Tehometsätalous tuhometsätaloutta?. Suomen Luonto Maailman kivisin paikka Matelijoille ja sammakoille lain suoja Onko luonto vain ihmistä varten
Melkein puolet maailman sademetsistä on Brasiliassa, Zairessa ja Indonesiassa. Noin 5 7 % niistä kasvaa Eteläja Keski-Amerikassa, 25 % Aasiassa ja 18 % Afrikassa. Kansi : Matti Moisio / LK.A sammakomoukka. Sademetsät hupenevat kuitenkin pelottavan nopeasti. Loppu hävitys tapahtuu hakkaamalla sellu-, rakennusja polttopuuksi sekä raivaamalla asutuksen ja rakentamisen tieltä. Suojelualueiden määrä pitäisi nopeasti moninkertaistaa. Varovaisimpienkin arvioiden mukaan niitä tuhotaan vuodessa 11. Jo puolet maapallon alkuperäisistä sademetsistä on hävitetty. Ja nykyisellä hakkuuvauhdilla sademetsät on vuosituhannen loppuun mennessä tuhottu kokonaan Aasiasta ja Keski-Amerikasta, ja 80 vuodessa koko maapallolta! Sademetsiä hävitetään eniten polttamalla kaskeksi ja raivaamalla laitumiksi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Maailman Luonnon Säätiö (WWF) yrittävät sademetsäkampanjallaan ennättää apuun. Sademetsille kerätään varoja myös Suomen luonnonsuojeluliiton päivänpalkkakeräyksellä. 5 miljoonaa hehtaaria eli 22 hehtaaria minuutissa. Vain neljä prosenttia sademetsistä on jonkinlaisessa suojeluksessa. Trooppisia sademetsiä on maapallolla noin miljardi hehtaaria
Antimet otettaisiin kerralla pois sen sijaan, että maltillisesti hyödyntämällä saataisiin jatkuva sato. Kuitenkin metsäteollisuus olisi puunhimossaan valmis ahnehtimaan nämäkin "puureservit" kertakäyttömetsinä. 4-väri 9100 mk 5600 mk 4800 mk 6200 mk Ilmoitusmyynti : Jyri Virmalainen ja Tuulikki Kuikka , puh . 90719 963, 90-760 937 TOIMITUS Päätoimittaja: Seppo Vuokko Toimitussihteeri : Kaarina Miettinen Toimittaja: Jorm a Laurila Taitto: Markku Tantru TOIMITUSNEUVOSTO Olli Järvinen, Antti Karlin , Ulla Kokko, Tapio Lindholm , Veikko Neuvonen , Helge Romu, Pirjo Tuusa, Pertti Uotila ja Juha Valste. ILMOITUSHINNA T mv . Sademetsät tuottavat ilmaan myös kosteutta, ja kosteuden vähentyminen saattaisi hyvinkin tuntua esimerkiksi PohjoisAmerikan laajalla vehnänviljelyalueella, jolloin sadot pienentyisivät. Osoitteenmuutokset pyydetään ilmoittamaan kirjallisesti liiton toimistoon. Nykyisellä hakkuuvauhdilla sademetsät häviävät kokonaan 80 vuodessa! Sademetsien mukana kuolee sukupuuttoon tuhansia kasvija eläinlajeja, eikä hävinnyttä sademetsää pystytä enää ihmisvoimin elvyttämään. Sademetsille kertyvä tuotto tilitetään myöhemmin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ja Maailman luonnon säätiön sademetsäkampanjan kohteisiin. SUOMEN LUONNON TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET hoitaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. n L......,,..o Markat metsään! Biologi Thomas E. Sademetsät vaikuttavat laajalti ympäristöönsä, ja niiden hävitessä saattaa koko maapallon suurilmasto huonontua. Tilauksia välittävät m yös Suomen Luonnonsuojelun Tuen m yymälät, lehtiasiamiehet ja posti . Tilaushinta Suomeen ja Pohj oismaihin on 95 mk , Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 70 mk ja muihin maihin 110 mk . s Nro41983 42 . Metsän vuonna Suomen luonnonsuojeluliitto kerää Päivänpalkkakampanjallaan rahaa uhanalaiselle metsäluonnolle. 30-15 .30. Sademetsien hupeneminen nostaa ilman hiilidioksidipitoisuutta, jolloin keskilämpötila ilmeisesti nousee. Saaristometsät ja Lapin lakija suojametsät ovat kotimainen esimerkki ekologisesti arasta metsäluonnosta, jonne kovakourainen talouskäyttö ei sovi. Lovejoy on todennut: " Ei ole ollenkaan hullua väittää, että Kansasin vehnäsadot riippuvat siitä, miten hyvin trooppisten sademetsien suojelussa onnistutaan'' . Näiden kasvuoloiltaan äärevien metsien raju, aukkohakkuisiin perustuva " uudistaminen'' ei ole edes kansantaloudellisesti mielekästä, koska ei ole varmaa, että ne alkaisivat jälleen kasvaa metsää. ,sk. Kehittyneillä mailla, siis myös Suomella, on sademetsistä erityinen vastuu. Maailmanlaajuisesti sademetsien ryöstökäyttö on valtava ongelma. Suomalaisten vastuuta lisää se, että sademetsiä hyödynnetään enenevästi suomalaisella tiedolla ja tekniikalla. lrtonumero 12 mk . Lehden voi tilata maksamalla tilaushinnan postisiirtotilille no 608 21-1. Sademetsät ovat yhteistä omaisuutta samalla tavalla kuin valtameret ja ilmakehä. Luonto on kokonaisuus, jossa ilmiöt ja eliöt kietoutuvat toisiinsa monin sitein. Kotimaisena kohteena ovat saaristometsät ja Lapin metsäluonto, kansainvälisenä kohteena edelleen sademetsät. Ne ovat puuntuotannollisesti vähämerkityksisiä, eivätkä siten mitenkään voi olla metsäteollisuutemme elinehto. 90-642 881 Liiton toimisto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.30-16 .00, kesäkuukausina 8. vuosikerta SUOMEN LUONTOA JULKAISEE Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15, puh . 4200 mk Lisäväri 850 mk netto. 2/ l s4 100mk 1/ 1 s 2400 mk 1/2 s 1500 mk 1/4 s 800 mk takak. Vuonna 1983 Suomen Luonto ilmestyy kahdeksana numerona . Anna tukesi metsälle! 3. ISSN 0356-0678 Värierottelut: Oy Liro-Scan Ab , Espoo Painopaikka : Forssan Kirjapaino Oy , Forssa SUOMEN LUONTO 4183 42
Seppo Vuokko: Onko rihmanaava hävinnyt Suomes3 ta. . . Eija Piispala: Maailman kivisin paikka .. . . . . . . . . . 26 28 34 38 42 46 48 52 58 66 Mustarastaan lastenseimi. . . ,sk.. Veikko Huhta: Luonto-Liiton 40 vuotta harrastuksesta suojeluun ........ . .. .. Kuva: Esko Männikkö 4 SUOMEN LUONTO 4/ 83 42 . . . Uhanalaisee n lajien suojeluarvosta . Tapani Lahti: '' Kerran kadonnut laji ei koskaan palaa takaisin ''. . ... . . . . . . Vai n kyy on yhä henkipatto .... . . . . . . Juha-Pekka Kervinen: Massaretkeily uhkaa Tatran luontoa ....... . . . .. .... . . Professori Juhani Pietarisen haastattelu . . Kaarina Miettinen ja Johan Ulfvens: Onko luonto vain ihmistä varten . . 5 Juhani Terhivuo: Liskoille, käärmeille ja sammakoille lajin suoja. . . . .............. . . ....... . Rauhoitetut kasvit .. 15 Asko Kaikusalo: Tuncuriopas monessa mukana: Kukkien kurkistelusta mutkamäenlaskuun Ernsc Saharanta: Jaakko 16 Raimo Viiyrynen: Strategiset luonnonvarat maail manpolitiikassa ..... . . ... . Kirjallisuutta. . .. .... SUOMEN LUONTO 4 1983 Markat metsään' . 10 Johan Ulfvens: Lokkisotaanko. . . .... 22 Summaries of the Main Anicles .... . . . . .. . 19 Katsauksia, Uutisia . . . . . . ..... . . . Antero Miintylii: Koneellisen metsänkorjuun piilokustannukset . .... . . .. . . . . ... .
7 mm vuodessa, mutta maapallon merien pinnan samanaikaisen nousun vuoksi vedenpinnan aleneminen Vaasassa on 8.01 mm vuodessa. Savikoita on vain rannikolla . Sen suurin syvyys on vain 35 metriä kun Perämerenkin syvimmässä kohdassa on vettä 139 metriä . Söderfjärdenin allas on voinut syntyä ainakin kolmella tavalla: meteorin iskusta kuten Lappajärvi, tuliperäisesti tai vajoamalla . Miten pian kasvit valtaavat syntyvän saaren, riippuu suuresti muun muassa siitä, sijaitseeko saari mantereen läheisyydessä ja suurten saarien suoJassa 5. Valassaaret ja Mikkelinsaaret. Maankohoamisen keskus sijaitsee Perämerellä . lrtomaata on kairauksin todettu olevan noin 75 m ja sen alla noin 550 miljoonaa vuotta vanhoja savija hiekkakiviä ainakin 320 metrin syvyyteen. Saariston vesialueet ovat matalia ja kaikkialla on suuria lohkareita veneilijän uhkana. Merenkurkussa maa on jo jääkauden jälkeen noussut ainakin 2 50 metriä ja Pohjanmaan rannikko kohonnee vielä 180 metriä . Rannikko työntyy yhä kauemmas merelle päin ja merialueet ja väylät mataloituvat. Sekä fladoja, glojärviä että jo makeavetisiä järviä ja lampia on rikkonaisessa Merenkurkun saaristossa runsaasti: esim. Vielä 200 vuotta sitten Söderfjärdenillä kalastettiin ja 1920-luvun lopulla se kuivattiin peltomaaksi. Perääntyvä mannerjään reuna muodosti muutaman metrin korkuisia lounaasta koilliseen suuntautuneita selänteitä muutaman kymmenen parin sadan metrin välein. vsk. fladoja . Valassaarilla, Merenkurkun aataminomenassa, se on yleisin pesimälintu. Merenkurkun suomenpuoleisessa osassa , Itä-Merenkurkussa , on erittäin runsassaarinen saaristo, joka on muodostunut useista matalien selkävesien erottamista saariryhmistä , mm. Uusia kareja ja luotoja syntyy , vanhemmat laajenevat ja kasvavat vähitellen yhteen suuremmiksi saariksi . Saaristossa kohoaminen on nopeampaa. Ikä on määritetty kivissä olevien fossiilien avulla. Merenkurkun tasaisella rannikolla maankohoamisen seuraukset näkyvät jo suhteellisen lyhyessä ajassa . Noin 2 600 vuodessa Merenkurkun matalin kohta kuivuu ja pengertiehankkeet käyvät tarpeettomiksi . Eija Piispala < C v C ·~ v "' a, Maailman kivisin paikka ~----------------------' Riskilä asuu ulkosaariston kivisillä luodoilla. Saaret ovat matalia , erittäin louhikkoisia moreenisaaria . Perämeren rannikolle tyypillisiä laajoja hiekkarantoja ja dyynejä on vain joillakin Merenkurkun pohjoisosan saarilla. "Maailman kivisin paikka" Antti Tuurin samannimisessä novellikokoelmassa on saari Perämerellä Iijoen suussa. MUINAINEN TULIVUORI. Merenkurkku lyönee kivisyydessään kuitenkin Tuurinkin saaren. Merenkurkku on 70-80 kilometriä leveä Perämeren ja Selkämeren välinen salmi. 5 kilometrinen latomeri . Välija sisäsaaristossa aallokon voima on pienempi ja lohkareiden välissä on enemmän hienojakoisia aineksia. Etenkin ulkosaaristossa saaret ovat pääasiassa kookkaita kiviä ja lohkareita, joita ahtojäät ovat kasanneet röykkiöiksi ja joista aallokko on huuhtonut irtaimet ainekset. Eräs savikkotasangoista on noin kahdeksan kilometriä Vaasasta etelään sijaitseva Söderfjärden, pyöreähkö halkaisijaltaan 5. esimerkiksi Raippaluodon , Björkön ja Valassaarten alueella. Kun kehittyvä järvi ei enää ole suorassa yhteydessä mereen , mutta saa korkean veden aikana annoksen suolaista vettä, on nimenä glo. Tutkijat ovat kallistumassa tuliperäisen synnyn kannalle . Nykyisin se on vain hiukan merenpinnan yläpuolella, vaikka sitä reunustavat joka puolelta 20-40 metrin korkuiset kallioja moreenikuk kulat. MAANKOHOAMINEN MUUTTAA LUONTOA Maankohoaminen on suurin Merenkurkun luontoa muuttava ja muokkaava tekijä . Lappörenissä on 36 eri kehitysvaiheessa olevaa lampea' Maankohoaminen synnyttää uutta maata. Saariin ja rannikolle jää vähitellen erillisiksi kuroutuvia vesialueita , ns . Vaasassa maa kohoaa 8. Vaasan seudun kallioperä on 1 900 miljoonan vuoden ikäistä graniittia , mutta Söderfjärdenin kohdalla graniitissa on reikä tai syvä kuoppa . Merenkurkun laakeilla rannikkoalueilla nämä "pyykkilautamoreenit'' näkyvät pitkinä kapeina saarijonoina ja nieminä SUOMEN LUONTO 4 / 83 42 . Maan kohoaminen on pakottanut siirtämään satamia yhä ulommaksi ja onpa itse Vaasan kaupunkiakin kerran siirretty lähemmäs merta . ItäMerenkurkussa kallioluodot Ja -saaret ovat harvinaisia toisin kuin Ruotsin puolella Länsi-Merenkurkussa
Ensimmäisiä tulijoita on Pohjanlahden oma , kotoperäinen heinä , pohjanlahdenlauha Deschampsia bottnica sekä meriluikka ja ruokohelpi . Lepät tukahduttavat tyrnin samoin kuin saariston matalakasvui sen katajana. RA VINTEIKAS LEPPÄ VYÖHYKE Yleensä rantoja reunustaa lepikkovyö . Ahvenanmaan ja Pohjanlahden maankohoamisrannoilla se on pystynyt säilymään nykyaikaan asti . Leppien varjossa kuusen taimet pääsevät kasvun alkuun. Siellä missä ahtojäät ja aallokko eivät pääse vaikuttamaan, kasvien valtaus alkaa jo ennen kuin kari on noussut merenpinnan yläpuolelle. Saattaa kulua pari vuosisataa, ennen kuin ensimmäinen kukkakasvi saa tällaisella lou hikkosaarella juurillensa sijaa. Kallioluodolla tähän kuluu aikaa kaksinkertainen määrä . Välisaaristossa esim. Tyrni on aukeiden , puuttomien kasvupaikkojen laji , eräs ensimmäisistä jääkauden jälkeen Suomeen saapu neista puuvartisista kasveista. Ulapan äärellä olevien vanhojenkin saarten avomerenpuoleiset rannat ovat karuja , lähes kasvittomia louhikoita , vaikka suojanpuoleisilla rannikoilla on rehevä kasvillisuus . Merenkurkun alueella kasvavat molemmatkin leppälajimme . Sitä mukaa kun saaren korkeus kasvaa, saapuu uusia lajeja . Rannan läheisyydessä se on 6 Ari Val kola/ LKA SUOMEN LUONTO 4/ 8l -12 -.k. Sisäsaaristossa saarien keskustaa peittää yhtämittainen , kuusivaltainen metsä. Norra Gloppetin alueella saarten lajiluvun nousu 2 5 lajiin vie moreenisaarilla keskimäärin 73 vuotta, louhikkosaarilla 105 vuotta ja kalliosaarilla 227 vuotta . Tervaleppää on enemmän rannikolla , harmaaleppää saaristossa. Maankohoamisen edetessä rannoille ilmestyy tyrni , piikkinen, oranssimarjainen pensas. Ne kasvavat vain alueilla , missä ei ole lepikoita . Alaville rannoille ne muodostavat laajoja rantaniittyjä . vai avoimella , suojattomalla merenselällä , missä jäät ja aallokko muovailevat saarta jo ennen kuin se on kohonnut edes merenpinnan yläpuolelle
Merenkurkun kasvillisuus muuttuu jatkuvasti . Kaikkein korkeimmalla sijaitsevat louhikkoiset alueet muistuttavat Pohjolan vaarojen lakimetsiä. Kasvillisuudella on osittain varsin pohjoinen leima ja sama näkyy myös eläinmaailmassa . 7. Ulkosaaristossa on metsää vain suurimpien saarten sisäosissa ja saariryhmien sisimmissä suojaisissa saarissa. Maan kohotessa pohjaveden pinta laskee ja kuusikon humushappojen vuoksi happamoitunut sadevesi huuhtoo ravinteita maaperästä: metsätyyppi muuttuu ikääntyessään yhä karummaksi. KARUUNTUV A METSÄMAA Varttuessaan kuusikko tukahduttaa aluksi sille suojaa antaneet lepät ja tyrnit ja samalla päättyy typen sidontakin. Metsät ovat niin nuoria , että ne eivät vielä ole ennättäneet saavuttaa tietylle metsätyypille luonteenomaisia piirteitä , ja vaikka soistuminen on yleistä laajoja yhtenäisiä suoalueita ei ole . SUOME LUONTO 4/ 8.142 , sk rehevää, koska leppä ja tyrni ovat lannoittaneet maaperää typpibakteeriensa avulla. Näin ei kuitenkaan ole Merenkurkussa. POHJOISIA PIIRTEITÄ ON ELÄINKUNNASSAKIN Peltomyyrä on Suomen uloimman saariston ylivoimaisesti yleisin ja runsain nisäkäs . Puuttomien saarten ylimpien osien kasvillisuus muistuttaa tunturikangasta katajapensaineen , ruohikkopälvineen ja variksenmarjan vallitsemine varpumattomeen. Merenkurkun ulkosaarien kosteissa painanteissa ja rantaniityillä asustaa peltomyyrän sijaan Pohjois-Suomen soitten ja kosteiden niittyjen tonkija lapinmyyrä. ferenkurkun ulkosaaristossa ovat saarten huiput usein pienten pyöreiden kivien peitossa. Kuusikko on harvaa, lyhytkasvuista ja puut merituulten muovaamia käkkyröitä. Maan kohotessa rannan vyöhykkeiden rajat siirtyvät. Myös välisaariston kuivissa katajikoissa sitä esiintyy metsämyyrän ohella runsaasti ja sisäsaaristossakin lapinmyyrä viihtyy puuttomilla pikkuluodoilla. Pääpiirteissään Merenkurkun eläimistö on samanlainen kuin maamme saansto1ssa yleensäkin
Linnustossa pohjoisia piirteitä edustaa harvinaisena pesivä vesipääsky . bergöläiset kalastajat ovat löytäneet verkoistaan, sekä pyöriäinen, jota kalabiologi Richard Huddin mukaan nähdään vuosittain . Itäaasialainen supikoirakin on ehtinyt jo asettua saariston asukkaaksi . Monet suolaisen meren eliöt näyttävät viihtyvän vain alueilla , joissa veden pintaosien suolapitoisuus on yli neljä promillea. Valassaarilla on toiminut lintuasema vuodesta 1948 lähtien . Yleisimpiä kahlaajista ovat karikukko , punajalkaviklo, meriharakka , tylli ja rannikolla kuovi , lokkilinnuista kalalokki ja tiirat sekä sorsalinnuista heinäsorsa , tavi, tukkasotka , tukkakoskelo ja uloimmassa saaristossa haahka ja pilkkasiipi. Viime vuosikymmeninä pesimäaluettaan Suomen rannikolla laajentanut kyhm yjoutsen on pesinyt vuodesta 197 3 lähtien Bergön Trutörenissä kunnes toinen emolinnuista joutui muutamia vuosia sitten pyssymiehen saaliiksi. Arktisten lajien massamuutto ei kuitenkaan ole niin näyttävä kuin Suomenlahdella. Perämeren makeanveden lajeista esimerkiksi muikku ei tule etelään Merenkurkun ohitse . Valassaarten ulkosaaristoluonnetta kuvastaa runsain pesimälintu riskilä 2 300 parin voimalla. merimetso , piekana , kuikka , kaakkuri ja mustalintu . sinisimpukka, sydänsimpukka, leväkotilo ja merirokko . Aikaisemmin saaristolle tyypilliset nisäkkäät hylkeet ja saukko ovat lähes kadonneet. Esimerkiksi kookkain ruskolevämme rakkolevä menestyy vain Valassaarilla asti . kilohaili , turska ja piikkikampela. Myös maitovalas näyttäytyy silloin tällöin . MERENKURKKU ON RAJA Merenkurkussa on monen lajin levinneisyyden raja . Kaloista pohjoisrajallaan täällä ovat mm . Kaikkiaan Valassaarilla pesii kuutisenkymmentä lintulajia, ja säännöllisiä läpimuuttajiakin on kuutisenkymmentä lajia, runsaimpina mm. vsk.. Viime vuosina on nähty useita kierteleviä kyhm yjoutsenia ja löydetty pari uuttakin pesäpaikkaa. Monet rakkoleväkasvustoissa viihtyvät eläimet eivät nekään menesty Merenkurkun pohjoispuolella, mm. 8 Seppo Keränen / LKA ----------------------~ Mereisiä Merenkurkussa asti pesiviä lintuja ovat merikihu ja haah ka , joka syö pääasiassa sinisimpukoita. Toinenkin lintuvuorten laji , ruokki , pesii paikoin Merenkurkussa: Valassaarten ruokkiyhdyskunnassa on noin 40 paria . Kahlaajat , lokkilinnut ja sorsalinnut ovat saariston ja rannikon näkyvimpiä eläimiä . Silloin tällöin vaeltaa Merenkurkkuun korvameduusa , jota mm. MERIKOTKA ANTAA USKOA TULEVAISUUTEEN Luokkani kaapin päällä on ollu1 SUOMEN LUONTO 4/83 42 . Sen sijaan amerikkalaistul okkaat piisami ja minkki ovat kotiutuneet tännekin . LINTUTUTKIMUKSILLA ON PITKÄT PERINTEET Merenkurkun ja erityisesti Valassaarten linnusto tunnetaan hyvin . Ehkäpä veden laadun muutosten vuoksi harjus on voimakkaasti harvinaistunut , nykyään suorastaan uhanalainen : enää ei kannata vasiten mennä harjusta pilkkimään kuten vielä kuusikymmenluvulla. Merenkurkun alueen erikoisuus on merikutuinen harjus , joka kutee Mikkelinsaarten ympärillä
Tehokkaiden suojelutoimien ansiosta voimme edelleenkin seurata merikotkan lentoa Merenkurkun taivaalla. Sen tekstiä "In memoriam merikotka" nykyiset oppilaani kummastelevat. Tärkein suojelualuehanke Merenkurkussa on Mikkelinsaarten kansallispuisto, jonka kansallispuistokomitea on esittänyt perustettavaksi vuoteen 1992 mennessä. Kyrönjoen keväiset tulvavedet ajautuvat pohJo1seen suuntautuvan menvHran mukana Mikkelinsaarille asti. Siellä pesi vuonna 1979 41 lintulajia, mm. Monet saariston järvet on laskettu tai kokonaan kuivattu esim . Taulun ovat tehneet 60-70lukujen vaihteessa oppilaani , jotka olivat innolla mukana mm . Niinpä kalat , joiden kutu varsinaisella merialueella ei onnistu liian korkean suolapitoisuuden vuoksi , ovat vähentyneet; esim. Toivottavasti valtiolta löytyvät rahat alueen ostamiseen. Mikkelinsaaret. Maaja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmä esittääkin suojeltaviksi rannikolta useita, muuttolintujen levähdyspaikkoja ja näistä Vassorfjärden , Kyrönjoen suualue, on merkittävä myös pesimälinnustoltaan . Taulu on säilyttänyt paikkansa muistutuksena ajasta , jolloin merikotka oli häviämässä Merenkurkun ja koko Suomen taivaalta. Myös saariston puroja uhkaa perkaaminen. vsk. Merenkurkkuun laskevan suurimman joen , Kyrönjoen, suussa kalakuolemat ovat lähes jokakeväisiä. Mukana kulkeutuva liete ja hapan vesi saattaa osaltaan olla syynä mm. Raippaluodossa . Jatkuvasti vilkastuva pienveneily , kaikkialle levittäytyvä lomaasutus ja laajat avohakkuut ovat täälläkin vakavana uhkana alkuperäiselle luonnolle . siihen , että harjus on nyt alueella niin harvinainen. reilut kymmenen vuotta musta valkotekstinen taulu . merikotkien talviruokinnassa. 100 parin pikkulokkiyhdyskunta. Perkausten seurauksena jokien alunamailta tuomat happamat vedet tappavat mädin ja karkoittavat kalat . monien muutosten uhatessa muuta Merenkurkun luontoa. Vaan kuinka kävisi saariston luonnon 1 Merenkurkussa on tällä hetkellä vain ValassaartenBjörkögrundenin yksityismaille perustettu luonnonsuojelualue. Alue edustaa monipuolista saaristoluontoa ja on tärkeä myös lintuja kalakantojen säilymiselle. Nyt merikotka antaa toivoa SUOMEN LUONTO 4183 42 . Sisäsaariston saaret ia avomeren äärelläkin saanen suoiainen puoli on usein rehevän kasvillisuuden peitossa. Rannikon joet ja purot on perattu , ja niiden suuvedet ovat menettäneet merkityksensä kalojen kutuja kalastajien apajapaikkoina. Jos suunnitellut Kyrönjoen rakennustyöt ja vuorokausisäännöstely toteutuvat , tehnee se lopun harjuskannasta. Näin ollaan menettämässä viimeisetkin kalojen kutupaikat , merikotkan , kalasääsken ja saukon saalistusvedet. made on hävinnyt rannikkovesistä. D 9. Se oli tuolloin viidenneksi paras lintulahti maassamme. Se karkoittaa vaelluskalat, silakan ja siian, kutupaikoiltaan . Tunneli rakennettaisiin vain leveimpien ja syvimpien salmien alitse , muuten tie kulkisi penkereitä ja siltoja myöten saarelta toiselle . Sen sijaan suojelualuesuunnitelmia on useitakin . 1970-luvun alkuvuosina mieliä kiihdytti Merenkurkun pengertien rakentamishanke, joka jälleen on kaivettu esiin , tällä kertaa tunnelivaihtoehtona. Sen ilmestyminen saariston ylle on monelle harvinainen juhlahetki
Ihmisen asema luonnossa on joutunut uudelleen arvioitavaksi , ns . >..,~ .. Kaarina Miettinen ja Johan Ulfvens Filosofin pohdintoja ihmisen ja luonnon suhteesta: Onko luonto vain ihmistä varten. .... Liikun paljon luonnossa ja asun maaseudulla. .}f ·i· -\:: :· \i!,t-} ' .... luonnonsuojelijoiden on arkisen aherruksensa lomassa hyvä pohtia syvemminkin ihmisen ja luonnon suhteen ongelmia. Turkulainen filosofi Juhani Pietarinen antaa ammattiajattelijana tähdellistä m1et1ttavaa: mitä ihminen saa luonnolle tehdä. Arvoja ja tosiasioita ei voida kovin yksikäsitteisesti erottaa toisistaan. Nuoret tutkijat ja opiskelijat ovat kiinnostuneita näistä kysymyksistä , mutta kukaan ei ole varsinaisesti erikoistunut ekofilosofiaan . Filosofinen kiinnostukseni on herännyt käydyn keskustelun myötä. ; ·. legitimatiokriisi (oikeuttamisperusteen horjuminen) on todellisuutta. -~~ i. ---_ ·,r . , · ·, • • 1 ..-::: > '4, .. Tänä keväänä hän on luennoinut aiheesta yliopistossa. TOSIASIOIDEN JA ARVOJEN SUHDE HÄMÄRÄ Pohdimme aluksi arvon Ja tos1Perri Kuokka asian eroja. Juhani Pietarinen kertoo oman kiinnostuksensa aiheeseen vmnneen suhteestaan luontoon. Arvot liittyvät emy1sest1 tavoitteiden tai päämäärien asettamiseen, tos1as1at . Pietarinen toteaa kysymyksen kaikkea muuta kuin helpoksi . .;::t.~\ .: ( ... mihin hänellä on oikeus. · ·. Professori Pietarisen erityinen kiinnostus kohdistuu bioetiikkaan. ·:. k.l}.·'.'.·,/ _._ .. Minua kiinnostavat erityisesti luontoon liittyvät asenteet ja arvosuhteiden määrittely: mitä ihmisellä on oikeus tehdä. Saammeko professuurin kuten Norjassa ja Ruotsissa. ,: '· ... vsk.. . . Juhani Pietarinen , Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professori on pohtinut ihmisen ja luonnon suhdetta. ':1~: ~iSUOMEN LUONTO 4/83 42 . 10 Emme varmasti saa professuuria! Ekofilosofia on täysin yksittäisen harrastuksen varassa. <.;~. Ekofilosofialla tarkoitetaan filosofian osa-aluetta, joka pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta periaatteelliselta kannalta. :· .. Arvojen merkitys tulee ehkä parhaiten esiin silloin kun puhutaan ihmisen toiminnasta tai käyttäytymisestä. Hän sanoo , että vaikka teknisesti onnistuisimme ratkaisemaan ympäristöongelmat , niin jäljellä on kysymys siitä minkälainen luontoa muuttava toiminta on oikeutettua . .:.i:~.' ~·_;;.·{~:·~:; . Mikå' asema ekofilosofialla on suomalaisessa filosofisessa keskustelussa.
