........ . . 132 Unohtuneet petolinnut .. R auno Ruuhijärvi . 125 Toimintaa ja taloutta .... . . 143 Virallisen luonnonsuojelun alalta .............. . 121 Onko peltojen metsittäminen mielekästä. 131 Luonnonsuojelun ankea arkipäivä ....... . . .. . . Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 3 mk. .. . Lehden tilausmaksu vuodeksi 1971 on 8 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk. . Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajankohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. ....... ........ ........... . 122 Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaalipropagandassa, M atti Kääntö'nen ............ 148 Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Osasto »Virallisen luonnonsuojelun alalta »: prof. .. T oimitus: eläinlääket.lis. 498 159. . . . Fredrikinkatu 77 A, Helsinki 10, puh. . ....... . Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. 139 Kirjallisuutta ....... Viime vuoden ja sitä vanhempien v uosikertojen jäljelläolevia numeroita myydään 50 p hinnalla. 131 Lahjoja luonnonsuojelulle ... .. Ilmari Hiitonen ............. . . . . ... . .. kand. Reino Kalliola. .... . . . . 118 Pohjolan Luonnonsuojelujärjestö ry., Veikko Neuvonen ... ... . Teuvo Suominen (toimitussihteeri). 29 vuosikerta Suomen Luonto no 4 1970 Sisältää : Tämän numeron kansi 105 Suomen Luonnon lukijoille 106 K otkien talviruokinta, Hannu Hautala .. T oimisto avoinna maanantaista perjantaihin klo 913. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1970 aikana 5 numerona. ..... Julkaisun artikkelit kattavat lähes kokonaan Suomen luonnonsuojelun kentän. Taitto: Timo Tanttu Ilmoitushinnat: 1 /1 sivu 280 mk, 1/2 sivu 170 mk, 1/4 sivu 100 mk. . 116 Mitä Lokan altaassa tapahtuu . 132 Oluttölkkiasiaa .................. 108 A jankohtaista suurpetorintamalta, Erkki Pulliainen .... .. Olli Ojala(vastaava), fil. . .. . 114 Suomen Luonnon metsänumero, Teuvo Suominen . . . ........ .... Irtonumerot 2,50 mk. . . ..... .. . Takakannen ilmoituksen lisäväri 280 mk.. 136 Uutisia ja tiedotuksia ..... ... ........ . 144 Summaries of the Main Articles in This Issue .... Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu postisiirtotilille n:o 60821 -1. 134 Huutoja korvesta ...
Sen värikannesta on siis nyt koossa jo 123:50 mk, joten vielä puuttuu 781 :50 mk.O 105. Sen vanhemmat asettuivat viime keväänä pesimään ikivanhaan risupesään, joka viimeiset kymmenen vuotta on ollut autiona kemijärveläisessä metsänrinteessä. Valtion tuen puuttuminen tulee rajoittamaan luonnonsuojelua koskevaa julkaisutoimintaa juuri nyt, kun luonnonsuojelun työkenttä on laajentunut ja maamme jälkeenjääneisyys luonnonsuojeluasioissa tunnustetaan yleisesti. Suurista linnuistamme erityisesti kotka, merikotka ja huuhkaja sekä muuttohaukka voivat tarvita tämänkaltaista vartiointia. ja maan!. Samalla vetoamme kaikkiin muihin luonnosta ja luonnonsuojelusta kiinnostuneisiin järjestöihin ja yksityisiin, että nämä vastaavalla tavalla tukisivat liiton toimintaa niin kauan kunnes valtiovallan taholta osoitetaan tuunnustusta vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle." Helsingin yliopiston eläin!. LAHJOITUS "Allekirjoittaneet järjestöt ja yksityiset ovat järkyttyneet saatuaan tietää, että vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle ehdotettu valtion tuki on pyyhitty pois Eduskunnalle tehdystä vuoden 1971 tuloja menoarvioesityksestä. Heldt lahjoitti suurpetojen ja hylkeiden suojeluun, sekä 30 mk, jotka partiolippukunta Tampereen Kotkat lahjoitti kotkien suojelemiseksi. Leirin olemassaolo ja paikalla oleskelun merkit lienevät tehneet tehtävänsä, sillä kertaakaan ei pesällä näkynyt asiatonta liikehdintää. Heinäkuun 18. Ainakin kaksi pesäpuuta on kaadettu, ja kahdelle muulle saman pariskunnan pesälle on viritetty rautoja. päivänä nuori kotka vihdoin jätti pesän. Vartijat pysyttelivät yli kahden kuukauden ajan leiriytyneinä muutaman sadan metrin päähän pesästä paikalla, josta oli hyvä näkyvyys ja kuuluvuus pesän suuntaan. Kotkan ruokkimisohjeista saa lähempiä tietoja tämän lehden sivuilta 108-113. Jotta sama kohtalo ei tänä kesänä olisi toistunut, järjesti Suomen luonnonsuojeluliitto pesäpaikalle jatkuvan vartioinnin poikasen kuoriutumisen aikoihin toukokuun puolivälistä lähtien. Liitto kiittää lahjoittajiaan nuoren kotkan puolesta, ja toivoo, että vastaavanlaisia lahjoituksia tulisi myöhemminkin. laitoksen työntekijät Luonto-Liitto ry Länsi-Uudenmaan Luonnonsuojeluyhdistys Symbioosi ry ( H:gin yliopiston bio/. Suomessa tämä kotkanpesä lienee ensimmäinen vartiointikohde. Toivomme, että lahjoituksemme omalta osaltaan auttaa tekemään vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä tunnetuksi. Pesä autioitui sen johdosta, että kotkanvihaajat kymmenien vuosien aikana uskollisesti hävittivät sen joko särkemällä munat, tappamalla poikaset tai ampumalla emon. Kotkan vartioinnista maksettiin vartijoille vaatimaton 10 mk:n päiväraha, josta Metsäntutkimuslaitos antoi luonnonsuojelutarkoituksiin varatuista varoistaan 300 mk, Suomen luonnonsuojeluliitto samoin 300 mk varoista, jotka Insinööritoimisto K. Tämän numeron kansi esittää nuorta maakotkaa pesässään. 303:50 300:00 75:00 opisk.) 300:00 Ympäristökomitea 2000 50:00 Yhteensä 1028:50 Suomen Luonto kiittää lahjoittajiaan ja toivoo, että lehden ulkoasu lisää osaltaan tilaajamäärää ja siten helpottaa liiton pyrkimyksiä taloudelliseen riippumattomuuteen. Osoittaaksemme myötätuntoamme Suomen luonnonsuojeluliitolle haluamme avustaa liiton lehden painatuksessa lahjoittamalla Suomen Luonnon numeroon 4/1970 nelivärikannen. Seuraava numero ilmestyy joulukuun loppupuolella. Toivoa sopii, että nuori kotka, jalassaan rengas n:o E 2375, pian alkavalla muuttomatkallaan löytää syötävää Suomen alueelta, ettei sen tarvitse lähteä kauemmas, vielä vaarallisemmille seuduille. Ainakin Saksassa, Italiassa, Englannissa ja Ruotsissa on näin turvattu monien harvinaisten lintujen pesintä. Suomen luonnonsuojeluliitto ottaa kiitollisena vastaan lahjoituksia (postisiirtotili 60821-1) ja ilmoittaa, että lehti ilmestyy myös vastaisuudessa väriasussa, mikäli noin kuukautta ennen kunkin numeron ilmestymistä tarkoitukseen on lahjoitettu värikannesta aiheutunut lisäkustannus 905 mk. Ainakin kahta viikkoa myöhemmin se oli ääntelystä ja emolintujen liikehdinnästä päätellen hyvissä voimissa pesän lähimaastossa
Tämä olisi korvaamaton vahinko Suomelle, jonka virallinen luonnonsuojeluorganisaatio on pahasti ajastaan jäljessä. Tämän 106 Vuoden 1971 budjettiesityksestä pyyhittiin pois viit11e hetkellä siihen t11erkitty valtionapu vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että luonnonsuojelun käsite on nopeasti laajentunut, ja lukijakunta sen mukaisesti on vaihtumassa. Seuraava vertailu havainnollistaa näiden keinojen tehoa: Mikäli lehden tilaajat11äärä kaksinkertaistuisi, olisi siitä seurauksena myös kaksinkertainen tilausmaksujen tuotto. Vastaavasti on saatava lehtiä, jotka kertovat luonnonvarain hyväksikäytöstä ja niitä uhkaavasta pilaantumisesta. Luonnonsuojelulehden tehtäviin kuuluu kuitenkin monia muitakin tehtäviä kuin tieteellisluontoisten artikkelien julkaiseminen, ja siksi on odotettavissa, että Opetusministeriön antama avustus lähiakoina lakkautetaan. Lehti tulee tällöin ilmestymään sivumäärältään huomattavasti supistettuna, mikä puolestaan merkitsee, että tilaajamäärä tulee vähenemään ja lehti aikanaan kuolemaan. Tät11än toit11enpiteen syynä oli tiettävästi t11etsänut11erossa ( 3 / 1970) esiintynyt arvostelu, joka kohdistui valtion viranot11aisiin. Metsäntutkimuslaitos on kustantanut sivut »Virallisen luonnonsuojelun alalta». Tulevaisuudessa on epäilemättä pyrittävä saamaan Suomeen luonnonharrastajien oma lehti, joka voisi keskittyä nimenomaan eläv_ään luontoon ja sen suojeluun. Suomen luonnon lukijoille Suomen Luonnon tulevaisuus näyttää tällä hetkellä monessakin mielessä epäselvältä. Nykyinen tilaajamäärä on runsaat 5 000, eli vain noin yksi kahdeksas osa Ruotsin luonnonsuojelulehden, Sveriges Natur, määrästä. Katso keskiaukeamaa ! Luonnonsuojelun käsitteen äkillinen laajeneminen on varmaan ollut pettymys monelle luonnonharrastajalle, kun »oikean », perinteellisen luonnonsuojelun lisäksi on ruvettu puhumaan saastumisesta, pilaantumisesta ja luonnonvarojen väärinkäytöksistä. LEHDEN TALOUS Vajaa puolet lehden vuotuisista kuluista on toistaiseksi pystytty peittämään Opetusministeriön myöntämän avustuksen turvin. Käytännössä siis lehti selviäisi taloudestaan sitä paremmin, mitä suurempi on tilaajamäärä. Lehden kuolema puolestaan johtaisi suuriin vaikeuksiin vapaaehtoisessa luonnonsuojelutyössämme. Millä tavoin tämä käytännössä toteutetaan, riippuu suuresti lukijoiden toivomuksista. Oikeutettu on myös ihmisen elinympäristön puolustajien huoli siitä, että kafäkia luonnonsuojeluväen ponnistuksia ei ole suunnattu saastumisen ja pilaantumisen torjuntaan. Vähäisen tilaajamäärän ohella on huomiotaherättävää se, miten nopeaa on tilaajien kierto. Mikäli kansanedustajien asiasta tekemät raha-asiainaloitteet eivät tilannetta korjaa ja mikäli samaan aikaan lakkautetaan Opetusministeriön myöntämä avustus, on Suomen Luonnon tulevaisuus erittäin synkkä. Tämän vuoksi toimitus kääntyy nyt lukijoiden puoleen tiedustellen heidän mielipiteitään lehden vastaisesta kehittämisestä. Painosmäärän pienentyminen ei vähentäisi. Painoksen lisääminen kaksinkertaiseksi johtaisi kulujen kaksinkertaistumiseen lähinnä painopaperin ja postituksen osalta, ja ne ovat vain vähäinen osa kaikista kuluista. Ensi vuoden tuloja menoarvioesityksestä Eduskunnalle poistettiin viime hetkellä siihen merkitty 25 000 mk :n suuruinen avustus vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle. Tiedustelu on kohdistettu kaikille lehden lukijoille, siis nykyisille, entisille ja tuleville tilaajille sekä kaikille niille, jotka satunnaisesti tai säännöllisesti lukevat Suomen Luontoa. TILAAJAMÄÄRÄ Koko lehden historian aikana tilaajamäärä on tasaisesti kohonnut, mutta viime vuosien luonnonsuojeluinnostuskaan ei ole aiheuttanut äkillistä tilaajamäärän nousua. Lehden tilaajamäärän kohottaminen olisi paras keino lehden tulevaisuuden turvaamiseksi ja lehden edelleen kehittämiseksi. Paljon arveluttavampi ratkaisu olisi tilausmaksun kohottaminen. avustuksen (v. Tulevaisuutta odoteltaessa Suomen Luonnon on pyrittävä kattamaan luonnonsuojelun koko kenttää pienestä sivumäärästään huolimatta. Suurin osa lehden kuluista on peitetty jäsenja tilausmaksuin, ilmoituksin ja yksityisin avustuksin. Lukijamäärän lisääntyminen puolestaan johtaisi siihen, että yhä useamman liikkeen kannattaisi ilmoittaa Suomen Luonnossa, mikä johtaisi ilmoitustulojen lisääntymiseen. Lehden budjetti on kuitenkin nykyisen tilaajamäärän vallitessa erittäin tiukka, mistä johtuen viime vuosina ei ole maksettu lainkaan tai vain muodolliset korvaukset kirjoituksista ja kuvista. Tilaust11aksun kohottaminen johtaisi helposti siihen, että osa tilaajista luopuisi lehdestä. 1970 sen määrä oli 13 000 mk) edellytyksenä on lehden sisällön tieteellisyys, sillä kysymyksessä on tieteellisten julkaisujen avustamiseen varattu raha
T oimituksen on saatava selvä mielikuva siitä, millaiseksi lukijat haluavat lehden muotoutuvan. sanottavasti kuluja, koska kalliit ladontalaatoitusja painotyöt olisi joka tapauksessa kustannettava. Toivomuksia varten on tämän numeron keskiaukeamalle laadittu kyselykaavake, joka pyydetään palauttamaan täytettynä liiton toimistoon. Edellytykset tähän ovat selvästi olemassa, sillä niin laajalti levinnyt on luonnonsuojeluinnostus Suomessa, ja innostus tuskin haihtuu luonnonsuojeluvuodenkaan päättyessä. ENSI VUONNA Suomen Luonto ilmestyy taloudellisesta tilanteesta riippuen viitenä tai kuutena numerona. Periaatteessa on mahdollista luoda lehdestä itsensä kannattava yritys, jonka ei tarvitsisi olla riippuvainen valtion tuesta. Vaatimus lehden kirjoitusten tieteellisyydestä on niinikään ollut etäisyyttä lisäävä tekijä, koska useimmille lukijoille lehden sisällykseen vaikuttaminen oli lähes mahdotonta. lehden lukijoille. Nyt, kun julkaisijana on liitto, johon voi kuulua vain jäsenyhdistyksen kautta, on etäisyys entistä suurempi. tervetulleiksi. Sekä tämä numero että joulukuussa ilmestyvä viides numero ovat kuitenkin huomattavasti tavanomaista paksumpia, joten vuosikerran sivumäärä vastaa hyvinkin kuuden 32-sivuisen numeron sivumäärää. Kaikille lukijoille ja muille luonnonsuojelumielisille: Pyrkikää kaikin voimin hankkimaan uusia tilauksia Suomen Luonnolle, jotta sen vastainen ilmestyminen ei riippuisi epävarmoista valtion avustuksista ja että taloudelliset vaikeudet eivät estäisi sen ilmestymistä siinä laajuudessa kuin Suomen luonnon suojelun kannalta on tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi ei juuri ollut mahdollista innostaa lukijoita kirjoittamaan artikkeleita ja mielipiteitä. Liiton toimistosta voit tilata lahjakortin, jonka toisen osan voit lähettää ystävällesi uudenvuoden tervehdyskorttina (kortissa on sama kotkanpoika kuin tämän numeron kannessa) ja toisella maksat tilausmaksun tavalliseen tapaan postiin. Levikin pienentyminen puolestaan johtaisi ilmoituskulujen pienenemiseen. D 107. Liitto pahoittelee tämän vuoden perin monimutkaista maksutapaa, joka on johtanut monenlaisiin sekaannuksiin, ja lupaa parannusta. Jo ennen vuotta 1970, jolloin lehden julkaisijana oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistys, oli jäsenistön ja yhdistyksen hallituksen vuorovaikutus liian vähäistä, mikä epäilemättä herätti jäsenistössä hämmennystä. Eräänä osoituksena muutoksesta on tämän numeron yleisönosasto, joka tulee jatkuvasti olemaan avoimena lyhyille ja ytimekkäille mielipiteille. Tämän numeron välissä postitetaan kaikille tilaajille Suomen Luonnon oma tilillepanokortti, jolla maksun voi kätevimmin suorittaa. Tilanne on muuttunut, ja nyt ja etenkin ensi vuoden alusta lähtien lehti toivottaa kaikenlaiset avustukset (artikkelit, arvostelut, mielipiteet) yms. D Oikaisu Suomen Luonnon numeron 2/1970 pääkirjoitukseen oli tullut painovirhe, jonka mukaan Suomen metsistä olisi hakattu aukeiksi »satoja tuhansia neliökilometrejä». Neliökilometrin tilalla olisi pitänyt olla hehtaareja (Suomen kokonaispinta-alahan on kolmisensataatuhatta neliökilometriä, eikä kaikkea ole hakattu paljaaksi). TÄNÄ VUONNA Suomen Luonto ilmestyy viitenä numerona, koska liiton talous ei kestä kuuden numeron julkaisemista. LEHDEN SISÄLTÖ Edelläkerrotusta selviää, että tilaa~määrän kohottaminen on nyt kirjaimellisesti Suomen Luonnon elinehto. Tällä tavoin ne voivat toimia virikkeinä muille jäsenjärjestöille sekä yksityisille luonnonsuojelijoille. YSTÄVÄSI SAA Suomen Luonnon ensi vuodeksi, mikäli haluat sen hänelle lahjoittaa. Vuosikerran tilaushinta on 8 mk (koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk). Avustuspyyntö kohdistetaan myös liiton jäsenjärjestöille, joiden toivotaan esittävän toimintasuunnitelmiaan, saavutuksiaan ym. Liitto toivoo, että mahdollisimman monet suorittaisivat tilausmaksunsa jo tämän vuoden aikana
Hannu Hautala Kotkien talviruokinta Syks_ylläja talvella näyttåjtyy EteläSuofJlessa säännöllisesti nuoria tllaakotkia (ja jokunen merikotkakin). Tiedot kesän pesivästä kotkakannasta kertovat murheellista tosi tarinaansa: valtaosa tarkistetuista pesistä oli tyhjiä. Eräiden kokemusten mukaan voivat tällaiset ikivanhat, montakin vuotta pesimättöminä olleet parit ruveta pesimään, jos pesimäpiirin talvinen ravintotalous paranee ratkaisevasti. Suomen Luonto ottaa kiitollisena vastaan tietoja toimenpiteistäja kokemuksista kotkien talviruokinnan alalta samoin kuin kaikista muistakin toimenpiteistä eläinja kasvikantojen turvaamiseksi. Kolmas tekijä on metsien rakenteen muuttuminen. Kotka tosin saattaa pesiä pahastikin hakkuun murjomissa metsissä, jos se vain löytää pesäpaikakseen sopivasta maastosta riittävän tukevaoksaisen puun. Erityisesti riekko kannan ·. Jos väheneminen jatkuu samaa lohdutonta rataa, ei Suomen pesivästä kotkakannasta ole kymmenen vuoden kuluttua kuin muisto. Ruokinnan käytännöllisestä järjestätllisestä kertoo tässä Hannu Hautala Suomenselän L intutlliehistä. Sukt1k)'psäksi asti varttuneet kotkat oleskelevat kautta vuoden pesäpaikkansa läheisyydesså", joten haaska! on sijoitettava riittävän lähelle pesäpaikkoja. ( 1 · ä . Ensimmäisinä elinvuosinaan ne ovat muuttolintuja. Viime aikoina on oletettavasti tällä sektorilla tapahtunut vähenemistä. Toinen mahdollinen, vaikka ei todennäköinen tekijä on biosidit. . Vain alun toistakymmentä pesää oli käytössä, ja useimmissa pesissä varttui vain yksi poikanen. Tässä mielessä olisi erityisen tärkeätä, että Suomen eteläisimmille kotkaalueille (Keski-Pohjanmaa, PohjoisKarjala) luotaisiin kiireesti talviruokinnasta huolehtivat organisaatiot. ·· . Oman olettamukseni mukaan se vaikuttaa nykyisiin kotkakantoihin melko voimakkaasti. Vähenemiseen vaikuttavat monet tekijät. 108 Suomen kotkakannan väheneminen jatkuu yhä kiihtyvällä vauhdilla. Suomen kotkakannan turvaafJliseksi on syytä järjestää vakituinen kotkien talviruokinta alueille, missä nuoret kotkat näyttäytyvät. väheneminen aiheuttaa kotkan tai1 viravintotalouden tiukentumista sen asuinalueen eteläosissa. Tehtävää voidaan suositella esim. Mikäli talviruokinnan avulla saataisiin Suomen vähät kotkat kasvattamaan runsaammin poikasia, voitaisiin talvisella ruokinnalla vastustaa kotkakantaamme uhkaavaa tuhoa. Ajatus kotkien mahdollisesta talviruokinnasta, jolla autettaisiin kotkat selviämään talven yli, ei ole uusi. Monet teurastamot ovat hyväntahtoisesti lahjoittaneet tarkoitukseen sopivia jätteitä, eikä niiden ostohintakaan ole y livoimainen. Erityisen mielenkiintoinen ja tiettävästi ennestään tuntematon seikka on hänen havaitsemansa viitteet siitä, että kotkien usein todettu pesimätto·myys voisi olla yhte)'dessä talviravinnon ni11kku11teen. Neljäs tekijä on talviravinnon niukkuus. paikallisille luonnonsuojeluyhdistyksille, koulujen luontokerhoille ja kaikille luonnonja lintujenharrastajille. Suoranainen vaino on edelleen eräs pahimmista syistä. Ellei ravintotilanne ole SuofJlen alueella riittävä, ne jatkavat matkaansa kauas etelään, aina EteläVenäjälle saakka, tllissä niitä uhkaavat sekä pyssymiehet että myrlryt. Alueella, jossa talviravintotilanne on heikko, voi oleskella kotkapari vuodesta toiseen pesillllri mättä. Siitä on olemassa jo me!'---
109
Ratkaiseva merkitys lienee sillä, etttä lokit, korpit ja varikset ovat sitä ennen mellastaneet haaskalla, osoittaen siten reitin kotkallekin turvalliseksi. Ensimmäiset varikset ilmestyivät maalis-huhtikuun vaihteessa. Molemmissa paikoissa oli jo edellisenä talvena pienemmät haaskat, ja ainakin Karstulan haaskalla oli kotka vieraillut jäljistä päätellen. Variksien määrä nousi nopeasti useampaan kymmeneen. Käpytikkoja vieraili molemmilla haaskoilla. Molemmissa maastoissa oli sijoituspaikkana iso, täysin avonainen suo. Siat jouduttiin kuljetuksen vuoksi paloittelemaan läpi jäätynyt sika on helppo paloitella sahalla tai kirveellä. Niiden vierailu tapahtui aina huonolla säällä (lumipyry). \'.Ainakin Vaasan saaristossa on jo monena vuonna suoritettu merikotkien ruokintaa, vaihtelevalla menestyksellä. Suomessa kokemukset ovat vähäisempiä, mutta jo niidenkin perusteella voidaan talvista ruokintaa pitää yhtenä keinona yritettäessä pelastaa viimeisiä kotkiamme. Koska olisi suotavaa, että tätä ruokkimistoimintaa saataisiin voimakkaasti laajennettua, seuraavassa muutamia käytännön opetuksia. Perhon kotkat kävivät haaskalla erittäin epäsäännöllisesti. Yrityksien voidaan katsoa onnistuneen kuitenkin vasta viime talvena, jolloin Perhon ja Karstulan takamaille sijoitetuilla haaskoilla vieraili kaksi kotkaa kummallakin. Perhossa yksinäinen kotka ja Karstulassa kotkapari ruokailivat runsaan tunnin ajan iltahämärissä. Kummallekin ennaltavalitulle paikalle kuljetettiin n. Kotkien talviruokinta ko runsaasti kokemuksia Ruotsissa, jossa kotkia on ruokittu jo pitkään (Sveriges Natur, 9/1968). Haaskat muodostuivat kuolleista sioista, jotka saatiin eräästä sikalasta ilmaiseksi. Ruokinta on tapahtunut teurasjätteillä, teurastuksessa hylätyillä ruhoilla ja kuolleilla eläimillä. Molemmat paikat sijaitsivat tunnettujen kotkanpesien tuntumassa, matkaa pesälle 23 kilometriä. Täällä havaittiin myöskin muutaman kerran uroksen ottavan kynsiinsä irtonaisen kappaleen, jonka se kantoi pesälle, palaten. Huhtikuun loppupuolelle asti vieraili Perhossa epäsäännöllisesti kaksi kotkaa, jotka eivät käyttäytymisestä päätellen ehkä olleet pariskunta, huolimatta yhtaikaisesta vierailusta haaskalla. Määrät vakiintuivat Karstulassa viideksi ja Perhossa noin viideksitoista korpiksi. Suomenselän Lintumiesten toimesta on kotkien ruokintayrityksiä suoritettu jo useampana talvena. Haaskat sijoitettiin paikoil110 leen helmikuun alkupuolella. Ensimmäiset kotkien vierailut todettiin maaliskuun viimeisellä viikolla. Ketut kiertivät haaskoja, uskaltamatta niille asti. Tähän vaikutti oletettavasti ihmisen haju, koska haaskoilla vierailtiin toistuvasti valokuvaamassa. Sen sijaan Karstulassa uros vieraili säännöllisenä ruokavieraana haaskalla, jopa päivittäinkin, koko huhtikuun ajan. Ensimmäiset korppien vierailut todettiin maaliskuun alkupuolella. 200-250 kiloa sikaa. Haaskat on sijoitettu ulkosaariston jääkentille merikotkan pesimäpiirille hyvissä ajoin talvella, mutta kotkien vierailut ovat tapahtuneet useimmiten vasta aivan kevään korvalla huhtikuussa
111
Haaskalla ei ole syytä näyttäytyä päiväsaikaan. Mutta esim. Siitä on poistettu nahka ja sisäelimet suurimmaksi osaksi. Näin siirtyy satakiloinen ruho kyllä maastoon. Jos se sijaitsee vielä kotkan elinpiirillä, voi toivorikkaana odotella kotkan vierailuja. Ja kun tuollainen parisataakiloinen ruho edustaa ehkä vähimmäiskokoa kunnolliselle kotkahaaskalle, kertyy kustannuksia äkkiä. Teurastamot tuntuvat luontevilta kohteilta. Kuitenkaan ei kevättalvinenkaan ruokinta jää vaille merkitystä, jos sen turvin saadaan kotkapari ryhtymään pesimäpuuhiin. (Perhon parin epäonnistuneeseen pesintään viitta1s1 seikka, että vain yksi lintu ruokaili ensimmäisellä kerralla. Ruotsalaisten kokemusten mukaan kotka tuntee olonsa sitä turvallisemmaksi, mitä suurempi varislintuparvi on paikalla. korppi hyljeksii silminnähtävän selvästi siansuolia, jos muuta on vain saatavissa. Ja varoen, ettei latu johdata tuntemattomia paikalle. Merkittävimmät tulokset kotkien haaskaruokinnassa on ehkä saatavissa syksyisillä haaskoilla. Kolmenkymmenen kilon pala vaeltaa kyllä, jos on auki hiihdetty latu alla. Siansuolet ovat niin väkeviä, etteivät ne kelpaa minkeille, ja on niitä mahdollisuus saada ilmaiseksi teurastamoilta. korpit muistavat haaskapaikan erittäin hyvin, vieraillen sillä jatkuvasti vuosikausia jälkeenpäinkin, vaikkei sillä enää olisi mitään syötävääkään.. Haaskan sijoituspaikaksi tulee valita mieluummin mahdollisimman syrjäinen aukea suo. Mutta minkkifarmarien kilpailusta johtuen joutuu niistä maksamaan n. Korpit näet lähes säännöllisesti hylkäävät haaskan, jos ihminen sillä näyttäytyy. Teurastuksessa hylätty ruho on parasta haaskaainetta. Karstulan pari pesi, saaden yhden poikasen lentoon elokuun alussa. Ne voivat hyljätä haaskan kokonaan tai hyvin pitkäksi aikaa muutoksien jälkeen. kahdesta uroksesta.) HAASKAN HANKINTA JA SIJOITUS Vaikkakin useimmat haaskavierailut ovatkin tapahtuneet vasta keväällä, kannattaa kokeilla haaskan sijoitusta maastoon jo syksyllä. Jos onnistutta1s11n luomaan säännöllinen ruokintaverkosto, nuoret kotkat talvehtisivat sen turvin Suomessa eivätkä muuttaisi vaarallisille talvehtimisseuduilleen. Ilkka Virkkunen on Sysmässä saanut syksyiselle haaskalle ruokavieraaksi nuoren kotkan. On tärkeää, että haaskan tietää vain mahdollisimman pieni määrä henkilöitä, ettei sinne tule liiaksi vierailijoita, esim. Jos on hankikeli, riittää kun kääräisee ruhon ympärille vahvan muovin ja köyden nokkaan. H yvä ahkio on tarpeen, samoin pari-kolme vetäjää, että on tilaisuus vuorotella. Haaskan kuljetus sijoituspaikalle on eräs ongelma. Esim. Tässä mielessä kannattaa levitellä tietoa jo hyvissä ajoin, jos aikoo talvella ruveta ruokkimaan. Jos ei ole ahkiota käytettävissä, voi jäätyneen ruhon paloitella ja kantaa paloina repun tai rinkan päällä. Toisaalta taasen kotkan vierailu voi tapahtua vain korppien turvin. Teurastamoilta onkin mahdollisuus saada 112 teurastuksessa hyljättyjä ruhoja. Mahdolliset tarkistusretket on syytä tehdä iltaisin ja kuutamoöinä. Siansuolia voikin käyttää ehkä parhaiten haaskan lisäaineksena. Teurasjätteistä on erityisesti keuhkot hyvää haaska-ainesta, 40 p kilo. Monta kertaa ovat karjankasvattajat vain kiitollisia, kun säästävät kuoppaamisen vaivan innokkaan kotkanystävän kiikuttaessa kuolleet ruhot pois. Jos haaska sijaitsee erämaassa, sinne tuskin osuu variksia, vaikka se olisi paikalla alkusyksystäkin. Lisäainekset on syytä piilottaa entisen haaskan alle, koska erityisesti korpit ovat arkoja haaskan ulkonäön muutoksille. Edullisimmin ratkeaa haaskan hankinta, jos saa jostakin kuolleita eläimiä. Jos haaskana on kokonainen eläin, kannattaa sitä hiukan paloitella, jolloinka linnut pääsevät siihen paremmin käsiksi. pyssymiehiä korppija varisjahtiin. Perhon pari ehkä myös pesi, mutta pesälle tehtiin tarkistusreissu vasta kesäkuussa, jolloin se yllättäen olikin tyhjä, joskin erittäin runsaasti rakennettu ja koristeltu. Jos haaska on niin pieni, että sitä joudutaan lisäämään, on tämä lisääminen syytä tehdä varovasti iltaisin. Näin sitä voi kevyesti kiskoa perässään. M yöhemmin vieraili kaksi, joiden kesken oli ilmeistä epäsopua, eikä voinut välttyä ajatukselta esim. Jos haaskapaikka on huolella valittu ja ruokaa jatkuvasti saatavissa, kotkat epäilemättä käyttäisivät tätä läpi talven hyväkseen. Kotkien talviruokinta itse uudelleen ruokailemaan. Kerran valittua haaskapaikkaa ei kannata muuttaa ellei ole pakottavia syitä. Laajamittaisessa ruokinnassa on haaskan hankinta ehkä suurin pullonkaula. 40 penniä kilolta
