Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. T U N N IS TA P U ID E N S IL M U T. T U N N E T K O K E V Ä T S IE N E T . Miten merihylkeemme voivat. 10 TA P A A H A R R A S TA A LU O N T O A . Hylkeiden elämää Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. LU O N T O K A T O TA M P E R E E LL A JA P A LT A M O S S A . Puiden silmut Nuori itämerennorppa katsoo tulevaisuuteen. IRTONUMERO 9,70?€ 3/2022 S U O M E N LU O N T O 3 | 2 2 2 T IK K A T E K E E P E S Ä N LI IT O -O R A V A LL E . Hylkeiden elämää elämää Hylkeiden elämää Hylkeiden Hylkeiden elämää. IT Ä M E R E N H Y LK E E T. ESITTELYSSÄ KYMMENEN TAPAA LIIKKUA JA HARRASTAA LUONNOSSA KEVÄTSIENET LUONTOKADON ÄÄRELLÄ ESITTELYSSÄ Lehdett ömän puun tuntee silmuistaan. Miten merihylkeemme voivat. Miten merihylkeemme voivat. Lehdett ömän puun tuntee silmuistaan
2 suomenluonto.fi Huomion keskipiste KUVA PEKKA KOMI TEKSTI HEIKKI VASAMIES HAAHKAT OVAT palailemassa pesimäluotojen tuntumaan. Saapuvat naaraat saavat osakseen kosijoiden kiihkeän huomion, ja haahkaemot tunnustelevatkin sopivia pesimäpaikkoja ihalijalauman ympäröimänä. A LK U KE VÄ T
suomenluonto.fi 3
Vakiot 6 Luonnonkalenteri 8 Pääkirjoitus 9 Luonto, ympäristö ja tiede nyt 58 Homo sapiens: Emmi Itäranta 60 Havaintokirja 62 Kysy luonnosta 67 Lukijoilta 68 Kotona 70 Kirjat & kulttuuri 73 Kolumni: Johannes Enroth 74 Luonnoksia: Paula Humberg Suomen Luonto 3/2022 Tummanruskeat silmusuomut suojaavat juuri puhkeavia tuomen lehtiä. Tummanruskeat silmusuomut suojaavat juuri puhkeavia tuomen lehtiä. 48 Tehtävä luonnossa Linnut, perhoset, herpit, metsäkylpy, luontokuvaus... Opastamme pian esille nousevaan sienikirjoon. 4 suomenluonto.fi S I S Ä L LY S 14 Pesän uusi asukas Liito-orava pesii mieluusti käpytikan nakuttamaan koloon, jonka se muokkaa sisustamalla mieleisekseen. Opettelemme tuntemaan puita silmuista. 16 Hylkeiden meri Itämeren hylkeet olivat 40 vuotta sitten pulassa, kun ympäristömyrkyt haittasivat lisääntymistä. 26. 42 Tunnista kevätsienet luonnossa Kaikki tuntevat korvasienen, mutta mitä muita kevätsieniä on. TA RU RA N TA LA 62 Kysy luonnosta: Virtaako mahlaa keväällä vain koivusta. 32 Pala kerrallaan Kävimme katsomassa miten ja mistä syistä luontokatoa syntyy Tampereella ja Puolangalla. Kymmenen keväistä vinkkiä luonnon harrastamisen ja luonnossa liikkumisen tavoista. 26 Kasvupisteessä Silmut ovat sieviä vihreyden paketteja, eri puulajeilla omanlaisiaan. Mikä on norpan ja hallin nykytilanne
inen Myyntija markkinointivastaava Elina Juva 050 452 2347 Mediamyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.?i Julkaisija Suomen luonnonsuojelulii. Painolla on myös ISO-14001 -ympäristöjohtamisserti?ikaa. o www.sll.?i Itälahdenkatu 22 b 00210 Helsinki Suomen luonnonsuojeluliiton tietosuojaseloste on lue. Merja haluaa kannustaa ihmisiä näkemään luonnon yksityiskohdat sekä kulkemaan hitaammin: tutkien, tarkkaillen ja ihastellen. een ID-numeron verkkosivulle: greenlineprint.com Toimituksen osoite Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki Sähköposti etunimi.sukunimi@suomenluonto.?i palaute@suomenluonto.?i Tilaajapalvelu (09) 228 08210 (ark. Tähän numeroon hän kuvasi kirjailija Emmi Itärannan sekä Luontokato-artikkelin Tampereen kuvat. Alkuvuosina kiinnostus pai16 Nuori norppa Selkämerellä vuonna . i Halkka 050 308 2795 Art Director Marika Eerola Tai. Alkuvuosina kiinnostus painottui halliin, mutta ilmastonmuutoksen myötä norppa on merihylkeistämme eniten vaikeuksissa. i. i Tilaa diginä: suomenluonto. eessa sll.?i/tietosuojaseloste. Luontokato-jutun teko sai hänet miettimään, miten oppisimme näkemään kauneuden luonnon monimuotoisuudessa ja hillitsemään tarvettamme kontrolloida sitä. suomenluonto.fi 5 T E K I J ÄT Lue luonnon uusimmat kuulumiset: suomenluonto. Greenline Print -merkki kertoo painotuo. Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-0678 (paine. vuosikerta 5041 0787 Kroonpress YM PÄ R IS TÖMER KK I ID f942 337 g CO 2 Painopaikka Kroonpress, Tar. een koko elinkaaren hiilidioksidipäästöt. e Kar. Pari vuotta sitten Antti väitteli tohtoriksi osin juuri itämennorpasta ja ilmastokysymyksistä. oapuna Tero Jämsä Kuvankäsi. Merja Paakkanen, vapaa valokuvaaja Rikas luonto tuntureineen, soineen ja vanhoine metsineen saa Kilpisjärvelle muuttaneen luonnonsuojelijan sydämen sykkimään. u) ISSN 2670-0735 (verkkojulkaisu) M AR JA AN A M AL KA M ÄK I M ER JA PA AK KA N EN 48. unen ja Marika Eerola Toimi ajat Riikka Kaartinen Johanna Mehtola Anna Tuominen Verkkotuo ajat Laura Salonen Annakaisa Vän. avissa osoi. PE KK A TU U RI 32 WWF:ssä. ämällä tuo. KUVA: SEPPO KERÄNEN . Lisätietoa saat syö. Kerromme Itämeren hylkeiden tilanteesta sivuilla – . klo 9-15), tilaajapalvelu@sll.?i Päätoimi aja Heikki Vasamies 040 632 9550 Toimituspäällikkö An. ely A. y Pohjoismainen ympäristömerkki. Marjaana Malkamäki, vapaa valokuvaaja Tamperelainen valokuvaaja ottaa pääsääntöisesti henkilökuvia. i/digi @SuomenLuonto www.facebook.com/suomenluonto @suomenluonto Antti Halkka, toimituspäällikkö, FT Itämeren hylkeet ovat olleet osa Antin elämää jo 1980-luvun lopulta, jolloin hän alkoi toimia niiden suojelutyön parissa WWF:ssä. o Kroonpressille on myönne
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre kertoo, että leskenlehti on erikoistunut kestämään kylmää. Leskenlehden kukinnolta voi löytää myös sympaattisen, kimalaista muistuttavan villakärpäsen. Kevään ensimmäiset tuoreet versot maistuvat puisevamman evään turvin talvehtineille kasvinsyöjille. Leskenlehden ei kannata riskeerata mitään.” Kukinnon avautuminen ja sulkeutuminen perustuu kasvin solujen vesijännitykseen. Aurinkoisella säällä kukissa käy vilske, kun pesää perustavat kimalaiskuningattaret, aikuisena talvehtineet perhoset ja muut pörriäiset keräävät mettä. Niiden kukintosilmut ovat odottaneet lumen alla talven yli, valmiina ponkaisemaan kohti valoa heti auringon alkaessa lämmittää maata. Kevääseen kuitenkin kuuluvat myös yöpakkaset, koleat räntäsateet ja takatalvet. 6 suomenluonto.fi L U O N N O N K A L E N T E R I 6 suomenluonto.fi LESKENLEHDET AVAAVAT kukkansa, kun ensimmäiset pälvet täplittävät lumisia pientareita. Kun vettä pumpataan kukinnon soluista kukkavarteen, kukka painuu kiinni. Terälehdet ovat todellisuudessa kaikki erillisiä laitakukkia.. Keltaiset mykerökukat rakastavat aurinkoisia kevätpäiviä ja kurkottavat kohti valoa. ”Se on kuin ilmapallon tyhjentäisi, jolloin se painuu ruttuun”, Väre vertaa. ”Pilvisellä säällä se avaa kukkia vähän vähemmän. VINK KI Ota suurennuslasi avuksi: yksi kukka onkin monta! Leskenlehti kuuluu asterikasveihin, joiden kukinto on pikkuruisista kukista koostuva mykerö. Tarpeen tullen kukinto vetäytyy visusti suppuun tärkeimpien osien, eli heteiden ja emien turvaksi. Kukintojen liikkeiden lisäksi leskenlehtimättäillä piisaa monenlaista seurattavaa. Hyvällä onnella saattaa päästä näkemään, kun mehevät kukat katoavat myyrän, jäniksen tai kauriin suihin. Käy leskenlehtien seuraan TEKSTIT ANNA TUOMINEN KUVITUKSET JUHA ILKKA Tu u kevätkukka kestitsee kevään ensimmäisiä pörriäisiä ja sulkeutuu kylmällä säällä. Leskenlehden kukkavartta peittää hento nukka, joka suojaa sitä jonkin verran
Kuuntelen aina, että sanooko se lintukin tilt-talt, vai kuulemmeko sen vain niin, koska ihmisillä näiden vokaalien pitää olla näin päin. Sitä edeltävät yöt enteilivät tulevan kesän säitä. suomenluonto.fi 7 Puutiaiset eivät tarvitse kummoisiakaan suojasäitä lähteäkseen liikkeelle. Kun tietää etsiä sieltä, niin sen usein myös löytää. Se on minulle ihan suosikkilajeja. Ääni on valtavan kirkas ja vaihteleva. Laji on kiva sikäli, että jos muistaa sen nimen, niin siitä ei voi erehtyä. Ensimmäiset tiltaltit voi kuulla jo huhtikuussa. Tilt-talt-tilt-talt! Se on englanniksi chiff chaff , ja tähän liittyy erikoinen sääntö, sillä suomeksikin vokaalit ovat samoin päin, samoin kuin sanassa siksak. Aurinkoisetkin päivät ovat yhä viileitä, ja kevään metsäretkillä pitkät hihat ja lahkeet ovat tarpeen. Vanha päivämäärä pitää kutinsa varsin hyvin. Vaatteet ovat hyvä suoja puutiaisten lähestymisyrityksiä vastaan, mutta samalla otusten olemassaolo lipeää helposti mielestä. Klassillisen filologian dosentti kirjoitti harrastuksensa pohjalta kirjan Lintujen katselemisen taito. Tarkastukset kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä puutiaiset saattavat kantaa borrelia-bakteeria tai TBE-virusta. Mitkä linnunlaulut kannattaa opetella nyt, Marke Ahonen?. Vanhan sanonnan mukaan käki saa kielensä Markun päivänä. Kuluneena talvena lumi satoi suureen osaan maata jo varhain. Keltasirkun ääni on hentoinen verrattuna moniin muihin, mutta kun sitä jää kuuntelemaan, siinä on rytmi ti-ti-ti-ti-ti-tiiii, ja korva oppii erottamaan sen. Aloita punkkitarkastukset Käki alkaa kukkua suvea VINK KI Puutiaisen irrottamiseen iholta liikkuu monenlaisia neuvoja. Paksu lumikerros on hyvä eriste, joten lumiset talvet tietävät helpompia oloja punkeille. Asiantuntijoiden suositus on, että punkki poistetaan kapeakärkisillä pinseteillä varovasti vetämällä, ilman kiertoliikettä. On kivaa päästä katsomaan, kuinka se pitää miettimistauon ja sieltä tulee saundi, sitten se pitää taas tauon ja sieltä tulee jotain uutta. Käen kukkumisesta puolestaan ennustettiin ilot, surut, rakkaudet ja sadot. 25.4. huhtikuuta. 1 L AULURASTAS. 2 KELTASIRKKU. Kun lämpötila jää plussan puolelle, kipuavat hitaatkin heräilijät jo mustikanvarpuihin ja maasta puskeviin korsiin, joissa ne kytistävät ohikulkijoita. Niitä kuulee täällä Helsingissä vähän vähemmän kuin peltoympäristössä, mutta siksi on aina mielenkiintoista, kun sen kuulee. Laulurastasta voi olla vaikea nähdä, koska se valitsee korkeimmat kuuset ja istuu siellä huipulla. Sen laulu täyttää äänitilan voimakkuudellaan. Kevään ensimmäiset käet on viimeisenä vuosikymmenenä kirjattu Tiira-tietokantaan keskimäärin vain viikkoa ennen Markun päivää, 18. Lännestä kuuluva kukunta tiesi iloa, pohjoisesta puolestaan jopa kuolemaa. 3 TILTALTTI
18,5 %). KÄYNNISSÄ ON ollut melkoinen myllerrys: etelästä on tullut uusia lajeja, osa Etelä-Suomeen tai Ahvenanmaalle jo vakiintuneista lajeista leviää kohti pohjoista, ja samanaikaisesti moni perinteinen laji hiipuu etenkin etelässä. 9 %), ja uusia tai palaavia lajeja 140 (n. Uusien tulokkaiden kilpailusta perinteisten lajien kanssa ei vielä tiedetä oikein mitään. Se on huolestuttava tulos ajanjaksolla, jolla Suomeen on saapunut huomattava määrä uusia lajeja. aja Heikki Vasamies | heikki.vasamies@suomenluonto.?i P ä ä k i r j o i t u s KU VA T ES A ST RÖ M / VA ST AV AL O JA AN N A RI IK O N EN Ruskoruusumitt ari on yksi koreimmista tulokaslajeista.. Keväät ja kesät pitenevät, ja perhosla jien monipolvisuus yleistyy. 8 suomenluonto.fi JO VUODESTA 1993 yhtämittaisesti jatkuneessa yöperhosseurannassa on kerätty mittava ja arvokas aineisto, johon on tallentunut Suomen yöperhoslajiston valtava muutos viime vuosikymmeninä. Hämeessä kuten muuallakin Suomessa erityisessä ahdingossa tuntuu olevan soiden ja paahdeympäristöjen perhoslajisto. VUONNA 2020 julkaistu Ilmari Kohosen pro gradu-työ paljasti että yöperhosten biomassa ja kokonaisrunsaus olivat vuosina 1993–2016 pysyneet ennallaan. Termi vetäytyminen on huono, sillä se luo harhaanjohtavan mielikuvan muuttoliikkeestä, kun kyseessä on kuitenkin kantojen harveneminen tai lajien paikallinen katoaminen. KASVEISTA, PERHOSISTA tai linnuista puhuttaessa käytetään levittäytymisen vastakohtana usein termiä vetäytyminen, kun kuvataan lajien reaktioita ilmastonmuutoksen myötä muuttuviin ympäristöoloihin. MUUTOKSEN VAUHTIA kuvastaa hyvin Martti Raekunnaksen Baptriassa julkaisema ansiokas katsaus, jonka mukaan Kanta-Hämeen alueen suurperhosissa vuosina 1970–2020 hävinneitä tai väheneviä lajeja oli 68 (n. Siitä on kuitenkin vielä toistaiseksi tehty yllättävän vähän laajempia tieteellisiä analyysejä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista perhoskantoihin. Toivottavasti lisää seurantatietojen analyysejä on tuloillaan. Pienenevätkö ”vanhojen” lajien kannat samaa tahtia kuin uusia asettuu. Tulokkaita kuitenkin seuraavat myös niiden loiset ja taudinaiheuttajat. VIELÄ ON paljon avoimia kysymyksiä. Yöperhoset ja ilmastonmuutos Päätoimi
V I N J E T T I LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Lumikon saalistus syynä sopulisykleihin syynä sopulisykleihin VIKKELÄMPÄÄ VIPELTÄJÄÄ ei ole kuin lumikko loikkimassa tunturikoivikossa puuterilumi pöllyten! Lumikon eloisuus yllättää aina, vaikka olen nähnyt lajin kymmeniä kertoja. Tuore ruotsalainen tutkimus Västerbottenista vahvistaa aiempia käsityksiä, että lumikko on tärkein tunturisopulien kannanvaihteluita aiheuttavista pedoista. Lumikot saalistavat sopuleita kannanvaihtelun kaikissa vaiheissa. Lumikko on paikkauskollinen ja jahtaa pikkunisäkkäitä ympäri vuoden. LUONTO, YMPÄRISTÖ & TIEDE Nyt suomenluonto.fi 9 N Y T IT TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N TEKSTI PERTTI KOSKIMIES KUVA ARI SEPPÄ. Vuoden parin päästä lumikotkin runsastuvat roimasti. Saalistuspaineen raju vaihtelu johtaa sopuleille ominaiseen 3–5-vuotiseen jaksoittaiseen kannanvaihteluun, kuten etelämpänä muillakin myyrillä. Kun sopulit ovat huvenneet, lumikoille koittaa nälänhätä ja suuri osa niistä kuolee, minkä jälkeen sopuleilla on rauha lisääntyä. Se livahtaa vaivatta myyrien maaja lumionkaloihin. Tutkijat keräsivät pikkupetojen ulosteita kuutena vuonna sopulien talvipesistä, joissa peto oli tappanut sopulin. Ei ihme, että lumikko saa myyriä ja hiiriä syödäkseen niin paljon, ettei se juuri muuta saalistakaan, toisin kuin kärppä. Ulosteen dna-analyysien perusteella saalistaja oli yhdeksässä pesässä kymmenestä lumikko ja lopuissa kärppä
Metsät on inventoitu ja niistä on laserkeilausaineistoa koko maan laajuudelta. Ongelmana on kuitenkin se, että Metsäkeskukset eivät yksityisen omaisuuden suojaan vedoten jaa valtion varoin kerättyä metsätietoa muille viranomaisille, kuten Ely-keskuksille. 10 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T 10 suomenluonto.fi HELMIKUUN LOPULLA julkaistun Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmastokriisin seuraukset ovat aiempia arvioita synkemmät. Yhtenä sopeutumiskeinona raportti esittää, että maaja merialueista suojellaan ja ennallistetaan 30–50 prosenttia. Se vaatii maaseudun kulttuurin ymmärrystä. Tie sopeutumiseen Miten Suomi saavu aa IPCC:n ase amat suojeluja ennallistamistavoi eet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Näin turvataan luonnon monimuotoisuus ja hiilinielut sekä lajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen. ”Luonnonalueilta poimittu puu on laadultaan sellaista, että se ansaitsisi aivan erilaisen jalostusasteen kuin selluteollisuuden raaka-aineena”, Mustonen sanoo. L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT MIKA HONKALINNA JA TERO MUSTONEN Parinsadan hehtaarin Linnunsuo Kontiolahdella on ennallistett u.. Yli 200 hehtaarin kokonaisuudet antavat luonnolle tilaa, mikä siltä tällä hetkellä kansallispuistojen ulkopuolella puuttuu. Toinen Mustosen mielestä tärkeä seikka on tapa, jolla ennallistamista ja suojelua lähdetään toteuttamaan. Yksi raportin pääkirjoittajista, dosentti Tero Mustonen Lumimuutos-osuuskunnasta esittää, että keskeiseksi työkaluksi nostetaan suuret alueet, joilla yhdistetään suojelua ja ennallistamista. Laajan ennallistamisen ja suojelun toteutuksessa Mustonen näkee valtiolla useita tehtäviä. Lisäksi suojelua tulee viedä läpi tavalla, joka syleilee suomalaista maanomistamista. Siten joillakin kohteilla valtio maksaa samoista metsätiedoista kahteen kertaan. Ensimmäinen liittyy tiedonkulkuun viranomaisten välillä. ”Meidän pitää puhua kieltä, jota maanomistajat ymmärtävät”, Mustonen sanoo. Hän toivoo myös, että valtion hakattavat metsät ensin inventoidaan, hakkuutekniikoita monipuolistetaan, ja että metsätaloudessa panostettaisiin raakaaineen määrän sijasta laatuun. Elyt puolestaan tekevät maanomistajien kanssa yhteistyötä luonnonsuojelussa ja vesien kunnostuksissa, mutta joutuvat inventoimaan potentiaaliset suojelukohteet itse
Susi on Norjassa äärimmäisen uhanalainen ja maassa elää vain noin 80 sutta. Järvi on valuma-alueensa lapsi. Koiraat lähtivät kohti Eurooppaa 17 päivää ennen naaraita. Vuotta myöhemmin ukrainalaistutkijat arvioivat Terra Modis -satelliittikuvien avulla konfliktin aiheuttamia haittoja luonnolle. ANTTI HALKKA SH U TT ER ST O CK. Ennallistamisen mittakaava pitäisi saada vähintään 200 hehtaariin. Kirjosieppojen naaraat näyttivät talvehtivan Afrikassa hieman lännempänä koiraat. suomenluonto.fi 11 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T . Tutkijoiden arvioiden mukaan puolet kahden uhanalaisen käärmelajin paikallisista elinympäristöistä vaurioitui tulipaloissa. Pikkulintujen muuton ajoitusta voidaan seurata niihin renkaan tapaan kiinnitetyn valopaikantiminen avulla. Tämä käsittämätön virhe tulisi pysäyttää. Palot vaurioittivat miltei neljäsosaa kohdealueen aroista ja viidesosaa metsäalueista. Valuma-alueiden ennallistaminen voisi olla se iso askel, jolla saadaan soiden ja vesiluonnon tilaa parannettua, palautettua niiden kytkeytyneisyys ja torjuttua ulkoista kuormitusta. Valtion tärkein askel on suojella luonnonmetsät. Varhainen saapuminen varmistaa, että sieppo saa haltuunsa hyvän pesimäreviirin. Metsätalouden harjoittaminen siellä runtelee porojen laitumet sekä saamelaisten kulttuuriperinnön ja oikeudet. Metsän tulisi olla monilajinen ja -ikäinen, ja lahopuun ja kolopuiden määrät pitäisi saada ylös. ”Suomi on panostanut sopeutumiseen vähän.” Koiraat saapuvat ja myös lähtevät ensin Suojelualueella eläviä susia tapettiin Norjassa Sota on kriisi ihmisille ja luonnolle Sodat ovat erityisen haitallisia alueilla, joilla luonnon monimuotoisuus on rikkaimmillaan.Vuosina 1950–2000 neljä viidestä aseellisesta konfliktista tapahtui tällaisilla alueilla. . Jatkuva kasvatus voisi olla yksi työkalu. Yli 90 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen susien hengen puolesta. Tapaus herätti huomiota kansainvälisesti. Yksi eniten tutkituista lajeista on kirjosieppo, josta saatiin viime vuonna uutta tietoa Ibis-lehdessä julkaistussa brittitutkimuksessa. Saharan ne ylittivät 11 päivää naaraita ennen ja olivat pesimäpaikoillaan yhdeksän päivää aikaisemmin. Euroopan laajimmat yhtenäiset boreaaliset metsät ovat saamelaisalueella. RK Pitkään on tiedetty, että esimerkiksi peippoja västäräkkikoiraat saapuvat pesimäpaikoilleen ennen naaraita. Lumimuutos -osuuskunnan ilmastotutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja miehitti Krimin niemimaan heinä–syyskuussa 2014. Soita ja kosteikkoja voisi ennallistaa kitumailla. Viime vuosina on varmistunut, että koiraat myös lähtevät talvehtimissijoiltaan naaraita ennen. . Sudet tapettiin vain päivä sen jälkeen, kun paikallisen tuomioistuimen asettama kielto jahdista kumottiin korkeammassa oikeusasteessa. Yhdeksän sutta, jotka elivät erityisellä petoeläimille perustetulla suojelualueella, ammuttiin Norjassa helmikuussa. Niillä asuu myös 1,2 miljardia ihmistä. Näin tekevät monet Afrikan-talvehtijat, kuten kirjosiepot, pääskyt ja käet. Alueella pitäisi olla riittävän suuri, 20– 25 hehtaarin suojeltu luonnonmetsän ydin, ja sen ympärille voitaisiin sopia kevyempää metsätaloutta. Kuvat paljastivat, että hyökkäyksissä syttyi lähes 3000 tulipaloa, niistä 80 prosenttia aroille ja metsiin, loput kyliin ja kaupunkeihin. RK Norjassa on myönnetty kuluvalle talvelle luvat yhteensä 34 suden tappamiseen
