Jotkut lajit istuttavat muniessaan puuhun toukkiensa ravinnoksi sopivan sienilajin kuten eräät kaarnakuoriaiset sinistäjäsieniä ja puupistiäiset nahakkaita. Nykyihmiselle nimen alkuosan merkitys ei heti avaudu. Sarvijääristä tutuin, sarvijaakko, on nimensä väärtti itseänsä parikin kertaa pitempine sarvineen. Mutta syövätkö toukat puuta. Seppo Vuokko SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Mutta ovat monet muutkin sarvijäärät huomiota herättävinä saaneet kansalta sattuvan nimen kuten rakennuksissakin asustava, jylhän sinisenmusta papintappaja. Mutta mikä on hapsenkakkiainen. Eri lajien toukat elävät eri puulajeilla ja eri lahoamisasteisissa puissa aina elävästä puusta läpeensä lahoon pökkelöön. Ja kun hyttysiä kuurnivat tiedemiehet eri syistä kehittelevät nimettömiksi jääneille pikkuotuksille suomenkielisiä nimiä, joukkoon mahtuu ainakin sivullista hymyilyttäviäkin kuten hammasleukakääpiäinen, kaukosyöksykäs tai piilopääaatukainen esimerkit uhanalaisesta kovakuoriaislajistostamme. Hapsenkakkiainen Hyönteisiä on maassamme yli 20 000 lajia ei niitä kaikkia kansa ole tuntenut saati nimitellyt. Naaraan munajohtimessa on hiivaa, joka tarttuu munan pintaan ja kuoriutuva toukka saa hiivan suoleensa. Uudemmat hyönteiskirjat eivät lainkaan sitä tunne. Toukkien suolesta ei liene löydetty itse puuaineista, mutta sen sijaan suolessa elää hiivasieniä, joilla on keskeinen merkitys sarviJaaran ruoansulatuksessa. Puu on heikosti sulavaa ja yksipuolista ravintoa. Aikuinen huolehtii jo muniessaan, että jälkeläinen saa oikean hiivakannan perintönä. Sepä viittaakin pikkueläimen elinympäristöön: hapsi-sanaa on käytetty myös merkityksessä -puun vuosikasvain, kerkkä. Ilmeisesti yksikään hyönteinen ei itse pysty hajottamaan puuta, vaan ne kaikki käyttävät jollakin tavoin Sarvijaakko on tutuin hapsenkakkiaisiin eli sarvijääriin kuuluva hyönteinen. Sarvijäärien toukilla on kyllä järeät leuat, joilla kelpaa puuta jäkertää. Ja metsässä eläviä ovat miltei kaikki yli 80 sarvijäärästämme. vsk.. Oman nimen saivat vain taloudellisesti merkittävät lajit tai ulkonäöltään tai käyttäytymiseltään riittävän erikoiset hyönteiset kuten hapsenkakkiainen tai sontiainen muut olivat kollektiivisesti ötököitä, hyttysiä, kärpäsiä, matoja, koppiaisia ... 2 hyväkseen alkueläimiä, bakteereita tai sieniä. Nimi on korvattu "asiallisemmalla" sarvijäärä-sanalla. Toiset tyytyvät sarvijäärien tavoin antamaan jälkeläisilleen sopivan pieneliökannan suolistoon
..... Vaikka parlamentti olisi puolillaan luonnonsuojelun nimeen vannovia poliitikkoja, ei luonnonsuojelulla ole yhteiskunnassa arvoa ellei sitä aja ja pidä esillä poliitikoista ja poliittisista ryhmistä irrallinen luonnonsuojeluliike luonnonsuojeluliitto. ............ .. Luonnonsuojelua siihen ei voi sovittaa. . Luonnonsuojelun paras turva on ollut ja on näemmä vastaisuudessakin vain sille omistautunut luonnonsuojeluliike. .. ....... ... .......... .. On hyvä että vakavaa huolta luonnonsuojeluasioista kantavia henkilöitä on korkeissa päättävissä luottamuselimissä. .. ... ... .......... 12 Satu Hassi: Luonnontieteet elämää puolustamaan. Vihreyttä pidetään kovasti luonnonsuojelullisena aatteena ja vihreät kernaasti antavat ymmärtää olevansa ekologisella tiellä. .... . ... Käykö tässä kuitenkin niin, että kun kattila laajenee, keitto laimenee. 18 Heikki Toivonen: Mitä kuuluu Koijärvelle. ... ..... Keskitytään liikaa torailemaan pikkuseikoista kun pitäisi viedä eteenpäin luonnonsuojelua. 28 Mielipiteitä, keskustelua .... ..... .. ..... Yleistä myötätuntoa luonnonsuojelulle tosiaan on. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. .... 46 Kannen auringonkukal/a viihtyvät seitsenpistepirkot on kuvannut Jarkko Mäkineva. Vain silloin ydinvoimalaonnettomuuksia ei ole kun ei ole ydinvoimaloitakaan. Puolueilta alkaa syntyä erilaisia ympäristöpoliittisia ohjelmia ja eri poliitikkoja tai niiksi aikovia alkaa näkyä erilaisissa luonnonsuojeluyhteyksissä. ... Tällöin se on pelkkä pelinappula. 24 Ismo Tuormaa: Ympäristölautakunnat eivät ole oikotie onneen .................. 9 Pekka Lintula: Ydinjätteen kalliosijoitus ei ole turvallista ............... Näin ei kuitenkaan välttämättä käy. Ja muuta elämää tämä toiminta ei häiritse. Kukapa meistä ei olisi luonnonsuojelija. ...... .... Silloin juuri on se vaara, että sitä harjoitetaan kesämökin yksityisyydessä tai sitä ajavat ihmiset, jotka ovat käytännössä yhteiskunnan ulkopuolella. Luonnonsuojelijat eivät ole vihreitä, mutta ovatko vihreät luonnonsuojelijoita. Luonnonystävän aikakauslehti 4 • 1986 45. .. .... .... Olisikohan syynä se, että luonnonsuojeluväen keskuudesta löytyy liikaa nurkkakuntaisuutta, kateutta ja harrastelijamaisuutta. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta ... .... .. 38 Luontoilta ....... ... Vihreässä aallossa ui paljon sellaista porukkaa joille nykyistäkin urbaanimpi maailma on ihanne. .... Luonnonsuojelu on levinnyt kaikkiin kansankerroksiin ja sosiaaliryhmiin. . ... Poliitikotkin tietävät tämän. ........ vsk lrtonumero 18 mk Ketkä ovat luonnonsuojelijoita. ...... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta .......... 16 Petri Kangasvuo: Terveiset Nimettömältä Kairalta ....... Tshernobilissä, Neuvostoliitossa tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus osoittaa kaikkia laskelmia paremmin kuinka todennäköisiä ydinvoimalaonnettomuudet ovat. Hyvä niin, jos luonnonsuojelu siinä voittaa. Asiat eivät hoidu pelkästään näin. 26 Iiris Sutela: Cuba si! Luonnonsuojelussakin. .. ... Luonnonsuojelu ei ole pikkunäpertelyä eikä se ole marginaaliaate. ........... 15 Veikko Vasama: Lakimetsät hakkuuvuorossa...... Tuleeko luonnonsuojelusta yleistä hyvää tarkoittavaa toimintaa, jota ajatellaan lähinnä silloin kun ripustetaan linnunpönttöä kesämökin pihakoivuun. Näin ajattelee moni varsinkin kun viimeaikaiset mielipidetutkimukset osoittavat että luonnonsuojelulliset arvostukset ovat nyt suosittuja. 10 Jorma Laurila: Happamoituminen iskee pohjavesiinkin ......... Äärimmäisen pieni todennäköisyys! Ydinvoimaloita meille halunneet tahot ovat aina korostaneet kuinka epätodennäköisiä ydinvoimalaonnettomuudet ovat. 4 Rauno Ruuhijärvi: Kahdenvälistä ympäristönsuojelua. .. Asialla on kaksi puolta. ....... Toisaalta luonnonsuojelun vaarana on muodostua keinoksi omaan poliittiseen etenemiseen. Järjestöllisiä pelisääntöjä ei haluta noudattaa, eikä osata antaa arvoa toisten mielipiteille. ...... ...... .. vsk . ........ ....... Sellaisia ei pitäisi sattuakaan muualla kuin todennäköisyyslaskijoiden tilastoissa. .... On ilmeistä, että osa ihmisten luonnonsuojelullisesta huolesta tulee kanavoitumaan tukena vihreälle liikkeelle. On luonnonsuojeluliikkeessä toimivien ihmisten omakin vika, että luonnonsuojelusta on lopultakin jäänyt suurelle yleisölle epämääräinen kuva, kaikesta asian positiivisesta latauksesta huolimatta. , Tapio Lindholm 3. 36 Ulkomailta ............. Se on ilmeisen epämääräistä ja ihmiset purkavat sitä yhtä epämääräisesti. 20 Jari Tuiskunen: Pienet pilkukkaat pedot kesälaitumilla .... ..... 44 Summaries of the Main Articles ........... 36 Kirjoja ....... ... Luonnonsuojelua ei pidä muutenkaan lokeroida muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta irralliseksi. Se on myös kysymys joka pitäisi selvittää. Onhan eduskuntavaaleihin aikaa enää runsas puoli vuotta
Norppien elinalueita on suojeltu pyyntirajoituksin. Dosentti Eero He/teen mukaan Itämeren hylkeet ovat erittäin voimakkaan lemiallisen stressin alaisina. Lisärahoitusta hankitaan säätiön ja laivayhtiön yhteisellä varainhankintakampanjalla. Seurantamenetelmien tehokkuutta osoittaa 13 "uuden" norpan löytyminen. Kaikkiaan löydettiin vuoden aikana 16 kuollutta norppaa. Tiedoista on apua, kun esimerkiksi yritetään asuttaa autioituneita hyljeluotoja uudelleen. ihomuutoksia, valtimoiden kovettumista, sisäelinten sairauksia, epämuodostumisia räpylöissä ja ennen kaikkea lisääntymiskyvyttömyyttä naarailla. Lisääntymishäiriöt johtivat siihen, että Itämeren norppanaaraista oli 1970-luvlla kantavia vain 20-30 prosenttia, kun terveessä norppakannassa 80 prosenttia naaraista on tiineinä. 921-645 764). Norppien laskentaa on tehostettu uusin menetelmin. Saimaannorpan suojelutyötä johtavat Maailman Luonnori Säätiön Suomen Rahasto yhdessä Joensuun yliopiston kanssa. Norppia elää tätä nykyä koko Itämeressä 8 000-10 000. Itämeren hyljekannat ovat viime vuosikymmenten aikana romahtaneet, ja sukupuutto uhkaa kaikkia sen kolmea hyljelajia: hallia, norppaa ja eteläisellä Itämerellä asustavaa kirjohyljettä. Erillisiä talvehtimisalueita on 11. Halli on Suomessa kokonaan rauhoitettu, mutta norppia saa vielä metsästää; vuosittain ammutaan 100-200 viiksiniekkaa. Itämeren hylkeiden suojelu tehostuu Maailman Luonnon Säätiön Suomen ja Ruotsin rahastot ovat käynnistäneet kolmivuotisen kampanjan Itämeren uhanalaisten hylkeiden suojelemiseksi. Ympäristömyrkkyjen mittaamiseksi kuuteista otettiin myös karvaja verinäyte. Uudenmaankatu 40, 00120 Helsinki , p. Niistä kolme kuoli pesäpoikasina ja kaksi hukkui kalaverkkoihin. Lisäksi kuuttimerkinnöissä kertyy ja on jo kertynytkin paljon arvokasta tietoa hylkeiden käyttäytymisestä kevätjäällä, Helle toteaa. Ympäristö myrkyt pääsyyllinen Itämeren hyljekantojen ahdinkoon ovat pääsyynä ympäristömyrkyt,, etenkin PCB. Hallin asiat ovat kaikkein huonoimmin, sillä kuluvalla vuosisadalla hallit ovat vähentyneet 100 000 yksilöstä 1 500:aan. Rivakan kasvun salaisuus on voimajuomassa, jota se emästään imee. keistä ovat tervetulleita. Hallin kohdalla muutokset ovat samanlaiset. noin sadan neliökilometrin alueella. Laskentaa täydentämään on kehitetty Ientolaskentamenetelmä erityisesti hylkeitä varten. Esimerkiksi 1970-luvulla 70-80 prosenttia norppanaaraista kärsi kohdunkuroutumasta. Verkkokalastus ja siimapyynti on kielletty 15. Kannan hupenemista kuvaa se, että vuosisadan alussa norppia metsästettiin vuodessa saman verran kuin niitä nyt on elossa. Kirjohylkeitä on jäljellä pari sataa, mutta niitä on alunperinkin ollut Itämerellä vain noin tuhat. Norppien koetarhassa Enonkosken Olavinlammessa on nyt kaksi naarasnorppaa. Pilaantuneestakin hylkeenruhosta voidaan saada tarpeellisia näytteitä. Kuollut hylje voi auttaa vielä eläviä! Havainnoista voi ilmoittaa Maailman Luonnon Säätiöön (os. RK SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Ruotsissa hylkeet ovat rauhoitettuja, mutta eivät täysin: kalastajat saavat am4 pua minkä tahansa pyydyksiltään tapaamansa hylkeen. Vielä ei osata sanoa, mihin esimerkiksi läntisellä Suomenlahdella merkityt kuutit vaeltavat; ne voivat vaeltaa etelämmäs Itämerelle tai Perämerelle. Kuuttien merkinnöillä saadaan tietoa hylkeiden liikkeistä ja vaelluksista sekä kuolevuudesta. Uusi vene ja perämoottori auttoivat avoveden aikaisen seurannan laajentamisessa. Saimaannorpat elävät jakaantuneina ainakin neljään osakantaan. Norppakannan pienentyminen pysähtyi nyt ensimmäisen kerran vuodesta 1979 jatkuneen tehostetun suojelutyön aikana. 