omen Itä-Saksan luonnonsuojelusta Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi. N:O 4 16 VUOSIKERTA 1957.. Kilpailut luonnonsuojeluharrastuksen elvyttäjinä Uusi ystäväni Niilo Söyrinki 50 v
2100:-, nahkaselk. 223 siv., 192 valokuvaa, 24 värivalokuvaa ja 28 piirrosta. OTAVA 1111111111111111.11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111m11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111. Mielenkiintoisia ovat kuvaukset siivekkäitten »perhe-elämästä», pesimispuuhista ja poikasten huoltamisesta, joiden inhimilliset piirteet suorastaan liikuttavat lukijaa. Loistava värikuvateos lintujen maailmasta Paul Barruel LINTUJA LUONNOSSA Ainoalaatuinen värikuvateos lintujen kiehtovasta elämänpiiristä. Bourliere ELÄIMIÄ LUONNOSSA on edellisen sisarteos ja esittelee maapallon nisäkkäät luonnollisissa elinympäristöissään. 197 siv., 157 syväpainokuvaa, 16 värikuvaliitettä ja 40 piirrosta. Upeat valokuvat ovat etevimpien eläinkuvaajien valokuvaamia. 2800:-. Saamme lukea lintujen erikoisominaisuuksista, niiden muuttoliikkeistä sekä ihmeellisestä vaistosta, jota luonto tuntuu säätelevän tarkoituksenmukaisesti ja viisaasti. Paitsi kuvin »Lintuj1 luonnossa» esittelee myös sanoin siivekkäiden ystäviemme elämää. Hinta kangaskant. Hinta kangaskant. Tekijä on paitsi ansioitunut luonnontutkija myös taiteilija, jonka yksija moniväriset lintuja esittelevät piirrokset ovat loistavat ja taidokkaat. F. 2400:-, nahkaselk. 2500:-
Hävittävät sodat ja poliittiset myllerrykset eivät ole tukahduttaneet luonnonsuoj elun harrastusta Saksassa. Molemmat valtakunnat ovat mm. N:o 4 LUONNONSUOJELUN AANENKANNATTAJA 16 VUOSIKERTA 1957 ltä=Saksan luonnonsuojelusta Kaikuja luonnonsuojelukongressista Berliinissä heinäkitUssa 1957 Niilo 8öyrinki Saksa on tunnetusti luonnonsuojelun johtavia maita, vaikka olosuhteet eivät siellä taajan asutuksen ja pitkälle kehittyneen teollistumisen johdosta olekaan läheskään yhtä suotuisat luonnonsuojelun käytännölliselle toteuttamiselle kuin meillä ja monissa muissa harvaan asutuissa maissa. Vähän vä. on luonnonsuojelun alalla säilynyt läheinen yhteistyö, joka vakuuttavalla tavalla todistaa luonnonsuoj elun yhdistävästä voimasta vaikeissakin olosuhteissa. aktiivisesti mukana Kansain välisen luonnonsuojeluliiton (International Union för Conservation of Nature and N atural Resources) työssä. Saksan luonnonsuojelu on jälleen myös saavuttanut kansainvälisesti merkittävän ja suuntaa-antavan toimintakyvyn. 1954 voimaan uusi laki, jossa on otettu huomioon muuttuneiden olosuhteiden vaatimukset ja luonnonsuojelualueiden edelleen kehittyminen. Erityisesti professori Hugo Oonwentzin vaikutuksesta luonnonsuojelusta sitten tämän vuosisadan alusta lähtien tuli todellinen koko kansan sivistysharrastus ja se otettiin myös yliopistollisten luentojen aiheeksi. Jo viime vuosisadan loppupuoliskolla luonnon muistomerkkien rauhoittaminen pääsi Saksassa hyvään vauhtiin, ja luonnonsuojelu sai siellä alun perin myös voimakkaan sijan kotiseutututkimuksessa. Saksan Demokraattisessa Tasavallassa {Itä-Saksassa) tuli v. Vuonna 1935 hyväksyttiin uusi luonnonsuojelulaki, joka vielälein on voimassa Saksan Liittotasavallassa {Länsi-Saksassa) ja joka on ollut esikuvana myös monien muiden maiden luonnonsuojelusäännölle. Mutta vaikka nämä molemmat valtakunnat kulkevatkin poliittisesti ja taloudellisesti omia teitään
Nämä pienemmässä piirissä pidetyt kokoukset saattavat hyvin valmisteltuina ja johdettuina olla antoisampiakin kuin suuret kansainväliset kongressit, joissa osanottajien paljous alkaa jo olla häiritsevänä tekijänä. Popov), Jugoslavia (prof. Itävallasta ja Romaniasta kutsu tutedustajat eivät olleet voineet tulla kongressiin. Itä-Saksaa edusti prof. Viime heinäkuussa minulla oli tilaisuus olla mukana Itä-Saksan luonnonsuoj elun tieteellisen johtomiehen, professori Meuselin aloitteesta järjestetyssä luonnonsuoj elusymposiumissa, johon oli henkilökohtaisesti kutsutta luonnonsuojelua harrastavia luonnontutkijoita seuraavista maista: Bulgaria {prof. Z6lyomi). liä järjestetään myös neuvottelutilaisuuksia, retkeilyjä jne., joihin osallistuu ulkomaisiakin luonnonsuojelun johtomiehiä. M eusel johtaa, luennoiden samalla kasvitiedettä Hallen yliopistossa. Goetel), Saksan Liittotasavalta (toht. Tämän laitoksen yhteydessä juuri toimii Hallessa maan luonnonsuojelun tieteellinen johtoja tutkimuselin, Institut för Landesforschung und Naturschutz Halle (Maantutkimuksen ja luonnonsuojelun tutkimuslaitos), jota prof. E ngelhardt), Tshekkoslovakia (toht. Luonnonsuojelulainsäädäntöä on uudistettu ja täydennetty, harvinaisten ja erikoisten kasvija eläinlajien rauhoitussuojaa tehostettu, uusia luonnonsuojeluja maisemansuoj elualueita perustettu, julkaistu kansantajuisia ja akateemisia luonnonsuojelukirjoja, järjestetty luonnonsuojelun opetusta sekä muuta. Selostuksista ilmeni, että kaikissa itävyöhykkeen valtioissa niinkuin tietysti Länsi-Saksassa1,.,-in on tehty runsaasti arvokasta työtä luonnonsuojelun hyväksi viime vuosina. Dementjev ja Shaposhnikov), Puola (prof. Prof. Eniten lienee tässä suhteessa Itä-Saksan ohella saatu ailrnan Puolassa ja Tshekkoslovakiassa. M euselin avajaispuheen jälkeen kunkin edustetun maan taholta esitettiin yhteenveto luonnonsuojelun saavutuksista ja tavoitteista, jotta saataisiin mahdollisimman tuloksellinen pohja keskustelulle. l!'ukarek ja Pevalek), Kiinan kansantasavalta (prof. MiillerStoll sekä joukko eri alojen asiantuntijoita. Tshekkoslovakiassa luonnonsuojelu on meidän Opetusministeriötämme vastaavan Kouluja kulttuuriministeriön alaisena ja siellä valmistellaan parhaillaan erityisen luonnonsuo. Meuselin lisäksi kasvitieteilijä, prof. Cheng) , Neuvostoliitto (prof. Niinpä Puolassa kuuluu luonnonsuojeluyhdistykseen yli 100.000 jäsentä ja siellä on jo perustettu myös yliopistollinen oppituoli luonnonsuoj elua varten. Varsinainen kokous pidettiin heinäkuun 13 p:nä Berliinissä Itä-Saksan Maataloustieteellisen Akatemian istuntosalissa. V es<:ly ja Matis) sekä Un2 kari (prof. Itä-Saksan luonnonsuojelun tieteellinen johtomies, professori Meusel rouvineen
Kongressiin oli valmistettu myös joukko yleisiin kansainvälisiin probleemeihin liittyviä alustuksia. 24002600 m korkuisessa Tatran jylhässä vuoristossa näillä molemmilla mailla on yhteinen, suurenmoinen luonnonsuojelualue, jonka laajuus on Tshekkoslovakian puolella n. 21.000 ha. Neuvostoliiton reservaatit, joista prof. Kaksiosainen tshekkiläinen luonnonsuojelun yliopisto-oppikirja antaa myös vakuuttavan kuvan siitä perusteellisuudesta ja toimintatarmosta, jolla maan luonnonsuoj eluviranomaiset työskentelevät. j eluinstituutin perustamista. Tohtori l' esely Prahasta piti ansiokkaan esityksen aiheesta >>Maisema.ekologinen tutkimus luonnonsuojelutyön perustana>>. Mikola ja aikaisemmin on Suomen Luonnossa kirjoittanut, ovat tietysti laajuudessa omaa luokkaansa. N. Grimm Itä-Berliinistä aiheesta: 3. Tämän alaltaan pienen maan valtiollisten luonnonsuojelualueitten (yli 530) pinta-ala on n. Kiinan kansantasavallassa luonnonsuoj elu tietysti on vielä pääasiassa järjestelyasteella, mutta kehittyy nopeasti länsimaista saatuj en herätteiden johdosta. Sitä ympäröi suunnilleen yhtä laaja suojavyöhyke, joka estää ihmistoiminnan välittömän vaikutuksen itse suojelualueella. Cioetel Varsovasta esitelmöi >>Luonnonsuojelun kansantaloudellisesta merkityksestä maan hedelmällisyyden ja muiden luonnonvarojen säilyttämisessä>> ja lääketieteen prof. 145.000 hehtaaria. Prof. Kaikissa näissä maissa ymmärretään luonnonsuoj elun merkitys nykyään monin verroin selvemmin kuin meillä, jossa se jatkuvasti saa tyytyä toimimaan pääasiassa yksityisen aloitekyvyn ja uhrautuvaisuuden varassa. Maisemansuojelualue jääkauden loppuvaiheissa syntyneellä harjujaksolla, päätemoreenilla, Tollense-järven rannalla Mecklenburgissa. 50.000 haja Puolan n
4 .,...,.-f' I ,., ~-0"3 ':, ( ~ Itä-Saksan luonnonsuojelua lueet. Musta t ympyrä t vahvistettuj a luonnonsuojeluta i maisemanhoitoalueita, renkaat toistaiseksi rauhoitettuja tai suunniteltuja alueita..