paa tutkia miten eri tavoin luonto voi olla ihmisen toiminnan kohteena ja miten erilaisia luontoon kohdistuvia asenteita voidaan eettisesti perustella. Locken yhteiskuntafilosofiasta versoi liberalismi, johon vapaan kilpailun markkinatalous oleellisesti liittyi . Tieteellis-teknisessä kulttuurissa korostetaan mielellään tosiasioita, silloinkin kun kysymys on arvostuksista . Jokin yleisesti hyväksytty suhtautuminen saattaa vaikuttaa neutraalilta ja tosiasialta , vaikka taustalla on selvä arvoasetelma. Pietarinen määrittelee sen asenteeksi , jonka mukaan luonto on yksinomaan ihmisen hyvinvointia varten , hän on oikeutettu muuttamaan sitä mielinmäärin . Professori Pietarinen ei pidä onnistuneina sellaisia bioeettisiä tarkasteluja joissa biologisten teorioiden pohjalta johdetaan normeja . Ajatellaan että tuollaiset päämäärät ovat itsestään selviä . Kysymys on kilpailusta, siitä että saadaan yhä enemmän välineitä , joilla voidaan saavuttaa nautintoa , mukavuutta ja hyvinvointia. Näin on usein teknisten ratkaisujen kohdalla esimerkiksi kun rakennetaan ydinvoimalaa tai automatisoidaan. Hobbes sanoo mm. Pietarinen haluaa korostaa eräiden uuden ajan alkupuolen yhteiskuntafilosofien merkitystä. Lockelle yksityisomistus on luonnollinen oikeus, sen ei tarvitse perustua mihinkään lakiin tai sopimukseen, Pietarinen toteaa . Pietarinen pitää Hobbesia varsin mielenkiintoisena , koska tämä on ensimmäisenä ilmaissut selkeästi ns. Näitähän perustellaan pelkillä tosiasioilla , vaikka mukana ovat myös arvot: tarvitsemme lisää energiaa, kilpailukykymme vaatii siirtymistä uuteen tekniikkaan jne . Aloitamme asenteiden tarkastelun utilismista. Keskeiset asenteet Pietarinen jakaa neljään ryhmään : utilismi , humanismi , primitivismi ja mystismi . ,sk. Thomas Hobbes ja John Locke rakensivat järjestelmänsä ajatukselle, että ihmisen elämän tarkoituksena on tyydyttää omia yksilöllisiä intressejään ja hankkia siihen tarvittavia välineitä. Edellisen saavuttaminen on vain keino toiseen. "Onni on halujen ja tavoitteiden ainaista edistymistä objektista toiseen . ]os kaikki asiat olisivat kaikilla ihmisillä tasan , ketään ei ylistettäisi. taas siihen mtten päämäärät saavutetaan. Utilistiseen asenteeseen kuuluu Juhani Pietarisen mukaan oleellisesti tekno-optimismi: tekniikan tuottamat ongelmat voidaan myös ratkaista tekniikalla ja vam 11. Näin ollen ihminen, jonka ilo muodostuu siitä, että vertaa itseään muihin, ei voi nauttia mistään muusta kuin paremmuudesta. John Locke esitti ensimmäisenä filosofisen perustelun sille, että ihmisellä on oikeus käyttää luontoa rajoittamattomasti ja että luonnon yksityinen omistaminen on oikeutettua. markkinatalousyhteiskunnan perusidean. Hyödyn aikakaudella 1700-luvulla utilistinen asenne voimistui. "MAAN YKSITYISOMISTUS ON LUONNOLLINEN OIKEUS " Uti!istinen perusasenne löytyy selvästi jo Francis Baconin ja Descartesin kirjoituksista. Hyve yleisesti kaikenlaisten subjektien kohdalla on jotain mitä arvostetaan paremmuuden takia ja perustuu siten vertailuun . On tarkoituksenmukaisemSUOMEN LUONTO 4/BJ 42. Locke ja Hobbes elivät 1500ja 1600-luvuilla ja tuolloin luotiin utilismin perusta. Uuden ajan tiede pohjusti luonnon hyväksikäyttöä: se näki luonnon prosessit kausaalivoimien tuotteena, ja voimaahan tuotantotoiminta ennen kaikkea tarvitsee. Luonto on lähinnä vain raaka-aine varasto ja ihminen saa käyttää näitä varantoja hyväkseen haluamallaan tavalla
Hyvinvointiyhteiskunnassa kuitenkin kaupalliset voimat kannustavat päinvastaiseen, viihteelliseen ja vaivattomaan elämäntapaan. kontrafinaalisuuden ilmiöstä: toiminnalle asetetaan tavoitteita, mutta toiminta itse kääntyy noita tavoitteita vastaan . Älyllinen ja moraalinen kehittyminen ei ole mahdollista alkukantaisissa olosuhteissa, missä SUOMEN LUONTO 4/ 83 42 . Humanistiset pyrkimykset jäävät jalkoihin , sanoo Juhani Pietarinen. M1d humanismi kåsittå'å' ihmisen hyvåilå'. vsk.. Itsenäisyys, itsehallinta ja mielenrauha kuuluvat tuohon ihanteeseen , samoin myönteiset ja kannustavat ihmisten keskinäiset suhteet. Luontoa muuttamalla muutamme samalla jotain itsessämme, huomaamatta mitä tapahtuu. Kuinka radikaaleja muutoksia pystymme kestämään. Puhutaan ns. Tätä on pohdittu antiikin Kreikasta lähtien, kyseessä on Sokrateen käsite . Hyvin harva on valmis siirtymaan takaisin esimerkiksi niihin olosuhteisiin, jotka Suomessa vallitsivat sata vuotta sitten . Humanistit puhuvat luonnon sivistå'misestå·. sillä. Ihminen on rationaalinen ja siten ainoa olento, joka voi selvittää luonnon toimintaperiaatteita. Tässä on tämän hetken utilismin kriisin taustaa: Emme voi loputtomiin asennoitua niin, että luonto on jotain mitä käytetään vain hyväksi . nyt henkisesti aktiivinen ihminen. Jokaisen aikakauden täytyy yrittää löytää oma vastauksensa. Näin syntyy mielenkiintoinen ristiriita: toisaalta ihminen on osa luontoa, toisaalta vapaasti tahtova, luonnosta erillään oleva, Pietarinen selvittää. Ihanteen vaatimukset on yritettävä sopeuttaa kunkin aikakauden luonteeseen . Jälkimmäisiä on käsitelty vielä riittämättömästi; ne tulevat lisääntymään kulttuurin voimakkaasti teknistyessä . Tärkeimpiä ovat hyvä ruoka, kalja, televisio, videoillat ja auto. Mutta tiede joutuu tarkastelemaan ihmistä myös osana luontoa. Vastauksiakin on annettu monenlaisia, Pietarinen kertoo. Eettisen kehittymisen eräs ehto on , että pyritään hillitsemään mielen haluja. Jos tämä olisi sen tyyppinen kysymys että siihen voisi antaa yhden ehdottoman vastauksen , varmasti se olisi jo annettu . Miksi kulccuurimme on vo1tcopuolisesti utilistinen. HYVINVOINTI EI OLE ENÄÄ HYVINVOINTIA Ongelmat alkavat olla niin suuria, että seuraukset kääntyvät ainakin osaksi utilismin omia tavoitteita vastaan, Pietarinen toteaa . Yleisesti humanismissa tarkoitetaan ihmisen hyvällä älyllisesti ja moraalisesti kehittyneen ihmisen ihannetta. M1d silli tarkoitetaan. Hobbes on oikeassa: ihminen haluaa mukavaa elämää ja välttää vaivannäköä ja kärsimyksiä! U tilistinen ihmiskäsitys erottaa jyrkästi ihmisen ja luonnon. Näin on pitkälle käynyt : hyvinvointi ei olekaan enää hyvinvomua. Pietarinen luettelee utilistisen asenteen haitallisia seurauksia: monenlaiset ympäristöhäiriöt sekä vaikeasti hallittavat psykologiset ja sosiaaliset ongelmat. EETTISEN KEHITTYMISEN IHANNE Professori Pietarinen kertoo, että humanismin perinteinen ihanne on älyllisesti ja eettisesti kehitty12 T('ijo Kuokka "Toisaalta ihminen on osa luontoa, toisaalta vapaasti tahtova, luonnosta erillään oleva", sanoo professori Pietarinen. Utilismi palkitsee hyvinvoinnilla
Luonnon kauneusarvoista huolehtiminen asettaa rajoituksia luonnon muuttamiselle. Luontoon liittyy voimakkaita esteettisiä arvoja ja luonnon avulla ihminen voi kehittää esteetttstä elämyksiään. Luonnon sivistäminen tekee siitä tuottavan ja samalla esteettisesti tyydyttävän. Romantiikan ajan filosofit, joista tunnetuin on ehkä Hegel, puhuivat sivistyskehityksestä. Esimerkiksi rakentamiseen voitaisiin sivistämisen ajatusta soveltaa niin että rakentaminen palvelisi myös esteettisiä ja eettisiä päämääriä eikä pelkkiä hyötylaskelmta. Fichte, Hegelin aikalainen , sanoo : ' 'Kultivointi elvyttää ja parantaa aarniometsien ja soiden jähmeää ja uhkaavaa atmosfääriä. Professori Pietarinen esittää , että humanismin vaatimukset ympäristön suhteen ovat edelleen monella tavalla perusteltuja. Alkuperäinen luonto on julmaa, rumaa ja epäinhimillistä. Aristoteles totesi , että filosofian harrastami13. Kysymys on kuitenkin vain luonnon muistomerkkien, luonnonsuojelualueiden säilyttämisestä. SUOMEN LUONTO 4/83 42. Jotta ihminen voisi sivistyä, myös luonnon on sivistyttävä. Hyväksyykö humanismi luonnon luontona. Humanististen ihanteiden toteuttaminen edellyttää tietysti pitkälle kehittynyttä tekniikkaa , joka vapauttaa ihmisen välttämättömästä tuotannosta. Säännöllinen ja vaihteleva kultivointi levittää kaikkialle uusia elämän ja hedelmällisyyden kiihokkeita. Humanismin kriitikot, esim. Olosuhteita on kehitettävä. vsk. Ja aurinko valaa kaikkein elähdyttävimmät säteensä ilmaan, jota terveet, ahkerat ja sivistyneet kansat hengittävät.'' Humanismin suhtautuminen luontoon eroaa ratkaisevasti utilismista siinä, että luonto käsitetään muuksikin kuin pelkäksi raakaainevarastoksi. Perinteisesti ei , sillä ihmisen eettinen tehtävä on auttaa luontoa kehittymään. Johan Ulfvcns joudutaan raatamaan välittömän toimeentulon turvaamiseksi. HUMANISMIN DILEMMA Nykyisin , kun meillä on vähemmän alkuperäistä luontoa kuin kulttuuriluontoa , humanistitkin näkevät tarpeelliseksi säilyttää alkuperäistä luontoa ihmistä varten. Pentti Linkola ja amerikkalainen David Ehrenfeld, joka on kirjoittanut kirjan nimeltä The Arrogance of Humanism , syyttävät humanismia liiasta ihmiskeskeisyydestä ja siitä että ihmisen eteen uhrataan kaikki muu
Kasvatus ja koulutus ovat Pietarisen mielestä kaikkein ratkaisevimpia , nimenomaan varhaiskasvatus . Pietarinen toteaa , että primitivismi Linkolan edustaman asenteen nimenä saattaa herättää arvostelua , koska siihen liittyy voimakkaasti kielteisiä painotuksia. Ensimmäinen askel olisi sen huomaaminen, mihin äärimmäinen utilistinen asenne johtaa. Primitivismi on ristiriidassa kaikkien ihmiskeskeisten ajattelutapojen kanssa ja siksi, kuten Linkola itsekin toteaa , sen ihanteiden toteutuminen on mahdotonta . Pietarisen mukaan keskustelua on syytä jatkaa, vaikeudet ovat suuria. Tekniikan kehityksen ja humanististen ihanteiden välillä näyttää olevan ristiriita . D SUOMEN LUONTO 4/ 8; 42. Arvoista ja päämääristä keskusteleminen auttaa näk<;mään, mistä on kysymys , ja asettamaan uusia tavoitteita. Yksi mystiikan muoto on luontoon eläytyminen, uskonnollistyyppinen luonnon ja ihmisen ykseyden kokemus . Mikä on yhteiskunnan päämäärä. Mikään mainituista perusasenteista ei pysty yksin ongelmia ratkaisemaan , niiden kesken pitäisi käydä keskustelua, Juhani Pietarinen toteaa . Tähän on yritetty löytää ratkaisua mm. Se tuskin kuitenkaan olisi luonnon säilymisen kannalta edullista, päinvastoin. Pahimmillaan se johtaa tilanteeseen, jossa humanistit puhuvat kauniisti ihanteistaan ja teknologit kehittävät tekniikkaa omien periaatteidensa mukaan. 14 Linkola haluaa mahdollisimman selvästi osoittaa, kuinka tämän johdonmukainen seuraus on, että ihmisen täytyy vähentää omaa merkitystään, tinkiä omista tavoitteistaa , luopua hyvinvoinnistaan. Primitivismi on toivoton asenne: vain vapaaehtoisesti valittuna se voisi johtaa tavoitteittensa toteutumiseen. PAKO SISÄISEEN MAAILMAAN Pietarinen sanoo puhuneensa mystismistä yhtenä bioetiikan suuntana, koska myös meidän yhteiskunnassamme pyritään löytämään ratkaisuja ajan ongelmiin tavanomaisesta rationaalisesta ajattelusta poikkeavalla tavalla. Linkolan perustelut ovat johdonmukaisia, vapaaehtoista tietä ei primmv1smiin paasta. Tekniikasta ja tuotannosta tuleekin humanismin keskeisin ongelma : miten tuotanto pitäisi järjestää ettei vaarannettaisi humanismin omia ihanteita. Mutta vapaaehtoisesti sen hyväksyvät vain harvat poikkeukselliset yksilöt. Edes ilmiselvien ja mittavien ympäristöongelmien edessä ei tulla luopumaan hyvinvoinnin tavoittelusta eikä kulttuurin saavutuksista. Ratkaisuja ongelmiin etsitään ihmisen sisäisestä maailmasta. Primitivismin ihanteet voidaan saavuttaa vain suuren katastrofin kautta , ja näin Linkolan mukaan tuleekin tapahtumaan . Tyypillistä tällaiselle tilanteelle , josta sosiologia käyttää nimitystä anomia , normittomuuden tila, on etsiä sisäistä pelastusta. Primitivismin tarkoitus on säilyttää luonto mahdollisimman alkuperäisenä ja monimuotoisena . Suurin vaara mielestäni on uuden ajanvieteja viestintätekniikan voimakas tunkeutuminen koteihin . Saatta a olla , että viimeistään silloin huomataan um pikujan olevan edessä valittiinpa mikä vaihtoehto hyvänsä . Perinteiset normit eivät ole voimassa eikä uusia ole löytynyt. Pietarisen mukaan ympäristöongelmia ratkottaessa on erityisen tärkeää ettei synny vastakkainasettelua humanistien ja teknologien tai humanistien ja luonnontieteilijöiden välille. Jos kaikille maapallon ihmisille suotaisiin yhtälaiset mahdollisuudet , se merkitsisi suunnatonta luonnonvarojen käyttöä. Seuraava askel on keinojen pohtiminen . Tähän ei nykyisessä humanimis-keskusteluissa ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Ulkopuoliset , utilistiset voimat pystyvät näin vaikuttamaan suuresti kasvatukseen. Tämä jo veisi asioita eteenpäin. M ystis-uskonnolliset virtaukset hylkäävät rationaalisen ajattelun ja torjuvat kaikki tieteelliset ja tekniset ratkaisut ja siksi ne johtavat sosiaalisten ongelmien kärjistyessä umpikujaan. Voiko ydinsodan jälkeen olla luonnon monimuotoisuudelle tilaa . On ajatusharha kuvitella että ihmistä kohtaava katastrofi säästäisi luonnon . Järkevää yhteisten as101den ratkaisua ei synny. Tällä hetkellä humanistisen asenteen pyrkimykset ovat tärkeitä . Ne voivat tietysti henkilökohtaisina ratkaisuina toimia hyvin, mutta laajakantoiseen ihmisen ja luonnon keskinäisen suhteen merkittävään käsittelyyn ei mystismin keinoin päästä , Pietarinen toteaa. vsk.. Vaikea poliittinen tai taloudellinen kriisi saattaa siihen kyllä pakottaa, jolloin seurauksena olisi lähinnä kaikkien sota kaikkia vastaan. M1kå' asenteista johtaa parhaaseen ympå'ristöongelmien ratkaisuun. MITÄ ME HALUAMME. nen on mahdollista vain vapaalle miehelle . Toinen ongelma on, kuinka suurelle ihmismäärälle voimme ylipäätään ajatella taattavaksi humanismin perusihanteet. Se korostaa eettisen valveutuneisuuden merkitystä . Mitä me haluamme. Vastaus riippuu pitkälle siitä, ~itä me haluamme. Sellaiseen pyrkivä ihminen ei tietysti halua luontoa radikaalisti muutettavan . Tarkoitan mystismillä suuntausta, joka korostaa kokonaisvaltaista elämänasennetta, mietiskelyä ja erilaisia tietoisuuden laajentamisen menetelmiä . Humanistit , jotka arvostelevat utilismia , eivät tarjoa kunnon vaihtoehtoa ennen kuin voivat osoittaa, että humanistiset ihanteet pystytään toteuttamaan ilman luonnon kohtuutonta köyhdyttämistä . On kiinnostavaa, että näitä pyrkimyksiä esiintyy nimenomaan kulttuurin kriisiaikoina. KAIKKIEN SOTA KAIKKIA VASTAAN Professori Pietarisen tärkeimpiä virikkeenantajia on ollut Pentti Linkola. Linkolan bioetiikka on jyrkästi luontokeskeinen ja tarkastelee luontoa itseisarvona, ihmiselle ei anneta mitään erityisasemaa. pehmeästä teknologiasta ja vaihtoehtoisista tuotantomenetelmistä
Olen vain yksi monista , joille luonto on entinen harrastus ja nykyinen työ . Luonnonsuojeluaiheisia kirjoituksia esiintyi Molekyylissä säännöllisesti 50-luvun loppupuolelta alkaen. Toimintaa oli paljon ja se tuotti myös tulosta jos ei heti niin myöhemmin , kuten UKK-puisto monumentaalisesti todistaa. Vuosilukuja tarkistaakseni selailin Molekyylin (nykyään Nuorten Luonto) vanhoja vuosikertoja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on palattu mielestäni sopivan verran taaksepäin: luonnon tuntemus on noussut takaisin kunniaan, harrastusmerkkijärjestelmää on jälleenrakennettu ja harrastusleirejä järjestetään kuin entisinä hyvinä aikoina. Vähitellen tutkimuksellinen ote alkoi saada vankempaa jalansijaa. Luonto-Liiton merkitys sekä kokemuksen että kokemusten antajana on ollut meille valtava. Luonnonsuojelua ei LL:n säännöissä edes mainittu. saastamonistetta opiskeltiin. Tätä kuvastaa esimerkiksi , että kerhoja oli paljon, mutta niissä oli keskimäärin hyvin vähän jäseniä. Monipuolinen luonnontuntemus oli toiminnassa keskeistä. Luonnonsuojelukeskustelu oli kuitenkin varsin vaimeaa , jopa laantuvaa, aina 60-luvun loppupuolelle , kunnes ympäristönsuojelu löi läpi lähes vallankumouksellisesti. Myös harrastusmerkkijärjestelmä niitä muuten suoritettiin satoja vuosittain painottui vahvasti lajituntemukseen, vaikkakin kultamerkki edellytti jo tutkimusluontoista työskentelyä. Monenlaista sekä tietoettä asennepohjaista materiaalia tuotettiin ; ympäristönsuojelun ydintä ja SUOMEN LUONTO 4/RJ 42 . Hämeenlinnasta oli valittu maaseudun ( 1) edustajana LuontoLiiton hallitukseen, Teini, tosiaan! Kaikki lukiolaiset olivat silloin teinejä, mutta harvat luonto-liittolaisia. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että luonnonharrastus sinänsä olisi vähentynyt. 15. Luonto-Liitto kesti ja kestää , sillä sen liitoksissa on aivan erikoisen luja saumaus: luonto-liitos. Alkuaikoina toiminta oli yksinomaan luonnon harrastusta , joka sitä paitsi käsitti myös kemian ja fy siikan. toivottavasti se on sitä myös tämän päivän jäsenille. Teiniliitto kuoli Luonto-Liitto on tänään vahvempi kuin koskaan . 1958. Viittaus eiliseen päivään on muuten sattuman oikusta epätavallisen konkreettinen: Juuri eilispäivän lehdissä oli uutinen Suomen teiniliiton lopullisesta hautaamisesta. vsk. 4. Näin on hyvä . Jyväskylässä 28 . Tämän jälkeen useamman vuoden ajan toiminta keskitettiin lähes kokonaan luonnonja ympäristönsuojeluun erilaisin tempauksin , teemoin ja kampanjoin . Talvipäivillä palkittiin parhaita kasvi, hyönteisja kivikokoelmia sekä lintuhavaintokirjoja. Samanaikaisesti kuitenkin jatketaan voimakkaasti toimintaa aktiivisena vaikuttajajärjestönä. Oli vaikea laskea niitä käsistään , sillä tutut nimet ja tuhannet muistot pelmahtivat vastaan elävinä kuin eilinen päivä. Kuva amatöörikaudelta v. Näitä "isoja asioita" hoidettaessa luonnon harrastus pyrki ajoittain unohtumaan . Nykyisin hän työskentelee Jyväskylän yliopistossa ekologian ja luonnonhoidon apulaisprofessorina . Sen rinnalla eli myös luonnonsuojeluaate, joka oli toki liittynyt harrastukseen silloinkin kun sitä ei nimenomaisesti julistettu. Molekyylin numerossa 111958 kerrottiin , että teini V.H. Poliittiset tuulet puhalsivat kyllä Luonto-Liitossakin varsin voimakkaina samoihin aikoihin kuin ne Teiniliitossa yltyivät myrskyksi , joka lopulta upotti koko laivan . Luonto-Liiton 40 vuotta harrastuksesta suojeluun Liityin Luonto-Liiton jäseneksi vuonna 1952 ja päätin "aktiiviuran" jättäessäni lopulta hallituksen 197 3. 1983 Veikko Huhta Veikko Huhdalle kuten monelle muullekin luontoliittolaisaktivistille luontoharrastus muuttui myöhemmin työksi. Päin vastoin , sillä samoihin aikoihin nousivat lintuharrastajien sankat joukot ja pystyttivät oman valtakunnallisen organisaationsa
Metsänraja on myös sembramännyn luontaista esiintymisaluetta, mutta mänty on nykyään jokseenkin harvinainen . EUROOPAN ENSIMMÄINEN Tatran kansallispuistoon (TANAP) kuuluu Tshekkoslovakian ja Puolan rajalla kohoava Korkea Tatra, joka on 1 200 kilometriä pitkän Karpaattien selänteen korkein vuoristo . Keväisin kukkivat aukkopaikoissa mm. Terveellinen vuoristoilma ja majesteettiset maisemat houkuttelevat slovakianpuoleiselle Tatralle joka vuosi miljoonia patikkaretkeläisiä. HA VUMETSÄST Ä LUMIHUIPPUIHIN Tatran kansallispuiston alavimmat reunaosat (800-1 5 50 m) ovat kuusimetsävyöhykettä. Esimerkiksi metsäpäästäisen tai nokkosperhosen pyydystäjää ojennetaan 380 markan sakolla, suokukan turmelijaa 940 markalla ja kangasvuokon taittamisesta räväytetään 1 200 markan sakko. Aluskasvillisuuden valtalajeina ovat tutut puolukka ja mustikka. Jokainen kajoaminen luonnon koskemattomuuteen on törkeä ta16 paus, ja siitä rangaistaan. "sk.. .2. Tästä ylärinteeseen kasvillisuus jatkuu matalana vuorimäntyeli "Krummholtz" -kasvustona. c.. Kasvien tai eläinten vahingoittamisesta on säädetty tuntuvat sakot, Jolta puistohenkilökunta tinkimättä jakaa. Opastusta saa slovakiksi, saksaksi ja venäjäksi. Itse kansallispuisto työllistää 150 toimihenkilöä, joista metsänhoitajia on kymmenkunta. " .c Juha-Pekka Kervinen Massaretkeily uhkaa Tatran luontoa Tatran kansallispuisto on Tshekkoslovakian arvokkain luonnonalue ja ylivoimaisen suosittu retkeilykohde. C: V C: t "' -" -" ... Kuusen joukossa kasvaa siellä täällä mäntyjä ja lehtikuusia , sekä ylempänä koivuja , pihlajia ja pajuja. Yhtenäinen kuusimetsä loppuu puolentoista kilometrin korkeudessa, jossa alkaa ns. Suojelumääräyksistä tiedotetaan tehokkaasti, joten kukaan kävijöistä ei voi olla niistä tietämätön. subalpiininen vyöhyke. Luonnon suojeleminen kulutukselta on vakava ongelma kansallispuistossa, jossa käy vuosittain viisi ja puoli miljoonaa lomailijaa. SUOMEN LUONTO 4 /83 42 . Useimmat heistä työskentelevät puiston alueella erilaisissa palveluammateissa hotelleissa, lomakodeissa sekä virastoissa ja terveydenhuollossa. Puiston slovakianpuoleisessa osassa asuu vakituisesti noin 7 000 ihmistä. TANAPin slovakianpuoleinen osa perustettiin vuonna 1948 , ja Puolan alue viittä vuotta myöhemmin. Kansallispuiston tutkimusasemalla työskentelevän biologin mukaan alueen luonto sietäisi kestävän käytön periaatteen mukaan vain neljäsosan siitä kulutuksesta, minkä lomailijavirrat nykyään aiheuttavat. Puistosta tuli Euroopan ensimmäinen kahden valtion alueelle ulottuva kansallispuisto. ___ ...,...,, ~:::::__ ____ ~ C:Ji.~ä!:li~~~~~ Tatran kylät toimivat matkailijoiden palvelukeskuksina. Osapuilleen Ahvenanmaan pääsaaren kokoisella alueella risteilee 3 50 kilometriä merkittyjä polkuja, joilta poikkeaminen on ankarasti kielletty. krookukset ja esikot, ja loppukesällä sormustinkukka, varjolilja, tikankontti sekä kolme kämmekkälajia. .:::.. Kansallispuistosta suurin osa (510 ktn 2) kuuluu Slovakiaan ja pienempi osa (220 km 2) Puolaan. Syyllisiä ovat turistioppaan mukaan taannoiset paimenet, jotka keräsivät puut loppuun siitä saatavan terveellisen öljyn vuoksi
C V C E V " -" -" V c.. Tatralla vuosittain käyvät viisi ja puoli miljoonaa matkailijaa kuluttavat maastoa pahoin . " ..c 2. C V C E V " -" -" V c.. " ..c 2. vsk . Joitain alueita on jouduttu sulkemaan kokonaan. Tämän takia arimmat alueet pidetään suljettuina herkimpänä aikana kevättalvesta heinäkuun puoliväliin. SUOMEN LUONTO 4/83 42 . 17
