Vesien putkilokasvit, sammalet ja levät (alh . Auringon energia kulkee pitkän tien ennen kuin tulee kalana ihmisen ruokapöytään . Vesistöt ovat tuottavia ekosysteemejä. Yläkuvassa muikunnuottausta Kallavedellä . Kannen purokuvan otti Seppo Lammi.. piileviä) sitovat auringon energiaa ja veden ravinteita kasvimassaksi. vas. Sisävesikalastuksemme tuotto voitaisiin helposti moninkertaistaa tukemalla kalastuselinkeinoa ja hoitamalla vesiämme oikein. vesikicppu) ja pohjaeläimet syövät kasveja ja ovat itse isompiensa ravintoa. Eläinplankton (alh. Petokalat syövät toisia kaloja , kaloja syövät myös monet nisäkkäät ja linnut. Arvokkaimmat kalat saadaan kirkkaista, puhtaista vesistä. Siitä, miten me niitä kohtelemme, riippuu mitä ne meille antavat
Väliin eivät pääse sen paremmin maatalouden kuin luonnontaloudenkaan asiantuntijat, tavallisesta kansalaisesta puhumattakaan. Etukäteen todettiin myös, että vesien luonnontalouden asiantuntijoita on vesihallituksessa vähän ja hekin vailla riittäviä valtuuksia ja toimintaedellytyksiä. Tosin vesihallitus on hoitanut etukäteen pelätyt saastumisasiat siedettävästi; olkoonkin, että osasyynä vesien tilan paranemiseen ovat olleet öljykriisiä seuranneet lamavuodet. Tilaus. Vesihallituksen kymmenvuotispäivänä emme toivota sankarille pitkää ikää. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.3016 .00, kesäkuukausina 8.3015. Teknokraattinen vesihallintomme ei ymmärrä vesien olevan toimivia ja tuottavia ekosysteemejä. ISSN 0356-0678 Värierottel ut: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 4/ 80 J?. päätoimittaja: Seppo Vuokko Vs . 90406 262. Lähes kaikki vesistötyöt vaativat vesioikeuden luvan. Vuonna 1980 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Luonnonsuojeluliitto tosin piti tärkeänä vesihallinnon keskittämistä, mutta katsoi, ettei valvonnan yhdistäminen vesihallitukseen takaa valvonnan riittävää itsenäisyyttä eikä kansalaisten oikeusturvaa. vsk. Yleisen hallintoja oikeuskäytännön mukaan tutkiva, suunnitteleva ja toteuttava virasto ei saisi itse valvoa toimiensa seurauksia. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Kaiken kaikkiaan luonnonsuojeluliitto ei pitänyt tieja vesirakennushallituksen ja maanviljelyinsinööripiirien insinööreistä koostuvaa organisaatiota pätevänä vastaamaan Suomen vesien hoidosta. Vesihallituksen mielestä putkessa virtaava mutta puhdas joki on vielä vesistö! Vesihallituksen mukaan pilaantuneita vesistöjä on parikymmentä prosenttia, kun kalamiesten arviot liikkuvat kahdeksankymmenen prosentin tuntumassa. 14 7. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. toimitussihteeri: Mikko Niskasaari· Toimittaja : Jorma Laurila Taitto : Markku Tanttu TOIMIWSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen , Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs, Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Rontu. Arvostelulta vesihallitus ja -oikeudet suojautuvat toinen toisensa selän taakse. Nykyinen vesihallitus on osoittanut kykenemättömyytensä. lrtonumerot 8.00 mk. hinta on 55 mk, Suom en luon nonsuojduliiton jäsenille 45 mk . ILMOITUSHINNA T 1/ 1 sivu 2 000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk , 1/ 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 , puh . Lahoa ei aika paranna " Vesihallitus laho syntyessään", otsikoi Suomen Luonto 3 / 1969 pääkirjoituksensa. TOIMIWS Vs. Eivät edes luonnonsuojelijat nähneet tulevaisuutta riittävän synkkänä. Sen sijaan rakentamisen raakuus on yllättänyt ympäristönsuojelijat. Vesilaki antaisi kyllä mahdollisuuden luonnonmukaiseenkin vesien käyttöön. Me tarvitsemme vesihallintoa, mutta muun ympäristöhallinnon osana. Vesihallitus joutaa lakkautettavaksi. Lahoa ei aika paranna. 30. Suomen Luonto N:o 4 1980 39. Rakentamisessa vesihallitus on ehkä noudattanut lain kirjainta, muttei sen henkeä. Kun vesioikeuslaitokselta puuttuu niin halu kuin kykykin arvostella vesirakentamista luonnontalouden kannalta, on systeemi aukoton: vesihallituksen insinööri suunnittelee, vesioikeuden insinööriasiantuntija siunaa, rakentamisen ja jälkivalvonnan hoitavat taas vesihallituksen insinöörit. Tilaukset välittää m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkatu 11 , 00100 Helsi nki 10 , puh . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1
Miten asia on vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatisen mielestä. Pääjohtaja Simo Jaatinen, johdettuanne vesihallitusta koko sen kymmenvuotisen toiminnan ajan, miltä tuntuu. Ravinnekuormituksen pieneneminen nåkyy ja tuntuu vesistöisså· asia erikseen on, ettå' niilfå' on luontainen taipumus pikkuhiljaa rånsistyå. Yhteiskuntaa ei rakenneta muutoin kuin siten , ettå heikomman edun tåytyy våistyå silloin , kun huomattavasti suuremmasta edusta on kysymys. Seu raavassa vaiheessa, kun poistamme viimeisiå' rippeitå', joudumme kiinnittåmåån huomiota muihin kysymyksiin, ennenkaikkea myrkkyihin. Viime aikoina, jolloin tietyt ajatukset ovat saaneet. Kiivain ottelu käydään nyt Kyrönjoesta , jonka yläosan töiden aloittamiseen vesihallitus 149. taas jalansijaa, siihen ovat alkaneet ottaa osaa muutkin' Vesihallitus ei ole toimintansa aikana nauttinut aivan jakamatonta kansansuosiota. Ensimmåisen vaiheen vesiensuojelutoimenpiteet on saatu suurinpiirtein piiå'tökseen, ilman lamaa olisi saatu jo kokonaan. Minun miefeståni ne ovat kaksi eri asiaa. Vesihallitusta on viime vuosina ryöpytetty kiivaasti. Pohjanmaan joISta useimmat on jo perattu, pengerretty ja valjastettu. Kun koneet taas pyörivät täysillä, vesiensuojelun laiminlyönnit 1970luvulla tuntuvat nyt vesistöissä. 1950ja 1960•luvuilla, jolloin vesirakentaminen oli paljon nykyistå' laajempaa , vesien sekå' valvonta ettå suunnittelu ja rakentaminen oli hajautettu useille eri viranomaisille, joilla jokaisella oli omat intressinså: Se johti, paitsi keskinå'iseen kilpailuun, myös siihen , ettei kukaan katsonut kokonaisuutta. Ne jotka kå'rsivåt henkilökohtaisen omaisuuden tai muun vastaavan puolesta , ovat tietysti vastaan. Suuret vesistörakentamistyöt on Suomessa tehty, ei suinkaan 1970-luvulla , vaan 1950ja 1960-luvuilla. Ei nii'tå' suuria investointeja , joita sekå teollisuus ettå kunnat ovat tehneet, ole tehty turhan takia . Nykyå'å'n vain katsotaan, euå· kaikki tå'må· vastustus onkin luonnonsuojelua . ,sk johdon , kollegion , seitsemästä jäsenestä on vaihtunut vain kaksi: tutkimuslaitoksen johtaja sekä valvontaja katselmusosaston johtaJa jälkimmäinen kahteen kertaan. Rakentamisesta ei puhunut kukaan 1960-luvulla , ei viefå' 1970-luvun puolivå'fissåkå'å'n. Kylfå' suunta on myönteinen. Suurissa julkisissa rakennushankkeissa , oli sitten kyse vesien rakentamisesta tai vaikkapa lentokentå.stå, joku kå'rsii aina . On hieman merkilfistå, ettå Pohjanmaahan on nyt kiinnitetty niin paljon huomiota. Arvostelijoina ovat olleet sekä ympäristönsuojelijat että vesirakennusalueiden ihmiset, Pohjanmaalla ja muualla. On ajateltu, ettei nå'i'tå' olemassaolevia organisaatioita kannata korjailla , vaan pannaan aikanaan kaikki kerralla kuntoon. Tietysti se on merkinnyt myös sitå, ettå eri virastojen vå'fiset ristiriidat ovat tulleet vesihallituksen sisålle. Nyt yhtå'kkiå' ne ovat tulleet voimakkaam· esille. Puunjalostusteollisuuden taannoinen lama säästi paitsi maamme metsiä, myös vesiä. Mikko Niskasaari Vesihallitus vastaa syytöksiin Sanovat että se on vettynyt, laho, mätä. Vesihallituksessa me voimme tarkastella asioita vapaina nåistå eriflisistå' intresseistå. Vesihallitus kuvaa tiedotteissaan kehitystä kuitenkin varsin valoisana. Nykyiser työt ovat enåå pientå nåpertelyå. Se on jo paljon vaikeampaa ja kalliimpaa . Pääjohtaja Jaatinen tunnustaa arvostelun voiman, mutta ei sen oikeutusta . Tåmå taas johtuu suurelta osin siitå, ettå vuodesta 1972 få'htien, få'hes koko toimintamme ajan, on ollut esilfå' ympåristöhalfinnon uudistus. Vesihallitushan on sikå'fi ihmeellinen laitos, ettå sen tehtå'viin kuuluu sekå· vesien kåytön ediståminen ettå' hoitaf!)inen ja niiden suojelu. Niinpå tåsså virastossa kå'ydå'å'n ja on tarkoituskin kå'ydå· aikamoijta kamppailua nå'istå asioista . Se johtuu osaksi siitå, ettå organisaatiomme on ollut koko ajan ennallaan. Raskain arvostelu vesihallitusta vastaan on noussut vesistörakentamisen , ennenkaikkea Pohjanmaan jokien rakentamisen takia. Tuntuu siltå, ettå tåmå vesihallinnon keskittåminen , mitå' vesihallituksen perustaminen itseasiassa merkitsi, oli oikea toimenpide. Vielä e1 kuitenkaan huipulla ole kovin pahasti tuullut, sillä laitoksen johdossa ovat pääasiassa samat henkilöt kuin vuonna 1970. Ylimmän SUOMEN LUO NTO -1/ 80 )'/
Vaasan vesipiirin suunnitelmiin kuuluu kuitenkin voimalaitosten rakentaminen myös alajuoksulle. Kaikki voimayhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset on valtioneuvosto hyvä"ksynyt vesihallituksellahan ei ole oikeutta tehdä" sitovia sopimuksia . Kyröjoen rakennushankkeet käynnistyivät jo vuonna 1965 . Kyseessä"hä"n on ojien ja penkereiden tekeminen tietylle alueelle Ilmajoella . Valtion töissä" työluvan hakeminen on varsin yleistä. Kyrönjoen yläosalle laaditut suunnitelmat sisältävät kaksi Ylistaron tulevaa voimalaitosta. Virallisesti Kyrönjoella on kysymys vain yläosan rakentamisesta. Tissi kai on kyseessä" jokin vä·ä·rinkäsitys. Pääjohtaja Jaatinen näkee asian tolSln. Tieja vesirakennushallituksen nimissä tehdyssä, nykyisen vesihallituksen pääjohtajan allekirJomamassa hakemuksessa todetaan mm . En tiedä" tuleeko siitä· varsinaista suunnitelmaa taloudellisesti aikalailla mahdottomaksi vaihtoehdoksi se on osoittautunut. Emme voi ajatellakaan , etteikö noita alueita suojeltaisi tulvilta sieltä·hä"n koko Kyrönjoki hanke on fahtöisin . Vesihallituksen ja yhtiön välillä voimaloista luopumisesta käydyissä neuvotteluissa on yhtiö tiettävästi asettanut luopumisen ehdoksi usean miljoonan markan korvaukset. markan edestä' Aivan , mutta tekemfittfi on juuri se tfirkein kohta jolla tulvat saadaan pois. Tätä ns . Lupa oikausukanavalle saatiin vuonna 1968. Toisaalta oikaisu-uoman rakentaminen oli teknisesti hyvin vaikeaa ja varauduimme siihen , että· sitä" tehdiiiin monta vuotta . tarvittaessa vaikkapa muu ttam iseenkin. ei kai sitä" mahdollisuutta ole turhaan lakiin pantu . Muuttuiko " teknisistä syistä" määräytynyt järjestys voimaloiden takia 1 Kaikki nä·mä· hankkeet siså"ltyivä·t K yrönjoen yleissuunnitelmaan. Vesihallitus on kuitenkin sidottu vuonna 1974 Jyllinkosken Sähkö Oy :n kanssa tekemäänsä sopimukseen , jonka mukaan yhtiö saa Ylisraroon Kylänpään ja Kirkonkosken voimalat. Kyrönjoella on perusteena se, että" vaikka siellä" on suunnitelmiin tehty muutosehdotuksia ja vaikka mekin vielä" tutkimme suunnitelmaa, niin nfimä· osat, joille lupaa haetaan , toteutetaan joka tapauksessa . Ennenkuin vesioikeus voi myöntää luvan rakennustöille vesistöissä , on toimitettava vesioikeudellinen käsittely, jossa eri osapuolten edut ja vahingot punnitaan. näin: "Töiden toteuttamisjärjestys määräytyy sen mukaan , että kiireellisimpänä toteutetaan ne vesistöcyön osat, joiden avulla voidaan vähentää välittömiä vahinkoja aiheuttavia kesäja syystulvia. Asukkaat ovat vastustaneet voimaloita ja vaatineet tulvasuojelua ilman niitä. Varsinainen tulvasuojeluhan on Kyrönjoella kai vielä tekemättä , vaikka töitä onkin tehty jo noin 100 milj . Se rakennettiin vasta vuonna 1976 vieläkään sitä ei ole avattu . Pääjohtaja Jaatinen arvioi tilannetta varovaisesti: Voimalaitoksetonta vaihtoehtoa on kustannusmielessfi tutkittu. Vastustajien mielestä mitaan töitä ei pitäisi aloittaa ennenkuin koko hanke on perusteellisesti selvitetty. Vastustus tietysti pitkittfä tiimin asian kå"sittelyä·. Teknillisistä syistä tämä työ on aloitettava Seinäjoen suuosan oikaisuuoman rakentamisella''. Näitä" penkereitä·, joiden rakentamiseen me haemme työlupaa , ei kukaan vastusta. Erona näillä rakennustöillä on ainakin se, että altaisiin liittyy voimalaitoksia , kanavaan ei . Kyröjoen katselmusta hoitava toimitusinsinööri periaatteessa puolueeton virkamies antoi tänä keväänä eräälle lehdelle lausunnon, jonka mukaan työlupaa tarvitaan, koska hanketta ei voi viedä katselmukseen. Tällä perusteella tieja vesirakennushallitus pitää Kyrönjoen yläosan vesistösuunnitelman toteuttamista kiireellisenä . Työlupa siellä" ei vaikuta mitenkä.fin suunnitelman edelleenkfisittelyyn eikä. Jos toinen sopijapuoli pyrkii muuttamaan sopimusta toisen vahingoksi, niin tietysti tulee mieleen mahdollisuus vaatia korvauksia. vsk.. tfissfi on jouduttu tå"lfaiseen selvittelyvaiheeseen ja se vie aikaa . Eräässä vesipiirin muistiossa todesuoMEN LUO TO 4/80 39. työlupaa on Pohjanmaalla käytetty ahkerasti rakennustöiden arvostelijoiden 150 mielestä liiankin ahkerasti ja asukkaiden etuja polkien . on hakenut lupaa. olemme itse todenneet, että. Tissi tapauksessa on kuitenkin ymmfirtfäkseni sulassa sovussa tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja. Vesistörakennushankkeet ovat usein varsin laajoja , niiden loppuun saaminen pitkå"llinen asia etenkin kun hankkeista voidaan valittaa ja aina valitetaankin. He epäilevät, että työluvan myöntäminen edes pienelle osalle ratkaisee koko joen kohtalon. Tuolloin tehtiin ensimmäinen lupahakemus joen yläosaa varten. Pfiinvastoin , tfinne tuotiin pitkä" adressi, jossa vaadittiin töiden aloittamista nopeasti. jå"rjestys muuttui, koska rahoitus ei tuohon aikaan ollut niin vilkasta kuin olisi pitä·nyt olla. Katselmukseen sitä ei voi viedä koska vastustus on liian voimakas. Samainen laki antaa kuitenkin mahdollisuuden myöntää erityisistä syistä valtiolle luvan aloittaa työt ennen vesioikeuden päätöstä. Jos puolueettoman virkamiehen kanta on tämä , niin kuka valvoo katselmuksessa yleistä etua. katsotaan viefa kerran onko suunnitelmassa mitfifin muutettavaa. Toimitusinsinööri tarkoitti ehkä" sitä", että. Oli kylfa helpompi saada varoja tulva-altaisiin ja vesivoimaan kuin maatalouteen, se on ihan totta . Ennen kanavaa rakennettiin latvavesille, Jalasjokeen ja Seinäjokeen, muutama tulva-allas. Valtio ei suosinut maatalouden tuottavuutta lisfäviå" toimenpiteitä" toisaallahan pantiin peltoja pakettiin. Tietysti joku on vastaankin , mutta he eivfit ole siltä" alu~efta tai sitten sielfa on vain joku yksinä"inen . Adressi ilmeisesti saatiin aikaan siten , että vesipiiri ilmoitti töiden siirtyvän kokonaan pois Kyröjoelta, mikäli hanketta siellä edelleen vastustetaan . Vesihallitus on ilmoittanut pyrkivänsä luopumaan työlupa-menettelystä , mutta turvautuu siihen Kyrönjoen yläosalla
Jos alaosalle on jotain kaavailtu , niin ne ovat piiriporcaan suunnitelmia vesipiirien tehtå'vå'nå' on tietysti suunnitella oman alueensa vesivarojen kå'yttöå'. Kevättulvat nousevat Kyrönjoella säännöllisesti, eivätkä niistä hämmästy edes ne, jotka ovat kymmenen vuotta rakentaneet altaita ja penkereitä tulvien estämiseksi. 5 7 pros. korvauskysymyksiä. Vesihallitus on laskenut hehtaaria kohti saatavan lisähyötyä 418 mk viljelijät toteavat saavansa saman verran nykyäänkin . Länsi-Suomen vesioikeudelle helmikuussa lähettämässään kirjeessä joukko maanviljelijöitä Ilmajoen Alajoelta, pahimmalta tulva-alueelta , tyrmää laskelmat. "Vesihallituksessa me voimme tarkastella asioita vapaina erillisistä intresseistä". Viljelijöiden mielestä pellot ovat niin viljavia, ettei voimaperäisempi lannoitus tule kysy151. tulvat olisi voitu torjua lähes kokonaan, mikäli jokivarsiin rakennetuissa tulva-altaissa olisi ollut tilaa ts. Vesihallituksen mielestä ei Alajoella uskalleta tulvien takia lannoittaa tarpeeksi: vain 90 kg / ha, kun Pohjanmaan keskiarvo on 164 kg / ha. Kaikissa rakennushankeissa on voimatalous suurin hyödyn saaja, vaikka niitä ajetaankin tulvasuoje[ lun, so . Vesihalli"' tus on laskenut Kyrönjoen yläosan töiden antavan maataloudelle 3, 1 milj. Miksi se on edelleen kiinni . Julkisuudessa esitettyjen laskelmien mukaan SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 . Vesihallitus ei ole näihin laskelmiin julkisuudessa vastannut , eikä pääjohtaja Jaatinenkaan niitä noteeraa: Keså'tulvat on pakko torjua penkcreilfå'. ,sk. Keså'tulvia ei voi ennustaa, sillå' sateista ei tiedå' kukaan. Pyrimme siihen ettå' nimenomaan keså'kaudella nå'må' jå'rvet ovat maiseman kaunistuksia. Maa on saatava ajoissa kuivaksi. S1'cå' ei voi ottaa kå'yttöön ennenkuin sen varrelle saadaan penkereet. Viljelijät muistuttavat , että tulvista huolimatta heidän kylänsä pellot ovat maakunnan parhaita niistä on maksettu jopa 30.000 markkaa hehtaarilta. mk:n hyödyn vuodessa (vuoden 1975 hintatason mukaan) . Kyrönjoen yläosan lupa antanee selviä viitteitä siitä, miten tämän suunnitelman kohdalla on tarkoituksenmukaisinta toimia.' ' Eikö ajatus , että yläosalle haettu aloituslupa on avain koko joen rakentamiseen , ole varsin perusteltu;> Ei misså'fin tapauksessa. Seinäjoen oikaisu-uoma ilmeisesti voisi suurimmaksi osaksi ratkaista tulvan . heinällä , 43 pros. Penkereethän on suurimmaksi osaksi rakennettu;> On , kylfå' sen voisi avata, mutta se tuottaisi aikamoisia maisemahaittoja ja veisi vesisysteemin sekaisin. taan sattuvasti: " Suunnitelmat ovat tällä hetkellä luonnosasteella, sillä paikallisten asukkaiden vastustuksen vuoksi ei ole ollut vielä ajankohtaista selvittää esim . Koska kevå'ttulvat kuitenkin ovat så'å'n nöllisiå', nehå'n tulevat aina lumen sulamisen aikaan, ne voidaan hallita altailla. Viljelijät toteavat, että jo nyt on pelloista rehuviljalla 90 pros., eikä lauhanurmikoista ole tietoakaan. Vesihallitus laskeskelee , että Alajoen pelloista on. On pakko odottaa , ettå' saamme penkereet ja pumppaamat kuntoon. rehuviljalla ja ilmoittaa, että rakennustöiden myötä päästään eroon heikkotuottoisista lauhanurmikoista. Peltoala ei suojeluröiden takia lisääntyisi, vaan päinvastoin pienenisi. Mutta kevättulvathan eivät ole niin vahingollisia kuin kesätulvat. Yleissuunnitelmassa on alunperin ollut kaksi Ylistaron voimalaitosta. Keså'tulvat eivå't sittenkå'å'n ole vesimå'å'riltå'å'n niin suuria, etteikö niitå. Kun siirrytå'å'n nykyaikaisiin viljelymenetelmiin, voimaperå'iseen viljelyyn ja raskaisiin koneisiin, n11n nimenomaan kevå'ttulvat on saatava pois. maatalouden nimissä näin myös Kyrönjoella . Viime kesänä nousi Kyröjoella yllättäen tulva , joka levisi Vaasan vesipiirin mukaan 1 000 hehtaarille , vesihallituksen mukaan 3 000 hehtaarille. voitaisi penkcreilfå' torjua , mutta penkcreet eivå't yksinå'å'n riitå' torjumaan kevå'ttulvia. mikäli ne olisivat olleet tulvasuojelukäytössä. Altaalla joka vuodesta toiseen on keså'kuukaudet tyhjillå'å'n ei ole minkå'å'nlaista muuta arvoa , ei kalastukselle eikå' virkistykselle. Vesihallituksessa nå'må' suunnitelmat eivå't ole misså'å'n vaiheessa kå'ynect. Tulvasuojelun jälkeen lannoitusmäärä ja sitä myötä sato kasvavat. Jos me varaamme aina riittå'vå'sti tilaa tulva-altaisiin , niin sitå' p1'cå'isi olla metrikaupalla
Vesihallituksella ei ole mitfan suunnitelmia. Sensijaan Kokkolan vesipiirissä· on omaksuttu sellainen tapa , ettfi eri joille perustetaan kuntien edustajista kokoonpantuja toimikuntia . Perhojoen 400kenainen vuorokausisäännöstely lienee huippuesimerkki ja eri jokivarsissa on kilometreittäin kuivaa joenuomaa. Hieman rakentavampaa yhteistyötfi luonnonsuojeluliikkeen kanssa toivoisin vaikka virallisia kompromisseja ei olisikaan mahdollista tehdä·, niin ehkä" hieman rakentavampaa keskustelua kuitenkin . Viljelijät ilmoittavat Alajoella salaojitetun pelloista puolet , Ilmajoella yleensä vain 40 ::>ros. Vesilaista löytyy sellainenkin kohta , joka kieltää myöntämästä lupaa rakentamiseen " jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luo nnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutusja elinkeino-oloja". Eikö tämä merkitse "huomattavaa vahinkoa ". Uskoakseni Lesnjoellekin on tå1lainen perustettu. Ei vesihallitus ole sulkenut yhtä·ä·n jokisuuta. Kun teollisuustyöpaikka luo kerrannaisvaikutuksena vähintäin kolme muuta työpaikkaa pääsemme mielikuvitukselliseen lukuun: 11 200 pysyvää työpaikkaa , mikäli nuo 700 miljoonaa olisi sijoitettu suoraan työllisyyteen . mykseenkään. Vesihallituksen laskujen mukaan Alajoella on salaojitettu pelloista tulvien takia vain 5 pros ., kun vertailupitäjissä on salaoj issa 20 pros . Sitfi tulkitsevat vesioikeudet ja korkein hallinto-oikeus. SUO MEN LUONTO 4/ 80 J'J. Kokonaiskalansaalishan esimerkiksi sisä"vesilfa on lisä.å"ntynyt ja siitfi huolimatta kalastajien m ä·firä· vfihenee. . Ketäpä uskoa , vesihallituksen insinöörejä vai maanviljelijöitä) Millä pätevyydellä maataloushyöty lasketaan. Lopuksi , terveisenne luonnonsuojeluliikkeelle. Perfimereltfi saadaan yhtfi paljon kalaa kuin aikaisemmin , muttei se ei enfiä. Se ei kuitenkaan ilmeisesti merkinnyt lopullista luopumista joesta. Pysyvien työpaikkojen luominen ei ole edes ollut tarkoituksenakaan. Nämä työpaikat on pääsääntöisesti menetetty jokirakentamisen m yötä .. Työpaikat tulevat, kun tuotanto lisfifintyy m aataloudessa ja paikkakunnan talousefam fi kohentuu. Ellei työpaikka vertailu käy, niin entäpä tämä : onko vesihallituksella arviota siitä, mikä on Pohjanmaalla altaiden, penkereiden ja vettymäalueiden alle jääneiden maiden arvo verrattuna niiden m aa-alueiden arvoon, jotka on suojeltu vakavilta tulvahaitoi lta . Pitä·ä· olla joku joka voi ajaa tå1faistfi yleistfi etua . Enfa ei tulla toimeen sam oilla tuloilla kuin aikaisemmin. Pääjohtaja Jaatinen ei kuitenkaan vertailua hyväksy. Ei ainuttakaan. Työpaikka-ajattelu ei sovi lainkaan infrastruktuurin (talouselämän roimi nnan ja kehityksen vaatimat perusrakenteet , kuten tieverkko jne. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan jokaisen Pohjanmaan joen suulla eli ennen 150200 tulonsa joko kokonaan tai osaksi kalastuksesta hankkivaa ruokakuntaa . Voidaan tietysti kysyä·, onko noissa toimintamuodoissa menty sellaisille teille, jotka eivfit ole kulttuurivaltiolle sopivia .. 152 Toisaalta vesihallitus itse perustelee hakemuksiaan työllisyysvaikutuksilla. Tämän mukaan jokiin käytetyillä varoilla olisi voitu luoda Pohjanmaalle 2 800 pysyvää teollista työpaikkaa . Kun m aatalous voimaperäistyy siinä· pyritfan tietoisesti vfihentä·m fan työpaikkoja. toimitus) rakentamiseen erfifinlaista peruskorjaustahan tfimfi on . Ky/fa nfimfi laskelmat melkoisen pfitevfisti Suomessa tehdä·ä·n . Meillfi on ollut teknillisessa: korkeakoulussa aina tfimfin alan oppituoli ja menetelmiä" on kehitelty vuosikymmeniä•. Pohjanmaan jokirakennustöiden pohjana olevassa Vfiisfisen komitean mietinnössfi ovat ky/fa kaikki nfimfi tiedot pfihkinä.nkuoressa. Eri hankkeista vain tietysti. Sitfipaitsi: ei vesihallitus tulkitse tuota lain kohtaa. Lestijoki lienee tärkein vielä rakentamattomista Pohjanmaan joista. . efatfi samanlaista joukkoa kuin aikaisemmin . Pohjanmaan jokiin on tähän mennessä upotettu varoja noi n 700 miljoonaa markkaa , siitä valtio n osuus on noin 500 ja voi mayhtiöiden noin 200 miljoonaa. Me olemme ilmoittaneet, ettemme tee sille joelle mitfan. Mitä suunnitelmia vesihallituksella on Lestijoen suhteen. Emme m e voi ajatella esimerkiksi tieverkkoa tai puhelinyhteyksiä" silla: perusteella kuinka paljon ne luovat työpaikkoja. Vesihallitus luopui taa nnoin näyttävästi eräästä vanhasta hakemuksestaan joen säännöstelemiseksi . Kauppaja teollisuusministeriön laskelmissa on teollisen työpaikan hinnaksi pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa laskettu noi n 250 000 mk. Mitfi y/eensfi tulee näihin paikkoihin , niin tietysti ne ovat tekomaisemaa , mutta tekomaisemaa me nfiemme jokapaikassa . Ei esimerkiksi Pohjoism aissa ole missä.fin niin paljon tietoa kuin meillfi. ,sk.. Kyrönjoen työlupahakemuksessa väitetaan töiden luovan alueelle 200 pysyvää työpaikkaa. Ei kaupungissa nfie muuta kuin tekomaisemaa , ei maalla nfie kuin tekomaisemaa nä.ille asioille vain ollaan niin allergisia. On parjausta sanoa, että· veden alle menee yhtfi paljon kuin mitfi tulee hyötyfi tottakai tfim fi tfiytyy olla selvi/fal Onko vesihallituksella olemassa koko tämän rakennusprojektin kattavaa , tältä pohjalta laadittua hyötysuhdearviota. Ellei meillfi olisi luonnonsuojeluliikettå", se pitfiisi kiireesti perustaa . Nfiin voi olla, koska viimeaikoina töitfi on suurelta osin tehty työllisyysvaroilla ja silloin kysytfiä·n nä.itfi vaikutuksia. Pohjanmaan jokien rakentamisen myötä lukuisat tilat ovat menettäneet elinkelpoisuutensa, kalat kadonneet joista, useita jokia kuluttaa tehokas vuorokausisäännöstely. Eikfi Suomen kalansaalis ole pienentynyt. Kuivia uomia on tietysti silloin , kun työt ovat kesken. Onko sielfa jotain keskusteltu , se on eri asia
joki liikku u ' Ajatus voimaloida Pohjanmaan joet maatalouden tulvasuojelurahoilla on 1960luvun lopun perua . Eloa siihen tulee , kun sähköyh tiön päävalvomosta käsketää n au tomatisoidut aavevo imalat rad iolla liikkeelle : luukut auki. Operaation valmistava osa al153. Jotta ulkopuolinen voisi jotenkin ym m ärtää, m iksi pohja la inen jokirake n nusko neisto o n to im in ut n ii n väkivaltaisesti tielleen joutuneita ih misiä kohtaa n , on ymmärrettävä töiden järkyttävä tavoite . Jos vesihallitus pääsee tuumansa perille. Eloa siihen tulee, kun sähköyhtiön päävalvomosta käsketään automatisoidut aavevo,malat radiolla liikkeelle: luukut auki , joki liikkuu ! Vesiviranom aisten on turha toivoa , että pohj alai nen jokisota pää ttyisi lähiaiko in a, sillä nyt alkavat p uhua petetyt ihmiset , ne joilta o n ku ivattu kot i kosket nenän edestä , ne jotka asuvat vo im alaränn iksi muu tetun jokensa ääre llä, ne joilta vietiin vi ljelym aat vesien ja pen kereid en alle . Jaakko Luom a ''Tuota joenoikaasua tutkitahan. Pohjanmaalla kuohuu . Vesi hall ituksen päämää ränä on jokaisen vä hän kään suu remm an Pohjanm aan joen voimalaporrastaminen latvoilta mereen ja erittäin ku luttavan vuorokausisäännöstelyn käynnistämine n niillä . Nä itä ihmisiä o n paljon ja hei lle SUOME I UONTO 4180 l•J ,sk o n turh a enää hurskaste lla, että vesilaki takaa jokaiselle laajat m ahdollisu ud et vaiku ttaa hankkeisiin . ' ' • • " Vesihallituksen on lopultakin uskottava, että täällä jokivarsissa elää kokonaisia ihmisiä." N äin totesi maanviljelijä Esa Kriikku vesihallituksen ja maanomistajien neuvottelussa Ylistarossa maaliskuussa 1980. Jos vesiha llitus pääsee tuumansa perille , on jokiluonto m u uttun ut elottom ien jokialtaiden sarjaksi . jokiluonto muuttuu elottomien voimala-altaiden sarjaksi
Ylistarossa ja Lapualla, aiotaan tehdä monen metrin penkereitä veden nostamista varten . Näyttääkin siltä, ettei loppusuora ehkä koskaan aukenekaan. Luonnonjärvet on otettu voimalasäännöstelyyn ja 1s0Ja tekoaltaita rakennettu lähes joka joen latvoille . Tästä on kyse , kun vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen vakuuttaa tulvasuojelutöiden olevan ''loppusuoralla'' . Ihmisiä hämätään termeillä ja kielikuvilla. Lähivuosina aikovat vesihallitus ja sähköyhtiöt sitten voimaloida jokien varsinaiset pääuomatkin . Vesioikeudellisesta katselmustoimituksesta on tehty demokratian irvikuva, jossa voi ainoastaan vähäisessä määrin vaikuttaa valmiiksi mitättömiin korvauksiin . Syksyllä vesipiiri piti tiedotustilaisuuden , jossa '' joenoikaasu' ' paljastui kylän maille aiotuksi 800 ha:n tekoaltaaksi , joka olisi vienyt elinkelvottomaksi 30 tilaa. Kunnissa siihen pääsevät vihkiytymään sopivat kunnanisät, joita on myös jokirakentamisen myötä poimittu sähköyhtiöiden hallintoelimiin . MITT AMIEHET JUOKSIVAT KYLÄLÄISIÄ PAKOON Suunnittelusalailu on johtanut esimerkiksi siihen, että hankkeiden maastotutkimukset tehdään mahdollisimman huomaamatta. Heidät on pelattu pihalle tilanteesta liian täydellisesti. Tilaa tulville ei ollut. Yleensä ihmiset eivät uskalla katselmuskokouksissa juuri suutaan avata. VESIRAKENT AJA VIIHTYY SAMEISSA VESISSÄ Jokirakennuskoneiston pysäyttaa lopulta ihmisten kyllästyminen. Yhtiön ja vesihallituksen tarkka yhteistyösopimus oli allekirjoitettu kolme vuotta aikaisemmin. Tavallisia syitä jokien raiskaamiseen ei tunnut olevankaan . Esimerkiksi Kyrönjoen viimekesäiset suurtulvat johtuivat pitkälti siitä , että yläpuoliset tekoaltaat olivat juoksutussääntöjen muutosten vuoksi täynnä vettä odottamassa seuraavan talven voimalajuoksutuksia . Ikiliikkuja piiputtaa kuitenkin jo. ''Tuota joenoikaasua tutkitahan'', vastattiin kyläläisille harvakseen, kun asiaa päästiin ensimmäisen kerran kysymään . Toisaalta liian teräviä suita on tukittu. Lain mukaan tähän poikkeusmenettelyyn tarvitaan erityinen syy. Kosket räävitään pois ja penkkojen taakse vedetään kilometrikaupalla kanavia, koska peltojen ojavedet eivät pääse penkereiden vuoksi normaalia tietään takaisin jokeen . Tulva-altaat on otettu voimalakäyttöön mm . Kokousmuistioista ja magnetofoninauhoista, joita kyläläisten allastoimikunnan ja vesipiirin edustajien välisistä kokouksista on jälkipolville jäänyt, vesiviranomaisten taktiikka käy selvästi ilmi. Ylistarolaisille pidettiin vuonna 1977 ensimmäinen tiedotustilaisuus Kyrönjoen pengerryksestä ja kuntaan aiotuista Jyllinkosken Sähkön kahdesta voimalasta. kaa monin paikoin olla ohi: jokien latvoille on tehty säännöstelytilaa. huippuvoimaloita , Joista rakenteensa puolesta (mm . Aluksi me ei otettu koko asiaa toresta", muistelee maanviljelijä Pekka Lepistö. Vesipiiri on nyt joutunut luopumaan lopullisesti hankkeesta. Puhutaan jokien "kunnostamisesta" ja " alivirraam1en kohottamisesta". Rantapenkat sortuvat, sillat vinksahtelevat , talvinen jääpeite kasvaa luonnottoman vahvaksi ja lisää tulvariskiä Jne. Viimemainittu on tavallisesti vuorokausisäännöstelynä ryöppyävän vesimäärän keskiarvo. työluvan, jolla työt voidaan jopa tehdä valmiiksi ennen varsinaista lupaa. HUIPPUVOIMALOIT AJA VUOROKAUSISÄÄNNÖSTELYÄ Vesien omistusoikeudet ovat siirtyneet alkuperäisiltä haltijoiltaan, maanomistajilta, hämärissä jakokuntien kokouksissa sähköyhtiöille. Vesihallituksen ja sähköyhtiöiden hermostuminen on helppo ymmärtää: kaiken piti olla selvää ja nyt on kaikki epäselvää . Sopimuksella päätettiin ylistarolaisten maista ja vesistä, vaikkei kumpikaan sopimusosapuoli omistanut niistä silloin ·aariakaan. vsk.. Haapajärven Hautaperän allasta tehtäessä saivat alueen viljelijät ensimmäisen ''kosketuksen'' mitsuoMEN LUONTO 4/ 80 39. suuret turbiinit, joita ei kannata käyttää normaalivirtaamalla) saadaan kunnon hyöty irti vasta rajulla vuorokausisäännöstelyllä. Vesipiirillä oli valmis suunnitelma ja se halusi puhua enää vain maan hinnoista ja käytännön järjestelyistä. Tavallisesti vesihallitus ei välitä odottaa vesioikeuden lupaa, koska se saa samasta automaatista ns . Syytä olisikin , sillä esitetyt suunnitelmat hirvittävät lujahermoistakin: keskelle komeita kyläja kuntakeskuksia , mm. Nyt yhtiö on uhannut hakea saman sopimuksen perusteella valtiolta miljoonakorvaukset, jos hanke kaatuu ylistarolaisten vastustukseen. Lapuan Tiistenjoen kyläläiset kertovat, miten kesällä 1977 kylään ilmestyivät mittamiehet, jotka aluksi jopa juoksivat pakoon , kun tiisteläiset yrittivät heitä puhutella. Selvääkin selvemmät säännöstelyn aiheuttamat vahingot kiistetään. Tietämättömät mökkiläiset pannaan ajamaan virkistyskäytön ja muun kauniin nimissä järvien voimalasäännöstelyä. muuttamalla niiden juoksutussääntöjä. Lopulta Lapuan miesten veri kuohahti: viimeisestä kokouksesta vuodelta 1978 kertova kasetti on täynnä suoraa huutoa: kahdeksan miestä siinä väkevin sanoin ilmoittaa, että jo riittää. Ylävirralla odottaa jo useita ns . Vesihallitus solmii ihmisten tietämättä yksityiskohtaisia yhteistyösopimuksia sähköyhtiöiden kanssa. " Vesipiirin miehet vain pyöräyttivät karttakeppiä kartalla ja sanoivat: me teemme tänne altaan . Esimerkiksi näin : Suunnittelu hoidetaan salassa. Joki voi siis välillä olla myös kuivillaan, mutta sitä ei kerrota. Kyläläiset taas penäsivät koko hullun hankkeen mielekkyyttä. Se taas edellyttää alapuolisen joen porrastamista, koska vuorokausisäännöstely ilman vastassa olevaa tasausallasta tietää pahoja ympäristövaurioita, 154 joita on vaikea hallita