>>Luonnonsuojelun kansanterveydellinen tehtävä>>. Myös puun tarve lisääntyy Jo monilta seuduilta hävinnyt kattoha ikara on:. jossa eri tekijöiden yhteisvaikutus yksityiskohtai e ti selvitetään. Insinööreiltä ja teknikoilta puutuu riittävä tuntemus luonnosta ja sen eri voimien yhteisvaikutuksista. luonnonsuojelualueella. Teollisuusalueet laajenevat ja a utus Ii ääntyy. 5. Tämä lukuisilla esimerkeillä valai tut. Erityisesti korostettiin, kuinka tekniikka on mennyt niin nopeasti eteenpäin, ettei ihminen ole ennättänyt tajuta sen aiheuttamien muutosten merkitystä luonno sa eikä ole kyennyt hallitsemaan kokonaiskehitystä. Hedelmällinen maatalon maa samaten vähenee ja erosio laihOn siis entistä enemmå11 otettava huomioon maiseman luonnolliset tuotantoedellytykset ja sopeutettava taloudellinen toiminta niiden rajoittamiin puitteisiin. Nyt ollaan atomiajan kynnyksellä, ja muutokset voivat tulla entistäkin nopeammiksi. jatkuvasti, mutta monissa maissa metsät eisaanut turvapaikan Miiritzjär ven itärannan vät jaksa sitä tyydyttää. Miiritzhofin luonnonsuojelukoulu. Raaka-aineita kaivataan yhä enemmän ja niiden vara tot impenevat arveluttavasti. Edellytyk enä on kollektiivinen tieteellinen tutkimus. P arannusyritystenkin on perustuttava maiseman ekologisiin mahdollisuuksiin, jos aiotaan saavuttaa pysyviä tuloksia. Oikealla näkyvässä tammessa lintuhavain tolava . biologisiin tosiasioihin poh;,1,utu vat esitykset antoivat sangen selvän kuvan luonnonsuoj elun korvaamattomasta taloudellisesta ja kulttuuriarvosta nykyajan kulttuuriyhteiskunnassa. Tarvitaan geologien ja maatutkijoiden, kasvija eläintieteilijöiden, limnologien ja ilmaston tutkijoiden läheistä duttaa peltoja
Mutta alkuperäisen luonnonsuojelun tavoitteet luonnon rikkauden ja sen erikoisuuksien ja harvinaisuuhien säilyttämiseksi on myös jatkuvasti pidettävä mielessä. Itä.Berliinin Valtionoopperassa, jossa nähtiin suuremmoisesti näytteillepantu >>Aidan>> esitys. Täällä oli kuitenkin olot koetettu järjestää eläimille mahdollisimman edullisiksi. Luonnonsuojelu sai alkunsa kuvaannollisesti sanoen edelweissin ja gemssin suojelemisesta alppivuoristoissa, siis tuhoutumassa olevien luonnonmuistomerkkien pelastamisesta. Luonnonsuojelu on kokonaan valtiojohtoista. Parhaina päivinä siellä kuuluu käyvän jopa 30.000 henkeä. Sen kestäessä oli mainio tilaisuus tutustua lähemmin Saksan Demokraattisen Tasavallan luonnonsuojelun organisaatioon ja sen käytännöllisiin toteuttamismenetelmiin. Biisoneilla, hirvicläimillä ja muillakin oli nmsaasti liikkumistilaa, niin että ne tosiaankin ehkä tunsivat olevansa laitumella, varsinkin kun aitojen sijasta oli käytetty kanavia ja muita luonnonmukaisia esteitä. Luonnonsuojelusta huolehtii Itä-Saksassa maatalousja metsäministeriö. yht0isbimintaa maiseman kokonaisekologian selvittämiseksi. Tällaisilla eläinpuistoilla saattaa olla merkitystä ihmisen toimesta sukupuuttoon häviämisen partaalle ahdistettujen eläinten 6 säilyttämisessä ellei vainoaminen ole johtunut pääasiassa juuri harvinaisen lajin pyydystämisestä eläintarhoihin. Samoin tutustuttiin Itä-Berliinin uuteen Tierparkiin, eläinpuistoon . Pian taitavat eläinpuistot olla jääkarhujen ja muiden napaseutujen suureläintenkin ainoita turvapaikkoja. Täälläkin oli muuan kiinalainen hirvilaji, joka kotimaassaan on jo kokonaan hävinnyt. kysymyksiin, jotka vaativat ratkaisua. Sääliksi sentään kävi katsella näiden arktisen meren jäistä kylmyyttä vastaan varustettujen ja siihen perinnöllisesti tottuneiden eläinten hikoilevan Keski-Euroopan polttavan kuumassa helleaallossa noina päivinä Berliinissä oli varjossakin 37 astetta. Tässä suhteessa se siis poilckeaa meidän järjestelmästämme, samoin Länsi-Saksasta, jossa myös on jyrkkä ero virallisen ja yksityisen luonnonsuoj elutyön välillä. Itä-Berliinin eläin puistossa niillekin oli järjestetty suhteellisen runsaat uintivedet, ja ne kuuluivat olevan jo toisessa polvessa eläintarhojen asukkaita. Ja tällaisten lajien lukumäärähän valitettavasti lisääntyy jatkuvasti kaikissa maanosissa. Suuri ravintola on myös ahkerassa käytössä. En kuulu eläintarhojen ystäviin, koska niistä usein on tullut ensi sijassa eläinten vankileirejä, joissa eläimet saavat ahtaissa tilaissa ja oudossa, sopimattomassa ilmastossa kitua elinkautisessa vankeudessa. Tästä on nyt tultu yleit:1maailmallisiin, ihmisen toimeentulolle ensiarvoisiin probleemoi hin, mineraali-, vesiym. Ja maisemaekologisiakin kysymyksiä voidaan parhaiten selvittää juuri mahdollisimman luonnontilaisina säilyneillä suojelualueilla, joissa erilaiset ekologiset tekijät ja niiden yhteisvaikutus ovat otollisimmin tutkittavissa. LänsiSaksassa onkin maailman suurin yksityinen luonnonsuoj elujärjestö, Deutscher Naturschutzring, joka käsittää noin miljoonan jäsentä. Kongressin yhteydessä käytiin mm. Eläinpuisto on tietysti yleisön erityisessä suosiossa. Kongressipäiviä seura8i yhteinen kahden päivän retkeily linja-autolla Mecklenburgin järvialueella. Laitos oli perustettu entiseen laajaan linnanpuistoon, jossa eläimille oli järjestetty tilat mahtavien tammien, pyökkien ja muiden puiden metsiköiden keskelle. Tässäkin on eroa Länsi-Saksaan verrattuna, jossa luonnonsuojeluasiat yleensä kuuluvat ope
Sen ohjehnaan kuuluu luonnonsuojelun kohteiden tutkiminen ja yleensä luonnonsuojelun tieteellinen ohjaus, erilaisten instituuttien luonnonsuojelun alalla suori ttamien tieteellisten tutkimusten yhteensovittaminen, luonnonsuojelun keskushallinnon neuvonta, alueiden ja piirien luonnonsuojeluvaltuutettuj en asiallinen opastus sekä tutustuttaminen tieon K eski-Euroopassa suuri harvinaisuus. Hallinnon velvollisuutena on myös pitää huolta luonnonsuoj elumääräysten noudattamisesta ja niiden rikkojien edesvastuuseen saattamisesta. neuerung Deutschlands) toimintaohjelmaan. 7. Tämän lisäksi luonnonsuojelu kuuluu myös Saksan demokraattisen uudistamisen kulttuuriliiton (Kulturbund zur demokratischen ErViehättävä luonnontilainen Der Schrnale-Luzin-järvi rakentamattomine pyökkimetsärantoineen Mecklenburgin järviylängön maisemansuojelu-alueella. Luonnonsuojeluhallinnon ohjelmaan kuuluu edistää b onnonsu0jelua ja organisoida se t,3hok1<:a9,sti, levittää tietoa luonnonsuojelun kansallisesta tehtävästä, pitää yhteyttä muihin virastoihin ja keskusorganisaatioihin ja huolehtia eri intressien yhteensovittamisesta. suopursu, joka l\'faatutkimuksen ja luonnonsuojelun instituutti puolestaan toimii tieteellisenä tutkimusja neuvontaelimenä. Kussakin hallintoalueessa ja niiden alaisissa hallintopiireissä on edelleen omat luonnonsuoj eluneu vostonsa. Serrah nin metsänsuojelualueelta Meck.lenburgista. Itä-Saksan luonnonsuojelun johdossa on kaksi eri elintä: varsinainen luonnonsuojeluhallinto ja aikaisammin mainittu Saksan l\'faa t:1loustieteellisen Akatemian yhteydessä toimiva Institut fiir Landesforschung und Naturschutz. Kaikki nämä elimet ovat kiinteässä yhteistyössä, mutta jokaisella on oma crikoistehtävänsä. K eskellä Krakower-järven rantarämeellä kasvaa mm. tusministeriön alaisuuteen, mutt:1 joissakin osavaltiossa on kuitenkin tästä poikkeuksia; niinpä Wiirttembergissä ne hoitaa maatalousministeriö ja Baijerissa sisäministeriö
Nämä sijaitsevat yliopistokaupungeissa ja niiden johtajina toimivat luonnonsuojelukysymyksiin perehtyneet yliopistojen professorit. Jotta luonnonsuojelun ammatillinen neuvonta voitaisiin toteuttaa uusimpien tieteellisten havaintojen pohjalta, instituutissa suoritetaan omaa tutkimustyötä ja kehitetään tarvittaessa erikoisia tieteellisiä menettelytapoja. Alueiden ja piirien valtuutetut, jotka toimivat luottamusmiesten ta. Itse instituutissa Hallessa on tällä hetkellä kymmenkunta tieteellisen tai teknillisen koulutuksen saanutta henkilöä. Shaposhnikov ja tri Vesely. Vas. Fukarek, prof. Instituutti ja luonnonsuoj eluhallinto toimivat mitä kiinteimmässä yhteistyössä, niinkuin tehtävien luonteesta ilmenee, kun molempien vaikutus ulottuu kaikkiin organisaatioportaisiin. prof. Erityisesti on ohjelmassa valtakunnan vyöhykkeittäinen tutkiminen biologisessa, eliömaantieteellisessä ja kasvupaikkatieteellisessä mielessä. Samaten kerätään kaikki tähän asti ilmestyneet selvitykset ja kartat valtakunnan eri maakunnista, pitäen erityisesti silmällä maan käyttöä koskevaa tutkimusta ja järjestämällä yhteistoimintaa näillä alueilla jo työskentelevien laitosten kanssa. Hauptmannsbergin luonnonsuojelualue Feldbergin luona (kasvilajeista mainittakoon mm. Corynephorus canescens, Helichrysum arenarium, Jasione montana, Sarothamnus scoparius). Yhteyden pito kaikkien saksalaisten ja ulkomaalaisten tieteellisten luonnonsuoj elujärjestöjen ja -laitosten kanssa sisältyy myö instituutin ohjelmaan. 8 Koska tämänkaltaisten tehtävien suorittaminen on mahdollista vain alueittaisella pohjalla, on instituutilla alaosastot Itä-Saksaan kuuluvissa entisissä osavaltioissa (Brandenburgissa, Mecklenburgissa, Sachsenissa ja Thiiringenissä). teen uusimpiin saavutuksiin aineistoa välittämällä. Heillä on tätä varten apunaan kaksi tieteellisesti koulutettua assistenttia ja kansliahenkilökuntaa
Koulu on luonnonsuojeluhallinnon alainen. Brocken on I tä-Saksan korkein vuori. Muritzjärven matalilla rannoilla oli nähtävissä mm. Tämä massaorganisaatio käsittää myös keskuskomission, aluekomissiot ja piirikomissiot, ja yksityisissä komissioissa on lisäksi erikoisvaliokuntansa tai -ryhmänsä. Se sijaitsee eräällä entisellä suurtilalla Miiritzjärven itärannan luonnonsuojelualueella Mecklenburgissa. Koulun alue on linnustonsuojelusaluetta, joka on tunnettu mm. 10.000:een on meillä tosiaan vielä melkoinen välimatka voitettavana. kurkien muuttomatkojen lepopaikkana. Tällä tavoin saadaan vähitellen kasvatetuksi kautta maan ulottuva innostuneiden avustajien verkosto. -kuluista, ovat useimmiten opettajia. vaikuttavia tekijöitä. Kehoitinkin jättämään osan siitä täysin luonnollisen kehityksen varaan, että kasvillisuus voisi aikaa myöten palautua luonnontilaan. äin päästään maisemaekologisiin synteeseihin, jotka antavat tarvittavan perustan maan taloudellisille aluesuunnitte9. Luonnonsuoj elualueita on nykyään 200, yhteensä 441.37 km 2, maisemansuojelualueita 334, pinta-alaltaan n. Neuvontaja valistustyössä päästään täten laajaan tehoon ja keskitykseen. Itä-Saksassa on luonnonsuoj elulain mukaan luonnonsuojelualueita, maisemansuoj elualueita, luonnonmuistomerkkejä sekä rauhoitettuja kasveja ja eläimiä. Siellä järjestetään viikon kestäviä kursseja opettajille, virastojen ja liikelaitosten edustajille ym., jotka vuorostaan sitten toimivat luonnonsuojeluvalistuksen levittäjinä omassa ympäristössään. Rauhoitettuj en luonnonmuistomerkkien luku nousee n. Alue on nykyisin kokonaan laidunnettua. Mutta vaikuttavin varsinainen propagandaelin on vielä mainitsematta: Itä-Saksassa on lisäksi erityinen luonnonsuoj elukoulu. Luonnonsuojeluhallinnon ja Instituutin yhteistoiminta ulottuu myös tähän ma saorganisaatioon. 1931 km 2. Kuusi luonnollisen metsänrajan muodostajana lähellä 1142 m korkean Harzin Brockenin lakea. paan ilman varsinaista palkkiota saaden ainoastaan korvauksen matkaym. Kurssilaisia varten oli rakennettu retkeilypolun varteen erikoiset tähystyspaikat ja -lavat, joista saattoi itse katkössä ollen läheltä seurata lintujen puuhia. Tarkoituksena on, että kaikki suoj elualueet tutkitaan jokaista erikoisalaa edustavan tieteellisen laitoksen toimesta. kymmenpäisiä harmaahaikaraparvia, useita kattohaikaroita ja merikotkakin sekä suuret määrät monia pienempiä lajeja, erityisesti sorsalintuja ja kahlaajia. Erittäin tärkeä osuus valistustyössä on myös Kulttuuriliitolla, jossa luonnonja kotiseudunystävät muodostavat oman yhteytensä. Luonnonsuoj elualueet on tarkoitettu ensi sijassa tieteellisen tutkimuksen tarpeiksi. Ne ovat ulkoilmalaboratorioita, joissa voidaan selvittää erilaisia maaperän muodostukseen, eläinja kasvikuntaan, vesitalouteen, jne
Alueen täytyy myös olla riittävän suuri, että se jat:kuvasti voisi säilyä välillisiltäkin kulttuurin mukana seuraavilta muutoksilta. jos se on vesitaloudellisena perustana jonkin toisen alueen hedelmällisyydelle, niinkuin Flömingin lounaisrannan alankoseudut, joista 7:erbstin pelLapista tutut sinivalvatti (Lactuca alpina) ja tunturihiirenporras (Athyrium alpestre) Harzin Brockenin laen reunalla. Varsinaisista erämaamaisemista ei Saksassa sen paremmin kuin muuallakaan Keski-Euroopassa enää tietenkään voida puhua kuin erikoistapauksissa pääasiassa korkeissa vuoristoissa, vaan on etsittävä alueita, joilla ihmisen vaikutus on jäänyt mahdollisimman vähäiseksi. Ne voidaan siis rinnastaa esim. Luonnonsuojelualueet valitaan tämän vuoksi huolellisesti, jotta niiden tutkimus selvittäisi valtakunnan luonnonsuhteissa vallitsevat regionaaliset piirteet. Usein on edullista järjestää maisemansuojelualue varsinaisen reservaatin suojavyöhykkeeksi. Ensimmäisenä ehtona luonnonsuojelualueelle tietysti on, että se on säilynyt mahdollisimman luonnontilaisena. Maisemansuojelualueita valittaessa otetaan ensi sijassa huomioon kauneusnäkökohdat ja sopivaisuus virkistystarkoituksiin. Mecklenburgin järvialueella ja Keskivuoristoissa on perustettu laajoja maisemansuojelualueita. Mutta myös maan taloudelliseen käyttöön vailn1ttavat tekijät voivat aiheuttaa jonkin seudun julistamisen maisemansuojelualueeksi, esim. Esim. 10. luille. Englannin maisemansuojelualueisiin (Lake District ym.)
