SUOMEN Ympäristönsuojelun aikakauslehti 4 • 1984 • Kevään kömaa • Kirjolohta vai silakkaa?
Pärjääkö se luonnon kanssa napit vastakkain. On kysytty mitä se tekee. Kun se sille päälle sattuu.. Ja missä se liikkuu. Yötä päivää. Eikä miestä ole mitattu vain sentteinä ja kiloina. Kesät talvet. Sasta on tehty miehelle, joka menee vaikka läpi hannaan kiven. Sasta on tehty miehen mittoihin
. . Ilmansuojelulain edellyttämän ilmoituksen käsitfely on kesken, joten nyt nähdään onko valtiolla ja kunnilla tahtoa uuden ilmans uo j ei u politiikan toteuttamiseen. . .... Tässä numerossa kuhmolainen esimerkki osoittaa laajahkon alueen puitteissa selkeästi, miten rajusti ympäristö on lyhyessä ajassa muuttunut. ... .. 13 Mikko Punkari: Mitä metsissämme tapahtuu ... ... 52 Kirjoja ............. ............ ... , .. 66 Kannen kuvat: Arto Hämäläinen (maisema), Jorma Jantunen (lautapino), Mauri Korhonen (metsäomenapuu). ..... 50 Teuvo Suominen: Aulis Junes, toisintekijä ............... 64 Summaries of the Main Articles ... 8 Keskustelua . . ........ 30 Heikki Hirvonen: Pernajanlahti in memoriam , .... .... 3. ... . . Kauppaja teollisuusministeri_ön ennusteen mukaan rikkidioksidipäästömme kasvavat talouskasvuprosentista riippuen 640-776 000 tonniin vuoteen 1995 mennessä. . . . .... 44 Teuvo Suominen: Luonnonkuvaajan luonto alkaa kotiovelta ....................... .... ......... Metsäammattimiehet vähättelivät satelliittikuvien merkitystä ja kiistivät että synkkä kuva metsiemme rajuista hakkuista olisi totta. -... Kansalaiset seuraavat: Helsingissä virinnyt Salmisaari-liike vaatii rikinpoistolaitteiden asentamista. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 4 • 1984 Irtonumero 15 mk ''Ottakaa varas kiinni'' Suomi rikkipoliisina Suomi on mm. ..... 56 Kysymyksiä ja vastauksia ... ... Kysymyksiä on lukemattomia -ja ne ovat yhä vailla vastauksia. . ... 16 Risto Murto: Missä kukkii metsäomenapuu ... . Yhtenä syynä ponnettomaan rikkipolitiikkaamme on heikko ilmansuojclulakimme, mutta laki ei suinkaan ole niin huono että sen turvin voisi paeta pahaa maailmaa. . ...... Vaikka näin olisikin, se ei todista että metsät voisivat hyvin. .......... ,Ympäristömuutos metsissä on kiistaton emmekä me tiedä, mitkä sen seuraukset ovat. vsk . 46 Jaakko Heinonen: Kuovivahti ............................. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON ~AINETIU 100 "7o UUSIOPAPERILLE. Suomi on kymmenkunnan muun maan kanssa sitoutunut vuoteen 1993 mennessä pienentämään rikki päästöjään 30 prosentilla vuoden -1980 tasosta: rikkidioksidipäästöjen pitäisi aleta nykyisestä noin 600 000 tonnista vähintään 420 000 tonniin, jotta Suomi lunastaisi lupauksensa. ... .. YK:n Euroopan talouskomissiossa ECE:ssä vaatinut äänekkäästi tehokkaita toimia rikkipäästöjen vähentämiseksi. 40 Jaakko Luoma: Alkaako vesioikeuksien lupa-automaatti reistailla 43 Juha Suonpää: Siilin kanssa sinuiksi ....................... Samanlainen keskustelu satelliittikuvien luotettavuudesta on käyty Yhdysvalloissa kymmenen vuotta sitten. 5 Katsauksia, uutisia........... ..... .. . . ........... ..... Miksi pelkistä puukuutioista puhuminen on melkein rikos Mikko Punkarin artikkeli Suomen Luonnossa 2/84 nostatti myrskyisän keskustelun metsiemme tilasta. 24 Pekka Salminen: Soiden~uoj.e\~lta puuttuu rahaa ja 1hm1s1a .... 20 Risto Valo: Sahojen kloorifenolit saastuttavat maaperää ja pohjavettä 22 Jan Eklund: Kirjolohen kasvatus pilaa Saaristomerta .... Päästöjen siis ennustetaan nousevan 30 prosentin verran! Suomen rikkilaskeumasta on omaa syytä noin puolet. .... ... .... Savukaasujen puhdistamisen ohella rikkipäästöjemme alentamiseksi tarvitaan tuntuvaa energiansäästöä sekä puhtaitten energialähteitten, kuten maakaasun käytön lisäämistä. SUOMEN SISÄLTÖ Juhani Kahelin: Kun iso joki tulvii. . Kansainvälisten vaatimusten ohella Suomen on ryhdyttävä heti vähentämään myös omia päästöjään. .... ... ....... Esimerkiksi Helsingin Salmisaaren marraskuussa valmistuvaan kivihiilivoimalaan on varattu tilat rikinpoistolaitteille, mutta Helsingin suunnitelmiin ei ole kuulunut laitteiden asentaminen. 34 Jaakko Luoma: Näin tuhottiin Suomen paras rapujoki. 66 Tiedot julkaisijasta ja toimituksessa ovat sivulla...... . 28 Esko Männikkö: Kevään kiimaa .... Metsä on toki muutakin kuin mahdollisimman suuri määrä kuutioita. Suomen toimiminen maailman rikkipoliisina ei vakuuta, koska omat teot vielä puuttuvat. Emme tiedä miten koko ekosysteemi reagoi. ... ... .. ..... Metsäammattimiehet korostavat alituiseen, että Suomessa on metsissä enemmän puuta kuin koskaan. Monia vastaavia tapauksia on vireillä. .. ... ... ........ Brechtiä mukaillen voimme todeta, että pelkistä puukuutioista puhuminen on melkein rikos, koska siinä vaietaan niin monista asioista. Keskusteltiin tosin enemmän aidanseipäistä kuin aidasta, enemmän puista kuin metsistä. .. .......... Kokemukset ja tutkimustulokset nykyisistä talousmetsistä ovat vasta muutamien vuosikymmenien ajalta eli metsien kiertoaikaan nähden lyhyeltä ajalta. . Nyt siellä tunnustetaan satelliittikuvien pätevyys ympäristömuutosten kuvastajina. . Toivottavasti liike saa seuraajia muuallakin Suomessa. SUOMEN LUONTO 4/84 43
Linnut-luonto-ihminen -yleisötilaisuus (Sinipyrstö, Pelle ja Pikkusirkku, lintutunnistuskilpailu) 13. Joutsentutkimus 1984 14. ja päättyy la klo 18. Päivällinen 19. RIISTASEMINAARI kauppaoppilaitoksella jatkuu 18. Metsästyslainsäädäntö lintujen suojelun kannalta 14. KAAKKOIS-KUUSAMON METSÄSTYSSEURAN 20-VUOTISJUHLA JA KOTIKYLÄILTA Soiviassa 19. LINTUAIHEINEN SATUTUNTI pääkirjastossa 16. KOTIKYLÄILTA Kärpänkylässä 19. KUUSAMON NÄYTTÄMÖ RY:N NUMMISUUTARIT-ESITYS kesätapahtuma-alueella 21. KOKOPERHEEN LINTURETKI 16. MARJA-LIISA KANTOLAN KONSERTTI seurakuntasalissa To 5.7. t 1 ··· · k rt i~t , , aturan a1 11n t1 a1suu sun on vapaa paasy nay e m1a Ja onse teja lukuunottamatta. Klo 7. 1 Halvat ja monipuoliset majoitusmahdollisuudet: 30.6. 4 KUUSAIWO· NATURA RUNKO-OHJELMA La 30.6. ·1 . ~ :: TERVETULOA SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . LINNUT LUONTO IHMINEN -YLEISÖTILAISUUS kauppaoppilaitoksella 13. LINTUTORNIN AVAUS 14.30 LINNUT LUONTO IHMINEN -YLEISÖTILAISUUS kauppaoppilaitoksella jatkuu 16.30 KIRJOITUSKILPAILUN SATOA/ PALKINTOJENJAKO kauppaoppilaitoksella 15. Klo 7. Klo 7. LINNUT YMPÄRISTÖNMUUTOSTEN INDIKAATTORINA -TIETEELLINEN SEMINAARI Oulangan biologisella asemalla 18. LASTENTAPAHTUMA kotiseutu museolla 19. Lintuharrastuspäivien avaus 10.30 Lintuharrastus Suomessa ennen ja nyt 11 .15 Työryhmätyöskentely 12. LIISA LÄÄVERIN LASTENKONSERTTI kesätapahtuma-alueella 20. KUUSAMON NÄYTTÄMÖ RY:N NUMMISUUTARIT-ESITYS kesätapahtuma-alueella Su 1.7. 989/11911 , 2662, 2412. Erik~ee~_Yi~pym1nen 30.6.-:-.7._ 1 f-~ 40 mk/ hlö, kahvit _7 mk,_ louna~ 25 mk Ja pa1valhnen 25 !flk_L1s~ks1 fi 1 käytettävissä monia muita ma101tusmahdoll1suuks1a le1nntaalue1sta i H eritasoisiin hotelleihin asti, joiden osalta yhteydenotot: Kuusamon 1 a1 Lomat puh . Klo 7. KUUSAMON LINNUT TÄNÄÄN Kaikille vapaa lintuhavaintokilpailu, joka alkaa klo 21 . Tieteellinen seminaari on järjestetty kutsupe( 1 riaatteella . vsk.. 1 1, Naturaa koskevat tiedustelut: Kuusamon kunta 989/ 11951 sekä ~i , Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto ja sen jäsenjärjestöt. Lintutornin avaus ja lintutornien historiaa 14.30 Yleisötilaisuus jatkuu 16.30 Kirjoituskilpailun satoa/ Ke 4.7. KOKOPERHEEN LINTURETKI 18. NUKKETEATTERI " SYTKYT" PEUKALOLIISA -ESITYS kunnanviraston valtuustosalissa 19. OHJELMAILTA kesätapahtuma-alueella KUUSAMO-NATURA 84. Natura-viikon ja lintuaiheisten taideja veistosnäyttelyjen avaus 17. Linnut ympäristömuutosten indikaattorina tieteellinen seminaari (SLY) Ti 3.7. Voidaanko metsoja metsähanhikantaa lisätä hoitamalla. Linturetki Helilammelle 9. TEEMANÄYTTEL YIDEN AVAUS kauppaoppilaitoksella Lintu harrastusLintupostimerkkiLintukorttija Lintulehtinäyttely 16. La 30.6. Havaintojen keruusysteemi 12. LINTUHARRASTAJIEN RETKI paikallisten lintuharrastajien jo/ldq!la 10. Tutustuminen Kuusamon lintupaikkoihin yleisöretki Kivisuolle ja kiertoajelu lintupaikkoihin 9. Miksi Koillismaalla ei ole enempää kanalintuja. KUUSAMOPÄIVA kotiseutumuseolla 13. Siirtyminen Petäjälammelle 19.30 Saunailta Su 1.7. LINNUT-LUONTO-IHMINEN Kuusamo on luontonsa erikoisuuksista johtuen itsestäänselvä pitopaikka luontoja kulttuuritapahtumalle, johon sisältyy kotiseutu perinnettä, näyttelyitä, luontoaiheisia tapahtumia ja retkiä sekä asiantuntijaseminaareja. Retki Kuontilaan (tutustuminen hanhien kevätruokintapaikkaan ja metson soidinpaikkaan) 10. Ilmoittautuminen 10. Klo 7. NUKKETEATTERI "SYTKYT" PEUKALOLIISA -ESITYS kunnanviraston valtuustosalissa 18. palkintojen jako RIISTAPÄIVÄ kauppaoppilaitoksella Klo 7. Lounas 13. NUKKETEATTERI VIH REÄ OMENAN " UUSI SATULAATIKKO" -ESITYS kunnanviraston valtuustosalissa 12. KOKOPERHEEN LINTURETKI 9. Lounas 13. ·· .. Teemanäyttelyiden avajaiset 16. 1.7 .1984 J~ välisen ajan pakettihinta oppilasasuntolassa 149 mk/ hlö sisältäen ~i 1 majoituksen ja normaalit ruokailut. KUUSAMON NÄYTTÄMÖ RY:N NUMMISUUTARIT-ESITYS kesätapahtuma-alueella 19. KONSERTTI kesätapahtuma-alueella Klo 7. KUOROJEN YHTEISKe 4.7. Yleiseurooppalainen lintuatlas 1985-1988 11 . Klo 5. Linturetki Helilammelle 16. RIISTASEMINAARI kauppaoppilaitoksella 10, 17. LINTUILTA 712-VUOTIAILLE LINTU HARRASTUKSEN ALOITTAVILLE kunnanviraston valtuustosalissa 18. KUUSAMO-NATURA 84 -VIIKON PÄÄTÖSTAPAHTUMA livaaran Lomakeskuksessa LUONTO-OHJELMA Pe 29.6. 13. Kommenttipuheenvuorot 14.30 Kahvitauko 15. Ti 3.7. Klo 5. KUUSAMO-NATURA 84 -VIIKON JA LINTUAI HEISEN TAIDEJA VEISTOSNÄYTTEL YN AVAUS kunnanvirastotalossa Kuv.veistäjä Pirkko Nukari Taidemaalari Reima Nurmikko 17.30 LINTUKIRJANÄYTTELYN AVAUS pääkirjastossa 19. Linnut ja metsästys, paneelikeskustelu To 5.7. SÄILTA Rukan vapaaajankeskuksessa Klo 7. Lintuilta 712-vuotiaille kunnanviraston valtuustosalissa (mitä lintuharrastus on, lintuyhdistystoiminta ja lintulehdet, harrastusvälineet, diaesitys ja lintujen ääniä) ~ =~~ :::::.~ ..-:::~~ :::=~:~::%~ ::::%~ ::::::~ =Ä• N k "kk.. 11 . .. RIISTALINTURETKI Kuontilaan 10. Linturetki Torankijärvellä 9. Retket järjestetty edullisina yhteiskuljetuksina linja% autoilla Naturan toimesta. KUUSAMOPÄIVÄ kotiseutumuseolla jatkuu 14. OHJELMALLINEN KEPe 6.7. Lounas 12. 1 :=~~ -===~:=::~ ===~~===~ ~=~~ '::%~:::~~~ ..;_ .. Aamupala 10. JUMALANPALVELUS 12. KOKOPERHEEN LINTURETKI 9. Linturetki Torankijärvelle Pe 6.7. KOTIKYLÄILTA Kuolion Käsmässä Ma 2.7. ENSIMMÄISET VALTAKUNNALLISET LINTUHARRASTUSPÄIVÄT kauppaoppilaitoksella Klo 9. VUODEN 1984 NATURAAN SISÄLTYY ENSIMMÄISET VALTAKUNNALLISET LINTUHARRASTUSPÄIVÄT, JOTEN AIHEENA ON LINNUT LUONTO IHMINEN. LINNUT LUONTO IHMINEN -TAPAHTUMAT kauppaoppilaitoksella Klo 7. k .. Näyttelyiden avaus kirkonkylän ala-asteella Ma 2.7. Klo 7. LINTUHARRASTAJIEN TAPAAMINEN jatkuu Kokoperheen linturetki Kuusamon lintupaikkoihin 10. IIVAARAN VAELLUS 19. Lintukirjanäyttelyn avaus 18. VALOKUVANÄYTTELYIDEN AVAUS kirkonkylän ala-asteella Martti Rikkosen "Kaakkurilampi" Veikko Vasaman " Kuvia Oulangan kansallispuistosta" luonnonkuvaajien kutsuvalokuvanäyttely Piirustuskilpailunäyttely 15. esityksiä Kuusamon linnuista Klo 5
Suomen vesistöpolitiikka on viime vuosina ollut kaksijakoista. Ei tämä ole oikeata yhteiskuntapolitiikkaa. Luonnonvarojen käyttö niin vesistöissä, metsissä kuin maataloudessakin edellyttää uusien yhteiskunnallisten periaatteiden muotoilua. Juhani Kahelin 5. Nämä pyrkimykset elävät varsinkin Pohjanmaalla. Tosiasiassa kova rakentamispolitiikka on ajautunut umpikujaan sekä luonnontaloudelliseen että yhteiskunnallisen päätöksenteon umpikujaan. Mutta samaan aikaan jatketaan kovaa rakentamista entistäkin yksioikoisemmin. Vaikka nykyinen rakentaminen vietäisiin kuinka pitkälle, niin tulvasuojelun onnistuminen on epävarmaa niin kauan kuin vesistön hydrologiasta, virtaamamuutosten syistä ja seurauksista sekä vaihtoehtoisista suojelumenetelmistä ei ole tarkkaa selkoa. Nyt nähdään, että useimpien tavoitteiden kohdalla mennään entistäkin huonompaan suuntaan. On kyse luonnonvarapolitiikasta, yhteiskuntaja talouspolitiikan peruslinjasta ja kansanvallasta. Tämä kaikki piti saavuttaa yhtä aikaa ns. Päinvastoin: pääomavaltaisen rakentamisja luonnonvarapolitiikan epäonnistuessa ovat sen kannattajat yhä enemmän ohittaneet kansanvaltaisina pidettyjä päätöksentekomuotoja ja turvautuneet hallinnollisen vallan väärinkäyttöön. Kyse ei ole vain yhdestä joesta. vsk. 1960-luvulla aloitettu, talouden kasvupolitiikkaa tukenut ·vesistörakentaminen on päätynyt luonnontalouden umpikujaan. moninaiskäyttöperiaatteella. Näin piti poistaa maatalouden 11 000 hehtaarin tulvat, saada voimataloudelle huipputehoa 20 MW, varmistaa Seinäjoen, Vaasan ja suurteollisuuden vedensaanti, parantaa veden laatua, kohottaa vesistön luonnonkauneutta ja virkistyskäyttöä ja edesauttaa joen kalataloutta. On keskityttävä virheiden analyysiin ja uusien ratkaisujen kehittelyyn. 1983 (valiokunnan jäsenet: Sorsa, Pekkala, Vennamo, Taxell, Lindblom). Onko penkereistä, voimalapadoista ja säännöstelystä ajoittain haittaa, joka käy kalliiksi (vertaa Lapuanjoki). Muuttaako tulva muotoaan, nouseeko se uusiin kohteisiin. Perusteena mm. Kyrönjoen alkuperäisen rakentamissuunnitelman (1965) mukaan vesistöön piti rakentaa mm. Samoin Vaasan kaupungin mukaan vesistöjärjestelyt ovat veden laatuongelmien takia vaikeuttaneet vedenhankintaa Seinäjoella ja Vaasassa. Yhteiskuntapoliittinen ohjaus tässä maassa ei toimi, ei ainakaan j~rkevillä kriteereillä. Ilmeisesti ensi kerran vesistöjärjestelyjen historiassa on nyt vesioikeudenkin suulla todettu (Rintalan pengerrys lupa 1984), että Kyrönjoen rakentamisessa ei ole kyse vesiensuojelusta, vaan vesistön pilaamisesta (happamuus, raskasmetallit). Tämän umpikujan analyysi ja uuden tien linjaaminen on meidän tehtävämme. P ääomavaltainen, . Töiden ohjelmoija eli valtio ei ole analysoinut näitä umpikujia, vaan pikemminkin ne on pyritty piilottamaan. Vesioikeuskin antoi vain määräaikaisen luvan ja edellytti valtiolta vaihtoehtosuunnitelmia ja lisäselvityksiä vedenlaadusta ja kalataloudesta. Maksammeko me verovaroista yhä useammin korvauksia raskaan vesistörakentamisen virheistä. tamisesta ja viitannut kymmenien miljoonien korvausvaateisiin valtiolta, ellei suunnitelmia muuteta. Päätöksenteko on umpikujassa. Valtioneuvostossa eduskunnan tahto mitätöitiin raha-asiainvaliokunnassa 13. Toinen voittaa (voimatalous) ja toinen kärsii (kalatalous, ympäristö, maatalous ym.). Otetaan esimerkiksi Kyrönjoki. 7. valtion uskottavuus sopimuskumppanina, siis sellaisen sopimuksen, jolla eduskunnan kädet sidottiin etukäteen. Tänä keväänä esitetyt vaateet nykyisen rakentamisen tehostamisesta ja suuremmasta mitoituksesta sisältävät suuren riskin. Mitä siis on tapahtunut ja miten tämän päivän tilannetta tulkitaan. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ylätasolla uutta tilannetta ei ole tajuttu. Vaasa. Kun iso joki tulvii ... on katsonut ongelmien syyksi voimalaitokset, edellyttänyt luovuttavaksi niiden jatkorakenSUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Vesihallitus ja maaja metsätalousministeriö rajasivat vaihtoehtosuunnittelun eduskunnan edellyttämää suppeammaksi ja estivät koko vesistöä koskevien vaihtoehtojen muotoilun. Milloin on johtopäätösten aika. Toisaalta on otettu ensiaskeleet vesistöjen luonnontaloudelliseksi ja yhteiskunnalliseksi kehittämiseksi (mm. Pengerrysten myötä kauniit, myös kaloille ja linnuille tärkeät luonnonrannat tuhoutuvat, monin paikoin asutuskin kärsii. Järkevä johtopäätös on päinvastainen. Kyrönjoella valtion hallintokoneisto on ohittanut eduskunnan ainakin kahdesti: tehtäessä sopimus sähköyhtiön kanssa (1974 ja 1978) sekä mitätöitäessä eduskunnan 1982 edellyttämä vaihtoehto.suunnittelu. Tämä politiikka on johtanut luonnonvarojen niukentumiseen ja entistä epätasaisempaan jakautumiseen. Kyrönjoen rakentamisen kalatalousvahingot saattavat nousta kymmeniin miljooniin markkoihin. 5 tekoallasta, 9 pikkuvoimalaa sekä pengertää ja ruopata lähes koko joki. Ounasjoki ja Vuotos). Yhteiskunnallinen tasaarvo syntyy tasaveroisista käyttöoikeuksista fyysiseen ympäristöön. Sopimuksen myötä, ellei sitä pureta, valtiota odottanee kymmenien, kenties satojen miljoonien vahinkovastuut
__ ..:;-,c::-; ...... 60 mk. 62 mk. llm. Värija mustavalkoisia kuvia, karttoja. Retkeilijän varustetieto on Martti Heleniuksen ja tunturioppaiden kymmenien vuosien kokeilujen ja vaeltamisen tuloksena syntynyt yhteenveto vaeltajan varusteista ja niille asetettavista vaatimuksista. llm. -83. Osittain nelivärinen. Lapin kultamaat vie lukijansa retkelle kullanhuuhdonnan historiaan ja nykypäivään, viimeisten elinkautisten kultamiesten pariin lvalojoelle, Sotajoelle, Palsinojalle, Lemmenjoelle, Tankavaaraan, Laanilaan, Tenolle. Ovh. UUTUUDET Suomen retkeilyreitit on ensimmäinen koko maan kattava tietokirja merkityistä retkireiteistä, patikkapoluista ja kansallispuistojen reiteistä. llm. 44 mk. llm. 40 mk. -81 . Lisänä asiantuntija-artikkelit ensiavusta ja sairauksista, luonnosta saatavista ruuista sekä sään tarkkailusta. llm. 126 sivua. 58 mk. 44 mk. _ _ 1:.~ s Pohjois-Norjan opas vie Jäämeren vuonoille, lohiapajille ja erämaihin. Toistatuhatta aakkosellista hakusanaa, kuntakarttoja. 40 mk. Lapin matkailutieto on Vesa Mäkisen laatima hakusanoihin perustuva Lapin luonnon, nähtävyyksien ja elämänmuotojen esittely. -81 .. Ovh. . Yli 70 yksityiskohtaista reittiselostetta, kuvia ja karttoja, asiantuntija-artikkeleja luonnosta. Partanen kertoo kullasta ja kultamiehistä, geologi likka Härkönen kullan esiintymisistä ja tutkimisesta. Ovh. Kuvia ja karttoja. -83. Retkeilijän turvallisuustieto. Kirjaan on koottu automatkailijalle tiedot maanteiden nähtävyyksistä, kylistä ja kaupungeista sekä eräretkeilijälle reitit, tunturituvat, kalapaikat jne. -83. llm. llm. Tekstejä täydentävät piirrokset ja valokuvat. Seppo J. Ovh. 60 mk. Ovh. Lisänä erikoisartikkeleja. -80. -83. Noin 100 sivua, kuvia. Ovh. -82. llm. Noin 100 sivua. Osittain nelivärinen. Ovh. Mukana myös rajavartioston avoimet majat, perustiedot retkeilyalueista ja -reiteistä. Tässä "Retkeilijän tietokirjat"-sarjan toisessa osassa Martti Helenius käsittelee niitä hätäja vaaratilanteita, joihin vaeltaja voi retkellään joutua: kuinka niihin voi varautua ennakolta, miten niistä selvitä. Tunturivaeltajan opas sisältää tiedot Pohjois-Suomen erämaissa olevista autioja varaustuvista sekä erämaapuhelimista retkeilyalueittain. 74 mk. ' 1 Maan parhaiden asiantuntijoiden kirjoittamat retkioppaat vievät erämaiden retkipoluille, tunturiladuille, retkeilyn tietoihin ja taitoihin. Retkelle asiantuntijoiden opastamana ~a . MUUT Pohjois-Suomen retkeilyopas esittelee Lapin, Koillismaan ja Kainuun erämaita, retkireittejä, luontoa, retkeilyn tietoja ja taitoja. Retkeil" turva11· tieto ...,.. D Kilpisjärven opas kertoo Käsivarren ja Yliperän erämaista, matkaja retkikohteista, kalapaikoista, reiteistä ja autiotuvista. -82. llm. Ovh. Ovh
Lehdellä on valtakunnallinen levikki, joten siinä julkaistaan myös runsaasti yleisluontoisia lintualan kirjoituksia. neuvonta-aseman Längelmäen sotaveteraanien perinnekorsun jalokivija mineraalinäyttelyn sekä aitoja jalokivikoruja veneretkiin mahdollisuus tilauksesta pellavamuseon A,voinna ympäri vuoden uimaranta LÄNGELMÄEN PELLAVA OY 35400 LÄNKIPOHJA, PUH . Purkittaa voit, kalat, sienet, lihat ym. SUOMENSELAN LINNUT-lehti! Suomenselän Linnut-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja siinä kerrotaan, Suomenselän alueen linnuston tutkimuksista, havainnoista, tapahtumista, suojelusta, lintuharrastuksesta jne. Suomenselän Linnut-lehden voit tilata helpoimmin maksamalla tilausmaksun 25,mk (vsk 1984) Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen postisiirtotilille n:o TA 4271 00-0. Meiltä löydät: aitoja käsintehtyjä kotiteollisuustuot!eita pellavasta, savesta, puusta ym. 300 m TAMPERE-JYVÄSKYLÄ tiestä. 90-648468 .. LÄNGELMÄEN AARREAITTA PELLAVA-AITTA VALITTIIN SUOMEN PARHAAKSI RETKIKOHTEEKSI v. Jo ilmestyneet numerot lähetetään tilaajalle! heti maksun saavuttua perille. 935-31215 Kotisäilyke on maittava ja edullinen kotiruoka PURKINSULKIJA KALAMARI sulkee purkit varmasti. perheesi herkut, Tule tutustumaan. M21POIL ÖLJYISTEN VESIEN JA ÖLJYNTORJUNNAN AMMATTILAINEN Edustamme seuraavia laitteita ja yrityksiä: ACME BERGHOF DENKI KIKAKU IAT MEMBRANA OFRU OEL NOLTE CEPA PIEPHO FRIEDRICHS FUJI Oma tuotanto: ANTIOIL 500 uivat öljyskimmerit ultrasuodattimet öljyhälyttimet veden pinnalta öljypuomit ja torjuntakemikaalit m i krosu odatusla itteet liuottimien puhdistuslaitteet liikkuvat separaattoriasemat, käsiskimmerit sentrifugit teollisuuden vedenpuhdistuslaitteet kannettavat korkeapainepesurit teollisuusfiltterit modulirakenteinen öljyisten vesien puhdistuslaitteisto NJ21270IL KY Bulevardi 19 C 18 00120 Helsinki 12 p. 1983 Se sijaitsee Länkipohjassa, tunnelmallisessa vanhassa hirsikoulussa, Längelmäveden rannalla n. PELLAVA-A-ITTA. Myös purkit meiltä, Osoite Levysepänkatu 7 04400 Järvenpää Puhelin 90-288463 90-280564
Diasarjat käsikirjoituksineen lähetetään 30. 15. Lisäksi uudelleenkäytetystä paperista saadaan todennäköisesti enemmän vientituloja kuin mitä säästettäisiin hiililaskussa, jos sama paperimäärä poltettaisiin. Aivan ehdoton rauhoitus on kangaskäärmeen ja rupiliskon rauhoitus. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/84 43 . Onnea vanhalle konkarille, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalle v. 7-12-vuotiaille) käyttöön. Uudelleenkäytössä tuotannon kokonaisarvo on suurempi kuin energiantuotannossa, ja uudelleenkäyttö antaa työtä useammille. Helsingissä. Samalla kerralla uusittiin myös kasvien rauhoitusmääräykset. Ympäristönsuojelullisten näkökohtien esiintulo katsotaan eduksi. 90-140 389. 4. Sammakoiden, rupikonnan ja vesiliskon kutua, toukkia ja aikuisia yksilöitä saa kerätä ja käyttää tutkimusja opetustarkoituksiin. Pieni sadunomaisuuskaan ei ole pahasta. UUTISIA Sammakko sai lain suojan Ahvenanmaan uusissa rauhoitusmääräyksissä. ajan, tapahtumia samalla paikalla jne. riparia räpyläsara C. Muutamia lajeja poistettiinkin rauhoitettujen lajien luettelosta: liesu, metsälitukka ja kivikkokurjenpolvi katosivat rauhoituksesta huolimatta Ahvenanmaalta ja hentokiurunkannus sekä vuorimunkki katsottiin vaatimattoman näköisinä ja monin paikoin esiintyvinä niin suojatuiksi, etteivät ne tarvitse rauhoitusta. Lisäksi kolme parasta kuvaajaa palkitaan luonnonvalokuvausaiheisella kirjallisuudella. Rauhoitettuja kasvilajeja, osittain rauhoitetut mukaan lukien, on nyt 55, kun niitä aikaisemmin oli vain 31. 1970-1972. Tarhakäärmekin on suojaton tullessaan rakennukseen, puutarhaan tai pihamaalle. ornithopoda röyhyhelmikkä Melica uniflora mätäshelmikkä Me/ica picta helpitähkiö Phleum phleoides lehtokattara Bromus benekenii Lisäksi seljakämmekän, ahvenanmaalaisten "Aatamin ja Eevan" kaivaminen juurineen on kielletty. Sopiva pituus on 10-15 kuvaa, jotka seuraavat lyhyehköä kehyskertomusta. Lisätietoja kilpailusta antaa tarvittaessa Luonto-Liiton varhaisnuorisosihteeri Riitta Helin, puh . Sarja ja käsikirjoitus varustetaan nimimerkillä, ja mukaan liitetään suljettu kirjekuori, jonka sisällä on kuvaajan nimi ja osoite. Kunnallistaloudessa paperijätteen käyttö energiantuotantoon saattaisi joissakin tilanteissa olla edullista. Ahvenanmaalla muutettiin rauhoitusmääräyksiä Ahvenanmaan maakuntahallitus rauhoitti 3. Paperin poltto ei kannata Kansantalouden kannalta paperija pahvijätteen -uudelleenkäyttö on edullisempaa kuin niiden käyttö polttoaineena, ilmenee ympäristöministeriön uudesta selvityksestä. Toisin kuin Manner-Suomessa, kyy jää kokonaan rauhoitussuojan ulkopuolelle. Ahvenanmaalla rauhoitus suojaa kasvia paremmin kuin Manner-Suomessa. Kiinteistöjen kannalta vaihtoehdot ovat samanarvoisia, ja valtio ilmeisesti menettäisi polttovaihtoehdossa jonkin verran verotuloja, joita se uudelleenkäytöstä kerää itselleen. Kokonaan rauhoitettuja ovat: kirjokorte Equisetum variegatum seinäraunioinen Asplenium rutamuraria kampasaniainen Blechnum spicant marjakuusi Taxus baccata vuorijalava Ulmus glabra pyökkiorvokki Viola reichenbachiana rantaorvokki Viola stagnina luhtaorvokki Viola uliginosa isokrassi Lepidium latifolium ketonukki Androsace septentrionalis metsälehmus Tilia cordata lehtosinijuuri Mercurialis perennis näsiä Daphne mezereum lehtovatukka Rubus pruinosus pikkuhanhikki Patentilla tabernaemontani sakarahanhikki Patentilla x subarenaria teodorinpihlaja Sorbus teodori nätkelmävirna Vicia lathyroides 8 mustalinnunherne Lathyrus niger tupsulinnunruoho Polygala comosa punakatko Torilis japonica pahaputki Oenanthe aquatica värimaratti Asperula tinctoria konnantädyke Veronica anagallis-aquatica ukonkello Campanula Jatifolia karhunlaukka Allium ursinum pikarililja Fritil/aria meleagris tikankontti Cypripedium calceo/us kirkiruoho Gymnaden ia conopsea kaitakämmekkä Dactylorhiza traunsteineri miehenkämmekkä Orchis mascula kimalaisorho Ophrys insectifera mesikämmekkä Herminium monorchis miekkavalkku Cephalanthera Jongifolia suoneidonvaippa Epipactis palustris sääskenvalkku Microstylis monophyllos kiiltovalkku Liparis loeselii ruosteheinä Schoenus ferrugineus taarna Cladium mariscus hajasara Carex remota revonsara Carex otrubae ketunsara Carex vulpina patukkasara Carex hartmanii nuijasara Carex buxbaumii hostinsara Carex hostiana nokkasara Carex Jepidocarpa vankkasara C. Luonnonvaraisia 130 cm:n korkeudelta ympärysmitaltaan yli 170 senttisiä tammia ei saa kaataa ja myös yli 7 metrin korkuiset katajat ovat rauhoitettuja. 9. 4. 1984 mennessä osoitteella Luonto-Liitto, PL 231, 00151 Helsinki 15; kuoreen merkintä "Diasarjakilpailu" . Luonto-Liiton diasarjakilpailu Kilpailulla etsitään diasarjoja lasten luontokerhojen (n. huhtikuuta 1984 tekemällään päätöksellä kangaskäärmeen, tarhakäärmeen, vaskitsan ja sisiliskon sekä rupiliskon, vesiliskon, rupikonnan, tavallisen sammakon ja viitasammakon. Paperipäivän tienoilla saatiin hyviä uutisia: Nokia Oy perustaa siistauslaitoksen, ja uusiopaperin käyttöä pohditaan yhä useammissa lehdissä ja yhteisöissä. Kertomus voi kuvata esimerkiksi jonkin eläimen tai kasvin elämää päivän, vuoden jne. ja sekä lehtolajeja, puitakin, kuten metsälehmus ja vuorijalava. Näihin harvinaisuuksiin ei siis saa kajota lainkaan ilman maakuntahallituksen erityistä lupaa. Sammakoiden kutoa, toukkia ja aikuisia yksilöitä saa kuitenkin kerätä tutkimusja opetustarkoituksiin. Parhaiden sarjojen duplikointioikeudet lunastetaan 500-1 000 mk:lla /sarja. Kuvista ja teksteistä toivotaan erityisesti selkeitä ja havainnollisia. Mukaan on tullut erityisesti soiden ja kosteiden niittyjen lajeHauen laulu -yhtye vauhditti paperinkierrätystä kansalaisjärjestöjen paperipäivänä 16. KATSAUKSIA Olli Ojala 50 v. vsk.. Kun täällä rauhoitus kieltää vain kasvin ja sen osien keruun tai poiminnan, saarimaakunnan saannökset kieltävät ottamasta tai tappamasta kasvia tai vaikuttamasta kasvupaikkaan siten, että lajin lisääntyminen tai jatkuva olemassaolo vaarantuu
