Suomen Luonto 4/1981 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Suomen Luonto No 4 1981
Yksinkertaiset piscesilmäc riiccäväc, mucca niitä onkin siccen kahdeksan . Lihaa pitää olla, ja jos esimerkiksi riscihämähäkkinaarasca alkaapariccelun jälkeen hieman hiukoa, pistää se sumeilemacca poskeensa oman aviosiippansa.. Hämähäkit ovat kauniita ja viehäccäviä eläimiä. Skorpiooneihin, carantellaan ja mustaan leskeen verraccuna kocimaisec hämähäkit ovat maicoposkia ja täysin vaaratonta ja miellyccävää seuraa . Var• sinaiscen hämähäkkien lisäksi Euroopan on kelpuuccanuc elinalueekseen neljä muuta hämähäkkieläincen lahkoa: lukic , punkit, valeskorpioonit ja skorpioonic. oik.). Vain ristihämähäkki ja pari muuta onniscuvac ioskus saamaan aikaiseksi ampiaisen piscoa muisruccavan läiskän . Maapallon kaikkiaan noin 30 000 hämähäkkilajisca Suomessa vipelcää kuucisensacaa . Hämähäkit eivät ole hyönteisiä, vaan kuuluvat niiden kanssa casavercaisena poppoona eläinkunnan suurimpaan pääjaksoon, niveljalkai• siin . Jockuc hämähäkit kucovac kauniin täydellisiä verkkoja , kuten riscihämähäkki (alakuvac), coisec caas ericcäväc cakapuolescaan epämääräisen näköistä seicinsockua maanrajaan ja kasvillisuuteen. Näistä skorpioonic eiväc jostain syystä pidä Suomesta. Ja silloin on leikki kaukana, sillä hämähäkit ovat hirviccäviä pecoja, joille eivät vihannekset maisru. Ecocukseksi hyönceisiscä hämähäkit carvicsevac kahdeksan jalkaa, kun hyönceisec selviävät mainiosti kuudella koivella . Icämerenkin luontoa uhkaavista öljykuljecuksisca kercocaan sivuilla 162167. Muucamac luoccavac vikkelyyceensä, eivärkä viicsi kutoa pyydyksiä lai nkaan, vaan karauccavac ateriansa kiinni juoksemalla kuten maamme suurin hämähäkkilaji, rancahämähäkki (ylh. Kannen merinäkymän rancakukkineen kuvasi Arno Rautavaara . Mucca hämähäkeillä ei caas ole siipiä, runtosarvia, verkkosi lmiä eikä muita ylellisyysvempaimia kucen hyönceisillä
Havaijin malvakasvit ja vaatelinnut taas ovat osoituksena eläinten ja kasvien toisistaan riippuvasta, samanaikaisesta evoluutiosta. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Foto-Set Oy Espoo Painopaikka: Forssan Kirjapaino Oy Forssa SUOMEN LUONTO 4/ 8140. vsk. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Tilaushinta on 70 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 55 mk. Vuonna 1981 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Nyt, 122 vuotta myöhemmin, evoluutioteoriaa voi sanoa jo parhaiten toteen näytetyksi biologiseksi teoriaksi. 90406 262 . Valtamerten saarten tutkimus herätti aikanaan Darwinin ja yhä se on tuonut lisää todistusaineistoa evoluutioteorian puolesta. Erilaista uutta tietoa on kertynyt suunnattomasti. Vakavaa merkitystä tällä ei liene, sillä tuskin se vaikuttaa biologian opetuksen sisältöön sen paremmin kuin tutkimukseenkaan. D 151. Ei evoluutioteoria silti mikään luonnontieteilijöitten uskonkappale ole. Talvella seurasimme huvittuneina kuinka Ronald Reagan lähti ristiretkelle kehitysoppia vastaan. Suomen Luonto N:o 4 198 1 40. Esimerkkeinä voivat olla vaikka jääkausien aikaisen eläimistön suuret nisäkkäät, karhut, isot märehtijät, hevonen tai kissapedot. Havaijilla on yhdestä vuosituhansia sitten sinne päätyneestä nuottaruohokasvista kehittynyt neljä sukua ja yhteensä yli sata lajia, jotka ovat sopeutuneet hyvin erilaisiin olosuhteisiin aina meren rannasta vuorten huipulle, kuivilta kallioilta sademetsiin. Kreationistit, luomisopin puolustajat, käyttävät vahvimpana aseenaan ihmisen historiasta kertovan fossiiliaineiston niukkuutta. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00 150 Helsinki 15, puh . Lehti voidaan tilata maksamalla tilaushinta postisiirtotilille no 608 21-1 . Toisilta saariryhmiltä saa aina vain uusia esimerkkejä. 90-642 881. TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Auli Kilpeläinen Toimittaja: Jorma Laurila Taittaja : Markku Tanttu TOIMITUSNEUVOSTO Juha Valste (puheenjohtaja), Pekka Borg, Matti Helminen, Kalevi Keynäs, Marjukka Kulmanen, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen ja Helge Rontu . Biologian piiriin ja lähituntumaan on syntynyt aivan uusia tieteitäkin, kuten perinnöllisyystiede, biokemia, solubiologia ja molekyylibiologia, eikä mikään ole tuonut esille todisteita, jotka vakavasti uhkaisivat kehitysopin perusteita. Tilaukset välittää myös Suomen Luonnonsuojel un Tuki Oy, Nervanderi nkatu 11 , 00100 Helsinki 10, puh. Mutta suurimman osan kehityshistoriastaan ihminen ja hänen kantamuotonsa ovat olleet äärimmäisen harvinaisia eläimiä: todella yleiseksi ihminen on muuttunut vasta jääkauden jälkeen. luonnontieteen historian aikana on syntynyt jo uusia lajejakin. Kun Darwin esitti evoluutioteoriansa, oli varsin ymmärrettävää, että asiasta nousi myrsky: olihan teoria vastoin kaikkia siihenastisia opetuksia. On kuvattu uusia lajeja, niin eläviä kuin jo ammoin sukupuuttoon kuolleitakin . lrtonumero 10 .00 mk . Ilmoitusmyynti : Kyllikki Jokela, puh . Valitettavasti tiede on kuitenkin viime vuosikymmeninä joutunut toteamaan paljon useamman lajin sukupuuton kuin synnyn. Apinasta vai Jumalasta. Meilläkin kasvava tuomipihlaja on syntynyt Euroopassa kahden amerikkalaisen lajin risteytymänä ja elää nyt aivan itsenäisen lajin tavoin. Ihmisen kantamuodot elivät kuivassa ilmastossa, jolloin fossiilien syntyminen oli hyvin epätodennäköistä. ILMOITUSHINNA T 1/1sivu2000 mk , 1/ 2 sivu 1500 mk, 1 / 4 sivu 1 000 mk , takakansi 3 000 mk , aukeama 3 500 mk , värilisä 700 mk . Onko evoluutioteoria sitten huteralla pohjalla. Jos se osoitetaan vääräksi, se hylätään Ja etsitään uusi , paremmin havaintoaineistoa selittävä teoria. 90-642 88 1 Liiton toimisto on avoi nna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00, kesäkuukausina 8.3015 . Elintavoiltaan toisenlaisissa eläinryhmissä fossiiliaineisto on paljon runsaampi ja osoittaa kiistatta vähittäistä kehittymistä, evoluutiota. 30. Kuvittelimme taisteluiden käydyn jo tämän vuosisadan alkupuolella ja tilanteen olevan rauhallinen, mutta muutamassa viikossa kehitysopin vastainen tiedotuskampanja levisi Suomeenkin. Vastaavasti on Englannin rannikon marskimailla syntynyt uusi heinälaji kahden siellä luonnostaan kasvaneen heinälajin risteytymisen ja kromosomiston kahdentumisen tuloksena. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. Sen sisältö on toki Darwinin ajoista muuttunut ja täsmentynyt, mutta kyllä Darwin sen edelleen omakseen tunnustaisi
Kysykää luonnonsuojelusta . Kuinka sitcen kansalainen voisi saada tietoa suuremmista ympäristöongelmista. . Lasten Luonto sivuilla 198-199. SUOMEN LUONTO 4/ 8140. Laitcomalta vaikutcavaan yksiryistien ojitukseen tarjoaa jokainen virkamies omaa selitystään, ja asiaan saadaan selkoa vasta byrokratian huipulta. Timo ]firvikoski ja Juha Ky/iimiiki: Ketkä kannattavat ympäristöliikettä . Mistään piittaamatcomia ovat pahamaineiset mukavuuslippulaivat. Palokärjen laho pesäpuu karkeaa, mutta paremmin käy ravun, joka pääsee asumaan puhtaaseen jokeen. vsk.. . 151 153 157 162 Auli Kilpe/iiinen: Pienten suojelualueiden nykytila Katsauksia, uutisia 181 183 185 190 191 Saara Finni: Hölmöliissii ojitetaan tietii Kirjallisuutta Pertti Rönkkö: Laiva on lastattu öljyllä . Juttupaketci pienistä luonnonsuojelualueista on sivuilla 171 185 . 168 171 177 Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1980 · 192 197 198 Olli ]:irvinen: Pienten suojelualueiden ylistys Jorma Laurila: Pieniä suojelualueita perustamaan . Yhteensä yksityismailla on nclisensataa luonnonsuojelualuetta, joista valtaosa on pieniä. Niiden merkitystäkin on tosin turhaan väheksytcy cliömaantieteellisen saariteorian pohjalta. Onnettomuuksia sattuu ja jopa tahallaan öljyä päästetään merten aalloille painolastija pilssivesissä . Tutustumme hankoniemcläisiin suojelualueisiin ja niiden perustamishistoriaan . Suofl!en luonnonsuojeluliitto: Vuotoksen allas on vesilain vastainen . SUOMEN LUONTO 4 1981 Apinasta vai Jumalasta. Lehtoniiryt ovat jatkuvaa huolenpitoa kaipaavia suojelualueita. 152 Öljylähteiltä "mustaa kultaa " laivataan jopa toiselle puolelle maapalloa . Carl-Adam Haeggscröm : Lehtoniittyjen suojelu vaatii jatkuSummaries of the Main Articles Lasten Luonto Kansallisja luonnonpuistoista kamppailtaessa pienet suojelualueet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. \ \ Päätös Lapin kolmannesta suuraltaasta Vuotoksesta on tulossa . . vaa työtä . Saara Finni rikkoo virallista tiedonpimitysmuuria sivuilla 157-161. Suomen luonnonsuojeluliiton muistiossa sivuilla 168170 kerrataan hankkeen haitat. . . Öljyn matkasta maailman merillä ja meriin kuulet sivuilla 162-167
Erot eri Metsähallicus kamppaili yksituumaista kansalaismielipidettä vastaan Ilomantsin Hattuvaarassa elokuussa 1980. SUOMEN LUONTO 4 / 81 40. Mariatulot, työpaikat ja jopa männyntaimet vievää kemiallista vesakontoriuntaa vastustettiin leiriytymällä myrkytysalueelle. Se yleinen käsitys, että erityisesti keskikerrostumiin kuuluvat ovat kiinnostuneita ja huolissaan ympäristökysymyksistä , ei ole saanut suoraviivaista tukea . Tämä ei tarkoita, että muissa väestöryhmissä oltaisiin välinpitämättömiä, vaan että keskikerrostumiin kuuluvilla on hyvät mahdollisuudet harjaantua ympäristötoimintaan eikä heillä ole sellaisia toimintaesteitä kuin muissa ryhmissä. Koijärvija Kemijoki-liikkeen kannattajia löytyi runsaasti mitä erilaisimmista ihmisryhmistä, ja yhteensä moninverroin vastustajia enemmän. Ulkomaisetkin tutkimukset antavat hajanaisia ja ristiriitaisia tuloksia ympäristöliikkeiden kannattajista. Tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia muunmuassa eri sosiaaliryhmien ympäristöasenteista. Amerikkalaisissa tutkimuksissa huoli ympäristöstä on yhdistynyt milloin korkeaan , milloin alhaiseen yhteiskunnalliseen asemaan. Turun yliopiston tuore tutkimus lupaa Suomen ympäristöliikkeelle pysyvää ja laajenevaa kannatusta lähivuosina. Keskikerrostumiin kuuluville , päinvastoin kuin työväestölle , ympäristön pilaantuminen oli 'suurin uhka ' vähän useammin kuin työttömyys. Esimerkiksi ruotsalaisessa kyselyssä lähes kolme neljännestä keskikerrostumiin kuuluvista ja neljä viidennestä työväestöstä piti ympäristön pilaantumista vakavana uhkana, johtavassa asemassa olevista vajaa puolet. Keskikerrostumat ovat kuitenkin yliedustettuja varsinkin ympäristöliikkeiden johtoryhmissä. 153. Saksan liittotasavallassa on useana vuonna kysytty, haluaisiko vastaaja osallistua kansalaistoimintaan (liittotasavallan kuuluisiin 'kansalaisaloitteisiin', Burgerinitiativen , jotka suurelta osin toimivat ympäristöasioissa). Timo ]å'rvikoski ja Juha Kylå'må'ki Ketkä kannattavat ympäristöliikkeitä Asennoitumista ympäristökysymyksiin ja -liikkeisiin on tutkittu Suomessa vähän. vsk
Yhtäpitävä tulos sen s1Jaan on ollut, että nuoret ovat huolestuneimpia ympäristöasioista ja myös aktiivisesti osallistuvat ympäristöliikkeisiin . kaikki kannattaa 28 .4 58. Kemijoella on pitkälti kysymys taloudellisten etujen puolustamisesta, johon ajan kuluessa on kytkeytynyt myös keskustelua niinsanotun yleisen edun luonteesta , valtasuhteista ja byrokratiasta. 34 . liikk.h. 54.0 yhdentekevää 47. työväestö toimih. 1 56.3 yhdentekevää 49.7 38.2 30.7 26.3 35.4 43 6 31.6 37.8 vastustaa 10.5 4. joht.as. eläk. Lisäksi nykyinen aktiivinen 154 nuorisosukupolvi on pienestä pitäen kuullut ympäristöasioista tiedotusvälineistä ja koulussa , kokenut nopean ympäristön pilaantumisen, mahdollisesti toiminut Luonto-Liitossa jne. opisk. 2 34.4 26.3 24.5 39 6 35.8 19. Koijärvi-liike ja Kemijoen karvalakkilähetystö poikkeavat toisistaan monessa suhteessa. Ammattiryhmä ja Koijärvi-liikkeen kannatus Suhtautuminen maanvilj. liikk.h. Vaikka varsinaiset luonnonsuojelukysymyksuoMEN LUONTO 4/ 81 40. Kuva Turun Varciovuorenmäehä tämän vuoden toukokuulta . 6 1.S 50.2 47.7 53.8 74. Y mpäristökysymykset esitettiin heille muiden kysymysten lomassa MRC-tutkimuskeskuksen lomakkeessa . Samaan aikaan virkamiehet vitkuttelevat ja saavat aikaiseksi korkeintaan suojelupäätiisten purkamisia. 7 5.6 90 6 5 5 .1 6.3 5.9 Ammattiryhmä ja ympäristöliikkeiden kannatus (% ) yhteiskuntakerrostumien välillä ovat olleet pieniä: toimintaan halukkaiksi ilmoittautui vuonna 1978 noin puolet toimihenkilöistä , 44 % työläisistä , 39 % itsenäisen ammatin harjoittajista, 29 % maanviljelijöistä ja eläkeläisistäkin 19 % . joht.as. kaikki kannattaa 39.8 57 .0 63 .6 64.6 58. KOIJÄRVI-LIIKE LOI UUTTA ELÄMÄNTAPAA Tutkimuksemme lähes 5 000 vastaajaa edustavat kaikin puolin koko maan aikuisväestöä. 5 vastustaa 24.4 7.6 12.3 25.3 12. 1 51. eläk. Kaupunkiympäristiin turmeleminen on herätellyt asukasvastarintaa kautta maan . Ne eivät m yöskään mittaa ympäristöliikkeiden kannatusta poliittisena vaihtoehtona . 7 10.3 7.0 8.5 Ammattiryhmä ja Kemijoki-liikkeen kannatus Suhtautuminen maanvilj. Koska kysymyksiä oli vain neljä , niistä ei voi päätellä koskiko mielipide ensisijaisesti liikkeiden toimintatapaa vai tavoitteita . opisk. vsk .. 4 62. yn'tt. työväestö toimih. Nuoret ovat fyysisesti , psyykkisesti ja yhteiskunnallisen asemansa takia valmiita toimimaan. yn'tt
Kemijoki-liike on saanut sen sijaan suurimman kannatuksensa johtavassa asemassa olevilta; erot eri ammattiryhmien välillä ovat kuitenkin vähäiset. vsk vaihtoehdoksi luonnonsuojelutoimien tehottomuudelle. OPISKELIJAT KÄRJESSÄ Ammattiryhmistä Koijärvi-liike saa varsin odotetusti eniten kannatusta opiskelijoilta, seuraavaksi eniten toimihenkilöiltä ja työväestöltä. Koijärvi-liikkeen toiminnassa oli enemmänkin kysymys ideologisista päämääristä kuin toimijoiden tai heidän lähiympäristönsä välittömistä eduista. Mielenkiintoinen yksityiskohta ammatillisessa tarkastelussa on , että pienviljelijät (viljelty peltopinta-ala alle kolme hehtaaria) suhtautuvat selvästi suurviljelijöitä (yli 20 ha) myönteisemmin. Nuorilla lintujärven suojelijoilla oli suomalaisten valtaosan tuki , ilmenee Turun yliopiston tutkimuksesta. 34 % mielestä se oli yhdentekevää, vastustajiksi ilmoittautui 8. Jos prosentit laskettaisiin kaikista lomakkeen palauttaneista, kannattajia olisi yhteensä 4 7 % ja vastustajia 10 % . Kemijoki-liikkeen kannattajia löytyi vastanneista 56 % (palauttaneista 46 % ) ja vastustajia vain 6 % (palauttaneista 5 %). ENEMMISTÖ KANNATTAA YMPÄRISTÖLIIKKEITÄ Koijärven tapahtumia ilmoitti vastanneista seuranneensa erittäin paljon 1 7 % , melko paljon 40 % , melko vähän 3 7 % ja ei lainkaan 6 % . Järven voimataloussäänniistelyä, joka yhä vaikeu11aa elämää järven ympärillä, vastuste1tiin omalla ''kansanpadolla ''. Vastaamatta jätti 611 henkeä . set puuttuivat Kemijoki-keskustelusta, lähetystön yhtenä keskeisenä vaatimuksena oli luonnontalouden toiminnan (kalantuotannon) elvyttäminen . On varsin ymmärrettävää, että Koijärven tapahtumia on seurattu enemmän , koska ne ovat olleet paljon pidempään esillä tiedotusvälineissä. 5 % ja lisäksi ehdottomiksi vastustajiksi 3 % . Suora ympäristötoiminca alkoi Koijärveltä pääsiäisen jälkeen vuonna 1979. Kemijoen kohdalla vastaavat luvut olivat 12 , 28 , 45 ja 15. Yhteistä liikehdinnöille on suuntautuminen hallinnon ja lainsäädännön puutteita vastaan ja tavanomaisesta poikkeavien painostustapojen käyttö . Lähitavoitteena oli lintujärven suojelu , mutta laajemmalti pyrittiin tuomaan esiin uudenlainen elämäntapa ja esittämään oma toiminta SUOMEN LUONTO 4 18 1 40 . Liikkeiden kannatusta ei voi pitää mitenkään keskiluokkaisena , onhan esimerkiksi työväestössä liikkeiden vastustus vähäisintä opiskelijoita lukuunottamatta, Ja kannatuskin melko suurta. Lappajärven seudun isännät näyttivät toukokuussa 1979, eitä ympäristöaktivisteja eivät ole pelkästään risuparcaiset nuoret. Peltopinta-ala on tietysti melko yksioikoinen tilakoon ja viljelytavan mittari , mutta pitänee silti paikkansa , että yli 20 hehtaarin tilat ovat pitkälle koneistuneita ja 155. Vastustajia on eniten johtavassa asemassa olevien ja maanviljelijoiden keskuudessa , mutta molemmissa on kannattajia silti huomattavasti enemmän kuin vastustajia. Koijärvi-liikkeen toimintaa ilmo1tt1 kannattavansa ehdottomasti 18 % ja kannattavansa 36 % (yhteensä 54 % ) . Erot liikkeiden kannatuksessa ovat siis vähäiset. Vastaamatta jätti 878, mikä kuvastanee vähäistä seuraamista
keen jäsenistökin oli enimmäkseen nuorta, kun taas karvalakkilähetystö koostui suurelta osin keski-ikäisistä tai suhteellisen vanhoistakin henkilöistä. G . Keskituloisilla (laajasti ymmärrettynä) liikkeen kannatus on laajempaa kuin alimmissa tai korkeimmissa tuloluokissa. IKÄRYHMIEN VÄLILLÄ EI SUURIA EROJA Nuorimmat ikäryhmät ovat ilmeisesti kokeneet toiminnan Koijärvellä läheisemmäksi itselleen , ja vastaavasti vanhemmat ovat samastuneet paremmin karvalakkilähetystöön. L. Ympäristöliikkeen menestyksen kannalta on tärkeää pystyä vetämään sen piiriin eri kansalaisryhmiä ja toimimaan yhteistyössä muiden järjestöjen ja liikkeiden kanssa . Erot ikäryhmien välillä ovat kuitenkin molemmissa tapauksissa pienempiä kuin esimerkiksi ammattiryhmien väliset. Vähäinen kannatus alimmissa tuloluokissa saattaa osittain selittyä maanviljelijöiden suurella osuudella. Andriczky, W. Alustavien tulosten pohjalta siis kansalaistoiminta ympäristökysymyksissä on sekä merkittävää että laajalti hyväksyttyä Suomessa. Der Sicherheitsstaac. Samalla tämä lisääntyvä pirstaleisuus kuitenkin mahdollistaa uudenlaiset liittosuhteet ja yhteistyömuodot. Tamminen . Caris, S. Buttel. 1979. Uusien ympäristöliikkeiden menetelmiin kuuluu suora mu11a ehdo11oman väkivallaton toiminta ja itsensä ase11aminen alttiiksi. Kovin suuria eivät ole erot tulo156 lu0kkienkaan välillä. Tärkeä edellytys toiminnan tuloksellisuudelle on paitsi kannattajakunnan myös liikkeen jäsenistön laajapohjaisuus. Kannattajia on runsaasti hyvin erilaisissa ihmisryhmissä. Niinpä Koijärvi-liik. Hirsch , / . Om kl ass, arbete och medvetande. Alueellisesti ympäristöliikkeiden kannatus jakautuu melko tasaisesti kautta maan . D VIT Timo Järvikoski on Turun yliopistossa sosiologian assistenttina ja projektin Ympäristönmuutokset ja sosiaaliset liikkeet vastaavana . F. vsk.. Lieneekin niin , että juuri tähän ryhmään kuuluvat juristit ovat voimakkaimmin paheksuneet Koijärvi-liikettä. Tämä ryhmä onkin ainut, jossa vastustajia on selvästi enemmän kuin kannattajia. H . Poliisi antaa kyytiä Koijärvellä. J. KIRJALLISUUTTA Ahrne. Hirsch. Sociologisk Forskn ing 4 i 1978. Kansallispuistokomicean esityksen vastaanoton sosiologista tarkastelua . Community anicudes toward pollu tion. / . Agc and environmencal concern : a multivariate analysis. Chicago 1978. Nyky-yhteiskunnalle on tyypillistä sosiaalinen hajaantuminen, joka hämärtää luokkajakoa ja perinteisiä sosiaalisia ryhmityksiä. Youth and Society 3/ 1979. & Roth, R. Maanviljelijät kannattavat ympäristöliikkeitä vähemmän kuin maaseututaajamissa asuvat keskimaarin . Ympäristöliikkeelle uskaltaneekin luvata lähivuosina pysyvää ja laajenevaakin kannatusta , sillä kestäviä ratkaisuja ympäristöongelmiin tuskin on aivan pian odotetta v 1ssa. Frankfurr / Main 1980. Kansa vastaan kansallispuistot. Bi..irgcriniriariven im Umweltschucz . Umweltinitiaciven als politischer Machtfaktor. Sandbach, F. Villingen-Schwenningen 1980. Koijärvi-liikkeen kannatus on tosin johdonmukaisesti voimakkainta suurimmissa (yli 50 000 asukkaa~) kaupungeissa ja alhaisinta maaseudun haja-asutusalueilla. Turun yliopisto , sosio logisia tutkimuksia 101 , 1981. PEHMEÄ RINTAMA Kaikkiaan voidaan sanoa, että liikkeiden kannatus ei ole kovin keskittynyttä sen enempää alueen, asuinpaikan tyypin , tulojen, ammattiryhmän kuin iänkään suhteen , vaikka selviä kannatuseroja onkin havaittavissa. Tämä on luonnollista Koijärven suhteen , koska Koijärven kiista nähtiin paljolti maanviljelyn ja luonnonsuojelun välisenä . Tällaiseen viitannee esimerkiksi Ville Komsi haaveillessaan ''pehmeästä rintamasta''. Ri.idig , W . Järvikoski, T. SUOMEN LUONTO 4/8 1 40. ulkoisista panoksista riippuvaisia, kun taas pientilat edustavat perinteisempää viljelytapaa. V. Y mpäristönmuurnkser ja sosiaaliset liikkeet. Turun yliopisto, sosiologisia cutkimuksia 95. Kiinnostava yksityiskohta on vastustajien suuri osuus 5159 -vuotiaiden , yli 6 500 mk kuukaudessa ansaitsevien joukoissa: peräti 55 % , mikä on suurin taulukoista löytynyt luku . Das Argument 11 2. Environment , ideology and policy . Politiikka 1 / 81. Uusien yhteiskunnallisten liikkeiden yhteiskunnallinen perusta ja näköalat. Hauff (hrsg .) , Btirgerinitiativen in der Gesellschaft . Oxford 1980. Siten suurtiloilla suhde luontoon pyrkii ehkä muuttumaan mekaanisemmaksi , luontoa esineenä pitäväksi. Tässäkin on tietysti merkityksensä maanviljelijöiden osuudella asukkaista. Juha Kylå'må'ki on projektin tu tkim usassisten tti. 1978
Kunta oli kuulemma luvannut rahaa ojankaivuuseen . Ja tarpeen onkin. Hän vastasi : " Ei ainakaan ydinvoimasta tai liittymisestä EEC:hen. Istuvatko virkamiehet kiinanmuurina kansalaisten ja heille tarpeellisen tiedon välissä odottaen tiedonsalaamispalkinnon myöntämistä. Ja ne kesäkuisen tien leinikkipilkulliset koiranputkipitsi-· ---8. Mitä mahdollisuutta meillä hallintoalamaisilla voisikaan olla saada tarpeellista tietoa esim . Saara Finni Hölmölässä ojitetaan tietä Ympäristövalistuksen vuosi on viritetty. Apunaan muurintorneissa tähystävät tiedotussihteerit aina valppaina tietolevikkiä torjumassa. Toimittaja Saara Finni kertoo omista kokemuksistaan. Mikä estäisi. Ja kun sitä ei suullisesti kysymällä, kirjallisesti pyytämällä eikä edes polvirukouksella kunnan virkamieheltä saa siksikö että kunnan ainoalla asianajajalla riittäisi töitä. Yhtä sinnikkäästi on luonnonsuojelijoiden käytävä isompiakin ympäristörötöksiä selvittämään. Ne edellyttävät sellaista erikoistietoa, jonka ei voi olettaa leviävän kansalaisten ueto1suuteen. Metsä oli vähitellen saanut kasvatettua koko 300 metrin tienvarsimatkalleen tiheän lepikkovaltaisen suojapuuston , jonka piilossa peurojenkin oli turvallista oleilla. C -W LE" ON tJ I S,U MA~~ ! lempeisiin lehtoihin asti . 157. vsk. YLLÄTYSJOULULAHJA Hyvän joulun tomukahveilla sain yllättäen kuulla naapurin emännältä , että pitäisi kaataa puut pois tieni laidasta. Sama tiedonpimitysmuuri jatkuu valtionhallinnon kovista kortteikoista aina kunnallishallinnon LUVATON Tf~NqjrrtJS. NO El k.Yll.A TAl<UUL..l..A ·c J: ... atomivoimalan rakenteesta , kun jo tiedonsaanti omalla maalla kulkevasta yksityistiestä on seuraavan esimerkin kaltaista. Miksi ei voi olettaa leviävän. TIEDONPIMITYSMUURI ''Minkätyyppisistä asioista kansanäänestyksiä voisi ajatella" , kysyi Helsingin Sanomain toimittaja viime joulukuun lopulla oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korttcelta. & ·:; s;L Jil,-P111:.-8, .,,..., ____________________________________ ~..;:;;;...:;:..;..:=..~ ... Kuusesta orava huiskutti lunta jäniksen jälkiin, naksutteli iloiset tervetulotoivotukset. Kesällä juuri tienvarsikuusten alla oli eniten pikkutalvikkia ja nuokkutalvikkia, heti lepikon takana paikoin vielä valkolehdokkia. Kotiinpalatessa katselin surullisena vielä elävää metsänlaitaa. Omavaltaiset tienlevennykset ja -ojitukset ovat yleisiä ja niiden selvittäminen voi käydä yllättävän kiemuraiseksi . Syntymässä kun ei kansalaiselle siunata alkeellistakaan lakitietoa tai muuta valistusta edes hänen omasta ympäristöstään. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40 . Etsimällä aukkopaikkojakin löytyy , mutta pääsääntöisesti virkamiehillä tuntuu olevan käynnissä jatkuva tiedonhävikkikampanja
Viikon verran odotin kyselemättä , mutta kukaan ei ollut asiasta tietävinään. SF: Mutta eiks ole kopioo . Öisin etanat jo lihoivat kiinankaaleillani , kun naapurista tultiin kertomaan iltahämärissä , että nyt oli saatu rahaa , mutta vain 300 mk , ja sillä oli lupa kaataa puut. SF: Sentakiahan mä just kysyin lakimieheltä. Tuon tulevan myrkkypellon alla oli aikoinaan suo, joka hyllyi hetteitä, pursui hillaa ja karpaloa, jossa syvät lampareet läikkyivät ja tuoksu tarttui marjastajaan. Minähän kiireesti kysymään kunnan tielautakunnan sihteeri Pekka Lehdolta , että milloin vastataan . vsk.. Ja onhan se niin, että jos puut kasvaa ihan ojan penkalla, niin oja on taas vuoden, kahden päästä tukossa.'' Tottahan minä kunnan tielausuoMEN LU0NT0 -1/81 40. Vesilaissa sanotaan näin. Päätin kirjoittaa kunnan tielautakunnalle kyselyn . Mutta laajat valkovuokkomatot ulottuivat tienpenkoille asti. lsfincfi: Et kai sie nuo hölmö oo , ko viisas ihmine oot , totta kai jos oja tehhää, ni se raivataa senverra , jot oja saahaa kaivettuu. SF: Sain siltä lakimieheltä vielä semmosenkin neuvon , että jos menette kaivamaan metriäkään ilman mun lupaa , niin ainoa keino on kutsua poliisi paikalle . lså·ncfi: Mie oon just sammaa mieltä , et kai sie niin helveti hölmö oo1 SF: Kyllä, kyllä , jos päästään siitä sopimukseen. Siin o tää sama tienpätkä , ko siint ol viime talven puhe . Soitin sihteeri Pekka Lehdolle: "Isäntä jo soitti minulle ja sanoin hänelle, että kyllä he voivat sen ojan perata. päärmeet. Mutta jos syntyy riitaa, niin silloin sitä ei voi kaivaa , vaan silloin asian ratkaisee vesilautakunta ja silloin ojaan kuuluu 60 cm piennar ojan molemmin puolin . Heinäkuulla lähdin selvittämään asioita Helsinkiin. Metsän näsiät olivat jo karistaneet kukkansa ja sinivuokot luopuneet . Edellyttäen, että he kulkevat tiealueella, ja silloin he voivat myös kohdistaa kustannukset teihin . Pyysin puhelun tieja vesirakennushallituksen oikeustoimiston päällikölle, ja häneltäpä tuli kirkasta teks158 tiä: tien laillisen leveyden ulkopuolelta ei saa kaataa yhtään puuta eikä pensasta, ilman että asiasta on kaikkien kesken sovittu , koska tiekuntaa ei ole perustettu . lsfintfi: Siihe ei tarvita mittää sopimusta, muuta ko kaivetaa se OJa. Ja tielautakunnan olisi pakko vastata. MAKSAMAANKIN JOUTUISIN:> Aloin jo kiihkeästi kaivata kunnan tielaucakunnan vastausta kyselyyni . "EITARVITA MITT Ä Ä SOPIMUSTA " Kesä kului . Poikkesin naapuriin, missä emäntä juuri oli kertomassa vierailleen, miten tällekin tielle oli nyt anottu rahaa ojankaivuun ja metsänkaatoon , mutta tarina katkesi jotenkin kesken. SF: Ootteko ihan varmoja , että mie yhyn semmoseen anomukseen , mitä en oo ees koskaan nähny. lsfintfi: Ei tarvii yhtää siu lupajais, kuule' Oja voijaa pystyy kaivamaa siihe kyl. Meni koko elämä kymmeniksi vuosiksi , eikä samassa muodossa palaa koskaan. lsfintå": Sie saat männä pois ja oja pystytää kaivamaa , vaikket sie oo täs paika päälkää 1 Ja se kaivetaa! Kun useimmissa lauseissa alkoi olla raivokas huutomerkki perässä , katsoin viisaimmaksi poistua , mutta lähtiessä sanoin vielä , etten tule sallimaan ojan kaivamista ennenkuin asioista on päästy sopimukseen. Sanelupolitiikkaan ei siis tarvinnutkaan alistua. . Ehdotin kokousta, jossa toivoin näkeväni anomuksen , mutta ei, se ol siel kunnan miehil. Kunnes vedettiin sadat syvät haavat suon herkälle iholle, vuodatettiin suo kuiviin . SALAPERÄINEN KEVÄT Keväämmällä kävin naapurissa ostamassa kananlantaa kompostiin ja kysäisin oja-anomusta; se olisi _kuulemma ajankohtainen vasta syyskesällä . Rentukat tienvars10)1ssa olivat täydessä terässä kun menin katsomaan, miten kartanon uusinta ankeaa metsäraiskiota rouhittiin koneella maailmanlopun kartaksi . Emfinnfin insinööritytfir: Siinä on kaks mahdollisuutta: joko ne smun kasvavat puusi kaadetaan pois tai tie siirtyy meidän pellolle. Paremmin ne asiat tietää kuin Helsingin herrat. Toivoin näet asian silloin selviävän naapureillekin. Kysyin myös , saako tiellä , jolle ei ole perustettu tiekuntaa, suorittaa ojituksen kenen tahansa osakkaan maan kohdalla keskustelematta omistajan kanssa, kenties ilman , että hän edes tietää asiasta. Vastausta odotellessa meni Suomen kesän kaunein aika. Ja mitä siinä paperissa sanotaan tän tien leveyestä. Emfintfi: Mei o vissii ruvettava tän lentämää. Asiassa oli salakähmän makua. Mutta ettekö te nyt luota niihin naapureihin. Olisin vaan mielelläni nähny, mitä siinä pyyvettii ja mihin tarkotukseen . ''KYLLÄ NE NAAPURIT TIETÄÄ'' Kirjeessä kysyin, mihin rahoja oli anottu ja miten ne tulisi käyttää. Me myönnetään ensin ne määrärahat ja sen jälkeen sitten vastataan kun keritään. lsfincfinaapuri: Ei kai mittää pyyvetty , muuta ko anottii vaa mitä ne oijaa varten antaat. Kotimatkalla ihmettelin , miten tätä monin paikoin yli 7 metrin tietä ei mahdu tavallinen perhe kulkemaan ilman lentokonetta , vaikka valtavat tukkiautot ovat koko syksyn mahtuneet ajamaan tästä kymmeniä kuormia päivässä. 1 Ensi kesänäkö enää korkeita haudankaivajan kasoja tyypilliset metsäteiden hirviötienvieret. Kerroin, mitä olin tässä asiassa maan korkeimmalta viranomaiselta kuullut . Kai sie senverra nyt lakkii tiijät jumalauta , jot ko oja kaivetaa .. Ei me nyt keritä siihen vastaamaan
