23-38. Suomen Luonto ,;_11\/1 No 4 1982 t ,:; Suomen kansallispuistot s
siellä toki on perhosia niin kuin ennen. Runsaina kukkivat kedot liittyvät vanhakantaiseen hevosvetoiseen maatalouteen , jo lle o livat luonteenomaisia ahot, kedot ja luonnonniityt , sarkaojat ja pientareet. Kun kerran sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet, ovat kukat ja perhosetkin vähentyneet. pellot salaojitettu ja sarkaojat täytetty, peltojen ja pientareitten kukkarunsaus myrkytetty. Kannessa on ritariperhonen kurjenpolven kukalla (kuva Pentti Johansso n , LKA) . Erityisesti 1950-luvulta lähtien on peltoja sa laojitettu , niittyjä muutettu joko pelloiksi tai metsiksi, ahot metsitetty. Kukat ja perhoset Päiväperhoset ja kukat kuuluvat kesää n . D. Jos löytää monilajise n niityn . Peltojen ja pientareiden ruiskutukset rikkaruohom yrkyin ovat vähentäneet niin kukkia kuin niitä pöl yttäviä hyönteisiäkin . all a harvinainen haapaperhonen mesiangervolla ja kangassinisiipi rätvänän kukalla . Onko tämä vain vanhojen hyvien aikojen tyhjänpäiväistä haikailua . Useimmat tämän päivän perhoskedoista ovat vi ljel yksestä jääneitä peltoja kuten alakuvan loh jalainen " peltoheitto ". Molemmista sanotaan , ettei niitä enää ole yhtä paljon kuin ennen
Til aushinta on 90 mk , Suom en luo nno nsuojelulii ton jäsenille 6 5 mk . Tavalliselle kansalaiselle kansallispuisto on tärkeä matkailukohteena, retkeilyja virkistäytymisalueena . Suomen Luonto N:o 4 1982 41 . Ne pitää myös käytännön toimin korottaa tähän arvoonsa, tehdä ne tutuiksi ja tärkeiksi koko kansalle. Valtakunnallisesti ei ole kysymys kovin suuresta työpaikkojen määrästä, mutta paikallisesti jo yhdestäkin toimivasta kansallispuistosta voi tulla merkittävä työllistäjä . Perinteisesti Suomen kansallispuistoissa on olemattoman vähän palveluja: jokin esite tai merkitty reitti ei riitä ja vain aniharvassa puistossa on ollut jatkuvasti saatavilla asiantuntevaa opastusta. Puistojen merkitystä matkailulle on usein vähätelty vedoten alhaisiin kävijämääriin. Puistoihin tarvitaan riittävä henkilökunta hoitamaan sekä yleisönpalvelu että näkymättömämpi mutta puiston toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeä valvonta, huolto ja tutkimus. 90-64 2 88 1 Liiton toimisto on avoinna m aa nar.taista perj antaihin klo 8 .3016 .00 , kesäkuukausina 8.3015. Puistoverkosto edustaa nyt koko maamme luontoa paljon aiempaa paremmin, saatiinhan nyt suurin osa uusista puistoista Etelä-Suomeen. JLMOITUSHINNA T mv. Nordenskiöldin kuulusta kansallispuistokirjoituksesta. Seitsemisen kansallispuistoalueella vieraili jo ennen puiston perustamista 10 000 kävijää vuosittain ja Siikalahden lintuparatiisista tuli äkkiä Parikkalan suosituin matkailukohde. Kansallispuistot ovat nimensä mukaisesti koko kansan puistoja ja kansallisia monumentteja. Lehti voidaa n tilata maksam all a til aushinra postisiirtotilill e no 608 21 -1. ISSN 0356-0678 Värieroccelut : Offset-Kopio , H elsinki Painopaikka: Forssan Kirj apaino O y, Forssa SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 1. Luonnonsuojelun lisäksi kansallispuistoilla on yhtä tärkeinä tehtävinä luontokasvatus ja tutkimus. Vuonna 198 2 Suom en Luonto ilm estyy kahdeksana num erona. TOIMITUS Päätoimittaja : Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Auli Kilpe läinen Toimittaja: Kaarina Miett inen (vc.) Tait to: Markku Taottu TOIMITUSNEUVOSTO Antti Karlin , Kalev i Keynäs, Marjuk ka Kulmanen , Tapio Lindh olm , Veikko Neuvonen , Helge Ro nru , Pirjo Tuusa , Pertti Uotil a ja Juha Valste. Jokaiseen puistoon on saatava opastuskeskus työntekijöineen. ,sk Kansallispuistot käyttöön Vuoden alussa saimme uusia kansallispuistoja sopivasti 110 vuotta maailman ensimmäisen kansallispuiston Yellowstonen perustamisesta ja hiukan yli 100 vuotta tutkimusmatkailija A.E. Nyt on jo esimerkkejä siitä, että jos palveluja järjestetään, niillä on käyttöä: luonto kiinnostaa. 2/ l s 4 500mk 1/ 1 s 2800 mk Ii 2 s 1600 mk 1 / 4 s 1000 mk 2-väri 4-väri 6300 mk 8400 mk 3600 mk 5000 mk takak . 4200 mk 5400 mk 7200 mk Ilmoitusm yy nt i: Heikki Kultti , puh . Kansallispuiston muita palveluja kehitettäessä on muistettava lähtökohta: puistot ovat suojelualueita ja ihmiset tulevat niihin nauttimaan luonnon rauhasta. Irconumero 12 mk . p uh . SUOMEN LUONN ON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suom en luo nnonsuoje lulii to n toimisto . Niinpä kaikki vaativammat majoituspalvelut, myyntitoiminta, urheiluja kuntoilutilat ja -radat sekä liikennepalvelut on sijoitettava puiston ulkopuolelle. 1977 ehdottamista alueista yhä odottaa perustamistaan mainittakoon vain esimerkkeinä Koti , Ruunaa ja Perämeri! Eikä työ ole ohi jo perustettujenkaan puistojen osalta . Puistojen muiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii niiden palvelujen kehittämistä. Muualla joudutaan jopa rajoittamaan kansallispuistoihin pyrkivien määriä, onneksi meillä ei vielä ole tarvetta siihen . 90-7 10 184 tai 701 1065. T il auk set välittää m yös Suom en Luo nno nsuojelun Tuki Oy, Nervanderinkat u 11 , 001 00 Helsinki 10. Mutta kaikki ei ole vielä valmista. 30 . Kansallispuisto ei saa jäädä pelkäksi maastoon rajatuksi suojelualueeksi, joka nukkuu lain suomassa rauhassa hiljaista ruususen untaan aina tuomiopäivään. Osoitteenmuutokset pyyd etään ilmoittam aan kirjallisesti li iton toimistoon . Huomattavan moni kansallispuistokomitean v. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKA ISEE Suomen luo nno nsuojelulii tto ry Perämiehenkatu 11 A 8 001 50 He lsink i 15 , p uh . Puistojen palvelujen kehittäminen on myös tuloksekasta kehitysaluepolitiikkaa: ovathan useimmat puistot kehitysalueilla ja sielläkin ne toisivat työpaikkoja syrjäkyliin eivätkä muutoinkin jo kasvaviin kuntakeskuksiin . 90406 262 . D 3
20 23 39 43 5 1 57 58 SUOMEN LUONTO 4182 41. 1/i }å"rvinen, Esa Rama ja Kari Vepsfiffiinen : Evo4 luurio Suomen luonnossa lll : Sopeutuminen Suomen kansallispuistot . vsk.. 3 Rauno Te no vuo: Y mpäristövalistusta korkeakouluihin ja -kouluista. 16 Yrjö Haila. Teuvo Suominen: Ympäristövalistuksen mutkat. karikot ja tyvenet 9 Seppo Vuokko: Vaahtera , vuoden puu 14 Lars von Haarcman: Lapinriira valtaa sisäsaaristoa. Summaries of the Mai n Arricles Lasten Luonto . SUOMEN LUONTO 4 1982 Kansallispuistot käyttöön . Raimo Harjula : Kuu on auringon vai mo Katsauksia , uutisia Kirjallisuutta
Päätin selvittää itselleni mistä luonnonsuojelussa perimmältään on kysymys ja se avasi silmäni. Onneksi on niitä, jotka eivät hevin hellitä. Tuolloin prof. Tässä, haasteeksi. Aloin ihmetellä, miten järkevät ihmiset voivat olla SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 I . Sen lisäksi yleissivistäviä kursseja supistetaan ja määrärahat pidetään vähäisinä. Oivalsin, että 5. OPETUS HAJANAISTA Ratkaiseva käänne elämässäni tapahtui kesällä 1966. Turun yliopiston eläkkeellä oleva eläintieteen professori Rauno Tenovuo kertoo, miten ohjat on syytä ottaa omiin käsiin opetuksen edistämiseksi. Y mpäristövalistus on itselleni hyvin läheinen asia , sillä tunnen olevani eräänlainen ympäristövalistuksen uhri. Päätin omalta osaltani tehdä voitavani ympäristövalistuksen eteenpäin viemiseksi. Oma työpaikkani Turun yliopistossa tarjosi siihen mahdollisuudet. vsk. Kalliola pyysi minua pitämään Lappeenrannan kesäyliopistossa luonnonsuojelukurssin , johon valmistautuminen avasi silmäni lopullisesti. Olivathan ne kaikki silmiemme edessä: kukkien ja perhosten väheneminen , harjujen ja soiden tuhoutuminen , petolintujen myrkyttyminen . niin sokeita, etteivät ymmarra luonnonsuojelun sanomaa ja korkeita päämääriä. Eniten minua alkoivat askarruttaa oman sukupolveni asenteet: olivatko kaikki niin taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin sokaisemia, etteivät ymmärtäneet luonnon arvoja eivätkä nähneet luonnossa tapahtuneita haitallisia muutoksia. Kun opettajat vielä ovat aktiivisia ympäristönsuojelijoita, voi opetus olla varsin antoisaa ja hedelmällistä. Kuitenkin korkeakoulujen ympäristöopetus on jähmettynyt ensiaskeleihinsa. Rauno Tenovuo Turku-näyttää mallia Y mpäristövalistusta korkeakouluihin ja -kouluista Ympäristöopetus on juhlapuheiden myötätuulessa: sen tueksi istutetaan komiteoita ja työryhmiä. Se tosin vaatii työtä, jossa ei tuntipalkkoja lasketa. Elämässäni on tapahtunut muutos , sillä nuorempana suhtauduin luonnonsuojelijoihin arvostellen ja pidin heitä epärealistisina kansalaisina. Mutta aikaa myöten ihminen saattaa viisastua. Retket ja kesäopetus luovat opetukseen kosketuksen arkipäivän ongelmiin
Erityisesti kenttäkurssien aikana syntyy vilkasta keskustelua ympäristönsuojeluongelmista. Kysely lähetettiin korkeakoulujen kasvatustieteellisille tiedekunnille ja niille tiedekunnille tai laitoksille , joissa joko tiedettiin tai oletettiin ympäristökasvatusta olevan. ympäristönsuunnittelun ja ympäristönsuojelun koulutusohjelmissa. Tämä toimikunnan ehdotus ei kuitenkaan ole toteutunut. Laajimmin ympäristöopintoja on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, jossa on mahdollisuus opiskella mm . KOKEMUKSIA YLIOPISTOOPETUKSESTA Koska kuluvan vuoden alusta aloitettiin jo yhdeksäs vuosikurssi, on opetuksesta saatu paljon arvoY mpäristökasvatus korkeakoulujen opetuksessa Opetusm in isteriön alainen Ympäristökasvatuksen kehittämistoimikunta lähetti alkukesästä 1981 kyselyn korkeakouluille ympäristökasvatuksesta korkeakoulujen opetuksessa. Tällä hetkellä ympäristönsuojelun arvosanaopetusta on åntamassa 15 eri alan tutkijaa ja arvosanan suorittaneita on pitkälti kolmattasataa. Aiemmin ympäristökasvatuksen osuutta , tuolloin tosin puhuttiin ympäristökoulu tuksesta, korkeakoulujen opetuksessa on kartoittanut Korkeakoulujen ympäristökasvatuksen toimikunta vuonna 1974 (komiteanmietintö 1974: 150) . sosialipolitiikka). Uusia opiskelijoita otetaan 6 vuosittain 40-50, ja pyrkijöiden maara kasvaa kaiken aikaa . Ainoastaan Turun ja Tampereen yliopistoissa, Kuopion korkeakoulussa ja kasvatustieteellisissä tiedekunnissa on yleisopintoihin lisätty pakollisena ympäristöopintoja . Syksyllä sain luvan kokeilumielessä pitää ensimmäisen luonnonsuojelua käsittelevän luentosarjan Turun yliopistossa. Tässä yhteydessä ympäristökasvatuksella tarkoitettiin kaikkea ympäristön tilaan ja käyttöön liittyvää koulutusta . Onhan selvää , että tulevien juristien on muun lainsäädännön lisäksi tunnettava myös ympäristölainsäädäntö ja tulevien lääkäreiden on tunnettava myös ympäristöperäisten sairauksien hoito ja estämiSUOMEN LUONTO 4 182 41 . Opiskelemaan otetaan myös muutamia ulkopuolisia, suorittaneiden joukossa on mm . yliopisto-opetuksessa oli todellinen aukko: biologiset aineet pääaineinaan yliopistosta valmistui filosofian kandidaatteja ilman, että heille olisi edes tarjottu mahdollisuus saada opetusta ympäristönsuojelussa . Kasvatustieteellisissä tiedekunnissa on yleisimmin kaikille pakollisena kurssina Ekologia ja ympäristökasvatus -kurssi. Se asia siis korjautui. Tavallisemmin ympäristöopinnot on liitetty luonnontieteellisten tiedekuntien opetukseen joko pakollisten tai valinnaisten kurssien muodossa. Useimmat opiskelevat pääaineena maantiedettä tai biologisia aineita , viime vuosina mukana on ollut yhä enemmän lakia ja arkeologiaa opiskelevia. Ei liioin ollut takeita siitä, että siihen sisältyisi varsinaista asennekasvatusta . Yhtenä syynä siihen, että asia eteni nopeasti ja lähes kitkatta, oli ympäristönsuojelun saama julkisuus (mm . Opetusta antoi kymmenkunta tutkijaa viidestä tiedekunnasta . Koska näistä monilla on takanaan käytännön kokemusta , he toimivat muun kurssin valistajina (ja tietysti myös päinvastoin). Tukholman ympäristökonferenssi 1972) sekä ympäristövalistusta koskevat suositukset. Siksi yliopistotutkinnon suorittaneilla tulisi olla tällainen tieto ja valmius, olivatpa he sitten biologeja, juristeja, lääkäreitä tai yhteisku ntatieteilijöitä. Heidän kanssaan keskustellessa ei löydy yhteistä kieltä . Opetus oli siis laajaa, mutta hajanaista. Vapaaehtoisessa luonnonsuojelutyössä olin jatkuvasti joutunut toteamaan, että yhteiskunnassamme on ympäristönsuojelutehtävissä ihmisiä , jotka eivät tiedä mitä ympäristönsuojelu on. Parannukseksi tilanteeseen ehdotettiin, että kaikille yhteisiin yleisopintoihin lisättäisiin ympäristökou lu tusta kaikissa tiedekunnissa. Kysely selvitti tilanteen koko yliopistossa: 1970-luvun alussa kaikkiaan parikymmentä laitosta viidessä tiedekunnassa ilmoitti opetukseen sisältyvän ympäristönsuojelua. Tällä hetkellä on mahdollista jopa erikoistua ympäristönsuojeluun. Luonnollisesti ympäristökysymyksiä joudutaan käsittelemään m yös muissa tiedekunnissa, silloin kun ympäristökysymykset liittyvät välittömästi opetukseen. Mahdollisuus ympäristöopintoihin on sinänsä kuitenkin lisääntynyt, koska useissa tiedekunnissa on nyt mahdollisuus ympäristöaiheen aineopintoihin. Pian nämä luennot tulivat eläintieteen ei-vaatimuksiin pakollisina. Opetuksen laajuus ei kuitenkaan vielä vastaa pohjoismaisia suosituksia. vsk.. Kaikissa tiedekunnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta erikoistumiseen. insinöörejä , metsänhoitajia, lehtoreita, lääkäreitä sekä muuta terveydenhuoltohenkilökuntaa. Ympäristönsuojelu kuuluu lisäksi tässä tiedekunnassa kaikille pakollisiin yleisopintoihin . TUKHOLMAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI VAUHDITTAA Näin lähdettiin suunnittelemaan monitieteistä ympäristönsuojelun approbatur-arvosanaopetusta. Teknil lisessä korkeakoulussa Espoossa ympäristökysymysten käsittelyä ja ympäristönsuojelutekniikkaa on huomattavasti lisätty opetukseen. Tuolloin todettiin, että ympäristökysymyksiä tosin käsiteltiin opetuksessa, mutta opetus oli hajanaista ja kapea-alaista ja sekä laadultaan että määrältään riittämätöntä . Esimerkiksi Tampereen yliopiston Taloudellishallinnollisessa tiedekunnassa on mahdollisuus ym päristöpolitiikan aineopintoihin ja ympäristöpolitiikan opetusta on lisätty myös muissa aineissa (esim. Mutta pian alkoi käydä selväksi, ettei otettu askel parempaan ollut riittävä . Vuoden 1974 alusta otettiin ensimmäiset 40 opiskelijaa arvosanaa suorittamaan. Lisäksi näissä tiedekunnissa on mahdollista yleensä myös ympäristökysymysten aineopintoihin, jolloin oppiaineen nimenä on ympäristötiede (Helsinki), ekologia ja ympäristönhoito (Jyväskylä) tai ympäristönsuojelu (Turku)
Tämä ei merkitse sitä , etteikö riippuvuuksia ja aine on mahdollista valita erikoiscumisaineeksi. historiallis-kielit .os. tdk lääketiet tdk mat.-luonnont. nen. Luennoitsijan on aina kuljettava ympäristönsuojelun etulinjassa, seurattava tilannetta joka päivä . tdk yhteiskuntatiet. tdk lääketiet. Tämä merkitsee samalla sitä , että elävää opetusta tuskin voi antaa pelkästään katederin takaa; opettajan aktiivinen mukanaolo vapaaehtoisessa luonnonsuojelutyössä on toivottavaa. Yleissivistävän kurssin myönteisten kokemusten jälkeen laadittiin approbatur-arvosanaan tähtäävä kauko-opetuskokeilu. Alueellinen kokeilu aloitettiin Turun ja Porin läänissä. Korkeakouluyhteisön on täytettävä tietyt edellytykset, jotta tämänkaltainen yhteisopetus olisi mahdollinen. tdk lääketiet. Teknillinen korkeak. kasvacustiet. mutca jonkin muun oppiaineen sisällä voi erikoiscua ympäriscökysymyksiin. td k valtiotiet. Turun yliopisto ei ole kuitenkaan lähtenyt kouluttamaan mitaan ympäristönsuojelun yleismiehiä . Vaaditaan myös yliopiston hallinnon myötämielisyyttä , tämä edellyttää hallintoviranomaisilta kaukonäköisyyttä ja rohkeutta uuden toteuttamiseen . Ehkäpä tärkeintä on yhteistyöhalukkuus sekä mukana olevien tutkijoiden riittävä mouvaat10 asian edistämiseksi . tdk yhteiskuntatiet. Kun eräänä vuonna tiedusteltiin moniko jatkaisi , jos sel lainen mahdollisuus tarjoutuisi, 85 % vastaajista olisi halunnut suorittaa ei-arvosanan. Aineia syvencävissä opinnoissa rengas carkoitcaa , eccei erityiscä ympäriscöoppiainetta ole. Kiitosten rohkaisemana opetus laajennet7. Sinikka Saarela Yleisopinnoc Aineopinnoc Syventävät Helsingin yliopisto maac.-metsät tdk. tdk tekninen tdk humanistinen tdk Tampereen yliopisto kasvatustiet. Rengas carkoittaa yleisopinnoissa vapaaehcoisca cai valinnaisca kurssia. tdk kasvatustiet. tdk teologinen tdk lääketiet tdk Jyväskylän yliopisto luonnontiet. Yhteistyöhalukkuuden lisäksi tarvitaan riittävästi ympäristönsuojelun asiantuntijoita eri oppiaineissa. ,sk. SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Hyvä näin! AVOIN KORKEAKOULU YMPÄRISTÖOPETUKSESSA Kun Turun yliopistossa aloitettiin avoimen korkeakoulun kokeilu syksyllä 1978 , ympäristönsuojelun opetus oli alusta saakka mukana. Opiskelijat ovat kovasti kiittäneet ja vain harvoin moittineet opetusta. matem .luonnont.os. ongelmia olisi ollut. tdk. siksi, että työhön on sisältynyt paljon vapaaehtoisia tehtäviä , joista ei ole saatu korvausta. Kuopion korkeakoulussa on ympäristöhygienia-oppiaine, joka käsittelee terveyden ja ympäristön välisiä Tämä on välttämätöntä mm. Taideteollinen korkeak . • • O • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • opmnoc • • • • Ympäristöopecus eri korkeakouluissa ympäriscökasvacuksen kehittämiscoimikunnan kyselyn perusceella. oikeustiet. On kuitenkin rehellisesti todettava, että ympäristökoulutuksen kannatus on ollut niin voimakasta, että toisinajattelevien ääni vain harvoin on tullut kuuluviin. Y mpäristökouluruksessa on aina muistettava , että opetus ei koskaan saa jähmettyä paikoilleen. tdk oikeustiet. tdk taloudellis-hall. tdk luonnontiet. Yleisopincoina on otetcu mukaan vain vähincäin kahden opintoviikon mitcaisec kurssit. tdk humanistinen tdk Kuopion korkeak. tdk humanistinen tdk Turun yliopisto kasvarustiet. kasta kokemusta. Koulutus tähtää siihen , että yhteiskunnan eri tehtävissä olisi ihmisiä, joilla on tuo yhteinen kieli. Tosin muutamat arvosanan suonttaneet ovat antamassa ympäristönsuojelun opetusta eri korkeakouluissa tai ovat jopa saaneet varsinaisia ympäristönsuojeluvirkoja. Hallinnollisesti opetuksesta vastaa eri tiedekuntien ja opiskelijoiden edustajista koostuva suunnittelutyöryhmä, jonka puheenjohtajana olen ollut alusta saakka. tdk Oulun yliopisto kasvacustiet. Ajankohtaisena ja moniin käytännön ongelmiin liittyvänä oppiaineena sen katsottiin hyvin vastaavan aikuisopiskelijan tarpeita. Ne ovat osaksi johtunee siitä, että päättävissä elimissä (tutkijoissa) on ollut ns . toisinajattelevia , jotka sisimmässään ja joskus julkisestikin ovat tuoneet esille ympäristönsuojeluopetuksen tarpeettomuuden
KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Seuraavassa on eräitä näkökohtia tähänastisista kokemuksista sekä samalla evästyksiä tulevaisuuteen tällä monitahoisella työsaralla. Tämä on paljolti riippunut sopivan ja innostavan "vetäjän" löytymisestä. Opistoissa opiskelijoita on ollut n. Esimerkkinä aktiivisesta opistosta ansainnee Porin työväenopisto ja sen vetäjät Pentti Forsten ja Pirkko Lilja erikoismaininnan. Tilanteelle kuvaavaa on myös se , että avoimen korkeakoulun opetus on koko olemassaolonsa aikana joutunut varojen niukkuuden ja tilapäisen rahoituksen takia elämään suoranaisesti kädestä suuhun siitä huolimatta, että opetus on saanut myös valtakunnallisesti paljon tunnustusta. Asiaa vauhditti Ympäristövuosi 80 tunnuksena ''Kansalaiset toimintaan ympäristön puolesta" . Nyt on luotu eräänlainen avoimen korkeakoulun malli , joka vakiintunee suomalaiseksi aikuisopetuksen malliksi. Opistojen opetuksesta ovat vastanneet paikalliset opettajat (lehtorit, junst1t, lääkärit ym .), jotka avoin korkeakoulu on perehdyttänyt tehtäväänsä kirjeitse. Kurssiin liittyvät tentit on opistoissa järjestetty yhteistyössä Aikuisopinrojen tutkintatoimikunnan kanssa, ja Turun yliopiston opettajat ovat tarkastaneet tentit. Aihellisesti voidaan kysyä , millainen olisi ympäristökoulutuksen tilanne tällä hetkellä juuri Turun yliopistossa , ellei asian hoitamiseen olisi itse ryhdytty. OPETUKSEN TASO KORKEA Käytännössä opetus on perustunut yliopiston opettajien laatimaan opintomonisteeseen, sitä tukeviin ja täydentäviin opintoradiolähetyksiin sekä opintopiiriopiskeluun opistoissa. Läheskään kaikki mukana olevat eivät ole tavoitelleet yliopistollista arvosanaa , v~an kannustimena on ollut kiinnostus asiaan sekä itsensä kehittäminen. Yhteistyö radion kanssa on ollut hedelmällistä ja kitkatonta . Syksyllä 1980 toteutettu ympäristönsuojelun kurssi uusittiin radiossa keväällä 1981. vsk. Mukana olleiden ikäjakautuma ja koulutustaso antavat arvokkaita viitteitä aikuisopiskelusta. Työ on vaatinut paljon ennakkoluulottomuutta , rohkeutta ja aloitekykyä. Tuskin on kiitollisempaa opetettavaa ainetta kuin ympäristönsuojelu! SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Kurssia on toteutettu yhteistyossa yliopiston, yleisradion , kansalaisja tyovaenopistojen, kansanopistojen , kesäyliopistojen sekä Aikuisopintojen tutkintatoimikunnan kanssa. Perusasteen koulutus oli 26 % :lla, keskiasteen koulutus 44 % : lla ja korkean asteen koulutus 27 % :lla. Neljännes opiskelijoista oli koululaisia ja opiskelijoita, opettajia oli noin 15 % , maaja metsätaloudessa toimivia noin 10 % ja terveydenhuollon palveluksessa olevia noin 9 % . Opistoja on ollut mukana yli 80 eri puolilta Suomea aina pohjoista 8 Lappia myöten. Korkeakoulun (tai muun vastaavanlaisen yhteisön) ei auta jäädä odottamaan käskyjä ylempää, niitä voi joutua odottamaan turhaan! Järjestetään tärkeitä konferensseja (esim. Gruusian konferenssi 1977) , julkaistaan mietintöjä ja tähdennetään ympäristökasvatuksen tärkeyttä , mutta tuskin mitään tapahtuu. tiin syksyllä 1980 valtakunnalliseksi. Vaikka valistuksen tie on hidas eivätkä tulokset aina ole näkyvissä antaa aihetta optimismiin se, että tämän päivän opiskelijapolvi on sekä vastaanottavainen että valistunut näissä kysymyksissä. TIEDONJANOA PORISSA Opiskelun vireys eri paikkakunnilla ja opistoissa on luonnollisesti vaihdellut , samoin tulokset . Tulevaisuus on kaikkien meidän harteilla , jotka olemme lähteneet ympäristönsuojelun kaidalle tielle ja katsomme voivamme toimia jonkinlaisina ympäristönvalistajina. Kurssiin liittyvän opintoministeen 3 000 kappaleen painos myytiin loppuun. Vain kukin korkeakoulu ja yhteisö itse tietää , millainen malli on toteuttamiskelpoinen ja yhteisölle sopivin ja millä nopeudella voidaan pyrkiä tärkeään päämäärään : jokaisella opiskelijalla on oltava mahdollisuus ympäristönsuojeluopetukseen ainakin yleisopinrojen yhteydessä. Vaihtoehtona on ollut opintokerhotai itseopiskelu. Siinä oli työllemme sopiva haaste. Korkeakoulujen tulisi olla tienviitoittajina ympäristökasvatuksessa , onhan niiden tehtävänä kouluttaa niitä, jotka kouluttavat muita. Siitä ansaitsee kiitoksen biologisen koulutuksen saanut toimittaja Terttu Petäjä hänellä on ollut sekä kiinnostusta että asiantuntemusta , mikä on ollut tärkeää asian onnistumisen kannalta . Monitieteisenä alana ympäristönsuojelu on oppiaine , jonka avulla voidaan rakentaa hedelmällistä yhteistyötä eri oppiaineiden ja tiedekuntien välillä. Porissa oli ensimmäisellä kurssilla niin runsaasti osanottajia, että seuraavana lukuvuonna oli järjestettävä uusi kurssi. 1 200. Yhteistyö on rakentanut ympäristönsuojeluun perehtyneiden henkilöiden asiantuntijaverkoston, jota myös paikkakunnan vapaaehtoinen luonnonsuojelu on voinut käyttää apunaan . Jollei ympäristökoulutus etene korkeakouluissa , se jarruttaa eteenpäinmenoa koko yhteiskunnassa . Yleisradion Helsingissä toimiva ohjelmajohto on antanut avoimelle korkeakoululle paljon tunnustusta. Lukuvuonna 1980-81 opiskelijoista oli noin kolmasosa alle 25 vuotiaita ja viidesosa yli 40-vuotiaita. Näin on taso säilytetty samana kuin yliopisto-opetuksessa. Avoimen korkeakoulun kurssi on edennyt niin pitkälle, että kuluvana kevättalvena 1982 ensimmäiset valtakunnalliseen opetukseen osallistuneet ovat jo suorittamassa arvosanan loppukuulustelua. Turun yliopistossa toteutettu arvosanaopetus on viime vuosina avannut kanavia , joita ei aiemmin ole ollut. Suuri ansio mallin rakentamisessa on ollut avoimen korkeakoulun suunnittelijalla VTK Jorma Rinta-Kannolla
Vanha tietosanakirjani kertoo valistusaatteen yhteydessä , että ihmisiä voitaisiin valistamalla johtaa parempaan , kaiketi siis myös parempaan ympäristöön. Kuvaan kuuluu että tiedotusvälineetkin eräässä vaiheessa olivat parin korkea-arvoisen lääkärin talutusnuorassa. nottam1a to1m10tatavo1tte1ta: opetetaan suurta yleisöä radion, television, elokuvan ja painotuotteiden avulla järjestetään opetusta, kursseja, näyttelyitä ym. . H yönteistieteen dosentti Pekka Nuoneva kävi vuosikaudet yhden miehen elohopeasotaa, jossa päävastustajioa olivat ns. . Suomen kuten Ruotsin, Japanin ja varmaan monen kymmenen muun maan myrkkykeskusteluista tunnistetaan samat vaiheet. Kansanvalistusseuran kohdalla kerrotaan keinokin, "hyödyllisen, kansantajuisen ja helppohintaisen kirjallisuuden painattaminen ja kansaan levittäminen''. Hän ymmärsi tieteen kapulakieltä, teki johtopäätökset ja esitti ne kirjassaan persoonallisesti. Metsähallinnon törkeyksien ja ojitusautomaatin päävastustaja oli jo kauan ennen virkamiehenuraansa Urpo Häyrinen. Mutta itse asiassa Carson ei sanonut mitään uutta. Hänen työtapaansa on sittemmin alettu kutsua tutkivaksi journalismiksi. Kirja antoi esimerkin nykyaikaisten ympäristöongelmien perusluonteesta: jos DDT vaientaa linnut, se ei tee hyvää ihmisellekään. . Uuden ympäristöongelman esitaistelijana on jokseenkin aina joku muu kuin tunnustettu asiantuntija. PARJATUT JARRUMIEHET JA -NAISET Rachel Carson oli biologi , mutta hän ei tutkinut luontoa vaan tutkijoiden raportteja. Hekin ehtivät kuulla kunniansa ennenkuin Moskovan byrokraattijohto ta1pu1 ja puhdistamot rakennettua. ' 'Elohopea Suomen luonnossa ja hallintokoneistossa" (1976) on sarja irvokkaita muotokuvia vastuuttomista tutkijoista ja kyvyttömistä virkamiehistä. Jos vesihallitus nykymuodossaan saa ansaitsemansa lopun , kuuluu suuri kiitos Jaakko Luomalle, virkamiesten ja voimayhtiöiden sameita pohjamutia sörkkineelle toimittajalle. ,sk. Kuusamon kosket on pitänyt vapaana Reino Rinne , kirjailija ja sanomalehtimies. Eikä ilmiö suinkaan rajoitu Suomeen; pohjoiskalottia ristiin rastiin matkannut kanadalaiskirjailija Farrey Mowatt kertoo Siperia-kirjassaan, kuinka Baikaljärven pelastivat kirjailijat. KYMMENEN VUODEN MARSSI Uuden ympäristöasian esiinnosta9. Seurasi väittelyitä, lisäselvityksiä ja käyttökieltoja. Teuvo Suominen Ympäristövalistuksen mutkat, karikot • Ja tyvenet Kun Rachel Carsonin "Äänetön kevät" ilmestyi 1962, Amerikka kohahti. Ajatus on lähellä kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN: n äskettäin pai. annetaan jatkokoulutusta opettajille ja johtavassa asemassa toimiville, jotta he työssään levittäisivät tietoa edelleen. tustettiin . kouluihin, museoihin, eläintarhoihin ym . Hän on jäänyt historiaan ympäristövalistuksen klassikkona. "Metsänparannussoiden kehitystä seuraava on saanut huomata yhä useammin , kuinka oikeassa ovat kuitenkin olleet kaikenkarvaiset luonnonsuojelijat, ekologit yms. Hän oli ympäristövalistaja. Tiedemiehiä Carsonin esitystapa ärsytti ja hänen väitteitään vassuo MEN LUONTO 4/ 82 41. Hän vain kokosi ja kertoi suurelle yleisölle sen, mikä siihen asti oli ollut asiantuntijoiden sirpaletietoa. Suomalaisen ympäristövalistuksen kirkkain tähti , Pentti Linkola, on aotanut kokonaiselle sukupolvelle ympäristöherätyksen puhumalla kaikesta mahdollisesta metsänraiskauksen, sodan ja mielenterveyden ympäriltä, hänkin riippumattomana puhujana ja kirjoittaJana. parjatut jarrumiehet, toimivatpa he sitten inhimillisen tunteen, 'biologian alkeistietojeo' (tämä on viittaus Kullervo Kuuselan heittoon) tai ekologisen oppineisuuden liikkeelle panemina' ' kirjoitti Antti Reinikainen Suomen Luonnon suonumerossa 5 /76. asiantuntijat. Mutta aika ja lisätutkimukset antoivat hänelle tukea. . Sama asiantuntijan ja suojelijan ristiriita on nähty monet kerrat myöhemminkin, oli aiheena sitten ydinvoima , pehmeät vaihtoehdot tai luonnonläheiset elinkeinot