• 113. tikka, tiaiset ja varislinnut. Nähtävästi niiden oleskelu paikalla osoittaa tien kotkallekin turvalliseksi. Viimeksimainituilla on kotkan kannalta suuri merkitys, sillä kotka uskaltautuu haaskalle vasta sitten, kun varislinnut ruokailevat sillä. Kotkalle asetetulla haaskalla ruokailevat monet muutkin linnut, mm
E läinsuojelijat ovat ansaitusti kiinnittäneet huomiota huoltoasemilla ja muilla vastaavilla paikoilla häkeissä kiinnipidettyihin karhuihin. Joka tapauksessa suuruusluokka on oikea. Ruoka on ollut ala-arvoista, ja siisteydenkin suhteen karhujen oloissa on ollut toivomisen varaa. Häkkien koko on ollut eläimen kokoon nähden pieni. Viime v uosina yli puolet karhusaaliista on saatu toukokuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Suomeen on saatu vielä joitakin karhuja Neuvostoliiton puolelta muuttovoittona, ja Suomen omien karhunaaraiden on todettu saaneen jälkeläisiä. Vuosi Kaadettujen karhujen määrä 1965 75 1966 97 1967 56 1968 90 1969 51 1970 22 Vuoden 1970 osalta kaikkia kaatoja ei ole ehditty tarkistaa, joten tilastoon saattaa tulla vielä joitakin muutoksia. Lakija toivomusalotteiden jättöaikana eduskunnan kansliaan kertyi lukuisa joukko suurpetokysymystä ja sen hoitoa koskevia aloitteita. Erkki Pulliainen Ajankohtaista suurpetorintamalta Keväällä kokoontunut uusi eduskunta on jo joutunut useita kertoja käsittelemään suurpetomaailman tapahtumia. Kun lumi suli pois toukokuussa suhteellisen 114 varhain, ei muodostunut houkutusta ryhtyä karhujahtiin moottorikelkalla. Kaiken kaikkiaan Suomen nykyinen karhukanta käsittänee puolisentoista sataa yksilöä. Kun tämä jahtikauden osa jäi ny pois, putosi karhusaalis melkoisesti edellisistä vuosista, kuten ilmenee seuraavasta taulukosta. Uuden asetuksen mukaan karhun metsästys oli sallittua toukokuun 20 päivän ja syyskuun lopun välinen aika. KARHU Vuonna 1970 lyhennettiin karhun metsästysaikaa tuntuvasti edellisestä vuodesta. Karhu on tullut myös muulla kuin metsästyksellisellä tavalla ajankohtaiseksi eläimeksi. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 1970 käynee ilmeisesti niin, ettei maan karhukanta vähenekään, kuten yleensä viime vuosina. Asiasta näyttivät olevan kiinnostuneita lähimain kaikkien puolueiden kansanedustajat. Keskustelua on käyty lähinnä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen suuruudesta ja korvaamisesta valtion varoilla sekä suurpetojen yksilömääristä ja niiden kehityssuunnista. Huipentuma tälle karhukesälle oli Kuusamon
Tilanne näkyi tavallista suurempina porovahinkoina. Tällä tarkoitetaan sitä, että tarhoissa kasvatetaan susia ja lasketaan ne luontoon elvyttämään susikantaa. Kevään 1970 hyvät pyyntikelit merkitsivät melkoista suoneniskua Koillis-Lapin ahmakantaan. Samalla tuli ilmeisesti iskettyä suonta myös rajantakaisesta ahmakannasta, joka hyvillä keleillä siirtyi jokiuomia pitkin Suomen puolelle poronpyyntiin. Suomen vuoden 1970 koko susisaalis on kaksi yksilöä. Vuoden 1971 valtion tuloja menoarvioon on hallitus ehdottanut petojen aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen 160 000 markan määrärahaa. Suden rauhoittamista vastustavat Suomessa lähinnä eräät Pohjois-Suomen asukkaat. Sen sijaan ulkomaalaiset luonnonystävät ovat osoittaneet asiaan suurta kiinnostusta. Sekä luonnonsuojelijat että poromiehet ovat olleet yhtä mieltä siitä, että nämä korvaukset ovat todella olleet liian pieniä. AHMA Huhtikuussa 1970 oli Koillis-Lapin ahmoilla ihanteelliset hankikelit. On selvää, että kevään 1970 tapahtumat jouduttavat myös ahman suojelutoimenpiteisiin ryhtymistä. Poromiehet ovat säikähtäneet tästä siinä määrin, että ovat ehättäneet ilmoittamaan, että määrärahan pitikin olla 500 000 markkaa. Nykyinen ahmakantamme lienee 5060 yksilöä. Yksinäisiä susia näyttää kuitenkin liikkuneen Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Inarin erämaissa. Julkisesta keskustelusta on ollut siinä määrin hyötyä, että noiden surkeiden häkkikarhujen määrä on romahdusmaisesti vähentynyt. Korvausmääräraha on näin ollen jo budjetissa entisestään kolminkertaistettu. Suuri joukko poroja löydettiinkin itses-' tään kuolleina eri puolilta KoillisLappia. SUSI Kerta toisensa jälkeen on julkisissa tiedotusvälineissä kerrottu Suomessa olevan enää jäljellä kymmenkunta sutta. Hätähuuto suden puolesta ei näytä kuitenkaan herättäneen suomalaisia. Keväällä 1970 kaadettujen ahmojen joukossa sen sijaan oli kylläkin vielä sukukypsyyden saavuttamattomia nuoria ahmayksilöitä. Varsin huomionarvoista on todeta se, että niin vuonna 1969 kuin 1970 ei liene löydetty ainoatakaan ahman pesaa. bingo-karhu. Eräät jäljitetyt ahmat olivat tulleet Saariselältä, kulkeneet läpi Savukosken pohjoisosan, ja uortin mutkan kautta koukattuaan palanneet taas Saariselän tuntumaan. Monilla alueilla porot olivat lisäksi muutoin niin huonokuntoisia, että niiden selviytyminen talven yli olisi ollut h yvin epätodennäköistä. Onpa esitetty »susipankin» perustamista. He ovat vedonneet porojen petovahinkokorvausten pienuuteen. Muuallakin rajan pinnassa saatiin useita ahmoja hengiltä. Ei edes merkkejä sellaisen olemassaolosta ole tietoon kantautunut. Liikkuva ahma oli myös jahtimiesten tavoitettavissa. On muun muassa ehdotettu World Wildlife Fund'in taloudellista tukea yrityksille rauhoittaa susi Suomessa. D 115. Yhtään suden pesää ei ole kesällä 1970 löydetty. Korppi-kerhon elävänä pyytämä karhu oli Nuorkauppakamarin bingopelin palkintona. Hanki kantoi hienosti ahman, mutta ei kantanut poroa, joka oli täysin vihollisensa armoilla. Tämä määräraha on lisäksi arviomääräraha. Huutokauppa näyttää jälleen lähteneen hurjaan vauhtiin, niin kuin usein ennenkin. Innokas ja tehokas p yynti, jossa keinoina käytettiin kaikkia mahdollisia välineitä, tuotti Savukoskella 12 ahmaa tammitoukokuun aikana. Toivottavasti kukaan ei enää koskaan keksi herättää tätä »kulttuuria » uudestaan henkiin. Ahmat liikkuivat todella laajalla alueella keväthankien aikana. Kilpailun jälkeen karhu ammuttiin
Kymmenkunta metsänhoitajaa on ilmaissut ihmettelynsä tai suuttumuksensa kirjeellisesti, monet heistä irtisanoen pitkäaikaisen suhteensa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen ja nykyisen liiton kanssa. Metsänumero oli kokoonpanoltaan selvästi ja avoimesti pamfletti, mutta kaikki eivät ole sitä sellaiseksi ymmärtäneet. Toimitus on käsitellyt heidän tekstejään äärimmäisen lievästi, vain pahimpia oikeinkirjoitusvirheitä aikoen, jotta kirjoitusten persoonallinen sävy säilyisi. 1970: Niin metsä vastaa ... Suomen Luonnon 23/1968 (Totaaliseen suunnitteluun) mukaan silloisessa jäsenistössä oli noin kolme ja puoli sataa metsäammattimiestä. Eräät yksityismetsien hakkuuja metsänparannustoiminnasta vastaavat metsänhoitajat ovat lehden johdosta jopa ihmetelleet, miksi he tällä kertaa pääsivät näin vähällä. Metsänumeron kirjoittajat esittivät näkemyksensä ominaan, omilla nimillään. Metsänumeron pääkirjoituksessa professori T. Yhteistä lähes kaikille oli omakohtainen perehtyminen aiheeseen joko elinkeinon harjoittamisen tai asuinympäristön kautta. Tähänastisten tietojen mukaan on vaikea päätellä, millaiset mielipiteet ovat voitolla. numeron ilmestymistä esittäneet samansuuntaisia mielipiteitä muissa yhteyksissä. Päin vastoin sen tarkoituksena oli osaltaan rohkaista niitä, joiden mielessä on viime vuosien tapahtumien johdosta alkanut itää epäilys, että kaikki ei 116 ole niin hyvin kuin pitäisi. Eräät kirjoituksista (Brander, Päätalo, Kontiola) olivat syntyneet muita tarkoituksia kuin Suomen Luontoa varten, ja muiden kirjoittajat olivat jo ennen ko. Toisaalta eräät päivälehdet (Hufvudstadsbladet, Pohjolan Sanomat, Kaleva) ovat esittäneet sen artikkeleista perusteelliset ja asialliset, yleensä hyvin myönteiset katsaukset viittaamatta sanallakaan siihen, että kysymyksessä olisi painotuote, jonka esittämiin näkökohtiin voisi suhtautua kevyesti. Metsänhoitajien työpanos suomalaisessa luonnonsuojelussa on kiistaton: he ovat olleet perustamassa Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä, heitä toimii nykyisten yhdistysten hallituksissa, he toteuttavat luonnonsuojelun tavotteita jokapäiväisessä työkentässään jne. Teuvo Suominen Suomen Luonnon metsänumero Suomen Luonto 3/1970 on herättänyt sekä ihastusta että närkästystä. Metsäylioppilaat ry. Esimerkeistä ensinmainittu on käsitellyt luonnonsuojelukysymyksiä kauemmin ja asiantuntevammin kuin mikään muu päivälehti, toiset taas tuntevat paikalliset olosuhteet, joten kaikilla näillä lehdillä olisi ollut mahdollisuus syyttää metsänumeroa virheistä ja yksipuolisuuksista. ). Tämä selitykseksi niille, jotka ovat ilmaisseet närkästyksensä »Suomen Luonnon nykyisen karkean kielenkäytön » vuoksi. Syy tähän »laiminlyöntiin » samoin kuin MERA-ohjelman arvostelun puuttumiseen oli lähinnä lehden rajoitettu palstatila sekä sen vaikea taloudellinen asema. Totuus Suomen metsätaloudesta on valitettavan päivänselvästi se, että suuria virheitä on tapahtunut. He edustavat mitä erilaisimpia ammatteja ja harrasteita. katsottu edustavan »tyypillisesti lehden uutta linjaa ». Heidän metsätaloudellista kokonaisnäkemystään voidaan kyllä arvostella, mutta heidän asiantuntemustaan kirjoitusten aiheista tuskin on syytä epäillä. Etenkin nuorten metsänhoitajien keskuudessa tämä ajatus on selvästi yleistymässä (vrt. Brander on selvästi osoittanut metsämiesten työpanoksen merkityksen. vastailmestyneestä Jean D orstin kirjasta »Ennen kuin luonto kuolee » voidaan lukea perusteelliset katsaukset siitä, miten ihmiskunta on tuhansien vuosien aikana hävittänyt metsät suurimmasta osasta maapalloa, omaksi vahingokseen. Historiallisesti tämä ei ole uutta; esim. Moni heistä lienee ottanut Suomen metsätalouteen ja etenkin valtion harjoittamaan metsätalouteen kohdistetun arvostelun ammattikunnan loukkauksena, vaikka siitä ei ollut kysymys. Metsänumeron tarkoituksena oli ennen kaikkea virittää ja ylläpitää keskustelua, jotta yksipuolisesti puuntuotannolliset näkemykset eivät olisi ainoat kenttätoimenpiteiden ohjeet. Keskustelun herättäjänä numero näyttää täyttäneen tehtävänsä. Sen on mm. Suomen metsien uhkaava tilanne voidaan tulkita. Metsänhoitajien reaktio on sekä ymmärrettävä että valitettava. Suomen Luonto ei siis ole provosoinut heitä esittämään Suomen luonnonsuojeluliiton kannan mukaisia mielipiteitä, vaan se on antanut heidän omille mielipiteilleen palstatilaa. Metsänumeron kritiikki ei missään tapauksessa kohdistu niihin metsäammattimiehiin, jotka työskentelevät metsätalouden hyväksi unohtamatta metsien moninaiskäyttöä ja kestävän metsätalouden periaatetta
Miksi muuten puuvarojemme kannalta onnetonta suunnitelmaa selluteollisuuden laajentamisesta jarrutti Suomen Pankki eikä Metsähallitus. Valtakunnallisen metsäviikon 1969 yhteydessä luonnonsuojelun edustajat arvostelivat Lapin metsätalouden suunnittelemattomuutta. Siitä lähtien viljelemättömien ja viljelyssä epäonnistuneitten alojen pinta-ala on asiapapereissa kasvanut, ja syksyn 1970 tiedot viittaavat jopa 400 000 hehtaarin raiskioihin. Heidän ei tarvitse lukea kirjoista moninaiskäytön ja kestävän hyväksikäytön periaatteita. Suomessa näyttää olevan periaatteena, että ei haluta tietää, mitä tehdään. Metsänviljelyn onnistumisesta ja epäonnistumisesta Lapissa kertovaa Metsähallituksen tutkimusraporttia on jokseenkin mahdoton saada (ainakin yksi kappale on varustettu leimalla »Ei julkisuuteen»), ja raportin suositus, että pohjoiset hakkuuaukot eivät saisi ylittää viittä hehtaaria, on sivuutettu sallimalla jopa 20 hehtaarin aukot. K ysymyksessä on siis kunnianosoitus metsänraiskaajille: asukkaat ovat viimeiseen saakka kieltäytyneet uskomasta, että kaikki perustuukin lyhytnäköisyyteen, suunnittelemattomuuteen ja ahneuteen. ylijohtaja Arnkil ilmoit•i, että Lapin metsätaloudessa ei ole tehty mitään suurempia virheitä. Tätä eivät hevin usko edes alan ammattimiehet. »Tuskin metsähallitus auraa porojen talvilaitumia, kuivia ja karuja jäkäläkantaita. Vielä Jyväskylän Kesän 1968 yhteydessä mm. Lapissa liikkuessani olen useammin kuin kerran kuullut asukkaiden päivittelevän ympäristönsä tuhoamista ja esittävän vakaumuksenaan, että Suomen hallitus on päättänyt tuhota Lapista elämisen mahdollisuudet, pakottaa asukkaat Ruotsiin tai etelään, ja sitten luovuttaa koko Lapin itäisen naapurin sotilaskäyttöön. 2. Kirjelmässään Suomen luonnonsuojeluliitolle 3. Suojametsälain tarkoituksena on turvata metsärajan säilyminen, mutta jo nyt on helppo osoittaa tapauksia, että Metsähallituksen toimenpiteiden seurauksena on tapahtunut metsärajan alenemista. Kreikkalaisten puolustukseksi voidaan sanoa, että he eivät tienneet, mitä he tekivät. 1970 ylimetsänhoitaja Väinö Koivisto sanoo mm. Viime joulukuussa pääjohtaja Piha kieltäytyi esiintymästä Suomen Television »Puolet petäjäistä» -ohjelmassa, mikäli samassa ohjelmassa esiintyisi Metsähallituksen toimia julkisesti arvostellut metsänhoitaja Klemola. He ovat koettaneet keksiä nykyiselle menolle mahdollisimman loogisen tarkoituksen ja päätyneet ylläolevaan, koska mikään muukaan ei ole tuntunut tarkoituksenmukaiselta. Tällöin eräät Metsähallituksen edustajat uhkasivat vastedes kieltäytyä kuuntelemasta luonnonsuojeluväen mielipiteitä, mikäli arvostelu jatkuisi. Tehtaita on yksinkertaisesti liikaa, puuta liian vähän. Syksyllä 1969 pääjohtaja Piha ilmoitti radiossa, että 40 000 hehtaaria on jätetty viljelemättä (virallisten asiakirjojen mukaan määrä oli silloin 100 000 ha, ja lisäksi silloin jo yleisesti puhuttiin laajoista metsänviljelyn epäonnistumisista Lapissa). » Ylimetsänhoitaja Koivisto ei ilmeisesti ole viime aikoina käynyt Lapissa. Lapin asukkaille luonnonvarojen pitkäjännitteinen ja monipuolinen hyväksikäyttö on kirjaimellisesti elinehto. Pelkästään moninaiskä yttöosaston puuttuminen Metsähallituksen organisaatiosta on vakava asia. Arveluttavaa on, että Metsähallitus itse valvoo eräiden lakien noudattamista. Laki metsähallinnosta vuodelta 1966 nimenomaan määrittelee, että taloudellisten periaatteiden ohella Metsähallituksen on hoidettava valtion metsiä samalla ottamalla huomioon yleinen etu; Suomen Luonto 3/1970 antanee kuvan, miten tätä lainkohtaa on käytännössä tulkittu. D 117. Näin Metsähallitus toimii ikäänkuin puuntuotto olisi sen ainoa ja kaikenpyhittävä päämäärä ajatus, joka saa luonnonsuojelijat vapisemaan samaan tahtiin pohjoisen asukkaiden kanssa ajatellessaan, mitä tulevaisuus tuo Lapin suojametsille. Tätä ajatusta ei voi sivuuttaa olankohautuksella tai ymmärtäväisellä hymyllä. myös siten, että muinaisesta Kreikasta tuttu kulttuuriperinne on nyt saapunut Suomeen. Luonnonsuojelun kannalta olisi eduksi, jos saamelaiset poronhoitajat vihdoinkin toteuttaisivat jo vuosia vireillä olleen ajatuksensa: vetoaisivat suoraan Yhdistyneisiin Kansakuntiin siitä, että Suomen valtiovalta polkee vähemmistöryhmän oikeutta elinkeinon harjoittamiseen. Ilmeisesti juuri tämän seurauksena Metsähallituksen pääjohtaja Piha pian tämän jälkeen peruutti Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa sopimansa neuvottelutilaisuuden, jossa piti keskusteltaman suojametsäkysymyksestä
118
Kaikkiaan hukutettiin 30 000 ha suota,ja siitä pelätään runsaan kolmanneksen nousevan aikaa myö'fen pintaan. Missään vaiheessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota niihin haittoihin, joita rimpisille aapasoille perustetuissa padotusaltaissa väistämättömästi ilmenee. Nämä tutkimukset rajoittuivat lähinnä Lokan altaaseen, ja ne jouduttiin kolmen tutkimuskesän jälkeen lopettamaan rahojen puutteessa. Kemijoki Oy ei missään vaiheessa ole ollut kiinnostunut kotiLokan allas on karttoihin merkitty vesialueeksi. Tätä on suunnittelun kaikissa vaiheissa pidetty vain etuna, koska taloudelliset menetykset maan muuttamisesta järveksi ovat olleet suhteellisen vähäisiä. 10 vuotta sitten allasalueilla suoritettiin, tehtiin miltei kokonaan muiden kuin Kemijoki O y:n rahoittamina, ja niiden tarkoituksena oli lähinnä allasalueiden silloisen luonnontilan selvittäminen. 119. Rauno Ruuhijärvi Mitä Lokan altaassa tapahtuu. Oltiinhan hukuttamassa luontonsa ja kulttuurinsa puolesta ainutlaatuista ja korvaamatonta osaa maastamme. Ne luonnontieteelliset tutkimukset, joita n. Lokan allas perustettiin maamme suurimmalle yhtenäiselle suoalueelle. Tarvittaisiin kokonaan uusi kartta{ymboli kuvastamaan sitä maisemaa,joka leviää nyt siellä, missä ennen oli suota. Tällaista oli altaalla elokuussa 1970
Osa rimpinevoista repeää välittömästi altaan täyttyessä nousevan vedenpinnan mukana. Kelluessaan pinnalla lautat saavat ympäristöstä suokasvien siemeniä ja itiöitä, ja vähintääkin kymmenessä vuodessa niitä kattaa yhtäjaksoinen elävä kasvillisuus, jonka juuret lopullisesti estävät hajoamisen. Syvemmän veden alueella nousee jatkuvasti jo kasvistoltaan kuolleita turvelauttoja. Kemijoki Oy on äskettäin järjestänyt Rovaniemellä tiedotustilaisuuden, jossa em. Silmämääräisesti arvioiden on tällä hetkellä turvelauttoja n. On mahdollista, että altaan yli 30 000 suohehtaarista nousee vuosien kuluessa pintaan vielä melkoinen osa. Näiden luonnehtimilla alueilla alkaa muissakin suorantaisissa vesissä tavallinen pinnanmyötäinen umpeenkasvu. Porttipahdan altaassa odotetaan turvelauttoja nousevan pintaan vain 2 % alueella. Jatkossa saattaa kuitenkin tulla yllätyksiä, koska tutkijat eivät ilmeisesti tunne aapasoiden erikoispiirteitä, eivätkä ole käyttäneet suoalan asiantuntemusta. Turvelauttojen ennustettu hajoaminen kymmenessä vuodessa näyttää erittäin epätodennäköiseltä. Tähän soistumisen alkamiseen ei ruotsalainen lausunto näytä ollenkaan _ puuttuvan. insinööritoimiston edustajat selostivat tutkimuksiaan Lokan ja Porttipahdan altaista. Kemijoen muittenkin altaiden rakentaminen olisi kiireesti otettava perusteellisen tutkimuksen ja uudelleenarvioinnin kohteeksi. Jokivarsilta on irronnut myös ohuturpeisia tulvaniittyjä ja jopa viisimetristä koivua kasvavia nevakorpia siis kasvillisuutta, jonka ei missään tapauksessa olisi uskonut nouseyan pintaan. D. 22 % :n alueella Lokan altaassa n. Lautat sitä paitsi kulkevat tuulien mukana ja saattavat kokonaan tukkia venereitit. Turpeen humusaineista ja turvelautoista riippuu suoranaisesti myös altaan happitilanne ja sen merkitys kalavetenä. 2025 % altaan pinta-alasta. Kasvillisuus jää tällöin eloon. Kun selvitystyö myöhemmässä vaiheessa katsottiin tarpeelliseksi, annettiin se ruotsalaiselle Ab H ydroconsult-insinööritoimistolle. Altaiden sekä voimataloudellisen että kalastusja virkistyskäytön kannalta turvelauttaongelma on vähintään yhtä vaikea kuin altaiden raivaamatta jättäminen ja niiden veden laatu. Kaikkiaan odotetaan lauttoja nousevan n. Raivatut uittoreitit ovat jo nyt osittain tukossa. Huomattava osa niistä on noussut vasta kuluneena kesänä, eikä ole mitään syytä olettaa, että nousu olisi päättyn yt. Turvelauttojen syntyminen tapahtuu Lokan altaassa kahdella tavalla. Osa nousee pintaan vasta vuosien kuluttua, jolloin heikommin maatunut suon pintakerros irtaantuu maa120 tuneemmasta turpeesta. Tässäkään suhteessa tulevaisuus ei näytä Lakassa hyvältä. Missään tapauksessa sitä eivät tee elävän kasvillisuuden peittämät lautat, joilla soistuminen on nyt vain vilkastunut ja kasvillisuus rehevöitynyt. Lokan altaalla tutkimusten ja asiantuntemuksen puutteessa tehdyt virheet, jotka ratkaisevasti vaikuttavat altaan moninaiskäyttöön, tulevat tana syksynä alkaneen Porttipahdan altaan täytön yhteydessä toistumaan. Niiden saraturve on heikosti hajonnutta ja sarojen juurihuovasto sitoo sen sitkeäksi massaksi, joka pitkään vastustaa eroosiota. Jo nyt on Lokan altaassa laajoja osia, joissa veneliikenne ja kalastus on turvelauttojen takia mahdotonta. Eläviä turvelauttoja nousee pääasiassa altaan reunaosissa, ja niistä tulee pääosa nousemaan vasta veden kohotessa lopulliseen korkeuteensa. Mitä Lokan altaassa tapahtuu. 35 vuoden aikana padotuksen jälkeen. Myöhemmin pohjasta nousseet lautat, joista useimmat voivat olla hehtaarien laajuisia ja lähes metrin paksuisia, esiintyvät yhtenäisinä alueina, joten jäät ja aallot eivät pääse niitä mainittavasti särkemään. Näiden mukaan turvelauttoja tulee nousemaan vedenpinnalle ensimmäisten viiden vuoden kuluessa, mutta kymmenen vuoden kuluttua valtaosa !autoista on painunut pohjaan tai hajonnut. Tilanne altailla on tähän mennessä kehittynyt ruotsalaisen ennusteen mukaisesti. maisten asiantuntijoiden käytöstä nam suurisuuntaisen luonnon muutostyön menetyksiä ja seurauksia tutkittaessa tai ennustettaessa
