Suomen Luonto 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

S U O M a L a iN E N k a N S a N U S k O . itämeren saaret kutsuvat. 36 –42 S U O M E N L U O N T O 3 | 2 15 v iL L iS ik a . L U O NTO M a T k a i T ä M E r E N S a ar iL L E . L iNT U jE N a S UNTO M E S S U T . 3 ennen uskottiin luonnon voimiin Pieni ja ponteva VARPusPÖLLÖ RoskAAntuuko meri pilalle. M E T S ä ha N h i. Villisika on Suomessa vanha ja nyt ahtaalle joutunut laji. N U O r i L U O NTO k U v a a ja . Onko minulle sijaa. v ar p U S p ö L L ö . 27.3.2015 Irtonumero 9 € pön tö tä ton tt i oik ein s. M E r TE N r O S k a O N g E L M a
se on varsinainen kevään airut: heti kun pienikin pälvi ilmaantuu metsään, vuokko on kohta täydessä loistossa. värit syntyvät antosyaaneista ja sävyjen vaihtelun takana ovat mutaatiot. tämä on mahdollista, koska kukka-aiheet ovat valmiina jo talvilevolle mennessä ja lehdet ovat ikivihreitä. sinivuokoissa on jopa valkoisia muotoja. Jokaiselle tuttu perussinivuokko on väriltään yleisin, mutta joukossa on myös monenlaisia sinisen, punaisen ja violetin muunnelmia. kuvan vuokkomeri on kuvattu ahvenanmaan Lemlandissa. SiNivUOkkO säväyttää yhtä lailla joka vuosi. alk ukev ä t sinivuokkojen väripaletti kuva jUSSi MUrTOSaari / LEUkU TeksTi jOrMa LaUriLa
Merinisäkkäät, linnut, merikilpikonnat, kalat, korallit ja monet muut eliöt saavat muovin kappaleita ja murusia elimistöönsä ravinnon mukana tai jopa luullessaan niitä ravinnoksi. Se pahentaa tilannetta entisestään. Si Sä lly S Tom b jör KL U n d 16 28 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 43 Hurme 49 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta H Ei KK i w iL La m o varpuspöllön katse nostaa pikkulintujen höyhenet pystyyn. Mikä vei hirven kallon puuhun. 4 Suomen luonto 13/2015 PääKirjoiTUS jOrMa LaUriLa päätoimittaja jorma.laurila@suomenluonto.fi MUOviN käyTTö alkoi lisääntyä 1950-luvulla, ja siitä lähtien se on koko ajan kasvanut. Muovilla on kuitenkin nurja puolensa. m a ri K a EE r o La Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuinen riesa. Ongelma on noussut uudelle tasolle, kun on selvinnyt, että muovit hajoavat pieniksi muruiksi ja kuiduiksi, mikromuoviksi. VakiOt 3/2015 28 Pikkupöllön mailla Vaaksan mittainen varpuspöllö on taitava saalistaja. Eläimiä myös tukehtuu ja vammautuu muoviroskaan. kaikella tällä voi olla arvaamattomia seurauksia ekosysteemeille. 16 Ois’ otso otettavana Ennen uskottiin luonnon voimiin. yhdysvaltalaisen meriekologi Chelsea Rochmanin tutkimusryhmä esittää radikaalisti, että muovijäte olisi luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi. 14 Emäsika Tuhansia vuosia poissa olleet villisiat palasivat Suomeen. Lue lisää sivuilta 52–57. Näin siihen voitaisiin puuttua jo nykyiselläkin lainsäädännöllä. 36 Lintujen asuntomessut Uudet kodit kutsuvat pareja Luumäelle. 26 Ulos lämpimään Kevät on kyilläkin. Se tekee vakavaa tuhoa eliöstölle. On esimerkiksi saatu selville, että muovijätteeseen kerääntyy vedestä ja pohjalietteestä ympäristömyrkkyjä. Käärmeet luikertavat kohmeisista koloistaan aurinkoon. Ne päätyvät ravintoverkostoihin ja lopulta ihmisenkin ravintoon. Tutustuimme vanhoihin uskomuksiin. Meret ovat muuttuneet kaatopaikoiksi: niihin päätyy vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa. Mikromuovia tutkitaan nykyisin intensiivisesti, mutta se ei poista ongelmaa, joka pahentuu vuosi vuodelta. Muovia on pidetty soveliaana ja halpana ratkaisuna moniin tarkoituksiin. Bornholmissa riittää rantaa, mutta onpa saaren keskellä myös yksi Tanskan isoimmista metsistä
itämeren isot saaret päihittävät kauneudessaan monet kaukaisemmat kohteet. Tim o V ES TE rin En 82 Päivän satelliittikuva nasan Terra-satelliitti ottaa joka päivä kuvan Suomesta ja se julkaistaan netissä.. Su o m e n kaNSikuVa Luonnonystävän ykköslehti villisiat ovat levittäytyneet Suomeen venäjän karjalasta. CC-000026/FI 13/2015 Suomen luonto 5 mar i H ir SiK a LL io / Va ST aV a Lo 44 Minkä nuorena oppii Lasse Kurkela on Suomen nuorimpia luontokuvaajia. Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. vuosikerta Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki sähköposti: etunimi.sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi www.suomenluonto.fi www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Päätoimittaja Jorma Laurila, 040 351 9217 Toimituspäällikkö Antti Halkka, 050 308 2795 AD Marika Eerola, 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson, 044 333 5036 Johanna Mehtola, 050 308 2186 Jouni Tikkanen, 044 278 8656 Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen, 0400 359 787 Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Ilmoitusmyynti BF Media, Arja Blom, 045 117 3443 arja.blom@bfmedia.fi Markku Rytkönen, (09) 4559 2245, 040 544 4027 markku.rytkonen@bfmedia.fi Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 50 Jälleen Suomessa Pohjanmaan lakeuksilla on jyrkästi vähentyneiden metsähanhien levähdyspaikka. www.climatecalc.eu Cert. Se asettaa ympäristö vaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. 6 Luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 43 Hurme 49 Vahtikoira 64 Kasvokkain 66 Kotona, retkellä, Virikkeitä 72 Havaintokirja 74 Lukijoilta 76 Kysy luonnosta 82 Suomi ilmasta 36 Tälle tontille mahtui 30 pönttöä 12 lintulajille. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL15_03/2015 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. 52 Muoviroskat pilaavat meriä muovi on merten viikatemies. Tämän tonkijan yllätti Sven Zacek virossa. Voidaanko kasvavalle jätevyörylle tehdä jotakin. 58 58 Itämeren kutsu miksi mennä merta edemmäs, kun itämereltä löytää muistoja tropiikista. no. Suomen Luonto 3/2015 74
Etenkin kevättalvella lämpötilan vaihtelu voi olla voimakasta: päivällä auringossa elohopea voi nousta nollan yläpuolelle, mutta yöllä saattaa olla jopa 10–15 astetta pakkasta. 6 Suomen luonto 13/2015 Luonto, ympäristö ja tiede nyT T oimi TT anu T j O UN i T ikk a NEN TeksTi piia ahONEN Vähälumiset talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä, mikä vaikeuttaa hangen suojasta riippuvaisten pikkunisäkkäiden elämää. Metsämyyrä voi talvisin hakeutua taloihinkin. MEtSäMyyRä Pieni nisäkäs voi sopeutua lumettomiin talviin paremmin kuin on kuviteltu. Metsämyyrä ei kuitenkaan vähästä stressaannu, kertoo saana siparin väitöstutkimus, joka tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa tammikuussa. SELviTTääkSEEN ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsämyyrän talvehtimiseen Sipari järjesti kokeen, jossa puolet myyristä sai oleskella tasaisen viileissä oloissa ja puolet altistettiin kylmien öiden ja lämpimien päivien vaihtelulle. Hangen alla lämpötila pysyy kuitenkin lähellä nollaa. lumen vähyys altistaa eläimet lämpötilavaihteluille ja lisää saaliiksi joutumisen riskiä. TIESITKÖ. sietää sahaavia lämpötiloja PE Tr i Pi ET iL ä in En. Lappiin ja Koillismaalle odotetaan syksyksi kunnon myyrähuippua. Samalla hän seurasi myyrien aktiivisuutta ja stressihormonien eritystä
KII KA RI SS A ”Merihanhi on viime vuosikymmeninä ilahduttavasti runsastunut.” an TT i H a LK K a 13/2015 Suomen luonto 7 hanhet tulevat haNhET OvaT lempilintujani. ahvenanmaalla näen joka kesä satojenkin merihanhien sulkasatoparvia. ”keväiden ennustetaan ilmastonmuutoksen seurauksena aikaistuvan mutta pysyvän pitkään epävakaina, mikä saattaa johtaa sukupuolten väliseen eriaikaisuuteen lisääntymisen aloituksessa.” MyyräkaNNaT ovat pohjoisessa juuri nyt nousussa. missä maa puskee ensinnä vihreää, siellä hanhet ruokailevat. Selitys voi piillä myyrien käyttäytymisessä, sillä vaihtelevalle lämpötilalle altistetut eläimet lisäsivät päiväaktiivisuuttaan, ilmeisesti välttääkseen kylmiä öitä. metsähanhia on ammuttu sekä Suomessa että talvehtimisalueilla ruotsissa. Linnuilla on kiire pesimään, sillä suuren koon vuoksi poikasten kasvu lentokykyisiksi kestää kauan ja sulkasatokin pitää hoitaa. Seuraan merihanhia paljon saaristossa, missä ne kiertelevät näin alkukeväällä saaria. Pesintä käynnistyy pian, ja pesimäaikaan hanhien valppaus on omaa luokkaansa. Kirjoitan metsähanhen tilanteesta tämän lehden sivuilla 50–51. lappiin ja koillismaalle odotetaankin syksyksi kunnon myyrähuippua, professori Heikki Henttonen luonnonvarakeskuksesta kertoo. n Merihanhien tiivis sulkasatoparvi. Pesivät metsähanhet laittautuvat suon luoksepääsemättömimpään perukkaan, esiaikuiset merihanhet saattavat lähteä isoina parvina kauas avomerelle. Etelä-Suomessa sen sijaan myyräkannat ovat ensi kesänä ja syksynä luultavasti alhaalla tai heikohkoja, joskin alueiden välillä voi olla tavallista enemmän eroa. MErihaNhi ON viime vuosikymmeninä ilahduttavasti runsastunut. ihailen niiden valppautta ja voimakasta tuloa maisemaan näin keväällä. Sotien jälkeisen ahdingon taustalla oli Lintuatlaksen mukaan ”yli-innokas metsästys”. aNTTi haLkka PE Tr i C LUS iUS kevättalvella lämpötilan vaihtelu voi olla voimakasta.. ihminenkin on käyttänyt kesyhanhia vartiotehtävissä. Sipari huomasi, että koiraat saavuttavat lisääntymiskunnon nopeammin vaihtelevissa, naaraat tasaisissa oloissa. Vain kiljuhanhella menee metsähanhea heikommin. iLMaSTONMUUTOkSEN vaikutukset ovat kuitenkin monitahoisia. Sama syy on nyt vähentänyt metsähanhia. Veneen huomatessaan hanhet kaikkoavat uimalla yllättävän kovaa vauhtia ja painautuvat vedessä niin mataliksi, että niitä on vaikea havaita. ihmisen nähdessään ne varoittavat niin, että koko maisema raikaa. meillä laji on huvennut pariin tuhanteen pariskuntaan: perinteisiä erämaahanhiamme on paljon vähemmän kuin merihanhia tai tulokkaita kanadanhanhia ja valkoposkihanhia. n kokeen tulos yllätti: myyrien hormonitaso pysyi samana tasaisissa ja vaihtelevissa lämpötiloissa. SULkaSaTO ON haNhiLLE erityisen arka paikka, sillä linnut ovat lentokyvyttömiä kesällä useiden viikkojen ajan. ”kokeeni perusteella myyrien käyttäytyminen vaikuttaa varsin joustavalta. naaras hautoo ja koiras vartioi. Muuttamalla esimerkiksi vuorokausirytmiään ne voivat vähentää altistumista ilmastonmuutoksen aiheuttamille stressitekijöille”, Sipari sanoo
”Se on vieraslaji ja elää kolonioissa, yksinään sillä ei ole mitään mahdollisuuksia.” Ei kemppainenkaan kaniinista mielissään ollut, koska oli kuullut lajin tekemistä tuhoista puutarhoissa. Hän on tiennyt kaniinien matkustavan autojen moottoritilassa, muttei näin kauas. Matkalaiset olivat pysähtyneet kahdesti, mutta kyytiläinen ei ollut poistunut turvapaikastaan. apulaisprofessori Anssi Vainikalla olisi ongelmaan ratkaisu: kalastuspaineen puolittaminen, ylämitan asettaminen ja huolehtiminen siitä, että myös pieniä kuhia syöviä petoja, kuten merimetsoja, on riittävästi. LuonnonSuojeLuLiitto toivoi tiukempaakin rajoituSta. Helsingin ja inkoon välillä laskettiin marraskuussa 70 000 allia. Luonto, ympäristö ja tiede nyT a n iT a To iV o n En / Va ST aV a Lo Tiivis kaupunki voi liata lähivesiä kaUpUNkiEN tiivistäminen ei välttämättä ole viisas ratkaisu vesien puhtauden kannalta, kertoo professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Seuraavana aamuna syy paljastui: Vieraiden mukana oli tullut salamatkustaja, citykani. m a rj o K ai Sa KE m PP ai n En kani on syönyt lintulaudalta varisseita siemeniä. ”kaniinin voi hävittää”, kinnunen neuvoi. Kun viheralueet vähenevät, vedet eivät suodatu maan kautta vaan juoksuttavat ravinteita ja raskasmetalleja suoraan vesistöihin. vapaaajankaLaStuS on joka tapaukSeSSa jatkoSSa harraStuSmaiSempaa. aLicE karLSSON 8 Suomen luonto 13/2015 kani matkusti jäniksenä Hyrynsalmelle poimintoja m a rK US Va rE SV U o / Li n TU KU Va uuSi kaLaStuSLaki rajoittaa mökkiLäiSen verkkojen määrän 240 metriin eLi kahdekSaan tavaLLiSeen verkkoon. kun helsinkiläisvieraat olivat ajaneet pihaan, säntäsi talon koira ulos, alkoi kiertää vimmatusti autoa ja pyrkiä sen alle ja moottoritilaan. ne kuluttavat energiaa kasvun sijasta lisääntymiseen, joten kuha on kutistunut. 8 Särki saaliina. ”jos peltoalueille saadaan parannuksia ja kaupungissa ei tehdä mitään, kaupunki voi pian saastuttaa enemmän.” (jT) alli nousee aallonpohjasta simpukoiden avulla SUOMENLahdEN talviset alliparvet ovat moninkertaistuneet 2010-luvulla. ”Mutta oli joulun aika, ja silloin eläimilläkin on joulurauha”, hän sanoo. ”Mikä siinä on, kun auto noin kiinnostaa”, emäntä mietti ja komensi koiran pois. pErTTi kOSkiMiES kutistuvan turskan ongelma vaivaa myös kuhaa SaariSTOMErEN kuha saavuttaa sukukypsyyden yhä nuorempana, osoittaa Luonnonvarakeskuksen ja itä-Suomen yliopiston tutkimus. Taustalla on todennäköisesti sama ilmiö, joka on aiemmin havaittu muun muassa turskalla, kampelakaloilla, siialla, harjuksella ja lohilla: Kun suurikokoiset kalat poistetaan kalastamalla, pienenä sukukypsäksi tulevat yksilöt ehtivät jatkaa sukuaan eniten. kemppainen soitti tapahtumasta luonnontieteelliseen keskusmuseoon tutkija Heidi kinnuselle, joka on seurannut citykanien levittäytymistapoja. Setälä on seurannut vesien valumia Lahdessa ja Helsingissä vuodesta 2008. kaniini oli kiivennyt moottoritilaan lämmittelemään ja tuli matkustaneeksi noin 700 kilometriä aamuyhdeksästä klo 17:ään iltapäivällä. Joulurauhan mentyä kanista tuli ”meidän kani” ja se elää yhä Hyrynsalmella. Pääravintoa, sinisimpukkaa, on aiempaa enemmän, eikä meri ole lopputalvellakaan jäätynyt viime talvina matalikoilla. (jT) alleja kevätpuvussa.. hyryNSaLMELaiNEN Marjokaisa kemppainen oli joulun alla ihmeissään
kun päivät maaliskuulla pitenevät, elämä pälvillä saa vauhtia. Sydäntalven pälvet eivät vielä ole mitään elämän keitaita. yöpakkaset hillitsevät pälven eloa. Päivällä pälvessä voi olla kymmenen astetta lämmintä, yöllä saman verran pakkasta. ILM Iö M äI ST ä m a rK US Va rE SV U o / Lin TU KU Va pulmusparven voi nähdä pälvehtivällä pellolla. lumivaippa on irti maasta holvina varpujen, risujen ja kulottuneiden kasvien varassa. Erilaisissa ympäristöissä pälvetkin ovat erilaisia. Puolukka sen kestää mutta mustikka ei: valoisissa kangasmetsissä mustikka puuttuu aivan puiden tyviltä, vaikka se voi syrjäyttää puolukan puiden välisillä alueilla. Hyppyhäntäiset ja muut pieneliöt syövät sienirihmastoa ja lahoavaa kasviainesta; niitä saalistavat hämähäkit ja muut pikkupedot. Muuttolinnuille ne ovat tärkeitä: pälviltä löytää ruokaa, mutta ne ovat myös ympäristöä lämpimämpiä lepopaikkoja. lämpimiä päiviä on vähän, ja pakkanen kourii koko voimallaan. lumikaton alla on valoisaa ja lämmintä eikä yön pakkanenkaan sinne yllä. SEppO vUOkkO kevät alkaa pälveltä Elämä saattaa olla vilkkaampaa pälven vieressä.. 13/2015 Suomen luonto 9 TaLviNEN LUMipEiTE on epätasainen: pelloilla, valoisissa harvoissa metsissä ja taimikoissa on paksulti lunta, tiheissä kuusikoissa niin vähän, että sammal paistaa paikoin vihreänä keskellä talveakin, vaikka aurinko ei ylläkään sitä lämmittämään. Suolle pälvet syntyvät mättäiden ja jänteiden eteläsivustoille, laajoilla aukeilla kuten pelloilla, saaristossa ja tuntureilla kumpareille, joilta tuuli pyyhkii lumen pois, metsässä puiden juurille ja valoisille etelärinteille. Siemenet itävät, silmut heräävät ja valmistautuvat kesän tuloon. Vaikka pälvellä on kiva pitää evästaukoa, elämä saattaa olla vilkkaampaa pälven vieressä. Sammalet ja jäkälät yhteyttävät, samoin monet vihreinä talvehtivat kasvit kuten puolukka, mansikka, sinivuokko ja kevätpiippo. Vasta sitten, kun yötkin lämpenevät, pälvi on ylivertainen kasvupaikka
LiNNUT tyhjentävät pihlajat marjoista ensin maalla ja vasta sitten kaupungeissa, osoittaa Jukka suhosen ja Jukka Jokimäen tutkimus. #karhunpennut 298 pientä karhunpentua on juuri kömpimässä ensi kertaa talvipesistä. jOUNi TikkaNEN ensin latva, sitten alaoksat Luonto, ympäristö ja tiede nyT Suomen Luonto Twitterissä @SuomenLuonto pinnalla Tarkkailemme ympäristöä. 10 Suomen luonto 11/2014 Oho! 10 Suomen luonto 13/2015 SC iE n CE / g U iL La m E CH a Pr o n ET a L 2 01 4 räkättirastas pihlajassa. löydöstä kertoi luonnontieteellinen keskusmuseo. Suomessa on nyt 1453–1588 karhua. Science -tiedelehdessä julkaistut karttaparit näyttävät, miten ilves ja susi ovat yleistyneet Euroopassa, kun niitä on 1960–1970-lukujen jälkeen suojeltu. #lintukaraoke Suuren suosion saavuttanut Suomen Luonnon lintukaraoke saa jatkoa. luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karhu runsastui aavistuksen Hämeessä ja Pohjanmaalla mutta harvinaistui itä-Suomessa. kuvan numerot tarkoittavat eri populaatioita ja viivat ovat populaatioiden rajoja. tutkimus julkaistiin vastikään Landscape and Urban planning -lehdessä. Helsingin Sanomat kertoi 15.2., että toisen, Äänekoskelle suunnitellun tehtaan natriumja sulfaattipäästöt olisivat Talvivaaran ennätysvuoden 2013 tasolla. ETEENpäiN ON MENTy. a rT o jUV on En / Lin TU KUV a ”SELLU TarViTSEE oman PEKKa PErän.” Talouselämä-lehden kansi mainosti 13.2. tätä ennen vain kolme Suomessa rengastettua lajia on löydetty islannista: lapintiira, tilhi ja pajulintu. #sarvipöllö Valassaarten lintuasemalla Mustasaaressa rengastettu suomalainen sarvipöllö lehahti islantiin. toimittaja Esko Rantasen kolumnia, jossa hän kiitteli kahta Suomeen ehdotettua sellutehdasta. lauluharjoituksiin voi ottaa nyt myös kaverinsa, sillä uusiin vi deoihin kuuluu kolme duettoa, mukaan lukien käen ja satakielen hilpeä yhteislaulu. Ennen ja nyt maailmankuva 1960–1970 1960–1970 2010 2010. latvan. Samalla saatiin vastaus siihen, minkä osan puusta linnut tyhjentävät ensin. tutkijat arvelevat, että kumpikin havainto johtuu lintujen arkuudesta: ne ruokailevat ensin siellä, missä ovat turvassa ihmiseltä. kokonaisuudessaan kanta pysyi viime vuoden tasolla. lehden nettisivuilla on julkaistu kaksi uutta videota, ja lisää on luvassa kevään mittaan
kaupungin ympäristöjohtaja pekka puistosalo vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin. Ei ole alun alkaenkaan ollut kyse siitä, että koko alue rakennettaisiin vaan osa siitä. pekka puistosalo, miksi se rakennettaisiin. asia on tarkistettu lakimiehiltä, mitään laitonta ei ole tehty. jOUNi TikkaNEN ja Sm in aw a d / iS To CK PH o To m aU ri r aT iL a in En Lohjan kaupunki kaavailee lakkautetun kalankasvattamon alueelle kerrostaloja, kun taas luontoväki haluaa pitää paikan virkistysalueena. asia on käyty luontoselvittäjän kanssa läpi, ja uudenmaan ely-keskukseen on annettu tämä selvitys tiedoksi. ajatus on, että kun paikalliset yhdistykset ovat toivoneet, että Porlan aluetta voitaisiin kunnostaa kuntalaisten virkistyskäyttöön, mutta kaupungilla ei ole määrärahoja, rakennusoikeuden myymisellä kunnostukseen saataisiin rahaa. porla on myös eurobats-sopimuksella suojeltujen lepakoiden ruokailualue. Porlan alue koostuu lammikoista, joille luontoselvitys antoi ymmärtää kalanviljelystoiminnan loppumisen jälkeen päässeen kerääntymään sellaisen eliöstön kuin siellä nyt on. edellinen kaupunginhallitus jätti rakentamisen porlan osalta osayleiskaavasta pois mutta uusi rajasi porlan koko kaavan ulkopuolelle niin, että sinne voikin rakentaa. 13/2015 Suomen luonto 11 Lemminkäinen havittelee kerrostalojen ja hotellin rakentamista Lohjan porlan alueelle. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. tietysti rannalle tulisi myös hotelli, jota lohjalle on pitkään kaivattu. miksi Porlaan rakennettaisiin taloja. Me viranhaltijat esittelemme asian heille. luontoselvittäjä antoi ymmärtää, että on osa Porlaa, jonne voi rakentaa, ja toinen, selkeästi suurempi osa, jonne ei voi. Su O RA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Päättäjät viime kädessä päättävät, miten toimitaan, ja he ovat suostuneet näin etenemään. pekka puistosalo. eikö tässä menty lain harmaalle alueelle. porlasta osa kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan, ja pro porla -liike haluaisi myös entisen kalanviljelylaitoksen pysyvän virkistysalueena. Lohjan kaupungin toiminnasta tehtiin valitus oikeuskanslerille. H EiK Ki Sim PU r a Luontoselvitys paljasti porlan allasalueen lajistoltaan rikkaaksi. Mahtuu, sehän on seitsemän hehtaarin alue. Lemminkäinen teetti tosiaan porlasta luontoselvityksen, joka löysi sieltä muun muassa poikkeuksellisen paljon lintulajeja sekä luontodirektiivin suojelemia täplälampikorentoja ja viitasammakoita. Mahtuuko rakentaminen sinne
rasta-Owo kuuluu suojelutyön ydinryhmään. toisaalta joillekin paikallisille kalastajille ja animisteille merikilpikonnien tappaminen ja syöminen ovat tabu. Mukana ovat kaikki kynnelle kykenevät; tavallisten kyläläisten lisäksi niin mopotaksit, voodoo-uskonnon järjestyksenvalvojat, sangbetot, kuin paikallisen merivartioaseman sotilaatkin. Mouvi amoussou on projektin keskeisiä aktiiveja. 12 Suomen luonto 13/2015 benin maaiLmaLta torvet soivat ja sadat ihmiset marssivat merikilpikonnien suojelun puolesta. tarun mukaan merinahkakilpikonnat ovat pelastaneet esi-isiä kuljettamalla haaksirikkoutuneita kilpiensä T oimi TT anu T j O r M a L a U ri L a kiLPAjuoksu meReen TeksTi jaaNa-MirjaM MUSTavUOri / kuvaT jOhaNNa TirrONEN Guineanlahden rannalla beninissä järjestetään joka vuosi merikilpikonnien suojelufestivaali. Merikilpikonnia tarttuu myös kalastajien verkkoihin. Marssi huipentuu satojen merikilpikonnanpoikasten vapauttamiseen ja kilpajuoksuun kohti Guineanlahden tyrskyjä. poikanen on pian valmis mereen.. Jokunen turistikin kulkee mukana kulkueessa, jonka kärjessä kävelevät Ecogardes-järjestön jäsenet pitäen käsissään suuria merikilpikonnien suojeluun kannustavia banderolleja. Valtamerien saastuminen ja ilmastonmuutos ovat suuria uhkia. Niitä pyydystetään lihan, nahan ja kilpien takia. Munista valmistetaan munakkaita. kun merikilpikonnanpoikaset on vapautettu mereen, niillä alkaa taistelu elämästä ja kuolemasta. täällä Grand Popon kylässä länsi-afrikan Beninissä järjestetään joka vuosi tammikuussa merikilpikonnien puolesta marssi ja festivaali kansallisen voodoopäivän ja muiden kulttuuritapahtumien yhteydessä. MaapaLLOLLa elää seitsemän merikilpikonnalajia. kalat ja linnut ovat pikkukonnien luonnollisia vihollisia. arviolta vain yksi yhdeksästä vapauteen päästetystä poikasesta selviää hengissä aikuiseksi asti. Ne kaikki ovat uhanalaisia: etelän bastardikilpikonna, karettikilpikonna, liemikilpikonna ja merinahkakilpikonna. Niistä neljän munia on löydetty Grand Popon hiekkarannoilta