Luontoa onkin kirjakaupoissa kohta enemmän kuin taivasalla. Kun ne eivät saaneet julkaisemisen arvoista irti neuvottelukunnasta , ne turvautuivat muihin lähteisiin, paljolti ulkomaisiin. Markkinat ovat varmimmat , jos vastaanottajan tunteet on valmiiksi Iämmittänyt joku toinen. Mutta uudistus on demokratiassa mahdollinen vasta, kun sen takana on enemmistö, riittävästi samoinajattelevia . Ei koululaitostakaan ole sen varaan rakennettu, että tiedemies vapaahetkinään pistäytyisi koulussa luennoimassa ja virkamies mietinnöistään turisemassa. ,sk.. Mielipiteet muuttaa valistus. Uran aukaisija kantaa riskin ja tekee työnsä yksin , rahartomana ja vihattuna. Jos lainsäädäntö ja hallinto ovat heiveröiset niinkuin Suomessa, jo liikkeellelähtö riippuu tiedotusvälineistä, neljännestä valtiomahdista. Mutta perin epävarmaksi jää valistus, jos se on kolmen kapeasti ajattelevan ihmisryhmän sivutuotetta. Mutta vastaperustettu Suomen luonnonsuojeluliitto oli piikki sen takapuolessa, samoin lyhytikäiseksi jäänyt "vaihtoehtoliike" Y mpäristökomitea 2000. Ympäristövalistus on kansalaiskasvatusta, se tarvitsee omat opettajansa ja oppimateriaalinsa. Ensi vaiheen ankarin vastus on virkamiehissä ja muissa asiantuntijoissa hehän ovat lähes aina sitoutuneet vallitsevaan käytäntöön ja kuuluvat siis menneisyyteen . Suomen 1960ja 1970-lukujen taite oli parkaisujen, pamflettien ja herätyskellojen aikaa; silloin nostettiin pintaan monet niistä asioista, jotka Y mpäristövuoden merkeissä on saatu pitkälle. Pyynnöstä voi nykyajankin tutkija tehdä jutun yleisölehteen , mutta hänen näkökulmansa on kapea ja hän käyttää siinäkin tieteellisen artikkelin kaavaa, joka tuottaa yhtä henkevää tekstiä kuin veroilmoitus. Miten riittäisivät Iäksynlukuun päivälehdet ja bestsellerit, Hymyt , Annat, Eevat ja sarjikset. Virkamiehen näkökulma on yhtä kapea kuin tiedemiehen. Oli kiintoisaa nähdä sisältäpäin , miten tämä herätys käytännössä lähti liikkeelle, kiintoisaa siksikin, että historia on alkanut kerrata itseään . SUOMEN LUONTO 4/ 82 41 . Muuten voi ongelma uinua pimennossa vuosikaudet. Tiedemiehelle ympäristövalistus on usein vain sitä, että hänen raporttinsa ovat vapaasti kaikkien luettavissa. Vuosikymmenten takana ovat ne ajat, jolloin huippututkijan mestarillista tekstiä saattoi jokamieskin lukea vaikkapa Luonnon Tutkijasta tai Suomen Luonnosta. Luonnonsuojeluvuoden neuvottelukunta oli koottu asiantuntijoista. V ALISTUKSEN V AIHEET Ensi kipinän voi antaa tieteellinen tutkimus, vaikkapa ympäristömyrkyn löytäminen tai havainto happosateen seurauksista. Mielipidetiedustelut ovat osoittaneet , että tänä aikana suuren yleisön asenteet monissa ympäristökysym yksissä muuttuivat ratkaisevasti . Valppaat oppikirjantekijär voivat jo tässä vaiheessa tuoda uusia ajatuksia koululaiseen ulottuville. Ura, virkatuoli, työrauha, puoluesuhteet sidottua suuta sulkee monta narua. Ja aikanaan kiinnostuvat kaupalliset kustantamot , lopuksi jopa viihdelehder laskelmoidessaan kiinnostuksen jo niin laajaksi , että kauniisti kuvitettu Iuontoaines menee kaupaksi. Suhde julkiseen sanaan, valistuksen valtaväylään, oli luku sinänsä. Vuosikymmen Luonnonsuojeluvuodesta 1970 Ympäristövuoteen -80 on opettanut paljon . Täsmällinen tieto alkaa levitä aktivisteille näitä voivat olla järjestöjen jäsenet , opettajat , riedonvälittäjär , valveutuneet tutkijat ja virkamiehet. Jos toimittaja yrittää enemmän, tutkija hirmustuu . Herätystä seuraavat selvitykset, lisätutkimukset ja niistä raportoiminen . Liikemiehen ympäristövalistus käy kaupaksi. TIEDE, VIRKAJA LIIKEV ALISTUS Vuodet ovat opettaneet, miten erilaisia asioita valistus voi merkitä eri ihmisille. Siksi noina ympäristöherätyksen alkuhetkinä vaiettiin lähes tyystin Suomelle ominaisista ongelmista. Heistä sangen huomattava osa oli penseitä uudistuksille asiantuntijoiden tapaan . Valistusarvoa vähentää sekin, että he visusti, nykyään yhä visummin , kaihtavat kannanottoja, ehdotuksia ja päätelmiä, jotka voisivat muuttaa maailmaa. Muu ei häntä kiinnosta ja siitä on vaiettava , joko varmuuden vuoksi tai siksi että asiat ovat " kesken" ikuisesti kesken aina siihen asti kun asiaan ei enää voi julkisuus vaikuttaa. Nopeammin ei juuri mikään asia etene, hitaammin kyllä . Ympäristönsuojelua edistävän virkamiehen virkapalli taas pikemminkin keikkuu kuin kohoaa. Ruotsin elohopeakeskustelun yhteydessä kuulin ensi kerran nyrkkisäännön : ensiherätyksestä kuluu ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin jotakin alkaa tapahtua. Tilanne kostautui , kun kansallispuisto-ohjelma ja soidensuojelusuunnitelmia julkistettiin muutamaa vuotta myöhemmin niitä eivät ensi alkuun ymmärtäneet tiedotusvälineet eikä suuri yleisö. Heidän huolenaan ei ole lukijan kiinnostuksen herättäminen. 10 Mutta tiedotusvälineet olivat heränneet. Virkamiehelle valistus on yhtä kuin tiedotusvälineitten tuki hänen kulloisellekin pyrkimykselleen edellyttäen että se sietää päivänvaloa. Popularisointi on hänelle vain vieraskielisten sanojen suomentamista. Tieteellinen raportti ei luultavasti johda mihinkään , tarvitaan Raehei Carsonin kaltaisia tulkkeja. Neuvottelukunnan hienosta julkaisusuunnitelmasta ei toteutunut yksikään osa, se oli siihen sekä kokematon että jähmeä. Siitä pitäen olen seuraillut vumoista vuotta ympäristöasioita ja huomannut tuon väitteen syvän viisauden. Molemmat he ovat myös tottuneet ajatukseen, että vastaanottajan on oman etunsa nimissä otettava selvää harmaimmastakin monisteesta; hehän kirjoittelevat lähinnä virkaveljilleen . ja on aina toisinajattelija sehän kuuluu asian luonteeseen. Mutta kun kipinä jo kytee ostavassa yleisössä, lähtee Iiikemieskin liikkeelle
vsk. HARHALUULO ''TAVALLISESTA IHMISESTÄ '' Asiantuntijaa on puhuteltava toisin kuin maallikkoa , lasta toisin kuin aikuista . Tiedeja liikevalistuksen pakkoavioliittona Suomeen on syntynyt kohtalainen määrä kohtalaisen tasokasta luonnonsuojeluvalistusmateriaalia, usein kankeasti kirjoitettua ja kömpelösti kuvitettua ja aina samaa tietokirjakaavaa noudattelevaa. Jos kohderyhmäksi valitaan useinmainittu "tavallinen ihminen" ei ehkä ta voiteta ketään. Kovin useasti nuo kirjat näet tapaa samoista hyllyistä ja kovin samansuuruiseksi (5 000-10 000) kustantajat ilmoittavat painokset. Luonnonsuojeluvuosi 1970 muistetaan moniaalla yhä nimenomaan Kyösti Variksen suunnittelemista maapallojulisteista, jotka vieläkin koristavat koteja ja konttoreita . Tilanne on nyky-Suomessa mahdollinen siksi, että kulunut vuosikymmen kypsytti sekä asenteita että hallintoa. Vielä vaativampi tehtävä on uusien ym päristöongelmien esiinnosto nurmen alta nukkumasta. Vapaaehtoista, itseään uudistavaa ympäristöliikettä tarvitaan aina potkimaan liikkeelle jähmettyvää virkakoneistoa. Yhtä yleinen ja yh tä vahingollinen on luulo, että yksi ja sama valistusaineisto täyttäisi valistuksen monet tehtävät. oma erityistehtävänsä esimerkiksi asuinpaikan ja ammatin mukaan . Pystyykö hän vastaamaan uusiin haasteisiin vai jähmettyykö hän asiantuntijoiden tapaan paikalleen ja vastustaa uusien radikaalien ajatuksia. On myös varmistettava, että yleisö tuntee uudet määräykset ja tietää niiden taustat . Mitä paremmin luonnonsuojeluliike pystyy muotoilemaan viestinsä vastaanottajan mukaan , sitä nopeammin voidaan odottaa tuloksia. Vaihtoehtoliikkeissä nostaa päätään uusi radikalismi , joka ei näe jyrkkää rajaa eri aatteiden välillä. Eihän senkään byrokratia voi paisua loputtomiin. Pahoin pelkään, että juuri jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu tilanne muuttuu nopeammin kuin vireinkään virkamies, ja uusia ongelmia nousee esiin tiheämmin kuin uusia kasvoja ympäristöhallintoon. Mutta vielä ei aika vastaa kysymykseen, mitä tekee vanheneva virkamies saatuaan hänelle läheisen asian luistamaan. Siinä pelkistyi ympäristövalistuksen yhäkin paha karikko, asiantuntijan ja tiedonvälittäiän syvä luottamuspula. Suomen ympäristönsuojelun koko kenttä on helppo sijoitella edellä luonnosteltuihin raameihin. Tuon piirin ulkopuolelle murtautuminen on ympäristövalistuksen itsestäänselvä haaste. MIELENOSOITUSKULKUEEST A VIRKAHUONEESEEN Eilispäivän parjattu radikaali vot jo tänään toteuttaa nuoruutensa haavetta virkahuoneesta käsin. Sille läheisiä asioita ovat perinteisen ympäristönsuojelun nn11. Surullista kyllä suunnittelija sai palkakseen korkean tason virkamieskunnan haukut. Pelkäänpä, että tuon paisuvan tuotantohaaran tuloksena meille on syntynyt pienehkö piiri satakertaisesti ylivalistettuja luonnonsuojelun ystäviä. Aapinen ei korvaa kurssikirjaa eikä oppikirja takaa rentouttavaa nojatuolimatkaa luonnon salaisuuksiin. Y mpäristönsuojelussa on jokaisella väestöryhmällä SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 1. Valistusta tarvitaan vielä silloinkin , kun lakeja ja hallintoa jo käydään kehittämään. Onhan päättäjät painostettava muotoilemaan yksityiskohdat viisaasti ja tekemään ratkaisut ripeästi
ovh 37 mk (Tuen myymälöistä paikallisten luonnonsuojelu yhdistysten jäsenille 30 mk) Kustantaja: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy puh. e1 ta1ta1s1 sopia . 12 MINNE MENET, LUONNONSUOJELULIIKE . Nyt neuvottelupöytään istuva luonnonsuojelija voisi vetää takataskustaan lisää arvostelua, lisää todisteita ja marssittaa kadulle lisää mielenosoittajia , elleivät asiat etene. n alla mm . Suita on sulkenut m yös pelko, että liian kärkevät keinot katkaisisivat tien neuvottelupöytiin . Sen perussyynä on, että päättävä taso ei tunne toimitustyön emy1spiirteitä. Koordinaatiossa on nyt kitkaa, työnjaossa hämminkiä ja koko systeemissä resurssipulaa. Valistus mainitaan usein luonnonsuojeluliikkeen tärkeänä työmuotona , jopa tärkeimpänä. '' Liikemiesvalitusta'' taas on Suomen Luonnonsuojelun Tuen ja Maailman Luonnon Säätiön valistusmateriaali. Se pystyisi huolehtimaan kaikista työvaiheista ja antaisi m yös yksittäiselle luonnonsuojelijalle mahdollisuuden valita oman roolinsa. Runsas vuosikymmen sitten käynnistetyt suuret projektit , kuten uudet kansallispuistot, soidensuojelu , lainsäädännön monet uudistukset, ovat kypsyneet, kuten niiden intomieliset ajajatkin, salonkikelpoiselle tasolle . Vuosikymmen Luonnonsuojeluvuodesta 1970 Ympäristövuoteen 80 on tuonut ympäristöasiat suuren yleisön tietoisuuteen. pienlehtiongelmasta . "Virkamiesvalitukseksi" voidaan lukea tiedotussihteerin laatimat tiedotteet liiton lausunnoista , aloitteista ja kannanotoista. . Suomessa 1960ja 1970-lukujen taite oli parkaisujen, pamflettien ja herätyskellojen aikaa. Taustalla näkyy vahvana m yös suomalaisen lukeneiston perinteinen asenne , jonka mukaan to1m1ttaja on itsenäiseen työhön kykenemätön hanttimies, pelkkä Robert Allen Maapallo käsissämme maailman luonnonsuojelun strategia A5 , 144 s. (90) 406 262 SUOMEN LUONTO 4/ 82 41 . Maailman Luonnon Säätiön mahdollisuuksille sille tärkeissä rahaja kravattipiireissä tämänlaatuinen aloitteellisuus sen sijaan . Vankka este valistuksen tiellä on tiedonvälittäjien alisteinen asema järjestöjen organisaatiossa. Vielä 1970-luvun puoliväliin asti Suomen luonnonsuojeluliitossa etsittiin näihin vastauksia, silloisten voimavarojen puitteissa tietenkin. Yhteensä nämä kattavatkin jotakuinkin kaiken järjestöjen julkaisutoiminnan . Muun virkakoneiston puuttuessa ne työllistävät juuri Suomen luonnonsuojeluliittoa. ,-k .. Nyt muut toimintamuodot tuntuvat nielleen resurssit, keskustelu on vaiennut ja aloitteetkin kilpistyvät hiljaisuu teen . Vastustavathan vakiintuneen järjestelmän kannattajat jo ongelmista puhumistakin . Sillä harhaa on luulo , että ympäristönsuojelun aloitteet voisivat edetä vain m yötätuulessa , ketään ärsyttämättä. Ei varmasti ole sattuma, että toimittajajärjestöissä puhutaan paljon ns. Jotakin jää puuttumaan, itse asiassa valtaosa IUCN : n painopistetehtävistä. Mutta voimasuhteet ovat jo muuttuneet. miten tämä kohderyhmä tavoitetaan. "Tiedemiesvalistusta" on valtaosa liiton valistusmateriaalista, olkoonkin että asiantuntijoiden tekstejä on pyritty silottelemaan, kuvittamaan jne. Silloin nostettiin pintaan monet niistä asioista, jotka Ympäristövuoden merkeissä on viety pitkälle. Tuen rooliin sopisi mainiosti alkupotkujen antaminen, mutta sitä se ei ole tähän mennessä tehnyt. Hyvin koordinoituna työnjako olisi tehokas. rauhanaate , kehitysmaiden ongelmat ja sukupuolten tasa-arvo . Tehokkaasti valistavan yhteisön tulee jatkuvasti etsiä vastauksia kolmeen kysymykseen: mikä kysymys juuri nyt eniten tarvitsee tuekseen valistusta] mikä on tämän valistuksen tärkein kohderyhmä. Syitä on varmaan monia. Luonto-Liitto on muutaman vuoden etsinyt rooliaan, luonnonsuojeluliitto on samaistunut virkakoneiston rooliin tai pikemminkin sen puuttumista täydentämään , Maailman Luonnon Säätiö on varannut itselleen salonkikelpoisimman roolin, keskittynyt korjailemaan selvällä rahalla muiden kypsyttelemiä hedelmiä . Rahapula on tietysti suurin siellä , missä salonkikelpoisuus on p1enm
Tämä tietysti on jyrkästi ristiriidassa kunnianhimoisen journalismin kanssa, joka on mitä suurimmassa määrin aloitteellista, luovaa työtä. Syy kuvan mahdollisuuksien laiminlyöntiin on mitä ilmeisin : päättäjille tutuinta vaikutuskanavaa ovat lausunnot , raportit ja harmaat monisteet. Olisi onnellisempaa, jos liitto ryhtyisi rakentavaan yhteistyöhön vaihtoehtoliikkeiden kanssa vaikkapa tukemalla kasvavilla resursseillaan niiden valistustavoitteita. D Aivan olennainen perillemenon varmistaja on kuva , liikkuva tai liikkumaton . Siinä on kaksi sarjaa: 1. 3. Kilpailu on kaikille avoin . lanninkieliset , populaaritieteelliset julkaisut. 90-642 88 1 myymälät Helsingissä : Nervanderinkatu 11 , puh . Kuvat on lähetettävä hyvin pakattuina; kuljetusvaurioista vastaa lähettäjä . puh . 90406 262 Hakaniemen ylähalli , puh . Niistä voit m yös ostaa Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n roiminraoppaita, kirjoja , luonnonkalentereita , julisteita , adresseja. Luonnonsuojelukeskuksista saat apua ja neuvoja ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä . vsk. 993 -11 738 Keskustoimisto • Suomen luonnonsuojeluliiron toimisto Perämiehenkatu 11 A, 00150 Helsinki 15 , puh . Sama koskee tietysti monia ' 'vanhojakin " ongelmia. väridiat ja 2. kiksi Suomen luonnonsuojeluliitolle. Kuvien on oltava perillä Suomen Luonnon toimituksessa (PL 169 , 00151 Helsinki 15) syyskuun 15 . Mustavalkoiset paperikuvat ovat kooltaan vähintään 12 x 18 cm , korkeintaan 30 x 40 cm . 92 1-1 9 909 roiminnanjohtaja Jouko Högm ander • Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13, 90100 O ulu 10, puh . On kuvaavaa, että Näköpiirin Eero Taivalsaari puhuessaan journalismin uusista haasteista Sanomalehtimiehessä kehottaa tiedonvälittäjiä antamaan tukensa vaihtoehtoliikkeille eikä esimerValokuvauskilpailu Luonnonsuojelukeskukset Ihminen, luonto ja kaupunki Suomen Luonto järjestää valokuvauskilpailun , jonka aiheena on "Ihminen, luonto ja kaupunki ". päivänä. 981-15 828 piirisihteeri • Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus Murcokatu 1, 33 100 Tampere 10. Molemmissa sarjoissa jaetaan 3 noin 500 mk:n arvoista palkintoa sekä lisäksi kirjapalkintoja. Edellytyksenä on tietenkin , että liitto alkaa taas aktiivisesti käyttää valistusta työmuotonaan ja muovaa oman organisaationsa siihen sopivaksi. Niitä ovat monet vaihtoehtoasiat ja vaikkapa tämä juttu. 95317 358 piirisihteeri Pertti Siilahti • Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri piirisihreeri liiron keskusroimisrossa, puh . Tarkoituksena on herättää ihmiset huomaamaan , että ihmisen lähimmässä ympäristössäkin on luontoa , mutta m yöskin "luonnoton " asuinympäristö kuuluu kilpailun piiriin . Kun uudet ongelmat eivät löydä muita kanavia liiton piiristä, Suomen Luonnon kautta purkautuu nyt asioita, jotka eivät siihen välttämättä kuulu . Suomen Luonto -lehti käyttää kuvia m yöhemmin syksyllä ilmestyvässä kaupunkiluonto-teemanumerossaan , jolloin julkaistavista kuvista maksetaan normaali kuvapalkkio. A V-mahdollisuudet ovat vielä käyttämättä. Kuvaaja saa osallistua kumpaankin sarjaan korkeintaan viidellä kuvalla (yhteensä 10 kuvaa). Kukin kuva on varustettava kuvaajan nimellä ja mukaan on liitettävä myös palautusosoite. lähtien : 99600 Sod ankylä , puh . Eniten antaa aihetta huoleen kuitenkin se , että luonnonsuojeluliittoa saattaa jo uhata samantapainen vallankumous, jossa 1960luvun lopulla heitettiin vanhojen professorien mukana syrjään kokonainen sukupolvi luonnonsuojelijoita. 90-642 88 1 13. kirjuri. 99 13846 1. Sellainen rajoittaa lehden mahdollisuuksia sen omimmalla alueella ja johtaa helposti tilanteeseen, missä mikään väestönosa ei tunne lehteä omakseen. postikortteja, merkkejä, pairoja ja muita norppa-tuotteita. 90-7 53 2580 • Lapin piirisihteeri Anna-Liisa Sippola Ranuantie 9 B, 96400 Rovaniemi 40 , puh . Palkitut kuvat palautetaan käytön jälkeen , muut vuoden loppuun mennessä. Suomen luonnonsuojeluliiton nykytilanne kertaa Luonnonsuojeluvuotta 1970. Diakoko on vapaa; 24 X 36 mm :n diat on kehystettävä tukeviin kehyksiin (pahvikeh ys ei kelpaa). Se on jotakin muuta kuin sivujen koristeeksi sattumanvaraisesti valittu kuva , kauniskin . Hyvä kuvajournalismi viekottelee vastaanottajan astumaan sisään vaikeaselkoisiinkin asioihin , siitä ovat todisteena maailman parhaat , yleensä engETSIKKO AIKAA KUINKA KAUAN. mustavalkoiset paperikuvar. Niiden kuvitus suorastaan häikäisee. SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. 93 1-11 5 715 piirisihteeri • Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18, 53900Lappeenranra 90 , puh. Uusi valistusmateriaali syntyy nyt luontevimmin yhteistyönä, jossa asiat saadaan asiantuntijoilta ja perillemenevä muoto tiedonvälittäjältä. Tuomaristoon kuuluvat Markku Tanttu , Kaius Hedenström ja Jorma Laurila . TASA-ARVOISENA YHTEISTYÖNÄ Uudet ympäristökysymykset vaikkapa happosateiden , kehitysyhteistyön tai vaihtoehtoisten menetelmien ovat yhä monitahoisempia. • Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 2 1, 20100Turku 10, puh . Silloinkin uudet asiat nostivat päätään keskeiseksi mainitun organisaation ulkopuolella. On vaikea kuvitella asiantuntijaa , joka tuntisi niiden kaikki puolet , puhumattakaan siitä, että sama henkilö vielä kykenisi niistä kansantajuisesti kertomaan . Hyvät kuvakokonaisuudet tai kuvien ja sanojen välille rakentuva jännitys ratkaisevat , alkaako vastaanottaja lukea vai kääntääkö hän sivua. Tulokset julkaistaan Suomen Luonnossa mahdollisimman pian , viimeistään numerossa 8 / 1982
HYV ÄLAA TUISTA TARVEPUUTA JA MAKEATA MAHLAA Vaikka nykyihminen ei luonnonvaahteraa juuri tunnekaan, on vanha kansa tuntenut sen sitäkin paremmin. Vaahtera on maaperänkin suhteen melko vaatelias: sille kelpaa vain hikevä, melko ravinteinen multapitoinen maa , jota ei tulva eikä seisova pohjavesi vaivaa. Annetaanpa Elias Lönnrotin kertoa vahterin käytöstä: " Muist. Kasvupaikoillaan vaahteralla on usein seuralaisena tammi tai lehmus. Vaikka vaahtera itse vaatiikin hyvää kasvualustaa, ei sen oma karike ole erityisen hyvää mullaksen muodostajaa. Myös juomaa, simaa ja etikkaa taitaan siitå' kå'yttå·må'lfå' saada. Kun lisääntyminen on vielä täysin siementen varassa, edellyttää kasvupaikan säilyttäminen jatkuvaa siementuotancoa ja taimettumista. Ainoa poikkeus vaahtera-vaahernimiperheestä on Virolahdelta muistiin merkitty ämmänpuu. Vaahtera on lyhytikäinen puu , sata vuotiaat ovat jo vanhoja vaahteroiksi , ja kahtasataa vuotta se tuskin saavuttaa. Mahafan ottamisen jå'/estå' pitå'å' reikå. Totisesti on aika muistaa vaahteraa. Vahterista kevå'ilfå' vuota mahalaa , josta kokoon keittå'må'/få' saadaan hyvåä' siitappia ja sokeria. Erityisesti talvella lenninsiivelliset siemenet voivat kulkeutua tuulen ajamina kauaskin emopuusta. Vaahtera on ollut niin tärkeä ja monipuolisesti hyödynnetty puu, että hyvin suuri osa sen kasvupaikoista on nimetty sen mukaan: itse asiassa varmin tae jonkin esiintymän luonnonvaraisuudesta on paikan vaahteraan viittava nimi. Kaikkialla kansa on käyttänyt vaahterasta samaa nimeäkin, toisin kuin useimmista kasveista. Vaahteran karikkeen typpipicoisuus on melko pieni , sillä kesän lopulla vaahtera varascoi runkoonsa ja juuristoonsa kolme neljännestä lehtien sisältämästä typestä . tapilla kiinni tukittamaan , muuten puu kuivettuu." Mitäpä siihen enää lisäämään; pari huomautusta vain mahlan laskemisesta. Siemenet kehittyvät kesällä ja varisevat pikkuhiljaa syksyn ja talven aikana. Aineensa puolesta vahteri on valkoista , kevyttå' ja monenlaisiksi kapineiksi sopivaa puuta. Vaahtera kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa. vsk. Misså· vanhoja vahtereita löytyy, sielfå' kevå'illå' helposti saadaan vesoja niiden vaiheilta, ettei ole muuta vaivaa kun istuttaa ja s1'tte vå'/immiten kastella niitå'. Kun taimettuminen on runsasta ja taimet sietävät hyvinkin voimakasta varjoa, nuoria vaahteroita tapaa kaikkialla niin istutettujen kuin luonnonvaraistenkin vaahteroiden lähitienoilta. Kukissa on runsaasti mettä, joka houkuttelee niihin hyönteisten monilukuisen joukon. Risusavotat ovat kohtalokkaita vaahteralle. Useimmat metsien vaahteroista ovatkin pihapuiden jälkeläisiä. Niinpä useimmat vaahterametsikkömme ovat hyvin pieniä, purolaaksojen rinteillä tai vuorenjyrkänteiden alarinteillä. Tutkimuksia kotimaisesta vaahterasta on tehty ani harva ja sen viljelyn metsäpuuna yksityismetsälaki suorastaan kieltää. Kasvaa siemenestå' multaiseen tahi savisekaiseen maahan syksy/få• ky/vettynå· ja on helppo sekå' hoitaa ettå' paikasta toiseen muuttaa. Muiden jalopuiden tapaan se on eteläinen ja meillä levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Luonnossa vaahtera on yksi harvinaisimmista puistamme . Vaahteran lehtien hajoaminen maassa kestää pari vuotta, kun typpeä tuhlailevampien pähkinäpensaan ja jalavan lehdet hajoavat vuodessa. Vaikka vaahtera on pihaja puistopuuna hyvinkin tuttu, ovat kasvitieteilijät ja metsämiehet olleet siitä merkillisen vähän kiinnostuneita. Luontaisia vaahterametsiköitä on säilynyt vain sellaisilla paikoilla, jotka kivisyytensä, suuren kaltevuutensa tai pienuutensa vuoksi eivät ole kiinnittäneet pellonraivaajan huomiota. 14 SATA VUOTIAAT JO VANHUKSIA Yksi syy vaahteran niukkuuteen nykysuomalaisessa luonnossa on sen lisääntymisessä. Lehmus , joka sitkeästi pitää kerran valtaamansa kasvupaikan innokkaasti vesomalla, on juuri siksi paljon vaahteraa yleisempi . Ja kolmanneksi on syytä coivoa, ettei vähäisistä luonnon vaahteroista laskettaisi mahlaa ollenkaan. Runsas kukinta antaa kellanvihreän värin koko latvukselle. Lapsena sen siivellisistä siemenistä sai hyvän nenänjatkeen ja suurista lehdistä syntyi piippuja ja tötteröitä; aikuisena kesähelteellä viivähtää mielellään vaahteran tuuheassa varjossa ja syksyisin ihailee sen upeaa syysväriä. Kun vahteri sievå·å'n kasvaa isoksi kauniiksi puuksi, niin silfå' ihmiset kylfå' vå'hå'lfå' työtfå• ja vaivalla ta1ta1S1vat pihansa ja muut få'hiseutunsa kaunistaa. Parhaat vaahteran kasvupaikat on jo aikoja sitten otettu viljelyskäyttöön. D SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 I . Keskikohtainen puu antaa toista kannua mahalaa vuorokauteensa , ja 3:sta mahalakannusta on saatu 2 korttelia siirappia ja luoti sokeria. Seppo Vuokko Vaahtera, vuoden puu Vaahtera on kaikille eteläsuomalaisille tuttu. Tärkeä on Lönnrotin neuvo reiän tukkimisesta; on myös syytä muistaa, ettei mahlan vuodatus kuulu jokamiehen oikeuksiin
l',T/inlon w;,;m köism, L~ SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Se myös helposti leviää pihapuista lähimersiköihin . Murca nopean kasvunsa ja punakdtaisen syysvärinsä vuoksi vaahtera on hyvin suosittu pihoissa ja puistoissa aina Keski-Suomessa asti . y. Todelliset vaahterametsät on meiltä hävitetty pellonraivauksissa jäljellä on vain yksittäisiä puita ja puuryhmiä. SiiveJJiset lohkohedelmät kypsyvät kesän lopulla. ,sk. Dcndrologian Seura Dcndrologiska Sällskaixt r. Luonnonvaraisten esi.incymien pohjoisraja on Po• rio , Tampereen ja Savonlinnan tienoilla. B'.aS1AN Kli!J.U'..A..L-.:O OY 15. Vaahtera kukkii lehtien puhjetessa touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin pyöreä larvus on täynnä keltaisia heikkotuoksuisia hyömeispölytteisiä kukkia. Suomen Luonnonsuojelun Tuki O y Suomen luonnoosuojeluliicco r.y. VUODEN PUU 1982 VAAHTERA LÖNN (Acer platanoides) Vaahtera on parhaitten lehtojen jalopuu, joka ei siedä minkäänlaista tulvaa
tuulihaukka , jota ei muuten luettane lapintiiran tunnusoma1s1mp11n naapureihin . 16 Kun vuonna 1936 aloitin tutkimuksen , merellisiä lintuja esiintyi yleensä Palvaan ja Velkuaan asti. Ernst Häyren tutki ensimmäisenä saaristomme vyöhykkeisyyttä. Mutta saaren puu ton itäkärki on melko laaja , ja siinä on runsaasti sileitä kallioita keltamaksaruohoa kasvavine juotteineen , jollaiset ovat lapinciiran lempipesimäpaikkoja. Tammisaaren saaristossa hän erotti mannermaan lisäksi neljä vyöhykettä. Tutkimusalueellani Iniön , Kustavin , Velkuan , Askaisten ja MeriMaskun p1taJ1ssä ulkosaaristo vaihtuu sisäsaaristoksi ilman varsinaista keskisaaristoa Palvan ja Velkuan saareen välisessä kapeassa salmessa, joka on tunnettu Ison vihan aikaisesta Palvan meritaistelusta. Myöhemmät tutkijat kuten Göran Bergman Espoon ja Kirkkonummen saaristossa ovat usein tyytyneet kolmeen vyöhykkeeseen: ulkoja sisäsaaristoon sekä niiden väliseen vaihettumisvyöhykkeeseen eli keskisaaristoon . Tämän jälkeen yhä enemmän ulkosaaristolajeja on kuitenkin tunkeutunut sisäsaarisroon. Saarella lapintiira on pesi nyt sen jälkeenkin , ja pesi vielä 1980 . Varsinainen invaasio alkoi vasta paljon myöhemmin , 1950-luvun keskivaiheilla . Kanta ei kuitenkaan ollut suuri. Yllättävän vastausvaihtoehdon tarjoaa Helsingin yliopiston eläintieteen professori Lars von Haartman, joka on kesänviettopaikallaan vuosikymmeniä tarkkaillut merilinn ustoa. Karttojen luvut havainnollistavat pesimäkareilla ja -saarilla tavattujen lapintiirojen huippulukemia kunakin kautena , ja on muistettava , että lapinciirat toisina kesinä ovat voineet puutrua samoilta paikoilta tyystm . SUO MEN LUONT04 1824 1 " k. Kannan kasvu nopeutui vasta viisivuotiskautena 196 569 . Sen muihin asukkaisiin on kirjattu mm . Vuosikymmenen lopussa lapinciiroja pesi jo noin meripeninkulman säteellä ensimmäisestä pesimispaikastaan pohjoiseen ja itään . Harmaalokki , saaristomme ongelmalapsi, pesii täällä yhdyskunnittain. Neljäkymmentä vuotta sitten näistä lajeista kaksi, merilokki ja lapintiira , pesivät suurina harvinaisuuksina sisäsaaristossakin , muut eivät. SISÄSAARISTON VALTAUS Ensimmäinen lapinciiran pesintä tutkimassani sisäsaaristossa, ja kai ensimmäinen laatuaan maassamme , todettiin erään pienehkön , osittain puita kasvavan saaren kärjessä, vähän matkaa Velkuan Hautluodosta etelään. Siirtyessämme rannikolta läpi saariston aavan meren laitaan koem me vastaavan muutoksen kuin noustessamme korkealle vuorelle tai matkatessamme etelästä pohjoiseen. Merellisiä lintulajeja oli yhdeksän: karikukko, merilokki , harmaalokki, räyskä , lapintiira, merikihu , riskilä, luotokirvinen ja ruokki, joka tosin ei pesinyt Iniön aukolla. Etäisyydet saaristossa vain ovat lyhyemmät. Mikä saa tämän puhtaiden vesien linnun hakeutumaan sisäsaaristoon juuri nyt. Ulkokarien vahtisotilas karikukko on vallannut sisäsaariston muutamin parein , vaikka puuttuukin edelleen kaikkein sisimmiltä kareilta. Lars von Haartman Lapintiira valtaa • • s1säsaar1stoa lapintiiraa on pidetty tyypillisenä ulkosaariston lintuna, ja samalla se on ollut yksi esimerkeistä, joilla on valaistu ulkosaariston ja tunturiseutujen elinolojen yhtäläisyyksiä. Nyt lapintiira valtaa sisäsaaristoa. Suureen saarien ja saariryhmien sisäosissa luonto voi saada keskija jopa sisäsaariston piirteitä, kun taas saariryhmien väliset suuret ulapat muistuttavat ulkosaaristoa kareineen ja luotoineen ja tuovat merellistä lajistoa syvälle kohti mannerta. Lapinciira taas on sankoin joukoin asuttanut sisäsaaristomme kokonaisuudessaan. laajan Saaristomeren , mukaanluettuna Ahvenanmaa, vyöhykkeisyys ei ole näin yksinkertainen . Merilokki on tosin edelleen harvalukuinen , mutta pesii jopa rannikon tuntumassa
