Kevätkasvit ovat karaistuneita, valmiita yhtä lailla hyödyntämään varhaiskevään helteet kuin kestämään ankaratkin yöpakkaset ja takatalven tuiskut. Monivuotisille kasveille parinkaan peräkkäisen vuoden siemenkato ei ole kohtalokas: ehkä jo seuraava kevät on taas otollinen. Ei valkovuokolla kuitenkaan ole kovin pahaa hätää; tiukemmalla saattavat 2 V alkovuokon keikkuva kevät Takatalvi saattaa yllättää toukokuussakin. Eikä takatalvi ole kohtalokas kallioketojen piskuisille kevätkukkijoilleen, vaikka niistä suurin osa on yksivuotisia: takatalvihan tietää niille vesilisää. Koko luonto herää. Valkovuokko suojaa siitepölyään laittamalla kukkansa suppuun ja riiputtamalla niitä. Kukkiaan riiputtamalla valkovuokko pyrkii suojaamaan siitepölyn, mutta osa kukista turmeltuu tuuIen tuiverruksessa ja kun pölyttäjinä tarpeelliset hyönteisetkin ovat talven kohmettamia, jää siemensato heikoksi . Vaarallisempi niille onkin ylen kuiva ja sateeton kevät! Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Pahimmillaan takatalvi saattaa kestää viikonkin ja sisältää pakkaskausiakin. olla muuttolinnut, erityisesti jo maahan ennättäneet hyönteissyöjät. vsk.. Huonoimmin tässä suhteessa ovat varustautuneet sinivuokko ja kiurunkannus, joilta puuttuu mahdollisuus kasvulliseen lisääntymiseen. Kevätkasvit ovat kuitenkin karaistuneita ja kestävät melko hyvin kevätsäitten oikut. Ylen kurjalta näyttää lumen nutistaman valkovuokon elämä. Lehtojen kasvit hyödyntävät kevään valoisuutta ennenkuin puut sulkevat lehtimassallaan alakerran kasvit kesäiseen hämärään. Lumi peittää kaiken vihreän vaippaansa. Kallioketojen kasveille kevät taas on ainoa riittävän kostea ja lämmin kausi. Kun valkovuokko on jo ehtinyt kukkaan, saa yhtäkkiä saattakin muuttua koleaksi ja pilviseksi, ja kohta sataakin lunta. Yläku vassa kurkottaa lumesta imikkäkin. EteläSuomessa on jo toukokuussa monia kukkivia kasveja, erityisesti lehdoissa ja toisaalta kuivilla kallioja rinnekedoilla. Markku Nironen Kevään edistyessä säät muuttuvat yhä lämpimämmiksi ja aurinkoisemmiksi. Mutta kevät keikkuen tulevi. Siksi sinivuokon kukkien poimiminen on kasville itselleen paljon kohtalokkaampaa kuin valkovuokkojen kerääminen. Ellei siemeniä kehity, esiintymä kuihtuu ja näivettyy vuosi vuodelta, kun uusia yksilöitä ei synny kuolevien tilalle
Suomi on suurelta osin itse syypää ilmansaasteisiinsa. 51 Kirjoja ........................... Siksi ei ole syytä puhua pelkästään Keski-Euroopan metsätuhoista ja sieltä tulevista kaukokulkeutumista, mitkä ovat vakavia asioita nekin. 16 Ritva-Tuuli Laurila: Rakennuksia luonnon kielellä 18 Tapio Lindholm: Metsä syntyy kukkivaan maahan .. Pakkanen on ruskistuttanut neulaset eikä tuhojen lopullista laajuutta ja vaikutusta vielä osata arvioida. Osittaisratkaisuilla vain hidastetaan tuhoaikataulua ja sitten kun tilanne on pääsyt liian pitkälle, on asialla enää turha spekuloida. Aiotaanhan metsiämme käyttää entistä voimaperäisemmin ja lisäksi ohjelma toisi Suomeen viidennen ydinvoimalan. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. ........... Nyt tarvitaan riuskoja toimenpiteitä ja hyvää asiatietoa. Valitettavasti julkisuudessa näkyneiden lausuntojen mukaan ainakaan kaikille asian vakavuus ei ole valjennut. 3. Kysymys ei todellakaan ole vain metsäpolitiikasta, vaan yhteiskuntapolitiikasta, johon kaikkien kansalaisten on voitava vaikuttaa. Ilmansaasteista ja niiden tuhoista ei todellakaan puhuta liikaa. Ankaran pakkastalven jälkeen paljastuneet näkymät kuusissa ja muissa puissa ovat olleet lohduttoman näköisiä. Luonnonystäville ja ympäristönsuojelijoille nämä ovat ikäviä asioita ja luulisi asian askarruttavan myös metsäteollisuuden sikariporrasta. Ei myöskään pikkuasioilla näpärtely. 58 Tiedot julkaisijasta j.a toimituksesta...................... Luonnonsuojeluliikkeelle happamoituminen merkitsee haastetta. Sillä happamoituminen on vakava ongelma suomalaisessa luonnossa. Se vaikuttaa keskeisesti elinympäristömme laatuun ja tärkeimmän luonnonvaramme käyttöön. vsk. 32 Jorma Laurila: Otsoni uusi uhka metsille. 28 Seppo Parkkinen ja Heikki Willamo: Luontoretkellä kesärannalla .................... Teollisuuden omat toimenpiteet ovat keskeisiä. Kauhistelu ja hysteria ei auta asiassa. Teollisuuspiirien ilmansaasteitten metsillemme aiheuttavan uhan vähättely on nähtävä vain lyhytnäköisenä säästöpolitiikkana. Jollei pian ryhdytä radikaaleihin toimenpiteisiin ilmansaasteiden torjumiseksi, ovat metsämme todella vaarassa. 54 Summaries of the main articles ............................. 46 Katsauksia, uutisia ........... 8 Rauno Ruuhijärvi: Pieksämäen oireisto ja ympäristönsuojelijain uskottavuus .. LEHDEN HARMAAT SIVUT ON PAINETTU 100 OJo UUSIOPAPERILLE. Happamoituminen vaikuttaa maaperässä kuin sadevesi saavissa. 58 Kannen kuvat: Juha Taskinen (ahvenet), Teuvo Suominen (kesäsvengi) ja Pietilän toimiston arkisto. Luonto antaa omia varoituksiaan. Se voidaan hyvinkin pian joutua maksamaan metsien alentuneena tuottona. Astia täyttyy ja täyttymisnopeuden säätää saastelaskeuman määrä. 11 Ismo Tuormaa ja Tapio Lindholm: Minne vie Metsä 2000-ohjelma ............... Puhumalla ei tietenkään vaurioita torjuta, vaan teoilla, mutta silmien sulkeminen ja vaikeneminen on tyhmintä mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä. 12 Pertti Sevola: Vesiensuojelusta vesistönsuojeluun ...... Oma pesä on puhdistettava ensin. Tämän luulisi viimeistään antavan ajattelemisen aihetta. 22 likka Sammalkorpi: Rehevöitymisen toinen puoli ..... Luonnonsuojelijoiden on näytettävä kyntensä ja muistettava roolinsa radikaalina kansalaisliikkeenä. Ympäristönsuojelun aikakauslehti 4 • 1985 lrtonumero 18 mk Toiveajattelu ei turvaa metsiemme tulevaisuutta Metsä 2000 -ohjelma koskettaa meitä kaikkia. Rikkilaskeumien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen olisi aloitettava ennen kuin ne ovat syntyneetkään. 36 Kirsti Vanttaja: Göteborgin jätteiden esilajittelukokeilu 44 Marjukka Kulmanen ja Teuvo Suominen: Liukuva työaika ja -paikka ............ Kysymys on monitahoisesta ja vakavasta asiasta. SUOMEN SISÄLTÖ Katsauksia, uutisia ..... Mutta ilman metsäteollisuuden suurisuuntaisia ohjelmiakin on metsien kohtalo siirtynyt lopullisesti uuteen, vakavaan vaiheeseen. 4 ja 10 Harrastajien poluilta......... Asiantuntijat epäilevät perustellusti, että ilmansaasteet olisivat alentaneet neulasten pakkasensietokykyä
Seppo Vuokko, Luumäki. Torille sai tuoda hyviä tavaroita, joita ei itse enää tarvitse ja samalla sai ottaa mukaansa itselleen käyttökelpoista. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Hallitus Muista Suomen Luonnonsuojelun Säätiön adresseilla! 4 Kumeasti räsähti Laitilassa kunnaninsinööri Pekka Askolan ensimmäisenä jätelasipönttöön tiputtama pullo, kun vietettiin kunnan Iasinkeräyksen avajaisia aprillipäivänä klo 12.01. Taisto Rantala, Helsinki, varatuomari Helge Rontu, Helsinki, opettaja Erkki Vanninen, Kuhmo. Joku taitaa jopa tienata. Toimiessaan 12 vuotta Suomen Luonto -lehden päätoimittajana hän vaikutti merk:ttävästi sen linjaan. Pertti Forss, Helsinki, varatuomari Samuli Haapasalo, Kerava, fil.lis. 1985 klo 12:een mennessä. VPK:n miehet seurailevat sen täyttymistä ja tarvittaessa soittavat kunnan auton kuskaamaan säiliön kaatopaikalle, jonne rakennetaan välivarasto romulasia varten. Fil.kand. Valokuvaaja Hannu Hautala, Kuusamo. Säätiön hallitukselle osoitetut vapaamuotoiset hakemukset, joista käy ilmi anottavan apurahan suuruus, käyttökohde ja käyttösuunnitelma, tulee toimittaa Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamiehelle osoitteella Perämiehenl<atu 11 A 8, 00150 Helsinki, 27. Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kautta, Kololintu-, Joutsenlampija Oravanpoika-kirjat, SLL:n hopeinen ansiomerkki 1972, monia muita tunnustuspalkintoja. varajäsen vuodesta 1978 lähtien, toiminta vesiluonnon suojelun puolesta, toiminta vesihallinnon työskentelytapojen ja toiminnan sisällön muuttamiseksi oman aseman vaarantumista pelkäämättä. tarpeettoman tavaran vaihtopäivän. 4. Liittohallituksen jäsen tai Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJA luonnonsuojelua ja muuta ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen ja taiteelliseen työhön . Jaettavana on nyt noin 20 000 markkaa. vsk.. Liittokokouksen mitalisadetta Suomen luonnonsuojeliliiton Porissa maaliskuussa pidetty liittokokous myönsi liiton aktivisteille ansiomerkkejä seuraavasti: Kultainen ansiomerkki: Insinööri Pentti Forsten, Pori. Kirjalla Lintujemme katoava aateli (1967) hän toi ensi kertaa julkisuuteen ympäristömyrkkyjen petolinnuille aiheuttamat tuhot. Istutettavat poikasmäärät suhteutetaan kullakin istutusalueella esiintyvien hylkeiden määrään. D Ympäristöystävällinen aprilli Limnologi Pertti Sevola, Vaasa. Poikasistutuksilla korvataan saimaanhyljetoimikunnan mietintöön esittämällä tavalla saimaanhylkeiden kalastukselle aiheuttamia vahinkoja. Välivarastoksi tasataan alue kivihiilituhkalla. Kustannukset keräyssäiliön hankkimisen jälkeen jäävät vähäisiksi. Saimaanhylje saa syödä meidän laskuun Maaja metsätalousministeriö myönsi maaliskuussa 215 000 markkaa järvilohen ja järvitaimenen istutuksiin saimaanhylkeiden esiintymisalueilla Kymen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan kalastuspiireissä. Suomen Luonnon toimittaja 1978-79, päätoimittaja 1980-84, toiminta kasvien suojelun ja kasviharrastuksen edistämiseksi (Retkeilykasvion yksi tekijä), liiton kesäisten Iuonnonharrastuskurssien vetäjä, muu laaja julkaisutoiminta mm. Vaivanpalkaksi VPK saa toimintansa rahoittamiseen romun joukosta ehjät palautuspullot. Ympäristönsuojelusta sanan nykymerkityksessä hän alkoi kirjoittaa jo 1960-luvulla. piirin perustamisesta lähtien, toiminta kunnallisen ympäristöhallinnon, Kokemäenjoen suiston ja merialueen suojelun puolesta. Uhanalaiset kasvimme. Liittohallituksen jäsen 1982 lähtien ja varapuheenjohtaja 1984 lähtien, Satakunnan luonnonsuojelupiirin pj. Hopeinen ansiomerkki: , Teuvo palkittiin Opetusministeriö myönsi huhtikuussa valtion tiedonjulkistamispalkinnon Suomen Luonnon entiselle, pitkäaikaiselle päätoimittajalle Teuvo Suomiselle luonnonsuojelun tiedotustyöstä. Kun romulasia on kertynyt parikymmentä kuutiota, se kuljetetaan Riihimäelle. Oulun luonnonsuojeluyhdistys ja Tuira-toimikunta järjestivät Nuukuuden Vuosipäivänä 16. Fil.kand. Ympäristöyhdistyksen aloitteesta hankittu 5 m' :n säiliö oli keskellä kirkonkylää, kauppojen lähellä. Hänen yhdessä Juhani Paatelan kanssa tekemänsä Laulava lintukirja (1965 ja 1979) kuluu harrastajien käsissä vieläkin. KATSAUKSIA UUTISIA Palkitut suomenluontolaiset: entinen päätoimittaja Seppo Vuokko (oik.) ja monivuotinen toimitusneuvoston jäsen Helge Rontu. Hän aloitti valokuvaajana: Suomessa ei ole viimeisten 25 vuoden aikana julkaistu montakaan luontokirjaa tai -lehteä, jossa ei hänen tuotteitaan olisi mukana. 5. Viime vuosina Suominen on tehnyt ympäristönja luonnonsuojelua käsitteleviä radio-ja televisio-ohjelmia, joista erityisen kiitoksen ansaitsevat Luontopolkuohjelmasarja ja jätehuollon biologiaa esitellyt Komposti-ohjelma." Miksi heittää hyvää kaatopaikalle... Pertti Huttunen, Joensuu, tutkija Pertti Kalinainen, Pori, fil.tri Juhani Karhumäki, Turku, rovasti Jorma Kauko, Kuhmo, teknikko Arvi Laaksonen, Pori, metsänhoitaja Lasse Loven, Hyvinkää, dip1.ins. Kuljetus käy sujuvasti: Laitilassa sijaitsevan autonlasitehtaan romulaisin kuljetuksen yhteydessä. D Maan tunnetuimpia luonnonvalokuvaajia ja luonnonsuojeluvalistuksen edistäjä, laaja julkaisutoiminta mm. Juha Kylänpää SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Suomen Luonto onnittelee Teuvoa! Onnittelemme myös opetusministeriötä ja tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa viisaasta päätöksestä! Näin kuuluvat palkinnon viralliset perustukset: "Teuvo Suominen on tehnyt uraa uurtavaa työtä herättämällä suurta yleisöä tajuamaan luonnonja ympäristönsuojelun merkityksen
Kylällä ei ole rantaa muuhun suuntaan kuin väylälle päin. Suunnitelmasta on pyydetty lausuntoja mm. Samalla saaristoon tulisi myös öljyo_1_mettomuuden uhka. Alue edustaa luonnonmaantieteellistä ja kulttuurihistoriallista kokonaisuutta ja tarjoaa harvinaisen saaristokodin ainutlaatuiselle kasvistolle ja eläimistölle. Kun muistetaan, että noin 80 prosenttia Itämeren harmaahylkeistä kärsii lisämunuaissairaudesta ja että niiden lisääntymiskyky on huomattavasti heikentynyt, ei tämän alueen merkitystä voi yliarvioida. Väylä vaikuttaisi jopa 50 kilometrin matkalla tähän asti koskemattomaan ulkosaaristoon ja lävistäisi antoisia kalavesiä ja luonnonsuojelualueita. Laiturit ja venevajat joutuisivat suurten aaltojen ravistelemiksi. Natur och Miljön mielestä Ahvenanmaan jopa kansainvälisesti katsoen arvokas ja ainutlaatuinen saaristo on liian arvokas pantavaksi sellaiseen peliin, johon uuden väylän vaihtoehto johtaisi. Uudet jättiläislautat lisäävät painetta jo rankasti kuormitettua Ahvenanmeren saaristoluontoa kohtaan. Päävaihtoehdot ovat lyhyesti nämä: Olemassaolevaa väylää voidaan parantaa ruopSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. pauksella. Aaltojen imu voi koitua kohtalokkaaksi myös laajoille kutualueille Hellsön matalikoilla. Toisena vaihtoehtona on uusi väylä, joka eroaisi 13 metriä syvästä Naantalin väylästä Kihdissä, josta se jatkaisi Kökarin pohjoispuolitse Kökarinselän kautta avomerelle, jossa se liittyisi Maarianhaminan väylään. Kaksi väylän vaikutuspiiriin Jaavaa aluetta, Lågskär ja Björkör, kuuluvat kansainväliseen linnustonsuojelusopimukseen "Convention on Wetlands". Lemlandin ja Föglön eteläpuolinen alue on erityisen tärkeä lohenja turskankalastusalue, jota väylä tulisi häiritsemään. Kysymystä monimutkaistaa, että lauttojen pysähdykset Maarianhaminassa uhkaavat vähetä, ellei jättilau_ttojen anneta kulke Ahvenanmerellä täyttä vauhtia, jotta Tukholman ja Turun saariston nopeusrajoitusten aiheuttamat aikahukat korvattaisiin. Heti väyläsuunnitelman pohjoispuolella sijaitsee Sandskärin luonnonsuojelualue erityisine tunturimaisine kasvistoineen, harjumainen helposti kuluva soraja hiekkasaari, jota jättilauttojen aallot varmasti vahingoittaisivat. Saariston eteläosa on inventoitu säännöllisesti 30-luvulta lähtien. Ehdotettu väylä sivua1s1 35-50 kilometriä tähän asti koskematonta, rikasta ja erikoislaatuista ulkosaaristoa. Saaristolaiset, ammattikalastajat ja luonnonsuojelijat ovat huolissaan, eivätkä edes merenkulkijat ole vakuuttuneita uuden väylän tarpeesta. Saaristolaiset, ammattikalastajat ja luonnonsuojelijat vastustavat uutta vaylää, koska se aiheuttaisi luonnolle ja elinkeinoille runsaasti haittoja. Tämän väylän rakentaminen tuskin johtaisi olemassaolevan väylän sulkemiseen ehdotettu ulkosaaristoväylä voi matalien luotojen takia olla osin vaikeakulkuinen, ja talvella saattaa liikkuva jää aiheuttaa vaikeuksia. Ahvenanmaalaiset ovatkin ryhtyneet tarmokkaasti vastustamaan väyläsuunnitelmaa. __. Ahvenanmaan suurin ja arvokkain suojelualue on eräs Suomen suurimmista saaristosuojelualueista, ja ainut ahvenanmaalainen suojelualue, joka täyttäisi kansallispuistolle asetetut kansainväliset vaatimukset. Alustavassa suunnitelmassa huomautetaan, että molemmat vaihtoehdot ovat jokseenkin yhtä pitkiä mutta jälkimmäinen on suorempi kuin nykyinen väylä, ja lisäksi alusten nopeus eri vaihtoehdoissa vaikuttaa suuresti matkustusaikaan. KATSAUKSIA UUTISIA Laivaväylä uh~aa koskematonta saaristoa Turun ja Tukholman välille on suunniteltu uutta laivaväylää, joka aiheuttaisi suurta häiriötä Ahvenanmaan eteläisessä saaristossa. Oljyonnettomuus tällaisessa saaristossa aiheuttaisi todella pahaa jälkeä. runsaasti merilintuja, suuria ruokkija etelänkiislakolonioita. Ahvenanmaan Natur och Miljö vastustaa uutta väylää koskemattoman saariston läpi. Tieja vesirakennushallituksen laatima alustava väyläsuunnitelma on tarkoitettu pohjaksi jatkosuunnittelulle ja tutkimuksille. Pohjolan suojelunarvoisten kosteikkojen luetteloon kuuluu äskenmainittujen lisäksi myös Klåvskärin saaristo. Lentolaskennassa touko-kesäkuun vaihteessa havaittiin yksin tällä pienehköllä alueella 40 000 haahkaa. Råbuskärin alue on maan tärkeimpiä koirashaahkojen sulkimisalueita. Esimerkiksi öljyonnettomuus tällaisella väylällä autioittaisi suuria osia saaristosta. Lemlandin eteläpuolella väylä leikkaa Björkörin luonnonsuojelualuetta. Suuret autolautat ja muut alukset kulkisivat luonnonsuojelualueiden ja ammattikalastukselle tärkeiden vesien läpi. Myös merikihu ja luotokirvic:,C:>c:;> Op I<!) <1 .VAIHTOEHTOA nykyinen väylä Kartassa näkyvät Ahvenanmaan saariston läpi kulkeva nykyinen laivaväylä (A) ja uusi suunniteltu (8). Valinta kahdesta pahasta Kuinka uusi väylä sitten vaikuttaisi ainutlaatuiseen saaristoomme. Siellä on tavattu 150 yksilön lauma. Råbuskärin kaakkoiset luodot kuuluvat Itämeren tärkeimpiin harmaahyljealueisiin. Alueella on mm. vsk. Kalastuksen merkitystä ei voi mitata vain ammattikalastajien tuotannon arvolla, vaan kalastus on saaristossa oleellinen osa elinkeinojen yhdistelmää. Suunniteltu uusi väylä leikkaisi Ahvenanmaan eteläistä saaristoa ja avaisi arvokkaat, koskemattomat saaristoalueet tiheälle lauttaliikenteelle, muille ra\ltilaivoille ja vapaa-ajan aluksille. Pian Kökarinselän jälkeen väylä leikkaa Klåvskärin saaristoa. TVH perustelee suunnitelmaa sillä, että alusten kasvava koko vaatii yhä syvempiä väyliä, ja suunnitelmassa selostetaan "soveliaan" väylän vaihtoehtoisia linjanvetoja ja kustannuslaskelmia. Kyni Larpes Ahvenanmaan Natur och Mi/jön puheenjohtaja 5. Näin suuret yhdensuuntaiset väylät vaikuttaisivat koko eteläiseen saaristoomme. VAIHTOEHTO 8 $~, ARVOKAS LUONNONAIUE 1 1 1 1 T ARKEA !ALAS TUSAlUE nen esiintyvät alueella. Kihdin jälkeen väylä pyyhkäisee Kökarin pohjoispuolella suoraan Hellsön kylän kalastusvesien ylitse. Väylä tunkeutuisi vielä tähän asti luonnontilaisena ja rauhallisena säilyneeseen saaristoon. maakuntahallinnolta
Tutkimus on siten vasta aluillaan, joten tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole. Metsäojitukset ja havupuumetsiköt sekä typpilannoitus lisäävät happamuutta. Suomessa on paljon luontaisesti happamia järviä varsinkin suoalueilla sekä entisen Litorina-meren alunamailla. KATSAUKSIA UUTISIA Mittaa kotijärvesi pH! Mikkeli • Happamoitumiselle ovat herkimpiä karut pikkujärvet. Hapan vesi köyhdyttää veden elämää. vsk.. Niitä on Suomessa ainakin viidellä alueella, jotka näkyvät rasteroituna kartassa. Vesi voi olla hapanta myös muista syistä kuin ilman saasteiden t-akia. Kirjoitamme asiasta lisää ensi syksyn Suomen Luonnoissa. Suomalaisten karujen pikkuvesistöjen happamoitumista ruvettiin selvittämään varsinaisesti vasta 1980-luvun alussa. Myös kalojen lisääntyminen häiriintyy. Riskialueet tutkittava kiireesti Jo nykyiset tutkimukset sekä Mitä ovat pH ja alkaliteetti. Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys löysi pari vuotta sitten sadan järven ja lammen joukosta noin 50 happamoitunutta tai hyvää vauhtia happamoitumassa olevaa vesistöä. Eroja asiantuntijoiden käyttämiin laitteisiin toki on: Ne ovat tarkempia ja toimintavarmempia. Kun pH laskee alle viiden, järvi on jo selvästi happamoitunut. riskialueiden järvet ja lammet. Samankaltaisia tuloksia on saatu myös mm. Hapan vesi köyhdyttää elämää Happamoitumisen tutkimus on tärkeää sekä luonnontieteellisistä että taloudellisista syistä. Neutraali arvo on 7, sitä ylemmät emäksisiä ja alemmat happamia. Kaiken kaikkiaan on voitu todeta, että ainakin Etelä-Suomen karut pikkujärvet ovat vaarassa. Ensimmäialkaliteetilla. Sitä mitataan millimooleina litraa kohti eli mmol/1. Kokeile pH-liuskaa! Tämän lehden välissä on postisiirtokortti, johon on liitetty pH-indikaattoriliuska. Sadevesi on Suomessa hapanta. Kalakanta on jo hävinnyt muutamasta järvestä, ja vaara kasvaa koko ajan, koska happamoitumisvaiheeseen kuuluvat äkilliset pH:n vaihtelut tappavat nopeasti. OP&JT SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Mukana oli 52 järveä, ja ainoastaan 12:lla ei ollut välitöntä happamoitumisuhkaa. Suomalaisten järvien puskurikyky on keskimäärir. pH voi vaihdella kovastikin samassa vesistössä eri vuodenja vuorokaudenaikoina. Liuskalla voit nopeasti ja helposti testata lähijärvesi tai -lampesi pintaveden pH:n. Asteikko on logaritminen: yhden pH-yksikön lasku merkitsee happamuuden kymmenkertaistumista, kahden yksikön lasku satakertaistumista jne. Herkimmin hapot hyökkäävät pieniin, kallioisessa maastossa sijaitseviin vesistöjen latvajärviin. Suuri osa suomalaisista järvistä sijaitsee sitä paitsi happamoitumisen kannalta herkillä alueilla. Herkkiä alueita ovat myös moreeni-ja harjualueet. pH alkaa laskea, kun vesistöön virtaa joko suoraan taivaalta tai maasta valumavesien mukana niin runsaasti happoja, ettei vesistö pysty vastustamaan niitä. Nurmijärven Luonnon selvityksessä. Suomen luonnonsuojeluliitto on aloittanut kampanjan nimeltään "mittaa kotijärvesi pH". Selvityksen mukaan kunnan kaakkoisosan järvet ja lammet ovat jo pitkälle happamoituneet tai uhanalaisia. Testaa lähijärvesi happamuus! Teet sen helposti ja nopeasti tämän lehden välistä löytyvällä pH-liuskalla. Silti se voi antaa suuntaa lisätutkimuksille. 0,1-0,25 mmol/1 eli suhteellisen hyvä. Espoon kaupunki teetti viime vuonna Antti Pätilällä selvityksen espoolaisista_ järvistä. Sen ideana on aktivoida kansalaisia tutkimaan lähiympäristöään tällä kertaa lähivesiään. Paperiliuska on nopein tapa mitata veden pH. Varsinkaan EteläSuomen ilman saasteiden kuormitus ei poikkea olennaisesti eteläisen Skandinavian kuormituksesta ja Ruotsissahan on arvioitu jo noin 10 000 järven kalaston vahingoittuneen happamuuden takia. Parikymmentä oli lisäksi vaarassa. Uudenmaan järvistä on jo suunnilleen viidennes happamoitunut tai happamoitumassa. Juha Tikka Outi Pärnänen on keväällä lumien sulaessa. Veden 6 eliöstön elämä alkaa vaikeutua, kun pH putoaa selvästi alle 6:n. Vähintään 0,5 mmol/1 merkitsee erittäin hyvää, alle 0,05 heikkoa puskurikykyä. EteläSuomessa pH liikkuu 4,4-4,9 välillä, ja esimerkiksi vesihallituksen Vihdin mittausasemana saatiin keskimääräiseksi arvoksi 4,4 jo 1970-luvulla. Veden happamuutta ilmaistaan pH-arvolla. Kun pH laskee alle kuuden, keijuston, vesikasvien ja eläinten koostumus muuttuu. Niitä on ainakin Tampereen pohjoispuolella, Pohjois-Espoossa ja Vihdissä, maan kaakkoisnurkassa Miehikkälässä, Virolahdella ja Ylämaalla, Salpausselkien tienoilla Savitaipaleella sekä Joensuun, Ilomantsin ja Kiteen välisellä harjualueella. Tämänkaltainen mittaus ei tietenkään tuota tieteellisesti pätevää tietoa. Kriittisin vaihe sinä katoavat pienet särkija lohikalat. Kun sen pH laskee 4,6-4, 7:ään, siitä saattaa koitua ympäristövaurioita. Tulokset pyydämme lähettämään luonnonsuojeluliiton toimistoon . Jos saat liuskallasi selvästi happaman puolella olevan pHarvon (alle 6) kirkasvetisestä ja karusta järvestä tai lammesta, joka ei sijaitse soiden ympäröimänä tuloksesi kertoo ehkä happamoitumisesta. Kesällä se on yleensä korkeampi kuin talvella. Jos haluat lisätutkimuksia, ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisiin, vesipiiriin, kalastuskuntiin, kalastustai kalatalouspiiriin. Eri vesistöillä on erilainen kyky vastustaa happoja eli ne ovat eri tavalla puskuroituja. Laboratorioiden sähköiset mittarit voivat erottaa pH:n 0,05 yksikön tarkkuudella, meidän liuskoillamme paasee yhden yksikön tarkkuuteen . Myös syyssateiden aikana vesistöt saattavat kokea happohyökkäyksen. Kiireisimmin pitäisi selvittää kunnolla :-is. Vesija kalatalousihmiset ovatkin pikku hiljaa heräämässä, ja oletettavasti kiinnostus lisääntyy. Suhteellisen luonnontilaisten puhtaiden vesien pH vaihtelee yleensä välillä 6,4-7. Vihdin pikkujärviä on tutkinut Juha Tikka Vihdin Luonnon rahoituksella. Veden puskurikyky eli kyky sitoa happea ilmaistaan veden tiedot ilman saastumisesta antavat aiheen kiirehtiä lisätutkimuksia. Mitenkähän on järvien laita sinun kotiseudullasi
Parin viime vuosikymmenen aikana ajoverkkoja ajosiimasaaliit ovat moninkertaistuneet. Viime vuosikymmeninä lohikannan heiketessä osittain lohenkalastukseen perustuvan omavaraistalouden edellytykset ovat kuitenkin heikentyneet, etenkin latvaosissa asuvan saamelaisväestön kohdalla. Jätevesipäästöjen seurauksena ovat silakan troolisaaliit vähentyneet romahdusmaisesti. Tehtaan laskemat luonnolle myrkylliset jätemäärät ovat suurempia kuin minkään muun yksittäisen laitoksen KATSAUKSIA UUTISIA Suomessa: vuorokaudessa keskimäärin 240 tonnia rikkihappoa ja lähes 150 tonnia rautasulfaattia sekä lisäksi lukuisia ympäristölle myrkyllisiä raskasmetalleja. ONKO OSOITE MUUTTUNUT. Valtuuskunta korostaa, että lohenpyynnillä on ollut suuri merkitys Tornionjoen vesistön keskija latvaosissa asuvan väestön toimeentulolle. Lohikannan palauttamiseksi olisi saamelaisvaltuuskunnan mukaan pikaisesti rajoitettava etenkin meripyyntiä ajoverkoilla, ajosiimoilla ja lohikoukuilla, mutta myös pyyntiä jokisuulla ja joen keskiosissa, jotta riittävästi emokaloja pääsisi nousemaan jokeen. Saamelaisvaltuuskunnan mielestä olisi kannattavampaa ohjata pyynti jokeen, sillä monet tutkimukset osoittavat, että avomeripyynnissä saatujen lohien keskipaino on huomattavasti pienempi kuin jokisuulla ja joessa pyydettyjen lohien. Lohenkalastus on antanut sadoille perheille toimeentulon joko yksinään tai yhdessä muiden SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. vsk. Saamelaisvaltuuskunta toteaa, että lohikannan heikentymiseen ja luontaisten poikastuotantoalueiden tyhjentymiseen on syynä etenkin voimakas meripyynti ajoverkoilla, ajosiimoilla ja lohikoukuilla. Liittokokous vaatii, että Kemira Oy:n on kannettava vastuunsa elinympäristöstämme ja vähennettävä Vuorikemian tehtaiden jätevesipäästöjä seuraavan aikataulun mukaisesti: vuonna 1986 on rikkihapon maaraa vähennettävä 50 0/o, rautasulfaatin ja muiden raskasmetallien vähintään 40 0/o vuoden 1983 tasosta vuonna 1990 rikkihapon, rautasulfaatin ja muiden raskasmetallien määrää vähintäin 70 OJo vuoden 1983 tasosta jatkossa tulee selvittää edelleen rikkihapon ja raskasmetallien talteenoton ja kierrätyksen tehostamista Kemira Oy:n suunnittelemista mittavista investoinneista tulee jatkossa osa ohjata Vuorikemian jätevesipäästöjen vähentämisohjelman toteuttamiseen. Syynä on liian voimakas merija rannikkopyynti: emokaloja ei yksinkertaisesti pääse jokeen niin paljoa, että kaikki entiset hyvät kutupaikat saisivat kasvattaakseen pikkulohia. 1 Liitto toteaa, että Vuorike' mian tehtaat ovat vaurioittaneet jo usean tuhannen hehtaarin laajuista merialuetta päästöillään: ''Kansainvälistäkin huomiota herättäneet Kemira Oy:n Vuorikemian titaanioksiditehtaan jätepäästöt ovat vakava uhka Porin edustan merialueen elolliselle luonnolle. 7. Suomen Luonnon palvelukortti sivulla 57 ammattikalastajista joutunut luopumaan elinkeinostaan muiden siirtyessä kalastamaan silakkaa eteläiselle Selkämerelle ja Itämerelle". Sittemmin Selkämeren puolustajana on ansioitunut myös kansainvälinen Greenpeace-järjestö ja sen suomalainen sisarjärjestö Sateenkaariryhmä. Aiemmin Porin edustan merialue oli tunnettu silakan syysja talvikalastuksen keskuspaikkana. Tarvittava tekniikka on aikataulun puitteissa hankittavissa. Tornionjoki on miltei entinen lohijoki, vaikkei joessa ole ensimmäistäkään voimalaitosta. Jätevesipäästöjen seurauksena Porin edustan merialueella on jo nyt lähes 1500 hehtaaria kuollutta merenpohjaa sekä lisäksi vielä useita tuhansia hehtaareja jätevesihaitoista tuntuvasti kärsivää aluetta. luontaiselinkeinojen kanssa. maaliskuuta Porissa pitämässään liittokokouksessa tiukkoja toimia Kemiran Vuorikemian tehtaiden jätepäästöjen vähentämiseksi. Selkämeren saastuttaminen lopetettava Suomen luonnonsuojeluliitto vaati 23.-24. Selkemeren tila on niin hälyttävä, että viivyttely ei enää ole mahdollista. Ammattikalastajille rajoituksista koituvat taloudelliset tappiot tulisi korvata täysimääräisinä valtion varoista. Alueen saastumisen johdosta on osa Lehtikuva Suomen luonnonsuojeluliitto on jo vuosia arvostellut Kemiran Vuorikemian tehtaiden harjoittamaa Selkämeren pilaamista. Saamelaisvaltuuskunta vaatii Tornionjoen lohikannan elvyttämistä Saamelaisvaltuuskunta on huolissaan Tornionjoen lohikannan tulevaisuudesta' ja vaatii pyynnin pikaista 'rajoittamista, jotta luontainen lohikanta saataisiin palautettua jokeen. Kuva keväältä 1984: menossa silmättömän silakan hautajaiset. Selkämeren ekologisen tasapainon turvaaminen on mahdollista vain mikäli Vuorikemian jätepäästöjä olennaisesti alennetaan. Liittokokouksen antamassa julkilausumassa todetaan, että tehtaalla tähän mennessä suoritetut jäteveden puhdistustoimet ovat olleet riittämättömiä. Vastaavasti jokisaaliit ovat jyrkästi pienentyneet ja emokalojen puutteessa luontaiset poikastuotantoalueet ovat autioituneet