Marcek kertoo tutkivansa maaston kulumista , ja toteaa että luonnonsuojeluosaston näkökulmasta Tarra on aivan liian suosittu . Tohtori Marcek kertoo, että pääasiallisia tutkimuskohteita puistossa on kolme: Metsänrajapuiden, siis vuorimännyn ja sembramännyn ekologia, metsäpuiden siemenjalostus korkeita alueita varten , sekä ihmisen vaikutukset eräiden harvalukuisten lintujen ja nisäkkäiden ekologiaan ja biologiaan . Lähes jokasyksyiset myrskyt kaatavat huomattavia metsäaloja , lumivyöryt jyräävät alleen kuruje"n puita, ja kuumina kesinä kaarnakuoriaiset parveilevat myrskynkaadoista laajoille alueille. Kuusimetsissä elelevät metso, pyy ja pähkinähakki. Nykyisellä vauhdilla maaston kulutus ylittää selvästi sen luontaisen uusiutumiskyvyn. EI RINKKARETKEIL Y Ä Tyypillinen retkeilijä ei Tatralla kuljeta leirivarusteita mukanaan. Alpiiniselle vyöhykkeelle (1 800-2 300 m) luovat ilmettä alkukesästä vehmailla niittylaikuilla kukkivat sadat kukkakasvit. Jyrkkärinteisessä vuoristossa liikkumiseen sisältyy aina onnettomuuden vaara. Sen yhteydessä toimii myös puiston tutkimusasema . Tatran puustosta 70 prosenttia on kuusia , jotka kestävät kaikkein heikoimmin luonnon rasituksia . Alueen luonto ei yksinkertaisesti kestä minkäänlaisia laajennuksia, Aladar Marcek painottaa . Vuorimänty selviää täällä enää ykstttä1smä pensaina. Kulumista pyritään torjumaan pitämällä arimmat alueet suljettuina kevättalvesta heinäkuun puoliväliin. Korkeimmilla huipuilla , yli 2 300 metrin korkeudella merenpinnasta, subnivaalija nivaalivyöhykkeillä kasvaa enää yksittäisiä kukkakasveja. Tatralla on runsaasti metsäkauriita, villisikoja, saksanhirviä sekä gemssejä . LUONTOON JÄÄMÄSSÄ JALKOIHIN TANAPin hallintoja tutkimuskeskus sijaitsee Tarranska Lomnicassa, idyllisessä pikku kylässä joka omistautuu lähes täydellisesti matkailulle. Tohtori Aladar Marcekin pääasiallisena tehtävänä on seurata ihmisen vaikutuksia kansallispuiston luontoon. Metsäkissoja laskettiin viime vuonna 16 ja saukkoja vajaa kymmenen. karhu , murmeli , gemssi , kalasääski ja maakotka. Yöpyminen on sallittua ainoastaab näillä vartioiduilla alueilla, joille kaikille pääsee autolla . Karhuja asustaa kansallispuiston alueella noin 15 ja ilveksiä nelisenkymmentä . Pienemmistä nisäkkäistä murmeli, lumikko ja kärppä ovat vahvoilla. Tavallisimpien lajien, kuten pikkulintujen tai -nisäkkäiden määriä ei seurata säännöllisesti. Subalpiinisella vyöhykkeellä tavataan muurikiipijöitä (Tichodroma muraria), siellä pesii myös yksi tai kaksi maakotkaparia. Varotoimista huolimatta eräät alueet on jouduttu sulkemaan toistaiseksi kokonaan. Luonto kestäisi pitkällä tähtäimellä ehkä 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Puisto työllistää myrskypuiden korjaustöissä parhaimmillaan jopa 600 metsuria, näistä noin puolet on vakituisia. Tapana on asettua jollekin monista leirintäalueista ja tehdä siltä päiväretkiä viitoitettuihin kohteisiin. Tarra tarjoaa sopivia maastoja kaiken tasoisille retkeilijöille. Elintasoihminen on kadottanut luonnon vaarojen terveen kunnioituksen. Autojen määrää kansallispuistossa rajoitetaan päästämällä niitä alueelle vain pysäköintipaikkojen määrän verran . Parin vuosisadan takaisten matkakertomusten kirjoittajat eivät ylistä sanallakaan Sveitsin Alppien kauneutta , vaan kuvailevat laveasti niiden äärimmäistä vaikeakulkuisuutta ja vaarallisuutta. MYRSKYTUHOT TYÖLLISTÄVÄT METSUREITA Ihmisen lisäksi myös muun luonnon voimat tekevät tuhojaan Tatralla. Kiviä peittävistä jäkälistä eräs yleisimpiä on karttajäkälä (Rhizocarpon geographicum). Mahdollisesti uhanalaisia lajeja ovat mm. Vaeltavia susia on vuosittain muutamia. Slovakianpuoleisella Tatralla kuolee vuosittain noin 15 ihmistä ja loukkaantuu vakavasti kymmenkertainen määrä. Osastoilla työskentelee yhteensä 20 henkeä. Olemme myös esittäneet keskushallinnolle , ettei hotelleja tai muitakaan rakennuksia enää lisättäisi . Täysin arvaamattomia vaaratekijöitä ovat pelastuspalvelun johdon mukaan ainoastaan kivivyöryt sekä jotkut harvat lumivyöryt. D SUOME LUONTO~ 18J4 2 , sk. Hirsirakenteisen toimistotalon vieressä seisoo maisemaan yllättävän hyvin sopiva funktionalistinen kansallispuiston museo. 18 Onnettomuuksia analysoitaessa on todettu, että lähes kaikki turmat olisi voitu estää varovaisuudella ja järkevällä liikkumisella. Vuoriston korkein huippu on Gerlachovsky st"it , 2 655 metriä. Nyt ihaillaan alppija tunturimaiseman kauneutta , ja vuoristosta lähdetään usein vartavasten hakemaan seikkailua ja jännitystä elämään. Asemalla on neljä osastoa : biologian, luonnonsuojelun, yhteiskuntatieteiden ja dokumentoinnin osasto , jonka yhteyteen museo kuuluu. Suhtautuminen vaikeakulkuiseen vuonstoon on muuttunut sadan viime vuoden aikana täydellisesti . Saksanhirviä ja villisikoja vähennetään tarpeen mukaan valikoivalla metsästyksellä . Havupuuvyöhykkeen selkeästi merkityt polut ovat omiaan huolettomia koko perheen sunnuntaikävelyjä varten , ja huippujen tuntumasta löytyy sopivia reittejä vaativimmallekin vuorikiipeilijälle. Kansallispuiston metsänhoidon yhtenä päämääränä onkin muuttaa puuston lajijakaumaa lehtipuuvaltaisemmaksi, ja näin parantaa puuston kestävyyttä luonnon omia tuhoja vastaan. Tyypillisiä tapauksia ovat esimerkiksi merkityltä ladulta poikenneen hiihtäjän joutuminen lumivyöryyn , tai valokuvaa varten poseeraavan perheenpään luiskahtaminen rotkoon
Auratuilla uudistusalueilla tulee ajouran minimileveys olemaan vähintään viisi metriä , jolloin ajourat vievät vähintään viidenneksen metsikön pinta-alasta. HAITOISTA PUHUTTAVA Harvennushakkuissa korjataan puustosta kerralla noin kolmannes, mikä asettaa puunkorjuulle niissä ja avohakkuissa toisistaan poikkeavat vaatimukset. Harvennushakkuiden tarve olisi tällä hetkellä kaksinkertainen ja 1990-luvun alussa kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Käytännössä puut eivät ole ajouran kohdalla juuri viiden metrin etäisyydellä , mikä lisää entisestään ajourien avaamisesta aiheutuvaa kasvutapp10ta . Nykykäytännön mukaan harvennetaan suhteellisen voimakkaasti , mutta harvoin . Pehmeällä korjuutekniikalla piilokustannukset voitaisiin suurelta osin välttää. vsk. Kasvutappioksi on saatu 5-10 vuoden tutkimusperiodeilla keskimäärin 5 m J/ha käytettäessä 4 m leveitä ajouria ja lähinnä väljennysharvennuksessa sovellettavaa ajouravälin ohjeleveyttä. Hehtaarille tulee ohjeiden mukaan noin 400 metriä ajouria ja ne ovat vähintään 16 prosenttia kasvupaikan pinta-alasta. EteläSuomen tuoreille kangasmetsille suositetaan kolmea harvennuskertaa , lehtomaisille neljää , mutta Lapin karuilla mailla saattaa yksi harvennus riittää. Harvennuskertojen määrä riippuu kasvupaikan laadusta. Kasvutappiota voidaan vähentää ennakkotoimenpiteilläkin merkittävästi , jos katsotaan valmiiksi ajouran paikat maaston helppokul19. Vahingot saattavat tulevaisuudessa vielä kasvaa, sillä monitoimikoneita ollaan työntämässä myös harvennushakkuisiin. Jos ajouran molemmilla puolilla on esteitä, tarvitaan yli viiden metrin ajoura runkovaurioiden välttämiseksi. Kuorman heilunta ja sivutolppien korkeus aiheuttavat esimerkiksi 40 cm:n esteen kohdalla ajouraan 60 cm :n lisälevennyksen tarpeen . Puuntuotoksen kannalta harvoin toistuvat harvennukset ovat epäedullisia, mutta korjuuvaurioiden vähentämiseksi perusteltua. Tässä menetetään ajourilta 100 kpl metsikön päätehakkuun teoreettisista päävaltapuista, jotka korvautuvat huonompikasvuisilla puilla. Kasvatusmetsien harvennushakkuilla on ohjattu metsikön kasvua parhaisiin valtapuihin ja samalla korjattu valtapuiden kasvua hidastavat huonompikasvuiset puut teollisuuden tarpeisiin. Harvennushakkuut romahtivat samaan aikaan kuin raskaat metsätraktorit yleistyivät metsäkuljetuksissa. Metsässä myllertäessään raskaat koneet nimittäin vaurioittavat jäljelle jätettävien puiden runkoja ja juuristoa, ja vauriokohdista laho pääsee helposti työntymään runkoon. Tappiot kärsii maanomistaja. tyismetsälain tulkintaerimielisyydestä tulee haaste käräjille . Kahdessa ensimmäisessä harvennuksessa on ajouraväliksi vakiintunut 30 metriä , väljennysharvennuksessa noin 20 metriä. Metsänomistaja ei juurikaan saa korvauksia puustovaurioista , mutta jo vähämerkityksellisestä yksisuoMEN LUONTO 4/ RJ 42. Metsiemme hyödyntäminen on jo suurempaa kuin missään muussa varsinaisessa metsätalousmaassa. Ensiharvennuksessa saadaan puolet puusta ajourilta ja toinen puoli ajourien välistä alaharvennuksena . Kirjoittajan mielestä usein osuvampi nimitys tehometsätaloudelle olisi tuhometsätalous. Ensi harvennuksen jälkeen puut ovat keskimäärin noin 2,8 metrin etäisyydellä toisistaan . Johtavista metsätalousmaista Suomi on kaikkein riippuvaisin kasvatusmetsistä korjattavasta puusta. Mitä epätasaisempaa maasto on sitä leveämmät ajourat tarvitaan. Käsittelyllä on siis osittain harsinnan luonne. Tässä yhteydessä kuten niin monessa muussakin tehometsätalouden ratkaisussa haittavaikutuksista vaietaan . Tärkeissä kilpailijamaissa , kuten USA :ssa , Kanadassa Ja Neuvostoliitossa , teollisuus saa tarvitsemansa puun avohakkuista , jolloin puun korjuukustannukset ovat alhaiset eikä puunkorjuun rationalisointi aiheuta piilokustannuksia . 1950ja 60-luku olivat harvennushakkuiden aikaa metsiemme käsittelyssä, 1970-luvulle tultaessa niiden vuotuinen ala putosi kolmannekseen , ja samalla l 00 000 ha / v tasolla se on vieläkin . Ajouran mutkittelulla voidaan osa päävaltapuista säästää, mutta samalla lisääntyy runkovaurioiden määrä , jos kuljetukseen käytetään pitkää metsärraktoriyhdistelmää . Kun juurenniskat ovat vielä vähissä , mahtuu kevyellä maataloustraktorilla ajamaan ilman , että tarvitaan erityisiä ohjeiden mukaisia neljän metrin ajouria . Antero Må"ntylå" Koneellisen metsänkorjuun piilokustannukset Koneellinen puunkorjuu ei välttämättä olekaan niin edullista kuin väitetään
Valtakunnan metsien 7. Kaikkina kolmena talvena ajoittamalla kuljetukset sopivimpaan aikaan on kevyellä kuljetuskalustolla saanut ajettua harvennuspuun ilman juuristovaurioita. Hiesu-, savija turvemailla koneet vajoavat ja voivat jopa juuttua kiinni sateiden pehmitettyä maaperän. Todennäköisemmältä vaikuttaa, että osa kasvatusmetsien harvennuksista jää lopullisesti tekemättä . Eikä taidakaan runkopuun lahottajasienillä ollakaan n11n huonot ajat edessään kuin on arveltu. rin neljässä, viidessä vuodessa . Kasvatusvaiheessa metsästä poistetaan suurin piirtein yhtä paljon puuta kuin päätehakkuussa , joten kasvutappiota on odotettavissa kasvacusmetsienkin kokopuun korjuusta . Siinä vasta todellista konetyön rationalisointia' Harvennushakkuiden rationalisoimiseksi on esitetty myös kalliin karsinnan jättämistä pois ja siirtymistä puiden hakecukseen oksineen ja neulasineen. Kahtena edellisenä talvena (80-81 ja 8182) maa ei routaantunut paksun lumikerroksen alla eikä talvellakaan kantanut raskaita koneita . Kuinka keveys ja sääolosuhteiden joustava hyväksikäyttö olisivat muuttuneet vaurioita aiheuttaviksi tekijöiksi! HYVÄT AJAT KAARNAKUORIAISILLE JA LAHOTT AJASIENILLE Juuristovauriot saattavat muodostua erittäin tuhoisiksi kuusimetsissä. Mitä rehevämpi kasvupaikka on sitä nopeammin laho etenee juuressa ja rungossa . Seuraavaan harvennukseen mennessä laho on ehtinyt jopa 3-4 metrin korkeuteen ja osa tyvestä voi olla jo onttoa . Kehitystä sanotaan tehometsätaloudeksi vaikka tuhometsätalous olisi usein oikeampi nimitys. Viime talvikin oli Etelä-Suomessa samanlainen ja maa pysyi tammikuuhun asti kelirikkokunnossa . Näin varsinkin SUOM EN LUONTO 418 l -12 , sk.. Tukkipuun mitat täyttävistä kuusipuun rungoista joutuu Eteläja Länsi-Suomessa erityisesti maannouseman saastuttamalla alueella tahon vuoksi 10-20 prosenttia kuitupuuksi . Puun biomassan tarkemmasta talteenotosta on kuitenkin kiistämättömän kielteisiä vaikutuksia . Juurten katkeaminen vähentää myös kasvua jopa 2,5 m J/ha ja lisää tuulenkaatojen määrää . Ajon jälkeen maasto voi muistuttaa enemmän panssarijoukkojen harjoitusaluetta kuin kasvatusmetsää . Juuristovaurioiden välttäminen on yhä vaikeampaa kun ajoneuvot ovat yhä raskaampia ja ajot ympärivuotisia. Katkenneisiin juuriin iskeytynyt laho etenee lähes poikkeuksetta runkoon, johon se ehtii esimerkiksi metrin päästä keskimää20 Vuoden 1975 myrskytuhojen korjuussa tämän kuusen kahden pääiuuren kuori vaurioitui. RASKAAT KONEET TUHOAVAT JUURET Runkoja juurenniskavauriot voidaan välttää avaamalla ajoneuvoyhdistelmän vaatimukset täyttävät ajourat , mutta juuristovaurioihin tällä ei ole juuri mitään vaikutusta. KONEILLE TÖITÄ HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ Monitoimikoneiden käyttö lisää entisestään ajourien leveyttä ja puustovauno1ta sekä vähentää ajourien välin ehkä 20 metriin. Ainoastaan soraja soramoreenimaat kantavat kaikissa sääoloissa lähes 20 tonnista metsätraktoria, joka on yleisin konetyyppi kasvatusmetsien metsäkuljetuksissa. Tehometsätalous on tullut jo niin tehokkaaksi , ettei näitä puita kannata korjata , vaan ne jäävät kaarnakuoriaisten lastenkammareiksi . Antavatko metsänomistajat parhaassa kasvukunnossa olevat metsänsä järeiden koneiden temmellyskentäksi . Teollisuuden puunkorjuun tutki musosasto (Metsäteho) suosittelee 10 moniroimikoneiden käyttöä kasvatusmetsien harvennuksissa: jos koneen vuotuinen korjuutavoite ei muuten täyty , saa koneen lisäkäyttö maksaa 715 mk / m J enemmän kuin työvaltainen korjuumenetelmä . kuisimpaan osaan ja uudistusvaiheessa jätetään ne istuttamatta. Tuuli kaataa viidesosan metrin etäisyydellä ajourasta kasvavista puista. Kasvu tappio on sitä suurempi, mitä pohjoisemmaksi mennään . 20 vuotta kokopuukorjuun jälkeen on vuotuinen kasvu saavuttanut Etelä-S uomen olosuhteissa tavanomaisen tason , mutta Keskija Pohjois-Suomen olosuhteissa näin ei ole vielä käynyt. Eteläiselläkin alueella on kuitenkin syntynyt tappiota puuntuotoksessa. inventoinnissa on todettu lahovikaisten kuusten osuuden lisääntyneen . Seitsemässä vuodessa on laho noussut juurista korkealle runkoon . Aivan uskomaton on metsäntutkimuslaitoksen runsaan vuoden takaisen tutkimuksen tulos , jonka mukaan maataloustraktorit aiheuttaisivat enemmän puustovaurioita kasvatusmetsissä kuin varsinaiset metsätraktorit
Jos monitoimikoneet korvaavat metsurit harvennushakkuissa , voivat piilokustannukset nousta paljon korkeammiksi kuin laskelmassa on esitetty . Sen sijaan meiltä löytyy tutkimukset esim. Vastaavasti on myös alennettava vuotuista hakkuusuunnitetta! PIILOKUSTANNUKSET HINNOITELTAVA Suomen metsäntutkimuksen resurssit eivät ole riittäneet kovin laajoihin harvennushakkuiden piilokustannuksia selvitteleviin tutkimuksiin, mitä voi pitää yllättavana hakkuiden merkityksen kannalta Suomen puuhuollossa. Eli kustannukset nousevat kanrorahatuloja korkeammiksi . Myös rungon pintavioittumasta lahottaiasienet iskeytyvät kuuseen . Sanoma " kahden markan suutari tekee kolmen markan vahingon " pätee tässä esimerkissä , muna monitoimikoneella tehtävässä korjuussa ei tämäkään enää riittäne 1 SUOMEN LUONT04 1834 2 "" 21. Ennen monitoimikoneiden laajaa käyttöä harvennushakkuissa on selvitettävä niiden aiheuttamat kasvutappiot ja puustovauriot, jotta eri menetelmien kokonaiskustannukset tiedetään . Metsätrakcorikuljetusten kokonaiskustannukset voivat kuusikoissa nousta pahimmassa tapauksessa jopa ensiharvennusleimikon kantorahaa korkeammaksi . Vuoden vanhan ajouran varrella on jo kaksi pystyynkuivunutta kuusta . Ajokustannusten lisäksi todellisiin kustannuksiin on usei n kuitenkin laskettava myös: ajouran avaamisesta aiheuruvan kasvutappion kantorahan menetys (5 m 3 / ha) = 600 mk metsätraktorin tekemistä syvistä raiteista aiheutuva lisätappio = 300 mk kantorahan menetys 30:stä tuulenkaatamasta reunapuusta = 1 200 mk tappiot kun loput reunapuisra {120) saavat lahovian ja tyvipölkyt kelpaavat vain kuitupuuksi = 2 400 mk . Kirjoituksen kasvutapp101ta ja puustovaunoaa koskevat luvut perustuvat ruotsalaisiin tutkimuksiin lukuunottamatta lahoa koskevia lukuja , jotka löytyvät harvennuskorjuun koneellistamistoimikunnan m1eunnöstä. lähes jokaisen metsäkoneen tuntituotoksista erilaisista leimikoista. Ensiharvennusleimikon (40 m' i ha) ajokustannukset ovat noin 600 mk i ha . Yhteensä lisäkustannukset voivat olla 4 500 mk , kun ensiharvennuksen kanrorahatulo on hehtaarilta 3 000 mk. Alakuvassa sienen itiöemä. D Harvennuspuun metsäkuljetuksessa aiheutuvista kasvuja vauriotappioista saa sormitunrumalla seuraavanlaisen piilokustannuslaskelman. ojitetuilla suoalueilla, joilla maan heikko kantavuus ja ojaverkko tekevät koneellisen korjuun poikkeuksellisen hankalaksi . Lisäkustannukset aiheutuvat ajouran raiteiden syvenemisestä , jäljelle jäävän puuston vaurioitumisesta nykyistä leveämmillä ajouran reunavyöhykkeillä ja ajourien alan lisääntymisestä
Eliökunnan suojelun perusteiksi esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton alkuperäisluonnon suojeluohjelmassa (Suomen Luonto 3-4 / 76) mainitaan lähinnä eliöstön evoluutiopotentiaalin ja luonnontalouden toimintakyvyn turvaaminen ja taloudelliset, kulttuurihistorialliset ja eettiset näkökulmat. Sukupuuttojen torjuminen onkin siten suojelutyön keskeinen tavoite, jonka toteuttamiseksi joudutaan kuitenkin arvioimaan yksittäisten lajien suojeluarvoa. Esimerkiksi suuret petoeläimet ovat luontaisesti harvalukuisia , mutta eivät aina erityisen uhanalaisia ainakaan niin kauan kuin ympäristö ei muutu olennaisesti. Tällöin voidaan erottaa toisistaan paikallinen häviäminen , joka on palautuva ilmiö, ja palautumaton sukupuutto maapallolla. Nykytilanne eroaa menneestä siinä, että sukupuuttojen taajuus on rajusti kasvanut ja kasvaa edelleen. Käytännön suojelutyössä käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin rajalliset , joten kaikkia lajeja ei kyetä suojelemaan. Kirjassaan The Sinking Ark (1979) tohtori Norman Myers arvioi tätä tavoitteiden ja resurssien välistä ristiriitaa. Populaatiokokoon vaikuttaa myös tarkasteltavan alueen pintaala. Kaikkien eliölajien ja -rotujen säilyttäminen on siis luonnontalouden häiriottomän toiminnan edellytys. Kirjoituksessa pohditaan aktiivisen lajistonsuojelun mahdollisuuksia. Suojeluresurssit ohjataan tietyille kohdelajeille , kun taas muut lajit jäävät vaille erityistä huomiota. Lajin , alalajin tai rodun suojelu tarkoittaa käytännössä populaation , jollakin alueella esiintyvän ja lisääntyvän yksilöryhmän suojelua. : "Läheskään kaikkien lajien roolia luonnontaloudessa ei tunneta, joten lajin häviämisen seurausilmiöt eivät ole ennakoitavissa. RAJALLISTEN RESURSSIEN ONGELMA Suomen luonnonsuojeluliiton alkuperäisluonnon suojeluohjelman perusteluissa todetaan mm. Elinkiertojen ekologiaan kohdistuvalla tutkimuksella voisikin olla runsaasti sovellutusmahdollisuuksia suojelukohteita ja tehokkaimpia suojelutoimia valittaessa. ) Ihmisellä on eettinen velvollisuus ja tarve suojella kaikkia evoluution synnyttämiä eliöitä ja näiden muodostamia yhteisöjä sekä varmistaa evoluution jatkuminen. Toisaalta runsaslukuinenkin laji saattaa levinneisyysalueensa reunaosissa olla niukka . Kaikki eliölajit ja -rodut ovat tällöin luonnontalouden häiriöttömän toiminnan kannalta ''korvaamattoman arvokkaita'' , joten lajien asettaminen arvojärjestykseen ei ole mahdollista. Lajien häviäminen on elämän historian aikana ollut yleinen ilmiö: nykyinen lajisto eroaa suuresti esimerkiksi kambrikautisesta. Tapani Lahti ''Kerran kadonnut laji ei koskaan palaa takaisin' ' Uhanalaisten lajien suojeluarvosta Uhanalaisten lajien suojelua tuskin kukaan vastustaa ja se onkin luonnonsuojelun keskeisimpiä työsarkoja. Toisaalta uusien alueiden valtaaminen alkaa usein pienen populaation kautta. Pelkkä populaatiokoko ei kuitenkaan kerro koko totuutta populaation tulevaisuudesta, sillä sukupuuton todennäköisyys riippuu myös syntyvyydestä ja kuolevuudesta. Luontaisten ympäristömuutosten aiheut22 taruun populaation levinneisyysalueen muutoksiin liittyy usein paikallisten osapopulaatioiden häviäminen tietyltä rajalliselta alueelta. Nämä toteamukset sopivat lähinnä passiivisen suojelun ihanteiksi . Perinteisenä uhanalaisuuden perusteena on ollut populaatiokoko , sillä yleensä populaatio on pieni ennen häviämistään. Periaatteessahan kaikkea voidaan suojella ja vaatimuksia voidaan esittää, mutta käytännön työssä ollaan vastakkain rajallisten resurssien kanssa. Käytännössä lajit asetetaan aina tietoisesti tai tiedostamatta suojeluarvon perusteella järjestykseen . Ihmishengillekin lasketaan arvo esimerkiksi verrattaessa maantieliikenteen etuja liikenneonnettomuuksissa SUOMEN LUONTO 4/ 83 42 . Niukka esiintyminen ei siis ehdottomasti liity uhanalaisuuteen . Hänen mukaansa suojeluarvon arviointi on mahdollista ja nykytilanteessa oikeastaan välttämätöntä. Uhanalaisten populaatioiden suojelu edellyttää runsaasti biologisia perustietoja, jotta häviämisvaara voidaan ajoissa todeta . ( ... ,sk.. Edellisen perusteella populaation häviämistä voidaan tarkastella alueellisena ilmiönä. Maapallolta kuvattujen eliölajien määrä on nykyään puolentoista ja kahden miljoonan välimailla ja arviot ovat kaiken aikaa nousussa
Suojelukohteiden valintaa varten Myers ehdottaa käytettäväksi strategiaa, jossa uhanalaiset lajit jaotellaan seuraavasti: 1. lajit, jotka todennäköisesti selviytyvå"t ilman suojelutoimiakin; 3. kuolleiden määrään . Resurssien määrä ratkaisee sen, kuinka suuri lajimäärä voidaan ottaa suojeltavaksi. Periaatteen mukaan suojelutoimet tulisi keskittää ensimmäisen ryhmän lajeihin , joiden suojelu todennäköisemmin tuottaa tuloksia. Lajien sukulaisuussuhteisiin liittyviä taksonomisia näkökohtia voidaan myös käyttää suojeluarvon perusteena. SUO MEN LUONTO 4/83 42 . Myers huomauttaakin , että itse asiassa ainoa ehdoton arvo on elämän säilyminen maapallolla. Mikäli pyrkimyk23. Lajistonsuojelu edellyttää kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä, jotta suojeluarvo voidaan luotettavasti arvioida. lajit, joiden sukupuuton uhkaa voidaan suojelutoimilla huomattavasti vä·hemä·å, 2. Populaatioita voidaan suojella erikokoisilla alueilla, mutta periaatteessa paikallisen populaation häviäminen merkitsee vähemmän kuin koko lajin sammuminen . SUOJELUARVON ARVIOINTIPERUSTEITA Suojelutoimien tuloksellisuuden arviointi ei yksin riitä suojelun perustaksi , sillä eri eliölajeilla on meille tietoisesti tai tiedostamatta erilainen säilymisarvo, johon vaikuttavat monet subjektiiviset tekijät. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Suomessa harvinainen tunturipoimulehti (Alchemilla alpina), joka rajan takana Norjassa on lampaiden ravintona. Poliittisista alueista erityisesti valtiollinen alue on tärkeä, koska kansallinen ylpeys yleensä edellyttää maan kasvija eläinlajiston säilyttämistä. lajit, jotka todennäköisesti hä"viä"vä"t suojelutoimien tehokkuudesta riippumatta. Tällaisia lajien riippuvuussuhteita on erityisen paljon tropiikissa. Esimerkiksi joidenkin perhosten, kuten isoapollon, toukat ovat erikoistuneet vain tiettyyn ravincokasviin, ja ravintokasvin hävitessä katoaa myös perhonen . Populaatioiden kasvuun ja vähenemiseen liittyvät perusteet ovat myös osaltaan alueellisia. Valitse kymmenen lajia, joiden haluat ehdottomasti säilyvän maamme luonnossa' Olen seuraavassa jakanut suojeluarvon arviointiperusteet neljään ryhmään : alueellisiin, taksonomisiin, ekologisiin ja ihmiskeskeisun. Lajin levittäytyminen uusille alueille alkaa usein pienen populaation varassa. Monesti ma101ttu esimerkki Suomessa on turkinkyyhky , joka on vakiinnuttanut asemansa maamme pesimälinnustossa vasta parin viime vuosikymmenen aikana. vsk. Tietyn lajin suojeluarvon arviointi ekologisilla kriteereillä perustuu siihen, miten lajin häviäminen vaikuttaisi muihin lajeihin. Alueelliset suojeluarvoon vaikuttavat perusteet liittyvät lajin levinneisyyteen ja elinkiertoon