Sen yli ei saa mennä ilman maanmittaustoimistolta anottavaa tietoimitusta, jos maanomistaja ei anna siihen suostumusta. Matkustin Hämeen läänin maanmittauskonttoriin saadakseni selville, miten leveä oli se tiealue, jolla naapureidenkin pitäisi mahtua kulkemaan . pykälään . KOMISSAARIN LAUTAMIESJÄRKI: JÄÄSSÄKÖ. Eikä sitä mikään vesilautakunta voi myöntää , vaan maanmittaustoimisto tietoimi tuksessa. Vaan mitä tehdä, kun isäntä oli 159. Hyvänen aika, eiväthän ne siellä muuta ehtisi tehdäkkään kuin leventää teitä, jos kaikki anoisivat sieltä levennyslupaa. Vähemmästäkin ymmärsin, että oli tainnut moni tilallinen menettä maitaan laittomien levennysten alle. Mutta te voitte itsekin pyytää tielle tietoimitusta , ja jos tietä siinä levennetään, maksetaan teille siitä korvaus. ~\ 1 J / . Se tarkoittaa tien koko Je. Äsken olisin joutunut maksamaan , nyt saisin rahaa! KUNNALLINEN MUURIVAHTI Miten rikkaalla Janakkalan kunnalla ei ole varaa ostaa tielautakuntansa sihteerille edes yhtä kamaa , mietin matkatessani Turenkiin , missä löin lunastamani paperit Lehdon pöytään . veyttä: ojat, pientareet, kaikki mukaanluettuina. Ja tiellämme oli kuin olikin " tietty leveys": sekä asiakirjat että kaikki kartat osoittivat sen olevan 4 metriä. Mitä tämä 4 metriä tarkoittaa, arkistonhoitaja Erkki Veriä. Mutta tiehän on nyt jo 6-7 m leveä ja tielautakunnan sihteeri väittää, että levennysluvan voi antaa vesilautakunta' Ei pidä paikkaansa! Käskekää sihteeriä tutustumaan yksityistielain 52 . Kun hän myös suostui kertomaan , että oli anottu 450 mk vierialueiden raivaukseen puista ja pensaista sekä 900 mk ojien kaivua ja aukaisua varten, sekä lupasi lähettää anosuoMEN LUONTO 4/ 81 40 . ' , muksen nähtäväksi , oli uskom horjumaton . Kas , enhän minä mikään lainoppinut ole... ,;Äfj; I 1 : "b' y -'6. mutta kyllä ne puut kuitenkin pitäisi saada siitä ojanlaidalta kaataa , kun oja muuten tukkiintuu ... AUKKO TIEDONPIMITYSMUURIIN Kaksi viikkoa odotin turhaan anomusta. vsk. ·, ~r-' _, Ll t, --,,~ij takunnan sihteeriä , täyspäiväistä virkamiestä uskoin . Mutta voivathan he hakea tielle laillista levennystä
Lå"å"nin maanmittauskonttorin arkistonhoitaJa: Maanmittaustoimistolta anottavan tietoimituksen perusteella, mikäli tietoimituksessa annetaan päätös tien levittämisestä. ., .. Ja tosi hölmö olin ollut , kun en --· .. Siinä vaiheessa työ jäi jopa aloittamatta, koska naapurilleni avautui kahden kuukauden virkamatka. Ei voi pitää paikkaansa' Jo lautamiesjärkikin sanoo, että tiehen täytyy neljän metrin päälle kuulua erikseen ojat ja pientareet. ·. Valvomme vain kunnan virkamiesten toimia. vsk.. .·· karollinen rahaa. Nyt nimismiehen mielenkiinto heräsi, ja 10 päivän kuluttua tuli kirjallinen vastaus, jossa luki mm . 0LX5Tf4&14r KUI/ ~EN Vl{;f.Ä P4R.r . ., E!KA 774$T,A VIELÄ /11/Ti44~ VONTOK.€f?H PAP€f2IAJl(ERÄYSPtS-rf: .. MONTA ON PROFEETTAA SAMALLA TIELLÄ . 160 .. Juoksutin nelimetrisen asiani paikalliselle komissaarille. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. . Helsingistä soitin myöhemmin nimismiehelle , tuloksetta . Me tulemme pyydettäessä paikan päälle toteamaan asian sitten, kun työ on loppuunsuoritettu. NIMISMIEHEN MIELENKIINTO HERÄÄ Viikon päästä pääsin nimismiehen pakeille. Byrokratian monimuorokukan nuukahtamisesta ei ole pelkoa . Tai, mikäli osakkaat suostuvat luovuttamaan maataan vapaaehtoisesti , myös kunnan tielautakunnan pitämän toimituksen perusteella . Kirjeitse pyysin vielä virka-apua siinä tapauksessa, että tiehoitokunta ryhtyy kaatamaan metsääni tai aukaisemaan tai kaivamaan ojia maallani (tieoikeuden salliman 4 metrin ulkopuolella), ennenkuin asiasta on päästy kirjalliseen sopimukseen tai tieoikeuteen on saatu laillinen levennys. · ... Meillä ei ole mitään velvollisuutta jakaa kuntalaisille neuvoja tällaisissa as101ssa. . '' ja ''Virka-apu pyyntönne oli tässä vaiheessa ennenaikainen enkä katso voivani tehdä asiassa mitään päätöstä .. saanut sihteeri Lehdolta luvan perata ojat minun kustannuksellani eikä ehkä ollut kuullut 4 metristä puhuttavankaan. Kokemuksesta kai Kone puhui . Läänintason virkamies oli oikeassa, kuten myöhemmin selviää. Missä pykälässä se niin sanoo, tivasin , jolloin komissaari kehotti kysymään nimismieheltä . ·. mutta harva on profeetta omalla tiellään; tiedon hankkimiseen kului viikkotolkulla aikaa ja kuk// .. Laillisesti nelimetrisellä tiellä , joka käytännössä kuitenkin on repsahtanut 6-7 metriseksi, saa ojat perata ja kaivaa sekä metsää ojan ulkopuoleltakin kaataa seuraavilla tavoilla: Kunnan tielautakunnan sihteeri: Jos syntyy riitaa , niin vesilaurakunnan päätöksellä , jolloin metsää saa kaataa 60 cm. näin: ''Nyt puheena olevassa tapauksessa on tienkäyttöoikeuden piiriin luettava tie ojineen 4 m leveäksi .. Kunnan nimismies: Riitaisessa tapauksessa tielautakunnan ratkaisulla . . . Mielenkiintoista nähdä, miten leveäksi se tie lopulta tulee
60 cm tai metrin luiskan ulkopuolelle , tai jos ojaa ei ole, niin 2 metriä luiskasta. Jos tien leveys on 4 m, niin mitä se todella tarkoittaa. vsk. D 161. Tällaisia teitä on hyvin paljon, ja niistä tulee aina välillä riitaa, kun niihin ei ole haettu tietoimitusta . Tielautakunta voi yksityistielain 17 § mukaan antaa vain luvan poisheti joulujen välillä käynyt maanmittauskonttorissa asiaa selvittämässä. Tällaista omavaltaisuutta tapahtuu paljon juuri kesäasukkaiden mailla. Ne johtuvat yleensä juuri siitä , että joku naapureista tai tieosakkaista haluaa leventää tietä, ja kaataa usein luvattomasti puita toisen alueelta, mitä tietysti ei saa tehdä . Tämä määräys koskee vain yleisiä teitä . Entä tällainen tapaus, että tie on 4 m leveä, mutta käytössä "kulunut " 6-7 -metriseksi . Onko näin ) Jos maanomistaja ei anna lupaa, niin tielautakunnalla ei ole mitään toimivaltaa tien leventämisessä. Mutta naapurin metsää saa kyllä suruttaa kaataa, omaehtoisesti, puhtain tunnoin. Janakkalan nimismiehen mukaan levennyksen saa riitaisessa tapauksessa ratkaista tielautakunta. Tietietoa löytyi lopulta Suomessa on yksityisteitä yli 90 000 km , niistä esimerkin kaltaisia " villejä " eli tiekunnattomia teitä n . Maata on viljeltävä Valion , Lihakunnan, Hankkijan , Kemiran taseiden mukaan. Ei pitäisi luottaa naapuriinkaan liikaa, viranomaisista puhumattakaan . Mutta silti uskon, että johonkin meitä omaehtoisia kylähullujakin tarvitaan . Onko oikein , ettei tielautakunta anomallakaan anna edes puolessa vuodessa mitään vastausta tieosakkaan kirjalliseen tiedusteluun) Siinä on aina se byrokratia. Aina on maksettava korvaus, jos maata otetaan ja tietä levennetään . Tietoimituksessa määritellään tien leveys ja epäselvät sijaintikysymykset ja määrätään maanomistajalle _korvaus hänen tiealueeksi luovuttamastaan lisämaasta . SUOMETTUNUTT A SOSIALISOINTIA Kun valtio nöyränä neitona aneJee saada laillisesti rahalla lunastaa jonkun lintujärven, soraharjun , suon, niin El! Sehän olisi selvää ryssäläistä sosialismia. Vihdoin on pimeille yksityisteillekin valaistusta järjestymässä: vielä tänä vuonna ilmestyy varatuomari Erkki Aalto-Setälän kirjoittamat kaksi kirjaa, joista toinen käsittelee tielautakuntaa ja tomen yksityisteiden tieosakkaita. Mutta monessa tapauksessa on myös saatu syntymään sopimus; on joko maksettu rahakorvaus tai sovittu muuten naatava metsäteollisuuden, koneja myrkkyfirmojen, taimitarhojen kannattavuusehdoilla. Milloin tietä saa ruveta leventämään ) Tietä saa leventää , jos asianomainen maanomistaja antaa siihen luvan, jolloin alueeseen syntyy tieoikeus. Ja 10 hehtaarin pientilallinen jouruu kiskomaan todella kovin käsin joka neliöstä rahaa, jotta elintaso edes traktorin vuosimalpureiden kesken . Mistä tämä suomettunut sosialisointi juontaa juurensa) Metsät on hoidettava ja hakatsuoMEN LUO TO 4/81 40. Maanomistaja saa vaatia kumman vaihtoehdon tahansa: ojamullat on joko levitettävä maanomistajan maalle tai kuljetettava pois. Monet tiethän ovat alun alkujaan olleet 4 m leveitä, mutta kun niitä on pikkuhiljaa ojitettu ja lanattu , ne ovat levinneet. Miten sen kanssa saa menetellä ) Itse tiealueelta, siis tässä tapauksessa tältä 4 metriltä , saadaan poistaa kaikki esteet , mutta 4 metrin yli ei saa mennä. Pitäjän kauhein piha 1 Sadan hehtaarin katveessa saa jo elää omalla mallillaan, mutta yritäpä nauttia 10 hehtaarista keskellä kylää , niin olet vain kova kivi riistoviljelypellossa. Asian käsittelyn jälkeen on julistettava päätös valitusosoituksineen . taa "tiealueen ulkopuolelta liikenneturvallisuutta ilmeisesti vaarantavat puut tai pensaat tai niiden oksat, ei kuitenkaan tontilta, rakennuspaikalta tai puutarhassa kasvavia tai erityiseen hoitoon muuten otettuja puita tai pensaita , ellei siihen ole erittäin painavia syitä .'' Tämän luvan siis tielautakunta voi antaa, mutta siitäkin on pidettävä tielautakunnan toimitus, johon kutsutaan kaikki asianosaiset. Mutta tielautakunnan lakimääräinen velvollisuus on opastaa ja neuvoa kaikkia tieosakkaita , niin että he pääsevät oikeuksiinsa kiinni. Näiden ehdot ujutetaan viljelijän mieleen kaikkivaltiaan MTK :n tuella , metsäteknikoiden , Käytännön maamiesten ja Maaseudun rulevaisuuden avulla. Kun kymmenet kerrat kesässä joutuu haalimaan tienpenkalta joka heinänkorren kasaan lehmien iltarehuksi , niin taatusti katkeroittaa, että naapurilla on ''varaa'' kukittaa ojanpenkalla apilaa, pellon puolella pajua, metsässä leppää ja pihlajaa, pihalla hiirenvirnaa. Ja jos viranomaisille on tällainen kysely lähetetty, niin siihen pitää saada vastaus. Kyllä meillekin tulee tänne paljon kaikenlaisia kysymyksiä ja kyllä me aina niihin vastaamme. Toiset ovat kohteliaampia , toiset niin tärkeitä olevinaan, etteivät edes vastaa. D lilla mitattuna näyttäisi 50 hehtaarin naapuritilan lukemia. Käytännön kysymys: mihin ne ojamullat on pantava. Valitusaika on päätöksen julistamispäivästä lukien 30 päivää, ja valitusasiakirja on jätettävä maanmittauskonttoriin. Jos yksityistie on määrätty 4 m leveäksi, niin siihen 4 metriin sisältyvät myös ojat. 40 000 km . Ennen sitä ei tielautakunnan päätökselläkään saa kaataa yhtä ainutta puuta tai pensasta. Ei ihme, että viimemainitun päätoimittajan vaimolle tuli tarve mainostaa omaehtoisuutta, ennenkuin kukaan keksi käydä syyttämään maaorjuudesta. Vasta maaoikeuden päätös saavuttaa välittömästi lainvoiman. Tähän tielautakunnan päätökseen saa hakea muutosta maaoikeudessa. Yksityistielaissa ei ole sellaista sääntöä, että tiealue ulottuisi esim. Nämä yksityisteitä koskevat riidat ovat melko yleisiä. Olenko ai noa hölmö tieosakas tässä maassa , tieja vesirakennushallituksen oikeustoimiston toimistopäällikkö Erkki Aalco-SetiiHi. Jos maanomistaja taas ei anna lupaa tien leventämiseen, on asia käsiteltävä tietoimituksessa, jota haetaan maanmittaustoimistolta
Suurimpiin mahtuu kerrallaan jopa yli 500 000 tonnia öljyä. Öljyn matkasta maailman merillä ja meriin kirjoittaa Merimies-lehden toimittaja Pertti Rönkkö. Valtaosa laivojen päästöistä on tahallisia. SUOMEN LUONTO ,1I 8I 40 . Kustannusten vähentämiseksi ölj yiset tankkien pesuvedet sekä painolastija pilssivedet pumpataan mieluummin kaikessa hiljaisuudessa mereen kuin maksetaan määräsatamassa niiden käsi tte I ystä. Tapaus sattui viime vuoden joulukuussa ja asialla oli Panaman lipun alle rekisteröity alus: ' 'Laivan kreikkalainen päällikkö oli ottanut itselleen kaiken vastuun öljytankkien puhdistamisesta ja öljyn pumppaamisesta mereen , h ,ka minä yliperämiehenä olin v:mustanut öljyn pumppaamista. Näkyvämpiä kärsijöitä ovat merilinnut. päivana 1978 Ranskan rannikolla Bretagnen niemimaan edustalla, kun yhdysvaltalaisen öljy-yhtiön omistama mukavuuslipputankkeri Amoco Cadiz ajautui peräsinvian vuoksi rantakarikkoon ja katkesi. Laivoista meriin vuosittain valuvasta kahdesta miljoonasta ölj ytonnista puolet on peräisin tankkereista ja puolet muista aluksista. Pimeyden tultua kello 17 .00 hän aloitti tankkien puhdistuksen Bospori n salmen suulla ja pumppasi öljyiset pesuvedet vanaveteen seuraavaan aamuun kello kahdeksaan asti , jolloin vilkas liikenne sai hänet keskeyttämään öljyjätevesien päästämisen. Ennen Amoco Cadizin tapausta kaikkia ölj ykatastrofej a verrattiin vuonna 1967 sattuneeseen Torrey Canyonin onnettomuuteen . Häikäilemättömimpiä merten öljyäjiä ovat pahamaineiset mukavuuslippulaivat. Maailman tähän asti pahin öljykatastrofi sattui maaliskuun 16. Ihmiselle öljyvoitelu on vähintäänkin epämielly1tävä, merten elämälle tappava . Tuhansia merilintuja kuoli, eikä meren eliöstölle aiheutunutta vahinkoa ole vieläkään pystytty täysin arv101maan. ÖLJYT MEREEN TAHALLAAN Maailman meriin paasee ja paastetään vuosittain yli kuusi miljoonaa tonnia öljyä määrä vastaa lähes puolta Suomen vuotuisesta ölj ytuonnista. Muita lähteitä ovat mm . Pertti Rönkkö Laiva on lastattu öljyllä Maailman meriin pääsee ja päästetään vuosittain yli kuusi miljoonaa öljytonnia määrä vastaa miltei puolta Suomen vuotuisesta öljynkulutuksesta . vsk.. Mununeista säiliöistä valui mereen yli 200 000 tonnia raakaöljyä, ja ranta saastui yli kahdensadan kilometrin matkalta. LaivoJen suurentuessa ovat onnettomuudet tulleet m yös tuhoisammiksi. 7 000 TANKKERIA Maan uumenista ja merten pohjasta pumpataan vuodessa yli 3 000 miljoonaa tonnia öljyä. Maailman meriä kyntää yli 700 Amoco Cadizin kokoista tai sitä suurempaa tankkilaivaa. Merikuljetusten tiliin menee öljypäästöistä runsas kolmannes. Merenpohjan öljyesiintymistä tihkuu arviolta 600 000 tonnia ölj yä joka vuosi. NÄIN SE KÄY Yliperämies Henry Arling kuvailee Suomen Merenkulkuhallitukselle lähettämässään kirjeessä malliesimerkin rikollisesta ölj ynpäästöstä mereen. öljynporaustornit , öljynjalostamot, asutus ja liikenne. Silloin maailman suu rimpiin lukeutunut supertankkeri ajoi täydessä lastissa karille Englannin lounaisrannikolla ja yli 100 000 tonnia ölj yä karkasi mereen . ONNETTOMUUDET LISÄ ÄNTYNEET Tankkerionnettomuudet ovat vuosi vuodelta enentyneet. Öljy tappaa ja tukahduttaa. Yhden linnun kuolemaksi riittää pienikin öljytahra höyhenpeitteessä . Niiden joukkoon kuuluvat myös Neste Oy:n supertankkerit Jaarli, Jurmo ja Jatuli sekä ahvenanmaa162 laisen Lundqvist-varustamon vastikään hankkima mt Annie. Tästä runsaat puolet rahdataan mente1tse tuotantoalueilta eri puolille maailmaa 7 000 tankkialuksella. Huippu ajoittui talveen 197677, jolloin Yhdysvaltain rannikon tuntumassa sattui neljän kuukauden aikana kuusitoista tankkerihaaksirikkoa. Yön aikana laiva oli jättänyt vanaveAmoco Cadizin hylky Ranskan rannikolla muistu1taa maailman pahimmasta öljykatastrofista. Alueen kalastajat , osterinviljelijät ja hotellinpitäjät menettivät toimeentulomahdollisuutensa kuukausien ajaksi. Kolmannes öljysaasteista on peräisin laivoista ja valtaosa päästöistä on tahallisia. 1970-luku oli todellinen ölj yonnettomuuksien vuosikymmen
SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. vsk. 163
Todelliset omistajat ovat tavallisimmin yhdysvaltalaisia, kreikkalaisia , hongkongilaisia , japanilaisia tai länsisaksalaisia. Vuosittain miljoonia tonneja öljyä pumpataan mereen tuhoamaan luontoa sen sijaan, että se pienin järjestelyin voisi hyödyttää ihmiskuntaa . Alla: " Musta aalto" saastutti Espanjan rannikkoa 90 000 öljyconnilla cankkerihaaksirikon jälkeen vuonna 1976. Kansainvälinen Kuljetustyöväenliitto ITF on taistellut niitä vastaan ja alkanut viime aikoina saada tuekseen myös öljykatastrofien havahduttamia teollisuusmaita. Seuraavana aamuna kahdeksalta kapteeni jatkoi saastuttamista Kreikan eteläkärjen ja Libyan Es Siderin välillä aina puoleen yöhön saakka pumppaamalla mereen likaisen painolastin ja loput öljyisistä pesuvesistä. Itämeri kuuluu maailman vilkYläkuvassa Amoco Cadizin " mustaa kultaa " yritetään pumpata Brecagnen rannoilta vuonna 1978. Tällä hetkellä kolmannes maailman säiliöalustonnistosta on rekisteröity mukavuuslippuvaltioissa. mukavuuslippulaivat. JÄ TTIT ANKKEREIT A ITÄMERELLÄ Tahallisia päästöjä sisältyy myös siihen 40 000 öljytonniin, jonka vuosittain arvioidaan saastuttavan Itämerta. vsk .. Tärkeimpiä mukavuuslippumaita ovat Liberia, Panama, Singapore ja Kypros. Vuosittain meriin pääsee kymmenkertainen määrä öljyä, kaksi miljoonaa tonnia . Taas syntyi 160 meripeninkulman pituinen öljy164 vana Välimereen ." Tapaus ei ole poikkeus. Mukavuuslipusta onkin vuosien mittaan kehittynyt maailman merillä häikäilemättömyyden ja riiston tunnus . Oscerinviljelijäc ponnistelivat epätoivoisesti pelastaakseen edes osan oscerisärlciscä. Muutama vuosi sitten pumppasi tuntemattomaksi jäänyt alus Öölannin luona yön pimeydessä jäteöljynsä mereen seurauksella , että 30 000-40 000 merilintua kuoli. Näiden valtioiden lippu on liehunut useimpien öljyonnettomuusalusten perässä. Bretagnelaiset osoittavat mieltään Amoco Cadizin haaksirikon jälkeen bandcrollcina öljyyn menehtyneitä lintuja. Arling kertoo : ' 'Nykyisin öljysääntöjä rikkovat varustajat ja päälliköt valtaavat alaa ja valtamerissä esiintyy yhä enemmän öljyä. SUOMEN LUONTO4 /8 1 40. Amoco Cadiz ja Torrey Canyon eivät tehneet poikkeusta. Ainoastaan tehostamalla ja muuttamalla valvontaa epäkohdat saadaan korjattua.'' MUKAVUUSLIPPULAIVAT VIHELIÄISIMPIÄ Pahimmiksi merten pilaajiksi tiedetään ns . Ne ovat aluksia, jotka omistaja on kaikkia mahdollisia turvallisuus-, verotusja miehitysmääräyksiä kiertääkseen rekisteröinyt sellaisessa valtiossa, jolla ei ole halua eikä voimavaroja valvoa laivastoaan . teensä 140 meripeninkulman pituisen, yli 40 tonnin suuruisen öljylautan
vsk . 16'.i. SUOMEN LUONTO 4181 40
Suomalaiset keräsivät jääsohjosta ja rannoilta ölj yä noin 100 tonnia ja ruotsalaiset tuulen käännyttyä omilta rannoiltaan noin 500 tonnia . Onnettomuusriski on aina olemassa . Kun Neste Oy:n tankkialus Tiiskeri toukokuussa 1970 saapui Itämerelle, seurattiin sen kulkua julkisissa tiedotusvälineissä metri metriltä. Yli kymmenessä pitkin maamme rantavesiä makaavassa hylyssä on yhteensä noin 1 000 tonnia ölj yä . Lähes 300 metriä pitkän ja 39 metriä leveän aluksen säiliöissä oli silloin 85 000 tonnia raakaöljyä . Osa kasviplanktonista tuhoutuu , kun öljyä on vedessä vain yksi sadastuhannesosa. Molemmista valui 100-250 tonnia ölj yä mereen . SUURVAHINGOILT A TOISTAISEKSI VÄLTYTTY Suomeen tuodaan vuodessa meritse öljyä ja öljyjalosteita yli 15 miljoonaa tonnia. Vähälcäpici-cilanceita on ollut useita, myös Saimaalla. Rannikon vaikeakulkuisuudesta huolimatta on todellisilta suuronnettomuuksilta toistaiseksi vältytty. ÖLJY TAPPAA JA MYRKYTTÄÄ Osa mereen paasseestä öljystä haihtuu nopeasti, mutta jäljelle jäävät raskaat osaset hajoavat erittäin hitaasti. Erityisessä vaarassa ovat suurina yhdyskuntina pesivät merilinnut. Tanskan salmien syventäminen on avannut tien yhä suuremmille aluksille. Oman uhkansa muodostavat uponneet alukset. Jo pienikin öljytahra höyhenistössä murtaa vesilinnun lämpötalouden . vsk .. Keväällä 1979 Vencspilsin edustalla karille ajaneesta neuvostoliittolaistankkeri Antonio Gramscista pääsi mereen noin 5 500 tonnia öljyä , josta osa ajautui pohjoiseen kohti Suomen rannikkoa . Hälyyttävimmin tihkuu Utön luona 1947 uponnut amerikkalainen hiililaiva Park Victory. Synkin oli vuosi 1969, jolloin Neste Oy:n me Palva ajoi karille Utön luona ja neuvostoliittolainen me Raphael 166 Porvoon edustalla. SUOMEN LUONTO4 / 8l 40 . Lintu vilustuu ja kuolee . Väyliä ja alusten navigoincilaitteistoja on vuosien mittaan parannettu, mutta öljy itse on merelliselle luonnolle yhtä vahingollista kuin ennenkin . Tänään Porvoon öljysatamaan rahdataan Persianlahden mustaa kultaa kaksi kertaa suuremmissa erissä ilman, että asiaan kiinnitetään sen kummempaa huomiota. Haihtuessaan öljy kuluttaa runsaasti meren happivarastoja. Todellisiin ölj yntorjuncatoimiin on jouduttu useimmiten muualta ajautuneen ölj yn takia. kaimmin liikennöityihin meriin . Kymmenesosa millilitraa öljyä litrassa vettä riittää tappamaan esimerkiksi silakan mädin . Runsas kolmannes tästä määrästä kuljetetaan joko suoraan tai jalostamoiden kautta rannikkokaupunkeihin ja Saimaan satamiin. Jotkut öljyn jakeet synnyttävät kaloissa syöpää ja epämuodostumia. Sen säiliöissä on raskasta polttoölj yä arviolta 500600 tonnia
Valtamerillä kansainväliset määräykset ja suositukset ovat kilpistyneet valvonnan puutteeseen. Vaikka IMCO:n sopimus ei ratifiointien riittämättömyyden takia ole vielä tullut voimaan, edellyttää USA sen satamiin saapuvien tankkereiden täyttävän sopimuksen vaatimukset kesäkuusta alkaen . PALJONKO MERI SIETÄÄ. Määräykset ovat tiukkenemassa myös Itämeren ulkopuolella. Niin kauan kuin energiantarvettamme tyydytetään fossiilisilla polttoaineilla, öljyä myös kuljetetaan meritse ja onnettomuuksia ja tahallisia päästöjä tapahtuu. Suojelusopimukseen perustuen jokaiseen Itämeren rantavaltioon tulee valvontakeskus, josta seurataan kaasu-, kemikalioja raakaöljylastien kulkua . Suomessa valmistellaan parhaillaan sopimuksen ratifiointia ja siihen liittyvää asetusta. Kesällä aletaan kaikilta Suomen satamissa käyviltä aluksilta periä jätehuoltomaksua. Merta käytetään häikäilemättä kaatopaikkana kustannuksien säästämiseksi. laivat myös käyttämään jätehuoltopalveluja sen sijaan että pumppaisivat esim . D 167. Alukset joutuvat ilmoittamaan määräajoin sijaintinsa valvojille. Nopeat voitot houkuttelevat etenkin mukavuuslippuvarustajia ottamaan riskejä. erillisistä painolastitankeista ja uudenlaisista öljysäiliöiden pesulaitteista. Sopimus sisältää määräyksiä mm. Saastuneet rannat, öljyvanat ja asfalttimöykyt ovat osa siitä hinnasta, jonka joudumme nykyisenlaisesta elintasostamme maksamaan. vsk. Kuinka kauan merten luonnontasapaino tata menoa kestää , sitä kukaan ei tällä hetkellä tiedä. Heinäkuun alussa käynnistyy Itämerellä myös ympäristölle vaarallisia lasteja kuljettavien laivojen seuranta. Tiukoilla määräyksillä ja tehokkaalla valvonnalla voidaan aluksista mereen joutuvan öljyn määrää ehkä vähentää, mutta milloinkaari ei öljypäästöistä päästä kokonaan eroon . Säiliöiden pesu vedet ja koneistosta kertyvä jäteöljy on tyhjennettävä satamien vastaanottolaitteistoon. Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen merenkulkujärjestön (IMCO) vuonna 1973 hyväksymä yleissopimus alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemisestä on asettanut aikaisempaa tiukemmat vaatimukset tankkereiden rakenteille ja varustukselle. Monessakaan satamassa ei kysellä kadonneen pilssiveden tai öljyisen painolastiveden perään. Paras tulos tiukoilla turvajärjestelyillä saavutetaan suljetuilla merialueilla kuten Itämerellä. MÄÄRÄYKSET TIUKENTUVAT Toukokuussa 1980 voimaan tulleen Itämeren suojelusopimuksen mukaan on öljyn ja öljypitoisen seoksen tyhjentäminen mereen kielletty. Yhdysvalloissa ei haluta muutaman vuoden takaisen katastrofisarjan toistuvan. pilssivetensä suoraan mereen. Viranomaiset toivovat, että pakollinen maksu houkuttelee SUOMEN LUONTO 4/8 1 40
Suomen luonnonsuojeluliitto: Vuotoksen allas on vesilain vastainen Taas on maaja metsätalousministeriö vesihallituksen ja Kemijoki Oy:n tuella hankkimassa Vuotoksen altaalle myönteistä päätöstä valtioneuvostolta. 1981 kerrataan hankkeen päähaitat: VESILAKI Vesilakimme on puutteellinen mutta vaatii silti luonnonolojen ja elinehtojen säilyttämistä: ''Lupaa rakentamiseen älköön myönnettäkö, jos rakentaminen aiheuttaa huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka huonontaa paikkakunnan asutustai elinkeino-oloja" (2. Paikallisen väestön enemmistö vastustaa Vuotoksen allasta, ja pelkosenniemeläiset ja savukoskelaiset ovat tehneet oikeuskanslerille kantelun edellämainitun pykälän rikkomisesta. j \ / j I 80 JOO km l .. Allasalueen väestö vastustaa suunnitelmaa, ja ainakin maaja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa, kauppaja teollisuusministeri Ulf Sundqvist ja entinen työvoimaministeri Arvo Aalto ovat julkisuudessa luvanneet, ettei allasta tule vastoin paikallisen väestön tahtoa. ~. Altaaseen hukkuisi 5 500 ha metsää ja 800 ha niittyä ja peltoa, 1so1a soita, noin 40 maatilaa. Kemi20 40 60 .1 1 i i \ r i / / ./ \ \ \ \ \ \ i \ f"""_.,,,.. Vuotoksen altaassa veden viipymä olisi lyhyempi kuin Porttipahdassa ja Lokassa, ja humuksen ja ravinteiden huuhtoutuma alapuoliseen vesistöön siten suurempi . 5. ( ... Reunoille syntyisi kilometrien levyinen mutainen rantavyöhyke . VUOTOKSEN ALLAS lään seitsemäsosan tasta. \ r · i i / i ( \ \ ~\ Altaan vedenpinnan säännöstelyväli olisi 9, 5 m . pykälä) . Aiemmat Lapin suuret altaat rakennettiin eri lain voimalla, eikä tätä pykälää ole vielä sovellettu . vsk .. Luonnonsuojeluliiton mmsuossa valtioneuvostolle 29 . ' "· \,. luvun 5. Puheisiin ei kuitenkaan ole uskomista, ennenkuin valtioneuvosto on päättänyt, ettei allasta tule ja että parikymmenvuotisen allasuhan aiheuttamat vahingot korvataan. Vuotoksen säännöstely uhkaisi varsinkin Kemijärveä, joka jo nyt kärsii säännöstelyn ja asutuksen ja teollisuuden jätevesien seurauksena talvisista happikadoista. ...__ tulisi Kemijoen päähaaraan 50 km Kemijärvestä pohjoiseen, pääosin Pelkosenniemen kuntaan . / ( (_ \ \ \. Kaikkina kesinä allasta ei saataisi täytetyksi ylärajaan. .. (Liså'tiecoja: Vuotoksen altaan yleissuunnitelma , Vesihallituksen iulkaisuja 13, 1974.) KALASTUS JA VEDENLAATU Tekoallas huonontaa Kemijoen veden laatua mahdollisesti aina Perämereen asti . Jo Lokan ja Porttipahdan vaikutus tuntuu selvästi niiden alapuolisessa vesistossa. Tekoaltaita rakennettaessa tapahtuu kuitenkin kaikkia mainittuja vahinkoja, ja Vuotoksen alueen asutusja elinkeino-oloja on huonontanut jo parinkymmenen vuoden mittainen allaspäätöksen odotusaika. Allas peittäisi suurimmillaan 221 km 2 maata, keväisin pienimmil168 -----~--/ SUOMEN LUONTO 4181 40 . ) ;..,, \ / -, " / i i i = ...............
