Suomen Luonto 3/2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

S U O M E N jä r v iE N S y v y y S E N N ä T y S . 48 –52 pölyä elämän. h O S S a N k a N S a L L iS p U iS T O . 75 vUOTTa LUON N O N ÄÄ N E N Ä su om en sy vin jär vi s. v ir O N p ik k U jO U T S E N E T . h a N N U h a U T a L a ja p a L O k ä r k i. S iiT E p ö Ly N a ik a . 3 Hannu Hautala palokärjen perässä hossan tuleva kansallispuisto esteetön retkeily teemana luontoretkeily 24.3.2016 Irtonumero 9 € Kevään siitepöly kulkee tuulen ja hyönteisten mukana. E S T E E T ö N r E T k E iL y . a L b a N ia . S U O M E N L U O N T O 3 | 2 16 S a k a a L i
tällainen oli vuosi 2012, ja tuolloin Jorma luhta kuvasi oheisen pulmuspilven limingassa. v a r h a is k e v ä t pulmuspilvi kuva jOrMa LUhTa / teksti jOrMa LaUriLa. pienen joukon pulmusia paljastaa usein ääni: taivaalta kuuluu ensin kuulas vihellys ja heti perään kirkas helinä. pULMUNEN on varhaisimpia kevääntuojia, joka kiiruhtaa kohti pohjoista, kun lumi vielä peittää maata. useimmiten lintuja onkin muutama tai pieni parvi, mutta joinain keväinä on liikkeellä suurparvia
Iso laiva kääntyy hitaasti, kansainvälistä yhteistyötä vaativissa hankkeissa pelottavankin hitaasti. hEiNäkUUTa 1969 Apollo 11 -kuulennon huipennuksessa neil Armstrong astui Kuun pinnalle lausuen: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.” Kehittymättömästä tekniikasta huolimatta Kuuhun laskeutuminen ei lopulta ollut ihmiselle mahdotonta, kun koko kansainvälinen yhteisö oli hyväksynyt sen yhteiseksi tavoitteeksemme. CC-000026/FI Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki sähköposti: etunimi. KA n SI KU VA Pääkirjoitus Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. kontukimalainen on yksi siitepölyn kuljettajista ja raita tuottajista. retkillä tulee tarkkailtua ja kuvattua kaikkea eteen osuvaa, eniten lintuja ja perhosia. Ihmiskunta on taas suuren harppauksen edessä – otammeko sen. hEikki vaSaMiES päätoimittaja heikki.vasamies@suomenluonto.fi heikki vasamies on Suomen Luonnon uusi päätoimittaja, jota pohdituttavat eniten eliöyhteisöjen ekologia ja evoluutio. Vuosikymmenten viivyttely tärkeiden kansainvälisten päätösten tekemisessä on johtanut tilanteeseen, jossa aika todellakin on käymässä vähiin. Luonnonystävän ykköslehti Suomen Luonto 3/2016, 75. Suuret koko ihmiskuntaa koskevat uhat ovat kuitenkin vielä ratkaisua vailla ja niiden edessä olo tuntuu joskus toivottomalta. no. Se asettaa ympäristövaatimukset tuotannon kaikille vaiheille. Avaruushuuman aikoihin myös ympäristöliike oli ottanut ensi askeleensa. Rakkaus luontoon on ja pysyy, mutta usko ja toivo ovat koetuksella valtavien haasteiden edessä. monen ympäristömyrkyn käyttöä on saatu rajoitettua, ja yhä useampi arvokas luontokohde on saatu liitettyä suojelualueverkostoomme. www.climatecalc.eu Cert. Sinnikäs työ luonnonja ympäristönsuojelussa on tuottanut kansallisella tasolla paljon onnistumisia: merikotka on palannut saaristoomme, saukko jokimaisemaan ja suurpetojenkin kannan kehitys on onnistuttu kääntämään oikeaan suuntaan. 4 Suomen luonto 13/2016 21. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-0678 Painopaikka Hansaprint Turku/ SL16_03/2016 Hansaprint Oy:lle on myönnetty Pohjoismainen ympäristömerkki. kuva: john brackenbury / Science photo Library. kerromme siitepölyn tiestä sivuilla 42–46. Vuosisadan loppuun mennessä oli jo saatu paljon aikaan. www.facebook.com/suomenluonto www.instagram.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi Lehden digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi seuraava harppaus. Painolla on myös ISO 14001 -ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, meriekosysteemien köyhtyminen ja muuttolintujen metsästys ja verkottaminen ovat asioita, joissa oma tekeminen ei tunnu riittävän: tarvitaan todellinen yhteinen tahtotila. vuosikerta to m li n d r o o s a n it a r au n io / va st av a lo itämeren suojelussa on edistytty, mutta käänne esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä edessä. sukunimi@suomenluonto.fi palaute@suomenluonto.fi tilaajapalvelu: (09) 228 08210 Tilaajapalvelun yhteystiedot sivulla 81 Päätoimittaja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö Antti Halkka 050 308 2795 AD Marika Eerola 050 542 4491 Toimittajat Alice Karlsson 044 333 5036 Jorma Laurila 040 351 9217 Johanna Mehtola 050 308 2186 Jouni Tikkanen 044 278 8656 Verkkotuottaja Laura Salonen (vs.) 050 346 0821 Annakaisa Vänttinen (vapaalla) Toimituksen assistentti Elina Juva, 050 452 2347 Ilmoitusmyynti Arja Blom, 045 646 6611 ilmoitukset@sll.fi ja blom.arja@gmail.com Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry www.sll.fi Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton osoiterekistereitä voidaan käyttää markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Uskon ja toivon, että otamme. Itämeren suojelu ympärysvaltioiden yhteistyönä on sekin lopulta alkanut tuottaa tulosta
h a n n u h u tt u Tammelan Torronsuon esteettömät pitkokset kutsuvat. Palsta on ollut Suomen Luonnossa vuodesta 1985, ja sen suosio on vankka. Kysy luonnosta -vastauksia on julkaistu jo yli 2500. nyt on hyvä aika lähteä viron lintulahdille pikkujoutsenten ja hanhien pariin. h a n n u la at u n En / va st av a lo sa m u li h a a Pa sa lo. 48 Vaeltava syvänne onko suomen sisävesien syvin kohta vielä virallisesti löytämättä. Kansallispuisto Hossaan. 54 Eksoottinen Albania Balkanin maasta on kehittynyt houkutteleva luontomatkailukohde. 60 Yli kynnysten kaikki pääsevät nauttimaan luonnosta. kansallispuisto . 16 Hossan suuri hetki Ensi vuonna suomussalmen ja kuusamon seudulle perustetaan maamme 40. 26 Palokärjessä kiinni hiilenmusta punalakki on seurannut Hannu Hautalaa 1950-luvulta asti. lukijatutkimuksen mukaan osuus on lehtemme luetuimpia. 16 16 40 76 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ pelkääk ö karhu kyytä. 40 Laulujoutsenen pikkuserkku huhtikuussa viron matsalunlahdella voi nähdä sadoittain venäjän tundralle pesimään matkaavia pikkujoutsenia. saapuuko sakaali suomeenkin. 13/2016 Suomen luonto 5 h a n n u h u tt u Vakiot 6 luonto ja ympäristö nyt 12 maailmalta 39 Petelius 46 vahtikoira 64 homo sapiens 66 kotona, retkellä, virikkeitä 72 havaintokirja 74 lukijoilta 76 kysy luonnosta 82 vähäisiä tutkimuksia Esittelemme hossan tien suojeluun ja alueen järvet, metsät ja kalliomaalaukset. Esteettömät palvelut paranevat nopeasti. Matsalunlahden pikkujoutsenet. kysy luonnos ta tietää. Sisällys 3/2016 14 Sakaali on lähellä virossa on jo 5–6 lisääntyvää kultasakaaliparia. 30 Siitepölyn ydin tuuli vie keväällä siitepölyä kaikkialle. uusimmat tiedot siitepölystä
Talveksi se oli lentänyt Kaspianmeren kautta Somalian rannikolle. Sinirinta muuttaa nykytiedon mukaan intiaan ja pakistaniin. Suomessa on rengastettu noin 1400 vesipääskyä, mutta yhtään rengaslöytöä Arabianmereltä ei ole saatu. K ilpisjärven tunturiylängöllä kesällä 2014 pesinyt vesipääsky palasi tunturilammelleen keväällä 2015. teksti pErTTi kOSkiMiES Luonto, ympäristö ja tiede nYT t o im it ta n u t jO U N i T ik k a N E N Kun lintu palasi pesäpaikalleen, siihen kiinnitetyn laitteen tiedot purettiin. Kun lintu palasi kesäksi pesäpaikalleen ja siihen kiinnitetyn laitteen tiedot purettiin, pystyttiin selvittämään linnun olinpaikat kuluneen vuoden ajalta noin 200 kilometrin tarkkuudella. Syksyiset löydöt ovat osoittaneet lintujen lähtevän kaakon suuntaan, aiemmin ei vain ole tiedetty minne asti. tu o m a s sE im o la 6 Suomen luonto 13/2016 peltosirkk u on saanut valopaikan timen.. Kilpisjärven vesipääskyn muuttomatka paljastuikin pikkuruisella valopaikantimella, joka rekisteröi päivittäin Auringon nousuja laskuajat. TIESITKÖ. merenulapalta ei hevin saada rengaslöytöjä vain punatulkun mittaisista, uivista kahlaajista. Pienimmät valopaikantimet painavat 0,3 grammaa ja muuttomatkalle lähtevä sinirinta noin 17 grammaa. pienten lintujen muuttoreitit selviävät keveät valopaikantimet antavat uutta tietoa sinirinnan ja vesipääskyn kaltaisista lajeista
kuin kevättä. Suomessa valopaikantimin tutkitaan esimerkiksi peltosirkun, pikkusirkun ja pohjansirkun, kirjosiepon, punavarpusen, viitakerttusen, tervapääskyn, pikkutyllin ja etelänsuosirrin muuttoa. 1 variS / nyt on se aika, kun varikset alkavat vilkuilla vastakkaista sukupuolta. nyt valopaikantimet todistivat, että norjalaiset sinirinnat lentävät talveksi yli 6000 kilometrin päähän Intiaan ja Pakistaniin, luultavasti meidän lappilaisetkin. Kun pari viimein ryhtyy pesimäpuuhiin, koiras jatkaa risusavottaa ja antaa naaraan vastata rakennustöistä. Kohtaamisissa se kohentelee olemustaan ja mennä harppoo varmaotteisesti varpaat sojossa. Siihen tuoli, selkä vasten lämpimiä lautoja, kasvot kohti aurinkoa ja korvat hörölleen luonnon äänille. Talventähdet tuikkivat jo, ja se tuntuu joka ikinen kevät yhtä ihmeelliseltä. 3 pUUTarhakUkaT / Kevään kukkia odottaa... monet kasvit ovat vierasta perua, eksoottisia suorastaan, mutta niin vain ne änkeytyvät ilmoille meidänkin kylmästä kamarastamme vuodesta toiseen. MikrOSirUUN pErUSTUva tekniikka on mullistanut muuttotutkimusta etenkin pienillä ja piilottelevilla linnuilla. 2 SEiNUSTa / Suojainen paikka rakennuksen seinustalla on kevään parhaita paikkoja. Varsinkin koiras saa aimo annoksen lisää arvokkuutta. niistä kaksi on tavattu muuttoaikaan Pakistanissa. KIIKArISSA Toimittaja vinkkaa kauden kuumimmat luontoasiat. Kosiskellessaan se nappaa nokkaansa risun toisensa perään ja esittelee niitä naaralle. Sillä saadaan edelleen tietoa muuton lisäksi esimerkiksi lintujen kotipaikkaja pariuskollisuudesta, eliniästä ja kuolinsyistä. TOiNENkiN LapiN LiNTU , sinirinta, on säilyttänyt tähän saakka salaisuutensa, vaikka Suomessa on rengastettu yli 40 000 yksilöä. Koska laitteet ovat kalliita, ne eivät syrjäytä rengastusta. ku va t: a lic E k a rl ss o n m a rk u s va rE sv u o 13/2016 Suomen luonto 7. Kun lumi hupenee, etelän puolelle paljastuu pälviä. n Talventähdet kukkivat. aLicE karLSSON pienten lintujen muuttoreitit selviävät varis ahkeroi keväällä risusavotassa
Euroopassa talvehtivien lyhyen matkan muuttolintujen pesinnät aikaistuivat keskimäärin parilla vuorokaudella, kun taas afrikassa talvehtiviin kaukomuuttajiin lämmenneet keväät vaikuttivat vähemmän. 26 lintulajia jaettiin kolmeen ryhmään: Paikkalinnut talitiainen, sinitiainen ja puukiipijä aikaistivat pesinnän aloittamista yli kolmella vuorokaudella. Kansallispuistoja pienemmän statuksen omaavat kuusi valtion retkeilyaluetta tuottivat puolestaan tuloja 12 miljoonaa euroa ja työtä 131 ihmiselle. luomus on helsingin yliopiston erillislaitos. jUha hONkaLa Luomus irtisanoi luonnontuntijoita LUOMUS eli luonnontieteellinen keskusmuseo irtisanoi useita asiantuntijoita, epävirallisen laskelman mukaan yhteensä 16. Em il ia ku ril a / lu o m u s. mIkä on yhtIöItetty, on myytävIssä.” asIa etenI vastustuksesta huolImatta eduskunnan käsIttelyyn. (jt) 129 702 Erämaita ja kansallispuistoja huoltava Metsähallituksen Luontopalvelut menettää uudistuksessa asemiaan. Asiasta kertoi metsähallitus verkkosivuillaan. Repovedellä kävijöiden määrä kasvoi lähes puolella, samoin Kurjenrahkalla. Uuden suosion taustalla on retkeilyja muiden palveluiden kehittäminen, jota on tehty matkailuyrittäjien, kuntien ja metsähallituksen yhteistyönä. pErTTi kOSkiMiES Lämpenevä kevät aikaistaa pesintää etenkin paikkalinnuilla USEaT pESiMäLiNTUMME ovat aikaistaneet pesinnän aloittamista viime 50 vuoden aikana. irtisanomiset liittyvät helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin, jotka alkoivat hallituksen leikattua yliopiston rahoitusta 106 miljoonalla eurolla vuodessa. ”Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus on vain yksi osa kansallispuistojen hyödystä paikallistaloudelle ja koko Suomen taloudelle”, sanoo metsähallituksen luontopalvelujohtaja rauno väisänen. jOUNi TikkaNEN m at ti ko u to n En / va st av a lo 8 Suomen luonto 13/2016 kansallispuistoissa tehtiin kävijäennätys lähes 130 000 kansalaIsta kIrjoIttI nImensä pysäytetään metsähallItuslakI -adressIIn. He käyttivät rahaa 141 miljoonaa euroa ja toivat työtä vuodeksi 1400 paikalliselle. irtisanotut ovat kokeneita luonnontuntijoita, ja heidän joukkoonsa kuuluu myös Suomen Luonnon avustaja Jaakko Kullberg. Luomus on avoin myös yleisölle. Suomen kansallispuistoissa vieraili runsaat 2,6 miljoonaa ihmistä. ”Kansallispuistokäynneillä on myös huomattavaa kansanterveydellistä vaikutusta, ja lisäksi ne ovat olennainen osa Suomen maabrändiä ja matkailuteollisuutta.” Pallas–Yllästunturin, nuuksion, Urho Kekkosen, Oulangan, Kolin, Pyhä–luoston ja Repoveden kansallispuistoissa kävi kaikissa yli satatuhatta ihmistä. toImIttaja saana katIlan alulle paneman adressIn saateteksteIssä sanottIIn: ”me allekIrjoIttaneet emme hyväksy suomen luonnon yhtIöIttämIstä. Valtion panostus puistojen hoitoon tuottaa yksityisyrittäjille yli kymmenkertaisen taloushyödyn. tulosten mukaan pesinnät aikaistuivat kevään keskilämpötilan nousua myötäillen. tämä selvisi Edward Kluenin tutkijaryhmän analysoitua 129 063 luonnontieteellisen keskusmuseon pesäkorttia vuosilta 1961–2012. Luonto, ympäristö ja tiede nYT kaNSaLLiSpUiSTOiSSa kävi viime vuonna 15 prosenttia enemmän retkeilijöitä kuin edellisvuonna, ja he käyttivät lähiseudulla 12 prosenttia enemmän rahaa
ekologeja tämä voi huojentaa, koska muuten vaikuttaisi, että kansa ajattelee yksinomaan metsäteollisuuden aivoilla. Vieraslajien istutus: ei kiitos! lahot ja vinossa kasvavat puut: Hyi, epäsiistejä. Harvennettaessa metsää tulee siistittyäkin, mikä on hyvä, koska puiden pitäisi kasvaa kohtisuoraan (!). jOUNi TikkaNEN Suosituinta on metsä, jossa näkee kauas, 40–50 metrin päähän. lehtipuut: Valoisia ja hyviä, niitä lisää. Senkun vievät! Koneilla möyrimistä ja kantojen repimistä ihmiset siis kammoavat, mutta toisaalta metsässä pitäisi nähdä pitkälle eli risuenergiaa saa käyttää. näin kertoo laaja tieteellinen yhteenveto, jossa perattiin kaikkiaan 56 pohjoismaista, tavallisten ihmisten metsämieltymyksiä koskevaa tutkimusta vuosilta 1970–2003. nämä mieltymykset ovat tavallisten ihmisten suusta ja osin ristiriitaisia: tulokset osoittavat nimittäin senkin, että siellä, minne lahoa puuta on jätetty, koetaan metsän mystiikkaa. Koska kyseessä on laaja tutkimusten tutkimus, tietoa mieltymyksistä kertyi paljon. puiden on kasvettava kohtisuoraan a n tt i sa r a ja / lE u ku 13/2016 Suomen luonto 9. Tasaikäinen metsä ei kuitenkaan saisi olla. Harventaminen ja jatkuva kasvatus: Hyvä! enemmän valoa mutta ei aukkoja kuitenkaan. noin puolet tutkimuksista oli tehty Suomessa. Päälinjat voi summata näin: metsäkoneen renkaanjäljet: Hyi olkoon! Risujen keräys: muuten hyvä mutta ne jäljet. Puuston eri-ikäisyys: Tietenkin hyvästä, kunhan pusikoilta näkee järvelle. Kantojen repiminen: Oksettaa! menee niin vaikeaksi liikkuakin. IL M Iö M ÄI ST Ä biOENErgia herättää positiivisia mielikuvia, mutta jos ihmisille näyttää metsää, josta bioenergian raaka-aineita on haettu, heidän mielipiteensä vaihtelevat. Kuusi: Synkkä puu, saa kaataa. Hakkuut voimalinjojen alta: Sieltä joutaakin hakata. Tutkimus julkaistiin Scandinavian Journal of Forest Research -tiedelehdessä
10 Suomen luonto 13/2016 75 vuotta aSian viereSSä SUOjELUjärjESTö Birdlife nimesi suomen vesiltä kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta (important Bird and Biodiversity areas, iBa). Haaskanpitäjä määrättiin maksamaan 20 päiväsakkoa jätelain rikkomisesta, sillä nautaeläinten käyttö haaskalla on tautiriskin takia kiellettyä. mukaan pääsivät allin talvehtimisalue helsingin–hangon edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär sekä pilkkasiiven esiintymisalue uudenkaupungin edustalla selkämerellä. Petoyhdyshenkilöt tarkastavat suurpedoista tehdyt havainnot ja ilmoittavat ne luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Sama haaskanpitäjä toimii paikallisen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilönä. ”Olemme poistaneet tunnuksia petoyhdyshenkilöitä, jotka eivät ole ilmoittaneet havaintoja järjestelmään”, kertoo vastaava riistapäällikkö olli Kursula Riistakeskuksesta. Sakot saanut petoyhdyshenkilö on alueensa ahkerin: hän ilmoittanut eniten suurpetohavaintoja. jOUNi TikkaNEN ” Kauneuden taju ja samalla viihtymys katoaa, kun ihmisen oikea suhtautuminen luontoon häviää ja sen sijalle pyrkivät tulemaan sellaiset harrastukset kuin amerikkalaisten filmidiivojen ja swingkulttuurin tason ihailu.” Suomen Luonto 1948 Helsingin muutoksesta. ”ei se tuhoon tuomittu ole”, saikku kertoo. ”ei sillä hyvin mene, mutta kyllä paajalansuon tuotantolaitos olisi päästänyt sen hyvin nopeasti päiviltä. ”Jos on muita syitä tunnusten poistamiseen, se on alueyhdistyksen harkinnassa”, Kursula sanoo. ”maailmanlaajuisesti iBa-alueet ovat ohjanneet hyvin paljon sitä, minne on perustettu suojelualueita”, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen. nyt sillä on jotain mahdollisuuksia.” jOUNi TikkaNEN birdlife nimesi kolme tärkeää lintualuetta to m i m u u kk o n En / lin tu ku va m ik ko sa ik ku pilkkasiipi viihtyy Uudenkaupungin edustalla. muun muassa vuotoksen alue eli kemihaaran suot olivat iBa-alue ennen niiden suojelua natura 2000 -ohjelmassa. Tuolloin maastosta löytyi laiton nautahaaska, jonka ympärillä näkyi paljon ilvesten jälkiä. helmikuun lopulla korkein hallinto-oikeus esti vapoa ottamasta saarijärven paajalansuota turvetuotantoon osittain näihin taimeniin vedoten. aNNE hirvONEN Suomen Luonto kertoi laittomista haaskoista helmikuussa 2015.. Haaskanpidosta tuomittu toimii petoyhdyshenkilönä SUOMEN LUONTO uutisoi helmikuussa 2015 itärajan laittomista haaskoista, jotka houkuttelivat suurpetoja asutuksen läheisyyteen. Luonto, ympäristö ja tiede nYT Taimenten perässä kahlailu kannatti yhdySvaLTaiN tutkimuksen professori Mikko Saikku ei aavistanut, miten tärkeäksi hänen vuonna 2012 löytämänsä taimenenpoikaset osoittautuisivat. moksinjokeen valuu jo ennestään turvevesiä. vieläkö saarijärven reitin taimenen ehtii pelastaa. harrastuksenaan virtavesien hoitoyhdistykseen kuuluva saikku löysi yhdessä kalabiologien Aki Janatuisen ja Mikko Lemisen kanssa saarijärven moksinjoesta kahdeksan eri-ikäistä taimenta. Tassu-järjestelmän tietoja käytetään suurpetokantojen arvioinnissa, ja ne vaikuttavat osaltaan alueelle myönnettävien kaatolupien määrään. Mikko Leminen (vas), paavo kopu ja jukka Leminen sähkökalastivat Moksinjoella 2013. myöhemmin kalat määritettiin kuuluvaksi saarijärven reitin alkuperäiseen taimenkantaan, jonka luultiin jo hävinneen
miksi näin. Halusimme kunnioittaa mukana olleiden yksityisyyttä, emmekä antaneet paikalle osuneelle ulkopuoliselle luontokartoittajalle lupaa kuvata ryhmää tai julkistaa heistä kuvia. emme kuitenkaan missään vaiheessa kieltäneet kuvaamista ärjänsaaressa, kunhan se tapahtui turvallisuusohjeita noudattaen. SU O rA LI N JA Ehdota haastateltavia ja kysymyksiä osoitteessa www.facebook.com/suomenluonto tai sähköpostilla: palaute@suomenluonto.fi. Työmaan käynnissä ollessa toimihenkilöidemme ensisijainen velvollisuus oli teroittaa tulijoille UPm:n työturvallisuusohjeet ja valvoa niiden noudattamista. Samoja periaatteita kuin Janakkalassa noudatimme ärjänsaaressa 8.–10.2.2016, kun luontoaktivistit saapuivat kohteelle ja halusivat kuvata työmaan lisäksi myös paikalla olleita toimihenkilöitämme. Tärkein kysymys on: mihin lakiin kieltäminen perustui, janakkalassa ja ärjässä. Suomen Luonnon kysymyksiin vastaa johtaja pekka rajala uPm:stä. MikkO NiSkaSaari ja sm in aw a d / is to ck Ph o to u Pm m Ed ia su h tE Et metsäyhtiö uPm on yrittänyt kieltää kuvaamisen metsiensuojeluun liittyvissä tilanteissa. UPm ei ole kieltänyt tai pyrkinyt estämään luontotai hakkuukohteiden kuvaamista, kunhan toiminta tapahtuu UPm:n turvallisuusohjeita noudattaen, aiheuttamatta vaaraa kuvaajalle tai muille paikalla oleville. en perusta vastaustani lakiin. mihin lakiin kieltäminen perustuu. Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin. pekka rajala v Es a h y yr yl ä in En biologi vesa hyyryläinen kuvasi UpM:n hakkuita ärjässä.. oulujärven ärjänsaaresta raportoitiin koko hakkuiden ajan tammikuusta helmikuuhun, että työmaata, sen koneita ja uPm:n toimihenkilöitä kiellettiin kuvaamasta. näin kävi esimerkiksi oulujärven Ärjänsaaressa tammi–helmikuussa. 13/2016 Suomen luonto 11 uPm:n edustajat kielsivät viime marraskuussa janakkalassa luontokartoittajaa kuvaamasta hakkuuaukeaa ja siellä ollutta yhtiön ryhmää. myöhemmin uPm esitteli tätä ” uhkailua” FSC-sertifiointia koskevassa keskustelussa. miksei hakkuita saisi kuvata. Paikalla olleiden mukaan luontokartoittaja oli kuitenkin kuvannut ryhmää. ärjästä raportoitiin kieltelyjä hakkuiden koko ajalta. Kun kartoittaja ei hyväksynyt laitonta kieltoa, uPm teki sisäiseen systeemiinsä merkinnän uhkaavasta tilanteesta. Kyse oli UPm:n sisäisestä koulutustilaisuudesta maastokohteella
leveyspiirin pohjoispuolella useita asteita pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampia. lämmintä ei ole ollut vain Arktiksella. Ilmiö on toistunut useana aiempana vuotena tammi–maaliskuussa ja marras–joulukuussa, jolloin pitäisi olla kylmintä. normaalisti jäätä pitäisi olla eniten maaliskuussa. Kun maaliskuussa oli perinteisen Alaskan poikki ajettavan koiravaljakkokilpailun Iditarodin lähtö Anchoragessa, lunta oli tuotava sinne junalla 350 kuutiota. luntakin on satanut vain kymmenesosa tavanomaisesta ja tyypilliset talvimyrskyt ovat puuttuneet tyystin. Nollaraja ( c) sinisellä, pitkän ajan keskiarvo vihreällä ja 2016 alku punaisella, jolloin pakkasta oli vain 16–26 c. Pohjoisnavalla oli tuolloin lämpimämpää kuin vaikkapa moskovassa. monet tutkijat ovat olleet varovaisia arvioissaan poikkeuksellisesta lämpöaallosta. Ilmastotutkijoitakin on hämmästyttänyt Yhdysvaltain Ilmailu ja avaruushallinto nasan mittaama maapallon uusi helmikuun lämpöennätys, joka on 1,35 astetta yli vuosien 1951–1980 keskiarvon. Jääpeitettä on nyt vähiten koko satelliittikartoitusten aikana. helmikuuta–15. n arkTikSELLa LäMMiNTä pohjoisella arktisella alueella on viime kuukausina ollut harvinaisen lämmintä. Ilmiöön ei heidän mukaansa ole yhtä yksittäistä syytä, vaan useampia tekijöitä, ei vain ilmastonmuutos tai parhaillaan vaikuttava lämpötilaa nostava el niño -ilmiö. Vuodenvaihteessa Pohjoisnavalla oli nollakeli, kun siellä kaamoksen aikana on normaalisti noin 25 astetta pakkasta. maaliskuuta hurja lämpötilahyppäys (-3,2): 13 astetta yli pitkäaikaisen keskiarvon. d m i n at u rE in st o ck / lE h ti ku va teksti jOrMa LaUriLa. Se on ennenkuulumatonta. Huippuvuorilla meri on ollut ennätysjäätön, ja norjan ilmatieteen laitoksen mukaan siellä mitattiin 30 päivän jaksolla 15. Helmikuussa jääpeitettä oli ajankohdan kaikkien aikojen pohjalukema: vain noin 14 miljoonaa neliökilometriä. leveysasteen pohjoispuolen lämpötiloista. 12 Suomen luonto 13/2016 il m a s t o maaiLmaLta t o im it ta n u t jO r M a L a U r iL a T ämän vuoden tammija helmikuun lämpötilat ovat olleet koko Arktiksella 80. Kuluneena talvena Alaskassa on ollut noin seitsemän astetta keskimääräistä lämpimämpää. jääkarhulle jää on elinehto. käyrän luvut ovat kelvinasteina, vaakarivissä päivät. Siellä ilmaston lämpeneminen on ollut kaksi kertaa voimakkaampaa kuin muualla Yhdysvalloissa. Alaskassa on ollut vieläkin lauhempaa. Tanskan meteorologisen instituutin (dMi) käyrä 80