Roskat kerätään telineissä sijaitseviin isoihin jätesäkkeihin, joista ne viedään poltettavaksi vähän autiomajasta syrjemmälle. Raimo Lilja Tynnyristäkö apu retkiroskaongelmaan. Palamaton jäte olisi hyvä kantaa takaisin sivistyksen pariin, joten kannattaa jo lähtiessään pakata reppuun vain sellaista ruokaa, josta ei jää hankalasti hävitettäviä pakkauksia. Alustavien tulosten mukaan lajittelun kustannuksissa päästäisiin edullisimpaan tulokseen, jos otettaisiin käyttöön jäteauto, jossa olisi osasto kompostijätteelle ja toinen kokoonpuristava osasto kuivalle sekajätteelle. Polttotynnyri on tehty isosta metallitynnyristä poistamalla yksi pääty, reijittämällä pohja, asentamalla harjat, cäksinen ristikko polttoarhaksi ja esimerkiksi kolme minkkiverkosta tehtyä putkea ilmastointitorviksi sisälaidoille pohjan aukkojen kohdalta yläreunaan saakka. Kompostij ätteen lajittelu onnistui Joensuussa Suomen Luonnossa 1 /84 kerroimme Kouvolan kompostikokeilusta, jossa kompostorit hyrräsivät omakotija rivitalojen pihoilla. Ainakin Ruotsissa, Saksan liittotasavallassa ja USA:ssa on kokeiltu tällaisia kaksitai monilokeroautoja. Siinä verrataan Joensuun nykyisenlaisen jätehuollon ja kokeilun kaltaisen lajittelujärjestelmän . 9. Joensuussa tehty tutkimus luo nyt lohtua myös kerrostaloissa asuville kompostinystäville: kompostoitavan jätteen erottelu muusta jätteestä kodeissa ja keräily isoihin kaupunkikomposteihin vaikuttaa sekä teknisesti että -~ taloudellisesti lupaavalta. Löytyisikö lääke retkeilyalueiden roskaantumiseen halvoista, yksinkertaisista roskanpolttotynnyreistä. Ennenkuin jätteen polttoon mennään, on kuitenkin tutkittava, millaisia lisätoimia jätteiden alkulajittelussa ja jatkokäsittelyssä vaaditaan, jottei sekajätteen poltto saastuttaisi ilmaa. Kompostijätteen laatu oli erityisen hyvä: muovia, lasia, metallia ja muita epäpuhtauksia oli alle prosentti jätteen kokonaismäärästä. Vasta kertakäyttöiset ja muoviset pakkaukset ovat lisänneet pysyvää roskaantumista, samoin retkeilijöiden ja varsinkin moottorituristien määrän kasvu. Omakotitaloista kompostijätteen keräily olisi mielekästä vain, jos kaksi tai useampi talo käyttäisi yhteistä keräilyastiaa, sillä yhdestä talosta kertyvä jäte on kohtuuttoman pieni pienimmän keräilyastian tilavuuteen nähden. Raskasmetalleja kokeilukompostimme sisälsi vain 5-25 OJo esilajittelemattomaan kompostiin verrattuna. Laadullisesti se oli merkittävästi parempaa kuin esilajittelemattomasta jätteestä valmistettu komposti, vaikka tästä olisi myöhemmin eroteltukin näkyvät epäpuhtaudet. retkeilyalueilta Urho Kekkosen, Pallas-Ounastunturin ja Lemmenjoen kansallispuistoista sekä Ylläks~ alueelta. Jätepaperi keräiltiin edelleen erikseen. Pelkästään kompostimullan myynnillä ei ainakaan Joensuussa saataisi lajittelun lisäkustannuksia katetuksi. Järjestetyn jätehuollon laajentaminen Lapin erämaissa nykyisestään kävisi hyvin kalliiksi, joten roskaantumisongelma tulisi ratkaista valistamalla erämaassa kulkijoita. Systeemi ei toimi ilman säännöllistä huoltoa. Painavaa kompostijätettä kerättiin pieniin, pyörillä varustettuihin astioihin, joiden siirtely sujuu helposti. Näin o: saadaan vieläpä hyvää kompostimultaa, jota eivät vaivaa raskasmetallit tai muovija lasiroskat. Ajattelematonta Lapin retkeilyä Valmiista kompostimullasta määritettiin viljavuus ja raskasmetallispitoisuus. Jätepaperi kannattaisi ainakin Joensuussa keräillä edelleen eri autoilla. Jos retkeilijät polttaisivat palavat jätteensä, jäteongelma vähenisi puolella. kokonaiskustannuksia. Tällaista ehdottaa Oulangan kansallispuiston vartija Mikko Sivill, joka kertoo että järjestelmä on ollut Oulangalla käytössä viitisentoista vuotta ja siitä on hyviä kokemuksia. Paljon halvempiin kustannuksiin päästään kuitenkin, jos jäte kompostoidaan itse, ja salliipa budjetti silloin kaupallisen lujitemuovisen kompostikehikon hankkimisenkin. Talousjätteestä muhevaa multaa Kokeiluun ilmoittautuneet asukkaat onnistuivat lajittelemaan talteen noin 60 OJo kompostijätteestään. Kompostijätteen keskimääräiseksi osuudeksi kaikesta talousjätteestä todettiin tutkimuksessa 42 painoprosenttia (yli 50 OJo, kun keräys paperi lasketaan pois). Tänä vuonna valmistuu tutkimuksen taloudellinen osa. Roskaantuneimmat polut sijaitsivat luonnonsuojelualueilla! Tee retkiostokset harkiten Lähes puolet roskasta sekä maastossa että joillekin tuville järjestetyissä jätesäkeissä oli palavaa. Koska kompostijäte on raskasta, se vei kaiken talousjätteen tilavuudesta vain noin 17 prosenttia. Erityisen paljon roskaa löytyi joukkoSUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Ajoittain jäte oli sellaisenaan kompostoitavaksi hieman liian kosteaa, mutta hiilityppisuhde pysyi juuri sopivana. Puolen vuoden ajan nämä perheet lajittelivat talousjätteensä kahteen eri jätesankoon: toiseen maatuvat, toiseen maatumattomat. Kustannukset tynnyriä kohden jäävät alle 100 markkaan, ja yksi säkkiteline maksaa alle 150 mk. Palamisjäte haudataan maahan, jossa palaneet peltipurkitkin ruostuvat vähitellen olemattomiin ja poiskuljetettavaksi jäävät vain ennen polttoa erotellut lasipullot. Kompostisanko, johon kelpasivat ruokajätteen ohella talouspaperi, vaipat, lakaisujäte, kasvijäte jne, tyhjennettiin talon 120 litran kompostijäteastiaan. Pahimpia suttupyttyjä ovat tutkimuksen mukaan moottorikelkalla, moottoripyörällä tai -veneellä liikkuvat. Kun appelsiininkuoret ja muovipussit alkavat kirjoa polunvartta Lapin retkelläsi, voit arvata että olet saapumassa autiotuvalle. Lapin roskaantuminen on melko uusi ilmiö. (Nämähän ovat perinteisiä ongelmia sellaisissa suurissa kompostointilaitoksissa, joiden jäte lajitellaan vasta laitoksella.) Joensuun lajittelukokeiluun osallistui vuonna 1982 300 kotitaloutta 23 kerrostalosta. Raportin pohjaksi tutkittiin kesällä 1983 yli tuhannen kilometrin taipaleet suosituimmilta retkeilyalueilta sekä 78 autiotuvan ympäristöt. vsk. Joka kolmannen Lapin autiotuvan ympäristö on selvästi roskaantunut, samoin viidennes poluista, ilmenee WWF:n ja sisäasiainministeriön tutkimuksesta. Kompostijätteen erottelu kohottaa kuitenkin jäljelle jäävän sekajätteen lämpöarvon jopa kaksinkertaiseksi. KATSAUKSIA UUTISIA Maatuvan jätteen erottelu muusta kotitalousjätteestä onnistui hyvin· joensuulaisissa kerrostaloissa. Joensuun lajittelukokeilu tehtiin Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen johdolla ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön, Joensuun kaupungin ja sisäasiainministeriön tuella
971-225 116 tai -162 819 tai Syvänniemen projektisihteeri Heikki Susiluoma puh. Luonnonsuojeluliiton, suvantolaisten ja Askan kyläläisten järjestämä tempaus sfsältää soutua, kulttuuria ja tietoa liittyen Kitisen rakentamissuunnitelmiin. 7. Suomen kunnallisliiton selvityksen mukaan työn alla on 158 elinkeinohanketta lähes 100 kunnassa. 6.), luonnonkuituja (25.-29. Vanhat rakennukset Kitisen törmällä kertovat vuosisatojen sopusointuisesta yhteiselämästä luonnon kanssa. Kylään voi tutustua muutenkin kuin ajamalla autolla kylätien päästä päähän! Suvannon kylätoimikunta, Museovirasto ja Lapin luonnonsuojelupiiri järjestävät Opetusministeriön rahoituksella kolmannet kunnostustalkoot kylässä 9.-13. 971531 201. Posio on päässyt maa-ja metsätalousministeriön kokeiAlueyliopistot ja työvoimaviranomaiset ovat hankkeissa mukana tarjoamassa tutkimusja koulutusapua. Lisätietoja: Pentti Korvanen, 99386 324, Ritva Moskuvaara 993-8601. Raivauksesta saatavat lehtikerput ja heinät toimitetaan joko kylän maatilojen tai paikallisen paliskunnan käyttöön. vsk .. 7. Niiden aikana on tarkoitus naulata kolme pärekattoa, maalata kaksi asuinrakennusta ja raivata kylämaiseman kannalta keskeisiä, vesoittuneita rantaniittyjä. 1984. 7 .) ja säilöntämenetelmiä (24.-26. Ekoajattelun poikasia elinkeinopolitiikassakin. 1984 Suvannon kylä Pelkosenniemellä on ainutlaatuisimpia kyliä Lapissa. _ Nyt kunnat tukevat paikallisten tuotteiden markkinoita. Monet projektiin liittyvät t01mmnot on jo aloitettu, esim. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Suomen kunnissa ei enää vannotakaan pelkkien teollisuushallien nimeen, vaan elinkeinopolitiikkaa ovat alkaneet värittää monet luontevammat ideat. Koululaisille tarjotaan appelisiinien sijasta mansikkapakasteita, ja vanhainkodeissa saa valmisjuomien vaihtoehtona tuoretta mustaherukkamehua. 7.) ja Ekopäivät (21.-22. Ala-Kitisen koskenlasku 7.-8. Ilmoittautumiset 15. Syvänniemen ekokeskus Vuonna 1981 on perustettu Syvänniemi-projekti, perustajina Karttulan kunta, Kuopion yliopisto ja Ekologisen Asumisen Seura ry. Kuopion kesäyliopiston kursseja, Ekonäyttely (15. Syvänniemen ekokeskuksen toimintakesä 1984 Kesällä Syvänniemessä järjestetään mm. Kolpeneentie 25 C, 96440 Rovaniemi. 6.-27. 981-223 706 (työ) tai 981-16 371 (koti), tai Anna-Liisa Sippola, puh. 7. 6.), ekoasumisen perusteita (23.27. 991-181 272, os. Kun monet pienetkin asiat hoidetaan kunnolla, kuntaan kertyy työpaikkoja ja lisätuloja enemmän kuin yhdestä isommasta yrityksestä. lukunnaksi. Energia pyritään tuottamaan oman kunnan sisällä. Syvänniemestä on tarkoitus kehittää ekologisen asumisen, ekoviljelyn, -tutkimuksen, -koulutuksen ja -tiedotuksen keskus. Talkoolaiset saavat majoituksen, ateriat ja työvälineet korvauksetta. luonnon monipuolista hyväksikäyttöä (11.-15 . Suomussalmi yrittää ekokuntana, Kuusamo kerää matkailijoita arktisella maataloudella. Tavallisimmin kuntien uudet ideat liittyvät tavalla tai toisella maatilatalouteen ja sen rinnalla tapahtuvaan tuotantoon. Voimala veisi ainutlaatuisen jokikylämaiseman sekä rantojen heinämaat ja polttopuumetsät. Karttulan kunta on aloittanut myös koulutusja tutkimuskeskukseksi suunnitellun kivisen suurnavetan kunnostuksen. Projektilla on päätoiminen projektisihteeri. mennessä ja lisätietoja kuljetuksesta ym.: Antti Pihkala, puh. ekoasuntojen rakentaminen ja ekologinen yritystoiminta. Ympäristötalkoot Suvannossa 9.-13. 7.) Kesäyliopistossa opetetaan mm. Kuopion yliopisto, lääninhallitus, työvoimaja teollisuuspiirit, asuntohallitus, Karttulan kunta, Pohjois-Savon maakuntaliitto ja seutukaavaliitto, Kuopion kauppakamari ja Kehitysaluerahasto. 7.), Kansainvälinen työleiri (1.-15. Työllisyyskursseilla koulutetaan yrittäjiä ja työntekijöitä kotieläintalouteen, erikoisviljelyyn, kalatalouteen, kotiteollisuuteen, metsätalouteen ja kotimaisen energian käyttöön. SMP:n raha-asia-aloitteesta, jolla eduskuntaryhmä ehdotti uutta määrärahaa Syvänniemelle tämän vuoden budjettiin. Eduskunta on jo todennut Syvänniemi-projektin erikoislaatuisuuden ja merkityksen myöntämällä vuoden 1984 tu10 Joja menoarviossa 40 000 markan määrärahan käytettäväksi Syvänniemen ekokeskuksen rakentamisen tukemiseen. Monet toiminnot on jo aloitettu. Suvantolaiset olivat pettyneitä ympäristöministeriön ehdotukseen kylän suojelusta: toisaalta halutaan korjata ja elvyttää, toisaalta näytetään vihreää valoa Kokkosnivan voimalalle. 6. KATSAUKSIA UUTISIA S)"'änniemen kylän ekokeskus toimii vanhassa arvokkaassa kivinavetassa Savon sydämessä. Projekti muodostuu neljästä eri osa-alueesta: !) ekoasuminen, 2) terveysja sosiaaliasiat, 3) elinkeinoasiat ja 4) koulutus. Suvannon pärekattotalkoisiin voi lasketella myös Kitistä pitkin. 8.) Lisätietoja antavat kesäyliopiston kanslia puh. Projekti on maaseutukylän · kehittämisohjelma, jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja myös koko kunnan kehittämiseen. Tavoitteena on monitoiminen ja viihtyisä ekokylä ja kokeilualue, jossa on huomioitu myös työpaikkaasiat. Multia ponnistelee terveyskunnaksi, Puumala ja Imatra kannustavat yrtinviljelijöitä... Laajassa projektitoimikunnassa ovat edustettuina mm. Talkoiden aikana tutustutaan vanhoihin työtapoihin ja rakennuksiin, ja iltaisin on mahdollisuus retkeillä
Pohjoisten jokien kääntäminen huolena Kirjailijoilla on ollut käynnissä laaja kampanja, jolla pyritään vastustamaan kauan vireillä olleita suunnitelmia kääntää pohjoiseen virtaavat joet etelään. Vielä ei ole varmaa, saadaanko joki jälleen virtaamaan alkuperäiseen uomaansa, mutta projektin sanoma on selvä: vapaana virtaavan joen SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Kokouksessa kuultiinkin suoraa puhetta ja käsiteltiin asioita, joista julkisessa sanassa ei yleensä puhuta. Liiton jäseniä arvostetaan ja heillä on tietojensa ja ammattinsa puolesta tähän toimintaan hyvät mahdollisuudet. Vielä kymmenen päivää ennen Andropovin kuolemaa evättiin suunnittelijoiden määrärahavaatimukset teknisen suunnittelun jatkamiseksi. Kirjailijat yrittävät kampanjallaan kertoa hankkeiden vaikutuksista rehellisesti. Indiana tytäryhtiöineen joutuu maksamaan yhteensä kolme miljardia dollaria korvauksia ympäristön pilaantumisesta. padon avulla jokien vesimassat käännettäisiin eteläisten alueiden keinokastelun tarpe1snn ja Kaspianmeren pelastamiseksi. 3 March /984 Suomen Luonnossa 3/ 84 kerrottiin Bretagnen rannikolle kariutuneen Amoco Cadiz -öljytankkerin pitkällisistä oikeudenkäynneistä. Vastuun edellytyksenä on kuitenkin tieto, jonka välittämisen kirjailijat kokevat velvollisuudekseen. 25 No. KATSAUKSIA UUTISIA Moskovalaiskirjailijat toimivat ympäristön puolesta Kirjailijat osallistuvat Neuvostoliitossa laajasti kulttuuripoliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Moskovan kirjailijaliiton 2 000 jäsentä muodostavat tässä keskustelussa varsin arvostetun ja vaikutusvaltaisen joukon. Audubon-järjestön luonnonsuojelijat suunnittelevat nyt adoptiokampanjaa viimeisten jokien suojelemiseksi, samaan tapaan jolla he ovat onnistuneesti suojelleet joitakin erämaa-alueita. Neljänkymmenen . Kirjailijat järjestävät myös yhdessä tiedemiesten kanssa ympäristöongelmia käsitteleviä kokouksia. "Keskustelu ei ole rajoittunut suppeasti vain oman alamme kysymyksiin. Pertti Sevola Joki takaisin uomiinsa USA:ssa Öljy-yhtiö vastuuseen Vesirakennusinsinöörit on pantu vaativan tehtävän eteen Floridassa, missä paikalliset poliitikot ovat päättäneet entisöidä suoraksi voimalaitoskanavaksi rakennetun Kissimmee-joen. Agaltsov korostaa yksityisen ihmisen vastuuta ympäristöstään. Tämän jälkeen he kirjoittavat hankkeista ja ottavat suoraan yhteyttä päättäjiin. Kirjailijat halusivat koota yhteen kaikki huolenaiheet maaperän hedelmällisyyden säilyttämisestä. Juuri ennen Agaltsovin Suomen matkaa järjestivät kirjailijat laajan kokouksen, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton viljaaitan, musta mullan alueen ympäristöongelmia. Patoaltaat, jotka ovat jopa Äänisjärven kokoisia, hukuttavat alleen pohjoisen alueen maatalousja kulttuurimaita, tuhoavat jokien lohikannat ja vaikuttavat monin tavoin alueen väestön toimeentuloon. Laatokan kautta Suomenlahteen tulevan makeanveden maara vähenee, kun vesimassat ohjataan kulkemaan etelään. Keinokastelun on kuitenkin todettu aiheuttavan ajan mittaan korjaamattomia haittoja maaperälle. Hankkeen kimpussa on kuitenkin 12 000 suunnittelijaa, ja sekä Euroopan että Siperianpuoleisten pohjoiseen virtaavien jokien kääntäminen on Agaltsovin mukaan vakavasti otettava uhka. Suunnitelmia laativa vesistöja vesitalousministeriö on kuitenkin viime aikoina ryhtynyt muokkaamaan yleistä mielipidettä hankkeiden puolelle. Vapaat kädet valistukseen Kirjailijoiden ryhmä toimii yhteistyössä Neuvostoliiton luonnonsuojeluseuran kanssa, nmtta ilman virallista asemaa. Ympäristönsuojelutehtäviä hoitaa erityinen luonnonsuojeluryhmä, jonka puheenjohtajana kirjailija, biologi ja insinööri Anatolij Agaltsov on toiminut vajaan vuoden. Petroskoin oloja tunteneen Adropovin aikana suunnitelmat olivatkin vastatuulessa. Niissä on nyt päädytty välitulokseen: chicagolaistuomarin päätöksen mukaan öljy-yhtiö Standard Oil Co. Euroopanpuoleisten jokien osalta tekniset suunnitelmat ovat jo valmistuneet ja toteuttamiseen voidaan ryhtyä jo 1990-luvulla. Ryhmän aktivistit tutustuvat suunnitelmiin, matkustavat kyseisille paikkakunnille, tutkivat asioita ja keskustelevat ihmisten kanssa. Insinöörinä Agaltsov joutui näkemään miten suurteollisuus vaikuttaa luontoon ja ihmiseen. 11. vsk. Niinpä Agaltsov olikin Suomessa käydessään erityisen kiinnostunut pohjoisen maanviljelyksestä. The Audubon Leader Voi. NKP on kuitenkin vasta päättänyt, että asiaa tutkitaan eikä virallisella tasolla ole vielä tehty mitään lopullisia päätöksiä. Tietoa yleisölle ja päättäjille Kirjailijaliitto pitää ympäristökasvatusta ja -valistusta velvollisuutenaan. Eroosion ja keinokastelun vuoksi laajat maa-alueet ovat pilaantumassa. Kirjailijat pyrkivät toisaalta vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen kertomalla suurelle yleisölle suunnitteilla olevista ympäristöön vaikuttavista hankkeista. Euroopanpuoleisten jokien, aivan Suomen rajan . Lisäksi luonnonsuojelutyössä on mukana tiedemiehiä ja taiteilijoita. Riippumattomuus antaa kuitenkin mahdollisuuden ottaa esille mittaviakin ongelmia, joista julkinen sana usein vaikenee. Agaltsov kertoo ryhmänsä toiminnasta: Vapaaehtoiseen ympäristönsuojelutyöhön osallistuu aktiivisesti nelisenkymmentä kirjailijaa. Kukaan jäsenistä ei ole missään toimintaa rajoittavassa virassa ja saammekin voimamme riippumattomuudesta". Hän opiskeli biologiaa ja ryhtyi kirjoittamaan ympäristökysymyksistä. Viime vuosina olemme osallistuneet ajankohtaiseen keskusteluun ympäristösuojelusta, koska koemme että vaikutusvaltaamme on käytettävä ympäristön ja luonnon hyväksi. Koska kirjailijat joutuvat usein arvostelemaan valtion virastojen ja suunnitteluelimien ajamia hankkeita ei sen tehtävä ole helppo. pinnassakin olevien, kääntämisellä saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia myös Suomen ja koko Skandinavian ilmastoon. Ympäristöasioiden valtionkomitea pyrkii tukahduttamaan suunnitelmien julkisen kritiikin ja antamaan sellaisen kuvan, että jokien kääntäminen olisi jo päätetty asia. ''Meillä on hyvät mahdollisuudet ympäristökasvatuksen edistämiseen, koska meillä tässä suhteessa ei ole minkään virallisen järjestön teht~viä vaan täysin vapaat kädet. Anatolij Agaltsov kirjoitti itse kahteenkin kertaan asiasta pitkän selvityksen puoluejohtaja Juri Andropoville. Koska julkinen keskustelu on ollut vähäistä, eivät jokien varsilla elävät ihmiset juuri tunne hankkeita eikä heillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Kannustimena on vastuu koko · ihmiskuntaa koskevista asioista" kertoi moskovalaiskirjailijoiden luonnonsuojeluryhmän puheenjohtaja Aitatolij Agaltsov pistäytyessään maaliskuun lopulla yksityisellä vierailulla Suomessa. Perusajatuksena kääntämisessä on käsitys pohjoisten alueitten sopimattomuudesta maataloustuotantoon. Toisaalta pyritään kääntymään suoraan poliittisten päättäjien ja viranomaisten puoleenr ja valaisemaan heille asioiden eri puolia sekä kertomaan suunnitelmien sosiologisista ja ekologisista vaikutuksista. arvoa on punnittava ennen kuin vahinko on tapahtunut. Öljyvuoto turmeli 160 kilometriä Ranskan rannikkoa vuonna 1978, ja haittaa aiheutui luonnolle, matkailulle ja kalastukselle
Rakennusvikojen vuoksi valtion ydinvoiman valvontavirasto eväsi toimiluvan Illinoisissa sijaitsevalta suurvoimalalta. Tehtaan vajoaminen on paha isku koko Neuvostoliiton ydinvoi. Atommash-tehtaan oli tarkoitus rakentaa kahdeksan ydinreaktoria vuodessa valmiiksi asti. Voimaloiden käyttöja rakennuskustannukset laukkaavat omia ratojaan ja tilausmarkkinat ovat romahtaneet. Turvallisuus käy kalliiksi Sodanjälkeisen nousun sarastuksessa ydinvoima oli Yhdysvalloissa suuri tulevaisuuden lupaus. Jos maailman ydinvoimateollisuudelta alkaa olla pohja pois, niin asia konkretisoituu Neuvostoliiton Atommashreaktoritehtaalla. Parhaillaan USA:n ydinvoimateollisuus kamppailee myös myöhästyneen jätehuolto-ohjelman kanssa. Yhä uusia viivästyksiä aiheuttanee Atommashreaktoritehdasta kohdannut onnettomuus. Tuotantokapasiteetti ylitti kysynnän noin kolmanneksella. Brasilia, Meksiko, Filippiinit ja Iran ovat suurelta osin luopuneet suunnitelmistaan rakentaa ydinvoimaloita. 84), SUOMEN LUONTO 4/ 84 43, vsk,. Sähköteollisuuden omien arvioiden mukaan 30 valmistumassa olevan ydinvoimalan sähkö olisi 65 prosenttia kalliimpaa kuin uusien kivihiilivoimaloiden tuottama. Tämä on ainutlaatuinen hanke, koska missään muualla maailmassa ei koko kunnan koulutusta, evakuointisuunnitelmien tekoa sekä koko joukon lisälaitteita voimaloihin. Ranska on ainut Euroopan maista, joka on vuoden 1978 jälkeen tilannut merkittävän määrän uusia ydinvoimaloita, mutta sekin on hidastanut tilaustensa tahtia viime vuosina. Kongressin teettämä tutkimus ennustaa, ettei maassa rakenneta yhtään uutta ydinreaktoria vuosisadan loppuun mennessä. Vuoteen 1985 mennessä täytyisi olla esittää sop1v1a loppuvarastointipaikkoja käytetylle polttoaineelle, mutta energiaministeriö myöntää, että aikatalulusta ollaan jäljessä monta vuotta. Öljykriisistä haittaa myös ydinvoimalle Tärkeä syy ydinvoiman taloudelliseen katastrofiin on öljykriisi ja sitä seurannut energiansäästö. Muistetaanhan vuodelta 1975 ensimmamen laajempaa huomiota herättänyt ydinvoimalaonnettomuus Browns Ferryn reaktorilla, jossa työntekijä etsi kynttilän avulla ilmavuotoja, sytytti tuleen voimalan sähkövarustukset ja jumiutti voimalan varajäähdytysjärjestelmän. 1. Helsingin Sanomat 28. Vuoden 1978 jälkeen Yhdysvalloissa ei ole tilattu yhtään uutta ydinreaktoria, ja kymmeniä tilauksia on peruttu ja keskeneräisiä reaktoreita jätetty rakennusteloilleen. Tämä onnettomuus johti pitkällisiin tutkimuksiin, joiden jälkeen ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimuksia kiristettiin huomattavasti. Maan ydinvoimaohjelma on aikataulusta jäljessä: vuonna 1980 toimivien ydinvoimaloiden kokonaiskapasiteetti oli vain runsas puolet päättyneen viisivuotissuunnitelman edellyttämästä. Silti ydinteollisuutta on ehditty rakentaa niin pitkälle, että vuonna 1984 sen odotetaan tuottavan 13 prosenttia maan sähköstä ja kymmenisen vuoden kuluttua jopa viidenneksen, jolloin se olisi hiilen jälkeen maan tärkein sähkön12 lähde. Rakennuskustannukset ovat kasvaneet alkuperäisistä moninkertaisiksi, eräänkin voimalan kohdalla noin viisitoistakertaisiksi. Tehdas rakennettiin Donjoen alajuoksulle lähelle Mustaamerta. Neuvostoliiton tuoreimmassa viisivuotissuunnitelmassa todetaan että ydinsähkö on hiilellä tuotettua kalliimpaa. Tehdasta on rakennettu kymmenisen vuotta, ja nyt se joudutaan ehkä purkamaan ja siirtämään turvallisempaan paikkaan. Saattaa olla halvempaa unohtaa koko voimala sikseen. Myös muutokset käyttöluvan myöntämismenettelyssä sekä ympäristönsuojelijoiden painostus ovat pidentäneet voimaloiden valmistumisaikaa seitsemästä vuodesta neljääntoista. Suuri yleisö huolestui ydinvoiman turvallisuudesta vasta 1979. Uudet turvatoimet sisälsivät henkilöKiina-ilmiö. Silloin tapahtuneessa Three Mile lsland -voimalan onnettomuudessa reaktoriydin joutui lähelle sulamista ja väestö joutui pakenemaan mahdollista suuronnettomuutta. KATSAUKSIA UUTISIA Y elinvoima on pettänyt maailman haaveet "Takaiskujen ketjureaktio ydinvoimateollisuudessa mutta voimantarve säilyy" aloittaa Time-lehti artikkelisarjansa ydinvoimasta. Yksistään tänä vuonna ydinvoimaloita on kohdannut neljä pahaa takaiskua. ydinlaitteistoa koota samoissa tiloissa vaan osaset saadaan useiltakin alihankkijoilta. Espanjan, Ruotsin, Sveitsin ja Italian kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on vähentynyt tuntuvasti samaan aikaan. Kulutuksen laskettua jotkut voimayhtiöt hidastivat töitä voimalarakennuksillaan tai pysäyttivät ne tyystin. 7 prosenttia, seuraavana vuonna 0.3 prosenttia ja seuraavana jopa laski 2.3 prosenttia. Se sijaitsee lähellä valtavaa tekojärveä, joka on ilmeisesti kohottanut pohjaveden tasoa ja pehmentänyt maaperää. 2, 1984; Time Feb, 13, 1984 Ongelma on maailmanlaajuinen "Miltei kaikkialla maailmassa ydinvoiman kehittämisen kustannukset ovat olleet paljon suuremmat kuin siitä saatu hyöty", todetaan Worldwatch Instituten raportissa. Worldwatchin mukaan Japanissa ja Länsi-Saksassa ydinvoiman rakennuskustannukset ovat yli kaksinkertaistuneet viimeksi kuluneina kymmenenä vuotena, mutta hiilen kalleus näissä maissa on tehnyt ydinvoimasta juuri ja juuri kilpailukykyisen hiilivoiman rinnalla. Nykyään seisoo ympäri maata betonisia jäähdytystorneja kylmillään, kertomassa tämän unelman romahduksesta. Koko tehdas on vajoamassa maahan, ja osa seinistä on jo sortunut. Jos esimerkiksi yhdysvaltalainen Shorehamin uunituore ydinreaktori aloittaa sähköntuotannon, niin odotettavissa on maan kalleinta sähköä. Ydinvoimaloita on suunniteltu ja rakennettu huolimattomasti, ja tekniset puutteet johtavat käyttökatkoihin ja korjauksiin. Ranskassakin, jonka kokemukset ydinvoimasta lienevät suotuisimmat, on ydinvoiman hinta noussut 60 prosenttia vuosikymmenen aikana. Kolmannen maailman kehitysohjelmia on myös supistettu. Koko maa sähköistettäisiin voimalla, joka olisi "liian halpaa mitattavaksi". Syitä ydinvoimateollisuuden ongelmiin on monia. Turvatoimista on koitunut ydinvoimateollisuudelle miljardien dollarien lasku, mikä on osaltaan hidastanut teollisuudenalan kasvua. Voimaloiden johto ja henkilökunta ovat osin kokemattomia, ja tämä on johtanut virhearviointeihin ja vääriin toimiin. Englannissa ydinvoima on ollut kalliimpaa kuin hiilivoima, ja saman myöntää nyt Intian hallitus. Ohiossa lähes valmis voimala päätettiin muuttaa hiilikäyttöiseksi ja Pennsylvaniassa ydinvoimalan rakentaminen osittain keskeyttää puoleksitoista vuodeksi. mateollisuudelle, jonka kasvun piti perustua ratkaisevasti sieltä valmistuviin reaktoreihin. Vuonna 1980 sähkönkulutus nousi USA:ssa vain 1. Indianalaisen suurvoimalan rakentamisesta luovuttiin puolimatkassa. 1990 kehitysmaat tuottavat vain seitsemännen osan siitä ydinvoimasta, jota kansainvälinen etomienergiajärjestö kaavaili vielä vuosikymmen sitten. Time Feb, 13 1984; Helsingin Sanomat 12, 2, 84 ja 28, 2, 84; Worldwatch Institute (HS 13. Timelehti puolestaan näkee tilanteen paljon valoisampana. Ydinvoima on varsinkin Yhdysvalloissa havaittu teknisesti ja taloudellisesti huonoksi ratkaisuksi
Hyvä, että on edes yksi lehti, joka kertoo totuuden meillä harjoitetusta metsäpolitiikasta kaikessa karmeudessaan. ''Jos en olisi tehnyt mitään, olisi minulla syytä katua" Joensuulainen Tarja Makkonen on yksi niistä suomalaisista, jotka ovat joutuneet maksamaan sakkoja tai istumaan vankilassa, koska auttoivat norjalaisia ja saamelaisia Alta-jokikamppailussa. Tarja Makkonen sakkovanki Kuopion lääninvankila Puheenvuoro metsäkeskusteluun SUOMEN LUONTO ansaitsee kauniin kiitoksen numeroiden 1-2/ 84 metsäaiheisesta sisällöstä. Meillä ei ole sananvapautta. Niinpä, kun norjalaiset luonnonsuojelijat talvella 1981 pyysivät suomalaisia avuksi estämään Alta-joen valjastamisen, läksin kamppailuun mukaan. Olen opiskelija enkä käy ansiotyössä, ja sakko lohkaisisi opintotuestani pois seitsemäsosan. Olen myös sitä mieltä, että saamelaisilla tulisi olla oikeus päättää omista asioistaan. Ja tiedoksi kaikille Alta-tuomioita Suomessa hoitaneille viranomaisille: jos tästä pahemmin sekoamatta selviän, lähden täältä vankilasta varmasti paljon vahvempana kuin olin tänne tullessani. Myös Annamari Markkola (kuvassa oikealla) joutui vankilaan Aitan suojelusta. Aku Riikilän kirjoitus toi mieleen sananlaskun: "Se älähtää, johon kalahtaa." Mirjam Hoikanmäki Jyväskylä 13. En halua maksaa sakkoja Norjan valtiolle, joka käyttää rahoja padon rakentamiseen en edes, vaikka tiedän, että minun sakkoni on mitätön osa padon kokonaiskustannuksista. Olenko minä yhteiskunnalle vaarallinen suurrikollinen. Miten ihmeessä olen joutunut tänne. Olen täällä Kuopion lääninvankilassa kärsimässä 20 päivän vankeusrangaistusta, koska en suostunut maksamaan Norjan valtiolle sakkoa, jonka sain Altassa kolme vuotta sitten. Syytteeseen nähden saamani 3 000 Norjan SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Altatuomiota antaessaan Norjan valtio toteutti kovaa linjaa vietyään tuomiot vankilaan asti Suomen viranomaiset ovat osoittaneet liikkuvansa samalla linjalla. Kenen etuja tämä palvelee. On tämä sen verran kovaa ollut. Alta ja Kautokeino, joita joen valjastaminen kipeimmin koskevat, ovat saamelaisasutuksen ydinaluetta Norjassa. Selvää onkin, että minut on itse asiassa tuomittu ympäristöpoliittisesta toiminnasta. Nyt asiaa lisää mietittyäni pidän mahdollisena, että viranomaisten (ei tietenkään kaikkien) tarkoituksena onkin ollut " luulot pois luonnonsuojelijoilta ja linnaan istumaan" -linja, ettei Aitan kaltainen kamppailu pääsisi toistumaan ainakaan täällä Suomen puolella. Kun tutkiskelen omaa olemustani ja luonnettani, ajatus tuntuu suorastaan imartelevalta. kruunun (noin 2 300 mk) sakko on kohtuuttoman suuri. Vastustan voimalaitoksen rakentamista Alta-jokeen. Tuomio on annettu Norjassa, mutta Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan sen täytäntöönpanosta vastaavat Suomen viranomaiset. Tarjan lisäksi vankilatuomion ovat joutuneet kärsimään Heljä Taavitsainen, Vesa Luhta ja Annamari Markkola. Saamelaiset ovat voimakkaasti vastustaneet padon rakentamista. Sakon suuruutta kuvaa se, että erään poliisimiehen laskujen mukaan minulla pitäisi olla 10 000 markan kuukausitulot saadakseni näin suuret päiväsakot Suomessa. Ei tarvita satelliittikuvaa, ainoastaan silmät ja hitunen tervettä järkeä sen seikan toteamiseen, että Suomen metsät ovat vähentyneet. En kadu tekoani, luonnonsuojelua ja saamelaisten oikeuksien puolustamista, vaan totean erään norjalaisen Altaaktiivin tavoin: "Jos en olisi tehnyt mitään, olisi minulla syytä katua" . vsk. Olen levittänyt tietoa lehden sisällöstä mahdollisimman laajalle metsänomistajien keskuuteen. Ehkä meissä sittenkin on piilevää voimaa. Olen yksin sellissäni, minulla on ikävä kotiin. Aluksi ajattelin, että tuomioiden täytäntöönpano kuvaa vain yhteiskuntamme jäykkyyttä, byrokraattisuutta ja joustamattomuutta virkamiehiltä puuttuu rohkeutta. Sakon maksamatta jättäminen on pääasiassa periaatteellinen ja vain osittain taloudellinen päätös. Se, mitä numerossa 2 satelliittikuvan perusteella kerrot-· tiin metsävaroistamme, ei ollut mikään yllätys. < Mielestäni jokeen rakennettavaksi suunniteltu 120 metriä korkea pato ja sille vievä tie tuhoavat Euroopassa ainutlaatuisen kanjonin ympäristöineen, korvaamattoman luonnonalueen. KESKUSTELUA Ovatko Suomen viranomaiset olleet taas tarpeettoman jyrkkiä. Mitä muuta voisi odottaa tuhometsätaloudelta, jota meillä harjoitetaan. Jos hyvää tahtoa ja halua olisi ollut, olisi varmasti löytynyt keino suomalaisten vankilatuomioiden välttämiseen. Viime kädessä tällainen mahdollisuus ainakin minun kohdallani olisi ollut presidentti Koivistolla, joka kuitenkin hylkäsi armahdusanomukseni. Sain Aitassa sakot liikenteen ja poliisin häirinnästä: istuin tiellä, koska yritin n. Pato estää lohen nousun kutupaikoilleen ja muuttaa ilmastoa, mikä puolestaan vaikuttaa alueen kasvistoon ja eläimistöön. Nehän eivät julkaise Tapiolle epäedullista tekstiä. 50 muun ihmisen kanssa estää poliiseja viemästä telttoja, joihin olimme majoittuneet. Tässä Tarjan kirje vankilasta: Pihan valot heijastavat ikkunan kaltereineen seinälle, kahvattoman oven tirkistysaukko loistaa valopisteenä pimeässä, avautuvat ja sulkeutuvat ovet kolisevat, vartijan askeleet kaikuvat käytävässä. "Tapaus Nolvi" ei suinkaan ole ollut "kaikissa mahdollisissa tiedotusvälineissä" . Tarja Makkosen mielestä suomalaisten Alta-syytettyjen vankilatuomiot olisi voitu välttää, jos olisi haluttu