Ulkosaaristossa lapintiira nappaa appeekseen pikkukaloja, mutta sisäsaaristossa sen pääasiallisimpana ravincona ovat surviaissääsket ja muut vesien yllä parveilevat hyönteiset. Kannan kasvu vielä nopeutui seuraavan vuosikymmenen aikana, jolloin lapintiira levisi Merimaskun rannikolle asti . Naantalin aukolla on yhteys mereen ainoastaan kolmen pitkän ja kapean salmen kautta. Nähtävästi rinnakkaiselo on rauhallista , ainakin täällä sisäsaaristossa . smaa pana. Vuosikymmenen lopussa lapintiira oli jo ehtinyt pesiä kahdella karilla lähellä Lempisaana , siis mannerta . puolet kalatiirakannasta , v. LEVIÄMISEN SYYT Vuodesta 1937 lähtien nom neljännesvuosisata eteenpäin meillä uskottiin, että pääsyy PohjoisEuroopan lintulajien leviämiseen ja kannanvaihteluihin olisi ilmastonmuutos. Tämä ei tietenkään sulje pois ilmastonmuutosta yhtenä vaikuttavana tekijänä. Poikkeavathan Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla asustavat lapintiirat muuttomatkoillaan Euroopan rannikolle matkallaan etelään , koska ravinnontuotanto Atlantin tällä puolen on monin verroin suurempi kuin Amerikan puolella. Se pesi myös eräällä Musta-auko n metsäisellä saarella Askaisten sisävesillä , ja jopa Naantalin aukon saaristossa varsinaisen tutkimusalueeni ulkopuolella. 1980 jopa kaksi kolmasosaa siitä. Pesäpaikoiksi sisäsaarisron lapintiirat valitsevat useimmnen puuttomat ja lähes paljaat pikkukarir. 1965, ja sen jälkeen tämä pyynti on osoittautunut yleiseksi. On kuitenkin täysi syy uskoa, että pääsyy linnustomme viimeaikaisiin muutoksiin on ihmisen toiminnassa: linnustomuutokset ovat samaa suuruusluokkaa kuin ihmistoiminnan jäljet metsissä , pelloilla, järvillä ja rannikoilla . Mahtaako siellä pesivä lapintiirapari konsanaan pesimäkauden kestäessä nähdä aavaa merta. 125 paria lapintiiroja. Keskikokoisen järven pikkusaari tarjoaisi yhtä laajoja näköaloja. Metsäisillä saarilla tiirat pesivät harvoin silloinkin avokallioilla . Luonnonsuojelu lehdessä on syytä tähdentää ilmastoteorian heikkouksia , sillä jos muutokset hyvät tai huonot olisivat seurausta ilmastonmuutoksista, niihin ei paljonkaan voitaisi vaikuttaa . Kesti kuitenkin vuoteen 1973, ennen kuin verrattiin viime vuosisadan melko kylmän jakson ja tämän vuosisadan lämpimän jakson isotermejä ja todettiin, että monien lintulajien aluevaltaukset olivat aivan toista suuruusluokkaa kuin samanaikaiset vähäiset isotermien siirtymiset pohjoiseen päin. Lapintiirakanta sisäsaaristossani oli viisivuotiskautena 197579 keskimäärin n. Keväällä 197 3 lapintiirapari asusti jopa manterella Lempisaarten puutromalla niemellä, mutta pesintä ei kuitenkaan tällä kertaa onntstunur. SURVIAISSÄÄSKET SUURUKSENA Tuntuu mahdolliselta, että lapintiiran ilmestyminen sisäsaaristoon liittyisi sen ravinnonsaantiin. Lapintiirojen yleistyessä kalatiirakanta on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana . Lemmetyisen aineistostakin oli yksi lapintiira, joka oli niellyt kunnioitettavat n. . 300 surviaissääskeä! Ensimmäiset surviaissääskiä pyydystävät lapintiirat havaitsin v. Melko usein lapinja kalatiirat pesivät yhdessä , mutta myös yksinäisiä lapintiirapareja esiintyy ensimmäinen sisäsaaristopesintä esimerkkinä ja muutama puhdas lapintiirayhdyskuntakin , joissa tosin on korkeintaan puolen tu. Yhteensä pesii tätä nykyä koko tutkimallani sisäsaaristoalueella n . Pesäpaikat ovat sisäja ulkosaaristossa samanlaisia: paljaita puuttomia pikkukareja joilla on vain vähäisiä niittylaikkuja. Tällöin ne yleensä kalalokin tavoin valitsevat mannerjäätikön sileiksi hiomat , puurrosuoMEN 1.UONT04 182 -IJ -,k mat luoteispäät, jotka eivät tarjoa ryöstöretkillä oleville variksille edullisia välilaskupaikkoja. 17. joskin se saavutti 1975-79 ja 1980 huippulukemia . Metsäisi llä saarilla ne pesivät harvoin . Äskettäin Kauri Mikkola on kiinnittänyt huomiota lapintiiran tapaan pyytää surviaissääskiä eli Chironomideja sisäsaaristossa. Tutkiessaan vajaat 10 vuotta sitten lapintiiran ravintoa Lounais-Suomen saaristossa melko lähellä omaa turkimusaluettani Lemmetyinen totesi lajin perusravinnoksi rautakalar. Ilmasto oli alkanut lämmetä 1800-luvun viimeisellä tai viimeistä edellisellä vuosikymmenellä
SUOMEN LUO 'TO 4182 41. Surviaissääskien toukat elävät ja koteloituvat merenpohjassa. Pyyntiin osallistuvien tiirojen lukumäärä on parhaimmillaan noussut sataan. 16 vuoden aikana olen toIStuvasti nähn yt lapintiirojen surviaissääskibaletin tietyillä paikoilla , kuten erään Lempisaaren lahdelman ulkopuolella sekä ennen kaikkea Turusta ja Naantalista länteen ja luoteeseen vievän väylän yläpuolella. Täällä sääski kiemurtelee noin minuutin kotelossaan ennen kuin vapautuu ja lentää pois. Niinpä tiiran koukkaisut vedenpintaan toistuvat lakkaamatta , keskimäärin seitsemän kertaa minuutissa . Tämä olisikin epäilemättä orollinen hetki , mutta Palmen ja muut tutkijat ovat todenneet surviaissääskien kuoriutuvan öisin , kun surviaissääskipyynti sen s11aan jatkuu vilkkaana läpi päivän, ainakin keski päivästä auringonlaskuun . Lyhyin väliajoin tiira koukkaa liikkumattomin , levitetyin siivin vinosti alaspäin; miltei koskettaessaan vedenpintaa se kääntää päänsä suoraan alas ja kohoaa sitten edelleen liidossa niin kauan kuin vauhtia riittää , ja siirtyy lopuksi muutamalla siiven18 1940 -49 • lyönnillä alkuperäiseen korkeuteensa . Kuka nyt olisi tutkinut surviaissääskikantaa Askaisten sisävesillä 20 vuotta sitten. Onko surviaissääskiä aina ollut yhtä valtavasti ja ovatko tiirat vasta kovin myöhään löytäneet tämän satumaisen ravintolähteen . PENNI ON RAHA JA HYTTYNEN LIHA Suuren lapintiirajoukon sääskipyynti on kiehtova näky , jota olen kutsunut "surviaissääskibaletiksi". poikasten nääntymistä , ja niinpä en sitä ole tehnyt. Tiirojen seurassa voi nähdä muitakin lintuja, ennen kaikkea tervapääskyjä . Juuri ennen kuoriutumistaan kotelot nousevat pintaan . Varmaa vastausta ei ole. Pyynti alkaa jo toukokuussa, pesinnän alkaessa, ja viimeiset surviaissääskiä pyydystävät lapintiirat nähdään juuri ennen niiden siirtymistä muualle, heinäkuun jälkipuoliskolla. Surviaissääskien runsaus on helppo todeta; ne ovat sen verran hitaita lentäjiä , että vanhakin käsi saa ne kiinni . Aamutunteina en ole ilmiötä tutkinutkaan. Mikkola otaksuu, että tiira sieppaa kotelon juuri ennen sääsken kuoriutumista . Penni on raha ja hyttynen liha, mutta varsinaista merkitystä niillä on vasta monikossa . Vai onko surviaissääskikanta viime aikoina paisunut , avaten täten lapintiiralle mahdollisuuden asuttaa sisäsaaristonkin. Kalatiira ei sen sijaan juuri ota osaa surviaissääskien pyyntiin. Varsinainen sisäsaariston valloitus alkoi 1950luvun puolivälissä ja vuosikymmenen lopussa lapintiiroja pesi jo meripeninkulman säteellä ensimmäisestä pesimäpaikastaan . Tiirat lentävät parin metrin korkeudessa, näennäisesti polveillen sinne tänne , mutta ilmeisesti pysyen tarkasti antoisan alueen yläpuolella. vsk.. Asia olisi tietenkin helposti ratkaistavissa mahanäytteiden perusteella , mutta vanhojen tiirojen ampuminen pesimisaikana on vastenmielistä, koska se merkitsisi 2km () •••• 1 2-• 5-t 10p.,la Neljä vuosikymmentä siccen lapinciira oli tutkimusalueella suuri harvinaisuus
3. 19. Soc. Tällaista perustietoa luonnonsuojelu kipeästi tarvitsee toimenpiteidensä ohj enuoraksi. ,sk. Tiirakantoihinkin tämä on voinut vaikuttaa, mutta toisaalta kalatiirojen lukumäärä on pysy nyt entisellään vuosikymmeniä. Mutta eivät sen oudommat kuin syyt isokuovin häviämiseen sam aan aikaan : SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 1. 23. Acad . H!iyren 1900: Geografiska Fören . Lemmeryinen 1976: Auk 93 se kä muit a tekijän julkaisuj a. On kuitenkin varsin m ahdollista, että surviaissääskinkanta todellakin on kasva nut , sillä surviaissääsket ovat ravinteisten vesien asukkeja ja rannikkovedet ovat rehevöityneet voimakkaasti sotien jälkeen . Mikkola 1980: O rnis Fenn . Ja kun karja häviää, muuttuvat rantaniityt pensaikoiksi. 1970 -79 kun emännät eivät halua nousta muita ihmisiä aikaisemmin lypsylle, hävitetään karja. menee entistä paremmin , tällä tapauksella on tuskin suoranaista luonnonsuojelullista merkitystä , enemmän sitä olisi isokuovin kohtalon selvittelyllä . Lapintiira n ravinto . Lapintiira olisi, jos tämä otaksutru syy-yhteyksien ke tju pitää paikka nsa, mm . Esimerkkini lapi ntiiran elintapojen muutoksesta edustaa perustietoa, jota luonno nsuojelu kaipaa. Fauna et Flora Fenn . Bergm an 1939: Acta Zoo l. Valtavasti paisunu t moottoriveneliikenne ja ranta-asutus jättänee sekin jälke nsä mereen . Asutuksen ja teollisuuden jätevedet joutuvat lopulta m eree n ja tuovat om an ravinnelisänsä vaikka nii tä puhdistetaankin . Sundscröm 1927: Acta Zool. D VA LI KO IMA KIRJA LLISUUTTA Saariston vyöhykkeet. Haarrman 1973: Breeding Biology of Bi rds. Zool. Fe nn . Palmen 1955: An n . 12. 60. Tällaisen perustiedon saaminen vaatii tutkijoilta vuosikymmenten työ n , ja se yleensä siirtyy tavattom an hitaasti vaikuttajien ja päättäjien tietoisuu teen . Tätä nykyä tutkimusalueella pesii noin 125 lapinciiraparia. Toisina kesinä lapintiirat ovat saactaneet puuctua samoilta paikoilta tyystin . Karttojen luvut havainnollistavat lapintiirojen huippulukemia kunakin kautena. 57. Sangen oudot syyt ehkä . Systcma1ics and Ph ysio logy. v. kehittyneen maanja metsänvilj elyn jä ljissä asutta nu t sisäsaariston. Murray (ed .) 1980: Chi ronomid ae. Tekolannoitteira käytetään yhä suurempia määriä sekä maaettä metsätaloudessa . Sci. Tidskr. Kasvien levinneisyys saaristossa : Eklund 19 3 7: Acta Soc. Yhdessä asiassa maailma on joka tapauksessa m ennyt parempaa n suuntaan: lintuj en pesiä ei enää juuri ryöstetä. Tämä on epäilemättä edistän yt saariston lintukantojen kasvua; haahkoja onkin nyt sisäsaaristossa monin verroin enemmä n kuin nuoruudessani. Lintulajien leviäminen ja taantuminen PohjoisEuroopassa. Chironom id ien biologia. v. Oxford . Haarrman 1978: Fen nia 150. Satakieli siitä hyötyy, isokuovi kärsii ; sellaista o n maailman meno. Vanamo 17. Fenn . Koska lapintiiralla 2km Lähelle mannerta lapinciirat tulivat jo 1960-luvun puolivälin jälkeen ja 1970luvun alussa asustivat mantereella Lempisaarten puuctomalla niemellä. Rehevöitymisestä kertovat myös yhä tiheämmiksi kasvavat ruovikot, jotka sulkevat saaret ja karit helakanvihreään kehykseensä eräille lintulajeille siunaukseksi, toisille ehkä kiroukseksi. Eco logy. Nat. Lapintiira tarjoaa kuitenkin h yvä n esimerkin ihmisen toimien ennalta arvaamattomista vaikutuksista luontoon
Kimalaisorhon kukka muistu1taa hämäävästi kaskaspistiäistä . Eri seutuJen kärpäskannat ovat sopeutuneet juuri oman alueensa vuotuiseen rytmiin . Sopeutuminen on luonnonvalinnan tulosta. Ratkaisun hetkellä , loppukesä llä päivä on kuitenkin hyvinkin eripituinen pohjoisessa ja etelässä. Orho kukkii pistiItämeren rakkolevävyöhykkeessä elävät leväsiirat ovat hyvin eri värisiä . Käki munii pikkulintujen (leppälintu , harmaasieppo , järripeippo) pesiin ja hoidattaa isäntälajilla jälkeläisensä. Lintujen muutto on ilmeinen sopeutuma ankaraan vuodenaikaisvaihteluun . että koiraan pää sekoaa. Sekä muuttomatka että talvehtiminen pesimäalueella sisältävät omat vaaransa. Orhon kukat muistuttavat erehdyttävästi naaraspistiäistä. Käen muna on emokäen kokoon nähden pieni ja muistuttaa läheisesti isäntälajien 20 munia. Yrjö Haila, Olli Jå'rvinen, Esa Ranta ja Kari Vepså"lå'inen Evoluutio Suomen luonnossa 111 Sopeutuminen Kunkin eläinja kasvilajin sopeutuminen omaan elinympäristöönsä on luonnossa helposti havaittavissa. Saaristovesimi1tari on sopeutunut saariston vaihteleviin sääoloihin munimalla useihin eri paikkoihin sekä kallioallikoihin eitä mereen pitkän ajan kuluessa. multa kirjavat erottuvat selvästi . Monet hyö nteiset , esimerkiksi okavesimittari , "ratkaisevat " päivän pituuden perusteella siirtymisen talvehtimisvaiheeseen , ns. .. .. Menestyksen mittana on lisääntymisikään pääsevien jälkeläisten määrä . ei ole ihme. Pari1telua yri1tävät pistiäiskoiraat huolehtivat kimalaisorhon kukkien pöly1tämisestä . Luonnonvalinnan seurauksena valikoituvat vallitseviin olosuhteisiin parhaiten sopeu tuvat muodot. Kukka m yös tuoksuu samalle kuin sukukypsä pistiäisnaaras. Lähisukuisista linnuista pitkänmatkan muuttajilla (kuten pajulintu) on yleensä suhteellisesti pidemmät siivet kuin lyhyen matkan muuttajilla (tiltaltti) joutuisa lento on pitkällä matkalla tarpeen . SUOMEN LUONTO-l / 814 1 v,k. Etelään päin siirrettyinä ne valmistautuvat talveen turhan aikaisin ja pohjoiseen siirretyt kärpäset talvi yllättäisi valmistautumattomina . Vaikka Suomen pesimälinnustoon kuuluu parisen sataa lintulajia, rajoittuu vakinainen talvilinnustomme muutamaan kymmeneen lajiin. Näitä voidaan havaita vertailemalla lähisukuisia , elintavoiltaan tolSlaan muistuttavia lajeja. diapausiin . Kriittistä pa1vanpituutta on tutkittu eräillä Drosophila-suvun mahlakärpäsillä Kaukasukselta Pohjois-Suomeen . Päivän pituuden vaihtelu on todettu monessa tapauksessa ratkaisevaksi signaaliksi . . Käyttäytymissopeutumiin liittyy usein anatomisia ja morfologi. Vuodenaikojen tunnistaminen on tällöin tärkeää . Sarjamme edellisissä osissa olemme kertoneet eliöiden muuntelusta sekä luonnonvalinnasta, joka määrää erilaisten yksilöiden suhteellisen osuuden populaatiossa. Kuolleessa, levien ja sammaleläinten peittämässä rakkolevässä tilanne olisi päinvastainen . Tämä sopeutuma turvaa , että munaa et poisteta pesästä. Luonnonvalinnan seurauksena erilaisen muuttokäyttäytymisen suhteelliset edut ratkeavat sen mukaan , miten edullista tai haitallista kunkin lajin yksilöiden on joko antautua pitkien muuttomatkojen rasituksille tai kohdata Pohjolan talven kylmyys ja ankea ravintopula. KUKAT JA MEHILÄISET Kimalaisorho , eräs harvinaisimmista kämmeköistämme käyttää pölytyksessään hyväkseen kaskaspistiäisten sukuviettiä . s1a sopeutumia, s11s ruum11nrakenteen muuttumista . Yksiväriset vihertävänruskeat yksilöt sulautuvat hyvin terveen rakkolevän joukkoon (kuvassa) . Kuva on lavaste, jossa erivärisiä kuolleita leväsiiroja on aseteltu levän pinnalle. jolloin ainakin osa munista kehi1tyy aikuisiksi. Kun kukka vielä tuoksuu naaraspistiäiselle. VUOTUINEN AJANTIETO Yleensä eliöt kasvavat ja lisääntyvät kesällä
...• " • 1 \ 3 4 6 Käen muna muistuttaa usein, vaikkei aina, suuresti isäntälajin munaa väreiltään ja kuvioiltaan. Käen munan parina kuvassa : IA ja 2A rastaskertcunen, 3A ja 4A järripeippo, 5A leppälintu ja 6A kirjosieppo. Pistiäiskoiraan " paritellessa ' ' kukan kanssa tarruu sen päähän siitepölymyhkyjä , jotka seuraavan paritteluyrityksen yhteydessä siirtyvät toisen kukan luotti pinnalle . Monien lintujen, pikkunisäkkäiden ja jopa eräiden hyönteisten (eräät sudenkorennot, ruskovesimittari) koiraat puolustavat reviiriä saman lajin muita koiraita vastaan. Monet kalat syövät rakkolevällä eläviä siiroja, mutta siirojen värimuodot sopeutuvat hyvin taustaansa. Kukilla käyvät hyönteiset kilpailevat keskenään tarjolla olevasta ravinnosta . Lajien välinen kilpailu lienee ollut tärkeä tekijä kimalaisten evoluutiossa. PEDOT JA SAALIIT Itämeressä elävän leväsiiran monimuotoinen värimuuntelu (väripolymorfismi) on luonnon valinnan tuottama sopeutuma , jonka taustana on saalistuspaine. (kuva kirjasta E. Oikealla leppälincu, joka Suomessa on yleisimmin käen poikasen isäntänä. Ukonhatcukimalainen, Suomen pitkäkielisin kimalainen , on erikoistunut käymään ukonhatulla, jonka kukkatorvi on erityisen syvä. Ja kääntäen: kukkien välinen kilpailu pölyttäjistä on varmasti vaikuttanut kukkatorven evoluutioon. Kuvassa törmäpääskyjen pesäkoloja hiekkakuopan reunassa. Hyönteisten medenkeruun ,a kasvien pöl ytysmekanismien suhsuoMEN LUO TO 4/ 82 4 1 vsk de on yleensä vastavuoroinen hyönteiset eivät pelkästään joudu kukkien huijaamiksi. & G . Silloin kun tärkeät ruokailualueet ovat pesimäalueen ulkopuolella, ei linnun tarvitse puolustaa laajaa reviiriä vaan se voi pesiä yhdyskunnittain. C. Stuart Baker: Cuckoo problems. äiskoiraiden kuoriutuessa koteloistaan . Pitkäkielinen laji yltää imemään mettä syvätorvisista kukista, joihin lyhytkieliset lajit eivät yllä . H. Yksikin rakkoleväyksilö tarjoaa monille eri värimuodoille erinomaisen taustan . F. Kimalaislajien kielenpicuus vaihtelee . Witherby Ltd 1942). Näin saadaan jälkeläis21. Sopeutumia tuottavat luonnonvalinnan paineet ilmenevät luonnossa harvoin yksioikoisina paljon yleisempää on , että samassa ympäristössä vaikuttaa samaan aikaan ristikkäisiä valintapaineita
Pienistä populaatioista parhaat ominaisuudet saattavat hävitä sattuman oikusta. tukkasotka) hakeutuminen pesimään lokkija tiirakolonioihin. SOPEUTUMINEN LAAHAA JÄLJESSÄ Myös historia vaikuttaa siten , että sopeutuminen ei ole täydellistä . vsk .. Käpytikka , joka syö talvisaikaan pääasiassa havupuiden siemeniä ja pesii monentyyppisissä metsissä , menestyy hyvi n nykyisissä hoitometsissäkin , kun taas erikoistuneemmat valkoselkätikka ja pikkutikka ovat vaikeuksissa. SATTUMAN LEIKKIÄ Myös vaihtelevien luonnonolosuhteiden aiheuttamat sattumat vaikuttavat. Lisäksi varhain munittu suuri pesye on suuressa vaarassa tuhoutua kesäkuisten takatalvien johdosta. Mikäli tärkeät ruokailualueet sijaitsevat pesimäpiirin ulkopuolella (esimerkiksi lokit , tiirat , räkättirastas), reviirikahakoinnista ei ole vastaavaa hyötyä , vaan päinvastoin; yhdyskuntapesintä tarjoaa tehokkaan suojan pesärosvoja vastaan . Saaristovesimittari elää pienissä , helposti kuivuvissa kalliolammikoissa. KAIKKI OMINAISUUDET EIVÄT OLE SOPEUTUMIA On tärkeää huomata , että yksilö kokonaisuutena on yksikkö, joka sopeutuu ympäristöönsä . Tärkeämpää on ymmärtää aivojen ja aivokopan koon kasvu korkea otsa on tämän kasvun välttämätön rakenteellinen seuraus. D SUOMEN LUONTO 4/ 82 4 1. pitkäikäisten lintujen ja nisäkkäiden kannalta uhanalaisuutta tai sukupuuttoa. Syystä tai toisesta kirjosiepon pesyekoko (munamäärä) on sitä pienempi , mitä m yöhemmin kesäkuussa se munitaan. Kun ympäristö muuttuu suuresti, partenogeneettinen linja ei pysty kehittymään sen mukana : luonnonvalinta toimii tässä tapauksessa vain karsivana seulana eikä sopeuttavaan evoluutioon juuri ole mahdollisuuksia . Miten vesimittari voi turvata jälkeläistuoton, jos ympäristö ei tarjoa mitään vihjettä siitä , missä lammikossa munista kuoriutuvat toukat ehtivät kasvaa aikuisiksi asti. Historian merkitys on ency1sen selvä niillä lajeilla , jotka lisääntyvät koiraitta partenogeneettisesti, kuten esimerkiksi monet kärsäkäslajit. Neitseellinen lisääntyminen säilyttää menestyksekkäät genotyypit , sillä munasolun muodostuessa ei perintöaines järjestäydy uudelleen eivätkä eri yksilöiden perintöainekset sekoitu . Sopeutumien tutkimisessa siis lajien elintavat , yksilökehitys ja ympäristön ency1spiirteet tulisi tuntea erittäin hyvin , jotta olisi mahdollista erottaa toisistaan ratkaisevien valintapaineiden tuottamat sopeutumat ja näiden mekaaniset seuraukset. Sen periaatteen evoluutiobiologi Leigh Van Valen on kiteyttänyt lainaamalla Punaista kuningatarta , joka (Lewis Carrolin kirjassa) opetti Liisalle Peilimaassa: " On juostava täysin palkein , jotta saisi säilytetyksi paikkansa (elämänpelissä) toiseen paikkaan joutumista (sukupuuttoon kuolemista) ei voi selittää muuten kuin että on juossut liian hitaasti ." Ihmisen aiheuttamat suuret ympäristönmuutokset ovat merkinneet hitaasti sopeutuvien, esim. Tämä pätee m yös Lapissa, missä kuitenkin kesäkuun alku on vielä kovin kylmä ja ravintoa munivalle naaraal22 le on niukasti . Pitkällä tähtäimellä lajien välillä vallitsee "evolutiivinen kilpajuoksu ' '. Suoja petoja vastaan tuntuu luontevalta selitykseltä m yös, kun halutaan ymmärtää eräiden vesilintujen (mm. Myös ympäristön m onimuotoisuus ja yksilöiden jatkuva siirtyminen paikasta toiseen vähentävät täydellisen sopeutumisen mahdollisuutta . Luonnonvalinta ei voi sopeuttaa yksilöitä tulevaisuuden varalle, vaan ainoastaan niiden nykyi seen elinympäristöön. Laji on sopeutunut lammikkolabyrinttiinsa siten , että kukin naaras munii pitkään (jopa muutamia kuukausia) ja siirtyy vähän väliä uuteen lammikkoon , jolloin todennäköisesti joissakin lammissa jälkeläispolvi pääsee aikuistumaan. Näin historia ja paikalliset valintapaineet ovat ristiriidassa ja heikentävät pes1m1stulosta. Kirjosieppopopulaatio on vakiintunut Kilpisjärvellekin pöntötyksen ansiosta. Kuitenkin lajin parempi sopeutuminen omaan elinympäristöönsä heikentää suhteellisesti muiden lajien elinym päristöä . tölle ravinnon perusturva. Kirjosiepon toisin kuin yleensä varpuslintujen pesyekoko pienenee kohti pohjoista. Sopeutuminen merkitsee tasapainoilua näiden ristikkäisten vaateiden välillä. Tämä ilmenee selvästi ihmisen aiheuttamien ympäristömuutosten yhteydessä. Eri ko istuneet lajit kärsivät nopeasti muuttuvissa olosuhteissa eniten. sen määrää aina ympäristö sellaisena kuin se kullakin hetkellä vaikuttaa eri yksilöiden menestykseen, ovat eliöt muuttuvassa ympäristössä aina '' askeleen jäljessä' '. Myös suuri populaatio saattaa tilapäisesti pienentyä poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi. Partenogeneettinen linja kuitenkin menestyy vain , mikäli sen elinympäristö säilyy riittävän samanlaisena. Sopeutuminen ennustamattomasti vaihtelevaan, epävakaiseen ympäristöön on eliöille erityinen ongelma. JATKUVA KILPAJUOKSU Sopeutuminen on jatkuvaa, evoluutiota tapahtuu tässä ja nyt , sukupolvesta toiseen. On harhaanjohtavaa etsiä joistakin erityisistä valintatekijöistä selitystä ihmisen otsan muodolle . ' 'Pullonkaula vaiheessa'' valinnan merkitys populaation kehityksessä vähenee . Siksi yksilön kaikki piirteet eivät ole tiettyjen valintapaineiden tuottamia sopeutumia. Osa munista munitaan mereen : tämä on edullista poikkeuksellisen kuumina kesinä kaikkien lammikoiden kuivuessa , mutta viileinä ja tuulisina kesinä koko meressä kehittyvä jälkeläistö on vaarassa tuhoutua . Mutta mikäli koiras puolustaa reviiriään liian kiihkeästi, ei siltä jää riittävästi aikaa naaraalle ja poikasten ruokkimiseen . Koska luonnonvalinta on opportunisusta, ts. Lammikoiden kuivumisen todennäköisyys vaihtelee oikukkaasti sään ja vuodenajan mukaan
Suomen kansallispuistot Pctkcljärvi. Jukka Myllys/ LKA
Puistojen lukumäärän painopiste siirtyi maan eceläpuoliskoon. 3.1 98 1 erillinen luonnonsuojelualuetoimisto ohjaamaan ja valvomaan lakisääteiseen suojelualueiden hoitoa. Muut 13 ovat eteläisemmissä lääneissä, mikä parantaa puistoverkon alueellista edustavuutta huomattavasti aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Samana päivänä perustettiin toisella lailla (676/81) 59 soidensuojelualuetta , jotka edustavat aivan uutta luonnonsuojelualuecyyppiä Suomessa. runkosuunnitelma, on vahvistettu, metsähallitus antaa kullekin uudelle puistolle järjestyssäännön , joka määrittelee paikallisten asukkaiden, retkeilijöiden ja puiston muiden käyttäjien oikeudet . Suojelutavoitteen kannalta tarpeettomia rajoituksia ei määrätä , vaan kansallispuistoissa yleisön oikeudet säilyvät laajoina. HIIOENPORTTI r· SALAMAJRVI ) PYHÄ-HÄKKI ,TIILIKKAJÄR~ PATVINSUO f i"'"'"'"' KAUHANEVA POHJAKANGAS J!}~!:1 ~ETINJÄRVI LINNANSAARI • 11 SEITS EMINEN ;:_ SAARISTOMERI 24 jemme yhceispinta-alasca . Saaristomeren puisto tulisi käsittämään laajan aluerajauksen sisällä olevat valtion omistamat maaja vesialueet. Suunnitelmat vahvistaa maaja metsäralousmm1stenö. vsk.. Metsähallinnon asianomainen piirikuntakonttori laatii kutakin kansallispuistoa varten erillisen käyttöja hoitosuunnitelman . Kun käyttöja hoitosuunnitelman ensivaihe , ns . Entisestä yhdeksästä puistosta peräti kuutta laajennettiin sekä perustettiin 11 uutta puistoa. Se jää suurimmaksi kansallispuistoksemme senkin jälkeen, kun nyt eduskunnan kä, sicelcävänä oleva Urho Kekkosen kansallispuisto eli Koilliskaira on perustettu. Metsähallitukseen perustettiin 1. Kansallispuistoverkon täydennys perustuu lokakuun 2 päivänä 1981 annettuun lakiin (674/81). Soidensuojelualueiden turvemaat säilytetään luonnontilaisina , mutta niihin kuuluvilla kangasmailla voidaan harjoittaa metsätaloutta erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Lakiesitykseen oli poimittu 1976 valmistuneesta kansallispuistokomicean mietinnöstä ne alueet, jotka pääasiassa valtion omistamina olivat helpoimmin toteutettavissa. Laajennettu Lemmenjoen kansallispuisto käsittää jo yksin noin 70 prosenttia perustettujen kansallispuistoURHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO ROK UA A ~. 111\ _ ... Vain Pallas-Ounasrunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot sekä viisi luonnonpuistoa kuuluvat metsäntutkimuslaitokselle. Rajoitusosia lukuunottamatta kulkeminen tulee olemaan vapaata, mutta telttailu sallitaan suurimSUO MEN LUONTO 4 182 4 1. Koska maan eteläpuoliskon puistot kuitenkin ovat keskimäärin paljon pienempiä kuin pohjoisen puistot , pinta-alan painopiste säilyi selvästi Pohjois-Suomessa. Samalla lailla perustettiin myös viisi uutta luonnonpuistoa ja laajennettiin neljää entistä. Suunnitteluun osallistuvat myös kunkin hoitoalueen , luonnonsuojelualuetoimiston ja puiston sijaintikuntien edustajat. Kansallisja luonnonpuistojemme pääosa on metsähallituksen hoidossa ja hallinnassa . Yleistä Kansallispuistoverkkomme laajeni merkittävästi vuoden 1982 alussa. Eduskunnan käsiteltävänä on lisäksi Saaristomeren kansallispuiston perustaminen . Nykyisistä 20 puistostamme neljä sijaitsee Lapin läänissä ja kolme Oulun läänisSUOMEN KANSALLISPUISTOT (1982) nykyinen lakiesitys ( läänin raja sä. Luonnonpuistoja, jotka on tarkoitettu ens1s1ia1sest1 tutkimustarkoituksiin varatuiksi luonnontilaisiksi al ueiksi, on meillä nyt 20 kappaletta
Puistoihin on saatava riittävä palveluvarustus, opastusmateriaali ja mikä tärkeintä valvonta, hoitoja opastustehtäviin koulutettu henkilökunta. Elinkeinoista pototalous on erikoisasemassa. Marjastus, sienestys ja pohjoisessa poronhoito sallitaan, mutta metsästysja kalastusmahdollisuudet vaihtelevat puistoittain. pien puistojen erämaaosia lukuunottamatta vain sille varatuilla paikoilla. Pitkospuut Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Metsähallitus on jo tehnyt esityksiä henkilökunnan ja määrärahojen kasvattamiseksi lähivuosina huomattavasti nopeammin kuin tähän mennessä on tapahtunut. puh. Hyvä kansallispuisto on toimiva yksikkö, joka palvelee myös tutkimusta, opetusta ja yleistä ympäristökasvatusta sekä tarjoaa mahdollisuuksia virkistäytymiseen. Laajimmat oikeudet säilyvät paikallisilla asukkailla pohjoisessa kun taas pääosassa Etelä-Suomen puistoja ei metsästetä lainkaan. Muutamiin puistoihin saa kalastuslupia; tässä kalastetaan Pääjärvestä nousevaa taimenta Oulangan Kiutakönkäällä. Ns. Eri tavoitteet ovat osittain ristiriidassa keskenään, ja niiden yhteensovittaminen edellyttää monipuolisia perusselvityksiä, huolellista suunnittelua ja ammattitaitoista toteutusta. 90-616 3275) sekä metsäntutkimuslaitoksen kokeilualuetoimisto (Unioninkatu 40 , 00170 Helsinki 17. Oikealla kunnostetaan vanhaa savusaunaa Linnansaaren kansallispuistossa. Puistoissa olevia vanhasta maataloudesta, metsätaloudesta, eränkäynnistä tai asutuksen historiasta kertovia muistomerkkejä pyritään vaalimaan ja kunnostamaan, tarvittaessa jopa entisöimäänkin. Maaston kulumisen vähentämiseksi ja samalla retkeilijöiden mukavuudeksikin merkitään ja kunnostetaan puistoihin polkuja, rakennetaan pitkospuita, portaita, siltoja, tulisijoja, levähdysja telttailupaikkoja yms. Lisätietoja kansallispuisroistamme antavat metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimisto (PL 233, 00121 Helsinki 12, puh. alkuperäisen luonnon ohella puistoissa voidaan säilyttää myös permte1sten luonnonkäyttömuotojen muovaamia ympäristöjä, rakenteita ja rakennuksia. sillä sitä saa harjoittaa puistoissa edelleenkin; kuvassa vanhaa poroaitaa ja sitä seuraileva polku Koilliskairassa. Vaikka kansallispuistojemme tärkein tavoite onkin luonnontilan säilyttäminen , niitä ei ole tarkoitus jättää pelkästään kartalle rajatuiksi ja maastoon merkityiksi alueiksi. Kalastus on useissa puistoissa kokonaan kielletty. vsk. 25. SUOMEN LUONTO 4182 4 1. Mahdollisuudet kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon parantamiseen riippuvat tuloja menoarviossa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen kasvusta. 90-661 401)
