saarinen ja juha Jantunen uudessa kirjassaan päiväperhoset matkalla pohjoiseen. SAL toteaa Suomen Luonnon verkkosivustojen olevan helppokäyttöiset, visuaalisesti upeat sekä sisällöllisesti kiinnostavat. Paikallinen poromies avusti kuljettamaan karhun paik- Pihlajaperhosen levinnäisyysalue siirtyi 300 kilometriä. Vänttinen on ollut keskeisessä osassa Suomen Luonnon verkkosivujen uudistuksessa sekä sos iaalisen median toimintojen kehittämisessä. Reagointi ilmaston lämpenemiseen on ollut nopeaa. Alkusyksystä 2011 Oulun seudulta olevat miehet ilmoittivat kaataneensa karhun Inarin Kuutuassa. Havainnot vastaanottaa yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta, jolta voi kysyä myös mieltä askarruttavia asioita Pohjois-Karjalan alueen pöllöistä ja petolinnuista. Miehet olivat yön aikana ajaneet autolla yli 500 kilometriä haaskan luo, mistä mukana ollut karhukoira sai haukun. Lapin käräjäoikeus langetti alkutalvesta miehille puoli vuotta ehdollista vankeutta. Tänä vuonna soittoja on tullut jo muutamia kymmeniä”, Lehtoranta kertoo. Syyksi jäkälien nopeaan vähenemiseen epäillään lähinnä porojen määrää eli liian kovaa laidunnuspainetta. pohjois-karjalaN lintutieteellinen yhdistys on perustanut päivystävän pöllöpuhelimen, johon voi ilmoittaa kuulemiaan huhuiluhavaintoja. poimintoja jorma luhta / leuku Luonto ja ympäristö nyt Kuutuan karhu oli vanha uros. kaan, joka ilmoitettiin viralliseksi ampumapaikaksi. Lihojen myynnistä saadut 1000 euroa määrättiin rikoshyötynä menetettäväksi valtiolle. ”Pöllöpuhelin päivysti ensimmäisen kerran viime keväänä
jouni tikkanen 13/2014 11/2014 Suomen luonto 9. fi/havaintokirja. Älä kuitenkaan vohki kukkaa edes omaan penkkiin, sillä sinivuokon juuret ovat hyvin herkät. Ota silloin kuva omituisesta löydöstäsi ja lähetä se Suomen Luonnolle osoitteessa www.suomenluonto. Jutussa kerrottiin myös, että poikkeavuus voi koskea värin ohella lehtien muotoa ja karvaisuutta. Kun sinivuokot tänä keväänä kukkivat, ne voivat kukkia tavallista aiemmin. ilmiömäistä hannu laatunen Sinivuokolla on paljon perinnöllistä muuntelua, joka ilmenee muun muassa kukissa. Tapaus on harvinainen mutta ei aivan tavaton: Suomen Luonto käsitte- li aihetta numerossa 2/1978 ja kertoi, että yleisimpiä sinivuokon muunnoksia ovat punertavat ja puhtaan valkoiset kukat. Sinivuokot sekoilevat Hämeenlinnalainen valokuvaaja Hannu Laatunen lähetti Suomen Luonnolle kuvan omituisesta, kerrottukukkaisesta sinivuokosta. Heteiden ja emien puute tarkoittaa, että kasvi voi lisääntyä kasvullisesti mutta ei suvullisesti. Kerrottukukkaisia sinivuokkoja on kuitenkin jaettu juurakosta myyntiin puutarhoille. Kävin katsomassa kasvia myös viime keväänä, ja se kukki edelleen.. Kasvitieteilijä Henry Väre tietää syyn Laatusen kuvaaman kukan outouteen: ?Se on geenimutaatio, eräänlainen takauma, jossa heteet ja emit jäävät kehittymättä ja niistä tulee tässä tapauksessa kehälehtien kaltaisia.. ?Itse en ole koskaan nähnyt kerrottukukkaista sinivuokkoa luonnossa?, Väre kertoo. ?Työkaveri näytti minulle paikan vuonna 2008, ja silloin otin tämän kuvan. Kukka kasvaa metsäisellä, tyypillisellä sinivuokon kasvupaikalla, jolla on paljon tavallisiakin sinivuokkoja. Poikkeava yksilö kukkii tosin viikon kaksi muita myöhemmin
0% Seuraaviksi hallituspuolueiksi veikatut keskusta ja perussuomalaiset eivät saa kannattajiltaan tukea lain muuttamiselle. 2 Tulvapenkereet toimivin rat kaisu. mikko niskasaari Oho! Kotitarvekalasta ja Esko K. Ivalojoen tulvariskityöryhmä on päätynyt suosittelemaan penkereiden rakentamista ja olemassaolevien penkereiden korottamista Ivalon maailmankuva 3 Nuori maakotka hyötyy hak kuuaukeista. 20 % KAIKKI 52 % KOK 44 % SDP 63 % PS 51 % KESK 52 % VAS 66 % 40 % 60 % 80 % 100 % 26 % 21 % 14 % 43 % 18 % 19 % 32 % 18 % 42 % 6% 20 % 14 % tns gallup ”s aim aa la ist en on no us tava ba rrika deill e, jotta tä mä puha llus ja satojent uh an sien lu on no sta el äv ien ra nta-as uk ka ide n al iarvio in ti lo pp uu.” markus varesvuo / lintukuva isoveli valvoo pinnalla VIHR 64 % 15 % 21 % Säilyttää nykymuodossaan Ei osaa sanoa Avata uutta tarkastelua varten TEHDÄÄNKÖ KOLLAJA. 1 jT, 2 vesa luhta, 3 pertti koskimies Tarkkailemme ympäristöä. Enemmistö ei avaisi lakia.. 10 Suomen luonto 13/2014 Räkättirastaan ampumiseen on haettu poikkeuslupia. Kaavassa sovitaan valtion maksavan 22 tonttia, jotka jäävät toteutumatta järven itärannalle tulevan suojelualueen vuoksi. Tai tarkemmin ottaen: ”Pitäisikö edelleen vapaana virtaavia koskia suojeleva koskiensuojelulaki säilyttää nykymuodossaan vai avata ensi hallituskaudella uutta tarkastelua varten?” WWF Suomen TNS Gallupilla teettämässä, 1120 vastaajaa käsittäneessä kyselytutkimuksessa selvitettiin eri puolueiden äänestäjien suhtautumista asiaan. Vertailussa tulva-allas on noin kymmenen kertaa penkerettä kalliimpi. Se tarkoittaa, että kaikki kovat rannat oli varattu mökeille, mikä onkin yksi valitusten peruste. helmikuuta. Kaava mahdollistaisi hotellin ja 70 mökin rakentamisen. Tornator, jonka pääosakas on Stora Enso, on etukäteen turvannut voittonsa sopimuksella Kainuun ely-keskuksen kanssa. Rantautumiskelpoinen on liki sama asia, sillä harva retkeilijä pystyttää telttansa suolle. Virasto katsoi, että maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen tapa ymmärtää ensi sijassa ampumaluvan hakijaa ei ole lain mukainen. Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa kanteli vuonna 2012 oikeuskanslerille Suomen riistakeskuksen tavasta myöntää poikkeuslupia lintujen ampumiseen ennen kuin 30 päivän valitusaika on umpeutunut. Pinta-alaltaan noin 1400 hehtaarin järveä ei säännöstellä, ja se on paitsi kuikkien ja selkälokkien pesimäjärvi myös suositun melonta- ja patikkareitistön alkupää. Pohjois-Ruotsissa seurattiin maakotkia gps-lähettimillä ja huomattiin, että ne oleskelevat 41 neliökilometrin alueella ennen itsenäistymistään. kylän riskialueilla. Padon korkeus olisi ollut yli 10 metriä. Rannoista suuri osa on suota, ja rakennettavat osat kattavat pääosan rakentamiskelpoisista paikoista. Koskien valjastaminen saa enemmän kannatusta poliittisen kentän oikealla kuin vasemmalla laidalla. Hiljattain tulleessa päätöksessään oikeuskanslerinvirasto piti käytäntöä oikeusturvan kannalta vieraana. 1 Oikeuskansleri puuttui lintu jen ampumiseen. Linnut viihtyivät hyvin saalistukseen sopivilla hakkuuaukeilla, niiden reunoilla ja harvapuisilla kankailla. Ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, koska Jonkerin kyläyhdistys ja luonnonsuojelujärjestöt valittivat hallinto-oikeuteen. Tynkkyläinen Pihla javedeltä kommentoi apuk inosten kolaamista saim aannorpalle Itä-Savo-lehdess ä 27. Tutkimus julkaistiin Bird Study -lehdessä. Vaihtoehtona oli lähinnä tulvaveden sieppausaltaan rakentaminen joen latvaosille, Lemmenjoen kansallispuistoon tai Hammastunturin erämaahan. Lapin liitto ajaa vastaavassa tilanteessa Vuotoksen tulva-allasta Kemijoelle. Jokien patoaminen ei saa tukea Demarien halu puolustaa koskiensuojelulakia ei yllätä niitä, jotka muistavat, että lain asettaminen 1987 alkaen oli paljolti Sdp:n aikaansaannosta. ?Näitä rakennusoikeuksia ei saatu siirrettyä muille rannoille?, perustelee ely-keskuksen tarkastaja Sirpa Lyytinen sopimusta. Luonto ja ympäristö nyt Robert Churchill / istockphoto Tornator rahastaa erämaajärvellä kuhmon itäosissa oleva Jonkerin erämaajärvi sai rantakaavan. Helmikuussa Kuhmon valtuusto hyväksyi järvelle rannat omistavan Tornator-yhtiön kaavaehdotuksen
Miksi Rosatom olisi uhka. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. Suomi on tuonut Venäjältä energiaa vuosikymmeniä eikä kuljetuksissa ole ollut ongelmia. Se on energiayhtiöille suoranainen taivaan lahja hintojen pitämiseksi korkeina. jouni tikkanen Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Alpo Juntunen timo jaakonaho / lehtikuva Saksan puolustusvoimien Bundeswehrin mukaan öljyn tuotantohuippu ohitetaan muutamassa vuodessa. Ukrainan kriisi nosti esiin Suomen riippuvuuden venäläisestä, etupäässä fossiilisesta tuontienergiasta. 13/2014 Suomen luonto 11. Suomen käyttämästä öljystä tuotiin vuonna 2012 peräti 89 prosenttia Venäjältä, maakaasusta kaikki ja myös merkittävä osa ydinvoimaloiden uraanista. Onko tämä riippuvuus venäläisestä energiasta meille riski. suora linja Voisiko Suomi olla energiaomavarainen. Öljyn loppumisesta on puhuttu vuosikymmeniä. sergei karpukhin / lehtikuva / reuters Suomalaisten käyttämä öljy tuodaan lähinnä Venäjältä, samoin maakaasu ja Loviisan voimaloiden uraani. Nesteen politiikka on ollut monipuolista ja yhteydet muihinkin energiatoimittajiin ovat kunnossa. Neuvostorakenteiset Loviisan ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisesti. Täydellinen omavaraisuus olisi teknisesti mahdollista, mutta se olisi taloudellisesti absurdia. Käytämme miljardeja vuodessa tuontienergiaan. Jasmin Awad / istockphoto Venäjä on käyttänyt useaan otteeseen niin sanottua ”kaasuasetta” eli kiristänyt tuontienergiasta riippuvaista Ukrainaa kaasun hinnalla. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian emeritusprofessori Alpo Juntunen kommentoi asiaa Suomen Luonnolle. Ydinvoimaa on vastustettu lähinnä ekologisin syin, mutta onko lähellä Venäjän hallintoa olevan Rosatomin mukanaolo Fennovoiman ydinoimahankkeessa Suomelle strateginen uhka. Suomi on pieni maa, eikä meillä voida ajatella täysin omavaraista energian tuotantoa. Onko Suomi varautunut halvan öljyn loppumiseen ja siihen, että Venäjä hallinnoi suurta osaa niukkenevista energiaresursseista. Laaja professorityöryhmä esitti hiljattain, että Suomen pitäisi kääntää tämä kotimaiseksi kysynnäksi ja pyrkiä energiaomavaraiseksi vuoteen 2050 mennessä. Ukrainan tilanne on toinen, heillä ei ole vaihtoehtoa Venäjän energialle. Onko tämä mahdollista
12 Suomen luonto 13/2014 juvat paremmin suksia kantaen kuin hiihtäen: kiviä on enemmän kuin lunta. Vuonna 1032 reitillä alkoivat pyhiinvaellukset, kun Norjaa kristinuskoon käännyttänyt viikinkikuningas Olavi Haraldinpoika haudattiin Nidarosiin ja hänet kanonisoitiin Olavi Pyhäksi. Tie on kulkenut Dovren tunturiylängön yli kauemmin kuin tuhat vuotta. Kongsvold Fjeldstue on hyvä lähtöpaikka kansallispuistoon suuntautuville vaelluksille, sillä juna pysähtyy Kongsvoldissa. Pituutta sillä on 643 kilometriä. Läheisiltä tunturituvilta on merkitty reitti laelle. Laelta näkee kauaksi, selkeällä säällä merelle asti, mutta kivikkoisen rinteen kipuaminen ja etenkin laskeutuminen suVuonna 1670 perustettu tunturitupa Kongsvold Fjeldstue sijaitsee vanhan kulkureitin varrella. Nykyään Pilegrimsledenin vaellusreittiä voi autoilun ja junalla matkustamisen lisäksi patikoida. Erikoinen Snøhetta hallitsee kansallispuiston jylhää maisemaa. Norjalaisten kansallismaisemalla on retkeilijälle paljon tarjottavaa. Tunturin neljä yli 2000 metriä korkeaa huippua muodostavat kuin kruunun Norjan katolle, 2286-metrinen Stortoppen korkeimpana. Vuonna 1974 perustettu ja 2002 laajennettu Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto tarjoaa talvivaellukselle mahtavat puitteet: tunturimaisema vaihtelee jylhistä vuorista itänorjalaistyypin lempeisiin tuntureihin ja kansallispuistossa on tiheä tunturitupaverkko sekä merkityt reitit.. teksti ja kuvat Markus Sirkka Norja Myskihärkien ja peikkojen koti J os Käsivarren Lapissa sijaitsevat Suomen tarujen tunturit, Dovrefjellin tunturiylänkö on sitä norjalaisille – Dovregubbens rike, Vuorten kuninkaan valtakunta, missä peikot asuvat. Vuonna 1670 perustettu tunturitupa Kongsvold Fjeldstue sijaitsee vanhan Oslon ja Nidarosin, nykyisen Trondheimin, välisen kulkureitin varrella kansallispuiston itäreunalla korkeiden tuntureiden suojassa. Kaukana horisontissa kohoava Snøhetta näkyy viereiselle E6-valtatielle. Kansallismaisemaa Dov ren tuntureista tuli, kun Norjan ensimmäisen perustuslain Eidsvollissa vuonna 1814 allekirjoittaneet itsenäisyysmiehet vannoivat pysyvänsä ”yksimielisinä ja uskollisina, kunnes Dovre luhistuu”. Toimittanut jorma laurila maailmalta Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto Keski-Norjassa on myskihärkien, peikkojen ja tunturipeurojen koti
Ympärillä on useita muita kansallispuistoja ja suojelualueita. Suomalaisia kämppiä tuvat eivät ole, enemmänkin kesämökkejä sohvakalustoineen ja astiastoineen. Juna on mukava ja kohtuuhintainen. MATKAOHJELMA 4.–9.10.2014 4.10. Samalla voi ihailla tunturiaiheisia maalauksia, joilla taiteilijat ovat kautta aikojen maksaneet ylläpitonsa kansallismaisemiin suuntautuneilla retkillään. Matka taittuu saariyhteisöjen halki ja koskemattomassa luonnossa näet silmiä hivelevän kauniita maisemia. Opastettu kaupunkikierros Bergenissä ja kuljetus lentoasemalle, josta reittilennot Bergenistä Oslon kautta Helsinkiin lähtee klo 19.00. 09 466 300. www.kongsvold.no, www.nasjonalparker.org • Kulkuyhteydet: Oslosta junalla tai linja-autolla Dovrefjelliin. Dovregubbea eli vuorten kuningasta helpompaa on nähdä maakotka tai myskihärkiä ja tunturipeuroja. Hintaan ei lisätä toimitusmaksuja. http://www.villrein.no • Opastettuja myskihärkäretkiä järjestetään ympäri vuoden, kesäaikaan päivittäin. Illalliseksi nautitaan tunturirautua ja myskihärkää, ja kahvi tarjoillaan takkatulen ääreen. Mehamn – Tromssa > 6.10. Alueelle on myös siirretty naaleja kannan vahvistukseksi. Den Norske Turistforening -yhdistyksen ylläpitämät pienemmät tuvat ovat retkeilijöille keitaita: myrskyn ja usean telttayön jälkeen osaa arvostaa kamiinan lämpöä ja tukevia seiniä. Lähtö klo 7.15 Norwegianin reittilennolla Helsingistä Oslon kautta Kirkkoniemeen ja siirtyminen M/S Midnatsol alukselle. Takkuturkkinen myskihärkä on kansallispuiston tunnuseläin. www.moskus-safari.no • Pilegrimsdelen-vaellusteitin uudet nettisivut on juuri avattu: http://pilegrimsleden.no/en/ Kongsvoldin tunturihotellilla on yltäkylläinen palvelu ja elegantti tunnelma. > 5.10. Myskihärkä on kansallispuiston tunnuseläin. Niihin voi tutustua myös opastetuilla retkillä. Myös useat kuuluisat runoilijat ja säveltäjät kuten Henrik Ibsen ja Edvard Grieg ovat saaneet maisemista vaikutteita. Kuivamuonat, hedelmä- ja lihasäilykkeet, kaakaopussit, näkkileivät ja levitteet maksetaan tuvassa olevaan lippaaseen yöpymismaksujen kanssa. Dovrefjell–Sunndalsfjellan • Kansallispuistossa on 1693 km² upeaa tunturiluontoa. mennessä kontiki@kontiki.fi tai puh. Sijaitsee 390 km Oslosta pohjoiseen ja 160 km Trondheimista etelään. Bodø – Rørvik > 8.10. Trondheim – Ålesund > 9.10. Matkakohde Matkan ajankohta Matkan hinta Hurtigruten, Norjan rannikko 4.–9.10.2014 lauantaista torstaihin 1 490 €/hlö jaetussa 2-hengen hytissä, 2 820 € 1-hengen hytissä (koko hytin hinta) Hintaan sisältyy • reittilennot Helsinki – Oslo – Kirkkoniemi/Bergen – Oslo – Helsinki turistiluokassa veroineen • täysihoitoristeily 5 yötä jaetussa N-lk 2-hengen ikkunallisessa hytissä kannella 4 • lentokenttäkuljetukset • kaupunkikiertoajelu Bergenissä • suomalaisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta • ruokajuomat • laivayhtiön järjestämät kansainväliset retket • muut palvelut Ilmoittautumiset 30.4. Katso matkaohjelma www.kontiki.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Blue SkyTravel / Kon-Tiki Tours 13/2014 Suomen luonto 13. Finnsnes – Stamsund > 7.10. Matkanjohtajana suosittu luonto-oppaamme Esko Pettay. Vaellukselle riittää kevyempi ruokavarustus, mutta käteistä pitää olla mukana, sillä usealla tuvalla voi täydentää muonavaroja. • Kansallispuisto tunnetaan myskihäristä, tunturipeuroista, ahmoista ja maakotkista sekä harvinaisesta kasvilajistosta. Myskihärkiä on siirretty Grönlannista useampaan otteeseen, sillä ensimmäiset eläimet päätyivät toisen maailmansodan aikana ruokapöytiin ja saksalaisupseerien metsästysmuistoiksi.n HURTIGRUTEN - MAAILMAN KAUNEIN MERIMATKA NORJAN RANNIKOLLA Lähde mukaan M/S Midnatsolin matkaan risteilemään Kirkkoniemestä Bergeniin. HUOM! Suosittelemme, että kaikilla osanottajilla on koko matkan keston voimassa oleva henkilökohtainen matkavakuutus
14 Suomen luonto 13/2014 Mistä ruostesiiven toukka lumelle tupsahti. Seurailen toukan kulkua. Matka taittuu ripeästi, kunnes eteen tulee rotko. Toukka päättää jatkaa kulkuaan rotkon reunamaa pitkin. Varhaiskeväällä se on vironnut etsimään koteloitumispaikkaa. Kivipenkereen kohdalla hanki loppuu äkisti ja jatkuu jyrkän pudotuksen jälkeen huimat 20 senttiä alempana. Se pysähtyy reunalle ja kohottaa eturuumiinsa ylös kuin tuulen suuntaa tarkkaillakseen. Sievä punainen perhonen. Sen sisälle toukka koteloituu, ja reilun parin viikon päästä kotelosta kuoriutuu aikuinen ruostesiipi. Pää huojuu puolelta toiselle. Ruostesiiven toukan eteneminen näyttää erittäin määrätietoiselta marssimiselta, ikään kuin suunta ja määränpää olisivat sille päivänselvä asia. A urinko lämmittää ja lumi kimaltelee – on maaliskuun ensimmäinen viikko. Jo monen metrin päästä huomaan tutun kulkijan, jota osasin odottaakin. Ei kuitenkaan aikuisena siivekkäänä perhosena, vaan hangella ryömivänä karvaisena toukkana. Ne ovat liikkeellä sekä päivin että öin, mutta useimmiten ruostesiiven löytää lepäämästä. Aamulla hanki kantoi vielä hyvin, mutta nyt alkuiltapäivällä saapas humpsahtaisi syvälle, jolleivät sukset helpottaisi pinnalla pysymistä. Kuukauden laji: ruostesiipi Hetki hangella TekstI JA KUVAT seppo parkkinen Lähes jokainen vähänkin enemmän aikaa keväthangilla viettänyt on nähnyt ruostesiiven. Lopulta toukka horjahtaa – tai laskee tahallaan liukua, kierii rinteen alas, kokoaa hetken itseään ja jatkaa matkaa ennalta valitsemaansa suuntaan. Tässä vaiheessa vuotta se tosin on vielä ilman siipiä, toukkana. Se on viime kesän lapsia ja viettänyt talven levossa soluihinsa kertyneiden glyserolipitoisten pakkasnesteiden avittamana. Taitaa olla tämän kevään ensimmäinen perhoshavainto: ruostesiipi. Sellaiseksi käy vaikka kiven kylki, johon toukka kutoo omia karvojaan rakennusaineena käyttäen verkkopussin. Toukka joutuu ymmälle. Aikuiset perhoset lentävät lyhyen aikaa touko–kesäkuussa, joskus ensimmäiset jo huhtikuun puolella. Kohta se kääntyy tulosuuntaansa, mutta palaa vain pienen kierroksen jälkeen miltei samaan kohtaan. Metsän etelärinteiltä lumi on jo ehtinyt sulaa
heinikosta tai maasta, jolloin pienehkö värikäs perhonen erottuu selvästi. Useimmin ruostesiiven huomaa toukkana lumella. Syksyllä täysikasvuiset toukat liikkuvat vilkkaasti etsiessään talvehtimispaikkaa. VÄRITYS: Toukan väri vaihtelee ruosteenruskeasta mustaan. Vaikka laji on lähes koko maassa melko yleinen, aikuisena sitä näkee huomattavasti harvemmin kuin toukkana. Toukka tunnustelee reittiä. ELÄMÄNKIERTO: Aikuinen lentää lyhyen aikaa touko–kesäkuussa. LUOKITTELU: Kuuluu siilikkäisiin (heimo Arctiidae). Tänä keväänä on Etelä- ja Länsi-Suomessa toukkien vaelteluaikaan ilmeisesti lumetonta ja niitä on vaikea nähdä. ELINYMPÄRISTÖT: Muun muassa suot, metsänreunat, niityt, tienpientareet ja puutarhat. Ravinto: Toukka syö monia kasvilajeja. Sellai- sista paikoista ne erottuvat paremmin kuin metsänreunoista tai soilta, joissa ne myös liikkuvat. LEVINNEISYYS: Melko yleinen koko maassa. Siinä hyvä syy lisää matkustaa retkelle vähän pohjoisemmaksi! n ERIKOISUUS: Ainoita säännöllisesti keväthangella liikkuvia perhostoukkia. Ruostesiipi on koko Suomen perhoslaji. Silloin niitä havaitsee muun muassa teillä, poluilla ja vaikkapa pitkospuilla. Toukka varttuu kesällä, talvehtii ja koteloituu keväällä. ruostesiipi Phragmatobia fuliginosa Koko: Aikuisen siipienväli 26–37 milliä, toukan pituus noin 30 milliä. 13/2014 Suomen luonto 15. Aikuisena ruostesiipi on tyylikkään punasävyinen
Aarre verraton 16 Suomen luonto 13/2014. Myös kätköt johdattavat etsijän hienojen luontoaarteiden luo. susanna kekkonen Kalkkistenkosken maisemissa on myös geokätkö. teksti johanna mehtola / geokätköretken kuvat susanna kekkonen Retkeilyyn on helppo yhdistää toinenkin harrastus, geokätköily