121. Veikko M. syyskuuta, mutta kokouksiin ei saapunut sen enempää vanhan kuin uudenkaan hallituksen henkilöitä. Mielestäni useasta kirjoituksesta unohtui pohdinta siitä miksi järjestö oli perustettu ja toisaalta huomiot järjestön säännöistä. Rahankeruutaito, maltillinen mieli ja puhelahjat avuinaan on Sven Alf Leo Laine koonnut menneen kesän aikana luonnonsuojelutyöhön kymmeniä tuhansia markkoja rahaa. Uuden hallituksen piti kokoontua lauantaina 5. Elokuussa järjestön hallitus kyllästyi (kai julkisuuteen), ja Laine kokosi uuden hallituksen. Näistä jokaisen rahallinen tuki järjestölle on jotain 501 000 markkaan. Neuvonen Pohjolan luonnonsuojelujärjestö ry Taloudellisten vaikeuksiensa kanssa kamppaileva Suomen l11onnonsuojeluliitto ja maan kaikki muutkin l11onnonsuojel11järjestö't ovat saaneet haasteen yllättävältä taholta: Luonnonsuojel11v11oden to11kokuussa perustettu h11ijarijärjestö' on nopeasti kerännyt itselleen su11ren joukon kannattajajäseniä ja samalla melkoiset rahavarat. Nuo rahat on annettu hyvässä uskossa luonnonsuojelutyölle, mutta eri asia on, käytetäänkö niitä koskaan tähän tarkoitukseen. Maltillisuusko lienee se voimasana, joka saa suomalaisen teollisuusmiehen tai yrittäjän ojentamaan raha-avustuksia luonnonsuojelun hyväksi. Pohjolan luonnonsuojelujärjestö ei siedä julkisuutta. Maltillisuus on tähän asti ollut järjestön voimasana. Pohjolan luonnonsuojelujärjestöä ei voi syrjäyttää olankohautuksella. Heinäja elokuun aikana tiedotusvälineet sanomalehdet, radio ja osin myös televisio kertoivat useimmiten kitkerään sävyyn Pohjolan luonnonsuojelu järjestöstä: »Uudenlaista luonnonsuojelutyötä », »Keinottelua luonnonsuojelutyöllä », »Luonnonsuojelijaksi tulitikkukaupalla », »Metyyli-Laine poistaa saasteen rottasodalla» jne. Hallitus valitaan joka neljäs vuosi. Maltillisen luonnonsuojelun kannattajille on nyt olemassa järjestö, jonka kanssa Luonnonsuojeluliitolla on runsaasti selvittämättömiä as101ta, mm. Minulle hän kertoi puhelimessa tarinaa Kotkan Seurahuoneesta ja kokouksesta, jossa hallitus koottiin. Nykyinen merikapteeni-puheenjohtaja on lehdille kertonut saaneensa vain kirjeitse ja puhelimitse tiedon valinnastaan hallituksen puheenjohtajaksi. Heti perustamisensa jälkeen järjestö (lue: Leo Laine) aloitti kannatus jäsenten hankkimisen. Syy miksi näistä 3 000 maltilliselle luonnonsuojelutyölle rahojaan luvanneista vain murto-osa oli suorittanut maksunsa, oli julkisuus. Kun elokuussa puhelimitse keskustelin Leo Laineen kanssa, hän ilmoitti järjestönsä kassassa olevan rahaa 30 000. Sivulla 131 esitetty lahjoittajal11ettelo osoittaa, että varoja myö'nnetään myös Suomen luonnonsuojel11liiton toiminnalle (joka Laineen mukaan on radikaalia). Pohjolan luonnonsuojelujärjestö on perustettu Helsingissä 15. Näin oli tarkoitus saada järjestölle varoja kannatusjäsenmaksuina. Kesällä Laine ilmoitti, että Pohjolan luonnonsuojelujärjestön tehokas mainonta alkaa vasta syksyllä. Laskutoimitus: järjestön varat 150 000-3 000 000. 1520 mk :n maksamaton lasku liiton toimittamasta aineistosta. Hyökkäysten kärki kohdistui järjestön voimahenkilöön ja hänen menneisyytensä ( ehdonalaisessa metyylialkoholikaupoista). Maltillisuus lienee ollut hyvä valtti neuvoteltaessa liike-elämän kanssa luonnonsuojelutyö'stä, mutta sen merkitystä ei pidä liioitella. Poh )olan luonnonsuojelujärjestö· on yksinkertaisesti ollut nopeampi ja nokkelampi. Miten hallitus muodostettiin, siitä on esitetty hyvin ristiriitaisia tietoja. Kesä-elokuun välisenä aikana järjestöön hankittiin noin 3 000 kannattajajäsentä. Vähänkin luonnonsuojeluun perehtynyt voi säännöistä havaita melko täydellisen asiantuntemattomuuden luonnonsuojelun ongelmista. Syy miksi varoja on näin »vähän» oli Laineen mukaan se, että »kaikki kannattajat eivät olleet vielä suorittaneet jäsenmaksujaan ». Nyt on lokakuu ja Hymylehti on numerossaan 10 ehtinyt jo asialle. Pohjolan luonnonsuojelujärjestö on haaste edistykselliselle luonnonsuojelulle, ja mielestäni tuohon haasteeseen on vastattava toiminmlli. Varoja on kerätty etenkin pieniltä ja keskis11urilta li,keyrityksiltä, joille on vastapainoksi luvattu maltillista luonnonsuojelutyö'tä sekä tulitikkulaatikoita ja S11omen luonnonsuojel11liitolta ostett11a, osittain vieläkin tJJaksatJJatonta aineistoa. Tuossa kokouksessa oli lehtitietojen mukaan tarkoitus keskustella jopa järjestön lakkauttamisesta tarpeettomana. Järjestön ensimmäisen hallituksen muodostivat herrat Helge Mäkinen (puh.joht.), Leo Laine (sihteeri) ja Jukka Hjelt. toukokuuta
Metsitettyjen peltojen kaikkia tuholaisia ja niiden ekologiaa ei valitettavasti tunneta vielä tarpeek. 1975! Toivokaamme kuitenkin, ettei näin onnettomasti tapahtuisi! Tästä kaikesta huolimatta on Suomessa vielä v. Mainittakoon tässä, että Pohjois-Amerikassa on jo jälleen siemcnnetty siellä aikaisemmin »paketoituja » peltoja ja täten saatua viljaa on lähetetty kehitysmaiden nälkää kärsiville. Onhan arvioitu, että maapallolla vuosittain kuolee noin 40 miljoonaa ihmistä nälkään ja että tilanne yhä vain pahenee. Täällä Suomessa unohdetaan helposti, kuinka paljon muualla maailmassa on nälkää näkeviä ja kuinka maapallon ravintotilanne vain huononee vuosi vuodelta. On kuitenkin myönnettävä, että Suomen maata viljelevä väestö on yleensä ollut verrattain haluton tällaiseen metsitysoperaatioon ja on ottanut useimmiten torjuvan asenteen. Suomen Luonto 1970 n:o 3). Korvausten maksu tapahtuu tietenkin sillä edellytyksellä, että metsitys onnistuu. Jo nyt on hänen mielestään liian myöhäistä estää nälkäkuolemien kiihtyvä lisääntyminen. Metsittämisen epäonnistumiseen vaikuttavat sääolosuhteiden lisäksi useat muutkin tekijät, joten taimikato on lopulta useimmiten otaksuttua huomattavasti suurempi. Yhden puulajin muodostamiin »monokulttuuripeltoihin » hakeutuu vain harvalukuinen linnusto, eikä eloyhteisö muutenkaan rakennu yhtä tasapainoiseksi kuin luonnonmetsissä. Täten monet aikoinaan suurella vaivalla raivatut ja nyt hyväkuntoisetkin viljapellot metsitetään Suomessa vain siitä syystä, että yhä paisuvan puunjalostusteollisuutemme voimakkaasti kasvava raaka-aineiden tarve vaatii yhä enemmän metsiemme puustoa sekä nyt että tulevaisuudessa. Neuvostoliitossakin on uusimpien tietojen mukaan jarruttamisen asemasta ryhdytty oikein huomattavasti tehostamaan maatalouden tuotantoa. Peltojen metsityksessä ilmenee vielä myöhemminkin useita haittatekijöitä, joista tärkeimmät ovat heinittyminen, myyrien ja muiden jyrsijöiden aiheuttamat tuhot, vuoroviljelyn puuttumisen takia muokkaamatta jäävän maan laatu sekä sen huono vesija lämpötalous sekä samasta syystä tietenkin myös lisääntynyt alttius tuhohyönteisille ja kasvitaudeille. Peltojen metsittämisen toteuttamiseksi onkin Suomen valtio eduskunnan suostumuksella luvannut metsittäjille runsaita korvauksia, ilmaiset taimet ja työnjohdon sekä verovapauden määränvuosiksi ( eri puulajien istutusaloille soveltuvia siemeniä ja taimia ei tosin ole aina ollut saatavissa tarpeeksi). Tästä on seurauksena vuorostaan se, että metsäalan ammattimiehet haluavat Suomessa vuosittain mets1ttaa muutamia tuhansia ha valmiita peltojakin jo paljaaksi hakattujen ja vastedes hakattavien laajojen varsinaisten metsämaiden lisäksi (vrt. Täten jo syntyneissä ja vastakin syntyvissä »puupelloissa» saavat erilaiset tuholaiset rauhassa oleksia ja lisääntyä ilman luonnollisia vihollisia. 1969 säädetty pellonvarauslaki, jonka nojalla Suomen peltoalasta saadaan valtion maksamia suuria korvauksia vastaan ainakin aluksi jättää hyvän joukon toistasataatuhatta hehtaaria kokonaan viljelemättä joko kesannoksi tai metsitettäväksi. Vaikka maapallon ravintotilanne huonontuisikin jatkuvasti, Suomessa tuskin enää koskaan voidaan palauttaa viljanviljelyyn niitä peltoja, jotka ainakin uuden lain ja ehkäpä myös entistenkin nojalla on voitu ja voidaan metsittää jonkinlaisiksi yksipuolisiksi »puupelloiksi ». Ilmari Hiitonen Onko peltojen metsittäminen mielekästä. Eräät toiset pessimistisemmät tiedemiehet ovatkin ennustaneet, että nälkäkuolema kohtaisi maapallon asukkaita täydessä laajuudessa jo v. Ehrlich'in mukaan maailman ravintovarat olisi kolminkertaistettava, jotta ne 7 miljardia ihmistä, jotka vuonna 2 000 todennäköisesti elävät maapallollamme, saisivat riittävästi ravintoa. Tällaiset olosuhteet tarjoavat tietenkin myös uusille tuhohyönteisille entistä parempia lisääntymismahdollisuuksia. Täten viljelemättä jätetyt pellot voidaan tosin määrävuosien kuluttua palauttaa jälleen viljelykuntoisiksi. Pohjoisamerikkalaisen tiedemiehen, P. Tätä pinta-alaa voidaan myöhemmin mahdollisesti vieläkin lisätä. Kun maapallon ravintotilanne kuitenkin jatkuvasti pahenee ja nälkäkuolema uhkaa yhä useampia miljoonia kehitysmaiden ihmisiä, voitaneen ehkä myös Suomen »paketoituja » peltoja myöhemmin palauttaa takaisin hyödylliseen käyttöön lievittämään edes vähäisessä määrässä maapallon kiihtyvästi Jaa122 jentuvaa nälänhätää. Julkisuudessa ei monikaan maanviljelijä ole silti vielä toistaiseksi esittänyt kielteistä kantaansa. Näitä on varsinkin havupunkki, josta on 1960luvulla tullut Suomessa lyhyessä ajassa kuusitaimitarhojen ja metsitettyjen peltojen erittäin haitallinen tuholainen, jonka vahingollisuus ilmeisestikin yhä vain lisääntyy
» ( Stanfordin yliopiston biologian professori Paul R. »Maailman ravintovarat olisi kolminkertaistettava, jotta ne 7000 miljoonaa ihmistä, jotka maapallolla vuonna 2000 todennäkiiisesti elävät, saisivat riittävästi ravintoa. Jo nyt on liian m)'ö'häistä estää nälkäkuolemien raju lisääntyminen. Kuten nykyään jo tiedetään, ovat ainakin Lapissa kylvämällä metsitetyt hakkuualat ( »pirun lentokentät ») viime vuosina tuhoutuneet suuressa määrässä, eikä niiden tuhoutumista ole voitu estää, joten äsken on tehtykin päätös metsänviljelyn lopettamiseksi pohjoisessa toistaiseksi. M yrkytystavasta riippuen ihmistenkin hyvinvointi kärsii samalla tällaisista saasteista. Ehrlich) si. Näin ollen lieneekin ilmeistä, että ennenkuin peltojen metsittämiseen Suomessa yleensäkin toden teolla ryhdytään, asiaa on vielä oikein perusteellisesti tutkittava puolin ja toisin myös alustan soveltuvuuden ja ym123. Sen verran kuitenkin tiedetään, että niiden torjumiseksi tarvitaan jatkuvasti laskemattomia määriä kalliita kasvinsuojelumyrkkyjä, jolloin monet muutkin elolliset olennot voivat kärsiä niistä
Maa oli ikäänkuin pyhä, suurella vaivalla ja hiellä lunastettu . Vaikka peltojen metsitys Suomen eteläja keskiosissa onnistuisikin, eivät sen aiheuttamasta tuotosta pääse suinkaan nauttimaan peltojen nykyiset omistajat, vaan aikaisintaan heidän lastenlapsensa ja näiden lapset saavat nauttia siitä, jos nämä elävät puiden tullessa hakkuukypsiksi vasta suunnilleen seuraavan vuosisadan puolivälissä, johon mennessä yksinpä Suomen hallitus ja eduskunta ovat ehtineet vaihtua lukemattomia kertoja. » Koska nyt jo nähdään, mihin onnettomaan suuntaan koko maapallon ravintotilanne on nopeasti kehittymässä, herää kysymys, eikö Suomessakin voitaisi pitkällä tähtäyksellä n ykyistä järkevämmin suunnitella suuriksi paisuneiden viljaja voimäärien vähentämistä peltoja metsittämättäkin esim. siten, että eri vehnälajikkeille ja muillekin viljeltäville kasveille soveltuvat alueet suunnitellaan kokonaan uudelleen. Emme saa unohtaa, mitä esim. Erikoistumista olisi nykyistä enemmän tehostettava. Puunjalostusteollisuuden tarpeita silmällä pitäen olisi jo olemassa olevien sekä yksityisten että muidenkin metsien kuntoa kaikinpuolisesti parannettava varsinkin karsinnan, ojituksen ja lannoituksen sekä muun hoidon avulla, mutta ottamalla tällöin silti huomioon eräät yleisvaltakunnalliset näkökohdat (vrt. Mainittakoon tässä, että vielä nytkin raivataan yksinpä Kanadassakin yhä uusia laidunmaita karjan kasvatusta varten, vaikka maan eteläisemmissä osissa vehnäpeltoja onkin »paketoitu ». Tällöin on asioita katsottava laajempaa taustaa vasten eikä vain »sammakkoperspektiivistä ». Tällöin olisi vehnästä vapautuneilla pelloilla viljeltävä nykyistä enemmän mallasohraa, oikeata kunnon ruokaperunaa, syysrypsiä, hernettä sekä erilaisia puutarhaja hunajakasveja (viimeksi mainittuja pitäisi saada viljellä myös »paketoiduillakin» pelloilla); rehu peltoja pitäisi n ykyistä enemmän käyttää myös teuraskarjan kasvattamiseen sekä laitumia lampaiden kasvattamiseen lihan ja villan tuotantoa silmällä pitäen. veronmaksajilta koottavilla varoilla vain sen johdosta, että Suomessa on lähinnä rehuja syövien hevosten huomattavan vähentämisen (noin 300 000 kpl) johdosta kertynyt sekä välittömästi että välillisesti liikaa 124 leipäviljaa ja voita. Tämän johdosta herää kysymys, miten meillä yleensä voidaan edes sallia, että kuluneitten vuosisatojen aikana aluksi vain kuokkien ja kirveiden avulla suurella vaivalla raivatut useinkin hyvin kiviset pellot, joiden raivauksista on vieläpä aivan äskettäin maksettu korvauksiakin, metsitetään nyt pysyvästi kalliilla hinnalla, ts. Lehtipuista voidaan tosin vastaava »sato » saada hieman aikaisemmin, mutta sittenkin vasta muutamien kymmenien vuosien kuluttua. Viitattakoon tässä yhteydessä myös esim. Onko peltojen metsittäminen mielekästä. Onhan myös Suomessa osattava varautua sekä katovuosien että yleismaailmallisten kriisitilanteiden varalta. Tällöin ei kenenkään päähän voi enää pälkähtää muuttaa viljelemällä syntyneitä tiheitä metsiköitä takaisin viljapelloiksi ja näiden tuotteet edelleen ihmisten ravinnoksi. jo Linnankoski aikoinaan sattuvasti lausui Suomen pelloista: »Kuinkahan monta surua näihin Suomen peltoihin onkaan haudattu. D. Ilman katumista voidaan tietenkin metsittää ainoastaan syrjäiset metsien keskellä sijaitsevat heikkokuntoiset pellot, jotka eivät enää oikein sovellu maatalouden tarpeisiin, mutta tästä työstähän ei pellonvarauslakien mukaan saada korvausta. Suomen maatalouden todellisen Nestorin, professori Rurik Pihkalan ansiokkaisiin maatilataloutta koskeviin tutkimuksiin ja lausuntoihin. Eiköhän työllistämismäärärahoja voitaisi hyvinkin käyttää myös tähän tarkoitukseen sekä yleensäkin jo aloitettujen Meraohjelmien toteuttamiseen. Puunjalostusteollisuuden raaka-ainepulaa voitaisiin peltoja metsittämättä vaikkapa hetikin helpottaa keräämällä entistä paremmin talteen kaikki se jätepaperi ja -pahvi, mitä n ykyään poltetaan polttouuneissa tai muuten tuhlaamalla tuhlataan. Koska peltoja voidaan metsittää vain siinä tapauksessa, että peltojen »jäädyttäminen» on tarkoitettu pysyväksi, on korvaamattomien erehdysten välttämiseksi kussakin yksityistapauksessa riippumatta hetkellisistä mielijohteista asiantuntijain avulla tarkoin harkittava, millaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä kunkin pellon vastaisen käytön suhteen. Suomen Luonto 1970 n:o 3). päristössä vallitsevien olosuhteiden puolesta
SKDL saattoi luonnollisesti todeta luonnonsuojelun jo kuuluvan ohjelmaansa. SKDL :n mielestä valtakunnansuunnittelulle on annettava todellista päätäntävaltaa, mutta Kokoomus ja SDP näkevät valtakunnansuunnittelussa vain tutkivan ja neuvoa-antavan elimen. Sen sijaan Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton poliittisessa tavoiteohjelmassa -7080 vuodelta 1961 on jo mainintoja luonnonsuojeluongelmaan liittyvistä seikoista: metsänhoidon järkiperäisyyttä korostetaan, samoin elinympäristön viihtyvyyttä, mutta selvät tendenssit puuttuvat vielä. Vesien suojelun kiireellisin tehtävä oli Kokoomuksen ja SDP :n mielestä yhtenäisen tutkimuslaitoksen perustaminen; SKDL piti tärkeimpänä yleisen valvonnan tehostamista. Merkille pantavaa on, että SDP:n 125. Kansallisen Kokoomuksen yleisohjelmassa v. Pahimpana vesiensuojelun puutteena Kokoomus piti ammattityövoiman puutetta, SDP tutkimustyön vähyyttä; SKDL korosti puutteena myös etupiirien ristiriitoja. Vuonna 1967 Kokoomuksen eduskuntaryhmä tosin asetti työryhmän tutkimaan eräiden lakien kannalta oleellisia luonnonsuojelunäkökohtia. Samalla todetaan taloustoiminnan keskittymisellä olevan myös maisemaa, vesistöjä ja ilmaa pilaava vaikutus. Vuoden 1967 lopulla ja 1968 alussa tehdyn tutkimuksen mukaan sekä Kokoomus että SDP olivat jo valmiita ottamaan ohjelmaansa suunnitelman luonnonvarain käytöstä. Sosialidemokraattien mielestä vesien suojelu on ajankohtaisin kysymys: yksityiset teollisuuslaitokset ovat saaneet voittonsa voidessaan laskea jätevetensä vesistöihin. Kustannuskysymyksessä ei ilmennyt kovin olennaisia eroja puolueiden välillä, joskin ainoastaan SKDL :n mielestä valtion oli myönnettävä pakkolunastusoikeus vesiensuojelutoimia varten tarvittaviin alueisiin. Tosin SKDL:n kansanedustajat jättivät vuoden 1967 valtiopäiville toivomusaloitteen, jonka mukaan teollisuus velvoitettaisiin ryhtymään toimiin vesistöjen likaantumisen estämiseksi. Sen sijaan tuntuu oudolta, että myös laajassa Kokoomuksen Nuorten Liiton ohjelmassa vuodelta 1969 kyseinen, tällöin jo aktuelli ongelma sivuutetaan parilla lauseella verotuksen uudistuskohdan yhteydessä (!). PUOLUEIDEN »LUONNONSUO JELULLINEN HERÄÄMINEN » Edellä mainitun tutkimuksen perusteella voidaan tehdä eräitä vertailuja puolueiden suhtautumisesta luonnonsuojelun erityiskysymyksiin vuoden 1968 alussa. Niinpä kaikki kolme puoluetta näkivät tarpeelliseksi sisäasiainministeriön alaisuuteen perustettavan valtion luonnonsuojelukeskuksen. Yleisesti ottaen halukkuus suojelutoimiin (suot, petoeläimet, jne.) näyttää olleen heikointa Kokoomuksella. 1957 ei löydy luonnonsuojelukannanotoksi tulkittavaa ohjelmakohtaa. Vuoden 1970 vaalipropagandassa keskeisessä vesiensuojelukysymyksessä ilmeni puolueiden välillä jo 1967-68 olennaisia eroja. Siihen antoi aiheen luonnonsuojeluvuoden ja vaalivuoden sattuminen samanaikaisesti. Niinpä Sosialidemokraattisen puolueen vuoden 1952 periaateohjelmasta ei vielä löydy viittausta koko asiaan. Matti Käåntönen Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaalipropagandassa Oheinen artikkeli perustuu kirjoittajan pitämään valtio-opin seminaariesitelmään Tampereen y liopistossa. Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto puolestaan tähdentää suunnitelmallisen luonnonsuojelun toteuttamista lakisääteisin toimenpitein. Myös muita luonnonsuojelunäkökohtia tähdennetään ja todetaan, että vastuu luonnon käytöstä on viime kädessä koko yhteiskunnan. Koska luonnonsuojelu kauan aikaa oli syrjässä ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta eikä sen merkitystä tajuttu, oli selvää, ettei sitä epäpoliittisena kysymyksenä juuri lainkaan tiedostettu poliittisten puolueiden kannanilmaisuissa. Vuoden 1967 Suomen Kansan Demokraatti~en Liiton periaateohjelmassa luonnonsuojelu ja elinympäristön viihtyvyys sidotaan kiinteästi yhdyskuntasuunnitteluun. Luonnonsuojeluopetuksen liittämistä peruskoulun ohjelmaan pitävät sekä SDP että SKDL tarpeellisena; Kokoomuksen mielestä yleisen, tiedotusvälineiden kautta tapahtuvan informaation pitäisi riittää. Vuoden 1968 lopulla ja vuoden 1969 alussa puolueiden luonnonsuojelukäsityksissä voi havaita tapahtuneen huomattavaa selkiytymistä, joskin ideologinen värittyneisyys samalla on korostunut. Tiettävästi luonnonsuojeluongelma on SKDL :llä saanut sijansa myös jo vuoden 1964 kunnallisja kulttuuriohjelmassa
Luvun voidaan tällöin katsoa ilmaisevan myös »propagandan » määrää kussakin lehdessä ja puolueessa. enemmän valtaa teollisuuden rahavallan ja maanomistajien itsekkyyden rajoittamiseksi ... Suomen Sosiaalidem. Jonkinlaisen kuvan luonnonsuojelun propagandaosuudesta eri puolueilla antaa luku, joka ilmaisee, miten monta prosenttia lehden, puolueen tai kansaneudstajaehdokkaiden kannanotot olivat koko julkaistusta luonnonsuojeluaineistosta. Puolueen mielestä »vain sosialidemokratia voi lopettaa ihmisen ja luonnon riiston ». Helmikuussa 1970 SKDL :n liittotoimikunta antoi julki laajan lausunnon luonnonsuojelukysymyksestä. ja 16. Kokoomus toteaakin jo suoraan, että se »näkee ihmisen elinympäristön suojelun eräänä ihmiskunnan keskeisimmistä tehtävistä alkavalla 1970-luvulla, vastuun vuosikymmenellä. lausuntoja tai mainoksia 25. SDP julkaisi viisi eri kohtaa sisältävän 58 sivua käsittävän »Luonnonja ympäristön hoito » -ohjelman. . väliseltä ajalta. 3. Maan ja veden yksityisomistusta puolue pitää kuitenkin pahimpana esteenä suunnitelmallisen luonnonsuojelun tiellä. SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Luonnonsuojelukysymyksen yleisluontoinen, joskaan ei kovin syvällinen pohdinta oli tiiviisti esillä SDP :n lehtien palstoilla koko tutkittavana ajanjaksona: mm. Vastuu luonnonsuojelusta kuuluu puolueen mukaan kaikille, jotka luonnon käyttöön vaikuttavat. SKDL :n kannanotto sisältää varsin yksityiskohtaisen luettelon luonnonsuojelun eri tehtävistä. asiaa käsitteleviä pääkirj oituksia oli 11 ja kansanedustajaehdokkaiden henkilökohtaisia . » Päinvastoin kuin SKDL :n ovat »Kokoomuksen käsitykset luonnonsuojelun tehtävistä lähes kauttaaltaan pyöreitä ja sovinnaisia », kuten Pakkanen toteaa (Minne kukat kadonneet, Tammi). Yleensä vältettiin kuitenkin avoimesti hyökkäämästä yksityistä teollisuutta vastaan. Ruoveden Haukkamaalle suunniteltu metalliräjäyttämön perustaminen sai jyrkän tuomion: »tapaus Ruovesi on hyvä esimerkki vastuuttomasta suhtautumisesta luontoon ja ihmiseen ». Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaalipropagandassa mielestä perustuslain yksityisomaisuudelle antama suoja on monesti tulkittu väärin, ja tulkinta on johtanut kokonaisuuden kannalta turmiollisiin päätöksiin. Myös Kokoomus on kuromassa umpeen vasemmistopuolueiden propagandaetumatkaa: helmikuussa puolueen nuorten liitto toi julki luon126 nonsuojeluohjelmansa; myös puolueen poliittisessa käsikirjassa pohditaan aiheeseen liittyviä kysymyksiä. Luonnonsuojeluväelle annetaan täysi tunnustus sen suorittamasta epäkiitollisesta työstä, mutta todetaan, etteivät pelkät puheet riitä. . Myös Aamulehden vähäinen osuus on merkille pantavaa. VAALIPROPAGANDA Luonnonsuojelukysymyksen viimeaikaisen esilletulon huomioon ottaen tuntui luonnolliselta, että Suomen eduskuntavaalien yhteydessä luonnonsuojelukin ensimmäisen kerran vaalien historiassa tulisi näyttelemään jonkinlaista osaa puolueiden vaalipropagandassa. Pääkirjoituksissa tuotiin esiin seuraavanlaisia asioita. Tärkeimpänä tehtävänä Kokoomus pitää yhtenäisen lainsäädännön luomista. Ideologinen värittyneisyys heijastuu myös selvästi toteamuksesta, että »viihtyvyyden lisäämiseksi on valtiovallalle . Vaalivuoteen 1970 mennessä tai sen aikana puolueet t11v1st1vat luonnonsuojeluohjelmaja propagandarintamaansa. Vaikka kritiikki tässä tapauksessa kohdistuikin kunnallisviranomaisiin, ulotettiin se myös suunnitelmallisuutta korostettaessa yksityisiin yrityksiin, joiden yhdessä eräiden kuntien kanssa uskottiin pelkäävän luonnonsuojelusta noussutta kohua, koska ne kiirehtivät »törkeiden » tuumiensa täytäntöönpanoa. Tässä yhteydessä korostetaan, miten onnetonta olisi,. Tämän osan summittaista hahmottelua varten kolmen puolueen, SDP:n SKDL:n ja Kansallisen Kokoomuksen, osalta kävin läpi puolueiden pää-äänenkannattajien lisäksi myös Tampereella ilmestyvät kolme sanomalehteä 11. 1. saatava ... 1. Asiaa ei pitäisi jättää vain »huokausten ja surkuttelun » asteelle, koska tieteen ja tekniikan keinoin ongelma kyllä pystytään ratkaisemaan. K ansan Lehti Kansan Uutiset Hämeen Yhteistyö Uusi Suomi Aamulehti SDP SKDL Kokoomus 47 % 49 % 14 % 48 % 46 % 49 % 50 % 18 % 9 % Vasemmiston propagandan määrä oli siis huomiota herättävän suuri kokoomuksen propagandaan verrattuna
------------------· ' . nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ osoite. j Postii j maksu j : 50 p : !__ _______________ ! Suomen luonnonsuojeluliitto Fredrikinkatu 77 A 11 Helsinki 10 Läh
lukijoiden kirjoitukset haastattelut luonnonkuvaukset pakinat runot, esseet, sadut sarjakuvat, vitsit yms. .. . Kysely Suomen Luonnon lukijoille LEHDEN ULKOASU Olen lehden nykyiseen (tämä ja edellinen numero) ulkoasuun ja taittoon tyytyväinen D tyytymätön D Toivon sitä kehitettävän edelleen siten, että ...................... ..... Lehden kuvitus on mielestäni liian niukka D riittävä D tarpeettoman runsas D Lehden kuvat ovat mielestäni liian »kesyjä» D sopivia D liian »rajuja» D KIRJOITUSTEN AIHEPIIRI Suomen Luonnon tulee mielestäni käsitellä seuraavia aihepiirejä (rasti oikeisiin vaihtoehtoihin; voidaan myös käyttää numeroita, jolloin n:o 1 tarkoittaa tärkeintä aihepiiriä, n :o 2 seuraavaksi tärkeintä jne) Suomen kasvillisuutta Suomen eläimistöä Ulkomaiden luontoa Maisemansuojelua Luonnonsuojelun ideologiaa Ympäristöpolitiikkaa Lainsäädäntöä ja hallintoa D Luonnon virkistyskäyttöä D AIHEIDEN KÄSITTELYTAPA Mielestäni oikea tapa käsitellä edellämainitsemiani aiheita on asintuntijain artikkelit viralliset lausunnot, kommentit yms. KUKKAKIMPPU Luonnonvarojen käyttöä D Jos tulen käymään lehden toimituksessa, haluaisin ojentaa Saastumisongelmia D Maapallonlaajuisia ongelmia D Kehitysmaiden luonnonriistoa D muuta (lähemmin alla) D kimpun ruusuja D kimpun nokkosia D kimpun risuja D muuta (lähemmin alla) D