su PE rs to ck / lE h tik u va arktiS. 13/2016 Suomen luonto 13 uutiSia itävalta ja ruotsi valveutuneimpia Pekka Harju-Autin oulun yliopistossa helmikuussa julkaistu väitöstutkimus selvitti ympäristötietoisuutta eri puolilla maailmaa. Tervetuloa mukaan! 15.–20.6. Lofootit 16.–21.9. Vastuullinenmatkanjärjestäjä onkotimainenOyKon-Tiki ToursLtd. Greenpeace vaatii mertensuojelualueen perustamista pohjoiselle Barentsinmerelle, ja tämä on sen mukaan norjan hallituksen vastuulla. analysoimalla satelliittidataa järjestö havaitsi, että pohjatroolarit suuntaavat yhä useammin Barentsinmeren pohjoisosiin alueille, jotka on määritelty luontoarvoiltaan erityisen merkittäviksi. Pohjoismaat ja uusi-seelanti valtasivat ympäristön tilan kärkipaikat – suomi oli ruotsin jälkeen toisena. ympäristötietoisuus oli korkeinta maissa, joissa kansalaisten itseohjautuvuus on suurinta. Petolintumuuttoa Espanjassa 17.–29.9. melkein puolet norjan kylmän veden koralliriutoista on jo vaurioitunut raskaiden troolausverkkojen takia. kulttuurillisten arvojen ja ympäristötietoisuuden tason välillä havaittiin selvä yhteys. niiden joukossa on suomessakin kalatuotteita myyvä Findus sekä muun muassa Birdseye ja iglo. Kalifornian punapuumetsät 11.–23.10. monet näistä yrityksistä mainostavat myyvänsä kestävästi pyydystettyä kalaa. seuraavina olivat saksa ja tanska. Linkki raporttiin: bit.ly/1QV0NxB jOrMa LaUriLa jääkarhulle jää on elinehto. Upea Etelä-Afrikka 24.–11.12. aikaisemmin kansainväliseen vertailuun sopivaa ympäristötietoisuuden mittaria ei ole ollut. KON-TIKI TOURSIN LUONTOMATKAT YKSIN, KAKSIN TAI PIENELLÄ PORUKALLA Kon-TikiTourson Bongariliitonpääyhteistyökumppani. ympäristön tilan arvioitu kehityssuunta suomessa puolestaan on huolestuttavasti vasta 13:s 57 maan vertailussa. ykköseksi sijoittui itävalta, ruotsi tuli kakkoseksi ja suomi kolmanneksi 57 maan ympäristötietoisuuden vertailussa. heikoimmat ympäristötietoisuusindeksit löytyivät afrikasta ja arabimaista. järjestö vaatii myös, että suomen on keskityttävä suojelualueiden verkoston rakentamiseen, kun se ottaa vastaan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ensi vuonna. Seuraa meitä Facebookissa tai Twitterissä www.facebook.com/www.kontiki.fi www.facebook.com/reettareissunainen www.twitter.com/KonTikimatkat PaulSegersvärd ympäriStötietoiSuuS barentsinmerta, taustalla huippuvuoria. raportti yhdistää tuhoisasta toiminnasta vastuussa olevat kalastusyhtiöt tunnettuihin elintarvikeyrityksiin. Borneon luontoja lintumatka 4.–13.11. Tansanian luontomatka 25.9.–8.10. Tarunomaiset Galapagossaaret Tulossa lisää talvikaudelle 2016-2017: •marraskuussaBalinluonto-jalintumatka •tammikuussaCostaRica •tammikuussaTogo&Benin Lue lisää matkaohjelmista, hinnoista ja oppaista sekä tilaa uutiskirjeemme www.kontiki.fi Varaukset verkkokaupassa www.kontiki.fi, sähköpostitse ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puhelimitse 09 466 300. Kon-Tiki Tours tekee ympäri maailmaa suuntautuvia luontomatkoja ammattioppaiden johdolla. Euroopan ulkopuolisista maista parhaiten sijoittuivat japani, uusi-seelanti ja kanada. Sri Lankan lintuja luontomatka 3.–13.12. Vuonna 2016 järjestämme useita mielenkiintoisia ja unohtumattomia elämyksiä kaikille luontoa kunnioittaville matkaajille. työssä vertailtiin myös asiantuntijoiden arviointeja maiden ympäristön tilasta ja kehityssuuntia. jOrMa LaUriLa Tuhoisaa pohjatroolausta barentsinmerellä Greenpeacen maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan jättimäiset kalastustroolarit tuhoavat merenpohjaa arktisilla alueilla. Greenpeacen mukaan Barentsinmeren turskan ostaja ottaa aina riskin, että kalansaaliin joukossa on arvokkailta luontoalueilta troolattua kalaa
14 Suomen luonto 13/2016 m ih a kr o FE l tuli lähelle sakaali. 14 Suomen luonto 110/2015 Virossa on jo vakiintunut sakaalikanta. suomeen lajia ei heti odoteta, vaikka siitä on kohuttu. k u u k a u d e n la ji : k u lt a S a k a a li teksti aNTTi haLkka kultasakaali romaniassa, missä laji on maanosassamme runsaimmillaan
männil ei ole myöskään kuullut sakaalihavainnoista Venäjän lähialueilta. menin kyselemään asiasta, ja ilmeni, että meneillään oli sakaalien etsintä. Suomeen eläinten pitäisi kulkea rantaa pitkin Tallinnan ja Pietarin kautta. Jatkolevittäytyminen on kiinni siitä, miten suureksi Viron kanta kasvaa. Vuonna 2013 Virossa oli jo kaksi sakaalipentuetta. Aiotaanko Viron kantaa tai sen leviämistä rajoittaa. Naaras koirasta pienempi. K aksi vuotta sitten ihmettelin Viron matsalussa pääsiäisenä öistä moottorikelkkaliikennettä lahden yli. ne ovat mieltyneet maan länsirannikon ruovikkoalueisiin ja katajikkoketoihin. Sakaali syö lähinnä pikkunisäkkäitä. Suden alueita se näyttää välttelevän.” Joka tapauksessa sakaali on löytänyt länsi-Virosta nyt sopivan seudun, jossa on talvisinkin ympäristöä leudompaa ja laajoja katajikkoja ja ruovikoita suojaksi. Pienen sakaalin jälkien koko menee ison ketun jälkien kanssa osin päällekkäin. Silti Viroon saapuminen oli yllätys, jota on ihmetelty Suomessakin. LiSääNTyMiNEN: Pariuskollinen. Ulvoo. Kooltaan sakaali on kettua isompi, mutta sukulaistaan sutta selvästi pienempi. n 13/2016 Suomen luonto 15 k a rt ta m ih a kr o FE l. raviNTO: Lähinnä pienet nisäkkäät kuten myyrät, mutta myös linnut. Viron pohjoisrannikolla ammuttiin sakaali 2013, mutta sen jälkeen ne ovat pysytelleet maan länsiosissa. ELiNyMpäriSTö: Avoimet ympäristöt, Virossa rantojen ruovikot ja katajikot. PE EP m ä n n il kultasakaali on levinnyt eteläisestä Euroopasta kohti pohjoista (punaiset pallukat). Afrikan sakaalit kuuluvat ilmeisesti susiin. männilin mukaan ruokalistalta löytyy Virossa myös esimerkiksi omenoita ja teurasjätteitä. männil ei pidä todennäköisenä että sakaali tulisi Suomeen kovin nopeasti. LEviNNEiSyyS: Kaakkois-Euroopasta Intian ympäristöön. ”Ajatus sakaalin tulosta tänne on aika epärealistinen, koska se on merenrannan kulkija”, sanoo myös professori ilpo Kojola luonnonvarakeskuksesta. männilin mukaan kaikki tunnetut lisääntymiset ovat näistä ympäristöistä. Seuraamme tilannetta”, kertoo Peep männil. ”Yhteensä Virossa on pyydetty kymmenen ja jäänyt auton alle viisi sakaalia, latviassa tiedän yhteensä 12–13 tapausta ja liettuassa yhden.” Sakaali on ollut vuoden 2016 alusta Virossa pienriistana metsästettävä laji, jota saa pyytää marraskuulta helmikuun loppuun. keskivarpaat usein jäljessä yhdessä. Saaret ovat myös sakaalin suosiossa, sillä yksi eläin jäi Saarenmaalla auton alle 2014, Vormsilla ammuttiin nuori yksilö 2015 ja tänä vuonna Saarenmaalla kaadettiin sakaali. Pentuja huhtikuussa tai toukokuussa 6–9. Sakaalin jälkien pituus on 6–7 senttiä (ketun 5–6 ja suden 9–11). ”ei ole suunnitelmissa. Supikoira on ihmisen tuoma vieraslaji, sakaali tulokaslaji eli itse paikalle tullut. ”Sakaali ei ole metsälaji ja karttaa myös vahvaa lumipeitettä. nuoria lampaitakin sakaali voi saalistaa, mutta näyttöä asiasta on toistaiseksi vähän. muu seurue suhtautui kertomaani epäuskoisesti, sillä sakaali on eteläinen laji. 110/2015 Suomen luonto 15 Canis aureus TUNTOMErkiT: Säkäkorkeus noin 50 senttiä. lä h d E Bio d iv Er sit y a n d co n sE rv at io n 24 (10 ): 25 93 –2 610 . kultasakaali. Paino 7–13 kiloa. Marjat ja hedelmät. Sittemmin on selvinnyt paljon myös virolaissakaalien tavoista. ”Viime vuonna lisääntyviä sakaaleita oli jo viidestä kuuteen”, kertoo johtava riista-asiantuntija Peep männil Viron ympäristövirastosta. Se on kotonaan Intiasta mustanmeren ja Välimeren seudulle ulottuvalla vyöhykkeellä. Hyötyä sakaalista on siinä, että supikoirat näyttävät pysyvän poissa sen reviireiltä. Viime vuosina sakaali on edennyt nopeasti pohjoiseen
kalliomaalaus on vasemmalla olevan jyrkänteen takana. järveen viettävä kallio soveltui mahdollisesti hyvin muinaisten heimojen hirvenpyyntiin: otus oli helppo ajaa jyrkänteeltä alas. 16 Suomen luonto 13/2016 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Marraskuun laskeva aurinko värittää taivaan julma-ölkyn kanjonijärven yllä. 16 Suomen luonto 13/2016 Hossan s uuri hetki
avajaisia vietetään kesällä 2017. 13/2016 Suomen luonto 17 Suomussalmen ja kuusamon hossa saa kunnian päästä Suomen satavuotisjuhlan kansallispuistoksi. teksti SaMpSa OiNaaLa 13/2016 Suomen luonto 17 Hossan s uuri hetki h Eik ki kE to la / va st av a lo
Vain muutama soraääni on kuulunut”, Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen riemuitsee. Vanhimmat puun kylkeen kaiverretut merkinnät ovat 1750-luvulta. Aittojärvi Joukojärvi Iijärvi Iso-Valkeinen Pitkä-Hoilua Lounaja Somer Syrjä-Somer Ala-Ölkky Julma-Ölkky Lavajärvi HOSSAN RETKEILYALUE MOILASENVAARAN NATURA 2000 -ALUE Laukkujärvi Hossanjärvi HOSSA Luontokeskus 2 km © Metsähallitus 2016 © Maanmittauslaitos 1/MML/16 HOSSAN NATURA 2000 -ALUE HOSSAN NATURA 2000 -ALUE Hossan ja Moilasenvaaran Natura 2000 -alueet Kansallispuiston rajaus tarkentuu perustamisen yhteydessä hossan ja moIlasenvaaran natura 2000 -alueet lIItetään puIstoon kansallispuisto perustuu hossan retkeilyalueeseen sekä Moilasenvaaran ja hossan hienoihin natura-alueisiin. ensikosketus seudun olemukseen tulee jo siitä, että sinne päästäkseen on matkattava kymmeniä kilometrejä lähes asumattomien seutujen halki hiljaisia rajaseudun teitä pitkin. kansallispuistoesitys tänä keväänä ensi vuonna Hossa ei ole enää retkeilyalue, vaan sen suojelustatus kohenee: siitä tulee Suomen 40:s kansallispuisto. Tässä asiassa on ollut laaja yksimielisyys. Kirkasvetisiä erämaavesistöjä reunustavat korkeat kalliot tai jäkälikköiset harjut ja männikkökankaat. 18 Suomen luonto 13/2016 S uomussalmen Hossassa on erämainen tunnelma. erämaisuus ja alueen pitkä kulttuurihistoria yhdistyvät Hossanjärven rannalla seisovassa Papinpetäjässä. matka palkitaan uskomattomilla maisemilla. Lounatkosken vuokrakämppä. Tammikuun puolivälissä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti, että Suomussalmen Hossan retkeilyalueesta muodostetaan kansallispuisto Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. puisto ulottuu julma-ölkyllä kuusamon puolelle. ”Olemme tosi iloisia ja onnellisia. merkittyjä polkuja Hossasta löytyy 90 kilometriä. Vaikka mänty on jo kuollut, sitkeä ja hitaasti kasvanut puu kantaa menneisyyden viestejä vielä pitkään. vapaana kuohuva Lounatkoski houkuttelee myös kuvaajia. 18 Suomen luonto 13/2016 Torkonluikean silta. venäjän rajalle on itäreunasta noin peninkulma. m Et sä h a ll it u s jy rk i m ä kE lä m ik a k a iv o la jy rk i m ä kE lä. Tarkempi rajausehdotus selvinnee tänä keväänä. Puistoon kuuluisivat myös läheinen moilasenvaara sekä Kuusamon puolella sijaitseva Julma-Ölkyn rotkojärvi ympäristöineen. ne ovat kaikki vanhoja uittotai savottakämppiä tai muita historiallisia rakennuksia. Yösijaksi voi valita esimerkiksi jonkin alueen viidestä autiotuvasta. maisemiin pääsee tutustumaan myös melomalla
sen verran ärhäkästi koski kuohuu, että vesikulkuneuvolla se on syytä ohittaa maitse. Päiväreittinä tai yhden–kahden yön reittinä melontaa hossan alueella. metsäautoteitä pitkin on helppo liikkua. hienot rotkojärvimaisemat. Suositeltavia reittejä . METSähaLLiTUkSEN luontokeskus on ensimmäinen paikka, minne hossaan saapuvan kannattaa mennä. . tämä vaikeuttaa kaukana sijaitsevan julma-Ölkyn saavutettavuutta. autiokämpät ja varaustuvat ovat hyvin huollettuja. hossaan voi tutustua helposti esimerkiksi huosiharjun reiteillä, joista yksi alkaa kyynärälammen lähellä olevalta pysäköintipaikalta luontokeskuksen tuntumassa. huosiharjun–hakoharjun–laukunharjun– värikallion reitti. myös liikuntarajoitteiset on opastuskeskuksen lähellä huomioitu taukopaikkoja ja kalastuslaitureita rakennettaessa. . opastuskeskuksessa on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen lounaspalvelu. . lounatkosken rannoilla pääsee näkemään vanhoja puurakennuksia kuten puromyllyn, uiton aikaisia rakenteita ja uittomiesten käyttämän kämpän. Lavajärvi viime vuoden maaliskuussa. 13/2016 Suomen luonto 19 mInne mennä hossassa. . kanoottivuokraus on helppoa. kelpo pitkokset kosteikkojen yli, maisemalava. julma-Ölkyn ”Ölkyn ähkäsyn” vaellusreitti (5–6 tuntia). vaikkapa järripeipon ja leppälinnun laulu sekä kuikan huuto luovat seudulle omanlaisensa äänimaailman. reittejä on kuutisenkymmentä kilometriä. on hienoa meloa rotkojärvien kallioiden reunustaa. hEikki kETOLa ja jyrki MäkELä puukkojärvi helmikuun 2016 hirmupakkasessa. m ik a k a iv o la m ik a k a iv o la 13/2016 Suomen luonto 19. ison kartan ääressä voi suunnitella retkeilyä. Talviretkeilyyn liittyvää oleellista . vuolain virtapaikka on lounatkoski. melontareitti julmä-Ölkyn vesistöstä alavirtaan kohti somerjärveä ja hossaa. näyttelyihin tutustumalla saa samalla käsityksen, mitä kaikkea tulevalla kansallispuistolla on tarjottavanaan. järvet ovat pääosin kapeita ja jokien kosket enimmäkseen rauhallisesti virtaavia. hossa on mainio retkeilyalue yhden tai useamman päivän patikointiin, melontaan tai kalastukseen. tie julma-Ölkylle ei ole pääsääntöisesti aurattu. reitit soveltuvat kanooteille, kajakeille ja veneille. jos haluaa etäämmälle lukuisten lampien ja järvien sekä jokien erottamiin harjumetsiin, polkuja riittää tallattaviksi ja latuja sivakoitaviksi yllin kyllin. Lämpötila oli alle -40 astetta. tie hossan läpi on sen sijaan kunnossa myös talvella ja helpottaa talviretkeilyä koko alueella. melojalle on tarjolla useita, kauniita vesistöreittejä. somerjoen lihapyörteen kohdalla kanootti voi matalan veden aikana hiukan kolista kiville. hossa on selväpiirteistä jääkauden muovaamaa maisemaa. majoitusta on monenlaista: tarjolla on varausmökkejä, autiotupia, laavuja ja vapaasti valittavia telttailupaikkoja (ei erillisiä telttailualueita) havumetsäkankailta ja järvenrantamaisemista. kokeile myös lumikenkäilyä ja pilkkimistä
Kun kansallispuistosta edellisen kerran tehtiin esitys vuosituhannen vaihteessa, Suomussalmen silloinen kunnanjohtaja tyrmäsi idean alkuunsa. lopulta se jäi ilman suojelustatusta, ja puistot perustettiin Pallakselle, Pyhätunturille, Petsamoon ja Porkkalaan. h Ei kk i kE to la lakiesitys uudesta kansallispuistosta on tarkoitus antaa vielä tänä keväänä. Suomen satavuotisjuhlan puisto on ainutlaatuinen juttu”, Vainio myhäilee. Ja niin Hossasta tulee ensi vuonna Suomen neljäskymmenes kansallispuisto. mutta lopulta saimmekin paljon enemmän. Vuonna 1979 Hossasta tuli metsähallituksen ensimmäinen retkeilyalue yhdessä Taivalkosken Kylmäluoman kanssa. ”Kansallispuisto on ulkomaillakin tunnettu brändi toisin kuin retkeilyalue. Alueen kehittäminen on nyt turvattu ja se merkitsee myös työpaikkoja”, Asta Tolonen pohtii. näistä Petsamo jäi sotien jälkeen rajan taakse ja Porkkalan suojelu raukesi neuvostoliitolle vuokrauksen takia, sillä aluetta oli linnoitettu. ”Se oli suuri pettymys. Vainio oli mukana laatimassa Hossan hoitoja käyttösuunnitelmaa. Vuonna 2012 valtio nimesi uusiksi kansallispuistoiksi Teijon ja etelä-Konneveden. Kansallispuisto jäi silloin saamatta. Tällä kertaa kunnanjohtaja Asta Tolonen on ollut puistohankkeen näkyvimpiä vetäjiä. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin toiminnanjohtajana pitkään työskennelleen janne Kumpulaisen mukaan alueeseen kohdistui jatkuvia uhkia loppuun asti. Kun Suomeen suunniteltiin 1920ja 1930-luvuilla ensimmäisiä kansallispuistoja, myös Hossa oli mukana mietinnöissä. Suunnitelma lisäsi kansallispuiston kannatusta ja sai jopa metsästäjät kannattamaan suojelua.” kalliomaalaukset vetonaulana Kansallispuiston perustaminen panee lopullisesti pisteen Hossan hakkuille. murhisalossa paikalliset tulivat mukaan suojeluhankkeeseen 1980-luvun lopulla. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, puiston avajaisia vietetään kesällä 2017. Suomussalmella myös uskotaan, että se merkitsee nostetta matkailulle. Yksi aktiivisimmista kansallispuistohankkeen puuhamiehistä Suomussalmella on viime vuosina ollut metsätalousinsinööri matti vainio. kapea harju erottaa keihäslammen ja hossanjärven Nurmiselän. 20 Suomen luonto 13/2016 20 Suomen luonto 13/2016 Mäntykankaat ovat tyypillistä hossan maisemaa. Se ei kuitenkaan merkinnyt täydellistä suojelua, vaan alueella on tehty erilaisia hakkuita viime vuosiin asti. nykyään suojelualoitteet tulevat usein kyläläisiltä”, Vainio kuvailee. Suunnitellulle hakkuualueelle ehdittiin jo raivata tieura, mutta hakkuista luovuttiin asialle tulleen julkisuuden vuoksi. Hän tutustui Hossaan ensi kertaa 1975 aloittaessaan työt suunnittelijana metsähallituksessa. matti Vainion mielestä Hossan puolesta nähty laaja kampanjointi kielii asennemuutoksesta. hakkuut uhkasivat Viimeisin vääntö Hossan suojelusta alkoi 2011, kun metsähallitus suunnitteli laajoja harvennusja pienaukkohakkuita. ”Asetelma oli vielä 1980-luvulla se, että etelästä tuli luontoliittolaisia ja paikalliset paheksuivat. Kansallispuiston puolesta kerättiin kesällä yli 6000 nimen adressi. ”Vielä joulukuussa 2014 olin tiedotustilaisuudessa, jossa metsähallitus esitti Hossasta 16–17 neliökilometrin aluetta metsätalouskäyttöön. Kunnanjohtaja arvelee, että viimeisetkin soraäänet vaikenevat tietoa jakamalla.. Hossan tie kansallispuistoksi on ollut pitkä ja polveileva. myös kuusamolaiset lähtivät mukaan kampanjointiin
ölkyn ähkäsy -polun pitkoksia pikku-ölkyn kanjonissa. Matti vainio iloitsee puistopäätöksestä. jy rk i m ä kE lä to m m i ta iP a lE jy rk i m ä kE lä jy rk i m ä kE lä 13/2016 Suomen luonto 21. helmipöllön puputus kuuluu hossan kevääseen. 13/2016 Suomen luonto 21 ”Suomen satavuotisjuhlan puisto on ainutlaatuinen juttu”, sanoo Hossaa jo 40 vuotta vaalinut matti Vainio. julma-ölkky on Suomen hienoimpia järvikanjoneita
sen voi nähdä kesäaikaan järvellä turisteja kyydittävästä veneestä tai talviaikaan jäältä. valo muotoilee sivuprofiilia, joten sen erottaa joskus hyvin, joskus taas huonommin. 22 Suomen luonto 13/2016 kallIomaalauksIa ja kIvIjumala SOMErjärvEN rantakallion kivikautiset maalaukset ovat jokaisen hossan kävijän mielessä. liikkujan tulisikin muistaa tämä ja noudattaa asiaankuuluvaa hartautta. julma-ölkyn kalliossa voi kanjonijärven vastarannalta nähdä ihmiskasvoisen hahmon. julma-ölkyn kalliomaalaus on paljon somerjärveä vaatimattomampi. Eräillä muillakin Suomen kalliomaalauspaikoilla näkyy ihmisprofiileja. molemmat kohteet ovat kalliomaalausseinämää paljon laajempia pyhän piirejä; muinaisten heimojen jumalilleen pyhittämiä paikkoja. hEikki kETOLa 22 Suomen luonto 13/2016 julma-ölkyn kivikasvot kertoivat kivikauden ihmisille pyhästä paikasta. värikalliolle johtaa lähimmältä pysäköintipaikalta neljän kilometrin pituinen polku. h Ei kk i kE to la. kalliomaalausten äärelle vie laituri
Hän toivoo, että Hossasta tehty päätös viitoittaisi tietä myös muille retkeilyalueille kuten lieksan Ruunaalle tai lammin evolle. pohjantikka viihtyy vanhoissa metsissä. Tulevassa kansallispuistossa yhtyy kolme vesireittiä.” palvelut jo valmiina Hossassa on valtakunnallisesti arvokkaita harjuja. jy rk i m ä kE lä jy rk i m ä kE lä jy rk i m ä kE lä h Eik ki kE to la. julma-ölkyn suurin syvyys sukeltaa yli 40 metriin. Kansallispuistopäätös tuo nyt alueelle uuden statuksen. Alueella on vanhoja myllyjä ja tukkikämppiä. luontoarvojen ohella Hossassa on toinenkin vetonaula: ”mielestäni maisema on yhtä tärkeä kuin biologia. Jotkut kuvittelevat, ettei kansallispuistossa saa tehdä mitään. myös metsähallituksen Kainuun luonnonvarasuunnitelmassa esitetään hakkuiden lisäystä maakunnassa. Vanhimmat Hossasta löydetyt asuinpaikat ovat lähes 10 000 vuoden takaa. ”Hossa on osa ikiaikaista reittiä Pohjanlahdelta Vienanmerelle. ”Kaikista retkeilyalueista pitäisi tehdä kansallispuistoja. niiden lomasta löytyy kymmeniä suppalampia. ”Siellä on 130 kirkasvetistä järveä tai lampea. maisema saa ihmiset liikkeelle.” Vainio muistuttaa, että Hossassa on jo valmiina retkeilyreitistö autiotupineen. Hossan suojelu hienona kansallispuistona ei siten lopeta Kainuun metsäkiistoja, vaan niitä riittänee vielä maamme toisellekin vuosisadalle. n karhu on puistossa säännöllinen vieras. lisäksi sieltä löytyy esimerkiksi luontokeskus näyttelyineen ja ravintoloineen, hyvin varustettu leirintäalue, vuokramökkejä sekä sukellustukikohta. Hossan hakkuusuunnitelmien kariuduttua vuosina 2011–2012 metsähallitus teki huomattavia hakkuita toisessa suomussalmelaisessa matkailukohteessa, Yli-Vuokin virkistysmetsässä. Hakkuupaineet siirtyvät muualle. Veden alta on löydetty jäänteitä 1800-luvun kalanpyydyksistä”, matti Vainio luettelee. Hossa sopii erityisen hyvin Suomen satavuotisjuhlan kansallispuistoksi myös historiansa vuoksi”, Tolonen korostaa. Samanlaisia ”pienaukkohakkuita” on suunnitteilla muissakin luontoja virkistyskohteissa. Värikallion ja Julma-Ölkyn kalliomaalauksillakin on ikää jo 4000 vuotta. Retkeilykohteena Vainio kuvailee Hossaa ainutlaatuiseksi. värikallion ihmisiä, hirviä ja loveen lankeava sarvipäinen shamaani. ”Kansallisja luonnonpuisto sekoitetaan keskenään. Aika on ajanut retkeilyalueiden ohi.” Valitettavasti Hossan suojelu ei merkitse metsärauhaa Kainuuseen. On lähteikköjä ja aapasoita. moilasenvaaralla on poikkeuksellisen runsas kääpälajisto