EU:n direktiiviin, jonka avulla Vesirutosta biokaasua Kanadanvesirutto on Suomeen 1990-luvulla levinnyt haitallinen vieraslaji, joka rehevöittää järviä, syrjäyttää niiden alkuperäisiä lajeja ja estää järvien virkistyskäyttöä. Kun vesiruttoa lisättiin nurmirehuun, biokaasutuksen metaanisaanto parantui. 12 suomenluonto.fi L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVA HARRI TÖHÖNEN / VASTAVALO L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T Laivaliikenteen hiukkaspäästöt kuriin Merten laivaliikenne vaikuttaa voimakkaasti kasvihuonekaasujen päästöihin ja ilmanlaatuun. Direktiivin avulla halutaan vähentää esimerkiksi muovitettuja pahvimukeja, muovisia kirsikkatomaattirasioita ja jogurttipurkkeja. LIIKENTEEN PÄ Ä S TÖT MUOVIROSK A VIER A SL AJIT 12 suomenluonto.fi. Kertakäyttömuovin kulutusta vähennetään Suomi vähentää kertakäyttöisten muovia sisältävien mukien ja pakkausten kulutusta, tiedottaa ympäristöministeriö. Teknologiayhtiö Valmet ja VTT kehittivät pesurin ja sähkösuodattimen, joiden avulla pystytään vähentämään jopa 99 prosenttia laivan pienhiukkaspäästöistä. Suomen ympäristökeskus kehitti menetelmiä kanadanvesiruton poistamiseksi ja testasi sitä biokaasun raaka-aineena Kuusamossa. Uusi tekniikka auttaa laivaliikennettä sopeutumaan tiukkeneviin päästö rajoihin. Ympäristöongelmia ratkotaan vähentämällä päästöjä ja muoviroskan syntyä. Tavoite pohjautuu EU:n direktiiviin, jonka avulla pyritään vähentämään merten muoviroskaa
Lupiinien lisäksi teiden varsilla kasvaa toinen vieraslaji kurtturuusu, jonka torjuminen on myös työlästä. Esimerkiksi salametsästyksen estämiseen, suojelualueiden valvontaan, suojelujärjestöjen tukemiseen ja muovijätteen keräämiseen luonnosta on vähemmän rahaa kuin ennen pandemiaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa Science-tiede lehdessä. Kassilohien kasvatus vaikuttaa siis epäsuorasti villien lohien evoluutioon. Lajit ja luontotyypit ovat entistä uhanalaisempia mutta rahaa niiden suojeluun on aiempaa vähemmän. RK Haussa vuoden nilviäinen Saksalainen monimuotoisuusgenomiikan tutkimuskeskus etsii viiden ehdokkaan joukosta vuoden nilviäistä. Voitt aja valitaan yleisöäänestyksellä, ja tutkijat selvitt ävät sen koko genomin. Lohen saaliskalan villakuoreen pyynti merellä viivästytt ää lohien sukukypsyyden saavutt amista, sillä lohilla on vähemmän ravintoa tarjolla. Kalastus vaikutt aa lohien evoluutioon Suomalaistutkijat paljastivat kuinka kalastus vaikutt aa Atlantin lohien evoluutioon. Väylävirasto on arvioinut, että vieraslajien poisto jätteenkäsittelyineen tieden varsilta maksaa 64,4 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelun resursseja on supistettu joka puolella maailmaa koronaviruspandemian aiheuttamien kustannusten vuoksi. Suomesta ensimmäinen puutarhakarkulaishavainto on 1800-luvulta. Ehdokkaina ovat neulamainen hammaskotilolaji, meren mutarannoilla elävä sarvikotilo, kosmopoliitt i siipikiduskotilo, salakaupan uhkaama kuubalainen kotilo ja laivamato, joka ei kuitenkaan ole mato, vaan simpukkalaji. Toisaalta villien lohien verkkokalastus joessa vaikutt aa siihen, ett ä lohet alkavat lisääntyä entistä nuorempina. suomenluonto.fi 13 L U O N T O , Y M P Ä R I S T Ö & T I E D E N Y T LIKI 60 prosenttia koronaviruspandemian vaikutuksista luontoon on negatiivisia. Pääsyynä on pandemian kustannusten rahoittaminen luonnonsuojeluunkin tarkoitetuista varoista. Laji on levinnyt koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. RK POLIIT TINEN ELIÖ JO H N LI N DL EY / W IK IM ED IA CO M M O N S RI IK KA KA AR TI N EN RI IK KA KA AR TI N EN Koronapandemia romahdutt i luontomatkailun ja vaarantaa monien uhanalaisten lajien säilymisen.. Evoluution tuloksena luonnonlohet saavutt avat sukukypsyyden entistä nuorempina, mutt a ilmiöön vaikutt aa kaksi tekijää päinvastaisella tavalla. Kansainvälinen 46 asiantuntijan ryhmä arvioi koronaviruspandemian globaaleja vaikutuksia luontoon. RK KOMEALUPIINI Lupinus polyphyllus Komealupiini on haitallinen vieraslaji, joka tuotiin Eurooppaan koristeeksi ja rehukasviksi 1826. PERTTI KOSKIMIES Luonto kärsii pandemiasta ”Maan kasvukunto on vähän kuin demokratia – sen huomaa vasta kun se on romahtanut.” Mitä parempi viljelyinfra, sen sitkeämpi systeemi. Tulokset julkaistiin Conservation Biology -tiedelehdessä. Maanviljelijä-tutkija Tuomas Ma ila siteeraa Jooso Joonan kolumnia maatalouden riippuvuudesta venäläisistä lannoi eista Twi erissä 4.3.2022. Positiivista on esimerkiksi lentoliikenteen ja uhanalaisten lajien kaupan väheneminen. Myös luontomatkailun tuomat tulot romahtivat. Villakuorett a pyydetään kassilohien rehuksi
Poikaspesässä naaras pysyttelee pidempään kuin muissa, vaikka saattaakin kiikuttaa katraansa vaihtopesään harhauttaakseen saalistajia tai päästäkseen eroon kirpuista. Oravan tapaan liiturilla on käytössä useampi pesä samaan aikaan. TEKSTI ANNA TUOMINEN KUVAT TUOMAS HEINONEN JA RISTO PURANEN / VASTAVALO. Urokset kiertelevät naaraiden reviireillä ja seuraavat niiden kannoilla jopa päiväunille pesään. Se valtaa tyhjilleen jääneen asumuksen, eikä hätkähdä edellisen asukkaan elämisen jälkiä. Punaturkkisen serkkunsa tavoin se sisustaa pesän tiiviiksi ja pehmeäksi palloksi naavalla ja sammalilla. Siksi se jättää talonrakennuspuuhat muille. S u h t e e l l i s t a 14 suomenluonto.fi Pesän uusi asukas M aaliskuun lopulla alkaa liito-oravan riiuu. 14 suomenluonto.fi Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita. Niissä on sopivan pieni suuaukko, etteivät petoeläimet pääse yllätysvierailulle, sekä yleensä riittävästi syvyyttä, niin että näppäräkäpäläinenkin näätä jää nuolemaan näppejään. Naaraan kiima kestää alle päivän, eikä tilaisuutta parane hukata. Tikankolojen lisäksi liito-orava voi muuttaa vanhaan oravan risupesään. Jos pesäpaikka osoittautuu hyväksi ja turvalliseksi, liito-orava voi käyttää sitä useamman vuoden. Usein liito-orava asettuu käpytikan koloon, sillä näillä lajeilla on yhteinen suosikkipuu, haapa. Liito-orava on taitava ja käytännöllinen pesän sisustaja, muttei talttahampaistaan huolimatta kummoinen timpuri. Tikankolonkin sisään se muovaa pallomaisen pesän. Käpytikan kovertamat kolot täyttävät muutkin liiturin toiveet
suomenluonto.fi suomenluonto.fi suomenluonto.fi 15 15 15 Tyypillisin liito-oravan pesäpaikka on vanha käpytikan kolo haavassa.. suomenluonto.fi 15 suomenluonto.fi 15 Tyypillisin liito-oravan pesäpaikka on vanha käpytikan kolo haavassa
Miten Itämeren hylkeillä menee. 16 suomenluonto.fi Hylkeiden meri TEKSTI ANTTI HALKKA KUVAT SEPPO KERÄNEN, ANTTI HALKKA, MART JÜSSI, PEKKA TUURI JA JUKKA TOBIASSON PE KK A TU U RI Kevättalvi on hylkeiden tärkeintä aikaa. Harmaahylje palasi saaristoon ja rannikolle, kun kanta toipui hylkeet 40 vuott a sitt en todella vähiin vieneestä romahduksesta.. Nuori harmaahylje
suomenluonto.fi 17 S aaristomeren jää välkehtii alla, kun lennämme Markus Aholan kanssa etsimässä itämerennorppia. Havainto on varmistettava, joten kaarramme lähemmäs, ja norppahan se on. Hylkeet katselivat ihmisiä ja heidän luuharppuunoitaan, jotka vaihtuivat rautaisiksi ja sitten luodikoihin. On maaliskuu 2021, ja toisin kuin tänä vuonna, jää peittää merialueen melko laajasti. Tuulee, joten kone tärisee, mikä haittaa hieman kun tarkkailemme jäälakeutta. Ihmisen ja hylkeiden välinen suhde oli aluksi saaliin ja saalistajan suhde. Näky on tuttu aiemmilta lennoilta ja ikiaikainen osa koko meren olemusta, sillä norpat asuttivat Itämeren heti, kun se sai meriyhteytensä mannerjään vetäytyessä – Nurmosta ja Oulaisista on löydetty yli kymmenentuhatta vuotta vanhoja norpan luita. Ensimmäinen merkki hylkeenpyyn. Saarten vierustojen sulapaikoissa näkyy kevään merkkinä siellä täällä kyhmyjoutsenia. Neljäsataa ihmissukupolvea ja lähes tuhat norppasukupolvea on ehtinyt jakaa Itämeren sen jälkeen, kun mannerjäätikkö perääntyi ja paljasti maan ja meren. Teemme matkaa yli sata kilometriä ennen kuin erotan ensimmäisen hylkeeksi sopivan mustan pisteen. Avanto ja hylje sen reunalla. Ahola vetää työnään sekä norppien että harmaahylkeiden laskentoja Ruotsissa, mutta tällä lennolla hän on vapaaehtoisena. Lentomme on Luonnonvarakeskuksen järjestämä, ja osa EU:n tukemaa Life-projektia, jossa ovat mukana myös Metsähallitus ja WWF sekä Turun ammattikorkeakoulu, jolla on näinä vuosina monenlaista norppatoimintaa Saaristomerellä
Nötö, Stenskär, Gullkrona… veneilijöiden kesällä suosimat satamasaaret vilahtavat näkyviin ensin toiselta ja sitten toiselta puolelta. Reilun tuhannen vuoden ajan hylkeet olivat Suomen rannikolla hirveä harvinaisempi saalis. Nyt vuonna 2022 jäitä ei ole Saaristomeren norppa-alueilla ollenkaan, eikä lentoakaan järjestetä. 18 suomenluonto.fi nistä pohjoisella Itämerellä on vain joitain satoja vuosia Nurmon ja Oulaisten norppia tuoreempi kappale palanutta hylkeenluuta Viipurin läheltä Heinjoelta. AU KE AM AN KU VA T AN TT I H AL KK A. Pian Markus Ahola huomaa vuorostaan norpan, jolla on vierellään kuutti. Harvinainen näky Saaristomerellä, jonka alueella syntyy korkeintaan muutamia kymmeniä kuutteja vuodessa. Lennämme satoja kilometrejä, mutta näemme vain neljä aikuista norppaa ja yhden kuutin. Esillä ne olisivat vasta huhtikuussa, kun ne nousevat jäälle vaihtamaan karvaa. Norpan laskijoilla on siis tänä vuonna ongelma, mutta todella vaikeaa on Saaristomeren norpilla, sillä norppaemän pitäisi synnyttää kuutti suojaisaan jään ja lumen muodostamaan luolaan ja imettää sitä jopa parin kuukauden verran. Kuitenkin melko pian norpista, ja 6000 vuotta sitten myös grönlanninhylkeistä, tuli luulöytöjen perusteella rannikon tärkeimpiä saalislajeja. Vielä viime vuosisadalla Saaristomeren jäätalvi kesti keskimäärin kaksi–kolme kuukautta. Palaminen on merkki ihmisen toiminnasta. Nyt norppien elinympäristö on jo siirtynyt tilaan, jossa on turhan usein tarjolla entistä leudom pien talvien eriasteisia variantteja. ”Sillä on kuutti” Lentomme jatkuu. Itämerestä eristyvän Laatokan ja Suomenlahden välisen alueen hylkeenpyytäjän saalis on ollut melkein varmasti norppa, joka tuohon aikaan oli alueen ainoa hyljelaji. Siellä jossain ne olivat, mutta vedessä tai jään alla. Valkoinen pötkylä rötköttää emän vieressä. Katamme tutkittavaa aluetta järjestelmällisin vedoin kuin jäänhoitokone jäähallia. Tulos on hyvä ja oikeastaan odotettu – niin mietimme lennon jälkeen, sillä maaliskuussa norppien kuuluukin vielä olla piilossa
Ei tiedetä sitäkään, miten moni naaraista uskaltaa alkaa hoitaa kuuttia vieraassa ympäristössä. Jopa yhdeksän kymmenestä norpasta kuuluu nykyisin Perämeren lisääntymiskantaan. Talvi onkin Pohjois-Itämeren ja Saimaankin hylkeiden vuodenkierron suuri tahdistaja.. Kirjoittaja ja Markus Ahola laskeutumisen jälkeen Turun lentokentällä. suomenluonto.fi 19 ?. Kaksi vuotta myöhemmin Ahvenanmaalta löytyi saarelta kuutti, joka oli ehkä syntynyt kivenkoloon. Norppa sulan äärellä jo tummuneella jäälakeudella 19.3.2021. . . Eteläiset norppakannat pulassa Kun Saaristomerellä ei ole jäitä, missä ovat helmi–maaliskuun vaihteessa syntyneet kuutit. Johonkin ne syntyvät, ainakin osin saariin, joista niitä on löydetty leutoina vuosina silloin tällöin. Se on vähän, sillä viime vuosisadan alussa niitä oli lähes 200 000. Missä vain on jäätä, siellä norpat yrittävät sinnitellä viimeisillä sulavilla rippeillä. Tänä vuonna rantaja saarikuuteista ei vielä ole tiedossa ilmoituksia. Avoimilla Itämeren osilla norpan kuutteja ajautuu heikkoina jäätalvina myös rannoille, kuten kävi Suomenlahdella lähellä Pietaria vuonna 2020. Myös Riianlahdelta on löydetty kuutteja rannoilta, kun jäät ovat hävinneet kesken kaiken. Suomessakin kettu on todistetusti vienyt kuutteja Saimaalla, jossa tutkijat seuraavat pesiä tarkasti. Maaliskuu on hylkeiden tärkein kuukausi Itämerellä norpan ja myös harmaahylkeen kuuttien syntymä osuu jäätalven ankarimpaan hetkeen helmi– maaliskuun vaihteessa. Yhteensä norppia on koko Itämerellä reilut 20 000. Varsinkin Suomenlahden jäätilanne oli tänä talvena poikasten syntymisen aikaan parempi kuin Saaristomeren. Uhkana ovat pedot, kuten isot lokit, merikotka ja kettu. Markus Ahola etsii kiikarilla norppia. Kanadalaistutkijat ovat sitä mieltä, että maailmalla norpan esiintymisen eteläraja muodostuu kohtaan, jossa lumi ja jää ei enää riitä kätkemään vain viisikiloisena syntyvää kuuttia pedoilta. Vuonna 2017 lintuharrastaja Jukka Tobiasson liikkui maaliskuussa veneellä Ahvenanmaan Brändössä ja näki hapertuvilla jäillä norppaemän ja kuutin. Pelastautumispuku kuuluu turvavarusteisiin. Sitä ei tiedetä, voiko saareen syntynyt kuutti selviytyä. Noille kolmelle alueelle, Riianja Suomenlahdelle sekä Saaristomerelle sijoittuvat Itämeren eteläiset pesimäkannat
Emän rasvavarasto hupenee imetykseen. Hylkeet ovat keskitalvella aivan eri tavalla pulleita kuin kesällä. Kun pariutuminen on ohi, sekä norpan että hallin on aika vaihtaa karvansa. Biologille tämä kertoo, että suuret urokset ovat pärjänneet suvunjatkamiskilpailussa. Norpanmaidossa rasvaa on 40 prosenttia, ja imetys kestää yli kaksi kertaa sen, mitä hallilla. Tämä vaatii kuivilla oloa, sillä hylkeet eivät ole sopeutuneet vesielämään yhtä täydellisesti kuin valaat, vaikka ovatkin olleet vedessä jo ainakin 25 miljoonaa vuotta. 20 suomenluonto.fi Koko syksyn ja alkutalven norpat ja hallit ovat valmistautuneet kevään lisääntymiskauteen. Se tekee monella tavalla mahdolliseksi hylkeiden jatkuvan vesielämän ja päivät joista usein yli puolet kuluu pinnan alla sukelluksissa. Norppa pystyy pitämään yllä hengitysja kulkuavantoja paksussakin jäässä. Se sujuvoittaa kehon linjat. Samoihin aikoihin lisääntymiseen ovat valmiita myös norppanaaraat, jotka siis pariutuvat jo imetysaikanaan. Myös pariutuminen on kevään ilmiö Norpan pariutuminen perustunee reviireihin. Traani ei ole vain vararavintoa, vaan ihonalainen rasva myös eristää veden kylmyydeltä. Hyljeuroksetkin paastoavat, sillä imetyksen jälkeen hallinaaraat ovat kiimassa. SE PP O KE RÄ N EN. Itämerellä hallien pariutuminen on perinteisesti tapahtunut ajojäillä, missä haaremeita on vaikea ylläpitää, ja siksi moninaaraisuuden on arveltu olevan täällä paljon harvinaisempaa kuin Atlantin halleilla. Tämä näkyy siinäkin että urokset ovat isoja, keskimäärin kaksimetrisiä, ja naaraat 1,7 -metrisiä. Uros ei voi käydä kalassa, sillä sen kilpailijat ovat paikalla odottamassa tilaisuutta, jos uros poistuisi. Karvan uusiutuminen vaatii Halliemän maidosta jopa 60 prosenttia on rasvaa. Harva niitä vain silloin näkee. Imetyksen aikana halliemä enimmäkseen paastoaa, kun taas norppa käy tänä tärkeänä aikanakin myös kalassa. Harmaahylkeen imetysaika on alle kolme viikkoa, ja sinä aikana kuutti kasvaa noin kymmenkiloisesta 40–50-kiloiseksi. Halliurokset sen sijaan voivat mitellä keskenään lisääntymismahdollisuudesta. Uros on suunnilleen saman verran naarasta kookkaampi kuin Britanniassa, jossa halliurokset pariutuvat maalla ja uroksilla on yleensä selvät haaremit. Halliemän maidosta on imetyksen loppuvaiheessa noin 60 prosenttia rasvaa, kun ihmisen äidinmaidossa sitä on alle kymmenesosa tästä. Sukupuolten pituuseron suuruus Itämeren halleilla selvisi hiljattain Luonnonvarakeskuksen tutkija Kaarina Kauhalan vetämässä tutkimuksessa. Sekä hyljenaaraan että koiraan talvea edeltävä lihotuskuuri on pitkä ja totinen, ja lisää hylkeen painoa kymmenillä prosenteilla
Etenkin PCB-yhdisteet steriloivat suurimman osan norpista ja halleista. Edellisenä syksynä kerätyn vararavinnon onkin riitettävä todella pitkälle! Hallit oppivat poikimaan luodoilla Leutoina talvina harmaahylkeet ahtautuvat jään puutteessa poikimaan luodoille. suomenluonto.fi 21 Norpan kuutti viimeisillä jäillä maaliskuussa 2017. Huomaa järeät kynnet, jään ja lumen työstön välineet. Sekä hallin että norpan kuutteja syntyi ehkä vain muutamia satoja vuodessa. JU KK A TO BI AS SO N ihon hyvää verenkiertoa, mikä vedessä tuottaisi valtavan lämmönhukan. Virolaistutkijat Mart ja Ivar Jüssi ovat havainneet, että jopa kolmannes kuuteista menehtyy ahdetuilla luodoilla. Siksi hylkeet asettuvat huhti–toukokuussa jäälle, kiville ja kallioille vaihtamaan karvaa. Halleja näkee nykyisin jopa sisäsaaristossa ja kaupunkien edustoilla kuten Turun Airistolla tai Helsingin niemen rantavesissä. Noin 70 prosenttia norpista oli 40 vuotta sitten lisääntymiskyvyttömiä. Parhaiten tunnetaan Viron ja Ruotsin poikimisluodot, joilla syntyy leutoina talvina tuhansia kuutteja. Niiden pääravintoa on silakka, mutta hallit tutkivat myös rannikon kalaverkkoja ja rysiä, mikä vaikeuttaa kalastusta ja tekee ammattikalastuksen verkoilla paikoin jopa mahdottomaksi. Suomessa tärkein poikimisalue on Saaristomeren etelälaidalla. Koska kaikkia yksilöitä ei laskennassa nähdä, todellinen määrä lienee ainakin 50 000. Suuret kuuttimäärät paljastavat, että harmaahylje on Itämerellä taas runsas. Hallien samoin kuin norppienkin tilanne oli 1970-luvun lopulla todella synkkä. Syinä huolestuttavaan tilanteeseen olivat hyljekannat alunperin romahduttanut, pitkään jatkunut hylkeenpyynti sekä hylkeiden lisääntymiskyvyn vieneet ympäristömyrkyt. Tämäkin aika kuluu osin paastotessa. Viimeisin koko Itämeren hallilaskenta antoi tulokseksi jo 42 000 yksilöä. Niitä joutuu eroon emoistaan ja nälkiintyy, ja myös sairaudet leviävät tungoksessa. Näissä lastentarhoissa yksilötiheys voi nousta viiteen poikaseen sadalla neliöllä. Tuolloin hallien määräksi koko Itämerellä arvioitiin vain kaksi tuhatta (nykykäsityksen mukaan ehkä hiukan enemmän) ja norppien viisi tuhatta. Itse olen nähnyt halleja eniten juuri kevätkesällä, sillä olin pitkään mukana arvioimassa hallikantoja, ja hal. Sekä Virossa että Ruotsissa on yhdelle ainoalle saarelle syntynyt jopa tuhat kuuttia. Kun luodoilla ovat osan aikaa paikalla myös imettävät emät ja niitä kyttäävät koiraat, hylkeet elävät todella tiiviisti – melkein kuin ihmiset asunnoissaan, kuten Mart Jüssin seuraavan aukeaman dronekuvasta näkyy