Samalla postikäynnillä voi maksaa myö·s ensi vuoden lehtitilauksen oheisella tilillepanokortilla. kirjeensulkijamerkillä ( niitä saa Suomen luonnonsuojeluliitosta), nitojalla tai teipillä. LEHDEN SÄVY Mielestäni Suomen Luonnon kirjoitusten sävy on viime aikoina ollut yleensä herjaava D radikaali D kriittinen D asiallinen D rakentava D varovainen D konservatiivinen D Alleviivaa ylläolevasta luettelosta se vaihtoehto, johon tulisi pyrkiä. 1971 en ole vielä ratkaissut kantaani D olen päättänyt luopua lehdestä D Kääntöpuolella oleva tyhjä tila on varattu henkilökohtaisille ehdotuksille ja mielipiteille Suomen Luonnosta ja/tai Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta. Postittamista varten aukeama irroitetaan niiteistään, taitetaan kahdesti ja kiinnitetään esim. Samalla voi tilata myijs lahjakortteja, joille voi lahjoittaa Suomen Luonnon ensi vuodeksi ystäville ( ks. Mielestäni tämä tilaushinta on liian korkea D kohtuullinen D tarpeettoman alhainen D Lehden numerotai sivumäärä olisi mahdollista lisätä, mikäli sen tilausmaksu korotettaisiin samassa suhteessa. sivulta 134), julisteiden, kirjeensulkijoiden yms. Täytetty lomake pyydetään palauttamaan Suomen luonnonsuojeluliittoon. Suomen Luonto 2/ 1970) ja muuhun kirjeenvaihtoon. Kyselyvastausten lisäksi lomaketta voi käyttää esim. sivulta 107 ). Mikäli näin tehdään vuodesta 1972 alkaen, esim. PALKINTO Mikäli onni suosii minua arvonnassa haluan palkintona mieluummin kirjan D äänilevyn O Tämä lomakkeen palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa jaetaan 10 luonnonsuojeluaiheista kirjaa ja 20 l11onnonsuojeluaiheista äänilevyä (palkinnoista tarkemmin ensi numerossa, ilmestyy ennen joulua). Ajoissa suoritettu maksu helpottaa osoitekortiston hoitamista ja varmistaa lehden tulemisen ajallaan.. petolintuhavaintojen il111oittamiseen ( ks. SUOMEN LUONTO 3/1970 Ytimekäs arviointi lehden edellisestä numerosta (metsänumero) on: TILAUSHINTA Lehden nykyinen tilaushinta vuodeksi 1971 on 8 mk, koululaisilta ja opiskelijoilta 5 mk. aineiston tilaamiseen ( ks. korottaen sivumäärän ja tilausmaksun kaksinkertaiseksi tilaisin lehteä edelleen D lopettaisin tilaamisen D VUOSI 1971 olen aikonut tilata lehden v. P.S. Numeroita ilmestyy viisi tai kuusi, ja niiden sivumäärä on 32 tai enemmän
Ilmari Linna oli ainoa, joka yritti pelkällä luonnonsuojelulla eduskuntaan. Arvo Salon hampaisiin joutuivat myös valtion omistaman Neste Oy :n riittämättömät toimenpiteet öljyvahinkojen torjumiseksi; tästä hän saa aiheen syyttää myös poliitikkoja vastuuttomuudesta. jos saastumisen estämistä jarruttavat ryhmät vahvistuisivat vaaleissa. Puolueen vaalimainontaa hallitsivat luonnonsuojelun osalta yksinkertaistetut ja pelkistetyt julistukset: »Luonnonsuojelu on ihmisen suojelua. 0. Keski-Suomen ehdokas Erkki Vasama toivoi, että asevarusteluun sidotut pääomat voitaisiin käyttää elämän tuhoamisen sijasta sen säilyttämiseen. Käsitellessään myöhemmin saasteongelmaa Väinö Leskinen totesi, että Suomen on kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämiseksi pakko välttää liian radikaaleja puhdistustoimenpiteitä. pätevänä luonnonsuojelun asiantuntijana. Sen vuoksi hallitusneuvotteluissa olisi saatava tae kysymyksen ratkaisemisesta. Mäkistä mainostettiin mm. » Osmo Kaipainen puolestaan ampuu jo järeällä tykistöllä todetessaan, ettei luonnonsuojeluongelman ratkaisuista tule mitään, jos yhteiskunta ei voi puuttua suuromistussuhteisiin: tarvitaan perustuslain muutoksia. Tämä ideologinen periaatelinja, sosialistisen ja kapitalistisen järjestelmän vastakohtaisuus, heijastui sen si127. Sen sijaan mihinkään paikallisiin kysymyksiin eivät Pohjois-Hämeen ehdokkaat kannanotoissaan puuttuneet. » »Luonto on avattava joka miehelle.» »Luonnonsuojelu on yksi sosialidemokraattisen vuosikymmenen keskeisiä tehtäviä. Riitta Järvisalo halusi nuoresta iästään huolimatta ajatella jälkipolviakin ja pelkäsi koskemattomasta luonnosta tulevan helposti rikkaiden yksinoikeus. 2. Pauli Burmanin mielestä on yliampuvaa väittää saastumisen johtuvan yhteiskuntajärjestelmästä, joskin suunnitelmatalous tarjoaa saasteongelman ratkaisulle paremmat mahdollisuudet kuin vapaa kilpailu. Arvo Salon vaatimuksena oli »ei ilmaa saastuttajille, ei merta myrkyttäjille, ei öljyä laineille». Ministeri Väinö Leskinen kuitenkin heittäytyi väliin asettumalla puolustamaan Neste O y:n toimitusjohtajaa, mikä puolestaan aiheutti luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Pekka Nuortevan taholta ministeriin kohdistuvan tuiman sivalluksen. » Luonnonsuojelunäkökohtia korostivat myös eräät puolueen jäsenet ja kansanedustajaehdokkaat. Poh}ois-Hämeen ehdokkaista Eero Lindholm vaati samaan hengenvetoon taloudellisen kasvun turvaamista ja luonnon saastumisen estämistä. Kaarlo af Heurlin puolestaan oli osallistunut »meren-, vesistönja ilmansuojelua käsitteleviin konferensseihin ». » SDP :n liikennepoliittisen kannanoton mukaan ei pitäisi rakentaa pelkkiä autokaupunkeja, ja etusija pitäisi joka tapauksessa antaa joukkojenkuljetusliikenteelle. Olisi sovittava myös siitä, millainen osuus puunjalostuksen saastehaittojen torjumisessa tulisi olemaan teollisuudella ja metsänomistajalla. Sitä paitsi keskustapuolue puolustaa liian härkäpäisesti maanomistajien »pyhää omistusoikeutta». Lisäksi hän korosti, ettei nykyinen markkinointijärjestelmä piittaa luonnon tasapainosta : »Ei ole merkitystä, vaikka rahan lähde jo huomenna haisee. Puunjalostusteollisuuden jätevesien puhdistukseen vaadittaviin kustannuksiin olisi myös yhteiskunnan otettava osaa. SDP :n kaltaiselle luonnonsuojelupuolueelle ei myöskään ole mieleen, että opetusministeri tarjoaa maatalousminiteriön alaiseksi kaavaillun luonnonvaraministerin salkkua sosialidemokraateille, koska »luonnonvarojen suojelijana maatalousministeriö on kuin pukki kaalimaan vartijana». SDP :n epäitsekäs asenne luonnonsuojeluun ei kuitenkaan ole esteenä puolueen omien intressien valvomiselle. Ihmisen biologiset tarpeet tulisi enemmän ottaa huomioon ja sen vuoksi olisi siirryttävä »ihmiskeskeiseen yhdyskuntasuunnitteluun. Kaisa Raatikainen valitti moottoriteiden aiheuttamaa pakokaasuja melusaastetta; teitä on sallittu rakentaa liian lähelle asutuskeskuksia, sillä vain teollisuuden, kaupan ja liikenteen edut on otettu huomioon. Eräät henkilöt käyttivät luonnonsuojelua myös henkilökohtaisessa mainostuksessaan. Puolueen on vaikea ymmärtää, miksi valtion ympäristönsuojelutoimikunnissa ei ole yhtäkään sosialidemokraattia. V. SUOMEN KANSAN DEMOKRAATTINEN LIITTO Jo sosialidemokraattien luonnonsuojelua koskevissa kannanilmaisuissa oli ajoittain havaittavissa ideologista värittyneisyyttä. SDP :n luonnonsuojeluohjelman tulkkina esiintyi puoluesihteeri Kalevi Sorsa
K .) turmelemaan Kaakkois-Suomen vesistöt ja ilman». Siinä käsitellään luonnonsuojelun eri puolia sekä luetellaan ajankohtaisia tehtäviä. Painavimpana ja tärkeimpänä puolueen kannanilmaisuna voidaan pitää SKDL :n liittotoimikunnan julkilausumaa. Puunjalostusteollisuuden laajeneminen ei tietenkään ole SKDL :n mieleen, koska jo metsävarojen ehtymisen estämiseksi on oltava »päättömiä ja mammuttimaisia laajennussuunnitelmia» vastaan. Helsingin vaalipiirin julisteessa todettiin vain SKD L :n vaativan »luonnonrikkauksien riistämisen ja turmelemisen estämistä ». Mutta ohjasten tiukentaminen ei yksinään riitä, koska »voittoperiaatteelle, riistolle ja kerskakulutukselle perustuva kapitalistinen järjestelmä ei koskaan kykene tehokkaaseen ja järkiperäiseen luonnonsuojeluun » (Vesa Oittinen). Tosin kyllästymiseen on syynä asian hidas edistyminen kiirehtiminenhän edellyttäisi »liikemiesryhmien rahantekomahdollisuuksien heikentämistä ». Joskus sentaan tunnustetaan, että »alituinen puhe luonnonsuojelusta maistuu pitemmän päälle puulta». Saman teeman toistaminen erilaisin variaatioin antaa luonnonsuojeluongelmasta sen tähden varsin yksipuolisen kuvan. Puunjalostusteollisuus saa jatkuvasti moitteita myös SKDL:n kansanedustajaehdokkaiden puheissa. niistä suurista teollisuuslaitoksista, jotka saastuttavat eniten, mutta eivät ole valmiita käyttämään ongelman poistamiseen varoja». Kymen läänin ehdokasta Tauno Kapiaista mainostettiin seuraavasti: »Tänään elinympäristön merkitys koetaan kielteisenä vesien ja ilman saastumisena. Suunnitelmallisuus vaatii kansainvälistä yhteistyötä myös Suomelta. Eräillä kansanedustajaehdokkailla oli luonnonsuojelu myös henkilökohtaisena vaalivalttina. Toisin kuin SDP puolusti SKDL Ruoveden Haukkamaalle tulevan metalliräjäyttämön perustamista, koska hankkeen vastustajat ovat »vain huviloita omistavia, rantarauhaansa varjelevia herroja». Valtiovallan olisi pantava puunjalostusteollisuuskin kansantalouden etujen mukaiseen ojennukseen. Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaalipropagandassa jaan säännöllisesti SKDL :n kaikessa luonnonsuojelupropagandassa. Luonnonsuojelu oli otettu aseeksi taistelussa suurpääomaa ja kapitalismia vastaan; siitä paljolti johtuu propagandan kohdistuminen lähes yksinomaan puunjalostusteollisuuden aiheuttamaan vesien ja ilman saastumiseen. Se häly mitä kysymyksestä nyt pidetään, ei kuitenkaan ole minkään arvoista, »ellei. Kansanedustajaehdokkaiden henkilökohtaisiin mainoksiin luonnonsuojelu ei ulottunut. . Tauno Kapiainen toteaa suoraan, että »saastuttajat on pakotettava maksamaan korvaukset niille, joille saasteista on ollut vahinkoa. Ajankohtaisina tehtävinä nähdään mm. Pahimpana esteenä elinympäristön suojaamisessa puolue näkee yhteiskuntajärjestelmän luonteeseen kuuluvan yksityisomistuksen liian vahvan suojan, koska on vaikea saada aikaan yleisen edun mukaisia päätöksiä. » Suurpääoman syntiluetteloon puolue on luonnollisesti lisännyt myös saastuttamisen. »Tämän vuoksi on välttämätöntä liittaa elinympäristön suojaamisen puolesta tapahtuva toiminta yhteiskunnan perusrakenteiden muuttamispyrkimyksiin. toimeliaana kamppailijana suuryhtiöitä vastaan niiden p y r k i e s s ä (harvennus: M. Hämeen Yhteistyön pakinoitsija Torvinen puolestaan hieman vahingoniloisena totesi, kuinka lehden varoitukset Näsijärven saastumisesta leimattiin aikoinaan vain »kommunistien rähjäämiseksi ja haihatteluksi ». Lain rikkojat on saatettava kärsimään lain mukaiset rangaistukset ja lisäksi lain määräyksiä on tiukennettava ». Vesialueiden pahanlaatuinen saastuminen on valtaosaltaan »ympäristön puhtaudesta piittaamattomien puunjalostusmonopolien aiheuttamaa». Matti Järvenpään mielestä »ongelma on kiinni ... Helena Hölttä piti uuden vuosikymmenen suurena haasteena lisääntyvien saasteiden torjumista ja halusi tässä mielessä astuttavan »pyhän suurpääoman varpaille ». Lähtökohtana pidetään aivan oikein periaatetta, että »ympäristöpoliittiset toimenpiteet eivät ole kansantaloudellisia uhrauksia vaan turvallisesta elintasosta maksettava hinta». Hellä Meltin mielestä uuden luonnonsuojelulain avulla tulisi voida puuttua saasteiden torjuntatoimiin ja perustaa tilannetta tarkkaileva tutkijaelin. . Puunjalostusteollisuuden raaka-aineiden hin128 ta arvioidaan niin halvaksi, että teollisuuden kannattaa jättää käyttämättä hyväksi osa jalostusjätteistä, jotka sen sijaan työnnetään vesistöihin. Tauno Kapiainen tunnetaankin . toimintaedellytysten turvaaminen uudelle vesihallitukselle, vesilain tiukentaminen, yleisen valvonnan tehostaminen jne
Teollisuus ei kuitenkaan ole yksin syypää saastumiseen; sitä paitsi on jätevesimäärä selluloosatonnia kohden saatu puhdistustoimien avulla vähenemään. Samalla kiistetään myös väite oikeiston luonnonsuojeluvihamielisyydestä, mutta myönnetään kyllä, että luonnonsuojelun näkökohdat ovat jääneet liian vähälle huomiolle (Uusi Suomi 1. . Tavaroiden ja palvelusten hinnanmuodostusta ohjelmassa pidetään virheellisenä, koska niistä puuttuvat miljöökustannukset. Myös valtiomonopolistisella kaudella yhteiskunta on säälimätön luonnolle ja ihmiselle: »USA on suunnitellut tuhota atomipommilla koko maamme ja täällä olevat ihmiset ». Vain riittävän nopean vaurastumisen turvin on mahdollista luoda . Pekka Haarlan mie129. . 3. Eräässä kannanotossa kiistetään väite, että nuoret tuntisivat hätää luonnon saastumisen johdosta: »luonnonsuojelun välttämättömyyden tiedostamisessa heillä tuskin on etumatkaa vanhempiin verrattuna». Saman teesin esitti myös Rekonen : tilanne USA:ssa on kestämätön, mutta Neuvostoliitossa varsin hyvä. pääomaresurssit, joita tarvitaan . Suomessa tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä teollisuuslaitosten kurissapitämiseksi. Elintaso-käsitettä pohdittaessa (Uusi Suomi 15. 2.) ei sanallakaan viitata sen biologis-ekologisiin edellytyksiin. Heikki Kulmala Pohjois-Hämeen vaalipiinsta puolestaan tähdensi, että saasteesta koituvia kustannuksia ei ole pantava kansalaisten vaan suuryhtiöiden maksettavaksi. Vanhakantainen elintasokäsitys kuvastui m yös Raimo Ilaskiven kannanotossa, jossa hän totesi, ettei saastumiskysymyksen »ratkaisua löydetä asettamalla esteitä taloudellisen kasvun ja teollistamisen sekä elintason nousun tielle, johon eräät radikaaliainekset ovat viitanneet. Edellinen noudatteli kannanotossaan lähinnä SKDL :n liittotoimikunnan julkilausumaa: »Ympäristön saastuminen on johdonmukainen seuraus omanvoiton tavoitteluun perustuvasta kapitalistisesta talousjärjestelmästä ». Metsäpoliittisessa ohjelmassa ei edes mainita luonnonsuojelunäkökohtia. Ylimpänä luonnonsuojeluviranomaisena olisi valtion keskusvirasto, ja lääninhallitukset toimisivat ylimpinä miljööviranomaisina. 2.). jäteongelmien ratkaisuun». Meillä näet »ei ole varaa menettää luontoamme markkinoilla». Pohjois-Hämeen vaalipiirin ehdokkaista myös Kuuno Honkonen ja Heimo Rekonen käsittelivät luonnonsuojelua. . Sen sijaan Itä-Suomea varten laaditussa kokoomuksen ohjelmassa todetaan vain lyhyesti vesien suojelun vaativan parannusta. Vuoden 1970 alussa Aamulehdessä paheksutaankin luonnonsuojelun valjastamista vaalipropagandaan, joka tekee asiasta pelkkää markkinatavaraa. . Huomattavan realistista Rekosen lausunnossa oli kuitenkin toteamus, että lain olisi velvoitettava paitsi teollisuus, myös kunnat, yhteisöt ja yksityiset ihmisetkin varjelemaan luontoa. . KANSALLINEN KOKOOMUS Vasemmistopuolueisiin verrattuna sai luonnonsuojelu varsin vähäisen sijan kokoomuksen vaalipropagandassa, mikä olikin odotettua, koska luonnonsuojelun kytkeminen ideologisiin periaatteisiin olisi oikeistolle ollut vaikeata. riittävän usein, että avainasemassa luonnonsuojelussa . 'Vanhan Masin' mielestä luonnonsuojelun joka tapauksessa tulisi lähteä yksityisestä ihmisestä, jolloin ympäristön puhtaudesta »olisi jokainen meistä henkilökohtaisesti vastuussa». Vaikka Uuden Suomen pääkirjoituksessa todetaan »elämänmyönteisen ympäristön kuuluvan osana elintasoon», antavat monet muut kokoomuksen kannanotot vaikutelman, ettei elintason ekologis-biologista luonnettq läheskään aina käytännössä ymmärretä : luonnonsuojelukeskustelu leimataan helposti »yliampuviin ja todistamattorniin väitteisiin perustuvaksi », vastustetaan Helsingin kävelykatukokeilua sekä vaaditaan periaateohjelman luonnoksessa samalla kertaa elinympäristöstä huolehtimista, vapaata markkinataloutta ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. samalla uskalleta sanoa ... Vallankumous luonnon puolesta ei ilman tätä ehtoa ota muutoin onnistuakseen. . ovat kapitalistit ... Eräissä luonnonsuojeluprobleemaa koskevissa mielipiteissä oli huomattava optimistinen sävy, joskin sentaan myönnettiin, ettei »teollisuudelle pitkän päälle ole kannattavaa ympäristönsä saastuttaminen lyhyen tähtäyksen kannattavuusnäkökohtiin vedoten». » He taas eivät uskalla tarttua todellisiin ongelmiin. Selvin ja realistisin kannanotto luonnonsuojelukysymykseen on Kokoomuksen Nuorten Liiton miljööpoliittinen ohjelma, jossa luetellaan eräitä konkreettisia toimenpiteitä ongelman selvittämiseksi
Vastaava ristiriita ilmeni myös saman vaalipiirin Asta Etelälahden iskusanoissa »Mera-ohjelmaa kehitettävä, luonnons uoj elu-metsänsuoj elua ». Hannele Ahokkaan mielestä eivät saasteongelman ratkaisussa pikkunäpertelyt riitä, jos halutaan välttää »vastuun vuosikymmenen muuttuminen saasteen vuosikymmeneksi ». Muuten oli luonnonsuojelu esillä vain Kari Rahkamon (»asiantuntija saasteongelmissa») ja Tauno Kohosen (»ympäristön suojelun tehostaminen tärkeätä ») mainoksissa. Kaikki kolme puoluetta oivalsivat kuitenkin luonnonsuojelun olevan suuren yleisön silmissä vielä melko abstraktin käsitteen, ja sen vuoksi vaalitaistelu käytiin suurelta osalta vanhoin koetelluin asein: vain harvat ehdokkaat uskalsivat rakentaa vaalitaistelunsa pelkän luonnonsuojelun varaan. 108 113 Hannu H autala s. 114 Hannu Lehtonen s. toim.siht. Jukka Pakkasta siteeratakseni »yksikään poliitikko ei uskaltanut hypätä helvetinkelkasta, koska mikään muu ei ollut hänelle tärkeämpää kuin oman aseman säilyttäminen ». Kolmas kansanedustajaehdokas Maija Pettinen puolestaan kritisoi valmisteilla olevaa luonnonsuojelulakia. 115 Teuvo Suominen, Eero Murtomäki s. Yleisesti ottaen oli kaikkien kolmen puolueen kannanotoissa varsin suurta asiantuntemattomuutta paljastavia paradokseja, mutta yksityiskohtaiset ja konkreettiset ohjelmakohdat olivat kaikilla puolueilla hämmästyttävän samankaltaisia erot ilmenivät vain niiden toteuttamisen motivoinnissa. D Tämän numeron kirjoittajat Hautala, Hannu, asentaja, valokuvaaja, Tuuri Hiitonen, Ilmari, kustos (täysinpalv.), H :gin yliopisto Hämäläinen, Tuula, limnol.yo, H:gin yliopisto Kääntönen, Matti, hum.kand. H :gin ylio pisto Suo minen, Pekka, fil.tri. Suomen Luonto Tämän numeron valokuvat kansi Teuvo Suominen s. Siitä huolimatta luonnonsuojelun osuus propagandassa oli lähes yhtä suuri kuin SKDL :llä, mikä merkitsee sitä, että puolue vetosi luonnonsuojelutoimia vaatiessaan enemmänkin »luonnolliseen välttämättömyyteen» kuin yhteiskunnallisiin eturistiriitoihin. Tosin ei SDP jättänyt yleisöä epätietoiseksi siitä, mikä puolue parhaiten kykenisi luonnonsuojelutoimenpiteet toteuttamaan. Jyväskylän yliopisto Neuvonen, Veikko, luonnont.kand. Sen sijaan ei teollisuuden niskoille yksistään voida sälyttää sen jäteongelmasta koituvia kustannuksia. 133 Pekka Suominen s. 135 Teuvo Suominen s. Varsinkin SKDL:n suhde luonnonsuojeluun on tästä selvänä osoituksena: luonnonsuojeluvaatimus palveli puolueen periaatteellista linjaa kaikkein parhaiten ja soveltui sen vuoksi varsin hyvin myös vaalivaltiksi, kun sen toteuttamisen välttämättömäksi ehdoksi ensin 130 oli selitetty kapitalistisen järjestelmän ja suurpääoman vallan poistaminen. Kokoomus taas ei lainkaan voinut luonnonsuojelusta saada pontta minkäänlaisille yhteiskunnallisille vaatimuksille, mikä selittää kysymyksen vähäisen osuuden puolueen propagandassa. Tampereen yliopisto Linkola, Martti, assist. 134 Eero Murtomäki, Teuvo Suominen s. Myöhäisille tilaajille ilmoitetaan täten pahoitellen, että Suomen Luonnon tämän vuoden ensimmäinen numero on loppunut, joten se jää tulematta.. J yväskylän yliopisto Suo minen, Teuvo, fil.kand. LUONNONSUOJELUPROPAGANDA PÄHKINÄNKUORESSA Luonnonsuojelukysymyksen tarkastelu jo kolmenkin puolueen osalta osoittaa, miten jonkun ongelman politisoituminen sitoo sen poliittisiin ideologioihin ja periaatteisiin, jotka viime kädessä määräävät ainakin suurelta osalta puolueiden suhtautumistavan kyseiseen ongelmaan. Tyypillistä paradoksaalisuutta esiintyi Pohjois-Hämeen ehdokkaan Aarni Taipaleen vaatimuksessa tuotannon kilpailukyvyn lisäämisestä ja elinympäristön saastumisen estämisestä. Luonnonsuojelu eräiden puolueiden vaalipropagandassa lestä asutuskeskusten jäteongelman ratkaisu merkitsee veroäyrin nousua. Sosialidemokraateilla ideologinen sidonnaisuus oli huomattavasti höllempää. 123 Suomen YK-hitto s. Asia ei kuitenkaan ole unohtunut, ja tilaajille toimitetaan kortit heti niiden valmistuttua. Puolueen yleensä välttelevät ja pyöreät lausunnot on ymmärrettävä ilmeisesti siltä pohjalta, että monet luonnonsuojelun avainongelmat ovat ilmeisessä ristiriidassa kokoomuksen viljelemien »taloudellinen kasvu »ja »vapaa kilpailu» -teesien kanssa. 118 Urpo Häyrinen s. 140 Valmet Luonnonsuojelu postikortit Varojen ja työvoiman puute on joh tanut siihen, että jo keväällä luvassa olleet luonno nsuojeluaiheiset postikortit ovat pahasti viivästyneet. radiotoimittaja, H: ki Pulliainen, Erkki, dosentti, H :gin yliopisto Ruuhijärvi, Rauno, apul.prof
Rahalahjoituksia HELDT insinööritoimisto: suurpetojen ja hylkeiden suojeluun 1 000 mk NOKIA osakeyhtiö: toiminnan tukemiseen 10 000 mk OUTOKUMPU osakeyhtiö: toiminnan tukemiseen 3 000 mk SCHAUMAN, Wilh. AINEISTON LEVITTAMINEN Eri tavoin hankittua aineistoa on kevään, kesän ja syksyn aikana levitetty liiton toimistosta osaksi ilmaiseksi, osaksi maksua vastaan. luettelon saatavissa olevasta luonnonsuojelukirjallisuudesta ja kehottanut näitä pitämään sitä varastossa koulujen teemaviikon (5. Täydellistä luetteloa on mahdoton laatia lahjoittajista, mutta seuraavassa luetellut ovat olleet erityisen lähellä liiton toimintaa. Valtaosa liiton välittämästä materiaalista on mennyt kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, joille se yhdessä Luonto-Liiton levittämän Saastamonisteen (10 000 kpl :n painos on jo loppunut) kanssa lienee muodostanut luonnonsuojeluun liittyvän havaintoja opetusaineiston rungon. to1m1ntaa ja taloutta AINEISTON HANKINTA Kuten tämänkin numeron sivuilta eri muodoissa ilmenee, Suomen luonnonsuojeluliiton talous on ollut luonnonsuojeluvuoden aikana erityisen tiukalla. Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunta tuki materiaalin hankintaa noin 4 000 mk :n arvoisella painotyöllä. osakeyhtiö: maapallojulisteiden paperin lahjoitus Luonnonsuojeluvuodelle 1970. Tämän vuoksi liitto päätti keväällä painattaa julisteita, vihkosia ym. Kaiken kaikkiaan liiton toimistosta on lähtenyt parisenkymmentä tuhatta lähetystä, ja erillisten painotuotteiden määrä nousee satoihin tuhansiin. Liiton . Varsinaista liikevoittoa tuskin tulee kertymään, niin tervetullutta kuin se liitolle nyt olisikin. Voittopuolelle lienee kuitenkin laskettava se, että luonnonsuojelutietoutta on levinnyt laajalti. Kirjapainot ja muut yhteistoimintaan osallistuvat liikkeet suhtautuivat liiton rahavaikeuksiin erittäin suopeasti soveltaen erityishintoja, myöntäen pitkiä maksuaikoja ja jopa ottaen osan riskistä itselleen. Nämä Luonnonsuojeluvuoden 1970 järjestämän valokuvauskilpailun tuottamaan aineistoon perustuvat sarjat valmistaa ja myy Dia-Studio, jota Luonnonsuojeluvuosi 1970 on tukenut myyntihinnan alentamiseksi. kiertokirjeen kirjaja paperikaupoille antaen näille mm. painotuotteita ja hankkia myyntiin kirjallisuutta, äänilevyjä ja muuta luonnonsuojeluun liittyvää aineistoa. Liiton moraalisena velvollisuutena on ollut pyrkiä levittämään luonnonsuojelua koskevaa informaatiota samaan aikaan kun sen taloudelliset edellytykset tähän ovat olleet olemattomat. Lokakuun loppuun mennessä liiton myymästä aineistosta tulee ilmeisesti kertymään niin paljon tuloja, että liitto pystyy maksamaan viimeisetkin painolaskut, mahdollisesti jopa maksamaan vaatimattoman korvauksen pakkausja postitustyössä auttaneille koululaisille ja opiskelijoille. 10. Oli siis pelättävissä, että luonnonsuojelu vuoden ja etenkin koulujen luonnonsuojeluviikon aikana ei tulisi olemaan saatavilla riittävästi luonnonsuojeluun liittyvää aineistoa. Kaiken kaikkiaan liitto sitoutui maksamaan noin 45 000 mk tästä aineistosta tilanteessa, jolloin varoja ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan. . Lisäksi liitto on lähettänyt Lahjoja luonnonsuojelulle Kuluvan vuoden luonnonsuojelukeskustelu ja monien ongelmien esilletulo on johtanut siihen, että lukuisat liikkeet ja yksityiset ovat eri tavoin tukeneet luonnonsuojelutyötä ja liiton toimintaa lahjoittaen varoja, työtä ja tavaraa. Velvoitetta lisäsi melkoisesti havainto, että Luonnonsuojeluvuoden 1970 neuvottelukunta ei ole nähnyt yleisöön suuntautuvaa informaatiota erityisen tärkeänä toimintamuotonaan. 10.) yhteydessä. Meneillään oleva luonnonsuojeluvuosi on saanut liiton toimiston muistuttamaan paperikauppaa. LIBRIS kirjapaino: Suomen Luonnon n:o 3/1970 kannen väripainatus MAINOS-TELEVISIO: uhanalaisia eläimiä esittelevä filmi Suomen Messujen luonnonsuojelunäyttelyyn PIETINEN mainoskuvaamo: värisuurennoksia Suomen Messujen luonnonsuojelunäyttelyyn SANOMAPAINO: kahden maapallojulisteen lahjoituspainos Luonnonsuojeluvuodelle 1970, sekä Suomen Luonnon n:o 3/1970 kannen värierottelu SUOMEN MESSUT: näyttelytila Luonnonsuojeluvuoden 1970 näyttelylle TAMPEREEN SAASTÖP ANKKI: käytössä kuluneen, alkujaan Suomen Messuilla olleen luonnonsuojelunäyttelyn perusteellinen uusinta ULKOMAIN OS osakeyhtiö: Luonnonsuojelu vuodelle 1970 lahjoitettujen maapallojulisteiden näytteillepano maan eri puolilla UUSI KIVIPAINO: kahden maapallojulisteen lahjoituspainos Luonnonsuojeluvuodelle 1970 YHTEISKUV A: värisuurennoksia Suomen Messujen luonnonsuojelunäyttelyyn Kiitos! 131. KANGASKAUPAT Anttila, Elanto, Palahalli, Pala-Pepita, Sokos, Stockmann, Ymär Abdrahim: pahvirullia liiton postittaman aineiston pakkaamiseen. osakeyhtiö: toiminnan tukemiseen 1 500 mk STOCKMANN, osakeyhtiö: toiminnan tukemiseen 1 000 mk TAMPEREEN KOTKAT partiolippukunta: kotkan suojeluun 30 mk TUNTEMATTOMANA pysyttelevä yksityishenkilö: luonnonsuojelualueiden perustamiseen 500 mk VALIO keskusosuusliike: toiminnan tukemiseen 1 000 mk Työtä ja tavaraa AHLSTRÖM, A. 10. Toivottavasti se puolestaan innostaa yhä useampia liittymään vapaaehtoisiin luonnonsuojelujärjestöihin ja siten edistämään luonnonsuojelun asiaa. Samoin liitto on välittänyt luonnonsuojeluaiheisten diapositiivisarjojen levittämistä oppilaitoksiin