suomen luonto on seurannut niiden vaiheita jo 75 vuotta. Suomen Luonto on kertonut niistä kaikista. luonnonsuojeluliitto oli ehdottanut esimerkiksi Koilliskairan kansallispuistoa maaliskuussa 1967. Seuraava puistoryöpsähdys oli vuorossa kuitenkin vasta 1980-luvun. näihin lukeutuivat muun muassa lemmenjoen, Oulangan ja linnansaaren puistot, jotka siis täyttävät nyt 60 vuotta. maan täyttäessä sata vuotta kansallispuistoina on kaikkiaan ollut 42 aluetta. vuonna 1974 kannessa komeili pirkanmaalle suunniteltu Seitsemisen kansallispuisto. saaren järvipuiston edustavan ”suomalaisinta Suomea”, ja tähän voi yhtyä vieläkin. Vuoden 1938 nelikon jälkeen vuosi 1956 tarjosi hienon kansallispuistoseitsikon. lehtemme määritteli kuvatekstissä (Sl 1/1957) linnanLitokairan upea korpi (vas.) oli Suomen Luonnon kannessa esimerkkinä ympäristönsuojelun neuvottelukunnan 1973 esittämistä kansallispuistoista. H ossasta tulee Suomen 40:s kansallispuisto kesällä 2017. Vuonna 1972 Koilliskairaa vauhditettiin luonto-liiton keräämällä yli 100 000 nimen adressilla. Jo ensimmäisessä numerossamme vuonna 1941 esiteltiin kuvakimarana Pyhätunturin, Pallas–Ounastunturin ja Heinäsaarten kansallispuistojen luontoa. keskellä luonnonpuistonumero (1982). kansallispuistojen taival kansallispuistot eivät tulleet itsestään. Se oli todella paljon painettujen adressien aikana. teksti aNTTi haLkka 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Petsamon Heinäsaaret kuului neljän luonnonpuiston ohella sodan menetyksiin, kuten myös 1957 vuokra-ajan päätyttyä lakkautettu Porkkala. Vuoden 1956 jälkeen seurasi yli neljännesvuosisadan kuiva kausi, sillä seuraavat puistot perustettiin vasta 1982. Kansallispuistot ovat syntyneet ryöpsähdyksinä
n jo rm a lu h ta / lE u ku rE in o k a ll io la su o m En lu o n n o n a rk is to. metsähallituksen mukaan puistoihin tehtiin viime vuonna 2,6 miljoonaa vierailua. Suomen Luonnon vuoden 1977 viimeisessä numerossa lueteltiin 50 kansallisja luonnonpuistoehdotusta, joihin oli ilmaantunut hakkuita, tientekoa tai rakennushankkeita tai sellaisia suunniteltiin. pikavauhtia Toppilan turvevoimalan polttoaineeksi”. Se näkyy yli tuhantena työpaikkana ja 140 miljoonan euron tuloina. nimeämisen presidentillisesti, jota oli vaikea vastustaa, ideoi rauno ruuhijärvi. Kiivas kansallispuistokeskustelu oli huipentunut Kansallispuistokomitean mietinnön valmistuessa 1977. Vuoden 1990 tienoon jälkeen puistoja on tullut tipotellen. Käsittelyn jälkeen näin ei ollutkaan. Tehokkain tapa mitätöidä suojelu oli hävittää luonnonarvoja. Siinä ehdotettiin jokseenkin kaikkia nykyisiäsuomen kansallIspuIstot Suomessa on pian 40 kansallispuistoa. Vuonna 1982 Suomen Luonto esitteli koko silloisen kansallispuistoja luonnonpuistoverkoston. Vanhimmat täyttävät 78 vuotta. ”metsähallitus puolustaa omaa reviiriään kuten aina ennenkin. Oikealla Suomen Luonnon ensinumeron kuva pyhätunturin silloin tuoreesta kansallispuistosta. yllä vuoden 1957 näkymä Linnansaaren kansallispuistoon. metsähallitus toimi poliittisesti. Suurin puistoista on Lemmenjoki, mutta lähes kaikki ovat ainakin kymmenen neliökilometrin laajuisia, mikä on kansainvälinen minimikoko. Uhkista hämmästyttävän moni oli valtionmailla. heinäsaarten 1938–1944 Porkkalan 1938–1957 Pyhätunturin 1938 (Pyhä–luoston 2005) Pallas–ounastunturin 1938 (Pallas–yllästunturin 2005) lemmenjoen 1956 liesjärven 1956 linnansaaren 1956 oulangan 1956 Petkeljärven 1956 Pyhä–häkin 1956 rokuan 1956 helvetinjärven 1982 hiidenportin 1982 isojärven 1982 itäisen suomenlahden 1982 kauhanevan–Pohjankankaan 1982 lauhanvuoren 1982 Patvinsuon 1982 riisitunturin 1982 salamajärven 1982 seitsemisen 1982 tiilikkajärven 1982 saaristomeren 1983 urho kekkosen 1983 tammisaaren saariston 1989 koloveden 1990 torronsuon 1990 kolin 1991 Perämeren 1991 Puurijärven ja isosuon 1993 Päijänteen 1993 nuuksion 1994 valkmusan 1996 kurjenrahkan 1998 syötteen 2000 leivonmäen 2003 repoveden 2003 selkämeren 2011 sipoonkorven 2011 Etelä-konneveden 2014 teijon 2015 hossan 2017 ” metsäautotie halkaisi litokairan oitis mietinnön jälkeen.” koilliskaira ennen suojelua heinäkuussa 1979. 13/2016 Suomen luonto 25 alussa, jolloin Koilliskairakin perustettiin nyt Urho Kekkosen kansallispuistoksi. Se on masinoinut maaja metsätalousministeriöön monia ’kunnallisia’ lähetystöjä”, kirjoitti erkki Kellomäki Suomen Luonnossa 6/1977. mietintö käynnisti taistelun kohteista. ”metsäautotie halkaisi kairan oitis komiteamietinnön julkistamisen jälkeen”, kirjoittaa jorma Luhta Pudasjärven ja Ranuan litokairasta (Kun kansallispuistoa ei tullutkaan, Sl 5/1992) ja jatkaa miten soidensuojelun ulkopuolella ”nevalakeudet myllerrettiin... Tästä ei poiketa edes itsenäisyyden juhlavuonna, vaikka puistojen etu myös taloudelle on selvä. kin kansallispuistoja. metsähallituksen historiikin mukaan laitoksen johtoryhmä levitti käsitystä, että ”puistot eivät ole turisteja varten”. Virasto on organisoinut ylhäältä alas kentälle ulottuvan puistojen vastustamiskampanjan
teksti SEppO parkkiNEN kuvat haNNU haUTaLa 26 Suomen luonto 13/2016 hannu hautala ikuisti palokärkipariskunnan tapaamisia.. 26 Suomen luonto 13/2016 palokärjessä kiinni suomalaisen luontokuvauksen isähahmon Hannu Hautalan sydämessä on aina ollut paikka palokärjelle
Riemu oli suuri, kun ensimmäinen pönttöasukas paljastui leppälinnuksi. Erästä tapahtumaa seuratessa olisi ollut holli, vaan milläpä siihen hätään piilokojun vaneriseen takaseinään olisi reiän kovertanut. moni vanha palokärjen pesä löytyi, kun suuntasi kevätöinä metsästä kuuluvan pu-pu-pu-pu-huutelun suuntaan. Ne kurkkivat puiden takaa. Kaukana vailla kuvausmahdollisuuksia. Palokärjen parittelun kuvaaminen onnistui vasta 40 vuotta myöhemmin, monien sitkeiden yritysten jälkeen. palokärki on asettunut ihmisten ilmoille. Pesä oli kotitalon lähimetsässä männyssä, yllättävän alhaalla. laji selvisi naapurin lintukirjaa selaamalla. Dokumentaarinen kuva palkittiin seuraavana vuonna Vuoden Lehtikuva -tittelillä. hannu hautalan kiinnostus luontoon on ollut elämän mittainen.. Siellä helmipöllökoiras kutsui naarasta tutustumaan pesäkoloonsa. Pesä oli isossa männyssä pappilan pihalla, pappilan, jossa Hautala kävi juuri rippikoulua. K otkien parittelun Hannu Hautala onnistui ensimmäisenä maailmassa kuvaamaan jo 1972. Pari vuotta myöhemmin löytyi ensimmäinen palokärjen pesä. Kuvaajalle vaikeasti hallittavia tilanteita, pitkän objektiivin kääntely epäilytti lintuja. 13/2016 Suomen luonto 27 l uontokuvaaja Hannu Hautala kiinnostui palokärjestä, hiilenmustasta vähän mystisestä linnusta, yli puoli vuosisataa sitten. lintu voi kovertaa pesäkolonsa aivan ihmisen naapuriin, jopa pihapiirin haapaan. Valitettavasti aika ja paikka eivät olleet parhaat mahdolliset lähemmälle tarkastelulle. Palokärki on tottunut ihmiseen. Tavoite oli taltioida palokärjen elämästä jotakin uutta, vähemmän tunnettua toimintaa. Vanhat metsämiehet tosin pysyivät kannassaan: jänis siellä puputtaa. Vapaa-aikanakaan ei sopinut mennä linnunpesiä tutkimaan. mustasiiven pesinnän jälkeen niihin asettuivat helmipöllöt, telkät ja liito-oravatkin. Silloin palokärki oli arka erämaalintu, jonka nähdäkseen oli kuljettava metsiin kauas ihmisasutuksesta. Palokärki ja Hautala pönttöineen kohensivat siis kumpikin kolopesijöiden asuntotilannetta. Posion Korouomasta löytyi yksi tärkeä tukikohta, ja siellä palokärki oli vielä vanhan metsän kanta-asukas. Joskus on vuosien varrella kuvaustelttaan terävä puukko viiltänyt reiän tuokiossa. Parittelua ei moni ole päässyt näkemään, ja vielä vähemmän siitä on kuvia. muutettuaan vaimonsa irman kanssa Kuusamoon 1970-luvun lopulla kuvaajalle avautui uusia hienoja kuvauspaikkoja. Hautala kertoo tapahtumasta alkuvuodelta 2012: Helmikuun loppupuolen pidentyneinä valoisina päivinä oli kahden linnun tapaamisia. Jo 1950-luvun alussa kymmenvuotiaana natiaisena Töysässä Hautala kiipeili kotipihansa koivuihin ripustamaan linnunpönttöjä. nykyään ei ole harvinaista tavata palokärkeä umpikaupunkilaisissa ympäristöissä. myöhemmin hän sai ensimmäisen oman lintukirjansa Linnut värikuvina, jossa palokärki oli komeasti kuvattuna ja siitä löytyi tietoa linnun elintavoista: palokärki ei pesi pönttöön, vaan kovertaa itse oman pesäkolonsa, joka siirtyy seuraavana vuonna muiden kolopesijöiden käyttöön. P esintää Hautala pääsi kuvaamaan ensimmäistä kertaa 1960-luvun alussa. Syntyi muutamia mustavalkoisia kuvia poikasilleen ruokaa tuovasta emosta, mutta siihen aikaan ei kärsivällisyys riittänyt useamman päivän odotteluun parempien otosten saamiseksi. nyt 50 vuotta myöhemmin hänen kiintymyksensä tähän suurimpaan tikkaamme on vain syventynyt, ja samaan aikaan palokärki on oppinut sietämään ihmistä. Kaksi kertaa aiemmin olen nähnyt pesää rakentavan parin lemmen hetken. Kuvaajan tietoon tuli pian muitakin palokärjen pesiä, useat hyvin korkealla vanhoissa haavoissa
Taas lumitöitä, kolon laajennusta ja ruokailu. n Kirjoittaja on biologi ja vapaa toimittaja Helsingistä. Sitten puutyöt. Onkalo suurenee päivän aikana lähes puun juureen. Kuinka naaras valitsee pesäpuun, mieluiten kookkaan haavan, johon pesäkolo sitten hakataan niin, että lastut lentelevät. päivä 2012 pääsin itse tapauksen keskipisteessä ikuistamaan talteen. Kerta kaikkiaan ammatillista puuhaa. Isot lastut lentelevät nopeaan tahtiin. Suurten hevosmuurahaisten löytyminen on palokärjelle onnenpotku, ja näin Hautala kertaa vanhaa havaintoaan hevosmuurahaisyhteiskunnan tyhjentämisoperaatiosta: Vähitellen hangessa kyyköttäessäni palokärjen ja minun välille kehittyy luottamussuhde: hiljaa lumessa kyyhöttämällä kamera jalustalla saan lähietäisyydeltä seurata määrätietoista ahkerointia. Nousi alaoksalle. Tapahtuma oli nopeasti ohi. Hautala on seurannut palokärjen elämää myös syksyllä ja talvella. Seuraan Helsingissä Neuvosen Veikon pihalla koko päivän, kun palokärki lähes kaataa ison männyn, jonka maarajasta se tyhjentää hevosmuurahaisten talviyhteiskuntaa. Palokärjen elämässä on paljon kiintoisia yksityiskohtia. Olin enemmän kuin valmiina, kun naaras lennähti suoraan kojun eteen komeaoksaiseen honkaan. Viime vuosikymmeninä on saatu myös yllättävän myönteistä tietoa pesimähavainnoista: 1950luvulla olavi Hildén ja Pentti Linkola ennustivat ansiokkaassa teoksessaan Suuri lintukirja (Otava 1955) palokärjelle lohdutonta kohtaloa tehometsätalouden rattaissa, mutta palokärki onkin osoittautunut hämmästyttävän sopeutumiskykyiseksi ja on paikoin jopa runsastunut. Kuinka emot ruokkivat poikasia vuorotellen ja miten ne ilmoittavat pesälle tulostaan. Varjelin kuvattua rullaa huolella. Valo oli pilvisen kevätpäivän superia hangen hohtavan heijastuksen tasoittamana. Mielikuvaa jälkitilasta ei jäänyt, mitä parittelun jälkeen tapahtui. metsäkustannus julkaisee lähikuukausina teoksen Palokärki, johon on koottu Hannu Hautalan mieleenpainuvimpia hetkiä palokärjen parissa. Talvella linnun päätyö on ravinnon hankkiminen. Uusi laajennus kololle, ruokailu. Kuuntele palokärjen ääniä www.suomenluonto.fi.. Välillä palokärki selvästi työntää pitkän kielensä muurahaiskäytäviin ja näin poimii muurahaisia ravinnoksi. On lumitalvi 1979. Lastut lentävät palokärjen pajassa. Aikaisemmilla reissuilla muutamaa päivää aiemmin pari naukui toisilleen liikehtien yhdessä puusta toiseen. Koiras lennähti perässä samaan puuhun, nousi nykäyksittäin kohti vaakasuoralla pankaoksalla olevaa naarasta. Kuinka nuoret palokärjet aloittavat elämänsä pesän ulkopuolella. koiraan päälaki on kokonaan punainen. Täten tulee tilaa nerokkaasti lumitöille puun juurella. Kekomuurahaiset ovat tärkeää ravintoa, mikä näkyy pöyhityistä muurahaiskeoista. 28 Suomen luonto 13/2016 Maaliskuun 22. P uolen vuosisadan aikana Hautalalle on kertynyt valtavasti kokemuksia, uutta tietoa ja hienoja kuvia palokärjestä. Ensin lumityöt kauempana rungosta
-15.7.2016 / Taidegrafiikka 11. -1.7.2016 / Kuvankäsittely Lightroom-ohjelmalla 27. -1.7.2016 / Puukontekokurssi 11. -15.7.2016 Kaikki valokuvauskurssimme sisältävät retkiä Kuusamon luontokohteisiin. -24.4.2016 / Studiokuvauksen perusteet – muotokuvaus 13. (040) 860 8715, opisto@kuusamo.fi, www.kuusamo-opisto.fi LUONNOSTAAN LUOVASTI KUUSAMOSSA. sE PP o Pa rk kin En Linnut kevään huumassa 21. hannu hautala tutkii palokärkikuvia kirjaansa varten. -15. Betonija mosaiikkitaide 18.-28.5.2016 / Kaislakurssi 26.-29.5.2016 / Hopeatyökurssi 27.6. -1.7.2016 / Digitaalikuvauksen peruskurssi 4.-8.7.2016 / Henkilökuvaus luonnossa 4.-8.7.2016 / Kuvankäsittely Lightroom-ohjelmalla 11. 6. -15.7.2016 / Lähikuvaus luonnossa –peruskurssi 11. 7.2016 Vietä päivät harrastuksen parissa ja illat retkeillen Kuusamon upeassa luonnossa. -17.6.2016 / Kasvintuntemus ja –valokuvaus 27.6. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kuusamo-opisto, Puh. 13/2016 Suomen luonto 29 ”Vähitellen palokärjen ja minun välille kehittyy luottamus.” palokärkiä on maassamme 30 000–50 000 paria
30 Suomen luonto 13/2016 siitepöly aiheuttaa monelle ihmiselle allergiaa, mutta kasveille nämä koiraspuoliset sukusolut ovat elintärkeitä. teksti jOhaNNa MEhTOLa 30 Suomen luonto 13/2016 Siitep ölyn
Siitep ölyn ydin au n E va ll iu s / va st av a lo. 13/2016 Suomen luonto 31 13/2016 Suomen luonto 31 Nurmipuntarpää tuottaa paljon siitepölyä
”Rukiin hiukkasta oikein pelästyy, että mikä hirviö keräimen nauhalle on lennähtänyt.” kyytiä tuulelta tai eläimiltä Heteiden ponsista siitepöly leviää tuulen tai eläinten kuten kimalaisten, mehiläisten, ampiaisten, perhosten tai Suomea ete lämpänä myös lepakoiden mukana arvoitukselliselle matkalleen kohti saman lajin emikukinnon luotteja. ti m o h in ts a n En / va st av a lo. ensimmäiset pajut kukkivat jo huhtikuun alussa ja tarjoavat varhaisille keväthyönteisille varsinaisen ravintoaitan. Kun hyönteiset möyryävät pajun kukissa keräten mettä, nii32 Suomen luonto 13/2016 Sitruunaperhonen voi tuoda tullessaan siitepölyä, jolla se pölyttää pajun emikukkia. esimerkiksi kuusen ja männyn siitepölyhiukkasissa on ilmarakkulat. Pähkinäpensas aloitti kukintansa Hollannissa jo joulukuussa”, yksikönjohtaja Saarto kertoo. Tänne Aerobiologian yksikköön voi tuoda myös homenäytteitä analysoitavaksi, mutta nyt ei olla sellaisella asialla. On tarkoitus perehtyä siitepölyn saloihin. 32 Suomen luonto 13/2016 K oputan huoneen 326 oveen Turun yliopiston natura-rakennuksessa, mutta ketään ei tunnu olevan paikalla. ”Ai sinä et olekaan homeasiakas?” hän kysyy minulta. Jo helmikuun puolivälissä Turun yliopiston katolla pyörivälle keräimelle ilmestyivät ensimmäiset merkit siitepölykauden alusta. lehmus on suosikkini; siinä on hieno muoto. ”ne ovat yleensä lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä ja kaukokulkeumia Keski-euroopasta. esimerkiksi 50 mikrometrin hiukkasia menee 20 rinnakkain milliin. Pieniä hiukkasia löytyy muun muassa nokkosen heteiden ponsista ja selvästi suurempia viljellyistä heinistä kuten rukiista. Hän on Annika saarto, siis henkilö jota etsinkin. ”Hiukkasessa voi olla myös reikiä tai muita pintarakenteita; esimerkiksi hierakalla on kuin kirurginveitsellä leikattuja vakoja ja pajulla pinta on verkkomainen. ”Siinä on ovikellokin”, huikkaa vaalea nainen tullessaan käytävän päästä. ”ne ovat kuin mikki Hiiren korvat”, Saarto naurahtaa. lisäksi hiukkasilla on erilaisia aerodynaamisia ominaisuuksia, jotka jouduttavat lentoa. Hiukkaset ovat yleisesti melko värittömiä ja läpinäkyviä, mutta pienetkin sävyerot ovat tärkeitä niiden tunnistamisessa.” Hiukkasia nähdäkseen tarvitsee tietenkin mikroskoopin, sillä niiden koko vaihtelee 20–50 mikrometrin (millimetrin tuhannesosa) välillä. Hiukkaset voivat siis kulkea tuhansiakin kilometrejä, jos tuulet ja ilmavirrat ovat suotuisia
aNNika SaarTO katajan siitepölyhiukkasen tunnistaa keskiosan kristallikuviosta. Siitepölynäytteitä on arkistoitu Turun yliopistoon. siitepölyhiukkasten koko vaihtelee useimmiten 20–50 mik rometrin välillä. siitepölyn seinämä koostuu sisemmästä intiinikerroksesta ja ulommasta eksiinikerroksesta. useimpien siitepölyjen seinämissä on ohennuksia tai aukkoja, joiden kautta siiteputki työntyy ulos. siv u n ku va t: a n n ik a sa a rt o 13/2016 Suomen luonto 33. 13/2016 Suomen luonto 33 hIukkasen tIetoa SiiTEpöLyhiUkkaNEN koostuu ulkoseinästä, sisäseinästä ja sisällä olevasta sytoplasmasta, joka sisältää muun muassa sukusolun. Männyn (vas.) ja kuusen siitepölyhiukkasissa on tummat ilmarakkulat. hiukkasen sisällä, sytoplasmassa, on kaksi hedelmöittämisen kannalta olennaista solua. kanervakasvien siitepölyhiukkaset irtoavat ja pysyvät neljän ryhminä. toisesta solusta kehittyy siiteputki. aukot voivat myös puuttua kokonaan. toinen on generatiivinen solu, jonka jakautuessa syntyy kaksi solua. Eksiini on erittäin kestävää ja säilyy muun muassa fossiilisissa siitepölyissä. nämä toteuttavat pölytyksen jälkeen kasvin hedelmöityksen. tietyillä kasveilla hiukkaset muodostavat tetradeja eli kulkevat neljän kimpassa. Lehmuksen siitepölyhiukkanen on symmetrisen kaunis. siitepölyhiukkasen sisältö on pääosin sytoplasmaa. pajun siitepöly leviää sekä tuulen että hyönteisten mukana. aukot eli apertuurit voivat olla pitkänomaisia vakoja, pyöreähköjä pooreja eli reikiä tai niiden yhdistelmiä. siitepölytyypit tunnistetaan apertuurien lukumäärästä, muodosta ja sijainnista sekä hiukkasen pintarakenteesta
Kun emikukinto on hedelmöittynyt, kasvi voi lisääntyä suvullisesti siemenistä. näytteissä oli hirveä laskeminen”, Saarto sanoo. Vuodet eivät ole veljeksiä siitepölyn määrässäkään ja tutkijoiden työmäärä vaihtelee sen mukaan. Siitepölymääriä onkin alun perin alettu tutkia ja mitata juuri allergioiden vuoksi, mutta pitoisuuksista voi tulkita myös lajien kukinnan alkua ja loppua sekä voimakkuutta ja niiden vaihteluja erilaisissa sääoloissa. ”Vuosina 2012 ja 2014 oli ennätyksellinen koivun kukinta ja siitepölykeräyksemme vuorokausikeskiarvo oli parhaimmillaan 28 000 hiukkasta ilmakuutiometrissä. koirillakin siitepölyallergiaa nuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus sekä yskä kiusaavat joka viidettä suomalaista siitepölykautena, joka ulottuu helmikuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. 34 Suomen luonto 13/2016 hin tarttuu heteistä samalla siitepölyä. jy rk i n o rm a ja / va st av a lo a n d rE m a sl En n ik o v / lE h ti ku va. ”Siitepölykausi on vuosien kuluessa pidentynyt muutamalla viikolla johtuen lämpöolojen muutoksesta”, Saarto valaisee. myös koirilla on todettu siitepölyallergiaa. ”Yhdessä isossa koivussa voi olla yli 10 000 norkkoa ja jokaisessa niistä voi arvioiden mukaan syntyä jopa viisi miljoonaa siitepölyhiukkasta. Turun lisäksi keruupisteitä on Helsingissä, Imatralla, Kuopiossa, Vaasassa, Oulussa, Rovaniemellä, Kevolla sekä tänä keväänä avattu Ahvenanmaan piste. pähkinäpensas kukkii jo maaliskuussa. nyt aluksi sovelluksesta näkee koivun kukintatilanteen, mutta siihen on tarkoitus lisätä seuraavaksi heinät sekä leppä. Pajun ja pölyttäjien välinen yhteistyösopimus hyödyttää siis kumpaakin osapuolta, mutta pajun ei tarvitse luottaa vain pölyttäjiin, sillä myös tuuli levittää sen siitepölyä. Tuulipölytteiset kasvit varautuvat pölytyksen sattumanvaraisuuteen tuottamalla erityisen paljon siitepölyä. 34 Suomen luonto 13/2016 Sinisorsa ui siitepölyn värjäämässä vedessä. Puhutaan siis kymmenistä miljardeista siitepölyhiukkasista, joita ilmakehässä kulkee”, Saarto laskeskelee. Turun yliopisto on yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa kehittänyt norkko-sovelluksen, jolla voi seurata siitepölymääriä reaaliaikaisesti. Seuraavan emikasvin kukkaan lentäessään hyönteinen pölyttää sen kantamallaan siitepölyllä
”Sitten elimistö sopeutuu allergeeniin. minulla oireet katoavat.” myös siitepölyn allergeenipitoisuus saattaa vaihdella vuosittain. Jo pienetkin hiukkasmäärät voivat aiheuttaa allergisen reak tion. Kasvuolot vaikuttavat siihen, kuinka paljon niitä muodostuu”, Saarto selventää. niin sanotun ukkosastman syyksi arvellaan sitä, että siitepölyhiukkasten kuoret rikkoutuvat ilmanpaineen vaihtelun, tuulen sekä sateen johdosta. ”ennen ukonilmaa ihmisiä hakeutuu tavallista enemmän astmakohtausten vuoksi hoitoon. . Ihmisen elimistö tunnistaa sen vaaralliseksi aineeksi ja käynnistää puolustusmekanisminsa, jotka aiheuttavat oireita kuten silmien kutinaa. sIItepölykalenterI Neljän tärkeimmän allergiakasviryhmän pääasiallinen siitepölykausi sekä siitepölykauden tavallisin huippukuukausi (tummemmalla värillä). heinien siitepölykausi pitenee Siitepölyhiukkasen valkuaisaine on ihmiselle allergeeni. Syytä tähän ei vielä tiedetä, mutta arvellaan, että ilmansaasteet voivat vaikuttaa kasvin valkuaisaineen tuotannon aktivoitumiseen ja toisaalta ihmisen herkkyyteen reagoida siihen. Siitepölykeräin nappaa näytteitä tahmealle nauhalle. Silloin allergeenejä leviää ilmaan tavallista enemmän”, Saarto kertoo. ”Seuraavan vuoden siitepölykauden voimakkuus määräytyy monilla puuvartisilla kasveilla jo edellisen kasvukauden loppuun mennessä, ja esimerkiksi norkkoaiheet kehittyvät jo alkukesästä. jo h n Br ac kE n Bu ry / sc iE n cE Ph o to liB r a ry a n n ik a sa a rt o. edellisen vuoden kukinnalla on myös oma merkityksensä: runsasta kukintaa seuraa yleensä heikko kukinta ja heikkoa runsas. Saarto itse on huomannut, että kauden ensimmäiset yksittäisetkin siitepölyhiukkaset aiheuttavat hänelle allergiaoireita. lä h d E: tu ru n yl io Pis to n a Er o Bio lo Gia n yk sik Ö n Pit k ä a ik a is sE u r a n ta -a in Eis to Tarhamehiläisen jaloissa olevat vasut ovat täynnä siitepölyä. Kun hiukkanen ajautuu limakalvolle, sen kuori särkyy ja sisällä oleva valkuaisaine, tutkijaslangilla ilmaistuna puuro, pääsee vapaaksi. 13/2016 Suomen luonto 35 ensimmäisiä kotoisia allergiaa aiheuttavia kukkijoitamme ovat pähkinäpensas ja leppä, sitten vuoroon tulevat paju, koivu sekä heinät ja heinäkuun puolivälissä pujo. monien allergeeneiksi osoittautuneiden valkuaisaineiden tehtävä siitepölyhiukkasessa on sitoa kalsiumia