Minä, Punkari ja meidän mukanamme koko Suomi, olemme vaihtaneet aarniometsämme -vastikkeeksi saimme rakastamamme elintason: 200 neliön omakotitaloja, turbomersuja, rantalomia... Ristiriitaista. Keräyspaperin uuskäytön hyväksi on paperiteollisuus tehnyt paljon niissä rajoissa, kun se on ollut taloudellisesti järkevää. 2. kotikeräyspaperin talteenotto. Yksityisten järjestöjen tulisi tutkia edellytyksiä vilpillisten valmistajien ostoboikotteihin. Krääsäkulttuurimme ylläpitäminen edellyttää vallitsevaa metsänkäyttöideologiaa nykyisine hakkuumäärineen ja raskaine koneineen. Viimeistään tämä puute tekee kansalaisten tiedonsaannin moraalisesti oikeaksi, vaikka lain kirjain olisikin toista mieltä. alan tuotteiden osalta voidaan luonnollisesti aina keskustella ja etsiä ratkaisuja esitetyllä tavalla. Kolmannen siistauslaitoksen rahoitukseen ja kannattavuuteen etsitään ko. turhanpäiväisiä norppapaitoja ja kalliille paperille painettuja, nelivärisiä suomenluontoja. 1. Kaatopaikka on meille ja yhteiskunnalle kallein vaihtoehto. Keräys paperin kokonaistalteenotto asukasta kohden vuonna 1983 oli Suomessa 59 kg/ asukas. Hollannin kuten muidenkin potentiaalisen vientimaiden tilannetta seurataan yhtiössämme tarkoin eikä taloudellisesti kannattavaa vientiprojektia suinkaan jätetä käyttämättä. vsk.. Lahjoita sinä yhden päivän palkkasi tähän toimintaan. (Pääkirjoituksessa sanottiin kaikesta keräyskelpoisesta paperista otettavan talteen 30 OJo). Näin se ei ole tehnyt. Tätä "eisenkäänvertaaootaan" lääkintöhallitus sitten vartioi liikuttavan uskollisesti Suomen kansalaisilta. Tulos edustaa hyvää kansainvälistä keskitasoa ja ennätyksellisen korkeata Suomessa muihin maihin verrattuna oli nimeomaan ns. tämän vuoden tupo-neuvotteluissa huolehti siitä, riittävätkö luonnonvaramme kaikkien mahdollisten reaaliansiokuoppien täyttämiseen. Tulevaa metsäpolitiikkaa hahmoteltaessa on pakko ottaa huomioon myös kansalaisten todelliset arvostukset. Puuta on enemmän kuin koskaan mutta silti metsät ovat surkean vähäpuustoisia (ks. Tänäkin vuonna voit valita avustuskohteeksesi joko happosateiden torjumisen tai ugandalaisen KIBALE-sademetsän tutkimuskeskuksen tukemisen. Niinpä Suomeen tulevia myrkkyjä ei ole tähän asti sanan varsinaisessa mielessä tutkittu. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö toimivat happosateita vastaan. Helsingissä Agricolan päivänä 1984 Jouni Issakainen Paperinkeräys vastaa Suomen luonto 2/ 84 käsitteli keräyspaperirt uuskäyttöä ja siinä esiintyviä ongelmia tavalla, joka vaatii tarkistamista. Kaikki myrkyllisyystiedot on saatava julkisiksi. 14 Viime vuonna päiväpalkkakeräys tuotti 100 000 markkaa, josta osa käytettiin sademetsien suojelutyöhön. Suomen Luonnon toimitus Kerskakulutus on vienyt eramaamme Huolestunut lis. Julkishallinnon kulutustottumuksista paperiym. Tunnuslauseeksi ''puhtaita jauhoja pussissa". Ainesosien nimet voisi-· vatkin jäädä lääkintöja ympäristöasiantuntijoiden tietoon, jos vain luotettavat myrkyllisyystiedot kulkisivat ravintoketjun viimeisenkin pullanmussuttajan käsiin. 22-24) kirjoituksen johdosta: Jos joidenkin torjunta-aineiden koostumus saakin olla tehtaan ammattisalaisuus, niin niiden myrkyllisyys ei saa olla sitä missään tapauksessa! Miten on käsitettävissä, että lääkintöhallitus saa vasta erillisessä selvityksessä haalittua kolmasosan alkuperäisistä tutkimuksista, ja useimpia ei lainkaan. Punkari, Suomen Luonto 2/84): pakettipelloillako tämä huikea petäjikkö sit· ten huminoi, kun kerran metsät ovat puhtaaksi hakattu ja ... Tilillepanokortteja ja esitteitä löydät kaikista posteista ja Postipankin konttoreista kesäkuun alusta lähtien. HS mielipidesivu, 18. Valtion on välittömästi rajoitettava voimakkaasti sellaisten tuotteiden tuontia, joista sekä lääkintöettä ympäristöviranomaiset eivät saa luottamuksellista tietoa. Toisaalla, samassa artikkelissa, hän kuitenkin myöntää puuvarojamme olevan suuremmat kuin koskaan. En puutu tässä siihen, mistä käyttäjät saavat kopioita ja mistä eivät. Nyt katkos tietoketjussa on jo ennen lääkintöhallitusta! Sen vastuulla on päästää aineita maahan vasta tarkan tieteellisen tutkimuksen perusteella. 3. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Punkari kertoo satelliittikuvista havainneensa metsiemme olevan lopussa (esim. Paperinkeräys laskee mukaan kaiken paperin, myös suoraan paperinjalostustehtailta tuodun joka ei kuulu varsinaiseen keräyksen piiriin. Pehmeä teknologia kaikessa tavoiteltavuudessaan ja ihanuudessaan ei ole riittävän tehokasta ruokkimaan tuhlailevaa elämäntapaamme, jonka todelliseen hylkäämiseen ei valitettavasti sittenkään taida olla kovin laajaa intoa. KESKUSTELUA Myrkyllisyystiedot julkisiksi valmistustiedoilla ei väliä Rämön (SL 3/84 s. kun tutkimuksissakin on esiintynyt säännönmukaista vääristelyä, koko tilanne alkaa hahmottua: Amerikkalaisella niin sanotulla tutkijalla on tietoa, jota hän panttaa aineen valmistajalta. Keräyspaperin talteenottoprosentti Suomessa talteenottokelpoisesta paperista ja kartongista oli viime vuonna 45 OJo. Periaatteessa niin tehtaan kuin kansalaistenkin tulisi voida luottaa viranomaisiin. Tätä "eiootaan" valmistaja panttaa Suomen lääkintöhallitukselta. Myrkyllisyys on selvästi erotettava aineen valmistussalaisuuksista. Metsien käyttö muuttaa väkisin maisemaa. Kuka esim. Laajat, yhtenäiset erämaaalueet ovat, myönnettäköön, kadonneet, kuten satelliittikin hoksasi. Haisee. Mitä olisi tehtävä. Mikko Riikilä Rauman maalaiskunta Sulku happosateille lahjoita päiväpalkkasi! Happamoituminen on maailman suurimpia ympäristöongelmia. Syyttömäksi itsensä uskova heittäköön ensimmäisen kiven omaan otsaansa. Eivät meidän rikkautemme kokonaan ole setelipainosta peräisin. Luetteloa voisi jatkaa kunnes värinauha kirjoituskoneestani loppuu. Hintavertailujen teossa on vain varottava yleistyksiä, jollainen lehdessänne nyt johti harhaan. Pelkästään metsäammattikuntaa on turha syyttää tapahtuneesta. Ikävä vain, jos tämä vielä jollekin on uutinen; kaikkihan me olemme olleet mukana muuttamassa kirveenkoskemattomat salomme hyödynnetyiksi talousmetsiksi. Yhteistuumin, kerskakulutuksemme pönkittämiseksi olemme uhranneet erämaamme. tahoilla selvityksiä edelleen. Ritva Oksanen tiedottaja Paperinkeräys Oy Paperinkeräykselle Erilaiset prosenttiluvut johtuvat laskentatavasta. 5. 3.). Päämääräksi o.n asetettava pysyvien, puolueettomien tutkijaryhmien perustaminen seuraamaan olemassaolevien ja valmistettavien torjunta-aineiden vaikutuksia. Tieteellinen tutkimus perustuu alkuperäisaineistoon. En ole useinkaan törmännyt edes näihin tehometsätalouden puupeltohirviöihin; metsissä minä olen kulkenut, jopa taivaalta ihan valkoiselta näyttäneessä Lounais-Suomessakin. Vielä . Kotitalouksien piiristä kerätään tällä hetkellä talteen paperista noin kolmannes. 4
:OMPOS-KUORIKEKAYMALA Puusetti "Heikki" on nimenomaan Honkamökkimpäristöön suunniteltu ulkorakennus. Kompos-kuorikekäymälä on valmis toimituskokonaisuus ja helppo asentaa itse. ~·1 J;. mKOMPOS 1 HONKAI •] 1 HONKA-MYYJÄT KAUTTA MMN.. Kuorikekäymälä on viranomaisten hyväksymä ja täysin saasteettomana se on omiaan nimenomaan kesämökin käymäläksi. Jos asennat sen sisälle, voit kesäajaksi siirtää sen kätevästi "Heikin" käymälään. NÄIN RATKAISET KESÄMÖKKISIKÄYMÄLÄONGELMAT TYYLIKKÄÄSTI JA KERTAHEITOLLA. PULISEE PUUSITTI ' ,, .). Kompos-kuorikekäymälä on helppo ja siisti tyhjentää. Pystytysalmis toimituskokonaisuus käsittää täydellisen ,uuosapaketin {seinät hirsipaneelia). Tai omaan vanhaan ulkokäymälääsi. ·'' X ~-,..,_ t.f_ Tämä hajuton, hygieeninen ja luontoystävällinen käymäläratkaisu soveltuu sekä sisäettä ulkokäyttöön. Ja käymäläjäte on sellaisenaan valmista ja erinomaista maanparannusainetta
Mikko Punkari Esimerkkialueena on Kuhmo ja sen lähiseudut. Tiet on rakennettu niin tiheään, että etäisyys hakkuun reunasta on keskimäärin 100 16 Mitä metsissän Useilla suomalaisilla on käsitys Suomesta laajojen erämaiden maana. Ympäristömuutoksista puhutaan, mutta ne koettaneen yleensä poikkeustapauksina. Kainuu ja Lappi eivät juurikaan eroa Kuhmosta tässä suhteessa. Hakatut kuviot ovat kuitenkin pienempiä ja teihin sidotumpia. Hakattavilla alueilla on noin 1 800 m tietä neliökilometriä kohden. Hakkaamattomat alueet ovat yksittäisinä tilkkuina lukuunottamatta keskellä olevaa noin 15 km 2 :n metsäaluetta sekä Hiidenportin luonnonhoitometsää (ei ole sama kuin Sotkamon Hiidenportin kansallispuisto). On siis hyvin todennäköistä, että runsaspuustoiset, laajempialaiset metsät hupenevat täältä olemattomiin lähivuosina. Ilmakuvien kattamalla esimerkkialueella metsät peittävät Landsatkuvasta 25,2 prosenttia. Maiseman tilaa voidaan kartoittaa eri ikäisien ilmaja satelliittikuvien sekä karttojen avulla. Tieverkko on suhteellisen harva. Kuva-alueen sivun pituus on 13 km, joten alue on eteläisen kunnan kokoinen. NeuvostoKarjalassa luonnontilaiset metsät peittävät alueesta 72,5 prosenttia, mutta Kuhmon seudulla metsiä on pinta-alasta vain 19, 7 prosenttia. Vaikka alueella oli jo aiemmin tehty laajoja hakkuita, on niiden peittämä ala kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tieverkosto on kuin labyrintti, mutta noin 14 km:n levyisen esimerkkialueen eteläosasta ei pääse sen pohjoisosaan. Lännempänä oleva Sotkamon Hiidenportin aarnialue tulee jäämään yksinäiseksi metsäsaarekkeeksi kun nämä lääninrajaa seurailevat metsät hakataan. Landsat-kuvista valmistettiin ilmakuvia vertailuaineistona käyttäen metsäisiä alueita esittävät vedokset Kuhmon seudulta. Myös maanteitä reunustavat kulissimetsät erottuvat. Tällaisen aineiston tarkkuudella on tarkoitus nyt osoittaa kuhmolaisella laajalla esimerkkialueella tapahtuneen metsämaiseman muutoksen luonne, laajuus ja nopeus miten rajusti ympäristö on lyhyessä ajassa muuttunut. Vain neljänneksellä koko alasta on enää yhtenäinen havupuusto. On perin vaikeata hahmottaa ympäristömuutoksia pitkinä ajanjaksoina ja laajalla alueella. Suurimmalla osalla näitäkin alueita on valmistauduttu hakkuisiin teitä rakentamalla. Ympäristönmuutosten tutkimista varten tehtyjen kuvien kaltaisia vedoksia voidaan valmistaa myös metsätaloudellisia kriteerejä käyttäen. Nopea metsätalouden aiheuttama ympäristönmuutos näkyy seuraavan aukeaman ilmakuvista, jotka on otettu kymmenen vuoden välein (1973 ja 1983) Kuhmon ja Nurmeksen rajaseudulta. Kymmenen vuotta myöhemmin otettua ilmakuvaa ei uskoisi samalta paikalta otetuksi. 300 m. Myös asumusten ja eräiden järvien ympärille on jätetty kapeat metsäkaistat. vsk.. Vuonna 1981 otetusta satelliittikuvasta mitattiin otannalla metsien peittävyys valtakunnanrajan molemmin puolin. Vanhoilla hakkuualueilla kasvaa tiheä vesakko. Siihen kuuluu myös Kiitehenjärvi kokonaan. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Lisäksi on muistettava, että Neuvosto-Karjalan ikimetsät ovat myös häviämässä nopeasti. Tässä mittakaavassa suurikin hakkuualue näyttää varsin pieneltä, mutta parin hehtaarin metsättömät alueet voidaan silti erottaa. Hakatuilla alueilla lähes jokainen notkelma on ojitettu. Suurimmassa osassa aluetta muutos on tapahtunut jo aiemmin ja vielä jäljellä olevilla vähäisillä metsäalueilla kaikki on vielä edessä. Yleistysaste vain on erilainen. Teillä on useita ruiskutuslentokoneiden kenttiä. Kuhmon seudulla vastaavat ympäristönmuutokset eivät ole olleet yhtäaikaisia. Kaukokartoitusaineiston perusteella Kuhmo on ollut yksi Suomen voimakkaimman hakkuuja metsänparannustoiminnan kohteena ollut kunta. Kun loputkin metsistä on hakattu, seuraa todennäköisesti varsin pitkä vähäisen muutoksen kausi. Jo ennen vuotta 1973 pääasiassa valtion metsissä alueella on tehty läpimitaltaan toistakymmentä kilometriä olevia hakkuuaukeita. Siellä on kuitenkin juuri perustettu rajan tuntumaan Lentiiran tasalle Kostamuksen luonnonsuojelualue, joka on 47 569 hehtaaria. Ilmakuviin rajautuvalla alueella tapahtunut ympäristön muutos ei tietenkään jatku näin rajuna seuraavina kymmenenä vuotena. Ilmakuvista havaittavat metsäkuviot näkyvät selvästi myös Landsat-kuvissa. Yleisen liikenteen käyttämien teiden varsille on jätetty noin 50 metrin levyiset kulissimetsien kaistat tien ja hakkuualueen väliin. Kuvissa eivät näy esimerkiksi lehtipuukasvillisuus, nuoret taimikot eivätkä harvat siemenpuumänniköt. Ympäristönmuutos on siis varsin täydellinen. Aiemmin julkaistussa Meteor-kuvassa (SL 1984:2) näkyvät erittäin selvästi samat metsäiset alueet kuin oheisissa kuvissa. Ulvinsalon luonnonpuisto ja Elimyssalo erottuvat pieninä metsäalueina rajan pinnassa. Esimerkkialuetta satelliittikuvista katsottaessa havaitaan, että tällä alueella ovat eräät Kuhmon seudun viimeisimmistä laajemmista hakkaamattomista metsistä. Voidaan siis päätellä että noin 70 prosenttia Kuhmon metsistä on hakattu lähimpinä vuosikymmeninä. Ilmakuvassa näkyy kuitenkin jo metsäalueen keskelle rakennettu tie ja lentokenttä. Metsäautoteiden määrä on viisinkertaistunut. Kaikki noin kahta hehtaaria suuremmat havupuumetsiköt erottuvat kuvissa, vaikka metsä olisikin tavallista harvempaa. Esimerkkialueella voi kulkea 25 kilometriä teitä keskellä laajoja hakkuuaukeita hakkuita kuitenkaan näkemättä. Uusilla hakkuualueilla valtaosa kosteikoista on ojitettu ja mineraalimaalla on tehty syväurainen, tiheä metsäauraus. Laaja, paikoin yli kymmenen kilometriä leveä koskemattomien metsien vyöhyke kulkee alueen poikki
Vasemmalla kuhmolaista maisemaa maanpinnalta. Hakkuut ovat vähentäneet metsäalueita jo viidessä vuodessa. Seuraavan aukeaman ilmakuvien alue on merkitty kuvaan. 17. vsk . Nasa/ Mikko Punkari SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Kaikki noin kahta hehtaaria suuremmat havupuumetsiköt erottuvat vaikka metsä olisikin tavallista harvempaa. Nasa/ Mikko Punkari Kuhmon seudulta vuosina 1976 ja 1981 otetuista satelliittikuvista on tehty vedokset Joissa metsäpeitteiset alueet näkyvät mustana. Kuvissa eivät näy esimerkiksi lehtipuukasvillisuus, nuoret taimikot eivätkä harvat siemenpuumänniköt. Kuva-alueen : leveys on 75 kilometriä. Elimyssalo (E), Ulvinsalo (U) ja Sotkamon Hiidenportti (H) näkyvät metsäisinä
Aukeaman ilmakuvat on otettu kymmenen vuoden välein 1973 ja 1983 Kuhmon ja Nurmeksen rajaseudulta. Leveä koskemattomien metsien vyöhyke kulkee alueen poikki. Kuva-alueen sivun pituus on 13 km (mittakaava 1:60 000), joten alue on eteläisen kunnan kokoinen. Järvet näkyvät mustina ja metsäiset alueet tummina. Vuoteen 1973 mennessä alueella on jo tehty laajoja hakkuita. vsk .. 1973 18 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Pikkukuvissa on ilmakuvissa näkyvällä alueella tapahtunut metsäautoteiden (viivat) ja paljaaksihakkuiden (pisteytys) muutos. Pikkukuvissa on merkitty vastaavat pisteet kirjaimin
Metsäautoteiden määrä on viisinkertaistunut. H 19. Neljänneksellä koko alasta on enää yhtenäinen puusto. vsk. ja 1983 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Uusilla hakkuualueilla valtaosa kosteikoista on ojitettu ja mineraali.maa on aurattu. Kymmenen vuotta myöhemmin 1983 otettua ilmakuvaa ei uskoisi samalta paikalta otetuksi. Hakkuualueiden pinta-ala on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vanhoilla hakuualueilla kasvaa tiheä vesakko
vuoden 1984 Kerro metsäomenapuuhavainnoistasi 20 Metsäomenapuu on maamme harvinaisimpia puita, sen levinneisyys on varsin lounainen: yhtenäistä esiintymisaluetta ovat Ahvenanmaa ja lounainen ulkosaaristo. Puiden SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Lehtien muoto on erilainen ja metsäomenapuun lehdet ovat vain kertaalleen sahalaitaiset. Lisäksi puusta tulisi kirjoittaa muistiin mm. Ei myöskään sovi unohtaa Lohjan ja Hämeen rikkaita lehtokeskuksia eikä Ruotsinpyhtään-Pyhtään saaristoa, joista metsäomenapuutiedot ovat vanhoja ja epäluotettavia. Puu välttelee savimaita sekä kosteita lehtoja ja lehtokorpia. Onpa Uudenmaan saaristossakin jäljellä vielä joitain yksilöitä. Metsäomenapuulla on lyhyt, mutkainen runko, josta kuori irtautuu ohuina levyinä. Sen uhkana ovat hakkuut, lehtojen kuusettuminen, mutta myös omat sukulaiset: metsäomenapuu ja tarhaomenapuut nimittäin risteytyvät helposti keskenään, jolloin harvinaisempi vähenee. Kukkien nuppuvaiheessa puut ovat kauniin punertavia ja vähitellen nuppujen avautuessa ja terälehtien kaartuessa ulospäin van vaihtuu valkoiseksi. Kukat keEniten tietoa kaivataan metsäomenapuun levinneisyyden äärilaidoilta: Uudenmaan rannikolta, Hiittisten-Korppoon seudulta sekä Turun ja Uudenkaupungin saaristosta. Erot eivät läheskään aina ole näin selvät. Kiitos! Villiytyneestä tarhaomenapuusta metsäomenapuu eroaa kaljuudellaan. Dendrologian seura on valinnut metsäomenapuun puuksi. Metsäomenapuu ei myöskään siedä varjostusta eikä siten viihdy havupuuvaltaisissa, tiheissä metsissä. vsk .. Kuningatar kukkiessaan Omenapuiden kukinta-aika kestää vain parisen viikkoa ja alkaa meillä touko-kesäkuun vaihteessa. yhteiskoordinaatiston ruutukoordinaatein, kartan peitepiirros) ja havainnointipäivämäärä. Ominaista metsäomenapuulle ovat lisäksi lukuisat lyhytversot, jotka kuoltuaan muuttuvat teräviksi, koviksi oraoksiksi. Terälehdet ovat ulkopinnaltaan punertavia, lähinnä ruusunpunaisia ja sisäpinnaltaan puhtaan valkoisia. Lisäksi yhtä tärkeä on varma havainto puun katoamisesta alueelta, jossa sitä on ennen kasvanut. Metsäomenapuuta koskevat tiedot tai näytteet (prässättyjä ja kuivattuja) voit lähettää osoitteeseen: Risto Murto, Helsingin yliopiston kasvitieteen perusopetuksen laitos, Viikki, D-talo, 00710 Helsinki 17. Lisäksi metsäomenapuun kerrotaan aikoinaan kasvaneen Lohjan ja Etelä-Hämeen lehtokeskuksissa sekä Ruotsinpyhtään-Pyhtään saaristossa, mutta tiedot ovat perin vanhoja ja epäluotettavia eikä uusia, varmoja havaintoja ole. Suomen suurimpia metsäomenapuita on Hammarlundista vuosisadan alkupuolella löydetty puu, jonka ympärys rinnankorkeudelta oli 188 senttiä. Metsäomenapuu vaatii runsaasti valoa. Se viihtyy parhaiten aurinkoisissa, kuivissa, usein kivikkoisissa rinnelehdoissa, lehto kallioilla ja kallionalusilla sekä multavilla lehtoniityillä tai kivikkoisissa rantapensaikoissa. Ilmoita myös nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. puun/ pensaan koko, lehtien ja kukkien eri osien kaljuus/ karvaisuus, kukkien väri, hedelmien koko, väri ja maku sekä tietysti kasvupaikan tarkka sijainti (esim. hittyvät lyhytversoihin sarjamaisiksi kukinnoiksi. Metsäomenapuu voi parhaimmillaan kasvaa 5-8metriseksi mutta jää useimmiten kuitenkin matalakasvuiseksi ja pensasmaiseksi. Risto Murto Missä kukkii IT1etsäoIT1enapuu 1 Metsäomenapuu Malus sylvesteris on uhanalaisimpia jaloja lehtipuitamme. Metsäomenapuun varma määrittäminen ei yleensä onnistu pelkän steriilin lehtioksanäytteen perusteella vaan mukana pitäisi olla myös näyte kukkivasta oksasta ja hedelmänäyte. Puumaisilla yksilöillä oksat harittavat voimakkaasti sivuille ja vanhemmiten niitä peittävät harmaat jäkälät. Uudenkaupungin saaristossa, Turun sisäsaaristossa sekä Korppoon-Hiittisten seudulla laji on jo varsin harvinainen: tiettävästi jäljellä on vain joitakin yksittäisiä puita
Tarhaomenapuun lehdet ovat selvästi karvaisia molemmilta puolin. Myös nuoret vuosikasvaimet ovat voimakkaasti villakarvaisia. vihreitä, mutta saattavat tulla punaposkisiksi auringonpuolelta. Metsäomenapuu on sen sijaan kaikin puolin kalju. Se houkuttelee puiden ympärille runsaasti hyönteisiä, jotka pörräävät tuoksun huumaamina kukasta kukkaan mettä etsien. Saaristossa niitä lienee kuitenkin kerätty karjan lisäravinnoksi. Täydessä kukassa olevasta metsäomenapuusta leviää miellyttävä tuoksu pitkälle lähiympäristöön. Metsäomenapuun hedelmät kypsyvät loppukesällä. Eroja on myös hedelmän koossa ja laadussa sekä lehtien muodossa. Tällaisessa puussa voi olla mitä moninaisimpia ominaisuuksia, sillä omenapuu on ristipölyttäjä, jolloin siemenet eivät säilytä puhtaina emopuunsa lajitai lajikeominaisuuksia. Metsäja tarhaomenapuiden erot eivät kuitenkaan aina ole kovinkaan selviä. väriloistoa korostaa vielä se, että lehdet kehittyvät täyteen mittaansa vasta kukinnan jälkeen. Ne ovat kellansuoMEN LUONTO 4/ 84 43. Ihmisravinnoksi niitä ei tiettävästi ole käytetty, koska omenat ovat pa1ts1 pieniä myös kovia, kirpeänhappamia ja hiukan karvaitakin. Tällaisissa tapauksissa varma määrittäminen vaatii koko puun, oksa-, lehti-, kukkaja hedelmätuntomerkkien tarkastelua. vsk. Luonnonvaraisen, aidon metsäomenapuun hedelmät ovat pitkäperäisiä, pieniä, läpimitaltaan yleensä 2,53,0 senttiä. Varsin usein se osoittautuu villiytyneeksi tarhaomenapuuksi, joka on saattanut saada alkunsa maahan heitetyn omenan siemenestä. Samoin kukkaperä ja -pohjus sekä verholehdet ovat runsaskarvaisia. Pihapiirin ulkopuolella, metsässä kasvava, piema happamia omenoita tuottava puu ei läheskään aina ole aito metsäomenapuu. Metsästä saattaa löytyä villiomenapuita, jotka ovat lähes kaljulehtisiä tai muuten muistuttavat ominaisuuksiltaan metsäomenapuuta. 21. Metsäomenapuu vai villiomenapuu
Puunsuojausaineiden haittoja voidaan kuitenkin vähentää mm. Puunsuojauksesta tulee tetra-, trija pentakloorifenolia. Kloorifenoleita joutuu ympäristöön huomattavia maana ainakin kolmesta lähteestä: Maatalouden käyttämät fenoksihappojohdannaiset (MCP A ja 2,4-D) muuttuvat hajotessaan kloorifenoleiksi (monoja dikloorifenolit). Suomessa alhainen lämpötila hidastaa biologista hajoamista. Supermyrkyllistä dioksiinia, 2,3,7,8-TCCD:tä ei suojausaineissa ole, mutta pieniä määriä erittäin myrkyllistä heksaklooridibentsodioksiinia on löydetty. Selluloosan kloorivalkaisussa vapautuu kaikenasteisesti kloorattuja fenoleita. Eräiden kloorattujen orgaanisten aineiden (esim. Kyllästettyä puutavaraa ei pitäisi polttaa Suojauksessa käytettävä kloorifenoliseos sisältää epäpuhtauksina mm. Sienten torjuntaan tarkoitetut aineet ovat aina myös ihmisille ja useimmille muille eliöille haitallisia, koska näiden kaikkien elintoiminnot ovat pääosin samantyyppisiä. Dimeeristen epäpuhtauksien biologisesta hajoavuudesta ei ole tietoa. Myös Suomessa on sattunut muutamia kertoja, että sahojen kylläs22 tysaltaan kloorifenoliseosta on päässyt (tai päästetty) pois altaasta. Myös aivan tavanomaisen sahaustoiminnan aikana on huomattavien kloorifenolimäärien todettu joutuvan ympäristöön puunsuojauksessa ja myöhemmin suojatun puun eri käsittelyvaiheissa. Itiöidensä välityksellä ne levittäytyvät nopeasti sopivalle kasvualustalle, kuten tuoreelle, kostealle puupinnalle. On vaikea huomata mikä puutavara on käsitelty kloorifenolilla ja mikä ei: aine ei haise eikä näy. Pienillä sahoilla kulutetaan vuosittain muutamia tonneja kloorifenoleja ja suursahoilla kymmeniä tonneja. Sinistymistä aiheuttavia sieniä on kaikkialla, mm. Maassa ja vesistön pohjalla ei sillä tietenkään ole merkitystä. Kesäkautena huhtikuusta lokakuulle kaikki sahatavara käsitellään suoja-aineilla, ja vientipuu myös talvella, jotta se kestäisi laivauksen. vsk.. Sahoilla vastasahattu puutavara suojataan kemiallisesti sinistäjäsienten tuhoilta. Haittoja voidaan vähentää Kloorifenolien haittoihin on kiinnitetty huomiota viime vuosina. kloorattuja dimeerejä, joita syntyy sivutuotteina valmistettaessa kloorifenoleita suoraan klooraamalla fenolia. Kloorifenolit hajoavat luonnossa erittäin hitaasti Ympäristössä klooratut fenolit (varsinkin 4 ja 5 klooriatomia sisältävät) hajoavat hitaasti ja kasautuvat lopulta vesistöjen pohjalle tai maaperään, jossa niiden muuntuminen on erittäin hidasta. parantamalla menetelmiä niin, että kloorifenolien pääsy maahan estyy kaikissa puun käsittelyvaiheissa myös suojatun puun kuljetuksessa, varastoinnissa ja kuivauksessa. Vanhaa rakennusmateriaalia ei siis kannata polttaa. Siksi täysin haitatonta sinistymisenestoainetta ei olekaan. Ympäristön kannalta ne ovat ongelmallisia, sillä ne ovat myrkyllisiä ja hajoavat luennossa erittäin hitaasti. Muita, edellämainittuja ilmeisesti pienempiä lähteitä ovat aromaattisia rakenteita sisältävän materiaalin (esim. Kloorifenolit hajoavat myös auringonvalossa, ja se on edullisissa olosuhteissa tehokasta. Vähemmän klooratut fenolit Uoiden johdoksia käytetään mm. Dioksiineja ja furaaneja muodostuu myös kloorifenolipitoisella aineella kyllästettyä puuta poltettaessa. heksaklooribentseeni, lindaani) muuntumistuote voi olla kloorattu fesuoMEN LUONTO 4/ 84 43 . Monilla sahoilla kloorifenoleja on maaperässä todella paljon, ja ne ovat myrkyttäneet jopa pohjavesiä. Valmis käsittelyliuos on 1-2-prosenttinen vesiliuos. Kloorifenoleja valuu sahoilla maahan aivan tavanomaisessa toiminnassa. Risto Valo Sahojen kloorif en olit saastuttavat maaperää ja pohjavettä Suomessa puutavaran suojaukseen käytetään yleisimmin kloorattuja fenoleja. maataloudessa vesakonja rikkaruohontorjunta-aineina) on todettu helpommin biologisesti hajoaviksi kuin tetraja pentakloorifenoli, joita puunsuojausaineessa on pääosa. Myöskään värillisillä lahonsuojaaineilla käsiteltyä puuta ei saisi polttaa. puun) poltto kloorin, jota on kaikkialla, läsnäollessa. Kyllästysliuos sisältää tehoaineina 2,3,4,6-tetrakloorifenolia (noin 80 % ), 2,4,6-trikloorifenolia (noin 10 %) ja pentakloorifenolia (noin 10 % ) sekä pienen määrän muita kloorifenoleita natriumsuoloinaan. Sinistäjäsienten rihmasto ja itiöt ovat tummia, usein siniseen vivahtavia, joten ne alentavat helposti puutavaran laatua. Kloorifenolien päästessä vesistöön on usein näkyvänä seurauksena kalojen äkillinen kuolema. maaperässä. Suomessa tähän käytetään yleisimmin kloorattuja fenoleja. Joidenkin bakteerien on kuitenkin koeolosuhteissa todettu voivan jopa täydellisesti hajottaa myös pentakloorifenolia. Näistä kloorattujen fenoksifenolien (noin 10 erilaista ainetta) määrä on alle 5 prosenttia ja polykloorattujen dibentso-p-dioksiinien (isomeerejä, joissa on 6-8 klooriatomia) ja polykloorattujen dibentsofuraanien määrä huomattavasti pienempi, alle 0.1 prosenttia kloorifenolien määrästä
Tämän seurauksena myös pohjavesien on saha-alueella todettu pilaantuneen. FL Risto Valo on työryhmän jäsen. Kourumenetelmässä joutuu huomattavia maana kloorifenolaatteja ympäristöön, koska mitään tippuvaa kyllästysliuosta keräävää valutusallasta ei ole. Upotuskäsittelyssä tulisi altaasta nostettu nippu pitää erillisen valutusaltaan päällä niin kauan, että se ei kuljetettaessa enaa valu. Mirja Salkinoja-Salosen johtamaa projektia, jossa selvitetään kloorifenoleiden esiintymistä ja niiden hajoamista. pitkän ajan kuluessa aiheuttaa perinnöllisiä muutoksia. Puutavaran käsittelyä sahoilla on valvottava nykyistä tehokkaammin ja myrkyllisten puunsuojausaineiden pääsy ympäristöön on estettävä. Happamassa ympäristössä ne haihtuvat helposti, ovat tehokkaammin rasvaliukoisia ja siten myrkyllisempia päästessään helpommin eliöihin. Todellisuutta Suomen sahoilla: Puunippu upotetaan hetkeksi altaan kloorifenoliseokseen ja nostetaan kuivumaan. Kaukana likaavasta teollisuudesta sijaitsevien lampien pohjakerrostumista on löydetty mg/ kg kuivapainoa olevia kloorifenolipitoisuuksia. Useilla sahoilla tämä vaihe on puutteellisesti järjestetty, mistä johtuen maaperästä altaan lähistöllä on todettu suuria kloorifenolipitoisuuksia. Kloorifenolien on todettu rikastuvan vesieliöihin joko suoraan vedestä eliön pinnan läpi tai ravinnon mukana. Upotusallaskäsittelyssä puunippu upotetaan vähäksi aikaa kloorifenoliseokseen noin 30 kuutiometrin altaaseen. Altistus tavallisimmin ihon läpi Klooratut fenolit liukenevat huonosti veteen, mutta rasvaliukoisina läpäisevät helposti eliöiden, myös ihmisen ihon. noli. Puhdistettavan materiaalin määrä on suuri ja kloorifenolien osuus kokonaismassasta vähäinen. Tällainen maa uhkaa kuitenkin jatkuvasti pilata pohjavettä, kun kloorifenolit sateen mukana huuhtoutuvat alaspäin. Tätä menetelmää ei enää uusilla sahoilla juuri käytetä. Pohjavesiä saastunut Nykyisin sahoilla on käytössä kahdentyyppisiä menetelmiä puunsuojauksessa. Ilmapäästöjä on pienennettävä kehittämällä prosessitekniikkaa ja asentamalla rikinpoistolaitteita. vaikuttaa suuresti kloorifenolien liukoisuuteen, haihtuvuuteen ja myrkyllisyyteen. Auringonvalossa suuremmista aromaattisista yhdisteistä voi muodostua kloorattuja fenoleja. Tällöin kloorifenoliseosta valuu suojaamattomaan maahan josta se joutuu pohjaveteen. Sahojen kloorifenolipäästöjen osuutta ympäristöön joutuvasta kloorifenolista on tällä hetkellä vaikea arvioida, mutta paikallisesti se voi olla merkittävää useilla Suomen noin 300 sahasta. se, että luonnonvedestä löytyy yleisesti 5 ng/ 1 (ng = gramman miljardiosa) olevia pitoisuuksia ja saastuneista eurooppalaisista joista 10-16 000 ng/ 1 pitoisuuksia. Kloorifenolien yleisyyttä ympäristössä osoittaa mm. 23. Ihmisistä kloorifenolit erittyvät virtsassa metaboloitumatta elimistössä. Ravinneja ligniinikuormituksen ja myrkkyjen vähentämiseksi vaaditaan prosessin muutoksia ja tehokasta jäteveden puhdistusta. Kloorifenoleille herkimmät sienet ja levät reagoivat jo 1 mg/ 1 oleviin pitoisuuksiin ja useimmille 10 mg/ 1 on haitallista. vsk. Nesslingin säätiö on rahoittanut apul.prof. Ympäristön happamuus SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Sahoilla käytettävien kloorifenolien epäpuhtauksien on todettu aiheuttavan syöpää ja perinnöllisiä muutoksia. Niukkaliukoisista epäpuhtauksista fenoksifenolien on todettu rikastuvan maan pintakerroksiin upotusaltaan lähellä, mikä osoittaa niiden pysyvyyttä maassa. Vaikka maan saastuminen on tavallisesti paikallista, voivat kloorifenolit tällaisesta maasta pohjavesien mukana kulkeutua ajan mittaan kauaskin saastuttaen laajoja alueita. Saastuneesta maasta löytyy lisäksi joukko sellaisia kloorifenoleita, joita ei ole puunsuojausaineessa, vaan joita voidaan pitää kloorifenolien hajoamistuotteina. Raakaveden klooraus vesilaitoksissa tuottaa myös kloorifenoleita, sillä erityisesti suomalaisessa raakavedessä on runsaasta humuspitoisuudesta johtuen aromaattisia yhdisteitä. Sellutehtaille on raknnettava biologisia puhdistamoja, ja myrkky-yhdisteiden pääsy vesistöihin on estettävä. Viimemam1tussa tapauksessa kloorifenolit ovat todennäköisesti levinneet haihtumalla. Käsitellyn puun varastoalueelta on löydetty useita milligrammoja/ kg kloorifenoleita ja puhtaimmasta sahan maanäytteestä, johon ei ole valumalla levinnyt kloorifenoleja, 0.1 mg/ kg. Suuri osa todetuista oireista johtunee epäpuhtauksina olevista dimeereistä. Kloorifenolit eivät rikastu ravintoketjussa yhtä helposti kuin runsaammin rasvaliukoiset aineet, DDT ja PCB-yhdisteet, vaan erittyvät nopeammin pois. Viimeaikaisissa tutkimuksissamme olemme todenneet että saha-alueiden maaperästä löytyy kyllästysaltaan läheltä 100 mg/ kg luokkaa olevia kloorifenolipitoisuuksia ja että saastuminen eräillä sahoilla ulottuu ainakin parin metrin syvyyteen, eli pohjaveden pinnan tasolle. Kaikkien kloorifenolien vaikutukset ovat samansuuntaisia, hengityksen ja kaikkien elintoimintojen kiihtyminen, iho-oireet, punoitus ja klooriakne sekä silmien ärsytys. Kloorifenoleja sisältävistä puunsuojausaineista on pyrittävä eroon, sanotaan liiton kannanotossa. Vesistössä ne tarttuvat hiukkasten pinnoille ja vajoavat niiden mukana pohjakerrostumiin. Eräässä tutkimuksessa on todettu, että hengityksen kautta kulkeutuneet puhtaat kloorifenolit saattavat Luonnonsuojeluliitto vaatii: Metsäteollisuuden kemikaalit kuriin Luonnonsuojeluliiton keväinen liittokokous Lappeenrannassa otti jyrkästi kantaa metsäteollisuuden kemikaalien kuriin saattamiseksi. Sama työryhmä on tutkinut myös sahaalueiden saastumista. Kloorifenolien pilaaman maan sekä pohjaveden puhdistus on vaikeaa. Kourukyllästyksessä puu liikkuu hihnalla kyllästysliuosta sisältävän altaan kautta. Kloorifenolille herkkien kalojen on todettu kuolevan jo 0.15 mg/ 1 pitoisuudessa. Ihon läpi imeytyminen onkin tavallisin altistumistie sahoilla, mutta myös ruoan ja hengityksen kautta kloorifenolit voivat kulkeutua elimistöön