Kunnes auto sammui, eikä enää suostunut inahtamaankaan. Juttua siis riitti. Vääksyyn oli matkaa vielä kymmenisen kilometriä. Matka kului rattoisasti muun muassa geokätköistä jutellessa. Geokätköily = Seikkailuhenkistä ulkoilua, jossa kätköilijät etsivät kartan tai gps-paikantimen ja internetiin tallennettujen kätkökuvausten avulla muiden harrastajien hienoihin luontokohteisiin ja mielenkiintoisiin paikkoihin piilottamia kätköjä. Korjaamo. Mitäs nyt tehdään. 13/2014 Suomen luonto 17. Tallin seinässä luki jotakin, mutta emme nähneet sitä autolle asti. S uuri päivä koitti. Huolella suunniteltu geokätköretki Asikkalan Pulkkilanharjulle saattoi alkaa. Katselimme ympärillemme. Pellon takana näkyi olevan iso halli, jonka piha oli täynnä autoja. Kekkonenkin kertoi monesti miettineensä kätköilyharrastuksen aloittamista. Lähdimme kuvaaja Susanna Kekkosen kanssa jo aamutuimaan Helsingistä kohti Päijät-Hämettä
Maassa möllöttää isoja kiviä siellä täällä, mutta hetki täytyy haeskella juuri sitä oikeaa. Kerromme murheemme ja Valkama sanoo, että eihän teitä voi pulaan jättää. Sitäkin me ihasneuvoo kätkölle. Kännykästä näkyy kätkön paikka ja minun sijaintini. No, no. Kännykän geocaching geokätkösovellus etsii napin painalluksella lähimmät kätköt, ja niitä on Asikkalan keskustan tuntumassakin useita kymmeniä. Englanninkielisessä kätkökuvauk sessa on annettu vihje, että kannattaa katsella kivien juuria. Siis maallikoiksi. Sitten Kekkonen kiljahtaa: ”Täällä!” Kiven kolosta pilkistää muovinen rasia. Ensimmäinen kätkö on pienessä metsikössä aivan tien läheisyydessä. Avaan rasian, josta paljastuu geokätkötiedote sekä lokikirja, johon merkitsemme käyntimme päivämäärän sekä geokätkönimimerkin, SuomenLuonto. Nyt ollaan jo lähellä. Seudulla ei muutenkaan liiku kuin autoja, joten ei tarvitse pelätä, että joku asiaan vihkiytymätön näkisi puuhiamme. Lisäksi rasiassa puhelimen sovellus on pieni muoviheppa. Aluksi suuntaamme kuitenkin Pulkkilanharjulle. Paroniksi paljastuu Reijo Valkama, autokauppias ja ravintoloitsija. L aina-auto rullaa hienosti pitkin Pulkkilanharjun huikeita maisemia. Lyömme käsiä yhteen ja hihkumme. Se on tässä tapauksessa täysin luvallista, sillä kyseessä on Kekkosen ensimmäinen geokätkölöytö, minullekin vasta kolmas. hannu vallas / lentokuva vallas Kahdeksan kilometriä pitkä Pulkkilanharju halkoo Päijännettä. Heitä kutsutaan geokätköpiireissä Harry Potterin innoittamina jästeiksi. Edellinen kätköilijä on käynyt täällä Gps-laite tai äly kaksi päivää aiemmin. Harjulle rakennettu tie kaksine siltoineen avaa kulkijalle aitiopaikan ihailla harjun molemmin puolin avautuvaa Päijännettä. Paimelan paroni oli ensimmäinen löytömme. Geokätköilyn yhtenä ideana on johdattaa etsijät hienon luontokohteen äärelle – kätkön lisäksi. Hallilta löytyy myös korjaamo. Se on upea jäänne jääkauden mahdista. 18 Suomen luonto 13/2014 Geokätköilyn yhtenä ideana on johdattaa hienon luontokohteen äärelle.. Suomessa on noin 30?000 kätköä, joita voi etsiä myös erilaisilla teemoilla, vaikkapa kansallismaisemilla. Kun hän lupaa lainata meille autoa seuraavaan päivään saakka, jotta pääsemme geokätköilemään, tiedän että seikkailu on jo alkanut. Kaivoimme kiikarit esiin: tallin seinässä luki Paimelan paroni. Kuvauksesta selviää myös, että tämän peruskätkön ovat tehneet ulkomaalaiset Suomen vierailullaan vuonna 2003 ja kätkön huollosta vastaa nyt heidän suomalainen tuttavansa
Näin sattumalta netissä Amerikassa tehdyn ensimmäisen kätkön ja ajattelin, että tuo on hyvä idea. ”En voinut kuvitella, että se olisi jonain päivänä näin suosittua.” Suomessa on lähes 30?000 kätköä yli 320 kunnassa ja yli 28?000 rekisteröitynyttä kätköilijänimimerkkiä. 13/2014 Suomen luonto 19. ”Harrastan lentämistä, joten gps-laitteet ja koordinaatit olivat minulle tuttuja. Hienoin luontokohde, josta on löytynyt myös kätköjä, ovat olleet Kainuun vaarat.” Reunasen perheen kätkö aloitti maassamme aarteenetsinnän, jonka suosio näyttää vuosi vuodelta vain kasvavan. toi kätköilyn Suomen ensimmäisen kätkön teki Kalle Suomeen. Mistä kätköily sai alkunsa. Kätkö on nimeltään SunGear ja se on edelleen toiminnassa. Syyskuussa 2000 veimme Keravan Keinukalliolle tiettävästi Suomen ensimmäisen kätkön”, Reunanen kertoo. Koko maapallolla kätköjä on yli kaksi miljoonaa ja harrastajia jo yli kuusi miljoonaa. Sitä pitää kokeilla. Reunanen perheineen. ”Kätköreissuilla on tullut nähtyä sellaisia paikkoja, joihin ei ilman tätä harrastusta olisi tullut mentyä. Nyt kätköihin ei enää saa laittaa mitään syötäviä löytöjä. Tämä vapautti koordinaattien käytön kaikkien ulottuville. Sen jälkeen hän on tehnyt vain yhden kätkön, mutta löytänyt vähän yli 200. Maapallon ensimmäinen kätkö – ämpäri metsään – tehtiin Yhdysvalloissa toukokuussa Kalle Reunanen 2000, josta harrastus alkoi levitä muualle. Kätkölaatikkoon Reunaset laittoivat muun muassa aurinkolasit ja pussillisen Jenkki-purkkaa. Reunasen SunGear-kä tkö. Lisätietoja: www.geocaching.com www.geocache.fi www.geokatkot.fi kuvat kalle reunanen Yhdysvallat poisti häirinnän sotilas satelliiteistaan vuonna 2000, jolloin paikantimien tarkkuus parani muutamasta sadasta metristä muutamaan metriin
Se on Suomen harvoja vapaana pärskyviä koskivesiä. Kiven juuresta löytyneessä kätkössä oli muun muassa muoviheppa. Näkymät ovat upeat ja korkealla sillalla jymistää tuon tuosta autoja. Päijänne väijyy jo osittain jäästä vapaana, ja Aurinko puhkoo pilvipeitteeseen reikiä. Mystery eli mysteerikätkö • Ratkaistava jokin tehtävä koordinaattien saamiseksi. 20 Suomen luonto 13/2014. Ei taida onnistua. Ainakin yksi loggaus on nyt varma. Taas kännykkä mukaan ja suunnistamaan Karisalmen sillan alle. Jos meillä olisi mukana vaihtotavaraa, voisimme ottaa hepan ja laittaa sen tilalle. Yleisimmät kätkötyypit Traditional eli peruskätkö • Löytyy koordinaattien ilmoittamasta paikasta. Kätköihin voi halutessaan laittaa pieniä vaihtoesineitä, geokolikoita tai reissaajia, jotka voivat päätyä harrastajien mukana vaikka maailmanympärimatkalle. Olin ennen reissuun lähtöä kieriskellyt tuskissani, että mitä jos emme löydä yhtäkään kätköä. Multi eli monikätkö • Sisältää useamman pisteen, joissa pitää käydä. Sinne on kuitenkin vielä kymmenisen kilometriä ja sen varrelle jää näköjään ainakin yksi kätkö, joka voitaisiin käydä etsimässä. Kätköetikettiin kuuluu aina kiittää kätköstä, edes lyhenteellä kk, kiitos kätköstä. • Lopussa normaali kätköpurkki. Aurinko poraa Päijänteen Asikkalanselkään reikiä. Merkitsen eli loggaan kätkön löydetyksi kirjaamalla loggausviestin kyseisen kätkön sivulle ja samalla kätkön tekijälle. Ai niin, se kätkö. Olo on löydön jälkeen huikea. Kätkökuvauksessa kerrotaan tarkemmin Pulkkilanharjusta ja sil- Retki vei myös sillan alle, ihailemaan maisemia. M atka jatkuu kohti retkemme varsinaista kohdetta, Kalkkistenkoskea. telemme kuin pikkutytöt
Ilman nimimerkkiä vihkossa en saa logata kätköä löydetyksi. Voisiko se olla tuol- la, pienen kiipeilypyrähdyksen takana. Kurkistelen maasta törröttäviin rautaputkiin. Vihje oli raudan takana. Miten täältä pääsee pois. Jään puolitiehen, ja minua alkaa hirvittää. Tuossa on taas joku putki. Pyörin paikan liepeillä kuin kissa kuuman puuron ympärillä. Se näkyy olevan sillan alla keskellä, jyrkän nousun takana. Kuvaajakin on noussut perässäni tutkimaan sillan rakenteita. Kai se on rautaa. Palaan äkkiä takaisin. Tekstit ovat sekä englanniksi että suomeksi, sillä kätköilyä harrastetaan ympäri maailman. Miten täältä pääsee pois. Sitä voisi kokeilla. Haravoimme silmä tarkkana siltaa – ja näemme kätkörasian. Tai siirtyisi istumalla eteenpäin. Kierrän sillan toiselle puolelle ja katson, josko sieltä olisi ei niin kalteva reitti kätkölle, mutta yhtä pahalta sekin näyttää. Sillan kät- Jään puolitiehen, ja minua alkaa hirvittää. Kiipeän sillan viertä ylös. Ei löydy mitään. Tarkistan kännykästä kätkön ja oman sijaintini. Se on kuitenkin sellaisessa paikassa, että sen nappaaminen vaatisi hieman akrobatiaa. Kätköt on pisteytetty vaikeusasteen ja maaston haastavuuden mukaan. Palaan äkkiä takaisin. Vihjekohdassa lukee: Raudan takana, magnet. Jos konttaisi. 13/2014 Suomen luonto 21. Kurkistus ja tunnustelu. No, tässä sen pitäisi olla. Luen kätkökuvauksen vielä uudelleen ja siellä mainitaan myös sillan rakenteeseen piirretty merenneito Wellamon kuva. Ei, sinne on tungettu vain roskia. lan kohdalta alkavasta Päijänteen kansallispuistosta. Nyt ollaan niin lähellä, mutta loggaus taitaa jäädä tekemättä
Astelen vielä aivan veden äärelle ja nuuhkin keväisiä tuulenpuuskia. Mitä yhdestä kätköstä! Vielä autossa kuitenkin mietin ääneen, millä konstilla kätkölle olisi päässyt turvallisesti. 22 Suomen luonto 13/2014 Mikonsaaressa voi astella kivimatolla. Jäät kilisevät toisiaan vasten valloitta- vasti. Tämähän tässä on parasta, nähdä hieno luontokohde. Minun on tehnyt mieli käydä Kalkkistenkoskella, mutta aina se on jäänyt, vaikka Pulkkilanharjun kautta on tullut usein liikuttua. Kun huomasin, että koskella on myös geokätkö, se tuntui onnenpotkulta: kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Löytöhetki kruunaa kätköretken. No, se konttaaminen jäi kokeilematta. Se on pieni kylä, jossa on ainakin useampi luomutila – ja kaiken kruununa upea koski. Kalkkistenkoski ympäristöineen on suojelualuetta.. kölle on annettu kaksi vaikeuspistettä ja kolme ja puoli maastopistettä. Onhan siinä jo haastetta. Viiden pisteen kätköissä tarvitsee aina jotakin apuvälinettä, jotta pääsee perille. P ulkkilanharjun jälkeen näkyykin jo tienviitta Kalkkisiin
Jokainen saa kuitenkin kätköillä juuri niin kuin Geokolikko haluaa”, Asikainen painottaa. Ne tarjoavat helpon tavan tulla tutustumaan lajiin paremmin”, Asikainen vinkkaa. Koski oli upea ja kätkö löytyi helposti. Jo tämä tuntuu hienolta löydöltä. ”Valtakunnallista Yhdessä geokätköillen -päivää vietetään 10.5. kiertämään. Pysähdymme kuulostelemaan. Lopuksi kuittaus lokikirjaan. Kosken kätkökuvauksessa on mainittu myös tarkat koordinaatit auton jättöpaikalle. Jäät kilisevät toisiaan vasten valloittavasti. Nyt hän pitää Suomen Ladun suosittuja geokätkökursseja aloittelijoille. Täälläkin on pieniä vaihtoesineitä, sammakko ja joku örkki. Saari on varmaan kesäasussaan hieno, lehtomainen keidas. Kätkökin näyttää olevan juuri tässä. Taas kännykkä käteen ja suunta kohti kartan osoittamaa vihreää täppää. Vielä on löydettävä se toinen kätkö. Siinä on taikaa. Kalkkistenkosken kätkö löytyy ja taas hihkumme ilosta ja lyömme käsiä yhteen. Rasiassa olleesta lyijykynästä on jäljellä vain riekale, joten jätän kätköön oman kynäni. Polku päättyy niemen nokkaan, jossa on pieni, huussin näköinen rakennus. Harrastajat näkevät toistensa loggausviestit ja voivat keskustella geokätkösivuilla sekä kätköilijöiden tapaamisissa eli geo-eventeissä, mikä luo yhteisöllisyyttä. kätköile niin kuin haluat Suomen Ladun koulutus- ja järjestöpäällikkö Mika Asikainen tutustui geokätköilyyn viisi vuotta sitten. Padon toisella puolella on Mikonsaari. Mika ja Ilari Asikainen löysivät kätkön puusta. Myttyniementie on liukas, ympärillä kohoaa vanha, hiljainen metsä. Palokärki siellä rientää metsän kätköön. Vuosien saatossa kätköilyn alkuperäinen idea viedä kätkö johonkin hienoon luonto- tai nähtävyyskohteeseen on laajentunut ja myös kätkötyyppejä on enemmän. ”Kahdesta viiteen kätköä yhdellä reissulla on aika sopiva määrä, mutta ennätyspäivänä etsimme poikani kanssa 23 kätköä.” Lajin pariin häntä vetävät ulkoilu ja löytämisen ilo. Sen rannalla on valtava kivimatto, kuin maisemakortti jääkaudelta. Hän on käynyt myös kouluilla opastamassa kätköilyn saloihin. Jokaisella kätköllä on omistaja, johon saadaan geocaching.com-sivun kautta yhteys, jos jotain ongelmia ilmenee.” Luonnonsuojelualueille tai kansallispuistoihin voi myös viedä kätköjä, kunhan ilmoittaa niistä alueen hallinnoijalle. Ikähaitarikin venyy taaperoista vanhuksiin. Silloin järjestämme tapahtumia eri puolilla Suomea. Jalkapatikkaa jää noin puolitoista kilometriä. Taas nimet lokirjaan, edellinen kätköilijä onkin käynyt täällä lokakuussa. Jokainen voi valita juuri sopivan mukavia tai haastavia kätköjä – ja tehdä niitä myös itse. Sen ympärille on rakennettu portaita ja kaiteita. Jatkamme matkaa Patosaarentietä pitkin, kun kauempaa alkaa kuulua pauketta, kuin kiviä heiteltäisiin peräkärryyn. Ei muuta kuin kätkön mentäviä paikkoja koluamaan. On ihan voittajan olo, kun kävelemme takaisin autolle. ”Kätköilyssä toimitaan jokamiehenoikeuksien rajoissa, sinne missä saa liikkua jokamiehenoikeudella, voi myös tehdä geokätkön. Kosken viertä kulkee polku, jota astelemme välillä kuulostellen ja ihastellen veden kiirettä. Hyviin tapoihin kuitenkin kuuluu ilmoittaa alueen omistajalle kätköstä. Joitakin kätköjä voi joutua hakemaan kiipeilemällä – joskus jopa sukelluslaitteilla, mutta ne ovat ääritapauksia. Koski alkaa jo häämöttää puiden takana ja pian paljastuu kolinan syy: kosken kapeaan nieluun on rakennettu pato, jonka seinämään jäät paukuttavat keväistä iskusävelmää. Laitevaatimukset näkyvät myös kätkön ominaisuusmerkeistä, niin sanotuista attribuuteista. Lisätietoja ja kurssiaikatauluja: www.suomenlatu.fi/geokatkoily/ 13/2014 Suomen luonto 23. ”Ei mennyt kuin päivä tai pari ja koukku oli jo tosi syvällä”, hän muistelee harrastuksensa alkua. kuvat mika asikainen Kätköön voi halutessaan laittaa pieniä vaihtotavaroita. ”Joillekin tärkeintä on löytää mahdollisimman paljon kätköjä, jotkut taas harrastavat tätä retkeilyn ohessa, toiset etsivät kaupunkikätköjä. Mahtavaa! Tämäkin kätkö on niin sanottu peruskätkö, helppo löytää vaikka lasten kanssa. Hei! Mikäs tuo on. Muuten luonto on hiljaista, ei näy edes jokakosken asukasta, koskikaraa. Asikainen on logannut jo yli 2300 kätköä. Välillä on kuitenkin seisahduttava katsomaan ympärillä virtaavan veden ja jääpalasten paraatia
Aurinkovuorelle kiipeäminen oli jännittävää jäisten portaiden vuoksi, mutta ylhäällä odotti muun muassa hieno savun aromi.. Kävelemme latupohjan vierustaa ylös rinteelle. Aurinkovuorelta avautuu huikea maisema hämärtyvälle Päijänteelle. Päätämme käydä etsimässä kätköä vain pikaisesti. Vielä pitää ehtiä käydä läheisellä Aurinkovuorella, hienolla näköalapaikalla. Kätkökuvauksesta selviää sen olevan kuva-arvoitus. P alaamme takaisin Pulkkilanharjulle ja siitä edelleen kohti Asikkalan keskustaa, Vääksyä. Katajaa ei löydy ja viereinen, hakattu rinnekään ei innosta jäämään pitemmäksi aikaa, joten jätämme etsinnän sikseen. Jos sitä ei löydy helposti, ei jäädä tänne luuhaamaan. Ihan tien vieressä näyttäisi olevan sinisellä merkitty kätkö, joka tarkoittaa mysteerikätköä. Olemme kännykän mukaan juuri kätkön kohdalla, mutta tässä ei näy katajaa. Varsinainen kätkö on sen lähellä. Ne näyttävät aika hurjilta. 24 Suomen luonto 13/2014 Geokätkö on kuin metsän saalis, vähän niin kuin hyvä mustikkapaikka. Taas kätkökuvaus kertoo paljon lisätietoa itse paikasta: ”Aurinkovuori on korkeimpia kohtia toisella Salpausselällä, joka muodostui jääkauden aikana noin 11?000 vuotta sitten. Ropellan taas kännykkää ja tutkin kätköapajia. Tällaistakin se kätköily voi siis olla. Muutama askelma puuttuu ja lumen ja jään rippeet eivät ainakaan lisää turvallisuutta. Jatkamme matkaa kohti Aurinkovuorta. Kuvassa on kataja, joka pitäisi löytää. Aurinkovuoren korkein kohta on 156 metriä merenpinnan yläpuolella, noin 80 metriä ympäröivien järvien, Vesijärven ja Päijänteen, pintaa korkeammalla.” Pienen kävelymatkan jälkeen vuoren rinteellä kohoavat puuportaat
• Luo tunnus www.geocaching.com -sivulle. Gps on tarkempi ja vie vähemmän virtaa. • Kätkön loggaus www.geocaching.com -sivulle. Riista, kalastus ja luontoliikunta koulutus Vietä vuosi erätulilla tai syvennä osaamistasi! Alkaa 13.8.2014 Tutustu osoitteessa www.pkky.fi/pko Kai-Eerik Nyholm p. Järven selällä saarten ääriviivat ovat pehmeitä. 13/2014 Suomen luonto 25. Olemme tyytyväisiä päivän saaliiseen: kolme löydettyä kätköä, kolme hienoa luontokohdetta. Tänne täytyy tulla uudelleen. Ota mukaan gps, kartta, kynä, vihko ja taskulamppu. Päivä alkaa painua jo illansuuhun ja maisema kietoutuu lempeään hämärään. Ei tätä reittiä voi oikein suositella talvikulkijalle, mutta emme ehdi nyt etsiä kiertotietäkään. • Voit hakea kätköjä esimerkiksi paikkakunnittain tai oman sijaintisi lähettyviltä. Mitä se onkaan vihreässä loistossaan. Älypuhelimiin on saatavilla helppokäyttöisiä geokätkösovelluksia, jos gps-laitteen käyttö tuntuu hankalalta. Ja geokätkö. Ehkä geokätköilyn viehätys piilee siinä, että kätkö on kuin metsän saalis, vähän niin kuin hyvä mustikka- tai kantarellipaikka. 28.3.–17.4. • Tutustu kätkökuvauksiin ja koordinaatteihin, katso myös kätkön sijainti kartalla. Taivas alkaa tummua. • Lähde retkelle etsimään kätköjä. Lisätietoja www.suomenluonto.fi. kätköillä käyneiden kesken arvotaan kolme lehden vuosikertaa. Onnea kätköilyyn! Askeleet alkuun • Tutustu Älä ryhdy geokätköilijäksi -oppaaseen www.geocache.fi/materiaali/ala_ryhdy_geokatkoilijaksi.pdf. Lyhyt pyörähtely ja kivien kolojen tutkiminen: löytyi! Vieläkin jaksamme innostua ja hihkua, kädetkin läimähtävät yhteen. • Kirjaudu samoilla tunnuksilla myös suomenkieliselle www.geocache.fi -sivulle. n VINKIT Suomen Luonto on piilottanut kolme kätköä upeisiin luontokohteisiin nimimerkillä SuomenLuonto. Näkymä Aurinkovuorelta on upea kevääseen kurkistavanakin päivänä. Ja miksei malttaisi, paikka on ainakin mitä loistavin ja pilkkeetkin ovat valmiina. • Nauti maisemasta, jonne kätkö on sinut johdattanut. Nyt pitää selvittää ilmansuunta ja etsiä tietty kasvi. 050 372 3173 S ujautan kätkön takaisin kiviseen kotiinsa ja kiipeämme vielä näköalatasanteelle. Ja tähänkin jää kuulemma helposti koukkuun. Kätkössä on lokivihkon lisäksi tulitikut, jos vaikka malttaa tehdä makkaratulet kätköreissun päätteeksi. Nousemme portaita varovasti ja huipulla odottaakin mukava yllätys: ensinnäkin mahtava näköala Päijänteelle ja edellisen kävijän jäljiltä vielä savuava nuotio, josta leviää oikea retkiaromi. • Löytö! • Kätkön loggaus purkissa olevaan vihkoon. Aurinkovuorella on laavu ja tulipaikka sekä puinen näköalatasanne
26 Suomen luonto 13/2014. Teksti ja kuvat Heikki willamo Syötyään kärppä tuli esille ja pinkaisi paikkaan, josta oli juuri saanut saalista. Kohtaaminen Kärppänä pinossa ”Kärppä viitenä kivikossa.” Sanonta pitää paikkansa myös puupinossa
Se ei onnekseen taida tietää mitään edessä olevasta ajasta, sillä hyvä ei koskaan kestä kauaa – myyräkannat romahtavat ennen pitkää. Tarkistiko se, ettei ollut jättänyt siihen mitään. Yritän taas kuunnella ruokailun ääniä, mutta pinon uumenissa on hiirenhiljaista. Myyrä oli ehkä viimeinen, eikä saalistusta kannata jatkaa. Pinon haapapöllit ovat osittain myyrien kuorettomiksi kaluamia, joten paikalla on ollut runsaamminkin karvakansaa. On oltava liikkeellä koko ajan, että löytäisi edes jotain. Sen vatsa taitaa olla täynnä, joten saalis säästyy huomiseen. Vikkelällä pedolla on edessään monta hyvää viikkoa. Näen mielessäni, miten kärppä asettuu kerälle ja nukahtaa. Kärppää ei näy eikä kuulu. Odottelen vielä tovin, mutta mitään ei tapahdu. Kuulen myös syömisen äänet, luiden rusahdukset ja tyytyväisen maiskutuksen. Taitaa olla vieläkin, sillä kärppä ryhtyy tutkimaan pinoa hengästyttäväl- lä vauhdilla. Kurkistelen tukkien väleihin ja lopulta näen valkoisen rinnan häämöttävän pimeässä. Pinon takaa kuuluva vingahdus kertoo pakomatkan epäonnistumisesta. Paperia kai siitäkin tehdään näihin meidän paperittomiin toimistoihimme. Se ilmestyy pinon alta, singahtaa heinikkoon kuin salama, nappaa harmaan mytyn hampaisiinsa ja kurvaa sitten takaisin tukkien suojaan. Tukit lojuvat tien poskessa suurena pinona rekkakyytiä odottamassa. Kärppä havahduttaa minut haapapuun lyhennettyä elinkiertoa pohdiskelevista mietteistäni. n Kun saalista on niukasti, kärppä on liikkeellä päivisinkin. ”Kuulen myös syömisen äänet, luiden rusahdukset ja tyytyväisen maiskutuksen.” Ennen kuin ehdin katsomaan, kärppä on jo raahannut saaliin näkymättömiin. P ienen jyrkänteen alta on kaadettu kaunis haavikko. Pikkupeto katselee ympärilleen ja pinkaisee sitten samaan paikkaan, josta oli juuri hakenut myyränsä. Lopulta jonkun myyrän hermot ilmeisesti pettävät ja se lähtee liikkeelle. 13/2014 Suomen luonto 27. Vai onko pedon tapana katsoa, olisiko hyväksi todetulla paikalla lisää syötävää – ehkä kokonainen pesue. Tuloni on ilmeisesti keskeyttänyt sen ruokailupuuhat ja vastapyydetty peltomyyrä on pudonnut kesken pakomatkan. Tukinrakoon ja ulos seuraavasta, sitten häntä jo vilahtaa uuteen. Sanonta ”kärppä viitenä kivikossa” pätee myös pinossa, välillä on mahdoton uskoa, että kysymyksessä on vain yksi eläin. Vielä ei ole hätää, ja pianhan alkaa löytyä myös sammakoita, sisiliskoja ja linnunpoikia. Istahdan vähän matkan päähän odottamaan ja kohta kärppä kurkistaa pinosta. Kärpän edellisestä ateriasta on ilmeisesti aikaa, ja sillä on kova nälkä. Se selittänee otuksen aktiivisuuden keskellä päivää. Nuuskii hetken ja palaa pinon suojiin. Haapa on nykyään arvopuu; enää sitä ei kaulata hakkuulle kuolemaan, vaan kaadetaan tuotantoon