Vieläkään eivät rakentaiat usko, eccä joki varressa asuu kokonaisia ihmisiä. Maasto oso1ttautu1 sopivan alavaksi: täSUOMENLUONTO4 l 80 39 vsk naan paikalla lainehtii Hauraperän allas, jonka alle jäi 700 ha hyvää metsää ja 14 taloutta. Heille annetaan siitä tarkat ohjeet. Kyläläisten tiukatessa mittailujen syitä , vastattiin välttelevästi , että " noita maaston korkeuksia punnitaan" . Mittaporukoiden pakoilu ei ole sattuma . Ähtävänioen Kaccilakoski on muuccunuc. Alakuvat Kattilakoskien perhealbumista parinkymmenen vuoden takaa. 155. tamiehiin, kun nämä juoksivat vahingossa samaan latoon pitämään sadetta kylän heinämiesten kanssa . Jos hanke pääsee liian aikaisin julkisuuteen ja pahimmassa tapauksessa yleisönosastokirjoittelun hampaisiin , tietää se aina vaikeuksia. Liian aikaisin julkisuuteen päässyt hanke voi myös " kadota". Ennen jokirakentajia oli uimarantaa, kalaa, oli maisema jota kelpasi katsella. Näin on käynyt Kyrönjoen alaosan voimalaporrastamisen, jota koko ajan tutkitaan , mutta jota virallisesti ei ole
Lapuan Sähkö Oy osti joulukuussa 1977 Lapuanjoen kosket 40 000 mk:lla kokouksessa , jossa olisi ollut äänestysoikeus yli 4 000 :lla maanomistajalla. Sen on saatava puolet hankkeen alaisista maista sopimuksiin , jotta lupaa kannattaisi hakea vesioikeudelta. Tämä ei pidä paikkaansa , sillä vesilaki takaa kaikille yhtä kehnot korvaukset. vuoksi nimien hankkimiseen kiin nitetään erityistä huomiota ja asialle pannaan usein samat, kouliintuneet nimien hankkij ar. Tavallisimmin pelotellaan sillä, että hanke coteutetaan joka tapauksessa , jolloin sopimuksetcomien maat pakkolunastetaan , ja he saavat huonommat korvaukset , ja että ne tulevat vielä myöhemmin kuin sopimuksen tehneille. Hakemuspaperit jätti Lapuan tuomiokuntaan Saaren puolesta valtakirjalla Lapuan Sähkö Oy:n coimitusjohtaja Antti Virrankoski. alle jääviin maihinsa. Tämän vaiheen tärkeys myös tiedetään : Yhtiöt valmistelevat huolella ja huomaamattomasti kokoukset , joihin ymmartaa saapua vain murto-osa jakokunnan osakkaista. Tavallisia käytössä olevia keinoja ovat valehtelu, painostus ja pelottelu. ' 'Yhtenä päivänä kylälle vain ilmestyivät miehet , jotka sanoivat , että paperit on syytä allekirJomaa, sillä heidän jälkeen tuleeSUOMEN LUONTO -H80 W v~k. Lapuan tapauksessakaan ihmiset eivät olleet joko huomanneet tai ymmärtäneet pientä lehtikuulutusta, jolla 1700-luvun isojaon myota syntyneen jakokunnan osakkaita, siis tavallisia maanomistajia, kutsuttiin '' päättämään koskiosuuksien myymisestä'' . allekirjoitti kymmenisen vuotta sitten samalla tavalla kauppakirjat , kun Nurmonjoki siirtyi 10 000 mk:lla Lapuan Sähkölle. Vaasan ves1p11nn pim-msinöö156 rin Seppo J. Paikalla oli vajaa parikymmentä henkeä, paria poikkeusta lukuunottamatta yhtiön uskonuja. Tynkäkokous valitsi maanomistajien puolelta kaksi kauppakirjan allekirjoittajaa, joista coinen oli nurmolainen kansanedustaja Pentti Måki-Hakola . Saaren veli, lapualainen maanviljelijä Ilmo Saari oli hakenut jakokunnin jäsenenä kokouksen pitämistä. Kokousta johti yhtiön johcokunnan puheenjohtaja , maanviljelysneuvos Iivo Antila , joka myöhemmin allekirjoitti coisaalta yhtiönsä puolesta kauppakirjat. SOPIMUKSENTEKIJÄT AMMATTIVÄKEÄ Yhtiöitä kehnompi ei ole vesihallituskaan hankkiessaan maita hallintaansa. Tämän / Myytti ja todellisuus. Vesihallitus on perustellut Hautaperän cekoallasta mm. Kokoomuslainen Mäki-Hakola on kunnostautunut yhtiön asioiden ajamisessa ennenkin. Sopimuksia allekirjoittamatta ihmisillä olisi kuitenkin paremmat mahdollisuudet valvoa etujaan. virkistyskäytöllä. KAUPPA V AIHE ON TÄRKEIN Vesistöhankkeiden tärkein vaihe on silloin, kun sähköyhtiö ostelee jakokunnilta koskiosuuksia ja vesihallituksen virkamiehet maita '' tulvasuojelurakennelmiaan '' varten eli tekevät maanomistajien kanssa sopimuksia, joilla nämä myyvät vesihallitukselle pysyvän käyttöoikeuden venyviin tai penkereiden, altaiden yms. Haastatellessani eri jokivarsissa maata luovuttaneita ihmisiä , olen törmännyt monesti samoihin sopimuksen tekijöihin, joiden nimiin kirotaan usein katkerasti . Hän mm . Esitteessä " Hautaperänjärvi suomalaista vesistörakentamista " puheita vahvistetaan kauniilla purjehduskuvalla Kielin edustalta
Nyt alkuperäistä lupaa täydennetään näppärästi täydennyskatselmuksella. Samalla yhtiö ilmoitti, että sopimuksen tehneet maanomistajat saavat pitää rahat, vaikka hanke raukeaisikin. Kärsämäellä , Pyhäjokivarressa on puolestaan Luonuan allas juutsuoMEN LUONTCH/M0 \</ v, k tunut siihen , että Revon Sähkö Oy ei ole kahdesta yrityksestään huolimatta onnistunut valtaamaan jakokunnan kokouksessa 2 / 3: n enemmistöä koskikauppojen taakse. ~o•:i~:·•l•n palvt!u,h,n hlUyva 1uc11anRantautum\1pa1kka ~:~:~oJ~v•~~r.~~1~:! pu111on,a,nen m ~;::••lue tal maaJI me11a111ouskin sitten vesi ", muistelee en unen haapajärveläinen viljelijä Veikko Hyyriinmiiki, jonka uusi tupa ja maat jäivät Hautaperän altaaseen . ' ' Kärsämäellä ovat kirkollisvaalitkin allasvaalit", maanviljelijä Penni Periiaho sanoo. Joki on mennyt viiden vuoden säännöstelyllä kamalaan kuntoon, mm. Allas pirstoisi sata tilaa. Viime syksynä siltä puuttui vielä voimalan tarvitsemia maa-alueita. Ihmisiä 157. Tältä osin lupa jätettiin täyttämättä. Jyllinkosken Sähkö suunnittelee Ylistarossa keskelle kirkonkylää voimalaa. Ehkä mielikuvituksellisinta keinoa käytettiin Peräseinäjoen Kalajärven altaan maita hankittaessa 1960-luvun alussa. Kolmatta kokousta on odoteltu mielenkiinnolla. Kokousta ei ollut. Vesirakentajat laskivat liikkeelle uutisankan, jonka mukaan kuntaan tulee Imatran Voiman turvevoimala. Uusi voimala kytketään mukaan edellisen voimalan haittojen torjuntaan' Raha on kuitenkin pirullisin hajottamiskeino. Tämän jälkeen mielettömän raskaan voimalarakentamisen arvostelijat ovat tulvasuojelun vastustapa. Neuvoista viisastuneena he keräsivät lähes jokaiselta allasalueen viljelijältä valtakirjat , joilla toimikunta sai valtuudet vastustaa allasta. Kaksi allasta on tällä hetkellä pysähtynyt sopimuksien puutteeseen. IHMISIÄ RIITELYTETÄÄN Yleensä vesihallitus ja sähköyhtiöt ovat pystyneet kohtuuttoman helposti rikkomaan rintamat mm. riitelyttämällä ihmisiä keskenään. Näin vesipiiri ei edes päässyt yrittämään rintaman murtamista sopimuksia noukkimalla. Pääperiaate jokirakentamisessa on aina ollut se, että tulvasuojelu ja puhdas voimalakeinottelu sidotaan siistiin pakettiin ja viljelijöille sanotaan suoraan, että mitaan tulvasuojelua ei tule ilman voimaloita. Jopa Peräseinäjoen kunnanhallitus lähti autoilemaan torpasta torppaan painostamaan uppiniskoja sopimuksiin. rantapenkat ovat sortuilleet uomaan. Sopimukset piti saada vauhdilla aikaan , jona hieno hanke ei menisi muualle. IHMISSUHTEET KÄRSIVÄT Tavallisesti vesistörakentaminen jättää kaiken kukkuraksi jälkeensä tulehtuneita ihmissuhteita ja leireihin jakautuneita kyliä. Altaasta tehtäisiin sen lauhdevesiallas . Tähän asti on seurakunta ollut koskien myymisen ja siten altaan kannalla. Seurakunta omistaa maata ja siten osuuksia yhteisistä koskista. Sen mukaan vesihallituksen piti rakentaa säännöstelypato ja pohjapatoja tasaamaan Hirvikosken laitoksen vuorokausisäännöstelyn odotettuja haittoja. Muut jokivarren asukkaat ovatkin hermostuneet Koskelankylän asukkaille, koska nämä vastustavat Hipin voimalaa. Varsinaiset jakokunnan osakkaat eivät olleet kuulleet koko asiasta mitään. Yllättäen yhtiö maksoi sopimuksen tehneille maanomistajille rahat pankkiin , vaikka näin tehdään vasta silloin, kun hanketta aletaan toteuttaa. Kuke1ltenvel>f.•·•1•nu101enalu• a Yhte1101envapn-ajanalue Ayhmaloma-uuntoalue E,,11,1loma-uun1oah,. Hanke oli joutunut rajuun vastatuuleen eikä sen käynnistymisestä ollut tietoakaan. Lapuan Tiistenjoella lähtivät viljelijät altaasta kuultuaan haastattelemaan vesijyrän alle jääneitä ammattitovereitaan. Riidellessään ihmiset eivät ole huomanneet kaiken lähtökohtaa, vesioikeuden kuusi vuotta sitten yläpuolisille säännöstelytöille antamaan lupaa. Kyläläiset vastustavat voimalaa siksi, että joki kaivettaisiin heidän kohdallaan kanjonimaiseksi alakanavaksi. N urmonjoella vesiviranomaiset ovat melko avoimesti ilmoittaneet, että mitään parannusta ei tule Lapuan Sähkön Hirvikosken laitoksen vuorokausisäännöstelyn runtelemille rannoille, jollei samalla hyväksytä yhtiön uutta Hipin voimalaa. Vuosi sitten keväällä kertoi Kokkolan vesipiirin piiri-insinööri Ossi Hjelt Pyhäjokiseutu -lehdelle, että jakokunnan osakkaat kokoontuvat syksyllä koskia myymään
Kaitforsin läpivienti oli tyypillinen vesihallitus -taktikointi . Sandbacka kävi ystävänsä CarlGustav Slotten kanssa raistelun Ala vetelin Kaitforsin , Perhonjoen ja koko Pohjanmaan komeimman kosken puolesta. Voimalatunnelia , joka ohittaa ja kuivattaa kosken kilometrien matkalla , räjäytellään jo. Pienelläkin työllä olisi voitu saada paljon aikaan. Järviryhmän ympärillä on ollut vähäisiä tulvia , jotka estetään massiivisilla allasmaisilla pengerryksillä. Paikalle ryntäsi seutukaavaliitto , joka pistätti rannat rakennuskieltoon ja alkoi laatia niille kaavojaan tuttuun epäkorrektiin tapaansa sen kummemmin erityisolosuhteita huomioon ottamatta . aiheu11aa huoma11avia ja laajalle ulo11uvia vahingollisia muuioksia ympäris1ön luonnonsuh1eissa 1aikka suures1i huonon1aa paikkakunnan asu1usrni elinkeino-oloja ''. Katkerimpana koetaan se, jos joku loikkaa viime tipassa sopimuksentekijöiden puolelle ja heilauttaa voimasuhteet vesihallitukselle otolliseksi. Näin vapautetaan 700 ha väliaikaisista tulvista ja hävitetään penkereiden alle , vettymisvyöhykkeeseen jne. E g ..J i Vuorokausisäännös1elyssä vesi nousee ja laskee, rannal luhis1uva1 jokeen, jääpado1 nos1ava1 mlva1 pelloille. Perhonjoki Oy rakentaa voimalaa ja vesihallitus tekee tulvasuojelun varjolla yläpuolisesra järviryhmästä voimalan tarvitseman viikkoja vuorokausisäännöstelyalraan. pysyvästi 650 ha maata . jaotellaan '' sopimuksen tehneis11n ja "sopimuksettomiin ". Peräseinäjoen Kalajärven altaan vuoksi kahdeksan tilaa hävisi kokonaan , 18 meni elinkelvottomaksi ja kymmenet kärsivät. Mutta paikallisten on saatava ohjausta ja tukea esimerkiksi papereiden kopioimiseen, vanhojen artikkeleiden löytämiseen jne ", sanoo rehtori Peter Sandbacka Kruunupyystä. Niinpä seutukaavaliitto sai niskoilleen osan vesihallituksen synnyttämästä katkeruudesta . Vesistötöiden jäljiltä löytyy ihmisiä , joiden henkinen tasapaino on järkkyn yt , joku on alkoholisoitunut jne. Hyvin usein näillä ihmisillä menee kaikki usko poliitikkoihin , virkamiehiin, kaikkeen yhteiskunnalliseen vallankäyttöön, joka koetaan mielivaltaiseksi kasvottomaksi määräilijäksi. Kaiken pitäisi olla valmista ensi vuoden lopussa. Vesioikeus1uomareiden lainluku1ai10 ei yllä koh1aan " lupaa raken1amiseen älköön myönne11äkö jos rakenlaminen ... Näin paikkakuntalaiset saatiin nerokkaasti kahteen leiriin ", Sandbacka sanoo. Hanke suunniteltiin valmiiksi salassa ja paukautettiin yllättäen SUOMEN LUONTO 4180 39 ,sk. Yleensä loikkari vain haluaa päästä rauhaan , pois siitä helvetillisestä prässistä , johon jokikonetta vastaan asettuminen varsinkin ennen automaattisesti tiesi. Laihana lohdutuksena jotkut viljelijät rupesivat rakentamaan veteen 158 rajoittuville mailleen kesämökkiä. Pahinta on voimattomuus: saat katsella aitiopaikalta laillistettua laittomuutta, mutta voit vain puristaa kätesi nyrkkiin . Tukemalla vastaan asettuneita paikallisia ihmisiä, jakamalla heille tietoa siitä , miten vesioikeudellinen prosessi etenee, miten laaditaan erilaisia valituskirjelmiä , koska pitää tehdä mitäkin jne. PAIKALLISET IHMISET AVAINASEMASSA Me luonnonsuojelijat saamme mielestäni ottaa melkoisen vastuun siitä , että jokirakennuskoneisto on päässyt näin tolkuttomasti ja rauhassa mellastamaan . olisi saatu kapuloita ratta1s11n . Jälkimmäiset pitävät usein edellisiä yhteisen asian pettäjinä, jotka päästivät vihollisen takakautta kylään . "Ilman paikallista tukea on vaikea toimia . ''Vesihallitus teki selväksi maanviljelijöille , että jos he eivät hyväksy koko hanketta voimaloineen , ei voida ajatella muuta ratkaisua tulvan estämiseksi
Eero Rantala , ja Kristian Gestrin ehtivät luvata , että koskea ei rakenneta. Luonnonvarainneuvoston mielestä vam osa jokirakennushankkeiden hyöty / haittatekijöistä on voitu arvioida luotettavasti. "Ei ainakaan tarvitte myöhemmin itteä syyttää , ettei tehnyt mitään tämän hullutuksen estämiseksi .'' Viime kesänä Markku yllättäen löysi joesta jokihelmisimpukoita eli raakkuja ja todisti siten Ähtäväjoen olevan lähes luonnontilassa. Samalla tipahti kyydistä moni tavallinen jokivarren asukas. Se on niin kova paine syrämellä, kun joki kukkii.'' D 159. Hankala mies jatkaa nyt juristi apunaan koskisotaansa korkeimmassa hallintooikeudessa. Markun tavoite on se lvä : vesioikeuden antama lupa perutaan ja Albäck panee jokaisen kiven takaisin paikoilleen. Ei niitä voi kattella, eikä niitä kukkia. perään. Ens kesänä mulla on kauhee työ, kun mun pitää repiä pajut uomasta pois. Koskisotaa ei ehditty käynnistää. Näin kuvaili elämää kuivan joen äärellä emäntä Elli Rajamfiki Nurmossa järjestetyssä ympäristövuoden jokikatselmuksessa : "Olen asunut 70 vuotta tämän joen äärellä. Neuvosto katsoo ettei Pohjanmaan vesistötöiden kiireelliseen loppuunsaattamiseen ole tarvetta ja esittää monipuolisen asiantuntijatoimikunnan asettamista arvioimaan vesirakennushankkeita uudestaan . Puhelimessa ollut insinööri Age Ahnger kysyi minulta , että oletteko te tosiaan niin takapajuisia, että juotte jokivettä' Taisin heittää luurin korvaan. Kopiot , puhelut, matkustaminen , s1Ja1sten hankkiminen, kaikki tulee äkisti hintoihinsa . Asutus ja elämä on keskittynyt jokivarsiin. Nyt tuo joki on tuon näköinen . Sensijaan esimerkiksi kalataloudellisten haittojen arvioiminen on "selvitysten laiminlyönnin vuoksi ollut osittain sattumanvaraista" virkistyskäytön ja maiseman suojelun merkityksen arviointi " huomattavalta osin näennäistä ". Ministereistä mm . Naapureilla on hyvin kun niillä ei näy. vuoden 1976 alussa julkisuuteen. Viime kesänä meillä kävi vieraita, jotka sanoivat , että eikös tuo joki haise' Me kiellettiin se, sillä eihän me voitu tunnustaa , että meidän joki on mennyt sellaiseksi. Ohjelman perusteluissa väitetään hurskaasti töiden painopisteen siirtyvän tulvasuojelusta vesihuoltoja vesistöjen kunnostustöihin. Luonnonvarainneuvosto vaatii työt jäihin Valtion luonnonvarainneuvosto arvostelee kitkerästi vesirakennushankkeita toukokuun lopulla antamassaan lausunnossa. joka oli uskonut kunnan katsovan hänenkin puolestaan vesioikeudessa siltayhteyksien ym. Luonnonvarainneuvoston lausunnon pohjana on vesihallituksen vesistötyöhankkeiden lähivuosien toteuttamisohjelma. Sisua on puolestaan kasvattanut Kokkolan vesipiirin yliolkainen suhtautuminen: " Otimme joesta juomaveden. Kukaan ei huomannut, että juridisest i kunnan lausunnoilla ei ollut merkitystä, koska se ei ole varsinainen asianosainen hankkeessa . " SE ON KOVA PAINE SYRÄMELLÄ , KUN JOKI KUKKII'' Ei tarvitse kuin katsoa Pohjanmaan karttaa ymmärtääkseen, miksi jokiluonnon suojelu ja järkevä käyttö on niin tärkeä asia . Talon ohi menee voimalan alla kanava, jossa vesi nousee ja laskee vuorokausisäännöstelyn tahtiin . Neuvosto toteaa häijysti jotta "painopisteen siirtymisen olisi tullut näkyä selvemmin myös työkohteiden valinnassa .'' Meillä on pahinta kun tuo tyhjä uoma näkyy tupahan. Mä meinasinkin jo yhres vaihees maalata kaikki kivet eri värisiksi , että kaikki näkis . Pieni 2,3 MW:n voimala käy jo puolen kilometrin päässä Kattilakosken koti talosta ylävirralle. Peter Sand backa vahvistaa sen, minkä jokainen koskisoturi huomaa : vesisotaan menee nopeasti penni poikineen. Markun kotikoskesta, Kattilakoskesta, on enää jäljellä joitakin valokuvia kuva-albumissa. Vuoden verran Kairforsista käytiin vilkasta keskustelua, kylläkin lähes pelkästään ruotsinkielisissä lehdissä . Sähköyhtiö, teerijärveläinen Ab Albäck Oy ja Kokkolan vesipiiri tuntevat Markun '' hankalaSUOMEN LUONTO 4 180 J9 vsk na '' miehenä . Tämä tuli käytännössä jokin aika sitten esiin, kun vesioikeus jätti käsittelemättä kunnan jättämät huomautukset hankkeen yksity iskohdista. Neuvosto on todennut monien muidenkin jokirakennussuunnitelmien joutuneen kovan arvostelun kohteeksi ja vaatii Kalajoen, Perhonjoen sekä Pyhäjoen järjestelytöiden jäädyttämistä kunnes "on tehty riittävät selvitykset ja vertailut haitoista ja hyödyistä" . Kunta asettui voimalahankkeen kannalle . Jokeen rakennetut tasaista virtausta käyttävät pienet voimalat ovat ainoastaan estäneet vaelluskalan nousun , mutta ovat muuten sopeutuneet jokiluontoon hyvin. Kun kaivuutyöt sotkivat veden, niin soitin vesipiiriin ja kysyin , kuka hoitaa minulle juomaveden. Kyseessä on Ähtävänjoen ensimmäinen vuorokausisäännöstelyvoimala. Muistan kuinka monta kertaa hypättiin ruokapöydästä kattomaan , kun jäät lähtivät. Tähän vastarinta sitten loppuikin. · Ehkä kaikkein väkivaltaisimmaksi on koettu koskijaksojen kuivaaminen. " JOKAINEN KIVI PAIKOILLEEN" Perhonjoen naapurijoella , Ähtävänjoella, jatkaa nuori evijärveläinen yksityisyrittäjä Markku Kattilakoski omaa koskisotaansa. Maaja metsätalousministeriön alaisuudessa toimivan asiantuntijaryhmän mielestä esimerkiksi "toisistaan irrallaan haettujen Kyrönjoen allas-, pengerrysja voimalaitoshankkeiden suunnitelmat antavat jopa harhaanjohtavan kuvan hankkeiden yhteisvaikutuksista hyötyjen osalta sekä varsin puutteellisten vahinkoja vertailuselvitysten vuoksi myös haittojen osalta''. Se repii kuulkaa syräntä, kun se on koko ajan silmien eres eikä voi karrella muualle. Kruunupyyn kunnan moraalinen tuki koukattiin tarkoituksella mukaan: kunnalta pyydettiin lausuntoa, mutta aikaa annettiin vain kolme vi ikkoa . Tilanne kuitenkin muuttui , kun vuoden 1976 lopussa nimitettiin Miettusen vähemmistöhallitus , jossa Kaitforsin rakentaminen hyväksyttiin maaliskuussa 1977
Aaro Koivula , entinen TVH:n rakennusinsinööri hänkin ja oikeusosastoa johtaa entinen maaja metsätalousministeriön juristi Pauli Suvioja. Vesihall ituksen syntyhistoria, vahvat juuret TVH : lta ja piiriorganisaation rakentaminen maanviljelysinsi nööripiirien pohjalle, osaltaan selittää , miksi juuri vesirakentaminen on toiminnassa niin vahvasti esillä . Vesipiirien itsevaltaisina päällikköinä, p11n-1nsinööreinä, toimivat rakennusinsinöörit. Toimenkuvassa ovat m yös vedenhankinnan , virkistyskäytön ja vesivoiman käytön edistäminen . Ympäristönsuojelijoiden nara uutta vesihallitusta kohtaan juontui alusta pitäen sen yksipuolisen teknokraattisesta koostumuksesta: Esimerkiksi johtokollegion seitsemästä jäsenestä kuusi on rakennusinsinöörejä ja yksi juristi . Tämä selittää myös sen, miksi vesiensuojelu ymmärretään vesihallituksessa vain jätevesiongelmana, ei koko vesiluonnon järj estelmien suojeluna ja hoitona. Arvostelu ei ole vain kiihkoilijoiden kuumehourailua arvostelulle on vedenpitävät perusteet. Ennustus osui valitettavasti monessa mielessä oikeaan. " Vesihallitus laho syntyessään ", todettiin Suomen luonnon pääkirjoituksessa vuonna 1969. sien käytön valvonta sekä vesistötutkimus. Pääjohtajana on toim inut koko kymmenvuotiskauden TVH :sta siirtynyt rakennusinsinööri Simo Jaatinen . ,, , 1 1 1 1 1 1 : -.... Maaja metsätalousmi nisteriön alaista vesihallitusta johtaa pääjohtajasta ja kuuden osaston osastopäälliköistä koostuva kollegio. Simo Jaatinen. MAANVILJEL YSINSINÖÖ RIPIIREIST Ä VESIRAKENT AJAKSI Vesihallituksen tehtäviin kuulu vat vesihallintolain mukaan veVesihallitusta johtaa TVH :sta siirtynyt dipl.ins. Ainut poikkeus on katselmusja valvontaosasto, jonka johdossa on ollut vasta muutam an kuukauden , vesihallituksen historiassa ensimmäistä kertaa , vesibiologisen kouSUOMEN 1.UONTO -1/ H0 i'J v,k.. I I I 1 \ \ '. Kokkolan vesipiirin piiri-insinööri Ossi Hjelt selittää , miksi Kyrönjoella rahat menevät mutta tulvat tulevat. Yleissuunnitteluosastoa johtaa TVH :sta siirtynyt di p l. ' Vesipiireillä ja niiden itsevaltaisilla piiri-insini\öreillä on suuri sananvalta verovaroja tuhlattaessa. ins. Vesiemme vartijana ja hoitajana on yksioikoisen teknokraattinen vesirakennusvirasto, jonka suonistossa virtaa kiihkeänä tieja vesirakennuslaitokselta ja maanviljelysinsinööripiireiltä saatu veri. Ennen vuonna 1970 perustettua vesihallirusta vesirakenrajat toimivat hallinnollisesti hajallaan: tieja vesirakennuslaitoksessa, maataloushallinnossa, metsähallinnossa, merenkulkuhallituksessa ja vesioikeuslaitosta edeltäneessä vesistötoimikunnassa . Mikko Niskasaari Vesihallitus vesirakentaja Valtion virastoista vesihallitus on viime vuodet ollut tiukimmin ympäristöväen hampaissa. Tärkeimmät osastot ovat yleissuunnitteluosasto , teknillinen osasto , valvontaja katselmusosasto sekä oikeusosasto. Kenttäorganisaatioineen tuhannen ihmisen koneistossa oli vain kahdeksan vesiluonnon asiantuntlJ aa. Runo Savisaari, teknillistä osastoa vetää dipl.ins. Pe160 rustetuista 300 virasta seitsemän oli varattu luonnontalouden tuntijoille
Vesienkäytön kokonaissuunnittelu on tämän toimiston käsialaa . d johtaa maatilahallituksesta muuttanut tekn.tri Seppo Mustonen. Niinpä tämä insinööri Simo Muotialan johtama toimisto on tätä nykyä Kyrönjoen kimpussa. Talousosaston päällikkö on Jaakko Mikkola, varmuuden vuoksi rakennusinsinööri hänkin. Vesienhuoltotoimisto puolestaan käsittelee lähinnä kuntien vedenhankintaa ja -käyttöä. Osastosta vastaa dipl.ins. Säännöstelytoimisto vastaa kaikkien vähänkään suurempien hankkeiden suunnittelusta. SUUNNITTELU ... ' alssu,,,..._. Kiinnostavimmat vai pitäisikö sanoa kauhistuttavimmat toimistot yleissuunnitteluosastolla ovat säännöstelytoimisto ja kuivatusto1m1sto. Runo Savisaari, entisiä TVH:n miehiä hänkin. Valvontaja katselmusosastoa johtaa nykyään limnologi Kimmo Karimo vesihallituksen historian ensimmäinen vesibiologisen koulutuksen saanut osastopäällikkö. Suurin osa Pohjanmaan jokiluonnon raiskanneista suunnitelmista on peräisin juuri tältä osastolta. Säännöstelytoimistoa hallitsee yli-insinööri Matti Raivio häikäilemätön vesirakentaja, jonka edessä Pohjanmaan miehet kiroavat ja esimiehet vapisevat. JA TOIMEN MIEHET Teknillisen osaston toimenkuva on yksinkertainen: Kun suunnit161. Se on kaikkia aloja yhdistävä elin . ""'"-lll ttelu Yleissuunnineluosastolla suunnitellaan sopivat rakennusohjelmat kaikille Suomen vesistöille. Kuivatustoimistolle kuuluvat yleensä pienemmät kohteet, kuten esimerkiksi Koijärvi, mutta sillä on jonkin verran alueellista työnjakoa Raivion johtaman säännöstelytoimiston kanssa. Laitosta SUOMEN LUONTO -1 / 80 \'! . D Kokon. ... lutuksen saanut virkamies, limnologi Kimmo Karimo. Pitkän aikavälin suunnitelmat , hartaat toiveet ja toiveikkaat ennusteet , laaditaan yleissuunnitteluosastolla. Teollisuuden jätevesiongelman hoito ja eraat virkistyskäytön asiat , kuten vaikkapa kanoottireittien järjestely , kuuluvat vesiensuojelu toimistolle. Sitä vetää kovapintainen vesirakentaja, yli-insinööri Matti Raivio, entinen Pohjanmaan jokisuunnittelutoimiston päällikkö. Vesihallituksen toiminnalle on tyypillistä, ettei vesientutkimuslaitoksella ole lainkaan edellisiin verrannollista asemaa
Pohjanmaankin jokien rakentamisen takana on selvä ja johdonmukainen tavoite. Vaikka vesihall ituksen johto onkin kiistänyt syytteet ja pyrkinyt esiintymään marttyyrinä , se tuntee renkaan kiristyvän ympärillään. Vesihallituksen valvontaa ministeriössä on aikaisemmin hoitanut vesitoimisto, jossa on ollut vain yksi virka. Sen kautta menevät kaikki ne asiat, joissa vesihallitus on valittajana. Lisäksi perustettaisiin kaksi ylijohtajan virkaa , joista toinen hoitaisi toimistoineen vesihallituksen työn koordinoinnin Ja toinen oikeusasiat. Ja kun tietoja haitoista ei ole , vesihallitus väittää, ettei haittoj a olekaan. Tämä oli keskeinen tavoite myös organisaatiomuutoksessa. Lopullisesti ne hyväksytään tietysti vesihallituksen ylimmässä johdossa, kollegiossa. Vuonna 197 5, jolloin katselmusosaston päälliköksi tuli vesirakentamiseen varsin kriittisesti suhtautunut vesihallintoneuvos Pentti Vuento , järjestelmää muutettiin. Mielenkiintoi nen yksityiskohta on maaja metsätalousministeriön aseman vahvistaminen . ORGANISAATIO MUUTTIJU . Kun aloitusmääräraha on kerran saatu, varat tullaan myöntämään tulevinakin vuosina eihän töitä voi kesken jättää. Erityisesti rakentamishankkeissa vesipiirien aktiivisuus on ratkaiseva. Toiseksi miten murretaan vesihallituksen ja vesioikeuksien ainakin rakentamisessa tehokkaasti toimiva kytkentä ja yhteispeli. VALVOJAT Valvontaja katselmusosasto yrittää valvoa mitä niin talossa kuin sen ulkopuolellakin tapahtuu. Niinpä esimerkiksi säännöstelytoimiston tekemistä suunnitelmista antaa lausunnon säännöstelytoimisto. O leellisi n syy lienee kuitenkin ulkopuolinen painostus. Sellaiset ongelmat kuin esimerkiksi mitä haittoja vesien säännöstelystä ja rakentamisesta on , on näihin aikoihin asti yleensä sivuutettu. Vesihallitusta perustettaessa valvonta oli kaikkein ongelmallisinta. Olisi luonnollista , että oikeusosasto ja katselmusosasto vetäisivät vesihallituksen kollegiossa yhtä köyttä. Myös oikeusosaston asema on mielenkiintoinen. Valtioneuvostossa asiaa ei tunneta , mutta koska keskusvirasto tukee hanketta ja perusteluina ovat sekä maatalousettä työllisyyssyyt , hanke edistyy. KENTTÄVÄKI Vesihallinnossa on vahva kenttäorganisaatio . Sen alaisen katsel mustoimiston tehtäväksi tuli valmistella kaikki vesihallituksen kannanotot katselmuskokouksille ja vesioikeuksille. Uudessa organ isaatiossa on tarkoitus keskittää toiminnot nelj ään osastoon nykyisen kuuden sijasta. Silti kyseessä ei ole itsetarkoituksellinen byrokratian itseliikunta. D SUOMEN LUONTO 4180 39 . Onko tämä yritys vahvistaa vesihallituksen valvontaa vai maaja metsätalousm inisteriön asemaa ympäristöministeriöstä käytävässä kiistassa. Eduskunnassa asiasta ei tiedetä mitään , joten asia hyväksytään sen enempiä ihmettelemättä. Koska kollegio on aiemmin hyväksynyt hankkeen, se puoltaa sitä nytkin . Kenen hyväksi, se on sitten eri asia . Nyt vesitoimistoon aiotaan siirtää kolme ylitarkastajaa , joista kaksi olisi vesiluonnon tuntijaa ja yksi insinööri . vsk.. Organisaatiota pohti kaksikin eri toimikuntaa, joista toinen olisi jättänyt valvonnan kokonaan vesihallituksen ulkopuolelle . Kilpeliiisen toimikunnan ehdotuksen mukaisesti vesihallitukseen perustettiin erillinen valvontaosasto. Osaston pitäisi myös valvoa vesilain noudattamista sekä vesihallituksessa että muualla. Toiminnan perussuuntaa kuvaa parhaiten organisaatio itse: kutakin vesipiiriä johtaa piiri-insinööri , joka on alueellaan ehdoton päällikkö. Jos vesipiireissä on aikoinaan luotu suuri koneisto , kuten Kokkolan ja Vaasan piireissä, se jatkaa itsensä ylläpitämistä vastustamattomasti. Vesihallitus on muuttamassa organisaatiotaan . Kun hanke on alustavasti hyväksytty, se kaivetaan piirissä aikanaan esille ja siitä tehdään rahaaloite. Ristiriitaa yritettiin vuon na 1975 ratkaista heikentämällä valvontaja katselmusosaston asemaa. Vesihallituksen ongelmana on ollut vesien käytön ja rakentamisen sekä toisaa lta suojelun ristiriita . Muutoksella poistettiin valmisteluvaiheesta ainoa elin , joka tuota yleistä etua saattaisi valvoa. Syynä ovat eräiden toimialojen , kuten talouden ja hallinnon, kohtuuton paisumi nen, suunn ittelun päällekkäisyys ja erityisesti hankkeiden suunnittelun sekavuus. telijat ovat työnsä tehneet ja mahdollinen vastarinta murrettu tai kierretty vesioikeuden suosiollisella avustuksella, teknillinen osasto ja ennen kaikkea sen rakennustoimisto tekee varsinaisen työn. Automaatti toim11 . Rakentamishankkeet saattavat, hieman kärjistettynä , edetä vaikkapa näin : Vesipiirit laativat pakolliset suunnitelmansa ja turvatakseen työllisyytensä (tai muun samantyyppisen intressin) ottavat niihin mukaan uusia kohteita. Hyväksytyn ns. Kollegion eräässä kokouksessa päätettiin läpihuutojuttuna, että katselmuslausunnot valmisteleekin se toimisto, joka on laatinut suunnitelmatkin. Vesihallituksen kollegio hyväksyy ne toimenpideohjelmiinsa parhaassa tapauksessa kritiikittä. Yleensä tilanne on kuitenkin päinvastainen, varsinkin vesirakentamisessa, mutta usein myös j ä teves1as101ssa. Vesientutkimuslaitoksen tehtä162 vänä on ollut lähinnä kerätä tietoja vesistöistä ja niiden tilasta , mutta tutkimukset ovat keskittyneet jätevesiin . Oleellista on , että organisaatiomuutos ei vastaa kahteen keskeiseen kysymykseen : Ensinnäkin miten murretaan nykyisen viraston erittäin vahva asema ja saatetaan sen toiminta tehokkaaseen valvontaan sekä laillisuuden että tarkoituksenmukaisuuden osalta. Osastot olisivat yleissuunnittelusta ja rakentamisesta vastaava vesistöosasto , suojelusta, vesihuollosta sekä katselmuksista ja valvonnasta huolehtiva vesiensuojeluja huoltotoimisto, vesientutkimuslaitos sekä neljäntenä hallinto-osasto. Osasto hoitaa samoin oikeudellisen muotoilun. Vesihallituksen pitäisi edustaa kaiken muun ohella m yös yleistä etua