Lounainen saaristomme on kansainvälisesti merkittävimpiä luonnonalueitamme , jossa arvokkaita ovat sekä alkuperäinen , monipuo linen saaristoluonto että ihmisen vuosisataisesta työstä syntyneet moni-ilmeiset kulttuurimaisemat j'a -biotoopit. Kävijöitä palvelemaan tarvitaan sekä opastettuja risteilyjä että venereittejä ja satamia omin venein saapuville . Myöskin luontoa ja maisemaa saastavat moottoriliikenteen ja rakentamisen rajoitukset pyritään tekemään mahdollisimman vähän saaristolaisten elinoloja vaikeuttaviksi. Puisto koostuu hajallaan sijaitsevista saarista ja niiden välillä olevista yksityismaista , joita voisi kutsua puiston suojavyöhykkeeksi. Hourskari, H,iccinen, Korppoo, Nauvo. Ostettavat alueet liitetään kansallispuistoon sitä mukaa kun ne siirtyvät valtion omisrukseen. Valtio on jo ostanut puistoa varten noin 700 ha maata ja 2 200 ha vettä; tavoite on noin 3 000 ha maata. kaikkia saaristovyöhykkeitä . Lounainen saaristomme on kansainvälisesti merkittävintä luontoamme. kotiseutumuseo ja maisemamuseo perustettaneen jo olevan asutuksen piiriin suojavyöhykkeelle. Kolmas Salpausselkä kulkee puiston läpi ja nousee pintaan mm . Mereinen ilmasto , maaperän kalkkipitoisuus , voimakas maankohoaminen ja vuosisatoja jatkunut kulttuurin vaikutus yhdessä ovat luoneet kasvupaikkoja, joilla viihtyvät mm . SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Saaristomeren kansallispuisto parantaa saaristolaisten elinmahdollisuuksia mm . Opastuskeskukset . Kansallispuistot alueittain Saaristo meri Pinra-alaravoire 30 km 1 , Dragsfjård. luomalla uusia työpaikkoja ja lisäämällä saariston palveluja. Majoitus järjestettäneen pääsääntöisesti kansallispuistoon kuulumattomille saarille maatilamajoituksena. Kaupat tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta. Kulttuurin luomia maisemia hoidetaan perinteisin menetelmin; ral koovoimin on jo aloitettu lehtoniittyjen hoito ja vanhojen rakenteiden kunnostaminen . Kansallistpuiston alueeseen sisältyy 26 Saaristomeri . Suomelle varsin eksoottisia ovat myös monet Saaristomeren eläimistä: kyhmyjoucsen , merihanhi , ristisorsa , ruokki, pähkinähakki , merikotka ja harmaahylje . Suojavyöhykkeellä asuvan väestön elinolojen parantamiseksi tarvittaneen kuitenkin joitakin tukitoimia. lehtoniittyjen , saarnija pähkinälehtojen monet harvinaiset lajit. Talvi nen maisema Nauvosta ja Lökholmenin kalastajakylä. somerikkorantaisena Jurmon saarena. ,,k_. Perusramislaki eduskunnan kåsirelråvånå 1981-82. Sinne , Nauvon ja Korppoon pääsaarten eteläpuolelle Houtskarista aina Dragsfjärdiin ja Hiittisiin ulottuvalle valtavalle alueelle on perusteilla Saaristomeren kansallispuisto
samoin suoiaisia ranroja ja lehteviä metsiä . > . Yläkuvassa Kilpisaaren pohjoiskärjen louhikkoista rantaa. Ulko-Tammion ja eräiden muiden saarten sisäosissa on erikoisuutena reheviä lehtoja. km 1 • Tammela . Paras satamasaari ja myös luonnoltaan monipuolisin on Ulko-Tamm io , jossa on kaksi hyvää satamalahtea , laituri ja autiotupa. on se merkiccävä : onhan Liesiärvi ympäristöineen kappale erämaista Tammelan ylänköaluecca keskellä ruuhkaisinca Suomea. Perustettu 1956, laajenneuu 1982. jossa on talomajoirusta ja kahvila. Osa puistosta on rajavyöhykettä , jossa liikkumiseen tarvitaan lupa. Vaateliaita avomeren lintuja on runsaasti , mm . Liesiärvi. Kansallispuiston alue on vanhastaan ollut tärkeää kalastusseutua , ja useissa saarissa on kalastajien ja hylkeenpyytäjien kämppiä . Sinne pääsee nykyisin vuoroveneellä, joka Kotkasta lähdettyään käy m yös Haapasaaressa ja Tammiossa. Useimmat saaret ovat puuttomia; parinkymmenen metsäisen saaren kasvillisuus on enimmäkseen jäkäläistä kalliomännikköä . Itäinen Suomenlahti on tärkeimpiä Itämeren hallin lisääntymisalueita . Puiston sata saarta ja luotoa sijaitsevat hajallaan laajalla vesialueella, kaukana mantereesta ja asutuista saarista. -sk. Tääl27. Saaret ovat etelärannikolle tyypillisiä jyrkkärantaisia ja syvien vesien ympäröimiä , tyrskyjen pieksemiä kalliosaaria, joilla irtaimia maalajeja on hyvi n vähän . Tämä pieni kansallispuisto sijaitsee lähellä Lounais-Suomen rintamaita , mutta sillä on silti syrj äseudun leima . Vuoroveneellä pääsee myös Kaunissaareen. "" g < L---------=""'-':..L...2..=L&....:...::i=~ Itäinen Suomenlahti . Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saaret ovat suojattomia ja vaikeapääsyisiä, eivätkä monet saaret arvokkaan linnustonsa tai aran kasvillisuutensa vuoksi sovikaan retkeilykohteiksi . Kalastuksen vanhoja keskuspaikkoja ovat olleet rakennustavaltaan omaleimaiset Haapasaaren , Kaunissaaren ja Tammion saaristokylät. Itäinen saarisro o n lounaista karumpaa : asutusta on vähemmän . Ruokkija riskiläyhdyskunnille louhuiset saaret kyllä kelpaavat. saarten louhikoissa asustaa huomattava ruokkija riskiläkanta . < "" ...J . Itäinen Suomenlahti Maa-ala 5 km 1 , Kotka , Pyhtå'å', Vehkalahti, Virolahti; 1982. Liesjärvi 6. 3. Vaikka Liesjärven puisto onkin pieni . Kalliosaarten vastapainona on kah den kilometrin pituinen Pitkäviiri, merestä kohonnut matala pitkittäisharju hiekkarantoineen ja laajoine rantamatalikkoineen. SUOMEN LUONT0 -1/ 82 •11. Kansallispuisto käsittää itäisimpien rannikkokuntien uloimman saariston. Sorsalinnuille ja kahlaajille tärkeitä tiiraja kalalokkiyhd yskuntia on niitäkin lukuisia . , . Se on kappale viljavien maatalousalueiden saartamaa karua ja suhteellisen harvaan asuttua Tammelan ylänköä Uudenmaan ja Hämeen rajalla
Täältä löytyvät puiston luonnontilaisimmat 28 lsojärvi . Sata metriä järven pinnasta kohoavalta Vahterinvuorelta avautuu upea maisema järvelle. Puiston keskellä sijaitseva satavuotias Korteniemen metsänvartijatila on edelleen asuttu. Luode-kaakko -suuntaiseen murtumalaaksoon syntyneen Isojärven jylhiä maisemia ovat monet taiteilijat ylistäneet. Pääosa alueesta on metsiä, joista osa on vanhoja ja lähes luonnontilaisia, osa taas metsätalouskäytön jäljiltä nuoria. Vuorilta avautuu näkymiä syviin pitkänomaisiin laaksoihin ja vuorten välisille järville ja lammille . Puiston opastuskeskusta on jo pitkään suunniteltu Länsi-Aureen kylään . Puistoalueen läpi kulkee vanha polkupyörätie. lä säilyivät vanhat elinkeinot ja tavat kasken , tervan ja syden poltto , savupirtit pitempään kuin ympäröivillä seuduilla. Liesjärven kansallispuisto edustaa pienoiskoossa Tammelan ylängölle leimallisia piirteitä : salometsää , suota , pienjärvimaisemaa ja syrjäseudun vanhaa asutusta. Multiharjun ja Pitkäjärven ikimetsät, Seitsemisharjun ja Hirviharjun pitkittäisharjut suppineen ja deltamuodostumineen, mo net järvet ja lammet , pienialaiset suot sekä Seitsem1sJoen latvaosat tekevät alueesta kiinnostavan ja luo nnoltaan erittäin monipuolisen kokonaisuuden. Kansallispuiston reunoja kiertävät tiet, joiden sisäpuolelle jäävä polku ja vanhojen pyöräteiden risteämä alue on retkeilijöiden valtakuntaa. Kinttupoluksi kaventuneena se vieläkin helpottaa m äkisessä ja louhikkoisessa maastossa liikkumista. Polun varressa o n 1950luvulla rakennetut kaksi tukkikämppää. Maiseman silmiinpistävin piirre on korkokuvan suuri vaihtelu. Maanteiden varsille on jo aloitettu opastuspaikkojen suunnittelu ja rakentaminen. Lisäksi puistoon kuuluu useita erämaisia pikkujärviä . rakennushistoriallisesti arvokas päärakennus ja muutamia aittoja. Vaikeakulkuisen maaston vuoksi on myös talousmetsissä säilynyt varsi n koskemattomia osia. SUOMEN LUONTO 41824 1. Laajennuksen jälkeen kansallispuistoon sisältyy runsaasti rantoja ja pari lähes täydellistä järvimaisemakokona1suutta. Soilla ja järvillä asustavat mm . Niillä esitellään ikimetsiä , harjuJa , soita Ja Järviä. Maisemassa vaihtelevat kalliomänniköt, kuusirinteet ja -notkot, mäntykankaat ja sekametsät. metsät kuten arvokkaimpiin , mutta samalla arimpiin alueisiin kuuluvat Hevosharju, Latokuusikon lehto ja Lortikan vuorten jäkälikköiset kalliomänniköt. Isojärvi 19 km', Kuhmoinen , 1982. Polku verkon tuntumaan on suunnitteilla vaatimattomia telttailualueita. Koko naisuutena Isojärven puisto edustaa tyypillistä Päijänteen seudu n vuorimaata. Kansallispuiston keskeisin osa on kuitenkin Isojärven eteläpuolinen yhtenäinen metsäalue , jonka ydinosaa Isojärven rannasta kaakkoon Hevosjärven tienoille oli jo aiemmin suojeltu luonnonhoitometsänä. riekko , kurki , joutsen , kapustarinta ja luhtahuitti. Sen hajallaan sijaitsevat peltoja niittytilkut muodostavat nykyisin vaikuttavan vastakohdan ympäröiville järeille metsille. Seitsemisessä on myös pitkään metsätalouskäytössä olleita alueita. Seitsemine n 30 km 14, Ikaalinen , Kuru; 1982. Puiston sisällä olevaa Koveron tilaa on jo kunnostettu museoksi ja nähtävyydeksi; kesäaikaan siellä on ollut opaskin. ,-k.. varpuspöllö, viirupöllö , useat haukkal ajit, pohjantikka , pikkusieppo sekä näätä , liito-orava ja ilves. Puisto sijoittuu useina paloina tämän syvän, lähes 20 km pitkän ja paikoin vuonomaisen kapean järven pohjoisja etelärannoille ja sisältää myös muutamia saaria. Pitkäjärven ja Jaulin metsäkämpät voivat palvella yöpymisja kurssipaikkoina. Notkoissa ja puronvarsissa on m yös lehtoja, joista tapaa lehmuksen yllättävän yleisenä, sekä vaahteran, koiranheiden, kuusaman, ko nnanmarjan , hemakaksikon , kotkansiive n ja lehtomataran . Luode-kaakkosuuntaiseen murcumalaaksoon syntynyt jylhä Isojärvi on p uiston sydän. Pitkäaikaisen metsätaloustoiminnan seurauksena puistossa on myös runsaasti taimikoita ja nuoria metsiä . Puiston luoteiskolkan sydän on autioituneen Huhtalan tilan pihapiiri , jossa vielä on tallella mm . Ikimetsien eläimistöön kuuluvat mm . Vuorista korkein, Vahterinvuori, nousee 100 metriä Isojärven pinnasta
Lauhanvuorella on kiehtova menneisyys. Kansallispuiston keskeisimmän osan muodostaa Länsi-Suomen korkein kohta Lauhanvuori . Kansallispuiston suosituimmat käyntikohteec ovat Helvetinkolu ja sen luona sijaitseva auciotupa se kä hiekkarantainen Haukkajärvi . Kansallispuiston kuuluisin nähtävyys on Helvecinkolu , mahtavaan kallioj yrkänteeseen haljennut rako , joka johtaa reckeilijän alas syvään Helvetinjärven rotkolaaksoon . Kävijämääräksi on arvioitu yli 10 000 henkeä vuosittain . jonka ranno,lla kosk1pa1ko1lla on Jo lehcokas§ , C C ..,.._.._.,.:i: vejakin. Lauhanvuoren eteläpuolen lähteistä alkunsa saavat korpijuottien reunustamat purot eli luomat yhtyvät puiston ulkopuolella lsojoeksi, Eläimistö on melko tavanomainen . Sen laakea lakialue kohoaa 231 m merenpinnasta jättäen ympäröivän lakeuden 100 m alapuolelleen . 26 km 2 , Isojoki, Kauhajoki; 1982. Haukkam aan SUOMEN LUONTO 4/ 824 1. Suosioon on vaikuttanut m yös puiston halki kulkevat maakunnallinen reckeilyreitti Pirkan taival. Puiston metsien keskellä on pikku soita sekä lukuisia salojärviä, joista komein on monilahtinen asumaton Haukkajärvi. että korkeuseroa on vaikea havaita. Pensasmaisiksi kalutut nuoret haavat kertovat kansallispuiston kookkaim man nisäkkään , hirven , liikkumisesta. Mannerjään peräyd yttyä valtasi meri jään alta vapautuneita alueita. Näistä komein on puiston lounaisosassa sijaitseva vajaan kilometrin mittainen Kivijata. Kaukana ei ole aika , jolloin Lau29. Murtumalaaksoa koristaa kilometrien mittainen Helvetinjärvien , Luomaj ärven ja Koveron ketju. Maakunnallisen retkeilyreitin Pirkan Taipaleen eri haaroja pitkin kansallispuistosta pääsee Ruoveden ja Virtain suuntiin sekä etelään Kuruun ja Seitsemisen kansallispuistoon . Metsäautoteitä pitkin kansallispuistoon on Ruovedeltä 10 km . Suurin osa niistä on saanut pehmentävän kasvipeitteen , mutta osa on paljaita kivikkorakkoja. Seitsemisestä on muodostunut jo ennen puiston perustamista suosittu käyntikohde . ilvekset saivat kuitenkin pitää rauhansa. La uhan vuori Seitsemisen alueella on useita vuosia sitten aloitettu osittain vapaaehtoisten talkoocyöntekijöiden voimin , puiston peruspalvelujen rakentaminen ja opastustoiminta. Täällä ovat mm . Sinne aiottiin perustaa meluisa räjäytyscehdas. Tämä veden koskematon lakiosa erottuu tänä päivänä vehreänä kalottina karujen mäntykankaiden keskellä. Helvetirijärvi 21 km 1 , Ruovesi, 1982. Paikoin laakson reunat suistuvat veteen pyscyinä kalliopahtoina, paikoin ne laskeutuvat loivempina kuusikkorinteinä. Siellä on vanhoja komeita meti-' siä, osaksi viljaviakin tyyppejä. Helvetinjärvi . Rinteillä tapaa ruon ruoscakin entiseen merivaiheiden synnyttämiä muinaisrantoja. Nähtävyytenä kuulu helvetinkolu on kapea kallionhalkeama, joka johtaa alas Helvetinjärven rantaan. Suomen pohjoisimmat lähdesaraesiintymäc. Rinteet viettävät kuitenkin monin paikoin niin loivasti. Kansallispuiston karu un metsäja suoluomoon ruo_vat_ vaihtelua_ ruohikkoinen Iso-Seitsemisjärvi ja pieni Seitsemisjoki. Lauhanvuoressa o n poikkeuksellisen runsaasti lähteitä , joiden kasvillisuus poikkeaa täysin ympäristöstään. Vain vuoren korkein kohta jäi saarena meren pinnan yläpuolelle. Kanalinnuisca metso , teeri , riekko ja pyy kuuluvat m yös vuoren eteläisten kankaiden ja soiden eläimistöön. Laajemmin puistossa reckeilevä löytää monipuolisen ja jylhän pohjoishämäläisen eräu: maan. Kansallispuiston eteläosassa on toinen samansuuntainen, mutta rinteiltään loivempi m etsäinen rotkolaakso, Rontonhorha . Lauhanvuoren eteläpuolen vanhoissa haavikoissa elelee liito-orava. vsk. Seitseminen
Kauhanevan harmaalokkiyhdyskunta on suurimpia , mitä soiltamme tunnetaan . laajennettu 1982. Saarten pinnanmuodot ovat vaihtelevia: karut kalliomänniköt vaihtuvat nopeasti notkelmien reheviksi lehdoiksi ja korviksi . Keväisin saattaa kulkija päästä näkemään teenen soidinleikin tai suokukkokoiraiden merkilliset turna1a1set. Lisäksi kansallispuiston halki kulkee sekä Lauhanettä Kauhanhiihdon latu ja patikkareittejä . Nykyään Lauhanvuori on suosittua hiihtomaastoa. Kauhaneva on Etelä-Pohjanmaan laajin keidassuoalue , joka sen luoteispuolelle jäävän Kampinkeitaan kanssa muodostaa kansainvälisestikin merkittävän suokokonaisuuden. Toisaalta alueelle tulevien palvelujen ja suolla liikkumista helpottavien rakenteiden oikea sijoittaminen antaa yhä useammalle mahdollisuuden tutustua suon elämään häiritsemättä pesiviä lintuj a. Kauhaneva käsittää kolme keidasta, joiden väliin jäävät suon osat sekä nevan taiteet ovat hyvin avoimia. Linnusto on tyypillisiä sisävesien lajeja , poikkeuksellista on vain kalasääskien runsaus . Vesilinnuista näkyvimpiä ovat lokit ja tiirat. ,-k.. Muistona tästä ovat lukuisat tukkija polkupyörätiet , viivasuorat palokujat sekä aivan laen tuntumaan metsäkämpäksi pystytetty vanha puustellin aitta . Kauhanevan-Pohjankankaa n alueen suojeleminen kansallispuistona takaa arvokkaan lintusuon säil ymisen . Kansallispuisto koostuu useista hajallaan olevista osasista , joista suurimmat ja tärkeimmät ovat Kauhanevan suoalue ja harjuluontoa säilyttävä Pohjankangas. Laen molemmin puolin tapaa sammaloituneita kiviröykkiöitä ja umpeen kasvaneita peltoja , muistoina ajoista , jolloin lähikylien asukkaat viljelivät ylärinteillä hallan ulottumattomissa perunaa . Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee keskellä Haukivettä . Kauhaneva on ennen kaikkea lintusuo . KauhanevaPohjankangas 32 km 1, Karvia , Kauhajoki; 1982. Vetinen avoneva lukuisi ne lampareineen on kurkien valtakuntaa. Lehmus on melko runsas kallionaluslehtojen puu. Keskiaikainen kauppatie , ns. Puiston erikoisuuksia ovat hiekkakivi ja lukuisat lähteet ja lähdepurot monine kasviharvinaisuuksineen . hanvuori oli metsätalousaluetta. Vaikka Lauhanvuori kohoaakin satakunta metriä ympäristöstään , ovat rin teet niin !oivia, että maisema vaikuttaa pikemminkin tasaiselta. ·viime vuosisadalla Linnansaareen perustettu Louhimaan torppa oli välillä olla metsänvarrijan virkatalona ja SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Aiemminkin on Lauhanvuorelle osattu antaa arvoa. Savonlinna; perustettu 1956. Vuosisadan vaihteeseen jatkuneen kaskeamisen vuoksi on koivua ja muita lehtipuita vielä runsaasti, mutta koivikoissa on jo alikasvoksena tuuhea näreikkö . Puiston maisemat ovat tyypillisiä savolaisia saaristomaisemia. Kuntoilijoita varten on kämpän läheisyyteen merkitty kolmen kilometrin mittainen hiihtolenkki . Linnansaaren kansallispuiston kiintoisin eläin on uhanalainen saimaannorppa, jonka koko kanta on tällä hetkellä noin 100 yksilöä. Lauhanvuori. Linnansaari 20 km 1 , Kangas/ampi, Rantasalmi. Kuikan ääni kaikuu selkävesillä ja lehtevissä metsissä viheltelee kuhankeittäjä . Allikoista suurin on Kauha30 nevan itäosassa sijaitseva Kauhalammi, jota lähiseudun asukkaat käyttävät kesäisin uimapaikkanaan . mäntyä kasvavilta kallioilta avautuvat laajat näkymät Haukivedelle : puiston eteläosan vesimaisemaa luonnehtii Tuunaanselän laaja ulappa , kun taas pohjoisosan selkävedet ovat erikokoisten saariryhmien rikkomia . Itse keitaiden maisemaa hallitsee mäntyä kasvavien kermien ja niiden välisten allikoiden sokkelo. Näistä parikymmentä elelee Haukivedellä ja ne näyttäytyvätkin joskus o nnekkaalle kulkijalle. Turvallisen välimatkan päähän niiden reviireistä ovat lokit perustaneet yhdyskuntansa . Korkeilta . Hiekkaisia rinteitä peittävät jäkäläiset mäntymetsät. Kyrönkankaan kesätie , kiemurcelee pitkin Lapinharjua yhdistäen kansallispuiston osaset toisiinsa. Allikkoalueilla pesii m yös merilokki ja kuikankin voi kiikari sieltä tavoittaa
Talvella suo on hiljainen . Linnansaareen pääsee vain vesitse. Pyhä-Häkin maine perusruu sen vanhoihin ja vankkapuustoisiin metsiin: täällä ovat Etelä-Suomen upeimmat ikimetsät. ,,, k Pyhä-Häkki 13 km 1 , Saarijå'rvi; peruste etu 19 56, laajennettu 1982. Aikoinaan kulot ovat uudistaneet ja muokanneet metsiä. samallakin metsäkuviolla on hyvin eri-ikäisiä puita. Vanhimmat puujättiläiset ovat yli 400-vuotiaita. Kesällä tämä laaja pohjoissarakuntalainen keidassuo on varsin näyttävä laajoine allikoineen; runsas linnusto elävöittää suora . Suuret palokorot kertovat mäntyvanhusten kestämistä metsäpaloista . Nuoria metsiä on vain laajennusalueella. Puiston kuusikot ovat tiheitä ja valottomia '' kellarikuusikoita'' , joissa puun määrä voi olla jopa yli 500 m; / ha. Sokkeloinen Haukivesi suojaa uhanalaista saimaannorppaa , Suomen luonnonsuojeluliiton runnuseläintä . Säännöllisiä kulkuyhteyksiä ei ole roistaise ksi järjestetty. Kulojen jäljet näkyvät yhä vanhojen puiden mustina palokoroina; viimeisin kulo raivosi alueella v. Kun kuloja ei tällä vuosisadalla ole ollut , on kuusi alkanut jo vallata männikköä . Suosituimpia nähtävyyksiä ovat Linnansaaren Linnavuori ja Louhimaan torppa. Saaret ovat enimmäkseen karuja ja kallioisia , mutta niitä pehmentää yhä kaskikauden muistona runsas lehtipuusto ja kallioiden välisissä norkelmissa on reheviäkin lehtoja . Veneen voi vuokrata Rantasalmen Myllyrannan leirintäalueelta, Porosalmen lomakylästä tai Oravista. Kaikkialla on runsaasti m yrskyjen kaatamia tai omia aikojaan maahan sortuneita, sammaloituvia liekopuita. Pyhä-Häkki. Täällä ovat ilmeisesti EteläSuomen komeimmat metsät ja vanhimmat puut. Nyt Louhimaata on kunnostettu vuosisadan vaihteen asuun . Kauhaneva. Kulojen ja myrskytuhojen ansiosta Linnansaari. Pyhä-Häkin alue on jo 1900-luvun alusta asti ollut talousroiminnan ulkopuolella. Suuri osa metsistä on iältään yli 250 vuotiaita. itsenäisenä tilana, ennen kuin se liitettiin kansallispuistoon. Lintujen pesimisaikana on maihinnousu kielletty eräille puiston saarille. Puolukkatyypin kankailla on ylispuina , monisatavuotisia kilpikaarnaisia aihkipetäjiä , vallitseva latvuskerros on muodostunut "nuoremmista" petäjistä ja kun kuloja ei viime aikoina ole ollut , on alikasvokseksi kehittynyt tiuha kuusikko. 1900. SUO MEN LUONTO 4 182 4 1. Linnansaaressa on myös Sammakkoniemen telttailualue, kaksikilometrinen luontopolku ja viitoitettuja polkuja. Muilla puiston saarilla on lisäksi kolme huollettua telttailualuetta. 31
Kansallispuistossa on merkittyjä retkeilypolkuja sekä 6,4 km pituinen luontopolku. Kaunis Petraniemen kärki on tallaamisen ja erityisesti autojen käytön vuoksi pahoin kulunut. Petkeljärvi 6.3 km 1 , Ilomantsi, 1956. Salamajärven luonnonsuojeluarvoa lisäävät lähituntumassa olevat muut rauhoitetut alueet. Kansallispuiston sydämessä, Petraniemessä on 1960-luvun alusta toiminut leirintäalue. Patvinsuon kansallispuiston rajat eivät ole luonnollisia vaan hallinnollisia: niinpä rajojen ulkopuolelle jäävät Koitereen rannat ja arvokkaat harjusaaret. Osa tarhassa syntyneistä yksilöistä laskettiin vapaaksi joulukuussa 1981 . Patvinsuo 88 km 1 , Ilomantsi, Lieksa; 1982. Suomenselän vedenjakajamaiden eläimistö on erämainen: suurilla soilla viihtyvät hanhet ja kurjet. Pyhä-Häkki on tärkeä ikimetsän eläinlajien suojelualue. Puistoissa on myös muutamia suorantaisia salolampia. Siinä on jo joitakin pohjoisia piirteitä . Alue sijaitsee kahden maakunnan , Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla, suovaltaisella vedenjakajaseudulla, joten sen säilyminen pitkään erämaana on ymmärrettävää. Patvinsuo sijoittuu Sisä-Suomen keidassoiden ja Pohjanmaan aapasoiden vyöhykkeiden rajalle : puiston soissa on edustettuna kummankin vyöhykkeen piirteitä. Paikkakuntalaisten perinteiset oikeudet , mm. Lähellä on myös kaksi soidensuojelualuetta. Puiston erämaaluonteen säil yttäminen asettaa suuria vaatimuksia puiston käytölle. Kansallispuiston perustamisesta huolimatta kirjolohen istuttaminen ja kalastaminen voi jatkua suuren harrastajajoukon mieliksi Koirajärvissä vaikka se merkitseekin poikkeusta suojeluperiaatteista. Itse Patvinsuon laajan suoerämaan lisäksi suojelun kannalta erityisen arvokkaita ovat Suomunjärvi ja Iso Hietajärvi, Nälämänjoki hiekkatörmineen, Teretinniemen harjuselänne ja Suomunjärveä ympäröivät laajat hiekkakankaat. Eriikäisissä ja eri lahoamisvaiheissa olevissa keloissa ja liekopuissa elää oma, talousmetsistä jo aika päiviä sitten kadonnut hyönteisja sienilajistonsa. kalastus otetaan huomiSUOMEN LUONTO 4/ R24 1. Salamajärven kansallispuiston erikoisuus on vuonna 1979 aloitettu metsäpeuraistutus, jonka tavoitteena on palauttaa peura alueen eläimistöön . Myös eläimistö: metsäpeura, karhu, monet petolinnut , metsähanhi ja joutsen korostavat sen erämaisuutta ja itäistä sijaintia . Kansallispuiston vedet ovat vähäravinteisia ja tummavetisiä. Metsäkasvillisuus on harjuseutujen tapaan karua. Puiston erikoisuutena ovat jatkosodan aikaisen puolustuslinjan rakenteet ja kaivannot. Kansallispuisto liittyy välittömästi 1270 hehtaarin laajuiseen Salamanperän luonnonpuistoon . Salama järvi 55 km 1 , Kinnula, Kiv1jå•rvi, Perho; 1982. Vähäjärvisellä seudulla virkistyskalastuspaikasta on tullut vuosien kuluessa hyvin suosittu, ja puiston sijaintikunnat ovat korostaneet sen toiminnan jatkumisen tarpeellisuutta. Sen sijaan leiriytymispaikkoja on siirretty vuonna 1979 askeleen verran "sisämaahan " päin . Petraniemellä on käynnissä tutkimus pintakasvillisuuden kulumisesta ja kuluneen kasvillisuuden elpymisestä . Noin puolet puiston pinta-alasta on metsää, toinen puoli erilaisia soita. Kuhmosta tuodut 2 hirvasta ja 32 Salamajärvi. Järvien välisellä kannaksella on entinen metsäkämppä, joka on kunnostettu kalastuspaikan tukikohdaksi. · Kansallispuiston sisään jääviä Isoa ja Pientä Koirajärveä metsähallitus on hoitanut virkistyskalastuspaikkoina ja kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi niihin on istutettu kirjolohta. Niistä osa on kunnostettu seudun vaiheista kertovaksi muistomerkiksi . Salamajärven puisto tarjoaa myös erinomaiset retkeilymahdollisuudet , kunhan reitistöt saadaan kunnostetuiksi. Ilomantsin kirkonkylästä, '' Pogostasta" on puistoon matkaa 22 km. vsk.. Leirinnän lopettamista ei kuitenkaan enää ole katsottu aiheelliseksi. Harjujen suppakuoppiin on syntynyt pieniä lampia ja soita. Autoilla ajo on nykyisin kokonaan kielletty teltta-alueella. Yleensä tämäntasoista matkailupalvelua ei sijoiteta kansallispuiston sisälle, ja täälläkin se on osoittautunut virheeksi. Pikkusiepon laulu kantaa korviin tavan takaa ja tikkojen runsaus on häkellyttävä. Enimmäkseen suot ovat karuja rämeitä ja nevoja, vain laajennusalueella on ravinteisempia ja jopa lettomaisiakin soita. Petkeljärven kansallispuisto on osa maisemiltaan erityisen kaunista harjujaksoa, joka ulottuu kymmenien kilometrien pituisena Koitereen eteläpuolelta aina Neuvostoliiton puolelle. Jo nyt Suomunjärven ranta on pahoin kulunut ja roskaantunut. 1 Yksi harvinaisimmista perhosistamme on täällä tavattu idän kiiltokehrääjä. Puistoon kuuluu myös pieniä rämeitä. Puistosta kulkee myös pitempi, 22 km :n mittainen retkeilyreitti luoteeseen Putkelan kylään. Sille on entisten runonlaulajien muistoksi annettu nimi Taitajan Taival. Peura on kuvattu kansallispuiston kotiutustarhassa. Rantojen luhtaniityiltä käytiin ennen niittämässä laihaa "suoheinää" talvirehuksi. Puusto on lähes yksinomaan mäntyä, iältään 100-150 -vuotiasta; vain pienessä korvessa kuusi on valtapuuna. Puisto on erämainen ja hyvin säilynyt eikä ihmisen muokkaamia biotooppeja juuri ole. Tällöin uusittiin koko leirintäalue rakennuksineen . lstutuksi n yritetään nyt palauttaa viime vuosisadalla hävitettyä metsäpeuraa. Harjut ja niiden välissä päilyvät järvet muodostavat sokkeloisen verkoston , joka kutsuu retkeilijää tutustumaan Raja-Karjalan luontoon , runonlaulajien laulumaille. Keski-Suomen maakunnallinen reitti kulkee jo nyt Koirajärven kämpän kautta. Keskisellä Suomenselällä sijaitseva Salamajärven kansallispuisto on näyte asumattomiksi jääneistä takamaista, joihin vasta sotien jälkeen rakennettiin metsäautoteitä. 8 vaadinta ovat asustaneet noin 15 hehtaarin laajuisessa aitauksessa