Sitä on verrattu lasipöydällä kieppuvaan kolikkoon. Kevään äänimerkki 28 Suomen luonto 13/2014. arto juvonen / lintukuva Sirittäjän laulu on heleä, kiihtyvä sarja
Jos lajien tunnistaminen ja erottaminen tuntuvat hankalalta, kannattaa aloittaa yhdestä lajista. Kevätseurannassa kuunnellaan myös sammakoiden ääniä. Kun oppii tunnistamaan äänen, oppii lajinkin. Kevätseuranta on vapaaehtoisten verkosto, jossa kerätään lajihavaintoja koko maasta. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo. Tänä vuonna Kevätseurannan teemana ovat äänet. jorma lehtola / cartina M aaliskuun alussa maa on etelässä paljas, kaupungilla saattaa tepastella tennareissa takki auki. Voisi puhua kevään crescendosta, hitaasti voimistuvasta äänimaailmasta. Kevätseurannan teemana ovat tänä vuonna äänet, mutta muitakin havaintoja kerätään. Ensihavaintoja Kevätseurannan lajeista voi ilmoittaa milloin vain. ”Kevääntulotutkimuksen nimellä oli ensimmäinen yritys jo vuonna 1960, mutta silloin saatiin vain yksi vastaus”, Pärssinen naurahtaa. Peipon laulua kuulee pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, ja se on helppo tunnistaa. Teemalajeina ovat pajulintu, sirittäjä ja tiltaltti sekä sammakko, viitasammakko ja rupikonna. teksti johanna mehtola Miltä kevät kuulostaa. Määrä on noussut tuhansiin ensimmäisten vuosien kymmenistä havainnoista. Sen avulla saadaan arvokasta tietoa kevään etenemisestä eli fenologiasta. Punakylkirastas laulaa koko maassa, mutta sillä on alueittain vaihtelevia paikallismurteita. Luonto-Liitto on vetänyt perinteistä seurantaa jo vuodesta 1961. ”Onhan tämä viime vuosiin verrattuna aikainen ja lämmin alkukevät”, toteaa Luonto-Liiton kevätseurantavastaava Varpu Pärssinen. Monet varhaiset lajit ovat sopeutuneet kevään keikkuvaan säähän. Jo helmikuussa Etelä-Suomessa nähtiin 47 Kevätseurannan lajista esimerkiksi töyhtöhyyppiä, laulujoutsenia, leskenlehtiä, lepakko ja rupikonnakin. Sammakon kurnutus on kaikille tuttua, mutta eri lajien erottamisenkin voi helposti oppia”, Pärssinen kannustaa. Ensimmäiset leskenlehdet nähtiin jo helmikuussa. Kevään alussa se on entistä helpompaa, kun esimerkiksi muuttolintuja tipahtelee maahamme verkkaista tahtia. ”Ennätys on ollut 16?000 havaintoa. ”Ulkonäöltään toisiaan muistuttavilla linnuilla on helposti tunnistettavat keväiset laulut. Lisäksi kevään etenemistä seurataan 13/2014 Suomen luonto 29. Yksittäisiä osallistujia on viime vuosina ollut noin tuhat.” timo viitanen / cartina Nyt voi jo kuulla laulujoutsenen trumpettia ja pian sammakon kurnutusta
”Myös oravanmarjasta ja kullerosta tulee vähän ilmoituksia, ne kun eivät ole niin ikonisia kevään kasveja kuten vaikkapa leskenlehti tai sinivuokko.” Kevät keikkuen tulevi Tänä vuonna kevät on maaliskuun puoliväliin mennessä ollut ennätyksellisen vähäluminen. Keväthavainnot ovat tärkeitä Kevätseurannan runsaustietoja voidaan käyttää hyväksi erilaisissa tutkimuksissa: lajin kannan ja levinneisyyden muutoksien sekä ilmaston muutoksien seurannassa. NYT 30 Suomen luonto 13/2014 seitsemänä seurantaviikonloppuna, jolloin tarkkaillaan, kuinka runsaiksi lajit ovat tulleet. Ensimmäiset kasvit kestä-. Kuivuus voi myös olla kohtalokasta joillekin kasvilajeille ja esimerkiksi sammakoille. Kaikki havainnot arkistoidaan Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. ”Seurantatuloksissa on selvästi nähtävissä suosituimmat lajit. timo melantie / vastavalo Kimalainen lenteli jo maaliskuun puolivälissä. kesäkuuta. Se jouduttaa monien kasvien esiinnousua, kun Aurinko pääsee lämmittämään suoraan maata. Viimeinen seurantaviikonloppu on 7.–8. Joillakin lajeilla keväinen lumipeite antaa suojaa kylmältä, joten vähälumisuus voi yöpakkasten aikaan haitata kevään etenemistä. Kevään ensimmäiset hajahavainnot esimerkiksi leskenlehdestä tai kiurusta eivät ole tutkimuksen kannalta tärkeitä, mutta luonnossa liikkujalle ne ovat sitäkin sykähdyttävämpiä. Kasveista leskenlehti, valkovuokko ja koivunlehti ovat kestosuosikkeja, linnuista kärkipaikalla ovat laulujoutsen ja peippo, joista kum- 559,- mastakin tuli viime vuonna yli 600 havaintoa.” Vähiten ilmoituksia tulee matelijoista kuten kyystä ja rantakäärmeestä sekä nisäkkäistä kuten siilistä ja lepakoista. ”Silloin kevät on ehtinyt kunnolla jo Lapin pohjoisosiin”, Pärssinen selventää. ”Monet varhaiset kasvit ovat kuitenkin sopeutuneet hyvin kevään keikkuvaan säähän
Retkeile erilaisissa ympäristöissä: metsän reunoilla voit nähdä vuokkoja ja pelloilla kiuruja ja töyhtöhyyppiä. 4. Alkukevään huuman jälkeen myös myöhemmin keväällä kannattaa lähettää havaintoja Kevätseurantaan. Anna hyvän kiertää ajoissa ja jätä ajokelvottomat renkaat meidän hoitoomme. 3. Myös kekomuurahaisia, seitsenpistepirkkoja, kimalaisia ja kyitä on nähty.” Jokaisella on varmasti se oma kevään äänimerkki, jota odottaa. Kuuntele kevätääniä www.suomenluonto.fi. Ole tarkkana ajoturvallisuutesi kanssa. Kun näen minkä tahansa lorun linnuista, iskee kevätfiilis. ”Vanha loru Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään on ollut minulle lapsesta saakka kevään mittapuu. Palvelu on sinulle ILMAISTA ja yhteystiedot saat osoitteesta: www.rengaskierratys.com/vastaanottopisteet www.rengaskierratys.com SRK_SUOMENLUONTO_195x133_3_2014.indd 1 31 7.3.2014 18.46 13/2014 Suomen luonto. Korvat auki: linnunlaulua kuulee kaikkialla. Pääskystähän tulee jo kesäfiilis.” ”Elämä palaa taas luontoon, ja se antaa uutta energiaa meille ihmisillekin. Katso lisätietoja www.kevatseuranta.fi. Keväällä on helppo solmia hyvä luontoyhteys.” n Vinkkejä kevätseurantaan 1. 5. Vesien ääreltä voi tavoittaa laulujoutsenia ja sammakoita. Puolikuuta peipposesta. Lapsille on oma, suppeampi 12 lajin Kevätseurantalomake, Kevättuuli. 2. Lähetä keväisiä kuvia ja videoita Havaintokirjaan, www.suomenluonto.fi/havaintokirja. ”Nyt maaliskuun alussa on tullut jo paljon perhoshavaintoja nokkosperhosesta. Pärssisellä se liittyy lintuihin. tuula roos / Vastavalo vät pakkasta ja linnut voivat kovan paikan tullen pakittaa etelämmäksi”, Pärssinen korostaa. Huh huu! Ei näytä järkevältä. Etsi kasveja ja hyönteisiä lämpimiltä, tuulensuojaisilta etelärinteiltä. Pitonsa menettäneet renkaat kuuluvat kierrätykseen, missä kuluneimpiakin odottavat uudet, hyödylliset tehtävät
32 Suomen luonto 13/2014. Allin yl Teksti ja kuvat Jorma Luhta Jorma Luhta kuuli tunturissa allin kutsun ja pääsi seuraamaan pesimälammen tapahtumia
ämailla Allit saapuvat pesimäalueelleen viimeisten hiihtokelien aikaan. 13/2014 Suomen luonto 33. Alli on selvästi arktisin Suomessa pesivä vesilintu
Parin viikon kuluttua naaras katoaa hautomaan.. Kesken kaiken alleille voi tulla erimielisyyttä siitä, kenelle sula kuuluu. 34 Suomen luonto 13/2014 Allipari Utsjoen ylängöllä toukokuun viimeisen yön auringossa. Joskus kevätmuuttajat löytävät suurten sulien sijaan vain mitättömiä hetteitä ja lätäköitä. Varangin ylänköä kesäkuun alussa
Jossain aivan kuulon rajamailla alli huutaa omaa nimeään: Aa-alli! Aa-alli! Galdoaivissa on Suomen tihein allikanta, ja tunturiylängöllä alli on runsaslukuisin vesilintu. Allien muutto koettiin tärkeäksi ennen ja nyt. Mutta ei toukokuinen aamu ole hiljainenkaan. Tuhannet 13/2014 Suomen luonto 35. nsimmäisen puoli peninkulmaa maantieltä köpöttelen jalkamiehenä ylämaihin. Räpylät ja siivenkärjet hakkaavat tyyntä pintaa, kunnes tora unohtuu ja kaikki alkavat sukeltaa ruokaa pohjasta. Istun kiikaroimaan ja pohdin allin osaa Suomessa ja maailmassa. Pian tulee lumialueita ja kiinnitän repussa törröttäneet sukset monoihin, kunnes täysin sulaneella lounaisrinteellä vaihdan uudelleen kävelyyn. Lumettomilla aloilla näkyy liejuinen, kivikkoinen ja sulavesilätäköitten peittämä maastoliikenneura. Sulaneelle rinnejängälle on ehtinyt pitkältä muuttoreissulta korea ja äänekäs kahlaaja, punakuiri, joka kiljuu loputonta vieku-vieku-vieku-soidinhuutoa. Lampiketjusta alimmaisen jokiluusuassa välkkyy muutaman kymmenen metrin sula, jossa ui kolme alliparia. Olen skaidissa, siis jokilaaksojen välisellä ylätasangolla. Täällä elävät allit. Olen Galdoaivissa, itäisellä Utsjoella ja valtakunnan isoimmassa erämaassa. Hanki alkaa kantaa ja luistaa suksien alla, ja tuota pikaa tulen lampiryhmälle. Koska kelkkaa tai mönkijää ei saa suksien tavoin reppuun, en ylänkötien pörinöitten häivyttyä kuule mitään ihmisen synnyttämiä ääniä. Riekko päkättää, korppi ronkkuu ja keron laella soi viserrys, jota on vaikea yhdistää lumisen tunturin lakikivikkoon: pulmunen laulaa. Se on samalla erämaa, sillä asutus on aina sijoittunut skaideja alemmas, suojaisiin paikkoihin. Niiden on ilmeisen vaikea päättää, kenelle vesiala kuuluu
Jäänreunan linnut lepäilevät hellepäivän lämmittämällä kivellä. 36 Suomen luonto 13/2014 Kun naaras alkaa hautoa, koiras liikkuu ja lentelee jonkin aikaa tiiviisti pesimäreviiriksi koetulla lammella pysytellen paikalla, jos sitä taas tarvitaan.. Vuoden vanhat, vielä pesimättömät allit parveilevat keskikesällä tunturiylängön pikkujärvillä
Allien muuttovirta kulkee Suomenlahdelta Laatokalle ja Vienanmerelle. Omat havaintoni Utsjoelta ovat kaikki samansuuntaisia. Myös kevättalven ja kevään nälkäkausi loppui samanaikaiseen hauenkutuun ja vesilintujen joukkomuuttoon. Kalevalassa allinlaulu symboloi varhaiseen avioon joutuvan neidon murhemieltä, kun perheen prinsessasta tulee palvelija. Koiraita on paljon enemmän kuin naaraita ja poikaslintuja yleensä aivan mitättömän vähän. Siperiassa pääpetoja ovat naali ja kihut, joskin myös kettu on leviämässä pohjoiseen. Naali ja kiljuhanhi katosivat hetkessä, ja tunturilinnuilla alkoi yleinen alamäki. Allin munapesät ja usein myös hautovat naaraat joutuvat petojen suuhun. suomalaiset lintuharrastajat seurasivat pari viikkoa aiemmin arktisia vesilintuja Suomenlahdella, missä alli ei ollut lainkaan sivuosassa. Sopuli- ja myyräkesänä 2011 nelijalkaiset pedot söivät pikkujyrsi- 37 37 13/2014 13/2014 Suomen Suomenluonto luonto. Alli viihtyy kylmissä vesissä. Vienasta ja Karjalasta tallentuneessa runonlauluperinteessä alli oli jopa keskeisin lintulaji. Allien ahdingon syytä voi arvailla kannan rakenteesta. Tätä vahvistaakseen lammen kaksi alliparia nousee makoilemaan jäälle ja kolmaskin pulikoi aivan jään reunalla. Talvehtimisalueen kuolinsyyt ovat kuitenkin pysyneet samankaltaisina melkein vuosisadan. Vanha latinalainen nimi oli Anas glazier, jäätikön sorsa. Jopa suurin osa maailman alleista on talvehtinut Itämerellä, missä niitä uhkaavat kalanpyydykset, laivojen öljypäästöt ja metsästys. Suomessa kettujen uskomattoman nopea tunturinvalloitus ajoittui 1990-luvun alkuvuosiin. Tällä vuosikymmenellä alli on määritelty maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi, sillä allikanta on hyvin lyhyessä ajassa hiipunut puoleen. Ketut osaavat naalia paremmin hyödyntää ihmisen kasvavia ja muuttuvia aktiviteetteja tunturissa. Kirjatrilogiassaan Kalevalan linnuista Yrjö Kokko määritteli allin jäänreunan linnuksi. Uudet tiedot kertovat Venäjän tundran muuttuneen peruuttamattomasti monella tapaa. Hiukan ristiriitaisesti allit eivät pesineet runojen syntysijoilla, mutta toukokuussa koilliseen vaelsi paljon nykyistä isompi allimuutto
Hetken päästä hoksaan rantakivellä makailemassa toisenkin naaraan, mutta en pääse perille kolmikon keskinäisistä suhteista. www.yrjola.. Pienten tunturilampien lähiympäristöön munittu pesä ja hautova alliemo ovat ketulle helppo löytö. Seuraavana kesänä, jolloin skaidit vilisivät nälän riivaamia kettuja, lähes kaikkien vesilintujen ja kahlaajien pesinnät epäonnistuivat. Oravareitti kutsuu melomaan! Luonnonkaunis Oravareitti kulkee Juvalta Sulkavalle upeissa järvi-, joki- ja koskimaisemissa. Harrastatko lintuja valikoimistamme löytyvät • lintukirjat • kiikarit ja kaukoputket • jalustat • linturuokinnat • linnunpöntöt • lintuäänitteet • lintukorut ym. Allipari tai täsmällisesti koiras ja naaras lentävät loputonta ympyrää naaras edellä. Toinen pienpeto, tällä vuosituhannella Pohjolan tunturiylängöt vallannut minkki, keskittyy saalistamaan juuri vesistöjen äärellä. Ne painelevat niin matalalla, että kaarroksissa koiraan siivenkärki iskee joka lyönnillä vettä. • Kokonaispituus 57 km • Myös lyhyitä etappeja • Sopii perhemelontaan • Maastossa 21 luontorastia • Korkeatasoisia taukopaikkoja • Monipuoliset palvelut • Vuokrakanootteja • Opastettuja melontaretkiä Vedenkestävät reittikartat Juvan ja Sulkavan matkailuneuvonnoista www.oravareitti.fi Juvan matkailu 0400 761 944 • Sulkavan matkailu 044 417 5215 Ympäristötutkimukset, tutkimusvälineet C www.yrjolanet.. Luontokartoitukset: liito-oravat, lepakot, kasvit, hyönteiset ym. Tyyni ja lämmin aamu ennustaa suorastaan hellepäivää. Laskeutumiset räiskähdetään täysillä ja sekuntia myöhemmin juostaan vedenpintaa uuteen lentoon. Keskipäivällä, kun kaukaiset tunturinkaarrot aaltoilevat lämpöväreilyssä, pariskunta asettuu rinta rinnan auringonpaahteiselle kivenlohkareelle. CY CMY Luonto-opastukset, asiantuntijapalvelut K www.natureexperts.. Allinpoikasten kuoriutuessa monet tunturikahlaajat ovat jo syysmuutolla. 09 156 11 (vaihde) 38 Suomen luonto 13/2014 Koiras ja naaras lentävät lammella tiukkaa rinkiä, roiskahtavat tämän tästä veteen ja jatkavat uudelleen. jöitä, ja allit kuten muutkin tunturin avomaalla pesivät linnut saivat isoja poikueita. Joskus näyttää lämpökin sopivan jäänreunan linnulle. 09-386 7856, www.birdlife.fi/lintuvaruste lintuvaruste@birdlife.fi Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki | puh. Kaikki kolme lentävät naapurilammelle ja vähän myöhemmin koiras palaa yhden naaraan kanssa. Lintutietopalvelu Tiirassa ei kirjattu kesällä 2012 ainuttakaan suomalaista allipoikuetta. ostamalla Lintuvarusteesta tuet luonnonsuojelua Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 puh. Kaksi viikkoa myöhemmin palaan uudelleen tunturilammille. M Y CM MY www.biologitoimisto.. Rantakivellä makaa toinen naaras, enkä pääse perille lentäjien (koiras ja naaras) keskinäisestä suhteesta. Lumialueet ovat supistuneet pieniksi laikuiksi, kaikki lammet ja pikkujärvet sulattaneet jääkantensa ja minä patikoin jalankulkijana. Vajaan hehtaarin kokoisessa allilompolossa räiskyy ja viuhuu. Utsjoella hautominen ajoittuu juhannuksen ja heinäkuun loppupuolen väliin. Ääntä ja liikettä halutaan synnyttää niin paljon kuin mahdollista. n. Myöhäisenä pesijänä alli suosii lämmintä myös hautoessaan. Se ei näytä vahingolta tai sattumalta
Matkalla näkee erilaisia asioita kuin yleensä, mutta katseleminen ei ole yksinkertaista. Yleensähän luonnonvaraisia eläimiä vain vilaukselta nähdään, bongataan. Tuskin pallopäitä, sen enempää kuin muitakaan paikallisia, haittaa, että heitä tullaan varta vasten pällistelemään, jos se tehdään kohteliaasti. En saanut pallopäitä filmille, tietenkään. Se ottaa koville, ja ihminen on heikko, ja niin edelleen. Internetissä kiertävät vitsikuvasarjat, joissa Pohjois-Korean johtajat ”katsovat asioita”, kuten savikulhoja tai leipiä, saavat tehonsa katsomisen luonteesta periaatteellisena vallankäyttönä, josta katsoja ei kuitenkaan millään lailla kostu. V ville juurikkala, kuvauspaikka luonnontieteellinen keskusmuseo ietin perheineni vuodenvaihteessa puolitoista viikkoa Teneriffalla. Tietenkin se on täyttä öykkäröintiä. Mihinkään lentämiselle ei ole olemassa yleviä perusteluja. Tällainen katsoja, tumput suorina tuijottaja, ei pääse asioiden yli, ymmärrä niitä. Matkailu ei ”avarra”. Samasta kiusauksesta kuin minun hölmöt valokuvani kertovat delfinaariot ja muut eläintarhat paljon surullisemmin. 13/2014 11/2014 Suomen luonto 39. Kohde onkin omalla tavallaan paljon vahvempi kuin toimija. Se oli nöyryyttävää ja siksi hienoa. Sitä paitsi matkalle lähtemisen syynä on aina ikävystyneisyys ja sen herättämä epätoivoinen halu nähdä jotakin uutta. On harvinaista, että eläimiä pääsee katsomaan niiden ehdoilla. Ei niistä mitään välity. Pallopäävalaat ovat nimittäin myös todenneet Kanariansaarten seudun säiden puolesta soveliaaksi asuinpaikaksi ja elävät ympäri vuoden Teneriffan etelärannikolla, jossa on lämmintä ja kalmareita. Asiat pitävät kiinni omasta asiallisuudestaan. Siellä ne uiskentelivat auringossa, kotioloissaan. Ajelimme vuokra-autolla ympäri saarta ja kadehdimme ihmisiä, jotka asuvat niin paljon paremmin ihmislajille soveltuvassa ympäristössä. Minä, jolla oli varaa lentää tuhansia kilometrejä ja sitten purjehtia avomerelle Los Cristianosin rannasta, olin selkäeviä katsellessani yhtä naurettava kuin Kim Jong-i l katsellessaan lasipulloja tai talvihattuja. Siinä kaikki. Ihmeelliset olennot! Kokemus oli upea juuri siksi, että siinä tunsi itsensä niin tyhmäksi ja avuttomaksi. Se on hyvin ymmärrettävää ja hyvin tuomittavaa – hieman kuten etelään matkustaminen synkkänä vuodenaikana. n Nylén katsomisen iloista ja vaaroista Antti Nylén on helsinkiläinen esseisti ja suomentaja. Matkallamme kävimme katsomassa valaita. Minullakin on monta ruutua, joissa näkyy aallokkoa ja mustia kolmioita. Niissä turvaudutaan väkivaltaan, ja jos katse ei eläintarhassa tapa, niin ainakin se esineellistää ja kahlitsee. Kaamos on Suomessa aistideprivaation aikaa. Ei, en aio saarnata etelänmatkailua vastaan. Purjelaivan kannella kamerat ja kännykät tietysti kertoivat ihmisten kiihkeästä halusta kaapata valaat jotenkin omikseen, niin että katsominen voisi jatkua ikuisesti – että eläimet suostuisivat objekteiksi, alistuisivat katseelle. Whale watching on Teneriffalla kannattavaa bisnestä, koska valaat niin auliisti näyttäytyvät, enkä miettimälläkään keksi siitä pahaa sanottavaa. Valaiden näkeminen ei opettanut minulle valaista mitään
40 Suomen luonto 13/2014
Suomen Luonto järjesti helmi–maaliskuussa Kevään valo -kuvakisan. Vilkkaan pohdinnan päätteeksi löysimme koko kisan voittajan kilpailuun tulleiden monien laulujoutsenkuvien joukosta. Tässä tulokset. Kuvan nimi on Tervetuloa, ja joutsen todella näyttää kuvassa tervehtivän kevättalven kirkasta valoa. M iten talvi väistyy ja luonto puhkeaa kukoistukseen. Helena Sytelä, Alavus. kevään valo LauluJoutsen kiri voittoon TekstI antti halkka Kuvakisaamme tuli lähes 500 tulkintaa keväästä. Talvi ja lumipenkka, varo! Aurinko on valmiina taisteluun kevään puolesta. ”Makasin kuvaten rantatöyräällä ja joutsen nautti jäällä Auringon lämmöstä”, Vaarula tiivistää kuvaustilanteen. Toivo Kiminki, Sarajärvi. Matti Vaarula, Jyväskylä. Sekä toimitus että lukijat valitsivat netissä esillä olleista kuvista suosikkinsa. Haimme kuvia, joissa kevään voima tulee vahvasti esiin. toimituksen valitsema voittaja Tervetuloa. Tämän näyttävät Suomen Luonnon Kevään valo -kuvakisan otokset. Samalla kuva muistuttaa Suomen normaalista talvi-ilmastosta, jossa huhtikuussa usein vasta virtapaikat ovat sulia ja järven jää kantaa niin joutsenta kuin ihmistäkin. Toimituksen raadin ohella suosikkinsa pääsi valitsemaan yleisö. Laulujoutsen ottaa Auringon lämpöä vastaan huhtikuisen järvenjään huikeassa valossa. Antti Viisteensaari, Leppävirta. Toimitus valitsi voittajaksi laulujoutsenkuvan, yleisön suosikiksi nousi rantanäkymä. ”Kuva henkii parhaiten kevään voimaa. Voittajakuvan otti Matti Vaarula huhtikuussa 2010 Rautalammilla. Sumukorento. Äänestyksen voitti kuva Aamunhetki, jossa järviruo’ot kylpevät jo voi13/2014 Suomen luonto 41. Se on selvinnyt talvikaudesta ilmeisen hyvissä voimissa ja on valmis pesimäkauteen.” Umpisessa (hiihtäjä Syötteen kansallispuistossa). Saimme kilpai- luun lähes 500 kuvaa. Joutsenaihe jatkaa pitkää perinnettä, sillä maamme asukkaat ovat ikuistaneet laulujoutsenen jo 5000 vuotta vanhoissa astioiden kuvissa