217 km 2 . Näin on käytäntöön saatu enemmän joustavuutta, sillä ministeriöportaassa asioiden käsittely on pakostakin aina hitaampaa kuin alemmissa hallintoelimissä. Maisemansuojelualueitakin valittaessa käytetään sen vuoksi apuna mitä erilaisimpien tieteellisten laitosten ja elinten asiantuntemusta. Ne ovat tarkoitettuja lähinnä metsän eliöyhdyskuntien tutkimista varten luonnollisiin kasvupaikkatekijöihin perustuvan metsätalouden kehittämiseksi. Varsinaisten luonnonsuojelualueiden samoin kuin kasvija eläinlajienkin rauhoittamisesta päättää keskeinen Luonnonsuojeluhallinto. Luonnonsuojelu on siis laajasuuntaisesti liitetty Itä-Saksan kulttuurija talouselämän rakennustyöhön. Metsien tutkiminen ja suojelu on myös Saksassa ajankohtaista. Sen vuoksi on kahden viime vuoden aikana perustettu yli 270 metsänsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on n. 11. Niissä ovat edustettuina luonnolliset metsäkasvillisu usyhdyskunnat vuoristojen ylimmän vyöhykkeen kuusimetsistä alankojen tammisekametsiin ja mäntymetsiin sekä kuivista, puoliavoimista metsästeppimäisistä kasvustoista joenja järvenrantojen tervaleppäkorpiin saakka erilaisine variantteineen. Ne ovat siis tällä hetkellä kuin valmiusasemissa mahdollista luonnonsuojelualueeksi julistamista varten. Tämä metsänsuojelualueiden järjestelmä käsittää valtakunnan tärkeimmät metsäyhdyskunnat regionalisine vaihteluineen niin luonnonmukaisina ja erilaisia kasvupaikkasuhteita karakterisoivina kuin mahdollista. Näillä alueilla on mahdollista selvittää pitkäaikaisilla kenttäkokeilla metsäyhdyskuntien ekologiaa ja erilaisten ilmastoja maaperätekijöiden vaikutusta siihen, metsän vesitalouskysymyksiä, luonnontilaisten ja keinotekoisten metsikköjen tuoton ja maanmuodostuksen eroavuuksia sekä muuta. 15 % koko valtion pinta-alasta tulisi maisemansuojelualueiksi. Pyrkimyksenä on, että n. Parhaillaan on juuri menossa laaja tutkimus uusien suojelualueiden löytämiseksi. tomaiden viljavuus johtuu. Kuvat kirjoittajan. Maisemansuojelualueiden perustamisesta taas päättää asianomaisen hallintoalueen neuvosto ja luonnonmuistomerkeistä piirineuvosto. Suojelualueen perustamisen tarkoituksena on siis tällöin taata luonnonvarojen säilyminen ja jatkuva tuotannollinen toiminta mahdollisilta hetkelliseen hyötyyn tähtäävien muutosten aiheuttamilta vaaroilta
Fil. Joukko eläinlajeja on karkoitettu vaikeapääsyisimpiin erämaihin, jonne keksintöjen kiihdyttämän elämäntahdin h<iiritsevät vaikutuk;set eivät vielä ulotu samassa määrin kuin maamme eläimistöltään köy. Laulujoutsenelle on siis käynyt samoin kuin monelle 12 muullekin eläinkuntamme komealle edustajalle viime aikoina niiden jouduttua elintapojensa tai taloudellisen arvonsa takia ihmisen taholta piittaamattoman ja lyhytnäköisen vainon kohteeksi. Metsästyksestä rauhoijt u ks e en. Merikallio on Suomen Luonnossa vuonna 1949 esittänyt tarkan, mutta samalla synkän kuvan laulujoutsentemme kohtalosta sekä tämän linnun pesimäalueen vähittäisestä siirtymisestä maamme pohjoisiin ja itäisiin erämaihin. Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi. tri E. Tässä sankassa joutsenparvessa, joka on ahtautunut Juutinraumassa pieneen avantoon, saattaa olla Suomenkin joutsenia. 1. K u n n i i d e n lukumäärä on supistunut tiettyyn vähimmäisarvoon häviävät ne itsestään sukupuuttoon entisiltä asuinpaikoiltaan. Samana vuonna maisteri Lehtonen arvioi Suomen joutsenkannan 10-25 pariksi. Lintujemme levinneisyyttä ja yleisyyttä koskevassa teoksessaan (1955) sama kirjoittaja mainitsee, että Suomessa on vain noin 15 pesivää joutsenparia. T. Brander
Kauempana etelässä oli vielä tuonnottain tapana rahvaan keskuudessa virittää muuttaville joutsenille keväällä avantojen äärille rautoja. Niinpä kreivi BeckFriis kertoo vuonna 1832, miten meneteltiin kun Skånen maaherralla oli oikeus Juutinraumassa vuosittain toimeenpannun joutsenenmetsästyksen tuloihin. Palmgrenin laatima kuva muistopatsaasta sukupuuttoon hävitetyille eläimille: majavalle, villipeuralle, karhulle, ilvekselle, hirvelle, laulujoutsenelle, teerelle ja haahkalle .. . Jopa 600:kin joutsenta saattoi menettää henkensä yhden ainoan >>metsästyksen>> aikana. Palmgrenin vuonna 1916 laatimaa kuvaa luonnonyi,tävien sukupuuttoon hävitetyille eläimille pystyttämästä muistopatsaast.a. Myös Suomesta tiedetään esimerkkejä korkea-arvoisten henkilöiden huvittelusta joutsenenmetsästyksellä. Näin kävi 1800-luvulla karhulle, sudelle, ilvekselle, saukolle, näädälle, vesikolle, maakotkalle, metsähanhelle ja laulujoutsenelle, kun sitävastoin villipeuran ja erikoisesti majavan hävittäminen tapahtui jo aikasemmin. 13. Ajoittain on tällä vuosisadalla hirvenkin kohtalo näyttänyt synkältä siitä huolimatta, että kanta tällä hetkellä on suhteellisen vahva todennäköisesti naapurimaastamme jatkuvasti maahamme muuttavista hirviyksilöistä. .ff AA,.KA Luonnonsuojelumme innokkaan taistelijan, maisteri R. Muistopatsaassa on niiden eläinten nimiä, jotka ns. Eräs metsätyönjohtajistamme oli nuorena ollut avustajana tällaisessa >>met'1 1 ~ •~. Kepit ja koirat toimivat tällöin pääasiallisimpina hävitysvälineinä. En voi tässä yhteydessä jättää esittämättä R. Näiden hävitettyjen eläinten joukkoon kuuluu myös laulujoutsen. Myös maailman mahtavat ovat huvitelleet joutsenen teurastuksella. hempiin lounaisja keskiosiin. Vielä tällä vuosisadalla harjoitettiin eräänlaista >>vesiammuntaa>> veteen upotetuista ja kaisloilla naamioiduista tynnyreistä, joihin ampujat piiloutuivat. 1 1 L ____ _____ _ ,_;E.i,l-€1..,?,,t , ~\\ "'>'<i, ' Xl.lt.STOUlr ' ..,.,.,t:,,., 1 ltVi'llllllRI • 1111'11'11!:H 0&1 -11J1.v,n;(xvr .SUOt1t'i.TA, 4'AA-IIV, IW1i'.~ -HIR.YI ,Jout~II I l1 tr.so . Tunnettuahan on, että lappalaiset joka vuosi toimeenpanivat verilöylyjä sulkasodassa olevien joutsenten keskuudessa hävittäen samalla suurilla soilla joutsenten lentokyvyttömiä poikasia. Tällä vuosisadalla odottanee sama kohtalo huuhkajaa ja muuttohaukkaa sekä mahdollisesti metsäkanaa. Kysymys oli tosin kyhmyjoutsenesta, mutta silloinkin joutuivat hävitysvimman uhreiksi sulkasadon tai nuoren ikänsä takia lentokyvyttörnät yksilöt. Kyhmyjoutsenen liha ei ole, erikoista herkkua, mutta siihen aikaan kun sulkia käytettiin puuteriviuhkoina, oli kuolleen joutsenen hinta korkea. kulttuuri-ihminen on uhrannut oman aikansa Molokille. Epäilemättä on ihminen pääsyyllinen joutsenkannan kohtalokkaaseen supistumiseen Pohjoismaissa, sillä kaikissa yhteiskuntapiireissä on ikimuistoisista ajoista lähtien pidetty arvossa joutsenen metsästystä. Patsaan takaa näkyy kuvassa savuavia tehtaanpiippuja tuon Molokin sattuvina vertauskuvina
56. T. Viitanen (keskellä) kantavat joutsenen kuljetuslaatikossa hoitolaan. Brander 15. Tästä johtuen joutsenia on aina ollut enemmän valtakunnan rajan itäkuin länsipuoteessa kuvastaa tällä hetkellä vallitsevia olo suhteita. Oikealla Someron poliisiauto. 10. Ja nyt voidaan sanoa, että koko Suomen kansa on. Joutsenet ovat siis jatkuvasti rauhoitetut metsästyseikä luonnonsuojelulain nojalla, mikä monessa suh14 pienoiskiväärillä siipeen. Niistä kahdeksasta joutsenesta, jotka maatalousministeriön erikoisluvalla lähetettiin maatilalleni Matkuun myöhään syksyllä 1956 ja joista olen kertonut eräitä piirteitä Suomen Luonnon toisessa numerossa, 1957, oli yksilö, jota oli ammuttu Raikon joutsenhoitolaan saapuu ensimmäinen >>potilas>>. Poliisi L. sästyksessä>> ja hän kertoi miltei uskomattomalta tuntuvia asioita. Suomessa joutsenen metsästys oli luvallista vielä niin myöhään kuin vuonna 1923, jolloin joutsen metsästyslain muutosasetuksen perusteella rauhoitettiin. Vasemmalla metsätyönjohtaja S. Heikkilä (oik.) ja maisteri P. On muistettava, että suurin osa maamme kautta muuttavista joutsenista, pikkujoutsen mukaanluettuna, pesii valtakunnanrajan itäpuolella. Itä-Karjalassa on ikimuistoisista ajoista lähtien pidetty joutsenta pyhänä lintuna, jonka surmaamisesta olisi ollut kohtalokkaita seurauksia (Kalevala 15: 107-108). Valok. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys on luvannut palkinnon niille henkilöille, joiden myötävaikutuksella joutsenten sala-ampujat voidaan saattaa vastuuseen lainrikkojina. Ruotsissa joutsen luonnollisesti on jo kauan ollut täydellisesti rauhoitettu lintu. lella, eikä vain nykyisin, vaan myös aikaisemmin. Voimakasta kiinnostusta joutsenkysymystä kohtaan aikaansa.ivat 1950-luvulla Yrjö Kokon molemmat joutsenkirjat. Siitä huolimatta ammutaan jo \{a vuosi joutsenia Suomessa. Nevala avaa oven
Sota-ajan elintarvikesäännöstelystä huolimatta ruokittiin Landslaonassa · talvina 1940-42 noin 2000 joutsenta päivittäin syöttämällä niille keskimäärin 500 kiloa jyviä .. Jos vedet jäätyvät siinä määrin, etteivät joutsenet tavoita enää pohjaa puolisukelluksillaan, kuolevat ne vähitellen nälkään. Svennilsonin Skånes Naturissa 1956 julkaisemasta artikkelista >>Sibiriskt i Skåne>>. Täyskasvuinen laulujoutsen painaa yli 10 kg, mutta muutamat joutsenistani painoivat vain 3,5-4,0 kg. Seuraavassa haluan antaa joitakin ohjeita mahdollisista menettelytavoista, mutta tilan puutteen takia supistan sanottavani vain viittauksiin. Suomen Yleisradio osoitti esimerkiksi kelvannutta kiinnostusta joutseniimme ja niiden kohtaloihin ja samaa on sanottava päivälehdistä. Tästä sain monia vakuuttavia todisteita >>joutsenklinikallani>> l\fatkussa talvella 1956 -57. Sikäli kuin toimenpiteet joutsentemme pelastamiseksi vaatisivat yleisön myötätuntoa ja apua on ajankohta tod e 11 a n y t s o p i v a. Meillä Suomessa onnistuu harvoin ruokkia joutsenia ulkosalla talven yli. Viranomaistemme on vain tartuttava tuumasta toimeen. Joutsenten hyväksi toimeenpantiin yleinen keräys, niillä oli oma pankkitilinsä ja joutsenia muistettiin jopa testamenteillakin. Tästä pelastustoiminnasta saa kiintoisia tietoja toimintaa johtaneen tri E. Ne talvijoutsenet, jotka meillä kuin sattumalta on onnistuttu suojelemaan sisähoidossa yli talven, ovat kokonaisuuteen katsoen vain pisara meressä ja ne lienevät suurelta osalta olleet itärajamme takana pesineitä yksilöitä. T a l v i j o u t s e n t e n r u o k i n t a. Yhtä tehokasta pelastustoimintaa harjoitettiin pienessä Vikhögin kalastajakylässä Lomman lahden pohjoisäärellä, missä kolmena talvena 1954-56 käytettiin joutsenten ruokintaan yhteensä 50 tonnia rehuja. Useimmat yritykset päättyvät joutsenille kohtalokkaasti. Järkevintä on ottaa linnut kylmimmäksi ajaksi sisälle ja päästää ne jälleen vapauteen niin pian kuin avovettä on tarjolla myös matalissa paikoissa, sillä sitä joutsenet tarvitsevat vielä kipeämmin kuin riittävää ruokintaa ulkosalla. Tietenkin on helpompaa viivästyttää linnun vangitsemista 15. T ä m ä n v u o k s i o n joutsenet otettava hoidettav i k s i a j o i s s a, k u n n i i 11 ä o n v i e 1 ä r i i t t ii v ä s t i v o i m i a, j o l loin on myös toiveita eloonj ä ä m i s e s t ä. Suojattieni kannalta ei ollut aina edullista, että kiinnostuneita katsojia virtasi paikalle läheltä ja kaukaakin. kohdistanut katseensa viimeisiin joutseniimme. Tosin nämä pelastustoimenpiteet koskevat myös kyhmyjoutsenta, mutta meillä täällä Suomessa on kuitenkin syytä muistaa tätä uhrautuvaa työtä mitä suurimmalla kiitollisuudella, sillä voidaan pitää selvänä, että myös >>meidän» joutsenemme saavat nauttia tästä huolenpidosta. Tällöin on hengen pelastaminen luonnollisesti myöhäista, varsinkin jos lintu on ennen hoitoon tuloa saanut tehdä pitkän junamatkan. Etelä-Ruotsissa on talvijoutsenten ruokinta muuttunut miltei kansanliikkeeksi. 2. Suuri joukko lehtiä kautta maan kertoi moneen otteeseen suurikuvaisissa artikkeleissaan >>potilaistamme>>. Niistä kahdeksasta joutsenesta, jotka sain Matkuun syksyllä 1956, olivat useimmat jo saapuessaan toivottomassa uupumuksen tilassa. Monet olivat vain pelkkää luuta ja nahkaa ja tuntui melkein kuin olisi nostanut paperipalloa ottaessaan suuren linnun kuljetuslaatikosta, siinä määrin ne olivat laihtuneita