Merikilpikonnia pidetään myös jumalolentoina, joiden syömisestä voi seurata merionnettomuus tai huono kalansaalis. Monet kalastajat ottavat nykyisin suoraan yhteyttä suojelijoihin, jos heidän verkkonsa ovat rikkoutuneet merikilpikonnan tartuttua niihin. kilpikonnafestivaalissa on koko kylä mukana ja myös turisteja. 13/2015 Suomen luonto 13 päällä. Vuotuinen merikilpikonnafestivaali herättelee paikallisväestön tietoisuutta merikilpikonnien suojelun tärkeydestä. Paikalliset poliisit tietävät merikilpikonnien olevan rauhoitettuja. 040 700 6485 Inarin Matkailuinfo puh. Festivaali päättyy iloiseen tanssiin ja rytmikkäisiin säveliin, kun väki jää juhlimaan hiekkarannalle poikasten päästyä mereen. Lisätietoja: association Ecogardes bénin, puh. SUOjELUTyö sai alkunsa Grand Popossa yli 15 vuotta sitten, kun amerikkalainen opiskelija kertoi paikalliselle matkaoppaalle Gaston noukononille kilpikonnien uhan alaisuudesta. Hyvää ja turvallista merimatkaa, pikkukilpikonnat! n Ecogardes-järjestö ottaa mielellään vastaan vapaaehtoistyöntekijöitä. 0400 898 212 99870 Inari Ravintola Sarrit puh. He keräävät öisin merikilpikonnien munia ja antavat niiden hautua turvassa hiekkasäkeissä järjestön toimitiloissa. toisinaan suojelijat saavat kuulla jonkun kyläläisen piilottelevan merikilpikonnaa kotonaan, jolloin pelkkä poliisilla pelottelu saattaa jo riittää kilpikonnan vapauttamiseksi. www.kupilka.fi ® UUTUUSVÄRIT KARPALO JA HAVU Saamelaismuseo & Luontokeskus puh. Marssi huipentuu poikasten vapauttamiseen kohti tyrskyjä. +229 95 85 74 40 / +229 97 85 14 54, sähköposti: ecogarde@yahoo.fr. Joskus suojelijat joutuvat ostamaan kilpikonnan vapaaksi. graNd pOpO on matkailijoiden suosima kylä, ja rahaa suojelutyöhön, vapautuskauppoihin ja kalastajien uusiin verkkoihin kerätään muun muassa luonnonsuojeluun myönteisesti suhtautuvilta turisteilta. Opiskelija myös neuvoi, miten merikilpikonnia voi suojella. kalastajat saavat uudet verkot, ja kilpikonna päästetään vapaaksi. Nykyisin paikalliseen Ecogardes-järjestöön kuuluu satakunta aktiivia. 040 168 9668 www.siida.fi Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon
Esihistorialliset luulöydöt on tehty paljolti samalta suunnalta. Juuri kaakkois-Suomessa villisika on runsain. lajia on esiintynyt luulöytöjen perusteella Suomenniemen eteläosissa jo jääkauden jälkeen 8000–9000 vuotta sitten ja mahdollisesti koko sitä seuranneen 3500 vuoden mittaisen lämpöjakson ajan. Viime vuosina siat ovat nopeasti runsastuneet. TeksTi jOUNi TikkaNEN / kuva SvEN ZacEk emäsika. se on palannut maahamme karjalankannaksen kautta ja runsastunut nopeasti. Villisika joka tapauksessa hävisi Suomesta mutta on 1970-luvulta lähtien tehnyt paluuta Venäjän karjalan kautta. ”Marraskuussa laskettiin, että villisikoja on Suomessa noin 1000–1300, mutta sen jälkeen niitä on metsästetty”, kertoo riistapäällikkö erkki kiukas kaakkois-Suomen riistanhoitopiiristä. On vaikea sanoa, kuinka kauan sika meillä viihtyi, koska 6000 vuotta sitten alettiin pitää kesysikoja, joiden luita arkeologit myös löytävät. k uuk a uden laji: villi S ik a kesysian kantaäiti villisika kuuluu Suomen alkuperäisluontoon. viLLiSika ON yLEiSTyNyT nopeasti muissakin Euroopan maissa 2000-luvulla, myös Suomen lähialueilla Virossa ja Venäjällä. leningradin hallintoalueella sikoja arvellaan olevan 6500. tuskin sikaa tiedettiin meillä edes olleen. 14 Suomen luonto 12/2014 luonnonystäville oli yllätys, kun maaja metsätalousministeriö kertoi hiljattain yrittävänsä puolittaa Suomen villisikojen määrän afrikkalaisen sikaruton pelossa. karjalassa tutkija Danila 14 Suomen luonto 13/2015 Lumi ja routa rajoittavat villisian leviämistä. Villisika kuitenkin kuuluu Suomen alkuperäislajistoon
TUNTOMErkiT: Muistuttaa kesysikaa mutta on korkeampi, paksuniskaisempi ja tummakarvainen. 12/2014 Suomen luonto 15 13/2015 Suomen luonto 15 Uudet havainnot villisiasta (musta) keskittyvät kaakkoisSuomeen, samalle seudulle kuin vanhat luulöydöt (valkoiset pallot). Napsii hyönteisiä, linnunmunia, matoja ja pikkunisäkkäitä ja käy jopa haaskoilla. ViLLiSiKa Sus scrofa kOkO: Karju painaa 150–200 kiloa, emakko 35–150 kiloa. Villisian leviämistä rajoittavat eniten routa ja lumi. ELiNTavaT: Syö hämärissä pelloilla, päivät lepää kuusikoissa. Perunapelloillekin on voinut jäädä talveksi syötävää, mutta yleensä tähän aikaan talvesta siat alkavat olla jo ruokinnan varassa tai kiljuvassa nälässä. Myös vehnä ja kaura kelpaavat, viljelijöiden harmiksi. Suomessa villisian runsastuminen voi johtua osittain siitä, että se on metsästyksen muotilaji, jota on ruokittu. karjUT ELäväT lisääntymisajan ulkopuolella yksinäistä elämää, mutta emakot ja porsaat pysyttelevät läpi vuoden tiiviinä perhekuntina. Pantšenkon vuonna 2012 julkaisema tutkimus paljastikin, että karjalan sikakanta notkahti kovina talvina 2004, 2005 ja 2010. Muuten se on kasvanut. raviNTO: Kaikkiruokainen, mutta syö kasvispainotteisesti. LiSääNTyMiNEN: Emakko tulee kiimaan alkutalvella ja kantaa neljä kuukautta, porsaita 6–10. n. Vasta hämärissä arat siat saapuvat pelloille ruokailemaan. laji on levinnyt pohjoiseen, ja sitä on nähty Murmanskin alueella asti. karjalassa villisikojen onkin nähty vierailevan jopa kaatopaikoilla. Päivän lepopaikka niillä on usein suojaisassa kuusikossa, jota ympäröi peltojen ja sekametsän mosaiikki. ELiNyMpäriSTö: KeskiEuroopassa tammistot ja sekametsät, Suomessa metsät viljelysmaiden ympärillä. Kesysika jalostettiin villisiasta noin 11 000 vuotta sitten Keski-Aasiassa. Rakentaa talveksi havuilla vuoratun pesäkuopan. Mieluisinta ravintoa villisialle ovat kuminan juuret ja herneet, ja niitä ne tonkivatkin mielellään loppukesästä talveen asti. TiESiTkö. tutkija petri nummi Helsingin yliopistosta epäilee syyn olevan kuitenkin lähinnä ilmaston lämpenemisessä. Porsaat pieninä viirullisia. pantšenko kertoo villisian runsastuneen lumijälkihavaintojen perusteella 500:sta yli 1400 yksilöön. Voi aiheuttaa tuhoa kuminaja juurespelloilla sekä talloa viljaa. Vaikka kärsä on vahva, syvää routaa sian on hankala rikkoa, ja lumi vaikeuttaa liikkumista lyhyillä jaloilla
OIs’ OtsO 16 Suomen luonto 13/2015. 16 Suomen luonto 13/2015 TeksTi jOhaNNa MEhTOLa / kuviTukseT TOM BjörkLUNd jo muinainen ihminen halusi pysyä väleissä luonnon voimien kanssa. siksi karhun kaato tuli hyvittää ja tapio pitää tyytyväisenä
13/2015 Suomen luonto 17 Otettavana 13/2015 Suomen luonto 17
Hän on koonnut viime syksynä ilmestyneeseen kirjaansa Suomalainen kansanusko (Gaudeamus 2014) kattavasti suomalaisten uskonnollista historiaa, joka pohjautuu pitkälti kansanperinteeseen. kun paha kuolee, sen ruumiista tulevat maailmaan vastukset ja viheliäiset otukset kuten sääsket, paarmat – mutta myös sammakot. UkkO Sään, sadon ja ukkosen jumala. ympäröivän maailman taas oletettiin syntyneen kuudesta kultaisesta ja yhdestä rautaisesta sotkan (nyk. aNiMaTiSMi Luonnon elollistaminen ja varustaminen tuonpuoleisella voimalla, väellä. 18 Suomen luonto 13/2015 KANSANuSKoN SANAStoA aiTiOLOgiNEN OLENTO muinaisaikoina vaikuttanut olento, jonka toiminta selittää nykyajassa olemassa olevia asioita: esimerkiksi hiidet, joiden uskottiin tehneen hiidenkirnut. Näin ajatteli muinaisuskovainen jo esikristillisellä ajalla. Päähuomio oli kuitenkin arjesta selviytyminen, ruuan saanti, suopeat olot sekä onni. telkän) munasta kuten Kalevalan ensimmäisessä runossakin (säkeet 231–236) kerrotaan: Tapionpöydän eli pöytämäiseksi kasvaneen kuusen luo tuotiin uhrilahjoja. kun Suomeen alkoi tulla vaikutteita myös kristinuskosta, se sekoittui muinaisuskoon ja yhdistelmästä syntyi kansanusko. lisäksi uskottiin paikallisiin henkiolentoihin; haltijoihin, tonttuihin ja maahisiin”, sanoo uskontotieteen dosentti Risto pulkkinen Helsingin yliopistosta. tapion ja ahdin mailla kelpasi kulkea, kunhan välit jumaliin olivat kunnossa. tämä kaksijakoisuus paljastaa, että sammakosta ei oikein saatu selvää, mikä se on miehiään.” Myös erilaisia ennusmerkkejä tulkittiin tarkasti. jo U Ko H aU Ta La , 19 38 , SK S Kr a Ta U ST a Pa PE ri T iS To CK PH o To Uhrikivi eli kuppikivi Säämingin varparanna ssa. ”toisaalta sammakkoa on pidetty myös ihmisen sukuisena. MUiNaiSUSkO Kansan etninen, alkuperäinen uskonto tai maailmankuva, joka on edeltänyt mahdollisen lähetystyön mukana saapunutta uskontoa. Esimerkiksi eläinten käyttäytymistä tulkittiin enteinä, sillä niillä katsottiin olevan ihmisiltä salattua tietoa. kaLMaNväki joukko persoonallisen luonteensa menettäneitä vainajasieluja. aNiMiSMi Käsitys, jonka mukaan kaikilla olioilla on sielu tai niissä on voimaa tai väkeä. LOUhi Vainajalan jumala. Niitä on pidetty outoina ja myrkyllisinäkin, joten niihin piti myös suhtautua varauksella. Vastukset kuuluivat elämään ja niille oli myyttiset selityksensä: laajalle pohjoiseen Euraasiaan levinnyt myytti kertoo kahdesta alkuolennosta, hyvästä ja pahasta. SaMaaNi Parantaja ja ennustaja, joka pystyi lähtemään sielunmatkalle ja siten hoitamaan asioita tuonpuoleisten olentojen kanssa. puun vieressä seisoo hermanni kainulainen. Siihen nämä vanhat uskonnot ovat tarjonneet vastauksia.” Niissä haudan takainen elämä oli ilmiselvää, sitä ei edes kyseenalaistettu. jo U Ko H aU Ta La , 19 39 , SK S Kr a. MaahiNEN maan alla asuva ”kanssaeläjä”, jonka kanssa ihmisen oli tultava toimeen. ”ihmisen on pitänyt aina löytää ympäröivälle maailmalle jokin selitys. haLTija Tiettyä luonnonpaikkaa tai olentoa hallitseva ja suojeleva olento. ”Muinaisuskossa ja kansanuskossa palvottiin muutamaa pääjumalaa; tapio metsänjumalaa ja ahti vedenjumalaa, jotka vaikuttivat kaikkialla. kaNSaNUSkO muinaisen esikristillisen maailmankuvan ja myöhemmän lähetysuskonnon kulttuurielementit yhdistävä uskonto. Siihen liittyi paljon uskomusperinnettä, jonka johtoajatuksena oli selvitä tässä päivässä ja ajassa. Sateesta ja ukkosesta vastasi ukko ja vainajien elämästä louhi. TONTTU Kulttuuripaikkojen kuten talon, riihen ja saunan haltija. TapiO metsän jumala, joka on nähty sekä naisettä mieshahmoisena
K a r ja La n Lii Ton Ko Ko EL m a , H iST or ia n KUV a Ko Ko EL m a , 19 10 –2 0, m U SE o V ir a ST o. Tämä puu kasvoi yläsäiniön kylässä viipurin maalaiskunnassa. 13/2015 Suomen luonto 19 Uhripuun alle tuotiin lahjoja, esimerkiksi eläimen luut
20 Suomen luonto 13/2015. 20 Suomen luonto 13/2015 Metsänjumala Tapio on nähty sekä naishahmona että mieshahmona
Siksi metsänjumala haluttiin pitää tyytyväisenä. ketun haltija oli käreitär, saukon tuheroinen ja peurojen Juonetar. uhri ja hyvitys tapetusta eläimestä annettiin yleensä havupuun juurella. karhun suojelushaltija oli nimeltään Hongotar, joka huolehti mesikämmenestä talviunen aikana tuomalla sille joka päivä kupillisen hunajaa”, Pulkkinen kertoo.. tällaisista tapionkuusista on tietoja arkistoissamme”, Pulkkinen kertoo. ”kun nuori metsästäjä sai ensimmäisen saaliinsa, hän jakoi sen tapion kanssa. Vanhakantaisessa uralilaisella perinteessä metsänjumala onkin naispuolinen. tapiota on kuvailtu kertomuksissa puiden korkuiseksi, sekä naisettä mieshahmoksi. hongotar huolehti karhusta Myös eläimillä oletettiin olevan omat saaliinhaltijansa niin sanotut emuut, ihmiselläkin onnesta huolehtiva haltijansa, jonka näyttäytyminen on etiäinen. Eläimet olivat kierrossa tämänja tuonpuoleisen välillä ja luiden pysyminen ehjinä takasi jälleensyntymisen. Elämä oli kiinni etenkin saadusta saaliista. Esimerkiksi kalan ruodot saatettiin heittää takaisin järveen ahdille. ”karhu on ollut merkittävä pyhä toteemieläin, josta koko suomalaisen kansan on ajateltu syntyneen. tapiota lepyteltiin erityisellä tapionpalveluksella. Samalla metsästäjä teki jumalan kanssa sopimuksen, joka takasi toimivan yhteistyön jatkossakin. 13/2015 Suomen luonto 21 Muuttuivat murut hyviksi kappalehet kaunoisiksi: munasen alainen puoli alaiseksi maaemäksi, munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi. Tyytyväinen Tapio turvallisen kotipiirin ulkopuolella olevaan metsään ja luontoon suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Sen takia niihin on haluttu pitää kunnioittavat ja kohteliaat välit.” ahdille osoitetuista palveluksista ei ole säilynyt juuri tietoja, mutta niiden arvellaan olevan samankaltaisia kuin tapionpalvelus. ”Varhaisessa pyyntikulttuurissamme on varmasti uskottu, että kaikilla eläimillä on sielu ja niitä on pidetty kanssaeläiminä. kutsumanimenä siitä on käytetty niin metsänemäntää kuin vanhaa vaimoakin
22 Suomen luonto 13/2015 Karhu herätettiin talviuniltaan ennen tappamista, jotta sen sielu ehti palata takaisin ruumiiseen. 22 Suomen luonto 13/2015
”tällaisia ovat esimerkiksi ihmishahmoiset muodostelmat kuten Astuvansalmen ihmiskasvoinen profiilikallio, jossa toteutuu selvästi animistinen ajatus siitä, että luonto on persoona, joka voidaan tavata kasvokkain. ”tietyllä tekniikalla kuten vainajaa koskettamalla, luomalla kuolemaan liittyviä mielikuvia tai ottamalla esimerkiksi kynsi tai hiuksia ruumiilta voitiin kuoleman väki valjastaa vaikuttamaan johonkin haluttuun asiaan – hyvään tai pahaan.” Väkeä pystyi siirtämään vain lujaverinen ihminen, joka ei pelännyt kuolemaa tai vainajia. teko sovitettiin pitämällä peijaiset, joissa karhun ja ihmisen välinen liitto uusinnettiin. Eräässä kirjallisessa lähteessä kerrotaan, että hevosia uitettaessa niiden häntiin kiinnitettiin tulusradat. uskottiin, että raudassa oleva voima, niin sanottu väki, pystyi karkottamaan näkin, eikä se voinut siepata yhtäkään hevosta vetiseen valtakuntaansa”, Pulkkinen kertoo. Siksi eläinten luitakin käsiteltiin arvokkaasti. karhun lihaa syömällä saatiin sen voima, hampaista ja kynsistä saalistustaitoa, silmistä ja korvista sen aistit. Eihän sellainen tietenkään kehittynyt normaalisti. Myös paikan outous ja kummallisuus saattoi tehdä siitä pyhän tai jokin tapahtuma, esimerkiksi poikkeuksellisen hyvä kalasaalis läheltä isoa kiveä teki kivestä pyhän pyyntikiven. ”Perustelen tätä esimerkiksi sillä, että paikannimistössämme kaikkein ladatuimmat karhunimet ovat läntisiä. Jotta karhu pystyi jatkamaan elämäänsä tuonpuoleisessa, sen kallo nostettiin honkaan, lähemmäs taivaallista alkuperäänsä. ”Olisi ollut vaarallista, jos karhun sielu olisi jäänyt vaeltamaan.” karhunkaato haluttiin sovittaa, sillä pohjimmillaan se koettiin arveluttavaksi, pahaksi teoksi. kuoleman, kalman väen kanssa vahvuudessa kilpaili vain naisen väki. Poikkeuksiakin tosin oli; esimerkiksi vedessä elävä Näkki, joka saattoi esiintyä miehen, naisen, eläimen tai veden hahmossa. ”Peijaiset olivat eräänlainen häänäytelmä, jossa oli mukana myös karhulle valittu morsian tai sulhanen. ”Näkkiä pelättiin kaikkialla. usein maahisena nähtiin joku esi-isistä tai esiäideistä. kerran vuodessa karhu kuitenkin tapettiin jo rituaalien takia, jotta eläimessä lymynneet voimat ja kyvyt saatiin jälleen kiertoon ja ihmisten käyttöön. Vaikkapa yöeläinten väekkyys eli voimat olivat peräisin pimeydeltä. Pulkkinen on päätynyt omissa tutkimuksissaan siihen, että Suomessa on ollut karhun lisäksi toinenkin toteemieläin, hirvi, ja kaksi toteemieläinkansaa: lännessä karhukansa ja idässä hirvikansa. Maahisen lapseksi saatettiin siis sanoa sairaalloista ja kehittymätöntä lasta, koska ei ymmärretty mistä muusta kehityshäiriö voisi johtua.” Paitsi elolliset olennot myös paikat saattoivat tulla pyhiksi ja palvotuiksi. Ne täytyi pitää tyytyväisinä antamalla säännöllisiä uhreja kuten ruokaa. tuonpuoleisessa asuvat ihmishahmoiset haltijat olivat pääsääntöisesti hyvätapaisia ja toivoivat myös ihmisiltä hyvää ja konservatiivista elämäntapaa ikään kuin viestinä menneiltä sukupolvilta. 13/2015 Suomen luonto 23 kun karhua pyydettiin talvipesältä, rituaaleihin kuului herättää mesikämmen ennen tappamista, jotta sen sielu ehtisi palata talviunen aikaiselta matkaltaan takaisin ruumiiseen. 13/2015 Suomen luonto 23. Ne asuivat maan alla ja esimerkiksi rakennuspaikkaa valitessa piti sillä kohdalla asuvilta maahisilta pyytää lupa rakentamista varten. Muutenkin näkyjen näkemiseen tarvittiin erityinen lahja. aina sitä ei saatu. kun pyhät paikat muuttuivat kielletyiksi, niihin alettiin liittää demonisia ja pelottavia asioima U ri ma H Lamä Ki / V a ST aV a Lo kalliomaala ukset ovat yksi lähde muinaisusko a tutkittaessa. Myös maahiset olivat ihmishahmoisia, kauniita ja hyvätapaisia. Maahiset taas olivat niin sanottuja kanssaeläjiä. Saamelaisillakin monet seidat ovat ihmiskasvoisia”, Pulkkinen sanoo. rakennuslupa kysyttiin maahiselta Jumalten ohella myös luonnonhaltijat ja talonhaltijat eli tontut sekä maahiset olivat entisajan ihmiselle totisinta totta. ”Hiisi taas oli alkujaan pyhä lehto, jossa käynnin kirkko kielsi kristinuskon myötä. ihmisiltä he toivoivat kohteliasta käytöstä ja sopuisaa elämää. tontut olivat kotipiirin haltijoita, joita asui niin saunassa, riihessä kuin tuvassakin. Muuten karhun sielun kierto maan päällä olisi päättynyt.” Sekä suomalaisessa että saamelaisessa uskomusperinteessä sielun kierto liittyy luurankoon ja luihin. Voimaa uskottiin piilevän väen muodossa myös esimerkiksi koskessa, ukkosessa, puiden juurissa, tietyissä luonnon paikoissa sekä kuolemassa ja pimeydessä. ”Maahisia kuitenkin myös pelättiin, sillä niiden uskottiin vaihtavan taloon syntyneen lapsen ikäloppuun isäänsä tai äitiinsä. Hirvi taas näyttäytyy vain itäisissä kalliomaalauksissa.” Hirveen liittyviä rituaaleja ei juuri tunneta, mutta Pulkkinen arvelee, että myös hirven pyyntiä on kerran vuodessa juhlistettu jollakin riitillä
”kyllä. aiemmin pyyntikulttuurissa eläimiä ei koettu uhkaavana, vaan niiden kanssa tapeltiin tasavertaisina”, Pulkkinen tähdentää. tässä valossa esimerkiksi nykyinen turkistarhaus tai teholihantuotanto näyttäytyvät aika vastenmielisinä.” Sukellus vanhojen uskontojen lähteisiin; runoihin, loitsuihin, kalliomaalauksiin, paikannimiin ja noitaoikeudenkäyntien pöytäkirjoihin on paljastanut Pulkkiselle muinaisen ihmisen mielen. o. Muinaisen ihmisen mieli paljastuu Muinaisusko ja kansanusko eivät ole painuneet unholaan, vaan ne elävät tänäkin päivänä esimerkiksi tavassa viedä haudoille havuseppeleitä. Etenkin metsästysja kalastusonnen takuumieheksi oltiin valmiita ottamaan vaikka itse vihtahousu. ”Sopimus ihmisen ja pirun välillä tehtiin aina jonkin kallion pohjoispuolella. Pahantahtoiseen magiaan liittyi myös pirulle lupautuminen. Ja omaa onnea saattoi lisätä vain riistämällä siitä joltakin toiselta. Naapurin karja saatettiin loitsuta metsänpeittoon tai siihen nostatettiin peto kuten Pieksämäeltä peräisin olevasta kertomuksesta käy ilmi: Karhu jos on läheisyydessä, niin se saadaan vihastumaan ja tappamaan toisen talon karjaa sillä tavalla, että noustaan takaperin, s. Voisikohan ihminen sitten ottaa jotakin opiksi vanhojen uskontojen ajatuksista. Haluaisin kysyä tapiolta, pitikö tapionpalvelus tehdä useammin kuin kerran metsästäjän ja jumalan välillä. Susi on ollut tuonkin ajan vihatuin eläin, jota kohdeltiin varsin raa’asti esimerkiksi saamelaisessa perinteessä. Myös nykypäivänä harrastettavassa luonnonuskossa on vaikutteita muinaisuskostamme. Hän näyttäytyy lähdetietojen valossa myönteisenä ja elämää ylläpitävänä hahmona. hirven pääkallo ja kalan ruodot säilytettiin ehjinä, jotta eläinten sielut pystyivät jatkamaan elämää kuoleman jälkeenkin. äärimmäisenä etelässä taas kuviteltiin olevan lintukoto, lämmin ja onnellinen maa, jossa linnut talvehtivat. Noustessa ”pokkaniekka” on hyvin innostunut ja lausuu sanat: Metsän kontio, korea poika, tule tänne tarvittaessa, käy tänne käskettäessä, tapa tallista hevonen, navetasta nahkaraavas! (kansanrunousarkisto) ”Siinä taitaa olla suomalaisen sanonnan mennä perse edellä puuhun varhainen muoto”, Pulkkinen naurahtaa. jalat ylöspäin, maitten rajalla kasvavaan petäjään. ”Eläimet alettiin nähdä uhkana; rotat ja hiiret varastivat ruokaa ja esimerkiksi sudet alkoivat demonisoitua. ”Pysäyttävintä kansanuskoa tutkiessani on ollut agraarisessa elämäntavassa vallinnut käsitys onnen vakioisuudesta. Oman osansa onnesta saattoi taata esimerkiksi tekemällä taikoja tai lukemalla loitsuja. ”kyllä se olisi tapio. Jos jollakin oli onnea, jollakin toisella oli varmasti epäonnea. Vähitellen Hiisikin muotoutui peikkomaiseksi jättiläishahmoksi, joka teki hiidenkirnuja ja hiidenkiukaita.” Tapa tallista hevonen Vaeltelevan pyyntikulttuurin jälkeen maanviljelyskulttuurissa jäätiin aloilleen. 24 Suomen luonto 13/2015 ta. Sen, että luontokappaleet ovat kumppaneita, itsenäisiä olentoja, joiden kanssa on oltava väleissä. Pohjoinen oli merkittävässä asemassa tuonelan sijaintipaikkana. Esimerkiksi taikoihin ja loitsuihin on pitänyt todella nähdä vaivaa ja paneutua asioihin.” Jos Pulkkinen saisi mahdollisuuden tavata jonkun muinaisista jumalalista tai haltijoista, valinta on helppo. Se on johtanut hyvin raakoihin naapurisuhteisiin, joissa on haluttu kaikki itselle ja omalle perheelle ja oltu muille ilkeitä”, Pulkkinen paljastaa. ”Suteen ei liittynyt mitään lieventäviä asianhaaroja, kuten karhuun, jota kunnioitettiin ja pidettiin sympaattisena.” Paikalleen asettuneessa maanviljelysja karjanhoitokulttuurissa onnea uskottiin olevan vain vakiomäärä. 24 Suomen luonto 13/2015 alahärmässä Ekolan kirkkopakassa uskottiin asuvan maahisia. Sa m UL i Pa UL a H a r jU , 19 30 , m U SE o V ir a ST o. ajan kuluessa myös suhtautuminen luontoon ja luontokappaleisiin muuttui karjanpidon ja viljelyn yleistyttyä, vaikka edelleen myös metsästettiin ja kalastettiin. ”Ne ovat perua muinaisesta uralilaisesta ajattelusta, että havupuut ovat vainajien puita”, Pulkkinen selventää. Ja tietysti sen, että oletko mahdollisesti nainen?” n Lue lisää aiheesta: Uno Harva: Suomalaisten muinais usko (WSOY 1948), Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus 2014), Anna-Leena Siikala: Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2013). ”Jokaisella asialla oli merkitys eikä mitään vedetty piposta
Tai ja PE n TT iL ä / V iS iT m iKKE Li. 13/2015 Suomen luonto 25 ristiinan astuvansalmen kalliossa voi nähdä ihmisen profiilin
26 Suomen luonto 13/2015. Huhtikuun ensimmäinen päivä vuonna 2010 oli Jyväskylässä leuto ja aurinkoinen. aluksi kyyt lipuivat vatsasuomujensa avulla hangella hitaasti eteenpäin kuin suoristetut köyden pätkät. 26 Suomen luonto 13/2015 K ohtaaminen kevät herättää kyyt. Seuraavien vuosien ensimmäiset kyyhavainnot samalta paikalta ovat olleet 5.4.2011, 25.3.2012, 5.4.2013, 13.3.2014 ja 12.3.2015, joista ensiksi mainittu hangelta, loput lumettomalta maalta. kyy nousemassa hangelle kuusen rungon ympärille sulaneesta käytävästä. lämpöä oli kahdeksan astetta ja kevyt tuulenvire puhalsi. kyyt lipoivat jatkuvasti ilmaa kielellään ja tekivät ajoittain loivia mutkia, mahdollisesti yrittäen vainuta sulapaikkojen hajujälkiä. tarkkaan katsoessa näki, kuinka niiden vartalo taipuili muutamia millimetrejä ylös alas leveiden vatsasuomujen tarrautuessa kohta kohdalta hangen pintaan telaketjun tavoin. Nousin lumikengillä vaivalloisesti tutulle kyypaikalle kallioisen mäen laelle, ja se kannatti. Jokohan kyyt olisivat nousseet koloistaan päivää paistattelemaan. Niistä kaksi oli lähtenyt ylittämään lumen peittämää kallion lakea ja kaksi paistatteli hangella nuoren kuusen latvan vieressä. Talvinen mytty purkautuu. kyyt haistelevat vilkkaasti lumista maisemaa etsien lumettomia kohtia lämmittelyä varten. Runkoa pitkin kulki käytävä kyiden talvehtimisluolaan. TeksTi ja kuvaT jOEL rahkONEN ulOS lämpimään kaksi kyytä vaeltelee hangella kylki kyljessä 2010. talvehtimispesän lähellä oli neljä harmaata 40–50-senttistä kyytä