vsk.. Jan Eklund Kirjolohen kasvatus pilaa Saaristomerta 24 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43
Jo kasvatusmäärien valvonta on hyvin vaikeaa. Koko maassa oli vuonna 1982 293 kalankasvatuslaitosta. Kustavin ja Taivassalon kunnissa on parikymmentä kalankasvatuslaitosta, jotka 1983 kasvattajien ilmoitusten mukaan tuottivat noin 800 tonnia kalaa. Kun kasvatuskausi on 6 kuukautta, kuormitus on päivää kohti laskettuna 72 kg fosforia ja 500 kg typpeä. Valtaosa merilaitoksista on Saaristomerellä, ja siellä laitokset ovat keskittyneet Kustavin, Houtskarin, Rymättylän ja Dragsfjärdin kuntiin. Yhden kirjolohikilon tuottamiseen tarvitaan 2 kg kuivarehua tai 6 kg kalaa. Kalankasvatuksen osuus koko fosforikuormituksesta on noin 80 OJo koko vuodelle laskettuna. Kustavin ja Taivassalon kunnissa kalankasvatuksen kuormitus vastaa 25 000 asukkaan taajaman puhdistamattomia jätevesiä. Liete kulkeutuu virtojen mukaan lähimpään syvänteeseen. Jos kasvattaja ei ole tehnyt ennakkoilmoitusta, ves1p11n on saattanut olla tietämätön koko laitoksesta. Kirjolohen aiheuttamista ongelmista Saaristomerellä kertoo Jan Eklund Turun kalastuspiiristä. Näiden jälkeen tulikin jo kirjolohi ennen muikkua, turskaa, särkeä tai siikaa. Kuivarehussa on noin 1 OJo fosforia ja 7 OJo typpeä, kalassa 0,4 fosforia ja 3 OJo typpeä. Ensimmäinen merilaitos aloitti 1970-luvun alussa Kustavissa Saaristomerellä. Vesilaki kieltää vesien pilaamisen ja vesistön muuttamisen. Kuivarehu, jonka ainekset ovat tuontitavaraa, sisältää enimmäkseen kalajauhoa ja öljyä, vehnää ja soijaa. Vain kahdella laitoksella oli lainvoimainen lupa. Vuonna 1983 Turun vesipiirin alueella oli 70 kalankasvatuslaitosta. Nyt jo yli puolet kirjolohista tuotetaan meressä. Kesäai25. Laeissa ja valvonnassa aukkoja Kalankasvatus osui alkaessaan lainsäädännön ja ympäristön valvonnan aukkokohtaan. Kirjolohi ruokitaan kuivarehulla tai silakalla. Sisävesikasvatus on vähenemässä, merikasvatus lisMntymässä. Kirjolohen kasvatus alkoi Suomessa 1960-luvulla. Hukkarehu ja kalojen ulosteet vajoavat pohjaan. Kirjolohi on taloudellisesti tärkein kalalajimme. Meressä kirjolohia kasvatetaan kelluvissa verkkokasseissa, eikä sopivista paikoista ole puutetta. Kalanpoikaset tuodaan laitokselle keväällä vuoden vanhoina ja niitä kasvatetaan yhdestä kahteen kesään. Turun vesipiirin alueen laitokset tuottivat vuonna 1982 noin kolmasosan koko maan tuotannosta. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Tämä tarkoittaa että jokaista kirjolohikiloa kohti vesistöön joutuu kuivarehulla ruokittaessa 16 g fosforia ja 100 g typpeä ja kalaa käytettäessä 20 g fosforia ja 150 g typpeä. vuonna 1982) on suurempi kuin minkään muun kalalajin saaliin arvo ja vastaa yli 40 prosenttia ammattikalastuksen saaliin arvosta. Vuonna 1982 kalankasvattajat tuottivat 6 325 tonnia kirjolohta. Toisen kesän jälkeen kalat painavat 11,5 kiloa. Samana vuonna Suomen kokonaiskalansaalis oli noin 130 000 tonnia. Asetus vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä vuodelta 1962 ei kuitenkaan tunne kalankasvatusta. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen kasvatus alkoikin laajeta nopeasti. Turkua pahempi kuormittaja Kalat syövät kasseissa rehua ja ulostavat ylimääräisen. Sisävesillä sitä kuitenkin rajoittavat sopivien laitospaikkojen puute ja vesistöjen herkkä likaantuminen. Muut kuormittajat ovat Taivassalossa ja Kustavissa lähinnä asutus ja hajakuormitus. Suomukaloista tärkeimmät olivat ahven (10 000 tonnia) ja hauki (8 000 tonnia). Kirjolohen kasvatus on työntymässä yhä enemmän merelle. Silakka on kotimainen tuote, joka syötetään kaloille paloiteltuna tai jauhettuna kuivarehun kanssa. Saaliista paaosa, noin 80 000 tonnia, oli silakkaa. Kasvatus kehittyi kannattavuuden ja markkinoiden ehdoilla nykyiseen laajuuteensa ennen kuin kalatalousviranomaiset ehtivät edes miettiä, miten paljon ja millaista kalankasvatusta Suomessa tarvitaan. Valtaosa merilaitoksista on Saaristomerellä, toinen keskittymä on Perämerellä Kuivaniemen edustalla. Laitosten vesistövaikutusten tarkkailu on ollut hyvin heikkoa, ja siksi on melko vähän tietoa laitosten vesistöhaitoista. Kirjolohituotannon arvo (354 milj.mk. Kasvatus verkko kassissa, ruokinta kuivarehulla Meressä kirjolohi kasvatetaan melkein yksinomaan verkkokasseissa. Yllä olevien laskujen mukaan laitoksilta joutui mereen 13 tonnia fosforia ja 90 tonnia typpeä. Tiheästä havaksesta rakennettu allas ankkuroidaan salmeen tai muuhun paikkaan, missä vesi vaihtuu. Osa ravinteista liukenee heti veteen, osa vapautuu pikkuhiljaa pohjalietteestä. Jos kasvattaja taas on ilmoituksensa tehnyt, vesiviranomainen on saattanut jättää sen käsittelemättä, koska laitos samanaikaisesti on hakenut vesioikeuden lupaa. Sisävesilaitokset tuottivat 3 099 tonnia ( 195 laitosta) ja merilaitokset 3 226 tonnia (98 laitosta). Vaikka vettä ja tilaa onkin meressä enemmän kuin sisävesissä, haitat ovat kuitenkin melkoisia kasvatuksen voimakkaan keskittymisen ja suurten laitosten takia. Aluksi kirjolohta kasvatettiin maalammikoissa sisämaassa. vsk . Kalankasvatus osui myös kalatalouspolitiikan aukkokohtaan. Näistä 30 oli tehnyt vesipiirille ennakkoilmoituksen (yleensä jälkikäteen) ja 26 hakenut vesioikeuden lupaa. Turun kaupungin keskuspuhdistamolta valui samaan aikaan mereen noin 44 kg fosforia päivässä
pohjaeliöstö muuttuu, ja pohjan happiolot huononevat. Kuluttajan valinta: silakkaa vai kirjolohta kana kalan kasvatuksen osuus kuormituksesta on vielä suurempi. Ravinteisuuden nousu aiheuttaa sen minkä jokaisen kaupungin lähivesillä voi huomata: Suodatetussa lietteessä 36.0 kg 61.0 kg Suodatetuissa ehupelleteissä 6.5 kg t. Kesällä 1983 se oli 2 tonnia rysää kohti kun tavanomainen saalis on 7-8 tonnia. Toinen keino on lietteen kerääminen. Salmen rantaasukkaat ovat pitkään valittaneet rehevöitymisen haitoista. 7 kg Veteen pääsee 7.6 kg Fosforimäärien kulku St. Akvaariokokeissa todettiin syksyllä 1983, että ainakin kuivarehuliuos (noin 0, 7 g/ 1) voi aiheuttaa silakan karkoittumista. MerikasvaKalanruuassa fosforia tus tulee vielä lähivuosina luottamaan siihen, että meri korjaa jätteet. vsk .. · Pääs~ ,.,,;,;, 1 mereen 1. kalasto muuttuu. Miljöaktue/lt 3/ 84 levätuotanto kasvaa. Kokeilulaitoksella kalat syötettiin ja jäte pumpattiin automaattisesti tietokoneen ohjauksella. Rehukustannuksissa kalankasvattaja saattoi säästää jopa neljänneksen, koska rehu pystyttiin annostelemaan tarkemmin. teet. Pohjaeläimistö on muuttunut rehevöitymisen seurauksena, ja rantojen rihmaleväkasvusto on salmessa runsaampi kuin muualla Kustavissa. Verkkoaltaan alle rakennetaan yksinkertaisesti iso muovisuppilo, johon putoavat ruuanloput ja kalankakat pumpataan talteen. Saalis on kuitenkin vähentynyt sellaisillakin paikoilla, missä limoittuminen ei ole voimakasta. Limoittuminen tietysti vaikuttaa silakkasaaliiseen. Kalastajat epäilevät, että kalankasvatus karkoittaa silakan ja että se ei sen takia enää kulje salmien läpi kutupaikoille. Silakkarysät limoittuvat selvästi enemmän kalankasvatuslaitosten lähellä kuin muualla lahdessa. Ströömillä ei ole ammattikalastusta, joten siellä ei ole välittömiä haittavaikutuksia kalastukselle. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Perustuotannon kasvu näkyy myös kalatuotannon nousuna, mutta saaliin arvo voi silti laskea, kun vähempiarvoiset kalat lisääntyvät. Talteen kerätty jäte on kolme kertaa niin ravinteikasta kuin lehmänlanta, ja sitä voidaan käyttää lannoitteena maataloudessa. Kala kakkaa suppiloon: Lupaava puhdistuskeino kalanviljelylaitoksille St. Askaistenlahdelle johtaa kolme salmea, joissa kaikissa on kalastuslaitos. Lundin limnologian laitoksen seuraamassa kokeessa laite 26 poisti 85 prosenttia altaasta vuotavasta fosforista ja 5575 prosenttia typestä. Veden klorofyllipitoisuus, joka ilmaisee kasviplanktonin maaran, on ajoittain kaksinkertainen ulappaan verrattuna. Kalankasvatus karkottaa silakan. Sen sijaan Naantalin Luonnonmaan pohjoispuolella Askaistenlahdella on tärkeä silakan kutualue ja rysäkalastusalue. Ei ole suurta väliä tulevatko ravinteet sikalasta, kaupungin puhdistamolta vai kalankasvatuslaitokselta. Salmessa veden fosforipitoisuus on noin 20 µ/ 1, kun se ulapalla salmen kummassakin paassä on 13-14µ/ l. Kuormitusta voi pienentää vähentämällä rehun ravinnepitoisuutta tai parantamalla rehukerrointa. Kun mereen johdetaan ravinteita se rehevöityy. Myös leväviljelmien lannoittamista on kokeiltu. Annan saaristossa Ruotsin itärannikolla on kokeiltu vuoden ajan uutta menetelmää, jolla kerätään talteen kalojen verkkokasvatusaltaista mereen hulahtavat jät. Kustavin kalankasvatuslaitoksista useimmat ovat sijoittuneet Ströömin salmeen. Kalastus vaikeutuu kun pyydykset limoittuvat. Vedessä keijuva plankton näkyy veden värissä ja tuntuu maussa, pohjassa elävät levät limoittavat rannat ja korkeampi rantakasvillisuus rehottaa. Lietteen keruu onnistuu maalammikoissa, mutta ei vielä kovin hyvin verkkoaltaissa. Rehujen kehityksen ansiosta ravinnepäästöt tuotettua kalakiloa kohti ovatkin nyt pienemmät kuin kalankasvatuksen alkuaikoina. Menetelmää voitaisiin kokeilijan mukaan käyttää niin sisävesillä kuin merenrannoillakin. Annan kalanviljelylaitoksella, jossa verkkokasseihin oli annettu uusi puhdistuslaitteisto (tilanne lokakuussa 1983)
Jos epäilyt silakan karkoittumisesta kalankasvatuksen läheltä pitävät paikkansa, on kalankasvatus paikoitellen uhka silakan kalastukselle. Kotimaista kulutusta tuskin voidaan paljoakaan lisätä. Kuitenkin kalankasvatuksen rajat saattavat tulla vastaan arvaamatta. Siitä on merkkinä kirjolohen hinta, joka kolme vuotta on pysynyt noin 20 markassa. 27. Toisen kesän jälkeen kalat painavat reilun kilon. On totta että kalankasvatus tarvitsee työvoimaa, mutta lähinnä sesonkiaikana syksyllä. Saaristomerellä laitosten koko on kasvamassa keskikoko on nyt 40 tonnia. Kalankasvattajat korostavat laitosten merkitystä työllistäjinä saaristossa. Kirjolohi kilpailee lohen ja taimenen kanssa samoista markkinoista ja syrjäyttää suomukalan. Eräät kunnat, kuten Kustavi, ovat myös ottaneet kantaa kalankasvatuksen puosuoM EN LUONTO 4/ 84 43. Tähän tähtää myös maaja metsätalousministeriön kalankasvatustyöryhmän esitys 13. Kalankasvatustakin tarvitaan_, mutta sen pitäisi olla muiden elinkeinojen tukena. Suurkasvattamoita perheyritysten sijaan Moni työryhmä ja julkilausuma on toivonut, että kalankasvatuksesta tulisi saariston asukkaiden turva perhekohtaisina yrityksinä joko kalastuksen tai jonkun muun elinkeinon tukena. Kalankasvatuksesta tulee yhä suurempi uhka perinteiselle kalastukselle. vsk. Saariston laitokset kasvavat jatkuvasti: viisi vuotta sitten ne tuottivat keskimäärin 15 tonnia kalaa, nyt jo 40 tonnia. Kalankasvatus käyttää tuontirehuja, kuo.rmittaa vesiä ja tarjoaa saaristolaisille sesonkityötä. Sen sijaan kirjolohen Kirjolohi on Suomen uusi kotieläin: se viihtyy hyvin ihmisen hoivissa. Kirjolohi on teollinen tuote siinä missä broileri tai suursikalan tehoporsaskin. Kirjolohta kasvatetaan laitoksissa yhdestä kahteen kesään. Kun ulkopuolista rahaa sijoitetaan kalankasvatukseen on luonnollista, että laitoksen ensisijainen tehtävä on tuottaa sijoittajalle voittoa. Perinteinen kalastus työllistää, käyttää kotimaisia luonnonvaroja eikä kuormita vesiä. Työryhmä totesi, että ruokakalaa tulisi tuottaa pienissä perheyrityksissä. Samoista syistä valtio tukee kalankasvatusta kuten muitakin kehitysalueiden yrityksiä. Isompien laitosten takana ovat usein ulkopuoliset rahat ja rahamiehet. Mielestäni kalankasvatus ei tämän takia saisi olla määräävänä elinkeinona saaristossa. Kuva Naantalin Luonnonmaalta, lähistöllä on tärkeä silakan kutualue ja rysäkalastusalue. Kalastajat epäilevät että kalankasvatus karkoittaa silakan, sama on todettu myös akvaariokokeissa. vienti on aloitettu Yhdysvaltoihin ja Länsi-Saksaan, ja niillä markkinoilla riittää kyllä tilaa. Meidän täytyy itse valita mitä haluamme silakkaa vai kirjolohta. Viisi vuotta sitten keskikoko oli 15 tonnia. lesta työpaikkojen ja verotulojen takia. Kalankasvatus on nousussa, ja uusia laitoksia on tulossa merialueelle. Näin ei näytä käyvän. Yhden kirjolohikilon tuottaminen vaatii kaksi kiloa kuivarehua tai kuusi kiloa kalaa. Ilman tällaista katastrofiakin rehevöityminen ja ranta-asukkaiden tai kalastajien vastustus raJ01ttavat ainakin paikallisesti laajentamismahdollisuuksia. Kalatautien leviäminen, esimerkiksi VHS-taudin leviäminen Eestistä Suomeen voi hetkessä lopettaa viennin. Kalankasvatus on perinteisen kalastuksen kilpailija. 10. mk Turun ja Porin lääniin perustettaville kalankasvatuslaitoksille. 1983. Kauppaja teollisuusministeriö antoi vuonna 1983 investointi-ja käynnistysavustuksia, 3,3 milj . Kehitysalueilla yritykset taas eivät maksa viitenä ensimmäisenä vuonna veroja kunnalle. Tulevaisuus kirjolohta vai silakkaa. Näitä asioita pitäisi selvittää paremminkin
Lapin ja Oulun lääneissä on pinta-alallisesti paljon suojeltuja alueita, kokonaan rauhoitettuja niistä on vain osa. Tämä on kuitenkin yleensä hyödytöntä maanomistajien kannalta, koska ohjelman tavoitteista ei aiota luopua. Usean suon lunastaminen on parhaillaan vireillä. Luonnonsuojelun kannalta tällainen tilanne on tietenkin epätyydyttävä. Samoin ostajia on liian vähän. Yksityisten maita suojellaan etupäässä ostamalla ne vapaaehtoisilla kaupoilla valtiolle. Yksityisten mailla kangertelee Yksityisten ja yhtiöiden mailla on suojelu edennyt hitaammin. Soiden luonnontilaan ne ovat vaikuttaneet vaihtelevasti. Myös lääninhallituksen päätöksellä voi suon rauhoittaa. Metsäyhtiöiden kanssa on neuvoteltu ja viime aikoina niiden asenne suojeluun on ollut melko myönteinen. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, ettei valtion omistamilla, vielä rauhoittamattornilla alueilla tehdä mitään luonnontilaa uhkaavia töitä. Varsinkin Pohjanmaalla ovat omistussuhteet niin mutkikkaita, että kaikkia omistajia ei saada myymään tai rauhoittamaan soitaan vapaaehtoisesti. Tarkoituksena on rauhoittaa 600 suota, yhteensä noin 490 000 hehtaaria. Tästä alueesta on rauhoitettu luonnonsuojelulailla noin 60 000 hehtaaria, ja valtiolle on ostettu noin 12 000 hehtaaria. Sen jälkeen ne pitäisi lunastaa valtiolle, elleivät maanomistajat halua myydä niitä, tai rauhoittaa lääninhallituksen päätöksellä. Hidas tahti johtaa ojituksiin Mitä kauemmin ohjelman toteuttaminen kestää sitä useammat yksityisten suot ovat uhattuina. Pekka Salminen Soidensuojelulta Soidensuojelun perusohjelma toteutuu liian hitaasti. Se vastaa viittä prosenttia maamme alkuperäisestä suoalasta. Halukkuus on viime aikoina lisääntynyt, koska myös rauhoituksesta maksetaan korvausta. Näin on tehty 30 suolla, yhteensä 800 hehtaarilla. Lääninhallitusten pitäisi määrätä ojitusuhan alaiset suot toimenpidekieltoon. metsähallituksen kanssa. Niinpä maanomistajat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja ojittaneet soitaan. Kaksi kolmannesta valtion mailla Valtion maita suojeltavista soista on runsaat 70 prosenttia eli noin 350 000 hehtaaria. Menetykset ovat olleet miljoonaluokkaa ojituskustannuksina laskien. Loppujen valtion maiden suojelusta on sovittu esim. vsk .. Niiden alueista on suojelematta vielä noin 130 000 hehtaaria. Siten suojeluohjelman toteuttaminen vaatiikin todennäköisesti lisää pakkolunastuksia. Parhaillaan on lausuntokierroksella soidensuojelualueiden perustamistoimikunnan IV mietintö, jossa esitetään (kivennäismaat mukaanlukien) noin 385 000 hehtaarin suojelua. Eniten suojelua odottelevia soita on rannikon tuntumassa Satakunnasta Pohjois-Pohjanmaalle. Metsähallitus ja puolustusministeriö ovat lisäksi rauhoittaneet hallitsemiaan alueita omilla päätöksillään. Maanomistajat yrittävät rajata uudelleen suojelualueita kyllästyttyään odottelemaan suojelupäätöstä tai jostakin muusta syystä. Yksityisiä soita ei ole saatu ostetuiksi tai rauhoitetuiksi tarpeeksi nopeasti, sillä valtiolta puuttuu rahaa ja korvausten käsittelijöitä. Pakkolunastuksiin on jouduttu turvautumaan kolmella suolla, yhteensä 830 hehtaarilla. Sitä paitsi, vaikka esim. Kaksi kolmannesta tavoitteista on joten kuten saavutettu, koska suurin osa suojelluista alueista on valtion mailla. Ostaminen on kuitenkin ollut hidasta, koska valtion budjettiin on varattu tarkoitusta varten niukalti rahaa. Yksityisten maista on suojeltu vasta noin 10 prosenttia alkuperäisestä tavoitteesta eli vajaat 14 000 hehtaaria. Tällä haavaa ohjelmasta on toteutettu kaksi kolmannesta, josta suurin osa on valtion mailla. 28 Toimikunnan esitys pitäisi toteuttaa kokonaisuudessaan. Vapaaehtoisia hakemuksia on parhaillaan vireillä 15 suolta, yhteensä l 680 hehtaarilta. Tähän mennessä kaupat on tehty vasta 12 200 hehtaarilta. Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma on ollut voimassa v11s1 vuotta. Varsinkin Turun ja Porin sekä Vaasan lääneissä on joitakin alueita ojitettu niin SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Lääneittäin tilanne vaihtelee paljon. Säädökset näistä tullevat vielä tämän vuoden puolella. Merkittäviä ojituksia on tehty ainakin 30 alueella eli vähintään 2 000 hehtaarilla
Lisää rahaa! Jotta yksityisten omistamien soiden suojelu nopeutms1, tarvittaisiin valtion budjettiin nykyistä enemmän rahaa. Lisää ihmisiä! Suunnitelman onnistuminen on kiinni myös organisaatiosta. Taloudellisesti kannattamattomasti ojitettiin siten useita kymmeniä tuhansia hehtaareja. Ohjelmasta v01s1 ehkä poistaa joitakin vähemmän tärkeitä alueita ja ottaa niiden tilalle uusia arvokkaiksi todettuja kohteita. Tätä mahdollisuutta voisi kuitenkin käyttää enemmän hyväksi, sillä se saattaisi nopeuttaa joissakin tapauksissa olennaisesti suojelua. Jos tällaiset tapaukset lisääntyvät, valtio menettää runsaasti rahaa. Tällaisia ovat nimenomaan rehevien suotyyppien ja uhanalaisten suokasvilajien SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . vsk. Osa asioista siirrettäneen lääninhallituksiin. vesihallitusta. Vuosittain se vaatisi vähintään 25 miljoonaa, sillä hanke pitäisi saada läpi kymmenessä vuodessa. Maita voisi myös vaihtaa Monet maanomistajat haluaisivat saada valtiolta suojeltavasta suosta vaihtomaata muualta. Korvauspäätösten käsittelijöitä ja ojitettujen soiden kunnostajia on liian vähän. Siksi tarvitaan ihmisiä kunnostamaan valtiolle lunastetut ojitetut suot. Vuonna 1984 varoja on sentään jo 96 miljoonaa markkaa. Tämä johtuu osittain menetelmän monimutkaisuudesta ja osittain alueiden haltijan, metsähallituksen, kovasta vastustuksesta. kasvupaikat Eteläja Keski-Suomessa. Suon luonnontilaiseksi palauttaminen nielee paljon ylimääräisiä kustannuksia. Työpaine lisääntyy sekä ympäristöministeriössä että lääninhallituksissa. Luvattomat ojitukset tuskin loppuvat kokonaan, vaikka tahtia kiihdytettäisiinkin. Jo nykyisin kunnostustarve on niin suuri, että sen tyydyttämiseen pitäisi kehittää uusi organisaatio tai käyttää esim. Tähän mennessä vaihtoja on tehty vähän. Luonnonsuojelualueiden hankintaan varatut määrärahat ovat olleet ennen tätä vuotta suhteellisen vähäis1a, jos niitä verrataan vaikkapa ojituksiin upotettuihin. Pelkästään niihin laitettiin varoja kaksin-kolminkertaisesti verrattuna suojeltavien soiden ostoon käytettyyn summaan. Ne hoitavat jatkossa myös ostettavien alueiden kaupanteon ja neuvottelut maanomistajien kanssa yhdessä ymparistöministeriöön palkattujen ostoneuvottelijoiden kanssa. Ympäristöministeriötä ruuhkauttavat korvauspäätökset, joten sinne on palkattu lisää työntekijöitä. 29. Tämä onkin lain mukaan mahdollista. ()uuttuu rahaa ja ihmisiä pahasti, että niiden kunnostamisella on kiire. Esim. vuosina 1979-81 ojitettiin ja kuivattiin soita 143 miljoonalla markalla, mutta suojeluun käytettiin vain 8,3 miijoonaa. Jos suojeluohjelman yksityisten omistamista soista toteutetaan kolme neljännestä ostoin ja lunastuksin, siihen kulunee noin 293 miljoonaa markkaa. Summien välistä eroa tehostaa vielä se, että näistä ojituksista tehtiin arviolta jopa viidennes liian karuille maille. Ohjelmaa on tarkistettava Ojitukset ja muut seikat ovat aiheuttaneet sen, että perusohjelmaa pitäisi tarkistaa. Lääninhallitusten työt lisääntyvät siitäkin syystä, että maanomistajat hakevat ilmeisesti tulevaisuudessa entistä hanakammin rauhoituspäätöksiä soilleen
Koko parvi laskeutui veden pärskyessä piiloni läheisyyteen, kaikkiaan kolmetoista lintua. Varmin ja jokakeväinen sanantuoja oli vanha teerikukko. Paikkaan, joka olisi seuraavan kahden viikon aikana tapahtumien keskipiste. Mutta kuten tietänet, poikamiehen elämä on jatkuvaa yrittämistä. Joskus ne innostuksissaan uivat lähes kuiville. Raitilla varpusen tirskunta, järvillä lokkien kirkuna. Kurkipariskunta nuokkui ja kurisi hyvääyötään. Viitasammakko täytti vesipulloaan korvani juuressa. Siinä kukko sitten pulisi, puun !ahojen käsivarsien suojaamana, raiskattuun maisemaan omat soidinsäkeensä. Kutukiihkoiset pikkukalat nousivat joesta puroa pitkin suolle. Mutta ei se ollut ainoa kaltoin kohdeltu ja hyljeksitty. 1 Suo nukkui. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Mutta aina, jos vain malttoi mielensä ja odotti yhä ylemmäs kohoavaa aurinkoa, tämäkin surkealta kuulostava raaunta muuttui heleäksi, monisäikeiseksi säeseitiksi, jonka pauloista ei välttynyt yksikään asumuksestaan ulos uskaltautuva kulkija. Saunalle, joka sukupolvi sitten pääsi vuosittain seuraamaan vasta korjatuilla heinillä tapahtuvaa lemmenleiskuntaa. Aikansa pärskittyään ja poukkoiltuaan ne pääsivät takaisin syvään veteen, elleivät sitten niiden kylkien vilahtelun houkuttelemat kurjet ehtineet keihästää niitä nuolenterävillä nokillaan. Apaattinen lirosakki seilasi ruosteen punaruskeaksi värjäämällä jääkaistaleella kojuni ohi. Pajatus läheni joen suunnasta, ja siinä ne olivat. Oli kevät! Kevät, kevät, kevät! Sylintäyteinen kimppu hiirenkorvalle puhkeavia koivun oksia. Ei edes Makkarasuota idästä rajoittava, ihmisen rämettämä metsä välttynyt keväällä suolintujen peliltä. Ja soilla, soilla tämä konsertti huipentui kymmenien lintulajien esitykseen, jonka vertaista saa hakea aamuisen lintulahden ruovikon ja lampareiden kätköistä. Käsikädessä lämmön kanssa hiipui tohina suolla. Korkealta taivaalta korva tavoitti vielä vanhanpiian mäkätyksen; ja sen serkun, jänkäkurpan kavioiden kopinaa sen laukatessa lankkusiltaa pitkin kohti aamua. Teerikukkojen jatkuvan pulinaa ja sähäkät suhaukset, jotka jatkuisivat läpi tumman yön. Harmaaliivinen herrasmies oli viikkoja sitten antanut rahisevan, pari oktaavia pieleen menevän lupauksensa keväästä. Aikaisemmin seilannut kalalokki oli selviytynyt pidemmälle, aina vanhalle niittysaunalle asti. Harmaahapsinen pakkanen alkoi puristella tulvalammikkoa. Säestäjänä mustalta yötaivaalta kuuluva hyyppien siivenlapsutus ja kollimaiset naukaisut. Puistatutti, vaikka minäkin olin kääriytynyt pehmeitten untuvien lämpöön. Riite tarttui ensiksi lammikon reunalla oleviin varpupuskiin, leviten hitaasti ja salakavalasti kohti keskustaa. Teksti ja kuvat Esko Männikkö •• •• •• evaan 11maa Olin jokavuotisella vappumarssillani Makkarasuolta lähtevän ojan suulle. Tulvan nousu pysähtyi. Pitkä, pimeä talvi oli kylmillä sormillaan raastanut kurkun karheaksi. Rämemäntyjen takaa pyyhälsi nauha metsähanhia. Pareittain ne siroteltiin ympäri tulvajärveä. Leväsuon suunnasta lensi joukko metsähanhia. Aluksi silmäke keskellä aavaa lumilakeutta. Joka kesä piiat ja rengit nyhtivät tarkkaan ojanvarresta jokaisen pystyssä olevan heinänpiikin. Niin, olihan siinä mukana yksinäinen poikamies, joka läsnäolollaan aiheutti ukkomiesten jatkuvaa torailua. Tunnista toiseen nuorikkoaan vahtiva uros hätisteli ja jahtasi, pöyhkeili ja puhkui intoa jopa niin, että nuorukaisen täytyi poistua satojen metrien päähän saadakseen olla rauhassa. Yö oli lyhyt, eikä sydänyötä lainkaan. Tänne kertyisi suurin osa seudun suolinnuista. Uneeni tunkeutui veden loiske, hanhen suorittaessa hyisevää aamupesuaan. Matka päättyi äkisti vedestä törröttävään männyn latvaan. Ainaisen nahistelua väsyttämänä se lensi kaulaamalla nujerretun koivupökkelön latvaan. Suopöllön puksutus ja vaappuva, epävarma lento; hyklyn riutuneeseen näreeseen takertuneet, langanohuet koivet elävöittivät autioitunutta maisemaa. Sorsat etsivät kuivaa alustaa alleen. Minäkin asetuin llevolle. Rämpimistä, märän lumisohjon mässähtelyä, varpujen rahinaa suksieni pohjassa. Niiden saapuminen ilmoitettiin lukuisista kurkuista yhteen ääneen. Suolta lähtevän ojan suuhun oli muodostunut ensimmäinen sula. Myöhemmin salmeke, joka imisi järveksi muuttuneen suon tulvavedet neliökilometrien laajuudelta, alku veden ku30 Julie ensin luonnon muovaamana mutkaisena purona, sitten pitkin ruopattuja, kaulittuja ja käännettyjä kanavia kohti Kiiminkijokea. Kaikki liike ei kuitenkaan tapahtunut virran suuntaisesti. Sen äärelle piilouduin. Aamun ensimmäiset säteet viiltelivät maisemaa kirjavan suikaleiseksi kankaaksi. Ruokailemaan ja lepäämään, pelehtimään ja torailemaan. Jos vain sattui, että se vaikkapa puolivahingossa kulkeutui liian lähelle lupautunutta naarasta, sai se tuntea ukkomiehen nokan kovuuden. Virtaava vesi irrotteli aapaa peittävän jään !autoiksi. Mutta jos huomenna olisi samanlainen päivä, paisuva oja ryöpsähtäisi läheiselle metsäautotielle ja huuhtoisi mukaansa kaistaleen soraa rummun molemmin puolin, kuten niin monesti aikaisemminkin. Aamulla suota peittäisi ohut jääkansi, josta törröttäviin varpuihin aamuaurinko tarttuisi repiäkseen jään jälleen !autoiksi ja hileeksi. vsk.. Illan hämärtyessä ilma kylmeni. Lakeuksilla leivosen liverrys, metsissä kyyhkyjen kujerrus. Tänään pärähti sulaan ta vien, sinija jouhisorsien sekaan kolme telkkää; naaras ja kaksi urosta, toinen niistä keltanokkainen
Kevät parjaa, kevät pauhaa, kevät rikkoo Juonnonrauhaa! Kosintaa, soidinta, tappeluja, takaa-ajoja, lempeä kuovikin kuumenee. Kurkipariskunta painaa pitkillä koivillaan ensimmäiset kolmisakaraiset tähtikuvionsa kuin sinetiksi saapumisestaan. 31. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . vsk
Metsähanhia! Oli kevät, kevät! Sylintäyteinen kimppu hiirenkorvalle puhkeavia koivunoksia." Kevään kiimaa Huippuvuorille matkustavat lyhytnokkahanhet hui/aavat mekastavien metsähanhien seurassa. vsk.. 32 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. ' • ' ..'r l' • "Pajatus läheni joen suunnasta
33. Liroisä ja lapset Suomen kesässä. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. vsk. 6. Apaattinen lirosakki seilasi ruosteen värjäämällä jäälautalla, kunnes matka äkisti päättyi vedestä törröttävään männyn latvaan. Juhannusviikko. 15