Se tuntee ja muistaa varmasti ihmisen ja ihmisen hajun, eikä vaikuta tyytyväiseltä rauhan häiritsemiseen. Luoto on mahdollisimman kaukana mökeistä ja veneväylistä. Hylkeille näyttää olevan tärkeää levätä kunnolla pitkän merellä olon jälkeen. Se pakenee veteen, sillä kohtaaminen on kummallekin yllätys. Yksi iäkkään oloinen norppa katselee meitä vedestä. Se ei ulota sieltä vierailujaan Suomeen. Kierrämme Timo Salmen kanssa sopivia paikkoja maakunnan koillisosassa Saltvikin, Vårdön, Kumlingen ja Brändön pitäjissä. Itämeren hylkeiden tilanteen voi tiivistää niin, että hallilla menee hyvin ja norpalla ilmastonmuutoksen takia heikosti muualla kuin Perämerellä. Meren kolmas hyljelaji, kirjohylje elää Itämeren sisäosissa vain suppealla alueella Ruotsin Öölannissa ja Kalmarin salmessa. Näemme vihdoin pari norppaa, kun pystytämme kaukoputken erääseen saareen. Perämeri on ainoa Itämeren alue, jonka jäätilanne säilyy ilmastomallien mukaan tällä vuosisadalla niin M AR T JÜ SS I. Vajaan viikon kuluttua huomaamme veneestä noin kymmenen norpan lauman. 22 suomenluonto.fi lit lasketaan luodoilta kevään ja kesän taitteessa. Norppien luona toukokuussa Toukokuun alussa 2021 olen jälleen norppia etsimässä, nyt veneellä Ahvenanmaalla. Hollannissa on huomattu, että kirjohylkeet viettivät aikaa lepäilysaarillaan erityisen pitkään, jos edeltävä merijakso oli pitkä. Saariston kevät on jo harpponut eteenpäin, monet riskilät, ruokit ja isot lokit ovat jo paikalla, ja merellä liikkuu pilkkasiipien ja haahkojen parvia. Niiden kerääntymät ovat Suomen mahtavimpia nisäkkäiden kokoontumisia. Hallit viipyilevät luodoilla kesälläkin, sillä ne ovat pitkin vuotta tukikohtia, joilta hylkeet tekevät kalastusretkiä. Norppia pitäisi olla esillä, sillä karvanvaihtoaika jatkuu yhä
Kovin suurelle joukolle norppia ei tulevaisuudessa ole poikimismahdollisuutta, sillä lisääntymisikäiset norpat puolustavat talvella elinpiirejä. Kalmarin salmessa ja Öölannissa yli 2000 yksilön erillinen kanta. Utelias nuori harmaahylje ihmettelee sukeltajaa. Arktisen hyljelajin säilyttäminen lämpenevällä Itämerellä on yksi koko meren suojelun suurista haasteista. Kirjoittaja-esittely sivulla 5. Esiintyy koko Suomen rannikolla, runsain Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. KIRJOHYLJE Melko runsas Itämeren suulla Tanskan salmissa ja Kattegatissa. Sielläkin merialueen eteläosa tulee monina vuosina olemaan jäätön, joten norpan elinalue supistuu jatkossakin. Kolmen hyljelajin Itämeri hyvänä, että norpan poikiminen onnistuu keskimääräisenä talvena. Pesiä ei siten voi olla aivan lähekkäin, vaan jokaisen pesivän naaraan on arvioitu tarvitsevan puolesta neliökilometristä pariin neliökilometriin omaa jäätä. Suomessa elää kaikista itämerennorpista lähes puolet ja halleista kolmannes. ?. Pesimäluoto Virossa. . Olemme yhdessä Ruotsin kanssa näille hyljelajeille Itämeren tärkein maa. ITÄMERENNORPPA Norpan alalaji. Harmaahylkeet parittelevat Saaristomeren ulkolaidan luodolla. Reilun 20 000 yksilön Itämeren kannasta puolet Suomen merialueilla. Rantavedessä naaraat ja urokset ovat löytäneet toisensa. Antti Halkalta ilmestyy tässä kuussa kirja Hylkeet Suomen luonnossa (Otava). PE KK A TU U RI SE PP O KE RÄ N EN. Riianlahdella on noin 1000 norppaa, Suomenlahdella 100–200 ja Saaristomerellä 200-300. Kanta keskittynyt 90-prosenttisesti Perämerelle. . Kuvassa yli 50 kuuttia. Asian voi ilmaista niinkin, että maailman itämerennorpista puolet on Suomessa. Ei ole tavattu Suomessa Itämeren alueella, mutta nousee Ylä-Lapissa joskus Tenojokeen. suomenluonto.fi 23 HARMAAHYLJE Itämeren runsain hylje, laskentakanta 42 000 yksilöä, joista Suomen merialueella noin kolmannes
Verkkosivuiltamme löydät videoita ja kuvia, jotka kertovat, miltä luontokato maassamme näyttää. / artikkelit/lajit-jotkaovat-havinneet/. Verkkosivuiltamme löydät videoita ja kuvia, jotka kertovat, miltä luontokato maassamme näyttää. /blogit/ kainuun-mailta Lajit jotka ovat hävinneet Suomi on menettänyt jo ainakin 312 eliölajia. / kulutuksen-vahentaminen Kainuun mailta Aura Koivisto ja Risto Sauso raportoivat luonnon ja metsien tilasta Kainuusta käsin. suomenluonto.fi/luontokato KI M M O RA UA TM AA RI ST O SA U SO SO FI A PU SA MILTÄ LUONTOKATO NÄYTTÄÄ SUOMESSA Vierailimme Tampereella ja Paltamossa katsomassa Vierailimme Tampereella ja Paltamossa katsomassa Vierailimme Tampereella ja Paltamossa katsomassa kuinka luontokato Suomessa tapahtuu. suomenluonto.fi/luontokato Vierailimme Tampereella ja Paltamossa katsomassa kuinka luontokato Suomessa tapahtuu. suomenluonto.fi/luontokato Miksei puhuta kuluttamisen vähentämisestä. L U O N N O N Y S T Ä V Ä N Y K K Ö S S A I T T I • LUONTO • RETKEILY • KOTONA • YMPÄRISTÖ • BLOGIT • Lue lehden juttu upeana visuaalis ena artikkeli na verkosta! suomenluo nto.fi/ luontokat o DIGITILAA JILLE MILTÄ LUONTOKATO NÄYTTÄÄ SUOMESSA Vierailimme Tampereella ja Paltamossa katsomassa kuinka luontokato Suomessa tapahtuu. suomenluonto.. suomenluonto.. Verkkosivuiltamme löydät videoita ja kuvia, jotka kertovat, miltä luontokato maassamme näyttää. suomenluonto.. Toimittaja Anna Tuominen pohtii asiaa toimituksen blogissa
ATENA. OTAVA 19 95 Va lik oi m a va ih te le e m yy m äl öi tt äi n . LAINE Perusteellisesti päivitetty, upeasti kuvitettu tunnistusopas esittelee yli 345 Suomessa tavattavaa lintulajia. LAINE Perusteellisesti päivitetty, upeasti kuvitettu tunnistusopas esittelee yli 345 Suomessa tavattavaa lintulajia. K at so m yy m äl äk oh ta in en sa at av uu s Su om al ai n en .c om is ta . LIKE 27 95 Minä, koira ja ihmiskunta Lajien välisen yhteiselon historia TIINA RAEVAARA ”Kirjailijan ja koiran ystävyyden kautta haaroittuu kiinnostava katsaus lajien yhteiselon historiaan, sen syihin ja seurauksiin.” – Helsingin Sanomat LIKE 27 95 Suomen linnut Suomen linnut Suomen linnut Suomen linnut Lintujen ihmeellinen elämä Miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat JENNIFER ACKERMAN Huippukiinnostava tietokirja mullistaa käsityksemme linnuista ja saa lintubongarinkin katsomaan siivekkäiden puuhia uusin silmin. kirjauutuuksia Maailma ilman pimeää 27 95 27 95 Suomen linnut Tunnistusopas LASSE J. suomenluonto.fi 25 suomenluonto.fi 25 Kiehtovia kirjauutuuksia Maailma ilman pimeää Kuinka valosaaste uhkaa luonnon tasapainoa JOHAN EKLÖF Maailmalla suurta huomiota herättänyt lepakkotutkijan teos pimeydestä ja sen parantavasta voimasta. ATENA Suomen linnut Tunnistusopas LASSE J. OTAVA 19 95 27 95 Merireittejä menneisyyteen Kun rakastuin kuolleeseen merikapteeniin KATARIINA VUORI Hengästyttävä seikkailutarina ja intohimoinen tutkimusmatka siirtokunnanrakentajan vanavedessä
26 suomenluonto.fi 26 suomenluonto.fi TA RU RA N TA LA / VA ST AV AL O
Tervalepän tumman punaruskeat, kaljut ja perälliset silmut puhkeavat toukokuussa.. . suomenluonto.fi 27 ?Tuomen silmu on suippo, kalju, monisuomuinen ja ruskea. suomenluonto.fi 27 Kasvupisteessä TEKSTI JOHANNA MEHTOLA KUVAT TARU RANTALA Puiden silmut ovat pieniä kasvupaketteja, jotka avautuvat kevään lämmössä
Valmistautuminen on alkanut jo edellisen kesän lopulla. Vaahteran silmu on kiiltävä, vihertävän punainen ja kova. ”Puuvartisten kasvien seuraavan vuoden kasvu on turvassa niiden talvehtimis elimissä eli silmuissa”, sanoo tutkija Anneli Viherä-Aarnio Luonnonvarakeskuksesta. ”Silmujen muodostuminen on osa puun talveentumisprosessia. Lehtiasentoja ja hankasilmuja Hankasilmut taas syntyvät aina lehden kiinnittymiskohdan yläpuolelle lehtihankaan. ”Verson kärjessä oleva kärkisilmu on puulle strategisesti tärkeä ja se pitää suojata hyvin. ”Kärkisilmun avulla puu kasvaa pituutta. Sitten ne vaipuvat dormanssiin eli silmulepoon.” Kun syksyn mittaan viileitä lämpötiloja kertyy tarpeeksi, niin sanottu vilusumma täyttyy, ja se purkaa dormanssin. Silmussa ovat jo valmiina verson ja lehtien aiheet sekä kasvupiste, jota kaalinlehtien tapaan mykkärällä olevat lehtiaiheet suojaavat. Esimerkiksi raudusja hieskoivu venyttävät pituutta hieman alempaa hankasilmusta. Ne muodostuvat jo syksyllä, kun kasvu päättyy. ”Koska lehtien sijainti määrittää hankasilmujen sijainnin, se vaikuttaa myös siihen, millä tavalla puu haaroo ja millaiseksi sen latvus kehittyy”, Viherä-Aarnio selventää. Se on samalla puun tie valoon.”. 28 suomenluonto.fi Hieskoivun juuri puhkeamassa olevat silmut ovat suippoja. Puun sivuhaarat kasvavat näistä hankasilmuista. Se on samalla myös puun tie valoon.” Suorarunkoiset puut, kuten haapa ja mänty kasvavat pituutta kärkisilmusta, mutta kaikilla puulajeilla asia ei suinkaan ole näin. Suomut ovat karvareunaisia. Kevään lämpö saa kasvun jälleen liikkeelle. Niissä voi nähdä erilaisia silmutyyppejä, kuten kärkisilmun ja hankasilmun, joiden nimet paljastavat niiden sijainnin versossa. Sen avulla puu kasvaa pituutta. 28 suomenluonto.fi L ehtipuiden rungot ja oksat ovat paljaana, ja vain lumikerros värittää tummasävyistä metsää. Siellä, katseelta piilossa, puut kuitenkin valmistautuvat jo tulevaan kasvukauteen. Koko silmua suojaamassa ovat silmusuomut, jotka tarjoavat myös hyviä tuntomerkkejä lehdettömien puiden tunnistamiseen. ”Siihen kohtaan runkoa tulee pieni mutka, mutta kun puu kasvaa ajan mittaan paksuutta, mutka peittyy ja runko voi näyttää ihan suoralta”, Viherä-Aarnio sanoo. Oksankärjissä rykelminä sijaitsevat tammen silmut ovat suippoja ja monisuomuisia. Vartta reunustavat lehdet sijoittuvat kullekin puulajille ominaisen lehtiasennon mukaisesti. ”Nyt maaliskuussa silmulepo on jo purkautunut, ja jos tuo vaikkapa koivunoksia sisälle, niiden silmut voivat puhjeta hiirenkorville lämmön ansiosta.” Samalla oksia voi tutkia lähemmin
”Tammen silmut ovat rykelmissä oksien kärjissä. Oksan kärjessä olevat silmut ovat kolmen ryhmässä, joista keskimmäinen on kahta muuta suurempi. Vaahtera kukkii juuri ennen lehtien puhkeamista, joten silmuista pursuaa sekä kukintoja että pieniä lehtiä. Vaahteran ja saarnen silmuissa on siis karvareunuksia ja nukkakarvaa. Siitä seuraa tammelle tyypillinen mutkainen oksisto.” Koivullakin on siis kierteinen lehtiasento, mutta esimerkiksi saarnella ja vaahteralla se on vastakkainen, jolloin lehdet ovat vastakkain verson kahdella puolella. suomenluonto.fi 29 Esimerkiksi koivulla ja tammella on kierteinen lehtiasento, jolloin niiden lehdet sijoittuvat kierteisesti varren ympärille. Näiden lehtien hankoihin syntyvät hankasilmut, jolloin puu haaroo voimakkaasti kahteen suuntaan. ”Vaahterakin on hyvä esimerkki puulajista, joka kasvaa myös hankasilmuista. Hyviä tuntomerkkejä ovat myös silmun väri sekä suomujen määrä. Siitä kertoo puun mutkaisempi latvus.” Vaahtera on helppo tunnistaa silmuistaan, sillä ne ovat kookkaita, kiiltäviä, vihertävänpunaisia ja kovia. Silmuissa itsessään onkin paljon erilaisia tuntomerkkejä: ovatko ne pieniä vai isoja, pitkänomaisia vai pyöreitä, teräväkärkisiä vai pyöreäkärkisiä, kuivia vai tahmeita, kaljuja vai karvaisia, suoraan rungosta kasvavia eli perättömiä vai rungosta pienellä perällä erottuvia eli perällisiä. Myös saarnen oksankärjissä on yleensä kolme silmua, jotka ovat mustia ja pinnaltaan nukkakarvaisia. TA RU RA N TA LA / VA ST AV AL O. suomenluonto.fi 29 Kiiltopajun kukinto eli pajunkissa puhkeaa varhain keväällä kookkaan ja tumman silmusuomun suojasta. ”Jos katsoo silmua suojaavia suomuja läheltä, niissä voi nähdä pienen karvareunuksen niin kuin hupussa”, Viherä-Aarnio kuvailee. Kalju, tahmea vai karvainen silmu
”Harmaalepän runko on harmaa ja sileä. ”Silmuista voi päätellä yhtä sun toista ja tunnistaa lajeja.” Pihlajan silmu on suurisuomuinen, tumma ja karvainen.. Silmu kun voi ulkoisesti näyttää siltä kuin se olisi lepotilassa, vaikka sen sisäinen kehitys on voinut edetä jo pitkälle. Kun silmusuomut alkavat löystyä, silmu on jo lähellä puhkeamista.” Vastaavasti tutussa koivunsilmussakin on pieni verson aihe sekä lehtien aiheita, jotka suojaavat kasvupistettä. Nyt voi käydä katsomassa, josko tunnistaisi pihlajan, harmaalepän tai vaikkapa tuomen silmuistaan. Tuomen silmut ovat muodoltaan suippoja, teräväkärkisiä, kaljuja, monisuomuisia ja väriltään ruskeita. Hän on tutkinut kuusen silmujen kehitysvaiheita ja sitä, mitä silmun sisällä tapahtuu suhteessa sen ulkoisesti nähtävään kehitykseen. ”Silmuista voi päätellä yhtä sun toista ja tunnistaa lajeja. Se on hyvin arka kylmälle, ehkä tuo musta väri suojelee silmun sisällä uinuvaa elämää.” LUE LISÄÄ! Henry Väre & Heikki Kiuru: Suomen puut ja pensaat, Tapio 2019. Ne perättömät ovat minusta söpömpiä palleroita”, Viherä-Aarnio naurahtaa. Silmujen karvoilla ja tahmeudella on vaikutusta siihen, miten ne kestävät kylmää. Kevään lämmön myötä verson aihe alkaa hiljalleen pidentyä. Harmaalepällä silmut ovat kuitenkin hieman karvaisia, kun taas tervalepällä ne ovat kaljuja. Ne ovat nimittäin karvaisia, suurisuomuisia ja harmahtavia. 30 suomenluonto.fi ”Joidenkin puulajien silmuissa on paljon silmusuomuja, kuten vaikkapa kuusella. Tervalepällä se on karkeampi, tummanruskea ja vanhemmilla puilla kaarnamainen. Kun lämpö alkaa vaikuttaa, siinä ei meinaakaan pysyä perässä: joko tuo tuomi on pienillä hiirenkorvilla. Silmu puhkeaa. Katse silmuihin Hetki juuri ennen kevään puhkeamista on hieno: kaikki vihreän sävyt ovat vielä piilossa ja kasvun valtava voima ja nopeus vasta edessäpäin. Pihlajan isohkoissa silmuissakin on tunnistamista helpottavia tuntomerkkejä. ”Kuusen silmun sisällä on verson aihe, jonka varrella on neulasten aiheita, ja ihan kärjessä on kärkikasvupiste. Kun lämpö alkaa vaikuttaa, verson aihe pitenee, lehdet irtaantuvat toisistaan ja kasvavat pituutta samalla työntäen silmusuomuja tieltään. Neulaset terävöityvät kärjistään ja kasvavat pituutta. Tuomi puhkeaa lehteen toukokuussa, ja kukkasilmut seuraavat perässä saman kuun lopulla. Silmujen lisäksi hyviä tuntomerkkejä leppien erottamiseksi ovat myös puiden rungot ja emikukinnosta kehittyneet siemennorkot eli kävyt. Harmaaleppää ja tervaleppää voi olla hankala tunnistaa silmuista, jotka ovat kummallakin tummia ja punaruskeita, suurisuomuisia ja perällisiä. Silmu on siellä hyvässä suojassa”, Viherä-Aarnio sanoo. Silti sekin pärjää kylmän talven yli. Ne ovat aika viehkot. Minusta hirmu jänniä ovat saarnen isot ja mustat silmut. Saarnihan tulee lehteen myöhään ja pudottaa lehtensä tosi aikaisin. Ja millä silmällä tutkija katselee puiden kasvua suojelevia silmuja. Kuusen lukuisat silmusuomut suojaavat hentoista kasvupakettia moninkertaisen peiton tavoin, mutta esimerkiksi pajulla on kukintonsa eli pajunkissan suojana vain yksi suuri silmusuomu. Myös kävyt ovat oikein hyvä tuntomerkki: tervalepällä on perälliset kävyt, kun harmaalepällä ne ovat perättömät
HANKASILMU Lehden hangassa oleva silmu. KÄRKISILMU Verson kärjessä oleva silmu, joka huolehtii kasvin pituuskasvusta. suomenluonto.fi 31 DORMANSSI Elämän vaihe, jossa aineenvaihdunta on merkitt ävästi hidastunut ja kasvu pysähtynyt. Lähde: Tieteentermipankki.fi Pieni silmusanasto Kuusen hedekukintosilmut ovat puhjetessaan punertavia. SILMU Silmusuomujen peitt ämä varren kasvupiste. JÄLKISILMU Silmu, joka ei synny verson kärkeen eikä lehtihankaan. LEHTIASENTO Lehtien järjestäytymistapa kasvin varrella. ILMOITUS. Kärkisilmu voi lopett aa verson kasvun ja erilaistua kukaksi tai kukinnoksi. VERSO Kasvin peruselin, joka muodostuu varresta ja lehdistä. SILMUASENTO Silmussa olevien nuorten lehtien poimutt umisja kääriytymistapa. Päälehtiasennot ovat kierteinen ja kiehkurainen
PALA kerrallaan. Tutustuimme Paltamon ja Tampereen tilanteeseen. 32 suomenluonto.fi L U O N T O K AT O PALA kerrallaan TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI JA KIMMO RAUATMAA TEKSTI RIIKKA KAARTINEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI JA KIMMO RAUATMAA Miltä luontokato Suomessa näyttää. PALA kerrallaan kerrallaan Miltä luontokato Suomessa näyttää. Tutustuimme Paltamon ja Tampereen tilanteeseen
suomenluonto.fi 33 L U O N T O K AT O Kivesvaaran Itkonrinne Paltamossa suojeltiin pysyvästi alkuvuonna 2022. KI M M O RA UA TM AA pysyvästi alkuvuonna 2022. KI M M O RA UA TM AA KI M M O RA UA TM AA Lue lehden juttu upeana visuaali sena artikkel ina verkosta ! suomenlu onto.fi/ luontoka to Lue lehden juttu upeana visuaali sena artikkel ina DIGITILA AJILLE
Jari-Pekka Tamminen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksestä. Esimerkiksi Härmälän leirintäalue halutaan siirtää pois asuinrakentamisen tieltä. Vastaan tulee maastopyöräilijä, ja laduilla riittää hiihtäjiä. Miksi luonnonympäristöt joutuvat kuitenkin lähes aina väistämään. Yksi heistä on Jari-Pekka Tamminen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksestä. 34 suomenluonto.fi L U O N T O K AT O S uomalaiset ovat luontokansaa. Leirintäalueen uudeksi paikaksi on kaavailtu Alasjärven itäpuolta Kaupissa. Myös Ruotulan golfkentän siirto on suunnitelmissa. Kaupin rantametsässä seisoo eläviä ja pystyyn lahonneita kuusia toistensa lomassa. Lahopuu lisää lähimetsien luontoarvoja. Samalla läheisyys kaupunkiin on ongelma, sillä maalle keksitään helposti muutakin kuin virkistyskäyttöä. Kukapa ei nauttisi käen kukunnasta kesäiltana tai puiden huminasta. Kasvavien kaupunkien ongelma: mistä löytää tilaa lisärakentamiselle. Lahopuu lisää lähimetsien luontoarvoja. Liito-oravat käytt ävät Hervannan lähimetsiä kampuksen keskellä. Ihmisilla, yrityksillä, kunnilla ja valtiolla on pyrkimys hyvään, ja luontoa halutaan vaalia. Kävimme kahdessa erilaisessa kunnassa katsomassa kuinka luonto kato Suomessa tapahtuu. Kuusitiainen laulaa jo, metsästä kuuluu myös urpiaisten ja pikkukäpylintujen ääniä. Runsaslumisenakin talvena kaupunkipuistossa on tallattuja polkuja. Se on yli kymmenen neliökilometrin metsä, johon kuuluu kaksi järveä ja parikymmentä peltohehtaaria. Ensin kuitenkin käymme Kauppi-Niihaman metsässä, joka toistaiseksi on suurelta osin säilynyt. KU VA T M AR JA AN A M AL KA M ÄK I. Toistaiseksi niiden sijoituspaikkoja ei ole päätetty. Hän lupaa näyttää Suomen Luonnolle Tampereen menetettyjä lähimetsiä. Kun paineet maankäytölle ovat kovat, ihmiset havahtuvat kamppailemaan hupenevien lähimetsien puolesta. Käymme myös Oulujärven koilliskulmalla sijaitsevassa noin 3000 asukkaan Paltamossa. Vaikka kunnan väkiluku on pienentynyt jo vuosikymmeniä, teollisuuteen ja liikenteeseen liittyvä rakentaminen on lisääntynyt. Metsät tietysti palautuvat ja toipuvat vuosikymmenten kuluessa, mutta eivät aina ennalleen, ja usein ne hakataan pian uudestaan. Etelä-Suomessa sen löytää vain metsistä, joissa on lahopuuta. Tamperelaisten näkökulmasta parasta näissä metsissä on se, että ne ovat aivan kaupungin kupeessa. Asialla on pohjantikka. Kaupungin kasvukipuja Tampereen, kuten kaikkien kasvavien kaupunkien ongelma on sama: mistä löytää tilaa lisärakentamiselle. Jostakin kuuluu vaimeaa koputtelua. Rakentamisen lisäksi luontokatoa tuo mukanaan luonnon ekosysteemien mureneminen, jota aiheuttaa ennen kaikkea avohakkuisiin perustuva metsätalous. Jos molemmat hankkeet toteutuvat, ne nakertavat alueen eteläistä helmaa. Ensimmäinen kohteemme on kasvava Tampere, jonne rakennetaan 3000 uutta asuntoa vuodessa