tässä vaiheessa oli hyvä ottaa viimeiset dokumenttikuvat kustakin käärmeestä ja jättää matelijat rauhaan. Jos niiden kuvaamista yritti jatkaa lähietäisyydeltä, ne pakenivat jälleen tai käpertyivät keräksi puolustautumisasentoon ja sihisivät varoittavasti. n ”Kyyt lipoivat jatkuvasti ilmaa kielellään.”. yksi kyistä tuli tutkimaan kameran jalustaa. luikertelu oli kuin hidastetusta elokuvasta. 13/2015 Suomen luonto 27 Välillä kyyt etenivät s-kirjaimen muotoisesti taivuttelemalla hitaasti vartaloaan loiville mutkille ja ottamalla samalla tukipisteitä hangesta. Hyökkääviä kyyt eivät kuitenkaan olleet, vaan luultavasti pitivät kuvaajaa ja kuvauskalustoa osana keväistä maastoa. Nyt tutut hajut ja kosketustuntuma ohjasivat kulkua maan pinnalla. Seuraavana päivänä löysin paikalta viisi harmaata kyytä, joukossa olivat todennäköisesti myös edellisenä päivänä tapaamani neljä yksilöä. Varmasti se olisi livahtanut vaikka takinhihasta sisään lämmön ohjaamana, ellen olisi ajoissa tehnyt hienovaraisia väistöliikkeitä. käärmeet olivat mitä todennäköisimmin viettäneet talven yhtenä myttynä maanalaisessa kolossaan. Hankeen jäivät kevyet painaumat. kyistä kaksi lämmitteli kuusentaimen oksilla ja toiset lipuivat hitaasti hangella kylki kyljessä kiinni. Säikähtäessään kyyt pakenivat kahden tai kolmen metrin matkan
28 Suomen luonto 13/2015 TeksTi ja kuvaT hEikki wiLLaMO vain 15–19 sentin pituinen varpuspöllö on pienin siivekkäistä pedoistamme.. ilman sen pehmeää vihellystä metsä tuntuisi tyhjältä. 28 Suomen luonto 13/2015 PikkuPöllöN Mailla varpuspöllö on pöllöperheen pienimmäinen
lidman kertoi elämästä metsässä ja saatteli minut sen saMailla illan tai aamun hämärässä pikkupöllön saa viheltämällä helposti aivan lähelle. Pidän tästä hetkestä. Usein se ihmettelee kulkijaa pään höyhenet neliömäiseksi pörhistettyinä.. Viivyttelen makuupussin lämmössä. Metsä tuoksuu keväältä ja viimeisiltä sulavilta lumilta. 13/2015 Suomen luonto 29 Metsässä on vielä pimeää, mutta puiden välistä pilkottaa vaaleneva taivas. Se on varpuspöllön hetki. Varpuspöllö istuu kuusen latvanipukassa ja viheltää. yö muuttuu vaivihkaa aamuksi, yksityiskohdat nousevat pimeydestä ja metsä hahmottuu ympärilleni. kanahaukan naapuri yksi tärkeimmistä kirjoista minulle on ollut Hans Lidmanin Helmipöllön metsä (Otava 1964), jonka sain ollessani kahdentoista ikäinen. Mutta vielä pöllö saa olla yksinäisenä tähtenä. On hiljaista, vain pöllö on äänessä. Hyy, hyy, hyy… Pehmeästi, parin sekunnin välein se laulaa väistyvään yöhön ja herättää minut kevyestä metsäunesta. kohta se saisi seuraa ensimmäisestä punarinnasta, sitten laulurastas ja muut liittyisivät konserttiin, ja huhtikuinen aamu raikuisi linnunlaulua
Istahtaa uudelle kuusenlatvalle, kuuntelee sorkkien napsetta ja katkeilevien oksien rasahtelua. Ja viheltää. 30 Suomen luonto 13/2015 laisuuksien äärelle. Se alkaa hienolla kuvauksella pöllön ja hirven kohtaamisesta: Sitten pöllö lentää tikkamaisesti aaltoillen kohti hirveä. ajattelin sitä aarnimetsän pienenä, salaperäisenä saalistajana, jonka kohtaaminen olisi tuskin mahdollista. Naaras siivoaa pesäkoloa saalisjätteistä, joita kertyy puun juurelle lopulta melkoinen läjä. Kuumemmin ja kiihkeämmin kuin aikaisemmin. poikaset huutavat nälkäänsä hyvin korkealla äänellä.. Myöhemmin näin sen muutaman kerran linturetkilläni, mutta vasta maalle muutettuani siitä tuli tuttu: se asettui luontevalle paikalleen kanahaukan naapuriksi. Haukkametsissä vietetyt yöt paljastivat varpuspöllön niiden vakioasukkaaksi. Pehmeät vihellykset herättivät minut kevätaamuina, syksyisin vaeltavat linnut piristivät pimeneviä iltoja voimakkailla, falsettiin nousevilla huudoillaan, joita oli vaikea uskoa niin pienestä linnusta lähteviksi. kirjan lukemisen aikaan linnut alkoivat kiinnostaa minua toden teolla, mutta varpuspöllö tuntui tavoittamattomalta. Kireämmin, nopeammin. Pesiä löytyi vain muutama; koko kesäkauden pieni pöllö piilottelee hämmästyttävän hiljaisena. yksi kirjan luvuista käsittelee varpuspöllöä
kun tarkkaavaisuus herpaantuu hetkiseksi, jokin pikkulintu päätyy päivän ateriaksi. Varpuspöllöllä itsellään on riski joutua isompien petojen ravinnoksi. Miten se ilmestyy hämärässä lähilatvukseen, sukeltaa alemmas oksalle ja viheltää – kuumemmin ja kiihkeämmin. Pihoilla ne hämmästyttävät ihmisiä pelottomuudellaan: lepäilevää lintua saa joskus katsella vain muutaman metrin päästä. Silmät palavat keltaisina ja vihellys kaikuu kireämmin, nopeammin… Lintumaailman pikku Myy Varpuspöllössä viehättää sen pienuus. kun myyrät ovat lumen alla tavoittamattomissa, pikkulintuja on vähän ja varastotkin ovat umpijäässä, pöllön on tartuttava jokaiseen tilaisuuteen. Pikkulintujen keskuudessa pöllön ilmestyminen nostattaa kiihkeän varoitus äänten kuoron, joka vaimenee vähitellen, vaikka saalistaja jäisikin paikoilleen. Pöllön taktiikka on onnistunut. Ulkonevat kulmat lisäävät pistävänkeltaisen katseen tuimuutta.. vaeltavia varpuspöllöjä näkee syksyisin myös päiväsaikaan. lintu on vain 15–19 sentin mittainen ja painoakin on vain runsaat puolensataa grammaa, mutta jotenkin se on kokoaan suurempi. 13/2015 Suomen luonto 31 Vuosien varrella olen houkutellut pöllön monta kertaa lähelleni matkimalla ja saanut kokea lidmanin kuvaaman hetken. Se pörhistää höyhenet, jolloin pää muuttuu miltei neliskulmaiseksi. Sen rohkeus ja pistävä katse kertovat hurjuudesta, jota ihmettelin eräänä talviaamuna pöllön iskettyä käpytikan. Se on löytynyt kaikkien suomalaisten pöllöjen ruokalistalta, mutta toisaalta emo puolustaa rohVarpuspöllöllä itsellään on riski joutua isompien petojen ravinnoksi. Monet varpuspöllöt siirtyvätkin talvimetsästä asutuksen piiriin ruokintapaikkojen pikkulintuja verottamaan
Meno oli hurjimmillaan poikasten jätettyä pesäkolon, sitten emo ohjaili omansa mäen taakse ja huuhkajat saivat rauhan. Metsä tuntuu kovin tyhjältä ilman sen läs näoloa, keväistä soidinviheltelyä, latvassa pyrstöään nykivää siluettia tai syksyistä falsettia. Varpuspöllö tuli vähitellen tärkeäksi osaksi metsän tunnelmaa. Sen tavoille kuitenkin oppii. laskevan auringon säteet osuivat metsän reunaan ja maalasivat pesäkoloa ympäröiviin puihin oranssinhehkuisia läikkiään. katselin läheltä, kun pienet pöllöt asettuivat kerran huuhkajavuorelle pesimään. Paikka oli hieno, ja päivystin siellä monta hyttysten ininän täyttämää yötä. Pienen pöllön katseessa on samaa tinkimättömyyttä, rohkeutta, periksiantamattomuutta ja hurjuutta kuin muumien pienessä kaverissa. Vaikka olen oppinut varpuspöllöjen tavoille, ei pesän etsintä ole tuottanut läheskään aina tulosta. 32 Suomen luonto 13/2015 keasti omiaan. Naaras paloittelee lentopoikaselle koiraan tuomaa myyrää.. Vuosi metMeno oli hurjimmillaan poikasten jätettyä pesäkolon. Naaras kävi armottomasti lähelle osuneen huuhkajan kimppuun, teki päätä hipovia syöksyjä ja taisipa iskeä joskus osumankin. Siinä on sisaruspari, joka pärjäisi metsässä. Pieni pöllö kiinnostaa, se kuuluu metsääni. toukokuinen myrsky kaatoi pesäpuun, mutta pöllöpari muni uudet munat vieressä olevaan pönttöön ja saatteli maailmaan joukon terhakoita pöllönalkuja. Nykyisin katselen jokaisen kohdalle osuneen kolopuun alusen pesinnästä kertovan jätekasan toivossa ja kor vakin on herkistynyt sekä naaraan että poikasten korkeille kerjuuäänille. Mieleen tulee aina Pikku Myy, joka ei varsinaisesti ole ihminen, mutta ihmisen mielikuvituksen tuote kuitenkin. Neljännesvuosisadan takaiset kokemukset ovat yhä voimakkaina mielessäni. Varon visusti tekemästä eläimille vääryyttä niitä inhimillistämällä, mutta varpuspöllön kohdalla se on vaikeaa. talvella pöllöjä ei umpimetsässä juuri tapaa, ja pesimäaikaankin kohtaamiset ovat harvinaisia. Tunnelmanluoja yhden varhaisimmista pesistä löysin kuuseen hakatusta kolosta aivan pienen hakkuuaukon laidasta. Ja mikä sopivinta, Myy on toisen muumisuosikkini Nuuskamuikkusen sisko
13/2015 Suomen luonto 33 varpuspöllö luonnollisessa koossa. 13/2015 Suomen luonto 33. painoa linnulla on puolensataa grammaa ja pituutta 15–19 senttiä
lopulta ajattelin, että ne majailevat jossain suojelualueen ja kirjan metsälle asettamieni rajojen ulkopuolella. Tämäkin nuori luuli osaavansa lentää mutta huomasi matkalla, ettei osannutkaan. 0500 209 630, www.tunturikeimio.fi, MUONIO Pesän etsintä ei ole tuottanut läheskään aina tulosta. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik Elfvik mainos 5x5.indd 1 18.9.2009 14:31:14 Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, Laajalahti, Espoo puh. Pöllöt olivat kyllä paikalla aivan laavupaikkani tuntumassa, mutta mitään pesimiseen viittaavaa en nähnyt enkä kuullut. Luontoretket saaristoon Mökit, pyöräily, kalastus www.saaristovaraus.fi 02-410 6600 Yhdistelmämatka luonnosta ja nostalgiasta nauttiville Jos kaipaa matkalta luonnonrauhaa ja kauneutta, nostalgisen Koguvakylän tarinoita, hiljaisia merenrantoja sekä valmismatkan helppoutta, tämä on sinun matkasi. Katso matka ohjelma ja lähde mukaan www.saaretar.eu Lisätietoja info@saaretar.eu tai puh +358 40 181 3316 Nostalginen Muhu ja suosittu Saarenmaa 29.6.–4.7.2015 KOE SAARISTOMERI MERIKAJAKILLA AAVAMEREN RÄÄTÄLÖYDY AAVAMEREN RÄÄTÄLÖYDYT T RETKET AMMATTITAIDOLLA RETKET AMMATTITAIDOLLA MEILTÄ MYÖS PERUS MEILTÄ MYÖS PERUS–– JJA A JATKOKURSSIT, VÄLINE JATKOKURSSIT, VÄLINE-MYYNTI JA VÄLINE MYYNTI JA VÄLINE-VUOKRAUS VUOKRAUS .fi Welhonpesä Katso nettikauppamme osoitteessa welhonpesa.fi -Kanootit ja kajakit -Varusteet -Vesitiiviit pussit ja kotelot Tukevat Sit-On-Top kajakit luontokuvaajille Welhonpesä oy puh/fax 09-8798886 email: welho@nettilinja.fi Kauppakuja 10, 01800 Klaukkala Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, Laajalahti, Espoo puh. n. Neljä opastettua retkeä – kaksi Muhussa ja kaksi Saarenmaalla. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik Elfvik mainos 5x5.indd 1 18.9.2009 14:31:14 sässä -kirjaa (Maahenki 2012) tehdessäni en löytänyt pesäkoloa millään ja lopulta luovuin toivosta. kesäpäivänseisauksen aikaan lentopoikue ilmaantui viereiselle mäelle kahden yön ajaksi. varpuspöllön poikaset hyppäävät pesäkolostaan lentokykyisinä. Viimein sain hienon kattauksen suoraan leiriin. Hyvien muistojen kirjaan kirjattiin uusi pitkä luku. Se tarrasi oksaan, roikkui siinä hetken ja pudottautui varvikkoon. 34 Suomen luonto 13/2015 Luonnon rauhaa luonnossa liikkujalle! p
13/2015 Suomen luonto 35 SLL_Yritys_ilmoitus_SuomenLuonto_220x297mm_K.indd 1 25.2.2015 10.11
36 Suomen luonto 13/2015 aSuNtOMES Sut ensin arvioitiin tontti, sitten rakennettiin pöntöt. TeksTi aLicE karLSSON / kuvaT TiMO vESTEriNEN liNtuJEN 36 Suomen luonto 13/2015. katsojia alkoi tulla heti ripustamisen jälkeen
13/2015 Suomen luonto 37 aSuNtOMES Sut 13/2015 Suomen luonto 37 Suomen Luonto osti luumäkeläiselle tontille 30 Urpo koposen suunnittelemaa ja pertti Leppäsen rakentamaa linnunpönttöä. Ennen ripustusta koponen merkkaa pöntöt omalla koodillaan seurantaa helpottamaan.
harkittu valikoima Maastoauton takaluukut pamahtavat auki ja hangelle alkaa tömähdellä linnunpönttöjä. koposelle jää päällysmiehen rooli. Erilaisia elinympäristöjä on useita: pohjoispuoli on enimmäkseen mäntykangasta, keskikohta hedelmällistä omenaja päärynäpuulehtoa ja etelälaita sekametsää komeine lehtikuusineen. pertti Leppänen verstaallaan karhulassa. kottarainen, käenpiika, tervapääsky, pikkuvarpunen, puukiipijä, västäräkki, tiainen, kirjosieppo, harmaa sieppo, punarinta, leppälintu – käki... Siellä se poistaa yhden isäntälinnun munista ja munii omansa tilalle”, koponen kertoo. punarinta sai kaksi erimallista pönttöä. ”Pönttö on leppälinnulle, käen ylivoimaisesti yleisimmälle isäntälajille. toinen on lautaa ja toinen on sorvattu pieneen pölkkyyn. Näin kosteus valuu ulos eikä jää pesään. toinen isoaukkoinen pönttömalli on tarkoitettu leppälinnulle ja käelle. Tämä kiinnitettiin romuvajan seinään. Tässä syntyy tuulihaukan pesälaatikko. koposen kaulalla on harmaasiepolle suunniteltu asumus. talkoot voivat alkaa. ”älähän hätäile”, karhulalainen ornitologi Urpo koponen toppuuttelee. Puolen hehtaarin maapala on puskenut aikoinaan myyntiin vihanneksia, hedelmiä ja kukkia, mutta on uinunut Ruususen unta jo puoli vuosisataa. kirjurina toimii talon emäntä Helena Vikstedt. Eihän käki tee pesää, mitäs tämä merkitsee. tikkaille nousijaksi koponen on värvännyt tutun luumäkeläisen miehen pertti Viinikan. ”lentoaukon läpimitta pitää olla seitsemän senttiä, että käki mahtuu sisään. Ennen luultiin, että lintu kurkottaa kaulansa sisään ja pudottaa munan nokallaan, mutta ei se niin käy.” kirjosiepolle sopiviin pönttöihin voi pesiä myös talitiainen. Punarinnalle leppänen on tehnyt kaksi vaihtoehtoa. Mestari on tehnyt suunnitelman: tälle tontille mahtuu 30 pönttöä 12 lintulajille. pertti viinikka kiinnittää helena vikstedtin kanssa puukiipijän pönttöä.. 38 Suomen luonto 13/2015 kevät on päässyt jo vauhtiin maaliskuun alussa, mutta luumäen Jurvalassa on vielä puoli metriä lunta, kuten ensimmäisen Salpausselän etelärinteellä tapaa näihin aikoihin olla. Hetkinen. ”käki säikäyttää leppälintunaaraan haukkamaisella olemuksellaan ja pääsee käymään pesällä. kaikissa pöntöissä on avattava vesivanerinen katto, joka on hieman leveämpi kuin pönttö. aamu valkenee pilvisenä täällä Eedeniksikin kutsutulla puutarhatontilla. Uutta muotoilua ja kokeiluja koposen hovihankkija, puuseppä pertti Leppänen on tehnyt huolellista työtä. kiinnitysnaru kulkee takaseinään nikkaroidussa kujassa. Näitä perusmalleja mahtui tontille neljä. Pitäähän käki saada taas voimallisesti karjalan maille kukkumaan – ja muuallekin.” lintu on koposen mukaan huolestuttavasti vähentynyt. asuintalon lisäksi tonttia pilkkovat pihasauna, aitta, romuvaja ja ulkohuussi. ”Harvoin miulla on näin hyvää miehitystä ollut”, hän myhäilee. Viime joulukuussa tontin sopivuus pönttölinnuille kartoitettiin ja se todettiin ihanteelliseksi. Molemmissa on iso suuaukko ja ne sisustetaan valmiiksi seinäsammalella. käki. Pohja on upotettu seinien sisään ja sen kulmiin tai keskelle on porattu pieni reikä
lintujen mieltymyksiä on myös kunnioitettu. ”Sisällä on lisäksi portaat, että linnut pääsevät kiipeämään lentoaukolle, ja katossa on lippa, sillä pääskyt ovat tottuneet tekemään pesänsä räystäiden alle.” Punarinta pääsee valitsemaan kahdesta pönttömallista, samoin harmaasieppo, joka saa avonaisen katolla varustetun yksiön. käenpiian pöntön pohja on valmiiksi koverrettu, jotta munat pysyvät pesämaljassa, myös multa–sahajauhoseos muotoillaan koveraksi. käenpiialle riittää ripaus mullansekaista sahajauhoa, mutta tervapääskylle sitä laitetaan pari kunnon kourallista. ”Saattaa näyttää, että asumus on pe13/2015 Suomen luonto 39 Osa pöntöistä sisustetaan, materiaaleina ovat sammal ja sahanpuru.. kummatkin pöntöt ovat järeitä ja ne ripustetaan mahdollisimman ylös. ”linnulla on leveät hartiat eikä se sovi menemään kotiinsa ellei aukkoa vähän laajenna sivusuunnassa”, koponen selittää. 13/2015 Suomen luonto 39 Punarinnan pöntön lisäksi koponen tekee sisutuksen myös käenpiialle ja tervapääskylle. tervapääsky saa puolestaan hienon vaakaovaalin muotoisen lentoaukon
Myös kottarainen ja tervapääsky ovat hyvin mahdollisia.” Vaikein lajeista on punarinta, mutta onhan työssä oltava aina myös haasteita. Vuosittaista puhdistamista vaativia pönttöjä jää siis 26. Numerointi palvelee koposen omaa seurantaa. Siinä on veranta! ”Näin estetään käpytikan, närhen ja harakan pääsy pesälle”, koponen sanoo. koponen saattaa lisäksi rengastaa linnut. Seuraavalla vuosikymmekäenpiian pönttö kiinnitetään korkealle. työ lintujen hyväksi alkoi vaatimattomasti. ”kun auton perävalot häviävät näkyvistä, sinitiainen ja talitiainen ovat jo tutkimassa, että oho, nyt tuli kunnon kämppä.” kokemuksen kertomaa koposen pönttöarkkitehdin ja maankäytön osaamisen takana on 46 vuoden mittainen rengastushistoria. kokemuksen mukaan katselmukset alkavat heti. Muissa pesitään, mutta yhdessä on vain papanoita.” Myös västäräkille on erikoispönttö. Silloin voi huomata, että yksi niistä toimii käymälänä. Pikkuvarpuselle koponen on suunnitellut vaakatasoisen laatikon, jossa lentoaukko on toisessa sivussa. Monen tunnin puurtaminen tuntuu lihaksissa ja nivelissä, mutta mieli on auvoinen. koposen mukaan kaikkiin pönttöihin on mahdollista saada asukas jo ensimmäisenä keväänä, mutta vähintään puolet asutetaan heti. Pöntöt ovat paikoillaan ja jokaisen pöntön kyljessä loistaa kirjaintunnus ja numero. ”Mitenhän se onnistuu, kun ei ole hommaa tullut koskaan tehtyä”, koponen virnistää. Siksi sille voi laittaa samalle seinälle neljä viisikin pönttöä. tarkistukset tehdään vähintään kerran pesimäaikana. pöntön pohja on kovera, ja se vuorataan ohuella kerroksella mullansekaista purua.. lukemattomat pesätarkastukset ovat antaneet osviittaa siitä, mikä millekin lajille on mieleen. ”tätä pönttöä ei saa puhdistaa koskaan”, koponen varoittaa. koponen avaa takaseinän ja esittelee: ”lintu tekee toukokuussa pesueen perähuoneeseen ja toisen heinäkuussa etummaiseen huoneeseen.” tämä asumus edellyttääkin siivoojaa. ”Jos sen tekee, pikkuvarpunen vaihtaa oitis maisemaa ja saattaa mennä kymmenen vuotta ennen kuin se palaa.” Pikkuvarpunen tekee pöntön sisään hienon heinätunnelin ja käyttää sitä parhaassa tapauksessa koko elämänsä. ”Vastäräkki salaa pesäpaikkansa mielellään, joten etuseinä toimii myös näkösuojana. ”kun puhdistan västäräkin pesän välillä, se elelee pesyeensä kanssa aina peräkamarissa.” Tarjolla kunnon kämppiä Monivaiheinen urakka on ohi. On tehty työtä luonnon hyväksi. Huoltoon kuuluu myös puhdistaminen. ”1960-luvulla Suomessa oli vielä metsiä, joten ei tarvinnut laittaa pönttöjä kuin pöllöille. 40 Suomen luonto 13/2015 doille helppo nakki, mutta se jäljittelee harmaasiepon mieltymyksiä.” Harmaasieppo tekee luonnossa pesänsä mitä kummallisimpiin paikkoihin, jopa parvekkeen kukkalaatikkoon. katto vain auki ja katsotaan, mitä pöntössä on. talkooväellä on hymy herkässä. tontin 30 pöntöstä neljään ei kosketa: tervapääskyt ja pikkuvarpuset saavat pitää pahnansa. ”lintu on yhdyskuntaeläjä. Esimerkiksi sinitiaisella ja kuusitiaisella on yhteinen koodi P (Parus) ja kirjosiepolla F (Ficedula). ”Varmimpia asukkaita ovat sinitiainen, kirjosieppo, talitiainen, kuusitiainen ja leppälintu. linnulle pitää pihassakin aina kääntää selkä, jotta se pääsee livahtamaan pesäänsä.” Västäräkin asumus on valikoiman hulppein: pikku talossa on keittiö ja kamari
sinitiainen 18. punarinta 4. kirjosieppo 29. 4 10 30 14 15 16 17 29 28 18 26 1 5 8 9 13 6 12 11 2 7 3 25 27 24 23 21 20 22 19 1 cm = 10 m mittakaava 1:1000 11. sinitiainen 8. punarinta 23. harmaasieppo 28. kottarainen 17. kuusitiainen 19. pikkuvarpunen 13. keskellä seinää on ikkuna-aukko. kirjosieppo 30. puukiipijä 26. Etualalla on vanha päärynäpuu. sinitiainen 9. harmaasieppo 10. Takana viinikka sovittelee harmaasiepon pönttöä. koponen täyttää punarinnan pöntön ääriään myöten seinäsammalella. leppälintu/käki 3. tervapääsky 24. tervapääsky 22. kirjosieppo 7. kirjosieppo 27. Taustalla kiinnitetään sinitiaisen pönttöä, jonka voi laittaa hyvin matalalle. västäräkki Pinta-ala 0,5 hehtaaria. Jurvala Luumäki Saman tien kun talkooväki poistuu, tiaiset ovat jo tutkimassa pönttöjä. leppälintu/käki 2. kottarainen 15. käenpiika 21. sinitiainen 6. pikkuvarpusen kaksiot laitettiin aitan päätyyn. 13/2015 Suomen luonto 41 1. kirjosieppo 5. sinitiainen. käenpiika 20. pikkuvarpunen 12. kuusitiainen 25. oMAKotItAloN PIhAN MAKSIMIPöNtötyS kottaraiset saivat kolme pönttöä liki toisiaan. punarinta 14. västäräkillä on nyt salainen sisäänkäynti. kottarainen 16
Otamme talteen jäteveden sisältämän biolietteen ja kompostoimme sen turpeen kanssa kasvuvoimaisiksi multatuotteiksi. kun pöntön naru on solmittu, se kiristetään kopauttamalla nyrkillä kattoon. VidEo Tervapääskyn pönttö kiikutettiin mahdollisimman ylös komeaan lehtikuusen. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. Katso myös video: Urpo Koponen esittelee pönttöjä: www.suomenluonto.fi/videot. ”isot haukat kuten kanahaukka, hiirihaukka ja mehiläishaukka tuskin hakeutuvat koskaan pönttöön. 09 156 11 (vaihde) Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi Voit hakea multaa myös itse omalla henkilöauton peräkärryllä • Viikintie 35 Helsinki • Kilpilahdentie 241 Kulloo • Ämmässuontie 8 Espoo, Sortti-asema HSY valmistaa Metsäpirtin multatuotteita ympäristöä ja neitseellisiä raaka-aineita säästävällä ratkaisulla. Suomen Luonto seuraa asuntomessujen onnistumista nettisivuillaan. ”kun lehtöpöllön pöntöstä oli lahonnut katto, oli mustarastas tehnyt sinne pesän. Katso lisää: erämessut.com Eräja vapaa-aikamessujen juhlavuosi, Tervetuloa! Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.suomenlintuvaruste.com, lintuvaruste@birdlife.fi, p. Ennen myös ajateltiin, että pönttölintuja on noin 30, mutta koponen on kollegoineen suunnitellut 80 erilaista pönttöä ja saanut niihin pesimään 57 lintulajia. 42 Suomen luonto 13/2015 nellä tilanne muuttui ja kaikki kololinnut alkoivat tarvita pesäpaikkoja. On myös hauskoja sattumuksia. Ja merikotka. Ja seuraavana vuonna samassa paikassa pesi metsäviklo.” kaikista linnuista ei tule pönttöpesijöitä. Sille saisikin tehdä valtaisan mökin.” Myös taidokkaat pesänrakentajat kuten peippo pysynevät jatkossa koivun latvassa korkealla omissa rakennelmissaan. 09-386 7856 • Kiikarit • Kaukoputket • Jalustat • Lintukirjat • Linnunpöntöt • Lentoaukon pellit • Törmäyksen estävät haukkasilhuetit • Linturuokinnat. Toimitamme multaa Uudenmaan alueelle. n Lue lisää erikoispöntöistä ja pönttöjen mitoista nettisivuiltamme