”ne jännittävät kaikkia ja niitä koetetaan aina lykätä”, Saarto nauraa. ”männyn siitepölyhiukkasen seinä on paksu ja proteiinit erilaisia kuin allergiakasveilla”, Saarto pohtii mahdollista syytä ilmiölle. Keräimestä löytyy silloin tällöin hyönteisten kappaleita kuten siipiä, ja ne on kiikutettu talon hyönteisasiantuntijalle tunnistettavaksi. • Kokonaispituus 57 km • Myös lyhyitä etappeja • Sopii perhemelontaan • Maastossa 21 luontorastia • Korkeatasoisia taukopaikkoja • Monipuoliset palvelut • Vuokrakanootteja • Opastettuja melontaretkiä Juvan matkailu 0400 761 944 • Sulkavan matkailu 044 417 5215 www.oravareitti.fi Vedenkestävät reittikartat Juvan ja Sulkavan matkailuneuvonnoista Ihminen saati koirakaan ei ole aina ollut allerginen siitepölylle, vaan syynä ovat teollistuminen sekä liiallinen hygienia. Tarjous ei koske erikoiskuljetuksia eikä noutomyyntiä. esimerkiksi havupuut tuottavat paljon siitepölyä, mutta sille allergisia on vain vähän. Tarjous on voimassa vain messujen ajan. Se ei ollut siemenkasvista peräisin ollenkaan vaan itiö”, Saarto tokaisee ja naputtelee tietokoneeltaan esille kuvan kortteen itiöstä. Tulos on 9/10. Onneksi tutkijat sentään näkevät”, Saarto sanoo. Siinä on ikään kuin tarttumanauhat, jotka auttavat kasvia levittäytymisessä. Upea rakenne esiin Toisinaan Turun yliopiston katolla pyörivän siitepölykeräimen tahmealle nauhalle tarttuu jokin eksoottisempi hiukkanen, jota koko Aerobiologian yksikön väki juoksee katsomaan. norkko-sovellus pystyy ennustamaan reaaliaikaista siitepölytilannetta, mutta tutkijat katsovat tietysti jo pitemmällekin tulevaisuuteen. On arvioitu, että yksi mänty tuottaa siitepölyä kuusi kiloa 50 vuoden aikana. 09 156 11 (vaihde) Mullan myynti: 050 337 9442 050 412 2755 www.metsapirtinmulta.fi Tule OmaPiha 16 -messuille 7.-10.4.2016 Helsingin Messukeskukseen saat 25 %:n alennuksen mullan listahinnoista, kun teet tilauksen paikan päällä osastollamme 6r108. 09-386 7856 • Linnunpöntöt • Lentoaukon pellit • Kiikarit • Kaukoputket • Jalustat • Lintukirjat • Törmäyksen estävät haukkasilhuetit ym. MESSUTARJOUS -25 % Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.suomenlintuvaruste.com, lintuvaruste@birdlife. ”Arvellaan, että Suomessa sateet lisääntyvät ja lämpötila nousee. Joskus mietin, että ne ovat turhaan niin hienoja, kun kukaan ei niitä näe. Tämä tietää esimerkiksi heinien siitepölykauden voimistumista seuraavien kymmenien vuosien aikana”, Saarto ennustaa. Sisäistä laadunvalvontaa Saarron johtamassa yksikössä toteutetaan vuosittain tunnistuskokeilla. ”Siitepölyhiukkasilla ja itiöilläkin on upeita rakenteita, jotka näkyvät vain mikroskoopilla. myös isompien kaupunkiemme katupölypuhdistukset saattavat näkyä keräimen nauhalla. Viimeisimmästä kokeesta johtaja on ainakin päässyt läpi. ”esimerkiksi palsamikasvien siitepölyhiukkanen näyttää ihan keinotekoiselta, kuin kuplalta”, Saarto kuvailee. maaperässä säilyneistä hiukkasista on voitu tutkia esimerkiksi jääkauden jälkeisen kauden kasvillisuuden kehitystä. 36 Suomen luonto 13/2016 Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. n ” Ihmisen tulee altistaa itsensä luonnon monimuotoisuudelle.”. , p. Tilausmäärä on enintään 108 m 3 yhteen osoitteeseen toimitettuna. Siitepöly ja itiöt ovat tarjonneet myös mahdollisuuden kurkistaa menneisyyteen. Tilaukset toimitamme huhtikuun aikana. Miljoona linnunpönttöä kamppanja! Lintuvarusteesta 100% MERINOVILLA ruskovilla.fi 100% MERINOVILLA Jokainen rakastaa lämpöä k ill fi lämpöä Hyvä olo näkyy Tutustu valikoimaan ja hanki parasta: Oravareitti kutsuu melomaan! Luonnonkaunis Oravareitti kulkee Juvalta Sulkavalle upeissa järvi-, jokija koskimaisemissa. ”Hygieniateoria onkin nyt korvattu biodiversiteettiteorialla, jonka mukaan ihmisen tulee altistaa itsensä luonnon monimuotoisuudelle.” Kaikkien kasvien siitepöly ei aiheuta allergiaa. ”Ja tuo yksi oli kompa
13/2016 Suomen luonto 37
olin kahdestaan taltuttamattoman luonnon kanssa. on ainutlaatuista, että myös veneily, uiminen ja jäillä kulkeminen luetaan näihin vapauksiin. rohkenen olettaa, että kirjoittaja tarkoittaa pitkiä välimatkoja lähimpiin naapureihin, oli se matka mitä maastoa tahansa. kaksin aina kaunihimpi. erityisen tärkeää tämän muistaminen on suhteessamme luontoon. ne antavat elämälle ryhdin ja nostavat oikeudet arvoonsa. vapauksien ja oikeuksien pohjana ovat kuitenkin velvollisuuteemme. tätä vapautta arvostaa etenkin silloin, kun ulkomailla retkeillessään ei voi päästä kaikkiin upeisiin luontokohteisiin ”noin vain” kuten meillä. sivuhuomautuksena todettakoon, että heikki ylikankankaan uusimmassa teoksessa Mitä on historia ja mitä sen tutkiminen maininta siitä, että historiallinen syy suomalaisten väkivaltaisuudelle on metsä, on mielestäni erheellinen. n to m i sE tä lä Pirkka-Pekka Petelius on taiteilija ja luontoharrastaja Helsingistä. näinä tutkimusrahoitusten pula-aikoina tämä on erityisen merkityksellistä. meille monelle tämä on ikään kuin syntyperäinen, perinteisiin ja maanomistajien hyväntahtoisuuteen nojaava itsestäänselvyys. mikä ihana nautinto tuolloin olikaan läpimärkänä sateesta ja hiestä pysähtyä henkeäsalpaavan kauniissa maisemassa metsähallituksen laavulle virittämään nuotiotulet. monenmoisia ihania tuntemuksia, muistoja, tuoksuja ja havaintoja souti mieleeni ja aistieni ulottuville. onhan tieteellisestikin tutkittu, että esimerkiksi jo lyhyt oleilu metsässä alentaa stressihormonien tuotantoa ja laskee verenpainetta. juuri tuollaisella hetkellä olen onnellisimmillani. velvollisuutemme on pitää luonnosta huolta ja kantaa vastuumme sen säilymisestä mahdollisimman monimuotoisena ja kauniina myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. LUONNOSTa voi maassamme jokainen vapaasti nauttia itselle mieluisimmalla tavalla. TOivON, että me kaikki muistaisimme oivaltaa jokamiehenoikeuksien hyvää tekevän merkityksen. OikEUdET ja velvollisuudet P e te liu s 13/2016 Suomen luonto 39 t. märät vaatteet kuivuivat nuotion rupattelevassa lämmössä. me elämme yhdessä niistä maailman harvoista maista, joissa vallitsee maan lainsäädäntöön pohjautuva jokamiehenoikeus luonnossa liikkumiseen. samalla saattoi huokaista ja natustella eväitä kuivat vaihtovaatteet päällään. nykyään korostetaan yksilön oikeuksia ja vapauksia ja asetetaan ne etusijalle tavoitteissa ja onnen saavuttamisessa. tilapäinen yöpyminenkin on sallittua, samoin marjastus, sienestys, onkiminen ja pilkkiminen. laki palvelee välillisesti myös luonnontieteellistä tutkimusta. jokamiehenoikeudet takaavat mahdollisuudet liikkua vesistöissä sekä kulkea metsissä ja luonnonniityillä jalan, pyöräillen ja jopa ratsastaen. useimmiten se lienee ollut metsää, mutta syy ei ole metsä itsessään, vaan sosiaalisen kanssakäymisen puutteellisuus. luonto ja me. 11/2014 Suomen luonto 39 ein viime kesänä pitkiä ja uuvuttavia maastopyöräretkiä rupija rikkijäkäliä kuvaten pyhäluoston upeissa maisemissa, välillä vaikeakulkuisissa kivikoissa ja pitkospuilla painava reppu selässä pyörääni kantaen. ainoastaan enemmistössä pohjoismaita ja skotlannissa on vastaava vapaus. niin asia ei kuitenkaan ole. mahdollistaahan se luontoharrastajillemme helpon pääsyn paikkoihin ja havaintoihin, jotka oleellisesti täydentävät tieteellistä tutkimustyötä
40 Suomen luonto 13/2016 laulujoutsenen pikkuserkku viron mereiset suojelualueet sekä matalat lahdet keräävät tuhansittain muuttomatkalla levähtäviä pikkujoutsenia. teksti ja kuvat SaMULi haapaSaLO 40 Suomen luonto 13/2016 pikkujoutsenet kokoontuvat Länsi-viron lahdille keväällä ja syksyllä.. läänemaan matsalunlahti on parhaita paikkoja niiden tarkkailuun
edelliskevään pikkujoutsenpoikueet palaavat vielä emojen seurassa pesimäseuduille. niitä tapaa joukoittain myös muilla matalilla lahdilla kuten Põgarin ja Haapsalun lahdilla sekä Väinameren salmissa. Matsalunlahdella on monia lintutorneja.. Viron matsalunlahti on niille tärkeä levähdysja tankkauspaikka. haeskan lintutorni Matsalunlahdella. Viimeiset jatkavat muuttoa yleensä toukokuun alussa. virO LaTvia Matsalunlahti Haapsalunlahti saarenmaa hiidenmaa Põgarinlahti väinamEri 13/2016 Suomen luonto 41 Läänemaan lahdet ovat erinomaisia paikkoja havainnoida pikkujoutsenia. Arktisen tundran suolammet ovat vielä pitkään jäässä. matka jatkuu varsin kapealle alueelle Jäämereen rajoittuvalle tundralle, taigametsävyöhykkeellä pesivien laulujoutsenten pohjoispuolelle. Pikkujoutsenten muutto kulkee Viron pohjoisosien halki Suomenlahden perukkaan ja laatokan ja äänisen kautta Valkeallemerelle. Jos kevätmuutto on patoutunut, pikkujoutsenet saattavat olla jopa ensimmäisten muuttajien joukossa. Silloin parvet laskeutuvat myös peltojen tulvajärville. K un läntinen tuuli henkäilee leudosti maalis–huhtikuun taitteessa, pikkujoutsenten muuttovietti syttyy. niinpä pikkujoutsenet viipyvät matsalunlahdella kuukauden päivät. Pesimäalueet alkavat Kuolan niemimaan vaiheilta. ne lähtevät liikkeelle suurin joukoin talvisijoiltaan Pohjanmeren maista
Virossa suojelualueet, matalat lahdet sekä laajat pellot ja niityt tarjoavat ravinnon ja turvan matkalla pesimäalueille tundralle ja sieltä takaisin. sen nokka on lähes kokomusta. n pikkujoutsenen nokassa on vähemmän keltaista kuin laulujoutsenella. bewickii. Parhaiten lintuja pääsee tarkkailemaan lintutorneista kiikarilla ja kaukoputkella. Pesii arktisella tundralla luoteis-venäjällä ja talvehtii länsiEuroopassa muun muassa hollannissa ja Englannissa. arka lintu Pikkujoutsen on laulujoutseneen verrattuna hyvin arka, eikä levähtäviä parvia sovi häiritä. alalajin nimi tulee englantilaisen lintutieteilijän ja lintumaalarin Thomas Bewickin mukaan. Silloin huomaakin yllättäen, että pikkujoutsenet ovat päämuuton aikaan jopa runsain joutsenlintu matsalunlahdella. havaitaan muuttoaikoina myös suomessa, mutta vähäisiä määriä verrattuna viroon. linnut seurustelevat koko ajan ja tervehtivät äänekkäästi joukkoonsa lennähtänyttä uutta tulijaa. 42 Suomen luonto 13/2016 . . Pikkujoutsenen nimirotu Cygnus columbianus columbianus pesii Pohjois-amerikassa. Joskus kevätöiden hämärässä äänet kantautuvat salaperäisesti pulputen kilometrien päähän. äänet pehmeämpiä ja vähemmän toitottavia kuin laulujoutsenella. . PikkujoutsEn. . . Soidinryhmien linnut kohottautuvat jäällä ja vedessä pystyyn, levittävät siipiään ja kuuluttavat kevätriemuaan. Matsalu erinomainen havainnointipaikka Parhaina huhtikuun päivinä Haeskan lintutornista voi laskea matsalunlahdelta jopa 4000 levähtävää pikkujoutsenta. Kuitenkin se käynnistyy säännöllisesti syys–lokakuun vaihteessa ja vielä marraskuussa saattaa pikkujoutsenia viivytellä matsalunlahdellakin. luonnonvarojen hyödyntäminen herkällä tundralla on seurauksiltaan arvaamatonta. ilmastonmuutosuhka pikkujoutsenillekin Ilmastomuutos saattaa lämpenemisen myötä siirtää tundravyöhykettä pohjoisemmaksi. Pieni osa muuttaa kaspianmerelle ja iraniin. Vaikka pikkujoutsenet lentävät ja ruokailevat paljolti omissa, monesti hanhimaisen tiiviissä parvissaan, niiden joukossa on usein sulassa sovussa myös laulujoutsenia ja laulujoutsenten parvista voi taas löytää pikkujoutsenia. Pelloilla ja niityillä ruokailevat linnut yöpyvät kuitenkin maanisäkkäiltä suojassa vedessä, jonne ne palaavat illan pimetessä. siperian koillisosien pikkujoutsenet muuttavat kaakkoon kiinaan ja japaniin. Suurten maanisäkkäiden leviäminen pohjoiseen voi aiheuttaa toisen uhkan, ehkä salametsästyskin. Syysmuutto on monien lajien tapaan kevätmuuttoa hajanaisempi ja Virossa osin eteläisempi. . . laulujoutsenta selvästi pienempi, hieman lyhytkaulaisempi ja olemukseltaan typäkämpi. niiden luonnontorvien äänet ja lyhyet äänisarjat soivat pehmeinä mutta kantavina. Pikkujoutsen ei nokkaansa lotkauta päivystävälle merikotkalle, joka niin monissa muissa linnuissa nostattaa pakokauhun. Vaikka laulujoutsenia on samassa ryhmässä, se ei häiritse pikkujoutsenia heittäytymästä tämän tästä soitimelle, vaikka lajit ovatkin joskus pariutuneet keskenään. Hanhista tutuin matkakumppani on niin ikään puuttomalla tundralla pesivä tundrahanhi, joka usein ruokailee sänkipelloilla pikkujoutsenten seurassa. äänen ohella paras tuntomerkki on nokan väritys: musta rajautuu melko pystysuorasti keltaiseen ja nokassa mustan osuus on runsaampi kuin laulujoutsenella. Euroopan ja aasian pikkujoutsen on Cygnus columbianus ssp. Toistaiseksi pikkujoutsenen pesintä on kuitenkin onnistunut viime vuosina melko hyvin. talvikanta on noin 25 000–30 000. Kun pikkujoutsen pesii kapealla kaistaleella tundralla Jäämeren äärellä, sillä ei ole mahdollisuuksia vetäytyä
13/2016 Suomen luonto 43 Sadat pikkujoutsenet laskeutuivat tulva-alueelle 5. yhtäkkiä kuuluu niiden ääntä etäältä. sadat pikkujoutsenet ja hanhet huudahtelevat tulvajärvessä. kevät. kahteen päivään ei yhtään havaintoa. ne laskeutuvat pienen joen taakse pellolle. tulevina vuosina kirjaan pikkujoutsenesta lintuvihkooni monta muutakin kohtaamista: näenkö unta. 13/2016 Suomen luonto 43 tuokIokuvIa kohtaamIsIsta Unohtumaton aamu vaikka unohtumattomia lintujen kohtaamisia on elämässäni ollut paljon, ei ole vaikuttavampaa luontoaamua kuin 5. olin etsimässä pikkujoutsenia. Pikkujoutsen valloittaa vanhan lintumiehen ja naulitsee loppuiäksi tämän linnun tutkimiseen, kuvaamiseen ja suojeluun. tällaisen aamun voi kokea vain kerran elämässään. näenkö unta. huhtikuun aamu 2009.. huhtikuuta 2009: aurinko nousee jalojen lehtipuiden ja leppien latvojen takaa viron läänemaalla. muutamassa kevätaamun hetkessä vaihtelevat kaikki elämän sävyt aamuhämärän, sumun ja auringon keskinäisessä leikissä, valot, varjot ja tuoksut. noin 400 pikkujoutsenta lentää minua kohti taivaanrannasta. ne ovat todellisia! . äänet kasvavat ja voimistuvat suureksi orkesteriksi. huhtikuuta 2009. ne lennähtävät, laskeutuvat ja monet pitävät soidinta. Pikkujoutsenten äänet kantautuvat tulvajärven railoista yhtä aikaa epätodellisina ja niin todellisina. kevään suuri voima riehuu sielussa ja ruumiissa
sateenkaari holvaa linnut. seuraavana iltana, melkein pimeässä hiipi ilves, ehkäpä pikkujoutsen mielessään samoilla jalanjäljillä. tänään ne tulivat. ei mitään muita ääniä kuin yksittäisiä pikkujoutsenten salaperäisiä haukahduksia värähtämättömässä tyyneydessä. linnut. hiljainen lokakuun loppu. nyt ei ollut sulia muualla, pellotkin paksussa lumessa. ilves hiipii hämärässä, pikkujoutsenko mielessä?. Paratiisissa olin odottanut niitä pitkään. myöhemmin, auringon jo painuttua mailleen, lentää kolme pikkujoutsenta illan pehmeässä punassa. kun lumi pian suli ensimmäisiksi lampareiksi, maisema oli kuin niiden kotona kaukana tundralla. hiljaa, ääneti. yhtäkkiä kuuluu halki pimeän vielä viimeisten pikkujoutsenten huuto. 44 Suomen luonto 13/2016 Hiljaisuus tyyni merenlahti. lintukuvaaja oli paratiisissa. Ilta edellisenä iltana otin ensin kuvan pikkujoutsenista lepikon reunassa syksyn synkän sänkipellolla. salamyhkäisen herkkä hämärä! SaMULi haapaSaLO 44 Suomen luonto 13/2016 Sateenkaari ja tyyni hiljaisuus, vain pikkujoutsenten vaimeita haukahduksia. auringon valo siivilöityi pehmeänä pienen pilviharson läpi. pikkujoutsenet laskeutuvat muutollaan vain harvoin joelle. kevät oli myöhässä. pikkujoutsenet
Tutustu Glass Houseen ja muuhun laajaan huvilamallistoomme osoitteessa kontio.fi ja tilaa tai lataa esitteet. Yhdistimme luonnollisen jykevän hirren ja kevyen lasin tavoitteenamme tehdä vapaa-ajan pieniä tilaihmeitä, joissa luonto on osa sisustusta. Kontio Glass House – ajatonta tyylikkyyttä Haluatko modernia vai klassista tyyliä. Kontio Glass House syntyi intohimostamme modernia arkkitehtuuria ja hirsirakentamista kohtaan. Hyvinvoinnin arkkitehtuuria TM
näiden tehtävien rahoitus ja ohjaus tulee ympäristöministeriöltä. Tasapaino luonnonsuojelun ja kovien talousarvojen välillä siirtyy lakiuudistuksessa liiketoiminnan suuntaan. kr is ti in a m a n n Er m a a V a h tik o ira Palstalla eri kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin trendeihin ja ilmiöihin. Soranotto herkältä merenpohjalta tai rehevöittävä jättikalankasvattamo voivat olla jo suunnittelupöydällä. METSähaLLiTUS hallinnoi kaikkien suomalaisten yhteisiä maita. Sillä on hallussaan maata 91 000 neliökilometriä ja vesistöjä lähinnä merellä 34 000 neliökilometriä – siis saman verran kuin Suomen järvien yhteinen pinta-ala. Rannikkoamme reunustavat yleisvedet alkavat usein rantaviivan läheltä. Koko pohjoinen Suomi on suurimmaksi osaksi valtion maata ja metsähallituksen hallussa. melko vähäisilläkin hakkuutuloilla voi syntyä paljon vahinkoa, koska erämaakokemus on lapin ehkä tärkein vetovoimatekijä. Selvimmin tämä näkyy siinä, että yhteensä 26 000 neliökilometriä alueita siirtyy ehdotuksen mukaan pois luontopalvelujen taseesta. Yleisiä vesiä on esimerkiksi Saimaan, Inarijärven, Päijänteen ja Oulujärven selillä. maanjalostusyksikkö laatumaa voi entistä helpommin ideoida alueiden ”kehittämistä”. metsähallituksen pitää yhä tasapainottaa toiminnassaan talouskäyttö ja luonnonsuojelu. Huoli kohdistuu metsähallituslakiin, jossa toimitusjohtajalle ja metsähallituksen hallitukselle keskitetään valtaa. metsähallituksen suuret luvut Luonnonsuojelu on Metsähallituksen ydintehtäviä. merkittävät siirrot talouskäyttöön tai maanmyynnit täytyy huomata esimerkiksi budjettien liitteistä. Suurin osa näistä on vesiä. luonnonsuojelulle metsähallitus on erityisen tärkeä, koska sen luontopalvelut-yksikkö hoitaa maamme kaikkia luonnonsuojelualueita ja monia muita luonnonsuojelutehtäviä. laki on tätä kirjoittaessani juuri menossa eduskuntaan. aNTTi haLkka Kirjoittaja on Suomen Luonnon toimituspäällikkö. Siirtyvät alueet ovat uudistuksen jälkeen metsähallituksen talouspuolen näpeissä. metsähallituksen vesiä pitkin liikumme veneillä, ja ne ovat meriluonnon perusta. Jatkossa tämän julkinen valvonta vaikeutuu. Suoraan metsätalouden hallintaan siirtyy 400 neliökilometriä Ylä-lapin virkistysmetsiä ja niin sanottuun kolmanteen taseeseen 3600 neliökilometriä Ylä-lapin luontaistalousalueita. 72) esitellyn Porvoon emäsalon kärjestä on yleisvesille vain muutama sata metriä. Hakkuut helpottuvat. Valtion maiden vuokraus ja myynti yleistyvät myös tapauksissa, joissa luonnolle ja virkistykselle koituu selvää haittaa. Se on niiden ihmisten määrä, jotka allekirjoittamalla metsähallitusadressin ovat ilmaisseet huolensa valtionmaiden ja vesien tulevasta kohtalosta. esimerkiksi tässä lehdessä (s. TäNä vUONNa metsähallituskeskusteluun tuli uusi suuri luku: 129 700. pOhjOiS-SUOMESSa pelätään, että säästyneet virkistysja retkeilymetsät päätyvät muutosten takia hakkuisiin. pallas–ylläksen kansallispuiston ruoppakurua. 46 Suomen luonto 13/2016 a n tt i sa r a ja / lE u ku. Tämä ei useinkaan ole talouden etu, sillä metsät palvelevat tehokkaasti matkailua
13/2016 Suomen luonto 47
Oikealla kohdalla oltiin. ”Karun järven syvänteissä eläintiheys on pieni ja yhteen noutimelliseen osuu usein yksi, kaksi tai ei yhtään makroskooppista eläintä”, yliopistonlehtori Heikki Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta raportoi. Hänen mukaansa meillä kävikin tuuri, sillä saaliina oli peräti kolme yksilöä. Oppaana ja näytteenottajana oli laboratoriomestari olli nousiainen Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteiden laitokselta. Hän ohjasi veneen varmoin ottein paikalle, missä kaikuluotaus näytti lukemaa 95,7 metriä. mittasimme näkösyvyyden, joka oli 2,9 metriä, oikein hyvä lukema, ja otimme myös pohjaeläinnäytteen. Se sujui ekman-noutimella, joka pohjaan tömähtäessään haukkaa mutaa. teksti aLicE karLSSON. 48 Suomen luonto 13/2016 S uomen Luonnon retkikunta kävi Suomen syvimmällä järvipisteellä Päijänteen Ristinselällä ensimmäisen kerran viime elokuussa. näytteessä oli yksi surviaissääsken toukvaeltava syvÄnne Uudesta Suomen syvimmästä järvipisteestä saatiin silminnäkijän havainto
Kerrostuneisuudesta huolimatta syvänteen happitilanne oli hyvä. kE ijo PE n tt in En / Ps -s tu d io. Pinnassa vesi oli noin kymmenasteista ja pohjassa kuusiasteista. näyte olisi ollut hyvin samanlainen vaikkapa Inarijärven vastaavasta syvyydestä”, Hämäläinen sanoo. nyt veneen mittari näytti 94,1 metriä, toista metriä virallista lukua 95,4 metriä, vähemmän. ka, Heterotrissocladius subpilosus, joka on karujen, kylmien ja hapekkaiden syvänteiden ilmentäjälaji. 13/2016 Suomen luonto 49 äärIPISTEET Vierailemme vuoden aikana kymmenessä Suomen ääripisteessä. lisäksi oli kaksi harvasukasmatoa (Spirosperma ferox). lukemat kertoivat, etteivät syysmyrskyt olleet vielä sekoittaneet vettä tasalämpöiseksi. Toisella käynnillä lokakuussa saimme mukaan myös tohtorikoulutettavan jonna Kuhan. Se tapahtuu Päijänteellä loka–marraskuun vaihteessa. Suomen sisävesien syvin kohta on päijänteen ristinselällä Toivakan rappukallion edustalla. ero johtunee osin vedenkorkeuden vaihtelusta. ”Tämäkin laji suosii karuhkoja hyvähappisia vesiä. Kuha mittasi myös hapen ja lämpötilan profiilin
Sen sijaan siitä noin muutamia kymmeniä metrejä Selkäsaaren kummelin ja Rutalahden väliseen suuntaan on noin 4x7metrinen kirkkoveneen muotoinen vajoama/lohkeama pohjassa, jossa vettä on tasan 104 metriä. Poijun kohdalla on tänä kesänä ollut vettä noin 93,5 metriä – kevään ja syksyn välillä lukema on muuttunut noin metrin. Paikallisten ukkojen keskuudessa kiersi sitkeä huhu, että poiju oli väärässä paikassa ja syvin kohta vielä löytymättä. Pääasia kuitenkin on aina se, että väylällä on luvattu syvyys vettä, ei niinkään se, kuinka paljon väyläsyvyyden alapuolelta sitä löytyy.” Hakala kävi itse kesäkuussa 1998 Rappukallion edustalla luotauskaluston kanssa. Sinänsä mittaukset ovat kyllä erittäin luotettavia. Laboratoriomestari Olli Nousiainen ottaa pohjaeläinnäytettä. ”mahdollista silti on, että kyseisestä syvänteestä sivussa on toinen vielä syvempi paikka”, Hakala sanoo. ”nousun aikana huomasin, että pohjalla, jonkin matkan päässä virallisesta syvänteestä, on salmiakin muotoinen 50 Suomen luonto 13/2016 Syvimmän kohdan vieressä on vielä syvempää. rappukallio kuvattuna vedenpinnan tasolta. jyrkänne laskee veteen jättiläisportain. Tämän olen verifioinut kolmella eri sukellustietokoneella, ja koneiden keskinäiset heitot kyseessä olevassa syvyydessä ovat olleet alle metrin. kuin kirveellä lyöty matti Kannela sukelteli Rappukallion edustalla 2005 lähtien tiuhaan. pohjamudasta löytyi kolme eliötä. ku va t kE ij o PE n tt in En / Ps -s tu d io. Viisi vuotta sitten hän sai sähköpostin Jyväskylästä tekniikkasukeltaja ja -kouluttaja matti Kannelalta. ”en tiedä olisiko se 20:s vai 30:s sukellus, kun päätin nousta ylös eri reittiä kuin aiemmin”, Kannela kertoo. Suomen järvien syvyydet on mitannut merenkulkuhallitus ja myöhemmin merenkulkulaitos. ”merenkulkulaitos ei ole käsittääkseni pitänyt niin oleellisena, onko kyseinen poiju nyt aivan siinä syvimmällä kohdalla. Olen useaan otteeseen todennut, että Päijänteen Rappukalliolla syvintä kohtaa merkkaava poiju on väärässä paikassa. 50 Suomen luonto 13/2016 Epäilyksiä pinnan alla Juuri tämä Ristinselän kohta on Suomen järvien syvin paikka virallisesti, mutta onko se sittenkään. Pinnan alle häntä ajoi uteliaisuus. mittauksia on tehnyt myös Syke. ”On tuosta Päijänteen yli sadan metrin syvyydestä erinäisiä tietoja liikkunut, mutta tällä kertaa mittaus vaikuttaisi aiempaa luotettavammalta”, Syken syvyysmittauksista vastaava jari Hakala sanoo. Ryhmä mittaili noin tunnin ajan, ja syvyydet osoittautuivat hyvin samoiksi, joita merenmittausretkikunta oli aikoinaan Päijänteen syvyyskartoituksissa saanut. ”nyt saattaa asia olla niin, ettei sitä ihan syvintä kohtaa vieläkään ole löydetty”, johtava hydrologi esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) sanoo