Käytäntö on tämä: vesihallitus valmistelee, vesioikeus siunaa. VETTEN TUOMARIT Vesioikeuksia on kolme : LänsiSuomen vesioikeus Helsingissä päättää Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänin , Ahvenanmaan maakunnan sekä osittain Hämeen ja Keski-Suomen läänien vesistä . Hakemusten ja lupien valitukset käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuhansia kaloja tukehtui happikatoon Nokianvirralla viime vuoden heinäkuussa paikallisen puunjaJostustehtaan ei tarvinnut edes rikkoa lupaehtoja. Jorma Laurila Vesioikeus vesirakentajan kumileimasin Maamme vesiluonnon alennustilasta ovat yhteisvastuussa vesihallitus sekä vesilakia tulkitseva ja vesiasioista oikeudellisesti päättävä tuomioistuin, vesioikeus. 163. Muucoksenhakuasteina toimivat vesiylioikeus (VYO) Vaasassa sekä korkein hallinto-oikeus (KHO) ja korkein oikeus (KKO) Helsingissä. SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 , sk Nykyinen vesioikeuslaitoksemme luotiin vuoden 1961 vesilailla , joka tuli voimaan aprillipäivänä 1962 ja vuoden 1962 vesiasetuksella sekä asetuksella vesioikeuksien coimialueista ja sijaintipai· koista. Pohjois-Suomen vesioikeus Oulussa toimii Oulun ja Lapin lääneissä. Vesioikeusinsinöörillä on oltava diplomitutkinco teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosascolta. Uusi vesilaki on pitkään ollut valmisteilla. Kansalaisten oikeusturva on heikko: sadat jutut lojuvat eri oikeusasteissa, vuosia, jopa vuosikymmeniä. Vesioikeustuomarilta vaaditaan kelpoisuutta tuomarinvirkaan ja kokemusta vesias101sta. Maassamme saa huonosti vesioikeutta . siksi väljiä lupaehdot ovat. Arvostelu osuu yhtä lailla vesioikeuslaitokseen kuin vesihallitukseenkin . Niiden yhteistyö on lähes saumatonta. Kalat voivat kuolla vesioikeuden luvallakin. Edustettuina ovat siten oikeudellinen ja tekninen näkökulma. Lakia ja vesiasetusta on sittemmin muutettu joitain kertoja, viimeksi vuonna 1979. Itä-Suomen vesioikeus istuu Kuopiossa coimialueenaan Kuopion, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen läänit sekä Hämeen ja Keski-Suomen läänien itäosat. Kolmijäseniset vesioikeudet koostuvat vesioikeustuomarista ja kahdesta vesioikeusinsinööristä. Vesiluonnon ja ympäristönsuojelun asiantuntemus puuttuu vesioikeuksista täydellisesti. Korvauksista valitetaan vesiylioikeuteen, jonka antama päätös voidaan viedä vielä korkeimpaan oikeuteen
Vesihallituksella on vesioikeudellisissa asioissa muodollisesti valvojan ja asiantuntijan asema; se voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja. Vesistön muuttamiskielto estää ilman vesioikeuden lupaa muuttamasta vesistön asemaa , syvyyttä, vedenkorkeutta tai juoksutusta , joka voi vahingoittaa toisen omaisuutta tai loukata yleistä etua (VL 1: 15 . Ilmaisu on muotoiltu pyöreän niljakkaaksi , eikä ympäristöedellytys toimi, koska vesioikeuksista puuttuu luonnontalouden tuntemus. Vesihallinto synnytettiin vuoden 1970 vesihallintolailla ja -asetuksella . Sulkemiskiellon tehtävänä on suojata vesistön avonaisuutta, eikä ilman vesioikeuden lupaa saa esim. 1). tulvan vaaran tai veden vähyyden aiheutuminen , valtaväylän muuttuminen , uiton tai liikenteen vaikeutuminen ja vesistön puhdistuskyvyn heikentyminen. kalakanta , vesialue, maa tai rakennus . Vesihallituksen vaikutusvaltaa ja -mahdollisuuksia ei ole silti yhtään syytä vähätellä vaikka vesihallitus lymyääkin vesioikeuksien selän takana , sillä se nauttii suurta arvonantoa ves101keuksissa. Kiellot eivät ole kuitenkaan ehdottomia, ja vesioikeus voi antaa luvan niistä poikkeamiseen. Itse asiassa pilata ja rakentaa saa, kunhan vain hakee siihen vesioikeudelta luvan . Toisen omaisuudeksi vesilaissa mainitaan mm. Yleisen edun loukkaukseksi katsotaan mm. Vesilaissa on 22 lukua ja noin 500 pykälää. Tällaiseksi toimenpiteeksi katsotaan lian, jätteen, nesteen, kaasun , puunkuorien tai muun sellaisen aineen päästäminen vesistöön siten, että tästä joko välittömästi tai sen jatkuessa aiheutuu haitallista vesistön madaltumista, veden laadun vahingollista muuttumista , ilmeistä vahinkoa kalakannalle, ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä, vaaraa terveydelle taikka muu niihin verrattava yksityisen tai yleisen edun loukkaus" (VL I: 19) . Isohaaran voimalan valmistuminen vuonna 1948 lopetti lohen nousun . Vesistön pilaamiskiellon tarkoisuoMEN LUONTO 4/ 80 J9. vsk.. Vesilaki kieltää vesistön pilaamisen ilman vesioikeuden lupaa. Luvanvaraisuus ilmaistaan vesilaissa yleiskielloilla, joita ovat vesistön sulkemiskielto, muuttamiskielto ja pilaamiskielto sekä pohjaveden muuttamiskelto ja pilaamiskielto. Vesihallitus ja vesioikeuslaitos käyvät yleensä yhtä jalkaa, vähäisiä näkemyseroja on ilmennyt lähinnä vain jätevesikysymyksissä. VESILAKI KIELTÄÄ PILAAMISEN, MUTTA ... rakentamalla tukkia valtaväyliä. Pääuoman viimeinen voimala valmistui Taivalkoskeen 1970-luvun lopulla. Tätä kutsutaan ympå'ristönsuojeluedellytykseksi. Lohi on ollut elintärkeä koko Kemijokivarren kehitykselle . Konkreettista valtaa vesihallituksella on katselmustoimituksessa: se nimeää toimitusinsinöörin. Useat vesioikeusinsinöörit ovat tulleet vesihallituksesta. Mutta " lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö , jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa, aiheuttaa huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja" (VL 2: 5). "Älköön kukaan , mikäli jäljempänä olevista säännöksistä ei muuta johdu , ilman vesioikeuden lupaa ryhtykö toimenpitee164 seen, joka aiheuttaa vesistön pilaantumista. Lohipato Taivalkoskessa 1890-luvulla
Petäjäskosken voimalaitos. Huomion165. Kiintoisia ovat toki myös rikosasiat, vesirötöksiä tekevien kohtelu. työ luvan , töiden aloittamiseen ennen varsinaista päätöstä mm . Pilaavia aineita ei saa myöskään laittaa jäälle tai niin lähelle rantaa, että ne voivat kulkeutua veteen . "veden patoamiseen, uomien kaivamiseen , veden juoksuttamiseen normaalista poikkeavalla tavalla, kasvavien puiden kaatamiseen tahi rakennelmien tekemiseen, joiden suorittaminen ei estä olojen palauttamista olennaisilta osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa , että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan, eikä muutoinkaan tee muutoksenhakua olennaisesti hyödyttömäksi'' (VL 2: 26). Ympäristönsuojelun kannalta tärkeimpiä ovat hakemusasiat (esimerkiksi hakemus voimalan tai kalankasvatuslaitoksen perustamiseksi tai vesistön säännöstelemiseksi) . Hakemusasioissa virkamiehiä ja asianosa1s1a kuullaan joko vesioikeudellisella katselmustoimituksella tai kuulutusmenettely/fa. Vesioikeus voi asettaa myös uhkasakon tai palauttaa ennalleen rikkojan rahoilla vesistössä ilman lupaa tehdyt muutostyöt . Pohjavesiä pilataan kuitenkin koko ajan mm. Vesirakentamislupa voidaan myöntää, jos hanke ei suuremmin SUOMEN LUO NTO4 /80 l'J vsk. Kustannusedellytyksen varjolla teollisuuden jätevesilupia on etenkin laman aikana hanakasti annettu löyhin perustein . Työluvalla kansalaisten vähäinenkin vesioikeusturva voidaan romuttaa, koska käytännössä sillä karsitaan vaihtoehdot. virheellisellä soranotolla ja kaatopaikoilla. Vesioikeus voi myös erityisistä syistä antaa luvan, ns. Ilman vesioikeuden lupaa ei saa aiheuttaa vesistön madaltumista, vahingoittaa kalakantaa, vähentää ympäristön viihtyisyyttä, vaarantaa terveyttä tai loukata yleistä etua. Tiettävästi ketään ei ole kuitenkaan laitettu vedelle ja leivälle vesilain rikkomisesta . tuksena on varjella veden laatua. loukkaa yleistä tai yksityistä etua (haitattomuusedellytys) ja jos yritys on ''hyötyisän ja suojaavan tarkoituksensa vuoksi" taloudelliselle toiminnalle tarpeen (hyötyede//ytys). Voimaloiden pylvästöt ovat korvanneet lohipatoien silhuetit. Pohjaveden pilaamiskielto on ankarin , eikä siitä poikkeamiseen saa myöntää lupaa. Kuulutusmenettely on pinnallisempi . Jätevesien laskulupa voidaan myöntää myös sillä perusteella , ettei jätevesien hoitoa voida kohtuullisin kustannuksin muuten järjestää (kustannusedellytys) , ja että jäteveden laskusta syntyvä haitta on hyötyyn verrattuna pieni (intressivertailu). Vesilain rikkomisesta voi saada vankeutta tai sakkoa. Suuretkin tehtaat ovat päässeet jätevesilupien rikkomisesta pienillä sakoilla. Rajankäynti on kuitenkin häälyvä ja laajastikin pilaavia hankkeita on hyväksytty kuulutuksilla. Tai sitten lupa on annettu paluupostissa. Työlupa vetäistään siis lonkalta, ennen vesioikeudellista käsittelyä, jossa haitat ja hyödyt on aikomus punnita. KA TSELMUKSELLA VAI KUULUTUKSELLA) Vesioikeudet käsittelevät hakemus-, riita, rikosja virka-apuasioita. Nousukaudella vesien tila huonontuu entisestään jätevesimäärien kasvaessa
Käsittelyä kangertaa monien muiden seikkojen ohessa valitusmenettelyn kaksijakoisuus. eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Kysyin eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta tuomari Uolevi Aholta , että eikö työlupa ole kansalaisten oikeusturvan kannalta kyseenalainen . Kansalaiset ovat myös vesibyrokraattien armoilla , koska 166 Kemijoen kalakorvauksia on odotenu sukupolven ajan odonelu jatkuu . Luonnontaloudelle korvaukset ovat merkityksettömiä , koska vesistön muuttaminen laskee monestt tuottokykyä . Viime marraskuussa jokivarren ihmisten lähetystö käväisi Helsingissä tivaamassa oikeuksiaan. Murusia on io saatu , muna paljon on vielä saamana . Oikeusturvaa kaventaa myös asianosaisen käsitteen ahtaus. Esimerkiksi Kyrönjoella toimitusinsinööri on vaatinut työluvan myöntämistä , koska "vastustus on niin kovaa , ettei katselmusta voida pitää ' ' . Voimala saattaa toimia vuosikausia ennenkuin vesioikeus antaa päätöksensä. Työluvilla vesistöjä tuhotaan peruuttamattomasti jo ennen vesioikeudellista käsittelyä . SUOMEN LUO 1'04 / 8039 . OIKEUSTURVA ON HUTERA Ihmisten on vaikea saada ääntänsä kuuluviin vesiasioissa, tieto kulkee hitaasti ja on monesti yksipuolista·. Oikeusturvaa vahvistaisivat myös ilmaiset oikeudenkäynnit, JOita mm. Esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistykset eivät voi olla asi~nosaisia missään vesiasioissa , elleivät omista alueita. Oikeusturvaa parantaisi työlu vasta luopumisen lisäksi vesioikeuksien asiantuntemuksen taajentaminen , asioiden vieminen useammin katselmuksiin ja niiden perusteellisempi käsittely . Korvaukset maksetaan jo tuotetusta varallisuudesta . arvoista on m yös se , ettei työluvasta voi lainkaan valittaa' Myöntämällä työlupa voidaan hankala vesioikeuskäsittely kiertää . joki ennalleen , koska vesiluonnon tuntemus puuttuu . Työlupia myonnetaan varsin heppoisin perustein , vaikka siihen lain mukaan tarvitaan aina erityiset syyt. voimala itsessään tekee '' muutoksenhaun olennaisesti hyödyttömäksi''. heillä ei ole mahdollisuutta laatia vaihtoehtoisia suunnitelmia. Olemme lähettäneet aloitteita viranomaisille. Vesioikeuksilla ei kuitenkaan ole kykyä arvioida mahdollisuuksia palauttaa esim. Voimayhtiöillä ja tehtailla on kouliintuneet lakimiehet jotka tuntevat vesilain kiemurat , tavallisilla ihmisillä ei . Käytännössä erityisiksi syiksi on kelpuutettu aivan tavallisia syitä. Uusi vesilaki on valmisteilla'' . Kansalaisten oikeusturva murentuu, koska esim . Toimistolla ei ollut selvää kantaa: '' Asia on kesken, vaikea sanoa. Työlupien vuolas myöntäminen sotii lain henkeä ja kirjaintakin vastaan. Tämän vuoden alussa juttuja oli kesken Länsi-Suomen vesioikeudessa 520 , Itä-Suomen vesioikeudessa 3 50 ja Pohjois-Suomen vesioikeudessa 140. Ja kymmenet muut. Toisaalta työlupaa myönnettäessä pitäisi aina olla varmaa , että toimenpiteet ' ' eivät estä olojen palauttamista olennaisilta osin entisen veroisiksi siinä tapauksessa , että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan , eikä muutoinkaan tee muutoksenhakua olennaisesti hyödyttömäksi" (VL 2:26). Korvaukset viipyvät vuosia , jopa vuosikymmeniä ja ne tippuvat toimitusmiesten valmiiksi tingitystä arviosta monesti puoleen , jopa viidennekseen . Aalw on ehdottanut li sättäväksi. Jos päätöksestä valitetaan ja valitus hyväksyttäisiin , niin purettaisiinko voimala ja palautettaisiinko joki " olennaisilta osin entisen veroiseksi'' turhaa spekulaatiota, koska sellaista päätöstä ei koskaan annettaisi . vsk.. Pitkään vireillä ovat olleet Inarinjärven säännöstely (alkoi l 940-luvulla, makaa vesiylioikeudessa), Kemijoen säännöstely (toteutettiin 1940-luvulla, lojuu vesiylioikeudessa) , Oulujärven säännöstely (toteutui 1950-luvulla, vesiylioikeudessa), Oulun edustan merialueen jätevedet (vesioikeudessa), Kokemäenjoen suuosan ja merialueen jätevedet (korkeimmassa hallinto-oikeudessa) , Äänekosken Päijänteen yläosan jätevedet (vesioikeudessa) , Etelä-Saimaan jätevedet (vesioikeudessa)..
4. Toimitusinsin ööri on teknisesti koulutettu, eikä ymmärrä riittävästi vesiluontoa. 1962 / 283 Terveydenhoitolaki 27. 5. Hehän ovat kiinteistöarviointiinkin perehtyneitä. Vesioikeuden päätöksessä voi olla erilaisia lupaehtoja, kuten velvoitteita kalakannan hoitamiseksi , korvauksista, jätevesimääristä, ravinteiden jahapenkulutuksen ylärajoista, puhdistusja suojalaitteista, hankkeen vaikutusten tarkkailusta vesistössä jne. Suuria ja laajasti pilaavia hankkeita on kuitenkin viety kuulutusmenettelyllä . kuntien vesilautakunnille tiedoksi ja pidettäväksi nähtävänä . 4. Siinä on ennen vesioikeuden päätöstä seuraavat vaiheet: alkukokous , suunnitelman tarkistaminen , katselmuskirjan laatiminen ja si itä tiedottaminen , katselmuskokous , to1mitusm1esten lausunto ja siitä tiedottaminen sekä muistutusten ja huomautusten antaLisälukemisca: 1 vesioikeus H IL--v.r--, _v_vo_r 1 KKO l 1 KHO 1 minen toimitusmiesten lausunnosta. Elleivät ole, hakijaa pyydetään täydentämään niitä. 1970 / 18 ja-asetus 12 . 1979 / 298 Katselmus ja kuulutus Vesioikeus käsittelee tärkeimmät luvanvaraiset asiat hakemusasioina. 6. Kokouksen jälkeen toimitusmiehet laativat lausuntonsa, josta asianosaiset voivat puhevaltansa menettämisen uhal la tehdä vesioikeudelle muistutuksia ja huomautuksia to1mitusm1esten lausunnosta 30 päivän kuluessa lausunnon laittamisesta yleisesti nähtäväksi. Päätökse n antaminen kestää usein vuosia, jopa vuosikymmeniä . Kuulutusmenettelyn ja katselmuksen rajankäynti on häälyvä . 1974 / 977 Laki meren pilaamisen ehkäisemisestä 16. 8. 1974 / 3 78 ja asetus 20 . 1. 3. Vesioikeustuomari Hiltunen totesi mainitussa TV-2:n lähetyksessä: "Jos tänne otettaisiin lisäväkeä, niin otettaisiin maanmittausinsinöörejä. Jo rma Pietilä : Vesioikeus Suomen lakimiesliiton kirjasarja n :o 37 . ,sk. p. 167. Linjan kiteytti Itä-Suomen vesioikeuden tuomari Reino Hiltunen (TV-2 21. Vesioikeudet päättävät vesistämme vailla vesiluonnon ja ympäristönsuojelun tuntemusta myötäillen elinkeinoelämän lyhytnäkö isiä vaatimuksia. Katselmuskokouksessa asianosaiset voivat esittää vaatimuksensa mm. 2. Vesioikeus voi tosin pyytää eri alojen asiantuntijoita avustamaan katselmuksessa , mutta tähän turvaudutaan harvoin , vaikka vesiluonnon asiantuntija olisi itse asiassa hälytettävä joka kerta. Kalevi Airaksinen . 1959 / 266 Vesilaki 19. 2. Kuulutusmenettelyä käytetään , jos asia katsotaan sen verran vähäpätöiseksi tai jos vesioikeus katsoo , ettei sillä ole aikaa tai resursseja katselmukseen tai jos hakija saa vesioikeuden vakuuttuneeksi katselmuksen tarpeettomuudesta . 1962 / 282 Asetus vesiensuojelua koskevista en nakkotoimenpiteistä 6. 2. 1970 /3 96 Asetus maaja metsätalousministeriöstä 12 . lupavelvoitteista ja korvauksista. Sen jälkeen vesioikeus päättää kummalla tavalla asianosaisten, vahingonkärsijöiden ja viranomaisten kuuleminen käy: vesioikeudellisella katselmustoimituksella vaiko kuulutusmenettelyllä . Vesien käyttöä ja suojelua koskeva lainsäädäntö Rakennuslaki 16. Kun vesioikeus on saanut lupahakemuksen , tutkitaan onko hakemus ja siihen liitetyt selvitykset riittäviä . Helsinki 1979 Vesilainsäädänrö , toim. 1967/ 55 Laki vesiha llinnosta 9 . Suomen luonnonsuojeluliitto . Kokouskutsu on annettava vähintäin 14 päivää aikaisemmin tiedoksi julkisella kuulutuksella ja julkaistava ainakin yhdessä seudulla ilmestyvässä sanomalehdessä . Kuulutusmenettelyssä hakemuksesta tiedotetaan siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joita hankkeen arvellaan koskevan. Alkukokouksessa asianosaiset "lausuvat mielipiteensä yrityksestä " . 5. 12 . 1979 / 300 Laki maa-alueilla tapahtuvien ölj yvahinkojen torjumisesta 24. 3. Kuulutusmenettely on pinnallisempi kuin katselmus. Hakemuskirjat ovat julkisesti nähtävinä muistutuksia ja huomautuksia varten vähintäin 30 päivää . Alkukokousta voidaan jatkaa eri päivinä ja eri paikoissa. Jäljennös tarkastetusta suunnitelmasta lähetetään ao. 1958 /37 ja -asetus 26 . Tuoreena esimerkkinä on Rautalammin reitin alati paisuva kalankasvatus . Lupia on myönnetty auliisti pahemmin piittaamatta laitosten laajasta pilaavasta vaikutuksesta vaikka re1tt1 on suojeluvesityöryhmän arvokkaimpia kohteita . Vesioikeuksista tuleekin ympäristönsuojelijalle pääasiassa ikävää luettavaa. Samalla kutsutaan katselmuskokous koolle . Alkukokouksen jälkeen coimitusmiehet tarkastavat yrityksen suunnitelman ja tutkivat voidaanko lupa antaa ja millä ehdoilla. '' D SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 . 196 1/ 264 Vesiasetus 6. Vesiluontokaan ei ole heille tuntematon, koska he suorittavat vesialueiden jakoja ja heistä lisäkoulutuksella voisimme saada tänne näitä nykyisiä korvaavia jäsenisiä, ettei kolmijäsenyys tästä kasvaisi . 1980) : "Tähän mennessä ei ole ollut estettäkään, etteikö lupia olisi voitu antaa kaikille, jotka ovat niitä pyytäneet ja harkittu, että lupien edellytykset ovat olemassa.'' Hiltunen jatkoi vielä: "Jos kalalaitoksille annettaisiin tiukkuudeltaan asutusta ja teollisuutta vastaavat puhdistusnormit, niin kalankasvatus pysähtyisi tänä päivänä.'' Vesioikeuksiin olisi saatava vesiluonnon ja ympäristönsuojelun pysyvä päätösvaltainen asiantuntemus. Päätöksestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lupa-asiat) tai vesiylioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen (korvaukset). 2. 1971 / 158 Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaanrumisen ehkäisemisestä 16. Suomen lakimiesliitto. Jos vesioikeus päättää viedä hankkeen katselmukseen , se pyytää vesihallitusta määräämään toimitusinsinöörin , joka kahden uskotun miehen kanssa toimittaa katselmuksen . Ympäristölainsäädännön kurssi moniste . Anna-Riitta Wallin: Lainsäädäntö ympäriscönsuojelun roreurraiana . VESILUONNON TUNTEMUS PUUTTUU Vesioikeuksien koostumus on yksioikoisen oikeudellis-tekninen. 6. Kolmijakoa ei haluttaisi kuitenkaan muuttaa, eikä asiantuntemusta laajentaa luonnontalouden tuntijoilla. 1965 / 469ja-asetus3. Helsinki 1975 . 8
Voimayhtiö on keväällä jättänyt Pohjois-Suomen vesioikeudelle anomuksen Haapakosken voimalan ''uusimiseksi ja Portimojärven kunnostamiseksi ' ' , mitä hämäävää ilmaisua myös vesihallitus käyttää . Erityisen vakava tilanne on Tengeliön sivuvesistössä, ja siellä väestö onkin noussut vastarintaan vakuutusyhtiö Pohjolan omistamaa pienvoimayhtiötä vastaan . Vesihallituksen mukaan myös vesistön taimenja harrikannat tuhoutuisivat. Viime kesänä Tornion maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestetyn kyselyn mukaan 87 pros. Tästä Lätäsenon osuus olisi noin puolet, mutta sen valjastamista ei nähdä vielä ajankohtaisena. , sk.. Useiden kokousten ja oman Miekonjärvi -elokuvan tuloksena syntyi myös paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. Järvi menettäisi erinomaiset muikkuja siikakantansa sekä kauniit hiekkasärkkänsä happikatoihin ja suuriin vedenkorkeuden vaihteluihin. MIEKONJÄRVI JA PORTIMOJÄRVI PUHUTTAVAT Pienvoimaloita on toistaiseksi vain Tengeliön sivuvesistössä. paikallinen jakokunta. s. Tornionjoen lohija taimenkanta voi myös huonosti , syynä on ennen muuta liiallinen meripyynti. Kahdeksasta rakennetusta sivuvesistöstä saataisiin säännöstelyn avulla 32 5 gigawattituntia vuodessa. Vakuutusyhtiö Pohjolan omistama Aavasaksa Oy säännöstelee vesistön yläjuoksun Raanujärveä ja Iso Vietosta Jolmankosken ja Kaarenneskosken voimaloilla. 200) Tornionjoen Muonionjoen pääuomalle ei ehdoteta voimatalouskäyttöä. Asialla on tietysti vesihallitus. Juha Ylimaunu Tornionjoen tulevaisuus Tornionjoki on länsi-Euroopan suurin lähes luonnontilainen joki, ja sen säilyminen vapaana johtuu ennen kaikkea siitä, että se sattuu huilaamaan rajajokena. SUOMEN LUONTO 4 / HO .\'! . Länsi-Lapin suurimman järven, Miekonjärven, tuhoa. Sen sijaan sivujokien rakentamista vesihallitus pitaa paikalliseen sähköntarpeeseen vedoten kannattavana. Pääuoma saanee olla rauhassa ainakin lähivuosina, mutta sen sijaan sivujokien tulevaisuus on epävarma, sillä pienvoimaloita ollaan vakavasti tunkemassa kahdeksan suomenpuoleisen sivujoen varsille. Alajuoksulla on myös Haapakosken " tippavoimala". Vasta valmistuneessa vesihallituksen ehdotuksessa (ks. vastanneista vastusti Tornionjoen kahlitsemista. Ponimojärven säilyttämistä on vaatinut mm. Miekonjärven säilyttämiseksi nousi Ylitornion ja Pellon järvikylillä kansanliike pari vuotta sitten. Tästä huolimatta "väylänvarressa" suhtaudutaan voimatalouteen jyrkän kielteisesti. Käytännössä hanke tarkoittaa Haapakosken voimalan korvaamista uudella Portimokosken voimalalla, joka kuivaisi Portimokosken kokonaan kanavaja tunnelijärjestelmillä sekä tuhoaisi Lapin parhaana lintujärvenä pidetyn Portimojärven. Tornionjoen vesivoima olisi vuonna 1961 valmistuneen Pohjoismaisen vesivoimakomitean mietinnön mukaan edullisempi rakentaa kuin jo toteutettu Kemijoen valjastaminen. Lisäksi työryhmä on päätynyt erityisesti suosittamaan tätä rakennushanketta , koska sillä ei ole "mainittavia ympäristöhaittoja" . Portimojärvellä pesii yli 200 sorsaparia, lähinnä puolisukeltajasorsia, jotka katoaisivat järven muuttuessa säännöstelyaltaaksi ja veden noustessa nykyisestä. lei kantoja aleta elvyttää Itämeren kalastusrajoituksilla ja muilla toimilla. Pellon kunta on vastustanut säännöstely hanketta alusta alkaen, mutta Ylitornio on odottanut näinä aikoina valmistuvaa Lapin seutukaavaliiton selvitystä säännöstelyn vaikutuksista. Ne uhkaavat pian kuolla sukupuuttoon eiSiianlippou 5 ca Kukkolankoskella . Voimayhtiöiden viimeisimpiä keinoja on ollut kuntien ja maakunnallisten sähköyhtiöiden kosiskelu osakkaiksi hankkeisiin , jolloin 168 voimalat rakennettaisiin ''paikallisen tahdon mukaan ''. Voimalan pienehkön energian tuotannon hintana olisi sekä koskimaisema että harrin ja ravun poikastuotto. Yhtiö mielii nyt vesistön keskiosien, Miekon, Lohija Portimojärven, muuttamista säännöstelyaltaiksi sekä uusien voimaloiden rakentamista. Suunnitelma merkitsisi toteutuessaan mm
Lohisaaliit ovat ratkaisevasti pienentyneet vasta 1950-luvun alusta lähtien niin, että esimerkiksi vuonna 1974 saalis oli 6 tonnia, vuonna 1975 3 tonnia ja vuonna 1976 2 tonnia. 169. JITUKSET PILAAVAT VETI Ä Tornionjoen vesistö on karua. Vaikka maaja metsätalous onkin suurin kuormittaja , asutusja teollisuusjätevesistä on vaarassa tulla alajuoksun veden huomattava pilaaja. Fosforin ja typen määrät sekä alkaliniteetti ovat pienemmät kuin Pohjois-Suomen vesissä keskimäärin. RYÖSTÖPYYNTI MERELLÄ SYYNÄ LOHIKATOON Kalastus on ollut Tornionjokilaakson asutukselle ja taloudelliselle kehitykselle elintärkeää. Tornionjoesta peräisin olevasta lohesta 90 pros. Vesistöllä on runsaasti luonnonja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, joita eivät toistaiseksi ole edes luonnonsuojelujärjestöt tai viranomaiset kartoittaneet . TORNIONJOKEA KANNATTAA SUOJELLA Tornionjoen asema rajajokena luo hyvät edellytykset sen suojelulle. Asian korjaamiseksi ei ole toistaiseksi tehty kuitenkaan mitään konkreettista. Esimerkiksi ainoalaatuisten tulvasaarten säilyminen tulisi taata, sillä suurin osa pohjoisen jokivarsien tulvaniityistä on hävitetty vesistöjärjestelyiden yhteydessä . jokisuulla ja vain 3 pros. Voimatalouskäyttö tuhoaisi Tornionjoen vesistön luonnontalouden ja näivettäisi perinteiset elinkeinot. Kaikkialla Pohjolassa asutus keskinyy jokivarsiin. TornionSUOMEN LUONTO 4 /80 _1i9 . Uiton päätyttyä vuonna 1971 Ruotsin puolen perattuja koskia on kunnostettu taimenen kutupaikoiksi, mutta Suomen puolella vasta kunnostussuunnitelmat ovat olemassa . Kevättulvan huippu on kesäkuun alussa, jolloin virtaama on usein alajuoksulla yli 2 000 kuutiota sekunnissa , kun se talvella on alle 100 kuutiota / s. joen lohen ja meritaimenen kalastusta ohjaa Haaparannassa asustava suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Joen ympäristötekijät eivät ole olennaisesti muuttuneet . Tornionjoki on suurin Itämereen laskeva rakentamaton lohijoki, jonka vesi on laadultaan erinomaista. Myös harjuskantaa pidetään ylikalastettuna. Kalatutkijat pitävät Tornionjoen meritaimenja lohikantaa uhanalaisena. kalastuksen, maatalouden ja matkailun kehittämiseks1. Vaikka alajuoksun tehokkaasti pyydetyn vaellussiian ei ole viime vuosina havaittu taantuneen, voi merellä tehostunut troolipyynti uhata niitäkin, sillä vaellussiian vaellukset ulottunevat Aina Ahvenanmerelle saakka. Tornionjoen voimatalouskäyttö tuhoaisi kulttuurimaiseman ja näivettäisi tärkeimmät elinkeinot, maatalouden ja kalastuksen . Viime vuonna valmistuneen riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan syynä lohen vähentymiseen on liiallinen meripyynti. pyydystetään merellä, 7 pros. Virtaaman vaihtelut ovat vähäisen järvisyyden takia suuret. Rautapitoisuudet ovat sen sijaan etenkin tulva-aikoina hyvinkin korkeat, mikä johtunee laajoista metsäja suo-ojituksista. Erityisesti ruotsalaiset kalastajat ovat vaatineet lohija taimenkantojen pelastamiseksi Itämeren kalastussopimuksen tarkistamista ja pyynnin raJ01ttam1sta . vsk. Ja kun kerran jokivarren ihmisetkin kannattavat joen säilyttämistä vapaana , jokea olisi hoidettava sen luonnontilan pohjalta mm. Joen virtaamista on viime aikoina kiistelty, koska osa Tornionjärven vedestä virtaa Ruotsin puolella Kainuunjokeen. Saaliit ovat vähentyneet ja kalojen koko pienentynyt. Parhaina vuosina saaliit lienevät olleet 300-400 tonnia lohta. itse joella. Sekä Suomessa että Ruotsissa voimassa olevaa harrin keväistä kuturauhoitusta ei Tornionjoella ole toistaiseksi toteutettu
soikeahko , pyöreähkö soikeahko, pyöreähkö soikeahko, ohuehko. Valkoisuus, värin puuttuminen , johtuu värinmuodostuksen estävästä perinnöllisestä muutoksesta, mutaatiosta . leikkaus ·<:.:-.-, .. Valkokukkaisten kasvien värilliset kukkamuodot ovat huomattavasti harvinaisempia. ,sk.. Poikkeuksellisesti niidenkin värinmuodostuskyky voi kehittyä tai palautua, ja syntyy värikkäitä kukkia. Mutta muitakin toki on, esimerkiksi siankärsämö, kumina ja tuomi . Myös marjat, esimerkiksi mansikka tai vaLumpeiden tärkeimmät paljain silmin havaittavat tuntomerkit (piirrokset Marja Koistisen) . isolumme pohjanlumme lehtilapa usein kookas (25 cm) , tavallisesti kookas, delma, voivat olla valkeita . Tällaisia ovat meikäläiset lumpeet , joiden eräät trooppiset suku laiset ovat sinikukkaisia. Sinija punakukkaisten kasvien valkokukkaiset muodot ovat verraten tavallisia; yleisiä ovat esimerkiksi valkeat kellot, horsmat, kanervat ja sinivuokot. •!·· kukan läpimitta (5 ) 1015 (20) cm (4) 812 (16) cm 3-6cm verhiöf;:) pohjuksen leveys avom ~ o fJJI ,:;)\ kukka cterälehtiä n. Puutarhalammikkonsa koristeeksi niitä ei siis missään tapauksessa saa hakea luonnosta. ·!-.. Kaikkien, niin punakuin valkokukkaistenkin lumpeiden tuhoksi on monessa tapauksessa koitunut runsastunut piisami. Pertti Uotila Punaiset lumpeet Lumpeiden punakukkaiset muodot ovat harvinaisia ja siksi rauhoitettuja. 20 15-18 10-15 cm sisemmät ponnet pitkiä melko pitkiä hyvin lyhyitä sisemmät tasasoukkia , ± ponnen kapean vastapuikeita, ponsia leveämpiä palhot levyisiä ponsia leveämpiä luorrisäteitä (JO) 1520 (6) 812 (-14) 10-15 luorrisäteet kapeita, tasasoukkia kapeahkoja, puikeita leveitä, puikeira luorrilevyn paksu hoikka matala keskipatsas 170 SUOMEN LUONTO 4/ 80 J9. Sen sijaan sinisen tai punaisen kukan värin vaihtelu tai muuttuminen kukinnan edistyessä voi johtua m yös muista tekijöistä, ennen muuta solunesteen happamuuden muutoksista iän myötä (imikkä, kevätlinnunherne) . kuprupintainen paksuhko, sileäpincainen paksuhko , sileäpincainen ruodin -iii:.-, :•~·-·• poikki;•, ·-•·: ., .. Ihminen ei kuitenkaan ole punaisen lumpeen ainoa vihollinen. ; ;~-~:. . :-. •. Jotkut taimitarhat välittävät ulkomaista alkuperää olevia punaisia lumpeita, joita puolestaan taas ei missään nimessä saa istuttaa luontoon. SUOMESSA ON KOLME LUMMELAJIA Tavallisin lumpeistamme on pohsuomen lumme pienehkö