siihen saakka kunnes se uupumisen takia ei enää jaksa lentää, mutta tällöin on takuulla apu jo myöhäinen. Sitävastoin kuusi muuta joutsenta 16 oli saanut Matkuun päästäkseen tehdä pitkän bussija junamatkan. Neuvoisin sen vuoksi meneteltäväksi siten, että vielä hyvissä voimissa oleva lintu, joka ilmeisesti aikoo oleskella sen avannon äärellä, jossa sitä on syötetty, yllätetään jäällä pimeänä iltana tai yöllä nukkumasta, sokaistaan se kirkkaasti valaisevan lampun valolla ja vangitaan noveasti suurella kalahaavilla, joka heitetään linnun pään yli. Sain varman käsityksen, etteivät voi m i 1 taa n me nehtyneet joutsenet kestä p i t k i ä k u I j e t u k s i a. Nuo kaksi suhteellisen tervettä lintua, joista toisella oli ampumahaava siivessä, pyydystettiin melko lähellä Matkua, jonka vuoksi ne saatiin heti kuljetettua henkilöautolla perille saakka ja säilyttivät näin henkensä. On kuitenkin s a a t a v a t a k e e t siitä, etteivät >>pelastetut>> joutsenet sitten joudu kau. e r i p u o 1 i 11 e m a a t a. Matkunn joutsenia otetaan hoidettaviksi tästä lähtien vain Lounais-Hämeestä. , 'adat joutsenet odottavat tässä kärsimättömästi ruokaa, sillä jyväsäkit on juuri tuotu paikalle. Sen jälkeen on lintu mahdollisimman nopeasti kuljetettava hoitolaansa. KuYa Ruotsin etelärannikolta . T ä m ä n v u o k s i o n v ä 1 t t ä m ä t ö n t ä, e t t ä Suome e n peru s tetaan mitä pikimmin u seita joutsenhoitol o i t 8. Näin ajoissa pyydystettiin kaksi kahdeksasta hoidokistani ja kumpikin säilytti henkensä kevääseen, kun sitävastoin muut jo saapuessaan olivat perin uupuneita ja kuolivat ennen pitkää kaikki. Voitaisiin kai saada aikaan yhteistyö kaupunkien puutarhurien kanssa, joilla on käytettävinään hanhelat ja joilla on myös kokemusta vesilintujen hoidossa. Niiden sijoituspaikka ei saa riippua yksinomaan maantieteellisestä sijainni-,ta, vaan myös tarjolla olevista sopivista henkilöistä. Näiden näkökantojen mukaisesti ehdotanlrin, että joutsenia jo tänä talvena (1957 58) hoidettaisiin Rovaniemellä, Siilinjärvellä, Heinolassa ja Helsingissä
SUOMEN LUONTO LUON NO NS U OJ EL UN AAN EN KANNATTAJA J u 1 k a i s i j a t: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ja Valtion luonnonsuojelunvalvoja (Metsäntutkimuslaitos) * 1 9 5 7 16 vuosikerta (Vuosikerrat 114 ilmestyneet vuosikirjoina) * Toimitus: Niilo Söyrinki (vastaava) Reino Kalliola ja Erkki Kanervo * HELSINKI 1957
. R. 4/27 Pääministerin sana luonnonsuojelusta 4/28 ULKOMAAN UUTISIA Prof. . . . . . . . . . . . . 4/30 N:o/sivu Hämeenmaa IX, arv. . . . . . . . . . . . 1/32, 2/32 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmerkki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3/31 Muuta Suomen Luonnolle ja Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle tullutta kirjallisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1/32, 2/32 Suomen Luonto 1958 . . . . . . E. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3/28 Ajatuksia. . . . . . . . . . . . . . . . . 4/26 Öljyvahinkojen estämislaki vahvistettu . Kla . . . . . . . . . Kvo . . . . . 3/30 Puut vai ruohikko. . . . . . . N:o/sivu Luonnon ja viihtyisyyden näkökohdat asemakaava.suunnittelussa . 3/32, 4/32 NATURE OF FINLAND {engl.kielinen referaatti) . . . . . . 4/30 Saivo, Pirkka: Joensuu ja Pohjois-Karjala, arv. . . . . . . . . . . Suomen Luonnon pääkaupunkilaiset tilaajat 1/31 Uusien jäsenten hankinta . . . . Kvo . . . . . Kvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . tri Walter Schoenichen t . Erkki Kanervo . . . 1/30 Niiniluoto, Yrjö: Mitä on olla suomalainen, arv. . . R. . . . . . . . . . . . ........ . 2/31 Lounais-Hämeen Luonto I ja II, arv. . . . . . . . . . . . . . . . E. . järvenlaskuista., Eino 1. . . 3/30 Luonnonsuojelun kansainvälinen nuorisoleiri 3/30 KIRJALLISUUTTA Heck, Heinz ym.: Die letzten Oa.sen der Tierwelt, arv. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Erkamo . . . . . . . . . . . . . . Hyvärinen 3/29 Suurisuuntaista kalavesitutkimusta PohjoisKarjalassa . . E. . . . . . . . . . . . . . . . . l/26 Onnittelusähke . 1/31 Ulvinen, Tauno: Luonnonharrastajan opas, arv. . . . . . . . V. . . . . 2/27 Vihdoinkin! . . . 2/31 Siivonen, Lauri: Suuri nisäkäskirja, arv. . . . . . . . . . . . . . 2/31 UUTISIA YM. . . . . . . . 1/31 Pohjoismaiden luonnonsuojeluyhdistysten edustajat keskustelleet yhteisistä esiintymisistä eräissä petoeläinja metsästysaika-asioissa . Kvo . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 1/31, 2/32, 3/32, 4/32 Helsinki 1957, Ralttluskan,an Kirjapaino Oy. . . . Kla . . . . . . . . . E
olevien laboratorioiden kesken saataisiin aikaan yhteistyö. E p ä i 1 e m ä t t ä p o h j o i s ru a i s e t j o u t s e ne t o v a t v o i m a kk a asti erilaisten sisälmysm a t. Vaikka laulujoutsen muuten onkin yllättävän kestävä pakkasta vastaan yleensä, ei se kuitenkaan voi voittaa paikallisten paleltumien vaurioita. Tarkoitukseen sopii tietenkin myös Korkeasaari, missä on tarjolla parhaat takeet..;.menestyksellisestä talvehtimisesta. 10. Tukholman eläinlääkintälaboratoriolla on kuitenkin suuri kokemus näistä asioista ja Suomen joutsenten hoidolle_ olisi hyödyksi, jos Tukholmassa ja Helsingissä Näin heikossa tilassa saattaa joutsenpotilas saapua perille. Tavallisesti ilmeni sellaisia jaloissa ja merkit viittasivat toisen asteen paleltumiin. Monet sisälmysloiset vaativat erikoislääkkeitä, joita ei voi määrätä käytettäviksi niiden myrkyllisyyden takia, jollei ensin tiedä, mistä loismadosta on kysymys. Luulin ensin, että kysymyksessä oli coccidiosi, mutta tämä piti paikkansa vain harvoissa tapauksissa. 1956 P. Eräänä tärkeänä syynä Matkussa suorittamieni kokeilujen masentavaan tulokseen oli, paitsi joutsenten nälkiintyminen ja laihtuminen, paikalliset paleltumat. Jotkut linnui ta olivat halvaantuneita ja valtion eläinlääkintälaboratorio totesi tämän aiheutuneen pitkälle ehtineestä lihasdegeneratiosta. Mutta vertaimevien Strongyloidien lisäksi kysymyksessä on joukko muitakin sisälmysmatoja. Ruotsin ja Tanskan välisiin salmiin abtautuneissa joutsenparvissa ovat olosuhteet tietenkin varsin otolliset coccidioiden ja muiden suoliloisten tartunnalle. Jos eläimet vangitaan ajoissa, voidaan tämä kova kohtalo välttää. Viitanen. Valok. Mahdollisesti voitaisiin sekoittamalla mainitui:,sa salmissa avantojen veteen jotain desinfisioivaa ainetta vastustaa tartunnan leviämistä aivan samoin kuin nykyisin siipikarjan hoitajat sekoittavat suolistoa desinfisioivia aineita nuorikko17. Toiset olivat Asper17illus-homesienen saastuttamia, jota ne vain heikosti pystyvät vastustamaan ja useimpia vaivasi veristen ulostu'lten luonnehtima ripuli. Ehkä tämä on eräänä syynä joutsenkantamme tuntuvaan vähenemiseen viime aikoina ja päätekijänä täysinkasvuisten joutsenien jäämiseen Suomeen. Vasen siipi ja kylki veressä pienoiskiväärin luodin haavoittamana. Useimpia joutsenia vaivasivat vertaimevät sisälmysmadot {Strongyloidit), joita niissä saattoi olla suuret määrät. o j e n s a a s t u t t a m i a. Sairas lintu pitää kaulaa mutkalla ja pään melkein nukkumaasennossa. Ne eivät ehkä voimiensa heikentymisen vuoksi jaksa jatkaa muuttoa etelään. pungm ankkalammikon koriste-eläimiksi. 14. Talvehtivat joutsenet ovat voineet jäätyä kiinni jäähänkin, jolloin tietenkin jalkoihin on tullut kuolemaan johtavia vioittumia. Valitettavasti ei kaikkien tällaisten raatojen lajimääritys käynyt päinsä Helsingissä, mikä suuressa määrin vaikeutti sairaiden eläinten hoitoa
Muutamia vuosia myöhemmin onnistuin henkilökohtaisen tuttavuuden kautta hankkimaan ulkomaisten luonnonsuojelupiirien välityksellä joutsenparin, jonka tuottamisyritys maahan kilpistyi silloin Suomessa vallinneeseen yleislakkoon ja suunnitelma oli taas siirrettävä tuonnemmaksi. TarkoitukseUusi tulokas on jo solminu t rauhan hoitajansa metsätyönjoht. Edellyti.n suunnitelmassani, että siipisulat kasvaisivat kesän kuluessa vanhoilla linnuilla täyteen pituuteensa niin, että linnut normaaliin aikaan voisivat syksyllä lähteä muuttomatkalle etelään. ll. Mutta kuten jo olen huomauttanyt, ovat mahdollisuudet saada nopeasti Suomen joutsenkanta lisääntymään tehostamalla talvehtivien joutsenten hyväksi tehtävää pelastustyötä, varsiu vähäiset. Haavoittunut kylki ja siipi parantuneet , ka ulan asento tav allinen. Nevalan kanssa. 3. R . Valok. Ainakin teoriassa on tuntuvasti tehokkaampaa torjua etukäteen tällaisia sairauksia kuin parantaa niitä. jen juomaveteen. kuin talvijoutsenten suoj eleminen itsessään onkin. On turvauduttava aivan toisenlaisiin keinoihin niin tärkeää kohtana keväällä sattui maassamme satamatyöläisten lakko, eikä suunnitelmaa voitu toteuttaa. Lindfors 29. L a u l u j o u t s e n t e n i s t. Seuraavana vuonna ne eivät tietenkään. tarjotaan ensin toiselle ja sitten toisella joutsenelle voidaan saada valituksi pareja suurestakin joutsenparvesta. 56. katselee ihmeissään. u t t a minen Suomeen Jo useita vuosia sitten kypsyi minussa ajatus hankkia ulkomaalaisen eläintarhan välityksellä joutsenpari, jonka voisi hyvissä ajoin keväällä ennen pariutumisaikaa päästää Urjalan pitäjässä omistamaani Kivijärveen lyhentämällä sitä ennen lintujen toisen siiven sulkia, mutta kriitillisenä ajan18 na oli kloralosimenetelmää käyttäen valita kaksi täysikasvuista laulujoutsenta, jotka käyttäytymisensä avulla voidaan todeta pariksi. Sekoittamalla kloralosia leipään, jota
4. Jos nuorten joutsenten muuton kuluessa sattuneet tappiot niin vaatisivat, olisi koe ulkomailta tuotetuilla vanhoilla linnuilla uusittava, sillä joutsenhan tulee sukukypsäksi vasta noin kolmivuotiaana. Tärkeimpiä alkutoimenpiteitä olisivat: 1) Laulujoutsenten pito eläintarhoissa ja puistoissa olisi kiellettävä. Eräiden kaupunkien puutarhurien ja Korkeasaaren eläintarhan kanssa olisi tehtävä sopimus talvijoutsenten talvihoidosta joutsenkannan lisäämistä, eikä koristeja 19. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen pitäisi yhteistyössä metsästysviranomaisten ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa rahoittaa tämä työ. Vasta näin pitkän ajan kuluttua voisi toivoa näkyviä tuloksia kokeesta: poikasia sellaisista vanhoista linnuista, joita ei ole ulkomailta tuotettu. Missään tapauksessa ei pitäisi käyttää meillä jo ennestään pesiviä laulujoutsenia n ä i h i n i s t u t u k s i i n, sillä se merkitsisi vain siirtoa taskusta toiseen. Kaikki toistaiseksi vankeudessa pidettävät laulujoutsenet olisi numeroitava ja rekisteröitävä ja samalla suoritettava tarkka tutkimus niiden käyttömahdollisuuksista siitoseläiminä edellä kuvattujen istutusyritysten toimeenpanemiseen. K ä y t ä n n ö 11 i s i ä e h d o t u k s i a. Luonnonsuoj eluelintemme, lähinnä valtion luonnonsuojeluvalvojan ja Hyvä hoito ja riittävä, sopiva ravinto tuottavat tuloksia. Valok. 2) Vielä syksyllä 1957 olisi perustettava >>joutsenklinikoita>> pohjois-, itäja keskiSuomeen. Lindfors. Esitin aikoinaan lehdistössä varsin jyrkän vastalauseen sellaisesta menetelmästä, että metsähanhia maassamme vangittaisiin heittoverkolla ja käytettäisiin siitoseläiminä villihanhien istuttamiseksi toisille paikkakunnille. Sensijaan Kivijärvellä kuoriutuneet poikaset toivoin saavani seuraavana keväänä taktisin. Sensijaan vaara tavata Tanskan salmista otettujen jout:;enten joukosta juuri Suomessa säännöllisesti pesivä pari on käytännössä varsin pieni, vaikka teoreettisesti katsoen kuitenkin mahdollinen. Yksityishenkilöt voivat saavuttaa pysyviä tuloksia työssä laulujoutsenkantamme vahvistamiseksi. R. Ensimmäiset joutsenkasvatit joutuisin siis menettämään vielä samana vuonna, vaikka ne maan koko joutsenkannan kannalta eivät joutuisikaan hukkaan. Vain kyhmyjoutsen sopii tähän tarkoitukseen. palaisi keinotekoiselle edellisen kesän pesimäpaikalle, vaan suuntaisivat lentonsa vanhoille pesimäalueille kaukana pohjoisessa. Tällaisia joutsenistutuksia olisi toimeenpantava monilla paikkakunnilla samanaikaisesti, eikä mielestäni Etelä-Suomessakaan ole suotuisissa olosuhteissa pelkoa kokeen epäonnistumisesta