5 1964 Juurikkajärvi Kalajoki 180 1958 Niesajoki Tornionjoki 140 197 5 Pitkämö Kyrönjoki 105 42 10.0 1970 Kyrkösjärvi Kyrön joki 640 390 2.0 1980 Silvola Vantaanjoki 50 1963 Vuotoksen lisäksi suunnitteilla on mm. SUOMEN LUONTO4 / 8140. Talvisin voimakkaasti säännöstelty allas muodostaisi vaaran liikkuville poromiehille ja poroille. .. vsk. Noin 40 tilaa tulisi elinkelvottomiksi, ja paikalliset tärkeät maatalouden tukielinkeinot sienestys , marjastus, metsästys ja jokikalastus menettäisivät merkitystään . Siuruan allas olisi kooltaan suurin , 22 100 ha, ja muut olisivat alaltaan ylävesirajalla joitain saroja ha . Kelluvat turvelautat ja irtopuu haittaisivat altaan käyttöä ainakin ensimmäisen vuosikymmenen. Arvio altaan veden laadusta ja hankkeen vaikutuksista vesistön tilaan. 80 vierailleen poromiesten lähetystön mukaan Hirvasniemen paliskunnan loppua ja huomattavia haittoja naapuripaliskunnille . Vuotoksen allas johtaisi Lokan ja Porttipahdan tavoin arvokalakantojen tuhoon paitsi altaassa myös yläja alapuolisessa vesistössä, joihin vähäarvoisempi allaskala leviäisi vähän veden aikaan . merkitsee vuosittaista 400 000 markan tappiota poronhoidolle ja 3 000 miestyöpäivän menetystä. SUOMEN TEKOALTAAT PÄHKINÄNKUORESSA allas vesistö pinta-ala (ha) pinta-ala (ha) säännöstelyvalmistumisvuosi ylävesirajalla alavesirajalla väli (m) Lokka Kemijoki 41700 21600 5.0 1968 Pomipahta Kemijoki 21 400 3400 11.0 1970 Uljua Siikajoki 2800 450 8.0 1970 Venetjärvi Perhon joki 1620 150 3. Pääasiallinen lähde: Hans Vogtin kirjoitus Aqua Fennica -vuosikirjassa 1978. Vesihallituksen moniste 1974. 7 1976 Kom einen Siikajoki 700 80 2.3 1968 Hautaperä Kalajoki 760 11 5 11.5 197 5 Juotasjärvi Kemijoki 700 1958 Kuonan järvi Kalajoki 540 270 2.0 1968 Haapajärvi Haapajoki 510 285 3.0 1967 Settijärvi Kalajoki 410 280 2.5 1969 Piipsjärvi Pyhäjoki 410 1978 Vähä-Lamu Siikajoki 385 260 0.8 1969 Vissavesi Perhonjoki 367 19 4.5 1965 Varpula Lapuanjoki 367 55 3.0 1963 Liikapuro Kyrön joki 310 45 2. Oraniemen, Hirvasniemen ja Sallan paliskunnat menettäisivät Paliskuntain Yhdistyksen mukaan 95 % kesälaitumista ja kevättalvella tärkeitä luppometsiä. Altaan valmistuttua l<emijärveen ei talvisin tulisi lainkaan puhdasta vettä. Yrjö Karjalainen : Lapin tekoaltaiden haitat. Yhteensä 1 500 lukuporoa jouduttaisiin vähentämään, mikä Allasalueelta porot siirtyisivät naapuripaliskuntien laitumille, mikä johtaisi niiden ylilaiduntamiseen ja siihen, että poroerotus kävisi vaikeaksi ellei mahdottomaksi. Vuotoksen allas myös lisäisi painetta Kemihaaran voim al ai tosrake n tam iseen. (Liså"tietoja: Hans Vogt: Kemihaaran allas. järvi s11a1tsee 50 km koskettoman jakson paassä Vuotoksesta eli tekoaltaan pahimmalla vaikutusalueella. Metyylielohopea on ihmisille hyvin vaarallinen myrkky , joka Suomen oloissa rikastuu kaloihin hyvin tehokkaasti. (Lisätietoja: Paliskuntain Yhdistyksen lausunto 21. Siuruan allas Iijoelle, Luonua Temmesjoelle, Niskan allas Tyrnävänjoelle , Luhtikylän allas Porvoon joelle, Taasian tekoallas Kymijoelle , Tepasron ja Meltauksen altaat Ounasjoelle, Pirttimaan allas Kuivajoelle . 12. Allas vaarantaisi noin sadan poroja hoitavan perheen toimeentulon . 5 1964 Hirvijärvi Lapuanjoki 1600 150 4.7 1973 Palojärvi Koitajoki 1600 1955 Patana Perhonjoki 1130 16 11.5 1966 Kalajärvi Kyrön joki 11 30 270 6. Vielä nykyisellään ylisen Kemijoen ja sen sivujokien Tenniöjoen ja Värriöjoen arvokalojen pyynti on tärkeä paikallisen väestön tukielinkeino . 169. 4. Helsingin Sanomat 3. Altaan kalantuotannon arvoa vähentäisi metyylielohopea, jota on kaikissa tekoaltaissa Suomessa, niin että kalojen syöntiä on täytynyt raiomaa tai petokalojen myynti kieltää . 1979.) MAA-JA METSÄTALOUS Allas peittäisi noin 5 500 ha metsämaata ja 800 ha peltoa ja niittyä. Näitä käytetään teollisuuden tai asutuksen makeanveden hankintaan. 5 1976 Kivija Levälampi Närpiönjoki 920 310 2. Merestä padottuja makeavesialtaita: Luodon-Öjan järvi (8800 ha), Ruotsinja Velhovesi (3700 ha), Gennarbyviken (1000 ha) , Markusbölefj ärden ( 400 ha), Västerfjärden (300 ha) , Sysilax (300 ha) ja Kuljunlahti (200 ha). 5 1966 Korpinen Kalajoki 306 50 4. 1978.) POROTALOUS Lokan ja Porttipahdan rakentaminen vaikeutti huomattavasti Lapin paliskunnan poronhoitoa. 6. Vuotoksen allas merkitsisi tasavallan presidentin luona 18
Siellä pesii suurin joukoin metsähanhia, kurkia ja useita joutsenia. Lapin Lintutieteellisen Yhdistyksen lausunto 18. Vuotoksen altaaseen uppoaisi 40 tilaa ja satoja hehtaareita peltoa, niittyä ja metsää. Altaan hinnaksi lasketulla 500 mmk:lla voitaisiin luoda satoja pysyviä ja paikkakuntalaisia hyödyttäviä työpaikkoja. Uitto vaikeutuisi, ja tämän seurauksena kantohinnat mahdollisesti laskisivat Koillis-Lapissa. Alarajaa on nostettava, jotta altaan luonnontalous olisi edes jotenkin toimiva. Kerrannaisvaikutuksineen tämä tarkoittaa useita satoja työpaikkoja. Vesihallituksen moniste 31. (Lisä"tietoja: Ruuhijå'rvi ja Kukko-oja: Kemihaaran allasalueen luonto. Mm . 1980.) ALKUPERÄINEN LUONTO Vuotoksen alue on erilaisten luontotyyppien muodostama kokonaisuus , jolle ei Lapista löydy vastinetta Lokan altaaseen hukutetun Sompion jälkeen. Pelkosenniemen aikuisväestöstä neljä viidennestä vastustaa Vuotoksen allasta. Allas tuhoaisi Kemihaaran joen 40 kilometrin matkalta, mm . Säännöstelyn rajoittaminen ja haittojen edes osittainen korvaaminen vähentää Vuotoksen voimalan kannattavuutta ja tekee hankkeesta liiketaloudellisestikin kannattamattoman . Jos Vuotos rakennetaan, jää Soklin kaivos rahoittamatta ja samoin todennäköisesti altaan itä170 puolisen Jauritsan malmiesiintymä hyödyntämättä . 7. 5. Vuotoksen allastoimikunnan laskelma 30. 80. TYÖLLISYYS Yhteensä altaaseen menetettäisiin vähintään 40 vakituista työpaikkaa, ilmenee allashankkeeseen liittyvästä kuntien taloustutkimuksesta. Ollaanko nyt kuitenkin tekemässä niin. kaivostoimintaan. 4. (Lisä"tietoja : Kauppaja teollisuusministeriön muistio 22. Sallassa asiaa on käsitelty vain kunnanhallicuksessa, ja sekin asettaa altaalle useita ehtoja. Kauppaja teollisuusministeri ja työvoimaministeri ovat luvanneet, että allasta ei rakenneta vastoin alueen asukkaiden tahtoa. Ympäristön edes jonkinlainen suojelu vaatii kuitenkin säännöstelytehon vähentämistä ainakin kolmanneksella. Vuotoksen alue on ollut ympäristömyrkkyjen sukupuuton partaalle ajaman muuttohaukkakannan viimeisiä tukikohtia Suomessa. Allaskunnista on kerätty 5 200 nimen allasta vastustava adressi. Allasalueen metsänhoito ja puunkorjuu työllistäisi pysyvästi kymmenisen henkilöä ja alkuun jopa 50, koska metsänhoitotyöt on jätetty tekemättä allasuhan takia vuodesta 1967 lähtien . Altaan työllistävä vaikotus (pari sataa henkilöä 5-10 vuodeksi) on pieni verrattuna esim . Allasalueen metsien peittyminen aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä myös Veitsiluodon Kemijärven tehtaalle. 5. 12. D SUOMEN LUONTO 4/ 81 40 . Liiketaloudellisesti energiantuotanto ainut altaan varsinainen hyöty on saatu kannattavaksi perustamalla se rajuun, ympäristövaikutuksista piittaamattomaan säännöstelyyn. vsk .. 1979.) KUNNALLISDEMOKRA TIA Altaasta pahiten kärsivät kunnat Pelkosenniemi, Savukoski ja Kemijärvi vastustavat sitä ehdottomasti. Hans Vogtin kirjelmä· maaJa metså"talousministeriölle 29. Lapin sähköntuotannosta noin puolet viedään etelään. 1974) ENERGIA JA KANNATTAVUUS Vuotoksen altaan tuotto peittäisi noin 0,5 % Suomen energiankulutuksesta. Alueella on harvinaisia koivulettoja ja ainutlaatuisia jokimaisemia. Kemijoen paauoman sähköntuotto nousisi kymmenesosalla. Allasuhka on vaikeuttanut puuntuottamista noin 100 pientilalla. 35 MW:n voimala tuottaisi vuodessa 142 GWh sähköä ja lisäisi alapuolisten voimaloiden tuottoa 219 GWh. Pysyvästi pinnan alle jäisivät myös nämä Keminsaarten erikoiset ja koreat tulvaniityt. Kemijoki Oy:n tuotannosta suurin osa käytetään valtakunnallisena säätelyenergiana. Myös harkitulla, luonnonsuojelullisesti tärkeät suot säästävällä turpeennostolla olisi alueelle pidempiaikainen työllistämisvaikutus. Vesihallituksen julkaisuja 87, 1975. (Liså"tietoja: Timo Hannula : Selvitys Kemihaaran allashankkeen vaikutuksesta kuntien talouteen . Maataloutta ei ole kehitetty pariin vuosikymmeneen, kun allaspäätöstä on odotettu . kulttuurimaisemallisesti ainutlaatuiset Keminsaaret. 1981
SUOMENLUONTO4 /8 1 40 . Asioita on ehkä tulkittu hiukan yksipuolisesti, sillä eivät pienalueetkaan ole lajien säilyttäjinä merkityksettömiä. Osasyynä tähän on ollut eliömaantieteellisestä saariteoriasta johdettu suurten suojelualueiden korostunut merkitys. Erityisesti pienet suojelualueet riittävät kallioiden, lähteikköjen, lehtoniittyjen ja muiden "pienbiotooppien" sekä niiden lajien suojeluun. Kuv~ Ulvinsalon 25 km 2 :n luonnonpuistosta Kuhmossa. vsk. 171. Pienempien suojelualueiden perustaminen, johon yksityinen kansalainenkin pystyy, on ollut lamassa. Olli ]irvinen Pienten suojelualueiden ylistys Viime aikojen näkyvimmät luonnonsuojelutaistot on käyty kansallisja luonnonpuistojen ympärillä. Pienet suojelualueet täydentävät kuvaa säilyttämällä paikallisia erikoisia eliöyhteisöjä. saarten eliömaantieSuuret suojelualueet ovat omiaan erämaaluonnon ja alueellisten ominaispiirteiden säilyttämiseksi sekä laajalti liikkuvien eläinten suojelemiseksi. Tästä syystä luonnonsuojelun alalla on viime vuosina alettu soveltaa biologisen saaritutkimuksen tuloksia, erityisesti ns . Ihmisen toiminnan ilmeisimpiä vaikutuksia luontoon on alkuperäisen luonnon muuttaminen sirpaleiseksi , saarekemaiseksi
Kirjoitukseni moraali on selvä: teoreettiseen tarkastelujen asemesta suojelkaamme luontoa. että pienillä saarekkeilla on kaikkialla sama pienten saarekkeiden lajisto 10 pientä aluetta vain toistaa samaa teemaa. Lähestulkoon aina pitää paikkaansa, että pinta-alan kaksinkertaistuessa lajimäärä kasvaa tuntuvasti , mutta ei kuitenkaan kaksinkertaiseksi. Mitä sitten on suositeltu. Kuten yleensä kiisteltäessä, samoja perusteita voidaan käyttää tukemaan vastakkaisia näkökantoja. Sama "lainalaisuus'' voitaisiin löytää vertaamalla Helsingin ja Rovaniemen puhelinluetteloita. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Abbott 1980, Gilbert 1980). On suositeltu, että alueita yhdistävät kapeatkin suojellut alueet voivat auttaa ratkaisevasti monien lajien säilymistä. Suhde on tunnettu yli puolen vuosisadan ajan, ja ekologit ovat kehittäneet sen kuvaamiseksi sopivia matemaattisia keinoja . MIKSI SUURIA ALUEITA 1 Suurien alueiden paremmuutta on perusteltu viittaamalla jokseenkin yleispätevään lainalaisuuteen: mitä suurempi pinta-ala, sitä enemmän lajeja. Näin kertyvät varat käytetään uhanalaisten eläinten ja kasvien suojeluun, luonnonsuojelualueiden hankintaan, luonnonsuojelututkimukseen, eläinten talviruokintaan , ympäristövalistukseen tai lahjoittajan mahdollisesti valitsemaan muuhun luonnonsuojelutarkoitukseen. Seuraavassa kerron, miksi tuoreet ekologiset tulokset osoittavat, että pienetkin suojelualueet ovat tärkeitä. Varsinkin tämä suositus on viime aikoina joutunut tulilinjalle. Omistan kirjoitukseni niiden kymmenien uurastajien kunniaksi, joiden vaivojen ansiosta viime vuosina on yksicyismaille perustettu pieniä suojelualueita: teoria ei ole heitä tukenut , mutta he ovat olleet oikeassa. Tämä osoittaa varmimmin, että perusteita on syytä tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi viime vuonna julkaistussa World Conservation Strategyssä saaribiologiasta johdetut suositukset ovat saaneet jalansijan. vsk .. Lisäksi on käynyt ilmeiseksi, että teoriasta johdetut suositukset eivät perustukaan teoriaan. Jos lajit asuttavat alueet tiukasti pinta-alan mukaan ts. Helsingin luettelossa olisi lukemattomia sukunimiä, JOita Rovaniemellä e1 esunny, mutta tämä ei todista, että tietyt suvut edellyttäisivät elinalueekseen suurkaupunkia. 90-642 881 (asiamies) saaren lajeja, vaikka lajit eivät välittäisi tuon taivaallista elinalueensa koosta . Luonnonsuojeluponnistusten kohdistaminen suuriin alueisiin näyttää epätaloudelliselca sijoitukselta: jos suojelemalla 10 % alueesta saadaan suojelluksi puolet lajeista, niin vaikuttaa ilmeiseltä, että sijoiccamalla 90 % pinta-alasta viisaasti saadaan suojelluksi jäljelle jäävä puolisko ja runsaasti muita lajeja. Kaksi ääripäätä kuvaa tilanteen hyvin. On myös suositeltu, että suojeltujen pinta-alojen tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä: jos on käytettävissä tietty pinta-ala, suojelun kannalta edullisinta olisi saada tämä pinta-ala yhtenä kappaleena eikä useana saarekkeena. Toki tiedetään, että suuret lajit tarvitsevat suurehkoja elinalueita. Kysymystä on tutkittu ceoreeccisesci. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö ottaa vastaan myös testamentrilahjoituksia. Viime vuosina saarten eliömaantieteen teorian yleispätevyyttä onkin alettu epäillä yhä painavammin perustein (esim . Mutta olettakaamme, että suojelualueet ylittävät selvästi kysymykseen tulevien lajien mm1mirev11nn koon pitäisikö perustaa yksi sadan neliökilometrin vai 10 kymmenen neliökilometrin aluetta' Osoittautuu , että kysymykseen vastatakseen tulee tuntea suojeltavien laji'en biologiaa, ei teoriaa. Yhden palokärjen reviiri on kirjallisuudessa yleensä esitetyn arvion mukaan tuhansia hehtaareita, mutta sopivimmissa elinympäristöissä peippocai pajulintuparille riittää alle hehtaari elintilaa. MIKSI PIENIÄ ALUEITA. Nyrkkisäännöksi on usein esitetty, että lajimäärä kaksinkertaistuu , kun pinta-ala 10-kertaistuu. On sanottu , että suojelualueiden tulisi olla pyöreitä eikä pitkänomaisia kukaan ei ole koskaan tutkinut, mikä suosituksen todelli'suuspohja on. Jos suositus on oikea , niin syyt ovat ainakin aivan toiset kuin on esitetty . Viime vuosien biologiassa tapahtunut kehitys kehottaa kuitenkin varovaisuuteen itsekin kirjoitin 1977 , että epävarman teorian varaan ei tule tehdä luonnonsuojeluratkaisuja, koska virheistä koituu usein peruuttamattomia menetyksiä. teen teoriaa. Pinta-alan ja lajimäärän suhdetta on käytetty suurten alueiden perusteluna. Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle voi tehdä lahjoituksia postisiirtotilille 434 55-3. Pinta-alan ja Iajimäärän suhteen ohella on puhuttu myös lajeista, jotka esiintyvät vain suurilla saarilla. Mutta jos alueen kymmenkercaiscaminen merkitsee vain lajimäärän kaksinkercaiscamisca , eikö kysymyksessä ole hyvä esimerkki vähenevien tuotosten laista. Suositus lienee pätevä, koska suojellut " käytävät " alueiden välillä helpottavat leviämistä alueelta toiselle. Ilmiön todenperäisyydestä on kuitenkin vaikea vakuuttua, sillä pienellä saarella ei todennäköisesti ole kaikkia suuren Lahjoituksia luonnonsuojeluun 172 Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton oma säätiö , jonka tarkoituksena on tukea luonnonja ympäristönsuojelua Suomessa, luonnonsuojelututkimusta, suojelualueiden hankkimista jne. 1älsuoMEN LUONTO 4/ 81 40
kulon seurauksena kanta kuitenkin onnettomasti romahti SUOMEN LUONTO4 /81 40. Kirjallisuuden antama päätulos on selvästi, että usean pienemmän alueen kokonaisuus ei ole ainakaan huonompi ratkaisu useimmissa tapauksissa, ja usein se on parempi ratkaisu (Simberloff 1981) . PIENILLÄ ALUEILLA USEIN YHTEENSÄ PALJON LAJEJA Kun teoria näyttää sotkuiselta, on syytä katsoa tavallista tarkemmin, mitä luonnossa todella tapahtuu . vsk . Yhden yksilön siirtymä populaatiosta toiseen sukupolvea kohden riittää olennaisesti yhdistämään populaatioiden geenivaraston . voi koitua kohtalokkaaksi yhdellä suojelualueella elävälle suurellekin populaatiolle , mutta erillisillä alueilla olevat pienet kannat voivat säästyä. Suomalainen esimerkki olisi E. Asuinsaaren kanta oli kuitenkin vankka, joten alalajin tulevaisuus näytti turvatulta. Jos lajit sen sijaan asuttavat saarekkeita umpimähkäisesti välittämättä saarekkeen koosta, usean saarekkeen kokoelma on jokseenkin aina parempi vaihtoehto. On esimerkiksi verrattu muutamaa pientä mangrovesaarta yhteen suurempaan tai verrattu lukuisia pieniä saaria muutaman suuremman saaren kokonaisuuteen eräässä Etelä-Ruotsin järvessä. Lisäksi saarten tulee vastata toisiaan myös muuten, esimerkiksi elinympäristöjen suhteen. Ongelman kannalta oikea menettely on verrata joukkoa pieniä saaria , joiden yhteispinta-ala on sama kuin suuren saaren tai suojelualueen. f. 173. Useita suojelualueita puolustavat jotkin käytännölliset näkökohdatkin . Perinnöllisyystieteellisiä syitäkin on käsitelty, mutta teoreettisten mallien antama kuva sallii useita johtopäätöksiä. Todellisuudessa tilanne sijoittuu ääripäiden väliin , eikä teoria siis tuota yksiselitteistä johtopäätöstä. Erityisesti eteläisessä Suomessa lähteiköt ovat uhanalaisia eliöyhteisöjä, muna tuhoutuvat ne Pohjois-Suomessakin varsin helposti esim. Kirjallisuudessa on viimeisten 5 vuoden aikana esitetty joitakin yrityksiä pulman ratkaisemiseksi. Rauhoitetun ukonhatun säilymisen takaa vasca kasvupaikankin rauhoinaminen. Preeriakanan itäinen alalaji esiintyi viime aikoinaan vain yhdellä alueella Yhdysvaltain itärannikolla. ja hävisi 1930-luvun alussa kokonaan. kovakouraisen metsänkäsinelyn yhteydessä. Satunnainen luonnononnettomuus metsäpalo, kulkutauti jne. Pienestä populaatiosta perinnöllistä muuntelua häviää nopeasti, mutta kuten on voitu sitovasti osoittaa jokseenkin vähäinen muuttoliike populaatioiden välillä kumoaa tämän vaikutuksen. löin yksi suuri alue on verrattomasti parempi vaihtoehto. Mm . Tällaisesta on käytännön esimerkkejäkin . Valovirran Rönnskärin Keskiaukeaman lähteikön Sallan Tuntsassa kuvasi Kari Auvinen (LKA)
Ainoa tilastollinen ero syntyy usean pienen alueen yhdistelmän hyväksi, mutta vain yhdessä vertailussa. Gilbert , F. Ad v. SUOMEN LUONTO4 / 81 40. Sama tarkastelu on helppo toistaa jättäen suojelullisesti vähäarvoisemmat lajit kokonaan huomiotta, mutta tulos on jälleen sama: uhattuja kasvipopulaatioita on useamman 176 pienen alueen yhdistelmissä aina saman verran kuin suuremmilla yhtenäisillä alueilla, kunhan pidetään huoli siitä, että vertaillut kokonaispinta-alat ovat samat. 198 1. Tässä tapauksessa eroa ei siis esiinny lainkaan , vaikka yleensä todetaan lajimäärän olennaisesti kasvavan maankohoamisen (sukkession) m yötä, joten suurimmalla saarella on tästä syystä jonkinlainen etulyöntiasemå. . ELÄKÖÖN PIENET SUOJELUALUEET' Ekologista ja eliömaantieteellistä teoriaa on usein käytetty väärinvähättelemään suojeltujen luonnonsirpaleiden merkitystä. Luonnonsuojelussa ei olla kiinnostuneita pelkästä lajimäärästä, vaan uhatuista lajeista ja elinympäristöistä! Palmgrenin aineistoon kuuluu pari tusinaa hänen uhanalaiseksi luokittelemaansa lajia. Tietysti· suuret alueet ovat toisiin tarkoituksiin esimerkiksi retkeilyn kannalta ylivoimaisia , mutta ehdottomia ja yleisiä sääntöjä ei ole. /sland biogeographic cheory and che design of wildlife refuges. Paitsi yksi: alkuperäisen luonnon suojelun kannalta on toivottavinta , että suojelualueiden kokonaisala on mahdollisimman suuri , olivatpa alueet sitten laajoja kokonaisuuksia tai pienempiä yksiköitä. Havaintoa ei ole syytä yleistää, sillä mistaan muusta maapallon biotoopista asiaa ei ole tutkittu. S. Simberlofl . 1980. Ecol. AHVENANMAAN LEHTO NIITYT Laajin ongelmaa valottava aineisto perustuu Alvar Palmgrenin vuosisadan alussa kokoamiin lehtoniittyjen kasvillisuutta koskeviin aineistoihin . Theories dealing wich che ecology of landbirds on ,slands. Hyvin suunniteltu ja suojeltu pieni alue voi mainiosti täyttää tehtävänsä ja tehokkaasti säästää luonnossamme sen kohteen , jota varten alue on perustettukin. Biogeogr. Tämä johtuu siitä, että teoriaa on sovellettu väärin , ja teoria itsekin lienee epäilyttävä , tai ainakaan ei yleispätevä. On syytä korostaa painokkaasti, että mikään ekologiaa tai eliömaantiedettä koskeva tietämys ei vähättele pienten suojelualueiden merkitystä. Ekologiya. Suomen luontoa voi kuitenkin suojella myös lääninhallituksen päätöksin : yksityismaille voi maanom1staJan suostumuksella perustaa luonnonsuojelualueita, jotka yleensä ovat alaltaan vähäisiä verrattuina puistoon , mutta suojelevat jonkin merkittävän elinympäristön , esim. Kirjallisuudessa esitettyjen tarkastelujen kiusallinen piirre on , että esimerkiksi pikkuruisten mangrovesaarten selkärangattomien tai koralleilla elävien niveljalkaisten lukumäärät ovat luonnonsuojelullisesti lopultakin yhdentekeviä. 7:209235. Jos Valovirran 59 pienintä saarta yhdistetään, kokonaispinta-ala vastaa suurinta saarta, ja lajimäärätkin ovat melkein identtiset . Jos valtiovalta ja viralli-' nen luonnonsuojelu byrokratia onnistuvat turvaamaan Suomeen riittävän luonnonja kansallispuistoverkoston , niin tämä on tietysti ilahduttavaa. painossa. Res. 11 :329-371 . S. Jäcvinen . Käytännön luonnonsuojelun kannalta johtopäätökset ovat rohkaisevat. maankohoamissaariston kasveja koskeva . Conservacion of endangered populacions: single largc or sc veral sma/1 reservcs. D . Sen lisäksi alue voi toimia uhattujen lajien leviämistä alueelta toiselle helpottavana '' astinlautana'' ja monessa tapauksessa suojella pinta-alaansa nähden paljon tehokkaammin uhattua luontoa kuin suuri alue . Lisäksi ilmenee, että kokonaislajimäärä on poikkeuksellisen korkea alueilla, joilla on runsaasti uhanalaisia lajeja Ahvenanmaan lehtoniittyalueilla ainakin siis pätee, että runsaslajisimmilla alueilla on eniten uhattujakin lajeja (lajimäärä "ennustaa" uhattujen lajien määrän paremmin kuin pinta-ala , joka tietenkin myös kuuluu kuvaan : mitä suurempi alue, sitä enemmän uhattuja lajeja). Mutta yksittäisen luonnonsuojelun harrastajan kannalta puistojen perustaminen ei ole useinkaan ajankohtaista kerran vuodessa voi ehkä kirjoittaa nimen addressiin . uhatun kasvin kasvupaikan. Palmgrenin aineistossa (Järvinen 1981) alueet voidaan ryhmitellä usein tavoin ja käyttää useita alaryhmiä (puut ja pensaat, heinät, ruohot), mutta tulokset osoittautuvat aina samoiksi: usean pienen alueen yhdistelmä on aina vähintään yhtä hyvä ratkaisu kuin yksi suuri alue . D K!RJALLISUUIT A Abbott , l. Oikos, painossa. The equilibrium cheory of island biogeography: facc or ficcion ' J. 198 1. vsk.