Koska hyödyllisyy:'.i den ennustaminen on vaikeata, " on varminta säilyttää mahdollij simman m oni laji ja rotu . ja toisaalta periaate " luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen'' ovat < huonoja käytännön suojelutyön aa,-c=.-_:"'!!=i----1 perusteita . Eliökunnan monimuotoisuu den säilyttämistä voidaan perustella sillä, että tulevaisuudessa saattaa mikä tahansa laj i osoittautua tavalla tai toisella hyöd ylliseksi elintarviketuotannossa, lääketeollisuudessa tai jollakin < muulla alalla . Pient 1älkelä1stuotanto edellyuää vastapainoksi pukää ikää . Koska kasvit J ja eläimet ovat uusiutuvia luonnonvaroja , hyöd yntämisen tulee lähteä kestävän käytön periaatteesta. Alkuperäisluonnon suojeluohjelmassa mainittu tietämättömyys lajien rooleista luonnontaloudessa LUONNONSUOJELU ON YHTEISKUNNALLISTA TOIMINTAA Aineettomat perusteet lajien suojelulle ovat lähinnä eettisiä ja esteettts1ä . Meilläkin esimerkiksi rakkolevän taantuma voi haitata monia muita lajeja. Sukunsa, heimonsa tai jopa lahkonsa ainoan edustajan arvo perintötekijöiden kantajana on suurempi kuin lajien, joilla on lähisukulaisia. Esimerkiksi saimaan"3 norpan häviäminen tuskin järkyt:i täisi Saimaan luonnontaloutta , mutta saimaannorpan suojelu voi1 daan oikeuttaa muilla perusteilla . Kiistaksi on kuitenkin noussut kysymys luonnon itseisarvosta. Luonnonsuojeluliiton periaateohjelman mukaan ihmisellä on eettinen velvollisuus suojella lajeja. Ekologisilla suojeluarvon perusteilla tarkoitan tietoja siitä, miten 24 lajin häviäminen vaikuttaisi muihin lajeihin . Pikemminkin luonnonsuojelun ymmärtäminen yhteiskunnalliseksi t01mmsuoMEN LUONTO 4/ 83 42 . P!Jl)Ulaatiokoon lisäksi lajien menestyminen _ riii;>puu syncyvyy_destä ja kuolevuudesta . Ihmiskeskeiset suojeluperusteet voidaan ; jakaa aineellisiin ja aineettomiin, "2 joskaan raja ei ole selvä . vsk.. Lyhytnäköiset taloudelliset hyötynäkökohdat voivat ajoittain ylittää pitkän aikavälin suunnittelun , esimerkkinä vaikkapa valaanpyy nnin nykytila . Es1merk1ks1 kuikka pyöräyuää yleensä vain kaksi munaa; koskeloilla poikasia kuoriutuu sitä vastoin usein toistakymmentä . senä on mahdollisimman suuren perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen, voidaan lajien arvojärjestys luoda sillä perusteella , että lähisukuiset lajit muistuttavat to1S1aan eniten. KESTÄVÄN KÄYTÖN PERIAATE Ihmiskeskeiset suojeluperusteet voidaan leimata ihmisen itsekkyyden osoitukseksi , mutta käytännössä ne lähinnä ratkaisevat sen mitä lajeja suojellaan . Aineelli set , lähinnä taloudelliset perusteet johtuvat kasvija eläinkun; nan hyväksikäytöstä . Esimerkiksi tropiikissa, missä lajien erikoistuminen on edennyt pitkälle ja vuorovaikutusverkot ovat mutkikkaita , yhden lajin katoaminen voi tuhota monia muita. Vaikka luonnon itseisarvo kiellettäisiin , luonnonsuojelun tavoitteet tuskin muuttuisivat nykyisestä olennaisesti . N yky2 ään hävitämme lajeja ennen kuin ________________________________ __] olemme edes löytäneet niitä
SYMPAATTISET: NORPPA , SIILI JA PANDA Esteettisillä perusteilla on keskeinen merkitys päätettäessä , mitä lajeja suojellaan . ,sk. Suojelemme ensisijaisesti lähisukulaisiamme, suuria ja komeita lajeja sekä kauniita , hyväntuoksuisia tai muulla tavoin miellyttäviä lajeja. " ::;: Taksonomisilla perusteilla kalasääski on arvokkaampi kuin tuulihaukka, koska sääksi on sukunsa ainut edustaja, kun taas tuulihaukalla on useita sukulaislajeja. < ...J C: .., C ~ r-'!lalll,.,?_ °' i--~:--......... Inhottavannäköinen, myrkyllinen tai muulla tavoin vastenmielinen uhanalainen laji on todella vaarassa. ;;""4!!1irw .. Lajiston monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta trooppiset sademetsät ovat ratkaisevassa asemassa , ja siellä tehokkaiden suojelustrategioiden tarve on suurin. Näin tarkasteltuna lajien suojeluarvo on lähinnä yhteiskunnallinen päätös. Uhanalaisten lajien suojelulla on kiire: vuosituhannen loppuun mennessä on arvioitu jopa miljoonan lajin kuolevan . Olennaista on tunnistaa eri suojeluperusteiden keskinäinen paino : suojelemmeko jotakin lajia sen ulkonäön vai ekologisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi. ULKONÄKÖ , EKOLOGIA VAI TALOUDELLISUUS. Esimerkiksi linnut ja nisäkkäät ovat luonnonsuojelijoiden suosikkeja , edelliset näkyvien elintapojensa vuoksi ja jälkimmäiset todennäköisesti siksi , SUOMEN LUONTO 4183 42 . Ajatelkaamme tilannetta, jossa valveutunut , kompromisseihin tottunut poliitikko antaa päätettäväksemme , m1ten varat suojeluun suunnataan . Ellemme edes pyri kehittämään menetelmiä suojeluarvon määräämiseksi , antaudumme luonnonsuojelussa sattuman armoille . Poliitikot päättävät myös sen , onko 600 000 markkaa vuodessa kohtuullinen hinta saimaannorpan säilymisestä vai täytyykö luonnonsuojeluliiton vaihtaa tunnuseläintä. Uhanalaisten lajien suojeluarvon määrääminen edellä mam1tuin perustein ei ole suinkaan helppoa eikä edes yksiselitteistä mutta arvonäkökohtien tunnistaminen ja pohdinta saattavat auttaa suojelutyön suunnittelussa. D 25. Jopa luonnonsuojelujärjestöjen tunnuseläimet, esimerkiksi norppa , siili ja panda, ovat " sympaattisia" lajien suojelumainosarvo vaihtelee . että olemme itsekin nisäkkäitä . SATTUMANKO ARMOILLA. Järkevän suojelutyön kannalta on ·-kuitenkin parempi, että arvoasetelmien olemassaolo tiedostetaan ja myönnetään kuin , että käytännön suojelutyöstä päättävät henkilöt keskittävät huomionsa heille itselleen merkittäviin lajeihin . Myös Suomessa lajien suojeluarvon arviointiperusteita kannattaa kuitenkin pohtia. Viivyttely näkyy lajien häviämisenä . Ellemme osaa vastata tiedusteluun , poliitikko päättää asian itse. naksi estää luonnon ja ihmisyhteisön jyrkän vastakkainasettelun , mitä ajoittain on havaittavissa . Korostettakoon kuitenkin, että taksonomiset perusteet ovat vain yksi arvokriteeri. Nykyään suojeluresurssit ohjautuvat paljolti esteettisten näkökohtien perusteella
Suomen nykyiseltä alueelta se on löydetty vain kahdesti : vuonna 1933 Pohjois-Karjalasta Rautavaaran Tiilikankylästä ja vuonna 1937 Virolahdelta Harjun maatalouskoulun metsästä . Ruotsissakin rihmanaavakuusikot ovat selviä "palorefugioita" , metsäpalon koskemattomia alueita. Tuli, kaskeaminen , on saattanut ollakin syynä rihmanaavan suhteelliseen harvinaisuuteen Suomessa. Rihmanaavakuusikot ovat aukkoisia, niissä on eri-ikäisiä puita ja kelojakin . Talousmetsien nopeaan kiertoon rihmanaava ei ehdi mukaan. Rihmanaava vaatii viihtyäkseen aarnimetsää: kuusikon pitää olla vähintään 120 vuotta vanhaa. Tosin vapaasti riippuvat naavat ovat harvoin yli metrin mittaisia , mutta on siinäkin jo jäkälälle kokoa. Rihmanaava ei vaadikaan jykeviä puita vaan iäkkäitä, hidaskasvuisia puita. Ei rihmanaava kelpaa parraksikaan ! Kotimaisten tietojen perusteella ei rihmanaavasta paljon enempää pystyisi kirjoittamaankaan. Eikä rihmanaavasta ole edes parraksi! Lue oheinen rihmanaavan etsintäkuulutus ja ole luonnossa liikkuessasi tarkkana.. Ja jos kaivattu naava sattuisi löytymään, niin valokuva tai pieni näyte johonkin kasvimuseoon varmistukseksi , ja tieto joko minulle tai esi merkiksi läänin ympäristönsuojelutarkastajalle, jotta tarpeellisiin suojelutoimiin voidaan ryhtyä. Nyt tarkistuksissa tosin näistä 95 % on todettu tuhoutuneiksi, mutta samalla löytyi rihmanaavaa noin 15 uudesta paikasta, joten siellä rihmanaavaesiintymiä on jäljellä vieläkin parikymmentä. Niinpä sitä pitäisi26 kin tarkkaan katsella Kitkan ja Oulankajokilaaksojen kuusikoista. Ruotsin rihmanaavametsiköt eivät ole erityisen vaikuttavia , päinvastoin, ne näyttävät hyvin arkisilta. Vuonna 1948 sieltä tunnettiin peräti 110 rihmanaavaesiintymää . Putkilokasveja on niukasti , mutta runsaat sammalja maksasammalpeitteet osoittavat nekin korkeata ilman suhteellista kosteutta . Se kasvaa sekä kuusen että koivun oksilla, mutta metsät ovat aina kuusivaltaisia. Rihmanaava kasvaa alle kymmenen metrin korkeudessa kuusten alaoksilla ja myös koivujen rungoilla ja oksilla. Ruotsissa rihmanaavaa on ollut enemmän. Itse rihmanaavaa on useimmissa esiintymissä suhteellisen niukasti ja laikuittain: ilmeisesti sen lisääntyminen ei ole kovin tehokasta . Tapio Rintanen tarkisti Virolahden esiintymän kohtalon : Harjun naavakuusikko on hakattu ja rihmanaava niin ollen sieltä kadonnut. Mutta rihmanaava (Usnea longissima) on helppo tuntea: se on suora, pitkä riippuva rihma , josta siirottaa lyhyitä ohuita sivuhaaroja. Näiden vihjeiden perusteella voisi rihmanaavaa vielä lähteä Suomestakin etsiskelemään joistakin Järvialueen pohjoisosien ja Oulun läänin vanhoista kuusikoista, erityisesti vaarojen ja mäkien pohjoisrinteistä. D Rihmanaava on helppo tunnistaa: sen suora, pitkä, riippuva rihma, josta siirottaa lyhyitä sivuhaaroja , muistuttaa joulukuusen koristenauhaa. Ilmaston tulee olla kostea : useimmat rihmanaavaesiintymät ovat vaarojen pohjoistai länsirinteillä. Yleensä naavat ovat erittäin vaikeita tuntea lajilleen; jopa naavalajien lukumäärästä on epätietoisuutta. Seppo Vuokko Onko rihmanaava hävinnyt Suomesta. Tiilikankylän naavojen suhteen on vielä toivoa: saattaapa esiintymä olla nykyisen Tiilikanjärven kansallispuiston alueellakin! Lisäksi rihmanaava on kasvanut nykyisen rajan takana Kuusamon Paanajärvellä. Paristakymmenestä naavalajistamme rihmanaava on kookkain: suotuisissa oloissa se voi kasvaa jopa yhdeksän metrin mittaiseksi. Kumpikin keräys on ollut melko runsas: näytteitä on riittänyt useaankin museoon
28 SUOMEN LUONTO 4/ 83 42 . ,sk.
Esiintymispaikat tulisikin kartoittaa yksityiskohtaisesti ja olisi harkittava myös elinympäristöjen rauhoittamista. Rupi1isko elää Suomessa vain Ahvenanmaalla, sekä mantereella että saaristossa ja lisäksi sitä on aivan kaakkoisrajan tuntumassa . Lisäksi jouduttaneen lähiaikoina 11 sammakkoeläintä ja 6 matelijaa liittämään uhanalaisten luetteloon. Sen vuoksi rupiliskokanta voi helposti tuhoutua ympäristömuutosten seurauksena. Matelijamme puolestaan synnyttävät eläviä poikasia tai munivat kuorellisia munia. Havaintoja rupiliskoista on hyvin vähän; ilmeisesti kannat ovat pienet ja esiintymisalueet suppeat. Sammakkoeläimet ja matelijat ovat rakenteeltaan , elintoiminnoiltaan ja -tavoiltaan hyvin erilaisia ja ne kuuluvat eläinkunnan eri luokkiin . Kaikki meikäläiset sammakkoeläimet kutevat ja niiden toukat . Sammakkoeläimet taas viihtyvät kosteissa, varjoisissa ympäristöissä, usein veden äärel lä. Juhani Terhivuo Liskoille, käärmeille ja sammakoille lain suoja Vain kyy on yhä henkipatto Monet matelijat ja sammakkoeläimet ovat Euroopassa uhanalaisia, useita lajeja ja alalajeja on jo kuollut sukupuuttoon. Uhanalaisia lajeja tai alalajeja on Euroopassa 39, ja näistä pelätään jo 14 kuolleen sukupuuttoon. Keski-Euroopassa rupilisko taantuu jatkuvasti, ja se kuuluukin Euroopan uhanalaisten sammakkoeläinten luetteloon. Jääkauden jälkeen litorinameren aika noin 5000 vuotta sitten lienee ollut matelijoille ja sammakkoeläimille nykyistä suotuisampi : tuolloin eleli Fennoskandiassakin suokilpikonnia, joiden panssareita yhä löytyy soista. Niinpä sekä alan tutkimus että harrastus on niukkaa , eikä meillä myöskään ole alan harrastajia yhdistäviä seuroja kuten jo Ruotsissa. Pontimena on ollut huoli kantojen jatkuvasta pienenemisestä ja monin paikoin on ollut pakko jo ryhtyä pikaisiin suojelutoimiin. Matelijoita tapaa etupäässä kuivilta, aurinkoisilta paikoilta. Myös eräiden lajien nykylevinneisyys selittyy parhaiten siten , että niiden erilliset populaatiot ovat rippeitä aikaisemmasta, nykyistä laajemmasta levinneisyydestä. Meidän sammakkoeläimillämme ja matelijoillamme ei näitä avuja ole: lajeja on yhteensä kymmenen ja ne ovat melko arkipäiväisen näköisiä , vieläpä (kansanperinteen pohjalta) inhottuja, jopa pelättyjäkin. Näitä tuloksia on sitten verrattu muiden maiden inventointien tuloksiin , sillä monet PohjoisEuroopassa laaja-alaiset ja paikoin vielä yleisetkin lajit ovat Keskija Etelä-Euroopassa uhanalaisia. Ravintoekologialtaan kaikki lajimme ovat petoja: sammakkoeläimemme syövät selkärangattomia pikkueläimiä, etenkin hyönteisiä, samoin sisilisko ja vaskitsa. Suomessa elää vain viisi matelijaja viisi sammakkoeläinlajia. Ne ovat koko Euroopan lajistosta vain noin 8 % , kun sentään Euroopan nisäkkäistä lajistoomme kuul uu 30-40 % ja linnuista jopa 4070 % , riippuen siitä, lasketaanko satunnaisvierailijat ja -pesijät mukaan. Sammakkoeläinten ja matelijoitten niukkuuteen on syynä ankara ilmastomme: pohjoisimmassa Lapissa tulevat toimeen enää sisilisko ja sammakko. SUOJELUN TARVE Runsaslajiset eläinryhmät, joiden SUOMEN LUONTO 4/BJ 42. vsk. Yhteistä niille on vaihtolämpöisyys. Käärmeet saalistavat pieniä selkärankaisia . Keskija Etelä-Euroopassa monien kotoperäisten lajien ja alalajien esiintymisalueet ovat niin suppeita, että elinympäristön muuttuminen voi kerralla pyyhkäistä ne sukupuuttoon. KOTOISTEN LAJIEN TILANNE Helsingin yliopiston eläinmuseo on vapaaehtoisten luonnonharrastajien ja tutkijoiden voimin koonnut vuosina 1974-79 tiedot eri matelijaja sammakkoeläintemme levinneisyydestä ja runsaudesta. Vesiliskon ja rupiliskon eurooppalaiset levin nei29. Erityisesti elinympäristöjen muutokset, vesien saastuminen ja rakentaminen, kosteikkojen hävittäminen, rakentaminen, liikenne ja jopa liian innokas keräily ovat hävittäneet näitä vaihtolämpöisiä ystäviämme. kehittyvät vedessä. Useissa Euroopan maissa on viimevuosien aikana selvitetty sammakkoeläinten ja matelijoiden nykyisiä levinneisyyksiä ja kantojen runsauksia . edustajat ovat väritykseltäänkin kauniita kuten linnut ja perhoset, herättävät niin tutkijoiden kuin harrastajien ja luonnonsuojelijoidenkin mielenkiinnon. Toukokuussa kaikki sammakkoeläimemme ja matelijamme kyytä lukuunottamatta saivat vihdoin lain suojan
EuKorea vaskitsa on io todella rauhoituksensa ansainnut: niin moni viaton vaskitsa on menettänyt henkensä silmittömän käärmevihan uhrina. Vesilisko näyttää kestävän ympäristön muutoksia paremmin kuin monet muut sammakkoeläimet. syysalueet ovat lähes yhteneväiset. Niukan rupiliskokantamme menestys riippuu olennaisesti elinympäristön, ennen muuta kutuallikoiden säilymisestä. 30 SUO MEN LUONT04 1HJ42 . Vesiliskokantamme vaikuttaa vakaalta. ,-k.. Suomenlahden ja Ahvenanmeren saaristoissa vesiliskoja löytää sopivista lammikoista melko pieniltäkin saarilta. Ehkäpä vesiliskon jälkeläisiä pääsi aikuistumaan entistä enemmän kun kalat eivät enää olleet nuijapäitä verottamassa! Vesiliskon kutupaikoiksi kelpaavat myöskin pienehköt lammikot, joista ei rupiliskoja tapaa. Esimerkiksi Etelä-Ruotsissa sammakko-, rupikonnaja kalakannat hävisivät useista happamoituneista järvistä täysin , mutta vesiliskokannat voimistuivat. Sammakko on vielä jokaiselle tuttu loikkija. Suomessa vesiliskoa on aina Oulun korkeudelle asti, mutta jo Suomenselällä esiintymiä on vain harvakseltaan . Rupikonna, hidasliikkeinen mietiskelijä, on yksi tavallisimmista maantieliikenteen uhreista
Vasta < "' ...J C V C 1 .2. roopan pohjoisosista se puuttuu vain Neuvostoliiton ikiroudan alueelta. Suur-Lontoossa sammakoista JO neljännes kutee puutarhojen lammikoissa. Kun elävän käärmeen silmäterää tai päälaen suomukilpien muotoa ei ole helppo katsoa, jää parhaaksi tuntomerkiksi pitkään ja solakkaan rantakäärmeeseen kyyn tanakkuus ja lyhyt, nopeasti suippeneva häntä. Viitasammakko pysyi kauan arvoituksellisena. Kyyt voivat olla harmaita, ruskeita tai aivan mustia, jolloin sahanteräkuviokaan ei näy . ·.; _ ___ _ _Jo< Tämä valokuva on ainoita osoituksia siitä, Rantakäärme ui mielellään, mutta tuntomerkiksi se ei riitä: ei kyykään vettä karta . SUOMEN LUONTO 4i H3 42 . että Ahvenanmaan kangaskäärmekanta on yhä hengissä. ,sk_ 31. Kasvavasta liikenteestä on tuilut sammakkokantojen lisäharventaja: Turun ympäristön eläinten liikennekuolematutkimuksessa neljännes uhreista oli sammakoita, suunn osa tavallisia sammakoita. Tehostuneen maankäytön myota sammakkokin on menettänyt kutupaikkoja etenkin tiheiden asutusalueiden tuntumasta
Viime aikoina ei lehdissä enää ole näkynyt uutisia mon1satapä1s1stä kyyn nousuista lieneekö tämäkin merkki kantojen heikkenemisestä. Rantakfifirme Euroopan 27 käärmelajia ovat vam yksi prosentti koko maapallon käärmelajistosta. Koko Eurooppaa ajatellen kyyn tulevaisuus ei kuitenkaan näytä kovin valoisalta. Epäilemättä myönteinen asennekasvatus , etenkin vanhan käärmevihan häviäminen, auttaisi myös vaskicsaa. Veden pilaantuminen molemmilla alueilla johti lopulta mölysammakon häviämiseen. Suomen pohjoisin kyylöytö on Inarin Riuculasca 1979. Metsitetyt pellot runsaine myyräkancoineen tarjoavat kyil le uusia elinympäristöjä , mutta kyyn "pelastus" lienee sittenkin Suomen suurissa metsissä. Kangaskå'å'rme elää Suomessa Ahvenanmaan mantereella. Ahvenanmaalta se lienee hävinnyt joskus tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Rantakäärme näyttää sisämaassa taantuneen. Vihersammakoica, joihin mölysammakkokin kuuluu, käytetään varsin paljon ihmisravinnoksi . Vaikka löytöjä Lapista on melkoisesti , kyycä on runsaimmin Keskija Etelä-Suomessa , mutta sielläkin se on viimeisten vuosikymmenien aikana selvästi taantunut. Rupikonna näyttää taantuvan Etelä-Suomessa . Eurooppalaisittain tarkasteltuna lajin kannat näyttävät melko vakailta, useista alalajeista uhanlaisiin kuuluu vain Sardiniassa elävä Nacrix nacrix cetti . Kutuaikana viitasammakko on helposti tunnistettavissa ääntelyscä. Ääniä on kahdenlaisia: toinen muistuttaa hidasta kaasun kuplimista vedessä ("pulputus") toinen tuo mieleen kaukaa vaimeasti kuuluvan koiran haukunnan ("haukunta") . Mm . Talvipesien tuhoutuminen maansiirtoja rakennustöiden vuoksi sekä kyiden tappaminen " nousulta " eli juuri kun ne ovat jättämässä talvipesänsä , ovat nekin epäilemättä verottaneet paikallisia kyykantoja . Harvinainen laji epäilemättä on , siksi sen rauhoittaminen Ahvenanmaalla on täysin perusteltua. Lajin levinneisyys ei viime aikoina näytä muuttuneen. Sveitsissä ja Bulgariassa kyy on voimakkaasti harvi SUO MEN LUO T04 / X\42 ,-k. Suomessa , kuten koko Euroopassa, kangaskäärme kuuluu uhanalaiseen eläinten joukkoon. Sisiliskon voi kohdata kaikkialla Euroopassa Välimeren rantoja lukuunottamatta. Sveitsistä viitasammakko on jo kadonnut. 1.8 miljoonaa yksilöä). Jokaisen luonnonystävän tulisi merkitä muistiin havaitsemansa viicasammakoc ja lähettää tiedot Helsingin yliopiston eläinmuseoon. Navettojen caustoilla kukoistaneet tuokiot ovat monin paikoin kadonneet tai niiden rakenne on muuttunut niin tiiviiksi , etteivät ne enää sovellu rantakäärmeelle munintapa1koiksi. Vaskicsa on meillä levinnyt Vaasan korkeudelle. Syyksi voidaan arvella kutupaikkojen tuhoutumista ja muuttumista sekä erilaisia ympäristömyrkkyjä. Mölysammakko kuului vielä 1950-luvun lopulla lajistoomme , mutta vuoden 1960 jälkeen sitä ei enää ole havaittu . Pohjois-Euroopassa viicasammakko menestyy yhä hyvin, mutta Keski-Euroopan tiheään asutuilla seuduilla sen tulevaisuus näyttää synkältä; elinympäristön muutokset, mm. Kyy on levinnyt laajimmalle ja pisimmälle pohjoiseen. Vaikka rantakäärmeiscä on melkoisesti sisämaalöytöjä aina Ouluun asti, on sitä runsaimmin eteläisellä ja lounaisella rannikkoalueella sekä Ahvenanmaalla . Kangaskäärmeen elinympäristöt olisi Suomessa kartoitettava yksityiskohtaisesti ja ne tulisi suojella. Itävallassa, Tsekkoslovakiassa, Saksan liittotasavallassa, Saksan demokraattisessa tasavallassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Sveitsissä ja Englannissa lajia tavataan vielä koko maassa, mutta merkkejä paikallisista caantumisisca on io huo32 lestuttavan paljon . Helsingin Vanhankaupunginlahden ja Porvoon Ruskiksen mölysammakot lienevät saaneet alkunsa istutuksista, ja ainakin 1930ja 1940-luvulla lisääntyminen oli vilkasta. Useat sisämaahavainnot koskevat yksittäisiä rantakäärmeitä. Turun seuduilla kyicä kuolee liikenteessä lähes yhtä paljon kuin rantakäärmeicäkin . Fennoskandiassa käärmelajeja on kolme. Viimeaikaiset harvat havainnot osoittavat oikeastaan vain kannan yhä säilyneen. Taajamaja kesämökkiasutuksen leviäminen on merkinnyt paitsi elinympäristön muuttumista myöskin ihmisen tappamien kyiden määrän kasvua. Vaskitsan eurooppalainen levinneisyys on varsin laaja, se puuttuu vain Fennos andian ja Neuvostoliiton havumetsävyöhykkeen pohjoisosista, samoin Irlannista, Espanjasta sekä Välimeren saarilta Sisiliaa lukuunottamatta. Suurimpia "tuottajia" olivat Turkki , Kreikka ja Bulgaria. Vaskitsa on varsin sympaattinen otus, mutta usein tämä raajaton liskojen sukulainen saa osakseen käärmeen kohtalon kepillä niskaan tai autolla yli. Elinympäristöjen muuttuminen ja tuhoutuminen , ravinnon myrkyttyminen, asutuksen leviäminen ja ihmisen perinteinen käärmeviha näyttävät taantumisen pääsyilcä. Kangaskäärme on kuitenkin niin hankalasti erotettavissa kyystä ja rantakäärmeescä , että lajirauhoituksella on tuskin kovin suurta käytännön merkitystä . Runsauden arvioiminen on hankalaa, sillä sisilisko viettää piiloittelevaa elämää ja uskaltautuu ulos vain auringon paistaessa. Lajeistamme kookkaimmaksi tulee rantakäärme, joka Keski-Euroopassa voi olla kaksimetrinen, meillä ennätys lienee 134 cm. Ruotsissa kangaskäärme näyttää jatkuvasti taantuvan, vaikka se on ollut rauhoicettuna jo useita vuosia. Yksinomaan Sveitsiin tuotiin vuonna 1976 yli 96 tonnia vihersammakoica (n. Saksan liittotasavallassa, Alankomaissa. Molempia ääniä voi kuulla viicasammakkokuorosca samanaikaisesti ja usein samoilta kutupaikoilta kuuluu myös tavallisen sammakon yhtämittaista kurinaa. Keski-Euroopan vilkas liikenne verottaa rupikonnia paikoin niin tehokkaasti, että kutupaikoille pääsyn varmistamiseksi on jopa liikennettä ohjattu pois "konnaceiltä" ja konnille on rakennettu tilapäisiä cienylicyspaikkoja. viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sen monin paikoin jopa sammakkoa runsaammaksi, mutta sen levinneisyyskuva kaipaa vielä paljon täydentämistä. Kutupaikoiksi eivät kelpaa pienet lammikoc ja ojac , syvempää sen olla pitää. Fennoskandiassa pohjoiset löydöt noudattelevat melko tarkoin kuusen pohjoisrajaa . Esimerkiksi läntisen Uudenmaan hiekkaceilcä yliajettuja vaskicsoja löytää harmittavan usein. kutupaikkojen häviäminen sekä vesien happamoituminen ovat selvästi vähentämässä kantoja. Kesämökkiasutuksen lisääntymisen ja ihmisen vainon ohella eräänä syynä voi olla munille sopivien haudoncapaikkojen väheneminen . 1.2 miljoonaa yksilöä), vuonna 1980 luku oli jo yli 146 tonnia (n. Turun seudun liikennekuolleisuustuckimuksessa rantakäärme oli runsaslukuisin macelijauhri. Rupikonnan levinneisyysalue Suomessa ulottuu Metsä-Lappiin mutta runsaimmin sitä näyttää olevan lounaisella rannikkoalueellamme ja siihen rajoittuvassa saaristossa