Tiilikkajärvi on ollut aikoinaan Ruotsin ja Venäjän välistä rajaseutua. Pieni Itkonjoki kiemurtelee kansallispuiston soiden halki monien kilometrien matkan ennen laskemistaan Tiilikkajärveen. Järvessä on tästä muistona vuoden 1595 Täyssinän rauhan rajakivi. Merkittävä on myös puistoon kokonaan kuuluva monikilometrinen Suomunjärvi ympäröivine hiekkakankaineen . Puiston tunnetuin nähtävyyskohde on itse Hiidenportti , murtumalaakso, jonka kallioseinämät putoavat äkki33. Hiidenportti 40 km 1, Sotkamo, 1982. Koitereen pohjoispäässä oleva suuri Patvinsuo oli jo ennen rauhoittamistaan tunnettu erämaisesra eläimistöstään , ja olisikin suosittu retkeilykohde. oon suunnittelussa. Luonnonystävälle erämaiset maisemat ovat kuitenkin sykähdyttäviä, eivät pelottavia. Suomen sodan aikaisen sissijohtaja Olli Tiaisen kerrotaan käyttäneen paikalla silloin ollutta pimiä piilopaikkanaan . Puistoalueen saraiset nevat olivat aikoinaan läheisen Lievisenmäen kylän talojen nautintaniittyinä. Patvinsuo. Muualla kuusikoita ei juuri olekaan. Suunnittelulla Patvinsuota rasittavat ristiriidat pystytään poistamaan ja luomaan alueesta yksi Etelä-Suomen hienoimmista erämaakansallispuistoista, joka säilyttää luonteensa suuresta kävijämäärästä huolimatta. Järven pohjoispää ei kuulu kansallispuistoon . Tiilikkajärvi 23 km', josta vc:ttii 3 km' ; Rautavaara, 1982. Petkeljärvi. Monin paikoin on hiekkarantoja , jotka ovat muodostuneet suosituiksi retkeilykohteiksi . Kansallispuiston pinta-alasta suurin osa on karujen rämeiden ja nevojen hallitsemaa suota . Järven itärannalla on pienen , jo vuosikymmeniä sitten asumattomaksi jaaneen Tiilikanaution torpan lahoavat rakennukset. Tiiliikkajärvi. Historiaan viittaa myös järven rannassa olevan Venäjänhiekan nimi. Tiilikkajärven koillispuolella on laajalti kuusivaltaisia korpisoita . Rantoja reunustavat suot ja karut, lähes luonnontilaiset mäntymetsät. Puiston luonnontilaiset alueet ovat melko karuja metsiä ja soita: tavallista kulkijaa ehkä eniten kiehtovat Tiilikkajärven hiekkaiset rannat. Loivapiirceisen kainuulaisen erämaan yhtäkkiä halkaiseva jylhä, kallioreunainen rotkolaakso on johtanut voimakkaaseen nimeen : laakso on tie Hiiden valtakuntaan. Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee syrjäisessä, pohjoissavolaiselle mäkija vaaramaisemalle oudossa suoerämaassa. Suurimmat nevakeskukset ovat Alussuolla , Honkasuolla , Hietasuolla ja vetisellä Sarvisuolla. Useiden kilometrien pituisen Tiilikkajärven keskellä kulkee pitkittäissuo MEN LUONTO 4/ Rl 41. Tiilikanaution umpeutuva pihapiiri ja harmaat ränsistyvät rakennukset puhuvat omaa kieltään suomalaisen erämaa-asutuksen vaikeuksista . SuomuSeuran omistama Rajakenraalin maja säilytetään kulttuurihistoriallisesti merkittävänä nähtävyytenä Suomunjärven rannassa. Siellä on silti ollut myös pysyvää asutusta. Sen suussa on vielä jäljellä 1940-luvulla rakennettu komea uittokämppä, joka toimii nyt Valtimon kunnan leirikeskuksena. Petkeljärveltä alkava maineikas retkeilyreitti Susitaival päättyy Suomunjärvelle. Tämä Pohjois-Savon ja Kainuun rajoilla sijaitseva kansallispuisto on perustettu säilyttämään asumatonta erämaajärveä ja sitä ympäröiviä aapasoita. harjujen jakso, joka jakaa järven erillisiin osiin. Hiidenportti. Kauniit harjuja järvimaisemat sekä toisen maailmansodan aikaiset taistelujen muistomerkit ovat tehneet Petkeljärven puistosta suositun matkailukohteen, jopa niin , että karu harjumaasto on paikoin kulunut kasvittomaksi. ,sk. Jokea on aikoinaan käytetty uittoon
v,k.. Mahtavat jokilaaksomaiseSUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Metsät ovat luonnontilaisia havumetsiä, joiden iäkkäimmät kilpikaarnaiset aarnipetäjät ovat jopa yli 400-vuotiaita. Puiston suot ovat pääasiassa kapeina juotteina kankaiden välissä kiemurtelevia korpia , rämeitä ja pieniä aapasoita. 1920luvulla alkanut palleroporonjäkälän nosto koristetarkoituksiin jatkuu edelleen puiston ulkopuolella ja on seudun väestölle tärkeä tulonlähde. Puisto on soiden ja kankaiden pienipiirteistä mosaiikkia. Valtaosa (98 %) kansallispuistosta on kuivaa jäkälätyypin mäntykangasca. Rokua 4.2 km 1 , Vaala , 1956. Puistoon on kuitenkin helpointa lähteä tutustumaan Rokuan Talon lomakeskuksesta 2, 5 km puiston pohjoispuolella. Puiston pienten järvien rannoilla ovat telttailualue sekä keittopaikka. Alueella on muutamia suppia eli har34 jukuoppia pohjalle syntyneine lampineen tai suolaikkuineen, joitakin kaaridyynejä, rantatasanteita ja etelärajan suuntaisina kaartavia rantavalleja, joita tyypillisimmillään näkee puiston eteläpuolella. Rotkoon on tälla kohdalle syntynyt nevarantainen lampi . Vasta vuonna 1956 perustettiin Oulankaja Savinajokien laaksot ympäristöineen kattava puisto, joka vuoden 1982 alussa laajeni lähes kaksinkertaiseksi ja suojaa nyt myös Sallan eteläosien mielenkiintoista suoja metsäluontoa. Hiidenportin kansallispuisto perustettiin turvaamaan kainuulaisen erämaaluonnon säilyminen. Muuta erämaaeliöstöä edustaa kulkijallekin joskus näyttäytyvä näätä. Polkujen varsille on tulossa myös alueen luonnonpiirteisrä kt'"rtovia opasteita. Jääkauden jälkeen se nousi erillisenä saarena merestä, jolloin tuuli ja meri loivat sen pinnanmuodoille omat lisäpiirteensä: syntyi dyynejä, rantavalleja ja rantatasante1ta. Biologisesti puisto on poikkeuksellisen rikas. Kallioperän kalkkipitoisuus on luonut rehevän ja monipuolisen lettoja lehtokasvillisuuden. Vielä viime vuosisadalla Rokua oli lappalaisten viimeisiä eteläisiä poropalkisia. Rikkoutumaton , korkea jäkälikkö on säilynyt harvinaisena näytteenä tästä kasvillisuustyypistä , koska se on nykyisin poronhoitoalueen ulkopuolella. Karhu kuului ainakin aiemmin salon vakituisiin asukkaisiin . Etelärajalla, Keisarintien päissä on pienet paikoitusalueet ja opastustaulut . Suot ovat rehevimmillään lähdeja tihkuvesialueiden lettoja , joilla viihtyy vaateliastakin kasvilajistoa. Kuusamon ylänköseutu on monessa suhteessa poikkeuksellista Suomea, joten ei ole ihme, että sinne on suunniteltu kansallispuiston perustamista aivan viime vuosisadan lopulta alkaen. Rokuanvaaran ainoat täysi-ikäiset männiköt ovat puiston alueella. Metsähallinnon Peurajärven retkeilykalastusalueelta Hiidenportille johtavan, Pomijokea seurailevan polun varrella on useita huollettuja keittoja telttapaikkoja laavuineen . Siellä on yksi puiston opastuscauluista, ja sieltä lähtevät puistoon merkityt polut. koiranvehnä, näsiä, metsäruusu ja mustakonnanmarja. Hiidenportin alueella on merkitty polkuverkosto . Puiston lukuisat järvet ja lammet ovat pieniä , karuja ja yleensä suoraranta1s1a. Hiidenporrin kansallispuiston harvinaisin asukas on vanhoilla raidoilla kasvava raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) josta tunnetaan maastamme vain muutama esiintymä. Rokua-muodostuman korkein kohta , Pookivaara on heti puiston pohjoispuolella. Valtaosa metsistä on kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita. Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet erämaaretkeilyyn Kainuun koskemattomilla saloilla. Kuitenkin epäselvät maanomistusolot estivät suojelualueen perustamisen aina Kuusamon isojaon päättymiseen saakka. Oulanka 206 km 1 , Kuusamo, Salla; peruscectu 1956, laajennectu 1982. Vähäiset rehevät kuusivaltaiset kankaat ovat ruohoisia ja heinäisiä; alueen ainoassa lehdossa viihtyvät mm. Rokuan kansallispuisto on pieni kappale muodostuman etelälaitaa. Oulanka on puistoistamme sekä monipuolisimpia että vilkkaimmin käytettyjä. Kansallispuiston alueella on merkittyjä polkuja noin 9 km . Kansallispuiston etelärajalle pääsee huonokuntoista "Keisarintietä" pitkin . Mitään ikimetsiä nekään eivät ole , sillä metsäpalo on hävittänyt alueen puuston lähes täysin noin 120 vuotta sitten . Pintakasvillisuus on komeaa , valkeaa jäkälämattoa. Hiidenportilta alkunsa saava , rotkovajoamassa läpi puiston virtaava Porttijoki juoksuttaa vesiään kohti kaakkoa muodostaen väliin kohisevia koskia, väliin mustasilmäisiksi lammiksi hiljentyen. Alue paljastui mannerjäätikön alea jo varhain kuivana maana. Oulangan alueen kalkkipitoisissa ja kylmissä lähdepuroissa sekä rockolaaksojen seinämillä on säilynyt useita kasviharvinaisuuksia muistoina jääkauden loppuvaiheista. Niiden käyttö onkin suotavaa, sillä maasto kuluu erittäin herkästi. Rokuanvaara on Pohjanmaan lakeuksilla kohoava, jääkauden muovaama valtava harjuselänne monine kirkasvecisine suppajärvineen. jyrkkinä ja paikoitellen jopa yli kahdenkymmenen metrin korkuisina rotkon pohjalle
Riisi tunturi 76 km' , Posio, 1982. Riisirunturi lienee ilmastoltaan Suomen kosteinta seutua. maasto pahoin kulunut. Oulunjärven luoteiskulmalla kohoavaa Rokuanvaaraa peittää lähes kauttaaltaan karu jäkälämännikkö . Runsas käyttö on johtanut puiston palveluvarustuksen kehittämiseen. ,sk. Oulangan kansallispuiston opastuskeskus toimii kesä-elokuussa biologisella asemalla . Rokua. Itse Riisitunturi kohoaa 466 metrin korkeuteen ja on siten Kuusamon-Posion ylängön korkeimpia kohtia. Oulanka. Karun kallioperän vuoksi Riisirunturin rinnesuot ovat enimmäkseen karuja . Aukeilta rinteiltä avautuu upeat näkymät Kitkajärvelle ja sen yli Rukatunturille ja Valtavaaralle . Verovoimaisin nähtävyys, Kiutaköngäs kerää äärelleen runsaat 20 000 ihailijaa vuosittain . Erityisesti kevättalvella se on g suosittu hiihtoretkien kohde . Puisto on lähes kokonaan vähintään 300 metriä merenpmnan yläpuolella. Kallioperän kvarcsiitista johtuen suot ovat kuitenkin karuja ja poikkeavat siten kasvillisuudeltaan Kuusamon rehevistä rinnesoista. Puiston halki luikertaa jokilaaksoja seuraillen kuulu Karhunkierros Koillismaan suosituin vaellusreitti. Kalkkipitoisen kallioperän ansiosta on Oulangalla reheviä niittyjä, lehtoja ja lettosoica monine kasviharvinaisuuksineen , esimerkkinä yllä neidonkenkä. " Karhunkiertäjien" ja muiden retkeilijöiden käytössä on puistossa viisi autiotupaa. Puisto käsittää Koillismaan laajimman yhtenäisen tunturialueen parhaat osat. Koillismaan kosteassa ilmastossa melko jyrkätkin rinteet ovat soisruneet. Kiutakönkään ja uuden leirintäalueen läheisyyteen on perustettu kaksi noin 5 kilometrin mittaista luontopolkua, jotka pyrkivät antamaan monipuolisen kuvan puiston luonnosta ja sen perinteisistä käyttömuodoista. Kesäksi 1982 valmistuu puistoon uusi ajanmukainen leirintäalue; muita majoittumismahdollisuuksia ei yleisölle ole tarkoitus puiston alueella järjestää. Liesjärven laajennuksen jälkeen Rokua jäi pienimmäksi kansallispuistoksemme. Riisitunturi. Sen rinteet ovat lakiosaa myöten soistuneet. mat koskineen , rotkoineen, hiekkatörmineen ja vehmaine kukkaniittyineen ovat tehneet puistosta sekä päiväkäyntien että eräretkeilyn suositun kohteen. Rinnesuot ovat ohutturpeisia ja melko kuivia eivätkä estä kulkemista . ::1 Puisto ympäristöineen sopu myös pidempien eräretkien kohteeksi , sillä mainio vaellusmaasto jatkuu suojelualueelta etelään Karicunturin suuntaan . Oulangan kansallispuistosta on julkaistu laajahko , nom JOO-sivuinen opaskirja. Niinpä tunturisopuli asettui sinne I 970-luvun lopun suuren vaelluksen muodostaen ainakin toistaiseksi lisääntyvän kannan . Alueen eläimistössä on selvästi pohjoinen leima . Valtaosa puistosta on säilynyt vilkkaasta käytöstä huolimatta luonnontilaisena , vain Kiurakönkään rannoilla sekä sinne johtavan polun varrella on SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Tutkimustoimintakin on jo ennät3 '.:i. Riisitunturin kansallispuisto soveltuu hyvin päiväkäyntikohteeksi, koska lakialueelle on muutaman kilometrin kävelytai hiihtomatka Tolvan kylältä . Opastuskeskuksessa on seudun luontoa , tutkimusta ja retkeilymahdollisuuksia esittelevää aineistoa , ja päivystävä opas vastaa kävijöiden kysymyksiin . Erityistä koivu vyöhykettä Riisitunturilla ei ole , vaan laellakin on harvassa matalia kuusia ja mäntyjä. Vaaran hiekkaisilla rinteillä on jääkauden jälkeisistä merivaiheista kertovia rantavalleja ja d yynejä . Lähellä i lakea oleva autiotupa on tarkoitettu lyhyiden käyntien suojapaikaksi. Mahtavat maisemat yli Kitkajärven sekä erikoislaatuiset rinnesuot ovat Riisitunturin valtit
Etelälappilaisen metsämeren yläpuolelle kohoaa viisilakinen, syvien kurujen pilkkoma Pyhätuncurin selänne. Opastuskeskukseen ja sen vieressä olevaan hotelliin pääsee linja-autolla. Tämä kansallispuisto käsittää pit36 Pyhätunturi . Siellä on tavattavissa myös luonto-opas. Sekä kasvillisuudeltaan että eläimistöltään koko puiston alue on eri vyöhykkeiden vaihettumisaluetta ja ilmastoltaan mantereista vedenjakajaaluetta. PallasOunastunturi 500 km',Enontekiö, Kiccifå, Muonio; 1938. Tunturilta näkee kauas ja selvänä maascomerkkinä itse tunturi näkyy kauas. Pyhätunturilta kulkee vaellusreitti luoteeseen Luostotunturille, joka on ympäristöineen suojeltu luonnonhoitometsänä. Puiston pohjoisosa on tunturierämaata, jolle ovat tyypillisiä loivapiirteiset tunturit, kurut, jyrkänteet ja rakåt. Laajoja, puuttomia tunturikankaita on runsaasti; tuntureiden koivikot ovat kuivia ja yleensä jäkäläpohjaisia. Porolla ja poronhoidolla on kansallispuiston luonnossa suuri merkitys. Kvamiittikallioperästä johtuva karuus leimaa myös kasvillisuutta. Kansallispuistoon kuulumaton Pyhätunturin itärinne on muodostunut suosituksi matkailuja talviurheilukeskuksesksi . Urho Kekkosen kansallispuisto 2530 km 1 , Inari, Savukoski, Sodankylå'. Urho Kekkosen kansallispuisto eli Koilliskaira ulottuu Raututuntureiden Saariselän alueelta Savukosken laajoihin metsiin ja Nuorttijoelle . Havumetsän ja puuttoman paljakan väliin jää selvä tunturikoivuvyöhyke. Pallas-Ounastunturin kansallispuisto on jo vuosikymmenien ajan ollut suosittu retkeilyja matkailukohde. tyneitä aallonmerkkejä . Varsinkin Pallastuntureilla vierailee kevättalvisin kymmeniätuhansia hiihtäjiä. Varsinaista tunturikasvillisuutta on vain nimeksi. kän mahtavien pyöreälakisten tunturien eli 'kerojen' jonon Peräpohjolan ja Metsä-Lapin rajalla. Kansallispuistoon johtaa itäpuolella olevalta matkailualueelta polkuja latureittejä. Majesteettisen yksinäisestä Pyhätunturista ja sen noidista on runsaasti vanhaa lappalaistarustoa. ,sk.. Perustamislaki eduskunnan kåsiteftåvå'nå 1981-82. Pelkosenniemi; perustettu 1938, laajennettu 1982. Pyhä tunturi 42 km', Kemijårvi, . jota pakkaset ovat pirsconeet rinteiden rakkalouhuiksi. Puiston tuntumassa on retkeil ykeskus, leirintäalue , hotelli ja matkailumaJOJa. Eteläosan Pallastunturien alueen metsissä ovat hallitsevina vanhat paksusammalkuusikot, pohjoisempana ne vaihtuvat männiköiksi . Päiväkävijöitä varten ympäröivissä kylissä on talomajoitusta ja leirintäalueita , lofTiakyliä , retkeilymajoja ja hotelleja. Korkeimmat laet ovat yli 800-metrisiä ja ne kohoavat ympäristöstäänkin yli 500 m , joten suurempia tuntureita ei maassamme ole muualla kuin Kölivuoriston liepeessä Käsivarressa. tänyt saada jalansijan Riisitunturilla erityisesti lähellä sijaitsevan Oulangan biologisen aseman ansiosta. Siinä on paikoin kivetcyneenä 2000 miljoonaa vuotta siteen rantahiekkaan syn. Pyhätunturi on Suomen eteläisin suurtunturi (540 m) ja kohoaa jylhänä matalasta Peräpohjolan metsäja suoympäristöstä. Kivilaji on kvarcsiittia . pitkin puiston naapurina olevaa luonnonhoitometsäaluetta kohti Yllästunturia. Pallaksella on korkealla tunturissa opastuskeskus, joka on yleisölle avoin kesän ja kevättalven. Kansallispuistossa olevalla matkailumajalla on luonto-opas. Puiston lounaisosaa luonnehtivat SUOMEN LUONTO 4/ 8141 . Vaihtelua luontoon ja maisemaan tuovat Luttoja Suomujoki sivuhaaroineen. Pallaksen alueella kasvillisuuden korkeusvyöhykkeisyys näkyy erityisen selvästi. Sen erikoisuutena ovat jyrkät rinteet, tunturin viittä lakea toisistaan erottavat syvät kurut ja kivikkoisuus. Tunturiketjun juurella leviävät Lapille tyypilliset laajat metsäja aapasuoalueet. Muita sopivia retken lähtöpaikkoja ovat Hetan ja Raattaman kylät , joihin myös on linja-autoyhteys. Kansallispuiston läpi kulkee telttailualuein ja autiotuvin varustettu retkeilyreitti Hetasta Pallakselle ja edelleen etelään. Kasvillisuus on varsin karua , lajeja on suhteellisen vähän; vaateliaita lajeja esiintyy vain purojen ja jokien varsilla. Puiston rajalle tulee tie, jota myöten on linja-autoyhteys Kemijärveltä. Kuusen pohjoisraja kulkee Pallaksen ja Ounaksen tunturiryhmien välissä. Tunturin juurella on mäntyja kuusimetsiä sekä verisiä aapasoita. Puisto sopii kaikenlaisille Lapin luonnosta ja maisemista kiinnostuneille: yhtä hyvin päiväkävijöille ja eräretkeilijöille, leirintätai hotellimatkailijoille ja telttailijoille , ryhmille ja perheille
Uusi kansallispuisto perustetaankin osaltaan turvaamaan laajan retkeilyn säilyminen , mutta toisaalta myös suojaamaan alueen luontoa liian kuluttavalta käytöltä . Pallas-Ounasruncuri. Kansallispuisto edustaa monipuolisesti Taka-Lapin luontoa ja maisemia. metsien lisäksi laajat aapasuoalueet, joilla pesii runsas linnusto . Savukosken puolella alkupisteitä ovat Tulppio ja Kemihaara. Laaja yhtenäinen Pallasja Ounastuntureiden selänne kohoaa 300500 metriä ympäristöstään ja ulottuu Ounasjärveltä 00 km etelään . Toinen tärkeä käyttömuoto on retkeily ; puiston perustamisen yhtenä tarkoituksena on nimenomaan säilyttää mahdollisuus oppia tuntemaan maamme yhä harvinaistuvaa erämaaluontoa. Retkeilyä varten puistossa on polkuverkko, jonka varteen rakennetaan rulentekoja telttailupaikkoja. Pallas-Ounastunturien alue on monien tunturikasvien ja -eläinten eteläisin esiintymisalue maassamme. Täällä , kuten kaikissa pohjoisen puistoissa , poronhoico on tärkeä osa puiston toimintaa ja se on otettu huomioon puiscon säännöissä. Urho Kekkosen kansallispuisto, Koilliskaira . peurahaudat, poroaidat, kämpät ja kolttakentät. Yöpymiseen voi käyttää myös huollettuja autiotupia. Täällä ovat näihin päiviin asti pystyneet pitämään puolensa erämaiden suuret pedot karhu , susi , ahma, kotka ,-saukko ja ajoittain esiintyvä naali . Kesäisin tämä seutu on varsin vaikeakulkuista . Tunnetuimpia nähtävyyksiä ja retkeilykohteita ovat Luirojärvi ja Sokosti, Lumikuru , Ukselmakuru ja Paratiisikuru sekä Suomuja Luttojokilaaksot. Jonkin verran lähdetään myös Raja-Joosepista ja talvella Vuotsosta. Eteläosan laajat erämaaalueet ovat suojanneet uhanalaisia suurpetojammekin . Lemmenjoki 2 800 km 1 , Inari, Kittifå"; perustettu 1956, laajennettu 1971 ja 1982. Se muodostaa yhdessä Norjan puolella olevan Övre Anarjokkan alueen kanssa Euroopan mantereen laajimman kansallispuistoalueen , jonka pinta-ala on yli 4000 km 1 . Kaakkoisosa on tyypillistä metsäerämaata yksittäisine tuntureineen , männikköineen ja paksusammalkuusikkoineen. nasta puiston alueella ovat muistona SUOMEN LUONTO 4182 41 vsk. 37. Ihmisen varhaisemmasta toimin. Puistoon pääsee monista lähtöpisteistä; suosituimpia ovat nelostien varressa Tankavaara, Vuomaselkä, Kiilopää, Saariselän retkeilykeskus ja Kaunispää . Rinteet ovat enimmäkseen loivahkoja ja helppokulkuisia . Kahteen kertaan laajennettu Lemmenjoen kansallipuisto on Suomen ja samalla koko Euroopan suurin metsäkansallispuisto ja maamme suurin jäljellä oleva tietön metsäerämaa. Jo vuosikymmeniä Saariselän alue on ollut retkeilijöiden suosima . Koska puiston välittömässä läheisyydessä on runsaasti majoitusja matkailupalveluita , voidaan puistoon tutusrua myös päivän matkoin. Poronhoito on nykyisinkin alueen keskeinen elinkeino ja tulee säilyttämään erikoisaseman puiston toiminnassa
Tällä alueella samoin kuin yleensäkin kansallispuistoissa leiriytyminen on sallittu vain huolletuilla telttailualueilla. Osa koivikoista on kuollut tunturimittarin massaesiintymisten yhteydessä 1960-luvulla. Kuvassa Vaijoen laaksoa. Kansallispuisron rajalla kulkee tie kaakossa, enimmäkseen vaikeakulkuisten soiden kohdalla, ja pohjoisessa , pitkin Vaskojoen vartta. Eteläosien metsiä hallitsevat vanhat harvat paksusammalkuusikot . Poron tilalla oli aiemmin villipeura , jonka suurimittaisesta pyynnistä kertovia ikivanhoja pyyntikuoppajärjestelmiä on monissa paikoissa jokivarsilla ja järvikannaksilla. Keskellä puisroa kohoavat mahtavat Viipustunturit (599 m, suhteellinen korkeus 450 m) ja Maarestatunturit (593 m) pyöreine lakineen ja helppokulkuisine tunturikankaineen. Veneretkeilijät ovat viime aikoina ryhtyneet elvyttämään perinnettä varsinkin lvalojoella , jonka latvoilta pääsee vedenjakajan poikki Ounasjokeen. Laajan kansallispuisron syrjäisemmät osat ovat sen sijaan ns. Sitä ympäröivät joka taholta lapinkylät. Lemmenjokilaakossa ja Maarestatuntereilla johtavat viiroitetut ja telttailualuein varustetut rengaspolut tunnetuimpien nähtävyyksien Ja kulta-alueen kautta. Lemmenjoen erämaa on saamelaisasutuksen keskeistä seutua. Sieltä kulkee säännöllinen liikenne pitkillä jokiveneillä Lemmenjokea pitkin kansallispuiston sydämeen , Ravadasjärvelle ja Kultahaminaan . Valokuvat Luonnonkuvaarkiscosta (LKA), Maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisrosta ja Metsähallituksen luonnonsuojelualuecoimistosta. Onpa kokonaan puisron sisällä yksi aidoimmista tunturisaamelaiskylistä , Lisma. Rinteiltä ryöppyävät alas monet s1vupurot , Joista suurm on mahtavan puroussarjan muodostava Ravadasjoki. Kansallispuisron erikoisuuksia on Maarestatunturien 1940-luvulla syntynyt kullankaivualue , jonka purojen sorasta muutamat kullankaivajat edelleen huuhtovat kultaa perinteiseen tapaan . Vedenjakajalla sijanseva kansallispuisto on itsenäinen ehjä valumaalue , jolta saavat alkunsa monet vuolaat erämaajoet: lvalojoki , Repojoki , Lemmenjoki , Vasko Ja lnarijokiTeno. Lemmenjoki on yhä Suomen suurin kansallispuisto , joka sisältää laajoja metsäerämaita, suuria soita , tuncuriselänceitä , ja jylhiä laaksoja. Soita on varsinkin kansallispuiston eteläpuoliskossa runsaasti. Verisimmät suot ovat hanhien , joutsenen ja muiden vesilinluoksepääsemätöntä valtakunKansallispuiston rajat on merkitty tällaisin tunnuskilvin . Suurin suo on valtava Naskama-aapa . D Lemmenjoki. erämaaosaa, jossa ei ole polkuverkkoa eikä muuta retkeilijöitä palvelevaa varustusta, ja eräretkeilijät voivat valita leiripaikkansa vapaammm. Kansallispuiston länsiosaa reunustaa amfiboliittisten Kietsimätuntureiden (555 m) kapea ja jyrkkäpiineinen jono , ja lounaisosia leimaavat matalat ja laakeat , lähes tundramaiset Skärrija Peltotunturit. Tavallisesti ne ovat jokia ja puroja reunuscavia pitkiä jänkäjuotteja, mutta leviävät paikoin mahtaviksi ja verisiksi aapasoiksi. Pohjoisempana jokivuomien väliset matalat selänteet muuttuvat harvoiksi männiköiksi, joiden runsain puu yleensä on tunturikoivu. Erämaiden asukkaiden perinteiset elinkeinot poronhoiro , kalastus, marjastus ja riekonpyynti kuuluvat edelleen kansallispuisron kuvaan . Kansallispuistossa on muutamia retkeilijöiden käyttöön tarkoitettuja autiotupia. Kansallispuiston länsija luoteisosat alkavat olla jo havumetsätöntä Tunturi-Lappia , jossa matala tunturikoivu on ainoa puu . Jokilaaksojen soratasanteilla erityisesti Vaskojoen ja Lem menjoen alajuoksulla on komeitakin, monisatavuotisia ikimänniköitä. Tämän kirjoituksen ovat laatineet Metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston työntekijät Pekka Borg, Anja Finne, Jukka-Pekka Flander, Pertti Heikkinen, Matti Helminen, Maria-Liisa Hintsanen, Liisa Nylund, Hannu Ormio, Pekka Ovaskainen ja Hellevi Salonen. Linjaautolla pääsee Njurkulahreen ja Repojoelle. Kuuluisin nähtävyys on Lemmenjoen laakso, joka yläjuoksultaan syvänä ja paikoin pystyjyrkin seinämin erottaa Viipusja Maarestatunturit t01s1staan. Alempana jokilaakso avanuu , ja Lemmenjoki alkaa mutkitella sorapatjaan syövyttämiensä vyöryvien penkereiden välissä . Parhaiten puisroon tutustumisen voi aloittaa Njurkulahdesta, jossa on talomajoitusta, lomakylä ja muita matkailupalveluja. SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Lemmenjoki on laakson pohjalla paroutunut useiksi kapeiksi järviksi, joita reunustavat korkeat jääkauden aikaiset soraterassit ja harjumuodostumat. vsk .. Kansallispuisto ulottuu sekä kuusen että männyn metsänrajan yli. Yhä jatkuva kullanhuuhdonta on luonut romanttisen sädekehän Lemmenjoen alueelle. Metsäerämaan puhkaisevat useat tunturiryhmät. Ennen teiden tuloa Lappiin nämä joet olivat tärkeitä liikenneväyliä
AURINKO VERTAUSKUVANA Erityisesti animatistisen tulkinnan pohjalta on afrikkalaisia heimouskontoja koskevassa länsimaisessa tutkimuksessa puhuttu afrikkalaisista luonnonpalvojina. Me ''järkevät'' ihmiset pidämme esimerkiksi afrikkalaisten suhtautumista luontoon ja luonnonilmiöihin järjenvastaisena, taikauskoisena ja pelokkaan alistuvana. kieliä ja erilaisia riittejä. Todellisuudessa afrikkalaisten luontosuhde on perinteisesti niin monitahoinen, etteivät siihen kaavamaisuudet sovi. Afrikkalaisten yhteisöjen ja kulttuurien perinteistä asennetta luontoon on länsimaisessa tutkimuksessa usein luonnehdittu ilmaisuilla animatismi ja animismi. ,sk. Uusin kulttuuriantropologinen ja uskontotieteellinen tutkimus on kuitenkin osoittanut animatistisen tulkinnan virheellisyyden. unessa ja pysyvästi kuolemassa tai tuhoutumisessa . Animatistinen tulkintahan sisältää ajatuksen , etteivät afrikkalaiset perinteisesti erottaisi toisistaan symboleja ja todellisuutta, jota nämä edustavat. 39. Mirau suhtautuu luontoon kunnioittavasti ja hellävaraisesti rohtoja kerätessään. Uusimman tutkimuksen valossa on päinvastoin ilmeistä, että Afrikan perinte1s1ssä kulttuureissa symboleilla on eri yhteyksissä tärkeä asema . Raimo Harjula ei pyri tämän suhteen tarkkaan erittelyyn vaan esittää siitä valaisevia esimerkkejä. Raimo Harjula Kuu on • • auringon vaimo Afrikkalaisten yhteisöjen ja kulttuurien suhteesta luontoon Länsimaiset käsityksemme afrikkalaisista ja heidän kulttuureistaan saattavat yhä olla Tarzan-kirjojen tasolla. Tähän hahmottamiseen ei välttämättä liity ajatusta selväpiirteisestä sielusta tai persoonasta . Monissa Itä-Afrikan uskontoja esittelevissä kirjoissa tämä tulkinta on yksilöity auringonpalvonnaksi. Animatismilla tarkoitetaan luonnon elollistamista eli taipumusta hahmottaa elottomat esineet ja persoonattomat ilmiöt tahtoviksi, tunteviksi ja toimiviksi. Tällainen sielu on olion varsinainen " minä" tai " itse" , joka saattaa poistua tilapäisesti esim. Kun Pohjois-Tansanian merut puhuvat kuusta " auringon vaimona" ja tähdistä "Jumalan vasiTan~anialainen parantaja, Mirau, jonka oppilaana Raimo Harjula oli yhdeksän kuukautta. Animismi tarkoittaa sielu-uskoa eli varhaiskantaisia käsityksiä ihmisiin , eläimiin , kasveihin ja jopa elottomiin olioihin ja ilmiöihin kuuluvista sieluista. Tämä ajatus on osoittautunut vääräksi ja perusteettomaksi siihen on alunperin tultu todennäköisesti länsimaisen asennoitumisen pohjalta. SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Tämä koskee esim
Se on sisältänyt ajatuksen Jum alan suu ruudesta: ihm inen ei ymmärrä tapahtuneen perimmäisiä sy itä, mutta Jumala tietää. Meru t erottavat auringon ja Ju malan toisi taan monill a tavoill a: Aurinko ajatell aan Jumalan luomaksi. järkiperäisesti ja akti ivisesti hyväksikäyttävä. koina", kysymyksessä eivät ole konkreettisessa merkityksessä otettavat uskomukset vaan vertauskuvallinen puhe. Mahdo llisuu ksia on ollut, mu tta kehitystä on rajoittanut sekä teknologian että oikean tiedon puuttuminen (peltoja on raivattu polttamall a, jolloin maaperästä on hävitetty arvokkaat humusaineet; metsiä on hakattu ja vuohien on annettu syödä pen aat ja ruohot juurta myöten, mistä on ollut seuraukse na eroosio ja aavi koituminen). Pi kemminkin aurinko on heille Jumalan elämää antavan voiman symboli. Katto on tehty banaasuoMEN LUONTO 4/ 82 41. Kun merut peri nteisessä aamuru kouksessaan ru koi levat kasvot käännettyi nä kohti nousevaa aurinkoa, eivät he ku itenkaan rukoi le ja palvo aurinkoa Jumalanaan. Tämä riittää ihmise lle, joka alistuu Jum alan tahtoon. Nykyisin sanontaa " Jumalan asia' " käytetään kuitenkin myös mitäänmerkitsemättömänä fraasina mitä erilaisempien asioiden yhteydessä. Kotii n palattuaan hän kirjoittaisi Tansanian lehtiin artikkelin , jossa hän kertoisi suomalaisten palvovan alttaria ja ristiä korkeim pi na voim ina. Sanonnassa '' Jum alan asia 1" kiteytyykin monis a bantukul ttuureissa yleinen alistuva asenne korkeamm an voiman tai korkeampien voimien toiminnaksi tulkittujen luonnonvoimien tai -i lmiöiden edessä . Lännessä afrikkalaiset kulttuuri-ilmiöt leimataan usein '' magiaksi'', vaikka omassa kulttuuripiirissään ne ovat usein järkiperäisiä ja toimivia. Tietäjä on toiminnaltaan laaja-alaisin erikoismies. Tutkimuksessani meru jen jumalakäsityksistä päädyin kin siihen, etteivät merut mis ään tapauksessa samaista aurin koa ja Jum aha. KATTOJA JA KA STELUJÄRJESTELMIÄ Toisaalta afrikkalaisten yhteisöjen suhde luontoon on monissa asioissa jo vanhastaan ollut ympäristöä Tansanialaisten " pehmeää teknologiaa" kurkun sukuisesta kasvin hedelmästä valmistettu pullo ja kauha. Au rinko on taivaalla, Jumala joka paika sa . Järkiperäinen suhde ympäröivää n luontoon näkyy afrik ka laisten elämänkuvioiden monissa pienissä yksityiskohdissa, kuten Pohjois-Tansanian merujen perinteisten majojen kattomateri aalin valinnassa. pa opiskelija voi tenttssä epäonnistuttuaan todeta näin, jolloin sanonta vastaa lähinnä vai n olkapäiden kohautusta. Herra Kikwaara arpoo selville vaikka kadonneen lehmän olinpaikan. Ku viteltu vih astunu t reaktiomme osoittaa , miten ajattelutapamme on ku toutunut käsityksiimme afrik kalaisista luonnonpa lvoj ina: me olemme niin kehittyneitä, että pystymme symboliseen ajatteluun ja kokemi seen, he alkee llisuudessaan eivät. Jumalan uskotaan suojelevan yö lläki n, kun aurin koa ei näy. jonka " maallistunut " itä-afrik kalai nen ilmaiseeki n suorastaan sanonnall a Bahati m baya. vsk 1 :l: E a "" ] :l: E ·a "". Kysymyksessä on monista muistakin kul ttuureista tunnettu alistuva kohtalousko. Jo40 Tietäjä Kikwaara arpomissarvineen . SHAURI LA MUNGU 1 Itä-A frikan yleiskielessä suahilissa yleisimmin vi ljel tyjä sanontoja on Shauri Ja Mungu 1, " Jum alan asia 1" Sanontaa on käytetty se littamattomien elämänkohtaloiden ja -i lmiöiden yhteydessä, joista monet ovat liittyneet luontoon tai luonnon tapahtumiin : kun salama on surmannut ihmisen , kun vuorelta alas pyyhkäisevä tulvaaalto on vienyt kylän mennessää n, kun henkilö on kuollut kaatuvan puun alla, kun liian pitkään jatkuva kuivuus on tappanut karj an ja niin edelleen. Meidän on lakattava puhumasta auringonpalvonnasta merujen ja todenn äköisesti muidenki n Afrikan uskontojen yhteydessä. Ajatel kaamme, että joku itäafrikkalainen lehtimies kierte lisi maassamme pari kolme vii kkoa. Alunperin Shauri Ja Mungu l on joissakin yhteyksissä saanu t suorastaan rukouksen vivahteen. 1 '' Huono onni .'' Monet tu tkijat ovat pitä neet tällaista alistuvaa kohtalou koa tärkeänä kehitystä jarruttaneena asenteellisena tekijänä. Tämä ase nne näkyy selvimm in maanvil jelyksessä , kalastuksessa , metsästyksessä ja jo vanh astaan tunnetussa kaivostoiminnassa
