Seuraavan puheenvuoron Koilliskairan tulevasta kohtalosta kllyttllll kansallispuistokomitea ensi vuoden tammikuussa. TÄMÄN NUMERON KANSIKUVA esittllll suunniteltua Koilliskairan kansallispuistoa ensilumen ai kaan. Samalla komitea esittllll kllsityksensll muistakin kansallispuistosuunnitelmista. Luonnonsuojeluvllen on oltava valppaana. Keskustelussa voidaan odottaa katkeriakin hyökkllyksill uusia kansallispuistosuunnitelmia vastaan, koska Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa halutaan mieluummin saattaa vllhlltuottoisetkin alueet pikaiseen loppuunmyyntiin kuin ajatella tulevaisuutta. Nllkymll oikealla on Seitsemisen _ja alhaalla Kauhanevan suunnitellulta kansallispuistoalueelta.
Pitäisi ottaa oppia menneisyydestä, luonnonläheisemmästä ajasta. D 20 1. Koneiden ja ihmisten työttömyyden varjolla käydään yhä uusien soiden kimppuun, vaikka puuha sinänsä tunnustetaan kannattamattomaksi. Tärkein unohdetaan. Saadaan vähän käteistä, mutta menetetään elämisen perusta. 34. Jos ihmiskunta nyt päättäisi siirtyä uuteen maksujärjestelmään, niin markaksi sopisi valkuaiskilo ja penniksi joule, energian yksikkö. Viileä harkinta unohtuu ja pälkähästä koetetaan päästä lyhytnäköisillä ratkaisuilla. Energiakriisi opetti tosin muutamille maille, että öljyä ei aina saa rahallakaan. Taustalla vaikuttaa voimakkaasti taannoinen energian hinnannousu, muistutus tärkeän luonnonvaran rajallisuudesta. Niiden merkitys on helppo oivaltaa. Niitä käyttävä ihminen tiesi aina, että hänen vaurautensa ja toimeentulonsa perustui luonnon tuottavuuteen. Sama etu oli simpukoilla ja kaakaopavuilla, joita käytettiin muualla maailmassa. Arvokkaimpien luonnonalueitten kimppuun käyminen tilapäisen rahapulan varjolla on yhtä tyhmää kuin lypsävän lehmän tappaminen. Uusiutuvat luonnonvarat ovat sen korkoa, mutta peruspaaoma, toimiva luonto, on uusiutumaton. Vika on siinä, että nykyisen rahakriisin torjumiskeinot ovat juuri luonnon peruspääoman syömistä. Vaikka vielä ei ollutkaan kysymys öljyn lopullisesta loppumisesta, ympäristönsuojelijat ovat jo pitkään varoitelleet, että sekään aika ei ole kaukana . Suomen Luonto N:o 4 1975 Rahavarat ja luonnonvarat Tämän vuoden suuria keskustelunaiheita ovat rahahuolet. Se tuottaa jatkuvasti elämän moninaisuutta ja inhimilliselle kulttuurille loputtomasti virikkeitä. Puhdistamojen rakentamista ja muita ympäristönsuojelukustannuksia lykkäillään väittämällä, että ne eivät lisää tuotantoa. Kaikkein tärkein luonnonvara on se, jonka varassa on luonnon jatkuva tuotanto. Parhaillaan opetellaan eri puolilla samaa perustotuutta maataloustuotteista. kaivettiin arkistopölystä vanhat tekoallassuunnitelmat ja suunniteltiin maalle tolkuton ydinvoimalaohjelma. Nykyisessä rahakriisissä yritetään taas panna luonto loppuunmyyntiin. Vaihtokelpoisuus olisi taattu eikä inflaatiosta olisi pelkoa. Nämä ovat suomalaisia esimerkkejä siitä yleismaallisesta hävityksestä, jolla ihmiskunta hävittää tuottavaa maata ja tuhoaa omia elinehtojaan. Esimerkkeinä muistetaan tavallisesti mainita vain fossiiliset polttoaineet ja mineraalit. Sillä luonnonvara säilyttää arvonsa paremmin kuin rahavara. Samanlaisia hälytyksiä tulee varmasti esiintymään yhä tiuhempaan tahtiin milloin minkin luonnonvaran käydessä vähiin . Ne loppuvat aikanaan, ja siksi niitä pitäisi käytellä erityisen säästeliäästi. Entisaikojen oravannahka oli rahaa parempi maksuväline, sillä se oli käyttöesine sellaisenaan. Jokainen toimenpide, joka vaarantaa luonnon tervettä toimintaa, on peruspääoman syömistä eli huonoa taloudenpitoa. Kriisit ovat luonnolle tuhoisia. Uusiutuvi ksi sanotaan nuta, joita oikein kohdeltu luonto tuottaa jatkuvasti. Luonnonvarojakin on kahdenlaisia. Mutta nykyajan ihminen on niin oppinut luottamaan seteleiden ja kolikoiden magiaan, että olemassaolon yksinkertaiset perustotuudet unohtuvat. Kerran tuhotun marjasuon, kasvitai eläinlajin, sisäjärven, Itämeren ja suojametsän antimet menetetään ikiajoiksi . vuosikerta Uusiutumattomat luonnonvarat saattavat olla vieläkin tärkeämpiä. Kun kansallispuistokomitea jättää vuoden vaihteen jälkeen ehdotuksensa Suomen kansallispuistojärjestelmän täydentämisestä, on helppo jo nyt ennustaa, että suunnitelmat yritetään tyrmätä vetoamalla SU OME N LUONTO 4/75 siihen, että "kansallispuistot eivät lisää tuotantoa" . Tuhottu luonto ei olisi pystynyt tuottamaan sen enempää oravia kuin kaakaopapujakaan. Niiden varassa on esimerkiksi syömisemme ja puunjalostusteollisuutemme. Energiakriisi osoitti sen selvästi: rynnättiin voimalla viimeisten koskien ja upeimpien soiden kimppuun. Myös koskematon luonnonalue on uusiutumaton luonnonvara
. . . . . 226 H eikki Toivonen : Korkeakoulujen ympäristönopetuksen kehittäminen .. . . . . Tilaushinta Po hj o ism a iden ulkopuo lelle on 20 mk: Vu o deksi 1976 tilau shinnat ovat 21 mk ja 25 mk . . . 238 Ilmari Hiitonen : Biologian maasto-opetuskohteiden varaus 239 Anto Leikola: Lamarck ja luonnon tasapaino . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. . .. . .. . .. ... 244 Summaries of the Main Articles in This Issue . Punavuorenka tu 4 :n m yym älä o n avo inna maa na ntais ta perja nta ihin klo 917 , la uanta isin kl o 1013. . . ..... . . . . . . . . . ... . . . . SUOMEN LUON TOA J ULKAISEE Suo men lu o nn o nsuo jeluliitto ry. . . . . . . . . . . . . . . . ... . . .. . . . 240 Sll :n hallituksen toimintakertomus v. . . . . . . .. . 237 Pertti Salolainen : Suomen on ratifioitava Washingtonin sopimus uhanalaisten lajien kaupasta . 201 Ilkka Sten, Osmo KivivuorijaJuha H ämäläinen : Läänien ympäristönsuojelun tarkastajat kertovat . . . . . . . . . . . .. . . . . ... . l rto numero t 4 mk . . . . . . I lm o itushinnat: 1/1 sivu 900 mk 1/ 2 sivu 500 mk 1/ 4 sivu 300 mk 4-väri -ilmo itus I 200 mk , takaka nsi 2 000 mk TO IMITUS Teuvo Suo minen (vastaava) Riitta J o kiranta Ta itto: Markku Ta nttu TOIMITUSNEUVOS TO Urpo H äyrinen (ko koo nkutsuj a ) Ha rri Da hl ström J ouko Pettersso n H elm i-Irene Sauro la AnnaRiitta Wa llin Pa inopa ikka: Fo rssan Kirjap aino O y Forssa 202 SISÄLLYS Rahavarat ja luonnonvarat . . . . . . . . . . . . . . . . .... . . . . Suo men Luo nto ilmestyy vuo den 197 5 a ika na kuu tena numerona . . ... . . 248 TÄMÄN N UMERON KIRJOITTAJAT Juha Hämäläinen, LuK, ympäristönsuojelun tarkastaja, Joensuu H eikki Jaakola, fil.kand ., lehtori, Tampere Riitta Jokiran ta, fil. . . . . Fredrikinkatu 7 7 A 11 001 00 H els inki JO , puh . . . . . . .. . . . . . . . . . . . ...... . . . . . .. 1974 .. . ... . . Suo men Lu o nno n vuo den 1974 nu mero ita myydää n 3 mk/ kpl , vuo den 197 3 numero ita 2,50 mk/ kpl , vu o den 197 2 numero ita I mk/ kpl , sitä vanhemp ia 50 p/ kp l. . . ..... . . . . . . . . . . . . . 211 Matti Leinonen ja H eikkiJ aakola: Biologian opetuskohteiden varaamisesta . . . . .. . 21 5 Leif Lindgren: Saaristomeren kansallispuistosuunnitelma 219 Riitta J okiranta: Tuottava maa tuhoutuu . . . Li ito n toi mi sto o n avo in na m aa na nta ista per ja ntaihin klo 916 , kesä kuukausina kl o 915. . .. . 239 Huutoja korvesta . 233 Pertti N ikkari: Saimaannorpat lentolaskettiin . . . . . . 498 159 . ..... . . . . . . yo., toimittaja, Suomen luonnonsuojeluliitto , Hel sinki Osmo Kivivuori, arkkitehti, ympäristönsuojelun tarkastaja, Turku Matti Leinonen, fil.tri, lehtori, Tampere Leif Lindgren, LuK, Suomen Akatemian kansallispuistoprojekti, Espoo Ilkka Sten, fil.kand., ympäristönsuojeluntarkastaja, Mikkeli H eikki Toi vonen, fil.kand., Kasvitieteen laitos, Helsingin yliopisto Markku Wallin, valt.kand ., projektijohtaja, Vesihallitus, Helsinki TÄMÄN NUMERO N KUVITUS kansi Urpo Häyrinen; sisäkansi Jorma Luhta, Riitta Jokiranta; 207 Es ko Joutsamo ; 209 Sauvo Henttonen, Juha Hämäläinen, Urpo Häyrinen, Juha Hämäläinen ; 217 Riitta Jokiranta ; 220 Teuvo Suominen, Leif Lindgren; 221 Kaius Hedenström; 223 Leif Lindgren; 224-225 Teuvo Suominen ; 227 Teuvo Suominen ; 229 Teuvo Suominen, Mikko Punkari, Teuvo Suominen; 231 Riitta Jokiranta; 236 Pertti Nikkari ; 237 Osmo Lassila. . . . . .... . . Leh ti vo idaa n tila ta ma ksama ll a ti la usma ksu 17 mk po sti siirto tilill e no 608 2 11. . . . . .. . . . . . ... ... . . . . 203 Markku Wallin : Miten ympäristönsuojelun kustannukset lasketaan . SU OM EN L U ONTO 4/ 75. . 236 Esa Niemelä : Itämeren hyljekantoja seurataan . . . . . . .. . . . . .. . . .
Säädetään ulkoilu-, ilmansuojelu-, jätehuolto, maaperänsuojeluja meluntorjuntalait. Hallitusohjelmakin syksyltä 19 7 2 oli lupaava: "Hallitus huolehtii siitä, että ympäristönsuojelun vaatimukset otetaan entistä paremmin huomioon yleisessä yhteiskuntapolitiikassa . Puhuttiin ympäristönsuojelumi nisteriöstä tai ainakin ympäristöministeriöstä . Lääninhallituksessa on yleinen osasto, kouluosasto, sosiaali ja terveysosasto, lääninkonttori sekä yksi tai useampia lääninoikeuksia. Tämä oli looginen ja toiveita herättävä lähtökohta koko ympäristönsuojelun hallinnon kehittämiselle ja sen toimintakykyiseksi saamiselle. Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 1.11.1973 ei enää·ollut hallitusohjelmaan verrattavaa selkeähköä tavoitteenasettelua : "Viihtyisien, elinkelpoisten olosuhteiden turvaamiseksi Jatketaan toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi. Ilkka Sten Mikkelin lääni RUUSUJEN AIKA Kaksi vuotta sitten vallitsi ympäristönsuojeluhallinnon edistämisessä suhteelli sen hyvät ja toiveikkaat näkymät. Koettiin hyvänä ja oikeana, että valtion hallintoon luotiin virkamiesjärjestelmää, joka ei aivan tavanomaiseen virkamiestapaan hoitaisi vain omia pelkästään sille nimettyjä tehtäviä, vaan joka voisi entistä paremmin puuttua muitten viranomaisten asioihin silloin, kun ympäristönsuojelun kannalta aihetta ilmenisi . Aluehallintoon oli pää auki : ympäristönsuojelun tarkastajat oli määrätty lään inhallituksiin . Tutkitaan mahdollisuuksia viherkaavan aikaansaamiseksi ruuhka-alueilla ." RUUSUNPIIKKIEN AIKA Aika pian toiveet alkoivat romuttua. Lääninhallitus on sisäasiainministeriön (eräissä asioissa keskusvirast~jen) alainen yleinen hallintoviranomainen, _jonka tulee ryhtyä, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, tarpeellisiin toimenpiteisiin kaavoitus_ja rakennustoimen edistämiseksi, toimia taloudellisten, sosiaalisten, terveydenhoito-, sairaanhoito-, raittius-, urheilu-, sivistyksellisten ynnä muiden sellaisten olojen kehittämiseksi läänissä sekä valvoa ja tarkkailla itsehallintoyhdyskuntien toimintaa ja erityisesti pitää silmällä, että kuntain asioita hoidetaan lakien ja asetusten mukaan. Vuonna 1973 saatiin vihdoin sisäasiainministeriöön ympäristösuojeluosasto ja lääninhallituksiin ympäristönsuojelun tarkastajat. Kiirehditään ve silain uudistamista. Tässä mielessä annetaan ilmansuojelu, meluntorjunta-, luonnonsuoj elu, jätehuoltoja maaperäsuoJelulakiesitykset eduskunnalle. Kolmen läänin ympäristönsuojelun tarkast~jat kertovat seuraavilla sivuilla niistä kokemuksista ja ~jatuksista, jotka ovat syntyneet kahden ensimmäisen työvuoden aikana. Läänien ympäristönsuojelun tarkåstajat kertovat Vuosikymmenien ajan maamme virallinen luonnonsuojelutyö oli melkein yksinomaan valtion luonnonsuojelunvalvojan harteilla. Ympäristönsuojelua varten luodaan tehokas rahoitusjärjestelmä. J atketaan toimenpit eitä luonnonsuojeluja virkistysalueiden perustamiseksi ottaen huomioon käytön tarve ja tarkoituksenmukaisuus. Tutkitaan mitkä toimenpiteet ovat tarpeen jokamiehen oikeuden piiriin kuuluvien ulkoilumahdollisuuksien 203. Ympäristönsuojelun tarkastaja on sijoitettu yleisen yosas ton kaavoitusja rakennustoimistoon, jonka päällikkönä toimii kaavoitusja rakennustoimen tarkastaja. Nähtiin, että val tion hallinto oli jo liian _ kauan ja liian selvästi jättänyt ympäristönäkökohdat toimissaan huomioonottamatta. Pitäen tavoitteena erityisen ministeriön aikaansaamista luodaan ensimmäisenä vaiheena tehokas ympäristönsuojeluhallinto perustamalla sisäasiainministeriöön ympäristönsuojeluosasto Ja säilyttämällä uudistuvien luonnonvarojen osalta ympäristönsuojelua koskevat asiat maaja metsätalousministeriössä /ehostaen samalla aluehallintoa. Vastikään oli saatu aikaan sisäasiainministeriöön ympäristönsuojeluosasto ja maaja metsätalousministeriöön luonnonvarainhoitotoimisto. Vasta Luonnonsuojeluvuosi 1970 käynnisti viranomaiset eri tahoilla vilkkaampaan toimintaan
energiakriisit, säästöohjelmat ja muut lyhyen tähtäyksen akuutit ongelmat. Miten voit antaa lausunnon läänin halki kulkevasta voimajohtolinjasta ja sen ympäristövaikutuksista, ellet käy läpi ehkä parisen sataa kilometriä pitkää linjaa eri vaihtoehtoineen. Vielä pahemmin taitavat olla asiat maaja metsätalousministeriössä, jossa luonnonvarainhoitotoimistoa pompottelee milloin mikäkin saman ministeriön osasto tai ministeriön alainen keskusvirasto . Viimeinen versio herättää hartaan toivomuksen, ettei se koskaan lopullista muotoaan saisikaan, koska vesittäjien sormenjäljet näkyvät liian selvästi. Ympäristönsuojelu ja sen hallinnon kehittäminen nähdään jo väärin, vain lisäkustannuksia tuovana mörkönä. Ympäristönsuojelun tarkastaja voi pelata itsensä tai hänet voidaan pelata pois kokonaan oleellisesta ympäristönsuojelutyöstä. TARKASTAJA LAPSENKENGISSÄÄN Ympäristöhallinnon nykyinen _jäsentymätön tila koetaan kipeästi myös aluehallinnossa. Siksi pitäisi pystyä etukäteen arvioimaan kunkin työn oleellisuus ympäristönsuojelun kannalta ja suorittaa valintaa mahdollisuuksien mukaan. Suojelusoita luovutetaan Vapolle, vaihtotaseen alijäämää yritetään paikata myymällä metsiä alihintaan ulkomaille, vesiensuojelutoimia hidastetaan jne. Lupahakemukset teettävät loputtomasti toimistotyötä ja katselmuksia ja sitovat aikaa oleellisemmista ympäristönsuojeluasioista. TYÖNPALJOUDEN TAAKKA Lääninkokoisen alueen ympäristönsuojelun hoitaminen yhden miehen työnä on teoreettisestikin mahdotonta ja käytännössä aivan toivotonta. Miten tämä taas olisi mahdollista ilman aika pitkälle vietyä koko "yhteiskuntapolitiikan mestaroimista", on tämän kirjoittajalle melkoisen arvoituksellista. Niistä oli suuri apu valtion hallinnon portaikon ensiaskelmilla kompuroivalle aloittelijalle. Väliaikaiset ohjeet ovat tehtävänsä kiitettävästi täyttäneet. Muitten viranomaisten enemmän tai vähemmän nihkeää suhtautumista ympäristönsuojelun tarkastajaan lievitti ohjeiden antama usko paremmasta tulevaisuudesta ensimmäisten kaaosmaisten epätoivon viikkojen aikana. turvaamiseksi niihin liittyvine velvollisuuksineen. Ympäristönsuojeluasioita vähätellään, ja ympäristönja luonnonvarojenkäyttäjien hallinnon kehittely on korkeassa kurssissa. Jokainen konkreettinen hanke vaatisi maastokäynSU OME N L UO NTO 4/ 75. Miten voit olla varma kunkin hankkeen ympäristövaikutuksista ellet käy maastokatselmuksella paikalla. Lisäksi kiinnitetään huomiota tällaisten tekojen ennaltaehkäisyyn ja valistustoimintaan. Lainsäädännöllisin toimenpitein saatetaan ympäristöä pilaavat ja vahingollisesti muuttavat toiminnat yhteiskunnan valvontaan pitkän tähtäyksen tavoitteena yhtenäisen seurantajärjestelmän luominen . VOIMATTOMAT VIRKAMIEHET Entistä selvemmin on käynyt ilmeiseksi, että maassa tarvittaisiin erityinen ympäristöministeriö ja ympäristöasioista vastuullinen ministeri. " Sitten tulivat ns. Alku ympäristönsuojelun tarkastajilla oli kuitenkin lupaava. Entäpä jos esität sen uuteen paikkaan, mistä tiedät, ettei se siellä tuhoa luontoa pahemmin kuin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa paikassa. Tavoitteena tulisi mielestäni kuitenkin pitää sellaista ministeriötä, joka pystyisi toteuttamaan ympäristönsuojelun korkeita periaatteita luonnon ekologisen tasapainon säilyttämisestä, uudistuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja uudistumattomien luonnonvarojen säästämisestä ja kierrätyksestä. Sisäasiainministeriöstä tuli perusteellisesti laadittu ohjeluonnos lääninhallitusten ympäristönsuojelu tehtävistä ja ympäristönsuojelun tarkastajien toimintaohjeet. Ympäristönsuojelun kustannusten jakaantumista j a siihen liittyviä yhteiskuntapoliittisia näkökohtia selvitetään tavoitteena yhteiskunnallisesti tarkoituksenmukaisen rahoitusjärjes telmän luominen. Perusteelliset ja yksityiskohtaiset ohjeet olivat tosi tarpeeseen liikuttaessa muitten viranomaisten toimialoja sivuavilla asioilla. Ympäristönsuojelua ei voida hoitaa nykytilanteessa, jossa sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto painiskelee työvoimapulansa kierteissä, hoitelee täysin alimitoitetulla kapasiteetillaan ympäristönsuojelun korkeat kansainväliset suhteet ja sopimukset, antaa perusteltuja ja asiantuntevia lausuntoja, mutta ei pääse päättämään yhdestäkään ympäristöä 204 uhkaavasta toimesta tai torjumaan yhtään ympäristöä tuhoavaa hanketta. Niinpä leirintäalueiden lupahakemuskäsittely kuuluu ympäristönsuojelun tarkastajan tehtäviin, vaikka asialla voidaan varsin vähän ympäristönsuojelua edistää. Valinnan mahdollisuutta ei toki aina ole. Malliesimerkiksi sopivat vaikkapa kauppaja teollisuusministeriön energia-asioiden hallinnolliset järjestelyt. Toisaalta kahden vuoden koeaika on tuonut jo hiuk: n hallinnollista kokemusta ja jonkinlaista varmuutta asioiden käsittelyyn , joten ohjeista ei tässäkään mielessä enää ole tarvetta. Sittemmin ympäristönsuojelun tarkastajien toimintaohjeitten uusittuja luonnoksia on nähty puolivuosittain ja alkuperäisestä ne ovat muuttuneet perin juurin. Toisaalta taloudellinen lama itkannalta taloudellinen lama itsessään säästää ympanstoa enemmän kuin rankka ja nopea nousukausi. Ristiriitaisuus ja valinnan vaikeus kunkin työn tekemisessä on sietämätön. Olli Ojala on eräässä esitelmässään taktisesti oikein rientänyt sanomaan, että ympäristöministeriö ei luonnollisestikaan voi olla mikään superministeriö, joka toiminnallaan mestar01s1 koko yhteiskuntapolitiikkaa
Mutta mikä suunnitelma milloinkin on paras. Paljaaksi hakattujen saanenkin sisällyttäminen kansallispuistoihin on perusteltua, jos sillä tavoin voidaan estää loma-asutuksen leviämistä _ja sen seurauksena auttamattomasti paisuvaa turhanpäiväistä veneliikennettä kansallispuiston sisällä . Miten pystyisi sanottavansa sanomaan perustellusti ja nopeasti. Hakatun saaren ostohinta on nyt pienempi kuin järeää metsää kasvavan, mutta sadan vuoden päästä sillä kasvava koivikko voi olla valkoselkätikan viimeinen turvapaikka. Yhä suurempia alueita eriytetään tietyille toiminnoille. Tosin tälläkin alalla riittää esimerkkejä siitä, miten naapuririidat saattavat työllistää tarkastajia turhanpäiväisillä hommilla. Toisaalta on syytä odottaa tarkastajilta todellisia näyttöjä tai ainakin vakavia ympäristönsuojeluyrityksiä, sillä ovathan he palkattuina virkamiehinä kokopäiväisessä työssä. Luonnonsuojelusta ja ympäristönsuojelusta kiinnostuneilta _ja alan järj estöiltä toivoisi valvonnassa enemmän aktiivisuutta _ja ilmoituksia oleellisista ympäristöä tuhoavista hankkeista. Realistista on kuitenkin odottaa, että lomamökkejä syntyy kuin sieniä sateella. Siksi olisi tärkeää saada vahvaa tukea luonnonsuo_jeluväeltä. TOIVOTONTA PAPERISOTAA Ympäristönsuojelun tarkastajien työ on toivotonta painiskelua jatkuvien lausuntojen kanssa. Hylkäämisiä on aiheuttanut muutamissa tapauksissa voimaperamen metsätaloustoiminta, joka monasti on vaikuttanut aavistushakkuilta." Eikö tämänlaatuinen voimaperamen metsänkäsittely _juuri ole omiaan kasvattamaan suo_jelutarvetta. VAPAAEHTOISEN LUO NNO NSUO JELUTYÖ N TAUSTATUKI ON VÄLTTÄMÄTÖN Ympäristönsuojelun tarkastajat ovat _jo huomanneet, miten raskas _ja hidas valtion koneisto on _ja miten vaivalloista on koettaa vaikuttaa muiden viranomais ten ympäristöä muuttaviin hankkeisiin _ja toimiin. Lausunnon laatiminen kustakin hankkeesta on sitten vielä oma ongelmansa. Eikö aluetta päinvastoin tulisi hakkuiden vuoksi laajentaa, jotta saataisiin riittävän suuret suoja-alueet ydinalueen ympäri,lle. Ympäristönsuojelun kaikilta puolilta tietysti paras ratkaisu on: mitä vähemmän loma-asuntoja sen parempi. MINNE KESÄMÖKIT. Erilaisia kombinaatioita on sitten vaikka kuinka monta ja _jokaisesta on käytävä neuvottelukahakat eri osapuolten kanssa parhaimpien rakennuspaikkojen yleensä ollessa myös luonnon kannalta arvokkaimpia. El SAISI ALISTUA Kaikkialla maankäyttö tehostuu rakentamisen, teollistumisen ja luonnonvarojen hyväksikäytön seurauksena. Sitä paitsi Pihlajaveden ja Saimaan kansallispuistosuunnitelmien kokonaisuudessaan pitäisi olla myös vesiluonnon ja vesimaiseman suojelua. 205. Kansallispuistoja ei liioin perusteta vain tämän hetken tarpeisiin. Maakauppojen hieromista suojelutarkoituksiin ei aktiivisti esiinny.Jonkinlaisesta suojeluperiaatteen hylkäämisestä kertoo Suomen Luonnon edellisessä numerossa kirjoitus Pihlajaveden kansallispuistosuunnitelmasta: "Ihannerajauksesta on _jouduttu tinkimään ... Eikö aavistushakkuiden tunnustaminen rajauksiin vaikuttaviksi ohjaa yhä lisääntyviin aavistushakkuisiin. Kateeksi käy vesiviranomaisten lukuisa _joukko, joka hoitelee ympäristönsuojelun yhtä osaa melkoisin resurssein. Kohtuutonta on kuitenkin edellyttää, että ympäristönsuojelun tarkastajat kulkisivat luonnonsuojelun aatteellisessa ja toiminnallisessa etulinjassa; päinvastoin luonnonsuo_jeluväen asiana on tarkastajien pitäminen takanaan . On kussakin tapauksessa keskityttävä parhaimmin asiaan vaikuttaviin seikkoihin ja arvioitava omat vaikutusmahdollisuutensa . Sekö, joka ottaa huomioon maisemalliset näkökohdat ja SU OM EN L UONTO 4/75 on esteettisesti onnistunut, vai se, _joka on luonnonsuojelullisesti onnistuneempi ja lyö mökit näkyviin kauniin hiekkarannan tuntumaan. Kirjoittamistapahtuma on tämän kirjoittajalle aina yhtä tuskallista. Rantarakentaminen on ympäristönsuojelullisesti ehkä ristiriitaisimpia ja vaivalloisimpia asioita, joissa kussakin tapauksessa joutuu arvioimaan, miltä ympäristönsuojelulliselta kannalta asiaan paneutuu. Luonnollisesti on katsottava, että valkoselän pojat paasevät rauhassa maailmalle, mutta esimerkkitapauksessa maisemalliset tekijät sittenkin enemmän vaikuttivat rakentamiseen kuin tilapäinen valkoselkätikan pesintä. Niiden sijoittelussa pitäisi siten pyrkiä suunnitelmallisuuteen. Varsinaiseen valvontaan ja pitkän tähtäyksen ongelmien selvittelyyn ja hoitoon ei _jää paljonkaan aikaa . nin _ja tilanteen ympäristönsuojelullisen arvioinnin. Miten pystyisi kussakin asiassa heti löytämään oleellisen. Ei kannata lähteä tyrmäämään kesämökkirakentar~ista valkoselkätikan suo_jelemisperusteella, jos pesäsaari on mitätön mäntyä kasvava kallioluoto, jolle käpytikkakaan ei pesaansä rakentaisi, mutta _jonka ainokaiseen haapaan valkoselkä on erehtynyt pesäkolonsa kaivertamaan sattumoisin juuri sillä hetkellä, kun rakennuslupaa haetaan. Ympäristönsuojelu sitä paitsi ei ole yksiselitteistä _ja selvää. Suunnitelluille kansallispuistoalueille nousee kuitenkin loma-asutusta tavanomaista tahtia ja niiden metsiä hakataan _ja soita ojitetaan suuremmitta puheitta. Looginen johtopäätös olisi myös suojelualueiden lisääminen samaa tahtia kuin maata siirtyy muihin erityiskäyttötarkoituksiin. Rantarakentamisen arv10m kaksi vuotta sitten virkanimitykseni _johdosta tehdyssä puhelinhaastattelussa Mikkelin läänin tärkeimmäksi ympäristöongelmaksi ja samaa mieltä olen edelleenkin
KÄYTÄNTÖ Turun ja Porin lääninhallituksessa en ole joutunut tilanteeseen, jossa joku viranomainen kieltäytyisi pyytämästä ympäristönsuojelun tarkastajan lausuntoa, jos ilmoitan haluavani lau sunnon antaa. Tärkeät ympäristöä muuttavat hankkeet etenevät ilman ympäristönsuojelun tarkastajan lausuntoa pelkästään tarkastajan ylettömän työnpaljouden vuoksi. Esittelyasiat 1. ympäristönsuojeluosastolle luonnonsuojelulain vastaisten tienvarsimainosten poisSUOMEN L U ONTO 4/75. 1. Melkoinen osa oman työjärjestyksen tehtäväkohdista on kuitenkin allekirjoittaneelle kahden työvuoden jälkeen vielä koskematta. TEORIA Tarkastajan tehtäväkenttä on teoriassa laaja ja selväpiirteinen. 6. Osmo Kivivuori Turun ja Porin lääni TUNNELMA Ympäristönsuojelun tarkastaja on valtiokoneiston epäonnistunut yritys sulattaa järjestelmän kritiikki järjestelmään. Seurauksena saatiin vain kaikki osapuolet vihaisiksi. Ympäristönsuojelun tarkastajan lausunnot ym. sisäasiainministeriölle virkistysaluekomitean mietinnöstä, läänin ym päristönsuojelun neuvottelukunnasta, maankamaran ainesten ottamisesta, kaivamisja täyttötöistä Ruissalon asemakaava-alueella maaj a metsätalousministeriölle virkistysalueen vuokraamisesta eräältä valtion maalta, torjunta-aineiden lentolevitystoimikunnan mietinnöstä, julkaisusta "Pohjoisma isel ta kannalta tärkeät lintuvedet' ', opetusministeriölle / Suomen Akatemialle ympäristötutkimuksen toimintaohjelmasta, rakennussuojelukomitean mietinnöstä, korkeimmalle hallinto-oikeudelle ulkomainoshakemuksen hylkäämistä koskevista valituksista Paraisten järjestysoikeudelle erään teollisuushallin rakentamisesta Hämeenkyrö n kunnanhallitukselle Kyröskosken-Vilpeen alueen kaavoituksesta lentokoneen maahantuontia varten yksityisen lentokoneen melutasorajasta kunnanhallituksille ja muille kunnallisille viranomaisille yleiskirjeet ulkoilulain toimeenpanosta (useita), biologisten opetuskohteiden huomioon ottamisesta kaavoituksessa, valtakunnallisesta jätekampanjasta 2. Suunnitelmallinen ympäristönsuojelun eri toimintasektoreiden tarkkailu, improvisoid usta puhumattakaan, on hautautunut paperipinojen alle. Lausuntoasiat, yleiskirjeet ym. Ihmiset turhautuivat, kun suurella tohinalla alkanut Läänin Ympäristön Suojelu ehti puuttumaan vain murto-osaan heidän sinänsä todellisista pulmistaan . Turhautuneisuus taas on lievä 206 ilmaisu silloin, kun tarkastaja "ympäristön tilaa" arkiston hyllylle siirtäessään kuuntelee allekirjoitusten kahinaa ja leimojen töminää pitkin viraston kolkkoja käytäviä, poikkeuslupien, kaavojen, tiesuunnitelmien ja kuivatushankkeiden tehdessä selvää jälkeä jokamiehenoikeuksista, puhtaista vesistä, hiljaisuudesta, pientaloalueista, kalasääsken pesistä, lintujärvistä ... 7. Päätäntäasiat luonnonsuojelulain nojalla maanomistajan hakemuksesta rauhoitettiin neljä luonnonsuojelualuetta ja kuusi luonnonmuistomerkkiä sekä lakkautettiin yhden luonnonmuistomerkin rauhoitus luonnonsuojelulain nojalla hylättiin 4 ulkomainoksen sijoittamista musta mainosta) koskevaa hake(kymmenkunta muinaismuistolain nojalla osaksi hyväksyttiin, osaksi hylättiin hakemus muutoin rauhoitettuun muinaisjäännökseen kajoamisesta ulkoilulain nojalla leirintäalueen pitäjän hakemuksesta myönnettiin lupa seitsemän leirintäalueen pitämiseen 1.2. 1. Toisena toimintavuotena, 1. Suuruudenhulluutta voi tuntea esim. Kaikkein teoreettisinta teoriaa on itse ympäristönsuojelun tarkastajan nimitys . silloin kun lääninhallituksen vuosikertomuksessa läänin tilan kuvaa opetusja sivistystoimen osalta Kouluosasto, sosiaalija terveydenhuollon Sosiaalija terveysosasto, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden Poliisitoimista ja Turun ja Porin läänin ympäristön tilan-Osmo Kivivuori. Epäonnistunut siksi, että yritettiin päästä liian helpolla, miniorganisaatiolla. Vain pöydällä oleva lausuntopyyntö tai päätösasia on vienyt allekirjoittaneen maastoon . Lopuksi itse ympäristönsuojelun tarkastajat häälyvät edestakaisin suuruudenhulluuden ja täydellisen turhautumisen välillä. 1974 30. 1975 ympäristönsuojelun tarkastus Turun ja Porin lääninhallituksessa sujui seuraavaan tapaan. Ympäristönsuojelun aktivisteista pääosa lienee alunperinkin pitänyt tarkastajia vain järjestelmän rokonarpiseen naamaan liimattuna kauneuspilkkuna. Muut viranomaiset ärtyivät, kun heidän joukkoonsa poukkoili yleismies, joka puuttui milloin mihinkin ennen niin selväpiirteiseen asiaan, joka kiinnitti huomiota moniin jo kauan pölyn alla maanneisiin lakipykäliin ja jolla kuitenkaan ei ollut henkilöresursseja johdonmukaiseen yhteistyöhön