paikoilta voi olla puolusteltavissa, mutta kyyn tarpeettomasta tappamisesta päästänee eroon vain asennekasvatuksella. 33. taantumisen syiden selvitys 3. hoitus ei koske kyytä . Kolealla säällä ne etsivät lämpöä tovereistaan ja pakkautuvat monipäisiksi vyyhdeiksi . päivästä lähtien rauhoitettu matelijamme ja sammakkoeläimemme. kuivatukset ja salaojitukset, on vähentänyt sammakoiden kutupaikkoja. Kyyn hävittäminen esimerkiksi pihamaalta , uimarannoilta ym . Matelijaja sammakkoeläinkantojen nopea köyhtyminen Eteläja Keski-Euroopassa tekee niiden jatkuvan seuraamisen välttämättömäksi myös täällä levinneisyysalueitten äärialueilla. Britannian herpetologinen seura (The British Herpetological Society) kiteyttää suojelun toimintalinjat seuraavasti: 1. Rau. Sammakoita ja vesiliskoja sekä niiden kutua ja toukkoa saa kerätä opetusja tutkimustarkoituksiin. Maassamme ovat kaikki linnut rauhoitettuja , ellei laissa tai asetuksissa toisin määrätä. Keski-Euroopassa taantuminen johtuu osaksi ympäristömuutoksista ja suoranaisesta vainosta, mutta eräissä maissa kyitä myös kerätään melkoisia määriä lääketeollisuuden tarpeisiin , lähinnä seerumin tuottamiseksi. Tämä edellyttää myöskin kansainvälisen tutkimusyhteistyön tehostamista. Myös liikenne on paha vihollinen: Turun seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan neljännes liikenteen eläinuhreista oli sammakoita. naistunut ja nopean taantumisen vuoksi kyykin on jo liitetty Euroopan uhanalaisten matelijoitten luetteloon. käytännön suojelutoimet Itse lisäisin näihin vielä asennekasvatuksen. D Kyitten noustessa keväisin joukolla talvipesistään voi tällaisella "käärmeennousemapaikalla" tavata kymmeniäkin kyitä. tutkimus/investointi 2. Reijo Juurinen / LKA Hannu Hau1ala/ LKA Tehostunut maankäyttö, mm. Suojelukysymyksissä Suomi tulisi nähdä osana Eurooppaa, jolloin tavallisetkin lajimme ovat suojelun arvoisia, edustavathan ne pohjoisen erikoisiin olosuhteisiin sopeutuneita ääripopulaatioita . PITÄISIKÖ KYYKIN RAUHOITTAA. Samalla tavoin on toukokuun 13
Lisäksi osa lajeista rauhoitettiin vain Pohjois-Suomessa ja osa vain Etelä-Suomessa. Lajimäärä pysyi suunnilleen ennallaan, mutta lajistosta muuttui lähes puolet. Kukan päivänä, toukokuun 13. Peltomaitikka, puoliloincn. Varputädykc, tunturin koristus. Niinpä lajistosta varsin suuri osa oli pohjoisia harvinaisuuksia , usein mitättömän näköisiäkin . Asetus rauhoitetuista kasveista • muuttui Hietaneilikka, harvinainen harjukasvi . Uuden asetuksen mukaan koko maassa rauhoitettuja ovat: Lehtonoidanlukko (Bocrychium virginianum) Tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans) Suippohärkylä (Po/ystichum lonchitis) Serpentiiniraunioinen (Asplenium adulterinum) Kampasaniainen (Blechnum spicant) Taponlehti (Asarum europaeum) Lumpeitten (Nymphaea) punakukkaiset muodot Lehtoukonhattu (Aconitum septentrionale) Alppivalkovuokko (Anemone trifolia) SUOMEN LUONTO 4/ 8J 42 . Kasvien pahimpana uhkana nähtiin keräily ja poiminta. Rauhoitusasetus suunniteltiin vakaassa maatalousmaassa eikä silloin osattu ennakoida sen paremmin soiden ojituksia , maaltapakoa ja maatalouden voimakasta koneellistumista sen paremmin kuin saastumistakaan . Pesäiuuri, lehtivihreätön kämmckkä. Vanha rauhoitusasetus oli vuodelta 1952 . ,sk.. Näiden elinympäristöt ovat 34 voimakkaasti muuttuneet ja osin katoamassakin ja niinpä kasvitkin ovat harvinaistuneet. 1983, astui voimaan uusi asetus rauhoitetuista kasveista. Uudessa rauhoitettujen kasvien luettelossa painopiste on etelässä: mukana on paljon rantojen , ketoien ja soiden kasveja . Luettelosta on poistettu pohjoisia vaatimattoman näköisiä harvinaisuuksia ; pohjoisista kasveista asemansa ovat säilyttäneet toisaalta äärimmäisen niukat lajit, toisaalta kauneimmat , poimintaan houkuttelevat tuntureiden harvinaisuudet
D 37 < :.: ..J ., E ,; :r: E f. ia rancaluhtien upea kurienmiekka . Näin on voitu järkevästi turvata eräiden kauniskukkaisten tai muuten merkittävien kasvien eteläiset tai pohjoiset ääriesiintymät. incamata) Verikämmekkä (Dactylorhiza incamata subsp. .. Punakämmekkä (Dactylorhiza incamata subsp. cruenta) Kaitakämmekkä (Dactylorhiza traunsteinen) Oulun ja Lapin läänissä ovat puolestaan rauhoitettuja: Nevaimarre (The/ypteris palustris) Seinäraunioinen (Asplenium ruta-muraria) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Hentokiurunkannus (Corydalis intermedia) Lehtopalsami (lmpatiens noli-tangere) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Kurjenmiekka (Iris pseudacorus) Korpinurmikka (Poa remota) Näsiän , sinivuokon , kevätesikon, kevätlinnunherneen, imikän ja valkolehdokin kerääminen myyntiin ja kauppaaminen ovat edelleen kiellettyjä. Siellä on voimassa oma kasvien suojelulaki , jolla on suojeltu kaikkiaan 31 kasvilajia . Samoin luonnonvaraisen tyrnin oksien myynti ja keruumyynti sekä marjojen poimiminen oksia katkomalla tai musertamalla on edelleen kielletty eikä katajankaan rauhoitussuojaan tullut muutoksia: puumaisten tai pylväsmäisten katajan myynti koristetarkoituksiin on kiellettyä. Etelä-Suomessa, siis Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettuja ovat: Tunturikiviyrtti (Woodsia alpina) Pulskaneilikka (Dianthus superbus) Pahtarikko (Saxifraga nivalis) Lettorikko (Saxifraga hirculus) Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa) Väinönputki (Angelica archangelica subsp. Muutokset eivät myöskään koske Ahvenanmaata. borealiatlanticus) Lapinkaura (Trisetum subalpestre) Uutta asetuksessa on sekin, että siinä on joukko vain osassa maata rauhoitettuja lajeja. archangelica) SUOMEN LUONTO 4183 42 . vsk. . Katajan käyttökielto ei koske puuainesta eikä sillä käytävää kauppaa: kiulujen ja pannunalusten valmistajat ja kauppaajat eivät riko lakia. Tunturisarake (Kobresia myosuroides) Kuusamonsarake (Kobresia simpliciuscula) Lähdesara (Carex paniculata) Ketunsara (Carex vulpina) Hajasara (Carex remota) Kuusamonnokkasara (Carex jemtlandica) Pikkunokkasara (Carex bergrothi1) Kotilaisensara (Carex kotilaimi) Lehtonata (Festuca gigantea) Lapinhelpi (Arctagrostis lat1folia) Mätäshelmikkä (Melica picta) Tähkähelmikkä (Melica ciliata) Lehtokattara (Bromus benekeni1) Merivehnä (Elymus farctus subsp
vsk.. On siis lähdetty taisteluun luontoa vastaan sen sijaan että poistetta1s11n lisääntymisen syyt. Jörgen Palmgren / LKA SUOMEN LUO NTO 4/ HJ 42. Saariston lintuyhteisöt köyhtyvät etenkin Helsingin länsipuolella. Kun vielä kalastuksen lisääntyminen Itämerellä ja Pohjanmerellä helpotti talvehtimista, alkoi lokkien "väestöräjähdys" . Helsingin tienoilla oli lokkien lisääntyminen nopeinta vuosina 1965-80, jol38 loin niiden lukumäärä kasvoi 1 500 parista 7 000 pariin . Ongelma on ratkaistavissa vain poistamalla tai hautaamalla kalajätteet rannoilta niin että loisen elämänkierto eri isäntälajien välillä katkeaa. generalisteja, jotka helposti sopeutuvat uusiin olosuhteisiin eräänlaisia lintumaailman voikukkia. Perinteinen tapa tarttua ongelmaan on lokkija varislintujen hävittäminen joko ampumalla, myrkyttämällä tai ansoilla ja verkoilla pyydystämällä, pelottelemalla , pesäpoikasia hävittämällä tai munia steriloimalla. LUONNON VIKA. Myös Pohjanlahden rannikolla ovat lokkilinnut lisääntyneet erityisesti kalapakastamojen ja turkistarhojen turvin. Mutta lokkien tavat muuttuivat: ne alkoivat etsiä ravintoa satamista ja kaatopaikoilta , ne alkoivat pesiä yhdyskunnittain ja niiden poikastuotanto kasvoi . Luonnossa lokit kilpailevat muiden lintujen kanssa pesimissaarista, syövät toisten lintujen poikasia ja voivat paikallisesti jopa uhata joitakin lintulajeja. Lintujen lisäännyttyä ovat kasvaneet myös ongelmat: epäilyt tautien levittämisestä, likaantuminen, meteli , häirintä turkistarhoilla ja lentokoneen ja lokin törmäysten vaara. Loisen isännän , kalalokin ampuminen on johtanut vain siihen, että lokit ovat tulleet aremmiksi mutta jatkavat kalajätteiden syömistä ja loisen levittämistä. Näin voimakas kasvu tuo hankaluuksia sekä yhteiskunnalle että luonnonsuojelulle. Menestys on ollut heikko. Ne ovat monipuolisia ja erikoistumattomia, ns . Esimerkiksi harmaalokki on oppinut pesimään kaupungeissa talojen katoilla Länsi-Saksassa ja Englannissa ja ensimmäiset kattopesinnät on jo havaittu myös Helsingissä ja Tampereella. Olemme valinnan edessä: hyväksymmekö lokkikantojen aktiivisen vähentämisen, vaikka se pitkällä tähtäimellä on tuloksetonta vai vaadimmeko toimia, joilla tartutaan lisääntymisen varsinaisiin syihin, vaikka se merkinnee epämiellyttävää itsetutkiskelua ja yhteiskunnallisia muutoksia. Monet lokkija varislinnut ovat erityisen hyvin sopeutuneet hyödyntämään teknistä kehitystä, kaupungistumista ja uusia ravinnonlähteitä. Olof Pehrsson kertoo lokkien levittämästä heisimadosta, joka uhkaa Ruotsin tunturijärvien kalakantoja. Johan Ulfvens Lokkisotaanko. Huolimaton jätteiden ja kalantähteiden käsittely on ollut edullista lokeille. Neljässäkymmenessä vuodessa ovat Suomenlahden harmaalokit lisääntyneet 500 parista 11 000 pariin. Harmaalokithan lentävät vaivatta puolensataa kilometriä tai enemmänkin etsimässä ravintoa. Yksi merkki Itämeren muuttumisesta on harmaalokkien ja myös naurulokkien runsastuminen. Olemme kattaneet lokeille ruokapöydän , jollaista ei olisi 4050 vuotta sitten voinut kuvitellakaan. Tuohon aikaan oli harmaalokki Helsingin seudulla melko harvinainen ja eli sillä mitä saaristo tarjosi: kaloilla ja linnuilla
''Tässä heitettiin lapsi pesuveden mukana" , kirjoittaa Pehrsson . Suomen rannikoilla on monin paikoin viime vuosikymmenten aikana toteutettu samantapaisia lokkirynnäköitä. IKUINEN TAISTELU Birger Hörnfelt puolestaan kertoo , kuinka Skotlannissa May-saarella lokkien hävityskampanja vuosina 1972-77 pudotti harmaalokkien määrän 16 700 parista 3 670 pariin . Tuloksekkaan hävityskampanjan pitäisi olla jatkuva. vityskampanja, joka jälkeenpäin todettiin sekä tehottomaksi että tuloksettomaksi. vsk. Myöskin Blekingessa toteutettiin 1970-luvulla laaja lokkien häSUOMEN LUO NTO 4/ 83 42 . Lopputulos oli kuitenkin toivoton: jotta muualta muuttavat linnut eivät korvaisi hävitettyjä, pitäisi kolonia saada vielä paljon pienemmäksi, mikä osoittautui mahdottomaksi . Laajamittaisin kampanja on suunnattu Helsingin edustan kapealle saaristovyö39. Seuraus oli odottamaton : kun lokkien määrä laski, katosivat myös haahkat pesimäsaarilta. Bohuslänin saariston vahvaa harmaalokkikantaa pidettiin uhkana haahkakannoilla ja niin lokkeja myrkytettiin suurin määrin kloraloosilla
Ei , haahka on runsaampi kuin kos40 seurauksena. Kalaja lapintiira ovat miltei kadonneet, kalalokit ovat kadonneet, jäljellä olevat muutamat selkälokkiparit eivät enää onnistu pesinnässään , sillä joko harmaalokit syövät niiden munat tai poikaset tai ajavat ne pois reviireiltään . Lokkikannan kasvu on pysähtynyt lajin sisäisen kilpailun seurauksena. Mitä muutakaan olisi voitu tehdä, kun lokkikannat olivat ylisuuret. Jos arvioidaan kaikki kampanjan hyödyr .. Mutta kaikki muut mahdolliset linnut kärsivät lokkien runsaudesta: eräissä saarissa pesivät nykyään vain harmaalokit, haahkat , riskilät ja yksi tai kaksi merihanhiparia . Siinä tartutaan vain oireisiin mutta ei kajota taudin syyhyn . Fil.kand. Toisinaan munat steriloidaan pistämällä niihin reikiä, joskus ne poistetaan pesistä . SUOME LUO TO 4 /83 42 . ja haitat, onko se ollut vaivan arvoinen. Lokkipopulaatio on pitkälle itsesäätelevä systeemi , joka voi kompensoida vähentynyttä poikastuotantoa vaelluksilla ja pienentyneellä kuolleisuudella. Jos kaikki munat steriloidaan, on vaara että kolonia muuttaa vain muualle ja aiheuttaa entistä enemmän haittaa. Kun taas pienennetään populaation kokoa , suurenee lisääntymiskapasiteetti , kun kilpailu pesäpaikäsittelyä ja sen jälkeen harmaalokkien poikastuotannon pitämistä sellaisena , ettei populaatio kasva. kaan aikaisemmin. " Kääntyy kuinka päin tahansa, aina häntä on takana ' ', hän sanoo. Vuoden 198 1 jälkeen on steriloitu noin 8 000 pesivän parin pesää ja se on johtanut poikastuotannon voimakkaaseen supistumisee n. On vaikea tarkasti sanoa, kuinka suuna väheneminen on ollut : luultavasti poikastuotto on vain 10 % siitä mitä se olisi ollut ilman käsittelyä . Siitä onkin tullut meren symboli . Vuonna 1978 vastasi kampanjasta Metsästäjien keskusjärjestö , sittemmin Helsi ngin , Vantaan, Espoon ja Kirkkonummen kunnat. hykkeelle , jossa munien sterilointi on ratkaisevasti alentanut poikastuottoa . vsk.. Haittana on, että koloniat hajoavat , jos sterilointi jatkuu pitemmän ajan ja kolonioista muuttaa pareja sterilointialueen ulkopuolelle . Mikael Kilpi on osallistunut Helsingin seudun lokkikampanjaan ja tutkinut harmaalokin populaatioekologiaa jo useita vuosia . Minkå"faisia culokset ovat olleet. Metså·ståJfir pitä"vå"t harmaalokkeja sorsalinnuille haitallisina, mutta vaikuttavatko harmaalokit saariston ni"stakantoihin. Samalla on kuitenkin ilmaantunut haitallisia sivuvaikutuksia, kun yhä useampi saaristossa liikkuja on katsonut lailliseksi oikeudekseen oman yks1ty1sen hävitysoperaation. Kolonioissa harmaalokit ovat alkaneet syödä toistensa poikasia ja yksittäiset parit omine reviireineen ovat tulleet tavallisemmiksi. Jotta sterilointi onnistuisi , on saarella käytävä kahdesti kesän mittaan. Ennenkaikkea huolellista jätteiden SOVELLETI1JA EKOLOGIAA Miksi lokkien hävittäminen on pitkän päälle tehotonta. Lokit eivät onnistu syömään niin monia haahkan poikasia, että se vähentäisi haahkakantaa. Rei 'itetyt munat muuttuvat kevyemmiksi ja lokit heittävät ne pesästä ja munivat uudet munat tilalle. Useat kolonioista ovat menettäneet 30 % pareistaan. Minä uskon , että se on estänyt harmaalokkikantoja kasvamasta liian suuriksi muualla Suomenlahden alueella. Hänkin on sitä mieltä , että kaatopaikkojen kunto on kaiken pahan alku ja tilannetta on parannettava , vasta sitten lokit vähenevät pysyvästi . Kuinka lokkeja våhennetå"å"n. Tarkoitus on vähentää lokkikannat sellaisiksi , että ne pystyvät löytämään luonnosta ravintonsa. Näitä on tehty rauhoitetuille saarille ja rauhoitettuja lajeja on hävitetty ja näin on heitetty varjo koko toimintaan . Mitä" keinoja suosittelette mwlle alueille, missä" lokit ovat ongelmana. Viime vuosina on huomattu käsittelemättömillä alueilla poikastuotannon pudonneen 2. Voisi olla ihanteellistakin , jos siellä täällä olisi yksittäisiä kulttuuriravinnon varassa eläviä harmaalokkikantoja, jotka eivät häiritse saariston muita lintuja. Vielä 1930-luvulla oli saariston linnusto monipuolinen ja eli saariston tarjoam an ravinnon varassa. Harmaalokki on myös varsin pitkäikäinen (2030 v), joten lajina sillä on varaa olla vuosiakin ilman poikastuotantoa. Helsingin saaristossa on aikaisemmin ollut varsin monipuolinen linnusto, mutta nyt useimmat lintuluodot ovat harmaalokkiluotoja. Riistanhoidon kannalta lokkien hävittäminen ei siis ole tarpeen. Ja sitä käytetään myös filmeissä , jotka kuvaavat 1800luvun puolivälin Helsinkiä, jolloin täällä ei ollut lainkaan harmaalokkeja ... Lokit voivat alkaa syödä jotain muuta ja tehdä puhdasta jälkeä muiden lintujen pesillä . Kahtena ensimmäisenä vuotena 1979-80 käsiteltiin saaristo Sipoosta Inkooseen , myöhemmin myös Porvoon maalaiskunnan saaristo. Mutta sittenkin voi ilmetä haitallisia seurauksia, jos lokit kaatopaikkojen siistiydyttyä siirtyvät hätistelemään saariston muita lintuja. 2 poikasesta paria kohden noin yhteen, luultavasti ravinnon niukkuuden Yhtä mieltä ongelman syistä Professori Göran Bergman on saaristoluonnon asiantuntijana ollut yksi Helsingin seudun lokkikampanjan suunnittelijoista. Ja harm aalokkihan on koristeellinen ja eloisa lintu . Mutta kokemus on osoittanut tämän vain välivaiheeksi, koska harmaalokki on voimakkaampi kuin muut linnut. Emme tiedä mitä tapahtuu , jos harmaalokki jatkuvasti lisääntyy. Mutta jos katsotaan koko Suomenlahtea eikä" vain Kirkkonummea , mikä"silloin on t1lanne. Miksi valittii"n mi"n voimakkaat keinot kuin munien sterilointi ja lintujen ampuminen kaatopaikoilla. Harmaalokki on valloittanut luonnonsuojelualueetkin. Minä en pidä harmaalokkien hävittämisestä , mutta minusta on ollut varsin traagista seurata entisen monipuolisen saaristolinnuston muuttumista harmaalokkien vallitsemaksi. Lokit voivat levittäytyä pitemmälle itään ja länteen , esimerkiksi Tammisaaren saaristossa lokit ovat jo runsastuneer. Jätteiden huolellisempi peittäminen ja lokkien ammunta ja hätyyttely ovat Vuosaaren ja Seutulan kaatopaikoilla vähentäneet siellä käyvien lokkien maaraa , mutta toisaalta lokit ovat alkaneet etsiä ravintoaan yhä laajemmalta alueelta ja käyttää lukuisia pieniä k~atopaikkoja kauempana Helsingistä
Että näin ei yleensä tehdä, johtuu populaatioekologian puutteellisesta tuntemuksesta mutta m yös perinteisistä asenteista: on helpompi antaa luonnon olla syntipukkina kuin yrittää oikaista yhteiskunnan virheitä . Lokkiongelman todellinen ratkaisuvaihtoehto perustuukin sovellettuun ekologiaan : jotta lokit vähenisivät pysyvästi on ympäristön kantokykyä laskettava. Asianmukainen kaatopaikkojen käsittely on perusedellytys, jotta lokkikannat saadaan kuriin . Räyskä kyllä tunnetaan, mutta kalastajat pitävät sitä istutettujen lohenpoikasten pahana ·tuhoajana. Muitakin räyskäkolonioita on häiritty: kaikki nähdyt räyskän munat tai poikaset on noin vain tallattu murskaksi . Ympäristönsuojelijan on ratkaistava , onko perinteinen lyhytnäköinen ratkaisu hänen ideologiansa mukainen vai sopiiko sovellettu ekologia paremmin . Kysymys on viime kädessä ympäristönsuojelijain uskottavuudesta: elämmekö niin kuin opetamme vai vaadimmeko muiden mukana nopeita luonnontalouden periaatteiden vasta1s1a teknisiä ratkaisuja . Sitäpaitsi paikallisilla harmaalokkien hävitystoimilla ei ole mitään merkitystä siksikään , että yksi käynti saarelle ei vielä vähennä poikastuottoa. Tällaista en voi hyväksyä . Lokkiongelma on raJotttunut vain joillekin rannikkoseuduille, mutta samaa periaateratkaisua voidaan soveltaa ns . Kun ihminen on luonut lokeille uusia ravinnonlähteitä on kantokyky noussut ja näin luonut mahdollisuuden kannan kasvuun. Keskeinen kysymys on harmaalokkiin vaikuttava ympäristön kantokyky, joka määräytyy tarjolla olevan ravinnon määrästä , mutta myös kilpailulla, pedoilla, ilmastoja muilla ympäristötekijöillä on merkitystä. Mutta ei ole mitään järkeä jatkaa lokkien torjuntaa saaristossa , jos kaatopaikoille ei tehdä mitään . Ikävintä on ollut räyskän vainoaminen: Suomenlahden suurin räyskäkolonia tuhottiin viime vuonna . Miten sinun mielestfisi lokkiongelma tulisi ratkaista. Ja onhan edistystä tapahtunutkin , esimerkiksi Vuosaaressa kaatopaikkajätteet jo peitetään . 41. Valiteccavasti m yös yksityisyriccåjiå• on ollut asialla , mitfi he ovat saaneet aikaan. D Varsinainen sterilointiryhmfi ei ole aiheuccanut paljon haittaa, koska se on viipynyt saarella vain vfihfin aikaa ja peiccå"nyt kaikki haahkan pesfic. vahinkoeläimiin (maaja metsätalouden hirviJa osmam myös vahinkohyönteisongelmiin) tai mihin hyvänsä ylisuureen populaatioon . koista Ja ravinnosta vähenee. He ovat hävittäneet myös kalalokin , naurulokin ja selkälokin pesiä sekä tunkeutuneet rauhoiteruille alueille ilman lupaa . Metsästäjien lajintuntemukseen on syytä suhtautua epäillen: harmaalokin ja selkälokin pesien erottaminen on hankalaa. Eikä näiden kahden periaatteen yhdistelmääkään tarvitse sulkea pois. Mutta räyskäkolonioista on löydetty niin vähän lohimerkkejä , ettei sillä ole mitään merkitystä lohenistutusten tuloksellisuuteen . Niinpä lokkikannat nopeasti lisääntyvät aikaisemmalle tasolle . Ei ole mitään järkeä hoitaa oireita, jos taudin syyhyn ei kajota. Yksityisyrittäjät ovat aiheuttaneet koko kampanjan suurimmat vahingot
Siitä kertoo tuntureilla monia vuosia retkeilijöitä opastanut Asko Kaikusalo. 42 SUOMEN LUONTO 4183 42 . "' -" 5 " a:: "' -" Asko Ka1kusalo Tunturiopas monessa mukana: Kukkien kurkistelusta mutkamäenlaskuun Lappiin ja erämaihin suuntaavien matkailijamäärien yhä lisääntyessä kasvavat myös haitat: luonto kuluu ja roskaantuu, ja kokemattomat retkeilijät vahingoittavat ajattelemattomuuttaan esim. Kaikkien luontoon tai eräilyyn liittyvien harrastusteni joukosta yhä edelleen arvostan elämäni huippuhetkiksi nämä harvat viikot tunturissa turistien tukena , en suinkaan alan sankarillisena taitajana vaan näiden hetkien tarjoamien elämysten ansiosta . Samalla kun viimeisetkin erämaat uhkaavasti hupenevat, kuluvat ja roskaantuvat, yhä useammat maalikylien asukkaat etsi,c__::=:..:,__,_r,,.__ ....:::.,o..::::,,>.:.!.t..,;;.:.!..:.._ _ _ _ _ _ _ _ ---'-'_ Retkeilyn ollessa vilkasta voidaan opastoiminnalla vähentää luonnolle aiheutuvia haittoja. Pätevät oppaat voivat vähentää massaretkeilyn haittoja. Opastoimintaa on meillä ollut lähinnä vain Käsivarressa. Vuodesta 1966 lähtien kirjoittaja on erimittaisia jaksain kompuroinut Suomen Matkailuliiton oppaana Käsivarren tuntureilla. MASSA TURISTI Juuri nyt eräretkeilymme kiemurtelee voimakkaan murroksen syövereissä. Samalla opas voi olla turistin tukena ja antaa tietoa luonnosta ja luonnossa liikkumisesta. poronhoitoa, eläimiä ja kasvistoa. vsk.