>> L o u nais-Hämeen maisemakilpai1 u >>. Määräys, jonka mukaan lintujen nahka kuuluu Helsingin yliopiston eläinmuseolle ei saisi olla tässä esteenä. Seuraavassa muutamia tähän kuuluvia kokemuksia. Yhteistyö Tukholman eläinlääketieteellisen laboratorion kanssa olisi saatava aikaan. Tehtävänä oli ehdottaa, mitä paikkaa voitaisiin pitää kunkin kotipitäjän kauneimpana ja myös, mikä kilpailijan mielestä olisi koko Lounais-Hämeen kaunein paikka. Kun palkintotuomarit määräajan jälkeen lähtivät tarkastamaan ehdotettuja kohteita, oli heillä tilaisuus keskustella maanomistajien kanssa erinäisistä tähän liittyvistä maisemanhoitokysymyksistä. Milloin annettiin neuvoja näköalapaikkojen puiden varovaisesta harventamisesta, milloin päinvastoin varoitettiin suunnitteella olevista puiden kaatamisista. Ehdotuksia piti kuvailla kirjeellisesti ja jos mahdollista valokuvien avulla. siihen, että luonnonsuojelujärjestöön liittyi uusia jäseniä. Paikallislehdistössä oli kirjoituksia kilpailusta, luonnonkauneudesta ja maisemanhoidosta yleensä ei. Mutta tällä kilpailulla oli myös suuri merkitys valistustyön kannalta. Brander Lounais-Hämeessä, missä luonnonsuojeluharrastus on melkein kansanliikkeenä, on tämän toiminnan tarkoituksia ja toteuttamispyrkimyksiä muutamia kertoja esitetty suurelle yleisölle kilpailujen muodossa. Näistä yrityksistä on ollut niin rohkaisevia tuloksia, että niitä voidaan suositella muuallakin kokeiltaviksi. Tähän mennessä on jo tarpeeksi puhuttu, kirjoitettu ja kokeiltu, nyt on saatava akti iv i n e n toiminta käyntiin! Kilpailut luonnonsuojeluharrastuksen elvyttäjinä T . Matkuun otetaan tästä lähtien hoidettaviksi vain Lounais-Hämeen joutsenia. Ehdotusten joukossa oli sellaisia luonnonkauniita paikkoja syrjäseuduilla, joista paikallisen luonnonsuojelujärjestön arkistossa ei aikaisemmin ollut tietoja. 5) Omana mielipiteenäni haluan nimenomaan korostaa asian suurta kiireellisyyttä. Oli siis kaksi kilpailusarjaa, joissa kummassakin jaettiin kolme palkintoa. Kilpailu julistettiin alkukesällä ja aika meni umpeen loppukesällä. 4) Joutsenten istuttamistyö olisi saatava käyntiin mahdollisimman monella paikkakunnalla samanaikaisesti. 3) Tutkimuksia joutsentemme kuolemansyiden selvittämiseksi olisi tehostettava ja ne keskitettävä yhteen paikkaan. Vastauksia saa20 pui parikymmentä kappaletta. Kuolleet joutsenet olisi saatettava patologisen tutkimuksen kohteeksi. eläintarhajoutsenten hankkimista varten. Kohta Lounais-Hämeen luonnonsuojelujärjestöjen perustamisen jälkeen julistettiin paikallislehdistön välityksellä n.s. Monta kohdetta rauhoitettiin näillä matkoilla luonnonsuojelualueiksi tai luonnonmuistomerkeiksi ja ennen kaikkea päästiin välittömään kosketukseen uusien luonnonystäväpiirien kanssa, mikä johti mm
Kohteiden arvostelussa käytettiin muistiinpanovihkoa, kameraa ja kiikaria sekä allekirjoittaneen tähän tarkoitukseen laatimaa >>kauneusasteikkoa>>. Valok. Suurin osa vastauksia koski eläimiä. Jos palkintotuomareilla oli paljon työtä maisema21. Kilpailu oli opettava myös luonnonsuojelujärjestön johdolle, etenkin palkintotuomareille. ainoastaan kilpailun julistamisen yhteydessä, vaan esimerkillisellä tavalla myös kilpailun muissa vaiheissa. Niihin kuuluivat humanististen tieteiden professori, eräs taiteilija, eräs lehtimies sekä allekirjoittanut. Viimeksi mainitusta sekä yleensä kilpailusta saa lisätietoja allekirjoittaneen kirjoituksesta Lounais-Hämeen Kotiseutuja Museoyhdistyksen vuosikirjasta XXIII (1954). Lopuksi jaettiin palkintoina luonnonsujeluaiheista kirjallisuutta; mm. Ehdotettiin myös kokeeksi, että kilpailuun osallistumattakin voisi antaa vastauksia. Brander. Kesällä 1957 julisti Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys k i 1 p a i 1 u n koti s e u d u n 1 u o n n o n t u n t e m i s e s t a. Nyt oli kilpailuaika lyhyt, ainoastaan kuukausi. Maisemakilpailuun osallistuneiden näkymien kokonaispistearvon perusteella ensi sijalle päässeen Urjalan Rutajärven rantakalliota. oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistykseltä tähän tarkoitukseen saatu lahjaksi Suomen Luonnon vuosikertoja. Kun kilpailu oli ratkaistu, järjestettiin Forssaan maksuton esitelmätilaisuus, missä esitettiin palkintotuomarien ottamia kuvia maisemanhoidollisten esitelmien yhteydessä. T. Tätä aikaa käytettiin hyväksi asian mainostamiseksi kolmasti lehdistössä. Paikallislehdistön välityksellä tiedusteltiin: 1) Kasvija eläinaiheisia paikannimiä, myös sellaisia, joita ei ole virallisissa kartoissa, 2) Erinäisten kasvija eläinlajien esiintymistä Lounais-Hämeessä yleensä sekä 3) Tiettyjä kasvija eläinlajeja tietyissä kunnissa. Määräaikana tuli kymmenkunta kilpailuvastausta ja yhtä monta vastausta kilpailun ulkopuolella
Kolmannen palkinnon voittaja oli eräs maanviljelijä, jolla oli hämmästyttävän paljon uutta kerrottavaa kotipitäjänsä selkärankaisista, sekä faunistisessa että ekologisessa suhteessa. Mutta uhraukset eivät varmaan mene hukkaan, sillä siinä määrin ovat tällaiset kilpailut omiaan tehostamaan luonnonsuoj eluharrastusta. Ensimmäisen palkinnon voittaja oli kovin monipuolinen. Hän tunsi hyvin kotipitäjänsä putkilokasveja, selkärankaisia ja suurperhosia. Mutta myös paikannimitiedustelut tämän kilpailun yhteydessä olivat antoisat. Palkintoina jaettiin ko. Mikäli oli kysymys harvinaisuuksista, käytiin yleensä itse paikalla vahvistamassa asia. Toisen palkinnon saaja toi meille sellaisen yllätyksen kuin pensassirkkalinnun (Locustella naevia) esiintymisen pesimälintuna Lounais-Hämeessä, lajin, jota tähän saakka on tuloksetta etsitty maakunnastamme. Arka ja piileskelevä pensassirkkalintu on maassamme kaakkoinen tulokas, vaikka se K eskiEuroopassa on levinnyt Atlantille saakka.. vuoden toimintamme keskustehtävään ja sen takia julistetaan vuoden 1958 kilpailu koskemaan rauhoituskohteiden etsimistä, sillä ensi vuonna on aikomus ryhtyä rauhoitustoimitamme loppurynnistykseen. Valokuvakilpailu on vielä julistamatta ja muitakin tähän kuuluvia aiheita on loppumattomiin. voittajan erikoisalaa koskevaa kirj allisuutta. Tämäkin kilpailu ratkaistiin käyttämällä määrättyä pisteasteikkoa. 22 Palkintojenjakotilaisuudessa Forssassa pidettiin pari esitelmää Lounais-Hämeen putkilokasvija selkärankaisinventoimistyöstä ja sen tuloksista sekä kilpailun osuudesta tässä tutkimustyössä. Kahdelle ensimmäiselle sijalle pääsi kaksi koululaista, joiden vuosia kestäneestä havaintoja keräilytoiminnasta meillä ei aikaisemmin ollut tietoa. Mm. Tämän lähes 10 vuotta kestäneen tutkimustyön tulokset julkaistaan Lounais-Hämeen Luonnossa N:o 3. Kilpailun yhteydessä saadut selkärankaisja putkilokasvitiedot olivat tervetulleet, sillä 1957 saatettiin loppuun näiden ryhmien inventoimistyö Lou nais-Hämeessä. Niinpä nyt on paikallisen luonnonsuojelujärjestön arkistossa tietoja paikannimistä, jotka viittaavat erilaisten jalojen lehtipuiden entisiin kasvupaikkoihin, hanhien, joutsenten ja kotkien entisiin pesimäpaikkoihin, karhujen, susien, ilvesten, saukkojen ja mäyrien entisiin asumapaikkoihin sekä hirvien ja muun suurriistan entisiin pyyntipaikkoihin. järjestön toimihenkilöiltä ja palkintojenkin hankkiminen on taloudellisesti rasittavaa. Henkilökohtainen käsitykseni on, että nämä molemmat kilpailut muodostuivat täysosumiksi. Ne kohdistuivat molemmat juuri ko. Ainoa varjopuoli näillä kilpailuilla on tietenkin se, että ne vaativat paljon aikaa ko. kilpailun yhteydessä, oli heillä myös riittämiin puuhaa nyt saatujen tietojen tarkistuksessa. hän tiesi kertoa julkaisemisen arvoisia havaintoja rantaeli tarhakäärmeen häviämisestä 1930-luvulla. Mutta huomattava osa aineistosta seulottiin lisätiedusteluilla postitse
Yksikään lihas ei osoittanut, että se olisi ollut valmis juoksemaan tiehensä pelästyneenä tai arkuuttaan sillä siinä .,e yhä seisoi ja tuijotti minuun. Ja tuntui heti siltä, että olimme onnistuneet valinnassamme, sillä kovin autiossa ja koskemattomassa ympäristössä oli tämä vanha metsänvartijan torppa. Siellä se seisoi taas seuraavanakin aamuna. Uusi ystäväni Palle Hagman Se seisoi ensimmäisenä aamuna tuvan ulkopuolella. Siinä se nyt vain seisoi majesteetillisena ja liikkumattomana. Matti Poutvaara. En taaskaan ollut sitä huomaavinani, mutta hirvi katseli minua, seurasi silmillään matkaani pienelle vajalle ja vartioi aisteillaan myös palaamistani. Jätin sen tahallani huomioimatta ja toimitin tehtäväni hakemalla halkoja ja vettä tupaan. Samassa liikkumattomassa asennossa. Tai kenties sillä oli tapana käydä tuntemattomassa tarkoituksessa katsomassa tupaa joka aamu. Vaja on toisella puolella 23. Hän ei ole aamuvirkku eikä kateellinen olipa vain edellisenä iltana tutustunut jänikseen ja siilipariskuntaan, niin hän kertoi kuullessaan hirvituttavastani ja uni painoi yhä hänen silmäluomiaan. Näköala Somerniemen Ämyrinmäeltä Painionjärvelle pääsi maisemakilpailussa J toiselle sijalle. Neljännestunnin matka lähimpään naapuriin, puoli tuntia kauppaan, eikä pelkoa häiritsevistä vieraista muista kuin hirvestä ja tietenkin jäniksestä ja tuosta siilipariskunnasta. Minulla ei ole erityistä kykyä ymmärtää hirven sielunelämää. Herätin vaimom Ja kerroin hänelle vielä unenpöpperöisenä uudesta tuttavuudestani. Olimme saaneet tuvan asuttavaksemme kuukaudeksi tai pariksi viettääksemme siinä lomaa ja saadaksemme tarvitsemaamme lepoa. Mutta tunsin itsessäni, että ainoa mahdollisuuteni oli olla tekemättä mitään. Ikkunaverhon läpi näin hämärästi miten se hetken kuluttua lähti metsään aamun valjetessa jo täydeksi päiväksi. Ehkäpä savupiipusta tuprunneen savun näkeminen muulloin asumattomasta tuvasta sai sen hämmästyneenä pysähtymään samoilumatkallaan metsässä. Valok. Uhrasin tämän valoisan syysaamun hirvelle ja annoin sen seisoa siellä alhaalla niityllä. Seisoi aivan hiljaa katsellen minua ja tupaa. En ollut sitä huomaavinani
Mieleeni juolahti, että hirvi kenties antaisi sille suuremman arvon kuin me. K . Vain pari puhelinsoittoa kaupunkiin ja kaikki oli käden käänteessä pakattu, niin että vormme muuttaa sinne mistä olimme tulleetkin. Valitettavasti ei näin kuitenkaan käynyt. Lähestyimme toisiamme päivä päivältä yhä enemmän. Jätin leivänpalan paikoilleen ja seuraavana aamuna se oli poissa. Mutta tinnenkuin ehdin vastata ja puolustaa hirveäni istui vaimoni jo vierelläni ikkunan äärellä ja katseli ulos verhon takaa. En halunnut astua tuvasta varhaisena aamuna ja jäädä yksin odottamaan. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon tuloksena oli, tittä hirvi katosi metsään. Panin toisen leivänpalan samaan paikkaan ja menin sisälle. Ehkä joku toinen eläin oli sen ottanut tai ehkä hirvi oli ollut paikalla myöhemmin päivällä, jolloin olimme poissa tuvalta. Seuraavana aamuna odotin hirveni tuloa metsästä, kävelin rauhallisesti sitä vastaan leivänpala kädessäni, panin palan entiseen paikkaan ja käännyin palatakseni tuvalle taakseni vilkaisematta. Yhäkö 1,inä puuhailet tyhmän hirvesi kanssa, kuului uninen ääni vuoteelta. Tällä kertaa se vain silmäsi hetken taloa, otti leivän ja kääntyi metsään. Emme enää pelänneet toisiamme. rauhaan. En tiennyt, söisikö hirvi lainkaan ranskanleipää, mutta mursin leivän kolmeksi kappaleeksi ja lähdin ulos yksi kappaleistani kädessäni. He kertoivat minulle metsästyksen salaisuuksista, jolloin ymmärsin, ettei sillä hirvellä olisi pelastumisen mahdollisuutta. Vähän myöhemmin näin ikkunaverhon takaa, että se seisoi jälleen entisellä paikallaan. Oikeastaan olin ajatellut, että ystävyytemme ja ranskanleivällä solmitut suhteemme olisivat voineet edistyä vaikka kuinka pitkälle, niin että olisimme voineet olla kosketuksissa toisiimme täysin vapaina pidättyväisyydestä. Mahdotonta. Kartanon puutarhuri sanoi tavatessamme odottamatta: Huomenna alkaa hirvenmetsästys. Pulmallista oli tietää, panisinko leivän jonnekin hirven näkyville vai heittäisinkö sen eläimen eteen niin, että se ymmärtäisi ruokapalan olevan hänelle tarkoitetun. Se olisi julmaa metsästäkööt mitä muita hirviä tahansa kunhan jättävät omani. tupaa, joten hirven oli todellakin otettava muutamia askeleita, jotta olisi voinut katseellaan seurata, miten kävin noutamassa muutamia kalikoita polttopuuksi. Näyttää aralta, sanoi vaimoni. Jokainen silmä tarkkailisi hirveni kulkua metsässä ja odottamatta joku kaksijalkainen ystävistäni riistäisi minulta nelijalkaisen ystäväni. Miten ihailenkaan yhä ylvästä ryhtiäsi, ylpeää luontoasi ja hienoa pidättyväisyyttäsi minä olin arka raukka. Olin ulkona ennen hirveä ja näin, että leivänpala oli kadonnut. J. >>Minun>> hirveni metsästys. En mennyt ulos ja se kai rauhoitti hirveä, sillä hetken perästä se käveli leivän luo, sieppasi sen suuhunsa ja katosi metsään. Vaimoni ei ollut päässyt läheskään yhtä hyviin tuloksiin sii.leillään. Olimme edellisenä päivänä käyneet kaupoilla ostoksilla, joten kaupungista tuomamme ranskanleipä oli päässyt pahoin kuivamaan. Kun menin viemään leipää, tuli hirvi suoraan ottamaan sen. Hirvi oli pysähtynyt jonkin matkan päähän tavanomaisesta paikastaan, mutta alkoi hitaasti astella kohti uutta leivänpalaa. 24 Enemmän kuin aralta, saamme ostaa ylimääräisen ranskanleivän kun menemme kaupoille tänään. Minun ei enää tarvitsisi ostaa y Iimääräistä ranskanleipää, jäisin yksin pitkiksi aamupuhteiksi vaimoni nukkuessa kaikessa rauhassa vakuuttuneena siitä, että hänen siilinsä voivat hyvin tuvan alisilla Kukaan ei enää seisoisi odottamassa niityn laidassa. Ei ainakaan sen hirven, jota olen syöttänyt ranskanleivällä ja jonka kanssa olen tullut hyväksi ystäväksi. Totesin, että ranskanleipä kiinnosti sitä samalla kuin se piti tarkasti silmällä taloa. Asetin kaksi kokonaista ranskanleipää tuttuun paikkaan.