Voit saada käyttökelpoisia neuvoja, tarkastaja tarpeellista tietoa, joskus on JT1ahdollisuudet suoraan toimintaankin. Erilaisia välipäätöksiä, kuulutuksia, toimenpidepyyntöjä ym . n. Puhelinneuvontaa; lh :n keskuksen mukaan ympäristönsuojelun tarkastaja on lääninhallituksen eniten kysytty (ja eniten kysyvä ) henkilö . YMPÄRISTÖNSUOJELUN AKTIVISTEILLE Yksi virkamies läänissä ei tietenkään heilauta vapaaehtoisen työn tarvetta mihinkään, tuskin antaa aihetta muuttaa edes menettelytapoja. Tähänastisten kokemusten valossa paino on satunnaisesti vaihteleva, toisinaan jopa merkitsevä. . 4. 5. · tamisesta Tv!: n Turun piirikonttorille luonnonkivitallin kunnostamisesta tien näkemäalueella lh :lle RaumaRepola Oy :n anomuksesta omistusoikeuden vahvistamiseksi luonnonsuojelualueeseen Nauvon rakennuslautakunnalle eräästä rakennuslupahakemuksesta Dragsfjärdin rakennuslautakunnalle eräästä rakennuslupahakemuksesta yksityiselle eraan alueen luonnon suojelemisesta Tv! :n Turun piirikonttorille Viljakkalan Inkulan salmen suojelusta luonnonvarai nhoitotoimistolle eräiden soiden käyttöoikeud en luovuttamisesta VaPo :lie Imatran Voima O y: lle eräiden voimansiirtojohtojen linjauksesta ympäristönsuojeluosastolle Tasavallan Presidentin Ympäristönsuojelupalkinnosta Paraisten järjestysoikeudelle ulkomainosten sijoittamisesta lh :n kaavoitusja rakennustoimistolle paristakymmenestä rakennuslupahakemuksesta Saaristomeren kansallispuiston intressialueella Turun maatalouspiirin toimistolle Mietoisten Laajoen suiston luonnonsuojelualueen häiriöistä eräille kunnallisille vtranomaisille ulkoilulain tulkinnoista SU OMEN L UO TO 4/75 lääninoikeudelle eräitä murskaamoja ja louhimoja koskevista valituksista Vammalan Ympäristöpoliittiselle Yhdistykselle luonnonsuojelulain vastaisista mainoksista 1 h: lie Oy Wärtsilä Ab : n hakemuksesta öljysäiliön rakentamiseksi Dragsfjärdiin maatalouden tutkimuskeskuks elle Mouhijärven laidunkoeaseman sora-alueiden järjestelystä Kaarinan kunnalle kasvatuslaitoksen suojelusijoittamisesta Kuusistoon luonnonvarainhoitotoimistolle luonnonsuojelukohteiden tarkastuslomakkeista Kustavin matkailuasiamiehelle Tukholma-Pietari posti tien ja Salmitunjärven suojelusta kaavoitusja rakennustoimistolle eräästä Lokalahden rantakaavasta valtakunnallisen jätekampanjan yhteysmiehille useita kirjeitä Perniön Saarenjärven Kunnossapitotoimikunnalle järven " kunnostamisesta" Säkylän piirin nimismiehelle kehotus Köyliön mustavarisyhdyskunnan hävittämisen tutkimiseksi lh :n kaavoitusja rakennustoimistolle O y Karl Fazer Ab:n poikkeuslupahakemuksesta Saaristomeren intressialueelle lh :lle Inkoo-Lieto voimansiirtojohdon sijoittamisesta )h :n kaavoitusja rakennustoimistolle toimenpidepyyntö eräiden rakennusasetuksen vastaisten rakennushankkeiden tutkimiseksi Kustavin ul kosaaristossa lh : lie vuosikertomusta varten kertomus ympäristön ja ympäristönsuojelun tilasta läänissä 3. Kysym yksen sävy on yleensä epäilevä, toimiihan tarkastaja useimmilla ympäristönsuojelun sektoreilla ilman tukevaa lainsäädäntöä, vain lausuntojen voimalla. Tähän on vaikuttanut paitsi ympäristönsuojelun näkyvä esiinnousu sinänsä, myös ilmeisesti ympäristönsuojelun "poikkisuunnitelmallinen" nä kökulma, joka on saattanut kunnan tai valtion asianomaisille viranomaisille avata kokonaan uusia toiminnallisia tai taloudellisia näkökulmia tiettyyn ongelmaan. Ympllristönsuojelun tarkastaja tarkastaa Mietoisten Laajoen suistoa, luonnonsuojelualuetta. n. 250 kpl. Kuitenkin kannattaa aina ottaa yhteys. Kokouksia, seminaareja, katselmuksia, esitelmätilaisuuksia ym. 95 kpl. 207. TULOKSET Tavanomainen kysymys on: Painaa ko ym päristönsuojelun tarkastajan sana
Yleiskaavoitustilannetta ei enää voi Pohjois-Karjalassa pitää ihan huononakaan . Edistysaskeleena voidaan pitää _jo sitä, että ympäristöön haitallisesti vaikuttavia hankkeita koskevia päätöksiä on entistä vaikeampi tehdä edes kuulematta ympäristönsuojelun näkemystä asiassa. Kun kuntiakin on läänissä vain 19 (esim . Seutukaavoitus on Pohjois-Karjalassa edennyt ohi runkokaavavaiheen; suojelu_ja virkistysvaihekaavan tulee olla valmiina syksyllä 1976. Kun tähän lisätään kaikille Suomen Luonnon lukijoille tuttu ympäristönsuojelun lainsäädännön puutteellisuus ja vanhentuneisuus sekä maanomistajiin täälläkin suunnattu voimakas luonnonsuojelun vastainen kampanja, ovat merkittävimmät reunaehdot tarkastajan työssä uskoakseni tulleet esille. Jotakin on kuitenkin yritetty _ja ehkä saatukin aikaan. Juha Hämäläinen Pohjois-Karjalan lääni Pohjois-Karjalan läänin kokonaispinta-ala on 21 461 km 2, _josta on vettä n. 208 Kun edellä esitettyyn lisätään se, että uutta alaa edustavan virkamiehen vastaanotto lääninhallituksessa monista epäilevistä tuomaista huolimatta oli kutakuinkin mukava, ja että toimitilojenkaan suhteen ei ole juuri moittimista, voi työskentelyn ulkoisia edellytyksiä pitää hyvinkin tyydyttävinä. Heikosti teo llistuneena alueena täältä puuttuvat etelän saasteongelmat, täällä on vielä kosolti _jäljellä jokamiehenoikeuden nojalla käytettävissä olevaa metsää _ja rantaa ja ennen muuta, elinolosuhteet ovat täällä keskimäärin muuta Suomea niukemmat. Virkamiehelle kuulemma maksetaan korvausta hänen työhönsä käyttämästään ajasta eikä saavutuksista. Pisimmällä ollaan Joensuussa, Nurmeksessa _ja Kiteellä. Joissakin katselmuskokouksissa olen käynyt ja yhteistä valistustoimintaa on harjoitettu. Tähän on varmasti useita syitä. Tätä kehitystä kaavoitus_ja rakennustoimisto on aktiivisesti tukenut. Ei täällä kerta kaikkiaan ole ollut edellytyksiä ympäristön laajempaan käsitteellistymiseen ja sitä tietä ympäristönsuojelun merkityksen tajuamiseen. Miltei _joka kunnassa on menossa jonkinlaista suunnittelua. Muutoinhan vesiasiat kuuluvat vesipiirin hoidettaviksi, eikä lääninhallituksessa ole haluttu viranomaisten työnjakoa pahemmin ryhtyä sekoittamaan. Turun _ja Porin läänissä 99 ), ovat hallinnolliset ympyrät Pohjois-Karjalassa varsin selkeät. Vesipiirin johdolla toteutettu vesien käytön kokonaissuunnitelma on parhaillaan painossa. HELPPOA JA VAIKEAA Talousmaantieteellisesti ja hallinnollisesti Pohjois-Karjala on yhtenäinen maakunta, jossa Joensuu on kiistaton keskus. 1973 asukkaita oli 177 821. Myös yhteydet tiedotusvälineisiin ovat muodostuneet välittömiksi . Taajamaväestön määrä on 41 % eli selvästi pienempi kuin maassa keskimäärin. 3 500 km 2 eli 16 %. Maa_ja metsätalous muodostaa edelleen elinkeinoelämän perustan työllistäen 40 % väestöstä. Työskentelyä helpottaa huomattavasti se, että eri väliportaan viranomaisten toimialueiden rajat ovat lähes täysin yhteneväiset. Sen sijaan on heti todettava, että tosiasialliset mahdollisuudet päästä nopeasti merkittäviin käytännön tuloksiin osoittautuivat vielä odotuksiakin vähäisemmiksi, vaikka entinen elämä Suomen luonnonsuojeluliitossa sentään _jotakin oli opettanut. KÄYTÄNNÖN TYÖKENTTÄ Puutteellisenkin lainsäädännön varassa tapahtuva alueiden käytön suunnittelu seutukaavoituksesta ja vesien käytön kokonaissuunnittelusta detaljikaavoitukseen on ympäristönsuojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää toimintaa, johon tarkastajan tulisi tarmokkaasti paneutua. Kaavoitusja rakennustoimisto on maaherran tukemana jatkanut valistusja jopa lievää painostustoimintaansa tässä asiassa, sillä kunnat eivät näihin päiviin asti ole täysin ymmärtäneet yleiskaavoituksen tärkeyttä . Väkiluvultaan Pohjois-Karjalan lääni on (Ahvenanmaata lukuunottamatta) maan pienin; v. Tärkeimpiin kuulunee se, että ympäristönsuojelu _ja sen merkitys on täällä vielä eteläisintä Suomea heikommin tiedostettu. Myös liittohallituksen kokouksiin olen voinut osallistua puheoikeutettuna lääninhallituksen edustajana. Teollisuuden osuus on 13 %. Palstatila on rajoitettu, joten seuraavassa tarkastelen muutamin esimerkein niitä asioita, joihin eniten olen aikaani käyttänyt _ja esitän lopuksi lyhyen yhteenvedon viime kuukausien työstä. Ympäristönsuojelun tarkastajan mahdollisuudet esittää näkemyksensä _julkisen sanan välityksellä ovat olleet hyvät. Viime vuosiin asti väkiluku on vähentynyt yli 2 000 asukkaalla vuodessa. Maa-alasta on metsämaata 8 7 ,5 % ja peltoa 7 ,5 %. Siihenkin on lääninhallituksella ollut mahdol lisuus vaikuttaa. Tästä on osoituksena sekin, että vapaaehtoinen luonnonsuojeluliike on maakunnassa heikko . Alueradio ja kolme maakunnallista sanomalehteä muodostavat rungon, jota paikallislehdet ja muutamat aluetoimitukset täydentävät. Tämän kirjoittaja on ollut mukana seutukaavaliiton epävirallisessa luonnonsuojelutyöryhmässä _ja on nimetty lääninhallituksen edustajaksi vastaavaan virkistysaluetyöryhmään. Yhteydenpito useimpiin väliportaan viranomaisiin on ollut helppoa. Asiaan on vaikuttanut SUOMEN L UONTO 4/75
tiekarttaa) jatkuvasti mainostettu PohjoisKarjala on joutumassa matkailuteollisuuden innovaation piiriin. Kuvat esittelevät näytteitä Pohjois-Karjalan ympäristönsuojelusta: vesakkomyrkytykset ovat aiheuttaneet viime vuosina ankaraa kiistelyä, voimajohtojen linjauksessa on koetettava selvitä mahdollisimman pienin vahingoin, ja läänin alkuperäisen luonnon parhaiden palojen säilyminen on turvattava rauhoituksin (kuvissa Kesonsuon lintuparatiisia ja ukonhattulehtoa), varmasti myös entistä tiukempi ja muita läänejä.tiukempi suhtautuminen poikkeusluvin tapahtuvaan rakentamiseen: Pohjois-Karjalassa on viime vuosina hylätty poikkeuslupahakemuksista n, 25 % (rantarakentamista koskevista jopa n, 40 %), Rantakaavan laatiminen on lääninhallituksen päätöksellä katsottu tarpeelliseksi 14 alueelle (yht 100 rantakilometriä) ja kaavan laatija on hyväksytty 8 alueelle (25 rantakilometriä), RANNAT JA RETKEILY TYÖLLISTÄVÄT Kesämökkien rakentaminen ei suinkaan ole ainoa rantojen käyttömuoto, joka tuhoaa alkupeSU OM EN L U ONTO 4/75 räistä luontoa ja maisemaa sekä kaventaa jokamiehenoikeutta. Lääninhallituksessa työskentelevä ympäristönsuojelun tarkastaja on todellinen yleismies, jonka pitäisi tuntea jokseenkin kaikki inhimillisen toiminnan alat ja ehtiä kaikkialle ohjaamaan, hillitsemään tai estämään, jotta ympäristönsuojelun tavoitteet toteutuisivat. Erämaa-alueena (ks . Nurmeksen ja Kolin lomakaupungit, Huuhmarisvaara Polvijärvellä ja Karhusaari-projekti Juuassa, jotka osin Nurmesta lukuun ottamatta sijoittuisivat haja-asutusalueelle maisemallisesti edustavimmille paikoille. RAUHOITUSALUEIDEN LUOMINEN ON HIDASTA JA TYÖLÄSTÄ Pettynein ympäristönsuojelun tarkastajan työhön on varmaan kin klassisen luonnonsuojelun veteraani, joka kenties odotti yksityismaiden suojelukohteiden määrän voimakkaasti kasvavan heti tarkastajien tartuttua toimeen, Pohjois-Karjalassa on minun aikanani rauhoitettu kaksi suojelualuetta (Sukslampi ja Piilovaaran ukonhattulehto Tohmajärvellä) ja yksi luonnonmuistomerkki. korvauskysymyksiin liittyvien odotusten vuoksi on mahdollista, on kuitenkin pitkällinen ja paljon työtä vaativa tehtävä, johon tarkastaja ei muita töitään laiminlyömättä voi kovin innokkaasti paneutua. Ryhtymättä tässä setvimään leirintäaluesäännöstön puutteita (niitä on) tai arvioimaan sen merkitystä ympäristönsuojelun kannalta on joka tapauksessa todettava, että leirintäalueiden tasoa säännökset tulevat nostamaan ja että ympäristönsuojelun tarkastajalle hakemusten käsittely on erinomaisen hyvin opettanut byrokratian keskeiset kuviot Muilta osin ulkoilulain säännökset ainakin Pohjois-Karjalassa ovat toistaiseksi olleet kuollut kirjain. Luonnonsuojelualueiden aikaansaaminen, mikäli se yleensä mm. Tässä asiassa nimenomaan tarvitaan paikallisen luonnonsuojeluväen vahvaa panosta, Kaikkien aikojen mittavin va209. Vaatimattomamminkin voi matkailla. Ulkoilulain mukaan matkailijain ja retkeilijäin käyttöön yleiseksi tarkoitetun leirintäalueen perustamiseen ja pitämiseen tarvitaan lääninhallituksen lupa, Lupahakemusten käsittely laajoine lausuntokierroksineen, kuuluttamisineen, hakemusten täydentämisineen sekä tarkastusmatkoineen, mikäli niihin on tilaisuus, on osoittautunut ympäristönsuojelun tarkastajaa kovasti työllistäväksi ja aikaa vieväksi ; tätä kirjoitettaessa on vasta kahdeksalla läänin ~ 25 leirintäalueesta toimilupa. Vireillä on useita mittavia lomakeskushankkeita, mm . Yksi hakemus on vireillä, Näihinkin rauhoituksiin muut ovat tehneet varsinaisen raskaan työn
Ei onnistunut edes viime hetken yritys täydentää komiteaa luotettavilla maakunnan miehillä. Kuitenkin on kes kusteluun oltava tyytyvä inen . Pohjois-Karjalassa ei ainoassakaan kunnassa , ei edes Joensuussa, ole puolipäivätoimistakaan ympäristönsuojelun virkamiestä, ja vain Lieksassa on luonnonsuojelulautakunta. Mutta vesakkomyrkyt, niiden haitat ja niiden käytön edullisuus ja välttämättömyys, on kuitenkin ollut hallitseva aihe. Se o n ensimmäisiä Pohjois-Karjalassa käyty jä todellisia ympäristökeskusteluja ja se on avannut paljon silmiä, se on avannut kuntalaisten silmiä ja jopa kunnat se o n saanut liikkeelle. Ympäristönsuojelijoita järkytti asiassa pahiten se, että neljän koskema2 10 kentajan joukossa oli vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen sama mies , jolla juuri taannoin oli otsaa vaatia koko ympäristönsuojelun hallintoa keskusvirastonsa siipien suojaan. No, paljo n porua, vähän villoja. kymmenkunta alustusta eri tilaisuuksissa kolme radiojuttua, lehtihaastatteluja Keso-toimikunnan kokous neuvotteluja, konsultaatioita, itseopiskelua jne. Pitkälle menevä yleistys, mutta pitkälle myös totta. TARKASTAJA ON TOIMINUT Lo puksi osin mu1stmvarainen luettelo viime kuukausien aikana aikaansaaduista asiakirjoista, koko uksista ja matkoista, jonka perusteella lukija voinee tehdä päätelmänsä siitä, mihin ympäristönsuojelun tarkastaja aikansa käyttää: 46 leirintäalueita koskevaa välipäätöstä, 8 päätöstä ja 6 muuta kirjelmää luonnonsuojelualueita koskeva välipäätös 2 soranottoa koskevaa kirjelmaa voimajohtoa koskeva kirjelmä valtakunnalli seen jätekampanjaan liittyvät toimet Maailman ympäristöpäivän tilaisuuden järjestäminen vesakkomyrkytyksiä koskeva lää ninhallituksen kannanotto lausuntoja eri asiakirjoista ja hakemuksista lääninhallituksen sisällä la usunto julkaisusta " Pohj o ismaiselta kannalta tärkeät lintuvedet" osallistuminen Ulkoilukonferenssiin Helsingissä osallistuminen tarkastajien neuvottelupäiville Oulussa ja Muoniossa osallistuminen kertausharjoituksiin osallistuminen Suomen Metsäyhdistyksen kesäretkeilyyn touko-kesäkuussa kahdeksan maastokäyntiä suojelukohteisiin, leirintäalueille ym . Sitten o n sellaisia ympäristönsuoj elun sektoreita, jotka kokee tärkeiksi, mutta joiden hyväksi ei kykene tekemään juuri mitään . Toki muistakin asioista on metsäammattimies ten kanssa keskusteltu ja kiistelty : on puhuttu soiden suoj elusta , avohakkuista ja metsä maan muo kkauksesta, metsäauto teistä ja jokamiehenoikeudesta. Tämmöisiä ovat ennen muuta kulttuurima iseman suojelu ja rakennussuojelu koko vähitellen liukenevan pohjoiskarjalaisen kulttuurin suojelu. Itse o len arvioinut käyttäneeni kolmisen viikkoa työaikaani vesakkomyrkkyasioihin . RUUNAAN KOSKET Tullessani Jään inhall i tukseen o li Ruunaan koskien puolustam1sessa juuri saavutettu erävoitto, mutta taistelu jatkui. Asialle oli pantu ikioma komitea puheenjohtajanaan maaherra Timonen . La kisääteisiä, lähinnä rakentamiseen ja kansanterveystyöhön kuuluvia tehtäviä lukuunottamatta kunnissa ei aktiivisesti millään tavalla edistetä ympäristönsuojelua. Kesotoimikunnan työtä kuvannee hyvin jo se, että alueella on yli 80 tilaa, useita yhteismaita jne. Tämän tilanteen luulisi toki herättävän huolestuneisuutta myös kes kushallinnossa, mutta konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Sen merkitys kohoaa paljon yli Ruunaan kuohujen. Myrkytykset jatkuivat tänä kesänä entistä laaj empina ja viimekesäistä löyhemmin ehdoin . paaehtoinen rauhoitushanke lienee Kesonsuon rauhoittaminen, jonka eteen on tehty työtä j o yli kaksi vuotta. KUNNAT OVAT APAATTISIA Toinen asia, josta haluan huoma uttaa on ympäristönsuojelun asema paikallishallinnossa. TARKASTAJA ON YMPÄRISTÖNSUOJELUN YLEISMIES Paljon muitakin asioita on tullut .esille : luvatonta rakentamista, sorano ttoa , tiesuunnitelmia, ulkomainontaa, hoitamattomia kaato paikkoja, myrkkytynnyreitä, karhunkaatoa, naapureiden välisiä kiistoja jne. Lääninha llitusten 1973-74 suorittamissa kyselyissä kävi kuitenkin selvästi ilmi, että kunnat eivät tuota vastuutaan tiedosta tai halua tiedostaa . Kävi kuitenkin niin, että komitea äänin 7-4 päätti kos 7 kien säilyvän luonnontilaisina. Kun vielä vapaaehtoisen luonnonsuojeluliikkee n kehittäminen tuntuu jumiutuneen, ei ympäristönsuojelun tarkastajalla ole käytettävissään juuri minkäänlaista paikallista avustajakuntaa. VESAKKOMYRKYf Pohjois-Ka~jala lienee parin viime kesän aikana tullut tutuksi maakuntana, jossa käydään vesa kko myrkkysotaa. . Vuosien ajan o n komiteanmietinnö issä tod ettu vastuun ympäristönsuojelusta kuuluvan paikal lisella tasolla kunnalle. Yksi keskeinen lohko tarkastajan tehtäviä o n valistustoiminta: es itelmät ja a lustukset eri järjestöjen tilaisuuksissa, kouluissa, jopa korkeakoulussa, lehtikirjoitukset. On lähetetty kirjelmiä, o n väitelty lehdistön palstoilla ja paneelikeskuste1 uissa, o n käyty maastossa, on tehty televisio-ohjelmia, Helsingin herrojakin on käynyt ... S OMEN L UONTO 4/75
Mutta samalla · tavalla voidaan myös ympäristönsuojelun vastustamisen väittää olevan tassa suhteessa katteettomalla pohjalla. Yhteiskunnan tavoitteleman ympäristön tilan voidaan katsoa määräytyvä n kahden kustannustekijän, ympäristön suojelusta ja ym päristö n pilaantumisesta aiheutuvien kustannusten perusteella.Jos kansantalous toimii rationaalisesti , ym päristön optimaalinen tila on se, jossa ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkokustannusten summa on pienimmillään. sillä, että siihen joudutaan uhraamaan SUOMEN LUONTO 4/75 paaomia, jotka eivät välttämättä lisää tuotantoa. Suomessa on tällä hetkellä muodostumassa auttava kuva siitä, mitä ympäristönsuojelu saattaa maksaa. Periaatteessa ympäristöpoliittiset toimenpiteet tulisi suorittaa ottaen kaikki näkökohdat huomioon ja arvioiden toimenpiteiden vaikutukset. "puhtaasta ilmasta on pakko maksaa", "luonnonsuojeluun ei riitä varoja", "koskematon metsä on ylellisyyttä" ja "teollisuus kerää sille kuulumattomia voittoja pilaamalla yhteistä ympäristöä". Tällöin pyritään ensin suorittamaan vahinkojen määrällinen ja laadullinen arviointi ja tämän jälkeen muuttamaan arviot rahallisiksi arvoiksi , mikä samalla merkitsee vahinkojen yhteismitallistamista. Vaikka käytännön ympanstopolitiikka ei vielä nojaudukkaan varmaan tietoon, on sekä ympäristönsuojeluettä ympäristövahinkokustannusten teoreettinen erittely edistynyt kohtuullisen pitkälle. Tällä tarkoitetaan arviota kulloisessakin tilanteessa ympäristön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, jotka voivat kohdistua esimerkiksi ihmisiin, kasveihin, eläimiin tai materiaaleihin . Ympäristönsuojelutoimenpiteiden puolustaminen taloudellisin perustein on siis vielä nykyisin vaikeaa. Teoreettisessa keskustelussa on vahinkofunktioista puhuttu jo useamman vuosikymmenen ajan. Molemmat ovat luonnollisesti vääriä lähtökohtia, kun toimitaan yhteiskunnassa, jonka päämääränä on kansalaisten kokonaishyvinvoinnin ed istäminen. Metodisesti saattaa kuitenkin joissain tapauksissa olla helpompaa pyr211. Kovin lähelle käytännön vaatimaa yksityiskohtaisuustasoa ei kuitenkaan ole päästy. Teorian ja käytännön välisestä kuilusta johtuu se, että missä vahinkofunktioita on käyte tty yhteiskunnallisessa päätöksenteossa perusteluna, ·niitä on yleensä käytetty väärin. Sen sijaan ei ole minkäänlaista tietoa siitä, mitä kansantaloudellisia ko konaisvahinkoja ympäristön pilaantuminen meillä aiheuttaa. Ne e1vat itsestaan sisäisty hintainformaatiolla tapahtuvaan toimintojen ohjailuun eivätkä näin korjaannu. Vahinkofunktioon voidaan liittää myös rahallinen arvostus, jolloin puhutaan vahinkokustannusfunktiosta . vahinkofunktio. VAHINKOKUSTANNUKSET Jokaiseen ympäristön tilaan voidaan liittää ns. Toistaiseksi on harvoin pystytty puhumaan markkamääräisesti ympäristönsuojelun vaatimista kustannuksista. Ympäristönsuojelua on kaavamaisesti vastustettu mm . On kuitenkin selvää, että "objektiivisesti" oikea tulos kulloinkin vallitsevien arvojen perusteella laskien saavutetaan vasta, kun toimenpiteiden perusta, kustannusten ja hyötyjen punninta tod ella on käytännössä mahdollista. Vahinkofunktio on toinen kahdes ta keskeisestä funktiosta ympäristökustannuksista puhuttaessa toinen on ympäristönsuojelun kustannusfunktio . Vahinlwfunktio kuvaa näin ympäristön tilan Ja siitä aiheutuvien vahinkojen suhdetta. Markku Wallin Miten ympäris tönsuoj el un kustannukset lasketaan Ympäristönsu~jelun yhteydessä puhutaan usein hinnasta, esim. Toisaalta on joillakin ympäristönsuojelijoilla ainakin en nen ollut jossain määrin taloudellisen ajattelun vastainen mielipide, jonka mukaan ympäristönsuojelu on arvo sinänsä (maksoi mitä maksoi! ) ja että ympäristö ei ole rahassa mitattavissa. Ympäristön pilaantumisen estäminen vaatii erillisiä yhteiskunnan toimenpiteitä, jotka perustuvat hyötyjen ja haittojen vertailuun. Katsaus tähän auttanee ymmärtä mään ongelmien monimutkaisuutta. Talousteoreettisen ajattelun mukaan tähän kustannushyötyanalyyttiseen vertailuun joudutaan, koska tuotantotoiminnan ympäristölle aiheuttamat haitat, jotka johtuvat ympäristön hyödyntämisestä, eivät heijastu kansantalouden markkinoilla siten, kuin jokaisen taloudellisen ilmiön kohdalla tulisi tapahtua . Tiettyä edistymistä on tapahtunut aivan viime vuosina
Nämä voivat olla myös välillisiä siten, että ekologisiin ketjuihin puuttuminen aikaansaa tuhohyö nteisinvaasioita, jotka pienentävät viljasatoja. • Ympäristövahinkojen problematiikkaa on kehitelty huomattavasti mm . kiä suoraan rahalliseen arvioon, kun vahingon luonne tiedetään. Jaottelussa tarkastellaan terveyteen, eläimistoon, kasvistoon, elottomiin luonnonvaroihin, materiaaleihin sekä ilmaan ja säähän kohdistuvia tai niiden kautta syntyviä vahinkoja. Terveyteen kohdistu vat vahingot Rahallisia tappioita syntyy työvoiman sairastamisesta aiheutuvista tuotannon menetyksistä sekä terveydenhuollon kustannuksista . Viihtyvyysvahinkoja ovat tässä yhteydessä sairaudesta tai kuolemasta aiheutuvat henkiset kärsimykset. Ympäristövahinkojen arvioiminen on tunnetusti yleensä erittäin hankalaa. Siirtyminen vahinkofunktiosta vahinkokustannusfunktioon tuo luonnollisesti mukaan lisävaikeuksia . Jaottelussa on suoritettu pääjako kahteen luokkaan, joista toista nimitettäköön (suoriksi ) rahatappioiksi ja toista viihtyvyystappioiksi. IV. V. Arviointi perustuu yleensä kulloinkin vallitseviin arvoihin ja konkreettisessa tapauksessa usein markkinahintoihin, joiden esiinsaaminen voi jo sinänsä olla hankala tehtävä. Jos tässä säästetään, ympäristövahinkojen aiheuttamat kulut kasvavat. ! . Näistä yhdessä muodostuvat vahinkokustannukset, kun arvioidaan myös viihtyvyysvahingot rahassa. II. Ääritapauksissa saattaa näistä olla myös terveydellisiä haittoja tai haitallisia ilmastoon vaikuttavia seurauksia. Suurimmat vaikeudet liittyvät kuitenkin kahteen arvioiden teon kannalta oleelliseen tekijään : tulonjakoproblematiikkaan ja arvostusten muuttumiseen eri aikoina. Kas vistoon kohdistuvat vahingot Rahallisia vahinkoja ovat kasvistosta saatavan tuoton väheneminen tai tuoton laadun heikkeneminen . rajakustan nukset optimitila ympäristön tila Ympäristön tilaa voidaan säilyttää sitä parempana, mitä enemmän suojeluun uhrataan varoja. Viihtyvyysvahinkoja ovat samoin kuin eläimistöstä puhuttaessa mielipaha miellyttävien kasvikohteiden häviämisestä tai kasvistossa tapahtuneista muista muutoksista (esimerkiksi metsien ikärakenteen muutokset, soiden häviämiset). kantava kirja ilmestynee vuoden 1976 alussa . I l l. Geeniresurssi en pieneneminen on ainakin toistaiseksi luettava tähän ryhmään. Viihtyvyysvahingot s_yntyvät eläinpopulaatioiden pienenemisestä ja lajien häviämisestä koituvasta mielipahan kokemisesta tai yleensä luonnon rikkauden vähenemisen aiheuttamasta epäviihtyvyydestä . 212 VAHINKOJEN LUOKITTELU Ympäristövahinkojen erittely voidaan viedä melko pitkälle.* Seuraavaa erittelyä on kuitenkin pidettävä yleisluonteisena ja esimerkinomaisena. OECDn piirissä. Materiaaleihin kohdistuvat vahingot Materiaaleihin kohdistuvia vahinkoja ovat esimerkiksi korroosio, materiaalien muu heikentyminen, värien muuttuminen tai lähteminen, tahraantuminen jne. Kansantalouden kannalta tämä on optimi, tavoiteltavin ympäristön tila. Se pyrkii antamaan auttavan kuvan siitä, mistä ympäristövahingoissa voi olla kyse. Elottomiin luonnonvaroihin koh distuvat vahingot Rahallisia vahinkoja ovat pilaantuneen maan ja veden vuoksi vähentynyt tuotanto tai muut tästä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset (esimerkiksi raakaveden puhdistamot, roskien siivoaminen, myös monissa tapauksissa uimaloiden rakentaminen, kalanistutuspakko jne.). Kun näitä tapahtumia kuvaavat käyrät piirretään samaan asteikkoon, nähdään leikkauspisteen avulla se tilanne, jossa kokonaiskustannukset ovat pienimmillään. Rahallisia vahinkoja syntyy SUOMEN LUONTO 4/75. Vasta niiden avulla saadaan täydet mahdollisuudet rationaaliseen ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon, mikäli se tapahtuu hyötyjen ja haittojen arviointina. Kustannusfunktioiden selvittäminen on kuitenkin tavoite, johon on pyrittävä. Viihtyvyysvahinkoja syntyy erilaisten virkistysmahdollisuuksien vähenemisestä sekä puhtaasti esteettisistä haitoista. OECDn julkaisu 'Environmental Damage Costs' ilmestyi tämän vuoden alussa ja nimeä 'Environmenta Damage Funciions ' .. Eläimistöön kohdistuvat vahingot Rahallisia vahinkoja ovat esimerkiksi eläinpopulaatioiden pienenemisestä aiheutuvat tuotannon menetykset
Rahallisia vahinkoja ovat esimerkiksi sateen vaihtelusta aiheutuvat tuotantotappiot tai auringonvalon vähenemisestä aiheutuva valaistustarve, onnettomuusriskien lisääIJ.tyminen jne. Esimerkiksi vesiensuojelu on tällä hetkellä pantu jäihin, koska suojelukustannusten katsotaan heikentävän Suomen muutenkin heikkoa tuotantotoimintaa ja maksutasetta . VI . III . Ympäri~tönsuojelukustannuksia muodostuu esimerkiksi seuraavista eristä: I. Viihtyvyysvahingot syntyvät säätilan ja valaistuksen muutosten haitalliseksi kokemisesta. Samoin kuin vahinkokustannukset voidaan suojelukustannukset ymmärtää funktiona, suhteena halutun ympäristön tilan ja sen vaatimien toimenpiteiden välillä. tulonjakoon, taloudelliseen kasvuun, työ llisyyteen , rahan arvoo n, maksutaseeseen, tuotannon rakennemuutoksiin jne. Tämä on tosin tehty asiaa tosiasiallisesti paremmin tutkimatta. Hallinnon ja suunnittelun kustan nukset II. Muut kustannukset, joita voivat olla esimerkiksi tilapäisestä tai jatkuvasta tuotannon vähentämistarpeesta aiheutuvat tappiot; tappiot, jotka aiheutuvat tarpeesta sijoittaa tuotantotoiminta liiketaloudellisesti parhaasta vaihtoehdosta poikkeavaan, mutta ympäristönsuojelun kan?alta hyväksyttävään paikkaan ,1ne. KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN VERTAILU Jos sekä vahinkokustannusettä suojelukustannusfunktiot tunnetaan, saadaan haluttu ympäristön tilatavoite määrätyksi yksinkertaises ti kokonaistaloudelliset kustannukset minimoivassa pisteessä, ts. lc 1 Jc2 C3 1 1, d,,, Päät öksenYmpäristö teko ja (ekolo giset kontrol li ¾pros essit ) " d3 _/ Kustannusten Sosiaalisja vahinkotaloudellijen vertailu set vaikutuk/ set Ympäristökustannusten syntyminen ja vertailu esineiden, tavaroiden, koneiden jne. Viihtyvyysvahinkoja ovat esimerkiksi materiaalien ulkonäön muutoksista aiheutuvat negatiiviset esteettiset mielteet. Selvää on m yös, että missään konkreettisessa vahinkokustannusten arviointitilanteessa ei voida edetä kaavamaisen luettelon pohjalta . Tapaukset on selvitettävä yksilöllisinä ja mahdollisimman suureen täydellisyyteen pyrkien. käyttöiän lyhenemisestä, tuottavuuden heikentymisestä, suojaamisen tarpeesta, uusien materiaalien kehittämistarpeesta, tarpeesta lisätä huoltoa yms. Eläinja kasvilajien suojelusta sekä maisema-arvojen säilyttämisestä aiheutuvat tuotannolliset tappiot ja ylimääräiset kustannukset . J ätteiden johtamisesta ja kuljettamisesta sekä säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Jaottelu voidaan luonnollisesti suorittaa useallakin eri tavalla ja pidemmälle eritellysti edellä olevassa luokittelussa esiintyy sekä päällekkäisyyksiä SUOMEN L U ONTO 4/ 75 että helposti epäselvyyksiä vuorovaikutussuhteiden vuoksi. Näin suoritettu jaottelu ei suinkaan ole täydellinen, vaan lisänäkökohtia saattaa löytyä runsaas ti . V. Maa-alueiden tuottamattomaan käyttöön siirtämisestä aiheutuva tuotannon vähennys. Tämä on kansantaloudellisesti 213. Kuitenkin ympäristönsuojelutoimenpiteiden vaikutukset muihin yhteiskuntapolitiikan lohkoihin voivat olla keskeinen tekijä päätettäessä ympäristönsuojelun edistämisestä . TalousBruttoJätekäsitprosessit jäte tely 1 .. I V. YMPÄRISTÖNSUOJELUKUSTANNUKSET Vahinkokustannusten tapaan voidaan m yös suojelukustannukset eritellä, joskin seuraava jako on huomattavasti karkeampi ja kenties epätäydellisempi. Näiden arv10mtiin liittyvään problematiikkaan ei tässä puututa. pisteessä, jossa vahinkoja suojelukustannusfunktioiden summa on minimissään. Tällöin kiinnitetää n huomio mm . VI. Koneistojen, laitteistojen ja rakennusten suunnittelusta, kehittämisestä, rakentamisesta tai valmistamisesta, asentamisesta sekä käytöstä ja huollosta ja niiden tarvitsemien maaalueiden varaamisesta aiheutuvat kustannukset. Normaalisti ei kansantalou dessa kuitenkaan tyydytä vain tietoihin kustannuksista, vaan halutaan tietää myös niiden seurausvaikutukset yhteiskunnassa. Ilma ja säävahingot Keinotekoisia muutoksia saassa ja ilmastossa voivat aiheuttaa esimerkiksi ilman pilaantuminen ja muutokset kasvillisuudessa