nikasvin varresta revitystä leveistä suikaleista, joita on punottu useammaksi kerrokseksi riukurakennelman päälle. SUO MEN LUONTO 4/ 82 41 , sk Määrätyissä kohdin kanavaverkostoa on vesipomeja, joita avaamalla ja sulkemalla vesi saadaan johdettua kulloinkin halutulle osalle . Usein rummutus muistuttaa sateen ropinaa: rummutus alkaa hiljaisena kuin etäällä lähestyvän sateen äänenä, voimistuu vähitellen kuin houkutellen tai kutsuen sadetta paikalle, ja päättyy voimakkaaseen rummutuksee n, joka kuvaa paikalle osuvaa rankkasadetta. Sateella ne turpoavat eikä vesi pääse majaan . Lisäksi banaanikasvin varren suikaleet supistuvat kuivina (vilvoittava ilma pääsee kiertämään majassa kuumina päivinä) ja paisuvat nopeasti kosteina (sade ei valu majaan). 1 :i: E ·;; "'. Yhteisö itse ei tätä merkitystä tiedos41 . Muistan kuinka itse merumajan ensi kerran nähdessäni hämmästeli n kattorakenteen "alkeellisuutta ". Tunnetun esimerkin tästä tarjoavat saderiitit. Saderiitteihin sisältyy yleensä rummutusta Ja rituaalisia tansseja. Länsimaisesta tarkkailijasta saderiitit saattavat vaikuttaa järjettömältä , " alkeelliselta taikauskolta". Kastel ujärjestelmä muodostuu alueen korkeuserot rarkasti huomioon ottaen kaivetusta kanavaverkostosta , jonka leveydeltään vaihtelevat ja tarkoin sijoitetut kanavat ja purot tuovat vettä kaikille pelloille. Arushojen kastelujärjestelmän ensimmäisen kerran nähdessäni muistan ihmetelleeni. ja vilvoittava ilma pääsee majaan kuumina päivinä. Suikaleet supistuvat kuivina. Tosiasiassa kattorakenneja -materiaali ovat suorastaan nerokas ratkaisu. Ehkä saderiittien järjestäjä ja johtaja on niin taitava sään merkkien tuntija, että hän organisoi riitit sopivasti juuri ennen sateen tuloa. Mutta eivät kai rummutus ja tanssi voi aiheuttaa sadetta) Eivät varmasti! Yhteisön kannalta riitit saattavat tosin näyttää toimivan. Vaikka saderiitit eivät aiheutakaan sadetta, riiteillä on tärkeä merkitys yhteisön elämälle. Näitä riittejä tunnetaan monista kulttuureista eri puolilla maailmaa. SADETANSSI YHDISTÄÄ Afrikkalaisten yhteisöjen perinteisessä suhtautumisessa luontoon esiintyy meidän mielestämme " maagisia" piirteitä. Vesi johdetaan järjestelmään Meruvuoren rinteiden joista. Erityyppiset kastelujärjestelmät ovat Afrikassa jo vanhastaan tunnettuj a. Huippuunsa kehitetyn länsimaisen tekniikan avulla on mahdollista aiheuttaa paikallisia sateita. Tansanialaiset meru-naiset rakentavat majan kattoa banaanikasvin varresta revityistä leveistä suikaleista, joita punotaan useaksi kerrokseksi riukujen päälle. Materiaalia on alueella runsaasti. Vaikuttavimpia mieleeni jääneitä osoituksia järkevästä ja käytännöllisestä suhteesta luontoon on Pohjois-Tansaniassa näkemäni arushojen kastelujärjeste lmä. Riittien tarkoituksena on tuoda sadetta ja lopettaa liian pitkään jatkunut ja elämää uhkaava kuiva kausi. mi ten tällainen järjestelmä on ylipäänsä voitu rakentaa ilman tarkkoja piirroksia, korkeuseroja mittaavia opt1s1a laitteita , ja niin edelleen
valkuaisaineita sisältäviä ruokia. Totemismia esiintyy paitsi Afrikassa myös mm . Totemismi sisältää uskomuksen, että sosiaaliset ryhmät kuten suvut ovat läheisessä suhteessa tiettyyn eläimeen tai (harvem min) kasviin , ja ovat polveutuneet tästä. Dosentti Harjula on itse työskennellyt Tansaniassa 8 vuotta opetusja tutkimustehtåvissä·. Monet tabut ja toteemit koskevat ihmisen terveyden kannalta olennaisia , esim. Ne on kerran säädetty, esiisät ovat niitä noudattaneet , ja niitä on nytkin seurattava. 8. Osanottajamäärä on rajoitettu; paikat täytetään ilmoittautumisjärjescyksessä. Lisätietoja Seppo Vuokko, (90) 642 881 Luonnontuotteiden hyväksikäyttö, Valamo 23.-27. 7. Elleivät lapset kuole suoranaisesti nälkään , aliravitsemus vähentää heidän vastustuskykyään niin , että he menehtyvät tuhkarokkoon tai Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää tänä kesänä vielä neljä viikon mittaista kurssia luonnosta kiinnostuneille. 6.-2. Nämä luonnonharrastusviikoiksi kutsutut kurssit ovat: 42 Lapin luonto koko perheelle, Inari 28. Näin saderiitit voivat merkitä yhteisölle tai joillekin sen jäsenille kirjaimellisesti elämän jatkumista , vaikkei sadetta heti saataisikaan. SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Hä·n on Maailman Terveysjä"rjestön ja Kirkkojen Maailmanneuvoston lå"åkintä"komission neuvonantaja afrikkalaisia kulttuureja koskevissa kysymyksissä·. -lut. Juomaveden hankkimisesta tehdään ehkä yhteisiä suunnitelmia ja niin edelleen. Joissakin Afrikan heimoissa kananmunien syönti on luvallista vain miehelle ja maidon nauttiminen vain vanhuksille. Näin niihin kutoutuneet uskomukset ja asenteet lisäävät aliravitsemusta kuten valkuaisaineenpuutosta eli kwashiorkoria. TOTEEMJT,TABUTJA LÄÄKEKASVIT Käytännössä afrikkalaisten yhtei söjen ja kulttuureiden suhdetta Muista kesäkurssit! luontoon säätelevät myös monet toteemit ja tabut. Toisaalta afrikkalaiset ovat jo vanhastaan tunteneet ja käyttäneet sairauksien hoitamisessa monia kasveja , jotka sisältävät länsimaisen lääketieteen verraten myöhään "keksimiä" vaikuttavia lääkeaineita. Kuuman ja kuivan kauden jatkuessa liian pitkään ihmiset turtuvat ja yhteisön elämä pysähtyy. Nimi "kwashiorkor" on erasta Länsi-Afrikan kieltä ja tarkoittaa ''hän joka sai pikku veljen". 7. Aliravitsemus nostaa lapsikuolleisuuden monilla Afrikan alueilla 30-40 prosenttiin . Tabu taas tarkoittaa jotakin sellaista, mikä on kiellettyä , mitä ei saa sanoa , koskettaa, tehdä , syödä . Ilmoittautuminen katsotaan sitovaksi , kun 100 markan suuruinen ennakkomaksu on tullut liiton tilille. Odottavan äidin kwashiorkor vaikuttaa sikiöön haitalli sesti. Varakkaammat jakavat ruokavarastoistaan köyhemmille. Lisätietoja Liisa Leskinen , (90) 406 633. Kansanparantajien rohtokasveista saatetaan joitakin jopa ryhtyä keräämään tai viljelemään paikallisen lääketehtaan raaka-aineiksi. Siitä voidaankin puhua saderiittien piilomerkityksenå: erilaiset yhteisölliset riitit lisäävät yhteisön jäsenien yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja solidaarisuutta . Tyynen valtameren saarilla ja Australian alkuasukkaiden keskuudessa . vsk.. Nimenomaan valkuaisaineenpuutos vahingoittaa pysyvästi myös aivoja, joista kwashiorkoria sairastava henkilö joutuu tavallaan ''syömään " elämälle välttämättömän proteiinin. Monilla Afrikan alueilla kwashiorkoria ei perinteisesti pidetä sairautena , vaan lapsen luonnollisena kehitysvaiheena . muihin länsimailla vaarattomina pidettyihin lastentauteihin. 7. Kuumuuden turruttama yhteisvastuu viriää uudestaan. ta, mutta ulkopuoliselle tutkijalle se on ilmeinen ja todellinen. Lisätietoja Antti Karlin , (921) 403 323 Kasvit ja kasvivalokuvaus, Kilpisjärvi 18.-24. K washiorkor alkaa yleensä kehittyä äidin alkaessa odottaa seuraavaa lasta ja lopettaessa rintaruokinnan, jolloin edellinen lapsi ei enää saa proteiinipitoista äidinmaitoa. Lisätietoja Anna-Liisa Sippola, (993) 11 738 Saaristoluonto, Nauvo 5.-9. Viikoille ilmoittaudutaan maksamalla kurssimaksu Suomen luonnonsuojeluliiton poscisiirtotilille 6882-2. Luonnonharrastusviikkojen kurssimaksu on 600 markkaa, mikä kattaa myös ruokailukuluc ja majoituksen 2-4-hengen huoneissa. kirkon lähetystyön keskuksessa ja on Helsingin yliopiston afrikkalaisen uskontoantropologian dosentti. D Raimo Harjula työskentelee Suomen ev. Tällaisessa tilanteessa saderiitit , yhteen tuleminen ja yhdessä juhliminen , antavat ihmisille uutta toivoa ja ennen kaikkea vahvistavat yhteisön jäsenten yhteenkuulumisen tunnetta ja keski näistä so lidaarisuutta. Ilmoittautujan tulee merkitä cilillepanokomiin nimensä ja osoitteensa selvästi , jotta luonnonharrastusviikolle osallistuville voidaan lähettää ennakkoon tietoja kurssista samoin kuin kurssiaineistosta. Toteemieläimen tappaminen ja syöminen on kielletty paitsi erityisen riittiaterioiden yhteydessä. Perinteisen kansanlääkinnän tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää myös tämän hetken muuttuvassa afrikkalaisessa yhteiskunnassa, jonka jäsenistä 7080 % elää WHO:n arvion mukaan jatkuvasti länsimaistyyppisen liian kalliin sairaanhoidon tavoittamattomissa. Asetutaan ehkä jo odottamaan omaa ja karjan kuolemaa . Tabujen ja totemien voima ihmisten elämässä perustuu siihen , että niiden uskotaan palautuvan luomiseen ja myyttiseen alkuaikaan
Unepin asema on huono , koska sen rahoitus poikkeaa muista YK :n järjestöistä. 5. Tällä menolla trooppiset sademetsät hupenevat olemattomiin 85 vuodessa. Kasvillisuuden ja eläimistön tuhoaminen jatkuu . 1972 pidettiin Tukholman ympäristökonferenssi. Rahoituksen järjestäminen on vaikeaa , koska järjestö keskittyy suuriin, lähinnä kehitysmaiden ongelmiin. Trooppisia metsiä hakataan noin 11 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Kaikki olivat juhlapuheissaan yksimielisiä asian tärkeydestä. Kuuri on epäonnistunut toistaiseksi ei tehokasta hoitokeinoa ole löytynyt. Avustukset ovat tällä hetkellä täysin riittämättömiä ja lukuisia Unepin virkoja on täyttämättä. Nyt kysytään Nairobissa Unepin kymmenvuocis-juhlakokouksessa mikä on mennyt pieleen vai kysycäänkö. Ilman saastuminen tuhoaa ja muuttaa luontoa, aiheuttaa sairauksia ja taloudellisia menetyksiä. Katsauksia Uutisia Lähes 500 miljoonaa ihmistä näkee yhä nälkää ja alle viisivuotiaista lapsista yli kolmannes on pahoin aliravittuja. Väki oli arvokasta ja juhlapuheiden kumu täytti kaupungin kesäkuun puoleenväliin saakka. Vapaaehtoiset rahoittajac eivät katso saavansa riittävän suurta hyötyä vasci43. Mai ilma kuunteli omia sydänääniään: sen ympäristö oli antanut merkkejä taudeistaan . Valmistelut olivat laajat ja asiapaperipinoc mahtavat kun konferenssi alkoi . Mutta paljon meni vikaan . " Kleopatran neula " lähetettiin Egyptistä New Yorkiin vuonna 1890. Pitkä ja hidas oli tie , joka oli kuljettava jona YK sai oman ympäristöohjelmansa. Tunnelmat ovat lässähtäneec. Muiden Pohjoismaiden panos on huomattavasti suurempi: Ruotsin avustus on 2 ,4 miljoonaa dollaria , Norjan lähes miljoona dollaria ja Tanskan 500 000 dollaria. YK:n puitteissa ympäristöasioita oli käsitelty jo vuodesta 1949 lähtien. KUIN KÖYHÄ MAALAISSERKKU Unepin rooli on alusta saakka ollut SUOMEN LUONTO 4/82 41. hyvin vaatimaton . Nyt oli lääkinnän aika. 6. vsk. Unep on samojen taloudelliseen ja poliittiseen paineiden alaisena kuin kaikki muutkin kansainväliset järjestöt. Tällä hetkellä koko toiminta on vaarantumassa koska suurista rahoittajista Yhdysvallat on ratkaisevasti vähentämässä maksuosuuttaan nykyisen hallituksensa politiikan mukaisesti. Maailman sydän on yhä kipeä. Ilman saasteet kulkeutuvat kauaskin syntypaikoiltaan. Ympäristörahasto on jäsenmaille vapaaehtoinen eikä avustuksia ole kiintiöity. Suomi osallistuu vuosittain 3 50 000 dollarilla. Sademetsät ovat arvokas uudistuva luonnonvara, perinnöllisen rikkauden varasto. Sen ensimmäinen pääsihteeri Maurice Scrong määritteli sen tehtäviksi koordinoinnin ja liikkeellepanon . 90 vuotta New Yorkissa tuhosi obeliskin, joka oli säilynyt Egyptissä 3500 vuotta. U nepin kymmenen vuotta YK:n jäsenvaltiot käyttävät kuudessa tunnissa armeijoihin ja aseisiin niin paljon rahaa kuin ne ovat käyttäneet kymmenessä vuodessa YK:n ympäristöohjelmaan. Varjokokous toi oman lisänsä toiveikkaaseen ilmapiiriin
Sen cavoice ei ole vähäinen : puhdasta juomaveuä kaikille maapallon asukkaille vuoteen 1990 mennessä . • Aavikoitumista . IKt' 1 L ympäristölle haitallisten kemikaalien kan sainvälinen rekisteri . Jo nyc on selvää euä cavoite ei ainakaan näin pian coteudu. Unepin päämaja on Nairobissa, Keniassa . Nairobin juhlakokouksessa kehit ysmaat vaativat ponnekkaasti , enä kehirysyhreisryöhankkeer olisivat ympäristönsuojelullisesti hyväksyttäviä ja että ne tehtäisiin maiden omilla eh doilla. ,sk. Unep laarii ja roreurraa eriryisohje/mia jorka koskevar mm. toisaalla jouduttaisi paikkailemaan sitä mikä on kyseisen avun nimissä tuhottu . Ympäristöohjelma tekee aloitteita ja antaa virikkeitä ympäristönsuojelukysymyksissä jäsenvaltioille, YK:n erityisjärjestöille ja muille järjestöille . Esimerkiksi FAO toimii omalla sarallaan täysin vapain käsin myrkkyjä kylväen , toisaalla taas Unep painiskelee ylenpalttista myrk ynkylvöä vastaan. Ympäristöohjelmaa johtaa 58-jäseninen hallintoneuvosto , joka kokoontuu vuosittain . Ensimmäisenä kohteena oli Välimeri jonka valtioiden välillä solmittiin 1975 sopimus. Monikansalliset yritykset hakkaavat m yös kiiht yvällä vauhdilla maapallon sademetsiä . Unepiin onkin ehdotettu järjestelmää joka välittäisi asiantuntijar keskitetysti ja oikeisiin kohteisiin kehitysmaiden omien pyy ntöjen mukaisesti. INFOTERRA maailmanlaajuinen ympäristötietojärjestelmä on verkosto , joka avustaa järjestöjä ja yksityisiä ympäristötiedon etsinnässä . YK on juliscanut kulu van vuosikymmenen kansainväliseksi vesienhuollon vuosikymmeneksi. Mm . Kolmas Unepin tietopa lvelu muoto , jossa on tiedot 45 000 tunnetusta kemikaalista. työnjako toimimaan niin että ympäristönsuojelulliset näkökohdat otetta1s11n sen kaikissa toimissa huomioon. neeksi rahoilleen. Sen pitäisi myös edistää ympäristönsuojelun huomioonottavaa caloudellista ja sosiaalista kehi tystä . GEMS maapallonlaajuinen ympäristöntarkkailujärjestelmä seuraa erit yisesti saastumiseen ja terve yteen . Edes YK :n omat organisaatiot eivät ota toimissaan huomioon ympäristönsuojelullisia näkökohtia. Eikä Unep ole senkään jälkeen mahtanut aavikoitumiselle paljoakaan . Lähes puolet maapallon ihmisiscä on vailla riiuävää vesihuolcoa. Mitä Unep tekee. Alueellisten menen ohjelma on ehkä onnistunut Unepin ohjelmista parhaiten . Näiden toimintaa on lähes mahdoton valvoa , koska ne ovat yleensä yhteistyössä paikallisten hallitusten kanssa. ,-, 1 8 ;:....-~ .:::: ,,,, -~---j ~ ' >. Unep seuraa ympiirisrösså' rapahruvia muutoksia. Unepin kritiikistä onkin virinnyt ajatus, että ainakin Pohjoismaat koordinoisivat kehitysyhteistyönsä ja välttäisivät näin päällekkäisyyttä . Vaikka Sahelin autiomaa n kuivuus ja sen aiheunama nälänhätä olivat pahimmillaan 1972, kokous ei käsitellyt aavikoitumista vakavana ympäristöongelmana . ilmastoon ja uudistuviin luonnonvaroihin liittyviä asioita . Ericyisen aluiita ova1 äärimmäiseen ilmasco-olojen rasiuamac aluee1. jorra se voisi ajoissa varoirraa uhkaa visra vaaroisra . Unepin toiminta voisi olla yksi osa kansainvälisestä uusjaosta, jossa hyöty ei välittömästi tulisikaan rikkaille maille niiden sijoittaman rahamäärän suhteessa . YK :n suunnitelmissa on toki saada sisäinen Unepin oma organisaatio nielee myös melkoisesti varoja ja toiminta saattaa olla päällekkäistä muun YK:n organisaation kanssa . Ehkä huolestuttavin ilmiö ympäristön kannalta on monikansallisten yritysten toiminta kolmannessa maailmassa . · • Alueellisten merien , kuten Välimeren , Persianlahden , Karibianmeren ja Punaisen meren suojelua. Gems pyrkii yhtenäistämään kansallisten ja kansainvälisten laitosten tuottamaa ympäristötietoutta. Sen tehtävänä on suojella maapallon ympäristöä ja etsiä ratkaisuja erityisesti ihmisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin . YMPÄRISTÖNSUOJELU OSAKSI KEHITYSYHTEISTYÖTÄ Muutenkin YK :n puitteissa Unepin asema on toistaiseksi varsin vaatimaton . Tämä sopimus on puolestaan viitoittanut tietä muille sittemmin solmituille sopi muksille . Kehitysyhteistyössä pita1s1 myös aina ottaa huomioon ympäristönsuojelulliset näkökohdat , jorra ei SUOMI -NEITO SEISOO UJONA SYRJÄSSÄ Suomen osuus Unepin to iminnassa on ollut varsin vaatimatonta muuten44 Maailman ympäristöohjelma Tukholmassa 1972 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonferenssin suosituksesta YK :n yleiskokous perusti samana vuonna ympäristöohjelman ( = United Nations Environmental Programme = Unep) . Viljelyja laidunalueet tuhournvac helposci, jos käycecään liian incensiivisiä menecelmiä. kehit ysmaiden viljelmiä myrk ytetään torjunta-aineilla, jotka on joko kielletty tai joiden käyttöä on rajoitettu teollisuusmaissa. SUO MEN LUONTO 4182 4 1. Tukholman konferenssi vaari saastumisen lopett amista etenkin saastumiselle alttiissa sisämerissä . Viljelymaita menetetaan aavikoitumisen, eroosion ja maaperän huonon käytön vuoksi vuodessa 20 miljoonaa hehtaaria. • Ekosysteemien suojelua ja muuta luonnonsuojelua . Kansainvälisessä työnjaossa elää yhä vanha kustannushyöty-ajattelu. Se on ensimmäinen kehit ysmaahan sijoitettu YK :n maailmanlaajuinen toimielin
Päätökset tehtäneen vielä kesäkuun aikana. Sisäasiainministeri Matti Ahde on todennut eduskunnan kannan mukaisesti hallituksen valmistelevan ympäristöministeriön perustamisen vuoden 1983 tuloja menoarvion yhteydessä. Vastustajien taktiikkana on nyt voittaa aikaa. Vesihallituksesta tulisi ympäristöministeriön työvirasto, jolloi n päätökset tehtäisiin ympäristöministeriössä ja läänien ym päristönsuojelutoimistoissa, eikä virkavaltaisessa vesihallicuksessa tai vesipureissä. Tarkkailujärjestelmäkään ei ole kehittynyt toivotusti. Ilman suojelualuetoimistoa Ja luonnonsuojelualueiden hoitoa ja valvomaa culee ympäristöministeriöstä torso. Ympäristönsuojelutyön painopiste tulee olla haittojen ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. He esittävät asian siirtämistä komiteaan (haudattavaksi), laajoja lausuntokierroksia ja vain ministeriön suunninelum äärärahoja vuoden 1983 budjetuin . Näistä periaatteista voidaan rakentaa toimiva ympäristöministeriö. Eduskunnan lähetekeskustelun jälkeen kiistakysym yksenä on lähinnä metsähallituksen suojelualuetoimisto; maaja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimisto kuuluu jo kumpaankin päävaihtoehtoon . kin kuin rahallisesti. Näiden suojelusopimusten hyväksy misen luu lisi ve lvoittava n hallitusta päätöksissään. Unepin suositukset eivät juurikaan liikauta päätökse ntekijöitä Suomessa. Luonnonsuojeluliike on viime vuosina syystä arvostellut voimakkaasti vesiasioita ja vesihallintoa. Sen nykyisiä tehtäviä culee muuttaa siten , että varsinainen elinkeinojen edistäminen siirretään muille ministeriöille . Näitä tehtäviä ei kuitenkaan kyetä hoitamaan nykyisillä resursse illa: ilmansuojelu vaatii nopeasti tehostamista, jätehuoltolain tavoitteet ovat yhä toteuttamatta ja ulkoilun edistämi nen lapsenkengissää n . 45. Seurantakeinoihin kuuluu m yös ympäristölle haitalliste n kemikaalien kansainvälinen rekisteri (IRPTC) . Ympäristönsuojelun ecu yhtyy sienestäjien , marjastajien , poronhoitajien ja kalastajien etuun . Tämän osaston yhteydet maaja metsätalousministeriöön eivät ole kovin vahvat, vaan viimeisten hallitusten aikana osaston asiat ovat kuuluneet liikenneministerille. Unepin toiminnasta tärkeimpiä Suomelle ovat ympäristön seurantaan liittyvät järjestelmät. Ruotsin kolmivuotinen hallintoneuvostoka usi päättyy, ja toiveita on siitä että Suomi voisi edustaa Pohjoismaita se uraavat kolme vuotta. Luonnonsuojeluliiton mielestä ym päristönsuojelua voi verrata maanpuolustukseen tai terveydenhuol toon; kaikki ne tarvitsevat hallin tonsa. Vaikeudet ovat poliittisia , eivätkä resurssitkaan ole kasvaneet niin kuin o li odotettu . Toisaalta tietoakin niistä on kertyn yt, niin että ponnistuspohja tulevaisuuteen on aivan toinen kuin kymmenen vuotta sitten Tukholmassa. Uusi ympäristöministeriö aloittaisi toimintansa vuoden 1983 keväällä. Vesihallituksen toimintaa vesien suojelussa tulee parantaa ja tehostaa. Muualla teollisuusmaissa o n hallinto jo järjestyksessä. Yksimielisyys vallitsee myös sisäasiainministeriön ympäristönsuojeluosasto n ja sen tehtävien (ympäristönsuojelun yleissuunnittelu , ilmansuojelu , jätehuolto , meluntorjunta , ulkoilu , meriympäristön suojelu ja haitallisten aineiden ympäristövaikutusten torjuma) siirtämisestä perusrettavaan ympänstominmenoon . MINKÄLAINEN MINISTERI Ö' Hallituksen kolmessa ministeriövaihtoehdossa luonnonsuojelun asema poikkesi toisistaan. Mutta tämänkään toteuttaminen ei käy päinsä edes yksinkertaisissa asioissa: Pernajanlahden moottoritie vedetään kansainvälisesti tärkeän suojelualueen keskeltä , koska se on liiketaloudellisesti edullista . Mutta kymmenessä vuodessa on myös huomattu kuinka kankea koneisto on Yhdistyneet Kansakunnat ja kuinka vähän sen jäsenwltiot välittävät suurista koko maapalloa liikuttavista ongelmista. Vasen käsi ei kai tiedä mitä oikea tekee . Tänä aikana o ngelmat ovat moninkertaistuneet. Y mpäristönsuojelu on luonteeltaan tutkivaa , valvovaa , seuraavaa ja valistavaa. Hallinnon hajauttaminen lääneihin ja kuntiin puolustaisi suojelualue toimiston ja sitä kautta luonnonsuojelualueiden surtoa ympäristöministeriölle . Kaikki eduskuntapuolueet ovat lähes yksimielisiä siitä , että ympäristöministeriö perustetaan . Ongelman on oltava kansallinen ja siitä on tultava taloudellista vahinkoa ennen kuin se koetaan tärkeäksi. Hallitus esitti eduskunnalle ympäristöministeriötä koskevan tiedonannon , jossa on kolme eri hallintovaih toehtoa. Ympäristöministeriö on ollut luonnonsuojeluliikkeen vaatimuslistall a reilun vuosikymmenen. Mutta valitettavasti käytäntö on usein toista. Kansainväliset ympäristönsuojelusopimukset ova t tärkeä väy lä Unepin ohjelm ien toteuttamisessa . Suomi on o llut tähän saakka tarkkailijana hallintoneuvostossa, jossa Pohjoismaita ovat edustaneet Ruotsi ja Islanti . Eduskunnan lähetekeskustelussa oli vain muutama suoraselkäinen ympäristöministeriön vastustaja , etunenässä Pohjanmaan jokijärjestelyjä kiittävä kansanedustaja Pentti Mäki-Hakola . TOIMIIN VASTA KUN OMAT VARPAAT RYVETIYVÄT Kymmenen vuotta on lyh yt aika. Menettelyltään ainutlaatuinen tiedonanto käsitellään yksityiskohtaisesti perustuslakivaliokunnassa ja eduskunnan kanta ratkaistaan mahdollisesti äänestettäessä valiokun nan mietinnön sisällöstä . Vaikkakaan ympäristöministeriön perustaminen ei poista ympäristöongelmiamme, takaa asiantunteva ja toimintakykyinen ympäristöministeriö mahdollisuuden maaratietoiseen ympäristönsuojelutyöhön valtion hallinnossa. Tähän kuuluvat maapallonlaajuinen ympäristön tarkkailujärjestelmä (GEMS) ja ympäristötietojärjestelmä (INFOTERRA ). Tämän osaston kohtalo on yksi kiistanalaisimmista koko ympäristöministeriön perustamisessa ja paljon riippuu tämän alueen järjestökencän mielipiteestä. Kaarina Mierrinen Sl:JOMEN LUO TO 4/ 82 4 1 vsk Ympäristöministeriön synnytystuskat Eduskunta laatii parhaillaan kannan ottoaan ympäristöministeriöstä . Laajimpaan ja m yös luonnonsuojeluliiton kannattamaan ympäristöministeriömalliin kuuluu maaja metsätalousministeriön kalastusja metsästysosasto . Y mpäristöministeriön tehtäviin luontuisivat hyvin näiden luonnonvarojen hyödyntäminen , niihin kuuluisivat myös marjastus, sienestys ja porotalous. Sama ongelma on kansallisessa luonnonsuojelussa: ihmisiä on lähes mahdoton saada lii kkeelle ennen kuin omat nurkat Iikaantuvat. Suomalaiskansalliseen tyyliin asia ei ole edenn yt eduskunnan ponsista , komiteoista tai kansalaismielipiteestäkään huolimatta. Esimerkiksi Suomen hallitus hyväksyi Unepin , Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Ja Maailman luonnon säätiön yhteisen julistuksen , Maailman luonnonsuojelun strategian , maapallon elollisten luonnon varojen suojelemiseksi . Vesihallitusta ei tulisi sellaisenaan sii rtää ympäristöministeriöön. Tämä tiennee Suomen roolin aktivoitumista ja toivottavasti m yös rahallisen osuuden lisäämistä . Ympäristöämme koskevasta päätökse nteosta on puuttunut erityisesti ekologista asiantuntemusta
Ym päristönsuojeluun uhrattujen 150 miljoonan markan kaksinkertaistaminen ei kaataisi valtion liki 70 milj ardin budjettia. Asuntoasiat eivät kuulu myöskään luonnonsuojeluliiton hallintomalliin . Ei ihme , jos ympäristövaikutuksia ei tunneta . luonnonvarat alueiden käytön asiat suunnittelu tori unta-aineet riistaja kalakannan maasto liikenne hoito öljrivahinkojen torjunta luontaiselinkeinot ku ttuurihist. Vaikkakaan ministeriön perustaminen ei vaadi oleellisesti uutta virkamieskuntaa , on työvoimatarve ympäristönsuojelussa huutava . Ympäristöministeriön lähetekeskustelussa useat kansanedustajat painottivat lääninh allinnon ja kunnallisen ympäristöhallinnon tärkeyttä. Samoin lähes kaikilla kansanedustajilla on mahdollisu us edistää kunnallista ym päristönsuojelutyötä omissa kotikunnissaan . osia oherusm101stenosta , sästysos. tutkimuslaitos VH:n vesientutk.laitos MerentutkimuslaiL osia Ilmatieteen lait. Tämä m erkitsisi vähintäänkin kahta suunnittelujärjestelmää ja pahimmillaan m aaja metsätalousministeriön ja sisäasiainministeriön perinteisen piirileikin jatkumista. Ympäristönsuojelutyö edellyttää ennalta ehkäisevää suunnittelua, joten etenkin maankäytön suunnittelulla (seutuja yleiskaavoitus) voidaan asetettuja tavoitteita toteuttaa. Tehtävät Siirrot nyk orgarnsaatioista Yleinen osasto hallinto koordinointi tutkimus kansainvälinen yhteistyö Vesihallitus Riistaja kala tai. Oleellista on kuitenkin ympäristötutkimuksen määrärahojen merkittävä lisääminen . Nämä sanat joutuvat pian puntariin , sillä läänien ympäristötoimistot kaipaavat pikaisesti uusia virkoja viimeistään vuoden 1983 budjetissa. Päättäjien on tunnustettava m yös ympäristönsuojelun arki: tavoitteiden toteuttammen vaatii tekijänsä . M-MM:n kalastusja metSM:n kaavoitusJa rak . vsk .. TUTKIMUKSEEN LISÄÄ VAROJA Ympäristöministeriö tarvitsee oman tutkimusyksikön, jolle valmiin rungon tarjoavat vesientutkimuslaitos ja vesipiirien laboratoriot sekä riistaja kalatalouden tutkimuslaitos. rakenulkoilu nust. Ja VTT: sta 1--j Y mpäristönsuojel uhallitus -1 Säteillturvallisuuslaitos --j Ym~äristönsuojelun tutkimus eskus 1 Y mpäristönsuojeluministeriö 1 Y mpäristönsuojeluosasto Luonnonvarainosasto Suunnitteluosasto ilmansuojelu alkuper. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut juuri näitä mukaan ympäristömm1stenöön samalla kun koko suunnittelujärjestelmää korjataan . Vuonna 1980 suomalainen ympäristötutkimus teki töitä tuskin yhdellä seitsemäsosalla Ruotsin vastaavasta tutkimusbudjetista. luonnonsuoyleissuunnittelu jätehuolto vesiensuojelu ympäristövaikutusten ennakomti meluntorjunta ts-alueiden terustami vaihtoehtoisten ratkainen , hoito ja äyttö sujen selvittely myrkkyja säteilyturv . Ympäristöministeriön lähetekeskustelussa väitettiin uuden ministeriön selviävän nykyisillä viroi lla ja voimavaroilla. lääkintö allituksesta ja meluonnonvarainhoitotoimisrenku lkuhallituksesta tot Säteilyturvallisuuslaitos MH:n luonnonsuojelualuetoimisto 1 1 1 LÄÄNINHALLITUSTEN YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTOT 1 1 KUNTIEN YMPÄRISTÖNSUOJELULAUT AKUNNAT Suomen luonnonsuojeluliiton ehdotus ympäristönsuojeluministeriöksi KUUMAT ASUNTO-, KAAVOITUSJA RAKENNUSASIAT Asuntoasiat olivat mukana vasemmiston kannattamassa toimialueeltaan laajimmassa ympäristbmm1stenossa, mutta eduskunnan lähetekeskustelu antoi viitteitä asuntoasioiden ja samalla m yös asuntohallituksen jäämisestä ympäristöministeriön ulkopuolelle. M-MM :n vesija os. ja alueiden suoielu SM :n ympäristö_ns_uojel_uo~. Kaavoitusja rakennusasiat ovat ympäristöministeriön perustamisen kuuma peruna. Vesihallituksen vesienkäytön kokonaissuunnittelu tulisi liittää maankäy46 tön suunnitteluun ja samalla tulisi lisätä ympäristövaikutusten arviointia kaikessa suunnittelussa. Mikäli kaavoitus kytketään loppuun saakka asuntoasioihin , on todennäköistä, että niin asuntokuin kaavoitus ja rakennusasiat jäävät pois ympäristöministeriöstä . Hannu Penttilå" SUOMEN LUONTO 4182 41