90644 511) tai Martti Soikkelille Turun yliopistoon (os. Tavoitteena on saada Saimaaseen noin 400 hylkeen kanta, jolloin sukupuuton uhka poistuisi. vsk .. Merivartioalusten mukana liikkuneet hyljetutkijat merkitsivät kevätjäillä 29 hallikuuttia pienellä räpylään kiinnitettävällä muovimerkillä. 6. Keväällä tutkijat inventoivat pesät liikkuen moottorikelkoilla ja hydrokoptereilla. Ilmoita hyljehavainnoistasi Tutkijat vetoavat myös suureen yleisöön: kaikki havainnot elävistä ja kuolleista hyiHallikuutti varttuu kolmessa viikossa 10-kiloisesta 50kiloiseksi. Apulaisprofessori Martti Soikkelin mukaan ympäristömyrkyt ovat aiheuttaneet hylkeille monenlaisia seurauksia, mm. Kuuttimerkinnöillä lisää hyljetietoa Kampanjan toteuttamisesta huolehtiva Itämeren hyljetyöryhmä aloitti maaliskuussa hallinpoikasten eli kuuttien merkinnän Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Karvanäytteestä nähdään, paljonko ympäristömyrkkyjä kuuteissa on ja verinäytteestä voidaan todeta, ovatko ympäristömyrkyt jo aiheuttaneet muutoksia_ kromosomeissa. Silja Line -yhtiö on lahjoittanut kampanjaan 600 000 mk. Norpanpoikasia, kuutteja, syntyi viime vuonna 18. Kesällä Olavinlampeen aiotaan siirtää yksi urosnorppa. 20500 Turku, p. Jorma Laurila Saimaannorpat pitivät pintansa Saimaannorppia oli vuonna 1985 noin 150 eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna tarhassa kuoli kaksi norppaa tauteihin ja yksi pahoinpideltiin kuoliaaksi. Hylkeenmaidon rasvaproti on 501 Samalla hylkeenpoika saa valitettavan a jon ympäristömyrkkyjä, jotka hanakasti kerääntyvät rasvakudokseen. 4.-30
Nuuksion järviylänköalueen suunnittelun on myös oltava yhtenäistä maanomistusoloista huolimatta, seutukaavaliitto sanoo selvityksessään. Paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuudet, retkeily ja kuntien ulkoilun alueet, 4) asuntoalueet (nykyiset asutusja lomakeskittymät) ja 5) maaja metsä talousalueet. Tervalammin luonnonhoitometsä ja siihen liittyvät Salmen-Velskolan alueet. Alueella elää 10-12 hyljettä ja vuosittain syntyy useita poikasia. Helsingin seutukaavaliitto esittää yleissuunnitelmassaan esimerkiksi kansallispuiston tai valtion retkeilyalueen perustamista alueelle. Nuuksion säilyminen suurelta osin luonnontilaisena tai ainakin rakentamattomana on lähes ihme, sillä alueelta on vain parinkymmenen kilometrin matka Helsingin sydämeen. 15 suota, seitsemän lehtoaluetta, seitsemän muuta arvokasta metsäaluetta ja kaksi kosteikkoa. neljä ulkoilukeskusta (Salmi, Luukkaa, Solvalla ja Oittaa), viisi ulkoilumajaa, viisi lämmittelytupaa sekä keittokatoksia, teitedut voidaan parhaiten turvata ja järjestää kansallispuiston perustamisen yhteydessä, järjestöt sanovat. Kolovesi on uhanalaisen saimaannorpan tärkeä elinpaikka. Luonnonsuojelualueita selvityksessä löydettiin useita, mm. Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto torjuvat kirjeessään metsähallituksen suunnitelman valtion retkeilymeen saakka ulottuva osa. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on harkinnut erittäin uhanalaisen Saimaan nieriän koeja palautusistutuksia sinne. Koloveden erämaisilla saloilla viihtyvät myös ilves, karhu, kuikka ja pohjantikka. Karkeasti voi sanoa alueen sijoittuvan Kehä III:n, Turuntien ja Hyvin.kää-Hanko-tien kainaloon. Suunnitelman toteuttamisen kustannuksista on myös valtion maksettava seutukaavaliiton mielestä osuutensa, sillä alueella on valtakunnallista merkitystä. suunnitellaan kansallispuistoa tai valtion retkeilyaluetta. Tavoitteiden saavuttamiseksi seutukaavaliitto ehdottaa seudullisen yhteistyöorganisaation luomista. Paineet virkistyskäyttöön ovat suuret ja alueelle onkin osoitettu mm. Poikasten uhkana ovat kalaverkot, joiden laskupaikkoja voitaisiin kansallispuistoalueella valvoa nykyistä paremmin. Alueet ovat: 1) luonnonsuojelualueet, 2) retkeilyalueet, 3) tehokkaan alueen perustamisesta arvokkaalle alueelle. Kolovesi on paitsi kaunis ja kalaisa, myös saimaannorpan tärkeä elinpaikka. KOTIMAASTA Luonnonsuojelijat esittävät puhdasvetisen ja erämaisen Koloveden perustamista kansallispuistoksi. Noin viidesosa järviylängostä kuuluu Helsingin kaupungin ulkoilualueisiin ja lisäksi maita omistavat valtio (1 360 ha), Espoon kaupunki (1 490 ha), Kirkkonummen kunta, seurakunnat ja yksityiset. Ongelmana suunnittelu~sa on toimintojen ohjaaminen juuri oikeille alueille niin, ettei seudun luonto kärsisi. Laajat, yhtenäiset ranta-alueet esitetään säilytettäväksi rakentamattomina ja myös rakennetuilla rannoilla on ulkoilijalla oltava mahdollisuus päästä rantaan, seutukaavaliitto toteaa. Uusia ajoja metsäteitä ei enää saisi rakentaa. Metsätalousalueilla seutukaavaliitto esittää metsien käsittelyn pääpainon siirtämistä puuntuotannosta ulkoilun edistämiseen. Keskeinen alue kaikelle suunnittelulle on ns. Tämän luonnonoloiltaan harvinaisen monipuolisen alueen pinta-ala on peräti 215 neliökilometriä eli se on suurempi kuin esimerkiksi Oulangan kansallispuisto. Ismo Tuormaa 5. vsk . Seutukaavaliitto on jakanut ylängön viiteen suunnittelualueeseen, jotka tulisi ottaa päätöksissä huomioon oli suojelun lopullinen muoto mikä tahansa. Yleisperiaatteena on luonnon huomioonotto alueen kaikessa käytössä. Kolovesi tarvitsee kansallispuiston Luonnonsuojeluliitto ja Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto kiirehtivät kansallispuiston perustamista Koloveden alueelle. Nuuksion järviylänköön kuuluu laajoja alueita Pohjois-Espoosta ja Vihdin kaakkoisosasta. Alueella on elinkelpoinen taimenkanta. D tailupaikkoja, uimarantoja ja jopa laskettelurinteitä. Samoin rajattiin pois Turuntien eteläpuolinen, PorkkalannieSUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Virkistyskäytön lähtökohtana ovat Helsingin seudun asukkaiden tarpeet ja alueen luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Aivan Helsingin kupeessa sijaitsevalle Espoon Nuuksion järviylängön alueelle . Järjestöt ovat lähettäneet asiasta kirjeen ympäristöministeriöön. Luonnonsuojeluliitto ja Kansallispuisto Helsingin kupeeseen. Pohjoisessa alue yltää Vantaankin puolelle, mutta seutukaavaliitto rajasi suunnittelunsa koskemaan vain Espoon puoleista ylänköaluetta. Nuuksion tulevaisuutta pohtinut Helsingin seutukaavaliiton työryhmä pitää aluetta valtakunnallisesti merkittävänä ja toivoo maanomistajilta yhteistyötä järviylängön luonnonarvojen säilyttämiseksi. Koloveden alue on maisemaltaan, luonnontilaltaan ja veden laadultaan ainutlaatuinen sisävesialue, joka sijaitsee Enonkosken, Savonrannan ja Heinäveden rajamailla
Hokkanen Joensuusta (Rovaniemen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, metsäteknikko Tuomo Ollila), Luonto-Liiton puheenjohtaja, lääketieteen kandidaatti Tapio Lahti Tamperee a uon on on paasihteeri Petteri Niskanen), Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, toimittaja Seija Marjamäki (Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja, varatuomari Tarmo Niemenmaa Kangasaita), Vaasan Ympäristöseuran varapuheenjohtaja, tutkija Pekka Peura (Vaasan läänin luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja, rehtori Tapani Hyytinen Kokkolasta), opiskelija Esko J. D Luonnonsuojelupostimerkkejä Postija telehallitus on julkaissut kaksi luonnonja ympäristönsuojeluaiheista postimerkkiä ja maksimikorttia. Kortteja myydään kahdeksan markan sarjana. Liittohallituksen jäseniksi 1987-1988 liittokokous valitsi seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja, biologi Timo J. KOTIMAASTA Satu Huttunen on vuoden nainen ~ääkset suojelussa Kanta-Hämeen Lintumiehet on käynnistänyt alueensa maakuntalinnun, sääksen, suojeluohjelman. Kirjan myyntituloilla puolestaan on tarkoitus kartuttaa sääksien suojelurahastoa. U usiokuoria Tuesta Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy on valmistuttanut kirjepaperia ja -kuoria saksalaisesta uusiopaperista. vsk.. 6. SAK:n allekirjoittaman uusiopaperiadressin, jossa vaaditaan suomalaista uusiopaperia. Tilaisuudessa jaetaan myös Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnot. aktiivisen yhdistystoiminnan, tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Maailman ympäristöpäivän 5.-6. Keskeinen osa suojelua on sääksitutkimus, jota Suomessa johtaa Helsingin yliopiston eläinmuseo. 6. Uhanalainen sääksi on jo paikoitellen hävinnyt Suomesta; kaikkiaan maassamme pesii noin 1 000 sääksiparia. Hopeisen ansiomerkin saivat Harriet Weckroth Paraisilta, Vesa Heinonen Vaasasta, Seppo Takatalo Nurmijärveltä, Johan Heino Tuusulasta, Jari Ylänne Helsingistä, Kimmo Kaakinen u usta, UJO a1m1sto Kotkasta, Kaarina Miettinen Helsingistä, Outi Pärnänen Vihdistä ja Riitta Pulkkinen Helsingistä. Vanha ylioppilastalo Helsingissä kuhisi nuukailijoita 16. Mikkelissä käsittelee uhanalaisia eläinja kasvilajeja. Saimaannorppamerkki ja rakennettu luonto -merkki ovat osa tätä sarjaa. Lintumiehet keräävät varoja sääksi kirjan kustantamista varten myymällä mm. Luonnonsuojeluliiton 50-vuotisjuhlavuotta vietetään 1988. Liiton jäsenmäärää pyritään kasvattamaan mm. Muualla Euroopassa se on vieläkin harvalukuisempi. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Vanhat tavarat saivat kyytiä myyntipöydillä ja huutokaupassa, jossa kaupattiin julkkisten jätteitä. Vuoden naisen valitsi Suomen Liikeja Virkanaisten liitto. Oulun yliopistossa työskentelevä Huttunen on tehnyt uraauurtavaa tutkimustyötä ja tuonut ongelmat rohkeasti julkiseen keskusteluun. SLL:n liittohallitus myönsi kultaisen ansiomerkin Hans Nordströmille Turusta ja SLL:n entiselle toimistopäällikölle Hannu Penttilälle. tekopesien ja keinoruokinnan avulla. Mirja Ruokoranta (oik.) onnistui huutamaan Tellervo Kpiviston käsilaukun; Riitta Pulkkinen vahvistaa kaupat. Ruuhijärvi jatkaa SLL:n johdossa Apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi jatkaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Luonnonja ympäristönsuojeluaiheisia postimerkkejä julkaistaan tänä vuonna eri maissa Europa-sarjassa. 