Von Koren on puheissaan armoton: ”lajevski on kiistattoman vahingollinen ja yhtä vaarallinen yhteiskunnalle kuin koleramikrobi. hänen hukuttamisensa on ansio.” Von Koren on myös parhaan kirjallisuuden ystävä ja myöntää ihmisen tietoisuuden ainutlaatuisen aseman universumissa: ”Entä Romeo ja Julia. lajevski on epämääräisessä avoliitossa sekoileva toimeton tunari. tai esimerkiksi Puškinin ukrainan yö. Von Koren, hänen hillitön kriitikkonsa, on puolestaan huippukyky, Darwinin lajien synnyn ääritulkinnan sisäistänyt eläintieteilijä, joka on viime aikoina kunnostautunut meduusojen embryologiaa käsittelevässä tutkimuksessa. tšehovin alakuloisen humoristisessa fiktiossa ihmispolot potevat irrallisuuden, tarpeettomuuden ja kykenemättömyyden vaivoja. Kaikissa teissä piilee tuhoava riivaaja. Juuri samalla tavalla te ajattelemattomasti tuhoatte ihmisen, eikä maan päälle kiitos teidän kohta jää uskollisuutta tai puhtautta sen paremmin kuin uhrautumisen kykyäkään. SUS a n n a KE KK o n En H u rm e 13/2015 Suomen luonto 43 Juha Hurme on ohjaaja ja kirjailija Tampereelta. Ihmisluonnon suojelu. Puolijuoppo piirilääkäri Astrov paljastaa näytelmän alussa varsinaisen intohimonsa: uusien metsien istuttamisen ja ikimetsien suojelun. Astrovilla on rohkeutta viitata yliyksilölliseen sadan, kahdensadan ja tuhannen vuoden tulevaisuusnäkymään, aikakauteen, josta kulloisetkin nykyeläjät – ja vain he – ovat vastuussa. Astrovin purkausta seuraavassa keskustelussa edistyksellinen Jelena Andrejevna kytkee luonnon ja ihmisluonnon: ”te kaikki tuhoatte ajattelemattomasti metsää eikä maan päälle kohta jää mitään. n Vanja-Enon suomennos Martti Anhava (1999) ja Kaksintaistelun suomennos Ulla-Liisa Heino (1978). toisaalta tšehov kykeni purkamaan kokemuksensa vierailustaan Sahalinin vankilasaarella ennakkoluulottomana ja edistyksellisenä sosiologisena tutkielmana ihmisoikeuksista ja etenkin niiden puuttumisesta teoksessaan Sahalin (1895). Näennäisen naturalistiset ja uskottavat tilanteet muuntuvat hänen sommitelmissaan kuin huomaamatta sanataiteen avantgardeksi: rohkeiksi impressioiksi, abstraktioiksi ja absurditeeteiksi. ... te ette sääli metsää, ette lintuja, ette naisia, ette toinen toisianne…” LaajaSSa novellissa Kaksintaistelu tšehov heittää peliin Mustan meren rannalle vastakohtaparin lajevski – von Koren. hän kytkee lyhytnäköisiin tuhohakkuisiin eläinten ja lintujen eli koko ekosysteemin tärveltymisen ja maisema-arvojen ränsistymisen sekä ilmaston järkkymisen. 11/2014 Suomen luonto 43 anton tšehov (1860–1904) ei ollut kulttuurihörhö vaan koulutukseltaan sekä ammatissakin toiminut lääkäri ja monipuolisesti myös luonnontieteisiin tutustunut ajattelija. Astrov tuomitsee avohakkuut ja hitaasti uudistuvan luonnonvaran älyttömän tuhlaamisen. Ehkä juuri siksi hän on modernin näytelmäja novellitaiteen suuri uudistaja. NäyTELMä Vanja-eno oli tuberkuloosiin kuolleen kirjailijan lyhyen elämän varsinainen päänvaiva; hän punnersi visaisen aiheen parissa kahdeksan vuotta. luonnon täytyy tulla ja kumartaa maahan asti.” Pukarien kaksintaistelu raukeaa kuitenkin humoristiseen ja verettömään tasapeliin ja molemminpuoliseen sarastavaan ymmärrykseen ja hyväksyntään. Venäläinen mestari antaa meille luonnon ja ihmisluonnon kysymyksistä kiinnostuneille tuoreravintoa sadankymmenen vuoden takaa
TeksTi Mirva UOTiLa / kuvaT LaSSE kUrkELa ja hEikki kUrkELa (hENkiLökUvaT) 44 Suomen luonto 13/2015. 44 Suomen luonto 13/2015 Minkä nuorena oppii Lasse kurkela, 11, viettää tavallista viidesluokkalaisen pojan elämää, mutta hän on myös maineikas luontokuvaaja
kaksikko on liikkeellä kevyellä varustuksella: lassen kamera objektiiveineen ja jalustoineen painaa nelisen kiloa. 13/2015 Suomen luonto 45 lasse kurkela on kiertänyt kuvausmatkoilla ympäri Suomea ja Pohjois-Norjaa. Suomussalmella 2012 Lasse pääsi kuvaamaan piilokojusta karhunpentujen telmimistä. Hänen parhaat kuvansa ovat sijoittuneet lontoon luonnontieteellisen museon ja BBC:n järjestämässä Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa, ja en simmäinen oma valokuvanäyttelykin on takana. Varsinaisilla erämaan kuvausmatkoilla rinkka voi painaa jopa viisitoista kiloa. tänään lasse ja hänen isänsä Heikki kurkela ovat matkalla Espoon Glimsinjoelle etsimään koskikaroja. 13/2015 Suomen luonto 45 Lasse kurkelan mielestä luonnossa liikkumisesta ja hyvästä luontokuvasta syntyvä ilo kertautuu, kun kuvia saa myöhemmin katsella ja valikoida kilpailuihin.. Hän kantaa kameraa tottuneesti ja kulkee sen kanssa sujuvasti hangessa
Välillä hän pysähtyy ottamaan kuvan. Häntä kiehtoo suurpetojen arvaamattomuus ja oma tahto. isä antoi Heikille kiikarin ja kameran, ja Heikki on puolestaan tutustuttanut luontokuvaukseen omat lapsensa lassen sekä tämän sisarukset Annin ja tommin. 46 Suomen luonto 13/2015 wildlife photographer of the year 2013 -kilpailussa palkittua susikuvaa Lasse odotti kolme yötä piilokojussa. Päivä on pilvinen, eikä kuvauspaikka ole Pohjois-karjalan ja kainuun erämaista kiinnostuneelle lasselle kovin erityinen, mutta kun hän pääsee kameran taakse, innostusta ei tarvitse epäillä. Vaikka tällaiset kuvausretket ovat enimmäkseen odottelua, kojun tunnelma on aina jännittävä. lasse aloitti luontokuvaamisen pienellä pokkarilla mutta siirtyi pian järjestelmäkameraan.. kuvaajan on oltava kaiken aikaa valmiina. ”Hienoimpia kuvauspaikkoja Suomessa on ilomantsin lähellä oleva susikoju”, lasse sanoo, ”Sinne tulee usein susia, ja ne näkyvät kojusta hyvin.” kaikkein mieluiten lasse kuvaakin juuri karhua, ahmaa ja sutta. Se niiailee nykivästi kaukaisella kivellä. ”Nuo ovat sellaisia muistokuvia, mitä meillä on tapana ottaa lähestyessämme kohdetta”, Heikki-isä sanoo. Lapselle paras kamera tämänkertainen retki poikkeaa tyypillisestä luontokuvauskeikasta siten, että kohdetta ei tarvitse etsiä kauaa. Perheen kuopus lasse on hurahtanut kuvaamiseen eniten. lasse lähestyy koskikaraa kissamaisesti vaanien. hornøyan saarella Norjassa Lasse on käynyt jo kolmesti. ”Jos lintu vaikka säikähtää ja lentää pois, jää kameraan kuitenkin jotain.” luontokuvaus kulkee kurkeloilla suvussa. Nokoset kuvauskojussa. Viitisen vuotta sitten hän ehdotti Heikille ensi kerran, että he lähtisivät pidemmälle kuvausmatkalle, ja kaksikon toinen piilokojuretki jäi mieleen erityisenä kokemuksena. ”ikinä ei tiedä, koska eläimet tulevat vai tulevatko ne ollenkaan”, lasse sanoo. ”Ne tulevat paikalle vain, jos ne haluavat tai jos ne ovat kiinnostuneita.” Suomalaisia suurpetoja voi käytännössä kuvata vain piilokojuista. Vaikkei retkeltä saatu muistikortille ikimuistoisia kuvia eikä kojussa tapahtunut mitään poikkeuksellista, siellä lasse muistaa todella innostuneensa kuvauksesta. Heikin mielestä on tärkeää tarjota lapsille mahdollisuus luontoharrastuksen aloittamiseen, ja perhe onkin retkeillyt luonnossa ahkerasti. koskikara näyttäytyy jo parin minuutin kulkemisen jälkeen
13/2015 Suomen luonto 47 13/2015 Suomen luonto 47 Heikki opasti lassen alkuun kameran käytössä ja kuiskaili kuvaustilanteissa neuvoja kameran asetuksista. Pian se hypähtää aivan viereiselle kivelle. Hän tietää, minkälaisilla paikoilla koskikaroja voi havaita: joki ei saa olla liian syvä ja veden pitää virrata. ”Jossain vaiheessa aloin miettiä, miksi minulla pitäisi olla kuvausmatkoilla parempi kamera. Lasse napsii kuvia jo lähestyessään kohdetta. lasse lähestyy jälleen väijyen. Perheen kuopus Lasse on hurahtanut kuvaamiseen eniten.. kuvausmatka jatkuu pitkin joenvartta tiheän jännityksen vallassa. tällä kertaa hän pääsee lähelle rantaa häiritsemättä linnun touhuja. koskikara on lasselle tuttu laji ja sattumalta myös hänen ensimmäinen kunnollisella järjestelmäkameralla kuvaamansa lintu. päivän paras kuva syntyi toisella yrittämällä. Päätin antaa lasselle käyttöön meidän ykköskameran, ja tämä näkyi pian myös kuvissa.” päivän parhaat kuvat lintu lennähtää joen yläjuoksua kohti, ja sitä on tietysti seurattava. 13/2015 Suomen luonto 47 Saimaannorpan kuutti tervehti Lassea Linnansaaren kansallispuistossa 2014. koskikaraa toiveikkaasti etsivän kuvausseu rueen silmissä oksanpätkät ja lumiset pikkukivetkin alkavat jo muistuttaa lintua, kunnes oikea koskikara lennähtää kiven nokkaan. Muutaman vuoden kuluttua lasse jo kuiskaili neuvoja hänelle
Joskus tulevaisuudessa lasse toivoo pääsevänsä kuvaamaan tyynenmeren Galápagossaarille. kurkelat tekevät vuosittain monia tämänkaltaisia kotimaanretkiä, mutta nuorta valokuvaajaa eniten kiinnostavien kohteiden perässä on lähdettävä kauemmas. ”Me lähetetään yleensä opettajalle kuvia, jos ollaan oltu vaikka viikonloppuna liikkeellä. n Katso lisää Lassen kuvia osoitteesta lassekurkela.kuvat.fi. 48 Suomen luonto 13/2015 kara on voinut saapua Glimsinjoelle talvehtimaan Pohjois-Norjasta saakka, mutta siinä se nyt poseeraa kuin vanhalle tuttavalle. 11-vuotiaan pojan elämää kuvausharrastuksen ulkopuolella lasse viettää normaalia 11-vuotiaan pojan elämää. tästä tilanteesta lasse napsii päivän parhaat kuvat. haaveiden galápagossaaret tällä kertaa kuvausretkellä tulee vastaan kaksi koskikaraa ja yksi palokärkeä muistuttava lintu, josta ei ehditä ottaa kuvaa. kavereille ja tietokonepeleillekin jää aikaa. 48 Suomen luonto 13/2015 isä epäilee, että tämän nopean tilannekuvan syntyä auttoi pojan tietokonepeleissä harjaantunut käsi. tämän vuoden päällimmäisiä kuvausteemoja lasselle ovat susi ja kuukkeli. ”Mites lasse mennäänkö tänä vuonna Norjaan?”, Heikki kysyy. koulukaverit eivät juuri kommentoi luontokuvausharrastusta, mutta pitävät kyllä itse kuvista. Hän harrastaa partiota toimen Pojat -lippukunnassa ja pitää kalastuksesta ja laskettelusta. koulussa lasse saa kiitettäviä ja erinomaisia arvosanoja. Sitten niitä katsotaan luokan kanssa tunnilla.” kun lasse piti ensimmäisen 40 valokuvan näyttelynsä kauniaisten kaupungintalolla, luokka kävi yhdessä katsomassa sen. Biologian ja maantiedon arvosana on kymppi, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa eniten historia. Tämäkin kohtaaminen palkittiin wildlife photographer of the year 2013 -kilpailussa.. kuu nousi ruotsin Lapissa marraskuussa 2012 kolmelta iltapäivällä. ”No varmaankin”, lasse vastaa ovelasti
”On tullut muutamia erittäin hyviä vinkkejä, joista ainakin pari on mennyt suoraan eteenpäin poliisille”, kertoo puheenjohtaja Risto sulkava. Palveluun voi ilmoittaa salametsästyksestä, halutessaan anonyymisti. kun metsästäjät kulkevat maastossa aseineen, luontoilijat tekevät heistä ilmiantoja, muka salametsästäjiä liikkeellä. yksi yleisimmistä saaliista on hirvi. Mitä tarkoittaisi toiminnanjohtajan idea urakoida Wildleaks turvoksiin. Se edellyttää riittävän vakavaa rikosepäilyä, ja tiedon antaa operaattori. kejonenkin osallistui keskusteluun. haLUSiT SiiS palvelun tukehtuvan turhiin ilmiantoihin, kysyn. 13/2015 Suomen luonto 49. Onko esimerkiksi sen Pohjois-karjalan piiri eri linjoilla. kysyin sitä piirin toiminnanjohtaja Markku kejoselta, joka on myös liiton valtakunnallisen koulutustoimikunnan jäsen. kun voi ilmoittaa nimettömänä, on helppo tehdä vääriä ilmiantoja.” tahallinen väärä ilmianto on rikos, ja kieltämättä anonyymiys voi lisätä kiusausta sellaiseen. SUOMEN METSäSTäjäLiiTTO ilmoittaa vastustavansa salametsästystä, mutta ovatko sen kaikki kenttämiehet samaa mieltä. Perättömät ilmoitukset pitäisi muokata sellaisiksi, että niitä erehdytään tutkimaan. 13/2015 Suomen luonto 49 V a h tik o ir a Salametsästys ja ilmiannot a n TT i LE in on En / Pro LK Salametsästystä ympäröi vaikenemisen kulttuuri. Suomen luonnonsuojeluliitto aloitti helmikuussa yhteistyön kansainvälisen Wildleaks-palvelun kanssa. uutinen herätti kohinaa somessa. Sama koskee poliisin, tullin ja verottajan ilmiantopalvelimia, joihin voi ilmoittaa rikoksista nimettömästi. vääriN. Pitäisi siis tehdä vääriä ilmiantoja. Eiköhän ruveta urakoimaan tuota juttua turvoksiin”, neuvoi toiminnanjohtaja kejonen Facebookissa. täällä Pohjois-karjalassa tehtiin viime syksynä ilmoitus, että petoyhdysmies on ampunut karhun haaskalta. Poliisi tutki ja juttu oli täysin perätön. ”Poliisi pystyy tarkistamaan, mistä nimetön ilmianto tulee”, kejonen uskoo. Pitäisikö siis myös ne sulkea tai urakoida turvoksiin. ”tämä palvelu kaipaa älyttömästi vihjeitä. Selvillä roskaviesteillä ei olisi merkitystä, ne paljastuvat heti. tähän tulee suora vastaus: ”kyllä!” Perustelut ovat tällaiset: ”Ei salametsästys ratkea nimettömillä ilmiannoilla. ilmiantoon käytetyn koneen yksilöintitiedot annetaan poliisille samoin ehdoin, olipa ilmiantopalvelu poliisin oma, Pelastakaa lapset ry:n tai Wildleaksin. Roskapostia on tullut hyvin vähän. ”Ei tietenkään ole”, kejonen vastasi. MikkO NiSkaSaari Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja. Samoja, joita itse paheksuu. luonnonsuojeluliitossa on oltu tyytyväisiä ensikokemuksiin Wildleaksista
Suomeen päästyään hanhet levähtävät ja ruokailevat ennen kuin matka jatkuu. Pesiminen on parin asia, sillä hanhet ovat toisilleen uskollisia; haudonnan aikana koiras vartioi ja naaras on pesällä. kuten tänäkin vuonna, metsähanhien muutto oli silloin hyvin varhaista. Siellä maa paljastuu varhain ja kevättulva pysyy loitolla. Päämääränä on pesimäpaikka jonkin suon laitametsässä – suurin osa hanhista pesii metsän suojassa. Päämuuttoreitti ylittää ahvenanmaan Selkämeren pohjoisosassa ja jatkaa pitkin länsirannikkoamme. viime kesästä asti niitä on suojannut suomessa metsästyskielto.. Ne lähtevät määrätietoisesti kohti pohjoista. 50 Suomen luonto 13/2015 Jälleen Suomessa kuvaT BENjaM pöNTiNEN / TeksTi aNTTi haLkka kun metsähanhet tuntevat talvimaillaan Ruotsin eteläosissa kevään kutsun, lumi peittää vielä niiden pesimäsuot. Benjam pöntinen kuvasi tämän aukeaman hanhet lapuanjoella ja Pohjanmaan pelloilla viime huhtikuun alussa. Metsähanhet tuovat kevään länsirannikon muuttoreitille ja pohjoisen soille
Vielä 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä metsähanhia ammuttiin yli 6000 vuodessa. rossicus), on Venäjällä runsas, mutta Suomessa läpimuuttaja ja äärimmäisen vähälukuinen tunturi–lapin pesijä. Pyynti ei ole ainoa metsähanhen ahdingon syy. Se koskee myös tämän aukeaman hanhia, sillä lapuanjoen levähdyspaikan kohdalla ylittävä silta sai valituksista huolimatta luvan. Suomeen saapuvat hanhet saanevat olla viranomaisten puolesta rauhassa, kun metsästyskausi elokuussa alkaa. jaTkETaaNkO metsästyskieltoa tänä syksynä. Birdlife Sverigen Anders Wirdheim kertoo, että yhdistys vaatii kieltopäätöstä jälleen kuluvana keväänä. Metsähanhet viivähtävät lakeudella huhtikuun alussa.. luonnoksen mukaan metsästyksen aloituksella on ehtoja. Maaja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne pitkänen kertoo, että ministeriö hyväksyy keväällä metsähanhikannan hoitosuunnitelman ja kiellon jatko päätetään tässä yhteydessä. SUOMESSa pESiviSTä metsähanhista melkein kaikki ovat taigametsähanhia (Anser fabalis fabalis). 13/2015 Suomen luonto 51 ”Hanhet näyttävät yöpyvän joella, kun tulvapeltoja ei enää ole”, hän sanoo. f. Viimeisinä pyyntivuosina jahti siirtyi yhä enemmän pelloille, missä houkutuskuvien ääreen laskeutuneet hanhet ovat helppoja saaliita. Soita muutetaan turvekaivannoiksi ja levähdyskosteikot vähenevät. n Lapuanjoen yösijoilla. ”Jos sää pysyy lämpimänä, ne hädin tuskin pysähtyvät tankkaamaan jatkaessaan muuttoaan kohti limingan niittyjä ja pesimäseutujaan.” Vähän etelämpänä Satakunnassa nähtiin tänä vuonna tuhansia metsähanhia jo ennen maaliskuun puoltaväliä. ”Metsästys eri maissa on varmasti kannan taantumisen tärkein syy Suomessa”, sanoo WWF:n hanhiasiantuntija petteri tolvanen. Väheneminen on ollut niin rajua, että viime kesänä maaja metsätalousministeriö kielsi metsähanhen metsästyksen vuodeksi. Ne kuuluvat siis metsähanhen vähäväkiseen alalajiin, jonka talvikanta on vain noin 50 000 yksilöä. Metsähanhi on harvinaistunut 1990luvun alun jälkeen, ja Suomessa moni suo on menettänyt pesijänsä. luvussa on myös Venäjän hanhia, sillä Suomen pesimäkanta on parin tuhannen luokkaa. toinen alalaji, tundrametsähanhi (A. Ruotsissa metsästyskielto voi olla tuloillaan. Ensimmäiset metsähanhet ilmaantuvat Pöntisen mukaan alueelle huhtikuun alkupäivinä ja viipyvät lapuanjokivarressa useamman viikon. Pesiviä lintuja on yhteensä ehkä 15 000 paria koko maailmassa. Metsähanhen tuntee melko tummasta olemuksesta ja selvistä valkeista reunuksista siiven peitinhöyhenissä sekä oransseista jaloista. kannan pitäisi toipua ja monien hoitosuunnitelman toimien olla käynnissä. kuvapyynti tuli ensin merihanhen ja kanadanhanhen metsästykseen ja korvasi kärsivällisyyttä vaatineen perinteisen metsähanhen pyynnin
Merentutkijat ja ympäristönsuojelijat pohtivat kiivaasti keinoja suojella elämän rikkautta merissä. muoviroskat muoviroskat. Meret kätkevät osan roskista tuntemattomiin syövereihinsä. TeksTi aULi kiLpELäiNEN Vielä viime kesänä nuori 14-metrinen seitivalas siivilöi atlantin aavoilta ruokaansa, pieniä äyriäisiä. Valas ui kuolemaan Chesapeakenlahdelle yhdysvaltojen itärannikolle, eikä sitä voitu enää pelastaa. Osa päätyy lintujen, kalojen, kilpikonnien, hylkeiden ja muiden merinisäkkäiden kohtaloksi. Meret ovat yhä maailman suurin kaatopaikka, jätehuollon kehityksestä huolimatta. 52 Suomen luonto 13/2015 52 Suomen luonto 13/2015 Muoviroskat ovat jo maailmanlaajuinen ongelma. tämä tarina on vain yksi tuhansista. Vahingossa se nielaisi myös dvd-kotelon sirpaleen, joka repäisi sen vatsan. Ekologisten ongelmien lisäksi meriroskat aiheuttavat haittaa kalastukselle, merenkululle, ranta-asukkaille ja turismille. Suuri osa niistä päätyy lopulta meriin ja hajoaa mikrohiukkasiksi ekosysteemeihin aiheuttamaan tuhoa. Se herätti tavallista enemmän huomiota, koska laji on erittäin uhanalainen ja valas tuli tavoistaan poiketen asutulle seudulle matalaan veteen
w EST En d 61 / LE H TiK UV a muoviroskat muoviroskat. 13/2015 Suomen luonto 53 13/2015 Suomen luonto 53 pilaavat meriä karettikilpikonna ja koralleja punaisessameressä
haamuverkot kalastavat jopa vuosikausia irrallaan ajelehtivat haamuverkot ja muut karanneet kalastusvälineet voivat jatkaa pyydystämistä vuosikausia. rochman tutki myrkyllisten kemikaalien imeytymistä muoviroskaan vahvasti kuormitetussa San diegon lahdessa. intian valtamerestä löytyi eniten hylättyjä kalastusvälineitä ja lisäksi muun muassa koneiden osia.” kaikki 10 tutkimusaluetta olivat yli 500 metrin syvyydessä, useimmat yli 1000 kilometrin päässä rannikolta. Hän etsi erityisesti merenalaisten vuorten eläimiä, mutta muutakin tarttui videonauhoille: ”atlantissa näimme kaikkea 1600–1700-lukujen saviruukusta viinipulloihin, nykyaikaisiin kalastusvälineisiin ja muoviroskaan. Roskasta pieni osa on silmin nähtäviä kappaleita ja valtaosa pienenpientä silppua, mikromuovia. Mitä tutkijat, kuluttajat, yhteisöt tai valtiot voivat sitten tehdä merten roskaantumisen estämiseksi. Woodallin ryhmän uusin tutkimus osoitti, että syvänmeren pohjaan kertyy molempia. mikromuoveja on havahduttu tutkimaan vasta muutamia vuosia sitten. ravintoketjuun päästessään myrkyt siirtyvät planktoneista pikkukaloihin ja niistä petokaloihin. niihin kertyi enemmän kemikaaleja kuin kaloihin, jotka söivät meressä uittamatonta muovia tai muovitonta ruokaa. ”Meriroskaa on kaikkialla navoilta päiväntasaajalle, rannikoilta ulapoille ja meren pinnalta pohjasedimenttiin”, Woodall sanoo. Erityisen huolissaan raportissa ollaan äärim mäisen uhanalaisesta havaijinhylkeestä, lämpimien merten valekarettikilpikonnasta, tyynenmeren pohjois osissa harvinaisena elävästä pohjanmerikarhusta sekä eteläisten merten isomeriliitäjästä. Silppuun kertyy muun muassa nikkeliä, lyijyä, polyaromaattisia hiilivetyjä, pcb:tä ja palonestoaineissa käytettyjä bromiyhdisteitä. Eri valtamerten pohjasedimentit sisältävät valtavat määrät erityisesti kuitumuotoista mikromuovia. MIKRoMuoVI hIIPII RAVINtoKEtJuIhIN Esimerkiksi kilpikonnat, korallieläimet ja linnut syövät muovin palasia ja murusia luullessaan niitä ravinnoksi. ”MErTEN MUOvihipUT ovat uusi väylä myrkyllisten kemikaalien kulkeutumiselle ympäristössä”, sanoo meriekologi Chelsea Rochman Kalifornian yliopistosta. 54 Suomen luonto 13/2015 roskankeruuta syvänmeren äärioloissa Englantilainen merija molekyyliekologi Lucy Woodall videoi syvänmeren pohjia lontoon luonnonhistoriallisen museon tutkimusmatkoilla. Meriroskaksi lasketaan vain pitkäikäiset materiaalit, joten jätettä kertyy vuosi vuodelta lisää. m a ry EV a n S / LEH Ti KU Va Er KK i Si ir iL ä rantamaisemaa hondurasissa.. merimuovia syöneille kaloille myös aiheutui maksavaurioita ja merkkejä hormonitoiminnan häiriöistä.” muoviroska imee kemikaaleja vedestä ja pohjan sedimentistä. Roskaantuminen saattaa olla viimeinen isku uhanalaisimmille merellisille lajeille, toteaa kansainvälisen luonnon monimuotoisuussopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) raportti. Maailmanlaajuista, varmaa tietoa roskan lähteistä ja määristä ei ole, mutta monessa maassa tehdään alueellisia tutkimuksia. Merivirtojen kuljettama roska voi myös levittää vieraslajeja uusiin elin ympäristöihin, joissa ne valtaavat alaa alkuperäisiltä kasveilta ja eläimiltä. Muovirengas kuristaa merileijonan kaulaa. ”Syötimme medakakaloille meressä uitettua mikromuovia. rochmanin tutkimusryhmä kommentoi tuloksia radikaalisti: Luokitelkaa muovijäte vaaralliseksi jätteeksi, jotta ongelmaa päästään lievittämään nykylainsäädännöllä. roskan syönnin vaikutukset kalojen terveyteen selvitettiin. Meriin arvioidaan päätyvän vuodessa noin kahdeksan miljoonaa tonnia roskaa. määritelmäkin on epävirallinen: alle viiden millimetrin kokoiset hiukkaset
Vapaassa vedessä mikromuovia on kuitenkin vielä varsin harvassa. Fleece-vaatteen yhdestä pesusta irtoaa veteen yli 1000 kuitua. ”Silmin nähtävälle roskalle, jota rannoille kertyy, voidaan vielä tehdä jotakin, mutta vesiin päätyneen mikrosilpun talteen kerääminen on mahdotonta. Lisäksi muovihippuja tulee teollisuuden jätevesistä ja liukenee erilaisista kulutustuotteista kuten hammastahnoista, shampoista ja ihonkuorintavoiteista. ”mikromuovien mahdollisuus kulkeutua ravintoketjussa on siis todistettu laboratorio-oloissa. Sykessä selvitetään erityisesti, miten mikromuovit kulkeutuvat ravintoketjun alimmilla tasoilla. Valtaosa mikromuoveista on pienenpientä ja nähtävissä vain tehokkain mikroskoopein. n Er KK i Siir iL ä. mikrokokoiset roskat mitataan millimetrin tuhannesosissa ja nanokokoiset millimetrin miljoonasosissa. Tähän asti mikromuovien poistoa ei ole otettu huomioon puhdistamotekniikan kehityksessä. ”Kun eläinplankton epähuomiossa syö muovihitusia, ne voivat kulkeutua eteenpäin ravintoverkossa”, outi Setälä kertoo. yK:ssa asiaa tutkivat ja arvioivat yhteistyössä ympäristöohjelma UnEP, Unescon merikomissio ioC, Kansainvälinen merenkulkujärjestö imo sekä elintarvikeja maatalousjärjestö Fao. Helsingin merialueella niitä löytyi kaikista suodatetuista pintavesinäytteistä sekä lähes kaikista sedimenttinäytteistä. mikromuoveja syntyy suuremman roskan hajotessa silpuksi aaltojen, valon ja ajan vaikutuksesta. ”meriroskan ja mikromuovien ympäristövaikutukset ovat kansainvälisesti nouseva tutkimuskohde”, sanoo myös Peter Kershaw, yhdistyneiden kansakuntien meriroskatyöryhmän vetäjä. Syke ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut ovat Helsingin ympäristökeskuksen kanssa tutkineet, mistä mikromuoveja tulee ja paljonko niitä on itämeressä. miten paljon mikromuovit ja niiden sisältämät myrkyt kertyvät luonnossa, on toistaiseksi vielä teoreettinen kysymys.” Ennaltaehkäisy tärkeintä meribiologi Julia Talvitie tekee aalto-yliopistossa väitöskirjaa siitä, paljonko mikromuoveista saadaan poistetuksi jätevedenpuhdistamoissa ja millä tekniikalla. 13/2015 Suomen luonto 55 Tutkimus pinnalla nyt mikromuovien tutkimus on niin pinnalla, että vanhempi tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merikeskuksesta kertoo saavansa siitä viestejä eri puolilta maailmaa viikoittain. Siksi sen pääsy vesiin pitäisi ehkäistä.” Talvitie toivoo toimenpiteitä mikroroskan lähteiden rajoittamiseksi, jotta ongelman ratkaisu ei jäisi yksin kuluttajien harteille