alba x candidan piirteitä. Se tunnetaan ainakin Iisalmesta, Joroisilta, Karttulasta, Keuruulta , Kuhmosta , Kuopiosta , Lapinlahdelta , Leppävirralta, Maaningalta, Puolangalta, Rantasalmelta, Siilinjärveltä, Sonkajärveltä, Sotkamosta, Suomussalmelta, Säyneisistä ja Tervolasta. Punaisen värin voimakkuudessa on melkoisia eroja; usein kukat ovat nuorina lähes valkoisia ja muuttuvat vanhemmiten hyvinkin tummantai violetinpunaisiksi, tolSlnaan taas vanhojenkin kukkien punainen väri on vain vähäinen häive terälehtien ulkopinnalla. candida x tctragona. alba on eteläinen ja sitä kasvaa vain Ahvenanmaalla ja linjan Uusikaupunki Tampere Kuopio Pielinen kaakkoispuolella. colorata) näyttää olevan paikoin melko yleinen . HARVINAISET PUNAKUKAT e ': Kaikista näistä lajeista on kuvattu i punakukkaisia muotoja, Suomesta niitä tosin mainitaan vain suomenlumpeesta ja pohjanlumpeesta. '" :i. Lajien määrittäminen on usein vaikeata, ja varsinkin risteytymien tunnistamiseksi on siitepölyn koon ja pintarakenteen tutkiminen välttämätöntä . Pohjanlumpeen tilanne on huomattavasti sekavampi. Pohjoisinna sitä kasvaa SUOMEN LUONTO 4/80 39. Monet lapinlahtelaisesta järviryhmästä (1897-1979) ja Tervolasta (1979) kerätyistä yksilöistä vaikuttavat risteymältä N. Kun risteymät vielä voivat risteytyä kantalajiensa kanssa, syntyy kirjavia sekakasvuscoja. rosca) on tuskin syytä ja mahdollistakaan pitaa erillään . Somerniemen Patamonjärvistä (19121950) sekä Tyrväältä (1905), Keuruulta (1911) ja Karkkilasta (19 34) tallennetut museonäytteet edustavat jo selvemmin pohjanlumpeita, joskin eräässä Patamon näytteissä on N . Vaikka museonäytteistä suuri osa on vanhoja, on uusiakin tietoja sentään siksi paljon, että punakukkaisella suomenlumpeella ei näytä olevan välitöntä häviämisuhkaa. janlumme Nymphaea candida , joka kasvaa yleisenä koko maassa aina Metsä-Lapin pohjoisosiin asti . Kaikki kolme lajia risteytyvät helposti keskenään. erythropctala ja f. Toiseksi osa punakukkaisista yksilöistä lieneekin risteymiä. Suomessa on punalumpeen suojelussa valittu päinvastainen linja: kasvupaikat pidetään salassa. vsk. Suomenlumpeen punakukkainen muoto (f. Punaisen lumpeen kasvupaikat kuten ylemmän kuvan Fagertärn Närkessä, ovat Ruotsissa matkailunähtävyyksiä. Lajista Suomesta kuvattua kahta punakukkaista muotoa (f. tetragona on puolestaan itäinen ja paikoin yleisenpuoleinen Tampereen Kajaanin itäpuolisilla järvialueilla. Punakukkaisen isolumpeen ja 171. Kemijärvellä ja Tervolassa. !solumme N . Kotimaisen punalumpeen muotokuva on Lapinlahdelta. Näytteitä on kuudesta järvestä tai järviryhmästä. Suomenlumme N
1600 tn, Lestijoki n . Näissä erilaisissa osissa on kussakin oma erikoistunut kasvija eläinyhd yskuntansa . Viime kesänä punaisia lumpeita löytyi myös Tervolasta. Kyseistä risteymää ja punaista isolummetta kasvaa mm. Jokien mereen tuomat ainemäärät voivat olla uskomattoman suuria, esimerkiksi Virojoki tuo n. Suvannoista tapaamme vielä suuren joukon järvi lajeja. Virtaus estää kerrostumisen: vesi on lähes samanlämpöistä ja hapekasta pinnalta aina suvantojen syvänte1s11n. Joessa rantavyöhykkeen monimuotoinen eläimistö tulee toimeen syvemmällä kuin " seisovassa " ja kerrostuneessa vedessä. Kesällä voi suvantojen pohjalle kerrostua hienoakin lietettä, mutta kevättulva pölläyttää hienoimman aineksen liikkeelle sieltäkin. Sen sijaan tyypillisiä liejuntonkijoita, matoja, simpukoita ja surviaissääsken toukkia on jokivesissä vähemmän kuin järvissä ja jokilajien elämäntavat ovat toiset. Luonnontila väistyy rakentamisen tieltä , monimuotoisuus vaihtuu yksitoikkoisuudeksi . ,sk.. D 172 Kai Westman ja Seppo Vuokko Jossain elää vielä joki Joki ei ole pelkästään virtaavaa nestettä, joki elää. Joissakin maamme puutarhoissa viljelty punakukkainen lumme kuulunee tähän risteymaan. Pohjalla lahoavia kasvijätteitä syövät vesisiirat ovat puolestaan SUO M EN LUONTO 4180 J'I . Luonnontilainen joki on vaihteleva . Vielä kerrottiin puutarhaväen eräänä kesänä hakeneen kuorma-autolla punaisen lum peen juurakoita Lapinlahdelta. Virtaavan veden ekosysteemit ja eliöt kuuluvat uhanalaisimpiin Suomessa. Ainutlaatuinen jokiemme eliömaailma on vähän tutkittu ja tunnettu; vain vircakutuiset kalat se vähä mitä niistä on jäljellä tunnetaan johisellakin tarkkuudella. Lisäksi Somerniemen esiintymaa oli turhaan haettu 1970-luvun puolivälissä . Kivikkopohjaiset kosket vuorottelevat jokijaksojen ja järvimäisten , mutapohjaisten ja runsaskasvustoisten suvantojen kanssa. Paikkoja ei julkisteta ja tietoja tullaan käyttämään punaisten lumpeiden suojeluun. Joki on elävä, monimuotoinen ekosysteemi, joka on erityisen herkkä muutoksille. SUVANNOT KUIN PIENIÄ JÄRVIÄ Virran nopeus vaikuttaa lajistoon. Lisäksi tarvitaan tarkkoja havaintoja mm . Asia on kuitenkin syytä selvittää , ja siksi tietoja punaisten lumpeitten esiintymistä (sekä vanhoista että uusista) , niiden vaiheista ja mahdollisen häviämisen syystä toivotaan osoitteella Pertti Uotila , Kasvimuseo , Unioninkatu 44, 001 70 Helsinki 1 7. Se on läpivirtaussysteemi , johon ravinteet ja energia tulevat ympäröiviltä maa-alueilta ja joka kuljettaa ne mereen . Tarkkaa määristystä varten yksi siitepölyllinen hede on välttämä~n . 50 000 tn kiinteää aineesta; määrään voi lisätä toisen mokoman liuenneita humusaineita , jotka saastuvat merivedessä. kukan väristä ja värin muuttumisesta kukan ikääntyessä (valokuvia!) ja kukkimisajasta (joka eräiden havaintojen perusteella jonkin verran poikkeaa tavallisista lumpeista). parilla hyvin tunnetulla ja matkailukamoihin nähtävyyksinä merkityllä Etelä-Ruotsin pikkujärvellä . Tämän rakentaja unohtaa: voimalaitosaltaiden ketju ei enää ole joki. pohjanlumpeen välinen risteymä on poikkeuksellisen suurija kauniskukkainen . Yleisradion Luontoillassakin asiaa pohdittiin , ja tämän tuloksena saatiin kuulla , että sentään ainakin Lapinlahden esiintymä on yhä hengissä . HAPEKAST A VETI Ä Virtaava vesi poikkeaa elinympäristönä monin tavoin järvestä. Kuitenkin milloin tulvasuojelun , milloin voimatalouden , milloin "moninaiskäytön'' nimissä padotaan , perataan, pengerretaan, oikaistaan, ''siivotaan'' tai jopa johdetaan putkeen joki toisensa jälkeen . Peruskallioalueen humuspitoiset jokivedet ovat Pohjoismaille ja erityisesti Suomelle ominaisia; ei sellaisia ole enää idässä Karjalan takana eikä Keski-Euroopassa. Järvikorte , -ruoko ja -kaisla saattavat muodostaa rantaan yhtenäisen vyöhykkeen . Pohjalumpeeksi määritetty punainen lumme löytyi äskettäin Ruotsin Lapista. Jokien pohjat ovat yleensä kovia hiekka, soraja louhikkopohjia. PUN ALUMMETIEDOT TALTEEN Mitenkähän on muualla Suomessa. Suuret ulpukan lehdet ja vitatiheiköt antavat suojan kalanpoikasille ja saalistaan vaanivalle hauelle. Toivottavasti kyse on siitä , että punaisten lumpeiden rauhoituksen jälkeen ja kasvien keräilyn vähennyttyä romahdumaisesti ei enää ole saatu esiintymistä tietoja. 2400 ja Tornionjoki n. Joki ei elä itsenäisesti. Ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet pohjaan kiinnittyville elämän muodoille. Vedenkorkeuden vaihtelut , tulvat , vaikuttavat koko jokeen . Isojen punaisten lumpeiden epäiltiin jo kadonneen maastamme _:__ olihan museonäytteitä melko vähän ja ne kaikki verraten vanhoja. Edelleen tunnettiin eräitten järvien vedenpinnan laskut ja ennen muuta piisamin laajat tihutyöt lummekasvustoissa
.. 11 .3 i Tämä ei enää ole joki. Lohipato Oulun Merikoskessa vuosisadan vaihteen tienoilla . .. SUOMEN LUO TO4 / ~0 J'J ,sk 173. Vuorokausisäännöstely tappaa elämän ja syövy11ää rannat. Se oli kulkuväylä ja kala-ai1ta, elämä rytmi11yi joen vuodenaikojen, jäidenlähdön, tulvien ja jäätymisen mukaan . J ' Kahlitsematon joki oli ihmisenkin elämän valtasuoni. Tyytyväinen on vain mi11areihinsa tuijo11ava voimayhtiön insinööri
Vesiperhosen toukka kutoo erittämästään rihmasta hienon rysän, jonka virta pullistaa pyyntikuntoon. Mutta suvannoissakin on jo omia jokilajeja. Vesiperhostoukan pohjan aineksista rakentama putki ei suojaa sitäkään täysin saalistajilta. Etelä-Suomessa se elää vain virtaavissa vesissä, pohjoisempana myöskin järvissä. Liekopuut, kivet ja kasvillisuuslaikut hidastavat virtausta ja niiden suojapuolelle kinostuu hiekkaa. lahnojen ja ahventen ravintoa. Suvannon pinnalla pyörivät kymmenpäisinä parvina pienet hopeasepät, jotka vaaran uhatessa sukeltavat kiireesti turvaan. Veden pintakalvolla luistelevat vesimittarit pyydystävät pikkuhyönteisiä, joilta ne kunnon luteen tavoin imevät ruumiinnesteet. Rannan kortteiden joukossa kukkivaa suurikukkaista jokileinikkiä tapaa harvoin järvien rannoilta. Rysän perässä voi toukka turvallisesti odotella saalista. Jokilajit eivät tarvitse happea sitovaa punaväriä, jolla järvimuodot turvaavat hapensaannin heikommissakin oloissa. Nauhamaiset palpakon lehdet luovat turvapaikkoja eläimille. 174 SUOMEN LUONTO 4/ 80 39. Pohjalietteen surviaissääskien toukat ovat vihertävänruskeita, eivät kirkkaanpunaisia kuten järvissä. Vesikasvien lomassa ui kirkkaanpunaisena hohtava parimillinen vesipunkki tämän kaiken tapaa yhtä hyvin jossakin lahdenpohjukassa. vsk.. Virta vie joesta hienoimmat lietteet. Pohjaan uria piirtävät simpukat ovat jokisimpukoita tai parhaassa tapauksessa jokihelmisimpukoita, eivät järvisimpukoita. Koskikorennon toukka on kylmien ja hapekkaiden vesien asukas
SUOMEN LUONTO 4180 39. Muitakin tuttuja järvilajeja joesta tapaa, mutta aivan tuntemattomiksi naam101tuneina. Varsinaiset vesieläimet joutuvat harvemmin vesimittarin saaliiksi. vsk. 175. Järvisätkin eli järvileinikki kasvaa melko voimakkaassakin virrassa, ja saadakseen kukkansa pintaan se voi joutua matalassakin vedessä kasvattamaan useiden metrien mittaisen varren. Tyypilliset nivakasvit ovatkin pitkiä luiruja, jotka aaltoilevat virtauksen mukaan. Aivan omituinen virtaavan veden kasviksi on Pohjolan jokien uposrentukka: päällisin puolin aivan samanlainen kuin etelän kosteiden rantojen ja ojanvarsien rentukka, rennompi vain ja kasvaa vedenalaisena. Nivapaikkojen kasveilla ja eläimillä täytyy olla jo keinot melkoisen virranvoimakkuuden kestämiseen . Virtaavan veden kasvit muoNivelkärsäisiin eli kansanomaisemmin luteisiin kuuluva pikkumalluainen saalistaa pieniä vesieläimiä. Virta tuo myös vesikasveille jatkuvasri ravinteira, muna vaatii myös veronsa: kukkia on vaikea nostaa veden pinnan yläpuolelle. Luteiden sukulainen on myös pinnalla luisteleva vesimittari, joka saalistaa veteen joutuneita maahyönteisiä. Virran pitkät nauhamaiset lehdet voivat kuulua joko rantapalpakolle , järvikaislalle tai sarjarimmelle, jotka kaikki järvissä kasvaessaan nousevat ylpeästi pystyyn, mutta selviävät voimakkaasta virrasta nöyrtymällä notkeiksi tupsuiksi. Kuvassa purovitaa ja vesikuusta. Kukinta ei niiltä virrassa yleensä onnistu. VIRRASSA VILISTEN ..
Saukko ja majava ovat jokinisäkkäistä suurimmat. Tällä tavoin kasvit suojaavat toisiaan pahimmalta virran raivolta ja luovat samalla erinomaisia suojapaikkoja ja tyvenen veden taskuja eläimille. Koskikorennon toukka osaa käyttää virran painetta hyväkseen : litteän ruumiin yli virtaava vesi painaa toukan tukevasti alustaansa. veden vesiperhoset kutovat hienoja rysiä , joiden perässä ne odottelevat virran tuomia makupaloja. Osasyyllinen voi olla minkkikin , tätä nykyä jokivarsien yleisin peto, joka saalistajana on saukkoa tehokkaampi ja ainakin ahneempi. Mäkäräntoukat ovat kiinnittyneet: kasveihin ja pohjakiviin ja haavivat virrasta ravintonsa . Yleensähän vaihtolämpöiset eläimet kasvavat sitä nopeammin, mitä lämpimämpää on , muttei koskikorento. Koskikorennot ovat muutoinkin omituisia. Liikkuessaan pohjassa koskikara käyttää apunaan vahvoja kynsiään, joilla se tarrautuu pohjan epätasaisuuksiin. Kun virran nopeus yhä kasvaa , käy elämäkin hankalammaksi. Sileäniskaisissa könkäissä ei juuri mikään pysty jatkuvasti asustamaan , mutta heti, kun koskessa on kiviä ja pieniä portaita, on siellä runsaasti elämääkin. Toiset taas lohi, taimen, järvitaimen, vaellussiika ja nahkiainen vaeltavat jokivaiheen jälkeen mereen tai järveen kasvamaan ja palaavat muutaman vuoden kuluttua takaisin jokeen kutemaan. Kiviin kilpikirvamaisesti kiinnittyneenä elää Ancylus -kotilo, sama, jonka jäänteiden mukaan eräs Itämeren vaiheista on saanut nimensä. Saukko on viime vuosikymmeninä kovasti harvinaistunut; sitä ei niin kovin paljon ole metsästetty, joten taantumisen syynä täytynevät olla ympäristömuutokset, vesien rakentaminen ja pilaantuminen. ,sk.. Suojaavan kiven tai kasvituppaan kosteesta ne tekevät lyhyitä saalistusmatkoja pyydystääkseen hyönteistoukkia ja pinnalla ajelehtivia hyönteisiä. Virtauksen vo1m1stuessa muuttuu myös lajisto: valtalajeiksi tulevat virtaaviin vesiin erityisesti sopeutuneet lajit kuten lohi, taimen , harjus, kivennuoliainen, mutu ja kivisimppu. Haitat riippuvat muutoksen suuruudesta. Myös seipi, säyne, vimpa ja turpa nousevat jokiin kudulle. Koskikaralla ei ole uimaräpylöitä ja se vettä kevyempänä joutuukin kauhomaan siivillään päästäkseen pohjalle . Koskikorentoja nousee avantojen reunoille aikuistumaan ja ne viettävät keväthangilla häitään. Eräät jokikalat kuten purotaimen ja muru ovat koko elämänsä varsin paikallisia. Kun se on päässyt pohjalle, se kulkee vastavirtaan kumarassa, jolloin virran paine pusertaa sen tiukasti pohjaa vasten. ISOMMAT ELÄIMET Koskikara on linnuista arnoana erikoistunut nimenomaan jokien ja purojen asukkaaksi. dostavat tiheitä laikkuja, joiden välissä on kasvittomia virtausväyliä. KOSKESSA KOHISTEN ... Jokivesien saastuminen, veden samentuminen, rautapitoisuuden ja happamuuden kasvu sekä hapen määrän pieneneminen aiheuttavat muutoksia jokieläimistössä. Kovapohjaisiin vuolaisiin virtapaikkoihin on erikoistunut siivilöimällä ravintoaan ottavien lajien yhdyskunta. Vähäinen huononeminen karkoittaa ensinnä juuri lohikalat, vakavampi haittaa jo muidenkin jokikalojen sekä rapujen elämää ja lisääntymistä, ja pahimmillaan saastuminen aiheutSUOMEN LUONTO 4/ 80 J'J. Kivien yläpinta on monille eläimille liian ankara olinpaikka, mutta kivien alla on sitäkin runsaampi asukasjoukko: äyna1s1ä, matoja , hyönteistoukkia. Virta on tehnyt saalistamisen helpoksi : odotellaan vain , ja katsotaan, mitä virta tuo . Hopeanhohtoisena sukkulana sukelteleva vesipäästäinen pyydystää pikkukaloja ja vesihyönteisiä. JOEN KALAT Rauhallisesti virtaavien Joenos1en valtalajeina ovat järviemme tyypilliset lajit kuten ahven, särki ja hauki . Kansa tuntee hyvin kos176 kikorennot juuri omituisen esiintymisaikansa vuoksi: paikoin Pohjanmaalla niitä kutsutaan potnapekoiksi. Taimenen ja lohen poikaset elävät 2-4 vuotisen jokivaiheensa tietyllä rajoitetulla alueella, reviirillä , jota ne puolustavat tunkeilijoita vastaan . Keväällä odottavat suuret toukat jo jäitten lähtöä päästäkseen kuoriutumaan. Pesäkin on usein putouksen vesiverhon takana. Kun vedet ovat syksyllä jäähtyneet, alkaa nopea kasvu . Piisami, minkin tavoin amerikkalaisperäinen tulokas , ja ojamyyrä laiduntavat suvantopaikkojen kortteikkoja . Nopeasti virtaavassa vedessä ja erityisesti koskissa on vesi hapekasta, ja virtoihin sopeutuneet kalat ovat varsin herkkiä happipitoisuuden alenemiselle . SAASTUMINEN HAITTAA .. Kiveä peittävät sammalet ja levät , yläpinnalta lyhyenä nukkana, suojasivulla pitkälle virtaan kurottavina tupsuina , ja niiden suojassa on oma pieneläimistönsä . Koko kesän keväällä kuoriutuneet pikkutoukat jurovat kasvillisuuden joukossa kasvamatta juuri lainkaan. Virtapaikkojen kalat ovat muiden virran eläinten tavoin varsin paikallaan pysyviä. Sen ruokahalu on kyltymätön: päivässä se pistelee poskeensa oman painonsa verran ruokaa. Virtaavan
Tämä on varsin katkerasti havaittu kalastomme arvokkaimman osan, virtakuruisten kalojen, kokonaan hävitessä lukuisista rakenneru ista vesistä. Veden korkeuden ja virtaamien säännöstely vaikuttaa erityisesti tärkeään rantavyöhykkeeseen, jossa monet kalat ja rapu elävät ja joista ne hankkivat ravintonsa. Suurten lohijokien salpaaminen on vaikuttanut tuhansien ihmisten toimeentuloon, mutta pienetkin Pohjanmaan joet ovat kunnossa ollessaan ylläpitäneet kukin jokisuun merialueilla paria sataa kalastajaruokakuntaa. ... Ensin rapurutto ihmisen tuoma riesa sekin pudotti rapukannat, sitten rakentaminen on täydentänyt rapujokien tuhon. Maamme yhdeksästätoista lohikannasta on jäljellä kuusi, viidestäkymmenestäkahdesta meritaimenkannasta kahdeksan, nekin uhanalaisia. Poikastuotantoalueiden menetys vähentää kalansaaliita laajoilla merija järvialueilla, joiden vaelluskalakantoja joki on pitänyt hengissä . Perkaukset, ruoppaukset ja pengerrykset tuhoavat kalojen , rapujen ja niiden poikasten suojapaikat ja hävittävät myös niiden ravintolähteet: pohjaeläimistön ja kasvillisuuden . 177. MUTIA RAKENTAMINEN TUHOAA Rakentajat muuttavat joet tekosuoMEN LUONTO 4/ 80 3'! . JOKIELÄIMISTÖ EI SOPEUDU ALTAISIIN Pitkien aikojen kuluessa virtaaviin vesiin valikoitunut vesieliöstö ei joko sopeudu ollenkaan tai sopeutuu äärimmäisen huonosti elinympäristönsä äkillisiin muutoksiin. taa ajoittaisia kalakuolemia . Meritaimen on aikaisemmin lisääntynyt ainakin 52 joessa, nyt meillä on enää kahdeksan meritaimenjokea. Kuvan lohi on kuvattu Laukaan kalanviljelylaitoksella. Voimalaitospadot estävät vaelluskalojen pääsyn kurualueille ja muuttavat vedet koskettomiksi , virtakutuisten kalojen poikasille elinkelvottomiksi allasjonoiksi. Vastaavasti on käynyt järvitaimenen, virtakutuisten siikojen , harjuksen, toutaimenen ja nahkiaisen. järvien, patoaltaiden, kanavien ja voimalaitosten porrasteruksi systeemiksi . Kuva on Suomen Luonnon kansikuvakilpailun voittajia. Pohjanmaalta riitti ennen rapuja vientiinkin, nyt Suomeen tuodaan rapuja. Mutta pääväylän saastuminen jättää yleensä sentään sivujoet puhtaiksi ja sieltä käsin jokilajisto palaa, jos tilanne korjaantuu. Maamme 19 lohikannasta on pahasti taantuneina ja rakentamishankkeiden vuoksi uhanalaisina jäljellä enää kuusi. Tunnetuimpia ovat vuosituhansien aikana eri jokiin valikoituneet lohija taimenkannat . Täysin korvaamatonta on tiettyyn ympäristöön ja oloihin erikoistuneen kalakannan häviäminen . Jokien rakentaminen uhkaa viimeisiäkin terveitä jokia 1 D Keskiaukeaman peräpohjalaisen joen kuvasi Veikko Vasama. Vuorokausisäännöstely karsii erityisen ankarasti rantaja vesikasvilajistoa , vähentää pohjaeläinten määrää sekä syövyttää ja vyöryttää rantoja . vsk . Rakentaminen on tuhonnut jo 44 erilaistunutta taimenkantaa
Lapväärcin Isojoen vesistö on tärkeä meritaimenen nousujoki . Simojoki on Kiiminkijoen ohella ainoa kokonaan Suomen alueella virtaava rakentamaton Itämeren lohen nousujoki . Kaikista vesistötyypeistä ei enää löytynyt luonnontilaista edustajaa. Niiden suojelu ei ole vakaalla pohjalla. ,sk,. Vesistöjä valittaessa pyrittiin hydrologisiin kokonaisuuksiin, ja ohjelmassa on siten valuma-alueeltaan laajojakin vesistöjä. Vesiluontomme suojelu onkin retuperällä, eikä esimerkiksi nykyisiin kansallisja luonnonpuistoihimme kuulu juurikaan vesialueita. Vesien likaantuminen tai rakentaminen uhkaa monia muita suojeluvesiä. Lohen nousu Kiiminkijoen vesistöön on tosin viime vuosina vähentynyt ojitusten, perkausten ja likaantumisen takia . Maakunnallisia kohteita on viitisenkymmentä . Lestijoki on Keski-Pohjanmaan viimeinen , lähes luonnontilainen vaelluskalajoki . Suojeluvesityöryhmän tavoitteena on ollut luoda maamme vesiluontoa monipuolisesti edustava suojeluverkko ja turvata luonnontilaisia vesiä tarvitsevien toimintojen jatkuvuus. 180 Project Aqua -kohteita ovat tutkineet etenkin Tvärminnen eläintieteellinen asema, Lammin , Oulangan ja Kilpisjärven biologiset asemat sekä Evon kalastuskoeasema. Niitä on täydennetty muutamilla suurilla järvillä ja pienemmillä kohteilla. Ounasjoki on puhdas , rakentamaton, lappilaisen jokiluonnon hieno jäänne, Kemijoen viimeinen vapaa suuri sivujoki. Mitään ei tapahtunut. Myös Tornionjoella on oma lohikanta, josta ainoana Pohjanlahteen laskevana ison joen kantana saadaan mätiä istutuksiin. Monet suojeluvedet ovat vaarassa: Pernajanlahtea uhkaa ylitys tie, Rautalamminreitti on tukehtumassa kalanlihantuotantoon, Saimaata vaanii säännöstely ja Lestijoki on ves1-msinöörien papereissa porrastettu latvoilta mereen. Ainakaan vesihallitusta eivät suojeluvedet näytä kiinnostavan. Oikein hoidettuna joen merilohi-, meri taimenja harjuskannoilla on kuitenkin suuri biologinen ja taloudellinen arvo. Kiskonjoen Perniönjoen vesistö on lounaisrannikon puhtaimpia, ja se voitaisiin melko vähällä vaivalla entisöidä jopa vaelluskalojen kutujoeksi. Kansainvälisestä arvostaan huolimatta Project Aqua -kohteiden tulevaisuus on epävarma, koska niitä ei ole saatettu esimerkiksi vesilain ns. Vetemme on kohta viimeiseen jokeen ja järveen liattu, padottu, pengerretty, ruopattu, allastettu, tuhrattu humuspitoisilla metsäojitusvesillä, mökitetty. Joella on oma alkuperäinen lohikanta ja taloudellisesti tuottavat siika-, harjusja nahkiaiskannat. Vesistöjen muuttaminen ja pilaaminen sitä vastoin jatkuu. Valtakunnallista arvoa on Kiskonjoen Perniönjoen, Lapväärcinjoen Isojoen, Lestijoen , Siiponjoen Rahjan , Ounasjoen sekä Näätämönjoen vesistöillä . Suojeluvesityöryhmän mietintö valmistui vuonna 1977 (Komiteamietintö 1977:49). Siiponjoki on geomorfologisesti erikoinen pikkujoki. Työryhmä luokitteli vesistöt arvoltaan kansainvälisesti , valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi. Tähänastiset suojeluvedet ovat olleet lähinnä Project Aquan varassa, joka on kansainvälinen vesien suojeluja tutkimusohjelma. Suomessa siihen kuuluu 14 kohdetta: Pohjanpitäjänlahti Tvärminnen rannikkoalue, Hormajärvi, Pääjärvi, Evon järvet ja purot, Ruoveden Valkiajärvi, Pihlajaveden reitti, Lapväärtinjoki Isojoki, Kiiminkijoki, Kitkajärvi, Oulankajoki, Kilpisjärvi ja Peerajärvi, Könkämäeno Muonionjoki Tornionjoki, Inarinjoki Tenojoki sivujokineen, Kevonjoki ja Vetsikkojoki. Se unohdettiin pian. ankarampien määräysten alaisiksi. Luettelo on kuitenkin hyvin vajavainen, eikä siihen kuulu yhtään Järvi-Suomelle ominaista re1mvesistöä. Jorma Laurila Suojeluvedet valuvat käsistä Siintävien selkien, kimmeltävien järvien ja villien virtojen maana mainostetun Suomen kuva muuttuu. JOKIVESISTÖIST Ä kansainvälisesti arvokkaita ovat Kiiminkijoki, Simojoki, Tornionjoki Muonionjoki ja Tenojoki. Kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaita kohteita on kuutisenkymmentä: 10 jokivesistöä , 11 reittija järvivesistöä, 12 yksittäistä järveä , 7 merialuetta , 10 pikkuvettä, 5 glo-järveä sekä 4 erillistä koskialuetta. Pohjoisen Kiiminkijoki, Simojoki, Tornionjoki Muonionjoki , Tenojoki ja Näätämönjoki ovat merilohen viime1s1ä lisääntymisjokia maassamme. Tornionjoessa on myös vahvat meritaimen-, siikaja harjuskannat. Vesistötutkimus tarvitsee kipeästi luonnontilaisia vesiä taustaja vercailuvesikseen. Vesiensuojelun tarkoituksena on työryhmän mielestä suojella vesiluonnon monimuotoisuutta itseisarvona, turvata tutkimuksen ja opetuksen tarpeet, suojella vesieliöitä luonnonvarana, huolehtia virkistyksestä ja vesimaiseman suojelusta sekä varmistaa teollisuuden ja asutuksen vedensaanti. NäätäsuoMEN LUONTO 4/ 80 39
Kitkajärvi on mukana myös Project Aqua -ohjelmassa. vsk. Kuvassa Kitkajokea . 181. Kitkajärven vesistö Kuusamossa on kansainvälisesti arvokas suojelukohde. SUOMEN LUONTO4 180 39
SOKKELOISET REITTIVESISTÖT ovat Suomen luonnolle ominaisia. glo-järvet, jotka kuroutuvat maankohoamisrannikolla merestä järviksi ja kehittyvät vähitellen soiksi . Oulankajoen Kitkajärven arvoa nostavat monet isot koskee. Perämereltä ei löytynyt sopivaa kohdetta , mutta työryhmä tähdentää , että Perämereen laskevien jokien suojelun tulisi sisältää myös suuosan merialueet. Nämä suojelisivat merenlahtia, avomeren tuntumassa olevia saaria sekä Suomenlahden, Saaristomeren ja Pohjanlahden saaristoluontoa. SUURET JÄRVET, MERIALUEET JA PIENVEDET Yksittäiset järvet täydentäisivät reittivesien valikoimaa: Säkylän Pyhäjärvi, Pääjärvi, Suontee, Kuolimojärvi, Luonteri, Pihlajavesi, Puruvesi, Uukuniemen Pyhäjärvi, Heinävesi Enovesi, Lappajärvi, Lentua ja Muojärvi . Saimaan (Puruvesi , Pihlajavesi, Heinävesi Enovesi, Luonteri) suojelulle runsas reliktieliöstö on tärkeä lisäperuste. Arvoltaan kansainväliseksi on arvioitu Rautalammin reitti sekä Koitajoen , Oulankajoen Kitkajärven sekä Paatsjoen vesistöt. Puruvesi ja Säkylän Pyhäjärvi ovat maan mahtavia sisävesikalastusjärviä. Erityisen kirkkaita ja karuja ovat Längelmäveden ja Hauhon reitit. min reitti on järvitaimenen luontainen kutuvesistö ja vesistötutkimukselle mitä tärkein. Paatsjoen luonnontilaa laskee Inarin säännöstely, mutta siitä huolimatta se on nähty arvoltaan kansainväliseksi. SUOMEN LUONTO 4/ 80 J'I . Näistä Heinävesi Enovesi ja Pääjärvi ovat maailman mitassa arvokkaita. ,sk.. Lappajärvi on geologisesti ainutlaatuinen. Meriluonnon suojelualueiksi työryhmä esitti Pohjanpitäjänlahden Tammisaaren Hankoniemen rannikkoa ja Saaristomeren aluetta , jotka on katsottu arvoltaan kansainvälisiksi sekä kansallisesti merkittäviä Haapasaarten Tammion, Pernajanlahtien , Pyhämaan , Ourien sekä Valassaarten Mikkelinsaarten alueua. Monet näistä ovat karuja ja kirkkaita , kuten Säkylän Pyhäjärvi, Suontee , Kuolimo , Luonteri , Puruvesi, Uukuniemen Pyhäjärvi ja Muojärvi niitä on Suomessa vähän . Valtakunnan mitassa arvokkaita ovat Längelmäen ja Hauhon, Pihlajaveden , Kivijärven, Mäntyharjun, Tiilikanjoen, Lieksanjoen Ruunaanjoen sekä Hossanjoen lijärven Lounajan vesistöt. Lieksanjoen Ruunaanjoen vesistössä pauhaavat eteläisen Suomen viimeiset suuret kosket . Luonnontilaisimpia ja siis arvokkaimpia ovat Rautalammin reitti ja Oulankajoen Kitkajärven vesistö. Koitajoki ja Pihlajaveden reitti edustavat ruskeita, humuspicoisia vesistöjä. mönjoella on oma Jäämerestä nouseva lohikantansa. Tenojoki on maamme tärkein vaelluskalajoki. Rautalam182 Ounasjoki on Kemijoen viimeinen vapaa suuri sivujoki, lappilaisen jokiluonnon hieno jäänne. Erikoisen , kansainvälisesti ainutlaatuisen luonnonilmiön muodostavat ns
Muita uhanalaisia vesieliöitä ovat mm. Erillisiä koskiensuojelukohteita ovat Kymijoen alaosan kosket , Huopanankoski , Keihärinkoski ja Pielisjoen alaosa. EsimerSUOMEN LUONTO 4180 3'J . Monilla kalalajeillamme on 4000-5000 vuoden eli 1500 kalasukupolven kuluessa kehittynyt erikoistuneita paikalliskantoja, Joista monet ovat tuhoutumassa. Sen tulevaisuus lienee istutusten ja viljelyn varassa. nahkiainen , toutain, saimaannorppa ja helmisimpukka. Työryhmän mukaan seuraavat suojeluvedet ovat kalakantojen suojelemiseksi erityisen tärkeitä: kaikki jokivesistöt, Puruvesi, Säkylän Pyhäjärvi , Uukuniemen Pyhäjärvi , Rautalammin reitti , Kuolimojärvi , Muojärvi, Pielisjoen alaosa ja Paatsjoen vesistö. Lisäksi on joukko pikkuvesiä, järviä ja lampia, joista kansainvälisesti arvokkaita ovat Evan järvet ja lammet. Vesihallintolain mukaan vesihallituksen tulisi huolehtia erityisesti myös vesien suojelusta. SUOJELUVEDET EIVÄT ODOTA Työryhmän mielestä valtioneuvoston pitäisi antaa viranomaisille ohjeet, joilla mietinnön tavoitteet saavutetaan. Pihlajavesi. Useimpien jokiemme erikoistunut meritaimenkanta on ilmeisesti lopullisesti menetetty, sillä harvoissa joissa on jäljellä alkuperäistä kantaa. Samoin puroja järvitaimenkannat ovat monista joista hävinneet. Koskia on runsaasti jo aiemmissa kohteissa , mutta nämä ovat maisemallisesti ja kalastollisesti erittäin arvokkaita. Ne ovat tärkeitä etenkin tutkimukselle. Vesihallitus on todennut esimerkiksi , ettei Lestijoki vaadi erityistä suojelua. vsk. Pykälää on sovellettu kuitenkin vain kerran, vuonna 1969 Säkylän Pyhäjärveen . kiksi Pietarin herkkusuiden erikoisesti arvostama Oulujoen lohi on iäksi menetetty. Tämä on kokonaan unohtunut rakentam1sv1mmassa. Vesiemme eläinten tutkimus on puutteellista, eikä sen takia varsinkaan pienten eliöiden uhanalaisuutta tunneta paljonkaan, monista ei tiedetä juuri mitään. VESIELÄMÄN RIKKAUTTA ON SUOJELTAVA Vesien luonnotilan järkyttäminen ja muuttaminen on vahingoittanut kaloja ja muuta vesielämää. Pielisjoen alaosa on järvilohien vumemen luontainen kutuioki . Suojeluvesiverkolla olisi siten tärkeä tehtävä edessään. Järvilohi, Vuoksen vesistön mereen vaeltamaton lohen sisävesimuoto, on kataoamassa vesien rakentamisen takia. D 183. Vesihallituksen tulisi saattaa suojeluvedet vesilain 1 luvun 21 pykälän mahdollistamien ankarampien määräysten alaisiksi. Nieriä on taantunut. Vesihallituksen aika näyttaa kuluvan yksipuolisesti allastusten, porrastusten , tunneleitten, kuopimi~ten ja kaapimisten kanssa . Vesihallitus suhtautuu täysin välinpitämättömästi suojeluvesityöryhmän ehdotuksiin sen sijaan, että se omaaloitteisesti ja aktiivisesti ajaisi asiaa eteenpäin . Saimaan suojeluarvoa nostaa rikas reliktieliöstö. Lohi nousi ennen miltei kaikkiin suuriin vesistöihimme , mutta on taantunut rakentamisen ja vesien likaantumisen takia