Valon villitsemä. Helena Sytelä Alavudelta nimesi kuvansa näin: Talvi ja lumipenkka, varo! Aurinko on valmiina taisteluun kevään puolesta. On hangella taapertava sumukorento ja IsoSyötteen kansallispuiston umpihankihiihtäjä. Erkki Heinonen, Vantaa. Pekka Koskinen, Kausala. Berndt Hannelius, Vantaa. Toukokuun valo (käenkaalit). A Lämpimät onnittelut molemmille voittajille! Kevään kimalluksessa. Kasveista kilpailun yleisin kuvauskohde oli sinivuokko. Aurinkokylpy. Lisääntyvä valo ottaa kaiken käsittelyynsä, valtaa järvenselät, siilautuu metsiin ja purppuroi illat ja aamut. Pertti Harstela, Suonenjoki. Ylivoimaisesti suosituin kuvauskohde oli maisema tai yksityiskohta, jossa Aurinko on joko suoraan näkyvillä tai luo kuvaan kullanhohdetta. Eija Tienhaara, Lepsämä. Sinivuokot. 42 Suomen luonto 13/2014 KUVASATO KERTOO monta tarinaa suomalaisesta keväästä. Kevät tulvii kuvissa. Myös altapäin pyritään pinnalle: Suopursu murtautuu lumen läpi. mistuneessa tammikuun lopun valossa Särkisalossa. Aurinko myös houkuttelee seuraansa monenlaista kulkijaa. Berndt Hanneliuksen Lohjan Karkalin ul-. amunhetken kuvaaja on Satu Virkalahti Salosta
YLEISÖäänestyksen voittaja Aamunhetki. ”Yksinkertaista mutta vietävän kaunista”, kommentoi eräs kuvaa äänestänyt. Kaikki kuvat nähtävillä osoitteessa www.suomenluonto.fi/sisalto/kuvakilpailut/kevaan-valo-kuvakisa/ 13/2014 Suomen luonto 43. Satu Virkalahti, Salo. Suo herää. Yleisöäänestys järjestettiin nettisivuillamme, ja siihen sisältyi mahdollisuus kommentoida kuvia. Piia Raita, Lahti
Ihminenkin voi yhtenä maamme vuodenkierron eläjistä samastua näihin kuviin. Tutustu – www.garmin.fi 44 suomen Suomen luonto3_14 -garmin_gpsmap64.indd luonto 13/2014 1 11.3.2014,11 11.14. luontokuvan kauppa Toimituksen valitsema voittaja sai Luontokuvan kaupasta reppupiilokojun ja yleisön suosikki Luontokuvauksen käsikirjan (Docendo). Kaikkien kuvia äänestäneiden kesken arvotut kolme Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt -kirjaa (Paasilinna) voittivat Tanja Haukka, Tuomas Lesonen ja Kimmo Roininen. Sissu Nevalainen, Helsinki. Lätäkkö. Kevättalven riemua. Uutena kaksoisakkujärjestelmä, GPS/GLONASS-vastaanotin, langattomat yhteysominaisuudet, live-seuranta, älykkäät ilmoitukset ja esiladatut geokätköt. Valo herättää luonnon ja ihmisen. Kevät riehaannuttaa tai pysäyttää äärelleen. Ihminenkin nauttii keväästä, ja kukapa sen osaisi paremmin kuin lapsi, vaikkapa oheisessa Elina Vuoren kuvassa. koilualueella järvelle kurottavat vuokot olivat yksi toimituksen suosikeista, mutta eivät aivan yltäneet voittajaksi. Erityisesti retkeilijät, metsästäjät, geokätköilijät ja viranomaiset ovat ottaneet GPSMAP 64-sarjan gepsit omakseen. Lisävarusteena monipuoliset ja tarkat Topo Suomi Pro- ja Light -kartat. Elina Vuori, Ohkola. Vesitiivis (IPX7), kestävä rakenne kovaan käyttöön. Onnea! kirjakuvat kirsi kunelius Eläin- ja lintukuviin on saatu mukaan kevään nautintoja ja iloa. Erkki Heinosen kuvassa Valon villitsemä sinisorsa pärskyttää vuodenajan tunnelmia. Eija Tien haaran Aurinkokylpy näyttää, miten orava nauttii oksistoon vihdoin saapuneesta, turkkia hyväilevästä lämmöstä. Kamerakin otetaan esiin, sillä vuodenajan ilot halutaan jakaa. Samanlaista taitavaa valon käyttöä näimme esimerkiksi Pekka Koskisen käenkaalikuvassa Toukokuun valo. n Kätköilyretkeilyyn s uutuu GPSMAP 64s/st -käsiGPS:ssä on erittäin herkkä quad helix -antenni, barometrinen korkeusmittari, kolmiakselinen kompassi. GPSMAP 64s/st menoy11032014 Tuttu 60-sarjan käsiGPS on nyt päivitetty
Kymmenet yritykset ovat jo liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyrityksiksi. Suomen Palautuspakkaus Oy Tampereen Kalastusväline Oy Teo-Pal Oy Ab Turotim Oy Uulatuote Oy YAP Oy. Lämmin kiitos antamastanne tuesta! Kannatusyritys saa muun muassa: – 40 % alennuksen yrityksen ilmoituksista Suomen Luonnossa ja Luonnonsuojelijassa – kannatusyritysten yhteisen ilmoituksen Suomen Luontoon ja Luonnonsuojelijaan kerran vuodessa – yrityksen esittelyn Luonnonsuojeluliiton verkkosivuille – sekä uutuutena: käyttöönsä sähköistä markkinointimateriaalia Lisätietoja: yritysyhteistyövastaava Pirjo Itkonen, p. 050 407 8266 tai pirjo.itkonen@sll.fi ja sll.fi/yrityksille kuva : pent ti sormunen / va stavalo Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusyritykset: Aalto Oy Arkkitehtiyhtymä A6 Oy Cloud9 Oy Dementiahoitokoti Dagmaaria D-mat Oy Ekointernet Oy EuroNet Trading Galleria Karaija Genencor International Oy Hangon tehdas Hansaprint Oy Hiskinmäen Eläinsairaala Oy Hagson – Provitek Oy InDomo Oy Ltd JN-Solar Jyväskylän messut Oy Kauneushoitola Karpalo Kesko Oyj Kon-Tiki Tours Oy Kotka Maretarium Oy Kuralan Kartanotila Oy Kuusakoski Oy Lassila & Tikanoja Oyj LähiTapiola Länsi-Helsingin Kirjanpito Oy Macpine Oy Metsäpalvelu Päivinen Mikebon Oy NorppaArt Nummiharjun Luomu- ja suoramyynti Oy Gardenia-Helsinki Ab Perniön Taimisto Piipanoja Oy Pohjanmaan Kaluste Oy Prunus Asianajotoimisto Oy Raisio Yhtymä Riihimäen Messut Oy SOK Synthes Oy Suomen Bioteekki Oy Suomen Kirjailijaliitto r.y. Kiitos tuesta! Yhä useammassa yrityksessä päätöksiä ohjaa vastuu luonnosta ja elinympäristöstä
Ei tiedetä, miten vihersammakot päätyivät Turun seudulle. Arvoitukselliset vihersamma Mahdollisesti ääntelynsä takia 1960-luvulla hävitetyt käkättäjät ovat palanneet Suomeen. 46 Suomen luonto 13/2014
H teksti ja kuvat lisse tarnanen ja jarmo latva elsingin Vanhankaupunginlahdella kuultiin 1930-luvun lopulla kähisevää käkätystä, säksätystä ja kiljahtelua. Leviäminen on tapahtunut nopeasti. Ääntelijät paljastuivat mölysammakoiksi. 13/2014 Suomen luonto 47. Ulkonäön perusteella vi- kot Tässä lammikossa ui tavallisia sammakoita, viitasammakoita, vihersammakoita ja rupikonnia. Mölysammakko on nimittäin vain yksi laji hankalassa vihersammakoiden lajiryhmässä. Alkuun pidettiin selvänä, että uudisasukkaat ovat mölysammakoita, mutta nyt haetaan muitakin vaihtoehtoja. Levinneisyysalueen halkaisija on jo 70 kilometriä, ja vihersammakoita pulahtelee ainakin 50 lammikossa. Käkättäjät tarkentuivat ensin vihersammakoiksi, sitten äänen perusteella mölysammakoiksi. Hiljaisuutta kesti joka tapauksessa lähes 50 vuotta. Pohjoisin havainto tiedetään noin 50 kilometrin etäisyydeltä Turusta. Lammelta tai lähilammelta on kuitenkin jonkinlainen vesiyhteys mereen. Vihersammakoiden silmät sijaitsevat päälaella ja vartalon väri voi vaihdella vihreästä lähes ruskeaan. Aiemmat esiintymisalueet olivat laskujokien tuntumassa, merenlahtien murtovesissä, mutta nyt vihersammakot elävät makeavetisissä pikkulammissa. Koiraiden mahtava soidinääni selittyy suupielen molemmille sivuille pullistuvilla äänipusseilla. Vuonna 2008 kuultiin Turun Ruissalossa merenlahden ruovikosta outoa ääntelyä. Pian samoja ääniä hämmästeltiin Espoon Saunalahdella ja Porvoon Ruskiksella. Tätä jatkui parikymmentä vuotta, sitten käkätys vaimeni. Lähimmät luonnonvaraiset mölysammakot löytyvät Virosta, eikä tiedetä, miten ja mistä sammakot ovat Ruissaloon tulleet. Ei tiedetä, olivatko katoamisen syynä saasteet, taudit vai ihmisen toiminta, yhdessä tai erikseen. Lajeja on vaikea tunnistaa Tavallisella sammakolla ja viitasammakolla silmät ovat pään sivuilla, ja niiden koirailla on yksi äänipussi leuan alla. Viimeinen mölysammakko tavattiin Helsingistä 1960
Ruotsissa lessonansammakko on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu. Takajalan sisävarpaan kyhmy on suuri, selvärajainen ja puolikuun muotoinen. Lessonansammakko (Pelophylax lessonae) on vihersammakoista pienin, aikuisena vain 5–7 sentin pituinen. Niitä voi yrittää tunnistaa ääntelystä, äänipussien väristä, takajalan sisävarpaan kyhmyn muodosta, kyhmyn ja sisävarpaan pituuksien suhteesta sekä takajalan pituudesta. Takajalan sisävarpaan kyhmy on pieni ja matala. Koiraalla on tummanharmaat äänipussit. Turun seudun vihersammakoita tunnistetaan lajilleen dna-näytteistä. Takajalat ovat pitkät, eteenpäin ojennetun takajalan nilkka ulottuu selvästi kuonon yli. hersammakkolajeja on vaikea erottaa toisistaan. Mölysammakko (Pelophylax ridibundus) on Euroopan suurin luonnonvarainen sammakko, pituudeltaan jopa yli 15 senttiä. Kutuaikaan koiraan pää ja selkä ovat sitruunankeltaisia ja äänipussit valkoisia. Ääntely on selväpiirteistä, äänekästä kurnutusta. 48 Suomen luonto 13/2014 Vihersammakon toukat voivat olla yli kymmensenttisiä.. Ääntä on vaikea uskoa sammakon tuottamaksi; voimakkuudeltaan vaihtelevaa kurnutusta, säksätystä, käkätystä, kiljahtelua… Mölysammakkokuoron ääni kuulostaa kakofoniselta naurulta ja kantautuu kauas. Myös jalan metatarsaalikyhmyn (ympyröity) koko ja muoto auttavat. Eteenpäin ojennetun takajalan nilkka ei ulotu kuonoon asti
ja 2) 14.-19.7. . Reino Pajarre 336 sivua, kovakantinen, 250×190 mm 39,– . Esimerkinomainen kuvitettu luettelo esittelee yli 200 Suomesta tavattua hämähäkkilajia. Tilaukset: tilaus@tibiale.fi . - Digitaalikuvauksen perusteet 30.6.-5.7. - Maisema- ja ympäristövalokuvaus I.K. Saukoista ei ole uhkaa, sillä ne saalistavat talvehtivia sammakoita sulana pysyvien virtavesistöjen pohjista, eivätkä vihersammakot viihdy virtavesissä. Ilmestymisajankohta: 4 / 2014. Inhan jäljillä (Paanajärvi/ Venäjä) 5.-10.8. UUTUUSKIRJA: Hämikki ja seitsemän seittiä – suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina H Ä M IK Syötäväsammakko on kahden lajin risteymä Lessonansammakon ja mölysammakon risteytyessä syntyy niin sanotusti diploidi syötäväsammakko, jolla on perimässään molempien isäntälajiensa 13 kromosomia, yhteensä 26 kappaletta. Tanskassa ja Ruotsissa syötävätsammakot tulevat toimeen omillaan, ilman isäntälajien apua. Ainakin lisää kevään ääniä – mittauksissa meteli on kuulunut jopa 870 metrin päähän, ja säistä riippuen se voi jatkua loppukesään. - Ruskamaisemien kuvaaminen 18.-21.9. Kevään äänimaailma voimistuu Miten vihersammakoiden leviäminen jatkuu ja mitä se tuo tullessaan. - Kasvituntemus ja -valokuvaus 24.-28.6. Koko vaihtelee, mutta triploidit sammakot ovat huomattavasti kookkaampia kuin diploidit, jo munasta ja toukasta alkaen. Hinnat voimassa toistaiseksi. VALOKUVAUS - Studiokuvauksen perusteet 9.-14.6. - Maisemakuvasta tulosteeksi -työpaja 10.-12.9. Sis. (grafiikka, maalaus, kuvanveisto ja pronssivalu) - Akvarellimaalauksen perusteet 30.6.- 5.7. Syötävääsammakkoa pidetään kahden lajin risteymänä, joten sen suojelu on oma kysymyksensä. 1) Peruskurssi ja 2) Jatkokurssi, useiden valostusten hyödyntäminen Metsien näkymätön elämä -koulutus 12.-13.6. Visuaalisesti näyttävä ja toimiva opas sisältää lähes 90 lajia – satoja kuvia, karttoja ja piirroksia määrityksen tueksi sekä elintapojen oppimiseksi. Luonnolta tämä on aikamoista tuhlailua. Kevään kutujuhlissa hennompiääniset kotimaiset lajit ehtivät saada itsensä kuuluville ennen vihersammakoiden kovaa kurnutusta. - Suomen kultakauden taiteiljijoiden jalanjäljillä 14.-19.7. - Kuvankäsittely, Lightroom 30.6.-5.7. KIRJAUUTUUKSIA TULOSSA TIBIALELTA HÄMIKKI J A S E I TS E M Ä N SEITTIÄ Suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina Tutustu pienten hämähäkkiemme moniuloitteeseen elämään niin huomaat, että niissä ei ole mitään pelättävää. Maalle kömmittyään kotimaisten sammakoiden poikaset napsivat kuivalla maalla yöhyönteisiä, mutta vihersammakoiden poikaset syövät koko kesän lammikon hyönteisiä. 050 444 1157 opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi 13/2014 Suomen luonto 49. Kirjat tulevat myyntiin myös kirjakauppoihin 184 sivua, kovakantineen kovakantin en, 170 170× 70×242 2 mm mm 49, 9– LISÄÄ KIRJOISTA NETTISIVUILLAMME: WWW.TIBIALE.FI KESÄKURSSIT KUUSAMOSSA KUVATAIDE - Kuusamon XLIII taideleiri 2.-14.6. - Taidemaalaus - väri ja vaikutelma 7.-12.7. tarkoittavatkin kleptonia eli varasta. Jos vihersammakot ovat tulleet Suomeen omin avuin, se varmistaisi suojelun. Vihersammakot kutevat kuukautta myöhemmin kuin tutut ruskeat sammakkomme. esculentus kirjaimet kl. Näe ja koe kappale kotimaista luontoa. Kun syötävätsammakot lisääntyvät keskenään, syntyy myös isäntälajien yksilöitä. Ruotsissa lessonansammakko on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu. Ravintoakin riittää rehevissä lammikoissa. Kun risteymä jatkaa vielä sukuaan isäntälajinsa kanssa, voi syntyä triploideja syötäviäsammakoita, joiden kromosomimäärä on kasvanut 39:ään. Keski-Euroopassa vihersammakkoyhteisöt koostuvat syötävistäsammakoista ja jommastakummasta isäntälajista, yleensä isäntälajina on lessonansammakko. - Taidegrafiikka 1) 7.-12.7. Useassa lammessa on vihersammakoiden lisäksi myös tavallisia sammakoita, viitasammakoita ja rupikonnia. - Pronssivalu 15.-20.9. – Hyönteistarvike Tibiale Oy. UUTUUSKIRJA: Suomen verkkosiipiset Suomen ja Euroopan ensimmäinen kuvitettu opaskirja verkkosiipisistä. Rantakäärmeet vaanivat vihersammakoita jo nyt monella lammikolla. Runsaasti kuvitettu kirja esittelee monipuolisesti hämähäkkien rakennetta, elintapoja ja elinympäristöjä. Metsien näkymättömän elämän tutkiminen ja tutkimuksellisen opimisympäristö. Biologian ja maantieteen opettajille suunnattu kurssi Oulangan tutkimusasemalla. alv 10 %. Syötävänsammakon tuntomerkit ovat isäntälajien välimaastossa. - Luontokuvauksen peruskurssi 14.-19.7. Vihersammakoiden yleistyminen saattaisi helpottaa kattohaikaroiden asettumista Etelä-Suomeen. n Varustaudu kesään ja ihaniin ötököihin . - Puukontekokurssi 28.7.-2.8. Ne ovat kuitenkin elinkelvottomia ja kuolevat ennen kuin ehtivät lisääntymisikään, eikä syytä tähän vielä tiedetä. Aiemmin vihersammakoita jopa ammuttiin niiden kovan äänen takia. www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/metsien-nakymaton-elama Tiedustelut: Kuusamo-opisto, puh. Populaatio on varastanut itselleen isäntälajiensa sukusolut. Tulevaisuus näyttää, miten lajit selviävät rinnakkain. Tällaisia triploideja sisältävä populaatio kykenee lisääntymään ilman isäntälajejaan. Kun näin käy, lammessa uiskentelee kolmenlaisia sammakoita: kahta eri lajia ja niiden risteymää. Toivottavasti ihmiset ovat viisastuneet vuosikymmenien aikana. Syötävänsammakon tieteellisessä nimessä Pelophylax kl
Turenkilainen Matti Virolainen lataa lavalle terassin rakentamisessa syntynyttä polttokelpoista jätettä. Omatoimisesti jätteitä tuoville on autoseisakkeella lavat palamattomille ja polttokelpoisille jätteille sekä puu- ja metallijätteelle. ”Toukokuisena lauantaina Karanojalla voi käydä viitisensataa asiakasta, joista puolet tuo risu- ja haravointijätettä.”. Nämä jätteet jatkavat kuitenkin vielä matkaansa poltettaviksi. Suljetut penkat ovat kuin maisemoituja kukkuloita. 50 Suomen luonto uto kiipeää jyrkkää tietä laajoille jätepenkoille, joita on kolme peräjälkeen. Käytössä oleva jätepenkka toimii yleensä loppusijoitusalueena. ”Kevät, kesä ja syksy ovat kiireistä aikaa täällä, koska ihmiset tekevät sulan maan aikana rakennus- ja puutarhatöitä”, valvoja Heikki Var tiainen kertoo. Tällä kertaa näitä jätteitä ei kuitenkaan jyrätä, sillä ne ovat menossa myöhemmin poltettaviksi. Niiden harjalta nousee sieltä täältä kaasukaivoja. Kolmas penkka on vielä käytössä. A Matti Virolainen lataa lajittelulavalle terassin rakentamisessa syntynyttä 13/2014 polttokelpoista jätettä. Jätekukkuloiden tilaa seurataan jatkuvasti ottamalla kaasu- ja vesinäytteitä. Viimeisen penkan edessä aukeaa perinteisempi kaatopaikkanäkymä sekajätteineen ja lokkiparvineen. Rinteisiin on tarkoitus istuttaa myöhemmin kasvillisuutta. Ensimmäinen niistä, vanha kaatopaikka, suljettiin jo viitisen vuotta sitten, eikä toinenkaan ole enää toiminnassa
Yritys toimii Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Työnjohtaja Kari Eskola näyttää, kuinka kaivuri jakaa autojen tuomat jätteet palaviin ja palamattomiin. Mukaan ei saa mitään. Eniten asiakkaita saa neuvoa siinä, että täällä polttokelpoisen jätteen joukkoon kelpaavat myös muovit kuten styrox.” Eskolan mukaan yli 80 prosenttia vastaanotetuista jätteistä menee hyötykäyttöön. Ekokem on tuottanut Kiertokapulan kuntien yhdyskuntajätteistä energiaa vuodesta 2007, ensimmäisenä nykyaikaisena arinapolttolaitoksena Suomessa. Teksti Riitta Saarinen / Kuvat Harri Nurminen Asiakkailla on lupa vain tuomisiin. ”Sitten metallikasan viereen tuli jätepaperikontti ja nykyään lähes joka jae erotellaan. ”Sähkö- ja elektroniikkaromu kiinnostaisi monia, mutta niihin ei ole lupa koskea”, valvoja muistuttaa. Nykyään se on jätteiden käsittelyalue. 13/2014 Suomen luonto 51. Silloin kerättiin erikseen vain metalli ja ongelmajätteet”, työnjohtaja Kari Eskola kertoo. ”Tulin Karanojalle töihin 16 vuotta sitten. Polttoon kelpaavan jätteen lisäksi esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua kertyy paljon. Vaikka lähes joka jätteelle löytyy nykyään hyödyntämiskeino, keksii Eskola yhden esimerkin, jolle ei ole vielä jatkokäyttöä. ”Myös romuautohäkki vetää ihmisiä puoleensa kuin hunaja kärpäsiä, mutta sinnekään ei ole pääsyä.” Karanojan jätteidenkäsittelyaluetta hallinnoi Kiertokapula, joka on 12 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Kaatopaikasta lajittelukeskus Hämeenlinnan Karanoja oli vielä 1970-luvulla kaatopaikka. Lajittelu on alkanut vaiheittain
Se johtaa väistämättä myös siihen, että yhä suurempi osuus yhdyskuntajätteestä päätyy tulevaisuudessa jätteenpolttolaitoksiin. ”Tänne päätyvä vessanpönttö on sellainen, jolle kukaan ei ole vielä kehittänyt uusio- tai hyötykäyttöä.” Yhdyskuntajäte tuodaan siirtokuormausasemalle, missä kaivuri jakaa ne karkeasti palaviin ja palamattomiin. ”Karanoja on tuttu paikka, sillä olen tuonut tänne aiemmin myös elektroniikkaa ja vaarallisia jätteitä.” Haravointijätteeseen lisätään tukiaineeksi risuhaketta, minkä jälkeen se kompostoidaan. Yhä suurempi osuus yhdyskuntajätteestä päätyy tulevaisuudessa polttolaitoksiin. Pekka Pellikka tuo Karanojalle peräkärryllisen kotipihan pensaiden leikkaamisesta kertyneitä oksia. Vuonna 2012 yhdyskuntajätteestä meni kolmannes kaatopaikoille, kolmannes kierrätykseen ja kolmannes energiaksi.. Tavoitteena vähentäminen ”Vuonna 2016 kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa eloperäistä jätettä”, sanoo jäteasiain hallintaryhmän päällikkö Tuu li Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Lasi, metalli, kyllästetty puu, purkupuu, puhdas puu, haravointijätteet, risut ja kannot ovat kaikki omissa paikoissaan. Kaasu kerätään putkistoihin ja johdetaan jätteidenkäsittelyalueella sijaitsevalle ST1 Biofuelsin bioetanoli- ja biokaasulaitokselle, joka hyödyntää biokaasua sähkön ja lämmön tuotannossa. Laitos on uranuurtaja, sillä vuodesta 2009 lähtien se on valmistanut ensimmäisenä maailmassa kotitalouksien biojätteestä etanolia. Sekajätteen osuus siitä on 51 prosenttia. ”Roskapussit matkaavat myöhemmin isoilla rekoilla Riihimäelle Ekokemin jätevoimalaan poltettavaksi”, Kari Eskola selostaa. Niiden päälle on ajettu maakerroksia ja muun muassa tuhkaa. Karanojalla hyödynnetään myös aiemmin penkkoihin kätketyt jätteet. Suomessa syntyy vuosittain 2,7 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, mikä tekee noin 500 kiloa asukasta kohden. Myllymaan mukaan jätemäärät ovat kasvaneet Suomessa koko ajan, mutta myös jätteiden hyötykäyttö energiana on lisääntynyt. ”Tämä on iso askel eteenpäin, sillä kaatopaikalle päätyvä orgaaninen jäte on hyödyntämätöntä raaka-ainetta ja energiaa.” Kiellon tarkoituksena on lisätä kierrätystä, kun halvin kaatopaikkasijoitus ei ole enää vaihtoehtona. 52 Suomen luonto 13/2014 ”Leikkasimme kotipihan pensaat, ja oksia kertyi niin paljon, että ne kannatti kuljettaa tänne hyötykäyttöön”, hän kertoo. Hämeenlinnalainen Pekka Pellikka tuo Karanojalle peräkärryllisen oksia. Kaatopaikat siistiytyneet Siististi omissa varastokasoissaan olevat jätteet hämmästyttävät sellaista kävijää, joka on vieraillut yleisellä kaatopaikalla viimeksi 1970-luvulla. Tiiviys helpottaa metaanin talteenottoa