Ympäristökustannusten selvittäminen ei missään maassa ole onnistunut läheskään täydellisesti . 10001500 milj. Ympäristönsuojelukustannusten kansantaloudellisia vaikutuksia ei meillä ole tutkittu. Teollisuus n. Käyttökustannukset 700 milj.mk. Puuston tuotto n. Tätä kirjoitettaessa on SITRAn rahoittamana suoritteilla voimajohtolinjojen ympäristövaikutuksia koskeva selvitys, jonka yksityiskohtaisuustaso on jo melko tarkka ja siinä otetaan huomioon mm . Nämä kustannukset, jotka syntyvät vasta, jos ilmansuojelua meillä ryhdytään toteuttamaan, ovat varsin karkeita arvioita ja perustuvat lähinnä vertailuun Ruotsin vastaavista kustannuksista. kolmanneksen varoista omista rahoituslähteistään ja muulta osin Pöstipankin ja Mortgage Bank of Finlandin sekä Maailmanpankin lainoin . Asteikko voi muuttua täydellisestä ympäristön koskemattomuudesta aina ympäristön totaaliseen muokkaukseen ja intensiiviseen hyväksikäyttöön asti . Teollisuus hankkii n. 1 lmansuojelu Investointikustannukset 800 milj.mk . 780 milj.mk. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET SUOMESSA Suomen ympäristönsuojelukustannuksista on olemassa joitain melko karkeita arvioita, joiden perusteet tavallisesti ovat epäselviä ja jotka saattavat vaihdella arvioijan mukaan ja vuosittain inflaatiova uhdin siivittämänä. mk . Tässä tilanteessa on yleensä otettu huomioon kansan kokonaisuuden mielipiteestä välittyvä informaatio ja saattaa olla ryhmiä, joiden arvostusten mukaan kyseinen ympäristön tila tulisi siirtää puoleen tai toiseen huomattavastikin. Nämä luvut ovat lähinnä investointikustannuksia. Kä ytän.ö vaeltelee näin vielä melko kaukana teorian tasosta . Laajempia analyysejä ympäristövahingoista ei meillä ole tehty. Käyttökustannukset voidaan arvioida n. Kustannusten rahoitus tapahtuu yhdyskuntien osalta jätevesimaksuilla sekä vähäisin osin valtion tuella. lintuja nisäkäs sekä kasvikannat ja maisematekijät. Jät ehuolto Investo innit ja käyttö yhteensä n. Kovin merkittävistä rahoista ei näin missään tapauksessa ole kyse. Käytännössä liikutaankin vanhan sano nnan tapaan jalat tukevasti ilmassa. mk. Saman teoreettisen ja tässä yksinkertaistetun analyysin mukaan voidaan esittää tuotantotoiminta, ympäristövaikutukset ja niiden korjaaminen kaaviona, jossa kustannushyötyanalyysin asema hahmottuu (kaavio 2). markaksi . Kaaviossa syntyy kustannusvaikutuksia ensimmäisessä vaiheessa jätteiden käsittel ys tä, mistä on heijastuksia talousprosesseihin (c 1 ), siirtyy informaatiota kustannus-hyötylaskentaan (c 2 ) sekä jätettä (nettojäte) ympäristöön (c 3 ), jossa ekologiset prosessit ottavat sen ensi kädessä vastaan . SUOMEN L O TO 4/ 75. Vastapainona niille voidaan todeta yhtä karkeana arviona Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen esittämä arvio meillä ilman pilaantumisen vuoksi vuosittain aiheutuvista vahingoista: 1800 milj.mk. Liikkuminen tästä pisteestä sekä parempaan että huonompaan ympäristön tilaan merkitsee turhia kansantaloudellisia kustannuksia . 2000 mennessä) Virkistysalu eet n . Ekologisista prosesseista (niiden muutoksista) voidaan katsoa syntyvän haittavaikutuksia tuotantotoimintaan (d 1), siirtyvän informaatiota kustannus-hyötyvertailuun (d 2 ) , sekä kohdistuvan jä• Raj akustan nuksella tarkoitetaan yhden lisätoimenp ideyksikön aiheuttamaa kustannusta. Rajatapaukset ovat luonnollisesti utopioita, mutta niiden mahdollisuus osoittaa myös taloudellisen analyysin suhteellisuuden. Todettakoon, että ilmanja vesiensuojeluinvestoinnit muodostavat noin 1,5 % maan kaikista investoinneista ja noin 0,5 % bruttokansantuotteesta. oikea ratkaisu.Jos puhutaan teorian termein rajakustannuksista*, voidaan sama asia ilmaista myös siten, että optimaalisessa pisteessä rajakustannusfunktiot leikkaavat toisensa (tietyin lisäedellytyksin funktioiden muodon suhteen ) (kaavio 1 ). Vesihallitus on suorittanut joitakin yksittäisiä koeluonteisia selvityksiä. 10 milj. ( v. Suomessa tilanne on tässä suhteessa erittäin avuton . Ympäristönsuojelun suhteen myötäja vastahankaan tapahtuvat taloudelliset perustelut, niin paljon kuin niistä puhutaankin, ovat tämän vuoksi helposti kuitattavissa niitä ei voi olla. 800 milj.mk. Eri tyypin ym päristönsuojelukustannuksista voidaan esittää seuraava luettelo, jossa luvut osoittavat kymmenvuotiskauden 19751984 kustannuksia: Vesiensuojelu Yhdyskunnat 1500-2000 milj . Esimerkiksi jonkin tehtaan puhdistaessa päästöjään E emissioyksikön edestä ja lisä tessä puhdistustaa n E + 1 yksikköön, on rajakustannus tästä lisäyksestä aiheu tunut ku stannus . Teorian viitoittamat tiet, mahdollisuudet ja tarpeet on tässä es itetty ideaalisina : ne edellyttävät täydellistä informaatiota . Niissä maissa, joissa analyysejä on suoritettu, vaikutukset on todettu varsin vähäisiksi ja arviot vaiku tusten suunnista poikkeavat toisistaan eri maiden yksilöllisten piirteiden mukaan. Vastaavasti, jos pääs töt ympäristöön ova t E yksikköä ja lisääntyvät E + 1 yksikköön, on tästä lisäyksestä aih eutuva vahinko rajavahinko . 214 tettä elementteihin, joista voidaan laskea sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia (d 3 ). Lisäksi on eräiden suurten allashankkeiden ja Nesteen jalostamopäätöksen yhteydessä pyritty aiempaa laajempiin tutkimuksiin. 1800 milj.mk. 4000 milj.mk. Tapahtumista koottujen tietojen perusteella voidaan suorittlfa vertailu, joka alistetaan päätöksentekoprosessin käyttöön. luonnonsuojelualueet Maan arvo n. Syynä ovat paitsi asenteet ja resurssipula myös monet metodiset heikkoudet, jotka vielä on voitettava
esim. Malli Leinonen ja Heikki J aakola Biologian opetuskohteiden • varaamisesta Luonnonsu~jelualueiden perustamisen eräänä syynä mainitaan aina opetus. Omin neuvoin lajilleen selvitetty kasvi tai omatoimisesti määritetty hyö nteinen ovat toki innostavampi opiskelun kohd e kuin opettajan luokassa näyttämä kuva, oli se sitten kuinka hyvä tahansa. Tämä ei onnistu , jollei tällaisia alueita varta vasten jätetä biologian opetuksen tarpeisiin esimerkiksi yleiskaavaa laadittaessa. Asian järjestämistä ovat kiirehtineet yksityiset biologit ja luonnonsuojelijat (ks . Samanlaisia, joskin syvempiä _ja laajempia tavoitteita on koko päivän retkillä ja leirikoululla. Liki voittamattomia vaikeuksia ovat monen koulun kohdalla liian suuret luokat, asianmukaisten tilojen ja välineiden puute sekä lukujärjestysongelmat. Siinä todetaan mm . Paljon pienemmät ja vaatimatto mammat alueet voivat palvella tehokkaasti koulujen biologianopetusta. kansallispuistoihin, yksityisille suojelualueille _jne. Tämän ehtona ovat sopivat maastokohteet niin lähellä koulua, että useimpiin niistä päästään ilman suuria järjestelyjä ainakin kaksoistunnin aikana. Ajatus on paljon vaatimattomampi ja siten myös realistisempi , jopa täysin toteuttamiskelpoinen useimmilla paikkakunnilla: pätkä järvenrantaa, pala suota, pieni kalliokko ja muutama hehtaari ( !) varovasti hoidettavaa metsää riittävät. SUOMEN L UONTO 4/75 ALUEET ON VARTA VASTEN VARATTAVA Yhtenä es teenä on vielä kohtuumatkaisten _ja sopivien retkeilypaikkojen puute. Peruskoulussa tällaisia opiskeltavia kokonaisuuksia ovat ala-asteella mm. rakennustoimintaan, olisi opetuksellisesti arvokkaiden kohteiden inventointi tehtävä. seuraavaa: "Koska opetukseen käytetyt maastokohteet saattavat joutua esim . Mitä suurempi kaupunki , sitä isommat ha nkaluudet muksujen saamisessa ä itiluonnon helmaan . tämän numeron s. Ne suuntautuvat kuitenkin kauemmaksi eivätkä ole niin säännöllisiä ja kaikkia oppilaita koskevia kuin normaalien oppituntien aikana tehtävät pienet retket sop iviin kohteisiin. Kuljetuskustannusten säästämiseksi olisi kohteet varattava mahdollisimman läheltä koulua . Parasta antia silti lienevät tavanomaisesta poikkeava opetustilanne ja omaehtoinen pyöriskely " luonnontutkijana" . KOULUJA LÄÄNINHALLITUS ASIALLA Kolme vuotta sitten (19 7 2) kouluhallitus alkoi kantaa huolta biologian opetukseen soveltuvista maastokohteista ja lähetti asiasta kirjeen kaikille kunnallishallituksille. EI OLE KYSYMYS SUURISTA ALUEISTA Yllä mainitut vaatimukset eivät missään tapauksessa tarkoita sitä, että joka koulun lähettyville olisi jätettävä kaistale erämaata, asu maton järvi tai patoamaton koski. Tämä vaikeuttaa erityisesti kaupunkikoulujen biologian maasto-opetusta. Tällaisillakin alueilla voidaan selvitellä maaperän ja veden ominaispiirteitä, kasvillisuuden ja eläimistön lajikoostumusta ja kvantiteetteja. Tavoitteena on perehtyä kuhunkin ekosysteemiin paikan päällä, opetella perusasiat ekosysteemin "sisällä", ei katselemalla sitä sivullisena kuvista. Mistäpä niitä taajamien kylkeen saisikaan. Kaikenkokoiset suojelualueet ovatkin kaikenasteisen opetuksen olennainen apukeino, mutta varsinkin kouluopetuksen puitteissa on vaikea järjestää riittävästi tarkoituksenmukaisia retkiä esim . Pienilläkin alueilla päästään konkreettiseen kosketukseen luonnontutkimuksen menetelmien ja tavoitteiden kanssa . Toisaalta miel ekäs koulubiologia · joka tapauksessa edellyttää säännönmukaiseksi järjestettyä opiskelua luonnossa. Toisaalta Kouluhallitus pitää peruskoulun biologian opetussuunnitelman 215. Kymmenkunta vuotta sitten biologian opetus alkoi siirtyä vanhasta systemaattisesti etenevästä järj estelmästä kokonaan uudelle pohjalle, ekosysteemija eliöyhteisöopetukseen. Tällaisilla oppitunneilla jos missä kylvetään niin luonnontuntemuksen ja -tutkimuksen kuin -suojelunkin siemen kasvaviin kansalaisiin . Samanaikaisesti opetusta on voimakkaasti pyritty siirtämään tavanomaisesta luokkatilanteesta ryhmätyöskentelyksi laboratorioon ja luontoon . pihamaat, viljelymaat, kalliokot ja metsät, yläasteella suot, järvet ja meret. 239), viime vuosina myöskin viranomaiset. Tämä mahtava tavoite ei helposti toteudu
Ne voidaan ohjeen mukaan merkitä erityistai luonnonsuojelu alueiksi , _joiden käytöstä on selvitys kaavaselostuksessa. Sen kirjelmä oli osoitettu "kunnallishallituksille, maistraateille, jär_jestysoikeuksille ja rakennuslautakunnille". Pyy nikki ; kuiva kangas, harju , monipuolinen opetusko hde, 2. Po hjajä rvi , Yl öjärvi; neva, umpeenkasvava järvi. Pikkulamp i ; suo, 19. Särkännieme n kallio t ; _jääkaude n _jä lkiä, kivil ajeja, 3. Selkä mäe n pohjoisrinne; ku iva ja tuore ka ngasmetsä, 20. 1 ¼ (.fv ~ \ ~~i<~-}.' < . Peltolammi ; vesiel iöstöä, kasveja, lintuja , 34. " Kirje lienee monessa kunnassa hautautunut sen tien . H ervanta, Tuo m ela, itäp; le h to, puron varsi, 21. Kirjeen ajankohtaisuutta perustellaan ainakin Hämeessä sillä, että useissa kunnissa on " laadittavana tai tarkistettavana" yleiskaava, 216 ~ _,>-~ .. H a kametsä Ristinarkku ; lampia, ojia, peltoa, niittyä, pensaikkoa, le htim etsää, 16. Kohteiden valinnassa on syytä käyttää paikallisten biologian opettajien asia.ntuntemustä. Iidesjärvi ; rehevä järvi, vesieliö stöä , a, b , c rantaniitt)'.jä, 4 . ; 9oinen puron ja ojan varsi , 12. Pa ha lamp i ; runsas eliöstö, 5. Ka uppi , vesisäiliön mäki; kalliokasvilli suutta, kuiva kangasmetsä, 6. Hämeen lääninhallitus oli samalla asialla vuonna 19 7 4. Kaarila; Likoka lli o n le hto , 23 . Ka uppi , Teisko ntien _ja Toimela ntien risteys; tuore kangasmetsä, 11. 0/ '• -, '\ ' ~1 ..... Yhteistoimin olisi laadittava selvitys sopivista opetuskohteista. Pikku Tohloppi; räme, 28 . Alasjärvi ; re hevä ranta , 14. 1 . Sulkavuori ; kuiva j a tuo re kangas, le hto , 33 . Pehkusuo, 22. Niihamanjärvi ; karu _jä rvi , 13. _ .>, ·. Ruotula , si lmä kkeenpuisto; neva ja mustikkatyypin m etsä , 15. Ka ukajä rvi ; rantakasvi llisuutta, 17 . Lielahti ; räme, 30. Epilän harju; kuiva ka ngas , 29. ., .. Varatut a lueet olisi merkittävä yleiskaavaan tai taajaman yleissu unnitelmaan. Vaakko lamp i ; vesiel iös töä , rantakasvillisuutta, 24. Rahola ; kuiva _ja tuore kangasmetsä, 25 . Tesomajärvi ; soistuva järvi, neva , räme, 26 ab Tohl o ppi; rantakasvi llisuutta , vesieliöstöä , 27 . Vähä järvi; linnusto , 32. Lääninhallituksen kirjeessä keho tetaan kuntien virkamiehiä ottamaan yhteyttä paikallisiin biologian opettajiin. Koukku ra hka , Lempäälä-Ka ngasala; suuri luo nnontilainen suo, 36. Biologian opettajien toiminta tämän asian tiimoilta on suuresti vaihdellut alueelta toiselle. Ka uppi , Tuom ika llio; suo, 8. taajaman yleissuunnitelma, rakennustai asemakaava". ' ' \ : .. .•:\, · ' ; , ). Asiasta on kuitenkin pidetty puhetta biologian _ja maantieteen opettajien keskuudessa, myös alan opettaja liiton toimesta. Sääksjärvi; su o , 35. . Kauppi ; Ru o tulan poh_j.p. \ "·) toteutumisen kannalta tärkeänä, että eliöyhteisöjen tu(kiminen tapahtuu suurelta osalta luonnossa . Kauppi, Tuo mikalli o; tuore kangas ja leh to, 9. Härmälä-Rantaperkiö ; lehtometsää , rantakasvillisuutta, rikkakasveja, 31. Kauppi ; kuiva j a tuo re kangas j a lehto, 7. Kirjeessä kehotetaan maankäyttöä _järjestettäessä kiinnittämään huomiota "myös kouluj en biologian opetuskohteiksi tarvittaviin alueisiin". lso lampi ; rantakasvi lli suutta, 18. Ka uppi; tuore ka ngas, 10. VALMIS SUUNNITELMA ON TAMPE REELLA Jo ennen läänin kirjeen saapu mista Biologian ja maantieteen opettajien Tampereen piiri oli inventoinut opetukseen soveltuvia maastokohteita kaupungista _ja lähialueilta sekä tehnyt kaupunginhallitukselle esityksenkin SUOMEN L UONTO 4/75. -·, e ' r:,t '\. ~;, :-,' vf,,,~~ ,BIOLOGIAN JA MAANTIETEEN MAASTO-OPETUSKOHTEET TAMPER EE LLA Numerointi viittaa karUaesitylueen 1. Kutakin ala -asteen koulua varten tulisi varata tyypillistä metsää ja yläastetta varten luonnonvarainen suo, järven, meren tai lammen rantaa
niiden varaamisesta opetuskäyt• töön. Särkänniemen kallioilta aivan keskustan liepeiltä löytyy jääkauden kulutustyön merkkejä sekä erilaisia kivilajeja (ylinnä). Tässä vaiheessa kaavoittajien pakeilla oli käytävä useaan otteeseen esityksen yksityiskohtien tarkistamiseksi. Opetuskohteiden inventointi aloitettiin osoittamalla _joka koululle kysely koulun käyttämistä tai tietämistä alueista. Saadut tiedot yhdistettiin _ja laadittiin alustava kartta varattavista kohteista . SU OMEN L U ONTO 4/7 5 Tampereella opetukseen varattavat alueet edustaisivat monipuolisesti eri tyyppisiä luonnonelementtejä. Kaupunginhallituksen käsittelyn _jälkeen kaavoitusvirasto ryhtyi työhön. Kartoitus tehtiin lähettämällä kouluille kyselykaavakkeet ja opetusalueet sijaitsevatkin ympäri kuntaa koulujen lllhistöllll. 1975) muiden suojelukohteiden yhteydessä. Alimmassa kuvassa näkyy Mlltllojan varren rehevllll kasvillisuutta. Vantaalla opetusalueet on jo kaavoitettu (v. Tämänhetkisessä muodossa niin opetta~illa kuin kaupungin virkamiehilläkin on käytettävänään yleiskaavaosaston laatima kartta "biologian _ja maantieteen maasto-opetuskohteista Tampe217. Pikku Tohlopin lampi ja räme olisi suhteellisen laaja ja luonnontilainen opetusalue kaupungin länsipuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella (keskellä)
Kohteet on numeroitu. Tästä huolimatta opetuskohteiden varaaminen on luonnonsuojelullista toimintaa. Luonnonsuojelullisesti merkittävin alue lienee Koukkurahka, melko iso, vielä koskematon räme Lempäälän ja Kangasalan rajoilla . kaupun~in kanssa tehty esitys varattavista kohteista. Läänien taholta ilmeisesti ympäristönsuojelun tarkastajat ovat lähestyneet kuntia samassa asiassa. Vaikka se tässä muodossa onkin kaupungin maankäytöstä päättävien virastoj~n mapeissa, sen kummempaa 1am voimaa esityksellä ei vielä ole. Mustaa valkoisella puuhan perustaksi ovat mm . Jotta opetusta varten suojell~t alueet todella säilyisivät tarkoitustaan varten vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, ne olisi saatava merkityksi yleiskaavaan, erityistai luonnonsuojelualueiksi. Härmälässä on Pyhäjärven rantaa haluttu säilyttää opetuskohteena liki parin kil~metrin mittainen reheväkasvu1nen vyöhyke. Osa tosin on niin kaukana ja kohteina niin laajoja, että vähintään puolen päivän mittainen, varta vasten järjestetty retkiaika on tarpeen. kouluhallituksen kiertokirje n:o 2358 , 1803/29. Tampereella joka tapauksessa aiotaan tarkentaa tehtyä esitystä: tutkia opetuskohteiden sijaintia koulujen suhteen, selvittää niide~ _tod ellista käyttöä, pienentää JOitakin kohteita (esityksen läpimenon helpottamiseksi), ottaa mukaan joukko uusia sekä laatia kustakin kohteesta yksityiskohtainen selvitys karttaa seuraavaan l~ette!?on . 71 ja yleiskirje n:o 1928/12. Itse asiassa tamperelaisten aikaansaannos on toistaiseksi paperilla oleva, yhteisymmärryksessä . Tavanomaisista puistoista ne poikkeavat luonnonsuojelun kannalta "edistyksellisempään" suuntaan, koska opetuskohteiden tulisi oll_a mahdollisimman luonnonvaraisia, ei hoidettuja alueita. STRATEGISET KIRJEET Kuvatunlaisen opetuskohteiden varaamisen pitäisi onnistua muuallakin Suomessa, kuten monin paikoin on tapahtunutkin. 8. Edellisessä puhutaan biologian opetuksen uusista, luonnon tutkimukseen suuntautuvista metodeista, jälkimmäinen on kunnallishallituksille mennyt kirje opetuskohteiden varaamisesta. . Ne ovat oma lisänsä taajamien muiden viheralueiden joukossa. Toinen samantapainen kohde on Pohjajärvi, umpeenkasvava, nevareunuksinen lampi Ylöjärvellä. Muutama pikku lampi on merkit~y kokonaan opetuskohteeks1: Vaakkolampi, Tesomaja Niihamanjärvi. Aloitteen tekijänä voit olla juuri sinä: yhteyttä vain kuntaan ja opettajiin. 4. 10. Esitys kunnanhallitukselle ja ·kartanteko luetteloineen kaavoitusosaston tehtäväksi. reella" . Yleiskaavaosastolta saadun tiedon mukaan kaavaan vahvistettu alue on jo kutakuinkin hyvässä suojassa myöhemmiltä ryntäilyiltä. Viimeksi mainitusta ollaan tekemässä myös erillistä käyttösuunnitelmaa, minkä mukaan suurin osa ranta-alueesta hoidetaan puistomaisesti, mutta osa jätetään vesilinnuille ~ah~ dollisimman luonnonvara1seks1 mitä siitä nyt Hervanta-tien jälkeen on jäljellä. Suojeltavien kohteiden saaminen yleiskaavaan on aikaa ja ponnistuksia vaativa työ. Hämeen läänissä "strateginen" kirje on lääninhallituksen kaavoitusja rakennustoimistosta lähetetty kirje n:o 1163/XII , 19. 1974 . Hämeen lääninhallituksen kirjelmässä todetaankin painavasti, että' "Opetus-_ kohteiden osoittaminen kaavassa ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että puisto-, maisemansuojeluja luonnonsuojelualueiden muuta osuutta vastaavasti vähennettäisiin, varsinkin kun otetaan huomioon, että opetuskohteet ovat pinta-alaltaan suhteellisen vaatimattomia ". Se on vain suositus, joka voidaan ottaa huomioon taijättää merkitystä vaille; rötöstä ei juridisesti synny jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla. Kaukajärvel~ä ja Alasjärveltä on varattu kaistale reheväkasvuista rantaa. Suuri osa varatuista kohteista on sellaisia, että niihin kutakuinkin helposti pääsee, jollei jalan niin ainakin julkisen liikenteen avulla. Näin tarkennettuna esitys _Jatettäneen uudelleen kaupunginhallitukselle ja sitä kautta valtuustolle yleiskaavaan hyväksymistä varten. SÄILYVÄTKÖ VARATUT KOHTEET. Tästä tuskin tulee ongelmaa. Intensiivisemmällä asiaan paneutumisella voitaisiin ilmeisesti pienten ja lähellä ole218 vien opetuskohteiden määrää vielä kovastikin lisätä. Esimerkiksi Kaupista, tamperelaisten suuresta ulkoilualueesta, on erikseen luetteloitu puolenkymmentä kohdetta, pääasiassa erilaisia metsätyyppejä. Tätä ei Tampereella ole toteutettu. 72. Tällöin olisi helppo ottaa myös suojeluasiat kohde kohteelta esille. Useimmat varatut kohteet ovat kutakuinkin pienialaisia. PIENIÄ JA SUURIA OPETUSKOHTEITA Opetuskohdeluettelossa ovat päällimmäisenä mukana tunnetuimmat tamperelaiset suurehkot luonnonsuojelukohteet, jotka ainakin niminä lienevät tuttuja muuallakin maassa: Pyynikki ja Iidesjärvi. Asiallisesti suunnitelluilla ja ohjatuilla retkillä on toki opittava yhtä lailla luonnossa liikkumisen kuin biologian tietoja ja taitoja. Paras tulos varattujen kohteiden käytössä saavutettaisiin ilmeisesti tekemällä ryhmätyönä niiden käyttösuunnitelmat ja laatimalla yhteiset opetusvih<Jt koko kaupungin koulujen käyttöön. OPETUSKOHTEET EIVÄT OLE LUONNONSUOJELUALUEITA Opetuskohteiksi varattavat alu_eet eivät ole luonnonsuo_1elualue1ta, vaan alaltaan mitättömiä "käyttöluonnon" osia. Karttaa seuraa luettelonomainen selvitys kohteista, joita nyt on kaikkiaan 36. Entä kuljeksivien oppilasjoukkojen aiheuttama kulutus ja luonnon häirintä. D SU OMEN L UONTO 4/75
Pekka Borgin johdolla laatinut tarkan suunnitelman Ympäristönsuojelun neuvottelukunnan Saaristomeren kansallispuistoehdotuksesta. Näitä ovat kalkkimaaperällä mm . Luonnontilaista mai semaa on hyvin vähän. MAISEMA Ul kosaariston ha llitsemalta alueelta löytyvät kai kki Saaristomeren tärkeimmät maisematyypit ja saaristovyöhykkeet. Työryhmään ovat lisäksi kuuluneet FK Torsten Stjernberg (eläimistö), ekonomi Tuula Ratilainen (matkailu ja palvelut) sekä LuK Leif Lindgren (luonto ja maankäyttö). Luonteenomaisia eteläiselle Saaristomerelle ovat erilaiset kulttuuriperäiset kasvillisuustyypit. Suomen Akatemian kansallispuistoprojekti on dos. sukkessio merenlahti flada glo metsälampi neva räme. Se on harvoja laajoja, tiheimmältä kesämökkiasutukselta säästyneitä saaristoalueita Suomessa. Monille saarille ja saariryhmille tyypillistä maisemaa elävöittävät Saaristomerellä pitkäaikaisen ihmistoiminnan jäljet. Uloimpana etelässä on metsätön merivyöhyke. Saaristomerelle suunniteltu kansallispuisto suojelisi Itämeren hienoimpiin kuuluvaa aluetta. Paikoin esiintyy lähekkäin samalla saarella tutkimuksen kannalta tärkeitä maankohoamisen eri vaiheita, esim. Koko suunnitellun puiston halki kulkee III Salpausselkä, jonka tunnetuimpia osia täällä ovat Jurmon ja Utön harj usaaret. Akatemian työryhmä on ollut tiiviissä yhteistoiminnassa kansallispuistotoimikunnan sekä paikallisten viranomaisten kanssa. ruohoiset män tymetsät, saarnivaltaiset lehdot, ruohoiset katajanummet, oratuomipensaikot sekä paikoin alvarimainen kalliokasvillisuus ja happamalla maaperällä mm. Suunniteltu kansallispuisto sijaitsee Saaristomeren eteläosassa Houtskarin, Korppoon, Nauvon, Paraisten ja Dragsfjärdin kunnissa . Samalla se va~jelisi saariston arkaa luontoa ja perinteisiä elinkein~ja siltä "kehitykseltä", joka uhkaa sitä tihenevän loma-asutuksen ja seudulle sopimattoman liikenteen muodossa. Niiden eteläpuolella on laaja mäntymetsien vyö hyke ja tämän eteläja länsipuolella koivuja tervaleppävaltainen mereisten lehtimetsien vyöhyke. Harjut ja paikoin kalkkipitoinen maaperä (simpukkamaa, siluurikalkki ja kallioperän kalkki ) yhdessä mereisen paikallisilmaston, maankohoamisen ja kulttuurivaikutuksen kanssa ovat aiheuttaneet erikoisten kasvillisuus tyyppien synnyn. Leif Lindgren Saaristomeren kansallispuistosuunnitelma Suomen lounainen saaristo on maapallon kauneimpia alueita. 219. Vähäsuolainen Itämeri, jääkausi, maankohoaminen ja inhimillinen kulttuuri ovat jättäneet siihen merkkinsä. KASVILLISUUS Saaristomeri kuuluu tammivyöhykkeeseen . Tammivyöhykkeen reheviä tyyppejä ovat lisäksi mantereisemmat pähkinä, vaahteraja tammilehdot. Samanaikaisesti työskentelee Saaristomeren kansallispuistotoimikunta, joka jättänee ensimmäisen osamietintönsä syksyllä 197 5. Alueella on vuosisatoja vaikuttanut vakituinen kalastajaasutus, jonka harjoittamista maankäyttömuodoista kasvillisuuden kannalta tärkeimpiä ovat laiduntaminen (aiemmin myös vuohia), niittäminen, lehdesten otto ja aiemmin ilmeisesti myös kaskeaminen. Näin muodostuneet hakamaatyyppiset lehdot, omaperäiset lehtoniityt, pensaikot, katajaja kanervanummet, kedot ja laidunnetut rantanii tyt ovat Saaristomeren omaperäisiä ja maisemallisestikin tärkeitä kasvillisuustyyppejä. Karjatalouden taantumisen myötä nämä kulttuuriperäiset tyypit ovat laa jo illa alueilla nopeasti umpeutumassa ja häviämässä . kuivat mäntykankaat, laajat kanerva, variksenmarjaja katajanummet sekä rantaniityt. Alueen pohjoisosissa esiintyy tammi_ja rannikkovyöhykkeessä kuusimetsiä. Kasvillisuudelle onkin nykyisin luonteenomaista erilaisten sukkessiovaiheiden moninaisuus, joka kieltämättä on luonnoltaan monipuolista, mutta joka ajan oloon köyhdyttää saariston ekosysteemejä. Meren lähes a inainen liikehdintä, laajat ulapat ja siellä täällä kaukana toisistaan o levat saaret ja saariryhmät leimaavat aluetta. Se on eräitä metsähallituksen äskettäisiä maanostoja luSU OM EN L UO NTO 4/75 kuun ottamatta yksityisten omistama
Vesi on erittäin kirkasta, mutta kylmää lämmeten vasta keski-syyskesällä. Näillä ja muilla pehmeillä pohjilla elävät mm. hietasimpukka ja hietakatkarapu . Suosirrin harvinainen, eteläisempi rotu (Calidris alpina schinzii) pesii suunnitellulla kansallispuistoalueella ainakin Jurmossa. Monin paikoin hyvin sa1 lyneellä ja edustavalla kalastajakyläasutuksella on kulttuurihistoriallista arvoa. Hiekkapohjilla 1,5-5 m:n syvyydessä on meriajokasniittyjä. Alempana on laaja rakkolevävyöhyke, jonka ylärajan määrää alimman matalanveden raja sekä jäät. Arvokkaimpia näistä ovat Nötön ja Jurmon kappelit sekä Utön vuonna 17 53 rakennettu maamme vanhin majakka. Rakkolevävyöhykkeen alapuolelta 6-8 m :n syvyydestä alkava punalevävyöhyke (mm . ARVOKAS KULTTUURIHISTORIA Saaristomeren vanhin asutus lienee varhaiskeskiajalta. 0,5 m:n le220 vyinen, kesällä vihreän ahdinpartalevän vallitsema rihmalevävyöhyke (hydrolitoraali ). Leväpohjan selkärangattomia eläimiä ovat mm. Kiintoisimpiin kuuluvat varsin hyväkuntoiset laivahylyt. Jurmo lähisaarineen ja Örö) ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Lehtipuuvaltaisissa saarissa pesii mm. Rakkolevävyöhykkeen pikkukaloja ovat kolmipiikki, siloneula, särmäneula, kivisimppu ja vaskikala. Säännöllisesti pesivät mm. haarukkalevä) jatkuu 15-20 metrin syvyyteen. Syvemmällä pohja on usein kuolleen rakkolevän peitossa. Muita ovat keskiaikaiset asumukset, jatulintarhat, kivikompassit, kalmistot ja kappelinrauniot, Jurmon salaperäiset "munkinkehät", jne. Harvinaisuuksia ovat saukko ja halli. ELÄIMISTÖ Selkäsaaristoja merivyöhykkeen lintuluotoja hallitsevat lokit, tiirat ja sorsalinnut. Karhunlaukka (Allium ursinum) on Suomessa erittäin harvi nainen kasvi. Haahkan yleisyys on merkillepantavaa. Pohjoinen rotu, jonka mahalaikku on suurempi ja nokka pitempi, on siellä vain läpimuuttaja. katkat, siira ja katkarapu sekä syvemmällä sinisimpukka. Metsäisten saarten harvinaisuuksia ovat merikotka, huuhkaja, kalasääksi, korppi ja pähkinähakki. Poismuutto on ollut voimakas: esim. Vakinaisesti asuvat ovat lähes kaikki kalastajia tai eläkeläisiä. Ylimpänä kalliorannoilla on n. Hiekkapohjilla elävät mm. Koko puistoalueella on arvioitu olevan ainoastaan 15 tilaa, jotka pitemmällä tähtäimellä säiSU OM EN L U O NTO 4/75. Eräät harjusaaret (mm. Lajistollisina harvinaisuuksina esiintyy mm. MURTOVESIEKOSYSTEEMIT Alue kuuluu suomenpuoleisen Itämeren suolaisimpaan osaan, jossa pintaveden suolapitoisuus on n. Saaristomeren suunnitellun kansallispuiston alueella sitä kasvaa ainoastaan yhdessä paikassa Jungfru holmenin saarella. Sen alapuolella on ruskean Lithoderma-1evän muodostama vyöhyke. Nisäkkäistä yleisimpiä ovat metsäjänis, pelto ja vesimyyrät, päästäiset, minkki ja hirvi. 0,6 %. Alueen vanhimmat rakennukset ovat peräisin isonvihan jälkeisiltä ajoilta ( 1700-luvun alku ). Suojaisissa lahdelmissa on vitayhdyskuntia, vedenalaisia näkinpartaja merihapsikkaniittyjä. Nötön saarella oli ennen sotia 282 asukasta ja 19 7 4 enää 14, joista puolet on eläkeläisiä. Ainakin 1300-luvulta alkaen alueen halki kulki Tanskan ja Tallinnan välinen väylä. merivehnä ainoalla tunnetulla kasvupaikallaan Suomessa, leveälehtinen krassi, karhunlaukka, kupulimaska, otalehtinen vita, vesihilpi, seljakämmekkä, merihaarikko, tylppälius kainen orapihlaja, sakarahanhikki, lännen hanhikki ja pikku punka. Väestön rakenne on kuitenkin hälyttävä: nuorten naisten ja lasten lukumäärät ovat pieniä. ruokki, räyskä, merikihu, merihanhi ja kyhmyjoutsen sekä erikoisuuksina ristisorsa ja pikkutiira. VÄESTÖ JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Alueen 25 tutkitun (Utö ja Houtskarin Jungfruskär puuttuvat) ja asutun saaren 40 tilalla asui 1974 vakinaisesti 107 saaristolaista sekä heidän lisäkseen 48 tilalla kesäisin ja syksyisin 52 saaristolaista. kilkki ja Itämeren simpukka. Näiltä ja myöhemmiltä ajoilta aina II maailmansotaan saakka on jäänyt useita muinaismuistoja . Eläimistö on hyönteisvaltaisempaa kuin avoimilla rannoilla. satakieli, kirjokerttu ja pikkutikka
Borstössä on kotiseutumuseo ja Nötössä Turun kaupungin leirintäalue. Lisäksi Utössä on mm. Varsinaisen kansallispuiston muodostaisivat valtiolle lunastettavat ns. Alueen liikenneyhteydet hoitavat merenkulkuhallituksen kolme yhteisalusta M/S "Utö", "Kristina" ja "Rosala" . Yleisön liikkumista rajoittaisivat suljetut osat, jotka käsittäisivät eläimistöllisesti arvokkaita kohteita, arkoja kasvillisuusalueita sekä puiston eteläisimmän osan lähinnä eläimistönsuojelu-, turvallisuusja hylkyjensuojelusyistä. Yksityisomistuksessa säilyvän suojavyöhykkeen maapinta-ala on 6 772 ha ja sen saarten lukumäärä 1 636. Jyvät ympärivuotisessa kalastajakäytössä . Suunnitellun puiston ainoa kauppa, posti ja postipankki ovat Nötössä . 4 628 ha. Veneilijöiden kokonaismääräkin on kymmeniä tuhansia vuoSU OMEN L UO NTO 4/7 5 dessa. Sateisena kesänä 1974 pelkästään ulkomaalaisten veneitten osuus oli 600. Talvisin siellä asuu kuusi henkeä kolmessa talossa; kesäisin kaikki kuusi taloa ovat asuttuja. Näiden 1 540 saaren välille jäävät alueet muodostaisivat kansallispuiston suojavyöhykkeen, jossa sovellettaisiin maisemansuojelusäännöksiä. Korppoon Österskär on kansallispuistoalueen viimeisiä toimivia kalastusyhteisöjä. Tästä ei pitäisi vastaisuudessakaan luopua. Suurin osa (137 + 78 ) loma-asunnoista on Nauvon ja Dragsfjärdin kunnissa. Puiston perusosa, 70-80 % kokonaispinta-alasta ja yli 90 % maapintaalasta, olisi yleisölle avoin, joskin 221. painopistealueet, joiden maapinta-ala on yht. KANSALLISPUISTON TOIMINNAN SUUNNITTELU Tavoitteina ovat olleet luonnon suojeleminen ja virkistyskäytön kanavoiminen. Merenvartiostolla on kaksi asemaa, puolustusvoimilla neljä tukikohtaa sekä Utössä luotsija majakkahenkilöstöä. Näiden ohella Saaristomeren kiinteän astutuksen ja kulttuurin toimintaedellytykset on turvattava. Alueella on 198 loma-asuntoa ja 22 lomakäytössä olevaa muuta rakennusta . Perinteisten maankäyttömuotojen, erityisesti karjatalouden säilyminen palvelee suoranaisesti myös luonnonja maisemanhoidon tavoitteita. Kylän rakennustapa on perinteistä, saaristomaisemaan hyvin sopeutuvaa tyyppiä. kaksi kauppaa. Kansallispuiston ehdotetut rajat ja vyöhykkeet ovat laajan tutkimustyön ja pitkän pohdinnan tulosta . Kansallispuisto ehdotetaan jaettavaksi vyöhykkeisiin toisaalta yleisön liikkumisen, toisaalta hoidon kannalta