”Tekniikkasukeltajilla on hyvät valot, joten näkyvyys oli erin omainen”, hän sanoo. esimerkiksi jo Pulkkilanharjulla vesi on kirkasta, koska siellä pohja on moreenia. Sukellustietokoneet näyttivät samassa kohdassa 102,4 metriä.” Syvänne on Kannelan mukaan paljasta kalliota. ”Siperian Baikal on 1700 metrillä oma lukunsa, mutta Suomellakin oli aiemmin kaksi Päijännettä syvempää järveä, Paanajärvi ja laatokka”, meriläinen sanoo. ”On arveltu, että sylimitan ykkönen ja seitsemän ovat menneet sekaisin.” entä jos ei olekaan, vastaahan venäläisten 104 metriä hyvin Kannelan mittauksia. m at ti k a n n El a m at ti k a n n El a h Eik ki h ä m ä lä in En m at ti k a n n El a. Siellä on esineitä, joita ei haluta koskaan löydettävän kuten luvattomia aseita”, Kannela sanoo. ”Pohjalle viskataan roinaa. ”On käsittämätöntä, että sadassa metrissä 11 baarin paineessa asustaa pohjaeläimiä, jotka löytävät sieltä vielä jotakin syötävääkin.” Mittasivatko venäläiset sittenkin oikein. Se on kuin kirveellä lyöty. monta sataa kiloa painava betonimöykky on vain laskettu suurin piirtein syvimpään kohtaan, eikä sitä ole voitu ihan kohdalleen asemoida.” Oli Suomen syvin kohta sitten alle tai yli sata metriä, se ei maapallon mitassa ole kovin paljoa. ”Siinä käy yllättävän kova virtaus ja virran suunta myös vaihtuu merkillisesti matkalla pohjalta pintaan.” Pimeys tulee vastaan jo kymmenessä metrissä, mutta Kannela näki kohteen mainiosti. Päijänne on sen kotikenttä, jota on koluttu vuosikymmenten ajan pohjia myöten. virallinen syvin kohta on merkitty. ”Paanajärven maksimisyvyys on 128 metriä ja laatokan 230.” Sodan jälkeen syvimmän järven titteli siirtyi Päijänteen Ristinselälle. kannela sukeltaa syvänteellä usein. Oli suhteellisen tyyni sää ja mittaus paljasti 104,5 metriä. Vanhoissa Venäjän vallan aikaisissa mittauksissa Rappukallion edustalle on merkitty 104 metrin syvyys ja se on tulkittu virheeksi. mutta löytyy syvyyksistä myönteisiäkin yllätyksiä. ”lähetin sieltä pintaan poijun. ”Siitä huolimatta on hyvä asettaa Päijänteen asema Suomen syvimpänä järvenä kyseenalaiseksi”, professori jarmo meriläinen sanoo. mikäpä tuntisi Päijänteen paremmin kuin Jyväskylän yliopiston Bioja ympäristötieteiden laitoksen akvaattisten tieteiden osasto. ”Se voi pitää paikkansa”, meriläinen myöntää. ”Tällaisissa syvyyksissä ei myöskään ole siitepölyä eikä muitakaan hienojakoisia partikkeleita eikä tietenkään ylimääräistä häiritsevää valoa.” Vesi on Ristinselällä kuitenkin hyvin tummaa, joten pitkittäisnäkyvyyttä tropiikin vesien tapaan ei ole. ”mutta mitä poijuun tulee, se ei ole missään eksaktissa kohdassa. Rappukallio on saanut nimensä siitä, että se laskee veteen jättiläisportain. 13/2016 Suomen luonto 51 noin 30 neliömetrin suuruinen railo. Vähintään 80 metrin maksimisyvyyteen yltävät nämä Suomen järvet: 13/2016 Suomen luonto 51 Lähes sadasta metristä löytynyt surviaissääsk en toukka. Pohjois-Päijänne onkin Kannelan mukaan ”suolampi” verrattuna etelä-Päijänteeseen. Syvimmän kohdan maine houkuttelee portaiden yläpäähän niitä, joilla on jotakin piilotettavaa
”nuottaus edellyttää pohjan epätasaisuuksien tuntemusta, ja harrastaja haluaa löytää sopivat matalikot ja jyrkänpartaat”, esko Kuusisto sanoo. ”Jos käytetään nyky-Päijänteen olemassa olon (6900 vuotta) aikana tapahtunutta keskimääräistä muutosnopeutta, päästään tuhannessa vuodessa noin puolentoista metrin muutokseen Ristinselän ja Kalkkisten laskukynnyksen välillä. mutta tuhat vuotta on lyhyt aika geologisessa ajanlaskussa. lasku-uoman kuivuttua vesi mursi uuden reitin etelään ja alkoi juosta Kymijoen kautta Suomenlahteen. maankohoamisen seurauksena Päijänteen allas kallistuu edelleen etelään, jolloin se madaltaa Päijänteen pohjoisosien vesiä. ”Syvyyskartoituksia on tehty suurimmalla osalla järvialastamme. n Keskisyvyyden perusteella Päijänne tipahtaa seitsemännelle sijalle. ”ei ole pois suljettu että esimerkiksi Inarilta löytyisi Päijännettä syvempää”, Kuusisto sanoo. ”Kohoaminen on jo niin hidasta, ettei suuria muutoksia ihan heti tapahdu”, luonnonmaantieteen emeritusprofessori matti Tikkanen kertoo. Ristinselän syvänne, joka on 17 metriä meren pinnan alapuolella, pysyy siis virallisesti edelleen Päijänteen ja koko Suomen suurimpana järvien syvyytenä. Lukema viralliselta syvänteeltä. jonna kuhan kädessä on moniparametrisondi, jolla mitataan syvyyden lisäksi useita veden ominaisuuksia. Järvien syvyyttä voidaan vertailla myös keskisyvyyden perusteella. Syvimmän painanteen etsintä ei ole itsetarkoitus, mutta sellaisen löytyminen tietyiltä vesialueilta on odotettua – kertoohan syntyhistoria jo paljon pohjan profiilista. muinais-Päijänne kurottui Ancylusjärvestä 8300 vuotta sitten ja purkautui aluksi Pohjanlahteen. ”Päijänteen syvyys johtuu siitä, että kallioperä halkeili, kun mannerlaattamme vaelsi kohti pohjoista”, Jonna Kuha sanoo. näin tarkasteltuna Päijänne tipahtaakin seitsemännelle sijalle (luvut metrejä): Pyhäjärvi (Artjärvi) 21,0 Kilpisjärvi 19,5 Toisvesi (Virrat) 18,6 Isojärvi (Kuhmoinen) 17,2 Valkeejärvi (Kitee) 16,7 Vuohijärvi 16,3 Päijänne 16,2 Kovero (Ruovesi) 15,9 Sonnanjärvi (Jaala) 15,6 Ylinenjärvi (Kiihtelysvaara) 15,1 Inari 14,4 Pääjärvi (lammi) 14,3 näsijärvi 14,1 Syntyhistoria antaa vihjeen Suomessa on esko Kuusiston mukaan 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä, joista yli hehtaarin laajuisia on 56 000. Veden laatua ja muun muassa kerrostuneisuutta seurataan syvännehavaintopisteisiin perustetun seurantaverkon avulla. Tutkijoille syvänteillä on suuri merkitys. ku va t kE ij o PE n tt in En / Ps -s tu d io. Urakka alkoi jo 1850-luvulla, ja Päijänteen vuoro oli 1879–1885.” Syvyysmittaukset tehtiin 1970-luvulle asti linjassa, ja mittauspisteitten väli saattoi olla jopa sata metriä. ”murroksen aikana syntyivät Päijänteen kaikki yhdeksän luoteis–kaakkoissuuntaista halkeamaa, joista vanhin on Padasjoella sijaitseva Kellosalmen ruhje.” Päijänne järvenä syntyi jääkauden jälkeen Salpausselkien patoamana. 52 Suomen luonto 13/2016 Päijänne, Ristinselkä 95 Inari, Vasikkaselkä 92 Suvasvesi, Kukkarinselkä 90 Päijänne, Souselkä 91 Inari, Kasarinselkä 87 Pääjärvi (lammi) 85 Päijänne, Kinisselkä 84 Inari, Sammakkoselkä 82 Saimaa, Käenniemenselkä 82 Toisvesi (Virrat) 80 Järvien syvyys kiinnostaa paitsi vesiliikennettä myös kalastajia
Kirjan pääpaino on lajiesittelyissä, joissa on tarkat määritystuntomerkit ja korkealaatuiset lähikuvat Suomessa tavatuista 16 lukkilajista ja 18 valeskorpionilajista. Tilaukset: tilaus@tibiale.fi . . 750 pääasiassa Kaakkois-Aasian mutta osin myös laajemman IndoAustralian alueen lajia on valokuvattu ja nimetty. 13/2016 Suomen luonto 53 Aloita ötökkäharrastus – luontotietoa Tibialesta . Kirjassa huimia kokemuksia ja paljon vastauksia luonnontarkkailijan moniin haasteisiin ja kysymyksiin. Lisäksi kirjassa esitellään lukkien ja valeskorpionien elintapoja sekä elinympäristöjä ja neuvotaan harrastuksen aloittamisessa. Luontoillastakin tuttu KAURI MIKKOLA paljastaa retkiensä salaisuuksia perhosista, linnuista ja kasveista. Päiväperhoset matkalla pohjoiseen. Lajiopas luteiden elintapoihin ja tunnistamiseen. UUTUUS TULOSSA Ilmestyy 5.4.2016. Kirjat myynnissä myös kirjakaupoissa Suomen kotilot ja etanat Näyttävästi kuvitettu kirja kertoo kotiloiden ja etanoiden eli maanilviäisten elämästä, elintavoista ja -ympäristöistä, leviämiskeinoista ja uhanalaisuudesta. 25 € (35,-) . 30 € (39,-) Annika Uddström & Veikko Rinne lukit ja valeskorpionit Suomen . alv 10 %. MALLI PERUSTUU VÄITÖSKIRJATUTKIMUKSEEN JA ON KEHITETTY JUURI SUOMESSA ESIINTYVIÄ KOLOPESIJÖITÄ VARTEN. Runsas ja tarkka kuvitus. – Hyönteistarvike Tibiale Oy. Avainteos Suomen lajistoon ja ilmaston vaikutuksiin. Lennä, safi irisoturi, osa 1. Mukana tietoiskuja ja tarinoita perhosten kohtaamisesta. KESÄKSI PIHAAN TAI PUUTARHAAN AUTA KOLOISSA PESIVIÄ PÖLYTTÄJIÄ – SAMALLA SAAT PIHASI HYÖTYKASVEILLE LISÄÄ PÖLYTTÄJIÄ JA PAREMMAN SADON. HYÖNTEISTARVIKE TIBIALE OY: Palvelemme luonnosta kiinnostuneita hyönteisharrastajia aloittelijoista ammattilaisiin. 35 € (54,-) Tarjouksessa ta36,– Tilaa omasi jo nyt. Tuotevalikoimaamme sisältyy korkealaatuisia tutkimusja harrastusvälineitä sekä lukuisia erilaisia tarvikkeita. Suomen lukit ja valeskorpionit Opas esittelee lukkien ja valeskorpionien mielenkiintoista maailmaa. Hämikki ja seitsemän seittiä. Perhoskompassi The Butterfly Compass Osa I Part I Southeast Asia Avustava toimittaja /Associate editor 298 sivua, 120 ×200 mm 27,– Kauri Mikkola & siivekkäät ihmeet Lähde tutkimusmatkalle Siperian taigalle, vuoristoihin sekä Pohjois-Amerikkaan. SUOMEN VERKKOSIIPISET T E E M U R I N T A L A , T O M I K U M P U L A I N E N & P E T R I A H L R O T H S U O M E N J A E U R O O P A N E N S I M M Ä I N E N K U V I T E T T U M Ä Ä R I T Y S O P A S V E R K K O S I I P I S I S T Ä Uutuuskirjat. Suomen verkkosiipiset 49 € Suluissa norm.-hinnat. Tarjoukset voimassa toistaiseksi • Kirjat sis. KAURI MIKKOLA & SIIVEKKÄÄT IHMEET LUON NON T U T T K IJA N PER HOS JA LI N T T U R ET K I Ä SI PER I ASSA JA POHJOIIS -A M ER I K ASSA K AURI MIKKOLA 304 sivua, 175 ×242 mm 37,– Opas maanilviäisten maailmaan kotilot ja etanat Suomen Anne Koivunen Pekka Malinen Hannu Ormio Juhani Terhivuo Ilmari Valovirta 376 sivua, kovakantinen, 170 ×242 mm 49,– Tilaa 2 kirjaa tästä mainoksesta ja saat toimituksen kotiisi ilmaiseksi! Hyödynnä ja tilaa samaan lähetykseen myös muita Tibialen tarvikkeita. Ainutlaatuinen teos esittelee yhteensä 94 Suomesta tavattua maakotiloja etanalajia sekä joukon lähialuelajeja tarkoin kuvauksin. 30 € (49,-) . Alaan liittyvän kirjallisuuden kustantaminen ja välittäminen ovat osa toimintaamme. Määrityskaavassa mukana myös lähialueiden lajeja. Suomen luteet. Kirja paljastaa nilviäismaailman todellisen monipuolisuuden ja kauneuden. Suomen päiväja yöperhoset -maastokäsikirja 104 € . Maailman päiväperhosten suomenkielinen nimistö upeasti kuvitettuna. . Tutustu myös netissä: www.tibiale.fi TA 3 Muita kirjoja Perhoskompassi Uusi opas Kaakkois-Aasian päiväperhosista kiinnostuneille luontomatkailijoille. . PÖLYTTÄJIEN KEINOPESÄT TARJOUS 3 kpl toimitettuna 90,– 1 kpl toimitettuna 34 €. Tekijänä pitkän linjan perhosmies TARI HAAHTELA
eksoottinen albania on luontokohteena maanosamme parhaiten varjeltu salaisuus. Balkanin takamaiden villi ja raikas luonto säväyttää kokenuttakin retkeilijää. teksti ja kuvat jUhO rahkONEN 54 Suomen luonto 13/2016 albania
Täytyy myöntää, että olin itsekin varautunut hiukan karuihin oloihin. Kaikkialla on turvallista, ja palvelut pelaavat. Perille päästyäni sain niellä ennakkoluuloni paikallisen rakiviinan kera: vuoriston tiet ovat uusia ja hyväpintaisia, niissä pientareet ja kaiteet ovat viimeisen päälle. m iksi Albaniaan. Paikallisten ihmisten ystävällisyys lämmittää mieltä. MATKALLA MAAILMALLA ALBAnIA ka rt ta is to ck Ph o to 13/2016 Suomen luonto 55 divjaka-karavastan kansallispuisto on ympärivuotinen lintuparatiisi. näin pelokkaita kommentteja sain kuulla kyllästymiseen asti, kun valmistauduin luontokuvausmatkalle Alba niaan. eihän siellä ole muuta kuin köyhyyttä ja takapajuisuutta, rikollisetkin vaanivat joka nurkan takana. jalohaikaroiden taustalla häämöttää maan sisäosia hallitseva, yli 2500 metriin kohoava vuoristo.. ehkä moni kommentoija ei ollut huomannut, että elettiin jo vuotta 2015 eikä 1990-lukua, jolta ajalta monen käsitykset Itä-euroopasta ovat peräisin
jylhä kanjoni Montenegron rajan tuntumassa.. Takana oli vuosikymmenien eristäytyminen muusta maailmasta. Turistin kannalta huonoja puolia on oikeastaan vaikea löytää. Taloudellisen kehittymättömyyden syyt ovat maan lähihistoriassa. Bunkkerit tarjoavat myös yöpymispaikkoja lepakoille, joita Albaniassa elää peräti 32 lajia. Se tapahtui 1991. Albanian maaseudulla näkee usein hevoskärryjä sekä aaseja ja muuleja kuljetilta laskeutuu majatalon pihan ylle albanian alpeilla maan pohjoisosassa. Paljon on muuttunut sitten kommunismin romahtamisen: Albania on sotilasliitto naton jäsen ja eU:n jäsenehdokas. Albania katkaisi aikanaan suhteet jopa neuvostoliittoon. monien paikallisten elämä on kuitenkin niukkaa: Albaniassa ihmisiltä menee lähes koko vuosi sen tienaamiseen, mikä on suomalaisen keskimääräinen kuukausipalkka. Albania oli euroopan viimeinen maa, joka luopui kommunismista. kylmän sodan aikainen bunkkeri Ohridjärven rannalla. Vähän väliä tienvarsien kyltit kertovat nähtävyyksistä, niin kulttuurikohteista kuin luolista ja kanjoneistakin. luku on korkea, sillä esimerkiksi Suomen kaltaisissa vauraissa maissa maatalouden harjoittajia on väestöstä vain muutama prosentti. nykyisin Albanian asukkaista jopa puolet saa elantonsa maataloudesta, joka on enimmäkseen pienimuotoista perheviljelyä. euroopan maista sinne matkustettaessa ei tarvita viisumia. Retkeilypolut ovat selvästi merkittyjä. ennustan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Albanian-matkailu lisääntyy huimasti ja maasta tulee yhä useamman suomalaisenkin suosikkikohde. Hoxha pelkäsi, että nato tai Varsovan liitto hyökkäisi maahan, ja sitä varten jokaiselle yli kahdelle miljoonalle kansalaiselle piti saada suoja. Hänen johdollaan maahan rakennettiin 1960ja 1970-luvuilla satojatuhansia bunkkereita. Osa niistä on tuhottu, joihinkin on avattu kahviloita, ja useimmat vain jököttävät paikallaan muistoina kylmän sodan absurdista maailmasta. persimonit värittävät albanian syystalvea. Täydelliset puitteet luontomatkailulle Albanian hyvät puolet on helppo listata: miellyttävä ilmasto, huikeat maisemat, monipuolinen luonto, ystävälliset ihmiset ja edullinen hintataso. Uutuuttaan kiiltäviä opastauluja on joka nurkalla, ja niissä kerrotaan laajasti luonnosta. Albanian kommunistisen puolueen pitkäaikainen johtaja enver Hoxha oli kuuluisa vainoharhaisesta eristäytymispolitiikastaan. Sieniksi kutsuttavia pieniä bunkkereita löytyy joka puolelta Albaniaa
Ohridjärvi on 288 metriä syvä, ja siellä elää useita kotoperäisiä kalalajeja, joita ei tavata missään muualla. Sitruunaja appelsiinipuut sekä syksyisin oransseina hohtavat persimonit muistuttavat siitä, että ilmasto ei täällä koskaan äidy kovin ankaraksi. Pohjoisempana, montenegron rajan tuntumassa, avautuvat Balkanin niemimaata halkovat Dinaariset Alpit, jotka rajan tällä puolella tunnetaan myös Albanian Alppeina. Albanian Alpit syntyivät kymmeniä miljoonia vuosia sitten Afrikan ja euraasian mannerlaattojen törmätessä, ja sen peruina Albanialla on myös rikkaat mineraalivarat. Pohjoisen Shkodërjärvi rajoittuu montenegroon, ja se on melko matala. lajirikkaudesta on paljolti kiittäminen vuoriston ravinteikasta kalkkikivipohjaa. Jopa 70 prosenttia pinta-alasta on vuoristoa, ja asutus on keskittynyt enimmäkseen rannikon tasankokaistaleelle. Tunnetuin niistä on ohridintaimen, albaniankieliseltä nimeltään koran. Pienuudestaan huolimatta Albania tarjoilee matkailijalle monipuolisia ja vaihtelevia maisemia. maan itäosassa sijaitsevat Ohridjärvi ja Prespajärvi ovat tektonisia järvialtaita, jotka Albania jakaa naapurimaansa makedonian kanssa. Albanian korkein vuori maja e Korabit kohoaa 2753 metriin merenpinnasta lähellä makedonian rajaa. Lampaiden paimentaminen albanian alppien idyllissä käy nuorelta tytöltä kuin leikki. tamassa kuormaa tai kyntämässä peltoa. ne ovat syntyneet mannerliikuntojen tuloksena miljoonia vuosia sitten samantapaisesti kuin Baikal Siperiassa. Vuoristossa näin kuinka arviolta kymmenvuotias tyttö paimensi lammaslaumaa oksa kädessään. Joulukuusta helmikuuhun korkealla vuorilla on öisin jopa kymmenen astetta pakkasta, ja yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta luntakin saattaa tupruttaa metrikaupalla. Kaik kiaan maassa kasvaa noin 3200 kasvilajia, ja niistä yli 150 lajia ja alalajia on endeemisiä eli kotoperäisiä. Lumihuippuisia vuoria ja muinaisia järviä Tunnelma Albanian vuoristossa on autereisen raikas: kun katsoo lumen kuorruttamia vuorenhuippuja ja ympärillä olevan hiljaisuuden rikkoo vain etäinen lammaslauman kellon kilkatus, tuntee saapuneensa melkein paratiisiin. Komeimmat laaksot ovat miltei Grand Canyonin luokkaa. Albanian Alpeilla on rikas kasvilajisto, johon pääsee tutustumaan esimerkiksi Thethin kansallispuistossa. Tyttö kulki hymyssä suin ja vaikutti nauttivan elämästään, paimentaminen oli hänelle kuin leikkiä. Albania on pinta-alaltaan vain reilut 28 000 neliökilometriä; koko valtio mahtuisi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sisälle. 13/2016 Suomen luonto 57. Kotieläimet kulkevat vapaina, ja kalkkunoita on runsaasti. Välimeren leppeät tuulahdukset ovat Albaniassa kuitenkin aina lähellä, viljelläänhän viiniä vuoristokylissäkin. Koska Balkanin niemimaa sijaitsee Siperian laajan mantereen reunalla, myös Albaniaan pöllähtää ajoittain hyytävää ilmaa, vaikka maa on yhtä eteläinen kuin Katalonian maakunta espanjassa. Albaniassa on kolme suurta järveä. Tunnelma Albanian Alpeilla on autereisen raikas. nimitys ei ole liioiteltu: paikoin Albanian pohjoisosan vuoret kohoavat laakson pohjalta taivaisiin niin jyrkästi, että luulisi niiden olevan pikemminkin 5000kuin 2500-metrisiä. Kasveista näkyvimpiä ovat keltainen liljalaji (Lilium albanicum), lähes 40 kellojen sukuun kuuluvaa kasvia sekä monet neilikat
n adrianmeri lainehtii kirkkaana Sarandën kaupungin rannalla albanian eteläosassa. Seikkailtuamme koko päivän Albanian Alppien hengästyttävissä maisemissa tulimme majatalon luo. monet paikalliset omaksuivat islamin, kun ottomaanit valloittivat alueen 1400-luvulla. emäntä huitoi meidät sisään, teki tulet ja ruuat, ja lopun iltaa saimme olla osa perhettä heidän kodissaan vuoristolaakson idyllissä. 58 Suomen luonto 13/2016 Kiersin Albaniaa kymmenen päivää vuokra-autolla. lehtimetsissä puita peittävät muratit ja muut köynnökset. Albanian Alppien sydämessä elää myös satamäärin gemssejä, villisikoja, karhuja ja susia. Divjaka-Karavasta on tunnettu erityisesti kiharapelikaaneista ja haikaroista, joita on useita lajeja. näkymä oli kuin jostain Itä-Afrikasta! eksoottisia maisemia löytyy myös Albanian lounaiskulmasta, Kreikalle kuuluvan Korfun saaren kupeesta. Tilastojen mukaan kuitenkin noin kolmannes pinta-alasta on metsää. Sitä on paljon jäljellä vuorten kätköissä ja muuten vaikeakulkuisilla alueilla, jonne turistin katse ei helposti yllä. Albanian vuoristokylät olivat aikoinaan niin vaikeakulkuisia ja eristäytyneitä, että siellä säilyi tällaisia pieniä kristittyjen ”taskuja”, vaikka koko muu maa käännytettiin islamiin. Silmiini pisti se, että metsiä näytti olevan vähemmän kuin muissa Balkanin maissa, joissa olen käynyt. Alue kuuluu maailmanlaajuiseen Ramsar-sopimukseen, jonka tarkoituksena on edistää arvokkaiden kosteikkoalueiden suojelua. Alueella paistaa aurinko yli 300 päivää vuodessa, ja sateet ovat vähäisiä. Jyrkkien ja varjoisien laaksojen pienilmasto on kuitenkin otollinen lehteville metsille, sillä viileän yön jälkeen ilman kosteutta tiivistyy runsaasti kasvien lehdille. haikaroiden ja pelikaanien laguuni Toisenlaisia luontoelämyksiä tarjoaa Divjaka-Karavastan kansallispuisto. Tämä kuvastaa myös Albanian luonnon tilaa: vaikka ihminen on valjastanut suuren osan euroopan alkuperäistä luontoa talouden tarpeisiin, vielä on Albanian takamaiden kaltaisia alueita, joissa luonto on saanut jatkaa omaa elämäänsä niin kuin se on tehnyt jo vuosituhansien ajan. Suurin osa linnuista oli keltanokkaisia jalohaikaroita, ja mukana oli myös kauhamaisesta nokastaan tunnistettavia kapustahaikaroita. Kun kävin paikalla joulukuussa, näin myös runsaasti kahlaajalintuja kuten vikloja. Eristyneisyys on säästänyt luontoa Vaikka Albania on pieni maa, sen jokainen alue on erilainen niin luonnoltaan kuin kulttuuriltaankin. Tämä johtuu siitä, että Albaniassa asutusta on ollut hyvin pitkään, jopa 10 000 vuotta, ja jokainen viljelykelpoinen hehtaari on raivattu ihmisen käyttöön. Vihdoin pääsimme paikkaan, jossa saimme suuren osan parvesta yhtä aikaa kuvaan, ja taustalla häämötti kymmenien kilometrien päässä kohoava lumihuippuinen vuoristo. Panin merkille, että perheen olohuoneen seinällä oli neitsyt marian kuva. Muratit ja muut köynnökset peittävät puita Sarandën lähellä. matkan hienoimman lintuelämyksen koimme, kun näimme yli kilometrin päässä hiekkakannaksen takana satojen valkoisten haikaroiden parven. Karavastan laguunin ongelmana on ollut roskaantuminen sekä salakalastus ja salametsästys, mutta uuden ekoturismiajattelun myötä tilanne on parantumassa. Jokilaaksossa tie saattaa yhtäkkiä sukeltaa rehevään lehtimetsään, vaikka ylempänä vuorilla on pelkkää auringon paahtamaa macchiaa eli pensaikkoa, joka on kasvanut hakattujen lehtimetsien tilalle. Se on Albanian keskiosan rannikolla sijaitseva suuri laguuni, jonka erottaa Adrianmerestä kilometrien pituinen hiekkakannas. Tämä perhe oli siis uskonnoltaan katolinen. Tämä kuvastaa Albanian historiallista eristäytyneisyyttä, joka luonnon säilymisen kannalta on ollut myös hyvä asia. Täällä sää on aina 5–10 astetta lämpimämpi kuin muualla maassa. Albania on sikälikin erikoinen euroopan maa, että sen väestön enemmistö on muslimeja. Shkodërjärvi ja albanian alpit lentokoneesta nähtynä.. lähestyimme lintuja hiljaa kävellen
Keb Jacket ja Trousers GREAT FIT IS NOT ENOUGH Lue lisää Keb päällä fjallraven.fi. Se myös suojaa säältä, ja tarkkaan harkitut yksityiskohdat varmistavat parhaan mahdollisen käytännöllisyyden. Pohjoismaisen asiantuntemuksen ansiosta Keb Jacket -takissa on lisäksi huolehdittu hyvästä mitoituksesta. me fjällrävenillä uskomme, että kaikissa ulkoiluvaatteissa pitäisi olla paljon muutakin kuin vain hyvä mitoitus. Ruotsin korkeimman vuoren Kebnekaisen karun ja vaativan maaston inspiroima palkittu Keb Jacket -takkimme on suunniteltu siten, että se tarjoaa hyvän mitoituksen, toiminnallisuutta ja suojaa. G-1000 Ecoja stretch-materiaalien yhdistelmän ansiosta siinä on erittäin helppo liikkua