4., Nuukuuden vuosipäivänä. Kirjekuorien kääntöpuolelle on painettu luonnonsuojeluliiton tunnuseläin norppa. vietetään kansainvälisesti teeman rauha ja ympäristönsuojelu merkeissä. Saari Oulusta (Kempeleen-Oulunsalon luonnons.uojeluyhdistyksen puheenjohtaja, filosofian tohtori Ahti Pyörnilä Oulunsalosta) ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, opiskelija Jari Ylänne (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin ja Kuopion Ympäristönsuojelijoiden puheenjohtaja, opiskelija Jukka Eskelinen). Tuki suunnittelee jo uusiopaperituotteiden valikoiman monipuolistamista, ja mahdollisuuksien mukaan materiaalina käytetään kotimaista uusiopaperia. Suomen päätapahtumassa Riihimäellä käsitellään luonnonvarojen käyttöä. 6 Ilmansaasteiden aiheuttamia ympäristövaurioita tutkiva fil.tri., dosentti Satu Huttunen on valittu vuoden naiseksi 1986. Haastajaa hänelle ei ilmaantunut huhtikuun alussa Vaasassa pidetyssä luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa. Vuonna 1984 Satu Huttunen sai Suomen luonnonsuojeluliiton ymj päristöpalkinnon arvokkaasta .::; työstään. 1,60 markan postimerkki kuvaa saimaannorppaa ja 2,20 markan merkki rakennettua luontoa. Kierrätysliike luovutti ympäristöministeri Matti Ahteelle ja metsäteollisuuden edustajalle yli sadan järjestön mm. Symposiumin järjestävät Pohjola-Norden, Etelä-Savon Luonnonsuojelupiiri, Suur-Savon Luonnonsuojeluyhdistys, OK-opintokeskus sekä Mikkelin lääninhallituksen ja kaupungin ympäristönsuoielutoimistot. Maailman ympäristö päivä Maailman ympäristöpäivää 5. Lintumiehet haluavat kamelinympäristöjä ja auttaa pesintää tarvittaessa mm. Liittokokouksessa palkittiin ansioituneita luonnonsuojelijoita. Saimaannorppa ja rakennettu luonto ovat myös uusien virallisten maksimikorttien aiheina. sääksitauluja ja linnunpönttöjä. Meneillään olevan jätehuollon teemavuoden jälkeen vuonna 1987 luonnonsuojeluliitto valmistautuu toimintansa 50-vuotisjuhlaan
Vieläkin moni museon vanhimmista työntekijöistä muistaa, kuinka Ilmari Hiitonen kulki kasvimuseon sokkeloissa vikkelänä kuin kärppä neuvoen ja opastaen toisia, ja illalla hän vielä pitkään viipyi työajan jälkeen näytepinkkojen ääressä. Useita hänen kannanottojaan julkaistiin päivälehdissä ja luonnonsuojelujulkaisuissa. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että askelkin todellista liikettä on parempi kuin kymmenen ohjelmaa. Onko paperin laatiminen puhdas vaalikikka. 7. Oli hienoa, että omistuksen kohde vielä oli elossa ja saapui kasvion julkistamistilaisuuteenkin kesällä 1984 Kasvitieteen laitokselle. 1898. Sosiaalidemokraattinen puolue julkisti huhtikuussa luonnoksensa puolueen uudeksi ympäristöpoliittiseksi ohjelmaksi. Ympäristönsuojelua ei enää nähdä suhdannekysymyksenä vaan asiana, joka pitää hoitaa riippumatta siitä, meneekö valtiolla taloudellisesti hyvin vai huonosti. Hän kuoli kotonaan 10. Tällä tavoin luomme yhteistyötä maan luonnonharrastajien ja luonnonsuojelijoiden välille aivan ruohonjuuritasoltakin. Mitä tämä tarkoittaa. Hänen kiinnostuksensa luonnonsuojeluun säilyi myös aivan viimeisiin vuosiin: niin Suomen Luonnon toimitus kuin liiton puheenjohtaja, ja ilmeisesti myös ympäristöviranomaiset saivat useinkin vastaanottaa Ilmari Hiitosen kantaaottavia kirjeitä ja puhelinsoittoja Suomen Luonnon päätoimittajana taisin viimeksi saada sellaisen, jossa pohdittiin ympäristöministeriön nimeä ja toimialaa. Kuten mitä. Luonto-Liitto järjestää myös jatkossa tapahtumia ja luonnonharrastusleirejä, joihin koko perhe on tervetullut. Poijärven kanssa laatimansa suppeamman Kouluja retkeilykasvion kautta. Jos lapsesi ei vielä ole Luonto-Liiton jäsen eikä saa omaa luontolehteään Sieppoa tai Nuorten Luontoa voit korjata tilanteen maksamalla Luonto-Liiton jäsenmaksun 50 mk liiton ps-tilille 9086-1 ja ilmoittamalla kuitissa, kumman lehden perheeseen toivotaan tulevan. Luonto-Liitto tarjoaa sekä lapsille että nuorille omat lehdet: lapsille liitto julkaisee jäsenlehtenään lasten luontolehti Sieppoa ja nuorille Nuorten Luonto -lehteä. KOTIMAASTA Koko perhe suojelemaan luontoa! Pekka Makkonen Lasten luontoleireillä nuuskitaan luontoa täysin siemauksin ja opitaan tuntemaan kasveja ja eläimiä leikin lomassa. 7. Ei, kyllä paperin laatiminen lähti muista tarpeista. Tunnustan, ettei paperissa oteta kantaa yhteiskunnan suuriin linjakysymyksiin kuten jatkuvan kasvun tarpeeseen tai suhtautumiseen ydinvoimaan, mutta eräitä hyviä yksityiskohtia siinä kyllä on. 2. Paperissa ehdotetaan esimerkiksi eräänlaisen ympäristönsuojeluorganisaation luomista työpaikoille. Sujuvana jatkeena näille toimii kädessäsi oleva Suomen Luonto, josta vastaa aikuisjärjestö. Demareilta uusi ympäristöohjelma Parhaimmin Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteistyö lähtee siitä, että perheen sisällä innostutaan yhdessä tai erikseen luonnonharrastuksesta. Tähän kasvioja tutkimustyöhön liittyy hänen vähemmän näkyvä uransa Helsingin yliopiston kasvimuseon viroissa, lopulta kustoksena. Lisätietoja kaikista leireistä saa leirikesä-esitteestä, jonka voi tilata liiton toimistosta soittamalla 90-f7 l 250. Mutta Ilmari Hiitonen ei enää tule Retkeilykasvion perusteellisesti uudistetun kolmannen painoksen julkistamistilaisuuteen tänä keväänä. Voi vain kuvitella, minkälaisen työmäärän tuo valtava ja vuosikymmeniä käyttökelpoisuutensa säilyttänyt teos on vaatinut! Kasvioiden lisäksi Hiitonen julkaisi kymmeniä erikokoisia tutkimuksia kotimaisen lajistomme taksonomiasta ja levinneisyyshistoriasta. Suomen kasvion julkaistessaan Hiitonen oli vielä varsin nuori, vasta 35vuotias. Tämä voisi tapahtua vaikka niin, että työsuojeluvaltuutetuille annettaisiin lainsäädännöllä mahdollisuus ja oikeus seurata työpaikkansa aiheuttamia ympanstöongelmia ja puuttua niihin. 1986, 87 vuoden iässä. Sisältääkö tämä 18-sivuinen läpyskä joitain uusia suuria oivalluksia, ympäristöpoliittista ohjelmaa laatineen työryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari. Olen pettynyt, ettei paperissa oteta kantaa esimerkiksi ydinvoimaan. Yhteispohjoismainen metsäleiri pidetään Rautavaaralla 25.-31. Tällä olisi mielestäni enemmän merkitystä kuin monella lääninhallituksen virkamiehellä. D Ilmari Hiitonen kuollut Ei ollut hetkenkään epäilystä siitä, kenelle omistaisimme Retkeilykasvion: tietenkin Ilmari Hiitoselle, jonka vuonna 1933 valmistunut Suomen kasvio oli ollut kasvitieteilijöiden "raamattuna" jo viisi vuosikymmentä. Seppo Vuokko Luonto-Liitto on innostunut yhteistyöstä aikuisjärjestön kanssa. vsk. Kannattaa pitää kiirettä, sillä jo perinteisesti maan parhaimmiksi tunnetut Luonto-Liiton luonnonharrastusleirit täyttyvät koko ajan! luonnon lukijoita. Ilmeisesti turhan monessa perheessä vanhemmat eivät tiedä Suomen luonnonsuojeluliitosta, vaikka jälkikasvu toimiikin Luonto-Liitossa, eikä toisaalta lapsille ole aina muistettu kertoa LuontoLiitosta, vaikka vanhemmat olisivat aikuisjärjestön aktiiveja tai vaikkapa vain Suomen SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Yksityiskohdissa, kuten ympäristölainsäädännön luomisessa puolueellamme on kyllä varsin puhdas omatunto, mutta peruslinjanveto puuttuu. Suurelle yleisölle hän tuli tutuksi nimenomaan kasvioidensa, jo mainitun mahtavan, yli 700-sivuisen Suomen kasvion, ja sen pohjalta yhdessä Arvi L. Henrik Ilmari Augustus Hiitonen syntyi Helsingissä 28. Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestölle Luonto-Liitolle on tulossa reipas leirikesä: Luonto-Liitto järjestää yhteensä 20 lasten luontoleiriä ja 12 nuorisoleiriä, joiden aiheet vaihtelevat musiikista ja kuvataiteesta rankkaan tosiharrastukseen kasvien ja perhosten parissa. Ismo Tuormaa 7 I. Mitään uusia, nerokkaita oivalluksia paperissa ei ole, mutta mielestäni puolueen kokonaisnäkemys ympäristönsuojelun tärkeydestä on syventynyt. Monilla pai_kkakunnilla ympäri Suomen on jo tehty monenlaisia tempauksia, joissa on ollut mukana niin nuorta väkeä Luonto-Liitosta kuin heidän vanhempiaan Suomen luonnonsuojeluliitosta. Mutta Ilmari Hiitonen oli myös innokkaasti alusta asti Iuonnonsuojelutyössä
Ostajan täytyi luopua jatkosuunnitelmistaan ja haudata lintu. Ensimmäiset kotkat ammuttiin joitain vuosia sitten Uudenkaarlepyyn tienoilla. Jaakko J. Mikä tärkeintä, he pystyvät toimimaan useampien poliisipiirien alueella, tarvittaessa koko läänissä tai jopa koko maassa. Luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvissa rikoksissa näytön hankkiminen on vaikeaa, siksi tutkimukset pitäisi saada käyntiin mahdollisimman · nopeasti. Ei kuulustellen, vaan kuunnellen. Siinä on perusteellisen selkäsaunan vaara koko ajan enemmän kuin lähellä. On osoittautunut, että ihmiset tulevat helpommin kertomaan epävarmoistakin havainnoistaan tällaiselle tavalliselle "vastarannalla asujalle". vsk.. Vihjeitten ja huhujen selvittäminen aloitet',;; tiin välittömästi. ja kerro havainnoistasi. Rikosta selvitettäessä on tullut ilmi voimakas merikotkille myönteinen suhtautuminen saariston mökkiläisten ja saaristossa liikkuvien keskuudessa. Lintuvahtijärjestelmä Suomeenkin Ruotsissa jo toimiva "Fågelvakt" eli lintuvahtijärjestelmä olisi luotava meillekin. Liikkuvan poliisin lakkauttamisesta kärsisi myös luonnonsuojelu Liikkuvan poliisin erävalvonnan yhdyshenkilöt eli entiseltä nimikkeeltään eräpoliisit ovat ammattimiehiä, jotka toiminta-alueensa läpikotaisin tuntevina nopeasti selvittävät ne johtolangat, joita kannattaa lähteä seuraamaan. Kyseessä oli aikuinen, sukukypsä uros. Jos epäilet tai tiedät jotain, ilmoita siitä viranomaisille tai paikalliselle luonnonsuojeluaktivistille. tiedoista on korvaamatonta apua viranomaisille. Lintuvahti toimittaisi saamansa tiedot välittömästi poliisille. Yhdenkin yksilön tappaminen on uhka harvalukuisen kotkakannan tulevaisuudelle. että lintu oli myyty. D SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Nyt kun