Etelä-Suomessa isojen alueiden suojelu on muutenkin aika vaikeaa, koska alkuperäistä luontoa on jäljellä enää lähinnä sirpaleina. Suojelualueiden perustaminen on useimmiten kiinni maanomistajan valistuneisuudesta Ja luonnonsuojelijoiden ja kenttäbiologien aloitteellisuudesta. Eliöiden ja eliöyhteisöjen tulevaisuuden turvaamisen lisäksi suojeluroiminnalla on tärkeä merkitys opetukselle ja tutkimukselle , hyvänä esimerkkinä Tvärminnen eläintieteellisen aseman edustan noin 130 hehtaarin saaristonsuojelualue . Pieneen alueiden rauhoittamisella on ennen muuta merkitystä uhanalaisten kasvien ja niiden elinympäristöjen suojelulle. Tvärminnen eläincieteellisen aseman amanuenssi Kalevi Keynå·s on ollut Hankoniemellä aloitteentekijänä monien arvokkaiden luonnonkohteiden saamisessa luonnonsuojelun siipien alle . Eliöiden ja niiden elinympäristön suojelulla on tärkeä merkitys myös opetus• ja tutkimustoiminnalle, Keynäs korostaa. SUOME LUONTO4 / 8I 40. vsk 177. Pienkohteiden suojelua voi vauhdittaa kuka tahansa luonnonystävä . Jorma Laurila Pieniä suojelualueita perustamaan Pienet suojelukohteet rikastuttavat paikkakuntansa luontoa ja piristävät kotiseutunsa ilmettä. Yhteydenotto maanomistajaan ja alueen suojeluarvon selittäminen voivat hyvinkin johtaa rauhoitukseen. Usein maanomistaja ei ole tieroiTvärminnen cläintieteellisen aseman amanuenssi Kalevi Keynäs on ollut perustamassa monia luonnonsuojelualueita Hankonicmellä. Siten pieneen suojelualueiden merkitys korostuu. Valtakunnallisestikin arvokas on sellainen pieni suojelualue, joka varjelee esimerkiksi uhanalaisen kasvin esiintymän tai harvinaisen linnun elinympäristön
nen maillaan viihtyvistä suojelunarvoisista eliöistä ja niiden ympäristöistä. Monesti pienikin alue pystyy suojelemaan esimerkiksi jonkin kasviesiintymän. SUOMEN LUONT04 18 ! 40 . Kirkko tyytyi tämän pohjalta tehtyyn tarjoukseen ja kaupat syntyivät. kolme kalasääsken pesää ja pari aarnialuetta. Kirkko kiinnostui alueen myynnistä suojelutarkoituksiin. Esimerkiksi Hankoniemellä puolustusvoimilla on vankka jalansija ja paljon alueita. Svanvikin-Henriksbergin luonnonsuojelualue on harvoja vapaira rantakaistaleita kesämökkien saartorenkaassa Hankoniemellä. Paras olisi yrittää saada kohde luonnonsuojelul 78 lain piiriin. Nyt alue suojellaan siten , ettei sen vesitasapaino ja pienilmasto muutu . Luonnonsuojelualueiden perustamiseen ei ole suoraa reseptiä, se vaatii aina tapauskohtaista toimintaa. Myös kaavoituksella voidaan luontoa suojella, mutta kaava ei sido yhtä lailla kuin laki tai asetus, ja vasta vahvistetulla kaavalla on oikeudellisia vaikutuksia. Jokainen voi siellä vapaasri ihastella meriluonroamme. Kaavassa jokin alue voidaan kyllä suojella esim . Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu aluehan säilyy maanomistajan hallussa. Maanomistaja ei ollut tietoinen omistamansa pikkusuon suojeluarvosta, mutta suostui hakemaan rauhoitusta kuultuaan, että siellä kasvaa harvinaisia kasveja . metsäveroa, pinta-alan mukaan, vaan yksinomaan todellisen tuoton perusteella. nelisenkymmentä matasta harvinaista lähdesaraa Carex paniculata ja muutama mätäs niinikään harvinaista röyhysaraa Carex appropinquaca, kymmenkunta muuta saralajia, lettosammalia ja nevaimarre. Sandön korpi suojelee pohjansirkkujemme eteläisimmän elinympäristön. Kuva ei kuitenkaan ole Hankoniemeltä. rakentamiselta, mutta se ei varjele kaikilta suojelua uhkaavilta vaaroilta. Ympäristön metsätaloutta suojelu ei rajoita mitenkään, ja jo lähteikkösuon alaosassa varovainen metsätalous on mahdollista. Vaatimattoman näköisen lähdesaran geenit ovat yhtä arvokkaita kuin kauniiden kukkakasvienkin. Suojeluhanke saadaan käyntiin ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä maanomistajaan, keskustelemalla alueen suojeluarvoista ja rauhoituksesta. teydessä. vsk .. Siitä on kuitenkin jopa korkeimman hallinto-oikeuden päätös. YHTEYDENOTTO MAANOMIST A]AAN PELASTI LÄHTEIKÖN Suojelualueen ei aina tarvitse olla edes iso. KOMEA KORPI VAPAAEHTOISELLA KAUPALLA Sandön noin 70 ha suuruinen korpialue , jossa on kangasjuotteja ja erilaisia korpityyppejä, saatiin vapaaehtoisella kaupalla valtiolle. Takaamalla rauhoituksella pienen suon pienilmaston ja vesitasapainon säilyminen turvattiin näiden kostean elinympäristön kasvien tulevaisuus. Metsäammattimiehet kävivät arvioimassa puuston ja maan arvon . Kalevi Keynäs otti yhteyttä korven omistajaan, vapaakirkkoon, ja kertoi suon suojeluarvoista. Tätä eivät monet tiedä . On nimenomaan käytävä itse tapaamassa maanomistajaa, kirjelmistä ei ole juuri apua. Neuvottelemalla on kuitenkin saatu suojelluksi puolustusvoimain harjoitusalueella mm. Yhteydenotto maanomistajaan ja suojeluarvojen selvittäminen saattavat parhaassa tapauksessa johtaa alueen rauhoittamiseen . Kävimme noin hehtaarin kokoisella lähteikköisellä suolla, josta nyt on jätetty rauhoitushakemus lääninhallitukselle. Vaikka suo ei ole taloudellisesti kovin arvokas, se olisi saattanut tuhoutua normaalin metsänkäsittelyn yhHankoniemeläisen kesämökin takapihalla rauhoitettiin muuan maamme ainoista suo neidon vaipan elinympäristöistä. Suojelu ehti viime tingassa, sillä samaan aikaan kun suojelualuetta rajattiin , naapuripalstalla ojitusPohjansirkku on nimensä mukaisesti pohjoisen poikia ja on eteläisessä Suomessa harvinaisuus. Suolla kasvaa mm. Pyrin korostamaan omistajalle, että vaikka suojelu rajoittaakin hänen oikeuksiaan, niin luonnonsuojelulain säädöksillä suojelluista alueista ei mene veroa, esim
vsk . SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. 5 ..'.l e 2. 179
Viime kesänä letolla kukki kolmisensataa suoneidonvaippaa , lisäksi letolla viihtyy mm . miehet vetivät jo ojituskeppeJä suon muulle osalle. Tämän lisäksi luonnonystävien ja kenttäbiologien tulisi järjestää yhteistyössä maanomistajan kanssa alueille luontopolkuja, jotta luonnonsuojeluvalistus leviäisi ja retkeily kanavoituisi. Keynäs otti yhteyttä kesämökin haltijaan ja selvitti leton suojeluarvon . SUOJELUALUEITA HOIDETTAVA JA VAHDITTAVA Aina ei suojelualueiden perustaminen käy näin joutuisasti, sitä todistaa jo niiden pieni määräkin . kampelan tärkeitä kutualueita. Alueen rauhoitus kertoo myös omistajansa valistuneisuudesta, sillä raivokkaalle rantarakentajalle niemi olisi kultakaivos . harvinaisia kasveja. Alueella on nyt luontopolku, joka esittelee niemen erikoisuuksia ja jolla kävijöitä pyritään ohjaamaan, ettei maasto kulu. Korvessa kasvaa myös harvinaisia saroja ja mm. Näin suuren korpialueen suojelu etelärannikolla on jo sinänsä saavutus. MILJOONA TONTTI MERILUONNOLLE Maiseman-, meriluonnonja lintujensuojelualueesta käy oivallisena esimerkkinä muutaman hehtaarin laajuinen Svanvikin-Henriksbergin alue. jossa luonnontieteilijät ja humanistit hahmottelevat filosofista ympäristön kauneuden teoriaa sekä luonnontilaisessa että ihmisen käsittelemässä maailmassa. Korpi suojelee mm. Niemi säilyy edelleen maanomistajan hallussa , mutta on nyt saamassa luonnonsuojelulain suojan . vsk.. Hankoniemellä pieni lettosuo, jossa elää muuan maamme ainoista suoneidonvaippaesiintymistä, joutui kaupan mukana kesämökkitontille. Omistaja kiinnostui rauhoituksesta, alue tutkittiin yhdessä ja sille hankittiin luonnon" 111 1 t· 1 j 11 tm' tl 1 1 1 /r.~ 1~ 1 ,. kahden kaakkoisen lintuharvinaisuuden, pikkusiepon ja idänuunilinnun, elinympäristön sekä pohjansirkun Suomen eteläisimmän revunn. 44,Ga=~ Gaudeamus SUOMEN LUONTO4 / 81 40. SUONEIDONV AIPPALETTO SUOJELTIIN KESÄMÖKIN TAKAPIHALLA Myös kesämökkiläinen voi varjella luontoa, jos mökin alueella kasvaa esim. Sen rauhoituspyrkimykset ovat vireillä. Kuvitus on vuonna -79 Kritiikin kannuksilla palkitun Pentti Sammallahden. 11 · 1 1 l 180 suojelulain mukainen rauhoitus , joka turvaa suon vesiolojen muuttumattomuuden . Ympäristöestetiikan esitelmäsarjaan perustuva teos. On tietenkin alueita, joille retkeilijöitä ei kannata houkutella, koska suojelutavoite saattaa vaarantua. saarnia luonnonvaraisena. 235 s. Varovainen metsätalous on kuitenkin sallittu kankailla. Luonnonkaunis niemi vesialueineen on edustava näyte hankoniemeläisestä meriluonnosta, vapaa rantakaistale kesämökkien saarcorenkaassa. nid. Pohjansirkku on pohjoisten korpien asukas ja pesii eteläisessä Suomessa vain siellä täällä. Nesteen , omistuksessa. mähkä, Etelä-Suomessa harvinainen pohjoinen kasvi . Alueen vieressä on Svanvik , tunnettu joutsenten levähdyspaikka, joka on muutaman maanomistajan , mm. Teos laajenee makukäsityksistä tehokkaaksi ja sattuvaksi kulttuurikritiikiksi. Ovh. Siksipä luonnonsuojelijoiden on edelleen vauhditettava suojelutoimintaa. Pinnan yläpuolella on rantaniiccyjä, lieteja hiekkarantoja, kallioita ja männikkökangasta , veden alla luonnontilaisia hietikoita, vesikasviniittyjä ja mm
Rauhoitus on sikäli erikoinen, että yhteiskunta lunasti perustamisen yhteydessä puuston maanomiscajalta kertakorvauksella. Lincuharrastusopas on 24 suomalaisen lintumiehen helppolukuiseksi kirjoittama, ainoastaan piirroksin kauniisti kuvitettu kirja lintuekologiasta, lintujen tutkimisesta ja lintuharrastustoiminnasta. D Lintuharrastusopas Toimittaneet Juha Tiainen ja Patrick Hublin . Niiltä korjattiin aikaisemmin pääosa talvirehusta ja niitä käytettiin myös laitumena. Puustoa ei kuitenkaan ole !arvottu viime aikoina. RAMSHOLMEN Ahvenanmaan vanhin luonnonsuojelualue, Ramsholmen, perustettiin vuonna 1925 . Ilman jatkuvaa hellävaraista hoitoa lehtoniitty pian katoaa kuusten katveeseen. Päinvastoin, lehtoniittyjen säilyttämiseksi niitä on jatkuvasti hoidettava , sillä ehdoton rauhoitus johtaisi niiden metsittymiseen. Oppaan ovat toimittaneet Juha Tiainen ja Patrick Hublin . Tilaukset osoitteella: Luonto-Liitto r.y ./ LYL, PL 169, 00151 Helsinki 15. Hinta Lintu tieteellisten Yhdistysten Liiton ja Luonto-Liiton jäsenille 28,-, muille 3 7 ,(+postikulut) . Alue jäi kuitenkin maanomistajalle , jolle maksetaan vuosittain vuokraa rauhoituksesta aiheutuvasta haitasta. Ahvenanmaan pu1stoma1set kulttuurin synnyttämät lehtoniityt ovat kuuluja kukkaloistostaan ja rikkaasta kasvistostaan. Ramsholmenin pohjoisosaa hoidetaan niittämällä ja laiduntamaila entisajan lehtoniityn tapaan. Vuosisatojen myötä kehittynyt erityinen lehtoniittyviljely oli yllättävän samankaltaista koko lehtoniittytalouden alueella sekä Itämeren piirissä että Keskija Etelä-Euroopan vuonstoseuduilla. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. Opas on A5-kokoinen ja 240-sivuinen. Muuta osaa hoidetaan pääasiallisesti vain laiduntamalla ja kevyesti raivaamalla. '' --~---i ! \. '---> , .... Eräät lehtoniityt raivattiin pelloiksi, toisia taas vain laidunnettiin , jolloin ne muuttuivat vähitellen hakamaiksi . Carl-Adam Haeggström Leh tonii ttyj en suojelu vaatii jatkuvaa työtä Ahvenanmaan kukkeat lehtoniityt ovat ihmisen aikaansaamia, ja niinpä niitä ei voi jättää oman onnensa nojaan rauhoituksen jälkeenkään . __ ::!~,\ Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto r.y. KATOAVAA KULTTUURILUONTOA Lehtoniittytalous alkoi taantua 1800-luvun jälkipuoliskolla ja lakkasi miltei kokonaan sotien jälkeen. Samankaltaiseen vuokrasopimukseen perustuu Idön ja Brunskärin lehtoniittyalue Kökarissa. Lintuharrastusopas johdattaa vastaalkajan lukuisten linmharrastusmahdollisuuksien äärelle , mutta sopii myös vanhan tekijän käteen syventämään suhdetta luontoon ja sen siivekkäisiin. \. Suojelu ei kuitenkaan merkitse täydellistä koskemattomuutta. Luonto-Liitto r.y. Niittyaukeamille nousee sankoin joukoin puuvartisten kasvien taimia, ja mikäli kuusta on lähettyvillä, se ennen pitkää tunkeutuu lehtoniitylle, joka vähitelIen muuttuu kuusivaltaiseksi metsäksi. Lehtoniittyviljelyssä oli meillä neljä eri vaihetta: kevätsiivous , jolloin kuivat oksat ja lehdet haravoitiin niittyaukeamilta, heinänteko keskikesällä , laiduntaminen loppukesällä ja alkusyksyllä (vain hevoset ja lehmät saivat laiduntaa lehtoniityillä) sekä lehdesten teko elokuun loppupuolelta alkaen. Vuokrasopimus on voimassa 1952-81 ja se velvoittaa maano181. .. Opas sisältää lisäksi ensimmäisen suomalaisen lintukirjallisuuden luettelon vuosilta 18591980, ornitologisten pro gradujen , lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen luettelon sekä lintuharrastuskurssiohjelman . . Useimmat ovat kuitenkin jääneet oman onnensa nojaan ja alkaneet kasvaa umpeen. . , ., :. Lintuharrastajan perusteos Luonto-Liiton ja Lintutieteellisten Yhdistysten Liiton yhteistyönä on ilmestynyt Lintuharrastusopas. ~·\ ... Useimmat Ahvenanmaan lehtoniityistä ovat nykyään eri umpeenkasvuvaiheessa, mutta maakuntahallitus hoidattaa muutamia alueita. Tärkeimmät ovat Ramsholmenin ja Nåtön luonnonsuojelualueet Maarianhaminan lähistöllä. Jos ilkivaltaa havaitaan, tulee ottaa yhteys läänin ympäristönsuojelun tarkastajaan tai törkeässä tapauksessa suoraan poliisiin. ..__ ... vsk . Suojelualueiden kuntoa tulisi myös jatkuvasti tarkkailla, sillä tietämättömyyden ja ilkivallankin takia kohteille voi aiheutua vahinkoa . . Metsästä katoaa suurin osa valoa vaativista kasvilajeista
NATÖ Nåtön luonnonsuojeJu·aJue perustettiin vuonna 1964 . Niittyjä on niitetty viikatteella ja moottorikäyttöisellä ruohonleikkurilla sekä laidunnettu heinäkuun alusta syyskuun puolenvälin tienoille. Suunnitteilla oli myös hakatMuista Saimaa-tempaus 182 tujen pensaiden lopullinen hävittäminen vesakkomyrkyillä, mutta onneksi tämä saatiin torjutuksi . Lisäksi maasta työntyi tuhansia kuusentaimia. Vain varovainen, jokavuotinen hoito johtaa lehtoniityn säilymiseen. Valitettavasti velvoituksia ei ole kaikin puolin noudatettu , eikä vuokrasopimuksen jatkumisestakaan ole varmuutta. 953-42 700 ja Luonnonsuojeluväestä 4-5/1981. SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. 7.-2. Vuonna 1969 aluetta raivattiin virheellisesti, mm. Lisätietoja Luonnonsuojeluliitosta puh . Retkiä, juhlahumua, esitelmiä jne. Ahvenanmaan kukkcat lehtoniityt ovat ihmisen aikaansaamia. Raivauksia on tehty sekä vesurilla että moottorisahalla. Lähdöt Kuopiosta, Joensuusta, Mikkelista ja Lappeenrannasta. Latvomisella puita voidaan nuorentaa. Vuodesta 197 3 lähtien aluetta on vuosittain entisöity hoitosuunnitelman mukaan. raivaamalla vcsakkoa, niittämällä heinää ja latvomalla puita. Vanhoja risukasoja on poltettu . noin 90 prosenttia pähkinäpensaista hakattiin. Kuva Nåtön luonnonsuojclualueelta. 7.-1. Saimaa-päivät Savonlinnassa. Tulokset ovat rohkaisevia, ja tätä nykyä on JO parikymmentä hehtaaria lehtoniittyä kunnostettu. kaadettiin alueelta kuuset. Varsin laajoja alueita pystyttäisiin raivaamaan koneellisesti kohtalaisen halvalla, mutta koneellinen raivaus ei palauttaisi lehtoniittyä. 31. Siksi niiden suojelukin vaatii jatkuvaa työtä. 90-646 822. D 25 . KUNNOSTUSTÖITÄ Nåtössä on mm . Lisätietoja Luonto-Liitosta puh. 8. Sitä ennen mm . Kustannukset ovat myös melkoiset. 8. 90-642 881 , Pertti Siilahdelta puh. Pääsaaren pohjoislohkolla kasvoi yli 400 suurta tai pienehköä kuusta runsaan kymmenen hehtaarin alueella. vsk.. mistajia hoitamaan aluetta lehtoniittynä. Saarneja ja koivuja on latvottu, sillä vanhojen, !ahojen puiden latvukset ovat kasvaneet niin kookkaiksi , etteivät rungot kestä niiden painoa. Saimaa-soutu Savonlinnaan. Vesurointi on hitaampaa mutta oikein suoritettuna antaa parhaan tuloksen. Niittyjä on entisöity mm . raivattu vesakkoa niittyaukeamilta, jolloin niiden mosaiikkimainen rakenne on palautunut. Lehtoniittyjen hoito ja entistäminen on työlästä ja melko hidasta. Pisimmät olivat parikymmenmetrisiä ja miltei satavuotiaita
Maanomistaja ei useinkaan pidä suurena ihmeenä lehtoa, suota tai lähdettä, jonka hän on nähnyt kaiken ikänsä . Luonnonsuojelualue puolestaan suojelee koko alueen maaperineen, kasveineen ja eläimineen. Suomen Luonto 8/80) osoitti, mihin aktiivisella työllä päästään. Yksityismaille suojelualueet perustetaan useimmiten luonnonsuojelulain nojalla. Auli Kilpelå'inen Pienten suoj el ual ueiden nykytila Kansallisja luonnonpuistoja voidaan perustaa vain valtion maille. Vastaus on useimmiten, että kannattaa, kertoo luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen maaJa metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimistosta. Esimerkki Hattulasta: Kunnan luonnonsuojeluselvityksessä 1977 luetellaan sata arvokasta kohdetta, kallioita, metsiköitä, soita, vesistöjä jne. Lääninhallituksiin pitäisi saada luonnonsuojelutarkastajat ja ympäristönsuojelutoimistot , ennenkuin pienten suojelualueiden rauhoitus pystyttäisiin hoitamaan kunnolla. Maanomistajan on itsenså haettava lääninhallitukselta alueelle rauhoituspäätös , mutta tassa luonnonsuojelijat voivat ja heidän tulisikin olla apuna. Näitä ovat ennen muuta aamialueet. Pienimmät mahtuvat alle hehtaarille, suurimmat kattavat satoja hehtaareja. Meillä täällä luonnonvarainhoitotoimistossa on kädet täynnä työtä valtakunnallisten suojelualueiden, kansallisja luonnonpuistojen kanssa. Näiden suojelupäätökset ovat kuitenkin lakia löyhempiä Ja ne on varsin helppo purkaa. Valtion maille voidaan perustaa suojelualueita myös keskusvirastojen, esim. Pienillä alueilla varjellaan etenkin jaloja lehtipuita, yksittäisiä kasviesiintymiä, lehtoja, kallioita, lähteikköjä , pieniä soita, niittyjä ja ahoja, jonkin verran myös sisävesien saana Ja rantoja. Vasta pienen pieni osa suojelua ansaitsevista alueista on rauhoitettu . Valtion mailla on keskusvirastojen päätöksillä perustettuja aarnialueita ja ojitusrauhoitusalueita runsaat kolme sataa. Muita luonnonsuojelualueita voidaan sitä vastoin perustaa sekä yksityisten, yhteisöjen että valtion alueille. Parhaiten ne soveltunevat harvinaisten kasvien kasvupaikkojen suojeluun, Haapanen s~noo. Ympäristövuoden suojelualuetempaus Mikkelin läänissä (ks. Pienten suojelukohteiden kaltaisia alueita rauhoitetaan myös kalastus, metsästysja muinaismuistolain nojalla. Kansallisja luonnonpuistoja voidaan perustaa vain erityisellä lailla ja vain valtion maille. nonystävien aktiivisuudesta. Suurin yksityismaiden suojelualue on Ilomantsin Kesonsuo, 1 400 hehtaaria. vsk . Vuoden 1978 tietojen mukaan kunnassa on kuitenkin rauhoitettu vain neljä lehtoa ja sekin on tavallista enem183. Läänin ympäristönsuojelun tarkastaja on näissä asioissa hyvä asiantuntija. Pienet suojelualueet täydentävät suuria. Suojelupäätöksen antaa lääninhallitus. Rajaa sunnitellaan nyt nostettavaksi 500 hehtaariin . Yksityismailla luonnonsuojelualueita on nykyisin nelisensataa eli keskimäärin alle yksi kuntaa kohden . Valtion mailla luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus säädetään lailla, jos alue on yli 50 ha, asetuksella jos se on pienempi. Luonnonharrastaja ymmartaa erilaisten kohteiden arvon ja suojelutarpeen paremmin . MAANOMISTAJA RATKAISEE Pienten alueiden suojelu riippuu pitkälti maanomistajien valveutuneisuudesta ja paikallisten luonsuoMEN LUONT0 -1/ 8I 40. Häneltä voi kysyä, kannattaako hakea rauhoitusta. SELVITYKSET UUPUVAT Järjestelmällistä selvitystä pienten suojelualueiden tarpeesta ei valitettavasti ole saatu aikaiseksi. metsähallituksen, päätöksellä. -~ LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA Erillinen komea puu tai muu huomattava luonnonmuodostuma voidaan varjella luonnonmuistomerkkinä
Oli syksy ja ajattelin tyytyväisenä, että seuraavana keväänä maihinnousun kieltävä kyltti olisi jo paikallaan saaren rannassa kuikkien palatessa. Luonnonmuistom.erkki on kiinteä luonnonesine , joka edust~a ainakin omalla seudullaan harvinaista lajia tai tyyppiä tai on muuten säilyttämisen arvoinen esim . Osaltaan suojelualueiden perustamista vauhdittaa nyt luvassa oleva korvaus. Periaatteessa suhtautuminen oli hyvin myönteinen, mutta käytännössä asia oli vaikeampi, sillä tila oli kuulemma jakamaton, joten rauhoitushakemukseen olisi tarvittu koko perikunnan allekirjoitukset. En hellittänyt, vaan lupauduin hankkimaan tarvittavat paperit ja laatimaan hakemuksen valmiiksi. Myös ihmisen muovaamaa luontoa voidaan rauhoittaa. män. 184 kymmeniin verrattuna. Luonnonsuojelualue voi olla esim. ''Maihinnousu kielletty'', kuului haastava otsikko. Tuhannes lääninhallituksen rauhoituspäätös, joihin kuuluu siis sekä luonnonsuojelualueita etLaadin hakemuksen, liitin mukaan perustelut ja valokuvia ja lähetin paperit allekirjoitettaviksi . Lähiseudun mökkiläisillä on järvellä kuitenkin joitakin veneitä, ja parina perättäisenä kesänä pesintä on epäonnistunut, kun luodolle on noustu vapaapäivän viettoon, vieläpä koiran kanssa . Asian edistymisestä en ollut kuullut mitään, kun juuri pesimäkauden kynnyksellä huomasin pääkaupunkiseudulla leviävässä ilmaisjakelulehdessä pikku-uutisen . Ja sitä kesää nyt elämme. Olin itse lupautunut viemään kyltin saareen. Tuli kevät ja tulivat kuikat. Rauhoitushakemus lähetetään lääninhallitukselle. Onneksi pesintä sinä kesänä oli silti menestyksellinen ja yksi kuikanpoikanen varttui järvellä. vsk.. Rauhoituksesta ei ollut kuulunut mitään . Järven rannoilla liikkuu paljon ulkoilijoita, mutta linnut ovat löytäneet turvallisen pesäpaikan pieneltä luodolta. Rauhoituksiahan on tullut siitä lähtien , kun luonnonsuojelulaki astui voimaan 1923 . Tämä on nousua aiempiin vuosiHannu Salonen Epäsuoraa toimintaa Rauhoitushakemus kiertää läpi aikamoisen byrokratian ennen rauhoituspäätöstä. Erään pääkaupunkiseudun ulkoilualueen tuntumassa on sinnikkäästi vuodesta vuoteen pesinyt kuikka. Maaja metsåtalousministeriöstä (Luonnonvarainhoitotoimisto , Vuorikatu 16 , 00100 Helsinki 10, puh. Halusin turvata kuikan pesinnän ja otin yhteyttä maanomistajaan ehdottaakseni luodon rauhoittamista kuikan pesimäajaksi. luonnonvaraiset jalopuut , erikoiset tai poikkeuksellisen isot tai vanhat männyt ja muut kotimaiset puut , harvinaisten kasvien esiintymät, isot siirtolohkareet, hiidenkirnut, luolat , lähteet, harjulukot tai lintujen pesäkalliot. Maanomistaja voi saada korvausta ; jos rauhoitusNäin rauhoitetaan Luonnonsuojelualueeksi sopu luonnonkaunis tai muuten luontonsa puolesta huomattava paikka tai jonkin eläin· tai kasvilajin elinalue. Kyllä rauhoituskin varmasti jo ensi kesään mennessä , minä ajattelin. Maihinnousukielto tekisi saaresta paikallisen erikoisuuden ja lisäisi näin järven virkistyskäyttöä, toteaa lautakunta.'' Ja minä kun halusin turvata lintujen pesimärauhan 1 D tä luonnonmuistomerkkejä, tehtiin vuonna 1966 , ja Ympäristövuoden 80 lopulla ylitettiin 2 000:n raja. Lehti jatkoi: "Rauhoitettavaksi haettu kohde on yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi. Hakemuskaava ja tarvittavat liitteet (osoitus omistusoikeudesta ja kartat) selostetaan yksityiskohtaisesti Suomen Luonnossa 1/ 1974, jonka artikkelia saa eripainoksena SuoSUOMEN LUONTO 4/ 81 40 . Tekstissä mainittiin nimeltä järvi ja luoto, jolle maanomistajat olivat hakeneet maihinnousukieltoa kuikan pesimäajaksi. Lisäksi välttämätön virastoissa juokseminen olisi vaivalloista iäkkäille asianosaisille. Vain harvoista kunnista on tehty tällaisia luonnonsuojeluselvityksiä, ja siksi on vaikea sanoa, millaisista rauhoituksista olisi suunn puute. kulttuurimaisemakokonaisuus, vanha komea metsikkö, rehevä lehto, suo, kallio , koski ympäristöineen , lintuluoto tai -järvi , puukujanne tai historiallinen puistikko. Niin kävi tässäkin esimerkissä, jossa rauhoitushanke on kääntyä kohtalokkaaksi koko suojelukohteelle. Matkan varrella se voi juuttua jonnekin, usein kunnan käsittelyyn. Arvelin mahdollisuuteni hyviksi , sillä tiesin, ettei maanomistaja asunut järven lähelläkään eikä itse liikkunut järvellä. Alussa luonnonsuojelualueita perustettiin hiljalleen, kunnes 1950-luvun lopulla toimeliaat luonnonsuojelijat mm. VIISIKYMMENLUKU VAUHDITTI 1970-luvulla yksii.yismaiden suojelualueita perustettiin 175 eli 17 . ikänsä, mittojensa, rakenteensa, kauneutensa, maisemallisen tai historiallisen arvonsa takia. KORVAUSTA LUVASSA Suojeluhalukkuutta löytyy yllättävän runsaasti, kun asioita selvitetään ja rauhoituksesta neuvotellaan . Maanomistajat toim1tt1vat ne edelleen Uudenmaan lääninhalli-tukselle. Pienellä saarella ei kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan ole kuitenkaan merkitystä asukkaiden virkistäytymisen kannalta. Lounais-Hämeessä , Kymenlaaksossa ja Kuopiossa saivat vauhtia asiaan . 901601) saa valmiita lomakkeita, mutta hakemuksen voi kirjoittaa myös tavalliselle A4-arkille . 5 alueen vuosivauhdilla. Luonnonmuistomerkkejä ovat esim
SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. Se riittåisi kattamaan kahden-kolmen vuoden siihkön kulutuksen kasvun . Si/Join nuoret miehet ryhmå· toisensa jå'lkeen h yppiiiiviit kuomu/Ja suojatun kuorma-auton lavalta , tarttuvat suksiinsa ja reppuihinsa ja katoavat eriimaahan. Tämä lausuntokierros vie nykyään yhä enemmän aikaa , erityisesti kunnan lausunnon saaminen . rajoitetun metsänkäytön, metsästyksen ja kalastuksen . Korvauksesta neuvotellaan lääninhallituksen kanssa suojelua suunniteltaessa, Antti Haapanen kertoo . 4 . Katsauksia Uutisia He etsivät erämaasta numerolta ... Muutaman piiiviin, viikon tai kenties kuukauden kuluttua he palaavat saman tien varteen , etsiviit puhc/imen ja tilaavat saman auton noutamaan heitii takaisin Rovanieme/Je. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelualueet ja luonnonmuistomerkit. Sillå' on pakkasia, tuiskuja, tuulia ja myrskyjå' vartioimassa salaisuuksiaan talvisin. Suomen Kuvalehti 2 5. Taikasanaa uudistuva käytetään pyhittämään monenlaisia rötöksiä suojelusoiden ojicuksista viimeisten koskien rakentamiseen . Luonnonvarainhoitotoimiston julkaisu. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin kotimaisuudesta puhuttaessa korostettu lå'hinnå· turvetta, haketta ja biomassaa, maalå'mpöå', aurinkoa ja tuulta. 195 3 kuvailee Imatran Voiman tutkimusryhmän retkeä Ounasjoen latvojen villeihin erämaihin : Muutamassa tunnissa nopeat autot tuovat meidiit lå'hes parisatakilometrisen taipaleen Rovaniemc/tå' Sirkan kylå'å'n. Maaja metså'talousministeriö, Helsinki 1978. Aikanaan se on siinii yhtii varmasti kuin tånå'iin oli tutkimusryhmii, joka antaa noita ihmee/Jisiå' numeroita insinöörei/Je, insinöörei/Je, jotka ovat meidån aikamme poppamiehiå•, tietiijiii, jotka numeroista laskevat Lapin tulevaisuutta tiiniiiin, niin kuin Lapin noidat tekiviit vic/ii eilen omista merkeistfan . Siksi vesivoiman lisäiimismahdollisuuksille on annettava nii/Je kuuluva paino. Lääninhallituksen on saatava ennen päätöksentekoa lausunnot maaja metsätalousministeriöltä, läänin maanmtttauskonttorilta sekä kunnanvaltuustolta. D 185. Suojelun kannalta tärkeintä on yleensä kieltää ojittaminen , kasvillisuuden vahingoittaminen, maa-aineksen otto, rakentaminen ja pesimäaikainen häirintä . määräykset vaikeuttavat tai estävät puunkasvatusta, puunkorjuuta, liikennettä, rakentamista, metsästystä, kalastusta, jäkälän keruuta tai muuta taloudellista hyötyä tuottavaa toimintaa. 1950-luvulla uskottiin vielä ihmisen voittoon luonnosta, ikuiseen kasvuun ja insinöörin numeroihin. Siihkön tuotannon lisiiiimisessii tulee tarkastclla kaikkia todcllisia vaihtoehtoja. o men Luonnonsuojelun Tuen kaupoista. Liki puoleentoista miljoonaan kotiin levittää Suomen Sähkölaitosyhdistys Sähköviestiään , joka ottaa reippaasti kantaa luonnonsuojelua vastaan. Keväiillå' tulvat, keså'flå' sfäsket ja kuumuus, syyskeså1lå' polttiaiset, hyönteiset, jotka tunkeutuvat silmiin, neniiiin, suuhun ja kaikia/Je tekemiiiin polttavia puraisujaan. Palatessaan heillå' on tietoja Kemijoen vesistöjen h ydrografisista ominaisuuksista, vesimaaristii, putouskorkeuksista ja kaikesta tuo/Jaisesta , joka tava/Jisc/le ihmisc/le ei ole muuta kuin joukko sanattomia numeroita. Eriiiit kosket ja vesistöt pitå'ii kuitenkin jiittå'ii rakentamatta. Tähän myönnettyjä rahoja on säästössä menneiltäkin vuosilta, joten ainakin alkuun niitä riittää. vsk . Ja he tuovat ne varmasti. Ra~hoitushakemuksen jättäminen lääninhallitukselle ei vielä merkitse sitä , että alue olisi rauhoitettu . Mutta nuo numerot on noudettava eriimaasta. Nuorten miesten silmistii ei ole sammunut usko ihmisen voittoon. Varmasti. Ja rakennetaankin. Kasvu-usko istuu sitkeässä 1950-luvun villitys riivaa näköjään yhä teknokraattikuntaamme. On kuitenkin muistettava, että vesivoima uudistuu , mutta rakennetut kosket eivät koskaan. Se loistaa palavana heidiin kadotessaan nå'köpiiristii erå'maahan noutamaan aikamme tulevaisuuden numeroita. D KIRJALLISUUTTA: Eripainos Suomen Luonnosta 1 / 1974: Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja luonnonmuistomerkkien rauhoittaminen . Luonnonsuojelulaki on rauhoitussäännösten laatimisen kohdalla joustava: mikäli suojelu ei vaarannu , maanomistaja voi monesti pidättää itselleen useita taloudellisesti merkittäviä oikeuksia alueella, esim . Tåstii må'iiriistii osa on rajajokien tuotantoa , joten kokonaan omat kotimaiset mahdollisuutemme ovat noin viisi miljardia kilowattituntia vuodessa. Pysiihdymme matkalla vain joitakin kertoja. Rakennetaan, koska se on edu/Jista. Erå·maan esteet on voitettava. Keskivesivuosien lukujen mukaan vesivoimaa on rakennettavissa lisiiii 67 miljardin kilowattitunnin vuosituotantoa vastaava miiiirå'. Siis koskemme uhrattaisiin parin kolmen vuoden sähkönkulutuksen kasvun hyväksi! Mitenkähän vesivoimalaitosten määrää aiotaan sen jälkeen kasvattaa) Mutta jatkoa: Tuontienergian hintojen nousun ja a101ttaisten saancihåiriöiden vuoksi kiinnostus kotimaisiin energialiihteisiin on liså'iintynyt. Luonnon tutkija 311980: Tiede ja luonnonsuojelu -seminaarin esitelmå't. Ja erå'maa on kitsas antamaan mitå'iin. Pääkirjoituksessaan 2 / 81 Sähköviesti pahoittelee sitä , että vesivoimalaitosten määrä on viime vuosina kasvanut vain hitaasti : Suomen vesivoimasta on rakennettu siihköntuotannon kiiyttöön noin kaksi kolmasosaa . Kotimainen ja tiiysin uusiutuva vesivoima on jiiiinyt keskustclussa vaihtoehdoksi, jo/Je on uhrattu ehkii liiankin viihån huomiota. Apua hakemuksen teossa antavat paikalliset luonnonsuojelijat ja läänien ympäristönsuojelun tarkastajat. Mutta insinööreille nuo numerot puhuvat kahdennenkymmenennen vuosisadan tekniikan sclvå1lå' kic/cllå': tuohon on edu/Jista rakentaa voimalaitos
Itse koski on vielä koskemacon. toukokuuta luovutettiin eduskunnalle 17 500 nimen vesakkomyrkkyadressi, jossa vaaditaan vesakkojen kemiallisen torjunnan kieltämistä lailla sekä luonnontalouden ja työllisyysnäkökohtien huomioon ottavien torjuntamenetelmien kehittämistä. Maan hallitus päätti toukokuun alussa jatkaa vuodella jo aiemmin antamaansa vesakkomyrkkyjen täydellistä levityskieltoa . Ruotsissa vesakkomyrkkyjä vastustava kansalaismielipide on saanut aikaan näkyviä tuloksia . on aiheuttanut laajaa tyottom yytta . 26 . Adressin takana on lähinnä Hattuvaara-liike. Tapahtumaa valmistelevat nuoriso, rauhanja ympäristöjärjestöt ja -liikkeet . ja päätyy pohjoismaiselle nuorison rauhanleirille Trondheimissa 25. Linjaautoilijat lähtevät Suomesta 23. vsk.. 7. SUOMEN LUONTO4 / 8140 . Viime kesän tapahtumat Ilomantsin Hattuvaarassa osoittivat, että laajat kansalaispiirit vastustavat lehtipuuvesakkojen kemiallista torjumaa . 7. 7. Lisäksi se rajoittaa jokamiehen oikeutta marjastaa, sienestää , ja liikkua luonnossa , todetaan adressissa. Pyöräily ydinaseettoman Pohjolan puolesta Yhteispohjoismainen pyörämarssi Norjaan ydinaseettoman Pohjolan puolesta polkaistaan 17 .-25 . Kuva vume huhtikuun lopulta ydinvoiman vastaisesta mielenosoituksesta Helsingissä . "Oma tupa, oma lupa", päättelee Perhonjoki Oy ja tekee tällaista jälkeä voimalatyömaallaan Kaitforsilla, vaikka korkein hallinto-oikeus pcruikin rakennusluvan ja sitä edeltäneen työluvan. KHO nimittäin kumosi LänsiSuomen vesioikeuden m yö ntäm än säännöstelyluvan sekä Perhonjoki O y:n rakennusluvan Ja työluvan . Kummatkohan mahtavat ehtiä ensin paikalle , poliisit vai luonnonsuojelijat. Kokkolan vesipiiri puolestaan puurtaa maapadon kimpussa, vaikka säännöstclylupakin peruuntui. Kemiallinen vesakontorjunta ei ota huomioon paikallisia olosuhteita ja se 186 vastoin korkeimman oikeuden p äätöstä. Pyörämarssi alkaa Suomesta 17. Syynä päätökseen on jatkuva voimakas vastustus , ja lisäksi hallitus katsoi, ettei ole syytä antaa väliaikaista levityslupaa, koska ennen ensi kesää tehdään asiasta lopullinen päätös. Se suuntautuu emy1sesti Trnndelagiin suunniteltua NATO: n ydinasevarastoa vastaan . Koskirikollisia Kaitforsilla Vesihallitus ja Perhonjoki Oy jatkavat Pohjanmaan komeimman kosken Kaitforsin voimalaitosrakentamista 17 500 nimen adressi vaatii myrkynkylvöä kuriin Perjantaina 29. heinäkuuta . Lisätietoja: Börje Maccsson 90640 223, Lassi Heininen 90-663 842, Sauvo Henttonen 90-634 488 , Pääkkönen 90-628 312
Se SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. Vesipiiri on pitkin talvea ja kevättä möyrinyt järvellä ja saanut aikaiseksi rumaa jälkeä. tunnettu hampurilaisketju McDonalds tuo lihaa ainakin Costa Ricasta ja Guatemalasta. Monet suurkarjankasvattajat asuvat muualla ja matkustavat viikonloppuisin tiloilleen tarkastamaan niitä ratsain . Kaikilla kolmella trooppisella alueella tuhotaan sademetsiä jatkuvasti. Lopulliset tulokset saadaan kesäkuun alkupuolella. He vahingoittavat tai hävittävät kokonaan 200 000 neliökilometriä sademetsää vuosittain , lähinnä Kaakkoisja Etelä-Aasiassa, trooppisessa Afrikassa ja osissa trooppista Latinalaista Amerikkaa. Väli-Amerikan noin 400 000 maatilasta 90 prosenttia on alle 50 ha kokoisia, mutta loput 10 prosenttia hallitsevatkin sitten kolmea neljännestä kaikesta laidunmaasta ja kahta kolmannesta karjasta. Väliamerikkalainen liha maksaa USA: laisille alle puolet kotimaassa tuotetusta. Kolmas uhkatekijä on tyypillisesti latinalasamerikkalainen ja erikoisesti Väli-Amerikan ongelma. Kiitos. 187. Lähes 40 % Väli-Amerikan metsäpinta-alasta on hävitetty. Puunkaatajat avaavat tien seuraavalle sademetsiä hävittävälle joukolle, pienviljelijöille. Laitumet on lähes poikkeuksetta raivattu koskemattomiin sademetsiin, jotka ovat samassa ajassa vähentyneet 40 % . Nykyvauhdilla jäljellä olevat metsät on tuhottu vuoteen 1990 mennessä. Kiitos kaikille lahjoittajille. 70), kuten pitääkin . Kuinka sademetsistä tehdään hampurilaisia Lihakarjan kasvatus on Väli-Amerikan sademetsien pahin tuholainen. Maa on nyt karjalaitumena ja tuottaa halpaa lihaa Pohjois-Amerikan valmisruokateollisuudelle . Tulvakevään tilanteesta ei saa kuitenkaan tehdä liian hätäisiä yleistyksiä, sillä normaalivetisenä keväänä tilanne olisi huonompi ja toisaalta linnustomuutokset vievät usein vuosia . Huolimattomalla käsittelyllä ja kömpelöllä kalustollaan hakkaajat vahingoittavat myös suurta osaa jäljellejäävästä metsästä. Pienviljelijäin on pakko hoitaa huolellisemmin vähäiset alueensa, kun taas suurmaanomistajilla on varaa tehottomaan ja tuhlailevaan maankäyttöön. Karjalaumat edustavat korkeaa sosiaalista asemaa ja poliittista voimaa . Töitä aiotaan vielä jatkaa syksyllä. Tämä tekijä on siis edellisiä pienempi mutta laajenee niitä nopeammin ja keskittyy trooppiseen Latinalaiseen Amerikkaan. Runsaslumista talvea seurannut vetinen kevät on pitänyt vedenkorkeuden varsin siedettävissä lukemissa, välillä on oltu jopa tulvakorkeudella (16. Kuitenkin on selviä todisteita, että esim. Lahjoituksia otetaan edelleen vastaan Suomen luonnonsuojeluliiton Alta-keräykseen, pstili 9885-0, vuoden loppuun asti . Karjankasvattajat tuhoavat sademetsää perustaakseen tilalle laidunmaita . McDonalds myy kolme miljardia hampurilaista vuodessa. Y mpäristönsuojeluncarkastaja Erkki Kellomäki Hämeen lääninhallituksesta kertoo, että kahlaajaja vesilinculaskenca on järvellä ollut käynnissä pitkin kevättä ja alustavien tietojen mukaan linnusto on pitänyt pintansa varsin hyvin . Laillisten hakkuiden lisäksi tulevat laittomat , jotka ehkä kaksinkertaistavat tämän alueen. Lisäksi myrkylliset rikkaruohot valtaavat laitumet maan tallautuessa tuloksena jotkin tilat ovat menettäneet viidenneksen karjastaan ensimmäisten kuuden vuoden aikana. (Ambio 1 I 1981) Koijärven uskollinen padonvarcija Iinespatsas pitää yhä säntillisesti silmällä vedenjuoksua (kuva tämän vuoden huhtikuun lopulta). Lihankulutus on USA:ssa kasvanut yli puolella vuosina 19601976. Suomen luonnonsuojeluliitto luovutti Alta-keräyksensä tuoton , 4 000 Smk , Norjan luonnonsuojeluliiton Alta-toimintaan. Jos nykyinen vauhti jatkuu (ja sehän pyrkii kiihtymään), sademetsistä jotka nyt kattavat noin 9 miljoonaa neliökilometriä , on puolen vuosisadan kuluttua jäljellä enää pieniä rippeitä. Suurmaanomistajat omistavat valtaosan maista. Valmisruokamyyjistä suurimmat kieltävät hankkivansa lihaa USA:n ulkopuolelta . Tukea meille KOP lahjoitti Suomen Luonnolle 5 000 mk . Laidunalueita saadakseen karjankasvattaja raivaa sademetsän täydellisesti hakkaamalla ja polttamalla sen. Väli-Amerikan lihanvienti on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut ennätysmäisesti: 20 000 tonnista vuodessa yli 150 000 tonniin . Karjankasvattajan toimia vauhdittaa maapallon vauraiden valtioiden kulutusorientoitunut elämäntapa. Valmisruokateollisuus on USA:n ruokateollisuuden nopeimmin kasvava haara. Tänä keväänä luonto on kuitenkin tullut Koijärven avuksi. He syyllistyvät noin 20 000 neliökilometrin lahmaamiseen vuosittain. Koijärvi-ottelua et ole vielä käyty loppuun. vsk. Ironista kyllä , entisten sademetsäalueiden käyttö karjantuotantoon on havaittu hyvin tehottomaksi luonnonvarojen käytöksi . Sademetsien mukana tuhoutuu suuret määrät korvaamatonta geneettistä perintöä ja tärkeä maapallon ekosysteemiä tasapainottava tekijä. FAO :n mukaan lihankulutus tulee kasvamaan maapallolla nopeammin kuin minkään muun ruuan kalaa lukuunottamatta, ainakin vuoteen 1990. Vuodesta 1960 lähtien Väli-Amerikan laidunmaat ja lihakarjan määrä ovat kasvaneet kahdella kolmanneksella. Tuottoluvut ovat naurettavan alhaiset, koska maaperän hedelmällisyys ja ruohon ravintoarvot romahtavat viimeistään 5-10 Tulva suojeli Koijärveä Tukea Aitan suojelulle vuoden kuluessa . Väli-Amerikan maissa karjankasvatus on arvossapidettyä touhua. Puunhakkuu tuhoaa sademetsiä 55 000-90 000 neliökilometrin vuosivauhdilla lähinnä Kaakkois-Aasiassa. Sademetsän hinta on halpa , ja ostaja saattaa jopa saada verohelpotuksia kehittääkseen sen '' tuottamattomasta " luontaisesta tilastaan. on rasvato nta ja sopii siksi valmisruokateollisuudelle , siis hampurilaisiin , hot dogeihin jne
Ruotsalainen L. Enimmäispitoisuutta asetettaessa otetaan huomioon myös myrkyn puoliaika ihmisruumiissa ja kriittisissä elimissä (metyylielohopean osa! ta aivoissa) , väestön syömän kalan määrä, piilevät vaikutukset sekä vaikutukset sikiöön . Tuleeko myös maaperästä vapautuvasta ja vesistöihin kulkeutuvasta elohopeasta ongelma. Japanilaiset ovat kuvanneet käyttämänsä menetelmät varsin tarkasti, joten menetelmiä voidaan haluttaessa vertailla. Mainittavaa tarvetta tähän ei kuitenkaan ole, koska menetelmiä on niiden kehittyessä jatkuvasti vertailtu ja alkuaikojen analyysitulokset kokonaiselohopean osalta on joko todettu luotettaviksi tai, kuten eräiden laboratoriotöiden osalta, epäluotettavina hylätty . Lapin karut ja happamat vedet luoSUOMEN LUONTO 4/ 81 40. vsk.. Håkanson on kehittänyt matemaattisen mallin, jolla kalojen elohopeapitoisuus voidaan arvioida, kun tunnetaan pohjalietteen elohopeapitoisuus, veden ravinteisuus, happamuus ja lämpötila. Suomessa ja Ruotsissa noudatettava ehdoton I ppm:n enimmäisraja on eräänlainen kompromissi, missä kansanterveyden turvasta on tingitty kalatalouden toimintamahdollisuuksien parantamiseksi . Y mpäristönsuoielun laitos vaatii asian perinpohjaista tutkimista. Turvarajan tiu188 Puunjalostusteollisuuden elohopcapitoisten limantorjuma-aineiden käytön kieltäminen 1960-luvun lopussa sekä kloorialkaliteollisuuden päästöjen tiukentaminen ovat keventäneet vesistöjemme elohopcakuormaa, mutta elohopeaa karkaa vesistöihimme vieläkin liikaa. MATEMAATTINEN MALLI APUNA Kalojen elohopeasaasteisuuden taso ei määräydy yksinomaan vesistön kaikenkaikkisen elohopeamäärän perusteella, vaan siihen vaikuttaa myös veHappamia ja niskeita suovesiä valuu vesistöihimme noin viideltä miljoonalta oiitushehtaarilta. Katastrofien jälkeen Japanissa asetettiin kalaelohopean enimmäismääräksi I ppm ( = 1 miljoonasosa, eli esim. Metyylielohopea saattaa täten lisätä sairastuvuutta näihin kansantauteihimme. Japanin enimmäisrajaa sittemmin kuitenkin tiukennettiin, kun tuli tietoon, että metyylielohopeaa on elohopean kokonaismäärästä aluksi otaksuttua enemmän ja että metyylielohopean puoliaika aivoissa on pitempi kuin koko ruumiissa. 5 ppm, mikä lasketaan normaaleilla toksikologisilla perusteilla. Aluksi japanilaiset eivät saaneet erotusanalyyseissään kaikkea metyylielohopeaa irti, joten metyylielohopean osuutta kokonaiselohopeamäärästä luultiin aluksi todellista pienemmäksi . kentamiseen vaikutti myös se, että varsinaiselta invalidisoivalta myrkytykseltä säilyneessä väestön paaosassa todettiin runsaasti erilaisia terveyshaittoja. Ympäristönsuojelun laitos kalaelohopeasta Vesihallitus on pyytänyt ympäristönsuojelun laitokselta lausuntoa sen johdosta, että Lapin vesipiirin alueella on luonnontilaist~nkin vesien kaloissa todettu lääkintöhallituksen asettaman enimmäisrajan ylittäviä elohopeapitoisuuksia. den rehevyystaso (rehevissä vesissä elohopea laimenee suurempaan eliömassaan , jolloin kalojen ravinnossa pitoisuus on alhaisempi ja jolloin sitä myös sakkautuu enemmän pohjaan kuolleen eliöaineksen mukana) , happamuus (mitä happamampaa vesi on, sitä hanakammin elohopea lähtee liikkeelle pohjasedimenteistä) sekä få"mpörila (mitä kylmempää vesi on, sitä tiukemmin elohopea pysyy kaloissa) . SUOMALAINEN KQMPROMISSI Ympäristönsuojelun laitos toteaa, että kaloissa nykyisin sallittavat elohopean enimmäisrajat eivät enää ratkaisevasti pohjaudu Japanin Minamatassa saatuihin tuloksiin , vaan myöhemmin eri maissa tehtyihin eläinkokeisiin ja myrkyttyneiden ihmisten tarkkaan tutkimiseen . Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että metyylielohopean on äskettäin todettu estävän glutationiperoksidaasi-entsyymin toimintaa. Glutationiperoksidaasin toiminnan häiriintyminen saattaa myös lisätä syöpäisyyttä, koska syövän syntymiseen osalliseksi epäillyt rasvahappoperoksidit eivät pelkisty vaarattomiksi, jos glucationiperoksidaasi ei pysty t01m1maan . MENETELMÄT LUOTETTAVIA JA VERTAILUKELPOISIA Ympäristönsuojelun laitos toteaa, että nykyisin kalojen elohopeapitoisuuksia analysoidaan toisilla menetelmillä kuin Japanin katastrofien aikana. Erityisesti vesihallitus halusi tietoa siitä, missä määrin nykyiset analyysimenetelmät ovat vertailukelpoisia Japanin Minamata-katastrofin tutkimisessa käytettyihin menetelmiin. 1 tuhannesosagramma elohopeaa kilossa kalaa) eli sama kuin Suomessa nykyisin. Glutationiperoksidaasi nimittäin estää rasvahappojen kertymistä verisuonten seinämiin ehkäisten siten korkeaa verenpainetta ja sydäninfarkteja . Japanissa enimmäispitoisuus on nykyisin 0.4 ppm, Kanadassa ja Yhdysvalloissa 0
sosiaalisena ympäristönä ja painottaa siksi tekniikan sosiaalisia ongelmia. Erityisesti päästöt savukaasuissa, valumat ja höyrystyminen kaatopaikoilta sekä metoksietyylielohopeapeittaus olisi saatava loppumaan . Sitten hän siirtyi Siemensin korkea seleenipitoisuus saattaa oleellitytäryhtiöön Inter-Atomiin kehittäsesti lieventää elohopean haittavaikumään hyötöreaktoriohjelmaa. vat perusedellytykset elohopean tehokkaalle rikastumiselle kaloihin. ' ' Ajattelen usein toisin kuin puolue, mutta puolueessa on lisäkseni muitakin toisinajattelevia. Sosiaalisia ja ekologisia ongelmia ei voi koskaan täysin erottaa toisistaan. "Meidät kasvatettiin talouskasvun ja tekniikan lupausten hengessä , silloin ei pohdittu tekniikan seurauksia. poliittisista rajoista (ei suomennettu). 1960-luvulla Traube työskenteli SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. Mutta ei hän ole täydellisesti hylännyt yhteiskunnan establishmentia hän on sosialidemokraattisen puolueen johtohenkilöitä . KOVA TEKNOLOGIA ON EPÄDEMOKRAATTISTA Trauben ydinvoiman vastustus alkoi poliittisista syistä: ydinvoima keskittää vallan pienelle eliitille , jonka touhuista ei kukaan muu tiedä. Ydinvoiman vastustus ei ole enää ulkopuolisten liikehdintää. Y dinvoimainsinöörin täyskäännös Professori Klaus Traube työskenteli lähes 20 vuotta Saksan liittotasavallan ydinvoimateollisuuden johtopiireissä, kunnes pari vuotta sitten loikkasi ydinvoiman vastustajien leiriin . 19. Ajatellaan esimerkiksi kansallispuiston perustamista: siihen liittyy myös sosiaalisia kysymyksiä , koska mukana on taloudellisia intressejä ja kyse on ihmisten virkistysmahdollisuuksista. Maata189. Pääsyynä kehitykseensä Traube näkee sen yleisen maailmankuvan muutoksen , joka on viime vuosina kohdannut useita hänen ikäisiään. Tämä johtuu siitä, että seleeni ajattelijana hän tuli julkisuuteen on edellämainitun glutationiperoksi1978 julkaisemalla kirjan Täytyykö daasientsyymin osanen ja toimii siten meidän vaihtaa suuntaa, Tekniikan elohopean vastavaikuttajana. Traube myöntää tienneensä ydinvoiman vaarat myös ympäristölle ja terveydelle jo ydinvoimaloita suunnitellessaan niistä ovat hänen mukaansa tietoisia monet muutkin ydinvoimainsinöörit. Vesilain mukaan nämä toimet on katsottava jopa lainvastaisiksi , koska ne vaarantavat väestön terveyttä. Kulttuurimme tarvitsee kuitenkin tietyn määrän kovaa teknologiaa: ''Haluaisitteko maailman ilman puhelinta ?" Teknologian rajoittaminen on yhteiskunnalle vaikeaa mutta mahdollista. Nyt on siis ydinvoiman vaarojakin katsottava uudesta näkökulmasta, Traube sanoo. ELOHOPEAPÄÄSTÖT KURIIN Ympäristönsuojelun laitos toteaa Suomen luonnon olevan perusominaisuuksiltaan sellainen , että elohopea pääsee herkästi ravintoverkostoon. Energialeiri Eurajoella Auli Kilpelå'inen Suomen toisella ydinvoimapaikkakunnalla Eurajoella pidetään Energiapoliittisen yhdistyksen Vaihtoehto Ydinvoimalle työ leiri 11. TEKNOLOGIAA RAJOITETTAVA Traube ei pidä tiukasta kahtiajaosta kova teknologia pehmeä teknologia: " Se ei aseta kyseenalaiseksi, tarvitaanko kyseistä teknologiaa ja paljonko energiaa tarvitaan . Traube myöntää nauraen olevansa Saksan liittotasavallan teollisuuspiireissä ei-toivottu henkilö. Esimerkiksi USA:ssa luovuttiin yliäänikoneista ekologisista ja taloudellisista syistä . Kun kantamme saa enemmän kannatusta yleisön keskuudessa, voitamme myös puolueen sisällä.'' Puolueet ovat Trauben mielestä yksi mutta vain yksi vaikutuskeino muun politiikanteon ohessa. Näin on myös Kanadassa, jonka pohjoisosien luonnonjärvien kaloissa on usein todettu enimmäispitoisuuksien ylityksiä. Esimerkki vastakkaiselta puolelta on viestintävälineiden nykykehitys: siihen ei sisälly paljonkaan ekologisia ongelmia perinteisessä merkityksessä, koska kuluu vähän energiaa ja vähän raaka-aineita, mutta sosiaaliseen ympäristöön se vaikuttaa suu rest1. Nyt olemme alkaneet ymmärtää yhteiskunnan kehitystä . Ydinvoiman tarpeellisuuden asettavat kyseeseen jopa huippupoliitikotkin . Nyt on selvää, että ydinvoimaa ei välttämättä tarvita ja se on lisäksi hyvin epätaloudellinen tapa korvata öljyä . ,sk. Rooman Klubin ensimmäinen kirja Kasvun rajat pani yhtenä tekijänä muutoksen alulle.'' SOSIAALISET JA EKOLOGISET ONGELMAT Traube käsittää ympäristön laajasti , mm. Kovalla teknologialla on taipumus edetä omaa rataansa, ilman että kysytään , mitä se aiheuttaa poliittiselle tai henkilökohtaiselle vapaudelle ja mahdollisuudelle kontrolloida yhteiskunnan kehitystä. Lapin oloissa on kuitenkin huomat·ii tava, että kalasta saatavan elohopean ..a haitallisuus lievenee , mikäli sitä syöAEG-yhtiössä, joka rakensi puoltatuvän väestön ruokavalioon kuuluu posinaa ydinreaktorikeskusta liittotasaronliha , sillä sen poikkeuksellisen valtaan . Vaikka kysymyksessä onkin luontainen elohopea, sen terveyshaitat ovat tietenkin samat kuin saasteperäisenkin elohopean. Samoin olisi kiinnitettävä todella vakava huomio niihin elohopeaongelmiin, joita syntyy rakennettaessa tekoaltaita ja valutettaessa happamia suo-ojitusvesiä järviimme. Puunjalostusteollisuuden fenyylielohopean käyttökielto , klooritehtaiden elohopeapäästöjen rajoittaminen ja siemenviljan metyylielohopeapeittauksen kieltäminen eivät selvästikään estä riittävästi elohopean kulkeutumista luontoon . Hän vastustaa ydinvoimaa ja muuta kovaa teknologiaa sekä yhteiskunnallisista että ekologisista syistä . Tämän vuoksi elohopeasaastumiseen olisi kiinnitettävä nykyistä paljon suurempaa huomiota ja päästöjä on pyrittävä vähentämään kaikin keinoin . Nyt energia ja yhteiskunta-oppiainetta Berliinin teknillisessä korkeakoulussa opettava Traube pistäytyi Suomessa huhtikuun alussa. Se on tunkeutunut koko järjestelmään. 7. Toisintuksia. Leirillä pyritään aktivoimaan paikallista ydinvoiman vastustusta. Kysymys ei ole siitä, että meidän pitäisi täydellisesti päästä eroon kovasta teknologiasta meidän tulee vähentää sitä .'' Jotkut tekniikan alat, kuten esimerkiksi ydinteknologian, Traube näkee niin vaarallisiksi, että ne on kokonaan hylättävä . He vain katsovat, että tiettyjä riskejä on siedettävä, niin kauan kuin ydinvoimaa pidetään tarpeellisena