Polttokapasiteetti on kasvanut Suomessa nopeasti uusien laitosten myötä. Nyt metsittynyttä paikkaa ei enää arvaisi edes kaatopaikaksi, ellei joku olisi tuonut sinnekin rompetta. Kulutuksen kasvaessa lisääntyi myös tuotteiden pakkaaminen. Hauhon Mustilan kaatopaikka oli toiminnassa 1960-luvulla. Tiukentuneet vaatimukset johtivat suurempiin muutoksiin 1990-luvulla. Tarkkaillaan tarvittaessa St1 Biofuels valmistaa Karanojalla biojätteestä etanolia. ”Uudet jätevoimalat ovat tekniikaltaan paljon kehittyneempiä ja päästöt EU:n tiukan lainsäädännön ansiosta nykyisin aivan eri suuruusluokkaa”, Myllymaa sanoo. Jätehuoltoon on vaikuttanut erityisesti EU:n kaatopaikkadirektiivi vuodelta 1999. n Sappeen kylällä Hämeenlinnan Hauholla pilkottaa kuusen oksien välistä kyltti: Vieraskuntalaisilta käyttö kielletty. Helsingin Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka suljettiin 1983, loi perustellusti huonon maineen senaikaisille savuttaville ja saastuttaville laitoksille. Huomiota kiinnitetään lisäksi pohjavesiin ja lähellä oleviin vesistöihin”, kertoo ympäristöinsinööri Riikka Haitto Hämeen ely-keskuksesta. Joku on silti onnistunut viemään sinne kasan autonrenkaita ja muuta romua. Kuvissa laitoksen biokaasureaktori ja jätteen välivarastointia. Menneistä talvista muistuttaa vanha, peltinen lumikola. Turun, Riihimäen, Kotkan sekä Lahden voimaloiden rinnalle valmistui vuonna 2012 kolme uutta laitosta Ouluun, Mustasaareen ja Riihimäelle, missä otettiin käyttöön Ekokemin toinen jätevoimala. Rompetta on kertynyt paikalle vielä myöhemminkin. Taustalla ovat lakiuudistus ja muuttuneet asenteet. Öljyjätteiden kaato kielletty. ”Hämeen ely-keskuksen alueella on 177 suljettua kaatopaikkaa, joista 40 on tarkkailussa, mikä tarkoittaa lähinnä vesinäytteiden ottamista. Suomen jätehuoltoa alettiin säädellä lailla vasta 1970-luvun lopulla. Polttokapasiteetti kasvaa Jätevoimalakapasiteetti on noussut muutamassa vuodessa moninkertaiseksi ja on vuonna 2014 jo yli miljoona tonnia. Varsinaisia kaatopaikkoja alettiin perustaa enemmän vasta 1950-luvulla yhteiskunnan vaurastuessa. Käynnissä, rakenteilla ja suunnitteilla olevien voimaloiden kapasiteetti nousee noin 1,6 miljoonaan tonniin. Voimaloita on rakenteilla ja suunnitteilla lisäksi Vantaalle, Tampereelle ja Leppävirralle. Jätteen viemistä kaatopaikalle pidetään resurssien haaskauksena. Kaatopaikka on suljettu ja tie salvattu puomilla. Nykyään toimivia kaatopaikkoja ja jäteasemia on Suomessa alle kaksisataa. 13/2014 Suomen luonto 53. Lisäksi se hyödyntää biokaasua sähkön ja lämmön tuotannossa. Tavarakasasta löytyy sohva, pöytä, sähköpatteri, polkupyörän ja tietokoneen osia sekä grillin, tv-antennin ja pyykinkuivaustelineen jäänteitä. Suurin osa kunnista on mukana alueellisissa jätehuoltoyhtiöissä. Hauhon Mustilassa toimi kyläkaatopaikka vielä 1960-luvulla. ”Kaatopaikan aikoinaan saama ympäristölupa on määrittänyt sen, miten aluetta on pitänyt valvoa ja tarkkailla sulkemisen jälkeen.” Maatalousyhteiskunta tuotti hyvin vähän jätettä, ja siitäkin suurin osa päätyi tunkiolle maatumaan. Sekajätteestä poltettiin 37 prosenttia, ja loput sijoitettiin kaatopaikalle
Tuoreimmat tiedot Facebookista www.facebook.com/outdoorsfinland Lataa ilmainen OUTDOORS FINLAND mobiilisovellus. www.outdoorsfinland.fi Vesijärven kierros Mustijoen melontareitti Nuuksion kansallispuisto Löydä Etelä-Suomen parhaat retkeilyreitit! OutdoorsFinland -retkeilysivusto opastaa sinun Etelä-Suomen parhaille retkeilyreiteille, löydät pyöräily-, vaellus- ja melontareitit sekä niihin liittyvät palvelut. Reitit kattavat tällä hetkellä Etelä-Suomen viisi maakuntaa, jatkossa sivusto tulee laajenemaan koko Suomeen
Silti videota levitetään yhä todisteena kännyköiden vaaroista. Seuraavina päivinä törmäsin koko liutaan verkkokeskusteluja, joissa Skepsiksen päätöksestä yllättyneet ihmiset perustelivat omia gmo-vastaisia kantojaan. Se ei ole harmitonta; se vahingoittaa kampanjaa. Silloin tiedeyhteisöstä tulee yhteistyökumppani, jota kuullaan ja jonka esittämään kritiikkiin reagoidaan parantamalla omia argumentteja. n 13/2014 Suomen luonto 55 harri nurminen Hanna Nikkanen on helsinkiläinen tutkiva toimittaja. Äänekkäimmät keskustelijat jakelivat linkkejä kauhutarinoihin epämuodostuneista vauvoista ja syöpäepidemioista – ilmiselviä urbaanilegendoja. Olen eri mieltä. Jäi vaikutelma siitä, että tekijät olivat tahallaan jättäneet sanamuotonsa tulkinnanvaraisiksi pitääkseen hysteerisimmät kanssamatkustajat mukana. Skepsis saattoi tehdä palveluksen geenimuuntelun vastustajille. Eivät juurekset Fukushimasta ole. Hyvää tarkoittavat kampanjat kutsuvat siipiensä suojaan laajan samanmielisten kirjon. Erityisesti geenimuunnellun ruoan terveysvaikutuksia käsittelevät tekstit ovat ympäripyöreitä ja heikosti lähteistettyjä. Tajusin, että jos olisin geenitekniikan tutkija, vihaisin tätä epärehellistä tieteenvastaista sakkia. Hän vuorottelee tällä palstalla Juha Kauppisen kanssa; molemmat saivat viime vuonna Bonnierin suuren jounalistipalkinnon. Jos oman puolen väite osoittautuu epätodeksi, se myönnetään ja linjaa korjataan. Gmo-vapaa Suomi -kampanjan sivut näyttävät kritiikin jälkeen asiallisemmilta ja elintarviketurvallisuutta koskevia epämääräisyyksiä on karsittu. Ensimmäinen reaktioni oli tyrmistys. Skepsiksen hallitusta epäiltiin osaksi suuryritysten salaliittoa. Harmitonta, saattaa lukija ajatella. Sama ilmiö on tänä keväänä näkynyt luomutuotantoa käsittelevässä keskustelussa, jossa homeopatiasiipi saa tiedeväen kääntämään kiusaantuneena selkänsä koko aiheelle. Teksti oli pääosin asiallista, mutta sitä vaivasi epätarkkuus. Kenties vihani ulottuisi kaikkeen gmo-kritiikkiin. Sellaista kampanjointia ei voi kuitata huuhaaksi. Näiden puheenvuorojen perusteella gmo-vastustus näyttikin irrationaaliselta, hysteeriseltä ja taantumukselliselta. Kun asialinjalta lipsuvat hörhöt hyväksytään liittolaisiksi, menetetään tiedeyhteisön sympatia. Palkintoperusteluiden mukaan kansalaisjärjestöjen geenimuuntelunvastaisen kampanjan sivustolla toistetaan väitteitä, jotka on todistettu tutkimuksissa vääriksi. Luin Gmo-vapaa Suomi -kampanjan aineistoja uusin silmin. ”Valtamedia vaikenee säteilyn vaikutuksista”, julisti saate. En edelleenkään ollut yhtä mieltä Skepsiksen palkintovalinnasta, mutta se ei enää yllättänyt minua. Ei, kyse oli mainoksesta, jolla vuosia sitten markkinoitiin hands freetä. Tuttu suuren lehden päätoimittaja julkaisi järkyttyneenä Facebookissa videon, jossa pöydällä soivat kännykät saavat popcornin poksahtelemaan. Tieteellistä maailmankuvaa puolustava Skepsis-järjestö myönsi joulukuussa pseudotieteellisen ajattelun Huuhaa-palkintonsa Gmo-vapaa Suomi -kampanjalle. Tuntemani gmo-kritiikki liittyy siemenmonopoleihin, jotka siirtävät sadon omistus- ja käyttöoikeuden paikallisyhteisöiltä muutamalle suuryritykselle. Joskus juurekset vain luonnostaan näyttävät hassuilta. Nytkö kännykkäsäteilyn vaarat todistettiin. Nikkane anna hämäläinen Ympäristöväen urbaanilegendat TöRMÄSIN internetissä kuviin, jotka esittelevät muka Fukushimasta löytyneitä epämuodostuneita juureksia. Kuvat on haalittu eri lähteistä, eri puolilta maailmaa. Siirtogeenistä Amflora-perunaa kokeiltiin perunantutkimuslaitoksella Lammilla 2010.. Tekijät ovat selittäneet kuvamanipulaationsa moneen otteeseen. Parhaimmillaan ympäristökampanjat tuottavat tietoa itse: kartoittavat, ottavat näytteitä, mittaavat ja analysoivat. Mitä huuhaata Skepsis näkee tässä
56 Suomen luonto 13/2014. Keskieurooppalaiset luontomatkailijat tuntevat ne hyvin. Paljakka kutsuu vanhaan vaarametsään teksti jouni tikkanen Vaara-Kainuun vanhat metsät Paljakan luonnonpuistossa ja sen ympärillä ovat jääneet kotimaassa vähälle huomiolle
Välkehtivät koivut huurrehaarniskoissaan. 13/2014 Suomen luonto jouni tikkanen K äy ilmi, että olemme myöhässä. löytöretkellä suomessa Suden, ilveksen ja karhun vaivihkainen läsnäolo. Suomen Luonnon toimituksella on ajatus, että me ensimmäisenä esittelemme yleisölle sellaiset luontokohteet, joiden arvoa ei ole täysin ymmärretty, mutta ranskalainen Le Monde on ehtinyt edelle. Keväällä 2013 lehti maalaili näin: 57. Sigi Schwarz johdattaa turistit hiihtoretkelle. Järvien liplatus. Malva, roosa ja oranssi talvitaivas
Ranskalaiset taiteilijatutut, jotka kävivät kylässä, antoivat alkuun vetoapua julkaisemalla kuvia lehdissä. He muuttivat Suomeen vuonna 1997 Itävallasta, ostivat lakkautetun Latvan koulun aivan Paljakan luonnonpuiston eteläpuolelta ja toivat mukanaan huskyja rekikoiriksi. Ja edelleen: Vaara-Kainuun suurin ero Lappiin on suurpedoissa. Kaisa ja Sigi Schwarz pitävät lapsineen Latvan kylällä matkailuyritystä Kahdenlaisia metsiä Paljakan luonnonpuisto on luonnonpuisto, joten siellä saa liikkua vain merkityllä reitillä. nimeltä Nature Point Paljakka. Vaaran laella voi pistäytyä pienen taivaanpeilin, Leililammen, rannalla ja tutustua läheltä vanhaan metsään, jossa on laajoja lahopuukeskittymiä. Vuonna 2010 polku jopa suljettiin, kun useampi myrsky oli kaatanut sen yli puita, mutta viime syksynä reitti on avattu uudelleen. Vanhaa metsää on kuitenkin myös puiston ulkopuolella, ja juuri siellä kulkevat parhaat hiihtoreitit. Pari jumalanhylkäämää tilaa metsien ja järvien keskellä. Niihin voi tutustua lyöttäytymällä Sigi Schwarzin matkaan ja tekemällä hiihtovaelluksen nykyisin Metsähallituksen omistamiin tutkimusmetsiin, jotka ovat samaa van-. Huomatkaa, että kirjoittaja käyttää hyvin viehättävää, lyhyttä lausetta, josta puuttuvat kokonaan predikaatit. Kesällä valmistuvat viimeiset pitkospuut. Se, että ranskalainen lehti on löytänyt Puolangalle, on yhden perheen ansiota. Puistossa kulkee kaunis kuuden kilometrin rengaspolku Holstinvaaralle, joka on helpoiten saavutettavissa sulan maan aikana. Näin syntyy käsinkosketeltava Vaara-Kainuun tunnelma. Sitten sana levisi, ja nyt ulkomaisia vieraita riittää niin, etteivät Schwarzit oikeastaan kaipaa yhtään enempää. nature point paljakka jouni tikkanen Lakikummun näkötornista avautuu luminen ”aro”, ja toiseen suuntaan vanha lakikuusikko. 100 kilometriä Kajaanin kaupungista. 58 Suomen luonto 13/2014 Puolanka. Retkelle pääsee huskyjen kyydissäkin
Metsän kehitys etenee joka tapauksessa kohti sellaista vanhaa, kylmän ja kostean vaivaamaa kynttiläkuusikkoa, jota löytyy vaaran laelta. Puolangan ja Hyrynsalmen seutu oli 1800-luvun lopussa Suomen viimeisiä kaskikulttuurin keskuksia, minkä vuoksi metsän suurimpia puita ovat paikoin kookkaat koivut. Lakikummun nuokkulatvainen tykkymetsä. ”Se oli vain niin erityistä. Teeriä. Oikealla avautuu UPM:n vanha hakkuuaukko, varmaankin se luminen aro, josta Le Monde puhui. Se on ollut hakomassa lakikummun viheliäisiä puita, joilla ei riitä energiaa neulasten puolustusaineisiin. pekka helo hannu huttu Holstinvaaran polku vie vanhaan metsään sekä talvisin että kesäisin. Metsähallituksen maiden vanhin tunnettu puu on ollut vuodelta 1660, ajalta ennen Kajaaninlinnan rakentamista. Niitä on kymmeniä. Jäniksen jälkiä. Hän on Paljakalla kolmatta kertaa vuoden sisään ja aikoo tulla vielä kesällä uudelleen. Alarinteen naavaiset, kääpäiset puut. Maa on kakkakikkareita täynnä. Nollakeli paataa lumen suksien pohjiin, mikä tekee matkanteosta hankalaa, vaikka pariisilaiset Emmanuelle Huguet ja Julien Labigne ovat har- joitelleet jo eilen. Tällä hiihtoretkellä nähdään myös kanalintujen kuningas, sillä vaaran laella iso ukkometso hyppää lentoon kuusen alta. Vasemmalla kohoaa Metsähallituksen korkea vaarametsä, jossa tarkkasilmäinen huomaa toisenlaisia käytön jälkiä. Pari vuotta sitten löytyi jatkuvasti suden jälkiä, ja viime viikkoina ahma on kiertänyt tappamassa lähitalojen kissoja. ”Tétras-lyre ranskaksi… Se on niin kuin kana… liian suuri saalis pöllölle, joten se ei voinut kuljettaa sitä minnekään vaan palasi ilta illan perään samalle paikalle ruokailemaan”, Schwarz kuvaa. Latvan kylälle tullessa koivuista on säikähtänyt lentoon nelikymmenpäinen teeriparvi, mitä Schwarz pitää aivan tavallisena. Kettu. Paatava lumi suksen alla. markus varesvuo Suurpetojen Vaara-Kainuu Schwarz johdattaa retkeilijät armeijan remmisukset jalassa Paljakanvaaran kuvetta ylöspäin, eikä pitkälle ehditä, kun tullaan Leppipurolle, jonka varrella lumessa kulkee tasainen helminauha. n 13/2014 Suomen luonto 59. Itävaltalainen Marie Christine Froelicher vaikuttaa kokeneemmalta. Vaikka Vaara-Kainuu on aivan poronhoitoalueen etelälaidalla, sen selkein ero Lappiin on juuri suurpedoissa. Täällä niillä on jonkinlainen lupa elää. Luonto-Liitto kävi kartoittamassa aluetta kesällä 2012 ja löysi myös lehtoja, lähteiköitä ja korpia, lajeista sinipyrstöjä, liito-oravia, suopunakämmeköitä ja rahkakääpiä. Metson hakomapuut Heti kuusikkoon tultaessa entistä pienemmät helminauhat alkavat juosta polun yli, ensin yksin, sitten kaksin ja kolmin. Teerikanta on nyt vahva. Se rauha, ne värit.” Arojen uhka pysyy Vaaran kylkeä kiivetessä tullaan jyrkälle rajalle. Schwarz kertoo löytäneensä syksyllä naarasteeren raadon, ja kun hän palasi sen luo illalla, istui viirupöllö raadon päällä nokkimassa. Nuori kuusikko ponnistaa koivujen alta, mutta ei vielä kovin korkealle. Vielä maan hallitus ei kuitenkaan myöntynyt, joten arojen uhka pysyy. haa lakikuusikkoa kuin luonnonpuistokin ja suoraan yhteydessä siihen. Luonto-Liitto piti lajistoa suorastaan niin rikkaana, että ehdotti Metsähallituksen ja Paljakan luonnonpuiston metsien yhdistämistä kansallispuistoksi, UPM:ltä olisi ostettu pari täydennystilkkua. Ilveksiä näissä metsissä hiippailee myös. Viime vuosi oli kanalinnuille hyvä, ja niiden kannat ovat vahvat
alma heikkilä Suomen korkein vapaa vesiputous on Hepokängäs. hannu huttu Leililampi sijaitsee Holstinvaaran laella. hannu huttu Ukkohallan ja Paljakan välille osuu myös hienoja metsiä. 3/2014 60 Suomen luonto 13/2014. hannu huttu Komulankönkään alapuolella elää tonko, villi jokitaimen
Äidin ja isän mukana käytiin hillassa ja mustikassa, ja joskus vaellettiin Kiutakönkään jylhissä maisemissa. Nyt erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön on syytä suhtautua hyvin kriittisesti. Siksi ilmoitin olympiahopeamitalini jälkeen, etten kaipaisi Kuusamolta muuta palkintoa kuin puhdasta luontoa. Eikä voi vähätellä kaivostoiminnan ympäristöriskejä: Talvivaaran vahingot voisivat toteutua muuallakin. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että väheksyisi 19/2013 62 Suomen luonto 13/2014 muita maita. Yläasteella osallistuin koulun seikkailukurssille, josta on jäänyt mieleen pari hienoa elämystä. Kaivokset tuntuvat järjettömiltä. Kasvokkain kasvokkain, kotona, retkellä ja virikkeitä toimittanut johanna mehtola Olympiamitalistin mietteitä Enni Rukajärvi, 23, lumilautailija, Kuusamo ”Kuusamon puhdas ja lähes koskematon luonto on ainutlaatuista” teksti Jarmo Pasanen kuva harri tarvainen Enni Rukajärvi arvostaa hiljaisuutta eikä kaipaa kotiseudulleen kaivoksia. Kaivokset tuskin toisivat työtä paikallisille, koska kaivostyö vaatii erikoisammattitaitoa. Pienenä rakenneltiin majoja nuorempien sisarusten, serkkujen ja naapurin lasten kanssa, kiipeiltiin puissa, uitiin ja ongittiin. Ne romuttaisivat koko Kuusamon nykyisen luontoystävällisen elinkeinorakenteen, joka perustuu matkailulle. Ja epäilemättä rauhallista alkuperäisluontoa löytyy muualtakin. Toisen kerran noustiin Posion Riisitunturille ja yövyttiin teltoissa. Mutta ehkä odotettuakin: kun kiertelee maailmalla, alkaa arvostaa myös kotiseutuaan. Kun luonto on ollut aina siinä, sinne ei ole tarvinnut erikseen mennä. Olen noin 200 päivää vuodessa reissun päällä. Ensimmäinen oli kanoottiretki Kitkajokea pitkin Venäjän rajan tuntumaan. Luontoa on aina haluttu hyödyntää taloudellisesti. Sain Kuusamon kaupungilta ja Metsähallitukselta radiolähettimellä varustetun ni-. Kuusamon puhdas ja lähes koskematon luonto on jotakin ainutlaatuista. ”Olen kotoisin Kuusamon Rukajärveltä maatilalta, metsän keskeltä. Lukioikäisenä Kuusamo alkoi tuntua pieneltä ja ahdistavalta paikalta, josta piti päästä pois niin pian kuin suinkin. Oli mahtavaa katsella viileänä syysiltana tähtitaivasta, joka tunturin laella seistessä tuntui olevan ikään kuin lähempänä. Kuusamoon on vireillä useita kaivoshankkeita, joista pisimmällä on australialaisen yhtiön kulta- ja uraanikaivos Juomasuolle. Se toteutui, kun nousin lumilautailun edustusryhmiin ja aloin harjoitella ja kilpailla myös ulkomailla. Esimerkiksi Uudesta-Seelannista, jonka lumisilla vuorilla olen kesäisin ja syksyisin paljon harjoitellut, olen löytänyt lähes samanlaista väljyyttä ja hiljaisuutta kuin Kuusamosta
Yritän itse tehdä sen, minkä pystyn. Mielipaikka: Kotiseutu Retkikohde: Konttainen Luontokirja: Vapaalaskukirja Luontopuuha: Haikkaaminen ja puuterin laskeminen Vuodenaika: Talvi Lintu: Kyyhkynen Nisäkäs: Koira Hyönteinen: En tykkää Sieni: Tatti Marja: Mustikka. Teininä marjastus tuntui hiukan vastenmieliseltä pakkopullalta, mutta nyt olen ruvennut käymään kesäisin taas mustikkametsässä.” n rukajärven mieleiset: Onnenlintu kuukkeli ja Enni. He ovat käyneet puhumassa jopa presidentti Obamalle ilmastonmuutoksen hillinnästä. Eräs kollegani vihjasi juuri, että päästöjään voi korvata vapaaehtoisilla maksuilla, jotka sijoitetaan ilmastotyöhön. Eritoten jenkkilautailijat ovat olleet aktiivisia POW-kampanjassa (Protect Our Winters, Suojele talviamme). Käytän treeneissä aina kestävää juomapulloa. mikkotaimenen, jonka avulla tutkitaan Oulankajoen vaellustaimenkantojen elvyttämistä. Kertakäyttöiset vesipullot ovat ulkomailla vitsaus, enkä halua, että omani päätyisi Tyynenmeren roskapyörteeseen. Kotona syön mielelläni puhdasta lähiruokaa, josta tiedän, mistä se on peräisin. Se sopii minulle hyvin! Seuraan jonkin verran myös kansainvälisiä ympäristöasioita. Ilmastonmuutos huolettaa, ja tunnen hiukan huonoa omaatuntoa lentomatkustamisesta. 13/2014 19/2013 Suomen luonto 63
Lisäksi tattarin sisältämä proteiini voi vähentää kolesterolin imeytymistä. alice karlsson marika eerola alice karlsson Vuoden maatiaiskasvi on gluteeniton Tattari kuuluu perinteisesti itäiseen ruokakulttuuriin ja sitä on viljelty Suomessa jo kivikaudella. Munat maksetaan haettaessa käteisellä. Lasijätteen keräyksen hyödyt ovat ympäristölliset; taloudellisesti se ei ole kannattavaa, sillä kippaus vaikkapa Suomen Uusioaineksen pihaan maksaa. Jos ajo- ”Muoveja aletaan kerätä kotitalouksista vuonna 2016.”. Kylvä yrttejä, joita eniten tarvitset. Tölkkien ja purkkien keräys säästää luonnonvaroja ja voi luoda myös uusia innovaatioita. Kaupankin ruukkuyrtin voi saada juurtumaan ja kasvattamaan lisää versoja. Kuntoilijat syövät paljon proteiinia ja suosivat usein luonnonmukaista ruokaa muun muassa hyvän maun takia. Idätä lämpimässä paikassa. Sitkon sijaan tattarissa on muun muassa ihmiselle välttämätöntä aminohappoa, lysiiniä, sekä kalsiumia ja rautaa. ”Nestepakkauskartongeille (kuitu) on myös vakiintunut kierrätysketju. ”Jos esimerkiksi kermatölkkiä ei huuhdella, se voi homehtua ja pilata koko erän. Entä kuljetus. Jospa kaikki onkin huijausta ja metallitölkit, lasipurkit ja kartonkipakkaukset menevät samaan tuuttiin, kaatopaikalle mullan alle. ympäris nyt on aika perustaa yrttipuutarha ikkunalaudalle. Lasijätteen hyötykäyttö helpottuu, jos purkit ja purnukat ovat puhtaita. ”Metallinkeräys on ehdottomasti järkevintä. Yrtit tarvitsevat lämpöä ja valoa. annakaisa vänttinen Andrey Prokhorov / istockphoto jorma laurila Luomumunia suoraan tilalta mietitkö sinäkin välillä, onko lajittelussa mitään järkeä. Kylvä siemenet omiin ruukkuihinsa, ja tökkää nimitikku multaan. Vuoden 2014 maatiaiskasvin valitsi Maatiainen ry. Pakkaukset menevät pakkaus- ja hylsykartongin raakaaineeksi.” Moliisin mukaan kotitaloudet vaikuttavat maito- ja mehutölkkien kierrätyksen kannattavuuteen, sillä keräykseen soveltuvat vain puhtaat pakkaukset. Sen sijaan erottelu kirkkaaseen ja värilliseen on monin paikoin lopetettu. Ikkunalla viihtyvät muun muassa basilika, herneenverso, meirami, minttu, persilja, rosmariini, salvia, sitruunamelissa ja tilli. Kuntosali kokoaa tilaukset, tilaa munat lappeenrantalaiselta Kuorttisen tilalta ja jakaa ne. Ruokapiirit kuten Helsingin Ruoholahden kehonrakentajien Luomumunarinki ovat sähköistäneet munamarkkinat. Irrota multapaakku varovasti ja asettele se saviruukkuun, jonka pohjalla on vähän soraa. On järkeä, eivätkä mene. marja-leena hautala / Vastavalo alice karlsson Tattari kukkii. Oleellista on siis lajittelijoiden käyttäytyminen.” Koska puhdistamattomien pakkausten kierrätysarvo on heikko, joudutaan pohtimaan koko prosessin etuja ja hyötyjä. Viljely hiipui 1940-luvulla, mutta gluteenittoman ruokavalion suosio on nostanut tattarin kysyntää. Kimppatilatut munat ovat paljon edullisempia kuin kaupassa myytävät. Ne pitävät myös leikkaamisesta, joten hyödyntäminen on niille vain eduksi. ”Pakkauksia kierrättämällä säästetään luonnonvaroja ja myös ehkäistään ilmastonmuutosta.” ”Esimerkiksi Kuusakoski-yhtiö erottelee metallijätteistä alumiinin, magneettiset metallit ja muut, jotka viedään pääosin ulkomaille jatkojalostukseen. Peittele paakku hellästi kukkamullalla ja kastele. Ruskean, vihreän ja kirkkaan sekamelska on hieman kalliimpaa hyödyntää, mutta keräys on halvempaa. kotona Kaupasta kotiin ja kiertoon pienet palat Pakkausten kierrätys on Basilikaa, persiljaa, rosmariinia... Munaringin Facebookin kautta levinneisiin kimppatilauksiin on tullut mukaan satoja ihmisiä myös kuntoilupiirien ulkopuolelta. Neitseellisiä metalleja kannattaa korvata kierrätetyillä”, tutkija Katja Moliis Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Taloyhtiön omaan jätepisteeseen kävellään, mutta vähänkin kauemmaksi mennään autolla. Jos tölkkien pesemiseen käytetään runsaasti lämmintä vettä, se kuluttaa energiaa