pesintäkausi on parhaimmillaan, olisi kaikkien luonnonystävien syytä liikkua paljon metsäautoteillä, kylissä ja saarilla ja jutella ihmisten kanssa. Saaristossa ei ole helppoa liikkua tunnistettuna tai edes epäiltynä merikotkan tappajana. Syytteitä ei näissä tapauksissa voitu kuitenkaan nostaa, koska jutut ehtivät vanheta. Lehdistä on saanut lukea suunnitelmista liikkuvan poliisin toiminnan lakkauttamisesta. Pöytälaatikkotiedoilla, joita tämänkin jutun selvittyä on tullut esiin, ei enää ole mitään merkitystä, kun syylliset on saatu kiinni tai juttu on ehtinyt vanhentua. Korostettakoon, ettei meidän ole syytä tarkkailla vain ulkomaalaisia, sillä lähes kaikissa tietämissäni vireillä olevissa tai selvitetyissä jutuissa ovat tekijöinä olleet suomalaiset ja vieläpä paikkakunnalla asuvat. Miten kävisi tällöin luonnonsuojelu-, erä-, kalastusja vesiliikennevalvonnan. Ilmoita heti jos epäilet jotakin Olen toiminut alusta asti yhdysmiehenä saaristossa liikkuvien ja viranomaisten välillä. Nyt selvitetty rikos sattui viime syksynä. "Nykyisen luonnonsuojelu-. Eli niiden tulisi olla suunnilleen seuraavanlaisia: Kun havaitset jotain epäilyttävää, soita heti lintuvahdille numeroon ... Suomen luonnonsuojeluliiton Vaasassa pidetty kevätkokous vaati luonnonsuojelulain rangaistus pykälien pikaista tiukentamista. Salo Luonnonsuojeluliitto vaatii luonnonsuojelulain rangaistuspykälien tiukentamista Vaasassa paljastunut hälyttävä merikotkan ampumistapaus liittyy kansainväliseen uhanalaisilla eläimillä käytävään kauppaan. Tutkimuksis" sa kävi selville, . 8 KOTIMAASTA Kun merikotka on kaivettu ylös maasta, poliisi tarkistaa heti paikanpäällä metallinpaljastimella, löytyykö mitään. Pari vanhinta haulia oli jo ehtinyt koteloitua arpikudokseen, joten ne ovat vanhempaa alkuperää. Erilaisista vihjeistä, rekisterinumeroista yms. Järjestelmän pitää olla yksinkertainen ja ohjeiden lyhyitä ja selkeitä. Kuulusteluissa hän tunnusti tekonsa ja kaivoi merikotkan ylös. lain mukaiset rangaistusvaatimukset ovat täysin riitämättömät ehkäisemään ennalta uhanalaisilla eläimillä käytävää kauppaa, eivätkä ne mahdollista tehokasta poliisitutkintaa", liitto toteaa. Toimintaa haittaa kuitenkin määrärahojen niukkuus. Nyt tapettu lintu merkitsee ilmeisesti noin kymmenesosan menetystä alueensa kotkakannalJe. Minkälaisissa lyijylasteissa merikotkamme mahtavatkaan oikein lentää! Yhdenkin merikotkan ampuminen on hyvin vakava asia näin uhanalaiselle lajille. Tietoja nuuskiessamme meidän pitää unohtaa se kokouksissa ja seminaareissa nostatettu hurmahenki ja muistaa, että vastapuolella on aina kovempia kavereita, joilla on myös usein laaja ja avulias ystäväpiiri. Aikooko valtiovalta sysätä sen kaiken luonnonsuojeluväen harteille. Kiireellisyytensä takia asia on liiton mukaan käsiteltävä erillisenä lainmuutoksena irrallaan vireillä olevasta luonnonsuojelulain uudistamisesta. Ulkomaalaiset lienevät usein enemmän kuriireja ja toimeksiantajia. Myös linnun ampuja on tunnustanut tekonsa ja tulee vastaamaan siitä oikeudessa kuten ostajakin. Työtä vaikeuttaa myös se, ettei heitä voida nykyisessä systeemissä kokonaan irrottaa luontoon kohdistuvien rikosten selvittämiseen, vaan he valvovat myös liikennettä. Ruho oli kuitenkin päässyt pilaantumaan ja ruvennut haisemaan. Tässä yhteydessä on varmistettava lain tehokas valvonta. V aition eläinlääketieteellisen laitoksen tutkimuksissa ruhosta löytyi kymmenen haulia kolmen eri laukauksen jäljiltä. Tällaisia kooltaan noin 30 X 50 mm tarroja voisi jakaa kiinnitettäviksi kiikarikoteloihin, veneisiin, autoihin jne. Mikäli ympäristöministeriössä valmisteilla oleva uusi laki olisi voimassa, rangaistukset olisivat huomattavasti kovempia kuin nykyisen lain mahdollistamat sakot. Merikotkan ampumistapaus selvitetty Vaasassa Liikkuvan poliisin Vaasan yksikössä on selvitetty vanhemman konstaapelin Reijo Hedmanin johdolla nyt jo kolmas merikotkan ampumistapaus Vaasan läänissä. He ovat tuominneet jyrkästi kaikki ne, jotka "meidän" kotkaamme vainoavat
Pidämme tätä tärkeänä asiana, vaikka kyseessä ei olekaan uusi toimintamuoto. Luonnonsuojeluliitto on jo kymmenkunta vuotta pitänyt yhteyttä Yleisvenäläiseen luonnonsuojeluseuraan Moskovassa. Se on konkreettinen, kansalaisia ja kansakuntia lähentävä aihe. Se on myös poliittisesti hyvin tärkeä asia. Uutena aihepiirinä on venäläisten toivomuksesta yhteisten ympäristön seurantaohjelmien kehittäminen. Kahdenvälistä ympäristönsuojelua Olin huhtikuussa Matti Ahteen johtaman valtuuskunnan jäsenenä Neuvostoliitossa ympäristöyhteistyön ja ympäristötutkimuksen merkeissä. Elimyssalonkin hakkuut saatiin lykättyä 1960-luvun lopulla vain silloisen tasavallan presidentin puututtua asiaan. Metsähallitus on vastustanut Kainuun salojen säilyttämiseksi. Jo 1970-luvun lopulla käynnistimme keskustelut metsäpeuran suojelusta. Käyntimme Viron ministerineuvoston ja metsätalouden ja luonnonsuojelun ministeriön vieraina Tallinnassa osoitti selvästi, miten tärkeänä isäntämme yhteistyötä pitivät. 9. Periaatepäätös perustamisesta on jo olemassa ja parhaillaan on menossa alueen kartoitus ja rajauksen selvitys. Suomalaisten toivomuksesta Neuvostoliiton puolella alettiin selvittää metsäpeurojen suojelualueen perumista Kostamukse·n eteläpuolelle lähelle Suomen rajaa. Vastaan itse luonnonsuojeluyhteistyöstä. Toivottavasti se edistää suojelutoimia myös Suomen puolella. Ympäristönsuojelu on kahdenvälisen yhteistyön parhaita muotoja. Yhteistyö koskee seuraavia aihepiirejä: luonnonsuojelu, ilmansuojelu, vesiensuojelu, ympäristön seuranta, säästävä teknologia ja Suomenlahti-yhteistyö. Neuvostoliiton kanssa on jo 1970-luvulta harjoitettu ympäristöyhteistyötä lähinnä ympäristötutkimuksen alalla tieteellis-teknisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Neuvostoliittolaisena osapuolena on hydro-meteorologian valtionkomitern, eräänlainen yliministeriö ja joukko muita virastoja ja laitoksia. Alue sijainnee Kuhmon Elimyssalosta pohjoiseen. pitkäaikainen Suomenlahti-yhteistyö, joka nyt jatkuu uusissa puitteissa. Myös virallisen ympäristönsuojeluyhteistyön laajenemista Karjalan autonomisen neuvostotasavallan ja Baltian tasavaltojen suuntaan on syytä tervehtiä ilolla. vsk. Siinä kannattaa olla mukana. Neuvostoliitossakin on vain ajan kysymys milloin hakkuut ulottuvat Suomen rajalle saakka. Onhan kyseessä popuSUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Ympäristöministeriön suunnitelmiin kuuluu muodostaa Elimyssalosta 6 750 hehtaarin luonnonsäätiö. Se on rauhantyötä parhaimmillaan. Onhan meillä samanlaista luontoa, samoja ongelmia ja yhteisiä rajoja. Ehkä todella jotain merkittävää Kainuun salojen ja samalla metsäpeuran suojelemiseksi vielä voitaisiin tehdä. Nyt odotamme, että uusi ympäristönsuojelusopimus parantaa neuvostoliittolaisten luonnonsuojelujärjestöjen osallistumismahdollisuuksia. Tänä vuonna pääosa tästä yhteistyöstä siirtyi ympäristöministeriön hoitoon. Matti Ahteen neuvostoliittolaisille isännille esittämä ajatus suojelualueiden perustamisesta Elimyssalon seudulle molemmille puolille rajaa eräänlaiseksi "ystävyyden puistoksi" ansaitsee lämpimän kannatuksen. Eesti Looduskaitse Seltsin kanssa on monipuolinen yhteistyö jatkunut parikymmentä vuotta. Maininta järjestöjen välisen yhteistyön tärkeydestä sisältyy myös Moskovan kokouksen pöytäkirjaan. Luonnonsuojeluliiton toivomuksesta yhteistyösopimuksen viidenteen artiklaan tuli mukaan kansalaisjärjestöjen ympäristönsuojeluyhteistyö, jota osapuolet sitoutuvat edistämään. Läheisyydessä on lisäksi metsähallituksen luonnonhoitometsiä ja soidensuojelualueita. Monia muitakin tärkeitä asioita on mukana, mm. laatio, joka elää vuoroin kummassakin maassa, ja vaikka vakiintumista meillä on tapahtunut on suojeluongelma edelleenkin yhteinen
Esimerkiksi jodi-129:n aktiivisuus on laskenut alle sadasosaan alkuperäisestä vasta 100 miljoonan vuoden jälkeen, eikä jäte vielä täliöinkään ole välttämättä vaaratonta. Näitä vaarallisia ioneja on pohjavedessä aina luonnostaan ja uusia mitä moninaisimpia syntyy korroosiotuotteiden reagoidessa keskenään ja ympäristönsä -esim. Etenkin ruostumattomat teräkset ovat herkkiä pistekorroosiolle kloridiympäristössä. Alfa-säteilyn vaikutuksesta syntyvä helium-kaasu nostaa painetta kapselin sisäpuolella aiheuttaen jännityksiä. 400 vuotta on 100 miljoonasta vuodesta 0,0004 prosenttia! Jätekapseli tuottaa koko ajan lämpöä ja kapselin kuoren lämpötila tulee ydinjätetoimikunnankin mukaan nousemaan lähelle sataa astetta. Jännityskorroosion etenemisnopeutta voi kysellä lähinnä kristallipallolta.Riittävä vetojännitys kapseliin tulee jo valmistuksen yhteydessä esimerkiksi kannen hitsauksen hitsausjännityksistä, vaikka hitsaukseen onkin suunniteltu käySUOME LUO TO 4/ 86 45. Järistyksiä on ollut useita ja suurimpien voimakkuus Richterin asteikolla on ollut 4,5-5. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että mitään turvallista säteilyrajaa ei ole olemassa, koska kaikki säteily lisää syöpäriskiä, myös luonnon normaali pieni taustasäteily. Ilmiön tarkkaa mekanismia ei ole vielä pystytty täsmällisesti selittämään. Huomattavasti vaarallisempaa on pistekorroosio, jossa materiaaliin syntyy piema nopeasti syöpyviä kohtia. mutta tämä ei tilannetta mitenMaanjäristyskin voisi rikkoa jätekapselin Sellaisen maanjäristyksen mahdollisuus, joka rikkoisi jätekapselin, on mirlestäni hyvinkin olemassa, koska Suomen maanjäristykset tunnetaan vasta 1600-luvulta lähtien. Tarvittavat aggressiivisten ionien määrät ovat hyvin pieniä, koska syöpyminen keskittyy pienille alueille. Y dinjäte ei koostu pelkästään näistä pitkäikäisistä isotoopeista, joukossa on isotooppeja, joiden puoliintumisaika on alle vuo10 denkin, muuta kään. PUHEENVUORO Ydinjätteen kalliosijoitus ole turvallista • e1 Y dinjäte aiotaan varastoida parin metrin korkuisiin metallikapseleihin, jotka haudataan kallioperään. Pistekorroosion esiintymistodennäköisyyttä ja etenemisnopeutta on varastointioloissa erittäin vaikea en nustaa, varsinkin kun pistekorroosiota alkaa u ein esiintyä vasta tietyn altistusajan jälkeen. Tämä lämpötilan nousu, säteilyn lisäksi, haurastuttaa kalliota kapselin läheisyydessä ja aiheuttaa ympäristöönsä lämpötilagradientin (ts . kuparia, titaania ja austeniittista ruostumatonta terästä (austeniitti on eräs raudan "olomuoto", ei mitään sen eksoottisempaa). lämpötila muuttuu kapselista etäännyttäessä), mikä synnyttää pohjaveden virtausta. Lisäksi lämpötilan nousu sinänsä kiihdyttää korroosiota ja säteily haurastuttaa kapselimateriaalia lisäämällä hilavikoja ja muuttamalla seosja epäpuhtausatomeja toisiksi alkuaineiksi. vsk.. Kaikissa jätekapselin suunnitelluissa materiaaleissa on havaittu jännityskorroosiota jossakin ympäristössä, tilannetta vaikeuttaa se, että kaikki kapselin ympäristössä olevat ja siihen muodostuvat yhdisteet eivät ole selvillä. Pistekorroosio voi edetä rakenteen läpi tai pysähtyä kuoppien saavutettua tietyn syvyyden, mutta pysähtyneenkin pistekorroosion kuopat antavat erinomaisen alkukohdan jännityskorroosiolle. Syöpymäkohdat syvenevät nopeasti, koska niihin kerääntyy syöpymistä kiihdyttäviä aggress11v1s1a ioneja. Tunnetaan vain joitakin materiaaliympäristöyhdistelmiä, joissa tätä esiintyy. Vetyionien konsentroituminen lisää happamuutta, jolloin korroosio kiihtyy huomattavasti. Vaadittavat syövyttävien aineiden pitoisuudet ovat hyvin pieniä, miljoonasosan (ppm) luokkaa olevia. Toinen salakavala korroosiomekanismi onkin mainittu jännityskorroosio, jolla tarkoitetaan materiaalissa olevan vetojännityksen ja korroosion yhteisvaik utusta. Virtaus tuo paikalle säiliön syöpymisen tarvitsemia aggress11v1sia (reaktiivisia) ioneja ja lisää saasteen kulkeutumista ympäristöön jos kapseli rikkoutuu. Esimerkiksi ruostumattomien terästen suojaava passivaatiokalvo voi liueta, vaikka se normaalissa pH:ssa olisi vakaa. Kapselin materiaaliksi on suunniteltu mm. Lisäksi kapseliin mahdollisesti valetaan lyijyä polttoainenippujen väliin. Yleisestä korroosiosta on esimerkkinä vaikkapa sateeseen jätetyn rautakangen ruostuminen. Puoliintumisaika tarkoittaa aikaa, jossa säteilyn määrä laskee puoleen. Pitkäikäisimpien radioisotooppien (radioaktiivista säteilyä säteilevä alkuaine tai sen eri massalukuinen muunnos), esimerkiksi herkästi höyrystyvän ja siksi ikävän jodi-129:n puoliintumisaika on 16 miljoonaa vuotta, eikä tämä aine ole vielä edes pitkäikäisin . Kaikki lisä on liikaa. Imatran Voiman ja Teollisuuden Voiman muodostaman ydinjätetoimikunnan mukaan on olennaista, että kapseli kestää 500-1 000 vuotta. Materiaali syöpyy tai hapettuu vähän matkaa, vetojännitys murtaa hauraan oksidin, materiaali hapettuu, murtuu jne. bentoniittisaven, jolla kapselit on ympäröi ty -kanssa. Kapseli voi syöpyä kolmella tavalla Kapseli voi syöpyä lähinnä kolmella korroosiomekanismilla: yleisellä-, pisteja jännityskorroosiolla. Esimerkiksi maanviljelyssä käytettävien keinolannoitteiden sisältämän ammoniakin haihtuminen ilmaan ja kulkeutuminen tuuletuskanavista sisään on aiheuttanut jännityskorroosiomurtumia puhelinkeskuksen jousissa. Korroosio etenee suhteellisen hitaasti ja sen esiintyminen ja eteneminen on ainakin jotenkin ennustettavissa. Rakennukset alkavat vahingoittua, kun voimakkuus ylittää viiden ja järistys tapahtuu matalalla, joten ei tämä Suomi ihan niin vakaata aluetta ole kun IVO ja TVO antavat ymmärtää, varsinkaan kun tunnemme järistykset vain vajaan 400 vuoden ajalta
tettävän elektronisuihkuhitsausta, jossa syntyvään kapeaan tunkeumaan liittyy tavallista pienemmät hitsausjännitykset. Sijoituspaikka valitaan vuonna 2000. SUOME L UONTO 4/ 86 45. Straussin kokeella saadaan ehkä karsittua kaikkein huonoimmat vaihtoehdot, mutta se ei kerro juuri mitään jäljelle jääneiden kestävyydestä jätteen varastointiolosuhteissa. Heliumin synnyn aiheuttama paineen nousu synnyttää myös vetojännitystä. Mitään parempaakaan koetta ei tietääkseni ole. 2) Koe on nopeutettu liuoksen väkevöinnillä ja lämpötilan nostolla. 3) Koe ei ota huomioon säteilyn materiaalia haurastuttavaa vaikutusta. Ydinjätteen hautaaminen kallioperään edesvastuutonta Näiden vaikeasti tutkittavien kapselien rikkoutumismahdollisuuksien vuoksi on ydinjätteen hautaaminen kallioperään mielestäni edesvastuutonta, varsinkin kun sitä väitetään täysin turvalliseksi. Muutaman vuodenkaan laboratoriokokeilla ei mielestäni ole juuri mitään arvoa; olosuhteet eroavat pakostakin ja aika on aivan eri kertaluokissa. Tämä voi muuttaa korroosiomekanismin täysin ja altistusaikojen vaikutus on hyvin epämääräinen. Pekka Lintula Kirjoittaja opiskelee materiaalioppia Tampereen tekni/Jisessä korkeakoulussa. 11. testiliuoksessa, tämä ei kerro mitään materiaalin käyttäytymisestä esim. Kartalla näkyvät alueet on Teollisuuden Voima Oy kelpuuttanut jatkotutkimuksiinsa etsiessään ydinjätteilleen hautapaikkaa. Esimerkiksi jännityskorroosion testaamisessa yleisesti käytettävä Straussin koe, jossa tutkittavaa ainetta keitetään vuorokausi tietyssä vakioliuoksessa, on kelvoton monestakin syystä: 1) Jännityskorroosiota testataan vain ko. vsk. Jos kapselin pysymistä ehjänä kallioperässä olisi tutkittu jo miljoona vuotta, voisimme ehkä vähän varmemmin arvailla sen kestokykyä pitemmälläkin ajalla. pohjavedessä
Tausta-asemat ovat puhtailla alueilla, syrjässä taajamista ja saastelähteistä. Toisessa vaiheessa puskuriaineet alkavat ehtyä ja happamuus lisääntyy. Tällainen pH:n lievä nousu onkin usein merkki alkavasta happamoitumisesta, Soveri toteaa. Poraja pumppukaivoissa metalleja liukenee veteen myös putkistoista. Soverin mukaan pohjavesien happamoitumisessa voi erottaa kolme vaihetta. moituvat eri tavalla kuin pintavedet, sillä maaperässä olevat emäsionit pystyvät sitomaan maahan tulevia happamia vetyioneja. Suurin osa kallioperästämme on muodostunut karuista ja happamista kivilajeista, kuten graniitista ja gneissistä. kalsiumia, magnesiumia, sulfaattia, alumiinia, kadmiumia ja kuparia. Moreenimaa puskuroi happoja tällaisia maita paremmin, mutta moreenimailla pohjavesi on lähempänä maanpintaa, mikä heikentää vastustuskykyä. Aluksi happamuus voi jopa vähentyä Maaperän puskurikyvyn takia pohjavedet happapamoitumisen alkamisesta onkin jo nähtävissä", sanoo fil.tri. Maaperämme karuuden, niukkakalkkisuuden ja maakerrosten ohuuden vuoksi sekä jo luonnostaan lievän happamuutensa takia pohjavetemme happamoituvat herkästi. Tämä on lyhyt aika muutosten seuraamiseen, mutta jo näiden kymmenen vuoden aikana pohjaveden sulfaatti-, magnesiumja alumiinipitoisuus sekä alkaliniteetti ovat selvästi kasvaneet. Pohjavesiemme luontaiseen happamuuteen verrattuna sadeja sulamisvedet ovat noin sata kertaa happamampia. vsk.. Hapan pohjavesi voi vaarantaa terveytesi, sillä siihen liukenee raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita. Geologiselta kannalta katsottuna muutos on kuitenkin hirvittävän nopea, sillä pohjavesien happamuus on ollut tasapainossa valtavan pitkiä geologisia ajanjaksoja", Jouko Soveri toteaa. Tällaisilla alueilla samoin kuin har12 " Ihmisen näkökulmasta pohjavesien happamoituminen, joka kestää ehkä joitain kymmeniä vuosia, on hidas tapahtuma. Pohjavesissä happamuus säilyy vakaana niin kauan kuin puskuroivia aineita on jäljellä. "Luonnonolojemme takia Suomen pohjavedet ovat herkkiä happamoitumiselle. juilla ja muilla maaperältään karkeasti lajittuneilla alueilla pohjavedet ovat erityisen herkkiä happamoitumiselle. Luonnontilainen pohjavesi kelpaa talousvedeksi usein sellaisenaan. Ensimmäisessä vaiheessa pohjaveteen alkaa huuhtoutua pieniä määriä mm. Jouko Soveri vesihallituksesta. Myös keväiset sulamisvedet ovat hyvin happamia. Kolmannessa vaiheessa puskurikyky on jo hävinnyt ja pH on vajonnut jopa alle viiden. Soverin mukaan suurimmassa vaarassa ovat Etelä-, Kaakkoisja Lounais-Suomen pohjavedet, koska näillä alueilla laskeuma on suurin ja maaperä melko karua. Pohjavetemme sietävät huonosti happoa Luonnonoloista johtuen Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjavedet ovat happamoitumiselle hyvin alttiita. KeskiEuroopassa tilanne on päinvastainen: siellä maakerrokset ovat paksuja ja runsaskalkkisia, ja pohjavesien luontainen happamuus on 10-100 kertaa vähäisempi kuin meillä, Soveri sanoo. tausta-asemilla Suomessa vasta vuodesta 1975. Tässä vaiheessa emäksisiä puskuriaineita on vielä runsaasti ja pH säilyy vakaana tai jopa hieman nousee. Happamoitumisen alkamisesta on jo merkkejä Pohjaveden laatua on tutkittu ns. Selviä merkkejä pohjavesiemme hapSade lankeaa maahan nykyisin lähes koko Suomessa noin kymmenen kertaa luonnollista happamampana, Etelä-Skandinaviassa ja muualla Euroopassa vieläkin happoisempana. Maaperämme ja pohjavetemme ovat siten jatkuvan happohyökkäyksen kohteena, toteaa fil.tri. Kun pohjavesi happamoituu, sen laatu laskee, koska siihen liukenee maaperästä mm. raskasmetalleja ja alumiinia. Tämä on merkki happamoitumisen alkami-· sesta, Soveri toteaa. Aluksi happamuus voi jopa vähentyä, kun hapan vesi liuottaa maaperästä emäksisiä aineita. Taajama-alueilla, missä saastelaskeuma on suurempi, tilanne voi olla palsuoME LUO TO 4/ 86 45. Jouko Soveri vesihallituksesta. Soveri on mukana happamoitumisen vaikutuksia luontoomme selvittävässä HAPRO-projektissa. Vaikka saastekuormitus onkin Pohjolassa pienempi kuin Keski-Euroopassa, pohjavetemme myös sietävät huomattavasti vähemmän hapanta laskeumaa. Jorma Laurila Happamoitunrlnen Happamaksi muuttunut sade ei uhkaa vain järviämme ja metsiämme, vaan myös maaperäämme ja pohjavesiämme
13. iskee pohjavesiinkin SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. vsk