Merivyöhykkeen uloimpaan osaan perustetaan hylkeiden suo jeluvyöhyke, jossa hylkeet ovat a ina täysin rauhoitettuja ja muu riista 1. Tämän toiminnan on metsähallitus jo kesällä 197 5 a loittanut pai222 kallisen väestön avu lla Berghamnissa. Nötön käviSl 'OMEN IXO ,'ffO 1/ F,. Kasvilajistossa on 23 aluee ll a uhanalaista putkilokasvia, jotka vaativat säilyäkseen erityistoimenpiteitä. Nötön saareen rakennettaisiin a lueen tärkeimpiä murtovesiekosysteemejä es it televä akvaario. ja poikueiden o leskelupa ikat 1. Tiedotuspisteitä on kaavailtu useaan as uttuun saaree_n ja aluee ll e johtaviin satamnn. Kansallispu iston tehtävistä suojelu on eläimi stön osalta tarkoitus toteuttaa rauhoittamalla pesimäsaaret 1. 7. Elinkeinoja kulttuurihi storiaa sekä luontoa esitteleviä museoja näyttel ytiloja on suunniteltu Jurmoon ja Vänöön, sekä maisemamuseoita kahteen muuhun saareen. 7 .31. Maihinnousuja o leskel ukiel toja käytetään siellä missä on arvokkaita ja herkkiä kasvillisuustyyppejä. Aktiivisi ll a hoitotoimenpiteillä pyritään paikoin entisöimään kulttuuriperäiset kasvi lli suustyyp it. EJ Tlll NATIQNAlPAIIK ] 10/ M IVAA f,, TllAAN l<UL/IUVA SAMU CI IOl'i/A/SCKSI I IJNAS l l lA /fANSAI / ISPUISIOKSI, GRANS fOII NATtONAlPARKENS BUfFERTZON /(ilNSA/LISPUISTQN SUOJAVYO//V/O(f(N RAJA OMIIAOE MED VISTELSEfÖIIBUD l<IE/ IOAIUE NOIWGIIA"-1S FOR OMIIADE MEO VISTElSE fOIIBUD Klfl /0 4 /UrtN l'()H.JOISRAJA NOROGIIANS FOII OMIIAOE MEO SPOIIT DYKNINGSFORBUO URH(I/ USUKC/ LUSKtfl IOA/ UCFN POl'JOISRAJA NOROGRANS FOR SALSKYOOSZON HYl KFFNSUOJF/ IJAl UEEN POHJOISRAJA SOMMARSTUGA KFSAASUN'O FOR· SOMMARSTUGA BEVIL JAT BYGGNAOSTlllSTANO KE.<;AASUNT04 VARTEN MYOIVNEITY RAKfNNUSIUPA FISKE H EMMAN ANVANT SOM SOMMARSTUGA KtSAAS(l"vT0N4 K4YTFI 7AVA Kil/ ASIAJAII/ /1 tyyppien hoito palvelevat myös opetusta. Vanhojen rakennusten kunnossapito ja kulttuuriperäisten kasvillisuusKARTA 8 AVGRANSNING AV QCH GIIANSER I NATIONAIPARKEN SAMT FIIITIOSBEBYGGHSE KANSAL//SPUISfON HAJAJS SfKA Kf<;AASUII/S ,, u OMRADE SOM UPPKÖPS AV STATEN Tlll EGENTLIG NA TIONALPARK KAIVSA/llSPIJISIOKSI 051(1tAV4 A/Uf fUNGEIIANDE HEMMAN TlllHOIIIG lAN'.)ENHE IKOPS TllLSV . Nämä ovat Berghamnin Ådön saaristo sekä alueen eteläis in saaristo. 4. Kansallispuiston opetustehtävää varten perustetaan Bj örkön opetus kesku s, jonne on suunniteltu opetusti lat pienille kurssei ll e sekä eläina ita ukset hallille, norpalle j a sau ko ll e. 31. Eläimistön kannalta keskeisille alu eille muodostetaan ympärivuotis ia sulj ettuja a lueita . moottoriajoneuvojen käyttöä kanavoitaisiin. tehostetu lla öljyntorjuntava lmiud ella UtönNaantalin vä ylän varre lla. Puiston virkistystehtävä toteutetaan tukemalla o lemassaolevia palveluja , perustamalla uusia venei lyväyliä ja yöpymissatamia sekä järjestämällä eräisiin kyläsaariin maatilamajoitusta. Neljään saareen on suunniteltu urhei luka lastus keskus . 4.-31. Vesiensuojelu puistossa toteutetaan soveltamall a Itämeren suojelusopimusta mahdollisimman tiukasti sekä täydennettynä eräi llä paikallisilla toimenpitei llä, kuten esim . 8. Hoidon kannalta kans a llispuisto jaettaisiin neljään vyöhykkeeseen: luonnonti lainen osa , luonnonhoito-osa (hoitoa vaativat kulttuuriperäiset maisemaja kasvillisuustyypit), kulttuurimaisema (saaristolaisasutus, hi storialli set ympäristöt) ja palvelualueet (matkailu, venei ly, hallinto ja palvelut). 8
Tämän lisäksi kansa lli sp uiston on arvioitu työ llistävä n 15 henkilöä yksi tyisissä palvelutehtävissä. Saari oli tun nettu merenkulkupaikkana jo keskiajalla. Se on myös nostanut maan hintoja huimasti. D Seuraavalla aukeamalla: Lounaisen saaristomme lukemattomat saaret ja luodot muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden , jo nka elementtejä ovat Itämeren murtovesi erikoislaatuisine lajeineen, jääkauden hiomat graniittikalliot, merestä nouseva maa sekä ·pitkäaikaisen asutuk sen tuoma kulttuurivaikutus. Suurempia yleisömääriä varten su unnitellaan päivän kestäviä veneristeilyjä alueella . Saaristomeren puiston hallinnollinen keskus o n kaavailtu Nötöön j a sen sekä muiden saaristokansallispuistoj en hallintotoimisto Turkuun. Saaristomeren rikkaan kulttuurihistorian säilyttäminen kuuluu m yös suunnitellun kansallispuiston tehtä viin. SUUNN ITELMIEN TOTEUTUMINEN Saaristomeren kansallispuisto on syystä katsottu Suomen suunnitelluista ja nykyisistä kansallispuisro ista tärkeimmäksi. Retkei lyma ja tyypp istä maj o itusta odo teta.an Vänöön ja telttailua lue Ekharnn-Purunpään alueelle. Suurin osa tehtävistä tarjottaisiin ensisijaises ti alueen väestölle. ·:---,'.:: > ·:'" ~-'.'·' ;"_,.,;,·, :~y;f;}-: ~~~,~ -,~:~: -~ f llttr,.,~t~~{t~ry~ Kansallispuiston tärkeimmässä osassa sijaitsee geologisesti mer kittävä Jurmo. Hämeen linnassa sijaitseva hoitoa lueporras li enee liia n kaukana saaristosta. Kansallispuistossa tarvittavat to imenpiteet vaativat tehokkaan hal linnon sekä riittävän j a koulutetun henkilöstön. Maata on j o han kittu 20 1 ha . SLI OM EN L UONTO 4/7 5 223. Siellä 111 Salpausselän reunamoreenimuodostuma painuu mereen. Tutkimusta palvelisi tietenkin koko puisto j a biologi sta tutkimusta erityisesti monet refere nssia lueet. Henkilöstön tarpeeksi on laskettu 63 virkamiestä, joista 3 7 on sesonkiaikaista. Puiston johdossa o lisi intendentti ja neljä eri alojen suunnittelijaa. Björkön saarelta löytyy paljon muinaismuistoja. jäkeskukseen kaava illaan hotelli -täys iho itolaa, ravintolaa sekä laaje nnettua teltta-aluetta. Alue, missä joka toinen saari on kesämö kkikäytössä ja joka toinen suojelualueena ei ole mikään ka nsalli sp uisto . Sitä on m yös ehdotettu Suomen ensimmäiseksi ko hteeksi UN ESCO :n World H eritage -ohjelmaan. Lisäk si saari on vuosisatoja si tten hakattu paljaaksi merirosvojen takia , eikä havumetsä ole vieläkään pys tynyt palautumaan sinne luontaisesti. Metsähallitus o nkin aloittanut alu eella maanostot kansallispuiston perustamista varten. Aallot ovat muovailleet ja huuhtoneet sen rantavalleja j a synn yttäneet kivikot. Pui ston arvo perustuu ennen muuta yhdi stelmään, jonka muodostavat laa ja saaristokokonaisuus ja murtovesiympäristö, millai sta maapallolla ei muualta löydy . Kuvassa näk yy Björkön Hovdetille kasattu jatulintarha, kiviryhmä, jonka merkit ys tä ei tiedetä. Olemassaolevat tutkimustukikohdat (Turun yliop iston Saaristomeren tutkimuslaitos Seilissä ja sen kenttäasema Lohmissa sekä Jurmon ja Vänön lin tuasemat) pitäisi laajentaa ja monipuo listaa niin, että ne vo iva t toi mia eri a lojen tutkijoi den tukiko htina j a palvella m yös kansallispuiston luonno n ja maisemanhoitoon, kulttuurihistoriaa n j a kävijäkuntaan ko hdistuvaa tutkimusta . Metsähallituksen vireillä olevien kauppoj en tekoon pitäisikin ensi tilassa osoittaa riittäväs ti varoja, jotta puiston perustaminen kävisi mahdolliseksi . PUISTON HALLINTO Saaristomeren kansallispuisto on maamme muihin suunniteltuihin ja nykyisiin kansallispuisto ihin verrattuna erik oisasemassa virki styspa inee n , ho ito toimenpiteiden tarpeellisuuden, rakennuskulttuurin suojelun sekä saariston asukkaiden elinkeinojen ja viihtyvyyden huomi oon ottamisen takia . Saaristomeren suunniteltu kansallispuisto säil yttäisi alueen verrattoman luonnon ka uneuden, suojelisi sen herkkää eliömaailmaa ja auttaisi perinteisiä elinkeinoja jatkumaan harmonisesti luonnonympäristönsä kanssa. Ka ikkialle leviävä suunnittelematon kesämökkiasutus on kuitenkin jatkuvasti kan sallispuistohankkeen toteuttamisen suurin uhka . Saaristomeren kansallispuistosuunnitelma n toteutus Suo men Aka tem ian työryhmän eslttamässä laajuudessa vaatii melko ise t rahasummat. Saaristopuistojen erityisongelmien takia ha llinno n tulisi o lla suoraan metsähallitukseen ehdotetun kansallispuistoviraston alaisuudessa. Ellei valtion budjettiin vu~sittain saada ny· kyistä tuntuvasti suurempia summia suojelualueiden lunastamiseksi, Saaristomeren kansallis puistohanke epäilemättä vesittyy
1952 se o li 15 %. Liikalaidunnus on paikoin kiihd yttän yt aaviko itumista tästäk in . 10 % maapinta-alas226 maa ta ). Vuonna 1882 luokitelti in hyväksi vi ljel ymaa ksi 85 % käytössä o ll eesta maasta; seitsemänkymmentä vuotta m yö hemmin hyvän peltomaan os uus o li va in 41.2 %. Saharan pohjoisametikka laiset vastineet Sonora ja Baja Kalifornia eivät o le levinneet yhtä laaja ll e, koska niillä ei o le laidunnettu yhtä kauan. Nykyää n siitä on käytössä hieman yl i puolet (n. Tropiikissa maannoksill e o n om inaista raudan oksid ien punainen väri _ja orgaan isen aineen nopea hajoaminen. Lopun kä yttökelpoisen maan ottaminen tuotantoon vaatii kohtuuttoman suuria kustannuksia , koska se ei o le yhtä hyvälaatuista _ja helposti muokattavaa kuin aiemm in käyttöön otettu. Tuottavan maan tuhoutuminen on ihmisen ympäristöongelmista polttavimpia, vaikka sen tärkeyttä ei useinkaan oivalleta. Uutta peltomaata saadaan läh innä raivaa malla mets iä. Myös Tharin aut iomaa Intiassa on osittain ihmi sen luoma . neljänneksen maapinta-alasta . Ravinnontuotannon tehostuminen lisäsi ihmisten määrää, mikä edelleen tehosti painetta ympäristöön. Ves i ja tuu li saattava t kuljettaa maaperää muodostavia aineksia pitkiäkin matko ja. Tundran a lueell a maannosta ei roudan takia _juuri pääse syntySl 'OM EN LUO NTO 4/7 5. Vapautuvat kivennäiset huuhtoutuvat pi a n sadevesien mukana. Ravinteet sä il yvät maassa hyvin. Maannos on itse monimutkainen ekosysteemi ja siihen perustuu myös maan päällä o leva ekosysteemi . Maan väärinkäyttö ei kuitenkaan ole vain nykyajan ongelma: historia kertoo monien muinaisten kansojen lyhytnäköisen maankäytön seurauksista. Paikalliset ilmasto-o losuhtee t, pinnanmuodostus, pohjaves io lot sekä tietenkin ihmisen toiminta säätelevät tapahtumia. Saharan autiomaata pidetään osit ta in ihmisen aiheuttamana: liikalaidunnus, vaara kasteleminen _ja metsän hävittäminen yhdessä samanai kaisteo ilmastomuutosten kanssa ovat aiheuttan eet maan aavikoitumisen . kolmannes maan maa-alasta on metsän peitossa (n . Saharan ja Kalaharin aut iomaiden rajat siirtyvät nopeasti ulospäin. Erilaiset yritykset lisätä ravinnontuotantoa ovat monesti kuitenkin johtaneet päinvastaiseen tulokseen eli maaperän köyhtymiseen ja tuotannon ehtymiseen. 18821952 yh teensä 2 mrd ha. Noin 40 % viljelyksistä o li kadottanut puolet ruokamullastaan. Metsiä on kuitenkin tuh ottu _jo tuhansien vuosien ajan. Kaup ungistum inen, teo lli stum inen ja li ikentee n kehittyminen o li vat luoneet vuosittain n. Maaperä ei o le pelkkää rikkoutunutta kiveä . 4 000 mil_j. Polttavaksi ongelman tekee ihmiskunnan lisääntymisvauhti: yhä useamman ihmisen pitäisi elää yhä pienemmän maa-alan tuotolla. MAANNOKSEN SYNTY Kun kalliota rapautuu fys ikaa li sten , kemiallisten _ja b iologisten tap ahtumien tul o ksena , syntyy maap erä . Vuonna 1952 aavikon tai joutamaan laskettiin peittävän n. Nykyään enää n . ha :ll a. 12.5 milj. neoliittinen vallankumous, maanviljelyn kehittyminen, muutti ihmisen kiertelevästä metsästlljästä ja keräilijästä paikallaan pysyväksi viljelijäksi. MAAN AAVIKOITUMINEN Vi lj elykelpoista maata on arvi oitu o levan n. 3,2 mrd ha. Vasta riittävän paksun kerroksen varassa voi elää tuottava ekosysteemi. La uhkeassa ilmastossa maala_jit ovat tummia _ja sisä ltävät runsaasti humusta, koska ha_jotta_jabakteerien to imin ta ei o le yhtä tehokasta kuin tropiikissa. Päällim mäisessä kerro ksessa kivennäismaan tai kallion päällä on runsaasti eloperäistä aine tta ja eläviä organ isme ja. ha "tekoaavikkoa". Riitta Jokiranta Tuottava tuhoutuu Kymmenisen tuhatta vuotta sitten alkanut ns. FAO :n mukaan maailman metsät supistuvat vuosittain 5-10 mil_j. Lisäksi käyte ttävissä o leva maaa la hupen ee koko a jan väki lu vun kasvun , ih misen to iminnan _ja aavikoitumisen tak ia. Tulevaisuuden tekee vielä synkemmäksi tieto, että viljeltäväksi tai laitumeksi soveltuva maa on jo jokseenkin kokonaan otettu käyttöön ja ihmisen toimintojen takia tämä tuottava maa-ala supistuu nopeasti. ha ), mutta va in 3 700 milj. Sitä ennen ihminen ei juuri muuttanut maan kuorta enemmän kuin muutkaan eläimet. Aavikot o livat va llanneet v. Vuos ien 19697 4 kasvistotutkimukset osoittavat, että viiden vuoden kuivuuden aikana Sahel (Saharan ja savannin vä linen puoliaavikko ) on edennyt 75100 km etelään. Va_jaassa vuosisadassa on maapallon si lloisista m etsistä hävitetty puolet. ha on tuottavaa m etsämaa ta. Tätä kerrosta kutsutaan maannokseksi. Syntyprosessi kestää kauan : sentin paksuisen maakerro ksen syntymiseen voi kulua 100300 vuotta. Ihmiskunnan vakavin ongelma on ravinnon puute. Ra kennetun alueen määrä o li samana ai kana kaksinkertaistunut ; v
Metsästys tulta käyttäen, hakkuut, maanviljely, laidunnus, keinokastel u , soiden kuivatus , rinteiden pengertäminen, lannoitteet, roskat, asumisjätteet, teo ll isuuden sekä kaivostoiminnan jätteet _ja saasteet (pöly, noki , savu, tuhka ja kaasut) ovat muuttaneet huomattavasti alkuperäisiä maannoksia. rikki, fosfori, ty ppi ) kiertokulusta ja hyväksikä ytöstä. .h ....... IHMINEN JA MAA Maannokset ovat säädelleet ihmisen olemassaoloa, koska ne ovat olleet hänen työnsä pääkohde ja yleensä maaranneet hänen asutuksensa paikan. c::J ........ . Kuvassa ylilaidunnuksen mrmelemaa maata Patagoniassa. ,. marginaaliset, äärimmäisten ilmasto-olojen rasiuamat alueet. Myös rakentamalla 227. orgaanisia aineita, _jotka vain hitaasti hajoavat. Ne ovat siis vaaleita ja hienojakoisuutensa takia alttiita tuulen toiminnalle. Grammassa metsämaannosta voi olla miljoonittain bakteereiti. Eläinmaailmaakin lukuisampi on pieneliöstö . multa on tavallisesti mineraaliaineksen ja humuksen seosta. Ne eivät yleensä tuota uutta orgaanista ainetta, vaan ovat hajottajia. c::J "·-··· ··-~ ....... Aavikkomaannoksista puuttuu kokonaan humus . Jotta maannos olisi hedelmällinen, sen täytyy sisältää humusla, ts. Mikro-organismit huolehtivat ravinteiden (mm. Humuksen kerääntyminen kestää yleensä kauan. Grammasta tuottavaa maatalousmaata on laskettu yli 2.5 mrd bakteeria, 400 000 sientä, 50 000 levää ja 30 000 alkueläintä. Kasvit (huomattava osa maannoksesta on juuria), eläimet ja mikro-organismit ovat myös välttämättömiä maannoksen hedelmällisyyden kannalta . Erityisen aluiita ovat ns. Maannoksen eliöiden toimeentulo ja orgaaniset ainekset perustuvat tietenkin vihreiden kasvien tuotantoon, fotosynteesiin. SL 1 OMEN LUONTO 4/75 mään. __ ,.,_ ,\ f -c:'~·.,, ' ' ), V (T 1 Kartasta näkyy pääpiineittllin maapallon pinta-alan jakautuminen eri käyttötarkoituksiin. Viljely ja laidunalueet tuhoutuvat helposti,jos käytetään liian intensiivisiä menetelmiä . . Ns. Rakennettuja alueita ei kuitenkaan ole esitetty erillisinä, vaan ne sisältyvät lähinnä viljelymaahan. Maaperässä on suurehkojakin eläimiä, kuten matoja, punkkeja ja hyö nteisiä, jopa kymmeniä tuhansia ja miljooniakin neliömetrillä. Lisäksi siitä on laskettu lähes 100 000 hiivasolua ja noin 50 000 sienirihmaston palasta
hienojakoinen ja humuspitoinen kerros pintavaluman mukana laajalta alueelta miltei huomaamatta. Kun keinokastelualueella kasteluvettä on vähän ja siinä kivennäisiä, maakerrokset saattavat runsaan haihtumisen ja kapillaari-ilmiön seurauksena suolaantua, jolloin maa muuttuu viljelykelvottomaksi. Aseina ovat useimmiten olleet kirves ja tuli . Ravinteiden hävitessä kasvillisuus köyhtyy eikä enää suojaa maata. Maasta tulee kovaa ja täysin steriiliä. Se on vaikutukseltaan kasautuvaa ja siksi vaarallista. Vilkas mikrobitoiminta hajottaa ja vesi kuljettaa pois humusta, jolloin maaperä köyhtyy, kunnes jäljellä on vain haihtumisen takia pintakerroksiin nousseita vaikealiukoisia rautaja alumiinioksideja. Energialähteenä puu on edelleen huomattavassa asemassa . Pintaeroosiossa poistuu maan päällimmäinen, . Laivanrakennus on myös vaatinut runsaasti puutavaraa, samoin kuin kaivostoiminta tukirakennelmiinsa sekä sulattojen polttoaineeksi. Tämä aiheuttaa pohjaveden vähenemistä ja tulvia. kaupunkeja, tehtaita, liikenneväyliä ja lentokenttiä, sotimalla sekä kylvämällä myrkyllisiä aineita on turmeltu laajoja alueita. Veden aiheuttamaa eroosiota voi seurata tuuli eroosio. Hakkuiden yhteydessä kasvillisuuden kautta haihtuvan veden määrä pienenee, mistä voi aiheutua ilmastollisia muutoksia (yleensä kuivumista ) tuulen alapuolisilla alueilla. Varsinkin kuivilla seuduilla tuulen vaikutukset ovat vakavia. 50-60 %. Metsien raakabiomassasta on vettä n. Myös kulotus voi tuhota pieneliöt. Se voitaisiin estää suojaavalla kasvipeitteellä, kiertoviljelyllä, kompostoinnilla, humuslannoituksella, suojaistutuksilla, tuuliesteillä ja järkevällä kastelulla. Jos metsänhakkuun jälkeen aluetta käytetään laitumena, eriSU OM EN L UO TO 4/75. Vakoeroosiossa pienet vesipurot syövyttävät jyrk228 kään, läpäisemättömään maahan uurteita ja rotkoja, joista vesi kuljettaa pois yhä suurempia hiukkasia. Metsiä on eniten jäljellä EteläAmerikassa . METSÄN HÄVITTÄMINEN Luonnon ekosysteemit kestävät eroosiota huomattavasti paremmin kuin ihmisen muuttamat. Metsän korvaaminen ruohomaalla on aiheuttanut yleistä biologisten kiertojen kiihtymistä, koska satojen ja tuhansien vuosien ikäiset puut on korvattu korkeintaan muutaman vuoden kestävillä ruohokasveilla . Kasvillisuus lisää myös maaperän vedensitomiskykyä. Pohjois-! talian viimeaikaiset tuhotulvat ovat ilmeisesti rajujen vuoristohakkuiden seurausta. Pohjois-Amerikassa raivaus tapahtui muutamassa vuosisadassa. Pintavesien valuma lisääntyy 2-3 kertaiseksi, koska veden imeytyminen maahan vähenee. Vesieroosiolla on useita vaikutusmuotoja. Maan paras suojelija on metsä. Metsien hävittäminen laajoilta alueilta aiheuttaa muutoksia koko biosfäärissä. Sateella on melkoinen maanpintaa kuluttava voima. Samalla ne vähentävät maapallon tuottavaa maa-alaa. Kaikki nämä toiminnot ovat lisääntyneet samanaikaisesti "modernin" sivilisaation kehittymisen kanssa. Ne häiritsevät aineiden kiertoa maaperässä ja koko biosfåärissä. Esimerkiksi muinaisen Egyptin kaupunkien rakentaminen kulutti PohjoisAfrikan puut. EROOSIO Maaperää kuluttavat hitaasti vesi ja tuuli eli samat voimat, jotka sen synnyttävätkin. Tämä joutuu hakkuiden jälkeen vapaana globaaliin kiertoon. Kasvillisuus suojaa kuitenkin maaperaa tehokkaasti, koska juuret sitovat maannosta. Kasvipeitteen poistaminen jättää maan paljaaksi auringon säteilylle. Metsien hävittäminen on usein maan tuhoamisen ensimmäinen vaihe. Sitä aiheuttavat usein ihmisen toiminnot, mm. Metsiä on raivattu pääasiassa viljelysmaan ja laitumen saamiseksi (Kiinan varhaiset kulttuurit, antiikin Välimeren alue) sekä rakennustai polttopuun hankkimiseksi. Kasvipitteen poistaminen johtaa voimakkaaseen eroosioon . Kun eroosio kiihtyy ja maannosta katoaa tuulen ja veden mukana nopeammin kuin uutta ehtii muodostua, puhutaan maannoseroosiosta. Vakoeroosio on todella tuhoisaa. Hiili, joka aikaisemmin oli sitoutuneena metsien biomassaan, joutuu ilmakehään hiilidioksidina. Kuumuus ja kuivuus tappavat mikrobit ja muuttavat maaperän laterii ttimaiseksi. kulotus, liikalaidunnus, kasvipeitteen poistaminen ja huonot viljelymenetelmät. Tätä esiintyy erityisesti epäsäännöllisten, mutta ankarien sateiden alueilla. Täydellisimmin ne on muutettu viljelymaaksi Euroopassa, missä tuhoamiseen kului hyvin pitkä aika, kun taas esim . Erityisen vakavaa tämä on rinteillä ja vuoristoissa. Metsiä on myös raivattu aateellisena työnä "sivistyksen edistämiseksi ja villeyden karkoittamiseksi" (Kaarle Suuri Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikan uudisasutus ). Tätä maanpintaa muovaavaa tapahtumaa kutsutaan eroosioksi. EROOSION MUODOT Tuulieroosio eli deflaatio on yleinen ilmiö: tuuli kuljettaa maaperän pienimpiä hiukkasia, joiden koko on alle 0.5 mm. Sen monivuotiset kasvit suojaavat maata auringon paahteelta ja sadepisaroiden kulutukselta, ja sen juuret sitovat maan paikoilleen. Myös Pohjanmaan tulvat lienevät osaksi ihmisen aiheuttamia (hakkuut, soiden ojitukset). Kosteilla ja kuumilla seuduilla syntyy karstamaata eli lateriittia. Irrottamansa ainekset ne kasaavat muualle. Päällimmäisen maakerroksen häviäminen vähentää vedenpidätyskykyä. Valuman lisääntymisen seurauksena eroosio vaikuttaa myös enemmän maaperään, sillä veden mukana huuhtoutuu maaperän irtainta ainesta
Vuohet pystyvät käyttämään sellaistakin laidunta, joka ei kelpaa naudalle eikä lam paalle. Vaikka paljaaksihakkuuta seuraisi välittömästi uudelleenistutus, eroosio ja tulvat voivat aiheuttaa haittaa ennen kuin taimisto alkaa suojata" maata. Kuva on Senegalista. Vaarallisinta karjanhoidossa on liiallinen laiduntaminen, ts. Valitettavasti kaupungit usein laajenevat juuri tuottavimmille viljelytasangoille, joten näiden tuotto ehtyy. Vuohien liikalaiduntaminen voi hävittää kasvillisuuden täydellisesti ja muuttaa ruohistot hiekka-aavikoiksi. Valitettavasti väestöpaine kiihdyttää viljelykiertoa ja maan tuottavuus menetetään lopullisesti. Näin tapahtuu mm. Saharan reuna-alueilla Saheliassa. liian suurten karjalaumojen pitäminen alueella, jonka kasvillisuus ei kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin karja sitä verottaa. Samalla maa muuttuu alttiimmaksi eroosiolle. Nomadikulttuureissa karjan runsautta kuitenkin pidetään yleensä 229. Erityisen turmiollista on pientaloasutus, joka vaatii paljon tonttimaata ja maanteitä. Lähes kaikki nykyiset kotieläimet ovat peräisin Euraasian lauhkeista vyöhykkeistä. Kulutus (vesi, tuuli, eläimet, ihminen) voi myös estää uusiutumisen. Ilmaston raja-alueilla, kuivilla tai kylmillä seuduilla, missä vanhempi puusto suojelee taimia, hakkuisiin liittyy aina lopullisen aavikoitumisen vaara, sillä kasvillisuus uusiutuu hitaasti ja se kärsii helposti pienistäkin haitoista (esim. Ne ovat seuranneet ihmistä maapallon eri kolkkiin, usein olosuhteisiin, missä ne ei vät voi elää tasapainossa ympäristönsä kanssa. LAITUMEN JÄLKEEN AAVIKKO Karjanhoitajan vaikutus ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin metsästäjän tai keräilijän. Paimentolaisuuden haitallisimpia seurauksia on kasvillisuuden muuttuminen tai tuhoutuminen. tavallista kylmempi talvi, poikkeuksellinen kuivuus). Yhä edelleen kaskeaminen on yleistä tropiikin metsäseuduilla (kuva on Ecuadorista). Sulkeutuneet kasvillisuustyypit, (metsät) muutetaan kulottamalla avoimiksi heinikoiksi paremmiksi laitumiksi. Kaskikulttuuri saattaa elää tasapainossa ympäristönsä kanssa, mikäli maaperän ja kasvillisuuden annetaan välillä toipua. Laiduntaminen on usein viljelyäkin tuhoisampaa. SU OM EN L U O N TO 4/75 tyisesti vuohet ja lampaat voivat aiheuttaa kasvipeitteen pysyvän köyhtymisen ja katoamisen, niin että sade kuljettaa pois maaperän hedelmällisen aineksen ( Kiina, Välimeren maat) . Varsinkin marginaalialueilla karjanhoito voi kuitenkin olla maan ainoa hyödyntämistapa, mutta siinä pitäisi ilmeisesti käyttää hyväksi seudun alkuperäisiä eläinlajeja. Niiden kesyttäminen alkoi 7000-8000 vuotta sitten. Asutus on ymmärrettävistä syistä usein keskittynyt viljelyalueille. Kuva on Floridasta
Lampaat syövät kasvillisuuden tarkemmin, ja maan tuottavuus saattaa kärsiä suurista lammaslaumoista. TUHOISAT VILJELYTAVAT Maatalous on aina uhannut luonnon ekosysteemejä enemmän kuin teollisuus. Myös eraat hyönteiset, kuten heinäja kulkusirkat, hyötyvät laitumien turmeltumisesta. Lämpötila vaihtelee paikallisten olojen , erityisesti tuulen mukaan . Parhaiten säilyvät kuumuutta kestävät lajit sekä ne, joiden juuristo on syvällä maassa. Juomapaikkojen lähistöllä ja karjapoluilla saattaa ilmetä erityisen vakavaa eroosiota. Vähiten vahinkoa aiheuttavat nautaeläimet, sillä niiden ruokavalio on suhteellisen vaatelias. Niiden tuottavuus on säilynyt hyvin. Laajojen alueiden monipuolinen luonto korvataan harvoilla hyötylajeilla. Ne ovat täydentäneet mm . Kasvilajien määrä vähenee ja ekosysteemit muuttuvat kuivemmiksi ja alttiimmiksi tuulen ja sateen kulutukselle. Myöhemmin kaskiviljelyllä on muutettu laajoja alueita. Palon aikana maanpinnassa vallitsee korkea kuumuus, usein I 00250 astetta, onpa mitattu 700-850 astettakin . Nekin kuluttavat osaltaan jäljellä olevaa kasvipeitettä. Vaikutusta tehostaa vielä nykyään paimentolaisten asettuminen paikoilleen. Tuli vaikuttaa kasvillisuuteen monin eri tavoin . Karjanhoitajat eivät kuitenkaan yleensä tunnmta laitumiensa huonoa kuntoa, vaan etsivät selityksiä muualta, esim. Lauhkean ja trooppisen vyöhykkeen viljavat savitasangot viljeltiin varhain. Herkillä alueilla, esim. Suuret karjalaumat myös tallaavat laitumiensa kasvillisuutta. Monivuotiset kasvit häviävät eikä yksivuotisten kasvien heikommin kehittynyt juuristo pysty suojaamaan maata yhtä hyvin sateelta ja tuulelta kuin monivuotisten. Suuri osa Afrikan, Madagaskarin ja Aasian sademetsistä sekä Yukatanin korkeat mayakulttuurit ovat hävinneet juuri kaskiviljelyyn liittyvien kulotusten vuoksi . Kuivakkometsän sijaan muodostuu savannia, avointa heinikkoa. eroosiotekijöille. Alkukantainenkin ihminen käytti tulta tahallisesti metsästyksen ja kulkemisen helpottamiseksi. Kuiva humuskerros on erityisen huono suoja, koska se saattaa itsekin syttyä tuleen . Käytännössä väestön lisääntyminen lyhentää kiertoa, jolloin maan hedelmällisyys tuhoutuu lopullisesti . tropiikissa, se on aiheuttanut maaperän köyhtymistä. KULOTUKSET Metsien hävittämisessä ja laitum1en luomisessa on käytetty usein apuna tulta. Maaperä muuttuu steriiliksi. Hylätyn alueen kasvillisuus palautuu hitaasti ja syntyy ns . Erityisen kestäviä ovat monivuotiset heinät. Vuohet pystyvät käyt230 tämään alueita, joilta muut eläimet eivät enää löydä riittävästi ravintoa. Toisaalta kosteiden trooppisten alueiden hyödyntäminen on ollut mahdollista vain kulotusten avulla. Sen kuivuttua se poltetaan, jotta maa muokattaessa lannoittuisi tuhkan kivennäisillä. ilmastosta tai petojen aiheuttamista vahingoista. Liiallisen yksinkertaistamisen takia alue muuttuu yhä alttiimmaksi häiriöille, mm. Sopivissa olosuhteissa viisas maataloustoiminta (iuonnonlanta, kiertoviljely ym.) on voinut lisätäkin maaperän hedelmällisyyttä tasapainon kärsimättä. Esimerkiksi Somaliassa pidetään nykyisin liian suuria nautalaumoja, koska öljyntuottajamaissa riittää kysyntää lihalle. Liikalaidunnuksen aiheuttama eroosio siis vähentää !aiduntamismahdollisuuksia . sekundaarimetsää. Kuumuus tappaa juuret, maanalaiset siemenet ja kaikenkokoiset eliöt. Ympäristötuhoista suurempi osa on aiheutettu laidunnuksella ja viljelyllä kuin mineraalien hyödyntämisellä tai maan, ilman ja veden saastuttamisella. Välimeren alueen antiikin aikaisen metsän hävittämisen jälkeen seurannutta eroosiota. Kaskiviljelyn harjoittaminen vaatii suuria maa-aloja, jotta kierto ei olisi liian nopeasta. Sademetsäkin voi näin muuttua savanniksi. Maatalous yksinkertaistaa ekosysteemejä. Tropiikissa metsä raivataan kuivan kauden alkaessa. Suotuisimmissakin olosuhteissa kestää 20-30 vuotta, ennen kuin maata voidaan taas viljellä . Kun samaa aluetta käytetään jatkuvasti liikaa, ruohokasvillisuus korvautuu piikkipensaikolla. Ne tulevat toimeen kuivillakin seuduilla ja yleensä estävät kasveja uusiutumasta. Myös Yhdysvaltain keskilännen karjatiloilla on havaittu sadan viime vuoden aikana vakavaa laitumien turmeltumista, kun suuria karjamääriä on laidunnettu myös vaikean kuivuuden koettelemilla alueilla ja kuviteltu karjan määrän lisäämisen johtavan suurempaan tuotantoon. "Vuohen jälkeen ei tule enää mitään", kirjoittaa Jean Dorst. Maaperä paljastuu eroosiolle ja kivennäiset huuhtoutuvat helposti tiehensä . Kulo hävittää kuolleet kasvinosat, jotka muodostaisivat humusta, ja poistaa maata sitovan kasvipieitteen. Laajat ruohomaat otettiin SUOM EN L U ONTO 4/75. Kaskiviljelyä on harjoitettu kaikkialla maapallolla. Liikalaidunnuksen takia voivat myös pikkunisäkkäät lisääntyä runsaasti ja jouduttaa laitumien huonontumista. varallisuuden merkkinä ja siksi karjan määrää lisätään jatkuvasti, vaikka pienemmälläkin määrällä tultaisiin toimeen. Usein pinnan alla on kuumempaa kuin pinnalla. Alkeellinen maa,1Viljely perustuu useimmiten kaskiviljelyyn. Tuhoisinta se on ollut trooppisilla seuduilla. Nopean huuhtoutumisen ja laterisoitumisen vuoksi maan hedelmällisyys kestää vain lyhyen ajan, ja viljelijät joutuvat etsimään uuden alueen hyödynnettäväkseen. Laitumen ekologisen kantokyvyn ylittävän käytön seurauksena alueen kasvillisuus köyhtyy ja maaperä turmeltuu. Yhä edelleen trooppisten alueiden hyödyntäminen ekologisesti kestävällä tavalla on lähes ratkaisematon ongelma