Er KK i Si ir iL ä Ekologi Denise Hardesty austra lian kansallisesta tiedetoimistosta (CSiRO) veti tähän asti laajimman järjestelmällisen meriroskakartoituksen. teollisuuden, hallinnon ja yksittäisten kuluttajien yhteistyö pakkausten koko elinkaaren huomioimiseksi olisi iso askel kohti ratkaisua”, Hardesty sanoo. Muovikassien ja muovipussien kiellot yleistyvät Roskaavista tuotteista eniten huomiota ja rajoituksia on maailmalla kohdistettu muovikasseihin ja muovipusseihin. investoinnit roskaantumisen vastaisiin kampanjoihin, kierrätykseen ja rantojen jätehuoltoon vähensivät roskia enemmän kuin investoinnit jätteenkäsittelylaitoksiin. kolmivuotinen Shellin rahoittama projekti kartoitti koko australian rannikot. Euroopan unionikin hyväksyi marraskuussa jäsenvaltioita velvoittavan direktiivin muovikassien ja muovipussien käytön rajoittamisesta. Suuri jätehuoltobudjetti ei välttämättä merkinnyt vähäistä rantaroskan määrää. Superimureilla lievitystä Roskaongelmaa voidaan lievittää myös perinteisesti: siivoamalla. kalifornian osavaltio yhdysvalloissa on päättänyt kieltää kokonaan kertakäyttöiset muovikassit lähivuosina. kone paalaisi jätteen, ja jätepaalit haettaisiin maihin hyötykäytettäviksi. 56 Suomen luonto 13/2015 56 Suomen luonto 13/2015 roskaongelma on räjähtänyt Buenos airesissa argentiinassa. ”Ongelma on ratkaistava siellä, mistä roskat lähtevät, ei siellä missä ne kertyvät meriin ja rannoille. Sadan kilometrin välein tehtiin linjalaskentoja, laboratorioanalyysejä sekä kysely paikallisviranomaisille. Roimaan vähennykseen päädyttiin myös australiassa, kun muovikassit määrättiin maksullisiksi. Myös suuria teknisiä siivouslaitteita on suunniteltu. Ehkä pieni teko on yksi alku suurten merten puhdistamiselle. tärkeintä on kuitenkin ehkäistä ongelman kärjistyminen ja keskittyä roskan lähteisiin: tuotteisiin, jätehuoltoon ja käytäntöihin kaikissa toimissa, joista roskaa karkaa. Eikä syyttä: niitä käytetään erään arvion mukaan kaksi miljoonaa kappaletta minuutissa. irlannin muovikassivero vähensi muovikassien käytön murto-osaan entisestä. n. amerikkalainen meribiologi nicholas Mallos mertensuojelujärjestö Ocean Conservancysta kertoo, että järjestön rantaroskatempauksissa eri puolilla maailmaa on kerätty 27 vuoden aikana yli 200 miljoonaa roskaa: tupakantumppeja, ruokakääreitä, korkkeja, pulloja, muovipusseja, juomatölkkejä, köysiä... kuuluisin näistä lienee hollantilaisen opiskelijan Boyan slatin ideoima valtava roskapyydys. Slatin johtama Ocean Cleanup -hanke on tehnyt esitutkimukset, vastannut kriitikkojen kysymyksiin ja kerännyt joukkorahoituksen pilottilaitteiston rakentamiseksi. Merivirrat ajaisivat ulapoiden jätepyörteissä kelluvan jätesilpun pitkien puomien avulla laitteen nieluun
Ryhmä kerää ja analysoi säännöllisesti Pohjanmeren rannoille ajautuneet kuolleet myrskylinnut. mar KU S Var ES V U o www.rengaskierratys.com Puhdasta jälkeä 20 vuotta, yli 700 000 tonnia! Pyykkäri täyttää pyöreitä. 13/2015 Suomen luonto 57 MyRSKylINtu KERtoo PohJANMEREN tIlAStA MEriEkOLOgi Jan van Franeker on IMARES-tutkimusryhmineen seurannut Pohjanmeren tilaa yli 30 vuotta yleisen ja tärkeän ilmentäjälajin, myrskylinnun, avulla. ”Myrskylinnut saalistavat meren pinnasta ja erehtyvät syömään kelluvaa meriroskaa, enimmäkseen muovinpaloja. Suhteessa kehon painoon tämä tarkoittaisi ihmisellä satakertaista määrää muovisilppua. Yli 700 000 tonnia arvokasta mustaa raaka-ainetta on jo kerätty kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Käytännössä kaikki ajokelvottomat renkaat kierrätetään. ”Roskan määrä Pohjanmeressä ei ole 2000-luvulla juuri muuttunut. n Myrskylinnut erehtyvät syömään myös muovinpaloja. Ja sama sataprosenttinen tahti jatkuu tulevina vuosina, hyvä pannaan pyörimään luonnon parhaaksi! SRK_SUOMENLUONTO_195x133_3_2015.indd 1 4.3.2015 19.46. Muovit jauhautuvat hitaasti linnun lihasmahassa ja kertyvät elimistöön samaan tahtiin syödyn roskan kanssa.” tämä tekee van Franekerin mukaan myrskylinnusta hyvän indikaattorin muovien yleisyydestä meressä, mutta vaikeuttaa lintujen ruokailua, heikentää terveyttä ja voi lopulta tappaa. Tuottajayhteisömme mittariin kirjataan 2015 kahdenkymmenen vuoden rankka työrupeama. uusimmassa kartoituksessa 95 prosentilla linnuista oli muovia vatsassaan, keskimäärin 33 pientä hippua. IMARES-tutkimusryhmä (Institute for Marine Resources & Ecosystem Studies) toimii Wageningenissa hollannissa. Vaikka jätepolitiikka ja merten suojelu ovat kehittyneet, lisääntynyt merenkulku ja muovien kulutus ovat kumonneet niiden vaikutuksen.” Van Franekerin mukaan Eu:n hyväksymää tavoitetta merten hyvästä tilasta vuonna 2020 ei tällä menolla saavuteta
TeksTi aNTTi haLkka Saarenmaa kohtaa lännessä itämeren kiipsaaressa. Täältä on gotlantiin 160 kilometriä. 58 Suomen luonto 13/2015 itämeren kutsu itämeren suurten saarten rikkaus on osin ajalta, jolloin koko seutu seilasi tropiikissa. rE ij o n En o n En / Va ST aV a Lo
Siirrytään graniitin ja muun kovan kiven mailta kalkkija hiekkakiven valtakuntaan. itämeren kutsu Meren yli! kuljimme 1990-luvun alkupuolella viron saarille muun muassa kuvan Astrid-purjelaivalla. Viime syksynä noista ajoista tuli kuluneeksi 25 vuotta, ja Mart muistutti, miten tärkeä retki ja Pärnussa pidetty kokous oli sille, että veljeksistä tuli Viron hyljetutkimuksen voimakaksikko. tuolloin Hiidenmaalle tarvittiin vielä erikoisviisumi, kun aikaisemmin sellaistakaan ei saanut. Samoihin aikoihin itämeren allas sai kaledonidien vuorijonokehityksen puristuksissa kuoppaista muotoa purjehtiessaan tropiikissa osana Baltian kilpeä. vasemmalla kirjoittaja Sõrven niemimaalla Saarenmaan eteläosissa. kalkkikivi myös kätkee satojen miljoonien vuosien takaisia fossiileja, sillä kallioperä on kerrostunut, kun täällä lainehti yli 400 miljoonaa vuotta sitten trooppinen meri. 13/2015 Suomen luonto 59 Marraskuussa 1989 seisoin ensi kertaa Hiidenmaan kamaralla. Olimme seurue journalisteja ja hyljetutkijoita. Virossa puhalsivat uudet tuulet. luonnonystävällä on kalkkikivestä enimmäkseen hyvää sanottavaa, sillä se antaa ravinteensa upealle kalkkikasvillisuudelle, sille rantojen ja niittyjen kukkaloistolle ja kämmeköiden paljoudelle, joka niin monin tavoin poikkeaa täkäläisestä peruskallion maailmasta. Pian vedin hinaaja Auralla ja kaljaasi Astridilla luontomatkoja Hiidenmaalle, Saarenmaalle ja samalla pienemmille saarille kuten Ruhnuun, kihnuun ja Vormsille. kalkkikivi on jäänne tropiikista Matkat olivat varsin suosittuja. Satamille on ruopattu omat väylänsä. ulkomaalaisilta pysyvästi menetetyksi luullut Viron suuret saaret vapautuivat kuten koko Baltia. itämeren maailma oli tuolloin äkkiä avautumassa paljon entistä laajemmaksi. Suomenlahden taakse on vain pieni hyppäys, mutta luonto muuttuu kuin taikaiskusta. Ei kestänyt kauaakaan, ja saari oli kaikille avoin. Vakavat rajavartijat tarkastivat tulijat sokkeloisessa satamarakennuksessa. Merenkulkijalle Viron saaret ovat haaste, sillä rannat ovat jokseenkin aina matalia ja vaikeapääsyisiä. Se kuhisi kalkkikuorisia eliöitä. isäntiin kuuluneista Jüssin veljeksistä Martista ja ivarista tuli ystäviäni. Eroosioranta syntyy, kun kallioperä on murenevaa kalkkitai hiekkakiveä. a n TT i H a LK K a
Saarten löydöt kertovat myös ympäristöhistoriasta. Opaskirjat ja nettisivutkin rajautuvat kätevästi saareen toisin kuin mantereella, jossa vain valtioiden rajat lähenevät samaa selkeyttä. ahvenanmaa on 8100 saaren saarivaltakunta, joten sen helmojakin kiertääkseen tarvitsee veneen, kajakin tai matkoja maakunnan saaristolautoilla. Peruskallio on Hiidenmaan pohjoiskärjessä 180 metrin syvyydessä ja Saarenmaan eteläkärjessä Sõrvessa peräti 780 metriä kulkijaa alempana. Myös niihin liittyvä tieto menneisyydestä on kiehtovaa. On makuasia, mihin suuren saaren rajan vetää: Bornholm (590 neliökilometriä) on kuusikosta pienin, mutta Hailuotokin (195 km2) on suurehko saari ja Viron Muhu ja Gotlannin Fårö samaa luokkaa. Suurin saarista on yli 3000 neliökilometrin Gotlanti, eikä Saarenmaa jää siitä paljon jälkeen. Saarenmaa, Hiidenmaa, öölanti ja Gotlanti ovat kallioperältään tuolloin kerrostuneiden kalkkija hiekkaliejun sekä riuttojen jäänteitä. kulkee sitten merellä tai maalla, kiire unohtuu, sillä maisema viehättää. läpiajoteitä ei ole, jos ahvenanmaan laivareittejä ei oteta huomion. Gotlannista on löydetty siivetön ruokki, tonnikala, suula ja miekkavalas ajalta, jolloin meremme oli nykyistä suolaisempi. Tikankonttikin pitää kalkista. Majakoita ja rantoja kesällä kaikki nämä itämeren kuusi suurta saarta pullistelevat matkailijoita – kukapa ei haluaisi lähteä saareen, jolla meri on aina lähellä. Saarissa on jotain helppoa, ne ovat persoonia. itämereltä hävinneestä grönlanninhylkeestä on paljon löytöjä saarilta. Suuria saaria ovat myös kemiö (524 km2) ja Saksan Rügen (935 km2), jonka kuitenkin erottaa mantereesta vain kapea salmi. Esimerkiksi Hiidenmaalta on löydetty jäänteitä siileistä jo 7000 vuoden takaa ajalta, jolloin saaren korkein kohta eli kõpun majakan tienoo pisti ainoana merestä. kuvan isot rantakivet ovat jäätikön Suomesta tai meren pohjasta kuljettamia. kuusi suurta saarta itämeren neljällä kalkkikivisaarella on eteläja pohjoispuolellaan vakaat peruskalliosaaret: ahvenanmaa ja Bornholm – tanskan Bornholm on yhdessä Blekingen rannikon kanssa eteläisin peruskallion paljastuma. Saarten historia ja esihistoria ovat niin rikkaita, että ne leimaavat maisemaa eikä luontoakaan voi ymmärtää ilman niitä. jar i H a K a La / Va ST aV a Lo jo rm a La U ri La. Esimerkiksi Hiidenmaalla on melko vähän kalkkikivipaljastumia, Saarenmaalla niitä on enemmän, kuten monien tuntema Pangan jyrkänne saaren pohjoisosissa. Eivätkä rajat ole yhtä pysyviä kuin saaret: esimerkiksi Gotlanti kuului 300 vuotta tanskalle 1300-luvulta 1600-luvulle. Saarenmaalla ja Hiidenmaalla on paljon hiekkateitä, jotka ovat rauhallisia kulkea niin autolla kuin polkupyörälläkin. Baltian kilpi oli vahvojen ordoviikkija siluurikerrosten kehittyessä vasta saavuttamassa pohjoisen pallonpuoliskon. tässä jutussa itämeren suuria saaria on kuusi. Onhan kulttuurimaisema metsiköineen ja peltoineen säilyttänyt enimmäkseen mukavan vanhanaikaisen leiman – tuntuu kuin palaisi entiseen ja hiukan nykyaikaa rauhallisempaan aikaan. kalkkikiven äärellä voi miettiä, että jokainen paksuuden milli vastaa noin tuhannen vuoden kertymää etelää kohti vajoavan peruskalliopinnan päällä. äärilaidasta laitaan on matkaa tällä kaksikolla yli sata kilometriä, joten nähtävää riittää. Gotlannissa taas vainaja oli saanut kivikaudella siilin mukaansa. tanska oli vallannut Gotlannin 1361 kaameassa hyökkäyksessä, jossa talonpojat voitettiin Visbyn muurien ulkopuolella paremman väen pysytellessä turvassa. hiidenmaan Tahkunan majakka on rakennettu rautalevyistä ja valmistui 1875. 60 Suomen luonto 13/2015 itämeren keskiosan saaret ovat siis päiväntasaajan olojen lahja itämerelle lähes puolen miljardin vuoden takaa. Suoraan kalkkikivi ei ole läheskään aina näkyvillä vaan nuorempien maalajien, kuten jääkauden sirottelemien moreenien ja hiekkamaiden peittämiä. Samassa Brömsebron rauhansopimuksessa Ruotsi sai myös Saarenmaan
SAAREnMAA (2673 KM2, 31 000 ASUKASTA) Saarenmaalle saavutaan lauttamatkan jälkeen muhun (198 km2) saaren kautta; yhdyspenkereen ympärillä leviää lintukosteikko. Saarenmaalla on hätkähdyttävän hienoja lehtoja ja rantoja, ja kalkkikivi on esillä avaten rantatörmissä oman maailman fossiileja tuntevalle. yhteydet: Säännöllinen lauttayhteys Virtsusta. Luontopaikkoja: Kõpun ja Tahkunan niemen rannat, Kassarin ruovikko ja Säären niemi. 13/2015 Suomen luonto 61 AHVEnAnMAA (1550 KM2, JOSTA PääSAARI 675 KM2, 29 000 ASUKASTA) Hienojen lehtojen ja kallioiden maa, jota ympäröi ainutlaatuinen saaristo. Luontopaikkoja: nåtön luontopolku, getan kalliot, Kökarin saari lauttamatkan päässä. Itämeri AhVENANMAA hIIDENMAA SAARENMAA gotlANtI öölANtI boRNholM 50 km KuuSI SAARIPERSooNAA kõpun majakka on vuodelta 1531. Pohjoisessa ranta ottaa meren vastaan jäätikön hiomana rapakivigraniittina. Luontopaikkoja: Kübassaaren lehto, Sõrven majakkaniemi, Pangan jyrkänne, Kaalin kraatterijärvi. Saarenmaan kaalin meteoriittikraatteri on uusimman ajoituksen mukaan noin 3500 vuotta vanha. yhteydet: Päivittäinen laivayhteys Turusta ja Helsingistä. HIIDEnMAA (989 KM2, 9000 ASUKASTA) Se villimpi Viron isoista saarista. hiidenmaalla Sääretirpin niemi houkuttelee kävelylle. yhteydet: Säännöllinen lauttayhteys rohukülästä Haapsalun läheltä. rannat usein hiekkaa ja kivikkoa, jonka takana alkaa metsien Hiidenmaa. ahvenanmaalla aallokon ottaa vastaan peruskallio. Sa m UL i H a a Pa Sa Lo rE ijo n En o n En / Va ST aV a Lo m a riK a EE r o La m a riK a EE r o La. Saarenmaan Triigistä yhteys Sõruun lähellä Kassaria. ajoitus tehtiin törmäyksen jättämistä hiiltyneistä puunpalasista
yhteydet: Silta Kalmarin kaupungin kohdalta. öölannin pohjoiskärjen Långe Erikin majakasta aukeaa näkymä grankullan lahdelle ja länteen itämerelle. Luontokohteita: dueodden hiekkaranta, almindingenin metsä, Chistiansøn (Ertlolmerne) lintuja kulttuurisaaret. Pitemmän matkan erikoiskohteita ovat Stora Karlsön lintusaari valtavine ruokkilintukolonioineen ja kaukainen gotska Sandön hiekkasaari. rehevää luontoa ja kauniita rantoja on joka puolella gotlantia. jos aikaa on, Fårön saari, johon Ingmar Bergman oli ihastunut, on raukkeineen ja hiekkarantoineen ehdottomasti käymisen arvoinen. yhteydet: Säännöllinen lauttayhteys Tukholman lähistön nynäshamnista ja etelämpää oskarshamnista. visbyn vanhaa viehätystä. m a riK a EE r o La mar i H ir SiK a LL io / Va ST aV a Lo jo U n i n U rm iL o / Va ST aV a Lo an TT i H a LK K a. Bornholmin jylhää rannikkoa. gotlannin raukit ovat muinaisten sienieläinten ja merililjojen jäänteitä. 62 Suomen luonto 13/2015 GOTLAnTI (3140 KM2 MUKAAn LUKIEn FåRö, 113 KM2, PääSAARI 3000 KM2, 57 000 ASUKASTA) gotlannilla on mittaa, sillä sen eteläkärjestä Hoburgista on 176 kilometriä Fårön saaren pohjoiskärkeen. yhteydet: nopein lauttayhteys ruotsin ystadista. maisemassa tunnusomaisia ovat meren kuluttamat kalkkikivipatsaat, raukit. Luontokohteita: Stora alvaren, ottenby. Majakka avautuu vierailijoille toukokuun puolivälissä. BORnHOLM (590 KM2, 40 000 ASUKASTA) bornholmin rannat nousevat varsinkin saaren pohjoisosassa melkoisen jyrkästi, ja vaikka kyse ei ole vuoristosta, täällä on Tanskan korkein kohta (180 m), kun esimerkiksi gotlannissa korkeus yltää vain 82 metriin. Saaren eteläkärjessä on yksi itämeren tunnetuimmista lintuasemista, ottenby. yhteydet myös Tanskan Køgesta (yölautta) ja Saksan Sassnitzista. Luontokohteita: Fårö, Hoburgen, närsholmen, Stora Karlsö. ööLAnTI (1347 KM2, 25 000 ASUKASTA) öölannin maisema on avoin ja sitä hallitsevat monin paikoin hienot kalkkimaiden kedot, niin kutsutut alvarit, mutta myös lehtoluonto on rikas
käynti vaikkapa Saarenmaan kübassaaren lehdossa huumaa lintujen laululla ja karhunlaukan tuoksulla. Merenkurkun laajassa saaristossa voit kokea rauhan koskemattomassa luonnossa. • Käyntikohteet: Svedjehamn ja deGeer -moreenikentät • Raippaluodon silta • Metsähallituksen luontoasemat saaristossa • Terranova, Merenkurkun luontokeskus • Vaeltaen: Alueella eripituisia vaellusja luontopolkuja • Meloen: Saariston vesialueet houkuttelevat melojia – tilaa melontakartta • Risteillen: Lähde opastetulle risteilylle Valassaarille tai Mikkelinsaarille • Pyöräillen: vuokra polkupyörä ja vietä päivä saaristossa. Bornholmilla kalastus on yhä voimissaan; täällä saadaan saaliiksi turskia ja tänne vaeltavat pohjoistenkin jokien lohet. Rannoilla liikkuu kahlaajalintuja ja niiden edustalle kerääntyy sorsia. Merenkurkku INFO puh: +358 50 346 6200 info@merenkurkku.fi www.merenkurkku.fi Visbyn ja kuressaaren vanhat kaupungit linnoineen ja arvotaloineen kertovat myös merireittien merkityksestä kaupalle. Saarenmaan eteläkärjessä on Sõrven korkea torni, josta näkee hyvällä säällä irben salmen yli latviaan asti. avoimia rantoja ja meren tuoksua on tarjolla jokaisella saarella. Lehtoja, alvareita, raukkeja kaikki itämeren suuret saaret tekevät suomalaiseen vaikutuksen vehreydellään: niillä on meikäläisittäin eksoottistakin luontoa. öölannin pohjoisnipukassa kohoaa långe Erik, Gotlannin eteläkärjessä kiehtova Hoburg, Bornholmin pohjoisosassa Hammerenin ja Hammerodden majakat. Gotlannissa moni etsii itseään katselemalla raukkien loputtomia muotoja. Saaret eivät ole pelkkää matkailua. Gotlannissa kalkin louhiminen on melkoinen elinkeino, ja louhosten laajentamisesta kiistellään. ahvenanmaalla voi nousta Getan kallioille tai hakeutua rantaan, jonka punainen rapakivikallio ottaa meren vastaan aivan erilaisena kuin etelässä. Bornholmin Hammerenissa on myös jylhää tunnelmaa. Majakoista vaikuttavin on mielestäni Hiidenmaan länsiosan kõpu, yli 500-vuotias ja samalla itämeren vanhin majakka, jonka huipulla poltettiin alun perin avotulta. Gotlannissa pääsee kesäisin itämeren suurimpaan lintuyhdyskuntaan Stora karlsön saarella, jossa 14 000 etelänkiislaparia ja tuhannet ruokit vilistävät silmissä. Stora alvaren on 5000 vuotta laidunnetun avomaisemansa takia päässyt peräti unescon maailmaperintökohteeksi. luonnonystävää ehkä eniten kiinnostavat rakennukset ovat kuitenkin majakoita, sillä niiltä avautuu aina avoin merimaisema. 13/2015 Suomen luonto 63 Merestä nousee MERENKURKUN SAARISTO Tervetuloa Merenkurkun maailmanperintösaaristoon Tule tutustumaan merestä kohoavaan ainutlaatuiseen saaristoon. Majakkarannat ovat tärkeitä lintujentarkkailupaikkoja, ja öölannissa ja Sõrvessa on majakoiden lähellä lintuasemakin. Saarilla on paljon lajeja, joita ei elä MannerSuomessa tai joita on täällä hyvin niukasti. ahvenanmaan majakat ovat sen saarireunuksessa, mutta muut isot saaret päästävät upeiden rantamajakoittensa äärelle. lauttamatkalla Saarenmaalle voi nähdä riuttatiiran, jollain rannalla käyskentelee ehkä avosetti. Saarenmaan yksi erikoisuus on kaalin meteoriittikraatteri. Vieressä avautuu ranta, jolla hanhet ja kahlaajat käyskentelevät, ja kaiken maisen rikkauden takana hymyilee avara Riianlahden ulappa. n. öölannissa voi hyvällä onnella nähdä kirjohylkeen ja harmaahylje on yhä tavallisempi näky. Erikoinen elinkeino on Viron saarilla yhä jatkuva punalevän korjuu marmeladin perusaineen agar-agarin lähteeksi. öölannissa on silmänkantamattomiin alvariluontoa, kalkin päällä sinnittelevää omintakeista kasvillisuutta ketoineen, niittyineen ja pikku vesistöineen
äitini ja isäni olivat molemmat käsityöläisiä, ja luonto on ollut elämässäni vahvasti läsnä käsitöiden kautta. käyn luontokävelyllä kerran päivässä, koska se on tärkein linkki minun ja luonnon välillä. ”kaikkein suurin on luonto” k as vo kk ain ”OLEN SyNTyNyT iNariSSa . Olen itsekin opiskellut perinteisiä saamelaisia käsitöitä ja valmistunut Saamen käsityön artesaaniksi. 64 Suomen luonto 19/2013 k a S v okk ain, k o t ona, retkellä j a virikkeit ä t oimitt anut j O ha NN a ME h T OL a Jenni Laiti, 34, kulttuurialan sekatyöläinen ja ”artivisti”, jokkmokk, ruotsi 64 Suomen luonto 13/2015 Saamelaisten ääni tekSti jOUNi TikkaNEN kuva carL-jOhaN UTSi Suohpanterror-ryhmän taiteilija jenni laiti haluaa saada ihmiset ajattelemaan saamelaisten oikeuksia. Harrastan myös yrttien keräilyä, mikä on aika helppoa, koska napapiirin pohjoispuolella on erittäin vähän myrkyllisiä kasveja, ja melkein kaikkea,
Se toisi kuitenkin neuvotteluvelvollisuuden. MiTä SiNä ajaTTELiSiT , jos joutuisit joka päivä miettimään oman kielesi, itsesi tai kulttuurisi selviytymistä. Maa on alku ja loppu. Suomeksi Suohpanterror tarkoittaa suopunkiterroria. Pohjois-Ruotsissa puhutaan esimerkiksi pakkosiirroista: kun kaivokset tulevat, saamelaiset voivat siirtyä jollekin uudelle alueelle. Meidän kulttuurimme muotoutuu maasta.” Mielipaikka: Mummola Inarijokilaaksossa Retkikohde: Sarekin kansallispuiston tunturijärvet Jokkmokkissa Luontokirja: Aikio, Aikio & Vest-Aikio: Lottit luonddus (linnut luonnossa) Luontopuuha: Meditatiivinen kävely Vuodenaika: Kevät Lintu: Kapustarinta nisäkäs: Poro Hyönteinen: Sääski Sieni: Kantarelli Marja: Mustikka mikä täällä kasvaa, voi jotenkin hyödyntää. toinen asia on meidän saamelaisten suhde maahan ja tarve suojella sitä. ihmisen suhde maahan on tietysti globaali kysymys, koska luonto ruokkii meidät kaikki. Saamelaiset olisivat yhdenvertainen neuvottelukumppani, ja meitä pitäisi kuunnella meitä koskevissa asioissa, esimerkiksi maiden käytössä. Meillä on kaikilla perheet, ja pohjoisessa me kohtaamme rasismia joka päivä, erityisesti ne, jotka ovat kaivoskamppailussa eturintamassa. Sopimus ei antaisi saamelaisille takaisin maitaan, vaan Suomen valtio omistaisi ne yhä. Saamelaisten ahdistus on todella suurta, koska loppu on nähtävissä, aivan lähellä. Koen, että luonto, tai maa, myös rakastaa minua takaisin enemmän kuin mikään muu. Mutta me olemme siirtyneet niin monta sataa vuotta, ettei mitään muuta aluetta enää ole! Kansainvälisen ILO 169 -sopimuksen ratifiointi oli Suomen hallitusohjelmassa, ja se on myös arktisessa strategiassa, mutta Suomi ei vielä 25 vuoden käsittelyn jälkeenkään ratifioinut sitä. luonnolla on myös oikeus olla ja elää, ei vain ihmisellä. useimmat kasvit löydän kuitenkin aivan kotipihasta, ja koivun lehdetkin kelpaavat. Jos kuvailisin suhdettani luontoon, se olisi kai tiivistettävissä siten, että kaikkein suurin on luonto. Se on saamelainen taiteilijakollektiivi, joka harrastaa kulttuurihäirintää ja artivismia, eli aktivismia ja taidetta sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja instagramissa. Meidän kulttuurimme muotoutuu maasta, ja meidät on tehty maasta. TaiTEiLijakOLLEkTiivi Suohpanterror syntyi vuonna 2012, mutta siitä en halua puhua paljon, koska kyseessä on anonyymi ryhmä, jonka puhenaisena vain toimin tällä hetkellä. Väinönputkea on perinteisesti käytetty saamelaisessa lääkinnässä, samoin suolaheinää. 19/2013 Suomen luonto 65 3/2015 Suomen luonto 65 Maa on alku ja loppu. Saamelaisten tai alkuperäiskansojen suhde luontoon on ylipäätään sellainen, että kysymys on vain maasta, ja samalla maa on vastaus kaikkeen. Rakkaus luontoon on niin suuri, että suurempaa asiaa maailmassa ei olekaan. koko sydämestäni toivon, että seuraava eduskunta ratifioi sopimuksen.” n Tutustu Suohpanterrorin julistetaiteeseen: www.suomenluonto.fi Laitin mieLeiSet. tärkein asia meille ovat saamelaisoikeudet ja niiden nostaminen laajempaan keskusteluun. Hallitus rikkoi aiemmin tekemänsä sopimuksensa saamelaiskäräjien kanssa