34 Valtioneuvoston vahvistamassa Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa on lisäksi esitetty rauhoitettavaksi 642 hehtaaria. Tie tulee kulkemaan Etelä-Suomen arvokkaimpiin kuuluvan lintuveden rantaluhdan poikki. vsk.. Maailman ensimmäinen luonnonsuojelulain nojalla ja valtioneuvoston juhlallisella päätöksellä rauhoitettu moottoriliikennetie on hyvää vauhtia syntymässä Pernajanlahden luonnonsuojelualueelle. Vuonna 1988 valmistuvaksi suunniteltu tie on siis luonnonsuojelualuetta sekin. Tien rakentamisen järkyttävät vaikutukset lahden erämaiseen maisemaan ovat nyt kaikkien nähtävissä. Heikki Hirvonen Kuvat: Seppo Sirkka Pemajanlahti • • 10 memonam Lokakuussa 1983 iskeytyivät ensimmäiset paalut Pernajanlahden 30-metriseen saveen. Ensin tien pohja paalutetaan, paalujen päälle valetaan betonilaatat ja vasta tämän jälkeen paikalle voidaan ajaa maata tiepengertä varten. Kansallispuisto komitea SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Pernajanlahdesta on rauhoitettu linnustonja maisemansuojelualueeksi jo 481 hehtaaria eli enemmän kuin yhdestäkään toisesta maamme lintu vedestä. Niinpä valtioneuvosto päätti syyskuussa 1981 pitää voimassa Uudenmaan lääninhallituksen Pernajanlahden pohjukan rauhoituspäätöksen. Kurki ihmettelee tulevan moottoritien paikalla maailman menoa: tienrakentaminen luonnonsuojelualueelle vaatii melkoiset menetelmät. Tekeillä on hanke, jonka toteutuminen juoksee suomalaisen luonnonsuojelun maailmankartalle ja Guinnessin ennätystenkirjaan. Samalla maan hallitus kuitenkin mahdollisti moottoriliikennetien rakentamisen suojelualueelle rauhoitussäännöksiä muuttamalla
vsk . SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. 35
Sekin valitettavasti riittää, sillä tehdyn linnustotutkimuksen mukaan tien välittömään läheisyyteen jää juuri linnustollisesti lahden paras osa. Nämä lokit eivät pesi muissa lahden osissa. Ruokokerttusen särisevä laulu hukkuu moottoritien kumuun. Ruoikon takana leviävät tulvavesien ja lähteiden kostuttamat luhtaniityt ja niitä reunustavat kuivemmat niityt sekä rantalehdot. vsk.. Jos alue jaetaan kolmeen kutakuinkin yhtä suureen osaan ja vertaillaan niiden pesimälinnustoa, niin tien halkoma pohjoispohjukka osoittautuu lajija yksilörunsaudeltaan selvästi parhaaksi osaksi. Vesilintuja 36 Pernajanlahden ekologisen seurannan tulosten mukaan juuri tien halkoma pohjoispohjukka on linnustoltaan rikkainta aluetta: sieltä riittää ravintoa moniin tarpeisiin. Tie tuhoaa lahden arvokkaimman osan TVH:n kaikkitietävien tieinsinöörien mukaan ''tie lohkaisee rauhoitetusta alueesta enimmäkseen peltoa, pakettipeltoa, tavanomaista metsäpöpelikköä ja vesijättömaata". Kaikki harvinaiset ja elinympäristövaatimuksiltaan vaativimmat lajit ovat pesineet nimenomaan lahden pohjoispohjukassa: mm. Sen tarkoituksena on selvittää tien rakentamisen ja liikennöinnin vaikutusta alueen luontoon ja erityisesti linnustoon. Pernajanlahden ekologinen seurantatutkimus alkoi 1982. Alueen ekologinen seuranta ennustaa toista. Linnuston monilajisuus ja runsaus Pernajanlahden pohjukassa johtuu ympäristön monipuolisuudesta, pesimärauhasta ja luonnontilaisista rannoista. Merikotka lentää etsimässä einettä, varikset ja naurulokit ahdistelevat. TVH:n mukaan tien rakentaminen ei vaikuta linnustoon juuri lainkaan. kaulushaika. pohjukan 112 hehtaarin vesialueella pesii peräti 150 paria (134 paria/ km 2 ) ja niityillä kahdeksan eri kahlaajalajia 30 parin voimin. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Pohjukan alueella pesii tutkitun alueen vesilintupareista 57 prosenttia ja kahlaajapareista 65 prosenttia, vaikka sen pinta-ala on vain kolmannes koko tutkimusalueesta. Tienrakentajat ovat myös vähätelleet tien vaikutuksia maisemaan ja linnustoon väittämällä, että "tien rakentaminen ei voi vaikuttaa linnustoon kuin aivan marginaalisesti ja paikallisesti". Linnustolaskentoja on nyt tehty kaksi vuotta kaikkiaan noin 450 hehtaarilla. Vesialueesta suurin osa kasvaa järviruokoa, järvikaislaa ja kapeaosmankäämiä, ja avovesialuekin on loppukesästä kasvanut täyteen kellusja uposlehtisiä vesikasveja. Moottoritie luonnonsuojelualueen halki! suunnitteli 1970-luvun puolivälissä Pernajanlahdelle yli 1000 hehtaarin sisäsaariston kansallispuistoakin, mutta ilmeisesti tiehankkeen takia se puuttui lopullisesta komiteamietinnöstä. Naurulokkeja pesii vajaat 400 paria ja harvinaisempia pikkulokkeja 25 paria. ra, kurki, suokukko, ruskosuohaukka, tuulihaukka, huuhkaja, sarvipöllö ja rastaskerttunen
Sen linnuston rikkaus johtui alueen monipuolisuudesta, rauhallisten rantojen suomasta pesimärauhasta. TVH väittää, että maisemallisia arvoja on suunnittelussa erityisesti kunnioitettu. Vielä viime kesänä saattoi Pernajanlahdella nauttia uusmaalaisissa maisemissa harvinaisista elämyksistä: herääminen kurjen kailotukseen, johon yhtyivät lokkien kirkuna, uuhkan eli kaulushaikaran kumea mylvintä ja rastaskerttusen särisevä laulu öisen usvan hitaasti haihtuessa lahden päältä. Puut kaatuvat alta ja hukkuvat saveen. Tien rakentamisen järkyttävät vaikutukset lahden erämaiseen maisemaan ovat jokaisen nähtävissä viimeistään talven lumien sulettua. Metrin paksuisen löysän savimassan valtaama metsä on kulkukelvotonta. Olihan Pernajanlahden kohtalo näkyvimmin julkisuudessa samoihin aikoihin kuin Koijärven tapahtumatkin. Muuttoaikoinakin lahdella levähtävät joutsenet, hanhet, kurjet, vesilinnut ja kahlaajat keskittyvät nekin matalaan lahdenpoukamaan. vsk. Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämä kaikki peittyy moottoritien pauhuun. Miksei uutta Koijärveä. TVL:n tienrakennuksesta vastaavan työpäällikön mukaan "paikka on hyvä ja savi kyllä pysyy kallion laella''. Paikalliset päättäjät ja luonnonsuojelujärjestöt joutuivat seuraamaan taistelun ratkaisevia vaiheita katsomon puolelta. Siinä lieneekin yksi syy: Koijärvi ahmaisi tiedotusvälineiden, luonnonsuojeluviranomaisten, poliitikkojen ja suuren yleisön huomion muilta vastaavilta hankkeilta. Pernajanlahden tapaus oli paljon monisyisempi ja siitä oli tullut lähinnä valtion eri viranomaisten välinen kiistakapula, johon ei tavallisella kansalaisaktivistilla tuntunut olevan mitään mahdollisuuksia puuttua. Vesialueen ruoikon takana leviävät niityt ja rantalehdot. Miltei erämaista maisemaa Seurantatutkimus valmistuu vasta tien valmistumisen jälkeen 1990-luvun vaihteessa. Seudun korkeimman kallion laelle kasattu savivuori näkyy kilometrien päähän tulevan tien kunniaksi pystytettynä muistomerkkinä. Lisäksi koko tienrakennuskiista kaikkine vaiheineen oli jatkunut parikymmentä vuotta niin monivaiheisena, että ulkopuolisen oli vaikeata muodostaa siitä selkeää kokonaiskäsitys~37. Miksi sitten lahden pohjukasta miltei suoraan 45 metrin korkeuteen nousevan maisemakallion huippua käytetään tiepenkereen alta kaivettujen savisten maamassojen läjitysalueena. Tähän mennessä kertyneiden tietojen perusteella on kuitenkin odotettavissa, että tien rakentamisella voi olla Pernajanlahden pohjukan linnustoon vaikutuksia, jotka eivät ehkä jää ''vain marginaalisiksi", kuten TVH väittää. Moni on kuluneen talven aikana kysellyt, miksei Pernajanlahdesta tullut toista Koijärveä. ovat säästyneet miltei kokonaan rantarakentamiselta. Pernajanlahti oli etelärannikon viimeinen pitkä merenlahti, jonka rannat SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Myös ympäröivät pellot ovat rehevöittäneet kasvillisuutta. Myös naurulokkiyhdyskunta vaikuttaa varsinkin vesilintujen runsauteen. Naurulokit suojaavat muita lintuja pitämällä pesärosvot loitolla. Ympäröiviltä pelloilta valuvat ja lahteen laskevan joen tuomat ravinteet rehevöittävät kasvillisuutta. Panokset Pernajanlahtipelissä olivat suuria ja TVH:n uskottavuus lujilla. Mutta kun ei pysy, vaan valuu alas pitkin rinnekuusikoita. Pernajanlahti oli eteläisen rannikon viimeinen rakentamaton pitkä merenlahti. Toisaalta Koijärven ongelmanasettelu oli selkeä ja tilanteeseen oli mahdollista puuttua konkreettisesti tässä ja nyt. Nappuloita siirtelivät "isot pojat" liikenneministeriössä ja TVH:ssa sekä vastapuolella maaja metsätalousministeriössä ja Uudenmaan lääninhallituksessa. Kipeän kiistan lopullisina erotuomareina t01m1vat korkein hallinto-oikeus ja valtioneuvosto
Nöstä valmistan hetkessä maittavan aterian. Lisää kiehumisen alkuvaiheessa paprika pieninä kuutioina. CValio-keitot-vaivatta maittavaa mi. Kokeile sinäkin, onnistut varmasti!" Hannelen aina onnistuva paprika-juustokeitto 2 pussia Valio-juustokeittoaineksia 1 pieni paprika tillisilppua Valmista juustokeitto pussin ohjeen mukaisesti. Lisää valmiiseen keittoon runsaasti tillisilppua. Hannele Lauri: ''Työni takia päiväni pirstoutuu useaan jaksoon, joiden välillä on hoidettava koti ja kaksi vilkasta _poikaa. Valio-keittoja käytän myös kuorruttamiseen ja kastikkeisön. Kypsennä keitto. Valio-keitot ovat monen kiireern pelastus. Tarjoa perunatai karjalanpiirakoiden kanssa
Havaittujen tositapahtumien mukaan testattuina (kalibroituina) voidaan interja ekstrapoloida poikkeustapaukset (esim. Lisäksi käytämme maailman huipputasoa edustavia tietokoneohjelmistoja vesistömallilaskennassa omalla tietokoneellämme. Asiantuntemuksemme kattaa täydellisen vesialan suunnittelupalvelun, tutkimusja kirjallisuustoiminnan. harvinaiset tulvat ja kuivakaudet). Nykyajan mallit toimivat matemaattisesti veden fysikaalisten virtauslakien ja jokilaakson luonnollisen geometrian mukaisesti. Asiantuntevan teknillisen suunnittelun lisäksi on aina hyvin tärkeää tutkia eri suunnitteluvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutuksia koko vesistöalueelle ja vesiluonnolle. VESIALAN SUUNNITTELU • TUTKIMUS • KIRJALLISUUSPALVELU • MATEMAATTINEN MALLITEKNIIKKA VESISTÖLASKELMISSA • Vesistömme monipuoliset käyttömuodot ja pyrkimys löytää sekä teknillistaloudellisia että ympäristöja luonnonystävällisiä ratkaisuja asettavat vesitalousja vesirakennusalan suunnittelijoille jatkuvasti uusia vaatimuksia. Insinööritoimisto Reiter Oy (edeltäjä Insinööritoimisto Reiter & Kumppanit Ky) on vuodesta 1977 toiminut vesirakennusja vesitalousalan neuvottelevana ja suunnittelevana insinööritoimistona. Mottomme, jonka me tähän saakka aina olemme voineet täyttää on: Olemme vakuuttuneita siitä, että tulemme aina löytämään vaikeimpaankin probleemaan sopivan, nykyaikaisen ja taloudellisen ratkaisun. Nykyaikainen tekniikka ja aikaisemmin tehtyjen töiden sekä taloudellisten että ympäristöllisten vaikutusten tunteminen antaa myös mahdollisuuden laatia entistä täydellisempiä matemaattisia vesistömalleja. Samoissa merkeissä toivomme voivamme palvella tulevaisuudessakin! Ottakaa yhteys! Osoitteemme on: •••1 N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O -5 iiliiR EI TE R ovaii VESI RAKENNUSJA VESITALOUSALAN SUUNNITTELEVAA JA NEUVOTTELEVAA INSINÖÖRITOIMINTAA Kesantolie 5 00740 Helsinki 74 Puhelin 90-360 071. Muuttamalla mallia suunnitelman mukaan, voidaan tutkia suunnitelman vaikutukset vesistöön ja vertailla luonnontilaa ja suunnittelutilaa keskenään. Laskenta on sidottu aikaan ja tuloksista ovat tärkeimmät: vedenpintavaihtelut virtaamavaihtelut vedennopeuden vaihtelut sedimentin ja suspendoidun lietteen kuljetus jokijäämuodostus (paksuus, karkeus, jääpato-ongelmat ja jäänlähtö) Vesistömallilaskennan luonnontilan ja eri suunnitteluvaihtoehtojen tulosten vertailu antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa teknillistaloudelliset ja luonnontaloudelliset näkökohdat yhteen
Jaakko Luoma Näin tuhottiin Suomen paras rapujoki Kesällä 1969 Siikajoen vesi oli yhtä savivelliä: TVH:n imuruoppaaja ruoppasi Uljuan tekoaltaan tulokanavaa ja sotkujen annettiin valua jokeen. Luonnontilaa ovat täälläkin häirinneet altaan rakentamisen yhteydessä maatalouden tulvasuojelua varten tehdyt ruoppaukset ja vesistöjärjesteyt. TVH:n ly<>n jatkajalle, vesihallitukselle/valtiolle onkin nyt tulossa 25-40 miljoonan markan lasku maan parhaan rapujoen tuhoamisesta. ylijohtaja Simo Jaatinen oli tietoinen tilanteesta, mutta ei välittänyt puuttua asiaan. 40 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Rapukanta on joessa menetetty. lstutuksin on pieniä kantoja saatu kotiutumaan sinne tänne. Luonnontilaista Siikajokea Kestilässä Uljuan altaan yläpuolella. vsk .. TVH:n wsirakentajien johto, mm
Vesioikeus pudotti toimitusmiesten rapuarvion puoleen, mutta ei sentään ollut samaa mieltä vesihallituksen kanssa: viraston mielestä vain parilta vuodelta voitaisiin korvauksia ajatella, koska rutto olisi kuitenkin tuhonnut joen ravut parin vuoden päästä Tämän jälkeen korvausasia siirtyy vesiylioikeuden pöydälle Vaasaan. Pyydysten limottuminen on myös ongelma. määrin Niiden mielestä viranomaiset laiminlöivät mm. Kalastuskunnat ovatkin tmmmeet jossain huolimattomasti. Kalaa saadaan, mutta ne ovat pahan makuisia. Juttu on jo kerran ollut vesiylioikeudessa asti, mutta se palautti asian vuonna 1975 uuteen toimitukseen käsittelyvirheen vuoksi. "Verrattain varhaisessa työvaiheessa voitiin havaita, että purkuvesien viipymä selkeytysaltaassa ei ole riittävä ja että näin ollen ruoppausvesien purkamisesta Siikajokeen on seurauksena veden sameneminen joen alajuoksulla. Kalastuskunnat panivat aikoinaan asian heti tuhon ilmaannuttua vireille. Päätellen niistä kirjeistä, joita TVH lähetti talousveden ja rapujen perään loppukesästä 1969 hätäilleille kunnille ja myöhemmin joulukuussa Pohjois-Suomen vesioikeudelle, ruoppauksen haittavaikutukset olivat varhain viraston johdon tiedossa. Tällöin myös välittömästi ryhdyttiin lisätoimenpiteisiin Siikajoen veden samentumisen ehkäisemiseksi niissä puitteissa, kuin on ollut mahdollista huomioon ottaen, että Uljuan allasalue aivan alinta Uljuan ojan notkoa lukuunottamatta ei ole ollut käytettävissä ruoppausmassojen ja -vesien purkuja selkeytyspaikkana ja että ruoppausvesiä ei ole voitu rajattomasti kierrättää edestakaisin läjitysaltaalta imuruoppaajalle ja että näin ollen työmaa on ollut ajoittain pakotettu laskemaan ruoppausvesiä Siikajokeen." "Veden kierrättäminen sai aikaan sen, että ruoppauslietettä valui väliaikaisesti täyttökanavaa pitkin Siikajokeen, joka täten Uljuan tekoaltaan rakentaminen ja käyttö on mullistanut Siikajoen luonnontilan ja vienyt edellytykset kalaja raputalouden kehittämiseltä. Mutta onko virheitä tehty jo kesällä 1969, jolloin TVH:n vesirakennusjohto ei keskeyttänyt ilmiselvästä vahingonvaarasta huolimatta yli kolme kuukautta kestänyttä imuruoppausta. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Pohjois-Suomen vesioikeus antoi helmikuun lopussa päätöksen, jonka mukaan vesihallituksen on maksettava Siikajokivarren kalastuskunnille 25 miljoonaa markkaa Uljuan altaan töiden rapuja kalakannalle aiheuttamasta vahingosta. allaslupaa hakiessaan kalatalousselvitykset, mikä sekin on toki totta. Altaan alapuolisen joen vesi on hapetonta. Vahinkokatselmuksen toimitusmiehet olivat esittäneet 40 miljoonan markan korvausta. 41. Syyskuun lopulla jokivesi oli siinä määrin kelvollista, että TVH lopetti talousveden kuljetuksen jokivarren tiloille. He arv101vat joen vuosisaaliiksi 600 000 rapua ja vaativat sen korvaamista vuodesta 1969 lähtien . vsk . Sameus huomattiin pian Vesi-Pekka Oy aloitti Uljuan yläkanavan imuruoppauksen toukokuussa 1969 ja lopetti syyskuussa. Kalastuskunnat ovat yrittäneet saada virkamiehiä kiinni virkarikoksesta tekemällä kantelut niin oikeuskanslerille kuin eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta turhaan
posliinitautiin. tammikuuta seuraavana vuonna! Vastaukseksi kelpasi sama vakiokirje, kuin aiemminkin: virheitä on yritetty välttää, tutkimuksia ei tarvita, koska kalastuskunnat ovat panneet asian vireille vesioikeudessa. "Mahdollisten kalakantaan sekä nousukalalle aiheutuneiden vahinkojen selvittämiseksi esitämme laadittavaksi tutkimuksen Maataloushallituksen kalatalousosaston hyväksymällä tavalla." Maaviljelysinsinööri oli myös koettanut parantaa tilannetta lisäjuoksutuksilla Kortteisen teko järvestä, mutta se ei ollut auttanut. Liekö Mustosen ja Rislan päätökseen vaikuttanut sekin, että samaan aikaan valmistauduttiin kilistämään laseja uudelle keskusvirastolle, vesihallitukselle, jossa Mustonen sai vesientutkimuslaitoksen päällikön paikan. to1m1stopäällikkö Seppo Mustonen ja esittelijä Reima Risla ilmoittivat toukokuun lopussa, että olkoon: kun "haittoja ei enää sanottavammin esiintyne" ja kun kalastuskunnat ovat panneet asian vesioikeudessa vireille, "ei liene asiantilan tässä vaiheessa aiheellista ryhtyä muihin toimenpiteisiin" . Uudessa virastossa ei kahnauksia enaa päässyt tapahtumaan, koska valvonta ja rakentaminen ovat samoissa käsissä. Vahingon vaara oli tiedossa pääsi samentumaan myös osuudella Lämsänkoski-Lamujoensuu." "Liettyneitå kiintoaineita luonnollisesti on ollut ajoittain runsaasti, mikä on johtunut siitä, että ruoppausveden Jaimennussuhde niitä purettaessa on jäänyt Siikajoen veden vähäisyydestä johtuen suureksi." Näin siis ylijohtaja Simo Jaatinen ja vesistöosaston päällikkö Runo Savisaari Revonlahden ja Kestilän kunnille ja myöhemmin loppuvuodesta PohjoisSuomen vesioikeudelle. Näin painettiin villaisella häikäilemätön vesilain rikkomus: Suomen parhaan rapujoen tuhoaminen. Saatuaan TVH:n vähättelevän vastauksen se lähetti omalle keskusvirastolleen Helsinkiin TVH:n kanssa käymänsä kirjeenvaihdon ja tekemänsä selvitykset ja esitti, että Maataloushallitus ryhtyisi "katsomiinsa asian vaatimiin toimenpiteisiin". Näin ei kuitenkaan tapahtunut. TVH:lle lähettämässään kirjelmässä insinööri piiri Rapua ei juuri ral/ata siellä, missä sen kotijokia ruopataan, perataan tai pengerretään. Vaikka rapukanta ei rakentamisen aikana tuhoutuisikaan täydellisesti, on sen elinympäristö pysyvästi huonontunut pohjan liejuunnuttua ja happitilanteen huononnuttua. Vaikka TVH luvanhakuvaiheessa vähättelikin systemaattisesti Siikajoen kalataloudellista merkitystä, niin rikkaan rapukannan sekin oli myöntänyt. Nämä toimet samentavat alapuolisen veden, lisäävät kiintoaineja rautamääriä ja vähentävät happea. Vahingon vaara oli siis tiedossa. TVH:n ylimielisyyttä tilanteessa kuvaa hyvin se, että Jaatinen ja Savisaari vaivautuivat vastaamaan vesilakia valvovalle insinööripiirille vasta 12. D SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Samalla pnn ilmoitti Maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimusosaston tutkimien näyterapujen sairastuneen ns. syyskuuta mennessä eli kahdessa viikossa. "TVH rikkoi lakia" Oulun maanviljelysinsinööripiiri ei halunnut jättää asiaa tähän. Valvontaviranomainen pyysi TVH:ta ilmoittamaan toimenpiteistään 10. "Oulun maanviljelysinsinööripiirin käsityksen mukaan Tieja vesirakennushallitus ei ole vesilain 2 luvun 3 §:n mukaisesti ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vahingon ja haitan estämiseksi eikä suorittanut vesilain 2 luvun 13 §:n mukaista korvausta syntyneistä vahingoista ja haitoista eikä pitänyt tarpeellisena suorittaa tutkimusta samentumisalueella aiheutuneista vahingoista ja haitoista." Oulun päässä siis katsottiin, että TVH oli rikkonut lakia ja se oli saatettava siitä vastuuseen. 42 pyytää virastoa ryhtymään vesihuollon järjestämiseksi tiloilla "järjestelytyön samennettua joen veden pyykinpesuun, saunomiseen sekä karjalle käyttökelvottomaksi". vsk.. Aikansa asiaa mietittyään vt. Lisäksi virasto vakuutti ruoppauksen ajan tarkkailleensa tilannetta ja vaikka rautaja mangaanimäärät "jonkin verran ylittävät haittarajan" ei sentään mitään "saastutukseen viittaavia merkkejä" löydetty. Valvoja yritti TVH:ta kuriin Tieto jokivarren kestämättömästä tilanteesta sai silloisen valvontaviranomaisen, Maataloushallituksen ja sen Oulun maanviljelysinsinööripiirin yrittämään TVH:ta kuriin
Yhtiö tuo valmiiseen, pääosin vesihallituksen rakentamaan säännöstelypatoon voimalansa, vesihallitus ruoppaa voimalan 1,6 km:n alakanavan, vastaa voimalan yläpuolisen patoaltaan muodostamisesta, hakee säännöstelyluvat ja vastaa säännöstelyn aiheuttamista vahingoista. Samassa yhteydessä tuli lupa yläpuoliselle Hirvijärven tekoaltaalle ja sen tyhjennystunneliin rakennetulle Lapuan Sähkön Hirvikosken voimalalle. Vai olisiko todella niin, että vesioikeudet alkavat saada hentoa selkärankaa päätöksiinsä. työluvilla. Vesihallitus ei hallitse vesivoimaa Vesioikeuden mukaan vesihallitus ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään, mikä todistaisi, "että perkauksen tarkoituksena olisi tulva-alueen poistamiseksi tai pienentämiseksi taikka muutoin maatai vesialueen kuivattamiseksi suoritettava vesistön vedenkorkeuden alentaminen". Ainakin kymmenkunta voimalaa on Pohjanmaalla tehty asiallisesti ottaen samalla mallilla kuin Hipinkosken tapauskin piti hoitaa, mutta nyt liukas lupakelkka jostain syystä pysähtyi hietaan. Eli kun yhtiö ja vesihallitus nyt ryhmittyvät hakemaan Korkeimmasta hallinto-oikeudesta muutosta lupaan, niillä on täysi syy närkästyneenä huomauttaa, että päätös poikkeaa vakiintuneesta käytännöstä. Parilla näppärällä lauseella se olisi voinut kehittää aasinsillan Nurmonjoen voimalaporrastuksen ja Lapuanjoen tulva-alueen järjestelyjen välille, ja lupa olisi hellinnyt. Voi myös olla, että vesihallitus kompastui Nurmonjoella pelkästään huolimattomuuttaan. Samanlainen voimalan alapuolinen ruoppaustyö on vesihallituksella lähiaikoina edessä kuuluisalla Perhonjoen Kaitforsin voimalalla. Alkuperäisen luvan mukaan Hipin padon ja sen taakse muodostettavan jokialtaan pitikin tasata vain yläpuolisen Hirvikosken raskasta vuorokausisäännöstelyä. Vajaa viisi vuotta sitten vesihallitus ja yhtiö panivat vesioikeuteen uuden hakemuksen: valmista lupaa piti näppärästi "täydentää" voimalalla ja joen ruoppaamisena. luvun ykköspykälän tarkoittamasta vesistön järjestelemisestä, kuten vesihallitus väittää, "vaan haettua yritystä on vesilain 3 luvun l §:n 2 momentin nojalla pidettävä voimalaitoksen rakentamisena". Kun he olivat luovuttaneet Hipin tasausaltaaseen maitaan, he eivät voineet arvata, että lopuksi joutuisivat vielä nielemään uuden voimalan ja joen ruoppauksen. Hipin tapauksessa on nimittäin kyse erinomaisen härskistä lupataktikoinnista, josta vesioikeus oli hyvin tietoinen kuten myös vastarinnasta jokivarressa. Lapuan Sähköllä noita oikeuksia on: se osti tietämättömiltä jakokunnan isänniltä 1970 könttäkaupalla kaikki Nurmonjoen ja sen sivuhaarojen vesialueet, 60 km, 10 000 markalla. Tämän sisältöisenä hanke sai luvan jo 1974. Jaakko Luoma 43. Patoa ei rakennettu, ja niinpä vajaan 10 vuoden säännöstely on vienyt joen surkeaan kuntoon: mm. Hipinkoski-hanke on tuttu, tyylipuhdas vesihallitus-operaatio. Koska vesihallitus ei omista vesivoimaa, se ei sös voi rakentaa voimalaakaan ! SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Kun vesioikeus oli ensin hylännyt vesihallituksen lupahakemuksen, se kumosi yhtiön voimalahakemuksen sillä perusteella, että voimala haetussa muodossaan edellyttää vesihallituksen ruoppaustyötä. Hamariakin rakennetaan parhaillaan. Hipinkosken lisäksi pitäisi voimala tulla Jepuankoskiin ja Uudenkaarlepyyn Kaupunginkosken vanhaa voimalaa korottaa ja aloittaa silläkin vuorokausisäännöstely. Puhumattakaan siitä, että joen raskas vuorokausisäännöstely oli salattu heiltä täysin: puhuttiin vain "alivirtaamien kasvusta", jonka vuoksi vesistön virkistyskäytönkin laskettiin kasvavan 3,5 miljoonalla markalla! Sitten kun säännöstelyn kurjuus paljastui, puhuivat virkamiehet jokirannoilla siihen äänilajiin, että tilanteeseen saadaan parannusta vain, mikäli muutossuunnitelma voimaloineen hyväksytään. Aiemmin samanlaiset yhteishankkeet ovat saaneet kivuttomasti luvat. Alkaako vesirakentamisen lupa-automaatti reistailla Länsi-Suomen vesioikeus on tehnyt yllättävän päätöksen: vesihallitus ja Lapuan Sähkö Oy eivät saakaan rakentaa Hipinkosken voimalaa ja ruopata voimalan alapuolista Nurmonjokea Etelä-Pohjanmaalla. Lupataktikointia Ei voi välttyä ajatukselta, että ensin vesioikeus halusi vain evätä luvan ja sitten sille haettiin jokin peruste. Lopullisena tavoitteena on tietenkin koko Lapuan joen porrastaminen voimaloilla ja säännöstelyse: kä pohjapadoilla. Nurmonjoki on Lapuanjoen sivuhaara ja joen kokonaisporrastus osa laajaa ja alati muuttuvaa Lapuanjoen kokonaisjärjestelyä. Päätöksen mukaan vesihallituksen ruoppaustyö olisi voimalan rakentamista, eikä vesistön järjestelyä, kuten virasto väittää. vsk. Jollei Hirvikosken voimalan raskasta vuorokausisäännöstelyä lievennetä, tähän kokonaisporrastukseen ajaudutaan väkisin: joki ei pitkään kestä nykyistä kirnuamista. Virasto ei siis voi olla rakentamassa voimalaa, koska se "ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sillä olisi omistajana taikka käyttöoikeuden haltijana oikeus perkauksesta saatavaan vesivoimaan". Muutossuunnitelmaan kuuluu myös kaksi voimalan alapuolista pohjapatoa, jotka on jo tehty vesioikeuden antamilla ns. Alun perin Hipinkoskeen piti nimittäin tulla pelkkä säännöstelypato ilman voimalaa, eikä jokeakaan pitänyt ruopata. Pohjois-Suomen vesioikeus on puolestaan siunannut esim. rannat ovat monin paikoin sortuneet jokeen. maaliskuuta antamat hylkäyspäätökset saavat pohjalaista jokisavottaa seuranneen mielen ymmälle: mitä tämä nyt oikein tarkoittaa! Tällä samalla sapluunallahan on Pohjanmaan jokia pantu purkkiin koko ajan, eikä vesioikeuksilla ole ollut siihen mitään huomautettavaa. Asukkaat tunsivat syystä itsensä raskaasti petetyiksi. Vesioikeuden 13. Virtaamat vaihtelevat voimalan alapuolella nollasta 20 kuutiometriin sekunnissa saman vuorokauden sisällä. Oikeuden mukaan se, että vesihallitus ja yhtiö olivat tehneet hankkeesta yhteistyösopimuksen tai se, että viraston pitää vesihallintolain mukaan edistää vesivoiman käyttöönottoa, ei oikeuta ve&ihallitusta "saamaan lupaa voimalaitoksen rakentamisena pidettävään perkaukseen", ei edes "yleisen tarpeen vuoksikaan". Tähän Länsi-Suomen vesioikeus on antanut luvan. Ruoppauksella olisi hävitetty alapuolinen Koskelankoski, jonka tuhoamista kosken ympärillä oleva kyläkunta vastusti raivoisasti. Kalajoen Hamarinkoski-hankkeen, sielläkin vesihallitus valmistaa voimalan alapuolisen jokiuoman. Oikeuden mukaan kyse ei olekaan vesilain 7
Siili on kuitenkin helppo havaita ja vaikkapa hiukan hiljentämällä tai jopa pysäyttämällä ajokkinsa autoilija voi auttaa siilin turvallisesti tien yli. Hieman tietysti pitää varoa, ettei siili touhutessaan osaa kenties tehdä eroa kalalta tuoksuvan sormenpään ja oikean särjenpalan välillä. 44 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Takapihamme on ns. Olen viettänyt siilieni kanssa monia mukavia hetkiä. Lukemattomat kerrat olen tavannut auton liiskaaman siilin. Mieluisin olinpaikka niille on kuitenkin kotini takapiha. Ennen pitkää uteliaat siilit tulevat nuuhkimaan outoa ilmestystä. hoitamaton piha, mutta itse pidän sitä hyvin houkuttelevana ympäristönä. Nykyisin vanhat omakotialueet joutuvat väistymään rakentamisen jaloista. Liikenne on siilin paha vihollinen. Samalla häviävät myös siilien omat pikku viidakot, missä ne voisivat rauhassa rymistellä. Ehkä ne rakastuivat enemmän maitoon ja toisiinsa kuin minuun, mutta yritin olla välittämättä siitä. vsk .. Siilien kuvaamisessa olen käyttänyt erityistä ''makaamistyyliä": Lojun maassa mahdollisimman veltosti ja rauhallisesti. Juha Suonpää Siilien kanssa sinuiksi Asfalttitiet ja parturoidut nurmikot ovat lempisiilieni tavanomaista elinympäristöä. Myös siilit tuntuvat olevan samaa mieltä
45. vsk . SUOMEN LUONTO 4/ 84 43
Kun kamera ja aihepiirit olivat uudet, oli tärkeintä opetella perusasioita tekniikkaa ja lajintuntemusta. Olisi pitänyt tietää enemmän elintavoistakin, että aiheesta olisi saanut irti enemmän kuin sen, minkä rutiinitekniikalla: piilokoju pesän viereen, sinne piiloon tunniksi tai päiväksi. Siinä kun onnistui, saattoi saman tien mennä kauemmaskin, Vuosaareen, Lappiin, Australiaan. Ja mistä löytäisi mantokuoriaisen, mistä gammayökkösen tai turilaantoukan. Viime keväänä kuvasin Suomen vaikeimmin kuvattavaa kololintua asettamalla kameran jalustalle ja itseni nojatuoliin sen vierelle, tähän samaan huoneeseen, jossa tätä juttua nyt naputan. Lintujen kautta elinympäristöihin Sitten olivat vuorossa linnut. Olisiko ollut yritys tämän perisynnin sovittamiseen, että kiinnostuin petolinnuista. Sama juttu sitten seuraavien vuosien yrityksissä kuvata uhanalaisinta erämaaluontoa, soita ja ikimetsiä, niiden elämän yksityiskohtia. Kukin aina yksin, sillä yhteisasumiseen ne eivät yltäneet muiden kuin kanojen kanssa. Vielä 1960-luvulla niiden tuhon syynä pidettiin ensisijaisesti häirintää ja hävitystä. Talitiainen kurkistaa objektiivinaukosta, luulee kai löytäneensä hyvänkin pesäkolon. Siinä myös luonnonsuojelun perimmäinen ristiriita, ihmisen ja luonnon peruuttamattomasti erkaantuneet maailmat. Johtuneeko enemmän munavarkaasta vai siitä, että nyt on kalanperkeillä ja muulla valkuaisravinnolla vikkelämpi ottaja. Metsämyyrä maistelee saappaananturaa, tuonnempana on vesimyyrän ruokailumätäs. Mutta suurempi syy entisiin aiheisiin on sittenkin oma asennoituminen. Kuvaamatta jäivät nekin. Kun kaupungista lähti kuvausretkelle, oli vaikeinta juuri lähteminen. Mitä pienempi ja vikkelämpi ötökkä, sitä suurempi haaste. Kaupungista kauas Kaupunkiasumisen vuosilta niistä kertyi melkein neljännesvuosisata en muista muita kotoisia aiheita kuin kylpyhuoneen sokeritoukat ja pari loppusyksyn ahdistamaa kotihiirtä. 46 Koulupoikana kuvailin kotipihan matoja ja kärpäsiä. Tulokset jäivät samalle asteelle. Lumikko viuhahtaa ojanpohjalla, peiponpoika alkaa kerjätä ruokaa melkein korvan juuressa. Kun kuvausprojekti oli ohi, alkoi selvitä, miten olisi oikeastaan pitänyt kuvata. vsk.. Vaikeimmin kuvattavako. Voisi myös lisätä, että saunan porstuassa torkkuu nytkin kolme nokkosperhosta, maakellarin katossa neitoperhonen. Sen selventäminen vaatii vähän lisätilaa. Voisiko joku kuvan perusteella antaa nimen sillekin kiiltävänmustalle ja pallonpyöreälle, jolta jalatkin jäivät kiireessä laskematta. Mutta juuri ne vuodet, jolloin niihin syvennyin, toivat viestejä maailmalta: hakkuut, myrkyt. Motivaation puutetta. Mutta en koskaan oppinut tuntemaan niitä edes näöltä, äänestä puhumattakaan. Jos ei lajilleen, niin sitten suvulleen, heimolleen, lahkolleen tai vieläkin väljemmin. Sen jälkeen ei vastaan liene tullut yhtäkään mönkiäistä, joka olisi jäänyt tykkänään tuntemattomaksi. Kanalan kuokkavieraana asui ensin metsähiiri, sitten rotta ja nyt vaihtopukuinen kärppä. Luulin, että riitti, kun SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Välissä oli kolme vuosikymmentä muita askareita. Siinäpä pohtimista muillekin kuin vain kameran kanssa kulkeville. Kärpän tultua on munantuotanto alentunut. Nyt kuvaan kotipihan matoja ja kärpäsiä. Eivätkö ne siis muuttaneet mitään luonnontieteiden opinnot, uhanalaisen luonnon kuvausprojektit kotimaassa ja ulkomailla, työt luonnonsuojeluliitossa ja sen liepeillä. Kuvauskesä hyönteistieteilijä Pekka Nuortevan kesämökillä toi ratkaisevan avun, sitä parempaa lajintuntemuskurssia ei voi ollakaan. Ainakin kololintuekspertti Hannu Hautalan mukaan. Jotakin selittää asuinympäristö. Suomen Luonnon entinen päätoimittaja Teuvo Suominen pohdiskelee suhdettaan luonnon kuvaamiseen ja kysyy, mitenkä oppisi kuvaamaan ympäristöään niin, ettei aina olisi myöhässä. Sattumastako johtunee, että juuri samoilla aiheilla on nyt uudenlaista ajankohtaisuutta. Kun asuu niin, että metsä ja viljelykset alkavat kotiovelta, ei tarvitse lähteä kauas. Teuvo Suominen Luonnonvalokuvaajan luonto alkaa kotiovelta Herättääkö lähiympäristösi enemmän kysymyksiä kuin mihin osaat vastata. Vielä ei ollut makroja eikä automatiikkaa, ei Iäpimittareita eikä juuri yksisilmäisiäkään. Avatusta ikkunasta oli neljän metrin matka pönttöön, jossa asui varpunen. Mutta kojuelämä antoi muuta, oivalluksen siitä, miten täynnä elämää on arkisinkin luonto. Sellaisen päivän jälkeen tietää, millainen häirikkö on hyväntahtoisinkin ihminen. Vaikka hän miten sopuisasti astelisi metsäpolullaan, elämä hänen ympäriltään vaikenee ja kaikkoaa