Suomessakin tapahtuu eroosiota, vaikka tähän ilmiöön ei juuri ole kiinnitetty huo miota . Vuosittain pelätään suolaantuvan n . Pohjois-Amerikan Colorado-joen patoj en iäksi arvioidaan n. Jo 1 % suolapitoisuus riittää estämään tavallisten viljakasvien menestymisen. Esim. Pato ja kastelujärj es telmien vuodot aiheuttavat ympäristös sään soistumista, joka poistaa maan viljel ykses tä. Kasvukauden aikanakaan kasvien yksinkertainen juuristo ei pysty suojelemaan maaperää kuumentumiselta ei kä tuulija vesieroosio lta. Niiden poistamiseen tarvitaan runsaasti ylimääräistä vettä. MYRKYT MAAPERÄSSÄ Kemiallisten yhdisteiden vaikutuksia maaperään ei ole vielä tutkittu kovinkaan tarkkaan, mutta näyttää ilmeiseltä, että esimerkiksi hyö nteismyrkkyjen käyttö voi alentaa maan tuottavuutta . Patoaltaat ovat erinomaisia malariasääsken toukkien elinpaikkoja. Maannosekosysteemin yleiset muutokset vaikuttavat myös kaikkeen pienelämään, vaikka eliöt, esim . Mesopotamiassa ja Intiassa. Näin tapahtuu erityisesti metsämaannoksissa, kun metsiä ruiskutetaan , mutta ei viljellä keinotekoisesti . Näin ovat syntyneet monet aavikoiden kes kellä o levat suoaiueet. Ensimmäisenä kehittyy laajimmin esiintyvä tuhoutumismuoto: maaperän tiivistyminen _ja kovettum inen sementin ka ltaiseksi. magnesiumin , kalsiumin ja natriumin klorideja ja sulfaatteja. Klassinen esimerkki maaperän tuhoutumisesta o n Pohjois-Amerikan preeriatasankojen eroosio . Keinokasteluun liittyy kuitenkin vaaroja, joita ei heti huomata . Alkuperäinen ruohikko korvattiin maissipelloilla, jotka tarjosivat maannokselle vähemmän suojaa. 100 v. Kastelu onkin vanha keino puolikuivien alueiden kehittämiseksi. Egyptissä loissaastuminen on läh es täydellinen Assuanin viiden nen padon valmistumisen jälkeen. Kasteluj en mukana leviää myös sistosomiasis-loistauti . Pahimmin suolaantuminen vaivaa Pakis tania, Egyptiä, Etelä-Amerikkaa ja muita kuumia ja kuivia alueita . Kasteluvede n ja maaperän kemiallisesta koostumuksesta , ilmastosta ja pohjaveden ominaisuuksista riippuen keinokaste lun seuraukset voivat olla erilaiset. Eri puolilla maailmaa arvioidaan olevan n . Lisäksi m ekaaninen muokkaus vähentää maan kiinteyttä ja tuhoaa sen rakenteen. Nykyisin vain 20-40 % kastelluista maista tuottaa hyviä satoja ; loput 60-80 % muuttuvat yhä suolaisemmiksi ja hedelSU OM EN LUONTO 4/75 mättömämmiksi. bakteerit, eivät suoraan kärsisi . Tutkimuksissa vielä 14 vuotta käsittel yn jälkeen oli jäl231. Veden haihtuessa suolat väkevöityvät. Egyptfn pinta-alasta neljännes on niiden alla. Monet viljelykasvit j ä ttävät maan paljaaksi suurimmaksi osaksi vuotta. Suomen Luonto 2/1974, s. KEINOKASTELUN ONGELMAT Keinokastelun avulla on onnistuttu jonkin verran lisäämään maapallon viljelypinta-alaa ja ravinnontuotantoa. Keinokastel un muina haittoina vo idaan pitää runsaasti tilaa vaativia rakennelmia. Eräät pieneliöt osaavat kuitenkin hajottaa tiettyjä kloorattuja hiilivetyjä. Pitkän kuivuuden aikana tuulet puhalsivat maannoksen pois kesa nnolle jätetyiltä pello ilta. Vanhat m enetelmät hylättiin ja ko neita käytettiin suurilla yhtenäisillä a luei ll a. Lannoitustarve li sääntyy, kuivuuden haitat voimistuvat ja tuuli voi viedä viimeisetkin humuksen rippeet. Keinokastelluilla alueilla maa ei koskaan kuivu riittävästi , ja taudin aiheuttavan bilharzia-imumadon väliisäntinä toimivat kotilot eivät häviä maasta. 200-300 tuhatta hehtaaria. DDT, aldriini, endriini ) säilyvät maaperassa parhaiten. Jos maahan tulee kasteluveden mukana enemmän kivennäi siä kuin kasvi llisuus käyttää tai ilmasto o n niin kuuma , että vesi ha ihtuu ennen kuin se ehtii kasvien juuriin, maahan kerään tyy erilaisia suoloja, kuten mm . Li sä ksi padot täyttyvät nopeasti jokien tuomasta lietteestä ja ne pitää uusia. Padot ja kana vat peittävät laajalti tuottavaa maata. Myös Borlaugin "vihreän vallankumouksen" periaatteisiin kuuluu keinokastelun lisääminen (ks. Suolojen pitoisuus voi olla jopa 2-3 %. Tämä johti mono kulttuuriviljelyyn. Keinokasteltu maaperä saastuu eri taudinaiheuttajista. Tätä seuraa us ei n korkea a lkaa lisuus (pH jopa 9-11 ) ja maaperän liukenevien suolojen kerään tymine n kapillaari-ilmiön vuoksi yläkerroksiin. Egyptin ja Paki stanin padot täyttyvät jo n . Suurimpia haittoja ovat maan suolaantuminen ja soistuminen. 71 ). käyttöön samaan aikaan kuin maatalous kon eistui. 30 vuodessa. Mato-, punkkija hyönteispopulaatiot muuttuvat huomattavasti ja tämä taas vuorostaan vaikuttaa maaperän sieniin, niiden pääasialliseen ravintoon. 20-25 miljoonaa hehtaaria suolaisia, hedelmättömiä maannoksia, jotka ovat syntyneet vääränlaisen keinokastelun tuloksena . Tuholaismyrkyistä klooratut hiilivedyt (esim. J o vuosituhansia sitten se on tuhonnut viljelyalueita esim. Siirtyminen karjattomiin tiloihin ja yksipuoliseen keinolannoitukseen on vähentän yt viljelysten humuspitoisuutta, jolloin maan kyky sitoa vettä ja kivennäisiä heikkenee
Kasvimyrkkyjä ja lehtien karisemisen aiheuttavia defoliantt~ja on käytetty myös sota-aseina, esim. Maaperän pienkasveihin myrkyt eivät näytä vaikuttavan. Suojametsien rajut hakkuut voivat siirtää metsänrajaa etelämmäs . Työ vie runsaasti aikaa ja varoja. Pitkään jatkuva yksipuolinen keinolannoitus hävittää maaperän humuksen, jolloin maan kyky sitoa vettä ja kivennäisiä heikkenee. Yhdysvalloissa alettiin toimia vasta preerioiden tuhon jälkeen. Neuvoja ei kuitenkaan ole otettu vakavasti, ennen kuin katastrofit ovat jo tapahtuneet. Sen toteuttamiseksi tarvitaan epäkohdan tunnustamista ja halua poistaa se yhteistyössä asiantuntevien tiedemiesten kanssa. Lapissa on myös havaittu liikalaidunnusta : laitumet ovat huonossa kunnossa ja porokannan lisääntyminen on aiheuttanut mm . Tuottavaa maata häviää nykyään vuosittain yhä enemmän kaupunkien ja liikenteen tarpeisiin. Rakennustoimintaan käytetään useimmiten juuri peltoja. fossiilisten dyynien särkymisen ja liikkeellelähdon. Teollisuuden päästöistä rikkidioksidi joutuu maaperään sateen mukana rikkihappona, joka aiheuttaa maaperän happamoitumista. Sitä seuraavat väistämätön eroosio ja tulvat usein vakavan vesien 232 pilaantumisen kanssa. Kaatopaikat vaativat runsaasti tilaa. Se onnistuu vain erittäin huolellisesti toteutettuna. Normaaleissa maatalousolosuhteissa klooratut hiilivedyt säilyvät 3-5 vuotta, kun taas organofosfaatit ja karbamaatit häviävät 1-3 kuukaudessa. jellä enemmän kuin kolmasosa käytetystä myrkystä maaperässä. haja vuosittain tämä määrä kasvoi 35 000 ha: lla. MADE IN FINLAND Suomalaiselle eroosio voi tuntua kaukaiselta .trooppisten alueiden ongelmalta. vesakkomyrkyt), tai yhteyttämistapahtumaan vaikuttavia aineita, jolloin kasvi kuolee energian puutteeseen. Samaan aikaan on luovuttu karjasta ja lannan palauttamisesta pelloille, joten humus ei korvaudu uudella orgaanisella aineksella. Bakteerit voivat hajottaa muutamassa viikossa tai kuukaudessa eräät yksinkertaisemmat yhdisteet kuten 2,4-D :n, mutta muut ovat pysyvämpiä. Kiinassa korjataan nykyisin vuosituhantisen eroosion jälkiä. Kasvimyrkkyjen vaikutuksista maaperässä tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Väärin valitut kivennäislannoitteet voivat saada aikaan maannoksen happamoitumisen tai alkaloitumisen, mikä vähentää hedelmällisyyttä. · Kuitenkin eroosiota esiintyy meilläkin, vaikkei yhtä vakavana kuin aremmilla seuduilla. Helpointa olisi ennaltaehkäisy, virheellisten toimintojen välttäminen . Vuonna 1970 laskettiin avolouhosten ja niihin liittyvien jätemaa-alueiden kattavan Neuvostoliitossa n. Jätevuorten verhoileminen kasvillisuudella on vaikeata. Yhdysvalloissa avolouhokset tuhoavat satoja hehtaareita tuottavaa maata vuodessa. SUOMEN L U ONTO 4/ 75. Tämä näkyy osaltaan vesiemme tilan muutoksina. Soiden ojittaminen on aiheuttanut niiden humuksen kulkeutumisen järviin. KAIVOSTOIMINTA, KAUPUNGIT JA JÄTTEET Paljaaksihakkuutakin pysyvämpi maaperän tuhoaja on kaivostoiminta ja erityisesti avolouhinta. Tarpeentonta maaperän ja kasvillisuuden tuhoamista tapahtuu myös sodissa pommitettaessa, aurattaessa tai käytettäessä muita menetelmiä . Kuitenkin myrkyillä voi olla muita fysiologisia vaikutuksia, jotka voivat tulla esiin bakteeritoiminnan häiriydyttyä. Paine on suurin ruuhkautuneessa EteläSuomessa, missä myös maamme parhaat viljelymaat sijaitsevat. Vuosina 1882-1952 ihmisen asutukseen otettiin 63 7 milj. Valitettavasti eroosio usein etenee niin huomaamattomasti, että ongelmaa ei ajoissa havaita eikä sen todellisiin syihin päästä käsiksi. Toisen maailmansodan aikana Uuteen Guineaan syntyneitä pommikraatereita tutkimalla on havaittu, että kasvipeitteen luonnolliseen uusiutumiseen kuluu vähintään vuosisata. Tämä maa poistuu lopullisesti maatalouskäytöstä. Maataloudessamme liiallinen keinolannoitteiden käyttö ja raskas mekaaninen muokkaus ovat saaneet aikaan humuksen katoamista pelloilta, pääasiassa vesistöihin. Kasvimyrkkyinä käytetään kasvihormonien tapaisia aineita, jotka kiihdyttävät kasvien aineenvaihduntaa ja johtavat lehtien putoamiseen ja kuolemaan (esim. 2 milj . Suomen Luonto 1/7 4, s. . VAIN TOIMINTA PUUTTUU Keinot eroosion torjumiseksi ovat jo kauan olleet tiedossa. Useimmiten rakennustoimintaan käytetään parhaita viljelymaita. Sinä aikana eroosio ehtii köyhdyttää maan. Vuoteen 2020 mennessä Kalifornian maatalousmaasta noin puolet on arvioitu otettavan muuhun kuin viljelykäyttöön. Uusimpien tutkimusten mukaan kasvimyrkyt tuhoavat maaperän bakteereita, jotka tosin osittain pystyvät kehittymään vastustuskykyisiksi. 11 ). Nykyisin Yhdysvalloissa asfaltoidaan ja rakennetaan keskimäärin 2 ha minuutissa. Vietnamissa, missä ne ovat aiheuttaneet eroosion kiihtymistä kasvillisuuden tuhouduttua (ks. Esimerkiksi Kaliforniassa aina väkiluvun lisääntyessä tuhannella 95 ha maatalousmaata peittyy rakennusten ja teiden alle. Lisäksi teollisuuden ja asutuksen jätteet pilaavat maaperää ja peittävät laajoja alueita. Myös liian suuret annostukset aiheuttavat ongelmia. ha uutta maata. Suomessakin kaupunkimainen rakentaminen, teollisuus ja moottoritiet vaativat vuosittain yhä enemmän maata. Tämä haittaa kasvillisuutta välittömästi sekä välillisesti lisäämällä humuseroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista, jolloin hedelmällisyys kärsii
Näistä syistä sekä esimerkiksi monitieteellisen opetuskokonaisuuden järjestämisestä opetusministeriö asetti syksyllä 1973 toimikunnan suunnittelemaan maamme korkeakoulujen ympäristönsuojeluopetusta. ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka), toisaalta ympäristökoulutusta on annettu ammatillisena, so. Ympäristökoulutusta annettiin itsenäisenä oppiaineena vuonna 19 7 4 seuraavasti: Helsinki (HY) ympäristönsuojelu, laudaturiin saakka, ympäristötiede, approbaturiin Turku (TY) ympäristönsuojelu, approbaturiin Tampere (TamY) ympäristöpolitiikka, approbaturiin Jyväskylä (JyY) ekologia ja luonnonhoito, laudaturiin Laudatur-opetusta annettiin siis Helsingissä ja Jyväskylässä, joissa pyrittiin virallisen tahon mukaan kouluttamaan ympäristönsuojelun yleisasiaintuntijoita. Tehtäväksianto edellytti sus sekä koulutussuunnittelua että ympäristönsuojelun käsitteen ja tavoitteiden pohdiskelua. Tämä on niukkojen voimavarojen väärinkäyttöä. Mietintö valmistui viime vuodenvaihteessa, joten se on tällä hetkellä lausuntokierroksella (Korkeakoulujen ympäristökoulutuksen kehittäminen ; Komiteanmietintö 1974: 150). Kaksi vuotta sitten Rolf Oinonen käsitteli tilanteen sekavuutta Suomen Luonnossa (SL 4-5/1973, s. eri ammatteihin valmistavien opintojen yhteydessä. 202: "Ympäristönsuojelun opetuksen anarkia"). Oheinen artikkeli kertoo toimikunnan työstä. Ympäristönsuojelu on lisäksi tajuttu monissa korkeakouluissa myös uutena keinona opetusja tutkimusresurssien lisäämiseksi, mistä syystä ne ovat SUOMEN L UONTO 4/75 tehneet ehdotuksia alan koulutuksen laajentamiseksi tai jopa keskittämiseksi omaan opinahjoonsa ilman, että olisi oltu tietoisia muiden korkeakoulujen pyrkimyksistä. Monissa korkeakouluissa on alettu jomman kumman (tai molempien) tyyppinen opetus, mutta tämä on tapahtunut sattumanvaraisesti, ilman valtakunnallista yhteistyötä ja ilman selviä päämääriä. Alan ensimmäinen professuuri perustettiin vuonna 1971 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Korkeakoulujen piirissä on lisäksi kiistelty siitä, pitäisikö ympäristöopetuksella tuottaa ympäristönsuojelun ammattimiehiä vai pitäisikö eri alojen ammattimiehille antaa oman alan ympäristöopetusta. Se ei ole, täyttänyt tehtäväänsä ympäristönsuojelun tavoitteista tietoisten kansalaisten kasvattajana eikä ympäristönsuojelun eri osa-alueilla toimivien asiantuntijoiden kouluttajana. Pääaineopiskelijoita oli tuolloin noin 80, mikä lienee myös nykyinen määrä . Sekavuuden huo_lestuttama opetusministeriö pystytti samoihin aikoihin toimikunnan tilannetta selvittelemään. YMPÄRISTÖKOULUTUKSEN NYKYTILA Maamme yliopistojen ja korkeakoulujen ympäristönsuojeluopetus on nuorta. Nykyinen ympäristökoulutus voidaan karkeasti jakaa kahdentyyppiseksi. Ympäristökoulutusta on annettu myös ammattiopintojen 233. Käytännössä on ollut puutetta varoista, opettajista, tiedoista, opetusmateriaalista jne. Heikki Toivonen Korkeakoulujen ympäristöopetuksen kehittäminen Juhlapuhetasolla muistetaan aina mainita, että ympäristönsuojeluopetusta tulee antaa kaikilla opetusasteilla ja kaikille. Tätä Augiaan tallin puhdistamiseen verrattavan tehtävän vaikeutta kuvaa hyvin toimikunn.an toimeksianto (lyhennetty): määritellä ympäristönsuojelun korkeakouluopetuksen tavoitteet osana yleisiä koulutusja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, arvioida ympäristönsuojelun eri aloille erikoistuneiden henkilöiden tarve ja sen kehitys sekä tehdä vastaava arvio eri alojen perustutkintoihin liittyvästä ympäristönsuojelun koulutustarpeesta sekä täydennyskoulutustarpeesta ja näiden vaatimista varoista, tehdä ehdotus siitä, miten ja missä ympäristönsuojelun erikoisasiantuntijoiden opetus tulisi järjestää, ehdottaa eri opintoalojen koulutusohjelmiin sisällytettävä ympäristönsuojeluopetus, tehdä ehdotus jo ammatissa toimivien ympäristönsuojelun täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Ympäristönsuojeluopetus on maamme korkeakouluissa ollut sattumanvaraista. Yhtäältä on perustettu erillisiä oppiaineita (esim
itse op piaineen opetuksen yhteyd essä. Tämän kurssin tulisi a ntaa perustiedot luon non ja yhteiskunnan toiminnoista sekä käs itellä ympäristökysymyksiä ko konaisvaltaisesti . Ehdotus myötäilee paljolti nykyistä käytäntöä. korkeakouluissa a nnettavaa ympäristökoulutusta koorSUOMEN LUONTO 4/7 5. Ammatillinen ympäristökoulutus on _joko ko ko naan puuttunut tai sitten se on kes kittynyt kapeisiin erityiskursseihin ; pahinta pirstoutuminen on ollut teknisissä aineissa. Tähänastinen arvosa naopetus on kuitenkin suuntautunut lähinnä alan yleiseen esittelyyn, jolloin sen avulla ei o le pystytty lähes ty mään a lan erityiskysymyksiä . Ympäristö ko ulutusta on maassamme pyritty kehittämään eriytetysti, ts. Vastaisuud essa am matillisen ym pä ristökoulutuksen saaneiden tarve li sääntyy, ts. Eriävä mielipide taas painottaa aluepoliittisia perusteita, ja esittää koulutusta sijoitettavaksi erilaisina ko u lutuso hjelmina useammille paikkakunnille. Kou lutu starve koskee erityisesti kaikkien a lojen opettaj ia ympäristönsuojelun eri osaa lueiden asiantuntijoiden koulutus tulisi jä~jestää erityisten ko ulutuso hjelmi en avull a. Sen sijaan ympäristönsuojelun "yleisasiantunti_j oiden " tarve näyttää pienemmältä. TOIMIKUNNAN ESITYKSET Toimikunnan keskeiset ehdotukset voidaan tiivistää seuraavasti : ympäristökoulutus tulee antaa _j o perustutkinnossa sekä m yö hemmin _jatkuvana täydennyskoulutuksena kaikille korkeako ulu o piskeli _joille tulee järjestää ym päristö kysymyksiä käs ittelevä yleiskurssi, _joka vaihtelee _jonkin verran eri o pinaloilla . Toimikunna n nä kemys tarvittavista erityisasian tuntijoista sekä ehdotukset näid en koulutuksen järjestämisestä paikkakunnitta in o n esitetty oheisessa taulukossa . tarvitaan ympä ristökoulutusta saaneita insinöörejä, biologeja, _juristeja jne. Oikealla esitetään eriävän mielipiteen mukaiset ehdotukset, jotka lähinnä aluepoliittisin perustein hajauttaisivat opetusta laajemmalle. yhteydessä. Tärkeimpiä aineita ovat limnologia (Helsinki) ja hydrob io logia (Jyväskylä), vesitalo us _j a vesihuolcotekniikka, yhdyskuntasuunnittelu ja maisemansuunnittelu (Teknillinen korkeako ulu ) sekä ympäristö hygienia (Kuop io). a lku peräisen luonnon suojelun) J yväskylä maisemansuojelu ja rakennetun ympäristön suojelu H elsink i (TKK, HY) Tampere, Helsinki Opetusministeriön asettama toimikunta päätyi ehdottamaan yllä olevan taulukon mukaista työnjakoa ympäristönsuojelun eri osaalojen o petuksen antamiseksi eri korkeakouluissa (keskimmäinen palsta). Sen laaj uus o li si opi nalo ill a noin toviikkoa useimmilla ka ksi opin ympäristökäytön kanna lta tärkeiden a loj en korkeako u luopetuks een tulisi sisällyttää hu o ma ttavasti ympäristö ko ulutu sta _j a tämä tulisi a ntaa pääasiassa läpäi sevästi, ts . Ympäristö nsuojelutehtäv issä to imivilla hen kil ö illä ei juuri o le a lan ko ulutusta vaan vasta työ on opettan ut tehtäviin. Näiden lisäksi ympä ristöko ulutusta annetaan erityisesti biologisissa a ineissa sekä _jonkin verran teknisissä aineissa sekä maa_ja metsat1eteissä . Paikkaliunta Asiantuntija toimiliunnan enemmistön mielipide eriävä mielipide ilmansuoj elu Helsink i (T KK, HY), Oulu Oulu meluntorjunta Tampere (TTKK) Tampere vesiensuojelun tekniikka Helsinki (TKK), Oulu Helsinki , Oulu ves ien luo nnontalo us Helsinki (HY), J yväs kylä, Turku J yväskylä, Turku kemialliset ympäri stöhaitat Helsinki (TKK, HY) Helsinki , Kuopio, Jyväskylä j ä tehuolto ja jätteiden He lsinki (TKK, HY) Ou lu , Tampere hyvä ksikäyttö sätei lys uojelu He lsink i (TK K) Helsinki uusiutuvien luonnonvarojen hoito ja suoHelsinki (HY), Oulu J oensuu , Oulu , jelu (sis . Ympäristönsuojelun yh teiskunnallisten, taloudellisten ta i teknisten näköko hti en käs ittely o n sen sij aa n o llut vähäistä . Koulutuspaikkakuntien osalta komitean enemmistön ehdotus on palj o lti nykytilan teeseen pitäytyvä ja sitä kehittävä . Lääketieteen, yhteiskuntatieteiden _ja oikeustieteiden sekä kaupp akorkeakou luj en opetuksesta ympäristönsuojelun o petus puuttuu _j o kseenkin tyystin . Ympäristönsuojelun osa-alueista o n käsitelty lähinnä vesien suojelua, maankäyttöä (virkistysalueet ym .) sekä ympäristön kemiallista kuormittu234 mista. erilli siksi arvosanoiksi
Toimikunnan perusnäkemys siitä, että ympäristönsuojelu on koulutuksen avulla saatava osaksi kaikkea aineellista toimintaa ja ammattikäytäntöä on oikea, ja on vain toivottava ja vaadittava, että valtiovalta tänä niukkuuden jakamisen aikana perustaisi ehdotetut koordinaatiovirat sekä osoittaisi koulutukseen tarvittavat resurssit. Tämä yksikkö huolehtisi erityisesti ympäristönsuojelun yleiskoulutuksen (ympäristökysymysten yleiskurssi ) antamisesta. vuoden 1970 ympäristönsuojelutoimikunnan III osamietintö) ovat nimittäin lähteneet siitä, että ympäristönsuojeluopetusta tulisi korkeakouluissa antaa eriytetysti _ja keskittyneesti (lähinnä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ). Sen sijaan on kyseenalaista pystytäänkö tällaisia henkilöitä valmistamaan perustutkinnon koulutusohjelmilla. Näistä henkilöistä voi käytännön työn tai monitieteellisessä projekteissa toimimisen jälkeen kehittyä todellisia ympäristönsuojelun yleisasiantuntijoita, jotka pystyvät yhdistämään syvällisesti kokonaisnäkemyksen ja ammattitiedon. Eri ammattialojen ja erityisasiantuntijoiden koulutuksesta huolehtisivat asianomaiset laitokset, jotka suunnittelisivat tarvittavat koulutusohjelmat yhdessä koordinointiyksikön kanssa. Tähän se käyttäisi eri laitosten opettajia. Rungstedtissa Tanskassa kesällä 19 7 4 pidetyssä konferenssissa O ECD-asiantuntijat suosittelivatkin opetuksen pääpainon siirtämistä ammattialojen opetukseen ja nimenomaan läpäisevän opetuksen järjestämiseen. Sittemmin on huomattu, ettei näiden ympäristönsuojelijain koulutus S OMEN L U ONTO 4/75 ole parantanut ympanston tilaa tai ympäristöongelmien hallintaa; lisäksi ympäristöyliopistoissa valmistuneiden on ollut yleensä tyytyminen koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin eri alojen asiantuntijoiden hoitaessa alo_j ensa lähellä olevia ympäristönsuojelutehtäviä. Ilman sitä toimikunnan ehdotukset _jäävät toteutumatta. Näiden lisäksi eräillä aloilla ( esim . Tätä korostaa se, että mitkään ympäristökoulutuksen uudistukset ejvät ehdi vaikuttaa tällä vuosikymmenellä , vaan lähivuosina ympäristönsuojelutehtäviin otettavat olisi us eimmiten täydennyskoulutettava. Toimikunta päätyi myös korostamaan läpäisevää opetusta. Erityinen täydennyskoulutuksen tarve kohdistuu kaikkiin opettajiin. Tämä ehdotus on jo herättänyt kritiikkiä . . Edellinen on tarpeen yleisnäkemyksen saamiseksi ympäristönsuojelusta , _jälkimmäinen puolestaan oman ammatillisen toiminnan suhteuttamiseksi ympäristönsuojelun vaatimuksiin. Läpäisevän opetuksen toteutus ja eri laitosten kytkeminen ympäristökoulutusta antamaan edellyttää hyvää koordinaatiota. Toimikunta katsoi sen kuuluvan pääosaltaan korkeakouluj en tehtäviin, ja että sen tarkemman suunnittelun tulisi tapahtua m yös näiden toimesta. EHDOTUSTEN TARKASTELUA Toimikunta ei ole esittänyt perustettavaksi uusia oppiaineita tai suurta määrää virkoja, vaan on korostanut olemassaolevien voimavarojen uudelleensuuntaamista, kehittämistä ja koordinoimista . Sen sijaan ammattihenkilöstön kouluttaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tällöin on lähdetty siitä, että ympäristöongelmia voidaan torjua koulutettujen asiantuntijoiden, "ympäristönsuojelijain", avulla. laitoksia ei perustettaisi. Täydennyskoulutusta koskevat ehdotukset edellyttävät korkeakouluilta ehkä liikaa oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, ja olisi toivottavaa, että ym päristönsuojelun täydennyskoulutuksen _järjestelyä ja sisältöä koskevia ehdotuksia tehtäisiin kansalaisjärjestöjen ja ympäristöhallinnon toimesta. Eri asia sitten on, minkä verran koulutus sittenkään auttaa tilanteessa, jossa monien ammattiryhmien toimeentulo on sidottu siihen, että nämä tekevät yhä tehokkaampia luonnonvaroja köyhdyttäviä ja saastekuormitusta lisääviä päätöksiä. 235. Monet aikaisemmat ehdotukset (mm . ) tarvitaan asiantuntijoita, jotka pystyvät ratkaisemaan näiden alojen ympäristöongelmia. Eriytettyä ympäristökoulutusta on usein perusteltu OECD-maissa tapahtuneella keskustelulla ja koulutuksen kehittämisellä. Uusia ympäristönsuojelun tms. Tältä kannalta ympäristönsuojelu ei ole varsinaisesti oppiaine tai tiede, vaan se on nimenomaan useiden tieteenalojen menetelmiä ja ti ewja käyttävää, ihmisen toimintaa ja luonnontaloutta yhteensovittavaa yhteiskuntapolitiikkaa. Green Bay Yhdysvalloissa) tai sitten perustamalla heitä varten omia erillisiä opintolin_joja. Näitä on sitten koulutettu erityisissä ympäristönsuojeluyliopistoissa (esim. Täydennyskoulutus on Jaanyt toimikunnan työssä suhteellisen vähälle. ilmansuojelu, vesien luonnontalous jne. Opetuksen avulla sitä voidaan parhaiten edistää sisällyttämällä sitä koskeva tietous kaikkiin ympäristön hyväksikäyttöön , muuttamiseen ja suunnitteluun liittyvien alojen opintoihin. Sanottu painottaa toisaalta yleissivistävää ympäristökoulutusta ja toisaalta ammatillista ympäristökoulutusta. Erityisesti se on painottanut läpäisevän opetuksen kehittämistä . Tämän perustana oli se näkemys, että ympäristönsuojelu on kaikkeen aineelliseen toimintaan sisältyvä keskeinen tarkastelukulma . Läpäisyperiaatteen toteuttamiseksi tarvitaan korkeakoulujen opettajien täydennyskoulutusta, _jota varten toimikunta ehdotti erityistä määrärahaa. dinoimaan tulisi perustaa tiedekuntien ulkopuoliset koordinointiyksiköt, joilla olisi eri tieteenaloja edustava neuvottelukunta sekä yksi tai useampia toimihenkilöitä. Yhtenä koordinaation edistämiskeinona ovat ympä ristöongelmia käsittelevät monitieteiset tutkimushankkeet
Kylänniemen eteläpuol i jäi kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle . Parhaaseen laskenta-aikaan kevättalvella muunlainen liikkuminen on kelirikon vuoksi hankalaa.. Saimaannorpat lento laskettiin Suomalaisen luonnon suurimpiin erikoisuuksiin kuuluva saimaannorppa, makeanveden elämään sopeutunut merielllin, elelee edelleen harvinaisena Saimaan vesissä. Olihan jäällä/kareilla näkyvissä o lleiden suhteen 95 % tarkkuudella haravoitu vain "koealat" Lietvedellä , Pihlajavedellä ja Haukivedellä, ei kä to isaalta näkymättömissä o lleiden kuuttien ja naaraiden ynnä muiden juuri si llä hetkellä kalastushommissa o lleiden luku kaan ole suoralta kädeltä määriteltävissä. Pertti Nikkari Tänä vuonna kokeiluluontoisesti suoritettu saimaannorppien lentolaskenta saattaa tulevaisuudessa muuttua perinteiseksi. tanut muodostella sellaisia sop iville karikoille, joskin osa niistä o li pysynyt talven yli sulina. Ilmeisesti yhteiskäytössä o li hylättyjä verkkoavantoja. Tänä vuonna vo itiin hyljevesillä tehdä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston varoilla nopea yleistarkistus lentokoneella . Yhteenlasku ja lehtiön tarkistus antoivat luvun 29, joten päätelmä lienee o llut melko oikea. Tarkankin kokonaisluvun saam iseen lentokoneella on mahdollisuus, jos tiedetään esim. Aikaisemmin sitä on tutkittu vain maan, jään ja veden pintaa myöten liikkumalla ja todettu, että mitään erityisen hälyttävää ei näytä olevan meneillään hylkeiden vähälukuisuudesta huolimatta. Mutta tulvavesien laskeutuminen oli saat236 Saimaannorpat käyttävät hyväkseen kalastajien hylkäämiä avantoja. Lento osoitti, että ennestään hylj evesi ksi tiedetyillä niitä edelleenkin tavataan. Joka tapauksessa saatiin melko paljon havaintoja karikoilla ja niemenkärjissä yks inään avannoi lla makaavista hylkeistä, mutta ulompana myös jopa ko lmenkin yksilön "yhteisöistä". Neljän kokeneen r iistantutkij an pariviikko inen "_jäähiihto" sekä muut saadut tiedot antoivat tulokseksi 120125 yksilöä. Hylje on helpompi kohde kuin useat m uut, ja löytöjä karttui helposti, tiheämm in haravoiduilta aluei lta melko paljonkin , vaikka esim. Tarkemmat selvitykset taas vaativat paljon aikaa _ja kustannuksia. Sopivan takatalvihenkisen sään tuoman ä kkilähdön takia "jäähiihtäjiä" oli mukana vain Yrjö Paasikunnas, ohjaimia hoiteli Eero Rekola ja kolmantena mukaan saatiin kirjoittaja, kaikilla runsaasti kokemusta muista lentotutkimuksista. Toisaalta saarisokkeloissa o lisi tarvittu puolta enemmän kaarteluja ja kun hylje alueen äärirajoj akin tarkistettiin lähiajamalla, niin tuntien täyttyessä pääteltiin, että alueen kannasta saatiin lasketuksi kolmannes. kevättalven aikana kerrallaan näkyvissä/näkymättömissä o levien suhde. Pari täyttä tankkausväliä antais i jo tarkemman tuloksen ja vuositta in tehtynä varman näytön kehityksen suunnasta, j oskin silti pesien ja kuuttien luvun vain arvion varaisena. Puolipäiväisen lentolaskennan aikana nähtiin yhteensä 29 norppaa. Talven sää vi itannee heikohkoon kuuttitu lokseen: ei paljoakaan lun ta eikä kaik kialla edes jäätäkään pesäluolia varten. Viime keväänä käytettiin ensimmäisen kerran apuna lentokonetta. Saimaannorpan ti lannetta selvitetti in viimeksi kevättalvella -73 Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin. Löytö_jen kokonaisluku saattaa tuntua pieneltä, mutta huomattava o n, ettei puolen päivän haravointiaika peitä Saimaan a lueen hyljevesiä
Las kentalento tehtiin heinä kuussa ja antoi tulokseksi ainoastaan 4 norppaa. 2.) antoi valtioneuvosto tasavallan presidentin esittelyssä ase tuk sen , j o lla harmaahylje eli halli ja norpan po ika nen rauhoitettiin 10. Mene telmä osoitta utui kä yttö kelpoiseksi selvitettäessä ti etyn a lueen ja ajankohdan hylj ekanna n suuruutta . Neuvostoliiton vesia lueilla hylkeet on ra uho itettu 19. Mielenkiinto isimmat ovat itärajan takana Huovarin kalastusvuokra-alueella useaa n kertaa n nähty 50100 yksilö n lauma sekä Po rvoo n ulkosaaristossa havaitut muutamat yksilö t. Nauvon saaristo n ulo immilla luodoilla SUOMEN LUONTO 4/75 hava ittiin 12 aikuisen hallin lauma. Tuo llo in hallinkuutit ova t j o pakenemiskykyisinä paremmin selviytyviä . Asetuksen ripeä voimaantulo pelasti mitä ilmeisemmin satamäärin hallinkuutteja itäisellä Suomenlahdella huhtikuussa 197 5. Tuolloin suurin osa tutkitusta alueesta o li jäätö ntä. Riista ntutkimusosasto aloitti kesällä 1974 le nto las kennan kokeilun hylj ekannan suuruuden selvittämiseksi . 4. Ru o tsalaiset tutkijat o li vat a iemmin maaliskuussa löytä neet 12 ha llinkuu ttia hieman pohjoisempana . Merivartijat lask iva t tällä alueella huhtikuun a lkupuo lella n. 5. Merivartijat ilmoittivat löytäneensä ainakin 20 kuollutta kuuttia Hango n läntiseltä merialu eelta. Parempia hallihavaintoja viime ke vää nä saatiin sen sijaan Virolahdelta, aivan etelärannikko mme itäisimmästä ko lkasta. Maaliskuun lopu lla val linnut myrsky oli tuho isa. Tä llä kertaa laskentalen toja tehtiin myös varha iskeväällä (1 0. Valkeat kuutit kevätjäillä ovat pyyntimiesten helppoja uhreja. Kokko lan pohj o ispuo lella ajojä illä hava ittiin 5-6 a ikuista halli a j a 2 kuuttia. · Esa Niemelä 237. Hallihavaintojakin on teh ty kesän mittaan . Tämäntyyppi set alueet ovat ajanko htaisia sitten Oue: nyt), kun ryhd ytää n keskustelemaan ensi mmäisistä Suo men ra nniko ille perustettav ista hylkeidensuo jelua lueista. 3.-3 J. Maa ja metsätalousminister iön avaus hylkeiden suojelun aloittamiseksi Suomessa o li o ikeaan osunut toimenpide. 700 kuuttia ja lähes samanverran emoyksilöitä. Vu o nna 197 5 hyljelentoja jatkettiin . Itämeren hyljekantoja seurataan Itämeren alueella elävistä hyljelajeista halli on harvinainen, _jopa uhanalainen . ). Laskenta perustuu hylkeiden va nhastaan tunnettujen o linpaikkoj en tarkasta miseen kauniilla ilmall a, _jo llo in hylkeillä on tapana nousta ylös luodo ille makaamaan . Li säksi neuvostoliittolaiset eivät tiet tävästi harj oita hylkeenpyy ntiä Viipurinlahdella, j o ten on todennäkö istä, että Suomenlahden (Itämeren ) hallikanta vahvistui tuntuvas ti viime lisääntymiskautena. Kuvat esittävät valkoturkkista kuuttia ; vasemmassa alakuvassa näkyy emokin. Lo una issaariston hallinkuutit o livat viime kevää nä hätää kärsimässä. Viimeksimainittu havainto on erityisen mielenkiin toinen sikäli, että a lue käsittää ry hmän ulkosaariston ää rimmä isiä luowja, ts. Siitä huolimatta Suomen valtio maksaa siitä tapporahaa. Itämeren hallikannan säilymisen ka nnalta ra uhoitus toteutui viime hetkellä ja oso ittautui heti tarpeelliseksi . Kesän 19 7 5 aikana riistantutkimusosasto o n jatkanut hylkeiden esiintymistä koskevaa selvi tys tä . Jäättö mä llä a lueella ha llit joutuivat poikimaan ka llio luod o ille. 11. 4. Viime hetkellä voimaantullut asetus rauhoitti tänä vuonna hallit kevätkuukausien ajaksi. Kuuttien tode ttiin selviytyneen hyvin ja myö hemmin a jelehtineen jää lauttoj en mukana itää n Neuvostoliiton puolell e. Vain runsaan tunnin ajan tähystyslen toa ehditti in suorittaa jääkenttäalueella Perämerellä. Lisäksi nä htiin alun to istakym mentä norppaa. hylkeiden kannalta mahdo llisim.man rauhallisen ympäristö n. Kevää llä 19 7 5, juuri hylkeenpyy ntika uden kynny ksellä (27. To dennäkö isesti voimakas meren käynti huuhtoi matalille kallio luodo ille synn ytetyt kuutit m ereen ja hukutti vielä syntymä karva nsa vaihtamatto ma t yksilöt. Luodoilla on havaittu halleja _ja norppia useaan otteeseen kulu van kesä n a ikana. väliseksi a jaksi. asti