Mitä lyhyempi ja ymmärrettävämpi tuoteseloste on, sen parempi. (jm) herne versoo kevättä MULTaSOrMET syyhyävät jo istutusten ja kevätpuuhien pariin. Tapahtuman tarkoituksena on innostaa ihmisiä toimimaan ilmaston hyväksi sekä viestiä päättäjille ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeydestä. Luomutuotteiden kysyntä kasvoi myös muualla Euroopassa, ruotsissa peräti 38 prosenttia. Parhaiten versojen kasvatukseen soveltuu makea sokeriherne. Sitä paitsi vähentäminen on helppoa. suuntaviittoja kemikaalitiheikköön ilta kynttilän valossa säästää luonnonvaroja. (jm) yLi kOLMaNNES suomalaisista on huolissaan arjessa käytettävien tuotteiden kemikaaleista. Mikrossa ei liioin pitäisi käyttää muoviastioita, koska muovin lisäaineet saattavat kuumennettaessa vapautua. Suurin menekki on hedelmillä ja vihanneksilla sekä maidolla, hiutaleilla ja kananmunilla. tuotteiden vähentäminen kannattaa aina. ostetuin tuote on luomumaito. Ne saattavat muun muassa varhentaa tyttöjen murrosikää tai tehdä pojista feminiinisiä. www.earthhour.org (jm) kuluttajille luodaan uusia tarpeita. Earth Houriin osallistui viime vuonna yli kaksi miljardia ihmistä 162 maassa, 7000 kaupunkia sekä yrityksiä, oppilaitoksia ja muita yhteisöjä. Oikeaan suuntaan opastavat esimerkiksi Joutsenmerkki ja Eu:n ympäristömerkki, jotka ottavat huomioon tuotteen koko elinkaaren – myös kemikaalit. Myös hajusteet ovat turhia. ”kemikaaleja on ympäristössämme aina vain enemmän. TeksTi aLicE karLSSON / kuviTus Marika EErOLa kemikaalien haittoja voi vähentää monella tavalla.. Ja heistä, jotka eivät ole huolissaan, yli puolet ei vain jaksa välittää. k oto n a pienet palat kemikaalien haitat Lisää luomua! LUOMUTUOTTEET menevät Suomessa hyvin kaupaksi. herneenversot ovat meheviä. Versot maistuvat sellaisenaan salaatissa tai lisäkkeenä pikaisesti pannulla käytettynä. ”Esimerkiksi leipiin, pakasteisiin, maitotuotteisiin sekä lihavalmisteisiin kaivataan lisää luomuvalikoimaa”, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Terveelliset versot sisältävät muun muassa proteiineja, vitamiineja, kivennäisaineita sekä valkuaista. aK iPE KK a Si n iK o SK i / w w F m ar iK a EE ro La 66 Suomen luonto 13/2015 Tunti kynttilän valossa TUrhaT vaLOT sammuvat jälleen ilmaston puolesta tempaisevassa Earth Hourissa. Mitä niukemmin käyttää pesuaineita ja kosmetiikkaa, sen vähemmän kodissa on haitallisia aineita. Hyvää näppiharjoittelua on kasvattaa itse maukkaita herneenversoja vaikkapa pääsiäisruohon asemesta. taakkaa keventää lisäksi muovikrääsän välttäminen, tekstiilien pesu ennen käyttöönottoa ja tuoteselosteiden lukeminen. Herneenversolla piristettyjä reseptejä löydät osoitteesta www.suomenluonto.fi. niiden myynti lisääntyi viime vuonna tiukasta taloustilanteestamme huolimatta viisi prosenttia. maaliskuuta, jolloin kello 20.30–21.30 voi viettää vaikkapa kynttiläillallista vastuullisesta ruuasta nauttien. kannattaisi jaksaa, sillä kemikaaleissa on syöpävaarallisia ja mutageenisiä sekä hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Muita kemikaalikuormaa vähentäviä merkkejä ovat muun muassa öko-tex vaatteille, M1-luokitus maaleille, lakoille ja rakennustarvikkeille sekä allergiaja astmaliiton merkki, joka rajaa pois herkistävät yhdisteet. wwF:n järjestämä tapahtuma on lauantaina 28
aineet on rekisteröitävä vuoteen 2018 mennessä. Se veisi omalta osaltaan kehitystä kohti turvallisempia tuotteita.” n 13/2015 Suomen luonto 67 koti iS To CK PH o To iS To CK PH o To TeksTi aLicE karLSSON / kuviTus Marika EErOLa sIsäIlMa kuntOOn ihMiNEN Syö päivittäin noin kilon ruokaa, juo kaksi litraa vettä ja hengittää 10 000 litraa ilmaa. Sisäilmasta on eristetty 900 eri kemikaalia, joiden yhteisvaikutuksia ei tunneta. ”tätä kannattaisi käyttää painostuskeinona. ”Parempaan suuntaan ollaan siis menossa, mutta Reachin siirtymäaika on pitkä. Siellä oli viisi lelua, joista löytyi hormonihäiritsijänä tunnettuja ftalaatteja ja muun muassa t-paita, joka sisälsi syöpävaarallisia atsovärejä”, uusitalo listaa. Se hävisi muovimatoista, mutta ilmestyi uudelleen maaleihin ja tiivistemassoihin. näytteitä on otettava, jotta kokonaiskuva selviää. uusia tuotteita ja uusia käyttötarkoituksia putkahtelee markkinoille tuon tuostakin”, Joutsenmerkin kemikaaliasiantuntija terhi Uusitalo sanoo. Sitä on todella monissa rakennusmateriaaleissa.” aLicE kaLrSSON ”hyvä SiSäilma on tulevaiSuuden Superfoodia.” Maaleissakin on vaarallisia kemikaaleja.. Lapsista vain neljällä prosentilla on astma, kun esimerkiksi yhdysvalloissa ja britanniassa sitä on 10–15 prosentilla. ”Valmistajat siis kokeilevat kepillä jäätä, sillä jokaista markkinoille tulevaa tuotetta ei pystytä tarkistamaan.” Hihassa on vielä yksi ässä. lain mukaan valmistajan on osoitettava tuotteen turvallisuus ennen kuin se päästetään markkinoille. Ensimmäiset huonon sisäilman kuten homeen aiheuttamat oireet ovat päänsärky, nuha, poskiontelotulehdukset ja ihottuma. Home, radon ja lukuisat haihtuvat orgaaniset yhdisteet voivat ärsyttää ja jopa sairastuttaa. jokaiseen huoneeseen on tultava puhdasta ilmaa, ja ilman pitäisi poistua vähintäänkin keittiöstä ja kylpyhuoneesta. yhdisteiden, mikrobien ja muun muassa kaasujen mittauksiin on saatavana asiantuntija-apua. ”Vuosikausien altistus voi johtaa jopa autoimmuunisairauksiin kuten reumaan ja mS-tautiin.” Suomen erityisongelma on maaperästä vapautuva hajuton radon, joka aiheuttaa vuosittain 300 keuhkosyöpää. ”Toisaalta sisäilmaongelmaisessa päiväkodissa tai koulussa joka kymmenennellä saattaa olla astma.” jos epäilee sisäilmaongelmaa, ensin on tarkistettava ilmanvaihdon toimivuus. UUSi kEMikaaLiLaki Reach tuli Eu:ssa voimaan 2008. ”Se on tuotantoväline, joka parantaa yrityksen tulosta ja esimerkiksi koulujen oppimistuloksia.” Suomessa tilanne on vielä melko hyvä. ”kuluttajalla on oikeus saada tietää, onko tuotteessa erityistä huolta aiheuttavia kuten syöpää synnyttäviä aineita (SVHC) yli 0,1 prosenttia ja valmistajalla on 45 päivää aikaa vastata kysymyksiin,” uusitalo sanoo. ”kuluttajille luodaan kiihtyvällä vauhdilla uusia tarpeita: parempia suksia, paistinpannuja, tekstiilejä, pesuaineita.” Samaan aikaan tieto kemikaalien vaikutuksista on puutteellista. Sen jälkeen on vielä vuosien työ, jotta tarvittavat rajoitukset ja kiellot saadaan voimaan ja mahdolliset korvaavat aineet markkinoille.” Nyt toiminta on vielä melko villiä. ”Pahoja ovat myös syöpävaarallinen formaldehydi, jota on nykyään lähinnä huonekaluissa ja tapeteissa sekä astmaa aiheuttava TXib. Parasta olisi teettää kattava riskianalyysi rakennusterveyden asiantuntijalla. ”nyt puhutaan paljon 1980-luvun talojen kosteusvaurioista, mutta kyllä niitä on kaiken ikäisissä taloissa”, nordin huomauttaa. ”Hyvä sisäilma on tulevaisuuden superfoodia”, arkkitehti ja sisäilma-asiantuntija Maria nordin sanoo. ”luin juuri raporttia yhden viikon ajalta siitä, mitä tuotteita on vedetty markkinoilta. apua saa Hometalkoot.fi-sivustolta, mistä voi katsoa eri aikoina rakennettujen talojen ongelmakohdat. Sisäilmalla on siten erittäin suuri merkitys terveyteen, vaikka emme sitä aina tiedosta
lumikenkäilijöiden talloma polku jatkuu rikospaikalta koukkujärven eteläpuolta itään. Järven itäpäähän, keskelle rämettä, joku ystävällinen sielu on tuonut lintulaudan, jolta punatulkut, tiaiset ja vihervarpuset nokkivat auringonkukansiemeniä. Hervannasta kulkee suolle tampereen taivaltajien hiihtoreitti, joka keväämmällä erottuu selvänä polkuna. TaMpErEEN hErvaNNaN eteläpuolella sijaitsevalle koukkurahkan naturasuolle kannattaa mennä paitsi luonnon myös murhan takia. n retkellä Maaliskuun alussa koukkurahkan sulaminen oli vasta alkanut. kurki kailottaa ja lirot lirottavat. Järvi odottaa muuttolintuja jääkannen alla, mutta metsän päällä ronkkuu korppi. Moni kuuluisa murhamysteeri on alkanut suolta. Rungot makasivat rinnakkain ja niiden juurakot olivat nostaneet ilmaan valtavan kokoiset multapaakut. tamperelaiset geokätköilijät ovat puolestaan sijoittaneet hänen kirjojensa tapahtumapaikoille kätköjä, joita voi etsiä navigaattorilla tai älypuhelimeen ladattavalla Geocaching-sovelluksella. lumien sulaessa paljastuu kuitenkin myös kaikki se, mikä suolle on syksyn kuluessa haudattu. Suolla voi kuulla teeren suhisevan ja taivaanvuohen mäkättävän. © m a a n m iT Ta US La iT o S, 2 01 5 Koukkujärvi ja Koukkurahka keskellä rämettä on lintulauta – ja talitiainen.. Hän nosti jalkansa rungon yli ja oli vähällä astua ruumiin päälle.” MaaLiSkUUN aLUSSa dekkariruumiin löytöpaikkaa peittää vielä lumi, joka kuitenkin haihtuu niin, että sen näkee paljain silmin kirkkaassa vastavalossa. naturasuon laidalta löytyi ruumis TeksTi ja kuvaT jOUNi TikkaNEN SUOT OvaT NyT parhaimmillaan. Suon vetisimpiin keskiosiin ei nyt ole asiaa, mutta sinne kannattaa katsoa. Suo on oikeastaan kangasalan ja lempäälän rajalla, mutta myös moni tamperelainen näyttää tuntevan paikan, eikä ihme, koska se on neljän kilometrin päässä Hervannan keskuksesta ja alueen ainoa vähän isompi suo. kettu on juossut polulla ja astunut jalkansa tarkasti samalle linjalle niin kuin mannekiini. Ruumis on nopeasti tarkastettu. koukkujärven lounaiskulmalla sijaitsee kätkö, jonka paikalta on Seppo Jokisen mukaan löytynyt ruumis: ”Edellissyksyinen myrsky oli kaatanut puron varresta kaksi isoa kuusta. 68 Suomen luonto 13/2015 Sulavalla suolla koukkurahka Tampereen hervannan eteläpuolella on näppärä retkikohde. Ne lirisevät ja lorisevat sulamisvesistä, ja muuttolinnut saapuvat hiljalleen niille laulamaan. Jonkin matkaa pohjoisempana, ennen maiseman halkaisevia voimalinjoja, ehtii kuulla palokärkiparin lentohuudot. Etelähervantalainen kirjailija seppo Jokinen on sijoittanut vuonna 2012 julkaistun Hervantalainen-dekkarinsa tapahtumia koukkurahkan reunalle. Suoretkeilijän on syytä varata mukaan korkeavartiset saappaat ja kiikarit
Kirjan voitti Mervi Klemetti. Taival on taas kahden joen välinen kannas, josta veneet aikoinaan vedettiin yli. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi pikkukäenrieska, pystykiurunkannus ja lehtoimikkä.. vUOdEN rETkikOhdE ON... Tällainen on esimerkiksi kolmen kilometrin historiallinen Sotataival Kemijoen lähteiltä Sotajoelle, josta pääsi nuortille ja edelleen jäämerelle. www.mantyharju-repovesi.com jo rm a La U riL a rE ijo Lä H TE En m ä Ki / Pro LK jo rm a La U riL a Li SS E Tar nan En Sammakko lammella kurnuttaa. MikkELiN ja Kouvolan välillä kulkeva mäntyharju–repovesi-reitistö on valittu yleisöäänestyksessä Vuoden Retkikohteeksi 2015. retkeilemään pääsee vaikka junalla ja reittien lähtöpisteet ovat lähellä mäntyharjun keskustaa. luontopolulla piENi LapiNSaNaSTO 3/10 SaMMakOT aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. onneksi ylhäällä ei yleensä kovin pahasti vaivaa räkkä, verenimijöiden viheliäinen armeija. Paljakalla, avotunturissa, meno on joutuisaa, kunhan ei kohdalle osu rakka, louhuinen kivikko. Voiton luritteli mustarastas 90 äänellä, toiseksi niiaili västäräkki 86 äänellä ja kolmanneksi pinnisti peippo 82 äänellä. kUUNTELE SaMMakOiTa! rupikonnan kutu on hienostunutta helminauhaa. 33 kilometrin reitti kulkee harjujen ja metsäjärvien välissä ja siellä voi maastopyöräillä, meloa tai patikoida. Kaikkien osallistujien kesken arvoimme Pertti Koskimiehen kirjan Suomen lintuopas (WSoy 2014). maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle. Sammakon tunnistaa kurnutuksesta, harvinaisemman viitasammakon pulputuksesta ja rupikonnan harvakseltaan kuuluvasta ääntelystä urp-urp. Kaikki sammakkolajimme sekä niiden kudut ovat rauhoitettuja. Eri lajit olivat laajasti edustettuina ja voittajakolmikko oli erittäin tasainen. onneksi olkoon! lämpimät kiitokset myös kaikille vastaajille. Voit kuunnella lintujen laulua ja lukea kyselyn tuloksista laajemmin nettisivuiltamme www.sll.fi. Lapissa pitempi reitti on usein helpompi. jos reitin varrelle sattuu suo, jolla on palsoja, jääsydämisiä kumpuja, kannattaa pysähtyä. Samalla näkee monta muutakin kevään merkkiä. Kutua ei siis saa ottaa käteen saati purkkiin. jOrMa LaUriLa MUSTaraSTaS TUO kEvääN SaiMME ilahduttavasti yli 500 vastausta kyselyymme Mikä lintu tuo kevään. 13/2015 Suomen luonto 69 piaN aLkaa pohjoisessa taas kesäretkeilykausi: me tyhjänkulkijat pääsemme huiputtamaan tuntureita, ja kun väsyttää otetaan sopiva asento, taukopaikka, ja tulistellaan. jos lähistöllä on vielä kaltio, lähde, saadaan hyvät kahvivedet. myös skaidi, vesistöjen välinen selänne, on usein hyvä kulkea. munien kehitystä nuijapäiksi ja pikkusammakoiksi voi seurata ojan, puron tai lammen rannalla. Vaivaiskoivua puskeva, kompastuttava jänkä kannattaa kiertää, sitä suuremmalla syyllä, jos seassa on pounuja, pieniä kumpareita. Sammakon ja viitasammakon kudun erottaa siitä, että viitasammakon kutu painuu yleensä vesistön pohjalle. kUTUa kErrakSEEN m ä n Ty H ar jU –r EP o V ES i.C o m Kevätaspektin kasvit ahmivat valoa ennen kuin puihin puhkeavat lehdet. Palsasuot ovat hyviä lintupaikkoja. rupikonnan urputuSta ja Sammakon kurnutuSta www.Suomenluonto.fi. Kun retkeilee tarpeeksi, maastosilmä kehittyy. reitin valtteja ovat hyvät yhteydet. Kurnutus, pulputus ja urputus kuuluvat keväässä, sillä niillä koiras houkuttelee naarasta luokseen. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Sen tietävät porotkin
paLjON LiikkUvaT sen jo tietävätkin kokemuksesta: luonnossa oleskelu edistää sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Koulun lähimetsästä voi siis saada hienoja muistoja. Mukana olleet tutkijat ehdottavat, että seuraava hallitus tekisi asiaa edistävän valtioneuvoston periaatepäätöksen. Vinkkejä luontokuvaukseen saat osoitteesta www. huhtikuuta klo 18–20 suorassa lähetyksessä keskustelemassa luonnosta ja terveydestä. aikuisten taas kuopsutella lumen alta paljastuvilla pihoilla ja puutarhoissa antaumuksella. Stressi vähenee maiseman ääniä kuunnellessa, mieliala kohenee luonnon monia muotoja katsellessa ja samalla vastustuskykykin paranee. lähetykseen voi ottaa osaa kysymällä tai kertomalla omista kokemuksistaan, p. 0203 17600 tai sähköpostilla radio.suomi@yle.fi. Vinkkejä lähimetsän käyttöön ja turvaamiseen saa Virpi Sahin toimittamasta Koulumetsäoppaasta, jonka voi tilata 15 eurolla tai ladata ilmaiseksi verkosta: www.sll.fi/koulumetsa. 70 Suomen luonto 23/2015 vinkkejä moneen menoon! N e tti v in k k i Luonto lääkitsee kävijänsä Metsään oppimaan aLa-aSTEELLa kouluni vieressä oli pieni kangasmetsä ja järven rantaa. lasten kannattaa siis möyriä kevätpuroilla ja leikkiä lammikoissa. suomenluonto. (jm) MUOTOkUvaT ovat aiheena Suomen Luonnon parhaillaan käynnissä olevassa kuvakisassa, josta löydät lisätietoja www. Ohjelman toimittaja on Minna pyykkö. Ekologi, akatemiaprofessori ilkka Hanski ja allergiatutkija, emeritusprofessori tari Haahtela ovat tutkineet luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja allergioiden samanaikaista lisääntymistä. Välitunnit sisustettiin ja siivottiin puiden väleihin rakennettuja ”koteja” ja vierailtiin toistemme luona. luonnon terveyshyödyt tulisikin viimein ottaa osaksi terveydenhuoltoa ja arkiympäristöämme. suomenluonto.fi/ muotokuva. He ovat Radio Suomen keskiviikkoillassa 29. Nuotit siihen löytyvät Luonto lähelle ja terveydeksi -raportista (www.syke.fi/julkaisut). V irikk eit ä m a ri K a EE r o La koulujen lähimetsät tarjoavat luontevan ympäristön tutustua luontoon. tähän lopputulokseen tultiin Suomen ympäristökeskuksen ja luonnonvarakeskuksen vetämässä juuri päättyneessä kaksivuotisessa Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys -hankkeessa. jOhaNNa MEhTOLa ri iT Ta w Ei jo La / Va ST aV a Lo. fi/tag/paavohamunen/
alku ei ollut lupaava. www.karttakeskus.fi, www.risako.fi Pororenki perinnekeruussa METLaN eläkkeelle siirtynyt porotutkija timo Helle pestautui pororengiksi kemin-Sompion paliskuntaan syksyllä 2009. Sinivuokko kasvaa maamme eteläosissa jyväskylän korkeudelle saakka ravinteikkaissa lehdoissa. Ovatko porot silloin tarhoissa ja syövät rehua lypsykarjan tapaan. Minne mentäis -tuotesarjan on valmistanut risako. Suomen Ladun julkaisemasta Talviuinti-sovelluksesta selviää niin varusteet kuin ohjeet ensikertalaisellekin lyhyiden videoiden välityksellä. (jT) ????. Sattumalta Helle ei mainitse samuli ja Jenni paulaharjun perinnekeruuretkiä Sompioon ja keminkylään 1930-luvulla. niin naalin, sopulin kuin muitakin vaeltajia voi nähdä Suomen metsästysmuseossa riihimäellä 12.4. Laine itse ensin wSoy:lle ja nyt otavalle. Ensimmäisellä porojenhakumatkalla mönkijään tulee vika, Helle ei tunnista paikkoja ja tarvitsee opastusta kämpille. usean kuukauden pestistä syntyi kirja: Porovuosi (Maahenki 2015), jossa Helle kuvaa sanoin ja valokuvin porotaloutta sisältä päin tarttuen mihin tahansa työhön ja missä tahansa oloissa. unhoon saattavat jäädä muun muassa kenkäheinä, peska, asento ja jopa metsäporo, joiden selitykset löytyvät Porovuoden tarpeellisesta sanastosta. Sen tieteellisen nimen alkuosa eli suvun nimi Hepatica viittaa kasvin kolmihankaisiin lehtiin, joiden alapinnan väri muistuttaa raakaa maksaa. riittäneekö lisäarvoksi. Nyt ahkion ja suksien sijasta käytetään moottorikelkkoja ja jopa helikopteria, mutta miten on 50 vuoden päästä. 13/2015 Suomen luonto 71 Sarjassa tutustutaan lajien tieteellisiin nimiin. Sillä on seurauksensa. Uusi opas on toki runsaasti kuvitettu ja tiedoiltaan ajan tasalla. jOhaNNa MEhTOLa valokeilaSSa. Se perustuu syksyllä julkaistun samannimisen kirjan kuvamateriaaliin. aLicE karLSSON Lasse J. www.metsastysmuseo.fi Laukku kartalla vaNhOiSSa kartoissa on jotain viehättävää. Vaikka Porovuosi kuvaa poronhoitoa tänään, elinkeino epäilemättä muuttuu. Pienet symbolit kirjan sivuilla opastavat kuuntelemaan myös lintujen ääniä osoitteesta otava.fi/linnunlaulu. kielikin muuttuu. jo rm a La U ri La jo rm a LUH Ta ri Sa Ko Naali on kesäasussaan solakka. ????. Viimeisin uutinen kertoo, että Helle on taas pororenkinä. kEvääN sininen merkki on tietenkin leinikkikasveihin kuuluva sinivuokko (Hepatica nobilis). Porovuosi on seikkaperäinen kuvaus porotaloudesta sekä siihen liittyvästä omintakeisesta sanastosta. Siksi onkin ilahduttavaa, että maanmittauslaitoksen käytöstä poistamat maastokartat ja Liikenneviraston vanhentuneet merikartat ovat saaneet uuden elämän erilaisten laukkujen, pussien ja penaalien raaka-aineena. toimet edellyttävät porojen kokoamista laajoilta laitumilta ja valtaosa poromiehen työstä onkin tokkien etsimistä erämaissa. suomen Latu: talviuinti-sovellus (suomen Latu 2015) avantouinnin alkeet saa nyt näppärästi älypuhelimeen ilmaisena sovelluksena. saakka. (jm) ????. tieteen nimeSSä vaeltajat omassa maisemassaan arkTiSEN luonnon linnut ja nisäkkäät sekä niitä uhkaavat elinympäristön muutokset ovat pääosassa Jorma Luhdan valokuvanäyttelyssä Vaeltajat. Perinnekeruuta Hellekin harrastaa. Tuosta kirjasta on sittemmin moni muu tehnyt oman version, myös Lasse j. Vain siementensä avulla leviävä kasvi saa kuljetusapua muurahaisilta, joita houkuttelee pähkylöissä oleva öljymäinen herkku. Suomen Linnut – tunnistusopas, on hyvä, perinteinen valokuvin kuvitettu tunnistusopas. Porovuoden tärkeimmät tapahtumat ovat kesäiset vasanleikot (korvamerkintä) ja syksyiset ja talviset erotukset (teuraaksi tai eloon). muualla paitsi ahvenanmaalla rauhoitettua sinivuokkoa ei saa kerätä, mutta kansanperinteessä sitäkin on käytetty lääkkeenä juuri maksasekä sappivaivoihin. Kasvin lehdistä on myös keitetty lientä, jonka höyry auttoi hengitystievaivoissa. Ettomies siirretään saman tien toisiin töihin. Laine: suomen linnut (otava 2015) Laulavia lintukirjoja ja puhelimeen ladattavia lintusovelluksia on jo niin moneksi, että perinteisen lintukirjankin on yritettävä jotain uutta. Lajinimi nobilis taas tarkoittaa tunnettua. Lasse j. avantouinnilla on todettu olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia kuten unen laadun ja mielialan paraneminen. Laine teki 1990-luvun lopussa Suomen kaikkien aikojen myydyimmän lintukirjan, Suomalaisen lintuoppaan
Suurella mielenkiinnolla se pälyili kuvaajaansa ja vaihteli tarkkailupaikkaansa kuvaajan tarjoutuessa lähemmäs.” Kyseessä on Euroopan pienin pöllö varpuspöllö, jonka ikuisti Lapinlahden Varpaisjärvellä Anne Moilanen. ”Kettu hölkötteli rantapolun tuntumassa ihmisistä välittämättä ympäristöä tutkien. 72 Suomen luonto 12/2015 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja ToimiTTanuT aNNakaiSa väNTTiNEN Lukijoiden omA LuontoPALstA toimii sekä Lehdessä että netissä. Kävin katsomassa paikkaa helmikuun lopussa ja siellähän niitä jo oli toistakymmentä. muistin lukeneeni Suomen Luonnosta, että ne alkavat kasvaa jo syksyllä. Seurasin ketun touhuja hyvän aikaa, ja onneksi oli kamera mukana.” Oskarin uudet sarvet ”päiviENi piristys ja kaunis kuvattava”, iloitsee nurmeslainen Kirsti Tiirikainen, joka on nimennyt pihallaan viihtyvän metsäkauriin oskariksi. Se on oikein vahvan ja terveen oloinen ja käy syömässä päivittäin monta kertaa.” pihapiirin pieni tarkkailija ” TäMä pihapiiriN pieni tarkkailija osui kuvattavaksi tammikuun loppupuolella. hytymaljakas ”viiME vuoden huhtikuussa löysin ison hytymaljakasesiintymän Hämeenlinnasta. osa varmaan vielä lumen alla. ”oskari vierailee pihapiirini ruokinnassa jo toista talvea. ketun avanto ”vaihTELUja säässä, avanto taas jäässä! helmikuisen iltapäivän kävelylenkki lappeenrannassa tuotti mukavan yllätyksen ketun ilmestyttyä näköpiiriin”, kertoo repolaisen kohtaamisesta Liisa niiva-Korpela. Lehdessä juLkAistuistA kuVistA mAksAmme PALkkion. Se istahti välillä katsomaan Saimaalle kuin miettien, että olisikohan tuolla pilkkijöiltä jääneitä kaloja. Täytyy seurata.” Hytymaljakkaan kuvan lähetti Hannu Rasiranta.