Happamoituvan pohjaveden laatu alkaa laskea, koska siihen liukenee maaperästä raskasmetalleja, alumiinia ja muita terveydelle haitallisia aineita. v5 k .. Ongelmaa ne eivät ratkaise. Ainakin toistaiseksi eniten vahinkoa on aiheutunut pumppulaitteiden, putkistojen ja vesisäiliöiden syöpymisestä. Kun vesi värjäsi hiukset vihreiksi ... Tällainen pohjavesi on jo 10-100 kertaa luonnollista happamampaa. Asemilla selvitetään mm . D tutkitusta kaivosta joka toisen pintakaivon ja joka kymmenennen porakaivon veden pH-luku oli alle kuuden. Kaikki kaivot eivät kuitenkaan olleet happamoituneet. Ruotsista on joka puolelta maata löytynyt pohjavesiä, joiden pH on ollut viiden ja kuuden välillä. Tutkimuksessa todettiin useiden kaivojen vesi hyvin happamaksi. VESIMIEHELLA Vesimies on toimintavarma biologinen pienpuhdistamo 1 perheestä 400 henkilön tarpeisiin. Soveri ei ole täysin tyytyväinen pohjavesitutkimuk•Semme tilaan, esimerkiksi rahaa ja virkoja on liian vähän. Mutta vaikka tietomme ovatkin vielä puutteellisia, on kuitenkin nähtävissä, että muutokset pohjavesissämme ovat samansuuntaisia kuin Ruotsissa, missä pohjavesien happamoituminen on edennyt jo pidemmälle. LUONNOLLINEN VALINTA El OLE JÄRKEÄ KUUETELLA JÄTETTÄ PITKIN RAITTIA. Puhtaan pohjaveden pH on Suomessa keski määrin 6.3, kun se Keski-Euroopassa on 7-8. Vedenhankintaa palvelevaa perustutkimusta olisi suunnattava ja keskitettävä enemmän EteläSuomen haja-asutusalueille, missä on odotettavissa eniten ongelmia, hän toteaa. Vesimies on lämpöeristetty ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Asteikko on 14-portainen , ja sen neutraali kohta o n 7. Kalkituksella syöpymistä voidaan kuitenkin yrittää ehkäistä. Joidenkin ihmisten hiuksetkin muuttuivat pesun jälkeen vihreiksi! Ihmiset alkoivat huolestua terveydestään: Voiko sellaista vettä juoda, joka värjää altaat ja hiukset vihreiksi. Ei auta, vaikka vesi olisi muuten kirkasta ja puhtaannäköistä. Kunnallisen vesijohtoverkon punssa oleville tästä ei tule ongelmaa, koska vesilaitoksessa veden happamuus säädetään joka tapauksessa kemikaaleilla sopivaksi. !91 Bl 513 171 Telex 16004 lahti sf /ekofinn 14 Kalkituksesta ensiapua jon huonompi. Happamuus eli pH ilmaisee liuoksen vetyionija hydroksyyli-io nipitoisuuden . 1970-luvun alussa Markin kunnan asukkaat Ruotsin länsirannikolla alkoivat saada pohjavesiongelmistaan harmaita, tai itse asiassa vihreitä hiuksia. Esimerkiksi p H :n las ku 6.5:stä 5.5:een kymmenkertaistaa, lasku 4.5:een satakertaistaa ja lasku 3.5:een tuhatkertaistaa happamuuden. OSOite _________ Postitoimipaikka _____ _ OY EKOFINN AB Rullakatu 6 C, 15900 LAHTI Puh. mii rnllmll mlmll mee MES.IMIESRÄAI@SI PYYDÄN LISÄ TIETOJA: o vesimiehestä vera-karusellikäymälästä Ekotuolista muista käymäläja puhdistamoratkaisuista Nimi----------. Jos kumpiakin on yhtä paljon , liuos on neut raa lia . Osoittautui , että kallioja maaperän laatu ja kaivon sijainti vaikuttivat veden happamoitumi herkkyyteen . Kunnollisiin tuloksii n pääsemiseksi on kuitenkin koko kaivoa ympäröivä pohjaveden muodostumisalue kalkittava, Jouko Soveri toteaa. Yhden pykälän muutos asteikolla kymmenkertaistaa happa muuden tai emäksisyyden, kahden pykälän muutos satakertaistaa jne. Kes ki -Euroopassa sateen pH on noin 4, mutta alle 3:nkin arvoja on mitattu . Lähes 1 500 Mikä on pH. Altaiden ja hiusten värjäytyminen johtui kuparista, jota hapan vesi oli liuottanut putkista ja pumppulaitteista. PUHDISTA SE JO HETI PAIKANPÄÄLLÄ .. Pitkälle happamoitunut pohjavesi on jo käyttökelvotonta. Suomessa suurin osa kaivoista on tehty sen,enttirenkaista, joista liukeneva kalkki vähentää happamuutta. Puhtaan sadeveden pH on 5.6. Jos vetyioneja on enemmän kuin hydroksyyli-ioneja, liuos o n hapanta, päinvastaisessa tilanteessa emäksistä. aineja vesitaseita: mitä taivaalta tulee, miten aineet käyttäytyvät maaperässä ja miten ne muuttuvat pohjaveteen kulkeutuessaan. Siihen auttaa vain rikkija typpipää töjen supistaminen. Sen vientimenestys on osoitus tuotteen laadusta ja toimivuudesta. Savija kalkkipitoinen maa ja emäksinen kallioperä pystyivät selvästi paremmin neutraloimaan happoja kuin karut hiekkaja soramaat ja happamia kivilajeja sisältävä kallioperä. Kaivoon voidaan laittaa esimerkiksi kalkkisoraa. Pa ljo n puhuttu happamoituminen on siis sitä, että vetyionien pitoisuus maaperässä ja vedessä lisääntyy. Jotkut kuntalaiset ovat joutuneet uusimaan lämminvesisäiliönsä jo parin vuoden käytön jälkeen! Kalkkia kaivoon Luonnontilainen pohjavesi kelpaa talousvedeksi useimmiten sellaisenaan, ilman kemiallista käsittelyä. Hapan pohjavesi syövyttää raskasmetalleja myös vesijohdoista. Pohjavedestä mitatut raskasmetallipitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet viranomaisten asettamia terveysrajoja. Sen sijaan niille, jotka ottavat vetensä omasta kaivosta, putkistojen syöpymisestä voi tulla ongelmia. Suomessa sateen ja sulamisvesien pH on keskimäärin 4.6. Osa näistä aineista on maaperässä luonnostaan, osa on kulkeutunut siihen saastelaskeumassa. Tutkimukset vain puuttuvat, Soveri huomauttaa. Vesialtaat ja vessanpöntöt saivat pinnalleen vihreän kerroksen. Kemikaalien kulutus vain kasvaa. Vesijohdot ja pumppulaitteistot alkoivat hajota, vaikka ne olivat aivan uusia. On selvää että kalkituksella happamoitumista voidaan ehkäistä vain paikallisesti ja parantaa veden laatua tilapäisesti. Pohjavesiä tutkitaan vesihallituksen 54 havaintoasemalla. Maan lounaiskolkassa on mitattu jopa neljän ja viiden välillä olevia pH-arvoja. Happamia aineita tul ee etenkin teollisuuden, voi maloiden ja liikenteen rikkidi o ksidija typenoksidipäästöissä. SUOME LUO TO 4/ 86 45
Viimeksimainittu uhkaa pahimmassa tapauksessa koko ihmiskunnan olemassaoloa. SUOMEN LUO TO 4/ 86 45. Osa vastausta löytyy tietenkin ihmisten ja ihmisryhmien välisistä valtasuhteista ja ristiriidoista. Mistä se johtuu. Kirjoitetun historian aikakaudella, muutaman tuhannen vuoden ajan, valtauskontoja ovat hallinneet isäjumalat. Onko nykyisen "virallisen" ja "hyväksytyn" luonnontieteen pohjana ideologia, jonka olemme sisäistäneet niin perusteellisesti, ettemme edes huomaa sen olemassaoloa. Onko tälle asenteelle löydettävissä vaihtoehtoa. vihreiden kaupunginvaltuutettuna. Luonnontiedettä ei tänä päivänä leimaa huolenpito luonnosta vaan tunkeutuminen, valloittaminen, valvonta, muokkaaminen ja hallitseminen. Olen penkonut tietoja ikivanhoista myyteistä, joiden mukaan tärkeimmät jumaluudet ovat naispuolisia. Syntymä, elämä ja kuolema muodostavat ykseyden, sukupolvet jatkumon. Ainakin eräiden tutkijoiden mukaan ihmiset ovat eri puolilla maapalloa kymmenien tuhansien vuosien ajan uskoneet, että Suuri Äiti on synnyttänyt maan, taivaankappaleet ja elävät olennot. Sille ihmiselle, jonka Jahve loi kuvakseen, hän sanoi: Lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi. 15. Kun olin valmistunut teknillisestä korkeakoulusta, kohtaamallani todellisuudella tuntui olevan hyvin vähän tekemistä matemaattisen harmonian ja kauneuden kanssa. Algebran käyrät derivaattoineen ja polttopisteineen osasivat kuvata yhtä hyvin pallon lentoa kuin planeettojen hurjaa kiitoa kylmässä ja autiossa avaruudessa. · Meidän hyvin tuntemamme Jahven suhde luontoon on paljon abstraktimpi kuin hänenkin synnyinsijoillaan aikaisemmin kunnioitettujen äitijumalattarien: Eevan, Iahun, Ashtarten, Belilin ja Anahin. Tätä maan alamaiseksi tekemisen käskyä täyttävät tänään nekin, jotka eivät tunnusta Jahvea auktoriteetikseen. Mikä voisi olla vaihtoehto. Äitijumalattaren pyhä kolminaisuus symboloi ajattelutapaa, jonka mukaan ihminen ja luonto ovat yhtä, elämää ravitseva maa on pyhä. Tuo jumalatar oli yhtä aikaa taivaita ja vuoria vallitseva neito, hedelmällinen Äiti Maa ja viisas vanhus, joka otti kuolleet luokseen maanalaiseen valtakuntaansa. Mikä on tuon ideologian sisältö. Ihminen ei ole riippumaton yksilö, vaan lenkki sukupolvien ketjussa, vastuussa tekemisistään niin menneille kuin tulevillekin . vs k. Jahve ei synnyttänyt maailmaa kohdustaan vaan sanallaan. Satu Hassi on tamperelainen tekniikan lisensiaatti ja kirjailija . Ja olisiko aika Suomessakin aloittaa keskustelu näistä asioista myös teknisissä ja luonnontieteellisissä tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Minua vaivasi ja vaivaa edelleen se, että luonnontieteet ja tekniikka, joihin liittyy niin suurta oivalluksen hurmaa, ovat toisaalta mukana niin paljossa pahanteossa: luonnon raiskaamisessa, ihmisten alistamisessa ja asevarustelussa. Sähköllä, magnetismilla ja taivaankappaleiden ohjailuun osallistuvalla painovoimalla oli sukulaissuhde, mutta kukaan ei tarkkaan tiennyt, millainen. Hän toimii Tampereella mm. Tämä on enemmän määräämistä kuin huolehtimista. Joka tapauksessa se nielee henkisiä ja aineellisia voimavaroja, joille löytyisi totisesti parempaakin käyttöä. Kun olin teini-ikäinen, matematiikan ja fysiikan maaginen ykseys ja voima kiehtoivat minua. Itseäni kiinnostaa kuitenkin eniten seuraava kysymys: onko luonnontieteessä itsessään jotakin, joka selittää sen käytön elämää vastaan. Viimeiset kuukaudet olen tehnyt työtä, jolla näyttää ensi silmäyksellä olevan hyvin vähän tekemistä noiden kysymysten kanssa. Satu Hassi Luonnontieteet elämää puolustamaan. Tuo maailma oli yhtä aikaa näkyvä ja näkymätön, käytännöllinen ja tuonpuoleinen. Toinen osa taas siitä sukupolvelta toiselle siirtyvästä psyykkisestä sairaudesta, jota esimerkiksi Alice Miller on kirjoissaan eritellyt
Käsittelyohjeiden eroja on pe16 LakiIDetsät hakkuuvuorossa Metsähallituksen tuoreet suunnitelmat hakkuiden tehostamisesta suojametsäalueen eteläpuolisissa lakimetsissä ovat saaneet luonnonsuojelijat ja poromiehet huolestumaan. Suunnitelmissa arveluttavia piirteitä Aiemmin metsähallitus suunnitteli käynnistävänsä lakimetsien laajamittaiset , hakkuut aikaisintaan vuosituhannen vaihteen tienoilla. Varovaisetkin hakkuut ovat tässä suhteessa haitallisia. Yksityismailla lakimetsien hakkuut ovat olleet sekä laajamittaisempia että voimaperäisempiä: miltei puolet yksityismaiden kokonaisalasta on käsitelty. Nyt näyttää siltä, että toiminnan aloittaminen onkin odotettavissa jo huomattavasti aikaisemmin. Poronhoidolle lakimetsät ovat tärkeitä kevättalven luppolaitumia. Työllisyyden hetkellisestä kohentumisesta ainutkertaisten luonnonarvojen tuhoaminen on liian kova hinta. Kustannussyistä on jatkossakin tarkoitus turvautua luontaiseen uudistamiseen menetelmään, joka ei yleensä tule kysymykseen edes edullisemmissa kasvuoloissa. Helteen mukaan alustavat havainnot viittaavat mahdollisuuteen, että luonnonmetsiä harvemmiksi jäävissä viljelymetsissä ilman kosteus ei ole lupon kasvulle riittävä. Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusaseman johtajan Olli Saastamoisen arvion mukaan marjastuksen ja sienestyksen kannalta hakkuumenetelmällä ei liene suurta merkitystä. Työllisyyden nimissä esitettyjä hakkuuvaatimuksia voisi edes yrittää ymmärtää, jos samalla vaadittaisiin työvaltaisten menetelmien käyttämistä. Suojametsäalueella on poistettu ylispuita vakiintuneen taimikon päältä ja tehty lieviä harvennusja kasvatushakkuita. Sen sijaan mäntytukkia kannattaa hakata poimimallakin, kuten tuulenkaatosavotat osoittavat. Porotutkija Timo Helteen mukaan !uppoa esiintyy poron kannalta riittävästi vasta yli satavuotiaissa metsissä, ja parhaiden luppometsien keskiikä on yli 150 vuotta. Ristiriita suunniteltujen hakkuiden ja moninaiskäytön välillä on ilmeinen, sillä ainakin kuusikoissa korjuun kannattavuus edellyttänee avohakkuita. Syynä aikataulun jouduttamiseen on tukkipula. Mutta ilmastoolot eivät lakimailla riipu maanomistuksesta. Tämänsuuntaisia vaatimuksia ei lakimetsäpäivilläkään kuulunut. Valtion omistamista lakimetsistä jonkinasteisen käsittelyn kohteena on ollut noin neljännes. Suunniteltujen puunkiertoaikojen puitteissa ei Lapissa tulla näkemään nyt mahdollisesti hakattaviin lakimetsiin verrattavia ikimetsiä. Lapin luonnonsuojelupiiri ja Paliskuntain yhdistys järjestivät Sodankylässä maaliskuussa lakimetsäpäivät, joilla pohdittiin lakimetsien tulevaisuutta. Seuraavassa päivien keskeistä antia. Teksti ja kuvat: Veikko Vasama Lakimetsäkäsite on peräisin 50-luvulta ja sillä tarkoitetaan Pohjois-Suomen vaaroilla ja tunturinrinteillä ankarissa ilmasto-oloissa kasvavia metsiä. Ylempänä kuin 300 metriä sijaitsevilla lakialueilla metsämaata on 485 000. Talousmetsäalueella on suoritettu uudistushakkuita siemenpuumenetelmällä pienehköillä pinta-aloilla. Kuusikoiden uudistuminen luontaisesti on vieläkin ongelmallisempaa. vsk.. Yhtä lyhytnäköinen on kuvitelma puupulan ratkaisemisesta tai edes merkittävästä helpottamisesta lakimetsiä hakkaamalla. Oulun yliopiston kasvitieteen apulaisprofessori Seppo Eurola varoitti usein täydelliseen epäonnistumiseen päätyneistä yrityksistä muuttaa lakikuusikoita viljelyn avulla männiköiksi. · meisiä turvapaikkoja. Lakimetsien hakkuut uhkaavat monien muidenkin ikimetsän eläinten vii-. Suunnilleen puolet tästä kuuluu suojametsäalueeseen. Lakimetsän alarajana mainitut metrimäärät vaihtelevat 300 metrin molemmin puolin paikan pohjoisuudesta ja rinteen ilmansuunnasta riippuen. ·rusteltu yhteiskunnallisilla syillä, omistajan oikeudella metsiinsä. Muiden moninaiskäyttömuotojen etu vaatii puuston määrän säilyttämistä kohtuullisena. Lakimetsistä on lähes kolme neljäsosaa valtion omistuksessa. Jos ilmansaasteita ei oteta huomioon, tärkein lupon kasvuun vaikuttava ympäristötekijä on ilman suhteellinen kosteus, joka on suurimmillaan vanhassa sulkeutuneessa kuusikossa. Moninaiskäytön jatkuminen turvattava On tarkoin harkittava, millainen käsittely turvaa parhaiten lakimetsien moninaiskäytön jatkumisen. Lapin piirimetsälautakunta otti kesällä 1982 käyttöön uuden lakija suojametsien käsittelyohjeen, joka on merkittävästi metsähallituksen ohjeistoa väljempi. Lakimetsien käsittely on metsähallinnon mailla enimmäkseen pysynyt maltillisena. Lakimetsien hakkuita vaaditaan lähinnä työllisyyden ja metsäteollisuuden puunsaannin turvaamise11 sekä vajaatuottoisten, "pystyynkuolevien" metsien uudistamisen perusteilla. Riistanhoidon ongelmaksi on muodostunut vanhojen metsien ja niistä riippuvaisten riistalajien jatkuva harvinaistuminen, parhaana esimerkkinä Lapissa perinteisesti arvostetuimpiin riistaeläimiin kuuluva metso. Hakkuumenetelmiksi on tarjottu pienialaisia avohakkuita, sovellettua kaistalehakkuuta ja lakimetsälle ominaisen puulajija ikärakenteen säilyttävää poimintahakkuuta. Vaaranrinne kuin seepran kylki Maisemakuvaa hakkuut muuttavat kauasnäkyvissä lakimetsissä aivan ratkaiseSUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Lapissa on joka tapauksessa odotettavissa kymmenien vuosien krooninen, nykyistä tuntuvasti pahempi tukkipuuvajaus. Noin kaksi kolmasosaa lakimetsistä on mäntyvaltaisia. Rajaa on moneen otteeseen korotettu, vaikka ilmaston kehitys viime vuosikymmeninä ei ole antanut tähän aihetta. Lapin piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajan Eljas Pohtilan mukaan Sodankylän korkeudella lakimetsiinkin ulottuvia hyviä siemennysvuosia sattuu männyllä vain muutama sadassa vuodessa. Lakimetsien hakkuiden arveluttaviin puoliin kuuluu uudistumisen epävarmuus, mikä pahimmillaan saattaa johtaa metsänrajan pysyvään alenemiseen
17. Kammottavinta jälkeä maisemaan saadaan aikaan kaistalehakkuilla, jotka suuren osan vuotta paistaisivat vaaranrinteiltä luonnottomina seeprakuvioina. vsk . Kovat ja kaavamaiset menetelmät eivät sovi Iakimetsiin. Lakimetsien virkistyskäyttöön pätee kääntäen se, mitä asiasta todetaan Metsä 2000 -ohjelmassa: "Hoidetun metsän tasainen Puulajistoltaan ja ikärakenteeltaan monipuolista lakimetsää Savukoskella. Siksi lakimetsien tulevaisuudesta päätettäessä on ajateltava myös jälkeemme tulevia. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. ikäluokkarakenne monipuolistaa virkistysmahdollisuuksia ja metsäautotiet tuovat ennen saavuttamattomia metsiä virkistyskäytön piiriin." Täysin aiheellisesti voidaan kysyä, missä laajuudessa jäljellä olevien lakimetsien hakkuu ylipäätään on järkevää. Veikko Vasama on rovaniemeläinen biologi ja Iuonnonkuvaaja. Kitukasvuista Jakimetsää Inarin Suivakkojärvellä. Hakkuiden kansantaloudellisesta kannattavuudesta on joka tapauksessa saatava nykyistä varmemmat takeet. Asiasta voi vakuuttua vaikkapa Koillismaalla, missä korkealla sijaitsevia yksityismetsiä on monin paikoin estottomasti hakattu. Arvostuksilla on taipumus muuttua ajan mukana, joskus nopeastikin. Vaikka nykyinen sukupolvi ei näytäkään ymmärtävän kirveenkoskemattoman metsän itseisarvoa, jo seuraava tai sitä seuraava voi sen ymmärtää. Leimauskirvestä tarvitaan vielä! vasti. Maisemallisesti poimintahakkuu olisi ylivoimainen lakimetsien hakkuumenetelmillä
He ovat jättiläisiä, vanhoja harmaapartoja, yksi-, kaksi-, kolme-, neljä-, jopa viisilatvaisia kynttelikköja. Hänelläkin penikkansa mukanaan. Tässä syksyllä yksi karhuistani penikoineen osui kuulosille tuon uuden Ivalon-Matin väärtin kanssa. On hiljaista taas. Näätä on hyvin lukuisa asukas metsissäni, että täytyy tässä erikseen mainita. Niidenkin partakarvoissa hopean vivahde. Vakituisia soidinpaikkoja on pitkälti toistakymmentä. Muistoina ovat säilyneet nuo juurakot, 18 Petri Kangasvuo joihin tässä myöhemmän ajan hyisemmässä ilmassa ajan hammas on liian tylsä. Varmaan he viihtyvät vanhoissa havumetsissäni. Siellä täällä näet uskomattoman kokoisia männyn juurakkovanhuksia ja maaliekoja. Jos kertoisin kaikista asukeistani yksityiskohtaisesti, tulisi tästä tarinasta liian pitkä. Tässä kaikki mitä ihmisestä olen nähnyt. Havaintojen mukaan ovat kaikki edelleen metsojen käytössä. Poroja pyörretään ympäri ja kootaan tokaksi, joka sitten ohjaillaan pois meheviltä jäkälälaitumiltani taas kerran. Luettelosta asukkaani eivät pitäisi. Eräällä paikalla peräti tusinan metson tokka päätti antaa esityksen vanhalle väärtilleen. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Terveiset Nimettömällä Kairalta Metsän eläimillä ei ole tapana antaa nimiä kairoille. Silmäsi kohtaa rannattomien metsien ja jänkien maan, joka vailla taustaa tuntuu jatkuvan loputtomiin. Asukkaani ja heidän kotikenttänsä Tunnusomaisimmat asukkaani ovat selkämaitten mahtavat puut. Ihmettelette miksi aloitin tarinani ihmisestä. Seuraava tuisku pyyhkii jäljet. Näiden voimakkaat suonikkaat käsivarret kohottavat tervehdyksen kaikille metsän hiljaisille. Se on tarkoitettu kohteliaisuudeksi Teitä kohtaan, Hyvät lukijani. Siinä tummat syvänvihreät kuuset vaiteliaina. Itse asiassa, vaikka alueestani on yli 2/3 jänkää, ja metsää on loppujen lopuksi hyvin vähän, on metsä kuitenkin kaikkien koti täällä. Muutama uskollinen kulkija on selkämaitani samonnut ja aapasoitani rämpinyt. Jonain huurteisena aamuna maailma on äkkiä moottorikelkan ääntä täynnä. Täälläkin asustaa karhuja. Kerroin selkämaiden kuusikoista, koska ne ovat seudulle tunnusomaisia ja ainutlaatuisia. Ne hohtavat hopeaa, hopeinen jäkälämatto taustanaan. Viimein käännyt katsomaan etelään päin. Joskus on kyllä kuulemma ollut, sillä yhdessä hyvässä kirjassa kerrotaan paikasta nimeltä lmpivaara. Oksat ulottuvat maahan asti. He ovat niitä hiljaisia väärtejäni, joita ei näy eikä kuulu, eivätkä jälkensä vuotu. Mutta siitä tuonnempana. Tiedän kyllä paljon enemmän. Katseesi pysähtyy lepäämään tähän rauhoittavaan näkökulmaan. Siksi ei minullakaan ole nimeä. Maa kumpuilee hiukan ja kaikkea peittää paksu, pehmeä jäkäläja sammalmatto. Ihmisen kiinnostus ei ole ulottunut tänne. On suu. ria petäjiä, vanhoja aihkeja, keloja, '------{!].Utta eniten omaleimaisuutta antavat kui~nkin kuuset. Erikoisesti korostan kuitenkin metson esiintymistä alueellani . Iso Ruma Korppi on kertonut minulle näkemäänsä ja kuulemaansa pitkillä reissuillaan. Siinä olen minä. Ison Ruman Korpin mukaan kun metso on kovasti vähentynyt Suomesta ja Lapista. Täällä niitä on, ja tosiaan on. , Puut ovat asettuneet juuri sopivan harvakseltaan toisiinsa nähden niin, että häkyväisyys metsässä on pitkä. Ilman näitä kuusikoita ja harvoja männiköitä ei olisi paljon elämää tässä Kairassa eli minussa. Salaman synnyttämät palot ovat ajan saatossa sitten uudistaneet näitä metsiä pikku hiljaa omaan tahtiin. Tosin vain muutamia. "Jo on hopeaa", tuumaa Iso Ruma Korppi, ja heläyttää hopean. Kairan omakuva Jos kiipeät jollekin Lemmenjoen kansallispuiston eteläisimmistä huipuista, kuten esimerkiksi Jänispäät, Sallivaara tai Sallitunturi, ja annat katseesi hiljalleen vaeltaa taivaanrannassa, näet koillisessa Morgam Viibuksen jyhkeän valtakunnan. Pohjoisessa poimuilevat vaihtelevina Marastotunturien laet. Unohdut siihen hetkeksi. Väittää, että tämmöistä metsää ei ole koko Suomen maassa. Ei uskaltanut luottaa näin uutta väärtiksi, vaan röhkäisi penikalleen poistumiskäskyn. Korostan metsää myöskin tärkeytensä vuoksi. Länsisuunnassa levittäytyy eteesi laaja, monimuotoinen ja vaikuttava erämaa avarine aapoineen, selkämaineen ja vaaranlakineen, taustanaan Peltotunturi ja Norjan puolen paljaat tunturikaaret. Ne ovat peräisin ajalta noin tuhat vuotta sitten, kun näillä mailla vallitsi lämpimämpi ilmasto. Havaittavimmin ihminen näyttäytyy metsissäni sydäntalvella, jolloin porot kootaan erotuksia varten. Meteli lakkaa aivan yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Mihin lie kadonnut Impivaara. Olkoot nämä tällä kertaa. Vanha väärti Paavo Herva Rovaniemeltä on ottanut selvää paikallisten erityisesti Kutturan kylän asukkaiden perimätiedon mukaan sijaitsevista soidinpaikoista. vsk.