Vesipiirin mukaan alaosan kuusi voimalaa on toistaiseksi jätetty pöydälle ja niiden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi vasta yläosan rakentamisen jälkeen . Muut vesien käyttömuodot tuhoava tehovoimatalous näyttää olevan ainut kieli, jota vesihallitus ymmärtää. KUIV AJO EN SUUNNITELMA Oulun vesipiirin suunnitelma lähti parin voimalan ja tekoaltaan rypäleenä vesihallituksen arvioita· vaksi . Vesipiiri otti neuvosta vaarin ja valmisti uuden suu nnitelman. Voimaloiden keskitehoksi on laskettu 3 MW ja yhteiseksi sähköntuorannoksi 76 gigawattitun• tia vuodessa , joka on noin 8 pros. ,sk.. VOIMALAHANKE JA MITEN SE TEHDÄÄN Kaikki sai alkunsa siitä, kun joen yläjuoksun matala Oijärvi alkoi rehevöityä. Valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan melko pieni Kuivajoki on säilynyt miltei luonnontilaisena. Yläosan työt on strategisesti suunniteltu tarkasti. Pirttimaan altaan ja Oijärven väli pyritään porrastamaan kahdella voimalalla , joiksi on kaavailtu Palokoskea ja Mutkaisenkoskea, yhteisvuosituotannoltaan 28 gigawattituntia . Jostain ihmeen syystä ylimmät vesiviranomaiset eivät olleet hankkeeseen tyytyväisiä ja palaut· rivat sen karuilla ohjeilla: "hankkeeseen on liitettävä useampia voimaloita''. markkaa , ja todettiin , ettei hanke kannata ellei siihen oteta mukaan muutamaa voimalaa. Tärkeätä on , että Kuivajoen rakentamisen kannattamiseksi, säännöstelytilaa on oltava yhteensä 100 milj . Kun vielä Pirtti• maan altaan tilavuudeksi ajetaan 90 milj . Vesa Luhta Vesihallitus vyöryttää pohjoiseen: Vuorossa Kuivajoki Pohjoispohjalainen Kuivajoki on malliesimerkki vesihallituksen kovan linjan jokiluonnon "kunnostustoimista " latvoille tekoallas ja voimalaporrastus mereen asti. Suunnitteluintoa ei hillitse edes paikallisen väestön jyrkkä vastustus. Kuivajoen suunnitellut voimalat ovat alhaalta lukien Patosaari, Ailionkoski, Heinikoski , Lanaskoski , Ervasti n koski, H irvoskoski ja Sonnikoski yhteispudotukseltaan 86 metriä. vesikuutiota. Kun Oijärven pinta on 89 .50 m merestä, tulee täten koko joki "riittävän tehon saamiseksi ' ' porrastetuksi . m 3 , saadaan yhteensä 107 mJ. Viattomasta järvenkunnostustyöstä olikin sitten saatu tyypillinen voimalahanke. Kustannuksiksi laskettiin pyöreästi 5 milj. Oulun vesipiiri tarttui asiaan perin nurinkurisesti . Melkoista häikäilemättömyyttä Kuivajoen suunnittelussa osoittaa myös säännöstelyaltaan sijoittaminen arvokkaan suojelukohteen, Lapiosuon, päälle. Kuivajokea , ei esitetä voimataloudellisiin tarkoituksiin" Muna eipä kulunut kuin puoli vuotta, niin Oulun vesipiirin kanta oli muuttunut: " Mikäli Kuivajoella pymaan toteutta• maan laajempia vesistöjärjestelyitä, niiden ensisijaisena päämääränä on oltava vesistön hyväksikäyt• tö voima taloudelle '' . m 3 ja Oijärven vedenpinnan nostolla hankitaan säännöstelyjoustoa 1 7 milj. Vesipiirin into tarttua oijärveläisten esitykseen selittyy helposti . Iijoen viiden voimalan vuosituotannosta. Tämä ja Sonnikosken voimala tähtäävät selvästi myös alaosan rakentamisuoMEN LUONTO 4/ 80 39. Oijärven kalainhoitoyhtymä teki vesipiirille aloitteita järven tilan kohentamiseksi, etenkin kalastusja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi . Suunnitelma toimii siis Pohjanmaalla tu• tuksi tulleella tavalla: rakennetaan joki ylhäältä alas. Pelkästään tähän ei kuitenkaan tyydyny , vaan vesi varaston suurentamiseksi kaavailtiin Kivijoen latvoille Pirttimaan säännöstelyallasta. Huomionarvoista on sekin, että voimaloita aiotaan pyörittää tehovuorokausisäännöstelyllä. Rehevöityminen aiheutui järven pinnan laskusta 1950-luvulla, pengertien rakentamisesta järven poikki sekä maata• lauden keinolannoitteista. Nythän voidaan voimalatöiden arvostelu vaistaa väittämällä , että hanke on lähtöisin asukkailta ja palvelee heidän etujaan! No tämähän on tuttua Pohjanmaan vesistöhankkeista. Nyt oli myös alapuoliseen Kuivajokeen löydetty seitsemän voimalan paikat yläpuolisten lisäksi. Ne käsittävät Pirttimaan altaan, Kivjoen kaksi voimalaa , Oijärven pinnan noston vajaalla metrillä sekä siihen liittyvän Sonnikosken voimalan Kuivajoen niskalla. Se ylittää alaosan rakentamisen ehdoksi annetun varastointitilavuuden. Vedenvaihtumisen turvaamiseksi suunnitelmn järveen laskevan Kivijoen suuosan kääntämistä järven etelä184 päähän. Vuonna 1977 valmistuneessa alueen vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa (Vesihallituksen tiedotus n :o 136) todettiin hurskaasti: "suunnittelualueen pieniä vesistöjä , mm
mk. Rannatkin täytyy sen vuoksi aidata. Sortumishaitat tulisivat olemaan myös suuret , koska jokivarren korkeat törmät koostuvat pääosin löyhistä maalajeista. seen. Voimalahankkeet ovat saaneet oijärveläiset ja kuivajokivartiset tyystin ymmälle . He kannattavat varauksetta vain Kivijoen suun kääntämistä Oijärven rehevöityneeseen eteläosaan. Koko hankkeen kustannukset ovat huikaisevat 100 milj . Ihmiset ovat joutuneet lähtemään 'moninaiskäyttötai virkistysnäkökohdilla parannellusta jokimiljööstä'. Arolan kanssa ja ihmettelin vesipiirin suunnittelupuolen kartanlukutaicoa, oli vastaus: "Niin, nämä asiathan eivät suunnitteluvaiheessa kuulu meille" . Oijärven kalainhoicoyhtymä on lisäksi kärmeissään siitä , että se on alkuperäisenä asianosaisena ja hakijana tyystin unohdettu . Myös Oulun ves1punn suunnittelupäällikkö dipl.ins. Lapiosuon erämaat sisältyvät myös alkuperäiseen kansallispuisto-ohjelmaan ja ne on merkitty sekä Lapin että Oulun läänin seutukaavoissa suojelualueeksi 1 Vuorokausisäännöstelyn synnyttämät hyydejäätulvat, rantojen sortumiset sekä luonnontalouden tuhot tulevat näkymään selkeästi Kuivajoen "kunnostuksen" jälkeen. ins . Tämäkään tuskin vielä riittää , sillä ennalta arvaamattomia haittoja on syntynyt kaikkien vesijärjestelytöiden yhteydessä . Haitcoja ei useinkaan havaita heti ja ne ovat usein pysyviä , eivätkä vain alkuvuosien vaikeuksia , kuten vesiviranomaiset ovat todistelleet. Oulun vesipiirin perustamaan tarkkailuryhmään kuuluvat vain vesihallituksen , vesipiirin ja paikallisen sähköyhtiön (Rantakairan Sähkö) edustajat. Kun aikoinaan juttelin asiasta dipl. Suunnitelmaa ovat arvostelleet julkisuudessa etenkin luonnontalouden kehittäjät . Joki on nyt vain haiseva lätäkkö, joka ei edes karjaa pidättele. Tämä sattui hankkeen esittelyvaiheessa , kun siitä tiedettiin vasta vähän. Vuorokausisäännöstelyn haitat saattavat joen pohjoisen sijainnin vuoksi muodostua erittäin vahingollisiksi . Hannu Arolan mukaan SUO MEN LUONTO 4 /80 39 , sk ' 'suunnitelma on kovan rakennuslinjan projekti" , eikä hän ole siihen itsekään tyytyväinen . ALLAS AARNIALUEELLE Melkoista piittaamattomuucta vesihallitukselta osoittaa Pirttimaan altaan sijoittaminen osittain Lapiosuon aarnialueen päälle. Tavoitteiden ja todellisten seurausten surkeasta ristiriidasta todistavat Uljuan tekoaltaan partaalla asuvat Pulkkilan Vornan kyläläiset: " Vesi on kadonnut jokiuomasta , uimapaikkoja ei ole , ei ole kaloja, ei rapuja, eikä myöskään kylän tai jokivarren kauneutta, mistä kylä oli ennen niin kuuluisa. 185. Lapiosuon kaira on suurin yhtenäinen erämaa napapiirin eteläpuolella. Voimaloiden ja tekoaltaan merkitys vedenlaadun kohentamisessa ei oikein avaudu . Kuitenkin ves1p11nn suunnitelman ainut todellinen hyötyjä olisi voimatalous ja rakennuttaja, Oy Vesirakentaja , joka muuten on mukana lähes kaikissa Pohjanmaan vesirakennustöissä. ' ' SYRJÄSEUTUJEN HIRTTONUORA Kuivaniemen kunnanvaltuusto ehätti aikoinaan ortamaan suunnitelmaan myötämielisen kannan , lähinnä työllisyysperusteilla . Alkuperäisestä Oijärvisuunnitelmasta on laskettu hyötyä runsaalla kädellä; maaja metsätaloudelle , virkistykselle, kalataloudelle, vesihuollolle, vesiensuojelu lie ja liikenteelle tuttua
Veden laatu on hyvä ja happeakin koskisuudesta johtuen riittävästi. markkaa vuodessa. Niinpä sillä on merkitystä myös maaltapaon estäjänä . Samoin olisi otettava huomioon vesijärjestelyiden haitat maaja porotaloudelle sekä virkistyskäytölle. Varsinaisilla entisöimistoimilla joen tuotantoa voitaisiin vielä huomattavasti nostaa. Vesistöjä on myös rakennettu lyhytnäköisesti, kokonaisuutta tuntematta ja aiheutettu rakenteellista työttömyyttä ja pysyvien työpaikkojen menetyksiä alkutuotannossa. Yhteistyöelin painottaa, ettei paikallisia asukkaita ole kuultu, eikä kalatalouden ja muun luonnontalouden menetyksiä ole edes tutkittu. vsk. l milj. Kunnostetruna joella voisi olla suuri merkitys vaelluskalojen poikastuotannossa ja hyvänä virkistyskalastusvetenä. Fil. Valtiontalouden tarkastusviraston viime vuonna julkaistussa kertomuksessa todetaan , että valtion työllisyysvaroja on käytetty sellaisiinkin vesistötöihin , jotka pitemmän päälle lisäävät työttömyyttä . ''VOIMALAHANKKEISTA ON LUOVUTTAVA" Kuivajoen kalastuskuntien yhteistyöelin on vedonnut kunnanvaltuutcttuihin, seudun kansanedustajiin ja Oulun vesipiiriin voimataloushankkeen hautaamiseksi . Yhteistyöelimen puheenjohtaja Mauri Huhtalan mielestä kalastuskuntien ja ranta-asukkaiden toiveet Oijärven rehevöitymisen ehkäisemiseksi on toteutettavissa ilman tekoallasta ja voimaloita. ' 'Me pyysimme aikoinaan vesipiiriltä toimia , jotta Oijärven heinittyminen saataisiin pysähtymään. LUONNONTALOUDEN VAIHTOEHTO Kuivajoella on kaksi selkeää ja toisensa ehdottomasti poissulkevaa vaihtoehtoa: kovan linjan vesirakentaminen ja joen luonnontalouden kehittäminen . Tuotto saataisiin aikaan mitättömillä kustannuksilla istuttamalla kalastoa ja säilyttämällä joen hydrologia ja veden laatu kunnossa . Ilmeisesti useita kymmeniä tiloja tulisi elinkelvot186 torniksi, kun runsaasti tuottavaa peltoja metsämaata katoaisi ainiaaksi penkereitten ja patoaltaiden alle. Yhteistyöelimen esityksen takana on myös paliskunnan tuki ja laaja kansalaismielipide. Joen tuotantokyvyn elpyminen tuntuisi kaukana merellä asti. Ehdottomasti suurin häviäjä olisi kuitenkin Kuivajoen kalatalous. Tähän ei tarvitsisi muuta kuin ohjata osa Kivijoen vesistä Oijärven eteläpäätyyn sekä tehdä järveä halkovan tien pengerrykseen useampia virtausaukkoja. Meillä on täällä käytettävissä hyvä, viihtyisä · ja luonnonkaunis ympäristö, sellaisena haluamme sen säilyttää''. Tutkimusaseman arvioiden mukaan taimen, lohi, vaellussiika-, nahkiaisja rapukannat voisivat tuottaa Kuivajoessa, Oijärvellä ja Kivijoessa 2. Mahdollisesti tulisi kysymykseen myös vedenpinnan nosto noin 20 sentillä .' ' Yhteistyöelin vaatii, että "mahdollisissa tulevissa Oijärven tilan parantamistoimissa voimalarakentamisesta tulisi jo alusta lähtien luopua" ja toteaa lopuksi verrattomasti: ''Mielestämme vesistöä ei tule rakentaa voimatalouskäyttöön. Joelle istutetut kalanpoikaset ovat menestyneet hyvin . Kuivajoen kalastuskunnat ja Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema ovat laatineet joen kalataloudelle kehittämismalleja. D SUOMEN LUONTO 4/ 80 3'1. Vesipiiri ei sanallakaan ole viitannut niihin haittoihin, joita Oijärven vedenpinnan tehosäännöstely ja voimalapengerrykset aiheuttaisivat seudun elinvoimaiselle maataloudelle. Pirttimaan altaan alle hukkuisi tärkeän luonnonsuojelukohteen lisäksi suuri metsä talousalue , seudun parhaita porolaitumia ja hillamaita. tri Tapani Valtonen Perämeren tutkimusasemalta toteaa, että kalastuksen työllistävä vaikutus sivuelinkeinona on huomattava. Huomattava osa Lapiosuon aamialuees1a jäisi Pimimaan 1ekoahaan alle. Vaikka jokirakentamisella saataisiinkin luoduksi kohtuullisesti tilapäisiä työpaikkoja, on pidettävä mielessä muutamia seikkoja:· miten paljon alueen omaa työvoimaa käytetään, miten monta pysyvää työpaikkaa luodaan, miten monta pysyvää työpaikkaa hävitetään perinteisten elinkeinojen parissa, miten paljon luodut työpaikat maksavat ja miten monta työpaikkaa samalla summalla voitaisiin muilla tavoin luoda
Jäide n all a levisi h apeto nta ja pahalle haisevaa vettä H am in an suuntaan yli kymmenen kilometrin päähän Kotkasta. Lu vut on laske11u vuoden 1976 hintatason mukaan . Teollisuus säästää edelleen mu11a ei vesistöjä. Jätevirrat ryömivät talvell a pohjaa pitkin aina Ilkonja Mäntyselälle asti. Ritva Veijonen Metsäteollisuus • säästää, vesi saastuu Maassamme oli 1970-luvun puolivälin jälkeen likaantunutta merta ja järveä yli 7 700 neliökilometriä , likaantunutta jokea oli melkein 10 000 kilometriä. Schau manin puunjalostustehtaa n ku ormitus on laskenut jopa yli p uo leen entisestään . Parin viime ta lven a ikana pyydyksistä on kui tenk in noussut haisevia ja pahalle m aistuvia kaloja. Eteläisen Sa imaa n likaan tu nut alue laajeni viime talvena toissa keväästä , joka oli 1970lu vun huonoimpia aikoja Saimaall a . SUOMEN i.UONT04 180 \tJ v,k Puunjalostusteollisuuden lama vuodet 1970-luvulla säästivät vesistöjä ja teolli suus säästi suojelussa . mutta siitä huolimatta Pietarsaaren edustan likaa ntunut vesialue on laajentunut yli tuhannella hehtaarilla 1970luvulla. PI ETA RSAAR EN EDUSTA LIK AANTU I KOKO 1970-LUVUN Viime talvet eivät o le o lleet poikkeuksellisia Pietarsaa ren edustalla; päinvastoin kuin muualla sie llä m eren pilaantuminen on eden nyt tasaisesti koko 19 70luvun . Ahlström Oy , Sunila Oy, Stockfo rs Oy , Tampella Oy, Valmet Oy ja Yhtyneet Paperi tehtaa t. Likaantunutta aluetta o n vai kea tarkasti määrittää , mutta Kymen ves1p m1n arvio n mukaa n pilaan mili . Vesipiirien ja vesiensuojeluyhdistysten selvitysten mukaan miltei kaikki metsäteollisuuden rasittamat vesistöt ovat olennaisesti huonontuneet muutaman viime vuoden aikana. Pohjois-Karjalassa talven vedenlaatutiedot ovat vielä lopullisesti kokoamatta. Saimaan eteläisen osan kuormiruksesra vastaavat lähes yksinomaan puunjalostustehtaat . Schaum anin tehdas joutuu hakemaan vielä ensi vuoden lo ppuun mennessä uuden luvan jätevesilleen . Metsäteollisu u de n kuormittam aa n Kymijokeen on päästetty jätevesiä vä lillä enemm än kuin mi tä vesio ikeuden antamat lu vat sa llivat. Ilkonja M äntyse lkä ovat tärkeitä muikun kutualueita ja h yviä nu ottausvesiä . yli 40 kilometrin päähän Kaukaa n tehtailta . Hapeton ja samean musta ves i on karkoittanut amm attikalastajat siikojen ja lohien perässä vuosi vuodelta ulo mmaksi m erelle . Pie lisjoe lta Uimaharjun p uunj alostustehtaitte n alapuolelta on kuitenkin valitettu pyydysten limo ittumisesta Pohjois-Karjalan vesipiirille . 238 156 77 , 1 59 59 (arvio) -75 -76 -77 -78 -79 Vuodesta 1975 liihrien metsäteo llisuus on sijoittanut yhä vähemmän vesiensuoieluun . Myös Kotkan edustalla likaantunut merialue o n laaje ntunut. Vesistöjen likaantumista jarrutettiin 1970-luvulla , mutta suurelta osin vesistöjen tervehtyminen 1970-luvun puolivälissä johtui metsäteollisuuden lamasta . Huhtikuussa alkaneesta 187. Kymijokeen saavat jätteitään laskea vesioi ke uden luva lla mm . mk 213,4 189 179.5 172 137 1970 -71 .72 -73 -74 tunutta Saimaata o n yli 100 neliökilometriä. Enso-Gutzeitin insuliittitehdas ja Kotkan tehdas, Kymi Kymmene, Myllykoski Oy, A
Likaantunu t alue ei Päijänteellä ole juuri laajentunut , mutta likaantuminen on voimistunut niillä alueilla , joille puunjalostusteollisuus laskee jätevesiään . Vesihallituksen tavoitearvoihi n verrattuna ovat vesioikeuksien sallimat kuormitukset kiintoaineen osalta noin 80 prosenttia ja BHK1;n osalta noin 45 prosenttia suurempia. Vesiensuojelukustannukset eivät ole tehtaillekaan olleet järin raskaita , sillä massaja paperiteollisuuden liikevaihdosta vesiensuojeluun hupeni vuosina 19721976 keskimäärin 0,4 prosenttia. Halukkuus vesiensuojeluun on viime vuosina vähentynyt paitsi laman myös sen vuoksi , että sijoitukset vesiensuojeluun ovat yhä kannattamattomampia. . METSÄ TEOLLISUUS SI]OITT AA LAISKASTI VESIENSUOJELUUN Metsäteollisuuden halu siJ01ttaa vesiensuojeluun on vaimentunut viime vuosina. VESISTÖJÄ LIATAAN VESIOIKEUKSIEN LUVILLA Eräitä Kymijokija Kokemäenjokivarren tehtaita lukuunottamatta puunjalostustehtaat ovat noudattaneet vesioikeuksien jätevesienlaskulupia. Ne eivät ole laskeneet Jatteitaan vesistöih in enempaa kuin mitä vesioikeus on sallinut. Vesihallituksen arvion mukaan metsäteollisuuden typpikuormitus olisi tänä vuonna sama kuin vuonna 1972 eli 14 ,9 tonnia vuorokaudessa. Vuosien 19721976 metsäteollisuuden vesiensuojelu investoinnit tuottivat keskim äärin 1, 7 miljoonaa markkaa enemmän kuin mitä käyttökustannuksiin upposi . ulkoinen puhdistus ei tuottaisi enää hyötyä tehtaille. Nk. vain asteittain. Kaiken kaikkiaan on massaja paperiteollisuuden kiintoainekuormitus lasken ut vuoden 1972 arvosta 822 tonnia vuorokaudessa lamavuoden 1976 arvoon 329 tonnia vuorokaudessa. Kuopion kaupunki joutui rakentamaan Kallavedelle keväällä uuden vedenottoputken noin seitsemän metrin syvyyteen. Osittain vesistöjen kiihtynyt likaantuminen johtuu siitä , että vanhojen tehtaiden jätteiden päästöä pyritään raJoittamaan . Sinänsähän ei asian ydin ole se, kuinka monta markkaa vuosittain vesiensuojeluun sijoitetaan vaan se, että tehtaisiin pitäisi saada teknisesti niin tehokkaat jätteiden puhdistuslaitteet, että ympäristön pilaaminen pysähtyisi ja tulevaisuudessa kääntyisi ympäristön puhdistumiseen . katselmuksesta odotetaan kiivasta , sillä ympäristön asukkaat ovat keränneet 6 000 ihmisen allekirjoittaman adressin , jossa tehdasta vaaditaan puhdistamaan jätevetensä paremmin . Metsäteollisuuden fosforiJa typpikuormitus sensijaan ei 1970luvulla ole paljoa laskenut. Tällaisiakin hankkeita on muutamia. Tehdas on väittänyt biologista jätevesien puhdistamoa liian kalliiksi , sen sijaan suostuttaisii n kyllä siirtämään jätevesien purkuputki ulom maksi merelle . Vesihallituksen arvion mukaan vesiensuojeluinvestoinnit olivat viime vuonna yhtä vähäiset kuin t01ssa vuonna . Vesihallitus yrittää lupien uusimisvaiheessa kiristää lupaehtoja. Vielä 1975 puunjalostusteollisuus sijoitti vesiensuojeluun runsaat 238 miljoonaa markkaa , toissa vuonna enää vaivaiset 59 miljoonaa markkaa. Kaiken kaikkiaan metsäteollisuus sijoitti vesiensuojeluun 1970luvulla reilusti yli miljardi markkaa. Vesihallituksen mukaan massaja paperiteollisuudelle annetut jä188 tevesiluvat sallivat tana vuonna 360 to nnin kiintoainekuormituksen vuorokaudessa ja 940 tonnin BHKrkuormituksen vuorokau dessa . Kansantaloudellisesti tarkastellen metsäteollisuuden vesiensuojelu ei ole vain niellyt rahaa , sillä metsäteollisuudessa se on työllistänyt vuosittain välittömästi noin 1 200 henkilöä ja välillisine vaiku tuksineen noin 3 400 henkilöä . Tarkasteltaessa kiintoaineJa BHK1-kuormituksen alenemista vuosien 1972 ja 1976 välillä on syytä pitää mielessä , että sulfaattisellua tuotettiin vuonna 1976 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1972 ja paperia 7, 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1972 . Kallavedelläkin on Savon Sellun aiheuttama kuormi tus kasvanut viime vuonna. Molemmissa järvissä vesi vaihtuu vilkkaasti eivätkä jätteet jää järviin muhimaan , joten likaantuneet alueet eivät ole juuri laajentuneet. Toinen luonnollinen vaihe puuttua tehtaitten jätteiden päästöihin on sellutehtaitten uusiminen painehiokeja kuumahierrelaitoksiksi . Massaja paperiteollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit ovat siis olleet tuottavia , pääosin kemikaleja ja raaka-aineita säästäviä toimenpiteitä. Metsäteollisuuden uusi nousukausi näkyy toistaiseksi si is vain vesien kiihtyneenä likaantumisena , ei vesiensuojeluinvestointien lisääntymisenä niin kuin 1970luvun alkupuolella. . Vesioikeudet antavat siis luvan vesistöjen kiihtyvään pilaantumiseen. Myös BHKr kuormitus laski vuosien 19721976 välillä 1 39 1 tonnista 877 tonniin vuorokaudessa. KESKI-SUOMESSAKIN järvet ovat likaantuneet viime vuotista enemmän metsäteollisuuden lisääntyneistä jätevesistä . Fosforikuormitus olisi saman arvion mukaan jonkin verran laskenut eli vuonna 1972 massaja paperiteollisuuden fosforikuormitus oli 2, 2 tonnia vuorokaudessa ja tänä vuonna se olisi 1,9 tonnia vuorokaudessa. D SUOMEN LUONTO 4/ 80 J'I vsk.. Savon Sellun jätevesiä kun oli kulkeutunut talvisin syvälle sijoitettuun vedenottoputkeen asukkaitten haitaksi. Samoin Lievestuoreen järven tila on Keski-Suomen vesipiirin mukaan kehnontunut. Kokemäenjoen vesistöä auttoivat tänä talvena runsaat vesivarat, mutta tänä talvena ja talvella 1979 sielläkin vesi oli huonompaa kuin 1970luvun puolivälissä. Monet puunjalostustehtaat joutuvat hakemaan lähivuosina uuden jätevesien laskuluvan. Vesiensuojeluun pitää siis " uhrata " varoJa . Pohjois-Suomessa Kemi ja Oulujärvi ovat selvinneet kasvaneesta jätevesikuormituksesta suhteellisen hyvin
Myös tavallisesta nahkiaisesta tunnetaan sisävesimuotoja . Ainakin kuudensadan vuoden ajan se on ollut herroien herkkua . Suomessa esiintyy kolme nahkiaislaj ia , nimittäin " oikea " nahkiainen (Lampccra fluviarilis) , pikkunahkiainen (L. Nahkiainenhan se on, kuulu ympyräsuinen . Suomen ensimmäisen nahkiaissymposiumin järjestäjänä oli 189. Mukana oli kahdenlaisia ihmisiä, toisaalta kalaja vesimiehiä , toisaalta kansantieteilijöitä. Vain ensinmainiru lla on taloudellista arvoa. vsk. Ne elävät jääkauden relikteinä Näsijärvessä, Päijänceessä ja Vuoksen vesissä . Suomenlahden rannikolla ja sen eteläpuolella suomalaiskansoilla on sille ollut toinen nimi , silmu. Kehityshistoriassa sen paikka on ennen kaloja ja muita selkärankaisia; ryhtiä sen käärmemäiselle ruumiille antaa rustoinen selkäjänne. Savustaminen ja hiillostaminen , ikivanhat valmistustavat, ovat käytössä vieläkin. Josta herkkusuu maksaa monta markkaa, mutta jota outo ei suuhunsa pane ollenkaan. Erityisen kuuluja olivat riiansilmut. Merinahkiaista tavataan satunnaisesti etelä isi llä merialueillamme, pikkunahki aine n on sisävesien pieni asukas. Joka liikkuu silloin kun vesi on kylmintä ja yö pimeintä, nousee vastavirtaan kun kuukaan ei paista. Vähän outo on sen ulkonäkö: pyöreän imusuun takana on ensin silmä ja sitten seitsemän mustana ammottavaa kidusaukkoa, joista hengitysvesi virtailee sisään ja ulos. plancn) sekä merinahkiainen (Pcrromyzon marinus) . Tanskalainen resepti 1300-luvulta mainitsee sen maustetna p1ppur10 ia valkosipulin; myöhempinä aikoina tuli mukaan myös etikka. Kun silmä ja s1erainaukko ovat suunnilleen samankokoisia, on saksalainen ristinnyt sen yhdeksänsilmäksi, Neunauge , mistä on ruotsin kieleen tullut nejonögon . Teuvo Suominen Likomadosta ym p yräsuiseksi silmuksi Mikä on se jota kalastetaan, vaikkei se kala olekaan. Lestijoen Raumankoskesta korjaavat Olli ja Jukka Märsylä nahkiaissatoa merroilla. OUTO VESIELÄIN kokosi runsaat viisikymmentä ihmistä viime lokakuussa (1979) Kalajoelle. SUOMEN LUONTO 4/ 80 39
nahkiaisen pyyntikulttuuria. Likavesiä se kestää , mutta ei patoja, jotka sulkevat tien kutu paikoille . Sen elämänkierto muistuttaa lohen ja vaellussiian kulkua, vaikka se ei veden laadun suhteen yhtä nirso olekaan. Nahkiaiskato on osa sitä luonnon ja kalastajan murhenäytelmää , jonka päämestareina ovat vesipiirit ja voimayhtiöt saattaessaan joen toisensa jälkeen järjestyksen kouriin. Esitelmässään hän kersuoMEN LUONTO 4/ 80 l'J. Siis nahkiainen jokaista suomalaista kohden. ,sk. Kansantalou dellisesti se ei ole paljon , mutta se antaa tärkeän lisäansion niille kolmellesadalle ammattikalastajalle, joiden rysiin ja menoihin ne nousevat syyspimeinä öinä . Niihin hän oli mielistynyt jo lapsuuden maisemassaan ruotsalaisella Pohjanmaalla ja suuntautunut tutkijanurallaan selvittelemään mm . Yhteensä niiltä 190 Merrat ovat pyynnissä ja saalista kaadetaan säkkiin . Avauspuheessaan yhdistyksen puheenjohtaja Kai Westman toivoi , ettei nahkiaista itseään tarvitsisi museoida . Kalatalousmiehet puhuvat nahkiaisesta vaelluskalana. Sekin vaara on olemassa, sillä nahkiaisia on yhä vähemmän . Kaksikymmentäkahdeksan maininnan arvoista nahkiaisjokea on vielä jäljellä, Tornionjoesta Urpalanjokeen saakka, koko rannikkoseudullamme . Joen kuollessa jää sataviisikymmentä kalastajaa työtä vaille, heidän joukossaan joukko sivutoimisia nahkiaisenpyytäjiä. näet runsaan vuoden ikäinen Kalastusmuseoyhdistys, johon kuuluu kalavesien ja kalastusperinteen ystäviä . Suolakäsittelyn jälkeen ladotaan nahkiaiset ritilälle. saadaan tilastojen mukaan 2, 5-3 miljoonaa nahkiaista , todellisuudessa enemmän , ehkä 5 miljoonaa. PYYNTIK UL TTIJURI Nils Storå , kansantieteilijä Turun Akatemiasta, pisteli maistajaisissa poskeensa nahkiaisen toisensa jälkeen
19 1. Nahkiaiset viivähtävät hetken uunissa, ja siinä niicä o n viinamatoja . " k Märsylät taitavat vanhan mertaperinteen: pajumerrat sid otaan juurilla. SUOM EN LUONTO -1/ 80 19
Monia muitakin tekotapoja tunnettiin , menneisyydestä ja nykyisyydestä , Suomesta ja Ruotsista . Kahden viikon kuluttua kuoriutuvat toukat siirtyvät hiekkasärkälle , jossa ne viipyvät kuutisen viikkoa. Naaraan ravistelu saa soran sinkoilemaan ja munat peittyvät. Pyytäjä ei sitä silloin syönyt kuten ei nytkään sillä niin kalliiseen ruokaan hänellä ei ollut varaa. Katajasta syntyy kaunis ja kes192 tava , reikäpellistä , muovista ja minkkiverkosta proosallisempi. Useimmat aikuiset kuolevat kudun jälkeen . Nyt rysä on ammattipyytäjien vakiovaruste. Lahden takaa tulleiden ruotsalaistutkijoiden filmi merrantekijästä kiinnosti: samat raakaaineet , sama tekotapa . Alan uutuus on rysä, jonka valmistusidea saapui meille 1940luvulla inkeriläisten pakolaisten mukana. Eräät nahkiaiset tyytyvät yhteen kasvukesään ja nousevat vaaksanmittaisina kutemaan jo syksyn tullen, mutta pääosa kannasta odottaa ja kasvaa seuraavaan syksyyn . Se alkaa elokuun pimeinä öinä; kuutamokin voi olla niille liikaa. Pyytäjiä kiinnostaa nahkiaisen nousu kudulle. Kotitarvepyytäjät turvaavat yhä mertaan sikäli kuin osaavat niitä valmistaa tai löytävät ostomerran . Monet taulukon joista ovat aikaisemmin olleet nykyistä paljon parempia nahkiaisentuottajia. Loisvaiheessa nahkiainen on kylmien syvänteiden asukas . mutta nousua jatkuu talveen saakka ja sen ylikin; käytännössä tosin pyy nti loppuu jäiden tuloon . Kalajoella nahkiaista pyydetään jään altakin . niiden vuotuissaaliit ja pyytäjämäärät. toi , että vuosisatojen takaiset tiedot Ruotsista ja muualta Itämeren ääreltä todistavat yhtäläisesti : nahkiainen oli jo varhain herrojen herkku , jonka avulla köyhä kalastaja sai lisäansiota. Kevättulvaisena yönä nuori nahkiainen vaeltaa mereen . Liiallinen pyynti ei ainakaan ole syynä nahkiaisen vähenemiseen , sillä se lisääntyy tehokkaasti ja nousee toisin kuin lohi myös muihin jokiin kuin syntymäjokeensa. likomatoja , muutaman sentin mittaisia olentoja, joiden on joskus luultu kuuluvan tykkänään eri eläinlajiin ja tälle on annettu oma latinalainen nimensäkin Ammocoetes. saalis kalastajia (tuhansia) Tornion joki 50100 20 Kemijoki 190200 Simojoki 150 20 Kuivajoki 100 22 O lhavan joki 2050 5 lijoki 350 30 Kiimingin joki 100 l 5 O ulujoki 10 4 Siikajoki 100 l 5 Pyhäjoki 300 43 Kalajoki 150300 33 Siiponjoki 5 3 Lesti joki 200 11 Perhojoki 100 17 Lapuan joki 2 Kyrön joki 50 10 Teuvanjoki 50 10 1 ojoki 300 20 Merikarvianjoki 40 10 Pohja joki 2 Ereläjoki 50100 15 Kokemäen joki 30 10 Eurajoki Vantaanjoki Kymijoki Summajoki 2 Virojoki Urpalanjoki Suomen tärkeimmät nahkiaisjoet (28 kpl) . Tietojen puuttuminen merkitsee useimmissa tapauksissa sitä, että pyynti on lähinnä kotitarvepyyntiä . Näistä seikoista on herkkusuu hyvillään , eihän rasvaa tirisevää makupalaa tarvitse edes perata ' Koiras valitsee kutupaikan toukokuussa sorapohjalta. Silloin voi pyytäjän merta olla raskas kiemurtelevan-niljakkaista ympyräsu1s1sta . Likomato alkoi saada nahkiaisen ulkoisia piirteitä : se sai silmät ja pyöreän imusuun ja sen elimistö alkoi sopeutua suolaiseen veteen. Kokoa sillä on vaellusvaiheessa kymmenisen senttiä . NAHKIAISEN NÄKYMÄT Kannan säilymiseksi riittää , että joka viides nahkiainen välttää pyydyksen . Parhaita ovat pilkkopimeät ja tihkusateiset yöt. Kutu ja lämpenevä kevätvesi käyvät niiden voimille. Likomato-nimitys kuvastaa hyvin niiden elämän erästä puolta: tässä vaiheessa ne sietävät likaista vettä ja hyvinkin alhaista happipitoisuutta. Se merkitsee miljoonien markkojen tuloa pyytäjälle, mm jalostajille ja markkinoijille. Se ottaa ruokansa kalojen loisena : se tarrautuu kalaan ja hienontaa ympyräsuunsa sarveishampailla kalanlihan vellimäiseksi massaksi , jonka se imaisee vatsaansa . Tämänkin päivän nahkiaispaistaja vain maistaa, varmistaakseen tuotteensa laadun . Meressä nahkiainen kasvaa pyytäjien ja syöjien tuntemaksi herkkupalaksi . Nousun ja kudun aikana se ei enää syö , joten suoli on tyhjä. Niitä on siinä tiheässä , useita satoja neliömetrillä . Matka jatkuu kevättulvien aikaan yhä alemmas , ja nahkiaistoukkia on alajuoksulla kaikkialla , missä vain on niiden kaivautumiseen sopivaa asuintörmaa, lietteen ohuesti peittämää hiekkaa . Sen varassa eläimen on määrä viettää talvi ja kutea keväällä . Tässä vaiheessa nahkiaiset ovat ns. Nousunahkiainen on 27-3 5 cm pitkä ja rasvainen. Taitokin taantuu nahkiaiskantojen taantuessa. Kahden viikon kuluttua kuoriutuvat toukat ja uusi kierros alkaa nahkiaisten elämässä. Mutta niitä on yhä vähemmän . Pajusta punotaan kuusentai männynjuurella päätä kohti soukkeneva kori , johon nahkiainen jää noustessaan vastavirtaan . Tässä ei ole vaikeuksia , sillä talvikuukausina nousevat nahkiaiset saavat yleensä pyytäjilsuoMEN LUONTO 4/ 80 39 vsk .. Se nostaa suullaan kivet mädille aikomastaan kuopasta. Tämän ja muiden virhetekijöiden huomi oonottaminen nostanee vuotuisen nahkiaissaaliimme viiteen miljoonaan kappaleeseen. Naaras ottaa suuotteen kivestä ja koiras kiertyy sen ympärille hedelmöittäen munat. Toisin sanoen, nahkiainen olisi yleinen , jos sen saatavilla olisi asuinvesiä . Parasta pyy ntiaikaa ovat syysja lokakuu . Täältä ne siirtyvät alemmas jokitörmiin , missä virtaus on hitaampaa. sen kuiva-aineesta voi olla rasvaa . Se aloitti valmistautumisen jo edellisenä kesänä . Nahkiainen kutee keväällä , touko-kesäkuun vaihteessa . KYLMÄSSÄ JA PIMEÄSSÄ Dosentti Tapani Valtonen Perämeren tutkimusasemalta kertoi ympyräsuisen elintavoista. Jopa yli 40 pros. Likomatoelämää ne viettävät neljä tai viisi vuotta siivilöiden virran tuomasta lietteestä piikuorisia leviä ja muuta eloperäistä ainesta