"Mutta eräässä suhteessa inspehtori erehtyi. "lajikuvausta" ja "ekologista kuvausta", kohteen valintaa ja rajausta, eri kuvausmenetelmiä ja kuvan käyttöäkin. · Kesäkuussa on luonnonsuojeluliiton kasviharrastuskurssi Ahvenanmaalla. (Yrjö Kokko: Neljän tuulen tie). Kurssilla harrastetaan kasveja varsin perinteisesti: kierrämme maastossa katsellen kaikenlaisia kukkia ja uusia lajeja opetellen. Voit tarkkailla kasveja ihan omaksi iloksesi , mutta silloinkin tarkan havaintokirjan pito auttaa ah niin rajallista muistia. Valitsepa joku tietty paikka, vaikkapa pihamaan peränurkka, jonka muutaman kasvilajin kesää seuraat tarkemmin. Siitä kiinnostuneet saavat lisätietoja Pertti Uotilalta, Kasvimuseo, Unioninkatu 44, 00170 Helsinki 17, puh. Mikäli sopiva pimeä soppi löytyy, katsellaan ja arvioidaan kurssilaisten omiakin kasvikuvia. 90-650 188. Hän tunsi kasvien nimet. Samaan osoitteeseen voi ilmoittautua tilaajaksi. Kasvien perhesalaisuudet esiin! "Siitä päivästä alkoi inspehtorin maine kasvitieteilijänä. Mutta nekin reagoivat ympäristöönsä, ne muodostavat yhteisöjä, ne kamppailevat keskenään tilasta ja resursseista, niitä syödään, kiusataan ja rääkätään, niillä on mitä erilaisimpia suhteita ympäristönsä muihin lajeihin. Jo alkuun päässeet harrastajat tuskin paljonkaan vihjeitä tarvitsevat, vaan kesä kuluu vanhaa rataansa: aivan liian nopeasti eikä ehdi tehdä edes puolia siitä, mitä keväällä aikoi. vsk.. Mutta näin kertyneillä havainnoilla on tieteellistäkin mielenkiintoa: pian sinä tiedät enemmän tarkkailukasvisi elämästä kuin useimmat kasvitieteilijät, ehkä jotain sellaista, jota kukaan muu ei tiedä! Ammattikasvitieteilijämmekin ovat aivan liian paljon rajoittuneet kasvien levinneisyyden selvittelyyn, muistuttavat aivan liian paljon Neljän tuulen tien Ragnaria, ja kasvien elämän tarkkailu on lähes kokonaan unohdettu. Ani harvasta kotimaisesta kasvilajista on tehty yhtään laajempaa ekologista selvitystä! Ja suojelun yhteydessä kaipaisimme juuri tietoja pölyttäjistä, tuholaisista, siemensadosta, taimettumisesta, esiintymien yksilömääristä ja ikäjakautumasta monet näistä asioista olisivat ihan helposti havainnoimalla selvitettävissä. Kurssi on aiemmin aina täyttynyt, eikä 8 tällekään kurssille ole enää monia paikkoja vapaana. HARRASTAJIEN POLUILTA Piirrokset Jari Kostet Kukat kukkivat, katsojat kykkivät Kasviharrastuksen aktiivisin aika on alkamassa: kesä koittaa. Luonnonkasviemme biologiasta tiedetään niin vähän että hävettää. Pitkän pohdiskelun jälkeen uusi lehti ristittiin ja sai nimekseen Lutukka. Monelle kasviharrastus yhä on " bongausta" : pyritään vain näkemään, valokuvaamaan tai keräämään niin monta kasvilajia kuin mahdollista. Ja ne olivat yhtä rehellisiä kuin kaikki tilastot. Hän oli tottunut järjestämään kaiken, ja kasvitiede oli kuin Juotu häntä varten. Hänen hyvä muistinsa säilytti niiden latinalaiset nimet, luokat, lahkot, heimot ym. Suomen Luonnon edellisessä numerossa oli ennakkouutinen kasviharrastajien oman lehden perustamisesta. Hän ei ymmärtänyt, hän ei osannut käsittää, että kasvitkin kuuluvat kokonaisuuteen, luontoon, joka kuitenkin on paljon tärkeämpi kuin nimet, luokat ym". Ne olivat ainakin rehellisin mielin tehtyjä". Mikäs siinä, harrastus on antoisa niinkin. Ei kasvien elämän seuraaminen loppujen lopuksi eroa kovinkaan paljon ljntujen elämän seuraamisesta: ainoaksi eroksi loppujen lopuksi taitaa jäädä etteivät kasvit liiku, eivät muuta. Kasveista voi todellakin saada paljon enemmän iloa. Katso, miten ja milloin kasvu alkaa, kuinka nopeasti kukin kasvilaji kasvaa ja milloin alkaa kukkia; kuinka kauan kukinta kestää kokonaisuutena ja kuinka kauan yksittäinen kukka säilyy; ketä kukissa käy, minkälaisia otuksia; kauanko kestää siementen kypsyminen; kuka syö siemeniä; mikä puree kasvin lehtiä; miten siemenet leviävät; sairastaako kasvi jne. Valokuvauksesta kiinnostuneille opetetaan yhteisen luonnonsuojeluja lajintuntemusopetuksen lisäksi mm . Erikoisuuksien keskellä ei kuitenkaan unohdeta Manner-Suomen tavallisiakaan kasveja: kyllä metsälauhankin viimeistään täällä pitäisi tulla tutuksi. Mitä enemmän itse tietää, sitä enemmän näkee ja myös ymmärtää siitä mitä silmien edessä tapahtuu. Kun hän virassaan oli oppinut tekemään kuukausi-ilmoituksia ja vuosiraportteja, laati hän nytkin systemaattisen tarkasti tilastoja kasvupaikoista, kasvien runsaudesta ja kukkimisajoista. Kun luette tätä, lehti on varmaan jo ilmestynyt. Moniin herääviin kysymyksiin voisi löytää vastauksen Holmin ja Bredsdorffin kirjasta Kukkabiologia, joka kuivasta nimesSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Lajistoltaan Ahvenanmaa on Suomen runsain, joten kiinnostavaa katsottavaa kyllä riittää. Ensimmäisen numeron sisällöstäkin suuri osa on jo ladottavana ja toiseen numeroon kerätään materiaalia. Sillä inspehtori oli täJ/ä alalla tiedemies ehkä yhtä paljon • •• I •., • kuin monet muutkin tiedemiehet. Näinhän kasveja perinteisesti on harrastettu
Lämpimänä toukokuisena päivänä on rantakalliolla makoilevan vaihteeksi mukava tehdä havaintoja "hyönteismuutosta". Näkyviä toukokuisia vaeltajia ovat myös valkeat kaaliperhoset, jotka todellakin saapuvat etelänmailta meillä ei ole lainkaan pysyvää kotimaista kantaa. Rennosti kesään! Seppo Vuokko Hyönteismuuttoa tarkkailemaan Hyönteisistä ensimmäisten, mm. Niiden ainoana vaivana ei ole kylmyys, kiusallisin ja tuhoisin vitsaus on pieni Sphaerularia bombi -sukkulamato. .· ---~,:;?~~~ tään huolimatta on hauska kirja, niitä harvoja "lehdet pyöreän pitkulaiset, kukat punaiset, kasvaa soilla alangoilta vuoristoon" -kaavasta poikkeavia suomenkielisiä kasvikirjoja. Keväisin tällaiset Ioisitut kimalaiset lähtevät lentoon kuten "puhtaatkin", mutta ne eivät kykene pesäntekoon, vaan kuolevat. Eniten vaellushavaintoja on tehty kahdesta kimalaislajista: mustakeltavalkoiset mantukimalaiskuningattaret ovat yleensä liikkeellä ensimmäisinä, mutta melko samoihin aikoihin vaeltavat mustapunaiset kivikkokimalaiset. Kuinka ovat · pärjänneet koloissaan talvehtineet pörröturkkiset kimalaiskuningattaret. Monin paikoin maa kuitenkin routaantui tavallista syvemmältä. Keväiset kimalaisvaellukset ======--lienevät useille lintustaijareille tuttuja. Lähiviikkoina selviää, seuraavatko muut lajit normaalissa järjestyksessä, vai onko poikkeuksellisen ankara talvi vienyt osansa. muutamien varhaisten yökköslajien lento alkaa olla tältä vuodelta jo takanapäin . Hyönteisvaelluksista tehdään havaintoja samoin kuin lintumuuton yhteydessä. vsk . Huomattava osuus näihin aikoihin lentelevistä kuningattarista kantaa sukkulamadon toukkia ruumissaan, arviot Ioisittujen osuudesta vaihtelevat kimalaislajin, paikkakunnan ja vuoden mukaan noin 10-90 OJo :n välillä. Seppo Parkkinen 9. Se elää kimalaisten pitkäaikaisilla talvehtimispaikoilla ja syksyn tullen kaivautuu talvehtimaan hakeutuneiden kuningattarien takaruumiiseen lisääntymään. Aktiivisesti liikkuvat pikkueläimet SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Näkyykö tänä vuonna yhtä runsaasti iloisenvärisiä neitoperhosia kuin edellisvuosina, vai onko talvi ollut tuoreelle, vajaan parinkymmenen vuoden ikäiselle neitoperhoskannalle liian kova. Kimalaisvaellusten erääksi syyksi on arveltu juuri rauhattomaan lentoon ajavia sukkulamatoja ja muita loisia, kun taas ampiaiset vaeltanevat lähinnä ravinnon perässä. Siispä silmä tarkkana: jonkin lajin äkillistä vähenemistä on paljon vaikeampi panna merkille kuin lajin runsaslumista. Suurimmassa osassa maata talvi on ollut maansisässä talvehtineiden eläinten onneksi runsasluminen. Muistelkaapa viimekeväistä neitoperhoshavaintojamme ja verratkaa tämänvuotisiin onko muutosta tapahtunut. Keskeisimpiä muistiinmerkittäviä ovat Ientosuunta, yksilömäärät ja tietenkin laji Iajimääritys käy kiikarin avulla. Parhaimpina toukokuisina vaelluspäivinä on arvioitu yli 100 000:n ampiaisen ylittäneen kilometrin levyisen etelärannikon kaistaleen vuorokauden aikana, ja kimalaisiakin on matkannut huomattavasti kapeammaksi rajatun rantaviivan kautta tuhannen yksilön tuntivauhtia. Keväiset neitoperhoset sen sijaan ovat jo suurelta osin kotimaisia, eli ne ovat viettäneet talven meillä aikuisina. Kimalaisten ohella ampiaiset ovat innokkaita vaeltajia. "" pystyivät toki kaivautumaan jään tieltä syvemmälle, mutta lähemmäs pintaa paikoilleen talvilepoon asettautuneet hyönteiset jäivät ympärillä jäätyneen maan armoille
Kävipä kosteikolle miten tahansa, luonnonsuojelijat ovat sitä mieltä, että Hainburgin taistelu on ollut ålkuna laajemmalle kansalaistoiminnalle luonnon puolesta. Wienissä oli pahimpien ottelujen aikaan 20 000 hengen mielenosoitus. Mielenkiintoista Hainburgin tapauksessa on myös tiedemiesten ja WWF:n rooli. Myös Itävallan WWF on käyttänyt ripeitä otteita. Joen puolustajat saivat taakseen laajan kansalaismielipiteen. lm VOl1etd erelgnete sichein kleines Wunder: DleStaaltmacht wlch vor NabnCliltzem l n Koplhohe. Mutta siinä he eivät onnistu", tiedemiesten toimintaryhmän edustaja toteaa. 250 huomattavaa itävaltalaista tiedemiestä antoi luonnonsuojelijoille täyden tukensa ja tuli avoimesti mukaan vastustamaan voimalahanketta. in dtr die Presstkameras ~ntlich Blutstropfen mpahten. Huhujen mukaan ratkaisuotteluun oli tulossa 2 400 poliisia, ja myös mielenosoittajat vahvistivat rivejään. Puiden kaadosta ei tullut mitään! Joulun alla kamppailu kävi kuumimmillaan. Ottelusta odotettiin todella kovaa, sillä sisäministeri oli määrännyt Hainburgin sairaalan täyteen hälytysvalmiuteen ja huomattava luuspesialisti oli matkalla paikalle. vsk .. Korkein oikeus totesi lainvastaiseksi Itävallan hallituksen vesilain tulkinnan, jonka mukaan voimala-alueen raivaustyöt ja voimalan rakentaminen ovat kaksi eri asiaa. Tammikuun alussa kosteikonpuolustajat saivat erävoiton, sillä Itävallan korkein oikeus hyväksyi WWF:n tekemän valituksen ja määräsi patoalueen raivaustyöt keskeytettäviksi. Yllä aukeama länsisaksalaisesta die Natur -ympäristölehdestä. Die K'aJtestarrt der Ocumbtrtage ist g,tbrocbtn, Die Schlap.riltn der K10nt1tUllun, und des Kunm sind wieder rro fiuÖllfffflehs ...,JChttptt Ne"""""' Jum,nmw,d 5duncrzhah vmni.b! ÖSltnti· chischeScge. Sympatiaa tuli myös muualta: kauppiaat lähettivät Ieiriläisille tuhansia makkaroita ilmaiseksi, taksinkuljettajat kyyditsivät aktivisteja maksutta ja paikalliset asukkaat keräsivät tuhansia markkoja rahaa. Kaitfors!). che, g,<,n;g ob g,f",hrl,:~kloblon M"'I"'• ~ltm, ttnt. Patoalueella oli leiriytyneenä mm. Die Waffcn sind •btelqt Und dic an dtr Wand dnd Dekorauon, taigtn lU ktlntl' A&· pm,onmdtt • DmiGenimGane-ndrs Mar tinsschlossl in Klostt:mcuburaan der Oooau filh uber ane Unebenhtrttn nn nt:Utt Sclutt, nrin,nichtdcr,'Ongtsttm.nicht der aus der beinhan g,:frortnm Halnburger Au. Siinäpä Suomen WWF:lle esimerkkiä! Hainburgin kohtalo on vielä avoin. Kun Itävallan hallitus viime joulukuun 6. Onneksi järki lopulta voitti ja poliisit saivat määräyksen perääntyä. Oikeus katsoi, että ne ovat yksi ja sama asia ja määräsi, ettei alueelta saa kaataa yhtään puuta ennenkuin voimalalle on anottu ja saatu yksityiskohtainen rakennuslupa. päivänä antoi luvan aloittaa metsänhakkuut patoalueella, mielenosoittajat keskeyttivät työt useaan otteeseen. Lähteet: die Natur 3/ 85 ja WWFNews jan/ feb 1985 SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. puolet järjestön tieteellisen asiantuntijatoimikunnan jäsenistä. Tiedemiehillä on jopa oma toimintaryhmä: "Hainburgia ei pidä koskaan rakentaa. "Joulukuu jää historiaan kuukautena, joka järisytti Itävaltaa", totesivat mielenosoittajat taisteltuaan viikkoja Hainburgiin lähelle Wieniä rakennettavaksi aiottua vesivoimalaa vastaan. 10 Itävallassa vesilaki näköjään eroaa edukseen suomalaisesta vesilaista, jonka mukaan voimala voidaan rakentaa täysin valmiiksi ennen lopullisen luvan saamista (vrt. JCOrr 1t5piddm Kttttnkugtln, cbt fruhrr un Konlbkd,H Kopl-7.ero"'1>tn bmuettn. Itävallan hallitus vastasi lisäämällä poliisivoimia, mielenosoittajia puolestaan tulvi alueelle yhä enemmän ja enemmän. Voimala olisi tuhonnut laajan, Euroopan arvokkaimpiin kuuluvan metsäisen kosteikkoalueen Tonavan varrella. Oikeuden päätöstä edelsi Itävallan historian voimakkaimpiin kuuluneet mielenosoitukset ja kansalaistoiminta. Parhaimmillaan patoalueella oli leiriytyneenä useita tuhansia aktivisteja, joukossa huomattavia taiteilijoita ja tiedemiehiä. DER FRIEDE, DER AUS DER KÄLTE KAM Kansanliikkeen taistelu Hainburgin vesivoimalaa vastaan Wienin lähellä Itävallassa on Euroopan kovimpia ympäristökahinoita. Hallitus yrittää epätoivoisesti saada voimalahankkeelle hyväksyntää edes muutamalta huomattavalta ekologilta. Patosota on saanut laajaa julkisuutta lehdistössä. Querab ein Enterha-ktn, von Ros1 mtsdwfL Gt· (lff\Ubrr m kltines Ensemble Spelwid Sduti(De.,.'thttn Kun Der On tint:r Fricdcm• konfcrtn,., ci.ner, von der alle Tcilothmer tunterher sagtn wtr· den., ilCstihistorisch. KATSAUKSIA UUTISIA Erävoitto luonnonsuoje!ijoille Hainburgissa Antang März läutl inÖSterreich ein Volksbegehren gegendas Krallwerk Hainbulg und liir den sanften Energieweg
Luonnonsuojeluliitto ja paikallisyhdistyksemme Pieksämäen seudun luonnonystävät olivat jo keväällä varovaisia. Tämän työryhmän ensimmäinen muistio valmistui talvella. Se on kuitenkin tieteen menetelmistä ja asian luonteesta johtuvaa, eikä oikeuta keksimään ongelmia. Selvää eroa Mikkeliin ei myöskään havaittu. On sanottu, että tehty tutkimus ei osoita saasteita syyttömiksi ja kirjoittelu legionella-taudista 0olla muuten on erilaiset oireet kuin "pieksämäentaudilla"), elohopealle ja PCB:lle altistumisesta Pieksämäellä on jatkunut. Pieksämäki-muistioon on kohdistettu arvostelua. Ympäristöväen on syytä myös oppia Pieksämäen tapauksesta. Muistanette miten Pieksämäen oireisto alkoi keväällä 1984 kehittyä. tö käsittelee hyvin halukkaasti tämäntapaisia ympäristöterveyden kysymyksiä ja löytää myös asiantuntijoita, jotka ovat valmiita vähäisin perustein pitkälle meneviin johtopäätöksiin. Se sisältää perusteellisen selvityksen Pieksämäen ympäristökysymyksistä ja vertailun Mikkelin oloihin. Terveysselvitys ei ole vielä valmistunut, mutta ihmeeltä tuntuisi, jos sen suhteen tilanne poikkeaisi ennakkotiedoista ja olisi erilainen kuin vertailukaupungissa. Tulehtuneet henkilösuhteet ovat sittemmin vaikuttaneet tapauksen kehittymiseen. Oli myös syytä odottaa tutkimustuloksia. Sääli Pieksämäkeä ja sen asukkaita; teitä on kohdeltu kaltoin ja kaupungistanne on annettu väärä kuva. Sikäläinen lääkäri epäili potilaissaan esiintyvien oireiden {väsymyksen, huimauksen, särkyjen ja suolistovaivojen) johtuvan ympäristön saasteista eikä kevätflunssasta. Todellinen vaara voidaan ympäristöntutkimuksissa kohtalaisen helposti osoittaa, mutta vaaran olemattomuutta on usein mahdotonta todistaa. Potilaitten verestä löytyi pahamaineisen legionella-bakteerin vasta-aineita, joiden merkityksestä analyysejä tehneet kansanterveyslaitos ja Turun yliopiston mikrobiologian laitos olivat eri mieltä. Muuten horjutetaan sekä vapaaehtoisen että virallisen ympäristönsuojelun nauttimaa luottamusta kansalaisten keskuudessa. Kuten odottaa sopii, lehdisSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Uskooko meitä enää kukaan silloin, kun todelliseen huoleen on aihetta ja siellä missä todella on ongelmia. Ympäristönsuojeluväen on tietenkin oltava valppaina saastumiskysymyksissä. Tiedossamme ei ollut mitään sellaista, joka oikeuttaisi epäilemään terveyden vaarantuneen Pieksämäellä ympäristön saastumisen takia. Terveysviranomaiset asettivat kesällä 1984 työryhmän selvittämään Pieksämäen ympäristöja terveysongelmia. Pieksämäen oireisto ja ympäristönsuojelijain uskottavuus Suuren yleisön ja luonnonsuojeluväenkin keskuuteen näyttää viimekeväisestä Pieksämäen jupakasta jääneen käsitys, että kaupunki on pahasti saastunut. vsk. Vaikka Pieksämäen jätehuollossa oli epäkohtia, ei sieltä löydetty yhtään sellaista kemiallista ympäristötekijää, joka olisi voinut aiheuttaa asukkaiden sairastumista. Naapurikaupungista Mikkelistä olemme luultavasti kaikki sitä mieltä, että niin puhtaassa kaupungissa olisi hyvä asua. Legionella-bakteeri on luonnossakin esiintyvä bakteeri, jonka vasta-aineita lienee ainakin osalla suomalaisista. Asia olisi ehkä jäänyt vähemmälle huomiolle ellei pieksämäkeläislääkäriä olisi toimitettu psykiatriseen hoitoon. Meidän on kuitenkin aina pysyttävä tosiasioissa ja oltava uskottavia. 11
NurmeksuoM EN LUONTO 4/ 85 44. Teitä syntyy vuosituhannen vaihteessa kuitenkin melkein puolet vähemmän kuin nyt eli noin 2 500 kilometrin pätkä vuodessa. Tähän juttuun on koottu eräitä keskeisiä lukuja ja numeroita tästä metsäteollisuuden uudesta evankeliumista. Metsää kaatuu ohjelman tavoitteissa vuosituhannen vaihteessa yli 600 000 hehtaarin alueella vuosittain, 12 kun nyt kivutaan "vain" 460 000 hehtaariin. Taimet varttuvat myrkytysten avulla Kun metsä on kaadettu, ja maanpinta valmistettu kasvukuntoon, on aika kylvää tai istuttaa puut. Luku sisältää kaikenlaisen maanpinnan käsittelyn siis myös syväaurauksen, joiden osuutta ohjelmassa ei erikseen erotella. Yli puolet moottorisahojen pärinästä on kuitenkin kasvatushakkuita eli nuorien kasvatusmetsien harventamista. Nähtäväksi vain jää onko tällaisella suosituksella merkitystä mahdollisten vahinkojen korvausjärjestelmien sotkussa ja aurausten kaapattua yhä enemmän sijaa myös etelän metsissä. Ympäristönsuojelijoita ja eräitä metsämiehiäkin lisääntyvät lannoitukset ovat jo nyt huolestuttaneet. Kohteena ovat tällöin vanhat metsänparannuskohteet ja niiden ojausverkoston perkaukset. Ohjelman mukaan alle 130 000 hehtaarista peräti 170 000 hehtaariin. Tieverkko alkaa olla jo täystiheä. Lannoitusmäärät aiotaan parissa vuosikymmenessä kaksinkertaistaa eli nostaa peräti 220 000 hehtaariin vuodessa. Sen sijaan ojitusautomaation luvut eli uudisja kunnostusojitusten suhteet kääntyvät päälaelleen. Mikä takaa, että metsälannoitus on yleensä järkevää. typpeä, eikä typpilannoituksesta tällöin ole mitään hyötyä. Lannoitusta lisätään Metsien lannoituksen lisääminen on ohjelman eräitä keskeisiä kohtia. Keskustelun on sntä alkaa. Kun vuosina 1980-82 hakattiin puuta koko maassa alle 50 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, toivotaan 2000luvun alussa kivuttavan jo 64 miljoonan kuution suuruisiin hakkuisiin. Mikä takaa, ettei osa lannoitteista rehevöitä vesiä. Kun ojakaivurit nyt viiltelevät vielä pääosin neitseellistä suonpintaa, mikä on lähes l 00 000 hehtaaria vuodessa, möyrivät ne parinkymmenen vuoden kuluttua enää vuosittain 15 000 hehtaarin verran uudisojituksessa. uudistushakkuut lisääntyvät noin viidenneksen. Heinikoiden ja vesakkojen myrkyttämisen lisäämisestä tai vähentämisestä ohjelma ei puhu mitään. Suo metsiin täydennysojituksia Metsien kaatoa varten on rakennettava lisää metsäautoteitä. Monet ovat huolissaan myös lannoituksen taloudellisesta kannattavuudesta ja puun laadusta. Tämän kaiken vaikutusta eri ekosysteemeille ja luonnon virkistyskäytölle on vaikeaa arvioida. Ympäristönsuojelijoita ja muita metsien virkistyskäyttäjiä tämä tieto tuskin ilahduttaa. Kaikki riippuu siitä, ovatko metsämiehet oppineet mitään vesiensuojelusta sitten 1960ja -70-lukujen surullisenkuuluisan ojitusinnostusajan. Vanhojen kuusimetsien muuttuminen avohakkuuaukioiksi ja vähitellen uusiksi taimikoiksi vaikuttaa kuitenkin ainakin pitkällä ajanjaksolla sekä Etelä-Suomen metsien maisemakuvaan, eläimistöön ja kasvistoon ja ehkä myös metsien virkistyskäyttöön. Sen sijaan ohjelman laatijoiden suositusta kulotuksen lisäämisestä on pidetty tervetulleena. Käytännössä tämä tarkoittaa Eteläja Keski-Suomen kuusimetsien parturointia ja puulajin vaihtamista kuusesta mäntyyn. Numerot voidaan muuttaa lihaksi kun siirrytään katsomaan metsää puilta eli mitä suomalaiselle metsäluonnolle tapahtuisi, jos Metsä 2000 -ohjelma toteutuisi sellaisenaan. Uudistushakkuut taas tarkoittavat sekä avohakkuita että siemenja suojuspuuhakkuita. On kuitenkin selvää, että lisääntyvät avohakkuut rehevillä ja helposti heinittyvillä ja vesottuvilla mailla eivät ainakaan vähennä painetta myrkkyjen käyttöön. Vesistöihimme joutuvien kiintoaineiden ravinteiden ja raskasmetallien määrä saattaa kunnostusoj ituksessa olla jopa edellistä ojitusta suurempi uusien tehokkaampien koneiden takia. Metsä 2000 -ohjelman tavoite on yksinkertainen: Suomen metsäteollisuudelle halutaan tuottaa lisää puuta ja juuri oikeanlajista puuta oikeassa suhteessa. Tukkipuita hakattaisiin kolmannes entistä enemmän, josta suuren osan muodostavat kuusimetsien lähes kaksinkertaistuvat hakkuut. Onhan esimerkiksi Etelä-Ruotsissa metsien typpilannoitus nyt kielletty, koska kaukokulkeutuvat ilmansaasteet tuovat sinne mukanaan runsaasti mm. hakkuusäästöistä on päästävä eroon jolloin ns. vsk.. Metsä 2000 -ohjelman puuntuotantotavoit.teista ja metsäteollisuuden tarpeista on kevään aikana puhuttu paljon. Ismo Tuormaa ja Tapio Lindholm Minne vie Metsä 2000 -ohjelma. Vähemmän on puhuttu suomalaisen metsäluonnon tulevaisuudesta, jos ohjelma toteutuu. Tutkimustietoa virheiden välttämiseksi olisi nyt runsaasti saatavilla. Kuusikoista avohakkuualoja Metsä 2000 -ohjelman mukaan ns. Kylvö on ekologise·sti istutusta parempi ratkaisu, sillä luonnon oma kilpailu nostaa parhaiten esiin vahvimmat taimet ja myöhemmin tekee terveimmän metsän. Metsä 2000:n mukaan metsien kylvö lisääntyy mutta myös istutusten maara kasvaa hieman. Metsä 2000 -ohjelman ja metsäteollisuuden tavoitteet ovat todella rajut. Metsämaa muokataan On selvää, että myös metsien maanpinnan käsittely lisääntyy. Olemme myös ky'selleet joidenkin tutkijoiden ja asiantuntijoiden ensivaikutelmia. Miten käy vesistöjen, kasvien ja eläimistön. Miten käy suomalaisen metsän
Kuuluisa metsän konsensus komeine tavoitteineen voi nopeasti vaihtua kotiinpaluuseen häntä koipien välissä. Tämä merkitsee ohjelmankin mukaan metsäteollisuuden sähkön käytön kaksinkertaistumista, mikä tarkoittaa melkoisella varmuudella uutta ydinvoimalaa, lisääntyvää ydinjäteongelmaa ja säätöenergian tarvetta. sen tehometsätalouskokeilun tulokset, jolloin tosin lannoitettiin myös nuoria metsiä, ovat ainakin osoittaneet, että huoleen on todella syytä. Rahavirtojen täsmällistä kulkua on tässä vaiheessa mahdotonta arvailla, mutta muutokset voivat olla suuriakin. Säätöenergiaa taas tuotetaan perinteisesti vesivoimalla eli paine jokien rakentamiseen ja järvien säännöstelyn suurentamiseen kasvaa edelleen. Joka tapauksessa lannoitukset vaatisivat ennen miljoonasatsauksia lisää tutkimusta ja koulutusta. Kuka ehdottaisi kesämöksuoMEN LUONTO 4/ 85 44. Luonnonsuojelualueet tulivat laskettua Mutta entäpä sitten luonnonsuojelualueet, kuinka niiden käy. Varsinaisen metsäteollisuuden hyödynsaanti taas riippuu niin monesta tekijästä kuten maailmanmarkkinoista ja verotuksen kehittymisestä, että sitä voidaan tarkastella vasta myöhemmin. Metsä 2000 -ohjelman mukainen kuusikoiden joukkohakkuu ja työntyminen markkinoille rassaa metsäteollisuutta siirtymään entistä enemmän ns. Metsäekosysteemi voi antaa piutpaut konsensuspäätöksille. Raportit näet kertovat, että luonnonsuojelualueet rajaavat tällä hetkellä pois puuntuotannosta vain 380 000 hehtaaria metsämaata ja suunnitelmien mukaan vielä vuonna 2000:kin alle 400 000 hehtaaria. Lisäksi raportin laatijat toivovat lisää metsänparannusvaroja, ja varojen suuntaamista myös lannoitukselle ja puiden pystykarsinnalle, verohelpotuksia, lisääntyvää neuvontaa ja tiedotusta. Varmoja tyytyväisiä lienevät ainakin lannoiteja torjunta-ainetehtaat sekä erilaisten metsäkoneiden valmistajat, jotka hyötyvät sitä enemmän, mitä enemmän metsissä tapahtuu. Näin esimerkiksi Lapin läänin maaherran Asko Oinaan heitot yli miljoonasta suojellusta metsähehtaarista pelkästään Lapissa jäävät omaan arvoonsa. kuumahierremenetelmän käyttämiseen. Metsä 2000 ohjelmaa voidaan syyttää monesta, mutta kiitosta se ansaitsee siitä, että sen raporteissa on huolellisesti ja tarkasti kirjattu luonnonsuojelualueiden sisältämät todelliset metsähehtaarimäärät tällä hetkellä. Kovin kilpailu käydään Lapin lakija suojametsistä, jotka Metsä 2000 jättää viisaasti rauhaan. Metsää kuolee happamoitumiseen jo Etelä-Ruotsissa. Suomi ei siis vain elä metsästä vaan metsissä tehtävät ratkaisutavat heijastuvat luontoon ja yhteiskuntaan. Tämän myöntävät ohjelman laatijatkin ja ehdottavat tavoitteen tarkistamista 5-IO vuoden välein. vsk . kitonttien parturointia samalla syvällä rintaäänellä kuin luonnonsuojelualueiden kohtalla on käynyt. Herkulliseksi vertailuksi sopii vaikka se, että vuonna 2000 kesämökkitontit rajaavat hakkuumahdollisuuksia ohjelman tietojen mukaan yli 400 000 kuution verran kun suojelualueista kertyy vain 600 000 kuution "hakkuumenetys". Metsä 2000 ja ydinvoima Hakkuukoneiston jyllääminen ei tietenkään tapahdu itsestään. Menetelmän avulla kuusesta saadaan irti kuitua hyvällä hyötysuhteella ja lisäksi vesiä ja ilmaa suoranaisesti vähemmän rasittaen. Lapin oman ohjelman laatijoista ei sen sijaan ole takeita. Mutta kuumahierremenetelmä tuhlaa erittäin paljon sähköä, sillä jo yksi tehdas imaisee helposti pienen kaupungin tarpeita vastaavan sähkömäärän. Mihin liikkuu raha Metsä 2000 -ohjelma vaatii tietysti paitsi halpaa energiaa, myös lisää rahaa kaikille tasoille. Kenellä on myöhemmin valta sanoa, että uusien tehtaiden rakentaminen on keskeytettävä ja ydinvoimalatilaukset peruutettava, vaikka tutkimukset osoittaisivat miten huolestuttavia näkymiä tahansa. 13. Esimerkkinä voidaan sanoa, että kun lehtipuuta toivotaan ohjelman mukaan saatavan parissa vuosikymmenessä lähes puolet ja kuustakin lähes 40 prosenttia nykyistä enemmän, eivät tällaiset määrät voi olla näkymättä useiden kukkarossa ja teollisuuden rakenteessa. Varsinainen romahdus metsäteollisuudelle seuraa jos se yltiöpäisten ja epärealististen kasvuodotusten huumassa ryntää investoimaan uusiin tehtaisiin ja menetelmiin huomatakseen sitten vain, ettei metsä tuota kuten oli suunniteltu. Hyvän ohjeen ongelma on vain suna, että kerran vauhtiin laitettua raskasta koneistoa voi olla mahdotonta kääntää takaisin. Metsä 2000 haluaa lopettaa alle 10 hehtaarin metsätilat, sillä ne ovat raportin mukaan tehottomia ja käyttäneet hakkuumahdollisuuksistaan vain alle puolet. Entä jos ohjelma menee pieleen Metsä 2000 on rakennettu korttitaloksi, jolloin hyvin monet ''ennalta-aavistamattomat" seikat saattavat kaataa koko rakennelman. Miten käy Suomen metsien. Tämä on hyvinkin mahdollista
Mikäli metsähallitus menee tai pakotetaan nykytilanteessa lakimetsiin, se ei enää huolehdi lain määräämästä yleisestä edusta omilla maillaan. Olli Järvinen professori Eläintieteen laitos Helsingin yliopisto Mitä metsästä häviää. Lapin lääninhallitus kuuluu käynnistävän oman Metsä 2000-projektinsa, entisetkin puheet siltä taholta peloittavat. Tästä pinta-alasta kuitenkin taloustoiminnan ulkopuolella olevaa metsämaata on vain 380 000 ha, siitäkin on 2/ 3 Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Yksityismaita, mutta myös valtion vaihtomaita koskee tällä hetkellä tärkeimmän luonnonsuojelualu14 eemme Kitkanniemen rauhoittaminen . Maailman suurin metsäojitusurakka alkaa olla lopuillaan ja seuraukset vesiluonnossa nähtävissä. Epäilemättä myös Lapin metsien hakkuupaineet kohdistuvat metsähallituksen luonnonhoitometsiin ja aarnialueisiin, jotka ovat olleet mukana suurimmassa mahdollisessa hakkuusuunnitteessa. Tämä merkitsee käytännössä mm . Se sisältää mm. Metsä 2000-ohjelmassa ei enää pyritäkään sanomaan, että luonnonsuojelu olisi kaventanut maan metsätalouden mahdollisuuksia. tarkat luonnonsuojelualueiden ja -aluevarausten pinta-alatiedot. Samalla tuotetaan uusi humusja ravinnelisä vesistöihin. Itse ohjelmasta en moninaiskäytöstä löytänyt mitään. kuivat kangasmetsät puuttuvat suojelun piiristä lähes kokonaan. Lisäksi tavoite tuntuu epärealistiselta, sillä siinä ei ole otettu huomioon esimerkiksi happamoitumista. Kuinka raju maanmuokkaus vaikuttaa maaperäeläimiin. Tuskin mistään merkittävästä metsätaloudellisesta menetelmästä tiedetään riittävästi muuten kuin puuntuotannon kannalta. soidensuojelun ja joidenkin puistojen osalta toteuttamatta ja että valtioneuvoston ympäristöpoliittisessa ohjelmassa luvataan selvittää useiden luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden perustaminen kansallispuistoina (Martinselkonen, Ruunaa, Kolovesi, Iso-Syöte Raatevaara, Ylläs-Aakenus). Jos ohjelman suunnitelmat lannoituksen lisäämisestä muutenkin toteutuvat, ei tarvita enää mitään vuosisadan pakkastalvea vaan aivan tavallinen talvikin riittää tappamaan puut. Kuu-'· SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Näistä luvuista esimerkiksi sienet puuttuvat kokonaan . Edellyttäen tietysti, ettei niitä tuhota. Vanhojen metsien ja ikivanhojen puiden katoamisen vaikutukset. Metsä 2000 merkitsee massiivista panostusta puuntuotantoon. vsk.. Siitä iloitsee koko Jerusalem: eläimet, eläinten ys}ävät, maisemaa katsova ihminen . Puuston ikärakenteen muutosten vaikutukset. Kuinka laajojen metsäalueiden pirstoutuminen vaikuttaa eri eläinlajeihin. Meillä on perustettuja ja päätettyjä luonnonsuojelualueita 1 276 940 ha. Pienten vanhojen metsien suojelualueiden perustamistarve on Etelä-Suomessa vielä tutkimatta mm . Samaan suuntaan vaikuttaa väistämättä myös lannoitusten suunniteltu lisäys. Ohjelma on toki vain kuvitelma siitä, kuinka metsissämme puuntuotannon maksimoimiseksi tulisi käydä; todellisuus on varmaankin pykälää tehottomampi. Metsätalouden kehittäminen merkitsee hyvinvointia. Ensimmäinen asia, jonka sain lukeakseni Metsä 2000 ohjelmasta, koski moninaiskäytön huomioon ottamista uudessa ohjelmassa. Metsä 2000 käsittelee metsää ikään kuin metsään kuuluisi vain neljä puulajia: kuusi, mänty ja kahta lajia koivua. lehtipuiden suunniteltua parempaa säilymistä . Metsä 2000 tuo kuvaan ojien kunnostuksen ja kuivatuksen tehostamisen . Satu Huttunen dosentti Kasvitieteen laitos Oulun yliopisto Kainuun männiköittäminen ei taida onnistua Metsä 2000:ssa mainittu tavoite Kainuun ja Itä-Suomen kuusikoiden muuttamisesta männiköiksi hätkähdytti. Suomi elää puuntuotannosta, niin voisi aivan oikein sanoa. eikä olekaan ihme, että metsäpoliittisia ohjelmia kohtaan tunnetaan suurta kiinnostusta niinkin korkeilla poliittisilla tasoilla, joilla muu kiinnostus luontoon on vähäinen. Suomi elää metsistä, sanotaan aivan oikein. Mutta mitkä ovat vaikutukset metsäkasvillisuuteen, metsän eläimistöön. Eläinten ja kasvien häviäminen on vasta edessäpäin soiden vähitellen muuttuessa. Muita metsäkasveja on kuitenkin ainakin kolminumeroirien lajimäärä, metsän eläinlajeja nelinumeroinen luku . Lannoitus lisää aina riskitekijöitä: tulee lisää tauteja ja pakkanen ja kuivuus iskevät helpommin . Toisaalta on Metsä 2000-ohjelmaan liittyneessä keskustelussa pyrkinyt unohtumaan myös metsähallituksen johdolta se, että valtioneuvoston periaatepäätökset ovat vielä mm . Luontaisesti Suomen metsien ravinnetalous on niukkaa ja vähätyppistä, joten runsaalla typpilannoituksella voidaan mennä muutenkin ojasta allikkoon kuin vain vesiä sotkemalla. Arvailuja voi esittää, ja on sellaisia esitettykin: muuan ruotsalaistutkija arvioi tehometsätalouden vähentävän selkärangattomien lajimäärää tuhansilla. Tehostuneen metsänviljelyn vaikutukset. Lakija suojametsien hakkuut eivät enää ole kestävän metsätalouden periaatteen mukaisia, eivät edes taloudellisia. Mutta moni suomalainen elää metsästä, ja siinä metsässä on muutakin kuin kuusi ja mänty ja vahingossa hakkaamatta jätetty koivu. Pelottavaa ohjelmassa on puuntuotannon kaikkivaltius. Ei haluta tunnustaa, että Lapin metsäteollisuus on ylimitoitettu puuvaroihin nähden . Koko metsälannoitus on vähemmän tutkittua aluetta. Näen mielessäni paljaita kainuulaisia vaaroja, jossa männyt kituvat ja jotka kuusi joskus, ehkä, valtaa hiljalleen takaisin. Metsä 2000-ohjelman hakkuiden lisääntyminen suuntautuu lähinnä Etelä-Suomeen ja koskee myös vanhoja metsiä. Rauno Ruuhijärvi apulaisprofessori Kasvitieteen laitos Helsingin yliopisto: ''Suojeluohjelmat voimaan ja täydennettäviksi'' Metsä 2000:n metsien moninaiskäyttötyöryhmän luonnonsuojelua ja metsien virkistyskäyttöä sekä metsien sivutuotteita koskeva raportti on asiallinen ja myös luonnonsuojeluväen kannalta hyödyllinen. Ohjelman mukaan vuoteen 2000 mennessä 90 prosenttia näiden alueiden kuusikoista on jo käännetty männiköiksi . Mänt nyn osalta vähennys on jopa neljänneksen nykyisestä. Lapin metsäpäivillä Rovaniemellä tänä keväänä nousi taas kerran esille lakija suojametsien hakkuut. Syntyvien haittojen laatua ja vaikutuksia ei ole edes riittävästi tutkittu, puhumattakaan siitä miten niitä voitaisiin torjua. Yrjö Norokorpi MMT, tutkija Rovaniemen tutkimusasema Metsäntutkimuslaitos Paine lakija suojametsien käyttöön kasvaa Ohjelman pääraportissa tuodaan esiin Lapin osalta se -vakava tosiasia, että hakk..uita joudutaan supistamaan. Sitäpaitsi ne aiheuttavat porotaloudelle ja muulle metsän moninaiskäytölle pysyvän vahingon. Ekologisesti tämä on hyvin arveluttavaa ja epäilyttävää. Se on mainittu vain ohimennen ja vähän siihen sävyyn, että asiaa voi korjata lannoituksella, jos ongelmia ilmenee