60 Suomen luonto 13/2016 60 Suomen luonto 13/2016 Yli kynnysten könkäänsaaren esteetön 1,5 kilometrin luontopolku Napapiirin retkeilyalueella soveltuu kaikille. teksti aLicE karLSSON. Vastassa voi olla kapeita polkuja, liukkaita pitkospuita ja portaita, joille esimerkiksi liikuntaesteisillä ei ole asiaa. o ll i au to n En luonto kuuluu kaikille, niinhän sitä luulisi
luonto virkistää ja myös koukuttaa. metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilla on jo nyt tietoa esteettömyydestä. Suomessa on liki miljoona ihmistä, joilla on joko pysyvä tai tilapäinen liikkumista rajoittava sairaus tai vamma. Sen alta löytyy muun muassa kohta Esteettömiä reittejä ja palveluja, josta avautuu aarreaitta: 19 kansallispuistoa, kuusi retkeilyaluetta ja 20 muuta aluetta, joissa apuvälineitä tai avustajaa tarvitseva luonnonystävä pääsee poluille ja pitkoksille. luontopäiviä ja koulutusta vuorottelemalla on saatu esimerkiksi motivoitua ylipainoisia laihduttamaan, pitkäaikaistyöttömiä työnhakuun ja maahanmuuttajia kotoutumaan. ”Kaupungistuminen on loitontanut meitä luonnosta, mutta nyt on aika löytää se taas ja nähdä myös lähiluonnon merkitys.” Pennasen mukaan luonto lisää hyvinvointia. ”nyt pystyimme ottamaan tämän tehtävän. lisäksi eri puolilla maata on viitisenkymmentä esteetöntä lintulavaa tai lintutornia Helsingistä enontekiölle. nyt tarvitaan soveltamista. ”Pienikin hetki metsässä, suolla tai rannalla rauhoittaa ja antaa voimia.” Vuonna 1983 perustettu Soveli toimii valtakunnallisesti, ja sillä on 18 jäsenjärjestöä. ”Palautteesta nousikin esiin toive, että kohteita kuvattaisiin verkkopalveluissamme vielä tarkemmin.” eri puolilla maata Helsingistä enontekiölle on viitisenkymmentä esteetöntä lavaa tai tornia. metsähallituksella on luontokohteita ja Sovelilla kokemusta pitkäaikaissairaiden ja liikuntarajoitteisten tarpeista. ”luonnosta terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä on saatu näyttöä muun muassa Oulun seudulla 2012–2014 ja Itä-Suomessa 2013– 2015 toteutetuissa isoissa hankkeissa”, projektipäällikkö riikka mansikkaviita metsähallituksen luontopalveluista sanoo. Käymme tutustumassa luontokohteisiin asiantuntijoiden kanssa ja viestimme siitä, että luonnossa liikkuminen on mahdollista kaikille.” metsähallituksessa on puolestaan jo pitkään pohdittu sitä, miten terveyden ja luonnon saisi vahvemmin kytkettyä yhteen. Sen tehtävä on edistää ja mahdollistaa pitkäaikaissairaitten ja vammaisten liikuntaa. sovelIn jäsenjärjestöt aivoliitto allergiaja astmaliitto Epilepsialiitto hengitysliitto lihastautiliitto mielenterveyden keskusliitto munuaisja maksaliitto neuroliitto Psoriasisliitto–Psoriasisförbundet selkäliitto suomen cP-liitto suomen diabetesliitto suomen luustoliitto ry suomen mielenterveysseura suomen nivelyhdistys suomen Parkinson-liitto suomen reumaliitto suomen sydänliitto Liminganlahden ruokokahlaaja-tornin alatasanteelle pääsee pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. metsähallituksen luontopalvelut aloitti viime keväänä Soveltavan liikunnan yhdistyksen (Soveli ry) kanssa yhteistyön, joka sai nimen Rohkeasti luontoon. ja ri PE lt o m ä ki. Kun etsii sopivaa retkikohdetta, hakuehdoksi on valittavissa myös Soveltuvuus. Päällepäin se ei useinkaan näy. ”Rohkeasti luontoon on Sovelin ensimmäisiä voimallisesti luontoliikuntaan suuntautuvia hankkeita”, Pennanen sanoo. Luonto parantaa ”Suomessa luonto on voimavara ja osa kulttuuriamme”, soveltavan liikunnan asiantuntija virpi Pennanen Sovelista sanoo. Tavoitteena on yhdenvertaisuus: Suomen upea luonto kuuluu kaikille. 13/2016 Suomen luonto 61 K un kevät tulee ja lumet sulavat, retkijalka alkaa vipattaa. nyt vain vaelluskengät jalkaan ja menoksi. entä jos joukossa on pitkäaikaissairaita, esimerkiksi sydänsairaita ja astmaatikkoja tai rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvia
62 Suomen luonto 13/2016 Käytännössä koettua Metsähallitus teki viime syksynä maastokatselmukset Teijon kansallispuistossa, Napapiirin retkeilyalueella Rovaniemellä ja Liminganlahdella Oulussa. Reittien ja kohteiden hyvät ja huonot puolet paljastuivat. Tulentekopaikka on mieleinen. Nuotiopaikka on toiveiden täyttymys. ”Meillä on loistavia viestinnän ammattilaisia, jotka parasta aikaa pohtivat verkkopalvelun mahdollisuuksia”, Mansikkaviita sanoo. o ll i au to n en. ”Kohteiden soveltuvuus on kuitenkin aina yksilöllistä”, Pennanen kertoo. ”Retken suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua nettisivuilta saatavaan tietoon tai soittaa luontokohteeseen.” Testaajilta saatu palaute on kullanarvoista. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa esimerkiksi pyörätuolia käyttävä voi muutamilla klikkauksilla löytää unelmiensa retkikohteen. Kohti yhdenvertaisuutta Luontoon.fi kehittyy edelleen, kun Rohkeasti luontoon -hankkeesta saadut kokemukset otetaan siihen mukaan. Kaikkiin kolmeen kohteeseen kutsuttiin testaajia SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksistä ja kerhoista. He kulkivat poluilla, istuivat nuotiolla, kiipesivät lintutorniin ja kertoivat kokemastaan; voiko vaikkapa pyörätuolilla kulkea turvallisesti, onko opastus riittävää ja onko invakäymälä tarpeeksi tilava. ”Kun kävijöitä on pyörätuolissa liikkuvista mielenterveyskuntoutujiin, tarpeet ovat hyvin erilaisia. la u r a sa lo n en Hailuodon Marjaniemessä voi tutustua saaren luontoon ja kulttuuriin. Napapiirin retkeilyalueella Rovaniemellä on liikuntaesteisille hyviä palveluja. Poluilla tarvitaan penkkejä ja vessoja. Osa tarvitsee selkeästi merkittyjä reittejä, osa penkkejä, joille istahtaa ja joillekin taas pääsy nuotiolle on tärkeää”, Mansikkaviita havainnollistaa. Lopulliset tulokset saadaan ensi kesäkuussa
Taustalla Kellostapuli. Luontotornilla on myös esteetön tulentekopaikka ja invakäymälä. ”SoveLin tehtäväksi jää rohkaista pitkäaikaissairaita ja vammaisia menemään luontoon ja kannustaa myös Metsähallitusta: luontokohteet ovat upeita ja niiden soveltuvuudesta erilaisille liikkujille voi huoletta rummuttaa.” n http://www.luontoon.fi/retkikohteet http://www.soveli.fi/ Luettelo esteettömistä lintulavoista ja lintutorneista: www.suomenluonto.fi Suopursu tuoksuu pian Tammelan Torronsuon kansallispuistossa. Kiljamosta alkavaa pitkostettua polkua pitkin pääsee keidassuon syliin, kurkien maille. 13/2016 Suomen luonto 63 ”Pyrkimys on, että kohteesta kerrotaan niin seikkaperäisesti, että retkelle haluava pystyy omatoimisesti arvioimaan, soveltuuko se hänelle vai ei.” ”Jo nyt Metsähallituksen esteettömät luontokohteet sopivat oikein hyvin useimmille jäsenjärjestöjemme ihmisille”, Pennanen iloitsee. H a n n u Va ll a s / le n to ku Va Va ll a s Yllästunturin Kellokkaasta lähtevä luontopolku sopii myös liikuntaesteisille. H a rr i n u rm in en
ravinnoksi kelpaamatonta meren roskaantumisen tutkiminen herätti Outi Setälässä valistamisen halun. 64 Suomen luonto 13/2016 H o m o sa p ie n s Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin. teksti aLicE karLSSON kuva wiLMa hUrSkaiNEN
muovi kulkeutuu ensimmäiseltä syöjäportaalta seuraavalle, yksisoluisten eliöiden kautta monisoluisiin ja kaloihin asti. ”myös pohjalle varastoituneet muovit kiinnostavat. Siinä neuvotaan, miten roskia ei pidä jättää veteen kellumaan, vaan ne pitää pakata pahvilaatikkoon ja upottaa kivien kera pohjaan. Sinisimpukoiden sanotaan pystyvän suodattamaan vuodessa koko Itämeren vesimäärän, joten on aika todennäköistä, että niiden ja muiden yhtä tehokkaiden suodattajien kautta myös mikromuovi kulkee.” Haitalliset yhdisteet eivät päädy eliöihin pelkästään muovia syömällä, vaan kyseessä on monesta lähteestä tuleva yleisaltistus. Silloin vanhojen tuttujen seurattavien muuttujien kuten rehevöitymisen ja biodiversiteetin ohelle tuli meriympäristön roskaantuminen yhtenä meren hyvää tilaa mittaavista tekijöistä. ”ei vain roskaa.” lojumaan jätetyt roskat päätyvät lopulta mereen. Setälä haluaisi jatkaa mikromuovin kulkeutumiskokeita ravintoverkon sisällä mahdollisimman laajasti. MUOvirOSka kuten pullot, muovikassit ja muovipussit murenevat vähitellen pieniksi hitusiksi, jotka muistuttavat erehdyttävästi vesieliöiden ravintopartikkeleita. Siitä pitävät huolen linnut ja tuuli. ”meristrategiadirektiivin mukaan roskasta ei saa koitua haittaa. Onko mikromuovilla sitten väliä. Muovia ruokavalioon Roskat tulivat Setälän tehtäviin pari vuotta sitten euroopan unionin meristrategian myötä. ”eräs tapa on värjätä ravintokappaleita niin, että ne voidaan tunnistaa niitä syöneen otuksen sisuksista.” Samaa menetelmää voi käyttää muovin kulkeutumisessa: nyt vain värjätään muovihitusia fluoresoivalla aineella. ”ensimmäisessä vaiheessa kehitämme Itämeren tilan indikaattoreita”, Setälä sanoo. Roskaantumisessa se on kaikkein tärkeintä, ja pienilläkin teoilla pystyy ainakin yksilötasolla vaikuttamaan.” ”mikä on sen helpompaa”, Setälä ihmettelee. He halusivat katsoa mitkä eliöt muovia syövät. o u ti sE tä lä Roskaantuminen on herättänyt Setälässä ympäristönsuojelijan. Silti esimerkiksi Itämeri roskaantuu edelleen. ”Roskillekin pitäisi laatia kynnysarvoja, pitäisi kyetä mittamaan hyväksyttävä taso erikokoiselle roskalle erilaisissa ympäristöissä eli määritellä paljonko roskaa saa olla, ettei se haittaa.” Setälän osaaminen siirtyi nyt uudelle alueelle. Suurin osa meriympäristön muovista on vettä kevyempää ja kelluu, mutta lopulta se aina vajoaa ja päätyy pohjaeliöihin tai sedimentoituu. nämä suolen läpi loistavat hippuset on käsitelty fluoresoiviksi. ”muoveissa voi myös olla esimerkiksi hormonitoimintaa häiritseviä ainesosia, joiden pitoisuuksia eliöissä tulisi tutkia”, Setälä sanoo. liikkuvatko ne?” teksti aLicE karLSSON kuva wiLMa hUrSkaiNEN Lojumaan jätetyt roskat päätyvät lopulta mereen. n o u ti sE tä lä. 13/2016 Suomen luonto 65 T utkija outi setälä Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksesta näyttää valistusfilmin 1960-luvulta. näihin vuosiin asti hän on tutkinut lähinnä planktonin ravintoverkon toimintaa. On, sillä muovista ei ole ravinnoksi ja se sitoo itseensä ympäristömyrkkyjä kuten palonestoaineita. Setälä alkoi tehdä kollegoineen niin sanottuja laidunnuskokeita. Veikkaisin, että juuri pohjasta ruokaansa möyrivät kalat ovat niitä, joihin meidän vesissämme muovihippusia voisi päätyä.” Ihmisiin muovi ei todennäköisesti siirry, sillä se poistuu kalasta ulosteiden mukana tai jää sen suolistoon. Valistus on kuitenkin purrut, eikä kukaan järjissään oleva enää tee niin. muoviroska hioutuu ja murenee ajan myötä pienemmäksi, alle viiden millin kokoiseksi mikroroskaksi – valmiiksi pientä ovat muun muassa kosmetiikan sisältämät muovirakeet. H o m o S a p ie n S , k o t o n a , r e t k e ll ä ja v ir ik k e it ä t o im it ta n u t jO h a N N a M E h T O L a EUbOSMiNa-vesikirppu, joka on koeoloissa syönyt millimetrin sadasosan kokoisia muovihippusia. muoveista peräisin olevia haitallisia aineita löytyy muun muassa yhdyskuntajätevesistä. ”esimerkiksi simpukat ovat alttiita muoviroskalle. Jospa muovinpalat eivät siirrykään ympäristöstä ravintoverkkoon.” mutta ne siirtyvät. ”mitä enemmän tätä asiaa tutkii, sitä enemmän haluaisi valistaa. ”Joistakin kaloista kuten Vantaanjoen särjistä on löytynyt muovia, mutta tutkimukset ovat vasta alussa ja menetelmiä täytyy vielä kehittää. Arvioiden mukaan 80 prosenttia roskasta on peräisin mantereelta ja suurin osa siitä on erilaisia muoveja. ”Yksinkertaistettuna se on sitä, että katsotaan mikä syö mitäkin ja mitä sitten tapahtuu”, hän sanoo. Mitä muovista liukenee
suomenluonto.fi. se on vegaaneillekin sopiva vaihtoehto lihapiirakasta. maailman suurimmalla luomumarkkina-alueella yhdysvalloissa kasvu on ollut jopa 11 prosenttia ja suomessakin lähes 7 prosenttia. tämä köynnöstävä juures kasvaa luonnonvaraisena keskija Eteläamerikassa, ja se on myös vanha viljelykasvi. netistä löytyy myös ohjeita kotitekoisten vihisten valmistamiseen. mikään maailmassa ei maistunut paremmalta kuin se. ” Ohraa käytetään jonkin verran lisukkeena, mikä on ekologisesti järkevämpää kuin riisin käyttö. Kokonaisuudessaan ohran kulutus on kuitenkin muihin suomalaisiin viljoihin verbataatti on köynnöskasvi MUkava juuresvaihtoehto perunalle tai vaikkapa lantulle on ulkomaan ihme bataatti. m a ri k a EE r o la Ohraa viljeltiin Euroopassa jo kivikaudella. hoviruoka kouvolasta on osunut tuotteellaan oivaan markkinarakoon ja vihikset menevät hyvin kaupaksi. Paitsi ehkä nyt markkinoille kehitetty uutuustuote vihis kahdella soijanakilla olisi voinut. Ohraleivän suosio taas ei ole valtakunnallisesti mitenkään merkittävää, vaikka pohjoisessa on paikallisena herkkuna tunnettu ohrarieska. teksti jOhaNNa MEhTOLa. Tutkimuksesta selviää, että viljan sisältämät kuidut auttavat pitämään verensokeria tasaisena, parantavat aineenvaihduntaa sekä karkottavat näläntunteen. (jm) www.hoviruoka.fi rUOTSiSTa kuuluu taas hyviä uutisia. Ohrasato oli viime vuonna noin 800 miljoonaa kiloa, josta suurin osa käytetään rehuksi. k o t o n a pienet palat ohraa ranteeseen NyT OTaN ohra tarjoaa terveellisen vaihtoehdon kuitulähteenä. Ohra on maailman vanhimpia viljelykasveja, joka tunnettiin euroopassa jo kivikaudella. lundin yliopistossa on tutkittu ohran terveysvaikutuksia. luomun markkinaosuus kaikesta elintarvikemyynnistä nousi 1,8 prosenttiin. tuoreen arvion mukaan suomen luomumarkkinat nousevat yli 410 miljoonaan euroon vuonna 2020. Bataatti on terveellinen vaihtoehto, sillä se sisältää c-vitamiinia ja oranssit bataatit lisäksi muun muassa beetakaroteenia. miksi ihmeessä, leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa mensonen. myös puurona ohra on jäänyt nyt trendikkään kauran jalkoihin.” noin viidennes sadosta käytetään elintarvikkeissakin hyödynnettävien ohrajalosteiden kuten maltaiden ja tärkkelyksen tuotantoon. Suomessakin se oli valtavilja aina 1800-luvulle saakka, jolloin ruis syrjäytti sen. jä rv ik yl ä m a ri k a EE r o la yksi vihis, kiitos! LapSUUdENMUiSTOiSSaNi kohoaa kultaisena käynti kirkonkylän nakkikioskilla. elintarvikekäyttöön sadosta päätyi vain 14 miljoonaa kiloa. vanhemmat tiesivät grilliherkkuni kysymättä: lihis kahdella nakilla. Tulokset tukevat aiemmin Göteborgin yliopistossa saatuja tuloksia. yksittäisistä luomutuotteista myydyin on luomumaito, jonka osuus on noin 15 prosenttia luomun kokonaismarkkinoista. luomun kysynnän odotetaan kasvavan myös lähivuosina. myydyin luomutuoteryhmä ovat entiseen tapaan hedelmät ja vihannekset. (jm) Luomusalaatilla on menekkiä. bataatteja saa monissa väreissä. Poimi bataattireseptejä www. Kokeiluun osallistui perusterveitä henkilöitä, jotka söivät 85-prosenttista ohraleipää kolmen päivän ajan. LUOMUN maailmanlaajuinen kysyntä on kasvussa, kertoo luomutuottajien kattojärjestö ifoamin ja tutkimuskeskus Fiblin yhteistyönä tekemä vuosikirja. Ohra on tällä hetkellä tärkein viljalajimme: sitä puskee lähes 30 prosenttia maamme viljelypinta-alasta. lisäksi ohra on paljon terveellisempää. Bataatteja saa oranssin lisäksi punaisena, violettina ja ruskeana. (jm) Onko luomua
kun oma pihapiiri alkaa olla reilassa, voi osallistua vielä muunkin lähiympäristön petraamiseen. Vehnän, rukiin ja maissin jyvät ovat paljaita, kun taas ohran, kauran, riisin, hirssin ja tattarin jyviä ympäröi akana eli jyvän uloin osa, joka erotetaan jyvästä puitaessa tai sen jälkeen. jOhaNNa MEhTOLa Lue lisää: www.vihervuosi.fi. Tutkimustuloksia odotellessa kannattaa kuitenkin valita viljatuotteista aina runsaskuituinen vaihtoehto. sieltä löytyy minullekin opastusilta perhoskasveihin. se on ympäristöministeriön nimeämä teemavuosi, ja sen tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. teemavuoden tapahtumakalenteriin on jo kertynyt erilaisia menoja kuten talkoita, luentoja ja neuvontatapahtumia. vihervuotta voi viettää myös mökkipihalla. Soisinkin nähtävän tulevaisuudessa enemmän myös ohrasta valmistettuja herkkuja”, mensonen sanoo Eri viLjaLajiEN jyvät ovat perusrakenteeltaan varsin samanlaisia. kokeilisinko tänä vuonna jotakin uutta perhosia houkuttelevaa kasvia. teemavuoden suunnittelussa ja toiminnassa ovat mukana myös maaja metsätalousministeriö, marttaliitto, Puutarhaliitto, suomen kotiseutuliitto, museovirasto, maaja kotitalousnaisten keskus, suomen kiinteistöliitto, suomen 4h-liitto, suomen Partiolaiset, viherympäristöliitto, mtk, slc, suomen maisema-arkkitehtiliitto ja luonnonvarakeskus. näitä toimia tukemassa on meneillään oma teemavuotensakin, vihervuosi. NyT OTaN viHervuoden teemana on keStävä maiSema. m a rik a EE r o la vihreää vuotta puutarHa is to ck Ph o to Ohrasadosta menee elintarvikekäyttöön vain murto-osa. amatöörit eivät tosin pääse asialle, sillä taitojaan mittelevät puidenhoitajat eli arboristit. ja miltä kuulostaa Puukiipeilyn suomenmestaruuskisat, jotka kiivetään toukokuussa vantaalla. Kuidun saantisuositus on 25–35 grammaa päivässä. ne ovat monimutkaisia hiilihydraatteja, joista esimerkiksi beetaglukaanilla on havaittu olevan suotuisia terveysvaikutuksia esimerkiksi kolesteroliarvojen hallinnassa. Varsinainen viljan pihvi eli kuitu on solujen seinämän ainesosia, johon kuuluu monia polysakkarideja. Täysjyväleipä on hyvä kuidun lähde, kunhan siinä on vähintään 6 grammaa kuitua 100 grammaa leipää kohden. vuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema, ja alateemoja ovat muun muassa kaupunkiviljely ja lähiruoka. ohraleivän 13/2016 Suomen luonto 67. Kun viljaa prosessoidaan, sen ominaisuudet saattavat muuttua ja tutkimustietoa kaivataankin muun muassa beetaglukaanin käyttäytymisestä prosessin eri vaiheissa. rattuna vähäistä, alle neljä kiloa asukasta kohti vuosittain, kun esimerkiksi ruista menee 16 kiloa. vihervuotta vietetään nyt viidettä kertaa ja sitä koordinoi viherympäristöliitto. n Lue lisää kotimaisista viljoista: www.leipätiedotus.fi, www.fineli.fi Lue Lundin yliopiston tutkimustiedote: www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26259632 LUONTO alkaa hiljalleen herätä kevääseen ja katse hakeutuukin lähimaisemaan. ” Kaikilla viljalajeilla on oma paikkansa sekä ruokakulttuurissa että ravitsemuksessa. mitä puutarhalle pitäisi tehdä. oma, vaikka pienen pienikin ryytimaa tai ryytiruukku taas on helppo tapa kasvattaa itse lähiruokaa. omaan pihaan voi kestävää maisemaa rakentaa suosimalla monivuotisia ja kestäviä kasvilajeja
Kohdalla on myös bussipysäkki ja tänne pääsee myös bussilla Porvoosta. Kuin tilauksesta harmaa pilviverho avautuu ja muutama auringonsäde tavoittaa rantakalliot. Vanhan kylän ympärille on noussut paljon uudisrakennuksia ja tuon tuosta meri melkein lipoo tien penkkoja. Rantaviivaa peittävät pyöreiksi hiotuneet kivet. melkein tien päässä, juuri ennen emäsalon kärjen luotsiasemaa ja puolustusvoimien aluetta, emäsalontie 1420 kohdalla on pieni kyltti vasemmalle: Varlaxudden. rantaa koristaa pyöreiden kivien matto.. Jo auton ikkunasta näen isokoskelopariskunnan seisoskelevan jäälautalla lahdenpohjukassa, ja hetken päästä ohitan rantakivellä kapteenimaisena seisovan merilokin. Kauempana ulapalla toisiaan kirittävät kaksi merimetsoa. Tilavan parkkipaikan reunalla on infotaulu karttoineen. Birdlifen Tiira-lintuhavaintosivuilta selviää, että emäsalon kärjessä on retkeni aikoihin nähty muuttolinnuista jo esimerkiksi alleja, tukkakoskeloita ja merihanhia. Tähyilen kiikarilla ulommas ulapalle ja saan silmilleni tehokasta valohoitoa: aurinko paistaa siellä täydeltä terältä ja säteet värjäävät mereen kirkkaan kiilan. Ohuessa lumikerroksessa näkyy jalanjälkiä kohti rantaa, joten polku on helppo löytää. Puiden välistä pilkistää Suomenlahti, ja pian korva erottaa aaltojen kohinaa. niitä pitkin voi astella alueen eteläisille kallioille, joille tuuli puhaltaa avoimelta meren selältä. Varlaxuddenin kaikkia 12 hehtaaria ei vielä tällä yhdellä käynnillä koluttu. Aaltojen pehmeä rytmi rantaviivaa vasten on rauhoittavaa. nyt taivaalla on kuitenkin vielä hiljaista: lokkeja ja variksia viuhahtelee ohi harvakseltaan. Tänne palaan viimeistään kesällä. varLaxUddEN on oiva paikka olla todistamassa lintujen kevätmuuttoa. Se tuo tullessaan kesältä tutun tuoksun: rakkolevää, jota on ajautunut edellissyksynä rantaan pieniksi valleiksi asti. Vedän syvään henkeä ja suljen silmäni. Kevättä alkaa totta tosiaan olla jo ilmassa. n www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi emäsalon Varlaxuddenissa on jo ripaus enemmän kevättä kuin sisämaassa. Sitä on rantakivien välissä paksuna pehmeänä mattona, joka on paljastunut jo lumen alta. Silmä lepää kaukaisessa horisontissa, sillä tästä alkaa Suomenlahden ulkosaaristo. meri on jään kahleista vapaa ja leppoisa tuuli tuutii laineita. 68 Suomen luonto 13/2016 r e t k e l l ä TiE haLki Porvoon emäsalon saaren on jo pieni retki ennen saapumista Varlaxuddenin ulkoilualueelle, jota hallinnoi Uudenmaan virkistysalueyhdistys. kevään helmassa teksti ja kuvat jOhaNNa MEhTOLa aaltojen ääntä Nuotiokatos on aivan rannan tuntumassa
tarkkana pitää olla – ja naskalit kaulassa. onko se varpuspöllö, helmipöllö, hiiripöllö, lehtopöllö, viirupöllö, lapinpöllö, sarvipöllö, suopöllö, tunturipöllö vai huuhkaja. EE r o v il m i / va st av a lo. kaikki pöllöt saivat ääniä. Pöllötietoutta pääsee lukemaan Minna ruohonen mynämäeltä. vastaantulevat hymyilevät ja tervehtivät; olemme samaa hiihtäjäheimoa, vaikkemme parin sadan metrin päässä tiellä kävellessämme toisiamme enää tunnistakaan. vuosien kokemus kotisaaren rantojen ympäri kiertämisestä on muuttanut mieleni. saimme vastauksia liki 1500 ja kirkkaasti voittoon puputti helmipöllö. raahen saaristossa voi retkeillä ympäri vuoden. LUE LiSää www.urSa.fi. vastaajien kesken arvoimme Jari Peltomäen ja David Tiplingin kirjan Luontotutkielma Pöllöt (Finnature 2015). lue lisää www.raahe.fi. pu-pu-pu! ku va t rit va ku Pa ri päijänteen jäällä kelpaa retkeillä. suomen messusäätiön jakaman palkinnon teemana oli tänä vuonna retkeilyvesistöt. onnea voittajalle ja lämpimät kiitokset kaikille pöllökyselyymme osallistuneille. toisaalta en unohda hetkeksikään, että olen järvellä ja allani on vettä. riTva kUpari Vapaa toimittaja, Suomen Luonnon avustaja. rETkELLE raahEEN yLEiSöN äänillä valittu vuoden retkikohde 2016 on raahen saaristo. Oksastakin saa seipiön. SEipiöSTä TUkEa kiikari on taas kovassa käytössä, kun sillä seurataan muuttolintujen matkaa. maankohoamisen vuoksi siellä syntyy edelleen uusia loivapiirteisiä saaria ja entiset saaret suurenevat. sellaisen voi tehdä itse tai ostaa säädettävän mallin. raahen saaristo on 24 neliökilometriä laaja ja suurin osa siitä on suojeltua. (jm) aUriNkOiSET päivät pohjoisella Päijänteellä hiihtäen tai paljaalla jäällä potkurilla potkutellen ovat kevään juhlaa. 13/2016 Suomen luonto 69 v Es a jo En su u Kevätmuuttoa voi vain ihailla; ota mukaan kiikari ja seipiö. toiseksi huhuili huuhkaja ja kolmanneksi värisytteli lehtopöllö. omin jaloin vetten päällä kulkiessa tutut maisemat näkee eri perspektiivistä kuin kesällä veneestä, ja reititkin ovat erilaiset. Parhaimmillaan se on meditaatio: auringon lämpö iholla, lumen tai jään kimallus, horisontti kilometrien päässä, liikkeen rytmi ja ääni. luonto kutSuu! paraS pöLLö! kySyiMME viime numerossamme, mikä maamme pöllöistä ääntelee sinusta hienoimmin. jää urahtelee, paukahtelee ja murisee; railoja avautuu, jää painuu lumen painosta ja vesi nousee pintaan. aiemmin pidin jäällä liikkumista tylsänä: silkkaa tasaista työntelyä. Lue lisää tuloksista www.suomenluonto.fi. Onneksi olkoon! NaUTi TähTiöiSTä! päivä pitenee jo harppaukSin ja hämärät yöt häivyttävät tähdet. oiva apuväline kiikaroimiseen on seipiö, siis tukikeppi, jonka päälle kiikarin voi asettaa. jään pauloissa to m i m u u kk o n En / li n tu ku va .F i 13/2016 Suomen luonto 69 yStävän vinkki! Taisin voittaa. (jm) Pöllökirjan voitti Minna Ruohonen Mynämäeltä. vapauden tunne kasvaa