Sirpa Kurpan mukaan Japania pidetään valtiona, joka on pystynyt katkaisemaan lihansyönnin kasvun elintason noustessa. ”Keräys kannattaa aloittaa varovasti”, Moliis sanoo. 13/2014 Suomen luonto 65. Onko niiden keräyksessä järkeä. Suomessa tavoitteeseen pyritään 2016 mennessä. Samaan tulokseen päästään kalaa, hedelmiä, marjoja, juureksia ja vihanneksia lisäämällä. Punaisen lihan tuottamisen hiilijalanjälki on iso, koska eläimet ovat ravintoketjun yläpäässä. Ajomatka kannattaa yhdistää vaikkapa kaupassa käymiseen, jolloin polttoainekulua ei lasketa kierrätyksen rasitteeksi. Rasvaisen juuston vähentämisestä hyötyvät sekä terveys että ympäristö. Kotitaloudet jätetään yleensä pois pakkausjätteiden elinkaaritarkastelusta, ja tämän takia elinkaari on kaikilla pakkausjätelajeilla – myös lasilla – myönteinen. On kiire ja siksi kaikkien pakkausten kierrättämisellä on oma merkityksensä. Liian hyvää ollakseen totta. Mukaan on otettu nyt myös ruuan käytön ympäristövaikutukset. Taustalla on myös Euroopan unioni, joka velvoittaa yhdyskuntajätteen kierrättämiseen. ”Japanissa myös ylipainoisten määrä on moniin muihin maihin verrattuna pieni. Ravitsemustieteilijöiden mukaan lihan syöminen ja ylipaino korreloivatkin väestötasolla keskenään.” ”Suomalaisessa ruokavaliossa lihan ja kasvisten painotus on edelleen väärä. Kotitalouksien muovit ovat likaisia, muovilaatuja on kymmeniä ellei satoja, eikä kaupallisia kotimaisia tekniikoita niiden erottamiseen juuri ole. ”Ihan kaikkialta pakkauksia ei kannata kerätä, koska etäisyydet ovat Suomessa pitkiä. Tälläkin hetkellä kansainvälinen lihantuotanto satsaa alueille, missä tulotaso kopunainen liha hoaa. Kierrätysala työllistää Suomessa runsaat tuhat henkilöä ja jätteiden keräys noin 2000. Ihmisen tehtäväksi jää lähinnä valvonta.” n Suomalaisten uudet ravitsemussuositukset julkistettiin viime tammikuussa. ”Työllisyysvaikutus ei tästä juuri kasva, sillä laitokset automatisoituvat. Esimerkiksi yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan 4,5 kiloa viljaa, naudanlihakiloon jopa kaksinkertainen määrä. Tammikuussa 2016 kotita- Alice Karlsson marika eerola louksien lasi-, metalli- ja kuitupakkauksien lisäksi aletaan kerätä myös muovia suurimmasta osasta maata. Vaikka kasviksia on saatu lisättyä, lihatuotteet eivät ole vähentyneet, vaan kasvikset ovat vain täydentäneet ruokavaliota”, Kurppa sanoo. Kuljetukset tietenkin rasittavat ympäristöä ja kansalaisten kukkaroa.” Jätelakia muutettiin hiljattain. Mitä enemmän rahaa, kasvattaa sitä enemmän lihaa ja lihajahiilijalanjälkeä. Koko ympäristöteollisuudesta kierrätysalan osuus on noin 35 prosenttia. istockphoto jääkaappi Syö itsesi ja ympäristö terveeksi! töteko matka tehdään vain jätteiden viemistä varten, kaikki pakkauksien kierrätyksen hyödyt kumoutuvat. ”Missä on paljon köyhää väkeä kuten Intiassa ja monissa Afrikan maissa, noudatetaan pääosin kasvisruokavaliota, sillä kasvisten tuottaminen tarvitsee vähemmän energiaa ja vettä kuin lihantuotanto.” Kun ansiotaso nousee, eläinproteiinit tulevat mukaan. ”Yksiselitteisesti ei siis voi sanoa, että kierrätys kannattaa vaan pitää sanoa, että se kannattaa, mutta...”, Moliis havainnollistaa. ”Evoluutiomielessä se on aika itsestään selvää”, professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) sanoo. Keräys- ja kuljetuslogistiikan tehokkuus vaikuttaa myös merkittävästi siihen, kuinka suuret ketjun ympäristöhyödyt ovat. Esimerkiksi punaisen lihan, lihajalosteiden, voin ja rasvaisen juuston vähentämisellä on myönteisiä terveysvaikutuksia ja se johtaa pienempään hiilijalanjälkeen sekä hillitsee myös vesistöjen rehevöitymistä. EU vaatii, että vuonna 2020 kierrätysasteen on oltava 50 prosenttia. losteita ostetaan. ”Ei ole mieltä kerätä muovia erikseen, jos se päätyy jätteenpolttolaitokseen.” Keräyksellä halutaan kuitenkin luodaan mahdollisuuksia kotimaisille innovaatioille. Tulos on yllättävä, sillä lähes kaikki suositukset kohentavat paitsi terveyttä myös ympäristöä
Näin katsojalle ei tarjota kaikkea kerralla, mikä tekee kuvasta mielenkiintoisemman. Maisemakuvauksessa tarkkaile syvyysterävyysaluetta käyttämällä eri polttoväliä ja aukkoarvoa. Jos kamerasi on tarkennettu 9 metriin ja kuvassa terävänä näkyy 7–12 metriä, niin syvyysterävyysalue on 5 metriä. Lumi heijastaa taivaan valon alhaalta ylös. Aukkoarvolla 4.8 ja kohteen ollessa lähellä kameraa syvyysterävyysalue on lyhyt. Reittiä ylläpitävä Metsähallitus käyttää palkintosumman, 5000 euroa, Karhunkierroksen palvelujen kehittämiseen. Näillä elementeillä rakennetaan kuva. Nyt paneudutaan syvyysterävyyteen, joka tarkoittaa tarkennuspisteen molemmin puolin terävänä näkyvää alue tta. Sovellukseen syötetään kameran merkki (kennokoko vaikuttaa myös terävyysalueeseen), objektiivin polttoväli, aukkoarvo sekä välimatka kohteeseen. Pitkällä teleobjektiivilla taustasta ei löydy yksityiskohtia, ja kuvan tausta saattaa olla pelk- kää väripintaa. Sulan maan aikaan heijastavana pintana toimii vaalea rantahiekka. GoExpo-messuilla Messukeskuksessa vuoden 2014 retkikohteeksi. Syvyysterävyyden hallinta on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa kuvaan. Kun kohde on kaukana, terävyysalue on laajempi kuin kohteen ollessa lähellä kameraa. Laajakulmaobjektiivilla ja suurella aukkoarvolla syvyysterävyysalue on helpommin hallittavissa kuvan etualasta äärettömään. kaikkea ei tarvitse nähdä kuvassa terävänä. n kuvat paavo hamunen Paanajärven rannalla kasvavan pulskaneilikan saa hyvin esille aukkoarvolla 2.8. Tätä voidaan käyttää tehokeinona. Syvyysterävyysalueeseen vaikutetaan objektiivin aukkoarvolla, objektiivin polttovälillä sekä kohteen etäisyydellä kamerasta. O KA Karhunkierros on vuoden retkikohde 2014 13/2014 Suomen luonto 67 Va el. Luontokuvaaja Paavo Hamusen luontokuvauskoulu Katso kuvausvinkkejä: www.suomenluonto.fi marika eerola Osa 3: Syvyys terävyys VINKIT susanna aarnio Laajakulmalla ja suurella aukkoarvolla Jyrävän maisema on saatu kokonaisuudessaan terävyysalueelle. lintujen kevätmuutto on luontokuvaajalle piristysruiske. Tarkennuspiste on kohta, mihin olet kamerasi tarkentanut. Lintukuvaajille lumesta on apua lentokuvissa, sillä siiven alapinta saa valoa lumen kautta. Jopa puhelimeen on saatavilla sovelluksia, joilla voidaan tarkistaa syvyysterävyysalue. Talven jälkeen lumen alta paljastuu myös yksityiskohtien maailma. Aukolla 22 tausta tulee selvemmin näkyviin. Vuoden retkikohde -tittelistä kilpaili yhdeksän ehdokasta ja voitto ratkesi NKIER U R RH yleisöäänestyksellä. Koko 82-kilometrisen Karhunkierroksen vaeltaa joka vuosi noin 5000 retkeilijää. Heijastava pinta antaa luontokuvaajalle mahtavan edun etenkin aiheille, joissa on tummaa varjossa olevaa pintaa. Noin 3000 äänestä 40 prosenttia meni Karhunkierrokselle. Luonto herää kevääseen kevät on on vuoden valoisinta aikaa. Aivot joutuvat työskentelemään muutaman millisekunnin kauemmin hahmottaessaan kuva-alasta elementtejä, jotka ovat terävyysalueen ulkopuolella, mutta kuitenkin tunnistettavissa. Männyn siemen. Pidä sopiva kamera- ja objektiiviyhdistelmä valmiina ja riittävän suuri ISO-arvoasetus nopeita tilanteita varten. S il ra ® T ei sr lu Hikin g tt i Markku Pirttimaa Oulangan kansallispuistossa pääosin polveileva Karhunkierros valittiin 7.3
Kasvissyöjillekin löytyi vaihtoehtoja. Riisiä 40 %, cashewpähkinöitä 15 %. Ohessa testin kymmenen kärki. Pirteä ja raikas ulkonäkö. Naudanlihaa melko vähän (11 %). 6,50 ???. 132 g 2512 kJ / 600 kcal Edullinen ja reilu annos. Valmistaja neuvoo maustamaan oman maun mukaan, itse en kaivannut lisämausteita. 8,90 ??. 8,90 ???. Ei arominvahventeita tai transrasvoja. Blå Band pienijakoisinta. Kasvisruokien ykkönen! Syödään pussista, 8 min. Mössöä. 8,90 ???. Maukas ja yksinkertainen. Syödään pussista, 10 min. Syödään pussista, 10 min. retkellä Retkimuonat puntarissa Retkelle kannattaa ottaa mukaan kunnon eväät. Kasvisruoka. Laktoositon. Pussista potkua retkelle teksti ja kuvat markus sirkka K auppojen laajasta retkiruokavalikoimasta valittiin koe maisteluun 21 ateriaa yhdeksältä valmistajalta. Mössöä, johon hampaissa rouskuvat pavut tuovat väriä ja rakennetta. Vaikkapa rusinoita lisäämällä maukas ja täyttävä ateria. haudutus. Loput yksitoista voit lukea suomenluonto.fi-sivulta. Lihaperunasoselaatikko (peruna 55 %). 4 Maukasta perunamuusia lihanpaloilla ja vihanneksilla höystettynä. Purjosipuli raikastaa makua. haudutus. Valmisruuissakin on runsaasti valinnan varaa – ja yllättävän paljon myös makua. Syödään pussista, 10 min. 118 g 2250 kJ / 540 kcal Riittää yhdelle. Syödään pussista, 8–9 min. Vihannekset jäivät hiukan koviksi, ratisivat hampaissa. Maukas ateria, johon herkkusieni, herkkuja voitatti sekä aavistus punaviiniä tuovat mukavan lisäpotkun. Blå Band Expedition Meal Naudanlihakasvispata punaviinillä Ruotsi 1–2 annosta 1 2 Farmer´s Outdoor Cashewcurry riisillä Saksa 1 annos Adventure Food Jauhelihapata Alankomaat 1 annos MX3 Aventure Lammaspaimenen piiras Ranska 1 68 Suomen luonto 13/2014 5 2 3 4 5. Curry ei juuri maistu, joten hiukan puiseva. 120 g 2185 kJ / 519 kcal Ainoa luomu. haudutus. haudutus. haudutus. 200 g 3366 kJ / 804 kcal Yhdelle riittoisa annos. Vertailu tuotti iloisia yllätyksiä, sillä osa aterioista muistuttaa kotiruokaa, vaikka useimpien aterioiden nauttimi- Valmistaja / merkki / valmistusmaa / ilmoitettu annoskoko Maku Rakenne / ulkonäkö Pussin paino / energia / arvio riittävyydestä Muuta Lämmitys / valmistus Hinta € Tähdet 1–5 Mountain House Hapanimelää kanaa riisillä Iso-Britannia 1 annos Maukas ateria. Muuten varsin mieto ateria saa selleristä kaivattua ytyä. 112 g 2018 kJ / 480 kcal Laktoositon. Purjosipuli rouskuu, jauheliha sentin palloina. 6,70 ??. 3 Rusinat tuovat makeutta, pähkinät täyttävyyttä ja energiaa (15 %). Pippurinen jälkimaku
12,90 ??. Kasvisruoka. 162 g 3426 kJ / 801 kcal: Tuhti annos. Raitis ilma ja liikunta ovat parhaita mausteita, ja ne ovatkin tarpeen, sillä useimmat ateriat ovat varsin mietoja, eivätkä ne olleet yleensä liian suolaisia- Osa valmisaterioista muistuttaa kotiruokaa. Mieto. Pussissa ateria pysyy myös kauemmin lämpimänä kylmemmälläkin säällä. Haudutusajat pitivät useimmiten hyvin paikkansa. Isoja perunaja lihapaloja, herneitä. haudutus. Perunasosetta, jossa poronlihapaloja, puolukat piristävät myös ulkonäköä. Ei lisä- tai säilöntäaineita. 6 REAL Turmat Merikissapata Norja 1 annos 7 Lyo Expedition Sianlihamuhennos ja perunaa Puola 1 annos 8 Wayfayrer Lihapullapasta Iso-Britannia 1 annos 9 Expedition Foods Välimeren kasvispasta Iso-Britannia 1 annos 10 Lisää testituloksia: www.suomenluonto.fi 6 7 8 9 10 13/2014 Suomen luonto 69. 300 g 1572 kJ / 375 kcal Säilyke, painava. Pasta olisi vaatinut pitemmän haudutusajan. Valmisruoan saa helposti ruokaisammaksi lisäämällä vaikkapa kuskusta, soijaa, pähkinöitä tai matkan varrelta kerättyjä sieniä. Syy on käytännöllinen: pieneksi silputut ainekset kuivuvat paremmin ja elpyvät valmistettaessa nopeammin. Ei lisä- tai säilöntäaineita. Syödään pussista, 5 min. seen ei juuri hampaita tarvita. Gluteeniton. Sisältö on hyvä sekoittaa kunnolla, muuten pussin pohjalta saa kauhoa kuivia riisinjyviä tai puisevia kananpaloja. Toiseksi paras kalori–painosuhde. Usean testimaistajan mielestä maukkain, lähellä kotiruokaa, silti vahvasti eines. Lisäkepasta paikallaan. Pitkällä vaelluksella arvostaa nopeaa ja vaivatonta valmistusta, kevyttä painoa ja pakkauskokoa, energiapitoisuutta sekä maistuvuutta. Monet valmistajat pyrkivät tavoitteeseen pakastekuivauksella. Lämmitys kattilassa tai vesihauteessa 7–8 min. 68 g 1144 kJ / 273 kcal Pieni annos, tarvitsee reilusti lisukkeita. Näppärään pussiin kaadetaan kiehuva vesi ja sekoitetaan. haudutus. Mountain Housen ruoat ovat tarkoituksella vähäsuolaisia. Tehdään kattilaan tai muuhun astiaan. 10 min. Pastaa, kokonaisia katkarapuja, paprika ja tilli antavat väriä. Syödään pussista, 5 min. Muutamat mausteet ja valkosipulinkynsi eivät paina paljon. Lihapullia runsaasti, mutta ne olivat kuivia ja kovia. kaan. Syödään pussista, 5–8 min. 6,95 ??. Ruokailija selviää vähällä tiskillä, sillä useimmat retkimuonat pakataan annospussiin, joka toimii myös haudutus- ja ruokailuastiana. Osa lihoista jäi kuiviksi, muuten ok. Hyvä, lukuun ottamatta kuivia ja sitkeitä lihankohtia. Se säilyttää raaka-aineiden rakenteen, aromit ja ravintoarvot, mutta paino putoaa murto-osaan. 8,90 ??. 114 g 2409 kJ / 578 kcal Poroa. Omien kokemuksie- ni mukaan ei aivan. 12,90 ??. haudutus. Norjalaisesta keittiöstä ja kalasta pitävälle. Pakastekuivatuil- le tuotteille riittää haudutus omassa pussissaan. Ei lisä- tai säilöntäaineita. Palat isoja, eniten kotiruoan oloista. Ulkonäkö ok! 140 g 2590 kJ / 614 kcal Kalaruoka. haudutus, ei tarvitse keittää. Pitemmällä retkellä myös aterian lämmityksen vaatimalla energian määrällä on merkitystä, jos käytettävissä on vain retkikeitin. Joissakin tapauksissa pidempi haudutusaika olisi kuitenkin ollut paikallaan. Wayfayrerin muonat tekevät suurimman poikkeuksen, sillä niihin ei tarvitse lisätä vettä. 7,90 ??. Pastaa vähän. Miedon makuinen ateria on helppo maustaa mielensä mukaan. Kuivatun kalan haju lehahtaa pussista. Entä saako retkiruuista riittävästi puhtia patikointiin. Oliivisiivut, maissi ja ruskeat linssit erottuvat, muuten tasaista vihertävää mössöä, melkein sosetta. Pastaa lukuun ottamatta vaikea erottaa yksittäisiä makuja. n Valmistaja / merkki / valmistusmaa / ilmoitettu annoskoko Maku Rakenne / ulkonäkö Pussin paino / energia / arvio riittävyydestä Muuta Lämmitys / valmistus Hinta € Tähdet 1–5 REAL Turmat Riistapata Norja 1 annos Maukkaassa ateriassa sopivasti poronlihaa sekä raikkaita puolukoita
Oivassa on ohjeita myös pääsiäs- ja vappuaskarteluihin: Vessapaperirullasta saa tyylikkään munakupin ja muovipussista, kankaasta tai vanhasta julisteesta vappuhuiskan. Maailmankartalle on merkitty ääninäytteitä. Insinöörit ajavat hissillä maan uumeniin ja taustan kivisillä seinillä kiipeilee hahmoja, joita nimitetään Entisiksi. ”Mikä on se hetki, jolloin lähdimme tähän suuntaan?” Ruohonen aloitti näytelmän kirjoittamisen 2008 ja siitä tuli ”jättiläismäinen”. Hänen ja vartiokopissa seisoskelevan miehen (Martti Suosalo) suudelma, joka nostaa parin ylös (taivaisiin), kuuluu näytelmän kauneimpiin kohtauksiin. stefan bremer / kansallisteatteri Virikkeitä Vinkkejä moneen menoon! Helmi-Leena Nummela, Alma Pöysti ja Emilia Kokko Luolastossa. Mitä tehdä myrkylle, jonka puoliintumisaika on ainakin 200 000 vuotta. Lämpöäkin siis on. Kaivoshissi paukahtelevine veräjineen on tärkeä osa hienoa lavastusta, joka imaisee luolastoon katsojatkin. He tulevat kipeästi osallisiksi jäteongelman syntyyn ja sen ratkaisuyritykseen. Asetelman kiteytys on kylmäävä. näytelmäkirjailija , dramaturgi ja teatteriohjaaja Laura Ruohonen on tarttunut ajankohtaiseen ja synkkään aiheeseen: ydinjätteen loppusijoitukseen Kansallisteatterin näytelmässä Luolasto. Aihe on niin iso, ettei sitä yhdellä näytelmällä selitetä.. Valtavasta tekstimäärästä vain murto-osa päätyi näytelmään, joka puhuu ajallemme ominaisesta tekniikkauskosta ja vertautuu kestäviin kulttuureihin. Hupailujen ja farssien tympäännyttämän odotukset ovat korkealla. Köyden varassa roikkuu nuori arkeologi (Alma Pöysti) kalliomaalauksia tutkien. istockphoto erilaisiin luonnonääniin voi tutustua naturesoundmap.com -sivustolla. Oivaaskarteluoppaan voi ladata netistä www. Nettivinkki Rauhanhäiritsijät maan ytimessä Maapallon Alice Karsson www.kansallisteatteri.fi 70 Suomen luonto 23/2014 Oivia askarteluohjeita Kierrätyskeskuksen Oiva-askarteluoppaas een on koottu hyviä vinkkejä, jotka on jaoteltu materiaalien mukaan: metalliromu, paperi, pahvi, lasi, kangas, lanka ja muovit. Esitys tapahtuu vertikaalitasossa. Esimerkiksi Hannu Jännes on ollut mukana tuottamassa näytteitä Suomesta. kierratyskeskus.fi/ files/8925/Oiva_ askarteluopas_ A4.pdf. ”Hautaamme alkukotiimme kaikkein vaarallisimman, mitä olemme saaneet aikaan”, Ruohonen sanoo
13/2014 Suomen luonto 71. (JM) ????. Mika honkalinna Sari Kanala, Daga Ulv & Hannu Ahonen: Hännän varjossa (Maahenki 2013) Satukirja vai tietoteos. Vainio on koonnut kirjaan 50-vuotisen retkeilyuransa varrella omaksutut ja omakohtaisesti koetellut selviytymistaidot ankarissa oloissa. Sana maailma on viesti ajoilta, jolloin elonpiiriä tarkkailtiin eri vinkkelistä. Nykyään on tavallisempaa, että yhdyssanan yksi osa määrittää toista, kuten sanassa luonnonvarat. Ne kuuluvat ihmisen maailmaan. Kirjassa on mukana tiedot myös uudesta uhanalaisarviosta. saakka osoitteessa Annakatu 19, Helsinki. www.retkipaiva.fi Ihan kiva pönttö Taas on aika huolehtia lintujen asuntomarkkinoista. Lintujen levinneisyys- ja lukumäärätietoja on päivitetty muun muassa tuoreen kolmannen lintuatlaksen avulla. (AH) ????. (AK) ????. Tähän voi kiteyttää kouvolalaisen Ka ri Vainion kirjan Ankarat avotunturit (Pen & Paper 2013) sanoman. Aiemmin Vainio on toiminut muun muassa sissikouluttajana Puolustusvoimissa sekä retkivarustetestaajana. Kirja on kumpaakin. Runollisesti, vailla tieteellisyyden taakkaa, voi ajatella, että ihmisten tavat katsoa maailmaa ja muuttaa havaintonsa kieleksi ovat muuttuneet. petri kuhno Lue lisää pönttöpuuhista: www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/ nyt-on-aika-ripustaa-pontto/ Avotunturien armoilla Vanha viisaus on, että puhumalla annettu koulutus maksetaan tositilanteessa verellä. Noin 80 valokuvaa ja piirrosta oravasta 144-sivuisessa kirjassa on liikaa. Siksi on tärkeää, että tekniikat harjoitellaan, kunnes ne osataan hyvin. Teksti on ytimekästä ja asiat on esitetty selkeästi keskittyen oleellisiin tietoihin ja selviytymistaitoihin. ????. Ilman kaiken määrittelemistäkin tultiin toimeen. Lisäksi kirjassa annetaan vinkkejä, miten hotellit saa buukattua täyteen. Vesa Heikkinen Suomen kielen dosentti ja tietokirjailija Eläimellistä menoa Sari Bremerin teos Wilda vuodelta 2013. Kuvaa on käytetty reilusti ja useimmat luvut vaihtuvat peräkkäisten kuva-aukeamien kautta. Eloisassa tekstissä särähti ainakin kerran. Maailman osat ovat samanarvoisia. Ankarat avotunturit on opaskirja, joka on suunnattu pääosin kokeneemmille retkeilijoille, joilla perusasiat ovat jo hallussa. eläimet pääsevät valloilleen Lokal-gallerian Animal-näyttelyssä Helsingissä. Kirjassa on myös hyvät kuvat, jotka ovat pääosin tekijän ottamia. Mikä onkaan mukavampaa kuin seurata sinitiaisen kotipuuhia omassa pihapiirissään. Kuvamateriaalin voi jakaa kahteen osaan: opastavat havainnekuvat sekä tunnelmalliset retkikuvat, joista jälkimmäisistä huokuu hienosti niin aurinkopäivien leppeys kuin lumimyrskyn ankaruus. Tasapainossa. Näyttely on avoinna 17.4. Ikivanha on myös tämä yhdyssanatyyppi, jossa rinnastetaan kaksi asiaa: maailma. on valtakunnallinen retkipäivä. Lajisivuihin on saatu kasattua hämmästyttävä määrä tietoa pesinnästä, vuosirytmistä ja tuntomerkeistä. Ne on jaoteltu kolmeen ryhmään: hotelleja erakoille kuten erakkoampiaisille, suurperheille kuten kimalaisille sekä muille hyödyllisille vieraille kuten leppäkertuille. Melanie von Orlow: Hyönteishotelli – Rakenna koti pölyttäjähyönteisille (Minerva 2014) Kirjassa on 30 helppoa hotellimallia tarvikelistoineen ja piirustuksineen niin parvekkeelle kuin puutarhaankin. Tällainen sanojen yhdistäminen lienee menneen maailman tapoja. Saalistajia ei pitäisi nimittää vihollisiksi. Leipätekstin ohessa on tietolaatikoita tärkeimmistä asioista, mutta kirjan mielenkiintoisinta lukuantia ovat erilaiset tapahtumakuvaukset tekijän oman retkeilyuran varrelta sekä kertomukset arktisista retkistä, jolloin kaikki ei mennyt ihan niin kuin piti. Linnunpöntöistä on tietysti hyötyä, mutta myös iloa. Myös kirjan mobiiliversiosta on ilmestynyt päivitetty versio. Kirjassa esitellään kaikki Suomen pesimälinnut. Ensin oravilla on repliikkejä ja lopuksi on tieto-osuus, joka oikeastaan vain toistaa jo esille tulleet asiat. Oravalla kun ei ole kovin montaa ilmettä. maa ja ilma ovat sanoja ammoisilta ajoilta. Pertti Koskimies: Suomen lintuopas (WSOY 2014) Pertti Koskimiehen lintuoppaasta on ilmestynyt uusi laitos. Se tarjoaa paljon hyviä neuvoja myös vähemmän vaativissa oloissa talviretkeileville. Maa makasi silminnähden toisin. Jo puissa olevat pöntöt on syytä puhdistaa ja ripustaa lisäksi uusia asumuksia. Esillä on muun muassa Sari Bremerin, Sasha Huberin, Teemu Järven ja Lotta Mattilan eläinaiheisia teoksia, muotoilua ja taidetta. Valokeilassa taru rantala / vastavalo Luonnollisesti Sarjassa tutustutaan luontoon liittyvien sanojen syntyperään. www.lokalhelsinki.com 26.4