. Naaraan pään väritys on 193. ,sk. Puhutaan jo jopa uhanalaisesta lajista. Naaras (yllä) on huomattavasti vaatimaccomamman värinen, mucca tunneccavissa mm . Ongelmat aiheutuvat ennen kaikkea jokien rakentamisesta . Useimmat hyvät nahkiaisjoet on pilattu , joko padonrakennuksella tai kutupaikkojen perkauksilla. kupeiden ruskeista täplistä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen edustajat es1mvät kokouksessa huolensa nahkiaisen ja sen pyynnin tulevaisuudesta . Kudun onnistummen ja poikasten nuoruusvuodet eivät myöskään rajoita kantaa. . tä rauhan. Padon sulkemaan jokeen ei nahkiainen nouse, ei myöskään pahasti likaantuneeseen , vaan silloin ympyräsuinen etsii lähistöltä toisen joen ja nousee siihen. Keväällä pohjansirkkukoiras on helppo tuntea pään luonteenomaisesta mustan ja valkean kuviomnista. Lisätyöllisyyttä an. Nahkiaisen elämän vuomytmistä johtuu , että sen pyynnistä ei ole pääelinkeinoksi. Mutta sivuammattina se merkitsee paljon niille kolmellesadalle, joille saalista vielä riittää . Pohjansirkkukoiraan tuntee helposti pään ja rinnan värityksestä. Määrä ei ole kansantaloudessa suuri , mutta erään luonnonvaran hyödyntäjinä , arvokkaan kulttuuriperinteen vaalijoina ja pitopöytien täydentäjinä heillä on tärkeä tehtävä. taa savustammen, pa1stammen Ja markkinointi sekä tietenkin merranteko niille muutamille, joilla taito vielä on tallella . Mutta niitäkin on yhä vähemmän. D SUOMEN LUONTO 4180 39 . Viljelykin saattaa tulla kysymykseen , ainakin poikaskasvatus , sillä nahkiaisen arvostus nousee ja hintakin epäilemättä sen mukana. Pohjansirkkua luonnehtivat ruskean monet sävyt. Päivä hupenee tekijältäkin yhden merran eli " kassin " tekoon , jos sen punoo oikeaoppisesti luonnonaineista . Erityisenä tunnuksena on kylkien, yläperän ja rinnan ruskea juovitus, joka erottaa lajin pajusirkusta myös värittömämmässä syyspuvussa. Nykyinen suonraivausvimma kohdistuu myös sen pesimämaastoihin, mutta siitä huolimatta pohjansirkkukanta lienee viime vuosikymmeninä runsastunut ainakin se on levittäytynyt eteläänpäin uusille seuduille. Nahkiaisella puolestaan on tärkeä sija pyytäjien elämässä , sillä ilman sen pyyntituottoa ei elinkeino ehkä lainkaan kannatta1s1. . Ruoppaukset ja rajut vuorokausisäännöstelyt tekevät nekin pahaa jälkeä kutualueille ja likomatojen elinpiirille. Ilmeisesti pohjansirkku ei ole vielä ehtinyt pesiytymään kaikkiin sopiviin paikkoihin ja on yhä levittäytymässä pohjoisen Aasian ydinalueiltaan länteen. Nahkiaisen pyytäjiä on suunnilleen saman verran kuin sisävesillämme ammattikalastajia. Mutta vielä on käyttämättömiä keinoja elvytykseenkin: siirtäminen kutualueille patojen ohi, jätevesien puhdistus, säännöstelyn lieventäminen poikastuotantoalueilla sekä nahkiaisteiden rakentaminen patojen ja voimaloiden ohi. Antti Leinonen Korpiemme pohjansirkku Korpien ja rämeiden pohjansirkku kuuluu linnustomme "pieniin tuntemattomiin''
Luonnossa liikkuvan tajuntaan pohjansirkku tunkee useimmiten äänellään. Lähellä on aina kosteita painanteita, joissa vesi kiiluu kesäkuumallakin. Kolmas , nähtävästi nuorin , joka oli kuoriutunut sisariaan puoli vuorokautta myöhemmin , odotti kymmenen minuuttia ja kiipesi pesän reunalle . Myös lampien, järvien ja jokien rantasoistumilla pohjansirkku viihtyy . laji lincujemme runsauslistalla parimäärällä 310000 . Yhtä runsaita ovat Merikallion mukaan mm . pusta pienemp1. HILJAINEN HÄÄRIJÄ Piilokojukuvauksissa pohjansirkku on paljastunut luottavaiseksi ja hiljaiseksi eläjäksi, joka rauhoittuu heti ihmisen kontattua kojukankaan suojaan . . Päässä hassottavat poikasuntuvat lapsellisen näköisinä, mutta tomerasti mustikanvarpuja heilutellen poikanen ponnistelee ensimmäisiä meuejään maailmalla. Väisänen) pohjansirkkuja pesi maassamme 520 000 paria. Niinpä pohjansirkku saattaa keskikesällä joskus hoitaa toisetkin poikaset maailmalle . Epäilemättä poikasten ja emojen elämässä oli tapahtunut jotain ratkaisevaa ja hermostuttavaa , ja pesämalja oli menettänyt merkityksensä sirkkujen elämän keskipisteenä. Toukokuussa saapuessaan Kaakkois-Aasian talvehtimispaikoilta ja palatessaan si nne syyskuussa pohjansirkkuja näkyy asumusten lähettyvillä, varsinkin syrjäisten talojen pihoillakin Itäja Pohjois-Suomessa . Soiden ojitus ei ole vielä ehtinyt purra pohjansirkkujen pesimäkantoihin. Jos kulkija osuus pesän tai poikueen viereen, emot laskeutuvat (tässä vaiheessa toinenkin on rientänyt hätiin avuksi) maahan .ja hyppivät vikkelästi varvikos a ja saattavat hätäpäissään teeskennellä siipirikkoakin . Eikä pohjansirkkuja ole kaikki alla Suomessa. Vuosien 19 7 377 linjaarviointien mukaan (Olli Järvinen ja Risto A. Kaikki käy nopeasti ja äänettömästi muutamaa satunnaista tiksautusta lukuunottamatta . Pesän jäätyä muutaman kymmenen metrin päähän emot kuitenkin rauhoittuvat pian . Ne ovat tällöin tietysti lentokyvyttöm iä, eikä höyhenasukaan ole peittänyt paljasta ihoa joka puolelta. Muna näihin verrattuna pohjansirkku on tuntematon suuruus. Pesää lähestyttäessä sirkku räpsähtää jo näkyviin lähipuun oksalle ja kääntyilee levottomasti puolelta toiselle päälaen höyhenet terhakkaasti koholla. Selvästi ymmällään ja hermostuneena se lauloi säkeen silloin tällöin, josta poikaset vain yltyivät liikehtimään ja tsiksauttelemaan aikuismaisesn. Pesäpaikakseen pohjansirkku valitsee mattaan kyljen, usein puun juurelta. Mutta pääosa palaa muuttomatkalta suoraan pesimäpaikoille, joiksi Kainuussa saattavat kelvata hyvin vähäiset soistuvat painanteet kankaiden keskellä. Mutta sitten tapahtuu oikea kasvamisen ihme, sillä poikaset lähtevät pesästä usein ennen kymmenennettä vuorokauttaan , joskus jopa viikon vanhoina. Viittä minuuttia myöhemmin toinen seurasi yhtä päättäväisesti . Koko ajan kaikuu hätäinen tiksutus. Alastulo kävi vähemmän arvokkaasti konttaamalla ja pyörimällä, mutta sekin hävisi pian lähivarvikkoon , josta nyt kuului alituinen poikasten ja emojen hermostunut tiksutus. Kooltaan pohjansirkku on selvästi var. Emo lennähtää pesälle vaivihkaa , tökkää tuliaisensa , useimmiten perhostoukan tai kookkaan hyönteisen , poikasen kitaan ja pyrähtää pois . Koko pesintäkierto pesän rakenn uksesta poikasten itsenäistymiseen kestää puolitoista kuukautta . Tästä se on vieläkin runsascunut. Varmimmin pohjansirkun tapaa kitukasvuisissa puronvarsikorvissa ja rämeiden reunamilla . Säe on rytmikäs ja lyhyt suorastaan epäsirkkumaisen kaunis, aivan toista kuin pajuja keltasirkun tankkaava laulu. Pohjansirkkujen elämän seuraavassa vaiheessa poikaset liikkuvat itsenäisesti pesän lähimaastossa , kuitenkin emojen ruokkimina ja vahtimina , kunnes ne parin viikon kuluttua hajaantuvat omille teilleen . Se ei ole haarapääskyn tavoin hakeutunut ihmisten seuraan, eikä sen seuraan ole hakeuduttu , kuten ihminen on hakeutunut teeren seu raan. Kulkijan osuttua sen pesimäpiirille , jostakin korpikuusten katveesta alkaa pian tiksahdella itsepintainen, terävä tsik , tsik... vaatimattomampi myös keväällä musta puuttuu täysin. Parin minuutin kuluttua on toisen emon vuoro. Koiras asettui jokaisen ruokintakerran jälkeen hetkeksi lämmittämään, jolloin poikaset tungeksivat sen alla niin , että koiras kallisteli puolelta toiselle nousten väli llä seisomaan. Muninta alkaa touko-kesäkuun vaihteessa, munia on kolmesta kuuteen ja niitä pitää hautoa 12 vuorokautta ennenkuin alastomat poikaset 194 kuoriutuvac. D SUOM EN LUONTO 4 180 j<J -,k. haarapääsky ja teeri. Aamulla juuri ennen kahdeksaa ensimmäinen poikanen ponnisteli pesän reunalle ja hypätä roiskautti samantien vajaan puolen metrin pudoruksen pesämättäälcä -alas hyppien edelleen muutaman metrin päähän pesästä . Koiraskin alkaa kajautella iloista säettään , jonka sävy tuo mieleen lehtokertun. Harvakseltaan pohjansirkkuja pesii nykyisin tosin aina lounaisen Suomen rajoille saakka . POIKASTEN LÄHTÖ Kesäkuun kymmenentenä vuon na 1974 seurasin kolmen kahdeksan vuorokauden ikäisen poikasen poistumista pesästä . Olin ollut kojussa 40 minuuttia, jona aikana molemmat emot ruokkivat poikasia useasti . Koska pohjansirkku kuuluu siihen Suomen muuttolintujen vähemmistöön , joka muuttaa kaakkoon, se ei ole edes muuttoaikoina tavallinen nähtävyys Etelä-Suomessa. Vain koiras saattaa mennen tullen !urauttaa jonkin säkeen laulustaan, joka helteisenä päivänä tuo mieleen läheisen tumman korpipuron vilpoisan solahtelun . Sen parasta elinseutua on Kainuu ja Lapin läänin eteläpuolisko. POHJANSIRKKU ON RUNSASTUNUT Einari Merikallion (1958) tutkimusten mukaan pohjansirkku on 23. Pohjansirkku on saanut elellä korpiloukoissaan ja rämerannoil laan omissa oloissaan
Allamme harmaja maitolava, edessämme huomisen ihmeet, mielessämme kulkurin kaihot. Vanhukset kertovat työstä ja taistelusta , elinympäristön muokkaantumisesta . Opettelen yhdessä lasten kanssa yhteisen kielen ympäristön hyväksi. Majapaikat ja yöpymiset on oltava kutakuinkin selvillä. Kerrailen pieniä tärkeitä asioita, reissun onnistumisen eväitä. Heikki Mä"ntymaa Kaupunkilaisen • • ympär1stöopp1a Kuljen ja kuuntelen, mietin ja mittailen. On ajoissa tiedusteltava sopiiko poiketa. Katselen maiseman muotoa. Hitaanlaisesti ja verkkaisesti se muokkaantui kauniiksi, tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Heidän tietonsa ja taitonsa , asenteensa ja arvomaailmansa pitävät sisällään sen tutun ja turvallisen suomalaisuuden perinnön, jonka varassa maa makaa. Kysyn ja kuuntelen . SUOMEN LUONTO -1/ 80 itJ v~k Istumme kylätien varressa aamuvarhain postiautoa odottamassa . KUUNTELEN KYLÄLÄISIÄ Emme me sentään sokeina ja korvat kuuroina kuljeskele . Kuuntelemme välietapin saunan rappusilla vanhan isännän tarinoita raskaasta työstä , vanhoista välineistä, elämän rikkauksista. Otan lapset mukaan pyörätielle, kärrytielle, hiekka-, sora-, kivitielle. Ja pieni eväspaketti tullessa saa emännän hyvälle mielelle. Maassa maan tavalla ja isäntää ja emäntää kunnioittaen . Vaikka talot , tuvat ja tönöt olivat mikä mitenkin päin , 195. Retki on alullaan, reissumiehillä autereinen olo. kotimaani ääriviivaa. Katse lemme Mummostiinan kuvakirjaa päreistä ja pihdeistä, kylmänvaivoista ja selän kolotuksista. Isäntien ja emäntien mukana tämä maa nousee ja kaatuu. Käytämme matkusteluun paikallisjunia, postiautoja, polkupyöriä, maitokärryjä ja omia jalkojamme. On kunnioitettava talon tapoja ja osallistuttava talon arkisiin askareihin , niinkuin kotona konsanaan
Siinä riittää kysymyksiä yhdeksi eväshetkeksi , miksi , mitä varten. Uusia ovat äänet kaupunkilapsen korvissa, miksei aikuisenkin. Mihin olen viemässä perhoselta pesäpuuta , kimalaiselta keinulautaa. Mitä itselleni, mitä muille' Mihin olen viemässä maan mainiot mönkijät, pellon parhaat perhoset, metsän monet muurahaiset. Opittiin oma elämisen muoto kyläyhteisöineen, naapuriapuineen, talkoohenkineen, kyläkauppoineen, kyläjuoruineen ja kylänmiehineen. Maatilat ja -talot tekivät kulttuuria ihan huomaamattaan. Ihmiset löysivät toinen toisensa, sukupolvet kohtasivat niin arjen harmaudessa kuin pyhäpäivän kauneudessa. leimaa-antavana oli tarkoituksenmukaisuus ja jatkuvuus. Ei saa meluta , ei huutaa , hyppiä, pelata, leikkiä. LASTEN KANSSA PÄIVÄT PITKÄT Ajelemme polkupyörillä, tutus196 tumme, tutkimme meille uutta ja outoa. Talveksi pitäisi saada valmiiksi . ,sk.. Täällähän on hyvä olla, kilttejä ihmisiä . Koettiin vastuuta ihmisestä, naapurista , elinkumppanista. Talonväen lämmin tervetulotoivotus sulattaa jään. Niihin ehti ihmisen lapsi tottua . IL T ARUKOUKSENI SUOMENI SUVESSA Mietin siinä sarkateitä polkiessamme suhdettani ympäristööni, lapsiini , elämäni koko kuvaan. Katselemme si inä arkista aherrusta, kuuntelemme elämän ääniä. Saavat vastauksen kysymykseen mitä oli ennen. On lypsyn aika . Lehmät ovat tilapäisessä sadesuojassa, uusi navetta on työn alla. Kissa pysähtyy , selkä köyristyy , harmaa häntä nousee pystyyn. Ei ne ajanutkaan pois. Lapset ovat hieman hämillään, varsinkin tyttö: " Mitä isi sinä vieraitten pihaan. Ei täällä saa olla, mennään pois?" Kaupunkilasta painaa kaupungin kiellot: pois kakarat omalle pihalle. Mihin olen kukat kantava, mihin mättäät keräävä . Pysähdymme pyöriltä vieraaseen pihaan. Silloin elettiin niinkuin esi-isät olivat oppineet elämään. Kuuntelemme juttua pää kallellaan . Kissa köpöttelee takaisin tielle peltohiiri hampaissaan . Oppitunti elämän kiertokulusta on päättynyt. Mitä olen tekemässä Kainuun koskille , salojen soille, Pohjanmaan perille. Mihin olen elämää SUOMEN LUONTO 4/ 80 J9. Lapset kysyvät vanhoista työkaluista ja tarve-esineistä, imevät itseensä sukupolvien viisauksia, rikastuvat ja rikastuttavat muna. Mihin olen hävittämässä pihat ja pientareet, puutarhat ja metsäsaarekkeet. Hyppäys ja heikkoa vikinää. Kysyn ja vastaan, syytän ja selitän. Muutokset tulivat verkalleen. Nautimme maaseutumme tunnelmasta , opettelemme sen kieltä , kasvien nimiä , eläinten kutsuhuutoja. Lasten silmät seuraavat maat1aiskissan kulkua sillalta ojan yli heinikkoon
Kyllä maaseudun savinen pellonpiennar aina kovan kivikadun voittaa . Osaanko tasapuolisesti tuoda asioita lähimmäisteni lähettyville ihan liki 1 Mistä oppini löytäisin, mistä uskon takaisin saisin' Alttiiksi on itsensä pantava, tutuille ja tuntemattomille. Toki on terveellisempää törmätä metsän puihin kuin liikenteen teräkseen. Olemme oppineet yhteisen kielen . riittävästi tietoa . Metsän kahleet ovat vielä tukevasti meissä, metsäläisissä menninkäisissä. Monin tavoin on pantava itsensä alttiiksi ympäristönsä ja lastensa vaikutuksille ja vaikeuksille opiksi ja ojennukseksi . ,sk. HIIPUVI HIILLOS On iltahuudon aika, ihmismielen levon hetki . Vaan mitä tuosta huolta kantamaan . Tunteet ovat tulleet tutuiksi , ympäristöarvojen merkitys läheiseksi. Mennessäni metsään, koen sopusointua, tasapainoisuutta , turvallisuutta , kuin kotiin saapuisi pitkältä ja väsyttävältä matkalta . Huonoa ja keinotekoista ympäristöä on liiankin kanssa. Monellako korpeen itsensä raivanneella esi-isällämme on ollut lopullisen tarkasti tiedossa , mihin on päänsä pistämässä . MAALTA MAALLE Uuden aallon maallemuuttajia syytetään siitä, että heillä kenties on reipasta yritysmieltä Ja innostunutta urheiluhenkeä , mutta e1 SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 . Ei mikään ole hyvä tai huono sen mukaan , että niin sanomme. Hyvä ja huono on jokaisen itsensä tiedostettava . On nähtävä oman ympäristönsä hyvät puolet. Yhdessä kulkien, elämänarvoja pohtien, uutta sisikuntaan ammentaen olemme kasvattaneet toinen toistamme. Tiedä vaikka siinä kasvaisi uuden uljaamman minuuden kokemiseen kaupunki-ihmisenä olemisen oivaltamiseen, elinympäristön hyväksi. Koetan konstia, metsäkonstia. Antaa uuden uljaan sukupolven valloittaa maaseutua takaisin elävien ja hengittävien ihmisten asuinsijaksi . Jokaisen on itse saatava lyödä paatansä suomalaiseen mäntyyn. Olemme kertoneet toisillemme mitä merkitsee sana , mitä sanan sisältö . Sieltä olemme tulleet, sinne meidän on meneminen . Arvot ovat arvaamattomat. Kaunista on kannustettava ja hyvää hyvänä pitää . viemässä myrkkyruiskuineni , raivaustraktoreineni , suuren maailman konein ja konstein . D 197. Olemme oppineet uutta, kerranneet vanhaa . Istumme hetken hiipuvalla hiilloksella , rantakalan, tyynen veden ja hyvän olon herkistäminä . Terveellisempää ja elämänmyönteisempää. Olemme löytäneet aamujen aamut, iltojen illat, sumujen sillat. Eläminen on alkanut maistua elämän arvoiselta . Osaanko enää vertailevasti pohtia , repimättä rakentaa ' Y mmärränkö isieni töitä, lasteni leikkejä, Hyväksynkö erilaisuuden vai kangistunko kaavoihin
Olisiko oikeus tapahrunur 1 Ei, vaan nimenom aa n oikeuden nimesså· tekomme oli pakkotilanteessa rapahruvaa viilctiimiitöntii hiitiivarjelua, ei rikollista toimintaa. ettii kansallisesti arvokas, korvaamaton lintujiirvi olisi · peruuttamattomasti ruhorru . LuonSUOM EN LUONTO 4 / 80 l'J ,sk. Kolmea järvenpuo lustajaa koskenut yll ytyssyyte sentään hylättii n . Päiväsakot vaihtelivat 15 ja 50 välillä , markoissa 120 ja 980 välillä . Toimintamme kohdisrui siis m yös maa n halliruksen piiiitöksen kanssa risciriidassa olevan Ko,jfirven ruhoamishankkeen ehkå'isemiseksi. vellii oli hiitiivarjc/ua elå'm iin puolesta . kohdisruvaa viikivaltaa ei tapahruisi. Oikeusvaltiossa vallitsevia lakeja on carkistettava tilanceen vaaciessa ja kyecciivii jouscam aan, jotta oikeus tapahruisi. Alakuvassa odotellaan oikeudenkäynni n alkamista . nisko ittelusta poliisille ja haicanteosta virantoimituksessa o levalle virkamiehelle. Koijå'rven kuivarus olisi merkinnyt mitiicöntii taloudellista hyötyi, kun sitii vertaa siihen. Oli m yös olemassa Suom en halliruksen periaatepiiiitös Koijiirven siiilyrtiimisestii luonnontilaisena linru jiirvenii. e Toisaalta kukaan syytetyistä ei katE. Ne syyt, jotka Ko1jiirven tilanteeseen johtivat, löytyviic laeista ja yleisesti virkakoneiston kankeudesta. ettii puolusruskyvyttömaan luontoon , iså·nmaahamme. Kysym ys ei ole rahasta , kymppitonni kootaan helposti kansalaiskeräyksellä. Töiden pysäy11ämisestä lasku11i Tam melan kihlakunnanoikeus luonnonsuojelijoita yhteensä noin 15 000 markalla . Tärkeämpi on periaate : o ikeuden päätös on ennakkotapaus ja sitä voidaan käyttää m yö" hemmin siviilivastarintaan pohjautu, vaa luonnonsuojelua vastaan . K uusimetrisrå' valcaojaa jiirvellå' kaivava kaivinkone toimi tå'mfin på'å'töksen carkoirusca vastaan. lhmisellå' on valtaa ja voimaa, mutta ennenkaikkea ja juuri siksi ihmisellii on vasruuta muuta luontoa ja rulevia sukupolvia kohtaan . sonut tehneensä minkäänmo ista rikosta, vaan ylittäneensä eettisesti jälkijättö istä lainkäyttöä. josta ihminen on vain osa. Minun ja ysciivieni toiminta Koijiir198 Helsingin vesipiiri yri11i ratkaista Koijärvikiistan kunnon vesihallitus-tyyliin : kaivinkone paikalle ja oja auki viimeisenkin vesitilkan huilata. 1980 34 viime kevää nä Koij ärvellä vesipiirin kaivinkonee n työskentelyä jarruttanutta järvenpuolustajaa sakkoihin pakottamisesta . Ju ssi perusteli oikeudelle toimintaansa seuraavasti : Maa jolla eli mme kuuluu kaikille. koko suurelle elimiin piirille. runtevia olentoja . Malliksi sopii Jussi Kiven puolustuspuhe , koska se haijastaa varsin tyylikkäästi koko Koijärviliikkeen eettistä perustaa ja hen kistä ominaislaatu a. KOIJÄRVILIIKKEEN NÄKEMYS Koijärviliike päätti va littaa päätö ksestä hovioikeuteen . vaan ihmiseen viilinen tå'rkeii sopimus, ja ihmisec ovac elå'vifi. 5. Laki ei ole itseisarvo. Useiden satojen linrujen pesinciialue, kori, olisi hiivicetty ja vain muutaman pelcohehtaarin takia . Pyrin sen sijaan vaikuttamaan siihen. En kiiyttiinyt viikivaltaa enkå' uhannut sillå'. Katsauksia Uutisia Tyly tuomio Koijärven puolustajille: Sakkoja pakottamisesta, niskoittelusta ja haitan teosta virkamiehelle Tammelan kihlakunnanoikeus tuomitsi 13. Velvollisuutemme on ottaa huomioon joka puolella sykkivii eliimii, josta olemme joka hetki riippuvaisia ja joca meidiin rulisi kun nioittaa ruhannet eliiinlajir, joilla kaikilla on yhtiiliiincn oikeus cliiii ku ten meilliikin. Ihminen on osa luontoa ja elå'å' siitii
Niiiden syycecryjen pyrkimyksec ja heidiin cekojensa rarkoirus oli juuri p fiinvascainen : hehiin pyrkivfir pelascam aan meille kaikille jocain ainurlaa ruisca ja milliiiin rava lla korvaam aconca. sen , Holm berg , Karonen , Karonen , Oja, Pirkko Okkonen , Parviainen, Pöyhönen , Piiiikkönen , Rinne, Sarasce, Siiki, Tammileh co ja Tyyscjfirvi ovac 21. Kevänulva meni menojaan ja koko järvi uhkasi kui vua. Saa ruan Lepisrön niiin lopercamaan cyöskenrelynsii kaivinkoneella he ovac kyckeneer joukoscaan Elorannan , Kochin , Uosukaisen , A nuncin, Hausenin , Ojan , Siikin , Tam mi/ehdon ja Tyyscjfirven erilaisilla kerjuilla ja /u koilla kiinni eri p uolille kaivinkonecca. Rikokselle on y/eensfi om inaisca , ercfi joku cah coo hankkia icselleen oikeudeconca h yöcyfi cai ainakin vahingoirraa muica. Asercumalla Koijfirven cilanceen pakoccamana passiiviseen vascarinraan kiiscfin syylisryneeni mihinkiifin rikok seen . Tunruu mahdollisim man sopimaccom alca yricrfifi soviccaa cii/laisca m farirelmiifi Ko1jfirvi-liikkeen cekoihin . Asianomisrajan p yynnöscfi m yöhemmin paikalle saapuneiden poliisimiescen irroireccua kaivinkoneeseen k yckeyryneec sekii kehoicecruaan n fiicfi ja muica koneen kiiycön esciineirfi siircym fifin paikalca, nfim fi eivfic ole cfirfi kiisk yii noudaccaneec, vaan he ovac isruucuneec m aahan koneen ympfirille picfien coisiscaan ciukalla kiisivarsiocceella kiinni niin , e{(fi poliisimiescen on cfiy cynyr heidiir kancaa yksicellen pois paikalca. Toisec seka· nyc m yös paikalle rulIeee Sundell, Vaara, Helin , Juva, Keh usm aa, Leh co, Raulo , K ivi, Lilja, Marinpuro ja Vacanen ovac jfifineer koneen coimincasiiceen sisfipu olelle escfien n fiin osalraan m yös sen kfiycön . JÄ RVEN PUOLUSTAJI EN ASIA NAJAJA varatuom ari Esko Kivitie kiisti kaikki syyn eet ja totesi se ikkaperäisessä p uolustusp u heessaan mm . Poliisien poisrurrua cyömaalca, Alkula, Eloranca, Heikkilii, Koch , Penrri Okkonen , Uosukainen ja Widenius ovac jiilleen yhdessfi uudesraan edellii m ainirulla ravalla pakorcaneec Lepisrön lop e[[am aan cyöskence/ynsfi kaivinkoneella ja n yr k yrkeneec Pen{(i Okkosen varmuus/ukolla kaivinkoneen kauhaan kiinni sekii aserruneec icse yhdessfi Kiven , Liljan , Marinpuron ja Va casen kanssa niin lfihelle konerra, ecrfi sen kiiyrrö m yös sen joh dosra on escynyc. 5. SYYTTÄJÄ näki ti lanteen nä in : Kom si, A lk ula , Eloranca , Heikkilfi, Koch , Pen{(i Okkonen, Uosukainen , W idenius, Nykiinen , A n unci, HauSUOMI-N LUONTO 4180 ~•J \,J.. He pyrkivfic coimim aan nimenom aan m eidiin kaikkien puolesca vaiheessa, jolloin kaikilla ei olluc joko mahdollisuuksia tai rohkeurca osallisrua. Toinen pato (yllä) sai suojakseen lintu tornin virkavallan avulla tämäkin pato räjäyteu iin . Kom si, Vaara ja Sundell ovac ns. Kolmas pa10 (alla) valeniin betonista . Niiicc en nuorren joucuminen oikeudessa syycecyiksi ancaa codella va kavaa aihecca ajarcelemiseen , jocain ciiyryy olla vinossa . Seki n lensi ilmaan , muna vastustus alkoi murtua: maa1alousministeri lupasi vahioneuvostolle uuden suojeluesit yksen . Kevää n ensimmäinen pato rakenneniin melkein pä ivälleen vuosi kamp pai lun alkamisesta. Olen coiminuc omancuncon i ja vaka umukseni kiiskyscfi kenenkiiiin minua siihen y/lycriimfiuii. nonsuojelula in uusim iseen on huucava rarvc, ja uudiscus onkin olluc vireillfi parikymmencfi vuocra , mu{(a ilman culosca . Syyrceessii m ainirur reoc sinfinsfi ovar rikoksia, coisaalra on kuicenkin cfiysin m ahdoconca ajacella Ko1jfirviliikkeeseen osallisrujia ja siinfi coimineica rikollisina. se uraavaa . He coimiva t vie/fipfi 199. I 9 79 Forssas,a yhdessii liihesrym iillii eri p uolilra Erkki Oskari Lepisrön Helsingin vesipiirin m aankuljeruscyöm aa lla kiiyc riim fifi kaivinkonerca, ilman laillisca oikeu cca, pa koccaneer ciim iin lope[[am aan cyöskence/ynsfi uhalla, errii Lepiscö m uu cow rulisi vahingoiu am aan heirfi. Koijfirvi-liikkeen joh coryhmiin jfiseninfi seka· edellfi m ainicruja capahrumia edeJcå·neiden kokousren vecåjinfi yllyrciineec muica n yc syyrceessfi olevia henkilöirfi ryhrym fan yllå' mainirruihin pakocram iseen ja haicancekoon virancoimiruksessa olevalle virkamiehelle. Talvella vesipiiri kaivoi Koijärvellä neljän koneen voimin ja saikin aikaan komean kanavan. Luoncoa ja ympfiriscöii on suojelcava konkreeccisin coimin, ei syycciim iillii ja pidiiccfim iillii niirii, jorka yricrfivfir nfiin rehdii
Näinh än on ihm isiä kypsytelty voi m alarakentamisi in pohjoisessa jo kaua n . Keskeise nä ristiriitana suunnitelm assa käy ilm i vo imatalouden ja vesistön muun käytön sovittaminen yhtee n , m ihin työryhmän ehdotus ei tuo mnaa n uucra. N ykyisten tekoa ltaiden haittoja ehdotetaan po istettavaksi samalla, kun suositellaan uusien rakentamista. Täm ä m erkitsisi itse asiassa uu den vo imalan rakentamista kanavineen ja tunneleineen sekä Lapin parhaimpana pidetyn lintuj ärven ja Portimokosken tuhoa. KEMIJO KI VOIMALOILLE JA UITO LLE Kemijoen pääuoman tärkeimmiksi käyttömuodo iksi katsotaa n voimatalous ja uitto . Tornionjoen ja Muonionjoe n vesivoim areservin rakentamista ei katsota tarkoituksenmukaise ksi niiden muiden arvojen takia. Lap in vesip iirin insinöö ri Esko Valcase n johdo ll a coiminut työryhm ä eh dottaa mm . 70 . Voimalo iden rake nnusastetta ehdotetaan nostettavaksi Kiti sen voimaloilla ja Vuo coksen tekoal taalla. " Voimmeko rodella rangaista tiillaisia ihmisiii siitii, ettii he niikeviit kauemmaksi ja selvemmin kuin muut?" Esko Kivitie kysyi. Ko ijärvi coimikunn an ehdotus sy ntyi ää nin 41. On siis riiysin mahdollista , errii rosiasiallisesri riiysin aikansa efaneitii siiiinnöksiä' voidaan muodollisesri kiiycrfa pohjana roiminraan , joka ei nykyaikaan rai -tilanteeseen ollenkaan sovi. Työryhm än välttelevä kanta O u nasjo kikysym yksessä on näh ty yrityksenä va imentaa Lapissa alkanu t O unasjokikeskustelu , ja saat taa jokivarre n väestö epät ietoisuu tee n . Tänä kevää nä pareja on enää 10. Kellom äki paino ttaa , että tutkimus on teh ty sam oi lla m enete lmi ll ä ja yhtä luotettavasti kuin muutk in m aaja m etsätalousministeriön lin nuscoselvitykset. JL sien ja spekulaatioiden varaan . ARVO KK AAT V AELLUSKALAJ OET Vae lluskalajokien pääuo mat ehdotetaan varattavaksi virkistykselle ja kalata loud elle , mutta sen sijaan sivuvesistö ihin ehdotetaan p ienvesivoimaloica pai kalliseen sähköntarpeeseen vedoten . Huhti kuun lopulla Kittilän kansalaiskoko uksessa puhunut Lapin vesip iirin entin en piiri -insinööri ja ve·siasioitten kaikkitietävä Ahti Risku tuomitsi O unasjoen tuhoa mishankkeec. Hankkeid en yksityiskohtaisia hyötyjen ja haittojen vertailua ei o le tehty, ainoastaa n voimataloushyöty o n p ystytty esittäm ää n tarkasti. .. Koij ärvicoim ikuntahan o li 11 6. Työryhmän väite , ettei täll ä olisi haitallisia ympäristösuoME LUONTO 4 / 80 39 ,sk. Toisaa /ra taas jokin itsestiiiin sd vii ja vå'lrriimiitön ratkaisu voidaan jouwa tekem iiiin tilanteessa, joissa lait ja koneisro eivå·t ole voineet ja ehtineet sopeuwa ajan vaatimuks11n. Naurulokkeja on ennen ollut enimmillään 700 paria ja keskimäärin 400 paria. Kokouksista ja O unasjoki coimik u nnan uutterasta työstä huoli m atta e1 Kitt ilän kunnalta o le saatu virallista kannanottoa O unasjoesta kunnan muu ta m an joh tohenkilön ase nteid en taki a. Kellom äen mukaan , jotta linnusto voisi lähivuos ien aikana elpyä , ved en Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelma valmis: Vesihallitus tarjoaa lisää tekoaltaita ja voimaloita Vesih allituksen työryhm ä on saanut valmiiksi vuo nn a 1974 aloittam ansa Lapin vesien kohtalo n suunnircelun . Vesiluonnon ja maisem an suojelu sekä virkistyskäyttö ja luonnontalous ovat jää neet suunni telmissa lapsipuolen asem aan ehkä kalataloutta luk u unottam atta . Nippu-uitcoon siirtymistä ennustetaa n m yös. Lainsiiiidå'nrö ja oikeuskiiyriinrö kehirryviir hitaasri, niiden muorouwminen vasraam aan uusia olosuhreira on pirkii prosessi. Todellisena välistävecona void aan pi tää Tengel iö nJoe n " Haapakosken p ienvo imalan uusimista " ja sam alla toteutettavaa Portimojärven " kunnostamista " en nen kuin Tengeliönjoen vesistö ll e laadittaisiin varsinainen käyttösuunnitelma. Kemi joen rakentamisen ja sää nnöstelyn jatkam ista , Vuotoksen tekoaltaan rakentamista se kä Tornion -, Muo nionja Tenojoe n pääuomien jättämistä kalastukselle ja vi rkistykselle . Sen sijaan veden laatuun ja voimatalouskysym yksiin o n paneud u ttu perinteisen h yvin . Kokouk sessa vaadittiinkin joen suojelupää töstä het i. Voim alam yö nteisyys näkyy etenkin Kemij oe n vesistössä se kä muu alla pienvesivoim akaavailuina . niidenkin puolesta, jorka eiviir ehkii riinii piiiviiniikiiiin ole wlleer ajarelleeksi, kuinka riirkcisrii arvoista loppujen lopuksi on kysym ys. Sadar ihmiser uhrasivar aikaansa ja usein melko pieniä' varojaan pyrkiessiiiin suo1aamaan sellaista yhreiscå· ewa , jonka suojeleminen kyllii muutaman vuoden kulurwa wlee olem aan kansakunnalle irsesriiiin sclvii asia. Ympäristönsuojelun tarkastaja Erkki Kellomäki Hämeen lääninhallituksesta kertoo ikävän tilanteen lyhyesti : linnut ovat hävinneet. VEDENPINNA N LASK U TUHOAA JÄRVEN Kuivatuksen kannattajat kiistävät lin nustotutkimuksen paikkansapitävyyden ja väittävä t jopa, että luonnon suojelijat ovat tarko ituksella hätistelleet lintuja pois ja jopa rikkoneet pesiä 1 Yhtä löysää leukailua ovat väitteet , että linnut ovat kaikonneet ympäristöväen patotöiden ja järvenpuolustamisen takia. 10 kann alla . Vuocoksen altaan rakentam ista suo ittava suunn ite lma julka isti in sam aa n aikaan , kun Paliskuntain Yh d istykse n johtam a Ko illisLap in poromiesten lähetystö o li esittäm ässä jyrkä n vastustuksensa allashankkeesta tasava llan pääm iehelle ja ministereil le. Silkkiuikku , härkälintu ja kaulushaikara puuttuvat tänä vuonna kokonaan. Sitä vascoin Pertti Seiskari , m aan ylin luonnonsuoje lu viranom ainen , oli järven tuhoa m ise n kannall a. Samalla on tiiysin sdvfa, ettii laillisten ewjen menettiiminen on asianosaisille korvatta va, ja siihen juuri kaikin tavoin pyntå'å'nkin . Pyyteetön linwjiirven suojeleminen tiiysin viikivallarromalla vastarinnalla on oikeudenmukaista , vaikka siinii sitten viihempiarvoisia ewja jouduttaisiin loukkaamaankin. Allas m erki tsisi poromiesten mu kaan no in 100 perh ee n toimeentul on vaarantumista Ja Hirvasniem en pa liskunnan loppu a m onine kerrann aisvaikutuksineen . Om akohtaisen hyödyn ravoirreleminen on siis jo ajawksenakin m ahdoron , mikiili hyödyllii tarkoiretaan henkilökohtaista viiliröntii hyörymiscå·. Kannanorcoa O unasjoesta työryhm ä p itää ennenaikaisena , m ikä on herättänyt ihmetystä varsinkin Kircilän kairassa , jossa ra kentamishanke on jyrkästi tu omittu . Vo imatalouden ja vesistön muiden käycrömuocojen sovittaminen näyttää jäävän vanhojen fraap innan olisi oltava elo kuussa tasoll a 11 6 .3011 6.35 ja tul vakorkeude n taso lla 11 6. Synkkä linj a on j<;ihdonmukainen : sinisorsien parimäärä on pudonnut viidestätoista yh 200 d eksään , hei nätav ien kuu desta kah teen , lapasorsien kahdeksasta neljää n , nokikanoje n kahd estakymmenestä kymm enee n . Kellom äki o li ai nut tynkäcoimikunnan jäsen , joka ää nesti vastaan
