11 <J56. 93'J-2.l .ll(,. l'll{r.-:.-\1':,\L\.\JS.: I.L (J;\:,..,1J'.',,Sl ()_ jl'.I.LYI ll)ISTYS, c" 1. (9-15.30) 971-12082, l<Yi\!r,NL\:\1-.:SON Ll'UNN<>I\ YST\ \' ;,·1, l t ak.u u 2 1-l 21, 48100 1-.:otka 10, puh. l<OILLlS,\l1\1\N I.UONTO, c/o Reino Rinne, kitka11tic 4, 93600 Kuusa mo. S L L 1 ( -S \ \ < l \. S l < l ,1 1 · .1. (1-1 16) 90-400 %1, L.\NSI-L'L'l)l·:l~.\I \ \!\ I.L !)!\ NONSL'C)_I l•:u·y11 DISTYS \';\ST-NYl .. KJ'<:SKl-l'OIIJANl\lJ\1\N LUONNONSUOJ FLUY 11 DISTYS MELLERS'J'J\ OSTl'.IUlOTTENS NATURV1\RDSl(rn1:1':l1'G, lsokatu 15, 67100 l<okkola 10, puh. l.f//1ri f.:11i;,;,r;, 111ais,·manhnidon1·ah·tlj:1 li•111'(; \'!l(1111i11m, 1il.kand. \ !,/"()\ \0\ 11 U//.U"U/10.\' // /U.//1 1 ()I/; ( )j,t!t1, c Liinl:i:ikcr.lis. (1(,.311 ) 9~2-1(, -(,-. 111i 10 U•:NTl_;i\-SI :11 IZ/\, c;v Ma rk u s \l:1l l ci k k il.i, 88<JOO Kuh mo , puh. tlI:.NJA'Rj /:,'\''JÖi FTl•:LÄ-kARJ J\1.J\N 1.LONNONSllOjrcLLYI I DISTYS, c/o Tcrhu l'nut:ancn, Liis.m k nr u 6, 53900 l .appccn ran ta 90. l.1\ 11 Dlo:sJ 1.l ,( JNN< lNYS 1 ,\ \' \ 1, c/o \'eli l l ai k ornu , l-c ni volan k a r u 2 I\ 16, 15240 1.ahti 24. \N J.LiONNOJ'siYST.\ \',\·1, elo Tapio koi,;1in cn, Poikkikatu 5 -, 83500 Oui ok u mp u, puh. .r. l1111t1f.:ii/111 11''11!/i11, o . ls:t>!\Sl <)111.1 YlllllSl'\S i,c;1,:ts11.IC \ 1'1;-,,.1 .. <J81-22710, 1'011_101S-Sr\ \ <>N l,l Cll\JS.:(J/\,SL'Ojl·:J.LYl l l)ISTYS, kuopi"n 11wsco , luonnouticncn osasto, l,w,pio. k:is, itieteen la iros, Tori k.uu 1 \ '!01110 Oulu 10, puh. 931-62 531. ts1 . \/ 'U.\/1 .. 58-8. l<J\INUUN LUONTO, Kauppa k atu 28 ;\ 10, 87100 l<aja:111i 10, puh, 5093. /Jn1! Ii 1 '1ii.,,i11n1, va I tiot. 13 860. 1<1,Sl,I-SUOJ\11•:N LUONNOJS,;SUOJELUYI IDISTYS, Jyv:iskyl:in yliopiston biologian laitos, Vapaudenkatu 4, 40100 Jyv,iskvLi 10, puh, (9 15) 941-10 920. 482 841 (k.) ja 718 322 (t.), 11 x.s.. l'OI IJOIS-l'OI I_I.\N1\l.\:\N ILONNONSLOj l•:I.L YI I DISTYS. SS·l. 1 . SAT.\kl1NN.\i'. L Ylll)IST'\S, c,ll !\iilu l(uuth, So k kn lant i.23, SO(,OU .\likkeli (,0. \ .-\ i\ 1 .\ L\ 1 .. \ "sj S 1 •: L 1) L, 1': 1 . L () ts: 1\ ( ) \. sihtc·cri / /,,,/,1, til. 1·1 ), _/(;1111i Ailli, k:1L1srusmcsrari J/,,rlli /.i11/ r;/11, lil.kaml. \ l\l)S N \Tl l,Sk YIJl)'.l tll<l·.0.l!\C, ()) l<:tUll)) Ti.·n(), ll(), 1 urun Yli1)r1i:-.11)11 1J.ti111inl'ell l:1it,,,, 2115()(1 Turku 511, 1,uh. l l > \. l'OI IJOIS-1< 1\ 1{_11\ I .. l•:T1":LA-POl lj1\N,\l1\1\l\ J,L'Ot',;NONSLiO_IFl.liYI IDISTYS, c/o Seppo Ojala, Pcr.ij.it i« 2 r\ 2, 60550 Nu r mo, puh, 964-27 170 (k.) ja 96423 446 (t,), 111•:LSINGIN sr.ru; N LLOl\NONSLJ0.1 FLLY 11 DISTYS II I .I.SINCl·ORSR r«: 10NF.NS NJ\TL'l{SI, Yl)DSFOIU.NINC, c/" l l,,n11es Ignatius, l l ii dcnki u kaau tic 1 l), 00340 1 lcl sin k i 34, puh. vo. \'ON LL ONNO!'sSLOJ 1.LLJYI I DISTYS, Sar a ma k at u 5 13 61, 57130 Savonlinna 13, puh. puhc·c·n11 ,h1:1ja 1 ·r;io l l,irri11m, lil.kand. l.1\l'IN .LON!'s<Ji'.::.L (JJI.I.L '\11 DISTYS, \':1rsitic· 22, 'J(,100 Rr rvanic. l'OIIJOIS-UUl)l'.Nl\lJ\1\N l,l'(JNNONSUOJ 1•:u:y I IDISTYS, c/" l•:sko Lindho!n1, k irvcs1nichcnk:nu 3, 05800 Jlyvink:i:t, puh, 914-10 455 r:1i 20 215,. 1'01( \ ()()1\ I.L 01':\()l\l llS 101(1 \1.1.11\1.N Ylll)ISTYS, l-.::1i1·,,kat u 411, 11(,1011 l',,n,,., 10. \ \ 1( S 1 1\ \ 1 S SI t J \ 11 . l.l'(J:\N!JNSL t j, _11:1.L YI l l)ISTY::., L u si koi vivt o n tic .\ .'\, 2kl30 l'mi Ll, puh. L t > 1\\.01': S L 0111 l Ylll)ISTYS, c o 1 l clincr 'Iuirt i la , S1 l v.i.in k at u 4 .-\ l'i, 38200 vn mmnla. \!\l)S 1\,\Tl !<\ .\l(IJS1·01zi::S.:ll\(;, pmtil,,ker" Yl, ll~IUI Lohja 10, 1'11•:kS~\,\t,\1:N Sl:L'l)l tsl.l !JI\NONYST/i.\'.\T, Toik.uu i, '!, -r,1011 Pic k sa ma k i 10, puh. (10 lS) 'l21-.l.lS S'J'J 522. va rn1,u hn·n j, ,h1 ;1 ja Olli P11t1.,il'irlr1, 1 i 1. 1.L"ONT0-1.11'1 TO, hc·Jrikillk:itu -:\ 11, 00100 1 lclsinki 10, p uh . KUOPION LUONNON YSTAVÄIN Y I IDIS'J'YS, l<uopion Museo, Ka uppa karu 23, 70100 1-.: uopio 10, puh. K1\NTA-I L\i\11'.l•:N LL01'N01"S UO J ELLYI I DISTYS, c/o l'entti J\ndstcn, Armas Launik scn tic 5, 13130 l liimccnlinna 13. ka nd. .uri l,ui1•I"', 1-.: uusa ma k uja 2 1 · ., 33k-W ·1 ., 111pc-r,· ,,4, puh. /Jr;/'11/ll'II, oik.\·o. 23208. Suomen luonnonsuojeluliitto VAIUJN/ll\'!~T f
498 159. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 450 mk 1/2 sivu 250 mk 1/4 sivu 150 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 000 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Toimitusneuvosto: Urpo Häyrinen Harri Dahlström Jouko Mättö Jouni Kitti Hannele Pohjanmies-Nurmi Osasto » Virallinen luonnonsuojelu»: fil.tri Pekka Borg. . Se pistäytyi viime keväänä kosiomatkallaan Suomen puolella Kuhmon Elimyssalon suunnitellulla peuransuojelualueella, jonka luonto sopii myös karhunsuojelualueeksi. Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu postisiirtotilille n :o 608 21-1. Hytinkoski, 0. Suomen Luonnon tilaushinta vuodeksi 1972 on 10 mk. 124 Järvet on unohdettu, E. Vuoden 1971 numeroita myydään 1 mk/kpl, sitä vanhempia 50 p/kpl. 134 Kansallispuistojen metsien uudistaminen 138 Keskustelua luonnonsuojelun linjasta 141 Koilliskaira 148 Huutoja korvesta 150 Uutisia ja tiedotuksia 151 Kirjalfouutta 153 Ulkomaan uutisia 156 Virallinen luonnonsuojelu 158 Summaries of rhe main articles in this issue 159 T AMAN NUMERON KANSI esittää karhua. Väisänen . vuosikerta Suomen Luonto no 4 1972 135 Helge Eskelinen 137 Helge Eskelinen Unto järvinen 141 Seppo Hannus 142 Suomen YK-liitw 143 Matti Latvala 144 Martti Linkola 145 Teuvo Suominen 146 Eero Murtomäki 147 Martti Reinikka 148 ReijoJuurinen 149 Lehtikuva 152 Martti Montonen SISALLYS JULKAISIJA Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Irtonumerot 2,50 mk Suomen Luonnon vanhoissa numeroissa on jatkuvasti ajan kohtaisia artikkeleita luonnonsuojelun eri aloilta. . Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, kesäkuukausina klo 9-13. Turunen 126 Oulangan kansallispuiston laajennus, Erkki Kellomäki 128 Runon, rajan ja raiskion tiellä, Juha Hämäläinen 130 Matkailu nujertaa Lapin, Jouni Kitti 132 Krunnien linnuston suojelu 1939-1971, Risto A. 31. lind, P. Sen artikkelit kattavat suurimman osan suomalaisen luonnonsuojelun kentästä. Väisänen, fil.tri, Helsingin yliopisto T AMAN NUMERON VALOKUVAT SIVU kansi Teuvo Suominen 117 Mikko Laakso, Teuvo Suominen 119 Matti Poutvaara, Raimo Erviö 120 Urpo Huhtanen 123 Arno Rautavaara 127 Karhumäki 129 Seppo Ko,nonen 130 Teuvo Suominen 131 Juha Hämäläinen 133 UrpoHäyrinen Luon nonsuojel ual uei ttemme alennustila, Teuvo Suominen 114 Erilaiset luonnonsuojelualueet, Reino Kalliola 116 Missä viipyy k ansallispuistojen hoito, Hannu Ormio 121 Biologinen tutkimus ja nykyiset I uonnonsuojelualueet, Veikko Hintikka .... Lind, apul.prof, Oulun yliopisto Hannu Ormio, luonnont.kand, valtion luonnonsuojelutoirnisto, H:ki Teuvo Suominen, vast. Tämän osaston kustantaa Metsäntutkimuslaitos. A. Vuonna 1968 ilmestynyttä 152-sivuista juhlanumeroa on vielä saatavissa hintaan 2 mk/kpl. toirn, Suomen luonnonsuojeluliitto, H:ki Juhani Turunen, toiminnanjohtaja, Oulun vesiensuojeluyhdistys Risto A. . Taitto: Timo Taottu TAMAN NUMERON KIRJOITTAJAT Veikko Hintikka, dosentti, Helsingin yliopisto Pertti Hytinkoski, fil.kand, Alavieskan yhteiskoulu Juha Hämäläinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, H:ki Reino Kalliola, professori, H:ki Erkki Kellomäki, vt, valtion apulaisl uonnonsuojelunval voja, H:ki Jouni Kitti, kalasrusrnestari, H:ki Olavi Kukko, fil.kand, Oulun yliopisto Esko A. Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. Kukko ja j. Suomen Luonto ilmestyy vuoden 1972 aikana kuutena numerona. 113
Metsät hakataan uiliel ysauleciksi, suot kuivataan, viLlit eläimet t ubot.aan; joet muutetaan leulkuväyliksi, kosket alistetaan tehtaitten käyttö·voimaksi, vuoret louhitaan. l,ansallispuisrojcn luonto on käyränniiss;i lainsuojaton ja siitii oppii vain sellainen, joka 11, ennestään on asiantuntija. Vartija on tuskin koskaan saatavilla cst.irnässä vahingontekoa puhumattakaan siir.i, että puistoissa olisi asiantunrijaoppaira ja -vartijoita auttamassa luontoon tutustumista. 'l'iimän lehden ilmestymisen aikoihin pidetään Yhdysvalloissa toinen kansainvälinen kansallispuistokonfcrenssi. karkalin lehtoluonro) ovat niin ainutkertaisia el:imiinmuotoja, ettii nii114. Ne edustavat· siis suomalaista luonroa koskemattomimmillaan. i.crnmcnjocn, Uulangan ja Pallas-Ounastunru rin kansallispuistot ovat näiden normien mukaan kyllin suuret, mutta niiden hoito ja vartiointi onkin sirrcn lå hcs täydellisesti unohdettu. 170.) k 1\ NS/\ 1.1.lSPUl ST( )T Suomessa on tiiliä hetkellä 1·hiccnsä yhdeksän kansallispuistoa. Suomen muut kuusi kansallisJH1istoa (järjestyksess:i suurimmasta pienimpään Pyhiitunturi, Pyhähäk k i, l.innansaari, Petkcljiirvi, Rokua ja l .iesjärvi) ovat niin 1,ieniä, ettii on kyseenalaista, h\·\·iiksytäänkii niitä lainkaan Yk :n seuraavaan luetteloon kansallispuistoina. Tietoisuus tast d vaarasta on JO herannyt useissa sivistysmaissa ja on ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin: suojelemaan, rauhoit lamaan määriit.: y jä, luonnoltaan erikoisen rikkaita ja leusraauia alueita." (Vilho A. On selvää, että tutkimus todella tarvitsee tiillaisia alueita voidakseen verrata niihin muutoksia, joita ihmisen toiminta muualla aiheuttaa. Niiden hoito on enimmiilt,iiin yhtii heikkoa ja sattumanvaraista kuin isolllpienkin kansallisl'u istojclllme. 19/9). l .uonnonpuistojen perustamisen taustana mainitaan yleensä tieteellinen tutkimustyö. On itsestään sclv.i.i, että tällä työvoimalla ei näin laajoja alueita hoideta. l .isäk si alucilta puuttuu lähes täydelleen hoitosuunnitelmat: ja vartijoilta asianmukainen k oulu rus. ja kun ihmisen vaikutus Luontoon on saauntt anut huippunsa, silloin on tulevain sukupolvien jäseniltä riistetty tilaisuus nähdä, millainen oli hänen kotiseutunsa, isänmaansa, ennenkuin ihmisen jalka oli sinne astunut, on hävit.ctty tutkijoilta aineisto ja pohja ratkaisemattomien, valaisua kaipaavain kysymysten scl uittcl ylle, taiteilijoilta ehtymätön aihe, syt ytin heidän luovalle kyvyileen, matkailijoilta heidän paras oppinsa ja ilonsa, lyhyesti: mitä edistyneempi jokin kansa on siuist.yleseltaan, viljelykseltään, sitä suurempi vaara silla on jäddä uaille sivistyksen, viljelyksen todellisia mittapuita, lea p p alcit.a alkuperäisestä luonnosta. Yleisön ,,ääsy niille on joko kokoman kiellctt:\' tai se on sallittu vain erityisillä retkeilypoluilla pysyen, jotta niiden luonto ei lainkaan muurruisi ihmisen vaikutuksesta. Osoittaa kuitenkin luonnonsuojelun eettisen perusran hararuutta, jos tutkimusta 1,icletään luonnonpuistojen pcrustalllisen ainoana syyn:i. Suomen l .uoru o 5~6/7(1, s. Ttm·o S110111im11 Luonnonsuojelualueittemme alennustila "Sitä nt uleaa kuin ihminen, viljelys etenee ja voimistuu, häviää alkuperäinen luonto. l .uonnonsuojel ua I ucina ne ovat tietenkin parenrn1an puutteessa 1,aikallaan, siWi niiden mukana on rauhoitettu kappaleita myös Cl"eliisuomalaisesta luonnosta. Pesola Suomen Kuvalchdessd v. Tällöin kielletiiän luonnon itseisarvo, se, cttii tietyt ekosysteemit (esim. 1,äytiissä ole\';t kankea raporrointimcncrrcly merkitsee korkeintaan sitii, että alueilla todettu ilk ivalra tai muu vahinko viedään kirjoihin. 1.LIONN< )NPUISTOT Suomessa on nykyisin kuusitoist.1 luonnonpuistoa. Oulangalla(107 k rn ') on yksi ja Pallas-Ounastunrurilla (50() km") kaksi vartijaa. Nykyisin Yhdist yncin cn l,ansakuntien luetteloissa on kaikkiaan yli l20U kansallispuistoa tai vastaavaa luonnonsuojclualucrra, Yhii edelleen Yellowstone kuumine liihteineen, karhuinccn ja moncnlaisinc virkisrvspalvcluinccn on muun maailman silmissä cr.i.inln incn kansallisp u ist o n esikuva, vaikka sen tavaton suosio on jo vaarantanut sen, mir.i se luonnonsuojelualueena koettaa suojella (vrt. l.crnmcnjoclla ei ole a inoara kaan vartijaa, vaikka se nykyisin on kansallispuisroisrarnmc suurin (172(1 km 2). Kokouksen pitopaikka Yellowstonen kansallispuisto 1a ajankohta on valittu sen kunniaksi, että sara vuotta sitten pcrusrcrriin maapallon ensimmäinen kansallispuisto, Yellowstone. \!äistä tosin useimmat ov:u niin picni.i, että ne eivät ansaitse Y 1, :n maärirclm.in mukaista kansallispuiston nimitystä
Nykyisistä vain Lemmenjoen kansallispuisto voisi turvata sudelle ja ahmalle edes teoreettisen elinmahdollisuuden. Tätä vaikeutta ei ole, jos myös luonnon säilyttäminen tunnustetaan itseisarvoksi. Monet yksilöt eivät häiritse poroja lainkaan, ja jonkin suojelualueen piiriin majoittuneen karhun mahdollisesti aiheuttamat vahingot pitäisi voida helposti korvata poronomistajille. Tämä perustuu porotalouden harjoittajien erityisoikeuksiin. Vaikka tällainen toiminta sotiikin luonnonsuojelun ehdottomimpia periaatteita vastaan, on myönnettävä, että perinteiset elinkeinot varsinkin poronhoito antavat oman lisänsä puistojen elämään ja lisäävät niiden arvoa virkistysalueina. Lisäksi kansallispuistot ovat usein viimeisiä kyllin rauhallisia ja erämaista seutuja kotkien pesiä. Vaikka poromiehet ovat erioikeuksiinsa vedoten hävittäneet myös kansallispuistojen kotkanpesiä, näyttää siltä, että niissä pesät sittenkin ovat säästyneet hävitykseltä muita paremmin. 80). Niitä perustettaessa lähdettiin siitä, että puistojen säännöt eivät saa vaikeuttaa perinteisten elinkeinojen harjoittamista. LUONTAlSET ELINKEINOT Suomen suurimmat luonnonsuojelualueet on perustettu poronhoitoalueelle. Vaikka kotkat on nykyisin täysin rauhoitettu, ei niidenkään suojelussa päästäne tyydyttävään ratkaisuun ennen kuin vasavahinkojen korvaamisessa päästään sopimukseen poronhoitajien kanssa. 190). Niiden tappaminen (karhun rauhoitusaikaa lukuunottamatta) on täysin luvallista myös kansallisja luonnonpuistoissa. Tämän mukaisesti paikallisilla asukkailla on lupa harjoittaa poronhoitoa ja monissa tapauksissa myös metsästystä ja kalastusta luonnonja kansallispuistoissa. Kansallispuistossa kävijöille karhu tarjoaisi unohtumattomia elämyksiä, ei pelkästään itse näyttäytymällä, vaan myös kantoja paiskornalla, muurahaispesiä hajottamalla ja monia muita merkkejä jättämällä. Luonnonsuojelijain kannalta kysymyksessä on viimeinen yhtenäinen erämaa-alue, joka on sellaisena ja eräretkeilyalueena liian arvokas, että se voitaisiin uhrata lyhytaikaisen työllisyyden ja alueen laajuuteen nähden sittenkin niukan puutavaramäärän alttarille. den säilyminen on taattava täysin riippumatta siitä, on ko niiden varalle olemassa tutkimustai muu käyttösuunnitelma. Riippuu peuran sopeutumiskyvystä ja ympäröivien alueiden käytöstä, onnistutaanko laji säilyttämään alkuperäisimmässä bioroopissaan (vrt. Karhu on paikallisempi. Suunnitelmissa on lähdetty siitä, että peura tarvitsee säilyäksecn täysin 1 uonnontilaisen ja siis luonnonpuistomaisen rauhoitusalueen. Yli kolmentuhannen neliökilometrin suojelualue aiheuttaisi tietenkin melkoisia muutoksia asianomaisten kuntien saatavilla olevien metsätöiden määrään, vaikka pidettäisiinkin mielessä suot, tunturit ja suojametsät. Kuten jäljempää selviää, nykyiset k ansallisja luonnonpuistojen säädökset eivät anna riittäväa turvaa. Lemmenjoen kansallispuiston laajennuksessa säilytettiin mahdollisuus kullanhuuhdontaan. Arvostelu vaikeuttaa uusien vastaavanlaisten alueiden perustamista. Samalla siellä olisi niin laaja erämaa-alue, että siellä voitaisiin ylläpitää pientä susija ahmakantaa sitten, kun korvausmenettelyistä joskus ehkä päästään poromiesten kanssa sopimukseen. Hakkuut ja ojitukset ovat vähentäneet niiden elinmahdollisuuksia muualla. Sen sijaan on virinnyt keskustelu erityisen peuransuojelualueen perustamisesta Kuhmoon harvinaisen metsäpeuran kesälaidunja vasomisalueelle. KOILLISKAIRA T tä-Lapin kansall ispuistosu u nnitelman yhteydessä on käytetty suomalaisen luonnonsuojelukeskustelun kiivaimmat puheenvuorot. ELÄIMISTÖN SUOJELUALUEET Suomeen ei toistaiseksi ole perustettu ainoatakaan luonnonsuojelualuetta turvaamaan harvinaisten eläinlajien säilymistä. Poronhoitajia tyydyttäviin petokorvauksiin ei ole päästy, vaikka Suomi käyttää vuosittain lähes puoli miljoonaa markkaa tapporahoina lähinä kettujen Ja hylkeiden surmaamiseen. PETOKYSYMYS Karhuille, susille ja ahmoille nykyiset luonnonsuojelualueemme eivät anna minkäänlaista suojaa. Koilliskairan synnytystuskissa kostautuvat tähänastisen luonnonsuojelupolitiikan laiminlyönnit. Petokysymyksessä ei ole päästy kiivasta suunsoittoa pitemmälle, koska tutkimustulokset petojen elintavoista ja nykyisten suuruisten porotiheyksien ekologiasta puuttuvat. Suomen Luonto 5-6/72, s. petosiittolasta, joka tulee tekemään lopun porotaloudesta. Lisäksi Sen yhteydessä on lietsottu suoranaista petohysteriaa puhumalla mm. On arvosteltu terävästi sitä, että tutkijat eivät ole sanottavasti käyttäneet luonnonpuistoja kohteinaan. Pohjoismaiden ja muidenkin Euroopan maiden luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään odottaneet, että Suomi vihdoinkin täyttäisi kansainväliset velvollisuutensa suurpetojen suojelussa. Elintapojensa »rauhanornaisuuden » vuoksi se olisi muutenkin verraton kansallispuistojen asukas. Sitä paitsi koskemattomina säilyneet metsät ja suot ovat porotalouden jatkuvuudelle arvokkaita (vrt. Valitettavasti hakkuut ja metsäautotiet ovat muutaman viime vuoden aikana edenneet niin lähelle peura-alueen ydintä, että enää ei ole toiveita suuremmasta kuin muutaman kymmenen neliökilometrin laajuisesta suoja metsäerämaa-alueesta. D 115. Suomen Luonto 3/70, s. 162.) Vireillä oleva Koitilaiskairan luonnonpuistosuunnitelma toisi toteutuessaan myös erinomaisen eläimistönsuojelualueen. Suomen Luonto 5-6/72, s. Viime vuosien kehitys osoittaa selvästi, että kansallipuistojen merkitys kotkien suojelussa kasvaa. Sitä paitsi nykyiset luonnonsuojelualueet ovat, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, aivan liian pieniä suurpetojen suojelualueiksi. Laajankaan kansallispuiston perustaminen ei ole herättänyt kunnanisissä toiveita, että puiston hoito tarjoaisi pysyviä työpaikkoja. Muun suolinnuston ohella siellä pesii vankka joutsenkanta (vrt
Niiden tavoitteL·na on: 1) säilvttää jokin rauhallinrn kau116. Pro]. 1\lu isra I u< >nn, ,nsuojel ual ul'ista \'a 1rion ma'.llla ja kaikisrn yksityisniailla olevista luonnonsuojclualucisra ehdotetaan kiiyrettiiväksi uutta nimi rys t;i /110111101u,id.rl i;,· (sana , >n u udism uodosre, rescr\'aa t Ii-sanan suomennos). .J. 24). Kun luonnonsuojelulaki kuitenkin antaa mahdollisuuden säätiiä yleistä suojelualuetta koskevista määräyksistii vapaasti tarpeellisiksi havaittavia poikkeuksia, on rämä johtanut siihen, että itse asiassa myiis yleisen suojelualueen ra u hoi tussää nnöksct mää rii ytyvät asetuksella. Epäsuorasti se kiiy selville myös puistojen rauhoitussäännökset sisiiltävästä asetuksesta ( J\sK 273/58). l .akiesityksessä on samalla selvennetty niiiclen kahden ryvpin eroa. l.uonnonja k;,nsallispuisrojen rauhoitus on seld asianomaisissa asetuksissa että käytännössä samanlaista, yhtä täydellistii kummassakin ryhmässä. l·'.i esim. A·1111.ral/i.rp11iJl//issa rtlkril)' 011 1111111/m l'(tj)(/(l/11, 1/l!il /11 /Jm1111011 11 ///III la/J/illl'/1 011 k.idll'IIJ')II /11/mlrk.//a Ii!/ r{/j//i/fl/11. Km·a.ua kark.ali11 /J101111011p11i.r/()1/,j()llka arka !th!okas1•illi.i-1111s l'r111rir,il11i.ri r11;//illa1J1al/01J1a.rlr1 relkr·il)'.,-/ri. Vuonna 1938(1\st--:. Viikin ja Langinkosken luonnonsuojelualueet. v:n 1939 1 uonnonsuojel ual uela;n (83/ 38) perusteluissa ja lain käsittelyyn liittyvissä eduskunnan asiakirjoissa, selvimmin lakija talousvaliokunnan mietinnössä(1922 Vp. F.rityisessä suojclualueessa suojelu voidaan myös rajoirtaa vain tiettyihin erityisiin piirteisiin tai aincksiin. )'lti.rr11•oi !11l1u/11{1 11iihi11. Erilaiset luonnonsuojelualueet / ,111,1111011/)Jfi.i-lol r,11 ptnt.i-lrl I II f'lk.11/Jl'rtiisfll /11//1111011 .rriil)'llri111i.i-lri _Jrt /11/k.ilJlisla rnrtr», / ,iikh11J1i1m1 11iillri 011 i/1J1a11 tri!J•i.rlri /11pfl{/ kic/ltt!J•. l:hrlot11s t/1/dr/..,si /1101111011.mojf/11laiksi Jako luonnonpuisrnihin ja kansallispuistoihin on osoittautunut rnrkoituksenmukaiseksi, joi-en se on säilytetry myös ehcloruksessa uudeksi luonnonsuojclulaiksi. 2. l'.simerkiksi Tatran kansallispuisrossa Tshck koslnva k iassa harjoiretaa n 1nssain miiärin mcts/ii-aloutta (»some forest e:-;ploitarion undcr control»), mikä kuuluu antaneen eriiälle alueella vierailleelle johtavassa asemassa o lcva 11 e metsä m iehel lem me ajaru ksen soveltaa samaa mencrtelvä täälliikin! l\nglannin kansallis]'uistot raas eiviit ensinkään vastaa Suomen bnsallispuistoja '. Tätii luonnon1suiston ja kansallispuiston erilaista tarkoitusta ei mainita missään laissa murca se on ilmaistu esim. />oifkmk.rt11a 0/'{// l'tl!1J1iil r!'lkril)'j>o/111, joita 111 J'fJil'l1. Erityism. 3. Ruotsissa eikii J\;orjassa. Nri110 A'a/liola »Koilli.rkairaloi111ik111111a11» kok1J11krts_,.{/ NoN111ir1mllri 11-13 . J\sia on tällöin hoidettu siten, err,i kansallispuisroisra on tietty osa rai osia eristetty yleiselt,i liikkumiselra; siis la\'allaan »luonnonpuisto)) kansallisl'uiston rajojen sisällä. !V72 r111/r1111a asianl1111lijala11s1111l0 tr,ii.i-lii /1101111011jt1 ka11sal/i.rp11islo /!Oli Ii i kl..c11a 111 JJ/1' s111111l al'i lroista. 1 ·oi111as.r,1 olr1111 lflin.räädänlii Voimassa olevan luonnonsuojelulain (1923) mukaan valtion maalle voidaan perustaa _ylri.riri suojelualueita ja tril)'isi,i suojelualueita. l .ondon Convention 1933, Pan J\merican Convention 1942). Ero kylliikin tärkeä ja yhä t;irkeämmäksi käyvä on se, crrii kun luonnonpuistot on perustettu ensisijassa rieteellisen tutkimuksen tarpeita varten ja niissä on liikkumista rajoitettu tämän tarkoitusperiir, mukaisesti, kansallispuisror ovat avoimia kaikille ja niihin ,·oidaan rakentaa teitii, rakennuksia ja laitteita vleisön majoittamiseksi Ja luontoon tutusrumisen edistämiseksi sikäli kuin se alueen luonnomilaa olennaisesri muuttamatta on mahdollista. l .uormorip uist oja kansa llispuisronimitystcn syrjäytertyii luonnonsuojelulain nimitykset yleinen ja erityinen suojelualue on myös näiden sanojen tarkoittama rauhoitusasteen erilaisuus ikäänkuin unohrunut. I.UONNONPUISTO J1\ 1'.1\NSJ\ l,l ,ISPU ISTO 1. l ,uonnonpuisto Strict Natural Reserve tai Strict \Vilderness l{eser,·e; kansallispuisto Narional Park (esim. l.uonnonsuoiclulaki mahdollisrna tiim:in rnenenelyn myiis meillä, mutta sit,i ei ainakaan toistaiseksi ole kä,·tetty. L'seissa maissa ei rät,i kahtiajakoa kuitenkaan ole. Yleisen suojelualueen asema oli myös alunperin tarkoitettu lujemmaksi kuin erityisen suojelualueen. 83/38) 1956 (i\sk 634/56) ja 1969(J\s1'.432/64) perustetut yleiset suojelualueet ovat pcrustarnislacissaan saaneet rinnak kaisnimiryksen /1101111011p11i.rlo ja erityiset suojelualueet nimityksen kr111.ralli.rp11i.rlo (näitä nimityksiä ei ole luonnonsuojelulaissa). kansall ispuist< ,-käsire vaihtelee suuresti eri maissa kansainvälisten konferenssien yhdenmu k:1istamisl'Yrk imyksist,i huolimatta. Samoin voitaisiin perustaa yleisiä suojclua lucira, joiden ei välttämänä tarvitsisi olla luonnonpuistoja. Sana yleinen viittaa tässä yleiseen so, kaikkia luonnonpiirrcitä Ja -aineksia koskevaan totaaliseen suojeluun. Valtion maille on myös perusterru erityisiä suojelualueita, jotka eivät ole kansallispuistoja, esim. Sen vuoksi edellisen rauhnir ussaannökscr sisiiltyvär jn I uonnonsuojel u lakiin, kun taas erityisen suojelualueen rauhoirusrnuoclosra säädetään aser u k sclla. f '/ko111ai11t11 kri)'lri1110· l .uonnonpuistoja kansallispuistokäsitteillä on vastineensa myös kansainvälisessä käytänniissii
huom.). Kansallispuisto-käsite on tunnetusti saanut alkunsa USA:ssa tasan sata vuotta sitten (Yellowstonen puiton perustaminen v. Sveitsissä ja kaikissa Pohjoismaissa. IUCN hyväksyi kokouksessaan New Delhissä 1969 seuraavan päätöslauselman: »Huornioonottaen, miten tärkeänä Yhdistyneet Kansakunnat pitävät kansallispuistoajatusta luonnonvarojen järkevän käytön kannalta ja, kun viime vuosina »kansallispuisto»-nimitystä on alettu käyttää asemaltaan ja tehtäviltään hyvin erilaisista alueista, IUCN :n 10. Tarkoituksena on luonnon koskemattomuuden säilyttäminen »koko kansan hyödyksi ja iloksi». Maaja metsätaloutta niinkuin muitakin elinkeinoja harjoitetaan edelleen, mutta samalla huolehditaan tarkoin siitä että rakennukset, tiet, voimajohdot yms. Siellä se pyritään kuitenkin lievässä muodossa aikaansaamaan, samalla kun sitä pyritään rajoittamaan muissa Pohjoismaissa. Siis yhdenmukaisuutta kohti kulkeva kehitys (kirj. Tätä periaatetta onkin tarkoin seurattu paitsi Amerikassa esim. nis maaseututienoo kutakuinkin ennallaan. yleiskokous New Delhissä marraskuussa 1969 suosittelee, että kaikki valtiot varaisivat »kansallispuisto»-nimityksen käytön alueisiin, jotka vastaavat seuraavaa määritelmää, ja velvoittaisivat myös paikalliset viranomaiset ja luonnonsuojelualueita perustavat järjestöt tekemään samoin: 117. eivät pääse turmelemaan maisemakuvaa tai muuttamaan alueen luonnetta; 2) valmistaa yleisölle tilaisuus liikkua vapaammin kuin yleensä on mahdollista Englannissa ja monessa muussa maassa, mistä puuttuu Suomelle, Ruotsille ja Norjalle ominainen jokamiehen oikeus liikkua toisenkin maalla. oikeus puuttuu myös Tanskasta. 1) Mo aliskuun numerossaan tunnet/ u englantilainen elaimistonsuoielulle omistautunut lehti "Animals" luonnehti skandaaliksi sitä, että ainoakaan maan kymmenestä kansallispuistosta ei täytä YK :n kansallisp uistoeht oja (toim. ') Ko. huom.). Englannin »kansallispuistot» ovat siis eräänlaisia maisemansuojelualueen ja ulkoilualueen yhdistelmiä ja sellaisina kyllä hyvin tarkoituksenmukaisia ja suosittuja. 1872). KANSALLISPUISTOKÄSITTEEN KANSAINVÄLINEN MÄÄRITELMÄ Kuvatun kirjavuuden poistamiseksi ja alkuperäisen kansallispuistokäsitteen saattamiseksi kunniaan ja käytäntöön kaikkialla maailmassa asia on ollut esillä Kansainvälisessä luonnonsuojeluliitossa (IUCN), jonka jäsenvaltioihin Suomikin kuuluu (liiton järjestöjäseniin kuuluu mm. Rakennetaan polkuja patikoitsijoille, varataan rantoja uimapaikoiksi, perustetaan leirintaja asuntovaunualueita, retkeilymajoja jne. Suomen luonnonsuojeluliitto)
1 • rhkalah! i, 1 ·irolah! !) 3. Pisavaara) tai valtavat avohakkuualat (esilll. Niistii voiraisiin muodostaa viilittävä suojavyi>hyke luonnonsuojclualueiclen ja tavallisen talousmetsäalueen ,·äliin. ( )ngelllla on huomatru vasta sitten, kun viilittiim:isti luonnons~1ojelualueen rajan ta:1kse 1,11 ilmestynyt asutus:ilue (esim. !ilri, Ll!11011io) /,:oil!irkaira (Sodr111krlri, Se1·11. RETk \·'.\ LY 1\ \,UI;, Ulkoilulakiesityksen !llukaan valtionmaille perustettaisiin erityisi;i retkeilyalueita, joissa luonnonja n1:1ise111ansuojelu rajoittuisi järvien rannoille, puronvarsillc, harjuillc, vaarojen laille ym. \•'.RAl'l'i\ \(1\NS,\ 1.1.ISPU I ST<) J lie\ 1 \()\'f()i\ \(OSJ-.:IWI,\ kYSYl\lYl(Si\ 1. Salr1111f1Jrin'i ( Perho, Kiri;rirri) 7. 1 '/ko-Fa111111io (! !aaj!11S1h1ri. . Valriora kchorcraan edellä sanotun mukaisesti luopumaan »k ansallispuito n-nimitvkscsrii, kun kysymyksessä on 1) tieteellinen reservaatti, johon pääsee vain erityisellä luvalla (stricr nature rcscrvc), 2) yksityisen laitoksen tai alemman viranomaisen hoitama luonnonsuojelualue, joka ei ole millään tavalla valtiovallan valvonnassa, 3) »crikoisrcscrvaat t i » /\frikan sopimuksen 1968 mukaan (eläimistön tai kasviston suojelualue, riistanhnitnalue, linnuston suojelualue, geologinen tai mctsärcscrvaatti jne.), 4) asuttu ja taloudellisessa käytössä oleva alue, johon maisemakuvan suojelemiseksi ja matkailun edistämiseksi on perustettu »ulkoiluja virkisrysalueira », joissa teollistumista ja kaupungistumista valvotaan ja joissa yleisön v i rk istvk'J. D •_i:::({;._, 9: ' ' ijJ" D ,.,.. Siikr111t1'(1 ( J.!.1/0l'l'Si) -!. Pidisjlirl'i) S. /_;'rilai.rrl /1101111011.r11ojrl//(t!11Cr! S110111r11 ll)'k)'i.re! (11111pik11riol) jtl pem.rlrilla olrl'(// (111'011r1i.rr!) ke11.ral/i.rp11i.rlo/. 10. Meilläkin olisi paikallaan suojella joitakin erityisen edustavia maaseudun kulttuurimaiselllia niin, ettei niiden maisernakuva turn1eltuisi ja perimcellinen karaktääri muuttuisi, niinkuin edellä sanoniin tehtäviin l~nglannin »kansallispuistoissa». koski, Salla) scllincn ulkoilu asetetaan ekosysteemien suojelun edelle (park nature rcgional, nature 11ark, Naturpark et:c.). Tiimä ongcl!lla ei kuitenkaan tulle kysymykseen roimikunnan tyi>tii koskevalla alueella, joten siitä ei sen enemp;iä tiissä yhteydessä. , 1 .-' \ ?, ' . eclustavi111111ille maisemankohclille, kun raas niiden välilllaastot ulisivar talousllletsää. 16. lletkeilyalueen 11erusram1scn lllahdollisuus on syytä pitää mielessii myös luonnonja kansallisl'uistojen liepeillä. Milloin tämänluontoisia alueita on perustetru "kansallisl'uistoina", on niiden nimityst;i llluutettava.» Voidaan todeta, että olemille Suomessa varsinaisten luonnonsuojelualueiden luokituksessa tiiysin oikealla tiellä. ! 5. 1\11\ 1 SI ·'.1\I 1\NSUOJ 1-;1 .LI 1\ l ,UI·'. 1-/.. J,(l//hm'11ori ( Isojoki, Ka11h11joki) 6. Nykyisiä luonnonja kansallispuistoja rajattaessa lähdettiin asiaa ajattelematta, ikäänkuin alitajuisesti siitä, että niitä ympäröivät met. !!. ' { < ' 'D / { I I I I I I säaluect säilyv,it talousllletsinäkin er,i!llaana ja suunnilleen entisenlaisina. lii/ikkr1jrin,i ( J.!.a11lf11'1!im1) ! !iirlmporli11 .1·do (So!kr11110) Siika1·er11·r1 ( P11olanka) !,apiumo ( Nr11111a) Nii.ri/1111/11ri (Posio) 011la11~1111 l11a;m1111s (Sall11) Prh,i!1111!11ri11 lr!ajn11111.r (Sod,1.•1krl,i, kr111i;rirri, Prlko.rn111ir///i) Pallru-0111lf!ks1•11 laa;m1111s ( Kil. \(a11sallis11uisto-ajarus on loppuun vietynä eräänlainen paradoksi. 13. . seuduilla, missä asia ei enää järjesty itsestään jokamiehen oikeuden perustcel la. S11011111-Pa11,i11mo ( I lo111a11!si, Kansallispuist» on suhteellisen suuri alue, jossa 1) yksi tai useita ckosysrccmcja on siiiisrynyr taloudelliselta kiiytöltä ja hvödvntarniscltä, jonka kasvija eläinlajeilla tai geologisilla muodost urnilla on erityistä arvoa tieteen, kasvaru kscn ja virkistyksen kannalta tai jonka luonnonkauneus on eriryisen huomar ta va, ja jossa 2) valtiovalta on ryhtynyt roimiin luonnonvarojen hyödvnrarniscn csrämisck si tai koko alueella jo tapahtuneen r oiminnan pysiiytt;imiscksi mahdoll isimma n pian ja erityisen huomion k iinnirramiscksi niiden ekologisrcn, geologisren t ai esteettisten arvojen suojelemiseen, jotka ovat johtaneet puiston 11en1stamisecn, ja johon 3) k;ivijöi\Li on tietyin ehdoin ~ vapaa piiiisy k uli r uu risren, kasva ruk scllisrcn ja vi rk istvksel I istcn ta ,·oi rrcidcn merkeissä. IJrr(ha/1111 (.\ auro } 2. Tällaisen virkistysldytön, johon myös kuuluisi kalastus ja mersästys, nivelt:iminen metsätalouteen on nykyisin kaikkialla maailmassa ulllaksutun luonnonvarain llloninaiskäytiin (multiple use of rhe natural resources) periaatteiden mukaista ja olisi ilmeisesti meilläkin paikallaan siellä, miss;i siihen on erityistä tarverra, so. 1\lue olisi s:iilyrettävii niin koske!llatton1:1na kuin suinkin ja samalla sen nähUivyyksiä halutaan 118. Nioueroide» .rrli! J·k.rel: ! . l(ansallispuistokiisitettämme ei ole syytä muutraa lllillään tavalla. 12. J\laltio). K1111ha11n·11 ( Ka11ha;oki) 5
Se tulee säilyttää luonnon oman kehityksen ja luonnon omien voimien näyttämönä, kaikkine taistelun jälkineen. Ei Pyhä-Häkki ole mikään ulkoilualue, se on näyte luonnontilaisesta metsästä, joka tarjoaa luonnosta kiinnostuneelle kävijälle runsaasti opettavaista ja ajatuksia antavaa nähtävää. 1971 illl!aissut huolestu111isensa siitii, rtld Pyhii-Hiikin luonlo voi olla retkeilyn kannalta hankalaa. mahdollisuuksia käyttää kansallispuistoja virkistyskäyttöön ja sanotaan, että »rneillä on olemassa esimerkkejä siitä, esim. Sitä hauskempi on sen jälkeen palata hoidettuihin valoisiin ja iloisiin talousmctsiin ja asutusseuduille, aurinkoisille järvien rantamille jne. Vakavampi on huomautus luon119. M_yö·s itse niiky111ii on suojattava. Esimerkkinä tästä mainittakoon vaatimus pujotteluratojen avaamisesta Pvhatunturin kansallispuistoon tai vaatimus lomakylän perustamisesta Pallakselle. Viime aikoina on arvovaltaiselta tal.olta esitetty ajatuksia, että kansallispuistoissa tulisi voida suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä, korjata metsätuhojen jälkiä jne. Tämän huolestuneisuuden syy ei kuitenkaan ole yleisön viihtyisyyttä koskeva, vaan se on ilmeisesti biologista juurta, huolta metsän ekosysteemien tulevaisuudesta. L'rityisen pul111al/ine11 on tilanne silloin, kun korkealta vaara/ta tai tunturilta aukeaa laaja 111a1se111a. Mitä ensiksikin viihtyisyyskysymykseen tulee, niin sen mukaan ei toki voida lähteä toimimaan kansallispuistoissa. näyttää mahdollisimman monelle kansalaiselle ja ui komaiselle vieraalle. Tämä asia riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten suuresta suojelualuecsta on kysymys. Niiky111ii Ko/ilta. Kansallispuistojen hoito on vaikea tehtävä, joka vaatii huolellista suunnittelua, jatkuvaa valppautta ja joustavuutta. Näiden huomautusten johdosta totean ensiksikin, että voimassa oleva laki mahdollistaa kyllä ne metsänhoitotoimenpiteet, jotka kansallispuiston tai luonnonpuiston tarkoituksen kannalta ovat tarpeellisia. Mutta ne tulevat ja alkumerkit ovat jo olemassa. 1972, esitetään huolestuneisuus sen Niikö'alapaikkojen /uo1111011 rauboittaminen ei uieiä riitä luonnonkauneuden slloje/e111iseksi. johdosta, että maamme luonnonja kansallispuistoissa on puuston rappeutuminen ia ikääntyminen selvästi jo nähtävissä, ja suunnitellaan toimenpiteitä metsän uudistamiseksi. On selvää, että tilanne johtaa helposti ristiriitaan. Ellei pidetä jyrkästi kiinni siitä, että matkailijain huolto on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä, joudutaan helposti tilanteeseen, jota ei enää voida hallita. Retkeilij,i, jolle iki111etsii 011 liian srnl:Jiii, voi tietenkin hake11/t1r! valoiirm1piin !a/011s u/etsi,», arvojen säilyttämiseksi, joita varten puisto on perustettu. Kysymys on vain siitä, mikä katsotaan tässä mielessä tarpeelliseksi. 2. 6. 1971 antamassa lausunnossa käsitellään 111111. Jos kävijät kokevat esim. 6. 2. Meilla Suomessa nämä vaikeudet ovat vasta tulossa. Pyhä-Häkki, että metsä ilman hoitotoimenpiteitä kehittyy virkistysmielessä epäedulliseen suuntaan.» Myös siinä muistiossa, jonka toimikunnan sihteeri on laatinut 2. Pyhän-Häkin metsän masentavan synkäksi ja puiston tunnelman painostavaksi, niin se on vain osoitus siitä, että koskematon luonnonrnetsä saattaa olla masentavan synkkä ja painostava. ja tällaisesta virkistysmaisemastahan ei meillä nimenomaan meillä ole puutetta. Tietyssä vaiheessa joudutaan myös sanomaan: puisto on täynnä, emme toistaiseksi voi ottaa vastaan uusia kävijöitä, tai: voitte viipyä vain yhden päivän. Niinpä metsähallituksen vuoden 1970 yrnpäristönsuojelutcimikunnan mietinnöstä II 16. Nämä on jouduttu torjumaan. Eräs kansainvälisen luonnonsuojelukonferenssin suositus menee jo vielä pitemmälle: matkailumajat ja muut turismia palvelevat laitokset on, missä se vain on mahdollista, sijoitettava puiston rajojen ulkopuolelle niiden Metsiihdlit11s 011 111ieli11niissiiiin 16
Mu tta on totta, cttii luonnonsuojelualueilla tarvittaisiin myös raimistoja ja eri ik iiluo k k ia, kaikkia metsikön kehitysvaiheita. Scartlcssa ,,idetriin \'. l lak k uut ja muut mersänhoiclolliscr toimenpiteet voivat olla paikallaan silloin, kun luonnonsuojelualueeksi erotetaan metsiä, joissa ihmisen toiminta on luonut koskemattomalle luonnolle vieraita muotoja. Sen vuoksi on l.i hclla ajatus, että sellaisissa luonnonsuojclualucissa , missä näitä asteita ei ole, kiiytenäisiin tulta (joka on täysi luonnontekijä) metsiin luontaisen uudistumisen a1,una tietyillä suppcil!a alueilla. l.opputuloksena t"dcttak"on, että kullekin luonn"nja kansallispuistolle olisi \;1adittava yksityiskohtainen ohjelma 111ahdollisesti ta rv i tta v ista l u, lll!lC ,n hoi totoi menpi tei stii mta111alla huomioon, mikii on kulloinkin kc,. 1 ·,1i11 kr11J.r(l//i.rp11i.rlo11,1 .C/'11 /11011/0 jrl /!l'l'illlti.rl'I di11kf'i110/ J'(1id,1,111 />tlrula11 /,(lkk11idm aihm!l,1111(1//11 111/Jollfl. k uk k cira lchrc,niinyjä (jotka ovat esim. alikasvokseksi tunkeutuvan kuusen pc,istaminen rauhc,itetusra jalopuulchdosta. Mitään ha k k uutniniintaa ei tällaiseen kulottamiseen missiiiin tapauksessa voida yhdistää. lvsim. Tiissii mielessä on esim. i\lutta myiis metsähallituksen ja mctsiintutkimuslaitokscn, jotka välitrö111ästi hoitavat kansallisJa luonnon1,uistoja111me, olisi syyfi osallistua t,ihän työhön, lähettii,i edustajansa mainitulle kurssillL· ja Yellm,·stonc-juhliin, hankkia L·delh mainitut 1xrusreokset: jne. Valtion I u< ,nnonsuojel u t< ,im istolla on kiinte:i yhteys kansainviiliseen lu<innonsuojclutoiminraan. Niin11ä voi tulla kysymykseen esim. Lihkä tämä motivaatio olisi syytä esittää jo kunkin ,,uisron ,,crustamislaissa, kuten on menetelty 111m. 120. Tämän vuoden syyskuussa (21 27 päivinii) ,,idehiiin LIS,\ :ssa Ycl\o\\·sronen kansallispuisron \(){)_ vuotisjuhlien \'hteydessii 11 maailman kansallis1,uist,ikonfcrcnssi. ,\sia on ajankohtainen juuri nyr, kun mct-siihallitllS on ottanut kiitett,ivästi ohjel111aansa J,oilliskairan 11rnjckrin sck:i \..;oitilaiskairan ,,erustamisrn ja ( )u\angan kansallispuiston laajentamista koske\'at suunnitelniat. Sillii vaikka juuri näitä on paljon talousmetsissä, ne eivät ole luonnontilaisia. 1rnisron tarkoitus. kauniiden k askiahojcn ja kaski koi vi koiden sii ilyt tamincn l'(>idaan nwös ja c,n sy\tii sisällytt;i i tiettyjen kansallispuistojen (esim. Tutkimuksella tiiytyy olla turvallinen tieto siitä, et ta sen Ja sen vuoden jälkeen et alueella ole tehty mitään. \'K:n tc,imesra on va\111isrunut koko 111aa1,allc,n luonnonsu"jelualueita Lisittclcvii selostava teos (611 s). Sanoma uak in on selvää, että mahdollinen tulen käyttii vaatisi huolellista suunnirtelua ja va rotoirncnpircirä. k, ,k, ,u ksesra, johon Suo111esta osallistui va I ti"n I uon nc,ns uojel u n va 1 \·,,ja, v;1lmistu1H1t ra1,ortti (471 s.) ()11 tärkeim11i,i alan d oku111l'nttl'j,1 (nwös Suc,11L·n osuus). luonnonhoiromcrsissä. l•'.tel,i-Sunmen pienillä suojelualueilla ei ole vara,1 anraa kaikkien \uc,nnontekijiiidenk i:in vapaasti vaikuttaa. 1962 maailman ensimmäinen varsinainen kansai I ispu ist, ,k, ,nfcrenssi. Asia olisi kuitenkin ensin tutkittava esim. ,\nrri l \a;q,anen ja\ .ui,\ lannu Ormio valtion lu"nnonsu"jL·lut"imist"sta. kliimak smcrsät olisi tieteellisesti arvokkaita ja juhlavuudcssaan maallik k oakin kiinnostavaa nähtävää.Juuri ne edustavat ralousmct sista puurruvina korvaamattomia I uormonarvoja. Linnans;1a1·i) ohjelmaan. Suomesta ovat toistaiseksi osallistuneet \·ain prof. Meillä ei ole varaa tuhota vapaasti riehuvilla kuloilla arvokkaita puistojarnmc. Li sen vuoksi, etrciv.it ko kasvunsa l"p\H1asteen saavuttaneet ns. Tässä yhteydess'.i on aihetta todeta, että esim. / .rit.risrt !110111101u1111jrl11{1/mcl f:11illi.,kaim 011 !,irci11 11 /tlhdol/i,1,1 r,111hoillaa k1111.wl/i.r/)//i.,!011a, 1·,.•1icka .rit!!,i rrlkcilrrrillri oli.rikin ra/>rW!il/>i !11ll'llltko-oikl'l1., /c11i11 />imi.r.r,i h111.r11!li.r/)//i.rtoi.r.w. k,\;\iS,\l\JV ;\ UNEN TOI i\l TN'L\ kuten eclellii olevasta kiiy selville, kansallispuisto-"ngelmaa on k:isitelty ja tullaan jat·kuvasti käsittelemään kansainviilisillä foorumeilla. L'S,\ :n bnsallispuistojc:n h:-1\linnc,srn j:1 lrnidosta on \·ksityiskohtaiset "hjeet julkaisussa ))C:om1,ilation of 1he administrative ,,,,_ licies» (1968). 11011ja kansallispuistojen metsien ikiiäntymiscstä. 1 lak k uur ovat suorastaan v.i lt r.i111iittiimiä silloin, kun hai maan sailyuiiii sellaisia sukk cssiovaihc-u.r, j"tka ihmisen toiminta on luonut. »United NMions l.ist c,f National P,irks and EL1uivale11t Reserves ,,. Luonnon omalle kehitykselle voidaan näillä roi mcnpiteillä raivata parempi lähtöasema. Murra sen jälkeen on luonnon annettava toimia tiiyclessä rauhassa. ,\lwenanmaan aarteita; muis rct tak or m 1111·iis l,ainuun le11p.iniirvt) V<>idaan ylliipitää vam hoitamalla niir.i vanhan lchroniiirytaloudcn ja l.udunramiscn menetelmin. US/\ :ssa pidet:iän joka vuosi kansain v,i Ii nL·n I u< lll rn >nsu, ,jel ua l uek urssi rct kei I yi neen. karkalissa su"ritettu varsin voimakasta kuusen hakkuuta, 1111n luonnonpuisto kuin se onkin. i{uotsissa
27 (1970): J/6-119. 39. ") ICNP Re port 1966-1969. Mihin sitten luonnonsuojelualueet näin suurta henkilökuntaa tarvitsevat. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että kun kansallispuisto on kerran perustettu, muuta ei tarvita. Silti jopa pelkkään vartiointiin on henkilökunta selvästi liian vähäinen moottorikeikkojen ja salakalastuksen kultaaikana. IUCN Pubi. yleiskokous New Delhissä 1969, päätöslauselma N:o 1. ') IUCN:n 10. Tarvittavat tehtävät määrää kansallispuistojen tarkoitus: säilyttää edustavia näytteitä alkuperäisestä luonnosta kaikille avoimina yleisinä nähtävyyksinä. TUTKIMUS Sekä geologian, kasvillisuuden ja eläimistön tarkat perusinvestoinnit ja kartoitukset että eloyhteisöjen ja yksittäisten lajien menestymisen seuraaminen on välttämätöntä sekä tarvittavien s uoj ei u toimenpiteiden ratkaisemiseksi että yleistä biologista tutkimusta ajatellen. Sen määritelmän on antanut Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto 1UCN1, joka myös pitää luetteloa maailman kansallispuistoista ja vastaavista luonnonsuojelualueista. Ero kansainvälisen suosituksen ja Suomen nykyisen tilanteen välillä on masentava, vaikka oletettaisiin Suomen luonnonsuojelualueverkon hoitoon riittävän tuon minimirajan, joka on yritetty saada mahdollisimman alhaiseksi köyhimmänkin kehitysmaan saavuttaa. 15 (1971), s. Puistomme lieneekin otettu YK:n luettelon tähänastisiin laitoksiin siinä toivossa, että asia saadaan pikaisesti kuntoon. Puistojen perustutkimuksen järjestäminen on niitä hallitsevan viranornai1')1. !-Jannu Ormio Missä viipyy kansallispuistojen hoito Kansallispuisto on yleismaailmallinen käsite. Yli puolet puistoista on kokonaan vailla omaa vartijaa. IUCN Pubi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yhdeksästä kansallispuistostamme kussakin tulisi olla ainakin yksi sen hoidosta ja vartioinnista vastaava henkilö, luku nousee 29 :ään. Kuitenkin kansallispuistojen nykyinen henkilökunta käsittää yhteensä vain 5 heikosti palkattua vartijaa, jotka eivät ole saaneet luonnonsuojelualueiden hoidon edellyttämää koulutusta. Muutkaan kansallispuistoistamme eivät täytä hallinnolle, hoidolle ja valvonnalle asetettuja kansainvälisiä vaatimuksia. Tähän YK:n kansallispuisto! uetteloon hyväksyttävien alueiden on täytettävä määrätyt vähimmäisvaatimukset mm. alueen koon ja suojelun asteen, mutta myös valvonnan ja hoidon tehokkuuden suhteen, »jottei luetteloon tulisi hyväksytyksi esimerkiksi 200 000 ha:n kansallispuistoa, jonka hallintoon ja valvontaan ei ole nimitetty edes yhtä taysipaiväistä henkilöä, tai jonka ylläpitoon vuosittain myönnetyt varat ovat naurettavan vähäiset» 2• Lemmenjoen kansallispuistossa on nyt lähes täsmälleen tämän mahdottomana pidetyn ääriesimerkin mukainen tilanne. Kuten tunnettua, nämä kaksi tavoitetta ovat keskenään jossakin määrin ristiriitaisia; puistojen hoidon enimmät tehtävät liittyvätkin lisääntyvien kävijämäärien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen siten, ettei luonto joudu tappiolle. Puisto jätetään onnensa nojaan mahdollisimman vähin äänin toivoen, että se onnistuisi välttämään turistisirkusten suunnittelijoiden ja valtakunnan viimeisten puu reservien hamuajien himokkaat katseet. Todettakoon, että IUCN :n kansallispuistokomission suunnitelmissa on tiukentaa normeja vielä nykyisestään". Puistojen perustamisen jäi kcen edistystä ei kuitenkaan ole juuri tapahtunut. Mitä on se hoito, joka meillä on jäänyt olemattomalle huomiolle. Siis toisaalta eloyhteisöjen säilymisen varmistaminen, toisaalta luonnosta kiinnostuneiden pääsyn järjestäminen ja opastaminen. VARTIOINTI Vartiointiin liittyvät tehtävät järjestyssääntöjen julkistaminen ja valvonta ovat olleet tähänastisessa hoidossa etualalla; kansallispuistojärjcstelrnämme ainoat päätoimiset virkailijatkin ovat nimenomaan vartijoita. Valvonnan puutteellisuutta osoittaa sekin, ettei edes puistojen kävijämääristä ole luotettavia tietoja. 2) Luetteloon otettavien puistojen valinnan perusteet: UN List of National Parks and Equiualent Reserves. YK:n luetteloon otettavien alueiden on täytettävä seuraavat edellytykset, joilla mitataan hoidon ja suojelumääräysten valvonnan tehokkuutta: Kun maan asukastiheys on pienempi kuin 50 as/km 2 kuten Suomessa vaaditaan vähintään yksi kokopäivätoiminen hoitoja valvontatehtäviä suorittava henkilö 100 km 2 kohti, ja vuosittaisia käyttövaroja alueen hoitoon ja valvontaan 200 mk/ 10 km 2• Tämä merkitsee, että Suomen kansallispuistojen henkilökunnan tulisi käsittää 24 kokopäivätoimista virkailijaa
I .i.r,il.ri p11i,-Jo.,·.r11 /ii.i:.k111•im .,,1,1!t1rill,1 ti olr riill,ir,i,i, /'1'vaikka jiirjcslct"ty opastustoilllillla lisääkin puistossa kiivijiiidcn mäiiriiä ja siten siihen kohdistuvaa kulutusta. Monissa maissa, kuten mcilläk in rchdvissa kokeiluissa, saatujen kokemusten mukaan n irncnornaan tällii alalla olisi kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet kiiyttiiii k a nsa llispuisroja niiden tarkoituksen mukaisesti opcrramal la kävijiiitj k arsornaa n luonnossa vrnpårillccn ja osoittamalla cloylucisojcr: rakennetta ja lainalaisuuksia. 1, un pieniä kansallispuistoja ei voi jakaa vyiilwkkeisiin, niistii olisi kehitettävä eri asteisia siten, ettii toisiin ohjataan ylcisiiä 011astusta ja palveluroirninf,·1·,i,i oj>1u/11.rlt1. Nvr kun kansallispu istovcrk, ,n täHlcnnyssu u nn i telmat alkavat oll:i toteuttamtsvatheessa, on korkea aika ;iloittaa tämänkin kysymyksen rarkaiseniinen. J\II i.rs,i 1•i1jJ U kr11ualli.rp11i.rto;/'II /;oilo sen asia, joskin apuna voidaan usein käyrtää liihistiillä sijaitscvia yliopistojen rurk imusascmia. Km11111/li.rm k,iJ•llo·.r11111mil1·/111,111 j)(Jh.Jak.ri riill1i1•i1i j)tnui11Nsloi11lilil'lt1,i11 ti o!t l'irlri {/i110,1.rlt1k111111 k1111.r(/lli.r/l//i.1·!11.r/11. taa kchittärn:i!Li, kun taas toiset jätetään rnain,Jstarnattorniksi 1a mukavuuksia vailla oleviksi vaativien luonnonihailijoidcn liivriirerkien kohteiksi . ) "fpi.r,·1r111111ilt/111{! . P;\I.Vl·'.1.LI kansa! 1 ispu istojen p eriaatteiden mukaisesti 11uistoon voidaan j,irjestiiä sellaisia palveluja, 1mka o,·at tar11een puisroon rutustu111iseksi, 111ikäli se Yoidaan tehdii 11uiston luonnonarvoja olennaisesti heikentärnättii. V,\ l{TI.J 1\-< H'i\S on avainhenkilii, se rarvirtavan kentt,i henkilökunnan yd invksi k kö, joka Suornesta 11uuttuu. Näitii 11uiston hoitoon kuulu,·ia tehtäviä ovat retkeilvpolkujen rakentaminen, tarvittavien tulentekopaikkojcn ja autiomajojen ylliipito ja poltto11uuhuolto sek,i lllahclollisren lcirintiialueiden ra ken ta l1l i n en. / / )"'ill kt)!{/11!1'111/ 1·arli;"t1-oppr1r1/ loi.,il'l!I m/k{!i.,w, 1110/1·111Jrii11 Olli!,"l111ii11. Todettakoon, että esilllerkiksi Y hd ys va I tai n kansa II is11u isco,· i raston siiänniit cclellyträviit lwdksyryn vlcissuunnitclman olemass:1oloa, ennen kuin minkiiiinlaisiin matkailun tai retkeih·n cdist,irnistc,imcn11itL·isiin ryhdvtii:in. IS:.ansallis11uistokohraisen hoidon ,·lcissuunnitclmicn laatiminen ja niiden edellyttiimät inventoinni1 olisi saatava viipyrniittii k:i,·ntiin, jotta v:ilyttiiisiin niilrii virheiltii, jotka ovar vaarana, jos edelleen jatketaan nykyistii (autiomajojen, moott, ,rike I k ka reittien, ret kei I y110 l k u j en jne.) erillissuunnitclmien toreuttamisecn 11erustuvaa linjaa. OP1\STUS Opastus on kiiytiinniissä l.i hcs olematonta: se rajoittuu mclkcin ,·ksinomaan pieneen Oulangan csirtclylchrisccn ja vanhaan Pallaksen 011askirjasecn sekä raihnaisiin jiirjä rjcstvs s.ia n to ta u I ui h i n haa I istune: ne k a rt rapiurok sinccn. \"111m·I k1il'i;li111,i,ir,i! roi1•,1/ !ah(!//011111.i-liki11 k11/11!/t1a !11tJJ1/oa tnrf!ttllo111,•cli .. \.)'k)"illl'II hn1ki/oh111!a 011 l1ifri11 riill,i111,i!i;11 laka,1111{/r/ll /!l(i/111011 .r,ii/r111i.rt11. Tiillaincn k, iul utettu jcn l u, int o-« >ppa idcn johtama, luoru opolk ujon ja esitteiden avulla ta11ahtuva ha vainr oopetus ja yleisiin luo nroha rrasr uksen hcr.it tclv on epäilemättä mvös luonnonsuojelun kannalta eduksi, k,111.w//i.rp11i.,lo/ 011 /11rkoill'l/11 . ( )11/a11lr1 011 /!arhailm /}(Jidtl l 11 f1111.ca/li.,j)//i.,-/01111111·, ///lllltl .,·irllriki11 Oli /'(Ii// )'k.,-i /'{!r/i;,1, 1111mlr1111r1 opt1.rlruil11 ;a 111t!.rliht1!!i111hrt11 /r1ali111a .ut/)(>trt r'.1·i/t. Tiiliä tavoin voidaan rurvata sekä kokonaan koskcn1an-ornil·n criirnaa-alueidcn s,iilylllincn crrii rnaastokelpoisuudcltaan eri asteistcn kävijöiden rnahdollisuudct 11äiistä 11uistoon. Kcs.iop.rstoimintaa on kokeiltu, mutta tilanteelle on luo n rccnorna ista , että siihenkin on viime a ik oina k.iytctty luonnoru icrccllisr.i koulutusta vailla olevaa t ilapaist yovounaa. ffkri nlktil)'t1!111·ik.o l'i l,i /11111111011.r1111;d1111/11eik.ri. Tavoitteena on jakaa suurer 11uisrot käytiin tehokkuuden mukaan eri 1 1 J 1 i;/,)'kkri.rii11, joissa siis hoitotoimenpiteetkin ovat erilaiset. l länen hoickttavaksccn lankeavat. Tämii 11uisrojcn hoidon ja hallinnon ylcisrnics on todettu \·iili-täm:irtiim:iksi uscirnmissa maissa, joissa on keh i ttvn rt kansa II isp u istoj ii rjes te! rnä. .J < )l·IT< )P ;\ ;\T01'.SI ,\ Voidaan siis tmlct:i, ettii kansallis11uistojen lwiro j:i kehittiimincn on moni11uolinen ja vaativ:1 tchtiivii, joka on Surn11ess:1 laiminlnitr 11ahanpäiviiisesti. Samasta syysrii ja henkilökunnan yleisen puutteen vuoksi ei ole voitu ryhtyä mahdollisesti ra rvirtaviin t1klii1•i.rii11 .r11ojl'l11.Jt1 hoiloloi111e11pi!1,i.rii11 (critvisti, suojelua kaipaavien lajien ja yhrcisöjcn turvaaminen, p uur ruvicn s uk k cssioa srciden aikaansaaminen, puisroissa sijaitsevien 11L1ol i k ulttuu rima iscmicn säilyttiiminen). .Jotta alku11Criiiscn luonnon leima 11vstvtt,iisiin säilyttämiiiin lisääntyvistä kävijärnääristii ja puiston ulko11uolclla tapahtuvisra lllUL1toksis1a huoli111atra, tarvitsee kukin kansallispuisto ekolo,t2;ian ja luonnon ,·irkistvskiiytiin asiantuntijoickn laatiman hoidon ja käytön ,·leissuunnitelrnan. ( )n ilrneistii, että puistojen tarkoituksenmukaista hoitoa ei voida suoritrna pclkästäiin nvkvisin ,·otllllll. Sen la;1timisen yhreydessii on rai-kaistava nimenomaan se, kuinka 11aljon ja rnissä rnuodossa tapahtuvaa luonnon ,·irkisrvskiiyttöä kussakin puistossa rai sen osassa voidaan ja tulee sallia
, ., .. J-1/\TUNTO Tutkimus ja hoidon suunnittelu edellyttävät myös hallinnon ylemmällä tasolla luonnonsuojelualueisiin erikoistunutta henkilökuntaa. OUlANGAN KANSALllSPUISTO • _., s,., 11 .. Kansallispuistojen hoitoon tarvitaan siis organisaatio, joka nyt käytännössä puuttuu tähänastinen hoito on ollut pääasiassa aluemetsänhoitajien harrastuksen varassa. Kansainvälisten normien edellyttämistä, meiltä puuttuvista 29 virkailijasta useimmat ovat juuri näitä vartija-oppaita. J ! lf lt:l-411'/ .. t 1IJ4t 1 <4St 1 41f(' 1, 1411'414flA,'1 ,14 ""•" 5 r:nfrtl41tJI' rr1•1• • 1ft "'""',."''"'-"' useimmat puistossa suoritettavat käytännön tehtävät: vartiointi, opastus ja osa ylcisöpalveluun ja tutkimustoimintaan liittyvistä tehtävistä. Tähänastista kansallispuistohallinnon kehitysnopeutta kuvastaa, ettei vielä ole edes saatu toteutetuksi kauan vireillä ollutta kai kk icn kansallispuistojen keskittämistä samalle hallintoviranomaiselle. Tämän jonkinlaisen 'luonnonsuojelumestarin' tarvitsema luonnontieteellinen ja muu koulutus lienee järjestettävissä vähitellen työpaikkakoulutuksen ja erik ois k urssicn avulla. I 411•1~ll'l, .. D. valtakunnallisen luonnonsuojelualueverkon kehittäminen, tai perustetaan metsähallitukseen riittävän itsenäinen ja toimintakelpoinen osasto luonnonsuojelualueiden hallintoa ja hoitoa varten. Tähän mennessä esillä olleita mahdollisuuksia on kaksi: joko siirretään puistojen hoito valtion luonnonsuojelutoimistolle, jonka tehtäviin kuuluu mm. Onko kohtuutonta toivoa sen suurempaa edistystä tälläkään vuosikymmenellä. Jälkimmäisen ratkaisun etuna olisi mm, että näin olisivat saman viraston hoidossa metsähallituksen lukuisat omat suojelualueet, jotka tarvitsevat joka tapauksessa jonkinlaisen hoitoorganisaation. Kansallispuistojen lisäksi vartijaoppaita tarvitaan myös niissä luonnonpuisroissa, joissa on yleisölle avoimia retkeilyja luontopolkuja (yleensä luonnonpuistojen kenttähenk ilök unnaksi riittävät tavalliset vartijat), sekä luonnonhoitometsien ja suurimpien aarnialueiden hoidossa. •rv1s1,., c,..,
On tosin mvonncrtävii, enii biologia ei ,·iclii pyst1 antamaan tarkkaa mallia, jonka nojalla voi taisiin ennakoida esim. 1\faamme \<1unaisosissa suunnilleen Vaasa l .,1l'l'eenranta -lini:1n creliipuolella, j<>hon suurin <>S:t ,·äcstiisriimme on keskittynyt i:1 tulee il1ncisL·sti vastedeskin kcskit1ymiiiin, on parisenky111mcn1ii suurehko:1 rauhoitcttu:1 ;iluetta. sanomalehdissä csircu v suunnitelmia jo11a maanosien ilmaston muut tamiscst a . \ ,u<>nnontilaisrcn alueiden biologinen erilaisuus ilmenee esim. kiihtyvä muut t u mincn on valircna va tosiasia 1:1 tosiasian» on pidcn.i v» myös s it.i, ettii riitä muuttumista k osk cv.: biologinen rut kimus on r u ll ut yhii v.i I rrarniirroru.im 111ii k si. Ll« ,1, >gisrcn kysymysten monitahoisuuden ja kvbcrnccrr iscn luonteen vuoksi onhan jo picnissa k in r iu kimuskohteissa satoja clitil:1jej:1 ja miljoonia yksilöitä lllULl\tumisilmioidcn sclvirr.imincn tullee k ui lenkin vaatimaan varsin huomattavan tut kimuspanok scn, jonk.1 suuruus saattaa ylittiiii sen, mink.i esim, atomienergian kiiytriiiinot10 on vaatinut. maannr>sturnisen j,1 humuskc-rrr>ksen kehittymisen 1·mmiinäminen vaat11 mieluirnmin satoja vuosia tii1·sin luon11<1ntilaisena pys,·1wi1,i nictsiii. TL'Tk 11\1 LIS ( ):--,: i-.:.1\ RSI NYT SOPl\/11•::'--: 1\I.Ul•'.IDF,N PLI L 1 ·rr I-:I,:s·I·1\ Tuskin I ienen ,1 inoa hiologisen 1 u 1k irnu ksen piirissä toimiv,1 henkilii, jolla on hienoinen e11äily siir,i, että jos monc·llakin yli,>11istoiss:1 kenttiityiitii tckeYiil\;i liiologi\L1 olisi ollut kiiytcrrä,·issii sopiva ,1lue, jota olisi 1·1>1tu k:intii,i rksinornaan tutkimustark<>iruksiin, olisivat tutkimust,·iin tul1>ksct rnuodosruneet h uomana 1·ast i ru l, >ksel I isemmi ksi 1:1 bnsainviilisesrikin kantavammiksi kuin joko q,,isopi,·issa tai siLten arasri 101sen rnnisi-arnissa 111ersissii suorircruilla rurkimuksilla, jolloin työ pakostakin j,i:i cnernrniin tai 1·ähemmiin keriiilyasteellc. Viime vuosina on saaru muutamia huurnart:11·ia alueita rnm. l•:i k,iy kicltii111inen, etreiviirkii niiiit 11iiist,i alueist.1, kuten esimerkiksi Vesijaon luonnonpuisto, olisi crittiiin edusravia niiytteirii luonnontil:1isisra 111ei-sist;i, rai maisemallisesti tiirkeit,i kohteita, kuren l ,iesj;in·c:n :ilue. ilmastossa tapahtuvien muutosten kaik k ia seurauksia clolliscssa luonnossa. Asian runr ijoist ak in t otsct cnnusra var. SL!Oi'vl l•:N i\:Yl,YI Sl•:T SLIOJ l ·:I .LI 1\ l ,U 1,:1,:T TLl'\'1-.: l i\l LI 1-.:S J :i\: l-.:1\0JNJ\I.T1\ 1-.:oska luonnonsuojelualueiden 11erusrarnisess;1 yhtenii motii1·ina on myiis tieteellisen tutkimustyiin tar1,ecr, on ehk:i aiheellista 1:1rk:1stclla nykyisiii luonnonsu<>jL·lualuL·ita rnriis r:iltii kannali-a, mik:i muuten on jiiiinyt c·hkii kysymyksen sosiaalisten aspckticn varjoon. Toisaalra on myiinnettiivii, ett,i tieteellisen tui kimustyiinkin tulevia suuntia on vaikc;1 v~1r111asti L·nn~1koida. etrii mir.i.in cri k oisra ei tulc 1a11ahtumaan, toiset taas, etrii seurauksena on mittava katastrofi. Tiillaisrcn rnuurostcn bi,>logiset vaikutukset ilmeisesti tulisivar olemaan roisra suuruusluokkaa kuin mihin koko ihmisk unnan tiihiin:1stinen toiminta on pystrnyt. 1\lviiskii,in 1,illais1cn aluL·idc11 rar\'e ei rajoini yksinornaan hiologiaan, sillä esim. 1 tik.ko / li111ikk,1 Biologinen tutkimustyö ja nyk:yiset luonnonsuojelualueet Ymp.iristomri«. Lisäksi tL·knologia tekee mahdolliseksi yhii suurempien muutosten aikan nsaa miscn onhan esim. "l'cho ka s maast orv«, suuntautuipa se minkaln.u uisccn eliiiryhrniiiin tahansa, vaarii sopivia maa-alueita, joiden joukossa myös täysin luonnomilaisia biot ooppcja , Tii111ii ei koske yk:;111 ymp:iristiin muut1u111isrutkirnuksia, joiss,1 ,·ii111ennin1tur lienev,it Jokseenkin v,ilt1ä111,ittii111i:i. Tieteellisen rutkimusryiin tar1x-i1rcn j)it:iisi olla ain,1kin osittain 11arern111in kartoitertal'issa kuin esimerkiksi 1·hlL·iskunnan vaatimukset, joissa j)Oliiniset ,·oirnasuhtecr tai talouclc-1lisen kehityksen muurtuminen saatravat aiheurraa suurtakin ,·aihtelua ta,·oirteiden asetrelussa. l~sirnerkkinä viittaan keskusteluun, jora on kiiyty uuden meren pinnan tasoon mahdolliscsr i rak cnncu a va n Panaman kanavan biologisista vaikutuksista .vt lanr in Ja Tyynen val r.uncrcn cliösiöihin. l .isäksi lienee e11iilukuinen mii,irii tiirkeitäkin tutkimusprojekteja, joidc:n aloittamisen on estiinn sopivan turki111usmaas1on 11uuttumincn, ainakin riittii,·iin liihc:llii lahoratorioita. l.u,Jnnonsuojclulain ulkopuolella on lis:iksi uscira mersiihalliruksen rauhoitta111ia aarnialueita sek;i puistoja rutkirnusmetsi,i sekii rncrsiin1utkirnusl:1itokscn kokeilu:dueilla ole-. niiidcn cliiiryhrniL·n edus1,1jiL·n seh·:in;i keskittymisenii rnuhoitL·,uillc alueille, kun ne n1>rn1;ialin 111L·tsiink:isittcln1 1,iirisrii puuttu,·;ir j<>kseenkin kokonaan. Snap1,ertunasra ja Ta1rnnis:rn resta, ja lisiiksi on muistettava Llrjalan kivijärven rauhoitusalue
Henkilökohtaisesti katson kuitenkin, että määrärahat eivät ole ensi sijassa rajoittava tekijä, vaan lähinnä puuttuu selvitys biologisen tutkimuksen vaatimista maa-alueista sekä perusettä sovelletun tutkimuksen tarpeita silmälläpitäen. Pohjois-Suomessa voidaan katsoa tilanteen olevan paremman, kiitos laajempien kansa11isja luonnonpuistojen sekä metsähallituksen aarnialueiden, puistoja tutkimusmetsien sekä tutkimuksel1e luovuttamien alueiden ansiosta. Tämäkin luonnoJlisesti heikentää lajin leviämismahdollisuuksia. Yksittäiselle tutkijalle tällainen menettely antaisi paremmat valinnan mahdollisuudet tutkimusmaaston suhteen, joskin mainitunlaisen korvausmenettelyn käyttöönotto edellyttää asian selvittämistä j u rid isel ta ja hallinno11iselta kannalta. Useimmat alueet ovat ei-sosiaalisia, joilla liikkuminen on ollut suhteellisen vähäistä. Tällöin rauhoittaminen ei luonnollisestikaan tule kysymykseen. Jos alueelle järjestetään koe, joka vaatii esim. Lisäksi liikkuminen vaikuttaa haitallisesti arirnpien lintuja nisäkäslajien esiintymiseen. Nehän edustavat kauimmin luonnontilaisena pysynyttä luontoa, jossa kuitenkin hyvinkin pienillä muutoksilla, esimerkiksi muutamalla turvehaudalla tai laskuojan kaivuulla voidaan aiheuttaa paljon palautumattomarnpia muutoksia kuin mitä tavallinen hakkuutoiminta metsissä mineraalimaalla saa aikaan. Lievintä keräilytoiminnan muotoa edustanee muuten sienten keräily, jossa koko v arsinainen sienikasvi jää rihmastona paikalle, vaikka itiöemä talletettaisiinkin. Luonnollisesti kaikenlainen kasvien ja hyönteisten keräily aina köyhdyttää aluetta, eivätkä sitä nykyiset pienialaiset alueet kauankaan kestäisi, mikäli se sallittaisiin v ähänkin laajemmassa mittakaavassa. Onpa eräillä tutkijoidenkin käyntejä tehokkaasti rajoitettu. Tiettävästi eräät laitokset ovat solmineet tämäntapaisia tutkimussopimuksia sekä yksityisten maanomistajien ja metsäteol1isuusyhtiöiden kanssa molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tiettyjä harvinaisia kasvillisuustyyppejä, kuten esimerkiksi tammimetsiköitä, on kiitettävällä taval1a rauhoitettu erittäin innokkaasti. Valitettavasti kaikkea tutkimustyötä ei voi tehdä napapiirin tuolla puolen. Samoin saa melko turhaan etsiä karuja metsätyyppejä, kanervaja jäkälätyypin männiköitä, vaikka sellaisia varmasti on ollut myös täysin luonnontilassakin. via säästömetsäalueita, joilla useimmiten on eri tarkoituksia varten perustettuja koealoja. Ilmeisesti jo kymmenen vuoden kuluttua luonnontilaista lähentelevien metsien löytäminen on lähes mahdotonta. Myös rannikoillamme ja saaristoissa olevia poikkeavia metsätyyppejä on rauhoitettu varsin rajoitetusti. Ympäristön muuttumisen vuoksi tutkimusta tarvitaan varsinkin maamme eteläosissa, jossa muuttuminen tulee olemaan nopeinta. Lisäksi kasvipeitteen vaihtelu on soilla monin verroin monivivahteisempaa kuin metsäkasvillisuuden, ja säilytysja tutkimustarpeen pitäisi olla vastaavasti suurempi. Tutkimustyötä teettävän laitoksen t. Lisäksi yhtenäisten suoalueiden vedenkorkeuden säilyttäminen v oi vaatia huomattavienkin alueiden pysyttämistä ennallaan. En pitäisi liian ennenaikaisena huolena enkä liian konservatiivisena ajatuksena sitä, että tutkimukselle on ky11in ajoissa varattava sopivia alueita, joissa myös esimerkiksi tämänhetkinen metsien käsittelytapaja intensiteetti säilyisivät. On lisäksi huomattava, että luonnontutkirnus ei suinkaan edellytä tai vaadi alueen olevan jatkuvasti täysin koskemattomana, vaan että ekosysteemien toiminnan selvittämisessä tuhoavatkin toimenpiteet, esim. SOPIVIE N TUTKIMUSALUEIDEN PUUTE UHKAA Metsälannoitustyöt, soiden ojitukset ja lannoitukset sekä nykyaikainen koneellinen puunkorjuu leviävät nopeasti yhä laajemmalle. Eteläja lounaisosien laajoilla viljellyillä savikkotasangoilla ei ole juuri ainuttakaan rauhoitusaluetta, jolla tasaisella savikkopohjalla olisi kehittynyt tyypillistä metsäja korpikasvillisuutta. paljaaksihak kaus saattavat antaa arvokkaita tuloksia. Sama koskee vielä enemmän maamme eteläosien soita. Ne eivät edusta val1itsevia kasvillisuustyyppejä, tai sitten ehkä tärkeimpänä syynä tutkimustyö aiheuttaisi niissä niin suuria muutoksia, että se olisi vastoin luonnonsuojelulakia tai metsähal1ituksen päätöksiä. vain viikottaisia havaintoja, jää siitä heiposti pari-kolmekymmentä vuotta näkyviä jälkiä, polkuja tms. yliopiston kannalta alkupääoman tarve on vähäinen, ja lisäksi vältytään pysyvistä hallintoja hoitokustannuksista. D 125. Nyt biologista tutkimustyötä ymmärtävä henkilö sanoo varmaan itsekseen, että ylläesitetty on kyllä periaatteessa hyvää ja tarpeellista, ja ehkä kannatettavaakin, mutta asia riippuu yksinomaan puuttuvista määrärahoista. Tutkimuksen kannalta on kuitenkin todettava, että vaikka alueita on näinkin paljon, monia tärkeitäkin kasvillisuustyyppejä lähes täysin puuttuu niiltä. Toistaiseksi lienee vielä jokin määrä pienialaisia, me! ko luonnontilaisina säilyneitä metsäalueita yksityismailla tai yhtiöiden metsissä, vaikkakin ne ovat häviämässä tehostetun metsänhoidon ansiosta. Osittain nykyiset alueet ovat soveltumattomiakin. Toisten tyyppien, kuten esimerkiksi luonnontilaisten tervaleppäkorpien, löytäminen alkaa muodostua jo erittäin vaikeaksi. Eräänä vaihtoehtona olisi harkittava mahdollisuuksia suorittaa maanomistajalle joustavasti korvaus alueen tai puuston lyhytaikaisesta luovuttamisesta tutkimuskäyttöön, jonkalainen korvaus pystytään arvioimaan varsin tarkoin. Että kehitys tässä suhteessa on ollut nopeata, viitattakoon esimerkiksi professori Pontus Palmgrenin äskettäin Fauna-seuran 150vuotiskokouksessa pitämään esitelmään. ALUEEN K ULUMINEN Jos rauhoitettuja alueita käytetään tutkimustyöhön, tulee aina väistämättömästi eteen kysymys alueen kulumisesta. Nykyiset tutkimukselle varatut luonnontilaiset alueet eivät tule riittämään, mikäli biologinen tutkimustyö tulee nykyisestään laajenemaan
l~m111r11 Järvet on unohdettu /iin'tl snnrinccn ja rnntoiucen h111/11·,,(I/ ero! l,1111r// /o;;;~u/ i .r110111alai.rem /1ro11lrH111. Itse asiassa kansallispuiston kar126 tasta saa sen käsityksen, eu-ä järviii on suoranaisesti kartettu alueen ra101a määrättäessä. p11i.r/o/ Nhl.l'!m1a/ 111ar1slokokrmai.r111rksia. Vastaava tilanne edellisten kanssa roistuu vielä Venojärven kohdalla. Niinpä kasvien ottaminen ja eläinten pyydystäminen ei ole sallittua, vieläpä asiaan kuuluvasti eläinten hätyyttäminen sekä koirien ja kissojen päästäminen vapaiksi on kiellei-tyä. Sama ylcisasennoituminen kuvastuu myös järjestyssäännöissä. K111·r1.c.r11 Priijrinm:l lri. Huolimatta yli 100 km" koosta puistoon on mahtunut vesiä vain 4 km" eli vajaat 4 %, koko pinta-alasta. Tämä kaikki on tietysti oikein ja paikallaan, mutta lukiessa esim. Tämä on tuskin puolta siitä, mitä maan ja veden jakautuma Suo111essa keskimäärin edellyttäisi. Niissä joko ei ole jiirviä (Runkaus, Paljakka, Pyhätunturi, Rokua, karlrnli, Ulvinsalo, Salamanperii, Sinivuori, Petkeljärvi), ne ovat meren tai jiirven saaria (Jussarö, l ,innavuori) jiirvet ovat rajoilla (Malla, l,evo, Son1pio, Maltio, l lää.detkeiclas, Vesijako) tai vcsistiit ovat alaltaan v:ihiiisiii, eivät 1uur1 ylitä yhtä km (Pisavaara, l .emmenjoki, Vaskijiirvi). kohclalln rajn ylbrtiiväsri noudattaakin länsirantaa ja sisiillyrtiiä järven puistoon kuuluvaksi, tosin ilman saclealuctta.. kun seuraava kohde 01lilanjärvi on onnellisesti vältetty sivuamalla, voidaankin oikaista Puikkojärvelle. Niinpä ra1a etelässä tulee 1-.:iutajiirvcn raniaan, 111utta jättää vesialueen ulkopuolelle. Näissä kielletiiän kaikkinainen toiminta, mikä muuttaa maiseman tilaa sekä vaikuttaa epäedullisesti alkuperäisen kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Asiaan kuuluu, että puiston rajojen sisäpuolelta ei ole löydettävissä varsina1s1a järvia. /~', ./1, /,ill(/, P, Ny1i11ko.rki, 0. kansallispuiston esitteestä jatkon, tuntuu kuin jostakin olisi puutrunu1· suhteellisuuden taju. I :dtllisislli 11iikyvi///pinii O!ial /11011t1011_;r1 kamallisp11i.rlol, joita 011 111aa11111H tri osissa haikkir,rlll mljli1111ess,1/(I. OULi\NGi\N J, i\NSA 1,1,ISPU ISTOSSJ\ El OLE Ji\RVli'i ()ulangan kansallispuistoa on p1dettiivä tässä suhteessa tyypillisenä. Jatkossa nimittäin todetaan, että 11uiston vesialue muodostaa yhtenäisen urheilukalastuspaikan, ja että tavuitelluin saalis on ns. Obrine» (IJ'/ihkrli 011 _j11lk(lisl11 aihai.re111111i11s(lt10111(llthli Ka/e11a.i"v1..f.. Niir/1:11 />i11/(l-alr1 011 IIJ'kJ·isi11 .J'li 2 (1(10 k/11° _j(I 11r 011 !arkoilrl !11 111r1i.re111akok1111ais1111k.rir11 .r,ii ly! I li/1/i.rek.ri, edellisl'I !11!ki1111rsla _ja _iri/ki///1111ii.ret 11/)'ii.r Jlei.riin k,iylliJ,i rarten, On k11ile11kin pem.r!el/11(1 ase! taa k;•see11r1/(lisl'k.ri, 111is.rri' 111ririri11 ko. ( hr!t111~all l::.r111.ralli.r/mi.,-/o.r.,-r1 011 /11/ori_r{! _;r!l(/eko la/1/j)id_/tl ,,irlr!ill'ill l'!'.ri1i, 11mll,1 /r1ajN11111a! jrirl'el _iri,il'ril .l"/'11 11/k.11Jmo/t!/c. 3.-71. M UIDl,'.NklN LUONNONJ ;\ kJ\ NS;\ LLISPU I STC l_l 1-.;,N vrmJ·'.T OVJ\T Plr(Nli\ Tilanne muissa luonnonja kansallispuistoissa muisn1rra;i suuresti yleiskartan ja 1-.:alliolan kirjoitusten perusteella ( )ulangan kansallispuiston vastaavaa . /\!!{l(IJJ(l//1111e on l1ro11no11.r1rojel1Ml11eila _)'hll'en.rd noin 3 7(1() k/112, 111ikri uast aa rnnsnst a 1 ''.{, .l'tto111t11 pinla-alas/a. Myös Pallas-()unasrunturin kansallispuisto 50 km pituudestaan huolimatta noudattaa yleistii rakennetta. Poikkeuksena on toinen Vuontisjiirvi, jonka. Tässä raja ilkikurisesti kiertää 11itkin rantoja melkein täyden kierroksen kajoamatta vesialueeseen, joka ei näytä kuuluvan suomalaiseen maise111aan. 1 J/(/. l'ilrllllll' 011 .f[!/1/rl 1111ris.i"r1 kr111Jdlli.r_j(I /Jr111mo11p11i.rloi.rsr11111m. liihiin alaan on si.rrillylr!IJ' srhri /(laj(!alai.ria rllli eri eseen .woje/!11/(I 111"a.r/okohleila, k11ie11 hm-J11j{I, lrh!ojr,, soit», 111rl.rid, saarin, kallioi/{I _jm. »Pääjärven lohi)), järvitaimen, jonka lisäksi vesissä on harjusta, tammukkaa, haukea, ahventa ja siikaa. l:'i1,ilkii 11i1111'110111aan _jiirvel ole k,111.rrd/i.,e/le 11111isN11allw1111r llf(m/1,e110111ai. Kukko _/(1 _/. l lipajärvcn kohdalla r;qa noudattaa uskollisesti ranta.viivaa runsaan kahden kilometrin matkan, itse järvi ei kuulu kansallis11uistuon. Sitä paitsi vesialue koostuu kokonaisuudessaan Oulankajoesta laajentumineen, siihen laskevista puroista sekä la111mista. 011 h1ipt,i, rllri ll)'k)'i.,·ii11 [nan11011.mojt!11t1llll'i.rii111111t l'i kmr/11 ;mrri ni111tksik,iri11 _jrin'i(!/m:i/11. 1Viihi11 11i111iltiii11 ri nliylli k1m!11N/// _Jrirviri sarlealminem, _joidm koko _)'litlrii.ri _)'hden kilo111rlri11; 111r1m//ir!eelli.res!i 111ii,irile!ly_jiin1i 011 pit11e111pi. Se pitäii sisällään lukuisan joukon suppeita vesiä, mutta varsinaiser järvet ovat rajalla siten, että vesialue ei eniiii ole kansallis11u istoa. Näin onkin syntynyt alussa mainittu tilanne: kansallispuistossa ei ole järviä, sillä niitä lienee kiiytetty vain suunnistuksen kiintopisteinii
Yksinkertaisin tapa päästä alkuun olisi epäilemättä muutamien järvien liittäminen sadealueineen jo olemassa oleviin suojelualueisiin. Maanmittaushallitus 1950: Suomi, yleiskartta. Nämä koskevat sekä käyttöveden hankinnan turvaamista että tutkimusja luonnonsuojelutarkoituksiin v arattavien vesien säilyttämistä mahdollisimman suuressa määrin alkuperäisessä tilassaan. Edellisiin voidaan lisätä eräät viime aikojen vesistöjen luonnetta muuttavat toimenpiteet. Lind, E. Oulanka. Olemme joutuneet hämmästyttävän tilanteen eteen. Metsähallituksen esite. Muotiala). Keskeisimpiä näistä lienevät soiden ja metsien ojitukset sekä paikoin laajatkin la nnoitu kset, joiden vaikutus kohdistuu nimenomaan vesiin, jotka usein syrjäisen sijaintinsa puolesta muuten voisivat pysyä luonnontilaisina. 1963: Luonnonsuojelu. '· Yleisvaikutelmaksi luonnonJa ka nsall ispuistoista jää niiden vähäverisyys. Ainoana järjellisenä tavoitteena olisi kuitenkin pidettävä erityyppisten vesistökokonaisuuksien saarnista tehokkaan suojelun piiriin. Perusteiden määrittämisen jälkeen voitaisiin ryhtyä suojelukelpoisten järvien inventointiin, joka sekään ei liene yksinkertainen tehtävä; koskisivathan toimenpiteet monia eri intressipiirejä. Kalliola, R. Lampien kohdalla tilanne ei liene näin paljon muuttunut, niitähän on suojelluissakin ympäristöissä. In: Luonnonhoito kasvava yhteiskunnallinen tehtävä: 3042 pp. Suurimpien järviemme kohdalla tämä ei enää ole mahdollista, eikä siihen liene liioin taloudellisia resurssejakaan, mutta kohtuullisissa vaatimuksissa pysyäksemme asia näyttäisi vielä olevan järjestettävissä. Myönteisessä tapauksessa lienee aiheetonta palauttaa mieleen edelleen vesilain mukaista määräystä aiheutuneen haitan tai edunmenetyksen korvaamisesta tapauksissa, joissa vesistöjä ei enää pystytä saattamaan alkuperäiseen tilaansa. Jn: Otavan iso tietosanakirja 5: 887-892. Keuruu. Toisaalta lakiin vedoten on mahdollista muuttaa vesistöjen luonnetta, mutta toisaalta meillä ei ole lakisääteisesti suojeltuja järviä eikä aina pienernpiäkään vesistöjä. 1970: Vesistöjen virkistyskäyttö. Mitä sitten on tehty järvien suojelemiseksi) V esilaissa sanotaan, että vesistön luonnetta ei saa muuttaa ilman vesioikeuden lupaa, joka yleensä myönnetään, kun aiheutuvat menetykset ovat vähäiset saavutettavaan etuun nähden. In: Luonnonhoito kasvava yhteiskunnallinen tehtävä: 302-317 pp. A. Helsinki. Viramo, J. luvalla saadaan vesistöjä muuttaa. Eräitä ehdotuksia suojelutoimenpiteiksi tosin on esitetty (ks. Helsinki. MUUTTUNEITA VESTSTÖJA ON PALJON Jätevesien vaikutuksen piirissä arvioidaan olevan 15 ¾ maamme vesistöistä. Muotiala, S. Sitä on harjoitettu kymmenien vuosien aikana vaihtelevalla menestyksellä; lieneekö maassamme montakaan, jos yhtään, laajempaa vettä, johon ei olisi kotiutettu tai yritetty kotiuttaa uutta kalalajia. Ensimmäisiä tehtäviä epäilemättä olisi suojelutarpeen suuruuden määrittäminen. Vähän vastaavaa on sanottava kalanistutuk sesta. KIRJALLISUUS Dahlström, H. TOIMENPITEET OVAT TARPEEN Tilanteen korjaamiseksi kiireelliset toimenpiteet ovat välttämättömiä, jos halutaan säilyttää muutamia edustavia näytteitä alkuperäisestä luonnostamme. 1970: Maiseman turmeltumiskehitys. D 127. p~·-. Asia ei ole aivan yksinkertainen ottaen huomioon vesistöjen lukuisuuden ja tyyppivalikoiman kirjavuuden sekä sen, että erityistapauksissa lunastuskustannukset saattaisivat nousta merkittäviin summiin. Mitään tarkkoja lukuja ei ole mahdollista esittää, eihän meillä ole toteutettu muutama vuosi sitten kaavailtua vesistöjen inventointia. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen jäävät vähäisiksi maamme vielä I uonnontilaiset vedet. Merkitseekö tämä sitä, että ko. esim. 1970: Suomen kansallispuistot. Kun otetaan huomioon säännöstelyn ja voimalaitosten toiminnan kautta muuttuneet vedet, on osuus 50 ¾, seikka, jota mm. Helsinki. Erämies 22 (10-11): 18-20. 166 pp. 1968: Vesistöjen inventointi lähivuosien tavoite. Monet näistä voidaan katsoa joko pysyvästi tai pitkäai kaisesti pilaantuneiksi. Dahlström on korostanut. Kun maamme pinta-alasta on vettä lähes 10 % rannikkovesien lisäksi, yltää vesiala mainituissa puistoissa tuskin kolmannekseen tuosta määrästä
Tässäkään muodossa Oulangan kansallispuistosuunnitelmaa ei toteutettu v. 1964 esit:t:iinyt. Niima puut ovat sitä ubriuert a, jota luonnonsuojelijat saavat vuodattaa virkakoneiston piittaamattomuudelle ja yleiselle luonnonhaloclesicnnalle" ( Pohjolan Sanomat 6. 4. Vaatilllukset kokonaisvahaisesta, kaikki vesistöjen käyttömuodot kattavasta suunnittelusta alkoivat vähitellen saada yhä enelllmiin jalansijaa. 1972). Tässä lausumassa on jo nähtävissä toiveikkuuden lisääntyminen, ettei .Jyräviinkoskea tultaisikaan rakentamaan. 1971, mutta suunnitelma Oulangan kansallispuistosta valmistui vasta v. Tänne ehdotettiin muodostettavaksi erillinen Juuman kansallispuisto. Luonnnnsuojel u komitea esitti tällöin v. koska kyseinen alue oli siirtynyt v. kuusamolaisten luonnonsuojelijoiden kiiyllliillä I<uusamon koskien puolustustaistelull,1 on ollut tässä kL·hityksessä varlllasti merkittiivii osuus. 1938, jolloin ensimmäiset kansallisja 1 uormonpuistornmc perustettiin. Isojaon keskeneräisyydestä aiheutuneiden syiden vuoksi tasavallan presidentti jätti kuitenkin eduskunnan hyväksymiin lain vahvistamatta, ja asia raukesi. 1965 komitean selvittiimiiiin l<uusamon vesien kiiyttiiiin liiti-yvät voilllatalouden, maatalouden, matkailun ja luonnonsuojelun edut sekä selviryksen pohjalta tekemään esityksen näiden vesien käytön kokonaisratkaisuksi. Tiimän johdosta esiteniin, että yhteismetsän ja metsähallituksen välillä voitaisiin tehdii tilusvailito siten, enä yhteismetsä luovuttaisi luonnons~1ojelutarkoituksiin noin 800 900 ha:n suuruisen alueen ja saisi tilalle muualta lähemmin sovitravan alueen. eli vajaat puolet v:n 1926 chdoru kscsra, t<OSl,ISOTA Vaikka tuona aikana näyttikin ilmcisclrå, ct rä Jyriivänkoski menercrtäisiin joko suoranaisen ra kcniamiscn tai veden patoamisen seurauksena, jatkoivat k uusamola iscr luonnonsuojelijat kirjailija Reino Rinteen johdolla taistelua Kuusarnon koskien puolesta . 4. 1910, crrä Oulankajoen ja siihen laskevien Kirkaja Savinajokien seutu olisi toistaiseksi rauhoitettava, kunnes alue ehdittäisiin tarkemmin tutkia mahdollisen k ansallispuisron perustamista silmällä pitäen. .Juuman kansallispuiston muodostamisella halurtiin asia sinetöidä lopullisesti. 1964 vahvisrarnassa l<uusamon yhteismetsän kä yttösu u n n i t:e I Illassa on lausuttu se lllielipide, että luonnonsuojel unä kiiknhdar rulev:11" va rsin k in .J yrä vän ympäristössii asettamaan omat rajoituksensa normaalille hakkuutoiminnalle. Vaasan maanjako-oikeus antoi asiasta 16. 1926 lakiesitysasteelle. Kuusamon talolliset" alkoivat" silloin vaatia k ansallispuisroksi ehdotettujen ( lulangan ja Juuman (.Jyrävän) alueiden liittämistä I---:uusamon vhrcisrncrsään. 1969 lllictintönsä, jossa se esini Kitkajärvicn ja kitkajoen jättämistä luonnontilaan ja kansallispuiston muodostamista Jyrävän (Juuman) alueelle. l...::omitea jätti v. 107 k m. Suojametsäkomitea esitti v. / :'rkki Kdln111iiki Oulangan-Juuman luonnonsuojelualuehankkeet "Näitten pollicn hakkuulla on turmeltu muuan Suomen kallisa.ruoisimmist a matleail ulcobteista, Jyrävii Kuusamossa. OULANC;\N t--.:;\NSA LI ,lSPU ISTUN PERUSTAMISV AI I J t•:tn· Ehdotus Oulangan kansallispuiston perustamisesta tehtiin jo vuosisadan alussa. 7. Puiston pinta-alaksi tuli n. ( )ul:111gan alueesta tehtiin kansallispuisto 21.12.1956 annetulla lailla. Sen mukaan Oulangan kansallispuisto o lisi ollut pintaalaltaan noin 235 km" ja siihen olisivat kuuluneet myös I<itkajoen varret Jyrävänjärvestä lähtien. ·Maatalousministeriön 8. 1931, cuä kansallispuistoa tulisi myöhemmin laajentaa, kun isojako Kuusamossa on edistynyt tarpeeksi pitkälle. Valtioneuvosto asetti v. 1955 Kuusamon yhteismetsän omistukseen, merkitsi edcl1:i mainittu suositus myiis sitä, et:tii alue olisi hankii-tava takaisin valtion omistukseen kuten myös maatalousministeriö oli v. Tällainen tutkimus suoritettiinkin v. k asv illisuudcsraan tunnetut ) uurnan vuomat ovat yksinäänkin r~uhoittamisen arvoiset". Tämä luonnonsuojelun kannalta myiinteinen ratkaisu lopct"ti Kuusamon koskisodan ainakin sillii eriiä . Sota-aikojen seurauksena isojaon lopullinen toteuttaminen Kuusamossa siirtyi 1950-luvulle. 1955 piiiitiiksen, jonka mukaan Oulangan alue jäi valtiolle, kun taas j uuman lohko liitettiin yhteismetsään. koska käytännön toimiin I---:uusamon vesistökomitean Juuman kansallispuistoehdotuksen toteuttamiseksi ei kuitenkaan julkisuu. .Juuman 1 uonnonsuojel ual ueen 111 u, xlosramisra J yrä vän mahdollisesta tuhoutumisesta huolimatta pidcrr iin 1 uonnonsuojelupi i rcissä tä rk can.i , sillä harvinaisesta. Kan128 sallisp uisron perustaminen mutkistui tällöin kuitenkin cntiscst.ian, kun k ilpailcvar voimavhriör Pohjolan Voima Oy ja I matra n Voima Oy rvhrvivar puuhaamaan Kuus amon koskien rakentamista. t--.:ansall ispuistosuunni tcl maa muutettiin tämän jälkeen siten, että alueesta jätettiin pois Oulankajocn varsi l,iutakiinkäiiltii alaspäin sck.i Kir kajocn seutu lukuunottamatta .)uurnan aluetta
Niiden rakentaminen on herättänyt julkisuudessa voimakasta arvostelua, eikä syyttä, koska rakennukset sijaitsevat Putaansaaressa käytetyimpien Jyrävän p olku reittien v arrella. M/\/\NOMISTUSSUHTEET KIUSANA Vaikeuksia Oulangan-Juuman luonnonsuojeluhankkeiden toteuttamisessa kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla tulee ilmeisestikin olemaan paljon. 1970 maatalousministeriölle jättämässään kirjelmässä puiston muodostamista. Huolimatta edellä kerrotuista I uontoa muuttavista toimista ovat maastolliset edellytykset Oulangan-J uurnan luonnonsuojelualueen muodostamiselle edelleen olemassa: Jyrävä ja Kirkajok i kohisevat vielä vapaina, jokien rannat ovat vielä säästyneet mökeiltä edellä mainittuja poikkeuksia lukuunottamatta ja hakkuut ovat koskeneet vain häviävän pientä osaa tämän seudun vielä luonnontilaisina humisevista metsistä. O 129. Kun tiedetään, että ehdotus käsittää Kitkaja Oulankajokien varsia yli 20 km matkalta, jäisi suojelualue keskimäärin vain 1 km :n levyiseksi käytäväksi. Aallokkokosken rannalla lähellä Jyrävää. Juuman k oskima iscmicn alkuperäistä ilmettä ovat rikkoneet myös viime vuosina Myllykosken rannalle rakennetut kolme lomamökkiä. Näin muodostuvan suojelualueen kokonaispinta-ala olisi noin 2500 ha. Ainakin ]uurnan alueella omistavat maita yhteismetsän lisäksi yksityiset. Valtaosa yhteismetsän muista metsämaista sijaitsee nimittäin yli 300 m korkeudella, joten niiden uudistaminen on vaikeata ja tuottokyky alhainen. Sen jälkeen kun Liikasenvaaran tieltä rakennettiin Oulankajoen Jäkälänmutkaan metsäautotie, on hakkuita yhteismetsässä suoritettu Oulankajoen varrella rajan läheisyydessä. Esitetyssa muodossa kansallispuisto olisi noin 10 km pitkä ja 2,5-3 km:n levyinen ja pinta-alaltaan 2400-3000 ha. Kuusamon yhteismetsän muodostaa yli 3400 osakasta, joten vapaaehtoisten maakauppojen syntyrninen valtion ja yhteismetsän kesken voi osoittautua mahdottomaksi. Kuusamon yhteismetsän alueella olevat vedet omistaa Kuusamon kunnan kylien yhteinen jakokunta. Oulangan-Juuman alue on näihin vuosiin saakka säästynyt laajoilta luonnontilaa muuttavilta toimilta. Kuusamolaiset luonnonsuojelijat esittivät lisäksi tutkittavaksi, »olisik o tarpeellista ja käytännössä mahdollista ulottaa Kitkajoen luonnonsuojelualue Juuma n Niskak os kclra ohi Harrisuvannon mahdollisesti aina rajavyöhykkeelle asti». 11. Metsähallituksella ei ole ainakaan Kuusamon alueella sopivaa aluetta mahdollista til usvaihtoa varten, joten tilusvaihtoa joudutaan tutkimaan laajemmissa puitteissa. Paikoin nämä hakkuut ulottuvat lähes Oulankajoen rantatörmälle. Kitk ajoen koskiosuuksista suurimman osan omistavat Imatran Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy, mutta koskiosuuksia on edelleen yksityisilläkin. Alueella sijaitsevat komeat erämaajärvet Kulmakkojärvi ja Pesosjarvi sekä Saaripuron varrella sijaitsevat hienot rinneletot saataisiin samalla pelastettua. Oulankaja Kitkajokien seudun metsäalueet ovat hak kaarnattornina eräitä yhteismetsän runsaspuustoisirnmista ja tuottoisimmista alueista, koska ne sijaitsevat kauttaaltaan alle 300 m korkeudella. OULANGAN KANSALLISPUISTON J.J\J\JENNUSSUUNNlTELM/\ Keväällä 1972 valmistuneessa Pohjois-Pohjanmaan Seutu kaavaliiton luonnonsuojeluinventoinnissa on esitetty ]uurnan alueen yhdistämistä Ou langan nykyiseen kansallispuistoon Kirkaja Oulankajokicn varsia pitkin. Tämä on välttämätöntä myös, mikäli Karhunkierroksen mielekäs käyttö Juuman ja Kiutakönkään välillä halutaan turvata myös tulevaisuudessa. Koska jokilaaksoja rcunustavatvuorijonot kulkevat yleensä vähintään 2 km päässä toisistaan, ei seutu kaava liiton esittämä suojelu käytäväratkaisu t yydytä edes maisemansuojelun vaatimuksia. Mikäli Oulangan-Juuman alueelle halutaan perustaa todella arvokas luonnonsuojelualue, Oulangan-J uurnan kansallispuisto, mihin on vielä täydet maastolliset edellytykset, ei pidä tyytyä pelkästään joidenkin erillisten maastolohkojen ja jokivarsia seurailevien ahtaiden viherkäytävien rauhoittamiseen, vaan Juurnan alue tulee yhdistää Oulangan kansallispuistoon siten, että Oulankaja Kitkajokien välinen erämaa-alue tulee mukaan. dcssa ollut ryhdytty, kiirehti Koillismaan Luonto ry 10. Toisella suunnalla on hakkuita suoritettu Juumassa mm. Mahdollisuudet todella mahtavan I uonnonsuojel ualueen muodstamiseen vähenevät kuitenkin koko ajan, elleivät valtakunnan päättävät elimet ota asiaa nopeasti hoitaakseen
l,oq,emme civ.it enää kuiskaa ja järvissä on jylhiiä vain paljailla rannoilla törröttäviir mustat kannot. Si1;i ovat käyneet ihailemassa n11 n I uonnc ,nsuojel u v i ranoma isct kuin läiininarkkitchtikin, mutta mökki on ja pysyy muistomerkkinii Suomen tasavallan rakennuslainsiiiidiinniistä 1970-\uvun ;i\ussa. Ja poikkeaa viimein vii tostieltä lcpuurraak sccn hermojaan kuulun Ka rhunk icrrok scn maisemissa. .\sian jatko kiisi II L·h·ssii keskustellaan siitii, onko puru!l k:isaarninen järveen ,·esistiiii likaavan :uneen 11iiiis1iimis1ii vai VL·sistiin rakL·ntamista. lldviä ilmeitii liiytyy lisiiii. Su, imussa! mcl!a , Tai vai koskei la J" Kuusamossa ei luontoa enä:i ole. ;\Jaanomisrajia on ibhdutettu vctämiillii ojia heitii kuulcnntta myiis kuivalle maalle. Pi>lkky on sa,111ut 11,iähiinsii, etlä viereinen Syvälam11i maantien v;irressa on sopiva ,,aikka sen jiitcpurun (') s:iilntiimisecn. Suuressa viisaudcss;ian on vesioikeus 1ullur samaan tulokse,·n kui1cnkin si\Li edelly1ykscllä, ettii 11uru on \'Uomil\a muust;1 hmmesta erolcttava. Ja mitä vielä ei ole tärvelty, sen tärvelcviit tuhannet rurisr ir lähivuosina. i\l ut·ta ei niin ,,ahaa, ettei jo1ain hyvääkin, »saatiinpahan hvviit ,,assipaikar jänisjahissa ». .Jyräviin ympiiristi> ja vuomat sentiiiin o,·at kutakuinkin siiiistyncet, mirii n\'l 3() ()()(\ vu, >siru ris1 i n jä ncet maisemaa elii\'iiirtä vär. \'mraarnss« joilaki11 lmralnto]« riilil, 111i/lti 1/1/I! smr/11/ l1i111i /hiivti11ti 11,iyll1i1•1il /yh1 1 r11 /11!1ul11111i.rm prr11.rltl'II". Suunnitellun kansallispuiston an·o ja merkirys on jo huomanavasti alentunut, 111·1 ovat kiisi\Li viimeiset' hctker. Alistuneesti toteaa suornussalmclaincn k otiscur umics : »Kolrnc kauhistusta täällä on ol l u r, ensin tuli sota, sitten vesistöjen säännöstely ja viimein loma-asutus ja saksalaiset t urisrir .» i\krsist:i hän ei edes 11uhu. /\allokkokosken ereLinpuolcinen männikkö yhreismctsää on hakattu. Totaalista tuhoa ensin kauhistuu, sitten vihastuu ja lopulta mnseuruu. Kcmijarvcn metsänparannuspii r: on kunnostautunut ojit rarnalla hvviit ka rpalosuot picnirnpia kuvioita mvörcn. t'\1mensii mukaisesti ei toimi cn,i·:i, mutia jäljet niikyv,it. PuLq1inor vain irvistelevät karhunkieniijälle, joka kom\'Uroi mennii ,,o\kuaan hakkuutähteiden joukossa . i\lyllykoski on tärveltv rakentamalla sen partaalle hirsinen kesämiikki oikein ,,aalujen päälle. kitkan kansallispuistnn vasrus1:rjar ovat totisL·sti »aavistanel'f'», mutta onhan hL·i\\;i ,dlut siihc·n ,1ikaa. » N111Hil/ ;r1 l<aj,111 lir 011 11)'k)'(lik11i.rt11 1T1i11111(1/1 111(1/kai/11/il'» ( krr!oo 111a/kai!111'.cilt). l lava irak sccn vain, ettii sama tuho on picncmmässa miu ak aa v assa kohdannut k u usa mo n v iimcisrå k in alkuperäisen luonnon rippcirä. On vain säiinnösteltyjä vesisLöjä ja hak k uua uk ioita , joille mu urama n vuoden viilein isturcraa n uudet raimcr. _luuman kosket civ;i, ole entiselläiin. l kåvyydct alkavat jo Juumallc saavuttaessa. j11h11 ! /,i111til,ii11m Runon, raJan Ja raiskion tiellä .\!)'!lrkoskt11 r,1111/(/llt mkmml/11,1 kt.,,i111iikkiti 011 kri)'ll)'I ih11ilt11111.rJ(I li1i11i11"rkkilrh!ih11, 11111!!,1 111iikki ()// .!" ;, J'J J' J' 11111is/(1111trkkin,i .\'11011m1 / (/f/1 Nl!!" 11 r11 kt 111111.rl" i11.,,i,irl,i1111ii.,· / J / ')7()-/111·1111 11/;u.,·11. kuorimaj:1 sahausjättccr "n järctty paikalleen, eikii kuulemma ku,iiin ,·oida \'L·l. _loirakin ,·uc>sta Sitten f()tmt kuusan1<,ssa Siinosahat ( h. 1'.'1111.ra 1110 011 lllllrlll/ 1111' JI/OJi / 11i III j>ill 111a!hai/11kohlrila, j11ilr1 111"i111u/11nrrhlll 111alkr.'i/11111il'ht! 111111111'11!,11·11! komra1111s/011sa liki111ai11 !yh)rik.ci. l .uormo n suojelua ja suojelijoita rus k in enii:i ra rviraan, mutta lisiiämyyhän crcl.iss« »vmpa risrö ». kuusamon kirkonk ,·\;isrä 1)(1hjoiseL·n sijai1sce criiiin 11:rikkakunnan mahrisuvun omis1ama sahalaitos, Pi>lkky < ly. J;i että l'hlii'> on velvollinen ot1amaan lammesta 1arvittavat ,·c·s 1 nii yrrL·cr. l'.i olisi uskonut ison koneen niille rnah t uva n k aa n
Ruka on luku sinänsä, mutta huipussaan toiminta on, kun OuSlirtosahat Oy:n jättämät kuorimaja sahausjätteet näkyvät Kuusamossa pois siirtymisen jälkeenkin. Kunnan mr.tk ailuasioista päättävät keskittyvät koko tarmollaan rakentamaan viskilornpoloita, leirintäalueita ja laskettelurinteitä pohtimatta hetkeäkään, että mitähän ne matkailijat täältä tulevat etsimään. 131. D Kuusamon Pölkky on saanut päähänsä, että maantien vieressä oleva Syvälampi on otollinen paikka jätepurun säilyttämiseen. Jotakin toki on jäljellä. J voittaa paikkoja siistimään. Penikkavaaralla todettiin, että Kuusamon kirkonkylästä saa luontoa löytääkseen kulkea paljon pitemmälle kuin Helsingin keskustasta. Reino Rinteen seuraavan kirjan nimeksi ehdotan »Kuusarnon kaameat kasvot». t -4• / ,~ :~~ ,, ~t fL ~... ' 1. langan kansallispuistoon halutaan väenväkisin r ikentaa iso leirintäalue. -11 ,I .,,,,..,,, " • 1 ..::1. Kantaa saksalaisten eväskuormat. ,..,,. Vesioikeus oli samaa mieltä. On esimerkiksi Penikkavaara kunnan eteläosassa paksusammalk uusik koineen, rinnesoineen ja karhunjäl kinccn. Silta joen yli on juuri uusittu. .. Raivaaminen ei kuulemma kuulu kenellekään. Mutta uhkaavan lähelle sitäkin on savotta jo saapunut. ~~ ~ :.~ ~ t";I ,,,,..--. -~\~, \i . Harvassa todella ovat tämän modernin Kuusamon antimet luonnonystäv.illc
l•:rärc.:rkeilij:i, joka on uskonut kirj()]ttamarr<Jmien lakien voirnaan. lnarin1;irvellc. i\[oom,rikelkalla 117\"Öhemmin 1 ulleet valloitl:l\'at viisijan. Viime vuosien aikana <>11 sclvasr i alettu rajura , mirri teollisuustuotannon suu nniu clcma ton ja siiätclcrnnron kasvu aiheuttaa ihmisen ei inylllJ)ä risrol lc. 1,aikki jokien poikasi uol anto koi ru i jii r\' ien ranra:isu k k:1 iden hyviiksi. l...:u\·itcllaan vhi, ellä eriirunnel111an sa,1vuttarniseksi pitii;i olla keloisra rakc·nnettu k,imppä ja p<>lttopuina 1)itii,i kiint;iii j)\'Stystii kaadettuja kcloja. i...:<>hta ollaan siinii vaiheessa, että cr:ikult1.uurta on rikastutettan1 muusta marcriaalist;-i l"L'hdyillii, esimerkiksi kehitysmaista IL1<iduis1a puista rakenm·tuilla brnpilLi. l...:,isivarrcssa <>11 kuitenkin raj,,i1crtu 111:iiir:i autioru1)i:t. l•'.riiiit viimcisistii luonlli,ntilaisista \ aelluskalaj<>is1:1,Ten<>j,,ki j,1 Paars1oc.:n VL·sistiial uc"Cn Joc·t, si jai I seva 1 1)crirnm;iisL·n l.apin :ilun·lla. kestiiä k ö l .apin luonto csirncrkik si matkailun aihcit t arnaa luonnon k ulurusra r l~nsinnäk in täytyy aina muistaa, ctr.i l .apin luonto uudistuu h vvin hitaasti. Esillii olleet ongellllat eivät ole toistaiseksi aiheuttaneet rnimc·n1)itcir,i niiden korjaamiseksi; niihin on ettq)äiissii suhtauduttu vab.ircllcn tai ne on liiiininhallinrwn tasollakin nähty pa ikallisina, viihiiistii ihmismiiiiriiii koskevina ongc·lmina. Vesistön \'arrella asu1·illa ihmisillii <>lisi silloin mahdollisuus rn\'yd,i urhciluk,1las1us. \."\2 NOY I{ YYTl ·'.T'l'Y l ,1\ PPI l .a1)iss:1 tilanne on rnc·nossa siihen, cttii elinke1noeliim:i, kuntien talous ja liikcnreen hoitaminen j<>utu\·:11 \'h,i suuremrnassa miiiirin tu1·ismis1a rii1)puvaisiksi. Nykyisen metsiinhoidon vuoksi uusia kcloja ei enäii juuri synm·. _! 01111i kil ! i Matkailu nujertaa Lapin Kchiuvncct liikenneyhteydet "vai yhdessä lis.i.inrvnccn va1"1;1-:1Jan kanssa tehneet mat k.ulust a yhden kehitysalueiden 1iirkci111mis1ii elinkeinoista, j, .ista keh i I ysal ucidcn kunnat kilpaa iaisrclcvat . (ln hän1111iistyttii\·ii;i, kuinka kauan keloa mainostetaan criikulttuuriin kuuluvaksi. Joki\'arrcr olivat asumattomat. l~riiitii esirnc.:rkkej,i matkailun ruomista h;-ii1-<>is1a: l{u<>tsin 1)uolclta tuke kevii11.alvc·n viik<>nl<>p11u1na ruhansia lll<ll>tt<irikc·lkkaili101t:1 SucJlllc·n pu<>lcllc l,·:isivarrcen, kosk:i l{uotsin l .apissa on lailla raj<>ire11u muiden kuin saarnclaisten oikeutta kalastaa 1.unrurialueella. kokee pettymyksen. l .apissa erityisesti työllisyys ja luonnonsuojelu tiirmiiiivät monessa k\·sy111ykscssii usein vastakkain, ainakin n.icnnäiscsri 1:11 lvhyellä tähtiiykscllä. Saarnc·laisis1:1 tehdiiiin S<Jut:ijia j:1 ,1scc·nk:1nu1jia L'leliin eriimichi I lc. Suuri osa lll<>Ort<>rikelkkailijoista tu<> rnukana:1n \Trkkoja ja rnui1:1 kal:1srusv:ilineit:i. Val\<>lll:H,,n kalastuslupien 1111·\·1111 vaikutta:1 tiilLi :ilUL"Cll:1 v:1ellusbilojc·n, lohen i:1 t:1in1c·nc·n, l)()ik:1stuo1annon \'~hcnemisc·en. 'l"iisij<>ista <>n Uiyty jo hurjia yhtcc·no11oj:1, ,1seirakin on k;i,·tcrn·. Inarin ja Sodarik vlän kuntien kannat S:rnrisclkiisuunnitclmasra. 1-..:ahstus ral)ahtuu konrr<>li<>irn:1lla koskialucilla, miss:i nii1dcn k:dojc·n nuoruus\·aihc.:et \·arrtu\·at \·aclluskc>koisiksi. l luvila-asutuksen lisiiks1 vaikuttaa kcl<>jen esi i nry m i s t i hc·yteen ha rven ta vasri rc.:tkcih·viiki. Edellinen puolsi suunnirclmaa voirnak ka.rsu, jälkim111iiincn vastusti jyrkästi mm. Suomessa on tärkeimmiksi turistien houk ut rimiksi otettu l .appi luonroinccn J,1 ainutlaatuisine· kulttuureineen sck.i lounainen s.rn risro Ja I ra-Suorn i. suunnitelman porotaloudcllc aiheuttamien hait rojcn vuoksi. Saamelaisten n:1u1 intakalavedct siirrc·tiiän erityislailla, 1)crustuslain vastaisesti, muille-. Tiillii hc.:tk-Jl;i 1Krirnrn~iscn l,apin rantaasukkaat joutuvat huo111:1a111:1an :1rvokalan \'iihenen1iscn ja matkailijoi,kn tuu1t:1111icn tulojen meneviin llluualk. l...:oskialuL·iden kalastus n·rntr:1a 1uur1 nii1,i ikiiluokki:1, joiss,1 1·aclta\·ia kaloja on eniten. Inarin kunta näki suunnitelman tärkciin;i t\·iillisraj.in«. Tiil lii hcrkcl lä ei ole vieLi selväsi: tiedostettu markail un ol l isu udcn ma isomaa tii rvvlcviiii vai k urusrn. Tii111ii ilmenee siinii, en,i saamclaiskultruuri ,,n muuttumassa _J,,ulu1H1kinmaa11 niainosvaltiksi, 1)<m,1alous matkailuniih1,ivyydeksi ja rihkamatL·ollisuuclen raaka-:1inctu<>rrnjaksi. !...:alat saatiin ko<>kkaina ja 1H1n;-ilihaisina. Tchollincn ka svukaus i on runsasta kolmannesta lyhvelllJ1i kuin Lrcla-Suomcssa. i\likiili tiirniin 11iii\'iin re1h·ilijiille vielii 01)c·teraan rakovalkeahenkist:i eriikulttuuria, niin muunrnan \'U<>ckn kuluttua cr:irctkcily sa:1rra:1 1a1)ahtu:1 »s;-iclemcts:i\' \'iilw k kcel Li,,. Tiilliii11 vesi.stiirikball:1 alueella asutus kcskit1\·i jär\'i:ilucillc esim. Olisikin 1)ik:1isesri rajoitL·trava urheiluja \'irkistvskalas1usta t:irkeim11ien \':1c·lluskalajokien osalta j:L ohja11a\':1 n1arkailija1 laskujiirvilk. Tris r.i rodist a va r esim. 1\il«,inaan asu1uksu1 sijoitturniscen \'aikurti\':11 riist:rn l·siint\·1ninen 1:1 kal:1stusrnahdollisuudcr. l .uonnon irscpuhd isrusk yk y on hcik ko
Joku jokivarren asukkaista pääsee kenties Ruotsin perhotehtaille tiöhin. Matkailuyritys myy kuitenkin kalastuslupia kolttien kesäkalastusalueille. Siten matkailu, jota monet pitävät kehitysalueiden talouden oljenkortena, saataisiin palvelemaan kehitysalueiden todellisia intressejä. Tämä on mielestäni harhauttavaa. Sevettijärvellä joku vuosi sitten aloittanut matkailukeskus työllistää vi I k kaimpana matkailu kautena 5-6 kolttaa. 100 luonnontuotannon varassa elävää saamelaista menettäisivät erään tärkeän osaelinkeinon poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen muodostamasta kokonaisuudesta. Tästä tuorein esimerkki on Koilliskaira ja sen petokysyrnys. lupia, soutupalveluja, matkamuistoja ja yösijoja. Luonnonsuojelijoista on tehty Koilliskairahankkeen johdosta ns. metsäautoteitä, lentokenttiä ja autiotupia. Näin matkailu voisi tapahtua enemmän paikallisen väestön ehdoin ja se hillitsisi autioitumista. TYÖLLJSYYDEN TUULENTUVAT Paljonko matkailu Lapin läänissä työllistää. Eräässä kuvalehdessä hiljattain olleen artikkelin mukaan 3 000-5 000 henkilöä saa työtä matkailusta. Lapissa tähän asti työllisyyspolitiikkaa on hoidettu milloin rakentamalla tekoaltaita, voimalaitoksia, Lapin herkästi kuluva luonto on saanut turismista uuden rasitteen, joka samalla vähentää p atleallisten asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia. 5 % Tenon keskialivinaamaa pienentävästi. Luonnonsuojeluasiat ovat toistaiseksi tulleet viimeisinä. Suurin osa yli 300 koltasta elää välittömästi luonnon, lähinnä kalastuksen tuoton varassa. Siitä huolimatta on suunnitteilla hanke, joka Ala-Tenolla vaikuttaa n. Tenojoki kuuluu Project Aq!la -ohjelmaan. Ievsjoen varren n. tällaisten hankkeitten ja turismin vuoksi voi olla tuhoisa. Lapin läänissä toimii noin 10 ansiolentäjää, jotka kuljettavat erähenkisiä kalamiehiä tunturijärville. Oman mainintansa ansaitsee matkailu saamelaisalueen työllistäjänä. Tämä on jo johtanut siihen, että etäisimpienkin erämaakylien asukkaat ovat huomanneet kalavesiensä ehtyvän ja he ovat ryhtyneet kalastamaan »vedet tyhjiksi turistin alta» -periaatteella. Kuvassa turistien luoma luvaton kaatopaikka Inarin Ukonjärvellä. J äl keenpäi n poromiehet ehkä huomaisivat todellisen asian laidan. Yhdenkin osan tuhoutuminen tästä kokonaisuudesta esim. Suurin osa työpaikoista sijoittuu Etelä-Lapin alueelle. D 133. Korvauskysymys on järjestettävä valtakunnallisesti ja heti. Kysymyksessä on Norjan puolella Tenojoen vcsistöalucescen kuuluvan lcvsjärven kääntämishanke Altajokeen. Näin menetellen tahdotaan poromiesten vihan kärki suunnata luonnonsuojelijoiden ajamia hankkeita vastaan eikä suinkaan pohtimaan ja keskustelemaan, mikä olisi paras ratkaisu poroelinkeinon ja luonnonsuojelun kannalta. Tämän seurauksena tulisi Ievsjoki kuivumaan ja koko Tenojoen lohipoikastuotanto pienenisi. Petokysymys Koilliskairahankkeesta riippumatta on ratkaistava niin, että poroelinkeinonharjoittajien ei tarvitse kustantaa joidenkin petojen hengissap1tam1stä. Poromiesten viha luonnonsuojelijoita kohtaan olisi kansallispu istohankkeen vastustajille avuksi; jäisiväthän korvauskysymykset niin petojen kuin metsähakkuiden ja vaotusten porotaloudellc aiheuttamien menetysten osalta auki. Joiltakin tahoilta on lietsottu poromiehiin sellaista henkeä, että Koilliskairasta tulisi petotarha. Lisäksi tällaiset hankkeet lisäävät entisestäänkin painetta jäljellä olevia luonnontilaisia vesistöjä ja erämaa-alueita kohtaan. Matkailukin on luonnonvarojen käyttämistä. Inarissa toimiva saamelaisten matkailuyritys työllistää kesäisin muutaman etelästä tulleen opiskelijan ja yhden paikkakuntalaisen siivoojan. Tässäkin tapauksessa hankkeen toteuduttua jokivarren asukkailla ei ole muita elinkeinoja tarjolla. edistystä jarruttavia, jotka pyrkivät estämään työllisyyden kehittymistä. Siksi on korkea aika ryhtyä säätelemään matkailuelinkeinoa siten, että luonnonvarojen käyttö matkailun hyödyksi ottaa huomioon paikallisen väestön tarpeet ja edut
Merilinnusto, johon tässä luetaan kaikki I<.runneilla pesivät lokkilinnur, sorsalinnut, kahlaajat ja ruokkilinnut, pesii lii134 hes kokonaan avosaarilla. 1970 suorittamassani arviossa pcsijiiiJcn lukumäärä oli noussut 1370 pariin, joten se oli yli kaksinkertaistunut 31 vuodessa. Oheisesta taulukosta parimiiärät selviävät lajiryhmittäin: l .okkien ja tiirnjen p:1ri111:i:iriss,i on tapahtunut valtava nousu. Krunnit rauhoitettiin v. 1938, mutta 11it·kään se oli sangen r-chotonta. Lähes mc1-cnpinnan tasossa sijaitsevilla luodoilla pesii harn1a;ija meri lokkeja, hickkakentti,i om:1avilla saarilla r,iyskäyhclyskunti,1. 1971 seur:1avat maarat yhdeks,in sorsalint ulajin 1)esiä: sinisorsa 2, haapana 8, jouhisorsa 5, lapasorsa 3, /;ipas<Jt ka 3, tukkasotka 15, pikkukoskclo 3, isokoskelo 4 ja !llerihanhi 1 (kahden muun lajin, i-avin ja 1)i/kkasiiven pesiä on I11yiis usein tavattu tiilr,i saarelta). !?i.rlo ·1. 10 x 10 km laajuisena saaristona Jin rannikolla, 11 21 km etäisyyJellä mantereesta. V. Vasta l•:rkki Reinil,in aloitettua vartioinnin v. Viihän korkeammille lohkareikkoisillc luodoille ovat tyy11illisiii suuret selkälokkiyhclyskunnat 1a tasaisemmille, hcinikkoisille lctoillc kalalokki,·hd\'skunnat ja kal:1t iirat. Ne ovat /)itkänomaisia, alle 2,5 m korkuisia luotoja ja lettoja, joiden rantaviiva on kiemurteleva. · 1 /11e 011 11 rk Ji.,i11 _r/::..ri \'1101J1m t.irl.cci1J11J1i.rlri /i11!11kti/(li.,!11. haahka oli h;ivirctty sukupuuttoon koko pohjoisen Perämeren piirist,i, ja merihanhikanra oli perin vähissii. 1970 luvut olivat vain hieman ravallista all1aisem11ia. sora-aikana alueelta nähtä,·,isti kerättiin munia syötäviiksi. 1936 ja jonkinlainen vartiointi alkoi v. syncet suunnilleen ennallaan, ,·. Vuonna 1939 l•:inari Merikallio laski Krunnien pesimälinnuston ja sai merilinnuston parimääräksi 52() -62() paria. Vuonna 1939 sorsalinnut pesivät /)ääasiassa metsäsaarilla, joten niiden pari111,i;irät jiiivät e11,irarkoiksi. / 939 \'. Mm. .\'11!/i1J1a/la pe.ri1J11i"ik11i11r11 111ai11i1111011.r11 krl/1111ir11 l~J'R)'i.rlw /::.rd,1.,-Jaj11!11kiloh! ic» 11/ko/)lfo/rlla (/////flt11111 111rrili111lll.rlo11 /Jrs11rirlm h,i"i•ill,ijillr joi/11 01/ 1 1 ielti //{ilild/111•1111 /IIOIJill IJl(lhrlolli.r/11/.1" 1111111!1111111.r.r11 h.r.rri.r.r,i ro11111hd11llaa pilkriaikai.rm !1101111011s11o;rl!1lyii11 /11/obrl. t'-:itnpä esim. Parhaita lintusaaria ovat Tiirö, Raiska, lsonkivcnletto (jonka osaksi on luettu läheinen Tyni) ja l lierakraasukka. Kr111111im li11111ulo 011 35 1·1mrlr.rsa sar11ml I a1111! 111n111rn1 r1111.rr11//t11.r11, k11ilc11ki11 rns/» priri11.ria.r.w J•hdt11 111iehm 1111.riokkrw11 l'tlrlioi11lilJ'Oi~ />ohjtdlt1 1•11j11a11 20 1•ii111r ruorlen ai/::.a11a. Fri11,i 1•110111/{I !rhrl)'! rsil)'KJfl Kr111111i!'II rrmhoi!11krm o.rillaise.rla /)/{rk11111i . 30 vuoden aikana 111m. m1ristoissa. l\[aakrunnin luonnonsuojelualue sijaitsee n. r.isäksi la11int iirakolonioita pesii kaikilla avosaarityypeill,i. I ,1111joj11 nrlai!trla.rkm/0;11 /J/1 !ch! )' )'111p,irhi1·i.r.rri' ra11hoill1111111!!0111i.ua .. Krrmnien pr.,·i1•i,i p11ri1J1ri"tiriri 1111 ar11ioii11 I 8 111111111111 rrlllhoi!11ksm aikf!1u1, jolla s11alt1i.rii11 h111•11 .mojd1m rnih11!11/::.srsla li111m.rlo11 hehi!IJ•111is1·1·11. l.okkilintuyhclyskuntien syntyessii sorsalinnur 11n1utti,·a1 pesi111äiin niihin avosaarillc. l,ahlaajien parillliiiir;it 1>,·at ,,,·. . 1·'.sim. lsonkivenleton kalalokkikoloniasta löytyi v. 1{1\UI IOITUk:-ir-:N V 1\ll<.LITLIS l,runnien ennen runsaat lintukannat olivat 1931l-/uvun alussa romahtaneet. l .intututkimuksissa saaristo on jaettu 22 saareen, joista 1\laakrunni, Ristikari ja Ulkokrunni o\"at· suuria (36-186 ha) lehtimetsän peittiimiii saaria, k masu k ka (S,3 ha) pienem/)i metsäsaari ja lopur 18 avosaaria (0,2312,5 ha). tyllin, lapinsirrin ja isokuovin kannat ovat viihenlyneet, vesi1)ii;iskyjen mii'.irä /)ysyny1 l ,ok kilinnur Sorsalinnut !<.ah laajat Ruokkilinnut Yhteens;i V. 1953 se muuttui todella tehokkaaksi, koska hän asettui limujen 1)esim,iajaksi asumaan Pihlajakariin, Lihelle tärkeimpiä linrusaaria (tiirii ennen vartijat olivar majailleet i\laakrunni-säätiön tmljassa Ristikarissa lähem11,inä mannerra). .-e.,/,1 /::.1111lostnra, siksi !odt!/11 ,illi.r!J•ll,i-,,ill,i. 1970 140 %() IIHl -200 220 230 175 55 15 520-62() 1 370. 1 'riisrinm Krunnien linnuston suojelu 19391971 J"".ra.r1·11/r//o 011 IJ'J/Ji/li11m Krm111i!'II IJ!a!ala arosaar], N(//111oilla 1•"i/1!rlr1·,1/ hiclikol ja Poh;r111lahdm /,111/1(/(1 /::.,1.r1•1111a/ ki11ih.ol, snnrcn kr.r/01.rl111111 ,1/kt111 jo 11111odo.rln,1 n111.rrw111/J11t1 hti11ik/::.or1. l~nnen lähes autioille avosaarille on muodostunut voimakkait·a yhdyskuntia. A"m1 J i11 ra1111ikolla /!oh;oi.rrl/11 Per,ilJ!ffril,i .ri;r,ilse/'{/ Kno111im saarls!» ra11hoi!ellii11 /rihi1111,i IJ/trili11mrslo11 suojelna/11er:ksi 19 J0-/1mt!I", oli sen m11m Kl/ltl11is11/ li111irlt111111trl !11ho!/11 rii!,ii11, .r11111111il/em J(/I/J(/!!t lmollr /::.11i11 1/)'k)'i.,ill .\'i111011-l /1111k1/)}{/t1(/// lllf!"i(/lifl'/'11 ra11hoi!/1111111//0111i.r.ra .r11t1risloi.rsa
suunnilleen ennallaan, kun taas kari kukot ovat lisääntyneet. 196171 Oulun yliopiston Krunnien biologiselta asema] ta al lekirjoittanu t. Ennen v. 1939 suorittaman peruslaskennan jälkeen alueella ovat tehneet merilinnustotutkimuksia v. Merikallion v. KEHITYS RAUHOITT AMATTOMISSA SAARISTOISSA Krunnien ja reunustavien saaristojen lintukantojen ero on tyrmistyttävä. Vuonna 1939-52, ennen Erkki Reinilän aikaa, kokonaisparirnäärä kaksinkertaistui lokkija tiirakantojen noustessa. Hänen aloitettua vartioinnin v. Lokit ja tiirat 1939 1952 1963 1971 Törö 4 73 212 224 Raiska 16 11 59 86 Ison k ivenletto 2 36 141 361 Yhteensä 22 120 412 671 Sorsalinnut Törö 2 5 8 Raiska 2 2 8 7 Ison kivenletto 13 8 58 59 Yhteensä 15 12 71 74 Kahlaajat Törö 2 3 1 1 Raiska 6 4 3 4 Isonkivenletto 11 13 23 19 Yhteensä 19 20 27 24 Ruokkilinnut Törö 17 5 20 14 Raiska 2 1 2 Isonkivenletto 3 2 2 1 Yhteensä 22 7 23 17 Kaikki yhteensä 78 159 533 786 Parimäärä/ha 5 10 34 50 Suhteellinen kasvu vuodesta 1939 1,0 2,0 6,8 10,1 135. reitin Haukiputaan Ta Ii/ Ii k ko 1. 1953 alkanutta tehokasta vartiointia Krunnien pesimälinnustoon tuli keskimäärin 6 rnerilintuparia lisää vuodessa, mutta v. Vuonna 1939 voimakkaat ruokkija riskiläkannat romahtivat kylminä sotatalvina talvehtimisalueillaan Tanskan tienoilla, eivätkä vieläkään ole palautuneet entiselle tasolleen. Samalla sorsalinnut kertyivät pesimään lokkilintukolonioihin. 1964-71 32 paria vuodessa. Täten näiden kolmen saaren pesimäkannat kymmenkertaistuivat rauhoituksen vaikutuksesta 32 vuodessa. Taulukkoon 1 on poimittu kolmen parhaan lintusaaren arvot neljältä kantojen kehitystä hyvin kuvaavalta vuodelta.Kyseisillä kolmella saarella pesii nykyisin yli puolet Krunnicn merilinnuista , Taulukon alaosaan on laskettu parimäärän kasvu näiden kolmen saaren kokonaispinta-alaa (15,8 ha) kohti ja kannan suhteellinen kasvu, kun v. Krunnlen ko/111en parhaan lintusaaren pesivät pari111därdt nel;iind kesiind. 1939 arvo on 1,0. KEHITYS PARf-JAILLA LINTUSAARU.LA Aikajaksona 1939-71 Krunnien pesivä merilinnusto on arvioitu osittain tai kokonaan 18 kesänä. 1948-63 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos ja v. Esim. Parimäärien kasvun hidastuminen viimeisen vuosikymmenen aikana merkitsee sitä, että nykyisin Krunnit toimivat eräänJaisena »lintupan kk ina », jonka poikastuotosta leviää pesijöitä ulkopuolisille alueille koko rannikon ihmisten iloksi. 1953 tapahtui etenkin selkäja kalalokkikantojen sekä räyskien ja lapintiirojen lukumäärien erittäin voimakas nousu (nämä lajit yleensä käyttävät ravinnokseen pääasiassa kuolleita kaloja ja pikkukaloja eivätkä tapa vesilintujen poikasia). 1953-63 lisäys oli 34 ja v
kr111111it11 li111111s!r111 .r11ojr/11 /'J3'J-f'J7/ / 'i;,-i; r111 !orlt!!i11m li11!n.wMi, .10!/11 /Jt'.r11 . Kalastajien majat nimit r.i in vcr.iv.i r puoleensa asiallisten k ul k ijoidcn lisäksi crin.i is i.i ryy11pej'.i, j ork a m, Jotrori vcnci l lii:i n liikkuvat etsirn,issii munia syiid,iksccn tai r.u k iak sccn niit.i k:illl/1:inseiniin, seka rappaa k sccn ne L'lllOI ja poika scr, joihin vain bsiksi 11:i,iscv.ir , T,isrii kertoo llllll. 1,IWNNll·'.N l ,ll( )NN< lN Sll( )_j 1,:1 ,LIN ,\11-'.I, k l'J'YS "-ru1111i1 nlusrn,·at 111 k l'isell:i:in a1nutLia1uista n,ine11:i l'n,illlcren lu<>nnosla, T:it,i ei Luitcnkaan "ikc,u1:1 sanrnn,1,rn Se', l'lt:i raul1<li1us:iluL'l'll sa:1ret rnuod<>sta1•,1t hic'll<Jll, 171'1'11lkc,ho:1misen v,1ikutukscsta kcrt,,v,rn sa:irityyJ'Pis:irjan L,11sauksc'll siihen, kuinka s.JC1rcn k:1sl'illisuus kehitti'\' \'U<>sisa1"jen :1ika11:1 korkeuden lisi:in11c,ss,i, /,'.,,,,i, llll'iisk,i:in 1'. 7. 1<..J64 l.rsk cnnan Simon, Iin ja l l a uk ipur.ra n ul k osaa risr ojcn 211 ra uhoin ama n omalla saarella, jotka pi nnanmuodoilraan oli vat mir.i 11arhailllpi:1 lim usaaria. l·:rn krunnien hyviiksi 011 kuitenkin eri1tiii11 seh<i, etenkin lokkilinnuissa, Niiden kc>loni"iden viih;iisyys taas niikyv Sllrsalinrukantlljen pienuudessa. (Tllsin alueiden ero sorsalintujen 11arimiiiirissii jollt'uu osin myiis siit,i, ell'ii Simon-l lauki11utaan raull<lillamartornassa ulkosaaristossa on vahiin sorsapoikucille sopi\'ia suojais1a lampareikkoalueita mctsiisaarilla, jonne emot kuljetta\'at poikueensa ulk,,saarilta. 1')58 T Riisiinen 15 Simon a,·osa:1ren pesi111:ilinnusror. runnic'n llll'ts:is:1ar!c'll el:iimistiin ja ul:q1<>iden ,,nkn:1/aisL'll luonn<>n 11iirt(TI lee aluc1t:1 nik<>isc'ksi samanlaisia eliii1'htc'isiij:i t;111aa rauhoitusalueen ulk<>11uolcl1akin. Niin11ii suoritin v. i<..J64 l<>tesin kantojen 111uu1tuneen s;u110ill:1 saarilla Sl'L1ra:1n1sti: 11ana 1 lauki11udas (16 l'll<>tta) 149 ·274 Sim<> ( 7 vuc>lta) 25] ·28<..J Juuri niinii n1<>sina, kun i(runneilla tapahtui 11er:i111ies 1-'.rkki l\ciniliin ,·arti<>intit<>illlinnan ansiosta mahta\'a 11ar1miiiir,in llllusu, ulkopu<>listen saaristoiL'll kannat pysyiviii ennallaan 1a1 lis:iiintyi,,,i, ,·:1111 hiuk:rn. (1, l<..J64: l,arikukk"pari, v.i s t.i r.i k kipari, ei muuta. 'l'<>della ;1inu1/aa1ui:,L1 "-runneilla on ilrn1iscn t<>imilk rnnens,1arilla herkirnllliin elclllc'll11n, nll'rilinnust"n, k"ost umus, Sen nikoispiirteit,i \'<JISI luetella palj"nkin, "sin edcll:i k:isiteit1'j:i, , ,s I n kiisi I t elen1iirriim i,i: Sw ,111c,n suuri1rnna1 riiysk:ikannat ja L'dusl'a\'irn11iin luellavat sclkiilokkiyhdysku:111,11, lsonkivenlct"n lajikirj;i\':it· s"rsan11es,irihenryrn,ir, suu1ct 111nihanhi11an'et, jlltka knt\'\'iil l,c,,k i l,c,s,il l;i k ru nneil 1c L, id untam:1:111 (:\laakrunni 4. Rauhoirramattomalla alueella "Ii scnr.i.in jonkin vcrra n l'L'Si111:ilinnusroa, koska osa sen saa rist a "11 ilman kalamajoja. V. l,ahlaajic·n parimii,iriss,i olevan eron syyn:i <>17 osin se, etl:i rauhoirrarnatt<>rnilla l ,ok it Tiir:1t S,,rsalinnur kahlaaj:1t l\u<>kkilinnut Simo-/ L1uki11udas (ra u h, ,i tt,1 rnat, ,n) 70 165 i<..J 45 12 krunnit (r,1uh,>itc1tu) 37(, ]43 1 'Jl 1 211] 2<..J ulkosa:HilL1 <>17 ,-:ihemrn,in kahlaajille sopivia lic'lcra111oja kuin krunneilla.) l'.rnt korns1uvat· viel,i kun otcr:rnn hu<>llli<><>n, ctr,i verrnilun r;1uhoirtalll:1t<>n nic-rialuc, <>n ainakin 2 3 kertaa i(runnicn alueen laajuinen, l ,uonnollisc·sti krunnien lokkilinnut kiiy\':il c'tsim,iss:i osan ra,·innostaan lllyiis ulko11u<>lisis1:1 Lihcs linrutyhjist,i s:1aristoisra, rnurra ei voitane v,iittii:i, ctt:i krunnien kannat olisivat t:irniin vuoksi ylisuuret. Tuloksia on vc rra r t u krunnien \'. Muutama k ilon ur ri pohjoiseen tiistii alueen ,,iillleiSL'Stii haahk asaa rcsra sijaitsivat K runnicn Tiirii ja Raisk a, joilta /">ikasrcn k uo riudut rua tavataan yli tuhat l iru ucmoa ja poikasta ... arviointini Iin Sclk älct on linnusrosra I'). kansan suussa kulkevat kertomukset Simon l.eipniiis1en J:l l liirkiisten muinaisista lin1urunsauksisu. Niiden 11arimiiiir,it ni111itt:ii11 ,·ieliikin n<luseva1 vu<>si vuodelta, 1 lailu<>don l,emin \'iilincn mnialue <>n siksi suuri ja Per,illlcri siksi tuottoisa, en:i kaikilh ulkosaariston luml<>illa 11ysn,isi,·,it k,isirt:i,ikseni p<'simii:in saman suuruusluo1"111 lintukannat kuin nyt 1'runneilla. Vuonna 1')48 1\I, Rautkari laski l.laukiputaan sa,1ris1,,s1a /(1 ;l\'<>saarcn 1a ,,. Tiitii tukn•:11 llllll. 1<..J63 ko k on.usp.uimiia ri in oheisessa taulukossa. 1 ')(,2 /;Jo 2 \'iilLi, 1711 merih:1nhc,a ui 11irk,in,i jon<lna ;\laakrunnin liinsi11u"lclh peilikirkkaan meren utu1en kes. r/i /:r1/:si,,,,,1,1,1 /r,/:./:ili11!11/h1rid, 1 r1//i/,,-t1·i11 lr1;r;11 orn! ,rl'i/:.,i/o!:.!:.i jf/ l'li)'J!:.1i ( K./1/'r!,l'.frl ), 11ml/11 !ll)'ii.r hf/r111,1,1/ok/:i 011 1·ii111t aikoi11f/, rlrisl)'ll)'I, 1 rrlr1i/11 /'1!11hfJi!lt1111,1//r1111,111 i11 /'f/11/l(Ji !t/1111 .r1111ri,1'//Jr1!11tt11 /i11111u!oisl11, / .,ilil'llllllill !tl:sli.r.,,i, Liinsilctto Iin Pallonen ja Sclk.ilctto~Si 111, >11 l .cipcrcct l u, >eli >I ovat· kauniita saaria kalarnajoinccn muna k:iytiinniilliscsti katsoen 11·hjiii linnuista
Tästä saamme kiittää pääasiassa yhtä henkilöä, aluetta vuodesta 1953 va rrioinutta Erkki Reinilää. Tärkeintä kuitenkin on, että Krunncillc on päässyt 35 vuodessa kehittymään linnusto kokonaisuus, ainutlaatuinen n äyte Perämeren saarten eläimistöstä ennen ihmisen aiheuttaman tuhojen aikaa. Rajoit11kset koskevat 111aihinno11s1ta ( hätä/apc111kset luonnollisesti poikke11ksi11a) sekä linnuille vaarallisten pyydysten käyttöä" pesi111liaika11a ( toi 111. Ra11hoit11ksen lai!listt11s ja tarkoi!11kser111mkais1111s ht!kitliin per11steellisesti et11kiitccn. Krunnien linnuston suojelussa on siis kysymys koko rannikon ihmisten elinympäristön tärkeän osatekijän suojelusta. Lunasrus tapaht11i valtaosaltaan vapaaehtoisena kauppana. Ei ole helppoa asua meren keskellä melkein kesät talvet, joskus kuusikin kuukautta yhteen menoon, pääosan vuotta jääkenttien ympäröimänä tai Perämeren kylmien puhurciden keinurcltavana. Alue on ydin, josta käsin linnusto pystyy rnerelläliikkujien asenteiden muuttuessa vähitellen jälleen asuttamaan saa ristot laajalla rannikkoalueella. /;110111.) 137. Kuvan csittä111ii koiras boit] perbefliiän Raiskalla. Silloin annetaan monenlaisille merenkävijöille, näiden muassa häikäilemättömille meri linnuston pesuciden hävittäjille, mahdollisuus muutamassa kesässä romahduttaa pitkäaikaisen luonnonsuojelutyön tulokset. Mutta jos Krunnien rauPerämies Erkki Reinilii, Krnnnie» larkkasi/111iiinen vartija. On todella harvinaista, että yksi henkilö on pystynyt tekemään näin mittavan työn luonnonsuojelun piirissä. Syynä on nähtävästi iiläisten kalastajien haluttomuus ulkorncrcn pyyntiin. Silloin edellisenä syksynä hukkuneita kalastajia etsimässä olleista henkilöistä jotkut käyttivät poikkeukselliseen aikaan myönnettyä kulkulupaa hyväkseen ja tuhosivat suuret määrät pesucira Krunnien parhailta l intusaarilta. Vesipääsky pesii meilla Krunnien saarilla. hoitusta puretaan, paljastavat edellä esitetyt tilastotiedot tarkalleen, minkä kustannuksella se tehdään. kellä). Sekii virkistysettä a111111attikalaslm jatkuvat rauhoilwalmella. ,f'•l'J~/1!!7, .... Juhani Kortesah/ri on jiilliinJ,t hallit11kse/!e s11t1l!isesti vasta/lavaksi kJ1selyn: »Mitii hallitus aikoo tehdii, ettii ainakin osa Moaemnni-siiätio/le pakkol11nasteh1ista vesialueista saataisiin kalast11starkoil11kseen ?» Kaksi 11111tttakin sauransuun/ aista yritystä on tehty. Krunnien linnusto edustaa huomattavaa kansallisomaisuutta. Kalastajilla on jo kolme maihinnousu ja tukikohta-aluetta Krunneilla, joille he ovat saaneet rakentaa kalamajojaan. D Kansanedustaja ]. ~ •"1 ' .. Ei siis ole tarvetta laajentaa maihinnousuoikeuk sia muualle saaristoon. Tästä on jo hyvä näyttö vuodelta 1964. Oulun seudun kansanedustajien luulisi todella miettivän, minkälaisen kuvan luonnonsuojelutavoittoistaan he valitsijoille antavat harkitsemattomasti allek i rjoitellessaan Perämeren tärkeimmän suojelualueen linnuston tuhoon välillisesti johtavia esityksiä. Nämäkin ovat sangen vähäisessä käytössä
MctS:icku;'1)''-tl'cmin k,11111,1lr.1 noin kokon:1i-,uutc11.1 utt.1cn s,1Jrt.1isi oll.1 vhdc111eke\-:1:1, ,·.1ikk,1 ..,uuri ll\,l .,ii1~i tiL·tr:·n:i ,1j,111kuhr.111.1 oli,i klii1n.1kS1·,1ihctr.1, j,is joss.1kin 111uu.1ll.1 t)li_..,j rii11:lv:i..,ti my~l~ luon11011rnuk.1i..,1.1 nuori:t J,l kt.·..,ki-ik:lisi:i ckosy\tcc111iv.1ihcit.1. T:ill.1isiss.1 111crS:iti..'knosystccn1<.:i-.:s:i divcrsi1cc11i ..,ji;'I on huu111;11t.1v.1qi \<lh:li,c·mpi kuin mcr<lcko,ys1ccmi..,..,:1. tck1w;y.s.tee111i11 ohj:iukscss:l niin 1:iydellisc.st1, ctt:i v.1111 k.111sJllisJ,1 luo11t1<)11pui,roio,;.-.,1 "L•k:l rnct<lcko.-.y..,tccmin ,11\'.111 pohjoi,i..,-...1 oo,;i.-.,.1 kchitv.., ohj,1uruu -..uurc""~ mir.1o,;..,,1 cdl'llec11 cku"''"ll'Crn111 (1111 ,lll (1hj,1u.k..,cn ,·.1r.1._,_..,,1 1 jo, ne p:i:isl'\':ir uusiurunu.111. !()1;'1111 s.111ocn rnuutruv:11 yh:1 köyOlen ja r:"im:l 011 n:lin ei i:11:i:i j:1tk LI ,·.1st 1: fVlcr<im111c 1 i i rr,i ny r jon'1kin pclkk:i:i infuroheen ku\',l;'l,1rj:111, jlJ11k.1 1.1rkoituk..,cn.1 lrn ,cl\·in:1:-i JL1L1r1 1:1m:l11 di,·cr,11cctin \·:ihcncmiq:1 ci<lidcn mct<lckn~y..,1cclll111 inform,L1tiu:'k..,iköidcn k,11111.1lr.1 (Scisk,u-i 1958). A'uvausl..1 Oli sclvyvdc11 V/1//h'si kiirjis1c11y, 11lllttd tois,.1,dta .\C Oli CJlllltstcen luonloi.<esli 1ch1v JO v. sill:i ne ul11·.1t luon110n111uk'1iscsri syn1yncir:1, v~ikk:1 olivatkin ihmi..,c11 synnyrr:imi:i. T.11ousmcr<1 l'i o,;ii .... "Prince! Si/1,,,/'). T:lm:l t1c1,·-..r1 on \·,1hi11ko. T:isS:i kuhd.1«.1 s11rry1s111 luonnDn..,uojclij~n ,·.1,ruu..,ccn ckosy;'ltccmicn ~ccniperinni)-..i:i. Oliccnliir ct vv-ii kul'.1ss.1 (Scivk.iri 19(,2) c-it.i n 111crs.1p suock oxy srccrnin k.irk c.in r.ik c nrcc lliscn k uv.i uk scn. K:iski.1ik,,jcn 1-lolmbcr~in ih.111tcelliscr n1.1ise111.1t ov'1t p.1ljolti k.1donncct. Murr.1 \·,1r~in kc;'lkcincn ,1..,i.1 ull' ml'id:ln m.1.1...-,,1mmc. Voi111111c tuki r.1ulrnitt.1,t 111uuttoluuk.111, 111criko1k.1n J.1 k:i111:nck:i1 sck:i kl1i111.1kS1·'1ihccr lllCt-.:io,;,:imrnc, mu11.1 -..,1:l\'UL1mrncku ,ill:1 muut.1 kui11 ... Olen kyll:i J<> ,1ik,1i:'.'!L'lllllli11kin chdor1.1nu1 1:ir:1 .... 1 lyv:1 tuki 11iinki11, rnu1t.1 \·.1in ,1ktiivi..,cll.1 hoidu[ l.1 (suojcl u 11.1) ,·oi111111c s.1.1d.1 srnr~·m:1~\n j:1 <lil:·m:i:111 luo1111011muk,1iM ei siic/.::o.,ystcc111ill rah'Cllllck11v,111kscst il on otcll11 11,orciden Å_,,n1k·.tidcn ckosys1cn11ill ( luo1111011muk,.1i11cn) 1,1 ·V,l _,· l 1l,1·V,.l / CÅ.'J?US )15 f CCJJJ i JI ( t ,z/ Oli SJ>JCI S,.i// i ne n) ~""117..,•,.u~s j.1 osilc/!11 n,'ilni'i cr1'iiden cli"tiul.1jicn os,.,!!d. Niinp:1 111111: kuk,1 -..11tcn oikein \',1..,r,1.1 mcr . iVlodcrni :'rnp:1ri;'ltbnsuojclu rok, kurosr.1.1 er:1:111:1 tch1:iv:111:1:1n juuri ~L·cniv.H.b,ton <1ilytr:1111is1:i. Klii111;1k..,,·,1ihc voi t1ct:' . 011 kuitenkin scll':i:i, ctt:i 111cid:l11 mcts:lmme (J\',H il11ni;'lcn, r .... !95S. Gccnipcrintli:1 eli ck(l\:·-..tL'Cmin uhj,,u..,:·k..,ikiin S:iilytt:i111i'1:i di,·crsitccrilr:i:in m.1hd(1l]1o,;imm,111 ..,uurcn,1, ei kuirenk.1.111 l'oid.1 tch,l:i ckosysrcc111i11 S:iilii111iscll:i klii111:1ksl'.1ihccksi, ,·.1.111 .1k1ii,·iscll.1 suojclulh. Kansallispu1st0Jen metsien uudistarrunen \ 'iin1c k>cv,:i:ini'i l..·i'i1 1 tiin lchd,.,t(J.,·s:i uillc.ist., kcsk11s1c/11,i h',u1s,1//isp11i.,10JCJ/ mctsist d, jni/11 cr.iill.i t alion, pi,/c11ii11 "yli-ikiiisinii" j,1 "rc1ppc1111111cn1,1 Scur.t,.1v,.1sst1 l'crt t i Scish.1n t a rlccnt a« dd.,,,1iscn1J>i,1 l.utsu nt oia a n Jtl h',1 /1,/ c11 11101wo11 s11 o iel11_vhdis I vlcsc 11 cdustitj,11 csitt.'i7..,1i.it 7)11Still,n1scens,1 1 u1di»! u <s uu nnit cl mil l c. oh j,1 u.s ,' ks i kön ,. Niim.! i1j,1tlfk•sc1 t ul iua! s,k•;i/i juJJ..,i.'-ltlltccn, c1t,·i m.i.tjd m cts.i1<1!011.oninis1cri1·i Sdi lciriccn, jos.,,l nici1,·i l.ibcs syytettiin !1101n1on . -~· muk.1i ... LUONNON SUO.Jl(LU/\ _Ii\ LUONNON Si'ilLUMISTi'i l l ppo l\ dJ'l[sllS ji1 111ini'i csi t t nrnr: tui.'!ClJl}J/(' le.nm.it t annnu cr1·i,.iss:i 1,·uilli:;k,1 i r.i-t <)i mi J..-,,, 1111,111 t _1 1 c·; 1·_1 1 h111.'i leok-o« ~-scss.1 ,1j,uuhsi,t -'1i11·i, ct t.: Ou/,u,gd>I l..·,u1s,tflisp11iston lu.ucnnn-ul uccn mctsi,·i olisi nndistctt.ro.: (7., 1 u. nwnct .1i1ojcn ,ck.1111ct"c'll cl:iinj.1 k.1'1·ihjcist'1 uv.11 rullcet v.1litett.1v,l;'lti kovin harvin:iisiksi. tccmin ..,j..,:li,ct rcl.Llt iot \'01 ,·.11 JOp.1 ,-:ihitcllcn koko,1.1.111 h:i,·i1:i; k:in:111niisS:i esim. J\!lunct mcr<lcko.:.y ... ..,ti ... ole ckosys1L·t.·mi ..,,111,111 . 1111.1.1 (Scisk.iri 1%9). iirr:lmmc r.u1hoitcttujc11 kohteiden ruliuutumiscn jonkin vcrr.111 rny()h:ii..,emm:lksi. Olen rodcll.1 k:i-..in-:111y1, ctt:i rcl1t:lv:l kuului..,i lu()1111011suojclijoillc. 1id()',\,1 111crkityk;'lc-.;<l, ,·,1,111 ihmi..,c11 ohj,1ti\,..,e..,..,,1 olc,·,1 ..,yqccrni ..,,11101t,1kuon -..ir:i ,·.1ikk,1 rckno..,:·..,tL'C111iksi. ..,:1L·ko;'ly.,tcemin hcenipcrinnön ,:iilyrr:irniscsr:i. l·'.kol"~in.1 pidän kuitenkin hl'c11ii1cri1111()11 ... :i hcncc 1H1<>n111p1cn ik:i, .1ihciden cl:iinJ.1 k,1S1·il.1jcj:1 h:i,·i:1:1 di,·crsitcctti eli nHrnipuoli.-.uu, \·:ilicncc. :1il:<l ~ik,111..,,1 t:ii \C \'Oid:1,111 S:iilö:i joksikin .1j.1ksi JOS h,1lut.Llll mutt.1 luon1Hrnmuk.1i:'.'!c11 kchiryksc·n ka1111.il1.1 srn kohr.11011.1 ,rn juko p:1!.1,1 t.1i k'1:1tu,1 rnyrskyss:i ennemmin t,1i myi)hcmmin 1.1i chk:lp:1 111uuttu.1 ,-:ihircllcn suoksi. ..::uujcllfn JliiJ..,t,k·oh1ien nnolit.inrisc«),«. Se ohj.1.1 111 c1s:i11 kchi~ tysr:i cdcll:ic.sit,·tyn rakenne(j.1 1:1..,_..,:1 miclcs<l my().., 1oimin1~-) ku1·.1uksrn 111uk.1iscsti (l:ihc111111in: Scisk.iri 1970 J,1 Pulli.1inc11 Scisk.iri 1972). P.11.1.111 1 .1k.1i..,in incr<lcktbyqcL'min nh j.lu"iy k~i k ki)()n, ..,en ~l'lll'l'tti..,ccn i ni"<>r111:1,irim111. c;'lt1 kL·lii11y11cc,<l l'ku,\'"IL'l'mi..,..,j 0\1,1 ollut; 1.1i ..,irrcn ne k,1..,,·,1\',ll 0111111.1 "puht.1in.1'' mcr,ikki)in:i:111 ims.1kin 111uu.1ll.1. V:lir:in, crr:i 1-:ill:i t.11',111.1 j.11k,·1r:1css.1 llll'ts:ieko.,y,1ccrni11 m,1,1rio.-.is:i\1l) l1e111111iksi. Sen ohj.1usyksikö,r:i 011 per.utu" inforn1.1.1rint'1 koin,, lepp:i j.1 h,1.1pa cdust.1 v.H e11:l:i rnurto-os~:1 ..,iir:l 111:l:lr:-is1:l, mir:i 11111:l luonnon\ ( ' 1 1 / i .:~ ~ ; 1 ) • 1 v·--: .. Ekusystccrnin klii111'1ksv.1ihc cdelr:i:i jJ cdclly11:i:i kehityksen alk.1111ist.1 uudclkcn ,1lw,.r;1 ;',,1nu11.1koo11 1:11:1 snren v,1ikk,1 luonnon kierrok~i r.1i luo11non\·oim,1ksi. \ 'oit.u1ccn p,·i,itellli, l'I 1,·i n1onicn 1nuidcnf...,in cliii11ja h',1svi/,11irn kohdall,t 1i!,1l111c on ViASt,1d1.,'.1sti s.1n11AJ1!aincn. Mcrx.ickovyst ccrni on ohj.n,kscm:l gcnccrriscn in [orm .i.u iun lu1111.1lu vln.i v.uuiou uv.i kuin miki t.1h~11..,,1 muu ()-.:,1cko..,:•qccmi: j:ln·i, suu, mcri r.11 l.1111pi. Sii1:i k.i y jo pcl k.isr.i.i» r.ik cnuck u v.iuk scn.i ilmi "l', ctr:1 cko...;v..,r1..·cm1 \'~.1t11 roimi.1k,een j,11ku1·:1sr1 cri-ik:iisi:i r.1kc111cir:1. :lilyrr:-:mi-.;r:1 myl), kl.1ssisen lu"111w11suuj,·lu11 k.11111.1lt.1 J...e..,kci..,cn:l p:l:lm:i:i,<ln:i. T,·i_,_.,,·i on t.ini.in f,.,irjoi11d,sc11 t.iust,«. Ell!lllS/c Oli .1in,1kiJ1 u:-:itt.tiJJ /utc•11flfllltl jo cr:iidtn h'11~-.117 /,,jirn r,_,,,/1,1 /Seisk,ll·i /':158 J L\8
on Ga111e Rcscarch 22, l 962. Edelläesitctyt ajatukset olivat niitä, jotka saivat meidat esirramäan Oulangan lisäalueiden pahimmin liarsitrujcn alueiden uudistamista. . s/ alta puust o on mainitt u ensimmäisenä. Pap. sia lcpikoi ta , nuoria sck arnctsia, joissa on runsaasti myös eläimiä, puhumatt ak a a n ahoista tai rehevistä saniaislchdoi sra. Ne ovat hyviä esimerkkejä juuri vanhoista mets,istä ja niissä tapahtuvista 111uuroksista. 1972 päivätyllä kirjeellään pyytänyt allekirjoittaneen lausuntoa Oulangan kansallispuistoa ja sen laajennuksia koskevista kysyrnyk sista. Weilin& Göös 1969. Ja Seiskari, P.: Ympär istömme systeemit. Katsottiin, että ensinmainittu tapa uudistaa puustoa tuntuu jark cvammalta." Tämän johdosta esitän kunnioittaen lausuntonani seuraavan: "Metsien uudistaminen" Pidän erittäin valitettavina niitä näkemyksiä, joita työr yhman minulle lähetetyssä muistiossa on esitetty kansallisja Jopa luonnonpuistojen metsistä ja niiden kehittämisestä. Lisäksi alueella on eri-ikäisiä nuoria kuloalueita, joilla 139. Oulangan alueen osalta puheet puuston rappeutumisesta ja ikääntymisestä sekä tämän "ei-luonnonmukaisen" kehityskierron paheksut,tavuudesra ja näin ollen tarpeesta hakata ja kulo-ttaa metsiä ovat erikoisen harkitsemattomia. . Seiskari, P.: Ekosysteemi vai tck nosysteemi. Tällaisia alueita, jatckoivikoita p raiskioira on ainakin Liikasenvaaran tienoilla runsaasri. Tilanteen korjaamiseen on kaksi mahdollisuutta: 1. . Suurin osa luonnonja leansallis pnist oist amrne on tilassa, mikä vastaa viimeistä p yst y rruia oikealla. Silloin kansallispuistoon voitaisiin myös liittää alueita, joissa mcts.ick osysreernin suksessio olisi aivan alussaan ja saisi sitten kenenkään kehitykseen puuttumatta varrtua iass.i aina k limakskuusikoksi asti. Alueella on kyllä vanhojakin metsiä, joissa tosin varmaan on metsäpalo joskus käynyt. Suomen Riista 1958. Seiskari, P.: On the wintcrccology of rhe capercaillie .... kulon syttyessä sen leviämistä rajoitetaan siten, että tietyt osat aluetta saavat palaa ja uudistua sen jälkeen luonnonmukaiscsri. Kangas ja Seiskari korostivat sitä, että olisi jo lopultakin saatava aikaan luonnonsuojeluun soveltuva alue, jossa metsien luonnonmukainen kehiryskicrro voitaisiin turvata. Puhtaassa kliimaks-vaiheen kuusikossa kenttäkerros muutt uu vähitellen sammalikoksi jopa pelkästään neulasmat oiesi, Tällainen metsä on hyvä kävellä ja retkeillä, mutta se voi elättää vain harvoja eläinja kasvilajeja. Seiskari, P.: Meidän Ymparisrörnmc, Pieni luonnonhoidon opas. puustoa uudistetaan hakkuilla ja alue mieluiten kulorctaa n tai 2. Jos Iahdetäan muistiossa esitetylle linjalle näiden alueiden metsien uudistamisessa, mitätöidään olemassa olevilla alueilla luonnonsuojelun tärkein kansa llisomaisuus ja estetään mahdollisten uusien alueiden muodostaminen lain edellyttämällä tavalla. . lehtipuita, lehtipuita kuusi kuusi kuusi pensai ta (kuusi) lehtipuita (lehtipuita) Rä111e alle 5 alle 5 . 2. Tammi 1972. MetsäPuuston ik:-i (tai vuosia sukkession alusta) tyyppi1 1 1 1 1 ryhmät 0-20 2l-40 41-60 61-80 yli 80 Lehto 5 lehtipuita alle 15 15 20 yli 20 jopa j_aloja lehtipuita lehtipuita kuusi kuusi pensaita (kuusi) (lehtipuita) Tuore 5 lehtipuita alle 15 15 20 25 kangas pensaita lehtipuita lehtipuita mänty kuusi mänty mänty mant.y kuusi (mänty) (kuusi) (lchtiouira) Kuiva alle 5 alle 10 alle 15 alle 20 yli 20 kangas lehtipuita lehtipuita mänty mänty mänty mänty m.iuty lehtipuita (lehtipuita) (kuusi) Korpi alle 5 alle 10 . Katson, että muistiossa esitetyt näkemykset luonnonja kansallispuistojen "metsien uudistamisesta" perustuvat joko tietämättömyyteen tai täydelliseen piittaamattomuuteen luonnonsuojelualueiden perimmäisistä tarkoituksista. Teknillinen Aikakauslehti 10, 1970. lehtipuita, lehtipuita mänty mänty mänty pensaita m.in ty lehtipuita (lehtipuita) Metsäekosysteemin rakennekuvaus, jossa vain puuston rakenne on otettu huomioon. Maamme luonnonja kansallispuistoissa on puuston rappeutuminen ja ikääntyminen selvästi jo nähtävissä; eräillä alueilla se on JO tapahtunut. Lausuntopyynnön mukana lähetetyssä muistiossa sanotaan asiasta seuraa"Oulangan alueen metsien käsittelystä keskusteltiin pitkään. suunnittelutyössä, on 17. Pertti Seiskari OULANGAN KANSALLISPUISTON LAAJENNUS JA Ki\YTTO "Koi 11 iskai ratoimikunta" Ylirark astaja Pertti Seiskari Metsähallitus Mcts.iha l litukscn asettaman "Koilliskairnroimikunnan" työryhmä, joka on määrätty sel v ittarna an luonnonp ympäristönsuojelun ta voittcua ja mahdollisuuksia ko. Seiskari, P.: Metsiemme kehityksen vaikutuksesta riista lajien clinrnahdollisuuksiin. Numerot kussakin lokerossa t arleoit t auat puuston pituutta. Kuvaus sopii erinäisiin vaihtelurnahdollisuulesiin keskisuomalaiseen metsään. /( i rjall: 514Ulla Pulliainen, K. En voi ymmärtää sitä, että korkeina luonnonsuojelun asiantuntijoina p-1derta vat henkilöt niin puutteellisesti tuntevat voimassaolevaa luonnonsuojelulakia tältä osin (rnik a muuten myös suunnitellussa lakiuudistuksessa on pidetty periaatteessa ennallaan). Periaate on selvä: ekosysteemin vanhetessa se tulee p uustolt aan yhä yksitoikkoisemmaksi; ekosysteemi kokonaisuudessaankin tulee vähälajisemmaksi suleleession edetessä
:ikl) luon11011J,l k,111,,1lli,pui,rojc11 tcht:i,-:i ole S:iilyrr:i:i .,lucidcn mct<i.1 J.l muu k,1._,,j]li,uu, 1udc!L1 lun1111ti11til.1_....._,1, 10,:-.,1 r.1ppcutu1111,cn j.1 uudi,rumi:-.L'l1 hnit.1,1 lurnirti ir:-.c; j(>.., ihminen n:im:ikin .1lUL'L't pvuk,1loi, 111111 llli,<i cn:i:i mi!lui11k.1.1n rulev.11 sukupol,·ct ''"" .lt 11:ih,l:i lu1l-111H)111nuk.1i,i:1 nH .. 'm.111 l:ihl·1-.,:·yde..,<i. Mcr.S:ilullituk,e11 puhcc,u oln·.1ss.1 toimikunn,1"-.1 c1 luonnon,uojclull.1 ole l.1\nk.1.111 cdu,ru~r.1. Muult.1 1.1\wlr.1 olemme kuitenkin ,,1,111cct .1utcnrri:-.i,1 ricroj.1 "iir:i., mi1:i 1oi111ikun11,1..,s.1 ()ul:111).?_,lll k.111,.1l]i:-,pui ..... Kank.1.111 p.1intJ1t,1m.1 1111cl i pidc l utrn nlrnsuu jcl 11.1 \ ucidcn mcr,ic11 lukkui.1.r., j.1 kulorubi,t.1 tulee sicll:i hyv:ikwrvk,i, ,·.1ikk.1 sc·ll.1incn ro1111111t.1 un j~ 1 rk:i,ri luon11011,uojelupni.1.111cidcn J.1 -l.1i11\,,i11 ,·.1, t,11,r.1, eli dut.1 m !llL' k u 1111 iui n ,1, .1,1 i, ctr:i ,\l,tdj>lfU/lllisi e-..r:imi,ck,i, .1,·()l1.1l-..kuukulo1uk,i.1, j"illc LJU\1.1 ilSl,l.lJl J)Jl' t s."i ! .r / 011sn11111., ! c ric·) csittc!c,n:il/,·i l-'.t!tiuJ!l'1tvosto" iISctctt.tv"t!~si '7)dltiun l'on1ilcilJ1 t.ti toin1d,1n1J1.tll JJ1cts."ih,rllifll~'.\CJ1 toimik•fl)IJ/dJ/ sijil_,·t.r tcl·cn1:ii'in c/)l/r,111bc1 !,oil/isbi1<111, l.:oitil.ii,bir,111 J,1 ()n/,111.~.rn /c,111s,,l/1,11ui,to,;/11ccn ,,.irjc.\!l'lyi.,ti'i j11 tulc·L'.r.,t.t hoidnst.t. Sen "ij,1.111 emme ,·,1r,1uk')ctrorni hn-:ik,y:i cdc, ,1j,1tuk"cn,1 toimiku1111.1n j>i,c111,·11 tri Scisk.1ri11 j.1 Ii,. !\.o,k.1 rn1 rnir:i ,·,1k,1\·i11 ,·,1.1r.1 r.1rjull.1, L'rt:i tn Sci:-.k.1rin j.1 li,. /\lkupcr:ii...,en :-.uunnit-elm,111 pcru,tL'lut ()\',H miclc~r:ini niin oik1.:,1,111 (J'atllL'l't j.1 1 yhjc11r:iv:ir, etten kjy 11iit:i 0111.1IL1 (Js;,1lr,111i toist.1111;:1.111. Tmin .1lueclh ,uor,rcrur h,1kkuu1 o,·,1t JO o:--1n rnir:ir()incct 111.1hdolli,uudrn r:ih:in. tui,,.1 on \Htu..,tu11 r.1ppcuruminc11 j,1 ik:i.:intymi11c11 ..,c!,·:i,ri jo 11:iht:i. ;\lc t:Hj(),1\',11 <cki t ur k ijoi l lc crr.i muille mct vicn kchi1:,k.--c'-l:i kiinnovruncil!c m.ihdol l i ,u uclcn n.ihd.i mcrv.ip.ilun v.i i k nruk si.i ck osystcc111i-.;<i, jor.1 ilnni ncu ei liiL·111111in ole h.i: rinn yt. Uul.111,;.111 k~11,.1lli.1pui.11011 l.i.1jcn1Hh oli..,j tutl'Utl'tt.1,·,1 ,iin:i hL'll).?.L' . ...,,1 crikni:--L·-,1i I l M'Tvk uuvi k ur ,.1.11t.1, .1t S:iily:i p.il a111.1rt.1 "i,1toj,1 v uosi,i. l·:ikii 1nc·ill:i ole tehty ,11v,111 riirr:i,·:i.,ri mct<i.11,dliruk,cn J,l u,111 yk,iryisrcnkin tu1mc,1.1 'kokcit,1' luu111Hm,·,1r.1iscn puu\1011 r.1ppcutUllll'-l'll .1lucir.1 J.1 mcr,i:i L'l Pk ,.1.1tu ,~·1ir:·rn:i.:i11 1.11 mik:il1 011ki11, niin :i:irimm:li,cn hei ko'-ti j,1 ..... ill.tri />rJ/;j(>is-/>nhj,l>lr11,11,,t11 ltt(J;111r>11.,1trJjl,/11_1'/;,/i_,1_1•l'.'l'II /lfilJcc11jnht.1 i,1 M/\1\_j/\ Ml·:TSi\T1\LClUSM I N ISTU, IOLU•: Me1S:ih.1lliru, .1scrri kuluv.111 n1ode11 ,1lu,,...1 toirniku1111:1n mct<inL·u,·o., ! leikki l,.irilll.1.ln johdoll.1 tutki111.1.111 j.1 sel,·i11:i111:i:i11 l,oilli,k.1ir.111, l,oit1l.1i,k.iir.111 j.1 Oul.rns:111 k.rn,.1lli,pui,ton .1lucidc11 tulc,·i.1 k:ivttÖlll.1hdolli-"LIUk.,i.1. N:iin ollen mui...,tiu...,,.1 c...,irctyt k:i,iryk"ct "rnct,1c11 L1Ul~i,r.1rn1...,L'\l 1 ,.1.1,·;1t chdu1rum,1n ruomiu11 rni11ul1.1 ,ckii k:i_1·111ie11i m·u1·orrcluje11 puhj.1lt.1 rnyö, .,ilt:i luo11no111u<>jclu11 j:irjesri>,·:iclr:i, Jnt.1 L1usun11os\;111i cdust.111 (viitLLln Ku,lli.srn.1.111 luo1111on l:ihcn:irn:i:in l,llhll!HlHlll). h:in L'Li:i \...,n1\....111.1 mcnllel\)'Vdc•,<i. Si11n,d l.1 t1'in1,·in toiJJ1d~1tJ11ldJJ 1c/Jt."iväksi ·(..,,'()it.li.,iill illlldd l\'it~,,ljn~,j/.l,tf,,son ( juul!ldll JyrJ7.,.,·i11j ~-'<u1si1//isJ1lfistoh,1!1f..,fcccn !up11/li11en s11111111i11c/11 j,1 toi Cl! t ! ,l }ll l scsi ! J'~' ,\('}l ! ('~,CJ}J i }/(' J1. ,·i,,:i" m,tinitut 1oirnikunn.111 j:i,enet Ol·.n ,·hdorr.111ccr 1) ctt:i pumtll.1 uudistct.1.t11 h:1kkuill.1 J.1 .1luc 111icluitc11 kulotct.un r.11 2) kulon -.yttyc:-.<i '-l'll lcvi:imi .... ~tsi:i. ,ik:ili, crr:i .1luc inuodmtuu p:i:i.1,i,1..,...,1 :-,t1uri'lt,1 ,Luuluci..,r,1, jt)it.1 1.1,1, nykyi..,c,<i pu1stoss.1 c1 1 uuri ole. hir,·t1'11l.iine11 k.111,.dli,pui,ron t.11 muun !ut1111Hl!l\t1L>jL·lu.1luL'C11 mcr<in "uud.i,r.1minc11" 1untu1~1 pelk:t .... ,.1 p _lut1111:111-.Jyr:i,·:i11 .1luccll.1 tuli,i 1>tt.1.1 111~,t)..., 1:i"<i ,·,1ihl'l'-"-"·1 huomin()n. T,.iss,·i clinzrssä 111/isi oll.l luon11ow11ojclun 1,1 tictec11 (Oulun yliopi.,·10") dSi,01n111A~,1incn cd11st u .,. r:i Ll)Oll(.'t;l,111 ,itt.·n, l'tt:i tietyt O'i.H :1luL'tt.1 ,.1:1,·,1t p.1!.1.1 j.1 uudi,ru.1 sen j:ilkccn lun1111011muk.1i,e,1 i. ul11ccttum.111 kt)\·i11 ptrn111,tuksi11. Muun 11n1,1-;..,,1 hinlu:-=.i'-Cll t ut k irnu-.i « .. on run-.i.i ct i r.i l l.i i-r.i 111c1.S:i:i. 21 p:ii,·:i11:i 1972 11 ciH,; 11"" 1,,,1,,. .Jm 1970-lul'Ull 1uo111.1l.1ine11 rnct<i,·1r.111trn1.1i11cn c:-.i1t:l:i k.1ikL'"-,l ,·,1k.1,·uudc"-,1,111 1lH)1,1.1 .... p:iiv:111:i 1')72 l,uilli,111.1.111 luontO ry N.cino Ri,n,c puheen ioht.11,1 Ann,, S.di!1i11,·n sihteeri 1,·,n1.",llln:p11istujcn n1cts1c11 1111d1.,t,u111scc11 !iit ty7.,,•i/i p11hccn7.,,•11oroj,.l 011 rny,·).,· 1:ii!,:in lehdc11 ,i·vui!/,, I /9 '" /-19. Sir:ip,1it.1i Oul.uur.u: .1lucT11 111e1S:itk.ii n ci v.i: ole <uoj.u ut t o.Ic ll.t luonnol livcli.i 1nctS:ip~lo,·.1.1r.1lt.1 ,en p.1rcm m in kuin muur k.i.i» rncts.i t . ..,._:i, JOt.1 .1lkupcr:iinc11 l.1.1jc1111u,l1.111kc edu,r.1.1. 20 ;1,1,,i.1). f'llll\,lllllb'-,l 111~.1li1kuu11 17. K.rnk.un c·hdotu,t.1, jo11k.1 he ov.11 julkituollL'l't ()u,l.111g,111 .1luccn llll'blL'll 'k:1,ittclv\t:i' kc,kLL"tc!r.1L·ss,1: viir:iren ,iihcn, ctt:i "m.1.1111111(.· luo1111()11p k.111,.tl[i..,pui ..... r:i:in leikkimicli1c11:i ,1j,11uk,c11.1 j:i,·kyrr:iv~lr:i . l'uiston l.1.1je11t.11l1ish.rnkctt.1 k:11111.1(.llllllll' tiety--ri m,1\11. i:i.111:in osoir r.i.i kc,:ill:i ,._ 1971 .iluccl l.i .i lk.t nur 117L't,:lpalo, jok.1 oli:-.i voinut i chd.i p.ihank in j:iljcn (.1.1.1111.rni ricdo11 muk a an mer<i:1 p.1loi 11. uunnirc\mi.1 k:i.vr:-i.nnl)...,<i ttHcurct1.1,·,1k,i, ()ll ,,1lHllt.lY,1, l•rt:i. TotL'.ln ,·,1111, err:i ,uunnirclm.1..,...,,1 m.111111u1 L'rilli,ct .1lucct Kor,·,1...,,·,1.1r.1 .... 141). ToimL·npircc ..... rn11 tulcv.1isuudcn v.1r.1lt,1 suu1111irell.1.111. Suu1111itcl111.1 liitt:ii.,i nykyiq:-cn pu1"it<H)ll critr:iin ,1n·o\....1,L1 luo1110.1, juk,1 pl)ikkc,1.1 ,uurc'>l1 11~ k~'i,cn pu1qo11 luo11110,1.1 111111. r:i ei ilmoitl·ttu .1llckirjoit1.rnecllc Koilli.1111.1.rn luonto r1· :lie cik:i 1ncilr:i ole pyydctt1· 11111:i.:in !.1uc.;u1Hn,1, ,·:iikk,1 ()ul.111~.111 k.111,.1lli.1pui,w kuuluu tnimi11r.1piir11mmc. ,l\l.1:-.\,l luo111H>:-. Toimik unn.i n murvrro-r.i J,l tri Sci,k.1ri11 k.111..;..,_1 k:iyrn:i..,t>ini puhL·link cxk ust cl uvt: '.-1,1.l '-l'll k:i-.iryk..,cn, ct i.i tyi)ryhm:i pir.i.i "[uonnomnuk.u-cn.t kchi1y-;kicr1u11.1" 'iir:i., crr.i mcr-.i jok.1i.,c11 111ct<i.tcu!li.'>UUdcn mi r ra puun 111uk.1.111 l,l'•J.,L·rr.1,·,111 puu-uk opol vcn .,ik.111.1 k ok cc k.1·r.1srrnfi11 eli "lu,111no11rnuk.1i,c-.ti'' p:11.1.1. l i «. K ansa! lispuisto ien metsien u u dist amincn ,·,1...,t.1 t.umivro 011 k clut t vm.i-v.i. . Oulu,1.1 rn:1.1li.1k. N:ii ll()llL-11 k.ins.1lli,pui,rn11ki11 .i luccl l.i .1i11.1ki11 l.1.1jcn11uk,n1 ov.ilta 1:iytyi,1 k.ivcl.i n.i i n
Tällainen syyttely tekee kuitenkin paljossa vääryyttä niille, jotka JOutuvar vastaamaan yleisten asioiden hoidosta, koska tällöin sivuutetaan ilmeisesti kokonaan ne edellytykset ja mahdollisuudet, joita puolueilla p niiden johtajilla on toim in nassaan. 01 i täysin ymmärre-r-tävää, jopa oikeutettua, että Lievestuoreen tehtaan työntekijät, joilla itsensä lisäksi oli "Käytiinnön pakosta työntekijiit eivät voi toimia tulevien su.kupolvien hyväksi silloin kun hätä heitii itseään uhkaa" ( Matti Kääntönen). Tietysti voidaan propagandarniclessä esittää hyvin pirk allcmen evi a vaatimuksia, rn ur r a rnik ali niitä yritetään rnyös käytännössä toteuttaa, h uorn araan viirnc istaan seuraavien valtiollisten vaalien jälkeen, ct t.i puolueen kannatus on laskenut romahdusrnaiscsri ja johtajien karriääri kokenut pahan takaiskun. Tällöin täytyy lähteä siitä, että elinympäristön suojelua todella on pidettävä maa il manlaa juisen a erittäin vakavasti otettavana ongelmana, joka mittasuhteiltaan ajna.k in lähitulevaisuudcssa urlcc y lir rarnaan k aik k i ihmisen r a t k a isra vik si tulleet kysy111yks-1X. Poliitikoilla e, ole varaa t ot eut t aa ohjelmiaan Jos ajatellaan niitä toimcnpiteira, joita luonnonsuoje-lun r aysim it taincn toteuttaminen vaatii, e, kenelläkään johtavalla poiirikolla ole demokraattisessa järjestelmässä varaa sellaisiin. Ei ole mi raan i hmct telcmis ta siinä, että ihmisen ympar iscö n suojclun kaltainen elintärkeä asia polirisort uu, Sen Sijaan voidaan kysyä, kuinka sitä kyetään poliittisena k ysy myksen.i hoitarnaan, kun otetaan huomioon tietyt poliittiset tosiasiat. Toimintarnahdol lisuudcr oivat perinteisessä dcmok ra a tt iscssa vai rio jarjcstclmassa ole suinkaan rajattomat. Ei voida rä],]öin pi,rä,i rn a hdotr oma n a, että monet t c t un n a isct ravat, joilla poliittisia asioita tähän saakka niin Suomessa kuin muoa llak in maail rn ass a on hoidettu, saattavat kokea yllättäviä muutoksia. Näistä ei i n rasom u,ka vu u ksista halua luopua. koko asiasta tarpeekseen nähdessään mit en vähän on käytännössä pystytty tekemään asian hyväksi. Jo ennen niiden julkaisemista t am a aihe oli innostanut muutamia lukijoita lähettämiiän omia näkemyksiään. jatkuu. seuraainssa numeroissa. Sen vuoksi niiden täytyy käytännössä yrittää toimia yksinomaan valitsijoittensa hetkellisiä tarpeita silmälläpitäen, jotka chdottolllasti ovat valtaosalle ihmisistä tärkoirä Ja heidin hyvinvoinnilleen välttämättömiä, varsinkin kun elintason kohoalllinen on tuonut tekniikan ihmeet: koneet ja jokapäiväiseen elämään liittyvät lllukavuudet, auton, television jne. Keskustelua luonnonsuojelun linjasta Suomen Luonnon edellisessä numerossa alkoi keskustelu luonnonsuojelu n linjasta. Tämä pel.kistetty esimerkki osoittaa, että käytännön politiikassa 1a varsinkin lllonipuoluclllaassa e1 voida toimia pitkällä tähtäimellä tulcvie-n su,kupolvien hyväksi niin tehokkaasti kuin luonnon tuhoutulllisen hälyttävä nopeutulllinen edellyrt,iisi. LUONNONSUOJELU POLIITTISENA KYSYMYKSENA Siitä lähtien kun luonnonsuojelusta tuli poliittinen kysymys, on käyty kiistaa, miten sitä käytännössä pitäisi toteuttaa. Tarnan seurauksena puolucohjclrnicn sisältällli:i vaat iruuk sia e, useinkaan voida käytännössä toteuttaa. Epäilemättä he varllla:,n soisivat tulevillekin sukupolvill,e työtä ja saastulllatonta ympäristöä, mutta käytännön pakosta he eivät voi roilllia tLL!evien sukupolvien hyväksi silloin kun hätä hei·tä itseään uhkaa. Käytännön ja teorian välinen valtava ero kivi selvästi ilrni silloin, kun Lievestuoreen tehtaan työväki päätti o m a t oi m ises t i jatkaa tehtaan tuotantoa siitä huolimatta, että rieder iin toimittavan oikeuden päätöstä vastaan, joka kielsi yksityistä teollisuuslaitosta ha rjoit tamasta tuotantoa ennen puhdisrusjar jesrclmå n valmistumis-ra. Tällöin on oltu taipuvaisia syyttämään puolueita ja poliitikkoja vastuuttomuudesta ja lyhytnäköisyydestä. Heitä ovat lisäksi ryrnpaissccr ongelmicn saam ar epärealistiset ja fraasim a isct il rnauk sct poliittisessa propagandassa. Ensimmäiset pubeenvuorot olivat Pentti Linkolan ja Jorma Hentilän. Propagandassa ei puhurru mitään väl·ivaihccssa varn1asti työttöm i,ksi jäävisr,i työn reki jöistä. Monet luonnonsuojelijat ovat saancci. Luonnonsuojelu on löytänyt tiensä m yos puolueohjelmiin, joissa se on saanut tietyn sanallisen asun ja joissa se on muok a tr u yksinkertaistetun iskulauseen ra, va a timuk sen muotoon. miltei jokaisen ihlllisen ulottuville. Seuraavassa on jtt!kaistu puheenvuoroja riippumalla siitä, pohjautuvatko ne a-oaus puheenouoroihin vai eiuat . e, kukaan Syy epäonnistumisesta vieritetään polii11isen vastustajan niskoille Siinäkin tapauksessa että joku puolue esim. Koska työntekijät tunsivat työttömyyden pelon tassa ja nyt, heidän oli pakko toilllia lyhyellä rähtäi:mellä. Jos aihetta ilmenee, keskustelu. Valtaosaltaan vasellllllis·topuolueira vaaleissa äänestänyt tehtaan työväki toillli siis vastoin vaselllrniston sinänsä täysin epärealistista ohjc-lmaa, jonka mukaan yksityiset puunjalostustehtaat olisi saatettava yht,ciskunnan kontrolliin Ja pa.k orena va k ustan ta maan puhdisruslai rccet ennen tuotannon sallimista. Puolueiden täytyy pitää huolta siitä, ettei niiden kannatus pääsisi laskelllaan. uscilllmilla perhe elätettävänään, yrittivät säilyttää työpaikkansa välttyäkseen joutulllasta ahdistavaan työttömyyteen. vaalien jälkeen yrittää toimia pitkällä tähtäimellä, sen täytyy tehokkaasti tosiasioita vääristclemäl141
Me itse olemme syyp:iir:i ,iihen, että ,neit:i juhta,·ar poliitilwt ja pu,,lucl'l toirn1var 111111 lyhytn:iköi,csti p \·a,tuuttumasri ja kiinnitt:iviit huornion \':1111 toi~Jr\·oisiin ;1sinihin. u un 1 ,iht:i:i":;:; Jl"lit iik k:1.111.s,1. Kl1-;ka y111p:iri,t()d11~L·l111ar llV:lt 111,1.1il111:rnlaajuisi,1, u,·at k,rn,,1llisclh t:lsc>ll.1 tchdvt r,Hkai.,ut yksin:i:in mclkl1 111erkityks;cttl)111i:i . .lll.'> Suo111rssJ pii:i,t:ii:"iiin radik:1;1]ii11 Lu(1L1nl1(1ll rajoitta111i~L·e11 1 c1 t:ill:i lllisi 111crkirys,t:i, Jll . m;iiden kan'-:111,1 l)yri ri-:icss:i voi(ba11k1n nli'it.1111.1,111 niiidL·n ili111i~ten L·lint:1su:1 j:1 sa111:1ll.1 chk:iiscrn:i:in lwid,in suurta liS:i:intyvyyr rö,in joudutaan hetken 1;1rpL·i,ta varren ottamaJ.n luonnosta irt.i kaikki, mir:i siit:i on saJravis'-,l. T,,incn ,·,1ih1llch1n ,,li,i tierL"nkin se, i..'tt:i llL', j()tk:i oli,1,·.u kyenneL't i1-r11tt;1rn,1.111 Su,H77L'll l...an-,;1i11\<ili,t·,t:i kilp.1ilu,t.1, ,yytr:ii,iv:it "1,· chit )'S})J,lis::-.1 sc!!.tincn toinziJll .1, JU~'" ei 1:i!J1iiii hcd'c11 t.npcc11 tvvd)'tli.in1isccn) .!ihc11ltdisi .,_,,.i/i11/jn1;is-t/ 11~il100,11e,1 ilnnistcJ! l~•!fulcm,n1" ( ,\lillfi 1,·;;j)l/(.j}l('}I ). hoir.1m1nen ei .1iheur.1 k(l\·in k.11.1,rrof.1.111'-i,1 ,l'ur.n1k~i.1. .., kaikki muut 111:iar cdellcl'n j.ak.1isiva.r tuntan111)ll k:1s,. N,iin ollen p1>liitiklwihin kohdistuvat ~yytöks'-.·t v.1stuutto111uudesta k:i:intyviitkin ~yytt:ijiii itsc:iiin vastaan, jokai..;ra :i:inioikeuterrua kans,ilaisra vastaan. kehinyneidcn J:il k i111111,iisisS:i !ll,li\\,1 tuntarHn:1 ,,nit.1is;iin hillit:i aihcutt.1rn,1tta ,ill:i ,·hdcnk:i:in illlnis;en 11:ilk:iku1dc111:i.1; kehit:,·s;mai:-i,:1 ,L·!l.1inL·11 toirni11t.1, juka e1 t:iht:i:i hl'tkcn t.1rpcL'll q ydyn:imi,cen, a1hL'lltt.1i,i \·:ilittl)n1:i,ri n1ilj(1()nicn ih1111-;tcn J.;unlc111,1n '>L'k:i k;ipinal11k142. } · 1111,,·i ris t ,J<JJl ~cl 1111 c11 c ri t yisl 1101111c Ymp:i.ristönsuojclu on 'ill:"i todell.1 t1cdu-.terru puliitti,c~'i.l kent:i,,;i, 111urt.1 ()11 il111ci.,t:i, t·ttL·i ole ku\'ink.1an l.1.1j,1\,ti t.1ju11u, eu:i ,ir:i. Me ulcrnn1,· niin tiiydclliscsti ylipuhutta\'issa J,l kykcnL·n1:ittl)111i:i 11111aL;n!n.1isiin kiL·lr:iy111_vks;ii11 1 ctt:i :111t.1utlL1111111L· puulucpllliitikk"ien hcr k,·111.,i,i Jll'\'1 ,·it,irn ,ne j,1 rn iel ih,1I uj;11n me k u tk utL1 v,1llc pr<1pc1~,rn,L1llc, j<>k,1 rukc ,·iist:i,n:i:in clin111,1hd1>,lli,t111,k1 j:ilk,·1:iis;i lr:i111111c. !·'.::.imcrkiksi Licvcvruorcc» t vo vak c.i uh ann ur ryi)ttl)111yy-, pyrittnn sclirr:1111:iän su urvlu ioidcn p suurp.i.ioman rii-ropolit iik a n k cin oks1. Ymp:iri-,1l)11-,u(1jclu 011 tullut ,·hdckSJ k:i,·ttiikclpu1pu.:lucidc11 kc-,kin:ii...;L'L'll ,·.1lt.1t.1i'ilL'lut1n. 1 i<ik,i ,,iir:l (lll 111u1Hil1'ltunut tcn·L'lullut kc1111>, jull.1 pPliirik,,r ,·1>i,·,1t l11<1,h k.irri:i:iri,i it,cllccn. Y111p:iristl)ungel1nil'n selvittäminen k ok o laa juudcssn an vaatii kuitenkin ennemmin tai m yö hcnimm radikaalia cl in r asok il pail un 1a t uot an tom yll y n va u h din hillirscrnist:i. P(1!iirikk,1jc11 ()Jl t!er11l1kr.1.1tti,e,,,1 j:lrjes;tel111:i,,:1 ticdustarn,Lln ",1ja11 ,·a,1tir11uksL·t" j,1 :i:inc,t:ijirn,:i kull,,i-.cr ki11 rniclilulur J,1 r.1rpL'L'l, /()ihin 11:1111:i .1j,1utU\',ll ll'>l'I 17 Rcaal ip"litiik b j.lt k LI \'.l\ti p,11·c111p,1,1 cclcll"tt:i:i pyritt:i,•:i lll'l()J,111, 1111cl1tckujcn ja haluJL'll kc111(1lck()i'>t.1 rL11)kk1111i\l;1 J,l k,l'i\',ltl,1mi\l,1 pr,1p,1~.111 i..Llll.1, Jlltl:l puolueen lllll,H p~ rki 111yksct \'(11...;1\·,u tutcutu,1 p j()rt,l pud(1tcrt:ii,iin p1)hj.1 pl1:-, \·a:-,,t.1pw,1lueL'n tl>iminn.1lr.1. On luon n ollisr.i, cr r.i xvvt c t t vn.i osapuolena o l c van puol uccn ei a uta 111uu kuin 1nahdl)lli-,imrn;111 pian rt)m ur r a a kaikki pii k.in r.ih t.iimcn tlli m i n t as u u n n i te l m .i n '>a r:' h t vm äl l:1 k on k rccr t iscvr i a jam a a n clinclu ojc» 1a -muk a vuuk sicn h ct k cll ivcvr.i ,·,1hcn r yrniscst a k:ir'.-,imä:ln jo ur uvicn asiaa, jotta kyseinen puol u« vui'ii c'.-it:lii k ann ar uk scn-,a vii h cru ym isc n ja kenties xa a vut t an l: 1 hy1.11:ik()i,cn tt)tn un t an sn palk k iok s: liS:i-:i,ini:i ,cura a vissa cdusk um a vn a lci-c,a. Vaikka St11l!llL's,;1 ,i!i,i v.1r:L1 ,·.1.1t1,1 kansahi,i,1 hninkin p.iljossa pi,l:itr:iytyrn:i:in ,,11s1 t il.111 ne k ui lL'k in ;-iik,1.111 niin p,1h11j,1 IL"vnttllllluuk,i:1, L'tt:i 1:i:ill:i ,ynryisi \uur:i,L1.1n kapi11.1 s;ell.1i'ii.1 p()liitikl•dij:i j,1 JHl()lucir.1 ,·;1,tJ,111, jotka ei\' :it l:ih t i-,i 111 u k .u 11 k a ns;,1 i 11 \<il i,cen kilpailuun. -n ct i .im in cn johtuu va-t n puol uccn pct olli-cvr a roiminn.i-r.i. K,iyt:innössö tiihön pö:ist,iisii11 vain elintasoon l.iittyvien 111ukavuuksic11 1a hyiidykkcidcn k:iytiin supisramisella j,mkinlaisen kohruudcn rajoihin. 1Vl uidc11 11 1.1idcn a1acs~.1 Jc111s:1i11v:ili.,c-.,s:i kilp,1ilussa SuPn1cn <>hi t,i:ill:i ,ynryisi puutctLl Ja ty()ui)myyrr:i. ri \'oid.1 rin11.1-,1.1.1 muihin pllliitri,iin .1,ioihin, joiden hoi1.1111.1tr;1 j:irr:i.mincn t.1i lii.111 hid.1-.. Syy on ciäncst,.ij{in ()ngelm:111;:i o n siis se, L'tt:i poliitikot p puoluccr ci v.i r ymp.irisr o» suojelemisessa usk.i lla t orm 1,1 j:i rl.cv ,is.ri pirk:illii t:iht,ii111ell:i, k,>Sk,1 he pclk:i:iviit mcnct t.i v.ins.i kannatustaan. Keskustelua luonnonsuojelun l iniast a lii py ,·k i:i uskot r clcmnn n, ct i..i hetken muk a v uuk xicn, iop.i v.i lt ti m.it t om yyk sicn r ila p.iin cn 11H .. t.il,,udcllis,·11 l,11l\,lll p t1·iiuii11w\'dcn .1ihcuu,1j;1k-..i \-,1..,t.1puuluctt.1 cik:i k.111,.1i11<ili,,·11 kilp,1ilu11 ulkupuolellc j:i:imi-,1:i. A' o/,n,!i/Jll'Jl Nldiiihn.ln noic!,;n{~c/;,°i _Ju.-, ,uo111.1Lli:-i1,1 :·lncn:i 111aail111an rik k,1irnp,111.1 s:·yn:i:i .-.,iit:i, L'tt:i he civ:ir k:·kenc 1rrutt.1urum:1a11 Jl) t(Hru111uksck-;i rulkc,r,1 hctkclli,csr:i .1i11ccllisc,r.1 ylr:ikyll:ii,~·ydc\l:i, niin ~.lllH)in ei \'llJd,1 1,·hd:i puhutt.1c.,sa 1110n1cn köyhien k:1nsak unllL'll asuj,1i111istost;1. 1,chitnrnaidrn ,1sukkaide11 valtau,a JlH1tuu j,uku,·;1-.ti el:i111:i:ln k:idcst:i ,uuhun. Riin:i,<in ~uuri ()'i,l kan,,1...,r.1 'i:·nt1pukl...1.1 L't...,icn u:-.kl1i'ii ,·ar!ll,l'lt1 11;iihi11 "!'~'tl)ksiin, Jolloin SLH)m1 .-.,,1.1tL1i,1 oll.1 k:'p.-.,:i jl)Jll...un ,·.1hcrn rn i,t iin· hm :i 11 ,·,1 II :111 k ,uppa u ksc·l lc. Mct.'ii:i r;1iv;1r;1;111 pcltopintaal.rn lis,i:iii1i,,ek,i j:1 crilaisi,1 nl\'rkky,1i11cit:i k,iyrcrii:in tuhuhisten hillit,c·111i.'ick,i y111m:in:i111:lttil L11 chti111:irr:i aj:nell.1 rulnillc sukup,,l\'illc ,1ihn1tct1a\',L1 tuhc>cL Kchitys111aidcn h,1llituksct U\'at viel:i p,il1crnn1ass:1 kuin p(lliitikut
Luonnon tuhout um inen tapahtuu j.irjesrclrnasra r uppurna rr a, taloudelliset ongelmat ovat kaikkialla samat, ja myös poliittiset pelisäännöt ovat kaikissa järjestelmissä varsin yhdenmukaisia, koska ihminen on kaikkialla perin sarnan k a lr ai nen. Nykysuornen sanakirjan (1966, s. Ei silti ole mitenkään poissuljettavissa se mahdollisuus, että luonnonvaraongelmien karjist ymincn johtaa aikaa myöten autoritäärisiin jarjest e lmiin, jotka sekä henkisesti et ta fyysisesti pystyvät lannistamaan ihmiset sen jälkeen, kun paikalliset katastrofit ovat tuhollaan saaneet myös yltäkylläisen suurkaupunkilaisenkin pelkämään oman nahkansa puolesta. Näin yhteiskuntaadjektiivissa ei ole edellä rna,nmua altruistista vivahdetta. Yh ceisk un tapol i tii k ka sen s1Jaan sisältää sekä talousettä sosiaalija kulttuuripolitiikan, ja sen kohteena on yhteis.kunta ihmisen luornana järjestelmänä. Diktatorisessa hallitusjarjesrclm assak aan ei johtajalla tai johtajist oll a ole rajattomia ma hdcilisuuk sia toirrua vastoin kansalaiseen tahtoa, joka heid in täytyy "leipää ja sirkushuveja" tarjoamalla ottaa huomioon. Matti Kaant onen MTA ON SOSIAALINEN YM l'ARISTONSUOJELU. Näin ollen ongelmien ratkaisu vapaaehtoisuuden tietä lienee reaalisten ma hdollisuuk sicn ulkopuolella. Ktcuassa Vaasan kaukolämpölaitos ( Malli Latvala). Siis mitä on sosiaalisuus ympäri st.onsutne] ussa. Edellisen vaihtoehdon hintana olisi muutenkin alhaisen elintason hetkellinen lasku laajoine n al k a k uolcminccn. Ongelma ei kuitenkaan olisi helpompi ratkaista jonkin autoritäärisen jarjcsr el miin k aan vallitessa. Vaikka lopullinen tuho vältett aisiin k in, on ilmeistä, että ihrnisenarvoista e·lämää olisi enää mahdotonta elää huoltovaltioyhteisön rautaisen pakkojärjestelmän pelinappulana. keen, joka kukistaisi muutenkin cpavakaat hallitukset vallasta. On erehdys kuvitella, että pahin vika piilisi itse demokraattisessa järjcsrelmassa. Poliit ik k ojcn lyhytnäköinen toiminta on looginen seuraus tästä heikkoudesta, jota he pyrkivät lisäämään, koska heidän valtansa on siiti peräisin. On kyseenalaista, millaiseksi tulevaisuus tam an jälkeen muodostuu. Koska elintasomittareissa ei yleens:, ole esiintynyt lähinnä verta,143. Suurin vika on ihmisen heikkous Näyttäisi siltä, että kansallisella tasolla olisivat mon ipuolucjarjcstelma ja vapaat vaalit, kansainvälisellä tasolla taas kansinvälinen kilpailu yhdessä ri,kkaiden ja köyhien maiden välisen eron kanssa pahin este luonnonvarojen järkevälle käytölle. Suurin vika on ihm isiss.i itsessään p heidän heikkoudessaan, joka ilmenee paitsi tict.imarrömyytcnä, myös kykenemättömyytenä vähäisimpiin k in k iclraym yksiin, vaikka tajuttaisiin niiden valr tarnatrörnyys. Sosiaalipolitiikka es,rnerkiksi käsittää avun tarpeessa olevien auttan1ista ihlllisten tukemista p koskevat toimenpiteet. nan viihäosaisten, alimman kerroksen olojen parantarnista tarkoittava." Viimeksi 1lla1n1tun orninaisuutensa perusteella "sosiaalinen' eroaakin y h teisk u n n a II i n en-sanasta sisältäen eräänlaisen lähi rnrn äisenrak kauden ajatuksen. Elintason käsite Kun yhteiskuntapolitiikka on edellä rnainittujen kolmen osa-alueen eräänlainen yläkäsite, voidaan yhteiskunnan ta vo, tteena pitää y h teisö,n jäsenten tarpeentyydytyksen tason kohottamista kaikilla kolmella sektorilla. Reaalipoliittiset mahdollisuudet pakottavat kehitysmaiden hallitukset vali tscma a n pääosin aina jalk irnrnaisen vaihtoehdon, koska tulevaisuuden katastrofi on nyt helpom pi kestää kuin nykyhetken mittasuhteiltaan vahaisernmat onnettornuudcr, joiden seurauksena poliittinen johto k ajk en lisäksi menettäisi valtansa. Keskityn kuitenkin vain pohtimaan sitä yhteiskunnalliselta ja sosiaaliselta kannalta lähinnä seuraavista syistä: 1) yrnpär istönsuojelu on saanut v iirn c aikoina y htcisk unnallista merkitystä ja tullut yhteiskunnalliseen keskusteluun, 2) Kalliola sisällytti käsitteeseen yhteiskuntapolitiikkaa sivuavat taloudelliset, sosiaal isot Ja k u lttuuriarvor, 3) sana 'sosiaalinen' viittaa yhteiskuntaan, varsinkin yhteiskunnan jäseniin, ihrnisiin ja 4) 'y mp.irisrönsuojclu' kattaa luonnon ohella myös tekoympäristön; usein puhutaan myös sosiaalisesta ympäristönsuojelusta 'sosiaalisen' käsitteen pohdiskeluun. Teoriassa kehitysmaiden hallituksilla on kaksi vaihtoehtoa: 1) pitkän t.ihraimcn toiminta järkiperäisine viljelytapoineen, alkuperäisten biorooppren säilyttämisineen, biologisten ym. Jälkimm aisen vaihtoehdon hintana on tulevaisuudessa tapahtuva suurkatastrofi. Yhtenä tälla,isena tarpeiden tyydyty·ksen mittarina pidetään elintasoa tuota paljon käytettyä sanaa, jonka sisältö on kuitenkin mones·ti jäänyt hämäräksi. Elintasosta joka on eräs ihlllisen tarpeiden tyydytyksen aste voidaan erottaa bio-logisec tarpeet ja yhteiskunnalliset t arpeet: es1merki-ksi Drewnowskin ja Scottin (1966, 14) jako fyysisiin (asunto, ravinto, terveys)ja kulttuuritarpeisiin (koulutus, vapaa-aika, turvallisuus); näitä he pitävät perustarpeina, joiden lisäksi elintasosta erotetaan vielä ylellisyystarpcena ylijäämätulo. 271) mukaan 'sosiaalinen' on "yhr ciselämaa, varsinkin järjestynyttä yhteisö.i, yhteiskuntaa koskeva, sille orn i n a in en, sen piirissa yhteiskunnallinen; usein esiintyvä, y hteisk unVarsinkin asutuskeskuksissa tulee ihmisten eriarvoisuus ympäristön suhteen korostetusti esille. tuholaistorjuntalllenctellllien käyttöönottoineen j n e., 2) lyhyen tähtäyksen toiminta ryösröviljelyksineen alkuperäisten biotooppicn kustannuksella, yhä uusien nopeasti tehoavien myrkkyaineiden käyttö tuholaistorjuntaan Jne. Jatkan tässä Suomen Luonnon numerossa 6/71 professori Reino Kalliolan aloittamaa yrnpiiristönsuojcl un käsitteen tarkastelua
F11-,imr11:ii-"L'"-":i k11hd,l'>'>,l l:ilidLt:i:ln !t1l)!l]ll)'\LJ )J '<l'll tarpL·i,ra, \1ll.\l'S.\;l ih111isl'St:i j,t h:i11l'11 Lll'f>L'ist.1.111. UNlUSD, l{q,nrt 4. lu1)1111un it,L·i,,1r\·1111 ,ul1jL·lL·mincn 2. en t.1..;(111 n ovt a m i .... .... t,1. \'(1illa,1n L'p:iill:i L'<irnnkiksi W,1ldi11 (1970) lukujl'n pcrust,'l'll.1 USJ\ :11, jnll,1 ,111 \'Jin :1. Keskustelua luonnonsuojcl u n linjasta l.i 1n,111111un j,wltl'lu11 k olu.i.in (2), on ky1i:·n1:·-.. h1r,-,a 19(,7 Dr,'\\'ll<>\nki .J,111 SccHt, \\'.,Ji, Thl' l.l'n·I .,f l.ivin~ lndl',. luk clpoi suuvJ,l mirr.iusxyivt.i vm p.irivt oon l iir r yvi.i t1..;;1tekij()i1:i, j(itk,1 kuitenkin k uul un cv.u lill'c!liscst : ihrn isc» pcrust arpci si in , i,1 kti\k a s.1111.1 puute on ollut 111y()s; vlu civk uu r a polii t t iviv-,.i t u r k iu iuk vi-. Sil l:i hy ,-:ill:i 1·111 p:ir·i,t li]l:i \'nid:1,111 ,.111t);1 11k·\·,111 nii11 ~uuri 111L-rki1y, ihrni,L·n hy\"1n, 1>i1111il\e, ctt:i ,1i11,1k,1,1n yk,ill)n tul1it L'i\<lt :-.ai,i :·l1tL·i,kunn,1....._,1 ,1ihcutt,1.1 L'l"l,H\'01,uu11,1 "L'll q1htL'L'll; ,i":iltyyh:in 1.1-,,1,lr\·1 i1111 111 ,·li, 1,1,,:1-,1r,·( 1i,u u, h,1 itr(1ihin. ,uu•k-,iL·11 li.<i:in1vn1i11c11 yn1p:iri-,1l)11 k:i\·tii•,<i L'i nl1'>i J)LTU:-.LL'ltu.1 L'l"i.'rl'Prsu LII t.l. T:il\l)in kuitc11k111 t,1,.1-:1r,·(1i,uudl'll 11ngL·l111,1 t)Il kritccrL·ir:i J,l ,ll"\",llt:1,·.1,11 111,·u, ,·,1ll.1,..,,1t)l1jt1:Llc11 , ll'\"t)'<tuk,1,1 ko-,kc\'.1 1i11gcl111.1: 111ir:i j.1kclupcn1qci1.1 (111 k:1,·tctt:i,·:i pl1ikL'LLll'""•1 :irit11H'l'l l L'>l''-.\ ,l l·li ,1b,(1] uut t i-,L·-,r.1 t,1,.1-.1r,·11'-t,1. c ... l·~dL·ll:i L''>itL'lt \' yrnp:irisr()11'>L11ljclu11 J,lkl.l ()Jl ~·k,inklTt.1i...,rcrtL1, mutt:1 t:ill,1i,L·n,1 liL'!lL'L' kuitL·nkin j1LTllStclL,1,·i,,,1, l,;_p-,k,1 ,c ()Jl t.1rkl>itcttu juuri ~m p:lri ,1lin-,u11 jL·l u n "t 1,i,1.1 l i "LI udL·n L''ii 11 c I LI( 1rn i_-,ck ,i. h~,,-:in ~ 111p:iri,ti)n) t.h,1i,1.1 j,1k,1uru1111.-,r ,1 j:i.•,l'll t L'll kL·,l...L·11. k,1 l11tty~edL·l1/J,uistcu l.tS,1/,/ ('rldl'1'0!Slfll_\ T.h.1-H,·mt.1 ,·,,id,1.111 /\ll.1rcltin (19(,7, 52) 111uk,1.111 LT<ltt.1.1 {1) ,1rit111cL'll1 llL'll L,1• .. i.-,i ~·111p:iri_-,1{in ,uh!L'L'll l'Lkl1:i 111.1initu11 ,d_)\liluu1ri,e11 j,tkelupcri,Llt lL'L'll ,t1,·L·lt.1111i,t,1. Y111p:irist6I1-"L1l1jl'lu11 k:i,itl'tt:i sclvcn nct t.icssi vuida:in ,c j.1k:1,1 l.ih in11ä k.i hr cc» vl.ik.is i t r cc-ccn jui-,'i.t lll1)k1nrn1ssa l'-"linty\<it, niiden k o mpleksisuudl'n v uok si , h .. 1:.1 i nt,l'>t 1n k"hd,ill.1 ptrhuttii11 pnu,1,1rpl'ts1:1, jlHk,1 n,·,11 \<iltt:i1n:i1rl)rni:1 c!:illl:in yll:ipir:i111i~ck,i J,1 hv\·111\'(1i11111n S:lilv11:i,11isl'ksi, j,1 j.,ihi11 k.iikill.t 1uli,i 11:ii11 nll.1 1 ·h1:il:iisc·t .,ikl'udl't; 1:in,:i 111L"rl\it .... lll'<ilikl'Ll\ k i n l ui( ijL·n dcn J,l ~L'll ,.1ir,1uLlL°ll \',Llllll7.1 l'ri,1r,·t1i1H'll ktilitclu 11li,i PL'rl1,tL·ltu,1, mutt,1 '<l', 1ni.k:i 11yky-y·htl·i,kun1L1,,,1 1uur1 , 1i hl'utt.1.1 p.11 jl111 L'r1,n,·111,uu rt.1, tul11cr1it t.11 lii(1itcltu ll!l1i,tP1.'i111 :-.,111;,L'!l, jt1idenL'Ill'1111n,·,·, 101'>1111 11äh,1il1L·t1rt.1111.t 111:thdnlli"/-/ ic111,111 /,1,1jc11t.1cn ;;uiil.1,111 p11h11,1 nlJ'<.js 1u/c1.,,il 1 Jl s1d~upul·vicJ1 /i1sd-.tr7,,•<~.,t.1 1 uddf'.1/l011 rcsurssci/Jill" (,\!,ttti J,,//·,;,1/,1 ). Cl'11L',·,1 l'J(,(, l,:1IJi.,J.1, Rc·irw, l.u()lll<l l'l s,l.l llllllhtu:1. () 11 111,1.1pallt111 \<iL·-,1(),1:i, 1)ikcu1m1.: k:iv11:i:i t,ill:i hl'tkl-11:i 40"" 111.1,1p.1!lo11 , oim,l\· .1roi,1.1; t.u k:i:in1:lcn: 1111k:i tiikcu, ()!l () 41 o:ll.1 ,<ic_-,1(),r:l tut,rt.1.1 11,·kvi-;tcn !.1o..;kcl111iLn 11uk,1.111 11 ii11ik:i:in -+O 11 11 111.1.1p.1\lun ,,1;1_-, rci,t .1. 1, ct ole i.\i me, et t er piiiitl)k,cn i ck i jl)idcnkä:in h u.un i.: olc kiinnittynyt :·111p:iri~rl)l)n j,1 ettl'i l),IL· \.L'l"t.1ilukl'lpl)i,t,1 til'tn.1 siit.i, mit cn cri a l ucil l.t ili1ni,r e n tndl'llisc·t t.1q>l'L'l r ul e v.u 11·1·,!1·i cr y: k_-,i. SulllllL'Il Luu1ir11 h?I Hchinki 1'!71 l.utlll11i11l'<Llt11L'lun 11ykyi,i:i 11:ikli1 ,14. )'n1p,.iristi)ns1tojc!1tn ~·.i~'SI i.n.oit cu.. Söyringin "l .uoi111onsuojl'lu11 k:i,ikirj,1ss,1" (19'i4, 17) ilniaiserna k:i.,itys "lu11nnllll'>u11jL:lun ·:uurl'\Ll ;1]kupcr:iisL'\t:l ,Lltll'L'lli,c,Ll pJ:-i111ä:irä,;rii J,1 tL·ln:1\·i-,1:i" '\11, lu1H1non kaunL·udL·n p rikkaulll'n \·aaliminen 11iidl'n t1111,1n ,ll.\'()11 takia, ilman ,1inL'clli.'dl'll etujen j:t t.1vuiittcidcn e1,i111is1:l ~ S()Veltuu 1:i111:iri luhl«in l:il11iikuhdak,i. f>l'ru,1.1rpcL·n yli1r:i\':ilt:i n,.t!1,1 ,·1111:11:-.1111 L·hk:i kL1itl·11ki11 .s11,·L·lr.1a ,uhtL'L']]jq,1 1.1,.1:ir\·tLl jnllliin ,ii, 1uu111i1.1.1n peru_-,tclc111.1t(1n cri;1r\'(1inL·11 ktihtL·lu. ·1':il](i111 \'lll\l \.llHl,l, l'tt:i !.l\,1-,lJ"\"(l ttit-eutuu, kt111 tu(11111t.1.1n pl'l"ll"1l'lc111,1tt1n eri,1r\·1)illL'll kt1h1L·lu. t ll i ol.u: y111p.irist onvuojcl uun !iin:i111:-it t.iloudellisc·1-, SP.si,1,1li.,l't1:1 k uh r uuria rv o t : \. l,1,-j,,l/i.,111111;1 /\ll.ird1, Frik, Tas.1-,1 r v1 li-" u udcst a. p.1ljulti vlu c: ... l-li,·111cn l.1.1j,·11t.H'll 1 ,,id,1,111 puhu,1 111yli, t Ldc,·icn ,ukuptilvien t.1.,a-,1r,·uq,1 11:'k~·p1ilvL'L'll \"L'l"l",1ttu11,1. ym p.ir is t on s uojclcn un cn l:ihinn:i i h m i s cn ra rpcita ,il111:ill:i pit:ic-11. T:ill(lin k11hta,111 (1) kuuluu lut1tl1h1n ,u11jekrnincn L-r:i:inlai,cna 111t1r:L1li..,L·n,1 \'el vui1 fl'L'll.l. 1-ar\·11, j11ll11i 11 jl1kaillL'll 11,,1ll1'>tUJ,l ,.1.1 t,1rk,1!lcc11 ,,1m,1;1 11.-,,1n jt1.,r:1in ).lett.1,·,1_-,r;i hyl)dykkL'l''il:i (t:i-;,,;1 t,1p.1ukq·,,.1 y111p:iri,1l)-.;r:i) j,1 (2) .,uhtn·llinl'n t.1,,1-.ll's·u, juk,1 r.1rkt11tt,1,1 ,i1:i, ct1:i j(1k,1i.'>L'll pit:ii..,i l 1!L1 t ,1'>,1-:1!"\'( )Jlll'!l \U illL'l'\'>,l m:l:ir:itt\'\"ll l\riIL'l'riin. .1 1>lL·viL·n ih.ui-ncn L1rpeidcn r vvdvr vk .... L·ihin. Sp-,iaalinL'Il y111µ:tri,1{)n..,L1t)jelu t)ll t:ihfo a.,ti k:isitl'tty 1:ihi1111,i ull(()ilu11 mahdu! 1 isu u k sil'll ,·iiht\' \'\'l'dl'll lisiik,i 111yl), eli11~ 1 111piiri_-,rö11 ILT\'l'l'llisyvdl'll tabarnisl'ksi (i,alliul.1 19(,9, 833 ja 1971, 167). Su'>i(1l()~i.1 2 (,7. T:illl)in rulh,111 j1i cr:d,cL'll ~l11b,1.1li;')L'11 y111p:iri,1i)nsu11jclun l111gcl111.1.1n: ~.uL uptil \"lL'll ,·:i]i..;L'l'!l ta,,1-,H\"(IP!l rn.1.1p.1ll11n rL·,ur ...... S,isi,1alisess,1 \'111piiri,t{)n,u,iiclu..,,.1, j1 . k unn.i n j:i-.L'111L·n ,<ili"L''>lj t.1,,1 .uv ti'>t.l : mp.iri:-.tl)()11 liiuy,·icn cril,1i'-1cn tarpL·idL·n 1:·:·d: 1t:i111i..,cn ..,u11tcL·11 ~ ..,jj.., :·111p:iriq()n -,uhrL'L'n hut)J1\l\'>.1 ,1'-L'11l,l•,· . T:ill.1i11,·11 puhdi111;1 hl'iplllfllll j(1nkin \·crr.111, kun 1.1,.1-,1n·thl!l ,1 , :i l l y r c t :1:111 1 H k c LI d L' 11111 u k ,1 i, u LI d c 11 k:i,itl': hviidvkkcidl'11 (v111p:iris1ii11) j,1k,1utu1ni,cn ,·htci,kun11.111 j:1,cntcn kc.,kcn tin 1)]1,1,·,1 {1ikL·udL·11111tik,1inl'n. '>()'>i,1.1linc11 11ngL·l111,1 ()Jl ,ii, p.1lj(1!ti ,·!1tL·i..;\...u11n:111 j,1kL·lu11 (lll~l·lm,1, jl)'>'<.1 1111 1:irkl':i:i kurl1,1;1.1 hyi)dykkl'idl'n (c-;irn
Yhdennentoista hetken hätävarjelu ei juuri muuta tee kuin antaa cparnaäräisen ja valheellisen mielenrauhan heränneille kotkan ystäville. Olet aiemminkin julistanut konservatiivisen dik tatuurin olevan luonnonsuojelun kannalta paras vaihtoehto. LINKOLALLE Väirat, että on parempi keskittää voimat kotkansuojeluun kuin ylikansoituksen edesauttamiseen Mosarnbikin ja Perun osalta. Luonnonsuojelu tai mieluummin kyllä ympäristönsuojelu on ihmisen toimintaa hänen itsensä ympäristölleen aiheuttamien haittojen minimoimiseksi tai eliminoimiseksi kokonaan. Tammisalo Munkkiniemen yhteiskoulusta). Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoo ekologinen periaate, eikä rämmöisessä asiassa ole syytä sortua saivarteluun. Elämisen on sekä kotkalla että Perun nilla. " ( P. Se tähtää kaikenla.isten ekologisten kriisien, suurten ja pienten, syntymahdol lisuuksien ei imi noimiseen. Toiminnan ulkopuolelle p saavuttamattomiin olivat jääneet myös poliittiset päätöksentekijät, juuri ne jotka voivat vaikuttaa asioihin edes jotenkin. Jonkinlaista luonnon hoitoa ja vaalintaa ihminen on harrastanut aina. Sata suomalaista tei nik unta a ja tuhat luonnonyst.ivren yhdistystä voi syytää kotkan pesien vartiointiin ja talviruokintaan kymmeninja sadoinruhansin markoin rahaa, ja kotkan suku voi ehtyä sittenkin: sen elinympäristöä ja -mahdollisuuksia tuhotaan koko ajan hurjaa vauhtia. aloja. itkevät oikeus mtraaP. Kumpi siis olet, biologinen vai epäbiologinen. Kannattamaasi ajattelua ja politiikkaa tulisi kutsua sen oikealla nimellä, mutta sitä emme totta vieköön kehtaa tehdä. Teiniliiton toimima ei ole ylikansoituksen edistämistä, kuten järkevän ihmisen tulisi hyvin tietää. Oikeastaan sitä ei pitäisi erillisenä käsitteenä tark asrellakaan, sillä se ei ole irrallinen saareke muun inlumilliscn keskellä kuten Hentilä ki rjoi rukscssaan toteaa. Positiivinen ja negatiivinen luonnonsuojelu "Klassisella luonnonsuojelulla" Ja "ympäristönsuojelulla" on yksi selvä periaatteellinen ero: edellinen on jälkimmäisen erottamaton osa. Vielä kauempana ulottumattomissa olivat ja ovat taloudellisen vallan haltijat: johtajat, 145. Klassinen luonnonsuojelu ansaitsee helposti negatiivisen luonnonsuojelun nimen. Nykyään tämä on käsitettävä sellaisten inhimillisen toiminnan muotojen etsimiseksi ja soveltamiseksi, jotka mahdollisimman vahän, jos ollenkaan, järkyttävät kaikelle tuntemallemme elämälle välttämätöntä luonnon tasapainoa. Jos mcik a laisra vapaaehtoista luonnonsuojelutyötä on jokin vaivannut tähän saakka, niin juuri alkuperäisen luonnon mystissa vaincn palvonta taas vastoin Linkolan väitteitä. Ongelmat olivat luonnollisesti toisenlaisia joskus hamassa menneisyydessä, mutta todellisia ne joka tapauksessa olivat. Maalaiskunta 13/69 Helsinki 1969 Wald, Georg, A Bcctcr World for Fewer Children. Tältä planeetalta monimiljardinen laumamme ei pääse karkuun, ei keinolla eikä konstilla. Se puuhaa ei s.inänsä ollenkaan halveksuttavalla tai vaheksyrta vall.i tavalla seurausilmiöiden kirnpussa, mutta ei kajoa syihin: ihmisen toiminnan tuhannenkirjaviin muotoihin. Kehuit kovasti erään yhteiskoulun tcinikuntaa, mutta se vähä jonka he auttoivat kotkia, he tulevat sen edestä vartruueina monin kerroin tuhoamaan luontoa. Jotain on rchta v.i, ja voidaan tehdä. Tammisalo REALISMTA VAI TAIVASTELUA. Hyväksyessäsi alikehittyneisyyden ja nälän, hyväksynee myös kaasukammiot "liikojen" ihmisten poistamiseksi. Luonnonsuojelu keskustelu n tuiskeessa tulisi aina muistaa yksi asia: ilman ihmistä ei olisi luonnonsuojelua. Kirjoituksessasi sanot olevasi biologisen maailmankatsomuksen omaava luonnonsuojelija ja toisaalla samassa kirjoituksessa vaitat luonnonsuojcluajctrelun olevan epäbiologista. Se jää puolitiehen sääntelemällä ristiriitoja yrittämättä poistaa niitä. Ennen kaikkea: ympäristönsuojelun tulisi olla hyvin tietoinen poliitt is-taloudcllisista päämääristään. Tie saattoi nousta pystyyn joka suunnalla, mutta marttyyrinä on mukava kuolla. Positiivinen ympäristönsuojelu tuo Linkolan pahasti parjaarna on sen sijaan alusta lähtien kok ona isvaltaista. Hyvin harvalla on mahdollisuus valita Kuhrnoisren rauhallinen ja lempeä maalaismaisema. Miten käy kotkan. The Progressi ve, April 1970 Matti Latvala P. Ympäristönsuojelu laajassa merkityksessään sisältää väistämättä pyrkimyksen kokonai·svaltaiscen keskitettyyn suunnitelmallisuuteen, yhteiskunnan laadulliseen muutokseen. Klassinen luonnonsuojelu, omista lähtökohdistaan tarkasteltuna, cpaa pyrkimyksen syvempään rauhaan ja tasapainoon ihmisen ja luonnon väLillä. Luonnonsuojelu-käsitettä ei tee olemattomaksi se että ihminen e1 mahdollisesti tiedostanut (tai tiedosta) harrastavansa moista puuhaa. Entinen luonnonsuojeluyhdistys oli muodostunut paljolti harvojen vihkiytyneiden kuppikunnaksi, jonka k ielta eivät sivulliset ymmärtäneet. Kysymys on siitä, mitä muotoja ihmisen toiminta saa. "Tämän koulun kaltaisissa konservatiivisissa ympäristöissä ovat kasvaneet Ja tulevat kasvamaan tämän maan toimitusjohtajat ja ylimetsanhoitajat, jotka yritystensä voittoja maksimoidessaan ovat valmiit uhraamaan luonnon ... Universumin toisilleen vihamieliset a ar ipoolir o vat pieni paha ihminen ja Aiti Luonto. He ovat biologisia ihmisiä ja k ui tcnk in he katoavaa luontoa. Nämä kaksi käsitettä voidaan määritellä tyydyttävän tarkasti, eivätkä ne sodi toisiaan vastaan millään tavalla Linkolan vastakkaisista väitteistä huolimatta. Tämän koulun kaltaisissa konservatiivisissa ympäristöissä ovat kasvaneet ja tulevat kasvama a n tämän maan toimitusjohtajat ja y limctsauhoitajar, jotka yritystensä voittoja maksimoidessaan ovat vaimm uhraamaan luonnon p myymään kaiken mikä tuottaa heille rikkautta, valtaa ja omaisuutta, ei silloin tule kysymykseen solidaar isuus kanssaihmisiä kohtaan enempää kuin luontoak aa n kohtaan
Ettei syntyisi v,iiri:i. Keskust el ua luonnonsuojelun Linjasta nccm v.ip.i.u-lu oi-c» luon11011..,uojclut vo n p:irissa suhteellisen pii k.i.i n. Lapin k.rns.111cdust.1j:1 ei vksinkcrtaisc~ri ,·oi ,1j.1.1 petojen -,uujt.:lu:1, ..,ill:i. T:i.m:i.n p:ii,-:in yleinen v:iirc 011, ett:i k.likki politisoiruu. jcl i j:1 n suojeluli,iron .1lkupcr:i.iscn luonnon taloudellisen to11rnn1-l(uuut I lnni!JJCll 1:1 Suomen luonnonroolit ylirci,ku1111;1ss;1mme ovat h:i.m:i.rrynccr. Oleellisr.1 011, crr:i k.1ikest.1ki11 1 ·i1111e :1ikoi11.1 k:iydysr:i. .Jos Linkol:111 r,i:i.pim:ill:i. Mcidiin on elettävä luonnon ri11J1,d!.J, ei sitä vastaan . Nji11 ei c-u14(,. Sen on pakko jos se mielii sa.i da s.uiallccn painoa puhutella tavallista k a nva a ja sen va l ruurr.uui.i p.i.i roksentekijöiri. Jo, 1:im:i hyv:ikwr:i:in tosi,1s.i,1ksi, silloin on l:i.hden:iv:l siit,i, err:i vaikka luon110nsuojelu selhisen,1;111 ei kuulu mink:i:in poliittisen r} 1 hmittym:i.11 csik:1rt,1nuih1n, r.1voittc·1tten "-,L1,·utt.1111isck..:;-i r.1n·ir.1.111 poliittist.1 ,·01m;1.1. \/,1st.1 ..,1trc11 kun nel:in k,111s:rncdusr.1j.111 k.111ta luonnonsuojeluun on h:i.ncllc poliittisesti yht:i t<irke:i kuin pctokysymys l:ippil.1iselle kollq;:11\ccn, .1\k.1:1 tulh tuloksia. harvuj.1, joi~sa on p:i.,i.sry bhcllck,i.:in l..1pi11 petokysymyksen poliirrisr:1 mcrkitysr:i. j,.1 [uonnonsu oicl u n Voimme kyll:i l:ihtci Don (Juijoren 1,1 Pentti Li n kol.m tavoin ja loon taistoon t uulirnvll yj.i vn g t a.t n rnutta mink:i ihmeen t.i k i.i. Niin p.i on lahinn.i 1·11me hetken rc.ilismin , cr r.i liir ok s: ni mcns.i muuttanut k laa ni on pyrkinyt mcl k o jarjcxrclmal iiscsri avautumaan. USTU.UUN Suomen Luonnon numero~,., 2-3172 k:iviv,it Pentti Linkul:1 J,1 ,lurrn:1 Hcntil:i kcskustelu:1, jok:1 v.1\otti niir:i n:ikcmyscroja, joit.1 luonnonsuojclupiireiss:i n,iin:i .1ikoi11:1 rapaa. t:irn:i. j o-. ka1111,1rr;1.1, on c~imerkik.,i Tv:lr111.innc, jok:1 on niir;i. V:1ikk:1 ravo1tto1tlL'll tOtl'Ult;1intcllckruellir ,1ptu-sh:1rjoirukser eiv:ir tee kcncllek:i:i.n pa"L1pi11 l,.,w,111cd1,st,1j .. Olec.llist:1 politiikan J,1 luonnonsuojL,lun v:i.liscllc suhteelle t:in1:i11 p:ii v:ln Suomcss:1 on, crr:i. N:iisS:i oloissa i\iri Luonnon helmaan kumartu111i11cn vaikka se olisi pyytcetön1,ikin 011 tuski-n muuta kuin helppo pakot.ic todellisuudesta . "fil:intropialla" ymmirrer:i:in mil:ir:ltietoist;i tn1m111raa 1h111iskunna11 ja sa111:11\a koko plancct:1.n chm:i.11 sammumist:1 vasta.ltl, ei r:irkcysj:irjcsryben la:1riminc11 liene ylivoim:1iscn vaikc,1;1. i\1ik:l l'"-t:l:i, cn:i r:i.m:i ,·oirn.1 ei ,·t>lsi koosru.1 eri puolucrt.1 cdu~1.1visr;1 cm. luuloj::r, korL>stan olleeni luonnon y.st:iv:i p ih:1ilij:1 koko pienen ik:ini j.1 toimih y v :i. Sir.ipa it si v.iirr.iisi», cr i.i t:im:i ulosp.iin <uunt a ur umincn ei ole suinkaan niin k a rnmot t a va n k iihk ea.i ja yksisilm,iist:i kui.n Linkola v.i i ttii.i. Paremminkin .1si.1 on n:i.ln:l vj 111111, en:i. .JATKOA LUONNONSUO/Ll.UK ESI<. 1 r, )'h'.,i11h'c'l'tdiscsti 7.,:oi ..1Jd,1 petojen · s11ojcl1ti1, sillii eläimet civiit iiii11c.<tii" (l'cnti S,,lolc1i11c11 ). t:irkey,j:i.rjcsry~ olisi tulkinav;i niin, crr:i csimcrki,ksi luo1111011suojelualucidc11 perustamista t.1i l.1.1jenrarnista tulisi rvhry:-i .tja111:1:111 ponnella ,·asta ,en j:ilkcen kun ,·ihdoinkin on saatu uu.si luonnonsuojcluhki. ksy m:iss:i sy r j:i ytt:im i q :i 11:111 t iclr:i. h.1.1, olisi kuitenkin p:i:isr:i,<i v.1\l:1llcp:l:i ..,scc~t :1 1 uun nonsud jcl us,11obis,m isr.1 J,7 ryhdvrr:i.,-:i puhum:1.ltl konkrcl'.tri,1~t.1 kysym: 1 k~i..,t:l. Olisi joka i apaukscxsa sy yr.i oiv a lrn a, cr r.i ymp.i ris i on<uojelun olcnnnisin s,1110111:1 011 k.ukk c.i muuta kuin yk silol liucn : kvsvmy~ ei ole ihmisvksilöi dc» axcnt cist a , va a n ~iit:i miten ihmi~kunt.1 r:1tk:1iscc olcm:1ss;10\ons;1 suuret on~elm:H. luonnonsuojclij:1r paljo.sr.1 puhurni,cst:1 J,1 111:1:1ilm,1nlopun cnnust:1mi~c-.t:1 huolim:1tta civ:i.r ole m:i:iritcllcct riitt'.i.,<i.n selv:isri ja keskeisesti luon11011suojelun k:i.si11kos,kc1cltavi:1 r.1vo1ttc1r.1 J'1 ,1scrt:.1ncot n:i.it:i. p:i:irct:i:in ensin niist:i sekturcisr;1, joil];i pik,1incn roi111111r;1 011 r.irpccn ja sen j:i.lkcc11 m:i.:iritell:i:i.11 kunkin sektorin puitteissa kcskeisimm:i.t 1.n·oittccr. .Jos xcla a esim. T:im:in t.noir,·ohjclman kohdi-,1.1 un tehtd1.,•,1 polii1tisi11 kysy111yk·s1(i. Toisaalta i.rsc luo,1111nnsuojelu11 linja sck:i luonnonsu< . PS. .Juuri r:im:in jirk,i.hr:illl:itröm:in roruuden 1:1ju.1111incn on l'nsimm:lincn ehto ..,j\lc crr:i l.inkol:rn cdusran1:1 ideal,srni s:11s1 edes v:ih:in k:1nr:1vuutta. Yks,,inkt.:rL1isc...,ti luo11J1o)Jslfojclijoidc" on 1-1i/....,,1i1J1si1,1t.1V1-l pi/....,,.tiscs1i yhtCtscsti hy1.:,·d.,sytty Lt1,•oitco/Jjc/111,1. kcskiniiis~cn r:i.rkcysj,i.rjcstyksccn. rilanrccsccn 1 JOSs.1 luonnomuojclu,<iki 1·01 keskcnä:in p:i:ist:i yksimielisyyteen r:ism:illiscsti m:i:iri1ellyis1,i p:iim:i:irisr:i j:1 ryhtyi sen j:ilkcen kukin omiss:i puolucissaan :1pm:1:ln 11l1Sl:1. T:i.m:i.n pess11111,sm1n syyt 0\',11 n,ihd,ikscni k:1ksi.rahoiscr. T:1111:i. t.1,·oirrcct J,1 1:irkeysj:irjestyksen hyv:iksyncist:i pD!iirrisisr;1 voi111ist.1. c!:iimcr ci,<-it :ii11esr:l. kesku,rclusr.1 hcij:1stuu ulosp:i.in huom.1tt.Ha pcssilllis1111. Suomen Luonnon numcron 2-3/72 (juuri sen jossa Link ol.i j.1 Hcnr ili pohtivat luonnonsuojelun sy m yj.i svvi.i ) siS:iltö:i, ei kyllä hyv.i ll.i omn l la t uu noli.t vo: v.i irr a.i, ct.r.i khssisr:1 luonnonsuojelun syrpt.i.i n, ... ei olisi mitcnk:i.:i.11 hiimrn:istytt-:i.v:i lis:iy~ Suomen yh:i e11cmn1.1n korpur.1risoiruv:1:111 puoluckcntt:1:111, 1oss:1 poliittisen idcn!ohi.111 s.i,·uutt,1:1 jo ruotsinkielen puhuminen, kri,rirn·n:i oleminen, yksiryi..,yritt:ij:in:i oleminen, pienJ,1 suun·iljclijin:i oleminen. ()soirukscna "iit:-i, ert:i. Å oul11111 ,po/11iik-..1.<1.1 h.un cdcll:i 011 puhuttu r.1voirrci,1.1 ja t,irkeysj:irjc,rvksesr:i, c, rietcnk:i:in ole r.1rkoircrru si.rii., ctt:i. Luo1mons1101cl11 J..l politiik-k-<1 Luo11no111uojelukcskusreluss:1 on puolileikillisesti ,·ihutcrru rn:1hdollisuurr.1 "\ uon nonsuojcl upuol uccn" perust .1rn1~ce11. U,koi..:;in olcv.i ni vnmcist cn joukoss.1 di rik.it , li ikcsaln isuuk sicn k crhc roksct . r.i voitt ccna 011 niirr a.i hcnk ilok ohr.uvi a la ak erci t a , oma lnn tuiscn pcr.\0011:111 kuolcrn.u onra mainetta, niin OK, lopetetaan keskustelu. K:i,itykseni muk.1an oli,i lllit:i pikimmin p:i:i.st:i.v:i. 1-:ns,inn:ikin oll,1:111 huolestuneit:1 poliirriscn koncistum111c puolueiden nL1houdcst.1 ja hit.1udes1.1 .1ik:1:1ns.1.1cl.1 l.1ins:i.:i.,1:innöss:i j.1 lullinnoss.1 luonnonsuojclullisi.1 uudi.sruksi.1
Turkisten ja muiden eläintai kasviperäisten tuotteiden maahantuonti olisi sa llitra va vain sillä edellytyksellä, erta voidaan osoittaa metsästyksen tapahtuneen lai lliscsti. tuontia ei rnlisi lainkaan sallia. Tältä pohjalta kaikki sallittava pyynti olisi lisenssipyyntiä. Eihän ihminen ole koneen jackc 1 Keskustelu jatkukoon. Molemmat "vapauttaj,at" ovat kuitenkin luonnonsuojelun kannalta haitallisia, sillä luvattu "pelastus,, on aina edessäpäin. petoeläinten aiheuttamat vahingot. Käsitykseni mukaan koulutuspolitiikassamme on viime vuosina tehty huomattavia virheinvestointeja tuottamalla melkoinen ylijäämä sosiologeja Ja muita yhr cisk unta tiereilijöi.ta samaan aikaan kun yh::i useammat alkavat vakuuttua siitä, että koko rulevaisuurernme lepää sen varassa, miten me pystymme lis::i::im::i::in yleistä rictarnysta biologiasta, ekologiasta ja muistakin luonnontieteisra. Tähän asti ihmiskunta on elänyt tekniikan huuman vuosi'kymmeni::i; tämä vuosikymmen saisi jäädä viimejseksi. Lisenssien myöntäminen tapahtuisi osin paikallisen, mutta pääosin kok onaisv a ltakunnallisen harkinnan perusteella. Tällai,s.ta realismia on myös hänen taipumuksensa etsiä lopu! 1 isia ratkaisu ja, dogmeja, ideologioita ja uskontoja, jotka lupaavat hänelle vapautuksen p pelastuksen jälkidarvinistisesta kilpailusta jc,ko jo maan päällä (opit ihmisten tasapäisyydestä ja järjestelmän muuttumisen kautta syntyvästä uudesta ihmisestä) tai vasta tuonpuoleisessa (uskonnot). " (kursi voinri kirjoi.orajan). Samantapaista ajattelua biologiasta ja sosiologiasta näkee varsin usci n. Jos tähän vi rheinvestoiutiin halutaan etsiä poliiu ista vastausta, se on 111111. Lainsäädännön olisi perustuttava mm. Erittäin mielenkiintoisessa kirjoituksessaan (Parnasso 2/72) "Sitoutunut, sidottu vai irrallaan?" kirjailija Väinö Linna kirjoittaa seuraa vasri: ... Kansainvälisten jär"Luonnonsuojelijat ovat saavuttaneet merkittävän tavoitteen kun yhtään teknistä innovaatiota ei oteta käyttöön ennen ku.in siitä on annettu biologis-ekologinen lausunto" ( Pertti Salolainen). kettulisenssisra) tulisi maksaa. virse käydä turhaa kiistaa siitä, 011ko ensin edettävä koulutuksessa ja asennemuokkauksessa, lainsaadiinnössa, hali innossa, rauhoiruskysymyksissä jne. kaikkien elainrcn täydellisen rauhoituksen periaatteeseen. Järjestelmän syyttäminen on helpoin tapa paeta vastuuta. haasteista olisi näkemykseni mukaan ryhdyttävä käymään välittömästi, pyrin tassa samassa yhteydessä hyvin lyhyesti kartoittamaan cr.ii r.i henkilökohtaisesti keskeisinä pitiimiani kysymyksiä. Lainsäädännön ja hallinnon puolella on asiaintila yhtä heikko. Näin koottavilla varoilla maksettaisiin esrrn. Tämä on riercnk in karkeaa yleistämistä, koska tätä tieteen akselia biologiasta sosiologiaan ei voida politisoida oikeisto-vasemmisto-akselilla sellaisenaan, multa tiettyä oikeutusta tuolla näkemyksellä käytännössä on ... Lainsäädäntö ja aluesuunnittelu Viime vuosien tapahtumat Tvärrninncinecn, Vuosaarineen ovat osoitranccr, että maassamme kokonaisvaltainen aluesuunnittelu on hataraa ja cpajohdonrnukaisra sekä lyhyen tährairncn harkintaan perustuvaa. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, mutta koulutuspolitiikassa tästä eteenpäin olisi pikaisesti paastava siihen, että kaikilla koulumksen tasoilla edellytetään riittävät perustiedot biologiassa riippumatta siitä, mikä poliittinen aatesuunta siitä mahdollisesti hyötyy. "Klassillisen luonnonsuojelun" puolella olisi aikaansaatava todellinen lainsäädännöllinen p asenrecllinen vallankumous. M isr.i.in eläimistä ei suoritettaisi tapporahoja, sillä metsästyksen väitetyn viihteellisen arvon huomioonottaen jokaisesta lisenssisra (esim. Koska keskustelua cm. Lopuksi asennekysymys Ihminen ei voi päästä eroon biologisesta realismistaan. Luonnonsuojelijat ovat saa vurtaneet n1erkittävän tavoitteen, kun yhtään teknistä innovaar.iota ei oteta käyttöön ennen kuin siitä on annettu biologis-ckologinen lausunto. Ruotsin esimerkin mukaisesti meilläkin olisi laaditta va k iirecllisesti kokonaisva ltakun nai I inen al uck äyrrösuunnirelrna, joka antaisi edes jonkinlaisen mahdollisuuden saäsraa merkittäviä luonnonalueita suunnittelijoiden mielivallalta. Salakaarojen ja sa larny y nnin estämiseksi olisi jokaisessa myytäväksi tarkoitetussa tuotteessa, kuten suden, ahman tai karhun ra ljassa oltava liitteenä eläimen metsästykseen oikeuttanut lisenssi. Lisenssin myöntämisen yhteydessä maaratt a.isiir, sel vasri pyyntialucista ja -paik oista sekä muista yksityiskohdista. Vasemmisto taas perustelee näkemyksiään sosiaalipsykologian ja sosiologian tuloksilla, koska sen ajatusmaailmassa yhteiskunta on avainasemassa. Näin esim. Linnan kirjoituksen pohjalta hahmoteltavissa. Pertti Salolainen 147. Esimerkiksi tekni,ikka sellaisenaan ei ole hyvä tai paha. Luonnonsuojelulliselta kannalta kunta on varsin pieni hallinnollinen yksikkö, eikä muodosta ri,ittävää harkin.tapohjaa suuren luokan luonnonsuojelusuunnittelulle. Hyväksi tai pahaksi se muuttuu ihmisen käytössä. Näin tarve toimia tässä yhteiskunnassa ja sen ehdoilla saa vain toisarvoisen luonteen ja heikent::iä omakohtaisen vastuutunteen syntymistä tässä ja nyt. Liberalismin tieteellisenä t a ust ana on usein yksilöpsykologia, jonka suunrusta on ennen muita mainittava freudilaisuus. maan omistajalla ei tulisi olla mi taan automaattista metsastysoikcutra maallaan oleviin eläimiin edes lai 11 iscna mctsasr ysaikana. Erityisesti teknillisillä aloilla olisi biologian ja siihen läheisesti liitryvien tieteenalojen opetusta tehostettava J3 monilla muillakin aloilla olisi biologia otettava mukaan pakolliseksi poikk itiercelliseksi aineeksi. Jestöjen, kuten uhanalaisiksi IUCN:11 p WWF:n julistamien eläinlajien rnrkkien tms. oikeisto nojautuu mielellään biologisccn tietoni nck seen, koska sen uskotaan tukevan oikeistolaisia asenteita, jopa sellaiseen määritelmään saakka kuin 'luonto on oikealla'
1-:mi vaiheessa k.msn l l ispuisrochdot uk sen ln a juus oli n. Su,>111e11 luunnonsuojcluliitto korostaa, ctt:1 l,oillisk.1ir,111 k.rns.1llispui..,roh.1nkL·t1,1 rorcutcttac'.-i\,l t)ll huolchdirrav,1 siit:i, crreiv,it p.1ik.1llisct ku1111:1r j,1 1 ·:iestii joudu v.1ikcuksii11. 1%9. ck ... mct s.ih a ] Ii t u kscl lc j.i rr.i rn.i sS:i l'<>hj<>is-Suomcn soidco s.iilyt yssuun11itcl111.1ss:1 sck.i myiis v:1l1:1ku1111:1llisill,1 ulk oilupuist op.ii vi ll.i ju urijocll.i ,·. Suomen luo1111onsuojcluliiro11 k:i,itykscn muk.un .1lucc11 r:1uhoittami11c11 1uur1 k,111,.1llispuis10n,1 011 tullut c111i,1:l \·:iltt:-im:itt()m:imm:ik,i. 1.1rt.1,·.11 Jl>UtLl.1 r1..,r1ri1r,1.111 kc•il-.-..c11:i:in, kun k:ivttii l.1,1jcnec. Esim. f~ uriom,1 jojcn ei kuircnk.1:111 ole syyr:i en:i:i nyky iscsr:1:i 11. Mvö, p.1ik.illisrrn .1sukk.1idc11 oik,·udet on k,111-.;,111 ispu i ... St1urtc11 cr:irn.1.1-.1lul'idc11 merkitys .11\.:.;1.1 111: 1 ötcn \',1in k,1,v.1,1. h,oil]i..,k.1ir.1n r.u1huin.1mi~c..,..,:1 on k,·..,,•_ mys cr:im,un suojclu,t.1 p .1luccll.1 h.irjoitctt:11'irn toimintojen on olt.1va ~en mukaisi;1. ulk,>ilubin 110j,111:i tai erillisbill.1 1.1p.1hn11·a,1 r.1ulwirusr.1. 1, :111sa ll ispuisrosuu 1111ire1111:111 11 )' k yv:1 i heest.1 Suomcr; luonnon-uo icluliiu o h.il u.i.i r uod.i csi,n scur.1:11·:rn. Suomen luonnon,;uojclul1it(rn 111ic]c..,,:1 ... )011.1 J<l S.urisel:in [,11"\'lt,1,lll. 1,1 m;1kscta.111 1-:ly~im:l:lr:-iisin:l. i"1.1.111, l'rt:l ri..,ririid.1lr.1 ei ""' <ilrrs-:i. tulc\',1isuuLlc""·1 "-"·yr:l S:iilnr:i:i. Koilliskaira S110111c11 l1101111un;11ujc/11l111u11 hi1jcl111:i /0 . S,1;1ri-.;cl:i11 1{>111.1kesku, ruli,i liS:i:im:i:in retkeily:i, 111.nk.1ilu,1 j.1 crit: 1 i"l'"ti m:1.1~ro.1joneu,·ojcn k:l:·11ö:l nllcn \L1Uren;1 ,·.1.1r.111.1 1'.oillisk,1ir:111 luu1111011, ,en r.1uh.rn j.1 perintcclli,trn eli11kci11oje11 S:iih·llli,ellc, mik:ili t:it:i toiminr.1:1 ei tchokk.usri k,111,1v<Jid.1. 19(,7 .iloi rrccn ns. uuri 11 .... 1,~,..,_...mr" k.1n-..1lJi..,pui..,ro11 pc-ru..,r:11111..,c..,t.1 on kuitL·nkin sir:i. i r.H1hoi1u..,m:-i:l1<i:·k..,i:l k,111..,,1]lisj.1 luo1111011puisroiss.1 on tule1·,1i\UL1dess,1 riukc1111ctt.1v:t. K a 11s.1 II ispu i s10..,..,;1 on p.11·h,1itc·n rotcutett.1vi~').l k:i,·ijöidcn monipuolinen, lunn1H>""·' liikku111ist.1iro:1 p luo1111011tu1ncmusr.1 liS:i:iv:i op:isrus j.1 1clwk.1s v,1nioi11ti, SuoJJll'il luu;n1u}l."lfOjclu/iiton n1iclc.\L.i Slf lf 1'/Jl' f <J jc }l Jl,) 1 ~~.l'j S f /{ / dd j,1 llli f f ,l j S('JJ/ pi suojelu 't)oidildil totc11t!d.t ·7.,·.1sti1 sen i<ilk-cc11 k'1111 k'orv,111hsc1 pc10cliii111c11 !it/'/hlJlliStil poroista rnak·sct.td1! täysi111(i,'i1·(iisi11(i. ../. _[<> l:ihitule1·.1i,uudess.1 suurcmp.111.1 l)ll~clrnan.1 kuin ..,lllljclu,1lucide11 peru,t,11111-.ccn lii11y,·:i1 ,·.1ikcutk·t on lul)1111011r.1ul1,111 <lilyrr:imincn li..,:-i:-intyv:in \'irki ... k.1rhu11 suojelemiseksi olisi jo nyky:i:in riirr:1,-:ir 111.1hdollisuudct. 380 000 hcht.i.t ruri. L.1pi11 tunturij,1 -..uuj.1111ct<i.1luce1 llllHKl<)St.1,,.1r l.:in;'li-l~unH)p,111 v1.11llL'l~C11 1odclli;'ll'll cr.1I11.1,1I1. Suomen Luon no n suojelu y hd is t y k sen j.1 mnS:ih:illiruksen yhteisen t yöryhm.in v. Ri,tiri,u.1 tulcl' okm.1,111 myi)-.; eri k:-iyttl)muor<1/l'll v:il,11:i. Li<i:inty,<1 ,·,1p,1;1-,1ik.1, L'li111,1,011 l1()U',LJ J,l p,1r,111tlll1l'l't 1.11,>udelli,er m,1hdollisuudct ,·hdc..,<i :·lc1,r:·,<i11 luo1111011h,1rr.1..,1uksc11 k.111ss,1 1.1k.u1·,1t luo1111011.ilucide11 t uk-1'.\I\ 1.1rpccllisuude11. 1pill.1 j.1 eri1yise.sri Koillisk.iir,111.1 <>lem,1.rn hy,·111 keskeinen rncrkity'-. pui ... Esim. 530 000 h.1. _lop;1 pctnl·l:li11tc11 r.1pp:1m111c11 on toisr.1iseksi s,1llittt1.1. l:ihirulc1·,1isuudcss,1 ctc·nkin .1lucell.1 jok,1 1.1p.1ukse».1 T:i ... .lo .1ikai~cmmi11 on ll'il':1...,..,,1 vhtcvdL,..,..,:1 rodcrru k.111..,,1\]j..,_ pt11srn1e11 11 1·kl'i,cll:1:i11 suujcln·.rn pcrinrc,si:i ellllkeinoj,1. !.1.1d i t r,ll_...,..,,, otettu hun111ioon. 10...:1:111 nl)k~i :i. 1 l.nu111etS:i1·1·iihvkkee11 n:im.uluu,111011 S:iih·tt:imi,csS:i tulee Suomrn l .. Ne .... S.1111.111.1 todettiin .iluccn vuu ri merkitys ,•r:irctkeil1·llc, n.1m.i.icl.iimisro» S:iilytt:imiselle, poro1:1luudcllc J,l luon nont ur k imuk scllc. liS:i:intyv:in 111.1.1...iu.1ju11cu,·{1i!l.1 suoritctt.1,·.111 liikkumisen j.1 j.1lluisin r.1p.1htul',11\ t"l'tke1lv11 1.11·01trc'l't p<likkc,\l".lt si111.1 rn:l:lrin toi ... 1 uon n on suu jcl u l.1 k i i 11 min:l 111:1:1 r:l:i liS:i1:i 'T:iss:i ~uhtccss.1 pcrustu,·.1 k.111..,,ll]i..,puisto p \L'll crit_\'i-;'.'-:-i:-inn()k~ct LHJ<l,\1":\t p.Hh,1,rn 1·.1ihroehdon. 1y:,k:iy1()11 p.1111cC..,\,l. Suomen luonnonsuojcluyhdistyk scn, sittemmin Suomen luunuonxuojcluliit on, k:1111.\ k.inv.illi-puivtoky,ymyk..,est<l on tuotu c"iin mm. R.1ututu1nurie11 .1lun·llc ..,uunnitc!ru ... <l miclc~-;:-i on ,·.1,1t1r11uksi.1 \',nrijoidl'n hiologi ... H.1n·i11:cistu1·icn suurpero1cn ,uojclcmi ... uurpc10jrn nykl'isr:i l.1.1j,rn1itt.1iscmpi suojelu ,·oid.1.rn 1<>rcutr.1.1 1 ·,1,1.1 sc11 j:ilkccn, kun kor,·.1uk..,ct pctocl:li11tcn t.1pp;11111~1;1 poroi ... Li'.'-:il,;.'.'-i poromiesten oikeudet pctocl:ii11ka1111.111 S:i:innösrclcmi,ecn on m:·l)-. Myöhemmin i.iydcm.i vicn r.rja ustutk imu-,n-» j.ilk ccn k.ur-a l lispuivrosuunnii clm.i.i xup rvt ct tnu ct cn k in Sn vukosken j,1 l n.uin k untien m:111.1, jolloi11 pinr.i-al.i v.ihcni 11. l·:r:im,1,1luo111H>n ,uojc:lun k,u.,l)Ll.ln nyk I' isin kuu I u 1· ,\1\ k,111.S,111 i sputsroj,·11 t:irkcimpiin tcht:i,·iin. cn koulutu kscn ..,u Ii reen ehdot torn.1 -.;i i 1HlSl"L'I r.1v.1 11y'kyi..,c..,1:l:l11 uutLl henkil()kunt.1.1 ,·.1li1 l.ll'\\,l. /972 mctsiib.tl lit nlescn "Koilli-» k,,,; 1,11 oi 111i k 111111al lc '' Suomc» Luonnousuojeluvhdist v-, teki ,·. 1lli ... luokk.1.1, ctt:l siit:i ei Yoid.1 p:i:irr:i:1 kunn.111 cik:i l:i:inin t.1,oll.1, 1·,1.rn p:i:iriis 011 teh148. Puiston pnust:imiscen l,ittyl':in mielipiteiden v:1ihdon kuluessa on cr:1ill:i 1:1hoill.1 esitetty mm. l i.i-Lapin k,111v.il livpuisro» pcru-turusck vi . 1o<l:in11()k..,L'1 o,·.11 1111·iis Koilli,k.1ir,rn .1luccll.1 lurjoitett.11",1llc poronllllidullc riitt:i,-:i11 teliok.1~ -"LIOJ,1 m,1..,s.1turi\rnilt.1 J.1 -.11hcn liinyv:ilr:i m.1:1sro,1jon,·uvoj,·11 r:-,·111:iyk_...clt-:l. V,1in k.111 .... J\si,11, jntk,1 011 pyrirr:iv:l \ o,·itt.1m;1.1n yhteen, o,·.11 !uo11no11\uojclu.1,pekri j:1 ,·irktstnk:i1·11ö.1spekti. Siini korost ct rnn aluccn mcrk ir yvr.i li.i vumci s.iv yöhyk k ccn cdust.i v imp.inu cr.imna-u luccn a , jo_..,-.;,1 rncrs.i-, suoJ,1 tunturiluonro yhdistyv:it .iiuutl.uu uisell.1 t:ll":111.1. Hyvin rurcutcttu, j.1lk.1isi11 1.1p.1l11u1·,1 rcrkeilyroirnint.1 ei kulut.1 ,·.1.1r.1l]i..,c..,..,,1 rn:i:irin luonro.1, mik:1li ,1utio111.1jojc11 polttupuuhuolro j:irjc,tct:i:in kunnollisesti kyl,·uode11.1 i koi 11.1. l ')68 l.iar im.iss.i muixr ioss.t ja xcn liir t ciss.i, Suomen luounonvuojeluvhdi,rvksen j:1 Suoxcu m n ascu.im an 1969 suide11sUl)jclutoirniku1111:111 ,
Ainakin siian ja taimenen kutualueiden rauhoittaminen altaan pohjoisosissa olisi paikallaan. t.i v ii va ltakunna lliscl ln tasolla. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että sekä tunturiettä suoluontoa rauhoitettaisiin luonnonpuistona muualla. Tässä suhteessa Suomen luonnonsuojeluliiton ja soidensuojelutoirnikunnan samaan rajausehdorukseen pohjautuvat esitykset ovat hyvin perusteltuja. Värriön osalta saattaisi tulla kysymykseen suojelualueen laajentaminen Luonto-Liitto iatti 28. Metsät uudistuvat luontaisesti, kun niille annetaan riittävästi aikaa, jolloin siemenvuosia toistuisi jossakin vaiheessa riittävän usein. Nyky,iän alueella harjoitetaan runsaasti ryostornetsastystä ja -kalastusta. Liiton käsityksen mukaan kliimaks-vaihetta edustavat rauhoitetut metsäalueet ovat pinta-alaltaan niin viihaisi.i ja luonnonsuojelun kannalta niin arvokkaita, ettei hakkuutoiminta rncrsakuvan muuttamiseksi näillä alueilla ole perusteltua. Koi 11 iskai ran kans:1I I ispuisron perustamiseen liittyy myös kysymys Sompion luonnonpuiston säilyttämisestä ta.i muuttamisesta vaihtoehtoisesti kansallispuistoksi. Normaalin luonnontilaisten kuusimetsien kehityksen jatkumisesta on todisteena syntyneissä aukoissa ja muuallakin esiintyvä trurmames. Joka tapauksessa altaan metsästysja kalastusasiat pitäis.i ottaa tutkimuksen kohteeksi. Näiden aluekokonaisuuksien olisi kuuluttava kansallispuistoon. Alueella olevien teiden ja Lokan altaan vuoksi puisto on jo nyt joutunut valvomattoman, luvattoman retkeilytoirninnan kohteeksi. ehdotettua suuremmassa määrin paloalueelle. Koilliskairan alueella ei metsänhakkuisiin ole mitään biologista tarvetta. Näin ollen saattaisi olla paikallaan virallistaa nykytilanne p muuttaa luonnonpuisto tulevan kansallispuiston osaksi. Maskaniernen alueella p jatt.inyr ehdotuksestaan pois mm. ') Koitilaiskairasta on lähempiä tietoja Suomen Luonnon n:ossa 5/1970. Tästä ovat todistuksena alueen männiköiden tämänhetkinen tila, paikoin huomattava kuut iornaii r.i ja luonnontairnistot. Pohjoismaissa p Yhdysvalloissa 1 omaksuttua kansallispuistojen täydellisen koskemattomuuden periaatetta. Kansallispuisroehdotus kasicraa selviä aluekokonaisuuksia, jotka ovat seuraa va t : Raututunturien alue, SuomuJ:1 Lutrojocn alue, Nattastunturien alue (Sornpion luonnonpuisto), varsinainen Saariselkä, Sompion suoa luc, Jaurijoen alue, Luiron ja Kemijoen vcdenjakajarnaar, Kemijoen larvahaar ojcn kaira, Nuorrin seutu ja Värriön alue. Niissä ei ole otettu 111111. Etelässä kansa! 1 ispuisron tui isi ulottua Lokan altaaseen, joka muodostaisi luontevan rajan. Hakkuilla ei Savukosken ra lousrnctsaalueenkaan osalta satsi kuitenkaan vaarantaa k ansallispuisroksi rnuodosterra van alueen yhtenäisyyttä. Liiton mielestä t.irna kysymys ei ole nykyhetkellä ensiarvoisen tärkeä, vaan ensi sijalla on alueen rajaaminen niin, että kansailispuisto sisältäisi laajoja yhteniiisi,i ekologisia kokonaisuuksia. Suomen 1 uonnonsuojel ui i irro 011 huolestuneena todennut, että v11111e aikoina on metsähallituksen taholta esitetty hakkuutoiminnan suuntaamyös kansallispuistoihin 1111!11\Sta den metsien vanhuuden ja k uuscttumiscn vuoksi. Tällöin koko yhteiskunnan on otettava vastatakseen niiden haittojen rorjunnnsra, joita mctsiirnloudcn tuottaman taloudellisen hyödyn menetyksestä paikallisille kunnille saattaa aiheutua. 117 YK:n määritelmää kansallispuistoista. Liiton mielestä hakkuualueet on lopullisessa rajaamisessa jcitctta v.i kansallispuiston ulkopuolelle, jotta tällöinkin noudatetaan 111111. Mikäli hakkuita joudutaan suor irtumaan ehdotetun Koilliskairan kansallispuiston rajojen sisäpuolella, ne olisi supistettava koskemaan a inoast:1:111 talousmcrsaalueita Savukoskella ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lapin metsäteollisuuden y lirniroituksen takia on mahdollista, ette, kansallispuistoa voida perustaa Suomen luonnonsuojeluliiton (-yhdistyksen) esittämässä laajuudessa. 1972 silloiselle pääministerille, Rafael Paasiolle, JO 1 400 nimeä käsictävän kansalaisadressin, jossa pyydettiin hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin Koilliskairan rauhoittamiseksi. Päällimmäisenä pm kassa oli presidentti Kekkosen nimt. hyväpuusroisen Suornun laakson ja Inarin kunnanrajan välisen alueen. Suomen luonnonsuojeluliiton käsityksen mukaan prof. Koska kysymyksessä on erämaan suojelu, on alueen metsien kunto itse asiassa toissijainen kysymys päätavoitteen ollessa luonnon täydellinen koskemattomuus. Virkistyskäytön kannalta hakkuut eivät liio.n ole tarpeellisia, sillä Koilliskairan metsät ovat nykyisellään paaosaksi hyvin helppok ulkuisia. Myös Koilliskairan yhrcydcssä on puhuttu hakkuiden suonn armscsra perustettavalla suojelualueella. 149. huomioon sitä, ctri pääosa Koilliskairasta 011 suojametsaaluetta, jolla mcrsäta loudcllincn toiminta on suojametsiila in säädösten alaista ja nykyisessä ilrnastova iheessa erityisen varovaista. Eri yhteyksissä myös Suomen luonnonsuojeluliiton taholta 011 korostettu suurten kansa I lispuistojcn osa-alueiden tarvetta. Kuuselan esittämät arviot puumäärien käyttämättä jäämisestä p työpaikkojen mcner y k si sra ovat kuitenkin liioiteltuja. Tällöin tulevat parhaina v::iihroehtoina kysymykseen Koitilaiskairan e rauhoirnksen toteuttaminen luonnonpuiston::i p Värriön alueen muodostaminen tunturiluontoa edustavaksi I uonnonpuistoksi. Viimeisessä rauhoitusesi rykscssaan Suomen luonnonsuojeluliitto (-yhdistys) on esittänyt puuraaka-aineen saannin kannalta arvokkaita, luonnonsuojelullisesti viihcmm.in merkittäviä lohkoja hak k uua luei k si Nuorrrijoen itäpuolella ns. Kuusikoissa on myös paloalueita, jotka ovat hitaasti uudistumassa. ') Ks. On myös uskallettua puhua kuusikoiden raunioitumisesta silloin, kun kuusi on muodostanut metsiä alueella luonnontilaisen kehityksen tuloksena jo yli 3000 vuoden ajan. Myöhemmässä vaiheessa saattaisi olla aiheellista liittää Lokan altaan pohjoisia osia kansallispuistoon. s. 4. Metsä-Lapin tunturip suoluontoa säilyttävä Sornpion luonnonpuisto ei sijainniltaan ole nykyisellään ehkä riittävän syrjäinen. Matkailuja tonrria luccr on syytä jättää laajahkoine ympäristöineen kansallispuiston ulkopuolelle
r:1 eik:1 l,1i11k:1;111 un1.1:-.t.1 r.1lo'>Ll. in. Fn ,,le l'lll\l'll huom,1nnu1k.1.111 IH·iLl:111 kuulu\':tn "mcr<lnp.1r.11111u,mich istöön"; 111.1ht.111c1· .1 tko oll.1 k()\':\.stikin ylpei1:i vc.,1lullitukscn t1·iiryh111:111 heille .\lll.\111.1sr.1 uudc'-t.1 1 ittcli"r:i .. 111.1!l.1k,1.111 m.111111 .... Muut chdotctut k.rns.1llisJ.1 luonnonpuistot O\'.H JO ..... Su(Hnen l uonn onxuo jcl ul ur on mi clcxr.i t oimik unna» r ch t.i viin ,·oi'i1 sis:ilty:i myös Pyh.u unturin kans.illi spuiston l.i.i jcnnus l.uovr on cr.l.ij.1 louna ispuoliscl lc .t luccl lc. p:ii,-:111:1 111.ulrskuut.1 1972: "Puh ta ide11 k:1sv u hormoni v .1 l 111.ist cidcn '"' 1·11111c .1ikoi11.1 ep:iilt1· myö, .1iheuna11ecn cp:imuudo<-;tumi,1 t:11 :-.yntym:i\·,n1rioit.1." l\.irjoin,1j.1 e1 r.1rkc,itt.1ne t:illiiin kuirenk:1:111 .n,ksiinep, v.1.111 l:ihi1111:i 2,4,5-T:1:i sell.1i-..c..;-..,1 muodo:-.-..,l, jok.1 ei -.i,:i.11:i diok'>!lllL'J,1. Tu11r urik.ink aidcn suojclemi sck s: turk imust a rkoiruk siin t,ill:i r.tuhoit uk sclln olisi erityisen r.i rk c.i mcrk it ys. Yl11:ik.1ikk,, knccsS:i olc,·.1 bi"l,,g1:111 oppikirjan ep:im:i:ir:ii-..yy-.. Suon rn:i:ir:i L'l tho1r.1 ~en mer<iojitu:-.kclpoi..;uun.1. Muur bi11.1uksct ,>1·.1t R,1u1H> l(uuhij:in·cn (yksi ,itcer.\lls) sck:i i>ckk.1 lloq;in J.l i\nrri Reinik,1i,c11 (kolme s1tc-cr.1ust.1) kirjoiruk,ist.1. Suomen luonnonsuojcluliir ro h.il u.i.i k iinnir i.i a huomior.i <i ihcu, ct i.i toimikunnan rch riv.in.u.c rr cluun kuuluu 1·.1i11 Koilliskair.1.1, Koitil.iisk.ii r.i.i j,1 Oula nkan koskevien ehdotusten s.1.1tL1m111cn t or cur ra misk clpoisccn 111uur oon. J'vlyl).-.. Yksi ~itccr.Ht.., 011 .1!lcmerki1111cc11 kirjuiruk-..c~r.1, juhon Suomen Luo1111un ro1m1ru, ol, l.1.1tinut <1lio1sikm j.1 1 ·iil.rn11ur kuv.ueksrit tcr:i.viksi. s.iojiru» puuuk.isv.ir uvr.i \',lrten on .1111111.1ttimiL·-;rcn r vor.i eik.i i vöu öuucn .isk.urcl u.i suoproscm r icn k.111:-.Lrk/..-i Ti111u11<·11 i1sclli11rn VES/\KKOMYIU'-YT LUKION C.WJ>iKIRJ/\SS1\ Suomen Luonnon numc rosv.i 2-.3 dosentti Pck k.i Nuort c v.i cxi r t i k irjoiruk.,L'Ss.1.111 "M .1.1 r ,1 lous: uot t ci de11 Sy rj.iisv y rcnv.i , mouip uoli-cn luonronsa j:1 jo hn rjoi rcr un t ur k imust oimi n n.i n vuok s: V:irritin .i lu« on luonuonpuisrok si crn y iscn sopiv.i. 19(,8 L1.1tinu,111 ,uu1111irclm.1;111 p lienee r oivr a isck s: t or cur ra m.u t.1. 1rw:1, crr:i kirjoi11:1j.1 olisi t:isS:i syylli,rrnyr ,-:i:iristel,·yn. Nii'il:l ()Jl kuitenkin pcr:iri nelj:i. Alueen h.il k i k ulk cv.i rcr kcilv voiuisiirt johtaa tietyille reiteille, kuten esimerkiksi l\.c\'011 luonnonpui-ro-v.i on mcnct clr y. Muurcn olen <i t.i miclr.i , ett:l m ct . 1.1rioo11 kuin T:1pio. J--1:inh:in puhuu :1uk"iinic11 v:1:1r;1ttomuudcsta n1111,1sr.1en 11c kuirc11kin :i:i.rim111:i.i~t.:11 johd.1ttclc·v,1sti keinotekoisiin k.1sn1hormone1hi11. muiden kuin m.1inittujc11 Tirnmen j,1 H.1lrru,cn kirjoiruksist.1 pcr:ii .... 1 pyritt1111 -.:·11tipukki lllvt:i.rn:i:in vk<-;in<)m,1.111 11.1.1pun ..... 1,uiribi-_\.:..1ir:1n luunnonpuiqon pl'.rust:11111.scn j.\ Oul.111g:rn k:111s.1llispu1sro11 l:1.1jennuksc11 kohd.1lr.1 SuDmcn luu1111onsuojelulii1ro v11rt.1.1 .11k.1iscmmin tch1yjl'11 r.H1hoiru"L'hdotu..,te11 r.1j.1uk.sce11 j.1 perusteluihin. l<oil!iskaira Huutoja korvesta vicl.i komeammin x.rda n nck xi n e ik ii vclk.i uscink.i.in p.un nna e lincln oj.i. Suurin.1 m:i:irin:i llL' ,1ihcurr.1\'.1t 111111it1:iin h:iiriöir:i :10. S11omc11 luunnu11s11ujcl11/ii11 o VESI HALI .ITU h.Sl:N SI LMi\ NK i\i\ NTOTl'.M l'PU Ncl1111icltin,·n vesilullitukse11 tvijr1·hm:i MulHi.1l.1 l\.,nimo Mustonen Nik.rncr nirr:i:i rudellisL\ srl111:ink:i:i.111l)1cmppu.1 v:iirr:iL·ss:i:in SuL)l1lCn l.uo1111un numcros;:-.,1 2-3: ''V.1r:-.i11ki11 mct<inp.1r.111nu,mic-;1cn ('I'inH)11c111 1 hlttunen) k1rjoiruk'-i ........... rikk.1k,1svien J,1 vc<-;.1\.:.011 toriunr:1:111. '' Oli,in kii11110-..ru11ut til't:im:i:in, r.1rkoitt:L1k(> dosentti Nuortcv.1 t:i'-":i chk:i edes os.\ll.l Sor.s:1 Lcikol.1 M:Hril.1 Sisul.1 Sms.1 Lukio;, l.li"log:i.111 ~cur.1.1,·.1.1 otctL1: "Fr:ii1:i .... Tuis.1:dr.1 diplorni-in.sinööri .Jukb iVlarinvesi kirjoirri Hclsin);ill S.1110111iss.1 10. Tckopyh:i:i hursk:1stelu.1 on \'lltt.1us "!'rj:isuo111.1l.1i..;cc11 kvl:i:i,t 70 U/11 :11 ..,uoymp:i.ri:-.1öi11ce11. l\.irj(,ituks1..,t.1 \'01d,1.1n poirni,1 m111. .Jus ruoll.1i11cn kvl:i u11tct:1:rn ,·.1111 -..uDpro'iL'ntin pL·ru:-.tccl!.1, .''l.l.1d.1.111 .1ik.1.111 kyl:ikunn.111 \'clk.1.111rumincn !'mp:iristömyrk: 1 r j.1 ihmi:-.cn lL'r\'ey..," cr:ii.-.1:i hcrbisidci"1:i, 11imi11:ii11 kl()1>r.1tuis1.1 fcnoksihapoi,u 2,4,5-T J.1 2,4-D, sn1r:1:11':1a: "N,iidc·n .1ineiden \' ,\ j lll ist.\ j.\l I UOn lll'j11 i 1· ,\1 111011i v.1lrni<-;1cik"i, jotk:1 niir:i hor:1ihcut1.1v:u torju11;1\·i.-.,,1 k.1s\·ei-;s,1 cp:inorrn,1,11111 J.1 srtc·n tuhoon jolit:11·:111 k:1s,·u11. e \'l':-.ipiiri:i 1.11 cde.., vihj.1.1 joho11ki11 1oi:-.ce11 u11ru<-;org.111i ..... Sl'L1Ll,1v.1t v:iittcct, jotk.1 lJl',\t jok() r:iy.sin 1·irhcclli,i:i 1.1i .1i11:1ki11 scl,·:isti 11:1,·h.unjohr.11·1.1:" SirtL'll ,cur:1.1 \'IL'>l l.1in,1u"t.l Suomen Lu<.>1111011 numL'rLJ')t.1 \. 1:1.ncct ensustcisen r,1ulioitukscn, JOtL'll n,·t 011 tullut :1ik:1 s.LHt.1.1 suun11itelrn.H p:i:iröksCL·n koko11.1isuurc11:1. Työrylirn:i ,:·yrr:i:i nilllelr:i m.11111ten Fsko l·l.1ltrusta, vaikk:1 h:in c, .... OuL-tn:;an k.111:-..1llispuisro,1 olis;i cn..,i til.1ss.1 l.1:1jen11err.11':\ rnyiis ctcl:i:irt .Juu111:rn .Jyr:iv,in :1luccllc 111.unv.1ihtojc11 .null.1. lienee 1 ~11. ynH:cni-..i:i .u1ksi1nej.1 k:i:1rcr:i:i11 mm. T:in1:i hurn1011ik:i,irys ,rn 111c1ll:i lc1'11111vr jop.1 lukion oppikirjoihin J.1 .111LL1 miclikuv.111 siir:i, ctr:i kysccs<i oli,i luonnon on11ll.1 .1incill.1 k:iyt:i,-:i torju nr.1 t:li'-tTI u. k,1svie11 solukuiss.1, jolloin k.1S1·it kuoln.11. T:in,:i rn ulioituschdor u-, sis:iltyy Suomen Luo11uonsuojcluylidi-n vk scn J,\ mct s.ihu l l it ukscn yht,·isen tyiiryh111:i11 1·. Lis:iksi Suomen luu1111011'iu()jl'luliitto huo11t,1utr.1.1, nt:i k.rn,:1llisj.1 luonnonpuisrosuunnitclm:11 oli,i vicr:1,·:l l.1i11S:i:id:i11riit:1.solle L.1pin m.1lu vhr:i.1ik:risesti. muu o'>,l työryhm:in ,·,1st1llL'cst.1 on '\clv:i:-.ri h.trh.L1njoht.n·.1". Auksiinit t>l':\l ihmisille j:1 el:ii111illc v:1.1r:1ttom1;1 j:1 h.1jo:1,·,1t luu111H.J-.-...1 110pe:\sti." Kiinnitin koulu.tik:rn.rni huo1111ur.1 t:irn:in rcksrikohd.1n cp:i111'i:i1<iis:1:·1ce11, rnutt.1 L'l k,1i \·oid.1 ...
Uutisia Ja tiedotuksia r• \ \ WORLD WILDLIFE FUND SUOMEEN World Wildlife Fund on kansainvälinen luonnonsuojelusaatiö, joka kerää varoja ja ohjaa niitä uhanalaisten luontokohteiden suojeluun. Luonnonsuojelijoiden olisi kirjoitustensa Ja puheirrensa sana valinnoissa muistettava käynnissä oleva informaatiosota. Säätiön puheenjohtajana on AJ.ankomaiden prinssi Bernhard. Seuraavissa muissa maissa toim11 myös kansallinen osasto: Englanti, Yhdysvallat, Kanada, LänsiSaksa, Itävalta, lra lia, Ranska 1), Espanja, Belgia, Hollanti, Ruots1i, Norja, Tanska, Etelä-Afrikka, Males,ia, Pakistan ja Intia. 151. asiantuntijapiireihinkin myrkk yreollisuuden harjoittama hämäävä propaganda saattaa vaikuttaa. Selvennyksenä itse asiaan todettakoon, että kasvien auksiineja pystytään valmistamaan synteettisesti. Luonnonsuojelijoiden olisi yleensäkin syytä herätä huomaamaan, miten ovelasti heidänkin työsarallaan käydään inforrnaariosoraa. Perusteilla se on yli kymmenessä muussa maassa. Tämä myrkk yreollisuudcn etuja tukeva nimenmuutos sai kasvinsuojeluviranomaisten tuella virallisen siunauksen, kun säädettiin rorjunta-ainelak i. KansainväLinen WWF voi käyttää varoja maapallon kaikissa osissa, myös siellä, ') Tiettävästi Ranskan WWF on toistaiseksi lopettanut toimintansa. Samanlainen tappio kärsittiin luonnonsuojelun toisella sektorilla, kun p aljaaksihakkuiden asemasta ryhdyttiin puhumaan avohakkuista. Luonnonsuojelijoiden olisi myös valvottava, ettei lainsäädäntöön tai muuhun viralliseen kielenkäyttöön paase pesiytymään sanontoja, jotka antavat luontoa myrkyttäville, riistäville tai turmeleville toiminnoille lieventävän tai hyväksyvän leiman. Pekka Nuorteva MUJSTA UUDISTAA SUOMEN LUONNON TILAUS Tämän numeron jälkeen Suomen Luoma ilmestyy tana vuonna vielä kahdesti. syytä korjata, ellei sir.i ole jo tehty, sillä teksti on tältä osin ollut sellaisenaan ainakin vuodesta 1968 lähtien. Näihin tarkoituksiin käytetään kloorattuja auksiineja (eli kloorattuja fenoksihappoja). Pyritään toisin sanoen muuttamaan luonnolle vaarall isten myyntiartikkelien tai luontoa vahingoittavien toimintojen nimitykset sellaisiksi, että vaarallisuus peittyy tai saa suorastaan hyväksyttävän muodon. oppikirjan tekijät ovat huomaamattaan langenneet sen uhreiksi. Seuraav an numeron valissa postitetaa n tilihlepanokortti. Tilauksen uusinta pyydetään suorittamaan tä!Lä kortilla, johon on valmiiksi leimattu nimi ja osoite. WWF perustcttiin kymmenen vuotta sitten tukemaan Kansainvälisen luonnonsuojelu liiron (IUCN) torrruntaa. Kunkin jäsenmaan alueella toimii i tse,nä·i nen varai n hankin taorganisaario, jonka hankkimista rahoista suurin osa (yleensä kaksi kolmannesna) annetaan kansainvälisen kar.rojärjestön käyttöön ja loput käytetään oman maan kohteisiin. Niinpä esimerkiksi tuholaismyrkyt muutettiin torjunta-aineiksi ja saatiin samalla niiden menekki lisääntymään, kun myrky Ii isyys ei enää ollut pelottamassa käyttäjiä. Nämä valmisteet o vat t äysin luonnon auksiinien kaltaisia, eivätkä ~iten ole myöskään niitä vaarallisempia. Näitä synteettisesti valmistettuja auksiineja ei kuitenkaan käytetä rikkakasvihä vitteinä, vesakkomyrkkyinä t ai biologisina sodankäyntiaseina. Ni,iden teho perustuu ratkaisevassa määrin niiss« oleviin klooriatomeihin (aivan samoin kuin tuhohyönreiset kuolevat kloorattujen hiilivetyjen vaikutuksesta, mutta eivät silloin, jos nuo samaiset hiilivedyt ovat k looraamatromia). Luonnonsuojelun tappio informaatiosodan tässä erässä oli täydellinen. Ottaessani esiin viittauksen oppikirjan virheestä en suinkaan halunnut leimata oppikirjan tekijöitä miksikään myrkkyreollisuuden agenteiksi. Myrkkyrcollisuus on markkinointipropagandassaan sivuuttanut rikkakas v iha vitteiden kloorauksen ja puhunut va111 aineiden auksiiniluonteestä, jolloin on saatu syntymään mielikuva luonnon ornil la aineilla eli "keinotekoisilla kasvuhormoneilla" käytettävästä rorjuntata.istelusra. Sen päämaja on Sveitsissä, jossa myös roimu Svei,tsin oma kansallinen osasto. Halusin herättää luonnonsuojelijat (ja muutkin kansalaiset) huomaamaan, että laajallekin (jopa kaikkialle maailmaan) juurtuneet uskomukset tiettyjen myrkkyjen vaarattomuudesta saattavat olla pelkkiä myyttejä, jotka teollisuuden palveluksessa olevat nerokkaat "informaatiosorurit" ovat p anneet liikkeelle. Viimeisen numeron välissä on perinteel lisesri lahjarilauskorrri, joka rark aisee yhden joulu'1ahjaongelman. Otin tuon oppikirjaan pujahtaneen virheen esille vain osoitraakseni, kuinka syvälle ns. Samalla tavoin on Myrkkyasiain neuvottelukunta haksahtanut laatimaan muistion fenoksihappojen haimavaikutuksisra (vaikka tu skin erehtyisi puhumaan hiilivetyjen haita llisuudesta silloin, kun on kyseessä kloorattujen hiilivetyhyönreismyrkkyjen tai PCB:n haitallisuus). Heidän olisi muistettava puhua rorjunramyrkyisra ja paljaaksihakkuista silloin, kun näistä on kysymys. Käytetty markkinointipropaganda on ollut niin tehokasta, että em. Veikko Valtonen 28600 Po.-i 60 Edellisen johdosta: Veikko Valtosen kysymykseen ilmoitan vasrauksenani, että tarkoitin viittauksellani JUUn hänen maini rscmaansa oppikirjan kohtaa
Kanadassa susi,1 011 vicl:i runs:1:1sri, Al:iskassakin noin 4 000. Todettiin, ctt:i. l'ri .110jen edusr,1jaa ja sen rui111ivana climcn:i ru lee nlcm:1:111 10-12 j,isenr:i k:is,i,rr,iv:i hall.irus, jonka puhcenjohr.1j:1ksi on alust:wasti lup.1u.tunut p,i:ijol1t:1ja H:11111u T:1r111io. 3 President and A111cric:111 Wolf (Kanadan p Amerikan sudcnpuulusraj:11) 011 j,irjcstö, joka ,Jn p,i,irt,inyt pelasr:u Puhjois-Amerik:1n suden. Kohteeksi p y ri t.ii n valirscmnan ak tii visrn suojelua kipei111111in tarvitsevat eläinja kasvilajit ta: erityisen a rvok k a.u luonnonalueet. Uutisia ja tiedotuksia rniss.i ei toimi min k.i.inln isia luonnonsuojc luj.i rjcsröj.i. Till:i on ollut erityisen suuri mcrk.ir yx kchir ysrnn idcn luonnon suojelussa, sillci asianomuis rcn maiden ha ll iruk xil!a c, uscin k aa n oleollut varoja r:11 kiinnosrust:1 ma:rn :1lkuper,iisluon11011 suojele111isce11. N:iir:i IUCN:n .i vul!a suun rutclruja suojclur oimcnpireir a luonnehtii y lccnx.i pcria.u c "kerralla pois p.ii v.ij.irjcsty k scst.i". Vu sr a a vnsr i WWF nn k.iynnisr.iny r 111111 . Leini tulee Suomen luonnonsuojeluliit011 ro1111rst,H>n Luonnun vaihrok,1ppalcena. 111k). 10. 1972 v11rnc1nen numero. Pckk:, L\org. Sik:il:iincn susi on sam:1a bji:1 kuin curoopp,1bincnki11. V:1l111istelevat työt ovar alk:111eer l:ihjoirukscna s:uduss.1 to1111istotil.1ss:1 (Korke,1vuorenk:1tu 30) syyskuun .1lussa. Alusnrksissa k:isitelriin peuran cli11r:1poj:1 j.1 sen suojelun suhdetta 111ers:it:1lourccn, 111cts,istyksce11 p ryiillisyyteon. S,i:iriön hallimoncuvosrnon valiLL1n noin kolml'kyrnmcnr:i. .Jaav:111 sarvikuonon j;1 Horrn .. luonnonsuojelun, mets:i.raluudcn, tutkimuksen, r:1j.111v:1niuinn1n p tiedotuksen edusraj:1:1. J:irjestö julkaisee kerran kuussa il1ncsryv:1,i lcluc:i "rhc HOWL" ("Ulv:1hdus"). P:iirerriin k:iynnisr:i:i sir:i koskev:1 rurki111usryö, JOhon varup s:1:uanecn Suu111cen perusrcr.r:1v:1lr:1 W\X'F:n r:1h:lstolr:1. Vii ltcr.i.in riiap.iisi.i ratkaisuja p r.ihoirer.ian k ok onaisval.r.uncn oh jclma , jorik.i tavoitteena on pysy v.i tulos. /JU-"/-.'\/J/il/S M P,ir,H',1 ~<J (-108) ~'.,9 ;06) in good sfanding for the year t?A..k~ A7:,by(~1rin SUDENPUOLUSTA.JAT C:111:1dian Ddcnders (;i,rr,•I "..,1'•1 Finnish Assoc, For Na.tur.e.....E.ro rnernber tection 47. Sveitsin \X'WI' on r:1hoittanur 111:1:111 v,1p:1aehwisen luu1111011suojeluj:irjcsrön toimin,raa 1,i111,i11 palau-tracssa 111:1ah:1n s-ielr:i su.kupuurroon 1ulwrruj:1 el:iinbjeja. Jirjestö lcvin:i:i suru koskev,1a valistusta sek:i painostaa poliitikkoj:1 ja hins,i:it:iji:i koert:1en siten rurv:1r:1 n1;1:1nos:111 sudet. p,iiv:in:i pidettiin Kuhnwss:1 rn<'ts,ipcuran suojelu,, pohriv:1 kokous, johon osallistui v11rrsenkymr11enr:i. riedcr:i urpcebi. s,iksi Minncsotassa on nii-r:i 110111 200 1:1 YLij:irvcn sa:1,·ella 110111 25. ._,]Suo1nen Yhteisro11111nn:111 perusteella j,irjcsrö katsoo Suomen luonnonsuojeluliiton j:isenekseen (j:isenkorrin kuv,1 ohcisen:1). WWf':n mlioir r am.i t ut k irnusja vn l isiusroiminr.i on joht.rnur luk uisien suojelualueiden pcrusru misecn ja ohj.innur suojclulninsii.id.innon kcliitt ymist.i. METS"APEURAKOKOUS l·'.lokuun 29. Monissa r.ipnuksissn s.i.i tio on i oiminut a loirrecnrckij.i n.i p s.i.inur myöhemmin maiden hn l lir u k sct osa l listum.i.in kuluihin. .on o,rangin suojclutoimcnpircci saaden ha lliruk scr osa.llisturnaan myöhcmp.i.in to1m111taan. Esi:rn. ·Kokouksen koollekurwj:rna oli vr. Suomen WWl.--osasron pcrustami,sp,ii v,i111,i,ir:iksi on p,i:irerry 16. valr,on luonnunsuojelu11v:1lvoj:1, fi\..rri. pcurasc1 l'l vicl:i. J:irjcstö lcvin:i:i myös 111011isrcrra, 1oss:1 lucrcll:ian sen kotivalriossa Kalil"or11i:1ss:1 1.6.1972 voim:unrulcv,rn hin rnainirscmat cl:i.imer (allig:iatrori, krokotiili, j,i:ibrhu, leopardi, oselorri, tiikeri, gepardi, ja~uaari, kcih:isantilooppi, sus,, seepra, v:1h:1t, kobra, pytt>n, merikilpikunn:1r, guerersat, kengurut, merisaukko, villiintyneet hevoset ja cspanj:rnilvcs), joiden nahan r:ii 111uun os:111 kaupp:1 011 kiellcrr.y. 152. Kchi-tysmaidcn luonnon suojelussa S:i:itiö onkin s:uvut,ranut n,ikyvin1111:i1 tulok\Cnsa. Prcs,idcntti Urho K:1lcva Kekkonen on il11101.rr:111ur suostu111ukscsr:1:1n World Wildlife hmdin Suomen os:1srnn kuJ1ni,1puhecnjoht:1j,1ksi. Peur,lsta kertoo encn1m:i.n Suomen l.uonnun v. Yhdysv:1lr:1in WWI-' 011 hhio1u.111ur ke1-:i:1111i:1:in v:1roj:1 Bolivi.111 J:1 Perun haHiruksille, jotta n,i111,i vo1s1v:1t pcrus.r:1:1 vikunj:111 suojelualueen maiden v:ilisellc rajaseudulle. 1-'.sirnerkiksi Esp:111j:111 kuulu Coro Doii:111an suojelualue sai a lkuns» s,iir.i, cr t.i WWF osti osan nyk y iscsr.i kansa.llispuist osra, jolloin Esp:111j:111 hal lit us huolehti lopusta. 1. 2 ta 1+7. Niisr:i huolehtii Kalevi M,1l111scrö111, jok,1 111 ahdollises.ri tulee lll)'Öhcrnrnin tl)t.1111111~1;:111 Suomen os:1'ron p:i:isihrccrin:i. S:1:iriön var:1i-nkc,·:iyskeinoisr:1 j:1 varojenk:iyaökohrcista ei ole viel:i yksityiskoht:1isi:1 suunnitelmia. 1972. Suomen ww1: 011 ju 1:ih,in rne1111esS:i ennen virallisu perusra111i,sr:1:111 s:1:111ur joukon hhjoituksi:1, yhccenS:i noin 30 000 mk. S:i:it·iön !iikunclcm:1r raha summru o va r va rsin suuret (k y mmcn vuoriscn tuirni ntu k a udcn aikana v a roj.i on k.iy rcrr y yli 30 milj. En~lannin WWF "111öi" Intian v:1lr:1111erell:i olev:111 Cnusi11'in lintu\:L1rcn yksityishenkilöille yhden 11cliöja:1rdi.11 bpp:1\cina (:\ S puntaa), jolloin s:1:,r1 siirtyi kokonaisuudessaan s,i:itiön haltuun p julisrerriin luon11011suojelu,1lueeksi. P,·inssi L\ernlurd on luv:innur olla l:isn:i perust:1111isribisuudess:1. T:i111,i11 tekee mahdollisck s: se, cr t.i ka ik k icn j.iscnrna.idcn hn nk kim.ir va r.i r voidaan suunnu tn yhteen kohteeseen kcrra lln.in. Kansal\,is,ten s,i,iriöiden om:11 var:H on k,iyrnrry yleens:i oman 111:1:111 k.1m,Halla. CA.\ •1/)f ·I \ Mul A \JJ..RIC 1 \ 11"01./_. K,iyr:innön oivallis.ist:1 j,i rjesrcl y i·sr,i v ,lstas, al ucmCLs:in hoir.1ja [>cntti Honk.1va:H:t. j.1 30
Kaikki pitäisi vielä tehdä niin, että ihmiset tulevaisuuden maailmassa voisivat tuntea viihtyvänsä. Väestönkasvun Ja luonnonvarojen rajalLisuuden välinen ristiriita innosti englantilaisen tiedcrnicsryhm.i n laatimaan suunnitelman siitä, miten ihmiscliirn.i voisi jatkua pitkälle tulevaisuuteen ilman suuria katastrofeja. Före e/ter, Gösta Ehrensvärd (Aldus 1971) 135 s. Kirjallisuutta ELOONJAAMISEN STRATEGIA Vielä voimme pelastua, toirn. /(atse vuoteen 2020, Foreign Policy Association 1968, suom. Kirja kuvaa tämän jälkeen alkavaa melko vakaata, loputtomiin jatkuvaa vaihetta ihllliskunnan hisroriassa. Irma-Riitta Simonsuuri (Tammi 1972) 133 s. Erityistä huomiota kirjoittajat kiinnittävät mielenterveyden vaalirniseen. Sodankäynnin tierokoneer mahtuvat taskuun Ja lentokoneet lenrä vät 10-20 kertaa aanrä nopea millin. Kaksi lasta perhettä kohden on ehdoton maksimi (keskimäärin). Monessa suhrees·sa se muisnntaa nykyKiinaa. Vä lttärnattömissa tapauksissa k.iyrcraan rautatietä, joka on tehokkaista kuljetusmuodoista halvin. Kumpikin lupaa ihmiselle pitkää tulevaisuutta nykyKiinan maaseutua vastaavissa olosuhteissa. Kirjakaupoissa alkaa olla tarjolla runsaasti erilaisia tulevaisuudennäkymiä, jotka perustuvat sitten Jules Vernen päivien keräänrynei.siin rieroihin. Juuri se on jälkiimmäisen peruslähtökohta. "Före efter" on ruor·salaisen biokemisti n y ri rys nähdi realistisesti tulevaisuuteen, jossa hän näkee väistämättölllän karas.rrofin odottavan ens, vuos.isadan puolivälissä, siis pian sen ajan jälkeen, mitä amerikkalaiset riedellliehet kuvaavat. Artikkelien aiheuttama kohu lieneekin syntynyt lähinnä siitä, että kirjoittajat vaariva.t ohjelrna n aloittamista jo v. Siniins.i ehdotuksissa e, pitäisi olla asic ira seuraavalle mita.in uutta. He päätyivät esittämään jyrkkää mutkaa nykyiseen suuntaan. Automar isoinnin ja rar ionalisomrnn tilalle ehdotetaan pienteollisuutta, joka tarvitsee paljon ryövoimaa ja joka tuottaa mahdollisimman kestäviä tuotteita. On syntynyt kokonainen uus, tiedekin, fururologia. Luonnonvarojen kulutuksesta rangaistaan erikoisveroin ja kaikenlaiset saastuttajat pannaan maksamaan tekosisraan. Käännös on asiantuntijan työtä, paria ouroa sanavalintaa lukuunottamatta. Teuvo Suominen KAKSI KATSETTA TULEVA TS UUTEEN Motto: Enm,staminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden ( Ahti Karjalaisen vanhaa sananlaskua siteeraten). Englantilaisten maailmassa on sentään vielä jäljellä melkoinen varasro uusiutumattomia luonnonvaroja, joita säästävästi käyttävä ihmiskunta vois: yllapir aii hieman korkeampaa elintasoa. Se käsittelee kollllearoista alaa, joista kullakin on oma kirjoittajansa. Kirjat eivir käsittele samaa aikajaksoa, mutta sikäli seuraava vertailu on perusteltu, että kumpikin ennustus katsoo tulevaisuutta suunnilleen salllalla hetkellä ja ennustajien käyrer.ri vissä on ollut sallla riero. Käytännössä ihmiskunnan olisi pikimmiten palattava maaseutuidy lliin : laajat monokulttuurit on paras.ta unohtaa, syriteetr iset lannoitteet ja myrkyt on kasvattava mahdollisimrna n luonuonmukaisi lla menctclrnilla, kaupungin ja maaseudun väliset erot on ha virctra va ja kaikenlaisen jätteen talteenotto on järjestettävä niin että aine kiertää jatkuvasti kuluttaen ma lidollisirnrnan vähän energiaa. Hän ennustaa karasrrofia seuraavan pari sekasorron vuosisataa, joiden aikana nykyinen kulrruurirakennelma romahtaa räydellises,ri nälkään, luonnonvaroJen puutteeseen p jatkuvaan kahinointiin. Tärkein ero on siinä, että Ehrensvärdin niukkuusmaailma torcutuu pakosta, sitten kun luonnonvarat ovat pcruutramattornasri lopussa. Sodankäynti FPA: Aseet ovat kehittyneet huimasti. "Katse vuoreen 2020" (Towarcl rhe Year 2018) on Yhdysvaltain Ulkopoliittisen yhdistyksen valitsemien esipuheen mukaan erittäin pätevien asiantuntijoiden arrikkelikokoelrna. FPA rarkoirraa Yhdysvalra.in Ulkopolii,rnista yhdistystä, GE Gösta Ehrensvärd'iä. !(ukin yrittäi ennustaa lllaailmaa ja oman alansa kehitystasoa puolen vuosisadan kuluttua. Erot johtuvat siitä, että ensinlllainittu kirja ei ora lainkaan huomioon luonnonvarojen rajallisuu~ta. Englantilaisen Ecologisr-lchden t arnmik uun 1972 erik oisnumero "Blueprmt [or sur v iva l " on tavallisesti käännetty "Eloonjaarnisen strategia". Edward Goldsmith, Robert Allen, Michael Allaby, John Davoll ja Sam Lawrence, suom. On k iinroisaa, että ruotsa laisen Ehrensvärdin (ks. Tammen kusta ntamana lehti ilmestyi kirjana kiitettävän nopeasti suorneksi. Ohjukset voidaan ampua 153. Kuljcruk ser ovat kaluston Ja energian haaskausta; niitä on vähennettävä hajakesk it yk sella Ja omavaraisraloudella. Kehitysmaillakin on käyteorävissään yksinkertaisia ja halpoja :iromipommeja. Englamilaisia varmasti hätkähdytti vaatimus saar i va ltak unna n väestön pudottamisesta puoleen, jotta sen omavaraisuus ravinnon ruorossa olis: mahdollinen. Rasittavan kaupunkielämän tilalle he suosittelevat monipuolista rnaascutuymparisröä ja hallinnoss·a hajakesk irysta, joka tarjoaisi paikalLisille pikkujohrajille Ja -organisaatioillc kylliksi miclcnk iiuroista puuhaa. Toistaiseksi eri asiantuntijoiden näkelllykser kuitenkin ovat harvoin yhtäpitäviä. 1975 ja sellaisessa muodossa, ctt a se tuntuu ase kunkin omassa elämässä. seuraavaa arvostelua) ja englantilaisen tiedcmiesr yh111än tulcv aisuusmaa i lrnat o v at jokseenkin samanlaiset. Periaatteet ovat järkevät ja yksinkertaiset: ekologiset häiriöt on minirnoira va, raaka-ainetta ja energiaa säästettävä äärimmilleen, syntyvyys Ja kuolevuus saatettava tasoihin. Risro Varteva (Weilin+Göös 1970) 244 s
k.ivdvil l.i robotr1e11 v:ilisill:i or rt-l uil ln. V,1litcrr,11·,1sl! se on k,1llii111pi ku111 Asicrix. Lvlivill.i m.rr k oil ln k.i yi cr.i.in hcvo-k.irryj.i r.u polk upvor.i.i. Picni..,s:i k a hinoiss.i k.ivr cr.i.i n kt,1·kei11r:1.111 k yl.iscp.i» i.ik o1111.1 .iscir.i. GE: M,1.1p,11lon ,-:ikiluku 111ah1.111u1 2-.) 111ilj,1rdii11 on rok:iy1y:i:i11 v:ilill:i 15:ss,1 rnilj,irdiss,1. Sep:ir yrrrr:l,<lr pitä:-i k:-i~'nnis<l v:inhojcn ,·c,.,i,·oim.lloidcn t urbii11ej.1, rnutr.1 gcncr.1anorcihin t:1.rvitr.1,·,111 kuparin löyt:in1i11c11 j:1 l.111g,1ksi ,·ct:in1i11e11 011 l:ihcs ylivoi111aist.1. kaik cn j:irjesr:iy1y11ee11 myl)s sod.it. Kehit_, srnaat h,1rppa,1v,1t ,uor,1:111 lc11rnliikenrcesec11, ilman vliliss:i olc1·,1.1 hidasta rn,1:111riej,1 raur.1tiev:1ihcrr.1. F11.,1111111:ii11c11 j,1 haji11 j,1kso kertoo cl:ii111is1,i luo111rnlliscss,1 y111p:irisrösS:i:i11. Ehrcnsv:irdi11 kirja ku,·ailee melko 1·ksi1yiskohr.1isesri 111a,1iln1:111, jok,1 tulee toimeen 111:1aja 111er,:i1:1loudell:i sek:i auringon cncrgiall,1 ja jossa ker1!)111ukse1 kuulcnnoist.1 kuuluv,H rnu1r1.1.ist.1ru\toon, mutta joss;:1 cl:imä yhr:i k.1ikki on 1n,1hdollista r,1j:1tto111ii11. K,1liiorni,111 rannikon 1·es1 011 nvkyisell:1:i11 lii,111 kylrn:i:i uimi:-,ccn; :-.c 1:-irnmircr:i:in ~·di11,·uim,1loide11 hukk.11:irnrnöll:i. fainwrkiksi l1.1,·u111etsic11 kohdalta liiyryy 111111. Vuoteen 2020 mcuuc ss.i on n isr ur n a n k icrr.im.i.i» ,·. Fl:ii11111,1.1il111,1 kipua,1 melko ,·,1i,·.1ttom:1sri m,1111murti,.,,1rj,111 k:irkisijoillc vii111e ,1ikoi11:1 julkisuu1ee11 tul":1'1ta11eide11 cl:ii11kirjojrn joukos.-.;1. /nk,1 k,1hdcsroist.1 .1111erikk,1hi11rn 011 1111ljo11:i:iri. Yh1e11:i m.ihdul lisuutc11;1 m.unir.ia nk in, ctri '.-.Od,lt k orvat.t.111 .i vn ruudcs s.. Tosin kuilu rikkaiden ja köyhien 111.1idc11 v:ilill:i suh1eclliscs1i k:1sv.1.1. l(ulraki11 :1lucelr.1 csirell:i:in si11c11 pie11c111pi,i koko11.1isuuk..,j,1 cl:iinryhmicn, clinymp:-iri)töjcn t,1i eli11rapojc11 pcrusreclh jaoteltui11a. Suu1·k:1upu11gi1 01·,11 1 yhji:i ,1.1vck,1upu11kej,1, juisr.1 111.1,1scudu11 , 1sukk,1.11 k:-iyv:lt hakcrn,1,.,s:1 r:1,1k:1-.1incit.1 yksi11kcnaisii11 ryiik:iluihin. Siin,i k:i,ircll:i:i11 0111111a p:iiryhmin:i:111 ky111111e11en luonno11111aanrie1ecllist:i suur,1luerr,1: 11ap.1sn1dut, havumetS:it, lclmmctS:it, ruohosto111.1:1t, :1:1 vikot, ...;;1dcn1cts:it, vuoristot, v,1lt.1mcric11 s:1:tret 1 m:1nncrtcn vedet j,1 v:1lta111cret. Eli11t.1so Llll 1·11s1 kcrt.1.1 11vkyis1:i korke,1111pi J.l ryö,1ib p,mlcr 11vkyises1:i .. Yhdysv,1l1.1i11 Ulkopoliinisc11 yhdistyksen krr·j.u lukiess,1 011 ,·,1ikc,1 p:i:i1cll:i, onko se \,1:1nut cncrnrn:in v,1ikuttei1.1 l'hsh Gordo11ist.1 1·,1i ./:1111c, llc,ndist.1. V:icstön encmm;-.,r() h,1rjoirr;1.1 rn:t.1p mct<li-.1\outt.1 pyrkien on1.1v;1r;1i.'\t.1loutcl'n, kosk,1 kuljcrus111.1hdollisuuksi,1 ei ole. V:iestör:i jihd y k sen ruoI1:1m;1t ihrn i:-.m.1s.s:1 r to.iminn;in, kiiruh1:1var h~ 1 vi11voinni11 in11uittamin.1 m;1rkust.1111,1.111 k111oko11eilh, jork,1 lc11r:i,·:i1 kaksi kcrr:1a 1wpc:1111111i11 ku,i11 nykyiset. !<. Tie101:1 muun l iik cn r ccn niuk k uu-, l•q:i:i. Ai,·a11 ilrncrsest1 l\ichruv,1 El:ii111naail111:1 011 r:1rkoite11u "111:1.11likoillc", mutta kyl1:i sen si ,·uilr:1 asiantu11tija11:1ki11 11se:i:in pi1:inyt liiy1,i,i paljon uutt.1. RuokaJ,1 111u1r.1 1 an-ikkeita c1 t.1rvirsc v:1r::1.:-.tuida m:1ailm:1n eri puolille, koska nopeat kuljerusko11ect ki1<1:irr:,v:i1 niit:i tarpeen 1m1ba11 luikkialle 111:irk:1 111i1111e hvv:i11S:i kes1:i:i korkcint.1.111 kahdeksan 1un1ia, 1avar:10hjuksilh viel:ikin v:ihern111:in. S1·11t1·v k,111t:1jicn .unm.ir rik unr a. Liikenne l'l'A: R:1ur:11icr j,1 laiv:n 011 hyl:iny ,· a11 hen ru 11ci 11 a. Kaikill.1 ihrnisill:i on 111:ihdollisuus h,111kkia 0111a pic11oissukcll,1,vcnc. 19(,7 solrni r t u ka nsn.in v.ilincn sopi111us, jok,1 kicrr.i.i .i v.rruudcn hy,-:iksik.iv i on slld:1ss:1. Virkis1:i,·:i11 lukuel:i11wk,c11 se joka r.ip,1ukscss,1 rarjo:1.1. seuraa 1·1a ,1laorsikoit.1: pohjoisten mcr-;icn puur, 111:1pv:1, ncuL1si:1 syii,·i:i li111uja, ,1lu,k.iS1"i/lisuu154. Sis:iltii on 1acrru kol111ee11 os,1.111. Puusra valmistettu sysi J:1 puusp1·ii 01·,11 ,1lkecllisc11 rcollisuude11 1:irkci111pi:i k:iytrövoimia. G I·'. K iehtnv,1 Vain elinpiirissä on tiiliä t,1voi11 luonno11suojelu11 sisin _,·.1no1na /d 1ncr{,i1ys ih111iscn olc111,1ss,10fo!le 1,1 hyv,inv,nin"illc .t'u,nt1t11 ,,-iytccJl !it1.tjuutcc11." I,iel11<wa,111 .l:ii11111,1.1il111:1a11 \.1,1ti111,1ssa:111 esipuhecss,1 r.1s,1\',1IL111 presidentti kitcyrt:i:i s,111oiksi r:i111:i11 hetken luonnonsuojclija11 oleclli,i111111,111 ,1j:11ukse11. R,1ura knc1cra,111 korv,ira riraanill.1 j,1 111uur 111er:11lir ,1lu111ii11ilh t:11 111,1g11esiurnill.1, 1011a k:1ikk1.1 111,uper:isS:i 011 ru11s,usr1. Yh rcisk unta r,1 ken ne! 111.11 o v.ir ro111.1ht,111L:ct j.1 k.t nv.iin v.i l i sis s.i kysy111yksiss:i vn l lu scc np.uia. GI-> l)irk:i11111atk.111 kuljcruksc1 hoi\ 'iicstii 1,1 c/111~ ci11ot l'PA: M,up,i\1011 v:ikiluku <l11 710 rnilj,ndia. Ru1,-;,1.1n v.1p.1a-.1ik.111s;1 ihmisL·t kulutr.1,·.1r ,Liurck'.-ii o:-,:1ksi r.11111ikoill.1, joille r:111r:1v11v,111 pidc111:imi:-,ck,i on rcht~· kci1101ckoi,i,1 111c1n1,1 j,1 lah1r.1. Tra k rorcit.i v,1r1c11 kchircti.i» li.ik.i ka.ivuporu roj.i, Pieni rn.i.ir.i ncst cm.iisr.i polr ro.uncr r.i voi d.i.in ,·,1!111rst.1.1 puuxt .i. · Soti,1 ei pvst vi .i k.i vm.i.in , kos,k,1 ;1scisiin j:1 vn rust civiin ei riit.i m.i I criaa l i ,1. "()rnan n111dnn11c luonto J.t c/{iin~'1111/,1 01,·,11 os,, h,ko m,1,ii/111,111 k:,111,,vaa k:obmairn111ta, Aleidä11 1,·,1slltlfnnnc l11onuon ;a y,n;,tiristön suujclcrniscss,1 {-.äsittä{.i ensi sijass,1 on1i1n 11!11eemme. V:ikiluku p k,111s,111tul" kasv,1vat edelleen t.1:-,.1isr.1 \',1uhti,1 j.1 k,111-.;ojcn v:ili:-.ct idcolo~i:-.ct ri:-.ririid:u k.1ro.1v.1t, kosk,1 kaikki pyrkiv:ir koho11:1111.1.111 clinr.1s,,.1,1n. Oppia koctet.un ,,ud,1 1·,111!10ist,1 kirjoista. Tcu,.uo S11on1i11c11 I,lrIITOVA 1-:1.i\lf\;/VIAAIUvli\ 1,·ichtov11 Eläi11111c1ailm.t (Valitu1 P,1lar 1972) -128 s, ru11sa.1s1i kuvitettu. irjallirnutta dcL1,111 purjcl.u voil l.i, kosk.r r.ilu i l.ii\'(Jihi11 ei ri ir.i poh t o.i inct ra. M1111a sen suhde ~ 0/c:())Mi51111/een 111,wpa/1011 _)'n1rnärrct 1 /ivä. Ta nk k icn pa nssn ri k or v.u na n k i rkka.i l la pciiil l.i, jok.i heijastaa l a-crS:iteit:i j,1 jor.i vastapuoli yrir r.i.i r uh1·i,1 111ust.11l.1 mna lil!a. Ruok,111,1 1J\·,11 11.1ur111, perunat, p,1vur j,1 vilj,11uuttce1 ,ck:i silloin 1:illöi11 p1L·11e1 lil1.11.11 k.il.1-,11111oksct. 10 000 k1n:11 p:i:isr:i v.uk kap.i 1·1hnllisrn s,1n1piipus1a siS:i:111, J,1 Liiva st or t uhor a.ru l.ihcu.im.ill.i niiden ni~·k,1:111 k cinor ck oiucn Inrmumyrsk y. Suunn,11rorn;1sL1 ~i<-illl)~r:-i p ko111c:1s1.1 koosr.1 huoli11utt,1 sen hi11t.1kin on ,·icLi -.icdcrr:1,-:1, jorcn v:tr111,1st1 teos pi:111ki11 liiyr:inee 1ienS:i 111011e11 jole1111iehc11 hvllvvn
Edellytykset tähän ns. Myönteistä on lisäksi se, että kuvien ottajat paljastuvat loppusivuille liitetystä luettelosta. Eri aiheet käsitellään melko lyhyesti, ja eri lajeista kerrotaan yleensä vain tärkeimmät tai k iehtovirnmat seikat. Joka au keamalla on 5-10 pienehköä, oivallista värikuvaa sekä 2-3 piirrosta tahi karttaa. Mittavasta t ehtävästään he ovat suoriutuneet varsin hyvin. Luultavasti lukemattomien detaljien joukosta löytyisi tarkkaan seulomalla lisää pikkuvirheira, mutta ne eivät sittenkään suuremmin vähennä Kiehtovan Eläinmaailman myönteistä yleiskuvaa. rautapyy nti myrkk ypyynti loukkupyynri rauhoitusaika 1 SUSI + +1) _2) karhu +3) 1.10.-19.5 ahma +•I) +1) _2) ilves koko vuosi '') kettu +') +1) _6) huuhkaja +') (+1)) 1.l.-31.8. Tunturisopulia käsittelevään kohtaan olisi toi von u t täsmennystä. Siinä valaistaan kehityshistoriaa, eläinten käyttäytymistä sekä ylen oleellista aihetta: eläimet p ihminen. ") Valtion varoista maksetaan kahdenkymmenen markan suuruinen palkkio; ketun luolapyynnissii saa käyttää valoa apuna. kanaja varpushauk ka +') (+')) +H) 155. Samalla sivulla esiintyvä pur ros metsäpäästäispoikuees.ra puolustaisi paremmin paikkaansa pilakuvien sarjassa. ") Valtakunnan itärajaan raioittuvissa kunnissa saa käyttää sellaista learhunloukleua, joka pyydystää eläimen elävänä eikä sitä vahingoita. Näin jokainen aukeama muodostaa mielekkään, itsenäisen luvun, joka t äydentää alueen kokonaiskuvaa. Selkeän taiton ansiosta aukeamat eivät silti vaikuta tupaten ahdetuilta. Samalla aukeamalla kuvattu soopeli muistuttaa erehdyttävästi hilleriä. 7) Maaja metsätalousministeriön luvalla näitä lintuja saa pyydystää kuvaraudoilla, samoin piekanaa Lapin läänissä. Kuvitus on kiitettävän ylenpalttinen. Sama ministeriö päättää huuhkajan ja piekanan rauhoittamisesta valtion mailla. ") Poronhoitoalueen itärajaan rajoittuvissa kunnissa suoritetaan valtion varoista viidensadan ( 500) markan suuruinen palkkio. Kiehtovan Eläinmaailman 428 sivulle on mahdutettu valtaisasti asiaa. p i ei ä t y s o i k e u ei en käyttöön ovat siis: karhua ei saa ajaa pesästä eikä ampua pesältä. Mahdollisesti huippu vuodet seuraavat toisiaan säännöllisesti neljän vuoden väliajoin levinneisyysalueen jossakin osassa, murta ainakin Suomen tuntureilla laji lisääntyy huomattavasti harvemmin. ") Haukkahäkillä. Toinen osa on omistettu eläimistön menneisyydelle, nykyisyydelle ja tulevaisuudelle. Kytömaan komrnenta ar itcos sisältää pykälittä.in käsiteltynä metsästyslain asetuksineen, rikosja luonnonsuojclulain asiaan kuuluvat pykälät; asetukset hirven, valkohäntäpeuran p karhun metsästyksestä sekä metsästyksen ja riistanhoidon järjestämisestä valtion omistamilla mailla. Mm. Näin teoksesta puuttuu kokonaan oppitai käsikirjamaisuuden leima. den syöjät, hyöntcissyöjiit, suurpedot ja petolinnut. ') Riistanhoito piirin luvalla. Jos joku ilman erityistä oikeutta pyydystää r nstaa a ikana, milloin sen metsästäminen on kielletty, jokaisella on lupa verekselra ottaa häneltä ampuma-aseet ja muut mcrsast ysncuvot sekä koirat Ja pyydystetty saalis (Mctsastysl, 62 §). Allekirjoittaneen asiantuntemus on äärimmäisen suppeaa, mutta eräitä kiusallisia pikku virheitä töksähti eteeni jo muutamien tuttujen lajien kohdalla. Tiettävästi eri luvut ovat eri henkilöiden kääntämät (ja luulravasti alunperin eri tekijöiden kirjoittamat), ja paikoitellen tämä kyllä niikyy tekstiä tarkemmin tähyillessä. havurncrsicn hyönteissyöjien kohdalla on melko onnistuneesti sotkettu keskenään vai vaisja kääpiöpäästäinen. Teoksen oikeustieteellistä antia tässä on turha ryhtyä analysoimaan tyydynkin poimimaan vain muutamia luonnonsuojelijoita ehkä kiinnostavia kohtia, joista on näyttänyt olevan cpärieroisuutta. Karbu A:n mukaan Kyrörnaa on kirjoittajana ammattikuntansa tyypillinen esimerkki: kieli on kyllä suomcnsuk uista ja huumori taattua juristien huumoria ("Saaliin n1äärää ei saa vahvistaa noudattaen 1111es ja jänis-periaatetta -"), mutta tavallista lukijaa tamii tusk in kannustaa. Taulukossa + merkki osoittaa menetelmän sallittavuutta. Asko K aikusalo LAKI SE ON METSA.STYKSELU\KIN Metsästyslainsäädäntömme selityksineen, Ensio Kytornaa : (Otava I 971) 184 s. 1) Oulun ja Lapin läänissä poliisiviranomaisen pyyntikaudeksi kerrallaan antamalla luvalla; muualla maassa riistanhoitopiiri voi päättää käytöstä tällöinkin tarvitaan poliisiviranomaisen lupa. ") Metsästys ainoastaan maaJa metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti. Kuvatekstiin lipsahtanut painoticro lienee silkka painovirhe. Kirjan suomalaiseen toimi t uskuntaan kuuluu kymmenen eturivin eläintieteilijäämme. Pieniä peroeläimiä kuvailevan luvun levinneisyyskartassa yritetään uskotella, että pikkulumikkoa esiintyisi vain Pohjois-Amerikassa; mikäli lumikko ja pikkulumikko to della ovat eri lajeja, ainakin Suomessa kirrnaav at myyrien kauhut ovat juuri pik kulumikoira. Kolmas osa käsittelee eläinkunnan luokittelua. Kaiken kaikkiaan sitä voi aivan aurinkoisesti suositella jokaisen eläintenystävän käteen. Luonnonsuojelija "erd p oliisin a" Mcrsastyslak i tarjoaa mahdollisuuden "jokamiehelle" taimia eräänlaisena eräpoliisina
:ist~"i.1"err.1 muk,111.1.111 kclk.1ss:i ,uor11.t:ics.s:L1n ,elhi:;i,1 porl>11l1oitl>l)ll kuuluvia rcl1r:ivi:i, jc)i...,-;:1 m:..-tsisry ... Milloin luounousuojcl i j.. c r c k _.., L' 1 t :i., t..,. KcS:in 1972 j:ilkecn on s:i,1taviss.1 lll\'Ös ,:irj:i n:o 3, jok,1 e,irr:i:i j,1ll>h,1t1kkojJ. arj.H 1 j.1 2. Viimeksi nuinitulh ,in oik::-u:-. Viimck s: mainittu on olcrn.ixs.t L1i11, jo.., ..,l' perustelee .i sccn mukan.iolon pel k k.i ma rj.i-.tusrcrki ei l''-imcrkiksi riii.i. on m.i.i nornisr.i j», h.i n ,·01 k.i vrr.i.i pid:i.r~'\oik curr.i jo silloin, kun metS:i.st:ij:i on tullut .iluccllc mcr s.ist ysasc yms. in onn1sn1nu. 1,unkin s,1rj.1n hinu un 4S ki-. x.i.in no«, [onk n muk.t.t n mct s.i sr ystri ei s,n harjoitt:1:1 niin, crr:i siit:i koituu ,,a,1r;1a ihrnis,llc ui koriel:iirnillc; riistalle ei myösk:i:i11 :-,;1;1 ruott.1:1 Llrpecront:-i k:irsirnysr:i (ivlnS:isrysL 36 §). IZUOTSIN LUONNONSUOJFI.UYI IDISTYS kcr:i.:i ,·,1roj,1 m.1,111 pcr()li11tujcn sunjclc111isccn 111yym:ill:i 1.1itcilija U,lf; ]>ctcrsunin pctoli11tuli1l>,;r,1 fioit:i. Krr6111,ulla ei ole esimcrkkej:i t:ill.1isis1.1 toimen pi rei...,r:i. j okn i ncn, jok a liiyr:i:i luv.u.t orn.i n t.11 lu v.u r orna sr i .rscrcr un pyvm il.iirteen, .._,1;1 ot t.ia -cn r.ih ccn r.i: h.i virt.i.i. pi1:i:i mcr ... i<ili-yy ylei .... L1;1111 j;1 nykyi:-.in t:i.m:in 11nrj.1L1iscn k,11111,111 suuruudek ..... Annd-N.iittd f>or,n1cn Ulkomaan uut1s1a ivtYSl,IHi\Rl,li\ ,·.1cl,i No1·j:1n puulclr.1 IZuotsi1n ,·ii11lL' vuonn,1. oll.. 1lta;111 cst:im:i:-.s:i. Siirtymisen syyn:i "11 ,·.n luu lt.l\' ,\SI i NATO :n ,ot.1h.1rjoi tuk-;cr1 JOtcn k~-:-.~'myk.._c..,s:i u,·;u cr:i:inl.1iset soup,1kol.1isct, jorka ov,lt h:ikcncct 1Zuo1sist.1 1 urvap,1iklc1.1. T:i.11:in .1sti o,·;1t ,·,1lrni-.;u1nccr ... Tictcellisr:i r,1i muuta hn<iksyrr:i,-:i:i 1:1rkl>itusr.1 v.1rte11 voida:111 .1111.1.1 lup,1 k:iyn:i:i kicllcttyj:iki11 py\'ntiL1pl>j:l J,1 -m,·1H·tcl111i:i. V,1in tu111cnull.1 r.1rk,1sri nykvincn l.1in.S:i:id:inrii (dc lcgc l,ua) n1:1hdollisuuks111ccn void;1.111 to1m1a p kc.r..,kirrj:i uudisruss .1.1ti1nuksct konkrcetti,c,ri j.1 ..,1tc11 p;1rcmm1n vaikuttaa l.1kic11 111uutt:1misecn (dc lcgc Jcrend,1). Toi,·oisin h,1rr:1:isti bikkicn s<ih:inkin C'l7Clllll1:in 1 uon 11011:-.uojcl u 11 k.111 ..... Aseen rii yr vv jok a r a p.iuk scvs.. Moo/lord cfkf..,,1 j<1 111c1s;isty., VulHHLl 1967 a:-.rui voim;1,1n hinmuurm, jolh kielkr:i:in rii,r.1cl:iimen ct"1minc11, j:iljitt:imincn j.1 muu -.;cur,1.1rninen llHlOttorikclkk,u j,1 siihen ,·crr,Ht.lv:i,1 ,1puncuvo:1 k:iyn:icn. niiden 1,1s;1pair11..Hta111i.'lcss;1 v.1r111.1.111k;1;111 olL· ,·icl:i r:iy .... Sielt:i l:il111 ,·iisi vksilii:i syyskuun 1')71 ,1luss.1 Ruotsin pul>lcllc H:irjcd:ilcniin. ,1:-.ctt,1 vo, t.1n·1r:1. Edelliseen kuulu,·.1t m:1,1kotk:i, mcrik"rka, k:1l.1S:i:iks.i, h,1,ir.1h.1ukk,1 p isoh:ur:iluukk:i, j:ilkimm:ii,ccn k,111,1h:iukk:1, ,·.irpush.1ukka, hiiriluukk:i, pick,rn,1 j,1 111ehil:iisl1.1ukk,1. Ruot,in lchdistii, tclc,·1sio, ,·alllku,·,1.1pr j.1 rctkcilij:it '"',lt kuitenkin Dllect niin kiinnosrunei1.1 "p.1l,ol.1isi,L1"1 ctt:i mvskih:irill:i l)ll t..1llut -;opcutu111iss·.1ikcuksi.1 (Svni,~cs N,1//n I 1972). muk ;1n;1;111 i I m ,1 n I u v a l l i .., t .1 t ,1 r koit u, r :.1.. S:liinni)ksi:i on :1i11,1kin kcrr.111 JO ""·cllettu oikeusk:in:inniiss:i: kihhkun11.111oikcude:-.-;;1 c,-:1 ... s:1 tckemis.iin joutu,·,111 tutu)tum.1.111 Kyrörn;1,1n kirja,1r1 :-.en v:1ikc:1lukuisuudcsta huolimatt:i. p yy nr i ncuvoi st.i : 11.1111.1 tulee vii vvu clcm.i u.i luovut i.i.i edelleen polii-i virn nom.uvc.!c, jok.1 hoir.1.1 a sian loppuscl vin ciyt . L.uo1111olli;'ll'"1i riit t.i v.i.i on m y o«, crr.i mcr s.isr.i j.in loy dcr.i.in luv.u roma st i h.i llusr« pyydyst cu y.i riisr an. Ohcinc11 taulukko h:1vain11ollist:1:i r:iuta-, mnkkyp loukkup\',·11nin ,,1llit1.1vuutr.1 muuurn1en cl:iinhjicn osalta. Vuo1111,1 192:,.; Nurj.111 l)l>vrc1u11turcillc isrutctriin rnv,kih:irki:i, jork:i kuitenkin ,od.rn mclskcisS:i tuhoutuivat. Tii.1L1.s voida,1n tchcl:i 111,1ks.rnulh s:1rpn hinr:1 Ruotsin l.uon110nsuojclu,·hd1st,·ksrn pustisiirtorilillc n:o 2166-7 jJ ilnwirr,1rn,1ll:i h,1lutun ,.HJ,111 lllllllCro. Lii-obrafioi\Ll kcr:i1:1:111 ,·,1rnj,1 eri156. i , 1r,·il>id.1.111 noin 30 \'ksilii:i. ivte1S:is1ysase ei ,Ja olh rnuk:111J ylci,cn tien ulkopuolelh ,1jetr.1css,1, p,,itsi ,·ir:111roimitukscss,1 olevalh hcnkiJi)JJ:i p porunhoitlU 1oimi11,1,·,1\l;1 pl)i'Umiehcll:i. .Jm molcrnrn.u cclcllvt yk cct ,11s t.i y tr y v.i t , rnc rs.i-t.i j.i vo.d.i.in rt!SLL1 a scisrn y111. \liiden kn-1 w on l ·3 luunnl>lliscst.l. ck:i savL1.1 p ka:1:-.u,1 synnytr:ivien .1i11eiden k:i.ytt:imincn mcts:isryksecn '"',ll kokon:i,1n kicllctt\'j:i. 1:·1·in,:iisi.,1,·i pyvrnin cuuorst.: j,1 -t.cuoist « Mets:i.\ty-;l.1kiin ... .i m p u m.i vv.i t a: v i ri I r:im:issii. p yy nr incuvoj.i L11 mcrs.ist :i j.i n koi r;1 on ri i~t.111 ;1 ju'.')s;1. Kyrii111.1:111 muk:1:111 ko11fi:-.·kaatiot.1 ei void:i kohdist.l.l kuitcnk,1Jn n1001wrikclkk,1.111; r:ill.1iscn uhk,1n olcm,1Ss,1ulo \',1rm,1sti nli_r..,i o .... porom1c" oli syyrettyn:i .1hm,111 r.1pp,lll1iscsu ,11,1null.1 sen p:i:illc momtorikelkalb. On liuomarra,·,1, k:iytt:irnist:i ,1i1'h1 ras-kautt:1v;1na :1.r..,ia11\i,1;1r,111.1 tuomio1;1 a11nctt,1c-;:-.,1 julisrcr:1:111 lllL'tS:istyksccn k:incrn ,isect j:i p,·yn1il.1irrcn valriollc menetetyksi. Kirjalli,uutta 1) ivtets:ist:ij:i on pyydpr:im:i,S:i jota kin joko k ok on.i.t n r.ii juuri ,ill:i hcr k cl l.i r.tnliot t ct t u n.i olc v.in cl.i inr.i jJ 2) ivters:i;r:ij:i v,ud,1,111 kiinni ,. Piirruk'iCt myy 1 Ll:i:in ,·iiden l.1ji11 -;;1qo111.1. poromiehi:1 '.'iCC!l cn:i n1l>ottorikclk,lll nicts:istyksccn pidct:i:in jOUlUlll;lSta kiusauk) '/;tccn;,•cto ivlctS:isty.s nn kokon,tisuudcss,1.1n h,1j:1 j,1 monit.1hlli11cn ,1-;i,1 niin oikeudellisesti kuin muutenkin. N:im:i piirrokset c.sin:i,<it l.uroop,1n k.iikki,1 pcrolintul.1jcj,1. Fdclliseen lis:ivksen:i on huornautett.1,·,1, ctt:i iln1.1ki,·:i:-i.ri11, .s:ihkövirr.111 ... l.u.i.una ro» ja k oi ra k yrk ctt yn.i. V,ist.1kk,1i,i.1 intrC'i'icj:i 011 usc1t.1 eik:i. Niir:i istui-cniin uudc ..
Laji eläi Keski-Aasian vuoristojen puuttoma lla vyöhykkeellä. Samalla se on asettunut vastustamaan Länsi-Saksassa äskettäin voimaantullutta lakia, joka vahcnrä.i bensiinin lyijypitoisuutta. HAMPURIN OBSERVATORfON relcskooppi on siirretty Espanjaan, koska saastunut ilma alkuperäisellä paikal la estää havaintojen teon ( Euroopan Neuvoston luonnonsuojelutiedote 4/ 1972). SAUKOT ovat ilmeisesti tehokkaita kalatautien hillitsijöitä, koska ne syövät sairaita kaloja. Kotip ulkomaisen painostuksen vuoksi Thaimaan hallitus on peruunanut mutta yh,i edelleen suunnitelmia patojen kaivostoiminnaksi ja s, kansallispuiston suunnitcln1an, on meneillään rakentamiseksi, mctsänhakkuikalueella. Taudilta säästynyt alue on maan parasta saukkoaluetta (Animals 5/ /972). NORJAAN on perustettu ja perustetaan uusia kansallispuistoja. Thaimaan metsähallitus pyytää muiden m::tiden ja järjestöjen apua voidakseen suojella kansallispuistoa talouselämälr,i (ICBP The President's Letler 24 ). THAIMAAN Khao Yai -kansallispuistost:1 a1on11n hukuttaa kolmannes veden alle rakent:inulla kastdua ja voimalaitosta varren pato. HARMAA VALAAT saivat viime helmikuussa suojelualueen Meksikon presidentin julistaessa rauhoireruksi Tyynen meren rannikolla olevan matalan lahden, jolla valasemot synnyttävät poikasensa vaellenuaan sitä ennen 8 000 kilometriä arktisilta ruok a iluvesiltään. Englannin lohikalojen keskuudessa raivonnut ihorauti on ollut pah i mm i l laa n silloin kun saukkoja on ollut vähiten. Myös Norjassa on kunna llispolitii k kaa n ilmestynyt vastaavanlainen puolue (Sveriges Natur !/ /972). Perusteeksi esitetään, että laki rajoirr aa EEC:n sis.iist« v:ipaa ta kaupankäyntiä ja että lyijybensiiniä ei ole todistettu "erityisen va ara ll isek si " (Sveriges Natur 1/7972). Valaanpyynti tuhosi lajin rnelkein kokonaan 1930-lukuun mennessä, mutta r auhoituksen turvin laji lisääntyi nopeasu. 250 kpl v. Lukumäärä oli 25 v. Niitä arv101t1111 olevan n. Kaura on ruvennut elpyrnaan sen jälkeen kun lajille jarjcstctriin erityinen suojelualue Ja sille vartijat ( Animals 611972). Målselviin on päätetty perustaa Femundsmarkan (345 km") p 0vrc Dividalin kansallispuistot. JAAVAN SARVIKUONOJA arvioitiin olevan elossa v. Viime vuonna varoista käytettiin 8 000 k r maan merikotkakannan selvitykseen ja t.ina vuonna varoista k ii y tc raiiu osa siihen 35 000 k r :n määrärahaan, jolla rahoitetaan Ruotsin muur rohauk k a k a nna n selvitys ja erilaiset suojelutoimenpiteet (Sveriges Natur I ja 21 /972). Nordlandin lääniin on perustettu ·171 :n neliökilometrin laajuinen Ragon kansallispuisto. Samalla hallitus ilmoitti, että saastuminen ei vielä pitkään aikaan tule olemaan maan suurille koskemattomille luonnonrikkauksille ongelma ( Euroopan Neuvoston lu onnonsuoiel ut iedot e 4/ 1972). BULGARIAN metsähallitus on käynnistänyt susien havit yskampanjan, joka pyrkii vähentämään Balkanin sudet mahdollisimman vähiin (Sveriges Natur 7/1972). 1967. suojelemiseksi (Sveriges Natur 211972). Lampaankasvattajien, poronhoitajien ja rnet sastajien va inoarnar maaja mer ikotka rauhoitettiin jo aikaisemmin. YHDYSVALTAIN maara lousministcr io aikoo ran.i vuonna käyttää 10 miljoonaa dollaria korvatakseen maanomistajille menetykset, jotka johtuvat vesiperäisten maiden säilyttämisestä muuttolintujen levähdyspaikkoina ( Euroo panneuvoston luonnonsuoielu uedot e J/ 1972). NORJAN PETOL!NNUT on nyt kaikki rauhoitettu. 90. ISLANNISSA on nyt noin 65 merikotkaa, kun niitä muutamia vuosia sitten oli vain 15 (Euroopan Neuvoston luonnonsuojelutiedote J/ 1972). Uusi rauhoitus koskee myös Suomessa osirram ta, kokonaan ra uhoitramattornia lajeja (kanahaukka, varpushaukka, piekana ja huuhkaja). Lisäksi Dovrcrunruri n alueelle perustetaan noin 250 km" :n kansallispuisto, joka tulee toimimaan myös myskihärkien suojelualueena (Sveriges Natur 21 1972). 1946/47 ja 6 000 kpl v. Lukumäärä vähenee nopeasti luvallisen ja luvattoman turkismetsästyksen vuoksi rurkiskauppiaittcn käsien läpi on vurnc vuosinakin kulkenut satoja nahkoja ( Animals 6/ 1972). Japani on ainoa maa, joka pyytää harmaa v a laita. 1959/60. BRASILIAN HALLITUS on ilmoittanut YK:ssa, että taloudellinen kasvu on maalle tärkeämpää kuin saastumisen torjunta ja että kehitysmailla on oikeus teollistua saastumisen uhallakin. BELGIASSA pyrkii ensi vaaleihin mukaan "Kansallinen luonnonsuojelupuolue", jonka ra vortersnu kuuluu luonnonsuojeluhallinnon ja uuden luonnonsuojelulainsäädännön aikaansaaminen. EEC-KOM ISSIO on ehdottanut jäsenmaidensa luonnonja yrnparistönsuojelua koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista. Tappolupa voidaan kuitenkin myöntää kotieläinten, k alan vilje lystcn yms. NE UVOSTOU fTON ministcr ineu vosron ja puolueen keskuskomitean päätöksen mukaan lähimmän kolmen vuoden aikana tullaan käyttämään noin 470 miljoonaa puntaa puhdistamoihin, joilla puhdist et aan yli 400 tehtaan ja 15 kaupungin jiitcveder ( Euroopan Neuvostori lu onnonsu otelutied ot e 4/ /972). Se on tuhonnut käytännöllisesti katsoen kokonaan toisen populaation, jonka vaellusreitti kulki Tyynen meren länsirannikolla ( IUCN-Bul!etin 5/ 1972). r y iscllc pcrolinrutilillc, jolla rahoitetaan Ruotsin pcrolinrukanrojen tutkimusta, talviruokintaa, pesien vartiointia jne. LUMILEOPARDEJA lienee koko maailmassa vapaina 400-500 yksilöä ja clainrarhoissa n. 1971 ainakin 38 yksilöä, mahdollisesti Jopa 42. 157
011 scl,<i:i, nr:i k:iikk,.1:111 cdell:i csirerryihin rchr:iviin c, kaikilla :il uci 11:i void,1 p:i:isr:i y ln:iai k:i iscsri. imm.111 tehokk.1.1'.'>ti. 111,1,1t.ilu11sn1i11istcriii/le 1:i1ety11) f..-.~lnsallispuistojcn boit o-obielm.in t ot cn t t u miscss.: ei ol« p,.i:isty tyydy11,·iual l c t usoll c vie/;; 111i11J..-;;;;r, hJ/Jd,111 osal t,i. viiden vuoden kchin:im issu un n i tcl m;1 v :i l i Ll voittci11ce11. T:i111:i kehitys 011 il.1hdutr:1va:1, ,,JJ:i 11.1111 s.1.1111111c k.rn.s:1llispuisto111111c todcll.1 11iidc11 1.1rkoirusr.1 v~1sr.1ava:111 k:iytröön, mutta ,:1111:111.1 rn:11bilijoidc11 k:1sv.n,1st.1 111:i:ir,ist:i tukc· ,1lucide11 lrnidon k.rnn:1lt:1 v.1ike;1 on~clma .. Mutt,1 critt:iii1 r:irke:ir:i olisi, ctt:i \'Uitaisiin L1ari.1 esim. 1rt101 n n I n lrnidoll.1 1,1 111.Hkailijoikch i rt :1111 i -.;css:i r:irkein1111:ir !-f,,//i111.r,1 j,1 /J()il<i.1 l..·u;h--v,11 tch!1.i7.,•,·fl .1) hc11kilökunt.1 riin:iv:in h:1llinro-, vartu-.;; eLiimiqön .1puty{)vpim.111 p koulutt.1llllllC'll; h.1lli11toJ,1 .1sui11r.1kc11llU'itl'll r..1kcnt:1.minc11; b) v.1rt1<ll11t1 p h:1ll,11ro r,lJl)Jl'll riitt:i,<1 merkir~l·mIne11; j:irjc.styss:1:i11tiijc11 L'sillep,tno J.1 '.'>Cll oikc:tn l'Sitt:imi,aa v.111 rarkai-.;emincn; tchmurnilll'll, eri ry l '>l'Stl kcS:i.1ikan,1; ril.1,ro11 pir:irni11c11 siir:i, kuinka paljon alueilla k:iy ,·icr:1ilijoira; c) luo1111011 turkirnu, j:1 hoiro luonnon pcrustutkimu-.; p -k.1r1uirus kalliopcr:iJ,1 n1.upc1-:ik.1rtoirus; k.1<v1lli.suudc11 k.1rtoipcrusrutkimu"; criryisr'.i suojelua bipa:1''·://;; 111crki1y1 tviit olisi lwidc11,1v.r ·v,·i/i1tö111dsti Vll'll .1lul'iden 111vcnro.i111i; ,opl\·1c11 retkcilvkohreidc11 111 \'l'lltOi lll l; 1;1n·nt:1,·1cn luon11t)nhoiro10:menpiteidcn ,uunnitrclu J.l toteutL1ir1incn (esim. \' :i t 1oi111c11pitecr, h:1ir:1lli,css.1 m.1.1nn lis:i:inryncl'n elil)!Jji11 v:ihcnt:i.minL·n). LiS:iksi licncc t.1rkoituksrnmuk,1isr.1, en:i kchin:i111inc11 kcskitcr:i:in aluksi rndkoiscss:1 111:i:iri11 ticrryihin kohteisiin, jott:1 ne ...,;1ar:11~iIn suhteellisen nopc.1sti :1j.111 v:1:1ri111.1lle r.1solle. Virallinen luonnonsuojelu ky1.,1i11 k,111s:1lli,puistoihin, v.i.ui t a rvii.uu: mvomuun r vyppisi.i ulkoilu1·1 rcrk cilv.il uci t.i. Niiden ,mrkitys tulee ilrnci'>c...ri v.1st.1isuudc'is.1 \'01111;1kk,1:1st1 k,1-.;v,1m:1:1n J,1 luulr.1v.1,ri ,uurc11111ulL1 11opcudell.1, 111ir:i rn.Hk:1ilu11 yleinen kasvu nlcllyn:i:i, koska pyrki111p luo1110011 rul,·,· yh:i t:irkc,i111111:iksi rn:1rluilu11 j,1 retkeilvn 111(),tiiviksi. /0. Mvö, koko ka nsa l l isp uixr o j.i rjc-t c l m.i x.i.i t t a.t k.u v.ua r.irkistuksi.1. Suun n i rc l 111e111 i,cl l.1 .iluci dcn k ch ir r.imisvl l.i ,k11 tuot r.1111i.1 h.ii r roj.i voi d a an huom.ut n va st: licvcnr.i.i. Scur.1.1,·.1'.)'.'>.l esifl't :i:in 1 ucrte loma i"cst i ~ 1 lci-.;luonroi'il't tl'hr:i,·:11: tlJ,1J,1 O[t.llllllll'll , .. Kasv,1\· ... uh.111.1L1ise11 k.1svit.11 el:i i n l.1 ji n t u r,· .1.1 m i-.;r.1 kn-.kcv icn L1ikk:1 tiL·tyn k:1svit.11 cl:ii11yhreisö11 S:iilyrr:imI-.;L'l'n, rarkl)ituk...,cnmuk:ti,el'll muut Lll1llSCCll Lll puuttu,·1c11 kchirn,1Sreide11 .l i k ,l.l ll ~.Ll!ll i Sl'Cll t :1 h r :i:i. 1:lm:is<l ,1l\',111 uudelle t:isollc p kun l<:111s:1llispuiswjc11 kchi1r:irni11c11 011 k:1t'.'>Ott.1v.1 r:is<i yhrcydc~s:i. p nurk.1ilukuht,·in.1. Jo nyt m.11k.1il,joidcn j:itt:1111:ir 111crkir out turmel lect melko p.11,oi 11 cr:i i r:i .11 uci 1 :1. lot UV,lt Jll .'-..Ll\'Utt.1171.lSS,l r:irk<::in :1-.;L•m.111 vlcisin:i kuri111;1;111 luonnon n:ih1:ivyyksi11:i. \'.1ikk•,.1 olnclm.: 011 jo lcu us, ·vrtott,t v .. Jo nykyisten Suomc» k n n ca l lixpui st ojcu tulisi ,·01d,1 v.ivt.ia not r.t.t mon i n k crt ai ncn t urixrim.i.i r.i i.im.in hct k ivccn v c rra tt un.i. cr:1:iksi kc'.-1kci"immisr:i ky-.;ymyksi'.'>r:i) o]i-.;i r:in1:i tvii p:i:ist:iv:i :1loin:111u:rn 111.1hdolli.... 111h,.1, se 011 edrll cen 111i1;; <1J,111k:uht.ustn, Tosi n m.ule.ul nn cdist:inzisccu 1dht1.idv,i1 t oimcn pu crt 'V,111tiv11l yhi.i buol elliscmn.i« h,nl..-i11t,1<1 si t.i 1111d-,1,1 J..-11in m.is sarnut lc.ul u leelnt t vv, r('irt nt iiu l uctt« : J,1 7.,'d.'l,l,l'VdJJ . i.r.ijuist,I t oimint a., uoi du.in s,d/i.i u.tin .,111trt m mtss.; puistoiss«, 1, A NSALLISPU ISTOI FN liOITO ) · 1ei.whjc///l,1 1,.117.'-..1]\i.,pui .... Joit,d-i11 hoitoon lii u yui.: tuimcn p u cit ii on uiimc .ulcoinu suo ritc/111 mcts.ih.rllmnon tyiillisyywl1jclmicn JOJ1. 1 111.Hk.1il,joiden p rcrkcil,jiiidcn m:i:ir:i:1 ei void:1 cik:i. puutciss.r, m u t t.z koulutetun v,1 k:i 11<-1i se II k:,1 ns.; l lis p11 is t oln: 11/..-i /,;J..-1111JhlJI puu/teen vuoksi tan,i'd~in t ot mt n!,t n,, j/i,:i11yt ua.uirn.u t om.rk:«. l _I ISH. r.1rpccllisrn myynriroirninn.111 j:i.rjL·,r:irnincn; h) v.1listusroi111i11t.1 cs i rrc I y lch risrcn l.1.1ri111incn kaikista ::tlueist:1; l.1.1jcrnpic11 op.1skirj.1sten l.1.1t imi ncn; 1 uu1111011ru11ti j:iop::tstoim i nn .111 :1l0itt.1minen, critvisesri kcs:iaik.rna; vierJilijoidcn neuvonr:1kcskusrc11 p pikku111uscoidc11 r.1kc11t.1111i11cn J,1 yll:ipirn. Myiis ulkopuol111c11 p.1i11c rurisrikcskuk"rn kehittfo1iscs1:i k.1ns,1llispuisroihi11 on cr:i, illlliii, joka liitti')' bsv:1v.1a11 111atk.1ilijoiden 111:i:i,-:i:in. oll' r.1rp,·cll1sr.1 koko11.1i,uudcss.1 johr.1.1 ny11.i1de11 t:1rkoit usr:1 v.1st.1a vihi n:ihr:i,·yyksik,i oil'rnmc Suomc"a v.1st.1 .1lku:1,rcdl.1. 1, :111q 11 ispu i qo ien Ohcisc11, i" 7.,•1tn1//1<1 /%6 l.iad it u n (j.i 7. Kun 1uu1·1 nyr oll:i:111 Suomen m.1rk,1iluoloja cdi .... 11 i\!,1tbilljoide11 I" n·1J..-cilijii11/rn palve/11<-1 J..-osh·v,11 1chtiiv;i1 :1) v:1rsi11,1i11c11 11tatkailup.1lvclu leiri11t:i:1lucide11 suunnittelu j.1 kchirr:i111inc11; n1.1hdollisrcn ruristikcsku.stcn suu1111irtclu j,1 r.1kcnr:rn1i11c11 :1lucidc11 l:iheisyyrce11; liikc1111cyhtevksicn p.1ranc1mIncn; retkcilypolku,·crko11 kchiu:imincn; kioskiy111. M::thdolliscsti OuL111h:1n j:1 P:111.i, Ou11.1sru11turi11 k.111s,1llispuisror vo1ta1s1111 orr.1:1 ohjclm:1:111 cnsinHnji"":i
The various categories af nature reserves by Reino Kalliola Pages J /6-/20 Two main categories of the Finnish nature reserves con-espond well ta the international definitions of national park (lUCN meeting at New Delhi /969) and strict nature reservc ( London Convention 7933, l'an American Convention /942), although the size af the Finnish national parks in most cases is tao small. So [ar there is 1101 a single n at u rc re] uge in Finland c reated [or wild animals. The p rescnt resc rues may af f e r some protection ta some antmals living within their boundaries bu: t hese s pecles a,-e generally not endangered outside the p arks. The excuse has been that the dead and dying trees may physically impai,the recreational use of the parks, as well as create an atmosphe,-e af "protecting death". beller protection for the eagle than the regions outside the parks. 1cm), m eastern Lapland would af Jer great possibilities Jo,· conserving a large wilderness area as well as for rec,-eational use and ,-eindeer keeping. The lack af personne/ aisa impairs the scientific research carried out in the reserves. llccording 10 the planned legislation it will be possible ta establish less strictly protected al"eas for recreational use. I t is still uncertain whether this region will be economically exploited, or reserved Jo,· the wild ,-eindeer. This se riou sl y im p at rs tbe ttoo main objects af tbe parks t be n at u re p rotection and recreation. lt is now totally impossible 10 contra/ the activities within the parks, cspecially during the tourist seasons. The golden eagle 1s legally protected everywhere although some illegal pcrsecution still exists, even within the parks. Many types af landscape and vegetation are 1101 included within the present reservcs, and some af them are rapidly disappearing. Biological research ane/ the present nalure reserves by Veikko Hintikka l'ages 124-125 lt is obvious that the role af nature reserves as research grounds is growing as rapidly as thc envi,-onment is deteriorating elsewhere. However, the unexploited forests af the parks seem ta offer. The absence af management af thc national parks by Hannu Ormio l'ages 121-123 According to the I UCN norms (Pubi. On/y tbree p arks al"e lar ge enough ( more ihan JOO sq. Most af the reserves are without any kind af wardens o,guides. Summaries of the ma111 articles 1n this issuc The deb ascrncnt af tbe Finnish n at ure rcsc rucs by Teuvo Suominen Pages //4-/ 15 The 'United Nations List af National Parle« and Equiualcnt Rcserucs' lists ali af Finland's nine national parks as toell as tbe sixt een st rici n at ure ieserues, although they d o not qttalify according ta tbe international st and ard s. This is especially true in the case af forest g,-owing on the clay-rich soils af southwestern Finland, the sandy soils in various parts af Finland, and the coastal areas. These would be especially valuable in the proximity of strictly protected areas since they would of fe,· increased protection for the parks. The present reserves af Finland have been established a long time ago and they do not meet the present needs. Biologically more valid is the claim that the natural processes may create a monotonous f orest where other stages than mature f orests are absent. [ven the presem parks could af fer grca1 polentials for education af the public, but practically nothing has been done on this f ield so f ar. ft seems that the conservationists must become increasingly alen about such plans which gradually may ruin the very rcason for creation of nature reserves. The f ,mds for management af the parks are negligible, and practically no wrillen information about the parks is available Jor visitors. Apparently the,-e is aisa a need 10 create special reserves f or preserving the beauty af traditiona/ cultura/ landscapes. Careful //Se af controlled fire could af fe,· a solution Jo,· this problem. Theoretically the lar ge rare carniuores bear, wolf and wolverine could live untbin some af tbe larger national parks, but they are 1101 given any protection there because they are conside,-ed harmful f or reindeer. During the past few years there has been a vivid discussion abou/ creating a special reserve Jor the wild reindeer ( Rangifer /arandus fcnnicus) now Jound on a small wilderness area close ta the eastern border. There is an increasing pressure for economic exploitation af the present national parks. lt has been Ja,· tao eager ta bring camping grounds, facilities f or winter sports and "holiday villages" into the parks. The pian ta create a large Suomen Luonto ( Nature af Finland) l'ublished by the Finnish Association for Nature l'rotection ( Suomen luonno11rnojelulii110) Address: Fredrikinkatu 77 A 11 00100 Helsinki 10, Finland Edi10,-: Teuvo Suominen national park, Koilliskaira (over J 000 sq. Another form af exploitation af the rcserves comes f rom the tourist industry. State Department af Forestry has shown interest in culling and ,-eplanting the primeval forests af certain parks. However, m.any reindeer keepers have been opposing the pian because they are af raid af the possible protection af the lasi large carnivores af this reg,011. km), and none af tbem is managed according ta t.he standards. 15, 1971) thc minimum need af management personnel af the Finnish national parks would be 29 employees. The most ignored biotopes, 159. The Jact is that 1here are only 5 people, and none af them has any training for their jobs
The J1.il1tr,.d be..iuty of the l,wilsc<1pe., is destroycd hy v,,st ele,.,,. ,,, ';, .. l:ider ,111,/ ,~r.1y ,v,oosc ·wcrc prdctically ('Xtincf. Li11d, !'. Cu11in.~ of forcst s, l11nJ1essiny., of J"/1.)Crs i.1nd luf..?es, ,uid r<)11d constr11ction ,,n: scriu11sly thrc,..1tcning 1hc !r,ulitio1hll cconurny h,1.,ed ldl)!,Cly ())J Jishin,~ inl{f rcindecr kcepin.~. U11cu111rollcd tourism, including thc 11sc oJ ,natur slcdgcs, is scriously dist1trbin~v, 1hc rcindccr cconomy. The j11111re uf lue,,/ inh.tbitdnts h,.ts hcen scriu11.,!y cnd,111.~ered hy the slwrt-tcn11 1111pl,11111,·d cxploit,-Uion of t/Jc ll,lt11r,d n·suurccs, dnd so1ne of thc hcs1 tu11ris1 d!trdctions uf thc ·u:.,·holc COlfJJtry hif'VC hccn s;,oilcd f orcvcr. k111. A. l linil,1 8 111 k 1(,11. /-lowcvcr, outside thc rcfuge thc popul"llion_-.: drc ,nuc/; SJJlill!cr sn1cc they ,ne l'l'!!,1-11,irly di.,turbcd hy tuur1sn1, C'Z:l'n 'l.'dnt!,1/i.on, durillg thc nesfill~~ Sl'dSOn. hnporti.1nt arCdS Jur crcation of ,UI cxtcnsion of thc prcsc11t fhtrf....,_,h,r'uc ,,/rcc1dy hcc11 lost duc lo rn11i11.~ of f Mcsts ,rnd lmildi11.~ of cot1,1gcs, but it stil! 1s possihle to extl'lld thc Jncscnt p,n'k· to include son1c o{ thc J!IOS! Jll.tgu,ficicnt SCCJll'rics of l'dSICrJI Fi11l,11"/. On thc confrary, in ,nost Cdses 1/Jc bo11nd,.nics n111 ,ilong l,1{,c shorcs hy cxcl111/i11g the l,ik·cs themselves. ..: z.., 1 ith vitrying degrcc« uf protcct ion, h111 ouly occ,1.,io11,illy luru« l alccs bccn inclu d c«! wit/;in 1/;c p,nk;. ,,. liotceucr, c1u· t lic dif [crcru tvpc; of pc.uland« , n1,,u1y of icbicb iAl"l' quicle]» dis.1p/1ec1ri11g. Viii.,iilll'II l',1gn I 3-1-137 /11 /939 ,, .~rn"p nor1hc.1su·n, p.trt uj isl,llld., i11 thc uf 1/;,, Gulf of /Jotlmi,1 •,i:.'l'IC p111·c/;,1sed hy ,, fou111l,1tion inul dccl,ncd d5 Ii hird s1u1cl1t1lry. L1n,1!,Cr .uu! most im port.nn ..ired., sho ul«! b c prot cct cd ,1s 11,1t11u· rcscn,.,·, /or prcscn: usc .nu! Jlf/lfr(' ,l!,l'll('fil[!OJlS, The l,dy, b.iuc bccn f orgu11,·11 by L. l t sc'erns t but t bc m os! 11r,1!,CJJI requt rcmcnts of scieutific rcsc.irch couli! he nic! by rcl,11ively srn.vllsc.il« .uu] t ncxp cnsi uc cf/urts by "rcmins;" sJJ1,t!I drc,ts /rorn tbc l.uulou.ncrs f ur tc,npor.try or pcrmuncn: usc. Thcrc h.rvc bccll pl,//1.< to c,//lccl thc protcctir,11 of thc Knun1it N.cfugc in ou/er tu cxtcrul thc rig,hts oJ fishcnncn ,uul tourists to l,.ind 011 thc islu11ds. Ihe /!(l,111 oj /i,11/,l(ls, liordn·, ,111(/ Oestrnctio11 /;_v ju/;,, /-/ii///dl:ii11c11 l',,gc., 130-131 Ihc hi,~lnc•,1y rn1111i11g f ro111 suut/; 10 11orth ,ilun.~ thc c,,stcm bordcr of Fi11l,1111I ihls hce11 11·,i:litw11,1lly c,11/cd "The 1/o,l(I of li,i/l,uls ,11ul /ford,·r" sntcc ~, /,,r,l!,c .tn10111u af Jl.,ttio,hrl ;,ocms /;,1vc hecn collectcd thnc. Oue 10 ef fectiv,· 1v·,mlc11i11.~ hy Mr. ,, T:ir:i Erik L\ruunin ,uunnittclcmc1.1 ncli,-:irijuli,rct.t.1 (70 100 cm) sc1.1 Suomen luunnPn"uojcluliittht.l. Thirty ye,irs l,1/cr the p,.n{, 10•,1; fin,illy es/,,/;lis/;ed, lmt -z.,•ith ,mly 107 ,,,. The louil pcopl,· Me u11,1hlc to ,u/just 1/;u11selvcs tu thc ki111I of work· offned by touris1 industry, their n1..lin /i,t.\k bcing lo st,.uul .,nound llS tuurist .r!frdClions ,/11,! prod//C<'rs of chc,,p m,1teri,ils {or SUltVCJllrS. No,a· tl;e f'Of>//l,1tions !lrc strung, cnoug,h to coloni'/.c thc .rnrro//111li11g, u11prntcc1cd isl,111ds. F/;c 1J1crc.rse ·z.c,i1s jJ.rrticu/1..nly cvidcnl t11no11x ,v,111/s .IJld lcrns, dnd thcir colonics i.1ttrdcJcd duck·s to ncst u11 thc s,.11nc isl,111ils. L1pl,111d is ,mni/1il,ued hy 1,111ris/// hy Jo//11i 1,·i11i !'.,ges /32-/33 L.,1p/dnd is gctting rnun: ,uul nunc ilepc111/e111 011 to//ris111. !1hout 15 /'n ce111 of thc J rcsln.l'llfcr budics u/ Finl,ou/ ,.ne ll<Yi..l' 1110,·c 01· less pol!//tcd. ·. The hiulogy of sti/1 othcrs is infl11enccd hy ilr,.1in,1gc of pc.rtl,truls, cunslructiun of hydroclectric pl,wts, ,1111/ i11troductio11 of forci,~n f ish spccics. ,t>, . I'hcrc is ..tJ/ urgcnt nccd for Crl'i-lfn1g prntcctcrl 11U'LIS Jur i1q1-t..llic ccosyst,·111s. Co///p,11·iso11 bc11v•cc11 thc ;nc-prntcction {'criod drld thc ;ncsc,u situirtiun sho·zos ·tolhll thc probc1hlc cost of thi., zc·o//l,I he f or thc hiul li/c. Iourist fishin,~ is thrc"1tcning the i111crcsts uf the L,ps. The drClic 11..,lurc i., 7,•ul11<'rc1blc ,md slu-.c• to /;e,,/ it.,clf <1fter ,/,1111,1.~c. Aftcr protectio11, u11til /')53, thc 'l.:,htrdcning of thc rcf11,i_:c ·i.: 1 .ts C.tSlfdl iilld r1uitc inc/Jcctivc. !lytinkusk,, 0. . T11rnne11 /\1.~cs 126-12 7 About t cn [ic: cc111 uf t h« ,.1re,1 of Finland is coucrcd by lulecs. Rcilsu11s fo,· this ·w,·,·,, p,1rtly 1/;e {'rohlcms (/f ownnshi{', p,ntly 1/;c 1,l,111s /() const rnct /;ydroclect ric pl,111/S. No m,,jor w,llcr systcrns, with drdirlltY,,l' ,.ncds, (trc i11c!Hded i11 thc 1nesc111 ;1c1rb. T/;corctie,11/y the t ou rism eould of f e1· ,/(Idi t io11,,I e/11ploy///cnt ,llld i11eu///e f ur thc lue,,/ i11/;,1bit,111ts, but 1/;e prcsc111 1re11(/ is n:ost discour.1ging,. !,11k{,u, ,md}. 1 1 elämän oikeus i~ /~ ·'' ~ . Thcre is " pl,111 of extc11di11g 1/;e {'l'l'Sc111 p,,,-{, ·,c·ith ,11/ditiun,,I 25 -"I · {,11,. At 1/;,11 ti/1/c 1/;,, bird populc1tio11s z,:.,,crc rcd11ccd tu .,( n1ininnnn 1..ts e-l re.rnlt of i111ensc l1unti11g ,11,d col!cc1io11 of c.~!!.-' for food. /11 /93') thc 101,,/ 1111111/;,,,of 11cs1i11g bi,·,/., oj thc l<1·u1111i1 Rcf//!!,C ·z,:.,,us cs1in1.ucd 10 he 520-620 Jhtirs. The prutcction of 111,ni11e bird life on thc 1,·non1it Ncfugc hy l!isto 11. Lrk{,i lfri11ilii si11cc /95.J the 11u111ber rcc1ched 1370 ,,,,irs 111 /')70. 1 J . C//llings, thc /,,kes ,111/I nvcrs a1·e spoil,·d by ;,o!lutiu11, i:11tl,11111eil IJ/(ildi11g ,1111/ co11trn! uf ·,c·,llcr lcvcl. Now ll sec,ns to he ,norc propcr to ,u/d thc idcd uf tohti C')l't,•iro>nncnt.,d dcst ructiun tu thc definition. Fxtcn.mm of thc prcscnt Oul,11d·,1 N<1tio11,.1I /',:,·{, by /:',-H,i f,cll,m,iiki !'.,.~,·s !2S-12'J /11 /')26 it ·w,.,s su.~gesteil th..it ,., l,,r.~c n,1tio11,,I p,n{, of 235 squ,,,.,, kilometcrs shu11/rl bc crc,lled i11 1/;e Ou!itnkd Ni·vcr reginn in c..,1:-tlTn Fiul,1111/. lmport<-11/1 nvn arc,1.,, i11cl11di11g the Jyriivii 1·,,pid of !fr,Hr 1,·i1ki-1joki ;:0 1 cn· cxcluded. Morc th,111 011(' per ccut of t hc l.urd ;lrL'd lia s bccu protcct cd i1s n at u rc rcservc
JOKAMIEHELLE Ekologia kertoo luonnossa vallitsevista riippuvuussuhteista ja antaa siten taustatietoja luonnonsuojelulle. Tilaa 1 kpl näytteeksi. HINTA on omakustannushinta, 2 markkaa 50 penniä. Toimitetaan postiennakolla. Hinta on pidetty tätä varten mahdollisimman alhaisena. Tarpeen mukaan voit hankkia suuremman erän koulua varten. OPETTAJALLE: Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema "Ekologia" on tiivis ja hei ppotajuinen yleisesitys ekologiasta. Ruotsin Luonnonsuojeluyhdistyksen julkaiseman alkuperäisjulkaisun mukaan tehty vihkonen on 48-sivuinen ja sen suomalaisessa laitoksessa on pyritty etsimään suomenkieliset vastineet ekologian käsitteille (lyhyt sanakirjakin lopussa). TILAUS Suomen luonnonsuojeluliitosta, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 H:ki 10. H•l1lnkl 1972 Kirjapaino Llbrl1 0Hk1yhll6 ONHt. Se sopii kaikille opetuksen asteille, mutta erityisen hyvin peruskoulun biologian oheislukemistoksi
OTAVA ~ ~ t 8 9. ,.; • .. ... . Luonnonvarojen suojelu 7. ..,.A~~~~S',lott,~I ·, , ~v. Retki luontoon 9. "' 'r • ~, :.. Metsäluonnon suojelu 8. Yhdistelmäsarja Kunkin sarjan hinta on 50 mk; yhdistelmäsarjan 100 mk. ....:....~~. r• . Vesien suoielu 3. l}:t} b~~ ~ ! .<;~f: •'J'W./ ~I ,11~ ~~ ~ __. /_,J//j' h -~~ ~..-. Jokaiseen diasarjaan kuuluu 20 kuvaa ja noin 10 sivun pituinen esite. ';'tta;, ,t~~~~~~~4!~m: W0NN0NSUDJEUIN OPETUKSEN TUEKSI KDRKEATAS0ISO DIASARJAT Kotimaista valmistetta olevat luonnonsuojelun diasarjat on koonnut Teuvo Suominen Luonnonsuojeluvuoden 1971 Neuvottelukunnan toimesta ja yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. \ ''\4~~ ' \ ,'\! "'t!. • . Lisäksi on saatavana sarjoista koottu yhdistelmä, jossa on 40 kuvaa sekä ääninauha. l<l ~1 l 1<'11 t>-f;;f"TIG,.11 't,,. Maiseman suojelu 4. .., .. liman suojelu 5. . :>;,i'l(:t.,_.__ . Ympäristön myrkkysaasteet 6. Perinteellinen luonnonsuojelu 2. '~ C, . lilwål~L~ ~ ! , , , ,~ .-._;,,. '. .-!Ii Sarjojen aiheet ovat: 1. ·ie. . l l \ l 7