60 . 3343 ),jonka pohjalta voidaan harkita kansallisia toimenpiteitä ja asetustekstejä Washingtonin sopimuksen toteuttamiseksi. Suomen on ratifioitava Washingtonin sopimus uhanalaisten lajien kaupasta Maaliskuussa 1973 Washingtonissa kokoontuivat 80 maan edustajat viimeistelemään sopimusta, jonka tarkoituksena oli saada tiukka ote uhanalaisten eläinja kasvilajien kansainväliseen kauppaan. Se tapahtuu ratifioimalla Washingtonin sopimus mahdollisiman pikaisesti. Allekirjoitus ei vielä merkitse muutosta. Suomen Luonto 2/1975 s. Kaikki osanottajat eivät kuitenkaan välittömästi allekirjoittaneet tätä ns. Suomen on hyvissä ajoin ryhdyttävä toim iin oman lajistamme suojelemiseksi. SOPIMUS JA SUOMI Ruotsi oli ainoana poh_joismaana vaikuttamassa sopimuksen voimaanast4m iseen. Washingtonin sopimuksen _jälkeen IFTF on lisäksi suostunut siihen, että se kehottaa 23 jäsenmaataan "käyttäytymään siten kuin sopimus olisi jo voimassa" . Moni lla näillä lajeilla käydään kansainvälistä kauppaa, ja Washington in sopimus on vasta alkua sen saattam isessa hall intaan. Washingtonin sop imuksen kannalta o li ratkaisevaa, kuinka moni valtio oli valmis ratifioimaan sopimuksen kansanedustuslaitoksessaan , sillä tarvittiin 10 valtion ratifiointi , ennen kuin sopimus astuisi voimaan. Sopimuksen mukaan näiden lajien elävillä tai kuolleilla yksilöillä tai niiden osilla ei saa käydä minkäänla ista kauppaa ilman mo lempien kaupankäyjämaiden todistusta siitä, että kauppa ei o le lajin säi lymiselle vaaraksi, että eläinyksi lö on pyydystetty lai ll isesti _ja että toiminta tapahtuu lähinnä tieteell iseen tarkoitukseen. Pertti Salolainen SUOMEN L U ONTO 4/75. erittäin tiukan valvonnan p iir iin. Uhana la isia kasvilajeja on noin 10-20 000. YK :n ympäristöohjelma (UNEP ) auttaa sopimusten toteuttamisessa. Nykyinen u lkomin isteri Olavi Mattila on kuitenkin ilmoittanut, että nyt "ratifioimiin lii ttyvät tekniset seikat on 238 hoidettu ja u lkoasiainministeriö vie konvemion ratifo itavaksi uuden eduskunnan kokoonnuttua ." Puuttumatta ratifioinnin esteenä o leviin syihin voi sanoa, että Suomi on valitettava lla tavalla viivytel lyt tämän kiireisen ja tärkeän kansainvälisen sopimuksen saattamisessa voimaan . Washingtonin sopimusta. esim. useimmat täpl ikkäät _ja juovikkaat kissat (tiikeri , leopardi, lumi leopardi , puu leopardi, jaguaari ), molemmat gorillalajit, oranki ja viisi valasla_jia. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto suunnittelee parhai llaan uutta kansainvälistä kokousta, _jossa sopimusmaat ottaisivat eläinluettelot uudelleen tarkasteltaviksi , ja samalla tuotettaisiin tu ll in _ja muiden viranomaisten käyttöön käsikirja tunnistamisen helpottamiseksi. Ratkaisevalla hetkellä oli mukana ka ikkiaan 14 maata: Sveitsi, Yhdysvallat, Kanada, Chile, Kypros, Ecuador, Mauritius, Nigeria, Ruots i, Tunisia, Uruguay, Peru, Costa Rica ja Arabiemiraattien liina. Lisäksi järjestö on luvannut antaa apuaan jäsenmaittensa tulliviranomaisille turkisten tunnistamisessa . Yleissopimusta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan kevätistuntokauden (kevät 1975) aikana, samanaikaisesti nr,i puheena olevan metsästyslain kanssa. Suomi, joka allekirjoitti sopimuksen 2. 19 7 5. Suomessa on vastikään valmistunut kansallinen luettelo (ks. Lohdullinen yks ityiskohta tosin oli, että nämä kansainväliset luonnonsuojelu järjestöt o livat jo syyskuussa 1971 päässeet vapaa ehtoiseen sopimukseen Kansainvälisen Turkiskauppaliiton (IFTF) kanssa eräiden turkisten, lähinnä ns. 1973 Washingtonissa, ei ole sitä vieläkään ratifioinut. Kansainvälisen käytännön mukaan se ilmaisee vasta va ltion a ietta joskus myöhemmin ratifioida sopimus . Tämän suojelun piiriin kuuluvat mm. Vasta kuluvan vuoden puolivälissä oli saatu kokoon yli 10 ratifiointia, ja sopimus saattoi astua voimaan 1. Nykyiset luettelot eivät o le ajan tasalla, _ja siksi mm. Tehtävää on vielä paljon. Viipymisen vuoksi tämän kir_joittaja on tehnyt asiasta kaksi eduskuntakyselyä , joihin hallitus vastasi viime maaliskuussa: "Yleissopimus edellyttää eräiden muutosten tekemistä sisäiseen lainsäädäntöömme. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton "Punaisen kirjan" mu kaan maailman nisäkäslajeista _ja -ala lajeista on uhanala isia noin 290, li nnuista noin 340, matelijoista noin 180 ja kalo ista noin 90. 7. simpanssit, eräät karhula_jit, muutamat kissalajit sekä kasveista kaikki luonnonvaraiset orkideat ja syklaamit. 3. 1973 oli tulosta Kansainvä lisen luonnonsuojeluliiton (IUCN ) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) yli kymmenvuotisista ponnisteluista. Sveitsi _ja Yhdysvallat olivat melko kauan ainoat ratifio i_jat. Uhanalaisten eläinten ja kasvien kansainvälinen kauppa oli luisunut täys in ha ll itsemattomaksi. On todennäköistä, että sopimuksen tekeminen tukee myös kansall ista luonnonsuojelutyötä, sillä olisihan ristiriitaista vainota meillä sellaisia lajeja, _joita Washingtonin sopimus pyrkii suojelemaan. Lähes 400 elä inlajia kuuluu suuren uhanalaisuutensa vuosi ns. Tämä muutosesitys on toimitettu maaja metsätalousministeriöstä tarkastettavaksi o ikeusministeriön laintarkastajalle. Se antaa hallituksille apua mm . Englanti in on viime aikoina tuotu vuosittain yli 2 100 leopard innahkaa. Vaaravyöhykkeessä olevien la_jien luetteloon kuuluvat mm. Tilanteen vakavuutta kuvaa, että esim. Euroopan talousyhteisön tapaus on sikäli hankala, että jäsenmaat eivät voi toimia yksitellen, vaan sopimus on kerralla saatava kattamaan koko EEC. Valmisteilla olevan metsästyslain 48 § :n muutoksen avulla on mahdollista maaja metsätalousminister iön päätöksellä valvoa ja säännöstellä uhanalaisten eläinten, niiden nah kojen ja muiden tuotteiden tuontia ja vientiä Suomessa. täplikkäiden kissojen nahkojen kaupasta. Kansa invä liset luonnonsuojelu.järjestöt ovat huol issaan siitä, että mm. ' Hallituksen vastaukseta huolimatta sopimusta ei ole tuotu eduskuntaan ratifioitavaksi. Euroopan talousyhteisö, Neuvostoliitto ja Japani , _jotka ovat huomattavia turk iskauppa_ja valaanpyymimaita, eivät o le ratifioineet sop imusta. Tällä hetkellä se on kansainvä lisellä tasolla myös ainoa toivo, joten Suomenkin on sitä tuettava. SOPIMUKSEN TAUSTA JA SISÄLTÖ Kahdeksankymmenen valtion edustajan kokoontuminen Washingtoniin v. 81 84; Luonnon Tutkija 2/1975 s. Tiettävästi allekirjoittajavaltioita on tällä hetkellä n. Toimenpiteet myöhästyvät, ellei sopi muksen ratifioijamaiden piiri nopeasti laajene. kansallisen lainsäädännön koordinoim isessa _ja uusien lakien säätämisessä. Turkiseläinten lisäksi sop imus koskee muutak in kauppaa
Ilmari Hiitonen Lamarck ja luonnon tasapaino Käs ite 'eko logia' o n vasta vähän toista sataa vuotta vanha sen esitti Haeckel 1870 ja populaatiodynami ikasta o n ru veuu puhumaan vielä kin myöhemmin. 3 1-32 nimellä "Vetoomus kaikille ku nnille". V. artikkelia tämän numeron sivulla 215) . Saman sisältö inen ki rjoi tus _julkaistiin sama na vuo nna "Maalais kunnan" n:ossa 9 s. Näyttää nimittäin olevan niin, että ihmisen itsernä työnä on alati vähentää kaltaisterna määrää, sillä koskaan, sitä en pelkää sanoa, maata ei peitä niinkään suuri väestö kuin minkä Je pystyisi ruokkimaan. ra uh o itusta a nsa itsevista ko hteista (ks. Hänellä on niihin nähden ullainen ylivalta, että Jen Jijaan että joutuisi pelkäämään isompia JO. Mutta luonto on antanut hänelle lukuisia intohimoja, jotka ikävä kyllä kehittyessään hänen älyrnä kanssa asettavat suuren esteen hänen lajirna yksilöiden äärimmäiJelle lisääntymiselle. 1959 ehdotin , että jo kaiseen Suomen kuntaan muodosteuaisiin ainakin yksi alkuperäisen luontonsa puolesta edustava a lue, mieluimmin kuitenkin useampia pi enenpuoleisia alueita, jotka rauhoitettuina voisiva t mm. Ajatus ei ole uusi; mm. 5 26 1) ansaitsisi tiivi steuynä tulla painetu ksi va ikkapa "S uo men Luo n nossa' '. Teoksessaan Phi/oJophie wologique ( 1808) hän kirj oittaa: "Pienten eläinlajien /iJääntyminen on niin huomattavaa ja niiden Jukupolvien uudiJtuminen niin nopea, että nämä pienet lajit JaattaiJivat maapallon muille {IJUmattomakJi, ellei luonto o/iJi {IJettanut rajaa niiden valtavalle liJääntymiJelle. Aina monet sen {IJUmakelpoiset osat tulevat vuorotellen olemaan hyvin vähäisesti karnoitettuja, vaikka näihin vuorotteluihin menevä aika ei olekaan mitattavissamme Englantilainen Th omas Malthus oli _ju lkaissut väestöteoriansa 1798, _ja se oli 239. . Mutta niiden rodut nielevät toiJiaan ja liJääntyvät vain hita{IJti ja vähän kerrallaan, mikä vielä pitää niiden mhteen yllä oikeaa t{IJapainoa . 1967 n:ossa 1 s. Useim milla kunnilla ei tietenkää n o le o llut ha lua uhrata varoj a tälla isi in tarko ituksiin . Mutta koJka ne ovat Jaaliina murelle joukolle muita eläimiä, koJka niiden elämän /i.eJto on hyvin rajoitettu ja /i.oJ/i.a li.ylmät hävittävät niitä, niiden luli.u PYJYY aina oili.eiJJa määriJJä niiden uli.ä muiden rotujen Jäilyttä miJekJi. '' Lounais-Hämeen Luonnon' ' n :ossa 40/197 1 1920 käsittelin lyhyesti samaa asiaa kirj o ituksessani "Ajatu ksia _ja SU OMEN L U ONTO 4/7 5 ehdo tuksia luo nnonsuojeluvuoden merkeissä". T oivottavasti tämä kauan virei llä ollut hanke vihdo inkin voidaan toteuttaa edes jossakin muodossa , ennenkuin se monella taho lla on liia n m yö häistä. Vihdoin vain ihminen, tark{IJteltuna irrallaan kaikeJta mikä on hänen erityiJpiirteitään, näyttää voivan /iJääntyä rajattom{IJti, Jillä hänen älynsä ja välineernä turvaavat hänen liJääntymisensä minli.ä hyvärnä eläimen aiheut tamalta viivytykJeltä. Tässä kirj oituksessan i ehdotin myös, että kuhunkin Suomen kuntaan perustettaisiin erityine n luonnonsuojelulau ta kunta, j o ka huo lehtisi _jo olevista samoin kuin vastedes muo dostettavista luo n nonsuojelukohteista, joita varten o lisi tarpeen vaatiessa a nottava valtio lta määrärahoja. Kuitenkin tämä tekemäni ehdo tus unohdettiin kokonaan, jo ten pää tin ottaa as ian uudelleen es ille, ·tä llä kerra lla " Suomen Luonnossa", missä j o nkin verran täydentämäni ehdotus julkaistiin v. esim. Luo nn o nsuo jelul akikaan ei a ina kaan a luksi o llut s'el la inen, että se o li si velvoittanut kuntia perustamaan main iuuja lautakuntia , puh umattakaan opetustarkoituksiin soveltuvista tai mui takaan kun tien sisä ll e muodostettavista rauhoitusta ansa itsevista alu eista. Maase udulla vo itaneen ehkäpä helpommin vapaaehtoisin ka upo in toteuuaa edellä selosteuujen maasto-opetukseen soveltuvien a lueiden varaamista . Samasta ai heesta laadin vielä samana vuo nna kirj o ituksen " Maaseud un Tulevaisuud en " n :o n 42 vi ikko lii tteeseen sekä lisäksi pa riin muuhunkin sanomalehteen (samoin vielä pariin sanoma lehteen v. Mi elenkiintoisella tava lla sen toi esiin ranska la inenjean -BaptiJte la marck ( 17441829), etevä botanisti ja selkärangat to mi en elä inten tutkij a, ' biologia' -sa na n keksijä ja ensimmä isen ra ti onaa lisen ja peru stell un, _jos ki n mo nessa kohdassa harhaa n osun een kehi tysopilli en teorian luoja. iinpä Sakari Tuhkasen kirjoitus "Luonnonja maisemansuojelualuesuu nniuelu la ki sääteisessä seutukaavo ituksessa Suomessa" (T erra 8 7, 197 5, n:o 1, s. 77 -80). Tiheään asu tuilla kaup unkiseudui lla kuten es im . y11em min on seutukaavali i11ojen toiminnan ansiosta ilmaantunut mahdolli suu ksia entistä paremmin perustaa eriarvo isia ja -kokoisia luonnonsuojelualu eita eri tahoille Suomea ai ka isemm in muodosteuujen suurempikoko isten lu o nn o n_ja ka nsallispuistojen li säks i. Kui tenkin on H elsingin seutukaava liiton _ja kaupunkisuunnitteluviraston toimesta v:sta 1949 alkaen_ perusteellisesti tutkittu ja sama ll a lueueloitukin sadoittain kohteita niiden mahdolli sta rauh o itusta silmälläpitäen, mutta nä istä luettelo iduista ko hteista on val itettavasti vain murto-osa ehditty tai edes voitukaan enää tähän m en nessä rauhoittaa . Helsingin yliopiston Kasvimuseon täysinpalvellut kustos, tohtori Ilmari Hiitonen on monessa eri yhteydessä puhunut opetustyötä pal velevasta luonnonsuojelusta. Mitä tulee iJompiinja vahvempiin eläimiin, ne voiJivat hyvinkin käydä vallitJevikJi ja haitata monien muiden rotujen JäilymiJtä, joJ ne voiJivat liJääntyä hyvin murin määrin. j os sii s Lu on toLiitto ai koo to teuttaa esittämä nsä suunnitelman b io logiste n maa sto-opetu sko hteiden varaamisesta , o li si tässä asiassa ensi sijassa otettava yhteys a lu eellisiin seutu kaava liittoihin ja paikallisi in luonnontai ympäristönsuojeluyhdistyksiin sekä lisäksi eri laisiin muihin asiantu ntij o ihin , maantietei lijät mu kaan luettuina. On kuitenkin osoi ttautunut, että tällaiset vetoomukset ovat harvoin tull eet perille ja ai heuttaneet _jo itakin näkyviä tu lo ksia . Tuskinpa edes Luonto-Liitto voinee o ll a ti e:o inen siitä , että eräiden tieteellisten seuroj en ko kouksissa Hel singissä v. Ajatus luonnon tasapainosta ei kuiten kaan ole uusi. Erkamo: Helsingin kasvit vä istyvät kulttuurin tieltä, Suomen Luonto 34, 1975, n:o 2, s. 1973). Hel singissä kaikkine ympäristöineen on asianlaita aivan toinen, ko ka vasta muodostuneet taajamat, lähiöt, ovat lyhye n ajan kuluessa viime vuosina tuhonneet ympäristössä suurimman osa n bio logiseen maasto-opetukseen soveltuvista ym . 553 nimellä " Vetoo mus" . kunti en kunnia -asia . Enintää n on eh käpä voitu perustaa jo ita kin luonnonsuo_j elulau takuntia, mutta tuskinpa on _juuri missään teh ty a lo itetta minkään opetustarkoituksiin soveltuvan alueen rau ho ittamiseksi. esim. palvella m yös o petustarkoituksia ja joista huo lehtiminen olis i ao. Asiaa koskevan periaatepäätöksen _jälkeen ehkä m yös Opetusmin isteriö voisi varata määräraho ja tällaiseen tarkoitukseen . voimakkaampia eläinrotuja, hän pystyy pikemminkin tuhoamaan niitä, ja hän vähentää päivä päivältä niiden yksilöiden määrää. Biologian maastoopetuskohteiden varaus Luonnonalueita tarvitaan mm. koulujen ja oppilaitosten opetus kohteiksi (ks. J os siis tahdo taan varata biologian maasto-opetukseen soveltuvia ko htei ta, o n ry hd yttävä pikaisiin to imenpiteisiin as ia n eteenpä in viemiseksi, vaikkapa la ki sääteisesti, ellei muu auta. On anneuava täysi tunnustus Luonto -Liito lle si itä , että sen viime maaliskuussa Järvenpäässä pitämillä neuvottelupäivillä laadiuiin julkilausuma b iologian maasto-opetus koh teiden varaamisesta
Pääkirjoituksessa väitettiin, että kolmannes voimalan tuottamasta energiasta käytetään sen rakentamiseen . Itse plutoniumkysymyksi in en tässä halua laajemmin puuttua, koska olen kirjoittanut asiasta raportin, jota Suominenkin kertoo käyttäneensä lähdeaineistona. Pekka Suomisen· plutoniumkirjoitus oli jälleen niin sekava, että siitä saattoi oppia vain yhden asian. On todennäköistä että myös Lamarck, joka toimi Pariisin luonnonhistoriallisen museon professorina, oli tutustunut Malthusin oppeihin. Kameran käyttäjä Anto Leikola Muista Luonnonsuojeluliiton valokuvakilpailu ! Lähetä kuvasi marraskuun loppuun mennessä os. raportilla ja Suomisen kirjoituksella on yhteistä, voi raporttia tilata allekirjoittaneelta niin kauan kuin painos riittää (Säteilyturvallisuuslaitos, PL 268, 00101 Helsinki 10). Edelleen väitettiin, että voimaloiden tilaajat peruvat kauppojaan. Tämä asia on se, että Suominen ei ole vieläkään va ivautunut selvittämään itselleen niitä asioita, joista hän kirjoittelee. Raportti ei maksa mitään. Myös ensimmäisen polttoainelatauksen valmistaminen on mukana. Suomen luonnonsuojeluliitto Fredrikink. Tämäntasoisella tekstillä on se ikävä sivuvaikutus, että se panee ainakin allekirjoittaneen epäilemään, onko lehdellä mitään muutakaan sanottavaa, jos kaikista aiheista kirj oitetaan samanlaisella "asiantuntemuksella". Tätä ei tietenkään huomaa, jos lukee vain lehden otsikot ja tuijottaa kannessa olevaa tuomiopäivän kelloa. Sen vuoksi haluan tällä kirjoituksellani oikaista joitakin pahimpia edellä mainitussa lehden numerossa esitetyistä virheistä. 7 7 A 11 00100 Helsinki 10 Tarkemmat ohjeet löydät esim. Jos joku haluaa verrata, miten paljon ko. On vaikea varmuudella tietää, mitä Lamarck tarkoitti niillä intohimoilla, jotka estävät ihmisten liikalisääntymistä. Ehkä sotaisuutta; hän oli nuorena ollut upseeri ja nähnyt mitä sota on. tullut seuraavan vuosisadan alussa myös Ranskassa tunnetuksi. 183 ja Valokuvalehdestä. Tosin on muistettava, että vuotuinen polttoaineen valmistukseen, kuljetukseen ja jälleenkäsittelyyn kuluva energia vastaa laitoksen toimintaa runsaan viikon ajan, mikäli uraanin rikastukseen käytetään tällä hetkellä yleisintä kaasudiffuusiomenetelmää. SL 3/7 5, s. Hintavertailun pystyvät käsittääkseni parhaiten tekemään suuret amerikkalaiset voimayhtiöt, joiden omistuksessa on lukuisia sekä hiiliettä ydinvoimaloita. Uudemmilla rikastusmenetelmillä pienenee polttoainekierron energiankulutus noin kymmenesosaan . Toiseksi väitettiin, että ydinvoiman hinta on nopeasti kohonnut hiilivoiman tasalle. Voimassa o levista voimalatilauksista on valtaosa edelleen ydinvoimaloita. Pääkirjoittaja toteaa vielä, että ydinvoiman käyttöönotto johtaa tiukkaan valvontaan ja kansalaisvapauksien rajoittamiseen. Yhdysvalloissa ilmestyvä lehti, the Bulletin of the Atomic Scientists ei o le linjaltaan ydinvo imaa vastustava. Mutta viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu : aivan kaikki asumakelpoiset paikat eivät ole vielä aivan täynnä ihmisiä, ja nykyisen väestön maapallo vielä pystyisi mitenkuten ruokkimaan. Jos ajatellaan laitoksen eliniäksi 30 vuotta, ehtii se jäljellä olevien 29 vuoden ja 10 kuukauden aikana tuottaa riittävästi hyötyenergiaa. Suomisen pahimmat väärinkäsitykset voi oikaista luettelomaisesti: hyötöreaktori ei voi räjähtää yd inpommin tavoin ja kesytetystä ydinpommista puhuminen on huonoa pilaa hyötöreaktorin polttoaineeksi kelpaavat nekin plutoniumin isotoopit, jotka eivät haikea kevytvesireaktorissa amerikiumia tuotetaan USA:ssa teollisesti nimenomaan tähän tarkoitukseen rakennetussa reaktorissa, vaikka se on Suomisen mielestä arvoton jäteaine ei o le mitään syytä olettaa, että reaktoriplutonium käyttäytyisi biologisesti eri tavoin kuin Suomisen vaarattaSUOMEN LUONTO 4/ 75. Näiden voimayhtiöiden tilastot viime vuodelta osoittavat vakuuttavasti ydinvoiman taloudellisen ylivoimaisuuden. 240 Huutoja korvesta VASTINE YDINVOIMASTA Suomen Luonnossa n :o 2/75 ol i valitettavasti jälleen harhaanjohtavia kirjoituksia ydinvoimasta. Tällöin on otettu huomioon kaikki rakentamiseen sisältyvät työvaiheet osien valmistuksesta ja paikalle kuljetuksesta lähtien . Se on vapaa ja kriittinen keskustelufoorumi, jossa on julkaistu voimakkaita mielipiteitä sekä ydinvoiman puolesta että sitä vastaan. Neuvostoli itossa on usko ydinvoiman mahdollisuuksiin aivan yhtä luj a kuin muidenkin maiden asiantuntijap iireissä, ja sikäläiset kolleegat ovat usein huolestuneena ihmetelleet, miksi Suomessa sallitaan ydinvoimaan liittyvä virheellisen tiedon levittäminen. Voimalaitos tuottaa rakentamiseen tarvitun energian noin kahden kuukauden kuluessa . Myös tämä väite on suoranainen valhe. ' Biologian perustaja' yl i 160 vuoden takaa panee ajattelemaan ja toteamaan murhemielin , että ainakin Lamarckin näkemys ihmisen suhtees ta isoihin eläimiin on ollut o ikea: "hän vähentää päivä päivältä niiden yksilöiden määrää" . Bernard Montoy huomauttaa kirjassaan Lamarckista ( 1968), että tämä hämmentyisi kerrassaan, jos tietäisi maailman väestön nelinker·taistuneen 150 vuodessa ja ehkä vielä kolminkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana. Se pitää osittain paikkansa, muttå samassa yhteydessä tulisi mainita, että tavanomaisten voimaloiden kohdalla on tapahtunut sama ilmiö, ja yhteisenä syynä on se, että säästötoimilla on onnistuttu pienentämään energian tarve ennakoitua pienemmäksi. Hän, samoin kuin ruotsalainen Alfven on hankkinut kannuksensa aivan muilla fysiikan aloilla . Viimeksi kuluneena vuonna on käynyt selväksi , että ydinvoiman vastustajien käsityksiin ei voi vaikuttaa edes asiallisella informaatiolla, koska nämä ovat niin pahasti omien ennakkoluuloj ensa vankeja. Toisaalta on välttämätöntä, että suurelle yleisölle kerrotaan myös oikeata tietoa ydinvoimasta. Tästä asiasta on tehty tarkkoja selvityksiä eri maissa ja selvitysten tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Kuitenkaan hän ei keksinyt sijoittaa kehitysoppiinsa luonnonvalintaa, jonka idean sekä Darwin että Wallace saivat niin ikään Malthusilta ja es ittivät kumpikin omassa evoluutioteoriassaan melkein puoli vuosisataa Lamarckin jälkeen. Parin viime vuoden kehitys on tässä suhteessa ollut hyvin huolestuttava, vaikka siitä ei Suomessa tunnuta olevan tietoisia . Kyseinen kello viittaa laajamittaisen ydinsodan syttymismahdollisuuteen ja sitä siirrellään lähinnä sen mukaan, miten kahden supervallan ydinaseet kehittyvät. Käytännössä vapauksien rajoittaminen Suomessa on sitä, että voimalaitosalueelle ei ole vapaata pääsyä.Jos tämä tuntuu jonkun mielestä kovin ahdistavalta, hän voinee joskus päästä vierailulle esittämättä tätä koskevan pyynnön asianomaisille voimayhtiöille. Neuvostoliittolaista akateemikko Kapitsaa mainostettiin ydinvo_iman kehittäjäksi
Kun näitä asio ita vielä salai llaan , on ymmärrettävää, että Laaksonenkin halutessaan voi niin Säteilyturva llisuusla itoksen edustaja kuin o nkin sanoutua tietämättömäksi. Nagasakiin pudotettiin plutoniumpomm i. Energiapulaa potevalla maailmalla ei ole varaa tuottaa näennäisenergiaa puutteellisten las kutoi mitusten av ulla. Pekka Suominen PÄÄKIRJOITUKSEN OSALTA Kiitos oikaisuista si ltä osin kuin ne ovat aiheell isia. Laaksosella on oikeus pitää tätä pilana. 2. Muutenkin Laaksosen logiikka on löyhää. Itse asiassa lä hes kaikki ydinvoimatalouden investoinnit voidaan ilma ista energiayksi kkö inä _j a suo mala iset voimalanrakentajat ovat uskollisesti toistell eet, että ydinsähkön hinta aiheu tuu lähes kokonaan s4urista investo inneista. Paljonko lohduttaa esim. Suoma la isten syöpäti lastot eivät todista mitään aina kaan plutoniumin vaarattomuudesta syövän a iheuttajana . Toivottavasti hän hyväksyy tiedoksi myös muita kuin kauniita asio ita. Pidetäänhän esimerkiksi savupiipuista tule vaa rikkihappoa arvottomana ja haitallisena jätteenä, vaikka rikkihappoa toisaalta tuotetaan tähän tarko itukseen rakennetuissa tehtaissa. 50 % transuraan ien a ktiivisuudesta (vaaral lisuudesta vielä kin enemmän), pommiplutonium in tutkimustu lo ksista ei o le syytä vetää laajoja j o h topäätöksiä . Tulevaisuudessa puhuttaneenkin yhä enemmän amerikiumongelmasta, kunhan nyt tuotettava Pu-241 ehti i muuttua Am-24 1 :ksi vuosi tuhannen vaih teeseen mentäessä. Miltei kai kki hänen esi ttämänsä ajatu kset o len nimittäin aiemm inkin nähnyt erilaisissa voimalarakentajien lehdissä ja raporteissa. Jos tätä ei pidetä erityisenä ongelmana, ei ydinaseko keiden radioaktiivisista laskeutumista o le syytä myöskään kantaa huolta. Toisena esimerkkinä todettakoon Windscalessa Englannissa sattuneet p lutoni umm yrkytykset, joiden seurauksena hiljattain kuoli kaksi työntekijää syöpään. Lisäksi yksittäi stapauksissa ei voida tod istaa nimenomaan plutoniumin aiheuttaneen syöp~.sairautta . Muista aktinideista poiketen amerikiumin tiedetään käyttäytyvän kemiallisesti myös mm. Isossa reaktorissa on saman verran pitkäi käistä transuraaniaktiivisuutta kuin mitä kaik issa tähänastisissa ydi naseko keissa on vapautunut. Sen kritiikki suuntau tuu sekä yd inaseita että yd invoiman vaaroja vastaan erottelematta niitä niin tarkasti kuin Laaksonen ilmeisesti toivoisi . On täysi syy o lettaa, että reaktoriplutonium käyttäytyy ympäris tössä ja siten myös biologisesti to isin kuin pomm ipluton ium . Muitten plutoniumisotooppien pitoisuuden kasvaminen heikentää nopeasti tehoa. Sinä nsä on ilahduttavaa , että Laaksonen lukee myös lehtiartikkeleita, vaikka ne eivät muodostakaan niin ristiriidatonta j a kaunista kokonaisuutta kuin pelkästään ydinvo imaloiden rakentajien ko llegiaaliset raportit. Vähäistä tarvetta varten tuotetaan kin, koska tähänas tisessa aseplutoniumtuotannossa ei amerikiumia ole annettu muodostua (vrt. Kirjallisuudessa kerrotaan yleisesti, että hyötöreaktorissa palaminen voi muuttua hallitsemattomaksi ketj ureaktio ksi eli ydinräjähdykseksi. Valitettavasti energialas kelmista osuu lä himmäksi o ikeaa se, _joka ottaa eniten eri tekijöitä huomioon, toisin sanoen pessimistisin. Reaktorissa on fi ss iojätteinä lähes kaikkia a lkuaineita, ja olosuhteet ovat to isen laiset (mm. Nykya ikaisen energiamatema tiikan uran uurtaja Odum on päätynyt käsitykseen, että ei edes moitteettomasti toimiva ydinvoimala tuo ta nettoenergiaa. Reaktori sydämen su lam isonnettomuudessa merkittävä o suus tästä voi vapautua. tonneitta in plutoniumia) leviää ym päristöön. Viime kuukausien uutiset kertovat, että yd inase kerhon _jäsenkunta kasvaa kiihtyvästi juuri ydinvoiman avu lla. Siten reaktori onnettomuudessa muodostuu monenlaisia plutoniumyhdisteitä eikä pelkästään inaktiivisia o ksidej a kuten pommiräjähdyksessä. 6. Rasmussen in raportti kin juuri tälla isen o nnettom uuden seurauks ia. Laaksosen väite, että laskelmat vo imalan kuluttamista energiamääristä antavat samansuuntaisia (pieniä ) tuloksia , ei pidä paik kaansa. edellinen kohta). Mutta kaikki energiakulut eivät sisälly 241. Ei kelpaa polttoaineeksi edes hyötörea kto reissa. 197 5. Jokainen rauta_ja sementtikilo merkitsee energiankulutusta (ydinvo ima lathan ovat lisä ksi kertakäyttöes ineitä, j o ista ei saada edes käyttökelpoista romua). Tämä ehkä on osaltaa n syynä Laa ksosenki n pahoittelemaan sekavuuteen . Enää ei keskustella siitä, käyttävätkö terroristit ydinvoimalo ita hyväkseen, vaan sii tä, koska he aloittavat. Fysikaaliset perusteet voi Laaksonenkin itselleen varmentaa tutkiskelemalla eri isotooppien fissiovaikutusaloja nopeille neutroneille. Olosuhteet maaperässä tai vesistössä vaikuttavat osaltaan si ihen, minkälaiseksi yhdis teeksi syntyvä amerikium sitten sitoutuu . maksi kehuma pommiplutonium missään kuvitellussakaa n reaktorionnettomuudessa ei plutoniumia vo i va pa utua niin paljon , että sitä o lisi pidettävä erityisenä ongelmana plutonium ei o le tähän m ennessä tiettävästi ai heuttanut yhtää n syöpätapausta, vaikka suomalaisistakin joka kuudes kuolee syöpään ydinvoima loiden rakentajat saavat tietonsa omista _ja ko lleegojensa tutkimustuloksista, eivät leh tiartikkeleista. Tässä onkin eräs ydi nenergian perusongelmista, jonka to in esiin kirjoituksessa nikin . kalsiumin tavoin. Tos in voimalanrakenlaJal saavat houkuttelevan näköisiä tulo ksia , mutta ne perustuvatk in samantapaiseen reseptiin, _jossa yd invoimalan a ineksia ovat hyppysellinen energiaa kourallinen rautaa _ja kahmalollinen rahaa, ja kas, yd invoimala tuottaa energiaa. Mutta Allvenin tapaan hänkin on huipputason tiedemies, _jota painaa huo li maailman tulevaisuudesta. Juuri tästähän johtuu, että aseplutonium on puhdasta Pu239 :ää. Puolestani haluan, jos en ro hkaista, niin ainakin lo hduttaa keskustelukumppaniani. Kiitän Laaksosta ro hkaisusta. Samansuuntaisia ajatuksia esitettiin menneenä kesänä meilläkin julkisuu dessa , kun kansainväli sen atomienergiajärjestön IA EA :n Laaksosta arvovaltaisemmat kolleegat va kuuttelivat Helsin gissä toinen toisilleen yd inenergian vaarattomuutta. Ainakaan Laaksonen ei ole mitään tällaisia virheitä löytänyt. Yhä vielä a lueen väestössä syöpäkuolleisuus on suurempi kuin ympäristön asukkaiden keskuudessa. 7. Ka ikkien ko llegiaalisten, tiettyyn päämäärään tähtäävien tutkimusten ja niistä vedettyjen johtopäätösten objek ti ivi su uteen on syytä suhtautua alusta alkaen erittä in kri ittisesti. Kapitsa ei tosiaankaan ole ydinfyysikko . Lehtiartikkeleissa voidaan sitävastoin tuoda julkisuuteen sella isia voimalarakentajien kan nalta ikäviä asioita , joista nämä eivät välitä kertoa eivätkä usein edes tiedä, koska lukevat vain ko lleegojensa raportteja. Roh kaisuksi Suomiselle haluan lopuksi todeta, että löysin hänen kirjoituksestaan yhden lauseen, jossa käsityksemme ovat täysin samat. Ongelmana onkin se, että sa irastum inen ja kuo lema seuraa vasta vuosien tai vuosikymmen ien kuluttua. Kun amerikium vielä edustaa n. 1. Jukka Laaksonen LAA KSOS ELLE Plutoniumkysymys on si inä määrin laaja ja monitahoinen, että kirj o ituksen erääksi vaikeimmaksi o ngelmaks i muodostui edes siedettävään selkeyteen ja lyhyyteen pääseminen. Olkoonkin , että teho ei o le verrattavissa vartavasten suunnitellun megatonnipommin räjähdyste hoon , reaktorin radioaktiivisuus (mm. 4. Olen pelännyt ja toisaalta myös toivon ut, että kirj oitukseen o lisi jäänyt joitain sellaisia peruserehdyksiä, joiden oikaisem inen johtaisi lo hdullisempaan tulevaisuudenkuvaan kuin mitä esitin . On valitettavaa, että Laaksonen ei pysty tälla ista onnettomuutta kuvittelemaan, arvioihan ns. Bulletinia ei toki perustettu nimenomaan ydinvoiman vastustajaksi , mutta sellaisena se to imii nostaessaan keskusteluun as ioita, _joista muuten vaiettaisiin. Tällaista ketju hajoamista ei pommipluton iumin yhteydessä esiinny. Lause kuul uu: "Ydinjätteen koostumus va ihtelee huomattavasti". Miten .nämä tiedot sop ivat Laaksosen mainitsemaan kahden kuukauden energiakuoletukseen. sadan vuoden kuluttua Laaksosen nyt tarjoilema tieto, että kansalaisvapaudet eivät o le Suomessa vaarassa v. matalampi lämpötila) pomm irä_jähdykseen verrattuna. 3. Eihän vielä o le käynnistetty yhtään voima laakaan. Olen numeroinut Laaksosen kritiikkiluettelon ja esitän vastineeni samassa numerojärjestyksessä. Itse as iassa pääkirjoituksessa mainittu kolmanneskin on varovainen arvio. Edell een kun esiSU OMEN LUONTO 4/75 merkiksi Pu -241 muuttuu (puoliintumisaika 14 v) Am-241 :ksi kemiallinen yhdistekin muuttuu varsin todennäköisesti säteilyn ionisaatioprosessien seurauksena. 5. Ydinvo imaa rakennettaessa tarvitaa n näet energiaa muuhunkin ku in sementtimyllyihin ja nostokurkiin