Suomen luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan Suomen Teollisuusliiton Tanskan sisäministeriölle lähettämän kirjelmän tarkoitu ksena on läh innä pyrkimys vaikuttaa asian ratkaisuun kotimaassa; onhan valtioneuvosto 15. On kyseenalaista, saadaanko meiile koskaan jätehuoltoa, jota tässä suhteessa voitaisiin pitää riittävän tehokkaana. Kuluttajat Konsumenterna r.y., maamme huomattavin kuluttajajärjestö, on yhdessä 15 muun järjestön kanssa, joista mainittakoon Kansanvalistusseura, Kotiseutuliitto, Marttaliitto, Suomen Arkkiteht iliitto, Taloustieteellinen seura ja Yhdyskuntasuunnittelun seura, ilmaissut vastustavansa peltisen oluttölkin käyttöönottoa. Tämä koskee luonnollisesti varsinkin kertakäyttöpakkauksia. 4. Suomen luonnonsuojeluliiton käsitys on, että oluttölkkikysymys o n merkitykseltään vähäpätöinen verrattuna luonnon ja ympäristön h oidon ja suojelun suuriin ongelmiin, luonnonvarojen liikakäyttöön ja saastumiseen. Yleisesti arvellaankin, että n yt vihdoin ja viimein, yhdennellätoista h etkellä, on oivallettu rientää yhteisto imin luontoa suojelemaan. Siitä huolimatta Suomen Teollisuusliitto, suurin tölkkitehtaamme O y G . Suomen Teollisuusliitto on äskettäin esittänyt Tanskan sisäministeriölle, että sellaisen kiellon voimaan saattaminen olisi protektionistinen, ulkomaisten yritysten taholta tapahtuvaa kilpailua asiatto masti rajoittava toimenpide ja siten EFTA-sopimuksen vastainen. Vastuuntunto, luonnon järjestelmän kunnioitus, toimenpiteet ja parannukset seuraavat nyt toisiaan ja varmistavat maamme ja ihmiskunnan tul evaisuuden onnellisen kehityksen. torjunta-aineista, antibiooteista, raskasmetalleista) sekä elintarvikkeiden vähittäismyyntipäällyksiin tehtävistä merkinnöistä annetut kansalliset säännökset yhtä laiila protektionistisia, jos ne ovat ankarampia ja siten kuluttajaa voimakkaammin suojelevia kuin muissa maissa. Mikäli o luttölkkien kieltämistä jossakin maassa voidaan pitää kansainvälistä kilpailua asiatto masti rajoittavana to imenpiteenä kuten Suomen Teollisuusliitto on väittänyt, ovat myös lääkkeiden rekisteröinnistä, elintarvikelisäaineista, elintarvikkeissa esiintyvistä vieraista aineista (saasteista; esim. 132 Oluttölkkiasiaa Luonnonsuojeluliitto toivoo Tanskan kieltävän oluttölkit Suomen luonnonsuojeluliitto on kääntynyt Tanskan sisäministeriön puoleen sen johdosta, että Tanskassa suunnitellaan kieltoa oluen pakkaamiselle peltitölkkiin. Tot1111s valitettavasti 011 järkyttävän il111eisesti päi11vastai11m. W. Siksi Suomen luonnonsuojeluliitto tervehtii ilolla Tanskan suunnitelmia oluttölkkien kieltämiseksi. Meillä Suomessa on ympäristönhoidon ja luonnonsuojelun ongelmia ja näiden ongelmien ratkaisemisen välttämättömyyttä saarnattu niin monissa tiedotusvälineissä, että tavallinen ihminen on voinut tuudittautua hyvän uskon ja ihmiselle luonteenomaisen luottava isuuden ihanaan uneen. Ei j1111ri mikääfl luontoa köyhdyttävä ja tärvelevä toimmpide ole l1101Z11onsuojel11v11otemme ansiosta keskeytynyt, ja toimenpiteitä 011 aihe11tta1Zut vain tarve 11aamioida 11101111011 tärvelemim11 hyväksyttävän toimi1Z11a11 11aamarilla. E llei näinkään vähäisessä kysymyksessä kyetä ottamaan huomioon luontoa ja ympäristöä, on turhaa kuvitella, että niin tapahtuisi suurissa asioissa.. Mutta oluttölkkikysymykselläkin on huomattava periaatteellinen merkitys. Ko ko Suomen aluetta ei miiloinkaan saada järjestyneen jäteh uoll on piiriin, ja niilläkin alueill a, joilla jätehuolto on tehokasta, tuottaa luonnon puhtaanapito lähes voittamatto mia va ikeuksia ja joka tapauksessa suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Luonnonsuojelun ankea arkipäivä Ote Martti Li11kola11 sama111Zimisestä artikkelista ( Kotiseutu 4/ 19 70} : Viime aikoina on puhuttu paljon tiedon määrän valtavasta lisääntymisestä. Vaikka roskaantuminen ei merkitsekään suoranaista uhkaa luonnon tasapainolle, kuuluu se kuitenkin niihin ilmiöihin, joita luonnon ja ympanston hoidon ja suojelun vuoksi on pyrittävä ennalta ehkäisemään. Sohlberg Ab sekä Alko, joka on päävastuussa oluttölkkien kautta uhkaavasta luonnon roskaantumisesta, yrittävät eri tavoin painostaa viranomaisia ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen oluttölkkien h yväksi. Tä111ä11 vuoden mittaan julkim11tem vyöry11eiden korula11seide11, juhlap11heide11, kiihkeiden l1101111011suojel11ka1111a11ottoje11 ja arvokkaiden asia1Zt1111tijala11su11toje11 tulva ei si11ä11sä merkitse mitään oleellista tulosta tällä alalla. Pakkausten keskeinen merkitys roskaantumisen aiheuttajina edellyttää yhteiskunnan puuttumista pakkausalalla tapahtuvaan kehitykseen, mikäli tämä on kulkemassa suuntaan, joka tietää lisääntyvää roskaantumista ja kasvavia jätehuoltokustannuksia. 1970 tehnyt periaatepäätöksen, jon ka mukaan oluttölkkien käyttöönottoa pyritään siirtämään siksi, kunnes jätehuolto maassa on siinä määrin kehittynyt, että se kykenee huolehtimaan oluttölkkien aiheuttamasta roskaantumisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä oluttölkkien kieltäminen on esimerkki siitä, miten yhteiskunta voi ja miten sen tulee puuttua pakkausalan kehitykseen, koska ympäristön ja muun luonnon roskaantumista voidaan torjua ainoastaan rajoittamalla eniten roskaantumista aiheuttavien pakkausten käyttöä. Kertakäyttöisistä mallasja virvoitusjuomapulloista sekä oluttölkeistä koituvat haitat ovat niin ilmeisiä, että nämä pakkaustyypit tulisi kokonaan kieltää. Jo kainen ihminen tietää ja hänen täytyy tietää paljon enemmän kuin edellisen sukupolven aikaan. J uuri tämän 111yö11teise11 puhetulvan alla toimii yhteiskuntamme kuin savuverhon suojassa täydellä ja kiihtyvällä teholla 11101111011 kaikinpuoliseksi riistämiseksi ja raiskaa111iuksi. On jopa väitetty kuluttajien vaatineen oluttölkkejä, vaikka mm. Kun nyt kuluvana vuonna on vietetty eurooppalaista luonnonsuojeluvuotta, tämä informaation räjähdys on tapahtunut myös luonnonsuojelun alalla. On käytetty kuvaavaa sanontaa informaation räjähdys
W. Ne kuvastavat siis tilannetta kesällä 1969, jolloin olutpulloista maksettiin 15 p, viinapulloista 5 p ja oluttölkeistä ei mitään. Ainakin Jyväskylässä 15 penniä näyttää olevan riittävän korkea pitämään rannat puhtaina olutpulloista. Sunnuntai-iltaan mennessä se oli hävinnyt. Jäljelle jäivät peltinen oluttölkki, lasinen kertakäyttöpullo sekä tavallinen viina pullo. Pekka Suominen 133. Peltinen oluttölkki on ollut käytössä pilsneripakkauksena. Tätä käsitystä kokeeni ei mitenkään tue. Jyväskylän tapaus Ankeriasjärvi s11a1tsee vajaan peninkulman etäisyydellä Jyväskylän kaupungista. Sohlbergin tiedottava insinööri Ranta ilmoitti niitä käytetyn »häviävän vähän», mutta kieltäytyi ilmoittamasta tarkkaa lukumäärää. G. Olutpullonhan voi viedä lähimpään maitokauppaan. Sunnuntaina toin neljä tyhjää juomapakkausta, joista yksi oli olutpullo (alin kuva). Oluttölkkien kannattajat (tölkkien valmistajat ja pakkaajat) ovat väittäneet, että olutpullojen palautushinnalla ei pienuutensa vuoksi ole siisteyttä edistävää vaikutusta. Nyt olen. Jatkoin koetta tuomalla rannalle 10 tyhjää olutpulloa sekä niiden äärelle muovikassin (kolmas kuva ylhäältä). Pullot hävisivät jo saman viikon lauantaina, mutta kassi ei; kerääjällä oli ilmeisesti oma kassi mukanaan. Ehjät oli kerätty talteen, mitä todisti se, että löytämistäni 45 :stä repäisytulpasta valtaosa oli peräisin olutpulloista. Ei antanut sittenkään, vaikka vastasin rehellisen kieltävästi hänen kysymykseensä siitä, olenko »luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen ». Kuvan esittämältä noin kilometrin mittaiselta rantaosuudelta keräsin varhaiskeväällä alkoholijuomien käyttöön liittyviä jätteitä. Olutpulloja edusti paikalla vain yksi särkynyt pullo. Viinapulloja löysin 8. Se on kaupunkilaisten suosimaa ulkoiluja retkeilyaluetta, jolla ei ole vakituista asutusta. Viimeksimainitun palautushinta o li tuolloin jo nostettu 15 penniksi, mutta joko löytäjä ei sitä tiennyt tai piti liian vai valloisena sen palauttamista viinakauppaan
Kaikesta päättäen monet huuhkajanpesistä voidaan säilyttää vain siten, että niille järjestetään jatkuva vartiointi aran pesimävaiheen ajaksi. Huuhkajien kalliojyrkänteet ja -saaret ovat houkuttelevia viikonloppuretkien kohteita. MUUTTOHAUKKA Laj in katastrofaalinen väheneminen 1950-luvun puolivälistä lähtien vei sen lähes sukupuuttoon asti. Yksi ainoa käynti munavaiheen aikana riittää useimmiten pesän hylkäämiseen . Niitä ei ole tahallisesti unohdettu juuri luonnonsuojeluvuoden ajaksi, mutta monet muut tehtävät ovat vaatineet niin paljon työvoimaa, että petolinnuille ei ole jäänyt aikaa. 138) jne. Yleisenä se esiintyy vain alueilla, joiden kannat ovat turvassa DDT :Itä ja mui lta klooratuilta hiilivedyiltä. Ne eivät kuitenkaan pysty jakamaan asuinseutuaan edes tilapäisesti ihmisen kanssa. Ei pidä ajatella: »Mi11u11 tieto11i ovat niin vähäiset, varmaan joku toinen tietää paremmi11 ja ilmoittaa.» Aikaisempi kokemus osoittaa, että vain aniharvat pesimäpaikat 011 ilmoitettu kahdesti. Tämän työn ansiosta tunnetaan Suomen suurten petolintujen kohtaloista enemmän kuin ehkä minkään muun maan petolintukannoista koko maailmassa. Suomen Luonnon lukijat, lintumiehet, riistanhoitajat ja lukemattomat muut luonnonystävät ovat välittäneet havaintojaan yhdistykselle, joka on niitä arkistoinut ja julkistanut. Oikeastaan huuhkajan suojelussa on kysymys maisemansuojelusta: jylhien asuinseutujen tunnelmä särkyy, jos metsämaisema runn ellaan ja öinen huhuilija karkotetaan. M uutamat erillistiedot kesältä 1970 antavat aihetta uskoa, että muuttohaukkamme ovat jälleen ruvenneet lisääntymään, tosin äärimmäisen hitaasti . tunturipöllöistä, tunturihaukoista, lapinpöllöistä, tuulihaukoista, hiirihaukoista (vrt. Erityisesti 011 syytä painottaa, että tietoja pyydetään kaikilta, joilla niitä 011. Muutamien viimeksikuluneiden vuosien aikana Suomen muuttohaukkakanta on ollut häviävän pieni, ehkä kymmenkunta paria. Luonnonsuojeluvuoden valmistelut ja itse vuosi ovat tilapäisesti vieneet huomion pois petolinnuista. Suurimman uhan muodostaa retkeily ja kaikenlainen liikkuminen metsissä. s. länsimaisen sivistyksen piiristä. Siitä huolimatta huuhkajamme edelleen harvinaistuvat. Ajankohtaisia ovat etenkin tämän aukeaman esittelemät laj it, mutta tietoja kaivataan myös esim. Siellä täällä on autioksi jäänyt muuttohaukkapaikka saanut uusia asukkaita, ja joissakin tapauksissa pesintäkin on jälleen onnistunut. Toisen suuren uhan muodostaa retkeily. Jäljelläolevien pesäpaikkojen turvaamiseksi olisi kaikkien paikallisten luonnonsuojelujärjestöjen pyrittävä inventoimaan alueensa huuhkajanpesät ja muut suurten petolintuj en pesät sekä tiedotettava niistä sekä maanomistajille, metsänhoitajille, metsäteknikoille että seutusuunnittelijoille, jotta huuhkajille voitaisiin taata mahdollisimman alkuperäinen pesimäympäristö. Jotta viimeisten kahden vuoden havainnot eivät pääsisi unohtumaan, liitto pyytää kiireesti kaikkia havainnontekijöitä palauttamaan mieleen kesien 1969 ja 1970 tapahtumat ja lähettämään niistä tiedot liitolle (lyhyet tiedonannot voidaan mainiosti antaa tämän lehden keskellä olevalla lomakkeella, jonka lopussa on vapaata tilaa). Pahaa tarkoittamattomat metsänleimaajat ja -kaatajat ovat epäilemättä tuhonneet sadottain huuhkajanpesiä Suomesta. Näiden myrkkyjen syyllisyys on vakuuttavasti osoitettu. Tämä lienee johtunut siitä, että samoihin aiko ihin ryhdyttiin sekä vapaaehtoisesti että lakisääteisesti rajoittamaan kloorattujen hiilivetyjen käyttöä monissa maissa, mm. E lpymistietojen varmistamiseksi ja tilanteen seuraamiseksi liitto pyytää täten arkistoonsa kaikkia muuttohaukkatietoja, sekä pesimistapahtumista että autioina pysyneistä pesäpaikoista, yksinäisistä haukoista, muuttohavainnnoista jne.. Kuten tunnettua, tämä laji on hävinnyt laajoilta alueilta ns. Näistä päätellen kannan romahdus pysähtyi ehkä kolmisen vuotta sitten. Teuvo Suominen 134 HUUHKAJA H uuhkaja on käsittämätöntä kylläkin yksi niistä harvoista petolinnuistamme, joille laki ei anna täyttä suojaa. Euroopassa ja PohjoisAmerikassa se on nykyisin suurimp ia lintuharvinaisuuksia. Kaikki tiedot huuhkajan oleskelusta ja pesinnästä ovat tervetulleita. Suomessa ja Englannissa, missä suomalaisia muuttohaukkoja ja niiden saalislajeja talvehtii. Toistuva käynti pesällä johtaa siihen sataprosenttisen varmasti. Havai1111011tekijöitä 011 vähä11, siksi 011 tärkeätä, että jokaim11 antaa tietonsa. Ilahduttavaa tämän tuhon keskellä on ollut, että joka vuosi on sentään tehty joitakin havaintoja. Sen rauhoitusaika päättyy elokuun lopussa, mutta onneksi vain kaikkein takapajuisimmat »riistanhoitajat» sitä vainoavat. Unohtuneet petolinnut Yli kymmenen vuoden ajan Suomen Luonnonsuojeluyhdistys ja sittemmin Suomen luonnonsuojeluliitto on koonnut tietoja Suomessa pesivistä petolinnuista
Huolimatta Yhdysvaltain ja monen Euroopan maan kalasääksiä kohdanneesta tuhosta Suomen kalasääkset pesivät yhä edelleen. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan kalasääksien runsas metyylielohopea on kiistattomasti peräisin kesäravinnosta. Koska parin pesimäseuduilla yhä vallitsee kotkaviha, joka milloin hyvänsä voi pyyhkäistä koko »sisämaakantamme » olemattomiin, sen pesäpaikkaa ei voida julkaista. Vaasan saaristossakin sääkset näyttävät seuraavan merikotkien jälkiä. Vielä silloin pesivät Merenkurkun merikotkat menestyksellisesti, ja kalasääksikanta oli runsas. Suomen tiettävästi ainoa sisämaassa pesivä merikotka Metsä-Lapin alueella on tänäkin vuonna pesinyt menestyksellisesti kasvattaen yhden poikasen, toivottavasti lentokykyiseksi asti. Kaikkia niitä, jotka siitä tietävät, kehoitetaan vaiteliaisuuteen kunnes olosuhteet muuttuvat kotkille suopeammiksi. 00), että niiden lähistöllä ei aiheettomasti liikuskella vuoden alkupuoliskon aikana ja että kotkaan kohdistuneista väkivaltaisuuksista nopeasti ja jyrkässä äänilajissa tiedotetaan paikallisessa lehdistössä. Merikotkien kohtalon seuraamiseksi liitto pyytää myös merikotkista kaikkia tietoja, sekä pesintään liittyviä että havaintoja yksinäisistä linnuista kaikkina vuodenaikoina. Myrkytysvaaran kannalta tämä on onneksi, sillä suurimmat pitoisuudet esiintyvät petokaloissa, ennen muuta hauessa. Sisävesien kalasääkset ovat monin seuduin metyylielohopealle alttiina, mutta myös muille myrkyille. KALA SÄÄKSI Suomen kalasääksikanta on käsittämättömän sitkeä. Näillä lienee osuutensa lisääntymisen heikkenemiseen, mutta on muistettava myös mahdollisuus, että talvehtimisseutujen ravinto on saastunut. sien rehevöityessä se ilmeisesti luopuu arvokkaammista kalalajeista ja rupeaa käyttämään runsasta roskakalaa. Kotkien häviämistä ovat jouduttaneet yleisenä esiintyvän kotkavihan ohella pesäpaikkojen helppo löytäminen ja hävittäminen moottorikelkkojen avulla, suurten puiden häviäminen, paljaaksihakkuut ja kaikinpuolisen liikehdinnän lisääntyminen metsissä. Nyt on parempi luetella tiedossa olevat pesäpaikat ja mainita, milloin kotkat ovat niillä viimeksi näyttäytyneet. 135. Molemmista toimenpiteistä kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Nyt Merenkurkun merikotkat ovat tuhon partaalla ja kalasääkset ovat kadonneet lähes kokonaan. Kotkan osalta etenkin kaikki pesintään liittyvät tiedot ovat arvokkaita. Voimme toivoa, että aivan kaikki pesäpaikat eivät lähivuosina jäisi autioiksi. Olisi mitä toivottavinta, että parin pesimärauha säilyisi ja että se vähitellen jälkeläistensä avulla pystyisi asuttamaan Suomea laajemmaltikin nyt, kun ihminen on tuhonnut lajin mahdollisuudet merenrannikoilla. Kotkakannan turvaamiseksi on ilmeisesti aihetta ryhtyä talvisaikaan ruokkimaan sekä nuoria lintuja että pesäpaikkansa läheisyydessä talvehtivia vanhempia. Ve-. Niiden lisääntymistahti osoittaa selviä merkkejä hidastumisesta, mutta toistaiseksi useimmat pesäpaikat ovat jatkuvasti käytössä. Kalasääksitiedoista ovat kiinnostavimpia kaikki pesintään ja lisääntymiseen viittaavat havainnot. MERIKOTKA Merikotkakantamme tasapainoilee edelleenkin sukupuuton partaalla. Syykin lienee yhteinen: kalaravinnon PCB ja metyylielohopea. On huolehdittava siitä, että pesäpuita (myös vaihtopesiä varten) on tarjolla, että niiden ympäristö säilytetään (vrt. Kymmenen vuotta sitten alkoi Ahvenanmaalla merikotkien tuho, ja kalasääksiä siellä ei ollut juuri lainkaan. Suomen Luonto 2/1970) s. Kalasääksi ei liene yhtä tarkka kalaruokansa laadusta kuin ihminen. Silloin tällöin on liikkeellä huhu, että pesivä pari on tavattu jossakin, milloin Saaristomerellä tai Merenkurkussa, mutta selvää käännettä parempaan tai huonompaan ei ole tapahtunut. MAAKOTKA Suomen maakotkat ovat saavuttaneet vaiheen, jossa ei enää kannata puhua kotkakannasta, joka pesii sen-ja-sen rajan pohjoispuolella. Lähes jokainen menetetty kotkanpesä menetetään nykyisin lopullisesti, sillä kotkan on vaikea löytää uusia pesimispaikkoja metsätalouden runtelemasta Suomesta. Erityisen kiinnostavia ovat tietenkin onnistuneet ja epäonnistuneet pesinnät sekä havainnot sisämaan merikotkista. PCB ja metyylielohopea lienevät ne myrkyt, joihin Suomen merikotkakanta sortuu. Kotkien suojelemiseksi on aika ryhtyä suojelemaan erikseen jokaista tiedossa olevaa pesäpaikkaa. Hävittäjien torjumiseksi on syytä pyrkiä vartioimaan asuttuja pesäpaikkoja. Kaikesta päätellen Itämeri on myrkyttynyt siinä määrin, että merikotkillamme tuskin on toivoa tulevaisuudesta
Eri alojen edustajat kirjailijoista ja taiteilijoista poromiehiin ja lehtoreihin asti julistavat siinä metsätaloudellista näkemystään hurskaina tai valheellisina, mutta aina yhtä rajoittuneina ja tietämättöminä. Pahimmaksi esteeksi näille pyrkimyksille ovat osoittautuneet luonnonsuojelun barrikadilinjan miehet, olivatpa he sitten fanaatikkoja, pyrkyreitä tai muihin tavoitteisiin tähtääviä poliitti136 sia vallankumousmiehiä ja heidän pehmeitä työrukkasiaan. Turhaan. 'Metsä ja puun' tukemaa metsähallitusta ja metsäteollisuutta on mm. Lars Timgren Juankoski Lar, Timgren dipl.in,. Se haluaa vain olla esillä ja äänessä ja estää muiden äänien esillepääsyn. Kannanotot voivat tietysti olla jyrkkiä, mutta niiden pitäisi olla myös asiallisia, jotta hedelmällinen keskustelu yleensä olisi mahdollista. Tuomio on jo annettu. Juankoskella 10.7.1970 Dipl.-ins. 9. Siksi teidustelenkin sanotun lehden päätoimittajana Teiltä kohteliaimmin, sallisitteko kirjeenne julkaisemisen »Suomen Luonnossa » tai olisiko Teillä mahdollisesti aikaa kirjoittaa jokin artikkeli asiasta. On jokaisen todellisen luonnonsuojelijan ja luonnonsuojelua rahoittavan yhteiskunnan asia valvoa, ettei alan johtava järjestö maassamme luisu todellista luonnonsuojelutyötä turmelevaan ja jarruttavaan anarkismiin. syytetty ajattelemattomasta avohakkuusta, metsänviljelyn laiminlyönnistä ja koivupuun hävittämisestä. Omalta osaltani katson paremmin voivani toimia luonnonsuojelun hyväksi muulla tavalla kuin tukemalla Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. Arvoisa Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsen! Olette 10. Viime aikoina on Suomessa alkanut kukoistaa suuntaus, jonka mukaan kysymyksessä onkin vanhentunut ennakkoluulo, jolla ei ole sijaa nykyajassa. 1970 päivätystä kirjeestänne, jossa »Suomen Luonnon » päätoimittajana esititte oman näkemyksenne lehden numeron 3 kirjoituksista. Tiettävästi Suomen Televisio ei vieläkään ole antanut metsätalouden edustajille mahdollisuutta näkökohtiensa esille tuomiseen. Tuomio on jo annettu. Siinä muuan toimittaja julisti pannatuomion Suomen metsätaloudelle saatuaan valheellisin puhein neljä pätevää metsäasiantuntijaa esityksensä rekvisiitaksi. Erääksi muokkauskohteekseen se on valinnut vielä kehittymättömän varhaisnuorison, mistä lehden kuvituksessakin on viitteitä. Tämä joukko pelkää totuutta eikä etsi parannuksia. Luonnonsuojelu ja ympäristönhoito on tärkeä kysymys, yksi tärkeimmistä, mitä ihmiskunnalla tällä hetkellä on ratkaistavanaan. Yhdellekään metsätaloutta tuntevalle ei ole annettu sanansijaa, ei edes nimeltä syytetyille. Käsitykseenne siitä, että kirjoitusten kannanotot olisivat hyvin perusteltuja ja asian laatuun nähden kohtuullisia, en yhdy. 7.1970 päivätyssä kirjeessänne ilmaissut paheksumisenne »Suomen Luonnon» tämän vuoden numeron 3 sisällön johdosta. Tämä joukko ei etsi totuutta, ja se pelkää parannuksia. Metsämiesten muistissa on vielä taannoin Puolet petäjäistä -ohjelma Suomen Televisiossa. Helsingissä syyskuun 1 päivänä 1970 Olli Ojala Suomen luonnonsuojeluliiton Puheenjohtaja Olli Ojala Helsinki Kiitän 1. Olen vakuuttunut siitä, että negatiivisella syyttelyllä, hyökkäilyillä, jälkiviisaudella ja ikävällä kielenkäytöllä ei toteuteta Suomen luonnonsuojeluliiton tavotteita. 9. Suomen Luonnon viimeksi ilmestynyt numero on silmitön syytöstulva maamme metsätaloutta, etenkin metsähallitusta ja metsäteollisuutta vastaan. Eriävän käsityksenne saisitte parhaiten julkisuuteen ainakin luonnonsuojelu väen piirissä, mikäli kirjeenne tai mahdollinen yksityiskohtaisempi kannanottonne »Suomen Luonnon» tämän vuoden numerossa 3 käsiteltyihin kysymyksiin julkaistaisiin »Suomen Luonnossa ». Niitä tuskin on kuunneltu. Puhua saa vain syyttäjä, joka myös toimii tuomarina. Metsäalan ammattimiehet ovat hyvin tuntien vajavaisuutensa luonnonsuojelukysymyksissä pyrkineet asialliseen keskusteluun luonnonsuojelun eri osa-alojc;n asiantuntijoiden kanssa, jotta luonnonsuojeluun ja ympäristönhoitoon liittyvät näkökohdat saataisiin mahdollisimman hyvin huomioonotetuiksi metsän käsittelyssä. On esitetty parempia vaihtoehtoja. » Kari Varikko: Puutonta met,ää Suomen So,ialidemokraatti 5. Ketään älköön tuomittako antamatta myös hänelle mahdollisuutta näkökantansa esille tuomiseen. 1970 * Suomen luonnonsuojeluliitto ry :n hallitus Luettuani Suomen Luonnon viimeisen numeron (N:o 3/70), tahdon esittää paheksumiseni siitä tavasta, jolla lehti on ruvennut ajamaan luonnonsuojelun asiaa. Lehden isäntiä ovat: Suomen Metsäyhdistys, Suomen Metsänhoitajaliitto, Metsäteknikkoliitto, Metsäalan Työnjohtajaliitto, Yksityismetsänhoitajayhdistys ja Suomen Uittajainyhdistys. Metsänhoitajista ajattelevimmat ovat puolestaan arvostelleet metsähallitusta ja metsätaloutta. Tässä yhteydessä viittaan vain pariin kohtaan: Sivulla 102 on kummasteltu jätepaperin käytön tehot. Kirjoitusten kannaotot on epäilemättä esitetty osittain jyrkässä sävyssä, mutta ne ovat hyvin perusteltuja ja itse asian laatuun nähden kohtuullisia. Huutoja korvesta VAIN SYYTTÄJÄLLÄ PUREVALTA Audiatur et altera pars kuultakoon myös toista osapuolta on ollut yksi länsimaisen oikeuskäsityksen perusajatuksista. Tahdon vielä uudelleen todeta, että useiden kirjoitusten sävy ja kieli oli sen laatuista, että lukija saa hyvin negatiivisen kuvan Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnasta, eikä kirjoitustyyli juuri houkuttele asialliseen keskusteluun. Tähän uuteen suuntaukseen on nyt liittynyt myös Suomen luonnonsuojeluliitto ry. ' Metsä ja puu' -lehden metsäpolitiikan mukaista on kuunnella isäntien ääntä. Nämä syytökset ovat olleet perusteltuja, eikä niitä ole pystytty kumoamaan. Met,ä ja Puu 8/ 1970 Pääkirjoitu, Uskon, että Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt metsänhoitajille useita järkeviä ehdotuksia