ilon kyynel vierähti poskelleni, mutta kipeä polvi esti kunnollisen kuvausasennon. Se oli aika kohmeinen ja kankea. Toimituksen lintuharrastajat toteavat, ettei ole harvinaista, että telkkä hylkää pesänsä esimerkiksi silloin, kun kaksi naarasta nahistelee samasta pöntöstä. mitäköhän on tapahtunut. Kävin seuraavana päivänä samoilla paikoilla, mutta sammakkoa ei enää näkynyt. ”Perhonen kierteli hetken ympärilläni ja laskeutui sitten nurmikolle. Jään ja lumen seasta se etsiskeli syötävää nokallaan. Kaunis siivekäs!”, kertoo kuvan ottanut Maarit Siitonen. Varmaankin pöntön puhdistaja on heittänyt munat hangelle. Ehkä ei päinvastoin, sillä valkea naaras hautomassa tuskin selviäisi hengissä urakastaan. Jyväskylän Rauhalahdessa. Lieneekö joku siivonnut sen?”, pohtii kuvan lähettänyt Pirjo Tuominen. Perhosen toiseen siipeen talvi oli jättänyt likaisen jälkensä, siipi kuitenkin oli ehjä”, kuvailee sitruunaperhosen 14.3. Lunta oli vielä 20–30 senttiä, ja voi olla että otukselle on käynyt huonosti”, kertoo sammakon kuvannut Anssi Hurme. Ei valkeita naaraita ole näkynytkään – sen sijaan normaalia tummempia kyllä.” aikainen rupisammakko ”LöySiN aikaisen rupisammakon Laitilasta 19.2. Sitruunaperhonen ”aUriNgON lämmittäessä lumesta vapaita rinteitä ajatuksenani oli, että jos vaikka kohtaisi horroksesta heränneitä perhosia. Kävely kyynärsauvan kanssa painava kamera kaulalla ei tosin ollut kovin helppoa.” ”Silmiini osui keltainen väriläiskä kuivalla nurmikolla. Suomen Luonnon lintuasiantuntija Seppo Vuolanto toteaa, että niin sanottuja värivikaisia sorsia on puolikesyissä populaatioissa kaikenlaisia täysin valkoisesta aivan tummiin. Lähestyin sitä ja yllätykseni oli melkoinen, kun tunnistin sitruunaperhosen. maaliskuuta jo saapunut pieniä määriä muuttomatkalta. keskeltä metsää metsäautotieltä. tämän yksilön isä voi olla esimerkiksi valkea ja äiti normaalin värinen. kevättä kohti ”LaULUjOUTSENia ja merihanhia oli 6. Mitä ihmettä. 13/2015 Suomen luonto 73 valkoinen sorsa jäällä ”vaLkOiNEN sorsa tepasteli jäällä 4.3. aivan munien yläpuolella on telkän pönttö. ”Ne eivät ole Suomessa kovin yleisiä, etelämpänä niitä näkee enemmän. ”päiväLENkiLLä törmäsin Tampereen Kaukajärven rannalla 16 munaan. oraspellolta löytyi vatsantäytettä”, kertoo paluumatkalaiset taivassalossa kuvannut Juhani Harkas. Kouvolassa ikuistanut Pirjo Hokkanen. taisi jotain löytääkin. Viimein se löysi maasta kuivan vaahteranlehden, jonka alle se katosi.”
Tutkijoiden mielikuvissa muinaissuomalaiset olivat laulaneet tupiensa hämärissä loogisesti etenevää kansalliseeposta – jonka Elias Lönnrot loi, koska sitä ei ole koskaan ollut olemassa. 9) pohdittiin, onko talitiaisen säe lyhentynyt vai ei. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 10.4.2015. Kaupunki monine paheineen on jossain kaukana. runossa piti olla oikea runomitta ja soveliaat sanat. annebergin mukaan pykältää on tehdä korvamerkki ja pykällys on (kesä-) erotus, jossa vasat saavat korviinsa omistajansa merkin. Ei ole tutkimusta siitäkään, kuinka talitiainen lauloi 1900luvun alussa. TiiNa MiETTiNEN FT, hiSTOriaNTUTkija TaMpErEEN yLiOpiSTO Pykällys tarkentuu Sain pari kommenttia Pienestä Lapinsanastosta (SL 1/2015 s. Koska aiheesta ei ole edes vuosikymmeniä käsittävää vertailuaineistoa, arvelu on alkanut muuttua faktaksi: talitiaisen laulu ei enää ole sitä, mitä se oli ennen. Suden perheongelmat 3. Se jää mieleen, miellyttää soinnikkuudellaan ja sen voi toistaa. Lintumies 2. mitä tietoa meillä on talitiaisen laulutavoista 1600tai 1700luvuilla. aurinko paistaa ja talitintti laulaa pajunoksalla pelkkää ti-ti-tyytä. minulla oli puutteellista tietoa pykällys-sanasta ja porojen korvamerkinnästä. postikortilla: Suomen Luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. onko se koskaan laulanut kovin usein ti-ti-tyytä. Talvella merkitsemistä on aina pyritty välttämään, sillä pakkasessa veri ei tahdo hyytyä, jolloin korva paleltuu ja porosta tulee pilakorva, jonka merkistä ei saa selvää. niissä perhe asuu punaisessa tuvassa maaseudulla. Sopi mattomiksi katsottuja ei muistiin merkitty. ihmismieli herkistyy, kun lukuisten eri äänten sekamelskasta vihdoin kuuluu säe ti-ti-tyy. osallistujien kesken arvotaan jokipiin Pellavan aika-kaitaliina (45 x 140). Turun akatemian harvat luonnontutkijat eivät jalkautuneet talitiaisten perässä maaseudulle eivätkä lähettäneet aiheesta kiertokirjeitä pitäjien kirkkoherroille. Tosiseikkoihin perustuva, ei saarnaava tyyli. Talitiainen on siis yhtä kuin ti-ti-tyy. Entäpä jos ti-ti-tyy liittyykin etupäässä kuvitteelliseen menneisyyteen, joka on välittynyt lauluista, postikorteista, kansakoulun kuvatauluista, satukuvista ja Kotilieden kansikuvista. LaSSE yLiSaari vaaSa Suden perheongelmat Tärkeä näkökanta suden perinnöllisen moninaisuuden merkityksestä. Korpilaki Lauri Hallikaisen Luonto soi, osa 14 Ilveksen jäljillä voitti Sirkka Vitikainen Helsingistä. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai . Lukijoilta: Lintumies Ilmeisen vähäsanaisesta mestarikuvaajasta saatu mielenkiintoinen artikkeli aikaiseksi. ja kun se ei laula, on jossain vika. 69). Menneinä aikoina jokainen merkitsi omistamansa porot nelitahkoiseen puupalikkaan lovilla (pykälillä), jotka tehtiin palikan kulmasärmiin; hirvailla, härillä, vaatimilla ja vasoilla oli oma särmänsä. Hyvä! aSkO LiNNaraNTa kOLkONTaipaLE Korpilaki On hyvä, että meillä on lehti, joka tuo Suomen luonnossa tapahtuvat vääryydet esiin. Talitiaiset mekastavat keväisin periaatteella, että kuka kovimmin huutaa, se parhaiten laulaa. Talven erotuksissa porot edelleen luetaan ja merkiksi tästä poron kylkien pintakarvoihin pyyhkäistään puukolla lukumerkki, ettei sitä lueta uudestaan, jos se sattuu vielä toiseen erotukseen.” jOrMa LaUriLa 74 Suomen luonto 13/2015 @ mitä mieltä lehdestä. Poroasiantuntija Timo Helle selventää pyynnöstäni asiaa: ”Martti Annebergin (altavita, 2010) mukaan pykällys juontuu porojen luennassa käytetystä kirjanpitotavasta: ... Perustuuko käsitys talitiaisen ”perinteisestä laulutavasta” todellisuuteen vai ihan johonkin muuhun. päivi TaNNEr parOLa. iän karttuessa alkaa helposti tuntua siltä, että lapsuudessa tai ennen vanhaan talitiaiset eivät muuta laulaneetkaan. Varsinkin kovalla pakkasella vasan kaulaan ripustettiin kilkura, johon oli veistetty emän korvamerkki, ja varsinainen korvamerkki tehtiin vasta keväällä tai kesällä. Mikä on talitiaisen oikeaa laulua. anna paLautetta! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa T oimi TT anu T a L ic E k ar L S S ON Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. äiti leipoo, isä veistää ja nutturapäinen mummo katselee lempeästi punaposkisia lapsia hiihtämässä kevättalven hangilla. 1800-luvulla kerättiin kalevalamittaista kansanrunoutta eivätkä kansan muut laulut kiinnostaneet tutkijoita. oli vain tuhansia erilaisia säkeitä ja runoja. Ja kuvat luonnollisesti ensiluokkaisia. äänestä . artikkelissa Ti-ti-tyy voittaa vielä ti-tyn (SL 1/2015 s. Verbillä pykältää on siis kaksi merkitystä. SUOMEn LUOnTO 2/2015 1. Vaikka säkeen kuulisi vain kerran viidessä vuodessa, niin sen muistaa. Vaadimmeko talitiaisilta tänä päivänä jotain samaa kuin kansanrunojen kerääjät 1800-luvun rahvaalta: sen pitäisi laulaa oikealla ”perinteisellä tavalla”
Ei sen tarvitsekaan, koska se selittää kattavasti sen, minkä selittämiseen se on kehitetty. ruunaan kosket kuohuvat toistaiseksi ilman niiden alkuperäisiä asukkaita. Voi olla, että oksa varsinkin pakkasella katkeaa oravan kääntäessä sitä puolelta toiselle. Uhka ei ole suomeksi opossumi vaan kettukusu (Trichosurus vulpecula). asiat eivät ole aivan niin hyvin kuin pintapuolisesti näyttää. Lieksanjoen alaosa on padottu jo 1960-luvulla (Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitokset), ja näin Pielisessä syönnöstäviltä Lieksanjoen vaelluskaloilta kuten järvilohelta, järvitaimenelta ja vaellussiialta on estetty mahdollisuus luonnolliseen elinkiertoon. on tärkeää, että Suomen Luonnossa nostetaan esille haitallisten vieraslajien aiheuttamia ongelmia. Kansikuvat ovat yleensä huippuja! niin kuin vuoden ensimmäisen lehden ahma, upea, upea! Suorastaan rakastan tätä lehteä. jos hakemalla hakee mitä olisi parannettavaa, en todellakaan keksi mitään. eräja luontokurssit Ota rohkeasti yhteyttä ja soita! TU U La V iLV a Orava silmujen kimpussa.. olen havainnut oravien syövän myös kukkasilmuja, on niillä muuta syötävää tai ei. Toteuttamalla kalatiestrategian mukaiset suunnitelmat kalateiden rakentamisesta Lieksanja Pankakosken voimalaitoksiin ja juoksuttamalla niihin sellaisen virtaaman, että kalojen nousu mahdollistuisi, järvitaimen ja Saimaalta Pieliseen siirretty järvilohi voisivat jälleen nousta kutupaikoilleen ruunaankoskille ja jopa Venäjän latvavesille asti. 13/2015 Suomen luonto 75 pesuvati ja oravat Viime numeron Havaintokirjassa oli kuva puussa olevasta pesuvadista. Tekstissä sanottiin, että puu olisi kasvaessaan nostanut vadin maasta nykyiseen korkeuteen. Termit ovat tarkentuneet vasta melko äskettäin. 9x6+9x6 9x19 12x12 9x19 4x4+4x4 2100 3100 2000 2100 3600 3600 7200 A 100 100 uskomattoman upeita. Maria kaTajiSTO oikaisuja Viime numeron (SL 2/2015) Suomi ilmasta -artikkelissa kirjoitettiin, että Porkkala olisi 40 kilometriä Helsingistä itään. artikkelissa Hankala siipisimppu (s. Seppo Huttunen kyseenalaisti saman lehden Lukijoiltaaukeamalla sen, että oravat söisivät kuusen silmuja vain huonoina käpysiemenvuosina. TOiMiTUS Suomen luonto on elämys – koe se! . Patoamisen seurauksena Pielisen järvilohi on kuollut sukupuuttoon ja järvitaimen suistunut sukupuuton partaalle ja täysin istutuksista riippuvaiseksi. Liityn epäilijöihin. oikea ilmansuunta on tietysti länteen. loimuillat . 12–13) kalaa nimitettiin tulokkaaksi; tarkkaan ottaen se on vieraslaji. Kuvat ovat aivan Lämminala: 25,0 m² Kuisti: 22,0 m² Varasto: 5,0 m² Kokonaisala: 52,0 m² Lokki 4600 4100 3100 7200 ph A 6x12+6x12 12x12 2600 kuisti s var. iSMO SaLOraNTa, LiETO kiiviä uhkaa kettukusu Hannele Ahponen kirjoitti artikkelissaan Operaatio kiivi (SL 2/15) kiivejä uhkaavista vieraslajeista. Lieksanjoen kalakantojen tulevaisuus riippuu nyt täysin emokalapyynnin onnistumisesta ja riittävästä emokalamäärästä. Padot rakensi Kemijoki oy. 75) mielipidepalstalla väittämällä, ettei Darwinin teoria ”selitä mitään pätevyysalueensa ulkopuolella”. vaellukset . Evoluutioteorian ja Vuolan ilmeisesti edustaman kreationismin eli luomisuskon ero on siinä, ettei jälkimmäinen selitä yhtään mitään. Koska puu kasvaa pituutta vain latvastaan, on joku aikanaan ripustanut romun nuoren männyn latvaan juuri nykyiseen korkeuteen. toimintaseikkailut . Emokaloja pyydetään voimalaitosten alapuolelta, mäti ja maiti lypsetään ja uusi kalasukupolvi synnytetään kalanviljelylaitoksella. Pahoittelemme lapsusta. Vieraslajit muodostavat yhden suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle ja niiden aiheuttamat haitat kasvavat nopeasti. Tällaisen Hitler-kortin lyöminen pöytään darwinismin vastaisessa taistelussa kertoo tolkullisten perusteluiden loppumisesta. paSi kUNTTU BiOLOgi viEraSLajiaSiOidEN NEUvOTTELUkUNNaN jäSEN Lieksanjoen kääntöpuoli Viime Suomen Luonnon artikkelissa Virran viertä tuotiin hienosti esille Lieksanjoen kauneus ruunaalla, paikan erämaisuus sekä vapaiden koskien kuohut. Kuusen hedekukkasilmut ovat kruunumaisesti vuosikasvaimen tyvellä. ruunaankin kosket ovat perattuja ja niiden kalasto koostuu pääosin istutetuista kaloista. jUha rUOTTiNEN SaiMaaN LOhikaLayhdiSTyS ry kyllä, tuusan nuuskaksi rovasti Miika Vuola vastusti evoluutioteoriaa Suomen Luonnon (2/2015, s. hEikki pOrOiLa FM, kirjaSTONhOiTaja, hELSiNki ihana suomen Luonto Kiitos aivan ihanasta lehdestä! minusta se on Suomen paras lehti, sisällöltään ja ulkomuodoltaan. Ehkä kukkimaan valmistuva havupuu onkin oravien herkkupöytä. Tähän asti työn ovat hoitaneet pitkälti paikalliset asukkaat talkoilla. rovastiksi edenneen suomalaisen voisi odottaa vaikka vastentahtoisesti oppineen, ettei evoluutioteorialla ole mitään tekemistä ”sosiaalidarwinismin” nimellä kulkevan rasistisen näkemyksen kanssa. Kalateitä odotellessa toivoisi Kemijoki oy:n kantavan vastuunsa patojensa aiheuttamasta vaelluskalojen ahdingosta kustantamalla järvilohen emokalojen pyynnin. Kettukusu on australiasta Uuteen-Seelantiin tuotu haitallinen vieraslaji, joka on luokiteltu maailman sadan pahimman vieraslajin joukkoon
Pääteiden varsilla se ei kuitenkaan menesty, koska se ei siedä suolaa. Suomeenkin se levisi idästä jo kymmenisentuhatta vuotta sitten jääkauden loppuvaiheessa, kun jää vielä painoi Perämeren pohjaa ja Pohjanmaata. onko tämä tavanomaista joutsenten käyttäytymistä. Sillä on ollut laaja, mutta hajanainen levinneisyys aina Keski-Suomeen asti. Laidunnuksen lakattua katkeralinnunruoho on hävinnyt useimmilta entisiltä kasvupaikoiltaan. Erilliset esiintymät Kuusamossa ovat kalkkikallioilla. Sitä perua ovat Kuusamon linnunruohot etelään viettävillä kalkkikalliotörmillä, missä sillä on seuranaan muutakin itäistä arolajistoa kuten kangasraunikki ja idänkeulankärki. mielenkiintoinen ja tarkka havainto laulujoutsenista. . aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia sekä evoluutio. Kasviravinnon syöjinä ne myös tuottavat runsaasti jätettä, jota kertyy oleskelupaikoille. En ole koskaan kuullut tai ollut tietoinen siitä, että joutsenilla olisi vessa. 76 Suomen luonto 13/2015 – aSiantuntijat vaStaavat T oimi TT anu T a L ic E k ar L S S ON – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA – aSiantuntijat vaStaavat LäHETä OMA KySyMyKSESI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Parhaiten se on menestynyt laidunniityillä, joissa karja on pitänyt korkeat heinät ja ruohot kurissa. näin voi myös olla, vaikka lajien päätalvehtimisalueet olisivatkin eri paikoissa. Etelä-Suomen ja ahvenanmaan laidunniittyjen esiintymät eivät ole suoraan mammuttiaron jälkeläisiä, vaan kasvi on kulkeuKi rS Ti H o n K a n En pikkujoutsenen (vas.) nokan keltainen alue on lyhyempi kuin laulujoutsenen. En muuten ymmärrä, miksi pikkujoutsenten sanotaan talvehtivan eri paikassa kuin laulujoutsenten. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. a rT o jUV on En / L in TU KUV a Laulujoutsenen seuralainen ja vessa mökkijärvellämme kyyvedellä on 30 viime vuoden aikana ollut laulujoutsenia. aivan erinomainen löytö! Kasvi on katkeralinnunruoho, joka on uhanalaisten kasvien luettelossa vaarantuneena. Usein viimeisiksi turvapaikoiksi ovat jääneet maantienvarsien ojat, joissa on tarjolla itämiseen sopivaa paljasta maata. Katkeralinnunruoho on pieni, kalkkipitoista maata vaativa kasvi. Katkeralinnunruoho on jo ammoin sopeutunut suurten eläinten seuraan. joutsenperheellä on myös tapana käydä tekemässä tarpeensa pienellä saarella noin neljänsadan metrin päässä kotipesästään. . Sitä on runsaammin vain ahvenanmaalla, mutta manner-Suomessa on jäljellä vain muutama elossa oleva esiintymä. Vaikuttaa aivan siltä, että tässä tapauksessa on kyse nimenomaan talvikumppanuudesta. ahvenanmaallakin se on suuresti niukentunut. mikähän kasvi on ja miten se on sinne joutunut. vakioasukkaana on pariskunta, joka saapuu keväisin yhdessä pikkujoutsenen kanssa, vaikka ne talvehtivat eri paikoissa. Se saattaa kuitenkin olla toissijainen ilmiö, jos joutsenet mielellään lepäilevät turvalliseksi kokemassaan veden ympäröimässä paikassa. katkeralinnunruoho on harvinaistunut laidunten vähenemisen myötä.. SEppO vUOLaNTO Muisto mammuttiaroilta Löysin parikkalan Siikalahdelta kauniin sinikukkaisen kasvin, jota en tunnistanut
monesti lajin huomaakin vasta ihmetellessään kumman kesyä tai omituisessa asennossa kukalla istuvaa perhosta. Keltaiseen kukkaan osuttuaan se on keltainen. nimensä ne ovat saaneet istuma-asennostaan, jossa eturaajat ovat rapumaisessa pyyntiasennossa valmiina tarttumaan saaliiseen. 13/2015 Suomen luonto 77 tunut niityltä toiselle ihmisen välillisesti avustamana rehun tai eläinten mukana. Hämähäkki pystyy itse muuttamaan suojaväriään valkoisen, keltaisen ja hieman vihertävän välillä näköaistiinsa luottaen. mikä oli hyytelöinyt puron. Limatuppeen kertyvät rautayhdisteet tekevät sinänsä näkymättömän pienet bakteerit paljain silmin erottuviksi. Kallioperässä sitä on keskimäärin kuusi prosenttia ja sitä runsaampia alkuaineita ovat vain happi, pii ja alumiini. Kukkahämähäkki kuuluu rapuhämähäkkien heimoon. Lähemmässä tarkastelussa se osoittautuukin henkensä menettäneeksi saaliseläimeksi, jonka jo sulanutta sisusta hämähäkki huikkailee ravinnokseen. Putkimiehille ne sen sijaan aiheuttavat töitä: vuosien mittaan putkistoihin syntyvät saostumat ja tukokset ovat suurelta osin rautabakteerien aikaansaannosta. rautabakteerit voivat elää yksittäinkin maarakeiden lomassa, mutta limatupen yhteen sitoma kolonia pysyy paremmin paikoillaan juuri siellä, mistä rautapitoista vettä purkautuu. Kaivoissa ja lähteissä ne ovat suorastaan hyödyllisiä, kun ne poistavat vedestä rautaa. Parikkalan esiintymänkin turvaaminen vaatii hoitoa. jaakkO kULLBErg jääluola uhmaa lämpöennätyksiä olen kiinnostunut inarijärvessä olevasta korkia-maura jääluolasta. ihmisen terveyden kannalta bakteerit ovat haitattomia. näin se on paremmin suojassa niin vihollisiltaan kuin saaliiltaankin, joita se yleensä nimensä mukaan vaanii kukissa. bakteereja ympäröi limatuppi, joka sitoo jakautumalla lisääntyvät bakteerit haarovaksi koloniaksi. Kysyjä on heti oikeilla jäljillä: puron väri johtuu hapettuneesta raudasta, ruosteesta. . rauta on yksi maankuoren runsaimmista aineista. SEppO vUOkkO ruostunut puro kohtasimme syksyisellä retkellä erikoisen ilmiön: pieni latvapuro oli kymmenien metrien matkalta oranssi ja hyytelömäisen aineen kattama. Kun veteen sekoittuu happea, rautabakteerit hapettavat raudan karbonaateiksi ja hydroksideiksi. Kyseessä on Luonnontieteellisen keskusmuseon hämähäkkiasiantuntijan Timo Pajusen mukaan tavallinen kukkahämähäkki (Misumena vatia), joka on seinälle kiivetessään muuttanut värinsä valkoiseksi. Korkia-maura, yksi inarijärven 3318 saaresta, on tunnettu erikoisesta luolastaan. olisi hienoa tietää, mikä kaverin nimi on. Pohjavedessä rauta on liuenneena. rautabakteerit ovat keränneet järviin ja soihin niin runsaita ruostekerroksia, että niitä on ennen käytetty raudan valmistukseen. miltä se näyttää tänään. bakteerit saavat energiaa omaan elämäänsä ja saostavat samalla näkymättömän liukoisen raudan ruosteeksi. puro sai alkunsa hiekkakankaalta, jossa hiekka oli oranssiin vivahtavaa, ilmeisesti rautapitoista. Parasta hoitoa on laidunnus, mutta jos sitä ei voi järjestää, niittäminenkin auttaa korkeampien kasvien kurissa pitämisessä. . vierailin siellä jo yli 40 vuotta sitten ja luolassa oli paksulti jäätä, jota sanottiin olleen siellä jo jääkaudesta. niillä on oma osuutensa metsän maannoksen ruskean ruostekerroksen synnyssä. SEppO vUOkkO väriä vaihtava hämähäkki nappasin kuvan tapaamastani terhakkaasta hämähäkistä Lavialla. jU SS i m iE TT in En HAnnU LEHTOnEn Kalat ISMO RAUTIAInEn matelijat, sammakkoeläimet. . Luola on syntynyt granuliittikallion pystyrakoon, ja sen katon muodostaa tiukkaan pakkautunut 4–7 metriä paksu lohkarekavastaajina tässä numerossa: SEPPO VUOKKO Kasvit SEPPO VUOLAnTO Linnut JAAKKO KULLBERG Hyönteiset JUHA VALSTE nisäkkäät TAPAnI TERVO geologia Pikkujoutsenia voi nähdä keväisin laulujoutsenien seurassa. m iK Ko S U U Ta rL a ruoste on värjännyt puron oranssiksi