Onko eroa naapuriin, joka syksyllä silppusi olkisadon pellolleen ja kynti maan sisään, vaikkei hänelläkään ollut tarjolla muuta kuin apula·ntaa. Ja kuitenkin noina vuosina kävi valkoselkätikka epätoivoisinta taisteluaan metsänhävitystä vastaan. Onko ·vain naapurien panettelua, että järvi saa pahimman ravinnekuormansa niiltä pelloilta, joita isäntä ravitsee Suomenojan puhdistamolietteellä. Onko Iuonnonkuvaaja aina auttamatta myöhässä. Kevät kertoi, että peltomyyrä oli vieraillut hangen alla. vsk . Eikö vain kuva ikimetsistä ja sen leppoisasti elelevästä asukkaasta olekin omiaan Juomaan mielikuvaa idyllistä, joka jatkuu. otettaan lähes jokaisella talousmetsän kuviolla. Kastemadon kuvaa muutamassa hetkessä, hyppyhäntäisestä selviää ehkä parissa tunnissa, mutta punkkeihin, sukkulamatoihin ja sienirihmoihin hupenisi aikaa päivätolkulla. Jos on matoja, on pienempääkin, koko se monimuotoinen mikromaailma, ekosysteemi, josta suureksi osaksi riippuu maan viljavuus. Valokuvaus /ohduttakoon muitakin harrastelijaviljelijöitä: saa kuvasatoa, jos ei muuta satoa saisikaan. Tutkijan keräämä aineisto voi joskus antaa vastauksen vaikkapa siihen Seppo Keräseltä kuulemaani otaksumaan, että saariston saukkokannan kohtaloksi olisivat koituneet sim47. Nyt kun skandaalinkäryiset lehtiartikkelit kertovat, miten likaisin asein hävityssota käytiin luontoa vastaan metsäntutkimuksessa on pimitetty luonnonsuojelua tukevia tutkimustuloksia, soita on ojitettu asiakirjaväärennösten perusteella tuntms1 keinoja tarjoutuvan. Muutkin kololinnut menettivät kotinsa, metsätalouden pakkovalta tiukensi SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Kuvasin ylpeänä rusakon omenapuun ympärillä: tulipa kerrankin laitettua suojaukset a101ssa. Multakokkare matoineen muistuttaa isommista puitteista. Se riippuu siitä, miten paljon maassa on niille ruokaa, humuksen muodostajaa. kuvasi ehjää ikimetsänsirpaletta, sen säästynyttä yksityiskohtaa ja yritti tuoda ne lehden tai kuvaruudun avulla ihmisten olohuoneeseen. Luulisi, että sen humus pidättäisi ravinteetkin. Miksi taas matoja. Jokainen uusi tuholainen tuo uusia mahdollisuuksia, ja kun tuho ja sen tekijä on kuvattu, voi vielä kuvata torjuntayrityksiäkin mieluiten muita kuin myrkkykylvöä. Mutta jälkiviisautta kaikki. Kesemmällä pitäisi kulkea Jaskuojan vartta ja seurata !evien kasvua. Olisiko valokuva voinut osallistua tuon kehityksen vastustamiseen. Ja edelleen eikö vain erämaisten näkymien jälkeen tunnukin lähimetsä mitättömältä, sen suojeluarvo vähäiseltä. Millaiset lokkiparvet seuraavat tänä vuonna traktoreita, löytävätkö ne yhä matoja siltä pellolta, joka viime vuosina on käynyt yhä harmaammaksi ja savisemmaksi. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Sekin olisi vain pinnan raapaisua, aiheeseen syventyminen olisi elämäntehtävä. Vieläkään en ole kevätkiireiltä saanut itsestäni sen vertaa irti, että olisin syventynyt multakokkareen elämään. Kevään ensimma1seen lapionpistoon liittyy jännittävä odotus: nouseeko maasta matoja. Nyt vaivaa epäilys, että sekin olisi pitänyt tehdä toisin, kuvata taistelua rajalinjoilla, ihmisten hyökkäilyjä, luonnon puolustautumista. Satunnainenkin tarkkailija voi joskus tehdä oikean kysymyksen
Vasen kuva kertoo, että hirven ryhmämaljasieni kasvaa keväällä karikkeessa, johon hirvi on talvella virtsannut (huomaa papanat). Saman ongelman kohtaa luonnonkuvaaja yhtenään. Kuva haavan punikkitatista syntyi heti sieniretken jälkeen, piti vain malttaa jättää sieni poimimatta. vsk .. Viereinen kuva limasienestä kertokoon puolestaan, ettei aina tarvitse löytää syötäviä sieniä. Oikea kuva on näyttävämpi mutta kertoo vähemmän. 48 SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Arkinenkin luonto on täynnä elämää Kamera voi seurata sieniretkelle saa joko kuvia sieniä, harvoin molempia. " Otetaanko kaunis kuva vai näköinen?" kyseli entinen muotokuvaaja asiakkailtaan
Näössäkö vika vai siinä, että mitään ei koskaan löydä etsimällä. Ennen en ole tullut ajatelleeksi lumikirppuja happosateiden mittareina. Yhäkin voi odottaa ja katsoa, syntyykö kuvauksellisen repaleisia kaalinlehtiä. Olivatko verkot vaarassa paikassa vai heilahteleeko kalakanta rajusti. Kouluajalta muistan vastaavan tilanteen. Parimillisiä hyppyhäntäisiä harvakseltaan, todella vähän. Ala_kuvassa herkuttelee petolude tuho/aistoukalla, jonka se löysi ret1kanlehdelta. Jotainhan lumella eläjien on syötävä, esimerkiksi niitä leväja sienimattoja, jotka verhoavat hankia joskus näkymättöminä, joskus värikkäinä vaippoina. Selvästi muistin, että joskus on näkynyt vilisemällä puolisenttisiäkin. Kirveleekö koipia, kun astelee keväisillä hangilla. Voisin kaatopaikkaa on jo monet vuodet mainittu pahaksi vedenpilaajaksi. Jos otankin kuvan naapurista, jota on neuvottu syytämään lipeää kaivoonsa, niin mistä tiedän, onko syynä juuri happosade. D 49. Jälkimmäinen taisikin jäädä talven ainoaksi. Mitenkähän oppisi kuvaamaa niin, ettei aina olisi myöhässä. Niistä ainakin saa korean värikuvan. Kotipihan rikkaruoho, naurismaan tuholainen, hakkuuaukon taimi tuho .. Seuraava retki onnistui paremmin. Jospa ne ovat nyt poissa eivätkä vain näkymättömissä. Kuolleita saukkoja on nähty, ja niistä on myös ilmiselvä linkki merikotkaan, haaskansyöjään. vsk. Luniihiutaleet ovat muuttuneet happamiksi siinä kuin sadepisaratkin. Jospa syynä onkin maaperän luontainen sulfidisavi. Voi myös odotella toukkien kimppuun rynnistäviä pajulintuja ja muita petoja .. Säännöstely ja elohopea veivät sitten loputkin ilot kalastamisesta Rautavedessä. Entä miten kuvittaisin sitä, että kaivovesi on hapanta. Joko on kuvasarja valmiina siltä varalta, että teoria vahvistuu todeksi ja ainakin lehtijutun arvoiseksi. Sitten on vielä autettava kuvat tekstin luo. Aina ennen niitä on näkynyt näinä aikoina, kun kuusensiemenet täplittävät kevättalven humahtavia hankia. Jokaisen vastauksena voi olla kertomus, joka tarvitsee kuvitusta. Taidan ymmärtää tutkijoita, jotka riitelevät siitä, kenellä on ensimmäisenä oikeus havaita, että happosade tappaa Vantaan metsiä. Samantekevää, rikkihappoa saa molemmista. Ne näet keräävät itseensä meren myrkkyjä ja siirtyvät talveksi mataliin vesiin, saukon ulottuville. Vai onko mielikuvitus tihentänyt niitä pikkueläinten parvia, jotka suoSUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Hieno oivallus ellei juuri sellaisesta olisi ollut kuvaa parin vuoden takaisessa National Geographic Magazinen happosadejutussa. put. On hyvä ottaa kuvat jo nyt, sillä joku voi jo kirjoittaa kertomusta. . Sekin tiedetään, että ilmansaasteet väkevöityvät keväällä kun lumi sulaa. Ensimmäinen tunti kului ilman ainuttakaan. Se taisi olla ensimmäinen merkki suuren reittijärven saastumisesta. Vai olisiko vaikutus välillinen. Voi myös odottaa sen verran, että saa kuvan touk1~takin. Muutama hämähäkki, yksi lumikorento. Ehkä molempien syytä, että kylpyhuoneen altaat muuttuvat myrkynvihreiksi. Myöhempinä vuosina saunaranta oli kuin vihanneskeittoa. Happosateidenko syytä. Yhäkin on minulle hämärää, mitä kaikkea siihen voisi sisältyä. Kaaliperhosen kirkkaankeltaiset munat voi ensin kuvata ja si!ten rusentaa. Jokainen sisältää kysymyksiä. Miksi ympäristöongelmat aina etenevät nopeammin kuin oma havainto. jasäillä marssivat, kiipeilevät, hyppivät ja lentävät kalenteriin katsomatta metsissä ja vainioilla. Pitäisikö nyt ottaa kuvia sillä mielellä, että joskus kirjaisi kuvatekstiksi: "Vielä 1980-luvun alussa tuli Storträskistä kuhaa." Happosateiden pelossa Viime päivät olen pontevasti etsiskellyt lumihyönteisiä. Sitä luultiin ohimeneväksi, mutta kuhakato jäikin pysyväksi. Vai olisiko syynä suurten viljelysten hajakuormitus tai lounaistuulten tuoma happosade. Tämä talvi antoi vähemmän kuhaa kuin edellinen. Missä ne nyt ovat. Jospa nämäkin kuhasaaliit enteilevät lopun alkua. Sain kopiostoapurahan opetellakseni ympäristökysymysten kuvittamista
Se oli keskittynyt silmin nähden eineensä etsiskelyyn. Mutta voihan liehu! Yksi kolmesta kuovin munasta lojui pesän vieressä. "Taistoihin tiemme kun toi" Ehtopuoliskahveeta pirtissä ryystäessäni alkoi pellota kantautua hätäistä kuovin varoituskäkätystä, jossa oli ennen kuulumaton sointi. Ilmapiiri oli niin kiihtynyt, että molemmat kuovitkin yhtyivät leikkiin, mikä minusta oli tarpeetonta pesän vartioinnin laiminlyömistä. Kuoressa oli reikä, josta pilkotti liman peittämä kuollut poikanen. Tölmäsin pihalle viileän pilvipoudan tasavaloon ja kurkistin ometan nurkalta????????. Kissa peijakas, eikä edes meidän! Tukka 50-luvun mallisena kaarsin pellolle. Etsin hätäisesti munaa lähistöltä, mutta en löytänyt, en pienintä merkkiäkään. Hämyisen lauhana ehtoona, kun kylvötraktorien kumu ja katku melkein häivytti luonnon omat elementit, uudesta juonesta onnessani astelin pihapakalta pellolle. Se oli yksinäinen koiras, jolta joku ampui elämäntoverin pari viikko sitten. Se oli huono tapa etsiä pesää. Kilkuttelin aika ryskeellä vanhaa raitaa rangoiksi aivan näkysällä, pellon reunassa. Kuovi kuljui taas, ja minua vietiin pellolle, että savipenkka plätkyi. Juosten sen täytyi mennä, mutta minne se kätki pitkät koipensa. Maassa makasi joku harmaa mötti. En koskaan saanut selville, miten hautova kuovi voi hävitä pesältä aukealla pellolla. Tuli päivä, jolloin seudun varikset ottelivat kanahaukan kanssa metsänreunassa. Kuoveja ei näkynyt. Runsaan sadan metrin päästä, kotipihan alapakaita, voin kiikarilla seurata hautovaa kuovia. Pelto vielä avoin kuin golfkenttä ja lintu varistakin kookkaampi. Sen vieressä vartioitseva musta silmä nousi sitämukaa, kun ruoho kasvoi. Huomattuani vihaisen punakylkirastaan omistaman munapesän matalassa kuusitureikossa, jouduin lopettamaan polttopuiden hankinnan niillä main, eikä kuovin tarkkailukaan sitten enään sujunut. Neljä merkillisen isoa munaa kauniissa asetelmassa, suipot päät vastakkain. Nyt kun tiesin pesäpaikan, asiat luistivat pitkän aikaa hyvin. Ja varikset, jotka omissa askareissaan eksyivät aukeanreunan ilmatilaan, saivat mutkailla ja reuhtoa henkensä edestä pakoon syöksyilevän pitkänokan tieltä. Paisutettu häntä puljasi niin, että ruohikko kahisi ja silmät paloivat kuin seitsemän vuotta verikostoa janonneella upseerilla. Jaakko Heinonen Kuoviva ti Kuovi tepasteli pitkin, notkahtelevin maalaisaskelin hiesuisella töykällä, sadan metrin päässä pellolla. Hain pesää myös suoraan pellolta, mutta siitäkös hälinä nousi. Ja kolli meni, se meni niin penteleesti, oikeaoppisia )oivia mutkia tehden ja sukelsi metsään. Harmaankirjava, valkoiselle välkkyvä kuovi ponkaisi siivilleen suoraan pesältä, joka oli paljon lähempänä metsän reunaa kuin olin kuvitellut. Itsesuojeluvaistoni teki hätäisen lukkojarrutuksen kymmenen metrin päässä elikosta. Arvioidulle hollille päästyäni nostin odottamatta tossujen ilmahuuhtelun maksimitasolle ja rynkäisin pellolle niin kovaa kuin äsken ruokaa saanut mahani sieti. Tietäähän nuo vanhat, arpiset kollinmötkäleet. Seuraavana päivänä se palasi. Ensinnäkin, koska asia kiinnosti ja suorastaan vaivasi minua kuin närästys ja toiseksi, koska se oli meidän pellolla, ja eihän sitä voisi varoa ja vahtia ellei tietäisi missä se on. Hylkäsin kuitenkin ajatuksen, sillä mitä olisi elämäni sen jälkeen kun "reviirilläni" asustaisi ylimielinen, hirveä kolli. Olin ylpeä hyvästä naamioinnistani, jota sivumennen sanoen ei ollut lainkaan, paitsi psykoloogisella tasolla. vsk.. Nyt katti uskoi jo vähemmällä ja loikki heti tiehensä. Rauha palasi taas sekä minun että kuoviparin tanhuville. Siksi karjaisin yhden huikeimmista "vihtahousun" kutsumanimistä ja loikkasin eteenpäin. Kerrassaan käsittämätöntä. Valkeanharmaa, hirveä kolli makasi latuskana kuovinpesän päällä. Työhönsä vihkiytyneen haudankaivajan profiilin omaksuneena poistuin pirttiin hautomaan maailman pahuutsuoMEN LUONTO 4/ 84 43. Tunsin tuon kanahaukankin. Minulta pettivät hermot ensinnä ja niin sitä mentiin taas pellolle, että "harjagse vingus". Siisti, pröystäilemätön ruohopesä pienoisen nurmilauhamättään vieres50 sä. Mutta kuovipa olikin suivaantunut, asteli uhmakkaasti pesän ja koiIin välissä eikä väistynyt. Lauhamättään tupsukka oli hyvä maamerkki. Miten on mahdollista, että en huomannut kuovia tuosta, kiikarin omistava mies. Kaksi viimeistä pesän munaa vaikuttivat ehjiltä. Tulos oli yllättävä. Kollin kuullessa töminän, se poistui kaikkia nokkimisjärjestyksen sääntöjä noudattaen. Luulin kollin jo päässeen kuovinmunahimostaan, kun oli niin rauhallista pitkän aikaa haukkarähinöiden jälkeen. Minun oli pakko löytää pesä. ainakin varisten puolelta sota käytiin lähinnä solvaustasolla. Syydin perään muutamia syrjäkulmien pahimpia latteuksia ja suoritin näennäisen takaaajon. Kaikesta päättäen kuoveilla oli jo haudonta käynnissä. Kolli tuijotti niin pahasti, että suunnittelin jo strateegista perääntymistä. Kuovi lentää repsutti matalalla ja huusi kuin vallankumouksellinen. Yleensä pellolla asteli vain yksi kuovi. Huutelin käheitä kehoituksia kuoville, joka liehui ympärillä, mutta se ei käyttänyt pitkää nokkaansa muuhunkuin vihlovaan mekastukseen. Ronskisti vaan pesältä haulikolla tömäyttäen. Jousikaulainen kuovi on varmaan kauhea vastustaja, mutta niin on monta kevättä kokenut kollikin. Kuovi oli rauhallinen, eikä aavistanut, että vahdin sitä kuin ylitärkeä opettaja abia. Ei kolli sitä sillä kerralla ainakaan voinut mukanansa viedä. Katselin tilannetta pihalta pelon vallassa. Yksi neljästä munasta oli poissa. Kaulan nostovara riitti vielä hyvin. Muuten pesä oli kunnossa. Pilvisen päivän tunneilla, joka ei ollut omiaan lekotteluun, kolli taas päilyillen hiiviskeli hiesutöyräällä
Seuraavana päivänä kuoriutui toinenkin poikanen. Kuovipappa jälkikasvuineen asui enimmäkseen suopellolla. Kuovimuori, yksi lintumaailman feministeistä, oli jo jättänyt pesäaukean rehevöityneet tienoot. Ne käyttäytyivätkin harvinaisen hermoilevasti, mutta siihen löytyi paSUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Viidestoista kesäkuuta nilkutin vajaavaisen näköisenä pesälle. rempikin syy. ta. Pelkäsin, että kuovit eivät tunne minua. Kuovinpesällä oli syntymäpäivä. Minä hehkuvalla juurikasmaalla, kuovi voikukkameren keskellä. Muualla olikin huono liikkua, viljat jo pitkiä. Usein ne astelivat arvokkaasti heinänsängellä, seipäiden lomassa. Sillä ei aikaakaan, kun musta silmä taas tähysti ruohonlatvojen tasalla, tutun lauhamättään kupeessa. Ehkä se mellasti flikkaseurassa jo jossakin Gotlannin tai Skoonen alavilla mailla. Pesällä käydessäni se kuivatteli itseään puolipäivän tulisessa auringossa. Toisessa munassa oli pieni reikä, jota luinen nokankyhmy innokkaasti suurrenteli. Pesässä oli kahden munan kuorenpuolikkaat merkkinä siitä, että haudonta oli onnistunut sentään 50-prosenttisesti, vaikeuksista huolimatta. Pikkuvarpaani oli murtunut uimarannan laiturilla ja kulkuni oli erilaista. Saapui heinänaika medeltä tuoksuvine tuulineen. Kuumat kuoriutumisen päivät Kesä alkoi toden teolla. En tiedä minkä se oli pappalle lähdön syyksi ilmoittanut, mutta surumielisesti luikautellen muori katosi juhannuksen korvalla lounaaseen. vsk . Olin jo lannistuneempi kuin kuovipari. 51 3 c "' f:, -"' "' -~ C:. Kumpikin paistuimme väreilevällä pellolla, minä ja hautova kuovi. Toinen poikanen oli jo piiloutunut rehevään heinistöön
Sillä Arkadian yhteisö elää jätteillä. Herttainen mummo jää kiittelemään, kun ei tarvinnut hyvää tavaraa pois heittää. Lapsena Kemissä kuuluin poikajoukkoon, jolla aina riitti taskurahoja. Kellarit ja vintit, muutot ja remontit, jätekuormat ja kuolinpesät. Autoja on Linnunlaulun pihassa pienen laivaston verran, kuorma-autoja ja pienempiä. Teuvo Suominen Aulis Jones, toisintekijä Hän valmistui virkaan. Se meni veriin. Sillä hän oli valinnut urakseen ihmisten auttamisen. Viimeisinä lasteina monta sylyksellistä kuivaa saunapuuta. Aulis Junes valmistui diakoniksi. Mutta raha on jäävuoren huippu, siitä puhuminen sivuuttaisi olennaisen sen tavaran ja tarvikkeen paljouden, jolla Arkadian yhteisö elää ja toimii. Pula-ajan opit Aulis Juneksen periaate on, että kaikella on käyttönsä. Viranomaisten hampaissa hän on yhtenään. He ovat vanhoja tuttuja, tässäkin pihassa on kerran ollut yksi klinikan toimipiste. Keskimäärin kaksi häätöä vuodessa koko 1970-luvun ajan. Neljäsataa markkaa näistä pyydetään uusina. Tavarat olivat valmiina nyyteissä ja laatikoissa. Se oli ensimmäinen este, joka oli raivattava tieltä. Sen sanoi espoolainen hammaslääkäri juuri kun Aulis ajoi hänen pihaltaan kuorma-autolastillisen ylijäänyttä muuttoja remonttitavaraa. Niitä hankkii, kerää, rahtaa, lajittelee ja myy Aulis Junes. Hän sai työpaikan ja työpöydän. Yhä se on tyhjillään, vaikka mukamas tarvittiin parempaan. Viereisestä kivitalosta Aulis on tyhjentänyt huoneistokaupalla huonekaluja, mm. Poika-ajan itsehankitut taskurahat olivat alkupääoma niille sadoille tuhansille, joilla Aulis nyt pyörittää vuoden Arkadian yhteisöä. Hän kuoli ja kaikki olisi mennyt kaatopaikalle, nekin kaksi SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Ne ovat kaupungin näkymätöntä, maanalaista puolta. Talon tuntee helposti pihamaan alati vaihtuvista rojuröykkiöistä. Ja apuna on aika ajoin myös yhteisön entisiä jäseniä, joskus nykyisiäkin, alkoholista ja huumeista irroittautuvia 52 nuoria, joiden määrä vaihtelee kymmenestä pariinkymmeneen. Hän kertoo harkinneensa jo kauan lehmänkantturan hankkimista Linnunlaulun liepeille. arvokkaita jugend-kapineita. Se oli pula-aikaa ja kaikkea tarvittiin. Kerran Aulis arvioi niiden arvoksi viitisenkymmentä tuhatta markkaa vuodessa. En jäänyt kyselemään, tarkoittiko hän enemmän jätteen hyötykäyttöä vai nuorisotyötä. Hän osoittelee taloja ja paikkoja: Tuossa olin taloa purkamassa, tuosta tyhjensin vintit ja kellarit. Mutta puolessa vuodessa Kannelmäen seurakunta havaitsi hänet sopimattomaksi seurakuntatyöhön. Hän pohtii tilantarvetta, vanhuksella ei voi paljon olla, mutta samalla suunnalla on toinen ja isompi tyhjennys kesken. Sitten löytyy kumma kapine: Tällaista olenkin jo pitkään etsinyt, separaattori ja vielä kaikki pikkuosat tallella. Näiden kellarikomeroiden haltija oli kerran vaikutusvaltainen virkamies, joka eläkepäivillään alkoi kiertää huutokauppoja ja kerätä tavaraa. Moni muu ajattelee toisin, hän tekee toisin. Ruoka valmistetaan itse peruselintarvikkeista. Virkamiesten kanssa on vaikeampaa. Siihenhän pantiin pöytä minun ja autettavien väliin. Häneltä jää yhtä ja toista käyttökelpoista. Pari pikkukeikkaa Auliksen matkassa antaa kumman kuvan pääkaupunkiseudun elämästä. Talonmiehen ja Aulis Juneksen maailmat ovat toisilleen läheisiä. Täydentäisi sopivasti yhteisön taloutta nyt kun saisi kermatkin separoitua erilleen. Aulis Junes on Arkadian nuoriso klinikan vetäjä, huumenuorista kootun suurperheen yksinhuoltaja. Muutaman korttelin päässä on kellarikomeroissa niin paljon tavaraa, että iso transit tulee täyteen . Aulis kaivaa taskustaan nuhruisen osoitteen. Aulis ilahtuu, ei ole edes pilkkomisen vaivaa. Me t1es1mme, missä oli hylättyä tavaraa ja kuka sitä tarvitsi. Apunaan hänellä on jo kuudetta vuotta Regina Wallas, entinen ravintola-alan työntekijä, joka sai tarpeekseen kellokorttielämästä. Vakavasti hän puhuu, mutta miten tosissaan. Siitä on jo vuosia, nyt on arvo lähes kaksinkertainen jos riittääkään. Sittemmin myös Mannerheimin lastensuojeluliitto havaitsi hänet sopimattomaksi työtoverit tekivät hänestä valituksen viranomaisille. Osa saadaan viljelyapua vastaan tutulta tilalta, loput hankitaan jokaviikkoisella kauppakierroksella, jolla kerätään viimeisen myyntipäivän ylittäviä elintarvikkeita. Poikiensa yksinhuoltajana hän uskoo ymmärtävänsä kasvattamisesta jotain yleisempääkin, sitä, millaista on kasvaa tämän hetken yhteiskunnan paineissa: Kyllä päihdenuorten kanssa pärjää. Kellarit, vintit, muutot ja remontit Elämässä on vähän ilonaiheita, mutta ainakin minun kohdallani niistä suurimpia on Aulis Junes ja hänen työnsä. Silti siitä voisi tunnistaa Aulis Juneksen. Liekö kaupungin virkavallalla piankin uusi pähkinä purtavanaan. Sieltä tosin tuli ajolähtö, niinkuin myös Malmilta, Kalliosta, Etelärannasta, Oulunkylästä ja ties mistä. vsk.. Rämän ja romun näköisiä, sellaisista kunnostettuja ja uudempia, kaikki rekisterissä ja ajokunnossa. Rahalla hän osti sitä, mitä joku toinen tarvitsi. Tällaista olen joskus lapsena käyttänyt. Nykyinen tukikohta on Linnunlaulun iso vanha puuhuvila aivan radanvarressa, korkean kallionleikkauksen kohdalla. Hän meni kirpputorille ja möi pöydän. Paikka löytyy ja tyhjenee muutamassa minuutissa. Eri alojen ammattiauttajat ovat kironneet hänet ja irtautuneet yhteistyöstä. Ja ihan uusia nämä ovatkin, vaikka löysin roskiksesta, jupisee hän siirtäessään kahta vaatekaappia autosta toiseen, saadakseen tilaa. Joskus on joukossa lapsia ja vanhuksia niinkuin suurperheessä ainakin. Tuo oli puoli vuotta yhteisön käytössä ennen kuin tuli häätö. Ja sitten ovat mukana Auliksen omat pojat, nyt toisella kymmenellä olevat Max ja Jan, klinikan parhaat terapeutit, niinkuin Aulis itse määrittelee. Koko tyhjennyksen ajan on jatkunut leppoisa keskustelu talonmiehen kanssa. Kertomus ei ole aivan kirjaimellisesti totta. Myös hylätyillä ihmisillä ja hylätyillä tavaroilla. Nimi juontuu ensimmäisestä osoitteesta, joka oli Arkadiankatu 19. Mutta penniäkään ei makseta muusta kuin keräilyauton polttoaineesta. Yksinäinen vanhus jättää asuntonsa, liekö edessä muutto vanhainkotiin
Siihen lop53. tai päällystakkia. toinen muukin tarvike on rahan takana. Me elämme jätteillä ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Verottaja peräytyi, repi lappunsa. Varsinkin nuoriin tämä ajatus on mennyt hyvin perille. Vähältä piti, ettei päässytkin: Sanokaa vain osoite ja veroprosentti. Lähes parisataa tuhatta on saatava vuodessa kasaan, jotta sähkö virtaisi ja autot kulkisivat. Monipuolisempaa valintamyymälää saa hakea. Tiedetään sekin, että Auliksen hoivissa nuorilla on moninkertaisesti paremmat mahdollisuudet päästä uuden elämän alkuun kuin yhteiskunnan hoitamissa laitoksissa. Ei edes sotu-maksuja ollut maksettu palkattomasta työstä. Joku muuttaa, joku on hölkkälenkillään nähnyt lavallisen arvotavaraa. Linnunlaulu s1Jaitsee Helsingin sydämessä, sinne on hyvät yhteydet. Rahat kuluivat ja hommat hoidettiin, mutta kirjanpito puuttui. Kaupunkikin perii tontinvuokraa 4 000,-/ vuosi. Ja hänellä on yhä viimeinen valtti käyttämättä: Toiminta pysähtyy kuin seinään, jos tästä vielä täytyy maksaakin. Yksi ja . Virkavallan käyttäjät oppivat hitaasti, että Aulis ei suostu kompromisseihin. Kun on asiaa kirpputorille, tuodaan samalla oma ylijäämätavara. Se sanotaan aina heti eikä tinkimisvaraa juuri ole. C: " C: '§ ::, (/) ,. Sen kirpputori on auki keskiviikkoisin, perjanta1sm ja sunnuntaisin. Sinne saa tuoda tavaraa kaikkina päivinä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Minä käyn sitten kippaamassa. ::, kuorma-autolastillista, jotka Aulis on jo aikaisemmin täältä hakenut. "Niiden siellä virastossa täytyy olla pähkähulluja'' Verottajakin yritti päästä apajille. gistä, ehkä muualtakaan. Puhelin pärisee yhtenään, siihen vastataan jos ehditään. Jossakin vilahtaa Aulis tai Regina. Varastot ovat aina täynnä, mutta niihin mahtuu aina lisää. Silloin on aika kysyä hintaa. Tuon sen verran että varmasti riittää. Ovat pahalla päällä, jos emme ehdi noutaa tarpeeksi nopeasti. Kerrankin ruvettiin maksamaan pientä korvausta nuorten hoitamisesta. ei mistään Asiakkaita riittää, tavara vaihtuu: Yli kahdeksankymmentä prosenttia noudamme itse. Monipuolisempaa valintamyymälää saa hakea Nyt tavara päätyy Linnunlauluun. Tavaraa on kattoon asti monessa kerroksessa, suuren alakerran jokainen huone pursuaa sitä, loput ulkona pressun alla tai taivasalla. Vaihtamistakin voi kokeilla, kaupanpäällisiä pyydellä. Ihmiset soittavat ja kertovat, missä on noudettavaa. Viime vuosina on ilmennyt sellainen ilahduttava seikka, että ihmiset tuovat tänne itse. Loput voitte sitten panna kehitysapuun. Sovitteluhalua löytyy, sillä ihmisten auttaminen on Arkadian yhteisön päällimmäinen tavoite. vsk. Jossakin on ollut myyjäiset tai kirpputori ja ylijäämät ovat menossa kaatopaikalle. Tavarankierrätys on sen keino. Asiakkaat pujottelevat röykkiöiden väliin jääneissä luolissa, tutkivat laseja ja leluja, lehteilevät kirjoja, kääntelevät lamppuja ja tuoleja, sovittelevat kenkää "Suomessa ollaan hiwlestuneita siitä, että kaivokset ehtyvät, mutta maanpäällisistä kaivoksista ei kukaan kanna huolta", sanoo Aulis Junes Linnunlaulun kirpputorin isäntä. Siksi häntä kosiskellaan jo yhteistyöhön. Tuskin löytyy HelsinsuoMEN LUONTO 4/ 84 43. Kaikille ne eivät kelpaa