lue lisää kevään asuntomarkkinoista www.suomenluonto.fi. Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva ovat kuvanneet maan mataajia ja otoksista on koottu näyttely Suomen käärmeet, joka on esillä Espoossa luontotalo villa Elfvikissä 1.5. Pöntön tehnyt lintuharrastaja Hannu Pakarinen kertoo jutussa, että alun perin pönttö oli tarkoitus tehdä viirupöllölle, mutta suuren koon vuoksi se piti jättää maahan, joen rantaan kiven päälle. V ir ik ke it ä u rP o lE / ik ku n a su o m En lu o n to o n .F i kOULUN puukäsityötunnilla sain tehdä linnunpöntön. monin paikoin kolopesijät saavat pistää kaiken kekseliäisyytensä peliin, jotta sopiva pesäpaikka löytyisi: lahopuuta ei ole tarpeeksi ja pönttöjäkin paikoin aika harvassa. jo rm a lu h ta / lE u ku li ss E ta rn a n En 9.4. nettisivuillamme alkoi maaliskuussa nisäkkäiden ääniä esittelevä sarja, jossa voit kuulla myös muun muassa näädän kutsuhuudon. mäntyharjulta löytyvän pöntön on pyykittänyt kodikseen telkkäpari jo useana vuonna ja isokoskelokin kerran. fi (jm) OLETkO kuullut, miltä ilveksen kiimahuuto kuulostaa tai ketun haukahtelevat lemmenkutsut. hyvää MikaEL agricOLaN päivää! hän toi kieleemme muun muassa sanat jalopeura ja maailma. n jOhaNNa MEhTOLa pönttö poikineen Sinitiaisen poikanen kotikolossaan. ne ripustettiin omaan pihaan ja niissä on majaillut ainakin sinitiaisperheitä. www.villaelfvik. rantakäärme saattaa tosin tekeytyä kuolleeksi, jolloin sitä voi katsella kaikessa rauhassa. suomessa elää kolme käärmelajia: rantakäärme, kangaskäärme ja kyy. Pönttö kiikutettiin kotiin ja isä nosti sen pihakoivuun. muistan, kuinka odottelimme kiltisti jonossa, kun opettaja auttoi meitä tyttöjä kaivertamaan kourutaltalla pönttöön reiän. Keinokolo eli pönttö tarjoaa oivan avun lintujen asuntopulaan. rantakäärme is to ck Ph o to. Oman pönttönsä voi rekisteröidä yle.fi/miljoonaponttoa-sivustolla, ja samalla se ilmaantuu myös kuntakartalle. niitä pääsee kuitenkin harvoin näkemään ja tarkkailemaan kunnolla. Omat lapset ovat sittemmin rakentaneet myös pönttönsä partiossa. saakka. suomenluonto.fi. Rekisteröinnin lisäksi sivuilta voi lukea hauskoja pönttöuutisia kuten Suomen suurimmasta pöntöstä, joka on puolitoista metriä korkea ja puoli metriä paksu. yleensä ne luikertavat ihmistä karkuun. miljoona asumusta pitäisi olla koossa vuoden kuluttua toukokuussa. Siitä taisi tulla koti talitiaiselle. www. Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan voi osallistua tekemällä itse pöntön tai järjestämällä vaikkapa pönttötalkoot. Siksi Ylen kampanja Miljoona linnunpönttöä on oikea onnenpotku koloissa pesiville linnuille. 70 Suomen luonto 3/2016 vinkkejä moneen menoon! w w w .s u o m e n lu o n to .fi Matelijat kuvissa käärMEET heräilevät pian horroksestaan
Ennen heinien ja oraiden kasvatusta pääsiäisen ykkössomisteita olivat pajunja koivunoksat. kirja luotaa syvälle sukupuuttoaaltojen historiaan ja valottaa kiinnostavasti esimerkiksi tiedemiesten erilaisia näkemyksiä evoluutiosta. 2010 jäkälämatka suuntautui uuteen seelantiin. 13/2016 Suomen luonto 71 valokeilaSSa vihreää pukkaa pääSiäiSEN perinteisiin kuuluu rairuohon tai ohran oraiden kasvatus. elämänikäisen kaipuun metsään Ohtonen kertoo syntyneen yhdeksänvuotiaana, kun hän pakeni isäänsä ja nukahti salokuusikon sydämeen. ”suomessa on ollut vahvaa jäkälätutkimusta aina William nylanderista lähtien, ja monia lajeja on nimetty paljon suomalaistutkijoiden mukaan myös maailmalla. niitä tuodaan sisälle ja koristellaan edelleen. Vainion (1853–1929) vanhoilla keruupaikoilla ja sieltä löytyikin aivan uusi ohuthaarainen, kellertävä ja hento torvijäkälälaji. Elizabeth kolbert kertoo taitavasti tekemistään matkoista muun muassa islantiin, jossa hän kävi viimeisellä siivettömänruokin elinsaarella. Unen ja toden rajoilla hoiputaan pitkin kertomusta. ja yks kaks niissä onkin jo pienet lehdet. (jm) juha Kauppinen ja sampsa oinaala: Talvivaaran vangit (siltala 2016) talvivaarasta on valmistunut jo kolme elokuvaa ja kaksi kirjaa. myös herneenversoista saa kaunista ja kaiken lisäksi syötävää vihreyttä juhlistamaan kevään tuloa. Karhujen kohtaamiset lomittuvat Ohtosen oman elämänkulun, varsinkin perheväkivallan varjostaman lapsuuden ja rakastavan äitisuhteen kanssa. toinenkin laji, Lobariella stenroosiae, perustuu samalta matkalta kerättyyn näytteeseen. kirja on häkellyttävä kertomus tarinoiden ja totuuksien taistelusta ja ihmisistä kaiken kokijoina. Perinteenä on ollut kunnioittaa muun muassa omia opettajia näillä nimillä”; stenroos sanoo. Tarina imee mukaansa parista biologisesta epätarkkuudesta, joskus jäykistä lauseista ja pitkistä kappaleista huolimatta. ”Professori Teuvo Ahti oli samalla retkellä, ja hän halusi nimetä jäkälän mukaani”, stenroos sanoo. ilmatieteen laitos: Atmos-verkkolehti helppo tapa ottaa sääasioista selvää on tutustua vaikkapa sääennusteiden tekoon atmos-verkkolehden sivuilla. Valvottuaan itärajan vuokrattavilla piilokojuilla kymmeniä öitä Ohtonen onnistui myös valokuvaamaan monipuolisesti karhun olemusta. (jm) ????. sieltä selviää, että sääsatelliitit tekevät sata miljoonaa havaintoa vuorokaudessa. ”argentiina, Brasilia, chile, uruguay, Guyana, yhdysvallat, havaiji, taiwan, australia, uusi-seelanti...”, hän luettelee paikkoja, joissa jäkäliä on tullut tutkittua. jättikaivos on kietonut vaiheisiinsa myös lukemattomia ihmiskohtaloita. ”molemmissa on suuri urakka, mutta ne ovat myös lähellä sydäntäni.” jOhaNNa MEhTOLa w il m a h u rs k a in En NOrppaUiNNiSTaaN tunnetun Yleisradion luontotoimittajan Kimmo ohtosen suorapuheinen ja oivaltava analyysi suurpetojen salametsästyksen syistä ja typeryydestä on Karhu – voimaeläin -kirjan (Docendo 2016) jämäkintä ja tervetulleinta antia. se on hyvää luettavaa ympäristöstä kiinnostuneille sekä viestinnän ja journalismin ammattilaisille. raiheinät, toiselta nimeltään lusteet, ovat kokonainen kasvisuku. uutuuskirjassa Juha Kauppinen ja Sampsa Oinaala maalaavat vuorovedoin kertomuksen kaivosyhtiön lupaavasta alusta päästöja talouskurimukseen. (jm) karhut elämänlähteenä Sarjassa tutustutaan suomalaisten tieteilijöiden nimikkolajeihin. Brasiliassa hän kävi jäkälätutkija E. hän on puolestaan nimennyt erään Eteä-amerikan tropiikista tunnetun torvijäkälän, Cladonia ahtiin, oman mentorinsa teuvo ahdin mukaan. tieteen nimeSSä jäkäLäT ovat vieneet helsingin yliopiston professorin Soili Stenroosin moniin eksoottisiin kohteisiin. mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki. viimeksi jäkälät veivät stenroosin azoreille tutkimaan torvijäkäliä. pErTTi kOSkiMiES ja a n a h a a Pa la h a n n u la at u n En / va st av a lo rairuohosta saa keväistä vihreyttä.. ????. se on myös täynnä hälyttäviä esimerkkejä älykkääksi nimetyn lajin, Homo sapiensin, aikaansaannoksista ja niiden vaikutuksista monen muun lajin häviämiseen. se sai nimekseen Cladonia stenroosiae. elizabeth Kolbert: Kuudes sukupuutto (Atena 2016) Pulitzer-palkittu teos on karusta aiheestaan huolimatta mukaansatempaava ja viihdyttäväkin kirja. A. Viereen uskaltanut uroskarhu kuulostaa epätodelliselta, eikä mustikka-aikaan lepän latvassa ainakaan laulanut satakieli, punarinnat soidintaneet eikä yläaste alkaisi syksyllä. kotimaassa hänellä on työn alla sekä fylogenia että monografia maapallon torvijäkälistä, joita tunnetaan 470 lajia. (ah) ????. kerätystä jäkälänäytteestä stenroosin nykyinen post doc-tutkija määritti loissienen, joka kantaa tieteellisessä nimessään viittausta suomalaiseen löytäjäänsä: Lichenopeltella soiliae. Teksti kuvaa karhujen ohella vähän susien ja ahmojenkin elämää. kauppinen perkaa ympäristöhistoriaa ja oinaala on haastatellut paikallisia asukkaita ja kaivoksen työntekijöitä, jotka pääsevät esiin usein uusinakin talvivaaran ääninä
on mennyt jäniksiä, kettuja ja muita nisäkkäitä. lehdessä julkaistuista kuVista maksamme palkkion. pinkki pajunkissa pörröiSET pajunkissat saivat vaaleanpunaisen värin ylleen. jäljet tunturissa ”kEiMiöTUNTUriN satumetsässä, tykkypuiden keskellä on paljon elämän jälkiä. 72 Suomen luonto 13/2016 Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja havaintokirja toimittanut LaUra SaLONEN lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä. Olivia Kuuri-riutta kuvasi linnun tammikuun lopussa pihallaan merikarvialla. mukavia piilopaikkoja lumisten oksien alta löytyi vaikka kuinka.” Katri niskanen kuvasi jäniksen jäljet muonion keimiötunturissa helmikuussa.. punatulkku pihapuussa kaUNiS, pullea punatulkkukoiras röyhisteli rintaansa pihapuussa. Satu Välimaa kangasalta kuvasi kiehtovan sävyiset pajun kukinnot maaliskuussa
13/2016 Suomen luonto 73 repolainen takapihalla kOMEa kettu ilmestyi kuin tyhjästä Jari Hyvösen pihalle haminassa tammikuussa. koskikaran kohtaaminen ”vESijärvEN ja Päijänteen välissä vääksyn kanavan vieressä virtaa lyhyt, mutta viehättävä joki, jossa koskikarat usein talvella sukeltelevat joen pohjasta ravintoa.” Timo Saarinen ikuisti Birdlifen vuoden linnuksi valitseman koskikaran helmikuun lopussa vääksynjoella asikkalassa. Jutta Kirkkala pääsi ihastelemaan jääkukkasia jämsässä. helmikuuta. Maaliskuun valo aUriNkO valaisi pakkasyön koristeleman ikkunan. mietin voisivatko jäljet kuulua lumikolle, ja samassa se kurkistikin piilostaan.” Peloton lumikko poseerasi Paavo Siukoselle helsingin malmilla 5. ”tämä oli minulle hyvin mieluinen kohtaaminen, kun olen yrittänyt saada hirvestä kuvaa jo aiemminkin, ja nyt nuori hirvi halusi oikein lähikuvaan.” jääkukka raNNaN kaSviT saivat jurvosenkoskella jäisiä koristeita helmikuun pakkasilla. Lumikko piilossaan ”LUMESSa jälkijono johti tavarakontin alle. aamutreffit hirven kanssa aaMU-aikaiNEN kuvausreissu virroilla tuotti Sirpa Jyskeelle yllätyksen, kun metsän reunaan ilmestyi viisi hirveä ruokailemaan. Maija Savolainen kuvasi kuurankukat nurmeksessa maaliskuun alussa.. ”hetken aikaa katselimme toisimme ja sitten kettu kääntyi ja lähti takaisin metsään”, hyvönen kertoo
äänestä . tällaistako on susikannan hoito. laitathan mukaan perustelut! vastaukset viimeistään 7.4.2016. Korpin katse Olen aina tuntenut jonkinlaista sukulaisuutta korppien kanssa. asiantuntijoiden mukaan metsästystä ei pidä kohdistaa olemassa olevaan laumaan. postikortilla: suomen luonto / Paras juttu, itälahdenkatu 22 b, 00210 helsinki. kai kaNkarE, rUSkO Halti, Suomen huipulla Hyvä yhteenveto Yliperän maisemista ja retkeilystä siellä. SEija LaUTaNaLa, raUMa Metsissä ja soilla kulkiessani kuulen usein korpin äänen. tulos: kahden lauman kaikki pantasudet ammuttu, samaten pannoitettu alfauros ja alfapari. katselen päättyneitä jahteja susipitäjässäni kuhmossa. Esimerkiksi 1866–1885 pedot tappoivat yhteensä 135 903 hevosta, lehmää, vuohta ja sikaa. todellisuudessa toimitus jätti käsikirjoituksestani seuraavat kappaleet pois: ”Pääsyynä petoeläinten voimaperäiseen tappamiseen olivat karjavahingot. Hyvä, että niiden turhaan ryvettynyttä mainetta kohennetaan. Kiva tietää enemmän tästä linnusta. metsäalueilla ei liikametsästyksen vuoksi ollut niille enää hirviä, metsäpeuroja eikä muita luonnoneläimiä saalistettavaksi.” joka tapauksessa ihminen itse oli syypää karjavahinkoihin, kun laiton liikametsästys pakotti suurelta osalta pedot karjan kimppuun. avustajamme Pertti Koskimies oli asiassa viaton juuri niin kuin hän sanookin. LiiSa STEN, ESpOO Korppi on mielenkiintoinen ja kiehtova, herättää uteliaisuutta. osallistujien kesken arvotaan luontokaupan kuutti. todella halpa ja toimiva hyttyskarkote! MaUNO LiLja OULUNSaLO solantien kritiikistä reijo Solantie kritisoi, että vaikenin Suomen Luonnossa 10/2015 uutistekstissäni Hukka peri suden 1870-luvulla petojen tappamisen syistä vuosina 1851–1915. pErTTi FOrSS, hELSiNki. ANNA PALAUTETTA! palaute@suomenluonto.fi LUkijOiLTa t o im it ta n u t a L ic E k a r L S S O N Osallistu Paras juttu -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras juttu. Ari-Pekka Huhdan kirjan Talventörröttäjät (vastapaino 2015) voitti Eija Alila saloisista. LEiLa pErkkiLä, kEMijärvi näMäKIn SAIVAT PALJOn äänIä: Karvainen insinööri Itselleni hyvin ajankohtainen ja mieluisa juttu, sillä pääsin viime syksynä ensi kertaa elämässäni näkemään majavan puuntyöstötaitoja Varsinais-Suomessa, missä majavia ei tiettävästi liiemmin olekaan. mutta tuskin enää. Nyt kirjan etsintään ja hankkimaan lisää tietoa. Metsissä kulkiessa tuntuu mukavalta, kun ne (usein pariskunta) lentävät yli ja huutelevat toisilleen. tuon vielä esiin käävän käytön hyttyskarkotteena. reijo Solantien mielipide painettiin lehteen luonto-, ympäristö& tiede nyt -sivuista vastaavan toimittajan ollessa vapaalla. olimme 1990-luvun puolivälissä vienan karjalassa venehjärvellä pienellä porukalla keskikesällä ja yövyimme karjalaisessa mökissä kärsien ensimmäisenä yönä kovasti hyttysistä. Pariuskollisuudessaan oivia esimerkkejä meille ihmisillekin. SUOMEn LUOnTO 2/2016 Lukijoiden mielestä paras juttu oli Korpin katse. saimme seuraavaksi yöksi kuivattuja taulakääpiä, jotka laitoimme palamaan metalliastiaan. Tekstistä huokuu kirjoittajan omakohtainen kokemus ja asiantuntemus. haju tuntui aluksi epämiellyttävältä, mutta siihen tottui pian. tuliaseiden kehitys, metsästäjien järjestäytyminen ja tapporahat tehostivat suurpetojen metsästystä.” ”vaikka petokannat harvenivat, vähiä eläimiäkin jahdattiin tehokkaasti, koska petojen oli pakko saalistaa lähellä asutusta ja tavoitella kotieläimiä. TOiMiTUS susikannan hoito hakoteillä niin menneenä talvena kuin nyt jo päättynyt niin sanottu suden kannanhoidollinen metsästys on saanut nauttia kansalaisjärjestöjen poikkeuksellisen laajasta konsensuksesta. Se on niin tuttu ja mukava. Hyvä hyttyskarkote luin kiinnostuneena Seppo Vuokon jutun taulakäävän käytöstä (sl 9/2015). pErTTi kOSkiMiES FL, biOLOgi, TiEdETOiMiTTaja Pahoittelemme väärinkäsitystä. alfaparin poistamisen jälkeen lauma hajoaa, eivätkä nuoret pysty vielä itse saalistamaan, joten ne kul74 Suomen luonto 13/2016 @ Mitä mieltä lehdestä. hyttysistä ei ollut kuitenkaan enää haittaa! tällainen hyttyskarkote oli palamassa muissakin mökeissä hyttysaikaan estämässä hyttysten sisään pääsyä. valitimme asiasta Sulo Lesoselle ja hän sanoi: miksette käytä kääpää. nettisivuilla www.suomenluonto.fi tai
aULi kiLpELäiNEN TOiMiTTaja oikaisu Suomen Luonnossa (2/2016) väitetään halti-jutun nostossa notkoissa kasvavan kuusta ja kuusen seassa koivua ja haapaa. sen ei tarvitse turvautua metsästyskoiriin. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik Elfvik mainos 5x5.indd 1 18.9.2009 14:31:14 Tutustu Niksibetoniin www.ekoinfo.fi vaelluksia 2016-2017 baffin island grönlanti espanja · nepal moln.fi Luonnon rauhaa luonnossa liikkujalle! p. (09) 8165 4400 www.espoo.fi/villaelfvik Elfvik mainos 5x5.indd 1 18.9.2009 14:31:14 Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, Laajalahti, Espoo puh. juttu ei todellakaan väitä, että pienvesien kato olisi alkanut vasta 1900-luvun puolivälissä. tarkastutin jutun asiantuntijalla, mutta kummallekaan meistä ei tullut mieleen, että lausejärjestyksestä johtuen asian voi ymmärtää kahdella tavalla. Pukkiahan ei pidä päästää kaalimaan vartijaksi eikä pelkästään metsästäjiä toimeenpanemaan suomen susipolitiikkaa valitsemalla saaliinsa täysin vapaasti. siksi ehdotan, että niillä susipaikkakunnilla, kuten kuhmossa, jossa laillinen metsästys kohdistuu toistuvasti alfayksilöihin ja pantasusien poistuma on sata prosenttia, seuraavaa mahdollista pyyntiä valvotaan viranomaisjohtoisesti: luonnonvarakeskuksen edustaja olisi maastossa niin sanottuna tulenjohtajana varmistamassa tai mieluimmin helikopterista käsin poistetaan varmennetut yksilöt. TOiMiTUS kuhmolainen susi omalla reviirillään. keutuvat ihmisten läheisyyteen. Erämaassa omalla reviirillään elävä kiinteä, alfaparin koossa pitämä susilauma on ihmiselle kaikkein huolettomin. Pantasusien, varsinkin alfaparin, ampuminen metsästystilanteessa on tuomittavaa: menetetään merkittävää paikannustietoutta ja valtavasti yhteiskunnan varoja pannoituksen aloittamiseksi taas aivan alusta. tE r o Po u kk a n En haltin ympäristö on karua paljakkaa. sittenpä voikin taas vaatia poikkeuslupia tuollaisten häiriköiden poistamiseksi. Welhonpesä oy Liesjärven kansallispuisto Torronsuon kansallispuisto Luontoja retkipalvelut Melontaja patikkaretket Kanoottien ja kajakkien vuokraus & kuljetus www.erarenki.fi 050 5454722 /Jouni www.veranatura.fi Itsenäiset ja opastetut pyöräily ja vaellusmatkat Euroopassa 0500 259 000 ( mape 1017 ) 13/2016 Suomen luonto 75 Lue lisää: www.sll.fi/arpajaiset Juhla-arpajaiset jatkuvat! La ulu jo ut se n: Ja ri P elt om äk i / Lin tu ku va. m a rk u s sir kk a Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, Laajalahti, Espoo puh. kiitos henttosen huomautuksen lukijoilla on nyt varmasti selvillä, että vesikon kadon taustasyy on historiallinen pienvesistöjen kato ja lopusta huolehtivat metsästys ja minkki. Eiköhän aika ole riittävän kypsä tällaiselle vaihtoehdolle. aivan näin pitkälle ei ilmastonmuutos ole käsivarressa edennyt, vaan lause oli jäänyt juttuun toisesta artikkelista. 0500 209 630, www.tunturikeimio.fi, MUONIO Kauppakuja 10 • 01800 Klaukkala Puh 09 8798886 www.welhonpesa.fi info@welhonpesa.fi Welhossa suomen kattavin valikoima kanootteja, kajakkeja ja melontavarusteita. Pahoittelemme virhettä. tällöin ei kosketa lauman ytimeen ja seurantapantaa kantavat yksilöt saavat jatkaa kulkuaan ja siten tuottaa merkittävää susitietoutta vielä vuosia eteenpäin. TErO pOUkkaNEN kUhMO vesikon aikataulut Heikki Henttonen kritisoi Suomen Luonnon 1/2016 vesikkojuttua aikavirheestä
muurahaispesä on talvella jäässä, ja muurahaisetkin oleskelevat syvemmällä pesän onkaloissa routaa paossa, joten palokärjen on ensin tunkeuduttava roudan läpi ja sitten vielä saatava reikä ulottumaan riittävän syvälle, jotta sen kieli ylettyisi muurahaisten käytäviin. En ole nähnyt tutkimusta, jossa olisi selvitetty karhun ja kyyn suhdetta toisiinsa. laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. jUha vaLSTE Mikä kaivelee kekoja. aiheina kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangattomat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt ja geologia. luulen että molemmat lajit tuntevat asuinsijansa niin hyvin, että ne muistavat muurahaispesien sijainnin lumettomalta ajalta. Mikä eläin sen on tehnyt. karhu tuskin reagoi kyyhyn juuri mitenkään. Mökkitien varrella on muurahaispesä. harmaapäätikka ei saalista hevosmuurahaisia, vaan tyytyy etsimään ravintoa muurahaiskeoista. uteliaana nuuhkivan karhun kuonoon kyy saattaa hyvinkin onnistua pistämään. Lumimyräkän jälkeen aamulla Pielisen rantavedestä löytyi lauttana noin Karhu on kiistatta metsän kuningas. 76 Suomen luonto 13/2016 – aSiantuntijat vaStaavat t o im it ta n u t a L ic E k a r L S S O N – aSiantuntijat vaStaavat aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA – aSiantuntijat vaStaavat vastaajina tässä numerossa: LäHETä OMA KYSYMYKSESI lomakkeella, joka löytyy osoitteesta suomenluonto.fi/kysy-luonnosta, kirjeellä tai kortilla osoitteella Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Näin kevään alla kun karhut heräilevät tuli mieleen, onko karhu kiistämätön metsän kuningas. toisaalta ainakin osaan kysymyksistä voi vastata aivan yleisen biologisen tiedon perusteella. h a n n u h u tt u karhuko kuningas. kyy sitä vastoin aivan varmasti pelkää karhua aivan samalla tavoin kuin se pelkää vaikkapa ihmistä. nälkäinen karhu saattaisi syödä kyyn, jos saisi sen kiinni. Pelkääkö otso kyytä vai syökö se sen. Palokärki on erikoistunut etenkin hevosmuurahaisiin, joita se etsii lahoista puista hakkaamalla syviä onkaloita niiden tyviosiin taikka juuren niskaan. kyyn ruiskuttama myrkkymäärä on kuitenkin niin pieni, ettei karhu siihen kuolisi kuin poikkeustapauksessa – sairaaksi se kuitenkin tulisi. Pa u la r au ti o palokärki lienee pöllyyttänyt muurahaiskeon pesäaineksia.. Miten karhu reagoi kyyhyn. SEppO vUOLaNTO Mikä teki lumipallot. . mutta myös kekomuurahaiset käyvät palokärjelle hyvin, jos hevosmuurahaiset ovat vähissä. on hyvinkin mahdollista, että se voisi talvella käyttää hyväkseen palokärjen kekoihin tekemiä reikiä. Palokärki on runsautensa ja yleisyytensä vuoksi parempi ehdokas, mutta etenkin lounais-suomessa myös harmaapäätikka voi hyvin tulla kysymykseen sopivilla paikoilla lehtomaisissa metsiköissä ja niiden lähellä. Keon toiselta puolelta on lumet heitetty pois ja siitä sukeltaa reikä syvälle pesän uumeniin. muurahaisia käyttävät ravintonaan palokärki ja harmaapäätikka. . kyyn myrkky tehoaa karhuun, mutta käärmeen pitäisi saada myrkkyhampaansa läpi karhun karvoista, nahasta tai polkuanturoista. Entä tehoaako kyyn myrkky karhuun