suomenluonto.fi 35 L U O N T O K AT O Lähimetsät ovat lajeille elinehto ja tärkeitä myös ihmisen hyvinvoinnille, mutta mikään laki tai asetus ei määritä kuinka paljon niitä pitäisi säästää. suomenluonto.fi 35
Pohraamme lumessa metsikön halki. Viime vuonna kertyneiden havaintojen perusteella oravat näyttävät viihtyvät enemmän peitteisissä metsissä kuin hakkuuaukeilla. Metsikön pohjoispuolella on Poliisiammattikorkeakoulu, itälaidalla teekkarisauna Mörrimöykky, jonka mukaan metsä on saanut nimensä. Tamminen näyttää pienen metsikön, josta on löydetty liito-oravan papanoita ja jossa hän myös näki vilaukselta liito-oravan. Metsästä löytyy oravan pesä. Sen lähettyvillä näkyy tuoreita jälkiä, joten pesä lienee edelleen kippurahäntien käytössä. Suunniteltu pyörätie väistäisi sammalesiintymän, Oravan vanhat pesät kelpaavat liito-oravan lepopaikoiksi talvella. Tampere yritt ää helpott aa tilanpuutett a Näsijärveen rakennett avalla tekosaarella. Jari-Pekka Tamminen päätyi suojeluaktiiviksi, koska ei enää ”kestänyt katsoa sitä meininkiä” – eli hakkuita ja rakentamista lähimetsiin. Hän kerää parhaillaan Luonnonvarakeskukselle tietoja metsien käsittelyn vaikutuksesta oravan esiintymiseen. 20 vuodessa Hervanta laajeni moninkertaiseksi. Kiertelemme kampusalueen säästyneitä metsäsirpaleita, joiden säilyttämiseksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on tehnyt viime aikoina muistutuksia ja aloitteita. Oravan vanhat pesät kelpaavat liito-oravan lepopaikoiksi talvella. 36 suomenluonto.fi L U O N T O K AT O Hervanta syntyi metsän keskelle Hervanta kasvoi vielä 1950-luvulla sankkaa metsää. Liito-oravaa ja lahokaviosammalta suojaa laki, joka jättää kuitenkin tulkinnanvaraa. Kuinka paljon uhanalaisten lajien asuttamia metsiä voi harventaa tai kutistaa, ilman että suojeltavien lajien olot vaarantuvat. Hiihtäjiä Kaupin kansanpuiston edustalla Näsijärvellä. Tammiselle oravanpesien hakeminen on tuttua puuhaa. Niissä sinnittelee liito-oravia ja lahokaviosammalta. Mutta se on osa metsäsaarekkeiden verkostoa, astinkivi kaupungin halki. Etelässä ja lännessä aluetta reunustavat tiet ja kerrostalot, mutta puolentoista hehtaarin metsä on tähän asti saanut seistä koskemattomana 60 vuotta. Tampere yritt ää helpott aa tilanpuutett a Näsijärveen rakennett avalla tekosaarella. Tamminen tekee samasta aiheesta gradua metsätieteen laitokselle Helsingin yliopistolla. Toisin kuin monia muita lajeja, tätä kaksikkoa suojaavat laki ja EU:n direktiivit. Esimerkiksi Hervannan Mörrimöykynpuistoon suunnitellaan pyörätietä ja pitkospuureittiä, vaikka siellä kasvaa lahokaviosammalta. Maakasa odott aa siirtoa. Kaupunginosa syntyi 1970-luvun alussa, kun alueelle rakennettiin teknillinen korkeakoulu sekä pieni asuinalue, jossa oli oma koulu ja postikonttori. Maakasa odott aa siirtoa. Hervannan kampusalueen keskellä on säästynyt pieniä tilkkuja aluetta peittäneistä metsistä. KU VA T M AR JA AN A M AL KA M ÄK I. Metsätilkku on harvinaiselle liito-oravalle tärkeä, vaikka se on tuskin sataa metriä kanttiinsa. Ihmiselle kaupunkimetsät tuovat hyvinvointia ja viihtyisyyttä, mutta niissä eläville lajeille metsät ovat elinehto
Maksulla hillittäisiin metsäkatoa ja hakkuista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Se vaatii uusia kerrosja palvelutaloja. Siellä on luonnonsuojelualue, jonka naapuriin parhaillaan nousee uusi asuinalue. Tänne kulkee keskustasta Tampereen ratikka, ja uusi kulkupeli onkin jo ensimmäisten asukkaiden käytössä. Jari-Pekka Tamminen ei näe, että ilman hakkuita toteutettavat pitkokset uhkaisivat sammalkasvustoa. Pikkukaupunkien vanhukset muuttavat keskustoihin kauppojen ja terveyskeskusten lähelle. Kun tarkastellaan vuosien 2000 ja 2012 välillä rakennettuja asuntoja, kauppoja tai teollisuutta, siitä 80– 90 prosenttia kaavoitettiin aiemmin rakentamattomille alueille, siis metsiin kaupungin sisällä tai reunoilla. Elinympäristöjen tietopalvelu Liiterin mukaan kaupunkien laajeneminen lähimetsiin on Suomessa tavallista. Uudisrakentamista metsiin Jätämme Hervannan ja jatkamme pari kilometriä etelään, Hervantajärvelle. Remonttia kaipaavat omakotitalot jäävät tyhjilleen. Jos metsään hakataan reitti ja rakennetaan sinne pyörätie, metsän varjoisuus ja kostea pienilmasto muuttuvat. Lahokaviosammal ei pärjää kuivassa metsässä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan tämä on seurausta kiihtyvästä kaupungistumisesta ja ikääntyvästä väestöstä. Samaan aikaan iso osa nuoresta väestä muuttaa töiden perässä pois suurempiin kaupunkeihin. Ala vastaa kahta prosenttia nykyisestä tuottavasta metsämaasta tai viidennestä kaikista lakisääteisistä luonnonsuojelualueista. Hervantajärven suojelualue ja muut ympäröivät metsät polkuverkostoineen levittäytyvät satojen hehtaarien alalle. Uutta metsää on samalla ajanjaksolla syntynyt 190 000 hehtaaria peltojen ja muiden maiden metsityksen ja umpeenkasvun seurauksena. Tällaisten maksujen keruu ei kuitenkaan selvityksen mukaan kannata, sillä tulot jäisivät pieniksi verrattuna kuluihin, jotka maksujen perinnästä syntyisivät. Sanna Marinin hallitus teetti ympäristöministeriöllä selvityksen siitä, voisiko maankäyttömuodon muutoksesta, eli vaikkapa metsän raivaamisesta uuden tehtaan tieltä, periä maksun. Herää kysymys, osaako yhteiskuntamme arvostaa luonnonympäristöjä tarpeeksi, jos niiden laskennallinen arvo jää hallinnollisten kulujen jalkoihin. suomenluonto.fi 37 L U O N T O K AT O mutta kulkee sen vierestä. Rakennettu maa-ala edelleen lisääntyy myös monissa muuttotappiosta kärsivissä pikkukaupungeissa. Hervantajärven uusi kaupunginosa nousee metsien keskelle, kuten suurin osa Suomen uudisrakennuksista.. Metsiä on raivattu rakentamisen, teiden ja sähkölinjojen tieltä 243 000 hehtaaria, viljelysmaiksi 117 000 hehtaaria ja turvetuotantoon 30 000 hehtaaria. On varmasti monen unelma asua luonnon keskellä, mutta silti lähellä keskustan ravintoloita, kauppoja ja kulttuurielämää. 2020 julkaistun selvityksen mukaan 419 000 hehtaaria metsämaata on siirtynyt muuhun maankäyttöluokkaan vuosina 1990–2017. Jos pyörätie kiertäisi metsän, sammalet pystyisivät todennäköisemmin jatkamaan eloaan kuten ennenkin
Lumi on maisemoinut rujot aukot. Vuosina 2003–2020 rakentamiseen haettiin yli 82 000 poikkeuslupaa. Maisema on avara, koska alueella on tehty avoja harvennushakkuita. Se kariutui lopulta rahoitusvaikeuksiin. Paltamon Kivesvaaraan ja Keräsenvaaraan on juuri perustettu uusi suojelualue, joka yhdessä aiempien suojelualueiden kanssa muodostaa 350 hehtaarin monimuotoisen kokonaisuuden. Tutkimuksen mukaan ilmiö johtuu esimerkiksi rakentamisen löyhästä sääntelystä. 38 suomenluonto.fi L U O N T O K AT O Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka kiihtyy myös Suomessa. Paltamon kunta hakkasi kuuden hehtaarin aukon keskelle virkistysaluett a. Oppaana on paltamolaistunut ahtaajan poika Haminasta, Vesa Hyyryläinen. Vaarojen kupeilta löytyy kurumaisia notkoja ja puroja. Paltamon kunta hakkasi kuuden hehtaarin aukon keskelle virkistysaluett a. Metsien Paltamo Ensin hyvät uutiset. Edelleen voi myös nähdä 1990-luvulla toimineen laskettelukeskuksen paljaat rinteet. Vaaralta näkyy Kivesjärven yli parinkymmenen kilometrin päähän Oulujärvelle saakka. Koronaepidemia vain hidasti kasvua, mutta ei kääntänyt muuttoliikkeen suuntaa. Keskus meni konkurssiin, sitten vaaralle kaavailtiin tuulivoimapuistoa. Hyyryläinen tekee työkseen muun muassa luontoselvityksiä, nyt erityisesti tuulivoimaan liittyen. Hän on biologi, luonnonsuojelija ja ahkera lintujen rengastaja, joka on ollut mukana löytämässä Kivesvaaran luontoarvoja, kuten liito-oravia ja jättiläiskuusia. Rakentaminen lisääntyy nopeammin kuin väestö kasvaa. Ensiksi nousemme Kivesvaaran laelle. Helsinkiä, Oulua ja Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa suomalaiskaupungeissa rakentaminen lisääntyy nopeammin kuin väestö kasvaa. KU VA T KI M M O RA UA TM AA. Kunnat hyväksyivät hakemuksista lähes 90 prosenttia. Alue on vanhaa metsää, pääasiassa kuusikkoa, mutta paikoin myös vanhaa mannikköä, lehtoja ja lettosoita. Matalat lakikuuset ovat tykkylumen peitossa, sinitaivas kurkistelee varovaisesti pilvien lomasta
Pesä on lumen peitossa ja sen asukkaat Afrikassa, mutta pian linnut ovat taas täällä. Tiedoille onkin tarvetta, sillä Paltamoon on suunnitteilla viisi tuulipuistoa. Seuraavaksi Vesa Hyyryläinen esittelee Kivesvaaran itäpuolen Itkonrinteen. Sääkset, metsät ja tuulivoimalat Hyyryläinen pystyttää kaukoputkensa ja suuntaa sen tekemäänsä kalasääsken tekopesään. Seurantasääksi Kasper on parhaillaan Afrikan kainalossa Kamerunissa, Salli Victoriajärven länsipuolella Ruandassa. Jos suunnitelmat toteutuvat, kuntaan rakennettaan 88 tuulivoimalaa miltei 13 000 hehtaarille. Yksittäisten tuulipuistojen vaikutusten lisäksi tulisi huomioida näin massiivisten voimalasuunnitelmien yhteisvaikutukset. Kolmas lintu ei selvinnyt Afrikkaan saakka. Hyyryläinen kertoo, että Autioniemi on liito-oravalle poikkeuksellisen hyvä lisääntymisalue, ja että siellä on usean naaraan reviirit. Se on nyt suojeltu. Lakiehdotuksen mukaan tuulivoima ei enää kuuluisi maakuntakaavan toimialaan ja oikeusvaikutuksiin, mikä ennestään heikentäisi tuulipuistojen kokonaisvaikutusten arviointia. Naapurikuntiin on suunnitteilla kuusi tuulipuistoa, joihin nousisi noin 140 voimalaa. Hyyryläinen kiertää vuodessa noin 130 kainuulaista sääksenpesää, joista 12 sijaitsee Paltamossa. Niiden avulla saadaan tietoa lintujen lentoreiteistä. Paikallinen luonnonsuojeluyhdistys, jonka puheenjohtaja Hyyryläinen on, aikoo tehdä hakkuista tutkintapyynVesa Hyyryläinen Kivesvaaran laella. Hyyryläinen panee liukulumikengät jalkaansa ja lähtee tarkistamaan löytyykö läheiseltä varpuspöllön pöntöltä merkkejä asukkaasta. Lisäksi hakkuukone turmeli metsäkortekorpea, joka on metsälain suojaama. Venäjän hyökättyä Ukrainaan fossiilivapaata energiaa tarvitaan Suomessa entistä kipeämmin, mikä lisää paineita tuulivoiman rakentamiseen. Nyt vaarametsien luontoarvot ovat tiedossa ja suuri osa niistä saatiin suojeltua. Niitä on kyllä arvioitu nykyisiä maakuntakaavoja varten, mutta valmisteilla olevassa maankäyttöja rakennuslain uudistuksessa ehdotetaan maakuntakaavojen heikennystä. L U O N T O K AT O. Alue on kuntalaisille tärkeä virkistysalue. Silti kunta avohakkasi sinne kuuden hehtaarin aukon niin, että hakkuun itäosa ulottui liito-oravien elinpiirille. Sääksien gps-tietoja Hyyryläinen hyödyntää selvityksissä tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Ympärillä nousevat kapoiset kuuset, jotka ovat sopeutuneet välttelemään suuria lumikuormia. Risto-sääksi menehtyi Serbiassa ilmeisesti törmättyään sähkölankoihin. Pönttö on pöllön ruokakomero. Sieltä löytyy kaksi metsämyyrää ja metsäpäästäisiä. Matka jatkuu Autioniemeen, joka sijaitsee Oulujärven ja Paltamon kirkonkylän välissä. Syksyllä kolme sääkseä aloitti muuton kantaen hänen ja vaimonsa Heljä Pylvänäisen laittamia gsm-lähettimiä. Lakiuudistus etenee eduskuntaan syksyllä. Ympäristöministeriöllä ei myöskään ole kansallista suunnitelmaa siitä, minne tuulivoimaa voi rakentaa ja kuinka paljon
Metsistä kunta tuntuu etsivän vain nopeaa taloudellista hyötyä. Ohjelma on korvattu luonnon monimuotoisuusohjelmalla, joka Tammisen mielestä on näpertelyä edeltäneeseen ohjelmaan verrattuna. Samaan aikaan ilmastokriisi pakottaa lajeja yhä ahtaammalle, heikentäen luonnon kykyä vastata muutoksiin entisestään. Hän kokee, että vaikka kuntalaisaloitteita pyydetään, ne kaikuvat kuuroille korville. Uhanalaisista luontotyypeistä 30 prosenttia pitäisi saada hyvään tilaan vuoteen 2030 mennessä, eli pois uhanalaisten listalta. L U O N T O K AT O KI M M O RA UA TM AA Olen tehnyt ympäristöpolitiikkaa yli parikymmentä vuotta, ja olen ilokseni huomannut, että yhä useampi päättäjä on alkanut ymmärtää luontokadon vakavuuden: olemme keskellä yhä kiihtyvää kuudetta sukupuuttoaaltoa, jonka olemme vielä kaiken kukkuraksi itse aiheuttaneet. Keskeinen keino varautua tulevaan on vahvistaa luonnon tilaa: suojella jäljellä olevat arvokkaat luontoympäristöt, kuten vanhat metsät, ja ennallistaa jo heikentyneitä ympäristöjä. EU:ssa valmistellaan nyt ennallistamislakia. Luontokato on tragedia, joka ei ainoastaan uhkaa ihmis kunnan tulevaisuutta vaan köyhdyttää hetki hetkeltä koko elämän monimuotoisuutta. Uuden lain tarkoituksena ei ole suojella uusia alueita, vaan ennallistaa ympäristöjä, jotka ovat heikentyneet ihmisen toiminnan johdosta. EU-komissio julkistaa esityksensä kevään aikana. Ennallistamislaki onkin mahdollisuus vahvistaa luonnon monimuotoisuutta uudella otteella. nön. Ennallistamalla voimme parantaa luonnon tilaa, emmekä vain suojele jäljellä olevia rippeitä. Vesa Hyyryläinen kertoo, että yhteistyö Paltamon kunnan kanssa vaikeutui, kun kunnanjohtaja vaihtui. Varsinkin ennallistamisen painoarvo ympäristöpolitiikan työkaluna on kasvanut. Luonto on arvokasta itsessään ja sen tulisi olla riittävä peruste mittaviin toimiin luontokadon pysäyttämiseksi. Sen lisäksi EU:n komissio valmistelee lakeja, joiden mukaan luonnon ennallistamisesta olisi tulossa pakollista, uutisoi Helsingin Sanomat helmikuun lopulla. Karjalainen toteaa, että tehty hakkuu oli suunniteltu eikä se estä virkistyskäyttöä. Ennallistamistoimissa on syytä keskittyä lähivuosien tekoihin, eikä lykätä toimia liian pitkälle tulevaan. Metsäluontotyyppejä on maassamme 34, joista peräti 26 on uhanalaisia. Suomessa ennallistamislaki tulisi todennäköisesti tarkoittamaan esimerkiksi talousmetsissä lahopuun määrän lisäämistä ja puuston ikärakenteen monipuolistamista. Se, millä keinoin tavoitteisiin päästään, selviää tänä vuonna. Jos metsiä tai muita virkistysalueita hävitetään rakentamisen tieltä, on haitat korvattava eli kompensoitava muualla. Myös metsien tila olisi lakipaketin mukaan saatava elpymään. EU:n asettamien ennallistamistavoitteiden saavuttaminen toteutetaan kansallisesti, jolloin kukin maa voi huomioida omat erityispiirteensä. Selkeät tavoitteet ja nopeat toimet ovat tarpeen. Sekä Tampere että Paltamo ovat tästä käypiä esimerkkejä. Karjalaisen mukaan kunnanvaltuustossa ei ole keskusteltu kunnan metsille mahdollisesti asetettavista suojelutavoitteista eikä siirtymisestä metsien jatkuvaan kasvatukseen. Jari-Pekka Tamminen sanoo, että Tampereella on tehty hyviä päätöksiä, joita ei kuitenkaan ole saatu toteutettua. Luontokato kuriin 2030 mennessä. Autioniemessä tehdyt toimet eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Toimet eivät kuitenkaan ole riittäneet, vaan luontokato sen kuin kiihtyy. Kun metsien hakkuita ja rakentamista katsotaan kokonaisuutena, ihmisen vaikutus elinympäristöihin on valtava. Paine lisätä tuulivoimaa kasvoi Venäjän hyökätt yä Ukrainaan. Ville Niinistö Euroopan parlamentin jäsen Ennallistamalla korjaamme, mitä olemme rikkoneet. Lakipaketin myötä esimerkiksi kaupunkimetsien määrä ei saa vähetä vuoden 2021 tasosta. EU on jo aiemmin ollut jäsenmaitaan edellä luonnonsuojelutavoitteissaan: luontoja lintudirektiivi ovat velvoittaneet jäsenmaat suojelemaan tiukasti uhanalaisia direktiivilajeja ja -luontotyyppejä. Suomi tekee tänä vuonna biodiversiteettistrategian, jonka tarkoituksena on luontokadon pysäyttäminen. Kun toimimme nyt, voimme vielä vaikuttaa. Suunnitelmat kunnan metsien hoidosta ja hakkuista on kilpailutettu, ja ne tekee Kainuun metsänhoitoyhdistys. Esimerkiksi hän nostaa kaupungin luonnonsuojeluohjelman 2012–2020, joka jäi kesken. Tekninen johtaja ja ympäristötarkastaja Mikko Karjalainen Paltamon kunnasta kertoo, että virkistyskäyttö otetaan huomioon kunnan metsissä, eikä niille olla ”ihan päätehakkuita ohjaamassa”
Herkullinen myrkyllinen korvasieni Se kaikkein halutuin kevätsieni, korvasieni, on karumpien paikkojen sieni, jota varten kannattaa tehdä retki niinkin arkisille ja tylsän tuntuisille paikoille kuin hakkuuaukeille. Huhtasienissä on kuitenkin havaittu ominaisuus, jonka takia ei ole suositeltavaa syödä peräkkäisiä, runsaita huhtasieniaterioita. Mitä muita sieniä keväällä kasvaa. Toinen haluttu ruokasieni on huhtasieni, joita Suomessa kasvaa kaksi lajia, kartiohuhtasieni ja pallohuhtasieni. Vaikuttavimman huhtasieniesiintymän näin kerran Turussa ystäväni kerrostalopihalla, jonne oli juuri perustettu koristeistutuksia. Kovin kummoisiksi niitä ei kehuta. Molemmat ovat yhtä herkullisia, eikä niitä tarvitse esikäsitellä korvasienen tapaan. Koivun kanto voi tuottaa kohtuullisen koivunkantosienisadon jo toukokuussa. Vaivan aiheuttajaa ei toistaisekTunnista kevätsienet TEKSTI LASSE KOSONEN KUVAT HENRI KOSKINEN / VASTAVALO JA LASSE KOSONEN Korvasieni on tunnett u kevätsieni. Niistä on seurannut voimakkaita vatsakouristuksia, pahoinvointia ja ripulointia. Keitinvettä ei saa käyttää ruoanlaittoon vaan se on kaadettava pois. Myös kuivaus haihduttaa korvasienen myrkyn vähiin. Sen sisältämä solumyrkky, gyromitriini, on keitettäessä haihtuva. 42 suomenluonto.fi K E V ÄT S I E N E T M illaisista paikoista etsisin. Tuosta ilmeisen lämpimästä alustasta työntyi esiin satoja kartiohuhtasieniä. Moni niistä sopii myös ruuanlaitt oon. Tyvelle oli levitetty puuhaketta. Korvasieni tunnetaan herkullisuutensa lisäksi myös vaarallisena myrkkysienenä, jonka valmistamisessa on käytettävä tietoa ja varovaisuutta. Korvasienet säilyvät vaivattomasti kuivattuina, mutta ruoanlaittoa varten ne on syytä keittää vielä ohjeiden mukaan, siis kaksi kertaa viisi minuuttia. Perusteellisesta tuuletuksesta on myös huolehdittava, jotta korvasienien höyry pääsee tuulettumaan pois. Kevään sienilajisto on selvästi syksyä suppeampi, mutt a muutamia kymmeniä lajeja voi löytää. Lehdoissa riittää pohjakosteutta ja ne houkuttelevat tiettyjä sienilajeja työntämään itiöemiään. Kevätsieniä löytää helpoimmin lehdoista ja lehtomaisista metsistä. Näkymä oli mykistävä. Komea huhtasieni ei vaadi esikäsitt elyä. Lehtokorvasieni, poimukellomörsky, eräät maljakkaat, kuten kukkamaljakas ja punamaljakas kasvavat lehtomaisissa paikoissa. Suomessa kasvaa myös kolme muuta korvasienilajia: kaitakorvasieni, lehtokorvasieni ja laakakorvasieni, joista ainakin kahta viimeksi mainittua on syöty jonkun verran. Nykyohje suosittaa viiden minuutin keittämistä kahteen kertaan