Suomen luonnonsuojelun onneksi ja menestykseksi. Nyt vasta 50 vuotta. Mutta onneksi Niilo Söyringillä alkaa vasta kuudes kymmenvuotiskausi. Luonnonsuojeluyhdistyksen johtokunnan jäsenenä (1948) ja puheenjohtajana (1951 55 ja 1956), kirjoittanut perustavaa laatua olevan >>Luonnonsuoj elun käsikirjan>> (1954) ja epälukuisen määrän luonnonsuoj elua koskevia artikkeleita sekä luennoinut luonnonsuojelusta eri korkeakouluissa {Jyväskylässä, Helsingin yliopiston maat.-metsät. Kla. tiedekunnassa, Polyteekissä) ja ties kuinka monessa juhlassa ja millä kaikilla kursseilla niin voisi hyvällä syyllä ja omallatunnolla täyttää enemmänkin. Kun on perusteellisesti tutkinut kasveja niin Lapin tuntureilla kuin Baijerin alpeillakin, kun on tunnettuna >>teräsmiehenä>> jo lähes pari vuosikymmentä kouluttanut tulevia metsänhoitajia ja ennen kaikkea kun on kaikella taidolla ja tarmolla toiminut Suomen Luonnonsuoj eluyhdistyksen ensimmäisenä sihteerinä (1938-46), yhtenä Suomen Luonnon toimittajista alusta lähtien (1941 ), S. Siinä päinvastoin sanotaan hänestä jotain, todetaan, että hän, Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, apul.professori Niilo Söyrinki täytti joulukuun 5 p:nä 50 vuotta. Niilo Söyrinki 50,vuotias Tällä kertaa on lehdessämme sivu, johon päätoimittajalla ei ole mitään sanomista. 25. Kukapa sitä uskoisi tästä voimailijasta, joka joka vuosi kiipeää jollekin Euroopan lumisista huipuista ja aivastaa niin, että Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton (IUCN) linja-auto pysähtyy luullaan pyöränkumin puhjenneen; väkevästä julistajasta, joka saarnaa luonnonsuojelun lakia ja evankeliumia niin, ettei tiedä itkisikö vai nauraisiko ja sen vuoksi tehdään vuoron perään kumpaakin; väsymättömästä väittelijästä, joka sinkoaa sanaa ja ajatusta niinkuin konease tulta; auttamattomasta vekkulista, joka hämää ja ilkamoi kuin pahin koulupoika välitunnilla. Nyt jo 50 vuotta. Tulivuori toimii. Kunnioittavat onnentoivotukset luonnonsuojelumme merkkimiehelle sallittaneen tässä omassa piirissä esittää persoonallisin äänenpainoin. R
Sinne tuotiin mäntyjen ja kuusten juurelle viime syksynä suuret määrät savea. Suuri osa maisemanhoidon tehtävistä on myös luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voidakaan sitoa mihinkään vira llisiin säännöksiin , vaan asiat on ilmeisesti hoidettava kokonaan vapaaehtoista tietä ja valistustyön avulla. Kuvatun tapahtumasarjan voi nähdä esim. Ehkä tuorein esimerkki täällä Helsingissä on nähtävissä Mäntytien ja Piblajatien välisessä puistossa. Uusilla tonteilla ja puistoissa olisi ensin huolellisesti ja metsäammattimiehen asiantuntemuksella valittava ne puut, joilla todella on edellytyksiä säilyä. Sekä män tyjä että kuusia kuoli viime kesänä ky mmeni ttäin, ja koko puiston Kuusitien puoleinen pää autioitui. Tosin välimatka on hiukan pitempi kuin tiheään rakennetussa kaupungin keskustassa, ja onhan vihreät kukkivat nurmikot, joita talonmiehet kilvan leikkaavat ja kastelevat. Mu tta viimeistään silloin kun rakennus on valmis ja tulee pihamaan siistimisen v uoro, levitetään tontille runsaasti täytemaata tasaisen , kaun iin nurm ikentän aikaansaamiseksi. Merkillistä on, että tämän saman ilmiön voi nähdä myös kaupunkien uusissa puistoissa. Jos sitä tulee p uiden juurille vähänkin liikaa, ei puun tyveen jätetty hengitysaukkoakaan, jollaisia usein näkee, enää auta asiaa. Tässä työssä ilmenee pahoja, ensi sijassa asian tuntemattomuu desta johtuvia epäkohtia . Usein maan levitys alkaa jo rakennusvaiheen aikana, sillä rakennusurakoitsija näkee kovin mielellään, 26 että rakennusten pohjakuoppia kaivettaessa syntyneille suurille maakasoille löytyy tontilta sopiva paikka, eikä niitä tarvitse lähteä kuljettamaan kauemmaksi. Täytemaata olisi käytettävä hyvin varovasti. Männy t, kuuset ja koivut kuivuvat ja kuolevat, kun niiden juuristo tukehtuu täytemaan a lle. Ehkä juuri tässä on useimmiten koko pahan alkusyy. Rakennusvaiheen aikana puita tavallisesti asianmukaisest i suojellaan laudoituksella. Usein on kaupungin metsiä hoidettu asianmukaisesti ja niihin on saatu luoduksi elinvoimainen puusto, mutta kun puistometsikkö sitten halutaan muutt aa varsinaiseksi puistoksi, alkaa kova täytemaan siirtäminen, nurmikenttien luominen ja puiden kuoleminen pystyyn. Meillähän rakennetaan nykyään tavattom an paljon, ja yleisenä havaintona kau tta koko maan voi panna merkille, että samalla ilahduttavasti pyritään luomaan kauniita p uistoja ja pihamaita, joissa koetetaan säilyttää paika lla jo kasvavasta luontaisesta puustosta mahdollisimman paljon. Sellainen on se erityisesti kaupunkeja ja muita asutuskeskuksia koskeva kysymys, johon seuraavassa kiinnitetään huomiota, nimittäin täytemaan käy ttö uusia puistoja ja tontteja tehtäessä. Siinä onnistutaankin, mutta hyvin usein puiden kustan nuksella . luonnon alkuperä isten piirteiden ja kauneusarvojen vaaliminen ja kehittäminen kaikessa kulttuurimaiseman käsittelyssä, vaikkei viralliseen toimintaan tällä alalla toistaiseksi ole sanottavia mahdollisuuksia luonnonsuojelulainsäädäntömme puutteellisuuden vuoksi. K annot ja kaadetuista puista tehdyt halkopinot olivat vielä äskettäin ja ovat ehkä vieläkin paikallaan nurinkurisen menettelyn todistajina. Epäkohta Helsingin ja muiden asutuskeskusten puistojen ja tonttien hoidossa Luonnonsuojeluun katsotaan nykyään kuuluvan tärkeänä osana myös ns. Mutta sittenkin. Metsään alun perin kauniisti sijoitettujen ja toisistaan eristettyjen lamellitalojen asukkaat saavat ikäväkseen nähdä, miten he sittenkin joutuvat vähitellen alastomien kivimuurien väliin. Tulosta ei tarvinnut kauan odottaa. maisemanhoito, so. Luonnonsuojelun työmaalta Puut vai ruohikko . Varovasti menetellen voidaan useimmiten pelastaa puita. täällä H elsingissä missä tahansa uusilla rakennusalueiUa
Ajanoloon tosin meilläkin käy kaupunkipaikoissa niin, että havupuut kuolevat savun pikeennyttäessä neulaset, jolloin pihoille ja puistoihin joudutaan istuttamaan lehtipuita, mutta tätä v aihetta ei ole syytä kiirehtiä sinne, missä kaunis ja kotoinen luonnonpuistokin voitaisiin säästää vielä vuosikymmeniä eteenpäin . Laki koskee suomalaisia aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 500 rekisteritonnia. Lisäksi otetaan joutsenia Kymenlaaksosta H einolan Vanha-Taipaleen tilalle (mv . Kun alusten ja satamien varustamiseen lain tarkoittamilla öljynpuhdistusja vastaanottolaitteilla on varattava aikaa, on näiden lainkohtien voimaantulo asetuksella siirretty 1. Yrjö P atornäki), Viranomaiset ovat saaneet tiedon asiasta, joten Kuopion läänin länsiosaa ja Vaasan lääniä lukuunottamatta eri maakuntain joutsenet voidaan viranomaisten toimesta 27. Öljypäiväkirjan pitämisvelvollisuus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Jos toisin ajatellaan, otetaan esikuva ilmeisesti liian kaukaa, n iistä Euroopan kaupungeista, joissa mitään luontaista puustoa ei ole käytettävissäkään . Öljyvahinkojen estämislaki vahvistettu Tasavallan presidentti vahvisti 26. Nämä joutsenklinikat suunniteltiin perustettaviksi Matkun R aikon tilan (tri T . Niiden mukaan Inarissa tuskin pesii enempää kuin 3 4 paria joutsenia . päivään tammikuuta 1959. Lontoon sopimuksen on kymmenen maata jo ratifioinut ja Suomikin on sen allekirjoittanut. Toimikunnan jäsenet edustavat merenkulkuhallitusta, laivanvarustuselinkeinoa, satamia, laivanrakennusteollisuutta, öljy-yhtiöitä, vesiensuojeluviranomaisia ja luonnonsuojelupyrkimyksiä . R. Näin Inarin jout senkanta lienee viime vuosikymmenen aikana pysynyt suunnilleen ennallaan. Brander) lisäksi H elsinkiin (Korkeasaari), Turkuun, Tampereelle, H einolaan, Vaasaan, Kuopioon, Joensuuhun, Ouluun ja Rovaniemelle. Valtioneuvosto voi asettaa öljysuojatoimikunnan, jonka tehtävänä on seurata öljyvahinkokysymystä, osoittaa sen ratkaisemiseksi toimenpiteitä ja huolehtia t arpeellisista selvityksistä. Lontoossa keväällä 1954 tehdyn kansainvälisen y leissopimuksen mukaisesti laki sisältää säännökset öljyn tyh jennyskiellosta ja öljyn vuotamisen estämisestä. Öljypäiväkirjan pitämisestä aluksissa ja öljysuojatoimikunnan asettam isesta on asetuksessa määräykset. Tavallisesti joudutaan jälkimmäisen osalta vähän tinkimään, mutta siihen luulisi olevan varaa, sillä puut ovat toki koko vuotta ajatellen tärkeämpiä. 8. 57 lain toimenpiteistä alusten aiheuttamien öljyvahinkojen estämiseksi ja antoi lain säännöksiä täydentävän asetuksen. Castrenin mukaan ole tiedossa kuin yksi ainoa pesimispaikk a, sekin epävarma. Yksityiskohtaiset tiedot havainnoista on jätetty valtion luonnonsuojelunvalvojan arkistoon. Kla. Joutsenen esiintymisestä Inarissa ja utsjoella Vuosina 1955-57 suoritetun Inarin metsien kartoitusja arvioimistöiden yhteydessä tehtiin myös havaintoja joutsenen esiintymisestä kysymyksessä olevalla alueella. riittävästi ja nurmikollekin jää tilaa. J outsenhoitolaverkosto perustettu Viitaten lehtemme tämän numeron kirjoitukseen >>Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi?>> on Suomen Luonnonsuojeluyhdistys kääntynyt eräiden k aupunkien ja kauppaloiden hallitusten puoleen, jotta nämä myötävaikuttaisivat siihen, että näissä asutuskeskuksissa varattaisiin mahdollisuudet laulujoutsenten sisäruokin taan talven ajaksi. Mihinkään käytännöllisiin toimenpiteisiin ei nyt hyväksytyn öljyvahinkoja koskevan lain johdosta ole vielä maassamme ryhdytty. Merikallio arvioi (Suomen Luonto 1949) pesivien joutsenten määräksi Inarissa 4 paria, eikä K eltikankaan (Suomen Luonto 1950) tiedossakaan ollut useampia pesimispaikkoja. Olavi Linnamiea. Mieluummin kaiketi kaunis puusto ja vaikka paljaita kalliopintoja ja kuivia luon taisia ketoja kuin liian hieno autio nurmikenttä, jolla lapsetkaan eivät saa leikkiä. Utsjoella ei aluemetsänhoitaja A. Myönteinen vastaus saatiinkin kaikkialta muualta p aitsi Kuopiosta ja Vaasasta, jonne ei ainakaan toistaiseksi valitettavasti voitu joutsenhoitolaa järjestää