Rahallisesti ei ole kyse kovin suurista summista. Viljelyn biologiaan olisikin kiinnitettävä enemmän huomiota. Talousmetsien lakialueilla on metsämaata lähes 190 000 ha, jolla kasvun arvioidaan olevan vuodessa 280 000 m' . Suomessa tiedetään vielä vähän lannoitteiden vaikutuksista erilaisten tuhojen lisääntymiseen, sillä kokeita ja tutkimuksia ei ole juuri tehty. Tämä lisäisi varmasti mielenkiintoa naihin toimiin . Vuoteen 2000 mennessä talousmetsien lakialueiden uudistamisongelma arvioidaan osittain ratkaistuksi, jolloin vuotuinen hakkuusuunnite voisi olla 30 000 m'. Havupuiden kasvattaminen edistää maaperän happamoitumista ja maan köyhtymistä, maa podsoloituu. sen hakkuut voidaan pitää suunnilleen ennallaan. KiiSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. metsänsuojelun kannalta tärkeille Pohjois-Suomen myrskytuhoal ueille. Tuleeko Suomeen nyt entistä enemmän sairaita metsiä tällaisten taimien seurauksena. Metsä 2000 -ohjelmassa otetaan siten varsin maltillisesti kantaa lakimetsien hakkuisiin ja oletetaan, että tulevaisuudessa niistä voidaan saada alle prosentti Lapin metsäteollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta. Sienihän leviää mm . Nykyisin varsinkin hakkuiden jälkihoito on niin kehnoa, että metsät muuttuvat lähinnä pajukoiksi ja risukoiksi. Vanhojen metsien hakkuut vähentävät happamoitumisriskiä, sillä iäkkäät puut ovat happosateille altteimmat. On tietysti ikävää olla aina esittelemässä kielteisiä asioita, mutta koska nämä ovat tosiseikkoja, niihin pitää varautua. Tarkistuksia tarvittaisiin erityisesti maankäsittelymenetelmiin, puulajien valintaan sekä taimikoiden kasvatustiheyteen. Jos etelässä olisi hyvin hoidettuja talousmetsiä, voitaisiin Pohjois-Suomen arat metsät jättää vastaavasti rauhaan . Ilmeisesti Lappiin tehdäänkin oma, tarkennettu ohjelmansa, kun uusimmat valtakunnan metsien investointitulokset saadaan käyttöön . Näin myös verotuksessa ja ennen muuta siinä, miten metsäverotus vaikuttaa metsänkäytön tasaisuuteen. Ainoastaan koivun hakkuita on mahdollista lisätä, mutta ei läheskään männyn vähennystä vastaavalla määrällä. Sen sijaan runsas typpilannoitus lisää imeväsuisten tuholaisten, kuten kirvojen lisääntymismahdollisuuksia. Myös sairaat taimet ihmetyttävät. Ja miten käy lepän, joka voi olla tärkeä typensitoja metsässä. Parkanon tutkimusasema Metsäntutkimuslaitos Tehokasvatus uhkaa taimien laatua Koko Metsä 2000:een on tässä vaiheessa vaikea ottaa kantaa, mutta on selvä, että kun vaaditaan lisää taimia, vaaditaan taimien tuottamiselta myös lisää tehokkuutta ja tämä aiheuttaa laadun heikkenemistä. On kokonaan toinen asia, pystytäänkö käytännössä asiaan suhtautumaan näin varovaisesti. Määrän lisääminen ei siis ole ongelma vaan riittävän laatutason saavuttaminen tilanteessa, jossa ei ole mahdollista ottaa huomioon kaikkia viljelyyn liittyviä biologisia seikkoja. Lannoitukseen liittyy sekä kielteisiä että myönteisiä tekijöitä. Joka tapauksessa lakija suojametsien käsittelymenetelmienkin tutkimiseen tarvitaan vähintään 20 vuotta aikaa, saati sitten kokonaisongelmakentän riittävän tarkkaan ja laaja-alaiseen selvittämiseen. Lasse Loven Mh, ylitarkastaja Verohallitus Metsäverotus vaikuttaa metsäluontoon Metsä 2000-ohjelman myötä verotukseen on ehdotettu tilakohtaista verovähennystä, joka koskee metsälannoitteiden hankintaa ja metsäojituksen kunnossapitoa. Onneksi tällaisia lajeja ei ole meillä paljon, Keski-Euroopassa kilpikirvat ovat riesana. Metsäkonsensuksen henki esti Metsä 2000:ssa monissa kohdin uusien näkemysten esilletulon. reisimpiä tehtäviä tässä vaiheessa olisikin uusia nykyiset metsänhoito-ohjeet. Olen itsekin metsänomistaja enkä ole joinain vuosina saanut kuin sairaita taimia. kuuma peruna, jossa MTK ja metsurit ovat eri puolilla. Meillä ei ole myöskään riittävästi tutkimustietoa kaikista taimien laatuvikojen syntyyn liittyvistä tekijöistä, jotta voisimme soveltaa maastossa näitä tietoja. Helinä Hartikainen dosentti Maanviljelyskemian ja -fysiikan laitos Helsingin yliopisto Maaperän laatu uhkaa heikentyä Olen huolissani ennen kaikkea maaperän koostumuksen muuttumisesta ja sekametsien häviämisestä. Matti Nuorteva professori Maatalousja metsäeläintieteiden laitos Helsingin yliopisto Pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta Ensivaikutelmani oli, että metsätuhot voivat muuttaa koko Metsä 2000-ohjelman tilanteen ja tavoitteet, sillä metsien tuhonalttius on muuttunut ratkaisevasti . Jos Metsä 2000 toisaalta saa aikaan sen, että metsänomistajan mielenkiinto metsäänsä lisääntyy, on se hyvä asia. vsk. Nykyään metsäverotus antaa mahdollisuuden sekä voimakkaisiin periodihakkuisiin että metsien säästämiseen, mikä vaikuttaa tietysti niin työllisyyteen, kansantalouteen kuin ympäristönsuojeluunkin. Vähennysoikeutta käsite!tiin viime vuonna istuneessa toimikunnassa, jossa vaadittiin ympäristönsuojelun huomioonottamista veronvähennyksen edellytyksenä. Etenkin metsäteollisuus olettaa sieltä saatavan tarpeellisia puureservejä käyttöön. Metsä 2000 -ohjelmassa ei puututa tarkemmin hakkuiden vähenemisen syihin, eikä esitetä kuin yleispiirteisesti tavanomaisia tehometsätalouden keinoja tilanteen parantamiseksi. Suurten taimitarhojen laatuongelmat, kuten monilatvaisuuden lisääntyminen tunnustetaan jo nyt ja tuotannon tehostuminen aiheuttaa lisää ongelmia. Puupulan uhatessa paineet suojaja lakimetsien hakkuisiin kasvavat. Tämä on metsäntutkimuksessa kokonaan laiminlyöty alue, jonka tutkimus pitäisi moninkertaistaa. D 15. Hannu Raitio FK, tutkija . Metsä 2000 -ohjelman mukaan suojametsien lakialueilla on metsämaata 144 000 ha, jolla puuston kasvu on I m'/ha/ v. Toisaalta on muistettava, ettei puun fysiologinen ikä suinkaan aina pääty 80-100 vuoteen. Puunhankintatöiden lievällä verotuksella hankintahakkuiden määrää on voitu lisätä ja suunnata esim. Lisääntyvät hakkuut aiheuttavat myös lahosieniongelman kasvua, sillä maannousemasienen leviäminen voimistuu Etelä-Suomessa sitä mukaan kun metsiä hakataan. On lähinnä tutkittu vain lannoitteiden vaikutusta puiden kasvuun ja laatuun. Esimerkiksi kaliumin lisääminen lannoitteisiin parantaisi puiden kestävyyttä tuhoja vastaan . Toiminnan ohjaus kuuluisi keskusmetsälautakunnalle ja valvonta piirimetsälautakunnille jolloin metsäammattimiesten lisäkoulutus olisi ainakin tarpeen. Myös luontaista uudistamista tulisi olennaisesti lisätä ja uudistusalojen kokoa olennaisesti pienentää. Taimien kasvattaminenhan perustuu nykyään siihen, että kaikissa taimitarhoissa, huolimatta siitä, missä osassa Suomea ne sijaitsevat, tuotetaan taimia samojen ohjelmien mukaan, vaikka olot ovat alueellisesti erilaiset. Työnjakoa metsureiden ja metsänomistajien kesken ei ole myöskään tarpeeksi mietitty, sillä se on ns. tuoreiden kantojen kautta. Puulajin valinnassa pitäisi noudattaa periaatetta, jonka mukaan jokaiselle kasvupaikalle pitää valita sille soveltuva puulaji ja etsiä sille sitten markkinat eikä niin, että valitaan puulaji markkinoiden mukaan. Otettaisiinko samalla huomioon ympäristönsuojelu, eli esimerkiksi vesien ravinteisuuden lisäystä, sitä en osaa sanoa. Ohjelmassa todetaan, että lakialueiden suojametsämerkitys, puun korjuun suuret kustannukset ja metsänuudistamisen vaikeudet ovat näillä alueilla perusteina hakkuista pidättäytymiselle joko osittain tai kokonaan. Sen sijaan sekametsien monilajisuus eli diversiteetti hidastaisi podsoloitumista. Siten Lapin metsäteollisuuden on sopeuduttava vähitellen vallitsevaan tilanteeseen. Metsien hakkuiden edellytyksenä ekologisesti aroilla alueilla on oltava vankka tutkimuksellinen perusta, ettei tehdä peruuttamattomia vahinkoja ja käsitellä metsää kertakäyttöhyödykkeen tavoin. On pelättävissä, että tulevaisuudessa hakkuita joudutaan supistamaan arvioitua enemmän, koska Lapin metsien uudistamisessa tehdyt virheet ja koetut epäonnistumiset ovat varsin pitkäavaikutteisia. Toivoisinkin käytettäväksi enemmän luontaista uudistamista, jolloin luonnonvalinta karsisi esiin vain terveimmät ja vahvimmat taimet
Hattarforssin voimalaitoksen alta Kokkolan vesipiiri siirrätytti helmisimpukoita mm. Se valtaa koko joen käyttöönsä, jättää sivuunsa kuiville entisen kauniin Kattilakosken. Alaosalla työ jatkuu vääjäämättömästi pala kerrallaan jo senkin takia, että yläpuolen tehosäännöstely käy muuten sietämättömäksi. Sen linjanvedot ja kannanotot voivat kyllä asettaa raamit vesistön käytölle. Eihän virastoa ole voinut myöskään syyttää vesirakentamisen valvonnassa ainakaan liiasta innokkuudesta. Seuraavana tehtiin Hattarforsin voimala ja nyt on vuorossa Finnholm. Kun väliin jäävä Björkfors on yhtiön suunnitelmien mukaan korjattu vielä tällä vuosikymmenellä onkin koko Ähtävänjoen yläosa tavoitteenmukaisessa järjestyksessä. Vapaata putousta, luonnollista koskea, ei joessa tämän jälkeen enää ole. Ähtävänjoen vesivoimamiehet ovat jo pitkään pitäneet tavoitteenaan joen rakentamista siihen kuntoon, että sen voimalaitoksia voidaan lyhytaikaissäännöstellä Lappaja Evijärvi yläaltaana. alueelle, jota se itse samaan aikaan suunnitteli perkaavansa. Niillä on painoa myös oikeudessa. Laitoksessa on niin isot koneet, että sen käyttö joen luonnollisilla virtaamilla ei ole mahdollista. Täytyy olla luja usko ihmisen uusiutumiskykyyn, jos kuvitellaan, että asiat voidaan hoitaa nimikkeitä muuttamalla. (Kun suumme vaikenevat, voivat kivet hiljaa puhua.) Kivi on nykyään sillan vieressä joen rannalla. Niinpä voimalan alla entisen joen kohdalla maisemaa halkoo kallioon 16 louhittu alakanava, joka nielee suuretkin ryöpyt. PUHEENVUORO: Vesiensuojelusta vesistönsuojeluun Älkää unohtako Ähtävänjokea Jonas Portin hakkasi Lappforssin kylän Storbronin silta-arkkuun vuonna 1850: "NÄR WÅRA MUNAR TÖSNAR SKAL STENEN DÖTH T ALA''. Oppia ei tarvitse enää lähteä kauempaa hakemaan. vsk.. Seurauksena on ollut kalakuolemia matalien lahtien jäätyessä umpeen. Sen yläpuolella vettä on tarkoitus vielä korottaa lähes pari metriä, jotta Evijärvi saadaan suoraan mukaan säännöstelyyn. Vesihallinnolle ollaan antamassa lisää ympäristönsuojelutehtäviä. Vesihallintoa ei voi tietysti kaikesta syyttää, mutta sen osuutta Ähtävänjoen näivertämisessä ei voi missään tapauksessa vähätellä. Ihmetyttää vain, koska sitä halutaan kuulla. Vesihallituksen tapa hoitaa niin sanottua yleisen edun valvontaa vesirakentamisasioissa on herättänyt paljon arvostelua. Simpukat eivät yleensä selviä siirrosta ja on muutenkin turhaa käsienpesua siirtää niitä yhteen paikkaan, jota hetken päästä kaivetaan toisen hankkeen yhteydessä. Kaikki tuntuu sujuvan voimayhtiöiden pillin mukaan. Henkipatto helmisimpukka Finnholmin voimalakatselmuksen toimitusinsinöörin mukaan helmisimpukoiden pelastamiseksi riittää niiden siirtäminen toiseen paikkaan perkaustyömaalta. Mikäli luonnonsuojeluviranomainen vielä siunaa siirtämisen, on se osoitus SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Sitä kun kannattaa rakentaa ilman valtion varojakin. Mitään linjanvetoja ei kuitenkaan kuulu. Tavoitetta ollaan hyvää vauhtia lähestymässä. Miten se nyt niin Useampia Pohjanmaan jokia vesihallitus on rakentanut yhdessä voimayhtiöiden kanssa. Taitavat kiven puheet jäädä vähiin, jos uusi aika räjäyttää sen seuraavan alakanavan tieltä taivaan tuuliin. Kokemukset pelottavat. Simpukoiden näennäinen pelastaminen siirtämällä niitä työmaan alta toiselle osoittaa vesiviranomaiselta typerryttävän puutteellista luonnontuntemusta. Tällainen käyttö vaatii joen avaamista myös alapuolelta. Hamelnin pillipiipari on menettänyt pillinsä. Minä en siihen usko. Voimalaitos on jo nyt pahentanut Evijärven säännöstelyä. Uuden sukupolven voimalaitosten sarjan aloitti Kattilakoski. Miten virastoista löytyykin aina ihmisiä, joille tuntuu olevan suuri nautinto typerä sanailu haitankärsijöiden tai vastakkaisia intressejä valvovien kustannuksella tyyliin: "lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston päälliköltä on tainnut jäädä huomaamatta ympäristöministeriön perustaminen''. Kaikki laitoksen vaikutukset eivät vielä ole edes nähtävissä, koska sitä ei toistaiseksi ole päästy käyttämään pitempiä aikoja halutulla tavalla. Mutta mihin ovat unohtuneet muut vesiviranomaisen tehtävät. Ähtävänjoella ei yhteistoimintasopimuksia ole. Vesiensuojelu, kalatalouden edellytysten turvaaminen, vesiluonnon suojelu, virkistyskäytön edut, jopa elintärkeä vedenhankinta tuntuvat jäävän joka vaiheessa toiseksi. Nuijaa pöytään, niin luonnonraiskaajasta tulee sen hellin hoivaaja, rakentajasta suojelija. No, ei asia näin yksinkertainen ole: kyllä virastosta asiantuntemustakin löytyy. Vettä pantataan yläaltaassa, joka kerää lähes koko Evijärven alapuolisen putouksen yhteen paikkaan ja juoksutetaan vain silloin kun sähköstä saadaan paras hinta, yleensä arkipäivisin kahdessa tai useammassa jaksossa, yöllä ja viikonloppuisin vettä säästetään. Luonnosta ollaan taas tekemässä syntipukkia ja etelän helmisimpukoista vähäarvoisia henkipattoja sen vuoksi, että lajin toukat häiritsevät Koillismaan pahimpien vesiensaastuttajien tuotantotoimintaa. Esimakua tulevasta on saatu räjäytysryhmien liikkuessa joella, kun vuorokausisäännöstelyä on talvella kokeiltu. Kattilakoski ei ole vielä valmis. Tai ehkä on niin, että linjaa ei haluta muuttaa. Mitä se sitten merkitsee. Tarkoituksena on vielä perata ja pengertää alapuolista jokea, jotta juoksutushuiput ehtivät siinä tasaantua ennen seuraavaa voimalaa. Vaikka helmisimpukka on etelässä harvinainen, on se hänen mukaansa todellinen riesa Pohjois-Suomen kalanviljelylaitoksissa niin kuin kalankasvatuslaitos olisi pohjolan luontoon kuuluva asia. Sen voi jo nähdä Ähtävänjoella. Eikä tulviakaan ole edes sopimusten siteiksi. Miksi jatkaa siirtopelleilyä kun se on todettu turhaksi
Tehdäänkö joesta vesijohto. Oleellista on, että helmisimpukka on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Vesiensuojelusta vesistönsuojeluun Vesihallinto on aloittamassa Ähtävänjoen vesiensuojelusuunnittelua. Ähtävänjoki on Pohjanmaan oloissa viehättävän omaleimainen. Suljettunakin joki on säilyttänyt monipuolisen kalastansa. Uhanalaisista eläinlajeista sen vakituisena asukkaana jokihelmisimpukan lisäksi on saukko. Kuka ottaa pillin oikeisiin käsiin. Rauhoitus ei tunnu koskevan vesirakentajia. Hyvä vedenlaatu, kosket ja keskiosan pikkujärvet ovat turvanneet taimenen elinmahdollisuudet. Mitä varten vettä suojellaan, kun kaloilla, helmisimpukoilla ja saukoilla ei ole elinmahdollisuuksia. Joen alaosalla Pietarsaaren kaupunki ja alueen teollisuus ovat siitä täysin riippuvaisia. Kattilakosken voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyn jatko-oikeus ja Finnholmin voimalaitoksen uudelleenrakentaminen ovat ajankohtaisimmat kysymykset. Ravun palauttaminen jokeen on mahdollista ja koeistutuksia on jo tehty. Kahden vuoden vitkuttelun jälkeen ympäristöministeriö antoi vihdoin Ähtävänjoen suojelua puoltavan lausunnon huhtikuun lopussa! siitä, ettei sekään ole tässä suhteessa tehtäviensä tasalla. Tämä on vaarallinen harhakäsitys, joka on koitumassa joen kohtaloksi. Koskiensuojelussa joki on unohdettu, mikä vain osoittaa, kuinka keinotekoinen kilowattiraja on suojelukoskia rajattaessa. Vaikka se pohjalaiseen tapaan on kulttuurijoki, eikä mikään voimavirta, on Suomenselän rinteiden kankaremailla juokseva joki turvannut myös monipuolisen vesiluonnon säilymisen. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Ympäristöministeriön luonnonsuojelutoimisto on hautonut asiaa pari vuotta pystymättä päättämään palveleeko rauhoitus yleistä etua! Melkoista mielivaltaa viranomaiselta! Lääninhallitus ei voi tehdä rauhoituspäätöstä ilman toimiston lausuntoa. Kuntien mielestä jokea on jo riittävästi rakennettu. Jokea hoitamalla vapaa-ajan kalastusta on mahdollista kehittää alueella vielä paljon. Ähtävänjoella jokihelmisimpukat ovat jo vallanneet ne paikat, missä ne pärjäävät. Tuhoutuvat ne siirtämättäkin. Ähtävänjoki on ennen rakentamisruljanssia ollut Pohjanmaan parhaita rapujokia. Tästä ovat osoituksena tuhansien allekirjoittamat adressit, joissa vastustetaan lisärakentamista ja säännöstelyä. Maanomistajat ovat hakeneet luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta ÄhtävanJoen luonnontilaisille rannoille, vieläpä vaatimatta siitä lain heille suomaa korvausta. Suojeluvaatimuksiin ovat yhtyneet myös useat alueen kunnat, lääninhallitus ja kalaviranomainen. Muissa alueen joissa, ehkä Lestijokea lukuunottamatta, ei vesienlikaajien ja vesirakentajien jäljiltä elinmahdollisuuksia enää olekaan. Uiton jäljiltä ne ovat sopivia vaikka kanootilla laskuun ja kaloillakin on alueensa. Kalastus kunnat ovat tehneet aloitteen kalateiden rakentamiseksi Ähtävänjokeen. Onko silläkin vain tekninen tarkoitus, kun jokea ei muuten ole haluttu suojella. Simpukka on herkkä kulttuurivaikutuksille. Mitä hyötyä on pohtia mikrogrammoja, kun koko vesistö on kohta käännetty nurin. Pohjanmaalla sillä ei juuri ole ollut menestymisen mahdollisuuksia. Joki on erityisesti virkistyskalastajien suosima. Kiireellisintä olisi kuitenkin aloittaa hoitotyö vireilläolevista hankkeista. Ähtävänjokea ei ole menetetty, vielä. Ähtävänjoki on kokonaisuudessaan vedenhankintavesistö. Pertti Sevola Kirjoittaja on Vaasan vesipiirin tutkimuksen toimialapäällikkö. Luonnonsuojeluliike on vaatinut kokonaisvaltaista vesiensuojelua, joka suojelee vesistöä myös rakenteelliselta turmelemiselta. Pyhäjoen simpukat vesihallitus on kaivanut kuiville. Mitä sitten. Lapväärtinjoen kanta on ukkoontunut ja harxalukuinen. "Ähtävänjokihan on jo menetetty'' on tuttu vastaus ministeriössäkin. Miksi tutkia joen luontoa ja kartoittaa rantalehtoja, kun kaikki jäävät työmaiden jalkoihin. Myönteisen suhtautumisen selittää joen kauneus, kalaston monipuolisuus ja useille Pohjanmaan joille tyypillisten hankalien tulvien puuttuminen. Asukkaat pitkin jokivartta kokevat joen tärkeäksi viihtyvyyden kannalta. Se on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla jo vuonna 1955. Vuonna 1968 päättynyt uittokaan ei vaurioittanut koskialueita lopullisesti. Siirroista ei ole voitu osoittaa olevan mitään hyötyä. 17. Lappaja Evijärvi ovat turvanneet tasaisen virtaaman, eikä savitasankojen joille tyypillisiä happamuusongelmia ole. Kalatutkijoiden käsityksen mukaan ne olisivat helposti toteutettavissa ja vaelluskalat, meritaimen ja lohi, voitaisiin kotiuttaa jokeen. Myös katselmuskokouksissa joen pilaamisen vastustus on ollut päättäväistä, eivätkä voimalahankkeita hakijoiden ja vesihallinnon lisäksi juuri muut ole tukeneetkaan. Istutettu harjus viihtyy hyvin joessa. Niiden kohtalo ratkaisee koko Ähtävänjoen kehityksen suunnan. Tämä johtuu joen erityispiirteistä; simpukan kannalta hyvälaatuista vettä on ollut riittävästi. Näin saattaisi kuvitella, jos tietää, että jokeen on rakennettu seitsemän voimalaitosta, sen suuosa on suljettu makeavesialtaaksi ja yläjuoksun järviä säännöstellään. vsk. Ähtävänjoessa on säilynyt vielä elinvoimainen kanta
Ritva-Tuuli Laurila Kohu alkoi oikeastaan Dipolista. Paikallisuudella he eivät niinkään tarkoita pärekattoisia hirsimökkejä, punamullattuja seiniä ja ruutuikkunoita vaan paikan ilmapiiriä ja erityisluonnetta, mielleyhtymiä. Se voi kertoa miten ihmisen ja luonnon rauhanomainen rinnakkaiselämä onnistuu, he toteavat. Pietilät toimivat samaan tapaan ottavat luonnosta aineksia ja muovaavat niistä kulttuurimme arkkitehtoonisia vertauskuvia. Äidinkielen rytmiä paremminkin kuin aineellista SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Etsiessäni rakennuksen ideaa olen enemmän maisema-arkkitehti kuin rakennusammattilainen, sanoo Reima Pietilä. Tehokkuuden palvojat tuomitsivat Pietilöitten kokeilut muitta mutkitta taiteelliseksi anarkiaksi. Heidän rakennuksensa ovat tarinoita luonnosta: jäätymistä, pilvimuotoja, muistumia rakennus paikalla kasvaneesta kuusikosta. Tampereen Kalevan kirkko ja suunnitelma Suomen Intian suurlähetystöksi saivat myös osansa ahdasmielisestä sapiskasta. Valkoisen ja vihreän kirjava, maaston muotoja seuraileva rakennelma puikki koivujen ja kuusien lomassa hienotunteisesti, tönimättä kumpiakaan. vsk.. Mutta tietyn opetellun vieraantumisen vuoksi kaikki eivät saa esimerkiksi vuodenajoista, maisemista ja säätunnelmista samalla tavoin henkistä rakennusainetta, he pohtivat. Hänellä oli tapana seurata laulujoutsenten muuttoa kotinsa edustalla Tuusulanjärven rannalla. Toimintakaavioiden johdattama suunnittelu synnyttää erilaisen rakennuksen kuin taiteellisen näkemyksen ohjaama työskentely. Ei pintakoristelua vaan ajatusten syvyyttä Suunnittelussa on monta puolta ja suunnittelun lähtökohdat vaikuttavat eittämättä lopputulokseen. Jos arkkitehtuurin on palveltava pelkästään hyötykäyttöä, siitä tulee luonnon riistäjä, sen vihollinen. He ovat kehittäneet tyylinsä ilmaisuvoimaiseksi ''luonnon ekspressionismiksi". Yksioi koisemmin rakennettuja vertailukohtia oli jo riittävästi. Arvostus on tullut vähitellen, aluksi ulkomailta. Voimakkaalla otteellaan he ovat iskostaneet itsensä maallikonkin tietoisuuteen. Heiltä tilataan "toisenlaisia'' rakennuksia kaunistamaan ankeita lähiöitä ja heidän ajatuksiaan kuunnellaan. Pietilät ovat aina puhuneet paikallisuuden ja yksilöllisyyden puolesta. Hän otti lintujen äänen sellaisenaan ja pisti musiikkiinsa. Luonto kuuluu puheessa ja henkii kodin ja työpajan mutkattomassa olossa. Luonnon kanssa pitää seurustella. "' Rakennuksia luonnon kielellä Raili ja Reima Pietilä ovat nykyrakentamisemme kiistattomat keulahahmot. Luonto on " olentona" meille varmaan tärkeämpi kuin uskallamme nykykatsomuksen mukaan lausua julki. Pietilät ovat olleet koko uransa ajan poikkiteloin sekä päätäntäkoneistoa että L----------------------------~ ~1::1::.!:.!a.!:1:rE:..____J oman ammattikunnan valtavirtaa vastaan. Se valmistui 1960-luvun puolivälissä ja kalahti kalikkana nousevan teknokratian kovaan kalloon. mietiskelypipo ja Raililla niskassa hiilenmusta menninkäisen letti. Innokkeena pohjoinen luonto Parhaat suunnitteluideat löytyvät luonnosta, eivät Roomasta ja Egyptistä, sanovat Raili ja Reima Pietilä. Parhaillaan nousee Tampereen Hämeenpuistossa kaupungin uusi pääkirjasto, jota ohikulkijat silmäilevät uteliaasti myhäillen on kuulemma metso, suomalaisen korpiluonnon symboli. Nyt heidät on tunnustettu virallisestikin: Reima Pietilä on akateemikko. Pietilöitten lähtökohtana on rakennuksen ympäristö. Olla ei niinkään tehdä mitään mikä haittaa tuon olemisen kokemista. Parhaat suunnitteluideat löytyvät luonnosta, eivät Roomasta ja Egyptistä, he sanovat. Suvikummun kerrostaloalue Tapiolassa vuosikymmenen lopulla pääsi jo vähemmällä. Rakennustaide ilmentää miten ihminen ja luonto ovat tasapainossa. He kertovat esimerkin Sibeliuksesta. Rakennustaide ilmentää, miten ihminen ja luonto ovat tasapainossa" , tuumivat Raili ja Reima Pietilä. Joutsenhan on itseasiassa instrumentti. Ovat itsekin kuin metsästä: Reimalla shamaanin 18 " Jos arkkitehtuurin on palveltava pelkästään hyötykäyttöä, siitä tulee luonnon riistäjä, sen vihollinen
Meille suomalaisille on ominaista tämä uudisrakentajan eetos. kulttuuriamme. Se sanoo enemmän kuin vain sen millainen metsä on tässä ja nyt, se ottaa kantaa siihen miten rakennus ja metsä ovat suomalainen ympäristö, selittää Reima Pietilä. vsk. Ehkä identiteetin tunnetta voimistaa suomalaisissa se, että luonnon antimilla eläminen on yhä elinehtona, Pietilät aprikoivat. Kun rakennuksessa on luonnon muotojen ja ilmiöiden vastineita arkkitehtoonisina vertauskuvina niin katsoja oivaltaa mistä tuo luonnollinen kieli viestii. Sommittelu pyrkii kertomaan metsän perusolemuksen. Tarkoitus on kosketella minuuttamme: paikallisuutta etsitään syvältä pohjoisista perustunnoista. I~minen ja luonto kuuluvat yhteen jatkumoon. Rakennuksen suunnittelunimike on "Kiillemoreeni". Ilmasta nähtynä rakennus muistuttaa soitimella pörhistelevää ukkometsoa. Pietilät määrittelevät suuntansa " luonnon ekspressionismiksi", joka perustuu suomalaisen maiseman ominaispiirteisiin. Paikallisuus liittyy myös luonnotalouden reviiriajatteluun marjamaat, sienimetsät, kalavedet, riista-erämaat: puolinomadisen ikimuistoisen nautinnan idea, samoileminen yksityisenä oikeutena ja oleminen kahdestaan luonnon kanssa. 19. "Kiillemoreeni" on kertomusta siitä, miten luonnonvoimat ovat muovanneet maan, talven pakkaset ja meri rantaviivan. Tämä vaikuttaa välillisesti myös rakentamiselle asetettuun tavoitteeseen: jokainen rakennus on metsän keskellä ikäänkuin uudisrakennus tai erämaatalo. Tampereen pääkirjaston varhainen luonnos tavoillelee ikimetsän mielikuvia: kirjahallin pyöristetyt pilarit seisovat omassa vapaassa järjestyksessään ja kaartuvat kuin lumen painamat koivut. He haluavat hahmottaa arkkitehtuurinsa niin, että se auttaa tajuamaan luonnon. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Uusimpana tulokkaana on työpöydällä nyt tasavallan presidentin uusi virkaasunto Mäntyniemeen . Tärkeintä sen arkkitehtoonisessa ideassa on se miten luontoa kuvastetaan, se mitä luonnosta esitetään arkkitehtoonisen sommitelman muodossa. Rakennusvaiheessa kirvesmiestaito on tarpeen, multa tietokoneestakin on ollut apua
Pietilöiden suunnittelemat rakennukset ovat näyttöjä tämän teorian mahdollisuuksista. Metsään rakennettaessa rakennusten mitat, materiaalit, värit, ikkunoiden ja ovien muotoilu ja sijoittelu ja muu julkisivujen jäsentely on sovitettava metsän henkeen, ajattelevat Pietilät. Se on myös julkisivun luonteen paras määrittäjä. Metsä, sellaisena kuin se on jollakin paikalla, on luonnon erityispiirteiden luonteva kuvastaja. Hän on eritellyt suomalaista maisemaa ja paikallisuuspiirteitä: tutkinut maastomuotoja, metsän ja pellon rajautumista, puiden hahmoja .. Tutkimusta ei arvosteta eikä tueta taloudellisesti. Tutkimustensa pohjalta Reima Pietilä on hahmotellut uudenlaisia suunnittelun menetelmiä. Arkkitehtuuri on osa luontoa silloin kun se suunnitellaan luonnon ehdoilla, kun luonnon muodot ja tapahtumat ovat sen sommitelman osatekijöinä. Tämä alkaa jo lähetä "naturalismia", pohtii Reima Pietilä. v·sk.. Uusi perusvire suunnitteluun Tehokkuutta ihannoivalla 60-luvulla ihmiskuva oli suppea ja rakentamisen tavoitteet kapea-alaiset. Arkkitehtuurissa kohtaavat teoria ja käytäntö tutkimus ja soveltaminen parhaaseen lopputuloksen pyrittäessä on kumpaakin käytettävä hyväksi. Tutkimusta ja soveltamista Suomalaisella käytännön rakentamisella on vankka kansainvälinen maine, mutta arkkitehtuurin tutkimuk20 sessa olemme pahasti jäljessä. Suomalaisen arkkitehtuuriteorian eteenpäin vieminen on muutaman harvan teoreetikon harteilla. Arkkitehtuurin kehitys ei enää nojaa yksin käytännön kokemukseen ja maalaisjärkeen, toteaa Reima Pietilä. Vaikuttajana on ollut ympäristömaantieteellisen kuvauksen uranuurtaja J .G. Reima Pietilä on tutkinut ympäristön käsitettä, ympäristön muotoutumisen lainalaisuuksia sekä ihmisen, luonnon ja arkkitehtuurin suhteita. Granö. Luonnonmuotoja toistavat ikkunat liittävät sisätilat ympäröivään luontoon, metsään. "Kiillemoreenin" julkisivuaiheena on puunrungon nousu ja oksiston kasvumuoto. Rakennuksia luonnon kielellä ... Reima Pietilä on yksi näistä. Hän on lingonnut päättäjien ja omankin ammattikunnan silmille ärhäkkää kritiikkiä, mutta on esittänyt myös vaihtoehtoja. Jo 60-luvulta lähtien Reima Pietilä on osallistunut tiiviisti ympäristöja arkkitehtuurikeskusteluun ja julkistanut teoreettisia pohdintojaan laajasti kirjoittamalla, luennoimalla ja järjestämällä näyttelyitä. Hän on ryhmittänyt työskentelynsä pitempiin ajattelujaksoihin, jolloin hän on kehitellyn arkkitehtuurifilosofiaansa ja lyhyempiin rakentamisen jaksoihin, jolloin ajatellun pätevyyttä on testattu. Espoo, Suvikummun asuntoalue. Haluan teorian, joka ei karsi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia vaan synnyttää niitä. Haluan rakentaa itsenäisen teorian muiden jo olevien rinnalle, teorian, jonka nojalla suunnittelutehtävä voidaan ymmärtää ja ratkaista monipuolisemmin. 70luvulla alkoi laaja keskustesuoMEN LUONTO 4/ 85 44