Männynja kuusenkävyillä kasvaa herkkuja Käpynahikkaat on aliarvostettu kevätsieniryhmä. Sen lähi lajia, savurusokasta kannattaa myös välttää, vaikka sen aiheuttamia myrkytyksiä ei tiedetäkään. Sienien vähyys keväällä voi erehdyttää sieniä himoitsevan keräämään myrkyllisiäkin sieniä. George’s Mushroom, joka viittaa sen kasvamiseen Yrjön päivän 23.4. Kuusenkäpynahikasta voi kerätä myös syksyllä, mutta ainakaan toistaiseksi männynkäpynahikasta ei ole löydetty kuin kevätaikaan. Suomessa se alkaa kasvaa noin kuukautta myöhemmin. Näin on käynyt esimerkiksi kevätrusokkaan kohdalla, jota on kerätty ruokasieneksi. H EN RI KO SK IN EN / VA ST AV AL O. Kevätkaunolakki esiintyy usein noidankehinä Kevään ruokasienilajisto ei kieltämättä ole kovin laaja, mutta korvaja huhtasienen rinnalle kannattaa nostaa yksi haluttu laji, kevätkaunolakki. Tuoksu on jauhomainen ja ruokasienenä siihen ei pety. Se on kuitenkin lievästi myrkyllinen ja aiheuttaa voimakkaita vatsavaivoja ja pahoinvointia. Siitähän voikin jo katsoa sienisyksyn alkavan. Ilmeisesti on kyse jonkinlaisesta herkistymisreaktiosta. Ei ole tavatonta löytää ensimmäisiä syyssieniä, kuten voitatteja tai punikkitatteja jo toukokuun lopussa. Englannissa lajia kutsutaan nimellä St. suomenluonto.fi 43 K E V ÄT S I E N E T si tiedetä. Punamaljakas kasvaa lehtipuiden laho-oksilla ja risuilla kosteilla paikoilla. Suomessa laji on leviämässä pohjoiseen ja esimerkiksi Tampereen seudulla sitä löytyy jo monista paikoista. Jotkut syyssienet saattavat suotuisissa oloissa kehittää itiöemiä. Kasvupaikka voi kerätä koiranjätöksiä tai liikenne voi jyristä lähellä, valitse siis puhdas paikka niin voit kerätä sieniä huoletta. Kevätkaunolakilla on tapana kasvaa noidankehinä tai isoina ryhminä, joten jo yhdeltä kasvupaikalta voi kerätä aimo saaliin. Turun seudulla se on jo varsin yleinen. Männyn kävyillä kasvava männynkäpynahikas ja vastaavasti kuusen kävyillä kasvava kuusenkäpynahikas ovat pienikokoisia sieniä, mutta niitä kasvaa kasvupaikallaan usein melko runsaasti, joten paikalta voi kerätä pikkuisen yhden sadon aterian. Kevätkaunolakkia löytää nurmikoilta, puistoista, tienvarsilta ja pensaikoista. tienoilla. Kannattaa siis välttää runsasta huhtasienillä herkuttelua. Se on todella maukas ja paksumaltoinen ruokasieni, joten sitä kannattaa varta vasten lähteä etsimään
Käytt ö: Ei ole ruokasieni. POIMUKELLOMÖRSKY Verpa bohemica Lakki: Sormustimen muotoinen, pienehkö suhteessa jalkaan. Jalka: Pitkä, solakka, tyveen päin paksuneva tai tasapaksu, kellanvalkoinen, siinä valkoisia ohuita aaltomaisia suomuvöitä. Jalka: Tukeva, tasapaksu, lyhyehkö, valkoinen. Kasvupaikka: Paikoitellen haavikoissa. Kasvupaikka: Puistoissa, pihoissa, pensaikoissa ja joutomailla. Maalis–toukokuussa. Jalka: Pitkähkö, solakka, rusehtava, valkosäikeinen tai kokonaan valkoinen, latvaosassa heikko rusehtava rengas. Vaaleanruskea, pystysuuntaisesti pitkävakoinen ja poimuinen, lakkiosan helma on irti jalasta. Usein isoina ryhminä. Muita tuntomerkkejä: Jauhonhajuinen ja -makuinen. Kasvupaikka: Kosteissa lepikoissa ja haavikoissa, joissa myös muuta lehtipuuta. Heltat: Vaaleanruskeat, melko harvassa, tasatyviset. Itiöpöly ruskeaa. Sen lakissa on pystyjä harjumaisia väliseiniä ja lokeroita. Käytt ö: Erinomainen ruokasieni. KU VA T LA SS E KO SO N EN Talvinääpikkä Kevätkaunolakki Poimukellomörsky. Tavatt u harvoin myös syksyllä. Usein noidankehinä. Syksyllä etelärannikolla kannatt aa muistaa harvinaisen isorusokkaan (Entoloma sinuatum) mahdollisuus, joka on myös jauhonhajuinen, mutt a sen heltat ovat punertavat punertavan itiöpölyn johdosta ja lakki on harmaa. Lakin reuna pitkään alaspäin kiertynyt, likaisen valkoinen. Levinneisyys: Eteläinen, pohjoisimpana tavatt u Rautalammilta ja Kangasniemeltä. Muita tuntomerkkejä: Lähes tuoksuton. Heltat: Tiheässä, kolotyviset, valkoiset. Käytt ö: Hyvä ruokasieni, ei tarvitse esikäsitt elyä. Levinneisyys: Lähes koko maassa, mutt a melko harvinainen. Kasvaa heti lumen sulett ua. Löydett y Suomelle uutena vasta 1990-luvulla, mutt a sen jälkeen havaintoja on kertynyt jo kymmeniä. Nykyisin kasvaa jo Tampereen seudulla melko tavallisena. Harvinaisehko silokellomörsky on pienempi ja lakin pinta sileä. TALVINÄÄPIKKÄ Meo omyces dissimulans Lakki: 2–5 cm leveä, aluksi kupera, sitt en laakeneva, vaaleanruskea, hieman läpisäteinen, kosteusmuuntuva. Näköislajit: Kartiohuhtasienen lakkiosa on erimuotoinen kuin poimukellomörskyllä, ja isompi suhteessa jalkaan kuin poimukellomörskyllä. Kasvaa touko-kesäkuussa. Levinneisyys: Eteläinen mutt a on alkanut levitt äytyä kohti pohjoista. Näköislajit: Keväällä ei kasva samankaltaisia lajeja. 44 suomenluonto.fi K E V ÄT S I E N E T KEVÄTKAUNOLAKKI Calocybe gambosa Lakki: 5–12 cm leveä, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, paksumaltoinen. Näköislajit: Keväällä ei kasva muita samannäköisiä lajeja. Muita tuntomerkkejä: Hajuton
Käytt ö: Punamaljakasta ei ole perinteisesti syöty Suomessa. Näköislajit: Maljakkaat on ryhmänä melko helppo tuntea. PUNAMALJAKAS Sarcoscypha austriaca Itiöemä: 1–5 cm leveä, maljamainen, sisäpinta kirkkaanpunainen, sileä, ulkopinta valkeahko-punertava, nukkainen. Lokerot jonomaisesti järjestyneet ja lokerojonojen välillä on harjumainen väliseinä. Kasvupaikka: Pihoissa, puutarhoissa, tienvarsilla, hakkuuaukeilla, runsassatoisena vastaperustett ujen koristeistutusten katehakkeella. KARTIOHUHTASIENI Morchella elata Lakki: Kapean kartiomainen, sukkulamainen, oliivinsävyisen vaalean harmaanruskea, lokeroinen. Lokerot ovat syvempiä kuin kartiohuhtasienellä. Näköislajit: Keväällä ei kasva muita samannäköisiä lajeja. Muita tuntomerkkejä: Hajuton. Käytt ö: Erinomainen ruokasieni, ei tarvitse esikäsitt elyä. Savurusokas (E. Jalkaosa lyhyt. Melko yleinen. clypeatum) on keväällä kasvava rusokaslaji, joka kasvaa esim. Useiden peräkkäisten huhtasieniaterioiden jälkeen jotkut ovat saaneet pahoinvointioireita. Niiden joukossa hieman samannäköinen oranssimaljakas (Aleuria aurantia) on ainoastaan syyssieni. suomenluonto.fi 45 K E V ÄT S I E N E T KEVÄTRUSOKAS Entoloma vernum Lakki: 2–5 cm leveä, kartiomainen, usein nipukkalakkinen, tummanruskea tai lähes musta, kosteusmuuntuva. Kasvupaikka: Lehtipuiden laho-oksilla ja risuilla vesistöjen rannoilla ja lehdoissa, kevätkosteilla paikoilla, pieninä ryhminä. Käytt ö: Lievästi myrkyllinen ja aiheutt aa ruoansulatusvaivoja. Näköislajit: Pallohuhtasieni on harvinaisempi ja tavatt u vain Etelä-Suomesta. Kasvupaikka: Pihoissa, puistoissa, tien varsilla, metsien reunoissa, lehtija havumetsissä. Se on usein isompi (2–10 cm), ohutmaltoisempi kuin punamaljakas ja ja väritykseltään nimensä mukaisesti oranssi. Levinneisyys: Lähes koko maassa. Levinneisyys: Koko maassa, paikoitellen runsas. Heltat: Melko tiheässä, vaalean harmahtavat, punasävyiset, itiöpöly punertavaa. Muita tuntomerkkejä: Jalka ja lakkiosa ontt oja. Tosin kyseessä voi olla myös joku lähilaji. tuomensukuisten (Prunus) puiden lähistöllä nurmikoilla ja muilla ruohoisilla paikoilla, mutt a on laakealakkinen ja harmaa. Jalka: Pitkä, solakka, tasapaksu, säikeinen, lakkia vaaleampi, tyvi valkonukkainen. Sen sijaan Kaakkoisja Etelä-Euroopassa punamaljakkaita käytetään ruokana. Kevätrusokas Punamaljakas Pallohuhtasieni Kartiohuhtasieni. Se on vaaleampi ja lakkiosa on pallomaisempi, lokerot hajanaisesti lakkiosassa, ilman väliharjua. Myrkyllisyys ei poistu esikäsitt elemälläkään. Jalka: Solakka, tyveen päin paksumpi, kellanvalkoinen, joskus tummanukkainen, jyväksinen. Levinneisyys: Eteläja Keski-Suomessa, melko yleinen, keväällä ja loppusyksyllä
KUUSENKÄPYNAHIKAS Strobilurus esculentus Lakki: Leveys 1–2 cm, ohutmaltoinen, aluksi kupera, sitt en laakea, ohutlimainen, nuorena valkeahko, sitt en yhtenäisen harmaanruskea, harvoin valkoinen. KORVASIENI Gyromitra esculenta Lakki: Pyöreähkö, lähes pallomainen, tumman–vaaleanruskea, aivomaisesti poimutt unut, ”tippaleipämäinen”. Käytt ö: Ei ole ruokasieni. Yleinen touko– kesäkuussa, ensimmäisiä voi löytää jo huhtikuussa. Lyhyt jalkaosuus. Karvaskäpynahikkaan lakin reuna on selvästi läpisäteinen. Karvaskäpynahikkaasta on vain vähän keräyksiä, mutt a männynkäpyja kuusenkäpynahikkaat ovat hyvin yleisiä. Näköislajit: Metsissä kasvava sysimaljakas (Pseudoplectania nigrella) on pienempi, kokonaan musta ja kasvaa usein pieninä ryhminä. Jalka: Lyhyehkö, vaaleankellanruskea. Se on kuitenkin syyssieni. KU VA T LA SS E KO SO N EN Talvimaljakas Kukkamaljakas. Lajit erott aa toisistaan kasvualustan perusteella sekä mikroskooppisista tuntomerkeistään. Levinneisyys: Koko maassa, kuusen ja männyn levinneisyysalueella. Kasvupaikka: Rikotulla maalla, hakkuuaukeilla, metsäkoneurissa, puiden lastauspaikoilla poluilla, hirvien sorkanjäljissä ym. Kasvupaikka: Soraisella maalla, tienvarsilla, pientareilla, pihoissa. Levinneisyys: Koko maassa. Muita tuntomerkkejä: Maku mieto, karvaskäpynahikkaalla hieman karvas. Piispanhiippa (Gyromitra infula) on useimmiten lapinhatt umainen, mutt a voi joissakin olosuhteissa kasvaa hyvin korvasientä muistutt avaksi. Kasvupaikka: Nurmikoilla, puistoissa, lehdoissa. Näköislajit: Käpynahikkaan sukuun kuuluu kolme lajia: kuusenkäpynahikas kasvaa keväällä ja syksyllä, männynkäpynahikas keväällä männynkävyillä, karvaskäpynahikas keväällä männynkävyillä ja harvoin kuusen kävyillä. Jalka: Pitkä, ohut, tasapaksun solakka, likaisen keltainen, latva usein valkoinen. Levinneisyys: Koko maassa. Jalka 1–3 cm, ohut. Käytt ö: Pienikokoisuudestaan huolimatt a käpynahikkaita voi kerätä ruoaksi, koska niitä voi olla kasvupaikallaan paljon. Heltat: Valkoiset, melko tiheässä, kapeatyviset. Laji on tiettävästi myrkytön, mutt a sekoitusmahdollisuus korvasieneen on niin suuri, ett ä sekin on syytä keitt ää kahdesti. Muita tuntomerkkejä: Tuoksu voimakas, aromaatt inen. Ohutt a jalkaa ei käytetä. Maku on mieto ja miellytt ävä. Käytt ö: Erinomainen ruokasieni, mutt a vaatii huolellisen esikäsitt elyn. Käytt ö: Ei ole ruokasieni. Keitett ävä 2 kertaa 5 minuutt ia väljässä vedessä, keitinvesi kaadetaan pois ja sienet huuhdellaan. Levinneisyys: Etelä-Lappiin asti, melko yleinen, mutt a jää helposti huomaamatt a. Näköislajit: Punamaljakas on kookkaampi, sen jalkaosuus on lyhyt ja maljan reuna on liuskaton. Melko harvinainen, löydett y vain keväisin. Näköislajit: Lehtokorvasieni (Gyromitra gigas) kasvaa lehdoissa ja on vaaleampi, lakkiosan reuna on irti jalan latvasta. TALVIMALJAKAS Urnula hiemalis Itiöemä: Maljamainen, reuna usein vanhemmiten halkeileva, musta, ulkopinta hienonystyinen tai ruutumaisesti halkeileva, ruskeanmusta. Hyvästä tuuletuksesta huolehditt ava. Kasvupaikka: Kuusenja männynkävyillä metsissä ja puistoissa. Korvasieni sisältää vaarallista solumyrkkyä, gyromitriiniä, ja voi raakana syötynä aiheutt aa jopa kuoleman. Käpynahikkaat tuovat mukavaa ruokasienivaihtelua harvasieniseen kevääseen. Ne voi myös kuivata, mutt a tällöinkin vaatii kahteen kertaan keitt ämisen. 46 suomenluonto.fi K E V ÄT S I E N E T KUKKAMALJAKAS Microstoma protractum Itiöemä: Maljamainen, pitkäjalkainen, maljan reunat liuskoitt uneet kuten tulppaani, malja 0,5–2 cm leveä, aluksi lähes umpinainen, mutt a laakenee sitt en maljamaiseksi, malja punaoranssi, ulkopinta valkonöyhtäinen
09-386 7856 Lintuharrastajan erikoisliike linnunpöntöt kaukoputket lintukirjat jalustat kiikarit tule tutustumaan! Oravareitti täyden palvelun melontaelämys Luonnonkaunis Oravareitti kulkee Juvalta Sulkavalle upeissa järvi-, jokija koskimaisemissa ORAVAREITTI • Kokonaispituus 57 km • Myös lyhyitä etappeja • Sopii perhemelontaan • Korkeatasoisia taukopaikkoja • Monipuoliset palvelut • Vuokravälineitä • Opastettuja melontaretkiä • www.oravareitti.fi. J O K A K O D I N I L M A S T O V I N K I T suomenluonto.fi 47 Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00–17.00, Ti–Pe 11.00–17.30 www.suomenlintuvaruste.com, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. Käpynahikas Lehtokorvasieni Korvasieni Valitse oma tapasi pienentää asumisen hiilijalanjälkeä – säästät rahaa ja luontoa. www.hiilihelppi
L U O N T O H A R R A S T U S 48 suomenluonto.fi JU H AN I KO SO N EN / VA ST AV AL O Vilkkaiden allien parvet ilahduttavat jo rannikolla.. 48 suomenluonto.fi L U O N T O H A R R A S T U S Tehtävä LUONNOSSA Suomen Luonto vinkkaa kymmenen luontoharrastusta, jotka voi aloittaa kevään koittaessa
suomenluonto.fi 49 L U O N T O H A R R A S T U S suomenluonto.fi 49 M AR IK A EE RO LA Avantouinti on elämys, johon jää helposti koukkuun.
1. Siksipä on siirryttävä, jos ei yö-, niin ainakin aamuvuoroon. Kesällä mustikat ja metsävatut piristävät puuroa tai lettuja, syksyllä taas tuoreet sienet nostavat pussipastan tasoa. Lasten kanssa retkeilyssä muonitus on tärkeintä. Lasten kanssa retkeilyssä muonitus on tärkeintä. Ei tarvitse välttämättä lähteä kauas päästäkseen nauttimaan luonnosta ja retkeilystä. MITÄ MAKSAA Menusta riippuen 10 eurosta ylöspäin. Monen perheretken pelastus on kotona tehty esivalmistelu, jonka ansiosta säästyy aikaa ja jää enemmän aikaa nauttia luonnosta. Monta astetta lämpimän puolelle nousseet asteet pehmittävät hangen pinnan ja 1. Halloumi-kirsikkatomaattipasta trangialla tai nuotiohodarit kasvisnakilla monipuolisine höysteineen ovat retkitiimini hyväksi todettuja retkiherkkuja. Jos vesi tippuu autiotuvan räystäältä jo aamupäivällä, tietää, että vaeltajalla on edessä upottava hanki ja raskas päivä. Kolme vinkkiä alkuun 1. Tyyli on vapaa ja se mukautuu aina tilanteen mukaan. Tyyli on vapaa ja se mukautuu aina tilanteen mukaan. Nuotiolle laskeutuu hetkeksi harvinainen hiljaisuus. Retki se on pienikin retki. Aurinko laskee, ja paluumatka pimeän metsän läpi on seikkailu isoille ja pienille. Toisaalta joskus kaupan riisipiirakat ja smoothiet pelastavat päivän. Toista on, kun aurinko on kivunnut lakipisteeseen ja lähtenyt laskeutumaan kohti iltaa. Kiireisen lähdön pelastaja on hernekeitto, joka sekin maistuu taivaalliselta viileässä kevätsäässä. 2. Metsän antimia hyödynnän aina kun mahdollista. Hauskaa tekemistä ja erätaitojen opettelua samassa paketissa. Vielä kääräisy folioon ja herkku on varmis nuotioon. Halutessaan vaikka trangia, ruokatermos tai nuotiontekovälineet. Tarkoituksena on testata miten lapsille maistuu oma lapsuuden partioretkien klassikko: suklaabanaani nuotiolla. 3. Retrobanaanin nerokkuus piilee myös sen syömisen helppoudessa. Kun yöpakkasten jäädyttämä hangen pinta kestää hiihtäjän hiihtää, matka joutuu. Vielä kääräisy folioon ja herkku on varmis nuotioon. Ilta laskeutuu ja lapset saadaan houkuteltua majaleikeistä nuotion ääneen. AN N AK AI SA VÄ N TT IN EN AT TE KA RT TU N EN 50 suomenluonto.fi laapaloja täytteeksi. Suklaabanaanin valmistelu on niin yksinkertaista, että se onnistuu lasten kanssa retkikohteessakin. Antoisa rospuuttoretkeily M A RKUS SIRK K A HUHTIKUU ON parasta kantohankien aikaa pohjoisemmassa Suomessa, usein etelämpänäkin. Ruokatermariin valmiiksi muhimaan tehty linssikeitto maittaa kai. MISSÄ Lähimetsässä, laavulla, nuotiopaikoilla, erämaassa. Vuodet vaihtelevat, mutta se on varmaa, että jossakin vaiheessa yöpakkaset kuitenkin loppuvat ja hanki alkaa huveta ja soseutua kiihtyvää vauhtia. Ennakkovalmistele retkimuona kotona, jotta säästät aikaa kohteessa. Suuntaamme helmikuisen lauantain päiväretkellä metsään lumileikkeihin ja tietenkin evästämään. Pian ensimmäiset villivihannekset paljastuvat hankien alta. Ruoanlaitt o retkellä VÄLINEET Ei vältt ämätt ä mitään. Monen perheretken pelastus on kotona tehty esivalmistelu, jonka ansiosta säästyy aikaa ja jää enemmän aikaa nauttia luonnosta. 2. Tunnelmallinen retkiruokahetki ei vaadi monimutkaista reseptiä. Ota lapset mukaan ulkona kokkaamiseen. 50 suomenluonto.fi L U O N T O H A R R A S T U S Retkiherkkujen valmistusta lasten kanssa A N NA K AISA VÄ NTTIN EN RUNSASLUMISEN TALVEN jälkeen hanki kantaa lapsia hyvin, aikuisilla sen sijaan on hankalampaa. Kolmivuotiailtakin sujuu makean massan lusikointi suoraan suuhun, ja sotkun taso on kohtuullinen. Viilto banaaniin ja suklaapaloja täytteeksi. Ruokatermariin valmiiksi muhimaan tehty linssikeitto maittaa kaikille
Luonnonvesissä uiminen VÄLINEET Avantouinnissa uimapuku ja tossut. 2. Kumisaappaat tulevat tarpeeseen keväisellä hiihtovaelluksella. Pian saan tasattua hengitykseni, enkä enää kiinnitä huomiota veden lämpötilaan. Luonnonvesissä uiminen saattaa alkuun jännittää! Avovesiuintiin voi tutustua rauhassa esimerkiksi triathlon-seurojen ja uimakoulujen kursseilla. Kylmässä vedessä uidessa on tärkeää pysyä rauhallisena. Avovesiuinnissa märkäpuku, uimalasit ja uimarinpoiju. Kolme vinkkiä alkuun 1. Hyvän olon huumaa luonnonvesistä LAU R A SA LON EN LASKEUDUN VAUHDILLA portaita alas veteen, jotten ehdi tulla toisiin ajatuksiin. Haasteet on tehty voitettaviksi. Kun kylmävesiuinnin kerran aloittaa, siihen jää helposti koukkuun. Ui aina kaverin kanssa, oli kyse sitten avantopulahduksesta tai avovesiuinnista. M AR KU S SI RK KA M AR IK A EE RO LA. Varhaiset aamut ovat hiihtäjälle parhaita. 3. 3. Vuokraamalla ja ostamalla käytett yjä varusteita säästää, etenkin jos ei ole varma käytön jatkuvuudesta. Rauhoittuminen helpottuu, kun kiinnittää huomiota hengitykseen. Kun ui matkaa luonnonvesissä, voi samalla nautiskella luonnosta sekä helliä kehoaan liikkumalla. MISSÄ Hyvänä lumitalvena koko maassa, muutoin lumitilanteen mukaan. Kevätaurinko lämmittää aamua jo hieman, mutta avantoa lukuun ottamatta järveä peittää vielä paksu lumija jääkerros. Kun nousen takaisin laiturille joka paikkaa pakottaa, mutta veri palaa nopeasti jäseniin ja olo muuttuu euforiseksi. Kylmyys iskee päälle, kun otan ensimmäisen vedon laiturilta. Pian talvi kuitenkin hellittää otettaan, jäät sulavat ja luonnonvesien lämpötilat nousevat. Tällöin innokkaimmat uimarit voivat vaihtaa avantotossunsa märkäpukuun. Uimahalliin verrattuna maisemat ja uintiolosuhteet vaihtelevat ja lisäävät uinnin mielekkyyttä. Avovesiuinnissa veden viileys saa verenkierron ja hormonitoiminnan tehokkaasti liikkeelle. MITÄ MAKSAA Varusteet 20–500 €, uimakurssit 50–200 €. Parhaimmillaan Lapin erämaissa. Arkistressi unohtuu, kun ponnistelujen vastapainoksi saa ihastella kevään saapumista, nauttia luonnon äänistä ja kokemuksista sekä arkielämästä poikkeavista haasteista. Avannossa pulahtamisella on muitakin todistettuja terveysvaikutuksia. MISSÄ Melkein missä vain. Avantouinti kiihdyttää mielihyvähormonin eritystä, minkä vuoksi elämys on saatava kokea uudestaan. 3. 2. MITÄ MAKSAA Valmiiksi löytyvistä varusteista riippuen kympeistä satasiin, ylärajaa ei ole. suomenluonto.fi 51 L U O N T O H A R R A S T U S eteneminen muuttuu soseessa kahlaamiseksi. 2. Hiihtovaellus rospuutt oaikaan VÄLINEET Metsäsukset, sauvat, kumisaappaat huopavuorella, talvikäytt öön sopivat retkeilyvarusteet, vaihtovaatt eet vedenpitävästi pakatt una, aurinkolasit ja -voide. Silloin on katseltava saappaanvarren mitan riittäviä reittejä ja hakeuduttava korkeammalle, kapeista latvapuroista on helpompi päästä yli. Se muun muassa lieventää stressiä, parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa sekä laskee verenpainetta. Kylmä vesi saa aineenvaihdunnan hyrräämään. Moni on korona-aikana löytänyt luonnonvesissä uimisen ilon. 3. Kolme vinkkiä alkuun 1. Avovesiuinnissa uima-altaana toimivat luonnonvedet. Matkakulut, jos lunta on etsitt ävä kotikontuja kauempaa. Saappaat ovat hyvät jalkineet vaihtelevissa oloissa. Vielä haasteellisemmaksi eteneminen käy, kun sulamisvedet täyttävät purot, joet ja järven jäät, ja tulva valtaa alavat maat. Avantouintipaikoista ja merkityistä avovesiuintireiteistä löytyy tietoa verkosta