Vuorisen mam1tsemasta pohjoismaisesta suosituksesta A. Antti Vuorinen ANTTI VUORISELLE " Kammottava totuus nimittäin on se, että sikäli kun teknologiasta on kyse, kukaan ei o le ohjaksissa" , kirjoittaa tulevaisuuden sosiologi ' Alvin Toffier kirjassaan Hätkähdyttävä tulevaisuus. Sätei lysuojelutyön päällimmäisenä periaatteena on luonnoll isesti säteilyrasituksen pitäminen mahdollisimman alhaisena. Kun sanotussa tilaisuudessa voimakkaasti oli kosketeltu mm . Kysymykseeni, mikä fys iikan periaate estää plutoniumia muuttumasta esimerkiksi amerikiumiksi , hän ei osannut ainakaan heti antaa vastausta. Näin se tuskin todistaa käsityksistäni paljoakaan. Jos Suominen o lisi vaivautunut tarkistamaan asian, o lisin voinut kertoa, että en o le kyseisen lehden numeroon kirjoittanut mitään artikkelia, eikä myöskään asianomainen toimittaja 242 näyttänyt kirjoittamaansa tekstiä minulle. Vastuu siinä mielessä kuin Suominen ilmeisesti tarkoittaa liittyy luonnollisesti hyöd yn ja haitan väliseen suhteuttamiseen. Se millä tavoin nämä voidaan käytännössä toteuttaa ja mitä niistä voidaan teoreettisin laskuin todeta, on luonnollisesti pidettävä erillään. Onko sattuma , että Albert Einstein, Aldous Huxley ym. Jos ei pystytä takaamaan (niinkuin ei pystytä) tulevien polvien turvallisuutta, sekä nykyinen hyöty että lainsäädäntö täytyy jättää omaan hetkelliseen arvoonsa . Kysymykseni turvallisuusvastuun pituudesta tarko ituksena o li tuoda esiin se mahdoton tilanne, mikä säteilyturvallisuuskysymyksissä on. Tämän täytyisi o lla pitkäntähtäimen ohjelmana turvallisuustyössä. Juuri nyt ydinaseva ltiot kauhistelevat sitä, että Iran ja Brasilia hankkivat voimaloiden lisäksi koko muunkin kaluston ; taloudell isuus on näet tällaisesta voimantuotannosta kaukana ellei tarkoiteta sotilaallista voimaa. Mahtaako Alfven nyt o ll a mi elissään, kun maailman tapahtuma t parhaillaan todistavat o ikeiksi hänen muutaman vuoden takaisia pahoja aavistelujaan . Useimmissa maissa, myös Suomessa vo imassa o leva säteilysuojelua koskeva säännöstö on siten muodostettu , että säännöstön puitteissa toimien nykyisin käytettävissä o levan tiedon mukaisesti vältetään yksilön ja kansakunnan tulevaisuutta uhkaavat vaarat. Vuorisen ilmeisesti varmistamaton väite, että en o le mitenkään yrittänyt varmistaa esittämiäni asioita ei edelläolevan perusteella myöskään pidä paikkaansa. Näissä periaatteissa otetaan erityisesti huomioon päästöjen aiheuttama kokonaisvaikutus päästöhetkestä radioaktiivisen aineen häviämiseen asti . Suominen viittaa edelleen Keskisuomalainen -nimiseen lehteen 20 . Kysyin puhelimitse lehden toim itussih teeriltä, mistä uutinen on peräisin , onko Vuorinen todella sanonut näin vai onko uutisvälityksessä mahdollisesti tullut virheitä. Ilmeisenä lähtökohtana on ns. Siksi o len pyrkinyt antamaan aina tarkat lähdetiedot eri ihmisten lausumiin viitatessani . Tietysti perusteellisempikin aina voi olla. Yleisesti vo idaan todeta, että säteilyturvallisuustyön ja näin ollen Säteilyturvalli suus laitoksen tehtävänä on lainsäädäntömme puitteissa huolehtia Suomen kansalaisten säteilyturvallisuudesta nykyhetkeä ja tulevaisuutta ajatellen. Artikkelin lopussa Suominen kysyy, kuinka pitkälle ulottuu Säteilyfysiikan laitoksen turvallisuusvastuu. Myöhemmin Vuorinen kaunopuheisesti varoitti itsekutakin syyll istymästä pikkuvirheisiin, joista helposti syntyy megaväärinkäsityksiä. Ehkä joku läsnäolija voi kertoa "puolueettoman" totuuden keskustelujen kulusta . vielä näihinkään. ovat epäilleet ydinvoiman mahdo llisuuksia . Säteilyfysiikanlaitos tai uudelta nimeltään Säteilyturvallisuuslaitos on tärkein asiantuntijaelin , jolla on valtuudet olla ohjaksissa ydinteknologiakysymyksissä . Puheenvuoron pohjana oli itseasiassa hänen oma erheellinen väitteensä, että Pu-238 on spontaanisti fissioituva ydin. Ehkäpä uutisen lopussa o levat nimikirjaimet UK auttavat Vuorista jäljittämään virhettä, jos hän ei lausumaa omakseen tunne. Olen vain kiinnittänyt huomiota eräisiin kuulemiini ja näkemiini arveluttavi in lausum iin, joita hän on julkisesti esittänyt. 1975 kertoen minun levittäneen julkisuuteen siinä joitain ajatuksia. Samalla on kuitenkin otettava huomioon säteilyn käytön tai radioaktiivisten aineiden syntymiseen liittyvä hyöty. Ne käyttävät hyväkseen samoja investointeja kuin sotavarustelu , mutta näiden kustannukset maksetaan sotilasbudjeteista. Oli lainsäädäntö mikä hyvänsä , nyt tuotettu plutonium säteilee kaukana tulevaisuudessakin. Säteilyturvallisuuslaitoksen edustajat ovat olleet mukana valmistamassa pohjoismaista suositusta, missä esitetään pääperiaatteet ydinvoimalaitosten radioaktiivisten päästöjen rajoittamisesta. Mitään oikaisua en myöskään o le nähnyt. Vuorisen käsityksistä en o le sanonut enkä uskalla mennä sanomaan mitään. Kyseisestä numerosta hän kyllä löytää lausumiaan käsjttelevän uu tisen, jos vaivautuu as ian tarkistamaan . Gillberg toteavat kritiikkijulkaisussaan SUOMEN LUONTO 4/7 5. (Erehdyksen saatoin tosin itsekin vasta jälkeenpäin tarkistaa .) Olin melko lailla järkyttynyt Vuorisen puheenvuorojen johdosta. 2. Kertoman mukaan uutinen o li otettu toimitukseen tulevasta materiaalista, josta toimitus sitten muokkaa lopu llisen tekstin . Laitoksemme nimi on nykyisin Sätei lyturvallisuuslaitos ja toimintaamme säätelee alan lainsäädäntö. Täsmällisempää vastausta en saanut, enkä as_iaa pidemmälti lähtenyt penkomaan. Apulaisjohtaja Vuorisen mainitsemassa Kriittisen korkeakoulun keskustelutilaisuudessa o lin itsekin läsnä. Teuvo Suominen Suomen Luonnon vast. toimittaja SUOMISEN PLUTONIUMKIRJOITUKSEN (SUOMEN LUONTO 2/75) JOHDOSTA Puuttumatta kokonaisuudessaan Pekka Suomisen kirjoitelmaan totean, että Suominen, yrittämättä mitenkään varmistaa ajatuksiaan levittää minun käsityksistäni virheellisiä mielikuvia . Ydinvoimaan liittyy muutakin kuin matemati ikkaa ja teknisiä ongelmia. Uutisessa kerrotaan: "Ydinreaktorissa palamatta jäävä uraani tulee Vuorisen mukaan vaarattomaksi noin 10 000 vuoden kuluttua. Mutta toistaiseksi o n saatu pyöristelyjä, väistelyjä, katteettomia lupauksia, puolitotuuksia ja täysvalheita . Sen vuoksi laitoksen ja erityisesti sen johdon kannanottoja on syytä tarkoin seurata. En o le väittänytkään, että Vuorinen o li si Keskisuomalaiseen artikkelin kirjoittan ut. En muista, että Vuorinen o lisi nimenomaan pommikysymyksiin vedoten perustellut uudelleenkiertoa, kuten hän vastineessaan esittää. Suppea-a laisten teknokraattien laskelmat eivät riitä . Tamplin ja B. Kriitti sessä korkeakoulussa marraskuussa 1974 esittämäni puheenvuoro, missä lähinnä totesin, että jos energiaa tuotetaan fission avulla, on plutoniumin käsittelyn suhteen kaksi vaihtoehtoa ; joko säilyttäminen tai uudelleenkiertoon saattamalla polttaminen. " Itse ainakin saan lausumasta mielikuvan, että jälleenkäsittely ja uudelleenkäyttö ratkaisisi jollain tavoin jäteongelmat. Jokapäiväisessä kielenkäytössä heitä sanotaan usein neroiksi. Itseasiassa koko plutoniumkirjoitukseni alkusysäyksenä o li juuri niin Vuorisen kuin voimalarakentaj ienkin kyseisessä keskustelussa paljastunut vaarall inen tietämättömyys plutoniumkysymyksistä. Pala takseni vastineen alkuosaan: ydinvo iman epäilijät tuskin panisivat pahakseen Laaksosen mainitsemaa " asiallista informaatiota" esimerkiksi ydinjätekysymyksen hoitamisesta. Tuolloin Teollisuuden Voiman edustaja Vapaavuori esitti johonkin ruotsalaisen AseaAtomin raporttiin nojautuen, että plutonium in talteenotto ja uudelleenkäyttö ratkaisee plutoniumongelmat. On valitettavaa, jos Sätei lyturvallisuus laitos katsoo asiakseen esiintyä näillä linjoilla. pommintekomahdollisuuksia, pidin tarpeellisena tuoda esiin uudelleenkierron erityisesti pommikelpoisen plutoniummäärän pienentämistä ajatellen. Tuskin kukaan pystyy arvioimaan kokonaisvaikutuksia, mutta tarkimmin olisi kuunneltava niitä,joilla teknisen tiedo n li säksi on näkemystä ihmisyhteiskunnista ja historiasta ja joilla on kyky a rvioida monenlaisten tekijöiden yhteisvaikutuksia. Se voidaan kuitenkin muokata uudelleen käyttökelpoiseksi jälleenkäsittelylaitoksissa, joihin tosin on varaa vain suurva llo illa tai useiden valtioiden lii ttoutumilla. Haitat ja vaarat tunnustetaan ja tiedostetaan ja niiden vuoksi varsin mittava sätei lyturvallisuustyö on tarpeelli sta. Tällöin Vuorinen avusti spontaanisti kertomalla, että uudelleenpoltto ratkaisee ongelman. Nykyiset ydinvoimaohjelmat ovat ydinasevarustelun kylkiäisiä. Edellä o levaa ei tietenkään pidä käsittää siten, että sätei lystä tai radioaktiivisista aineista ei aiheutui si mitään haittaa yksilöille tai joukoille. Kuinka halpaa on ydinvoima , jonka kylkiäisenä versoo ydinpommeja
Olen itsekin useasti löytän yt tätä lajia sekä jossain määrin suorittanut tutkimustakin siitä. Sientä voidaan siis pitää SUOMEN LUONTO 4/75 typpilåhteensä suhteen hyvin erikoistuneena mrrofiihna, typensuosijalajina (tai ehkä suorastaan typenvaatijana). Kiitos kor;auksesla. , Humarina a. kuvassa, ja on kuvan yläreunassa puolikuivana vaikeahkoa ja alareunassa vettyneenä lähes väritöntä . Tämä voi j o htua joko siitä , että kummankin lajin ekologinen amplitudi on yhtä ahdas ja että ne lisä ksi vieläpä asuttavat aivan samaa ahdasta ekologista lokeroa, tai sitten kysymys on jonkinlaisesta symbioosista tai lo issuhteesta. Kuvan oli ottanut lehden toimitraja Teuvo Suominen, ja siih en liittyneen tekstin mukaan kuva esittää limasientä (siis sen eliöryhmän lajia, josta yleisimmin on käytetty tieteellistä nimeä Myxomyceles ). Lajin makroskooppisia tuntomerkkejä on edelleen vanuma inen alusrihmasto , subikulum , jolla itiöemät sijairsevar. Se ei o le kovin läheistä sukua 8yssonectrialle, mutta kuuluu sentään samaan lahkoon. Lähetämme Sinulle loka-marraskuussa maksukortin, jolla voit tilata sekä lehden että alennettuun hintaan Luonnonkalenterisi. Ilmoita uusi osoitteesi Suomen Luonnolle vähintlllln kuukautta aikaisemmin kuin haluat lehtesi sinne (puh. Varmaa määritystä varten on taksonomisesti yleensä vaikeista sienistä kyseenollen tavallisesti hyvä tai suorastaan välttämätöntä tutkia, usein mikroskooppisestikin, tiettyä havaintoa ta i valokuvaa vastaava näyte. Se nimittäin kasvattaa pienet, vain muutaman millimetrin kokoiset, hyvin tiheiksi _ja usein laajoiksi ja huomiota herättäviksi ryhmiksi sij o ittuneet lautasmaiset-matalan maljamaiset kauttaaltaan kirkkaan porkkananpuna iset itiöemänsä vain ke väisin. Lajin seurassa keväisin kasvaa nimittäin lähes aina toinenkin keväinen maljasienilaji, joka puolestaan ei sitten tiettävästi muualla esiinnykään: Nannfeldtiella aggregata Eckbl. , Octospora a., Inermisia a.) , ja suomenkielinen voisi olla vaikka ' hirven ryhmämaljasieni ', a inakin siihen asti kunnes Suomen Sieniseuran asettama ja parhaillaan istuva sienten nimistökomitea on esittänyt asiasta oman painavan sanansa. 243. Lajin tieteellinen nimi on 8yssonectria aggregata (Berk. korvasieni, piispanhiippa, mörskyt ja useimmat maljasienet). Luonnonkalenteri 1976 tulee Suomen Luonnon tilaushinta vuodeksi 1976 on 21 mk (ulkomaille 25 mk). (' hirven maljasi eni '), joka kuvattiin tieteelle uutena sukuna ja lajina Norjasta vasta niin myö hään kuin v. Toinen lajille ominainen vähemmän ta vallinen piirre on sen fenologiassa . aggregata n itiöemien seassa. Edelleen, suositus antaa aiheen o lettaa, että väestön terveys tulisi paremmin suojelluksi, jos byrokraattisten turvallisuuslaitosten ekologia ja lähtökohdat asetettaisiin tutkimuksen alaiseksi." Niin diktatorisesti kuin meilläkin yd inenergiakysymyksiä pyritään hoita maan, ei la insäädäntö kuitenkaan vaadi Säteilyturvallisuuslaitoksen apulaisjohtajaa esittämään julkisuudessa lausuntoja, jotka ovat ristiriidassa luonnontieteellisten havaintojen kanssa. Pieni oikaisu on siis paikallaan. Itse asiassa voisi ehkä sanoa, että jos .kuvateksti olisi o ikeassa, ei kyseessä olisi sieni lainkaan ; nykyisin usear tutkijat luokittelevat nimittäin limasienet suorastaan omaksi , kasvien, eläinten ja sienten ryhmille rinnakkaiseksi eliöryhmäkseen. ) Vielä ei ole selvitetty, miksi näiden kahden lajin itiöemät esiintyvät niin tiiviisti yhdessä. aggregata. Edullinen yhteishinta on vain 45 mk. 1968. Tilaamalla lehtesi ajoissa vielä tämän vuoden puolella, saat ensimmäisen numeron heti, kun se ilmestyy _ja olet mukana arvonnassa. 498 159). Toiset taas pitävär ne edelleen sieniin kuuluvina mutta omana kaikista muista sienistä erillisenä alaryhmänään, kun taas eräät lukevat ne suorastaan eläimiin! Todellisuudessa kansikuvan esittämä sien i kuuluu sensijaan varsinaisiin sieniin, kotelosienten luokkaan ( Ascomycetes) ja siinä lahkoon Pezizales (jo hon kuuluvat mm. Ehkäpä joukossa oli muita mainitsemiasi lajeja 1 Onneksi lehdelle ; a sen sisällölle korjaus ei kuilenkaan koske pääasiaa eli sitä, etlä ku van kohteena joka tapauksessa oli hajottaja ja vieläpä laji, jonka ekologinen rooli on erityisen mielenkiinloinen ja suhteellisen hyvin tunnettukin. Eteläja Keski-Suomessa niitä löyryy lähinnä toukokuun aikana, poh_joisessa vielä ainakin juhannuksen tienoilla. & Broome) Rogerson & Korf (Peziza a., Humaria a. 8yssonectria aggregatan itiöemien heleän punaisen värin aikaansaavat sen itiö lavassa sija itsevien tietynlaisten, parafyyseiks i kutsuttuj en rihmojen sisä ltämät pi enet punaiset _jyväset, jotka ovat muodostuneet pääasiassa karotenoidipigmenteistä. Mainittakoon vielä eräs varsin poikkeuksellinen hirven ryhmämaljasieneen liittyvä piirre . Tämän saattaa helposti todeta tekemällä tu oreesta tai kuivasta itiö lavasta mikroskoo ppisen leikkeen kaliumjodidiliuokseen, koska jyväset värjäytyvät tällöin jodin vaikutuksesta voimakkaasti ja näyttävät vihreiltä . Harri Harmajalle: Harri Harmaja sienilieteen dos. Pekka Suominen HIRVEN RYHMÄLAJISIENI ( 8yssonectria aggregata) SUOMEN LUONNON N:o 3/1975 KANSI KUVASI EN ! Suomen Luonnon edellisen numeron kansikuvana oli hieno v;,i-rivalokuva sienestä. Hiukan yllättävältä tuntuukin kuulla, että sienen esiintyminen liittyy hirvien läsnäoloon, sillä hirven jälöksiä en muista esiintyneen erityisen runsaasti. päällä ja seassa, aina paikoilla, joissa on o leskel lut hirviä, ilmeisesti varsinkin (tai yksinomaan ?) niissä kohdissa, _joihin tuo eläin on laskenut virtsaa. Tuon nimiehdotukseni ensimmäinen sana viittaa erääseen lajin mielenkiintoiseen ekologiseen piirteeseen : kasvamiseen maassa erilaisen karikkeen ym. Teu,J/J Suominen Muutatko. Tämä kuivana valkea alusrihmasto nä kyy selvästi ko. Sen itiöemät ovat isompia kuin seuralaisellaan,jopa 10 mm läpimita ltaan, violetinvivahteisen tummanruskeita ja esiintyvät löyhissä ryhmissä _ja j oskus yksitellenkin 8 . Kalenterissa esitellään tällä kertaa pieniksi luonnonsuojelualueiksi sopivia kohteita. Läh einen laji 8yssonectria fwispora (Berk.) Rogerson & Korf (' iso ryhmämaljasieni' ) on niinikään punaisenvärinen kevärsieni , mutta sen itiöemät ovat jonkin verran iso mpia, niitä on vähemmän kullakin kasvupaikalla, sen ei tiedetä suosivan hirvien o leskelupaikkoja ja se on Suomessa selvästi harvi naisempi kuin 8 . (Suomen Luonnon ko. Samana keväänä, jolloin sienen ku vasin, samanlaisia kirkkaanpunaisia sieniä oli Lammilla lähes kaikkialla karikkeen ;aukossa. kansikuvaan ei kuitenkaan näytä sattuneen tämän lajin itiöemiä. Kysymyksessä sattuu o lemaan monessa suhteessa varsin kiintoisa ja samalla helposti tunnettavissa oleva laj i, joka silti on sienitutkijoiden ja erityisesti yleisön piirissä hyvin huonosti tunnettu, joten on syytä selostaa hieman tarkemmin sen omina isuuksia. Hirven ryhmämaljasi eni ei nykyisen runsaan hirvikannan aikana ole maassamme harvinainen , mitä se lienee o llu t muutama vuosikymm en sitten , _jo lloin maamme hirvikanta oli nykyistä pienempi ja joilta ajoi lta lajista on yliopistojen kasvimuseoissa vain muutama näyte. (ISBN 91-7326-006-1): "Suositukset on laadittu siten, että ydinteollisuuden kasvu olis i mahdollista eikä siten, että väestön turvallisuus o lisi taattu. Tämän lajin punaisia väriaineita ei vielä o le tarkemmin kemial lisesti analysoitu, mutta mitä todennäköisimmin värijyväsissä on ainakin betaja gammakaroteene_ja. Sitä tavataan paikoin yleisehkönäkin suurimmassa osassa maata etelära nniko lta pohjoiseen ainakin Rovani emenKuusamon korkeudelle. Sen tähden o lisikin luonnonva lokuvaajien syytä ottaa ainak in ± tieteellisiä tarkoitusperiä varten valokuvaamistaan sienistä museo nä yte ja lahjoittaa se johonkin yliopistollisista kasvimuseo istamm e, jotka vastavuoroisesti auttavat määrityksessä . Nähdäkseni toimittaja lle on tässä kyllä tapahrunur selvä määritysvirhe sillä kuva ei varmastikaan esitä mitään limasienten raksonomiseen ryhmään kuuluvaa sienilajia
Sääntömääräisten asioid en lisäksi käytiin kokouksessa laaja keskustelu liiton organisaation kehittämisestä, jonka päätteeksi liittokokous teki periaatepäätöksen kolmiportaiseen organisaatioma lli in siirtymisestä. Metsäteolli suus haluaisi raaka-ainepulan tor ju miseksi ottaa suojametsät talouskäytön piiriin . Sama an aikaan monia suunniteltuja suojelualueita yksityisma ill a käsiteltiin hakkuilla _ja niille myönnettiin lukuisia rakennuslupia vapaa-ajan asuntoj a varten. , Etelä-Pohja lainen Osakunta ja Liberaalinen Nuorisoliitto r.y. IÖ 600. Ko kouksen yhteydessä 30. järjestettiin yleisöti la isuus, jossa kuultiin seuraavat esitykset: tiedotussihteeri Lars Blomberg "YK :n ympäristökongrenssin suosituskomitea n mietintö", ympäristöns uo jelun SUOMEN LUONTO 4/7 5. y. Useat tekoallasja luonnontilaisten koskien rakentamishankkeet nousivat uudelleen ajankohtaisiksi tuontienergian hinnan nousun seurauksena . Siirtyminen uuteen organisaatioon ei kuitenkaan o le tapahtunut toivotulla nopeudella. Liitto on monissa lausunnoissa, a loitteissa ja keskustelutilaisuuksissa puuttunut käytyyn energiapoliittiseen keskusteluun. Pai'ne luonnonti lais ia soita kohtaan lisääntyi entisestäänkin, kun turvateollisuutta on energiapulaan vedoten lähdetty voimakkaasti laajentamaan. Myöskään hylkeiden kevätaikaista rauhoitusta ei kertomusvuonna vielä toteutettu monista vetoomuksista huolimatta. 1974 1. Talvella 1973-74 suu nta utui Suomeen susivaellus itäraj an takaa ja poronhoitoalueella tapettiin talven kuluessa yhteensä kolmattakymmentä sutta. 3 1. Kevätli ittokokouksessa tehtiin periaatepäätös kolmiportaiseen paikallisyhdistys piiri liitto organisaatioon siirtymisestä. Laajasti o li es illä Pallastunturin hotellihanke, kun Kittilän kunta ja Suomen Matkailuliitto ry htyivät puuhaamaan nykyisen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston sisä ll e su urta matkailukeskusta. Suunnitelmalla o li si toteutuessaan vaara lli sen ennakkotapauksen luonne, mikäli kansainvälisten suositusten vastaisesti ryhdyttäisiin rakentamaan matkailun tukialuetta kansallispuiston sisäll e. Kertomusvuoden aikana saatiin perustettua vain yksi piirijärjestö (Uudellemaa lle). Hopeiset ans iomerkit saivat maanmittausinsinööri Gunnar Gröndah l Kristiinankaupungista, varastonhoitaja Rudo lf Johansson Dragsfjärdistä ja perämies Erkki Reini lä Iistä . Kumma ssakin selvityksessä asetuttiin voimakkaasti puoltamaan nopeaa si irtymistä ydinvoiman käyttöön. Suden , a hman ja hallin kohdalla tilanne on edell een heikko. Suomen kansallispuistoverkon kehittämistä pohti vuoden ai kana maaja metsätalousministeriön asettama komitea. 3. Ydinvoimakeskustelu a lko i Suomessa vars inai sesti vasta syksyllä -74, kun se muualla on o llut käynnissä jo vuosikausia. Pohjoismaiset luonnonsuojelujärjestöt kiinnittivät yhteisessä kokouksessaan Suomen va ltioneuvoston huomiota suden äärimmäisen uhanalaiseen asemaan. energiapo liitti sen neuvottelukunnan mietintö Suomen energiantarpeesta ja voima lai tosaluetoimikunnan mietintö. 3. Etenkin Pohjois-Suomen sanomalehdistön julkaisemat uutiset herättivä t närkästystä maamme rajojen ulkopuolellakin . lainsäädä nnö n valmistelu ole edennyt toivotulla tavalla. Eräänlaiseksi koetinkiveksi näyttävät muodostuvan Siuruan allashanke Iijoen vesistöa lueella ja Kemihaaran allashan ke Pelkosenniemellä. Kertomusvuonna saatiin aikaan vain laki maa-alueilla tapahtuvien ö ljyvahinkojen torjumisesta sekä ns . Ulko jäsenten lukumäärä o lt vuoden lopussa 34. Vihreälle Ristille myönnettiin syysliittokokouksessa ero liiton ulkojäsenyydestä. Valtion polttoainekesk us on vaatinut omaan käyttöönsä myös huomattavan määrän suojelusuunnitelmien piirissä o levia ja myös jo suojeltuja suoalueita eri puolilta maata. S 11 : n hallituksen toimintakertomus v. 2. Nä illä a lueilla ovat vastakkain toisaalta luonnonarvot sekä perinteisten elinkeinojen harjoittaminen ja toisaalta voimatalouden edut. Henkilöjäsenmäärän kehitys ei o le o llut toivotun la ista. Luonnonsuojeluväki ja metsähallitus eivät kuitenkaan o le pitäneet mahdo lli sena esitetty jen hakkuumäärien ottamista lak i_ja suo_jametsistä vaarantamatta n ii den biologista kestävyyttä. luonnon suojelulain uudistaminen ei ole edennyt lainkaan. Uusiksi ulkojäseniksi hyväksyttiin vuoden aikana Biologian ja maantieteen opettajat r. Kevätliittokokous käsitteli ja hyväksyi myös liiton liikennepo liittisen osaoh_jelma n sekä päätti liittyä Demokraattisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteisjärjestöön. Sen sijaan paikallisyhdistyksiä on syntynyt eri puoli ll e maata kymmenkunta kappaletta. ORGANISAATIO Liiton _järjestörakenteen kehittäminen on o llut vuoden keskeisiä tehtäviä niin liit tohallituksen, toimiston kuin jäsenjärjestöjenkin to iminnassa . YLEISTÄ Energiantuotantoon liittyvät kysymykset olivat kertomusvuonna keskeisessä asemassa myös luonnonja ympä ristönsuojelun alalla. Rovan iemen metsäpäivillä marrask uu ssa. Sekä maaettä merikotkan pesintä onn istui paremmin kuin moniin vuosiin ja tähän on ilmeisesti vai kuttanut tehostunut ta lviruokinta . Liiton kultainen ans iomerk ki annettiin kir_ja ilij a Reino Rinteell e Kuusamosta hänen ansioistaan luo nnomi laisten vesien ja kosk ien puoltajana. Samalla hyväksyttiin sekä paikallisyhdistyksen että pi irijärjestöjen mallisäännöt. 3. Uhanalaisten eläinlajien suojelussa tapahtui ed istym istä ainakin kotkien osalta. paikkakunnalla luo nn onsuojelun järjestötoiminnassa sattuneiden poikkeukselli sten tapahtumien vuoks i. Lapin suojametsät o livat laa jan keskustelun kohteina syksyllä, mm. Vapaaehtoiset luonnonsuojelujärjestöt ovat olleet edustettuina vesien käytön kokonaissuunnitelmien laatimi sta valvovissa alueellisissa neuvottelu kunnissa. Kaikki seitsemän Itämeren rannikkovalti ota a ll ekirj oittivat maaliskuussa Hel singissä Itämeren ympäristönsuojelusopimuksen , mitä on pidettävä merkittävänä edistysaskeleena pyrittäessä estämään Itämeren pilaantuminen. Vuoden a ikana perustettiin useita uusia neuvottelukuntia. Myöskään läänien ympäristönsuo_jeluneuvo ttelukuntien työtä ei saatu kenomusvuoden a ikana käynnistymään. Vuoden a ikana valmistuivat ·mm. romuauto244 laki. Esim. LIITTOKOKOUKSET Kevätliittokokous pidettiin 30. Jäsenyhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä o li vuoden lopussa · n. Tästä _johtuen kehitys virallisen luonnonja ympäristönsuojelun osalta on o llut hidasta ja hapuilevaa eikä esim. Syys liittokokous hyväksyi liiton sääntöjen muutoksen, jolla siirtyminen kolmiportaiseen orga ni saatiomalliin tuli mahdolliseksi. Siten varsinaisten jäsenyhdistysten lukumäärä o li vuoden lopussa 29 . Tampereen yli op iston til o issa. Syysliittokokous hyväksyi lii ton uudeks i varsinaiseksi jäseneksi Vammalan Ympäristöpoliittisen Yhdi styksen läh innä ko. Luonnonja ympäristönsuojelun hallinnon ja la insäädännön kohdalla tilanne pysyi kertomusvuoden aikana lähes ennallaan. Henkilömäärää sekä sisäasiainministeriön ym päristö nsuojel uosastossa että maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoim istossa ei lisätty mainittavasti ei kä lääninhallituksiin saatu lisää alan virkamiehiä. Läsnä olleet ään imäärä t o liva t seuraavat: varsinaiset jäsenet 8 7 ja ulkojäsenet 13 ääntä, yhteensä 100 ääntä. Alan lainsäädännön valmi stelutöihin liittyen va lm istui vuoden a ikana esitys jätehuoltolaiksi, torjunta-aineiden lentolevitystoimikunnari mietintö, rakennussuojelukom itean mietintö, periaatemietintö rake nnu slainsäädännön uudistamisesta _ja vesiha ll ituksen _julkaisema vesiensuojelun periaateohjelma