Timgren on virkkeen tulkinnut, että jätepaperia olisi tarkoitukseen saatavissa riittävän paljon. Tämän perusteella voitanee todeta, että lehdessä esitetty väite, jonka mukaan jätepaperi riittäisi kaiken kartongin valmistukseen, ei liene hyvin perusteltu. Muutamat tilastoluvut selvittänevät asiaa. Todettakoon kuitenkin, että ainoastaan eräisiin kartonkilaatuihin voidaan käyttää jätepaperia ja että tällaisten laatujen valmistus vastaa suunnilleen tämänhetkisiä markkinointimahdollisuuksia. Nykyinen pi.iun korjuu ja metsien hoito aiheuttaa työttömyyttä, yhteiskunnallista katkeruutta ja siirtolaisuutta. Parhaat kiitokset huomautuksesta sekä tonnimääristä, jotka omalta osaltaan osoittivat, miten vähäinen määrä käytetystä paperista käytetään uudelleen. Sekaannus aiheutuu siis sanan »riittää» kahdesta erilaisesta sisällöstä, jo ko laadullisesta riittävyydestä tai määrällisestä riittävyydestä. 1970 Kalevi Tontti seutukaavajohtaja * Suomen luonnonsuojeluliitto + Suomen Luonto Repivällä ja raastavalla haukunnalla ei rakenneta mitään ei myöskään luonnonsuojeluasiaa. 1 313 000 tonnia. alueilla, joskin »tehokas » käyttö olisi rajoitettua. Metsien hävitys on yleismaailmallista, ja me to ivomme, että myös vastatoimenpiteisiin ryhdytään yhteistoimin. Hyväksyessään julkilausuman liiton hallitus on omaksunut kannan (joka lienee useimpien luonnossa liikkuvien ja luontoa harrastavien kanta) että ympäristön runtelu ja luonnonvarain moninaiskäytön unohtaminen johtavat vakaviin yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Vasta nyt perästä päin huomaan, että asia voidaan myös käsittää kuten ins. Allekirjoittanut toteaa huolestuneena lehtenne n:o 3/70 sisällön antaman kuvan nykytilanteesta Suomen eräiden osien metsissä. Olisi ollut hyvä, jos mm. Suomen Luonnon n: o 3 sivulla 102 oleva virke päättyy: ». Toivottavasti joku toinen minua parempi luonnonsuojelun ja metsänhoidon asiantuntija esittää niistä kommenttinsa ja aiheeseen liittyvät tosiasiat. Maiseman turmeltuminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtiin. . 1969 oli paperin ja kartongin kulutus Suo messa n. Mahdollisimman korkean tason (Eduskunnan) teettämänä olisi selvitys riittävä pohja lakisääteisille toimenpiteille. sijoittelusta, koska ylimetsänhoitaja Koivisto mielestäni on niitä sangen harvinaisia lintuja, joissa o n yhdistynyt sekä todellinen luonnonsuojelun että todellinen arkielämän vaati137. Kontrastina on syytä mainita liittomme alueella (kuten muuallakin) esiintyvä voimakas vastustus seutukaavallisia riittävän suuria suojelualuevarauksia ko htaan. lehtenne n: o 3/70 ei olisi lainkaan nähnyt päivänvaloa, mutta hyvä sekin, ettei se kolauta allekirjoittaneen kirjeluukkua. Po. Olisi mielenkiintoista saada tietää, onko liiton hallitus hyväksynyt julkilausuman. lehtenne numero olisi perusteltua lähettää suoraan jo kaiselle kansanedustajalle. V. Edellisen johdosta Dipl.-ins. Vaikka julkilausuman luonteeseen ehkä kuuluukin, että sitä ei tarvitse perustella, ovat mainitussa kappaleessa esitetyt kannanotot niin yllättäviä ja ehdottoman varmasävyisiä, että eräitä niistä kannattanee tässä toistaa. Sivulla 104 on Suomen luonnonsuo jeluliiton julkilausumassa, sen neljännessä kappaleessa esitetty väitteitä, joita ei ollenkaan ole perusteltu. Erillislähetyksenä to imitamme teille julkaisumme »Vellozia» numeron 7. 120 000 to nnia ja Suomen kartonkiteollisuuden tuotanto oli n . Kirjoituksista voitaisiin esittää esimerkkeinä joukko muitakin kannanottoja ja lausuntoja, joita ei voida sanoa hyvin perustelluiksi eikä asian laatuun nähden kohtuullisiksi. * Teuvo Suominen toim.siht. Rakentavaa luonnonsuojelua kunnioittaen Saara Peipone11 * Suomen luonno nsuojeluliitto Suomi Arvoisat herrat : Monet kiitokset näin jälkikäteen siitä, että ystävällisesti lähetitte julkaisunne Suomen Luonnon numeron 3/1970, jossa oli järisyttäviä ( »ershi.itternde ») kuvauksia Suomen metsien tuhoa misesta. Esitän nämä kannanotot lyhyesti sellaisina kuin minä olen ne käsittänyt: Metsien tila vaikuttaa viihtyvyyteemme enemmän kuin mikään muu hallinnassamme oleva asia. Suojeluehdotukset eivät estäisi metsien kohtuullista käyttöä ko. Siitähän antavat o man näkemyksensä monet Pohjois-Suomessa asuvat kyseisen numeron kirjoittajatkin. Timgrenin jälkimmäisessä kirjeessään mainitsema kysymys jätepaperin käyttämisestä kartonkiteollisuuden raaka-aineeksi on todella syytä täsmentää. Ehdotan, että kirjeenvaihto mme koko naisuudessaan ja lyhentämättömänä julkaistaan. Kiistattomina tosiasioina voitaneen pitää metsän ratkaisevaa osuutta suomalaiseen maisemaan ja siten elinympäristöön ja viihtyvyyteen. Kirjoitaeessani tarkoitin, että tähän tarkoitukseen olisi jätepaperikin riittävän hyvää. Liiton julkilausuman kannanotot ovat kieltämättä subjektiivisia, ja niitä on yhtä vaikea todistaa oikeiksi tai vääriksi. H yvää jatkoa toiminnallenne! Lahdessa 23. Kirjoittaja Paasivirta oli sijoittanut minut luonnostaan toivotta mien tapausten jo ukkoon yhdessä ylimetsänhoitaja Väinö Koiviston kanssa. tomuutta ja katsottu, että kartonkiteollisuus tulisi hyvin toimeen pelkällä jätepaperillakin, jolloin säästettäisiin metsiämme. 7. . Olen iloinen ko. Juankoskella 6. Kunnioittaen Roberto Tamara, kirjastonhoitaja Luonnonsuojelun instituutti Tieteen ja tekniikan sihteeristö Rio de Janeiro Guanabara Brasilia * Hei siellä! Näinpä tässä lehtenne numeron, jossa minunkin nimeni oli mainittu 2.4.5T :tä käsittelevässä kirjoituksessa. Kiireellinen tasapuolinen selvitys metsien nykytilasta olisi saatava aikaan. päivänä syyskuuta 1970 Lars Timgren dipl.ins. Mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen lienee myös tosiasia, samoin työttömyyden ja siirtolaisuuden esiintyminen siellä, missä rajuimmin on metsää käsitelty. kartonkia, jonka valmistukseen riittäisi jätepaperikin ». 491 000 tonnia, Suomen kartonkiteollisuus käytti omassa maassa kerättyä jätepaperia n
1970 Ukko R umm11kaine11 * Suo men luo nno nsuo jeluliitto Tilausmaksuni ei o le jäänyt maksamatta epähuomiossa. Hymander Metsänhoitaja Hymanderin artikkeli ei mahtunut tähän numeroon. Terveisin T. 70 olleen kirjoituksen. Eroan luo nno nsuo jeluliitosta, vaikka olen hankkinut Suomen Luonnonsuojeluyhdistykselle aikoinaan useita jäseniä. Tämä yh teistä kaik ill e pesäpaikoille. Kirjoituksen eripainoksia saa Suomen luonnonmojeluliitosta lähettämällä nimen ja osoitteen sekä 25 p postimerkin. H aluan tuo da asian tiedoksenne, sillä perustetun Jyväskylän luonnonsuojeluyhdisty ksen oso ite ei o le tiedossani . Neljästä asutusta pesästä kolme oli autioitunut merkeistä päätellen kesäkuun alussa (muninta haudontava ihe). 9. K uitenkin on kylässäm me yleistä se, että kaatopaikka alkaa siitä, missä tontin raja p,iättyy. S :stä otsikolla »Metsää säästävä saa kunniakirjan » 24. Tarinoin hieman metsäopistolla tästä ja pitivät mahdollisena. Syysterveisin, Kari Ellimäki Ro ute de Ja Veceyse 8 1700 Fribourg SUISSE * Suomen luo nnon toimitukselle J os voitte, kirj oittakaa meille nuorille miten me voimme auttaa talvehtivia lintuja. Lähetän oheisena nähtäväksenne sen kirj o ituksen. Kaukopään kansakoulu, V uoksenniska * Suomen luonnonsuojeluliitto Terve teille. Vaikkakaan en mielestäni o le kovin vanho illinen, en voi h yväksyä Suomen luonnonsuojeluliiton n ykyistä hyvin y ksipuolista tyyliä ajaa asioita. Ainakin toisen emon jätteet o li vat pesäpuun juurell a 2 3 paikassa 1nuutaman metrin päässä toisistaan, tosin va in untu via, sulkia, nikamia ja kallon palasia (myyräntyötä I uull akseni) . Luonnonsuojelu terveisin * Olavi H eiskanen J oensuu Suomen Luonnonsuojeluliitolle Hartaana luonnonsuojelun ystävänä ilostuin suuresti luettuani H. E lokuun lopussa oli siellä työnjohtaja Liimataisen johtama ryhmä työssä. Nyt kuitenkin Enso-Gut zeit O y suoritti ruiskutuksia parhaaseen puolukka-aikaan maillaan Laukaan kunnan Pommionvuoressa saastun een (Haarla) Metsolahden eteläpuolella. Eräässä oksennuspall oyms. Romahdus o n o llut viimeisen viiden vuoden aikana katastrofaalinen. Muuten viimemainituilla hienosti, m utta hiirihaukko ja näyttää kohdanneen o do ttamaton tuho. Toimitus * K iertelin menneenä juhan nuksena tavoilleni uskollisena Evon kanalintupoikueiden perässä ja siinä siv ussa myöskin petolintu jen pesillä. Samalla tavoin voi tilata eripai11oksen »Kololintujemme mojelu», jossa on mm. Kävelen aamuin illo in Helsingin asemahallin läp i. * Suomen Luonnonsuojeluyhdistys J yväskylän kesän -70 saastekeskustelussa oli miellyttävää kuulla liiton edustajia. Mikäli tilat1s käsittää useampia kuin kaksi eripainosta, tulee postimerkin olla 35 p. musten taju ja jo ka molemmilla rintamilla o n myös aktiivisesti ja tehokkaasti toiminut. J os Teillä on energiaa ja halu a saada äänenne kuuluviin tätäkin kanavaa myöten, otan mielelläni julkaistava ksi juttunne. Kun sitten hakkuualue kulotetaan ja traktoreilla maanpinta revitään ja metsissä kasvatetaan kullakin alueella ainoastaan yhtä puulajia, jo ten sekametsiä ei tulevaisuudessa ole, niin 138 enpä haluaisi silloin toimia metsän hoitajana, jo ka joutuu noin luontoa tuhoamaan. 4. Olen nyt eläkkeellä ja o le h yvilläni siitä sen v uoksi, että n yt kun kaikki metsätyö alkaa o lla muuttunut täysin koneelliseksi, ei siinä enää voi tulla kysymykseen muu kuin avohakkuu tai kaistaleittainen paljaaksihakkuu. Se antoi todella toiveita lapinkulkijalle ja saastej ärven rannall a asujalle. Ylhäällä puussa: pesä I 1 muna (siinä pieni reikä, hautomaton, härsk i) pesä II ei munia pesä III 3 munaa (yh dessä pieni reikä) Kaikki pesät ulkoisesti kylmenneen näköisiä, eikä merkkiäkään asukkaasta. jätteitä. Tapahtunut sopisi kuin nyrkki silmään Evon alueella suo ritettuihin ns. Annan mielelläni lehdessämme tilaa kirjoituksille ja kuvamateriaalille, jota mahdollisesti haluatte julkaista. Täällä Saimaan rannalla asuja alkaa o lla epätoivoinen, sillä jos pakenee saastetta mökille, on siellä Äänekosken ja Haarlan lipeä ja Lapissakin roskaiset Saariselän autiomajat. Medisiinari-tyyppinen julkaisu, levikki 3 000, sekä Suomeen että ulko maille. E rään »rautarieskan » lasiseinässä o n sinisillä kirjaimilla tekstattu mainos: MYYMME H ANNA PAR TASEN HERKULLISIA KALAKUKKOJA E räänä aamuna mainos o li irronnut seinästä ja valahtanut niin alas että näkyi vain ri vi: MYYMME HANNA PARTASEN Helsing issä, 14. Ilahduin sitäkin suuremmalla syyllä kun o lin helmikuun puolivälissä lähettänyt HS :aan samaa asiaa sivuavan kirjoitukseni, jota HS ei kuitenkaan suvainnut julkaista. Välistä mahdollisesti siemenpuuasentoha kkuu. Ter veisin T eijo Ristola Suomen Luonnon numerossa 4/ 1967 011 ollut tri Antti Haapasen kirjoitt1s »Eläinten talviruokinta ». li11111mpö11ttojen rakenn11sohjeita. Seppo Koivisto. T o imin ulkomailla op iskelevien medisiinarien lehden, Foramenin päätoimittaj ana . Tiedän, että me opettajat voimme osaltamme auttaa mielipiteiden muokkaajina, ja o n sitä tänä v uonna runsain määrin tehtykin. Vakaa uskoni o n että myöskin Evon kanalinnut ovat kadonneet osaksi tämän takia. Toivottavasti rinnastus myös käytännössä pitää paikkansa! Varsinaisena vastineena pyydän kertoa seuraavan tositapauksen, joka Paasivirran kirj o ituksen lukemisen jälkeen on useampaan kin otteeseen tullut mieleen. Toivottavasti nykyisin käyttöön o ttamanne menetelmät jo htavat toivomaanne tulokseen. Lut1kka11en Koulunjohtaja Os. siemenvi ljelysten endriinimyr kyty ksiin niin sijainnin, ajankohdan kuin myös aikaisempien silloin täysin käsittämättömäksi jääneiden hiirihaukkakuolemien perusteella. Siellä keskustelussa lupas ivat Metsähallituksen edustajat lopettaa vesaikko jen hävityksen ho rmo ni valmisteella (2,4,5-T). Lu onnonsuojeluterveisin J
Kaavailuissa esiintynyt suunnitelma laskeuttaa jätevesien aineksia saostusaltaisiin ei missään tapauksessa merkitse riittävän tehokasta ravinteiden poistoa ja talteen ottoa. 1970. 10, s. Samalla kun tämä kulkuväline on erinomainen apuneuvo poromiehelle, ammattikalastajalle ja rajavartijalle, siitä o n huvikäytössä alkanut olla kaikkialla maassamme ja erityisesti Pohj o is-Suomessa yhä ilmeisempää haittaa. Erämaata tuntemattomien käytössä moottorikelkat aiheuttavat haittaa retkeilijöille mm. 7. Huoneessa annetaan puhdistettua ja kostu tettua ilmaa potilaille. Käsityksensä hän perustaa siihen, että maan ilmansaastumisongelmat tulevat yhä edelleen pahenemaan (Bio Science, Voi. 7. Moottorikelkka saattaa taitamattomasti käytettynä hajo ittaa porotokan, mistä voi olla hyvin vakavia seurauksia etenkin lumi peitteen ollessa paksuimmillaan eli juuri siihen aikaan, jolloin matkailij oita jo pa valtionapua nauttivan Suomen Matkailuliiton toimesta ho ukutellaan moottorikelkkaretkill e Lappiin. Nicholas Poluninin esitelmän jo hdosta käymänsä keskustelun yhteydessä esittää seuraavan julkilausuman: Elämän jatkumista uhkaavista häiriötiloista kertyy tietoutta eri puolilla maailmaa suoritettujen tutkimusten tuloksena. rikko malla latuja ja tuottamalla melua samalla kun ne saattavat olla vaaraksi käyttäjilleen. 19, No. Suo men luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan moottorikelkan käyttöön liittyy erityisesti Po hjois-Suomessa epäkohtia, joiden yks ityiskohtainen tutkiminen on välttämätöntä ja joiden poistaminen on mahdollista ainoastaan sillä edellytyksellä, että laaditaan moottorikelkkoja koskevat säännökset, joiden tarko ituksena on estää moottorikelkan käyttöön liittyvät, porotaloudell e, riistanhoidolle ja retkeilylle aiheutuvat haitat sekä torjua tottumattomia moottorikelkan kulj ettajia uhkaavia onnettomuuksia ja moottorikelkkamatkailun aiheuttamaa roskaantumista. Varusteisiin kuuluu myös happija hengityslaitteita. Jyväskylän Kesän 1970 Ihmisen ympäristö -kongressin julkilausuma J yväskylän kesän yhteydessä pidetty »Ihmisen ympäristö » -kongressi päätti dosenttien Hans Palmstiernan ja Svante Odenin esitelmien jo hdosta käymänsä keskustelun yhteydessä esittää seuraavan Itämeren suojelua koskevan julkilausuman : Suomessa kaavailtu laajamittainen suu nnitelma johtaa E teläSaimaan tehtaiden jätevedet Itämereen ei kongressin mielestä ole oikea luonnonhoidollinen ratkaisu seuraavista kahdesta syystä: 1) Itämeressä on jo nyt niin suuri ravinnekuorma, ettei se enää siedä lisärasitusta. Lääkkeeksi ilmaa Eräässä New Yorkin kaupungin sairaalassa (St. Puhdistustekniikan periaatteiden vastaista on myös kytkeä useita tehtaita samaan puhdistuslaitokseen. Ayres, on sitä mieltä, että kaikkien sairaaloiden tulee varata tilo ihinsa erityisiä »puhtaan ilman alueita ». Ottaen huomioon tilanteen vakavuuden olisi kuitenkin erittäin tärkeätä, että kaikki luonnon toimintakoneiston häiriötiloja koskeva tietous saataisiin riittävän nopeasti ja tehokkaasti kulkeutumaan saastuttavan teollisuuden, sekä niiden hallinnollisten ja poliittisten päätöksentekoelinten tietoon, joiden vallassa on kehityksen nykyisen katastrofikurssin kääntäminen elämän jatkumisen turvaavaan suuntaan . N . Ignatius ja v.t. Sairaalan sydän-keuhko-laboratorion esimies, tri Stephen M. Järjestely on tämän alan ensimmäisiä yrityksiä Yhdysvalloissa. Näiden näkökohtien vuoksi on tehdaskohtaista jätteiden puhdistusta pidettävä Saimaan jätevesien hoitamisessa ainoana oi keana ratkaisuna. Sipponen ja dos. Vincent's Hospital) on perustettu erityinen puhtaan ilman huone, jossa ho idetaan saastuneen ilman uhreja. Työryhmän (prof. Nuorteva) esitys vahvistettiin 7. 930). Erityisesti Lapissa moottorikelkka on vienyt roskaantumisongelman erämaan syrjäisiinkin kolkkiin. Uutisia ja tiedotuksia Jyväskylän Kesän 1970 Ihmisen ympäristö -kongressin julkilausuma J yväskylän kesän yhteydessä pidetty »Ihmisen ympäristö» -kongressi päätti prof. Valtioneu vostolle Moottorikelkat ovat maassamme jatkuvasti yleistymässä. Luvaton metsästys on myös eräs tapa käyttää väärin moottorikelkkaa, eivätkä metsästyslainsäädännön säännö kset yksin riitä sitä estämään. 1970 ja asetti kolmihenkisen ryhmän sen sanamuotoa valmistelemaan. 1970 pääministeri Ahti Ka,jalaiselle. toiminnanjohtaja Hannele Pohjanmies jättivät 9. 9. Lisäksi keskuksen tehtäviin tulisi kuulua neu vojen ja ohj eiden antaminen teollisuudelle sekä luonnonsuojelua koskevan kansainvälisen valistustyön suo rittaminen. T ulosten julkistaminen tapahtuu kuitenkin niin hajallisesti erilaisissa tieteellisissä aikakauskirjoissa ja virallisissa ko miteamietinnöissä, että kokonaiskuvan saaminen globaalisesta tilanteesta on erittäin vaikeata. Ylläolevan julkilausuman esittämisestä Ihmisen Ympäristö päätti 6. P . 2) J ätevesiin sisältyvistä lannoitteista ja teollisuudellekin tärkeistä alkuaineista tulee lähivuosikymmeninä syntymään huutava pula, minkä vuoksi mainitut aineet olisi otettava talteen ja o hj attava takaisin elämää ylläpitävään aineiden kiertokulkuun. Itämeressä on nimittäin jo nyt todettu laaj oilla alueilla ravinteista johtuvaa happikatoa ja rikkivedyn muodostumista. Tämän vuo ksi kongressi pitää erittäin tärkeänä, että mahdollisimman nopeasti perustettaisiin Maailman terveysjärjestöön (WHO) rinnastettava YK :n alainen kansainvälinen luonnonsuojelukeskus (Wo rld Centre of Conservation and Environment), jonka tehtävänä olisi tukea luonnonsuo jelullista tutkimustyötä, koota tutkimustyön tuloksia ja toimittaa ne luonnonvarojen käytöstä ja suojelusta päättävien elinten tietoon. Vaikka tilanne onkin nyt todettu Tanskan salmista tulleen merivesitulvahduksen vuoksi tilapäisesti parantuneeksi, tulee tilanne varmuudella jäll een pahenemaan. Moottorikelkat Kirjelmä, jonka Suomen luonno11suojel11liito11 p uheenjohtaja Olli Ojala, sihteeri H. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää edelläolevan perusteella, että valtio139. Pol unin, kansliapäällikkö K
L imingassa tänä vuonna on hävitystyö jo suoritettu . Limingan kirkko si jaitsee aivan kylän reunaosassa ja on jo ka puolelta viljelysaukean ympäröimä. . . . alue kuuluu olevan keskellä kylää. Valtion luonnonsuojeluvalvo ja ei ole tarkistanut anomuksessa esitettyjä tietoja eikä ti edustellut asiasta esim. neuvosto ryhtyisi tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin moottorikelkkoja ja erityisesti niiden käyttöä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi. Oululaiset ovat menettämässä tämän. Koko kaupungin kuva on muuttumassa rehevän jokisuiston luonnon alkaessa tuho utua. 3. . Tilanpuutteen vuoksi Suo men Luonto voi julkaista vain otteita kirj elmistä: LAUSUNTO O ULANGAN KA NSALLISPUISTOON SU UNNITELLUSTA LEIRINTÄALUEESTA ... anomusta. Puhe yleisestä häiriöstä ei siis pidä paikkaansa. Kirkon variksista on tullut monin paikoin käsite. Kirkkohallintokunnan osoittaman vihan lintuja kohtaan luulisi olevan ristiriidassa kristinuskon sano man ja hengen kanssa. kunnioittavasti seuraavaa: 1. 4 .... Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys toimeliaana Huoli Oulangan kansallispuistoon suunnitellun leirintäalueen sijoituspaikasta, Oulunseudun musta variksista, Oulun kaupungin kuolevista puista sekä Oulunseudun vesien metyylielohopeatilanteesta ovat saaneet Pohjo is-Pohj anmaan Luonno nsuojeluyhdistyksen kääntymään lukuisten virano maisten puoleen kirjelmin. Huomautamme myös, että Oulankaj oki kuuluu kansain väliseen vesiensuojeluohjelmaan »Project Aqua », mikä edellyttää alueen luonnontilaisuuden mahdollisimman tehokasta säilyttämistä ... Oulu tarj oaa tällä hetkellä todella kansainvälisestikin arvokkaan kohteen tutkittaessa saasteiden aiheuttamaa puukuolemaa. On näin ollen o utoa, etteivät viranomaiset ole ryhtyneet toimiin saattaakseen edesvastuuseen kaupungin puiston turmelij at, kun muutaman puun vahingoittaminen on saanut poliisit heti liikkeelle. Kaiken kaikkiaan puukuolema on havaittavissa jo yli 50 km 2 :n alalla käsittäen lievänä Linnanmaan tulevan ylio pistoalueen ja ulottuen Haukiputaan rajalle, Heikinharjulle ja Ouluj oen kirkolle . OULUN P UUKU OLEMAT SAATAVA LOPPUMAAN Typpi O y :n aiheuttama puu kuolema on yhtäkkiä levinnyt kaupungin kes kustaan saakka. . Naakkaja mustavarisyhdyskunnat elävät rauhanomaisessa rinnakkaiselossa vanhojen kulttuuripitäj ien kristikansan kanssa . Nyt suoritettavat tehostetutkaan puhdistustoimenpiteet tuskin jo htavat lähivuosina kalojen metyylielo ho pea määrän riittävään vähenemiseen, sillä pohjalietteisiin varastoitunut eloho pea joutuu mm. L uottamus lakiin ja lainvartijoihin luonnonsuojeluasioissa horjuu. laajuinen, lähinnä automatkailijoita palveleva alue puiston sisään. Tuntuu oudolta, että jälkipolville säilytettäväksi tarkoitettua kansallispuistoa tär veltäisiin sellaisilla matkailuun liittyvillä suunnitelmilla, mitkä eivät ole ehdottomasti tähän alueeseen sidottuja. syväsatamaa ja eteläsatamaa ruo pattaessa veden kiertokulkuun .. . Toimialueellamme on eräs maamme pahimmista elohopean saastealueista. Puut muodostavat ihmiselle hyvän suojan ilman saastumista vastaan. OULUN SEUDUN METYYLIELO H OPEAONGELMASTA Sen johdosta, että kalaelohopeakysymyksessä vastuussa olevat viranomaiset, tärkeimpinä lääkintöhallitus ja maatalo usministeriö, jatkuvasti väheksyvät kalo issa esiintyvän metyylieloho pean ter veydellisiä vaaro ja, Pohjois-Po hjanmaan L uo nnonsuojeluyhdistys esittää kannanottonaan seuraavaa: Vaikka maassamme on todettu paikoin kaupan olevien kalojenkin elohopeapitoisuuden ylittävän moninkertaisesti WHO :n kansainvälisen turvallisuusrajasuosituksen, eivät viranomaiset ole katsoneet aiheelliseksi asettaa myyntitai kalastuskieltoja edes pahimmin saastuneille alueille. 5. .. Syyksi hän on ilmoittanut, että vastikään paikkakunnalle muuttaneena hän ei tiennyt, että ko. Puheet siitä, että linnut häpäisevät vainajien muistoa ääntelyillään, tuntuvat vahvasti liioitelluilta. Valtion luonnonsuojeluvalvoja on puoltanut em. ennen suunnitelman kehittämistä on syytä va kavasti harkita, onko tarpeellista sijoittaa em. Merkittävimpänä eloho pean laskijana pidetty Oulu Oy on viime vuosina tehostanut huomattavasti jätevesiensä käsittelyä, mikä onkin johtanut vesistöön tulevan elohopean osalta hyviin tuloksiin ... Tämä olisi terveydellisesti merkittävä tur vallisuustoimenpide ja vapauttaisi kalakaupan nyt vallitsevasta epätietoisuuden tilasta. .. alueen luonnonsuojeluyhdistyksen tai Oulun yliopiston asiantuntij oiden mielipidettä. O ULUNSEUD UN MUSTA VA RISTEN SUOJELEMINEN Sen johdosta että Limingan kirkkohallintokunta on anomuksessaan saanut maatalo usministeriöltä luvan hävittää kirkko mäellä nyt toisena kesänä pesintäänsä aloittavan n. Perusteluksi hän on pyydettäessä esittänyt mm., että mustavarikset häiritsevät hautaustoimituksia (Limingan piirin 140 nimismiehen allekirjoittama lausunto) ja kirkonkylän normaalia elämää, koska ko. 20 paria käsittävän mustavarisyhdyskunnan, esittää Pohj ois-Pohjanmaan Luonnonsuojeluyhdistys ry. Oulun seudun elohopeatilanne tunnetaan jo niin hyvin, että voitaisiin jo rajata alue, jolta kalastus kiellettäisiin. Yhdistyksemme näkemys on se, että kaloissa esiintyvän metyyliel oho pean tervey dellisistä vaaroista on jo riittävästi todisteita. Kansainvälinen maine on kuitenkin hyvin kyseenalaisella tavalla hankittu. Ääriraj a on Heinäpäässä. 2. . On valitettavaa, että korkeassa asemassa olevat virkamiehet antavat johtaa itsensä näin helposti harhaan. hautausmaa ei ole moneen vuoteen ollut käytössä. Parhaissa puistoissa, mm. Limingan piirin nimismies on tullut seurakunnan edustajien taholta harhaan johdetuksi. Hupisaarilla, Fran zenin puistossa, Karhin puistossa ja Linnansaarella on vanhoja kauniita koivuj a kokonaan tai osittain rankoina.