. -palveluun. Lintujen muutto on osa maailman suurta järjestystä, ja niiden elon seuraaminen lisää tutkitusti myös henkistä terveyttä. 2. Samalla mietin, miten hämmästyttävän upeita yksityiskohtia lumisesta luonnosta löytyy. Sitten pikkuhiljaa kevät saapuu myös tänne, ja purot ja joet virtaavat vuolaina. Kilpisjärvellä on vielä talvi, ja keväästä kertoo vain pitkään taivaalla pysyttelevä aurinko. Peipot, rastaat, västäräkit, pääskyt, tiirat, kertut, kaikki ne tulevat vuorollaan. AN TT I PU LK KI N EN / VA ST AV AL O 52 suomenluonto.fi. Keskityn uudestaan hangen kuvioihin. Silloin hiljaisuus vaihtuu lintujen viserrykseen ja tuulen muokkaamat kuviot tuntureiden kukkaloistoon. Kirjaudu lintuharrastajien tiira.. Yritän turhaan etsiä haahkaa joukosta. Valon ja varjon leikki pinnalla on kiehtovaa. Odotan meriharakkaa, pääskyjä ja tiiroja A NTTI H A LK K A MITÄ OLISI kevät ilman lintuja. Silloin myös monot vaihtuvat kenkiin, ja luontoon pääsee samoilemaan jalan. Hiljaisuus vaihtuu vähitellen talvehtineiden ja muuttavien lintujen lauluun, ja on hienoa tietää, kuka milloinkin on äänessä. 4. 3. Keskityn täysin ympäröivään luontoon ja hiljaisuuteen. Meriharakka antaa kevään äänimerkin. Lintuharrastus VÄLINEET Kiikari on perusvaruste, kaukoputki vie harrastusta pidemmälle. 5. Suomi herää eloon, kun ne saapuvat. MISSÄ Kotipihalla ja kaikkialla missä liikkuu. Kolme vinkkiä alkuun 1. Joka maakunnassa on lisäksi hyviä lintupaikkoja, joilla lintuja näkee erityisen paljon. Muutaman päivän takainen kova tuuli on kovettanut hangen ja tehnyt siihen käsittämättömän hienoja kuvioita. Juuri nyt toivon, että ensimmäinen meriharakka näkyisi jossain – tai kuuluisi, sillä useana vuonna ensihavaintoni on ollut sen läpileikkaava ääni. Kevään valo M ERJA PA A K K A N EN ON IHANA hiljentyä luonnon pienien ihmeellisten asioiden äärelle ja antaa hektisen arjen jäädä. Kaivan kameran repusta, tarkkailen, sommittelen ja kuvaan. Alkukevät on hyvä aika aloittaa lintuharrastus tai palata sen pariin, sillä kevät on suuri pedagogi, joka ripottelee lintuja sopivina annoksina ja tietyssä järjestyksessä. Kun katselen maaliskuun alussa kiikarilla tuttua merinäkymää, jäälautalla erottuu sadan harmaaja merilokin tiivis joukko, ja lähellä kiertelee allien ja isokoskeloiden parvia. Voit tallentaa havaintojasi ja seurata, mitä lintuja omassa kunnassasi tai retken seudulla on. Myöskään läheisen lahden nokikanat eivät ole vielä tulleet. Hiihdän kiireettä kameran kanssa. Nauti tutuistakin linnuista ja tarkkaile niiden elämän ilmiöitä. Myös valo muuttuu, ja jokaisessa vuodenajassa on jotain kiehtoSH U TT ER ST O CK 4. Minulla ei ole määränpäätä eikä tavoiteltavia kilometrejä. Keväinen lintuharrastus on jälleennäkemisiä ja jälleennäkemisien odottamista. Ensin saavutaan Euroopasta, mutta myös Afrikasta tulevien lintujen muuttomatka on jo alkanut ja alkamassa: esimerkiksi kirjosieppo saapuu mökkipihalle yli Saharan ja läpi Euroopan. birdlife.. Liity paikalliseen lintuyhdistykseen: www. Täällä pohjoisessa talvea on vielä jäljellä, ja saan ihailla lumen muotoja vielä toukokuulle saakka. AN TT I PU LK KI N EN / VA ST AV AL O SH U TT ER ST O CK äänimerkin. MITÄ MAKSAA Kunnollinen kiikari maksaa noin 150–2000 €. Tähän aikaan vuodesta valo on todella mielenkiintoinen
Olen iltaisin seurannut myös ulkovaloa, jonka valopiiriin ensimmäiset lattakoiperhoset yleensä ilmestyvät näihin aikoihin vuodesta. Niissä on kyllä paljon mutta vielä niin pieniä pajunkissoja, että voi mennä parikin viikkoa ennen kuin kissat aukeavat ja kukinta todella alkaa. Nyt pajuilla ei vielä näy liikettä. M ER JA PA AK KA N EN M ER JA PA AK KA N EN AN JA RI N N E / VA ST AV AL O 6. :ssä perhoskevään edistymistä. Valokuvaaminen on muutakin kuin tekniikka. Vaikka valokuvaaminen on minulle tärkeää, tärkeintä on kuitenkin se levollisuus mitä luonto antaa. MISSÄ Kotipihalla, mökillä tai luonnossa liikkuessa. 5. Opettele sommittelua, katsele kuvia ja maalauksia, havainnoi ympäristöä. Varsinkin näin lumisen talven jälkeen luonnonkukkia on niukasti tarjolla, ja siksi perhosia kannattaakin auttaa perustamalla pihalle perhosbaari. Perhoset heräävät pian H EIK KI VASA MIES KEVÄÄN ENSIMMÄISELLÄ perhosretkellä tutkin ruovikkoisen merenlahden reunalla kasvavia pajuja. vaa. Sillä käyviä perhosia on kiva seurata, eivätkä ne ruokaillessaan juurikaan pane pahakseen, jos niiden kauneuden haluaa ikuistaa kameralla. Tarkkaile ulkovalollesi saapuvia perhosia, niitä kaikkein pienimpiäkin, Lajintunnistusapua saat laji.. 5. 3. Aurinko kirjoo tuulen tuivertaman hangen pinnan kuvauksellisesti. suomenluonto.fi 53. Valitse ”Selaa havaintoja” ja rajaa eliöryhmällä ”Hyönteiset ja hämähäkkieläimet” ja edelleen ”Perhoset”. Nyt onkin juuri oikea aika alkaa harrastaa perhosia, ja opetella niitä laji kerrallaan niiden aloittaessa lentonsa. Nauti luonnosta, aina ei tarvitse ottaa valokuvia. MITÄ MAKSAA 150 eurosta ylöspäin. MITÄ MAKSAA Kirja 20–100 €, perhosbaari 20–40 € (voi tehdä itsekin). :stä, kirjoista tai somen perhosharrasturyhmistä. Nyt pihaa peittävä puolimetrinen hanki pitää ne vielä visusti piiloissaan. Lounaisimmassa Suomessa kevät on jo pidemmällä, ja seuraankin odottavalla mielellä sieltä laji.. 2. 6. Seuraa laji.. Perhosharrastus VÄLINEET Perhoskirja, perhosbaari, laji.fi verkkosivut ja someryhmät. Kevätlento huipentuu Etelä-Suomessa vapun tienoilla, ja sen jälkeen lajisto vaihtuu pienen suvannon kautta varsinaisiin kesälajeihin. Kuviakin tärkeämpää on luonnosta nautt iminen. 3. Ei mene enää kauan, kun sitruunaperhoset ja koivutyttöperhoset lentävät väripilkkuina talvesta tokenevassa lähiluonnossa. Kiinnitä huomiota valoon ja varjoihin. MISSÄ Kaikkialla, myös lähiluonnossa ja kaupunkiluonnossa. Talvehtineet ruostesiiven toukat etsivät juuri nyt koteloitumispaikkaa. 2. Kolme vinkkiä alkuun 1. Luonnosta nautt iminen on ilmaista. Kännykän kamera riitt ää. Kolme vinkkiä alkuun 1. Luontokuvaus VÄLINEET Ulkoiluun sopivat vaatt eet ja varusteet, kamera. :hin kertyviä perhoshavaintoja: nokkosja neitoperhosia on jo ollut liikkeellä, samoin yksittäisiä aikuisena talvehtivia yöperhosia kuten puolukkapiiloyökkösiä ja ruostesiiven toukkia. Siitä eteenpäin pajut ovat perhosmagneetteja. Perusta perhosbaari
3. Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Päivänpuoleisella rinteellä, metsän ja aukean rajalla, on vielä lumilaikkuja. Kestää kotvan ennen kuin erotan ensimmäisen kyyn kuivan heinän seasta. Ja sinne kuusen alle kannattaa hakeutua säännöllisesti, sillä juuri useat luontokäynnit edistävät psyykkistä hyvinvointiamme. Sen vieressä kasvaa valtava kuusi, jonka alaoksien alle mahdun sujahtamaan. Mutta pelkkä kuusen alla kivellä istuminenkin voi saada jo ihmeitä aikaan. Riittää, että sinne menee, ja samalla voi kokea vihreän valtakunnan elvyttävää vaikutusta. 54 suomenluonto.fi L U O N T O H A R R A S T U S 54 suomenluonto.fi Kyiden kevätpuuhia J U K K A PA LM MAALISKUUN LOPPUPUOLISKOLLA se alkaa eteläisessä Suomessa, herppeilykausi. MITÄ MAKSAA Lähtemisen vaivan. 2. Biologi Jarmo Saarikivi kertoo opastetulla retkellä kyiden elämästä ja tuntomerkeistä. Mittelössä kumpikin koittaa painaa vastustajansa alas, päät kohoilevat ja välillä käärmeet kietoutuvat villisti toisiinsa. Aurinko lämmittää selvästi, kun hiivin lähemmäs talvehtimispesää. Luonnossa oleilu nostaa myös mielialaa, mutta laskee sykettä ja verenpainetta. Tarkkaile säätiedotuksia ja hyödynnä aurinkoiset päivät. 2. Tutkimusten mukaan ei olekaan niin väliä, mitä metsässä tekee. Ensimmäisellä retkellä saa jännittää, joko käärmeet ovat hereillä. 3. Hyvällä tuurilla voi päästä näkemään koiraiden tanssia. Makuualusta on kätevä varuste metsäkylpyyn, mutt ei vältt ämätön.. Kuusen oksat taittuvat ylleni vihreäksi katoksi. Päätän ajatella vain niitä asioita, joista voin olla juuri nyt kiitollinen. Kevään edetessä ne luovat nahkansa, ja paistattelukausi huipentuu paritteluun. Tällaisella tietoisella metsässä oleilulla eli metsäkylvyllä on yhteys korkeampaan elpymiseen ja hyvinvointiin. Suomen herpetologinen yhdistys järjestää keväisin kaikille avoimia retkiä käärmeiden paistattelupaikoille. Pohjoisemmassa saa odotella huhtikuun puolelle. Kuusen juurella on kuin huone ja siellä kuin tilauksesta kivi, joka suorastaan kutsuu istumaan. Olo rauhoittuu. Metsäkylpy on tietoista läsnäoloa metsässä. Kolme vinkkiä alkuun 1. Harjoituksia voi tehdä pihapuun alla tai kipaista lähimetsään. 8. Suuren puun alla istuessa pää painuu kumaraan ja ajatusten sekamelska vaimenee. Sään lämmetessä kyyt tulevat aktiivisemmiksi ja paistattelun lomassa ne tekevät pieniä pyrähdyksiä lähistölle. Herppeily VÄLINEET Sään mukainen varustus, kamera ja eväät. Takana on nytkin metsäretki, joka on kulkenut metsäpolun ja peltojen kautta aina vanhan torpan raunioille. Jos kuitenkin luonnossa ollessa kohdistaa huomion ja on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Kiveltä noustessa mieli on tyyni ja olo tasainen. Halutessaan voi tehdä vaikkapa helppoja metsäkylpyharjoitteita, kuten minä kiitollisuusharjoituksen. /luontokorjaa, suomenluonto.. Herppeily on luonnonvaraisten matelijoiden ja sammakkoeläinten eli herppien etsimistä ja tarkkailemista. JU KK A PA LM JU KK A PA LM JO H AN N A M EH TO LA JU KK A PA LM 7. Herppeily perustuu matelijoiden ja sammakkoeläinten vuodenkiertoon kytkeytyvään paikkauskollisuuteen. Kolme vinkkiä alkuun 1. MITÄ MAKSAA Ei mitään. 7. Tanssimalla ratkaistaan, kuka pääsee lisääntymään. Lue lisää: suomenluonto.. /metsanlyoma Metsäkylpy VÄLINEET Säänmukaiset, lämpimät vaatt eet, halutessa istuinalusta tai makuualusta. JO H AN N A M EH TO LA 8. Retket opastettuna tai kaverin kanssa sopivat myös siedättyjille, jotka haluavat lieventää käärmekammoaan. MISSÄ Missä vain itselleen mieluisassa luontopaikassa. Opastetut retket viisi euroa. Metsästä voimaa JOH A N NA M EHTOLA LÄHIMETSÄSSÄ RETKEILYÄ ei voita mikään. Herppeillä voi opastetustikin. Kyyt aloittavat kauden, ja niiden kiehtovaa elämää voi seurata talvehtimispesän liepeillä koko kevään. Kaatuneen koivunrungon kyljessä, samassa kohdassa kuin viime keväänäkin, on tiiviinä keränä neljä kyytä. MISSÄ Metsien, soiden, niitt yjen ja peltojen päiväpuoleiset reunat, etenkin kivikkoiset sellaiset
suomenluonto.fi 55 L U O N T O H A R R A S T U S suomenluonto.fi 55 8. Metsäluonto tekee hyvää, vaikka sinne menisi vain oleilemaan. EE RO VI LM I / VA ST AV AL O
Pikkuruiset siemenet häviävät näkyvistä, kun pudotan ne mullan sekaan. Laji on lähivuosien aikana kehittynyt kovasti myös kansainvälisenä kilpaurheilulajina. Poimin siemenet talteen, ja kylvän ne suoraan ulos, kunhan kevät tästä joutuu. Aloitan mintulla ja oreganolla. Viime kesänä kasvatin parvekelaatikossa hunajakukkaa. Vaihteleva maasto vahvistaa lihaksia monipuolisesti. Yksinkin juostessa huomaan metsän tuoksujen ja äänien tai järvenrannan maisemien vaikutuksen mielialaan. Pitkälle pääsee puutarhamullalla, sopivilla purnukoilla ja siemenillä. Kivien ja puunjuurien väistelyyn keskittyessä myös arkiset murheet kaikkoavat mielestä. Näiden kahden yrtin valintaan on monta hyvää syytä. Muutamia vuosia sitten keksin, että voin yhdistää nämä kaksi juoksemalla maanteiden sijaan maastossa. Puutarhani on lasittamaton parveke, enkä voi siirtää kasveja sinne ennen kuin yöt ovat leutoja. Tunne on ihana, enkä raaski pilata sitä suojahanskoilla tai istutuslapiolla. 56 suomenluonto.fi. AN N A TU O M IN EN AN N A TU O M IN EN 9. Pyri siihen, että jotain kukkii koko ajan. 2. Lisäksi pääsen jakamaan ne pörriäisten kanssa, sillä pistiäiset ja perhoset löytävät tiensä myös kantakaupungin kortteleihin. Hunajakukka vetää pörriäisiä puoleensa. Ne ehtivät kukkaan vasta, kun kesä on pitkällä. Haalin kokoelman sopivia purkkeja ja upotan kädet multaan. Metsäpoluilla juostessa alusta on maantiejuoksuun verrattuna pehmeämpi ja siten jaloille lempeämpi. Valitse puutarhasi olosuhteissa viihtyviä, hyviä mesikasveja. Luontoa ei roskata, vahingoiteta eikä häiritä, kuljetaan olemassa ole9. Pörriäispuutarha parvekkeelle VÄLINEET Ruukut, multa, siemenet, lannoite. Kun ne nuutuvat, parvekkeella talvehtinut ruohosipuli availee jo nuppujaan. Taimien esikasvatus on varaslähtö kesään, mutta hiukan pitää malttaa. Puutarhanhoidon ei tarvitse olla välineurheilua. Polkujuoksijaa koskevat samat säännöt, kuin muitakin vastuullisia luonnossa liikkujia. 3. Pidetään mielessä jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet. Silmäilen ohjeita siemenpusseista – joko voi aloittaa. Muutamassa päivässä ensimmäiset vihreät versot ilmestyvät mullan pinnalle. MITÄ MAKSAA Puutarhamulta 50 litraa noin 5 €, siemenpussit 2–6 €, isot ruukut usein kalliita, mutt a muutaman euron muoviämpäri pohjasta rei’itett ynä ajaa asian. MISSÄ Parvekkeella ja terassilla kotona tai mökillä, myös puutarhassa tai viljelyspalstalla. Viimeisten kahden vuoden aikana, kun sosiaalinen kanssakäyminen on pandemian takia jäänyt vähäiseksi, ystävien tapaaminen polkujuoksun merkeissä on ollut suorastaan henkireikä. Haluan kuitenkin kestitä pölyttäjiä keväästä syksyyn, joten ensi hätään haen kaupasta narsisseja. Tietoa löytyy helposti netistä. Polkujuoksu on luontoliikuntalaji, joka nimensä mukaisesti tarkoittaa juoksemista poluilla. Luonnon ja liikunnan hyvinvointivaikutukset yhdellä kertaa ELINA J U VA PIDÄN JUOKSEMISESTA ja luonnossa kulkemisesta. Kannan puutarhamullan kylpyhuoneeseen, jotta saan sotkea huoletta. Kastelen kylvöksen ja peitän purkit kelmulla, johon puhkon ilmareikiä. Kestävyyden lisäksi laji kehittää niin koordinaatiokykyä kuin tasapainoakin, kun askeleet on epätasaisella alustalla aseteltava tarkkaan. Pitkä kasvatus sisällä saa taimet virumaan honteloiksi. Se kukki pitkään ja tarjoili monta mesiateriaa. Jos myöhemmin näyttää siltä, että aloitin liian varhain, voin poimia versot salaattiin ja laittaa uudet itämään. Kolme vinkkiä alkuun 1. 56 suomenluonto.fi L U O N T O H A R R A S T U S 56 suomenluonto.fi Varaslähdöllä kesään A N NA TUOMIN EN AURINKO PAISTAA ihanasti, joka päivä korkeammalta. Itselleni se on kuitenkin fyysisen kunnon ylläpitämisen ohella myös henkistä hyvinvointia edistävä harrastus. 10. Ensinnäkin ne kestävät eteläparvekkeen paahteen
Näitä organisoivat esimerkiksi Suomen Ladun paikallisyhdistykset ja usein myös polkujuoksutapahtumien järjestäjät tapahtumien ennakkomarkkinointina. SU O M EN LA TU. MITÄ MAKSAA Ei vältt ämätt ä mitään, polkujuoksukengät 50–160 €, juoksuvyö tai -liivi 30–150 € MISSÄ Missä vain ulkona, missä pääsee poikkeamaan asvaltilta poluille. Juokse merkityillä reiteillä tai varmista, että osaat reitin etkä eksy. Kyseessä onkin todella monipuolinen laji, joka sopii useimmille. 3. Suunnistustaito ja reitin suunnittelu etukäteen on tärkeää. maasto kehitt ää koordinaatiota. Vaihteleva maasto kehitt ää koordinaatiota. Maastojuoksuun tarkoitetut kengät ovat turvallisimmat, sillä niissä on tavallisia juoksukenkiä parempi pito. Hienohelmojen harrastus se ei kuitenkaan ole, sillä poluilla juostessa pitää sietää varusteiden kuraantumista, ja näin keväällä ainakin kengät kastuvat varmasti! Kolme vinkkiä alkuun 1. Olen juossut talvisilla lumipoluilla, helteisessä kesäsäässä ja syyssateen ropistessa. Polkuja juosten olen päässyt tutustumaan niin asuinalueeni lähiluontoon muutaman kilometrin lenkeillä kuin maratonia pidempään matkaan Karhunkierroksella. Polkujuoksu VÄLINEET Maastoon sopivat juoksukengät, liivi tai vyö juomapullolle ja eväille pidempiä matkoja varten. 10. villa poluilla, ja luonnonsuojelualueilla pysytään merkityillä reiteillä. 2. Lähde mukaan yhteislenkeille
Tuu-tikkia lainaten: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut hyvin levolliseksi.” Tärkeintä luonnossa. Mott o. 58 suomenluonto.fi H O M O S A P I E N S Kirjailija Emmi Itärannan teoksissa arkipäivä kirkastuu uudessa valossa. Kotipaikka. Mitä. Kahdella kielellä kirjoitt ava kirjailija, julkaissut kolme romaania ja lyhyitä tekstejä antologioissa. Kokonaisuus, jonka osia ei voi erott aa toisistaan vaikutt amatt a kaikkeen muuhunkin. Tampere, sitä ennen 14 vuoden ajan Canterbury IsossaBritanniassa. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KUVA MARJAANA MALKAMÄKI Kirjailija Emmi Itärannan teoksissa arkipäivä kirkastuu Harkittuja ajatuksia Kuka. Sarjassa tutustutaan eri alojen tietäjiin ja taitajiin. Emmi Itäranta