TOIMI STO JA TOIMIHENKILÖT Lii to n to iminna nj o htaja na o n o llut met sä nh . Toimitusneuvostoon kuuluiva t Urpo Häyrinen , Pekka •Bo rg, Juha Hämäläinen , Pekka Nu o rteva j a Anna-Riitta Wallin. Liittohallitus ko koo ntui vuoden aikana 13 kertaa. , fil.mai st. Ilmaisja keluun o n valmistettu er ipain o kset Suo m e n Luo nnon artikkeleista 245. · Huoma ttavimpia la hj o ituksia liiton toiminna n tukemise ksi o vat suo rittaneet tuntematto m a na pysyttäy tyn yt he nkilö 12 00 mk , insinöörito imisto K. · 4. Vuo sikerra n ko ko nai ssivumää rä kasvo i tuntu vas ti o ll en nyt 3 16 . Alustuksia o li ko lme : projektipää llikkö Kalevi Nummine n " Ydinvo iman ra ke ntami seen liittyv iä näkö ko htia Suo m essa" , Dl Ahti T o ivo la " Säteilyn vaikutus elo lli seen luo ntoo n" ja ylilääkäri J aakko Savo la " Ato mivo ima ja ympäristö nsuojelu " . YHTEYD EN PITO JÄSENIIN Varsinai set _jäse nyhdi stykset ja ulko jäsenet ova t saa neet m o nistettuina lii to n ko ko uspöytä ki r jat, la usunno t ym s. 5. Va ltio na pu valtakunnallisill e luonno nsuoj eluyhteisöill e no usi 140 000 m arkkaan , mistä lii to n osuus o li 90 000 mk, Na turoch milj övårdin 30 000 mk ja WWF :n Suo m en Rahas ton 20 000 mk . TALO US Lii to n talo us o n vuo d en aikana kasvanut vo imakka as ti . Alustuste n jä lkeen a iheesta virisi vilkas keskustelu . Esko J o utsam o , j ärj estösihteerinä Sa uvo H ent to ne n _ja to imistonhoitajana Eini Nordma n. Erilai sen luo nno nsuojeluaineisto n levittäm ine n paisui j o alkuvuo desta sel la isii n mitto ihin , e ttä to imi sto n täydel li sen tukke utumisen estämiseksi o li välttä mä tö ntä ryht yä to ime npiteisiin erillisen myymä lä huo neisto n ha nkkimiseksi. Läs näo llut ää niva lta j a kaa ntui seu raavasti: Va rsinai set 7 5 ja ulko jäse net 19, yhteensä 94 ää ntä. 11. 6. Liito n uude ksi puheenj o htaj a ksi valittiin yksi mielisesti tied esih teeri Ma tti Lä hdeoj a. LIITTOHALLITUS JA VALIOK UNNAT Liitto hallitukseen ovat kuuluneet MMK Harri Dahlström puheenjohtajana, fil. Lu o nto -Liiton a lo itteesta to teutettiin vuo de n a ikana Uha na laisen Luo nno n Puo les ta -ka mpanj a, j o nka tarko itukse na o li kerä tä varn ja _ja sa malla te hdä tunnetuksi luo nno nsuojeluj ärj estöj e n toimintaa. Klem o la to iseksi varaj äse neksi (uud ell een). Te uvo Suominen varapuheenjohtaj a na, ympä ristönsuojelun ta rka staja Juha Hämäläine n, fil.k and . -7 4 as ti laaditun välitilin pää tö ksen mukaa n liikeva ihto puo len vu o de n aj a lta o li va jaat 44 000 mk. yo Yrjö Ha ila (uudelleen ), suunnittelija Tuula H ä mä läine n , MMK Elj as Pohtila, le htori Juha ni Santa ne n (uudell een), ylilääkäri J aa kko Savo la ensimmä iseksi va rajäsene ksi ja me tsä nh . ko tkien ta lviruo kintaan . sekä Suo m en Lu o nnon va paa ka ppaleena . 12. Tilaaj a m ää rä kas voi yli 2 000 :lla o lle n vuo den lo pussa 12 200 m a ksanutta ti laajaa. Tilausma ksuna ol i 12 mk . Työvaliokunta ko koontui vuoden a ikana 17 kertaa. Osa jäse nyhdistyksistä o n puo lestaa n läh että n yt liito n to imi stoon ko ko uspyötä kirj o_jaa n, la usuntojaa n ym. M UU VALIST USJA J ULKAIS UTOIMINTA Liiton alo itteesta syn ty nyt e nergiahuol lo n ympäristö poliittinen työ ryhmä sai työnsä valmiiksi vuo den 1973 lo pulla. Liitto ha llitus nimitti vuo den a lussa 5 SU OMEN L U O NTO 4/75 erityisva li o kuntaa mutta va in osa niistä työs ke nteli vuo d en a ika na . tarkastaja Esko Räsä ne n " Vesie n kä ytö n ko ko naissuunnittelusta Suo messa" , MML Sep po Kell omä ki " Maamme m e tsävaroj e n kä yttö ympäristö nsuo jelun näkö kulm as ta " j a fil. Heldt 2 500 mk j a Mirj a Ai r io 1 000 mk . Keräyksen brut to tuo tto o li vajaat 200 000 mk , mistä liiton ja Tuki O y: n osuus o li n. 11 . Tila pä isinä to imistoa pulaisi na ovat työs kennell eet Linda Bro wn , To m Degerm an , Kaij a H iekkamäki , In keri Ka nto la, Anneli Leivo , Tiina No tko _ja Ma rketta Ma nnine n . Syys liitto kokous hyvä ksyi laaja hko n mui stion lehde n kehittämisen suunta viivo iksi. yo Yrj ö Ha il a "Energiapo litiikka ja ympäristö nsuoj elu " . Pasi Lehmusluoto sekä va ra tilintarkas tajiksi sam o in ed elleen Erkki Hu o kuna ja ylitarkastaja Ola vi Martika ine n . Syysliitto ko ko us pid ettiin 23. Muuhun toimi stohenkilö kuntaa n o va t kuuluneet toimi stovirka ilij a Ta ina Toivanen -Toikka , Su o m en Luo.nno n vastaa va to imittaja T euvo Suo mine n j a lehden osapä ivä toiminen to imitussihteeri Riitta J o kiranta . ja Naturoch milj övård r.f. Kaa rle E. 197 3 laa dittiin yhteenveto kesällä 1974 . H a llituksen työvaliokuntaan kuuluneet H a rri Dahl strö m , Urpo Häyrine n, Teuvo Suo minen , Matti Vehka lahti sekä toiminna nj o htaja Esko J o utsa mo. Lehden linjasta j a sisäll östä kä ytiin vu o den a ika na keskustelua liito n jäse n jä rjestöj e n piirissä. 12. Pöytäkirjap ykäliä kertyi 291 ka ppa letta . Yhtiö n ensimmä ine n vira ll inen tilin päätö s te hdään vuo den 197 5 lopussa m utta 3 1. J äse nmaksutuloja kertyi vuo d e n a ikana kaikkiaan 16 325 mk , mistä osa oli kuite nkin vuo den 197 3 viivä styneitä m a ksuj a. Tilinta rkas tajiksi va littiin edelleen KHT, e ko no mi Mauri Ma tikainen j a metsä nh. SUOME N LUONTO Aikaka usle hti Suo me n Luonno n 33 . 74 , mutta m yy ntitoiminta Puna vuo renkadulta vuo kra tussa paperikaup pa huo neistossa vo itiin a lo ittaa _jo kesä llä . Anu Pärnä nen . U LP-keräy ksen ne tto tuo tto luovutetaa n Suo me n Luo nno nsuo jelun Sää tiö ll e .ja varoj a tull aa n kä yttäm.ää n luo nno n suo jelujärj es töj e n tutkimusj a valistusto imintaa n sekä mm . To imitusne uvosto ko ko ontui vuoden ai ka na 3 kertaa . Ulko maa nsihteerinä o n toi minut fil.ka nd . Suo men Aka temi a m yö nsi Suomen Lu o nto-le hde n julka isemiseen 8 000 mk j a Kansa invä lisen luo nno nsuoj eluliiton jäse nmaksun maksamiseen 800 mk . Yhdi stys te n esittä mie n toivo musten muka ises ti liitto hallituksen jäsenet, toi minnanj o hta ja ja järj es tösihteeri o vat viera ill eet ·vuoden aika na m o nien yhdis tyksie n tila isuuk sissa . 19 75. Liiton sekä j äse nte n keskinä iste n yhteyksie n para ntami seksi syysliitto ko kous te ki vuo de n 197 5 to imintasuunnitelmaa n ja ta lo usa rvioon liittyvänä päätöksen liiton erillisen j äse nle hd en julkaisemi sesta, aluksi kuutena numero na v. Alivu o kra la isina liito n to imitil o issa oli va t ed elleen Luo nto -Liitto r .y. Ha llituksen erovuo ro iste n jäse nte n vaalissa valittiin kahdelta eri li sta lta suhtee llista vaa litapaa no uda ttae n seuraava t he nkilö t ha llituksen 2vuotiska ude ksi 197 576 : fil. Jäse n ma ksuje n, va ltio navun ja la hj o itusten li säksi lo put tulo t saa tiin pääasiassa Su omen Luonno n tila usm aksuina j a muun va listu sj a j ulka isuto iminna n tuo ttoina. a siakir joja . Ko ko us käsitteli m yös Suo m en Luo nno n to imitu spo li tiikkaa sekä ehdo tu sta liiton työ j a as uin ym pä ristö nsuo jelun ohj elma ksi ja pää tti a llekirj o ittaa Ra uha nadress in. Klem o la to isena vara jäsene nä. vuo sikerta ilmestyi kuute na numerona . Syys liitto ko ko uksen yhteyd essä j ärj es tettiin 23. Va ro ja kerätt iin m yymällä ko rtte ja, j ulistei ta _ja ns. yleisö tila isuus, j o nka a iheena o li " Ydinvoima ja ympä ristö ". Jäsenmaksuna oli ed elleen 1 mk/varsina ise n jäsenyhdistyk sen he nkil öjäse n ja 60 mk ulkoj äse niltä niiden he nkilö jä senmää rästä r iippumatta . 9. Sää ntö määrä iste n as io ide n lisäksi syys liitto ko ko us hyvä ks yi lii to n sää ntö ihin muu to kset, jo ill a m a hdo llistetaa n siirty mine n ko lmipo rta iseen o rganisaa tio m alliin. Yhteistyössä vas taavien jäsenyhdis tys te n ka nssa jär jeste ttiin liito n to imes ta jär_jes tötoim intaa ja aj anko htaisi a luo nno nsuoj eluasio ita kä sitteleviä koulutuspäiviä Kai nuussa , Itä -S avossa , Sa ta kunnassa ja Pä ij ä tHä m eessä. 50 000 m k. Myymä läto im intaa va rte n perustettiin Suo me n Luo nn o nsuojelun Tuki O y, j o ka tuli vira lli ses ti kauppa reki steriin m erki tyksi 13. Va r sina iste n _jäse nte n to iminnasta v. Jäsenma ksuja vuodelle 197 5 päätettiin ko rottaa 2 m a rkkaa n/ he nkilöjäsen j ä se nyhdisty ksessä, kun taas ulkojäsenmaksu säilyi ennallaa n eli 60 mk/ ulkojä sen. H elsing issä Tie teelliste n Seurain Tal ossa. susipa iw ja . yo Yrj ö Haila ensimmäisenä varaj äse nenä j a m etsänh. -24. Matti Vehkala hti, fil. Orga nisaati o n kehittäm ine n on o llu t nä issä tila isuuksissa kes keisenä neuvo ttelua iheena . Me no puo lella suurimmat li säykset tapa htuivat Suo m e n Lu o nnon painatusku lu_je n ko hda ll a. 8. Ra po rtti julka istiin keväällä -74 kirjana " Energ ia ntuotanto _ja ympäristö" , 150 s. Li sää n ty neet kusta nnuk set pys tyttiin kuite nkin h yvin peittä mää n luo nno nsuo jelua ih eisen materiaalin levittä mi sestä sa.aduill a tul o ill a . kand . Pa inosm äärä oli 1 200 kpl ja m yyntihinta 15 mk/ kpl. Kaa rle E. 7. Urpo Häyrine n, MML Seppo Kello mäki , kaupunginelä inlää kä ri Sulo Rahko, mai semanho id o nval vo ja Lauri Ruippo , lehto ri Juhani Santa nen , fil.m a ist. Le hde n vastaava na toimitta ja na o li ed elleen Te uvo Suo minen, osapä iväto imi sena toimitussihteerinä Riitta J o kiranta j a ta ittajina Timo ja Markku Tanttu
11. Sussex ' in yliopiston tiloissa Englannissa. 9. 4. Kokouksen a ih eina o livat kansalaisten vaiku tusma hd o llisuudet, energiapo litiikka ja ydinvoiman tuotanto, valtamerien _ja uhanala isten eliölajien suojelu. Myös aikaisemmin va lmistuneita luon nonsuojeluaiheisia postikortteja, kirjeensulkijamerkke_jä, julisteita ja kirjoja on edelleen levitetty melkoisia määriä. Liitto on kuulunut jäsenenä edelleen Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN ), Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan _ja Suomen Metsäyhdistykseen. susipaita . liittoa edustivat Teuvo Suominen ja Anu Pärnänen. 12 . 8. Kansalaisja työväenopisto_ja varten a lettiin valmistella 28 tuntia käsittävää luonnonja ympäristönsuojelun op intopakettia, j on ka painaminen jäi kuitenkin seuraavan vuoden puolelle. Yhdessä Kansa nvalistusseuran kanssa järjestettiin Luonnonharrastajan lomapä ivät Inarissa 24 .-29 . tieja vesirakennushal litukselle Helsingin Turun moottoritiesuunnitelmasta väli llä Lohjanharju Turku 18. Kokous lähetti Suomen va ltioneuvostolle kirjelmän, _jossa kiinnitettiin huomiota suden äärim mäisen uhanalaiseen asemaan Suomessa kuluneen talvenkin tapa htumien valossa ja todettiin samalla koko Skandinavian susikannan o levan ratkaisevasti riippuvainen Neuvostoliiton puolelta tulevasta täydennyksestä. IUCN :n pääjohtaja Gerardo Budowski vieraili Suomessa elokuun lopussa, _jolloin liiton alo itteesta jär jestettiin hänell e tilaisuus keskustella luonnonja ympäristönsuojeluviranomaisten sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajien kanssa . pesuainetoimikunnan mietinnöstä 18. l . 9. · 11. Suomen Luonnonsuojelun Säätiön hallituksessa liiton edustajina ovat o lleet Harri Dahlström _ja Teuvo Suominen. Sisäasia inministeriö n a loitteesta on ryhdytty toimenpiteisiin Suomen su hteiden hoidon parantamiseksi Kansainväliseen luo nn o nsuo_jelu liittoon (IUCN ). Kolmisenkymmentä henkeä liiton piiristä osallistu i tutustumismatka ll e Eestiin 25.-29. 10. Yhteyttä on pidetty myös toimistotasolla ja lii to lla on o llut edustajansa säätiön merikotkatyöryhmässä. 6. Muuttohaukan ja inaakotkan kanssa selvittelyjä on jatkettu ja tulokset julkaistu Suomen Luonnossa. Helsingissä seminaari teemana " Po hj o lan uhanala inen luonto" yhdessä Luonto-L ii ton ja WWF:n Suomen Rahaston kanssa. Lisäksi ka lenterissa kerrotaan lyhyesti kunkin kuukauden luonnon tapahtumista. 16. 1. 7. YHTEYDENPITO MUIHIN JÄRJESTÖIHIN Luonto-Liittoon ja Naturoch miljövård iin on luonno llisesti o ltu kiinteässä yh246 teydessä. Toimittajille on annettu asiantuntija-apua artikkel ien ja ohjelmien teossa. , missä vieraanvaraisena isäntänä to imi Eesti Looduskaitse Selts. Kokous anto i julkilausuman supertankkerien vaaralli suudesta Itämeren a lueella . 11. Yhteispoh_ioismaisessa vapaaehtoisten luonnonsuo jelu_järjestö_jen neuvottelukokouksessa Norjassa 20. ja Raippaluodossa 3.-7 . 9. Uudeksi tutkimuskohteeksi tuli ULP-kampanjan yhteydessä tuulihaukka, jonka kannan nykytilanteen selvittämiseen li iton _jäsenet osallistuivat. 5. 21. I 2. Marraskuussa valmi stu i Luonnonkalenteri -7 5, jossa korkeatasoisin värikuvin ja lyhyellä tekstikuvauksella esitellään 12 suu nni tel tua kansall ispu istoal uetta. oi keusmin isteriö lle uittolainsäädännön tarkistamiskomitean mietinnöstä 3 1. 5. 10. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n yhtiö kokouksessa liiton edustaj ina ovat o ll eet Harri Dahlström _ja Sauvo Henttonen. 3., missä ai heina oli uhanalaisten petolintujen suo_jelu _ja nykyaikaisen metsätalouden vaikutus linnustoon, sekä kansainvälisessä merikotkasymposiumissa Lammin biologisella asemalla 2 1.-22 . Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston hallituksessa liittoa on edustanut Teuvo Suominen. 10. kauppaja teollisuusministeriölle voimalaitosaluetoimik . 8. Poh_jo la-Nordenin aloitteesta järjestettiin 19. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle jäsenehdotuksesta jokamiehen oikeutta koskevien · määräysten yhdenmu kaistamisesta 26 . LAUSUNNOT JA ALOITTEET Kertomusvuoden ail<.ana liitto o n antanut seuraavat lausunnot ja julkilausumat sekä tehnyt seuraavat a loitteet: lausunnot 30. Lisäksi toiminnanjohtaja on edustanut liittoa Sveriges Ornitologiska Föreningenin vuosikokouksessa Tukholmassa 23.-24. Syksyllä vastaava neuvottelukokous pidettiin Tukholmassa 14. 12. 2. Hampu rin kaupungin pormestaSU OMEN LUONTO 4/ 75. UL P-materiaaliin kuului li säksi kahdeksaa kotimaista ja neljää ulkomaista uhanalaista eläin la_jia esittelevä postikorttisarja, ilvestä, huuhkajaa, punatuikkua ja tilheä esittävät joulukorttisarja sekä ns. s1saas1ainmm1sten on ympäristönsuojeluosastolle läänien ympäristönsuojeluneuvottelukuntien perustamisesta 24. ulkoasiainministeriölle Itämeren alueen merellisen ympäristön suo_j elua koskevasta yleissop imus luonnoksesta 30. Suunnitteilla on asettaa maa_ja metsätalousministeriön alais uuteen IUCN:n suhteita hoitava työryhmä , johon tulee luonnonsuojelujärjestöjen edustus. 9. liittoa edustivat Teuvo Suominen, Esko Joutsamo ja Anu Pärnänen. ja siellä sekä Svenska Naturskyddsföreningenin syyskonferensissa 15.16. Yrjö Haila ed usti lii ttoa Kesäneuvokki -74 tapahtumassa Joensuussa kesäkuun lopull a. Demokraattisen asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteis järjestön hallituksessa on li iton edustajana o llut Sauvo Henttonen . Liiton antamat lausunnot _ja julkilausumat on toim itettu tiedotusvälineiden käyttöön . KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisen to iminnan painopiste o li edelleen poh_joismaissa yhteistyössä. sisäas iainministeriö ll e jätehuolto lakiesityksestä 24. parlamentaarisen liikennekom itean lainsäädäntö jaostoll e luo nnoksesta uudeksi · tieliikennelaiksi 26. Liitolla o li oma jätehuoltoa ja aineiden kierrätystä käsittelevä osastonsa Työtehoseuran valtakunnalli sessa 50-vuotis juhIanäyttelyssä Rajamäell ä kesäkuussa. rautatiehallitukselle ELSA-radan alustavasta yleissuunnitelmasta välillä Lohja Salo 18. Suomen Unesco-toimikunnalle ehdo kka iden nimeämiseksi luonnontieteiden jaostoon toimikaudeksi 1975-77 20. aiheena " Kansa llispuistosuunnitelman toteuttaminen" . "Luonno nsuo_jelual ueiden perustaminen _ja luon non muistomerkkien rauhoittaminen" sekä "Poh_j o ismainen yhteistoi minta luonnonsuo_jelukysymyksissä". 12 . kauppaja teo llisuusministeriölle voimala itosalueto imikunnan mietinnöstä 16. miet. KURSSIT JA KOKO UKSET Kevätmetsäviikolla järjestettiin perinteinen keskustelutilaisuus Tieteellisten Seurain Talolla 3. Liittohallituksen jäsenet, toimihenkilöt _ja muut liiton edustajat ovat mah do llisuu ksiensa mukaan esiintyneet eri tiedotusvälineissä sekä osall istuneet vuoden ai kana kymmeniin tilaisuuksiin alus ta jina ja kesku stelijo ina . 10. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Seppo Kellomäki puheen_johtajana , Esko Joutsamo ja myymälänhoitaja Ra ili Hellsten. 5. 10. 2. Uusia luonnonsuo_jelujulisteita valmistui _ja otettiin käyttöön kaikkiaan seitsemän kappaletta: taitei lij a Erik Bruunin piirrosten poh_jalta tehdyt saimaannorppa, kalasääksi, lohi, taiteili_ja Sirkka Linnamiehen maalausten pohjalta tehdyt uhanalaisia kasveja, myrkkykasveja _ja Lapin kasveja esittävät _julisteet sekä Hannu Hautalan valokuvan poh_jalta tehty Kotkanpesä, joka liittyi ULP-keräyskampanjaan. sisäasiainministeriöll e virkistysa luekomitean mietinnöstä 24. Virallisten su hteiden luominen Neuvostoliiton luonnon_ja ympäristönsuojelujärjestöihin on pantu alulle. Toiminnanjohtaja o n osall istunut liiton edusta_jana Sierra Clubin järjestämään neuvottelukokoukseen 1.-3. 8. 10. sisäasia inministeriön ympä ristönsuojeluosastolle ehdotuksesta Suomen edustuksen järjestämisestä IUCN :ssä 3. 13. Jäsenyhdistykset ovat osallistuneet useisiin maakunnallisiin näyttelyihin. maaj a metsätalousministeriölle torjunta-aineiden lentolevitystoimikunnan mietinnöstä 16. valtiosääntökom itealle valtiosääntökomitean välimietinnöstä julliilau;umat 15. 5. 4. Poh_jo ismaiden Neuvostoll e _jätteiden Poh_janlahteen päästämisen ki eltäm istä koskevasta jäsenaloitteesta 3. opetusministeriölle rakennussuo_jelukomitean mietinnöstä 12
Yhd . 28 79 705 Itä-Savon lsy 68 76 369 . Oh einen taulukko o n vain eräs tapa tarkastella yhdistys ten to imintaa numero illa eikä se välttä mä ttä a nna selkeää kuvaa toimin tatulosten vertai luu n . ULP-kampanj aan liittyvänä presidentti Kekkoselle susipaidan luovutustilaisuudessa ·J'ulkaistu kirjelmä alkuperäisen uo nno n suo jelusta sekä ympäristö nsuoj elun· o petuksesta j a hallinnosta 20. metsä hallitukselle metsänpara n nusvarnjen m yö ntämi sen lakkauttami ses ta turveteollisuuden käyttöö n suunnitelluille suoalu e ill e Mainostajien Liito ll e ja Mainosto imi stoj en Liito lle luo nno nvara isten kasvien ta i elä inten uha nala isen tilan myyntivalttina käyttämisen kieltämisestä yhdessä Maa ilman Luo nno n Sää tiö n Suo men Rahas to n, Luo ntoLiito n _ja Na tu roch milj övårdin ka nssa ka nsalli sp u istoko miteall e EteläSuo meen su unniteltujen ka nsallis puisto jen rajaa mi sen kiirehtimisestä valtio neuvos to lle ympäristö j a luo nn o nsuo jeluh allinno n kehit tä mi sestä · D v. 9 . 6 . 2. 73 13 8 139 75 5 8 60 . 3 3 . 3. yhd . 83 92 35836 Kymen laakson Luonnon Yst. . Suur-Savon lsy 202 207 2080 2659 Vammalan seudun lsy 23 7 31 1525 964 Vammalan ympäristö pol. Sen sijaan kirjattuja pöytäme vuo nnakaan o llut havaittavissa pai kirjaas io ita o n noin neljänneksen verran ka llisyhdistystoiminnassa. 166 154 2791 Lapin lsy 501 425 2210 3 790 Le ntua-Seura 113 109 835 . Yhdistys H enkilöjäseniä Tulostase mk 1973 1974 197 3 1974 Etelä-Karjalan lsy 56 46 641 . 9. yhd . VarainkäytaHä meen lsy, Itä-Savo n lsy ja Länsitössä tapahtunut lisäys ei vastaa inflaa Uudenmaa n lsy Luonto Lii to n o hella. 117 8 7 116 96 5 8 . 15 1 83 1 Varsinais-Suomen lsy 250 277 6824 5830 Yhteensä 9649 10947 190602 218193 SU OM EN L U O NTO 4/75 3. 1. 4. 40 55 . . 6 10 7 140 126 17 20 166 5 76 4 4 26 32 3 11 . . 5. Siuruan a llas ha nketta koskeva kirj elmä, j o nka Sll :n edustaja t jä tiivä t ministeri Heimo Linnalle 1. . 5. 1. 86 . Yhd. Kainuun Luo nto 164 201 1132 1679 Kanta-Hämeen lsy 107 201 757 2470 Keski-Pohjanmaan lsy 52 73 471 329 Keski-Suomen lsy 350 469 2116 591 5 Koillismaan Luonto 53 55 1076 1676 Kuopion Luonnon Yst. 8 8 94 101 7 39 7 3 104 38 8 5 49 3 4 61 41 5 . 3. 206 310 6843 59 19 Pirkanmaan lsy 847 752 8141 15530 Po hj o isKarjalan 1.yst. rille Elben suisto n teollisuusaluehankkeesta 22. 5. 168 151 2651 . . 28 9 9 119 15 1 11 10 118 111 10 . . 30. 1. Etelä-Pohjanmaa n lsy 305 30 2 4652 6275 Helsingin seudun lsy 1402 2131 8128 1333 7 Iisalmen Luonno n Yst. Ha llituksen Pöytä kirja n § § ko ko uksia 197 3 1974 197 3 197 4 5 1 . to 1m1n ta Mitään merkittävää kehitystä ei vielä vii tio kehitys tä. valtio neuvos to lle luonno nvaraisten susien suojelusta yhdessä Natur och milj ö vårdin, No rja n j a Ruotsin luo nno nsuo jeluyhdistyksien kanssa 19. 8 104 92 190 203 1818 2285 247. 200 210 3579 5 12 1 Po hj o isPo hjanmaan lsy 500 510 869 4693 Po hjois-Savo n lsy 120 15 1 2627 1532 Po hjoi s-Uudenmaan lsy 405 150 . 10. 2 11 12 184 145 7 9 77 105 7 7 96 101 10 18 126 185 7 9 . 8. kauppaja teollisuusministeri ölle vo ima linjas uunnittelun niveltämisestä muuhun aluesuunnitteluun 30. Salpausselän luonnonyst. maa ja metsäta lo usministeri H eimo Linnalle hylkeiden _ja erityises ti hallin suoj elun edi stämisestä P aikallisyhdis tys ten . yst. . 9 . Yleensä yhdistysten hallituskasvua o n tapahtunut m erkittävästi vain ten toiminta ko rostui viime vuo nna jäLuo nto -Liiton j äsenistö ssä , paika llisyhsento iminna n kustannuksell a . metsä halli tukselle suoj eltavien so iden luo vuttamisesta Valtion po lttoainekeskuksell e 25. 2464 Porvoon luonnonhist. 1974 Ak tiivisimpa na paikallisyhdistyksenä o n kärki sijan säilyttä nyt ed elleen Pieksämäen seudun luo nno nys tävät. . . Jäsenmäärän enemmä n . 4. 3. . Turun kaupunginhallitukselle ve neväylä n siirtä misestä ruo ppaamalla lä hemmäs Ruissa lon rantaviivaa 20. 11. Luonto-Liitto 2302 3113 89658 134532 Lä nsiUudenmaan lsy 63 105 1734 2647 Pieksämäen seudun 1. Satakunnan lsy 671 5 12 2352 . valtioneuvo stolle energia n tuh lauksen raj o ittamisesta ja ympäristö nsuojelun huo mi o imise!ta energiapo litiikassa valtio neuvos tolle maasto kulkuneuvo jen huvikäytö n kieltäm isestä ja huvive neilyn raj o ittami sesta energian tuhla uksen välttä miseksi 20. 6. Merkittä distys ten todelli sen jäsenmäärän vo idaan vimmin aktivo itui vat vuod en a ikana Kankatsoa pysyneen entisellää n . julkilausuma ö ljynkuljetuksista yhdessä Tanskan , No rj an ja Ruotsin luo nno nsuo jeluyhdistysten, Naturoch milj ö vå rdin ja La ndverndin kanssa aloitteet 26.
A vast number of various activi ti es within the administrative district are potentially 248 harmful to the environment, but a single man with limited authority and resources is rarel y ab le to influence them. But some of the unquestionable losses are difficult to express in monetary units. Similarly, the costs of various conservation activities, including the administration, equipment , decrease of productivity , treatment of wastes , etc. Some of them are fairly large and may serve recreational purposes, too, but most are smal l. The authors urge other teachers to fo llow this examp le in th eir respective communities. This has added to the diversity of the nature. Hundreds o f summer cottages are sprouting a lm ost everywhere, and the state authorit ies are paying huge sums in their desperate effort to purchase land before the destructive building starts. !n the terms of natural resources , however, the situation is just the opposite. The authors urge the voluntary conservationists to contact their offices in order to create a more efTective system of mutual support. In most cases, however, the national parks and other reserves are too remote and inconvenient for schools field trips. For instance, the va lue of natural beauty or mental satisfaction can onl y be measured ind irectly. Finland Fdilor : Trn ,,o Suomi11m Monetary and Natural Resources Edilorial Page 201 Inflation and the foreign trade imbalance are now important issues in Finland. Teaching Environment at the Universities by Heikki Toivonen Pages 2J J-2J 5 The teaching of environmental issues has gradually entered the Finnish universities, but without proper planning and coord ination . This sounds true when one thinks in monetary terms. D SUOM EN L U O NTO 4/75. Planning of Saaristo meri National Park by Leif Lindgren Pages 219-225 The Baltic arch ipelago in southwestern Finland is unique in the world . ln creasing pressure can be expected against the plans to create new national parks. Summaries of the Main Articles 1n This I ssue S110111m l.uonlo ( Nalurf of Finland } P11hli.1hn l by lhe Finni.1h A.u orialion fo r Na/111 p Prolerlion (S1w111 m l11111111011.<11o;·et11/iill o} Arlrlrm : Fm lrikinka/11 77 A 11 00 100 l ff /,inki 10. They are generally easily access1ble and show a wide variety of geological formations, aquatic and . Finally in 1973 a basic system was created in the Ministry of the Jnterior. The author is trying to develop a basic system wh ere the total value of losses consists of the damages caused to health , living and non-living nature, materials, and weather. For the national economy, the optimum !ies where the tota l of both exp enses is minimal. lt includes the Department of the Environment as a central organisatio n and one inspector of the environment in each of the eleven adminis trative districts. Environmental Conservation in the Administrative Districts By likka Sten, Osmo Kivivuori, andjuha Hämäläinen Pages WJ-2 10 During many decades the administration for environmental issues in Finland has been almost non-existent. The beginning has been difficult. The wi ld li fe is ri ch and it shows interesting adaptations to the brackish water ecosystem . Every step in the fi eld of nature conservation must be understood as an investment to improve the quality of future life. Both systems, however, needed. The excuse is often heard that " conservation does not increase productivity". Careful maintainance would be required to preserve the man-made habitats. Preserving Natural Areas for Educational Purposes by Malli Leinonen and Heikki jaalwla Pages 21 5-2 18 Modern methods ofteaching biology require fi eld trip s to various habitats wh ere the so il s, minerals , fauna , flora , etc. The article describes the situation in Tampere where the seco ndary school teaches have taken the initiative of creating a system of 36 natural or moderately exploited areas for education. Most parts of the area have long been strongly influenced by long human habitation. of Education finally began to encourage the co unties to create a system of selected habitats for educational purposes. The sices are not legally protected, but their semi-official status as educational areas provide them a fa ir degree of protection against drastic exp loitation . !n 1972 the Dept. Th e greatest obstacle in creating th e national park is the private ownership of th e islands. There is a pian to declare part of it as a national park. Individuals and organisations have long been stressing the importance of such a system. The Estimation of the Costs of Environmental Protection By Markku Wallin Pages 2 11-2 14 Both environmental conservation and degradation are known to cause expenses. Three inspectors describe their experiences in this article. Unfortunate ly, however, most of the fisherman are now leaving the islands and seek ing jobs on the Finnish mainland. Our very lives are dependent on the health y function of nature, including the unspoiled areas. The comm ittee cons idered it more efTective to integrate the environmenta l aspects into the general studies of each field rather than to produce a limited number of h igh-qual ity expens in environmental matters. It would includ e more than 1 500 islands and cover 4 626 hectares ofland mainly rocky islets and scars but also sand y ridges and forested areas. terrestrial ecosystems, etc. The results are far from satisfactory. can be studied. , are combined . The cures suggested include: exploitation of some natural areas , postponement of anti -p o llu tion investments, etc. A number of rare p lants and an ima ls live there, in cluding the gray seal and the whiteta iled eagle. Land Destruction in the World by Riillajokiranla Pages 2262J2 Accelerated so i! erosion , combined with some de trimental effects of urban isat ion and industrialisation , is destroying farming land a li over the world. There is a general lack of environmental conciusness in the local administration, and the role of the inspector is often antagonistic to the other authoriti es. ln order to imp rove the situation the Ministry of Education set up a committee in 1973 to study the present situation and to pian the future
LAPIN LUONNONSUOJELUYH DISTYS , elo Pertti H o kajärvi , Pohj o isranta 35 B 14, 46200 Rovan iemi 20. Klemola, metsänh. PORVOON LUONNONHISTORIALLINEN YHDISTYS , Ka ivo katu 40, 01600 Po rvo o 10. 903 15 243. SUUR-SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS , elo Niilo Ruuth , Sokkala nti e 23, 50600 Mikkeli 60. J uhani Sanlanen , lehtori Teuvo Suominen, fil.kand . 931-30 5 15. Juha Hämäläinen, ympäristönsuoj elun tarkastaja Tuula Hämäläinen, suunnittelija Urpo Häyrinen, fil.ka nd. KYMENLAAKSON LUONNON YSTÄVÄT , PL 23, 48101 Kotka 10, puh. PIEKSÄMÄEN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT, elo Mikko Laakso, Opinti e 2, 76100 Pieksämäki 10 PIRKANMAAN LUONNONSUOJEL UYHDISTYS , elo Hannu Himane n , Pap ink. 5093 . LÄNSIUU DENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS VÄST-NYLANDS NATURVÅRDSFÖRENING , postilokero 33, 08101 Lo hj a 10 . POHJOIS-SAVON LUONNONSUOjELUYHDISTYS, Kuopion museo, Kauppa katu 23, 70100 Kuopio 10. 941-10 210. ITÄ -SAVON LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Taisto Piiparinen , Paukkusilta, 5 7600 Savonlinn a 60, puh. 5 C 44, 33200 Tampere 20, puh. 5 C 13, 53200 Lappeenranta 20. (9-15 .30) 971-12 082. KOILLISMAAN LUONTO , elo Reino Rinne, Kitka nti e 4, 93600 Kuusamo . 19 A, 20360 Turku 36. 554. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Mikko Oj a nen , Tarmontie 43, 90530 Oulu 53. 447610. LENTUA-SEURA, elo Markus AlaH eikkil ä, 88900 Kuhm o, puh. 22 541. 448 439 J ärj es tösihteeri Sau vo Henllonen, puh . SATA KUNN AN LUONNONSUOJ ELUY HDISTYS , elo Markku Hauki o ja, Kau ko mäki, 27 100 Eurajoki . KAIN UU N LUONTO, Niskan katu 7 A, 87100 Kajaani 10, puh. 498 159 Ulk o maansihteeri Anu Pärnänen, puh. SAL PA US SELÄN LUONNONYSTÄVÄT, elo Arto Ranta ne n , Pä äs kylä nrinn e 4 B 43 , 0500 H elsinki 50. IISALMEN LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS , elo Eero Antikainen, Rinteenti e 28, 74130 Ii sa lmi 3. VAMMALAN SEUDUN LUONNONSUO_JELUYHDISTYS , elo H an nu Mäkelä, 38220 Stormi . J aakko Savola, lää k.li s., varajä sen Kaarle E. 964-22 991. KUOPION LUONNON YSTÄVÄIN YHDISTYS , Kuo pion museo, Ka uppakatu 23, 70100 Kuopi o 10, puh . , varajäsen SLL:N TOIMISTO To iminnanjohtaja Esko J outsamo, puh. ULKOJASENET BioDynaaminen Yhdistys Biologian JG maantieteen opellaJat Eidos Enemmistö EtrläPohjalainen Osakunta Fyysikkokilta HämäläisOsakunta Ka11.1an Railliwliillo Koe-eläinten mojelu Kokoomuksen Nuorien Liillo Liberaalinen Nuorisoliillo Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa Maantieteen Opiskeli_;at M arllaliitto M elsästäjäin keskusjärjestö M elsäylioppilaal Myy Nuoren Keskustan Liitto Päij"ätHämeen Maakuntaliillo Rakennusinsinöörikilta Sosialidemokraattisen Nuo rison Keskusliitto Sosialistinen Opiskeli;Gliilto Suomalaisuuden Liitto Suomen Arkkitehtiliillo Suomen Kalamiesten Keskusliillo Suomen Kristillinen Ylioppilasliillo Suomen Lääkäriliillo Suomen Melsäsläjäliillo Suomen Metsästäjäja Kalastajaliitto Suo111en Mie/enterveysseura Suomen Rakmnwinsinöörien Liilto Suomen Romukauppiaiden Liillo Suomen Voimalaitosyhdistys Suomen ylioppilaskuntien liillo Symbioosi Svnop SLL :N HALLITUS Malli Lähdeoja, ti edes ihteeri, puh eenj o htaja Yrjö Haita, fil. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS EGENTLIGA FINLANDS NAT U RSKYDDSFÖRENING , elo J o ha n H o llsten , Signalistenk. VAMMALAN YMPÄRISTÖPOLIITTINEN YHDISTYS, elo Pekka Mustakallio, 38300 Kiikka . LUONTO-LIITTO , Fredrikinkatu 7 7 A 11 , 00100 Hel sinki 10, puh : 90490961. elo Jorma Sorjone n, Standertskjöldink. yo. Seppo Kellomäki, m aa t.-metsät.li s. 603 76 5 Toimistonh o itaj a Eini Nordman, puh . 603 76 5 Julka isusihteeri Kai_;a Hiekkamäki, puh. POHJOIS-KARJALAN LUONNONYSTÄVÄT, elo Olli Laamanen, 80510 Ontto la. EUas Pohtila, maat.-metsät.kand. POHJOISUU DENMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS , elo Kari Edelma n , 05200 Raj amä ki . ETELÄ-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Raim o Kapanen , PL 10, 60100 Seinäjoki 10 , puh . (16 .3 0) 952 -25 424. KANTA-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS , elo Hannu Ra ittinen , Karhunti e 14 C 24, 13600 Hä m eenlinna 60 KESKI-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS NAT URVÅRDSFÖRENING , Tapani H yytinen , PL 7291 , 67700 Kaa rl ela KESKI -SU OMEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS, elo Olli Manninen, Pe täj ätie 11 , 40720 J yväskylä 72, puh . Suomen luonnonsuojeluliitto VARSINAISET JASENJARJESTÖT ETELÄ-KARJALAN LUONNONSUOJELUYHDISTYS. HELSINGIN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDi'STYS HELSlNGFORSREGIONENS NATURSKYDDSFÖRENING , elo Kaarle Kl emo la, Meriko rtti tie 4 a 58 9, 00960 Helsinki 96, puh
Suomen Luonnonsuojelun Tuki ry Punavuorenkatu 4, 00120 Helsinki 12 puh. Kooltaan kansio on hieman lehteä isompi. Punavuorenkadun myymälässä. Kansioita on kahta väriä: tummanvihreä ja vaaleanharmaa. Kansioihin on myös saatavissa vuosilukutarrat 10 vuoden jaksolle (1969-1978). Suomen Luonto/lrtonumero 4 mk. Yhteen kansioon sopii kuusi lehteä eli koko vuosikerta. Suon1cn Luonto ,\ 11 1 l'>.,1 Säästätkö Suomen Luontoja. Kansiot ovat saatavissa lokakuussa. Voit myös tilata postikortilla tai puhelimitse, jolloin saat kansiosi postiennakolla. Siksi monet haluavat säästää lehtensä. Nyt voit säilyttää Suomen Luonnon vuosikerrat omissa siisteissä muovikansioissaan. Kansioiden hinnat ovat edulliset: ensimmäinen kappale maksaa 9 mk tarranauhoineen, seuraavat 7 mk/kpl ilman tarranauhaa. Suomen Luonnon vanhoissakin numeroissa on hyödyllistä tietoa. 90-631 405