Valitettavaa että maamme maisematiede ei ole kehittynyt enempää kuin luonnonsuojelulakikaan . Muutoksen jäljet ovat lohdu tonta luettavaa . Parhain tekstiosuus (muuten virastokielisessä tuotteessa) on asiantuntemuksella kirjoitettu maaseudun perinteisen kulttuurimaiseman kehitys ja muuttuminen. Maisemansuojelua koskevan hallinnon, tutkimuksen ja kansalaiskasvatuksen järjestäm isehdotu kset ovat harkittuja ja kannatettavia, mutta vaikuttavat liian optimistisilta. Samoin talkoilta odotetaan ehkä liikaa . Neljän sivun maisemamääSUOMEN LUONTO 4182 41. Esim . Verrataanpa esim . Säilyneitä puukaupunkiympäristöjä kunnostetaan halutuiksi asuntoalueiksi, ja laiduneläimiä aletaan vähitellen käyttää määrätietoisesti maiseman kunnostamisessa . Maisemaa mietinnöissä ja näyttelyissä Mitä enemmän maamme vähäistä ku I ttuurih istoriallista rakennuskantaa tuhotaan sabotaasinomaisin keinoin (viimeksi Turun Antintalon pihapiiri) , sitä laajemmin yleisö alkaa ymmärtää maiseman ja sen oleellisten rakennusten suojelun tarpeen siellä , missä on vielä arvokasta säilytettävää . ,sk Kopsamon maa1alousmaisema Juupajoella. Liiallista optimismia ovat monet hyvässä tarkoituksessa esitetyt ohjeet aina siihen asti . Mutta onko sitä enää muuhun kuin museoiden perustamiseen. Viimeksi mainittu osa onkin puutteistaan huolimatta mietinnön kiintoisinta antia. Eipä ihme. Toimikunta arvioi virheellisesti: "Tietoisuus maiseman monimutkaisesta sisällöstä ja siihen liittyvistä prosesseista sävyttää ihmisen maisemakokemusta " . kunnes kaavoja aletaan käyttää tehokkaasti muuhunkin kuin rakennusoikeuksien jakamiseen, tai kunnes maaltapako loppuu ja väestö alkaa arvostaa maaseudulla tehtävää työtä ja osallistuu siihen uusilla ehdoilla (tämä koskee myös kaupunkilaisia). mutta on luotettava korjaaviin muutoksiin. Poikkeuksellisen rikkaasti kuvitettu mietintö kertoo maiseman kehityksen kaski kaudelta ' ' teknomaisemaan' ' , luonnostelee maisemansuojelun Ja -hoidon tavoitteet haja-asutusalueilla sekä kartoittaa valtakunnallisesti arvokkaat erityismaisema-alueet. rittelyn sijaan riittäisi todeta , että hyvä maisema on selkeä, monipuolinen ja historiallisesti jäsentynyt. niittyjä oli vuosisadan vaihteessa 300 000 haja v. Sopusuhtaisia ja hoide11ua ympäris1öä joskus ennen 1ois1a maailmanso1aa. Ruoveden Poukanharju . Komiteamietinnössä osoitetaan muuten useita maisemanhoitoon liittyviä tehtäviä myös luonnonsuojelujärjestöil le. MaaJa metsätalousministeriön asettaman maisematoimikunnan mietintö (komiteanmietintö 1980:44) yrittää lähestyä monipuolisesti lähinnä maaseutumaisemaa ja löytää ratkaisuja sen kunnossapitoon. Näissä maisemissa liikkui Runeberg e1simässä suomalaisuu11a. tiesuunnittelijoiden työsarkaa ; 1960luvun lopun moottoritiesuunnitelmat ovat muuttuneet polkupyöräteiden ja pihakatujen suunnitteluksi. Tähänhän tähtää myös Suomen luonnonsuojeluliiton perinteisen kulttuurimaiseman kunnostuskokeiluohjelmakin. kun pajukko täytti pohjanmaalaiset lakeudet ja ladot sortuivat. 47. 1970 enää 4 5 000 ha, joista hoidettuja vain 2 000 ha. Samaan aikaan samojen suurleipomoiden tuotteita myydään muovissa Helsingin Aleksi lla ja Posiolla (olen niitä nähnyt Inarissakin). Eivätköhän nuo tiedot ja tietoisuudet ole keskimäärin varsin vajavaiset , jos asiantunteva toimikuntakin määrittelee että "maisema on ihmisen näkemä osa hänen fyysistä ympäri~töään " . että koskenkorvapullon etiketti vaihdettiin 1970-luvulla. MAISEMA TIEDE JA LUONNONSUOJELULAKI KEHITTYMÄTTÖMIÄ Maisematoimikunnan m1etmnossa määritellään maisema edelleen 1920luvun maantieteilijä Granön lähija kaukomaisemana visuaalisena ilmiönä
Miten enää hoidetaan maisemalle oleellinen avoin tila. Tästä on usein syytetty arkkitehtejä. Jos tähän lisätään vielä Suomen arkkitehtiliiton kustantama vi rikekirja "Viihtyisä ympäristö" (tekijät HäröSalokorpi-Vesikansat) ja tutustuminen näyttel yyn " Suomi rakentaa " kuin myös sen vastanäyttelyyn "Suomi purkaa " , on ainakin hankkinut tausta:: ajankohtaiselle maisemasta käytävälle keskustelulle. Tai tiesitkö , että hirren pituus on antanut perusmittakaavan suomalaiselle rakennukselle tai että pärekatto ja punamultaus ovat (olivat?) nuoria keksintöjä. Molemmat esitellyt painotuotteet ja näyttely, joka tulee kiertämään ympäri maata , ovat toisiaan täydentäviä ajatuksenherättäjiä, ja niihin tutustuminen on lähes kansalaisvelvollisuus. miten 100 vuodessa kaupunkiväestön osuus nousi yli seitsenkertaiseksi , 50 vuodessa autojen määrä nousi 35 000:sta 1,4 milj oonaan , 25 vuodessa asuntokanta kaksinkertaistui ja viimeisen 10 vuoden aikana tuotettiin yli puolet m aamme kivitaloista: kaikki tämä huipentunut kehitys on polkenut ympäristöä ja hävittänyt rakennustyö n perinteen. Suomen rakennustaiteen museossa avamm helmikuussa puhutteleva näyttely ympäristömme muutoksesta ja rakennusperinteen kohtalosta : "Miltä näyttää maamme Landet som det ser ut' ', tekijöinä tunnetut miljööarkkitehdit Vilhelm Helander ja Mikael Sundman. Kaupungeissa syytökset eivät aina ole olleet niinkään vääriä, joskin virkamiehinä arkkitehdit ovat joutuneet toteuttamaan valtaapitävien määräyksiä. Ketä olisi esimerkiksi arvosteltava siitä , että maatilahallituk;;;; sen perusparannuslainat o livat vuoteen 197 3 asti keskimäärin 10 mk / ;;; maatila-asunto. NÄYTTELY YMPÄRISTÖMME MUUTOKSISTA Yleinen välinpitämättömyys se kä suuret rakennemuutokset tuotantoteknologiassa ja väestössä ovat yhdenmukaistaneet niin kuntakeskuksissa kuin kaupungeissa paikallisen maisemakuvan samaksi Ivalosta Hankoon ja Ilomantsista Närpiöön . Nämä pari ajalle tyypillistä piirrettä välittyvät tahattomasti kaikista uusista m aisemakirjoista , vaikka niihin ei (nytkään) kiinnitetä huomiota. Kuva-aineiston kehykse nä o n vankka historiallinen ja tilastollinen taustamateriaali . Sen 136-sivuisen, runsaasti kuvitetun luettelotekstin , usein oivallisesti rinnastettuine tai vastakohtia hakevine kuvapareineen, soisi löytävän paikkansa jokaisessa kirjastossa ja rakentamisen kanssa puuhaavan iltalukemisena. , sk.. Vieläkin nopeampaa kuin autiotuminen on ollut Etelä-Suomen tilojen siirtyminen karjattomaan talouteen. Jos tällä vuosisadalla perustettiinkin vuoteen 1958 mennessä 300 000 uut ta viljelysja pientilaa, saattaa kaikkien tilojen kokonaismäärä vuosisadan lopussa olla tästä kolmannes. isänmaalliset piirit , kun suomalainen maisema , tämä kansallisen identiteetin lähde , päästettiin nykyiseen tilaansa . Näyttely täydentää kansanomaisella tavalla maisematoimikunnan työtä. Myös ihminen on kadonnut maisemasta auton tai traktorin peltikuoren sisään eikä talojen asumista voi tarkkailla savuista . Maatiloja on autioirunut 7000-9000 vuodessa . Nuorempi arkkitehtipolvi on muutta48 massa suuntaa . Karjan hävitessä häviävät m yös tietyt maisematyypic. Juupajoella ympäristöperinne jatkuu katkeamattomana: tie kulkee yhäti omassa uomassaan. Sauvo Henttonen SUOMEN LUONTO 418241. Näyttelyn aineisto on koottu nopeasti muutaman syksyisen päivän vaellukse ll a Helsingistä Pohjanmaalle . Ruoveden runoilijan maiseman yhteinen kansallinen arvo on muuttunut Mannisen kaupan yksityiseksi soratuloksi. Se kertoo mm . Helanderin ja Sundmanin tapaan voi kysyä, missä olivat tai mitä tekivät ns
Luonnonvarainhoitotoimisto, Vuorikatu 16 , 00100 Helsinki 10, puh . Vielä tänä kesänä ehdit ilmoittaa havaintosi Lasse Kososelle ja Esko Gustafssonille osoitteella Biologian laitos, Turun yliopisto, 20500 Turku . 90-441 725 ja 90-406 632. Tiedustelulla pyritään saamaan maisemanhoidon , metsänjalostuksen ja -tutkimuksen kannalta arvokasta tietoa metsiemme harvinaisu uksista . Koko ajan leirimaksu aikuisilta on 280 mk , joka sisältää ruuan , vakuutukset ja ennakkomateriaalin. 18, 00100 Hki 10, puh . Myös Suomussalmelle kaivataan leirin pystyttäjiä etukäteen ota yhteyttä leirisihteeri Alpo Rissaseen , 98712 550. Samassa osoitteessa kokoontuu joka maanantai klo 16 leirin valmisteluryhmä , joka tarvitsee apua ennakkomateriaalin valmistel ussa yms. Luonto-Liiton osoite: Perämiehenkatu 11 A 8 , 00150 Helsinki 15 , puh. Maan puolustus -leiri on Suomen ympäristönsuojelijoiden ja rauhanliikkeen yhteinen voimainponnistus. 15 .-18.6 . Niiden monimuotoisen ja harvinaisen kasvillisuuden säilyttämisestä tulisi erityisesti huolehtia. Leirillä halutaan ylittää turhat ristiriidat eri kuppikuntien välillä ja löytää uusia ratkaisuja. Kokonaishinta 750 mk. 2. Leiriesitteessä kerrotaan leirin yleisteemoista, käytännön järjestelyistä ja ilmoittautumisesta tilaa se osoitteesta: Maan puolusrus -leiri , elo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toimintakeskus, Mannerheimintie 5 A, 00100 Helsinki 10, puh . Pesiä ei tietysti missää n tapauksessa saa häiritä, mutta vihjeitä elinpaikoista halutaan . 7. Karhulassa on kokonainen ryhmä pitkiä pihlajia . Nämä puut ovat e r i k o i s e n hyväkasvuisia ja -laatuisia , hieno-oksaisia, suorarunkoisia ja terveitä. vsk. Puita katselemaan! Metsähallitus , metsäntutkimuslaitos, Keskusmetsälautakunta Tapio ja Suomen luonnonsuojeluliitto keräävät tietoja harvinaisista pu uyksilöistä sekä lehtokasvillisuudesta . MITÄ ETSITÄÄN Tiedustelun kohteet voidaan jakaa neljään pääryhmään : 1. Osanottomaksut , joihin sisältyvät myös linj a-automatkat Vaasa-Bullerås-Vaasa, ovat aikuisilta 510 mk , 4-11 vuoden ikäisiltä 190 mk ja alle 4-vuotiailta 50 mk. lis. Huom' Pesät jätettävä rauhaan! Muista päiväpalkka luonnonsuojelulle 49. Suomussalmen kunnan sekä eri rauhanja ympäristöjärjestöissä toimivien ihmiste n valmistelemalle leirille odoretaan satoja osallistujia Suomesta ja muista Pohjoismaista. Luonto-Liiton yleisötutkimus on juuri käynnistynyt (ks. asiantuntijain johdolla. Puiden erikoismuodot, kuten kääpiöyksilöt , harvinaiset väri-, lehtija kasvutapamuodot; yleensä kaikki tavallisuudesta poikkeavat muunnokset. erikoisen tuuhealatvaiset tai muuten huomiota herättävän uhkeat yksilöt. 90174 456. Ruokolahti Simpele Parikkala Siikalahden linnustonsuojelualue Punkaharju Kerimäki Kitee Tohmajärvi Hammaslahti Suhmura Joensuu Vuonislahti Lieksa laivalla Kolille autolla Joensuu Hki. Jalot lehtipuut ja muutamat muut lehtipuut , kuten tammi , saarni , vuorijalava , kynäjalava , vaahtera, lehmus, tervaleppä, pihlaja , tuomi , raita , halava , piilipuu ja poppeli muodostavat oman ryhmänsä pluspuista. Kaikenikäiset lapset ovat myös tervetulleita, ja leirillä voi pistäytyä lyhyemmänkin ajan . Metsien kätköissä on vielä erikoisen muotoisia ja värisiä puuja pensasyksilöitä , jotka on syytä saada tutkijoiden tietoon . Löytyykö lisää yhtä pitkiä tai nuorestakin metsiköstä yksilöitä, jotka ovat huomattavasti samanikäisiä naapureitaan suurempia. Raippaluoto ja Karjala Kansanvalistusseuran luonnonharrastajain kesäpäivää vietetään tänä vuon na Pohjanlahden saaristossa: Bulleråsin täysihoitolaa Raippaluodossa majoiruspaikkana pitäen tutustutaan tämän seud un luontoon 10.-1 3.6 . Turkinkyyhky. MILLAISIA TIETOJA KAIVATAAN Suomen pisimmät männ yt ovat 35metrisiä ja kuuset 42 -metrisiä. Lehdot halutaan myös tietoon lähempää tutkimusta varren. KVS:aan, Museok. Valkoselkätikka, merikotka, muuttohaukka. 4. Osmo Kontturin ja toiminnanjohtaja Markku Tannerin johdolla: linja-autolla Hki SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Plusyksilöt pääpuulajeistamme, erikoisesti männystä. 90). Maakotka . Maan puolustus -leiri Suomussalmella 16.25. Tietoja kerää maaja metsätalousministeriössä Pertti Rassi, os. Lähetä havaintosi sa1maannorpasta tai sen jättämistä merkeistä (aika, paikka, havainnon laatu , oma nimi , osoite ja puhelinnumero) Mikkelin lääninhallitukseen kirjeellä (PL 50, 50101 Mikkeli 10 , kuoreen merkintä "saimaannorppa") taipuhelimitse 955-10 700 / 193. Saukko. Lapsille on omaa ohjelmaa. Luonnonmetsistämme on löytynyt kuusi, jonka oksat kasvavat spiraalissa; koivu, jonka lehdet ovat epäsymmetrisiä , liuskaisia Ja erikokoisia; käärmemänty , jonka oksat ovat lähes haarattomat ja pisin oksa 13-metrinen , ja monia muita muunnoksia. Tällaisia erikoisia lehtipuita on varmasti lisää . 90-644 51 1. metsänhoitaja Kari Hall antien ym. Suurin tunnettu kynäjalava on yli 30-metrinen. Pienetkin lehtorinteet ja -notkot, kuten puronvarret voivat eri puolilla maatamme olla arvokkaita jalojen lehtipuiden ja muiden harvinaisten kasvilajien säilyttäjiä. Erityisesti saarnesta, kynäjalavasta , vaahterasta , piilipuusta ja tuomesta on tähän mennessä saatu vain vähän ilmoituksia. Suomen Luonto 2/8 1 s. Viikolla työskennellään kylissä eri puolilla Suomussalmea rakentaen, korjaten , heinää tehden jne. vie KVS:n ja Suomen Kotiseutuliiton luontoja kulttuurimatka Karjalaan fil. 3. Kursseille ilm. 90-646 822. Havainnoista pyydetään ilmoittamaan metsäntutkimuslaitokselle , josta saa myös ilmoituslomakkeita. Tammisaaressa ja Halikossa kasvaa muutamia hyvin suorarunkoisia tammia . 90-1601. Iltaryhmissä Ja viikonloppuseminaareissa pohditaan rauhankysymyksiä ja ympäristöongelmia sekä niiden yhteyksiä. Näitä tutkailee Maailman Luonnon Säätiö, Uudenmaankatu 40, 001 70 Helsinki 17, puh . Lisätietoja saa maisteri O le Oskarssonilta , Metsä ntutkimuslaitos, PL 3 7, 00381 Helsinki 38, puh 90-556 276. Tähän ryhmään voidaan lukea m yös mm. D Näitäkin tutkitaan Saimaannorppa. tämä on talkootyötä ekokuntakokeilun tukemiseksi
mikä JSN :n mielestä Suomen Luonnon kirjoituksessa oli hyvän lehtimiestava n vastaista. väittäessää n kantelijan esircelymu istiossaan esittäneen " mitä härskeintä ja kaiken lisäksi tarkoituksellista valehtelu a' ·. vastoin parempaa tietoaan. Toivon se lvennystä siihen mikä on moitittavaa. 330 monivärikuvaa, 272 sivua. että hanke on vesistön virkistyskäytön ja kalastuksen edell ytyksiä parantava. Tietämättö myydestä ja asioihin perehtymättömyydescä ei hänen asemassaan olevan virkamiehen kohdalla voi eikä saa olla kysymys . entinen Vesihallituksen esittelijä, esitteli asian niin kuin teki . joka käsit teli toimistopääll ikkö Jarmo Ratian menette lyä virkamiehenä Perhonjoen vesistöjärjestelyjen ja Kaitforsin voi malan rakentamisen yhteydessä. Ovh. eccä vesistöjen ja voimaloiden rakentaminen ja siihen lii ttyvä viranomaiseen ja yksityiseen toimima ovat asioita. Haluatte se lvenn ystä siihen . Kirjeessänne epäilecce. Esittelijän valta ja vaikutusmahdollisuus on suuri . on rikkonut hyvää lehtimiestapaa ja antaa lehdel le tästä huomautukse n". sekö että leht i olisi esi ttänyt perättömän väitteen valehtelusta. 1982 Juha Suominen Dosentti Juha Suominen Viite: Kirjeenne 2. Ovh. Päätöksessään JS ei ottanu t kantaa itse asiakysymyksee n. Ja milloin teko on ruma. vaiko ainoastaan valehtelua kuva ilevien sanojen va linta. että Neuvosto arvova ll allaan on siu nannut Ratian esittelyn ja osoittanut Suomen Luonnon syy llistyneen valehteluun; b) Voi levitä käsitys, että luontoa ja elin ympäristöä tärve levissä hankkeissa ja niiden ajamisessa käytettyjä kysee nalaisiakaan keinoja ei saa selkeäsanaisesti arvostella ; c) Neuvoston kannanottojen tarkoituksena on luoda ja ylläpi tää lehdistökirjoi ttelun pelisää ntöjä: tästä pää töksestä ei hyvän lehtim iestavan raja tule selväksi. 90,Kysymyksiä Julkisen Sanan Neuvostolle Julkisen Sanan Neuvoston huomautus Suomen Luonnoll e hyvä n lehtimiestavan rikkomisesta (SL 2/ 1982) ei mielestäni ole täsmälli nen : ' ' ... Neuvosto kiinnitti huomiota siihen tapaan . Lehden käyn ämät ilmaisut ol ivat JSN: n mielestä halventavia. Kirjoituksessa sanottiin. Teksti: suomi, ruotsi, englanti, saksa. On päivänselvää, että ka nteli ja, toimistopää llik kö Jarmo Ratia on valehdellut. on sanottava ruma sanakin. 195,Bertel Bruun Arthur Singer EUROOPAN LINTUOPAS Maastokäsikirja Kiitetty Euroopan lintuopas, tiivis ja kätevä retkeilijän maasto-opas. miksi Ratia. Onko muistutukse n aihee na siis vai n Suomen Luonnon sanonnan sävy' Saako lehdistössä nimittää valetta va leeksi' Saako sanaan vale liittää adjektiiveja' Kuinka härski ja päätön va leen tulee olla. mut ta näkyvä vastuu päätöksestä jää silti muille. vsk.. että päätöksestä saattaa levi tä käsit ys, ettei virkamiesten kyseenalaisia toimintatapoja saisi voim akassanaisesti arvostella. 1982 Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) antoi langen avan päätökse n Suomen Luonto -lehden (7/ 198 1) julkaisemasta kirjoituksesta. että Suomen Luonto. Pitkänen LAPPI napapiiriltä Jäämerelle Teksti Altti Rankka Upea kuvateos ja monipuolinen tietokirja Lapin ihmisistä, luonnosta ja näiden yhteiselosta. Tulos joka tapauksessa on ruma . Erinomainen lahjakirja. jon a sanonnan vahvennus ja täsmenn ys lisä määrein on sa ll ittua ' Selvenn ys Julkisen Sanan Ne uvoston päätökseen on tarpee n seuraavista syistä: a) Lukija voi ymmärtää . turmeltu joki . Tämän kaltaisia hankkeita täy tyy vo id a arvostella , myös ja erityisesti niiden taustalla piileviä virkamiesten tekoja. sid. Tietenkin voi vain arvaill a. 4. esitellyt virkamiehenä 1979 Va ltioneuvostolle Perhonjoen vesistöjärjestelyjä ja sa massa yhteydessä rakennettava n Kaitforsin voimalaitoksen väittäen . sekö että on käytetty sanaa valehtelu. 320 s. joista tiedotusvä lineissä on vo it ava esittää erilaisia näkemyksiä ja arvostell a voi makkaastikin tehtyjä ratkaisuja.'' Kunnioittaen Risro Rrdman Sihteeri SUOMEN LUONTO 4/82 41. Kerava lla 2. 4. 50 LUONNON YSTÄVÄLLE Matti A. oliko Ratia muistiossaan valehdellut vai ei sen pa remmin ku in sii henkään. Siin ä todettiin painokkaasti seuraavaa: "Neuvosto katsoo. joll a virkamiehen toimintaa kirjoituksessa arvosteltiin . sid. valehceliko Suomen Luonto kirjoituksessaa n vai ei. että Ratian esitcelypöytäkirja "on vi ittauksissaan kalata louteen ja vi rkistyskäyttöön mitä härskei ntä ja kaiken lisäk i tarkoitu ksellista valehtelua". Näin ei JS :n päätöstä voida tulki ta. Neuvosto katsoo
Erinomaista molemmat. Turha ruveta erittelemään , kuvat vai teksti parasta. Ja sitten vain ihan minua koskettava juttu. Kyllä esimerkiksi jakso sivuilla 104 115 hajoaa mielessäni kovin moneksi pohdiskeluksi. Mutta näin vain kävi. Epäpuhtauksien terveyshaittoja käsittelevä luku on kirjan ancoisimpia , ja lukija saa selkeän käsityksen siitä , kuinka pirullisesti kaupungin saasteet voivat ahdistaa erityisesti vanhuksia, sairaita ja lapsia . Jotkin asiat ovat siitä täsmenneet ja ehkä jotkut asiat vaihtaneet keskenään arvojärjestystä. Raportti sisältää runsaasti yksityiskohtaista tietoa ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta kasvien fysiologiaan, anatomiaan ja emsyymitoimintoihin. Ja kirjan viimeistä jaksoa "Kermanvalkoiset kurjet " kovin pohdiskelen edelleen. Ilmeisesti kuvaajan toiveet on täytetty niin hyvin kuin sen on mahdollista. Silmä tarkkana kun olen aina }opin kuvia tiiraillut, liian moneen ruttuun , aikaisemmin julkaistuun kuvaan törmäsin. Eräiden kuvien kustannuksella lisää tekstiä , näin aatos askaroi, kun mielessäni värkkäilen kirjaa paremmaksi . Mistä sitten odotuksen lopun hämmentyneet tunteet' On tietysti aika hassua, että valokuvaajan tekemästä valokuvateoksesca jää kaipaamaan enemmän tekstiä . . Ja tietysti sen jälkeen on entistä vaikeampi sulattaa niitä kokonaisuuteen . Odotus päättyy ja hyvin harvoin mielikuvan luomaan kuvaan sopien. Kuopion Luonnon ystävien yhdistys) . Ei ole maailmassa toista ''Kurkimaata ' ' , mihin kirjaa edes verrata. Häkkinen , Sulkava ja Jokinen eivät tyydy vain kuvailemaan epäkohtia , vaan he antavat ongelmiin omat selkeät toimenpide-ehdotuksensa . Syitä sen enempää luettelematta totean oman osuuceni, jo kuudetta kuunkiertoa on lupaus Kurkimaan arvostelusta ollut stressipöydälläni. Ilmansaastet-kirja on aivan toisenlainen teos. Muodostuu mielikuva . Tähän vain toteaisin että puute ei ole mitenkään puolusteltavissa. Samalla linjalla on Kärenlammen ja Huttusen teos Jlman epfipuhtauksien vaikuwkser kasveihin (julk. Kirjan alkusivuilla selvitellään peruskäsitteet ja käydään lyhyesti läpi saascehisroriikki. Globaalisista ongelmista käsitellään erityisesti ilman hiilidioksidin lisääntymisen seurauksia. Kun kirja ilmestyi ja hartaasti sitä yhä toistuvasti tutkiskelin, en voi väittää , etteikö hämmennys ollut mielessäni . Kirjallisuutta RAKKAUDELLA JA HARTAUDELLA KURJEST A Jorma Luhca: Kurkimaa . Kirjoittajille ilmansaastuminen on monitieteinen ongelma. Tehtävän monitahoisuus on askarruttanut. 160 s. Eikä varmaan tule . 51. 1980. Pitkä , kovin pitkä aika on kulunut kirjan puntaroinnin kannalta sen ilmestymisestä. kuivuuteen ja ihmiskunnan ravmnonruotantoon. Vavahduttavia ovat arvelut lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden mahdollisista vaikutuksista mm . Näin kävi minulle Kurkimaan parissa. Hannu Haucala ILMANSUOJELUN PUOLESTA Anrci J. Nyt yritän sanoa yli , ohi ja lävitse kaiken kuullun , lukemani sekä keskustelujen , ne runnelmac ja mietteet joiden parissa mieli kirjan ilmestymisen jälkeen askaroi. Tammi, 1981 Viime vuosina on ilahduttavasti ilmestynyt uusia teoksia ilmansaasrumisesta ja epäpuhtauksien vaikutuksesta elinympäristöön . 174 s. Ja silloin on tietysti väärin mennä yksityiskohtia ronkkimaan. Seikka johon kyllä kannattaa kiinnittää huomiota kirjojahan tehdään vastakin. Niin mahtava ja persoonallinen on tekijän ote aiheeseen. SUOMEN LUONTO 4182 4 1. 135 yläkuva ei jaksa elää mielessäni edes kuvatekstinkään voimalla . Pitkään kuitenkin. Aaviscanpa, että on niitä , joilta vielä puuttuu "Kurkimaa". Tästä antaa jo sisäll ysluettelo viitteen: aiheet vaihtelevat yksityiskohtaisista alueellisista saasteongelmista aina maailmanlaajuisiin ilmastomuutoksiin asti. ,sk . . Biologit Saw Hutwnen ja Lauri Kfirenlampi ovat työryhmineen kirjoittaneet suomeksi laajan katsauksen tutkimuksistaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksista havumetsiin. Niin ensimmäisellä selailulla , kuin nyt ties monennellako kymmenellä , en pääse kaikkiin aukeamiin tai tarinoihin käsiksi , vaan pohdiskelen puuttuvia kuvacekstejä . Epäpuhtaudet aiheuttavat elimistön toimintahäiriöitä ja horjuttavat mielenterveyttä. Lieneekö syynä sitten se, että kirjan tekstit ovat niin täysipainoisen mielenkiintoista luettavaa, että niitä lukisi enemmän , enemmän . Nämä kaksi kirjaa antavat sopivan cietoannoksen ilmansaastumisen kasvitieteellisestä puolesta , joka kuitenkin raottaa vain osaa moni-ilmeistä ilmansaasteongelmaista. Ja kukapa olisi synnitön , mutta muistutukseksi yhä vähenevälle mustavalkoiseen kuvaajien kaartille , naarmuccomat , huolella tehdyt ja säilytetyt negac siirtävät tukan harmaantumista vuositolkulla eteenpäin. Kun jotain odottaa kauan, askaroi mieli sen tiimoilla jatkuvasti. Mutta jos vaikkapa päivällisen viini on täysin kokonaisuuteen sopimaton , on se poistettava tai vaihdettava. Niinkuin hyvä päivällinen on kokonaisuus , joka koostuu lukematromisca yksityiskohdista , joista yhdenkin klikkaaminen johtaa kokonaisuuden epäonnistumiseen, on Kurkimaatakin kirjana käsiteltävä tälläisenä kokonaisuutena. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. Kirja sisältää tiiviissä muodossa monipuolista tietoa epäpuhtauksien aiheuttamista biologisista vaikutuksista. smen netyst1 saavat omma1spamoaan suuremman merkityksen. Sivun 84 alakuva minua vähän arveluttaa , eikä ehkä tarvitse sanoa miksi. Olivathan }opin tekstit huonoimmillaankin persoonallista , omaperäistä ja aina innostavaa luettavaa. Semminkin kun joissakin niitä on ja toisaalla taasen vapaata ajatuksen lentoa . Kirjan painoasusta pidän kovasti ja voi olla hyvin tyytyväinen painon poikien työhön. Tuntien hyvin Luhdan }opin jo kuvausreckilcä ja ehkä sittenkin paremmin kuvien ja aina kadehtimieni tekstien välityksellä , oli odottavan mieli korkealla . Se ei ole pelkästään neutraali tietokirja vaan voimakas pamfletti paremman ilman puolesta . Aukeamalle 140 141 minä mielessäni hahmottelen aina jotain veikeätä kuvacekstiä. Kurkimaan kokonaisuus jättää mieleen tälläisiä pikku yksityiskohtia, jocka . Arvaan että tarinan pitäisi välittyä, ja varmaan välittyykin joillekin, ilman kuvatekstiä , mutta minä kaipaan niitä. Lieneekö sitten carkoiruskin. Hiikkinen , Raimo Sulkava ja Juhani Jokinen : llmansaasceec, uhka terveydelle ja ympfiriscölle