KUKKIEN KURKISTELUST A LUONTOHÖMPP ÄÄN JA TUNTURIV AELLUKSIIN Lapissa toimivien oppaiden työ on karkeasti kolmenlaista. Mitä koskemattomampaa , sen somempi. Kuitenkin tunturiluontomme vauriot ja vammat syntyvät useimmiten näiden ensikertalaisten aikaansaannoksista, sillä heiltä puuttuu tietoa tai tapain tuntemusta. Oppilaidensa tasosta ja päivämatkojen pituuksista riippumatta he itse ovat toki alansa ta1ta)la. Ja juuri heidän johdattelijanaan asiansa osaava tunturiopas voi turvata tulevai• suudelle korvaamattomia. Tämän vastakohtana on puolestaan varsinaisten tunturivaellusten vetäminen. Luvattoman yleinen käsitys täällä napap11nn huonommalla puolella on, että Lappi on eräänlainen eldorado, pelkästään etelän ihmisen hupailuun varattu puisto, missä hänen viihdykkeekseen majailee myös muutamia originelleja alkuasukkaita. vsk. Ei myöskään jokamiehenoikeuksia myötäilevästä lainsäädännöstämme löytyne pykälää, jonka perusteella ennenkokemattoman " tusinaturistin" tie tunturiin tulisi katkaista jo leirintäalueen peräveräjällä. malle , vain aidoista aidoimmaksi tunnustautuvan eräilijän ikiomalle lompololle. ytyvät edes muutamaksi hetkeksi mahdollisimman lähelle luontoa. Yksi osa oppaiden työkentästä muodostuu retkeilykeskusten ja hotellien lomaviikkojen asiakkaille tarjottavista lyhykäisistä kahvinuotioretkistä lähimaastoon ynnä liikunnallisista hurmahetkistä maastohiihdon tai mutkamäenlaskun parissa paikallisessa pujottelurinteessä. Hänen puolestaan kaikki ovat tervetulleita, kunhan eivät häädy hänen sarvipäitään hätyyttelemään, jokivarressa levännyttä venettä varastamaan tai pirtin seiniä kirveellä jyystämään . Joka tapauksessa osanottajilta edellytetään jo jonkinmoista kykyä selviytyä tuntu43. Ryhmät ovat usein melko pieniä, joko jo etelässä valmiiksi koostuneita tai matkatoimiston kautta pakettiin ilmoittautuneita. Mutta keinojen oietessa ja kulkuneuvojen kehittyessä etäisimmätkin kohteet ovat entistä helpommin muidenkin kuin aatteelleen pyhästi vihkiytyneiden rinkkaselkäisten tavoitettavissa. Seikkailua tähän "arktiseen takapajulaan" suunnitellaan puoli talvea, ja jälkeenpäin punalihaista voileipää tarjoavan isännän ylvästelyä riittää vielä pitemmälle viikon , parin visiitistä. Kenties ainokaiset sadattelusanat kohdistuvat niihin muihin retkeilijöihin , jotka tyhmyyksissään olivat eksyneet saSUOMEN LUONTO 418J 42 . Lapinmies ei turisteja jaottele rinkan painon tai pikkukenkien perusteella
Lisätietoja opaskoulutuksesta saat Jouko Heporaudalta. rissa omin varustein. Vaikkei kyseessä ollut virallinen kurssi eikä ehtolaiskuulustelu, asiatietoa luonnosta ja sen suojelusta oli helppo 44 suoltaa osanottajien kahden korvan keskelle niin lepotauoilla kuin kaiken maailman iltamissakin. Kelpo tunturioppaalta edellytetään fy ysistä kuntoa ja maastokokemusta sen verran kuin keneltä tahansa luontoretkeilijältä . Jos tunnet edes alustavaa kiinnostusta alaan jolla muuten rikastuminen rajoittuu lähinnä henkiseen puoleen ota yhteyttä Suomen Matkailuliittoon (puh . Sitä vastoin hyvä etukäteisavu olisi opastusalueen paikallistuntemus. Yhäti kasvavan retkeilypaineen kohdistuessa suppeille ja kulutuksesta kaltoin kärsiville tunturialueillemme , ns. Suomenmestaruus suunnistuksessa ei kuulu vaateisiin . D SUOMEN LUONTO 4/ 83 42 . Heidän kyvyistään ja asenteistaan riippuu paljolti , miten ensikertalaisina pohjan perille pinttelevät maallikot kohtelevat esimerkiksi Yliperän ympäristöä . suurten massojen johdattelijoiksi tarvitaan entistä enemmän luontomme arvoja tajuavia oppaita. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pikkiriikkinen biologinen tietämys, jolloin varsinaisella oppiarvolla ei ole merkitystä , sekä suomalaisluonnon suojeluun liittyvien periaatteiden tuntemus . Suosituilla retkeilyalueilla luonto helposti kuluu ja roskaantuu. Oleellisinta kuitenkin lie ollut hömppäviikkojen anti luonnosta. Suuren suosionsa takia luontohömppiä on päätetty järjestää tulevina kesinä entistä ehompina. Äärimmäisen väljän aikataulun myötä aloittelevakin luonnonharrastaja ennätti lapinalppiruusun kuvaamiseen tai sinirinnan kuunteluun. Ja miten kaikki edellinen "matkailumainonta" liittyy luontomme suojeluun. Sama opas voi yhtä taiten tarpoa Haltille kuin ohjelmoida seuraavalla viikolla kukkien kurkistelua tienvarren tievoilla. Näiden kahden väliin jää lomailun ja vaeltelun välimuoto, jota on " luontohömppä" -nimikkeellä toteutettu Kilpisjärvellä kahtena viime kesänä mielestäni varsin onnistuneesti, vaikka itse patikoinkin jonon kärkimmäisenä. OPPAAKSI TUNTUREILLE. Tällaisia tunturioppaita todella tarvitaan sekä Suomen luonnon että suomalaisluontoon pyrkivien ihmisten turvaksi. Näinpä olen itsekin äheltänyt . Luonnollisesti oppaan on myös kyettävä kanssakäymiseen ylen eri laisten ihmisyksilöiden seurassa, mutta todistusta psykologian lopputentistä ei taatusti udella . vsk.. Tarkoitus oli tarjota osanottajille sopivassa määrin tunturiretkeilyn alkeita ja elämyksiä, mutta päivämatkat ja yöt arktisen armoilla ohjelmoitiin kuitenkin niin , ettei ensikertalaisella viisivuotiaallakaan ollut isompia ongelmia. Tunturioppaita ei tietenkään jaotella eri ryhmiin . Vaikkei valtakunnallisia ennätyksiä tavoitellakaan , tällaisilla vaelluksilla taivalta voi karttua viikossa hyvinkin päälle kymmenen peninkulman, mikä edellyttää osallistujilta myös hitusen fyysistä kuntoa . 90-1 70 868), jonka piirissä toimii Tuncurioppaat ry. Herkullisin on mielestäni näiden välimuoto , "luontohömppä"
15 . 7. (90) kurssitilille ps-tili 6882-2. Yrttikasvikurssi Lohja 27 . puh . Valinnan varaa on: Voit opiskella luonnonmukaista viljelyä Valamon luostarissa, kasveja ja kasvivalokuvausta Kilpisjärven jylhissä maisemissa, perehtyä yrittikasvien käyttöön , maisemanhoidon aakkosiin tai hyönteisten maailmaan . 8. 7. Kasvit ja kasvivalokuvaus Kilpisjärvi 15 .-19. 642 88 l. 7. Maisemanhoitokurssi Joutseno 22 ,-26. Kurssimaksu , joka sisältää ma176 633: Lapi n kokoperheen kurssi: Anna-Liisa Sippola. Hyönceiskurssi Parikkala 24.-30. (993) 11 738: kasvikurssi: Seppo Vuokko, puh . (90) kuitenkin 800 mk. puh . (90) mk . 6.-1. 6.-1. joituksen ja täysihoidon 2-4 hengen huoneissa , on 700 puh . Tai lähteä koko perheen voimalla tutustumaan Lapin luontoon . Muita pitemmän Kil pisjärven kasvikurssin maksu on 642 88 1; maisemanhoito kurssi: Hannu Penttilä. (90) 642 88 1: ymikasvija ennakkomaksu 100 mk kuu kautta ennen kurssia liiton luo nnonmukaisen viljelyn kurssi: Liisa Leskinen. Lapin luonto koko perheelle Inari 11. Luonnonmukainen viljely Valamon luostari Lisätietoja luonnonharrastusviikoista antavat: hyönteisLuonnonharrastusviikoille ilmoicraudutaan maksamalla kurssi: Terho Pouta nen , puh . SUOMEN LUONTO 4/ BJ 42 . vsk 4). Alla on lisätietoja ja toimintaohjeet! 27. 8. Vielä ehdit norppaväen mukaville luonnonharrastusviikoille ! Suomen luonnonsuojeluliiton tämän suven luonnonharrastusviikoista on vielä kuusi jäljellä. 7
Jaakko Kuulin illalla laukauksia lähimetsästä , ne eivät olleet rihlakon ääniä vaan kumeita haulikon jymäyksiä. Minulla oli siellä suuri salaisuus, kanahaukan pesä, jossa oli neljä viikon ikäistä poikasta. Kukahan, kukahan ammuskelee näin kesällä. Lähdin heti aamulla aikaisin metsään jota sanott11n haukkalehdoksi. Kun tulin pesäpuun alle, koin kahdeksanvuotiaan
Silloin oli jo syksyä ja Jaakko, siksi minä sen ristin , nousi hyvin korkealle, liiteli hetken kotinsa yläpuolella ja siteen suoraan erämaihin. Laskin sen rintani päälle, se valitti mutta jaksoi levittää siipensä pitkin kylkiäni , ja tunkea päänsä kaulaani . Se kasvoi ja kehittyi , ja kun se oli syönyt kyllikseen se harjoitteli siipiään jotka olivat jo upeat ja pitkät. Se oli heikossa kunnossa , mutta koska sillä oli jo ihmisestä oma kokemuksensa, se yritti raapia vatsani verille kun pistin sen poveeni . Eräänä myöhäissyksyn iltana kuului pihalta kiväärin laukaus. Tiesimme ettei se osaa itse metsästää eikä siitä ole erämaan asukiksi, ja niinpä otimme sen perheen ruokakuntaan. Luoti oli läviscänyc sen keskiruumiin ja katkaissut siipirangan, laskeuduin pihalle pitkäkseni . Juoksin ulos ja kuulin pimeässä juoksuaskelia. Pesä oli pudotettu alas, molemmat emolinnut ammuttu ja niiden jalat katkottu "voitonmerkiksi". Koska tiesin poikasia olleen neljä , aloin kierrellä lähistöllä ja naukua kuin haukkaemo. Makasin siinä kunnes se oli noussut linnuista korkeimmalle. Sitten kuulin heikkoa vikinää kanervien seasta, löysin yhden poikasen joka oli onnistunut piiloutumaan ja pysymään hengissä. Huusin Jaakkoa ja kuulin sen valituksen . Se oli hyvillään ja tunki päätänsä aina leukani alle , ja äänteli mielihyvästä. Kaksi vuotta se ehei olla ilonamme , äiti tosin joskus torui kun se raahasi matot yhteen nurkkaan ja kantoi kaikki kiiltävät pöydältä kasan päälle. Sama kohtalo oli kolmella poikasella jotka löysin. Se palasi neljän päivän kuluttua väsyneenä, nälissään ja laihcuneena ja kaipasi hyväilyjä ja leikkejä kuin ainakin kocieläin. Ernsc Saharanca < ..J C .., C ::, 2 ,Q ·;:; _ _ _ __ _ _ __ _ __ _ __ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ __ _ __ _ _ __ _ __ _ _ __ _ _ _Jo< SUOME I.UON"ICH IH\ -12 vsk 47. Ensin annoin sille vettä, sitten ongin salakoica joita syötin pieninä paloina. Kun minä makasin rannalla se tuli aina vatsani päälle, levitti siipensä että minä sain nyppiä poikasen untuvia sen siipien alea. Silloin kymmenvuotiaana häpesin että olin syntynyt ihmiseksi. Olin aivan suunniltani, itkin , huusin , kiroilin ja uhkasin isoksi tultuani kostaa niille kahdelle isännälle joiden tiesin aina tuhoavan haukkojen pesiä. Sitä ei koskaan suljettu mihinkään , sillä oli aina vapaus lähtöön . ·iio Juurinen / LKA elämäni järkyttävimmän hetken
Niiden mahdollisia haittavaikutuksia voidaan yrittää vähentää strategisten luonnonvarojen varmuusvarascoinnilla, johon erityisesti johtavat teollisuusvaltiot ovat turvautuneet. Sotaan valm istautuva tai siihen pakotettu valtio ei voi toimia pelkän armeij an varassa. Varustautumisen perusta on kuitenkin taloudessa ja teknologiassa. Artikkelin kirjoittaja on Helsingin Yliopiston kansainvälisen politiikan professori . Luonnonvarojen hallinta on osa valtion kansainvälisen vallan perustaa. Sotilaallinen varustautuminen on poliittista toim intaa. Varsinkin Länsi-Euroopassa teollinen vallankumous tapahtui aluksi maissa, joissa oli rajoitetusti luonnonvaroja. Kun on siirrytty tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaan taloudelliseen kasvuun , teknologinen omavaraisuus on korostunut luonnonvarojen omavaraisuuden kustan nuksella. Ensimmäinen tapa on netysti taloudellisen kasvun mitoittaminen siten, että luonnonvarojen kohdalla säilyy kotimainen om avaraisuus. Se perustuu arvioihin tosin usein harhaisiin siitä, mitkä asiat uhkaavat tietyn maan turvallisuutta , ja toisaalta millaisia ecuja sotilaallisella voimalla voidaan saavuccaa. Erityistä merkitystä on tietysti sotilaallisen tuotannon kannalta elintärkeillä tarveaineilla, mutta olisi harhaanjohtavaa tuijottaa pelkästään niihin. Käytännössä tämä ei ole toteutunut yhdessäkään valtiossa. Pyrkimys luonnonvarojen valvontaan liittyy olennaisesti taloudelliseen laajentumispolitiikkaan. Niiden puolustamisen taas katsotaan vaativan vahvempaa sotilaallista voimaa. Juuri luonnonvarojen takia esimerkiksi Lähi-Idän öljyncuotantoalue on erityisen herkkä kriiseille . Valtiot haluavat varmistaa, eccä elinkeinoelämä ja aseteollisuus saavat häiriöccä tarvitsemansa raaka-aineet. Pitemmän päälle yksikään niistä ei kuitenkaan ole voinut säilyttää omavaraisuuttaan , vaan taloudellinen laajentum inen on luonut ulkoisia riippuvuussuh teita. Raimo Vå'yrynen Strategiset luonnonvarat maailmanpolitiikassa Luonnonvarat ovat kiinteä osa suurvaltapolitiikkaa. Valtio voi yrittää taata krii ttisten luonnonvarojen hallinnan usealla eri tavalla. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että tietyn raaka-aineen varmuusvarastointi jopa vuosien kulutusta varten ja näiden varastojen purkaminen jo itsessään luovat markkinahäiriöitä vaikuttamalla kansainväliseen hintatasoon. Koska ne ovat suuria valtioita, raloudellinen kasvu niissä perustui pitkälti omavaraisuuteen. Juuri tästä syystä strategisten raaka-aineiden SUOMEN LUONTO 4/ BJ 42 vsk. MILLA INEN OMAVARAISUUS. Hyvin ilmeiseltä kuitenkin vaikuttaa, että taloudellis-teknologinen kasvu luo piileviä paineita myös varustelupolitiikkaan. Kansat varustautuvat harvoi n taloudellisten mahdollisuuksiensa äärirajoille, vaikka sellaisiakin esimerkkejä on. Siten näiden strategisiksi kutsuccujen raaka-aineiden merkitys maailmanpolitiikassa korostuu. Niiden vahvuus määrittää sotilaallisiin tarpeisiin käytettävissä olevat voimavarat. Joko luonnonvarojen vähäisyyden tai tuotannon laajenemisen tai molempien vuoksi jokainen valtio on riippuvai nen ulkomai lra saaravista raaka-aineista ja usei n myös polttoaineista. Siirrymä on kui tenkin vain osittainen: molemmilla on merkitystä kriisipolitiikan kannalta. Joitain aseteollisuudelle erityisen tärkeitä luonnonvaroja, etenkin muutamia metalleja, on luonnossa varsin niukasti ja vain tietyillä alueilla. Luonnonvaroja on saatava niin paljon, että taloudellinen tuotanto voi kriisinkin oloissa täyttää olennaiset tarpeet. Osittain tämä johtuu siitä , että kotimainen talouskasvu laajenee usein maan rajojen ulkopuolelle , mikä puolestaan luo uusia poliittisia intressejä. Näin tarve uusien 48 luonnonvaralähteiden valvontaan nousi sangen varh ain yhdeksi siirtomaapolitiikan vaikuttimeksi. Teollinen kumous Yhd y valloissa, myöhemmin Neuvostoliitossa ja vielä myöhemmin Kiinassa on johtanut hieman toisenlai seen kehitykseen. Varasrojen tarkoituksena on paitsi turvata raaka-aineiden saanti kriisin sattuessa myös varautua caloussaarcoja ja muita markki nahäiriöitä vastaan: toisin sanoen säilyttää mahdollisimman pitkälle valtion oma toimintavapaus. Nämä riippuvuussuhteet ovat lisäksi ajan mittaan laajentuneet ja syventyneet
SUO MEN LUONTO 4/ 83 42 . --·. " '-------------------------------------------~ "' hinta osoittaa varsin hyvin poliittisten päättäjien ja taloudellisten eliittien käsityksiä kansainvälisten kriisien todennäköisyydestä. Tosin nykymaailmassa ei luonnonvaralähteitä voi tavallisesti täydellisesti valvoa, vaan 49. 0. Vastaavasti muutkin hallitukset ja yritykset joiden intressit tässä useimmiten yhtyvät pyrkivät hankkimaan valvontaansa kaivoksia ja öljykenttiä, koska näin saadaan myös niiden tuotteiden kansainvälinen kauppa valvontaan. Tämän käsityksen mukaan Yhdysvallat takaamalla ilmaylivoimallaan läntisen pallonpuoliskon sotilaallisen koskemattomuuden saattoi hyödyntää sen luonnonvaroja myös kriisin oloissa. Kymmenkunta vuotta sitten Japanin hallitus päätti, että vähintään 20 prosenttia maahan tuotavista strateg1s1sta raakaaineista täytyy olla peräisin japanilaisten yhtiöiden valvomista kaivoksista. Poliittisella tasolla tämä yhteisö ei ole kuitenkaan edennyt. Japanin politiikka antaa esimerkkejä luottamisesta markkinajärjestelyihin. .'" . Strategisten luonnonvarojen saantia voidaan yrittaa myös varmistaa useimmiten monikansallisten yritysten toimintaan pohjautuvilla markkinajå'rjestelyillå'. Vastaavia geopoliittisia piirteitä , tosin vaatimattomammin , esiintyy Reaganin hallinnon alkuvaiheissa ehdotetussa luonnonvarayhteisössä, jonka tulisi koostua Yhdysvalloista, Kanadasta ja Meksikosta. vsk. Yleensäkään kansainvälistä luonnonvarapolitiikkaa ei voi eritellä selvittelemättä hallitusten toimintaa ja niiden vaikuttimia. Tämä geopoliittinen oppi perustui ajatukseen Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltojen takapihana , jollaiseksi se ei tosin ole enää vuosiin suostunut alistumaan . Luonnonvaroista riippuvainen valtio voi rohkaista "omia" monikansallisia yrityksiään valvomaan tärkeitä luonnonvaralähteitä, joita voitaisiin hyödyntää myös kriisin aikana. Edellä kuvatut keinot tähtäävät molemmat kansainväliseen omavaraisuuteen . . Kansainvälisesti valtio voi luonnonvarapolitiikassaan turvautua geopoliittiseen , taloudelliseen tai institutionaaliseen strategiaan . Olennaista on kuitenkin huomata , että tässäkin tapauksessa suuntaavana voimana ovat pikemminkin hallitukset kuin itse yhtiöt. ~' -' " "«! 8 C: C: 3 0. ' ' .. , ,: . Neuvostoliitossa luonnonvarojen geopolitiikka heijastuu esimerkiksi Afganistanissa siten , että sen pohjoisosan luonnonvarojen hyödyntäminen on yhdistetty Neuvostoliiton taloudelliseen toimintaan ja suunnitelmun . Yhtenä esimerkkinä tästä ajattelusta voi pitää Yhdysvalloissa pian toisen maailmansodan jälkeen esiintyneitä teorioita , joiden mukaan läntisen pallonpuoliskon tulisi olla sen eräänlainen luonnonvaraaitta. Luonnonvarojen geopolinikalla tarkoitan pyrkimystä luoda sellainen taloudellis-poliittinen etupiiri , jonka voimavaroihin nojautumalla johtava valtio voi hankkia siedettävän omavaraisuuden
Osapuolet sopivat siitä, että saarron tai muun poliittisluontoisen häiriön sattuessa olemassaolevia varastoja yritetään jakaa sovittujen perusteiden mukaisesti. Tämä heijastuu raaka-aineiden sotilaalliseen kysyntään. Erityisesti siinä tarvitaan ancimonia , hopeaa , kolumbiniumia ja tantalumia. , ~ ' . Nämä järjestelyt perustuvat niukkuuden jakamiseen . Vallankumous elektroniikassa on yltänyt myös sotilaalliseen tuotantoon. Kysymys ei tosin ole uusi. Luonnonvaraja teknologiapolitiikka yhdistyvät tavallaan siinä, että uusia metalleja käytetään yleensä elektroniikkateollisuudessa sotilaalliselta kannalta aivan olennaisten puolijohteiden ja incegro1tu1en punen valmistamiseen. _,_:-~ __ -., >~,, .. Itse asiassa Yhdysvallat pyrki lännen sisäisiä sotilaallisia järjestelyjä solmittaessa hankkimaan vastapainoksi myönnytyksiä raakaainepolitiikan alueella. Täsmentäen voi sanoa, että koska teknologinen asevarustelu korostaa asejärjestelmien suorituskykyä , raaka-aineiden valinnassa joudutaan panemaan painoa erityistä kestävyyttä ja mukautuvuutta osoittaville ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopiville raakaaineille. Antimoni , vanadiini, koboltti ja kromi sijoittuvat jonnekin uuden ja vanhan sotilaallisen käytön välimaastoon . ... LUONNONVAROJEN SOTILAALLINEN KÄYTTÖ Kansainvälinen kilpavarustelu on toisen maailmansodan jälkeen 50 laajentanut huomattavasti raakaaineiden sotilaallista käyttöä. f iK. Jo ensimmäistä maailmansotaa edeltäneen laivastovarustelun ja 19 30-luvun varustelukierteen aikana käytiin laajaa ja usein kriittistä keskustelua luonnonvarojen haaskaamisesta sotilaallisiin tarkoituksiin . ----=----~ -=. 't3 . : : --., J ' ) . Luonnonvarojen sotilaallinen käyttö on siis olennainen osa kansainvälisen luonnonvarapolitiikan kudosta. Viimeiseen kymmenen vuoden aikana tilanne on kuitenkin alkanut muuttua . Tämä taas näkyy näistä metalleista valmistettavien komsuoMEN LUONTO 4/ HJ 42 . Asetuotannossa tarvitaan toki edelleen terästä , alumiinia , lyijyä ja nikkeliä. Yhdysvaltoja koskevat tilastotiedot osoittavat, että perinteiseen strategiseen metallien kulutuksesta noin 10 prosenttia menee sotilaalliseen käyttöön . ']~~ r ,• f_,NoF Norl,Q~ ;..... Tämä vaikuttaa hintoihin ja saatavuuteen. Kyse ei tosin ollut pelkästä liittolaisten suojeluhalusta , vaan myös yrityksestä päästä näiden valvomien siirtomaiden rikkaille öljyja raaka-ainemarkkinoille. .,d'I t; ~~r, , 1 ~ ~ . Sotilaallisessa tuotannossa korostuu siis teknologiapolitiikan merkitys, joka vähentää ainakin suhteellisesti luonnonvarojen merkitystä. Uusia erityisesti ohjusja lentokoneteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita ovat esimerkiksi beryllium , cantalum ja cnaan1. . Yhdysvaltojen asetuotannosta tapahtuu jo nyt yli 40 prosenttia elektroniikkateollisuudessa, ja osuus kasvaa jatkuvasti . Samanlaisia piirteitä sisältyy Neuvostoliiton ja Kiinan suhteisiin 1950luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen tällaiselle arvostelulle on ollut entistä parempia perusteita varsinkin , kun monissa maissa sotilaalliset tarpeet on jouduttu kasvavan riippuvuuden vuoksi tyydyttämään ulkomaisista lähteistä. ~ -~ , ~ , ;1~., ., . Riippuvuutta ulkomaisista voimavaroista voidaan vähentää myös institutionaalisilla jä'rjestelyillå', joita tavallisesti solmitaan liittolaisten kesken . Usein tämä keskustelu yhdistyi imperialistisen tai muuten laajentumishaluisen politiikan arvosteluun . · ' olS . Uusien ja harvinaisempien metallien vastaava osuus on yleensä 30-40 prosenttia. Yleisestikin olemme siirtymässä elektronisen sodankäynnin aikakauteen, kuten Falklandin ja Libanonin sodat tuoreimpina esimerkkeinä osoittavat. Yhdysvallat pyrki lännen sisäisessä luonnonvarapolitiikassa tällaiseen järjestelyyn jo 1950-luvun alussa . Tuoreena esimerkkinä voidaan mainita vuonna 1975 Yhdysvaltojen aloitteesta perustettu Kansainvälinen energiatoimisto (IEA) . vsk. Sitä perustettaessa sovittiin öljyvarastojen jakamisesta Jasenmaiden kesken vakavan kriisin sattuessa. ..... _ _,_ ' . Niiden markkinoihin sotilaalliset tarpeet vaikuttavat aivan keskeisesti. ' \ .! . i '.:': ·':·:;::.::~;åt:lä~~~~~ .. ;;; '--~--..=,=--::c ____________________________________ on turvauduttava yhteistoimintaan paikallisen hallituksen kanssa, esimerkiksi yhteisyritysten kautta. Koska harvinaiseen metallien tuotanto on yleensä vähäistä, niiden markkinat ovat alttiita kysynnän äkillisille heilahteluille
Viileämmissä arvioissa onkin korostettu sitä, että Yhdysvaltojen kansallinen turval51. Yhdysvalloissa ilmestyy, varstnsuoMEN LUONTO 4183 42 . • . Thaimaa ja Malesia voidaan laskea myös tähän ryhmään. f ~ . Monimutkaisin tapa on rakentaa indeksi , jossa otetaan huomioon esimerkiksi tietyn metallin sotilaallisen käytön laajuus , riippuvuus tuonnista sekä tuontimaiden ulkoinen ja sisäinen vakaisuus . Tyypillistä näille kauhukuville on se, että niitä perustellaan kaikkein kriittisimpien raaka-aineiden, kuten kromin, koboltin ja platinan niukkuudella. I kiksi Neuvostoliiton Afrikan valloituksella ja sinänsä hyvin epätodennäköisellä raaka-ainevirran kerrakaikkisella katkeamisella Yhdysvaltoihin. RIIPPUVUUS STRATEGISISTA RAAKA-AINEISTA Tietyn valtion riippuvuutta , tai toisesta näkökulmasta katsottuna haavoittuvuutta , strategisten raaka-aineiden tuonnista voi tarkastella usealla eri tavalla. .J ~---------------------------------------------' ;;; ponenttlen niukkuutena , Jota tuotannon keskittyminen vam kahdelle-kolmelle alihankkijalle on omiaan lisäämään . kin sotilaslehdissä, vähän väliä artikkeleita, joissa riippuvuus strategisten raaka-aineiden ulkomaisista lähteistä maalataan erittäin synkillä väreillä. 1 1 \ ' \ c.. Suurimman osan niistä raakaaineista , joiden tuonnista Yhdysvallat on voimakkaasti riippuvainen , tuottavat sen suhteellisen vakaat liittolaiset, kuten Australia , Kanada ja Meksiko. Niiden tuotannossa Neuvostoliitolla, Etelä-Afrikalla ja Zairella on keskeinen sija. Toinen tunnusmerkki analyyseille on niiden taipumus leikkiä äärimmäisillä poliittisilla liittoutumilla esimer~.--:. Varsinkin Yhdysvaltojen sotilaspiirit ovat viime aikoina olleet huolestuneita siitä, että eräiden lentokoneteollisuudelle keskeisten komponenttien toimitusajat ovat saattaneet venyä puolesta vuodesta vuonna 1978 jopa kolmeen vuoteen 1980luvun alussa . Tällaiset kehityspiirteet synnyttävät puolestaan epäilyksiä sotilasteollisuuden liikekannallepanokyvystä. MU-t1U-f1urrA M1-M1NUA { ' S-S-SUOJE:L.-Jt:W..AAN _ J-J-jo,. Tältä pohjalta Yhdysvaltojen Army War College on päätynyt arvioon , jonka mukaan kaikkein strategisimmat metallit ovat kromi , platina , wolframi, mangaani , alumiini , titaani, koboltti , tantalum , nikkeli, elohopea ja tina . v,k