Pietilät suunnittelivat palaneen kirkon perustuksi//e uuden, joka antaa puheenvuoron tulipalossa säi/yneelle kellotapulille ja ympäröivälle koivikolle ne ovat rakennuksen todelliset arkkitehtooniset tehokeinot. Mutta jokin estää, ettei näin tapahdu. D Kirjoittaja on arkkitehti ja on työskennellyt mm. Koskaan historian aikana ennen meidän päiväämme ei rakentamisen SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Nyt asiat nähdään taas laajemmin. Sisällä valo siivi/öityy puukaihtimien läpi kuin koivikossa. Tai tapahtuu: ihan pieninä annoksina, yksilöllisinä poikkeuksina. Raili ja Reima Pietilän toimistossa. Kaavioista johdettu arkkitehtuuri saa kokeilevan suunnan kilpailijakseen, uskovat Pietilät. • ympäristötutkimukset , • maisemaselvitykset • maisemaja vihersuunnitelmat ITÄLAHDENKATU 2, 00210 HELSINKI PUISTOKATU 34 A, 90120 OULU Val1 VIHERVUONNA VANTAAN PÄIVÄT 13-15.9.1985 "Vantaassa itua Växtkraft i Vanda" VANTAAN KAUPUNKI vaihde 8391 21. Suunnitteluperiaatteemme ovat kuitenkin vanhanaikaiset suuri osa niistä on peräisin 20-30-luvulta: massatuotanto, standarsisointi ... Arkkitehtuuri on palaamassa luontoon taustana on vihreä ideologia, jonka hengen mukaista arkkitehtuuria jo Dipoli ennakoi. Alvar Aalto sanoi, että rakentamisesta on vain 5 prosenttia arkkitehtuuria. Engelin piirtämä Lieksan kirkko paloi vuonna 1979. Kysymys on arvoistamme. Kuitenkin todellinen suomalaisen ominaismuodon ilmaiseva arkkitehtuuri olisi yhtä hyvin toteutettavissa kuin massatuotannollinen yksitoikkoisuuskin. Ratko ympäristöongelmasi yhteistyössä maisemaja vihersuunnittelijoittemme kanssa. Kuitenkin arkkitehtuuri voi palvella ihmistä joustavasti ja syvätasoisesti vasta sitten kun rakennusmuodon ilmaisullinen moninaisuus päästetään pannasta, sanovat Pietilät. Hyvälle suunnittelijalle jokainen vuosi on vihervuosi. lu ympäristön ominaisuuksista. Suomalainen muoto pysyttelee hengissä valiorakennuksina. Orgaaniseen arkkitehtuuriin paluun enteitä on jo näkyvissä. keinoin ole voitu tuottaa yhtä monilajista ja -arvoista ympäristöä kuin nyt voitaisiin. vsk
vsk.. Tapio Lindholm Kuvat Markku Nironen Metsä syntyy kukkiva~ 22 SUOMEN LUONTO 4/ 85 44
Metsä muuttaa ilmettään eri ikäkausina. Vain kuivimmissa ja karuimmissa metsissä kuusi häviää männylle. Jos mikään ei estä, kuusi voittaa muut puulajit useimmissa metsissä. vs k. Kuusi kasvaa metsässä sitkeästi kuin synti. Se on kokonaisuus ja toimiva ekosysteemi . Meillä Suomessa on puulajeja vain muutama ja ne ovat ekologisesti laaja-alaisia. Mutta toisaalta kehityksen lainalaisuuksista johtuu, että samanlaisissa olosuhteissa kehittyneet metsät muistuttavat toisiaan, mutta vain jos ne ovat samassa kehitysvaiheessa. Vähin erin se sinnittelee itsensä valolatvukseen ja niin maat ja mannut kuusettuvat. Siinä on omat lainalaisuudet, mikä merkitsee myös sitä, että metsä ei ole pysähtyneessä tilassa, vaan se muuttuu, kehittyy. Silti juuri hakkuuaukealla toteutuu metsäkasvien luonnollinen uudistuminen ja kasvu. Metsän kehitystä ei voida pysäyttää. Aikaisemmin siitä pitivät huolen metsäpalot, nykyään metsätalous. Metsä on muutakin kuin kasvavia puita. Kuusen tie, sinnittelemällä valoon Kuusi ei luonnonmetsässä välttämättä alunalkuaan ole valtapuu, mutta se kykenee taimettumaan muiden puiden alle, jossa se jurovana alikasvoksena odottelee tilaisuuttaan ja aikaansa. Se ei tuota edes hyvää talousmetsää, eikä se ilahduta luonnonystävääkään. 1 Inaahan SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Biologisesti vahvin puulajimme on kuusi puu, josta on tullut myös yksi metsäkeskustelun kuumista asioista. Samannäköiset tilanteet voivat toistua, vaikka olosuh~eet eivät olisikaan aivan samanlaisia. Havumetsä on sopeutunut äkkinäiseen tuhoon. A vohakkuu ja sille uudistettu taimikko on keinotekoinen. Toisaalta olosuhteet eivät toistu koskaan identtisinä ja jokainen metsä on ainutkertaisen yksilöllinen. Metsien kehityskaari eli sukkessio perustuu yleisiin metsäekologisiin lainalaisuuksiin ja metsäkasvien biologisiin ominaisuuksiin. Valikoiva, harsiva metsänkorjuu on monin 23
Näin matala tulirintama on polttanut alikasvoksen pois ja jättänyt ylispuina korkeina seisovat hongat siementämään palaneelle humukselle. Avara hakkuuaukea muistuttaa kuitenkin tietyllä tavalla entisaikojen paloaukeaa. Mutta luonnossa ei voi saada kaikkea. Sieltä kuusi on palonjälkeisinä vuosikymmeninä vähin erin kömpinyt takaisin kuiville. Tulen valta on poistunut metsistämme paikoin vielä jouduttanut kuusettumista. Tuli on tun24 Kulotettu maa on musta ja kuolleen näköinen, mutta vain vähän aikaa. Tiettyjä yhtäläisyyksiä hakkuun jälkeisellä metsäkasvillisuuden kehityksellä on myös siihen miten metsät kehittyivät palokuvioilla. Mänty kylvetään tavallisesti heti kulotuksen jälkeen. Tulella ei kuitenkaan nykyisen palontorjunnan aikana ole merkitystä metsän ekologiassa. Varjossa kasvaminen edellyttää tuuheaa tehokkaasti yhteyttävää neulastoa. Tilalle on tullut talouselämän ja metsäammattikunnan valta, joka huolehtii siitä, että puukuutiometrit eivät joudu tulen ruuaksi, vaan pyörittävät tuotantokoneistomme Muutamassa kuukaudessa kylvölaikun männyntaimet ovat ehtineet pieneksi tupsuksi. Metsäpalossa ahnaat lieskat ovat pureutuneet kuusten alas asti ulottuviin oksiin ja kärventäneet ohuen kuoren. Pian maan peittää taas kasvillisuus. rattaita. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Samalla huolehditaan siitä, että uusi puusukupolvi lähtee räväkästi kasvamaan. Usein kuitenkin tuli on ehtinyt rokottaa kuusikkoa uudestaan ennen kuin se on varttunut täyteen mittaan. Tämä tekee kuusen alttiiksi tulelle. Tulen valta on poistunut Illetsistämme. Kuusella ei ole varaa karsia oksiaan vähässä valossa. ':l Kolme kuukautta kulotuksesta. Hakkuutähteet ja aurausjäljet eivät ole luonnossa kulkijan kiusana. ,. I~ ·:½t ~/•\·· ..... Siksi taiga on kuiQ. Hieskoivun terhakka vesa versoaa elinvoimaisesta juurakosta. vsk .. Jos metsä on vieläkin ollut männylle liian sakea, on kuusi ryöminyt korvesta kankaalle. tarun Feenixlintu, tultuaan vanhaksi se on syntynyt tulesta uudestaan. kenut kuusen kangasmailta märkiin korpinotkelmiin. . Metsä on palanut: Eläköön metsä Tuli on polttanut metsän, mutta ilman tulta pohjoiset havumetsät eivät olisi sitä, mitä ne ovat
Se on myös menetelmä, jolla pyritään "ekologisempaan" metsien hoitoon. Keinotekoisuudestaan huolimatta kuloaukealla on aistittavissa jonkinlaista luonnonlakien alkuvoimaisuutta. Tuli vielä voimistaa muutosta. Olisi virhe ajatella, että Suomen laajuisella alueella, missä niin ilmastolliset kuin ekologisetkin olosuhteet eroavat, metsäekologiset olosuhteet olisivat samanlaisia. Siksi ilman kuIotustakin hakkuuaukean kasvillisuus muuttuu täydellisesti. Tuli merkitsee monelle metsän kasville elämää ja kukoistusta. Vain aukeammissa metsän kohdissa kastikka kasvattaa röyhyjään. Kivien ja puunjuurakoiden alta versoaa varpujen vesoja. Kulotus on vanha metsien hoitoon liittyvä menetelmä, joka on viime vuosina kokenut hienoista renessanssia. Koska etenkin kuusikon neulashumus on varsin hapanta, tämä on kuin vitamiiniruiske maaperän elintoiminnoille. Kulotusta ei kuitenkaan toteuteta monellakaan avohakkuualalla. Kainuun vaarojen kuusikoiden ekologia poikkeaa suuresti Lounais-Suomen savitasankojen ekologiasta. Ravinteet jäävät kasvien käyttöön, typpeä lukuunottamatta, joka häviää palamistuotteina ilmaan. Tällaisena se elelee vuosikymmeniä lisääntyen vain kasvullisesti juurakostaan. ja metsälauhatuppaat kestävät tulta. Nimenomaan nykyaikaisessa kulotuksessa heinät ovat erityisen elinvoimaisia, sillä esimerkiksi metsäkastikka on sulkeutuneessa metsässä yleinen kasvi, muttei kovin runsas. Tuli verottaa tuppaita ja supistaa niitä, mutta ei kuitenkaan tuhoa niitä kokonaan. Eikä kuusikaan ole noissa paikoissa sama. Kulotuksessa maan kasvuedellytykset paranevat ja maaperän biologinen aktiivisuus lisääntyy. Horsmikko ja vatukko peittävät maan. Koska tuli ei tunkeudu maan sisään, eikä pinnassa oleva kuumuuskaan juuri johdu maan sisään, säilyy maassa se elo mitä siellä on. ketjun alkulenkkinä. Mättäät ovat pieniä ja useissa tapauksissa niissä ei ole lainkaan kukintokorsia, vaan ainoastaan lehtiä. Kuloaukea ja sillä toteutuva kasvillisuussukkessio on myös oiva osoitus metsäluonnon ominaisuuksista. Biologisesti puut ovat vain suurikokoisia kasvilajeja, joskin suuresta koosta seuraa se, että ne vaikuttavat suuresti myös ympäristöönsä. Kosteina ja tiivuna muodostelmina ne säilyttävät elämän sisällään. vsk. Metsillä on kuitenkin eroja. Ja jos metsikköön on lisätty ennen päätehakkuuta lannoitetta, saattaa 25. Hämärään, kosteaan ja tasaisenviileään tottuneet sammalet ja varvut menehtyvät kun joutuvat äkkiseltään valoon, kuivaan ja vuorottelevaan paahteeseen ja bailaan. Toisaalta pelkkä hakkuu on täydellinen shokki metsän aluskasvillisuudelle. Avara tannerkin on metsää, siellä vain kukoistavat valtiaina toiset kasvit kuin metsän kypsässä vaiheessa. Kulotuksessa poltetaan avohakkuualan hakkuutähteet ja osa pintahumusta. Myös paljaina tulen hyökkäykselle alttiina olleet metsäkastikka Kaksi vuotta kulotuksesta. Metsä ei siis ole pelkkää eripaksuisten ja ikäisten puunrunkojen pylväikköä. Heinissä on elinvoimaa Mutta puuston sisällä kasvaneet kasvit jatkavat eloaan. Polton seurauksena pintamaan happamuus vähenee ja ravinteita vapautuu. Sitä samaa ovat aikanaan tehneet myös metsäpalot. Kuitenkin vaikka metsäpalot ovat meillä tehneet pitäjänlaajuisia leimikoita, ei kaikkialla metsä kuitenkaan ole palanut eikä tämän seurauksena ole tapahtunut metsän itsemurhaa. Kastikka on valokasvi ja hakkuu muuttaa sen ase~ man täydellisesti. Samalla tuhoutuu osa metsäkasvillisuudesta. Juurakot ja mättäät voimistuvat tavattomasti vuodessa ja kahdessa. Tavallisempaa on mekaaninen maanmuokkaus metsänuudistusSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Kulotuksen renessanssi Kulotuksen jälkeinen metsän kehitys muistuttaa palonjälkeistä kehitystä
Palon aikana hävinnyt typpi korvautuu uudella. lahoviat. Yksilöitten ikää on voitu seurata historiallisten palopaikkojen avulla aina keskiajalle saakka ja kloonin koko on suoraan verrannollinen sen ikään. Hakkuu luo metsään kasvutilaa. Vain monivuotiset juurakkojensa ja maavarsiensa varassa leviävät kasvit voivat anastaa uutta tilaa. Kloonimaisesti elävät myös jotkut puut. Heinikolle metsä on kitumisen aikaa, varvikko taas on oikeuksissaan metsän sisässä. Samat kloonit jatkavat kasvuaan, kenties pirstoutuneina, mutta tappioista toivuttuaan tavattoman elinvoi26 Yhdeksän vuotta taimikon perustamisesta. Etenkin kulotuksen jälkeen runsastuvat monet hernekasvit. Männyntaimet kilpailevat vielä muun rehevän kasvillisuuden kanssa. Maitohorsma on tästä hyvä esimerkki. Osa hernekasveista on pelkästään avoimien paikkojen, metsäaukeiden ja niittyjen lajeja, kuten virnat, niin hiirenvirna kuin metsävirnakin. Elää ja pärjää, muttei hedelmöi. Itsessään ei vesasyntyisistä puista oikein ole kunnon puiksi, sillä ne perivät herkästi mm. Valloittajien lyhyt, loistokas elämä Aukealle tulee myös sellaisia kasveja, jotka ovat ehdottomia avoimen kasvutilan kasveja. Nämä tietysti muodostavat metsähoidollisen ongelman, sillä ne tukahduttavat kasvatettavan puuston taimet. Vesojen kasvu on usein uskomattoman voimakasta, sillä ne saavat elinvoimansa vankoista juurista ja nämä juuret kykenevät myös ottamaan kaiken hyödyn kulotuksen maata parantavista eduista. Siinä missä koivut kasvattavat lähinnä vain kantovesaa, haapa saattaa levittää ympärilleen aarien laajuisen vesaikon. Sen saattaa kyllä löytää metsästäkin joltair tuulenkaadolta, mutta vain yksittäisenä ja tilapäisenä. Kun lajilla on hyvä leviämiskyky, se löytää kasvutilaa kaikkialta. Siemenellinen lisäänty~inen ei ole niinkään tärkeätä. Mutta hakkuuaukealla kasvin ekologinen voima pääsee todella oikeuksiinsa. Ensimmäiset sirkkataimet ovat pieniä ja hentoja, mutta pian ne ovat miehenkorkuisia ja niitä on paljon, kuin vainiona. tai ei. Samantapainen on vattu, joka myöskin levittäytyy tuuheana aukealle. Juuristakin versoo elämä Varvunvesat ja heinämättäät, ne ovat samoja niin metsän sisällä kuin aukeallakin, mutta niin erilaisina. Nämä sykkeet ovat luonnonoloissa yli ihmismitan pituisia ja talousmetsissä ihmiselon verran. Vesoistakaan ei siis ole "jatkuvan kasvatuksen' välineeksi. Metsäkasvillisuus uudistuu sykäyksittäin niin puuston kuin muunkin kasvillisuuden osalta. Vähitellen metsä sulkeutuu sekin olla omiaan rehevöittämään kastikkaa. vsk.. Näin kasvillisuus itsessään ravitsee maata. Senkin vuoro on väistyä kun maasta on imetty suurin kasvuvoima, ja voimallisemmat kilpailijat valtaavat kasvutilan. Aukealla metsämaalla sekin kukoistaa aivan toisin kuin puitten siimek-sessä. Mutta koko metsäsukkession ajan mukana pysyy elossa kevätlinnunherne. maisina. Maitohorsmallakin on vankka juurakko, jonka avulla kasvi parissa kasvukaudessa valtaa kasvutilan tehokkaasti ja vastaavasti tuottaa suunnattoman määrän siemeniä, jotka lenninhahtuvansa avulla leviävät laajalle. Kevätlinnunherneen valovaatimus ilmenee metsässäkin, missä se on rehevimsuoMEN LUONTO 4/ 85 44. Osan siitä täyttää tehokkaasti kloonikasvillisuus. Mm. metsäkastikka tuottaa miljardeja siementa1m1a. Puuston alla kasvutila on tarkkaan jaettu eikä siihen uudella tulokkaana ole elämisen sijaa. Niin koivun kuin haavankin vesoja nousee hakkuuaukealla oli se kulotettu . Miksi hedelmöisikään. Klassiseksi on muodostunut esimerkki tavallisen metsäsaniaisen, sananjalan suvullisesta uusiutumisesta. Mutta tämä onkin ainoa kohta metsän kehityssarjassa, jossa kasvillisuus uusiutuu näin. Näille kasveille puusukupolvien vaihtuminen on kuin vuotuiskierto jollekin toiselle: Väliin kukoistetaan ja väliin odotellaan parempaa aikaa, mutta hengissä pysytellään. Mutta toisaalta usein parhaat marjasadot kuitenkin saadaan hakkuuaukeilla. Ei n_ijt,ä nujerra hakkuu tai metsäpalo. Kasvutilan vapauttaminen on parasta tämän lajin suojelua. Nämä ovat riippuvaisia siemenen hyvästä leviämiskyvystä. Näistä toki vain pienen pieni osa varttuu monivuotisiksi ja täten hyvin pitkäikäisiksi yksilöiksi. Näistä versoaa uusi vesasyntyinen puusukupolvi. Tällöin syntyy klooneja, samaa kasviyksilöä olevia kasvustoja. Osan täyttävät tulokkaat, jota ovat joko edellisten siementa1m1a tai sitten tulokkaita muualta. Myös marjavarpujen taimia saattaa ilmaantua. Nämähän pystyvät tuottamaan maaperään typpeä. Liian tiheässä metsässä on mustikkakin kuin kastikka. Nämä kloonit ovat lähes kuolemattomia
Luonnonoloissa tämä strategia on liittynyt havumetsän ja metsäpalon vuorotteluun. Metsällä on siis kaksi olotilaa, jotka vähitellen vaihettuvat toisikseen. Siemenpankki on siis keino, millä kasvit voivat siirtää kasvamisen tulevaisuuteen. D 27. Vaihettuminen edellisestä jälkimmäiseen on niin luonnonoloissa kuin metsätaloudessakin hidas, mutta muutos jälkimmäisestä edelliseen molemmissa nopea, mutta eri syistä. Tämä kehitys vie kuitenkin aikaa vuosikymmeniä. Sammalkerros v01m1stuu, ja myös metsävarvut alkavat vähin erin elpyä. millään aukioilla. Metsämaan humus muodostaakin niinsanotun siemenpankin, jossa sitkeähenkiset siemenet varastoituvat. Vaikka puusto olisi ollut kuusta, korvataan se tavallisimmin männyllä. Puusto on muodostanut sulkeutuneen latvuston. Näin saa alkunsa kasvatettava puusto, joka ei ole sama kuin metsä, sillä yksi puulaji on vain vähäinen osa metsäkasvillisuutta. Tällä tavoin taistellaan kasvillisuuden luontaista kehitystä vastaan. Monessa mielessä hakkuun jälkeen vallitsee metsämaalla sellainen tila, joka lähentää metsää ketoja niittykasvillisuuteen. Havupuiden siemen ei leviä kovin monen rungonmitan päähän, joten luontainen uudistuminen ei onnistu ellei siemenpuusto ole lähellä. Viidentoista vuoden kuluttua ruohokasvillisuus on jo jäänyt matalammaksi. puolukalle. Siemenpankki turvaa huomisen Kuloaukea saa siis kasvillisuutensa joko vanhan metsän kloonattuina perillisinä tai tehokkaasti leviäviltä pioneerikasveilta, jollainen juuri maitohorsma on. Kuusen tilalle mänty Siinä missä luonnonpalon synnyttämät leimikot metsittyvät eri kasvillisuusvaiheiden kautta omia aikojaan, metsitetään nykyään avohakkuut keinollisesti. Varjostus lisää myös kosteutta. Metsänhoitomenetelmistä riippuen voidaan metsää kasvattaa luonnonmukaisemmin, kun jätetään luontaisesti kehittyvä lehtipuusto sekaan ja annetaan puuston kehittyä sekametsämaaksi. Vielä ei kasvillisuus kuitenkaan ole saanut lopullista ilmettään. Varjostus hillitsee kenttäkerroksen kasveja. Avoimen kasvutilan vaikutus ei väisty siis ihan heti. Sulkeutuva puusto varjostaa ja valoa vaativa kasvillisuus alkaa väistyä. Kuloaukealla on kuitenkin pian runsaasti pieniä kevätpiipon sirkkataimia. . vät ole kasvulle suotuisia. Muu metsäkasvillisuus saa väistyä, jos se häiritsee pääasiaa. Nämä ovat sopeutuneet siihen, että heti ei kannata itää, jos olosuhteet eiSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. vsk . Muu kasvillisuus muuttuu puuston varttuessa. Taimet tulevat taimitarhoilta, ne joutuvat luonnottomaan asentoon istutettaessa ja ne kasvavat epäluonnonmukaiseksi puustoksi. Ja heiveröinenkin se on alussa. Ne eivät välttämättä ole tulleet mistään muualta, sillä humuksessa on valmiina siemema, jotka ryhtyvät kasvamaan, kun olosuhteet muuttuvat. Aukea metsämaa metsittyy helposti Etelä-Suomessa. Nämä siemenet ovat saattaneet odottaa vuoroaan pitkänkin aikaa. Määrävälein istutetaan pieniä männyntaimia tai kylvetään kylvölaikkuihin ropaus siemeniä. Tehokkuuspyrkimykset vaativat heinimistä ja vesakontorjuntaa. Toinen on avoin, pienten kasvien aika ja toisen kasvillisuuden tahdin määräävät hallitsevat puut. Muut metsäkasvit kasvavat oman onnensa nojassa. Tässä myös taimikon perkaus on korostanut männyn valta-asemaa. Puunkorjuutalous on tahtomattaan luonut samantapaisen tilanteen. Onhan kevätpiippoa metsän sisässäkin, joskin useimmiten kukkimattomana. Tuoreemmillakin metsämailla aluksi runsaana kasvava valoa vaativa kanerva alkaa tehdä tilaa mustikalle ja Kolme vuosikymmentä taimikon perustamisesta. Tähän rytmiin on kuitenkin havumetsien kasvillisuus sopeutunut. Kulotettukin metsämaa saa uuden puusukupolven heti kulotuksen jälkeen. kevätpiipon taimia. Pelkästään keinollisesti uudistetuista taimista kasvaa yksitoikkoinen ja tautialtis monokulttuuri. Myös kasvatettava puusto on kaukana luontaisesta. Männikköön ei kehity samanlaista kasvillismi'ttJ kuin kuusikkoon, sillä r,tiu" lajit vaikuttavat eri tavoin. Metsässä se on hyvin perusteltu ekologinen strategia, koska siementaimilla on mahdollisuus selviytyä vain kun puustoa ei ole. Lehtipuiden leviäminen on paljon tehokkaampaa ja ne vesovat mainiosti vanhoista juuristakin. Puustoa kasvatetaan. Luonnonmukaisinta se on muun kasvillisuuden paitsi puuston osalta. Kuloaukealle muodostuu esim. Tuoreemmilla metsämailla kauemmin ja karuimmilla vähemmän aikaa. Mutta on kasvillisuuden muodostumiseen kolmaskin tapa. Osittain tämä johtuu voimakkaista kasveista, jotka pitävät pitkään pintansa puuston sisässäkin ja osittain kestää aikansa ennenkuin J')uustokaan vastaä kypsää vajhettaan. Pohjoisessa ilmastolliset tekijät ovat ratkaisevasti ankarammat joten etelän ja pohjoisen metsänuudistuminen ei onnistu samalla tavalla
vesistöjen käyttö tulee yhä vaikeammaksi ja ajoittain jopa mahdotto28 maksi. Niin levien kuin kalojenkin määrät moninkertaistu-i-vat, mutta laatu laski. Nykypäivänä termillä tarkoitetaan sellaista vesistön liiallista lannoittamista, joka johtaa haitallisen suuriin levätai putkilokasvikasvustoihin. Tällainen rehevöityminen puolestaan johtaa veden laadun huononemiseen, makuja hajuhaittoihin, happikatoihin, kalastuksellisen arvon-romahtamiseen, vesiteiden tukkeutumiseen ... vsk.. Kemiallinen puunjalostus on myös erittäin SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Vesien virkistyskäyttö, juomaveden saanti, kasteluveden otto, matkailu, vapaa-ajan ja ammattikalastus kärsivät eniten." Näin suureksi kuvataan Maailman terveysjärjestön (WHO) rehevöitymistä käsittelevässä teemajulkaisussa niitä lukuisia haittoja, jotka ihminen on tarkoituksettomana ja valvomattomalla tuotannon kasvattamisella vesissä aikaansaanut Mitään myrkkypäästöjä tai muita ympäristöongelmia ei edellä mainittujen vitsauksien syntymiseen tarvita, "puhdas" rehevöityminen riittää. Ilkka Sammalkorpi Rehevöitymisen toinen "Sana 'rehevöityminen' tarkoittaa kirjaimellisesti 'ravituksi tulemista'. Ensimmäiset vakavat varoitukset asumajätevesien rehevöittävästä vaikutuksesta saatiin Sveitsin alppijärviltä 1800-luvulla. Yleisin merkki uuden aikakauden alkamisesta oli punaisen tunkeutujasinilevän (Oscillatoria) massiivinen leväkukinta. Syvät kirkasvetiset järvet, joissa oli ollut runsaasti siikaa, taimenta ja nieriää samentuivat leväkukinnoista ja arvokalat korvautuivat särkikaloilla. P niin kuin fosfori Rehevöityminen johtuu aina ravinteiden määrän suuresta lisäyksestä. Suomen järvet ovat mataluutensa ja pitkän talvemme takia hyvin herkkiä ra vinnekuormitukselle. Ravinteet lisääntyvät, kun asumajätevesiä ja sadevesiä johdetaan järveen, tai lietettä ja lannoitetta valuu ja huuhtoutuu pelloilta, tai kun kasvatetaan kalaa suuria määriä
Ravintoketju särkiintyy Voimakkaasti rehevöityneen Jarven ravintoketju eroaa luonnontilaisesta kahdella tavalla: tuotetun aineen määrä on moninkertainen ja tuotanto etenee 29. Yksi ihminen aiSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Mitä kauemmin järveen on ravinteita tullut, mitä matalampi se on ja mitä hitaammin vesi vaihtuu, sitä tärkeämmäksi tulee sisäinen ravinnekuormitus. Sinileväkukinnat jatkuvat kesäisenä riesana ja kalastajat kaikkoavat muualle särjen käydessä verkkoihin. Suomen järvien luontainen fosforipitoisuus on kymmenisen milligrammaa vesikuutiossa tai parisataa grammaa hehtaarin kokoisella viisi metriä syvällä alueella. kaansaa vuodessa noin kilon fosforikuormituksen. Ehdottomasti tärkein ravinne on fosfori. Sisäinen kuormitus, jolla fosfori palautuu takaisin kiertoon, toimii pohjan kerrostumien kohtuuttoman suuriksi paisuneilla pääomilla. Kestokohmelo: sisäinen kuormitus Tilanne ei kuitenkaan ole aina korjattu vaikka ulkoinen ravinnekuormitus lakkaisikin. Tämä voi lannoittavilta vaikutuksiltaan vastata jopa aiempaa jätevesikuoritusta. Rehevöityneissä järvissä voi pohjaan olla sitoutuneena satakertainen fosforimäärä yläpuoliseen vesimassaan verrattuna. Mutta kas kummaa: järven tila ei siitä kuitenkaan välttämättä kohennu. Kysymyksessä saattaakin olla järven sisäinen kuormitus, jossa pohjaan sitoutuneet ravinteet lannoittavat järveä kuin konsanaan ennen jätepäästöt. Niiden jätevesien ravinteiden vaikutus kuitenkin hämärtyy jätevesien muiden ominaisuuksien taakse. Eliöstön määrä moninkertaistuu kuten yleensäkin lannoituksen seurauksena, mutta sinileväkukinnat ja roskakalojen paljous vähentävät järven virkistyskäyttöarvoa. puoli suuri vesistöjen ravinnekuormittaja, samoin eräät muut teollisuuden haarat. Tästä syntyy eloperäistä ainetta 200-kertainen määrä. Fosforin määrää järvissä on eniten lisännyt tehokaksikko vesiklosetti ja viemärilaitos. Siksi pientenkin taajamien puutteellisesti käsitellyt jätevedet ovat vaikuttaneet suuresti niitä vastaanottaneisiin järviin. JK·85' Voimakkaisiin leväkukintoihin liittyvä korkea veden emäksisyys tai levien hajoamiseen liittyvät happikadot saavat fosforin liikkeelle pohjasta. Rehevöityminen on mittavilla vesiensuojelutoimilla saatu periaatteessa kuriin Suomen tuhansilla järvillä. Voimakas ravinnekuormitus rehevöittää järven. Suomessa on 1970-luvulla käynnistetty kallis vesiensuojeluohjelma, jolla taajamien fosforikuormitus on saatu kuriin. vsk
Ekologiseen järvien hoitoon! tehottomasti. Ekologinen valppaus on vienyt sen rantavyöhykkeeltä suurienkin järvien selkävesille muikulta ja siialta vapautunutta ekologista lokeroa täyttämaan. Nämä puolestaan korvautuvat pienemmillä keijustoäyriäisillä ja rataseläimillä, jotka eivät taas ole niin tehokkaita !evien vähentämisessä. · Järveen palaa taas sellainen eläinkeijusto, joka pystyy tehokkaaseen !evien laidunnukseen. Rehevöityäkseen Jarvi tarvitsee ravinteita. vsk.. Rehevöitymisongelmien torjumisen ensimmamen askel on niiden pääsyyn, kasvaneen ravinnekuormituksen poistaminen . Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kalastaan liittyvien ravintoketjun muutosten seurauksena !evien määrässä ja veden laadussa voi tapahtua huomattavia muutoksia ilman minkäänlaista muutosta järven kuormituksessa tai veden ravinnepitoisuuksissa. Koska voimakkaimmin rehevöityneissä järvissä on särkikaloja satoja kiloja hehtaarilla, niiden suorittaman ravinteiden vapauttamisen merkitys voi olla varsin suuri. Särki kulttuurijärvien Elmo Särjen yleinen valta-asema johtuu useista to1s1staan riippumattomista tekijöistä. Särkikalojen ruokailun ja ulosteiden rehevöittävää vaikutusta ovat selvittäneet ruotsalaiset limnologit allaskokein. Ei kuitenkaan ole syytä langeta ekofiktioiden lumoihin ja siirtyä ravinnekeskeisestä yksisilmäisyydestä ra.vintoketjukeskeiseen yksisilmäisyyteen. Suoran toiminnan suuntaviivoja Rehevöityminen on paitsi osoitus suuresta ravinnemäärästä myös osoitus ravintoketjun toiminnan tasapainottomuudesta. Rehevöityneissä järvissä ui runsaasti ja alikalastettuna särkikaloja ja pieniä ahvenia. Särkeä on hyödyttänyt myös vuoteen 1983 saakka rysäpyyntiä sisävesillä rajoittanut kalastuslaki, jonka luomaa tilannetta on verrattu kuturauhoitukseen. Särki on varsin kursailematon ravinnoltaan, lähes kaikki eläintai kasvikuntaan kuuluva tai kuulunut, mikä vain sen suuhun mahtuu, kelpaa. Ulostaessaan särjet ja lahnat kierrättävät pohjan ravinteita ja liikkuessaan levittävät niitä eri puolille järveä. Ne syövät suurimmat leviä syövät keijustoäyriäiset. Mitä useampi perinteisen vesiensuojelun lääke Uätevesikuormituksen lopettaminen, happikatojen estäminen) on tehoton, sen todennäköisempää on, että rehevöitymisen syynä on suuren ravinnepitoisuuden ohella kalasta. Pienet, ruotoiset särjet tai lahnat eivät enää ole hyviä talouskaloja kala30 aitasta on tullut rikkakalaaitta. Tähän mennessä on ulkomailla julkaistu tuloksia kahdesta kalastomanipulaatiosta pienehköillä rehevöityneillä järvillä. Koska ekologiseen järvien hoitoon liittyy suurien kalamäärien poistaminen ja kalaston arvon kohoaminen, se on myös erittäin edullista muihin vesiensuojelutoimiin verrattuna. Myös järven kalastolla ja kalastuksella on osuutensa rehevyyshaittojen esiintymisessä. Ilkka Sammalkorpi on eläintieteilijä, joka on selvittänyt rehevöitymisen ekologiaa Lahden kaupungin Vesijärvi-tutkimuksissa. Niissä maissa, joissa rehevöitymisongelmaa on tutkittu laajasti, ekologinen järvien hoito on noussut yhdeksi merkittäväksi keinoksi lieventää rehevöitymistä. Särkikalat käyttävät korvikeravintona pohjalle vajonnutta kasvikeijustoa sekä muuta pohjalla kasvavaa mikroskooppista levästöä. Niinpä leväperäinen suhtautuminen leväkukintojen kalaperäisyyteen voi olla yksi tärkeä leväkukintoja ja rehevyyshaittoja ylläpitävä noidankehä. Kasvaneesta tuotannosta menee vain pieni osa eläinkeijuston käyttöön ja siitä edelleen kaloille ja kalastajille. Pilkkikilpailuissakaan ei särkeä lasketa edes saaliiksi, vain ahven kelpaa. Sekä ekologisesti että taloudellisesti on edullista jatkaa vesiensuojelua kalastaa hoitamalla. Rantavyöhykkeessä eläneellä särjellä on huonosti sulavan ravinnon sulattamiseen soveltuva pitkä ruuansulatuskanava. Särkeä ei myöskään nykyään arvosteta pyyntikalana. . Järviekosysteemi ei kuitenkaan ole pelkästään fosforilla käyvä levägeneraattori, joka synnyttää sinileväkukintoja saman verran kuin järveen on fosforia tullut. Rehevöityneet järvet eivät kuitenkaan välttämättä ole lopullisesti pilalla. Koska kaloja on paljon, myös eläinravinnosta on puute. Tästä on rehevöityneissä järvissä ollut etua verrattuna toiseen yleiskalaamme ahveneen, joka ei pysty korvaamaan ajoittaista pulaa eläinravinnosta. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Harvalla muulla lajilla on ollut yhtä loistava kyky hyötyä järven rehevöitymiseen liittyvistä muutoksista. Pohjalle vajoavien !evien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Sillä tarkoitetaan yksinkertaisesti ravintoketjun toiminnan palauttamista niin, että ylitiheiksi päässeitä pienten särkikalojen, kuoreiden tai ahventen kantoja vähennetään voimallisilla pyynti-iskuilla ja/ tai petokalaistutuksilla. Kun roskakaloja vähennetään, vähenee myös särkien aikaansaama ravinteiden kierrätys. Levähaitta vai kalaaitta
90-6943899 ltäkatu 7 Puh. KS-100e and Silvaguard are registered trade marks of karrimor International ltd. 90-557 486 !!!~!~olij~~ku~avar~!~!yg mm. '71 karrimor ... Puh . Matkailu& Retkeilyliite MAAN PARAS RETKEILYN VALIKOIMA, ERIKOISLIKKEEN ASIAN TUNTIJAPALVELU. NYT MYÖS SUOMESSA. 90-338181 Partiokaupat Porissa, Postimyynti 90-557 486 Tampereella ja Turussa. leaders in V technical excellence KARRIMOR VAATIVAN KULKIJAN VARUSTAJA TIELLÄ JA POLULLA. TILAA ESITE PUH
\ \ \ \ \ 1 1 1 1 1 1 1 1 OULU Tiesitkö, että nopein tie Oulusta Rovaniemelle kulkee Ranuan kautta. -. • kesäteatteri • geologinen näytealue • luontopolku • metsäpolku • kahvio-ruokala • matkamuistomyymälä Ranualle voi myös saapua maisemiltaan hyvin kaunista "Oikotie Lappiin" reittiä. RANUAN EL•INPUISTO RANUAN SEUDUN MATKAILU OY 97700 RANUA ~960-51844,51921. •• RANUAN ELAINPUISTO ' luonnonystävän ihannekohde PUDASJÄRVI KAJAANI • villieläimet • kotieläimet • leikkikenttä • ratsastusta lapsille • autorata • pienoisgolf • vossikka-ajelua , , _, -I I I ' I I ' • KEMI' ...