Enää eivät kotkamme juuri hupene , niiden lukumäärä näyttää asettuneen sadan parin paremmalle puolelle. Nyttemmin , kun tieto on kacoamassa ja paljolti jo kadonnut , lääketieteen tutkij at ja lääketeollisuus ovat huom anneet, ettei kaikki kansan tietous ole taikauskoa: kasveilla voi todella parantaa. Kajaanilaisella kirjantekijällä on tähän aivan toiset edellytykset kuin eteläise n kotka-autio n kynäilijöillä . ydinvoiman edullisuutta puolustellaan ilmansuojelullisin perustein. Seppo Vuokko LUONNONMUKAINEN KASVITARHA Kotiviljel yn opas Tämän 76-sivuisen kirjasen ruotco menee ympäristönja luonnonsuojelutyön edistämiseen . Siksi onkin kiin toisaa tutustua rodella asiallisen ja luotettavan teoksen avulla afrikkalaisten omaan lääkintähuolroon . Joitakin mustavalkokuvia häiritsee liiallinen jyrkkyys; johtuneeko siitä vanhasta väärinkäsityksestä , että h yvä n pai nooriginaalin tulisi oll a jyrkkä . Pai natus on lähes läpi linjan laatuunkäypää, sekä mustavalkosivu jen että värilliste n . Johtuneeko ennestään näkemieni kotkakuvien runsaudesta , että rankemminkin olisi kuvitusta saanut pelkistää. On todettu , että varsin suuri osa " primitiivisestä " lääkehuollosta perustuu todell iseen tietoon ja kokemukseen. Todella hatunnosto n arvomen suontus muuten kovin likilaskuiseksi jääneenä Y mpäristövalistusvuotena 198 1 1 Teu vo Suominen LUONNONLÄÄKINT ÄÄ TANSANIASSA Raimo Harjula : Veljeni Mirau. Mutta kun kerran tiedemaailmalle on kirjoitettu eriksee n englanniksi , niin kenelle o n tarkoitettu "Velj eni Mirau". Sattumastahan se vain johtuu, että viitisentoista vuotta sitten painiskelin itse samantapaisen aineiston kanssa ja sitten seuraavan vuosikymmenen aikana käsieni ja silmieni sivuitse kulki paljdn kotkakuvia ja -tietoa. Nyt on suojelussa ai ka sa noa selvät sanat metsänhoitotoimista vastaaville , ettei enää hakattaisi pesäpuun vierestä eikä tuotaisi metsäautoteitä aivan liki . Aluksi vain kansatieteilijät ja jossain määrin kasvitieteilijät o livat kiinnostuneita luonnonkansojen lääkintäperinteistä. Kansanparancajan matkassa afrikkalaisessa kulttuurimaisemassa. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1981. Luku on kirjan mielenkiintoisimpia. Kerto52 mukset tekopesistä , talviruokinnasta ja ihmiste n asennekasvatuksesta luovat lohdullisen ku van : paljon on tehty ja aika tavalla on saavutettu . Tekijfin omakustanne, 1981. Raimo Harjula on työskennellyt Tansani assa meru-heimoon kuuluvan parantajan Miraun seurassa yhd eksä n kuukautta ja kerännyt tietoonsa Miraun '' etnomedisiinisen repertu aarin ". Mielikuvat poppamiehistä ja noitatohtoreista, hurjista naamioista ja rituaalitansseista ovat pahan kerran johtaneet harhaan länsimaisen "valistuneen " ihmisen hänen arvioidessaan ''alkuperäiskansojen '' omaa lääkintähuolroa . Miraulla on meill e annettavaa, vaikka ympäristö , taudit , lääkekasvit ja kulttuuri ovatki n erilaisia. Reijo Karjalainen KUNINGASLINTU Pekka Helo: Kotka lintujen kuningas, 208 s. Pieneksi kirjaksi teos on monipuolinen , joskin erityisesti globaaleja kysymyksiä on jäänyt sen ulkopuolelle . Olisi kohtuullista, jos kustantaja mahdolliseen seuraa. Kirjan loppuosan retkikertomukset seitsemältätoista tutkimusvuodelta Kainuun kotkamailla taitavat antaa asennemuokkaukseen juuri se n lisän , mitä tarvitaankin. Mahdollisesti kirjoittajat ovat halunneet välttää päällekkäisyyttä Kärenlammen ja Huttuse n teoksen kanssa. Kuvitus on runsasta ja komeaa kuten kotkalle sopii. Eipä sittenkään. Erikoismaininnan ansaitsee se se ikka, että kirja on tekijänsä omakustann e. vaan painokseen jättäisi tilaa myös kunnolliselle kirjallisuusluettelolle . Tärkeämpää on tietenkin , että suomalaisten valtavalle enemmistölle tuo kaikki on uutta, ennennäkemätöntä ja ehdottomasti julkaisemi sen arvoista. Hämmästyneenä kääntelin käsissäni kirjaa , jonka ainekset tuntuivat läpikotaisin tutuilta: tuttuja näkymiä ja tilanteita, tuttuj a ja tutuntuntuisi a asioita, kaikki tutuntuntuisesti kootussa kirjassa. Paikoin teksti herättänee kummastusta useissa ympäristönsuojelijoissa, kun mm . (Lontoo 1980, 223 s.). Kirjan loppuosassa annetaan rautaisannos tietoa eri paikkakuntien ilmanlaadusta , selvitetään alueen epäpuh taudet ja kerrotaan saastuttajat. Hänen ja Miraun välille kehittyi luottamuksellinen suhde , eikä Mirau pyrkin yt salailemaan tierojaan valkoiselta urkkij alta. Julkaisijana on Kotkassa pari vuotta toiminut ja kokemuksia kerännyt Kotkan Eko-ryhSUOMEN LUONTO 4182 41 . Suuren yleisö n olisi varmaan tavoittanut paremmin päiväkirjamainen tai elämänkerrallinen lähestymistapa , jossa lääkehuoltoa ja parannusmenetelmiä olisi valaistu todellisten tapausten ja sairaskertomuste n avulla hiukan samaan tyy liin kuin eläinlääkäri Herriot kertoilee kokemuksistaan. Ilmansuojelulaki saa kirjassa laajalti palstatilaa . Paljon on tietysti tavanomaista käsikirjatieroa mutta paljon m yös uutta tutkimustulosta sekä seikkaperäinen katsaus kotkiemme suojeluun. Ilmansaasteet-kirja on ympäristökirjallisuudessamme tuulahdus Tammen Huutomerkki-kirjoista , joissa reippaasti otettiin kantaa ympäristön puolesta. Tutkimusraporttimainen rakenne ja runsas vierasperäisten oppisanojen käyttö tekevät "Veljeni Miraun " hiukan raskaslu kuiseksi. Kirjan alkujakso kertovat levinneisyydestä, elintavoista, ravinnosta jne. Miraun tapa luoda luottamuksellinen suhde potilaaseen saattaa häpeään meikäläisen "yksi tabletti kolmasti päivässä , näkemiin " -hoido n. Sitä tarvitaan kuusinumeroinen markkamäärä ja silloi nkin ensimmäinen numero poikkeaa ykkösestä . Kirjan merkittävimpiä ansioita on, että arkaa aihetta on uskallettu penkoa ja lisäksi asiat esitetään selkeästi ja sujuvasti. Tutkimuksiaan Harjula kuvaa tässä " Veljeni Mirau " -kirjassa ja laajemmin eng lanninkielisessä kirjassa " Mirau and his Practice. Ettei vain olisi "ylöslämmitettyä " vanhaa . 173 s. Levottomantuntuinen taitto ei sekään anna täyttä oikeutta kirj an mo nille todella h yville kuville . A study of the Ethnomedicinal Repertoire of a Tanzanian Herbalist ' '. Eloisa t kuvaukset rakentavat kirj oittaj an kautta ymmärtämyksen siltaa kotkasta paikalliseen väestöön. Epäpuhtauksien vaikutuksia kasvillisuuteen , maaperään ja vesistöön käsitellään lyhyesti. Levinneisyysaluekin on läh es ennallaan ja suoranaisesta hävityksestä ollaan pääsemässä. Kirja erittelee m yös ilmansuojelun kannalta kiireellisimmät toimenpiteet, joiden avulla ilman laatu paranisi. Jos se on ajateltu "suurelle yleisö lle ", olisi se toki voitu toimittaa vielä populaarimpaan ja helpommin luettavaan muocoon . vsk.. Tämänkokoinen painotuote ei irtoa ystävällisestäkään kirj apai nosta ilman rahaa. Hullua voi moni moista riskinottajaa pitää, mutta silti on tekijä tainnut uhrata kotkalle vielä paljon isomman summan edestä aikaa ja työtä. Lain keskeiset heikkoudet tuodaan esille, ja kansanedustajille tarkoitetut parannusehdotukset esi tetään selkeästi
_,...,, ,_ .__, ...,_.l,..,.,..,"--'-•• Valokuva-lehti ilmestyy kerran kuussa • Ajankohtainen näyttelykalenteri • Vuosikerta sisältää monta sataa sivua • Välineuutuuksien esittelyjä • Teemanumeroita • Kuvaajaesittelyjä Valokuvasta enemmän kertoo VALOKUVA-lehti VALOKUVA on monipuolisesti valokuvausta esittelevä, kerran kuussa ilmestyvä aikakauslehti. 2 b F 72 00003 Helsinki 300 1 1 1 1 1 1 1 11. 90-663433, 662433, postisiirtotilille 313 88-1, rautatiekirjakaupasta, oheisella kupongilla tai postikortilla os. Jatkotllauksen. Käytä tätä hyväk· sesl Ja laita rasti asianmukaiseen ruutuun samalla kun tllaat lehden. • . Tilaukset puh. Valokuva-lehti, Korkeavuorenkatu 2 b F 72, 00140 Helsinki 14. Voit tehdä myös ns. NIMI LÄHIOSOITE POSTITOIMIPAIKKA Tilatessasi tällä kortilla älä maksa ennen kuin laskutamme. -~ Suomalainen luonnonvalokuv., 1981 -..---~-r" •• , .. Tilaan Valokuva-lehden: D 1 ½-vuodeksi alkaen heinäkuusta 1982 vuoden 1983 loppuun hintaan 145 mk. POSTIKORTTI Vastauslä hetys Valokuva -lehti maksaa postimaksun HKI 10/14 lupa 2423 VALOKUVA-lehti Korkeavuorenk. ..... H..,"'<11, •·-.-..i.,. D Jatkotilaus. Nyt puolentoista vuoden tilaus, 18 numeroa alkaen heinäkuusta 1982 vuoden 1983 loppuun 145 mk. Haluan, että tilaukseni uudistetaan vuosittain automaattisesti. Lehden tllaus uusitaan tällöin automaattisesti vuosittain, Jollel sitä sanota Irti. Jatkotllaaja saa lehden aina edullisella ennakkotllaushlnnalla mahdolllslsta hlnnånkorotukslsta huolimatta. ,.,..,... VALOKUVA ·VALOKUVA
Tästä syystä maapallon rikkauksien alueellinen jakautuminen oli oleellisesti muuttunut ja 1900-luvun eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen oli saanut käyttöönsä luo nnonvarat , työvoiman , viljelymaan ja tilan, jotka mahdollistivat teollisen vallankumouksen ja sen jälkeisen kasvun . Ohjelman toteuttamiSUOMEN LUONTO 4/ 82 41 . 234 s. Jos me kaikki omaksuisimme uuden asenteen ja elämäntyylin , johtaisi se pakosta muutoksiin myös päätöksentekoportaassa. Ensin tulee Euroopan puoleinen taiga . Kirjasta saa kymmenellä markalla R-kioskeista , kirjaja luontaistuotekaupoista sekä Luonno nsuojelun Tuen myymälöistä. Ja armottomuudessa. Toivo Rauca vaara SELAILUMATKA TYYNEN VALTAMEREN RANNIKOLLE Rostislav Dormidontov ja Aleksandr Rjumin 198 1: Taiga (suom. , PL 169, 00151 Helsinki 15 . Tehtävä otettava vastaan mahdollisimman pian, viimeistään 1. Orava 1981. Weiling + Göös. Esimerkiksi näillä teoksilla täydennettynä Taiga tarjoaa taatun elämyksen. Luonnonmukainen lannoitus, m yrkytön kasvinsuojelu, kompostin teko, hajuton kuivakäymälä , hyö tykasvien kasvatusohjeer ja jopa se llaiset uudet erikoisuudet kuten harjuviljely , idut ja versojen kasvattaminen asunnossaovat saaneet ohjeensa, joita täydentävät havainnolliset piirrokset. Neljättäkymmentä vuotta olen tutkinut ja seurannut luonnonmukaisen viljelyn kehitystä monissa maissa ja kerännyt alan kirjallisuutta, mutta missään en ole tavannut niin riivisrerryä , kaikenkattavaa ja helpporaj uisra ohjeistoa tavalliselle kocicarhurille kuin tämä Kotkasta tullut kirjanen. Hän luo ohjelman , jonka avulla hän uskoo ongelmia voitavan vähitellen korjata. Erik Dammann: Tulevaisuus kiisissiimme. Sitä seuraa Uralin takana jokien ja järvien taiga. 6. Tekijää, julkaisijaa ja ennen kaikkea lukijoita on onniteltava. Sinikka Ikävalko), 240 s. Palkkaus koulutuksen Ja kokemuksen mukaan V 18-V 25. Se opas'taa tavallaan ymmärtämään Siperiaa , niinkuin tekivät Vladimir Arsenjevin kertomukset jo vuosi kymmeniä sitten. 1982. . Liitteen luku "Järkevä ravitsemus" on pähkinänkuoressa ihailtavan tiivistetty katsaus luonnonmukaisen ravinto-op in peruste1s11n. (Dammann ei puhu mitään ekokatastrofista eikä ennustele sellaista.) Dammann on kuitenkin optimisti. Tapio Lindholm AJAUTUUKO IHMISKUNTA KOHTI KATASTROFIA. Kehitysja teollisuusmaiden välinen kuilu syvenee ja leve nee . Keskieurooppalainen cammivyöhyke pyyhkäisee Suomen etelärannikkoa , ja pohjoisessa saamme tuta arktista tundraa tuntureiden lakialueilla . Rakenne seu raa kasvimaanrieteellistä jakoa . 1_982 toimitettuna osoitteeseen Luonto-Liitto r.y. Kaikki tämä perusrui valkoisten paremmuuteen aseiden ja sotatekniikan kehittämisessä. Suomalaiselle luonnon yscävälle samoilu metsissä ja metsän elämän seuraaminen on korvaamaton nautinto, jopa si inä määrin ettei hän mene saunaansakaa n ilman palasta metsästä käsissään. Viime tingassa on kirjaseen liitetty kahdeksan ylimääräistä sivua, joilla on mm . VeLuonto-Liitto r_ y. Otsikon kysymykseen Dammann vastaa: ihmiskunta ei ole ajautumassa kohti katastrofia, vaan suurin osa siitä elää jo nyc keskellä katastrofia . Johdantoluku on silti tutustumisen arvoinen . Ja opettavainenkin Taiga on , si llä on hyvä tietää millaisia ovat metsät meistä itään. Myös kansainvälisellä tasolla on tämän kirjoittajan ehdotuksesta jo vuodesta 1974 valmisteltu viljelyn standardeja, joita paraikaa viimeistellään. Taigan voi liittää siihen laaj aan luonnosta värikuvin kertovien teosten sarjaa n , jota kirjakauppamme ovat pullollaan . Tämän ohjelman on Ilmari Hustich kirjan alkusanoissa kiteyttänyt: tarvitaan globaalinen talouspolitiikan muutos , joka edellyttää rikkaissa maissa asuvien asenteiden muutosta ja aineellisesta elintasosta tinkimistä . 9. Taiga ei rasita lukijaa turhilla jaarituksilla . Mutta Taiga eroaa tästä joukosta m yönteisesti, sillä se kertoo selkeästi ja viehättävästi sellaisesta, minkä harva meistä pääsee omin sil min näkemään . Liittohallitus perian metsien ja jokivarsien ihmiseen elämää luonnossa ja koneellistumisen mylläkässä. Lisätietoja antaa Jorma Jantunen, p . Suomentaja on varmaankin tehnyt oi ke., n ratkaisun kääntäessään kuvacekstit se llaisinaan muokkaamatta niitä meikäläisiin sa nontakuvioihin . Siksi Taigaa on hyvä lukea niin kuin "Suurta Luonnon Kirjaa " luetaan , havainnoimalla ja täydentämällä tietoja muualta . Sveitsissä luonnonmukaise n viljelyn JariestoJen yhteisesti määrittelemät biologisen viljelyn ohjeet. Baikalisca Amurille ulottuu vuoristojen taiga , joka lopulta vaihectuu Tyynen valtameren rannikon taigaksi. Luonto-Liiton liittohallitukselle osoitettujen kirjallisten hakemusten , JOIta ei palauteta , tulee olla perillä viimeistään 30. Dammann luo kokonaiskuvaa oman hyvinvointimme perustasta , 400-vuotisesta Afrikan, Aasian ja Amerikan rikkaiden ja kukoistavien vanhojen valtioiden luonnonvaroje n ja työvoiman häikäilemättömästä riistosta, henkisessä sorrosta ja kulttuurien tuhoamisesta. Johdantoluvussa viitataan muun muassa Victor Ascafjevin teokseen Kuningaskala (W + G 1980), jossa kaunokirjallisin keinoin esitellään Sihakee kokopäivätoimista PÄÄSIHTEERIÄ 54 Tehtävään valittavalta edellytetään perehtyneisyyttä talousja varainhankintatehtäviin sekä järjestökokemusta, erityisesti eduksi laskecaa_n kokemus valtionavun alaisesta nuorisotyöstä. Taigan se lailu on kuin matkustamista kohti inhaa itää. . 90-455 0768 iltaisin . Ascafjevin teosta ei ole turhaan käytetty Taigassakin lähteenä . Ongelmatkin tiedetään , mutta tiedetäänkö niiden syyt) Dammann kuulee jatkuvasti ennakkoluuloisia ja rasistisia kehitysmaiden ongelmien syistä, mutta hän osoittaa ne yhden toisensa jälkeen pelkiksi virhekäsicyksiksi ja verukkeiksi, joilla yritämme päästä historiallisesta ja inhimillisestä vascuuscamme. mä, kirjoittaJana ryhmän vetäJä l::nsw Huuhka. Lyhyet kuvarekscir kertovat vain o leellisimman tai heijastavat paikall ista sanontaa tai ajattelutapaa . ,sk.. näläisittäin tämä on caigaa , jota jatkuu Suomen itärajan takana leveänä vyöhykkeenä Neuvostoliiton Kaukoitään . Väliin jäävä valtaosa on havumetsää. Niinpä hän ottaaki n tyytyväisenä vastaan kirjan, joka se lkeästi kuvin esittelee havumetsää ja sen elämää laajassa Neuvostoliitossa
Canon A-1 :n täysautomatiikka pitää huolen lopputuloksen onnistumisesta. Niinkuin vain Canon tekee . Toteat, miten näet aidon luonnon vääristymättömänä alkuperäisen Canon objektiivin läpi. ja tähtäysopas. Tutustu samalla yli 50 erilaista objektiivia sisältävään Canon valikoimaan. Se ei riko luonnon rauhaa, ei mellasta ja pauhaa, vaan tallentaa kohteesi nopeasti, tehokkaasti ja äännettömästi. ' Canon T&K. Objektiivikirjan hinta on 60 markkaa ja saat sen Canon asiantuntijaliikkeistä. Canon on tehnyt kamerametsästäjälle tehoaseen, jonka avulla hän ehtii nopeasti ohikiitäviin tilanteisiin. Kun tahdot ihanteellisen seuralaisen luontokuvaajan poluille, ota mukaasi Canon A-1. ... Se kertoo niiden ominaisuuksista, käytöstä ja siitä, mikä objektiivi sopii parhaiten kunkin aiheen kuvaamiseen. Canon on tänä keväänä julkaissut yli 170-sivuisen, suomenkielisen ja nelivärikuvitetun kirjan, joka on täydellisin maassamme ilmestynyt teos obj ektiiveista. Kamerametsästäiän teboase ..
Taito Maunula . 994-84436 puh. 996-8322 puh. ·.: ~9B2 t OSOITA TUKESI OSALLISTU OUNASJOKISOUTUUN 17.-25. Ja englanninkielisiä kirjoja käyttäville on varsin h yödyllinen viimeisen osan viimeisillä sivuilla oleva eng lantilais-suomalainen kasvitieteellinen sanasto. . Olavi Molkoselkä puh. 994-83432 puh. Ilmoittautumisia ottavat vastaan : Tauno Iivonen . Erityisen antoisia ovat Sakari Hinnerin ekologiset ja kasvimaantieteell iset artikkelit , joiden teksti on hyvin kirjoitettu ja esimerkit harkiten valittu. seksi on Pohjoismaihin syntynyt 'Tulevaisuus käsissämme ' -liike. Kasvien maailman lähtökohtana on Elsevier-yhtiön englanninkielinen teksti, jonka oikeudet Orava osti . 1581. Kasvien maailma on ainoa suomenkielinen kasvirietosanakirja, kun eläinaiheisia suurteoksia o n lähes joka kustantajalla. . vsk .. .. Pelkästään kääntämä llä ei teosta tehtäessä selvitty, alkuperäisaineisto o li puutteell ista ja sitä jouduttii n suuresti muokkaamaan Suomen oloihin. . teoksessa on m yös kokonaan Suomessa kirjoitettuja artikkeleita , erityisesti kasvimaantieteen ja ekologian alalta sekä kotimaisista siemenja itiökasvisuvuista , ja meillä yleisesti vilje ll yistä koristeja huonekasveista . Toivottavasti sen löytävät m yös kaunokirjallisuuden kääntäjät ja elokuvien tekstittäjät, jona saamme amerikkalaiset pois seecrimets1stä (whire cedar = kanaSUOMEN LUONTO 4182 41 . Kiintoisia ovat m yös eksoottisten ekosysteemien ja vieraiden kasviheimojen esittelyt. Unto Autio . Ensimmäisenä ehti Orava myös kirjansa julkaisemaan, nyttemmin kasvirietosanakirja on ilmestynyt jo mm . Venekunta on vapaa. Hän ei ota kantaa omien yhteiskuntiemme epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen , ja ku itenkin tämä on perusehto ihmisten henkilökohtaisten asenteiden muu ttumiselle. . Varsin paljon OUNASJOKI· 56 SOUTU .{. . Ulkomaisesta an nista ehkä kiinnostavimpia ovat lämpimien seutujen hyötykasvien kuvaukset; onhan su urin osa suomalaisista viime vuosina törmän nyt joko kauppojen myynt ipöydillä tai etelänmatkoillaan outoihi n hedelm iin ja vi han neksiin: on litsiä , kakia , mangoa, kiviä, kirimoijaa , an nonaa , munakoisoa, kesäku rpitsaa, avokaadoa ja yhä uusia on varmaan tulossa markkinoille. Pysähtymispaikoista ja Ounasjokisoudun tarkemmista yksityiskohdista lähetetään tiedot seutuun ilmoittautuneille. .··_::l,.__ • _,,,., '..-. Otavan iso kasvitietosanakirja. Tärkeää ei ole liiastaan antam inen vaan tarpeidensa tarkistaminen . Vaikka artikkelit ovat jo aakkosjärjestyksessä , tarvitaan lukuisten toisintonimien, tieteellisten nimien sekä artikkeleihin sisältyvien nimien ja käsitteiden vuoksi vielä laaja aakkose ll inen hakemisto. 7.1982 Matkareitti on Ounasjokea pitkin Helasta Rovaniemelle. Dammann muistaa jossain , että myös rikkaissa yhteiskunnissa on vähäosaisia, mutta silti hän ei aina tun nu näkevän tästä aiheutuvia ristiriitoja kyllin realistisesti . Juha Tiainen AALOEST A ÖLJYPUUKASVEIHIN Kasvien maailma. Niin haluaisi alkusanojen kirjoittaja Husrichki n , mutta " luu len , vaikken haluaisi, että tulevaisuus ei ole meidän käsissämme , ihmiskunnan tulevaisuus on niiden voimien käsissä, jotka ohjaavat asevarustelua ja siitä hyötyvät". f -~ .. Ilmoittautumiset on suoritettava kesäkuun loppuun mennessä. Kasvien maai lma on ainoa suomenkielinen kirja , joka esittelee kaikki putki lokasviheimot , pienimmätkin. Osat 1-5. Toinen ongelma on kiihtyvä asevarustelu. . Otava 19791982. 991-766133 Aaloe, Manhias Lobeliuksen teoksesta "Plantarum seu Stirpium Icones", v. Suomenkielisestä laitoksesta vastaavat pääasiassa turku laiset kasvitieteilijär , pääpukareina professorit Paavo Kall io ja Arne Rousi. . -.:::.-.:-.:~;. italiaksi, hollanniksi ja englanniksi. Erik Dammann uskoo ihmiseen
Most of the new parks have been ser up in souchern Finland . The most excensive righrs remain wich che local populacion. The largest parks are however still in nonhern Finland . The parks conserve areas of " unspoilt nature " and also the srructures and buildings of earlier cultures with natural means of livelihood . Kaikenmaailman väri kuvakasviot ovat vääristäneet kuvaa kasvikirjoista ja kasvitieteestäkin : ei kasvitiede ole pelkkää lajien tunnistamista. should noc be iusr a restricted protection area. giving some examples. lakes and shores. This increase is most likely due to rhe blooming of waters leading to an increase in numbers of chironomids flies. here gives his experience in thc dispersal of enviro nmental infor. The arricle briefly describcs each of rhe nation• al parks. closer to the mainland. operaring over the radio. Huncing and fishing possibilities vary from park ro park . ediror of Suomen Luonto (Narure of Finland) for man y years. so rhar onl y single rrees and small groups of trees remain . Turku Universily is also associated with environmental educarion ch rough Lhe Open University. within the limits of nature protection ; and also help serve re • search. Maple foresrs have been destroyed by clearing for fields. Leppoisaa kesää kaikelle kansalle! 57. The law establishing rhem (no. Muuten: kasvikuvia käännellään kirjapainoissa miten sattuu; Kasvien maailmassakin on muutama kuva alassuin . Olli Jiirvinen. Trwslared by Taru TyyniliiWoolsron and George Woolsron. For chis reason che staff required oughr ro be urgcntly appoinced ro tak~ care of these activicies in national parks. defining rhe righrs of borh local people and other users of chcarea. On hienoa , että meillä vihdoinkin on jo muutama kirja, jotka kertovat kasveista muutakin kuin pelkän ulkonäön ja sukulaissuhceer. and the new Urho Kekkonen nationa l park will be dealt wirh by parli amenc during 1982. education and recreation. Arctic teen is taking over the inner island groups by Lars von Haarrman pages /619 Lars vo n Haartman . in rhe nonh . Tasapuolisuuden nimissä haluaisin joskus nähdä selkä alaspäin kävelevän leijonan tai oksalta jaloistaan riippuvan linnun' Seppo Vuokko Öljypuu , Theodorus Zwingerin piirros teoksesta "Theatrum botanicum" vuodelta 1744. Evolution in Finnish Nature by Yrjö Haila. The changes in seabird pop ulacions arc similar to chose occuring due to human acti vities in foreStS. A spccial programme for urilisacion and maintcnance is made for each park . and also keeping of reindeer. fields. päivään asti avoinna näyttely "Kasvikirjoja viideltä vuosisadalta".) Summaries of the Main Articles Suomen luonco (Nacure of Finland) 411982 Published by rhe Finnish Associarion for Narure Proceccion Address: Periimiehenkacu 11 A 8 001 50 Helsinki 15. dantuija) ja koskettelemasta myrkkymurama (poision ivy myrkkysumakki) . (Helsingin yliopiston lciriastossa on syyskuun 19. Outside rhe rcstricted zones, movement is free; but camping is lim iccd to ar• eas speciall y ser aside for the purpose. bu, now it is spreading into Lhe inner islands. recreation and tourism. here gi ves his experience in organising environmental education in Lhe universit y. Finland ' s national parks pages 23-38 At the beginning of 1982 there were 11 new national parks scr up in Finland . has been obsecving seabirds fo r scveral decades. the subjen is adaptacion. Environmental education in universiries by Rauno Tenovuo f ages 5-8 Rauno Tenovuo, retired professor o zoology at Turku University. There are now 20 nat io nal parks altogerher. Maple tree of the year by Seppo Vuokko pages 1415 The Finnish Association for Nacure Protecrion and rhe Finnish Dendrological Association have rogerher named maple (Acer plaranoides) rhe rree of che year. Esa Ranra and Kari Vepsiiliiinen pages 2022 ln the third pan of our series on evolu tion. Each park has irs own set of regularions. The network of national parks is more uul y represencative of all areas of the country, since several parks have been sec up in sourh ern Finland roo. however. mation. and 6 were also extended . He cells about rhe Africans' relarionships to nature. Garhering of berries and fungi is permined . A national park . The relationship of African cultures to nature by Raimo Harjula pagcs 39-42 Raimo Harjula has worked for eight years in Tansania in rhe field of education and research. Previously rh e norch was overreprescnced . Most of the national and naturcparks are under chc care and supervision of the Nat ional Board of Foresrry, which has s« up a special Nature Protection Depanmc-nt to rc-g ulate and supc-rvise the running of che parks. Amic tern (S rern a paradisaea) used ro be a rypical bird of rhe ourer islands. Dispersal of information on the environment by Teuvo Suominen pagcs 9IJ Teuvo Suominen . lt is incended rhat the parks should develop into viable uni cs . 674 /8 1) also covers 5 new suin nacure reservcs and rhe extension of 4 nature reserves. excepc in rhe wilderness areas of the largesr parks. Kasvien maailman ohella merkittävinä tässä suhteessa voi mainita vihdoinkin valmistuneen kolmiosaisen Suuren kasvikirjan (vain kolmas osa enää saatavilla) ja Tammen Kukkabiologian. professor of zoology at Helsinki University. lt is one of the rarer uees in Finland . He rhinks the main reason fo r changes in our seabird populations lie in human an ivities. ,·,k. An English language brochure on the national parks wi ll be available shonl y. At !east as imporram fun n ions as procection are education, research . Laws concerning the national park of rhe island-seas. Finland Ediror: Seppo Vuokko The national parks are national monuments by Seppo Vuokko (Edirorial) page 3 There are now 20 national parks in Finland . This would also be scnsible policy for job crearion in rhe underdeveloped areas most of our national parks are after ali in rwilight zones. Hannu Hautala Jukka Parkkinen Joutsenlampi -kertomus pesästä ja poikasista Värivalokuvakirja lapsille ilmestyy ensi syyskuussa SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY SUOMEN LUONTO 4182 41
Vihdoinkin hän sai päiviinsä sisältöä ja elämälleen tarkoitusta hoitamalla näitä äidittömiä pikkuisia! D Kuvassa kerrotaan miten Raisa Rauduskoivu vaihtaa asuaan vuodenaikojen mukaan . Raisan rungossa olevissa koloissa ja oksilla pesi säännöllisesti toistakymmentä lintupariskuntaa. Onnellisimmilta vaikuttivat ne koivulapset, jotka olivat asettuneet jonkin talon pihapiiriin pihakoivuiksi . Raisa ihan huojui ilosta, kun kuuli lähellään niin monen pienen koivulapsen lehtien läpsytyksen. Etköhän sinäkin tunne variksen, tali tiaisen , palokärjen ja käpytikan . Eräänä kevätkesän päivana vaelsi mäelle pari nuorta ihmistä , joilla oli mukanaan Raisa ei ollut uskoa silmiään kymmenittäin pieniä terhakoita koivuntaimia . Lapset tervehtivät häntä iloisesti ja rupesivat heti tuttavallisesti puhumaan Raisa-tädistä. Hän nukahti itsekin onnell isena uusien tehtäviensä uuvuttamana. Raisa Rauduskoivukin oli ennen asunut metsässä, mutta viime syksynä oli tässä rantamäellä suoritettu avohakkuu ja kaikki muut puut oli kaadettu. Punatulkku ja kottarainen löytyvät kait helposti nekin , mutta arvaapa missä nurkassa on helmipöllön kuva 1 Melko yleisiä lintuja, mutta ei aivan helposti tunnistettavia ovat m yös puukiipijä , leppälintu , viherpeippo, sinitiainen ja töyhtötiainen . Lähimmät puut olivat muutaman sadan metrin päässä olevassa metsässä . Koko päivä kului tutustuessa ja illalla Raisa-täti lauloi kaikille kahdellesadallekuudellekymmenellekolme lie uudelle "hoitolapselleen" kehtolaulun . Raisa Rauduskoivu ajatteli murheissaan mennyttä kesää . Raisa Rauduskoivu huokasi niin , että sen kylkeen kasvanut mahtava pahka rutisi . Raisa vietti talvensa puolihorteessa torkkuen eikä uuden kevään koittaminenkaan oikein sävähdyttänyt sitä entiseen tapaan. Pikku-taimet saivat vielä kaulaansa keltaiset rusetit , jotta ne erottu1s1vat ympäröivästä kasvillisuudesta. Toiset lapset elivät metsissä muiden puiden joukossa. Tärkeimpiä uutisten toimittajia olivat linnut , mutta myös oravat, jänikset, mäyrät ja ketut sekä ahkerat selänraaputtajat, muurahaiset , kertoilivat kuulumisia. Kohta alkoi jo olla aika kutsua viherhiukkaset lehdistä takaisin runkoon ja ruveta sitten vähitellen tiputtelemaan kuolleita kellastuneita lehtiä . Niinpä sen alla kesällä aina satoi hiukan ja talvellakin oksat kimalsivat kyynelhuurteisina. Ne kertoivat tyytyväisinä, kuinka niiden kevät, kesäja syysasuja ihailtiin ja kuinka pienet lapsen keinuivat niiden oksilla tai rakensivat majojaan niiden suojaan. ,sk.. Taas oli kesä mennyt ilman , että se olisi saanut yhtäkään omaa lastaan tai edes sukulaisten pienokaisia juurtumaan lähelleen. Siitä alkoi muutaman päivän kestävä kuokankalkutus, kun nuoret istuttivat taimia rantamäelle . Raisa oli saanut kuulla senkin, minne hänen tuhannet lapsensa olivat asettuneet asumaan . Lasten Luonto Marja Mattlar Raisa Rauduskoivun kevätyllätys YKSIN KASVOI KAUNIS KOIVU YKSIN KUMMULLA YLENI ILMAN IKIYST Ä V Ä T Ä VAILLA VIERUSKUMPP ANIA Kuivien lehtien rahinalta kuulostava surullinen laulu kuului autiolta rantamäeltä. Ei kulunut päivää, ettei se olisi kyynelehtinyt. Vain jokunen punatulkku tai talitiainen viipyi joskus Raisan juttukaverina. Arvaatko mikä kuva esittää mitäkin. Vaikka Raisa Rauduskoivu olikin tiukasti juurtunut kotimäelleen, hän toki tiesi yhtä ja toista ympäröivästä maailmasta. Ne sirkuttivat toh58 keissaan Valdemar ja Varpu Variksen häistä Honkalan näköalaravintolassa , jossa oli tarjottu kuoriaiskakkua ja matotorttua . Raisa ajoi kuitenkin totuttuun tapaansa keväällä mahlan liikkeelle Ja laittautui uuteen hiirenkorvavaatetukseensa. Sitten kerrottiin, kuinka joku varomaton retkeilijä oli sohaissut muurahaisten pesän hajalle ja näiden oli ollut pakko tehdä monta viikkoa ylitöitä saadakseen kotinsa taas kuntoon . SUOMEN LUONTO 4/ 82 41. Monet lapsosista olivat yrittäneet juuttua kaupun keihin , mutta useimmat näistä olivat jääneet kitukasvuisiksi ja harvaoksaisiksi ainaisesta pakokaasujen hengittämisestä. Pienet muotokuvat esittävät joitakin Raisan lintuystäviä . Vain Raisa oli jätetty yksin nökättamaan paikalleen, kun hakkuumiehet olivat huomanneet sen monet alivuokralaiset. Lintuystävätkin olivat melkein kaikki jo matkustaneet kaukaisiin etelän maihin , ja niiden autioituneet pesät kutittivat Raisa Rauduskoivun kainaloissa. Kalle Katajan allergiastakin juoruttiin ; Kallen kaikki neulaset olivat pudonneet heti metsälannoituksen jälkeen
/ (N' ' 'rif1/J /ul1, 1 ) j I ' v ' , I , I,' 1 t' ~\ ... 1 '
Kätevimmin v it osallistua maksamalla palkkasi postisiinokonilla , jonka löydät tämän lehden välistä . Kohteen voit valita itse . Postisiirrotilin numero on 98 85-0 . Osallistumal la päiväpalkkakeräykseen tuet Suomen luonnonsuojeluliiton sekä Natur och Miljön työtä edellämainituissa kohteissa. TYÖHÖN LUONNON PUOLESTA Lahjoita päiväpalkkasi luonnonsuojelulle! Nyt voit tehdä päivän työtä neljän kohteen hyväksi: Saimaan , Lapin , Pohjanmaan jokien ja sademetsien . Keräys jatkuu koko kesän .