vsk.. lisuus voidaan taata, vaikka huomattava osa kriittisten raakaaineiden saannista katkeaisikin . Lähes kaikkialla on metsäpalojen samaluonnonvarapolitiikkaan, joka olisi kansainväliseltä asemaltaan vahvemman lännen ohjailtavissa. Hieman paradoksaalista tästä näkökulmasta on se , että Reaganin hallinto haluaa rakentaa strategisten luonnonvarojenkin saannin enemmän markkinajärjestelyjen varaan . Tällainen hallintafilosofia sopii hyvin Yhdysvaltojen läheisten liittolaisten etuihin ja ajatusmalleihin . Niihin kohdistuva raaka-ainesaarto vaikuttaisi hyvin nopeasti teolliseen tuotantoon ja toisaalta sotkisi useimpien tuotteiden maailmanmarkkinat äkkinäisen ostopan11kin vuoksi. Useimmat ikimetsät ovat kuitenkin pienehköjä: 45 000 hehtaaria on jakautunut yli kolmellesadalle eri paikalle. Metallien vertaaminen ölj yyn täs· sä suhteessa on perusteetonta, sillä ne voidaan yleensä korvata helpommin ja niiden varastoiminen on yksinkertaisempaa. Kyse on epävakaisten kansainvälisten taloussuhteiden hallintapyrkimyksestä , josta valaiseva esimerkki on ulkoministeri Kissingerin UNCTADin kokoukselle vuonna 1975 tekemä ehdotus kansainvälisen luonnonvarapankin perustamisesta. Ala on kaksi promil52 on viime aikoina korostettu yhä enemmän institutionaalisten järjestelyjen merkitystä kansainvälisen raaka-ainepolitiikan vakauttajana. WWF News Tammihelmikuu 1983 121 SUOMEN LUO TO 4/ SJ 42 . Tämä merkitsee poliittisesti kahdenkeskisten järjestelyjen korostumista , esim erkki nä Yhdysvaltojen valmius ottaa Australialta titaania maksuksi hävittäjäkoneista. Forskning och Framsteg 19831 2 U gandaan uusi kansallispuisto Ugandaan on perustettu uusi kansallispuisto kahdenkym menen vuoden tauon jälkeen. M burojärven alueella elää muiden muassa Ugandan viimeiset impalat, isohevosantiloopit eli roanat ja seeprat. Niistä noin sata, 14 000 hehtaaria, on suojelualueita, kansallispuistoja tai luonnonsäästiöitä , jotka ovat suurimmaksi osaksi valtion omistuksessa. Suurin osa aarniometsistä on Poh jois-Ruotsissa. Tämän lisäksi ikimetsiä on vielä Norrbottenin lää nissä ja tunturialueella, mutta ne ovat vielä arvioimatta . Kahdeksan suurimman ikimetsän pinta-ala on yhteensä 15 000 hehtaaria. Amerikkalaisessa keskustelussa Katsauksia Uutisia Ruotsin ikimetsät Naturvårdsverketin inventoinnin mu kaan Ruotsissa on 4 5 000 hehtaaria vanhoja metsiä . Noin 20 000 hehtaaria on puolestaan vailla minkäänlaisia suojeluhankkeita. Neuvostoliitto joka on strategisten metallien suhteen sangen omavarainen suhtautuu puolestaan varauksellisesti tällaiseen monenkeskiseen institutionaaliseen lea tuottavan metsän ja promille koko Ruotsin pinta-alasta. D ten kuin 1800-luvun alkupuolella toteutettujen määrämittahakkuiden jälkiä . Se on myös tärkeä norsujen ja sarvikuonojen suojelualue. Metsistä vain hyvi n harvat ovat täysin koskemattomia. Tämän näkemyksen mukaan Yhdysvaltojen tilanne ei ole erityisen ongelmallinen, mutta sen liittolaisten , Länsi-Euroopan ja Japanin tilanne on monimutkaisempi . Mburo-järven riistansuojelualue muutettiin äskettäisellä parlamentin päätöksellä valtion neljänneksi kansallispuistoksi. Vastaavaa vaihtokauppaa käy Neuvostoliitto tuodessaan asetoimitusten vastapainoksi kobolttia Sambiasta ja eräissä tapauksissa öljyä sitä tuottavista Pohjois-Afrikan Ja Lähi-Idän maista
.. ~ SUOMENkot11naantunt1,a 1 ; MATKAILULIITTO ~ii Mikonkatu 25, 00100 Helsinki 10 ~71.lm~ Puh. 56 mk. Ovh. 39 mk. Ovh. SUOMEN LEIRINTÄALUEOPAS 83 Leirintäalueopas esittelee maamme noin 330 leirintä· aluetta. 59 mk. POHJOIS-SUOMEN RETKEILYOPAS Pohjois-Suomen retkeilyopas esittelee 70 reittiselostetta Lapista, Koil lismaa lta ja Kainuusta. 39 mk. 39 mk. Seppo J. Ovh. 90-170868. Ovh. A;fk;;,,::;; / I u~ o~!X~!~~tt~~!!tk!~l~ i~!s l varustetY:. Lapin ja Kuusamon erämaiden lukitut ja avoimet tuvat. 88 mk. Odotettu uutuus automatkailijalle, caravaanarille ja pyö• räretkeilijälle. SUOMEN HOTELLIOPAS Suomen Hotelliopaassa on kaikki tiedot hotellien, motellien ja matkustajakotien palveluista. Ovh. Ovh. Partanen LAPIN KULTAMAAT Kirja kertoo Lapin kullanetsinnän Kaikki tiedot lomakylien, täysihoitoloiden ja kylpylöiden palveluista
' ' Brittiläiset WWF:n virkailijat kieltävät kuitenkin saaneensa mitään lahjoituksia NHIS:lta. Agfan valvoma kehitys sisältyy hintaan. vsk.. Tämä herätti brittiläisen puutavarakaupan. 54 Oy Lito-Scan Ab Komeetankuja 4 02210 ESPOO 21 puh. 90-88 52 66 AGFACHROME CT18JACT21 SUOMEN LUONTO 4 183 42. Teollisuus on myös valmistanut omaa materiaalia, jossa korostetaan paikallisten viljelijöiden metsille aiheuttamia vahinkoja . Kuitenkin Christopher Holmes-Smithin mukaan NHIS lähetti shekin "ei nyt niin kovin suurta" Sir Arthur Normanille lokakuussa " merkkinä tuestamme sille, mitä he aikovat tehdä'' . Samaan aikaan brittiläiset ja muut eurooppalaiset ruojat kuulivat huhun, jonka mukaan WWF on suunnittelemassa trooppisten puulajien käyttöboikottia. Metsäfirmat pelkäävät julkista mielipidettä Brittiläiset puutavaran tuontifirmat pelkäävät, että yleisen mielipiteen levottomuus trooppisten metsien tulevaisuudesta vahingoittaa niiden liiketoimintaa, ja ovat ryhtyneet sangen epätavallisiin toimenpiteisiin ehkäistäkseen vastalauseet. Hyökkäävä lause muutettiin ja WWF:n johtaja George Medley kertoi myöhemmin New Scientist -lehdelle: " Meidän täytyy työskennellä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka ovat mahdollisia rahoittajiamme. Viime vuoden alussa eräs Friends of the Earth -järjestön osasto ilmoitti kokoavansa listaa yhtiöistä , jotka ovat osallisina trooppisten metsien tuhoamisessa. Catherine Canfield, New Scientist 1983, 97: 1350 OTA HYVIÅ KUVIA Lite-Scan YLEISDIAFILMIT AGFACHROME CT18 JA CT21 ovat tunnettuja erittäin hyvästä värintoistosta, terävyydestä ja tasaisesta laadusta. Ensimmäinen merkki Britanniassa ostoboikotista oli vuonna 1981 Architects Journalin artikkelissa , jossa kehotettiin arkkitehtejä välttämään trooppisten puulajien käyttöä , jotta pelastettaisiin "vielä jäljellä olevat metsät''. Brittiläisen puutavarakaupan liiton (British Timber Trade Federation) kansallinen kovanpuun tuojien osasto (National Hardwood lmporters Section), NHIS, on lahjoittanut WWF:lle rahaa kampanjatekstin muuttamisen jälkeen. Sveitsissä WWF on houkutellut sveitsiläisen puutavaraliiton (Swiss Tim ber Association) tukemaan toimia, joilla vaihdetaan trooppiset puulajit kotoisiin . Varma valinta, sekä 50 ASA/18 DIN, että 100 ASA/21 DIN. Timber Trades Journalin artikkeli raportoi Michael Lathamin , suurimman brittiläisen puutavarafirman johtajan ja Euroopan trooppisen puutavaran tuojien liiton puheenjohtajan, sanoneen: "WWF: n tulo mukaan kuvioihin laajensi puutavaran kaupan ongelmia, sillä tätä ennen on oltu tekemisissä vain pienten suojelijaryhmien kanssa. Sittemmin Sir Arthur Norman , Englannin WWF:n puheenjohtaja, ja Peter Palmer, rahaston kansainvälisen trooppisten metsien suojelukampanjan koordinaattori, näyttivät luonnoksen WWF:n kampanjalehtisestä NHIS:n jäsenille. Edullinen filmi. WWF:n johtaja Charles de Haes tervehti ilolla päätöstä: "Joissain tapauksissa kehittyneet maat suosivat halpoja ja helposti hyödynnettäviä trooppisia puulajeja ja aiheuttavat huomattavia ympäristövaurioita mieluummin kuin käyttäisivät sen sijaan omia vankkojakin puuvaroja . Lause , jossa soimataan "kaupallisia tahoja metsiä tuhoavasta ahneudesta'' , on muutettu syyttämään "jatkuvasti kasvavaa kulutuskysyntää ' '. Latham kertoi myöhemmin Normanille ja Palmerille ilmoitetun, että jos WWF haluaisi puutavarayhtiöiden kanssa yhteistyötä olisi esitettä muutettava. Ne suostuttelivat äskettäin WWF:n muuttamaan kampanjalehtisensä sanoja. '' Latham kirjoitti Edinburghin herttualle, WWF:n kansainväliselle puheenjohtajalle , järjestääkseen tapaamisen
2013 No. 445289. JOiloin myos muIs111npanoI vedosluvat p1nnakka,seen 35·7A 35·78 120·4B 45·1 45-48 70-3B 2 X 2·20B 225-128 P1nnakka1svedostusla11e Ark1sto1nt1IaaI,kko Ostenaessa 100 kpl / 15 % 2.80 2.50 2.50 .90 2.50 2.50 2.80 2.80 220.179.Suost1telemme IokaIselle kuvausharrasIuksen vakavasti oltavalle Peak-tuup1n hankk1m1sta Peak -luup1lla tarkasteltu kuva nakyy vaäns1yma11oma.na. etta tällä hetkellä käytössa olevista hlm1en muov1sIsta sciIlytysmatenaale1sIa polyeteeni on a,noa täysin turvallinen ma1eriaall Prmt F1le diaJa nega111v11asku1en valm1sIuk. seen käy1e1aan amoasIaan 100 ¾ turvalhs1a polyeteemlaatu1a Pnnt F1le negat11vIlehll voidaan pmnakkaIsvedos1aa lllmeineen . CANON CANON RUNGOT AE-1 Prog 1190.A-1 AE·1 Prog f-1 musta F·1N AE F·1N AE 1290.KOMPAKTIKAMERAT Canon AF 35 ML Canon AF 35 M NIKON 1690.2980.3380.3880.1190.845.NIKON RUNGOT Nikon F-3 HP3280.FG 1285.FG mus1a 1385.FM2 musta 1585.FE-2 1750.FE-2 musta 1850.FM2 1485.OLYMPUS OLYMPUS RUNGOT OM·1 n OM·l n musta OM-10 OM-2 n 0M·2 n musla PENTAX PENT AX RUNGOT K-1000 790.Pen1ax MX Pentax MG Pentax MX musta Pentax ME-super Pentax ME-super musla Pen1ax LX runko 1190.1290.790.1570.1690.1290.890.1390.985.1085.2890.•••••••••••••••••••••••••••••• KAMERAT ! KANNATTAA : OSTAA FIMEKOSTA ! Tilauspuhelin (90) 445289 Huom! lvv:n 1.6.83 alk. 2001 No. 2024 • • Ma-Pe 10-17 ........................................... 10x40 Minolta Mar 8x32 PRINT FILE 530.430 .890.625.995.660.1090.895.1190.1190.995. Peak on PEAK HINNASTO 1983 Scale lupe 10x 1990 Anasugmat Lupe 4 x 1993 Sucking Lupe lOx 2003 Linen Tes1e, 3408 WZ3 2003 Linen Tester 1006 WZ3 2004 Scale Lupe 10x set 2005 Stemhe1I Lupe 10 x 2008 Stand M1croscope 50 x 2012 Stand M1croscope 25x 2016 Scale Lupe 15x 2018 Lupe 8x 2025 Stand M1croscope 75 x VALOTUSMITTARIT Asahi Spotmeter V Asahi D1g11a1 SpoImeter Sekomc L-398 Studio Gossen Luna-Pro Gossen Luna-Pro SBC Luna-Pro suurennuslIs Minolta Flashmeter 111 Gosen Luna-Pro F Gossen Van-Angle att Minolta Color Me1er 11 JALUSTAT Leuz T11tall Jalusta Lel!z T1ltall pIern Minolta TA· 1 poy1aIataIusta LeItz Monopor Lellz Clamp TI1tall Leuz kmopaä 198.398.56.45.48.330.140.390.340. korotuksen KIIKARIT Pentax 8 x 40 BWCF Pentax 8 x 30 ZCF Pen1a, 8 x 30 DCF N1kon 6x20 OCF N1kon 7 x 26 DCF N11<on 8 x 20 DCF N1kon 9 x 30 OCF N1kon 7 x 35 ECF N1kon 7 x 50 Trop1cal N1kon t0x35 ECF Minolta M.u. 1983 PEAK SCALE LUPE 10 x +2 % johdosta No. . 890.NEGATIIVIEN JA OIOJEN ARKISTOINTI· JÄRJESTELMÄ Kodak lnc Rochester USA on todennu1. 1uurI sellaisena kuin laadukas kuvausla11te1stosI on sen tallentanul Ole krntllnen . 224 .98.469.1090.1690.490.1050.1280.328.2100.1280.349.3100.990.6B0.245.245 .250.390.PEAK POCKET MICROSCOPE No. FIMEKO OY • TÖÖLÖNTORINKATU 4 • 00260 HELSINKI 26 • PUH
Aulis Juneksen mukaan vihreän puolueen perustaminen merkitsisi hautapaikan kaivamista liikkeelle. Vihreiltä punaista puolueelle Ajatukset vihreän puolueen perustamisesta ja jopa vihreän valruuskunnan valitsemisesta tyrmättiin jyrkästi vihreän liikkeen valtakunnallisessa tapaamisessa toukokuussa Tampereella Varalan urheiluopistolla , jonne nelisensataa aktivistia oli kokoontunut pohtimaan liikkeen tu levaisuutta ja järjestäytymistä. Kiihkeimmin organisoitumista vastusti Vesa Koivu. *(90) 6940355 LEIMASINTEOLLISUUS OY Eerikinkatu 7 C 00100 HELSINKI 10 Telex: 31268 UKO SF 56 SUOMEN LUONTO 4/ 83 42. " :, ..'.l g ..e Pisimmälle organisoitumista kannatti Seppo Loh taja , joka ehdotti että jokaiseen vaalipiiriin tai pariin vaalipiiriin yhteisesti perustettaisiin oma vihreä puolue. Hän uskoi vakaasti vihreän liikkeen menestykseen : "Seuraavissa vaaleissa tulee lisää vihreitä Vihreän liikkeen toimintalin jaa aprikoiciin mm . Koijärvien tapaisten juttujen tärkein anti on se , että päätäntävalta on palautunut takaisin ihmisille" , Koivu totesi ja ehdotti ettei kokous valitsisi yhtään edustuksellista elintä. Kumileimasimet, kaiverrukset, kilvet , erikoisleimasinvärit ym . Vihreä liike on tällä hetkellä varsin sekavassa ja hajanaisessa tilassa . Posti: PL 50, 90121 Oulu 12 Osoite: Kallisenperä 1, 90120 Oulu 12 Puhelin: 981 221 622 PUH. vsk.. KotimaNn kestovirjitty Offll Vllmilt ... Mielipiteet organisoitumisen tarpeellisuudesta ja asteesta jakautuivat jyrkästi. useissa työryhmissä Pyynikin keväisellä kupeella Tam pereella. alan tuotteet . "Ihmisten elämä on delegoitu virastoi lle, puolueille , kunnanvaltuustoi lle jne. kansanedustajia tapahtui mitä tahansa". nopN toinitua. Junes toivoi , että vihreät jatkaisivat HIEl"'IEH HIEl"'IEH HIEl"'IEH Pallas-tuote Ilmarin katu 10 90120 Oulu 12 Reiner yksinedustaja Suomessa Tip-Topl PIKALEIMASIN Sähkökäyttöiset leimasinkoneet, käsileimasimet, numeroinnit, päiväykset , koodauk set, ajan leimaukset. Osa väestä torjui lähes kaiken laisen järjestäytymisen , osa oli löyhän järjestäytymisen kannalla, ja vain muutamat olivat valmiit perustamaan vihreän puolueen . Reiner huolto . " Ilman organisoitumista vihreitten toiminta saattaa jäädä vielä pienemmän piirin hoitoon kuin rekisteröidyissä puolueissa", Loh taja varoitti
Tutkimustiedon kansanomaistajana Tee-lehti on jo 15 vuoden ajan tehnyt arvokasta työtä alalla, joka nykyisin koetaan tärkeämpänä kuin koskaan aikaisemmin. F J Tee-lehti on tietolähde nykyajan ihmiselle, joka on kiinnostunut omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Lehdessä seurataan uusinta ulkomaista ja kotimaista tutkimusta, joten se kertoo asioista, joita käsitellään tavallisesti vain ammattijulkaisuissa ja ammattikielellä.. Lehti kertoo ravitsemuksesta, liikunnan, elintasoyhteiskunnan ja työelämän mukanaan tuomista terveysvaikutuksista, luonnonmukaisesta viljelystä, ympäristökysymyksistä. Terveiden Elämänta ·en Edistämislehti ,:
Käyttö: omenankehrääjäkoin toukat 5 % liuos ja 1-2 käsittelyä, härmän, kirvojen ja kehruupunkkien torjunnassa 2-3 % liuos ja useita käsittelyjä 7-10 vrk:n väliajoin tarvittaessa_ Alan liikkeistä ja valmistajalta Myrttitie 3, Vantaa 30. Suomalainen metsä , Metsässä on elämää , Metsän kehitys eli sukkessio, Metsätyypit , Metsän uudistaminen , Metsien kasvatus , "Metsänparannus'', Moninaiskäyttö, Suojelualueet ja Metsätoimintaa kerhoille . 27 s. Virallisesti hyväksytty. Suomi-lehdestä. Erno Paasilin na totesi vihreästä liikkeestä Näköpiiri-lehdessä nro 8/83: "On täysin mieletöntä ajatella, että joukkoliikettä voidaan perustaa ilman ohjelmaa, ilman kokonaisajattelua, ilman päämääriä. Luonro-Liitto r.y. "Jos vihreä liike organisoituu liian nopeasti, se saattaa sortua katteettomaan populismiin .'' Jukka Kanerva vaati vihreältä liikkeeltä vaihtoehtoisuutta myös politiikan muodolle: vihreitten tulee olla vaihtoehto perinteiselle poliittiselle toim innalle. Tällaisia opintorunkoja toivoisi jatkuvasti julkaistavan , ne aktivoivat luontokerhoja ja yhdistyksiä kokoon tumaan tietyn teeman ympärille . Mitä varten eduskuntaan me nnään ylipäätään. Soininvaaran mielestä tarvitaan selkeämpi keskustelufoorumi , jossa kaikki kukat saavat kukkia ja lopulta paras voittaa. Ajatukset vihreän puolueen perustamisesta, puoluetuen vastaanottamisesta jne., hän ehdotti poljettavaksi suohon. Missä on se yksinkertainen lakikokoelma, jota he noudattavat. edelleen puhtaasti kansanl iikkeenä. '' Seuraava valtakun nallinen vihreitten kokous pidetään lokakuussa Jyväskylässä . Council of Europe, Nacure Newsfetter 198311. 5 mk. Jonkinlainen organisoituminen on "vihreillä" edessä ennem min tai myöhemmin , jos jotain halutaan saada aikaan . Missä on se fi losofia, se talousohjelma, mihin perustuu heidän tavoitteensa. Kanervan m ukaan kehittyneiden teollisuusmaiden parlamentarismi lähenee loppuaan. 90-8701233 SUO MEN LUONTO 4/ HJ 42 . Toivoa vain voi , että luonnonsuojeluliitonkin puolella otetaan tästä kirjasesta ma llia ja tuotetaan vastaavanlaisia yhdistysten käyttöön muista aiheista. Kokonaan hävinneiksi katsotaan 46 , uhanalaisiksi 213, vaaravyöhykkeessä on 26 1, harvinaisiksi 194 ja mu uten silmällä pidettäviä 59 lajia. Puh. Siinä on mainittu 773 siemenkasvilajia , mikä on 28 prosenttia maan kasvistosta. vsk.. OHJELMAA TARVITAAN Osmo Soini nvaara korosti vihreitten aatepoliittisen ohjelman kehittämisen tärkeyttä: ensin on luotava ohjelma ja vasta sitten perustettava organisaatio . Huokea. Näiden otsikoiden alla käsitellään kutakin aihetta lyhyesti ja yleisesti , heitetään kysymyksiä pohdittavaksi opintokerhon palaverissa sekä ohjataan lukijat lisätietojen äärelle. Perusasiat metsistä on mielestäni käyttökelpoinen yhdistyksen sisäisen KORISTEKASVIEN HÄRMÄN JA KIRVOJEN SEKÄ KEHRUUPUNKKIEN JA OMENANKEHRÄÄJÄKOIN TOUKKIEN TORJUNTAAN 58 TOLUX Myrkytön, vaaraton käyttäjälleen ja hyötyhyönteisille. Kenen asioita he oikein parantavat. Maaseutua myös rakennetaan laajasti ja monenlaiset maaseudun kehittämishankkeet , kuten jokien , rinteiden ja lumivyöryesteiden rakentamiset , kutistavat ja muuttavat monen lajin kasvupaikkoja. Maanviljelys on tehostunut , yhden lajin viljelmät ovat yleisiä ja viljelmiä reunustavat pensasaidat ja pensaikot ovat kadonneet. Näin tehostuu myös luonnonsuojeluväen tuottamien oppaiden käyttö tässä tapauksessa julkaisujen Metsäaapinen , Uudistuvat luonnonvarat ja Tämä vihreän kullan maa . Kirjasen lu vut on otsikoitu taan tarvitsevan erityistä huomiota niiden koriste, lääketai muun käyttönsä tai käyttökelpoisuutensa vuoksi . Näin monien lajien vaarantumiseen on useita syitä. Jorma Laurila Sveitsissä lähes kolmannes kasvistosta vaarassa Sveitsin uhanalaisten ja harvinaisten putkilokasvilajien ' "punainen lista" on julkaistu äskettäin . Tietoa vihreän liikkeen toiminnasta saa mm . Luonto-Liiton metsänhoitaja-pääsihteeri on kirjoittanut kymmenelle opintokerhon kokoontumiselle ohjeiston. Vi imeksi mainittuun ryhmään kuuluvien todeKirjallisuutta METSÄINEN OPINTOKERHORUNKO Jantunen , Jorma (1 983): Perusasiar mersisrfi
1 :~ 1 -, BENSOW Eteläesplanadi 22 A 00130 HKI 13 Puh.: 90-649 621 tai -641 276. 35 mm:n yksisilmäinen peilikamera. 35 mm:n SLR-kamera. Sisäänrakennettu Zero-ln Focus -järjestelmä. Valonmittaus suoraan filmin pinnalta. Ehdottoman skarpit kuvat
ja 18.6.-25.6. Tämän tyyppisessä kaikelle kansalle tarkoitetussa oppaassa ei mielestäni luonnonsäästiö-sanan käyttö ole perusteltua, vaikka sanan vakiinnuttava luonnonsuojelulain uudistus saattaakin joskus valmistua . Teokset ovat kuvitettuja lukemistoja kaukaisista alueista, jotka ovat tunnettuja eksoottisesta luonnostaan . hakamaiden raivauksesta, pesäalustojen ja pönttöjen rakentamisesta . (19.2.21.5. Tämä lienee paikallaan tässä ensimmäisessä suomenkielisessä alan oppaassa. ja 10.6.-25. 184 s. Mustavalkokuvien huono laatu on harmillista: miksi kirjan kuvat ovat suurelta osin teknisesti suttuisia ' Kirjan kuvavalinnassa olisi toivonut kiinnitettävän huomiota sisällön lisäksi tekniseen laatuun ja kuvien painokelpoisuuteen . ym. -184 s. Scerling, T. Pekka Borgin kirjassa on samoihin kansiin koottu moninainen joukko ohjeita luonnonja maisemanhoidosta kiinnostunei lle : liikkeelle lähdetään maisemansuunnittelusta , annetaan ohjeita rakentamisen maiseman suojelun näkökulmasta , käsitellään metsätalouden, maatalouden ja erityisalueiden hoitoa sekä lajiston suojelua ja vesien kunnostamista . Oppaina ja asiantuntijoina Yrjö Metsälä (I viikko) ja Asko Kaikusalo (11 viikko). Teksti on asiantuntevaa , joskin paikoin sangen jäykkää. 1983. 9.1983) Puh. Vähäisistä puu tteellisuuksistaan huolimatta kirja on varsin käyttökelpoinen ja ideoita herättävä, ehdotto· masti tarpeellinen. LUONTOHARRASTA IEN PIENOISVAELLUKSET i pisjärven ja Norjan suurtuntureilla ja jokilaaksoissa. Kirjassa on ohjeita pärekaton teosta , sorakuoppien siistimisestä , suo-ojien tukkimisesta . Mikko Kilpi) 1982: Amazon. Koettakaapa Metsän vuoden tiimoilta tämän kirjasen kanssa' Patrick Hublin JOKAMIEHEN YMPÄRISTÖNHOITOA Borg, Pekka: Luonnonja maisemanhoidon opas. Luonnonsäästiö-sanan käyttö saattaa tuottaa päänvaivaa ja sekaannuksia , koska se ei ole vielä vakiintunut . ym. Tällä hetkellä ei liiton kentällä ymmärretä riittävästi opintokerhojen merkitystä ja mahdollisuuksia jäsenistön tiedontason kohottajina ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääjinä. -184 s. Hinta 820,-/viikko. ym . Irmeli Vuo/anto) 1982: Kakrusmaa. Puh. Jokaisen luvun lopussa o levan kirjallisuusluettelon perusteella itse kukin pääsee yksityiskohtaisempien tietojen lähteille . (suom. Maailman villi luonto. Kirjan viivapiirrokset ovat yksinkertaisuudessaan havainnollisia . WSOY. Sen tulisi kuulua jokaisen suunnittelijan kirjahyllyyn ja antaa luonnonsuojelu yhdistyksillekin mo nia toimintavinkkejä . Joten kuviLUONTOLOMAT KI LPISJARVELLA 60 KEVÄISET LUONTOVIIKOT11.6.-18.6. 996-77 771. Keskipäivän tunturille 23.7.-30.7. vesialueiden niitosta , suojelualueiden perustamisesta ja virkistyksen vaatiman ulkoilukäytön kanavoinnista vain antaakseni kalpean kuvan kunkin luvun monista kymmenistä ohjeista . Ilvesten ja kotkien maa Tarkemmat tiedustelut ja varaukset: KILPISJÄRVEN RETKEIL YKESKUS O MATKAILULIITON MATKA TOIMISTO 99490 Kilpisjärvi. 7. Willock, C. Sopulin maa 16.7.-23.7. -181 s. Kirjoittaja ei ole juurikaan karsinut vaan pyrkii antamaan kaikesta ainakin jonkinlaisen neuvon . Ohjeiden antaminen näin laaja lta on todella vaikeaa. 184 s. Patrick Hublin NOJATUOLIMATKAILU A Abbey, E. TERVETULOA KOLMEN VALTAKUNNAN TUNTUREILLE-HYVÄÄN HOITOON! SUO MEN LUONTO 4 / 83 42 . Vedenjakajan maa 13.8.-20.8. Hinta 770,-/viikko. (suom . Nicolson, N. Ikuisen jään maa 6. Maija Sarvala) 1982: lcii-Afrikan repeå"måiaakso. 2.7.9.7. Tekstiä havainnoll istamassa kirjassa on viitisenkymmentä mustavalkoista kuvaa ja kolmisenkymmentä piirrosta. Olavi Koskinen) 1982: Hima/aja . Mikonkatu 25, 00100 Helsinki 10. WSOY. (suom. lv!ackinnon , ]. 90-170 868. Varsin suuri paino on kuvituksella , onhan tällä kirjasarjalla taustanaan Lifekuvareportaasien traditio. vsk.. Ilona Sevelius) 1982: Bomeo. Kolmen valtakunnan tunturit 2. Kukkaisretki Norjaan 2.8.9.8. 8.-13 .8. ym . (suom. opintokerhotoiminnan käynnistämiseen. Oppaina ja asiantuntijoina Marja Pihtarinen tai Yrjö Metsälä. (suom . Nykyinen termi " luonnonsuojelualue " olisi ollut paikallaan . 163 s. 7.9. Kuvia olisi mielestäni voinut olla enemmänkin keventämässä tekstiä , konkretisoimassa ohjeita ja esittelemässä tehtyjä ratkaisuja