WSOY 1980. Kuitenkin juuri muutosta on viime vuosina saatu paljon lisävalaistusta. Esimerkeiksi nousevat lukuisat menneiden vuosisatojen valloitussodat, tuoreempia esimerkkejä ovat vaikkapa Pohjois-Amerikan intiaanisodat, etenkin Navaho-intiaanien alueiden anastus 1860-64, USA :n sota Filippiinien itsenäistymisliikettä vastaan 1899-1903 ja saksalaisten coiminca toisen maailmansodan aikana . Mustavalkoinen kuvitus epäonnistuu sekä tekstin keventämisessä että lajinmäärityksen kannalta . rantasipi). Niinhän silloin ajattelimme , mutta itse asiassa ilmiö on vanha; tämä käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRin julkaisemasta sodankäynnin ja luonnonsuojelun suhteita käsittelevästä kirjasta, jonka tekijä ekologi Arthur Westing itse osallistui juuri Vietnamin sodan ympäristövaikutusten selvittämiseen . Tässä on kuitenkin liiaksi epäjohdonmukaisuutta. Suomen linnut on nimestään huolimatta alunperin ruotsalainen teos. Harvinaisista linnuista ilmoitetaan kaikki tapaamiset , mutta tavallisempien lajien levinneisyystiecojen muutoksia on harvoin selostettu . Vietnamin sota toi 1970-luvun alkupuolella esiin uuden ilmiön: luonnon tarkoituksellista tuhoamista käytettiin sodankäynnin yhtenä välineenä . Onko tämä yleisempikin ilmiö suomalaisessa kustannuspolitiikassa ) Kun tieto lisääntyy , tietokirjojen tasosta tingitään . SIPRI; Taylor & Francis, Lontoo, 1980. Seppo Vuolanto SOTA JA HAURAS MAAILMA Arthur H. 90-40 271. Lintukirjamarkkinoilla uusia opuksia näyttää ilmestyvän tasaisena virtana. Se ei kokonsa 190 vuoksi enää kilvoittele kenttäoppaiden sarjassa , vaan panee odottamaan tavallisuudesta poikkeavaa. Tulokset julkaistaan vuosittain Notulae Entomologicae -lehdessä ja lähetetään kartoitukseen osallistuneille. On tapauksia, joissa nämä on sotkettu keskenään (esim . " Suomen linnuilla" on velvoittava 01m1 ja komea asu. Äänikuvauksissa vanhastaan tutut Olavi Hildenin luonnehdinnat ovat edelleenkin täyttä tavaraa, mutta sen sijaan monet lisäykset , vertailut ja tarkennukset , kuten nuorten lintujen äänet, ovat usein epäonnistuneet. Tulokset ovat vapaasti käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen. Kirja on häiritsevän viimeistelemätön. Ympäristön ja luonnonvarojen määrätietoista tuhoamista on ennenkin käytetty hyväksi pyrittäessä lannistamaan jonkin kansan vastarinta valloitusja siirtomaasodissa . Lopputulos on edustavasta ulkoasustaan huolimatta koko lailla heikko. Kirja sisältää harvinaisen vähän uutta tietoa Suomen luonnosta. Mutta pettymys se on . Lisätietoja ja ilmoittautumiset: EVY, 9041 7724 . Toki edellä sanottuun on lisättävä, että Vietnam toi ilmiöön uuden laadun: moderni teknologia , B-52 pommittajat, herbisidit ja "roomalaiset aurat" (" Roman ploughs", USA:n SUOMEN LUONTO4 / 8140. Tähän asti tällaisia tietoja on ollut käytettävissä vain satunnaisesti. Tiedot kerätään syyskuun jälkeen Eläinmuseon hyönceisosastoon . Kartoitukseen tarvittavan materiaalin ja lisätietoja saa osoitteesta Hyönteiskartoitus 81, P. Uudenko. Tuntomerkit on usein kirjoitettu ikään kuin kuvasivut puuttuisivat ja niihin uhrataan suhteettomasti tilaa. Levinneisyyskartat on korvattu sanallisella esityksellä , joka uutta tietoa sisältävänäkin jää kovin epämääräiseksi. Eräissä tapauksissa muutcoajoista ilmoitetaan vain ensimmäisten yksilöiden saapuminen (esim. Näin ei tarvitsisi olla , sillä lintuja pidetään esimerkiksi ympäristön muutosten hyvänä tulkkina . Samaan aikaan ainakin ennen suuri ja arvostettu kaupallinen kustantaja sortuu riman alitukseen . Milicary lmpact on the Human Environment. Niitä on ryhtynyt omakustannusperiaatteella julkaisemaan Suomen lintutieteellisen yhdistyksen perustama Lintutieto Oy. Sen sijaan asiavirheiden , huonojen luonnehdincojen tai epäloogisuuksien poistaminen olisi vaatinut myös luonnontieteellisen asiantuntijan käyttöä. Kunnon kielentarkastus olisi karsinut pahimmat kömmähdykset. Hanketta jatketaan tulevina vuosina , joten siitä saadaan myös tietoja vuosittaisvaihteluista ja pitkäaikaisista muutoksista. Kirja ei anna riittävän selvää kuvaa eri lintulajien muuttoajoista ja jää siten jälkeen vanhemmista lintukirjoista . Suomalaisen laitoksen coimittajat ilmoittavat esipuheessa keskittyneensä lintujen muuttoon . Nimen uusintakäyttö olisi tullut säästää kotimaisin voimin tehdylle kirjalle, johon olisi koottu lintutieteemme ja -harrastuksemme uudet saavutukset: uudet puku-, ikä, ja sulkasatotiedot, linnustomme runsauden muutokset, mittavan muutonseurauksen uusia tuloksia, rengastustoiminnan antamia tietoja sekä lintujen levinneisyyttä käsitelleen Aclaslaskennan tulokset. Painovirheitä löytyy , lajinkuvauksista saattaa kappale puuttua ja sama otsikko esiintyä parikin kertaa. Westing käy läpi runsaan historiallisen aineiston. Tekstiosa käsittää valtaosan kirjasta ja jakaantuu selväpiirteisesti otsikoituihin kappaleisiin . 1926, toinen p. Vähäisetkin havainnot yksittäisistäkin lajeista ovat arvokkaita, ja mahdollisimman monien luonnonharrastajien osallistumista toivotaan. 1946-47). Pesintää koskeva kappale noudattelee vanhoista kirjoista tuttuja muotoja. Värikuvat tosin ovat onnistuneita lukuunottamatta loppuosan liian vaaleita ja makean punaisella nilattuja kuvatauluja, mutta lajija pukuvalikoima on suppeampi kuin kenttäoppaissa. Hyönteiskartoitus Hyönceiskartoituksen 81 tarkoitus on selvittää 21 hyönceislajin levinneisyys Suomessa 10 X 10 km ruutujen tarkkuudella. Rautatiekatu 13 , 00100 Helsinki 10, puh. vsk.. loustöitä, keskusteluja ja elokuvia ydinvoimasta ja vaihtoehdoista. Westing: Warfare in a Fragile World. Kartoitettavat lajit ovat neidonkorenco , immenkorenco, palosirkka, nelitäpläjäärä, vienanjäärä, lehtokiitäjäinen , puistokiitäjäinen, sarvikuonokas, kastanjaturilas, jättiläispuupistiäinen , auroraperhonen, suonkeltaperhonen, sitruunaperhonen , metsännokiperhonen, ritariperhonen, apolloperhonen , suruvaippa, haapaperhonen , nokkosperhonen , neitoperhonen ja tuomenkehrääjäkoi. Esiintymistiedoissa odottaisi tarkempia kuvauksia sekä pesimäpaikoista että varsinkin muutonaikaisesta ympäristöstä. pajulintu), toisinaan taas päämuuton ajankohta. Värikuvasivuineen ja teksteineen se ei sanottavasti poikkea kenttäoppaista. Aikaisemmin on jo ilmestynyt Kivirikon erinomainen kaksiosainen ''Suomen linnut' ' (ensimmäinen p . rl] Kirjallisuutta SIIPIRIKKO LINTUKIRJA Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Westing pyrkii kussakin luvussa luonnehtimaan kunkin tarkasteltavan eliömaantieteellisen vyöhykkeen piirteitä , mutta typistetyissä esityksissä SUO MEN LUONTO 4 18 1 40 . Tukikohtien rakentaminen ja uusien asejärjestelmien asemapaikkojen perustaminen vaatii valtavia maa-alueita, joiden valinnassa luonnonsuojelun esittäminen argumenttina on lähinnä vitsi (mitä suojelu voi merkitä silloin , kun koko toiminta tähtää whoamiseen?). Mutta paljon nykyistä enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös varustelun aiheuttamiin vfiliccömiin ympfiriscövaurioihin. Westing luo kirjassaan yleiskatsauksen tähänastisten sotien sekä nykyisen asevarustelun ympäristövaikutuksiin jäsentäen teeman maapallon eliömaantieteellisten vyöhykkeiden mukaan . Suomen Luonto. D 191. RAUHOITETUT KASVIT Saako leskenlehtiä poimia, ja mitkä kasvit ovat rauhoitettuja kysyi eräs soittaja Suomen Luonnosta. Eräs Broadin auktoriteeteista on Alexander Haig, USA:n nykyinen ulkoministeri, joka on julkisena mielipiteenään ilmoittanut, että resurssisodan aikakausi on koittanut. armeijan käyttämät jättimäiset raivauslaitteet) saavat aikaan jälkeä, jonka edessä A ttila kaikkine hevoslaumoineen muistuttaa lasta hiekkalaatikolla. vsk. Toimitus etsii kysymyksiin vastaukset tai pyytää ne asiantuntijoilta. Siksi harvinainen kasvi saadaan suojelluksi vain perustamalla sen esiintymispaikalle luonnonsuojelualue. Aineisto on runsasta, ilmeisen kattavaa ja kiitettävän yksityiskohtaista; siinä suhteessa teos vastaa hyvin odotuksia. Siinä varoitetaan aikamme sotilasstrategien uusimmista ideoista, joiden teemana on sora luonnonvaroisca . Kirjan laajimmat täsmälliset aineistot liittyvät Vietnamin soraan , jonka tapahtumiin Westing palaa useaan otteeseen (ja useassa kohdin ihon nousemista kananlihalle on tekstiä lukiessaan vaikea välttää). Ydinaseet ovat erityisesti teema , josta SIPR!n kirjassa on runsaasti hyödyllistä tietoa. Eräänlaisen epilogin Westingin kirjalle tarjoaa aikakauslehti Science ' n viime vuoden lopussa julkaisema W . Raivaukset , kuivatukset, ojitukset, järvenlaskut, vesistöjärjestelyt, vesien likaantuminen sekä tehomaatalous ja -metsätalous hävittävät useiden ennen yleisten kasvien elinympäristöt. Broadin raportti "Resource Wars: the Lure of South Africa" . Poimiminen on yleensä pienin kasveja uhkaava tekijä . Leskenlehti ei ole rauhoitettu eikä uhattu laji. Yhtä massiivista ympäristömurhaa ei muualla ole koettu , eikä toivottavasti koetakaan (luottakaamme siihen , että se voidaan estää 1). Eräs erityisen ajankohtainen liittyy nykyisen asevarustelun ympäristövaikutuksiin . Teema vaatisi varmasti myös luonnonsuojelijoiden rauhanponniteluissa huomiota. Yrjö Haila Kysykää luonnonsuojelusta • Kysykää luonnonsuojelusta -palstalle otetaan vastaan kysymyksiä puhelimitse ja kirjeitse, os . Luonnonvaraisen tyrnin marJoJen kerääminen oksia katkaisemalla ja oksien kerääminen myytäväksi tai myyminen kiellettiin vuonna 1974. Siksi riskit esimerkiksi ydinaseiden tuotannossa ovat kertaluokkaa suuremmat kuin ydinvoimaloissa . on kaksi kuoppaa: Samoja asioita joudutaan toistamaan kunkin vyöhykkeen kohdalla, ja toisaalta erityispiirteet tulevat kovin töksähtäen , kaavamaisesti. Ahvenanmaalla on maakunnan omalla luonnonsuojelulailla rauhoitettu 30 kasvia, joista kahdeksan kuuluu kämmekkäkasveihin. J. Lisäksi seuraavien lajien kerääminen myytäväksi ja myyminen on kielletty: näsiä, sinivuokko, kevätesikko, kevätlinnunherne , imikkä ja valkolehdokki. Jos Haig on oikeassa (tai oikeammin : jos annamme Haigin olla oikeassa) , voi järjelle heittää hyvästit. (Science 210: 1099-1100). Näitä voidaan tarkastella kahdella tasolla: Varustelussa on tietenkin ensinnäkin kysymys valtavasta varojen tuhlauksesta , joka välittömästi koskee monia arvokkaita luonnonvaroja. Ne on rauhoitettu asetuksella eräiden harvinaisten kasvien rauhoittamisesta vuonna 1952 (nimet nykyisin käytössä olevassa asussa): Lehtonoidanlukko , liesu, serpentiiniraunioinen, seinärauniomen, suippohärkylä , tuoksualvejuuri, poimuvita, karhunlaukka, ruijanvihvilä, taarna, sukassara, tunturinuppisara, tundrasara, nokisara, sysisara , kuusamonnokkasara, hetesara, kuusamonsarake, hoikkarölli , lapinkaura, tähkähelmikkä, tunturihilpi, rönsysorsimo, merivehnä, tunturiorho, mesikukka, valkokämmekkä, punavalkku, tummaneidonvaippa, suoneidonvaippa, neidonkenkä, tikankontti, kiiltovalkku , napapaju, kääpiöpaju, talvikkipaju , pahta-ailakki, pohjanailakki, kangasraunikki, jäämerentähtimö, napahärkki , lumihaarikko, rusonätä, tunturinätä, tunturiarho, norjanarho, rikkileinikki, jääleinikki, kangasvuokko, kylmänkukka, keminängelmä, siperiankärhö, lehtoukonhattu , lumpeen punakukkaiset muodot, hentokiurunkannus, isokrassi, rantalitukka, idänkynsimö, lapinkynsimö, tunturikynsimö, lumikynsimö, kultakynsimö, pensaskanerva, päivännouto, rantaorvokki, luhtaorvokki, vuonkuisma , karvamaksaruoho , mätäsrikko, purorikko, nuokkurikko, kalliorikko, pahtarikko, kurjentatar, tunturipoimulehti, idänverijuuri , tuoksuverijuuri , lännenhanhikki , pahtahanhikki, siperianlillukka, mustalinnunherne , pommerinvirna, masmalo, kenttäorakko, sorsanputki, ojakurjenpolvi, lapinalppiruusu , kehtokatkero, hentokatkero, kalliosirkunjyvä, tähtirikko , sinirikko, harsulemmikki, varputädyke, peltomaitikka, karvakuusio, suomukka, nummimatara, värimaratti, kiirunankello , vuorimunkki, siperianasteri, sopulinkallioinen, tummakallioinen , isokissankäpälä, kaljukissankäpälä, arnikki Ja vanakeltto. Kirja on tärkeä , ja sen julkaiseminen on osoitus rauhantutkimuksen merkityksestä. Kirjassa on runsaasti tärkeitä teemoJa. Tämä ongelma tekee kirjan ehkä tarpeettoman raskaslukuiseksi , mutta ei vähennä siihen kootun aineiston arvoa . 90-642 881. Ongelmaa kärjistää myös se , että asetuotanto toteutetaan määritelmän mukaan mahdollisimman kaukana julkisuudesta ja kansalaistan valvonnasta. Seuraavan luettelon lajeihin sen sijaan ei saa koskea. Perämiehenkatu 11 A 8, 00150 Helsinki 15, puh. Vuodesta 1977 lähtien on ollut kiellettyä myös puumaisen ja pylväsmäisen katajan myynti koristepuuksi ja kerääminen koristepuuna myyntiä varten . Rauhoitus suojaa kasvin muttei sen elinympäristöä. Ei tulisi koskaan unohtaa sitä , että kaikkein vakavimman vaaran sekä luonnon että ihmisten tulevaisuudelle muodostavat siiloissaan nappien painalluksia odottavat megatonnn. SIPR!n kirjaan liittyy eräs esitystavallinen ongelma, jonka ratkaisu ei ehkä ole teoksessa kaikkein onnistunein nimittäin ongelma siitä , miten laajasti ekologisia perusmekanismeja tulisi esitellä eri yhteyksissä
Neuvottelukunnan työhön ilmoittautui kaikkiaan 15 7 kansalaisjärjestöä. 6. 6. Visakoivuasiamiehenä to1m1 Sauvo Henttonen . Visakoivujen myynti tuki m yös merkittävällä osuudella Y mpäristövuoden toteuttamista . 1980 sävyttyivät voimakkaasti vuoden keskustelun mukaisesti. 11. 1980, jolloin järjestettiin teematilaisuuksia niin valtakunnallisella , alueellisella kuin paikallisella tasolla . Toisaalta vuoden myönteisiä saavutuksia olivat valtioneuvoston periaatepäätös Urho Kekkosen kansallispuiston perustamisesta Koilliskairaan , soranottolain ja uusien suojelualueiden perustamista koskevien lakien antaminen eduskunnalle sekä päätös luonnonsuojdualuetoimiston perustamisesta metsähallitukseen. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintakertomus vuodelta 1980 Hyväksytty liittokokouksessa 5. Alueellisesti visakoivut jakaantuivat seuraavasn: Etelä-Häme 2079 kgl 6 % Etelä-Karjala 92 1 3 % Etelä-Savo 2622 " 8 % Kainuu 450 " 1 % Keski-Savo 1105 " 3 % Keski-Suomi 3224 " 10 % Kymenlaakso 1394 " 4 % Lappi 986 " 3 % Pirkanmaa 2760 " 8 % Pohjois-Karjala 1066 " 3 % Pohjois-Pohjanmaa 1652 " 5 % Pohjois-Savo 1697 " 5 % Satakunta 985 " 3 % Uusimaa 5103 " 15 % Vaasan lääni 2286 " 7 % Varsinais-Suomi 4902 " 15 % YHTEENSÄ 3323 2 kpl 100 % Kevään " Pyörällä töihin " -kampanja sai laajaa julkista huomiota osakseen . Järjestettyjä työmatkapyöräilyjä organisoitiin suurimmissa kaupungeissa , mutta valtaosin kampanja toteutui julkisen tiedotuksen ja valistuksen kautta . Ympäristönsuojelun hallinnon ja lainsäädännön kehittäminen oli edelleen hidasta ja monissa kiistakysymyksissä päätöksentekijät ovat jättäneet ympäristönsuojelun tärkeyden tiedostavan laajan kansalaismielipiteen huomiotta . 8. 1980 11.1 980 valtion Helsinki Ympäristövuoden 80 neuvottelukunnan kokoukset liittyivät kunkin teeman seminaareihin ja tapahtumiin . 1980 2. Oman toiminnan nousu ja laaja yhteistyö muiden kansalaisjärjestöjen kanssa kohottivat luonnonsuojeluliiton arvovaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia . Semi naarin eräänä tuloksena voidaan main ita kunnan päätös ryhtyä valmistelemaan valtakunnallista ekokuntakokeilua Suomussalmella . Myös henkilöjäsenmäärä kasvoi merkittävästi, joskaan asetettuihin tavoitteisiin ei vielä ylletty . 3. 1980. Niin soutuihin kuin pyöräilyihin liittyi runsaasti yleisötilaisuuksia ja toimintaa ympäristön puolesta . Päivän retkei lyillä ja yleisötilaisuuksilla kiinnitettiin erityistä huomiota luonnontuotteiden hyötykäyttöön ja tuntemukseen . Yhteydet muihin järjestöihin paranivat. Luonnonsuojeluliiton edustajat istuttivat Y mpäristövuoden muistoksi visakoivun Helsinki in Säätytalon edustalle . 3. Vuoden kunniaksi istutettiin satoja visakoivumetsiköitä. Neuvottelukunnan kokousten lisäksi järjestettiin teemaseminaari uudistuvien luonnonvarojen käytöstä Suomussalmella 1.-3. Ympiirisrövuoden 80 cunnus, cavoice ja ceemac 192 Suomen luonnonsuojeluliito n liittokokous h yväksyi 25 . Kampanjaa tuki suomalainen pyöräteollisuus . Lukuisissa tapauksissa kansalaiset ryhtyivät todella yhteistyössä toimintaan ympäristön puolesta Y mpäristövuoden 80 tunnuksen mukaisesti . Välitön elinympäristö, Turku 23 . Tiedotusvälineet tukivat kiitettävästi Ympäristövuoden 80 viettoa . 1980. 9. 1980. Lukuisilla paikkakunnilla järjestettiin ympäristökysymyksiin liittyviä kunnallisvaalitilaisuuksia ja asiantuntijoiden mukaan ympäristökysySUOMEN LUO 1"04/8 140. Vuoden painopisteen mukaisesti pyrittiin kuitenkin kaikilla tasoilla järjestöjen yhteistyöhön . Puun otti vastaan valtioneuvoston edustajana ministeri Johannes Koikkalainen . Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Mikkelin läänissä , maratonpyöräily Vuotsosta Jyväskylään ja samaten Itä-Suomen kautta Jyväskylään . Kampanja liittyi lukuisten kansalaisjärjestöjen ja valtiovallan yhteisesti käynnistämään '' Pyöräillen BO-luvulla" -toimintaan. 5. 1981 YLEISTÄ Ympäristövuosi 80 jää historiaan luonnonsuojeluliiton toistaiseksi vilkkaimpana toimintavuotena . 10 . tunnuksen , tavoitteen j~ teemojen mukaisesti . 1980 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET Y mpäristövuosi 80 1. Energiapolitiikka, Helsinki 7. Y mpäristönsuojelumäärärahat vuoden 198 1 budjetissa, 7. Neuvottelukunta valitsi itselleen 11-jäsenisen työvalioku nnan puheenjohtajanaan erikoistutkija Seppo Hannus . Alkuperäisen luonnon suojelu, Joensuu 20 . 4 . Neuvottelukunta kokoontu i kaikkiaan kuudesti . Toiminnan määrä ja taso nousivat oleellisesti niin keskusjärjestössä, piireissä kuin paikallisyhdistyksissäkin . Kansalaistoiminnan myönteinen kehitys ei kuitenkaan aina heijastunut päätöksenteon tasolle . Neuvottelukunta antoi seuraavat kannanotot: 1. Soutuja järjestettiin Hangosta Turkuun , Hämeenlinnasta Poriin Kokemäenjoen soutu, Lahdesta Jyväskylään (Päijännesoutu), Kainuun vesistöviesti sekä Oulujoki-soutu (Oulujoen latvoilta perinteisiä reittejä Ou luun) sekä Martista Kemijärvelle . Järjestötoiminnan osalta voitiin todeta paikallisyhdistysten lukumäärän edelleen kasvavan tasaisesti . Henrik Österholm ja sihteeriksi pääsihteeri Esko Joutsamo . 11. Ympäristövuoden päätapahtuma järjestettiin Jyväskylässä 26.-29. 6. Uudistuvat luonnonvarat , Jyväskylä 27 . Ympäristövuoden aikana pidetyt KUNNALLISVAALIT 19.-20. Ympäristövuoden 80 toimintapäiväksi muodostui MAAILMAN YMPÄRISTÖPÄIVÄ 5. Ympiiriscövuoden 80 yhceisec valcakunnallisec kampanjac Ympäristövuoden yhteisen tunnuksen , tavoitteen ja teemojen pohjalta eri kansalaisjärjestöt toimivat vuoden aikana varsin itsenäisesti painottaen omalle toiminnalleen luonnollisia kysymyksiä . 1. 1980 4. Suomen luonnonsuojeluliitto myönsi ensimmäiset YMPÄRISTÖ PALKINTONSA Maj ja Tor Nesslingin Säätiölle sekä TV-2:n Ajankohtaisen Kakkosen toimitukselle . 3. Liitto päätti vedota muihin kansalaisjärjestöihin Y mpäristövuoden 80 viettämiseksi yhteisin voimin em . Erityisesti Luonto-Liiton toteuttama YMPÄRISTÖVIESTI vei Ympäristövuoden sanomaa kesäkuussa -80. Syyskuun alussa järjestettiin useiden järjestöjen yhteistoimin JOKAMIESPÄIVÄ 14 . 2. 1979 Ympäristövuoden 80 tunnukseksi '' Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta" , tavoitteen sekä vuosineljänneksittäin vaihtuvat teemat (alkuperäisen luonnon suojelu , välitön elinympäristö , uudistuvat luon nonvarat sekä energia ja uudistumattomat luonnonvarat) . Viestiin liittyi pyöräilyjä. Esimerkiksi Y mpäristövuonna valmisteltu valtion budjetti vuodelle 1981 oli monessa suhteessa pettymys. Poliittisten puolueiden teemat ja tunnukset olivat voimakkaasti yhteydessä Ympäristövuoteen. vsk .. 1979 Espoossa . Ympiiriscövuoden 80 neu voccclukunca Suomen luonnonsuojelulii ton aloitteesta järjestäytyivät Y mpäristövuoden 80 viettoon osallistuvat kansalaisjärjestöt Y mpäristövuoden 80 neuvottelukunnaksi 25 . Ympäristövuoden 80 puuksi valitun visakoivun myyntija istutustoiminta sävytti kautta koko maan kevään ja kesän toimintaa . Kuntakohtaisesti perustettiinkin alkuvuodesta kaikkiaan noin 150 Ympäristövuoden paikallistoimikuntaa, jotka yhd istivät eri järjestöjen ja osin kunnan virallisen hallinnonkin toimintaa Ympäristövuonna . Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi , varapuheenjohtajaksi fil.lis