Vähän ajan kuluttua se kurkki uteliaana tammen juurella seisovaa kuvaajaa. ”Orava kantoi suussaan linnunpönttöön pesäaineita. Hän nappasi kuvan pöntön vallanneesta pörröhännästä kotipihallaan Helsingin Malmilla maaliskuussa 2014. Yleensä orava tekee risupesän kuuseen tai mäntyyn.. Se viipyi näkösällä parikymmentä minuuttia”, kertoo Pekka Ovaskainen Lieksassa Erä-Eeron kuvauskojulla ottamastaan kuvasta. Kottaraisella ei näköjään ole tähän pönttöön mitään asiaa,” kertoo Paavo Siukonen. havaintokirja Toimittanut annakaisa vänttinen lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja Kurre valtasi pöntön Tammikuinen tulva ”Limingan arboretumissa vesi oli noussut jo useita päiviä ja levinnyt puupuistoon laajalle alueelle näyttävän näköisesti.” Tulvakuvan lähetti Arimo Eklund. Näin maastossa tuoreita jälkiä, joten odotukset olivat korkealla. Ahma lähietäisyydellä ”Olin menossa aamuhämärässä kuvauskojulle aikomuksenani saada ahmasta kuvia. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Eikä tarvinnut kauaa odottaa, kun ahma ilmestyi paikalle
”Katsoin kuinka tiaiset hermoilivat pihassamme ja huomasin, että oksalla istui varpuspöllö iso metsähiiri kynsissään. Oletettavasti se oli lähtenyt kohmeessa liikkeelle. Pöyhistelivät välillä höyheniään ja tepastelivat jäällä sovussa sorsapariskunnan kanssa.” ”Sain kuvattua joutsenet ennen kuin ne lensivät etsimään uusia sulapaikkoja.” 13/2014 Suomen luonto 73. ”Löysin pieneltä alueelta viisi kuollutta mehiläistä lumen päältä. Se kurkki viimein vain parin metrin päässä. Otin kameran takin alta esiin ja jäin seuraamaan, kun lumikko puikkelehti risujen joukossa ja tuli koko ajan lähemmäksi. Sidoin koiran puuhun kiinni ja hiivin lumikkoa kohti. Varpuspöllö on kieltämättä hurjaluontoinen saalistaja.” Mehiläiset lumella Kaksi pariskuntaa Varhaisen kevään innostamille mehiläisille kävi huonosti Lappeenrannassa helmikuun lopulla. ”Joutsenet uiskentelivat sulassa ja etsivät syötävää järven pohjasta. ”Kohtasin lumikon ensimmäistä kertaa näin läheltä.Sitten otus katosi läheisen romuttamon kontin alle, missä sillä on hyviä piilopaikkoja.” Väsynyt matkailija ”Olin kuvaamassa jäitä helmikuun loppupuolella Heinolassa, kun näin sammakon hyytyneenä rantajäihin. Varpuspöllön saalis Tammikuisena päivänä viime vuonna Ana Schorin näki Salon Koskissa olevan kotinsa ikkunasta varpuspöllön. Sammakko oli väsynyt kesken reissun ja jäänyt jäiden vangiksi.” Heinolan Marjoniemessa ikuistetun väsyneen matkailijan tarinan jakoi meille Taru Alén. Otin kamerani ja nappasin oheisen kuvan. ”LauluJoutsenet ovat palanneet Keski-Suomeen! 10.3. Ne olivat siis lähteneet lentoon, kun maassa oli vielä lunta, mutta ilmeisesti kangistuneet kesken lennon ja kuolleet”, kertoo kuvan lähettänyt Jari Parkkunen. sain hetken aikaa seurailla joutsenparin touhuja Palokkajärvellä Jyväskylässä”, iloitsee Maarit Siitonen. Lumikko risukossa ”Aamulenkillä koiran kanssa huomasin, että risukossa vilahti jotain valkoista. Sain kolmisenkymmentä kuvaa, vaikka lumikko on ajatustakin nopeampi”, Paavo Siukonen kuvailee maaliskuista tilannetta Helsingin Malmilla
Kerkko karjalainen Seppo Vuokko vastaa Peitteet, tyynyt ja petauspatjat aidoista luonnonmateriaaleista Verkkokauppa osoitteessa www.ruskovilla.fi RUSKOVILLA - JO VUODESTA 1981 74 Suomen luonto 13/2014 On aivan erinomaista välillä kyseenalaistaa vanhat käsitykset. postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Osallistujien kesken arvotaan linnunpönttö. ”Kuusimetsässä voi maasta löytyä oravan katkomia vuosikasvaimia, joiden tyvellä on ananaksen muotoinen äkämä. Siksi orava voi joutua turvautumaan hätäravintoon silloinkin, kun kuusissa on käpyjä. Äkämistä ei siis ole oravan talviseksi ravinnoksi. Jos orava siis tavoittelee ison havukirvan toukkia tai koteloita, eivät ne varmaankaan ole hätäruokaa, vaan varsin ravitsevaa muonaa. Sijaitsevatko kuusen kukintosilmut edelliskesäisten vuosikasvainten tyvessä vai kärjessä. Kumpi on oikeassa, Valste vai Bang ja Dahlström. Kuvaajan reviirillä 3. TUULIKKI PÖLLÄNEN LENTIIRA Kuvaajan reviirillä Tuli tunne, että minua hemmotellaan! Mahtavat kuvat, joiden mielenkiintoista taustaa hyvin kirjoitettu teksti avasi hienosti! Arja Illman Akaa Tykkymetsän taikaa Teksti on kuin kaunis runo, josta välittyy kirjoittajan tunnelma hienosti. Vasta näiden jälkeläiset päätyvät nuorten kasvainten tyveen. Kun orava syö silmut, alimmat silmusuomut jäävät paikalleen ja ne saattavat johtaa äkämätulkintaankin. Nämä ovat ison havukirvan (Chermes abietis) toukan aiheuttamia. Pöllöt ovat minua aina kiinnostaneet ja sain lehdestä uuttakin tietoa näistä komeista siivekkäistä. Näin kuusi pyrkii välttämään itsepölytyksen. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset 12.4.2014 mennessä. Vuodenvaihteen myrskyissä kaatuneiden kuusten latvaoksien emikukinnot olivat koskemattomia, mutta toisaalta ei kaatuneiden kuusten hedesilmujakaan ol-. Emikukat kehittyvät latvuksen ylimpiin oksiin vuosikasvainten kärkeen; hedekukat ovat alempana edellisen kesän vuosikasvainten tyvessä. Pienten toukkien imentä ja eritteet saavat verson tyven turpoamaan toukkia suojaavaksi ananasmaiseksi äkämäksi. Niistä kahdessa ei ollut lainkaan kukkasilmuja (orava oli erehtynyt), viidestä hedekukat olivat syömättä (kasvain oli pudonnut oravalta) ja lopuista 264:stä ainakin yksi silmuista, useimmiten kaikki, oli syöty. Tämäkin kirje sai minut paneutumaan tarkemmin kuusen kukkabiologiaan ja oravan talviseen ravintoon. Jos ne ovat kärjessä, ei oravien tarvitsisi katkaista vuosikasvainta. herätti lisäkysymyksiä. Vuosikasvainten tyvellä voi olla jopa puolenkymmentä hedekukkasilmua. Äänestä . Pöllöjen yö 2. Tykkymetsän taikaa Docendon Maailman parhaat luontokuvat -kirjan voitti Kirsi Aaltonen Forssasta. Vaikka käpyjä olisikin, siemeniä niissä voi olla vähän joko pölytyksen epäonnistumisen tai tuholaisten – sienten ja hyönteisten – vuoksi. Keräsin kuusien alta muovikassillisen (271 kpl) oravan irrottamia kasvaimia. Kun tiedot kirjoissa ovat ristiriitaisia, täytyy mennä luontoon tarkistamaan asiat. Emikukkia on vain muutama sata, murto-osa hedekukkien määrästä. Pölytystulos on usein heikko ja vain osa emikukista kehittyy kävyiksi. Suomen Luonto 2/2014 1. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Lukijoilta: Pöllöjen yö Paljon asiatietoa pöllöistä. Päästäkseen käsiksi neulasten lomassa oleviin kukkasilmuihin orava puraisee vuosikasvaimen poikki. Kuusen hede- ja emikukat ovat latvuksen eri osissa. Kirjassa Jälkiä luonnossa (Preben Bang ja Preben Dahlström) on erilainen selitys oravan hangelle tiputtamille vuosiversoille. ANNA PALAUTETTA! palaute@suomenluonto.fi Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Loppukesästä äkämät kuivuvat ja avautuvat, kirvat poistuvat ja munivat kuusen oksille. Havukirvalajeja on kylläkin useita, ja niiden elämänkierrossa on vaihtelua. Toimittanut jorma laurila Lukijoilta Osallistu Paras juttu -kisaan! @ Mitä mieltä lehdestä. Orava avaa äkämät päästäkseen käsiksi kirvan toukkiin tai koteloihin, joita yhdessä kasvaimessa voi olla kymmeniä.” Kun olen katsonut oravan pudottamia vuosikasvaimia, niissä lähes kaikissa on ollut kirjassa kuvatun kaltainen muodostuma, mahdollisesti ananasä kämän jäte. Pienet toukat talvehtivat neulasten lomassa. sähköpostilla parasjuttu@suomenluonto.fi . MANU LAAKSONEN LAPPI Mitä oravan hätäravinto oikeastaan on. Viime numerossa (SL 2/2014, sivut 78–79) Juha Valsteen vastaus kysymykseen Ovatko kuusen kärkisilmut oravien hätäravintoa. Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt lukemani, havukirvan äkämissä on eläviä kirvoja vain kesällä
Ainakaan viime numeron kirjoitusten perusteella se ei mielestäni ole myöskään perusteetonta. Joko orava ei syö lainkaan emikukkasilmuja (voivat olla pihkaisia ja kitkerän makuisia) tai sen ei tarvitse katkaista vuosikasvainta ne syödessään. Lisää luonnosta: www.suomenluonto.fi Taajamien susista Viime numeron (SL 2/2014) susikirjoitukset (pääkirjoitus ja Pihojen sudet) herättivät muutamia kysymyksiä ja kommentteja. Entä eikö pihaan tullut susi voi pitää kanojen ja koiran ohella esimerkiksi pientä lasta tavallista helpompana saaliina. Se kävisi hyvin joukkoon ja kattaisi suuren osan Suomea. Heikki Lehikoisen kirjassa Tuo hiisi hirviäsi, Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa (2007) mainitaan kirkonkirjojen mukaan susien tappaneen vuosien 1710–1881 välillä Suomessa 193 ihmistä. Suden toiminta ja käyttäytyminen eivät ylipäätään liene tahallista vaan vaistojen ohjaamaa. 0500 209 630, www.tunturikeimio.fi, MUONIO Hillakka sopisi joukkoon En keksinyt parempaakaan osoitetta idealleni, joten esitän sen tässä. Sama koskee pihan vierestä ohittavaa tervettä susilaumaa. Kirjoituksista sai sen kuvan, ettei pihaan tullut huonokuntoinen tai sairas susi tai sinne ”katiskan nieluun” joutuneena ajautunut yksilö aiheuttaisi vaaraa kohdalle sattuneelle ihmiselle. Eipä tiennyt muuten Kalle Päätalon vaimokaan, minkä virheen teki kyseisen marjan kiviä syleskellessään käydessään ensimmäistä kertaa Kallen kotona. Mihin tällainen oletus perustuu. Pääkirjoituksessa mainitaan suden olevan luonnostaan arka. On vielä muitakin, esimerkiksi muurain, joka mielestäni ei ole vielä kypsä hilla eikä lakkakaan. Jutun ingressin kysymys, tuleeko susi tahallaan lähelle, on mielestäni sikäli epätarkoituksenmukainen, että susi on jo lähellä ihmisiä Köyliön alueella, tuli se sinne ”tahallaan” tai ei. Ympärillä pystyssä seisovista puista oli kyllä karisteltu vuosikasvaimia. Suomessa on ainakin puolukka, mansikka, mustikka ja juolukka. Minä olen kyseisen arvokkaan marjan monessakin mielessä r istinyt hillakaksi. Paikallisten ihmisten pelko, kuten pääkirjoituksessa todettiin, on varmasti aitoa. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik www.espoo.fi/villaelfvik 13/2014 Suomen luonto Elfvik mainos 5x5.indd Elfvik mainos 5x5.indd1 1 75 18.9.2009 18.9.200914:31:14 14:31:14. Väite siitä, että ihmisten nurkissa viihtyvä susi on jollain tavalla sairas, kaipaisi perusteluja. var. Pohjoisessa on hilla, etelässä lakka. Lisää havaintoja kaivataan. Onko paikallisten ihmisten pelko perusteeton, kun: ”puolet ’pihasusista’ on oikeastaan vain ohittanut talon läheltä”. 6x12+6x12 2600 4600 A MATTI KÄRKKÄINEN HELSINKI Luonnon rauhaa luonnossa liikkujalle! p. Olisiko perusteetonta olettaa, että Köyliön susien arkuus on vähentynyt ja vähenee jat- Lokki Lämminala: 25,0 m² Kuisti: 22,0 m² Varasto: 5,0 m² Kokonaisala: 52,0 m² 7200 3600 A 2000 3600 4100 9x6+9x6 7200 2100 9x19 9x19 12x12 ph 12x12 100 3100 100 3100 kuisti s 4x4+4x4 Alice Karlsson Seppo vuokko kossakin niiden tottuessa ihmisasutukseen. Toivoisin suomalaiseen susikirjoitteluun nykyistä enemmän tutkivaa ja eri näkökulmia luotaavaa otetta ja tarkastelua paremmin kestävää argumentointia. 2100 lut ainakaan suuressa määrin syöty. Mielestäni suden vaarallisuutta ihmiselle ei suomalaisten lehtien kirjoituksissa juurikaan tutkita, ennemminkin tietoisesti vähätellään. Miksei voisi olla myös hillakka. Päätalon kirjoista olen lukenut, että anoppi oli tarjonnut parasta, mitä mökistä löytyi: leipäjuustoa hillakoiden kanssa! LIISA TUOHINEN Welhonpesä Katso nettikauppamme osoitteessa welhonpesa.fi -Kanootit ja kajakit -Varusteet -Vesitiiviit pussit ja kotelot Tukevat Sit-On-Top kajakit luontokuvaajille Welhonpesä oy puh/fax 09-8798886 email: welho@nettilinja.fi Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Pensar Syd Pensar Ängvik 181 21660 Nagu +358 (0)40 576 4976 info@pensarsyd.com www.pensarsyd.com Majoitus - ravintola meren äärellä Luonnonmukainen kohde Turun saaristossa! Luonnonsuojeluliiton verkkokaupasta löydät luonnonystävän suosikkituotteet! www.sll.fi/luontokauppa Villa VillaElfvikin Elfvikinluontotalo luontotalo The TheNature NatureHouse HouseVilla VillaElfvik Elfvik Elfvikintie 4,4, Laajalahti, Espoo Elfvikintie Laajalahti, Espoo puh. (09) 8165 4400 puh. Näinhän on käynyt useille eläinlajeille
Ensinnäkin se on pahanhajuinen. Hajun vuoksi se ei sovi esimerkiksi grillin tai puutarhapöydän naapuriksi. . Kasvista ei tarvitse olla huolissaan: se on terttuselja. Pari huonoa puolta terttuseljassa on. Jos paikka on sellainen, että selja mahtuu kasvamaan, sen voi jättää siihen. . Pienet punaiset marjat kelpaavat pikkulinnuille, erityisesti syysmuuttoon val- 76 Suomen luonto 13/2014 mistautuville kertuille, punarinnalle ja ehkä pajulinnullekin. Toinen huono puoli on, että viime vuosisadan loppupuolella maahamme levisi seljanhärmä, joka muuttaa monen pensaan lehdet savenharmaiksi. Terttuselja kasvaa pari–kolmemetriseksi pensaaksi, kukkii vihertävin, tiheinä kukintoina olevin kukin, mutta kauneimmillaan se on marjoessaan. Kasvi on nyt noin 30 senttiä korkea ja lehdet ovat isot. Hyönteisiäkö. Aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio. Haju tuntuu kyllä voimakkaammin vain kasvia kosketeltaessa. kysy luonnosta LÄHETÄ OMA KYSYMYKSESI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.suomenluonto.fi/kysyluonnosta/, sähköpostilla kysyluonnosta@suomenluonto.fi, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. Sitä pursuaa keväällä puun kuoreen tulleista vaurioista ja katkenneiden oksien katkeamapinnoista. Seljapensaat eivät siis välttämättä ole aina yhtä kauniita kuin vielä 30 vuotta sitten. Terttuselja ponnistaa maasta. Mikä se on. Makea mahla houkuttelee hyönteisiä silloin, kun lämpöä on riittävästi. juha valste Mikä kasvi. leila närhi Pihallani kasvaa kuvassa oleva kasvi, jota en löydä vanhasta koulukasviostani. seppo vuokko. Jari Hindström / Vastavalo Toimittanut alice karlsson ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT – asiantuntijat vastaavat Mitä tilhet ja orava löysivät rungolta. Tilhet nokkivat puunrunkoa ja myös orava noppi sieltä jotakin. Tilhet ja oravat saattavat syödä niitäkin, mutta pääasiassa ne nauttivat mahlasta. Päättelin, ettei se ole jättiputkikaan, jota pelkäsin. Kuorivauriot ovat usein tikkojen hakkaamia reikiä puun pinnassa. Tilhet ja oravat syövät keväisin vaahterasta tihkuvaa mahlaa. En erota rungolla mitään erityistä. Reheväkasvuisena sitä onkin käytetty ulkohuussin ja kompostin tai tunkion suojakasvina, jolloin haju ei haittaa. Tilhet ja oravat syövät tai juovat vaahterasta valuvaa, sokeripitoista mahlaa
Mikä lienee. ismo rautiainen Matelijat, sammakkoeläimet juha valste Evoluutio ja fossiilit raportoitiinkin monin paikoin huhti- ja toukokuussa Etelä-Suomessa isonokkosperhosia ja jopa niiden toukkapesyitä. Sen seurauksena laajoille alueille Etelä-Suomeen syntyi vaeltaneiden perhosten kanta, joka siirtyi talvehtimispaikkoihin jo elokuulla. Niinpä heinäkuulla lentävistä perhosista oli vaikea sanoa, kuinka paljon niiden seassa oli Suomessa syntyneitä yksilöitä. Ennen kuin kotimainen polvi kesällä lähti lentoon, meille saapui jo kesäkuun lopulla jälleen etelästä edelliskesäistä vielä suurempi vaellus ja koko Etelä-Suomi pelmahti täyteen isonokkosperhosia. Se näytti isolta vaalealta iilimadolta. Vastaajina tässä numerossa: Jaakko kullberg Hyönteiset hannu lehtonen Kalat Mikä vedenelävä. jaakko kullberg Mikä tästä juoksi. 13/2014 Suomen luonto 77. Oletin sen olevan isonokkosperhonen. Vaellus oli niin suuri, että paikoin etelärannikolla ja saarilla isonokkosperhonen oli selvästi yleisin päiväperhonen. . Nimestään huolimatta isonokkosperhonen elää pajuilla ja on saanut nimensä nokkosperhosta muistuttavasta olemuksestaan. Kun vesilintu tulee kohdalle, juotikas iskeytyy kiinni sen nokkaan ja takertuu kitaan, silmään tai sieraimeen, mistä se alkaa imeä verta. Arvelisin, että kuva esittää sorsanjuotikasta (Theromyzon tessulatum). Kettuko jätti suoran jälkijonon vai jokin muu. . Onko näin. Parempana mittakaavana voisi käyttää tulitikkurasiaa. Viime keväänä Nämä jäljet ovat luultavimmin koiran jättämät. Lajit erottaa helpoimmin jalkojen väristä, joka isonokkosperhosella on vaalean kellertävä ja kirsikkaperhosella musta. Se on väritykseltään vihertävänruskehtava ja reunoissa on vaaleita laikkuja. Kauri Mikkola Selkärangattomat Siinä missä isonokkosperhonen pärjäilee mantereisessa ilmastossa Siperian ankaruudessa, kirsikkaperhonen on Länsi-Euroopan leudon ilmaston laji. . Isonokkosperhonen on levinneisyydeltään euraasialainen havumetsävyöhykkeen laji, jonka kannat vaihtelevat voimakkaasti. Sorsanjuotikas elää paikoin melko yleisenä maan eteläo sien järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Se katosi 1950-luvun jälkeen Keski-Euroopasta lähes kokonaan ja vetäytyi myös Venäjällä itään ja pohjoiseen. ville mäenpää Viime kesänä puutarhassani Iitin Vuolenkoskella kieppui viikon ajan erikoinen perhonen. Seppo Vuokko Kasvit Seppo Vuolanto Linnut Isonokkosperhosia oli Suomessa joukoittain 2012 ja 2013. hannu lehtonen Näinkö isonokkosperhosen. Pohjoisimmat yksilöt olivat Perämeren pohjoisosista ja Kuusamosta, mutta pääosin lajia on tavattu Etelä-Pohjanmaalta Pohjois-Savoon ja Karjalaan. Sorsanjuotikas vaanii vesilintuja. Vielä enemmän se muistuttaa kuitenkin toista harvinaista lajia – kirsikkaperhosta. Lisäksi etusiiven etureunan täplä on isonokkosperhosella valkoinen, mutta kirsikkaperhosella kellertävä. Heinäkuun alkupuolella 2012 Suomeen osui suuri vaellus – ilmeisesti Valko-Venäjän suunnalta. Tämä mittatikku on sikäli huono, että epäilen nuuskarasioita olevan erikokoisia. seija torpström jouko ahvenlammi Näin vedessä kummallisen eliön. Parasta olisi kuitenkin mitata jälkien pituus ja leveys – esimerkiksi ilveksen ja ketun jäljet ovat selvästi erikokoiset. Isonokkosperhosta jopa ehdotettiin EU:n suojeltavien lajien listoille, mutta uhanalaisuuden katsottiin johtuvan ihmisestä riippumattomasta syystä, ilmastosta. On arvioitu, että jo kolme tai neljä juotikasta voi aiheuttaa linnun tukehtumisen ja kuoleman. Kysymyksen mukaan on liitetty kiitettävästi valokuvia sekä jälkijonosta yleiskuvana että eri etäisyyksiltä otettuja kuvia useasta yksittäisestä jäljestä. Se voi saavuttaa noin kymmenen sentin pituuden ja kahden sentin leveyden. Leppoisasta ulkonäöstään huolimatta sorsanjuotikas voi tehdä pahojaan vesilinnuille. Se nimittäin käyttää hyväkseen niiden ruumiinnesteitä ja saattaa aiheuttaa linnun kuolemankin. Kuvassa on todellakin isonokkosperhonen. Mittakaavaksi on otettu ruotsalainen nuuskapurkki. Lintuun päästäkseen sorsanjuotikkaat odottelevat uhria vesikasvien pinnalla
kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT Kuvasta päätellen jäljet ovat liian pieniä ollakseen ilveksen. Jälkien jättäjällä näyttäisi olleen vain kolme varvasta: keskivarpaiden painallukset ovat sulautuneet yhteen. Kasvien suhdetta ultraviolettisäteilyyn on tutkittu. Näistä tuntomerkeistä päätellen jäljet on todennäköisesti jättänyt koira. Yhdistin nämä kaksi näennäisesti täysin erilaista kysymystä, koska ne liittyvät samaan asiaan. Yksi suojakeino näkyy: kasvien sinipunaiset väriaineet, antosyaanit, toimivat myös suojana ultraviolettia valoa vastaan. Jos ultraviolettisäteilyn määrä kovin paljon kasvaa, hyötyvät siitä ne yksilöt, joissa antosyaania on eniten. Mitä lajeja ne olivat ja miksi ne valitsivat saman, tietyn männyn. Keväällä aurinko on korkealla, säteily voimakasta ja viileän sään vuoksi kasvu hidasta, ja silloin kasvit tarvitsevat lisäsuojaa. Supikoirat ovat todennäköisesti kuvanottoaikaan olleet jo nukkumassa talviunta, joten jätetään tämä laji pois laskuista. Erityisen haitallista ultraviolettisäteily on nuorille, vielä kasvaville kasvisoluille. juha valste Ultraviolettisäteily ja pinkki karhunputki antti saarelainen Miten lisääntyvä ultraviolettisäteily vaikuttaa kasveihin. Esimerkiksi isäntänsä luokse palaava koira voi kuitenkin tehdä suoran jälkijonon. Siinä on apuna lehden uloin solukerros, epidermi, ja sen erittämä vahapeite. ?Ilman näytettä en pysty saamaan selville, mitä muurahaislajeja oli kiipeämässä. Näin viime kesänä sinipunaisen karhunputken vai oliko se ensinkään karhunputki. Lajeja oli vähintään kaksi. Syömmekö me ihmiset sitten kasveja, jotka ovat pullollaan 78 Suomen luonto 13/2014 säteilyä. Antosyaanien määrä vaihtelee kasviyksilöistä toiseen, ja kun katselee niityn karhunputkia, sen huomaa: joissakin on varressa heikko sinipunerva sävy, toisilla voimakkaampi, ja joskus löytää lehdiltäänkin sinipunaisia karhunputkia. Monet puut kääntävät lehdet kovimmalla päivänpaisteella niin, että valo tulee lehdelle sivusta; useilla Australian eukalyptuksilla lehdet suorastaan roikkuvat. Solujen sisällä viherhiukkaset pystyvät liikkumaan ja kääntymään niin, että lettumaisen litteä hiukkanen saa valoa vain sivulta. Mustikkamössöä ei kannata levittää iholle, se auttaa paremmin sisäisesti nautittuna. Jäljistä ei pysty myöskään erottamaan polkuanturoiden painalluksia. Siksi kasvi heijastaa suuren osan uv-säteilystä jo pinnaltaan takaisin avaruuteen. Nehän ovat alttiina säteilylle aamusta iltaan joka päivä. Luumujen, mustikoiden ja mansikoiden voimakas väri kyllä johtuu antosyaaneista. Ne taas rikkovat solurakenteita edelleen. Ultraviolettisäteily on hyvin energistä valoa, joka rikkoo soluissa kalvoja ja hajottaa suurempia molekyylejä osiin, jolloin syntyy hapettavia radikaaleja. Männyissä on havukirvoja, mutta ei joka männyssä. Alas tulevilla muurahaisilla on kupu täynnä makeaa nestettä tuliaisiksi pesään. On kasveilla muitakin keinoja estää ultravioletin valon haittavaikutuksia. Jälkijonon suoruus puhuu ketun puolesta, sillä koirat eivät yleensä juokse tällä tavalla suoraan. Pienemmät kipittivät ylös ja alas kutakuinkin suorassa jonossa, mutta kaksi kertaa isommat liikkuivat epäjärjestyksessä ja kääntyivät miten sattui. Siksi monet kasvit erittävät keväällä ensimmäisiin lehtiinsä runsaasti antosyaaneja. Siksi kirvat erittävät ylimäärän pois, monien muiden hyönteisten iloksi. Sen sijaan jälkijono näyttää heti ketun, koiran tai supikoiran ravijäljeltä. Jäljet ovat kuitenkin leveät, ja keskivarpaiden polkuanturoiden takaosat näyttävät ulottuvan reunavarpaiden polkuanturoiden etuosia taaemmaksi. Ultraviolettivalolta suojaavat antosyaanit ovat värjänneet karhunputken sinipunaiseksi. . Vihreä maailma muuttuu sinipunaiseksi! Ultraviolettisäteily on valoa, eikä sitä kerry kasveihin. Kun kirvat imevät ravintokasveistaan nestettä, ne saavat paljon sokereita, mutta joutuvat jatkamaan imemistä, koska valkuaisaineista on pulaa. Ihmisellekin antosyaanit ovat terveellisiä antioksidantteina, jotka torjuvat soluissa hapettavia radikaaleja samaan tapaan kuin ne kasvisoluissakin korjaavat säteilyn aiheuttamia vaurioita. Siksi muurahaiset valitsevat tietyt puut, joihin kiipeävät.. Tähän viittaa jälkirivin rakenne ja jälkien koko. Yksittäisten jälkien muodosta on vaikea saada selvää, koska lumeen ei ole jäänyt teräviä painalluksia. Seppo Vuokko Muurahaisten kiireet Seurasin kesällä muurahaisia männyn rungolla. Terveissä kasveissa on antosyaaneja silloinkin, kun ne näyttävät aivan vihreiltä. Vai ovatko. Ihmistä antosyaanit eivät kuitenkaan varjele ultraviolettisäteilyltä, vaan suosittelen hakeutumista varjoon ja tarvittaessa käyttämään aurinkovoiteita. Ne lienevät olleet joka tapauksessa samalla asialla, noutamassa kirvojen mesikastetta, eikä siitä tarvitse kilpailla
Se on yleisin kalojen pinnalla loisiva juotikaslaji maassamme ja esiintyy hyvin monissa kalalajeissa, yleisimmin mahdollisesti juuri hauissa. Löysin haukea peratessani sen sisuksista madon, jolla oli imukuppi. Eliö on mittari- eli kalajuotikas (Piscicola geometra). Kävikö pieni kotilammikko liian ahtaaksi näin suurelle lapsilaumalle. Loppukesällä ja syksyllä kirvamännyistä ja muistakin puista, muun muassa tammista, kuuluu kova humina, kun työttömiksi jääneet ampiaistyöläiset ahmivat mesikastetta (makea neste on niille itselleen, lihanpalat terassipöydistä taas toukille). Pituutta mittarijuotikkaalla on tavallisesti pari–kolme senttiä. Eräänä heinäkuun päivänä tuhansia noin sentin kokoisia rupikonnan poikasia nousi lammesta ruohikolle. Siinä vaiheessa ne siirtyvät vedestä maaelämään. Mukana männyissä on tavallisesti suurin joukoin kukkakärpäsiä. ismo rautiainen Mikä mato hauessa. Täytettyään itsensä kalan jussi mattila Asun pienen sammakkolammen lähellä. Toisekseen hajaantuminen on sopeutuma lajinsisäisen kilpailun välttämiseksi – maalle siirtyneen nuorison täytyy hajaantua etsimään omia reviirejään, koska yhden alueen ravinto ei riitä kaikille. Näytös ei toki välttämättä ole joka vuosi yhtä komea, koska poikasten kehittyminen on pitkälti riippuvaista ravinnon määrästä, lämpötiloista ja muista ympäristötekijöistä. Yksikin naaras voi tuottaa tuhansia munia. Konnat elävät yksikseen suurimman osan vuotta ja tapaavat lajitovereitaan oikeastaan vain kevään ruuhkaisen ja lyhytkestoisen pariutumisen merkeissä. Sammakkoeläinten tyypillinen lisääntymisstrategia on tuottaa hurja määrä jälkeläisiä, jättää ne oman onnensa nojaan ja luottaa siihen, että osa niistä selviää jatkamaan sukuaan. Maihinnousuun on ainakin kaksi syytä. eino hämäläinen / Cartina Muurahaiset keräävät kupuunsa kirvojen mesikastetta. Tällaisia paikkoja on pään alueella, evien tyvissä ja kiduksissa. Sen molemmissa päissä on imukuppi, jonka avulla eläin askeltaa eteenpäin kalan pinnalla takertumalla vuorottain kummallakin kupilla ihoon ja vetämällä itseään eteenpäin. Mikä otus se oli ja onko turvallista syödä kalaa, jonka sisältä moinen liero löytyi. Ensinnäkin rupikonna tarvitsee vettä vain lisääntymiseensä, vaikka jotkin aikuiset myös talvehtivat vedessä. . Uusi konnasukupolvi voi saada alkunsa hyvin lyhyessä ajassa, minkä vuoksi saman lammikon poikaset tuppaavat kehittymään ja nousemaan maalle hyvin samaan tahtiin. Massaesiintymän voi nähdä, jos sattuu juuri sopivaan aikaan paikalle. . kauri mikkola Rupikonnien maihinnousu Martti Matilainen taa siihen, että ne olivat juuri käyneet läpi muodonvaihdoksensa eli muuttuneet toukasta aikuisen konnan näköisiksi. Konnanpoikasten pikkuruinen koko viit- 13/2014 Suomen luonto 79. Kalan pinnalla elävä mittarijuotikas hakeutuu useimmiten kohtiin, joissa ravinnon imeminen tapahtuu helpoiten
Mikä lintu on näin aikainen pesijä ja olisivatko poikaset selvinneet. Emme voi tietää, olisiko pesintä onnistunut. Seppo Vuolanto juha metso / kuvaliiteri Luontoretkelle saaristoon. Kalan onneksi nekin irrottavat otteensa herkästi joko syötyään tai häirinnän seurauksena esimerkiksi kalaa vedestä nostettaessa. Erittäin mielenkiintoinen havainto. Kyseessä on tiaisen, varpusen tai pikkuvarpusen pesye muninta- tai jo haudontavaiheessa. Normaalisti yhdessä kalassa on vain yksi tai muutamia juotikas. hannu lehtonen Vaihtelevat sääolot voivat saada muun muassa talitiaisen pesimään etuajassa. Muut talvehtivat lintulajimme eivät pesi pönttöön. Toisaalta varpusen talvipesinnöistä navetassa on tietoja. Suomen Saaristovaraus Oy Saaristomeren luontokoulu 02?410 6600 info@suomensaaristovaraus.fi www.suomensaaristovaraus.fi www.luontokoulu.fi Skywatch käsituulimittarit EOLE, tuulennopeus, keskinopeus, maksimi 69 € METEOS, tuuli + lämpötila, keskilämpö, min/max, hyytävyys 79 € ATMOS, tuuli ja lämpö + ilmankosteus, keskikosteus, min/max, kastepiste 129 € WS2801 Sääasema, täysin langaton 299 € Tuulen nopeus, suunta, ilmanpaine, lämpötila, kosteus, sade, kaikki langattomilla antureilla. Mikä laji. Opastetut retket ja purjehdukset, leirikoulut. Koodi Suure, mittausalue Hinta G7200 Yhdistelmämittari, pH/EC/TDS/ORP 181 € G7031 DO 0-20.00 ppm, O2 0-200% 219 € G6011A pH 0 – 14.00 59 € G6021 EC 0-19990 µS/cm 49 € G6022 EC 0-1999 µS/cm 49 € G6031 TDS 0-19990 ppm 49 € G6041 ORP ±1999 mV 79 € G6061 EC 0-19.99 mS/cm 49 € Katso muut mallit ja lisätiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi 80 Suomen luonto 13/2014 Munapesä helmikuussa Kun puhdistin viime helmikuussa linnunpönttöjä, yhdestä pesästä viuhahti ulos pikkulintu. Se riippuu sekä säästä että linnun omasta pesimisinnokkuudesta, johon siihenkin saattavat vaikuttaa sääolot. . Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme. Ravinnontarpeen jälleen ilmaannuttua loinen takertuu johonkin ohi uivaan kalaan tyydyttämään ruokahalunsa. Tallentaa omaan muistiinsa 1797 sarjaa säätietoja, esim 1 tunnin tallennusvälillä 10 viikon tiedot, tietokoneellesi rajattomasti, langaton USB-yhteys (XP, Vista 32bit, W7 32bit). Sama vaikutelma voi tulla myös tiaisen pesästä sammalten keskeltä, etenkin jos pönttö puhdistetaan alhaalta päin. ja kalastusretket. Varaa meiltä mökit ja majoitukset, pyöräily?, melonta. Munien väri sopii tiaisille. Silloinhan irtonainen pesäaines nousee pöntön reunoilta pesämaljan päälle. Läheskään aina näin ei kuitenkaan tapahdu, mistä on osoituksena oheinen kuvakin. Vesitesterit, ominaisuuksien mittaukseen Mukana kuljetettavat korkealaatuiset vesimittarit, pienikokoisina kulkevat helposti mukana, edullisina sopivat hyvin budjettiin. Ilmeisesti kalatkaan eivät suuremmin kärsi sen läsnäolosta. Pöntössä oli kannellinen sammalpesä ja siinä viisi vaaleaa ruskeapilkullista ja kädenlämpöistä munaa. Matkalle luomuun Satoja ekologisia majoituskohteita Suomessa ja Euroopassa www.eceat.fi kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT verellä juotikas yleensä irrottautuu ja oleskelee kovalla pohjalla tai vesikasvillisuuden seassa. Ihmiselle mittarijuotikas on vaaraton. Kannellinen pesä saattaisi viitata varpuseen tai pikkuvarpuseen
Syreeni tarha lehdossa en perhose t . Katso uskomaton video: www.suomenluonto.fi/sisalto/ videot/ www.twitter.com/suomenluonto Linnun ääniä netissä Muuttolinnut tuovat kevään! Kuuntele ääniä sivuillamme. www.suomenluonto.fi/tag/ linnun-aani/ Digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi 11/2014 Suomen luonto 83. Siihen ja lukuisiin muihin kysymyksiin löydät vastauksia nettisivuiltamme. Retkellä . Pihapiir in elämää . Satakielen laulullakin on monta tehtävää. www.suomenluonto.fi/ artikkelit/?sub=4 www.facebook.com/suomenluonto Operaatio peurojen pelastus Isä ja poika pelastivat valkohäntäpeuroja peilikirkkaalta jäältä Minnesotassa. suomenluonto.fi Asiantuntijat vastaavat Mihin harakka tarvitsee pyrstöään. Mukana haarapääsky, punarinta, kirjosieppo ja moni muu laulaja. henrik LUnd / Prolk 4/2014 ilm estyy 2. Suomen järvet rusk ettuvat MIKSI LINTU LAULAA. tou kokuuta teemana kasvit & puu
Myynti Lehtipisteissä. Apurahan saajia edellytetään laatimaan raportti myönnetyn apurahan käytöstä. APURAHAILMOITUS Teaterstiftelsen Vivicas Vänner, joka on perustettu vaalimaan Vivica Bandlerin henkistä perintöä, jakaa toukokuussa 2014 apurahoina yhteensä 10.000 euroa. 3) Kuinka pitkään siilimme horrostavat. Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ....................................................................................................................... 9) Mikä eläin on toiselta nimeltään portimo. (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi, www.suomenluonto.fi Tilaushinnat Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! Kestotilaus uudistuu tilausj aksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Apurahat julistetaan haettaviksi nuorille teatterintekijöille sekä teatteri- ja tanssitaiteen sekä ympäristönsuojelutieteiden opiskelijoille ja tutkijoille osarahoituksena taideproduktioihin ja tutkimushankkeisiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö mm. Tila a leh ti help www osti: .suo m enlu o n to.fi/ leht itila us Irtonumero 8,5 euroa. Tässä yksi geokätkölöydöistä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille ja Ykkösbonuksen norppakorttilaisille määräaikaistilaus 64,50 euroa ja kestotilaus 57 euroa. Tilaajatunnus (jäljennä Suomen Luonto maksaa postimaksun. Puhelin (myös suuntanumero): ...................................................................................... 8) Missä sijaitsee Paljakan luonnonpuisto. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle seuraavasti: Teaterstiftelsen Vivicas Vänner Asiamies Riikka Rannikko PL 61 00131 Helsinki sekä kopio sähköpostitse: asiamies@vivicasvanner.fi Tietoja säätiöstä: Teaterstiftelsen Vivicas Vänner on Vivica Bandlerin vuonna 1991 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää näyttämötaidetta, luovaa taiteellista työtä ja teatteritutkimusta sekä tukea teatterikulttuuria ja ympäristönsuojelua edistävää toimintaa. 6) Mikä lintu laulaa aa-alli, aa-alli. Teen olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___?2014. 7) Suomen sammakkolajisto on kasvanut kahdella. osoitteenmuutoksen. Määräaikaistilaus 6 kk (40 €) . Säätiö on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 40 euroa. 10) Mikä on vuoden retkikohde 2014. Lisätietoa säätiöstä: www.vivicasvanner.fi. 6) Alli. Säätiö varaa oikeuden julkistaa tiedon myönnettyjen apurahojen saajista ja tuetuista hankkeista. 13/2014 Suomen luonto 81. Lisäksi säätiö tukee teatteritaiteen opiskelijoita vuokraamalla asuntoja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Yksittäisten apurahojen suuruus on noin 1.000–2.000 euroa. Osoite: ................................................................................................................................ Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... 7) Mölysammakko ja lessonansammakko. 8) Puolangalla. Suomen luonnonsuojeluliitto Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: vastauslähetys Nimi: ..................................................................................................................................... 4) Montako poikasta siili saa kerralla. Olen määräaikainen 64,50 €). 1) Noin 30?000. Kristina Al-Zalimi / cartina apurahailmoitus195x133mm.indd 1 3.3.2014 12:46:27 Pähkinöitä Tilaajapalvelu Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. Kestotilaus 12 kk (64,50 €) SLL:n jäsen (kestotilaus 57 €, . . 3) Noin kahdeksan kuukautta 4) Neljästä viiteen poikasta. 5) Mikä gluteeniton laji on vuoden maatiaiskasvi. 2) Kevään äänet. johanna mehtola SUOMEN LUONNON TILAUS/OSOITTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___?2014. Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 73 euroa, kestotilaus 64,50 euroa. Tilaajapalvelu SLL jäsennumero / YkkösBonuksen Norppa-kortin numero ....................................... Nimi: ..................................................................................................................................... jakaa vuosittain apurahoja ja palkintoja teatterintekijöille, teatteri- ja tanssitaiteen opiskelijoille ja tutkijoille sekä ympäristönsuojelutyöhön. 9) Kärppä. Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään painopistealueina huomiota taiteellisesti uutta luoviin hankkeisiin sekä ympäristönsuojelua tukeviin näkökohtiin erityisesti Tammelan / Lounais-Hämeen alueella toteutettavissa hankkeissa. Apurahahakemukset osoitetaan säätiön hallitukselle, ja niiden on oltava perillä viimeistään keskiviikkona 30.4.2014. Määräaikaistilaus 12 kk (73 €) . Vapaamuotoisesta kirjallisesta apurahahakemuksesta on käytävä ilmi hanke, jota varten apurahaa haetaan (kuvaus ja aikataulu), hakijan tähänastinen toiminta omalla taiteen tai tutkimuksen alalla sekä hakijan henkilö- ja yhteystiedot. Osoite: ................................................................................................................................ Lähettäkää Suomen Luonto alla . 2) Mikä on Luonto-Liiton järjestämän kevätseurannan teema. Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja paikkakunta: .......................................................................................... 10) Karhunkierros. 1) Kuinka monta geokätköä Suomessa on. Mitkä uudet lajit ovat
kävelylle. Sisä- ja ulkotöitä Lokit päivystävät kalastajien tuloa. pönttöjä. Iltapäivällä käydään rannalla, missä minä li on tietysti myrkytöntä, joten siinä käytetään luon- tuijotan horisonttia, taivasta, jäälakeuksia, kivikoinonpigmenttejä – ja rasvatonta maitoa. Lauhoilla ilmoilla se tuntuu pärjäävän luonnon antimilla. Vihdoin tajuan, että haisu virtaa pannuhuoneen ta- Oma ulkotyöni on viedä kaksi koiravanhusta kaa verstaalta, ja syyllinen selviää. miellyttävimpiä, sen pöntöntekijä itsekin myöntää. Koska kiinnostuksen kohteissamme on hiePuolisoni on mielipuuhassaan: tekemässä linnun- man ristivetoa, olemme päätyneet sopuratkaisuun. Jyystämisen jälkeen rasvapötkö ripustetaan samaisen kuusen oksaan tiaisten nokittavaksi. Aura Koivisto ja Risto Sauso muuttivat syksyllä 2013 Merenkurkkuun Bergön saarelle. Riston ulkotöihin kuuluu myös rasvamakkaran jyystäminen pihakuusen runkoa vasten. Härskiin- ta, ruovikkoa, valoja, lokkeja, variksia, merikotkia tyneestä maidosta leyhyvä tuoksu ei ole maailman – ja muuta koirien mielestä tylsää ja toisarvoista. Rauhaisan lukuhetkeni tyrmää ällöttävä haju, joka käy hetki hetkeltä paksummaksi. n 82 Suomen luonto 13/2014. Aamulla tehdään lenkki kylätiellä, jonka penkkoHän maalaa puukiipijän asumuksia kaarnanrus- jen keltaisia merkintöjä koirat tutkivat tieteellisen keiksi, jotta ne piiloutuisivat puiden kylkeen. Tämä on elintarvikeapua puukiipijälle. Jotta rasva olisi aamun sarastaessa sopivan pehmeää kaikkien osapuolten työstettäväksi, se viedään yöksi pannuhuoneeseen lämmittelemään. Puukiipijän valmistalo on enää asukkaita vailla. tamassa, että siellä talvehtiva sammakko voi hyvin. Kärsimme urheasti, mutta kolmannella kerralla täytyy luovuttaa: pönttöjen maalaus siirtyy ulkotöiden kategoriaan. Osa 3/10 Seuraavankin maalaussession aikana koko talo haisee kammottavasti, vaikka väliovet pidetään alusta alkaen kiinni. Länsirannikolla teksti aura koivisto / kuvat risto sauso Tänä talvena meri jäätyi vasta tammikuun puolessavälissä. Mitä ihmettä. Sinitiainen energiapatukalla. Lisäksi minulla on yksi tehtävä, joka on sisä- ja ulVäliovet (3 kpl) suljetaan, ja verstasta tuuletetaan kotöiden väliltä: käyn silloin tällöin kellarissa tarkispari tuntia. Pakkaspäivinä puukiipijä nyppii kaarnaan takertuneita rasvanokareita. Onneksi talin haisu on eteerisen keveää verrattuna hapantuneeseen maitomaaliin. Maa- tarkasti
Palautusviikko 2014–18 767095-1403 Novel Awards 2012 Keb Jacket Product of the Year Keb Trousers Keb Gaiter Trousers KEB Keb-sarjan tekniset tuotteet ovat saaneet inspiraationsa Ruotsin korkeimman vuoren, Kebnekaisen, ympäröimästä maastosta. Kansainvälisesti palkittujen Kebtuotteiden suunnittelussa on otettu huomioon liikkumisen vapaus sekä kankaan toiminnallisuus ja kestävyys vaativissakin olosuhteissa. Kevään uutuudessa, Keb Gaiter Trousers-housuissa, on yhdistetty housut, shortsit ja säärystimet samaan tuotteeseen. Täydellinen ratkaisu vaelluksiin vaihtelevissa lämpötiloissa ja vaikeassa maastossa. Tutustu koko Keb-mallistoon osoitteessa www.fjallraven.fi. Tuoteuutuudet nähtävillä sivuillamme ja jälleenmyyjillä maaliskuusta lähtien.