• Opastetut, pituudeltaan ja vaikeusasteeltaan vaihtelevat luontoja metsäpolut. Nurmijoen koskireitti Sonkajärvellä, Suomen korkein vesiputous Korkeakoskella , lohenongintaa Vieremällä jne.) TIEDUSTELUT: Kiuruveden kunnan matkailuneuvonta, PL 28, 74701 KIURUVESI Puhelimitse: 97753 811 / 204 (virka-aikana) 977-54126 neuvonta virka-ajan 977-575182 (Ylämäen matkailutila) -54444 ulkopuolella 97752961 (Hotelli Peltohovi) -58387 97754010 Matkatoimisto Kiurumatkat Tervetuloa Linnansaaren kansallispuistoon! Linnansaaren kansallispuisto Rantasalmella edustaa aidoimmillaan suvisen Saimaan saaristoluontoa. Tiedustelut ja ryhmäalennukset Rantasalmen Matkailu Oy 957-81478 LESTIJÄRVI kalaisten ja puhtaiden vesien sekä laajojen erämaiden luonnonkaunis keskipohjalainen pitäjä TULE VIETTÄMÄÄN LOMAA tai toiminnallista vapaa-aikaa kalastamaan metsästämään patikoimaan Ympärivuotisessa käytössä: • Valkeisjärven leirintäalue (968) 638331 • Keski-Pohjanmaan 1tainen retkeilyreitti kulkee Lestijärven kautta (74 km) • Pietilän lomatalo (maatila-, kalastusja erä matkailu) (968) 638 814 • Lisäksi vuokrattavana kesämökkejä Tiedustele kunnanvirastosta (968) 637101 / elinkeinoasiamies. • Kiuruveden kirkonkylän lähes kaupunkitasoiset palvelut. • Runsaat luonnontilaiset sekä nk. Täällä voit kohdata mm. hyötykäytössä olevat suoalueet (mm . • Kuorevirran ulkoilualueen monipuoliset palvelut (patikkapolut, pururadat, tenniskentät, uimaja liikuntahalli kuntosaleineen, urheilukenttä). saimaanhylkeen kotivesillään tai lukuisat kalasääsket saalistusmatkoillaan. TUTUSTU LUONTOON JA SAMALLA PERHEESEESI KIURUVEDELLÄ keskellä Suomea sijaitsevassa mielenkiintoisessa pitäjässä! Tutustumisja lomapakettisi voit rakentaa esim. Kysy myös tilausristeilyjä. Tulponsuon vaellusreitti savusaunoineen) • Mahdollisuus retkeillä ja tutustua myös muualla Ylä-Savossa sijaitseviin nähtävyyksiin ja tapahtumiin (esim. Ms Linnansaaren opastetut luontomatkat Rantasalmelta Linnansaareen sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00 sekä tiistaisin klo 8.00 14.6.1.9.1985 välisenä aikana. seuraavista aineksista: • Majoitus mukavissa maalaistaloissa, bungalowtyyppisessä retkeilymajassa tai hotellissa. • Eläinpuistossa (hevoset, lehmät, ponit, lampaat, vuohet, ankat, kalkkunat, kanat, porsaat) viihtyvät kaiken ikäiset
:t-5 Hyvinvarustetuista alan liikkeistä Maahantuoja: SODANKYLÄSSÄ IHMINEN KOHTAA LUONNON 5.7. . Sisävesien vaelluskalat 10.8. . Työväen kesätapaaminen N SODANKYLÄ + Sodankylän Matkailu Oy Jäämerent i e 9 9693 11 744 Sodankylän kunta , 9693 12821 @) KdfflERd fflUKddn Luontoon, aurinkoon, kesälomalle, vauhdikkaaseen menoon . 8 . Tankavaarassa SM kullanhuuhdonta kisat 10.11 . 7. Suomen eräkirjal/isuus Ohjelmassa mm. 7. 11 .~~~~.on ERAPAIVAT 1985 8.-11.8.1985 Tapahtuma keskeisessä erä-Suomessa. Ja filmit tietysti kuviksi. Hirvi lisääntyvä luonnonvara 9.8. 986-51637 Luonto retkelle ZENIT laadukas, silti edullinen 7x50 yleiskiikari Paino 980 g Piirtokyky 6 Dioptrinen tarkennusalue, D -5 .. Se monipuolisempi vaihtoehto on R n rb *** l)@]ll@Llil®ll!J@] siinä on päiväys sen saat nopeasti (jopa huomiseksi) mattana tai kiiltävänä postikorttina halutessasi KYSY JALOKUVA-liikkeestä JALOKUVAT TEKEE FOTOPAJA. Tiedustelut: Kuhmon matkailutoimisto PL 26 88901 Kuhmo puh. Kuhmon hirvitutkimuksen 1984 tulokset ja hirvensarvinäyttely, asiantuntijaluentoja ja esitelmiä sekä Suomen eräkirjailijoiden tapaaminen. Porttikoskella 3 .· 4 . . Sodankylässä XI I Jutajaiset ( F inland festival•) 13.· 14 . Teemapäivät: 8.8. 6 . Kuhmolainen luonto 11.8
Puh . loma-asumisen mukavuus, ala ihmeessä vetää matkailuvaunua. -31 .8. " 1 _:_ MUUT PALVELUT Lentokenttä: Moottorija purjelentotoimintaa, laskuvarjohyppytoimintaa, kursseja. Avoinna 15.6. ~ 1 .d, 1~ JA Puh. OY LOHJA AB SOLIFER CARAVAN. \ 11~ tämään tai muuten vain katso(_~ \'t \~\t ;) 'rf' , maan maalaistalon eläimiä! t -"'o/.,,,1 [M 11 Avoinna 1.6. Tai Leirintäalue Suomelassa Kärsämäen keskustassa, jossa aittoja, kahvila, sauna, telttapaikkoja, puru rata , tenniskenttä. klo 10-22. 984-61 392. Jokilaaksojen Lento Oy: tilausliikennettä, koneenvuokrausta. Puh . • TIESITKÖ ETTÄ KÄRSÄMÄELTÄ NELOSTIEN VARRELTA LÖYDÄT MM . 984-66125. 90-441346 Ala vetää! Jos Sinua viehättää sekä vapaus vaihtaa maisemaa mielesi mukaan että kiinteän . KOTIELÅINTARHAN Suomelan leirintäalueen yhteydestä . 984-61455. Ajattele, miten paljon harrastusmahdollisuuksia loma puhtaassa maalaisympäristössä tarjoaa. 984-61455. 984-61 455. Puh . Lä hemmät tiedustelut, kunnantoimisto 984-61 770. Ota yhteyttä, etsimme Sinulle ja perheellesi sopivan lomakohteen. 15.8. ID~ lamerengas ~!'l Museokatu 3, 00 100 Helsinki iii,~ Puh. Ravintola A-oikeuksin, hyvät kauppaja pankkipalvelut. Täysin varustettu mökki on hyvä retkiesi tukikohta, jossa viihtyy koko perhe. NURMESJÄRVEN kansainvälisestikin arvokkaan lintujärven Majoitus lähistöllä olevassa Motelli Nuttulinnassa, jossa huoneita, aittoja, sauna ja kahvilaravintola. Puh. Nopsa Picnic 3 v Valmistaja: PYÖRÄTEHDAS HAAPALA OY VIETÄ LUONNONLÄHEINEN MÖKKI LOMA Luonnon keskellä sijaitsevissa lomamökeissämme vietät oikean luonnonystävän toiveloman. ri ; 1 y;). Tule silittämään, syöts --:;,_,
TEE LÖYTÖRETKI. -30.6. (982) 38475 K Majoittua voit mukavasti hotelliin edullisesti retkeilymajaan luonnonläheisesti leirintäalueelle PELLAVA-AITTA. Pekanpäivät ja merimusiikkitapahtuma aitoa merimiesperinnettä tapahtumia kaduilla ja rannoilla tanssia Pekkatorilla ja puistoissa NÄE JA KOE Vanha-Raahe, Pekkatori ja Katinhännän kaupunginosa opastetulla kävelykierroksella Raahen Museo entisessä pakkahuoneessa kertoo esineistöllään purjelaivakauden merenkulusta ja kaupungin yli 300-vuotisesta historiasta. 935-31215 r--------------------L U K IJ A PALVELUKORTTI Toukokuu 1985 ILMOITUSPALVELU Olen kiinnostunut saamaan ILMAISEKSI lisätietoja alle merkitsemäni ilmoituksen tuotteesta / palvelusta : 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 1 11 111 IV V VI VII VIII HUOM! numero viittaa ilmoituksen sivu numeroon. Aihe : Koulutukseni on: Ammattini on : (tehtävänimike ja vastuualue) Harrastan: = "'tl m 8 ,>< = -..J C w C0 3: > ::c m ::ICJ ,::,::: sa m z >< 25 C 3: m C, ;; C -< Olen syntynyt: 10-luvulla D 20-luvulla D 50-luvulla D 30-luvulla D 60-luvulla D 40-luvulla D 70-luvulla D Työssäni osallistun seuraavien tuotteiden hankintapäätöksiin: Liikunta, ulkoilu ja retkeilyvälineet D Optiset tutkimusvälineet D Luontoaiheinen kirjallisuus D Kamerat ja muut AV-välineet D Veneet ja -tarvikkeet D Konttoritarvikkeet ja -laitteet D ATK-laitteet ja / tai -laitteet D Muu (mikä?) : ______ _ Pyydän ottamaan huomioon merkitsemäni toivomukset Nimi: _________ _ Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: _______ _ Puhelin : ________ _. .. Meri saaristoineen, kiireetön hetki risteilyllä ja kahvitauko vanhalla luotsituvalla Rautaruukki Oy:n Raahen tehdas, jonne opastettuja tehdaskierroksia kesällä sunnuntaisin Kysy lisää kaupungin matkailutoimistosta Brahenkatu 12 92100 Raahe Puh. Meiltä löydät: aitoja käsintehtyjä kotiteollisuustuotteita pellavasta, savesta, puusta ym. LÄNGELMÄEN AARREAITTA PELLAVA-AITTA VALITTIIN SUOMEN PARHAAKSI RETKIKOHTEEKSI v. 1983 Se sijaitsee Länkipohjassa, tunnelmallisessa vanhassa hirsikoulussa, Längelmäveden rannalla n. neuvonta-asema n Längelmäen sotaveteraanien perinnekorsun veneretkiin mahdollisuus tilauksesta jalokivija mineraalinäyttelyn sekä aitoja jalokivikoruja pellavamuseon Avoinna ympäri vuoden PISTÄ POSTIIN ILMAISEKSI uimaranta LÄNGELMÄEN PELLAVA OY 35400 LÄNKIPOHJA, PUH . "Pooki flakkaa" 28. 300 m TAMPERE JYVÄSKYLÄ tiestä
KAISLANTORJUNTA OV Skallböle, 10520 Tenala Kerro ja keskustele ajoissa alkoholista Alkoholin käytön aloittamiseen nuorena liittyy monia haittoja ja vaaroja. Läh. Tilaa leikkuusi nyt, niin voit olla varma, että saat sen suoritettua tänä kesänä. Siksi lasten ja nuorten vanhempien ja yleensä aikuisten velvollisuutena on kertoa nuorille alkoholin vaikutuksista ja alkoholin käyttöön liittyvistä haitoista ja riskeistä. 911 / 50017 / Karl Augustson. Jokainen aikuinens jokainen kasvattaja on vastuussa lastemme tulevasta alkoholikäyttäytymisestä. Älä odota liian kauan, sillä silloin ehkä voi ainoastaan kallis ruoppaus auttaa. Avoin keskustelu riittävän varhain alkoholiasioista ja tietojen antaminen auttavat nuoria tiedostamaan alkoholin käyttöön liittyvät vaarat. Suoritamme kaislanja muiden vesikasvien leikkuuta tehokkailla erikoiskoneilla. päihdeja vaikuteaineiden käytön terveydellisistä ja sosiaalisista seurauksista. Lapsen opastaminen jo varhaisvuosina harrastusten pariin on tehokasta alkoholin käytön ennalta ehkäisyä. Tietojen avulla nuori voi välttyä alkoholihaitoilta ja kestää toveripiirissä alkoholin käyttöä suosivat paineet. Koulun tehtävänä on antaa tietoja mm. Nuorena opitut harrastukset kestävät usein läpi elämän ja luovat pohjaa terveille elämäntavoille myös aikuisiässä. Pohja koulun raittiuskasvatustyölle luodaan suurelta osin jo kotona. Takuutyö! Antakaa meidän pitkäaikaisen kokemuksemme auttaa Teitä. Kaislanleikkuu Ympäristöystävällinen vesistösaneeraus Ette kai anna arvokkaitten rantojenne, jokienne ja vesialueittenne rappeutua. Tapa on erittäin ympäristöystävällinen (ei kemikaaleja) ja hävitysteho on hyvä. tietoja ja neuvoja puh. ALKO
Makuvalikoima tarjoaa hyvää joka lähtöön. Lisäät vain vettä, kiehautat ja nautit. Missä tahansa. Valio-keitoista saat maittavan aterian hetkessä. Kun seuraavan kerran varaat mukaan retkimuonaa, muista Valio-keitot! Valio-keitot-kevyitä kantaa, vaivattomia valmistaa.
ritä nestettä, yhtä kirkasta kuin · 1: Kiteisenä sokeri on valkoista moin kuin vesi on lumena valkoista ilinan lisäaineita. ~~LUOJV<lo ~, Tuttu kaupan sokeri on luonnollista sokeria t> lJR Kun sokeri erotetaan kasvista, Sokerin merkki Sokerin merkkiin on kuvattu kasvi, aurinko ja sokerikeko. useimmiten sokeriruo' osta tai sokerijuurikkaasta, saadaan sokeripitoista mehua, joka sellaisenaan säilyy huonosti. Samalla ilmaan vapautuu happea. Lurnikide ja kiteinen sokeri -valkoisia ja ihnan lisäaineita Sokeri syntyy luonnossa Sokeria ei tehdä. Tähän yhteyttämiseksi kutsuttuun ilmiötin perustuu maapallon elämä. Kaikissa syötävissä kasveissa on runsaasti sokereita. Merkki kertoo, että sokeri syntyy luonnossa kasvin ja auringonvalon yhteistyön tuloksena. Siksi mehu suodatetaan ja kiteytetään. Tuloksena on tuttua kaupan sokeria, joka kiteisenä on hyvin säilyvää ja helposti käsiteltävää,. Auringonvalon vaikutuksesta kaikkien kasvien lehtivihreässä syntyy sokereita. Se syntyy luonnossa. SUOMEN SOKERI OY Ku eri liukenee veteen, saadaan v··
vsk.. Seppo Parkkinen Heikki Willamo Luontoretkellä ke~ 3 2 Tämän aukeaman kuvat Heikki Willamo SUOMEN LUONTO 4/ 85 44
Monta kertaa tässä on maattu katsellen lokkien purjehtimista taivaalla, kuunneltu kuikan huutoa selällä, mutta elämää hiekalla ... Otus on kaukana paarmasta, rososiipinen liuskaperhonen! Pitkä imukärsä hamuilee ympäriinsä jalkapohjani kosteutta etsien ja aiheuttaa samalla soman kutinan. . Siinä touhuaa vieretysten kaksi päivänpaisteesta pitävää pistiäistä: pitkänkapea, lähes kolmesenttinen hietapistiäinen sekä vajaan sentin mittainen, viirukas okapistiäinen. Okapistiäinen on puolestaan jo valmis ja peittelee suuaukkoa väliaikaisesti hiekanmuruilla, pyrähtää 33. Katselen perhosen touhua, kunnes se västäräkkiä pelästyen lennähtää pois. Alan katsella ympärilleni uusin silmin, tällä kertaa lähemmäs tarkentaen. Monenmoista auringonpalvojaa Otan mukavan asennon, annan auringon paahtaa selkääni ja uppoudun ympärilläni kuhisevaan hyönteismaailmaan. Kumpikin uurastaa pesäkolonsa kimpussa. vsk. Minä näen ainoastaan elottoman, joskin lämpimän hiekan, mutta touhukkaalta linnulta menee ainoastaan muutama minuutti täyden hyönteislastin keräämiseen. Vanha tuttu hiekkaranta herää heti elämään. Kovin tohina tuntuu käyvän hitusen ylempänä, missä siellä täällä sojottavien heinien juuret pitävät hiekan tiiviinä, kaivamiseen soveltuvana. Hietapistiäisellä kaivuutyö on vielä kesken ja se rahtaa hiekkaa siru sirulta kolonsa uumenista. Kun kutina alkaa uudestaan, nostan varovasti jalkaani ja kurkistan. irannalla SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Paarmanpiru, manaan ja pyyhkäisen kutiavaa jalkapohjaa. Riukupyrstöllä on pesällinen poikasia portaiden sopukassa, joten sillä ei ole aikaa rannalla velttoiluun kuten minulla. Uros juosta piipertää, pyrähtää, pysähtyy hetkeksi killistelemään jotain hiekalla ja rahtaa vähän väliä nokantäyden hyönteisiä pesälleen
Kalanpoikasparvet ja tummat sukeltajakuoriaiset kiitelevät patjan alitse, ja veden pinnalla jurnii pitkäraajaisia vesimittareita. Kotelo on kiinnitetty seitillä takaruumiissa sijaitseviin kehruunystyröihin. Kenties laiturista lankeavan varjon rajoilla viihtynyt hauenpoikanen. Kun tikkukasasta ei pilkistä esiin kuin pää ja jalat, näyttää kulkija kuuluvan pikemmin kasvikuin eläinkuntaan. Patja tössähtää kaislikon reunaan, toisenlaisen eläimistön asuinsijoille. Se kiertää paikan, kuin tarkistaen, että kaikki on kunnossa, pyrähtää lentoon ja katoaa. Hämähäkki pinnistelee eteenpäin rannattomalla hiekka-aavikolla ja katoaa lopulta pikku kumpareiden lomaan. Rantojen elämää tutkimassa ... Otus äheltää vihreän yökköstoukan kimpussa. Kävelen 34 laiturille. Tuttu punainen pallero viipottaa esiin sivuilleen koukkaillen, kahdeksalla jalallaan lystikkäästi soutaen. Omalaatuinen otus on myös pohjalla ryömivä vesiperhostoukka. Meloskelen kämmenilläni patjan laiskaan liikkeeseen ja kurkistelen reunan yli kolmenkymmenen sentin syvyydellä vaihtu~ia pohjamaisemia nyt on menossa oikeata cousteaumaista seikkailumieltä. Koloon pistiäinen toukkineen kuitenkin lopulta katoaa ja palaa hetkisen kuluttua yksinään peittelemään suun pikkukivillä. Saalistajat Saalistava juoksuhämähäkki haeskelee kärpäsiä ja muita pikkuhyönteisiä, jotka se yllättää nopealla juoksupyrähdyksellä. Vesipunkki on ruoanhakuretkellä, se etsiskelee purtavaa itseään pienempien vesieläinten joukosta. Kaiketi kaivamaan uutta koloa uudelle toukalle. Vesikasville lasketusta munasta kuoriutunut punkki on aloittanut elämänsä pikkuruisena kuusijalkaisena, jatkanut sitä kokonaan jalattomana pikku loispunkkina, joka sittemmin on nahanluonnin yhteydessä saanut kaikki neljä jalkapariaan ja on saattanut kokeilla pientä uintiretkeäkin kiinnittyäkseen taas uudestaan hyönteiseen... Mikä energia! Vesille Alan saada kuumasta hiekasta kyllikseni. Eri vesiperhoslajit rakentavat toukkasuojuksensa erimuotoisiksi ja eri aineksista: lehdenkappaleista, tikuista, havunneulasista tai jopa pienistä kivistä. Muiden petopistiäisten tapaan nämäkin lajit varaavat koloihinsa lamauttamiaan hyönteisiä, joita nii. Kärpäsiin erikoistunut okapistiäinen palaa pian saalis mukanaan. Se on siis saanut kolonsa kaivuutyön päätökseen. Pohjalla erottuu liikettä, kaistale kimaltelematonta vettä muuttuu eläväksi vedenalaismaailmaksi. Se kiskoo nykäyksittäin eteenpäin suojusputkiloaan, takaruumiinsa verhoksi kasvinpalasista rakentamaansa kopperoa. Se kuljettaa mukanaan ilma varastoa, josta saa tarvitsemansa hapen ja johon siirtyy lähes kulutusta vastaava määrä happea suoraan vedestä. Saatavilla olevat ainekset tietenkin määräävät ja rajoittavat rakennelman koostumusta. sitten hetkeksi tiehensä. Aivan kaikki lajit eivät rakenna suojusta ollenkaan. Parinkymmenen sentin syvyinen vesi kirkastuu vähitellen lähtijän jäljiltä ja silmäkin tottuu hämärään. Veden alle kutomine verkkoineen ja ilman täyttämine sukelluskelloineen vesihämähäkki on vesieläimistömme outo erikoisuus. Otus näkyy olevan naaras, joka kuljettaa mukanaan kutomaansa, pyöreätä munakoteloa. Toukka on hyvinkin saalistajansa mittainen ja monta vertaa tätä paksumpi, joten pistiäisen kulku on vaivalloista paarustamista. Koloon kuoriutuva toukka tarvitsee useampia saalisyksilöitä kehittyäkseen aikuiseksi. Täällä on pitänyt majaansa vesihämähäkki, sukunsa yksinäinen susi. Vesien petoja Kellahdan ajan haalistamalle ilmapatjalle ja antaudun aaltojen vietäväksi. Sillä on erikoinen tapa kuljettaa kärpästä takaruumiinsa pistimeen seivästettynä. Pikku pistiäinen avaa kolonsa, pujahtaa sisään ja tulee pian esiin aloittaen kaiken taas alusta. Laiturinlautojen välistä erottuu kaistale vettä, jonka pinnassa ei aurinko heijastele, jonka alla näkyy mutainen pohja niljakkaine kivineen ja pitkälle lahonneine kasvinkappaleineen. ja onnistunut vihdoin katkaisemaan lopullisesti siteensä hyönteisisäntäänsä. Tällaisella systeemillä vesihämähäkki tulee toimeen pitkän aikaa yhtämittaisesti veden alla, pinnalla sen tarvitsee käydä vain pari kerSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Helppo on kuvitella kirkkaanpunaisen vesipunkin nauttivan vapaasta uiskentelusta, onhan se viettänyt monivaiheisen nuoruusaikansa loiseläjänä, todennäköisimmin jostakin hyönteisestä verta imien. vsk.. Ne saalistavat vedenrajaan joutuneita, avuttomina sätkiviä hyönteisiä luistellen taidokkaasti vetten päällä, kellukkeina toimivat ilmaa sisäänsä kätkevät hienokarvaiset raajojen kärkiosat. den toukat kuoriuduttuaan sitten käyttävät ravinnokseen. Muta pöllähtää, joku lähtee pakoon. Se on tuskin hävinnyt, kun samasta suunnasta ilmaantuu näkyviin hietapistiäinen
Kunhan vain katsoo parhaaksi pitää kohtuullisen matkan minun ja jälkikasvunsa välissä. Toinen lajeista valitsee valoisamman ja kuivemman rantatilkun kuin toinen, pientä varjoa ja kosteampaa maaperää suosiva laji. saaneensa kutsumattoman vieraan. Silmiinpistävimmät eläimet ovat välillä lyhyeen juoksuun pyrähtäviä silmäkiitäjäiskovakuoriaisia, jotka taas paikoilleen jähmettyessään sulautuvat hämäännyttävän hyvin alustaansa. Oikein hiljaa liikkumalla sitä voi päästä katselemaan aivan likeltä. Naapurini piisami Meloskelen patjaa pitkin tiheämmäksi muuttuvan kaislikon laitaa. Suojaisan kosteikon hyönteismaailma on runsaampi kuin hietikon tai harvakasvustoisen rantaveden, lumpeenlehdistäkin jokainen on kuoriaisten repaleiseksi syömä. Näin sopu ja pienet vaatimuserot antavat sijaa. Hiljaa kumipatjalla Iipuen tähän soppeen pääsee huomaamatta, sen vakituiset asukkaat eivät heti tajua SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Se nyhtää vimmatusti mättäikössä. vsk. Kaislikkovyön suojassa se on oma pieni maailmansa lumpeikkoineen ja vesirajassa pehkottavine saramättäineen. Ne tekevät mielikuvituksellisia äkkikäännöksiä, liitävät hetken ja lentävät välistä jopa taaksepäin. Aina touhukas vesimyyrä on nytkin ruokailupuuhissa, heiluvat sarat paljastavat otuksen. Pujahdan kapeasta aukosta rehevään lahdelmaan. Välillä pinnassa loiskuu vain lituskainen häntä. Välillä saalistajat pysähtyvät lepäilemään ruo'oille. Maanpinnan tuntumasta on hyvä seurata vesirajan kiihkeätä elämää. Parkkinen ja Willamo ovat biologeja, luontokirjoittajia ja -kuvaajia. Siksi tuntuu erikoiselta, että toinen lajeista ei ole kilpailutilanteessa joutunut väistymään. Rannalla elää kaksi lähisukuista silmäkiitäjäislajia. Ne ovat hyvin samannäköisiä, elintavoiltaankin toisiaan muistuttavia petohyönteisiä. Viime hetkellä se kuitenkin kaartaa, muttei ilmeisesti tajua Kuva Hannu Hautala vieläkään olemassaoloani. Edellinen juoksentelee enimmäkseen aukeilla, varjottomilla rannankohdilla, jälkimmäinen elelee pienillä rantakasvillisuuden peittämillä laikuilla. Lahden komeimmat hyönteisasukit löytyvät vasta, kun pyörähdän patjalla selälleni. Syy tähän merkillisyyteen löytyy rannan laikuttaisuudesta. Vastaavaa taitolentoa tuskin muut kykenevät esittämään. Sokkeloisen mättäikön takana nousee tiheä pajuviita, siinä on tämän valtakunnan raja tosin varsin häilyväinen. Saan kuitenkin muuta ajateltavaa: kultaturkkinen piisami on lähtenyt pesästään jo iltapäivällä kurnivan vatsansa ajamana. Sitä paitsi mättäiden lomassa on poikasille runsaammin ruokaa: kuoriutuvia pikkuhyönteisiä ja niiden toukkia. Se ei mielellään jätä suojaavaa kasvillisuutta, jossa sillä on selvästi näkyvät, pikku papanoiden koristamat ruokailupaikkansa. Naapurina se on toki tottunutkin ihmisen touhuamiseen lähistöllään. Keskenkasvuista poikuettaan saraikon suojaan uitteleva haapanaemo ei sekään varsinaisesti enää pelkää. Maihin noustessa Hitaasti tyhjenevä ilmapatja rantautuu vääjäämättömästi. Sudenkorennot risteilevät valtakunnassaan saraikon yllä saalista etsien, pörräävät hetken paikoillaan syöksähtäen sitten äkisti tavoittamaan jotain minulle näkymätöntä. taa viikossa. 35. Vesihämähäkin poikaset kehittyvät vedenalaisessa, ilmantäyttämässä kammiossa, ja aikuinenkin tarvitsee samanlaista vapaata ilmatilaa syömistä ja !epäilyä varten. Se ei ole kesyyntynyt, mutta hyväksyy minut. Työnnän kourani rantamutaan ja hilaan itseni patjoineni rannalle. Rantaviivaa pitkin tepsuttelee västäräkki iloisesti tsilittäen ja noukkien ahkerasti syötävää mudan ja hienon hiekan sekaisesta rannasta. Ne ovat toinen toistaan kauniimpia erivärisine ruumiineen ja läpikuultavine siipineen. Saatuaan suuhunsa riittävästi vihreää se ottaa suunnan lahden poikki ja ui melkein päälleni
Ongelman otsonista ovat tehneet ilmansaasteet: typenoksidit ja hiilivedyt, joita autot, hiilija öljyvoimalat sekä teollisuus yhä enemmän ja enemmän syytävät ilmakehään. Erityisen suotuisat olot otsonin synnylle ovat, kun ilma on aurinkoinen, kuuma ja seisova. Viime aikoina onkin alettu epäilli, että myös otsoniUa saattaisi olla osuutta mm. Otsonilla osuutta Keski-Euroopan metsäkuolemiin. Otsonipitoisuudet nousseet laajoilla alueilla Typen oksidien ja hiilivetyjen päästöt ovat parin viime vuosikymmenen kuluessa huomattavasti kasvaneet ja niin myös otsonipitoisuudet. Joillain pitkälle teollistuneilla alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja Kaliforniassa, otsonipitoisuudet ovat lisääntyneet jo!)a moninkertaisiksi luonnolliseen tasoon nähden. Puiden elinvoimaisuutta heikentämällä se on myös altistanut puut sienija hyönteistuholaisille. Teksti ja kuvat: Jorma Laurila Otsoni uusi u] Otsoni on kaksiteräinen miekka. Typen oksideja syntyy sitä enemmän mitä enemmän autoja on, mitä tehok36 kaampia moottorit ovat ja mitä lujempaa ajetaan. Otsonipitoisuuksia on nostanut etenkin autojen määrän raju kasvu. Voimakkaassa auringonsäteilyssä typen oksideista ja hiilivedyistä syntyy otsonia. Kaliforniassa otsonista miljardivahingot Pitkälle teollistuneessa ja erityisen autoistuneessa Kaliforniassa, missä ilma on maailman saastuneimpia, otsoni on ollut ongelmana jo 1950-luvulta lähtien. Dmakehän yläosassa otsoni toimii tehokkaana suojakilpenä, joka estää eliöille vaanllisen ultraviolettisäteilyn pääsyä maanpinnalle. Pimeässä otsoninmuodostus lakkaa. Liikenne synnyttää noin puolet typenoksidipäästöistä. Dmakehän alaosan otsonipitoisuudet ovat parin viime vuosikymmenen kuluessa selvästi nousseet. vsk.. Otsoni on vaurioittanut myös vuoristojen männikköjä aiheuttaen huomattavia kasvutappioita. Kalifornian keskuslaaksossa otsoni on tuhonnut viljelykasvien satoja jopa viidenneksellä vuodessa. Otsonimäärät ovat nousseet laajoilla alueilla koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Yhdysvalloissa otsonin on arvioitu joko yksin tai yhdessä rikkidioksidin ja typen oksidien kanssa tuhoavan viljelykasvien satoja1-2 miljardin dollarin arvosta vuodessa. Sitä muodostuu pääasiassa kesällä. Keski-Euroopassa nopeasti laajentunelslln metsävaurioihin. Lähempänä maanpintaa löalllnen otsoni vaurioittaa mm. Otsonin mahdollinen osuus Keski-Euroopan nopeasti SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Otsoni on hapen kolmiatominen olomuoto, ja sitä esiintyy ilmakehässä luonnostaankin. Voimakkaana hapettimena otsoni vaurioittaa kasvillisuutta ja erilaisia rakenteita. viljelykasveja ja metsää
Tarvitsemme tosiasioita tunteilun sijaan, hän korostaa. Otsoni on harvoja ilmansaasteita, jonka määrä voi kasvaa, kun siirrytään kauemmas päästölähteistä. Lisäksi vaurioituneilla puilla kasvaa runsaasti jäkäliä, jotka tunnetusti ovat herkkiä rikkidioksidille. vsk. Otsonia voi esiintyä huomattavina pitoisuuksina jopa satojen kilometrien paassa saastelähteistä ja korkealla vuoristossa. Eräällä pahimmista vaurioalueista Schwarzwaldissa pitkäaikainen keskiarvo on jopa alle 10 mikrogrammaa. Miksi pahimmat vauriot ovat melko puhtailla alueilla. Klassisen ilmansaastumisteorian mukaan ei voida selittää sitä, että vauriot alkavat sieltä missä on vähiten päästöjä, Krause toteaa. Lisäksi rikkipäästöt ovat pysyneet pitkään ennallaan, eikä sateenkaan happamuus ole lisääntynyt. Kysymys on hyvin monitahoisesta ongelmasta. ja hapan sade toimivat yhdessä: ensin otsoni vahingoittaa puiden lehtiä ja neulasia, jonka jälkeen hapan sade tai sumu huuhtelee niistä ravinteita. Teorian mukaan otsoni SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Mikä sai Essenin tutkijat epäilemään otsonin osuutta. Vaurioituneissa vuoristometsissä rikkidioksidin pitkäaikaiset keskiarvot ovat noin 15-25 mikrogrammaa ilmakuutiossa, joskin korkeita lyhytaikaisia pitoisuuksiakin esiintyy. Ongelmaa ön tutkittu etenkin Saksan Liittotasavallassa Essenin ilmansuojelun tutkimuslaitoksessa Ruhrin laaksossa. Emme kuitenkaan voi ehdottoman varmasti sanoa, että näin on, puhumme tietystä todennäköisyydestä, toteaa tohtori Georg Krause, yksi Essenin tutkijaryhmän tutkijoista. Meillä on tutkimustemme perusteella hyvät syyt epäillä, että otsonilla on huomattava merkitys metsien tuhoutumisessa. Essenin tutkijaryhmä on esittänyt, että otsonilla saattaisi olla keskeinen osuus Länsi-Saksan vuoristometsien vaurioitumiseen. laajentuneisiin metsätuhoihin tuli ensi kertaa esiin noin kolme vuotta sitten. ka metsille. Otsonin otaksutaan vioittavan n;ulasten solukalvoja, jolloin ravinteiden huuhtoutuminen puista lisääntyy. Esimerkiksi Eggebirgevuorilla Ruhrin laakson länsipuolella otsonipitoisuudet ovat 37. Kuvat ovat Schwarzwaldista Länsi-Saksasta noin 1 000 metrin korkeudesta. Sen sijaan typen oksidit ovat huimasti lisääntyneet ja sitä kautta myös otsonipitoisuudet. Mittaukset nimittäin osoittivat, että rikkidioksidia on hyvin vähän ylhäällä vuoristossa, missä LänsiSaksan pahiten vaurioituneet metsät ovat ja missä metsät ensin alkoivat tuhoutua. Tällaisilla rikkidioksidipitoisuuksilla ei voi olla merkitystä, Krause toteaa. Pelkkä maaperän happamoituminen ei siten voi olla tuhoihin syynä. Metsät ovat vaurioituneet myös maaperän laadusta riippumatta, jopa kalkkimailla. Seurauksena on aineenvaihduntahäiriö, joka lopulta näännyttää puut. Kuusen neulasten kellastuminen kertoo magnesiumin puutteesta. Otsonin osuutta Keski-Euroopan metsien vaurioitumiseen alettiin epäillä kun havaittiin, että pahimmat puustovauriot ovat vuoristossa missä ilmansaasteita on melko vähän. Kaikki mahdollisuudet tulisi kuitenkin jättää avoimiksi
Otsonista . -Vaurioitten synnylle on kuitenkin keskeistä annostus, siis pitoisuus ja altistusaika, eivät niinkään yksittäiset hui ppuarvot. Tämä johtaa puutostiloihin ja aineenvaihduntahäinoon. vsk.. Eräitten tutkimusten mukaan jopa lähellä luonnollisia pitoisuuksia olevat otsonimäärät voivat vaurioittaa herkkiä kasveja, mikäli ilmassa on myös rikkidioksidia ja typen oksideja. Osatekijöiden merkitys voi eri alueilla vaihdella. Vaurioituneitten puitten neulasissa on todettu huomattavan suuri ravinnepuutoksia. Myös kalsiumista, kaliumista ja joillakin paikoin jopa rikistä on puutetta. Vioittuneella juuristollaan puu pystyy ottamaan maasta ravinteita yhä heikommin, jolloin puu entisestään heikkenee ja lopulta kuolee. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Laboratoriosta tukea teorialle Ydinkysymys metsäkuolemissa on Krausen mukaan se, että mikä aiheuttaa äkillisen huononnuksen puiden ravinnetaloudessa. Joissain kokeissa neulaset myös kellastuivat samaan tapaan kuin vaurioituneissa metsissä. Krause tähdentää, että ilmansaasteiden lisäksi myös erilaisilla ympäristötekijöillä, kuten kuivuuskausilla, on merkitystä metsien vaurioitumisessa. Ravinteiden huuhtoutumisesta on seurauksena solujen herkistyminen valolle, lehtivihreän määrän väheneminen ja yhteyttämisen heikkeneminen, mikä vähitellen vaurioittaa myös juuristoa. Essenin tutkijat tekivät laboratoriossa joukon kokeita, joissa nuoria kuusia altistettiin otsonikaasutukselle ja happamalle sumulle sekä erikseen että yhdessä. Joissain kokeissa neulaset saatiin myös kellastumaan samaan tapaan kuin vaurioituneissa metsissä. Suomessa ei vielä huolta otsonista Dosentti Satu Huttunen Oulun yliopiston kasvitieteen laitokselta tuntee Essenin tutkijaryhmän tutkimukset. magnesiumista, mistä on seurauksena vaurioituneille neulasille luonteenomainen kellastuminen. e1 verukkeeksi rikinpäästäjille kaksinkertaiset tähän saastuneeseen laaksoon verrattuna. Länsi-Saksassa ovat 100-300 mikrogramman otsonipitoisuudet melko tavallisia laajoilla alueilla. 38 Laboratoriokokeissa todettiin, että ravinteiden huuhtoutuminen kuusten neulasista lisääntyi selvästi, kun kuuset altistettiin ensin otsonikaasutukselle ja niitä sen jälkeen ravisteltiin happamassa sumussa. Myös metsänkäsittelytavat vaikuttavat. Puutetta on mm. Mutta kun otsonikaasutuksen jälkeen puita käsiteltiin happamalla sumulla, huomattiin että neulasista liukeni ravinteita selvästi enemmän kuin pelkässä happamassa sumukäsittelyssä. Lisäksi joillakin alueilla Länsi-Saksassa rikkipitoisuudet ovat niin suuret, että niillä on ilmeisen suuri osuus puiden vaurioitumiseen. Kokeissa havaittiin, että pelkällä otsonikaasutuksella ei suurissakaan pitoisuuksissa pystytty aiheuttamaan puille samanlaisia vauno1ta kuin vauno1tuneissa metsissä. Emme kiistä, etteikö laaja happamoituminen olisi tosiasia, mutta se ei selitä kaikkea. Vanhoista neulasista ravinteita jopa liukeni enemmän kuin nuorista. Joillakin alueilla pelkkä rikkikin voi tappaa puut Krause ei kuitenkaan tarjoa otsonia kaikenkattavaksi syyksi metsien tuhoutumiseen, vaan korostaa että kysymys on hyvin monisyisestä kokonaisuudesta, jossa on monia osatekijöitä. Krause sanoo, että kaukana päästölähteistä olevilla alueilla otsonin vuorokausikeskiarvot ovat korkeammat kuin päästölähteitten lähillä, missä tosin tavataan korkeimmat hetkelliset pitoisuudet. Miten paljon otsonia puut sietävät Otsonin luontaiset pitoisuudet ilmakehän alaosassa ovat korkeintaan 100 mikrogrammaa ilmakuutiossa kesällä ja 20-30 mikrogrammaa talvella. Myös Etelä-Skandinaviassa on ajoittain esiintynyt vastaavia pitoisuuksia. Krause toteaa, että metsien vaurioituminen alkoi vuonna 1976, jolloin otsonia muodostui erityisen runsaasti. Metsävauriot lisääntyivät merkittävästi myös toisen huomattavan otsonikesän 1983 jälkeen. Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyi ilmeisesti siksi, että otsoni altisti neulaset tehokkaammin happaman sumun liuotukselle. Otsoni nimittäin vaurioittaa neulasten ja lehtien pintarakenteita ja solukalvoja, jolloin solut eivät enää pysty tehokkaasti säätelemään ravinteiden kulkua. Samoin esimerkiksi Tsekkoslovakian ja DDR:n pahimmilla vaurioalueilla rikkidioksidipitoisuudet ovat niin korkeat, että jo pelkästään rikki pystyy tappamaan metsät. Esimerkiksi kovalla metsänhoidolla on varmasti merkitystä yhtenä stressitekijänä, hän sanoo. Rikkidioksidi ja typen oksidit tehostavat otsonin vaikutusta. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan tällaiset pitoisuudet pystyvät jo vahingoittamaan herkimpiä havupuita, Krause toteaa. Schwarzwaldin vuoristossa on mitattu noin 150 mikrogramman pitkäaikaisia otsonikeskiarvoja
tuholaisille, kuivuudelle ja pakkasille. vsk . Puitten pakkoruokinta typellä kiihdyttää puiden kasvua. Metsien vaurioitumista on selitetty lähinnä neljällä eri teorialla. Lisäksi otsonia voi kulkeutua meille ilmavirtojen mukana muualta Euroopasta, mikäli otsonipitoisuudet ja otsonijaksot siellä lisääntyvät. Otsonilla on tällöin merkitystä nimenomaan yhteisvaikuttajana rikkidioksidin ja typen oksidien kanssa. LänsiSaksan suuriin päästöihin on syynä etenkin pitkälle edennyt autoistuminen: Suomea pienemmällä alueella on 20 kertaa enemmän autoja kuin meillä. polttoainevalinnoilla ja teknisillä ratkaisuilla, kuten ottamalla käyttöön leijupetilaitoksia. Lisäksi kiihtynyt kasvu vaatii typen lisäksi muitakin ravinteita, kuten magnesiumia, kaliumia ja booria sekä enemmän vettä. Typpilaskeuma on erityisen suuri mm. Kolmannessa vaiheessa maaperässä sidoksissa olevat tai ihmistoiminnan kautta sinne joutuneet metallit, ennen kaikkea alumiini ja raskasmetallit, alkavat vapautua liukoiseen muotoon, jolloin ne vaurioittavat mm. 2. Alankomaissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. 3. Suomessa ei myöskään ole paljon metsiä yli 500 metrin korkeudella, missä pääosa Länsi-Saksan metsävaurioista on syntynyt. Teoria korostaa eri ilmansaasteiden yhteisvaikutusta: yhdessä ne ovat myrkyllisempiä kuin kukin erikseen, jolloin ne jo melko pieninä pitoisuuksina pystyvät vaurioittamaan puita. Teorian mukaan siis ilmansaasteet ja luonnon omat stresPäästöjen vähentäminen ainut lääke Otsonipitoisuuksia voidaan vähentää vain supistamalla rajusti typen oksidien ja hiilivetyjen päästöjä. Hänen mukaansa metsämaan happamoituminen tappaa puut kolmessa vaiheessa. Niiden soluista tulee suurempia, ja ne ovat alttiimpia mm. Meillä ilmasto-olot, kuten ankara talvi ja karu maaperä, stresssaavat puita jo luonnostaan niin paljon, etteivät ne luultavasti kestä läheskään niin paljon ilmansaasteita kuin Keski-Euroopan metsät. J.L. Stressiteoria pystyy parhaiten selittämään myös eri alueilla vallitsevien erilaisten olosuhteiden merkityksen . Happamoitumisen edetessä tullaan kuitenkin toiseen vaiheeseen, jossa ravinteet alkavat huuhtoutua alempiin maakerroksiin kasvien tavoittamattomiin. Typpilaskeuman kasvuun ovat syynä liikenteen, teollisuuden ja voimaloiden päästöjen lisäksi maatalouden lannoitteet. Tietyillä alueilla ihmistoiminnasta aiheutuva typpilaskeuma on niin suuri, että puut saavat sitä yli sietokykynsä, jolloin ne alkavat voida huonosti. Vasta äskettäin saatiin ilmatieteen laitokselle ensimmäinen automaattinen otsonimittari. 4. Tästä puolet on peräisin lannoitteista. Myös edellä mainittu typen kyllästysteoria sopisi hyvin stressi teorian osaksi. 39. Tutkijat myös kiistelevät eri ilmansaasteiden osuudesta ja pitoisuuksista joilla ne vahingoittavat puita. Monistressiteoria on myös suvaitseva teoria, mikä sekin on hyväksi. Kiistaa käydään vain eri tekijöiden osuudesta metsien sairastumisessa ja vaunoltten syntytavasta. Teorian tunnetuin edustaja on saksalainen Bernard Ulrich. (Päästöjen vähentämisestä lisää Suomen Luonnossa 3/ 85). Huttunen myöntää, että tietyillä alueilla, kuten Länsi-Saksassa ja Kaliforniassa, otsonilla voi olla merkitystä metsien vaurioitumisessa. Kokeilukäytössä on myös savukaasujen puhdistusmenetelmiä, joilla pystytään vähentämään samanaikaisesti sekä rikkiettä typpipäästöjä. Ravinteiden puute vähitellen heikentää puiden kasvua ja elinvoimaisuutta. Menneen talvenkin aiheuttamat vauriot saattavat tulla näkyviin vasta kuukausien kuluessa. Se on ilmeisesti lähinnä totuutta ja sillä lienee eniten kannatusta. Omat typen oksidipäästömme ovat lisäksi vain noin kymmenesosa LänsiSaksan päästöistä. Huttusen ole olenainakaan Suomen ilmanalassa otsonia ei juuri pääse syntymään. Klassisen happamoitumisteorian mukaan metsien vaurioituminen johtuu maaperän happamoitumisesta, jonka ovat aiheuttaneet rikkidioksidista, typen oksideista ja ilman kosteudesta syntyneet vahvat hapot. Typenkyllästysteoria v01s1 tietyillä alueilla olla hyvä osaselitys metsien vaurioitumiseen. puiSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Tosin lämmin, kuuma ja kuiva kesä saattaisi tuoda ongelman EteläMetsäkuolemiin monta teoriaa Tutkijat ovat nykyisin yksimielisiä siitä, että ilmansaasteet ovat pääsyyllisiä metsien vaurioitumiseen. typpeä kymmenkertaisesti, 20-30 kg/ ha vuodessa. den hiusjuuristoa. Otsonin melko korkeat pitoisuudet vuoristossa voivat olla yksi tekijä tässä ketjussa. siirtymistä pakokaasujen katalyyttiseen puhdistamiseen, jonka ehtona on lyijyttömän bensiinin käyttöönotto. Kulunut, poikkeuksellisen ankara talvi vaurioitti näkyvästi kuusia eri puolilla Suomea, eikä ole mitenkään mahdotonta etteikö ilmansaasteilla · voisi olla osuutta asiaan. sitekijät yhdessä katkaisevat kamelin selän, tappavat puut. Kaasuteorian mukaan metsien vaurioitumisessa on keskeistä rikkidioksidin, typen oksidien ja otsonin pitkäaikaiset, suorat myrkkyvaikutukset puiden solukoihin. Suomessa ei mukaan otsonilla naista merkitystä, vielä. Suomen kannalta monistressiteoria tarjoaa synkimmät näkymät. ruotsalainen Benght Nihlgård. Typenkyllästysteoria perustaa väitteensä puiden liialliselle typensaannille. Tämä vaatii mm. Eräiden arvioiden mukaan lannoitteiden typestä voisi haihtua ilmaan jopa yli kymmenen prosenttia. Etelä-Ruotsissa typpeä tulee luontaisesti vain 2-3 kg/ ha vuodessa, mutta nykyisin taivaalta laskeutuu ylimääräistä Suomeen. Lisäksi on supistettava teollisuuden ja voimaloiden päästöjä mm. Eikä Suomen saastelaskeuma ole mitenkään ratkaisevasti pienempi kuin Keski-Euroopassa. Monistressiteoria on laajin ja joustavin metsävaurioiden selitysmalli. Ravinteista voi tulla puutetta, etenkin kun niitä happamoituneessa maaperässä ehkä on aikaisempaa niukemmin. Satu Huttusen mukaan jo Krausen Länsi-Saksan vaurioituneista vuoristometsistä mainitsemat 25 mikrogramman pitkäaikaiset rikkidioksidipitoisuudet pystyvät vaurioittamaan kuusia kroonisesti, pitkän ajan kuluessa. Teoriaa on kehitellyt mm. Stressiteoria ottaa huomioon maaperän happamoitumisen ja ilmansaasteiden suorien myrkkyvaikutusten lisäksi luonnon omat stressitekijät, kuten ankarat ilmastoja maaperäolot. Tulevina talvina ehkä pienemmätkin pakkaset riittävät vaurioittamaan puita, jos puiden elinvoimaisuus heikentyy riittävän paljon. Näkökulmien lukkiuttaminen ei vie as101ta eteenpäin, vaan ennakkoluuloton, uutta etsivä tutkimus. Lopulta puut kuolevat. 1. Ensimmäisessä, lievän happamoitumisen vaiheessa maaperän ravinnekirto vilkastuu lisääntyneen liukenemisen takia, jolloin metsän kasvu saattaa jopa kiihtyä. Suomessa ei otsonipitoisuuksia kuitenkaan ole vielä mitattu . Huttusen mukaan otsonin haitat ovat helpoimmin osoitettavissa maataloudessa. Myös puiden hormonitasapaino häiriintyy. On esitetty, että esimerkiksi 1970-luvun jälkipuoliskon kuivilla kesillä olisi ollut laukaiseva merkitys Keski-Euroopan metsävaurioille, kun saasteet ensin olivat tarpeeksi pitkään piinanneet puita. Ne tehostavat toistensa vaikutusta ja ovat yhdessä myrkyllisempiä kuin erikseen. Hänen mukaansa typpikuormituksella saattaisi olla keskeinen merkitys ainakin EteläRuotsin kuusten ja pyökkien vaurioitumiseen. Lisäksi hän korostaa eri ympäristötekijöiden merkitystä puitten altistajana ilmansaasteille: Vuoristoista alkaneen metsäkuoleman voi selittää myös talvehtimistressillä, vesitalouden stressillä ja monilla muilla seurannaisilmiöillä, joihin ilmansaasteilla on ollut laukaiseva merkitys
.,_.. .• . 1 MAMM TTINIYTTELY T-U, -·,........
Ossi Seppovaara VUOKSI Luonto ja ihminen vesistön muovaajina SKS Teos sisältää runsaasti kalastustilastoja ja harvinaista kuvamateriaalia. 120, __ SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA. FW"\_ ARI-MATTI LUOM-A KY SF-90470, Varjakka, Finland Puh. 164 s. Korjannut niittyheinät elikoillensa, kalastellut ja viritellyt ansoja riekoille. 981-489337, telex 32141-amoy Kaksi tutkimusta ja dokumenttia Enontekiön Markkinassa Lauri Pappila on elänyt jo kuusi vuosikymmentä sovussa ankaran luonnon kanssa. The AML Radio Tracking Device Manufacturer: The perfect way to follow the movements and doings of animals. sidottu 120, Limnologi Ossi Seppovaara on kirjoittanut Vuoksen vesistön historian. Nid. We shall be pleased to discuss your special requirements with you and to pian together the solutions that will suit you best. Kirja on kuvaus kuuluisan lohijoen muuttumisesta ihmisen valjastettua kosket pyörittämään kehittyvää teollisuuttaan. Päivittäin hän on tarkkaillut luontoa, säätä, lintuja, ja tehnyt muistiinpanoja, joista Leila ja Juhani Lihtonen pelastivat osan helmimaaliskuussa ilmestyvään teokseen Lauri Pappila ELÄMÄNI LAITUMET Päiväkirja merkintöjä vuosilta 1944-1962 Valokuvat Matti Saanio 160 s
Vasta 1000 ASA:n herkkyys on tehnyt monet tavallisuudesta poikkeavat kuvat mahdollisiksi. Normaaliin 100 ASA -filmiin verrattuna XRS 1000 on 10 kertaa herkempää, mutta sen rae on vain 1 ,3 kertaa suurempi. Agfacolor XRS 1 000 Professional ja Agfachrome 1000 RS Professional. Pitkillä polttoväleillä. Peter Dine, joka on kuulu epätavallisista toimintakuvistaan, vangitsi tämän tilanteen Agfacolor XRS 1000 Professional -filmille. Vaikeissa valaistuksissa, nopeissa laukauksissa vapaalla kädellä. Ne aidot 1000 ASA -filmit.
43. Ruotsissa on yhteensä 23 jätteidenpolttolaitosta ja näistä suurin on Göteborgissa. Ympäristölle vaaralliset jätteet on kerättävä talteen, niitä ei saa päästää jätteiden polttolaitokseen, sanoo Bo Nordin, joka vetää laajaa ympäristökampanjaa Göteborgissa. J __, '1 1 Wöa N larhandorn ltliljötartigt avt 11! . Tynnyrit sisältävät puolisen tonnia paristoja, jotka kerätään viikottain talteen laatikoista. Göteborgin ympäristöauton kuljettajan, Thomas Öhmanin (keskellä) palveluja käytetään ahkerasti. Ruotsissa hiljan herännyt kohu dioksiinin leviämisestä ja sen vaaroista on puhaltanut tuulta purjeisiin Göteborgin esilajittelukokeilulle. Pelkästään tämä Suomessa valmistettu teollisuusparisto sisältää sata grammaa elohopeaa, sanoo Göteborgin ympäristökampanjan johtaja Bo Nordin. Kokeilussa korostetaan nimenomaan kodeissa tapahtuvaa esilajittelua. Nyt Rappe väittää myös, että tavallisetkin jätteenpolttolaitokset tupruttavat ympäristöönsä dioksiinia. Kirsi Vanttaja Esimerkki suomalaisille! Göteborgin jätteiden esilajittelukokeilu Dioksiinit ja raskasmetallit leviävät jätteitä poltettaessa luontoon. James Toshach ja Sven Engberg jättivät ympäristöauton huostaan akun, loisteputkia ja erilaista pikkutavaraa. Savukaasujen puhdistuslaitteet eivät ole tarpeeksi tehoksuoMEN LUONTO 4/ 85 44. Ruotsissa käynnistyi laaja dioksiinikeskustelu kun uumajalainen professori Christoffer Rappe osoitti dioksiinin leviävän luontoon Norrtorpissa sijaitsevasta valtion omistamasta ongelmajätelaitoksesta. vsk. Ruotsissa ongelma on erityisen suuri koska siellä jätteitä poltetaan paljon. Kaikki paristot kerätään ja niiden erotteleminen on asiantuntijoiden tehtävå. Ruotsin luonnonsuojeluvirasto on esittänyt, että uusia jätteenpolttolaitoksia ei rakennettaisi
Onnistunut yli odotusten Tähän mennessä göteborgilaiset ovat olleet odottamattoman aktiivisia, sillä paristoja saadaan viikottain 500 kiloa. Suurin osa tästä määrästä saadaan keräyslaatikoista, mutta myös kauppiaat ovat osallistuneet keräykseen. MIKÄS ME1~W ON ou.ESSA. Lajittelun avulla jätteitä pyritään myös hyödyntämään uudelleen. 821411 TANKKIHUQL TO Säynäslahdentie 12 00560 Helsinki 56 Puh. Määrä vastaa noin viittä kiloa puhdasta elohopeaa ja kiloa kadmiumia. 951-17966 PÄÄKONTTORI Pohj. Göteborgin ympäristöviranomaisten mielestä yksi ratkaisu olisi kodeissa tehtävä esilajittelu. Mitä enemmän ihmiset tulevat tietoiseksi ympäristöasioista sitä enemmän he ovat valmiit myös tekemään työtä ympäristönsä hyväksi. PVMTAAl"'II-\ASSA MAAILMASSA. vsk.. Hesperiankatu 15 A 00260 Helsinki 26 Puh. P1TÄÄ HUOLEN ETTÄ PAIKAT PYSYY s116r1t.iÄ. Elohopeapäästöjen määrästä kiistellään. Kokeilu käynnistyi asukkaiden vaatimuksesta kaita eivätkä siten ehkäise ympäristön saastumista. Laskelmien mukaan luontoon pääsisi 600 kiloa elohopeaa vuosittain, kun taas mittaukset osoittavat määrän olevan vain 150 kiloa vuotta kohti. Paristot sisältävät ihmisille ja eläimille vaarallisia raskasmetalleja, elohopeaa ja kadmiumia, jotka vahingoittavat munuaisia ja luustoa. 44 Suur-Helsinki Kiitoradantie 16 01510 Vantaa Puh. Aikaisemmin paristot poltettiin muiden jätteiden mukana ja raskasmetallit levisivät luontoon savun mukana. Kodeissa tapahtuva jätteiden esilajittelu muuttaa ennenkaikkea ihmisten asennoitumista. Göteborgissa onkin käyty tositoimiin. TUULI TUOKSUU KUKILLE JA KALA K.AS>IAA JOESSA. Loppuvaiheessa päästään ehkä niin pitkälle että ihmisten ostotottumukset muuttuvat, mikä taas vaikuttaisi koko yhteiskuntarakenteeseen, sanoo Bo Nordin. 921-395900 Sibeliuksenkatu 1 07900 Loviisa Puh. 796 923 Salvumiehenkatu 7 20310 Turku Puh. Tätä mieltä on ympäristökampanjan vetäjä, Bo Nordin. Paristot talteen Eri puolilla Göteborgia on jo 180 paristojen keräyslaatikkoa, joihin ihmiset saavat tuoda käytetyt paristonsa. \SI ON ROSl<ISHIEc;. 406 055 Laurilantie 7 04400 Järvenpää Puh. Eräät suuret yritykset ja sairaalat ovat järjestäneet HEIDÄN PIHAu..A P,4t,NNAAN R05kAT LAATlkl<OON JA SITTEN ISI NOUT"AA NE VIRTAH~ N)(ecö1seu.Ä ,AUTOL..LA PolS. 915-532 233 --Jylpyntie 32 48230 Kotka Puh. Myös erityinen kuorma-auto kiertää kaupunkia ja ottaa vastaan ympäristölle vaarallisia kotitalousjätteitä. Göteborgin ympäristönsuunnittelusihteeri Mikael Schultzin mukaan ero johtuu mittaustekniikan puutteellisuudesta ja hän uskookin 600 kilon vastaavan todellisuutta. Viimevuoden marraskuusta lähtien Göteborgissa on kerätty paristot talteen. 952-25 800 Pirkkolankatu 5 45130 Kouvola Puh. Mistä ratkaisu Jäteongelmaan on vaikea löytää ratkaisua: Kaatopaikalle kerättäessä jätteet saastuttavat pohjavedet ja poltettaessa myrkyt joutuvat ilmaan. Kaupungin puhtaanapitolaitos ja ympäristönja terveydenhoitohallinto ovat yhteistuumin järjestäneet jätteidenkeruukampanjan, jossa painotetaan kodeissa tapahtuvaa esilajittelua. MUN 1s1 ON TÄRKEÄ t,,\\E6 NÄISSÄ ~OMMISSA. Myrkyllisten yhdisteiden pääsy luontoon polttamisen yhteydessä yritetään estää erottamalla ympäristölle vaaralliset jätteet muista. Vähitellen · he huomaavat että tavalliset kansalaiset pystyvät vaikuttamaan ympäristöönsä niinkin pienellä panoksella kuin lajittelemalla kotitalousjätteensä. Saastuminen halutaan nyt estää keräämällä paristot talteen ennen polttamista, sillä savun puhdistamiseksi ei ole olemassa tehokasta keinoa. 90-289 311 VARIKKO Kiitoradantie 16 01510 Vantaa 51 SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Lasijätteen kerääminen aloitettiin jo yli vuosi sitten ja tällä hetkellä lasitavaraa kertyy noin 100 tonnia kuukausittain. Pahinta on, että nämä metallit varastoituvat elimistöön, joten pienikin maara voi ajan kuluessa koitua terveydelle vaaralliseksi
Kaupungissa on jo viitisenkymmentä säiliötä, joihin asukkaat voivat tuoda erilaista lasitavaraa. Kaupunkilaiset voivat viedä autoon vaarallisia kotitalousjätteitä kuten käytettyjä väripurkkeja, vanhoja lääkkeitä, auton akkuja ja elohopeaa sisältäviä kuumemittareita. Lasi käytetään uudelleen Toinen kampanja, jonka lasketaan kannattavan jopa taloudellisesti, on erilaisen lasijätteen kerääminen. Lasin kokoaminen aloitettiin vuoden 1983 lopussa. Eri laatuja on vaikea tunnistaa toisistaan ja tämän takia erottelu onkin asiantuntijoiden hallussa. Kaikenlaiset paristot otetaan talteen vaikka kaikki eivät olekaan yhtä vaarallisia ympäristölle. Poliitikot passiivisia Ympäristönja terveydenhoitohallinnon suunnittelusihteerin Mikael Schultzin mukaan kunnallispoliitikot eivät ole panneet alulle Göteborgin ympäristökampanjaa. Pyrimme muuttamaan käyttäytymistä vaikuttamalla ihmisten asenteisiin ympäristöasioissa. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. vsk . Seuraavaksi suunnitelmissamme on myös jätemuovin erottaminen, sillä tutkijoiden mukaan muovit ovat suurimpia dioksiininlähteitä. Jäsenet halusivat kokeilla jätteidenlajittelua alueellaan ja kierrättivät asian johdosta nimilistoja naapuristossa. Lasi myydään uudelleenkäytettäväksi ruotsalaisiin lasitehtaisiin. Esimerkiksi Volvon tehdas ja Götaverketin telakka ovat mukana kampanjassa. Ehkä jopa jätemuovia voidaan hyödyntää uudelleen tulevaisuudessa, Bo Nordin sanoo. Kålltorpin kokeilusta ei ole vielä tehty tilastoja. Vastaavaa toimintaa ei ole kokeiltu missään muualla. Suhtautuminen oli myönteistä ja yhdistys ehdotti kokeilua puhtaanapitolaitokselle. Eräs syy puolueiden yksimielisyyteen toimenpideratkaisuissa voi olla, että juuri virkamiehet toimivat kampanjan vetäjinä, eivätkä poliitikot, sanoo Schultz. Muut paristot säilötään turvallisiin jätevarastoihin. Heidän mielestään jätteidenlajittelu ei ollut toteutettavissa. Margareta Skarlöv on yksi Kålltorpin toimeliaista asukkaista ja mukana yhdistyksessä, jossa ajatus jätteiden lajittelusta alunperin syntyi. Aluksi puhtaanapitolaitos vastusti esitystä. Viimeisin keksintö Göteborgissa on ympäristöauto, joka on ollut liikenteessä vuodenvaihteesta lähtien. "Ihminen Kålltorpissa" on aktiivinen yhdistys, joka toimii kaupunginosan viihtyvyyden parantamiseksi. Esitystä vietiin eteenpäin ja viime vuodesta lähtien kålltorpilaiset ovat olleet kaupungin ahkerimpia jätteidenlajittelijoita. Tähän mennessä Göteborgin kunta on käyttänyt alle 100 000 kruunua ja tulevaisuudessa kustannusten arvioidaan olevan kruunu jokaista göteborgilaista kohti vuosittain. Hän on mukana "Ihminen Kålltorpissa" yhdistyksessä, jossa ajatus jätteidenlajittelusta alunperin syntyi. Paperin, lasin ja käytettyjen paristojen lisäksi kålltorpilaiset keräävät myös peltija rautaromua sekä tekstiilejä. Alhaiset kustannukset Paristojen kerääminen ei anna taloudellista voittoa. Bo Nordin huomauttaa kuitenkin, että kampanjan merkitys ympäristölle on sitäkin suurempi ja hänen mukaansa kustannukset ovat olleet alhaiset. Dioksiinikeskustelu on antanut tuulta purjeisiin vetäessämme jätteidenlajittelukokeilua. Asioita tulee tarkastella laajemmin, sillä emme vielä voi osoittaa, kuinka ihmisten ajattelutapa muuttuu, huomauttaa Nordin. Pelkästään sairaaloiden keräämistä pattereista on erotettu 50 kiloa puhdasta elohopeaa. Kaupunkinosassa on kolme eri keräyspaikkaa, joissa eri jätteille on omat laatikkonsa. Esilajittelu on tärkeää, sillä haluammehan hengittää raikasta ilmaa, sanoo Margareta Skarlöv. Paristoista, jotka sisältävät suuria määriä elohopeaa, kadmiumia ja hopeaa, nämä metallit erotetaan uudelleen käytettäväksi. Kålltorpin asukkaat innostuivat ympäristöasioista ja muutamien toimeliaiden virkamiesten avulla kokeilu on saatettu näin pitkälle. Keräyspaikkojen läheisyys on tärkeää jotta ihmiset saadaan helpommin osallistumaan kampanjaan. Kampanjan seuraavana tavoitteena on hankkia lisää jätteidenkeruupaikkoja ja aloittaa myös muovin kerääminen. Myös lasin kerääminen on onnistunut yli odotusten ja tämä osoittaa kaupunkilaisten olevan tietoisia jäteongelmista, sanoo kampanjajohtaja Bo Nordin. Asennoitumiseen vaikutetaan On olemassa kaksi asiaa, jotka ovat erityisen tärkeitä jätteidenlajitelun onnistumiseksi, nimittäin ihmisten käyttäytyminen ja keräyspaikkojen läheisyys, sanoo Bo Nordin. Tämä on myös taloudellinen kysymys, sillä uskon lajittelun kannattavan ajan mittaan. 45. oman keräyksen. Kaupat ottavat edelleenkin vastaan palautuspulloja, eikä tällä ole yhteyttä jätekeräyksen kanssa. Tarkoitus on ottaa talteen lasitavara, joka muussa tapauksessa heitettäisiin pois. Myös Ruotsin maatalousministeriö on kiinnostunut paristokampanjasta ja tutkii parhaillaan mahdollisuuksia vastaavanlaisen keräyksen järjestämiseen muualla Ruotsissa. Auto kiertää säännöllisesti eri kaupunginosissa. Puhtaanapitolaitoksen johdon vaihduttua uudet virkamiehet kuitenkin innostuivat asiasta. Kirsi Vanttaja on Göteborgissa asuva suomalainen toimittaja. Kokeilu käynnistyi ruohonjuuritasolla Emme halunneet odottaa kädet taskussa viranomaisten heräämistä, vaan ryhdyimme tuumasta toimeen, sanoo Margareta Skarlöv
Porkkanankasvattaja tekee vuoden mittaan viikon työt ja tuottaa sillä perheelleen vuoden porkkanat. Asetelmaa voi kehitellä edelleen. Hänen satonsa säilyy maakellarissa seuraavaan kesään, hän ei siis kasvata ulkomaankauppaa eikä markkinamiehiä. Viikon työllä vuoden porkkanat. Onko hän veronkiertäjä. Pitäisikö hänen maksaa porkkanoistaan kymmenykset yhteiskunnalle. Kehitettäisiinkö yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää näillä veroilla juuri hänen haluamaansa suuntaan. Hän kasvattaa porkkanoita mutta ei kansantuloa. Siksikö, että vihannesfirman työntekijä kuuluu pienenä rattaana isoon tuotantokoneistoon. Hänen olemassaolonsa ei heilauta mainostajia eikä markkinamiehiä. Naapuri saa viikossa sen verran palkkaa, että ostaa sillä perheelle vuoden porkkanat. vsk.. Vai siksikö, että hän maksaa palkastaan veroa, jolla päättäjät ohjaavat yhteiskunnan kehitystä johonkin suuntaan. Miksi toista sanotaan työksi, toista harrastukseksi. Töiden lomassa on mahdollisuus pistäytyä kalassa tai puita pilkkomassa. Ja naapurin lapset hoituvat siinä missä omatkin. 46 Liukuva työaika ja -paikka Kun olet oma työnantajasi, työaika ja -paikka liukuvat. Marjukka Kulmanen Teuvo Suominen T aio maalla lil Terve, työikäinen ihminen kitkee porkkanapenk= kiä keskellä arkipäivää. Naapuri siitä ohi: "Joko sinulla on lomaa. Tai puolet ravintoedun arvosta. Minulla on vasta ensikl:iussa." Hän on matkalla töihin vihannesfirmaan. Siihen kuuluu pitkälle koneistettua ja kemikalisoitua porkkanantuotantoa kotimaassa, porkkanantuontia Israelista ja Yhdysvalloista, porkkanan mainontaa, markkinointia, varastointia ja kuljetusta kotimaassa. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Porkkanan kotikasvattaja on irtolainen, hän ei työllistä edes lannoiteeikä koneteollisuutta
Mitä ovat nämä alituiset juhlat meillä ja naapurissa, kun vieraatkin aina sammuvat. Istahdan koneen ääreen. Ensimmäiset liuskat lähtevät luistamaan, sitten törmaan jäsentymättömään takkuun. Eero Paloheimo puhuu kommus nikaatiohuoneesta. Olen ihan omasta aloitteestani seulonut parisataa sivua lähdekirjallisuutta, on aika sulatella. Tarja Cronberg pohtii nykyaikaisen tietotekniikan ja kotitöiden suhdetta. Kun avaa kodin ansiotyölle, on yhteensovitettavaa entistä enemmän: lapset ja elukat, sään sanelemat ulkotyöt, pakolliset huollot ja remontit. Onko työ työtä. Viitenä perättäisenä päivänä voi samaa koululaista saatella viisi erinäköistä 1saa ja äitiä. Se on mielekkäämpää, mutta silloin on myös kestettävä kummastelevat katseet. Pidämme yhteyttä siisteihin virastoihin ja tunkkaisiin toimituksiin, varpaat savessa ja paarmat niskassa. Saastuttaako tehtaasi, valmistatko tuotetta, joka on voittopuolisesti vahingollinen. Emme kadehdi naapureitamme, joiden palkkatyö vie heidät seitsemältä töihin ja kuudelta kotiin, jokaisena arkipäivänä neljäntai viidenkymmenen kilometrin päähän. Talven valot ja värit jäävät heiltä näkemättä. Näillä kahdella pihalla yöpyy yhtenään autoja. Leipätyö kotona vaatii itsekuria. Kuulut yhteiskuntaan, sinulla on työnantaja, ehkä työhuonekin. Miten voit kulkea pitkin kylänraittia joutilaana, kun muut raatavat töissään. Koti viljelyn kannattavuus on sitten oma lukunsa. Johtoa riittää pihan perälle, tarvittaessa vaikka saunaan. Kun avaa kodin ansiotyölle, on paljon yhteensovitettavaa: lapset ja elukat, ulkotyöt ja remontit. Jos kävijä on työtoveri, hän saa illanmittaan tutustua toisenlaiseen tilankäyttöön --:-hän jää yöksi omaan huoneeseen, usein perheineen. Näin saa kotitaloustyön näyttämään kannattavalta. ' Valoa yössä Vain kahdesta tämän kylän talosta kajastaa valo yli puolenyön, muista se sammuu TV-hämyn myötä. Hämmentyneet katseet kertovat, että kylänväki ei vielä ole tottunut perheiden väliseen lasten vaihtoon. Näin säästyy työmatkakuluja, lounasseteleitä ja hermoja. "Omavaraisuus tulee kalliiksi" tiivisti asian naapuri, joka itse viljelee luonnonmukaisesti. Taas on tauon paikka. Sitä voi verrata ostettavaan kodinhoitoapuun, tehtaiden tekemiin eineksiin tai valmisvaatteisiin. Usein vasta silloin alkaa mahdollisuus työntekoon. Naapurin lapset hoituvat siinä missä omatkin, vastavuoroisesti naapurit hoitavat lapsiamme "ilmaiseksi". Se on kuin leima otsassa. Mutta työtovereita ei nyt ole. Ehkä sinuakin kadehdittaisiin, ainakin ihmeteltäisiin. Olet töissä tehtaassa, yrityksessä, virastossa. Kun järjestelet kuvia ja ääninauhoja, kuulet lasten tappelevan, Et tiedä itsekään, mikä k~s. Tekisinkö niinkuin ennen vakituisessa työpaikassa, menisin kahvihuoneeseen tai tupakalle, juoruamaan niiden kanssa joilla itselläänkin on töissään "luova tauko". Puhelin puutarhassa Yhä useammat tekevät töitä kotona, niin ennustavat tulevaisuudentutkijat. Kotitaloustyön arvoa on taas alettu mitata rahassa. Mutta kukaan ei kysele, mihin työpanostasi tarvitaan. Et aina tiedä itsekään mikä on työn vaatima tauko, mikä pakoa. Tämä hiljainen maalaiskylä tarjoaa saman sinisen TV-hämyn kuin kaupunkikin. Ja ennen kaikkea palkka, jolla arvosi mitataan. Panisinko kahvin heilalle vai sytyttäisinkö tulen kiukaan alle. Meidän puhelinpöytämme on kaapelikelan muotoinen. Tosiasia on, että ennen vieraiden tuloa on tieltä raivattu enimmät paperiröykkiöt, filmikelat ja kuvakasat. "Onpa teillä tilaa." Parinsadan neliön asuntoa jaksetaan hämmästellä. Pahinta on, jos et itsekään iunne tekeväsi työtä. Omalle työlleen voi laskea hinnaksi vaikkapa sen, minkä saisi, jos tekisi leipätyötään lastenhoidon sijasta. Leipätyö kotona vaatii itsekuria. Kun kirjoitat, näet tien pyryävän umpeen. Ne leviävät väistämättä talossa, jossa kaksi ihmistä yrittää tehdä täysiä työpäiviä kuvien, kirjojen, lehtien, radioja TV-ohjelmien kanssa. Ilman sitä ei ole luottokorttia, et pääse avainasiakkaaksi. Työpaikka ainut linkki yhteiskuntaan. Moni pitää sitä ihanteena. vsk. Ensimmäisinä sammuvat lapset. keytys on työn vaatima tauko, mikä sijaistoimintaa tai todellista pakoa. Sinulla on varmasti pimeitä tuloja, ethän muuten voisi kasvattaa omia vihanneksiasi. Entäpä kun olet oma työnantajasi, teet töitä kotona niinkuin me. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Kaupassa poikkeaa "suurperhe", jonka koostumus vaihtelee. Tuotatko palveluita, joita kukaan ei kyselisi, ellei mainosrumpu kaiken aikaa pärisisi. Miksen siis menisi verkkoavannolle, puita pilkkomaan tai kävellen kauppaan ja postiin. Elämä on rikkaampaa 47
lapsi kummassakin kainolossaan lähes päivittäin pistäytyi päivähoito-, sosiaalija taloustoimistossa. Teemme molemmat ansiotöitä, mutta emme enää päivittäin hylkää lapsiamme kymmeneksi tunniksi tai pitempään. u 90-646306 Exomedia Oy, mediapäällikkö Jorma Laitinen SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Sen paremmin aatteelliset kuin kaupallisetkaan työnantajat eivät osa-aikatyöhön suostuneet. Koska molemmat halusimme sekä työn että lapset, päädyimme työllistämään itse itsemme. tällä tavalla ilman rahaliikennettä. Tarjolla olevat lastenhoitojärjestelyt noudattavat samaa logiikkaa kuin työajatkin. Aikamme ensin mietimme, mitä järkeä on matkustaa lähes päivittäin kaupunkiin tekemään lastenohjelmia ja lastenlehteä, kun omat lapsemme katselevat nakke nakuttajaa videolta päivähoitajan hoteissa. Niiden yhdistäminen on toistaiseksi lähes taikatemppu . Kunnallista päivähoitoa ei anneta osa-aikaisesti eikä joustavasti, vaikka sekä hoitajat että lasten vanhemmat haluaisivat joustaa. Ansiotyö vai lapset. Yhteiskunta ei jousta yhtään nyt tosin suurin ammattiliitto SAK on ottanut varovaisen myönteisen kannan osa-aikatyöhön, samoin esimerkiksi feministit. Yhden työn ja ammatin asemesta saa tuntumaa lastenhoitajan ja maanviljelijän ammatteihin, oman leipätyön lisäksi. Kaupunkimummu ja adoptiovaari Kaitsemme siis toisinaan isoakin katrasta itse. Kysykää tarjoustamme. Uudelleenkäyttö kannattaa! ARWINA OY liuotintislaamo 31 560 KAUNELA 921 -766 776 suomen Luonto on ympäristönja luonnonsuojelun alalla ainutlaatuinen media. Hoitaja vaihtui vuoden kuluttua, ja käymme jälleen neuvotteluja saKÄYTETTYJEN LIUOTTIMIEN El TARVITSE OLLA ONGELMAJÄTTEITÄ 48 Ne voidaan puhdistaa uudelleen käyttöön jätteestä tulee raaka-aine. Pyydä lisätietoja. Kunta suostui ehdottamaamme kolmiperhepäivähoitoon vasta kun ilmoittautui sopiva hoitaja ja kun kaksi isää. vsk.
Tosi tarpeellinen toimenpide tällaisena vähälumisena pakkastalvena. " Ystävät ja työtoverit tietävät, että meillä ei ole työnantajaa, eikä kellokorttia. Yhteistyö tarkoitti sitä, että oman väen voimin oli pantu maa istutuskuntoon silloin kun vielä satoi räntää. Seuraavana vuonna soittaa verottaja. Kala retkellä huomasin mökin, jonka kivijalan ympärille oli lapioitu lunta. Olenko oikeastaan tehnyt työtä. Näköala virasto palatsiin Verottajan silmissä itsensä työllistäjä on aina epäilyttävä. Omista nurkistakin saattaisi löytyä joku sopiva laudanpätkä. Vielä pahempaa on, jos yrittää palvella aatetta. Vai leikinkö oikeaa TVohjaajaa. Huono omatunto onko kellokorttiajattelu sittenkin iskostunut liian syvään. Kevätsää oli komea, aamun koleus ohi. Taidan mennä kävellen. 49. Eikö voi olla työtä ilman työaikaa. Mutta kelpaa se näinkin. Eikö ne tulisi tulkita harrastukseksi, jonka kuluja ei saa vähentää verotuksessa.'' Toinen verottajan keino ohjata työtä lähtee verohallituksen yhtenäisohjeista. Työnantaja maksaa matkan ja palkan lisäksi myös ulkomaan pa1varahan. Ristiriita tuossa muodossaan hävisi, kun maatalous koneistui ja kaupunkilaiset lähtivät lomanviettoon SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Palkanjuoksu katkeaa, päivärahoista ei puhettakaan. Kaatopaikat kasvavat. Ostan komeasti työpöydän tuhannella markalla. Vapaa elinkeino antaa näkökulmaa liikepalatseihin. Samalla reissulla voin sitten kuvata kaarnakuoriaisen v101ttamat männynlatvat ja puhdistamolietettä levittävän naapurin. Päädyn kompromissiin. Ajattelivat kai kuten se Kauppatorin rouva, joka nauriskauppiaalle selosti: ''Eihän siinä ole vaivaa ensinkään, keväällä panette siemenet maahan ja sitten korjaatte sadon." Joskus takavuosina, talonpojan tappovuosina, näkyi yleisönosastoissa kimpaantuneita kirjoituksia, kun kaupunkilaiset tutustuivat maaseutuun pelkkinä kesävieraina. Kiireinen nykyaika on syössyt isovanhemmat kuvioista lastemme mummu on kaupunkilainen ja virkanainen. Olette jättänyt ilmoittamatta siitä huvittelun osuuden. Illan koleudessa sitten kävimme kääntämässä sipulit. Luultavasti lapsia kuitenkin riepoteltiin vähemmän, mummon ja vaarin syli oli sentään pysyvästi siinä. "Hauskaa lomaa" toivotteli remonttimies, kun edessä oli kahden kuukauden työmatka ulkomaille. kauemmaksi, autoilla ja lentokoneilla. Valokuvaajien työ on normitettu, tuloista saa huveta kuluihin vajaa kolmannes. Tarvitsen työpöydän. Tunnissa kai siitä selviää, kun kaikki ovat näin lähellä. Vireillä on adoptioanomus läheiseen vanhainkotiin. Sellainen salaa tulojaan ja tekaisee kuluja. vsk. Eero Kemilä kertoi juuri tuhranneensa päivän, kun kertoi verottajalle, mihin tarvitsee roskapussia ja maalarinteippiä valokuvaajatyössään. On kunniatonta vain olla ja tehdä töitä. Vieraat tunsivat hyvinkin tienanneensa uurastuksellaan talven sipulit. Buukkaukset, työmääräykset, ajo-ohjeet, päivärahat vähintään viidelle ... Nyt kuvausryhmä paikalle, vähintään viisihenkinen. Tuttavan vintillä olisi sopiva, sen kun vain liimaa ja maalaa. Käytöstä poistettu tavara liikkuu markkinoilla usein ilman kuitteja. Toisen osapuolen helteisimmät työpäivät osuivat juuri samaan vuodenaikaan, jolloin toinen osapuoli lekotteli hellehepenissään ja korkeintaan pistäytyi heinäpellolla maalaisromantiikkaa maistamassa. Se pitää veroprogression kurissa. Yhteisellä aterialla sitten puhuttiin syksystä ja sadonkorjuusta. ''Teidän veroilmoituksestanne selviää, että pieni osa tuloistanne on tullut aatteellisilta järjestöiltä. Mitähän verottaja sanoisi pienen pensselin ja maalipurkin kuiteista. On kunniallista perustaa yhtiö ja johtokunta, pitää vuosija yhtiökokouksia, elättää työntekijöitä ja tilitoimistoja. Kalusteita uusitaan, tietokoneita romutetaan. Loppu on voittoa eli verotettavaa tuloa. Mitä isommiksi saa kulut ja mitä näyttävämpiä ovat hankinnat, sitä helpommin vakuuttuu verottaja. Ensimmäinen aamuaskare voi hyvinkin olla kano·jen ruokinta. Sadan kilometrin autolla-ajo, koko päivän puuha. Työtä vai harrastusta. Maalaisro mantiikkaa Vieraat tekivät lähtöä pian puolenpäivän jälkeen. Joka toisen juuret sojottivat kohti taivasta. Kello tulee viisi Naapurit ovat nyt kotimatkalla, minulla on tälle päivälle koossa vasta viisi liuskaa. Onneksi tämän jutun tilaaja ei kysele käytettyä tuntimäärää. Vai ostaisinko viidelläkympillä ponttilautaa ja kakkosnelosta, tekisin itse. Vieraat osuivat onnekseen paikalle silloin, kun jäljellä oli palkitsevin vaihe eli istutus valmiisiin vakoihin. Se tuntuu vähältä, pitänee jatkaa illalla. Liima tekisi terää ja parin naulan voimalla saisin vetolaatikon suoraksi. Kahnaukset ovat sitä todennäköisempiä, mitä uudempi on elinkeinon muoto ja mitä huonommin alalla on järjestäydytty ammatillisesti. Se riittää melkoiseen iltairrotteluun. Sillä työmatkathan tiedetään. Siinäpä aihe valokuvaan, se kertoo energiansäästöstä. Päälle vielä lentomatkat. Paras kuvata sellaista, mikä kannattaa, ettei yhteiskunta jäisi nuolemaan näppejään. Lomaapa hyvinkin. masta asiasta lapsia on kuulemma niin hankala hoitaa heidän omissa kodeissaan! Entisajan suurperheissä saattoi vanhaemäntä määrätä nuorenparin elämästä vähän samalla tavalla kuin viranomaiset nyt. Kun tekee töitä komeissa kulisseissa, uskoo enemmän itseensä ja työhönsä. Pannaanko puolet?" Useasti puhelimemme soi tasan kello yhdeksältä. Mielet olivat korkealla, olihan yhdessä saatu sipulit maahan. "Anteeksi jos herätin .. Me siis vietämme ikuista lomaa. Ottaisinko pätkän elokuvaakin, sitäkin voi joskus tarvita. Itsensätyöllistäjän etuna on vapaa matkaohjelma, mutta rahoitus on sitäkin tiukempi. . Raskas työ vaatii raskaat huvit, erityisesti ulkomailla. Näyttää myös siltä, että juuri näihin tuloihin liittyy suuria menoja. Menenkö Iskuun. Kuukausi ulkomailla maksaa sen, minkä kaksi tai neljä kuukautta kotimaassa. Mutta vähän samansuuntainen näkemysero tuntuu taas olevan nousemassa. Isäntäväki joutikin sisään ruokaa laittamaan ja kahvia keittämään. Kun hörppii kahviaan kahdeksalta, on kiusallisen tietoinen siitä, että naapurit juuri nyt aloittelevat työpäiväänsä teollisuuskylässä tai kaupungissa moni tosin kahvia juomalla. Sen verottaja ainakin uskoisi, kun olisi ison firman kuitti ja oikea nimike. Minut on nähty verkoilla, pihaltamme on kuulunut kirveeniskuja, saunasta tupruaa savu. Ja minulla on kuitti, toivottavasti se kelpaa. Sen on synnyttänyt valmiiden palvelusten yhteiskunta kaiken tulisi tapahtua napinpainalluksella tai vieläkin vähemmällä. Laukku olalle, jalusta toiselle. Olet huono valokuvaaja jos kulutat enemmän filmiä, teet enemmän matkoja... Tämän pöydän ostin divarista parillasadalla. "Te kun teitte tämän ulkomaanmatkan... Yritä siinä sitten mutista, että ei tämä nyt oikeastaan lomaa ..
Asiantuntemuksemme kattaa täydellisen vesialan suunnittelupalvelun, tutkimusja kirjallisuustoiminnan . Samoissa merkeissä toivomme voivamme palvella tulevaisuudessakin! Ottakaa yhteys! Osoitteemme on: a ~NS~ N,Ö~Rl~O~M lbT~• VESI RAKENNUS JA VESITALOUSALAN S U U N N I TT EL EVAA J A N E U V O TT EL EVAA I N S ·1 N Ö Ö R I T O I M I N TAA Kesantotie 5 00740 Helsinki 74 Puhelin 90 -360 071. Nykyaikainen tekniikka ja aikaisemmin tehtyjen töiden sekä taloudellisten että ympäristöllisten vaikutusten tunteminen antaa myös mahdollisuuden laatia entistä täydellisempiä matemaattisia vesistömalleja. Insinööritoimisto Reiter Oy (edeltäjä Insinööritoimisto Reiter & Kumppanit Ky) on vuodesta 19n toiminut vesirakennusja vesitalousalan neuvottelevana ja suunnittelevana insinööritoimistona. Asiantuntevan teknillisen suunnittelun lisäksi on aina hyvin tärkeää tutkia eri suunnitteluvaihtoehtojen pitkäaikaisvaikutuksia koko vesistöalueelle ja vesiluonnolle. Lisäksi käytämme maailman huipputasoa edustavia tietokoneohjelmistoja vesistömallilaskennassa omalla tietokoneellamme. Nykyajan mallit toimivat matemaattisesti veden fysikaalisten virtauslakien ja jokilaakson luonnollisen geometrian mukaisesti. harvinaiset tulvat ja kuivakaudet). Muuttamalla mallia suunnitelman mukaan, voidaan tutkia suunnitelman vaikutukset vesistöön ja vertailla luonnontilaa ja suunnittelutilaa keskenään. Havaittujen tositapahtumien mukaan testattuina (kalibroituina) voidaan interja ekstrapoloida poikkeustapaukset (esim. VESIALAN SUUNNITTELU • TUTKIMUS • KIRJALLISUUSPALVELU • MATEMAATTINEN MALLITEKNIIKKA VESISTÖLASKELMISSA • Vesistömme monipuoliset käyttömuodot ja pyrkimys löytää sekä teknillistaloudellisia että ympäristöja luonnonystävällisiä ratkaisuja asettavat vesitalousja vesirakennusalan suunnittelijoille jatkuvasti uusia vaatimuksia. Mottomme, jonka me tähän saakka aina olemme voineet täyttää on: Olemme vakuuttuneita siitä, että tulemme aina löytämään vaikeimpaankin probleemaan sopivan, nykyaikaisen ja taloudellisen ratkaisun . Laskenta on sidottu aikaan ja tuloksista ovat tärkeimmät: vedenpintavaihtelut virtaamavaihtelut vedennopeuden vaihtelut sedimentin ja suspendoidun lietteen kuljetus jokijäämuodostus (paksuus, karkeus, jääpato-ongelmat ja jäänlähtö) Vesistömallilaskennan luonnontilan ja eri suunnitteluvaihtoehtojen tulosten vertailu antaa entistä paremmat mahdollisuudet sovittaa teknillistaloudelliset ja luonnontaloudelliset näkökohdat yhteen
Nimenmuutos on kuitenkin jälleen vireillä: uusi kuvaavampi nimi olisi luonnollisesti 'Green Party' tai 'The Greens'. Dover Green -kongressi ei käsitellyt varsinaisia ohjelmajulistuksia eikä yhteisiä toimintamalleja, vaan etusijalla olivat esitelmät ja keskustelut. 931-631517 llmansenkatu ll, 20520 Turku 52, puh. 43,. 921-370 Oli 51. Samalla pidettiin minuutin hiljaisuus Uuden-Seelannin kunniaksi: ensimmäisenä pikkuvaltiona se on kieltäytynyt vastaanottamasta US-ohjuksia. Dover Green'in tärkein anti olikin 'suuri tapaaminen' kongressisalin ulkopuolella, 'hyvien ihmisten juhla', jossa kolmen vuorokauden ajan saattoi kerätä kuulumisia ja kokemuksia niin politiikan teosta kuin arkielämästä maapallon eri kolkilta. Myös kongressiohjelmaan oli varattu oma istunto eri maiden vihreiden esittelyille; suomalaisista korokkeella käväisi Ville Komsi. PAPERINKERÄYS Oy Aleksanterinkatu 48 B, 00100 Helsinki 10, puh. Ovh. Suurin ongelma Englannissa on perinteinen vaalitapa, joka suosii suuria puolueita. Kokouksen isäntänä toimi englantilanen 'Ecology Party', paikallinen vihreä puolue, joka lienee Euroopan vanhin puolueeksi järjestäytynyt vihreä liike. Pekka Peura OTA PAHVI TALTEEN Kartonkija voimapaperiteollisuutemme tarvitsee entistä enemmän ruskeaa pahvia ja kartonkia. vsk . 142 sivua. Ota pahvinkeräyksessä yhteys paikalliseen keräysliikkeeseen tai Paperinkeräys Oy:öön. Paikallinen majatalonpitäjä puolestaan kyseli kuultuaan matkamme kohteesta, että "lieneekö niillä jotain tekemistä niiden rauhan asioiden kanssa" . KATSAUKSIA UUTISIA • SECOND CONGRFSS CF THE EUROPE,\N GREENS·LES VERTS EUROPEENS·rnE GRCNEN IN EUHO?/v Dt: EUROPESE GROENEN · DE GRONA i EUROPA · NA GLASAiGH EOHFACHI\ .?2 2.! MN~CH : 9äS TOWN H,'\LL DOVER f.NGLAND UNlTf.D Kit--.iGOOM Euroopan vihreiden juhlat Dover Green, järjestyksessään toinen Euroopan vihreiden puolueiden ja liikkeiden kongressi, keräsi lukuisan joukon vaihtoehtoväkeä Englantiin Dover Town Hall'n suojiin 22.-24. Silti kokous lähetti kaikille Euroopan valtioiden päämiehille kirjeen, jolla pyrittiin ilmaisemaan ankara euro-ohjusten vastustus. Itse isäntäpuolue ja saksalainen Die Griinen olivat näkyvimmät puolueet kokouksessa. 90-177 015/ osto-osasto Kylaojankatu 11, 33700 Tampere 70, puh. Ne ovat olleet tiennäyttäjiä muiden maiden vaihtoehtoliikkeille, jotka ovat alkaneet yhdistyä 'vihreiksi' paljon myöhemmin ja esimerkkien rohkaisemina. Maidensa parlamentteihin vihreät ovat saaneet edustajiaan vain Länsi-Saksassa, Belgiassa ja Suomessa. Itse asiassa Doverissa näyttäytyi koko maapallon vihreä liike. prof. 600-päisen kokousväen joukossa vilisi 18 eri kansallisuutta, ja kaukaisimmat vieraat olivat saapuneet Uudesta-Seelannista, Japanista ja Kanadasta asti. suomalaisessa suhteellisessa vaaliKotiruokaa kasviksista A:\:\A -!\iARIA PAANA!'IEN i 6 PAINOS, 60. Kultakin vaalialueelta valitaan vain yksi edustaja, kun esim. 46,ja kauimmin mukana eurooppalaisessa politiikassa ja vihreän politiikan tuojia. <•sittiiii kirjassaan uusin1pii11 tutkimuks iin p(' rustu \'aa tiPtoa oik('all ra\'illnon 111Prkit\'ks<•stä t<•n·<•ydPI IPmnH< Elintärk('iitii til'toa kaikill<·. Muu virallinen ohjelma toi perin vähän uutta kenellekään osanottajalle toivon mukaan vanhoja tuttuja ongelmia ei enää tämän jälkeen tarvitse toisilleen todistella! Kongressiohjelma tuntui lähinnä muodolta, jonka ympärille kirjava vihreä liike saatiin kokoontumaan. Ne ovatkin olleet vahvimmin Oikea ravinto terveytemme perusta HENN l!'IG KA RSTRÖM Suomalai ,wn hiokPmisti. Valtaosa esimerkiksi kauppaliikkeiden jätteistä on aaltopahvilaatikoita. 'Ecology Party' ei ole pitkästä historiasta huolimatta onnistunut saamaan ainuttakaan jäsentä parlamenttiin. jotka ovat kiin11ostu11Pita t<•r\'P)'ciPstiiiin . TUHAT 1 llopl'anipn1P11 Kuntopa ra ntolan pää<•mä nt ä 011 käyt ii11nö11 ko k('muksPnsa pohjalt a koonnut kokol'l 111a11 kas\·isruoki Pn \·a lmistusoh jPi ta. jotka sm·pltu\·at ta\·a llisl'l'll pPrlwkä\·tt iiiin. Vuosituhannen alussa rakennettu katedraali, sairaalana sittemmin toiminut nykyinen kaupungintalo oli muuttunut värikkäin panderollein ja julistein koristelluksi kokoussaliksi, ravintolaksi olutpubeineen sekä väsyneiden vihreiden yösijaksi. Suomalaisille pyhiinvaeltajille maantiekilometrejä kiinnostuksen keskipisteeseen kertyi lähes viisi tuhatta. Esim. mennyttä maaliskuuta. KIRJATOIMI, Tampere SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Joka tapauksessa vihreys näyttää orastavan vauhdilla, ja liikkeen verkosto on levinnyt jo perin laajalle. Ovh. 192 sivua. tavassa paikat jaetaan äänimäärien suhteessa. Se perustettiin vuonna 1973 alunperin nimellä 'People Party', ja nykynimensä se sai vuonna 1975. Oman noottinsa saivat myös happosateiden torjumisen 30 % -kerhosta vielä puuttuvat viisi keskeistä valtiota, mukaanlukien Englanti. ll1•1111i11g Karströ m. Kuitenkin Englannissa kuten myös muualla maailmassa vihreät ovat jo vankasti vallankahvassa paikallishallinnossa
Vuosi sitten perustettiin "Asia-Pacific-People's Environment Network" (APPEN). Meksikon kaupungin alueella liikennöivistä 2,8 miljoonasta ajoneuvosta hieman alle puoli miljoonaa on huonokuntoisia. The Case of Malaysia", jossa todettiin kehittyneistä maista tulevien kasvija hyönteismyrkkyjen tuhoisat vaikutukset Malesiassa. Ei ole suinkaan sattuma, että "Sahabat Alam Malaysia" (SAM = Maan ystävät, Malesia) toimii · tämän verkoston pääkoordinaattorina. Sekä Meksikon lahden että Tyynen meren rannikkoa rasittavat öljy ja muut myrkyt. Vuonna 1977 perustettu SAM on alusta lähtien ollut Aasian johtavia ympäristöjärjestöjä. SNF vaatii, että susien metsästyksestä on kokonaan pidättäydyttävä siksi, kunnes Ruotsissa on riittävästi lisääntymiskykyisiä susipareja. Aavikoituminen edistyy 400 000 hehtaarin vuosivauhdilla ajattelemattomien metsänhakkuiden vuoksi. Järjestö vaatii myös, että kaatolupien myöntämisoikeus pitää siirtää luonnonhoitovirastolle. Pohjavesi saastuu paitsi jätteiden myös saastuneen ilman likaaman sadeveden vuoksi. Tällä hetkellä Ruotsissa on alle kymmenen sutta, ja on epävarmaa onko joukossa yhtään lisääntymiskykyistä naarasta. WALHI tarjoaa jäsenilleen ennen kaikkea tietokeskuksen palvelut sekä järjestää koulutusja neuvontatoimintaa. Vuosittain yli 2,2 miljoonaa tonnia saasteita joutuu Meksikon alueella veteen ja maahan. Meksikon ympäristöongelmia Meksikon ekologinen liike luonnehtii Vihreässä kampanjassaan maan pääkaupunkia "ekologiseksi Hiroshmaksi." Kaupungin 30 000 tehtaasta 2 500 on voimakkaasti saastuttavaa, niiden joukossa yksi valtion öljynjalostuslaitos sekä useita yksityisiä kemian, _paperija asbestitehtaita. Siihen kuuluu nykyään jo noin 300 järjestöä. He työskentelevät monella tavalla: tiedottamalla ongelmista, kouluttamalla tarkkailijoita, seuraamalla kriittisesti valtion ja suurteollisuuden projekteja, painostamalla poliittisesti ja jopa harjoittamalla omaa tutkimusta. Tämän takia päättivät lukuisat paikalliset ympäristöjärjestöt vuonna 1980 perustaa yhteisen kattojärjestön, Indonesian ympäristöforumin (W ALHI). Tämä oli luultavasti ensimmäinen paikallisen järjestön tuottama ja julkaisema vastaava tutkimus kolmannen maailman maasta. SNF:n mielestä Suomen, Norjan ja Ruotsin tulee lisäksi tiivistää yhteistyötään elinvoimaisen susikannan säilyttämiseksi Pohjolassa. KATSAUKSIA UUTISIA Toimintaa ruohonjuuritasolla: ympäristönsuojelua Aasiassa Maan Ystävien Malesian järjestö on jo neljännen kerran julkaissut selonteon Malesian ympäristön tilasta. Ruotsi on ratifioinut ns. Alueilla, m1ssa harjoitetaan intensiivistä poronhoitoa tai missä on paljon kotieläimiä, kaatolupia voidaan myöntää hieman höllemmin perustein, mikäli susista on huomattavaa haittaa, SNF toteaa. Maan pinta-alasta 16 prosenttia on eroosion syövyttämää. Kaupungissa syntyy päivittäin 14 000 tonnia jätettä, josta vain 9 000 tonnia kerätään loppujen jäädessä ajelehtimaan. Täällä kaatolupia tulee myöntää vain erittäin pakottavissa tapauksissa. Koko ongelmakenttä analysoitiin kansantalouden, maatalouden sekä ihmisten terveyden kannalta. Suden kotipaikkaoikeus Ruotsissa on kiistaton, ja velvollisuutemme on turvata elinvoimaisen susikannan säilyminen Ruotsissa, SNF toteaa. Valitettavasti vain huonokuntoiset ajoneuvot saastuttavat hyväkuntoisia enemmän. Seitsemänkymmentäluvun puolivälin jälkeen Aasiaan on syntynyt lukuisia uusia ympäristönsuojeluja kuluttajajärjestöjä. Useiden julkaisujen toimittamisen ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisen ohella SAM työskentelee myös ruohonjuuritasolla, yhteistyössä ympanstöongelmista kärsivien viljelijöiden ja työläisten kanssa. SNF:n mielestä susikannan elinmahdollisuudet tulee ensisijaisesti turvata tunturialueen eteläpuolisella metsävyöhykkeellä, missä on runsaasti suden luontaisia ravintoeläimiä. Suurteollisuuden projektit, yhä kiihtyvä luonnonvarojen ryöstökäyttö, trooppisten metsien suurhakkuut sekä maatalouskemikalien suruton käyttö aiheuttavat Indonesiassakin raskaita ympäristövaurioita. SAM julkaisi 1981 tutkimuksen "Pesticide Problems in a Developing Country. Viimeisten kolmen vuoden aikana kolmella painopistealueella on syntynyt omat organisaatiot: tiedotusja yhteistyöverkosto kasvija hyönteismyrkkyjen väärinkäyttöä vastaan (KRAPP); metsien tuhoamista vastustava liike (SKEPHI), joka työskentelee yhteistyössä Kalimanatanin saarella asuvan Dayak-heimon sekä Mentawei-saarien metsäheimojen kanssa; yhteistyöverkosto ympanstön saastuttamisen valvomiseksi (SKREPP). Peräti viisi miljoonaa asukasta joutuu tekemään päivittäiset tarpeensa taivasalle. Tämä malesialainen ympäristöjärjestö valvoo järjestelmällisesti ja vakuuttavan ammattitaitoisesti Malesian ympäristöolojen muutoksia, jotka ovat tässä nopeasti teollistuvassa maassa 52 poikkeuksellisen rajuja. Ekologinen liike, jolla on maassa 63 paikallisyhdistystä, on kiinnittänyt huomiota myös muiden alueiden vakaviin ympäristöongelmiin. Kaupungin liikennelaitoksen busseja luonnehditaan kuoleman kulkuneuvoiksi. Sen tarkoituksena on ennen kaikkea informaation vaihtaminen sekä kriittisten tarkkailijoiden ja tiedottajien koulut·taminen, sillä "valta on niillä, joilla on tietoa" . ilmoittanut, että jalostetun polttoaineen rikkija lyijypitoisuuksia on pienennetty. Bernin sopimuksen, joka velvoittaa allekirjoittajamaitaan suojelemaan alkuperäisiä kasvija eläinlajejaan sekä niiden elinympäristöjä. vsk.. Osoite tiedusteluja varten: Jalan Suryopranoto 8 Jakarta Pusat Indonesia Lähde: Mosquito 8184 SNF: sudella kiistaton kotipaikkaoikeus Ruotsissa Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys SNF vaatii, että Ruotsin on turvattava suden elinmahdollisuudet maaperällään. Lisäksi monet paikalliset, maaseudulla toimivat kehitysjärjestöt ovat muutospaineiden kasvaessa alkaneet kiinnittää huomiota ympäristökysymyksiin . Petr6leos Mexicanos (PEMEX) or. Comunidad 4511984 SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. SAM julkaisi 1984 jo neljännen kerran raportin "State of the Malaysian Environment''
Paikallinen norsukanta on myös pienentynyt metsästyksen vuoksi lähes kaksi kolmannesta seitsemässä vuodessa. Cbile Juan Fernandezin kansallispuisto. 11. Circulo Ecologista de Lanzarote· on ottanut ohjelmaansa saaren luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, arvokkaiden luonnonalueiden rauhoittamisen ja kaikkien maisemallisia arvoja vaarantavien rakennusym. Kullanetsintä jatkuu. Lisäksi on olemassa hanke rakentaa kanava kahden jokialueen välille. Lanzarotella on myös mallikas kansallispuisto. ·hankkeiden estämisen. Jugoslavia Durmitorin kansallispuisto. El Almacenin katuosoite Arrecifessa on Calle Jose Betancort 33. Kannattaa pistäytyä, pitipä sitten nykytaiteesta, elokuvista, jatsista tai vaikkapa hyvästä ruoasta. Peru Manun kansallispuisto. Olemassa olevia suojelualueita uhkaavat mm. sävyjä. ; Lanzarote on yllättävän hyvin säilyttänyt omaleimaisuu_g tensa ja aitoutensa; turistit eivät ole sitä pilanneet. IUCN, Press Release 30. Zaire Garamban kansallispuisto. Öljyn ja mineraalien etsintä lisääntyy. Tsekkoslovakia Krkonosen kansallispuisto. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tekemän selvityksen mukaan monet Yhdistyneiden Kansakuntien normit täyttävistä kansallispuistoista tai suojelualueista ovat vakavissa vaikeuksissa. El Almacen nimellä tunnettu keskus tarjoaa tukikohdan paitsi taiteilijoille myös luonnonsuojelijoille. Cesar Manrique loi saaren pääkaupunkiin erityisen kultuurikeskuksen rohkaisemaan taidetoimintaa. Muun maailman matkailukeskuksista tutut turistislummit, mainosvalot, monenkirjavat kojut ja kopperot, rakennustyylien ja -tyylittömyyksien kuvottava sekamelska on Lanzarotelta onnistuttu torjumaan. Puistoon on suunnitteilla päätie. Tara-jokea uhkaa suunnitellun lyijynjalostuslaitoksen jäiepäästöt ja suunniteltu vesivoimala. Hänen vaikutuksensa näkyy kaikkialla saarella, aina rakennusten värien valintaa myöten. Suomen Luonto 8/ 84.) Yhdysvallat John Pennekampin koralliriuttavaltionpuisto ja Key Largon kansallinen merisäätiö. teiden kestopäällysteen väri noudattaa maaston alati vaihtelevia harmaan, ruskean, sinipunaisen ym . Miamin jätevedet saastuttavat alueen vesiä ja veneilijät, kalastajat sekä simpukoiden keräilijät rikkovat riuttoja. 1984 53. Filippiinit Apo vuoren kansallispuisto. Puiston opastuskeskuksen ja teiden suunnittelussa ja rakentamisessa on oltu huolellisia ja tarkkoja, mm . Yhdeksi pahiten kärsineistä kansallispuistoista IUCN on nimennyt Krkonosen kansallispuiston Tshekkoslovakiassa. IUCN mainitsee 43 uhanalaista kansallispuistoa tai muuta huomattavaa suojelualuetta Afrikassa, Eteläja Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Vain puolet alkuperäisestä puistosta on hyvässä kunnossa, sillä alueelta on hakattu puita, siellä on harjoitettu kaskiviljelyä ja sitä on asutettu luvattomasti. Maailman viimeiset pohjoiset leveähuulisarvikuonot, noin 10 yksilöä, elävät alueella salametsästyksen uhkaamina. Saaristo on ollut kansallispuistona vuodesta 1935 ja se tunnetaan parhaiten saarille jätetystä brittimerirosvo Alexander Selkirkistä. arkkitehti Cesar Manriquelle. Timanfayan "tulivuoripuisto" on tuliperäistä joutomaata taloudellisessa mielessä vielä "joutavampaa" kuin Suomen kansallispuistojen tunturit ja suot. salametsästys, saastuminen, teiden rakentaminen, kaivostoiminta, laiton puunhakkuu, vesivoimalat, laiduntaminen, muualta tuodut vieraat eliölajit, sotilastoimet, riittämätön valvonta ja suojelutavoitteiden höllentäminen. Siellä myös laidunnetaan laittomasti ja tulipalot tuhoavat tätä Afrikan arvokkainta suojelukohdetta. Alueella on paljon salametsästystä, erityisesti suippohuulisarvikuono on vaarassa. Kanariansaaret: Turismi ei tuhoa Lanzarotea Lanzarote on Kanariansaarten pääsaarista pohjoisin. Salametsästäjät, kullanetsijät ja laittomat asukkaat ovat vaurioittaneet kahta kolmasosaa puistosta. Alueen valvonta on riittämätöntä. KATSAUKSIA UUTISIA Maailman uhatut suojelualueet Seinäkirjoituksen mukaan turismi on ekologista terrorismia joka tuo mukanaan orjuutta ja kurjuutta. vsk . Tansania Ngorongoron suojelualue. Alue on tuhoutunut pahoin suuressa metsäpalossa ja lisäksi se on vaurioitunut puunhakkuiden, öljyn ja muiden kaivannaisten hyväksikäytön sekä teiden rakentamisen vuoksi. Muualta tuodut eläimet aiheuttavat vakavaa eroosiota ja vieraat kasvilajit syrjäyttävät saarten alkuperäisiä kasveja. Keski-Euroopan kansallispuistoisfa kaikkein pahiten saastuneen ilman vaurioittama. Viimeisimpien selvitysten mukaan: puolet puiston 32 000 metsähehtaarista on ilmansaasteitten pahoin vaurioittamaa. (Ks. Turistitkin voivat tehdä osansa välttämällä rosSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Norsunluurannikko Tain kansallispuisto. Kiitos Timanfayan kansallispuiston viittästä lankeaa suurelta osin takilpi. Hänen seikkailujensa innoittamana Daniel Defoe kirjoitti kirjansa Robinson Crusoe. Lanzaroten maaseutu on säilynyt maaseutuna eikä suinkaan mmaan takapajulana, vaan vauraana ja elinvoimaisena. Puisto on Keski-Euroopan kansallispuistoista pahiten kärsinyt ilmansaasteista. kaamista ja säästämällä vettä, joka saarella on suolattomana rahanarvoista nestettä. Teiden rakentaminen aiheuttaa vaurioita ja luvatonta uudisasuttamista on käynnissä. Maailman 11 uhatuinta luonnonsuojelualuetta Brasilia Araguaian kansallispuisto. Ruoppaaminen ja maan täyttö tuhoavat koralleja. Näkyvimpiä elollisia olioita ovat laavakenttiä verhoavat jäkälät. Indonesia Kutain riistansuojelualue (ehdotettu kansallispuisto). Näistä 11 on jo vakavasti kärsinyt eri toiminnoista, ja 32 muuta ovat erittäin uhanalaisia. Hakematta nousevat mieleen traktoriurat kotoisessa Koilliskairassa! Terho Poutanen Pelkkä rauhoitus ei takaa luonnonsuojelualueitten säilymistä. Suomalaisen kunnan kokoisella saarella lomailee vuosittain 200 000 turistia, joiden joukossa talvisin on 130 suoma; laistakin joka viikko
vsk.. Kuvitus sen sijaan on parhaita, mitä tämänlaatuisissa kirjoissa on nähty. Luonnonkasvit on perinteinen värikuvakasvio parhaasta päästä. Tietoniekat-sarjaan kuuluva Liotuopas on taskukokoinen, pehmeäkantinen kirjanen, minkä vaatimaton koko antaa väärän käsityksen sisällöstä. Oman lukunsa kasvien maarityskirjallisuudessa vaatii kotimainen kasvio, Ilmari Hiitosen Suomen kasvion perillinen, viime vuonna ilmestynyt Retkeilykasvio . Nykyisin kaupan olevat kasviot ovat kyllä huolella tehtyjä, mutta näennäisominaisuuksiin pohjautuvat määrityskaavat ja lähinnä viitteelliset kuvat tekevät tutustakin kasvista kirjasta vaikeasti löydettävän . Kasviretkelle oppaaksi otetaan mukaan värikuvakasvio, mutta vaihtoehtoja ei juuri ole. Pikku juttu, mutta sujuvan käytön kannalta tärkeä. Tämä sektori on varsinaisissa kasvioissa heikosti huomioitu, varsinkin ulkomaisten puistoja koristepuiden kohdalta, joita kasvaa yleisesti koko maassa. Sieltä täältä tietoja hankkien pääsee etenemään kotimaisenkin kirjallisuuden voimin, mutta väistämättä on edessä vaihe, jossa määrityskirjallisuuden osalta on turvauduttava vieraskieliseen apuun ja monelle innokkaalle luontoihmiselle tulee näin seinä eteen. Pieni koko on karsinut tekstejä, mutta lentokuvat ja vertailut kuvin muihin tuntomerkeiltään läheisiin lajeihin paikkaavat puutteita. Sitten Ivar Hortlingin päivien ei merkittäviä parannuksia ole lintukirjoihin saatu, ellei värin tuloa sellaisena ehdottomasti pidetä. Yleistajuiset, keskimääräisten kriteerien mukaan etenevät oppaat antavat vastauksia moniin Luontoiltama1sun kysymyksiin, mutta jättävät aukkoja harrastajan moninaiseen ongelmakenttään. Sarja on hieno osoitus suomalaisten lintuharrastajien yhteistyökyvyistä ja tasosta . Miinuksena voidaan mainita painossa tuotetut oudot värit, mitkä joidenkin lajien kohdalla aiheuttavat sekaannusta. Lintuoppaat ovat ostetuin ja käytetyin osa luontokirjojen tarjonnasta. Tekstiä oppaassa on niukasti, mutta mikään syvällisempi selvitys se ei pyrikään olemaan. Kilpailija Pohjolan Lintukirja kuuluu samaan ryhmään kuin edellinen, mutta yhden huomion tekee sitä selaillessa: kuvat ovat liian isoja, jotta vertailua kiikarien antamaan kuvaan voitaisiin vaivattomasti tehdä. Nämä erityiskäyttöön tehdyt kirjat ovat kenttäoppaiden täydentäjiä ja sisältävät uusinta tutkimusja määritystietoa, mitä tästä maasta ja ehkä koko maailmasta löytyy. Vaikka RetkeilykasSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Samoista puutteista kärsii Otavan Värikasvio, se on kuitenkin kuvitukseltaan selväpiirteisempi ja havainnollisempi. Euroopan Lintuopas on maastokäsikirjaksi tarkoitettu, selvärakenteinen opas, mikä kuuluu jokaisen lintuharrastajan varustukseen. Käyttökirjan luonne käy hyvin ilmi suunnittelusta, josta on tuloksena toimiva kokonaisuus, tekstit ja kartat vasemmalla sivulla, kuvat oikealla. T osiharrastajan kirjavalikoimaan kuuluvat nykyään kotimaisen Lintutieto Oy:n julkaisut, joita on tähän mennessä ilmestynyt kolme. Kirja kuluu jo nyt varsin monen käsissä ja 54 KIRJOJA vaikeaa olisi mitään ratkaisevaa parannusta siihen ehdottaa. Kirja puolustaa paikkaansa mökkiläisen tai lähinnä kuvien katseluun keskittyvänä lintukirjana, hyvänä sellaisena, kun jaksaa kuvat täsmentää teksteistä. Värikasvioiden tueksi on Tietoniekat-sarjassa julkaistu Lehtija Havupuut, jossa hyvin havainnollisesti esitetään Euroopassa kasvavat puut ja pensaat. Määrityskaavaltaan huomattavasti täsmällisempi on Uusi Värikuvakasvio, jonka pohjana on vanha koulukas1 10 rsalinnut viotyyppinen lähtökohta, kaikki kaikille ymmärrettäväksi, vaikka tärkeitä asioita karsien. Kirjakaupoissa olevilla oppailla on suuri kysynnän paine vastattavanaan ja hämmästyttävän seikan toteaa katsellessa julkaisujen ilmestymisvuosia, vanhoja 60-luvun aikaisia on useita, vain joiltain osin tarkistettuina. Kun Hiitosen kasvio myytiin loppuun vuosikymmeniä sitten, jäivät uudet harrastajat ilman kunnon määritysopasta. Liianko helppoa rahaa on tarjolla. Kului lähes viisikymmentä vuotta kahden kasvion julkaisemisen välillä, mutta hyvää kannattaa aina odottaa. Se on saksalaista alkuperaa, huolellisesti tehty ja suunniteltu. Varsinkin muistin virkistäjänä ja täydennettynä toisen englantilaisen, Euroopan Lintuoppaan kanssa se on ihan kohtuuhankinta. Luonto-oppaita kesän retkille Luonto-oppaiden tarjonnassa on viime vuosina tapahtunut selvä käänne asianharrastajille tarkoitetuista kirjoista pientaloasukkaiden ja mökkiläisten iltalukemistoksi. Kirjahan on peräisin 50-luvulta, jolloin värikuvitukset yleistyivät kaikilla kirjallisuuden aloilla, eri asia on kokonaan, onko syytä vetää näitä perässään julkaisuohjelmassa vuodesta toiseen. Määrityskaava on helppokäyttöinen, kasvupaikkaeroihin perustuva, mutta yleisluonteesta johtuen epätarkka. Kirjan teksti on uusittu kuviin puuttumatta, eikä vanha kuvitus enää vastaa nykytarpeita. Näiden harrastajien ostopotentiaalia pyrkii hyödyntämään tänä keväänä ilmestyvä Lintuhavaiotokirja, joka on tyylipuhdas englantilaisharrastajan tuote numeeriseen käyttöön luetteloitaessa havaintoja kuten numismaatikot ostojaan. Linnut värikuvina ilahduttaa myös monia luonnonystäviä kauniilla kuvillaan, mutta määritysoppaana on aika ajanut yli tämän muutoin niin nostalgisen opuksen. Oma arvonsa tällä kirjalla on lasten ja varhaisnuorten luontokirjana, koska hempeäsävyinen painojälki luo ystävällisen kuvan linnuista. Kuvituksen laatu värityksiä lukuunottamatta on hyvää ja toimivaksi jäsenneltyä
Taiteilijan näkemisja tuntemistapaa pohditaan, mutta jokaista ideaa ei voi selittää. Kirjan tavoitteena on kuvan ja äänen yhdistäminen: esipuheessa mainitaan että sen avulla voi samanaikaisesti kuunnella ja tarkkailla lintua kirjan kuvista ilman että se pakenee. vio onkin pääasiassa maastokirjaksi tehty, on se hyvä käsikirja nimistön, levinneisyyden ja systematiikan suhteen. Viisivuotiaan ja viisikymmenvuotiaan selitykset punaisille pilkuille Olen tutustunut ensimmäiseen osaan. Lintuja äänin ja kuvin Markku Saiha Hanheia, H. ·KIRJOJA nen ja esittelee uuden kalastuslain kokonaan. Taiteesta nauttimiseen kuuluvaan löytämisen riemuun jää lukijalle mahdollisuus: "Niin tai näin, Kaakermannien kaupungeissa on punaisia pilkkuja siellä täällä". Lintuaei-voi-tuntea-muuten-kuin-äänestä -lausahdukset toistuvat Aukusti Uotila: Lohipato Vallinkoskessa, 1884. Teos on ainutlaatuinen paitsi kattavuutensa puolesta, myös sikäli että se pyrkii esittämään muitakin ääniä kuin pelkän laulun. Vanha kunnon Retkeilijän kalaopas on vieläkin hyvä peruskirja kaloista ja matelijoista. Kirjasta ei kuitenkaan ole käyttöä laajemman joukon opetustilanteeseen; tarvittaisiin diasarja eikä kirjaa. Yllä jo mainitsin sen kertakäyttöisyyden kotioloissa. Kirjakaupoissa on kahden pääryhmän lisäksi myös opaskirjoja hyönteisistä kiinnostuneille. Kuvitus on vanhaa, mutta täyttää tehtävänsä paremmin kuin monet uudemmat kilpailijat. Vähäistä tilaa on pyritty käyttämään tarkasti hyväksi kertomalla kertautuvia asioita symbolein. Puheen kuunteleminen on tuskallista: nauhoilla selostetaan kirjan kuvien sisältöä, lintujen elintapoja ja kuvanottotilanteita! Osin puheet ovat jopa kirjan tekstin toistoa. Vanhaa kantaa uusissa kansissa edustaa Pohjolan kalat värikuvin, joka on samantasoinen ja ilmeisesti julkaisuohjelmassakin samoin perustein kuin Linnut värikuvin. Ne on kuvattu ja painettu erittäin hyvin. Millainen kirja on pedagogisesti. & Hanhela M.: Suuri suomalainen Äänikirja linnuista 1-3. Maan parhaat asiantuntijat ovat kukin omilta erikoisaloiltaan kirjoittaneet lajinkuvaukset ja toimituskunta (HämetAhti, Suominen, Ulvinen, Uotila, Vuokko) on muokannut ne hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Kolmenkymmenenneljän esimerkin kautta Leena Rantasen hieno kirja vetää lukijansa vastustamattomasti kuvan kiehtovaan maailmaan. Se koostuu kolmesta osasta, joissa on kirja, kuusi opetuskasettia ja kolme testikasettia. Jokaiseen kuvaan liittyy teksti mutta millainen! Se antaa paljon tietoa, mutta ei työnnä lukijaa valmiiseen uraan, vaan ohjaa hänet upean retkipolun alkuun. Niinpä kirja ei muuta tietoa tarjoakaan kuin minkä kuka tahansa voi näistä löytää. Höpinät tekevät nauhat kertakäyttöisiksi; kukaan ei jaksa kuunnella toista kertaa jopa toista minuuttia kestäviä turhanpäiväisyyksiä. Teosta mainostettaessa kerrotaan sen sisältävän 18 tuntia äänitteitä. vsk. Teos on sen verran kallis, että sen hankkijan olisi saatava laadukas kestokulutushyödyke rahojensa vastineeksi. Suurin osa on kuitenkin käyttökelpoisia tarkoitukseensa. Mökkikalastajalle kirja sisältää vinkkejä paljon yli tarpeen ja ihmetyttääkin, kuinka ammattikalastajat sietävät oppaiden mallin mukaan innokkaasti kalastelevia. Teksti ei kerro miten on ja miksi on, vaan etsii, vertailee ja kysyy. monien vaikeiden lajien kohdalla, mutta eivät pidä paikkaansa, koska asia riippuu lajinmääritystaidosta. Hanhelan veljesten suuryrityksen idea on hyvä: kaikista Suomessa vakituisesti tavattavista linnuista esitetään sekä äänet että kuvat linnuista ja niiden elinympäristöistä. Sama puute on Pilkkikalastus oppaassa, vaikka keskustelua asiasta on käyty jo vuosia. (Kirjasta Sateenkaari) 55. Havaintoretkille ei aseteta ikärajoja. Tällä kertaa värikäs sateenkaari johtaakin melkoisen aarteen, suomalaisen maalaustaiteen äärelle. Lähdekirjoina on käytetty ainoastaan Pohjolan linnut värikuvin -teosta ja Suomen lintuatlasta. Tämän ryhmän yleistajuiset kirjat kuten Hyönteisiä värikuvina ovat jo vanhahkoja, eivätkä kovinkaan innostavia. Se antaa kuvien äärellä kulkevalle kiinnekohtia, avaa maisemissa vaeltavan silm1a. Se oli pettymys. Omakustanne 1984. Juha Tiainen Näkemisen riemu Leena Rantanen: Sateenkaari suomalaisia maisemamaalauksia Otava 1984, 90 s. Maisemaa katsellaan eri tavoin näkevin silmin. Hyvän lisän vähäiseen tarjontaan tuo Tietoniekat-sarjan kirja Päiväperhoset. Mukana ovat auringon kultaamat Werner Holmbergin männyt, Väinö Kamppurin alakuloisenruskeat pellot ja Sakari Marilan räjähtävän värikäs kukkaketo. Kuvat ovat riittävän suurikokoisia. Kun kyseessä on äänikirja, olisi toivonut äänten luonnehdintaan paneuduttavan perusteellisesti. Vanhin kirjaan valittu maalaus on vuodelta 1816, tuorein on tehty 1981. Teos on kahden harrastajan rohkea yritys. Retkeilykasvio on nimenomaan kasviharrastajan opas, välttämätön hankinta jokaiselle botaniikasta kiinnostuneelle tai kiinnostuvalle. Sodanjälkeiset käsikirjat ovat saaneet seuraajia, niin kaloista kuin kalastuksesta kertovia. Samoilla linjoilla liikkuu Kesämökin kalastusopas, mutta se on paremmin kuvitettu kuin edelliSUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Muuten pilkkikalastus on selväpiirteinen, hyvin kuvitettu kirja, joka kertoo lähes kaikki perustiedot, mitä varsinkin aloittelija tarvitsee, suuremmat erehdykset välttääkseen. Edellä esittämäni virheet ja puutteet olisi voitu hyvin korjata, jos apuna olisi käytetty asiantuntijoita. Luonnehdinnat ovat kuitenkin sekä nauhoilla että kirjassa huonoja ja niukkoja. Se on jokamiehen käyttöön tehty opas Euroopan päiväperhosista ja parasta antia siinä on selväpiirteinen kuvitus. Tietoa kalastuksesta antaa Jokamiehen kalaopas selväpiirteisesti eri toimintamallit jaotellen ja yksityiskohtaisesti neuvoen virvelöinnit, verkon laskut ja lakipykälät. Kirjoittaja ei onneksi edes pyri olemaan kaikkitietävä. Kalastusharrastuksen suosion lisääntyessä on alan kirjallisuus kokenut renesanssin. Kirja on hieno kunnianosoitus tohtori Hiitoselle. Kirja alkaa luvuilla kalojen biologiasta ja levinneisyydestä sekä sisältää määrityskaavan. Äänitteet ovat yleisesti ottaen hyviä, mutta silloin tällöin ääni menee rikki tai on oudon kaikuva niin, että sitä on mahdoton tuntea ilman erittäin hyvää ääntentuntemusta, joskus ei silloinkaan. Tämän sisältöiseen asennekasvatukseen ei kirjoissa puututa. Kirjan tekstit ovat elävää, mutta viimeistelemätöntä ja osin kovin kömpelöä kieltä. Sitä ei kerrota että opetusäänitteistä kaksi viidesosaa on pelkkää puhetta, kymmenesosa on puhetta ja linnun ääntä päällekkäin ja vain puolet sitä, mitä odottaisi eli lintujen ääniä. Jälki on väkinäisen näköistä, mutta ilmeinen välttämättömyys taskukirjakokoon pyrittäessä
Keskosja synnytyskuolemia perustellessaan " Saimaannorppa" -kirja nojautuu lähes yksinomaan em. Hinta 22 mk/ kpl, väreinä vihreä ja harmaa. Se on ainoa eläin, jonka hengissä säilyminen on yksin Suomen ja suomalaisten käsissä. Saimaannorppa on siitä kummallinen suojeltava, että siitä pitävät kaikki. Kesämökkiasutuksen myötä verkkolabyrintit tunkeutuvat aivan syrjäisemmillekin vesialueille. Hiukan oudolta tuntuu myös, että norppien sukusiitoksella ja perinnöllisen aineksen huonontumiselle ei kirjassa omisteta kuin olankohautus. Jollakin retkellä, yhtäkkiä, voimme oppia näkemään: "Ja kun jatkat matkaa, lätäköt eivät olekaan lätäköitä, vaan välähtäviä peilejä". veroista myrkkyä PCB:tä edelleenkin(!) ja hämäräperäisellä nikkelilläkin saattaa olla osuutta norppakuolemiin. Kysy Luonnonsuojelukeskuksista! Myös vanhoja 85-koon säilytyskansioita on vielä saatavissa vihreänä, hinta 18 mk/ kpl. Uteliaille on kirjassa vielä katsaus Suomen maisemamaalauksen kehitykseen ja lyhyet taiteilijaesittelyt. Nyt niitä saa! Haluathan tallettaa Suomen Luonnon vuosikerrat. Voi norppia, kunpa nuotanveto yleistyisi jälleen ja kesämökkiläistenkin keskuudessa! Kalanpyydysten ohella norppien uhkana ovat ympäristömyrkyt. KIRJOJA ovat yhtä hyviä. Suuremmitta purnauksitta eräät kalastusyhtiöt ovat näet suostuneet rajoittamaan vt;rkkokalastusta alkukesästä, jotta ensi retkillään uiskenteleva norppanuoriJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTONTUTKIMUSKESKUS 56 Yliopistonkatu 9 40100 Jyväskylä 10, puh. Tekstistä aistii rakkauden näihin kuviin. Tämä ei ole kummallista, pikemminkin ihmetyttää, että edes jokunen norppa (viimeisten laskelmien mukaan 140) onnistuu nämä pyydykset välttämään. Kuitenkaan ei ole pitävästi osoitettu, että kaikki nämä kuolemantapaukset todella johtuisivat myrkyistä. Kuitenkin juuri sukusiitos aiheuttaa keskoskuolemia, hyvin varhaisessakin vaiheessa. Ei esimerkiksi edes esitetä arviota siitä, kuinka suuri norppakanta ennen ·1900-luvun teurastusta on ollut. Saimaannorppa on kansallinen suojelukohteemme. Milloinkaan ennen ei näet Saimaalla ole koettu sellaista verkkokalastuksen kulta-aikaa ja tehokkuutta kuin nyt. Mitä saimaannorpan suojelemiseksi on tehty ja mitä tullaan tekemään. Paitsi kirkasotsaisia luonnonsuojelijoita, sympaattisen näköinen norppa on valloittanut puolelleen myös suuren yleisön ja jopa entiset vihamiehensä, Saimaan kalastajat. Siitä ja vähän muustakin kertoo Pentti Beckerin toimittama kirja "Saimaannorppa". 1962-84 tutkituista norppavainaista löytyi verkkoihin hukkuneina. Upeasta kuvituksesta on vastannut pääasiassa Juha Taskinen ja kovasti "Suomen Luontoa" muistuttavasta taitosta on huolehtinut Markku Tanttu. Juha Juutinen Kaikki Saimaan norpasta "Saimaan norppa", Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, 1984. Saimaannorppien suurin uhka on vedessä lähes näkymätön nailonverkko. SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Mutta tämän mainion kirjan avulla pääsemme tutkimusmatkalle monta kertaa. Sen uteliaisuus ja lämpö tarttuu. vsk.. Näistä lähtökohdista luulisi norpan suojelun olevan lasten leikkiä, mutta ei! Norpat hupenevat Saimaalta edelleenkin ... Se käy kätevästi Suomen Luonnon omilla muovisilla säilytyskansioilla, joita saa nyt myös uudessa A4-koossa. ympäristömyrkkyjen vaikutukseen. Kirjaa on kirjoitettu monen miehen ja yhden naisen voimalla, kaikki kirjoittajat ovat Suomen Luonnon Säätiön saimaanhyljetyöryhmän jäseniä. Asiantuntijan kynänjälki on sujuvaa. 941-291211 Mukana ympäristöntutkimuksissa: vesiensuojelu ja kalatalous luonnonhoitosuunnitelmat ympäristökemikaalit ilman laatu so säästyisi sotkeutumasta verkkoihin ja hukkumiskuolemalta. Ulkomaalaiset tutkijat Ridgway ja Harrison ovat arvelleet norppia olleen Saimaassa jopa 2000-5000 yksilöä! Vaikka todellinen määrä olisikin ollut vain tuhatkunta, on kannan hupeneminen 60-80 vuodessa (v. Saimaannorppakannan romahdusta kirjassa mielestäni vähätellään. Sateenkaaren hohtoa himmentää tuttu kustantajan ja kirjakauppiaan tervehdys; retki suomalaiseen maisemaan maksaa lähes puolitoistasataa markkaa. 1966 norppia arvioitiin olevan 260 yksilöä) eli 5-7 sukupolvessa hälyttävää. Puolet v. Vaikka DDT ja elohopea ovatkin Saimaasta vähentyneet, riittää siellä DDT
Pienessä kirsesti se realistina tarkkailee ja jassa on hyppykuvia kymmenkommentoi kokemattoman kunta, mutta niitä katselee naapurinsa puuhia. Varislintujen sielunelämään Erikoisesti olen ihastunut tapaneutuneen Parkkisen (muiskakannen sisäpuolen pörrötattehan Kalevi Korpin?) varis häntään, joka loikkaa niin, on mainio. Tai kertoisivat, jos vain osaisimme niitä lukea. Hautalan ja Parkkisen yhteistyö onnistuu, mutta mistä johtuu se tunne, että "Joutsenlampi" oli sittenkin tekijöilleen tärkeämpi. Täytyy kyllä myöntää, että jotkut tämän mukavan kirjan kuvat viekoittelevat luopumaan aikuismaisen ikävästä ajattelutavasta. ............. Etenkin kun norppakanta on hajonnut useaksi pieneksi osakannaksi joiden yhteys toisiinsa on heikko. orava on hilpeä tyyppi. Näikolmekymmentä eläinlajia. Tutkimme lumijälkiä ja löydämme palokärjen kololta oravan kynnenjäljet, jättääpä takaisin korpeen pakeneva tupsukorva ''Jäniksen vuosi'' -tyyliin hangelle jäljissään viestin "Oravanpoika kävi täällä. Jäljet kertovat monta metsän tarinaa. eläinten eksotiikka olisi tässä Kuvat puusta toiseen loikkitarinassa ollut tarpeetonta. Höyryävän teekupin KIRJOJA kaan". Pöllämystynyt oralento. Harvoin saa luettavakseen näin pontevaa suojelutyöstä kertovaa teosta. ... ................................ Siitä on osoituksena myös komea ''Saimaannorppa' '-kirja. Molemmille on elintärkeää, että Saimaa säilyy saasteettomana ja kalaisana. Onkin mukavaa, että kirjassa on laajasti esitelty myös Saimaata, sen historiaa ja nykyisyyttä. pieni. kailusta riekkojen lumitunne"Oravanpoika" -kirjan juolissa. Ihmettelin vähän kaikHannu Hautala pystyisi häikea." käisemään kuvilla. Korvessa hiihtelevän ihmisen tapaamme vain suksenjälkinä ja eväitten tähteinä. Harvinaisten tia. Urhealta, tosimielessä vasta 1979 hyljetyöryhmän toimesta alkaneelta suojelutyöltä putoaisi pohja (vai putoaisiko?). Juha Juutinen r--------------------------------1 1 1 1 Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden vuodeksi 1985 Tilaushinta Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk, muille 120 mk Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen En ole jäsen Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI ETUNIMI ' JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) .. Kaikta. Tulin hyvälle mielelle luettuani kirjan, mutta kohta keksin, mikä siinä jäi vaivaamaan. Kesken askelen yllätetty fasaani on juuri niin hölmistyneen näköinen, että lukijakin vakuuttuu, että "ilmeisesti se ei ollut ajatellut asiaa tältä kannalta". Hyvästi". Kuvatuksi tulee oravan jen eläimet "keskustelevat" pesä ja kanahaukan saalistuskeskenään. vsk. Tarinoista välittyy mainiosti kuvaajien lähes henkilökohtainen suhde kuvauskohteisiinsa, jotka osoittautuvatkin aikamoisiksi persoonallisuuksiksi. Toisaalta on ymmärrettävää, että kirjoittajat eivät halua pelotella lukijoita norppien perinnöllisellä kelvottomuudella Uos sitä nyt edes onkaan). Apatiasta ja suojelukohteen "vihollisten" solvaamisesta ei ole jälkeäkään. JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA 1:50 postimerkki Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI ääressä syvennyn ''OravanpoiL ________________________________ _ SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. Loppujen lopuksi kalastajilla ja norpilla on yhteiset intressit. vasta oravasta ovat upeita. Piirretylle tai maalatulle oravalle voin helpommin suoda ajatuksia, jutelkoon vaikka variksen kanssa, mutta valokuvassa näkyvä otus on minulle luonnon eläin, joka ei sanaleikkejä juuri keksi. kan tuimailmeinen silmä tarkMukava on myös niukkasakailee yli tekstipalstan hangennainen tapa, jolla kerrotaan pinnan jälkiä. Orava ja käpytikka tyhva tuijottaa viereisellä sivulla jentävät käpyjä kumpikin taapertavaa riekkoa, kanahauomalla tavallaan. kyllästymättä toisenkin kerSadun eläimet ovat toimilran . Kuvien koko esimerkiksi Oravanpojan seikvaihtelee melko rajusti. Tarinan lopussa huomutta Jukka Parkkinen sanoo maan hymyileväni viimeisen sen hyvin. Jos edes huomaisimme niitä. Yhteistyö ja tiedonkulku osapuolten välillä on kunnossa. Tunneleista ja kiepeistä ni on nopeasti kerrottu elinei luennoida, vaan annetaan tasoa etsivän oravan retki mahdollisuus itse huomaamiherkkujen perässä korvesta seen ja kysymiseen. Eikä tupsukorvan kotikorkiaan kirjassa mainitaan yli vessa aina paista aurinko. lintulaudalle ja takaisin "Oravanpoika" on jälkien kirja. Kupaa monia eläimiä, harvinaivat ovat yksinkertaisia, useimsiakin, kuten kotkan, liito-oramiten kohde ja epäterävä tausvan ja ta.viokuurnan. Se olisi todella valitettavaa, sillä saimaanhyljetyöryhmä vaikuttaa innostuneelta, määrätietoiselta ja toimivalta. taan totuudenmukaisia. Ulla Kokko Maailmaa tupsukorvan · silmin Hannu Hautala Jukka Parkkinen: Oravanpoika Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1984, 56 s. 57. "OravanMatkallaan Oravanpoika tapojassa" siihen ei pyritä. tä on lapsenkin helppo katsoa, Onneksi ei ole ryhdytty käymutta joskus utelias silmä turmään läpi koko H. Hautalan haan hakee lisää yksityiskohlajivalikoimaa. . Ja kunniamaininnan ansaitsee tietysti kirjan kuvitus, kaunista, herkkää, sinivalkoista. Pieleen mennyt pöllöretki harmittaa. TariKuvat on hauskasti somminan mukana ujutetaan ovelasti teltu niin, että viereisten sivutietoa. MieHyvästä kirjasta tulee hyvä leen tulee suosikkiruno: "Olin mieli. Parempaa etsivä sivun punaposkiselle omenalle. Asiaa varmasti auttaa myös se, että hyljetyöryhmä on saanut valtiolta 600 000 markkaa, jolla on välittömästi (eikä vuosien odotuksen ja katkeroitumisen jälkeen, kuten yleensä) voitu korvata kalastajille vesien osittaisrauhoituksesta aiheutunut tulonmenetys. Päinvastoin, kirjassa kuullaan .myös kalastajaa. Vähäeleisen kyyniettä lumi lentää. Hauskaa luettavaa ovat myös norppakuvaajien Jouko Kuosmasen ja Juha Taskisen kertomukset kuvausretkistään
Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puh. One of the couple's most recent noteworthy works is the new official residence for the President of the Republic. They are totally destroyed by forest fires but also by clear-felling. by Jorma Laurila pages 36-39 The article discusses the possible relationship of ozone to widespread forest devastation in Europe. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelukeskus Kajaaninkatu 13 90100 Oulu 10 puh. (953) 17 358 Pertti Sii/ahti, piirisihteeri Architecture demonstrates the harmony existing between people and Nature. By merely subserving utility the architect becomes an exploiter of Nature, say the Pietilä's. Nutrients tend to become bound to the lake bottom in large quantities. ln modern silviculture, however, the natural regeneration of forest trees is prevented and the new generation starts off in the form of planted seedlings of methodically sown seeds. The over-density of small roach and perch is reduced by catching or by stockin~ with predatory species. Gothenburg a pioneer of refuse sorting by Kirsi Vanttaja pages 43-45 Acting on a suggestion by the general public, Gothenburg's public sanitation i:lepartment in collaboration with the environment and public health authorities has launched a refuse collection campaign in which the emphasis is placed on the sorting of waste at its source the home. Through water body protection measures it has been possible to curtail the nutrient loading m Finland caused by urban districts. Fires have devastated large areas of naturar fires at irregular intervals. (931) 115 715 klo 9-13 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan Luonnonsuojelukeskus Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta 90 puh. Sorting will also enable materials to be recycled. hairy woodrush (Luzula pilosa), start growing from seeds in the humus layer. Forest succession begins on nowerstrewn ground by Tapio Lindholm pages 22-27 A forest without trees is still a forest. However, ozone is perfectly capable of arriving by a process of long range transport from elsewhere in Europe should the concentrations of the gas there increase. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. (9692) 21 702 klo 9-13 Pirkko Hyvönen, piirisihteeri Uudenmaan Luonnonsuojelukeskus Perämiehenk. The seriousness of the damage sustained by a lake has Lapin Luonnonsuojelukeskus Honka tie 7, 28120 Kemijärvi 2 puh. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri OK-OPINTOKESKUS Mariankatu 12 00170 Helsinki 17 puh. This attempts to determine what opportunities are available for increasing timber production and reviews the forest industry's prospects. (90) 176 633 Liisa Leskinen, opintosihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. The other side of eutrophication by likka Sammalkorpi pages 28-30 In order to become eutrophicated, a lake requires nutrients. When traditiona! water body control remedies (sewage loading, acid threshold prevention) continually end in failure, it is most probable that the eutrophication is caused by fish. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 21-1 Tilaushinnat 1985 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 120 mk, muualle 130 mk. The course of food chains 1s also uitstable: roach dominate the habitat and cycle nutrients. In short, the programme 1s far too optimistic for implementation, but when implemented wili, owing to its many shortcomingsh cause a great deal of environmental arm not only to forest, but also to peatland and lake, ecosystems. When these 'valueless" fish are reduced, the nutrient cycles they have created also decline. Buildings thai bow to Nature an inten-iew with architects Raili and Reima Pietilä by Rilva-Tuuli Laurila pages /8-21 Raili and Reima Pietilä are indisputably among the leaders of present-day Finnish architecture. Ali of these measures have an appreciable environmental impact which has been largely ignored in the programme. The natural succession of coniferous forest (taiga) consists of periods in which the trees and undergrowth grow peacefully, interrupted by periods of abrupt change in the community. According to Finland's leading acidification researcher, Dr Satu Huttunen, ozone has only a slight effect on the forests in this country, as only minute quantities of the gas are evolved in the Finnish atmosphere. There is a return of the original zooplankton species which can effectively control algal blooms. Hence, the life strategies of forest plants have become adapted to this situation. The drawback of the programme from the environmental standpoint is the drastic increase in clear-feliing. They term this approach "natural expressionism''. Neither do other factors affecting clear-feliin$ objektives. The situation has by no means always, however returned to normal after the loading has ceased. A third group of plants, e.g. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 95 mk . The building depicts how frost and the sea have sculpted the seashore. Forest mosses are a good example of this group. (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Esko Joutsamo, pääsihteeri Hannu Hakala, toimistopäällikkö Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Tiina Toivanen-Toikka, kanslisti Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Terho Poutanen, järjestösihteeri Outi Pärnänen, julkaisusihteeri 58 Summaries of the Main Articles Translated by Leigh Plesler "Forest 2000" A development programme for forestry in Finland by Ismo Tuormaa & Tapio Lindholm pages 12-15 ln early 1985 an extensive development pian the so-called Forest 2000 programme was published in Finland. Some plants benefit from shading by tree foliage. It is also the stage at which forest tree seedlings establish themselves. The programme includes a proposal for a long-term programme for Finnish forestry. toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Anne Brax, Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Antti Karlin, Auli Kilpeläinen, Ulla Kokko, Ilpo Kuronen, Pekka Peura llmoitusmyynti Exomark Hietalahdenkatu 8 A 21 00180 Helsinki puhelin 90-646 300, 90-641 963 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto. These three $roups of plants dominate the vegetauon of burnt-over forestland or present-day clear-felled areas. (90) 642 881 / säätiön asiamies Seuraava Suomen Luonto ilmestyy 30. Fire has in fact been aa important factor in the coaiferous forest ecosystem. Using natural materials, the husband and wife team blends and sculpts these to produce masterpieces of natural lore: cloud formations, freezing, or the spruce trees inhabiting a building site. 8. Also, the programme is powerless in the face of large-scale environmental effects. Their work bears an unusual stamp the Nordic wildlife and countrys1de. The facade is an interpretation of the growth of a tree's trunk and its branches. depended on the length of the exposure and the shallowness and rapidity of turnover of the lake. (90) 655 377 Tuula Honkanen, piirisihteeri Kymenlaakson Luonnonsuojelukeskus Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. Certain grasses and dwarf shrubs begin to grow vigorously following a fire or clear-felling. Remedies for example to damage caused by acid rain do not appear on the programme at ali. Ozone new threat to forests. vsk.. Ecological lake management means that the original food chains are reinstated. 11 A 17 00150 Helsinki puh. This represents an atlempt to prevent toxic compounds from reaching the environment. Studies have been made, for instance, at the Essen air poliution control research station in the Federal Republic of Germany, where a research team has announced that ozone is apparently playing a major role in the destruction of Central European forests. Hence, the most natural component of the forest is the field, or herb, layer which also has its hey-day foliowing clearfelling. Dynamic tree growth would be promoted by even greater use of fertilizers and by full-scale ditching of boggy forests. This period of forest succession is characterised by vigorous growth and colourful arrays of flowers. SU0MENLLJONTO Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki 15 puhelin 90-642 881 Päätoimittaja Tapio Lindholm Vs. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Luonnonsuojelukeskukset Turussa, Oulussa, Tampereella, Lappeenrannassa, Kemijärvellä ja Helsingissä LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-191 2010 Pentti Forsten, 939-371 33 Kaj Granberg, 941-262 096 Marianne Hemgård, Galtby skola, 21710 Korpo Timo Hokkanen, 973-28 311 Tapani Hyytinen, 968-15 090 Raimo Kantola, 986-71 569 Upo Kuronen, 90-367 713 Tapio Lahti, 931-615 718 Hannu Luotonen, 981-221 916 Tarmo Niemenmaa, 36200 Suntinmäki Pentti Rauhala, 980-610 70 Vesa Tanskanen, 953-25 096 SUOMEN LUONTO 4/ 85 44. LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomen Luonnonsuojelukeskus Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku 10, puh. Many other plants, however, benefit from the periodical outbreak of fires, as well as, during recent times, clearfelling . ln designing this they say they have come close to naturalism. Laurila interviews a member of the team, Dr Georg Krause. The windows, which bave been given a natural form, provide a link between the interior and the surrounding forest. (981) 15 828 Kimmo Kaakinen, piirisihteeri Pirkanmaan Luonnonsuojelukeskus ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere 10 puh. lrtonumero 18 mk JSSN 0356-0678 Värieroctelut Oy Lito-Scan Ab ja Forssan Kirjapaino Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Toimitus ei vastaa kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Others, like the rosebay wiliowherb, or fireweed (Epilobium angustifolium) and wild raspberry (Rubus idaeus) rapidly occuPY free spaces. SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki 10 puh. Inspiration for the best designs comes straight from Nature, not from Rome or Egypl, they aver
Metsäsuomalainen. Hiljainen, mutta melko peloton. Kun metsä voi hyvin, ihminenkin saa siitä elinvoimaa. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) asustelee lehtija havumetsissä. Ja koko Suomi. Hyvin hoidettuun metsään on ilo mennä. Kuunnella terveiden puiden huminaa. Katsella oksistojen kauneutta kuusten syvää vihreää, mäntyjen aurinkolatvoja, koivujen huikaisevaa heleyttä. Hyvin hoidetussa metsässä on ilo olla. Unohtaa maailma, huolet ja oma kiireinen itsensä. Lannoitettu metsä tuottaa ja voihyvin. Kuva: Hannu Hautala l annoitetussa metsässä viihtyvät linnutkin. Rakastaa kuusikoita. Sen rehevyydessä ja runsaassa aluskasvillisuudessa. Kutsuääni sointuva "pjy'; myös pehmeä "bytt bytt''.. Nauttia sen valosta, uhkeista tuoksuista ja rauhoittavista metsän äänistä. Milloin sinä olit viimeksi metsässä. Popsii marjoja, silmuja ja sieniä
976-208 35. S_ISSI-Vll1TA Sissi-sadeviitt varuste. Se a ?n rnonikäytf"• si(tä saa rak!~~Jaa retkeilijän ~~kk ~rikoista, suojan t e_ttua hetkess-h·· _omeen ja avaro1/Je. Pusero on nylonvuorinen. Housuissa tilava reisitasku ja polviosat ovat kaksinkertaiset. NEVADA-PUKU Vapaa-ajan asu erähenkiselle miehelle. Samaa materiaalia kuin Pioner-puku. Tuotteita myyvät alan erikoisliikkeet ja tavaratalot kautta maan. a atalaavun Valmistaja: SASTAlUOTE KY 75530 POROKYLÄ, puh