Eilistä emme kysele. Vain tämä päivä on tärkeää. Arkadian yhteisöön saa ensimmäisellä kerralla tulla m1ssa kunnossa hyvänsä, mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Ovat kääntäneet selkänsä ongelmille. Taloyhtiöt lastaavat ne täyteen jätettä ja Aulis hakee ne pois. Sekin markkina kuivui. Sitten onkin kuorma jo sen verran pienempi, että pitää täydentää, ennen kuin kannattaa ajaa Vuosaareen. Aulis sijoitti kuormalavoja strategisiin pisteisiin. Jätteen54 käytön kansantalouteen olisi laskettava myös ympäristöetu sekä ulkomaanvalutan säästö. Kaikkea muutakin säästetään. Sen jälkeen on sääntö armoton: kerrasta poikki. Vaan olivathan sirut poissa nurkista. Vähän paremmin olisi kannattanut, jos olisi ollut täysi lasti, neljä tonnia. Minä jos jäisin kutsua odottamaan, niin saisinhan odottaa. Se takaisi tuotteelle markkinat. Tehdasvilla ottaisi vastaan puhdasta villalumppua, mutta ei ole lajittelijoita. Mutta ketään ei pakoteta, yhteisön töihin osallistuminen on vapaaehtoista. Äskettäin pidettiin suuri jäteraaka-aineseminaari, nähtiin liituraitaa ja kuultiin puheita. Kumpaa mahtanee arvostaa enemmän. Kun vihreät pitivät valtakunnallista kokoustaan Tampereella, oli hän busseineen mukana. Tälläkin kertaa kaikki "sisällä" olijat käyvät töissä. Huomisesta ei kukaan tiedä. Aulis itse on yhdessä Reginan kanssa lajitellut puuvillalumput erilleen ja poistanut niistä napit, tehnyt käsipyyhkeitä konepajoille ja graafiselle teollisuudelle. Niiden siellä virastossa täytyy olla pähkähulluja! Valtion pitäisi siirtyä uusiopaperin käyttäjäksi Aikaisemmin yhteisö sai käyttövaroja siitä, että toimitti jäteraaka-ainetta teollisuudelle. Hän odottaa tekoja. Hän tietää, että miljoonien arvoiset markkinat menevät kaatopaikoille ilman vaihtoehtoa. Hänen puheensa on ankaraa ja joskus katkeraakin. Pula-ajan opit käytö~ pui rahantulo yhteiskunnalta. Hänet tunnetaan yhtä hyvin poliitikkojen kuin pummien piirissä. Kaiken hommaamme itse. Viimeksi vein Riihimäelle kaksi tonnia lasinsiruja. Hellemmät sävyt on varattu vanhuksille ja muille vähäosaisille, iästä riippumatta. Ja isä. vsk .. Hänen puheessaan vilahtelee poliitikkoja ja virkamiehiä, häntä ovat kuunnelleet perustuslaki valiokunnat ja puhtaanapitolautakunnat. Aulis on irroittanut lamput kannoistaan. Muuten voi joutua haparoimaan pimeassa. Auliksella on apuna omat pojat. Remonttifirmat ovat alkaneet käydä kauppaa tarpeilla ja työkaluilla. Yhteisönsä jäsenistä Aulis ei kerro tavullakaan. Turhaan siitä jätepaperista nyt puhutaan, ei teollisuus siitä enää kiinnostu. Heitä ei näe, vaikka miten ahkeraan liikkuisi Linnunlaulun liepeillä. Katkerampi sävy on yhteiskunnalle, joka tuottaa jätettä ja hylkiöitä. Pois minut saa vain kantamalla. Eikä keneltäkään puutu mitään. Mutta niistä ei kerääjää kukaan hyvitä. Niitä tilataan ylimäärin ja heitetään sitten roskiin. Ainoa tie olisi se, että valtio päättäisi siirtyä uusiopaperin käyttäjäksi. Kun menekki lakkaa niin se on menoa. Levyä, tapettia, avaamattomia maalipurkkeja, mattorullia, kerran käytettyjä työkaluja. Ennen oli tyytyminen vähän käytettyihin tarpeisiin, nyt on tarjolla aivan uuttakin. Auliksen parannuskeinot molempiin ovat raakoja kuin kirurgin veitsi. Kaatopaikkamaksu on näet toista tuhatta markkaa kuorma-autolastillisesta. Hänen suhteensa muihin vaihtoehtoliikkeisiin on ristiriitainen. Mutta pääsääntöisesti hän toimii yksin ja Reginan kanssa, hän on yhteisönsä kokki, taloudenhoitaja, talonmies ja isännöitsijä. Yhteisö pysyy lämpimänä. Tai -näkyyhän heitä, mutta he eivät mitenkään erotu muista, heitä ei kukaan osoittele. Huumeiden käyttämistä hän ymmärtää vain tiettyyn rajaan: Ei auta piikki persuksiin, kun vika on korvien välissä. Uuteen lasiinhan tarvitaan soodaa ja energiaa ulkomailta. Ennen kelpasi kaikenlainen lumppu kattohuopateollisuudelle. Linnunlaulun pihalla hän lajittelee. Säästämistä opitaan muutenkin. Ja minä pyöritän tätä yksinäni kymmenesosalla. Työ on raskasta ja likaista, siitä ei kukaan kiitä eikä kukaan maksa. Asiakas maksaa. Siitä tulisi vuodessa toista miljoonaa. Sitä Aulis sanoo tarjoavansa nuorille, joiden elämä on menossa väärille raiteille. Olen jo tottunut siihen, että aatteellisia järjestöjä käytetään ponnahduslautana. Joku jaksaa tunnin, joku päivän. Aulis otti kynän käteen ja rupesi laskemaan, ketkä kaikki pitäisi saada palkkalistoille. Taloyhtiöiden jätteet ja talojen purku Kuivuva tulolähde oli korvattava toiselle. Kun vaihtoehtoväki on tempaissut Koijärvellä tai Suomussalmella, on ensimmäistä bussia aina ohjannut Aulis Junes. Nytkin on meneillään yksi urakka Sörnäisten vankilan vierellä. Aulis Junes on kehittänyt vaihtoehdon, joka toimii. Esimerkiksi valot on sammutettava kulkijan jäljiltä käytävistä. Viime aikojen jätekasoista on löytynyt parempaakin puutavaraa, aivan iskemätöntä lautaa, lankkua ja listaa. Sosiaalihallitus on ilmoittanut, että 3,5 miljoonan määrärahasta voi Arkadian yhteisökin anoa osuutta, kunhan organisoisi hommat niinkuin ne on tapana hoitaa. Työttömät töihin mihin hyvänsä, jätettä lajittelemaan, rikkinäistä kunnostamaan, hylättyä käyttämään. Joku autettavista voi joilakin keikalla olla Auliksen mukana. Mutta tietyn karanteeniajan jälkeen on lupa yrittää uudestaan. Siitä kun laskee pois polttoaineen niin jääkö puhdasta. Nyt on bussi myyty ja muutenkin yhteistyö uudessa vaiheessa. Rakennustarpeet, poltettavat, metallit, kirpputorilla myytävät. Toinen uusi elinkeino on talojen purku. Nyt kauppa käy yhä työläämmin, keräyspaperin ja lumpun markkinat ovat kuivuneet. Jokainen häätö merkitsee uutta remonttia, sitä suurempaa, mitä kurjempi murju on vallattu tai yhteisölle osoitettu. Työttömät töihin, mihin hyvänsä Raudanlujaa rakkautta. Niukat käyttövarat ovat yhteiset, niiden käyttöä säätelee yhteisön sisäinen paine. Silloin tällöin tarjoutuu joku ulkopuolinenkin olemaan mukana. Sain siitä neljäsataa markkaa. Öljyllä lämmittäen kuluisi rahaa toistasataa tuhatta vuodessa, mutta jätepuuta käyttäen ei penniäkään. Keskimäärin he viipyvät kuukauden, mutta aikarajoja ei aseteta. Menneitä ei kaivella. Ei minua kukaan koskaan minnekään kutsu. Hän ei ymmärrä aatteellisia vaihtoehtojärjestöjä, jotka etsivät toiminnalleen rahallista tukea yhteiskunnalta. Samalla on tarjolla työkokemuksia nuorille, jotka muutenkin etsivät paikkaansa työelämässä. Entiset kaverit ovat kiivenneet korkeille palkoille ja vaikutusvaltaisiin virkoihin. Mutta Japanista tuodaan nyt halvemmalla puhdasta ja valkoista puuvillarättiä. Taivaanrannan maalarit, älkää vaivautuko. Mutta minä menen
Saariston elämää kertoo Sinulle 160 sivullaan saaristoluonnon synnyn, se esittelee kasvillisuuden, eläimet, suojelun ja ihmisen. puh (90) 7532580 Turku Tampere Läntinen Rantakatu 21 ltsenäisyydenkatu 1 puh (921) 19909 puh (931) 115715 Oulu Kajaaninkatu 13 (981) 220 279. Teksti Martti Harion, Eero Helteen ja Leif Lindgrenin. värikuvitettu ovh 208 mk nyt tarjouksena 190 mk Postikortit saaristoluonnosta Osta samalla kertaa 20 korttia saaristomaisemia, kasveja ja eläimiä. Kokonaan värikuvitettu kuvat Arno Rautavaaran ja Seppo Keräsen. A4-vaaka, 160 s. erikseen ostettuna 30 mk nyt yhteistarjouksena 20 mk luonnonsuojelu keskuksista: Helsinki Nervanderinkatu 11 Hakaniemen Halli puh (90) 406262 11 krs. KASVIHARRASTUKSEN VOIT ALOITTAA· LUONNONSUOJELUKESKUKSESTA KELAPRÅSSI • tukki vahvaa puuta, tapit terästä, nailonköysi kiristykseen • levyt 15 mm vaneria, tapit 20 cm • prässäysala 30 x 46 cm, kiristysvara 25 sentin nipulle •paino4,9kg 118mk RETKEILYKASVIO • Uusin käsitys Suomen kasvistosta • esittelee kaikki Suomen alkuperäiset kasvit ja vakiintuneet tulokkaat, yleisimmät satunnaiset ja viljelykarkulaiset • yhteensä lähes 2000 lajia yli 500 sivulla • tätä teosta varten tehty kotimainen piirroskuvitus, yli 1000 kuvaa • tekijöinä joukko maan parhaita kasviasiantuntijoita • ilmestyy kesäkuussa 189 mk TUTUSTU SAARISTOLUONTOON! ==Saariston elämää &i!:. Kortit kertovat myös sanoin suojelun arvoisesta luonnostamme
Kirjayhtymä. PCB:n suhteen Helle on toiveikas, pitoisuudet ovat laskussa, mutta uudet aineet ovat tulossa tilalle. Tiede on kuin elämä, ja elämä on kuin tiede.'' Olli Järvinen Hyviä neuvoja saa Kotkan ympäristönsuojeluyhdistyksen mainioista oppaista: Luonnonmukainen kasvitarha ja Kompostointi kotitaloudessa. Se ei kuitenkaan ole pelkkä omana julkaisunaan ilmestyneen strategian lyhennelmä vaan itsenäinen opaskirja maapallon luonnonvarojen ja ihmiskunnan kehitysmahdollisuuksien ymmärtämiseen. Yhdistys on julkaissut viidennen ja laajennetun painoksen bestselleristään Luonnonmukaisesta kasvitarhasta (levikki jo 29 000 kpl). Helle on ensimmäisenä havainnut PCB:n ja hyljenaaraissa lisääntyvästi esiintyvän kohdunkuroutumahäiriön yhteyden. Informaation valtava kasvu perustuu yksilön ja sen ympäristön vuorovaikutukseen, siis elämään: elävät yksilöt ovat jatkuvassa yhteydessä ympäristöönsä olevia avoimia systeemejä, jotka kykenevät kasaamaan itseensä uutta informaatiota. Eero Helle on väitellyt hylkeistä ja on ottanut ne jo nuorena tutkijana elämänsä tutkimusprojektiksi. Jo siksi sen soisi lunastavan kapean selkämyksensä verran tilaa mahdollisimman monen luonnosta kiinnostuneen kirjahyllyssä. Kompostineuvontaa saa kahdeksalla markalla. Teemanumeron tarkoitus on helpottaa tilannetta ja antaa yleistajuinen kuva ympäristön kemiallisista ja toksikologisista vaaroista lääkärin koulutukseen kun ei ole kuulunut edes perusasioita esimerkiksi ympäristötoksikologiasta. Lainaukseni kertoo mielestäni havainnollisesti, kuinka biologi Lagerspetz hahmottaa maailmaa: "Ihminen tietoisuuksineen on tällä hetkellä maailmassa huomattavin tuntemamme ihme. Lisäksi teos edellyttää tieteenfilosofista kiinnostusta, jota Suomen biologikunnassa ei liiemmälti ole esiintynyt. Ihmisen syntyä, kehitystä ja elämää ei kuitenkaan tarvitse jättää tutkimatta sanomalla sitä ihmeeksi tai sattumaksi. Ne ovat sitä informaatiota, jota luonnonvalinta on sukupolvien saatossa kasannut, kuten Darwin oivalsi. Esitystapa on selkeää, joskaan ei helppoa. Sopinee erityisesti kouluikäisille. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Timo Lumme Lääkärit ja ympäristö Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim on julkaissut erikoisnumeron aiheesta Ympäristö ja me (nro 22/83). Suhteellisen vähäisestä sivu määrästään huolimatta kirja pystyy tuoreesti selittämään mm miksi hylje pystyy sukeltamaan niin syvälle ja pitkään, ja myös millä tavalla juuri meidän merissämme uivat hylkeet ovat historiallisesti niin ainutlaatuisia. Elämän tarkoituksenmukaisuus rakentuu ympäristöä koskevan informaation varaan. "Hylkeiden elämää" on ensimmäinen kotimainen hyljekirja tällä vuosisadalla. Yksilön elämä alkaa hedelmöittyneestä munasolusta, jonka informaatiosisältö vastaa 10 000 painosivua Lagerspetzin mukaan. Helle itse on omassa tutkijantyössään keskittynyt selvittämään hyljekantojemme kehitystä ja siihen vaikuttavia ympäristötekijöitä. Entä mistä tulevat hedelmöityneen munasolun 10 000 painosivua. Ilmeisesti juuri tästä syystä saimaannorppa on sivuutettu kirjassa valitettavan niukkasanaisesti. Maapallon hoidon aapinen "Maa josta elämme" on vasta ilmestynyt yksinkertainen ja runsaasti kuvitettu kirja, joka lyhyesti kertoo mistä on kysymys vuonna 1980 julkistetussa Maailman luonnonsuojelu strategiassa. Ihmisten tekemä symboleina välitetyn ja tallennetun tiedon hankinta on periaatteessa samanlaista kuin muidenkin eliöiden evoluutiossa, yksilönkehityksessä, fysiologisessa sopeutumisessa ja oppimisilmiöissä tapahtuva informaation keräytyminen. Lainaan lopuksi pitkähkön kappaleen Lagerspetzin teoksen johdannosta. Ihminen on myös ihmettelijä, joka toimii ympäristössään, yrittää, erehtyy, ja saa vähitellen yhä enemmän tietoa itsestään ja ympäristöstään. Ilman paatosta, silti syvää huolta kantaen Helle kertoo kuinka hylkeemme pitkään jatkuneesta metsästyspaineesta selvittyään ovat samantien joutuneet ympäristömyrkkyjen uhreiksi. Urpo Huhtanen on tehnyt kirjan koruttoman kauniit mustavalkopiirrokset. Oppaiden tuotto menee yhdistyksen kautta kokonaisuudessaan ympäristönsuojelutyöhön. · Kirjan loppuun sijoitetut tiivistetyt lajikuvaukset tunnistusvinkkeineen ovat käytännöllisiä ja ne tekevät teoksesta käsikirjan, joka on kaivettava esiin hyllystä ensilukemisen jälkeenkin. Kirjoittaja joutuu toteamaan suurimman osan juuri tämäntapaisista tiedoista olevan peräisin ulkomaisten hyljeyhteisöjen seurannasta. Perusajatuksena kirjassa on että vain luonnonvarojen oikea hoito luo perustan kehitykselle. Helteen syyttävä sormi ei kohoa niinkään metsästäjille kuin vastuuttomalle, yhä jatkuvalle teknokemiallisten aineiden käytölle. Tätä vaikeaa asiaa käsitellään selkeästi, osansa saavat maaperä, metsä, meri , makea vesi ja lopulta kestävän käytön periaate ja ihmisten ja kansojen oikeus omaehtoiseen kehitykseen. WSOY 1983, 280 s. vsk .. KIRJOJA Pääkirjoituksessa todetaan, että lääkärit ovat hyvin haluttomasti ottaneet kantaa ympäristön saastumisen terveydelle mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin. Professori Kari Lagerspetzin teos Sattumasta säätelyyn pohtii nykyaikaisen biologian yleisiä ongelmia. Niinpä näistä asioista kertovat luvut ovatkin ehdottomasti kirjan antoisinta, joskin myös alakuloisinta luettavaa. Kirja, jota lukiessa maailma pienenee ja ongelmat kasvavat mutta toivo ei kuitenkaan katoa. Hylkeidemme tulevaisuus Eero Helle: Hylkeiden elämää. Aikuisen yksilön informaatiosisältö ylittää suurimpien kirjastojenkin kokonaisinformaation maaran. 171 s (kuvitus Urpo Huhtanen). Tiede kuin elämä Kari Lagerspetz: Sattumasta säätelyyn. 1983. Mutta merkillistä on miten vähän tiedetään hylkeidemme, noiden satojakin kiloja painavien sukeltajien elintavoista. Paneutumista etenkin fysiologian termeihin ja systeemejä kuvaaviin kaavioihin täytyy Lagerspetzin lukijan kuitenkin itseltään vaatia, mihin ei ehkä ole totuttu valmiiksi pureskellun massaviihteen aikana. Nyt 116-sivuisen kirjan saa 20 markalla kirjakaupoista, Suomen Luonnonsuojelun Tuen myymälöistä ja luontaistuotekaupoista. Helle pyrkii 56 kirjassaan antamaan yleistajuista tietoa lähes kaikista hylkeiden elämään liittyvistä aiheista. Lagerspetzin teos kuvaa sekä luonnonvalinnan toimintaa "Darwinin demonia" että varsinkin Lagerspetzin oman tutkimusalan, eläinten lämmönsäätelyn piiristä otetuin esimerkein yksilöiden sopeutumista ympäristönsä muutoksiin
Miksi harmaalokki ei erota omia muniaan vieraista, mutta etelänkiisla erottaa. Erityisesti koko perheelle tarkoitettua luonnonharrastusviikoista ovat Saaristokurssi Korppoossa kesäkuun puolivälissä ja Lapin luonto Inarissa kesäkuun lopulla. Kurssimaksu kattaa opetuksen, majoituksen ja ruokailut. Uusinta tietoa eläinten käyttäytymisestä Jukka Salo ja Martti Soikke/i: Eläinten käyttäytyminen. Viimeinen luku on hyödyllinen silmäys kulttuuritiedon erityispiirteisiin, miten geeneihin koodattu biologinen tieto ja kulttuuritieto suhtautuvat toisiinsa. Linnut ja lintukuvaus Terho Poutanen 90-642 881 11.-15. Kesäkuun puolivälissä on hieno tilaisuus Maarianhaminan ympäristössä tutustua Ahvenanmaan monipuoliseen kasvillisuuteen ja samalla hioa kasvivalokuvauksen taitojaan. 7. ruoaksi valmistamiseen on erinomainen mahdollisuus tutustua juhannuksen jälkeisellä viikolla Lohjalla. 6. Luonnonyrttien ja villivihannesten tunnistamiseen, keräilyyn, käyttöön ja käytännössä esim. Luonnonmukainen viljely ja maitohapposäilöntä Liisa Leskinen 90-176 633 16. Voiko ihminen olla epäitsekäs. Kirjan punainen lanka on (luonnollisesti) yksilövalinnan korostaminen, valinnan "itsekkyys": luonnon valinta ei tuota lajin kannalta edullisinta tulosta kuin sattumalta, jos tulos on samalla edullinen kaikille yksilöille erikseen, mikä on ensisijaista ja oleellista. Lapin luonto koko perheelle Pirkko Hyvönen 992-21 702 9.-13. Eläinten käyttäytyminen kiinnostaa meitä myös siksi, että eläinten ja ihmisten käyttäytymisellä on yhteinen perusta. Nyt on käsillä ensimmamen suomenkielinen esitys monista tuoreista ongelmista ja tuloksista, ennen muuta kuitenkin siitä ajattelutavasta; joka evolutiivispitoista käyttäytymistutkimusta leimaa. Tekijöitä voi samalla onnitella hienosta saavutuksesta. Koko luku "Yksilön sopeutuminen ympäristöönsä" on turha ja keinotekoinen; edellä mainitun siirron lisäksi aivan liian suppea esitys saalistusteoriasta ja suhteessa tähän laaja jakso leimautumisesta sopisivat mainiosti lukuun "Käyttäytymisen oppiminen". Monet muutkin luvut olivat antoisia, ja koska · teksti edellä esitetystä kritiikistä huolimatta on ymmärrettävää ja asiallista, kirjaa voi todella suositella modernista eläinten käyttäytymistutkimuksesta ja eläinten käyttäytymisestä! kiinnostuneelle. Paikoitellen voi olla kivistä kuljettavaa, on ollut kirjoittajillekin. Tekijät välttävät ensimmäisenkin kaavan tai muunlaisen täsmällisen esitystavan käyttöä, mikä on mielestäni virhe. 8.-24. Kasvit ja kasvivalokuvaus Liisa Leskinen 90176 633 11.-15. 11.-15. Elokuun alkupuolella perinteinen Valamon kurssi tutustuttaa tänä vuonna luonnonmukaisen viljelyn ohella maitohapposäilönnän salaisuuksiin. Kirjan mielestäni paras luku käsittelee eläinten kommunikaatiota. (LL) Jos haluat varmistaa pääsysi esimerkiksi iloiseen kompostinkääntöön, varaa paikkasi kesän luonnonharrastusviikoille heti. Sitä en osaa arvioida miten "tavalliset" ihmiset (tekijöiden ilmaisu) joille kirja myös on tarkoitettu näitä tutkimuksen perusteita sulattavat. vsk. Luonnonyrtit ja villivihanneksettunnistus ja käyttö Liisa Leskinen 90-176 633 25.-29. 269 sivua. Eläinten käyttäytyminen kiinnostaa monia biologeja ja maallikoita, puhumattakaan lintuharrastajista kuten Salo ja Soikkeli, kalamiehistä, koiranomistajistå ja siankasvattajista. Kaikilla kursseilla opettajina ovat alansa asiantuntijat. Lisätietoja antaa Liisa Leskinen 90-176 633 Luonnonharrastuskursseille ja matkalle ilmoittaudutaan maksamalla ennakkomaksu 100 mk viimeistään kuukautta ennen kurssia liiton kurssitilille ps-tili 68 82-2. 6. Miksi esimerkiksi aggressioluvun ja taistelutilanteiden peliteoreettisen tarkastelun välissä on 40 sivua. Monet tutkijat asettavat geenin yksilön sijasta valinnan yksiköksi (geenivalinta). Baikalin matka hinta 2 750 mk. Kirjassa ei ole täysin onnistuttu yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, "modernia" ja "vanhaa" käyttäytymistutkimusta. Luokanopettajien luonnonharrastuskurssi Riitta Helin 90-140 389 6.-10._ 8. Samoin kesäkuun puolivälissä on lintujen ja lintuvalokuvauksen harrastajille Enontekiössä Palojärven ympäristössä tarjolla mainioita maastoja harrastukselleen. 6. Helsinki 1983. Tästä kuitenkin joudutaan niin mutkikkaisiin kuvioihin, että tekijätkin menevåt solmuun. Salo ja Soikkeli esittävät "turkulaisen" vaihtoehdon geenivalinnalle (sivuilla 43-44), korostavat organismilinjojen säilyvyyden merkitystä, itse asiassa jopa organismien itsensä säilySUOMEN LUONTO 4/ 84 43. Näihin ja väliin jääviin kysymyksiin Salo ja Soikkeli lupaavat kirjassaan vastata. 6. Saaristokurssi koko perheelle Antti Karlin 92724 040 25.-29. Ilkka Hanski Tule mukaan luonnonharrastusviikoille Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää tänäkin kesänä seitsemän luonnonharrastusviikkoa, joista löytyy aiheeltaan mielenkiintoinen varmasti jokaiselle. Esipuheessaan tekijät arvelevat suovansa "asiantuntijoille'' löytämisen iloa, koska "sanontamme ei ehkä aina ole tarkin eikä tulkintamme ainoa mahdollinen." En tiedä kirjoitettiin ko esipuhe ensimmäiseksi vai viimeiseksi, mutta sanonnan tarkkuudessa on tosiaan monin paikoin toivomisen varaa, erityisesti luvussa "Evoluutioteorian ydin". vyyttä. Kuva viimekesäiseltä luonnonmukaisen viljelyn kurssilta Valamosta. Kurssimaksun suuruus on 800 mk, paitsi Saaristoluonto koko perheelleja Kasvit ja kasvivalokuvaus-kursseille 900 mk. Lapsille on useilla kursseilla omat hintansa, jotka vaihtelevat kurssipaikasta riippuen. "Eläinten käyttäytyminen" kertoo modernin evoluutiotutkimuksen ja ekologian vaikutuksesta eläinten käyttäytymistutkimuksessa tapahtuneista muutoksista. Mitä esimerkiksi tarkoittaa lause (sivulla 43), "Yksittäisen organismin toiminta lakkaa ennemmin tai myöhemmin, emmekä voi enää pitää sitä elävänä organismina." Tai sivun 40 lause, "'Pyrkimys' viittaa siis optimaaliseen strategiaan estää yksilön jälkeläistön tai geenin häviäminen populaatiosta." Valinnan taso, Salo ja Soikkeli. 6. 57. Lähinnä luokanopettajille tarkoitettu luonnonharrastuskurssi Ruokolahdella heinäkuun alkupuolella tutustuttaa luonnonharrastukseen lasten näkökulmasta. Valinnan yksikkö ei ole muutenkaan ongelmaton kysymys. 8. Tosin ryhmätason valinta (ryhmävalinta) ei ole mahdottomuus pitkään pannassa olleen ryhmävalinnan kurssi on taas nousussa, vaikka Salo ja Soikkeli eivät tätä noteeraakaan
Siksi lasten ja nuorten vanhempien ja yleensä aikuisten velvollisuutena on kertoa nuorille alkoholin vaikutuksista ja alkoholin käyttöön liittyvistä haitoista ja riskeistä. Caf6 dagligen kl 11-20. Pohja koulun raittiuskasvatustyölle luodaan suurelta osin jo kotona. päihdeja vaikuteaineiden käytön terveydellisistä ja sosiaalisista seurauksista. f Hvitträskt Luoma. Eltåg Hfors-Luoma, varifrån man måste gå ca 2 km eller HforsMasala eller Hfors-Köklax där det finns ta:i:i. Tiedustelut ja varaukset puh. 90-2975n9 Ravintola arkisin 12-22, viikonloppuisin 12-20. Jokainen aikuinen, jokainen kasvattaja on vastuussa lastemme tulevasta alkoholikäyttäytymisestä. Sähköjunat Hki-Luoma, josta käveltävä noin 2 km tai Hki-Masala tai Hki-Kauklahti, joista saa taksin. För information och bokning tel. ALKO. 90-2976033. Vid specialbeställningar öppet enl. Lapsen opastaminen jo varhaisvuosina harrastusten pariin on tehokasta alkoholin käytön ennalta ehkäisyä. 90-2976033 Liikenneyhteydet Helsingistä : Linja-autot linja-autoasemalta laiturista 62, bussi 166. Museo avoinna arkisin klo 10-20, la-su 10-19, puh. Tietojen avulla nuori voi välttyä alkoholihaitoilta ja kestää toveripiirissä alkoholin käyttöä suosivat paineet. För grupper kan även andra tider tillämpas. Nuorena opitut harrastukset kestävät usein läpi elämän ja luovat pohjaa terveille elämäntavoille myös aikuisiässä. Restaurangen vardagar 12-22, veckoslut 12-20. RAKENNUSTOIMISTO VESIHAKA OY VESIHAKA • VEDENOTTAMOT • JÄTEVESIENPUHDISTAMOT • PUMPPAAMOT • JOHTOLINJATYÖT • SILLAT • TIENJA KADUNRAKENNUSTYÖT 15140 LAHTI 14 SAIMAANKATU 5 PUH. 918-27 961 Kerro ja keskustele ajoissa alkoholista Alkoholin käytön aloittamiseen nuorena liittyy monia haittoja ja ~aaroja. Kahvio arkisin klo 11-20, la-su 11 -19. Koulun tehtävänä on antaa tietoja mm. överenskommelse. Ryhmäkäynneistä voidaan sopia muinakin aikoina . Luoma, Kyrkslätt Visste ni att Hvitträsk är ett verksamt kulturoch turistcentrum året om. Kirkkoriummi Tiesittekö, että Hvitträsk on ympäri vuoden toimiva kulttuurija matkailukeskus. Erikoistilauksissa aika sopimuksen mukaan. Museet är öppet dagligen kl 10-20, tel. 90-2975n9. Trafikförbindelser från Helsingfors: Buss från linjebilsstationen plattform 62, buss 166. Avoin keskustelu riittävän varhain alkoholiasioista ja tietojen antaminen auttavat nuoria tiedostamaan alkoholin käyttöön liittyvät vaarat
Läh. Älä odota liian kauan , sillä silloin ehkä voi ainoastaan kallis ruoppaus auttaa. Takuutyö! Antakaa meidän pitkäaikaisen kokemuksemme auttaa Teitä. Tapa on erit. Suoritamme kaislanja muiden vesikasvien leikkuuta tehokkailla erikoiskoneilla . 911 / 50017 / Karl Augustson. KAISLANTORJUNTA OY Skallböle, 10520 Tenala. (90) 408972 R etkei lyvä Ii ne myynti ja vuokraus Ahkiot Kanootit Polkupyörät Rinkat Teltat ym. suoraan unalaisesla melSiislii mMETSÄLIITTO·YHTYMÄ WELHONPESÄ OY Oksasenkatu 2, 00100 Helsinki 10 Puh. täin ympäristöystävällinen {ei kemikaaleja) ja hävitysteho on hyvä . Tilaa leikkuusi nyt, niin voit olla varma, että saat sen suoritettua tänä kesänä . varusteet Kai s I a n I ei k k LI LI V mpäristöystävällinen vesistösaneeraus Ette kai anna arvokkaitten rantojenne, jokienne ja vesialueittenne rappeutua. tietoja ja neuvoja puh
Intomieltä ja matkaan! \ ./V' 60 Lintumaailmassa tapahtuu: Arkisten lintujen muutto ja salakauppaa Toukokuun loppupäivät ovat olleet arktisten lintujen muuttopäiviä. Suositeltavampaa kuitenkin on jättää otukset omiin oloihinsa ja yrittää tarkkailla niitä rauhaisan rinnakkaiselon pohjalta. 6.-6. rauhoitettujen selkälokkien ja harvinaisten räyskien munia ja poikasia. Saaristossa on myös lokkivihaa, ja siellä on tallattu mm. Suomenlahden rannikkoa myötäilevä arktisten lintujen muutto on lintujen kevätmuuton huipennus, joka kerää lintuharrastajia kaikkialta Suomesta Suomenlahden rannoille. Nyt jokaisen luonnossa liikkujan on syytä kulkea varovasti ja antaa eläimille lisääntymisrauha. Syönnöksiä, sarvien kelomapuita, polkuja, makuupaikkoja sekä pesiä sen sijaan löytyy kaikkialta. Hyviä väijymispaikkoja ovat tällöin niittyjen reunamat, reheväkasvuiset lahdelmat sekä tietysti riistapellot ja erilaiset ruokintapaikat. Erilaisia jälkiä löytyy maastosta vuoden ympäri. Useana vuonna laskemalla syntyy jo aineistoja, jotka voi toimittaa asiantuntijoiden tutkittaviksi. Nyt jokainen voi laskea vaikkapa oman korttelinsa, tonttinsa tai kesämökkialueensa linnuston. Ruotsin Lapissa munavarkaat ovat liikkuneet autoilla, joissa on pakastearkku rauhoitettujen lintujen pakastamista varten. Tarkoituksemme on innostaa jokamiestä ja -naista tarkkailemaan luontoa pohtimista ja kokemista löytyy jokaisen kotikulmilta. Kärpäsethän ovat monen linnun ravintoa ja erilaisilla hyönteisillä ruokittuna varttuu jälkikasvu pesissään. Iltaisin on kaikunut allien laulu. Ja te lukijat voitte esittää toivomuksia ja kysymyksiä, vaikka mitään kysymysja vastauspalstaa tästä ei kehitetä. Maastossa hiipparoidessa on muistettava kaksi seikkaa. vsk.. Ainoastaan Iaskentoihin perustuvalla materiaalilla voi muutosten vaikutukset osoittaa. On selviä merkkejä siitä, että salakaupan lonkerot ulottuvat Suomeen asti. Mikäli tapaat suomalaisen tai ulkomaalaisen, jol\:a on keräämässä munia tms., ota yhteys lähimpään poliisiin ja kerro epäilysi. Kirsi Kunnaksen Jastenlorussa rapakosta rämpii Jaakko Vaakko Vesirotta Aivan totta! Suomen Luonto herättää henkiin kauan uinuneen harrastajien palstan. Nisäkkäiden liikkeitä tähystelevän on oltava maastossa yön molemmin puolin, sillä useimmat ovat aktiivisimmillaan juuri hämärähetkinä. Käpälien ja sorkkien painalluksia kannattaa etsiä savisilta pellonpientareilta, hiekkateiltä, kuivien ojien pohjilta sekä pehmeiltä rannoilta. Näistä saat tarkempia tietoja Lintutieteellisten yhdistysten liitosta PL 167, 20101 TURKU 10, tai puh. Naturan teemana on tänä vuonna "Linnut luonto ihminen". HARRA5T AJIEN POLUILTA Kaislaranta kahisee, suviheinän suhisee, rapakossa rahisee: Kuka tulla tuhisee. Jo jäljet ovat omalta osaltaan antaneet vinkkejä eläinten oleskelupaikoista. 922-24040 (Antti Karlin). Tänä vuonna voit osallistua peltolintuja joutsentutkimuksiin. Palstan pitäjiä on neljä: Antti Karlin (AK) kertoo lintumaailman kuulumisia, Seppo Parkkinen (SP), eläintieteen opiskelija, opastaa hyönteisten ja muiden selkärangattomien jäljille, Heikki Wil/amo (HW), eläintieteen opiskelija hänkin, tekee tutuiksi niin Jaakko Vaakon kuin muutkin nisäkkäät ja niiden jäljet, ja Seppo Vuokko aukoa kasvimaailman saloja. Siellä pidetään 30. Satoja tuhansia vesilintuja on ollut matkalla arktisille pesimäalueilleen. Linnustonseuranta on ollut tämän kevään aikana keskustelun aiheena. Kuusamossa. SUOMEN LUONTO 4/ 84 43 . Maaliskuun lopussa pidettiin Tukholmassa kokous, jossa käsiteltiin uhanalaisten lintujen ja niiden munien laitonta kauppaa. (AK) Hämärän hyssyssä tuulen alapuolella Nisäkkäisiin ei juuri törmää puistojen oravia tai kotipihan siiliä lukuunottamatta. 7. Harva saaristossa liikkuja tietää, että samalla, kun veneilijä liikkuu tiiraluodon toista reunaa, pistää karikukko toisella laidalla tiirojen munia poskeensa. Tehokkaalla valvonnalla voimme estää suomalaisen luonnon salakaupan ulkomaille. 6.-1. Perinteisesti nisäkäsharrastajat ovat keskittyneet pyydystelemään pikkunisäkkäitä ja kartoittamaan nam kotiseutunsa lajistoa sekä kantojen vaihtelua. ,, Lintuharrastajille kesän huipentuma on Kuusamo-Natura, jota vietetään 30. Ensinnäkin nisäkkäiden tärkein / aisti on hajuaisti, toiseksi on "--.. Toukokuun loppuun kuuluu myös haahkakoiraiden lähtö sisäsaaristosta merelle. ... Kuitenkin niitä varsinkin pienimpiä on melkoisesti aivan lähiympäristössämme. Kesä ja kärpäset. Ainoastaan naaraat jäävät huolehtimaan jälkikasvustaan. Linnuthan soveltuvat hyvin erilaisten ympäristömuutosten ilmentäjiksi, ja kuka tahansa lintuja tunteva voi seurata, miten linnusto muuttuu omalla retkeilyalueella. Siinä lintujen elinehto. On vain osattava etsiä oikeista paikoista ja tulkita niiden maastoon jättämiä merkkejä. 7. Kesällä ne vain helposti hukkuvat rehevään vehmauteen. Mikäli lokkien vähentämistä lainkaan tarvitaan, työ kuuluu ammattilaisille, sillä he tietävät, miten saaristossa liikutaan. Ennemmin tai myöhemmin valtaa innokkaimmankin jälkientarkkailijan vastustamaton halu päästä näkemään otuksia. ensimmäiset valtakunnalliset lintuharrastuspäivät
Havaintopaikaksi on omiaan runsaskukkainen, helppokulkuinen aukea: niitty, tienpinnar tms. 90772 6364; myös läänien ympäristönsuojelutarkastajat ja luonnonsuojeluliiton piirisihteerit tietävät alueillaan toimivista selvitysryhmistä (SV) kaat ja viljelykarkulaiset. kedoilla, Jaksoissa, mäillä, ,: J• . " V) -~'c -~~RRko2_t~~~_,--;;,v , / ::l!i _,.,/' ·c---r~ ..___ _ ': __ , .-'--~ ' __...,-/ tee . Kuka tahansa "oman pellonpientareensa" hyönteisiä tunteva ja seuraava voi huomaamattaan arvokkailla havainnoillaan kartuttaa ja laajentaa tietämystämme hyönteisistä; ens1s1Jassa hän kartoittaa tietysti omaa luonnontuntemustaan. ':--,\ tö-matkat ahoilla, nurmilla, hk1 2 000 laJ1a. auroraperhonen, tesmanperhonen ja lauha_ hiipijä, Oleellista on opetella tuntemaan kukkivat kasvit erehtymättä. Miksei, pyydystäväthän lintumiehetkin omia siivekkäitään verkoilla ja houkuttelevat syöteillä kuvattaviksi. Mukana ovat myös tavallisimmat satunnaistulokUhanalaisten kasvien suojelussakin eletään vilkkaita aikoja. Havaintovihkoon kirjataan matkalaisen kulkureitti niin pitkälle kuin sitä voidaan seurata; esim. Toinen voi esim. + aika-, paikkaja säätiedot. -=_ · -· · ··\f~ · 1 ,. O,·•~-.... '-',; = -------------------------------------~--=--=-=--------'·ii; SUOMEN LUONTO 4/ 84 43, vsk. Pian ilmaantuu piisamille kaveriksi vesimyyrä ja mikäli jaksaa odottaa illan pimenemistä, saa melko varmasti seurata vesisiippojen menokasta saalistuslentoa. Kuvitus on Marja Koistisen tätä teosta varten piirtämää ja kattaa noin puolet lajistosta. Mutta nyt tapahtuu! Jo vuosikymmeniä on kasviharrastusta vaikeuttanut ajankohtaisen suomenkielisen kasvion puute. Siispä väijyksiin tuulen alapuolelle ja jos liikkua pitää, sen on oltava kuin hidastetusta filmistä. Kiikarit ovat joskus apuna etääntyvän hyönteisen seuraamisessa. mitata sekuntikellolla kullakin kukalla vietetyn ajan.) Hyönteiskeräilijöiden muistiinpanojen ansiosta on tiedot useiden lajien yleisyydestä ja levinneisyydestä, nimenomaan harrastetuimpien ryhmien kohdalla, saatu melko tarkkaan selville. Rautatiekatu 13 00100, Helsinki 10 Kartoitukseen osallistuneille lähetetään myöhemmin tutkimuslajien levinneisyyskartat sisältävä julkaisu, jossa on myös kaikkien tietoja antaneiden nimet. Ensimmäisenä löytyvät yleensä kevätpeltojen kiimarusakot ja kosteikkojen piisamit. Eri puolilta Suomea kaivataan havaintoja ritariperhosesta, palosirkasta, sarvikuonokkaasta, jättiläispuupistiäisestä ja seitsemästätoista muusta hyönteislajista. ; · i , \ ,I , : ~ ,ri , ~-::;0 \ 1 ·i5:-17~~J~· , •• ' • 1 \ ~)t~ )~. Retkeilykasvio sisältää koko vakinaisen lajiston, sekä alkuperäiset että vakiintuneet tulokkaat. Levinneisyystietojakin toki tarvitaan ja niitä kootaan; erittäinkin juuri nyt ja etenkin tavallisilta luontoa seuraavilta harrastajilta. Mikäli otusten antaa askaroida rauhassa, huomaa pian niiden olevan tavoilleen varsin uskollisia. 1 _ .. Nyt kesäkuussa ilmestyy Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kustantamana Retkeilykasvio. " (Elias Lönnrot: Suomen kasvisto, 1861) Palsta sopii alkaa tällä vanhalla kasviharrastuksen erinomaisuutta ylistävällä lainauksella, sillä vuosikymmeniä on harrastus ollut varsin vähäistä. Vaikka meillä nyt onkin erityinen toimikunta, käytännössä jää uhanalaisten kasvien suojelutoiminta ja tutkimuskin yhä edelleen paljolti harrastelijoiden harteille. Jo aikaisemmin oli monilla seuduilla käynnistynyt harvinaisuuksien uhanalaisuuden selvittely, mutta ensi kesänä mukana on jo koko maa. Kun pitää nämä seikat mielessä ja varustautuu annoksella uteliasta kärsivällisyyttä sekä toisella hyttysvoidetta, alkaa tulostakin syntyä. Eikä se aika, mikä semmoisiin matkustuksiin kuluu, tule juuri mihinkään lukuun, sillä istua ihminen ei muutenkaan aina jaksa, jonka tähden moni paremman puutteessa etsii väliaikaista liikuntaa turhissa, usein vahingollisissaki huvituksissa. Toimikunta pystyy vain koordinoimaan ja kokoamaan tietoja mutta laajoihin maastotarkistuksiin sillä ei ole mahdollisuuksia. C. Mäyrä tuhistelee omalla polullaan, ja peura näyttäytyy aamu aamun jälkeen. · · ,, ;v,. Viime vuoden keväänä uudistettiin kasvien rauhoitusasetus (ks. 1.~_Q _,'jJ-./ __ vuorilla ja tuntureilla, soissa, ._ ~(.) rämeissä ja korpiloissa saattaa .r / :~~~ac' myös ruumiille kyllä terveellis.~· .-, , , r,/; ./ . (Jos tarkkailijoita on kaksi, ehtii havaintoja otuksen meden noutamisesta tehdä enemmänkin. auroraperhonen/ voikukka voikukka voikukka sireeni voikukka ... Tarkempia tietoja ja havaintolomakkeita saa osoitteesta: HYÖNTEISKARTOITUS -81 Eläinmuseo Pohj. Otollisia ovat useimmat kimalaislajit selkeine väriyhdistelmineen ja perhosista esim. Suomen Luonto 4/ 1983) ja tällöin aloitti työskentelynsä Uhanalaisten eläinja kasvilajien suojelutoimikunta, aluksi maaja metsätalousministeriössä, mutta siirtyi sitten ympäristöministeriön toimikunnaksi. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan kotiseutusi uhanalaisten kasvien suojeluun, saat lisätietoja ympäristöministeriöstä toimikunnan sihteeriltä Aulikki Alaselta, puh. (HW) Perhoset lentävät kukasta kukkaan ... (SP) Tulossa uusi kasvio; uhanalaisten lajien selvitys jatkuu tä liikuntaa, ettei olekkaan suurta vaaraa ja pelkoa kirjan ääressä koukkuun kasvamisesta. "Outoin ·uusien kasvien etsin~a_ikkiaan t~_oksessa esitellä~ _ _,· :..----:-.. Tekeillä on nimittäin muutamien hyönteislajien levinneisyysmuutoksia koskeva selvitys, joka aloitettiin kesällä 1981. C " C C ·o:; ..J C. Tarkkailukohteiksi sopivat erinomaisesti ne otukset, joiden maastotuntomerkit takaavat varman määrityksen etäältäkin. Varhaiset aamuhetket niityn reunapensaikossa voivat paljastaa mäyrän tai supikoiran vakioreitin sekä valkohäntäpeuran keväiset ruohomaat. Sen päätoimittajana on apulaisprofessori Leena Hämet-Ahti Helsingin yliopistosta ja kirjoittajina joukko maan parhaita kasviasiantuntijoita. Muistilehtiön, kynän ja kiikarin kanssa ulos tarkkailemaan hyönteisiä!?. _, ;_ > ~(l.~ f-_-,; : / ') ·~ R -.... niiden näkö niin huono, että ne hahmottavat vain liikkeen. Syrjään ovat usein jääneet ainakin yhtä arvokkaat elintapaja käyttäytymishavainnot. 61
Myymme myös metsähallituksen kalastuslupia (myös postiennakolla). vaikka ku1vasal101s1t ens1mma1sta kertaa Taytat ku,vaustasot. Tilaa samalla ilmainen luettelomme. m,ta muilla tavoin sa1lotyt tuotteet tarvitsevat / /·,~ ,;,-7 / / / 7 / / 1/ 1/ Haluan lisätietoja 1/Evermat-kuivasäilönnästä / ~alauta tama kuponki 0s01tteelia / Sarv,s PL 29 33101 Tampere 10 / Kuoreen tunnus EVERMAT SAAVIS , / Osoite Myynti Ka1kk1hy11invarustetuttavaratalot1a kodmkonelukkee! kautla madn / ./p:stmumero 1a -10,m1oa1kk a_ / / LOISTAVA •• VARIEN TOISTAJA AGFACHROME 200 Luontokuvaajien suosima diafilmi kaikkina vuodenaikoina Herkkyys ASA 200 ( ISO 200/24°) AGFA-GEVAERT KALAMIES, Maan laajin valikoima perhonsidontatarvikkeita ja perhokalastusvälineitä. Ja voi· makkaan aromaatt,suuden ansiosta vo,t vahentaa suolan kayttoa ruoanvalm,stuksessa TALOUDELLISUUDEN VUOKSI Energiaa kuluu va,n ku,vausvaiheessa. e1ka ku,vasailottv1en tuotteiden varasto1nt11n tarv,ta e11ty1s1a sa1lytysla1tteita Tuotteet sa,lyvat hyv,na tavallisessa huonelampot,lassa S1tapa1ts1 ee v,evat murto-osan s11ta tilasta. v,hanneks,a. €VE:rmat -kuivasäilöntä on helppo tapa säilöä herkullisesti Uus, Evermat ku,vasa,loo sinulle ke san 1a syksyn sadon ter.reelhsemm,n maukkaam mm 1a sa1lyvammm kum muut sa,lontamenetelmat Va,vattomast, EVERMAT SÄILÖÖ LÄHES KAIKKI RUOKAAINEET Voit ku1vasa1loa s1ema JuureksJa maqo1a hedelm,a. 90-602352 ja 6949217. Toimitamme kalastuspaikkaluettelon pyynnöstä maksutta. sokero1nt1a saat, sitten teoll1s1a sa,lontaaine,ta Ku,vasa,loty,ssa tuotteissa v,tam11nit sa,lyvat paremmin Ja p1tempaan. PERHOKALASTUKSEN SPESIALISTI: PERHOPÖRSSI OY Hietalahdenkatu 18 D, Hki 18 puh. saadat lampot,lan termostaat,sta. mauste · 1a luonnon· kasve1a EVERMAT-SÄILÖNTÄ ON HELPPOA Onnistut. ku,vausa1an a1kakytk1mella Evermat hoitaa puolestasi loput EVERMATILLA SÄILÖT VUOSIKSI HYVÄT MAUT Ku1vasa1lonta vo1m1staa ruoka-aineiden luonnolhs,a arome1a Valmistat herkull1s1a aterioita Jopa vuosta sinen ku1vaam1stas1 tuotteista EVErmat Säilyvyyttä parhaimmillaan EVERMAT-SÄILÖNTÄ KANNATTAA NOPEAMMAN RUOANLAITON VUOKSI Saat vaivattomasti 1a nopeasti vaihtelua ate1101h1n Ku,vattu1a ruoka-aineita e, yleensa tarv,tse es,kas,tella ruoanvalm1stusta varten Ku,vatu,sta tuotteista vain sienet edellyttavat hatusta es,kas,ttelyna TERVEELLISYYDEN VUOKSI Ku,vaus on 10 sinansa terveelhnen sai· lontamuoto Hyva sa,Jyvyys e, edellyta suolaa· m,sta
Päällysosa teltasta vedenpitävää uretaanikyllästettyä nailonia Sisempi osa hengittävää puuvillaviskoosia Sisäänkäynti molemmista päädyistä Soveltuu hyvin ympärivuotiseen yleiskäyttöön. Kestävää muovia Hana Tyhjänä kasaanmenevä Kevyet ja eristävät Halti-makuualustat 27; CENTRUM Hamina, Hyvinkää, Hämeenlinna, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Karkkila, Kemijärvi, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Oulu, Pori, Raahe, Rauma, Rovaniemi, Savonlinna, Tampere, Turku, Valkeakoski, Varkaus, Vuoksenniska.. ,, , / 3/_/ dAt.OSTUS ON UUSIUTUVIEN x, QNVAROJEN __ KÄYTTÖÄ ISEN HYVAKSI W -~Fkaukas • Venttiilejä, liittimiä, satuloita vesi-, viemärija teollisuuslaitoksia varten • Korjausmuhveja • Kumipalkeita, tärinänvaimentimia, tiivisteitä, kumitusta ~!;~!ng Luoteisrinne 4, 02270 Espoo 27 JL. Korkeus 105 cm. Koko 210 x 160 cm. Päällinen puuvillaa Kaksinkertainen retkiteltta HALTI/TRAMP. 590; Kylmäpatruuna 3oog2,65 600g4; Kylmälaukku Curver 251. 780; Mapuupussi Lappi. Täyte puoliuntuvaa (täytteen paino 1300 g), kokonaispaino 2,4 kg. Paino 3400 g. Kaksikuorirakenne, iskunkestävää muovia Tukeva kantokahva ja tiivis kansi. ja viikonloppuretkelle. 95; Retkivesiastia 6 l. Rakenne H-lokero. Puhelin (90)-885 166 Telex 12 1297 karat sf Vaellukselle, camping-lomalle . Mitat 190 x 210 x 80 x 60 cm. Ympärivuotiseen käyttöön (+8°--10°)
Muuttomatkoilla hanhet ja joutsenet levähtävät Putkilahdella. Myös kasvumuutoksia näyttää löytyvän erityisesti ''Lopuksi haluaisin sanoa, että jokaisen luonnossa liikkujan havainnot ovat arvokkaita silloin, kun havainnot on huolellisesti kirjattu ylös: mitä ha. Putkilahti; Lahdella on tavattu mm. Lokan ja Kitisen kalarikkaat vedet ja ympäristön laajat ikimetsät antimineen ovat eränkävijän etsimää luonnontilaista Lappia, yhä riistasta rikasta, ja retkeilijä kohtaa siellä ylväät tunturit, välkkyvät vedet ja ikiaikaisen erämaan hiljaisen rauhan . heinäkurppa, heinätavi ja mustakurkkuuikku. Päästöjen rajoituksia tarvitaan välittömästi. paikallisten lähteitten ulkopuolellcli mutta myös laajemmin. Sodankylän kunta (993) 12821 Sodankylän matkailutoimisto (993) 11744 Sinulle luonnonystävä, Rantasalmi tarjoaa seuraavia tutustumiskohteita: Linnansaaren kansallispuisto; Moni-ilmeinen Saimaan saaristoluontoa edustava kansallispuisto. Kiitokset kirjeestänne." Satu Huttunen 64 SODANKYLÄN KUNTA IHMINEN JA LUONTO KOHTAAVAT Kehittyneet liikenneyhteydet tuovat Sodankylään vuosittain huomattavan määrän kotija ulkomaisia matkailijoita. Ihmisellä on aikansa, mutta maa on ikuinen ja taivas korkea sen yllä. Metsät kasvavat paikoin erittäin hyvin, mutta saattavat ulkonäöltään olla jo huonokuntoisia. Ravinnetaloudessa muutoksia on myös voitu osoittaa." Hilkka Halmeila Ruokolahdelta lähetti Suomen Luonnolle kirjeen, jossa paheksui välinpitämättömyyttä happosateiden tuhojen suhteen: tutkitaan ja tutkitaan, ettei vain tarpeettomasti hassata rahaa turhaan suojeluun. Luostotunturista, Tankavaarasta, Vuotsosta sekä Lokan ja Porttipahdan vesistöalueista on tullut suosittuja lomaja eräretkeilykohteita. Kosulanlampi; "Varma paikka" linturetkeilijälle. Lisätietoja Rantasalmen luonnosta ja Rantasalmesta antavat: Luontokerho Regulus (Esa Lahdenpää puh . Vaahersalonlampi; Lammella voi tavata mm. Puhutteleva arktinen luonto ja Lapin maiseman kuulas avaruus ohjaavat ihmisajatusta ylös ja etäälle. on neulaset vähissä, ikkunakuusia on jo paljon meilläkin. Sodankylän Luppoviikko, Tukkilaiskisat Porttikoskella, Työväen kesätapaaminen ja Tankavaaran kullanhuuhdontakisa osoittavat pohjoisen ihmisen hengen vireyttä ja hyvää halua pysyä ja kasvaa juurillaan. Kirjoittaja on itse tarkkaillut metsiä Ruokolahdella sekä Salpausselällä Lahti-Parikkala -välillä ja on löytänyt paljon harvalatvaisia mäntyjä ja vain muutamaa neulasvuosikertaa kantavia havupuita. vsk .. Varsin rajallisin resurssein tehtyihin tutkimuksiin on helppo esittää vastaväitteitä. Toiminnalliseen vapaa-ajan ja loman viettoon Sodankylä tarjoaakin todella hyvät mahdollisuudet. Avoimin silmin kulkijoita tarvitaan enemmän. Erityisesti sitä osoittaa Lapin ja koko PohjoisKalotin alueen perinteistä musiikkija muutakin kulttuuriyhteyttä ylläpitävä Finland Festivals -tapahtuma Jutajaiset, joka kerää tuhansittain Lapin väkeä ja turisteja kesäiseen Sodankylään yöttömän yön juhlaan. kaulushaikaran, lutitahuitin ja valkoselkätikan. Usein jo ensimmäisen vauriohavainnon ajankohta kertoo asiantuntijalle, mikä voi olla kyseessä. Menneen ajan eränkävijän yksinäinen mietiskely on vähitellen muuttunut nykyiselle ajalle ominaisiksi kulttuuritapahtumiksi. Linnustoon kuuluvat mm. "Metsien huonosta kunnosta on olemassa viitteitä ja erilaisia mitattuja asioita. 957-81478) SUOMEN LUONTO 4/ 84 43. On tehtävä päätöksiä myös riskiarvioiden perusteella.'' Maaperässä tapahtuvista muutoksista ensimmäiset havainnot ovat löydettävissä. Karut metsämaat köyhtyvät entisestään ja maaperän happamoituminen ja alumiinin liukoisuus näyttävät olevan luonteenomaisia eräille alueille. vaittu, missä havaittu ja milloin (vuosi ja päivämäärä ovat kaiken aja o). Muuttoaikana tavataan myös uivelo ja härkälintu. KYSYMYKSIÄ VASTAUKSIA Eivätkö tutkimukset jo riitä. Näiden viitteidenkin pitäisi riittää metsien suojelemiseksi. On kuitenkin muistettava, että sitovaa syy-seuraussuhdetta ei pystytä osoittamaan juuri koskaan. Eläinlajistoon kuuluvat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka , sinisuohaukka, mustakaulauikku ja mustatiira . Porosalmi; Luonnon ilme vaihtelee jylhistä kallioista vehmaisiin lehtoihin. 957-81097) ja Rantasalmen Matkailu Oy (puh. Hänen mielestään ei tarvita enää kemistiä analysoimaan neulasia, sateita ja maata, vaan jokainen voi itse tehdä tutkimuksen: männyissä Tässä otteita Oulun yliopiston dosentti Satu Huttusen vastauksesta: "Tutkimuksen ongelma on usein se, että päättäjiä ei saada vakuuttuneeksi. Tämän kaiken säilyttämiseksi myös jälkipolville on perustettu Urho Kekkosen nimeä kantava kansallispuisto. saimaanhylje, kalasääski ja saimaanlohi, runsaslajistoisesta kasvistosta mainittakoon erikoisuuksina lehmukset, näsiä ja lehto-orvokki . Kasvillisuudesta main_ittakoon lehmukset, vuorimunkkijäkälä ja kolmiomainen hiirenporras. Näillä kairoilla ihminen ja luonto kohtaavat. Neulasten keski-ikä näyttää jonkin verran alentuneen, neulasten rikkipitoisuudet ovat kohonneet laajoilla alueilla EteläSuomessa ja ensimmäisiä oireita vaurioista löytyy
OMAVARAINEN MAATALOUS -lehti kertoo käytännön asiaa LUONNONMUKAISESTA VILJELYSTÄ ja PUHTAASTA RAVINNOSTA Julk. Erityisen vaativiin töihin joutuu museovirasto joskus etsimään parempilaatuista puutavaraa Pohjois-Suomen sahoilta. ,,,. Ikkunanpuitteet kertovat laadun muutoksesta Arkkitehti Hannu Puurunen museovirastosta kertoo, että vanhojen puurakennusten korjaajat huomaavat selvästi puun laadun heikentymisen. Ilmansaasteiden vaikutuksesta Suomen metsien kasvuun on vähän ja osittain ristiriitaisia tietoja. 90-7011451 Nikamakäsittalyä Hermoratahierontaa luontaistuotteet Hakaniemen Metrokäytävä PITKÄMÖNRANTA LEIRINTÄKESKUS *** KURIKKA Puh. viljavalla ja karulla kasvupaikalla kasvaneiden puiden puuaineiden tiheydessä ilman mitään lannoituskäsittelyä. Uudet puitteet joudutaan lisäksi aina pintakäsittelemaan, jopa painekyllästämään, kun taas entiset ikkunanraamit säilyivät vuosikymmeniä ilman maalaustakin. Elävä Maa ry, 4 n:oa/v 1984 vuositilaus 35 mk 1984 kestotilaus 32 mk Tilaukset: (puh: 918-334382) Omavarainen Maatalous, Oksak. Folia Forestalia sarjan numerossa 400. KOIW •980-715559 ' \ TaAVAT T O T / TERVEYDENHOITOA Seppo Järvinen Kuntokeskus Haapaniemenkatu 12 c A : Puh . LIIKENNÖITSIJÖITÄ HÄMEENLINJA OY Poltinahontie 7 13130 HÄMEENLINNA 13 Hämeenlinjasta joka lähtöön Linja-autoliikennöitsijä ARTTURI PASMA 97420 LOHINIVA Puh. 407039 Vantaanrinne 14. Samaa suuruusluokkaa olevia eroja on havaittavissa mm. vsk. Suomalaisen kasityOn myyntipiste YEs,m puu n~1.1ll1 1a lo.t>ranrn lo.lo...thlll ,-t \'111 Virkisty viihtyisåssä kahviossamme ' Tuu1h,1 l..,n,ma.1 1..tloss,1 lrn-11,,1 V1H,lo.sf>nrnsl..a1\f1t> 78 puh 9f,4 33133 65. 90-843 553 KAIKISSA PORAKAIVOASIOISSA KÄÄNTYKÄÄ PUOLEEMME KALASTUSVÄLINEITÄ KAUPPAKATU 64 78200 VARKAUS 20 PUH 172-24 278 SUOMEN LUONT0-4/ 84 43 . Metsätalouden käytäntöön soveltamiskelpoisia tuloksia saadaankin vasta mitattaessa metsikkökoealoja laajahkoilla alueilla. Parhaissa kohteissa ovat mitatut kasvunlisäykset olleet vielä suurempia. 994-45312 Linja-autoja tilausajoon KERAMIIKKAA Keramiikkastudio ENWALDS PAUL Kutomontie, Vantaa 76, puh. Puh. 13, 15150 Lahti 15 Suomen Luonnon palveluhakemisto FOTOLIIKKEITÄ OY FOTO-HASSE AB Mechelinink. Esimerkiksi ruotsalaisten normien mukaan ikkunoihin pitää käyttää puuta, jonka vuosikasvu on korkeintaan 3 mm joka sekin on hyvin löyhä normi vanhaan käytääntöön verrattuna. Vanha puu oli säänkestävämpää ja lujempaa kuin nykyinen ja siinä oli runsaammin vahvaa sydänpuuta. Tutkimusten mukaan 100-200 kg:n suuruinen typen lisäys hehtaaria kohti on vähentänyt tiheyttä männyllä keskimäärin 2,5 0/o, kuusella 4, l 0/o ja koivulla 1-2 0/o. Esimerkiksi vanhojen rakennusten ikkunanpuitteet tehtiin paljon ohuemmiksi kuin nykyisin on tapana. Tilannetta helpottaisi, jos suomalaiset sahat valikoisivat tiheäsyistä sydänpuuta vaativiin töihin. Puun mekaanisten lujuusominaisuuksien kuvaajana voidaan käyttää puuaineiden tiheyttä. Tässä vaiheessa on syytä epäillä, ettei ilmansaasteiden vähentämisen vaikutus ole läheskään yhtä suuri kuin lannoituksen. Puun tiheys pienentynyt Eero Paavilainen metsäntutkimuslaitoksen suontutkimusosastolta vastaa: Metsänlannoituksesta on merkittävää yksityisja kansantaloudellista hyötyä silloin kun lannoituskohteet valitaan KYSYMYKSIÄ VASTAUKSIA oikein. Puh. • ., '' 01710 v.,., •• 71 . 964-502545 Tarjoamme sinulle: • Mukavat telttaja mökkipaikat • Hyvät matkailuvaunupaikat • Saunat • Uimarannan • Pelikentät, leikkipaikat • Kuntopolun (talvella hiihtoladun) • Kahvio-ravintolan kabinetteineen • Kesäteatterinäytäntöjä • Rauhallisen ja mielenkiintoisen ympäristön • Hyvän palvelun yms. Olavi Rajala Nikkilästä on lähettänyt kysymyksen, onko metsien keinolannoittamisesta todellista hyötyä, kun samaan aikaan ilmansaasteet vähentävät puiden kasvua. Metsänlannoitustutkim uksen tuloksia on esitetty mm. Nykyisten ohjeiden mukaisella kertalannoituksella saavutetaan sekä kivennäisettä turvemailla varsin yleisesti 10-20 m' :n suuruinen kasvunlisäys hehtaaria kohti. Eikö vähintään lannoitusta vastaava kasvunlisäys saataisi ilmansaasteita vähentämällä. 921 -332244 PUUKKOTEHTAITA ,. Eikö lisäksi keinolannoitteilla kasvatettu puu ole tavallista pehmeämpää eikä kelpaa hyvin edes huonekaluteollisuudelle. ,. ' ., ltLVOLA KY •,. PUUIIOTEHDAS . '""· 90·144 160 Fototarvikkeet, studioja ulkokuvaukset KAIVOJA OY VESIPETO AB PL 5, 01661 VANTAA 66 Puh. 90-897078 (HPY:n karttasivu 54) TAIDEJA KAmOKERAMIIKKAA KORKEAPOL TTOISESTA SAVESTA Myymme myiis SIV91 pienissä erissä NAHKAPUKINEITA RYMÄ ITTlÄN NAHKA OY Kankurinkatu 3 20110 TURKU 11 Puh. 893142 FotoPähkinl t ....... W. 39. TERVETULOA! Mansikan itsepoimintaa heinäkuussa Iso-Hiiden Kartano 14200 T ll'enki LAHJATAVAROITA .\H c,8>,) ~..-~••~.,,. Onko metsän lannoitus turhaa
Another hazard is hybridisation between the wild, and cultivated, apple, an indiscretion causing the gradua! decline of pure strains of the wild species. An action group has been founded in Helsinki with the object of extorting the City of Helsinki to mstal this vital equipment fortwith. ln the l 960s the river was dredged and reconstructed. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. What is happeninJl in our forests. Moreover, aquarium studies have revealed that the dry-type artificial food drives away Baltic herring. Sawmills pollute soil and ground water by Risto Valo pages 22-23 Sawmills treat green timber with a solution of chlorophenol to protect it against attack by mould. The latter would mean a reduction to 400,000 tons by 1993. The River Siikajoki story: the decimation of Finland's finest crayfish river by Jaakko Luoma pages 40-42 The River Siikajoki in Ostrobothnia was at one time one of Finland's finest crayfish habitats, if not the finest. Recent surveys have disclosed high chlorophenol concentrations of up to JOO mg/ kg in soi! associated with sawmills. Finland itself has thus far failed to do anything towards reducing its own emissions, despite a pledge to cut these by 30 "7o. The hedgehog patron of our backyards Photps by Juha Kylänpää pages 44.-45 Up !111 very recently the hedgehog (Erinaceus europaeus) was one of the most familiar visnors to yards and gardens. Nowadays more than a half of the 6,325 ton rainbow trout yield is cultured in the sea. Disappointed conservationists often wryly Joke: " lt's going to go because they are putting a motorway right through the middle of it! " Very apt in this case, for that is exactly what is going to happen to Pernajanlahti bay. During recent years rainbow trout culturing as an mdustry has tended to migrate increasingly towards the coast. (90) 17 358 Pertti Siilahti, piirisihteeri Lapin Luonnonsuojelukeskus Honkatie 7, 28120 Kemijärvi 2 scale clear felling and spruce encroachment on deciduous copses. The pollutant has permeated to depths of over two metres, reaching the ground water surface level. lt has space reserved for an ultramodern sulphur extraction plant but there is no intention of putting in such equipment, at !east for a start. 4 A 4, 40820 Jyväskylä 82 Marienne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Patrick Hublin, 971-313 377, Myllärintie 32 E 55, 70780 Kuopio 78 Tapani Hyytinen, Kallinen 8, 67700 Kokkola 70 Raimo Kantola, 986-71 569, Kirkkotie 5 C 5, 88300 Paltamo Antti Karlin, 922-24 040, Kajavakuja 6 as. One interesting example is furnished by the City of Helsinki's new 410 MW power station which is scheduled to start up in November. been felled in recent years compared, for instance, to neighbouring countries. vsk .. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Jorma Laurila (v.s.) Toimitussihteeri Kaarina Miettinen Toimittaja Auli Kilpeläinen Taittaja Markku Taottu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Ulla Kokko, Tapio Lindholm, Helge Rontu Ilmoitusmyynti Exomark Toinen Linja 10 00530 Helsinki puhelin 90-760 937 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. Causes underlying its decline include a changing environment and heavy road traffic. ln the present article the sarne issue is returned to in greater detail using satellite pictures from Kuhmo on Finland's eastern border taken in 1976 and 1981, together with an aerial photograph of a narrow strip taken in 1973 and 1983. Shortage of funds and people in bog preservation by Pekka Salminen pages 28-29 The national bog preservation scheme is now five years old. (90) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. At small sawmills in Finland a few tons per year of chlorophenol solution are needed, while large sawmills utilise tens of thousands of tons a year. The article triggered off a stormy discussion arnong foresters and the general public. Current discharges are in the region of 600,000 tons, but the Ministry of Trade and lndustry predicts that failing the advent of radical air protection measures our sulphur d1oxide emissions are going to increase, depending on the economic growth percentage, 10 the extent of 640,000-776,000 tons by 1993. Hirvonen, wnting its obituary, wonders why they could not have come up with a more original alternative. 6 A 2 00740 Helsinki 74 Heikki Luoma, 90-366 973, Kämnerintie 7 A 8, 00750 Helsinki 75 Arvo Ohtonen, Kylmäniementie, 90570 Oulu 57 Pentti Rauhala, 980-21 363, Juntonkatu 4 as. The pictures convincingly demonstrate that around 70 "7o of Kuhmo's forests have been devastated during recent decades. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010, Kasvitieteen laiare largely on State-owned land. The breedmg establishments have been concentrated at two main localities: in the Southwest Archipelago and the northern part of the Bothnia Bay. Wild apple tree of the year by Risto Murto pages 20-21 One of the most endangered tree species in Finland is the wild apple (Malus sylvestris), an inhabitant of Aland and the Southwest outer archipelago. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. (992) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Nervanderinkatu 11 E 00100 Helsinki 10 puh. 12, 53900 Lappeenranta 90 SUOMEN LUONTO 4/84 43 . PernaJanlahti bay and a topical joke by Heikki Hirvonen pages 34-37 The JO km long, narrow Pernajanlahti bay taht from the Gulf of Finland thrusts into the terrestrial districts of Porvoo and Pernaja is one of Finland's noteable beauty spots. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1984 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 110 mk, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 85 mk, muihin maihin 120 mk Irtonumero 15 mk ISSN 0356-0678 Värierottelut Oy Lito-Scan Ab Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Suomen Luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perärniehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. Luoma points out that the authorities were well aware of the effect this would have on crayfish stocks but that they were disinclined to do anything about it. lt has been forced out of many sites by largeLUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. by Mikko Punkan pages 16-/9 Punkari's article in Suomen Luonto (2/84) included a satellite picture showing how heavily Finland's forests have . (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. ln South Finland the species is on the decline, however, and in some places it has even become a rarity. lt is listed at international level as a site worthy of special protection. Land-owners have often in a fit of exasl2.Cration ditched bogs earmarked for l'reservation rather than await purchasmg any longer. The fish farms shed mucilage which becomes entangled in fishing gear and promotes unwelcome algal growth, causing a reduction in Baltic herring catches. However, this irreplaceable land form has been the subJect of a bitter national quarrel that has lasted for more than a decade. A rough estimate places the number of hedgehog road deaths in Finland at anything between 10,000 and 20,000 per summer. Editorial page 3 Finland as the world's sulphur emission monitor Finland has made vociferous demands in the ECE, for instance for a radical reduction in sulphur dioxide emissions in Central and Western Europe. Rainbow trout farming pollutes the sea by Jan Eklund pages 24-27 Rainbow trout fish farms have polluted inland waters rather badly in a number of districts in Finland. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Hannu Penttilä, suunnittelusihteeri Tiina Toivanen-Toikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri 66 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plester Suomen Luonto (Nature of Finland) 4//984. Rainbow trout are cultured in netcovered ponds on an artificial diet, the farms ecologically stressing their surroundings. Only two-thirds of those on the/rogramme have so far bee_n pre'serve and these puh. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Address: PI /69, 00/51 Helsinki, Finland. The intention is to preserve a total of 600 bogs, amounting to 490,000 hectares. Published by che Finnish Assocation for Nacure Protection. 21, 23520 Uusikaupunki 2 Ilpo Kuronen, 90-367 713, Vanha Suutarinkylänt. Aulis Junes putting principles into practice an interview by Teuvo Suominen pages 52-54 !os/Ekologian osasto, Fabianinkatu 24, 00100 Helsinki 10 Pentti Forsten, 939-371 33, Saarentie 33, 28300 Pori 30 Kaj Granberg, 941-262 076, Pellonpäänt. 20, 94600 Kemi 60 Vesa Tanskanen, 953-11 718, Liisank. The Southwest Archipelago is an important Baltic herring spawning and fishing area. The purchasing from private owners by the State for preservation purposes has been slow owing to a shonage of funds and buyers. The establishments of the Southwest Archipelago pollute the marine environment to an appreciably greater extent than Finland's third largest city, Turku, located on an adjacent part of the coast. (90) 497 018 Päivi Hallamaa, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. This prickly mamma! is becoming more abundant in North Finland its present northern limit extends between Kuhmo and Tornio. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. In the spring of 1984 its fate was finally sealed. Ground water has been found to be in a polluted state in the vicinity of a number of sawmills
Metsää on hoidettava ja määräajoin ravittava, sillä oman onnensa nojaan jätettynä se on ennen pitkää hunningolla. Jokainen meistä käyttää metsän antimia jatkuvasti. Metsät ovat Suomen sampo. Metsät ovat myös Suomen keuhkot. Suuri vihreä vyöhyke Pohjolan puhtaassa ilmastossa. Lannoitettu metsä voi hyvin. Jopa vaatteisiimme antaa kuidun puu. Siksi niitä on lannoitettava. Suomen metsät antavat meille työtä. Välittömästi kaikille metsureille, metsäalan ammattimiehille, saha-, puutavaraja paperiteollisuuden parissa työskenteleville kansalaisillemme. Ne hankkivat meille välttämätöntä valuuttaa, ulkomaankauppamme ostovoimaa. Suomen metsät ovat kansallinen aarteemme. Metsät turvaavat vientimme. Lannoitettu metsä tuottaa enemmän puuta. Lannoitus lisää paitsi hyvälaatuisen puun kasvua myös metsäneläinten elinmahdollisuuksia: ravintoa ja suojaa rehevässä aluskasvillisuudessa. Metsästä ovat riippuvaisia myös rakentajat, puusepät, kirjapainojen naiset ja miehet, kuljetusaian ammattilaiset maalla ja merellä. Paikka, jonne suomalainen on aina mennyt saamaan elinvoimaa
Eteläinen haara kulkee Mäntsälästä linjaa: Järvenpää-Kerava-pääkaupunkiseutl.i. Maakaasun käyttäjät ovat etuoikeutetussa asemassa. Maakaasua on tuotettu Kaakkois-Suomeen jo 10 vuotta. Näin maakaasun jakelualueelle tulee 35 kuntaa lisää. Näiden laitosten yhteyteen rakennettavien paineentaMe suomalaiset olemme etuoikeutetussa asemassa Metsinemme Ja Järvinemme. ESTE Maakaasu on puhdasta asiaa.. Maakaasuvarat ovat runsaat ja saatavuus hyvä. Mäntsälästä alkaa putken pohjoinen haara: Hyvinkää-Riihimäki-Hämeenlinna-Valkeakoski-Tampere-Kyröskoski. Runkoputken jatke on suunniteltu vedettäväksi Kouvolasta linjaa Orimattila-Mäntsälä, jolta väliltä haaralinja Lahteen. Nyt voimme säilyttää elinympär-1:, ja silti tuottaa energiaa taloudellisesti. ' Minne maakaasu tulee Tällä hetkellä maakaasun runkoputki kulkee Imatralta Lappeenrannan ja Kouvolan kautta Haminaan. sausasemien kautta maakaasu voidaan johtaa myös lähistöllä sijaitseviin asutustaajamiin. Tänä aikana ei ole ollut yhtään jakelukatkoa kuluttajille. Mihin maakaasu sopii Maakaasun suurimpia käyttäjiä tulevat olemaan runkoputken läheisyydessä sijaitsevat teollisuusyritykset ja voimalaitokset, jotka laajentavat kapasiteettiaan. Se on ilmaa kevyempää, myrkytöntä, tasalaatuista ja sen energiasisältö on korkea. Mitä maakaasu maksaa Neste on tehnyt neuvostoliittolaisen maakaasun toimittajan kanssa sopimuksen, jonka mukaan maakaasua voidaan myydä täysin kilpailukykyiseen hintaan muihin energiamuotoihin verrattuna. Mitä maakaasu on Maakaasu on 99-prosenttisesti metaania. Varsinkin kun otetaan huomioon maakaasun käytön vaatimien investointien taloudellisuus. Heille maakaasu tulee olemaan tärkeä energiantuottaja edullisten investoin!ikus· tannusten ja ylivoimaisen ympäristöystävällisyytensä ansiosta. Kokemukset ovat osoittaneet, että maakaasu säästää lämmityskustannuksia ja maksaa vaatimansa liitoskustannukset takaisin parissa vuodessa. Sen palamiskaasut ovat puhtaita. Siksi on kansantaloudellisestikin järkevää, että näitä etuoikeutettuja saadaan lisää.