Ne muokkasivat sitä ihmistä, joka minusta tuli.” 1999 ”Lähdin ensimmäisen kerran opiskelemaan Englantiin, minne päädyin sittemmin 14 vuodeksi. ”Varsinkin tieteisja fantasiakirjallisuus, joka näyttää maailman vähän erilaisena, pystyy kirkastamaan tutusta M oni kirjailija haaveilee siitä, että oman kirjan tarina päätyisi valkokankaalle. suomenluonto.fi 59 ”Olin käyttänyt elämästäni jo kolme vuotta kirjan tekemiseen. ”Jokainen kirjani on lähtenyt liikkeelle alkukuvasta, jossa tiivistyy romaanin idea ja jossa on romaanin päähenkilö. On todennäköistä, että teoksiin tarttuvat ne, jotka ovat valmiiksi kiinnostuneita ympäristöteemoista. Englantiin kirjailija päätyi kolmikymppisenä, kulttuurialan pätkätyöläisenä, jolla oli jo yksi maisterintutkinto taskussaan. arkipäivän maailmasta elementtejä ja näkemään ne uudella tavalla. Tunnistettavana, mutta silti muuttuneena. Kuivassa maailmassa Kansainväliseksikin menestykseksi noussut Teemestarin kirja on dystooppinen tarina ajasta, jossa makean veden varannot ovat lähes ehtyneet, vedenkulutusta säätelee sotilasdiktatuuri ja vesirikoksista rangaistaan ankarasti. Kaunokirjallisuus voi kuitenkin laajentaa ajattelua. Lähiviikkoina pitää päättää, kumpaan suuntaan lähden”, kirjailija naurahtaa. Taloudelliset edellytykset uuden romaanin kirjoittamiselle ovat kunnossa, sillä kolmivuotinen apurahakausi alkoi vuoden alusta. 1983 ”Muutin Lamminpäähän, jossa kirjasto ja metsä olivat melkein takapihalla. Scifija fantasiakirjailija Emmi Itäranta on yksi niistä onnellisista, joka on saanut kokea, miltä tuntuu, kun kirja jatkaa elämäänsä uudessa muodossa. ”Jo Brexit-äänestyksen jälkeen aloimme espanjalaislähtöisen puolisoni kanssa miettiä, onko meillä siinä maassa kovin pitkää tulevaisuutta. Idylli ei silti ollut täydellinen. En uskonut, että pääsisin sisään, mutta niin vain kävi, ja sinne sitten lähdin.” Vuosia saarivaltiossa kertyi melkein neljätoista. Keskushenkilö on nuori Noria, joka sukuperinteiden velvoittamana ottaa vastaan teemestarin arvon. Ajattelin, että olen liian lähellä pystyäkseni paloittelemaan tarinan uudelleen ja kasaamaan sen toiseen välineeseen, toisessa muodossa.” Hyvästi Britannia Teemestarin kirjaa Itäranta alkoi kirjoittaa opiskellessaan Kentin yliopistossa luovan kirjoittamisen maisteriohjelmassa. Teemestarin kirjan kohdalla se oli kuva nuoresta naisesta kuivassa tulevaisuuden maailmassa valmistamassa teetä viimeisestä vesitilkastaan.” Elokuva noudattelee kirjan tarinaa pääpiirteissään, mutta Itärannan mukaan uskaltaa ottaa sopivasti etäisyyttä kirjaan ja toimii hienosti itsenäisenä teoksena. Lämpimillä ilmoilla työpiste oli helppo perustaa avaran taivaan alle, ja kirjoitusrupeaman jälkeen oli mukava rentoutua yrttejä ja tomaatteja hoivaamalla. ”Jo se on tajunnanräjäyttävää, että iso työryhmä innostuu kirjastani, sitoutuu hankkeeseen ja laittaa siihen kaiken ammattitaitonsa. Korona oli kuitenkin isoin syy Suomeen muuttamiseen. Puolison kanssa hankittiin vanha talo, johon kuului iso puutarha. Siellä opin rakastamaan merta ja puutarhanhoitoa.” 2021 ”Muutin Englannista takaisin Suomeen ja yllätyksekseni huomasin nauttivani Suomen talvesta.” 2023 ”Toivon lopultakin pääseväni kolmesti siirtyneeseen kirjoittajaresidenssiin Latviaan meren rannalle, jos koronatilanne sallii maata pitkin matkustamisen.” ”Tieteiskirjallisuus on kuin valonheitin tai suurennuslasi, joka suuntaa huomion.”. Samalla hän perii raskaan taakan: tiedon tunturiluolassa sijaitsevasta salaisesta lähteestä. Se on kuin valonheitin tai suurennuslasi, joka suuntaa huomion.” Jos kustantaja on suosiollinen, lukijat saavat nauttia Itärannan soljuvasta kielestä ja harkituista ajatuksista jatkossakin. ”Työn alla on ollut romaani, joka sijoittuisi samaan maailmaan kuin Kuunpäivän kirjeet, mutta nyt tuntuu siltä, että yksi toinen idea lähteekin rullaamaan paremmin. Sen piti tulla ensi-iltaan maaliskuussa, mutta pandemia sotki suunnitelmat ja ensi-ilta siirtyi ensi syksyyn. ”Kaipasin elämänmuutosta ja halusin oppia lisää kirjoittamisesta. Kirjaa kirjoittaessani en voinut mitenkään uskoa, että jonakin päivänä kävisi näin.” Itäranta on tähän mennessä kirjoittanut kolme romaania ja niistä ensimmäinen, Teemestarin kirja (Teos 2012) on nyt ohjaaja Saara Saarelan käsissä versioitu elokuvaksi Veden vartija. Itäranta suhtautuu silti epäillen siihen, että hän voisi kirjoillaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Britanniassa rajoitukset olivat tiukat, ja kun matkustaminen muuttui vaikeaksi, jäimme eristyksiin, kauas läheisistä.” Fiktio auttaa näkemään Kaikki Itärannan kirjat, niin esikoisteos kuin Kudottujen kujien kaupunki (Teos 2015) ja Kuunpäivän kirjeetkin (Teos 2020) sivuavat enemmän tai vähemmän ympäristöteemoja. Haastatteluhetkellä Itäranta ei kuitenkaan uskalla paljastaa tulevasta teoksesta mitään. Itäranta oli elokuvaprojektissa mukana aika vähän, lähinnä käsikirjoittaja Ilja Rautsin taustatukena. Elämä asettui uomiinsa
HARMAAPÄÄTIKKA ”Metsässä liikkuessa kuulen usein harmaapäätikan soidinhuutoa, mutta tällä kertaa pääsin hetkeksi ihailemaan kun se laskeutui viereiseen puuhun.” Kimmo Paananen sai napattua kuvan harmaapäätikasta 1.3. . . Lähetä kuviasi ja tarinoitasi! www.suomenluonto.fi/havaintokirja Havainto~ kirja 60 suomenluonto.fi. TUTTAVALLINEN KATSE ”Kurren kanssa nokat vastakkain, aamuisella metsällä.” Juhani Peltonen tapasi tupsukorvan 3.3. Lehdessä julkaistuista kuvista maksamme palkkion. Turun Katariinanlaaksossa. Keravalla. TOIMITTANUT ANNAKAISA VÄNTTINEN Lukijoiden oma luontopalsta toimii sekä lehdessä että netissä
Kuiva järvellä Saaren kansanpuistossa Tammelassa. ikuistanut Irma Mikkola. METSÄ IHOLLESI MISSÄ IKINÄ OLETKAAN WWF Suomi täyttää 50 vuonna 2022. suomenluonto.fi 61 ILMOITUKSIA ??. ?. KAURIIT JÄÄLLÄ ”Metsäkaurisjoukko juoksi 4.3. 040 585 0020. WWF jakaa palkinnon erillisestä Anderssonin rahastosta. A R C T I C L I G H T H O U S E H O T E L www.ruskovilla.. Vapaamuotoiset hakemukset osoitteeseen pandapalkinto@wwf.fi. Toimme ensimmäisenä maailmassa markkinoille Reconnecting Nature® -metsäuutetta sisältävät alusvaatteet ja asusteet. Palkinnon tarkoituksena on edistää ympäristöja luonnonsuojeluhankkeita. Sen kunniaksi WWF julistaa haettavaksi ennätyksellisen suuren Panda-palkinnon. Lisätietoja: wwf.fi/pandapalkinto tai suojelujohtaja Jari Luukkonen, puh. . Aika lähellä sulaa menivät”, kertoo kuvaaja Riitta Marjamäki. Palkintosumma on 24 000 euroa. PANDAPALKINTO 2022 2022_Panda-Palkinto_ilmo_SL_90x133.indd 1 25.1.2022 9.58. NAAVA Naavaa tai luppoa ja valon pisaroita kuvasi Leena Rissanen Nurmeksessa helmikuussa. JOUTSENTEN PALUU ”Näin hellyttäviä valoja vannottiin Sastamalan pellolla, kun muuttomatkalaiset laskeutuivat”, kertoo joutsenet 16.2. Hakuaika on 8.4.2022 asti
TOIMITTANUT ANNA TUOMINEN Lähetä oma kysymyksesi . Yleensä linnut sopeutuvat hyvin ihmisten liikkumiseen, jos niitä ei hätistellä eikä pesiä hävitetä. Jos alueella on puita ja pensaita, myös niissä voi olla pesiä. Historiallisilla linnoituspaikoilla elävät linnut pesivät joko muurien koloissa, katt orakenteissa tai maassa. lomakkeella, joka löytyy osoitt eesta suomenluonto.. Aiheina palstalla ovat kasvit, kalat, linnut, nisäkkäät, selkärangatt omat, sienet, sää, ilmakehän ilmiöt, geologia. Pesivät linnut tott uvat helposti juuri tällaiseen liikkumiseen. Kotkan historiallinen Kyminlinna on ollut pitkään suljett una. Historiallisille kohteille muodostuu helposti reitt ejä, joita kävijät käytt ävät. Miten vaikutt aa lintuihin ja etenkin pesintään, kun pitkään suljett una olleiden muurien suojiin alkaa virrata ihmisiä. Nyt kaupungin ja Metsähallituksen huhuillaan avaavan tämän kultt uurihistoriallisesti arvokkaan kohteen ihmisille. Lähinnä avoimesti maassa pesivät lajit, esimerkiksi keltasirkku, voisivat olla vaarassa. Samoin katt orakenteissa voi pesiä turvallisesti pääskysiä ja tervapääskyjä, sekä pensaissa kertt uja, peippoja sekä muita siemensyöjiä. SEPPO VUOLANTO Tott uvatko linnut turisteihin. Kyminlinnan muurien suojissa pesii uhanalaisia lintulajeja. Uskoisin, ett ä näihin asioihin on jo kiinnitett y huomiota Kyminlinnan turistikäytön järjestämisessä. Muurien koloissa olevat pesät – kuten västäräkin ja kivitaskun – ovat turvallisissa paikoissa. Laita mukaan yhteystietosi, mahdollinen havaintopaikka sekä ajankohta. 62 suomenluonto.fi Kysy luonnosta ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT. Siksi linnuilla on ollut siellä pesimärauha, ja alueella on myös joitain harvinaisia sammallajeja. /kysy-luonnosta tai . . U UTTA! Julkaisemme vielä yhden vastauksen digitilaaji lle osoitteessa suomenluont o.fi/ digitilaaja lle JA N N E LA U H KO N EN / VA ST AV AL O. Kävijöitä voidaan myös ohjata suojelun kannalta arvokkaiden paikkojen ohi kauempaa sekä esitt eissä kertoa alueen luonnosta ja sen erikoisuuksista. Mutt a jos jo keväällä pesäpaikkaa valitt aessa alueella on kävijöitä, avopesijätkin hakeutuvat syrjemmälle tekemään pesiään. kirjeellä tai kortilla osoitt eeseen Suomen Luonto, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki
Kuvassa on monien ihmett elemää hiusjäätä. Se on hahtuvaista ja pehmeää kuin untuvat. Rihmat voivat olla kymmenkunta sentt iä pitkiä, mutt a vain 0,01 millimetriä paksuja. ”Hiusten” olemassaolo voi kestää joitain tunteja riippuen ilman lämpötilasta. Liilatali kuuluu kääväkkäisiin ja sitä voi löytää melko yleisesti koko Suomesta. Hahtuvat myös hajosivat käsissä helposti. Ilmiö on tutt u erityisesti alkuja lopputalvella, kun lämpötila sahaa lämpöja pakkasasteiden välillä. Tutkijaryhmä teki myös joukon testejä saadakseen selville, missä oloissa hiusjäätä muodostuu ja mitkä sen ominaisuudet ovat. On selvitett y, ett ä puunäytt eissä, joissa hiusjäätä oli esiintynyt, kasvoi kaikkiaan 11 eri sienilajia. Hiusjää kasvaa pakkasyönä ja sulaa nopeasti ilman lämmetessä aamulla. Hiusjää muodostuu, kun lämpötila menee puun pinnalla pakkaselle ja vesimolekyylit jäätyvät, mutt a puu pysyy sisältä sulana. suomenluonto.fi 63 K Y S Y L U O N N O S TA Puun valkeat hahtuvahapset Mikähän on tämä sienimuodostelma kaadetussa risukossa. Ilmiön tausta on selvitett y vasta hiljatt ain, vaikka sen olemassaolo on tiedett y jo yli sata vuott a. Tästä syystä läheskään kaikki luonnossa liikkujat eivät ole sitä nähneet. Kun lämpötila muutt uu pikkupakkasesta nollaan tai hieman yli, lehtipuiden oksilta nousee ihme: kuin vanhan ihmisen valkoisia, hyvin ohuita hiuksia kimppuina. Puun huokosista alkaa imeytyä pintaa kohti lisää vett ä, joka jäätyy ja työntyy hiusmaisina rihmoina ulos. Hiusjää vaatii kosteaa ilmaa. Syy jään hiusta muistutt avaan ulkomuotoon on luultavimmin juuri tämä liilatali. Ilmiö on melko yleinen, mutt a nopeasti ohimenevä. LASSE KOSONEN Hiusmaisen jään syntyyn tarvitaan liilatali-sieni. Hiusjäätä esiintyy ymmärtääkseni vain lehtipuilla, usein kaatuneilla tai kaadetuilla lehtipuiden oksilla ja pienillä rungoilla. . Saksalaiset ja sveitsiläiset tutkijat selvittivät, ett ä ilmiössä on mukana sieni nimeltä liilatali. H EN RI KO SK IN EN / VA ST AV AL O JA EE VA M AR TI N M ÄK I. Kaikista näytt eistä löytyi liilatalia, ja yli puolessa näytt eistä liilatali oli ainoa sieni
64 suomenluonto.fi K Y S Y L U O N N O S TA Kevät tuli ja mahla virtaa! Mutt a miksi se virtaa vain koivussa. Siirapin keitt ämistä on kokeiltu myös meikäläisen metsävaahteran (A. Havainto on oikea, ja koivujen ohella vaahterat tiedetäänkin hyviksi mahlapuiksi. Havupuista ei mahla juokse samaan tapaan kuin lehtipuista, joskin myös niillä nestevirtaus ylös latvukseen alkaa maan sulaessa. Raudusja hieskoivu ovat maisemassa yleisiä kautt a maan, ja siksi nimenomaan koivut tunnetaan mahlapuina, mutt a kyllä mahla nousee ja virtaa myös muissa lehtipuissa. Mahla sisältää eväitä, joita puu tarvitsee kasvun aloitt amiseen. Mahla virtaa ennen lehtien puhkeamista. Putkiloissa peräkkäiset solut ovat päistään toisissaan kiinni ilman väliseinää, joten vesi kulkee niissä kuten vesijohdoissa ikään. Mahlan nousu alkaa keväällä, kun säät lämpenevät ja aurinko sulatt aa maata puun ympäriltä. Pohjoisamerikkalainen sokerivaahtera (Acer saccharum) on tunnett u sokeripitoisesta mahlastaan, josta saadaan keitt ämällä vaahterasiirappia. Mahdolliset puulajien erot mahlan juoksussa saatt avat johtua esimerkiksi näistä rakenteellisista eroista. Tavallinen selitys mahlan nousulle on, että juuristoon talveksi varastoitu, suurimolekyylinen tärkkelys pilkkoutuu pienemmiksi sokereiksi. Sen sijaan muista lehtipuista, havupuista puhumatt akaan, ei tule mahlaa. Kysyjä mainitsee koivun ohella vaahteran puuna, jolla oli havaitt avissa mahlan virtausta. Ikivihreillä havupuilla neulaset ovat puussa läpi talven ja valmiina yhteytt ämään ja haihdutt amaan nousevaa vett ä heti kun sitä on saatavilla. Sen sokeripitoisuus on kuitenkin niin alhainen, ett ä vett ä pitää haihdutt aa paljon ja myös energiaa kuluu paljon. Mahlan keruuaika on noin 3–5 viikkoa huhti-toukokuussa, joten vaikutusta on silläkin, ett ä ajoitt aa oikein oman mahlanjuoksutuskokeensa puulajien vertailemiseksi. Putkiloita on kaikilla lehtipuilla, mutt a niiden koko, määrä, rakenne ja sijoitt uminen rungon vuosilustoissa vaihtelevat puulajien välillä. Tämä saa aikaan juuripaineen ja ravinteikkaan veden työntymisen kohti puun latvaa. Tällöin juurisolujen väkevyys kasvaa ja ne imevät osmoott isesti vett ä. Oikeaan aikaan katkaistusta vaahteranoksasta voi mahlaa tippua runsaasti. Siinä on myös pieniä määriä sokereita, hedelmähappoja, kivennäisja hivenaineita sekä aminohappoja, valkuaisaineita ja C-vitamiinia. Kokeillessani eri puita vain vaahteran oksan leikkauspinta hiukan kostui. ANNELI VIHERÄ-AARNIO AR IM O EK LU N D / VA ST AV AL O Keväällä ravinteikas vesi alkaa työntyä juurista kohti latvaa. Lehtipuut ovat tuossa vaiheessa kevätt ä vielä lehdett ömiä, eikä vesi siis haihdu lehtien kautt a. Jos tällöin katkaisee koivusta oksan tai tekee reiän sen runkoon, mahla juoksee siitä runsaana norona. Mahla on lehtipuiden johtosolukoissa virtaavaa nestett ä, josta 99 prosentt ia on vett ä. Juuripaine ja sen aiheutt ava mekanismi ei ole täysin tunnett u, vaan ilmiö on edellä kuvatt ua monimutkaisempi. platanoides) mahlasta. Silloin puu voi alkaa ott aa vett ä maaperästä. Kun huhtikuussa koivunoksan katkaisee, niin heti mahla alkaa tippua. Mahlan nousu on joka kevät ajankohtainen ilmiö. . Lehtipuilla on rungon puuosassa veden kuljetukseen erikoistuneita, suurikokoisia putkiloita, joita pitkin mahla virtaa ”kohisten”. Myös koivun tuohi on jokseenkin vett ä läpäisemätön. Havupuiden puuosassa ei ole putkiloita, vaan veden kuljetuksen hoitavat pieniläpimitt aiset putkisolut, ja veden pitää kulkea putkisolusta toiseen erillisten huokosten kautt a. Mahla on ollut jo muinaisina aikoina tervetullut, virkistävä juoma ihmisille ja karjalle pitkän ja pimeän talven jälkeen. Lehtien puhjett ua mahlan juoksu päätt yy. Mistä johtuu näin suuri ero eri puulajien välillä. Lehtipuiden kaltaista painett a mahlan juoksuun ei siten synny
JAAKKO KULLBERG Linnunpöntöstä kuului 3.4.2021 jo selvästi poikasten sirinää, ja ulos lennähti kuusi tiainen. Pesintä on vasta alkamassa ja siihen liitt yy sirisevää ääntä. Tavatt oman varhaista. Näillä hyödyllisillä pikkupedoilla on terävät kaarevat leuat, joilla ne ensin ruiskutt avat ruoansulatusnesteitä saaliiseensa ja sitt en imevät sen sisällön kitusiinsa. suomenluonto.fi 65 K Y S Y L U O N N O S TA Saako oraville antaa parapähkinöitä. Tähän aikaan kuusitiaisen pöntöstä kuuluva sirinä ei tule poikasten suusta, vaikka se siltä kuulostaa, vaan kuusitiaisparin soidinmenoista. Suuremmaksi ja pidemmäksi kasvettuaan ne yleensä hylkäävät roskakasansa ja riehuvat kirvakolonioissa ilman lisäkantamuksia – ne ovatkin tärkeitä pikkupetoja puutarhoissa. Parapähkinöiden antamisessa jyrsijöille ja jäniseläimille kannatt aa noudatt aa varovaisuutt a. HEIDI KINNUNEN Mikä tämä ötökkä mahtaa olla. Kuusitiainen on varhainen pesijä, mutt ei kuitenkaan niin varhainen kuin tässä oletetaan. Lemmikkioravien on raportoitu kuolleen, kun ne ovat nautt ineet runsaita määriä parapähkinöitä. Muna on yleensä pitkän ohuen varren päässä, ja toukalla on kolme toukkavaihett a, kunnes se koteloituu yleensä löyhään seitt iin. SEPPO VUOLANTO AL TT I PA RV IA IN EN Harsokorennon toukat hämäävät saalistajia naamioitumalla. Todennäköisemmin kuin seleenimyrkytykseen, turkin harmaa osa liitt yy talviturkin vaihtamiseen kesäkarvaan. Roskakasan suojissa Kuusitiaisten kevätsirinät Orava ja seleeni PE N TT I SO RM U N EN / VA ST AV AL O TA PI O KU JA LA JA N IK KE M YÖ H ÄN EN Kirvaja harsokorennot (kuvassa) kuuluvat verkkosiipisiin.. Kuvassa on jonkin harsotai kirvakorentolajin pieni toukka. Suurin osa lajeista ja varsinkin kirvakorennot ovat hämäräja yölajeja. Voiko niille tulla pähkinöistä selenoosi ja turkki muutt ua siniseksi. En ole aikaisemmin tällaiseen törmännyt. Jatkuva seleenin yliannostus aiheuttaa yleensä maksavaurioita. . . Koiras saatt aa myös ruokkia munivaa ja hautovaa naarasta. Kuvan orava näytt ää imett ävältä naaraalta, sillä sen vatsapuolella näkyy paljas nisä. Poikaset lentävät pesästä ulos toukokuun puolivälin jälkeen, jolloin ne ovat parin viikon ikäisiä. Niille on pienenä tyypillistä keräillä niskaansa erilaista roskaa, hiekanjyviä, linnunkakkaa tai osia saalistamistaan pikkuhyönteisistä, kuten kirvojen tyhjiksi imetyistä ruhoista. Muiden verkkosiipisten tapaan niillä on täydellinen muodonvaihdos. Aikuiset ovat hieman rauhallisempia kuin jälkikasvunsa ja viett ävät enemmän aikaa kukilla ja vaikkapa perhosbaarissa, vaikka osalle – etenkin harsokorennoille varsinkin kirvat, nuo hyönteismaailman karamellit, maistuvat edelleen. . Toisaalta hiirillä ja rotilla tehdyt tutkimukset viitt aavat siihen, ett ä yksilöiden välillä on huomatt avia eroja seleenin sietokyvyssä
Investointi on iso ja uusin pioneeritekomme renkaiden kierrätyksessä. Sijoitamme SUOMEN LUONTOON www.rengaskierratys.com. Tuotannon alettua pystymme vuosittain toimittamaan teollisuuden käyttöön kuusitoistatuhatta tonnia renkaista työstettyä granulaattia ja kumijauhetta. Meillä kasvaa ainoastaan hedekasveja, joten kasvi ei onneksi tee meillä siemeniä. Se voi silti päätyä luontoon juurakonkappaleita sisältävän puutarhajätt een mukana. Laji on kaksikotinen, eli sen hedeja emikukat ovat eri yksilöissä. Suuret, hieman raparperia muistutt avat lehdet nousevat näkyville vasta kukinnan jälkeen. Ajokelvottomien renkaiden kiertotalouslaitoksemme nousee Lopelle ensi vuoden keväänä. Etelänrutt ojuuri ei kuulu alkuperäiseen lajistoomme, vaan se on tuotu Suomeen rohtoja koristekasviksi jo 1600-luvun lopulla. Näin vastaamme luonnon vaatimuksiin ja EU:n asettamiin tavoitteisiin kiertotaloutemme kehittämisessä. Sopiville paikoille päästyään kasvi voi levitt äytyä laajoiksi, yhtenäisiksi kasvustoiksi ja peitt ää alleen luontaista lehto-, rantatai puronvarsikasvillisuutta. TERHI RYTTÄRI Leviää ilman siemeniä M AR JA TT A KO SK IN EN 66 suomenluonto.fi Vihreä väki saa suuremmat hartiat. Kasvi on varhain keväällä kukkiva etelänrutt ojuuri (Petasites hybridus). Laji kuuluukin haitallisiin vieraslajeihin, joiden kasvatt amisessa tulee noudatt aa erityistä varovaisuutt a. . 66 suomenluonto.fi K Y S Y L U O N N O S TA Mikä kasvi tämä on
Tuli ilmi, ett ä puupulassa on paljon näkökulmia. Jäähtyessään se kutistuu, jolloin jäähän syntyy railoja, ja lämmetessään se laajenee. Melkein naapurissa Askon saha jyskytti koivua Lahden huonekalutehtaille. 043 826 9208 www.espoo.fi/villaelfvik TEKEE HYVÄÄ! Tilauksellasi tuet luonnonsuojelutyötä monimuotoisen luontomme suojelemiseksi.. postikortilla: Suomen Luonto / Paras jutt u, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki. Osallistujien kesken arvotaan Lasse J. 2.-5.6.2022 ja 16.-20.6.2022. Pienryhmät! suomussalmi niikonmatkat.. Tämän laajenemisen havaitsin selvästi, kun eräänä keväänä pakkasyön jälkeen aurinko lämmitti jään, niin reilussa tunnissa jää tunki pari metriä rannalle ja tietenkin rikkoi laiturini. – Ahti Pulliainen, Oulu Puuta enemmän kuin koskaan. 25 vuotta olen leivän saanut metsäteollisuudesta, ja kun puun laatua katsoo, on ero havaittavissa siinäkin mielessä, että nyt maksetaan tilavuudesta. Suomessa kasvaa laadukasta puuta jalostaa paljon korkeatasoisemmaksi vientituotteeksi. Tosiasia on, että jää käyttäytyy lämpötilan vaihdellessa kuten muukin kiinteä aine. – Marjut Mikola, Paimio En edes tiennyt ennen tätä juttua, ett ä pieni osa mustarastaista viihtyy yli talven Suomessa. Laitathan mukaan perustelut! Vastaukset viimeistään 20.4.2022. Hietanen Oikaisu Uutisjutussa Helsinkiin harhautunut metsäpeura toipumassa (SL 2/2022) kerrottiin virheellisesti, että metsäpeura on uhanalainen. 045-1374757 Polkuja seikkailuun Upea Suomenmaa! TEKEE HYVÄÄ! Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, puh. Sää oli silloin aivan tyyni. Taapelit kuivui useamman vuoden ennen purkua, tuottaen puuta, joka on hitaasti kuivunut eikä siksi elä enää tuotteessa. EDELLINEN NUMERO TO IM IT TA N U T R IIK K A K A A R TI N E N Villa Elfvikin luontotalo The Nature House Villa Elfvik Elfvikintie 4, Ruukinranta, Espoo puh. (klikkaa lehden kansikuvaa) tai . Jutt u oli tehty mielenkiintoisesti. Se ei ole uhanalainen, vaan luokiteltu silmälläpidettäväksi. suomenluonto.fi 67 L U K I J O I LTA Mitä mieltä olet lehdestä. Siinä olivat tekstin sijaan pääosassa kuvat, mutt a silti tärkein tuli kerrott ua. Mikko Salste Onko puuta enemmän kuin koskaan. Sahalla sahasin raa milla oksatonta mäntyä Saksaan huonekalupuuksi 1970-luvulla. Richard Powersin kirjan Ikipuut voitt i Jari Eskelinen Oulusta. Anna palautett a: palaute@suomenluonto.fi Lukijoiden mielestä viime numeron paras jutt u oli Mustarastas on oppinut talvehtimaan. Ja kun katsotaan pörssiyhtiöitä, sellunkeitto on se, mitä sijoittaja suosii. 043 826 9208 www.espoo.fi/villaelfvik Koe aidoin luonto ja Suomi! Hossa/ Martinselkonen, Arola, Raatteentie, Hiljainen kansa vapaat karhut, perinneruoka ym. ÄÄNESTÄ . Kiinnostavaa historiaa, jota en juuri ole ajatellut, tosin olen lukenut tuosta puupulasta ja uskonut tietenkin. u. Lähtö Helsingistä. Eri asia on, että kun vesi jäätyy, niin siinä vaiheessa jäätynyt vesi vaatii enemmän tilaa kuin nestemäinen, jonka seurauksena vesiputket halkeavat ja kivet ja kalliot rapautuvat. – Ker uli Karonen, Espoo Jää kutistuu pakkasen kiristyessä Jutussa Kuuntele jään ääniä (SL 2/22) mainittiin seuraavaa: ”...kun jää pakkasella laajenee, rannat ovat vastassa ja jään on mentävä jonnekin”. Ja aihe on ajankohtainen nyt sellutehtaiden tullessa ja mennessä. Osallistu Paras jutt u -kisaan! Mikä on mielestäsi tämän numeron paras ju. Matti O. Aina ei jaksa lukea pitkiä tekstejä, joten tämä oli lukijalle helppo ja piristävä jutt u. Se ei välttämättä ole metsänomistajankaan etu. Laineen Suomen Linnut tunnistusopas (Otava, 2022). verkkosivuilla www.suomenluonto.. (SL 2/22) Mikä on metsä ja kuka tekee sen pienen otannan, jonka mukaan määritellään puun määrää ja kasvua