mikähän eläin on käynyt mökillämme. jUha vaLSTE Miksi tikka hakkaa antennia. jään pinta voi olla keskikesällä sohjomaista ja veden peittämä. Tikan tarkoitus on tuottaa ääntä – pärrytys vastaa laulavien lintujen laulua. TapaNi TErvO Mikä kävi kylässä. geopark-kohteena Korkia-mauran jääluola saisi kansainvälistä näkyvyyttä, ja sen säilyminen arvokkaana ja Suomessa ainutlaatuisena luontokohteena olisi varmemmalla pohjalla. Luolan suuaukko on pieni ja sijaitsee luoteeseen viettävän jyrkän kalliorinteen juurella. Lisäksi jääluola on mukana Golden Geopark of Lapland -hankkeen 66 kohteen listalla. jääkerroksen paksuus on ainakin kaksi metriä. Sulamisen syyksi on epäilty myös turistivierailujen tuomaa lämpöä. jääluolan suuaukko on ahdas pystyrako. Kannattaisi selvittää, mistä rotta on päässyt sisälle ja sulkea mahdolliset aukot. Ei ihme, sillä takana on sarja tilastoidun historian lämpimimpiin kuuluvia vuosia. ääni kaikuu antennista koko taloomme, eikä kukaan saa nukuttua. rotan papanat ovat tavallisesti 15–20 mm pitkiä, vähän yli viisi milliä paksuja ja toisesta päästä teräviä. jääluolasta on kehittynyt paikallinen nähtävyys. miksi se käyttäytyy näin. Korkia-mauran luolan jäämassat ovat sulaneet viime vuosina jonkin verran. Kuvan papanoiden muoto ja koko sopivat täsmälleen juuri rottaan. pihapiiriimme keravalla tuli tikka asustamaan. Sille oli kelvannut oliiviöljy, valkosipuli ja tuore basilika. Hanke, jonka päätoimijoita ovat inarin ja Sodankylän kunnat sekä metsähallitus, on jättänyt European geoparks network (Egn) -jäsenyyshakemuksen. jos hakemus hyväksytään, niin muun muassa inarin kultahistoriaa esittelevä geopark-ehdokas saa Unescon suojeluksessa olevan kansainvälisen statuksen syyskuussa 2015. jäämassan ydinosa lienee satoja vuosia vanhaa. Luolan viisi metriä pitkä ja jyrkästi alas viettävä sisäänkäyntitunneli johtaa kymmenen metriä pitkään huonemaiseen saliin, jonka lattiaa peittää kesälläkin valkoinen jää. Se siis houkuttelee paikalle puolison ja merkorkia-Mauran luola heinäkuussa 2014. Syksyllä hiiret ja rotat pyrkivät usein sisätiloihin vietettyään kesän luonnossa – ulkona ne selviytyvät talvesta hengissä vain poikkeustapauksessa. miten saisimme sen häädettyä lempeästi. H En ri jo EL a. on lähes käsittämätöntä, ettei se ole syönyt esimerkiksi kaurahiutaleita ja koiranruokaa. metsähallitus on rakentanut saareen laiturin ja tulipaikan. Perimätiedon mukaan Korkia-mauran jääluolassa on ollut ympärivuotista jäätä liki 200 vuoden ajan, ja sitä on käytetty kalakellarina. Tarinan mukaan myös alueella jo 1600–1700luvuilla elänyt saamelaissuku käytti luolaa tähän tarkoitukseen. . kiinteän jään päällä on noin sentti vettä. olin siitä iloinen, kunnes se alkoi nakuttaa talomme antennia joka aamu klo 5–6. geopark ei ole suojelualue, mutta sen eräänä tavoitteena on jakaa tietoa geologisesta perinnöstä ja hyödyntää geokohteita geoturismin kautta kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Lisäksi onkaloon muodostuu kesäisin ulkoilmaa raskaampi kylmän ilman tasku, joka suojaa jäätä. Kyseessä on mitä todennäköisimmin käpytikka, joka on ylivoimaisesti yleisin pihapiirin naputtaja. EL in KE in o T & KEH iT yS n o rd iC a n KU Va Pa n KK i, KU Va a ja jo U n i m ä n n iS Tö aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA 78 Suomen luonto 13/2015 sauma. kaurahiutaleisiin, kananmuniin ja koiranruokaan se ei ollut kajonnut. arvoitukseksi jää, miksi rotta ei ole tehnyt rumempaa jälkeä. Kuvassa olevat kolme papanaa ovat rotan jätöksiä.
Eräs tapa suojella pikkulapsia ja lemmikkieläimiä kyiltä on muokata piha sellaiseksi, missä käärmeet eivät viihdy. Tällöin ne muistuttavat jo hyvin paljon vanhempiaan. Eri lajit reagoivat kemikaaleihin hyvin eri tavoin ja jopa samojen lajien sisällä on vaihtelua. SEppO vUOLaNTO käärmekarkotteita. EE m EL i PEL To n En / Va ST aV a Lo kitsee reviirin. Emojen aika kuluu ravinnon hakemiseen. Valmisteiden käyttökohteet ovat myös hyvin erilaisia – toiset paikat ovat sateisia ja toiset suojattuja, toiset parin neliön kokoisia kulkureittejä ja toiset aarien kokoisia pihoja. Tavallisin ihmisen tekemä kaikupohja käpytikalle on sähköpylvään päässä oleva metallilaatta, joka pärisee kuuluvasti. myös höyhenpuvun yksityiskohdissa on joitakin eroja ja nokan tyven kyhmy on vielä pieni. johtuuko pitkä ikä maaperästä. Siikajoen mänty voi olla satoja vuosia kirkkoa vanhempi, sillä tyven ympärysmit13/2015 Suomen luonto 79 hyvä jätehuolto lienee paras käärmekarkote. Siksi ei ole yllättävää, että juuri siellä on kehitelty ratkaisuja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tarkkasilmäiset lintuharrastajat näkevät kyllä pulun poikasia, mutta maallikot harvemmin. aine on syöpää aiheuttavaa ja lisäksi erittäin haitallista vesistöihin päädyttyään. iSMO raUTiaiNEN vanha mänty Siikajoella vuoden 1808 Suomen sodan muistomerkin päälle kaartuu valtava kaksihaarainen mänty. Kaikkien karkotteiden suunnittelun ja käytön haaste on tasapainoilu tehokkuuden ja turvallisuuden välillä. ilmeisesti tikka on onnistunut löytämään mielestään paremman paikan kuin resonoivan kelopuun. Kyyt voivat tulla pihalle myös jyrsijöiden houkuttelemina. onko mitään tieteellisesti toimivaksi todistettua keinoa häätää kyyt pois aivan pihapiiristä. Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta, kun ne saavuttavat lentokykyisyyden, usean viikon ikäisenä. olen ihmetellyt, minne pulu kätkee poikasensa, kun niitä ei näe, vaikka linnut elävät ihmisten keskuudessa. yhdysvalloissa elää monia hyvin myrkyllisiä käärmelajeja, joista monet joutuvat jatkuvasti tekemisiin ihmisten kanssa. Ensi keväänä sitten uudestaan! SEppO vUOLaNTO Miksi pulun poikasia ei koskaan näe. m ar ja Sa ar in En H EL Lin Sa a rEL a in En / Va ST aV a Lo a n TT i SiP Pa La pulun poikanen pesässä.. Suomen enemmän tai vähemmän sateisissa oloissa kemikaaleja joutuisi kylvämään runsaasti, mikä tulee myös kalliiksi. Ei siis ihme, ettei yksinkertainen laboratoriokoe voi taata aineiden toimivuutta kenttäoloissa. . antennissa on todennäköisesti vain muutama kohta, jossa tikka pystyy pärryttämään. Karkotteiden tehoa on testattu laboratoriossa, mutta tuloksissa on paljon epävarmuutta. puu on elinvoimainen, vaikka se voi olla vuonna 1701 valmistunutta kirkkoa vanhempi. Siivet ovat kuitenkin aluksi hieman tylpemmät, kun sulat eivät ole kasvaneet täyteen mittaansa. jos pääsyn tähän tärkeään kohtaan estää esimerkiksi verkolla, lintu joutuu etsimään uuden pärrytyspaikan reviiriltään. aineiden todellisten vaikutusten erittely vaatisi melkoisen suuria otoskokoja. käpytikka on löytänyt antennista hyvän kaikupohjan. mitä voimakkaampi ääni, sitä tehokkaammin se täyttää tarkoituksensa. jätehuollossa kannattaa olla tarkkana. Tärkeintä on raivata pois piilopaikat ja rajata keskeisimmät ihmisten oleskelupaikat siten, etteivät käärmeet niihin pääse. mänty on aivan samannäköinen kuin nähdessäni sen ensi kertaa yli 50 vuotta sitten. Siikajoen hiekkaisella kirkonmäellä on muitakin vanhoja mäntyjä. . Se on tietenkin parempi kuin eläinten tappaminen. toimivatko ne. . monien yhdysvaltalaisten valmisteiden pääaines osana on naftaleeni. esimerkiksi Yhdysvalloissa myydään erilaisia käärmeiden karkotuskemikaaleja. Lintulaudaksi on hyvä valita sellainen, josta ruokaa varisee maahan mahdollisimman vähän. nakutus loppuu kyllä itsestäänkin sen jälkeen, kun reviirit on jaettu, pesiminen päässyt vauhtiin ja poikaset kasvavat
Pituutta sillä on kuitenkin enintään noin seitsemän senttiä, joten kyseessä ei liene sama laji. Se romahti veteen noin 1880 ja oli kuollessaan lehtitietojen mukaan 1029 vuoden ikäinen. Suomessa tavattavista 14 lierolajista yli 10 sentin pituuden saavuttaa yleensä vain kastemato eli kasteliero. Vanhus on matala ja tanakka, ja toivottavasti se toipuu iänmääritystä varten tehdystä leikkauksesta! Vanhin tiedossa oleva mänty kasvoi aika lähellä tätä Siikajoen mäntyä, oulaisissa Pyhäjoen rantatörmässä. on todennäköistä, että lierot eivät varsinaisesti hakeudu vaan joutuvat veteen. ne ovat siellä myös helposti havaittavissa päinvastoin kuin mullan seassa möyrivät kumppaninsa. Sääasema älypuhelimessasi!! Mittaustiedot voit tallentaa ja jakaa, Facebook, Twitter tai windoo.ch Kolme mallia: Windoo1, tuulimittari, lämpömittari 59 € Windoo2, tuuli, lämpö, kosteusmittari 79 € Windoo3, tuuli, lämpö, kosteus, ilmanpaine 99 € Katso muut mallit ja lisätiedot nettisivuiltamme www.paratronic.fi Paratronic Oy, 0400-297526, paratronic@paratronic.fi. Tutustu valikoimaan ja osta: Oravareitti kutsuu melomaan! Luonnonkaunis Oravareitti kulkee Juvalta Sulkavalle upeissa järvi-, jokija koskimaisemissa. altaassa vettä on kuitenkin liikaa. Vesi on sinänsä lierojen elinehto, sillä happea saadakseen niiden ihon on oltava kostea. Pintasolujen väleissä on tiheä hiussuoniverkosto, joka vaihtaa kaasuja pinnan kanssa ja pinnan ohut vesikerros puolestaan ympäröivän ilman kanssa. Kirjallisuudessa on tosin mainintoja, että eräät lierolajit voisivat pärjätä vedessä hengissä jopa viikkoja. Karuilla paikoilla kilpailijoitakin on vähän ja mänty voi rauhassa levittää latvuksensa valoon. EE m EL i PEL To n En / Va ST aV a Lo 100% MERINOVILLA ruskovilla.fi Jokainen rakastaa lämpöä Hyvä olo näkyy. 80 Suomen luonto 13/2015 kysy LUOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat ta oli jo 35 vuotta sitten liki viisi metriä (485 cm, niilo Karhu: Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut, s. • Kokonaispituus 57 km • Myös lyhyitä etappeja • Sopii perhemelontaan • Maastossa 21 luontorastia • Korkeatasoisia taukopaikkoja • Monipuoliset palvelut • Vuokrakanootteja • Opastettuja melontaretkiä Juvan matkailu 0400 761 944 • Sulkavan matkailu 044 417 5215 www.oravareitti.fi Vedenkestävät reittikartat Juvan ja Sulkavan matkailuneuvonnoista Skywatch Windoo, tuulimittari puhelimeen Peukaloa pienempi, sopii taskuun kuin taskuun, vaikka avaimenperänä. Vanhimmat männyt kasvavat karuilla paikoilla: louhikoissa, kalliomäillä tai hiekkakankailla. Se kannattaa kokea. Lieroja hyvin tuntevan professori Heikki Setälän mukaan ne eivät selviä vedessä juuri yhtä vuorokautta pidempään. SEppO vUOkkO Mitä matoja. Vanhin yhä elävä mänty on tiettävästi Koilliskairan kansallispuistossa. Pyhä-Häkin kansallispuiston Iso puu oli kuollessaan 490 vuoden ikäinen. Lierolajeistamme rantaliero (Eiseniella tetraedra) pistäytyy usein järvien ja purojen rantavedessä. haNNU LEhTONEN Lierot kuten kastemato tarvitsevat kosteutta. pihallani on betonipohjainen allas, jonne keväisin parin viikon kuluttua täytöstä ilmaantuu kymmenittäin 10–15-senttisiä lieroja. 96). Se on aloittanut kasvunsa vuoden 1227 tienoilla. mikä vetää niitä altaaseen, ja kuinka kauan se siellä selviävät. Hidas kasvu on yksi pitkää ikää suosiva tekijä: kituuttaen kasvava puu tuottaa runsaasti pihkaa ja muita suojaavia aineita, jotka torjuvat sekä eläinten että sienten hyökkäyksiä. ravinteisilla paikoilla kilpailu tilasta on ankaraa, ja etenkin kuuset tuppaavat tukahduttamaan ikääntyvät männyt varjostuksellaan. mänty voi elää jopa tuhat vuotta. iPhone ja Android puhelimiin, katso yhteensopivuus nettisivuiltamme. Veden happipitoisuuden täytyy tällaisissa tapauksissa olla erittäin korkea ja lämpötilan matala. Valitettavasti tarkemmat tiedot puusta ja mittaustavoista puuttuvat.
7) Käe npiik a. ?Kestotilaus 12 kk (67,50 €) ?olen Sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). 7) Mikä Suomessakin elävä tikka ei koverra itse pesäkoloansa. 2) Kuinka paljon Suomessa arvioidaan olevan karhuja. 6) Var pus pöll ö. Postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Hakemusten arvioinnissa kiinnitetään painopistealueina huomiota taiteellisesti uutta luoviin hankkeisiin sekä ympäristönsuojelua tukeviin näkökohtiin erityisesti Tammelan / Lounais-Hämeen alueella toteutettavissa hankkeissa. 6) Mikä on Suomen pienin pöllö. Apurahat julistetaan haettaviksi nuorille teatterintekijöille sekä teatterija tanssitaiteen sekä ympäristönsuojelutieteiden opiskelijoille ja tutkijoille osarahoituksena taideproduktioihin ja tutkimushankkeisiin. ?Määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) ?Määräaikaistilaus 6 kk (42 €) ?Teen osoitteenmuutoksen. 8) Mikä näistä lajeista ei pesi pönttöön a) punarinta b) peippo c) puukiipijä. 2) Suo mes sa on noi n 1500 karhua (14 53– 158 8). pähkinöitä 1) Mistä räkättirastaat tyhjentävät pihlajat ensin, maaseudulta vai kaupungista. 3) Mitä kansanuskoon kuuluvia jumalia ovat a) Tapio b) Ahti c) Ukko. irtonumero 9 euroa. myynti Lehtipisteissä. Lisätietoa säätiöstä: www.vivicasvanner.fi. Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: Nimi: .................................................................................................................................... suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. Sll jäsennumero .............................................................................................................. 10) Suop unk ite rror i. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2015. 9) Mitkä ovat maamme kolme käärmelajia. Apurahahakemukset osoitetaan säätiön hallitukselle, ja niiden on oltava perillä viimeistään tiistaina 28.4.2015. Kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. 4) Se on vuo den 20 15 ret kik ohde . Ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): Allekirjoitus: ...................................................................................................................... 4) Minkä kunnianosoituksen Mäntyharju– Repovesi-reitistö sai äskettäin. Yksittäisten apurahojen suuruus on noin 1.000–2.000 euroa. Kr iS Ti na aL -Z aL im i / Car Ti na Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www .suomenLuonTo.fi/ LehTiTiLa us 1) Ens in maa seu dul ta. tilaajapalvelu Suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 VAStAuSlÄhEtyS Suomen luonto maksaa postimaksun. lähettäkää Suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2015. 3) Tap io on met sän jum ala , Aht i ved enju mala ja ukk o sään jum ala . osoite: ............................................................................................................................... 10) Mitä saamelaisen taiteilijakollektiivin nimi Suohpanterror tarkoittaa suomeksi. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle seuraavasti: Teaterstiftelsen Vivicas Vänner Asiamies Riikka Rannikko PL 61 00131 Helsinki sekä kopio sähköpostitse: asiamies@vivicasvanner.fi Tietoja säätiöstä: Teaterstiftelsen Vivicas Vänner on Vivica Bandlerin vuonna 1991 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää näyttämötaidetta, luovaa taiteellista työtä ja teatteritutkimusta sekä tukea teatterikulttuuria ja ympäristönsuojelua edistävää toimintaa. 5) Vill isi ka kuuluu Suom en alk up eräi see n laj ist oon . 5) Kuuluuko villisika meillä a) tulokkaisiin b) vieraslajeihin c) alkuperäiseen lajistoon. osoite: ............................................................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. 9) Kan gas käär me, kyy , rantakä ärm e. APURAHAILMOITUS. Apurahan saajia edellytetään laatimaan raportti myönnetyn apurahan käytöstä. Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. Säätiö varaa oikeuden julkistaa tiedon myönnettyjen apurahojen saajista ja tuetuista hankkeista. Säätiö on rekisteröity Patenttija rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö mm. 13/2015 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b, 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. Puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... Teaterstiftelsen Vivicas Vänner, joka on perustettu vaalimaan Vivica Bandlerin henkistä perintöä, jakaa toukokuussa 2015 apurahoina yhteensä noin 10.000 euroa. Nimi: .................................................................................................................................... jakaa vuosittain apurahoja ja palkintoja teatterintekijöille, teatterija tanssitaiteen opiskelijoille ja tutkijoille sekä ympäristönsuojelutyöhön. Lisäksi säätiö tukee teatteritaiteen opiskelijoita vuokraamalla asuntoja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. 8) Pei pp o. Postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Vapaamuotoisesta kirjallisesta apurahahakemuksesta on käytävä ilmi hanke, jota varten apurahaa haetaan (kuvaus ja aikataulu), hakijan tähänastinen toiminta omalla taiteen tai tutkimuksen alalla sekä hakijan henkilöja yhteystiedot
MiLLaiNEN satelliittikuva Suomesta on saatu tänään. Ne ilmaantuvat laitoksen sivuille kahden kolmen aikaan. n Päivän kuvan osoite on http://fmiarc.fmi.fi/satimage.html Päivän satelliittikuva Suomea ja lähialueita 16.3. 82 Suomen luonto 13/2015 Suomi ilmasta TeksTi aNTTi haLkka / kuvaT NaSa 99 min Terran ja aquan lento maapallon ympäri kestää alle kaksi tuntia. Satelliitti näkee loistavasti lumen ja jään. terra ja aqua kuvaavat koko maapalloa. Suomalaiselle päivittäinen kuva näyttää, miten hänen maansa makaa. 2015. Ne paljastavat metsäpalojen sijainnit, kuivuuden vaivaamat alueet, tulivuorenpurkaukset, leväkukinnat ja vaikka mitä. Nyt Perämerellä, Suomenlahdella ja laatokalla on vuodenaikaan nähden häkellyttävän vähän jäätä – jäätalvi on itämerellä mittaushistorian leudoin tai toiseksi leudoin. Sen voi tarkistaa iltapäivällä, kun NaSa:n terra-satelliitti on kiitänyt ylitsemme 700 kilometrin korkeudessa. kuvia ottaa vastaan myös ilmatieteen laitos Sodankylässä. Terra kiitää 10 minuutissa jäämereltä Välimerelle. Katsomme palstalla Suomea linnunsilmin. Eteläinen ja läntinen Suomi oli maaliskuun puolivälissä rannikolla lumesta vapaa, mikä selittää muuttolintujen varhaista tuloa. Sinilevää itämerellä heinäkuun lopulla 2014.. tutkimukselle ne ovat korvaamattomia
suokukko teeren soitimella maistuvien villivihannesten paras kausi alkaa nyt.. teatteri nousi tunturiin . huhtikuuta aiheina . Hyönteisetkin pitävät kangasvuokosta . voikukaSta voi Syödä juuretkin. www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto http://instagram.com/suomenluonto KEStotIlAAJIllE IlMAINEN Digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi a rm i rin Tamä Ki / V a ST aV a Lo 4/2015 ilmestyy 30
Palautusviikko 2015–18 767095-1503 AITO KLASSIKKO Räven Jacket räven jacket tuli myyntiin 1970luvun lopulla. Alkuperäinen G-1000 Original -kangas on korvattu kierrätyspolyesteristä ja luomupuuvillasta valmistetulla G-1000 Eco -kankaalla. Takissa on myös useita taskuja tavaroille, jotka käyttäjä haluaa pitää käden ulottuvilla. Sen kestävyys, säänpitävyys ja yksinkertainen estetiikka ovat pitkälti juuri niitä samoja ominaisuuksia, joita Fjällräven edustaa nykypäivänkin ulkoiluvaatetuksessa. Alkuperäisen mallin mukaan myös takin uudessa versiossa on kiinteä huppu, jonka voi kääriä kauluksen sisään silloin, kun sitä ei tarvita. g-1000 on oma ulkoilukankaamme, joka kestää kovaa kulutusta ja on tuulta ja vettä hylkivä. Samalla se hengittää hyvin aktiivisessa käytössä. Räven Jacket Lisää g-1000-takkeja löydät osoitteesta www.fjallraven.fi. Todellinen ulkoiluklassikko, joka toimii niin metsäpolulla kuin asfaltillakin. Tämä aikanaan suurta suosiota saavuttanut takki on nyt lanseerattu uudelleen