Yhdistys järjesti syyskuun alussa erään helsinkiläisen iltapäivälehden kanssa yleisölle tarkoitetun luontopolkukilpailun, johon osallistui noin 1 200 henkilöä. Väkiluvun on arvioitu parin vuosikymmenen kuluttua saavuttavan miljoonan rajan. Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimialueena Suomen luonnonsuojeluliiton piirijärjestönä on Keski-Suomen lääni. Teollisuus ja liikenne aiheuttavat toiminta-alueella yhä lisääntyvää ympäristön pilaantumista. Tämä on uudelle yhdistykselle tärkeätä sekä jäsenmäärän kasvun että jäsenmaksutulojen kannalta. Luonnonsuojelun toimintakenttä ulottuu lähes kaikille yhdyskuntasuunnittelun aloille: liikenteen suunnitteluun liittyy mm. Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin 11. Toiminta suunnattiin ihmisen elinympäristön suojeluun, viihtyisän, terveellisen ja luonnonläheisen ympäristön luomiseen. 7. 1970 Tieteellisten seurojen talossa 66 :n luonnonsuojelun harrastajan toimesta. Johan Horelli (679 269) ja sihteeri fil.maist. Yhdistys on hyväksytty Suomen luonno_nsuojeluliiton jäseneksi. Tapio Laiho, leht. Ihmisillä tulee olemaan yhä enemmän vapaa-aikaa, ja yhä suurempi osa tästä ajasta vietetään luonnossa. Matti Lähdeoja (puh. Tehtäväkenttä on tavattoman laaja ja yhdistys tarvitsee runsaasti aktiivisia jäseniä, työntekijöitä. Yhdistyksen puheenjohtaja on fil. lis. Jo yhdistyksen sääntöjä laadittaessa otettiin toiminta-alueen erityisongelmat huomioon. Tällainen ihmismäärä tarvitsee runsaasti luonnonalueita erilaisiin luonnonläheisiin harrastuksiin, virkistyskäyttöön jne. Tuhoutuneiden puiden tilalle pitäisi tietysti saada uusia, mutta tämä ei ole mikään ratkaisu kokonaisongelmaan. Alueella asuu jo nyt yli 700 000 ihmistä. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenmaksu on 4 mk ja postisiirtotilin numero on 460 954-6, osoite Korkeavuorenkatu 24 A 10, Helsinki 13. Yhdistys on kaksikielinen ja sen toimintaalueeseen kuuluvat Helsingin kaupunki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Helsingin maalaiskunta, Tuusula, Järvenpää, Kerava ja Sipoo. 601 528), varapuheenjohtaja dipl.ins. Kun nyt Luonnonsuojeluliiton alueellinen jäsenjärjestö on olemassa, kehotetaan kaikkia Suomen Luo1111onsuojeluyhdistyksen tällä alueella asuvia jäseniä liittymään uuteen yhdistykseen. Ilkka Viitasalo (417 297). Yhdistyksen hallitus toivoo erityisesti, että Suomen Luonnon lukijat toimisivat yhdistyksen jäsenmäärän kartuttamiseksi ja pyrkisivät saamaan aikaan paikallisia (kunta, kaupunginosa tms.) toimintaryhmiä, jotka yhteistyössä hallituksen kanssa puuttuisivat alueen moniin luonnonsuojelun tehtäviin. Hilkka Manninen, mielisairaanhoit. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys perustettu Suomen luonnonsuojeluliiton organisaation pahin aukko täyttyi, kun Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys Helsingforsregionens naturskyddsförening perustettiin 21. Yhdistyksen sihteeriksi on valittu liikuntat.kand. Yhdyskuntasuunnittelua leimaa teknokraattisuus, ja ihmisten mahdollisuudet nauttia luonnosta vähenevät. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta-alueelle keskittyy suuri joukko tiheän asutuksen, laajamittaisen teollisuuden ja vilkkaan liikenteen aiheuttamia luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon ongelmia. Tarkoituksena on vaikuttaa seutukaavoitukseen siten, että saadaan aikaan eriasteisia luonnonalueita täysin rauhoitetuista alueista monimuotoisten luonnonläheisten toimintojen alueihin asti. Liittyminen tapahtuu viimeistään vuoden 1971 alussa, mutta olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni siirtyisi jo tämän vuoden puolella. 5. Voidaan vain arvailla, millä tavoin aineet, jotka vuoden aikana tappavat puut laajoilta alueilta, vaikuttavat ihmisiin. Perinteelliseen ja sosiaaliseen luonnonsuojeluun kuuluvien tehtävien lisäksi yhdistys pyrkii edistämään har141. Yhdistyksen toiminta on tähän mennessä suuntautunut toimialueen kunnallishallituksille lähetettyjen ehdotusten tekemiseen ja suurelle yleisölle järjestetyn toiminnan aikaansaamiseen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia maakunnallisena järjestönä, joka pyrkii vaikuttamaan poliittisiin, taloudellisiin ja yksilöllisiin ratkaisuihin, niin että niissä luonnonsuojelunäkökohdat otetaan huomioon. Martti Linkola, jäsenet teini Pekka Ihanainen, assist. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta-alueella asuu noin 2 000 henkilöä, jotka vuoden 1970 alussa olivat Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen jäseniä. Jyväskylän Kesän 1970 luonnonsuojelukongressin »Ihmisen ympäristö » viimeisen päivän iltana pidettiin myös maakunnallisen luonnonsuojelutyön järjestäytymistilaisuus. Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys pyrkii vaikuttamaan siten, että alueella saataisiin aikaan tasapainoinen ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutussuhde. Jyväskylän yliopiston Villa Ranassa pidetyssä kokouksessa, jossa oli läsnä n. suojan. Alkuperäisen luonnon viimeisten rippeiden säilyttäminen kuuluu luonnollisesti myös yhdistyksen tavotteisiin. Yhdistyksen hallitus sai seuraavan kokoonpanon: puheenjohtaja fil. meluntorjunta, ilmansuojelu ja maisemansuojelu, asuinalueiden suunnittelussa on vaikutettava eriasteisten viheralueiden riittävään varaamiseen sekä myös melukysymyksiin ja ilmansuojelun ongelmiin. Antti Lehtinen. Kilpailu pidettiin Pohjolan luonnonsuojelupäivään päättyneellä viikolla, ja se osoittautui erittäin onnistuneeksi toiminnan muodoksi. tri Pertti Eloranta, varapuheenjohtaja assist. Yhdistyksen hallitusja toimihenkilöistä kaksi on Jyväskylän ulkopuolelta, nim. Helsingin seudulla tehdään aivan lähitulevaisuudessa ratkaisuja, jotka määräävät elinympäristömme laadusta ja viihtyisyydestä pitkälle tulevaisuuteen. Viheralueiden, puistojen ja rakentamiselta sekä liikenteeltä suojattujen ranta-alueiden tarve kasvaa nopeammin kuin väkiluku. Jouko Pihlainen ja fil, tri Pekka Tuunainen. 60 henkeä. Syksyn kuluessa pannaan toimeen ympäristönhoidosta vastaavien viranomaisten peukaloruuvityyppinen tenttitilaisuus. Tällä hetkellä valmistellaan ulkoilualueita koskevaa kirjelmää sekä pyritään vaikuttamaan Helsingin kaupunginvaltuustoon johdinautoliikenteen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Manninen Saarijärveltä ja Pihlainen Keuruulta. Tärkeintä on ilman puhtaana pitäminen. Keski-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. Kyösti Jaakonsaari, metsänhoit
SITRAn apurahan avulla on dipl.ins. Myös jätevesien puhdistuskustannuksissa hapetusprosessi kaikkine lisälaitteineen ja -rakennelmineen muodostaa suuren osan. Keski-Suomessa tulevat vesiasiat ymmärrettävästi olemaan keskeisiä, mutta yhdistys kiinnittää huomionsa myös metsäluonnon suojeluun, Jyväskylän ympäristön suunnitteluun ja maakunnallisen luonnonsuojelutyön koko laajaan kenttään. Toivoa sopii, että uusi keksintö täyttää sille asetetut suuret odotukset, sillä jätevesien määrä kasvaa jatkuvasti. Isterin suorittamista kokeista. päivänä perustettiin Sodankylässä Oulun yliopiston Lapin paliskunnan järjestämässä »kesäerotuksessa » Lappiin oma luonnonsuojeluyhdistys, Lapin luonnonsuojeluyhdistys. Kehittäjien lausunnon mukaan superhapettimen ilmastinelin ei perustu entiseen ilmakuplamenetelmään. Hytösen ja P. Niin ainakin Valmetin VA N HA U USI El ALLASTA El RAKENNELMIA 25X HAPETUS telakalla Pansiossa syyskuussa esitellyn superhapettimen keksijöitten ja kehittäjien mielestä. Tuula Hämäläi11e11. Haitat ovat olleet lähinnä kalataloudellisia. Happipitoisuudella on tunnetusti olennainen merkitys vesistöjen voinnille. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin tuomari Oula Näkkäläjärvi, kalastusmestari Jouni Kitti, poromies Oula Aikio, fil.kand. Porin edusta on sekä paikallisesti että kansantaloudellisesti varsin tärkeä kalastusalue. Tähänastisessa teknisessä hapetuksessa on käytetty yleensä ns. kintaa ja ekologista periaatetta luonnonvarojen käytössä. Erityisesti ollaan valppaita taloudellisestikin arveluttavien ja luontoa ja maisemaa tärvelevien hankkeiden suhteen. Tarkkoja tietoja uuden keksinnön perusideasta ei vielä saa. Lapin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin aluepäällikkö Jukka Häyrinen ja varapuheenjohtajaksi suunnittelusihteeri Heikki Annanpalo. Luonnonsuojeluliitto esittää Vuorikemian aiheuttaman meren saastumisen selvittämistä Suomen luonnonsuojeluliitto on 2. Pohjoisen pitkistä etäisyyksistä huolimatta perustavaan kokoukseen oli saapunut lähes sata luonnonsuojeluasiasta kiinnostunutta. Tehokkuuden lisäksi superhapettimen etuihin kuuluvat halvat kokonaiskustannukset, sillä laite on pienikokoinen ja sen toimintatavasta johtuen ei enää tarvita kiinteitä rakennelmia. Itämeren ja sen lahtien saastumiskysymys on tulossa yhä polttavammaksi ja esimerkiksi Porin, Rauman ja Uudenkaupungin edustalla todettavien paikallisten saastumisilmiöiden lisäksi on otettava huomioon, että Pohjanlahti ja koko Itämeri ovat yhä kasvavan kuormituksen ja saastumisuhan kohteina. Raija Tasala, ylioppilas Matti Niemelä sekä metsänhoitaja Pertti Hokajärvi. Porin edustalla Selkämeressä on mm. ja koulu!. 9. ilmakuplamenetelmää, jossa ilmastusaltaan pohjalla olevista putkista on painettu veteen ilmakuplia. Koetulokset siirtyivät noin vuosi takaperin Suomen Keksinnöt ry :n Keksintöinstituutin kautta Valmet Oy:lle. 1970 esittänyt vesihallitukselle, että ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpiteisiin Porin edustan merialueen saastu142 misen tutkimiseksi. Viime elokuun 2. Pohjoiseen tapaan uusi yhdistys lähtee rauhallisesti viemään asioita eteenpäin. Olavi Sipilä jatkanut superhapettimen kehittämistä Valmet Oy :n tutkimuslaitoksessa .. Hapettimen kuvun alla on sähkömoottori, joka pyörittää vedessä olevaa erikoisrakenteista potkuria ja painaa samalla ilmaa sen ympärille. Ensimmäisinä tehtävinä on lausuntojen antamien monista maisemaa muuttavista tekijöistä, Lapin lomaasutussuunnitelmista, uusista tiekohteista, suojametsien käsittelystä, metsien moninaiskäytöstä ja Lapin vesistöalueista. 2 mk). Yhdistyksen osoite on Yliopiston biologian laitos, Vapaudenkatu 4, Jyväskylä, jäsenmaksu 5 mk (opisk. Pinnalle noustessaan ne luovuttavat happea. Superhapettimen kehittelytyö ei vielä ole lopullaan, ja ilmeisesti siksi sitä verhoaakin suuri salaperäisyys. Superhapettimella suoritetut kokeet ovat siinä vaiheessa, että käytännön sovellutuksiin arvellaan päästävän viimeistään parin vuoden kuluttua. On myös kokeiltu pintailmastuslaitteita, mutta kaikissa kokeissa ilmastustulos on ollut vain vaatimattomat 5 % ilman hapesta. Ilmiö on luonteeltaan silmänräpäyksellinen, siinä saadaan aikaan jonkinlainen ilman ja veden emulsio. Hapetusteho on aikaisempiin menetelmiin verrattuna ainakin viisinkertainen. havaittu saastumishaittoja, joiden epäillään johtuvan Rikkihappo Osakeyhtiön Vuorikemian tehtaiden laskemista jätevesistä. Suomen luonnonsuojeluliitto on pyytänyt vesihallitusta selvittämään, missä määrin Porin edustalla yleensä on havaittavissa Kokemäenjoen vesistöalueen saastumisesta johtuvia kalataloudellisia haittavaikutuksia. Siten se saattaa tarjota mahdollisuuden niin teollisuuden kuin yksityistenkin jätevesien huomattavan tehokkaaseen ja halpaan puhdistukseen. Luonnonsuojeluliitto on myös pyytänyt erityisselvitystä Vuorikemian tehtaiden osuudesta näihin haittoihin sekä tiedustellut, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, mikäli vesihallitus selvityksessään toteaa, että haittoja esiintyy. Jo perustavassa kokouksessa yhdistys päätti anoa Su0men luonnonsuojeluliiton jäsenyyttä. Superhapettimen kehittelytyö alkoi V. Superhapetin Punaisia, sinisiä, vihreitä tai keltaisia muovikuplia kelluu vedessä siinäkö pelastus vesistöjen happikatoon tulevaisuudessa. Lappiin luonnonsuojeluyhdistys Kauan nukuksissa ollut Lapin Luonnonystävät -yhdistys on saanut työlleen jatkajan
Metsänkäytön, puuntuotannon ja luonnonsuojelun problematiikkaa ei käsitellä siten kuin olisi ollut tarpeen: ohjeina ja havaintokuvina siitä, miten missäkin metsänkäsittelyvaiheessa ja milläkin metsätyypillä luontoa, maisemaa ja eläimistöä voitaisiin suojella ja tehtyjä tuhoja paikata. on julkaissut ensimmäisen lehtensä Esko Lapin ja Jouko Tiussan toimittamana. Suoranaiset käsittelyohjeet eri tyypin metsämaisemassa olisivat olleet tervetulleita, sillä on toivottavaa, että tällaiset kuvasarjat leviäisivät nimenomaan metsien hakkuuja hoitokäytöstä vastaaville. Yksi kahdeksasta diasarjasta (å 20 kuvaa + n. Tilausesitteessä tämä sarja esitellään nimenomaan ohjeena metsänomistajalle, metsänhoitajalle ja metsässä liikkujalle. 2. Suunnittelu: Teuvo Suominen ja Erkki Kellomäki. Uusia diasarj oja tarvitaan. Tehtyihin ja ehkä tehtäviin virheisiinkin viitataan mutta kaikki kääntyy parhain päin kun vain metsäammattimies-ihmemies joutaa paikalle riittäviin toimiin ja toimenpiteisiin. Luonnonsuojelua ei saa eristää luonnonsuojelualueille. Valmistus ja lainaus: Kansallis-Osake-Pankki. Luonnonsuojelukysymykset esitetään kokonaisuudesta erillisinä, turvallisesti omaan lokeroonsa sijoitettuina. T.S. Hinta 35 mk. Jälkimmäisessä luonnonsuo jelu esiintyy ylipäänsä vain muutaman kuvan kohdalla. Luonnonsuojelun ja maisemanhoidon on toimittava talouskäytön rinnalla jokaisella metsäku violla. Tulevaisuuden Puu -toimintaan liittyvä diasarja (17 kuvaa + 10 konekirjoitusliuskan laajuinen esite). Suunnittelu: Metsäylioppilaat ry. Luonnonsuojeluväkeä on taas muistutettava siitä, että yhteistyö muiden intressien edustajien kanssa on tietenkin kaiken toiminnan perustana, mutta sen tulee tapahtua yhteisillä ehdoilla, ei vain vastapuolen myöntämillä keskusteluja pelisäännöillä. KOP :n ja Metsäylioppilaiden sarja esittelee pääasiassa metsätalouden käytäntöä kentällä sen ihannemuodossa. Lehdessä on 35 sivua, ja sen artikkelit käsittelevät Pohjois-Karjalan vesiä, järvimalmeja, metsoja ja muutakin metsänelämää, suurpetoja ja linnustoa. Kuvasarjoista toinen jää puutteelliseksi, toinen jää etäälle luonnonsuojelusta supistuen metsätaloutemme helppotajuiseksi esittelyksi. Metsäluonnon suojelu. Kumpikaan kuvasarja ei kata nimensä aihepiiriä lähestulkoonkaan riittävästi. Sarjassa tarkastellaan puuntuotannon jatkuvuutta turvaavia toimenpiteitä, mutta vain metsätalouden, ei luonnonsuojelun näkökulmasta. » Pohjois-Karjalan Luontoa on rajoitetusti saatavissa yhdistyksen osoitteesta: c/o Jouko Tiussa, Heinäpurontie 36 A 7, Joensuu. Metsät ja luonnonsuojelu. Toivottavasti niitä tekevät luonnonsuojelun ja metsätalouden edustajat yhdessä. Kuvasarjaa on kylläkin markkinoitu ensisijaisesti kouluihin, joiden opetustarpeet se tässä suhteessa aika hyvin kattaa. Vain soiden ojituksen osalta halutaan problematiikka tiedostaa kokonaisuutena (onko tähänkin »myönnytykseen » syynä monien ojitettujen soiden heikko tuotto?). Lehden irtonumeron hinta on 3 mk + postikulut 35 p. He ovat keskittyneet liiaksi yksittäisten erikoisten eloyhteisöjen ja lintulajien (ja näiden biotooppien) suojelun korostamiseen. Yllämainitut kaksi diakuvasarjaa osoittavat, miten vaikeaa on parinkymmenen kuvan avulla havainnollistaa metsäluonnon suojelun oleellisia seikkoja. 10 konekirjoitusliuskan laajuinen esite), joita Dia-Studio valmistaa ja myy Luonnonsuojeluvuoden 1970 toimeksiannosta. Jälkimmäisen diasarjan tekijöitä on muistutettava siitä, ettei maassamme saa olla mitään luonnonsuoj elun »ei »alueita. Mutta luonnonsuojelua unohtamatta! Martti Linkola Pohjois-Karjalan luonto Pohjois-Karjalan Luonnonystävät ry. Kiivaana jatkuvaan metsäkeskusteluun hän lisää puheenvuoronsa: »On surullista nähdä 'asiantuntijan' silmittömästi raivostuvan maallikon mielipiteistä, tai halveksien vähättelevän niitä, vaikka edellinen kai enimmäkseen on vain alan ammattilainen eli palkannauttija, joka käy vastahyökkäykseen elinkeinonsa eikä itseasiassa ollenkaan minkään yleishyödyllisen ideologian puolesta. Mistä vuodesta alkaen. 143. Dia-Studion sarjan tekijät ovat kyllä suunnitelleet kuvastonsa nimenomaan luonnonsuojeluperiaatteen mukaan, mutta unohtaneet tärkeimmän: metsäluonnon ja -maiseman yleispiirteisen suojelun aina ja kaikkialla (jotakin tästä puolesta ehkä on toisessa Dia-Studion sarjassa »Maisemansuojelu »). Ei liioin saa väittää puuntuotantoa sinään luonnonsuojeluksi. Kirjallisuutta Kaksi diasarjaa metsistä 1. Hätkähdyttävältä täytyy jokaisen metsäseutujemme tuntijan korvissa tuntua väitteen, että »meillä pyritään metsäautoverkosto rakentamaan mahdollisimman hyvin maisemaan sopivaksi ». Lehden sisällölle antaa erityistä mielenkiintoa se, että siinä kuvataan Suomen viimeisiin kuuluvan erämaaalueen luontoa. Jouko Solosen penttilinkolamainen arviointi sisältää yleisemminkin pätevää pohdiskelua luonnon ja luonnonvarojen käytöstä
Kun ympäristönsuojelun hallinnon koordinointia koskeva selvitystyö on vielä kesken, ehdotetaan menoarvioesityksessä väliaikaistoimenpiteenä erityisen ympäristönsuojelun neuvottelukunnan perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. mk ja myönnettavaan korkotukeen 800 000mk = 22 200 000mk(»Lainoitusta on tarkoitus pyrkiä suuntaamaan aikaisempaa suuremmassa määrin jäteveden puhdistamojen rakentamiseen.») Vientimaksulainojen kuoletuksista myönnettävät lainat 9 000 000 mk käytettäväksi »erityisesti teollisuu144 den vesiensuojeluinvestointien lainoitukseen» (1,3 milj. seuraavaa: »Ympäristön pilaantumisen laajenemisen pysäyttämiseksi sekä pahimmin pilaantuneiden kohteiden tilan parantamiseksi on tarpeen tehostaa ympäristönsuojelutoimenpiteitä. mk enemmän kuin v. Tässä yhteydessä on tarkoitus suden ja ahman tapporahat poistaa. » Helsingin yliopiston maatalousja metsätieteellisessä tiedekunnassa on syyslukukaudesta 1968 ollut tutkintoaineena luonnon hoito ja suojelu. Tuloja menoarvioesitykseen on sisällytetty 500 000 markan menoerä maanhankkimiseen luon. Suurten petoeläinten suojelun kannalta on erittäin arvokasta, että budjettiin on otettu suurpetojen provahinkojen korvaaminen kokonaisuudessaan. Tämä merkitsee luonnollisesti huomattavaa edistystä luonnon ja ympäristön suojelun ja hoidon korkeakoulun opetuksen edistämisessä. 1970). mk = 20 milj. Toivottavasti suden täysrauhoituskin toteutuu lähitulevaisuudessa. luonnonja kansallispuistojen hoito 60 000 mk Metsäntutkimuslaitoksen koeasemien ja luonnonsuojelualueiden hoito: Lisäystä 10 000 mk = 70 000 mk Maan hankkiminen luonnonsuojelualuetarkoituksiin (uusi): 500 000 mk ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTA Uuden ylitarkastajan ja uuden tarkastajan palkaaminen merenkulkuhallitukseen öljyvahinkojen torjuntatyöhön: 53 791 mk Öljyvahinkojen torjunta: (öljyntorjunta-asemat ja öljyntorjuntatoiminta, vuoden 1970 kolmannessa lisämenoarviossa ensimmäisen kerran mukana, jolloin myönnettiin 1 355 000 mk). Ennestään olemassa olevien ympäristönsuojeluelinten, erityisesti ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvottelukunnan, joiden työskentely on tarkoitus niveltää tehokkaasti edellä tarkoitetun johtavan neuvottelukunnan työhön, määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi. Virallisen luonnonsuojelun alalta Luonnonsuojelu vuoden 1971 tuloja menoarvioesityksessä: NEUVOTTELUKUNNAT Ympäristönsuojelun neuvottelukunta (uusi): 200000 mk »Valtion osuuden suorittamiseksi ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvottelukunnan menoista ehdotetaan momentille lisäystä 50 000 mk = 139 500 mk Vesiensuojelun neuvottelukunta: 50 200 mk Vesiasiain neuvottelukunta: 30 000 mk OPETUS Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan perustetaan ympäristönsuojelun kiinteä ylimääräinen professorin virka (palkkaluokka B 4) VESIENSUOJELU Katselmustoimitukset ja vesistöjen valvonta: edelleen 235 000 mk Vesien tutkimus ja suunnitelu: Lisäystä 852 800 mk = · 2 200 000 mk Vesiensuojelumaksuilla rahoitettava vesiensuojelutoiminta (200 000 mk) sekä muu vesien tutkimus ja suunnittelu (2 000 000 mk). Tämä edellyttää lainsäädännön kehittämistä, hallintoorganisaation luomista toimenpiteiden koordinointia varten, toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen määrittelemistä sekä niiden rahoitustavan ratkaisemista. Nyt tähän tutkintoaineeseen saadaan oma kiinteä ylimääräinen professuuri. 600 000 mk MUUTAMIA KOMMENTTEJA Tuloja menoarvioesitykseen sisältyy sen yleisperusteluihin luku ympäristönsuojelun kehittäminen ja siinä todetaan mm. Neuvottelukunnan tulee pikaisesti valmistella pysyvän organisaation järjestysmuoto, jonka jälkeen hallitus antaa asiasta esityksen eduskunnalle. V esihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki: 2 200 000 mk Lisäystä lainojen enimmäismäärään 2 milj. RIISTAJA KALATALOUS Petoeläinten tappamien kotieläinten korvaaminen: 7 000 mk Petoeläinten tappamien porojen korvaaminen: Lisäystä 106 000mk = 160 000 mk Hirvieläinten tuottamien vahinkojen korvaaminen: 565 000 mk Kalaja riistatalouden tutkimuslaitos: 695 100 mk Riistanhoidon muut menot: 2 061 900 mk Petoeläinten tappo rahat: 450 000 mk Valtion kalastusten valvonta: 26 000 mk Valtion kalanviljelytoiminta: 585 000 mk Kalataloustutkimus: 100 000 mk Kalatuksen hoitomaksut kalatalouden edistämiseen: 1959500 mk Inarin kalakantojen hoito: 50 000 mk Kalakannan hoitovelvoitteet (vesioikeuden päätösten perusteella): Edelleen 1 000 000 mk LUONNONSUOJELUJA ULKOILUALUEET Metsähallitus: ulkoilu toiminnan hoito 70 000 mk 2