Ruokaviraston mukaan palmuöljyssä tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisrasvasta on 49 prosenttia. Tuotannon vain pitäisi muuttua vastuullisemmaksi. Pulmallinen palmuöljy joamista ja vapauttaa nopeasti isoja hiilidioksidipäästöjä. Viljely trooppisissa suo sademetsissä jouduttaa turpeen haM ETSÄ Ä K ATOA A Reilun 10 vuoden aikana metsää on hävinnyt palmuöljyn tuotannon vuoksi noin Ruotsin pinta-alan verran. Viime vuonna julkaistusta WWF: n raportista selviää, että vuosina 2004–2017 tutkituilta metsäkatovyöPalmuöljyn tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. Maailman käytetyintä kasviöljyä valuu koteihimme esimerkiksi suklaiden, keksien, pizzojen, kynttilöiden, shampoiden, huulipunien ja pesuaineiden mukana. Lue lisää wwf.fi K O T O N A TOIMITTANUT JOHANNA MEHTOLA. Sen kriteereiden mukaisessa tuotannossa ei esimerkiksi aiheuteta metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä tai ihmisoikeusrikkomuksia. Osa palmuöljyyn kietoutuvaa ongelmaa on sen tuotannon aiheuttama hiilivarastojen muuttuminen hiilidioksidin lähteeksi. Palmuöljy on ongelmallista myös ympäristön kannalta. Erityisesti elintarviketeollisuus käyttää paljon palmuöljyä, vaikka se onkin huono asia terveyttä ajatellen ison tyydyttyneen rasvan määrän vuoksi. Palmuöljyn tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. Öljypalmu voisi kuitenkin olla muihin öljykasveihin verrattuna hyvä tuotantokasvi satoisuuden ansiosta. Sademetsien raivaaminen palmu öljyplantaasien tieltä ajaa ihmisiä ja eläimiä ahtaalle etenkin Indonesiassa ja Malesiassa, joissa tuotetaan noin 80 prosenttia palmuöljystä. Esimerkiksi EU-markkinoilla palmuöljy on toiseksi eniten metsäkatoa aiheuttava raaka-aine heti eläinrehuksi tarkoitetun soijan jälkeen. Tällä hetkellä vain 20 prosenttia palmuöljystä on tuotettu vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti, RSPO-sertifi oinnin alla. 68 suomenluonto.fi K O T O N A K O T O N A 68 suomenluonto.fi PALMUÖLJY ON KÄTEVÄ raaka-aine, sillä se on monien tuotteiden valmistuksessa edullista ja ominaisuuksiltaan toimivaa. Palmuöljyn tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. Pääsyy metsien tuhoutumiseen vaihteli alueittain, mutta useissa tapauksissa syyllinen oli palmuöljyn tuotanto. TEKSTI MARJO JÄÄSKÄ KUVITUS JENNI SALMINEN hykkeiltä hävisi metsää 43 miljoonaa hehtaaria
Suomessa tomaatteja viljellään yli 41 miljoonaa kiloa ympärivuotisesti kasvihuoneissa. PIENIN ASKELIN Jos oman kulutuksen ja hiilijalanjäljen pienentäminen kiinnostaa, voit napata Suomen Luonnon nettisivuilta sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään Sata askelta kestävään arkeen -sarjastamme. K O T O N A IS TO CK PH OT O IS TO CK PH OT O Pienet makupalat Vinkit antoi metsäja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen WWF:stä. Sähköpostia valmistajalle Kosmetiikasta ja pesuaineista palmuöljyn jäljittäminen on hankalaa, sillä se piiloutuu monimutkaisiin tuotantoprosesseihin, eikä välttämättä näy selkeästi ainesosaluettelossa. Jos oman lempimerkin sisältö mietityttää, asiasta voi kysyä suoraan valmistajalta tai etsiä tietoa yrityksen nettisivulta. Monille Kaakkois-Aasian pienviljelijöille palmuöljyn tuotanto on tärkeä tulonlähde. /tag/sata-askelta/. Muista kokonaisuus Älä ahdistu yksittäisestä huulirasvasta tai ksylitolipastillista. 4. 2. Kotimaisetkasvikset.. Tulkkiakaan ei tarvita: etsi sanoja ”palmuöljy” tai ”palm oil”. Tutki tuoteselosteet Palmuöljyä sisältävien elintarvikkeiden välttäminen on nykyisin vaivatonta, sillä EU-säädösten ansiosta tuotteessa ei enää saa lukea pelkkä ”kasviöljy”. TÄSSÄ ON ITUA Kevään kynnyksellä alkaa jo haikailla vihreää kasvun voimaa. Mieti kahdesti ennen boikottia Palmuöljyä tuotteissaan käyttävien yritysten boikotointi voi houkutella, mutta siinäkin on ongelmansa. Ohjeet löytyvät muun muassa Hyötykasviyhdistyksen Viljelyvinkeistä. Metsäkatoa torjut myös suosimalla kasvispainotteista ruokaa ja kuluttamalla harkitummin. Sitä on helppo tuoda sisätiloihin idättämällä siemeniä ja popsimalla ravinteikkaat idut sitten parempiin suihin. Suomalainen syö keskimäärin 12 kiloa tuoreita tomaatteja vuodessa, josta kotimaisten tomaattien osuus on 60 prosenttia. IS TO CK PH OT O Pienet. . 3. IS TO CK PH OT O Borneossa Kalimantanin maakunnassa hakatun ja poltetun sademetsän tilalle istutetaan öljypalmuja. suomenluonto.fi 69 K O T O N A TU U LI PU RS IA IN EN TOMAATIN JUHLAA Tomaatit viettävät juhlavuottaan vuoden 2022 vihanneksina, vaikka kasvitieteellisesti tarkasteltuna kyse onkin marjasta. Ole aktiivinen Patistele kauppaa merkitsemään hyllyjen reunoihin vastuullisesti tuotetut tuotteet. Aktiivisuus lisää myös kauppiaan tai kauppaketjun ymmärrystä siitä, mitä asiakkaat heiltä toivovat. Isot linjat ovat tärkeimmät ja kokonaisuus ratkaisee. 5. Suomenluonto.. Hyotykasviyhdistys.. VINKKINURKK A Palmuöljy esiin 1
N AT IO N AL M U SE U M S SC O TL AN D Kasvun versioita Taiteilija Pia Männikön installaatioihin voi uppoutua Joensuun taidemuseo Onnin Kasvusto-näyttelyssä. Apinat – Kädellisten tarina Museokeskus Vapriikki Tampereella 23.10. Usein teokset kasvavat ja kehittyvät uusien versioiden myötä. Sarka.fi 70 suomenluonto.fi AUKEAMAN TOIMITTANUT JOHANNA MEHTOLA 70 suomenluonto.fi. Kasvusto-näyttely Joensuun taidemuseo Onnissa 13.4. saakka. saakka. Lumoavat laitumet -näyttely Suomen maatalousmuseo Sarkassa 9.1.2023 saakka. Vapriikki.fi testata omia apinamaisia tailyssä ja ongelmanratkaisukyLaitumelle siitä! Keskelle perinnebiotoop peja pääsee Suomen maatalousmuseo Sarkan näyttelyssä Lumoavat laitumet, jossa pääsee myös bongaamaan ötököitä, testaamaan omaa kasvituntemustaan ja istahtamaan keskelle lampaiden laiduntamaa luonnonlaidunta. Joensuuntaidemuseo.fi Kasvun versioita Nyt näyttelyyn! LUONTO & TAIDE instalhin. Männikön teoksille on ominaista niiden vahva suhde tilaan, kehollisuuteen sekä luonnon ilmiöihin. Usein teokset kasvavat ja Apinoiden tarina Tampereen Museokeskus Vapriikissa pääsee kurkistamaan apinoiden maailmaan Apinat – Kädellisten tarina -näyttelyssä, jossa voi myös testata omia apinamaisia taitojaan muun muassa kiipeilyssä ja ongelmanratkaisukyvyssä. K U LT T U U R I Mandrilli on Afrikan Gabonissa ja Kamerunissa elävä häntäapinalaji
Tiesitkö, että Suomessa tavataan peräti 42 hyppyhämähäkkilajia. -podcastsarjassa suomenluonto.fi 71. Sami Karjalainen on koonnut niistä kirjan Suomen hyppyhämähäkit – Katso silmiin ja ihastu! (Docendo 2022). Se kietoo kiehtovalla tavalla yhteen fossiilien tutkimuksen salapoliisitarinan ja löytöjen järisyttävän vaikutuksen tieteelliseen maailmankuvaan. NUORENA AHMIN kirjan toisensa perään pikkupaikkakunnan kirjaston luonnontiedehyllystä. Ihmeellisen elämän tieteellinen sisältö on osin vanhentunut, mutta kirjailijan ajatuksen lento ja sanan säilän terävyys vakuuttavat vielä tänäkin päivänä. H U R MA AVAT HÄMÄHÄKIT. Liki joka sivulla 1–2 tekstinostoa liian suurella fontilla luovat kirjalle levottoman yleisilmeen. Kirjan on suomentanut Christine Thorel. PERTTI KOSKIMIES Samanmielisten hätähuutoja KUUK AUDEN KIRJA POIMINTOJA LUONTOKIRJA SUOSIKKINI PODCA S T Päivän ja pimeän kulkijat Muinaismeren kummajaiset Maija Karala on biologi ja tiedetoimittaja. Valoja-podcastsarjaa voi kuunnella Spotifyssa ja Hermithoundsissa. Erityisesti rakastin teoksia, joissa oli sekä eläimiä että älyllistä haastetta. n kirjassa Maailma ilman pimeää (Atena 2022). Tästä kerrotaan lepakkotutkija Johan Eklö. Kirjassa kerrotaan muun muassa mistä hyppyhämähäkkejä voi löytää ja miten eri lajit voi erottaa toisistaan. suomenluonto.fi 71 K I R J AT YÖ JA PIMEYS KUNNIAAN. Valosaaste tunkee kaikkialle ja keikuttaa luonnon tasapainoa. Yksi syvimmän vaikutuksen tehneistä kirjoista oli amerikkalaisen paleontologin Stephen Jay Gouldin Ihmeellinen elämä (Art House 1989). Valon piirissä Filosofi ja tutkija Elisa Aaltolan Valoja-podcastsarjassa sukelletaan muun muassa ihmismieleen, eläinaktivismiin ja ympäristökriisiin kiinnostavien vieraiden kanssa. Kirja kertoo tarinan Burgessin liuskeesta, ehkä kaikkien aikojen tärkeimmästä fossiililöydöstä. Tähän kirjeenvaihtoon pääsee lukijakin mukaan heidän kirjassaan Rakkauskirjeitä luonnolle (Readme.fi 2021). Huoli ja hätä kiertävät kehää, suuria ja pieniä onnen ja surun sivupolvekkeita syntyy, mutta ratkaisua ei löydy maailmalle eikä ahdistukselle – koska sitä ei ole. Kirjoittajat sanoittavat hätänsä ja toivottomuutensa ekoja ilmastokatastrofi n lapsina samaistuttavasti ja koskettavasti meille jokaiselle, jotka tiedämme luonnontuhon laajuuden ja vääjäämättömyyden. LUONTODOKUMENTEISTAAN TUTTU Petteri Saario Porvoosta ja vaellusopas Minna Jakosuo Jämsästä vaihtavat ajatuksia henkilökohtaisissa, mutta yhtaikaa yleismaailmallisissa kirjeissään, jotka ajoittuvat maaliskuulta 2020 maaliskuulle 2021. Meeri Koutaniemen valokuvat esittävät jäkäläja sammalpehkoja, kelonja kivenpintaa, joita toisinaan harovat kirjoittajien jalat tai kädet – ei kovin oivaltavaa saati puhuttelevaa. Miestään Samuli Paulaharjua tuntemattomamman tieteilijän ja kansanperinteen kerääjän Jenny Paulaharjun elämäntarinan on koonnut pojantytär Marjut Paulaharju kirjaan Jenny Paulaharju – Maankiertäjän perintö (SKS 2022). Sekä Saariolla että Jakosuolla luonto, sen suojelu ja kokeminen kuuluvat syvimpään elämänsisältöön, mutta lämpimiin ajatuksiin kiedotaan myös läheisimmät ihmiset mummoista lapsenlapseen. VÄ S Y M ÄT Ö N K E R Ä Ä JÄ
Aurinkoinen merilatu houkuttelee hangille hiihtämään. i i ki i li k ikk kk k i i l h i Helppo tapa aloittaa maastopyöräilyretki on lähteä liikkeelle luontokeskukselta. Hauska käyntikohde on Liminganlahden luontokeskuksen läheisyydestä löytyvä pyörivä laavu. Kevyesti pyörivän laavun voi asemoida tuulen tai auringon mukaan tulistelijoille sopivaksi. Tutustu tarkemmin: VISITLIMINKA.FI Liminka tunnetaan eririrty ty t i yi y s is i estitit linnuis is i taan ja upeasta luonnostaan. Lintukoto tarjoaa B&B-majoitusta uniikisti Vanhassa Limingassa, historiallisen kylänraitin varrelta. Auririr kuva: Sam uli Trä skil ä. Omaa pyörää ei tarvitse tuoda mukana, sillä fatbiken voi vuokrata myös paikan päältä. Nelostien varresta löytyy puolestaan tasokasta villamajoitusta Pitojen Helmen ihanassa maalaismiljöössä. Tervetuloa Liminkaan! Luontolomalle pyörän, kiikarin tai kameransa kanssa matkaavan kannattaa valita lintukosteikon ääreltä majoittumiseen HotelliRavintola Liminganlahti tai keskustan palvelujen kainalosta löytyvä Park Hotel Liminka. Liminganlahdella kevättalven luontoon voi seikkailla myös lumikengillä. Liminka tunnetaan erityisesti linnuistaan ja upeasta luonnostaan. Limingassa onkin Suomen tunnetuin lintukosteikko, Liminganlahti. Luontokeskuksen sisätiloista löytyy puolestaan monipuolinen Lintujen kahdeksan vuodenaikaa -näyttely. Tiesitkö, että juuri näinä viikkoina Liminganlahdella pesii sympaattinen viiksitimali! Limingan maastopyöräilyreitistö on yksi Suomen upeimpia, ja osaa siitä pidetään kunnossa myös talvella
Suomen akateemisia piirejä termit eivät kiinnostaneet, hehän osasivat ruotsia, latinaa ja muita ”sivistyskieliä” ja pitivät suomea rahvaan kielenä. Aurinkoinen merilatu houkuttelee hangille hiihtämään. Omaa pyörää ei tarvitse tuoda mukana, sillä fatbiken voi vuokrata myös paikan päältä. V. Lintukoto tarjoaa B&B-majoitusta uniikisti Vanhassa Limingassa, historiallisen kylänraitin varrelta. Tiesitkö, että juuri näinä viikkoina Liminganlahdella pesii sympaattinen viiksitimali! Limingan maastopyöräilyreitistö on yksi Suomen upeimpia, ja osaa siitä pidetään kunnossa myös talvella. suomenluonto.fi 73 issä minullen ei ole onnistunut oikein somia ja sopivia suomenkielisiä sanoja saada, siinä jälkeläisilleni onnistukoon paremmin.” Näin vaatimaton oli Elias Lönnrot 1858 ilmestyneen Kasvikon oppisanojen loppusanoissa. Eikä suotta: termistö sai innostuneen vastaanoton. Luontokeskuksen sisätiloista löytyy puolestaan monipuolinen Lintujen kahdeksan vuodenaikaa -näyttely. Räätälinpoika Lönnrot oli kova jätkä, vaikka sitä ei valokuvista välttämättä uskoisi. Lönnrotin työhön liittyy yllättäviä piirteitä. Hieno ajatus. Eräässä lehdessä kiitettiin ”Rohvessori” Lönnrotia ”…emme voi olla tässä ilmoittamatta sitä iloa, jonka jokainen Suomalainen tuntee näistä oppisanoista, jotka ovat avanneet suomenkielelle tietä kasvikon tieteesen”. Kovilla jätkillä on varaa olla vaatimattomia. Lönnrot otti paljon kuvailevia termejä eri murteista ja ruotsinkielisiä termejä kääntäessään loi täysin uutta. Varhaisissa suomenkielisissä teksteissään hän kirjoitti kirjaimet i, ä ja ö ilman pisteitä. Limingassa onkin Suomen tunnetuin lintukosteikko, Liminganlahti. Niinpä lounaismurteiden kehkerä otettiin tarkoittamaan kuperaa ja något hjertlik oli hertahtava. unut kasvitieteilijä Helsingistä. Ennen Lönnrotia sanan stamen vastineeksi oli ehdotettu urosneuvoa, seisojaa, suoroa ja hetalaa. Kasvikon oppisanoissa niitä oli lähes 1300. Liminganlahdella kevättalven luontoon voi seikkailla myös lumikengillä. Snellmanin tavoin hän uskoi asiaansa, tavallisen kansan sivistämiseen sen omalla kielellä. Onneksi siitä tuli hede. Hänen ansiostaan tiedän senkin, että Huittisissa minua ei pidettäisi seinähulluna, jos sanoisin ”Pitäisi kaataa tuo kampela koivu”. Kampela koivu ”Kehittämillään termeillä Lönnrot halusi tavoittaa rahvaan.” Johannes Enroth on elämään rauhoi. E n r o t h KU VA IL KK A SA AS TA M O IN EN Liminka tunnetaan erityisesti linnuistaan ja upeasta luonnostaan. Kalevala ja Kanteletar oli jo julkaistu, kun Lönnrot paneutui kehittämään suomenkielisiä kasvitieteellisiä termejä. No, minusta rönsy on paljon sutjakampi ja luontevampi sanoa kuin ronsy. Tutustu tarkemmin: VISITLIMINKA.FI Helppo tapa aloittaa maastopyöräilyretki on lähteä liikkeelle luontokeskukselta. kuva: Sam uli Trä skil ä. Eräässä kirjeessään vuodelta 1833 hän valitti, että kirjainten pilkuttaminen erikseen oli turhan hankalaa ja vaikutti tarpeettomalta. Nelostien varresta löytyy puolestaan tasokasta villamajoitusta Pitojen Helmen ihanassa maalaismiljöössä. Kevyesti pyörivän laavun voi asemoida tuulen tai auringon mukaan tulistelijoille sopivaksi. PITÄESSÄNI KASVITIETEEN peruskursseja puhuin siis opiskelijoille pitkät pätkät silkkaa lönnrotia. Kehittämillään termeillä Lönn rot halusikin tavoittaa nimenomaan rahvaan, eikä useimmilla tieteilijöillä ollut mitään sitä vastaan, kunhan suomea ja rahvasta ei tungettu yliopistoihin. Tietenkin. Hauska käyntikohde on Liminganlahden luontokeskuksen läheisyydestä löytyvä pyörivä laavu. Ensimmäinen suomenkielinen kasvio Flora Fennica – Suomen kasvisto ilmestyi 1860. Hänen monipuolisuutensa, luovuutensa, työmoraalinsa ja tarmonsa olivat uskomattomia. Entäs yotyo. Tervetuloa Liminkaan! Luontolomalle pyörän, kiikarin tai kameransa kanssa matkaavan kannattaa valita lintukosteikon ääreltä majoittumiseen HotelliRavintola Liminganlahti tai keskustan palvelujen kainalosta löytyvä Park Hotel Liminka. LÖNNROT EI SAANUT termityölleen tukea kasvitieteilijöiltä, mutta J. Vanha murresana kampela tarkoittaa vinoa. K AIKKI TIETÄVÄT Lönnrotin vaivalloiset, suorastaan uhkarohkeat, runonkeruumatkat vuosien 1828 ja 1838 välillä
Joskus luonnossa voi kuitenkin kohdata taideinstallaatiota muistuttavan pakastimen, joka ei olekaan jätettä. Pakastavat rysät säilyttävät näytteet paremmin, eikä niissä tarvita myrkkyä perhosten tainnuttamiseen. Valokuvataiteilija Paula Humberg tutkii luontoa. Kuvan rysä on Seilin saarelta, jossa perhosseurantaa on tehty jo 1970-luvulla. L u o n n o k s i a 74 suomenluonto.fi Yöperhosia pakkaseen Maailma on niin täynnä roskia, että niihin voi törmätä missä vain. Viime vuosina lähes kaikki vanhat niin sanotut Jalas-malliset rysät on korvattu uudella pakastinrysämallilla. Minäkin tulin saarelle yöperhosten perässä, ja kyllähän niitä vielä löytyi, vaikka seuranta-aineiston perusteella lajisto on muutoksessa.. Vuonna 1993 aloitetussa valtakunnallisessa yöperhosseurannassa (Nocturna) kerätään tietoa yöperhosten esiintymisestä ja luonnon monimuotoisuudesta. Metsäkävelyllä vastaan tulleet muovipussit, pullot tai edes elektroniikkalaitteet eivät erityisemmin hätkähdytä
suomenluonto.fi 75 Linnun muna on elämän ihme Ilmastoystävällinen puutarha Eläinten muutot ja vaellukset näkyvät sadetutkassa www.facebook.com/suomenluonto @SuomenLuonto @suomenluonto H EI KK I W IL LA M O Metsäpuron rauhaa 4/2022 ilmestyy 4. i Digitilaus: www.suomenluonto. i/digi Metsäpuron rauhaa Metsäpuron rauhaa Metsäpuron rauhaa Metsäpuron rauhaa Metsäpuron rauhaa Heikki Willamon kuvat metsien vähiin käyvien pienvesien rikkaudesta.. toukokuuta E N S I N U M E R O S S A Digitilaus alkaen vain 2,50€/kk Tilaa nyt! Netissä luonnon uusimmat kuulumiset: www.suomenluonto
Palautusviikko 2022–18 767095-2203 M EILLÄ ON UNELMA. HALUAMME KOTIMAAN, JOSSA LUONTO EI KATOA YMPÄRILTÄMME. sll.fi/luontokato. SILLOIN MYÖS MEILLÄ IHMISILLÄ ON TULEVAISUUS. TEE LUONTOTEKO JA RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI