SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry. SISÄLLYS Pallas.tunturi on jälleen vaarassa ......... Marjojen kerääminen pensaan oksia katkomalla on kuitenkin kielletty. Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10, puh. . Suomen metJsien keräi'lytuotteet, Pekka Korvenkontio ja Paul Partanen . . ... .... Tyrniä esiintyy Ahvenanmaalla ja pitkin Pohjanlahden rannikkoa . ... Muista keräilytuotteista kerrotaan s. Muut lehdet ..... Kenian safari, Urpo Myllymaa . . . . Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 900 mk 1/2 sivu 500 mk 1/4 sivu 300 mk Takakannen 4-väri-ilmoitus 1 200 mk TOIMITUS Teuvo Suominen (vastaava) Taitto: Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Urpo Häyrinen Pekka Borg Juha Hämäläinen Pekka Nuorteva Anna-Riitta Wallin T AMAN NUMERON KJ R]OI.:rT Af AT Yrjö H aila, fil. ... ....... 1973 Summaries of the Main Articles in This Issue KANSI 181 182 184 187 196 198 207 210 212 213 214 215 215 217 219 220 221 226 es1ttaa tyrnin (Hippophae rhamnoides) marjoja. Kansallispuisto ja porotalous, Teuvo Suominen Matkailu yrittää vaUata PalLastunturin, Eljas Pohtila ja Olli Saastamoinen ........... Kirjallisuuua ..... Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-16, kesäkuukausina klo 9-13. Huutoja korvesta .... . Sen C-vitamiinipitoisia marjoja kerätään säilöttäväksi. Luonnomuojduliioon paikallisyhdistysten toimintavuosi 1973 . . . . . Lapin tuhoisat paljaaksihakkuut, Pekka Nuorteva . Lehti voidaan tilata maksamalla tilausmaksu 12 mk postisiirtotilille n:0608 21-1 Irtonumerot 3 mk Suomen Luonnon vuoden 1973 numeroita myydään 2,50 mk / kpl, vuoden 1972 numeroita 1 mk/kpl, sitä vanhempia 50 p/kpl. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen toimintakertomus v. . . . ..... 194 -198. yo., Helsingin yliopisto Urpo Myllymaa, ylitarbstaja, Oulun vesipii,ri Pekka Nuorteva, dosentti, Helsmgm yliopisoon eläintieteen laitos Paul Partanen, biol.yo., Helsingin yliopisoo Eljas Pohtila, MMK, tutkija, Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasema Raimo Ruottu, Kulttuurikeskus Kriittisen korkeakoulun pääsihteeri, Vihti Olli Saastamoinen, MML, tutkija, MeusäntutkimuslaitJos Rovaniemen tutkimusasema Sirkka Sammas, kuvaamataidonopettaja, Kuvaamataid0111opetta j'ain liit1on tiedotussih teeri, Helsjnki Teuvo Suominen, 1:101m1ttaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, Helsinki T AMAN NUMERON KUVITUS kansi Mauri Korhonen; sivu 183 Unto Järvinen; 185 Teuvo Suominen; 187 Aimo Vuoikola; 188 Teuvo Suominen; 189 Rainer Johansson; 190 AP; 190191 Markku Tanttu; 192 Jorma Luhta; 193 Markku Tanttu; 195 fako Lehmusvuori; 196 Urpo Myllymaa; 199 Mauri Korhonen; jäkälä Veikko Hänninen; 200 Mauri ~orhonen; 202 Hannu Huhtala; 207-209 Mauri Korhonen; 210 Jorma Alhopuro Sll:n arkisto Reijo Juurinen; 213 Sirkka Sammas; 226 Teuvo Suominen; 227 Reijo Juurinen, Hannu Hautala. . .. .... Suomen Luonto ilmestyy vuoden 197 4 aikana kuutena numerona. . . . .... yo., Helsinki Mauri Korhonen, konservaattori, Helsingin yliopiston kasvitieteen la~tios, kasvimuseo Pekka Korvenkontio, luonnont. . Kesäneuvokki koo!Ja, Yrjö Haila ........ Pallaksen yleiskaavaa vastaan ........... Rooman Klubin Tokion raportti .. . . . . . . Tyrnin kuvasi Mauri Korhonen.. . Uutisia ja tiedotuksia .. .. 498 159. Y mpäristöopetus ja ympäristönsuojelu peruskoulun kuvaamataidrnssa, Sirkka Sammas .. .......... Aarnimetsien runsas sienimaailma, Mauri Korhonen ............
Suunnitelma ei ole kunniaksi teettäjilleen, jotka eivät viime vuosina muutenkaan ole marssineet luonnonsuojelun etumv1ssa. Kansallispuiston maankäytön suunnittelun uskominen muiden kuin maan haltijan ja luonnonsuojeluviranomaisten tehtäväksi osoittaa myös maanomistajan eli metsäntutkimuslaitoksen luonnonsuojelutahdon heikkoutta. vuosikerta Pallastunturi on jälleen vaarassa Luontoa ei nykyään kyetä suojelemaan edes luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus haluaisi puutavaraa kansallispuistoista. Päätöksenteon helpottamiseen tuskin on tällä päästy, sillä luonnonsuojeluviranomaiset tullevat jyrkästi vastustamaan suunnitelmaa. 181. Asialla ovat olleet 1960-luvun lopulta asti hotellin nykyinen omistaja Matkaravinto Oy sekä Suomen Matkailuliitto. Kun kansallispuistoaluetta suunnitellaan, on vähin vaatimus, että suunnittelijalla on asiantuntemusta ja halua toimia kiinteässä yhteistyössä luonnonsuojeluviranomaisten kanssa. Pallaksen osa yleiskaavaehdotuksen laatiminen luonnonsuojelupiirien ääntä kuulematta ja aikaisemmasta oppia ottamatta on tuottanut käyttökel vottoman lopputuloksen. Matkailupiirit ovat kiirehtimässä saaliinjaolle laatimalla omia luonnonsuojelualueita koskevia suunnitelmiaan. Valtion polttoainekeskus haluaa aloittaa rauhoitetuilla soilla turvetuotannon. Tällä linjalla jatkaen mikä tahansa luonnonsuojelualue maassamme on vaaravyöhykkeessä ja teknillis-taloudellisen mielivallan alainen. Suomen matkailupiirit aikovat noudattaa muualta maailmasta tuttua linjaa rakentamalla luonnonsuojelun kannalta merkittäviin kohteisiin rahanpyydyksensä ja täyttämällä ne ihmisillä, joista vain vähäinen osa lienee positiivisesti luonnosta ja sen säilyttämisestä kiinnostuneita. Pallas-Ounaksen kansallispuistoa hallitseva metsäntutkimuslaitos on suhtautunut matkailuyrityksen laajentamiseen varsin myötämielisesti, mutta paaas1assa luonnonsuojeluviranomaisten voimakkaasta vastustuksesta johtuen hanke on lykkäytynyt. Mikäli Suomen Matkailuliitto, metsäntutkimuslaitos ja Lapin suunnitteluelimet eiv ät sanoudu selväsanaisesti irti suunnitelmasta, on niiden osalta luotto luonnonsuojelun alalla lopussa. Luonnonsuojelu on ohjelmassa vasta niiden jälkeen. Toiminta ei liene ollut näin vaatimattomissa puitteissa erityisen tuottoisaa, ja alueelle on himoittu lisää majoitustiloja, jotta puuha saataisiin kannattamaan. Kittilän kunnan nimissä laadittu osayleiskaavaehdotus sisältää 1100 maksimiyöpymisen suuruisen keskuksen kongressitiloineen, ravintoloineen, lomamökkeineen ja leirintäalueineen. Ei ihme, että matkailuyritykset jylläävät juuri metsäntutkimuslaitoksen alueilla. Viimeisimpänä osoituksena tästä on esiin putkahtanut Kittilän kunnan laatima Pallas-Ounaksen kansallispuiston keskeisintä osaa koskeva yleiskaavaehdotus, joka toteutettuna merkitsisi loppua Pallaksen luonnonkauneudelle, lisääntyvää haittaa porotaloudelle ja kasvavaa rahavirtaa etelään matkailun suuryrittäjille. Nyt yritetään jälleen uutta keinoa luonnonsuojeluviranomaiset kokonaan kiertäen . Ulkoilun ja luonnonsuojelun yhteiseksi linjaksi on omintakeisella tavalla esitetty valtakunnallisen tason matkailukeskusta. Erilaiset urheiluja viihdytyslaitokset ja -paikat ovat niinikään suunnitelmassa mukana. Vesihallituksen vesipiirit häärivät Pohjanmaalla vesistöjen järjestelyja perkaussuunnitelmineen niinikään rauhoitettujen soiden kimpussa. Suomen Matkailuliitt o on Pallas-Ounaksen kansallispuiston perustamisvuonna päässyt pesiytymään alueelle hotelleineen. Tässä kaavoitusmääräyksen antaja s1saas1ammm1steriö on lähtenyt täysin hakoteille. Osayleiskaavan tarkoitukseksi esitetaan mm. alueen ulkoilukäytön ja luonnonsuojelun yhteisen linjan etsiminen sekä alueen käyttöön liittyvän päätöksenteon helpottaminen. Voidaan lisäksi oikeutetusti kysyä, onko valtakunnallisten kansallispuisto jen suunnittelu lainkaan tunnetusti rahan perään ahneiden kuntien tehtävä. Se on myös kansainvälisten suositusten ja voimassa olevan asetuksen vastainen . Suomen Luonto N:o 4 1974 33
Isäni ei varmaan pettynyt enkä ole minäkään pettynyt näihin aikoihin saakka. Kansallispuisto perustettiin vuo nn a 193 8 ja näiden käynti tai si olla 3-4 vuotta ennen sitä. 6. Kyrön paliskunnalla on 3000 poroa. Onko nykyaika kuten turismi Ja metsätalous muuttanut kansallispuiston merkitystä porotalouden kannalta. Saattoi sma jotakin puhetta olla, mutta ajatus o li ky llä kaikille uusi . Mm. Koilliskairasta käytyyn keskusteluun hän osallistui silloisen maaherran Martti Miettusen pyvnnöstä antamalla Paliskuntain Yhdistykselle lausunnon siitä, miten kansallispuistossa luonto säilyy porotalouden kannalta parhaalla tavalla. Olen kyllä sanonut, etta ;os puisto puistona säi ly tetään , niin siitä o n va in hyvää porotaloudelle. Niiden laidunmaana on mm. En minä osaa kan sa llispuistoista sanoa porotalouden kannalta muuta kuin hy vää. Sillo in isä va inaja pisti hanttiin ja sa noi, että pai kallisilta asukkailta men ee elinkei not , jos siitä tehdään lu onnonpuisto. Vastasiko kansallispuisto odotuksia. Nythän tänne Pallas-Ounakselle suun nitellaan monen tuhannen turi stin. Se ei ole enää niin suosiollinen kansallispuistolle kuin se on tähän asti o llut. Em. Miten paliskuntanne porot käyttävät hyväkseen kansallispuistoa. Se johtuu siitä, että puistoa väärinkäytetään. Viime aikoina on myös puhuttu Pallas-Ounastunturin kansallispuiston laajennuksesta . Kesällä tokka on puistotunturilla sääs kiä paossa, k os ka siellä usein tuulee. Isä ni kysy i, mikä sellainen on. Sitten herrat kertoivat , että kansalli spuistossa sa llittaisiin kaikki perinteellise t elinkeinot. Ja nyt o n voinut poromiehenkin mieli muuttua. Kan sa llispuisto siis pysäyttäisi tilanteen se llaise ksi kuin se on . Silloin kun poroille tulee tosihuono aika, puu1 uppo on tärkeätä ja hyvä ravinto po rolle. poroisännillä on siten yli 30 vuoden lähes yhtäjaksoinen kokemus siitä, mitä kansallispuisto merkitsee porotaloudelle. Teuvo Suominen Kansallispuisto ja porotalous Eelis Autto asuu Raattaman kylässä Kittilän kunnassa. Miten hyvin muistatte kansallispuiston perustamisvaiheet. Ovatko teidän kokemuksenne olleet muiden poromiesten apuna. Miten vieraat esittivät asiansa. Onko teidän mielipidettänne kysytty. Kansalli spui sto o n siis poroille tärkeä paikka. Muistan vain osittain, kun neljä herraa tuli kertomaan isäl leni , silloiselle poroisännälle, I uonnonsuo jel usu u n n i te! m ista. Miten isä nne suhtautui. Aikaisemmin poroisäntänä oli hänen isänsä välissä oli vain muutama vuosi, jolloin poroisännyys ei ollut suvun hallussa. Suunnitellaan tuollaisia matkailukeskuksia. Mistä kannanmuutos johtuu. 197 4 Teuvo Suominen. Hän on ollut Kyrön paliskunnan poroisäntänä kymmeniä vuosia. Varoen ja epäillen. He kertoivat, että luonnonpuisto on paikka, jossa ei saa pyytää rii staa , ei kalastaa, laidu nt aaporo ja eikä tehdä heinää eikä o ik eastaan mitään, vaan että se pitää jättää kokonaan luonnontilaan. Ensiksi he ehdottivat luonnon puiston perustami sta. Eelis Auttoa voidaankin pitää maamme tämän hetken parhaana asiantuntijana sanomaan, mitä Lapin uudet luonnonsuojelualuesuunnitelmat voivat merkitä porotaloudelle. Eelis Auttoa haastatteli Raattamassa 12. Vanhat nautinnat jäisivät nautittavaksi , mutta uutta asutusta ei sinne perustettaisi eikä raivattaisi peltoja . Onhan se tullut sikäli tärkeämmäksi, että täältä alhaalta metsähallitus on hakannut puut pois ja lupot ovat häip yneet niin, että hy v iä luppomaita ei oikeastaa n o le kuin puistossa . Vanhat elinkeinot saavat jatkua, mutta uusia ei saa peru staa. Ei ole vielä kysytty . Oliko sitä ennen täällä kuultu niistä suunnitelmista. 182 En muista nimta, mutta ikä herroja he o li vat, enimmäkseen jo harmahtavia. Keväällä huhti-toukokuussa tokka nousee tunturiin vasomaan. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1938. N e lup aukset o n k yllä pidett y ; vanhat oikeudet o n sä ilytett y. Koska nämä herrat kävivät ja keitä he olivat. Syys-lokakuussa poron kiima-aikana to kka nousee tunturiin sukua jatkamaan. Meillä on o llut kaikenlaisia vuosia ja varmaan o li si n älkä ollu t use in poro illa, mutta puiston turvin me o lemme par;anneet. Siellä o n hakkaamattomat metsät ja !uppoa yllin kyllin
Turisti ja poromies ovat voineet elää rinnakkain. Luulen, että jäkälä tulee vasta, kun uusi metsäkin kasvaa ja siihen voi täällä Lapissa kulua satojakin vuosia. Onko teidän mielipidettänne kysytty Tepaston altaasta. Jos sekä turistiettä allassuunnitelmat toteutuvat, saamme vähen tää 3000 poron tokasta ainakin puolet, ja puolet poromiehistä jää työttömiksi. Puolet hyödystä menetetään, jos nämä suunnitelmat toteutuvat. Täältähän on jo suurin osa hakattu, joten kovin suurta lisävaaraa ei siitä ole. Me poromiehet emme ole aivan ehdottomasti asettuneet vastustamaan hotellin laajennusta puistoalueelle, mutta olemme sitä mieltä, että halvempi majoitus, mök kikylä, pitäisi sijoittaa puiston ulkopuolelle paikallisten yrityksenä ja antaa paikallisille ihmisille mahdollisuus luoda majoitustiloja ja saada työpaikkoja matkailusta. Sitä ei tiedä viisaammatkaan miehet. Allasta vastaan ovat muutkin kuin poromiehet. Oikeastaan aika hyvässä sovussa on mennyt tähän saakka. Mitä muita vaaroja porotaloudella on kuin metsätalous, joka hakkaa luppokuusikot, ja turismi, joka karkottaa porot. Mikä on paliskuntanne alueella porotalouden pahin uhka. Miten kauan kestää ennen kuin jäkälä kasvaa paljaaksi hakattuun metsään. Kyllä karhukin syö poroja. Parikymmentä miestä tässä paliskunnassa ja suurin osa heistä on perheellisiä. Mutta kuka takaa, että se pysyy siinä muodossa, missä se perustetaan. keskusta ja mökkikyliä, 1uun puiston alueelle. Varmaan ne verottavat vasoja. 183. Jos käy niin kuin nyt tässä hotellisuunnitelmassa: pidetään vain neuvotteluja ja onkin puistolla toinen tarkoitus. On tämä nykyinen turisti jo osansa vaikuttanut, mutta tähän asti sentään siedettävissä rajoissa. Olen kyllä luontoa suojannut koko ikäni . Turistituhoa olisi rajoitettava. Metsämaiden auraussuunnitelmissa kuullaan paliskuntien mielipidettä. Millaisilla ehdoilla poromies olisi valmis kannattamaan kansallispuiston laajentamista. Jos puu viedään, se on jäkälän meno. Jos uusikin kansallispuisto voidaan toteuttaa entisillä ehdoilla, olen kyllä sen puolella. Mikä on luonnonsuojelun ja porotalouden suhde. Siinä maan pinta roskaantuu , jäkälä peittyy ja kuolee. Esimerkiksi petoja ei saa suosia liikaa. Mitä se ei jaksa syödä, niin se kätkee niin hyvin, että sitä ei voi löytää. Miten käy paljaaksihakkuissa jäkälälle. Se tässä onkin ihmeellistä, että Metsäntutkimuslaitoksella tuntuu olevan sormet mukana tässä puiston väärinkäytössä. Niiden ei saa antaa lisääntyä niin paljon, että ne alkavat tuhota porotaloutta. No, sinne ei saa rakentaa. Ei meillä, mutta itärajan paliskunnathan kärsivät petojen paljoudesta. Mutta jos suunniteltu lisäys toteutetaan, se merkitsee 3000 turistipaikkaa lisää ja se on yhtä paljon kuin meillä on poroja Kyrön paliskunnassa. Metsän suojassa lumi säilyy pehmeänä ja siellä poro voi kaivaa. Millaisen vaaran muodostaa metsätalous. Kotkiahan on kansallispuistoalueella monta paria. Poromies ei juuri uutta työtä saa ja hänestä tulee melko varmasti puliukko. Massaturismi tuhoaa luonnon ja luontaiselinkeinot, kaikki täällä Lapissa. On sellainenkin hakkuutapa, että yksi sarka jätetään luonnontilaan, toinen harvotaan ja kolmas lyödään paljaaksi. Sitten se alkaa kasvaa heinää, joka tukahduttaa jäkälän. Välillisesti porotaloudesta hyötyy koko kylä. Enää ei hakata paljaaksi . Onko matkailusta nykyisessä laajuudessa ollut haittaa porotaloudelle. Aivan tähän lähelle suunnitellaan Ounasjokeen Tepaston allasta. Kyllä minulla ainakin sama henki on kuin luonnonsuojelijoilla ja olen Lapin luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenkin. Mielestäni tuleva massaturismi on suurin vaara ja allas on toinen. Minun mielestäni saisivat luonnonsuojeluviranomaiset olla jyrkemmin kansallispuiston puolesta. Yhtenä päivänä kiersin koko kylän kyselemässä ja kaikki olivat allasta vastaan. Kyllä Metsäntutkimuslaitoksenkin pitäisi olla sillä kannalla, että kansallispuisto säilytetään siinä muodossa kuin se on perustettukin. Kuinka monta henkeä saa tässä paliskunnassa porotaloudesta pääasiallisen toimeentulonsa. Jo nykyisinkin paikkakuntalaiset majoittavat pari sataa tu ristia täällä Raattamassa. On siitä kysytty. Millaisia ristiriitoja voi luonnonsuojelun ja porotalouden välillä olla. Onko teillä ollut isoja peto-ongelmia täällä nykyisin. Suuri vaara on vesien säännöstely, nimittäin tekojärvet. Luulen, että elinkeino on minut siihen saanut. Onko petoja ollut kansallispuistoalueella. Kyllä täällä karhukin on, mutta ei suurempia tuhoja poroissa ole havaittu. Jos se toteutuu, se vie meiltä osan kesälaitumista ja osan talvilaitumista ja vaikeuttaa muutenkin poronhoitoa estämällä normaalin laidunkierron. Voiko poromies antaa ohjetta siitä, miten turistit olisi otettava vastaan niin, että porotalous ei kärsisi. Asia pitäisi hoitaa niin, että matkailusta olisi jotain tuloakin paikalliselle asukkaalle korvaukseksi siitä, että porotalous kärsii. Jos hotellista tulee jotain haittaa elinkeinoille, se pitää korvata. Hakkuutkin ovat muuttuneet. Puistoalueella esiintyy usein ahmoja. Tätä toimintaa voisi kyllä laajentaa. Entä karhu. . Entä kotka. Se on vaarallinen juttu. On aivan varmaa, että porotalous joka tapauksessa kärsii. Paljaaksihakkuussa on sekin huono puoli, että vaikka siellä olisikin porolle jotain syötävää, talvella lumi tuiskuaa ja hanki kovenee. Keski-ikäiset ja nuoremmatkin koulutusta vailla olevat poromiehet saattavat silloin joutua jopa kaupunkiin
T ämä sinä nsä harmit o n lap sus kuvaa sa ttu vas ti tul os ta , joka ihmeteltävä n hyv in seura a M atkarav into-Matkailuliiton aik aisemmi n tekemiä ehd o tuk sia. Muuto in kä y kuten ny t o n käym ässä: n o rsu p ääsee posliinik auppa an. Suunnittelu alue en rap usta kohta an o n esitettävä p ain ava hu o m autu s. n aa purikuntiin , paik alli siin asukkaihin ja elink ein oe lämään kuten muihin matkai lu y ritt äjiin t ai porota louteen. T yön tulok se t anta va t aih etta epäillä tät ä. Matkar avi nto Oy teki vuonna 1968 ehdotuksen, jonka mukaan Pallas-O una stun turin k an sal lispuistos ta tulisi erottaa m atkailutark oit uk sia va rt en 3600 ha Pallastunturin ja Vuonti sjärven välimaasto sta sekä 160 ha P allas järve n rann alta . 1974 olleen uuti se n mukaan suunnitel m an t ee tt äjä nä o n o llut Suo men M atkailuliitto. Olli Saastamoinen ja Eljas Pohtila ovat se lvitelleet kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Lapin Kansas sa 13 .7. Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Lapin Kansassa. Onhan kert aka ikkiaan o ut oa, että kan sa llispuisto n alu etta lähdetään pirstomaa n osaalu ettai si ll a suunnitelmilla. Eljas Poh tila ja OLii Saastamoinen Matkailu yrittää vallata Pallastun turin Kittilän kunta on teettänyt Pallas-Ounaksen kansallispuistossa Pallaksen alueelle osayleiskaavan. Kansa llispuist o n käytö n suunnitte lun perusede ll ytyk senä o n lu o nn o lli sesti se, että suunnitelma tehdään k ok o kan sa llispuisto n al uetta vart en. va lt akunnan t asoa o levan m atkailukeskuk se n sijoi t t am ises ta k an sa 11 is puiston sisään, se n Pallastunturin pu o leisen osa n keske isi mmälle p aik all e metsän rajan yläpuolelle . Ehdo tuk se n val itu svai he o n parh ai llaan menossa ja lo pullise n p ää t ö ksen asiassa tehnee sisäasiainministeriö. On korostettava vie lä : kan sa lli spuisto n koko alu e ja se n kaikki kä yttöm uod o t tul ee sisällyttää suunnitelm aan o tt ae n v ielä hu omioon p aikal lise t ja alu eell ise t talo ud ellise t ja muut yhteyde t ja vaikutukset. Tästä luvalla sanoen hämmäst y tt äväs t ä myöhemmin tosin moneen otteesee n Matkaravinnon omistajan Suomen Matkailuliiton t aholta kehit ell ys t ä ehdotuksesta lähti liikk eelle t a pahtum asarja, joka n y ky vaihee ss a on johtanut Pallast unturin osay leiskaavae hdotuksen laa timisee n ja h yväksymisee n Kittilän kunnanvaltuustos sa. Kaavaehdotuksen mukaan puiston sisään tulisi runsaasti turismia palvelevia toimintoja, joista aiheutuisi haittaa sekä puiston luonnoll e että porotaloudelle. Sitä ei voi tehdä t o imi st o t yö nä muutamassa kuukau dessa piirustuslautaa ja viivo itin ta k äyttäe n vaa n ede ll y ttää pitkäaikaista kenttätyö t ä alu ee ll a ja paikallise n as ia ntuntemu ksen sekä k okem uk se n h yvä k sikä y ttöä. Voidaan myös ky syä, onko kaa vae hd o tu sta tehtäessä o ltu aset uk se n (Rak A 28 §) määrääm ässä riitt ävässä y ht ey dessä es im . Vasta t äll ö in p ääst aa n t yydyttävään tulok see n . KAAVAN LAATIMISESTA O say leiskaav aehd o tuk se n laatimisess a on muutami a piirtei t ä, jotk a kannattaa aluksi tull a maini184 tuk si. Suunnittelualu ee n ulk o pu o lell e ;aa k an sa llispuiston p o h joispuol isko , joka kuuluu E no nt ek iön kun t aa n ; länsiosat, jotka kuulu va t Mu o ni on kunt aa n ; ja v ieläpä pui sto n Kittilän kunt aa n kuuluva eteläi sin kärki. T ämä ehkä osi ttain selittyy suunnitt elu a val vo n ee n r yhm än kokoonpanolla, jossa paikallisia asukkaita on edu stanut vain Kittil än kunnanjohtaja. Näid en keskinäi st en suhteid en järjestäminen puiston alkuperäinen lu o nn e sä il y ttäen on vaativa t eht ävä. Kun kyse o n monessa suhteessa varsin kau aska n toises t a ja tärk eäs t ä r atk aisusta haluamm e tu od a esiin eräitä asiaan li ittyv iä periaatteellisia ja muitakin näkökohtia. H yväksyt t ävää e1 voi o ll a m yös kään se, että puiston suunnittelu t a pahtuu kut en ny t va in yhd en kä y tt ömuo do n m atkailun tarpeisiin . MATKAILUKESKUS Kaavae hd otu ksessa o n kysymys suur en, ns. Noin 20-30 hehtaarin laajuise lle alueelle r akennettai siin kunn os tettavan va nh an h o t ellin lisäks i uu si ho tel li ravintola, jossa o lisi ravi ntol atila a n s. Ka nsa llispuistosuunnitelm issa on sa malla kertaa hu omioi t ava kaikki käyttömu o do t: lu on no nsu ojelu ka sviston , eläimist ön ja maaperän suo jeluineen, tieteellinen tutkimus, opetus ja lu o nn onharrastus, porotalous, marjastus ja sie n estys, k alas tu s ja m etsäs t ys nii st ä säädet yin eri t yisrajoi tuk sin, mai sema nsuoje lu sekä matkailu ja retkeily. 400 hen ge lle sekä kokousja kon g ress itil at ynn ä ui ma-allas; 50 huonei stoa kä sittävät riv it alot, 14 loma mökkiä ,
K ysymy s o n va in siit ä, että m atk ailu ja muu vi rki stysk äy ttö tul ee so peuttaa ka nsa lli spuist o n lu o nt ee n muk aise ksi. J o n yt, vaikk a ko . alueell a o n vain 75 v uodep aik an h o t elli, käv ijöiden lu v un ar vio id aan p ääs iäisen aik aa n n o usev an p äiv ittäin JOp a 3000 h enk ee n . ka avae hdo tuk sessa peru st ee lli sest i t a r kastelt u ei oli si lii o in vo itu kaa n, sill ä k aava o n t eht y t alve ll a. Perintee lliset, lu o nn o nki e rtoo n h yv in so peutu nee t lu o ntaise linkeino t kuulu va t aina kansalli spuistojen ku v aan . Puisto ssa p alki va t ko lm en p alki se n poro t : K y rö n, N äkk älän ja Mu o ni o n . Eräin ä va ik eina k evä ttal v ina puisto n lupp ome t sä t ova t tiet t ävästi sääs t än ee t p aliskunn at p ahalt a k ad o lta. O sa niin "musti sta" kuin " harm aistakin" jätt eist ä kulk ee ain a m atkaili ja n muk a na ja tu lee h eit et yk si tiu k an p aik an tull en minn e sa ttuu. Poro t alo us t ar v itsee vä lttäm ätt ä su uri a pinta -al o ja ja lu o nn o nrauh aa. Suu ren m atkailukeskuk sen rak enta min en puisto n s1saa n lo ukk aa va nh aa n autint aa ja aset t aa valintatil anteen: m ass aturi smia vai po rot alo utta. J a ku te n jälemp än ä es it ett avas t a k äy ilmi , tämä o n t äys in m ah do lli st a. N äyttää lähestulkoon siltä, että Suo mess a samaan aik aa n, kun t o isaalla suunnitellaan uu sien k an sa llispuistojen perustamista, t o isaalla k aavaillaan entist en , p a rh aid en lop ett ami sta. Kaavaehd o tu kse n m u kaa n " mu st at jät t eet" kulj et etaa n k an sallispui sto n ulk o pu o lell e " h a rm aa t jä tt ee t" se n sijaa n p ainu vat suo n ka ut ta po hjav eteen, tosias iassa Pyh äjokee n, mihin m ene vä t muuten nyk y ise n k in ho t ellin jät eve det Pall asjä r ve n ainutl aa tu ise n t aim enen lisäänty mi sv etee n . Mi ss ä m ää rin k ansa lli spui sto n lu o n to sie tä ä li sää nt yvää kulut usta, tuli si o ll a kes kein en mi co itu speru st e. Yhtäaikainen kä vijäm ää rä seso nkiaik aa n tuli si o lem aan m o ninkertain en. K ysy m ys o n sill o in lähinn ä siitä, tu o ttava tk o ylee nsä k etju u ntun eid en m atk ailun suury rit ys t en h allinn assa o levat suuret matkailukeskukset en emmän h yö t yjä ja tul o a p aikallisill e as ukk aill e ja kunnill e 185. Kan sa llispuist o t t arj oav at tutk imukse ll e lu o nn o npui sto jen o h ella t ä rk eit ä ver t ailu alo ja, joissa lu o nn o n o ma kehit ys on saanut h äiri ö ttä edetä. Merkill epantavaa o n , että maini tut ajanjakso t ov at m yös t ä rkeimpi ä turi stik ausia. Kan sa llispuisto jen h all in to o n ann ettu m et säntutkim uslaitokse ll e, jo nk a tul ee asetu kse n m u kaa n hu o leht ia alu eist aa n niin , ett ä ne h yv in pal ve levat tutkimuk sen ja lu o nn o n suojelun t arp eit a. 1200 hen ge ll e. 220 hen gelle ja t elttailualue n . T ät ä ei o le po . KANS ALLISPUISTO JA M ATK AILU Pallastunturiin m et sä rajall e p os main jop a se n y läpu o lell e sijoi t ettu ma tk ailu kes ku s laitoks in ee n ja laittein ee n ep äil emättä jo t y hjill ää n k in mulli st aisi puisto n alk upe räise n til an saa ti sill o in , kun ne ova t t äy d essä k äy t öss ä. M atkailuk es kuk se n epäedulli sest a va ik utuk sest a alkupe r äisee n lu o ntoo n vo i jo k ain en va kuuttua silmäil em äll ä n y k y ise n P all as h ot ellin y mp ä ri st öj ä. Kan sa lli spui sto t ova t toki m yös m at ka ilu a v arten . Alkup e räistä lu o nn o n til aa muu tt ava t m yös jätteet. 280 h en ge ll e. Kun o n k ysy m y s -~a n sa llispuistost a, va nha lu o ntai se link ein o o n ilm an muut a ase t etta va etu sij all e ja prJes tett ava m atk ailu m yös poro t alo ut ee n so p eutu va k si. Ko kon aisuudess aan suunnitelma k äs ittää ma joitusmahdo llisuudet n. KA NS ALLISPUISTON TI ET EELLI NE N M ERKITYS Lu o nn o n suojelullise t t avo ittee t k yt key t y vät k an sa llispui st oissa lu o nn o nti et ee llisen tutkimuk se n t avo itte1s11n. Sittemmin puist oa o n k äy t ett y m o ni ssa se lvit y k sissä, jois t a m ainittak oo n tassa v ain Lin ko lo id en , Kalli olan , Husti chin ja T eiva ise n tek emät. MATK AILU POLIITTI NEN ARVIO Mat ka iluk es k uss uunnit elma o n t arka st elt av a myös m at k ailup oliitt ise n a ratk aisun a. Keväällä puisto o n p oro jen vasoma-a lu ett a, k esä llä pui sto tarj o aa h yv iä ru o k am aita, sy k sy llä ru ska -aik ana se o n porojen ry kim äa luetta. POROTALOUS JA MATKAILU Pallas-Ounastun turin kansalli spuisto ei suink aa n n y k y isell ää nkään o le ihmi se n tal o ustoiminnan ulk o pu o lell a. Kä si t ys , jo k a es itet ää n m yös po . k aavae hd o tuk sessa, että k an sa llispui stoa ei olisi k äy t ett y ti et ee llisissä tutkimuk sissa n äy tt ää o lev an yht ä y lein en kuin se o n väär äkin. henkil ö kunnan majoitustiloja 130 hen gelle, asunto vaunualue n. Alu ee n ti et eellin en ku v aus al o itettiin JO puisto n suunnittelu va ih eessa 1920-lu vulla. Lisäk si suunnitelmaan kuuluu viisi paikoitusalu et ta yhteensä yli 300 autolle, urheilualu eita sekä t eknisen huo llon alu ee t ja laittee t . Siit ä ei o le ep äil ys tä. Tärk ein näi stä o n Pall asOun astunturin alu ee ll a ti et ys ti poro t alou s, jolle k ansa lli spuisto o n jo pitkä än o llut tärk eä tuki alu e. Tällaisten alueitten ar vo tulee ka sv amaan sitä mukaa, mitä pitemmälle alkup er äisen luonn o n hä v iäminen ja saastumin en muualla edistyvät
Samalla kaikki kävijät voisivat tasavertaisesti tutustua kansallispuistoon ilman lomamökkien ja rivitalojen omistajien etuoikeutettua asemaa. Ja lopuksi matkailijan kannalta tämä vaihtoehto tarjoaisi sekä huokeamman että varmasti rikkaamman kokemuksen kuin kaikkialla samaan muottiin valetuissa massoittuvissa matkailukesk uksissa. tarvikkeita paikalliselta väestöltä ja yrityksiltä ja on sen sijaan keski~tänyt kaikki hankintansa eräälle maamme suurimmista tukkuliikkeistä, entiselle sisaryhtiölleen Kauppa Hallenberg Oy :lie. ENNAKKOTAPAUS Pallas-Ounastunturin alueen matkailun kehittämisessä on siis selvästi kaksi vaihtoehtoa. Vielä on mahdollista muuttaa suuntaa matkailupolitiikassa sekä estaa kansallispuiston pilaaminen. Viidenneksi: matkailun ohjaus ja valvonta kävisi luontevasti päinsä. Tämä voisi olla nykyinen hotelli saneerattuna sekä kehitettynä esim . yhteistoimin vaihtoehtosuunnitelman mukaisesti lähtien paikallisen väestön ja luonnonsuojelun yhteisistä eduista. Matkaravinnon osuus Kauppa Hallenbergin myynnistä on 25-30 °/o. Sinne kulkeutuvat myös Suomen Matkailuliitolle maksettavat ilmeisesti varsin tyydyttävät vuokratulot. Edelleen voidaan havaita, että Matkaravinto on mm. Kolmanneksi: matkailun kerrannaisvaikutukset lisääntyisivät mm . Kauppa Hallenbergin toimitusjohtaja on samalla Matkaravinnon materiaalitoimintojen johtaja ja johtokunnan jäsen sekä kuulunee myös Suomen Matkailuliiton johtoelimiin. 200 vuodepaikkaa matkailijoita varten ja lisää on luvassa. Matkaravinto Oy:n harjoittama hintapolitiikka kuuluu myös asiaan voitaneen sanoa, että se on ollut kaikkea muuta kuin kansanmatkailua edistävää. Sen tilalle tulisi laatia koko Pallas-Ounastunturin kansallispuistoa koskeva käyttösuunnitelma Kittilän, Muonion ja Enontekiön kuntien ko. museotoimintansa osalta. Työttömyyskortistoon tai maaltapakoon ei ole kyläläisten tarvinnut turvautua. Toiseksi matkailun kehittäminen pysyisi paikallisen väestön ja kuntien otteessa. Tätä puolta asiassa on laajasti tarkastellut Metsäntutkimuslaitoksessa vuosina 1970-72 tehdyssä selvityksessä Yhdysvalloista kotoisin oleva David H. kylien, paliskuntien, seutukaavaliiton, luonnonsuojelun edustajien ym . Maatalomatkailu esimerkiksi Raattaman, Rauhalan, Toras-Siepin ja Keräs-Siepin kylissä on jo osoittautunut oivalliseksi ja antoisaksi matkailun muodoksi. Luonnonsuojelun kannalta tämä vaihtoehto on ylivoimainen. Toinen on tehdyn osayleiskaavan mukainen lähinnä matkailun suuryrityksen liiketaloudellisia etuja palveleva ja alueen muita arvoja vaarantava hanke. Matkaravinto Oy on yksityinen, omistuspohjaltaan varsin erikoislaatuinen suuryritys. Niinikään tiedetään, että suuri osa yhtiön henkilökunnasta on vuosittain tuotu EteläSuomesta, jonne myös verotulot silloin menevät. Pallashotellissaan luopunut hankkimasta ruokaym. Cope. Olisi erittäin toivottavaa, että kaikki ne tahot, jotka asian kanssa ovat tekemisissä, syventy1s1vat kysymykseen perusteellisesti. Selvityksessä (Pallas-Ounastunturi National Park: the National Perspective in Planning for Use) esitetyn vaihtoehdon ydinsisältö on se, että kaikki yöpymistilat ja leirintäalueet sijoitetaan kansallispuiston ulkopuolelle kehittämällä siellä olevia erilaisia majoituspisteitä. Kuudenneksi: Tällä tavoin kaikki matkailu palveluksia tarjoavat saatetta1snn suurin piirtein samaan asemaan keskenään suomatta suuryritykselle monopoliasemaa puiston keskellä. Tässä on kysymys tärkeästä ennakkotapauksesta sekä Lapin matkailupolitiikan että luonnonsuojelun kannalta. Tällä hetkellä esimerkiksi Raattaman kylässä on n. Matkaravinto Oy on maan toiseksi suunn hotelliketju ja suunn majoitusyrittäjä Lapin läänissä. paikallisten hankintojen muodossa. KOP, PYP, Finnair, Suomen kaupunkiliitto, Suomen kunnallisliitto sekä eräitä matkailualan yrityksiä alueellisten matkailuy hdistysten ohella. Ensimmäinen askel tähän suuntaan olisi jättää vahvistamatta nykyinen kaavaehdotus. Neljänneksi matkailun sopeuttaminen ja aJOittaminen paikallisen väestön elinkeinokokonaisuuden ja työllisyystarpeiden mukaan helpottuisi. VAIHTOEHTO Vaihtoehto matkailukeskushankkeelle on matkailun kehittäminen kansallispuiston välittömässä tuntumassa olevissa kylissä lähinnä maatalomatkailua ja paikallista matkailuyritystoimintaa kehittämällä. Alueen sisällä sijaitsisi ainoastaan kävijöitä palveleva keskus. Tämän vaihtoehdon matkailupoliittisina etuina olisi ensinnäkin se, että matkailusta koituva tulo tulisi suoraan paikallisen väestön ja kuntien hyväksi. Pallastunturin matkailukeskushanketta aja va suuryritys on Matkaravinto Oy. kuin esimerkiksi voittopuolisesti maatalomatkailuun ja paikallisiin matkailuyrittäjiin tukeutuva linja. D. Sen omistajana on nimittäin Suomen Matkailuliitto, jonka yhteisöjäseniin kuuluvat mm. Tällä tavoin puisto säilyttäisi luonnonsuojelullisen ja maisemallisen arvonsa . Matkaravinto Oy:n "hyötyvaikutuksia" Lapissa aiemmin julkisuudessa käsiteltäessä on todettu, ettei yhtiö toimintansa "kannattamattomuuden" vuoksi ole juuri tuottanut verotuloja Lapin kunnille. Matkaravinnon hotelliketju Finnhotels käsittää nykyään 21 hotellia ja sen osuus on noin 10 °/o maan hotellikapasiteetista. 186 Nämä piirteet antavat runsaasti aihetta epäilyihin, että suuren matkailukeskuksen tuottama hyöty paikalliselle väestölle Ja kunnille jää selvästi vähäisemmäksi kuin vaihtoehtoisen linjan. Toinen vaihtoehto perustuu paikallisen väestön ansaintamahdollisuuksien lisaamiseen, porotalouden etujen huomioimiseen ja luonnonsuojelullisten arvojen säilyttämiseen
Suom est a kutsuttiin v. Raportin laatijat vertaavat ihmiskunnan tilaa älykkääseen lapseen, "joka istuu yksin täyttä vauhtia lentävän suihkukoneen ohjaamossa katsellen sen satoja vipuja ja nappuloita ja koettaen päätellä, miten kaikki toimii, ennen kuin kone törmää vuoreen tai sen polttoaine loppuu. Tämän ns. 1972 R ooman Klubin jäseneksi prof. KASVUN RAJA T Maaliskuu ssa 1972 julkaistiin en simmäinen R ooman Klubin teettämä tutk im us Ka svu n rajat (The Limi ts to Growth) . Mallin tä rkeimm ä t muut tujat oli vat vä kiluku , lu onn o n vara t, teol187. p y rkiä herä ttämään päätöksentekijöiden ja yksityisten kan salai sten keskuste lu a näi stä kysymy ksistä ja saada heidät ymmärt ämään krii si n luonne, jotta uu si en menette ly tapojen, asenteiden ja toiminnan av ulla taatt aisii n ihmiskunnan olemassaolon jatkuvuus. Alku sysäy kse n sille antoi yhtei nen huoli ihmi skuntaa uhkaa vasta k rii sistä, joka perusta jie n käsityk sen mukaan poikkeaa la ajuudeltaan kaiki sta ihmiskunnan tähän asti kokemista kriiseistä . ympä ri stön pilaant u minen, erilaisten yhte iskunnalli ste n laitosten kriisiti la, byrokrati soituminen, kaupunkie n kontrolloimaton kasv u, työttömyys ja t yös tä saadun tyydytykse n vähene minen , nuori son vieraa ntuminen , vä kivalta sekä lain ja järjestyksen hal veksimi nen, koul utuksen sope utum attomuus, infl aat io ja rahaj ärjeste lmän järkkyminen, laajeneva kuilu kö yhien ja rik kaide n vä lillä jne. 1968. 1972 julkaisemastaan raportista " Kasvun Rajat", piti lokakuussa 197 3 vuosittaisen kokouksensa Tokiossa. Klubin k äy tännön toimintaa johtaa toimeenpane va komi tea, johon kuu lu u kahdek sa n henkilöä eri mai sta. 1. Salzburgin kokouksen teesit. Se järjestää v uosittain ylei skokouksen ja -seminaarin, minkä lisä ksi y ksi ttäi set jäsenet pqe stavat pienempiä kokouk sia ja työry hmiä eri mai ssa ym pä ri vuoden. Tutkimuksen suoritti MIT: ssä (Massac hu se tt s In stitute o f Technology ) toiminut kansainvä linen tu tkijary hmä, joka raken si Jay Forresterin kehittä mien teorioiden poh jalta sys teemid y nami sti sen maailmanmallin. ROOMAN KLUB I R ooman Klubin Club of Rome peru sti 25 teollisuu sja t iedemiestä Roomassa v. · Tokion kokouksen aineistosta on laadittu englanninkielinen tiivistelmä. H ä nen aloitteest aan perustettiin viime vuonna Rooman Kl ubin Suomen r y hmä, johon kuuluu 12 t iedeja talousmiestä. Sen monimutkaisina ja hämmentävinä ilmentyminä ovat mm. Kokouksessa tarkasteltiin sekä Klubin piirissä että muualla maailmassa meneillään olevia globaalisia ja alueellisia tutkimuksia, joiden avulla pyritään selvittämään aikamme keskeisiä ongelmia, joista ympäristökriisi eri muodoissaan on polttavin. Sen jäse nm ää rä o n rajoitettu sa taan. Lisäksi näytti yleisesti vallitsevan taikauskonomainen optimistinen luottamus tekniikan kaikkivoipaisuuteen ratkaista ongelmat sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Lopussa esitetaan myös ns. Klubin päätavoi tteina on: p y rkiä aikaan saamaan tutkimu sta, jonka av ulla oppi simme paremmin y mmärt ä mään maailmaamme sekä esittää ongelmiin vaihtoehtoi sia ratkais umall eja. Suomen ryh män tarkoit uksena on tehdä Suomessa tunnetuksi Klubin toimintaa ja tav oittetta sekä edi stää maailman pulma tila nt eesee n liittyvää tutkimusta. "Tokion raportin" nimellä tunnetun tiivistelmän on edelleen tii vistänyt suomenkielelle Suomen Luonnon ja Rooman Klubin Suomen ryhmän toimeksiannosta Raimo Ruottu. Nämä asenteet saivat Klubin valitsemaan keinokseen sen aineiston, mikä sisältyy "Kasvun Rajoihin." "Kasvun Rajojen" monien puutteiden vuoksi Klubi valitsi seuraavaksi keinokseen sen, joka esiteltiin Tokion kokouksessa: maapallonlaajuiset ongelmat hajotetaan ensin osaongelmiksi ja kun opitaan tuntemaan näiden lainalaisuudet, osaratkaisut kootaan jälleen yhteen, jotta voitaisiin löytää tarvittavan kokonaisratkaisun malli. Koko tälle laajalle ongelmakimpulle vakiintui myöhemmin nimit ys "maai lman pu lmatil anne" (worl d problematique). Rooman Klubi on epävi rallinen yhdist ys, joka toimii Svei tsin lakien alai se na . Oikeastaan lapsi ei olekaan yksin, vaan heitä on monta ja he potkivat, tönivät ja häiritsevät toisiaan!" Jo ennen "Kasvun Rajoja" Klubin jäsenet koettivat vaikuttaa poliitikkoihin suoraan, mutta totesivat näiden oleva n niin kiinni päivänpolttavissa ongelmissa, että heiltä ei riittänyt mielenkiintoa suurempiin, mutta etäisempiin ongelmiin. Rooman klubin Tokion raportti Rooman Klubi, joka parhaiten tunnetaan v. Pentti Mala sk a. 2
P entti Mala ska. p äivi nä 1973 Rooma n Klubin n s. iitä ei voi da kä sitellä toisi staan riippumattomi na. li suu stuotanto, ravi nto Ja saa stuminen . 4.4 . On to imi ttava vi iv y ttelemättä. Tok ion kokouk sessa ra portoidut proj ektit on r y hm itelty seuraava st i : Lu v uss a 4.2 . Tok iossa pidettiin lokak uun 24 .188 25 . Ennu stu sja suunnittelukapasiteettimme ova t vielä suhtee lli se n kehittym ättömiä. Ihmi sk unnan t ul eva isuuden turvaaminen edelly tt ää globaali seen n äkemyk seen p eru stuvaa strat egiaa . R aporti ss a o n nimen o maan korostettu ta voittee na olev an nä iden suuntau sten muuttamine n . Niide n kä sittely erillisi nä on h yöd ytö ntä; erillisratkaisuih in p yrkimi n en saattaa jopa pahent aa on gelmia . e muodostavat monimutkai se n d y na am isen syst eemin, jossa on se kava joukko ke ski n äis iä riippu v uuksia, joiden vaikutu ss uuntaa on usei n vaikea havaita . Lu v uss o. lis ia tai alueellisia tietoko nemalleja kehitteleviä projekteja. Samanaikai sesti on Klubi sta riippumatta aloi t ettu lukui sia vastaavi a tutk im uk sia eri mai ssa. J OHDANTO : KOHTI GLOBAALISTA AKEMYSTA N y ky y htei skunnan pah oi n voi nnin eri lai set oireet e ivä t ole toi sis ta a n riippum attomia. T eknillinen Symposium, jossa tarkasteltiin näitä projekteja. Julk ine n k esku stelu edessäm me o levista vaihtoehdois ta on välttämätö n edellytys rea li stise lle ja demokr aattise lle läh est ymi stavalle nä ihin ihmi se n globaalisiin ongelmiin . K asv un rajat -kirja herätti väli ttömä sti ilmest y tt yää n paljon keskust elua ja krit iil,kiä . T ä ssä monimutkai sess a seka so tku ssa meidän tä y tyy laajentaa näkem yst ämme ul ott um aan ni in k a uas tule v a isuuteen kuin n y kyi st en toimin tojemme seurauk setkin ul ottuvat. On ge lm a mm e eivät enää ole kap ea-a la isia tai täsmälli si ä luontee lt aan esi m . Tokioss a esite ttyjen projek tien puitteissa , v'a ikka itse rap ortt i jo kuuluukin Klubin virikkeid en hi storiaa n. Sy mposium oli ens imm ä inen yr it ys kä sitellä globaali sten ongelmien tutkimu sta ma a ilmanlaa ju ise lla poh ja ll a . Tässä suhteessa v altaosa krit ii ki stä on ollut harha a njoht avaa ja problem at iikkaa vää ri stävää . Lu v uss a 4.3. 1. K oska krii si o n vain ositt ain ohim enevä, p oliitti sten johtajien ja suuren y lei sö n saattaa olla lopultakin pakko om aks ua uu sia nä kökulmia . Vain si ten voim me suunnitell a ra tkai suja , jotka tyy d y ttä vä t tämän päivän tarpeiden ohella tul ev aisuuden vä ltt äm ättö myyks iä. ja se on käännetty 20 kielelle . 400 tiede miestä ja teolli suu sm iestä 30 maast a . Mukana o li m yös mo nia Room a n Klubin ulkopuolella t oimivia tu tki jona ja t iede mieh iä. Se on jo osa lt aa n vai kuttanut en maiden p äätöksentekijöih in ja y lei see n mielipitee seen, jotka o vat jo utun ee t ottamaa n saasteja resur ssiongelmat vaka va sti . 4. iiden arvioitu valmi stu smisa ika vai htelee vuos ien 1974 76 välillä. Tutkimuksess a osoitettii n, että jos ny k yise lle y h teis kunnall e o minai set kasvu suuntaukset jatkuvat ma:ipallon kantokyvyn rajat saa vutetaan pian todennäköisest i se uraa ,·a n 1 v uoden aikana mi stä se ur aa k u lttuurimme romahdus. käs itell ään se ll ai sia projekteja, jotka eivät peru stu ensi sijai sesti tietokonemalli en laa jamitto.i seen k äy ttöö n, vao.n lä h innä ihmi sen jä rkeen ja a siantuntemuk seen. Su omest l kokouk see n o sallistui prof. vai n t a loudelli sia , t ekn isiä, p oliittis ia t ai sosia a lisia o n ge lmia. esi tellään glo bao. M a lli ssa on kuitenkin osoitet tu m yös o levan puu tteita ja v irh eit ä . T okion sy mposium, jonka teemana ol i " Koh ti ihm isen ongelmien globaa lista näkemystä", pid ettiin siten ratka isevalla he t kell ä. TOKION KOKOUS MIT :n raportin julkai semi sen jälkeen Rooman Klubi o n kä y nni stä n yt usei t a laajoja pro jekteja, joiden avulla p y ritään tä smentämää n ma ai lman n y k yise n pulma tilanteen eri piirtei tä. vielä on aikaa vä lttää su uri tuho, jos n y k y ise t kasvutapahtumat saad aa n pia n hallintaan mitä enemmä n viivytellään näihin mu u toksii n p yr ittäess ä, si tä tu skallisempaa muutos tulee olemaan ja sitä pi enemp iä ovat o nni stumisen mahdolli suudet. E nsi mm ä inen a ske l on p y rk iä y mmärt ä mään, mitä tode ll a o n t a p a htuma ssa. TOKI ON RAPORTTI 4. 3. kpl. T ä mä ra portti on ta rk oi tettu kommunikoinn in väl.ineeksi, sillä ihmi skunnan tul eva isuutta ei voi jättää suljettu je n p iirien asiak si. K irj aa on m yy ty lähe s 2 milj. Malli ss a ja r aporti ss a on ku itenkin p yritty vain ku vaam aa n nykyistä kehity stä ja sen seurauksia, m ikäli muutok sia ei tietoi sesti aikaansaada. Ylei sin raporttiin kohdi stunut krit iikki on p erustun ut siihen, että on väit etty Rooman Klubin pyrkineen en nu sta maan, m iten nykyinen teollisuu sy htei skunta kehitt yy ja lopulta tuhoutuu omaa n kasv uun sa monimutk ai st en toi sistaan r iippuvien tapahtumi en kautta . Esitellyi stä projektei sta ja niid en al ustavi sta tu lok sista jaet tiin sy mposi um issa tii v istelmät, joi d en p itu us vaihteli m uu tama st a kymmenestä liu ska sta use ampaan sa t aa n liu skaan tutkim usvaiheesta riippuen. Kokouk seen osalli st ui n . Energ iakrii si osoitti yleisesti va llitseva n lyhytn äköisyyden ja ahdasm ieli syy den. esitell ää n lyh yesti uusia tutk im usy k sikköjä p ni iden ra vome,ta .. Näiltä osi n mallia p y rit ää n edellee n keh ittämää n mm. Mutta tä mä e, oikeuta t y hm yy tt ä rai huo li mattomuutta eikä m yös k ää n sit ä , että ha lvaa ntui simme tu omiop äivää odottaessamme
Sen tarkoituk se na on P<!rantaa eri maiden m ahdolli suuk sia kä si tellä väestöongelmiaan. 189. Muuttoliikettä kehitysma ista kehittynei siin maihin tuli si vä hentää lisäämällä p aika lli si a työlli syy smahdolli suuk sia . vuosisadan keskivaiheilla , jolloin m aailman v äestö saav uttai si vuoteen 2100 menness ä suhtee lli sen vakaan ko kona ism ää rän 12 333 miljoonaa . Tuli si lu oda sellai set taloudelli set ja sosiaa lise t olosuhteet, jotka motivoi sivat pienempää p e rh ekok oa . 4.2. Sik si autioitumin en uhkaa laajoja marginaalialueita. On ge lmi en ratka ise mi se k si on nälnävi ssä k a k si toimi n talinjaa: !) "Ympäris tömanagereiden" koulutt a min en se kä teolli suu settä kehit ysma ill e. ä mä rajat asettavat k iinteän katon mu ide n luonr.onvaro je n käytö ll e, mm. YK:n maailman väestön toimintarnunnitelman ( UN World Population Pi a n af Action, WPPA) lu onnos tulee olemaan Bukarestissa keskeinen k ysymys. V äärä maankäyttö tuhoaa monin paikoin v ilj elyskelpoista m aa ta, josta parasta 44 0/o :a viljellää n n ykyisi n ja 56 °/o on r appeut u nu t t a tai muokkaamatonta maape rää. Tark oit uk sena oli saada se lv ill e ne erityiset alueet, joi lla ihmisen toimintojen äärirajat (Outer Limits) saattavat ilmet ä. En ergian tuotanto kohtaa kolme ääri rajaa: ilma sto lli set muutok set, y mp ä ri stön pilaantumi sen ja raakaai neen riitt ä mättömyyde n. R y hm ä n johtajana toimii Denn is Gabor ja se koostuu Klubin jäse n istä sekä ulkopuoli sis ta asiantuntijoi sta, joiden erityi sa lo ina ovat en er gia, mineraalivarat ja ravinto. Vi ime vuosina ihminen o n tu o ttanu t monta vaarallisia ai neita, joita luonnossa ei esiinny, esim. Kokouk sen johtopäätökset : L y h y t ai k aiset ilmastolliset vaihtelut, jotka ovat p ääasiassa alueellisia, aiheuttavat vä littöm ä n uh a n maailman r avi nnon tuotann ol le . ykyise n maankäytö n sivuvaikutuk sia ovat ma a n saast umin en p biologiste n prosessi en vaurioituminen. Eri m aide n tuli si toteuttaa teh o ka sta p erhes uunnittelu a v11mei st ään v . AIVORIIHIA K asv un raj at -raportin her ättä mä kesk ustelu sekä kasvava huoli maailman t u levai suudesta saivat aikaa n sen, että YK:n y mpäristöohjelman johtajan Mauri ce S t rongin johdolla pid etti in elokuu ssa 1973 neuvottelut valikoidun tiedemi esry hmän kanssa. Vuoden 1973 alussa Room a n Klubi järjes ti työryhmä n aiheesta Tiet een ja tekniikan uudet suuntaviivat (New Directions for Scien ce and Tecn o logy) . K ehittyneiden maiden tuli si saavuttaa v äestö n nollakasv u " ni in aikai sin kuin ma hdolli sta" . 2) Sellai sten uusien in sti tutionaali sten järjestelyjen luominen, jot ka on erit yisest i su unn ite ltu kä si ttelemää n näi t ä monimutkai sia ja laaja-alai si a ongelmia . Yl eisesti o n h y lätty ajat us, että väestöpolitiikka sellai senaan ratka isis i k o lm a nn en m aai lman k ehityso nge lmat. eräät radioaktii v ise t isotoopit, joiden pu o liin t umi saik a sa attaa ol la useita tuhan sia vuosia. ra v innontuotannolle ja siten rajoittavat väe st ö n määrää. Kui tenkin monet n y k ypäiv ä n kriitti set on ge lmat ovat tull ee t vakavik si huolimatta tieteest ä ja teknologia sta, jotkut jopa juuri niid en takia . 1985 "omie n kulttuuri arvoj ensa mukai sest i" . Ennu stei ssa arvioidaan sy ntyvyyde n a lenevan nopeast i 21. On ge lman ratkaise mi sek si tarvitaan p a ljon tiiviimpää y htei styötä ekologien, tuot antobio lo gien ja meteorolog ien vä lillä . Tutkimuskoht eik si suositella.-in väestönkasvun t a lo ud ell isia ja sosiaali sia vaikutuk sia, ikärakenteen va iku tuk sia, väestöpo liti ika n noudattami sta p arv101nt1a se k ä perhesuunnittelu n lää ketieteellisiä n äkökohtia. iiden valm ista mi se n järkevyyttä täyty isi h a rkita vakavasti uud elleen. Maailman väestökonf erenssi Vä es töky sy m ys joka liittyy oleelli sesti ääri rajo ih in, o n aiheena YK:n maailman väestökonf erenssissa 1974 Bukaresti ssa. Korke a n sy nt yvyyde n epä suo tui sa vaikutu s tal o udelli seen ja sosiaa liseen kehi tyk se en y mmärretä än jo h yvin. On ku ite nkin p elättävissä, että jotkut h a llituk se t jatku vasti suosiv at korkeaa väestön ~sv u va uhtia poliitti sista sy istä. Eräitä WPPA :n esittämiä suosituk sia ova t mm .: J op a sie llä , mi ssä toi votaa n suurem paa vaestoa, oli si suotavaa saav uttaa kohtuulli se mpi ka sv u va uhti. Energian tarjontaan ja kulutukseen liitt yy myös muita on ge lmia: konfliktit kilpailussa ma a ilman lu onnonva roi sta k aupa n Ja ra h ata lo ud en romahtamin en ra vin nontu ota nn on ja riittä vyyden ri skit kii stat, jotka koskevat prioriteetteja, arvoja p elämäntapoja erilaisissa y hteiskunni ssa. 200 on 6 494 miljoonaa, jost a 5 040 m ilj oon aa k ehity salueilla . U seat merib io logit arvioi v at , että kala stu s on n yt lähellä mak si mit asoa. Suunnitelm a lli sella a lueelli se lla kehittämi sellä tulisi vä hentää lii a lli sta kaupun gis tum ista. T ieteen ja tekniikan uudet suuntaviivat Ka sv un r ajoja kosk evassa väit tel yssä on toistuvasti kr it ikoitu sit ä, että raporti ssa ei ole ri ittäväs ti otettu huomioon t iedettä ja teknologiaa. YK :n ennusteiden mukaa n maailman väestön määrä v
Lähitulevai suuden energiatilanne nä yttää sy nkältä, mutta mineraalivaroj en näkymät ovat va loi sammat. Tuot a nnon ja jätteiden varastoinnin vaarattomuus täyt yis i taata tuhansi k si vuosiksi. "Tuhl aav asta yhteiskunnasta kestävään y htei skuntaan" tarvittava yhtei skunnallinen muutos : pitkäikäi se t ta va rat, kierräty sprosessit ja palvelujen hallitsema talou s. Pitkällä tähtä y ksellä ener gia nsaa ntia rajoittavat ympäristövaikutukset . Li säksi tarvitaan paljon energiaa. R y hmä n suosi tuk set koskevat väestö nkasvun p ysäy tt ä mi stä, tal oudelli se n ka svun uud elleenohjaamista, yhtenäisten energiapoliitti sten to ime npiteiden sarjaa sekä ekologian, talo usja sosi aa lipolitiikan integroimista, jotta voitaisii n tehokk aasti käsitellä se llai. Tutkimuksella pyrit ään selvi ttämään mm. Tämä v11me10en vaih toehto on kenties tärkein uusi tulevai suuden n äkymä. Fuusion teknistä toteutettavuutta ei ole vielä osoitettu, ja sen ympäri stövaikutukset aiheuttaisivat myös ongelmia. Ydinvoiman laajamittainen k äy ttö on k yseenalai sta. Mutta globaali sten riippuvuu ss uhteiden puittei ssa ne asettavat voimakkaita rajoituk sia yhte is kunnalle . K es tävä n systeemin toteutta minen edell y ttää todennäköi sesti se lviä rajoja systeemin riippu vai suudelle ulko isis ta olosuhteista. Ravinnontuota nto riippuu ratkai sevasti energiasta, jolloin perusonge lma on öljyvarojen eht ym inen nä htä v issä oleva ssa tule vai suude ssa. Kestävät systeemit MIT :ss a alkoi vuonna 1972 pysyvä seminaari aiheesta Kestävät systeemit (Sustainable System s), jossa valt101ta käsitellään systeemei nä. Teknologiset on ge lm a t osoittautuvat paljon yk sinkertai semmiksi kuin niiden poliitt iset, sos iaali set ja psykologiset seuraukset. hyötöreakrorma tehtäi si in ihmiskunnan pääasiallinen energianlähde, v. Aurinkoenergian käyttö on vielä kehitty mätöntä, samoin maan lämmön. T yö tuleva isuu t ta varten H ollantilainen T yö wlevairnutta varten (Work for the Future) -t yö ry hmä koostuu hallituk sen neu vonantaji sta, yritys ten suunnittelijoi sta, tiedemiehi stä ja teolli suu sj oht aj ista . Sen avulla USA saattaisi saavuttaa tasa pa inotilan energian kä y tössä vuoden 1985 jälkeen . Näillä energialähteillä on vähemmän haitallisia sivuvaikutuksia, joten niiden tutkimusja kehitystyötä on kiirehdittävä. Ke skitt y mi sen ja maa n ma 1ste n ri ippuvuussuhteiden li sää ntyminen on eräs aikamme on gelmien syy. Ta sa painoisuutta li sä äviä henki siä piirteitä ovat esim.: tasainen tulonj a ko yleinen koulutu smahdollisuuksien saa vutettavuu s ja puolueeton oikeudenkäyttö desentralisoitu päätök senteko yhdi stetty nä kuitenkin riittä vä n vahvaan kesku sha llintoon kestävän kä y tännön y lläpitämisek si. R yhmä esittää joukon konkreettisia Ja käy tännölli siä toimintaehdotuksia erit yises ti hallituksille, mutta myös teolli suudelle ja tutk imu slaitoksille. Monia tärkeitä tiedon palasia puuttuu, koska viimeisen 30 vuoden ai kan a USA ei ole ollut kiinnostunut energian järkevästä käytöstä puhumattakaan energian sää stämi sestä. Kolme muuta tulevaisuuden vo1manlähdettä ovat: ydinfuu sio , a urinkoenergia ja maankuoren lämpö. Jos esim. Ne saadaan kuitenkin k äyttöön vai n mv11n tutkimustyön avulla. Fordin säätiön energiapolitiika n projekti (Fo rd Foundation Energ y Policy Project) aloitettiin v. Projektin lopulli sen raportin piti ilmestyä kesä llä 1974. Ryhmän raportin p1ta1s1 valmistua v. Siinä esitetään tulevai suutta kuvaavia malleja, jotka peru stuvat kolmeen erilli seen toiminta vai hroehtoon: 1. Vaikka eräiden malmien tunnetut varannot saattavat pian ehtyä, samantapa isten aineiden potentiaali set varannot ovat usei ss a tapauksissa suunnattom at. Tätä varten suoritetti in noin 20 suurta tutkimusta ja lukui sia pienempiä . N y ky inen kehitys 2. Kestävä systeemi on m ää ritelty se llai seksi, jolla on dynaaminen tasapaino sekä fy ys isessä että henkisessä mielessä. a) miten paljon li säenergiaa tarvitaan saasteongelmien ratkai semi seksi, b) teollisuuden ja kotitalouksien ener gian säästämismahdollis uudet, c) turvall isuusja maksuta sekysy myk set sekä d) eri maiden energiaintressit Ja niiden vaikutukset. 1972 täs mentämäll ä peru stiedon ja keinojen väliset kuilut. 2000 mennessä reaktorien jätteet sisältäisivät pyö reäs ti miljoo nak e rtaise n kuolettavan annok sen koko ihmi skunnalle, ja ne lisäänty isivä t nopea sti. Siksi on elintärkeää kehittää globaalista Ja tulevai suuteen suuntautu via tal o udelli sten, sosiaalis190 ten ia teknologisten keinojen y hdistettyjä lähestymi stapoja. kolmesta alueesta ei näytä kriittiseltä, mikäli niitä tarkastellaan erillisinä ja oletetaan myöntei set rajaehdot. Ravinto on kriitti sin alue; ly hytaikai set alueelliset kriisit saattavat kehittyä planeetanlaajuisi ksi. Yhteenveto: Keskustelu pelkästään ka sv un materiaali sista ja fysikaalisis ta rajoi sta on yksinkertaistusta. Tämänhetkiset johtopäätökset pähkinänkuoressa : Mikään em. 1974 . Ke stävä n systeemin ehtojen ty yd y ttäminen vä hentäi si tällai sia riippuvuuk sia . Teknologian kehittäminen ilman peru steeHisia muutoksia a r voissa tai elämäntavoissa 3
Se on yhdi stelmä neljä stä alam allista, jotka edu stavat kehittyneitä maita, Latin alaista Amerikkaa, Aa siaa ja Afrikkaa, joi lla kullakin 191. Sen tähden peru stettiin Japanin tekni staloudelli seen yhteisöön t yö ryhmä suorittamaan Maailman pulmatilanteen suunnan määrityk siä (Policy Stud ies on the World Problematique). 4.3. mahdolli suuk si a kulttuurinautintoih in ja mielekkä äsee n elämään. E sim . On k äy n y t ilmei seksi, että kasvuun ke skitt y minen lisä~ nopea sti sosiaali sta eriarvoi suutta, joka helpost i tuhoaa yhtei skunnalli sen kiinte y den . Tästä syystä vain monien toimenpiteiden hallittu kokonaisuus voi t uottaa todellisia tulok si a. Se lähtee sii tä, että kehit ys nuat eivät voi eikä n iiden tuli si jäljitellä sitä tietä, jota on noudatettu keh itty ne id en maiden mennei syy d essä . Näiden maiden e1 p1täi s1 toi staa teoll is uu sva ltioiden kehit ystä. TIETOKONEMAL LI EN KAYTTO Monimutkaisten on gelmien yksi tyi skohtain en analysoint i tai vai htoehtoi sten keinojen arviointi ei ole m ahdoll ista ilman t ietoko neita ja mate ma attisia malleja. Maailman pulmatilanteen suunnan määrityksiä Erä s pulmatilanteen peru svai k eus on korjaa vie n toimenpiteiden roteuttaminen heti , kun keinot on k eksi n)' ja niiden so veltuvuus arvioitu. Kulttuuriset , sosiaaliset ja poliittiset suhteet tulevaisuudessa K aakkois-Aasian tutkimu sryhmä Kulttuuri se t, sosiaalipoliittiset suhteet tuleva isuudessa (Cultural and Socia l-politi ca l Relation s for the F uture) tuo esille ns. Seuraa v assa esitellään ensin v11si Rooman Klubin aloittamaa tai siihen liitt y vää malliprojektia. s,a kysymyk siä kuin ympäristön suojelu, raaka-aineiden saatav uus Ja liikenneongelmat. Nämä " toi se n sukup olve n" tutkimukset tähtäävät y leen sä joko eri alueiden k y tkemi seen toi siin sa tai ihmineny hteisk unta-fy sikaalinen ma ail ma -vuorovaikutu ss uhteen esittämi seen tai molempiin . y d ine nergia n kä y töstä ryhmä suosittaa "tutkimukse n voimakasta kiihdyttämistä uu sien, turvallisten vaihtoehtojen löytämiseksi sekä fossiiliste n polttoaineiden että fissioenergia n ko r vaamiseksi; y d inenergian käsittämistä parempien ratkaisujen puuttuessa 'väliaikai se ksi' hätäratkaisuksi täydentämään ja korvaamaan fossiilisia polttoaineita korkeintaan y hden tai kahden sukupolven ajaksi pienimmällä mahdollisella ta solla ja kiinnittäen jatku vaa huomiota mahdolli suuksiin vähentää tämän energiamoudon haitta tekijöitä". Esim. Tarvitaan s11 s kohtuullinen toive si itä, että pol iitti nen ja taloudellin en valta eivät jää kansainväli sen järjes t elmän vallitseviksi kriteereiksi. On kui te nkin erittäin epätod ennäköi stä, ett ä k ehitysmaat sitoutui sivat esim. Tokion kokou s oli omi stett u niiden kehittämi selle, koska n iistä osittain riippu u globaalisen ajattelun ja toiminnan mahdolli suudet. Huolimatta "Kasvun rajat" -rapo rtin peru stana olleen "maailmanmallin" epätäydellisyyksi stä se oli merkkipa a lu tiellä , joka johtaa maa ilma n sys teemin y mmärtämi seen. hallitu sten skitsofrenisena käyt t ä y t y misenä : ne valittavat väestönk asv un aiheuttamia onge lmia ja t ekevät sa manaikai sesti lakeja, jotka su osivat suurempia perheitä. Sen sijaan niiden tulisi käyttää tiedettä ja teknologiaa tyyd yttä mä ä n erityisiä sos ia a li sia tarpeita tavalla, joka ol isi taloudelli se mpi ja ekologisempi sekä ennen kaikkea tarjoais i enemm ä n. väestönka sv un rajoittami seen tai luonnon v aroje n järkevämpään hoitoon, elleivät niiden ponnistelut ole osa globaa li sta ponnistelut nyk yi se n kan sainväli sen taloudelli sen järjestelmän ep ä oikeudenmukai suuksien voittami seksi. Mallin lu on ne on seli ttävä, ei ennu stava . Tä ss ä mieless ä mallia saatetaa n kut sua " utopistiseks i". Lisäk si kulut usy htei skunna n henkinen asennoitummen Ja psykologiset kytkennät aiheutta vat vaikeasti ylitettäviä esteitä, jotka se llai senaan li säävä t päätök se nteki jöide n h itautta ja lyh ytnäköisy yttä . Latinalaisen Amerikan ma.iilmanmalli Vu onna 197 .J klubilla on kak si pääprojektia , jois ta ro incn Latinalaisen Amerikan maailmanmalli (Latin Ameri ca n World Model ) -projekti kä y nni stettiin viime v uonna . kehit ys maiden erityisen perspektii v in maailman pulm ati lanteeseen, mikä oli erä s Toki on sy mposi umin tä rkeimmistä tavo1tte1sta. Siinä p y ritään kehitt ämää n norm eja , jotka koskevat tarpeiden sys;eemiä, hyv invo innin ehto ja sekä koko sosiaalisten, organi sationaalisten, kulttuuri st en ja poliitti ste n ehtojen rakennetta. GJobaali set mallit jaetaan kah teen kategoriaan: maailmanm a llit ja alueell ise t mallit. Muut raportoidut proj ekti t ovat sa manka ltai sia luonteeltaan, mutta niillä ei ole suoraa y hteyttä Room a n Klubiin. T arkoi tuk sena on lö y t ää para s mahdollinen muutok sen kaa va oikeudenmukai seen ma ai lmaan pää semi sek si. M IT:n raportin julkaise minen k ii hd y tti se kä maailmanlaajui sta ke sku stelua että lukui sia tärkeit ä uusia projekteja vastaavien mall ien aikaan saami seksi . Toinen vaikeus on, että "globaali se n ta sapainon tila" voi olla hyväk sy tcä vä maailman väestöenem mi stöä edu sta v ille kehity smaille vain, jos tasapainotilan määrittely sisältää ta sa-arvoi suuden . väestöongelman käyttökel poi set ratkai suy ritykset kohtaavat järjetöntä vastarintaa, joka heijastu u mm
Koska malli on tarkoitettu suunnittelun apuvälineek si, se toimii optimoimalla tä smennett y ä kriteeriä, kuten esim. v1nvo1 v 1J m ::uta. Mallissa maailma jaetaan yhdeksään alueeseen ja jokainen alue kuutee n teolli een sektoriin. Siksi ma lli sisältää ns. Tästä näkökulma sta suositellaan mm. hy. 1974. 2) Maailmanmalli, jonka tarkoituk sena on osoittaa kehit yss uunnitelmien tehokkuu s. odotettu elinikä, johon vaikuttavat monet sosiaali set ja taloudelli set muuttujat. 1974 lopu ssa. Jokai sella alamallilla on hierarkinen rakenne, johon kuuluvat geofyy sinen, ekologinen, tekninen, t a loudellinen, instit utionaalinen, sosio-poliittinen, arvo-kultt uu rinen ja inhimilli s-biologinen taso. Maailman systeemiin ku u luu alamalle ja, jotka va staavat k ymment ä aluetta : Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa, Itä-Eurooppa, Japani, muu k ehitty nyt maai lma, Lati n alainen Amerikka, Keski-Itä, muu Afrikka, Eteläja Kaakkoi s-Aa sia sekä Kiina . 1972 ja n y t sitä tote utetaan belgia lai sen ja ruot sa laisen tutkimu sryhmän yhtei styön:i. Projektin erikoi suus on ihmisyhteisön tarkoitu shakui sten piirteiden ja ihmi sten sopeutuvuuden tunnu stami n en. . On ilmei stä, että tällainen rnak simi koskee en sisijai sesti ns. kau saali sen osan, joka edu staa hi storialli sta k ehitystä noudattavia dynaami sia prosesseja sekä ns . Mallissa integroidaan eri maanosia edu stavat mallit ja ennusteen tuloksia verrataan asetettuihin normeihin. Sitä operoidaan kä y ttämälb kvadraattista ja dynaami sta ohjelmointia. Dialckti sena vas tauk sena tähän "minimitarpe iden" kä sitteeseen tuli Tokion kesku stelui ssa esiin kä site " rnak simitarpeet", joka tarkoittaa sitä mak sirnaali sta materiaalisen kulutuk sen m:iärää per henkilö, jota ei tuli si y littää , kulutu sta , jost a on "puhdi stettu v ul gari smi, raakuu s ja tuhlau s". Tämän hetken tulokset osoitta vat, että maailman teolli suuden rakennetta tuli si voimakkaa sti muuttaa, jotta voitaisiin kiihd y ttää vähemmän teolli stuneitten maiden kehitystä. DEMATEL Laboratorio päätök senteon te staami sta ja arviointia varten (DEMA TEL = Oecision Making Trial and Evaluation Laboratory) -projekti täh. . E sim. Edistyminen on hida sta mutta perinpohjaista. Se on myös klubin toinen pääp rojekti v. Sen on määrä päättyä v . Globaaliset 1ajoi t11k set ja keh ity k sen 1111si näk y m ä Japanilainen projekti "Globa aliset rajoit11k set ja kehit y k sen 11usi näkym ä" (Global C o nstraints and New Vi sion for Developrnent ) tähtää optimaa I isen tuotantorakenteen se! v i ttäm iseen . . Projekti alkoi v . mmeraalivarojen kartoitus osoittaa, että u seimmat laajalti käytetyt arviot ovat h yvin epätä smällisiä. Projektilla on kak si pyrkim ys tä: 1) Sel v ittää , millainen kehity s tulee olemaan maailman eri alueilla, ennen kuin vä es tö todella kak sinkert aistuu ja tutkia neljää olemassaolo n materiaali sta perusehtoa, joita ovat ravinto, asunto, k oulutus ja terveydenhoito. Jokaisen sektorin kehitystä analysoidaan ihmisen peru starpeiden funktiona . Väe stön kak sinkertaistumisen ongelmat (Population Doubling Problems) -projekti ssa tutkitaan, onko mahdollista tarjota jokaiselle maailman kansalaiselle kohtuullisen inhimillisen elämän materiaalinen perusta. Maatalou stuotannon sektorin peru sm allin rakentaminen ja energian tuotannon ja kulutuksen kartoitu s on jo suorite tt u. Maail man talouden, demografian , ener giantuotannon p -kulutuksen sekä ravintotuotannon p maankäytön jäljittel y malli on jo kehitetty. 2) Määrittää, m itkä toimenpiteet ovat välttämättömiä näiden normien saavuttami sek si. ihmi sarvoi sen elämän materiaalisen p kulttuuri sen peru stan minimi stä, joka on otetta va huomioon kaikkien ennu steiden ehdottomana alarajana. 192 Väe stön kak sinkertaistumisen on gelmat Maailman väestö kak sinkertaistu u seuraavan 30-35 vuoden k u luessa. Se t ähtää malliin, jonka avulla on mahdollista käyttää skenarioita, jotka edu stavat eri laisia näkemyksiä maailman tulevaisuudest a kulttuurin ja arvojärjest elmän mukaan. Tämän lähest y smi stavan pitäi si mahdolli staa vaihtoehtojen a rv101mi sen päätök sen tekoprosessin eri tasoilla. Samoin tutkitaan sellai sten li sätavoitteiden edell y tyk siä kuin korkea t yölli sy y den ta so tai maaratty tuloerojen vähentämin en. maanviljelyk sen li säämi stä Pohjoi s-Amerikassa, O seania ss a, Latinalai sessa Amerika ssa ja Afrikassa. Päämäärähakuinen osa käsittää edelleen kaksi ta soa a) päätök sei1tekotai toimintojen ta son ja b) tason, joka edu staa niitä arvoja ja normeja, jotka rajoittava ja ehdolli stavat tarkoitu shakui sta käyttä y tymistä. Tutkimu s jakaantuu kahteen osaan: 1) Maa ilman luonnonvarojen tarjonta p globaali sten ilma stollisten muutosten simulointimalli . on v11s1 tuotantosektoria: ravinto, asumispalvclut, koulutuspalvelut, "muut" kulutu stavarat ja palveluk set sekä pääomahyödykkeet. päämäärähakuisen o san, joka edu staa uu sissa olosuhtei ssa tapahtuvia tarkoitu hakui sia muutok sia. Projektin tekee erityi sen kiinnostavak si sen k äs ite ravinnon, suojan, terve ydenhoidon, koulutuk sen, kom munikaation ja työskentelym a hdollisuuk sien minimiv aatimuk sista , s.o. Eloonjäämi sen strategia Ehkä kaikkein kunnia nhimoisin maailmanmalli on Eloonjäämisen strategia (Strategy for S u rvival) -projekti
T ällä hetkellä 12 maata tukee institu utt ia, joka sijaitsee lähellä Wieniä. Kolmas Tokiossa raportoitu tutkimu s oli " Taloudellinen kasvu ja sosiaalinen m111-1tos Saksan Liitto tasavalla ssa" (Economic Growth and Social Change in the FRG). Tutkimuk se n pyrkimyksenä on lu oda jonkinlaista maailmanongelmien empii ri s-ob jek ti i vista järjestystä johtajien subjektiivisten mielipiteiden avulla. Malli sta toivotaan erityisen hyödyllistä suunnittelun apuväli nettä. Saman laitoksen toinen projekti on "Länsi-Af rikan työllisyysmalli" (Employment Model for We st Africa), jossa tarkastellaan kolmannen maailman suuria työttömyyson gelmia. Projektin ensimmäinen askel on ollut rakentaa arvosysteemin vektorimalleja, joissa kak si vektoria edustaa tyytyväi syy den a,stetta: peru sa rvo ve ktori ja ns. Teolli suud en ja ekologian välistä vuorovaik utu ss uhdetta kuvastaa ns. Siinä tutkitaan Länsi-Sak sa n sosia ali sia ja taloudelli sia on gel mia, jotka ilmentävät yhte iskunnan väärää kehitystä sen markalla kohti jälkiteollista vaihetta . tää myös maailman toimintaohjelmien vaihtoehtojen seurau sten arvioimiseen. 1972 tutkimuksen maailman pulmatilanteesta. Tiedustelu ssa ma1n1tt1in 48 maailmanlaajuista on gelmaa ja vastaanottajia pyydettiin m ää rittämään näiden ongelmien suhteet ja arvioimaan niiden vakavuu sja kiireelli syysjärjestys. 1971 kolmen vuoden projektin. 4.4. 193. Projektin ta vo itteena on ra kentaa peru staa Japanin ja sen suurimpien alueiden kä y ttäyt y mi se n anal yso innill e si ten, että otetaan huomioon sekä talous, y mpäri stö että resurss it. DEMATEL:in kehittämien tietokoneajojen peru stee lla vastaajia haa sta tellaan parhaillaan. Län si -Afrikan mallin muuttuji a ovat mm. 1. bruttokan sa ntuotetih eys , joka on Japani ssa 452,000 S / km~ verratt una Yhd ysva ltojen 101,000 $ / km~ . Japanilaisia projekteja Ja pani muttt111vassa maailmassa (Japan in a Changing World) -projekti tutkii Japanin vastauksia k ansai nvälisen tilanteen muutok sii n löytääkseen pitkälle teollistuneen, mutta ulkomai sista resurssei sta rnppuvan maan optimaalisen käyttäytymisen esim . "Arvojärjestelmät Ja sosiaalinen dy namiikka"-projekti (Value System s and Social Dynami cs) on alueellinen tutkimu s. UUSIA GLOBAALISEN TUTKIMUKSEN YKSIKKOJA Symposiumissa esiteltiin lyhyesti myös muita globaalisten ongelm ien pari ssa toimivia instituutteja, joista useimmat on muodostettu aivan äskettäin. Kun mallissa vaihdellaan BKT :n kasv u vauhtia, keskimääräistä vapaaajan määrää ja kulutuksen minimitasoa, saadaan melko hätkähdyttäviä eroja kulutu skä y ttäy ty mi sessä, etenkin jos kulutuk se n minimitaso asetetaan alhaisemmaksi kuin n ykyinen kulutu sta so. 1975. 2. Vaikka työttöm yys on luonteenomai nen on gelma lähes kaikille kehit ysmaille, se n syyt ja vaikutukset vai htel evat alueesta toiseen. ilma sto, maaperän hedelmälli syys, luonnon vara t, väestön tihe ys ja väestönkasvu, koulutukse n ja teknisen knowhow :n ta so, kuluttajan käyttäytyminen, teolli st uminen, infrastruktuuri, pääoman kasaantuminen Ja ulkomaankauppa. Kolme saksalaista tutkimusta Sak sa.n Liittotasavalla ssa Mannheimin y liopi stossa toteutetaan kolmea d y n aa mi se n mallin tutkimusta . "Talo11dellisen muutosten Ja ympärist ön saaslllmisen dynamiikka" (The D y namics of Econo mic Change and En v iromental Pollution), -malli kä sittää neljä sektoria: tuotanto, kulutus, puhdistaminen ja rahoitus. Sen tarkoituksena on auttaa rakentam aa n siltoja luonnontieteid en ja humanististen tieteiden välille . resurssien hintojen muutoksiin tai tuonnin ja viennin rajoituksiin. 80:lle politiikan, rahatalouden, teolli suuden, tieteen, taiteiden, usko nnon ja muiden alojen johtaville hahmoille maailman kaikissa osissa. Tulevat projektit koskeva t mm. Suhdeluku 4,5 nousee 11 :een, mikäli tarka stellaan vain e1-vuon sto1 s1a alueita . energiaa, vesivaran toja, ekologi sia ja ympär istön systeemejä , kaupun gist umi sta ja alueellista kehitystä, bioliäketicteellisiä systeemejä sekä laajoja teollisia systeemejä. Rooman Klubin ajattelun ja toiminnan innoittamana aloitti sveitsiläinen Batellen In st ituutti v. Sovelletun systeemianalyysin kansainvälinen instit1111tti (Intern ational In st itute for Applied System Analysi s IIASA) perustettiin lokakuu ssa 1972 idän ja lännen aloitteid en pohjalta. Alu stavat tulok se t korostavat Japanin ta louden haavoittu vuutta. Projekti p ää tt yy v. Rooman Klubin japanilaisen työryhmän alaosasto on suorittanut sa rjan tutkimuksia, sekä teoreetti sia että empiirisiä, arvioidakseen mikä vaikutus ppanilai sten ihmisten arvostusten muutoksilla voi olla heidän sosiaaliseen systeemiinsä . Projekti aloitettiin tiedu stelulla n. Tutkimu slaitosten kansainvälinen liitto (The International Federation on In sti tutes for Advance Study IFIAS) perustettiin lokakuu ssa I 972 . Tämä on syy nä MIT!:n ekologisiin t11tkimuksiin (Ecologica l Studies for MITI the Japan Minimy of International Trade an d Industry), joka aloitti v. "aktiviteett ivektori", joka kuva staa yksilöiden toimintoja tavaroiden ja palvelusten kuluttajina
Muutos tasapainotilaan on poliitti sest i ja taloudellisesti äärimmäisen vaikea, mutta poliittiset johtajamme eivät voi vä ltellä kysymystä enää kauaa. On välttämätöntä harkita vaihtoehto isia mahdolli suuk si a ja kiihd y ttää niiden tutkimu sta ja kehittämi stä, mikäli teollistuneiden maiden talou s, puhumattakaan kehit ys mai sta , h a lutaan sopeuttaa edes suhtee lli sen jousta vas ti äki llisiin taloudellisiin muutoksiin. P eru sk ysy mys on varalli suuden epätasainen jakautuminen. Eräs projektei sta koski energian ja usein tärkeiden alkuaineiden ja yhdi ste id en (kuten rikki, typpi, hiili ja vesi) virtojen ja kiertojen tutkimusta Japanin ekologisessa sys teemi ssä. Globaa lisen ajattelun ja globaali sen hallinnon vähittämi nen lä heneminen on väistämätönt ä. Samoin kan sakunnan on alistettava osa it sek ky y ttään koko maailman tarpeille. Kokou sta va rjosta n u t energiakrii si n ä htiin yleisesti, ei vain maailman ongelmien pienoi sm uotoi se na kuvaajana, vaan ensimmäisenä repeämisenä sa rjassa tapahtumia, jotka voivat johtaa tuhoon. Tämä ja monet muut näkökohdat korost ivat pidemm än perspekti ivi n tarvetta hallitu sten p ää tök senteossa ja suunnittelussa. MIKA ON TILANTEEMME Tokion kokouksen osanottajamä ä rä ja ed Y,Stettuina olleiden kansa kuntie n määrä oli paljon suurempi kuin Rooman Klubin aiemmissa kokouk sissa. Tulok se t osoittivat y mpäristö n vakavaa häiriytymi stä. Nyk y iset projektit ovat: 1) ves ivarat ja niiden ho itamine n, 2) ihmisen asutuk set (hum a n settlem ents) , 3) entsyymiteknologian sosiaa liset ja eettiset seuraukset, 4) ilmastollisten muutosten va ikutu s ihmiseen. Merkittävä ä oli pulmatilanteen sosiaa li sten ja poliit t isten aspektien sekä in h imil listen arvojen korostaminen . Pulmatilant een kä site tuntuu olevan laa ja lti h yvä ksytty, vaikka politiikan päätök se ntekij ät eivät näytä sitä vielä tajunneen riittä vä n vakavasti. Jo nyt näytta1 s1 si lt ä, että Kasv un Rajat -kirjan julkaisemisen jä lkeen on saavutettu pitk än marssin uu si vaihe. Yksittäisen ihmisen on vä ltt ämätöntä alistaa osa itse kkyyttään koko yhteiskunnan tarpeille. Rooman Klubi ei ole es ittänyt no llakasv un politiikkaa, vaan ehdottaa, että meidän täytyy peru stee ll isesti muuttaa kasvun luonnet ta. Tiedepolitiikan tutkimusyk sikkö (Scien ce Pol icy Resea rch Unit) per ustetti in Sussexin yliopistossa, Englannissa , usei ta vuosia sitte n. Klubin jäsenet ja kehity smai sta saapuneet vieraat olivat erityisen huomattavia . To inen perushavainto oli perinteellisen kan sa lli sen suvereniteetin kä si tteen riittämättömyys: kansakuntien on otettava huomioon maailm a nlaai u1set kehity ss uunnat. On välttämätöntä mää rittää kan sojen, alueiden tai koko ihmi skunnan y hteiset ta voitteet. IOI :n tarkoituksena on edistää va!tame rik ysy my ste n kansainja tieteidenvälistä tutkimusta sekä esittää uu sia in sti tutionaalisia lähestymistapoja erityisesti se llai si lla alueilla, joissa virallinen suhtautuminen estää ajattelua hal litu sta taso lla. In stituutin projekteja ovat mm: Välimeren kehitys ja se n vaikutu s y mpäri stöö nsä, energian merikul jetu kse t ja saas tumi se n hillintä. Se on suorittanut useita projekteja, jotka ovat tähdänneet se llaisen tieteen ja teknologian kehit yssys teemin suunnitteluun, joka sopisi japanilai seen mentaliteettiin ja olosuhteisiin. K ehitysa pup syko logian toiveajatt elu ei pysty tätä ongelmaa korjaamaan. Kulttu u rien ja ideologioiden moninai suuden huomioonottaen oli hämm ästyttävää, miten suuri yhteisymmärrys kehittyi ongelmien vakavuuden ja laajuuden suhteen. Pyrkim yks iltään sa manka ltainen 194 o n "Tulevaisuuden tekniikan Japanin In stituutti (Japan In stitute for Future Technology), joka peru stet t iin v. 5. Komitealla on komissioita seuraa v illa alueilta: demografia, sosiaalinen kehitys, koulutus ja kulttuuri, raaka-ainevarat sekä terveys. Sella iset kansalliset päämäärät, jotka eivät ole sama naikai sesti koko maailman p äämäärie n mukai sia, ovat viime kädessä itsensä tuhoa via. 1971. IFTAS:n jäseninstituutit k a ttavat nykyisi n 10 tieteenhaaraa ja 14 maata, jotka edustavat kaikkia maanosia. Seuraa va Rooman Klubin suurempi kokous tullaankin omistamaan näille ky symyksille. 6 . Keskus_telu se llai seen tasapainoon tähtäävästä suunnittelusta on vii mei se n kahd en vuoden aika na ollut mu staval koi ste n väittämien h ämärtämä: on asetettu vastakkain taloudellinen kasvu ja ei-kasvu. Kansainvälinen valta meri-in stituutti (The International O cea n Institute IOT) kuvaa pelkällä olemassaolollaan ja pääm äärillään, kaikkien maiden sekä geopoliittista että fy ys istä riippuvuutta toisistaan. Samalla se tutkii sitä, m it en teknologinen kehitys sekä tulevan uuden tekno logian sosiaa li set vaatimukset tulevat vaikuttamaan maailm aan. Ne myös osoittivat, että kaupun gistuneiden alueiden korkea energian kulutus on todennäköi ses ti syy nä näide n kaup unkialueiden reunamilla äskettäin ilmenneisiin epänormaaleihin sää ilmiöihin. Tässä suhteessa äsket täin muodostett u Puolan tiedeakatemian Komitea 'Puola vuonna 2000' (Committee 'Poland yea r 2000') kuuluu globaalisten tutkimusten kokonai skehikkoon . Tokiossa esitetyt raportit ja käyty kesku ste lu painottivat tarvetta "tasapainotil a n y htei sk unt aan", josta puhutt iin K asv un Rajat -raportissa ja jonka ovat maininneet monet taloustieteili jät ja filosofit hi storiassa. Sen pääta voitteena on edistää se llai ste n monimutkai ste n sosiaaliste n prosessie n tuntemu sta , kuten tutkimus, kek sintö ja innovaatio. Jos jokaiselle maailm an kan salaiselle halu taa n antaa tietty kohtuullinen m ateriaalise n olemassaolon minimi (kuten on esitetty Latina laisen Amerikan maailmanmalli -projektissa), sillä tulee olemaan merkittäv iä poliitti sia se urau svai kutuk sia . Sen t arko ituk se na on luoda monipuolinen, poikkitieteellinen tutkimuk se n ja mielipiteiden foorumi , joka tutkii todennäköisiä ja toivottavia sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita ja site n vaikuttaa päätöksentekoon. Pulmatilanne,. Kansakuntien itsekkyys on vain ihmisyksilön egoismin, aggressiivisuuden ja vallan tavoittelun projektio. 5. Tokion kokouksen erityinen piirre oli vakava huolestuneisuus kehity smaiden ongelmista. 3. Lopuk si sa na nykyisen tilanteen syvemmästä taustasta ja a r vojärjestelm ästä, johon se peru st uu . Kaikki nykyisten yhteiskuntien suuret ongelmat eivät suinka an ole globaalisia geopoliittisessa mielessä. Yleinen johtopäätös oli, että n ykyisen nopean muutoksen aikana ei voida luottaa pelk ästää n markkinavoimien toimimiseen. 4. Sen perust i huhtikuu ssa 1972 Maltan yliopisto y hteis t yössä YK :n kehit yso hjelman kan ssa
Kokouk se n jälkeen Room an Klubin toimeenpaneva komitea esitti ju lk ilausuma n , jossa kä siteltiin k esk ustelun pääkohtia. 2. Rooman Klubin toimeenpaneva komitea SALZBURGIN KOKOUKSEN TEESIT Helmikuun 4.-5. Mikään ei tule olemaan niinkuin ennen. Vaikka oikeudenmukaisen ja vakaan maailmanjärjestyksen aikaansaaminen on tavattoman vaikeaa, tarvitaan kiiree sti uusia erityistoimenpiteitä, joiden avulla pyritään kohti todellista globaalista yhteisöä. 8. päivä 1974 Rooman Klubin toimeenpaneva kom:iea 195. Julkil aus um aa n sisä ltyi yhdek sän teesiä ja e hd otusta maailman h al litu sten p ää tök sen tekijöille . Salzburg, helmikuun 5. j ärjestyksen luominen maailmaan ja maailman pulmatilanteen ratkai seminen riippuvat ratthan säilyttämisestä . 7. 6. Samalla tuli si panna alulle yhteisiä tutkimusja kehitysohjelmia. Suositamme myös, että sekä yksittäi set maat että Yhdistyneet Kan sakunnat harkitsevat · maailman väestön odotetun kaksinkertaist umisen aiheuttamaa uudisrakentamisen kuormitusta ja mttita seurauksia sekä sopeuttava t talous-, teolli suus, ympäristö ja mu un politiikkansa sen mukaisesti. 9. 4. Paljon ennen k uin f yysiset rajat saavutetaan , voi sattua samasta juuresta lähteviä sosioekonomisia ja poliittisia kriisejä. V aadimme täyttä tukea FAO:n tekemälle aloitteelle maailman ravinnon varmistamisohjelmaksi (food security policy ), jonka perustana olisivat viljan ja muiden kriittist en hyödykkeiden st rategi set puskurivarastot sekä ra v innon k ysynnän ja tarjonnan globaalinen varoituspa lvelu ( monitoring service ). pä ivinä 1974 Rooman Klubin jä se net tapa siva t Sa lzburg issa er i maiden ja kul ttu urien poliitti sia johtajia . Edellytämme , että sekä maailman ravintopolitiikka että tuotantojärjestelmä rakennetaan asteittain uudelleen koko yhteiskunnan pitkän tä htäyksen tavoi tteiden pohjalta . vaikka sen ilm ent y mät o vat materiaa li sia, sosiaalisia ja poliitti sia , on ep äi lem ä ttä antropologinen olemukseltaa n. Kiirehdimme Yhdistyneitä K ansakuntia hyväksymään parhaillaa n harkittavana olevan 'jäsenvaltioiden velvollirnuksien ja oikettksien peruskirjan' . T ervehdimme tyyd ytyksellä suurvaltojen vastttuntunnon kasvamisen merkkejä täss ä asia ssa ja kehotamme niitä li sääm ään ponnistuk siaan ja olemaan maailmanlaajuisessa yhteistyössä kestävän glo baalisen rauhan perusteiden luomiseksi. 3. J os R ooma n Klubill a on esitettävän ään viesti Tokiosta, se on olennaisesti t ä m ä : K aikki tähänastinen vakava tutkimus on varoittanu t, että glob aalinen ro mahdus on väistämätön, jos ihmiskunnan nykyistä kurs sia ei radikaalisti muuteta . Suositamme, että eri maat ryhtyisivät yhteisvoimin arvi oimaan uusia energia lähteitä ja erityisesti arvioimaan y dinenergian vaihtoehdon turvalli su tt sja sosiaalisia näkökohtia sekä aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia. Keho tamme tulevaa Merioikeuskonferenssia sop imaan valtamerien ratthanomaises ta moninaiskäytöstä, erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden hyödyksi, suojaamalla va ltamere t "luovuttamattomaksi y hteiseksi perinnöksi". Kesku stelun ko hte ina o li vat ihmi skunnan glo ba a li set on gel mat ja tulevaisuuden va ihtoehdot kaikkia kansoja ja k a nsa kuntia koske vie n va kavien ja ajankohtai sten t apah tumien valossa. Ehdotamme , että hallitukset tarki sta isivat organi saa tiorakenteitaan ja menettelytapojaan, jotta ne nykyisiä päätöksiä tehde ssään pystyi sivät riittävästi ottamaan huomioon tulevaisuuden tarpeet. Lisäksi kehotamme asett amaa n korkeantason riippumattoman komission tarkistamaan nykyistä alueellisten ja maailmanla ajuisten instituutioiden järjestelmää tähtäimenään saavuttaa teh okkaampi kansainvälinen yhteistyö . Alueellinen yhteistyö voi olla ensimmäinen askel kohti laajempaa integraatiota. Koska niiden perustelut ja tau staproblem a t ii kka ilmenevät Tokion kokouksen raporti ssa, es ite tään seuraavassa t eesi t erillisinä: 1. Suositamme, että jokainen maa kehittäisi ja totettttaisi sellaista kan sallista väestöpolitiikkaa, joka soveltuu sen omiin olosuhteisiin ja ottaa asianmukaisesti huomioon planeettamme rajallisuuden. Me ve toamme kaikkiin kansoihin ja k ansa kuntiin, jotta ne hyväksyisivät keskinäisen riippttvuuden seuraukset . Ehkä enää ole mitään teko syy tä teeskennellä tietämättömyyttä edessämme olevasta uhkasta, eikä nykyisen suunna n, johon ihmiskunta voimattomuuden tai motivaation ahtauden johdosta siir tyy, syvällisestä vääryydestä . 5. Ei ole epäilystäkään en ergiakriisin perusluonteesta. Energiakriisi on en simmäin en sarjassa ennu stettavia tapahtumia
Rämemajavat asustelivat kasvilautoilla. Vedenpinnan nousu on viime vuosina ollut alueelle tyypilli stä. Mountain Lodgessa oli mielestäni. Puistossa tapasimme kauniin vesiantiloopin ja muitakin antilooppilajeja. Saman päivän kohteena oli toinenkin järvi, lähellä Nakurun kaupunki a sijaitseva sa manniminen iarvi, jonka ympäri lle on perustettu kansall ispui sto. Pinnanmyötäisesti mutkittelevat tiet sopeutuivat hyvin maiserr.aan. ma·saia lueella autonrenkaista tehtiin mainioita sandaaleita, joita akaasianpiikit eivät läpäise. Turismia varten on luotu oikea pienteollisuus; mitä eri'laisimpia markamuistoja valmistetaan ja kaupataan . Järveen la sketaan noin 200 000 asukkaan jätevedet vaillinaisesti käsiteltyinä. AamupäiväHä tutustuimme syvälle kanjoniin syöksyvään putoukseen. Jo oleskelu Nairobissa osoitti, että turismi oli muodostunut erittäin tärkeäksi tulonlähteeksi nuorella tasavallalle. virtahepoja, joiden lähelle ei päässyt. Järvelle ominaisia lajeja olivat myös lokit, nokikanat ja valkorintainen kalakotka, joka tähysteli saalista rantapuissa. Kansainvälisen kiinnostuksen ja painostuksenkin vuoksi ongelmaan on viime vuosina alettu etsiä ratkaisuja . Mieliinpainuvia olivat yön aanet, mm . Sadanta on ylittänyt haihdunnan ja poisvirtauksen. Edellytyksenä flamingon viihtymiselle on runsas planktontuotanto, jonka lintu käy ttää hyväkseen nokkaa siivilänä käyttäen. Mountain l.odge -puunlatvahotellin parvekkeelta oli tilaisuus tarkastella juomapaikalle tulevia villieläimiä valonh eittäj ien loi steess~. Tienvarsilta puuttuvat mainokset Coca cola-kylnejä lukuunottamatt a. Matka jatkui itään kohti Mount Kenyaa . Eurooppalaiselle tämä rihkama tuo ikävällä tavalla mieleen kotimaan markkinat, jouka pullistelevat tarpeetonta ja laadultaan heikkoa tavaraa. VIILEA VUORISTO Ensimmäisenä päivänä päädyimme •lopuksi Thomson Falls'in luo, joka on Kenian suurin putous .. Päämateriaaleja ovat puu, sasi ja kotieläinten nahka, mutta saatavilla on myös laaja valikoima keindkuiduista ja muovista valmistettuja, luonnonraaka-ainetta jäljitteleviä tuotteita. Seepran, apinan ja kissaeläinten taljat sekä muut "aidot" esineet olivat suhteellisen kalliita. Hyvinvarustetuissa liikkei ssä, kuten myöhemmin Mombasassa totesin, on aitoakin materiaalia. Maasto oli vaihtelevaa. Kulku rannoilla oli tarkoin rajattu osaksi turistien ·turvallisuuden vuoksi, osaksi eläinten rauhan turvaamiseksi. Nakurujärvellä arvioidaan olevan 1,5-2 miljoonaa flamingoa. Nakurun puistossa oli luonnollisesti muitakin eläimiä, esim. Asnkkaiden majoja oli vaikea kauempaa erottaa maisemasta. Kun tulimme järven rann alle s·ijoitettuun tähystyspaikkaan, punainen vyöhyke osoi ttautui valtavaksi flamingoparveksi , joka 50 metrin levyisenä reunusti noin kymmenen neliok ilometrin laajuista järveä. Naivasha on eutrofinen, runsaasti planktonia tuottava järvi. Roskaantumi sesta ei näkynyt merkkiäkään. Nii196 den olinpaikan ilmaisi tuulen mukana kulkeva haju. Toisaalta voi olla tyytyväinen, ettei vät elefantinja kirahvinjouhirannerenkaa·t ole aitoja sillä se merkitsisi melkoista villieläinten tuhoa. Ensimmäinen toimenpide oli ma101ttuminen huoneisiin, joihin seura'ksi pyrkivät monenlaiset hyönteiset valoa hakien . LINTUJ.i\RVET Aluksi tutustuttiin tyypi'lliseen afrikkalaiseen järveen. Vuoripurot virtasivat tiheikköjen ja seetriviljelmien halki. Kukkulat vuorottelivat tasaisen savannin kanssa, jonka puuston korkeus oli riippuvainen kosteussuhteista. Esim. Purot olivat ilmeisen runsaskalaisia . Vuodetoveriksi pyrki myös ainoa matkaHa tapaamani sääski. Kävely ,kanjonin pohjalla ja ylös yli kaksisataa askelmaa .iiheutti melkoisen rasituksen ja muistutti siitä, että oltiin yli 2 000 metrin korkeudella merenpinnasta. Trooppinen pimeys yllätti nopeudellaan. kalliotamaanin huutelu ja kaskaiden konsertti. Linnus-tosta näkyvimmät olivat merimetsoyhdyskunnat, jotka pesivät vedennousu.n kui vattamilla puunrungoiHa. Kuljettajamme Mohammed Hadji pysäytti auliisti auton heti, kun osoitimme kiinnostusta johonkin kohteeseen . Urpo Myllymaa Kenian safari Suomen luonnon tilaushankintakilpailun pääpalkinnon Kenian matkan voitti oululainen Urpo Myllymaa. Rannalle oli puun varaan rakennettu koju, josta saattoi tähystää ja valokuvata eläimiä. Ilmeisesti kaikki mahdollinen raaka-aine kerätään talteen maanteiden varsilta. Jo matkalla oli tosin ollut mahdollisuus suhteellisen kaukaa katsella impaloita ja •thomsonin gaselleja. Illalliseksi nautittu purotaimen ei poi'.{ennut meikäläisestä ulkonäöltään eikä maultaan. Mount Kenyan rinteelle noustessa maisema muuttui vähitellen rehevämmäksi ja sademetsää muistuttavaksi. Jo kaukaa ylängöltä kiinnitti huomiota rantoja reunu stava vyöhyke, joka näytti pun aise lta hietikolta
Meidänkin maassamme pahaan mittaan paasseestä roskiintumisesta ei oll ut vielä merkkejä. Asuntona olleessa Serena Lodgessa päästiin tutustumaan läheisesti alueen pieneliöstöön, mm. Hallitu s on tajunnut, että Kenialla on maailman parhaat mahdollisuudet esitellä matkailijoille villieläimiä. Myös salametsästys on varsi n yleistä. Hotelli en ja asutuskeskuksien käyttövesi oli desinfioitua. Jätevesien k äsittely voidaan troopp isessa ilmastossa toteuttaa lammi1koinnilla ainakin pienemmissä la itoksissa, sillä biologinen toiminta on täällä hyvin tehok asta. Oisten sateiden vaikucu,ksesta tiet olivat pehmeitä, ja vesi vi rta si paikoin tien yli . Mustat laavavirrat eivät olleet vielä kaikin paikoin saaneet k asvipei·tettä. erilaisiin liskoih in ja hyön-teisiin. On varsin va litettavaa, että luonn onsuojelukeskustelussamme vielä paljon kii stell ään siitä, onko luonnonja kan sa lli sp ui stojamme enää laaj ennettava. KaikiHa eläinlajeilla näytti olevan riittävästi ravintoa, vai'kka maassa oli vallinnut pitkään kestänyt ku iva kausi, joka oli Kenian matkailuja ri.istamini ste riön ilmoituksen muk aa n tappanut ky mmeniä tuhansia villieläimiä. Toinen kansallispuiston elämää häiritsevä i>\miö on masaikarjan liikalaiduntaminen, joka aiheuttaa vakavaa eroosiota. Seurauksena saattaa ajan mittaan olla aavikoitumisi'lmiö ja alueen eläimistön häiriintyminen. Kuolleiden villija kotie läi ntr.n luurankoja olikin näky nyt tienvarsiHa Nairobin pohjoispuolella. Vesistöt sietävät myös kuorm itusta meikäläisiä paremmin, sillä nii stä puu ttuu jääpeite ja pitkäaikainen lämpötilakerrostunei suus, jdka meidän oloissamme helposti aiheuttaa hapen vaja usta . Kil ima njaro näkyi kahdensadan kilometrin etäisyydelle N airobiin, mikä k uljettajamme mukaan on erittäin harvinaista. Alkuperäi sen luonnon puolestapuhujat leimataan helpost i k ai ken kehityksen vastusta jiksi, vaikka kysymys on luonnon varoje n järkevän käy tön tote utta misesta. Ylei sesti Kenian vesihuolto on olosuhteitten pakosta pohjavesien varassa. Hotelli en henkilökunta oli aidon ystävä llistä. Väri johtui punaisesta savesta, jolla eläimet suo jasivat nahkansa hyö ntei sten pistoja vastaan. Alue oli kauttaaltaan täynnä merkkejä tulivuorenpurkauksista, joista viimeisimmät olivat sattuneet noin 200 vuotta sitten . Yöllä v alonheittäjän viereen asettui vä ij yksiin kaksi huuhkajaa sekä pienempiä pöllöjä. Seeproja ja antilooppeja oli kymmenittäin. Majapaikassa tulivat tutuiksi kutoja linnut, sarv ikorrit, loistokottaraiset sekä muut linnut, jotka tulivat hakemaan ru okaa pöy distä. . ajoittain kuivuvan Amboselin järven. Mielenkiintoisena yksityiskohtana sikäläisestä jätehuollosta mammakoon vielä, että hotellin ruoantähteet kannettiin takapihalle, m1ssa marabuh aikarat oleskelivat . punaisia elefantteja ja seeproja. Joessa asusti virta.hepoja ja krokoti.i leja. Puiston vesieläimistöö~ oli mahdollisuus tutustua Mzima Springs'illä, maan alta jokena purkautuvalla lähteellä, josta Mombasan kaupunki ottaa vetensä 250 000 asukkaalleen kolmensadan kilometrin pituisella putkella . Myrkyllisiä eläi miä ei kukaan tava nnut, ja ne olivat ilmeisesti harvinaisia matkareitillämme. Ellemme pikaisesti peru sta riittävä n laaja-a lai sia kansallispuistoja menetämme erittäin a rvokkaa n osan kulttuurimme peru stasta ja suurel äi mistömme turvapaikoista. Maasto on helppokulkuista, joten pikkubusseilla oli mahdollista kulkea melkein mi ssä tahansa . Vaippa shakaal it kiersivät autoja kaukaa . Vettä ei voinut ajateHa'kaan käytettäväksi talou·s.vetenä. Täällä oli t ila isuu s nähdä mm. Matkakohteista Amboseli tuntui kaikkein altteimmalta turismin haitoille. Kokonai·suudessaan Amboselin puisto on suurenmoinen nähtävyys norsu-, antilooppija puhvelilaumoineen. Veden sisään rakennetusta tähystyspaikasta saattoi katsoa kaloja luonnollisessa ympäristössään. Haitta alkaa kuitenkin olla ta!kanapäin, sillä heimo on saanut mää räyksen muuttaa kansa•lli·spuiston ulkopuolelle. Eläinten helppo tavoitettavuus alkoi vähi tellen vähentää suurinta innostusta, mutta koko ajan tuli eteen uusia miel enkiintoisia kohteita. Kuivassa maaperassa autonjäljet jäivät nä'kyviin. Vuoristossa käytettiin purojen viileää ja kirk as ta vettä. Pun aiset elefantit kokoontuivat illalla lammikon ympärille, ja yöllä niitä rymisteli kolmisenkymmentä lähelle makuuhuoneita. 197. Makuuhuoneista löytyi vaaksanmittaisia tuhatjalkais ia, pieniä liskoja ja suuria maakiitäjäisten heimoon kuuluvia kovakuoriaisia. varsin sopivalla tavalla yhdistetty luonnonsuojelun ja turismin vaatimukset. Niinpä pääsimme aivan elefanttien ja sarv ikuonojen vi ereen. Tämä takaa sekä toiseksi tärkeimmän elinkeinon että luonnon suojelualueiden tul evaisuuden . Joet olivat läpinäkymättöm än sameita hienon maa-ainek sen huuhtouduttua veteen. AMBOSELIN ELAINP ARATIISI Safarin ensimmäisen puol iskon jälkeen ma tka jatkui Nairobin kautta etelään. Makupaloista kilpailemaan tuli myös korppi kotkia sekä meikäläistä ma a.kotkaa mui stuttava lintu, jota muut k unnioittivat. Maassa, jolla ei ole juuri muita 'luonnonvaroja kuin maa ja met sä talousmaa sekä v illielä imet, on tuottoi sa mat'ka iluelinkeino. Alueen laajuuden vuoksi tosin ainoastaan osa alueesta on turistien käytössä . Turisteille oli tarjottu mahdoll isuus vähällä vaivalla tutustua alueen eläinmaailmaan luontoa mil lään tavalla häiritsemättä. Tsavossakin saimme tutustua läheisest i pikkueläimistöön. Turi~mi ei ole vielä pil ann ut m1an omaleimaisuutta. MATKAN OPETUS Kenian nuori valtio on voimakkaan yhteiskunnallisen ja ta loudelli sen muutok sen ohessa pystynyt onnistuneesti toteuttamaan luonnonsuojeluaatetta. Lukuisat autot tekivä•t alueella omia teitään . Kaikki eläimet eivät tietenkään olleet yhtä kesyjä. Yön äänet sekä ukonilma saivat ohutseinäisissä majoissa asuvat matk ai lijat läheiseen kosk etukseen Afrikan luonnon kanssa. Gepa rdin tavoitimme päivä levoltaan, ja leijonaperhe loikoi li aiva n tien vieressä. SUURI KANSALLISPUISTO Viimeinen kohde oli Tsavon valtava kansa lli spui·sto, jdka käsittää kolme prosenttia Kenian p inta-al asta. Myös yleisin antilooppi, gnu, pysytteli etäämmällä. Amboselin pu isto on laakeata savannia ja käsittää mm . Meidän maa ss amm e tulisi Kenian tapaan tähänastista tehokkaammin säilyttää omaleimaisuus tarjottaess a luontoa turismin käyttöön. Kil aguni Lod gessa oli mahdolli suus vielä kerran tarkastella sa va nnin yöelämää terassilla istuen
kal as tuk seen ja metsäs tykseen ve rrattuna oikeus sienten poimintaan metsissä lähes kaikki alla pihapiirin ulko puolella . Herkkusi enen lisäksi viljellään J apanissa erä itä puu ainekse ll a kasvav ia sieniä m elko laajassa mitta kaavassa. Sen viljel y onnistuak see n vaatii tarkoin säädeltyjä olosuhteita, ja meillä ilmasto n kylmyyden jo hdosta tuotantokustannuk se t nousevat ta va llises ti siksi korkeiksi, että ulkom ailla esim . Koulutus tap ahtuu. Sienten keruu metsistä perustuu siihen , että ne ovat uudi stuva a lu o nn o ntuotetta. KOULUTETTUJA POIMIJOTTA ON YLI 18000 Sienineu voja t ova t k o uluttaneet p aikkaku nnilla an kaupalli sia sienenp o imij o it a. Yleensä keväisen korvas ienen jälkeen lö yt ää ensimmäiset t atit jo juhannuksen jälkeen ja v ielä marras -jo ulukuu ssa saa ttaa löy198 tää runsaa sti kuusilahokkasaaliita. Suurin osa sadosta on vuosittain mädäntynyt metsiin, huolimatta s11ta, että kotimainen teollisuus voisi ottaa vastaan enemmän sekä sieniä että marjoja ja vientimarkkinat Keski-Eurooppaan ovat lähes pohjattomat. s1enineuvopa . Tällai se n kurss in aika na op it aa n tuntem aa n 30 kaupallista sienil ajia ja niitten m atkij at. SIENET Sienten käyttö rav inn oks i on varsin va nh aa perua sekä meillä että muuall a. T äm ä jo htuu en sisijassa lu on nonsienien monina1S1 st a makuvivahteista, jo it a muissa lu o nn ontuotteissa ei o le. SIENIK AU PPA Verrattuna v iljelt yyn h erkku sien ee n , lu onnos t a kerätyt metsäsienet edustavat useassa tap auk sessa maukkaampaa ja korkeat aso ise mp aa ra v into a. Lu on no n siene t ovat tul leet yhä suositummiksi korkean elintason maissa, lähinn ä Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopass a. Suo messa, va rsinkin Karjalassa, on kautta aikojen kerätty run saasti sieniä särpimeksi. Myös herkkutatti ja huhta sieni ova t melko yleistä kauppatavaraa Keski-Eur oo p assa . Es im e rk ki nä Kes kiEuroopan tr yffel it, jotka ova t gastro n om ien herkku ja ja joiden hint a h er kku sien ee n ver r attu n a on moninkertainen . Keräilytuotteita sieniä, jäkälää ja marjoja ei toistaiseksi ole osattu käyttää hyödyksi tarpeeksi tehokkaasti, vaikka ne monilla paikkakunnilla tarjoaisivat väestölle sopivan lisätulolähteen. Jo antiikin aikana sienet olivat erittäin ar voss apidettyj ä kulinaarisia h erkkuja . Kaiken kaikkiaan sie nten keräily edustaa tärkeätä metsien moninaiskäyttömuotoa. Hu o mi o narvoi nen etu on lisä ksi esim. N äiden neuvottelujen tul o k se na metsä h allituk se n metsäopetu sosasto pani alkuun vuo nna 19 69 kaupallise n sienineuvojaja po imijakoulutuk se n. Pekka Korvenkontio Ja Paul Partanen Suomen metsien keräil ytuotteet Metsämme tuottavat arvaamattoman paljon muutakin kuin puuta. Ko lme en simm äis t ä päi vää käytetään sienten ope tt am iseen maastossa ja luenn o illa, kolme se uraa vaa päivää poimijako ulutuk se n o ppimisee n ja harj oittel uun. Valtiovallan toimesta jo 1860-luvun nälkävuosina prJestettiin sienikursseja ja samoin sota-aikana pyrittiin sienten käyttö ä lisää mään. Tehokas sieniaika saat taa olla myös varsin pitkä, sateisina kesinä parikin kuukautta . Täst ä syys tä aloi t ettiin neuvotte lut va lti ova llan edus tajien ja eräiden järjestöjen kanssa. VILJELL YT SIENET Sienikauppa on valtaosaltaan keskitt yn y t v iljeltyy n herkkusieneen. Kur ss i jakautuu kahteen peru sosaa n. Myrkkysient en pelko lienee ollut tärkeimpiä syitä siihen, että metsiemme sieni sato on jäänyt suureksi osaksi käyttämättä. 635 SIENINEUVOJAA Kaup alli se t sien ineu voja t koulutet aan v iik o n kestä vill ä, 238 mk mak sav illa kursseilla. Osittain tämä on johtunut heikosta keräil yorganisaatiosta, osittain valistuksen puutteesta. . SUOMI HERAA SIENIAIKAAN Vu o nna 1968 metsäsienita lou d en as iantuntijat totesivat Su o meen tu o ta va n lisää ntyvässä mä äri n ala-arvoista ulkomaista metsäsientä. Samanaikaisesti maamme laadullisesti h yvä ja run sas sienisato jäi läh es kok o naa n metsiin. . Tätä sie ntä viljellään pienessä mä ä rin . luolissa vi ljell y t tu o nti sie n et ovat kilpailukykyi se mpiä. Tä mä n katsottiin johtu va n siitä, että sie nituntemus oli puuttee lli nen . Neuvojakursseja on tähän mennessä pidetty 20 ja niiltä on va lmi stunut 635 k au pallista . Kun sieni p o imitaan , rihmasto jää jäljelle maahan v.1lmiina tu o ttamaan iti öe män seuraavana v uonn a
Näiden sienivalmisteiden valmistusaineina käytetään tavanmukaisesti keittosuolaa, maitO-, sitruunaja askorbiinihappoa ja etikkasieniin myös etikkaa ja mausteita. Kaupallisia sienenpo1mIJOita on tällä hetkellä n. 18 000, pääasiassa kehitysalueilla (Taulukko 1.). Kokonaissienisadon arvioidaan olevan maassamme 1 700 000 000 kg.. markoissa tulli tilaston Koulutuksen kehitys mukaan 1969-1973 1 Sienet Marjat Neuvojia Poimi joita 1969 0,004 10,7 115 230 1970 0,4 20,5 169 1150 1971 0,9 11,4 229 4173 1972 2,0 9,6 418 12176 1973 0,6 12,0 637 18048 1974 780 24000 1975 880 28000 1976 980 31000 1977 1080 33500 1978 1120 35000 1979 1180 36000 1980 1200 36000 Taulukko 1. SIENIV ALMISTEET Sienivalmisteet tehdään tuoreista ruokasienistä, jotka ovat siistejä, puhdistettuja ja joista on poistettu osat, joita ei tavallisesti käytetä. Vientikauppaan on kelpuutettu seuraav,at parikymmentä: voi tatti kan gas tatti herkkutatti punikkitatit haaparousku kangas rousku musta rousku karvarousku leppärousku kangashapero isohape~o mes1s1em koivukantosieni keltavalmuska sinivalmuska mustavahakas kehnäsieni keltavahvero lampaankääpä korvasieni. 350 000 kg metsäsieniä. tiolle, jonka avulla Suomen runsas ja laadullisesti hyvä sienisato saataisiin kotimaanja ulkomaankauppaan. Opetus tapahtuu poimijoittenkin kohdalla vain silloin, kun asianomaisia siema on luonnossa. Vuosittaisen poiston korvaamiseksi tarvitaan noin neljä neuvojaja 600 poimijakurssia vuosittain. Maatilahallitus coimittaa jokaista sienisesonkia varten luettelon sieniä ostavista yrityksistä ja niiden ost0pisteistä kunnittain. markkaa, vastaa n. SIENIKA UP AN ORGANISAATIO Sienikaupan kaupallinen organisaatio on vieläkin vasta kehitysvaiheessa. Sienten ja marjojen vienninkehitys viime vuosina tullitilaston mukaan verrattuna sienineuvoja ja -poimijakoulutuksen lisääntymiseen ja koulutuksen arvioitu jatkuminen. Neuvojaja poimijakoulutus on taman jälkeen täydentävää ja korvaavaa koulutusta. Luettelossa on myös tiedot, mitä sieniä ja miten käsiteltynä ostetaan. Kuusilahokka yhden päivän pituisena, seitsemän markkaa maksavana kurssina. matkijasienet. Tavanmukaisia sienivalmisteita ovat: sienisäilykkeet vedessä, kuivatut sienet, sienirouhe, sienijauhe, etikkasienet, suolasienet, pakastetut sienet, sieniuutteet, sienitiivisteet ja kuivatut sienitiivisteet. NE 30 TARKEAA LAJIA Neuvojille ja poimijoille opetettavie n sie nten maara rajoitettiin kolmeenkymmeneen sellaiseen sieneen, joilla oli merkitystä viennin kannalta, joita ei voinut sekoittaa kitkerän makuisiin tai myrkyllisiin s1en11n Ja joitten esiintyminen on runsasta. Opetettavassa koulutusryhmässä saa olla korkeintaan kymmenen oppilasta, joille opetetaan koulutuspäivän aikana korkein taan kolme kaupallista sientä sekä niiden ns. Nämä sienet heidän täytyy osata tunnistaa, luokitella ja perata oikein. Sieniä ostavat keskusliikkeet, meijerit, jalostamot, vientikauppiaat, ravint0lat, sairaalat jne. VIENTILUVUT NOUSEVAT Jo silloin, kun metsähallituksen metsäopetusosasto aloitti sienineuvoJaja poimijakoulutuksen, pyrittiin luomaan edellytykset sellaiselle kaupalliselle organisaa200 Keräilytuotteitten vientiarvo milj. Sienien vastaanottopisteitä on maan use1mm1ssa kunnissa. MATANEEKO RAHA METSIIN Edellä esitetyssä vienti tilast0ssa vuonna 1972 näkyvä rahasumma noin 2 milj. Koulutuksen tulos näk yy tullitilast0n keräilytuotteitten vie ntiluvuista, joista luonnollisestikin puuttuu lisääntyneen kotimaankaupan osuus (Taulukko 2.)
Selvimmän kuvan alan merkity ksestä antaa taulukko 4. Tämä selittänee, miksi USA:ssa sienten kulutus kasvaa n. Sienten ja marjojen tullitilasto 1970-1973. . 42,3 6,1 0,4 49,3 1,5 227 Maito .. Tällä alueella tarkennettuna keski pisteenä on Hailuoto. Keskija LänsiEuroopan markkinoilla arvostetaan metsas1ema huomattavasti enemmän kuin viljeltyä herkkusientä. Taulukko 3. Ainoastaan kauppojen hyllyiltä yhä runsaampina näkyvät sienisäilykkeet kuvavaat kasvanutta tarjontaa. JAKALAT Jäkälännosto on eras metsiemme tärkeimmistä ja tuottavimmista moninaiskäytön muodoista . . Vuosi 1 Jäkälän vientimäärät Ja -ar_vot 1955 1 789 tonnia 1.3 milj. Tästä eteläisestä jäkälän nostosta on eräänä todisteena myös se, että Kuortane ja Vimpeli ovat olleet aikonaan eräitä vientijäkälän tärkeitä keräilypisteitä. 74,9 2,0 0,1 20,9 1,1 91 Ruisleipä .... Jäkälän vientitilastoa 1955-1972. raaleja reja/ 0/o neita 0/o 0/o 0/o 0/o 100 g Herkku tatti tuore ..... . 9 milj . ... . vientilukemineen . 87,0 5,4 0,4 5,2 1,0 34 Kantarelli tuore 91,5 2,6 0,8 3,5 0,7 23 Herkku tatti kuivattu ........ 73 ,7 12,5 12,1 0,5 1,1 152 Naudanliha ..... .... . Keskipisteenä on Oulun ympäristökuntineen. 13,6 0,7 84,4 0,6 0,7 752 Muna . ... . .. 12 3,1972 1 1973 11.233 .000,4.438.000,1 207.070 kg 2.337.700 ,, 1 860.295, 6.256 .000,1 5.671.000,12 ,544.770 " 1 7. 139 kg 1 969 .030,-1 352.327 kg Marjat 5.553.000 ,, 20.549.000,3.913.000 ,, 11.411.000,3.820.900 " Yhteensä 15 .772.94 5 k g 121.107.995,14. . .... 201. 12,0 35,9 2,7 34,5 6,4 221 Peruna . Yleistäen voidaan sanoa, että jäkälän nostoalueet alkavat välittömästi poronhoitoalueen eteläpuolelta ja ulottuvat aina Pohjois-Satakuntaan asti. Sienten ravintoarvot verrattuna eräisiin ruoka-aineisiin. Tärkeimmät kohdemaat vuonna 1972 olivat: Saksan liittotasav. 87,2 3,5 3,7 4,8 0,7 62 Voi . ...... 1 2.013 .155,1 206.566 kg 9.632.000,4.246.100 ,, 1 597.695,11.957.428,J 11.645.155,-14 .452.666 kg p 2.555. .. Sienissä on lisäksi runsaasti B-ryhmän vitamiineja ja ainoana kasvistuotteena D-vitamiineja. Kotimaan kulutuksesta ei tällä hetkellä ole tarkkaa tietoa. kg/vuosi. Vuonna 1972 viety sienimäärä ei ole vielä edes yhtä promillea kokonaissadosta. .. 116.295,kg vuodessa ja vastaavasti kulutuksen lisääntyminen Saksan Liittotasavallassa on 2 milj. . . VIENTI 1 1970 1 1971 1 1972 1 1973 Sienet 1 219.945 kg 1 558.995,1 248. .... . Ne sienet, joista on tehty tarkempia ravintoanalyysejä, ovat osoittautuneet erittäin edullisiksi ravintoaineiksi. 161.139 kg 1 12.380.030,1 4.173.227 k g TUONTI 1 1970 1 1971 1 Sienet 1 271.000 kg 11.1 98.000,1 299.200 kg 11.260.000, 1 318.300 kg Marjat 2.200.600 ,, 5.086.000,2.004.300 ,, 4.745.000, 1.932.000 ,, Yhteensä 12 .4 71.600 kg 1 6.284.000,12.303.500 k g 1 6.005.000,12.250.300 " Taulukko 2. Taulukko osoittaa, että mainitut sienet ovat ravintoarvoltaan jokseenkin yhtä hyviä kuin maito ja useassa suhteessa edullisempiakin, kuten esimerkiksi alemman kalorimäärän puolesta. Myös sienten valkuaisaineiden aminohappokoostumus on todettu erittäin täydelliseksi. osoittaa herkkutatin ja kanttarellin ravintoarvoja verrattuna eräisiin tavallisiin ruoka-aineisiin. Itävalta Sveitsi Hollanti Italia Ranska Belgia Tanska JAKALAN NOSTO ALUEET 1 445 tonnia 55 27 9 7 9 6 2 Jäkälän vientitarkastus suoritetana yksinomaan Oulussa ja Torniossa. VAHAN KALOREJA, PALJON VALKUAISTA Luonnonsienten määrä on vähentynyt saastumisen lisääntyessä Keski-Euroopassa, samanaikaisesti kun siellä olevien vanhojen kulttuurimaitten korkean elintason ihmiset ovat alkaneet kaivata vähäkalorista ravintoa. mk 1965 1 531 " 3.5 " " 1970 1 907 " 7.8 " " 1971 1 476 " 6.1 " " 1972 1 560 " 7.7 " " Taulukko 4. . ValkuHiiliMineKaloVettä a1sa1Rasvaa hydr. .. 72,0 21 ,0 5,5 0,5 1,0 173 Taulukko 3. Vientikunnossa oleva jäkälä toimitetaan tarkastuspisteisiin autoilla Oulu-Tornio alueelta
Pellolla kasvuturpeessa kasvatetut puolukanvarret ovat antaneet marjoja jopa 5000 -6000 kg/ha. Edellämainituista syistä ja koska jäkälän hinta on tällä hetkellä maailman markkinoilla voimakkaassa nousussa, pitäisi jäkälännostajien kurssimuotoinen koulutus aloittaa välittömästi. ETEERISET OLJYT Suomeen tuotetaan miljoonien markkojen edestä eteerisiä öljyjä, saippuaja hajuvesiteollisuuden tarpeisiin. Erityisen merkittävänä voidaan pitää sitä, et tä suo säilyy lakan viljelyssä lähes muuttumattomana. Komiteanmietintö 1970 A 17: Sienitaloustoimikunnan I osamietintö Hel sinki 1970. Puolukan viljelyä on tutkittu vasta kolmena kesänä. , Länsi-Saksa on ehdottomasti suurin vientimaamme. MARJAT Puolukka on ehdottomasti tärkein vientimarjamme. Hyvä luonnonvarainen hillasuo tuottaa marjaa 100-300 kg/ha. Parhaat koesadot ovat 50-60 kg aarilta ja helposti voidaan saavuttaa 2030 kg aarisato. on marjojen ja sienien vienti ja tuonti vuosi! ta 1970-1973. Pohjola, K. Vuonna 1973 vietiin puolukkaa 9,3 milj. mk :n edestä. Luonnonvaraisesta puolukasta saadaan 2-3 kg aarilta, mikä merkitsee 200-300 kg:n hehtaarisatoa. Hillan viljelykokeista on saatu lupaavia tuloksia. mk:n edestä (yli 2 milj. Viljeltyä mesimarjaa on jo kaupassa . suopursun kukista saatavat öljyt. ym . Ostajat moittivat suomalaisen jäkälän laatua syyttäen s1ta vä nv101sta, latvan murtumisesta, pakkasvaurioista. Lakan viljelyn pidetään kannattavana. Vientihinnoissa on vuosittain suurta vaihtelua. mk. Puolukan kohdalla on muutamia ongelmia. Myös mustikka näyttelee tärkeää osaa marjanviennistämme, vaikka se toistaiseksi on vielä paljon puolukasta jäljessä. Ilmeiseltä tuntuu, että laadun vaihteluun ja muihin em. Kokoviljelyssä hillasuo voi tuottaa marjoja jopa 1500 kg/ha. kg/vuosi). 1973: Sienet k unniaan . Mesimarjan keskisadoksi saadaan 20 kg aarilta. Kulutt ajatieto (3) 1973 . 1973 : Jäkälännostajien koulutu ksesta muistio 197309-24. Hillaa vietiin viime vuonna 442 000 mk:n edestä, joka on erittäin pieni määrä mahdollisesta sadosta. Poh jola, K . Komiteanmietintö 1971 A13: Sienitaloustoimikunnan II osamietintö, Helsinki 1971. Kuvassa Turun yliopiston hillakoeala Martimoaavalla 1972. Istutuksilla ja kasvu stoje n kattamisella saavutetaan luonnonvaraisilla marjoilla helposti kymmenkertainen sato. Kun hill akilon hinta on keskimäärin noin 10 mk, saadaan hehtaarisadon arvioksi rahassa 15 000 mk. virheisiin on syynä jäkälän väärä käsittely. 1974: Puolukasta ja /akasta tulo ssa viljelykasveja Kainuun Sanomat 1974-01-23. Niinpä Suomen marjavienti Saksan Liittotasavaltaan kattaa 60 0/o Länsi-Saksan marjojen tuonnista. Männynja kuusenhavuöljyjä saataisiin helposti hakkuujätteistä järjestämällä pieniä tislauslaitteilla varustettuja "tehtaita" kiertämään hakkuupaikkoja. Tällaisia eteerisiä öljyjä ovat esim. Hyvinä hillavuosina lakkojen viennistä on saatu lähes 30 milj . D. Myös karpaloa on viety jonkin verran. 202 Marjasadon on arv101tu olevan noin satakertainen verrattuna vientilukuihin (sienillä tuhatkertainen) . 1973 noin 2,2 milj. Myös karpalon ja mustikan viljelyä suunnitellaan. MARJOJA PELLOLTA Puolukan ja suomuuraimen viljelymenetelmiä selvitettiin maassamme mm . kuluneena kesänä. Taulukossa 2. Mustikalla katsotaan olevan käytännöllisesti katsoen rajattomat markkinat, koska kysyntää on yli tarjonnan. :Anon. Mustikkaa vietiin v. 1973: Metsäsienineuv ojanopas Ammattikasva.cushallitu s metsäopetuksen osasto. LÄHTEET Pohjola, K . TER VEYSKAUPPO JEN TUOTTEET Terveyskaupoissa myydään meilläkin runsaasti erilaisia Keski-Euroopasta tuotettuja "terveystuotteita", kuten koivun lehtiä, voikukan juuria jne, joita meidänkin metsissämme olisi jakaa myös muille. Hillan, puolukan ja mesimarjan viljelyä on ahkerasti tutkittu ja tulokset näyttävät lupaavilta
Kuvia toimitetaan vain täysinä sarjoina. Suomen Luonnon keskiaukeamat ovat v. Kuvia voidaan käyttää julisteiden tapaan asuntojen ja työpaikkojen koristamiseen. 197 4 värilliset. ULP-korttisarj an väripostikortit esittavat uhanalaisia eläinlajeja (8 kotimaista ja 4 ulkomaista). Mitat ovat 25 x 35 cm ja sarjan hinta 5 mk. · Vuosikerran kookiaukeamat voi tilata myös erikseen. Näin vältetään lehden hajottaminen ja kuvat ,saadaan taittamattomina ja ilman nitomisreikiä. Varsinkin ahtaisisa tiloissa ne ovat kätevämpiä kuin suuret julisteet. Sarjan hinta on 5 mk.
·VIELÄ ~IITÄHDNKIA HUMISEE VIELÄ NIITÄ HONKIA ... (Taideteoll. oppii) 70x50 cm, nelivärinen, 4 mk. korkeak. MAAPALLO JULISTE (Kyösti Varis) 118x78 cm, nelivärinen, 4 mk. ELÄMÄN OIKEUS (Erik Bruu n) 100x70 cm, värillinen, 8 mk .. elämän oikeus. S.i\i'i.STÄKÄÄ SUOMENLAHTI (Kimmo Kaivanto) 60x42 cm, nelivärinen, 5 mk
. Niiden avulla levität luonnonsuojelun sanomaa ja tuet taloudellisesti suomalaista luonnonsuojelutyötä. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä postiennakolla. 1975 tilauskortteja kpl Muita toivomuksia : ····· ············· ····· ·· ·· ········ ········· ···· ··· ·· ··························· ·· ··· ········· ·· ···················· ···· ·· ········ ·· ···· ········ ···· ·····-· P.S. On edullisempaa tehdä kerralla suuri tilaus, koska jokaisesta lähetyksestä peritään pakkauskuluina kaksi markkaa. KappaleTilattu Julisteet hinta määrä Kotkanpesä 10,kpl Myrkkykasveja 10,kpl Suomen uhanalaisia kasveja 10,kpl Lapin uhanalaisia kasveja 9' kpl Elämän oikeus 8,kpl Merikotka 8,kpl Saimaan norppa 8' kpl Kalasääksi 8,kpl Säästäkää Suomenlahti 5' kpl Suomen Luonnon keski aukeamat 5,sarjaa Vielä niitä hankia humisee 4' kpl Maapallojuliste 4,kpl Postikortit Perinteellinen korttisarja (12 kpl) 5,sarjaa Kasvi aiheinen korttisarja (12 kpl) 5,sarjaa " Uhanalaisen Luonnon Puolesta'' -korttisarja (12 kpl) 5,sarjaa Klrjeensulkljat Perinteellinen sulkijasarja (50 kpl) Kasviaiheinen sulkijaKappalehinta 5,Tilattu määrä sarjaa sarja (50 kpl) 10,sarjaa Tilaan pelkästään sulkijaa, jonka aiheena on ...... . Muista kirjoittaa nimesi ja osoitteesi selvästi kääntöpuolelle! Ti lauslomake NÄILLÄ TUET LUONNONSUOJELUA Tämän tilauslomakkeen avulla voit tilata Suomen luonnonsuojeluliitolta tämän lehtisen esittelemää aineistoa. . (perinteelliset 10 p/kpl, kasviaiheiset 20 p/kpl, .... . Näin ei myöskään postimaksujen osuus tule kohtuuttomaksi. ... Tilaa nyt niin saat joululahjasikin entisin hinnoin!. , kpl Kirjallisuus Ekologia 2,50 kpl Suoaapinen 4' kpl Tukholman ympäristökonferenssin varjosta 3,kpl Luonnon harrastuksen perusteet 3,kpl Kierrätystä. . Postikulut peritään vastaanottajalta. .. 3,kpl Kololintujemme suojelu kpl Suomen Luonnon v. .. Hinnat kohoavat vuoden vaihtuessa
Posti• maksu 80 p Suomen luonnonsuojeluliitto Läh . nimi osoite FREDRIKINKATU 77 A 11 00100 HELSINKI 10 lrroita tämä lehti oikealla olevaa viivoitusta myöten, laita tästä, kiinnitä nitojalla tai klrjeensulkijalla, liimaa postimerkki ,ja postita. r -MERIKOTKA (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk. KALASi\i\KSI (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk.. SAIMAANNORPPA (Erik Bruun) 100x40 cm, 8 mk
Hinnat tulevat kohoamaan vuoden vaihtuessa. SUOMEN LUONNONS UOJ ELULIITTO RY · FREDRIKI N KATU 77 A 11 00100 HELSI N KI 10 NEIDONKENKA. sinulle: SÄILYTÄ LUONNON KA SVOT SÄILY TÄ LU ONNON KA SVO T SÄIL Y TÄ l.l lO NNON KA SVO T Näillä sivuilla Suomen luonnonsuojeluliitto esittelee luonnonsuojeluaiheista materiaaliaan. Viidellä markalla saat koko sarjan, johon kuuluu kaksitoistå: neljä lintua, neljä nisäkästä ja neljä kasvia. Tilauksesi voit · tehdä ohei·sella tilauslomakkeella. Muista : tilaukset kannattaa keskittää, jotta postimaksujen osuus ei olisi kohtuuttoman suuri. Jokaisesta lähetyksestä peri tään 2 mk pakkauskuluja. Osa siitä on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön, o~ koristeeksi ja kaikki tietoa ja aatetta levittämään. Uhanalaisia eläimiä ja kasveja esittävän perinteellisten väripostikorttien kappalehinta on 50 penniä. Viidellä markalla saat sarjan, jos1Sa on kymmenen joka lajia (kuvat vasemmalla) . Suomen luonnonsuojeluliiton perintei1Sten värikkäiden kirjeensulkijamerkkien kappalehinta on 10 penniä
Kymm enen kertaa vuodessa ilm est yvä nä lehti tiedottaa ajankqhtaisista ympäristöasioista. MOLEKYYLI on nuorten oma luonnonsuojelulehti, jota julkaisee Luonto -Liitto. Luonto-Liiton julkaisema on myös Kaija Hiekkamäen ja Anna-Riitta Wallinin kirjoittama KIERRÄTYSTÄ. Vuosikerran tilaushinta on 17 mk. LUONNONHARRASTUKSEN PERUSTEET on Luonto-Liiton 1973 julkaisema opintoja harrastustoimintaan tarkoitettu peruskirjanen. 12 s. 1. 1975 kuutena numerona, jotka ovat keskimäärin 48-sivuisia. 4. EKOLOGIA on lyhyt ja helppotajuinen esitys luonnossa vallitsevista riippuvuu ss uhteista. 1972 konferenssista ja sen rinnakkaiskokouk sista. 48 s., 2,50 mk. 32 s., 3 mk. 6. Luonnonsuojelukirjallisuutta ~ --~ Suomen Luonto Finlands Natur 1. pöntönrakennusohjeita. 127 s., 3 mk. 3. 72 s., 4 mk. FINLANDS NATUR on ruotsinkielinen luonnonsuojelulehti, jota julkaisee Naturoch Miljövård. 58 s., 3 mk. 5. Ruotsalaisen alkuperäisteoksen on kirjoittanut PerArvid Skoog. 4. 2. Lehden tilaushinta sisältyy tämän yhdistyksen jäsenmaksuun. TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSIN VARJOSTA on Anna-Riitta Wallinin toimittama katsaus Tukholman v. joka kertoo uusiutumattomien luonnonvarojen järkevästä käytöstä. KOLOLINTUJEMME SUOJELU on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisema vihkonen, jossa . on mm. Lehden tilaushinta sisältyy Liiton jäsenmaksuun, joka on 5 mk. Sitä jaetaan maksuttomasti halukkaille, joilta peritään vain postikulut. SUOMEN LUONTO on luonnonsuojelulehti. 3. Se ilmestyy v. 6.. Nr 11972 2. SUOAAPINEN on tiivis esitys Suomen suot yy peistä, niiden luonnosta ja soidensuojelusta
mies) 91 x 62 cm, nelivärinen, 10 mk. SUOMEN SUOJELTAVIA KASVEJA, (Sirkka Linna. LAPIN SUOJELTAVIA KASVEJA (Sirkka Linnamies) 70 x 44 cm, nelivärinen, 9 mk. Tutustu myös kääntöpuolella esitettyihin pienoisjulisteisiin, Suomen Luonnon värillisiin keskiaukeamiin. Luonnonsuojelujulisteita Suomen luonnonsuojeluliitosta saa korkeatasoisia luonnonsuojeluaiheisia julisteita kohtuuhintaan. KOTKANPESÄ (Hannu Hautala), 60 x 84 cm, mustavalkoinen , 10 mk.. VAARALLISIA MYRKKYKASVEJA (Sirkka Linnamies) 91 x 62 cm, nelivärinen, 10 mk
Kappalehinta on 20 p. kallioimarre, ukon tulikukka, kamomill asaunio, myrkkykeiso, sormustinkukka ja oopiumiunikko. Hin ta 10 mk . Postikorttien aiheina on 6 rohdosja myrkkykasvia : . Kasviaiheiset postikortit ja sulkijat Kasviaiheiset värikuvat on lahjoittanut luonnonsuojelu työlle Sirkka Linnamies. Korttien kappalehinta on 50 p. Kitjeensulkijoiden aiheina on 5 kauniskukkaista, suojelu a tarvitsevaa kasvia (kuvat ohessa). Viidellä markalla saat 12 kortin sarjan (kaksi kutakin lajia). Merkit toimitetaan lajitelmana, jossa on 10 kutakin . S UOM E N LUONNON S UO JE LUL II TTO i,i .: Q :,: "' .., .: ~ SUOME N LUO NNONSUOJ E LUL IITTO S UO M EN LUONNO N SUO J ELULll TTO SUO M EN LUON N ONSUO J ELULII TTO SUOME N LUO NNO N SUO J ELULII TTO
EKOLOGIA on tarkoitettu sekä jokamiehelle että koulujen oheislukemistoksi. Kirjasen ymmärtäminen ei edellytä minkään erityisalan tietoja. Kirjasen 48 sivulla esitellään selkeästi ja kuvin havainnollistaen luonnossa vallitsevia riippuvuussuhteita ja niihin liittyen ekologisen luonnonhoidon periaatteet. Se sopii opetuksen kaikille asteille. Toimitus postiennakolla. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO FREDRIKINKATU 77 A 11 00100 HELSINKI 10. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman EKOLOGIAN on kirjoittanut Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen (Svenska Naturskyddsföreningen} toimeksiannosta Perarvid Skoog. Suomennoksen on tehnyt Olli Paasivirta. EKOLOGIAA myydään omakustanushintaan 2.50 . mk/kpl
Mitat ovat 25 x 35 cm Ja sarjan hinta 5 mk. Suomen Luonnon keski aukeamat ovat v. Vuosikerran keskiaukeamat voi tilata myös erikseen. Kuvia toimitetaan vain täysinä sarjoina. Sarjan hinta on 5 mk.. Kuvia voidaan käyttää Julisteiden tapaan asuntojen Ja työpaikkojen koristamiseen. Varsinkin ahtaissa tiloissa ne ovat kätevämpiä kuin suuret Julisteet. ULP-korttisarjan kuvat esittävät uhanalaisia eläinlajeja (8 kotimaista ja 4 ulkomaista). 1974 värilliset. Näin vältetään lehden hajottaminen ja kuvat saadaan taittamattomina ja ilman nltomisreikiä
Tutkittaessa sienten elinehtoja ja niiden merkitystä luonnossa, kuin myös sienisatotutkimuksissa luonnontilaiset metsät, siis kansallispuistomme, luonnonpuistot, aarnialueet ja niihin verrattavat metsät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Aarnimetsän maassa makaa maatuvia puujättiläisiä, joiden kosteissa sammaloituneissa rungoissa viihtyvät ja kukoistavat monet puuta lahottavat harvinaiset sienilajit, jotka eivät muunlaisissa kasvupaikoissa tulee toimeen. Myös yksityistalouksissa sienten käyttö on suuresti lisaantynyt, minkä helposti havaitsee syksyisinä viikonloppuina varsinkin asutuskeskusten lähettyvillä metsissä. Mauri Korhonen Aarnimetsien runsas sienimaailma Innokkaimpien metsätalousmiestemme puheenvuoroissa toistuu jatkuvasti ajatus, että metsätalouden tehotoimet vaikuttavat edullisesti myös sienilajistoon ja -satoihin. Suurin osa metsäsienistämme on 207. Kuva Lammilta, Evon Kotisten aarnialueelta. Sienitalous on tulossa merkittäväksi sivuelinkeinoksi metsätalouden rinnalle ja parhaimmillaan on osa siitä. Varsinaisten sienimiesten kokemukset osoittavat tilanteen täysin päinvastaiseksi. Onkin luonnollista, että sienitutkimus on muodostumassa entistä tärkeämmäksi biologisen tutkimuksen haaraksi. Onhan jo ekologian alkeistietojen perusteella selvää, että metsiemme tärkeimmät lahottajat, sienet, viihtyvät parhaiten siellä, missä lahoavaa puuainesta on eniten eli juuri luonnontilaisissa ikimetsissä. Koko maailmassa ainutlaatuisen kurssi toiminnan avulla maassamme koulutetaan suuret määrät ammattimaisia sienipoimijoita. Metsäsienisa tomme taloudellinen hyv äksi käyttö on vihdoinkin varsinaisesti alkanut ja tämän jatkuvasti uudistuvan luonnonvaramme suuri arvo aletaan vähitellen tajuta. Tähtäimessä on laajamittainen sienisäilyketeollisuus ja varsi nkin huomattava sienikauppa
Kansanperinne tietää kertoa kasvupaikoista, joista lajia ei enää löydä. Useat ympäristön muutoksille herkät lajit ovat koko naan kaikonneet hoito metsi stä ja niitä löy tää ain oastaa n kansallispuistoista ja aarnimetsistä. Tutkimuksissa h akk uualoi!ta mitatut suuret pulkkosienisadot tai ojitetuilla soilla esiintyvät ennätyksellisen suuret kan gasja lakritsirouskumäärät eivät korvaa varsinaista ruokasienisatoa, koska mainitut lajit ovat joko myrkyllisiä tai hu o noja ruoka sieniä. Näkymät ova t sa mantapai sia, kun tutkitaan omien aarnimetsiemme, kansalli spuistojemme ja lu o nn on puistojemme sienifloo raa . laajempaa levinneisyy ttä. Klassinen esimerkki taantuvasta lajista on raidan tuoksukääpä (Haploporus odorus), jota ennen vanhaan pidettiin liinavaatekaapissa raikasteena. Mesisieni (Armillariella mellea) on voimakas eläviä puitakin tappava loinen ja sekä havuettä lehtipuuta lahottava laji, jonka tuppaina kasvavia hunajankeltaisia lakkeja näkee yhtä hyvin pihapuissa kuin aarniometsien hämärässä. Sopivien ka sv upaikkojen tuhoutuminen on aivan ilmeisesti supistanut usean lajin aiemmin 208 Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on lehtipuun lahottaja, joka kasvaa varsinkin koivun kannoilla ja lahorungoilla. Sen mustat lankamaiset kestorihmat kasvavat metrimäärin pitkin lahojuuria levittäen sientä puusta toiseen. Ilm eises ti joidenkin lajien rihmasto vaa tii huomatt ava n suuren ka sv u alu st an ja pitkän kasvuajan k ye täk see n tuottamaan itiöemiä. Toisin sa n oen kaikki alta muualta Keski-Euroopasta n ämä h arvinai set lajit ovat jo kad o nn ee t ja Bialowieza on jäänyt niiden viimeiseksi turvapai kak si. Aarnimetsien turvapaikoissa nämä lajit ovat kyenneet säilymään, vaikka ne ovatkin muualta Etelä-Suomesta katoamassa. Näin siitä huolim atta, että Keski-Euroopan sienistä on jo sangen hy vin tutkittu. Pisavaara lla on ainoa In o notus subiculosus-käävän esiintymä m aassa mme (ja toinen kahdesta Euraasian esiintymästä). Hyvä ruokasieni, joka on kelpuutettu kauppasienilajiksi. Esimerkkeinä mainittakoon punertava kantokääpä (Fomitopsis rosea), Lapinkääpä (Amylocystis lappo nicus) ja pihkakääpä (Onnia triqueter) näiden kolmen käävän suomenkieli se t nimet ovat epävirallisia jotka ovat yleisiä lajeja Rovaniemen tienoilta pohJOiseen, mutta lähes puuttuvat Etelä-Suomesta. Kun ve rrataa n toisiinsa aa rni metsien ja tal ousme tsien sienilajistoa huomata an , että tal ousme t sissä lajisto o n niukempi. Vielä 193040-luvuilla näytteitä kerättiin monin paikoin tavallisista metsistä, mutta nykyisin paaasiassa vain kansallispuistoista tai niihin verrattavista metsistä, kuten OunasPallastuntureilta, Kolilta, Oulangalta ja Pyhä-Häkistä. Näiden näk öko htien valossa ymmärrämme, että jos kansallispuistomme ja aa rnialueemme puhdi stetaan ja siistitään ulk o näön,. Aarnimetsissä valaistusja kosteusol o t ova t täysin toisenlaiset kuin h oitome tsissä ja ilmaston vai htelut pienemmät ja hitaammat . Koko maail massa harvinainen haavan p ökkelökääpä vaatii pystyäkseen yleensä kasvamaan h yvi n suuria p ystyssä olevia haapoja. Riittävän suurella kasvualustalla sienen lakkeja on vieri vieressä satamäärin. Kärjistetyn esimerkin tästä t a rj oaa Itä-Pu o la ssa sijaitseva suur i Bialowiczan kansallisp ui sto, josta jatkuvasti löy detään Euroo p alle ja tieteellekin uusia lajeja ja harvinaisuuksia, joid en ainoa kasvupaikka se on . Samo in Pisavaara ll a on yksi haavan pök kel ökäävä n (Piptopo rus pseu dobetulinu s) harv o ista esiintymistä maassa mm e. puid en juurisieniä, mykoritsasienia, joiden moemien kasvuun metsänhakkuut ja hoitotoimenpi teet vo imakkaasti vaikuttavat. Ne selviytyvät suhteellisen valoisissakin kasvupaikoissa ja niiden rihmastot kestävät kesäpaahteitakin. usei ta vuosia maassa maanneiden suurten runkojen kyljissä ja alapinnoilla tuuheiden sammalkerrosten va rj os tamis sa suoja isissa kosteissa onkaloissa. Punertavan kantokääpä ja Lapinkääpä esiintyvät vielä yleisinä Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja pihkakääpä on löydetty Sinivuoren luonnonpuistosta. Toisin on niiden lajien laita, jotka toimeen tull akseen vaa ti va t tarkoin säänneltyjä ka sv uoloja. Talou smetsi stä etsii turhaan sellaisia sieniä, jotka menestyäkseen vaativat esimerkiksi suuria heikkokuntoisia puita tai esiintyvät v-a-in. Se on herkullinen ruokasieni ja kauppasienilaji. Sen sateen jälkeen 'kaksiväriset' lakit on helppo tunnistaa. Suuren mukautumiskyvyn omaavat lajit kasvavat kyllä run sai na myös hoitometsien kannoksissa. T äll a iset o losuhteet ovat m o nille sienille ih anteelliset p eräät niistä kykenevät kasv amaa n vain synkä n ikimetsän rauha ssa. Lienee selvää, että lahopuuaineksen vähyys hoitometsissä vaikuttaa jo sinänsä tyrehdyttävästi kääpien ja lahottajasienten esiint ymiseen. Tämä ko skee etenkin puuta laho tta v ia sienilajeja. Sopivia esim erkkejä löy dämme kääpäsienistämme, joita o n tutkittu hieman enemmän kuin muita sieniryhm1amme. Keskinkertainenkin hakkuu vähentää metsäst ä sienisatoa vuosiksi, kuten kokeneet sienestäjät h yvi n uet ava t
Kokonaisuutena katsoen kansallispuistomme ovat tietenkin ennen kaikkea kaikkien kansalaisten käytettävissä sienija marjamaita. Oman lukunsa muodostava t eteläiset tammimetsissä kas vava t sienilajit, joiden levinneisyy den pohjoisraja ulottuu maamme etelärannikolle. Koralliorakas (Hydnum coralloides) kasvaa rehevänä kookkaiden maassa maatuvien lehtipuiden lahorunk'?jen kyljissä ja alapinnoilla aarnimetsien varjoisissa katveissa. Uusimpien sienisatotutkimusten mukaan sienisatomme on hyvälaatuinen ja tasaisen runsas aina Utsjokea myöten. Edellä on kerrottu aarnimetsiem me arvosta harvinaisten sienilajien tur vapaikkoina ja niiden merkity ksestä tutkimukselle. Näiden lajien kasvupaikkojen suojeleminen on myös itsestään selvä tavoite. Ennemminkin olisi p yri ttävä saa maan rauhoituksen piiriin riittäv än laajoja eri tyyppisiä metsiä joka puolella maata, niin että luontomme jatkuva köyht ym inen saata1sun p ysäy tettyä. (Esteri Ohenoja: Pohjoisten kangasmetsien sienisadosta, Sienilehti 2/ 1974.) Vaikka puu pohjoisessa kasvaakin hitaammin , on siellä runsaasti sieniä . Kitukasvuisena sitä löytää sieltä täältä hoitomets1en kannoilta ja vastaavista paikoista. jonkinl aisten metsänhoidon vaatimusten tai retkeilyn helpottamisen nimi ssä se merkitsee m o nien sienilajien sukupuuttoon kuolemista. Vaikka luullaankin, että s1enia kasvaa kuin sa teella' , niin todellisuudessa niidenkin ko hdalla päte vä t sama t ankarat rajoituk se t kuin kaikkialla luonnossa. Koko maan sienisadon perusteellisempi tai teenotq;, käytettäväksi paitsi ihmisravintona myös rehuproteiinin lähteenä karjanruokinnassa avaa aivan uudet näkymät sienisadon taloudellisesta arvosta. Lajin levinneisyy den äärirajoilla ilmaantuu tutkimukselle usein mielenkiintoisia ja hedelmällisiä tutkimuskohteita. Harvojen vielä jäljellä olevien ikimetsien sirpaleet ovat sienitutkimukselle tärkeitä ja eräiden lajien viimeisiä turvapaikkoja. (Veikko Hintikka: Sienien suojelu, Suomen Luonto No 5-6 1970). Rauhoitetut metsät ova t sienille vähintäinkin y htä tärkeitä turvapaikkoja kuin muille eliöille. Ei liene estettä korjata talteen tätä uusiutuvaa luonnonvaraa myös kansallispuistojen ja muiden vastaavien alueiden metsistä. Tällöin niistä saataisiin myös melko runsaasti suoranaista tuottoa. D 209
Li säansioita saadaan turismis ta kotimajoituksen muodossa, jota useat paikkakuntalai set harjoittavat. Paliskunnan käsitys on myös, että laadittu yleiskaavaehdotus sotii luonnon suojelun henkeä ja peri aatteita vastaan, sillä onhan suojelualue tarkoitu s säilyttää sen alkuperäisessä muodossaan tuleville sukupolville. Kaikkina nama aikoina poro on herkimmillään häiriötekijöille. Suuren matkailukeskuksen perustami nen ja ihmisten houkutteleminen suojelualueelle erilaisten palvelumuotojen ja mainosten avulla johtaisi sii hen, että suojelualueelle tulisi sellaista ainesta, joka ei anna arvoa luonnolle eikä sen turvin elävälle. Rakentei lla tulee olemaan 10 uutta ajanmukai:sta omakotitaloa, jotka mahdolli:stavat 200 uuden vuodepaikan perustamisen. Kesä llä joka suolla hillastavat turistit häiritsevät myös porojen pal.kimi·sta ja luontaisen laidunkierron häiriintyessä porot kaikkoavat kesälaitumilta ja aiheuttavat muualla laidunten ylikuormitusta ja vastaavanlai~ta häiriintymistä sekä ylimääräistä paimennustyötä paliskunnan osakkaille. Marjojen ja etenkin hillojen poiminta muodostaa merkittävän lisä tulon paikkakunnalle. Poronhoidolle esitetyn suuru i,sesta turistikeskuksesta ,keskellä paliskunnan vasoma ja kiima-aluetta tulee ai heutumaan arvaamattomia vaikeuksia ja vahinkoja. Perusteluina esitetyn suunni-ceLman vastustamiseksi paliskunta esittää seuraavaa: Raattaman ja Rauhalan kylien elinkeinot perustuvat suurimmaksi osaksi luontaistalouteen ja siihen rinnas,tettavnn elinkeinoihin kuten poronhoitoon, karjatalouteen, kalastukseen, metsästykseen ja marjastukseen . J 210 KYRON PALISKUNNAN LAUSUNTO Kittilän kunnanvaltuu stolle Kittilän Kyrön paliskunta on tanaan 19. kaavan muita suunnitelmia paitsi nykyi sen matkailuhotellin peruskorjausta ja laajentamista korkeatasoiseksi hotelliksi, tarvittaessa uuden korkeatasoisen hotellin rakentamista sekä jätevesihuollon järjestämistä. Palcskunnan poromäärää samoi n kuin poronomistajia jouduttaisiin vähentämään Ta työttöm1en määrä lisää ntyisi, koska paikkakunnan asukkaista ei vastaavasti juuri löydy hotellija ravintola-alan koulutusta saanutta. Pyhäjoki on ainoa Pallasjärveen laskeva joki, joka saa vetensä tunturista kaava-alueelta. Kalas.tukselle tulee aiheutumaan vahinkoa Pallasjärven saastumisen muodossa. Olisi kohtuutonta, että luonnosta elävän paikallisen väestön elinkeinoja, jotka peru stuvat ikivanhoihin nautintaoikeuksiin, vaikeutettaisiin ja supistettaisiin muualta saapuvan turistin vapaa-ajan vieton hyväksi ilman korvauksia. Jätevesien puhdistustoimista huolimatta Pyhäjoki tulisi varmasti jossain maann saas.tumaan suuren lomakylän jätevesistä. Näin päädytään siihen, että suuret turistijoukot. Raattaman kylän parhaana kalapaikkana on Pallasjärvellä ja sen taimenella suuri merkitys paikkakunnan asukkaille. Paikallisen väestön marjastus jää minimiin ja rahallinen menetys on suuri. Nykyistenkin tieyhteyksi·en avulla tu ri•stijoukot hajaantuvat laajalle alueelle, käyttävä,t "jokamiehen oikeutta" ja vievät hillat jo raakileina etelään. Suunnitellun matkailukeskuksen suuret turiistimäärät eivät tulisi pysymään yleiskaavaes~tyksessä mainittujen rajojen sisä llä tai merki,tyillä reiteillä ilman tehokasta ja aJSiantuntevaa valvontaa. Pallasjärven taimenen ainoa kutupaikka on juuri Pyhäjoki, ja joen vähäinenkin saastuminen aiheuttaisi kuuemisen epäonnistumisen ja taimenkannan loppumisen Pallasjärvestä. Kokous päätti yksi mielisesti vastustaa ko. 5. Pallaksen yleiskaavaa vastaan Pallastunturin osayleiskaavaehdotus on ollut lausuntokierroksella. On todettav a, että paliskunnan porot käyttävät tunturija puistoaluetta juuri pahimpaan turi-stiaikaan: keväthankien ajan vasomiseen, kesäajan palkimiseen, ja syksyn ru ska -ajan suvun jatkamiseen. Tällä aukeamalla julkaistaan kaksi lausuntoa Kittilän Kyrön paliskunnan sekä maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston lausunnot. Raattam an kylän majoitu skapasiteetti on jo tällä hetkellä 200 vuodepaikkaa. 1974 kokouksessaan käsitellyt Pallastunturin yleiskaavaehdotusta ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Paliiskunta katsoi yleiskaavaehdotuksen laaditussa muodossaan haittaavan kohtuuttomasti paikkakunnan väestön toimeentuloa ja paliskunnan poronhoitoa. Suurten turi.stijoukkojen ilmestyminen tunturiin aiheuttaisi porojen kaikkoam isen talvi laitumille ja muihin paliskuntiin, vaikeuttaisi porojen kokoontumista ja estäisi varhaiset syysteurastukset, sekä aiheuttaisi keväällä vasomisen epäonnistumisia
tuhoa-vsivat itse sen, mitä ovat tulleet katsomaan . Yleiskaavan tavoitteet su unt autuvat yksip uoli sesti vain kansallispuiston yhden käyttömuodon matkailun tarpeiden t yy d yttämi seen. edelläesitetyn lisäksi Kyrön pali skunta katsoo, että Pall.astunturin osay leiskaa vaehdotus, osana koko Luoteis-Lapin matkailun kehittämi ssuunnitelmaa, on yksi osa niin suurta suunnitelmaa, että matkailun kehittäminen Luoteis-Lapissa on käsitettävä kokonaisuutena. 1974 Eelis Autto poroisän tä Unto Autto sihteeri LUONNONVARAINHOITOTOIMISTON LAUSUNTO Kittilän kunnanhallitukselle Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa on matkailulla ja siihen liittyvällä hotellitoiminnalla ollut pysyvä sijansa. ulkoilu, tunturihiihto, eräretkeily, luontoon ja luonnonharrastukseen perustuva samoilu, luonnontutkimus sekä omalla erityisellä sijallaan porotalous. Aluskasvillisuus kuuluu tunturissa herkästi, luonnon e-roosion vaikutus kasvaa maaperässä, koskemattomat puistometsät eivät pysy koskemattomina, alkuperäinen eläimistö katoaa sekä ennen kaikkea kuvasta katoaa Lappiin ja Lapin eksotiikkaan kuuluva poro ja siitä elävä ihminen. 7, 1974 Urpo Häyrinen Vs. Koska alueiden käytöstä aiheutuu ilmei siä elinkeinoihin kohdis.tuvia ristiri itaisuuksia, olisi asetettava asianomaisten elinkeinohaarojen edu stajista koottu elin, joka tutkisi alueiden käyttömahdollisuudet elinkeinoittain sekä a rvioisi mahdolliset elinkeinon supistumi ses ta tai vaikeutumisesta aiheutuvat vahingot ja päättäi si korvau sve lvollisuude sta. Kaa va-aluetta raja ttaessa ei ole myöskään otettu huomioon lähei sen asutuksen ja kylien t0iminnallista kehittämistä. 211. Alueen maisemallisten arvojen väheneminen ja jätehuollon toteuttaminen esitetyllä tavalla vaikuttaisivat niiden tarkoitu sperien vastaisesti, joita kan sa lli spui ston perustamiselle asetettiin. tarka sta ja LAPIN SEUTUKAA V ALIITON LAUSUNTO Lapin seutukaava liittok in on käsitellyt osayleiskaa vaehdotusta: liittohallitus antoi kielteisen lausunnon tiukan äänestyksen jälkeen puheenjohtajan äänen ratkaistua asian. 8. Nämä toiminnat onkin toiminnan suppeuden vuoksi saatu sovitettua näihin saakka suhteellisen hyvin puiston muihin käyttömuotoi hin, joita ovat mm. Edelläesitettyyn viitaten Kyrön paliskunta esittää, että kaavaa ja sen suunni,telmia muutettaisiin siten, että: Pall.wtunturin nykyinen matkailuhotelli peruskorjaittaisiin ja laajennettaiscrin korkeatasoiseksi hotelliksi, tarvittaessa rakennettaiisiin uu si korkeatasoinen hotelli, sekä järjestettäisiin riittävän hyvät jätevesipuhdistamot, r-ivitaloja lomamökki6uunnitelmait pyrittäisiin järjestämään kansallispuiston ulkopuolelle Raattaman kylään paikkakuntalaisten yrityksinä kotimajoituksen lisäksi . Kaavaa ei seutukaa valiiton mukaan tulisi vahvistaa koko laajuudessaan . Urheilutoimintaa ei liioin tulisi kansallispuistojen alueelle sijoittaa. 24 . Koska Pallas-Ounaksen kansallispuisto on maamme suu rimpi a ja tärkeimpiä luonnonsuojelualueita, sen suojelutavoite on asetettava korkealle. Täältä käsin matkai:lijat voisivat tutustua pui·stoje n suurenmoiseen luontoon, mikä on kansallispuistojen matkailullinen päätavoite eikä suinkaan ihmisen sinne sijoittamat rakennukset ja laitokset. 5. Missä tä'1lainen paikka sija it sisi, olisi tarkasti selvitettävä mm. Muiden suunniteltujen toimintojen osalta seutukaavaliitto määrittelee kantan sa koko Luoteis-Lappia koskevien suunnitelmien yh teydessä ( Lapin Kansa 22. Palla stunturin matkailuhotellin luonnonsuojelun kannalta onneton sijainti on ollut aiheena yleiskaavaehdotuk sessa esitetylle matkailukeskuksen ja kansallispuiston luonteeseen sopimattomien toimintojen sijoitukselle kansallispuiston ydinosaan, mikä aiheuttai si kansallispuiston luonnolle korjaamattomia vaurioita ja olisi vastoin kansain vä lisiä suositu·ksia . Seutukaavaliitto esittää tässä vaiheessa matkailijamääräksi 300 maJOitu spaikkaa ja puoltaa nykyisen hotellin korjausta, uuden hotelli-ravintolan, henkilökunnan asuntojen ja teknisen huollon laitteiden sijoittamista alueelle. Tällöin myös haittatekijät jäisivät minimiin. paikallisen väestön intressit huomioon ottaen. Raattama 19. Näin tulot jäisivät paikkakunnalle usealle yrittäjälle ja mikä tärkeintä, valvonta pystyttäisiin suoritta maan tehokkaasti paikalli sta asiantuntemusta ja maastontuntemusta hyväksi käyttäen. Tarvit ta vien rakennusten ja rakennelmien perustaminen ehdotetui ssa mittasuhteissa olisi maaja metsätalousminis teriön luonnonvarainhoi totoim ist0n käsityksen mukaan myös kin voimassaoleva n asetuksen (273 / 58) vastaista. Varteenotettavana kaava ehdotuksen luonnonvarainhoitotoimisto p1ta1S1 sellaista suunnitelmaa, jossa matkailutoimint0jen kehittämiselle tarpeelli sten rakennusten ja rakennelmien keskittäminen tapahtuisi kan sa llispui ston ulkopuolelle. 74 ). Pallas-Ounastunturin kansallispuiston luonto ei paikallisesti kestä se-llaista kuluttavan toiminnan suurta lisäy stä, mihin kaavaehdotuksen toteuttaminen välttämättä johtaisi. ~(.aa vaehdotuksessa esiintyv1sta rakennu shankkeista hotellin laajentaminen voitaisiin toteuttaa mahdollisesti nyky isen hotellin läheisyydessäkin, mutta luonnonvarainhoitoto-imisto katsoo, että tässäkin tapauksessa tarkoituksenmukaisuusja kannattavuusnäkökohdat vaa tinevat sen sijoitta mi sta muiden matkailua palvelevien rakennusten yhteyteen. toimistopäällikkö Veikko Marttila Vs . Edellä sanotun perusteella maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoit0toimist0 katsoo, ettei kaavaehdotus ole käyttökelpoinen Pallastunturin alueen maankäyttöä järjestettäessä. Kansainvälisten suositusten mukaan matkailukeskuksia ei tulisi perustaa kansallispuistojen keskusosiin, vaan puistojen ulkopuolelle, minne majoitusja viihdytystoiminta luonteensa ja ympäristövaikutustensa puolesta kuuluukin. Mikäli hotellikin rakennetaan kansallisp uiston ulkopuolelle, nykyinen hotelli voisi jäädä palvelemaan matkailua sesonkiai koina aukipidettävänä kahvilana
Odinin esittelemällä koealueella oli suoju sp uuston alla 1400 hyvi n voivaa kuu sen t a 111ta hehtaarilla, kun niitä paljaak si haka212 rulla alueella oli va111 230 ja nekin y len kitukasv ui sia. Kun si emenvuosia on havupuiden pohjoi srajalla vain ylen har voi n, on tätä ong elmaa hoidettu siirtämällä pohjoi sen rodun siemenpuita eteläisemmille seuduille siemeniä tuottama a n. Met säomi stajat piti vä t kuitenkin viranomaisten kä yttöö n vaatimaa h akk uutapaa liian kalliina . Syytä m etsä nuudi sra mi se n vaikeuksiin Lapissa ei siis suinka a n tarvitse etsiä ilm asto n kylmenemisestä. Eikä tällainen kauppa ole metsä taloudelli ses ti kovinkaan kannattavaa. Siirty minen kestäv ie n pohjoi sten rotuj en käyttöön merkitsee sii s samalla siirtymistä entistä hidaskasvuisempiin mäntyihin. K ai ken kaikkiaan on syytä suhtautua kielte isest i Lapin ankarissa oloissa toini.eenpantaviin palj aa ksihakkuisiin. He vak uuttivat myös, että nyt k a lliilla ku stannuk silla aikaansaatavat taimistot tule vat silloin ruhjoutumaan m ersä nkorjuuk o neiden telak erju ihin. Ruo ts issa oli tunmrinläheisten metsien käsittelyssä siirrytty koemiele ssä laajoist a avohakkuista kä y ttämä än pieni ä parin kolmen aa rin kokoi sia hakkuuaukkoj a, joita sitten k y llä saatettii n iskeä tunturimet saa n melko tiuhaan . Metsä h a llinn o n edustajat olivat kuitenkin sitä mielt ä, että metsä t yökonei siin saadaa n ennen pitkää enemmän hienotunteisuuden sävyttämää järkeä ja vä h emm ä n rautaa. Ta imi en kehitt ymistä tuntui myös hidastavan hallai su us, joka näi nkin pien illä h akk uu a ukioilla saa ttoi nousta lä hes sa moihin mittoihin kuin suuremmilla . Näin saadaan riittäv ä n kestäviä sie meniä tuotetuk si Lapin pal jaa ksihakkuualueiden metsittämisee n. Silloin palja a ksihakkuualueella vapaast i tui ve rta va tuuli kuljettaa hange n pinnall a jäistä vitilunta se llai se lla vauhdilla, että se kuluttaa tainten kuoren rikki lumirajassa ja aiheuttaa y lipuolella olevan vuosikasvaimen kuivumi sen. E. La pin p aljaa ksihakkuu a lu e iden uudi stamista p y ritään meillä jo n y t hoi ·,amaa n siten, että kä ytetään uudi stu salan pohjo ispuol elta h a nkitui sta siemeni stä kasvatettuja taimia. Siemenistä Ja taimista on ollut puutetta ja maa han saa dui sta taimista on tavallisesti huomattava osa (toisinaan kaikki) menehtyn ee t muutaman vuoden kuluessa . Esteettisesti katsoe n tulos oli hyvä, mutta hakkuita ei voitu suorittaa taloudellisesti edulli semmalla tava lla (suurilla monitoimikoneilla). Ruotsi n met säkon gressissa esi tti n imitt äi n prof. N ämä tutkimukse t osoittivat, että männynt ai mien ka sv u oli sitä hitaampa a, mitä pohjoi se mpaa paikalli srotua ne edustivat. Ja on h ymy ilty ylimieli ses ti luonnon suojelijoiden puheille siitä, että avo· hakkuut olisivat tehneet luonnonolot tainten kehitt y mi se lle sopimattomik si. Vailla suoju spuita olevalla taimistolla on k es tettävänään myös kevätta lven jy rk ät lä mmönvaihtelur (helotta va auringonpaiste päivällä ja a nkara pakkanen yö ll ä). La pin palj aa k si hakkuualojen ongelmia ei kuitenkaan voi kuitata näin yksinkertai sest i. H e ennu stivat, ett ä mersätyövoiman kaikkoaminen p akotta a jok a tapauksessa parin v uosikymmenen kulu essa siirtymään koneelli stettuun paljaaksihakkuuseen. Li sävai keuksia syntyy, kun taimet ovat varttuneet niin suuriksi, että niiden latvat nousevat tal ve lla es11n lumipeitteestä. Suojuspuu ston katv eessa on siten hall aöi nä kolmi sen astetta lämpimämpää kuin paljaak sihakkuualueilla. T ä llai set hallavaikeudet rasitta va t erityi sesti pieniä taimia. Kasvien on va ikeata fysiologi sesti sopeutua näihin vaihteluihin ja jos sil loin li säks i sat tuu kuivattavia tuuli a, sy nt yy kui v umi sru skettumia oksien kärkiin ja latvoihin. Lapin tuhoisat paljaaksihakkuut Lapin paljaak si hakkuualueiden metsittämi sessä on jo pitkään esiintynyt vai keuk sia. ENTIST!i. Ne kun ovat rodullisesti niin si tkeitä , että tule va t toimeen hakkuilla huononnetui ssakin oloissa. Ne ovat arveluttavia se k ä biologisesti että liiketaloudellisesti. Näyttää siltä, että vain hakkui S5 a jä tettävä riittäv ä suojuspuusto takaa taimettumi se n k a nnalta t yy dyttävien olosuhteiden säi ly mi sen . C. Jos hakkuuta suoritettaessa on sitävastoin jätetty jäljelle suoju spuu sto, niin tämä estää lämmön karkaami sen. Vaikeuk sista ovat metsämiehet syytelleet k y lmemm äks i käynyttä ilma stoa. Tutkimuk siss a on havaittu, että vain istutu spaikkaa pohjoi se mpaa hankittu sieme n, t a i taimiainei sto omaa se ll aise n rodullisen kestä vyy den, että paljaak sihakkuualueen mr,tsittämin en onni stuu kunnolla. H!DASKASVUISEMPIA METSI!i. He piti vä t n yk y isi n k äyttämäänsä (ja toisilta vaat imaan sa) runtunmets,en h akk uumenetelm ää ("fj äl lskogsb lädnin g") m etsien biologi sen sietokyvyn ää riraja lla ole vana toimenpiteenä. Hän oli todennut, että paljaaksihakkuu (eli hienommin avoh a kkuu) tekee maa ston erittäin hallanaraksi . VAROVAISUUTTA TUNTURIMETSISS!i. PALJAAKSIHAKKUU MUUTTAA LUONNONOLOT N y t on tunturiläheisten met sien uudistami skysy myksee n saatu lisävalaistu sta. Vain erityisen suo t ui si lla paikoilla ja tasai sen y li-ikäi sissä metsissä he olivat valmiit sa llimaan laajempialai sia avohakkuita. Kiel lander tutkimustuloksia siitä, miten eri alkuperää olevat männ y t ka svava t tunturilähei sissä olosuhte issa . Sitä jaettiin XIII Pohjoi sm aisen metsäkongress in tunturimetsäjaoston koealaretkeil y llä Ruotsissa , mi ssä sikäläi sen metsä korkeakoulun meteorologi Han s Odin se losti tutkimu stulok siaan. Pe kka N uorteva. T ain ten ka svuo losuht eet saad aa n p elk ästään avoha kkuillakin huononnetuksi siihen mittaan asti, että p aika lli sten puiden jälkeläiset eivät enää tule toimeen . Ja tällainen lämpötilaero merkitsee taimien kehittymi se lle varsin paljon. Näin sik si, että paljaak sih a kkuualueelle pä ivällä tullut auringon lämpö pää see pil vettöminä kesäöi nä esteettä haihtumaan taiva a lle. Puhtaasti liiketaloudellisin perustein kannattaa harkita luopumista paljaaksihakkuista tunturin (tai tundran) läheisillä alueilla, koska metsien tuoton vähenemisessä menetetään se, mitä tämän korjuutavan taloudelli suudessa voitetaan
Oppilaalle annetaan mahdollisuus luovasti, tosiasioihin pohjautuen ratkaista elinympäristön ja teknologian aiheuttamia ongelmia sekä esittää näi•tä kuvallisesti: piirtäen, maalaten, ra'kentaen, valdkuvaten ja elokuvaten. Oppilaassa herätetään havainn01m1sen ja visualisointitehtävien avulla ympäristönsuojeluun ja suunnitteluun kohdistuvaa toimintahalua. Rakennet-tua ympäristöä ei voida tarkastella i,rrallaan luonnonympäristöstä, estetiikkaa ei voida irroittaa funktiosta. Jo ensi vuosituhannen alkuvuosikymmeninä on odotettavissa maamme soravarojen loppuminen pohjavesien päältä, mikäli nykyinen r:;,!kennustekniikka ei muuta muotoaan ja ·suuntaudu jo olemassaolevien rakenteiden tehdkkaaseen uudelleenkäyttöön. 4. biologiasta ja maantiedosta. Oppilastyöt ovat Porkkalan yhteiskoulun 3., 4. Esteettinen kokeminen (mielihyvänsävyinen) auttaa tiedostamaan ja vaalimaan ympäristön kauneusarvoja. Luonnonvarojen rajallisuus ja kertakäynökulttuurin ryöstäytyminen ohjaksista pakottaa kuvaamataidon tar'ka·stelemaan ympäristön esteettisiä arvoja tyystin toisin perusteio kuin aikaisemmin. luokilta. Kuvaamataidon velvollisuus tässä tilanteessa on esittää ihmisen rakennettuun ympäristöön kohdistuvat toimenpiteet niiden syyseuraussuhteiden pohjalta. ja 7. Rakennetun ympäristön tarkastelu: Rakennetun ympäristön sopeuttamista luonnonympäristöön tutkitaan 213. YMPi\RISTOTIEDON OPPISISi\LTOi\ Eri ympäristötyyppien maisemallisce,·, J;{ , li;~ , 1 r • 1 Kuvaamataidossa puetaan ympäristön ongelmat kuvalliseen muotoon. vaikuttavat heidän käsityks.iinsä ympäristön esteettisistä arvoista. Esimerkiksi kauniisti maisemaan linjattu moottoritie on vaatinut syntyäkseen kasvavan ajoneuvoliikenteen ja puolikkaan harjua toisaalta. Huolestuttavaa on esimerkiksi se, että fysiikan, kemian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetussuunnitelmissa ei mainita lainkaan ympäristöongelmia. Tehokas julistava kuva toimii ongelman tiedostamista lisäävänä tekijänä. "Suojele Suomen soita", "Tie muuttaa ympäristöä", "Roskaantuminen", "Kylästä kaupungiksi", "Kerskakulutuksen jäljet". Läpäisyperiaatteella toteutettavaksi tarkoitettuna ympär.i stönsuojelu tarvitsee tarkoin eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin kytketyt selväpiirteiset opetussuunnitelmat. Lähteenä on käytetty lehtori Raija Miettisen laajaa selvitystä Y mpäri stönsuojelunopetus kuvaamataidoss a (Stylus 1974) sekä Rakennu ssuojelukomitean mietintöä . Hänellä tulee olla tietoa ympäristöä koske vasta päätöksenteosta ja omista vaiku-ttami smahdolli suuksistaan. 5. Rakennetun ympäristön suunnittelua, säätelyä ja suojelua on pakko opettaa. Kuvapolarisaatiomenetelmän avulla esteettisen ympäristön ominaisuudet 1 korostuvat, samoin epäesteettisten. ominaisuuksien tarkastelu: A Luonnonmaiseman estetiikka ja säilymisen perusteet, maisematyyppien luokitusperusteet B Kulttuurimaiseman kehittyminen ja hoito, maaseutumaiseman suojelu Y mpäristötyyppinen tilallinen jäsentyminen: Ihmisten kokemukset erilaisissa ympäristöolosuhteissa, luonnossa, työympäristössä, asumisessa jne. Virikkeinä ovat ajankohtaiset tapahtumat sekä toisesta oppiaineesta saatu tietotausta, esim. 3. Seuraavassa selvitellään lyhyesti ympanstoopetusta peruskoulun kuvaamataidossa. Tornitalojen rakentaminen harjanteille turmelee ympäröivän luonnon ekologisen tasapainon. Oppilaalla tulee olla perustiedot siitä, mitkä tekijä·t vaikuttav at luonnon ympäri·stön ja rakennetun ympäristön laatuun. Ta v oitteet: 1. Y mpäristöopetus ja ympäristönsuojelu peruskoulun kuvaama taidossa Suomen Luonnon numerossa 3/ 1974 FL Matti Leinonen tuo vakuuttavasti esiHe peruskoulun ympäristönsuojelun opetusta hankaloittavat tekijät . Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset arvot on tiedostettava. On selvää, että visuaalisesti orientoitunu·t kuvaamataito pyrkii ennalta ehkäisemään ympäristösokeutta itselleen luonteenomai sin keinoin . Oppilastyönäyttelyiden avulla havainnollistetaan koko kouluyhteisölle ympäristön problematiikkaa: esim. Oppilaassa kehitetään kykyä havannoida ja arvostaa ympäri stön esteettisia ominaisuuksia sekä halua suojella omaa elinympäristöä ja luonnon tasapainoa . Niiden tavoitteiden lisäksi, jotka em. 2. artikkelissa esitettiin, on syytä esitellä kuvaamataidon lähinnä rakennettuun ympäristöön painottuneet ' :l.voitteet
O sanottajia asiantuntijoiden ja tutkijoiden kesätapaamisessa oli lähes 400. Neuvokki kuitenkin osoitti liittokokouksen päätöksen oikeak si. Päin vastoin, yhtei sk unnalli se n uudistustyön ja siihen liittyvän koulutuksen avulla on mahdollista saada myös väestönkehi214 Ympäristövaurioiden tarkastelu: Seuraavat teemat soveltuvat sekä yksilöettä ryhmätöin toteutettaviksi si'tleal, että onge Imien, visualisointi tapahtuu monipuolisin kuvalliskirjallisin välinein ja tuotokset kootaan opetusnäyttelyiksi. Yhteisjärjestöön kuuluu kaikkiaan 15 jäsenyhteisöä eri aloilta. Kehitysa lueiden a ut101tumisen ympäristövaikumkset Sirkka Sammas ja luonnonvaraongelmien ratkaisulle . Virheellinen rakentaminen (tornita'1ot selänteillä) 8. 1. K vasha käytti tasta esimerkkinä Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavaltoja, missä olot vuosisadan alussa olivat täysin rinnastettavissa muihin siirtomaihin: valtaosa väestöstä oli lulkutaidotonta, terveyshuolto olematonta, syntyvyys korkea ja talous kehittymätöntä. Rakennettu ympäristö heijastaa aikansa taloudellis-yhteiskunnallista , il:mnetta. Kustakin teemasta kuultiin joukko kotimaisia alustuksia ja niiden li säksi Saksan Liittotasavallasta ja Neuvostoliitosta saapuneiden ulkomaisten alustajien puheenvuorot. Moottoritien rakentamisen kerrannaisvaikutukset tys hallituksi . Viheralueiden hävittäminen 7. Useaan otteeseen kosketeltiin myös luonnonia ympäristönsuojelua. Ro~kaantuminen, kertakäyttö, saasteet, tienvarsimainonta 3. Tieja katuverkosto on olennaisesti maiseman rakennetta ja ympäristön esteettistä ja terveydellistä laatua säätelevä tekijä. Kvasha totesi, että kehitysmaiden väestön kasv u ei sinänsä ole syynä niissä vallitseviin sosiaa lisiin ja taloudelli sii n ongelmiin. Autoistuminen 6. Toinen neuvostoliittolai sista alustajista, tohtori Alexander K vasha, puhui kehitysma iden väestöongelmista. Venäjän vallankumouksen jälkeen ovat olot esimerkkivaltiossa Uzbekistanissa nopeasti parantuneet muualta annetun taloudellisen ja kou]utusavun turvin. Arvioidaan taajamaa asumismuotona, työpaikkana ja vapaa-~.jan ympäristönä. Pa himman tuhlausja riistokäytön ovat aina aiheuttaneet ulkopuoliset, jotka eivät pidä tavoitteenaan paikallisen väestön etujen ajamista. Kesäneuvokki koolla Joensuussa pidettiin kesäkuun lopulla demokraattisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden kesäneuvokki . Siitä on muodostumassa arvokas perinne, joka mahdollistaa toisiaan hyvi nkin lähellä toimivien erityisjäqestöjen keskmä1sen yhteydenpidon ja keskustelun sekä tarjoaa virikkeitä kaikkien jäsenyhteisöjen toiminnalle. Tapaamisen muodostivat tärkeimmän alustuk set sekä annin niitä seurannut keskustelu. Neuvokin järjestäjänä toimi Demokraatti sten asiantuntijoiden ja tutki joiden yhteisjärjestö ry., jonka jäseneksi myös Suomen luonnonsuojeluliitto kevätliittokokouksessaan päät ti liittyä. Kansain välisissä suhteissa K vasha pltl ongelmien ratkaisun kannaha välttämättömänä pysyvän rauhantilan saavuttamista ja asevarusteluun uhrattujen varojen suuntaamista vähitellen ihmi sk unnan polttavien ongelmien ratkaisemiseen. Vanhan rakennuskannan tarpeeton purkaminen, luonnonvarojen ja kerran tehdyn työn tuhlaus 10. Eri aineiden teoreettiset tausta-tiedot ja integrointi ovat visualisoinnin edellytyksenä. Li sä ksi viikon kestäneen neuvokin aikana tehtiin ryhmätyötä. Nyt onkin edessä valmistautuminen ensi kesänä pidettävään neuvokkiin : on pyrittävä kytkemään sen aiheet välittömämmin luonnonja ympäristönsuojeluun ja valmisteltava liiton piirissä jo etukäteen aineistoa keskusteluja varten. Hän asettui kuitenkin vastustamaan taloudellisen kasv un pysäy ttämisen kaltai sia patenttilääkkeitä ja totesi sen sijaan, että ratkaisun tarjoaa määrätietoinen yhteiskunnallinen uudistustyö, jonka ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena on antaa kaikille kansakunnille oikeus määrätä itse omien luonnonvarojen sa käytöstä . kulttuurihistoriallisena ilmiönä. Myös kehitysa luelainsäädännön käsittelyn yhteydessä puututtiin luonnollisesti ympäristönsuojelukysymyksiin, ovathan monet maamme vaikeimmista luonnon suojeluongelmista yhteydessä maan epätasai seen kehitykseen . Neuvokissa järjestöjen edustajat kesk ustelevat yhteisistä, kaikkia kiin nostav ista peru skys ymyksistä, joihin jokainen tuo oman erityisalaansa liittyviä näkökohtia. Matkailun ympäristövaikutukset 5. Kvashan alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa pohdittiin väestökehityksen ja maapallon luonnovarojen välisiä suhteita. Rauhanliikkeellä on siten suuri merkitys väestö4. Alustaja totesi, että sekä väestönkasvun ertä luonnonvarojen käytön ongelmat ovat erittäin vaikeita varsinkin kehitysmaissa. Luonnonsuojeluliiton liittymispäätös tehti in siksi myöhään, ett ä liitto ei ehtinyt enää vaikuttaa tämänvuotisten pääteemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Yrjö Haila. Neuvokin keskimmäinen päivä oli omistettu retkeil yi lle, joiden aikana tutustuttiin Joensuun naapurikuntiin Enoon, Kiihtelysvaaraan ja Ilomantsiin. Alustajina to1m1vat Risto Tienari, Olavi Ankö ja Jorma Purontaus kehitysalueiden neuvottelukunnasta sek ä Tai sto Heikkilä keh i<tysaluerahastosta. Kaupunkirakenteen eriynam1sen haitat, ruuhkautuminen, slummiutuminen 9. On tutkittava taajaman ja kaupungin syntyä ja historia,J!ista kerroksisuutta sekä kaupungistumisen vaikutusta elinympäristöön. Neuvokille oli tänä vuonna valittu kolme teemaa: väestö ja työvoima, valtionhallinnon demokrati so iminen sekä kehitysaluelainsäädännön uudi staminen. On tunnettava erilaisten kaupun'kitoimintojen asettamat vaatimll'kset asemakaavan suhteen. , Nykyisin elintaso on jopa korkeampi kuin Euroopan puoleisi ssa neuvostotasavalloissa ja syntyvyys on erityisesti korkeammalle koulutetun väestön keskuudessa voimakkaasti alentunut. Uhanalainen luonto, paljaaksihakkuut, soiden'kuivatus 2
M / s Helen a n päällikkönä to1m1 kapteeni Viren . 6. Tästä syystä on poliittisen päätöksen tekijän tiedettävä jokai sen uud en rauhoitusalueen puuntuotantoa pienentä ·1ä vai kutu s, jotta hän vois i huolehtia seurauk sista, jotka eivät näytä kiinnos tavan luonnonsuojelijoita. Samoin suunnitellaan m yös Merikarvian Rä ve lin sa aren y mpäri stön kutu sä rkkien imuruoppausta Pohjoi sSatakunnan sorantarpeisiin . 30 ha. T ämän lain ylimmäinen tulkitsija on maaJa met sä talo Hs ministeriö. Piek sämäki mlk, SHursuo. T ästä pää tök sestä valitti 33 pa1 kallista kala staj aa Vesiylioikeuteen, joka kuitenkin h y lkä si valituk sen. 7. Kokonai ses ity s nii stä ja metsätalouden sekä luonnon suo jelun suhte ista sisä ltyy selvitykseeni "Met sätalous teollistuvassa Suomessa ", SITRAn sarja B, no 12. Vammala , Vehmaanniemi. Olen esittäny t Su omen ja m yös Lap in met sävaroja ja niiden h yödyntämistä koskevia tutkimu stuloksia noin 20 v uod en ajan . P aria viikkoa aikaisemmin ta pahtui va staava p ilssivede n pää stö lai vasta Puum ala n edu st alla . Kuitenkin 400 m päässä jätteen lask upaika sta olisi ollut mahdolli suu s t y hjent ää saaste syvä sataman tarkoitu sta va rten varustettuihin imutankkeihin. Maanomi st ajat Olavi, E ste ri ja Liisa Salli . K yseessä oli siis törkeä piittaamattomuus. Ja 25. 74 ) PORIN KALASTAJAT K A RSI KOOT K emira O y :n Vuorikemian tehtaiden laajennu s P or issa e1 Län si -Suom en vesioikeuden muka a n "vaaranna yleisön terve y dentilaa, ei aiheuta hu omattavia y mpäristömuutok sia eikä suuresti huononna paikkakunnan asutu st a i elinkeino-oloja". Polii sikuulusteluissa k ävi ilmi, että öljy on peräisin laivan konehuoneen pilssivede stä. ( Kar jalainen Ja Sa von Sanomat 2. Rämeitä. :n taholta ilmoitetaan, että henkilökunnall e on tehty alu sta lähtien se lväksi turvalli suusmääräykset. Karvauk sen saamisen edellytyksenä on kuitenkin se, että saaliiksi saadussa kala ssa on todettu elohopeaa tai muuta terveydelle vaa rallista ainetta tai maku virheitä. Lai va n va ru st ajan kuopiola isen L ake Saimaa Ltd. Pinta-ala n. Maanomistajat Pi eksä mä en maa sc urakunta p Piek sämäen kaupunkiseurakunta. Kes kustelussa toisen osapuolen ajatusten mitätöimin en a sianajajan, kameleon tin ym. Uutisia • Ja tiedotuksia OLJYLAIVAT LIKAAVAT TAHALLISESTI SAIMAA TA Sunnuntai na 30. k a upun gi n syväsataman ja matku staj asataman . Julkai suni ja va in ne osoittavat, miten olen onnistunut sä il yttä mään 215. Huutoja korvesta Herra Toimittaja Suomen Luonnon no 2/ 1974 johdosta p yydä n pal statilaa seuraavill~ näkökohdille: Esitettyäni ar vi oita metsäalueiden rauhoittami se n met säja puutalouden tuotantoa pienentävästä vaikutuksesta ja kiinnitettyäni huomiota jo aiheutettuun työpa ik kojen menetykseen sekä tähän johtaneen to1m111nan muotoihin esit yk se ni on yritetty mitätöidä pääa siassa väi tteellä, että olen met säteollis uuden etujen ajaja . 74 ) Todettakoon, että tämän vuoden valtion tuloja menoarvi oon on budjetoitu 200 000 mk arvio määräraha ennakkokorvausten maksamiseen ammattikalastajille eräistä v esien saas tumisesta aihe;ituvista kala v ahingoista. puol elta päi v in havaittiin lentokoneesta säiliöa lu s Helenasta la skettavan Pihlaja veteen aivan Savonlinnan edustalle öljyä. T oinen minuun kohdi stett u polemiikin a se on väi te, jonka mukaan olen epäjohdonmukainen. Kulttuurimaise mallinen kokonaisuus; su una koi v uja, koskemattomia rantamets1a, kiint eitä muinai sjäännöksiä . Sen sijaan korvauksia ei saa saastumisesta aiheutuneesta kalatuhosta tai siitä aiheutuneesta ammatinmenetyksestä , lain mukaan ( A s.kok. leimalla osoittaa y leensä asialli sten vastaväitteiden puuttumista . 5. ( Satakunnan T yö 25. 6. H eidän toimeentulonsa on erityisesti Lap in lääni ssä riippu vai nen t ehtai lle tulevan puumäärän säi lymisestä tähäna st ise n suurui sena. Toi saa lla kannatan luoonon suo jel un tavoitteita, toisaalla vastus tan niitä . Lautta levi si 2 km pitkänä ja puoli kilometriä le veänä 1 1/2 km 2 alueelle peittäen mm. Tässä tapauksessa se osoittaa ainakin , että moni luonnonsuojelija unohtaa teolli suus y rit yksissä p y lecns a puuhun perustuvassa tuotannossa työskentelevät tuhannet palkansaajat. Peru skarttalehti 2121 07. 208 /74 ). ToimitH s LISAA UUS I A RAUHOITUKSIA Suomen Lu onto -lehdessä 3/74 olleesta artikke li sta "Uu sia rauhoituksia" oli jään y t luonnonvarainhoitotoimistossa sattuneen sekaannuksen v uok si poi s se uraavat kak si rauhoitu sta, jotk a si joi tt u va t seuraavassa järjestyksessä ry hmän ALUEET loppuun. Juhannu saatto na tuhosi Kokemäkijokisuun suistossa ha v aittu saastelautta 2-3 tonnia kalaa
Suomen Luonto 4-5 1973 s. Alk aen Suomen suojametsien va raan suunnitellusta Kirkkoniemen tehtaa sta 19 50-lu vun lopulla tätä teollisuuden laa jentamista ovat tehokkaimmin rajoittaneet metsä va raja metsät asetu tkimukset. 218 ) Kuu sela on ilmoittanut, että luonnonja ympäristönsuojelua on harjoitettava siten , ettei puututa elinkeinonharjoittajien etuihin . Esko Joutsamo metsänhoitaja toiminnanjohtaja Suomen Luonnonsuojeluliitto SANOI toimistopäällikkö Pertti Seiskari (Pohjolan Sanomat 14. Vanajaveden kalakuolemiin, viimeisten vapaana virtaavien vesistöjen säännö stelyyn Ja rakentamiseen, ydinvoimaloiden pitkäaikaisiin ja ennalta-arvaamattomiin ympäristöhaittoihin, metsäja rantapalstoilla keinotteluun, erilaisten myrkkyjen käsittelyyn ja levittämiseen jne. Tietojemme mukaan hänelle on lähe tetty kaikki se materiaali, minkä toimikunnan muutkin jäsenet ovat saaneet. toimintaan . Olen lukui sissa tapauksissa hu oman nut, mikä o n myös asiakirjoista todettavissa, että si ll oin kun on teh ty ratkaisu ja al ueelli siin ylihakkui sii n johtavista tehd asha nkk eista, metsätaset utkimuste n tulokset ilm an luonnon suojeli joid en tuk ea ja use in hei dä n ti etämä tt ää n ovat olleet ainoat tehtai den rakentamista estänee t tekijät. Yhä useammat talousmiehet ja elinkeinonharjoittajatkin ovat oivaltamassa muutosten välttämättömyyden . johdonmukaisuuden, joka on tarpeen kehitettäessä pitkäjäntei stä metsätaloutta. 1974): "Lapin luonnon tasapaino on järkkynyt petojen takia,". ellei sama lla puututa Yh tyneet Paperitehtaat Oy:n, voimayhtiöiden, kiinteistökauppiaiden, myrkkyjä valmistavien ja käyttävien yritysten jne. Vasta tämän tosiasiain tunnustamisen jälkeen voidaan harjoittaa järkevää luonnonsuojel ua . P erimmäi senä syynä luonn onsuojelupol em iikk ii n osa lli stumi selleni on monen luonn onsuojelijan käsitys, jonk a mukaan heidän kanssaan eri mieltä oleva elinkeinon harjoittaja ja elinke inon ha rjoittamista edistävä vi rkamies ja tutkija ovat moraalittomia ja lähes rikollisia. sa in toimikunnan psenenä mietinnön lu ett avaksi lopull isessa mu odossaan muutama kuukausi sen jättöpäivän jälkeen ja si lloin monet osat ensimmäistä kertaa. Samalla kun pyritään ihmisen talouden sopeuttamiseen luonnon talouteen olisi saa tava aikaan hyvinvoinnin jakautuminen tasaisesti sekä . Ylei sen mielipiteen muodostumisen kannalta oli si suotavaa, että Suomen Lu.o nto joskus käsitteli si näitäkin tap ah tumia . Ilman käytyä kesk ustelua pä ätökse ntekijät ja metsätaloudes.ta toimeentulon saava väestö tietäisivät p aljon vähemmän, mistä on kysym ys. Aikaisemmissakin yhteyksissä ( esim. Mm. Kullervo Kuusela Edellisen johdo sta on syytä todeta, ettei vika ole tietenkään ollut Tukholman ympäristökonferenssin 1972 suositus toimikunnan työskentelytavoissa, jos Kuu sela kiireisenä miehenä et ole ehtinyt osallistua toimikunnan työskentelyyn . Monipuolisen, viihtyisän Ja terveellisen elinympäristön toteutuminen edellyttää nimenomaan elinkeinonharjoittajien tuntevan vastuunsa ympäristönsuojelun osalta ja lisäksi yhteiskunnan on voitava säädellä elinkeinonharjoittajien toimintaa sit en, ettei synny vakavia vaurioita luonnolle ja ihmisen elinympäristölle. alueellisesti että koko maapallon puitteissa. Sitä eivät osoita Tukholman ympäristökonferenssin 1972 suositustoimikunnan mietinnöstä löytyvät lauseet ja se, etr,ä mietinnössä ei ole eriävää mielipidettäni. Normaali käytäntö tällai sissa tapauksissa on, että mietinnön alussa ilmoitetaan, etteivät ne ja ne henkilöt ole voineet osallistua toimikunnan työhön tai jätetään liitteek si toimikunnan enemmistön kanna sta poikkeava eriävä mielipide . toimikunnan t yöskente lyn ja mietin nön sisä llön , ei voi pitää edes mahdolli sena, että sen ilman eriävää mielipidettä allekirjo ittan eet vois ivat pitää omina käsityksinään mietinnön joka ista lause tta. Mitä tulee erityisesti luonnonja kan sa llispui stojen laajentamisen mahdolli,suuk si in, niin niitä on pienent änyt eniten v iimeisten erämaametsien hyöd yntämiseen tähtäävä, useimmiten valtiova ll a n toimenpiteillä tu ettu puun jalostu steollisuuden li säämi nen sekä myös a lu eellisiin ylihakkuisiin johtanut tehtaiden rakentaminen. Sitä paitsi en ole arvostell ut niinkään komitean suosituksia kuin tapaa p yrkiä toteuttamaan mita ja muita tavoitteita tu ottamalla haittaa ja vahi nkoa elinkeinojen harjo ittajille. Kun tuntee ko . 216 P olemiikki on alkanut luonnonsuojelijoi•tten aloittamana. Vai miten olisi mahdollista puuttua esim. Se edistä isi myös ka nsa lli sp ui stojen lisäämisen toteutumi sta ja vähentäisi niiden li sää misestä joka tapauksessa a ih eutu v ia paikallisia ristiriitoja . Sen jatkumista ei voi estää minkään sisä ltöinen luon nonsuojel u. Käytännössä tällainen ajattelutapa johtaa luonnonja ympäristönsuojelun kannalta täydelliseen anarkiaan ja koko toiminnan vesittymiseen mitäänsanomattomaksi näpertelyksi . Näin sii tä huolimatta, että myös luonnon suojel ijat el~vät luonnovaroja hyö d yn tä'1ien tuotannon harjoi ttajien tuloksista. Sen jälkeen kun metsänhoitajista tehtiin "p an ssa roituja luonnon tuhoajia", olen puuttunut mahdollisuuk,sieni mukaan jokaiseen tapaukseen, jossa luonnonsuojelun nimi ssä on metsätaloudesta esitetty virheellisiä tietoja tai yritetty saada aikaan päätöksiä, joiden seurauksia ei tiedetä tai joiden seurauksista luonnonsuojelijat e1vat tun ne vastuuta. Kun muutokset mietintötekstien luon noksiin on tavanomaiseen tapaan tehty toimikunnan kokouksis sa Ja niissä tehtyihin päätöksiin nojaten, on tietenkin mahdollista, että henkilö, joka ei kokouksissa useinkaan ole näyttäytynyt, näkee monet osat ensimmäistä kertaa lopullisessa muodossaan v asta mietinnön valmistuttua. Vaikka lopettai sin osallistumiseni keskustelu un, niin metsävarojen hyödyntäminen aineelli sten tarpeiden t yydyttämiseksi jatkuu. 6. Kuuselan ajat telutavan mukaisella ympäristönsuojelulla näihin päämääriin ei koskaan tulla pääsemään vaan väestön kasvun ja luonnon varojen hupenemisen paineessa ajaudutaan yhä pahempaan "ota-kiinni-mistä-saat" ryöstötalouteen . jälkeenpäin esitetyt perusteettomat vihjailut Kuu selan tapaan heittävät vain ikävän varJon toimikunnan muiden jäsenten ylle
Laajoja luonnontilaisia metsäalueita käsittävät kansallispuistot ovat ennen kaikkea metsäpuiden, mutta samalla koko alkuperäisen metsälajiston niin kas viston kuin eläimistönkin geenipankkeja, nu217. Vastuu tässä asiassa ja ratkaisu kuuluvat poliittisen tason päätöksentekoon . Raitasuo on viime vuosina joutunut ikävään valoon harjoittamansa kovan linjan metsäojituspolitiikan takia, jossa soiden muut käyttömuodot on jokseenkin täy si n unohdettu varmasti tietoisesti, si llä lintumiehenä hän on kyllä ollut tietoinen suoekosysteemien muista arvoista. Tällä asialla ei kuitenkaan ole vaikutusta puistojen käyttöön. Nyt kun ohjeiden antajia on tullut luonnonsuojelun taholta, tilanne koetaan omien valtaoikeuksien kaventamisena ja ärsyttävänä. Tämä päätös jäähdyttäisi puolin sekä toisin turhaan kuumenneita tunteita". 5. M yös eräät luonnon suoj el un harra stajat ovat kiihkeällä ja kuuluvalla taiminnallaan saaneet monet metsämiehet luulemaan, että luonnonsuojelu kokonai suudessaa n on asiasta samaa mieltä. Antikainen ky syy mistä johtuu keinotekoinen ristiriita met sätalouden ja luonnonsuojelun välillä ja vastaa siihen seuraavaan tapaan: "jo lähtö kohta, vastakkaisasettelu luonnonsuojelu tai metsätalous, on virheellinen. Raita suon mielestä ekologisen kokonaisnäkem y ksen puute vaikeuttaa metsämiesten järkevää suhtautumista luonnon suojeluun: "Metsänhoitajaja metsäteknikkokoulutukseen sisältyy tosin suurz määrä metsäpuiden ja metsikköjen ekologiaan liittyvää osatietoutta, mutta kokonaiskuva ekosysteemien rakenteen ja toiminnan yleispätevistä la ina laisuuksista jää saamatta. Antikainen toteaa edelleen, että luonnonsuojelukesku stel un puheenvuoroissa on nähtävissä tai se n osap uolen päämäärien ja pyrkimysten virheellistä tulkintaa. "Onko vika yksinomaan puutteellisen tiedo tustoiminnan tiliin vietävissä vai eikö ole ollut malttia ottaa selvää asiasta ennen puheenvuoron käyttämistä< Ajatus tahallisesta väärästä tulkinnasta ei ole miellyttävä". KEINOTEKOINEN RISTIRIITA Mets ähallituk sen metsätalouden tarkastaj a, metsänhoitaja Unto Antikainen avasi sarja n 9. Antikainen tateaa osuvasti , vaan ihmi set. Unto Antikaisen teksti on hyvä avaus kirjoitussarjalle. 1974 kirjoituksella "Metsätaloudella ei ole tuotannon ta voi tteita ". Puut ja eläimet eivät ole toivomuk sia esittäneet. Molemmat ovat matkalla samaan päämäärään ja myös tunnustavat, että Suomessa tarvitaan sekä puuntuotantometsiä että luonnonsuojelualueita. 5. Raitasuon varmasti hänelle itselleenkin kiusallisen ri sti riitainen t01mmta on taivotta vasti n yt selkeytymässä järkevämpiin uom11n . Erityisen va ikeiksi ovat osoittautuneet eräät mahtavaa metsäteollisuutta tukevat sekä eräät luonn onsuojelijoik si itseään kutsuvat metsämiehet, jotka p yörittävät va nhoja levyjään sekä metsämiesten että luonnonsuojelijain kiu sak si joka tilaisuudessa. Seurauksena on vaarallisen yksipuolinen puuntuotantoja hankintateknillinen ajattelu, joka on valitettavan usein sävyttänyt niin hallinto-, suorituskuin metsäntutkimuksenkin sektoreilla johtavassa asemassa olevien henkilöiden kannanottoja ." "Ekologisen tiedon puute paljastuu myös huolestuttavalla tavalla siinä, että jotkut metsämiehet leimaavat valtakunnallisen metsäluonnon suojeluohjelman rungoksi tarkoitetun kansallispuistoverkoston täydentämissuunnitelman ylimitoitetuksi sillä perusteella, ettei meillä ole varaa uhrata alle yhtä sadannesta metsiemme kasvusta luonnonsuojeluun, vaikka tuo menetys voidaan korvata moninkertaisesti tehostamalla metsänparannusta . Se, ettei moni ss a K.-Eu roopan pui staissa ole tähän vielä päästy, johtuu pirkäaikaisen ihmistoiminnan jälkien korjaamisesta ns. 1974 Tapion metsänparannu sosas ton päällikkö, metsänhoitaja Kalevi Raitasuo jatkaa maltillista ja järkevää tekstiä otsi kolla "Luonnonsuojelu ja metsätalous yhteistoimintaan". Poliitikkojen kylläkin ymmärrettävästä vastahakoisuudesta huolimatta olisi saatava aikaan raamiratkaisu siitä, kuinka paljon kansantaloutemme sallimissa rajoissa metsämaata voidaan irrottaa muihin käyttötarkoituksiin puuntuotannon ulkopuolelle. suojelumetsätalouden avulla . Mainittu asenne osoittaa, etteivät asianomaiset tajua kansallispuistojen korvaamatonta ekologista merkitystä metsätalouden enempää kuin muidenkaan tulevaisuuden tarpeiden kan nalta. Erit yisesti aluemetsänhoitajat, joiden käsii n on muuten annettu yllättävän suuri valta maamme luonnon ja mai semakuvan käsittelyä ajatellen, ovat varmasti kokeneet tilanteen kiu sa lliseksi. Tämän Suomen LuontO haluaa osaltaan vah vistaa: sekä luonnon suoj elun että metsäa mmattikunnan keskuudesta löy tyy Antikaisen tarkoittamia tulkitsijoita . Muut lehdet METSIEN TALOUSKi\YTON JA SUOJELUN RISTIRIIDAT Kesku smetsälautakunta Tapion julkaisema Metsä/ehti on tuonut arvokkaan li sä n metsä ja luonnonsuojelukesku ste lun antamalla metsähalli nnon ja -teolli suuden sekä luonnon suojelun edustajille puheenvuorot. Kyllä Keski -Eurn::>pankin kansallispuistaissa t avoitteena on luonnonti laine n metsäluonta, samoin kuin muuallakin, missä kansa invälisiä kansalli spuistosuosituksia halutaan noudattaa . METSAKOULUTUKSESSA PUUTTEITA Toisessa kirjoituksessa 16. Vääristä 1a keinovalinnoista on voitava sopia . etteivät asiat riitele Tiettyä psykologista taustaa saattaa olla siinä, että metsämiehet ovat saaneet tähän asti yk sin määrätä metsien käsittelystä . Siinä tarkastellaan maltillisesti ja an siokkaasti metsätalouden ja luonnon suojelun tavoitteita. Vain kansallispuiswissa hän haksahtaa: "Kansallispuistojen kehittäminen estynee vyöhykkeellisiksi ja todellisiksi tehokkaiksi ihmisen puistoiksi kuten Keski-Euroopassa , koska alueet pyritään saattamaan totaalisen rauhoituksen piiriin". Rakenteet, tiet, opasteet Ja muut kä yttöä kanavoivat laitteet ja palvelut ovat olennaisia haluttaessa tehoka sta ihmisten p uistoa
Se iskari h ä cäilee nu orte n ja keskiik äiste n mets ien suojelun puol esta ja on jopa sit ä mieltä, että nä ide n metsie n ka sv ija eläinlajit tule va t yhä har vinaisemm iksi! Kuitenkin valtaosa ( n. Tästäkin mä ärästä vain murto-osa on codellisia kliimaksivaiheen aarnimets1a ja nekin sijaitsevat lähinnä maan pohjoisosissa. Seuraa v a ote kuvaa parhaiten hänen kirjoituksen sa keskei stä osaa: " Joka ku vittelee, että suomalainen metsä on syntynyt siten, että m ikään ei ole järkyttänyt ikihonkien ja korpikuusien rauhaa erehtyy pahast i. Niin luonnon suojelija kuin metsämies ihailee kivikoita maiseman piristäjänä, mutta unohtaa helposti, että laajat kauniit koivikot olisivat jääneet syntymättä ilman ka skeamisia ja suuria salaman tai ihmisen sytyttämiä metsäpaloja. Kun luonto Suomess a halutaan säilyttää luonnontilai sena tähän tarkoitukseen varat u illa alueilla, sille ei todellakaan tarvitse tehdä mitään. Tämän suun taisen kehityksen jatkuminen edellyttää nykyisin ihmisen toimenpiteitä. Ihmisen coiminnan aihe uttamat, Köhlerin mainit semat muurokset luonnossa (retkeilijät, sav u, liikenne, eroosio, rakentaminen) eivät Suomessa onnek si vielä ole si tä suuru usluokkaa, että ihmi sen suorittamia coimenpiteitä mets issä ehdottoma sti tarvittai siin. Joutsa mo mainitsee erimieli syy ksien aiheina mai semakuvan, eläimistö n ja ka svi laji ston yksitoikkoi stumi se n, metsätalouden suuret kä sittelypinta-alat, joiden jälkihoidosta ei p ysty tä huol ehtimaan, y mpanvuotiset hakkuut, Pohjoi sSuomen laa jat avohakkuut, soi den yli mitoitetun ojitcamisen, met sä ma a n muokkaukse n ja lisä ä nt y neen torjuntaja lannoiteaine iden käytön. aiheuttavat itsessään muutoksia, jotka ehdottomasti vaativa t ihmisen toimenpiteitä." Köhler aliarv ioi luonnon suojelun ekologisen tau statiedon, jonka mukaan mm. metsä lain säädännössämme. Ta rkoitustaan v astaavasti hoidettuina kan sa llispuistot ta rjoavat lisäksi toimeentulon vartiointi-, opastu sja palvelutehtävissä useammille ihmisille kuin samat alueet talousmetsinä voisivat tarjota, joten työllisyysnäkökohdatkaan eivät muodosta estettä ." IHMISEN VAIKUTUKSISTA K o lm a nnesta metsätalouden puheenvuorosta vastaa 23. Tämä aiheuttaa ilman muuta valtavan lannoitustarpeen. 1974 . Kasvun rajat ovat näkyvissä nyt jo ja kasvupolitiikan jatkaminen härkäpäisesti tulee v aatimaan yhä enemmän ja yhä turhempaa työtä, yhä suurempia panoksia ja valitettavasti niihin verrattuna yhä pienempiä tuotoksia. Ehkäpä on ajateltu, että metsien tuottoa voidaan kohottaa normaalisti eksponentiaalisen kasvuajattelun mukaisesti. Syynä ristiriitoihin ny k y ise n metsäpolitiikan ja luonnonvarojen järkevän hyö d y ntämi se n välillä Joutsa mo näkee metsäteolli suuden halun laajei;1taa., tuotantoaan enemm ä n kuin raaka-ainevarat a~taisivat myö ten sekä puuntuotanton ä kökohtien t äysi n hallit seva n asenteen esim. 197 4 Oy W. O. "Nykyisen hakkuusuunnitteen lasken ta perustuu olettamukseen, että on tehty niin ja niin paljon metsänparannustöitä, millä perusteella hakkuumäärää voidaan lisätä niin ja niin paljon. Met sien hoitoon käytettävä t panokset kasvavat tava ttoman paljon nopeammin kuin metsistä saatavat tuotokset." KA NSA LLISPUISTOMETSIEN IKAR AKENNE Sen sijaa n kan sa lli spu isroasiassa Se iskarin asiantu nt em usta ei voi kehua . Ha kku usuunnitteen laskenna ssa edellytetään, että huomattava osa suojaja lakimetsistä otetaan hakkuutoiminnan piiriin", J o utsamo kirjoic_caa. Vanhoihin ns. Tähän lannoituksen suorittamiseen vaaditaan öljyä . 1974 kirjoi tussar jan esi ry ksestä " Tehometsän hoito on ekologi sesti kest ä mätön ." Sei sk a r illa on mestarin otteet luonnon va rois t a ki r joit tae ssaan: "Kun yhteiskunnassa on siirrytty teknokraattiseen kasvun ajattelu un, niin siihen on samalla vedetty myös metsien tuotanto mukaan. 5. METSAPOLITIIKKA JA RAAKA-AINEVARAT Vapaaehtoisen I uonnonsuo jeluryön puheenvuorosta vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja, metsä nhoitaja Esko Joutsamo 6. Normaalin ta loustoiminnan piiri ssä on puolestaan reilu sti yli 90 0/o maamme kasv ulli sen metsämaan pinta-a lasta . Luonnonsuojelun t a i metsäeko logian kan ssa Seisk a rin kansallispuistoajattelu:ll a ei ole paljoaka a n tekemistä . Tämän päivä luonto ei säily "luonnontilaisena" siten, että sille ei tehdä mitään. 6 . T ämä ei kuitenkaan tule onnistumaan, sillä luonnolla on omat lakinsa eikä luonto koskaan alistu eksponentiaaliseen ka svupolitiikkaan. 5. Viherhakkeen mukana metsistä tulee lähtemään runsaasti fosforia ja typpeä . Yk si tonni lannoitteita vie kaksi tonnia öljyä ja sillä tavalla nämä viherhakkeet ja muut ehkä riittävät osaan siitä öljyntuonnista, minkä lannoittaminen tulee vaatimaan. Edelleen on rodetta va, että suunn itteilla ole v iin uusiin kansa lli spui sco ihin sisä ltyy huomattavia määriä myös aivan nuoria ja keski-ikäisiä metsiä , joten tule va isuudess a tarjoutuu mahdolli suu s seurata nä idenkin metsäikäluokkien luonta ista kehitystä kunhan pu is tot vain saadaan peru stettua riittävän laaja-a lai si na . R ose nlew Ab :n aluemetsänhoitaja Stu a rt Köhler. 65 °/o) tavallisista calousmetsistä kuuluu ik ä luokkajakaurumass a n: m enomaan nuoriin ja keski-ikäi siin metsiin . Retkeilijät, savut, liikenne, erosio, rakentaminen jne. KASVUPOLITIIKKAA Maaja metsätalousministeriön luon21 8 non va r ain hoicoro imisron p ää llikkö Pertti Seiskari v a staa 30. uudis~u skyp siin metsiin luetaan k o ko maa ssa 14 0/o met sä maan ala sta . Huolta on sii s kannetta va n imenomaan vanhojen aarnimetsien ja niihin sidotu n eliömaailma n säilymisestä maamme luonnon olennaisena osa na. den säilymistä varmistavia tukikohtia ja leviämiskeskuksia, joihin metsäntutkimus Ja metsänjalostus sekä käytännön metsätalous joutuvat tulevaisuudessa jatkuvasti turvautumaan. muuttuminen ja d y naamisuu s ovat olennaisia tekijö itä myös metsäekosys teemi ssä . Lisäksi metsänparannustöissä ei ole juuri lainkaan huomioit u luonnon suojelunäkökohtia eikä järkevän moninaiskäytön periaatteita. Ku itenkin metsänparannustöiden tavoitteet ovat yleisesti jääneet saav uttam atta ja töiden jälkihoito on laiminlyöty
Aj ate lla mitä kä ytänn össä m erkitsee esimerkiks i asettamus , ettei uutta tu otantolaitosta saa las kea käy ntiin , ellei siinä o le riittävi ä lait te ita saasteen lev iämisen ehkäisemise ksi ' ' (s 9). Siksi kaikkien velvo lli suuks iin kuuluis i m yös toimia sen mukaisesti . " Ilman kan sa laistemme jatkuvaa tuk ea ja hu o lenpi toa ma java kantamme kasv u ei pää se kunn o n vau htiin . '' Luin kerran lehdest ä pien en uutisen s ii tä, että Liettu an tasava llan luo nno ns uo jelu ko mitea o n ki eltän yt Liettu an ti edeakate mian s uosituksella e räiden petolintujen ku ten kanahaukan , va rpushauk an , haarahau kan , rus kos u oh aukan ym . " Kun tähän as ti teeren, jäniksen ja met son lu vattomasta am pumisesta perittiin sakkoa 5 rupl aa kappa leelta, niin n yt lainrikko ja saa maksaa jäniksestä 20 , teerest ä 25 ja metsosta 30 rupl aa. _ pamäntyjen ne ul as issa kiiltelee vesipisaroi ta, sammal o n allasi pehmeä ja vä kevästi le muava' ' (s. Kirjallisuutta KARJALAINEN MAISEMA Pekka Perttu: Maiseman silmä (Karjala kustantamo, Petroskoi, 1973), 2 15 s., ku vitettu. ' ' Kun puhut aan että ihminen voi voittaa riippu vaisuute nsa luonnosta . 7). Paitsi ett ä t äm ä s uhde o n n ykyään muuttunut: emme ole e n ää riippuv aisia luonno n voim ista , vaa n sen voimattom uu desta , sen heikkoudesta puolustautua. 142143). 11 4). '' Karj alamme luonto o n erittäin o malei mainen mo nipuolis uud essaan . het ke llä h yv in vaa rallisesti riippuv ainen ih misestä" (s. se on väärin. 95 ). 11 2). Mainittakoon , että työläisten kes kim ääräinen kuuk a us iansio N e uv ostoliitossa oli vuonna 19711 35, 5 ruplaa (Neuvostoliitto, SN -seura 1973 , s. 103104). Silloin ylitsesi kiitää metsästäjien haave, pitkänokkainen ja le pattavas iipinen kuului sa Lehtokurppa . Jopa laululintumme kin ovat päässeet lain s uojeluun: jo kaisen yks il ön tuh oa misest a sam o in kuin pesän h äv ittämisestä o n sakk o 5 rup laa. Rikkautem me ovat valtavat, mutta o n ke rrassaa n vää rin tuuditell a itseään käsitykseen , että n e ovat ehtymättömät. Kun as tut puistoon , niin ala pide ll ä korviasi: radioämyrit ärj yvä t niin et tä saat miltei huutaa san ottavas i tover isi korvaan. M etsä tu o ksuu ke vää lle, tuuheiden ,. metsäst yksen . J a tässä o n kysy mys lepopuistosta, jossa h aluttais i kuull a vaikka tuota m ainitsem aa mme punakylki rastasta. lee hänelle maksamaan 50 rupl aa, m a java 400 ja hirvi edelleenkin 500 rupl aa. ' 'Kuk int a-aikana runn ellun t uomen tun tee talvellakin jo h yvi n kauk aa. 15). T oisinaa n kuulee ajatuksia , miten sy nkkiä jo pa peloittav ia ovat me tsämme, harmaa t s uot ikäviä , lo uhikkoisr. Olli Järvinen 219. Mitäs s iinä, eritt äin h yvä uutinen. Toi sin sanoen : osoittautuu , ett ä luonto o n tällä . Lievästi sanoen tämä o n melko o utoa poetisoimista. Emme ole t älläkä än hetk ellä vähemmän riippuv aisia luo nn osta kuin jos ku s aikai semmin . Tässä harrastuksessa a utta va t m yös h yvät kirjat , jotka antavat meille ti etoja kuin lah jaksi , opettavat s uhtautumaan luontoon hellien , kuin läheiseen , elävään olentoon" (s. Onhan majavien as uttamilla se uduilla hava ittav issa vielä eräs va rsin ih as tuttava seikka, si nn e lisäänt yy hirviä, piisameita, jäniks iä ja vesli lintuja . 9). Mutta minua ihmet ytti se, että lehti sijoitti jutun poikkeuksellisten uutisten otsiko n alle. 116117). " Kun satut tuollaisen a häm y-yön ä vii vähtämään metsässä, jossain tasa isella au kiolla tai metsän reun alla hiukan sy rj ässä kylässä , saatat kuulla tiukasti huhtikuun yöh ön kuuluv an o udo n ja matalan ja kur nuttavan ääne n kantautuva n jostain puiden latvo jen yläp uo lelt a. Nämä vai kute lmat ovat kuitenkin suurt a harhaa ja sy nt yneet sellaisten henkilöiden keks iminä , jotka e ivät pidä luonnosta, eivät ymmärrä s itä , ovat kuuroja ja sokeita s ille. Ja erittäin tervehdittävä o n se uudistus , että rikkurin paljastaja saa palkkioksi puolet sakkos ummasta" (s . 4 mk 70 p. Ympärillesi vilkaistessa huom aa t , e ttä molemmin puolin pääkäytävää kaikki ve hreys , pensaat ja puut o n tunnontarkasti peitett y tiiv iillä ja ko rkeall a e ril aisten taulu jen muodostamalla sei nällä . '' Pertun teos rakentuu kolmesta sointuvasta jaksosta : ensinnä on jakso " Herkin ais tein ", kertomuksia luo nnosta; tätä se u raa "V uosirengas", pitkä ja e lä vä vuoden kulun kuv aus; kirj an pää tt ää " Huoli huo misesta '', ihmis kuvista koottu jakso. vaarat miltei ahdistavat mieltä. Mi tä kumm allista juttu sisältää. Luo nto ilmiöineen o n kaikkialla mielenkiintoinen ja tar joaa tarkkailtavaksi mitä ihmeellisimpiä asioita kunhan saa sen avaimet käsiinsä. Kaikki nu o s inänsä tarpeelliset taulut ja ju listeet vois i s ijoittaa ko konaa n toisella tava lla. Joutsen tai h aa hka tu . N ykyte kniikka o n ih misen m ainio palvelija, mutta jos se muuttuu määrääjäks i se on kelvoton isäntä , varsinkin jos se on epäm iele kk ään ihmise n kä s issä. M a javien tek o järvissä kasvaa vesikasvilli s uutta piisamie n ravinnoksi '' (s. Kun n äet puun, jo nka vahvoja o ks ia ja haar9ja o n vää nn elt y poikki ja ne roi kku va t vain hiu kan kiinni latva t alaspäin , kun n äe t muo dotto mina seipäinä tö rrött äv iä runk o ja , joihin o n yrittän yt kas vaa pieniä vaivais ia o ksia voit olla va rma , ett ä se on tu o mi " (s. Alussa et oikein saa selvää , minkälaiselle otukselle se kuuluu . Vitsiks i ve tää '' (s . Vain järkevällä luo nn o nv aroje mme käy tt ämisellä niitä riittää tulevillekin s uku polvillekin ' ' (s. Hir vet ja jänikset ru okailevat majavien kaatamissa haavikoissa . Heittäydyt maahan ja odotat. 6). Päin vas t oin , o n erittäin valitettavaa , ettei tällais ia säädö ks iä ann eta kaikkialla Karj alassa kin , jos sa mo nista syist ä lintukannat ovat eht ym ässä" (s. Lehdist össämme puhutaan kaupunkien melu vaa ras ta ihmisten terveyden kann alta, t ais telu sta melu a vastaa n . '' M en etettyäs i aa mun , voit las kea me nettäneesi päivän ' ' (s. Eräiden runoilijoittemmekin teoksissa o n seisova ikihonka kuvattu kuin vihollinen , jo nk a kaataminen rys keellä ja ryminäll ä o n sank arite ko. m eill ä ei ole oikeutta rakastaa luontoa ilman toimintaa.. "Se (Kulttuurin ja levo n puisto ) tek ee vaikutuksen, että kulttuuria sinne o n kyllä ahdett u oikei n ahtamalla, mutta miten lie nee levon laita. M a javat suorittavat kaikkia näitä eläinlajeja vart en ikäänkuin ' bioteknillistä t yötä '. ' Puistoa' saat kurki stell a jostain raosta. " On erittäin ilahduttavaa, että Ko rk eim man N e uvoston istunto o n tehn yt lakisää teisen lop un tällaisesta (a jattelemattomasta isänn öimisestä luonnon parissa). Ihmettelemään panee puiston jo htajien ko risteluvimma se kä se luulo, että tänn e lepää mään tul evasta petroskoilaisesta tu o vankka seinä n äy tt äisi kau niimmalta kuin kukkiva pe nsasri vi. Pe kka Pertulla o n silmaä maisemalle , läm pöä eläimille, rakk autta valkokukkais ille puille, pontta pu olustaa näitä kaikkia : " ... 282). Kirj aa voi parhaiten es itellä lainauksin: '' Karjalan luo ntoa nimitetää n usein ka ruksi . 105). '' Mutta vasta kevät päiv äntasa uksen a, to de llisen a kevään käänn eko htana sanotaan meidän harmaatakkisen viestimiehemme kurjen po nn ahtava n ' tasa käpälässä' paluu lennolle koto is ta po hjolaa ko hti jostain Nii linvirran vaiheilta ja julistavan: '' Tasan yöt, tasan päivät , tasan kaksi jalkaistani " (s
166 166 2806 2791 Lapin lsy 363 501 2675 2210 Lentua-Seura 113 113 397 835 Lu onto -Liitto''·) 1200 2302 (89658) Länsi-Uudenmaan lsy 98 63 1253 1734 Pieksämäen se udun l. 28 28 705 Itä-Sa von lsy 55 68 363 369 Kainuun Luonto 72 164 3986 1132 Kanta-Hämeen lsy 16 1 107 746 757 Keski-Pohjanmaan lsy 36 52 471 Kesk i-Su omen lsy 160 350 873 2116 Koi llism aan Luo n to 50 53 385 1076 KuopJ on Luonn on Yst. Yhd . Hallituk se n Pöytäkirjan §§ kokouks ia 1972 1973 1972 1973 5 11 10 165 140 16 17 318 166 8 4 47 26 3 . 101 168 1749 2651 Sa,tak unnan lsy 410 671 1013 2352 Suur-Sa von lsy 216 202 2207 2080 Vammalan se udun lsy 195 237 1558 1525 Varsinais-Su omen lsy 231 250 6378 6824 Yhteensä 7063 9649 151168 100944 ''·) Luonto-Li iton luvut puu ttuvat yh ceen la ske lma st a ( Yll äolevaa n taulukkoon on koottu eräit ä yhdi stys ten toimintaa kuvaavia ti eto ja parilta vii me ise lt ä vuodelta . Näin on siitäkin huolimatta, että yhdi st ys ten tiedotu stoiminta liittoon päin on parantunut. Yhd . 46 40 Salpausse län luonnonyst. yst. Vertail emall a annettuja tietoja voidaan tehdä yhdi stys kohtai sia pä ätelmi ä toiminta-aktiivi suud en muutoksista. Samoin o va t y hdi st ys ten budjetit pienent yneet. 8 116 6 5 58 10 8 102 94 6 7 40 39 7 104 9 8 63 49 7 3 127 61 7 5 ( 11) (184) 7 77 8 7 107 96 11 10 164 126 7 11 13 107 139 10 5 180 60 5 3 3 9 9 109 119 10 11 115 118 10 . 108 83 96410 35836 Kymenlaakson Lu o,nn on Yst. 153 206 922 6843 Pirkanmaan lsy 718 847 8666 8141 Pohjoi s-Kar jalan l. yst. Vaikka jäsenmäärä kasvoikin 2600 220 uud ella jäsenellä eli kolmann ekse lla on ,kuitenkin yhdistyste n toiminnassa tapahtunut ainakin hallitu sten kokou sten peru steella vähenn ystä. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten toimintavuosi 197 3 Yhdistys H enkilö jäseniä Tulos.tase mk 1972 1973 1972 1973 Etelä-Karjalan lsy 6 56 223 641 Etelä-Pohjanmaan lsy 254 305 2884 4652 Hel sin gi n seudun lsy 1174 1402 8293 8128 Iisalmen Luonnon Y st. 170 200 1177 3579 Pohjois-Pohjanmaan lsy 242 500 3298 869 Po hjois-Savo n lsy 120 120 2638 2627 P o h jois-Uu denmaan lsy 417 405 Por voon luonn o nhi st .y hd . 4 7 104 151 179 1702 1634 T ällai sen kehityk sen toteaminen on huol es tuttavaa ja sen hava itseminen on ollut sysäykse nä liiton organi saatio n uud istamiseksi sellaisek si, jossa luonnons uojelulla on paremmat mahdolli suudet muuttua kansanliikkeek si.
Maailmanpankki myönsi vuoden 1972 lopus sa Suomelle 80 milj. Samalla ne merkitsevät myös luonnonsuojeluja maisema-arvojen romuttamista kyseisillä a,lueilla. O saston henkilövahvuudeksi tuli aluksi 19. Liino on kinnittänyt kirjelmäUä val-tioneuvoston huom iota tähän laina ehtojen kohtaan. dollarin lainan metsänparanu stoimintaan. Lappiin suunnite ltu kolmas laa ja tekoallas, Kemihaaran allas, oli vuoden aikana ajan221. Soiden ojitulksen suunni,tteluun ja toteumkseen ei toistaiseksi myör,-netä metsänparannusvaroja. Suomen Luonnon suojelul iitto ja sen jäsenjärjes,töt ovat -osallistuneet tähän kokouskierr olkseen ja sen valmisteluun . Neuvosto lla on kaksi päätoimista sihteer iä. Näitä töitä va lvoviin neuvottelukuntiin on pyydetty mukaan vapaa ehtois,ten lu onnonsuojelujärjes·töjen edustajia. YLEISTJ\ _ Vuoden 1973 aikana toteutettiin vihdoinkin maamme y mpäri stönsuojelun hallinnon laajennus. suokokouksien avusmksella toimia,lueidensa suojel tavi,en soiden määrittelyä. 1973. 1973 1. Neste Oy:n kolmannen jalostamon "sijoitussirkus" ratkesi Sköldvikin jalostamon laajentamisen h yväks i, jota mm. Projektia alettiin toteuttaa v. Entisen ympäristönsuo jelun neuvottelukunnan työn jatkajaksi perustettiin maas1amministeriön alaisuuteen ympäristön suojelu.neuvosto, jonka jäsenistöön kuuluu myös useita vapaaehtoisen luonnonsuojelutyön edu stajia. Ohjelma lähetettiin laa jalle lau suntokierrokselle, jonka jälkeen asian jackokäsititelyä varten asetettiin komitea. Kertomusvuonna käynn istettiin useilla vesistöillä uusien kokonaissuunnitelmien laatiminen. Lainaehtoihin sisäkyy toteamus, jonka mukaan suoritettavat metsänparannu styö·t eivät sais i oli ~ ristiriidass a y leisesti hyväksy ttyjen ympäristönsuojelutavoineiden kanssa. V.esihaJlinnon toimesta on javkeotu eri vesistöjen käytön kokonaissuunn itelmien laatimista. Vesihallinnon vesi piireihin saatiin niinikään 6 uutta ylitarkastajan tointa, joih n nimitettiin limnologikoulutuksen saa neet henkilöt. Ohjelma on saanut osakseen kiivastak in vas-tustusta erityis·est1 metsätalouden ja maanomi st ajien edust aji-en taholta. Pakettiratkaisuna Neste Oy:lle kol mannen jalostamon SIJOJtt a,m isen kanssa m yö nnettiin metsäteollisuudelle oi,keus rakentaa selluloosat,ehdas Ka9kisiin. Loppupuolella nousivat energiapoliittiset kysymykset etualalle öljyn rajun hinnannousun seurauksena. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen toimintakertomus V .. Laajemmin olivat kertomusvuoden auk ana esillä myös metsäteoUisuusyhtiöiden keinottelun luontoiset ran ta,kaavoitukset, jotka ,tähtäävät metsä ta,loudellises-ti vähämerkityksellisten alueiden palstoittamiseen huvilatonteuk si ja siten laajojen ranta-alueiden sulkeutumiseen yleisehä, jdkamiehenoikeuteen perustuvaLta vinkistäytymiseltä. Kertomusvuoden aikana seuraavihla tapahtumilla oli luonnonja ympäristönsuojelun kannalta laajempaa mielenkiintoa. Suomen luonnon suojeluliitto oli alunpitäen ehdottanut, mutta tämä näkemys oli en sinnä täydelli sesti sivuutettu Neste Oy:n ja valt iovallan taholta. Tämän jälkeen hallitus päätyi Sköldvukin jalostamon laa jentamiseen. Kertomusvuoden auka,na ovat seutukaavaliitot jaokaneet ns. Lääninhallituksiin perustettiin 11 ympäri stönsuojelun tarkastajan tointa ja ne täytettiin 01.07. Si säasiainministeriön alaisuuteen peru stetun ympäristönsuojeluosaston tehtä vänä on ympäristönsuojelun yleissuunnittelun yle.isvalvon nan sekä toimintojen koordinointi. Varsinaisen metsätalouskesk ustelun uuden aallon käynnistymistä menkitsisi kuitenkin ympäristönsuojelun neuvottelukunnan laatiman kans-allispuistoverikon ,kehittämissuunnitelman juLkistaminen loppukeväällä. Enti sen valtion luonnon suojeluvalvoja n toimiston tehtävät siirtyivät maaja metsätalou sministeriön yleisessä osastossa olevalle luonnonvarainhoitotoimistolle, jonka henkilövahvuus on 8. alkaen . Helmikuu ss a tehd y n Pyhämaa-ratkaisun jälkeen työt käynnistyivät ja jaokuivat Pyhämaan alueella kesään saakka, jolloin Suomen Pankki ilmoitti hankkeen tul evan li ian kalliiksi ja ilmoitti, ettei ulkoma1 s1a luottoja voida enää lisä tä. Metsähall utuk sen metsien moninaiskä ytön pysyvän t yöryhmä julkistamasta mui stiosta, joka koSJki ka,nsallispuis.cojen sekä mu iden luonn-onsuojeluaJueiden metsien ikärakennetta ja uudi stami sta, käytiin kevää llä juLkisuudessakin laajaa keskus,teJua. Ympäri stön suojeluosasto Ja luonnonvarainhoitotoimisto aloittivat toimintan sa 01.03. Kertomusvuoden aikana toteuteHu ympäristönsuojelun valtionhallinnon uudi stukset eivät kuitenkaan tote utun eet liiton esi ttämässä muodossa, vaan alan hallintoorgani saat io jäi edelleen hajanai seksi. Metsäha.llitus amoukin myöhemmin määräyik.siä lainaehtojen toteuttamisesta myös ympäristönsuojelun kannalta. Paitsi viral,li sta lau suntoaan liitto lähetti mini s,tereille ja kansanedustaji.Ue kan sallispuis.cosuunnitelmaa koS1kevan 1kirjelmän, jossa oikaistiin eräitä juLkisuudessa esitettyjä virheellisiä väirteitä ja mielipiteitä
Luonnonja ympäristönsuojeluun liittyvän lainsäädännön valmi stelu on k y lläkin jossain maann jatkunut. y. Pernajanlahden luonnonja kulttuuri ympäri stö n suojelu oli vuoden mittaan esil1lä. Yhteistyössä Naturoch miljövårdin ,kan ssa kiinnitettiin sekä liikenneettä kauppaja teollisuusministeriön huomiota aluekokonai suutta pirstoviin moottoritieja voimalinjasuunnitelmiin sekä vaaditnm osayleiskaavan laatimista afoeelle ja viranomaisten suunnitteluyhteistyötä. johr. kohtainen useissa en yhteyksissä. Energiapoliir,tiset kysymykset nousivat etualalle lokakuun jälkeen öljyn hinnan kohottua nopeass a tahdissa moninkertaiseksi, mille eräänä syynä olivat OPEC-maiden suorittamat hinnankorotukset. Sen sijaan varsinaisen luonnon suojdulain valmistelussa ei ole tapahtunut edistystä. 01. Pasi Lehmusluoto sekä varati-lintarkastajiksi samoin edelleen tri Erkki Huokuna ja ylitarkastaja Olavi Martikainen. Klemola toi seks i varajäseneksi. Läsnä oli 61 varsina isten jäsenyhdistysten ja ulkojäse nten edustajaa sekä joukko tarkkailijoita ja l-ii.ttohallitulksen jäseniä. Samalla kohdistuu maamme metsä varoihin entistä suurempi paine kun ulkomaankaupan ta sapai nottami seksi vient1a pyritään kaikin keinoin lisäämään. Uusia varsinaisia jäseniä ei liittoon vuoden aikana liiittynyt, joten jäsenyhdistysten lukumäärä on edelleen 28. Järjestörnkenteen kehittäminen on tullut enti stäkin ajankohtaisemmaksi kun uu si a pai,kallisia ympäristön suojelur yhmiä ja -yhdi styksiä on syntynyt yhä lisää eri puolilla maata ja osalla näistä ei ole minkäänlai si a kontakteja lii,ton nyk y iseen organisaatioon. y. Harri Dahl ström (puheenjohta ja), kaupungineläinlääkäri Sulo Rahko, mai semanhoidon valvoja Laur,i Ruippo, lehtori Juhani Santanen ja esittelijä Matti Vehkalahti . Lisäksi rakennu sase tukseen tehtiin eräitä muutoksia. Jyväsk ylän y li opis ton tiloissa. Kuit·enkin tapettiin poronhoitoalueella itärajan takaa tulleita susia kymmenLttäin loppu syiksyn ailkana. 08. Kesäkuussa ja marraskuussa pidettiin Helsingissä valmistelevat asi antuntijakokoukset, joiden pohjalta sopimus syntynee keväällä 1974. Työryhmän ja liiiton toimiston työn •tuloksena saatiin syysliittokokowksen käsittelyyn kolme organisaatiomallivaihtoehtoa, joista käytiin laaja keskustelu. ORGANISAATIO Liiton organisaation kehittämistä on valmistellut työryhmä, johon ovat kuulunee.t Lauri Ruippo, AnnaRiitta Wallin, Juha Hämäläinen, Pauli Lisiitzin ja Markus Ala-Heikkifä. Su si rauhoitettiin syksyllä poronhoitoalueen eteläpuolella. voiim.aan tullu,t u Lkoilulaki sisältää määräykset leirintäalueista, valtion retkeilyalueista ja retkeilyreittien peru stami ses ta. ja Su omen Metsästäjäja Kalastajaliitto r. Syysl iir,tokokous pid etti in 25.11 . Liitoo on tukenut allasalueella suoritettavaa luonnontieteellistä mokimu sta, johon tukeutuen voidaan määritellä alueen ympäristönsuojelu.llis·et arvot ja niiden menetykset allashankkeen mahdollisesti toteutuessa. Päätöksenteko liton organisaation kehittämisen suunta viivoista siirrettiin kuitenkin ,kevät•li·ittokokoukseen 197 4. Si•ten ulkojäsenten lwkumää rä oli vuoden lo pu ss a kohonnut 32 :een. Ympäristönsuojelun kannalta näyttää paine kohdi stuvan ankarimmin viimeisten luonnontilai sten koskien ja yhä uusien tekoaltaiden rakentamiseen sekä turveteollisuuden nopeaan ja luonnonsuojelunäkökohd1sta piittaamattomaan laajenemi see n. Sääntömääräisten asi oiden lisäksi. Helsingiss ä Tieteelli sten Seurain Taloss a. Suomen aloite Itämeren ympäristönsuojelusop Lmuksen solmimiseksi kaikkien rannikkovaltioiden välillä oli vuoden aLkana myötätuuless a. Sääntömääräisten asioiden li säks i käsiteltiin kokouksen yhte ydessä otsikolla "Viranomaisten luonnon suojelu" seuraavia aiheita: Toimi stopäällikkö Kimmo Karimo "Vesi hallinto ympäristönsuojeluviranomaisena", sihteeri Jorma Rautapää "Myrikkyasiat" ja sihteeri Olavi Martikainen "Luonnonja ympäristön suojelu uudet viranomai set". LIITTOKOKOUKSET Kevätliittok oko us pidettiin 24.03. luonnonsuojeluval voj a Urpo Häyrinen (uudel,leen), ass istentti Seppo Kellomäki, fil.kand. Tilintarkastajuksi valittiin edelleen KHT, ekoaomi Mauri Matikainen ja metsänh., fil.maist. Läsnä oli 36 äänioikeutettua edustajaa 19 jäsenjärjestöstä sekä joukko tark1kailijoita ja liittohallituiksen jäseniä. Teuvo Suominen (uudelleen), opiskelija Yrjö Haila ensimmäiseksi varajäseneksi (uudelleen) ja metsänhoitaja Kaarle E. 30.09 . Kevätliittokokous antoi julkilausuman ympäi,istönsuojeluneuvoston ja läänien ymipäristönsuojelun tar·kastajien nimit·tämi sestä. Uhanalaisten eläinlajien suojelussa tapahtui vuoden aiikana pientä edistyunistä. Hallituk sen jäseninä, jotka eivät olleet ero vuorossa, ja tk avat: toim. HalLi,rnk sen erovuoroisten jäsenten vaalissa kä ytettiin suhteelli5.ta vaal Lt apaa ja ,kahdelta li sta lta valittiin hallituk sen neljän erovuoroisen jäsene n ja kahden varajäsenen paikalle seuraavat: ympäri stön suojelun tarkastaja Juha Hämäläinen, vt. Vuoden aikana vaJ222 mistuivat ehdotus lunastusl ainsäädännön uudi stamisesta, ilmansuojel uja meluntorjuntatoimikunnan mietintö, torjunta-aineiden turvalli suusohjetoimikunnan mietintö, ympäristörLkostonmik unnan mietintö, pesuainetoimikunnan mi•etintö ja virki stysaluekomitean mået intö. Uusiksi uLkojäseniksi hyväksyttiin seuraavat 12 järjestöä : Eidos r.y., Kan sa n Rainiusliino r.y.,Maantieteen Opi sk eLijat r.y., Metsäs täjäin kesku sjä rjestö, Metsäy lioppilaat r.y., Myy r .y., Raikennusinsinööri,kilta, Sos,iahdemokraattisen Nuori so n Kesku sliitto r.y., Sosiali st inen Opi skel ijaliino r.y., Suomen Kristillinen Yhoppiilasliitto r.y., Suomen Metsästä jäliitto r. 3. 2. Muissakin yhteyksissä Suomen luonnonsuojeluliitto on kiinnittänyt huomiota eri tahoilla ajankohtaisiin tiehankkeisiin Ja -suunnitelmiin. Liitto on kiinittänyt huomiota karhunlihan kauppaan ja lihan ,korkeaan hintaan, mi•kä on tullut karhukannan uhkaajaksi. ja samalla viime aikojen tuhoisin pyyntimenetelmä, lavalta tapahtuva pyynti, kieUettiin. Luonnonja ympäristönsuojelun lainsäädännöss ä tapahtui vuoden aikana vain vähäistä edi stymistä. Karhun metsästysaLka lyhennettiin Lapin lääniä, Kuusamoa ja Suomuss3ilmea lukuunottamatta kahden kuuikauden mittaiseksi 01.08
Painos oJ.i 1 000 kpl. 1972 laadittiin yhteenveto kesällä 1973. U1,-vmaansihteerin tehtäviä hoiti 26.10. MUU VALISTUSTOIMINTA L uonnonsuo jel u julkaisusarjassa A valmistui toinen kirjanen "Suoaapinen yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. B-sar jan iJmaisja,keluun tarkoitettujen julkaisujen kysyntä on ollut nii n vilkasta, että ne ovat loppuneet "Kololintujemme suojelu" -vihkos,ta lukuunottamatta. lähtien) ja toiminnanj oh ta ja Esko Joutsam o. Lehden toimitusneuvostoon kuuluivat Urpo Häyrinen, Harri Dahlström, JoUJko Mättö, Sauvo Henttonen ja Olli Järvinen. 10. Ne on tarkoitettu lähinnä jäsenyhdi st ys ten luottamusja toimi,henkilöille ja niiden pitämistä on t:tt'koi·tus jatkaa muualla ma ass a. Lehden toimitti Lass e Blomberg. Suomen Akat emi a m yö nsi tukea Suomen Lu onto -lehden julkaise mi se en 15 000 mk . myyntirniMenopuolella lisääntyivät eni,ten palkkaja sos iaal ikulut . Eten'kin henkvlöko hta·iset yhteydet puhelimitse ovat lisää ntyneet. Vuoden aikana valmistui kaksi 223. Hallituksen avuksi asetettiin vuoden alu ssa ikai k,k.iaan 11 valiokuntaa, mu ota vain osa nii stä työsk enteli vuod en aikana. 7. kokou,ksess a käsiteltiin yksityiskohtai sesti yh tei 9kun tasu unn i tteluval iok un nan laatimaa ehdotusta lii,ton li-i,ke nnepoJ.ii,tti seksi ohjelmaksi. Jäsenma.ksutuloja kert yi kaikkiaan 8 170 mk. Liiton aloittees ta työskennellyt energi,ahuollon ympäristöpoliittinen t yö ryhmä sai t yö nsä valmiik si vuoden lopulla, mutta sen julkaiseminen jäi vuoden 197 4 puolelle. Painoksen suuruu s oli 12 000 kpl. Korjattu ja täydennetty muistio palautettiin muis·tiona hallituk sen käsiteltäväk si. E sko Joutsamo . TALOUS Jäse nmaksuna oli edelleen 1 mk /va rsinaisen jäsenyhdistyksen henkilöjäsen ja ulk ojäseniltä 50 mk . Sivumäärä oli 72 ja pa·inos 5 000 kpl. alkaen mets äh. saakka ja 01. Sen sijaan jäsenyhdist ys ten kokouspöytäkirjojen, toimintakertomusten, lausuntojen ym. vuosikerta käsi,tti y hden kak soi snumeron, joka ilmestyi 32-sivuisen a tammikuuss a 1974. T ilanteen korjaamiseksi si·irrettiin numerojen 46 pa inaminen to i-seen painopa ikikaan, mutta tämäkään ei auttanut vaan lehd en painotyöt viivästyivä t entisestäänkin, jolloin viimeisen numeron i,lmestyminen jäi vuoden 1974 puoleJ.le. P ykäliä pö ytäki r joihin kertyi 225 kpl. Va.Iition vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle m yöntämä avustu s oli ed elleen 60 000 mk, m1sta liit on osuus oli 50 000 mk ja Naturoch milj övårdi n 10 000 mk. Lisäk si budjetissa oli erillinen momentti Maailman Lu onn on Säätiö n Su omen rahastolle, 40 000 mk . Liiton roiminnanjohtajana oli Luk Juha Häm äläin en 31.08 . YHTEYDENPITO J li.SENYHDISTYKSIIN Yhteydet liiton ja jäsenten välillä ovat JOSsavn määrin parantuneet kun vo itiin palkata järjestösihteeri liiton toim istoon . 8. Avu stukset ja lahjoitukset muod ostiva t y hteensä noin kolmanneksen lii-ton tul ois ta . Hallituksen t yöva li oku ntaan ovat kuuluneet Harri Dahlström, Teu vo Su ominen, Anna-Riina Wallin, Matti Vehkalahti (26.10. SUOMEN LUON TO JA FINLANDS NATUR Aika1kaus•lehti Suomen Lu onnon 32 . Su omen Luonnon vastaavana ,toimitta jana toimi edelleen Teu vo Suomi nen ja ,taiota ja na T imo Tanttu. lähtien . Lii,ton toimesta järjestettiin järjestötyötä ja vapaaehtoisen luonnonsuojelun suhdeta luonnonja ympäristön suojelun viranoma1S11n käsittelevät koulutu späiväit Keski-Suomess a. Hallituk sen varapuheen johtajana toimi Urpo H äyri nen ja si hteerinä Anna-Riitta Wallin. Tilau smak suna oli 10 mk. HALLITUS, VALIOKUNNAT JA TOIMIHENKILOT Hallitu s ,kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Muut mlot saatiin pääasiass a Suomen Luonto-l ehden tilau smaksuina sekä erilaisen luononsuojeluaineiston minnasta . Sekä varsinaiset jäseny,hdisty,kse t että ulkojäsenet ovat saaneet moni stettuina liiton kokouspöy täkirjat, •lausunnot yms. Vuosikerran ·.kokonai ssi vumäärä kasvoi hieman ja oli n yt 280. Lehden tilaajamäärä lisää11Jtyi edelleen ja oli n y t 9 750 mak sanutta tilaajaa. asti opiske lija Anna-Riitta Wallin ja siitä eteenpäin opiskelija Anu Pärnänen. 4. 5. Syysfottokokous hyväksyi ju}kilau sumat jäteves,imaksuista ja valjastamatt omien ves·ivoimien rippeiden pelastamisesta energian käyttöä supi stamalla. Järjestösihteerinä toimi vuoden alusta läht ien opi ~kelija Sauvo Henttonen ja toimisrn nhoitajana edel_.,en rouva Eini Nordman. Alivu ok ralaisina liiton t oimiti,loissa olivat edeHeen Luonto-Liiitto Ja Naturoch miljövård . Lehden ilmestymisai.kataulusta kiinn ipitäminen oli vuoden ai1kana huomatta van vaLkeaa. Toimitusneuvosto ,kokoontui vuoden ai,kana ikaksi kertaa. Sarjan ensimmäisen julkaisun "Ekologian" menekki on ollut niin hyvä, että sii tä otettiin vuoden lopulla 15 000 kappaleen lisäpainos. vuosikerta ilmestyi kuutena numerona, joista numerot 4 ja 5 oli yhdistett y kaksoisnumeroiksi. Tifapäisinä toimistoapulaisina ovat työskennelleet opiskelijat Kaija Hiekkamä1ki, Anneli Leivo ja Sisko-Liisa Tamminen. Finlands Naturin 32. Myyntihinta on ollut 4 mlk/kpl. Hallituksen jäsenet, toiminnan johtaja ja järjest ösi hteeri ovat vierailleet vuoden ai•kana monien yhdistysten ,kokouksiss a. Erit yisnumeroina toimitettiin kansallispuistosuunnitelmia käsittelevä numero 3 ja vesi asioita sisä l1tänyt numero 6. Heldt 2 000 mk (eläimistö nsuo jeluun ) sekä Jenn y ja Antti Wihurin Rahast o 5 000 mk (maisemansuojeluoppaan tekoon). Taloudellisesti liiton toimintaa on tuken ut O y Insin öö ritoimisto K. Samoin käyti,in laaja .keskustelu ,liiton organisaation kehittämi ses tä . Varsina isten jäsenten toiminnasta v. Kokopäivätoimisena toimistovirikailijana on ,tyfokennellyt rouva Taina Toivanen-Taikka 22 .01. T yövaliokunta kokoontui vuoden aikana 22 kertaa. asi ak ir jojen postittamisess a myös li iton toimistoon on runsaasti toi vomi sen varaa. 6. Tilikauden alijäämä kasvoi melkein puolella ja oli nyt lähes 7 000 mk
Tukholma ssa liittoa edusti dos. Svenska naturskyddsföre nin genin syys k o nferen ss iss a 16. maaja m etsätal o u, mini steriölle lau sun to moo tt o rikelkkat oi mikunnan mietinn ös tä 17 .02 . va!ti o neuvo sto,lle kirjelmä Maailmanpankin met sänparannuslainan v ar o jen kä y töst ä 19.03. Sen painoksen suuruus oli 5 x 50 000 kpl. Borg ja maisemah. Samoin valmistettiin taiteilija Linnamiehen maalauksi sta uusi kirjeensulkijasarja, joka esittää poiminnalta rauhoitettuja ka sveja. Kirjeenvaihtoa on jatkettu muiden ma·iden luonnon suojelujärjestöjen sekä kansainväli sten järjestöjen, m,m. Kant a-Hämeen se umkaavaliitolle lau sun to Kanta -Hämeen 6 everkkotutk imuk sesta 17.02. Samoin yhteisesti Säätiön ja Luonto-Liiton kanssa painatettiin ja myytiin ruotsalaista al•kuperää olevaa susiposti.kor-ttia. Keravuori, dos. projektin yhtey dess ä. Pekka Borg. Liitto on ollut myös edustettun\ Demokraatti sten asiantuntijoiLen ja tu okijoiden yhtei styöjärjes,tön perustamisvaiheissa, mutta lopuHinen liittyminen jäi kevätliittokokuksen 1974 päätettäväksi. aih eena "Vanh o jen m etsien asema lu o nn o nsuojelu ss a ja metsä taloudess a". Uudenmaan seutukaavaliitoille lausunto tutkimuk sesta "Kestääkö mai sema?" 23.03. IUCN:n ja Sierra Clubin kan ssa. Liitto osallistui SPR:n vakakunnalliseen ympäri stön suojeluproje.ktiin sekä projektikirjasen "Suojele Ympäri stöäsi; tietoa ja toimintaa" toiminamiseen. Liiton puolesta kokouk seen o sa! 1 istuivat puheen johtaja Dahl ström, toiminnan johta ja Joutsamo ja ulk o maan sihteeri Pärnänen. valvoja Ruippo. Imatran V o ima O y :lle lausunto linjan 02 .03. Seitsemän puolueen edu skuntar yhmät vastasivat myöntei sesti liiton ja Naturoch miljö vårdin aloitteeseen muodostaa e rit y in en luonnon suojelun pienoi sparlam entti, mutta tä t ä ei kuitenkaan ole saatu koolle vuoden aikana. LAUSUNNOT JA ALOlTTEET Kertomus vuoden antanut seuraavat kilau sumat sekä aloitteet: aikana liitto on lau sunnot ja jultehnyt seuraavat lau sunnot 22.01 Kauppaja t eolli suu smini steriölle kirjelmä mahdolli sen kolmann en ölj y njal ostam o n sij o ittam isesta 17.02. Liitto toimi isäntänä yhdes sä Naturoch miljövårdin kanssa pohjoi smai sten 1 uonn o nsuo jel ujär jestö jen yhteist y ökokouksessa Suomessa 20. Uud enmaan se utukaavaliitoille lau sunto Uudenmaan soratutkimuk sesta 05.04 oikeu smini steriölle lausunto lunastu slain säädännön uudis•tami sesta 17.05 metsähallitukselle lau sunto Koilli , kairntoimikunnan mietinnöstä. Liiton antamat lausunnot ja ju,hkilausumat on toimitettu tiedotusvälineiden julkaistaviksi. KANSAINVALINEN YHTEISTYO Liiton kansainväli sen toiminnan paityössä. jelmä v å rdin lnkoo -Nurmijärvi vo imaIin jasuunn itelmasta liikennemini steriölle kiry hde ss ä Na t uroch mil jökan ss a Perna janlahden 111 oottori ti es u u n n i t e! 111 ista 14.03. Aikaisemmin valmi stuneita luonnon suojeluaiheisia postikortteja, kirjeensulkijamerkkejä, julisteita ja kirjoja myytiin edelleen melkoisia määriä. Toiminnanjohtaja Joutsamo oli liiton edustajana mukana asiantuntijajäsenenä Suomen valtuu skunnassa faämeren alueen merelli sen ympäri s,tön suojelua koskevaa yleismpimusta valmi st elevass a kak siviikkoisess a kokouk sessa Hel sin g issä marrak u ussa. ja P y häselän N iitt y lahdess a 25.06 01.07.1973 . Vene -73 nä y ttel yssä liitolla oli oma osaston sa. Liitto osallistui Hel sin giss ä järjeste ot yy n Habitare -nä y ttel yy n y hde ssä Luonto-Liiton ja Naturoch miljövårdin kan ss a. Tasa vallan Presidentin ympäri stönsuojelupalkinnon palkintolautakunnassa p yy dettynä liiton edustajana on ollut puheenjohtaja Dahl ström. Lauantaina pidety n neuvott eiukokouk sen jälkeen käytiin sunnuntaina tutustumass a suunniteltuun Seitsemi sen kansallispuistoalueeseen Kurussa Pirkanmaan Maakuntaliiton toimiessa paikallisena isäntänä ja oppaina ,toim.joht. 19.06. Korttisarjaa pa·inettiin 6 x 20 000 kpl. Syiksyllä valmistui taiteilija Sirkka Linnami,eh en maalausten pohjalta tehty pos,tikorttisarja, jossa on esite-kynä 6 eri lääkeja myrkkykasv1a. 224 Liitto on kuulunut jäsenenä edellen Kansainväliseen luonnon suojeluliittoon (IUCN), Yhteiskuntasuunni,ttelun Seuraan ja Suomen Metsäyhd isty,k seen. Vietnam-toimikunnan työhön liitto osalli stui tuomalla esille sodan ympäristövaikutuk sia a.o . 21.10. 9. Kan sainvälinen valiokunta on valmistellut kan sainväli stä toimintaohjeLmaa. uuta julistetta: Kimmo Kaivannon "Säästäikää Suomenlahti", painos 2 000 kpl ja Taideteollisen korkeakoulun oppulaskunnan näyttetlyn esuttelyju'1iste "Vielä niitä honkia humisee". metsähallituk selle kirjelmä met sähallituksen moninai skä y t ö n p ysy vän t yör y hmän mui s,tiosta 23 .03. Yhdess ä Kan sanvalistu sse uran kan ss a järjes,tettiin Lu o nn o nharrastajan lo mapäivät kahdella eri paikkakunnalla: Ku sta v issa 15. Konferenssin •teema,t olivat kunnallinen ympäri,tönsuo,jelu Ja kansallispuistokysymys. Liiton jäse n järjestöt ovat osall is tuneet usei s·iin maakunnalli siin nä y ttelyihin. 17.11. pidetyssä luonnonsuojelujärjestöjen neuvottelukokouksess a edusti liittoa Naturoch miljövårdin toiminnanjohtaja Ulrica Cronström. Li säksi liiton hallituk sen 1asenet ja muut liiton edu s,tajat ovat mahdollisuuk siensa mllikaan esiintyn ee t eri tiedotusvälinei ss ä sekä osalli stuneet vuoden aikana kymmeniin tilaisuuksiin alustajina ja kes,ku stelijoina. Kokouk seen o sallistui Tan , kas,ta 2, Norjasta 1 ja Ruotsista 1 edustaja. KURSSIT JA KOKOUKSET Ke vätmetsävii,k o lla järjes tettiin perinte inen kesku st elutilaisuu s Tieteelli sten Seurain Ta lolla 28.03. 12 . Lisäksi liiton toimisto on myynyt Maai,lman Luonnon Säätiön Metsäpeura-julistetta. 11. Pohjoismaisessa susien suojelutyör y hmässä liit,toa on edustanut Teuvo Suominen. YHTEYDET MUIHIN JARJESTOIHI Ja,tku vassa päi v itt ä isess ä yhte y dess ä on o ltu luonn o lli sesti Luonto-Liit o n ja Naturo c h miljö vårdin kan ss a. 10. Tukholmas sa 15.11
10. Seychellien sijasta voi oleskella myös Mombasassa. jul,kilausuma valjastamattomien vesivoimien rippeiden pelastamisesta energian käyttöä supistamalla 12.12 . julkilausuma 1kansakuntien oikeudesta käyttää ,omia luonnonvarojaan 23 .02 . julkilausuma ydinkokeista Ransk an suurlähetystölle 31.10. MAAPALLON YMPÄRI 9-29/11 -74 6.900 mk NEW DELHI-AGRABANGKOK-HONGKONG-TOKIO-HAKONE-HONOLULU-SAN FRANCISCO matka-ek,pert I t Oy Kluuvikat~ 3 Suomen Matkatoimistoyhdistyksen 00100 Hki 10 puh. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle lausunt o ehdotuksesta Ahvenanmaalle perustetta vas ta pohjoismaisesta ym päris tönsuojel u I ai tok sesta 01.09. julkilausuma jätevesimaksuista 25 .11. opetusministeriölle ehdotus valtion luonnontieteellisen toimikunnan jäseniksi vuosiksi 1974-76 Helsi ngi5sä maaliskuun 9. Narnroch miljövårdillc lau sunto "Suojaa Pohjanlahtea"n imisen yhteistyöjärjestön peru.staimisesta 12.12. Bird lslandilla ja Praslinilla, jonka erikoisuudet ovat kaksoiskookospähkinä, coco-de-mer, ja musta papukaija. maaja metsätalousministeriölle lausunto Suomen kansallispui~roverkon suunnitelmasta julkilausumat kehititämis17.02. Pirkkalan kunnan kou,)ulauta!kunnalle lausunto opetusbiotooppien varaamissuunnitelnopiste oli pohjoismaise~a yhteismasta -29 .12. Karhulan ,kauppalanvaltuusrolle kirjelmä •karhun häpäisystä 25 .11 . oikeusministeriölle lausun•to vesi.lain tarkisramiskomit•ean miecinnöstä 17.05 . eräille kunnallisvaltuustoille kirjelmä puutavarayhtiöiden ranta.kaavoituksesta 01.09. puolustusministeriölle kirjelmä maastoharjoitusten aiheutotaman rosika amisen estämisestä 06.11. 90-13331 jäsen 225. ti1lasrokesku.kselle lausunto ympäristötilastollisesta vuosikirjasta 15.06. parlamentaariselle lii 1 kennek omi t•ealle lausunto t ieliikennela·insäädännön kehittämisestä 15.06. kansanedustajille kirjelmä kansallispuisrosuunnitelmasta esitett yjen väärien ei.erojen oikaise miseksi 08 .11 . julkilausuma ympäristön,su.ojeluneuvoston ja läänien ympäri.stönsuojelun tarkastajien nimittämisestä 17.04. Poltto ai nelisä 200 mk ei sisä·lly hintaan . ju~kilausuma yhdessä Luonto-Liiton ja Naturoch miljöv årdin kanssa Saaristomeren sotaharjoituksista 20.06. si"säasiai nminisneriölle lausunto ilmansuojeluja meluntorju.n tatoimi.kunnan mietinnöstä 01.09. julki·lausuma valaiden murhenäytelmästä aloitteet 17.02. 17.05. FANTASTINEN JOULUMATKA: JAMAIKA-PERUN ANDIT-AMAZONVIRTAKOLUMBIA 20.12.-5.1. päivänä 1974 Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallitus KALEVI MALMSTRÖMIN LINTUMATKA 26/11-11/12-74 KENIA JA SEYCHELLIT 2.400--3.600 mk Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen retkisihteeri Kalevi Malmström, on vetänyt ornitologi en matkoja jo useita vuosia. julkilausuma suojeluneuvoston muuttamisesta ympäristön1kokoonpanon 23.03. sisäasiainministeriölle ehd otus liiton edu stuksesta ympäristönsuojeluneuvostossa 01.09. 2 vi ikon matka päättyy Nairobiin ja perusteelliseen Nairobin kansallispuiston tutkimiseen . Tällä kertaa on mukana myös Intian valtameren viehättävä Seychellien saariryhmä. oikeusminsteriölle lausunto ympäristö ri.kostoimi1kunnan mietinnös,tä 02. tieja vesirakennusha.Jlitu.k sel le lausunto valtatien n:o 14 paran ta.misesta 23.11. Pääsaari Mahe on tukikohta , josta käsin käydään mm . 74 4850-5850 mk Viisi päivää Jamaikalla upeassa rantahotellissa calypso-musiikin ja auringonoton merkeissä. julkilausuma puutavarayhtiöiden rantakaavoituksista 01.09. Keniassa kuuluvat Naivashan ja Nakurun lintujärvet samoin kuin Vic torian järvikin ohjelmaan. Edellisellä ltä-A !.rikan matkalla käytiin pelkästään Keniassa, jolloin nähtiin yli 300 lajia. Loppuaika Perussa, jossa Limasta käsin tehdään retkiä Amaz onin viidakon syvyysksiin ja AndeiMe Cuzoon ja Macchu Picchuun inkojen muinaisiin pyhäkköihin. sisäasiainministeriölle kirjelmän yhdessä Naturoch miljövårdin ,kanssa Pernajalahden suojelusta 23 .02 . tieJa vesirakennu~hallituksell.e lausunto moottoritiesuunnitelma~ta välille PorvooPernaja 31.10
Strong competition by big companies would inevitably decrease their incomes. Alchough suspicious in the beginn ing, his father agreed to che idea when it was made clear that no restriccions would be placed on the .Jocal reindeer economy. This is particularly alarming in the case of reindeer husbandry which is of great economic importan ce. In addition, rhe new facilities would attract large numbers of people who have no particul ar need or wish CO enter the par<k. However, the rec enc plans co attracc more courists by buildin g more facilities insi de the park are strongly opposed by the reindeer owners and other local inhabita nts. When the national park was created in 1938, the same position was held by Mr. Mr. The National P ark has traditionally been a st ronghold for the loca l reindeer herds. Autto made a survey in hi s home village, Ra attama, and could not find a single person who wa s in favour of che pl a ns. Summaries ofthe Main Articles in This Issue !:,11" 111c 11 L11011/ o ( ,\',1111re o/ Finland ) l'ublished by the Finnish Association /or Nature l'rotection ( Suomen luonnonsuojeluliitto ) Address : Fredrikinka tu 77 A 11 00 100 H elsinki 10, Finland Erlit or: T euvo Suominen A Nat ional Park Endangered by Tourism Development Editorial Page 181 The P allas-Ounast un tu ri National P ark in western Lapland is one of the largest p a rks of Finland. Fortunately, other gove rn menta l organizations ha ve show n g reater respon sibility and respect co the nationally and incern ationally accepted conservation regulation s. The promises have been kept well, and che reindeer owners have had no major complaints within almost four decades. From the very beginning there has been a sma ll hotel inside the park. This park was created in 1938. The natural areas are. They a re strong ly opposin g the di sasterou s pl ans co bring mass courism co rh e National Park. Autto's father . Thus, rhe family has extensive experience in the influence of the special status of t'he national pank as a grazing area for reindeer. Pa ll as-Ounastunturi Nationa l Park and the Reindeer Economy Eelis Autto, interviewed by Teuvo Suominen Pa ges 182-193 The reindeer economy area of Finland is divided into relatively independenc di stricts. There are now plans to expand the Palla s-Ounastunturi National Park by adding to it an almosc equally large wildern ess area so uth of the present park. It is alread y obvious th at the present number of visicors causes certain dama ge co che rei ndeer economy, but this has been compen sa ted by the extra income brou ght by touri sm co the local people. He has been willing co share hi s experiences wich the reindeer owners of other regions of north ern Finla nd where new national pa rks hav e been suggested. Eelis Autto is the head of Kyrö District, which includes part of Pallas-Ouna stunturi National Park. In addicion, there are p lans co build several other facilicies co proSuomen Lu o nto urges ali respon si ble conserva tion organisacions co express cheir opinions abouc the effo rts co bring di sas terous econo mic exploitation by mass touri sm to the extremely vulnerable northern wilderness of Pall as -Ou nast unturi Nationa l Park. The local people have been quite succesful in accomodating the present number of visicors outside rhe par'k. More recencly, the increased number of courists has caused some disturbance, but so far chis has not been senous. He considers tha t the new proposa l where the Finnish Forest Research Institute is actively involved is a serious violation of the promi ses give n co hi s father. The opinion s should be addressed to the authori ti es respon sible for th e mana ge menr of chi s Nationa l Park: Director of the Finnish Forest R esearch In stitute U nioninkatu 40 A SF-00170 Helsinki 17 Finland 226 moce vari ous· sporcs, ga mes, and entertainmen ts inside 1:he park. As the number of visitors has been steadily increasing, new accomodation facilities have been built outside che park, largely by che loca l inhabicanrs. In fact, the park has been cheir best insurance during the years of bad weacher, extensive forest cutting, and peacland drainage. Mr. Autto remembers t'he time when a delegation arrived at his father's house and suggested the establishment of the national park . Perhaps the most di stress ing fact in thi s shameful sicu ation is •the double role pl ayed by a governmenca l organization, the Finnish Forest Resea rch In stitute. The conservationists are not rhe on ly ones who oppose these plans. During many years che owners of the exis tin g hocel, Matkaravinco and Suomen Matkailuliitto (boch a re private enterprises specializing in courism), have been pla nning CO expand their facilicies. Mr. They would, nevertheless, increase the press ure against the delicate northern ecosystems. The management of Pa llasOuna scunturi National Park ha s been entru sted to it, but in stea d of proteccing it against thi s cype of invasion, it seems co be cooperating with the intruders . Recencly a plan has been publicized CO accomodate over one thou sa nd more peop le in hocel s, cabins and campgrounds wichin che park. It covers an area of 500 square kilometres of forests, lakes, bogs and arctic hills . These plans will be opposed by rhe loca l inhab ita nts, includin g the reindeer owners, unless a greate r respect is given co the previo us promi ses. Autto considers th at, ba sically, nature conservation and rei ndeer econom y have similar interests since they both require an undi scurbel wilderness
In 1969, the Department of Forestry lau nched a campaign to promote the utili zation of wild mu shrooms. becoming more and more valuable to the reindeer economy since large areas of Finnish Lapl an d have been taken from effective grazing lands by extensive cutting of forest, drain age of peatlands, and construction · of artificial latkes for power production. Officially it has been Kittilä Commune which has ordered such a pian and approved the results a rather incredible situation si nce rhe use and management of National Parks belongs to the state. Eljas Pohtila and Olli Saastamoinen Pages 184-186 In 1968, Matkaravinto Oy, a tourism enterprise, suggested that nart of rhe National Park should be use d for tourist development. In addition, wild mu shroom s are genera lly more delicious than cultivated ones. The utilization of wild berries has a wider and longer tradition . It is estimated that the total amount of usefu l mushrooms produced annually by th e Finnish fore sts a verages 1.7 million ton s. As the people living in villages elose to the National Park have been quite succesful in accomodating the increasing numbers of visitors, there are no reasons to !et a powerful enterpri se enter rhe par.k. The nutritional characteristi cs of mushrooms are particularly suitable for modern man (low in calori es, but rich in proteins, minerals and vitamins). In addition, several species, mainly of noncommercial characte r, but with great scientific value, have become practically extinct in Finland. Report from Tokyo by the Club of Rome translated and edited by Raimo Ruottu Pages 187-195 The Club of Rome has been active since the publication of its first report, "The Limits to Growth". Thirty important species of mushroom s easily regognizable, fairly common and nutritionally valuable have been chosen for export. Not only would this alternatie give more effective protection to the park itself, but ~he local people would find it much easier to control and solve the sosioeconomic problems caused by the expansion of tourism. The Report from Tokyo is a d esc ription of the various projects in progress. They ha ve a great economic and recreat ional value, and there is a growing interest in a more effec ti ve har vest. The author gives several critical comments about the conflicting interests of rnurism and conservation and discusses the possibilities of promotin g conservation in Finland wirh the expe rien ce gathered in Kenya. The new pian includes a hotel for 400 persons and other facilities for 800 persons within the park bound~ries . This has now resulted in regional planning of part of rhe National Park. There is an unsatisfiable demand for blueberries and cloudberries, but, so far, only a small fraction of the total productivity of the forests and bogs is utilized . 227. The author objects to this, supporting his ideas with persona! experience and theoretical considerations. The Kenyan Safari by Urpo Myllymaa Pages 196-197 The author won fir st prize, a safari to Kenya, in a campaign arranged la st year to increase the circulation of Suomen Luonto. Apparently, only a ve ry sma ll fraction of the potential har ves t h as bee n collected. It seems, however, that increasing awareness, nsmg prices, and more effecti ve merhods of transportation will result in fuller use of this natural resource . In 1972, about 350 ton s were exported, and an unkn ow n (but not very large) amount was used domestically. The authors maintain that in Lapland the previous experiences of the tourist facilities of the same owner Matkaravinto Oy are discouraging. Lingon berries, blueberries, cranberries, and cloudberries have been use d since times unknown . They bring practically no income to the local people, as they do not use local labor, foodstuffs, or other products. The complex ecosystems of old virgin forests include a vast number of various fungi, some of wihch are essential as mycorrhizzal symbionts of the trees, and others as decomposers of the decaying organic materia!. The next step, briefly described here to the Finnish audience, tries to overcome the obvious shortcomings of the first report by dividing the global pro!Jlems into smaller, relatively independent problem s, learning inherent law s, and re-uniting them into meanin gful global con sideration s. It includes training of commercial mushroom collectors, which now number about 18 000. The present, much smaller fac1hties, have resulted in discouraging deterioration of the environment, and rhe new developments can only make things worse, with many times more visitors. The lingonberry has a long tradition in Finnish export (more rhan 2 million kilograms annually). This article is a desc ription of visits to some of the famous wildlifc places of Kenya, including Naivasha and Nakuru lak es, Mount Kenya, Amboseli, T savo, etc. Tourism Industry Tries to Conquer the Pallas-Ounastunturi National Park by . Similarly, it is surprising that the pian includes only tourism and no other potential uses of a national park. The last representatives of rhese species are now found in a few protected areas. Some experimental work is being carried out to find merhods to increase the natural productivity and to cultivate the wi'ld species. Drastic changes caused by fore st ry result in a definite and long-lasting decline of quality an d quantity of the use ful mushrooms. The Richness of the Fungal Life of Primeval Forests by Mauri Korhonen Pages 207-209 It seems to be a relatively widespread, and sometimes actively propagated, belief that intense methods of forestry are either neutral or beneficial to mushroom productivi·ty. The·, pay few taxes and their incomes are directed to southern Finland . The Wi ld Harvest of Finnish Forests by Pekka Korvenkontio and Paul Partanen Pages 198-202 In addition to rimber, the forests produce a variety of other products, includin g wild berries an d mushrooms. Such species include Inonotu s subiculosus, Piptoporus pseudobetulinus, Fomitopsis rosea, Amilocystis lapponicus, Onnia triqueter, a nd Haploporus odorus
PIEKSAMAEN SEUDUN LUONNONYSTAVAT, elo Jaakko Savola, Kalevalan katu 48, 76100 Pieks ämäki 10, puh . 90-315 243 . 22 541. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NATURSKYDDSFORENING, elo Rauno Tenovuo, Turun Yliopiston Eläintieteen laitos, 20500 Turku 50, puh. 448 439 Toimistonhoitaja: Eini Nordman, puh . 305 590. KOILLISMAA N LUONTO, elo Reino Rinne, Kitkantie 4, 93600 Kuusamo. Klemola , metsänh., varajäsen SLL:N TOIMISTO Toiminnanjohtaja: Esko Joutsamo, puh. ( 16.30-) 952-25 424. LUONTO-LIITTO, Fredrikinkatu 77 A 11 , 00100 Helsinki 10, puh. k. Seppo Kellomäki, maat.-metsät.lis. 554. !TA-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Taisto Piiparinen, Poukkusilta, 57600 Savonlinna 60, puh. POHJOIS-UUDENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Jukka Matinvesi, Männiköntie 31 B 39, 04260 Savio, p. 3 A, 28100 Pori 10, puh. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS, Kaivokatu 40, 06100 Porvoo 10. (915.30) 971-12 082. KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA OSTERBOTTENS NATUR VÄRDSFORENING, Isokatu 15, 67100 Kokkola 10, puh. KYMENLAAKSON LUONNON YSTAVAT, PL 23, 48101 Kotka 10, puh. KANTA-HAMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Eino Eerola , Kirkkorinne 4 A, 13100 Hämeenlinna 10, puh. 13 860. LANSI-UUDE NMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VAST-NYLANDS NATUR V ÄRDSFORENING, postilokero 33, 08101 Lohja 10. 958-11 956. 498 159. E. 917-23 501. 941-10 210. (10-15) 921-335 5991522. SALPAUSSELAN LUONNONYSTAVAT, elo Veli Haikonen, Kaivolankatu 2 B 16, 15240 Lahti 24, puh . Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JÄSENJÄRJESTÖT ETELA-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Perttu Koski, 54920 T AIP ALSAARI. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Asko Mäkelä, Puistok atu 6, 38200 Vammala. LENTUA-SEURA, elo Markus AlaHeikkilä, 88900 Kuhmo, puh. 981-38770. 90490 961. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTAVAT, elo Olli Laamanen, 80510 Onttola. ULKO]ÄSENET Bio-Dynaaminen Yhdistys Biologian ja maantieteen opettajat Eidos Enemmistö F yysikkokilta H ämäläis-Osakunta Kansan Raittiusliitto Koe-eläinten suojelu Kokoomuksen Nuorten Liitto Maantieteen Opiskelijat Marttaliitto Metsästäjäin keskusjärjestö Metsäylioppilaat Myy Päijät-Hämeen Maakuntaliitto Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Sosialistinen Opiskelijaliitto Suomalaisuuden Liitto Suomen A rkkitehtzliitto Suomen Kalamiesten Keskusliitto Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Suomen Mielenterveysseura Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Suomen Romukauppiaiden Liitto Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liitto Symbioosi Synop SLL:N HALLITUS Harri Dahlström, maat.-metsät. Sulo Rahko, kaupungineläinlääkäri Lauri Ruippo, maisemanhoidonvalvoja Juhani Santanen, lehtori Teuvo Suominen, fil.kand., varapuheenjohtaja Matti Vehkalahti, fil.maist. Pohti la, puh. 15 721). kand ., puheenjohtaja Juha Hämäläinen, ympäristönsuojelun tarkastaja Urpo H äy rinen, fil.kand. SATAKUNNAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Markku Eskola, Tasavallank. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Pentti Åman, Välkkylä 4 A 3, 90100 Oulu 10, puh. 5093. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Niilo Ruuth, Sokkalantie 23, 50600 Mikkeli 60. 448 439 Järjestösihteeri : Sauvo Henttonen, puh. ETELA-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Raimo Kapanen, PL 10, 60100 Seinäjoki 10, puh. t. Yrjö Haila, fil.yo, varajäsen Kaarle E. 939-16 978. KESKI-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Olli Manninen, Petäjätie 11 , 40720 Jyväskylä 72, puh . 964-22 991. KAINUUN LUONTO, Huoltokatu 1, 87100 Kajaani 10, puh. 90-244 464. POHJOIS-SA VON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10. PIRKANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Heikki Jaakola, Opiskel ijankatu 30 B 25, 33720 Tampere 72. KUOPION LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio 10, puh. 228 LAPIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi 30 (pj. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS HELSINGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFORENING, elo Kaarle Klemola, Merikorttitie 4 a 589, 00960 Helsinki 96, puh. IISALMEN LUONNON YSTAVAIN YHDISTYS, elo Eero Antikainen, Rinteentie 28, 74130 Iisa lmi 3
Pääset päättämään miten liikettä hoidetaan ja millaiseksi se kehittyy.. He vastaavat kukin omalta osaltaan myös siitä, että kuluttaja saa tuotteen oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan. He ovat työssään ostajan asialla. He valmistavat ja valitsevat E-myymälöihin tuotteita, jotka vastaavat kuluttajan tarpeita ja ovat käytössä turvallisia. E-liikkeessä on ostajan asialla päivittäin tuhansia ihmisiä. E-liike on Sinunkin liikkeesi niinkuin se on yli 600.000 muun suomalaisen liike. Saat useita jäsenetuja kun liityt E-liikkeen jäseneksi
Myymälä~tä saa myös Lu1onto-Liiton, Naturoch Miljövårdin jia Maai,Lman Luonnon Säätiön tuotteilta. Toivomme he:Jisinkilä.is,ten mahdo1lisimman paljon käyttävän myymälää ostostensa tekemiseen, jotta Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto saisi työrauhan ahtai,ssa tiiloi 1 ssaan. Myymä'länhoitajana toimii Raili Hd1sten . Suomen Luonto lrtonumero 3 mk OMA KAUPPA Nouda inse jufa,teet, 1 kirj,at, kortilt:, su~kij.a1t ja leh-. Postiennakkoti1auk 1 set tehdään edelleen tuttuun ta paan osoitueeUa Suomen Iuonnonmojeluliitto, Fredrikinkatu 77 A 11, 00100 Helsinki 10. det! Kaikkea Suomen luonnons,uojeluliiwn tuottamaa materiaailia voit nyt ostaa Suomen Luonnon suojelun Tuki Oy:n myymälästä, joka sija.i,tsee Helsingissä Punavuorenkatu 4:ssä (Fredan ja Albertinkadun väliissä). Myymälä on auki maanantaista perjantaihin 9-17 ja lauantaisin 10-13. Helsinki 1974 Kirjapaino Libris Osakeyhtiö Offset. Samoin muut asiat hoidetaan tietien'kin edeHeen toimi,stossa