69 700 ha) . 6. kokopäiväinen 1. osapäiväinen 1. Y mpäriscönsuojelun lainsäädännön ja hallinnon alalla ei vuoden aikana tapahtunut paljonkaan edistystä. 1.-31. Liitto esitti jo keväällä vaatimuksen ympäristönsuojelucoimistojen perustamisesta lääninhallituksiin mutta huolimatta laajasta kansalaismielipiceescä ja eduskunnassa viime hetkiin asti jatkuneesta painostuksesta asian puolesta, hanke ei mennyt läpi valtion tuloja menoarviossa vuodelle 1981 . 13 600 ha. 80 lakiesitykset 11 uuden kansallispuiston ja 5 uuden luonnonpuiston perustamisesta sekä 6 nykyisen kansallispuiston laajentamisesta (yht. vsk. Hallitus antoi kevätistuntokauden lopulla eduskunnalle soranottolain sen jälkeen kun lain sisällöstä oli kiistelty pitkin kevättä . Lammin biologisella asemalla. Lain käsittely eduskunnassa jatkui vuoden 1981 puolelle. 1.-31. 9. Liitto katsoi asian ennakkotapauksen luonteiseksi sekä valtionmaiden luovutusta säätelevän lain vastaiseksi ja teki tapauksesta kantelun oikeuskanslerille . Materiaalia toimitettiin kouluhallituksen , ammattikasvatushallituksen ja kirjastojen kautta kaikkiin kouluihin ja kirjastoihin sekä aikuiskoulutuspisceisiin . Siten ympäristönsuojelun hallinto jäi resursseiltaan ja organisaatioltaan yhtä heikoksi ja hajanaiseksi kuin ennenkin . päivänä maaja metsätalousministeriölle luovutetun luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunnan mietinnön pohjalta hallitus antoi eduskunnalle 19. 12) Seija Rouhinen (1 . Y mpfiriscövuoden coimincaresurssic Ympäciscövuoden toiminta on toteutunut pääosin eri kansalaisjärjestöjen ja kuntien toimesta . Yleisradion kunnallisvaaleja edeltävässä ohjelmistossa huomioitiin erityisesti Y mpäristövuosi . johon osallistui yli 5 000 kansalaista. 1980 järjestetty mittava mielenosoitus Helsingissä tunnuksella " Ei uusia ydinvoimaloita '' . Harri Helin (15 . Hallituksen lakiesitys sai kuitenkin käsittelyn viime vaiheessa epätyydyttävän muodon , jonka perusteella harjujen suojelua on käytännössä vaikea toteuttaa. 8.31. markasta 17 milj. Marraskuun ENERGIA VIIKKO sai aikaan lukuisia tilaisuuksia ja julkista huomiota energian ja ympäristönsuojelun välisiin yhtymäkohtiin . 8.31. päivänä valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Urho Kekkosen kansallispuiston Koilliskairan perustamisesta Tasavallan Presidentin 80-vuocispäivän 3. 3. Vertailun vuoksi voidaan mam11a metsätalouscarkoituksiin hankitun samana ajanjaksona n. 6. Liitto kiirehti useissa yhteyksissä lain antamista eduskunnalle ja korosti sisällöltään harjujen suojelun kannalta hyvin toimivan lain aikaansaamista. 12 .) Hannu Hyvönen Mikkelin lääni (osapäiväinen 1. 4. Myös sisäasiainministeriössä laadittiin luettelo suojeltavista harjukohteisca. Vuodesta 1977 lähtien jatkunut kiista Forssan Koijärven suojelusta jatkui myös kertomusvuoden aikana. Turveteollisuuden raju laajentuminen näytti kertomusvuoden aikana saavan piirteitä, jotka vakavasti uhkaavat soidensuojelussa saavutettuja tuloksia. Erityisesti Ympäriscövuoden toimintaa varten perustettiin Suomen luonnonsuojeluliiton yhteyteen keskustoimisto, jossa työskenteli vuoden ajan projektisihteeri Hannu Penttilä, ruotsinkielisen toiminnan sihteeri Thomas Öhman (osapäiväinen) ja nuorisotoiminnan sihteeri Jukka Ojala (osapäiväinen) . Näin luonnonsuojelujärjestöjen pitkäaikainen työ tuotti tulokseksi erään merkittävimmän yksittäisen saavutuksen maamme luonnonsuojelutyön historiassa. 6. Suojeluohjelmien toteuttaminen eteni sensijaan tarpeeseen nähden hitaasti. Liitto oli yhtenä tilaisuuden järjestäjänä yhteistyössä metsähallituksen ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston kanssa. 6 . kokopäiväinen 1. 12 .) Pertti Siilahti Kymi ja Etelä-Karjala (osapäiväinen 1. 5.-) Häme ja Satakunta (osapäiväinen 1. 1.-30. Liitto esitti varojen huomattavaa lisäämistä suojelualueiden ostoihin valtion budjetissa ja budjectineuvocceluissa suojelualueiden ostorahoja noscettiinkin 13 milj . 1.-30. 9.-31. 2. Syyskuun 2. 1.-30. 1979. myksec heijastuivat voimakkaammin kuin koskaan kansalaiseen äänestyskäyttäytymiseen . Maaja metsätalousministeriö päätti kesäkuussa luovuttaa suojeltavaksi suunniteltuja valtionmaiden soita yksityisille turveyhciöille Simon kunnassa. 5.). Jo mainittujen lisäksi toimintavuonna ilmestyivät mm . markkaan vuodelle 1981. 1978 ja 19. Koijärvi-liikkeen toimesta järven laskuojaan rakennettiin 193. Tämän lisäksi on luonnonsuojeluliiton muu henkilökunta osallistunut Y mpäriscövuoden keskustoimiston tehtäviin . Toimintakauden aikana suojelualuesuunnittelu edistyi useilla tahoilla. 1.-30. 6.) Muut tapahtumat Y mpäriscövuoden 80 toteuttaminen vaati tietenkin päähuomion liiton toiminnassa. Esityksillä toteutetaan osa kansallisja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelmasta ja soidensuojelun perusohjelma I:stä, joita koskevat periaatepäätökset valtioneuvosto teki 24 . Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon toimikunnan väliraportti , energialakitoimikunnan I mietintö , romutyöryhmän mietintö ja Keskusmecsälautakunta Tapion yksityismetsien ympäristönsuojeluohjeisto, joista kaikista liitto on antanut lausuntonsa. Samaan aikaan maan hinta suojelualueidenkin osalta oli koko ajan nousemassa, erityisesti soiden turvearvo vaikutti tähän suuntaan . 1.-30. 80 toimikunnan suunnittelemaan Urho Kekkosen kansallispuiston hoidon, käytön ja hallinnon järjestämistä sekä puiston järjestyssääntöä ja hoitoja käyttösuunnicelmaa. 12 . 5. Nordenskiöldin kuuluisan ' 'kansallispuistopuheen'' 100-vuocismuiston juhlistamiseksi. Edelleen eduskunnassa hyväksyttiin öljyvahinkoja ja niitä koskevaa vastuuta käsittelevät lait sekä yleisiä teitä koskevan lain ja jätehuoltolain muutokset. Kesäkuun 30. Tulevan kansallispuiston pinta-ala on 251 800 ha eli suurempi kuin kaikki nykyiset 9 kansallispuistoa yhteensä. 10.) Pekka Tenhunen Kuopion ja Pohjois-KarSUOMEN LUONTO 4/ 81 40. 6.) Inkeri Mustonen Keski-Suomen lääni (1. 10 . 1.-15 . 1.-30. Alueellista toimintaa järjestämään palkattiin alueellisia projektisihceerejä seuraavas11: Heikki Hirvonen Uusimaa (osapäiväinen 1. Samassa yhteydessä eduskunnalle annettiin luonnonsuojelulain sekä tuloja varallisuusverolain muutosesitys , jonka tarkoituksena on säätää luonnonsuojelualueiden perustamisen johdosta maksettavista korvauksista. 12 .) Arvo Ohtonen Oulun lääni (osapäiväinen 1. Seuraavassa selostetaan lyhyesti sellaisia tapahtumia ja toimintoja, jotka eivät suoranaisesti olleet riippuvaisia vietettävästä Y mpäristövuodesca . Energiaviikkoa ehkä voimakkaammin aiheutti kuitenkin toimintaa 15 . Soidensuojelun perusohjelma II , joka käsitti etupäässä Lapin suoalueita, valmistui ja luovutettiin maaja metsätalousministeriölle samoinkuin valtakunnallinen harjujen suojeluohjelma. Eduskunnassa hyväksyttiin keväcistuntokaudella metsänparannuslain 2 §:n muutos, jonka perusteella valtion mecsänparannusvaroja ei myönnetä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyvien kohteiden luonnontilaa uhkaaviin hankkeisiin . Luonnonsuojelualueisiin liittyvää problematiikkaa pohdittiin laajalti Luonnonsuojelualueiden tutkimusseminaarissa 8.-10. juhlistamiseksi. Ympiirisrövuoden valisrusmareriaali Y mpäriscövuoden puitteissa valmistettiin seuraavaa suomenkielistä valistusaineistoa: Yleisesice 80 000 kpl Juliste 20 000 kpl Pyörällä töihin juliste ja esite 20 000 kpl Jokamies-esite 20 000 kpl Maatalouden vesiensuojeluohjeet 10 000 kpl Jyväskylän pääcapahtuman esitteet 10 000 kpl Kansallispuistonäyttely 3 000 kpl Y mpäriscövuoden konsertista laadittu levy 1 ooo kpl Kansalaiset toimintaan -teemakirjanen 9 ooo kpl Energia ja ympäristö -teemakirjanen 6 000 kpl Uudistuvat luonnonvarat 5 000 kpl Ruotsinkielistä aineistoa: Yleisesice 10 000 kpl Juliste 1 000 kpl Pyörällä töihin juliste ja esite 1 500 kpl Kansallispuistonäyttely 300 kpl Ekologi-kirjanen Y mpäriscövuoden valistusaineisto on osin ollut järjestöjen käytössä ilman korvausta: osin saatavana omakustannushintaan . Metsähallitus hankki vuoden aikana luonnonsuojelutarkoituksiin 2 700 ha (edellisvuonna 2 110 ha) . 224 500 ha) sekä 59 soidensuojelualueen perustamisesta valtionmaille (yht. Puiston perustamislakia alettiin valmistella luonnonsuojelualueiden peruscamistoimikunnassa ja maaja metsätalousministeriö asetti 6. Seminaari pidettiin A. 4. jalan lääni (1 . E. 1.-30. 11. Lainsäädännössä tapahtui vain pientä edistymistä. 12) Heikki Kauhanen Lapin lääni (osapäiväinen 1. osapäiväinen) Jaakko Luoma Vaasan lääni (kokopäiväinen 1. Lainmuutos on ollut vireillä viitisen vuotta
Pohj anmaan jokirakennushankkeet ja Lapin vesien käytön kokonaissuunnitelma. Liitto vetosi maaja metsätalousministeriöön , jo tta tämänsuuntaista organisaatiouudistusta ei toteutettaisi. 1980) mukaan Suomen Luonnon levikki oli 16 4 14 kpl SUOMEN LUONTO 4/ 81 40. Liiton julkaisuissa on raporto itu projektien tapahtumista. Toimikunnan ehdotusten toteuttaminen maksaa n . Liitro toimi perinteisessä yhteistyössä Kansanvalistusseuran kanssa kolmen luonnonharrastajien kesäpäivien järjestämisessä. Liiton kouluttajakurssit käy nnistettiin toimihenkilöille ja alueellisille projektisihteereille järjestetyllä kolmipäiväisellä koulutustilaisuudella joulukuussa. valitushankke ita avustamalla sekä tekemällä oikeuskanslerille kantelu vesilain 2. 8. Kii nteää yhteistyötä on harjoitettu Natur och Miljön ka nssa. Lappi 10 , Pirkanmaa 9, Pohjois-Karjala 4, PohjoisPohjanmaa 13. Loppuvuonna nousi esiin vielä vesihallinnon organisaatiouudistus, jossa aiottiin lopettaa katselmusja valvontatoimen itsenäinen asema vesihallinnon sisällä. Vuoden vaihteessa sinänsä erittäin tarpeellinen ja kiireellinen laitoksen sijoituspaikka oli ed elleen avoinna O rim attilan kunnan kieltäyd yttyä ottamasta laitosta alueelleen. Toimikunta sai työnsä valmiiksi loppuvuo.r,na ja mietintö ehdotuksineen luovutettiin maaja metsätalousministeriölle 19. Suomen Luonno nsuojelun Säätiön hallituksessa liito n edustajina ovat olleet Teu vo Suominen ja Juha Valste . SUOM EN LUO NTO Suomen Luonnon 39. Ministeriö ilmoitti m yö hemmin syksyllä valmistelevansa · kesäksi -8 1 len tolevityksen kieltävää lakia. Porissa. 80. Poh jola-Norden-järjestöön , Suomen Kotiseutuliittoon , Suomen Metsäyhdistykseen , Suomi-N euvostoliitto-Seuraan , Tieteellisten Seurain Neuvostoon ja Yhteiskuntasuunnittelun Seuraan . Vuoden lopussa ulkojäsente n määrä oli siten 45. Sisäasiainministeriön alaisessa Kaavoitusja rakennusneuvoston kaavoitusjaostossa li iton edustajana on toiminut Esko Joutsamo . vuosikerta ilmestyi kahdeksana numerona, jo ista kaksi oli yhdistetty vuosikirjaksi (n . vsk.. 6-7). Vesipiiri kuitenkin poisti padot räjäyttämällä lintujen pesimärauhasta piittaamatta. Sisäasiainministeriön asettamassa ympäristönsuojelun kunnallishallintotoimikunn assa liittoa edusti Rainer Lahti . jotka eivät muodollisesti olleet eronneet liiton varsinaisesta jäsenyydestä, vaikka organisaatiouudistus niiden osalta oli jo suoritettu . Satakunn an) luonnonsuojeluyhdistyksen lisäksi kahd eksan muuta yhdistystä. Ns. kun Satakunnan luonnonsuojelupiiri perustettiin 20. Kun kiistel y ei vaime ntunut ja maaja metsätalousministeriön Koijärvitoimikunnan työ polki paikallaan , hallitus käsitteli Koijärvi-asiaa toistamiseen kesällä -80 ja päätti , että järven keskiveden korkeuden tulee olla 116. 12. Erityistä ärtym ystä sekä paikallisten asukkaiden että luonnonsuojelujärjestöjen keskuudessa herättivät kertomusvuoden aikana rajavesikomission asiakirjoista esille p ulpahtanut Saimaan sää nnöstelysuunnitelma , joka käytännössä koskettaa koko Itä-Suomea . Liitto teki sekä keskusettä paikallistasolla työtä Saim aan säännöstel yh anketta vastaan Ja loppuvuonna ainakin vesihall inno n korkein johto ilmoitti . y:n ja Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten O ppilaskun tien Liitto ry: n . Liitto on kuulunut jäsenenä Kansainväliseen luonnonsuojeluliittoon (IUCN). useita patoja, jotta järven vedenpinta ei vesipiirin kaivuutö iden ja kuivan kesän vuoksi laskisi liikaa. 9. luvun 26 §: n mukaisen työluvan käytöstä vesistöjärjestelyjen yhteydessä. Tehtävien töiden vaikutukset alueen luontoo n jäävät nähtäviksi tulevi na vuosina, ainakin kesä -80 oli linnustoltaan köyhin , mitä Ko ijärvellä on todettu . Luonnonsuojelupiireissä oli vuod en lopussa 11 6 paikallisyhdistystä seuraavasti : Etelä-Häme 7, Etelä-Karjala 4, Etelä-Savo 5, Kainuu 7, Keski-Savo 3, Keski-Suomi 13, Kymenlaakso 3. Pohjois-Savo 5, Uusim aa 16, Vaasan lääni 5 ja Varsinais-Suomi 12. Paikalliset" asukkaat ja joensuulaiset nuoret luonnon suojelijat leiriytyivät m yrkytettäväksi aiotulle alueelle ja lentokentälle estäen site n metsähallituksen toiminnan . Pohjanmaan vesirakennushankkeisiin :,yritettiin vaikuttaa, pairsi tiedotusja valist·ustyöllä, puuttumalla vesistötöiden budjettirahoitukseen . Tilausm aksu oli luon nonsuojelu yhdistysten jäsenille 45 mk , muille kotimaisille tilaajille 55 mk ja ulkomaille 6 5 mk . Sen jälkeen kun osa Hattuvaaran mielenosoittajista oli saanut m yrkk yä päälleen levitystyön yhteydessä. 30 ja että toimikunnan on tehtävä toimenpide-ehdotuksensa tältä poh jalta. maaku n nai I isista I uon nonsuojel u yhd isty ksistä lii to n varsinaisina jäseninä vuoden lopussa oli Porin seudun (enc . Luon to-Lii tossa oli kahdeksan luontopiiriä. Kokonaissivumäärä oli 402. Toimintavuonna siirryttiin jäsenmaksujen keskitettyy n kerääm iseen . Levikintarkastus Oy: n virallisen tarkastuksen (LT 14. Näitä ovat olleet merikotkan , muu ttohaukan , kalasääsken , Saimaan norpan ja metsäpeuran suojeluprojektit. Kaup paja teollisuusministeriön alaisena öljysuojalautakunnassa ja öljyvahinkolautakunnassa liittoa on edustanut Kalevi Keynäs. tukemalla paikallistoimincaa alueella mm . · Liiton ja monien muiden kansalaispii rien taholta vesihallituksen vesirakennustoimincaan kohdistettiin entistä ankaram paa kritiikkiä. joiden yhteinen osanottajamäärä oli 6 14 henkilöä. Paikallisista luonnonsuojeluyhdistyksistä 20 saavutti vuoden jäsenmäärätavoitteen . KOULUTUSTO IMI NTA Liito n koulutustoiminta vuonna 1980 liittyi pääosin vietettävään Ympäristövuoteen . Koijärvitoimikun nan ehdotuksessa p yri tään järven rancapeltojen peruskuivatukseen ja samalla alueen linnustollisen merkityksen säilyttämiseen . Liittokokous h yväksyi liito n ulkojäseniksi Mehiläishoitajain Keskusliitto Biodlarnas Cencralförbund r. Maailman Luonnon Säätiön Suome n Rahaston hallintoneuvostoon on liiton piirissä toimivista henkilöistä kuulunut Jaakko Savola sekä hallitukseen Rauno Ruuhijärvi ja Teuvo Suominen , WWF:n, liito n ja NoM:n yh teiseen kohdevaliokuntaan ovat kuuluneet Rauno Ruuhijärvi puheenjohtajana ja Esko Joutsamo pysyvänä asiantuntijana. Lisäksi Satakuncaan toimintavuonna perusteruissa paikallisyhdistyksissä oli runsaat 400 jäsentä. Liiton organisaation piiriporras saatiin valmiiksi. Satakunnan luonnonsuojelupiirissä oli vuod en lopussa jäsenenä viisi paikallisyhdistystä. O pintotoiminnan Keskusliittoo n . metsätalousministeriöön lentolevityksen keskeyttämiseksi ja totesi samalla metsähallituksen luonnonsuojelijoita vastaan tekemien rikosilmoitusten olevan vas194 toin tavallisen kansalaisen oikeustajua. Valtakunnallisen ongelmajätelaitoksen sijoituspaikkakiista sävytti toimintaa monilla paikkakunnilla vuoden mittaan . l milj . JÄRJESTÖTOIMINTA Lii ttokokous hyväksyi liito n varsinaiseksi jäseneksi Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin . ettei säännöstelyhankkeeseen ryhd ytä jos asialla ei ole paikallisen väestö n tukea. Vuoden lopussa liittoon kuului siten varsinaisina jäse ninä 15 luonnonsuojelupiiriä ja liito n säännöissä niihin rinnastettava nuorisojärjestö Luonto-Liitto. työ t keskeytettiin ja osa alueesta jäi m yrk yttämättä. Liitto pyrki lukuisissa eri yh teyksissä edistämään Koijärven suojelulle m yönteisiä ratkaisuja. Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys , Kuivaniemen Luonto, Utsjoen luonnonsuojelu yhdistys Tuoddar Luondu ja Kittilän luonnonsuojeluyhdistys sekä enoncekiöläiset paikallisyhdistykset yhdessä saivat yli 2 % toiminta-alueittensa väestöstä jäsenikseen . mk . Suomussalmen kunnan kokoonkutsumassa valtakunnall isessa ekokuntatyöryhmässä liittoa edusti Ismo Tuormaa . joka Vaasan lää nin luonnonsuojelupiirin kautta on lii to n jäsenyyd essä. 10. Toimintavuoden kesää leimasi mo nien Ympäristövuoden tapahtumien ohella kiistel y vesakkomyrkkyjen lentolevityksestä , joka huipentui elokuussa Ilom antsin Hattu vaaran " vesakkosotaan ". Liito n ko lmiportaisen organisaation selkiinn yttämiseksi lii ttokokous m yö nsi eron Keski-Poh janmaan luonnonsuojeluyhdistykselle . Yhteistyössä O K-opintokeskuksen kanssa järjestettiin liito n toimesta kymmenen ym päristönsuojelun eri osa-alueita käsittelevää kurssia. Liiton edustajat ovat osallistuneet useiden luo nnonsuojeluj ärjestöjen yhteisprojektien toteuttamiseen . Ongelmajäteyhtiön köm pelö ja salaileva toim inta asiassa ei saanut luonnonsuojelutaho n ja paikallisten asukkaiden luottamusta osakseen . Vesihallituksen toiminnan alkamisesta tuli kertomusvuonna kuluneeksi 10 vuotta . jossa vesiluonco lähes kokonaisuudessaan on esitetty uh rattavaksi voimataloudelle . Liito n p iiripäivät järjestettiin syys-lokakuussa 14 luonnonsuojelupiirissä (osanottajia yh teensä 246 henkilöä). Liiton jäsenyhdistysten yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä oli vuod en lopussa 24 500 , mistä Luonto-Liiton osuus oli 5 000 jäsentä. jolloin järven keskived en korkeuden tulisi säilyä ennallaan (11 6 ,30). Maaja metsätalousmin isteriön asettamassa luonno nsuojelualueiden perustamistoimikunnassa liittoa o n edustanut Rauno Ruuhijärvi ja Urho Kekkosen kansallispuiston suunnittelutoimikunnassa Esko Joutsamo. Jäsenmaksunsa maksaneiden jäseneen lukumäärä kaksinkertaistui edell iseen vuoteen verrattuna . Liitto vetosi 14
Luonnonsuojeluväen toimitus vahvistui, kun tiedotussihteeri Ismo Tuormaa siirtyi kokopäiväisenä liiton palvelukseen . Päätoimittaja Teuvo Suominen oli virkavapaana 1. Päätoimittajan tehtäviä hoiti koko vuoden Seppo Vuokko . 3. Näyttely oli vuoden kuluessa esillä Helsingissä Neuvostoliiton kulttuurija tiedekeskuksessa sekä yliopiston eläinmuseolla Helsingissä ja Janakkalassa. Rakennustöitä ei kuitenkaan jatkettu vuoden 1980 puolella. Ympäristövuoden johdosta liiton tiedotustoiminta suuntautui entistä enemmän ulospäin ja samalla sen tehoa pystyttiin nostamaan . vsk. Luonnonsuojeluväen painosmäärä oli keskimäärin 25 000 kpl ja lehti postitettiin kaikille jäsenjärjestöjen jäsenille. lito Hartimo .• Liittokokouksessa hyväksyttiin Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri liiton varsinaiseksi jäseneksi sekä Mehiläishoitajain Keskusliitto Biodlarnas Centralförbund r.y . Suomen luonnon toimitusneuvostoon kuuluivat Juha Valste (pj) , Pekka Borg, Matti Helminen, Urpo Häyrinen , Kalevi Keynäs , Veikko Neuvonen, Risto Nurmi ja Helge Romu . 4.-3 1. 12 . Edellisessä liittoa edusti Esko Joutsamo ja jälkimmäiseen osallistuivat liitosta Esko Joutsamo ja Hannu Penttilä sekä Lasse Kosonen Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:stä. 4. Luonnonsuojelujärjestöt ryhtyivät suunnittelemaan strategiasta valmistetun kansancajuisen taskukirjan kääntämistä suomeksi sekä pohjoismaisena yhteistyönä pienen tiivistelmäkirjasen teettämistä strategiasta. Turussa . 6. oltuaan liiton palveluksessa vuodesta 1968 lähtien, siitä yhdeksän vuotta Suomen Luonnon päätoimittajana. Tilintarkastajiksi vuodelle 1981 valittiin HTM , ekonomi Mauri Matikainen ja insinööri Hannes Ignatius sekä varatilintarkastajiksi varatuomari Veikko Tuuliainen ja apul.ptof. Helsingin Norjan suurlähettilään luona jättämässä Norjan hallitukselle kirjelmän Alta-joen suojelun puolesta. Tilaisuudessa puhuivat UNEP:n aluejohtaja Lars Karlström , maaja metsätalousministeri Taisto Tähkämaa, sisäasiainministeri Johannes Koikkalainen sekä luonnonsuojelujärjestöjen edustajac. HALLINTO Liittokokous Syysliittokokouksessa 1979 hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti siirryttiin yhden liittokokouksen pitämiseen vuodessa aiemman kahden asemasta. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) yhteistyössä YK :n Ympäristöohjelman (UNEP) ja Maailman Luonnon Säätiön (WWF) kanssa valmistama Maailman luonnonsuojelustrategia julkistettiin maailmanlaajuisesti 5. 1980 sekä 14.16. Tvärminnessä ja 4. Ympäristöja luontoryhmä järjesti luonnonsuojelujärjestöjen asiantuntija-avustuksella kolme kaikille kansanedustajille tarkoitettua tilaisuutta, 20 . ja Suomen Sairaanhoito-oppilaitosten Oppilaskuncien Liitto' r.y. Rauno Ruuhijärvi. Uusien sääntöjen mukaisesti 12 jäseniseen liittohallitukseen tulivat valituksi seuraavat (henkilökohtaiset varajäsenet sulkeissa); Antti Alf ta n (Pentti Rauhala) , Pertti Forss (Liisa Kulhia), Patrick Hublin (Erkki 195. lehden palveluksesta. Valtuuskuntaan kuului sekä Eesti Looduskaitse Seltsin että luonnonsuojeluviranomaisten edustajia. 1980. 12 . Numeroiden 1 ja 910 sivumäärä oli 16 , muiden 12. Ulkojäsenmaksuksi päätettiin 250 mk . Numerot 1-7 taittoi Harri Leppänen. Liittokokous pidettiin 22.-23. Näyttely koostui 25:stä tunnettujen eestiläisten taiteilijoiden grafiikkatyöstä . Toimitusneuvosto kokoo ntui kaksi kertaa: 26. 12 . Fär-saarilla, jonne perustettiin oma luonnonsuojeluyhdistyksensä v. Kaikkiaan oli paikalla 62 äänivaltaista edustajaa sekä joukko tarkkailijoita , liittohallituksen jäseniä ja liiton toimihenkilöitä. Edelleen suositeltiin jäsenmaksun jakoa siten, että piirin osuus on 5 mk , perhejäsenmaksusta 2 mk , jolloin paikallisyhdistyksen osuus on vastaavasti 10 mk ja 2 mk. Tilaisuus sai osakseen laajaa julkisuutta. Artikkeliroimittajana oli Jorma Laurila ja lehden taittoi Markku Tanttu . Maaja metsätalousministeriö asetti joulukuussa -80 työryhmän selvittelemään strategian vaatimia toimenpiteitä Suomessa. liiton ulkojäseniksi. ja erosi 31. 4. Liitto oli mukana eri ympäristöja saamelaisjärjestöjen edustajista kootussa lähetystössä, joka kävi 28 . Liittomaksuksi päätettiin 5 mk , perheja nuorisojäsenmaksusta 1 mk . Koilliskairan kansallispuiston perustamisesta , luonnonsuojelujärjestöjen valtionavun nostamisesta , torjuma-aineiden haittavaikutusten tutkimisesta, ympäristönsuojelutoimistojen perustamisesta lääninhallituksiin ja ympäristötutkimuksiin osoitettavien määrärahojen lisäämisestä. Vuoden 1981 jäsenmaksuksi suositeltiin paikallisyhdistyksissä 20 mk / henkilöjäsen ja 5 mk / perhejäsen . Kokousasioita valmisteltiin neljässä valiokunnassa. Liittokokous vahvisti toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 1979, toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 1981 sekä päätti m yöntää hallitukselle vastuuvapauden vuoden 1979 tileistä . Tukholmassa. käsiteltiin ympäristönsuojelun hallinnon ja lainsäädännön kehittäm istä, 29. JÄSENTIEDOTUS SEKÄ MUU TIEDOTUS JA VALISTUS Liiton järjestölehden Luonnonsuojeluväen 6. derman ja sihteerinä Ismo Tuormaa (Sll) . Pohjoismaisten luonnonsuojelujärjestöjen sihteeristökokouksia pidettiin vuoden aikana kahdesti: 15 .18. 12 . Liitto järjesti valtuuskunnalle ohjelman , joka käsitti tapaamisia suomalaisten luonnonsuojeluviranomaisten ja asiantun· tijoiden kanssa sekä retkeilyt Lahden, · Evon ja Lammin suuntaan ja Espooseen. Suomessa julkistamistilaisuus järjestettiin Finlandiatalossa yhteistyössä kaikkien IUCN: n jäseneen voimin (valtio , Sll, NoM ja WWF) ja se oli eräs Y mpäristövuoden päätapahtumia kevätkaudella . Yhteistyötä Neuvostoliiton luonnonsuojelujärjestöjen kanssa jatkettiin vakiintuneeseen tapaan. Vastaavana toimittajana oli Terho Poutanen. 1.31. Vuosikirjan (no . 12 . 10. Sisältö koostui liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan esittelystä sekä ajankohtaisista tapahtumista luonnonja ympäristönsuojelun eri aloilla . Eestiläinen 30 henkilön luonnonsuojelijaryhmä vieraili Suomessa· 12.-1 7. Liittohallituksen puheenjohtajaksi 2-vuotiskaudeksi 198 1-82 valittiin yksimielisesti apul.prof. Luonnonsuojelujärjestöt tekivät strategiaa tunnetuksi omissa julkaisuissaan sekä jäsenistö nsä keskuudessa . Luonnonsuojelujärjestöt toimivat eduskunnan Ympäristöja luontoryhmän sihteeristönä . Kokous hyväksyi ponnen liiton keskushallinnon edelleen kehittämisestä . Lehden tilaajarekisteriä ym. Lehden irtonumeroita jaettiin Y mpäristövuoden eri tilaisuuksissa yms. soralakiehdotusta ja sen vaikutuksia suomalaiseen harjuluontoon ja 2. 80 Eestin metsätalousja luonnonsuojeluministeriön I varaministeri Feliks Nömmsalun johdolla. 15 . oli Mikko Niskasaari . Eesti Looduskaitse Seltsin toimesta koottu näyttely '' Luonnonsuojelu eestiläisessä grafiikassa " saapui maahan valtuuskunnan mukana . Luonnonsuojeluväen toimitusneuvostoon liittohallitus valitsi Mikko Niskasaaren puheenjohtajaksi ja jäseniksi Terttu Laurilan , Kati Lintosen , Pekka Moilasen , Raija Tammelinin (s. Toimitussihteerin sijaisena 15 . 11. Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä . 6. 1. Luonnonsuojeluväki-lehden lisäksi liiton sisäistä tiedotustoimintaa hoidettiin keskimäärin kerran kuukaudessa postitetulla järjestösihteerin kirjeillä . Kamppailu Alta-joen suojelemiseksi tiivistyi loppuvuonna ja sai entistä laajempaa periaatteellista ja kansainvälistä merkitystä. vuosikerta ilmestyi tabloidmuotoisena yhdeksän kertaa . 3. Suhteet eri tiedotusvälineiden edustajiin paranivat entisestään ja tiedotusvälineet tukivat tehokkaasti Ympäristövuoden kampanjoiden ja teemojen toteutumista . 5. Ryhmän 13-jäsenisen johtokunnan puheenjohtajana toimi Pertti Salolainen, varapuheenjohtajana Jakob SöSUOMEN LUONTO -1 / 8140. Läsnä olleet käyttivät ääniä seuraavasti: varsinaiset jäsenet 130 ääntä ja ulkojäsenet 11 ääntä, yhteensä 14 1 ääntä . Helsingissä . Norjan valtiopäivät teki syksyllä -80 jo kolmannen kerran rakentamiselle myönteisen päätöksen, jonka jälkeen hallitus ryhtyi valmistelemaan voimalaa ennakoivan tietyön jatkamista . Marjukka Kulmanen , joka oli loppuvuoden äitiyslomalla ja erosi 3 1. toimistotehtäviä hoitivat kanslisti Tiina Toivanen -Toi kka ja roimistoapulainen Liisa Kurikka . Jäsenyhdistykset puolestaan lähettivät liittoon tärkeimmät yhdistystiedot sisältävän vuosiilmoituksen sekä omia julkaisujaan että jossakin määrin myös asiakirja-aineistoaan . Toimitussihteerinä oli 1. 6. käytiin tutustumassa Pernajanlahteen. Tuormaa hoiti toimitussihteerin tehtävät numerosta 8 alkaen . Poutanen) ja Ritva Veijosen. Yleisvenäläisen luonnonsuojeluseuran valtuuskunnan keväällä -80 suunniteltu vierailu siirtyi seuran toivomuksesta seuraavan vuoden puolelle. Kiertoartikkeleja lähetettiin vuoden kuluessa neljä kappaletta ja ne saivat lehdissä laajan levikin . 3. 6-7) teemana oli Energia ja ympäristö ja sen toimittamiseen osallistui Raili Heinonen . Ryhmä teki vuoden aikana lukuisia laajapohjaisia , luonnonsuojelujärjestöjen tavoitteiden mukaisia eduskunta-aloitteita mm