Suomen Matka ilijayhdistyksen retkeilyosasto Helsingissä on järjestämänsä retkeilynäyttelyn yhteydessä julkaissut eräretkien johtajille tarkoitetun käytännöllisen käsikirjan >>Pohjoissuomen autiomajat>>, jossa luettelon muodossa ilmenevät kaikki tärkeimmät retkeilykäyttöön soveltuvat majat. Sen lukemattomat erämaajärvet ja lammet tarjoavat sille rauhallisia pesimäpaikkoja ja usein kalarikkaita saalistusvesiä. Linnulle ei veden lisäksi pidä an taa muuta ravintoa kuin karpaloita, kaurasuurimoita ja raakoj a vihanneksia paloina. Yleisön on syytä joutsenia tavatessaan heti kääntyä poliisiviranomaisten puoleen, jotta nyt varsinaisten talvipakkasten alkaessa ja vesien jäätyessä hä tään joutuneet laulujoutsenet voitaisiin lyhyen kulj etusmatkan jälkeen saada nopeasti hoitoon. Kalasääksien kotipitäjä Jo vanhastaan on tunnettua, että H ä m e on kalasääksien aivan erikoisesti suosimaa seutua. samoinkuin kotimaisia eläinja kasvilajeja mahdollisimman paljon säästettävä ja suojeltava.. Pääministerin sana luonnonsuojelusta Baijerin osavaltion Kotiseutupäivillä Weidenissa lausui valtion pääministeri tri Wilhelm H oegner luonnonsuojelusta seuraavaa: >>Vii me tammikuun 17 päivänä valtiopäivillä pitämässäni puheessa katsoin velvollisuudeksemme jälkipolvia. Vain loukkaantuneet ja sairaat yksilöt on tarpeen ottaa heti turvaan. amaa pesää koko elinaikansa ja myös uusi sukupolvi pesii mieluummin vanhaan, ehkä jo kymmeniä vuosia käytössä olleeseen, jonkin hongan latvassa olevaan >>risuläjääm>. Samalla on syytä mainita, että tri J-foegnerin ansiosta Baijerin perustuslakiin on saatu 141. Yöpyminen majoissa on maksutonta ja r:iitä voivat käyttää kaikki, jotka noudattavat näiden autiomajoj en käyttöön liittyviä velvotteita . Eräretkeilymahdollisuuksia tehostetaan autiomajaverkoston avulla Samanaikaisesti yleisen retkeilyharrastuksen leviämisen kanssa on kiinnostus eräretkeilyä koht aan kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana, ja varsinkin maamme pohjoisosissa olevat erämaaseudut ovat päässeet yleiseen tietoisuuteen. Valtion ja kirkon on taattava kaikille pääsy v uorille, järville, joille ja muille maisemallisesti kauniille paikoille sekä >>riistapoluille>> ja kansallispuistoihin. Olkaa varmoja siitä, että pidän tätä velvollisuutta vakavana asiana. Mutta myös monet H ämeen suuret järvet, joille tämä kotkansukuinen lintu vaivattomasti tekee pitkiäkin kalastusmatkoja, on varmaan eräänä syynä sen viihtymiseen. Vettä niin runsaasti, että eläin voi upottaa päänsä veteen. Jos lakimme eivät vastaa tarkoitusta, on niitä täydennettävä tai tarvittaessa. 28 Aivan erikoisasemassa näyttää kuitenkin Hämeen pitäjistä olevan Hauho, jonka alueelta ylioppilas P entti Linkola, viime kesänä tapasi kaikkiaan kaksitoista asuttua kalasääksen pesää. Lisäksi kirj assa annetaan tarpeellisia tietoja pohjois-Suomen eräretkeilymahdollisuuksista. artikla, jossa jokaiselle kansalaiselle vaadjtaan oikeutta nauttia vapaasta luonnosta. En viivyttele hetkeäkään turvautuakseni kaikkiin lain tarjoa miin keinoihin niitä vastaan, jotka turmelevat maisemiamme, niiden ka uneutta sekä luonnon ja kulttuurin muistomerkkejä. Autiomajoja on tällä hetkellä yli 100 maamme pohjoisosassa. Lisäksi on metsää ja luonteenom aisia maisemia. K alasääksihän käyttää. Autiomajaverkoston jatkuvasti kehittyessä päästään meilläkin muodostamaan edustavia eräreittejä. niiden määräyksiä jyrkennettävä.>> Pyydämme lukijaa huomioimaan, että nämä sanat on la usunut aktiivinen poliitikko suuren valtion johtavassa asemassa, eikä joku luonnonsuojeluviranomainen. kuljettaa yllämainit tuihin keskuksiin. Ravinto on annettava vedessä. Tapaamansa poikaset hän varusti merkintärenkailla ja saavutti luonnollisesti >>Suomen ennätyksen>> tällä alalla. Myöskin luonnons uojdu tulee osaltaan niiden avulla syrjäisillä seuduilla paremmin valvotuksi ja huomioiduksi. Nykyään kai jo melko yleisesti tiedetään, että kalasääksi kuuluu rauhoitettujen lintujen piiriin, mutta on kuitenkin vielä kerran syytä muistuttaa, että myös tämän lintulaj in asuttamat pesäpuut ovat rauhoitettuja. kohtaan jättää maamme oleellisimmat kauneusarvot heille perinnöksi sellaisina kuin me olemme ne vastaanottaneet esi-isiltämme
1) välittämällä esitelmöitsijöitä sekä kurssien ja retkeilyjen ohjaajia; 2) hankkima lla ja lähettämällä kirj allista aineistoa ja kuvam a teriaalia; 3) antamalla ja välittämällä asiantuntevaa opastusta rauhoitusasiois a, niinkuin rauhoituskohteiden valinnassa, rauhoi tu anomusten laatimi essa, rauhoitusasia in ajami es a virastoissa ja ra uhoituskohteiden merkitsemisessä ja hoidos a; 4) antamalla neuvoja asutussuunnitelmiin ja asemakaavoitukseen, rakentami een, teiden sekä voimaja puhelinlinjoje. Lindfors (SLY), maisteri V. Sinne, missä tällaisia erityisiä luonnonsuoj eluelimiä ei vielä ole, niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan perustam aan. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (SLY) ja Kotiseutuliiton (KL) Luonnonsuojelutoimikunta Vuoden alnssa toimintansa aloittanut luonnonsuojelutoirnikunta on ollut kuukausittain koolla ja monien muiden asioiden obE>lla ehtinyt vah vistaa ohjelmansa seuraavaksi: 1 Ohjelma Toimikunnan tehtävänä on kotiseututyön piiriin kuuluvan luonnonsuojelutoiminnan kehittäminen ja ohjaaminen. Toi m i n n a n j o h ta j a n a on luonnon uojelusihteeri, maisteri Erkki Kanerva, joka on tavattavissa virka-aikana Luonnonsuojelu toirnistossa Metsäntutkimuslaitoksessa, Unionink. 40 A puh. 663 886, muulloin kotipuhelimella 55 856. Toiminnan alat: 1) Y I e i n e n v a Ii s t u s toimi n ta: harrastuksen herättäminen kotiseudun luonnon tuntemiseen ja sen suojelemiseen: luonnon ja luonnonvarojen käsittelyssä on jatkuvan taloudellisen tuoton takaavien näkökohtien ohella otettava huomioon paikkakunnan väestön viihtyisyyden ja terveydellisen hyvinvoinnin vaatimukset. Talvi (KL), agronomi Mauno Tuomola (SLY) ja tri T . 29. 11 Toimintamuodot: A Toimikunta pyrkii a v u s t a m a a n p a i k a 11 i s i a koti se utu työ n*) j a l u on n o n s u o j e I u n elimiä . 2) Lintujen ja muiden eläinteen ja kasvien s uoj e I em i n e n. 4) M a i s e m a n h o i t o : alkuperäisten luonnonpiirteiden säilyttäminen ja luonnon kauneusarvojen vaaliminen asutusja talousmaiseman käsittelyssä. Veikko Anttila (KL), tri R . Vuorela (KL). B Toimikunta pyrkii myös v ä I i t t ö m ä s t i kehittämään kotiseudullista luonnonsuoj elutoiminnan organisatiota suorittamalla valistustyötä alalla, pitärnälJä yh teyttä eri viranomai iin ja järjestöihin sekä tekemällä alaa koskevia aloitteita ja ehdotuksia. Kujala (SLY), metsäneuvos J . *) Eräissä paikallisissa elimissä, kuten monissa kotiseutuyhdistyksissä ja maakuntaliitoissa, on erityiset luonnonsuojelutoimikunna t tai -valiokunnat. T oimikunnan kokoonpano: · Puheenjohtaja: professori Niilr, Söyrinki (SLY) Jäsenet : maist. rakentam i ee 1, harjujen, rantoje::i, tienvaraien ja muiden mai,emallisesti arkaluontoisten maastokoh tien metsien käsittelyyn, hiekanja soranottopaikkojen sijoittamiseen, vesistöjen laskuun ja kuivatukseen, vesien likaantumiseen, kylämaiseman siisteyteen yms. 5) Kotiseudun luonnon t u t k i m i n e n, erityisesti luonnonsuojelun kannalta ar vokkaiden alueiden ja geologisten muodostumien sekä kasvien ja eläinten ltietteloii1ti. Kalliola (SLY), maisteri Hulda J(ontturi (KL), professori V. 622 978, maanantaisin Kotiseutuliitossa pub. 3) Paikalli esti tai yleisesti merkittävien luonnonmuodostumien, eliöiden ja alueiden v irallinen r a u h o i t t a m i n e n lain noj alla. liittyvissä luonnonsuoj eluja maisemanhoitokysymyksissä; 5) välittä mällä y hteyttä valtion luonnonsuojeluvalvojaan sekä muihin eri alojen viranomaisiin ja järjestöihin niiden toimialaa koskevissa luonnonsuojelukysymyksi sä; 6) ohjaamalla kotiseudun luontoon kohdistuvaa tutkimustoimintaa sekä luonnonmuodostamien luettelointia. Edellä mainitut tehtävät hoidetaan siinä tapauksessa niiden välityksellä
Kirj an lopussa on tervetullut katsaus koko maailm an kansallispuistoihin ja muihin luonnonsuojelualueisiin sekä niiden eläimistöön, myös Suomen. Luonnonsuojelijat tuntevat tehtävänsä henkiselläkin alalla . Meitä lähinnä kiinnostavassa maantieteellisessä osassa keskitetään huomio Suomen sijaintiin, maisemakuvaan, rajoihin, väestösuhteisiin, k ansanluonteeseen, uskontoon ja k ansallistuu toon. Nykyinen vart tunut sukupolvi on todella saanut viettää lapsuutensa m aaseudulla suorastaan pakanallisessa v apaudessa, jonka seurauksista jälkipolvet saavat jo nyt vastata! Jotta meillä vielä olisi kuitenkin mahdollisuus päästä virkistymään ja retkeilemään vapaassa luonnossa ja nauttia samalla luonnon näkymistä on luonnonsuoj elun >>meilläkin jo ollut rauhoitettava metsiköitä ja harvinaisia puita, järviä ja koskia, jopa kokonaisia alueita ja julistettu ne kansallispuistoiksi. Vain kaupunkien läheisyydessä on järvien rantoja runsaasti >>rikottw>, mutta kirjoittajan mielestä meillä ei toistaiseksi ole tarvetta ryhtyä rantoja suojelemaan rakennuskiellolla, kuten Skandinavian maissa on täytynyt tehdä. Yrjö Niiniluoto: Mitä on olla suomalainen. Mutta teos ei ole vain kuvakirja, toinen puoli on pätevää tekstiä. Oivaltaen sen, että kansallinen saa leimansa yhtä hyvin a ineellisesta kuin henkisestä kulttuurista on tekijä uhrannut puolet kirjasta edelliselle. Ilman eläintarhoja sellaiset lajit kuin visentti eli eurooppalainen biisoni ja villi hevonen olisi jo kauan sitten kadotettu. Niin paljon kuin viime aikoina onkin saatu nähdä hyviä eläinkuvastoja, niistä tuskin mikään vetää vertoj a tälle yhtynein kansainvälisin luonnonsuojeluvoimin toimitetulle teokselle. Vesien yhteydessä kirjoittaja saa aiheen polemisoida nykyistä kalastusoikeuksia rajoittavaa kalastuslakia vastaan ja valittaa yleensäkin , ettei maaseutu ole enää vanhaan tapaan yhteistä oma isuutta, kuten sukupolvi sitten, sillä nykyisin saa ihminen vapaasti liikkua enää vain kaupungeissa. Kirjallisuutta Eläinmaailman viimeiset turvapaikat. H ekin pyrkivät herättämään koko kansan taju amaan kansallisen perinteen säilyttämisen ja kehittämisen merkityksen maamme luonnossa ja sen luonnonvarojen oikeassa käytössä, niin etteivät kulttuurimaisemammekaan menettäisi omalaatuisuuttaan samalla kuin jälkipolville yritetään säilyttää näytteitä siitä luonnosta, jonka keskellä suomalaiset ovat lähes parin vuosituhannen aikana kehittäneet kansaja valtiokokonaisuu ttaan. Sarja alkaa norsuista ja leijonista Afrikan savanneilla ja päättyy hirvenvasaan pohjolan havumetsissä ja sinirintasatakieleen Lapin tuntureilla. Viitattuaan torjuvasti ns. Yllämainittu suomalaisuuden olemuksen selvittelyä tavoitteleva kirja jakaantuu kahteen osaan, joista edellinen käsittelee aiheen maantieteellistä pohj aa ja jälkimmäinen maamme ja kansamme historiallisia vaiheita. 1957. KT,a. Käy myös selväksi, että varsinaisten reservaattien rinnalla myös eläintarhoilla ja eläinpuistoilla tulee olemaan yhä tärkeämpi m erkitys luonnonsuojelun kannalta. 1956 ilmesty neestä saksankielisestä teoksesta >>Die letzten Oasen der Tienvelt>> on valmistunut myös ruotsalainen laitos >>Djurvärldens sista oasen> (Tidens Bokklubb, Tukholma 1957). Mitenkä monta eläinlajia onkaan jo hävitetty maapallolta sukupuuttoon ja miten monen säilyminen on kokonaan luonnonsuojelualueiden varassa. Ymmärtääksemme ei orientoivaksi synteesiksi tarkoitettua kirj aa ole arvosteltava ahtaalta ammattitutkijan kannalta, vaan se on käsitettävä kirjoittajan näkemykseksi, joka jää aikakirjoihin muistomerkiksi niiltä ajoilta, jolloin nuori kulttuurimme nuoren itsenäisyytemme vapauttama30 na ja siivittämänä etsii tieteemme kypsistä tuloksist_a kansallisia näköaloja. Kuvat on valittu hyvin suuresta aineistosta ja vain p arh aat on kelpuu tettu . Liioitteluksi on kuitenkin. Se on vavahduttava näkemys eläinmaailman tulevaisuudesta. Otava . V. K eskeisenä tässä esityksessä on luku muuttuvasta m aisemasta, jota hän sattuvasti luonnehtii sielulliseksi yhdyssiteeksi eri sukupolvien välillä . R. miljööteoriaan luonnonympäristön vaikutuksesta kansanluonteeseen kirjassa kuvaillaan laveasti ja runollisesti järvimaiseman, oleellisimman suomalaisen maiseman, piirteitä ja olemusta sekä todetaan samalla, mit en vähän se on Järvi-Suomessa muuttunut ihmisen toiminnan johdosta Lounais-Suomeen verrattuna. Johtava artikkeli on Miinchenin Hellabrunnin suuren eläinpuiston esimiehen Heinz H eckin. 234 siv. Jos kirjoittaja todella tuntisi vesiemme pilaantumiskysymyksiä ja vesis ämme harjoitetun ryöstökalastuksen tuloksia ei hän varmaan olisi omaksunut tällaista ka upunkilaiskesäasukkaan kantaa