Jokien rannoilla asutaan pelko sydämessä ja katkeruus mielessä. H yvä esimerkki on Lescijoki , Keski-Pohjanmaan viimei nen pilaamaton joki . Simojoen , niinkuin muidenkin jokien osalta, on metsäja suo-ojitusten vaikutukset vesistöön kuicaccu ylim alkaisesti ilman tarkempia tuckimisia cai ehdotuksia . Yhä ää nekkää mmin vaaditaan : näin ei voi jatkua , suunnan on muututtava . Suojeluvesityöryhmän mietintö (1 977) oli hätähuuto vesistöjemme puolesta . Kuitenkin Simojoen o alea näyttävä t joella aloitetut uiton jälkeiset kunnostustoimet vesittyvän , mikäli työryhmän ehdotus kääntää osa Simojärven, Ruonajoen ja lso-Tainijoe n vesistä Kemijoen voi maloille toteutuisi . Simojoen alajuoksun tulviin vetoamalla tote ucetta1s11n Simojärven säännöstel y ja " tulvavedet " juoksu ceccaisiin Kemijokeen lisäämään voimaloiden ohivirrausca . Tue Koijärven suojelua postisiircotili PS 9885 Suomen luonnonsuojelulii ton Koijärvi keräys vaikutuksia , on edesvastuuton. Y mpäristövuoden Lescijoki päivä 8. Joka isell a näistäkin on uhkansa. Biologi Asko N iemen mukaan joen rapusaalis voitaisiin elvyttää 201. mk vuosittain . Useiden pieneen m yllyjen sijasta vesi jauhaa tuhotussa joessa sä hköä yhde lle suurelle " myllärille". Vesihalli tuksen lopullisia aikeita on lupailtu julkisuuteen jo vuoden päästä . Tenojoki ja Simojoki jätetään vael luskaloille ja virkistykselle. LUONNONT ALOUS ON TODELLISTA MONINA!SKÄ YTTÖÄ Pilaamactomille joille o n välittömästi oso itettavissa rea listisia vaih toehtoja . Vesihallitus piireineen on jatkanut määrätietoisesti sa malta pohjalta . 1980: Voimatalous tuhoaa joen Lestijoen luonnontaloutta on kehitettävä Pohjanmaan jokisuunnittelijoiden tavoitteena on pitkään o llut jokien täydellinen voimalaporrascus mereen saakka . Dosentti Tapani Valtosen ja toiminnanjohtaja Jukka Pirtcijiirven mukaan joki tuottaa kalatalouskäycössä helposti 23 milj. Kokkolan vesipiirin insinöörit eivät saa rauhaa ennen kuin Lesti joki on porrasteccu mereen asti . Vaik utu kset uloctuvat laaja lle ja luovat jatkuvia ongelmien ketjuja . Eräistä vesiscötyypeiscä, kuten Pohjanmaan joista , ei ollu t enää valin nan varaa . Kemin ja Tornion ulkosaarec , Simojoki ja -järvi , Kemihaaran latvat, Ounasjoki , Tornionja Muonionjoki , Tenojoki , Utsjoki , ja Nääcämönjoki . Suomen m onipuolisista ja runsaista vesistä oli si lloin va in rippeet jäljellä kelpuucettavaksi suojeltavien vesien luetteloon . Inarin säännöstelyn lieventämistä tulisi työryhmän mukaa n tutkia yh dessä kal acalouskä ycö n ja pienvesivoimarakentamise n kanssa. Pai kallise t m aanomistaja c ovat vaatineet Porcimojärven jättämistä rauhaan , mutta Ylitornion kunta ei ole ottanut kantaa as iaan . 3. Suomen luonnonsuojelul iicon ja paika lliseen a~ukkaiden yhdessä järjestämässä seminaarissa asetettii n vastakkain Lest ij oen luonnoncalousja voimacalouskäyttö. Lestijoen luonnon talouden elvyttäminen on jo alulla ja siitä on saatu h yviä kokem uksia . Monin paiko in ti lanne on tulossa sietämättöm äksi. Lopulliset ratkaisut todellisen m oninaiskäytön ja luonnontalouden kehittämisen puolesta on tehtävä pikaisesti . Veronmaksaj ien rahoi lla on edistetcy rakenteelliscä työttömyyttä tekemällä tiloja elinkelvottom iksi ja tuhoamalla luo nnontalouteen perustuv ien elinkeinojen edellytykset. Aloite on otettava muihin käsiin , kun " vesivarojemme järkevästä ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä " vastaava vesihallinto ei siihen kykene. Ylimaunu SUO M EN LUO NTO 4 180 39 vsk Vaikka vesihallitus taannoin luopui suurieleisesti eräästä vanhasta suunnitelmastaan, se ei takaa Lestiioen säilymistä rakentamaccomana. Simon ja Ranuan kunnat anto ivat heti suunn itelman julkistuttua oman kannanoton, jossa vaadittiin vesistön jättämistä nykyiselleen . Mukaan otettiin ai noat mahdolliset: Isojoki , Siiponjoki ja Lestijoki . Säännöstelyaltaiden rakentamista Inariin laskeviin jokiin tulisi m yös tutkia. Luettelo näy ttää laaditun summiccai sesti lähinnä maisemien ja kalaston perusteella , si llä muun vesil uonnon asiantuntemus ja lähdemateriaali o n ollut puucceellinen . Juha-M. Suuntaviivoja Lestijoe n luonnoncalouden kehittämiseksi vedettiin Y mpäristövuoden Lestijokiseminaarissa Himangalla eräänä maaliskuisena lauantaina. LOPULLISET SUUNNITELMAT VUODEN PÄÄSTÄ 1 Vesiluonnon ja maiseman kannalta arvokkaiksi alu ei ksi on merki tty mm . Luettelo kaipaisi runsaasti tarkistuksia ja yksityiskoh taisempia tietoja . VANHA LINJA HYÖ DYT YKSILLE , HAITAT MONILLE Kaikkialla missä vesistöcö icä on tehty , jokien käyttömahdollisuudet ovat kaventuneet ja vesistöjen luonnonca lou ceen perustuvat elinkeinot heikentyneet. Vesihallitus ei kansan ääntä kuule , si llä on valikoivat kabinetti korvar. Vakuuttavasti on käynyt ilmi , että maamme vesistöistä vastaavalta viranomaiselta emme voi odottaa mitään m yönteistä näiden harvojenkaan vesistöjen sä il yttämiseksi . Paraikaa meneillään olevan lau suntokierrokse n jälkeen työryhmän ehdotus tarkistetaan ja lähetetään vesihall itukse n kollegiolle, joka hyväksyy toimenpidesuositukset
Mutta valtioiden miljoonasubvenriotkaan eivät aura, jos til auksia ei tule. Halvan kalasrajacyöpaikan välilliset vaikutukset tuntuvat monin tavoin paikallisesti , maakunnallisesti ja valtakunnallisesti . Vaarallisimpia töitä ovat uraanin louhinta, ydi npolcroaineen jälleenkäsicrely. ia pienet maa t joutuvat niistä riippuvaisiksi." Joskus on väitetty , että yd invoiman vastustuksesta hyötyvät vain öljyyhriöc. On vaadi ttu SUOMEN LUO "I O ,1/HO \</ ,sk. tuoctamaan yli I milj . Vesiviranomaisisra oli paikalla di plomi-insinööri Esko Lakso, jonka puheet Lestijoen järvikuivioiden vesicrämi estä , Kirkkojärven vedenpinnan no ramisesra ja alaosan pengerrämisestä heräcrivät epäluuloa . Ydinvoimateollisu us on ericräin pääomavaltaista . Samaan aikaa n ve ihallitus huolehti hyvin osuu destaan valittamalla p11n-in inoon Ossi Hje/cin pu uhakkaan toiminnan ansiosta vaihekaavasta, samalla yöden aikaisemmat Paukaneva n uoielua kannattaneet sanansa . äin on esimerkiksi uraan in omistuksen ja etenkin sen käsi ttelyn laita . tys vai htoeht0 yd invoimalle) Suomeen kutsuma Mez tutkii Euroopan maiden energiapolitiikkaa Ja -keskustelua. Se joutuu työskentelemää n osicrain Kokkolan ves1p11nn suppeamman, kuntien ja voi maralou·den edustajista koostuvan t0imikunnan vastapainona ja va lvojana . EVY :n (Energiapoliittinen yhdi . Vesihallitus t0 tesi myös, ecrei Lestiioki kaipaa erityistä suojelua. " Ydinvoimaa vastustavien luonnonsuojelijoiden ja ammattiyhdisty liikkeen edut eivät suinkaan ole ristiriid assa keskenään. Hyöty jää yhtiöiden kotimaihin . sekä eril aiset korjaustyöt voimaloissa . Ydinteollisuuden pääomavalraiuus johtaa myöskin siihen. Mezi n mukaan yhden ydinvo imatyöpaikan luominen maksaa 2,5-8 kertaa enemmän kuin energian säästöön tai aurinkoenergiaan liicryvä työpa ikka. äyttöä Korpelan Voiman ja vesipiirin yhteistyöstä Lestijoen tuhoamiseksi saatiin Vaasan läänin suojeluja virkistyskaavan käsicrel y sä. Mez selvicrää kuitenkin , että va in yd inteollisuuden alkuaikoina öljy-yhtiöt kokivat ydinvoiman uhkana . Oulun yliopist0n Perämeren tutkimusasema onkin perustellusti esicränyr, ecrä Pohjanmaan pienehköt joet (keskivirraama noi n 30 m 3 / sek) ovat kalatalouskäyrössä tuocravampia kuin porrastecruina voimaralousal raikoiksi. Kansanedustaja Heimo Linnan vetämän kuntainliit0n äänit0rvet kävivät mm . Radioaktiivisesti saastuneiden tilojen siivoukseen on Ranskan jälleenkäsicrelylait0ksessa la Haguessa komennecru aseve lvollisia vakituisten työntekijöiden mentyä lakkoon . · · äycrää siltä , että pian markkinoilla on parin amerikkalaisyhtiön lisäksi vai n neuvost0liitt0lainen ja mahdollisesti ranskalais-saksalai nen valmistaja. Oleelli nen osa tutkimusta ovat eri maiden puolueiden ja Valtio1ie1een coh1ori Lutz Mez ayliikkeen kan nanot0t ydi nvoimakysymykseen. ecrä valtiot kustantavat ydinvoimayhtiöiden tutkimusja suunnittelu t0imintaa ja auctavat yhtiöitä reaktoreiden markkinoinnissa. Rakenteellisen työcrömyyden ai heuttamisen siiasta varoilla voitaisii n elvyttää Lestijoen luonnontaloucra ja luoda pysyviä työpaikkoia . Viranomaisen lehmänkää nnökset ihmetyttävät ja Lestii oella kysy tää n miksi viranomainen ei kykene johdonmukaiseen t0imintaan 1 Korpelan Voiman tiedetään suun nittelevan kymmenen metrin putouskorkeuden lisäämistä uuteen laitokseensa ja haaveilevan vuorokausi äännösrelysrä. D Ydinvoimalla kalliita työpaikkoja Maaliskuun lop ussa Suomessa vierail lut länsisaksalainen tutkija , valtiotieteen t0htori Lucz Mez romuttaa varsin yleisen käsi tyksen yd invoima n työ lli syy ttä ed istävästä vai kutuksesta. Työvoimaministeriö voisi osoicraa ne Lestiioella hyödyllisempää nkin käycröön. Yhden kalastajan arvioidaan eläcrävän välicrömästi 3-4 henkeä. mk vuodessa. Toimikunnan tehtävänä on edi rää Lestijoen suunnittelua luonnontalouden pohjalta. "Nykyisin monikansalli et öljyjätit hallitsevat ydinvoimatalouden monia tärkeitä osia. USA :ssa kahdeksan yhtiötä, joista viisi on öljy-yhtiöitä, ri kastaa 87 , 7 prosenttia maassa käy tettavasta uraanisra. Tämän vaiht0ehdon etuna on lisäksi hyödyn tasaisempi jakautuminen . Ö ljy-y htiöt omistavat 47 prosenttia maa n uraanivaroista . Yleisiä ovat m yös työcrömien värväykset näihin töihin. ministeri Taisto Tiihkiimaan puheilla valicramassa suoielukaavailuista , iotka uhkaavat voimalait0ksen 202 ja ve ipiirin suunnitelmia. sillä ydinvoima on hyvin kyseenalainen työllistäjä··, Mez sanoo. Puheet muistucrivat liiaksi virttä, jora vesihallitus on jo veisannut Perhonj oella kohtalokkain se urauksin . Kuntainliiton asenteista ant0i näyttöä satapäisen seminaariväen joukossa out0n a lintuna es11ntynyt käy ttöpää llikkö Jaakko Hunnakko. Työllisyys on paremmin turvattu ja myös rannikon ja saarist0n kylät säil yvät elinkelpoisina ja jokirannat viih tyisinä asuinpaikkoina. Paukanevan rekojärvestä ei ole luovucru . Elintarvikeomavaraisuus energiasta mahdolli simman vähän riippuvin keinoin on lisäksi huomacravasti parempi vakuutus kriisiaikojen varalta kuin jokilaakson oma voimala. Yhden joen elättämä kalastaiaväestö, pienilläkin joilla 3040 ruokakuntaa, kacraa jo reippaasti tippavoimaloiden jauhamar tuontienergian valuuttasäästöc. Myös Suomi sisältyy tutkimukseen , iota raho icraa LänsiSaksan tiedeja tekniikkaministeriö. Näin on tällä hetkellä monessa ydinvoimayhtiössä , mikä taas lisää painecra sotil aa llisten riskien vuoksi kysee nalai iin kehitysmaakauppoihin . TOIMIK U TA VALVOMAA LUO O T ALOUDE ETUJA Koska viranomaisen kykyyn muucraa ajatuksiaan Lestijoen suunnittelusta ei enää luoteta , seminaarin lopuksi koocriin koko Le rijokilaakson kattava t0im ikunta, Jossa on kalastajien, maanviljelijöiden , merikalastuksen ja virk istyskäytön edustus. Mez ennustaa , enä nykyisestä 12 ydinreakt0reita valmistavasta yhtiöstä vai n nel jä tu lee selviämään kovassa kilpailussa. Suu rin osa työpa ikoista on tilapäisiä liittye n suunnittelu-, rakennustai korjaustöihin. Vaikka työympäristö ydi nvoimalassa näyctää siistiltä esimerkiksi hiilivoimalaan verracruna, sisältyy ydinteo llisuustyöpaikkoihin monia riskejä. Onko vesi hallitus taas kerran luomassa edellytyksiä joen yksipuoliselle hyödyntämiselle 1 Vesihallitus käyttää Lestijoen suun nicrelu sa työ llisyysmää rärahoia . Vakavimmaksi uhaksi seminaarissa koeniin Korpelan Voiman ja kuntain lii t0n suunnitelmat. Harrisburgin ydi nvoi malaonnet tOmuuden jälkeen ovat monet ammartilii t0t al kaneet suhta ut11a varauksellisemmin yd invoimaan. äteilyannoksista ei ai na pidetä niin tarkkaa lukua
ydinvoiman saattamista yhteiskunnan haltuun ja korostettu turvallisuustekijöitä. · N ikusch . Myös perhoskeräilyn osuutta selvitettiin. Mez kertoo , että useissa maissa on syntynyt ympäristönsuojelijoiden ryhmiä ay-liikkeen sisään. Jos taas eivät, iscucus nopeuttaa apollon paluuta . Miten kokeessa käy , jos oletetaan, että kasvatus onnistuu' Kirjoittaja on pessimisti: pelkään, että olot eivät sovi apollolle, muuten se olisi jo levinnyt takaisin Uudellemaalle. ilmaston ja elinympäristöjen muuttumisella. Suomen apolloperhoshavai~not koottiin ja kortistoitiin 1970-luvun puolivälissä . Ovatko siis apollon entiset elinympäristöt edelleen jotenkin ''saastuneet'' vai ovat ne muuten muuttuneet elinkelvottomiksi' Jos ne ovat asumiskelvottomia, tätä ei koskaan saataisi selville ilman siirtoistutuksia. .34-44) , että Lounais-Suomen ja Uudenmaan apollokannoilla on ollut yhtenäinen levinneisyys ja tältä alueelta nimettyjen ''rotujen ' ' systemaattinen arvo on kyseenalainen. Näinollen noin 80 km :n siirto lounaisesta saaristosta Länsi-Uudellemaalle tuntuu oikeutetulta , mutta luultavasti kanta saadaan vielä lähempää. LänsiSaksassa näistä munista kehittyy joulukuussa uusi sukupolvi, jonka jälkeläisistä saadaan seuraavaksi kesäksi Suomeen istutettavaksi satoja , ellei tuhatkunta koteloa. Tällöin kasvatusja istutustekniikan hallitseminen olisi erityisen arvokasta. Nämähän eivät joutoalueina ole kovin uhattuja. Aluksi 3-5 naaraalta kerätään munitush(ikissä noin 10 munaa kultakin , minkä jälkeen naaraat päästetään vapaiksi. Ilmiö pysyi kuitenkin arvoituksena. Tämä on odotettua , sillä perhosaikuisten poistaminen ei yleensä vaikuta seuraavan sukupolven kokoon. Koska taantuminen oli vähittäistä ja laikuttaista, on selvää, etteivät ilmastolliset muutokset selitä sitä. Viime vuosina, erityisesti kesällä 1979 apollokannat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä, mutta levinneisyydessä ei ole vielä havaittu muutoksia. Sitten seurasi dramaattinen taantuminen: noin kymmenessä vuodessa laji hävisi milloin tuolta, milloin täältä, niin että lopulta jäljelle jäivät vain lounaisen saaristoalueen sekä kaakkoisen sisämaan kannat. SUOMEN LUONTO 4/ 80 )'! vsk. Zerynrhiaritariperhosta Itävallassa. Kauri Mikkola 203. Mahdollisuus lisätä apollokantaa tulee oikeaan aikaan , sillä II Eurooppalaisessa perhostentutkijain kongressissa Karlsruhessa Saksan Liittotasavallassa huhtikuussa 1980 todettiin , että apollo on Euroopassa uhanalainen useimmissa niistäkin maista, joissa se vielä esiintyy. ISTUTUKSEN PERIAATE JA KÄYTÄNTÖ Yleensä on varottava siirtämästä vieraita eläinkantoja uusille alueille ja siirtoistuksiin on oltava vankat perusteet. Uhkaavan tilanteen vuoksi (iso-)apollo samoin kuin pikkuapollo rauhoitettiin maassamme vuonna 1976. Tämäkin surullinen tieto kuitenkin auttaisi meitä ymmärtämään apollon elämää. Metsälaidunnuksen loppuminenkaan ei kelvanne taantumisen syyksi , sillä isoapollo harvinaistui aikaisemmin, jo 1940-luvun puolella , ja sitä paitsi pikkuapollo hävisi Keski-Uudeltamaalta jo sotavuosina (jos syyt sitten ovat samat , pikkuapollon toukkahan elää kiurunkannuksella). Pohjoisilta alueilta ei tällaisia tietoja ole. Suomen Luonto II 1948 ja II 1977). Kongressissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta vahvistaa Suomen apollokantaa istutuksin. D Apollo takaisin istuttamalla. KYMMENEN KOVAA VUOTIA Vielä 1940-luvun lopulla ja 1950luvun alussa apollo oli melko tavallinen perhonen etelärannikollamme (ks. Kokemukset ovat tärkeitä tulevien uhkatilanteiden varalta paitsi itse apollon, myös muiden uhanalaisten lajien kannalta. Ne vain pysyisivät tyhjinä, näennäisesti leviämisen vaikeuden vuoksi. Kuka tietää , vaikka vielä joskus pystyttäisiin säilömään munia vuosikymmeniksi. Tähänkin tarvitaan maaja metsätalousministeriön lupa. " Nykyisin elämän laatu on paljolti ohjelmaja juhlapuhefraseologiaa, joka ei pidä yhtä ay-liikkeen ja use1mp1en puolueiden käytännön politiikan kanssa", Lutz Mez sanoo. Kun istutukset suoritetaan suhteellisen etäällä toisistaan ja sellaisille paikoille , joissa kantaa seurataan vuodesta vuoteen, saadaan toivottavasti selville, minkälaiset ympäristöt ovat apollolle soveliaimpia. UHANALAISUUDEN LUONNETI A TUTKJT AAN Miksi siirtää apolloja, jos kerran niiden kanta on melko hyvä' Kun aikanaan taantumiseen ei löytynyt ulkoista syytä, oletettiin, että kysymyksessä on mikrobien aiheuttamia sairaus ja vielä ehkä molemmille apollolajeille yhteinen. Kyselyt osoittavat, ettei keräilyllä voinut olla osuutta taantumiseen kuin korkeintaan poikkeuksellisesti ja paikallisesti . Siksi on varsin yllättävää , että saksalainen toht. Vaikka apollon toukan ravintokasvi , isomaksaruoho, lieneekin melko herkkä kulutukselle, lajille on luultavasti sittenkin tarjolla riittävästi koskemattomia kallioalueita. Nyt apollon uhanalaisuuteen pureudutaan entistä syvemmälle: omaa perhoskantaamme käyttäen kokeillaan, onko laji istutettavissa entisille asuinsijoilleen. YLLÄTTÄVÄT KASVA TUSTULOKSET Paikalliset ja harvinaiset perhoset ovat yleensä arkoja, eikä niiden kasvattaminen ole helppoa, varsinkaan joukoittain. Kaisila osoitti (SL 1948, s. Samalla kongressi valitsi apollon Maailman luonnonsäätiön eurooppalaiseksi suojelukohteeksi. Ingo Nikusch on elättänyt Alpeilla elävän apollorodun kantaa laboratorio-oloissa jo seitsemän sukupolven ajan siten, että vuodessa syntyy kaksi sukupolvea. Näin on tuotu työn ja tuotannon radikaalia laadullista muutosta vaativaa keskustelua ay-liikkeeseen . Perimmäisenä on kysymys: miksi apollokantamme taantui neljännesvuosisata sitten' Tähän mennessä tiedän siirretyn menestyksellisesti mm. Apollon yhteydessä ei kuitenkaan ole kysymys " vieraasta" kannasta, vaan lähimmästä suomalaisesta kannasta, siis siitä, mistä luonnollinenkin leviäminen todennäköisimmin tapahtuisi, eikä myöskään "uudesta" alueesta , vaan apollon entisistä elinympäristöistä. Eniten niitä on roimihenkilöliitoissa, mutta niitä on perustettu myös työntekijäliittoihin. Lajin häviämistä laajoilta alueilta pyrittiin selittämään mm . Sukusiitoksen apollo tuntuu kestävän hyvin ; luonnossakin apollopopulaatiot ovat use·i~ pieniä. Hankkeen johtajaksi valittiin toht. Jopa Hankoniemi ja Manner-Ahvenanmaa menettivät apollonsa
Koska vesioikeus pyytää va in tarpeelliseksi arv101miaan lausuntoja normaalin kuulutusmenettelyn lisäksi, on toimitusinsinöörin objektiiviSUOMEN l.UONTO4 1H0 J'I vsk. Näkemyksemme mukaan työluvan myöntämiselle ei ole o lemassa mitään lain ede ll yttämää erityistä syytä . Objektiivisuus katoaa, kun toimitusinsinööri esiintyy hakijan roolissa eikä katselmustoimituksen tarkoitus voi toteutua. momentin perusteella . Vesihallitus on hakenut työlupaa osa lle Kyrönjoen yläosan vesisrötyötä nakkaa . Työluvan käyttäm inen tällaisessa hankkeessa on erittäin arve lu ttavaa . Viranomaisten perustelu to im elle o li ainoastaan se, että "hakkuu paljasti 300 metriä rannasta kasvavan kauniin taimikon''. Tällöin on otettava huom10on en vedenkäyttömuodot ja myös luonnonsuojeluintressi. Muun muassa ehdotonta vaatimusta luonnontilan palauttamismahdollisuudesta ei voida täyttää. pykä län 2. En nen kaikkea yleisen edun va lvonta ja muiden käyttömuotojen kuten kalastuksen ja ympäristönsuojelun edut jäävät huomioon ottamatta . Maiseman merkitys ei ole pieni , si llä kolme vuotta sitten harrasruksesta lähtenyt koskenlaskettaminen on nopeasti kasvanut yritykseksi . Alueen omistava metsähallitus on hakannut sileäksi rantaviivaa myöten usean kosken ympäristön . Monet syyt ovat sen sijaa n työluvan m yöntäm istä 2. Paikalliset asukkaat ja luonnonsuojeli jat puhuvat taas järjettömästä maiseman pilaamisesta, joka saattaa hyvinkin edesauttaa jo kym meniä kertoja haudattujen valjastamishankkeiden esiinkaivamista. momentin perusteella vastaan. Metsähallituksen työtä on haitannut vain metsurilakko. Hakkuiden takaa on etsitty myös yhteyksiä paikallisiin voimayhtiöihin. Kesän alussa rakentamishankkei lle aiotaan kuitenkin panna su lku vaatimalla Ruunaankoskien kansallispuiston perustamista . Pasasen vähättelevä ja epäasiallinen suhtautuminen katselmustoimituksen kuluessa esitettyihin, hanke tta arvosteleviin asianosaisten kannanottoihin on tullut esille jo aikaisemminkin hänen toimiessaan toimitusinsinöörinä Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaan kuuluvissa muissa hankkeissa. joka sulan veden aikaan työllistää melkoisen joukon ihmisiä. Jo nyt koskilla käyvistä turisteista huomattava osa on ulkomaalaisia . Huhtikuun lopulla metsähallinnon kätten jälki näkyi törkeimmin kauniin Ne itikosken rannoill a, jonka toinen laita oli hakattu viimeistä puuta myöten rantaviivaan saakka . Pienellä vaivalla ja Lieksan kaupungin tuella (joka tähän saakka on jaksanut tasaisin välein vaatia koskien rakentamista työ llisyyteen vedoten) Ruunaankoskista saataisiin vertaansa vail la oleva turistikohde . Nyt onneksi myös maaja metsätalousministeriö on pannut alueen toimenpidekieltoon . Pikemminkin työ luvan myöntämisellä mitätöidään ennalta ja ilm an va litusmahdollisuuksia niiden asianosaisten puhevalra , jotka eivät o le suostuneet hankkeeseen. Jokaiselle uudelle hakkuulle on saatava lupa. Metsähallituksen paikallisten edustajien mukaan hakkuut ovat maisemanhoitoa . Metsähallitus parturoi Ruunaankoskien rantoja Lieksan lähellä sijaitsevien kuuluisien Ruunaankoskien rannoilla kuohuu taas. enä "hakkuu paljasti 300 metriä rannasta kasvavan kau niin taimikon··. luvun 26. Kyrönjoen yläosan vesisröryö on erittäin laajavaik utuksinen hanke , jonka toteuttamiseen hakemuksessa esitetyll ä tavalla liittyy useita selvittämättömiä asioita , erilai sia näkemyksiä ja jyrkkiä ristiriitoja. Perusteluna puuslOn tuhoamiselle on se. Kyrönjoen yläosan ves istötyön toteuttamiseen normaalia menettelyä nopeammin ei o le mitään erityisiä syitä. Toimiessaan Kyrönjoen yläosan ve204 Metsähallitus on parturoinul mm . Ensimmäiseksi näet parturoitiin koskia laskevien turistien levähdyspaikka, jossa ikihonkien sijasta on nyt pelkkää kansistötyön ja siihen liittyvien voimalaitoshankkeiden katselmuksissa toimitusinsinöörinä, ei insinööri Aarre Pasanen ole noudattanut luottamusta herättävää puolueettomuutta . Hän on muun muassa rajoittanut puheen·vuorojen käyttöä katselmuskokouksissa tai jättänyt niissä es itettyjä asioita ottamatta huomioon. mällä ovat kuitenkin hankkeet Lieksanjoen sivujoen, Pudasjoen, rakentamiseksi, sillä asiaa on esitelty jo kaupungin päättäjille. kauniin Neitikosken rantoja . Metsähallituksella on leimikko esimerkiksi Siikakosken ympärillä, johon on kaavailtu myös voimalapadon ja säännöstelyaltaan paikkaa. D vesilain 2. Päinvasto in hän on monin tavoin ilmaissut ajavansa yhden hakij aosapuolen eli vesiha lli tuksen näkemystä . PisimHuutoja korvesta V esihallitukselle Asia: Toimitusinsinööri Aarre Pasasen vapauttaminen tehtävästään Kyrönjoen yläosan vesistötyön katselmuksessa. Vesioikeudellisen lupakäsittelyn yhteydessä , tarvittaessa katselmustoimituksessa, on otettava huomioon yksityinen ja yleinen etu ja objektiivisesti selvitettävä hankkeen kaikkinaiset vaikutukset. Ikävintä Ruunaankoskien hakkuissa on kosken matkailumerkityksen suoranainen halveksunta
,sk. Myös julkisuudessa hän on liian pitkälle " ymmärtänyt" hakij aa ja omaa työnantajaansa vesihallitusta: " Jos vesihallitus saa luvan , se voi aloinaa työt ilman enä sen tarvitsee iarjescaa kacselmuskokouksia. m omentin mukaise lle työluvalle . Vaikutuskanava toimii . Samalla ilmoitamme . Päi nvastoin : juuri h ankkeeseen sisältyvien selvittämättömien asioiden ja risci riitojen vuoksi olisi katselmus hoidettava puolueettomasti loppuun ja toimitusmiescen lausunto saatettava vesioi keuden käsittel yy n koko hankkeen osa lta. 1980). luvun 26 . 1980 Are Söderblom kalastaja Ilm ajoella 19. 5. Vaasan kaupungin vedenhankintaa koskeneeseen muistutukseen osoinaa hänen puolueellisen suhtautumisensa se lvästi . 5. näiden eri näkem ysten punnitsemista varten. Toimitusinsinööri Pasosen suhtau tuminen mm . jota opettaja sen asiallisen ulkoasun vuoksi erehtyy pitämään opecusmateriaalina ja saanaa viedä sen asiat ja aatteet luokkaan sellaisenaan . On huomattu koulu vaikucuskanavana ja sen kautta pyritään markkino imaan mitä ihmeellisimpiä asioita sekä tavaraa enä aatteita. Vesihallituksen toimitusinsinööri Aarre Pasosen mukaan kacselmuskokouksia ei ole voitu pitää. enä vesihallitus vapaunaa Aarre Pasosen toimicusinsinöörin tehtävistä ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin . 4. kuulu Yliscarossa 4. On merkille pantavaa , en ä hän tässä asiassa poikkeaa täysin katselmuksen avustavan virkamiehen kannasta . keskustellaan julkisuudessa vilkkaasti , kuten Kyrönjoen yläosan vesiscötyöstä , pitäisi sen olla toimicusinsinöörille yksi merkki muiden mu kana , enä hanke on vietävä puolueetonta tarkastelua varren katselmukseen . 1980 A . pykälän momentin mukaista cyölupaa haenaessa ratkaisevan tärkeä. että olemme eri kirjeellä pyytäneet eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan toimicusinsinööri Aarre Pasosen toimintaa toimicusinsinöörinä hakij an o llessa viranomainen (vesi hallitus ja ennen vuoden 1970 kesäkuuta tieja vesirakennuslaitos) ja erityisesti Kyrönjoen vesiscöcaloussu un n i te !maan vien hankkeiden osa lta . Pasonen ei ole edes pyytänyt hakijalta tarkempia selvityksiä hankkeen vaikutuksista Vaasan kaupungin vedenhankintaan . Jo yleisen edun , oikeusturvan ja objektiivisuuden vuoksi ei missään tapauksessa ole edellecyksiä vesilain 2. Käsityksemme mukaan vesilaki tarkoinaa katselmukset iuun mm . ta ilman laajoja lisäselvityksiä . ovat vaatineet näitä selvityksiä jo katsel muksen alkukokouksessa maaliskuussa 1979. Vesihallituksen o llessa hakijana ja toimicusinsinöörin ollessa vesihallitukse n virkamies joutuu tämä objektiivisuus erityisen suure lle koetukselle . 5. 1980 Esa Kriikku m aanviljelij ä Maxmossa 5. joka herättää ihm etystä ja vaatii valppautta opettaji lta. 1980 Antti Viitala maanviljelijä ''Energia valistusta'' Kouluihin saapuu ka iken '' viralli sen" postin joukossa paljon se llaista. Myöskään perusselvityksiä , joiden avulla olisi edes mahdollista arvioida hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia , ei toimicusinsinööri Pasonen ole hakij alta , vesihallicukselca , edellynänyt . Toimitusinsinööri Aarre Pasonen on kuitenkin unohtanut tämän puolueettomuuden ja tärkeän asemansa yleisen edun valvojana. Tammikuussa postin joukosta löytyi Suomen voimalaitosyhdistyksen kirjanen " Ydinenergia ja ympäristö·' . S. Sen sijaan, enä Pasonen olisi vaatinut hakijalta lisäselvityksiä ja pyytänyt eri alojen viranomaisilta lausuntoja, hän torjuu puuneellisin perustein työlupahakemusta koskevissa muiscu cuksissa esitetyt näkem ykset. että tätä erittäin vastuullista tehtävää hoitamaan nimitetään pikaisesti henkilö , joka viivytyksettä ja asianmukaisella ravalla vie toimituksen loppuun. Koska emme voi luottaa toimi tusinsinööri Aarre Pasosen kykyy n , mahdollisuuksiin ja ennen kai kkea haluun hoitaa katselmusta sillä objektiivisuudella ja hakijoista riippumanomalla tavalla , mitä laki edellyttää , ja edellämamncuun v11caten vaadimme . nen asenne ericyisesci 2. Toistamme vielä , enei yleinen ecu tai mitkään ericyisec syyt puolla hankkeen toteunamista normaalia lupamenettel yä nopeammin . Eri osapuolet, mm. 1980 Markku Ojala maanviljelijä Ilmajoella 19. Kalabiologi Esko Vääriskoski niminäin omassa lausunnossaan katsoo . Hän onkin voimakkaasti hakijaosapuolen näkem yksiä toistellen lähten yt lausunn ossaan vesioikeudelle puoltamaan työlupaa. Ranta maanviljelijä Ilmajoella 19. Jos hankkeesta esim. Siitä huolimana hän kaneenomasti ja Kyrönjokisuun kalastusoloja tuntemana on tyrmännyt lausunnossaan hakijan näkemyksen mukaisesti kalastusta koskevat muiscucuksec. Kouluihin saapuu aineistoa . 5. koska hanketta on arvosteltu voimakkaasti .' · (Ilta-Sanomat JO . enei ole edes edellytyksiä arvioida hankecSUOMEN LUONTO 4 / HO .l'J. luvun 26. pykälän 2. Kuin ympäriscövuoden kunniaksi on alkuvuoden aikana m aamme kou lu ja valiscenu kahdella energiaaihei sella vihkosella . 5. joka tyylikkään asiallisen ulkonäkönsä puolesta antaa vaikutel205. Vaasan kaupunki