Tästä on todisteena pitkät asiantuncijaluettelot kirjojen alussa . He ovat m yöskin muita halukkaammin omaksuneet korkeamman kulttuurin apuneuvot. Näissä kirjoissa kuva ei ole yksittäinen otos, vaan osa suurta kuvasarjaa. Erot tulevat esiin vasta muutaman vuoden kuluttua. Kyllä kuvateoksissa kansallinen ja kansainvälinen sarja ovat edelleenkin eri luokkaa . sillii taistelu olemassaolosta on heillii kovin. Osa kansoista oli pitäytynyt tapoih insa vankemmin , osa löyhemmin . ollen ehkiipii vauraampia kuin ennen. Siksi pyörän hankintaan kannattaa uhrata vähän enemmän. Ainakin ne ovat mi tä suositeltavin vaih toehto. Sakari Pälsi lähti matkaan Siperian rataa pitkin keväällä 1917 ja palasi Japa nin . Kuvat ja tekstit on yhdistetty siten , että kumpikaan ei hallitse toista. tus on kunnianhimoista ja se tekeekin kirjojen selailusta ancoisan. Seudulla oli myös mui ta suomalaisia, ja PohjoisAasia oli jo pitemmän aikaa ollut kansatieteilijöidemme kiinnostuksen kohteena. 90 -557 486 VARASTOMYYNTI Kutom ontie 6 00380 Helsinki 38 Pitäjänmäki 61. Tekijänsä syntymän satavuotismuistoksi kirjasta otettiin viime vuonna uusi. Nämä teokset ovat asiall isuudestaan huolimatta viihdelukemistoa , ja kilpailevat siten ajankäytöstä videoitten, kioskilukemistojen ja television kanssa . Niin kuvissa kuin tekstissä on asioiden oikeellisuus pyri tty tarkistamaan niin pitkälle kuin mahdollista . painos. TAVARATALO Yrjönkatu 34 00100 Helsinki 10 Puh. " Beringillä oli etenkin amerikkalaisten vaikutus suuri. WSO Y 1982. Sopiva kunnianosoitus tälle monipuoliselle miehelle: kansatieteilijälle, kirjailijalle, poikakirjojen kirjoittajalle, valoja elokuvaajalle , maailmankiercäjälle. Muissa luvuissa tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin tai yksittäisiin lajeihin ja niiden elämään. Näin kuvien katsominen tempaa lukemaan tekstiä ja päinvastoin . " Harvoinpa täälläpäi n saa ve neencäyttä saman kansan miehiä" . Näin niiden on oltava tarpeeksi kiinnostavia, jotta ne pärjäävä t muulle viihdemateriaalille. Crescentin ja tavallisen pyörän hintaero on sittenkin niin pieni. Havainnoim isen eri tasot on yhdistetty. Tuohon aikaan Koillis-Aasia Ja Alaska vetivät tu tkijoita, kauppiaita ja maankiercäjiä. Tavallinen virhe on varustaa teos liian massiivisella kuvituksella. Interrail, retkeil ja~un SUOMEN LUONTO 4/ SJ 42. valoku vin täydennetty laitos . oppivac engelskaa puhumaan ja piippua polttamaan. Työssä näkyy kuvaajien ja kuvatoimittajien ammamtalto. " Pälsi vietti kuukausia pohjoisten kansojen, tsuktsien, eskimoiden, korKaupassa kaikki pyörät näyttävät hienoilta. Kuvissa on osattu yhdistää niin laajat maisemakuvat kuin pienet kiinnostavat yksityiskohdat. Pälsin matkan aikoihin alku peräinen luonnonkulttuuri oli jo alkanut hävitä Jää meren rannalta. 258 s. Pohjankävijän päiväkirja kertoo kirjoittajansa yli kaksi vuotta kestäneestä matkasta Koillis-Aasiaan. Sitten he palaavat kotiin amerikkalainen nahkalakki pfassii ja puhuvat maailmanpolitiikasta matkustajain kanssa. 90-694 3899 POSTI MYYNTI Kutomontie 6 00380 Helsinki 38 Puh. Tapio Lindholm PÄLSI POHJAN PERILLÄ Sakari Nlsi: Pohjankå"v1jå"n pai viikirjasra. Tämän harmonian saavuttaminen ei ilmeisesti ole helppoa sillä niin usein kotimaisissa luoncokirjoissa kuvat ja teksti eivät ole tasapainossa. Osa luvuista esittelee aluetta, retkeilykercomuksina tai muuten . hän kirjoitti. "ja"iimeren tsuktsit ovat olleet liihimpå"nii kulttuurimaata. Silti kukin kuva sisältää täysipainoisesti oman informaationsa. ,sk. Teksti on rakennettu samoin periaattein kuin ku vituskin . Pälsi liikkuikin hyvin kansainvälisessä seurassa . Siihen viittaa jakelujärjestelmäkin : ne tulevat suoraa n kotiin postim yynnin välityksellä ilman vaivalloista kirjakauppavaihetta. jossain toisaalla taas venäläisyys tuntui enemmän . Intian ja Lontoon kautta syksyllä 1919. Paremmin varustettuina he nyt jatkavat eliimiiiinsii. 2. ''Monet tsuktsit palvelevat mauuuseina amerikkalaisissa laivoissa
Tilaa leikkuusi nyt, niin voit olla varma, että saat sen suoritettua tänä kesänä. Annettu kuva Darwinin kamppailusta kohti luonno nvalinnan teoriaansa on mielestäni osuva ja kertoo monia varteenotettavia yksityiskohtia , mm . Takuutyö! Antakaa meidän pitkäaikaisen kokemuksemme auttaa Teitä. Älä odota liian kauan, sillä silloin ehkä voi ainoastaan kallis ruoppaus auttaa. Seuraukset olivat myönteiset: " Freudin ja Marxin tavoin Darwin hyöd ynsi o nnellisen avioliiton yksitoikkoista turvallisuutta työskentelemällä häiriöittä vallankumouksellisen teonan p11rnsä ." Teksti koostuu puhekuplien ja nasevien kiteytysten h ykerryttävästä kimarasta . ihmisluonnon biologinen sukupuu ei sulje pois vapaan tahdon ja moraalise n arvokkuuden mahdollisuutta ''. Kuvituksena on tekijän ottamia, osin h yvin ainutlaatuisia valokuvia. jakkien , kamtsadaalien ja lamuuttien parissa. Suoritamme kaislanja muiden vesikasvien leikkuuta tehokkailla erikoiskoneilla. va/ramerellfi. Terävän huomiokykynsä antamaa aineistoa hän täydensi haastatteluin, valokuvaamalla sekä keräämällä tarveja taide-esineistöä. Kokonaisuutta ajatellen tämä huom autus on sivuseikka. Tapa on erittäin ympäristöystävällinen • (ei kemikaaleja) ja hävitysteho on hyvä . Ihmisen ja luonnon suhteen kannalta kirja on hyvin jännittävä kuvatessaan elämän ehtoja ankarassa arktisessa luonnossa mielenkiintoinen säie elämäntapakeskusteluun . Teoksen loppupuolelle sij oitettu nykyaikaisen evoluutioteorian esitys jää piirroksia lukuun ottamatta verraten puisevaksi ja pinnalliseksi, mutta nykyajan pikkudarwinienkin tutkimus merkitsee ponnistelua kohti vaikeasti nähtäviä ratkaisuja . sillä Darwin aloittelijoille johdattaa poikkeuksellisen hienosti darwinismin keskeissisältöön. 176 s, Tammi, 1982. 911 / 50017 / Karl Augustson. Kaisla.-. Parempionninen mies olisi johonkin jourunur._" Jorma Laurila SARJAKUVA-DARWIN Jonarhan Miller & Barin Van Loon : Darwin aloirrelijoille. Elämällä tiiviisti paikallisten asukkaiden parissa Pälsin o nnistui päästä hyvin läheisiin ja luottamuksellisiin väleihin heidän kanssaan . Eikä suotta. Puhdasoppiset kiivailkoon tieteen klassikkojen lyhentämättömien laitosten puolesta , mutta Asterixin ystävänä tervehdin vastikään ilmestyn yttä sarjakuva-Darwinia , Darwin aloittelijoille, riemuisin Tarzan-huudoin . Kuvissa Darwin näyttäytyy tavallisena kuolevaisena, joka halajaa "mukavaa ja pehmeää vaimoa". taidekäsityksistä. 1 ei kl<LI LI Ympäristöystävällinen vesistösaneeraus Ette kai anna arvokkaitten rantojenne, jokienne ja vesialueittenne rappeutua. Läh. Asennettaan hän kuvaa teoksensa alkulauseessa: "En esirfi kirjassani erikoisrurkimusra; markakerromusren luk1jar eivfir sellaisra odorrane ja sen paikka on sopivimmin muualla. en saanur rropiikin auringonpisrosra enkfi jfifinyr rulivuorenpurkauksen alle. Englantilaisia ja suomalaisia erottaa ainakin kaksi seikkaa: kuningashuone ja älykkään huumorin taju. Piirroskuvituksen ilonpillereiden voi tosikko antaa johtaa itseään harhaan . Darwin aloittelijoille rakentuu tasokkaan ja lukemattomia humoristisia pikkuoivalluksia sisältävän piirroskuvituksen sekä tähän liittyvän tekstin varaan . Kirjasta saa avartavaa tietoa pohjoisten kansojen elinkeinoista, tavoista ja mm . En m yöskåä'n osaa kerroa kummallisisra seikkailuisra. ,sk. Darwinin ymmärrettävän pelon tehdä perinteisen kristin opin kanssa ristiriidassa o levia johtopäätöksiä . sillä niittihän Pälsi laakereita m yös valokuvaajana. KAISLANTORJUNTA OV Skallböle, 10520 Tenala 62 SUOMEN LUO TO 4/ HJ 42 . En kerraakaan pale/runur lumimyrskyyn enkfi naanrynyr nåikfiå'n erfimaassa. Teoksen parasta anti a on kehitysopin maailmankuvaa muuttavan aineksen aatehistoriallinen esittely . En niirfi löyril'nyr, vaikka viisikymmenrfiruharra kilomema ifilkeeni jfirrfien kil'vfiisin neljfissfi maanosassa ja neljå'llii . Olin kuusi kuukaurra merelfå' enkfi edes sarrunur kunnon haaksirikkoon. tietoja ja neuvoja puh. Darwin aloittelijoille kertoo kadehdittavan selkeästi darwinilaisen Luojatta kehittyneen maailman fil osofiaa, mutta ei pelkistä ihmistä vaistorobotiksi: " ..
) ' ,/\ ~__, ,,, U....,,-.....---'----~.:::::,_ . esite/hinnasto. •, Ovh. · 470s. JOUSIAMMUNTA Primitiivinen, jalo , urheilumuoto. sid. Jousiammunta on tarkkuutta, kärsivällisyyttä kehittävä koko perheen harrastus. Tilaa monivärinen BEARjousiammuntaluettelo, vain 10.-. Kaukoputkia yms. Edullisia, tilaa ilm. Suuret valikoimat kiikareita, japanilaisia ja eurooppalaisia. 914-29665. 150,W EI LI N+ff ffff S · • "--Valmistus: Ulokki Oy Verkatehtaankatu 8 05830 Hyvinkää 3 Puh. Yli 1500 kasvin lajinkuvaukset; havainnolliset väripiirrokset. Big Barbar Kuparikuja 6, 04220 Kerava 2, Finland KOSKI-ULOKKI Aine: Luji temuovi 3-4 mm Pituus: 4,85 m Leveys: 0,85 m Paino: 38 kg Väri : Kelt,, oranssi , sin ,, vi hreä, harm aa ULPUKKA Aine: Lujitemuovi 3-4 mm Pituus: 5,60 m Leveys: 0,65 m Paino: 28 kg Väri : KelL , oranssi , sin,, vihreä SUOME LUONT0-1 / Hl-lZ " k Thomas Schauer Claus Caspari LUONNONKASVIT Suuri maastokäsikirja Suomeksi toimittanut Arto Kurtto Seikkaperäinen luonnonvaraisten kasvien tunnistamisopas
mikä luonnossa on yksioikoista ja itsestään selvää: elämä ja olemassaolo on sattumaa ja taistelua . Mutta mitä sanovat lapset , jotka ovat tutkineet Joutsenlammen yltä, päältä ja sisältä) 11ja 9vuotiaiden suhtautuminen on suopea ja arvostava . Laura: On kiva, kun joutsenista kerrotaan sadun muodossa , eikä niin kuin tietokirjoissa. Ilona: Kuvat on hienoja . Ja se oli herttaista. Tämä kirja kuuluu kaikenikäisille . Mä muuten tykkää n siitä , että asioista kerrotaan selvästi, eikä sekoiteta eri juttuja kesken ää n. RAUMAN lahs1·akvoama·s11'a1 ";JA• LUONNONRAVINTO ..,~ Tehtaank . selkeää ja runollista. Tätä on hauska lukea. , uu, -.._,-;\lOIH\·1!1T!)', maa mutta tosiasiat voi esittää älykkäästi ja hauskasti . Kuin lukija itsekin tempautuisi !emoon; johdanto aiheeseen on suggestiivinen . kun joursenet sai poikasia . Joutsen lampi-kirjan kuvitus on Luonnonsuojeluliiton metsänvuoden 1983 teemakirja on ilmestynyt! Jäsenhinta 35 mk , muuten 42,50 mk . paljon taiteessa motii vina käytetyn joutsenen lisäksi kuvat ja satu käyttävät myös toista yhtä klassista !imua tarinan " ulkopuolisena" · tarkkailijana: korppi . (90) 406 262 Osta Rauman Luonnonravinnosta omaksi iloksesi tai lahjaksi luonnon ihonhoitotuotteita aitoa luonnonkukka-parfyymia porkkanapuristeet ja porkkanaöljy auttavat ruskettumaan Vogelin Mausteikko, kätevä pöydässä kirjoja, niin löydät keinoja omaehtoiseen terveydenhoitoon MONIA TARJOOKSIA. Kenties Joutsenlampi voi osaltaan vaikuttaa joutsenten elintilan turvaamiseen. kauttaaltaan jäntevää. Klassisen . että luonto sinänsä on kaiken tasapainon ja elämyksellisyyden lähde . Otso: Korppi on kiva . Se on tärkeä lapsille, mutta ei olisi sitä varten tarvinnut kuviruksen tueksi niin perinpohjaista ja perinteistä satua, kuin Parkkisen kynästä on lähtenyt. Mä pidän luonrovalokuvista, en piirroksista, jotka on epämääräisiä . vsk.. Kuviin verrattuina sanat osoittautuvat jäykiksi ja ahtaiksi , hieman Suomen luonnonsuojelun Tuki Oy Nervanderinkatu 11 , 00 100 Helsinki 10 puh. Ilona: Pappa päivitteli , että jo on aikoihin eletty 1 Se oli hyvä kohta . Ja kaikki lapset ihastelivat kuvia, joissa joutsenet esiintyivät poikasineen , sekä etenkin sitä kuvaa , jossa joutsenparin kaulat muodostivat sydänkuvion . Heille on tarpeen kertoa siitä, mitä kuvien takana on , mutta ilmavasti. 1/ifiirvinen TARINA KAIKENIKÄISILLE Hannu Hautala Jukka Parkkinen: Joucsenlampi, Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, 1982, 62 s. Maisa Majapuro-Joucsam o SUO MEN LUONTO 4 / SJ 42. Sadussa tulee pehmeästi ja pumpulisesti esille se. Kun Joutsenlammen avaa katsoo siniseen avaruuteen , jossa kaksi valkoista !imua mat kaa pesimäseutua kohti: huikaiseva, ilmava kuva . musta ja uhkaava, vie tarinaa omalta osaltaan eteen päin. tyrkyttämättä, liikaa selittelemättä. Ympäristönsuojelusta kirjoittaville lähestymistavasta saattaisi olla opittavaa . Kirjat ja kuvat kun eivät ole tarpeeksi . TERVETULOA TUTUSTUMAAN ~i~-~. Aikuinen katsoja hahmottaa monikerroksisen taitonkin avu lla kuvien kertomuksen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, mutta lapset kieltämättä kaipaavat täsmällistä informaatiota. Tämä vihreän kullan w, .... Näitäkin kuvia tarkastelemalla on helppo ymmärtää. Laura: Siitä, mistä kerrotaan , pitää olla kaikki tärkeimmät tiedot. 4 (s1säpih) puh 11450 Nils MasterR, 64 Kalastavuus NILS MASTERIN salaisuus fin I a n dia-uistin 17240 Kalkkinen pingottuneesti yhteen liitetyiksi
Ensimmäisen päivän ohjel maan kuuluu seuraavat alustukset: Suomalainen metsä Metsän Vuonna 1983 metsäneuvos Veikko J . 7. 7. 7. 11 . 7. Su3. KUUSAIVIO· NATURA KUUSAMO-NATURA 83 -luontoja kulttuuritapahtuma 2. -8. 1983 Kuusamon kansanopiston valokuvausleiri 111 4. 1983 Paanajärvi-Tavajärvi -seuran kesätapahtuma 9. 8. 1583 65. 7. 7. -3. Pitkänen) , HANNU HAUTALAN " KULTAKOTKA JA VALKEA JOUTSEN 11" -NÄYTTELYN AVAUS pääkirjastossa (avaus Matti A . Pe8. 24. 1983 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston retkiopaskurssi 6. 1983 Kuusamon kotiseutumuseo 11 . 7. 6. Pekka Helo, jäsenet Hannu Hautala, Jorma Luhta, Sakari Nenye, Eino Perälahti, Matti A . 1983 Maailman Luonnon Säätiön leiri 27. 7. To 7. 7. KUUSAMOPÄIVÄ kotiseutumuseolla (työnäytöksiä ja perinneruokatarjoilua), NATURA-VII KON AVAUS ja PUUKKOJUNKKARIT-NÄYTELMÄ kesätapahtumapaikalla, LUONNONVALOKUVAUSRETKI Oulangan kansallispuistoon , AVOIMET OVET Oulangan biologisella asemalla ja KALAMIESIL TA Kiutakönkäällä , JUMALANPALVELUS kirkossa, KUUSAMOPÄIVÄ jatkuu, KUOROJEN YHTEISKONSERTTI ja PUUKKOJUNKKARIT-NÄ YTELMÄ kesä tapahtumapaikalla, VALOKUVANÄYTTELYIDEN AVAUS kirkon kylän ala-asteella (Jorma Luhdan "Kuukkelimetsä ", Hannu Hautalan " Alku aina hankalaa " ja Kaamoskamera ry :n " Kuusamolainen maisema" ), SUOMALAINEN LUONNONVALOKUVAUS TÄNÄÄN -SEMINAARI kunnanviraston valtuustosalissa (avaus Hannu Hautala, alustus Jorma Luhta, äänidiasarjat Matti A . vsk Ke 6. 7. 30. 7. 7. 6. 1983 Kuusamon XI Kesänäyttely 11 . Kuusamo-NA TURA 83-tapahtuman oheisohjelmat Pohjoismainen suojelualueseminaari Oulangan biologisella asemalla 28. 9. Pitkänen) , IIVAARAN VAELLUS (ohjattu iltavaellus livaaralle) , SUOMALAINEN METSÄ -SEMINAARI kauppaoppilaitoksella. Pitkänen, esittely Hannu Hautala) , LUONNONVALOKUVAUK SEN ASEMA SUOMALAISESSA VALOKU VAUKSESSA -PANEELI (pj . 3. Ma4. 7. 13. Kesäläinen Luonnonsuojelu metsien moniarvoisuuden asialla pääsihteeri Esko Joutsamo SUOMALAINEN METSÄ -SEMINAARIN RETKIPÄIVÄ (tutustutaan metsikkötyyppeihin, metsänhoitoon, koneelliseen puunkorjuuseen, metsässä tehtävään luonnontutkimukseen, metsä maiseman merkitykseen Juumassa, Oulangan kansallispuistossa ja Suorajärven kylässä), NUKKETEATTERI VIHREÄ OMENAN NÄYTELMÄ kunnan virastotalolla , KOTIKYLÄIL TA Vasaraperällä Kitkajärven rannalla (paikalliset SUO MEN LUONTO 4/83 42 . 7. 6. TEEMA: SUOMALAINEN METSÄ, jonka lisäksi luonnonvalokuvausta, retkiä ja monipuolista kotiseutu kulttuuria OHJELMA 2. 7. 9. 1983 Suomen Luonnonsuojeluliiton neuvottelupäivät 1. 7. 10. Ti 5. La 2. 6. Matti Rautiainen KANSANEDUSTAJIEN METSÄPANEELI, LASTEN TAPAHTUMA kotiseutumuseolla (luontopolku, perinneleikkejä) , PUUKKOJUNK KARIT-NÄYTELMÄ kesätapahtumapaikalla , KOTIKYLÄIL TA Etelä -Kuusamossa Poussun kylässä (paikalliset ohjelmaryhmät, kansankil pailuja, perinneruokailu), · LUOMAN -ÖLKYNJÄRVEN -NÄRÄNKÄVAA RAN -ERÄMAAVAELLUS (ohjattu vaellus Etelä-Kuusamossa) , LASTEN OMA NUKKETEATTERI -RYHMÄN ESITYS Rantasipi Rukahovissa, KESÄILTA Rukan vapaa -aikakeskuksessa (kuorolaulua, pelimannimusiikkia, voimisteluesityksiä , tanhuesityksiä , yksin ja yhteislaulua), KUUSAMO-NATURA 83 -TAPAHTUMAN PÄÄTÖS JA KIRJASTOMATINEA pääkirjastossa. 1983 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston viulunsoittokurssi 4. Palosuo Pohjois-Suomen metsien erikoispiirteet eri koistutkija Yrjö Norokorpi Metsänkasvattajan tehtävä ja vastuu pääsih teeri Juhani Viitala Puunkäytön ja -jalostuksen merkitys nykypäivä nä toimitusjohtaja Matti Pekkanen Metsuri nykypäivän koulutettu metsäammattilainen puheenjohtaja Pekka Virtanen Metsätalouden edistämistoiminta ja sen tavoitteet päämetsänhoitaja Veijo V. ohjelmaryhmät, kansankilpailuja , metsätyöperinteen esittelyä) , NUORTEN METSÄRETKI (metsäpolun avaus), NUORTEN ILTA nuorisotalolla (luontoaiheista ohjelmaa) , MARJA-LIISA KANTOLAN LAU LU! L TA seurakuntatalolla, SUOMALAINEN METSÄ -SEMINAARI kauppaoppilaitoksella jatkuu seuraavilla alustuksilla: Valtakunnan metsien inventointi metsällisen alu esuunnittelun perustana professori Kullervo Kuusela Kuusamon metsät viimeisimpien metsävaratietojen valossa MML Eero Mattila Kasvupaikkaluokitus metsänhoidon kannalta FL Pentti Sepponen Metsien moninaiskäytön merkitys MMT Olli Saastamoinen Porotalouden ja metsätalouden suhde FT Timo Helle Opetustoimi ja metsätalous lehtori Pekka Virtanen Suojelualueiden merkitys dosentti Matti Helminen Metsänhoidon vaikutus metsäluonnon tilaan apulaisosastopäällikkö Pertti Seiskari Metsätalouden merkitys kuntatasolla agrologi Erkki Siikaluoma ja metsätekn . 7
Prof. 90-5664144 20520 Turku 52, Rautak. as its name implies, is also humanoriemed but in its view Nature offers Man opponunities for aesthetic growth . AB Vantaa SODANKYLÄN LUONTAISRAVINNE Sodankylä LUONNONRAVINTO JENNY KORHONEN & HELLIN KRÖGER Kuopio LEVIN MATKAILUMAJA Sirkka SUOMEN LUONTO 4/ H\ 42 ,-k. proper gui~e .f~ci li ~ies hav~ so fa,r been prov1ded onl y at Kdp1s1ärv1. and inexperie nced hikers or campers through pure 1hough1 lessness have had adverse effens on flora . 152 20101 Turku 10 Puh . 939-741717 Oy Leimasintehdas SUNDSTRÖM MYYNTI : Tehtaankatu 29 C 661235, 626773 Aleksanterinkatu 50 628315 1882 KORJAUSPALVELU RAATIKAINEN & KUMPPANIT Hyrynsalmi OY STEN & CO . 917-880175, Rastila, puh . 921-401 444 VILJAVUUSPALVELU OY 00410 Helsinki 41 , Vellikellontie 4, puh . Pietarinen regards as primitivsm that concept in which Man is merel y a componem of Narun~ . Two of 1hese. having no special priveleges relating to its altera rion. KEKÄLÄINEN KY Sora-asemat Tilaukset: Virala, puh. 962-42012 ILOMANTSI kalevalaisen, karjalaisen ja ortodoksisen kulttuurin runon ja laulun Pogosta. Howevcr. is an ideology wh ich pokes up its head in culcure disimegra1 ion. Effenive guides can help redure the e undesirable effects stemming from mass-tourism . A more logical approach 10 kee ping herring gull populations within reasonable bounds would be proper handling of rubbish dumps. 917-81845 RAUMAN KAUPUNKI HARJAVALLAN LUONNONTUOTE Ilmansaasteita vastaan : mangaani, seleeni, Cja E-vitamiini Harjavallankatu 7, 29200 Harjavalta, puh . While Finnish popu lations of the common frog, Rana arvalis frog . or infamous. 11 A 8 00150 Helsinki 15, Finland Ediror: Seppo Vuokko Summaries of the Main Articles Professor Juhani Pietarinen interviewed Kaarina Mierrinen & johan U!fvenspages 10J.f In an imerview. Utilitarianism des1gnares Natu re a raw materials store which can be exploited by Man 10 an unlimited extent. Translared by Leigh Plesrer Luontoystävällisin terveisin: 66 OY LAIVATEOLLISUUS AB PI. fauna and reindeer farming . Radical measures changing the face of Nature are nOI permit red . 921 -370904 64200 Närpiö, puh. uns1ghtly feature . Disappearance of Usnea longissima from Finland · by Seppo Vuokko pages 2621 A species of beard -moss, Usnea longissima, has been discovered only twice within the presemday boundaries of Finland . The edible frog established itself at Helsinki and Porvoo during ,he 1930s but laier disappeared owing t0 pollution of its aq uatic habitats. by Johan Ulfvens pages }8-.f J Herring gull population explosions in the Gu lf of finland are posing a problem . From the may 1983 all reptiles and amp hibians are protected in Finland except the adder. Juhani Pietarinen . Suomen Luonco (Nacure of Finland) 411983 Publi~hed by the Finnish Association for Nacure Proreccion Address: Perfimiehenk. in volving looking into oneself. environmental damage has also been on 1he increase . Mysticism . Several commoner species have also been suffering from a redunion in popu lat ion numbers. grass snake and common lizard are chriving , there is a need to procecc them because of thcir general scarcity over Europe as a whole . it may not prove expediem in the long run to prescrve every single species. Conservacion value of species on the decline by Tapani Lahci pages 2225 In maga zi nes and othcr publicauons a case is usually made OUI for ,he rreserva, ion of each and every specics as a sort o governing principle for conservation . Prof. professor of pranical philosophy at the Univer i, y of Turku . are exrremely rare and are of precarious status. adder (viper). The problem has been tackled casually by reducing the number of gulls in other words by a11acking the effen rather ihan the cause. They will inevi,able be graded in one way or another on the basis of their conserva1ion value . A maior factor in this turn of evems has been the nonchalcnt a11 i1ude of local au1 hori1ies towards rubbish 1ips. discusses various types of relationship berween Man and Nawre . Humanism . War declared on herring gull. Finnish repciles and amphibians by Juhani Terhivuo papes ZB-.!.! Finland has onl y fi ve species of reptiles and five species of amphibians. Lahti helds 1ha1 protenive measures ough1 10 be focused on those species likely to respond best. Kai kusalo has aned as a guide for several yea rs. Numerous frogs and snakes are run over by traffic. Much-needed fell guide Asko Kaikusalo pagcs 42--15 With the increase in tourist numbers in Lapland and the northern wilderncsses. This anicle is an appea! for any observa1ions on this rare denize n of thc primaeval fores1s. The size of the avai lable resources would dctermine how many spccies in 1he long run could be saved . Nacural places are showing si~ns of wear. ~r~~~:1~k~:~taK UNTA KUNNANVIRASTO 14200 Turenki, puhelin 917-8011 / vaihde KEMIN LUONTAISRAVINTO Kemi MEHILÄISVAHA JA TARVIKE Järvikunnas LUONTAISTUOTE VITA Lohja ISO-HIIDENKARTANO OY Turenki LAPUAN SÄHKÖ OY Lapua V. ln Finla_nd . on Finland s northwestern "elbow". There exists a need for consideraiion of all of 1hese schools of 1hough1 and for the establishment of fresh rnmmunit y goals. the crested newt and smooth snake . Quite the opposite : Man ought 1 be reducing his own species. common newt. A previously rich and varicd avian fauna has become almost tmall y dominated by 1he famous. seagull . 7, puh. rubbish has ber ome a familiar
Siihen tarvitset: Julie pöytäliinat, lautasliinat ja kerta-astiat sekä niihin sävy sävyyn yhdistyvät yksiväriset monikerroslautasliinat (25 ja 33 cm). Kata tunnelma ala nokia vaikka sininen laguuni.. Kata ystävillesi ajatustesi lämmöllä ala nokia
5. Tarkemmin uusi rauhoitusasetus esitellään sivuilla 34-37. Uudessa listassa on siis 111 lajia. Kangasvuokko Salpausselän kaunis karvajalka, kangasvuokko. oli aikanaan ensimmäinen maassamme rauhoitettu kasvi. Kangasvuokon on piinänyt Samppa Lahdenperä.. 1983. Rauhoitetut lajit vaihtuivat perusteellisesti: vanhan luettelon 108 lajista on uudessa mukana vain 64; uusia rauhoituksia on 47. Mukana se oli nytkin, ku.n uusi rauhoitusasetus astui voimaan Kukan päivänä 13