toinen ryhmä kantasieniosakkaita ovat pienet, nuijamaiset parvikkaat, jotka ovat melko tavallisia paljaalla maalla tai lahopuulla, usein suurina ryhminä. . istuvan poppelikiitäjän takasiivet työntyvät etusiipien etupuolelle ja se muistuttaa silloin kuivunutta lehteä. kyseessä on siis helttasieni, jolla on symbioottinen eli vuorovaikutteinen suhde levien kanssa. Poimunapalakki on hyvin yleinen sieni rahkaturpeella ja jopa turpeeseen hautautuneilla lahopuilla ja kannoilla mutta myös sammalikoissa ja poluilla. Olisi mukavaa saada vihdoin selvyys. . suojasää on siis vallinnut aamusella. lunta on aamulla kuvan mukaan ollut rannalla, mutta jääpeite on hävinnyt. näille steriileille sekovarsille oli myös oma nimensä, kunnes yhteys kantasieneen todettiin 1960-luvulla. kuvassa on yksi suomen runsaimmista kiitäjälajeista, poppelikiitäjä, joka on läheistä sukua sinisilmäkiitäjälle ja hieman harvinaisemmalle haapakiitäjälle. 13/2016 Suomen luonto 77 10–30-senttisiä lumipalloja. jalan tyvellä kasvaa suomumainen tai rupimainen steriili vihreä sekovarsi. tuuli ja aallokko ovat liikutelleet lumen peittämiä jäälauttasia, jotka ovat hankautuneet toisiaan vastaan, jolloin ne jauhautuvat pienemmiksi vetisiksi palluroiksi. märkä lumi ja tuuli ovat rikkoneet ohuen jääpeitteen pieniksi jäälautoiksi, joiden päälle märkä lumi on jäänyt. Sain rakennettua niistä nopeasti tavallista isomman lumilyhdyn. järven pinta on ollut kevyen jääriitteen peittämä, ja yöllä on tuullut ja satanut lumiräntää kohtalaisen paljon. osa niistä on ajautunut rantaan. mitään tilastoja ilmiöstä ei tietääkseni ole olemassa. Miten moiset vetiset lumipallot ovat syntyneet. . Poppelikiitäjä ei aikuisena syö mitään, SEPPO VUOKKO kasvit SEPPO VUOLAnTO linnut JAAKKO KULLBErg hyönteiset JUHA VALSTE nisäkkäät LASSE KOSOnEn sienet HEIKKI nEVAnLInnA ilmakehän ilmiöt poimunapalakilla on symbioottinen suhde leviin. voisin kuvitella, että tällaisten lumipallojen muodostuminen voi olla melko tavallinen ilmiö, mutta se vaatii kuitenkin tietyt suotuisat olot: sopivan ohut rikkoutuva jääpeite, kohtalainen tuuli ja räntäinen lumisade. asian selvittämisessä kunnostautuivat myös suomalaiset tutkijat Heli Heikkilä ja Paavo Kallio. yleensä levän kanssa jäkälää muodostava sieniosakas on kotelosieni, mutta lähettämänne kuvan sieni kuuluu tosiaan kantasieniin. tyypillinen kasvupaikka on ojitetun suon turpeiset ojanreunat tai moottorikelkkojen ajourat – yleensä paljaat, kilpailuttomat paikat. ja ri sa k sa sE PP o kE m PP a in En a n n El i va lk o n En HAnnU LEHTOnEn kalat ISMO rAUTIAInEn matelijat, sammakkoeläimet. LaSSE kOSONEN komea kiitäjä Jo 11 vuotta minua on vaivannut, mikä perhonen oli mökkimme seinässä Sipoossa aamulla 18.7.2004. yleensä se on rusehtava ja lakki muistuttaa pientä päivänvarjoa. Olisi mukava tietää sekä sienen että jäkälän nimi. tosin jäkälänapalakkien on todettu dnatutkimusten perusteella poikkeavan varsinaisista napalakeista siksi paljon, että ne on viety omaan sukuunsa Lichenomphalia. kuvan sieni lienee poimunapalakki, vaikka se näyttääkin turhan valkoiselta. Sen koommin en ole tuota nähnyt. toinen veikkaus lajinimeksi on nahkanapalakki. lajeja on suomessa ainakin neljä, ja ne on perinteisesti luettu kuuluvaksi napalakkeihin, joita kasvaa myös ilman leväosakasta. Lyhty luonnon pyörittelemistä lumipalloista. se on yleinen laji Etelä-suomessa ja sitä tavataan säännöllisesti oulun seudulle saakka. En tullut laittaneeksi nimeä ylös. hEikki NEvaNLiNNa Napalakki Olin 1980-luvulla sienikurssilla Oulangalla, missä Tauno Ulvinen esitteli jäkälän, jonka sieniosakkaana on pikkuinen lakkisieni. nimestään huolimatta poppelikiitäjä syö meillä lähinnä haavan ja pajujen lehtiä
monet pedot kuten huuhkaja, kanahaukka ja näätäeläimet voivat purra saaliseläimiltään pään pois, mutta yleensä ne vievät sitten saaliin mukanaan. Omakotiasujia varoitetaan vesijohtojen jäätymisestä sään lauhtuessa. SEppO vUOkkO Miksi putket halkeavat, kun lauhtuu. tässä voin vedota ”talotohtori” Panu Kailan kokemukseen ja näkemyksiin, sillä hän saa vastailla tämän tyyppisiin kysymyksiin tämän tästä. liito-orava on hämäräja pimeäaktiivinen eläin, joten tästäkin syystä kissa on hyvä ehdokas pään poistajaksi. jaakkO kULLbErg päätön liito-orava Toissavuoden kesällä mökkimme pihassa Rääkkylässä oli päätön liito-orava. Putkissa kulkeva vesi jäätyy reunoilta kohti putken keskiosaa. vesi on tiheydeltään ja tilavuudeltaan pienimmillään lämpötilan ollessa neljäasteista. ateriaksi tarjottiin savustettuja muikkuja. mihinkään homehysteriaan ei kuitenkaan kannata sortua, sillä sienten rihmastoja ja itiöitä on kaikissa asunnoissa ja rakennuksissa. tässä yksi. . nämä lajit menevät usein sekaisin, sillä ne muistuttavat olemukseltaan monessa suhteessa toisiaan. haNNU LEhTONEN Mitä saunassa kasvaa. tummat täplät kertovat, että jossakin vaiheessa saunassa on ollut sienille hyvät olot muutaman päivän ajan, samanaikaisesti kosteutta ja lämpöä. Tuuletuksesta olemme kyllä huolehtineet. Mitä lajia kuvassa olevat kaksi ylintä ovat. se ei silti tarkoita, että kaikki maapallon sienilajit viihtyisivät amerikkalaiskodeissa, vaan sitä, että valtaosa maapallon sienilajeista on yhä tieteelle tuntemattomia. totuus selvisi kun lähdimme kokemaan pintaan laskettuja muikkuverkkoja. tummat täplät ovat jonkin sienen rihmastoa. Hirsirakenteisen saunan löylyhuoneen puupintoihin on talven aikana ilmaantunut mustia pilkkuja. Putket tu ij a sa a ri ju kk a va lt o n En ri st o h a m Pi n En. Pään vieminen tuntuu olevan kissoilla varsin tavallinen ominaisuus – kissa toi kerran minullekin lahjaksi päättömän rotan kynnykselle. Yllätys oli suuri kun muutaman metrin päästä löytyi toinen kuollut yksilö, Mitä liito-oraville oli tapahtunut. jUha vaLSTE Muikkujako. terveysongelmia tulee vasta, kun rakenteet ovat pysyvästi kosteita ja lämpimiä, esimerkiksi jos vettä on päässyt seinän sisään, tuuletuksen ulottumattomiin. kovemmalla pakkasella jää kutistuu putken sisällä ja reunoille pääsee lisää vettä, joka myös jäätyy. kun vesi jäätyy nolla-asteessa, jään tilavuus nousee hetkessä hieman alle 10 prosenttia. tästä on monta eri teoriaa. Alin siis selvä muikku. Mitä pilkut ovat ja mitä pitäisi tehdä. lämpötilan vielä laskiessa jään tilavuus hiljalleen pienenee. . . törmäsin itsekin tähän kysymykseen, kun vierailin joitakin vuosia sitten ystävien mökillä. niin tai näin, kumpikin on oiva ruokakala, vaikka salakkaa suomessa vieroksutaankin. liito-oravat eivät ole huomanneet hämyssä vaanivaa kissaa, ovat tulleet maahan lähelle puun tyveä ja ovat jääneet saaliiksi. kissoilla ei ole kesällä yleensä puutetta ruuasta, joten niiden ei tarvitse syödä kaikkia saaliitaan. . varmin ero lajien välillä on muikun selän takaosassa oleva rasvaevä, joka puuttuu salakalta. vesijohtojen jäätymisongelmien perimmäinen syy löytyy veden ja jään tilavuuden muutoksista pakkaskausina. miten putket rikkoutuvat pakkaskauden jälkeen, kun suojasäät palaavat. ne olivat täynnä salakoita. routa etenee putkien syvyydelle vielä vaikka pakkaskausi on päättynyt. ne voivat lähteä pois kevyesti harjaamalla tai hiomalla, mutta toisaalta ne ovat luonnollinen osa saunan puurakenteiden ikääntymistä. lajin iso vihreä toukka koteloituu syksyllä karikkeeseen, ja perhonen kuoriutuu yleensä kesätai heinäkuun aikana. todennäköisin pään viejä onkin kissa. tummat täplät eivät heikennä puuta eivätkä aiheuta terveysongelmia. Luulisi, että asia on päinvastoin. aSiantuntijat vaStaavat kysy LUOnnOSTA 78 Suomen luonto 13/2016 vaan elelee viikon päivät toukkana hankkimillaan ravintovaroilla. tutkimuksessa, jossa kartoitettiin yli tuhannen amerikkalaisen asunnon mikrobilajisto, löytyi dna-analyyseissä asunnoista peräti 35 000 sienilajia, likimain yhtä monta kuin sieniä on toistaiseksi tieteellisesti kuvattu. Poppelikiitäjä on yöaktiivinen laji ja sitä näkee todella harvoin aikuisena, ellei sitten houkuttele perhosia öisin lampuilla. Luulin saaneeni kolme muikkua, mutta taisin saada vain yhden. Mistä tämä selitetään. Erikoinen havainto. aivan oikein, alinna on muikku, mutta yläpuolella olevat kaksi kalaa ovat salakoita. säiden lauhduttua jää lämpölaajenee, jolloin putki halkeaa
Noin kymmenen pyrstötiaisen parvi on käynyt joka talvi ruokinnallani. ne voivat olla valkoisia tai eriasteisesti keltaisia tai oransseja. iSMO raUTiaiNEN Saksiniekka Minkä ravun löysin. kysyjä on tehnyt oikean päätelmän. Liittyykö erikoinen väritys nahanluontiin. vaaleanpunainen tai vaaleanpunertava ei ole tavallisimmasta päästä, mutten näe syytä miksei sellainenkin mutantti olisi mahdollinen. lajina se on varsin tuore maassamme, sillä ensimmäinen 13/2016 Suomen luonto 79 Pyrstötiaiset ottavat oppia muilta tiaisilta. toki myös valaistus ja eläimen tausta vaikuttavat paljon siihen, millaisina sen värit näyttäytyvät. a rt o ju vo n En m at ti a a lt o n En. lähestyvä nahanluonti haalistaa matelijan värejä, ja vastaavasti värit ovat kirkkaimmillaan ja kauneimmillaan heti nahanluonnin jälkeen. Veijari on hyvin pieni, vain noin sentin jalkojen päistä mitattuna. rantakäärmeen niskalaikkujen väri vaihtelee suuresti. SEppO vUOLaNTO pinkkiniskainen rantakäärme Metsässä tuli vastaan rantakäärme, jolla oli vaaleanpunaiset niskalaikut. Pyrstötiaiset ovat myös oppineet hyödyntämään sekä talipötköjä että auringonkukan siemeniä, joiden kuorta ne eivät tosin saa murrettua vaan joutuvat tyytymään avattujen kuorten sisältä varisseihin murusiin. Rapu nousi verkon mukana Uudenkaupungin edustalta Vaakuan saaren eteläpuolelta viime heinäkuussa. . vaalean oranssin voisi hyvin kuvitella taittuvan pinkkiin päin sopivassa valossa. . hEikki NEvaNLiNNa Oppivaiset pyrstötiaiset Oppivatko linnut toisilta lajeilta uusia syömätapoja. täysmustilta käärmeiltä laikut puuttuvat. . niiden parvet seuraavat muita tiaisia ja usein ne myös liittyvät niihin. voivat siis jäätyä ja rikkoutua ilmojen lauhtumisen jälkeenkin. jäätyminen on aina rakennuskohtainen ongelma ja siihen vaikuttaa myös, miten putket maassa on vedetty ja miten vesihuolto on järjestetty. Pyrstötiaiset oppivat käymään ruokinnoilla vuosituhannen vaihteen tienoilla vähitellen eri puolilla suomea. Onko tässä mitään poikkeavaa. keltainen kuitenkin pysyy keltaisena ja pinkki pinkkinä takinvaihtosyklin vaiheesta riippumatta. Käärme oli ilmeisesti juuri luonut nahkansa, sillä hylätty nahka oli aivan sen vieressä. Aluksi kelpasi vain talitanko, sitten ne ottivat auringonkukan siemeniä hangelta ja nyt ne ovat napsineet jyviä myös syöttöautomaatista. Onko tämä poikkeuksellista. Eläin on liejutaskurapu. Eläinten väripigmentit syntyvät pitkissä reaktiosarjoissa, joissa poikkeavaan lopputulokseen tarvitaan vain pieni ja kohtalaisen todennäköinen geneettinen lipsahdus
Kolme mallia: Mobile Alerts, mittausja hälytysjärjestelmä, alkaen 59,90 € www.paratronic.fi Paratronic Oy 0400-297526 paratronic@paratronic.fi. Paljonko sähkölaite kuluttaa. Joko sauna on lämmennyt. Näihin kysymyksiisi näet vastauksen kännykästäsi! iOS 7.0 ja Android 3.2 laitteista alkaen. SEppO vUOkkO tiE r a la it in En valkoinen osa ahdinparrasta on kuollutta. iPhone ja Android puhelimiin, katso yhteensopivuus nettisivuiltamme. otsan etureunassa on kaksi riviä pikkuruisia nystyjä. tämän jälkeen laji on havaittu saaristomereltä useampia kertoja. myös ahdinparran pinnalla kasvaneet piilevät muuttuvat kuoltuaan valkoisiksi. kostealla ja viileällä säällä levämatto kestää useiden päivienkin kuivilla olon, samoin tuulisella säällä, jolloin aaltojen pärskeet pitävät kasvuston kosteana. selitys on yksinkertainen: valkoinen ahdinparta on kuollutta levää. Aloituspakkaus sisältää Gatewayn ja lämpötila-anturin. liejutaskuravun särvin koostuu madoista ja nilviäisistä, mutta pienemmässä määrin myös levistä. Nyt voit selata puhelimellasi mittaustietojasi 90 pv ajalta, saat rajat ylittävistä arvoista hälytyksen ja näet mihin anturiin pitää vaihtaa paristot. kasvuston sisäosissa kuitenkin osa soluista säilyy hengissä, ja kun vesi taas nousee, niistä alkaa uusi kasvu. veden alla kuollut kasvusto on väriltään harmaata tai ruskehtavaa. 80 Suomen luonto 13/2016 kysy LUOnnOSTA aSiantuntijat vaStaavat havainto tehtiin vuonna 2009 läheltä kysyjän löytöä naantalin ja rymättylän vesiltä. Skywatch Windoo, tuulimittari puhelimeen Windoo1, tuuli, lämpö 59 € Windoo2, tuuli, lämpö, kosteus 79 € Windoo3, em lisäksi ilmanpaine 99 € Peukaloa pienempi, sopii taskuun kuin taskuun, vaikka avaimenperänä. hyvissä oloissa ahdinparta kasvaa nopeasti ja vihreä kasvusto peittää alleen kuolleet valkoiset osat. . samoilla rantakivillä levämaton väri voi vaihdella vihreästä valkoiseen ja takaisin useita kertoja kesän mittaan. selkäkilvessä silmäkuopan kohdalla on painauma ja silmät täyttävät koko silmäkuopan. Pienehkön, leveydeltään alle 20-millisen lajin tunnistaa muun muassa siitä, että selkäkilpi on pituutta leveämpi. Pitäisikö kukat kastella. haNNU LEhTONEN valkoparta-ahti Näin ahdinparran, josta osa oli valkoista. saksilla varustetut raajat ovat erikokoisia. Onko pakastimessa riittävän kylmä. ilma täyttää levän solut ja siksi se heijastaa valoa niin voimakkaasti, että se näyttää valkoiselta. tyyni sää, helle ja auringonpaiste ovat kohtalokkaita veden pinnan yläpuolella oleville ahdinparroille. liejutaskurapu on varsinaisesti merieläin, joka viihtyy parhaiten mutatai hiekkapohjilla eikä pysty lisääntymään suolattomissa vesissä. väritys on kellanruskeasta vihertävään ja kilven pinnalla on mustia tai punertavia laikkuja. Miksi. Lisäanturit alkaen 19,90 € Antureiden tiedot nettisivuiltamme. merenpinnan korkeuden vaihdellessa rantavyöhykkeen levät joutuvat ajoittain kuiville. Vuotaako tiskikone. Yksi Gateway voi välittää 50 anturin tiedot. Kotona kytket Gatewayn olemassaolevaan nettiyhteyteesi ja lataat ilmaisen sovelluksen älypuhelimeesi
10) missä sijaitsee vuoden retkikohde 2016. 4) minkälainen on palokärjen pönttö. Hakemukset toimitetaan säätiön asiamiehelle sähköpostitse osoitteeseen asiamies@vivicasvanner.fi ja vapaaehtoinen kopio tai liitteet osoitteeseen Teaterstiftelsen Vivicas Vänner Asiamies Riikka Rannikko PL 61 00131 Helsinki Tietoja säätiöstä: Teaterstiftelsen Vivicas Vänner on Vivica Bandlerin vuonna 1991 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on edistää näyttämötaidetta, luovaa taiteellista työtä ja teatteritutkimusta sekä tukea teatterikulttuuria ja ympäristönsuojelua edistävää toimintaa. tilaajapalvelu suomen luonnonsuojeluliitto vastauslähetys tunnus 5009174 00003 vastauslähetys suomen luonto maksaa postimaksun. Säätiö on rekisteröity Patenttija rekisterihallituksen ylläpitämään säätiörekisteriin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö mm. pähkinöitä 1) kuinka monta prosenttia kansallis puistojen käyntimäärät kasvoivat vuodesta 2014 vuoteen 2015. Säätiö varaa oikeuden julkistaa tiedon myönnettyjen apurahojen saajista ja tuetuista hankkeista sekä toivoo apurahan saajilta myönteistä suhtautumista valikoitujen tuettujen hankkeiden mahdolliseen esittelyyn osana juhlavuoden 2017 ohjelmaa. nimi: .................................................................................................................................... 6) Kuu si kilo a. Apurahahakemukset osoitetaan säätiön hallitukselle, ja niiden on oltava perillä viimeistään perjantaina 22.4.2016. osoite: ............................................................................................................................... jakaa vuosittain apurahoja ja palkintoja teatterintekijöille, teatterija tanssitaiteen opiskelijoille ja tutkijoille sekä ympäristönsuojelutyöhön. määräaikaistilaus 6 kk (42 €) . Vapaamuotoisessa kirjallisessa apurahahakemuksessa pyydetään esittelemään hanke, jota varten apurahaa haetaan (kuvaus ja aikataulu), hakijan tähänastinen toiminta omalla taiteen tai tutkimuksen alallaan sekä hakijan henkilöja yhteystiedot. kestotilaus 12 kk (67,50 €) . Yksittäisten apurahojen suuruus on 1.000–2.000 euroa. 13/2016 Suomen luonto 81 Tilaajapalvelu Itälahdenkatu 22 b 00210 helsinki (09) 2280 8210 (kello 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi www. Teen osoitteenmuutoksen. irtonumero 9 euroa. sll jäsennumero .............................................................................................................. ulkomaantilauksiin tulee postituslisä: Eurooppa 20 ja muut maanosat 30 euroa. APURAHAILMOITUS VIVICA BANDLER 100 VUOTTA 5.2.2017. kestotilaus uudistuu tilaus jaksoittain automaattisesti, kunnes haluat keskeyttää sen. Vivica Bandlerin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 5.2.2017. . myynti lehtipisteissä. Teaterstiftelsen Vivicas Vänner, joka on perustettu vaalimaan Vivica Bandlerin henkistä perintöä, jakaa toukokuussa 2016 apurahoina yhteensä 10.000–15.000 euroa. 8) miksi suomen ensimmäisiin kansallispuistoihin kuuluneet heinäsaaret eivät enää ole kansallispuisto. postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Apurahan saajat raportoivat säätiölle myönnetyn apurahan käytöstä. 7) kuinka suuri osa albanian pinta-alasta on vuoristoa. Lisätietoa säätiöstä ja aiemmin tuetuista hankkeista: www.vivicasvanner.fi . Luonnonsuojeluliiton jäsenille määräaikaistilaus 67,50 euroa ja kestotilaus 59,50 euroa. 10 ) raa hen saa ris tos sa. puhelin (myös suuntanumero): ..................................................................................... Puolen vuoden määräaikaistilaus (5 numeroa) 42 euroa. 4) Pal okä rki ei pes i pön ttö ön vaa n kov ert aa pes äko lon sa puu hun . 2) mihin perustetaan ensi vuonna suomen 40. SUOMEN LUONNON TiLaUS/OSOiTTEENMUUTOS Tilaan Suomen Luonnon alkaen ___/___ 2016. . postinumero ja paikkakunta: ......................................................................................... Lisäksi säätiö tukee teatteritaiteen opiskelijoita vuokraamalla asuntoja opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. 8) Se men ete tti in so dan jäl kee n Neu vos tol iit olle Pet sam on alu een muk ana 194 4. 3) Sie llä on mit att u Suo men sis äve sie n suu rin syv yys . tilaajatunnus (jäljennä vanhasta osoitelipukkeesta lehden takakannessa): __________________________ Lehden maksaja (laskutusosoite): allekirjoitus: ...................................................................................................................... 7) 70 %. 5) montako joutsenlajia suomessa pesii. 5) Kak si: lau luj out sen ja kyh myj out sen . olen sll:n jäsen (kestotilaus 59,50 €, määräaikainen 67,50 €). Lehden saaja, jos eri kuin maksaja: nimi: .................................................................................................................................... suomenluonto.fi Tilaushinnat Määräaikaistilaus (12 kk, 10 numeroa) kotimaahan 76,50 euroa, kestotilaus 67,50 euroa. 2) Hos saa n Suo mus sal mel le. 3) mistä päijänteen ristinselkä tunnetaan. kansallispuisto. määräaikaistilaus 12 kk (76,50 €) . kr is ti n a al -Z al im i / ca rt in a Voit maksaa tilauksesi e-laskulla – tee sopimus verkkopankissasi! TiLaa LEhTi hELpOST i: www.suo menluonto.f i/ leHtitila us 1) 15 %. Vivica Bandlerin 100-vuotisjuhlavuoden lähestyessä hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityisenä painopistealueena huomiota siihen, miten hanke luovasti seuraa Vivica Bandlerin esimerkkiä ja soveltaa monipuolista kulttuuriperintöä nykypäivään. 6) tuottaako mänty siitepölyä 50 vuoden aikana arviolta a) kilon b) kuusi kiloa c) 60 kiloa. 9) minkä niminen on meneillään oleva suuri linnunpönttökampanja. lähettäkää suomen luonto alla olevaan uuteen osoitteeseeni alkaen ___/___ 2016. Apurahat julistetaan haettaviksi nuorille teatterintekijöille sekä teatterija tanssitaiteen sekä ympäristönsuojelutieteiden opiskelijoille ja tutkijoille osarahoituksena taideproduktioihin ja tutkimushankkeisiin. 9) Milj oon a lin nun pön ttö ä. osoite: ..............................................................................................................................
82 Suomen luonto 13/2016 tÄllÄ huhtikuisella retkellä pystytin teltan korkealle paikalle, koska pelkäsin, että tulee kylmä yö. nukuin kai muutamia minuutteja kerrallaan ja sitten taas heräsin kylmään. samalla retkellä piirsin kevään ensimmäiset sinivuokot, jotka nostivat päätään mäen alarinteellä. Ei tapahtunut. sydänyöllä ei kuulunut oikein mitään. saattaa valvottaakin aika lailla, kun tempautuu tarkkailemaan yötä pelkän kuulon varassa. makuualusta oli onneton ja vanhan puuvillateltan pohjassa reikiä. Päivällä silmin nähtävä maisema muistuttaa ehkä marraskuuta, mutta tunnelma on kokonaan toinen, kun ollaan menossa kohti kesää eikä sieltä pois. huhtikuisen yön äänimaisema on hieno. voi olla, että kuulin joitain rapsahduksia ja kaikenlaista epämääräistä, mitä en kehdannut kirjata muistiin – pimeässä alkaa usein epäillä aistejaan, kun niistä tärkein, näköaisti, jää pois käytöstä. VäHäISIä TuTKimuKsiA m a r ik a EE r o la 82 Suomen luonto 13/2016. jUha iLkka t o im it t a n u t jO U N i T ik k a N E N Graafikko Juha Ilkka perehtyy lähes huomaamattomiin luonnonilmiöihin. ajattelin, ettei halla nousisi ylös kalliolle, mutta pakkasta oli sittenkin
huhtikuuta http://instagram.com/suomenluonto pian on taas orvokkien aika. . . Pihan ja puutarhan luonto. . www.facebook.com/suomenluonto www.twitter.com/suomenluonto kestotIlaajIlle IlmaInen digitaalinen näköisversio: www.lehtiluukku.fi netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto.fi a a rr E lE sk in En kevÄÄn ja kesÄn orvokit 4/2016 ilmestyy 28. missä on Suomen itäisin ääripiste. Tunnetko papurikot, metsien viehättävät perhoset. esittelemme Suomen luonnonorvokit keto-orvokista uhanalaisiin luhtaja mäkiorvokkeihin
Kaikkien osallistujien kesken arvotaan kolme makrokuvauksen käsikirjaa (Docendo). 450 €). Aiheena on luonnon koko piiri. Kilpailun voittajan valitsee Suomen Luonnon toimituksen raati, ja parhaista kuvista järjestetään yleisöäänestys. valtteri Mulkahainen kuvasi pennut Suomussalmella 2013. etsimme näkemyksiänne siitä, millainen on paras luontomme. Kuva voi olla maisema, laji tai mikä vain luonnossamme sykähdyttää. Kuvien tulee olla otettu kotimaassa vuosien 2015 tai 2016 aikana. 75 vUOTTa LUONNON ÄÄNENÄ Osallistu Suomen Luonnon valokuvakisaan! palautusviikko 2016–17 767095-1603. 84 Suomen luonto 1x/2015 karhu on palannut metsiimme eikä ole enää uhanalainen. Katso tähänastisia kuvia ja säännöt sivulta: www.suomenluonto.fi/luonnonjuhlaa palkinnot: Voittaja palkitaan Top Shotin lahjoittamalla Olympus TG-4 vesitiiviillä kameralla (sh. tule mukaan juhlimaan! SUOMEN LUONTO TäyTTää TäNä vUONNa 75 vUOTTa Osa juhlavuottamme on Luonnon juhlaa -kuvakilpailu, johon kutsumme osallistumaan kaikki suomalaista luontoa kuvaavat. Kuvia voi lähettää 1.3.–10.9.2016