Siitähän voi jokainen luetella omasta elinympäristöstään vaikka kuinka paljon esimerkkejä. Näinollen voimme yhtyäSelanderiin, että >>Ruotsin (yhtä hyvin kuin Suomenkin) maisemat tulevat jatkuvasti rumemmiksi ja jokapäiväisemmiksi, sillä ei kukaan, maatalouskonsulenttia ehkä lukuunottamatta, pidä rationalisointia ja kaunistamista samana asiana.>> Valitettavasti ihmiskunta ei ole keksinyt tähän mennessä tapaa alistaa luonto täydelliseksi palvelukseensa samalla jossain määrin sitä raiskaamatta. Merkin voi noutaa toimistostamme tai tilata postitse, jolloin se lähetetään postiennakkona. Juuri niitä pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on opettaa ihmiskuntaa käyttämään oikein luonnonvaroja ottamalla huomioon luonnon omat lait ja vaatimukset, sanomme luonnonsuojeluksi. E. Tietysti ihmiskunta silti tulee kasvamaan ja ravinnonlähteet myös vastaavasti suurenemaan, mutta jollei rajoituksiin ryhdytä, järkkyy tuo tasapaino luonnon ja ihmisen välillä vielä nykyistä pahemmaksi. 31. Ruotsissa kirjailija ja kasvitieteilijä Sten Selander on aloittanut tällaisen kampanjan ja, julistanut luonnon raiskaukseksi yksinpä teiden rakentamisen, soiden ojituksen, peltojen raivauksen ja järvien kanavoimisen. olisi supistettava satojen vuosien takaisiin määriin. Emmehän toki voi kaikkea maiseman ja luonnon talouteen puuttumista väittää luonnon raiskaukseksi, vaikka tulokset eivät silti lähes tulkoonkaan vastaa kaikkia esteettisyyteen ja suurimman viihtyisyyden, puhumattakaan edes suurimman taloudellisuuden vaatimuksista. Ainoa keino {väittää Selander) luonnon säilyttämiseksi olisi väkiluvun rajoittaminen tai suorastaan alentaminen satojen vuosien takaisiin vaatimattomiin määriin. Ja kun fossiiliset energialähteet ehtyvät ja viljelysalan laajentaminen tuottaa suuria vaikeuksia muuttuen usein aavikoitumiseen päättyväksi ryöstöksi, käy riittävän ravinnon hankkiminen geometrisessa sarjassa voimakkaasti lisääntyvälle ihmiskunnalle ylivoimaiseksi. Merkin hinta on 250 mk. luonnossa olisi raiskausta ja että ihmiskunta. Silti on tietenkin totuuden nimessä myönnettävä, että on olemassa myös kauniita kulttuurimaisemia, joskin hoitamattomat ovat siinä määrin voitolla, että raiskauksen merkkejä hakeva helposti niitä löytäessään voikin väittää kaikkeen kulttuuritoimintaan luonnossa liittyvän aina myös raiskausta. Meillä sitä on vielä paljon enemmän. Hätähuuto kuuluu ennenaikaiselta Ruotsissa, jossa vielä on paljon luontoa. Tällöin myöntävät kaikki asiantuntijat yksimielisesti, että syntyväisyyden vapaaehtoinen rajoittaminen on ainoa humaaninen keino sodan ja luonnon itsensä suorittaman armottoman karsinnan (nälkä ja taudit) vastakohtana pelastaa ihmiskunta tulevaisuudessa uhkaavalta nälänhädältä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmerkki Lehtemme kansikuvana oleva SLY:n merkki on nyt saatavana myös kauniina ja arvokkaana, hopeaisena rintamerkkinä. Kvo. Tilattaessa mainitkaa, haluatteko mutterivai neulakiinnityksellä varustetun merkin. leimattava sellainen väite, että kaikki kajoaminen luontoon olisi barbariaa. Koko: 16 X 12 mm. Kun luonnonvarojen käyttö tähän mennessä kuitenkin koko maapallolla on monessa suhteessa ollut siinä määrin ryöstöä, että biologinen tasapaino on järkkynyt ja luonnonvarat vähentyneet sielläkin, missä niiden ei olisi pitänyt järkevästi käyttäen vähentyä, on Selander yhtä hyvin kuin monet muutkin oikeassa viitatessaan raiskaukseen. Luonnonsuojelu on siis hyvin oleelliselta osaltaan ei vain luonnon kauneusarvojen vaalimista, vaan yhtä hyvin myös luonnon taloudellisten arvojen oikean käytön valvomista. Se olisi kuitenkin ihmissuvun raiskausta luonnon hyväksi.>> Ylläoleva lainaus osoittaa, että Niiniluodon käsitykset sekä Selanderin mielipiteistä että luonnonsuojelusta ovat harhauttavia. Samaan maastoon voidaan pelto tai tie raivata monella eri tavalla ja vesivoimienkin käyttöön ottamisessa voidaan luonnon arvot ja vaatimukset ottaa huomioon, vaikka teknikoilta usein tällä alalla puuttuu miltei kokonaan tarvittava asiantuntemus. On retoorinen silmänkääntötemppu kääntää asiat päälaelleen ja sanoa ravintolähteiden ja, ravittavien välisen tasapainon säilyttämiseen tähtääviä pyrkimyksiä ihmiskunnan raiskaukseksi luonnon hyväksi. Selander ei koskaan ole väittänyt, että kaikki ihmisen taloustoiminta
3. The Finnish swan stock having been reduced to a number scarcely above 2 dozen of breeding pairs, is in imrninent danger of dying out if not imrnediate steps are taken to save the remaining nurnbers of non-migratory specimens, which cire frequently suffering from cold and ailments. 7. Jotta niissä onnistuisimme, on välttämätöntä, että yhdistyksen jäsenmäärä saadaan voimakkaasti nousemaan. No. The writer recommends the setting up of a network system of in-of-door f eeding places, the planting out of new breeding specimens, and the study of the deseases those birds are suffering Jro m. Lehtemme ilmestyy ensi vuonnakin neljänä sisältörikkaana ja runsaasti kuvitettuna numerona. Jaetaan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenille jäsenmaksua vastaan (v. H aluttaessa voidaan t ilata yhdistyksen leimalla varustettuja kuittivihkoja. Toimitus: apu!. Kanerva. Editors: Niilo Söyr-inki (managing editor), Reino Kalliola and Erkki Kanerva. 7. _} ------------Suomen Luonto 1958. The writer has been present at the Symposium in B erlin 1. Puh. maist. BRANDER: >>Kilpailut luonnonsuojeluharrastuksen ( Competitions as a stimulating factor in Nature Protection work). R . Mikäli jäsenten hankkijat it e keräävät myös jäsenmaksut, he ovat oikeutettuj a vähentämään palkkiokseen yhdistykselle tilitettävästä yhteissumm asta 20 % edellytettynä, että uusia jäseniä on vähintään 5. PALLE HAGMAN: ,>Uusi ystäväni•> (My new friend). Lehden tilaushinta on 400 mk, mutta Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenille se jaetaan jäsenmaksua (300 mk v uodessa tai 6000 mk kerta kaikkiaan) vastaan. Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Julkaisijat: Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ja Valtion luonnonsuojelunvalvoja (Metsäntutkimuslaitos). The leading agencies for this work in East-Germany are: ,>Institut [itr Landesforschung itnd Naturschutz>>, the proper administrative A uthorities for Nature Protection, and the Federation for cultural revivement of the democracy in Germany. A moose story. enten maksut ovat joko jäsenhankkija n tilittäminä t ai yhdistyksen jälkeenpäin Suomen Luonnon lähettämisen yhteydessä periminä yhdistyksen toimistoon saapuneet. Tilaushinta v. Yhdistykseltä voidaan tilata erikoisia lomakkeita uusien jäsenten ilmoittamista varten. 1958 300 mk vuodessa, 6000 mk kerta kaikkiaan). 669 686. 1958 400 mk. Kalliola ja fil. T. BRANDER: •>Mitä olisi tehtävä laulujoutsentemme pelastamiseksi?,> ( What measures should be adopted to save our living stock of whooper swans?). Jokainen vähintään 10 uuden vuosijäsenen {ta i yhden vakin aisen jäsenen) hankkija saa yhdistyksen merkillä varustetun hopei en teelusikan, niin pian kuin asianomaisten jä. 40 A, Helsinki. >>NATURE OF FINLAND,> The Organ for the Protection of Nature Publishers: The Finnish League for the Prolection of Nature and the Government Inspector for the Protection of Nature (Forest Research Institute). Yhdistys jakaa uusien jäsenten hankkijoille palkintoina kauniita hop ea I u s i koit a. 4 1957. Tämän lisäksi yhdistys jakaa viidelle parhaalle jäsenten hankkijalle koko maassa huomattavat kirjapalkinnot. E. Niilo Söyrinki {vastaava), toht. There are 200 Nature Protection areas in the country (totalling 441 km 2 ), 334 enclosed scenery preservation areas (1931 km 2 ) and 270 wood preservation areas (217 km 2 ). prof. 1'. Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä odottavat monet tärkeät tehtävät. Arvoisa jäsen, oletko jo tehnyt oman osuutesi uusien jäsenten hankkimiseksi. Osoite: Unionink. Postisiirto 6882. 1.'he President of the Finnish L eague for the Protection of N ature, vrofessor NIILO SÖYRINKI, celebrated his 50th anniversary on Dee. TVith reference to the example set by the Lounais-Häme Nature Protection Society the writer recomrnends the arrnngernent of competitions aiming at local nature knowledge (scenery beauty, local sites, narnes influenced by the flora or fauna of the district, living conditions and distribution of various vlants and animals). 32 Helsinki 1957, Raittiuskansan Kirjapaino Oy.. 1957 where Nature Protection rnatters were discussed, and chiefly describes the organization and the practical results of the East-German N ature Protection M ovement. Contents: NIILO SÖYRINKI: ,>Itä-Saksan luonnonsiwjelustm> (On the Nature Protection in East-Gerrnany). 5th 1957
1 osan sisällys: Yleismaantiede, Amerikan manner, Atlantti sekä Eteläja Länsi-Euroopan valtiot. Toinen yhtä laaja osa ilmestyy v. Antero Manninen ja fil.maist. Tieteellisen pätevyyden ja objektiivisuuden ohella tekijät ovat kiinnittäneet erityistä huomiota tekstin elävyyteen ja kuvituksen rikkauteen, jotta teos kiinnostaisi myös maantieteen ja luonnontieteen maallikkoharrastajia. Heidän lisäkseen on toimitustyöhön osallistunut lukuisa joukko muita aikamme tunnetuimpia maantieteilijöitä. WSOY. Niinpä se täyttää myös kiehtovalle kuvalukemistolle asetettavat vaatimukset. 2500 mk. Loistelias teos, joka rikastuttaa tietopiiriämme.,> ( Aarhus Amtstidende) Upea lahja opettajille, opiskelijoille, varttuneemmille koululaisille ja maantieteen harrastajille. Suomenkielisen teoksen ovat toimittaneet fil.lis. ,> Voittamaton käsikirja, ansaitsee mitä suurinta huomiota. Ensimmäisessä osassa 650 suurta sivua, 467 tekstikuvaa ja kartaketta sekä moniväriliitteinä 16 kuvaa ja karttaa. Hannu Tarmio. MAAPALLOMME 1-11 Maapallomme on tieteellisesti pätevä maantieteellinen suurteos, jonka toimituskunnan muodostavat sveitsiläiset professorit Charles Burky, Heinrich Gutersohn ja Ernst Winkler. 1958. Tiedot ovat aivan tuoreet, sillä alkuperäisteos ilmestyi lopullisesti vasta tänä vuonna. Hinta 1700 mk, kangask. 2000 mk, nahkaselk
tutkimuksia varten; • turvaamaan uhanalaisten kasvija eläinlajiemme säilymisen; • vaalimaan suomalaisen luonnonja kulttuurimaiseman kauneusarvoja ja kansallisia perinteitä; • vaikuttamaan talouselämäämme niin, että luonnonvaroja käytetään järkevästi ja kaikkea tarpeetonta hävitystä välttäen; • huolehtimaan siitä, että myös asutuskeskuksien ja tehdasseutujen väestöllä. Jäsenmaksu peritään aikakauslehden lähetyksen yhteydessä.. aikakauslehti SUOMEN LUONTO Jäseneksi ilmoittautuminen (nimi, arvo tai ammatti ja postiosoite) kirjeitse tai puhelimitse. on mahdollisuus nauttia luonnosta terveyden ja ilon lähteenä.; • opettamaan niin nuoria kuin aikuisiakin liikkumaan luonnossa sitä turmelematta ja sen rauhaa häiritsemättä; • kartuttamaan kansamme tietoja Suomen luonnosta sekä. SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS Helsinki, Unioninkatu 40 A Helsinki 1957, Raittiuskansan Kirjapaino Oy.. Muistakaa aina heti ilmoittaa osoittoonmuutoksesta! SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS Maan luonnon ystävien yhteenliittymä Luonnonsuojelu pyrkii • sä.ilyttä.mä.ä.n edustavia näytteitä alkuperäisestä luonnostamme kansallisiksi nä.htä.vyyksiksi ja tieteellisiä. Vuosijäsenmaksu 300 mk Kertakaikkinttn jäsenmaksu 6000 mk Jäsenmaksua vastaan jaetaan 4kertaa vuodessa ilmestyvä. edistämään kasvija eläinmaailmamme tuntemusta