pannaan syytteeseen. Ylipäänsä luonnonsuojelijoista alkaa koitua yhä lisää harmia , niin kuin parasta luonnon suojelemista ei olisi sen talteenottaminen ja jalostaminen . ydinenergia tarjoaa tiillå" hetkellå" parhaan ratkaisun kaikkien tunnettujen vaihtoehtojen joukosta, kun seka· teknilliset, taloudelliset, polttoaineen saatavuutta koskevat ettfi ympiiristölliset niikökohdat otetaan huomwon . Kaivinkonehan on tarkoitettu kaivamaan luontoa, tekemään ojia ja hajoittamaan maisemaa, esimerkiksi purkamaan vanhoja ja kauniita tehtaita ja puuta206 !oja, jotka pilaavat tonttien rakennusoikeudet . Vaikka meillä on oikein ministerinkin mielestä täydellinen vuonna 1923 tehty luonnonsuojelulaki, mutta silti. Välillä alkoi jo näyttää epäselvältä sekin , kenen puolella lait oikein ovat. Osuuspankki on halunnut osoittaa aktiivisuutensa ja nuorekkuutensa valitsemalla tämänvuotisen piirustuskilpailunsa aiheeksi ajankohtaisesti ''Energia elämämme elinehto '' . Teksti on juuri sellaista kuin voimalaitosyhdistykseltä odottaa saattaa, mutta karmivampi kokemus on kuitenkin toinen kouluihin postitettu energiavihkonen. Aiheen tueksi on painatettu teemavihkonen, jossa kerrotaan nykyhetken energiatilanteesta ja -lähteistä sekä KAIVINKONEITA ON SUOJELTAVA' Tokihan te muistatte Koijärven . Ydinvoimaloiden vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta on olemassa monenlaisia mielipiteitii. 1980 Perjantaiaamua Jouko Blomberg SUOMEN LUONTO 4 / 80 39. Koijärven g_ rikolliset on saatu kiikkiin ja heidät j. Sen nyt vielä ymmärtää , jos jokunen kummallisen näköinen puu tai kiviaita halutaan säilyttää sellaisenaan, mutta kun jo on ruvettu narisemaan vielä aivan hyödyntämiskelpoisista koskista, järvistä , harjuista , soista, erämaista, puistoista ja vaikka mistä. Onhan selvää, että esimerkiksi kaivinkoneita on voitava suojella kaikkinaiselta pakottamiselta. Vihkonen antaa nykyhetken energialähteistä ja tulevaisuuden vaihtoehdoista varsin outoa tietoa. 3. Vihkosen mukaan " ... Välittömänä toimenpiteenä pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin kaivinkoneiden, kauhakuormaajien ja puskutraktorien suojelemiseksi ja rauhoittamiseksi . Vihkonen on järisyttävä. Lait on jämäkästi selkeytetty: toivottavasti jatkossa päästään siihen , että luonnonsuojelu jo sinänsä yhteiskunnan vastaisena liikkeenä voidaan kriminalisoida . Lainsäädäntö tulisikin pikaisesti saada nykyajan tasalle. tulevaisuuden näkymistä. Tätä linnut eivät tienneet , eivät kokoeivätkä edes puolisukeltajatkaan , puhumattakaan kahlaajista ja siitä alkoivat vaikeudet. Sen jälkeen lait tulisi laatia niin, että ympäristöntavan kaikkien turvevarojemme tuottamista polttoaineeksi. Se on se järvi , joka virallisesti ei ole järvi vaan maata, jonka kuivatussuunnitelma toteutui vain osittain. Ikäviä ja huomiotaherättäviä ristiriitatilanteita pääsi syntymään senkin takia, että meiltä puuttuu tehokas ja hyvin varustettu mellakkapoliisi, joka pystyisi operoimaan myös suoperäisessä maastossa. Yleisradio: 14. vsk. Epiiilemiittii ydinpolttoaineen sisiiltiimiiiin voimakkaaseen radioaktiivisuuteen saattaa liittyi riskejii, mutta tiihiin mensuojelu kohdistuisi siihen moderniin maisemaan, johon ihmisen uutteruus ja ihmiskunnan jaloimpien ja arvokkaimpien yksilöiden omanvo1tonpyynti on lyönyt lähtemättömän jälkensä. Puunkäytön kohdalla mainitaan mahdollinen aavikoituminen, vesivoiman yhteydessä muistetaan jopa luonnonsuojelullisia arvoja, mutta hiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen ei mainita aiheuttavan minkäänlaisia ympäristöhaittoja , päin vastoin, todetaan ainoastaan taloudellisten ja teknisten seikkojen rajoit• Nyt tilanne on kuitenkin saatu hai:§ limaan ja korjaamumaan. Kuvitellaan , että luonnolla voisi olla muutakin kuin taloudellista merkitystä raaka-aine ja energialähteenä. man "todellisesta tiedosta" ja lienee saanut monessa koulussa paikkansa opettajien käsikirjastossa. Eri energianlähteiden esittelyssä puututaan niiden ympäristövaikutuksiin haparoiden tai valikoiden
R. Maamme eri osien väestö on asunut suuresti toisistaan poikkeavissa ympäristöissä ja erilaiset ekologiset olot ovat painaneet puumerkkinsä m yös tapoihin . Mielenkiintoisimmat olivat luvut kansanuskomuksista ja kansanrunoudesta; pitsinnypläyksen ja koruompelun hyppäsin yli. ). Lukuisista tutkimuksista, Joiden mukaan säteily on terveydelle haitallista: pieninäkin annoksina se aiheuttaa syöpää , leukemiaa , geneettisiä muutoksia ja sikiövaurioita. Tieto on siis " virallista" ja luotettavaa' Teemavihkosen alussa kilpailun " kannustajac " varsin vaikutusvaltaista joukkoa latelevat aiheeseen sopivia fraaseja. Stewartin , Mancuson ja Knealen tutkimus Hanfordin (Seattle) atomityöläiseen syöpäkuolleisuudesta osoitti , että sallittu säteil yannos ei ollut turvallinen annos. Laaksonen 207. Monenlaiset tiedot ja taidot olivat esi-isillemme selviytymisen ehto. vsk. kaskiviljelystä, makkaroista , oluesta, purupihkasca, sarano1sta, pellavasta, häistä, kyläkeinusta , lumikengistä, vuotuisjuhlista . 192 s. The Book Publishing Compan y, Summertown, Tennessee , 1979 Shucdown 1 perustuu lokakuussa 1978 Nashvillessa pidettyy n oikeuden kuulusteluun, joka liittyi Jeannine Honickerin nostamaan syytteeseen Nuclear Regulatory Commissionia (N RC) vastaan. .. Kirjan pääosana ovat tohtoreiden John W . Gofman teki itse tutkimuksen samasta aiheesta eri menetelmin, mutta päätyi samanlaiseen lopputulokseen . Jo kirjojen nimistä voi päätellä, että ne ovat sisällöltään varsin samankaltaiset. " Piirustuskilpailu on tarkoi tettu 718-vuotiaille , joten tämä energia tietous lienee saavuttanut jokaisen Suomen koulun' (V iisiopettajaisee n kouluumme vihkosia lähetettiin neljä kappaletta.) Hulluuden huippuna löytyy lähdeluettelosta tieto , jonka mukaan vihkosen teksti on tarkistettu kauppaja teollisuusministeriön energiaosastolla . Minulle selvisi vasta nyt yksityiskohtaisesti kuinka esim . Tuokin artikkeli avautuu uudella tavalla , kun on hankkinut itselleen lisätietoja Toivo Vuorelan Ja Ilmar Talven käsikirAntero Järvinen SHUTDOWN 1 SHUTDOWN! Nuclear Power On Trial. Säteilyturvallisuusnormiston tiukentuneesta kehityksestä vuosien aikana. Y dinv.oiman ja ydinpommikokeiden haitallisia vaikutuksia on peitelty. Kirja onkin tarkoitettu lähinnä yliopistokäyttöön . ''S uomalaisen kansankulttuurin '' ensimmäiset 120 sivua luonnosta kiinnostunut henkilö lukee innostunee na , onh an aiheena pennteiset elinkeinot metsästys ja kalastus. 1/mar Talve: Suomen kansankultcuuri. WSO Y 1975 . näihin kysymyksiin annetaan tyhjentävä vastaus. Toiseen laitokseen on lisätty seikkaperäinen selvitys onnettomuuden kulusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1979. Honicker , jonka tytär oli sairastanut leukemian, kiinnostui ydinteollisuuden aiheuttamasta radioaktiivisesta säteil ystä kuultuaan , että säteily on eräs leukemian syistä. Honickerin mukaan NRC:n laatimat USA:n ydinvoimateollisuuden turvallisuusnormit eivät pysyneet turvaamaan hänen terveyttään ja olivat perustuslain vastaisia. Miten säte il yä pääsee ympäristöön yd inpolttoainekierron aikana , uraanin louhinnasta jälleenkäsittelyyn ja jätteiden säil ytykseen. Mielenkiintoista on, että myös NRC on myöntänyt , ettei täysin turvallista säteil yannosta ole pystytty osoittamaan . 50 % enemmän syöpää ja leukemiaa. Scewartiin kohdistettiin palJon kritiikkiä 1950luvun lopulla, mutta useat myöhemmät tutkimukset ovat vahvistaneet hänen tutkimustuloksensa. Talve on pyrkinyt selvemmin synteesiin , yleislinjojen vetämiseen. Suomen Luonnossa 7-8 /79 Martti Linkola kirjoitti kulttuurimaisemamme muuttuvista ilmeistä. Kirjan ensimmäinen laitos ilmestyi pari viikkoa ennen Three Mile Islandin (Harrisburg) tapausta. Kirjassa mainitaan säteil yn vaaroja tutkineita tiedemiehiä, joilta on lakkautettu apurahat tai jotka on sanottu irti . Toivo Vuorelan kirja o n oikea hakuteos, josta löytyy tarkat kuvaukset lähes kaikesta ajateltavissa olevasta kulttuuriperinteestä (mm . Minkälaisia välineitä käytettiin ja mitä pyydettiin' Mm . Ainoastaan kansanrunous on jostain syystä jää nyt käsittelem ättä. on miltei yhtenevä. nessä asiancunrijar ovar kyenneer rarkaisemaan ne ryydyrrävällä ravalla." Tuulienergia tuomitaan ym päristöllisten näkökohtien perusteella('): ''Tuulivoimalaicoksisra aiheucuu m yös ympärisröllisiä haircoja, joira ovar maisemalliser ja käynnin m elusra aiheucuvar hairar, seka· suurkokoisren rakenreiden liikkeesrä johcuvar curvallisuusriskir. Scernglass (Pimburghin yliopiston säteil yfysi ikan professori) todistajalausunnot, jotka muodostavat selkeän esityksen mm . Vailla runsasta kuvitusta se ei tarj oa lukijalle juuri ' hengähdystaukoja' . /. Kulttuurin luonnonmaantieteellistä taustaa käsi ttelevä luku sisältää pikkuvirheitä ja pohjaa niukkaan ja vanhentuneeseen kirjallisuu teen . Heidelbergin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ydinvoiman terveydelle haitallinen vaikutus oli alunperin arvioitu jopa 10 .000 kertaa alhaisemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on . Sternglassin ja muiden tutkimukset ovat havainneet syöpäkuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden kasvua ydinvoimaloiden Ja ydintutkimuslaitosten ympäristöissä. '' Se mitä opettaja ydinvoimasta kertoo, on usei mmille oppilaille itsestää nselvä totuus. 776 s. Gofman (Kalifornian yliopiston biologian professori) ja Ernest ] . Valtiovarainministeri Pekkala kiteyttää vihkosen carkoirukse n varsin selvästi : " N uoriso om aksuu helpoimmin ja luonnollisella ravalla uuder ajacreluravat ja näkem ykset. Ilmar Talven hengentuote on suppeampi ja ehkä kuivempi koko naisuus, kautta linjan tiivistä asiaa . seuraavista asioista: Mitä säteil y on , ja mitkä ovat sen vaikutukset soluihin , geeneihin ja organismeihin . Asioiden käsittelyjärj estyskin SUOMEN LUONTO 4/ 80 39 . Sekä Gofman että Sternglass ovat sitä mieltä , että säteilyn vaikutuksista on yleisöä informoitu erittäin huonosti ja salaillen. Kirjallisuutta VANKKAA TIETOA PERINTEESTÄMME Juha Juutinen Toivo Vuorela: Suomalainen kansankuftcuuri. ' 'Turvallista annosta ei ole.' ' Alice Stewartin tutkimukset röntgen-säteiden vai kutuksesta osoittivat , että säteilyä saaneiden äitien lapsissa oli n . Kerronta on selkeää ja elävää ja sitä höystävät lukuisat ikivanhat valokuvat sekä piirrokset. 403 s. jänis kierretää n (hyvä apu luonnonkuvauksessa 1) tai että sana ' 'virkamies' ' tarkoittaa itseasiassa ansapolun kokijaa . Nämä kirjat tarjoavat tuhansia kiintoisia pikkutietoja Ja samalla opettavat ymmärtäm ään kulttuurimme taustaa
Problematiikan ytimiä on suhtautuminen ydinenerg iaan . Turkinkyyhkyä. Vastaukset Seppo Vuokolle / Suomen Luo nto PL 169, 00150 Helsinki 15 . Kuva on kauhea, mutta kertomukset eivät ole aivan yhtä sentimentaalisia , pikemminkin kovia ja katkeria . Merikotkaa. Suurennussuhde 8 x 20, paino alle 200 grammaa. Kuolleet hylkeet olisi kiikutettava Joensuun Korkeakoululle (Biolog ian laitos , Martikkalantie 5, 80 100 Joensuu 10) m yrkkyja muita tutkimuksia varten . He muuttuvat sienenmuotoiseksi pilveksi eivätkä pa laa. Vä lillä Wongar on al istuneempikin ja toteaa , että asioiden opettaminen valko isille on kuin opettaisi emua lentämään. Australian autiomaan viimeiset alkuasukkaat ovat siis katoam assa . Ja joskus hän turvaa magiaan : kuoltu aan alku asukkaat muuttuvat kärpäsiksi, linnuiksi, muiksi eläimiksi, eivätkä he koskaan jätä autiom aataan , eivätkä he sieltä koskaan katoa . Uusien lajien leviämisen kartoittaminen on mielenkiintoista ja tärkeää. Australian alkuasukkaat ovat sukupuuton partaalla o leva ihmislajin sirpale; heid än mukanaan häviää korvaamatonta geernamesta, vo1s1 s1v1styneesti sanoa. Alkuasukkaiden kohtalon näyttää sinetöivän , että elinalueilla on osoittautnut olevan rikkaita uraaniesiintymiä . Jos sinulla on näistä tietoja , lähetä ne osoitteeseen Maailman Luo nnon Säätiö, U uden maankatu 40 , 00 120 Helsinki 12. Saimaanhyljeccä. Siispä turkinkyyhkyhavainnot Lasse Kososelle , os. Jos olet nähnyt saimaanh ylkeen tai sen jättämiä merkkej ä, lähetä tarkat tiedot havainnoistasi (aika , paikka , havainnon laatu, havaitsijan nimi , osoite ja p uhelinnumero) Mikkelin lääninhallitukseen (PL 50, 5010 1 Mikkeli 10 , kuoreen merkintä ''Saimaanhylje'', tai puhelimella 95510700 / 193). URAAN I HALKEAA B. Kaakkuria . Ja jos jotkut terroristit saavat p lu toniumia haltuunsa , niin sittenhän tästä murheen alhosta päästää n . Erityisen tärkeitä ovat tämän ja viime vuoden havainnot. Meillä aika kulkee menneisyydestä nykyisyyden kautta tuleviin päiviin , emmekä oikein voi käsittää mikä Dreamtime olisi . Ja heidän maailmankuvaansa val litsee manguny, Dreamcime , unten ja unelm ien aika , johon kuuluu kaukainen menneisyys, jolloin maailma luotiin , mutta myös luovu uden prinsiippi nykyajasta ja tulevaisuudesta. Muut asiat m aailmassa vielä jotenkin kestää , joskin trooppisten sademetsien häviö hipoo rajoja . Soita ja varaa omasi heti. Tiedot Pertti Uotilalle, Kasvimuseo, Unioninkatu 44 , 00170 Helsinki 1 7. Lokan allas on minulle yhä kauhujen symbo li , jonka tuntum aan 19 70-luvu lla on päässyt vain valaiden ryöstöpyynti . Tieroja käytetään punaisten lumpeiden suojelu un , eikä paikkoja julkisteta. Teoksen onnellisia kohtia on luku , jossa alkuasukkaat säilyvät hengissä, mutta valkoiset katoavat monen, mo nen leiritulen säteeltä . W ongar on Australi asta ja kertoo 13 tarin aa alkuasukkaista . B. Kirj an kannessa on alkuasukaslapsi, joka autiomaassa pakenee katerpillaria . The Track to Bralgu on päätep iste erään ihmisen ajattelun murroksessa ; huomenna varmaan ostan iloisen aurinkonapin . , Picador, Pan Books 1980. He tiesivät , kuinka autiomaassakin selviää nääntymättä janoon : jos vettä ei muualta saa, niin ainak in sammakosta. Salamaselänne Tampere, puhelin 931-445 055 208 Naavaa. Itse havahduin ensimmäisen kerran si it ä, kuinka Suomen petoeläimiä lahdataan . Kun aloin ymmärtää , että kysy mys on oikeastaan kurssin kääntämisestä energ iansäästöön, luin ensimmäistä kertaa loppuun väsyttävän artikkelin energiapolitiikasta . Viime vuonna tehtiin saimaanh ylkeestä vain noin 110 havaintoa, h ylkeellä menee nyt tode lla huonosti. Punaista lummetca. Oletkos nähnyt ... Suu ri naavatiedustelu oli Suomen Luonnon kakkosnumeron takakannessa. Valkoselkätikkaa. Tämähän on laj i, joka valloitti Euroopan varsin sukkelasti . Mitä alkuasukkaille tapahtuu , ei kuulu meille. Olet tai et , kerro havainnoistasi m ei lle. 1967 pääsin Urpo Häyrisen mukana katsomaan Sompion viimeistä kesää. SUO MEN LUONTO 4/ 80 J9 ,sk.. Luonnonsuoje lijoita huolestuttavat monet asiat. Olli ]!irvinen Kämmenenkokoiset Komura porroprismakiikarit tulevat ensi kuussa. En tied ä, mitkä ovat Suomen Luonnon tasapuolisuussäännö kset, mutta senhän näyttää paluuposti . Mutta sitten on tämä nuori sukupolvi , joka on kasvanut ympäristöliikkeeseen energiakri isien aikana ja puhuu vain energiasta. Wongar: The Track to Bralgu. Alkuasukkaiden p yhät vuoret louhitaan pirstoiksi , heitä jahdataan helikoptereilla kuin Ruotsin viimeistä su tta ja lopui lle juotetaan grogic. Muutcohaukkaa. 93 s. Täm ä kirj a-arvoste lu on tunnustuksellinen . Jos maailmanlop un on tultava , niin kyllä sen kai tekevät suurvaltojen kenraalit , jotka hallitsevat melkein kaikkea maailman ydinenergiaa. Uraanikentät vaihtavat omistajaa , mutta alku asukkaat kastetaan ja heillä on paikka taivaassa . Uraani halkeaa ja on tärkeämpää ja sen käsi tämme , m yös sanan vanhassa merkityksessä: kaappaamme uraarnn käsiimme Ja kuljetamme pois. Tarkemmin punaisista lumpeista sivuilla 170172. W ongarin kertomukset eivät pelkästään kuvaa alkuperäiskulttuurin perikatoa , vaan ilmentävät samalla m yös optimismia . Ja niin o n h yvä , sillä eläimet eivät ihmiskuntaa vahingoita eivätkä tee sille pahaa. Jo tenkin se on ollut ärsyttävää . Niin, Suomell akin on Australian kanssa uraa nista sopimus. Biologian laitos, Turun Yliopisto , 20500 Turku
lucki/ y rhere are some wa ys to protecc ic , which have nm yct been tried , e .g. Now there is a boom in chc: papcr industry, the machi nes work ac fu ll power, and rhc ncg lecting of t"Onservacion is paying back . clcaning of waste waccr, regulating less in areas where thcy are breeding , and cven lamprey-farming . Elokuvaa en ole näh nyt , to iset ovat kyllä sitä keh uneet. in which it pro• posed about 60 internacionall y and na,ionally valuable water areas (rivers, lakes, water rouces, etc.) co bc procected . Somewhere there is siili a river which is alive by Kai \\'lcscman and Seppo Vuokko pagcs 17 J180 A river is not jus, a flowing liquid , it is alivc . Ahhough ,he auchor explains rhe pian fo r descroying a particular rivcr in detail, it scrves as an cxample of man y other plans too because che ways of Vesihallitus are so sim ilarly pancrned . The Water Court rubber stamper by Jorma Laurila pages 163 168 This arcicle criticises the W acer Rights Depart• mene of Finland Acrording to the wrirer, the bad sm e of Finland 's wa,ers is 1he fault of the central Oepartment of chc Wacer Board . ln 1977, the SO•called Wa1er Protenion Agcncy publishcd ies rcport . The t atching of lamprey has been . v,k min että kirjan . but of no s1gnif1Cance for electricity produn ion . bdore ,he Board had actuall y bcen esrnblished . There is a typical flo ra and fauna that has adapted 10 the flowing wace r. Kuvitus rukee tekstiä , kuvat ovat kiinnostavia ja kauniitakin . che river is going co che preserved for che time being . Legal sccuric y, in quescions of water. by Jaakko Luoma pagcs 153159 A very 1ypical fea rurc of 1he landscape of Osuobochnia has alwa ys been the small rivers thai wind thelf way through the a pen marsh and f1eld . The induscry were forced co realise some warer procenion programs in thc 1%0's. Seppo Vuokko an d wha1 happens toit when che river 1s built. Tornionjoki is a very valuable salmon river. The effic,ent building of power sracions destroys na1u ral mcans of living on the river : agri. S,mo Jaa tinen is incerviewed in rhis anicle . On the other hand , therc have been plans to build on some of che cributaries in Fin• land . Kuv ituksesta löysin ainoan selvän virheenkin : tammihiiri sielä uinuu tyytyväisenä unikeoksi nimectynä; asiaa vi rhe ei muuta , tammihiiri ja un ikeko ovat lähisukulaisia ja horroscavat talven samalla tavoin . cient 1mpaniality and civil libenies ln accord ance with norm al legal prauice , che planning and execuuve bureau would 1101 also be able to supervist 1he results of n s arrions. Damage rn agnculrure and fishing are much grearer than the benefics of power generauon lt ha;) been very proficable for the power compa• nies. wh ich suppon s build ing projens on rivers and lakes. though excessive sea. Procecred warer are lirerall y flowing out of ou1 hands. of its catching . 209. transporting lamprey past the dams. Pollution of waters is worsening by Rirva Vc1ionen pagcs 187188 The biggesr polluter of 1he waters of Finland is thc papcr induscry . Ja onhan aina henkilöitä, jotka kiistävät koko evoluution . Vesihallicus ' line is chc same here : to build a reservoir in the upper courscs of the rivcr, a_nd as many power sta1ions as possiblc on the flVCl . O n ,he 01her hand. and is cocall y Jack• ing in biological ex penesc . They ali have white flowers, but all of ,hem also have red -flower forms The articlc explains the appearance of the rcd.flower forms, and requ ests funher information from che public. Ei liiallisia perusteell isuutta , valerieteellisyyttä , mutta si iri luoteltavanrunruista. ing . ln pranice . The Warer Couns have been tomplecel y on che side of Vc:sihalhtw, supponing ics build1ng mania O ur Water Administralion forgecs com • plerel y char our wacers are funni oning and pro• dunive ecosystems. Yalcavasci materiaalista koko elävästä luonnosra ja mahtavast fossiiliaineistosta on onnistuttu poimimaan sieltä tää ltä herkullisia yksityiskohtia , jotka vähä vähältä johdarcavat lukijaa yhä ylemmäs eläinkunnan porcailla . has been :,,at1sfan oril y conrrolled by Ve• siha/1,rus lnsread building and regula,ion of wa ttrs has bc-en violenc and unscrupulous. potcnrial. is poor. Thus, wacer syscems are seen onl y as u:,,e and power. Banaaleimmat yleistykset on kuitenkin vältetty pikkurarkalla tiedemieslukijalla voi kuitenkin olla jotahave been silenced by beua yals and inumidacion fo r years. Vesiha/. ''h is proposed to straighten the rivercource ... ln addirion thcre werc fcw cxpcns on che natural wc:1.ter eron• omy in che new Board , mosc jobs going co engi. ln thc early 1970 's they s1arred ro run them down , and by thc m,dd le of ,he decade the excuse for abandonmg chem was the depression of sevcral years past. The authors tel1 what kind of life there is in our nacural rivers kin huomautercavaa, mutca su urelle yleisöllehän tieto onkin carkoicettu . 3 19 s., Tammi 1980. W aler pollulion , which was most worried about chen . Officiall y, che budding-up of ri vers is iustified as a means of conuoll ing spr ingfloods. culturc and fJShing . up or polluced with wasces. Procected Waters are flowing through our hands by Jorma Laurila pagcs 180183 Finland is ad vcnised as a country of mi:,,cy bays. The National Wacer Board Wa1er Construction Contractor by Mikko Niskasaari pagcs 160162 The State departmenc wh1ch deals wirh protection and use of waters, Vesihallitus (National Water Board). was founded ten years ago. We chink chac Vesihallicus 1s ripe for elimina• ll011 . Eve n nacure lOnservacioniscs did nor sc.-e che furure quite as dismal as ic 1urned out l0 be . The National Wa1er Board answers accusations by Mikko N iskasaan pagcs 149152 The use and procecuo n of Finla11d 's wacers is che responsibilic y of a special state deparcment , Ve sihallirus (Nauonal Water Board) . and still is, quice an impor• cant acc:essory source of livelihood . The Nawre Co nservauon Assoc1a1 ,on considcred thac Lhe new admin • isuarivc depanmc:nt wou ld not guarantec: suffi. Finland has 14 sites on the irnerna· tional Project Aqua program . The Water Courr , which is composed of engineers and judicial personnel onl y, deride!> about our watcrs, completel y withou1 knowlcdge o f wacer ecology. Now the building is moving nonhwards, nexc is the Kuivaioki River , which is becween the towns of Kem i and Oulu . Pollucion of waccrs is worsening ag ain . David Attenborough teki sekä filSummaries of che Main Articles Stillbi rch Ediwrial pagc /~ 1 'Vcsihallirus (The Na11onal Wacer Board) s1111born ' this was rhe hcadlinc of the t:dit0rial in Suomen Luon w 3/ 1969. because conscrucrion has been financed our of tax monn reserved fllr support to agriculture Th1s artide tr lls how rhe farmers of che province SUOMEN LUONTO4t80 39. Most of our lamprcy rive rs have bccn spoilcd by dredging and damming . however is not guaranceed by law, and 1he future of man)' of thcm is insccure . The results are no t d ifficuh to see . pollution was less, during this period , although ic did not cease. Red Water-lilies br Perui Uorila pages 170171 There are three d1fferent spectes of warer-l1llcs (Nymphaea) in Finland . The life and catching of Lamprey byTcuvo Suominen pages 189193 The au,hor tclls of the wa y of life of lamprey . fish ing is rhreacening its srocks Though rhc amount of energ y in che river has been escimated to be large . Thl" real picture of our country is beginning co be wtall y different At che prescnr race, out waters will soon havl" becn tirher bu il,-up or polluted ro ,he lasr drop . We are not sending best wishes for a long life to che National Wacer Board , wh1ch is celebracing ics centh b1nhda y. The anicle cells of thc origins of Vesihallirus (The National Wacer Board) and ies organisac ion . The Board has been criricised in recenc years hcavil y for irs narrow line . Ei ihme , että teos on kiivennyt mukaan myyncil istoille, joilta yleensä hyvifi luo nnonkirjoja turhaan hakee . Monesti yritys kaatuu liialliseen tieteellisyy teen , sanoma ei mene perille . licus, and of rhe bad wacer law , and chc official who 1nterprecs it at the Wat er Court . Therc are very fcw rivcrs left in their natural condition in Finland : most have alread y betn demoyed . how their lands and right;> 10 1he river;>, inheri ted from rhe 171h cen1ury, have been caken away from chem , and how 1hey ha ve begun 10 fi gh1 10 save what is ldt. so that jusc a part of our wacers would bc kcpt in a na1ural stace for scicntific purposes. Vt"siha.1/irus, who according to che law should be responsibk for waters protcction , is onl y imercstcd in build . ELÄINKUNNAN HISTORIAA YMMÄRRETTÄVÄSTI David Auenborough : E/fivfi maa . The Ku ivajoki River exam ple of the destruction of a river by Vesa Luhra pagcs I 84186 Vc:s1hallirus has achicvcd q ucstio nable fame by building on rivers rn southern and midd le Ostro• bochnia , sole ly for waterpower. Toiset kompastuvat puolestaan harhaanjohtaviin yleistyksiin ja tietojen heppoisuuteen : tieto ei ole luotettavaa . Kirjan luin , alkuun epäi llen , mutta pian todella kiinnosruen . Vcsihallnus has alwa ys concemrated on buildingup systems of rivers and lakes. The Future of the Tornionjoki River by Juh a Ylimaunu pages 16816Y Tornionjoki is che largest river in ies almost nat ural state in Western Europe Ies preservation is mainl y based upon its being the border river becwcen Sweden and Finland . The plans have now been largel y carried ou t. because of cheir small flow Despite lhis, plans were made in the l 960 's for construnion projens on ali of the more importanc ,ivers. necrs. The chief direnor of Ves,halliws. and threat:,, to it . Ajarus esittää elämän kehitys , evoluutio, kirjana ta i elokuvana ei ole uusi, sitä on yriteu y useinkin . These plans threaten agriculture and fish• ing in rhe area , and the locals are opposing thtm . and nm as complete , funni oning ecosystems and that is wh y damage caused to sysrems of rivers and lakcs is great in Finland . shining lakes, and wild rivers. the projeccs have been buih solel y fo r their power stations. The local popu larion has ris tn lO oppose Vcsihallirus· pian . Their proreccion . The to-operacion of che offi ciab ac chc Central Depanmen~ of che Water Board and che Wacer Coun is complere The Water Board makes ,he mocion!>, and che Water Court carries them out , wich irs blessing The W ater Court is aisa groosly overworked : hundred!> of cases wauing at various stages of lic igat ion fo, years, even decadcs. and for procecrion of wildlife in rhe wacers Nothing , howcver has happened . They are vi cal ro agnculcure and fishing. There is evcn talk of a threatened species
D Vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl Toivo Rautavaaran kirjaa Mihin kasvimme kelpaavat. Yrttiteetä valmistetaan kasvien lehdistä; joskus voi mukaan ottaa myös kukkia , mutta silloin on varottava , ettei kasvi kärsi kukkien nyppimisestä. Teekannuun mitataan noin 2 teelusikallista yrttejä teekupillista kohden ja päälle kaadetaan kiehuvan kuumaa vettä. Sitten lehdet kuivataan nopeasti noin 75 ° C lämmössä. Lehtien poimimisesta kasvit eivät yleensä välitä, jollei nyt puhdista koko kasvia juuresta latvaan . Sitten niistä pyöritellään kämmenien välissä tiiviitä pötköjä, jotka ladotaan lasitölkkiin . Lasten Luonto Marja Matrlaf Tehkäämme yhdessä yrttiteetä! Tiedätkö, että luonnosta löytää alkukesälläkin kasveja , joita voi käyttää ravinnoksi. Ellei tunne varmasti kasvia , sitä ei pidä ottaa, jottei vain teehen joudu myrkyllisiä tai pahanmakuisia kasveja . Tämän jälkeen tee on valmista juotavaksi joko ihan sellaisenaan tai hunajan kanssa. Kuivat lehdet laitetaan hoihin teepurkkeihin) odottamaan käyttöä. Jos isä ja äiti ovat mukana puuhassa, voidaan ottaa mukaan myös vaikeammin tunnistettavia lehtiä ja tehdä aivan omia teesekoituksia. Samaan osoitteeseen voit lähettää muutenkin piirustuksia , kirjeitä Ja kortteja, joissa käsitellään luontoa. Kilpailu: MITKÄ SANAT LIITTYVÄT TOISIINSA . Hyviä ohjeita ymiteen valmistukseen ja .muuhunkin luonnonkasvien hyväksikäyttöön saa Toivo Rautavaaran kirjasta Mihin kasvimme kelpaavat . Yrttitee valmistetaan hauduttamalla. Kun lehdet on poimittu, anne210 taan niiden aluksi nahistua vähän aikaa. Tämä on hiostamista. vsk.. VADELMA on hieno marja , mutta myös kasvin lehdet ovat hyviä teeaineksia , joista isoisän aikoihin valmistettiin jopa oikean teen korviketta . MUSTAHERUKAN lehdissä on voimakas tuoksu ja maku, joka johtuu niiden alapinnan tuoksuvista pihkanystyröistä. METSÄMANSIKKA on tuttu meille useimmille ja sen lehdistä kuivattu tee on oikein hyvää ja m yöskin hyvin terveellistä . SUOMEN LUONTO 4/ 80 J'J. Puhtaan , terveellisen ja halvan yrttiteen valmistaminen on mukava ja hyödyllinen koko perheen alkukesän harrastus. Silloin ne otetaan purkista pois ja levitellään uunipellille leivinpaperin päälle. Lehdet ovat hiostuneet tarpeeksi , kun ne ovat muuttuneet ruskehtaviksi ja voimakkaan tuoksuisiksi . Parasta teetä saa pienistä, nuorista lehdistä . Käyttäen niitä joko yksin tai sekoittamalla toisiinsa saadaan maukasta juotavaa koko seuraavaksi talveksi . Marjoja ja sieniä poimitaan loppukesällä ja syksyllä, mutta ne kasvit, joista voi valmistaa yrttiteetä, ovat parhaimmillaan juuri nyt alkukesällä. Oikein hyvään alkuun yrctiteen valmistuksessa pääsee vaikkapa seuraavilla neljällä tutulla lehtilajilla. AHO PUUTARHA MUSTA VISA HERUKKA MANSIKKA KOIVU VADELMA Teen annetaan hautua noin 10 minuuttia. Lehtienkeruupaikan tulee olla ehdottomasti puhdas: lehtiä ei saa poimia autoteiden läheisyydestä eikä muutenkaan saastuneilta alueilta. Lehtiä kannattaa kuivata paljon kerrallaan , koska ne menevät kokoon ja jos hiostamiseen ja kuivaamiseen joudutaan käyttämään sähköuunia, kuluu myös kohtuullisesti sähköä. Tölkkiin pannaan kansi päälle ja sitä pidetään pari päivää noin 40 °C lämmössä. Vastaukset postikortilla osoitteeseen LASTEN LUONTO , Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 HELSINKI 15 heinäkuun loppuun mennessä. KOIVUNLEHTIÄ voi kuivata hyvänmakuiseksi teeksi
'' Hei kuulepas isä vähän , jäädään koko päiväksi tähän!'' LITSIS LÄ TSIS läiskyttävät isän isot jalat PLITSIS PLÄ TSIS pläiskyttävät lasten pikku jalat. UIMARANNALLA LOISKIS -= LÄISKIS loiskuttavat isän isot kädet ROISKIS RÄISKIS roiskuttavat lasten pikku kädet. Säikkyvät pienet kalat.. Hauskaa on uimarannalla isällä, Simolla ja Sannalla kesäaurinko lämmittää ja veden pinta kimmeltää
Valintaperusteina on ollut mm . Lisätietoja saa kirjallisesti osoitteesta: Suomen luonnonvalokuvaajat r. Suomen luonnonvalokuvaajat r. on näin ympäristövuonna valinnut ensimmäistä kertaa vuoden luontokuvan. yo Jukka Meriläisen , 25, ottama ' 'Kuusipeurat' ' . julistaa jäsenilleen vuosittain kilpailun, jonka parhaista kuvista kootaan näyttely. Vastaisuudessa Suomen luonnonvalokuvaajat r. Yksi kuva valitaan vuoden luontokuvaksi, ja siitä painetaan juliste, joka tekee yhdistyksen toimintaa tunnetuksi. y., Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15 .. kuvan soveltuminen julisteeksi. A Vuoden luontokuva 1980 Suomen luonnonvalokuvaajat r. VUODEN LUONTOKUVA 1980 on rajamäkeläisen maat.metsät. on liki ·sadan jäsenen valtakunnallinen yhdistys, johon kuuluu sekä alan tunnettuja ammattilaisia että pitkälle kehittyneitä harrastajia. Ajan mittaan julisteista kertyy arvokas sarja. y. y. Kuvasta on painettu kookas nelivärijuliste, jota saa hintaan 18 markkaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myyntipisteistä Helsingistä (Nervanderinkatu 11) , Turusta (Läntinen Rantakatu 11) , Oulusta (Kajaaninkatu 13) ja Tampereelta (Stockmanin tavaratalo). y. Jäseneksi yhdistykseen hyväksytään hakemuksen ja työnäytteiden perusteella