5. Maanomistaja Keiteleen kunta. Keitele, Vuonamo. Maanomistaja maanviljelijä Jouko Ylä-Jääski. Asiamies Kymenlaakson luonnonsuojelu toimikunta. Snappertuna, Dalkarön luonnonsuojelualue (maata 22,4 ha ja vettä 53,9 ha) sisältää sisäsaaristossa olevan Dalkarön saaren länsipään ja läänit u T-P A H Ky M P-K Ku K-S V L yht. Asiamies Kymenlaakson luonnonsuojelutoimikunta. Kaksi kangasvuokon kasvupaikkaa (24 a ja 2 a). Keitele, Viinikkala, Selkäsaari (1,5 ha) luonnontilainen Nilakkajärven saari. Maanomistaja Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland. Maanomistajat fil.lis. alueet pinta-ala < 1 ha 4 1 1 2 8 163,76 ha sen eteläpuolella olevat luodot. Asetus eräiden erityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta 15. Vehkalahti, Turkia. Maanomistajat liikkeenharj. Tammisaari mlk, Busö, Skepparnäs luonnonsuojelualue (13,2 ha) on erityisesti kasvistollisesti arvokas alue. 1969 Vuonna 1969 tehtiin kaikkiaan 54 rauhoituspäätöstä luonnonsuojelulain nojalla. Samaten esitykseen ei sisälly määrärahoja luonnon ja ympäristönsuojelun valistustoiminnan tehostamiseen ja avustuksiin vapaille kansalaisjärjestöille. Asiamies metsänh. Maanomistaja liikkeenharjoittaja Aimo Naski ja kiinteistövälittäjä Eino Halla. 1970 annettiin asetus (399/70), jolla perustettiin 5 uutta 145. Asiamies metsänhoitaja Urho Antikainen. Tämä on maamme historiassa ensimmäinen kerta, kun varsinaiseen budjettiin tällaisia rahoja on otettu. Tätä on pidettävä erityisen valitettavana sen vuoksi, että kuluvana vuonna Luonnonsuojeluvuoden 1970 toimisto on voinut osittain hoitaa näitä tehtäviä, mutta ensi vuonna nämä tehtävät jäävät kokonaan pois. pinta-ala yht. Asiamiehenä Sipoon kotiseutuyhdistys. Aimo Naski ja kiinteistövälittäjä Eino Halla. Jatkuvuus olisi siis saatava varmistetuksi. Alueen rauhoitus on kansallispuistotyyppinen. Siikajoki, Merikylä, Perämeren maankohoamisrannikkoa (8, 13 ha), pääosaltaan karua hietikkoa. Luonnontilainen metsikkö (70 a). Virolahti, Ravijoki. Tuloja menoarvioesityksestä on jäänyt kokonaan pois valtion luonnonsuojelutoimiston hallinnon kehittäminen ja toimiston henkilökunnan vahvistaminen. Asiamies Päijät Hämeen maakuntaliiton luonnonsuojelutoimikunta. Maanomistajat maanviljelijät Vilho ja Martti Lankila. Vaikka puoli miljoonaa markkaa sinänsä on suhteellisen pieni summa, voidaan sitä kuitenkin pitää pesämunana, jota tulee voida kasvattaa seuraavina vuosina. Hattula, Tenhola, Vanajanselän rannassa oleva rantalehto (20,88 ha, rantaviivaa 2100 m) kasvistollisesti, eläimistöllisesti ja maisemallisesti arvokas alue. Ainoa vuoden aikana syntynyt soiden suojelualue yksityismaille. Maanomistaja Sipoon kunta. Veijo ja Ritva Törnroos. nonsuojelutarkoituksiin. Maanomistaja Haapajärven seurakunta. PIKKU ALUEET OVAT: Ruotsinpyhtää, Lappom, Karhulahti. Rkr. Kuhmoinen, Päijälä, Karhunsuon vaahterikko (0,5 ha). Verrattakoon, että Ruotsissa käytettiin luonnonsuojelutarkoituksissa viime vuonna 6 milj. Suo on lähellä Molnträskin suojelualuetta (38,5 ha). Pertti Uotila. Haapajärvi, Kuusaa, Virtain Iso saari (8 ha), ulkoilualueena merkittävä alue. Maanomistaja Keiteleen kunta. Maanomistaja talollinen Oscar Lundberg. Asiamies Kymenlaakson luonnonsuojelutoimikunta. Komeiden siirtolohkareiden ja merenrantapetäjien muodostama ranta-alue. Vehkalahti, Lankila. Rkr. kalkinsuosijakasveja. ALUEET OVAT: Ruotsinpyhtää, Lappom, Bastuängenin säästömetsä (3,75 ha). Uusia rauhoituksia v. Luodot lintujen pesimäluotoja. Ne jakaantuvat kohteittain oheisen taulukon mukaisesti. Urho Antikainen. Maanomistaja Kuhmoisten seurakunta. korvausten maksamiseen maanomistajille. maan ostoon ja 5 milj. Maanomistaja maanvilj. Vilho Penttilä, asiamies maist. Kangasvuokon kasvupaikka (8 a). Maanomistaja maanviljelijät Viljo ja Mauno Reinikkala. Sipoo, Massby, Stormossen-niminen suo (n. LUONNONMUISTOMERKIT OVAT: mäntyjä 14, joista kalasääksen pesäpuita 3, kuusia 6, kuusen muotoja 6, katajia 4, koivuja 2, metsälehmuksia 1, tammia 1 (puuryhmä) ja siirtolohkareita 6. Alueella tavataan runsaasti ns. Asiamies pikkualueet pinta-ala > 1 ha 1 luonnonmuisto1 4 1 7 2,02 ha merkit 4 6 9 9 1 9 1 39 39 Kymenlaakson luonnonsuojelutoimikunta. Kulleron kasvupaikka (20 a). 32 ha). Asiamiehenä Kymenlaakson luonnonsuojelutoimikunta
Heimo Leskelä ja päätoimisena tutkijana maat.metsät. 2 §. 3 §. Maatalousministeriön luvalla voidaan poiketa rauhoitussäännöksistä, milloin se on tarpeellista luonnonsuojelualueen tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta. Muilla saarilla ulkoilu on sallittu. Suomenlahdella erittäin harvinainen lapasotka pesii saarella. Liitteitä 6 kpl 20 s. 5 §. 1966 hyväksytyksi, valtion omistusoikeus tuli kiistattomaksi, ja hanketta voitiin jatkaa. Lisäksi se on tärkeä lintujen pesimäluoto. 33 s. Peitsa Mikola (pj), prof. 94 s. 4 §. Itse Långörenin saari on kasvistollisesti ja hyönteisfaunaltaan varsin merkittävä. 1 §. 29 vuotta myöhemmin luonnonsuojelunvalvoja sai toisen aloitteen asiasta. Selvitykseen liittyvät seuraavat luvut, joista osa on työryhmän muilta tilaamia : Johdanto Ilma Vesi Maa Torjunta-aineet Maisema ja luonto Johtopäätöksiä ja suosi13 s. Edellä 1 § :ssä mainituilla luonnonsuojelualueilla on kielletty: 1) maan ja kivien ottaminen; 2) kasvien ottaminen ja vahingoittaminen; 3) roskien ja jätteiden jättäminen; sekä 4) kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen luonnetta tai vaikuttaa epäedullisesti luontaisen kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Tämä alue on maassamme ensimmäinen erityisesti hylkeiden suojelua varten perustettu reservaatti. Myös vasta viime vuosina maahamme pesimään asettunut etelänkiisla on pesinyt Söderskärillä. Erityisiksi luonnonsuojelualueiksi erotetaan seuraavat valtion omistamat alueet: 1) Kemin kaupungissa sijaitsevat Pauha niminen ulkomeren saari ja siitä noin kahdeksan kilometriä pohjoiseen sijaitseva Pitkäletto niminen ulkomeren saari ; 2) Raahen kaupungissa sijaitseva J yry niminen ulkomeren saari; 3) Kirkkonummen kunnassa sijaitsevat Kantskogbrotten ja Bergstadsbrotten nimiset karit ja niitä ympäröivät vesialueet 350 metrin säteellä kareista; 4) Porvoon maalaiskunnassa sijaitsevalla alueella, jota rajoittaa lännessä valtakunnan yleislehtijaon koordinaattiviiva i 41 900, etelässä p 666 800, idässä i 43 000, pohjoisessa p 667 500 ja luoteessa Onaksen kylän raja, olevat saaret ja luodot; sekä 5) Ruotsinpyhtään kunnassa sijaitsevat Bisaballen, Grillskär ja Söderskär nimiset luodot. ulkosaariston luonnonsuojelualuetta valtion maille. Ensimmäinen painos loppui hyvin pian teoksen ilmestymisen jälkeen. Reino Ryhänen, dipl.ins. Tiettävästi kirjasta otetaan uusi painos. 278 s. Maatalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Selvitys tullee olemaan lähiaikoina alan tärkein käsikirja. kand. 7. 64 s. Ruotsinpyhtäällä olevat Bisaballen, Grillskär ja Söderskär ovat pienehköjä lintujen pesimisluotoja, joilla tavataan mm. Halli on käynyt rannikoillamme hyvin harvalukuiseksi. Rauhoitushankkeessa ei kuitenkaan päästy eteenpäin ennenkuin maanomistusolot selvisivät. Kuten edellä olevasta asetuksesta selviää Långörenin saarelle maihinnousu on kielletty 1. Työryhmän ovat muodostaneet prof. Kimmo Karimo. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, on kielletty: 1) metsästys sekä kaikenlainen eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen 1 § :n 1, 2, 4 ja 5 kohdassa mainituilla alueilla; 2) maihinnousu ja liikkuminen vesillä 100 metriä lähempänä rantaa toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 20 päivän loppuun 1 § :n 1, 2 ja 5 kohdassa mainituilla alueilla sekä 4 kohdassa mainittuun alueeseen kuuluvalla Långörenin saarella ja sen eteläpuolella olevalla kahdella nimettömällä luodolla; 3) liikkuminen ja oleskelu sulan veden aikana 1 § :n 3 kohdassa mainitulla alueella; sekä 146 4) ulkoilu 1 § :n 4 kohdassa mainittuun alueeseen kuuluvalla Långörenin saarella. Långören luonnonsuojelualueella on takanaan varsin pitkä historia. Sen jälkeen kun laki oikeudesta yleisiin vesialueisiin tuli v. Perustetuista luonnonsuojelualueista Pauha, Pitkäletto ja Jyry kuuluvat Pohjanmaan maankohoamisrannikon suojelusuunnitelmaan, jonka tarkoituksena on suojata riittävä määrä luonnonalueita maankohoamisen biologisten seurausilmiöiden tutkimista varten. 5.20. 26 pnä huhtikuuta 1935 päivätyssä esityksessä luonnonsuojelunvalvojalle Esko, Heikki ja Paavo Suomalainen esittivät, että luonnonsuojelunvalvoja ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin kyseessä olevan saaristoalueen rauhoittamiseksi. Maatalousministeriön päätös eräiden kloorattuja hiilivetyjä sisäl. Edellä 1 ja 2 momentissa olevien säännösten estämättä on asianomaisilla viranomaisilla oikeus pystyttää ja pitää kunnossa merenkulkua palvelevia merkkejä, laitteita ja rakennuksia. 57 s. Mm. Kirkkonummen Kantskogbrotten ja Berstadsbrotten ovat hallien päivänpaistattelukallioita, mahdollisesti ainoita Porvoon ja Hangon välillä, joille halli vielä nousee. Luonnonsuojelunvalvoja voi antaa luvan tieteellisessa tai opetustarkoituksessa tapahtuvaan liikkumiseen luonnonsuojelualueella. ruokki-, riskiläja räyskäyhdyskunnat. Raportti ympäristön pilaantumisesta ja sen ehkäisemisestä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston (Sitra) rahoittamana sekä sen ja valtion tieteellisten toimikuntien teettämänä on äskettäin valmistunut lähes 600 sivua laaja selvitys: »Ympäristön pilaantuminen ja sen ehkäiseminen». Edellä 1 § :n 1 kohdassa mainitut alueet ovat metsähallituksen ja 2-5 kohdassa mainitut alueet tieja vesirakennushallituksen hallinnassa ja hoidossa. tuksia 23 s
Lindaania sisältävien torjuntaaineiden myynti ja käyttö voidaan eräissä tapauksissa kasvinsuojelulaitoksen luvalla sallia metsien tuholaistorjuntaan joukkotuhojen uhatessa. 1970 ja b-kohdassa mainitun tehtävän osalta 1. Ensimmäiseen mietintöön sisältyy lainsäädäntöä ja hallintoa koskevia ehdotuksia, jotka jakaantuvat seuraaviin ryhmiin: vesiensuojelu, ilmansuojelu, meluntorjunta, luonnonsuojelu, torjunta-aineet ja muut ympäristömyrkyt sekä kaavoitus. Y mpäristönsuoj elutoimikunta (pj. DDT :ä, endriiniä ja lindaania sisältäviä torjunta-aineita eivät torjunta-aineiden valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat saa myydä käytettäväksi muihin kuin 2 § :ssä mainittuihin tarkoituksiin 30 päivän kesäkuuta 1970 jälkeen ja niiden kaikkinainen myynti sekä käyttö muihin tarkoituksiin on kielletty 31 päivän elokuuta 1971 jälkeen. Martti Markkula) sai tehtäväkseen tehdä ihmisen elinympäristön pilaantumisen estämiseksi tarpeellisia, lainsäädännöllisiä periaatteita ja hallinnollisia toimenpiteitä koskevia ehdotuksia ja valmistella tällä alalla pitkän aikavälin ohjelmaa, joka toteutettaisiin vaiheittain 1970-luvun aikana. Toimikunta korostaa, että toimiston sijoituspaikka olisi väliaikainen ja että lopullinen sijoituspaikka määräytyisi kokonaisorganisaatiouudistuksen yhteydessä. 1970 mennessä. 6. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1969. DDT :ä, endriiniä ja lindaania sisältäviä torjunta-aineita saadaan edelleen myydä ja käyttää seuraavasti: 1) DDT:ä sisältäviä torjuntaaineita ainoastaan metsäpuiden taimien käsittelyyn taimitarhoissa; 2) endriiniä sisältäviä torjuntaaineita ainoastaan metsäpuiden siemenviljel ysten, metsätaimitarhojen ja taimistojen suojaamiseen myyrien tuhoilta, ja on myynti sallittua vain sellaiselle siemenviljelykselle, taimitarhalle tai taimistolle, joka on hakemuksesta saanut siihen kasvinsuojelulaitokselta luvan, ja on käytössä noudatettava luvassa mainittuja ehtoja ja ohjeita; ja 3) lindaania sisältäviä torjuntaaineita ainoastaan metsäpuiden taimien käsittelyyn taimitarhoissa, kuorellisen puutavaran suojaamiseen, jota puutavaraa ei saa torjunta-ainekäsittelyn jälkeen uittaa, sekä peltoja puutarhakasvien siementen ja juuriston käsittelyyn. Ehdotukseen sisältyy mm. 12. Annettu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1969. Ympäristönsuojelun organisaatiotoimikunta (pj. Toimikunta on ensimmäisessä mietinnössään, joka valmistui 1. 1971 mennessä. Lisäksi toimikunta on ehdottanut 8 ympäristönsuojelun tarkastajan viran perustamista, sillälailla että Turun ja Porin läänin tarkastaja toimisi myös Ahvenanmaalla, Keski-Suomen läänin tarkastaja myös Mikkelin läänissä, Kuopion läänin tarkastaja myös PohjoisKarjalan läänissä ja Oulun läänin tarkastaja myös Lapin läänissä. 1. 3 §. 1970 kaksi toimikuntaa, joista toinen on ottanut nimekseen Vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikunta ja toinen Ympäristönsuojelun organisaatiotoimikunta. esitys erityisen ympäristöntutkimusta koordinoivan elimen aikaansaamisesta, tiedotussihteerin toimen perustamisesta ja ehdotukset ympäristönsuojelun valistusja neuvontatyötä suorittaville kansalaisjärjestöille maksettavasta valtion avusta (100 000 mk). 1970 ja pitkän aikavälin osalta 1. Toimikunta on saanut valmiiksi ensimmäisen mietintönsä 30. hallitusneuvos Raimo Pekkanen) tehtävänä on a) tehdä ehdotuksia sellaisiksi hallinto-organisaatioita ja oikeudenkäyttöä koskeviksi uudistuksiksi jotka ovat tarpeen ihmisten elin~ ympäristön pilaantumista estävien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja b) valmistella tällä alalla pitkän aikavälin ohjelma, joka toteutettaisiin vaiheittain 1970-luvun aikana. Lisäksi toimikunta on ehdottanut ympäristönsuojelun tutkimusta, koulutusta ja valistusta tehostettavaksi. 4. Sen tehtävänä olisi ympäristönsuojelun kokonaisjärjestelmän valmistelu ja suunnittelu soveltavan tutkimustoiminnan tehostaminen ympäristönsuojelun etujen valvominen tiedotus ja valistustoiminta ympäristötutkimuksen neuvottelukunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu. 147. dos. Maatalousministeriö on 23 päivänä toukokuuta 1969 annetun torjuntaainelain (327 /69) 5 § :n 4 momentin nojalla päättänyt: 1 §. 6. Maatalousministeri Martti Miettunen Ylimääräinen esittelijä Juhani Karjalainen Komitean mietintöjä Valtioneuvoston kanslia asetti 28. Tämän päätöksen kiellot ja rajoitukset eivät koske sellaisia kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä torjunta-aineita, joita kasvinsuojelulaitoksen antaman luvan nojalla käytetään tutkimustarkoituksiin. Aldriinia, dieldriiniä, klordaania ja toksafeenia sisältäviä torjuntaaineita ei saa myydä eikä käyttää 30 päivän kesäkuuta 1970 jälkeen. Toimisto sijoitettaisiin aluksi valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. 2 §. Sen sijaan toimiston tehtävät olisivat pysyväisluontoisia. 1970. tävien torjunta-aineiden myynnin ja käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta. 5. Endosulfaania sisältäviä torjunta-aineita eivät torjunta-aineiden valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat saa myydä 30 päivän kesäkuuta 1970 jälkeen ja niiden kaikkinainen myynti sekä käyttö on kielletty 31 päivän elokuuta 1971 jälkeen. 1970, ehdottanut väliaikaisen ympäristönsuojelutoimiston perustamista. Toimikunnalle annettiin samalla määräaika, joka päättyy a-kohdassa mainitun tehtävän osalta 1. Toimikunnalle asetettiin määräaika, joka lyhyen aikavälin ohjelman osalta päättyi 1. 1
The best way Jo i11crease the income of the U11ion seems to be Jo develope the magazme and to widen its circulation. Neuvo11en Page 121 Th, European Conservation Year 1970 had an unexpected side-effect in Finland: A new orga11isation for conservation was founded by a private person, with the only goal of collecting money from small companies for »conservation work ». Some 50 60 specimens are lejt. !11 1970 the snow situatio11 in northern Finland was favourable for both the feeding of w o l veri ne and the hunters of the wo/veri11e. The forestation of agricultural fields Ilmari Hiito11en Pages 122124 Due lo over-productio11 of agriculture, there is both disconti11uatio11 of farming, a11d forestatio11 of farm-land in Fi11la11d. Up Jo now only 22 bears ( or slightly more) have been killed in Finland this year ( Jab/e on page 114). In addition, young eagles are migralory, and in their winter ranges in southern Russia they may become exposed lo various hazards. In the budget for 1971, presented Jo the Parliamenl, the amount of money, suggested for the compensalion of reindeer killed by predators, was three limes more than before (now 160 000 Fmk). Some of the lellers have been printed on pages 136138. Apparently the supporl was ca11celled as a remlt of the criticism agai11st the Department of Forestry, presented i11 the previous issue of this magazine, Suomen Luonto 3/ 1970. Suggeslions and contributions are requested from the readers. This is siili more lame11Jable, as the govemmental orga11izatio11 for co11servatio11 i11 Finland is quile inadequale, Jo say the /east. This can 011/y be mel by i11creased activity. On the background of the i11creasi11g shortage of food i11 the world, this solutio11 is criticized by the author. As the future of this species is siili u11certain in Finland, the 148 provision of »artificial carcass» could prove an effective way lo fight the ever-decreasing lrend of the population of golden eagle. !11 addition, this solutio11 wi/1 involve drastic cha11ges i11 the present landscape of southern Finland, as well as serious problems with different pesls ( voles, insects) for trees growing 011 unsuitable ground. Aboul 30 000 heclares of bogs were drowned; now the turf is loosening, and about 22 per cent of Jhe /ota/ area is 110w covered with floating Jurf (piclure 011 page 119 ). The present situalion, with the increasing problems with pollution a11d misuse of nalural resources, is the grealest chal/e11ge ever presmted for the co11servatio11ists i11 Finla11d. »A new organization for co11servation» Veikko M. The colour pri11ti11g of this picture was paid by you11g 11alura/isls, students of biology at Helsinki Universit_y, and professio11a/ zoo/ogist of Helsinki U11iversity, as a protest for the dismissal of governme11tal supporl for the vo/1111/ary co11servalion ,vork in Fi11/a11d. Rauno Ruuhijärvi Pages 118120 The arlifical lake of Lokka in northern Finland has presented new problems. The survival of w o l f is seriously threatened. The large carnivores in Finland Erkki Pulliainen Pages 114115 I n 19 70 the closed season for b e a r was exlended up to May 20th. No kind of prolection is given to the present population of about Ien wolves. The conservation in the propaganda of dif ferenl political parties Matti Kääntönen Pages 125130 In the parliamentary elections in 19 70 the conservation was used i11 propaganda for the first time in Finland. However, when discovering a suitable feeding ground the young eagles will remain in Finland. How lo feed eagles i11 winler Hannu Hautala Pages 108-113 It is believed by the aulhor thai the availability of food in /ale wi11ter is an important faclor for the succesful breeding of golden eagle. The man succeeded i11 gelling a good amounl of money for himself, until he was discovered. In order to preve11t a11y type of persecution ( which st ill is common in Fi11la11d) the 11est was wardened from the time of hatchi11g up lo the time the young eagle fledged. The over-production is only a short-term phenomen, but the time required to grow trees is lo11g. The present population is probably about 150 specimens. The author has made a study of the conservationrelated propaganda of three politica/ parlies, i11cludi11g the extreme right and left parlies of Finland. This was predicted by scienlists before the crealion of the lake; however, detailed studies were prevented by Jack of fu11ds. Several a11imals were killed, a11d it seems, thai ef fective actio11s are 11eeded in 11ear future i11 order Jo prevent total exti11clio11. It resulted in some viofenl protesls from those involved in forestry and forest industry. Praclical hints are given for the feeding. Summaries of the Main Articles in This Issue The cover photograph Page 105 The cover of this issue shows an eaglel al the 11est i11 Finnish Lapla11d. The issue 3/1970 of Suomen Luonto Teuvo Suominen Pages 116117 The previous issue of this magazine was devoted for sharp criticism of cerlain present lrends of foreslry in Fi11la11d. What is happening af Lokka . The general observation was thai the left wing formd il easier to utilize the co11servatio11al ideas in the propaganda; however, the conservalion was used as a tool rather than goa/.. This has meant an increased protection, and it seems thai the downward lrend of the bear population in Finland has ceased. Two wolves have been killed this year. This may slightly postpone the final exterminalion of the wolf i11 Fi11/a11d. For the readers of Suomen Luo11l0 Editorial Pages 10610 The Jack of governmental mpport for the volu11Jary co11servatio11 work i11 Fi11/a11d wi/1 i11volve serious eco11omic problems for the Fi,mish U11io11 for Co11servatio11 of Nat11re a11d Natural Resources, as well as for its magazi11e Suomen Luonto. No additional facls have been given by those prolesting, and it seems thai the P,ublic opi11io11, including the press, is in favour of the view of the conservationists
29:-/35:Helsi nki 1970 Kirjapai no Libri s Osakeyhtiö. Se kartoittaa perusteellisemmin kuin yksikään aiemmin ilmestynyt teos koko maailmanlaajuista luonnontuhoamisprosessia. väriliitteitä. Prof. mustavalkoisia ja 16 s. WSOY -ja P,'SYtte hyvissä kirjoissa LUONNONSUOJELUVUODEN PÄÄTAPAHTUMA KIRJALLISUUDESSA Ennen kuin luonto kuolee JEAN DORST Laaja, runsaasti kuvitettu teos, jota täydellä syyllä voi sanoa koko maailman luonnonsuojelun käsikirjaksi ja perusteokseksi. Dorst on tunnettu ranskalainen tiedemies, jolle tämän teoksen ansiosta äskettäin myönnettiin kuuluisa kansainvälinen palkinto Prix Leconte Nouy. Esipuheen kirjoittanut Alankomaiden prinssi Bernhard, luonnonsuojelun maailmanjärjestön World Wildlife Fundin presidentti. 350 sivua, 80 s
Järjestelmä perustuu ruotsalaiseen keksintöön, joka v:sta -57 lähtien on patentoitu kymmenissä maissa. 642 833 lrtonumero 2 :50. WC-vesiä ei enää sekoiteta talouksien muihin jätevesiin. Kemiallisesti puhdistettu jätevesi on täysin vaaratonta. Putki tarvitsee upottaa maahan vain n. Keräyssäiliöstä jätteet tyhjennetään joko sä11iöautolla, tai ne pumpataan suoraan erityiseen kemialliseen puhdistamaan . Eroteltujen jätevesien puhdistus on tehokkaampaa ja taloudellisempaa:-Puhdistettava kokonaisvesimäärä on pienempi , sillä Electrolux-WC huuhtoutuu noin yhdellä vesilitralla. Näin tuulettuu samalla WC-huone. 70 cm :n syvyyteen. Ottakaapa yhteys! Valmistus : Electrolux, Tukholma Myynti, asennus ja suunnittelupalvelu: LVI-osasto, Helsinki, puh. Putki voidaan tietyissä rajoissa vetää jopa vastamäkeen. Muoviputki on huokeaa ja pienen kokonsa ansiosta helppo sijoittaa rakenteisiin . Electrolux-WC alipainejärjestelmä sopi i yhtä hyvin muutaman omakotitalon ryhmälle kuin suuriin yksikköihin, kuten sairaalat, lomakylät, teollisuuslaitokset jne. ElectrOlux wc • SUOIP.P ves1a saastumiseha • tehostaa jäteveden puhdistusta • riippumaton viemäriverkostosta • pienentää huuhteluveden kulutusta jopa 90 0/o • pienentää viemäristön rakennusja käyttökustannuksia suurissa rakennusyksiköissä Electrolux-WC on uudentyyppinen , alipaineeseen perustuva viemärijärjestelmä, joka avaa suunnittelijalle aivan uusia mahdollisuuksia. Alipaine imee jätteet ja runsaasti huoneilmaa pienikokoista muovi putkea myöten keräyssäiliöön . Myös Suomesta voimme kertoa käytännön kokemuksia