Valtioneuvosto Koijärven suojelun toteutuminen 11 . eri Sten Steniukselle, apu!. Maaja metsätalousministeriö Lieksan Ruunaan ja Suomussalmen Martinselkcisen alueiden suojelu 24. Lintujen pesäkuvauksen haittojen torjuminen 29. Teuvo Suominen ja Seppo Vuokko, sihteerinä Pekka Salmi . Vuoden puu julistesarjassa vuorossa oli visakoivu, joka liittyi luonnonsuojeluliiton istutusja varainhankincakampanjaan. vsk.. Luonnonkalencerin aiheena oli katoava kulttuurimaisema. Maaja metsätalousministeriö Koilliskairan kansallispuiston perustaminen ja rajaus 14. Postikortteja ja muita painotuotteita tehtiin sekä uusia, että otettiin uusincapainoksia. 5. 2. Hallituksen ministeriryhmät Soralain kiirehtiminen ja sisällön selventäminen 8. jatkamalla projektisihteerin osavuotiseksi budjetoitua toimimaa vuoden loppuun asti. 2. Osan toimintavuotta huoneistossa toimi Y mpäristövuoden 80 Uudenmaan alueellinen projektisihteeri ja Helsingin seudun luonnonsuojeluyhdistys. 2. osan vahvistaminen kiireellisesti 21. Vuoden kuluessa ilmestyi Suomalaista luontoa parhaimmillaan sarjassa Jorma Luhdan KURKIMAA . Liittohallitus ja työryhmät Liittohallitukseen kuuluivat toimintavuoden aikana apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi puheenjohtajana, valr.kand. Opetusministeriö Y mpäristönhoidollisen opetuksen lisääminen peruskoulussa ja lukiossa 4. 4. Huolimatta Y mpäristövuoden aiheuttamasta suuresta lisäpaineesta liiton talous onnistuttiin pitämään vakaana mm . 6 . Jäsenavustuksina Ympäristövuoden toteuttamiseen jaettiin jäsenyhteisöille 32 750 mk . 8 . Liittokokouksen jälkeen 23 . luvun ja 26 §: n mukaisen työluvan käytöstä vesistöjärjestelyjen yhteydessä 2. Liikenneministeri Veikko Saarto Oulujärven ylitystiehankkeesta luopuminen 28 . Heikki Luoma (Jorma Jantunen) , Reino Okkonen (Sten Stenius), Heikki Poroila (Jouko Pihlainen) , Jaakko Savola (Esko Hannukka) ja Pertti Sevola (Pentti Yli-Karjanmaa) . Ulkoisen tiedottamisen ryhmä: Ismo Tuormaa (pj) , jäseninä Pirjo Houni , Leila Lehtiranca, Jaakko Luoma, Markku Ritola ja Pirkko-Liisa Summa. Syysliittokokouksen -79 suosittelema jäsenmaksu 15 mk / varsinainen jäsen ja 5 mk/ perhe jäsen vahvistettiin lähes kaikissa paikallisyhdistyksissä . 8. Kalenceripainos saavutti 2 5 000 kappaleen rajan. 80 muuta vaikuttajaa valtionhallinnossa Ympäristönsuojelu valtion tuloja menoarviossa 1981 SUOMEN LUONTO 4/ 81 40 . asti), amanuenssi Heikki Poroila, limnologi Pertti Sevola, luonnontiet. Pyötäkirjapykäliä kertyi 220 kpl. 6. 1ALOUS Yleistä Liittomaksun osuus jäsenmaksusta oli 4 mk / varsinaisen jäsenyhdistyksen Jasen . ALOITTEET 31. Rainer Lahti, opiskelija Mikko Niskasaari (1. Juha Valste sekä varajäsenenä opiskelija Patrick Hublin . Myymälät toimivat Helsingin lisäksi Turussa ja Oulussa sekä myyntipiste Tampereella Stockmanin tavaratalon tiloissa . 3. Liiton valtionapu oli toimintavuonna 287 000 mk, mikä muodosti 13,5 % liiton kaikista tuloista . 1980 Helsingissä. Muita työryhmiä oli vuoden kuluessa seuraavasti: Projektiryhmä: Seppo Hannus (pj) , jäseninä Aulis Ansalehto, Harri Dahlström , Kari Hallantie , likka Heikkinen , Jouko Högmander ja Rainer Lahti . Maaja metsätalousministeriö Koijärven luoteispään satovahinkojen korvaaminen 5. 4. Maaja metsätalousministeriö Torjuma-aineiden lentolevityksen lopettaminen 25 . Luonnonsuojeluliiton edustajina kokouksessa olivat liiton hallituksen puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi sekä liittohallituksen jäsen Rainer Lahti. Liikenneministeri Veikko Saarto Harjumaiseman säilyttämisen , käytön ja hoidon mahdollisuudet 14. Rakennushallitus Toimenpiteet Vaasan Wolffin puiston säi lyttämiseksi 14. 6. A . 3. 4. lähtien, sitä ennen varajäsenenä) , maat .metsär.yo Matti Hyytinen , dipl.ins. Vesiensuojeluohjelmatyöryhmä: Pertti Sevola (pj) , jäseninä Harri Dahlström, Martti Hämäläinen , Lea Kauppi ja Jukka Muhonen . Liittokokouksen alussa julkistettiin ja jaettiin liittohallituksen myöntämät kultaiset ansiomerkit lääketiet. 4. 8. Liittohallitus kokoontui 10 kertaa . Valtioneuvosto Pernajanlahden suojelu moottoriliikennetiehankkeelta · 20. Julkaisuryöryhmä : Lasse Kosonen (pj). Oikeuskansleri Selvityspyyntö vesilain 2. Lahjaesineitä ja tekstiilejä lisättiin, arvokkaana lahjaesineenä tulivat myyntiin käsintehdyt norppa-puukot . Välitettäviä kuvia arkistossa oli vuoden lopussa noin 30 000 kappaletta edustaen noin 320 valokuvaajan ainemoa . Pertti Huttunen (1 . Suomen Luonnonvalokuvaajat r.y. 3. 5. Maaja metsätalousmi nisteriö Sarmituncurin alueen suojelun nykytila ja tavoitteet 3. 10. järjestettiin Turun Kristillisen Opiston luentosalissa Y mpäristövuoden teematilaisuus "Välittömän elinympäristön suojelu " . Fredriksonille. 196 Toimiston henkilökunnan muodostivat pääsihteeri Esko Joutsamo, järjestösihreeri Terho Poutanen , tiedotussihteeri Ismo Tuormaa (yhteinen tiedotussihteeri WWF:n kanssa 1. Liiton taloussihteerin tehtäviä hoiti 30 . Työvaliokunta kokoontui 16 kertaa. Valtioneuvosto Koijärven suojelun turvaaminen 29. 7. Ulkojäsenmaksuna oli 250 mk . 8. Tuen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jouko Lehtonen ja jäseninä Kristian Donner, Merja Ekholm , Matti H yytinen ja Esko Joutsamo. 4. Sisäasiainministeriö Lapin seutukaavan 1. ja kir. Tuen yhtiökokous pidettiin 30. Eduskuntaryhmät Aineistoa energiapolitiikkaa koskevaa välikysymyskeskustelua varten 28. prof. Vuoden 198 1 projektiryhmä: Patrick Hublin (pj) , jäseninä Jouko Högmander, Matti Lahtinen , Lasse Loven ja Thomas Ö hman . K. 1980 alkaen pääosin visakoivuprojektin osalta Pekka Salmi . Ympäristövuoden tapahtumiin liittyen Tuen osallistuminen Aurinko ja Tuuli -konsertin levyn levitykseen mahdollisti levyn toteuttamisen . 1. Luonnonsuojeluliiton toimiston yhteydessä toimi Luonnonkuva-arkisto, jonka toiminta kehittyi suotuisasti. 4. 1980 saakka Lasse Kosonen osa-aikaisena ja 1. Valtioneuvosto Koijärven suojelu 12 . 4 . Keskustoimiston tiloissa työskenteli Ympäristövuoden 80 keskustoimisto, Suomen Luonnon toimitus, ruotsinkielisen sisarjärjestön Natur och Miljön ja nuorisojärjestö Luonto-Liiton keskustoimisto sekä Luonnonkuva-arkisto . 6. kand . jäseninä Harri Dahlström, Asko Jäntti. Björk), Pertti Huttunen (Aulis Ansalehto), Erkki Kohonen Ouha Markkola), Seppo Kotiranta (Juhani Karhumäki), Terttu Laurila (Jorma Hakala) . Ministeri Johannes Koikkalainen Lääninhallitusten ympäristönsuojelutoimen kehittäminen vuoden 1981 budjetissa 29 . Maailman Luon non Säätiön Suomen Rahasto tuki uhanalaiseen luontoon liittyvää valistustoimincaa Suomen Luonnossa 20 000 markalla . 3. Saadut lisäresurssit ohjattiin etupäässä alueelliseen toimimaan mm . 7. Valtioneuvosto Metsäpeuran esiincymisalueiden suojelu 20. Liikenneministeri Veikko Sa~rto Kihdin suunnitellusta ölj yväylästä luopuminen 7. 1980 saakka), toimistonhoitaja Eini Nordman . Valtioneuvosto + n . Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n liikevaihto jatkoi hyvää kehitystään. Seppo Kotiranta varapuheenjohtajana, jäseninä agronomi Aulis Ansalehto , fil.lis. Oikeuskansleri Selvityspyyntö viranomaisten toiminnasta suurpetojen metsästyksessä tapahtuvien lainrikkomusten tutkimisessa 22 . KESKUSTOIMISTO Liiton keskustoimisto sijaitsi toimintavuoden aikana Helsingissä, Perämiehenkatu 11 :ssa. talou dellisesti onnistuneen Visakoivukampanjan avulla . 2. 5. Rauno Tenovuolle sekä hopeinen ansior.,erkki lakit.lis . Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluivat Juha Valste puheenjohtajana sekä jäseninä Pertti Forss , Patrick Hublin, Rainer Lahti ja Niklas Meinander
D Summaries of the Main Articles Who supports che environmental movement in Finland. distusehdotukset Maaja metsätalousministeriö Kulocustoimikunnan mietintö Sisäasiainministeriö, ympäristönsuojeluosasto Romucyöryhmän mietintö Sisäasiainministeriö, ympäriscönsuojeluosasto Ulkoilurei11iryöryhmän mietintö Sisäasiainministeriö, ympäristön suojeluosasco SUOMEN LUONT0 4/ 81 40 . 11 . One of these was formed in 1979 to protect the well-known bird-lake at Koijärvi from being drained. 5 % opposed it. Maaja mecsäcalousminisreriö Vesihallinnon organisaatiouudistus LAUSUNNOT 26 . br 01/ijarvincn pages 172-176 Single large reserves have been recommended as the mosc dfective stracegy in conscrvacion , buc chis conclusion has been quescioned on cheoretical and empirical grounds in recenc years . 12 . 197. Conservation of them requires restoration and continual care . The goal of this reservoir project is to raise che ekctricicy production of the mainflow of the Kemijoki by one renth . Maaja mecsäcalousminisceriö Soidensuojelutyöryhmän mietintö II (perusohjelma II) 16. 8. UKK-Koilliskaira vuosien työn tulos LEHDISTÖTIEDOTTEET 12 . Usko ydinvoiman turvallisuureen on murcunur 16. Data on the endangered species and the distribution ol vascular plant species in lush deciduous woods on the Aland Jslands support the conclusion thac small reserves are an importam in~rediem in the conservation of endangered spec1es and habicacs. 2. 6. 11 . The results did not suppon the assumption that these popular movemems are middle-class: anitudes did not alter much with age , profession, income, or place of dwelling . Saimaan säännöscelyhanke saatava katselmukseen 2. 9. 4. A large part of thesc panicular biotopes have disappeared with the disappearance of pasturing . Kannano110 vesihallituksen 10vuotisen toiminnan johdosta 2. 11. 1. 11. 80 19. 9. The second movemenc arose ouc of the cmbiuermcnc of some fishermen in nonhern Finland, over the building of a power station on the Kemijoki river. Translated by Taru Tyynilä-Woolston and George Woolston . Raucaciehallicus Espoo Lohja Salo oikoradan yleissuunnitelma 22. Oikeuskansleri Vastine maaja mecsäcalousminisceriön selvitykseen liiton kanteluun 31. 9. Eduskunnan II lakivaliokunta Lakiesitykset aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta (130 /79) ja öljyn aiheu11amasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta (2 / 80) 28. 12 . Maatilamatkailun kehi11äminen vaihtoehto rantarakentamiselle 11. 3. 9. Pernajanlahden suojelun ja mooctoriliikennetien ristiriidat vo1tava rae kaista 30. Eduskunnan maaja mersätalousvaliokunta Lakiesitys mecsänparannuslain 2 §:n muuttamisesta (143179) 28 . 12 . 9. 11 . 9 . Maaja mecsäcalousminisceri Taisto Tähkämaa Alueen kansaneduscajac Euran Koskeljärven suojelu 2 5. Jokamiespäivän 14. 8. 2. Kauppaja teollisuusministeriö Y dinenergialakitoimikunnan mietintö 6. Over 40 farms would be submerged under water; farming, foremy, fishing and reindeer husbandry would suffer. 11. Maaja mecsätalousminisceriö Saivaaran alueen muodostaminen luonnonsuojelualueeksi 22 . Eduskunnan valcionvarainvaliokunnan II jaosto Y mpäriscönsuojelumäärärahat valtion vuoden 198 1 budjetissa 6. 2. 9. 12. 10. 25 . tapahtumia 18 . Eduskuntaryhmät Soralain korjaaminen eduskuntakäsi11elyn yhteydessä 28 . 9. Sisäasiainministeriö, kaavoitusja rakennusosasto Kokonaissuunnitelman merkintäcyöryhmän mietintö ja siihen liiccyväc seutukaavamerkincöjen uu3. The proteccion of che wooded meadow culcure of Aland by Carl-Adam Haeggscröm pages 181182 The wooded meadows (lush deciduous woods) of Aland are artificial accomplishments. 3. 10. Finnish Association for Narure Pro1ec1ion: The Vuoros artificial lake brcaks rhe law pagcs 168171 At the headwaters of the Kemijoki, the main river ol northern Finland, a third big reservoir is under planning . Nordenskiöldin puheen muistopäivänä 12 . 10. 3. 10 Norjan Helsingin suurlähe11iläs Alea-joen rakennushankkeesca luopuminen 31. Lääninhallitukset tarvitsevat ympäriscö nsuojelutoimiscoc 25 . Finnish water law forbids building if it causes widespread damage to nacure , or makes housing or workinf condicions worse . Vesihallitus Ehdotus Kymijoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelmaksi 4. The study dcalt with the attitudes of Finns cowards two of che most recent popular movemems. 6. 9. 9. Mitä Maailman luonnonsuojelustrategia Suomessa merkitsee 31 . The wooded meadow culture was hundreds of years old bdore it began ies decline at the end of chc ninetecnth cemury. Maaja metsätalousministeriö Luonnonsuojelualueiden peruscamistoimikunnan mietintö 20 . Tervehdys Ympäriscövuoden 80 suojelijalle, Tasavallan Presiden11i Urho Kekkoselle 11 . 9. 12 . Eduskunnan II lakivaliokunta Esitys soranoctolaiksi (88 / 80) 19. Ympäristönsuojeluun lisää varoja ensi vuoden budjetissa 3. Keskusmecsälautakunta Tapio Luonnos yksicyismecsien ympäristönsuojeluohjeistoksi 2. Vuotoksen alcaan rakentamisesta luovu11ava 5. Maaja mecsäcalousminisceriö Valtakunnallinen harjujen suojeluohjelma JULKILAUSUMAT 4. Soidensuojelucilanne tänään (Kurkimaa-kirjan julkiscamiscilaisuudessa) KIERTOARTIKKELIT 20 . 9. Ympäristönsuojelu mukaan kehitysapuhankkeisiin 4. Vuocos would mean ali o these things. The Kemijoki movement was supponed by 56 % , and opposed by 6 % . 5. 10. Harjukiisca jackuu Kangasalassa adressiin 6 500 nimeä 4. The poor quality of water would then largely spoil the downscream wacer syscem. and when the winter lodder was collected by cutting the hay and breaking the branches lrom the trces . Valuable fish would die , and mercury rising from the bonom of the reservoir would pollute the fish . They were lormed when cattle was grazed in them. Tanskan maaralousminisceriö Muutokset Tanskan mecsäscyslaissa 16 . Many examples indicace chac several small areas suppon at leasc as many species as a single large area , when the total areas compared are the same. Y mpäriscönsuojelu n kunnallishallinnon toimikunnan välirapomi 8. Valtiovarainministeri Ahti Pekkala Luonnonsuojelujärjesröjen valtionapu 19. 1. 1. Having waited for decades, they still have noc received any compensacion for losc income due to building of the dam. Hallituksen usko11avuus ympäristöasioissa romu11umassa 11 . Ulkoasiainministeriö Suomen liittyminen Kansainvälisen valaanpyyntikomission (!WC) jäseneksi 22 . This movement was che first co make use of methods of civil disobedience. Valid theoretical reasons for prderring single areas to several small areas do not exisc, but empirical and praccical aspects musc he examint"d in each separace case. Eduskunnan lakija talousvaliokunta Esitys laiksi yleisistä teistä annetun lain muu11amises1a 4. 6. vsk. and died out almost completely after the second world war. 12. Luonnonolosuhceec suunni11elun pohjaksi, Pyörällä töihin , Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta ja Visakoivuja myyty jo tuhansia . The Koijärvi movement found suppon from 54 % of those who answered the poll, and 11. 9. 6. 12 . 10 . Maaja metsätalousministeriö Vuotuisen kansallispuistopäivän vie11äminen A. by Timo Järvikoski and Juha Ky/ämäki pages 153-156 Some resent research by Turku University promises sceadily increasing support for the new Finnish cnvironmental movc:ments , over che nexc fcw years. The majority of local people are opposed to the reservoir. 4. 9. Hirvet rauhaan yhdeksi viikonlopuksi 11. 5. E. 10 Oikeuskansleri Selvityspyyntö suojelcaviksi suunnicelcujen valcionmaiden soiden luovu11amisen laillisuudesta yksityiselle turveyhciölle Simon kunnassa 11 . 6. The design of nature rcservcs: docs biogeographic rheory encourage single large refugcs rarher ihan several small refuges. Energia-adressi keräsi yli 54 000 allekirjoiccajaa 5. 9. Liiton kunnallisvaaliceemac: ympäriscönsuojelulaucakunnac kuntiin, jä11eet hyötykäyttöön 14
Heti muuttomme jälkeisenä aamuna löysin toisesta kengästäni ----pienen hiiren ja toisen napostelemassa iltapalamme tähteitä ruokapöydällä. Tähän kirjoituskoneen päälle laskeutui juuri hämähäkki lankaansa pitkin kuin katselemaan mitä minä kirjoitan , ja tuntuu siltä kuin se haluaisi lähettää terveisiä. Onpa huolimattomia ihmisiä', ajattelivat hylje ja hauki ja ahven, olisivat vieneet taulun roskikseen. Sitten he tapasivat toisen hylkeen ja hauen ja liså'å' simpukoita ja ihmisen, joka oli sukeltamassa. Yhdessä' på'å'ttivå't uida valtamereen tutkimaan sen ihmeitä'. Kasvi-, lintuja eläinkirjat ihan kuluvat käsissämme , ja opimme luonnosta päivittäin uusia asioita. Iltahämärissä hyppeli jänis puutarhaan nakertelemaan omenapuun kuorta, ja läheiseltä mäeltä kuului sarvipöllön ääntelyä ja kalliometsiköstä kolkon kuuloista huuhkajan huhuilua. Kiitos monista mukavista kirjeistänne ja hauskoista kuvista. Sisilisko tutkiskeli ensimmä1s1ä tulppaaninituja kukkapenkissä, ja kaksi närheä tuli uteliaana tutkimaan minkälaista väkeä me olemme. Lasten Luonto ~0\/1· i ~$ '. Juha Virtanen Joroisista on nelivuotias ja hän kertoo meille sadun hylkeestä ja hauesta: Hylje ja hauki n ·må' satu tapahtuu Karkkimaan joessa. 2-~ 198 suurta kärpästä. vsk.. Palkinnoksi pelastamiSUOMEN LUONTO4 / 81 40. Niin sai rapukin hyvå'n kodin. ;J ! c'd·\ i:z:::v JU::i S\ 1..v ·.;; e V, c'd l(U'l4 SSi\ \(A~\.... Marja Mattlar Muutimme maalle Meidän perhe muutti maalle ja luonto on suorastaan tulvahtanut elämäämme täällä, kun vertaamme tätä Helsinkiin. Hylje ja hauki tapasivat ahvenen. Postia julkaistaan aina sopivassa tilaisuudessa ja niin paljon kuin mahtuu mukaan. Vaatehuoneesta lehahti vastaani pelästynyt lepakko, ja ullakon ikkunalaudalla heräili talvihorroksestaan ainakin sata ~;,,( ) _/ , ' \\. ;J "5 \ ) C: )/ l / <IJ C: ·--:3 \ .... Ne löysivät sieltä' taulun, joka oli heitetty mereen, koska sitä' ei enå'å' tarvittu. Paluumatkalla he vielä' kohtasivat yksinäisen ravun, jonka hylje kuljetti sefasså'å'n puhtaaseen jokeen asumaan. Hylje, hauki ja ahven palasivat tyytyväisinä' puhtaaseen kotijokeensa . Sielfa he nåkivå't simpukoita ja muitakin meriefaimiå'
Yksi niistä" on niin laho, että" palokårki on hakannut siihen pesåkolon. Muista :aittaa nimesi ja osoitteesi . Mutta tuolloinkos pöllönpoikaset niksuttivat isån sormia nokallaan. ---~ · _ ..................... Liito-orava oli kuitenkin niin vikkelä" liikkeissfan ja milloin missä"kin, ettei isä" onnistunut saamaan siitä" kuvaa . Oikein lämmintä ja riemukasta kesänjatkoa kaikille! 199. Palokårkipariskunta on ilmeisesti saanut poikasia vain joka toinen vuosi. • ~ -;::-~ -,_ WJ SUOMEN LUONTO 418 1 40 . ·· .... Pöllön poikaset putoilivat alas ]ahosta pesåstå ja isåni nosti ne takaisin puuhun. vsk. Erfanå vuonna palokårkien pesåkolossa asuikin pöllö. sesta rapu antoi hylkeelle osmankffamimitalin. Oikein vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa viisi norppakohoa, jotka on tarkoitettu verkon tai katiskan merkeiksi, mutta joita voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen . Jos lähetät vastauksesi kirjekuoressa, laita toki mukaan luonroaiheisia piirroksiasi ja kertomuksiasi. Lähetä vastauksesi elokuun puoleenväliin mennessä osoitteeseen LASTEN LUONTO , Perämiehenkaru 11 A 8, 00150 HELSINKI 15. 8-vuotias Päivi Kerko Pusulasta taas kertoo palokärjen pesästä: Palokärjen pesä Meillä" on puutarhassa isoja koivuja. Samalla nå"in koivussa liito-oravan ja isä" yritti ottaa siitä" valokuvan. Mikä seuraavista eläimistä on väärässä seurassa: KISSA , KOIRA , LEHMÄ, LAMMAS, VUOHI, SIKA , KANA, KUKKO, SIILI ja HEVONEN. Olin jo oikeastaan lopettanut tå"må·n kertomuksen, kun tå"nå"ån tå"må" lå"hes satavuotias koivuvanhus katkesi juuri palokå"rjen peså"n kohdalta . Sitten pieni kilpatehtävä. Palokå"rki pesi tuossa kolossa ensimmåisen kerran jo vuonna 1974. Olen löytånyt pesåpuun juurelta palokå"rjenmunan kuoria ja ne olivat vaalean haalean sinisiä"
Kauneimmillaan kasvavana Päivänkakkaroita ja sinikelloja saa toki poimia, mutta Suomessa on myös joukko harvinaisia tai uhanalaisia kasveja , jotka on täytynyt lailla suojata. myös niiden elinympäristö . Luettelon suojatuista lajeista löydät sivulta 191. Manner-Suomessa on 108 kasvilajia täysin rauhoitettu ja kuuden lajin (näsiä, sinivuokko, kevätesikko, imikkä , keväinen linnunherne ja valkolehdokki) poimiminen kaupattavaksi on kielletty. Rauhoitus suojaa kasvin lapiokaivulta muttei valitettavasti kauhakuormaajalta! Niinpä rauhoitettujen kasvien elinpaikkoja saa möyriä mielin määrin, joten ainut keino todella varjella arvokg kaita lajeja on rauhoittaa ] ...,. j Mutta muista: kauneimi millaan kasvavana!. Ahvenanmaalla on maakunnan omalla luonnonsuojelulailla rauhoitettu 30 kasvia