Saattoi olla vain kuuraa. Tiedämme, että tätä lehteä lukee juuri se porukka, joka parhaiten tietää ja taitaa tämäntapaisia asioita. Sitten se alkoi vaaleta hiljalleen, kunnes kohta katselimme taas huurteista huippua. Tuo on hiukan korkeammalla kuin muut lähikuusten latvat. Minä, Nimetön Kaira, olen vuosikaudet kyhjöttänyt tässä suuren suojelualueen kyljessä vailla suojelua. Oiskohan ollut kuuraa. Omista asukeistamme ei ole senkään vertaa. "Lennän Pohjoisnavalle." "Otatko kyytiläiseksi sieluni siivellesi jos !ankean loveen", kysyin. Kuusiäijän nenä Erään selkämaani korkeimmalla kohdalla asuu monihaarainen kuusiäijä. Kahestaan me emme kyllä pysty mihinkään. Riittäköön kehumiset. Nuo hiljaiset väärtimme auttavat varmasti, mutta ei sekään riitä. Äkkiä se alkoi punertaa. Paras esimerkki siitä on monien asukkaitteni SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Äijä näkee auringon jo toista viikkoa aikaisemmin kuin almanakka ilmoittaa, väittää Ruma. Minun täytyy sanoa, että sakka pohjalla. Jos ei talousmetsiä eikä Porttipahdan tekoallasta olisi, voisi tämän alueen sanoa jatkuvan melkein yhtä loppumattomiin niinkuin Sinusta tuolla laella seisoessani tuntui. Tielinjoja on jo suunniteltu. Jos Petteri ja kaikki muut lyödään maahan. Omilta asukkailta viedään koti. Silti on luonnon koskemattomuus säilynyt täällä täydellisenä. "Jovain otan", lupasi Ruma. Tähän me tulemme joka vuosi katsomaan kevään ensi merkkiä. Pääosa Sallivaaran paliskunnan alueesta on Lemmenjoen kansallispuista. Ylimpään latvoistaan hän on kasvattanut melkoisen pallomaisen havupehkun, niinkuin äijännenän. "Entä mitä sitten?" Siihen se vastas, että se on jo toinen tarina sano joku Kipling. Leikkiä me vain haastoimme lämpimiksemme. Pohjoisreunani polveilee Ivalojokea pitkin. Yhtenä päivänä iskimme Korpin kanssa viisaat päämme yhteen ja rupesimme miettimään, että millä tuon kuolemantuomion saisi armahdetuksi, tai vaikkapa muutettua edes ehdonalaiseksi. Kaikille tarinoille täytyy löytyä loppu; niin tällekin. Korppi tiesi kertoa, että Sallivaaran paliskunnan poromiehet ovat kyllä yksimielisesti meitä auttamassa, mutta· hekään eivät ole niitä, jotka lähtisivät vetämään tätä hommaa. Idässä on Kutturan kylästä etelään kulkeva poroaita eli Sallivaaran ja Hammastunturin paliskuntien raja. Toiset sanovat sokeri pohjalla. "No mitä me siellä Pohjoisnavalla?" Siihen Korppi: "Rupiamme aattelemaan, että viimeinen taloudellisesti kannattava grogijää on louhittu altamme''. Vaiko kyynel. Mitään ei ole kyllä vielä tehty. Sallivaaran paliskunnan maat rajautuvat kunnanrajaan ja ovat tärkeä porojen talvilaidunalue. Kaikkea se keksii. Lännessä on rajana lnari-Kittilä maantie, joka toimii myös Lemmenjoen kansallispuiston rajana. "Kyllä on vain tainnut palelluttaa nokkansa" , sanoin minä. Kuoleman tuomiako odottaa. Korppi käväisi Ivalon-Matissa uusimman väärtin Petri Kangasvuon kämpällä ja käski pistää tämän paperille ja lähettää postissa oikeaan osoitteeseen. Iso Ruma Korppi on onkinut tietoonsa, että täällä aloitetaan metsän hakkuut vuosina 1987-88, ja niiden kuulemma pitäisi jatkua aina vuosisadan loppuun asti. Se kävi sopivasti kun ne ovat tuon Korpin kanssa molemmat samanlaisia kulkukoiria. Terveisin Nimetön Kaira 19. Tänä päivänä raja vastaa kuitenkin paljon lähempänä. Kysyin siinä Isolta Rumalta, että mitä jos tämä homma ei onnistu. "Sitä mie en tahi jäädä kahtomaan" , siihen Korppi. Puna voimistui vielä hieman. Mihin he. Ivalojoen pohjoispuolella palkisen raja kulkee Kut.turasta Juntinojalle melkeinpä suoraviivaisesti. Eteläistä rajaa on vaikeampi suoraan määritellä. Mutta sen arpisella nokalla kimalteli jotain hopiaa. "On tainnut äijä glögistellä jouluna reippaanlaisesti", tuumi Iso Ruma. hyvä viihtyvyys metsissäni. Tuossa joulujen jälkeen eraana kuuraisena pa1vana kyhjöttelimme Ison Ruman Korpin kanssa kovassa pakkasessa ja joutessamme ihailimme tuota isoa hopeapalloa. vsk. Korppi kutsuu äijää Petteri Punakuonoksi. Päätimme siis tehdä tämän tarinan ja lähettää sen Suomen Luontoon. Mistä lienee tuommoisenkin nimen löytänyt
Heikki Toivonen Mitä kuuluu Koi • 20 SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . vsk.
Mutta onnistuiko järven suojelu. Luhtakasveille järvenlaskun paljastamat kosteat, ravinteiset maat ovat olleet sangen suotuisa kasvupaikka. Koijärvelle syntyvää idylliä uhkasi kuitenkin muutos. Koijärvestä kamppailtiin kiivaasti 70ja 80-lukujen taitteessa. Koijärven kuivatushanke raukesi, kun järven suojelusta päätettiin peräti maan hallituksessa. Rantametsät ovat saaneet kehittyä suurimmaksi osaksi aivan luonnontilaisina, ja pienialaisuudestaan huolimatta ne ovatkin monin paikoin varsin edustavia ja runsasIajisia. Koijärven tapahtumat herättelivät tehokkaasti yleistä mielipidettä luonnonsuojelulle myönteiseksi. Mutta miten itse järvelle kaiken jälkeen kävi. Se muuttui aikaisempaa tummavetisemmäksi, ja siihen vakiintui pian tavanomaista vesikasvillisuutta. Luhdan kasvillisuus maadutti alustaansa, ja luhdan pinta kohosi vähitellen yhä ylemmäs. Aluetta ympäröivät laajat märät rantaluhdat. vsk. Luhdan valtalajeja ovat todennäköisesti jo varhain olleet järvikorte ja sarat, erityisesti pullosara. irvelle SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Maatumisen jatkuessa kortteen ja saraikon aluskasvustoksi vakiintui ennen pitkää rahkasammalia, ja kehitys luhtasuoksi alkoi. Kasvillisuus valtasi pian märän vesijätön ja matalan veden alueet. Lintuparatiisin synty Koijärvi kehittyi rikkaaksi lintujärveksi viime vuosikymmenten aikana. Alue on kuvattu neljä kertaa kahden vuoden välein. Ruokokerttunen on Koijärven yleisimpiä lintuja. Tämä 21. Luhtia niitettiin laajalti vielä 1950luvulla. Kuva vuodelta 1979. Lintuvesi sai alkunsa 1910-luvulla, jolloin järven pintaa laskettiin noin metrillä. Koijärvellä sen tunnistaa helposti vanhojen rantakivikkojen perusteella. Rantaluhta olisi luontaisesti varsin pian pajukoitunut, mutta Koijärvellä tätä vaikeutti tehokkaasti kortteikon ja saraikon toistuva niitto. Suojelupäätökseen kuului myös monia toimenpiteitä, joilla parannettiin veden vaivaamien rantapeltojen ja rantametsien tilaa. Vesijättöalueille, joille tulvat eivät enää nousseet, kehittyi kapea rantametsävyöhyke. Aikaisemmin se oli keskikokoinen, matalahko ja karunpuoleinen Jarvi, ilmeisen kalaisakin. Kosteikkoalueen ekosysteemissä saatettiin varsin pian erottaa kolme vyöhykettä. Koijärven pohjoisosan avovesia/ueel/a on runsaasti uistinvitaja ulpukkakasvustoja. Avovettä ympäröi leveä ja ajoittain vaikeakulkuinen luhta. Koijärven ylitsepursuavaa heinäkuista rehevyyttä. Ilmavalokuvauksen avulla voidaan seurata hyvin umpeenkasvun edistymistä. Entisen järvialtaan keskiosaan JaI pienialainen matala avovesialue. Kasvua edistivät myös kevättulvat, jotka toisaalta pitivät loitolla puuvartisia kasveja
A vovettä ympäröivällä luhdalla vedenkorkeuden muutokset vaikuttavat mm. Toimikunta aloitti työnsä vuonna 1982 ja sen määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kasvillisuus ja kasvisto selvitettiin varsin tarkkaan vuonna 1980, jolloin järvestä otettiin myös ilmavalokuvia ja tehtiin kasvillisuuskartta. Allikoiden odotettiin olevan suotuisia myös linnustolle. Osaltaan vaikutti myös se, että rantapeltojen pinta oli viljelyn aikana jonkin verran painunut. Tarve kuivattaa rantapellot ja -metsät ja halu saada lisäpeltoa aikaansaivat Koijärven kuivatushankkeen, jonka omavaltainen aloittaminen sitten laukaisi Koijärviliikkeen toiminnan. vsk.. Valtapuuna on yleensä kuusi, paikoin lehtipuita, myös jonkin verran järeää tervaleppää . Tämän jälkeen Koijärven vedenpinta oli myös noussut sekä luhdan maatumisen että laskuojan osittaisen tukkeutumisen seurauksena. Kiistely senteistä Koijärven suojelun perustana on valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan järven arvo lintuvetenä tulee säilyttää. Rantametsät ovat suhteellisen ravinteikkaita: mm. Järven kasvillisuutta ja linnustoa koskevassa selvityksessä, joka laadittiin vuonna 1980 järven suojelua käsittelevän Koijärvitoimikunnan käyttöön, todettiinkin Jarven säilymisen vaativan vähintään keskivedenkorkeutta 116,40. Tulvavedet pääsevät näin entistä nopeammin keskusaltaaseen. Irtokellujista suhteellisen vaateliaat pikkulimaska ja sorsansammal ovat varsin runsaita. Runsaimpia lajeja: naurulokki, ruokokerttunen, pajusirkku, taivaanvuohi, tavi ja heinäsorsa. Vesi ruskeaa ja humuspitoista, lievästi hapanta (pH n. Seurannan pohjaksi on aika lailla tietoa. Hajoavaa kasviainesta kertyy entistä enemmän. Samalla pitää turvata ympäristön maanviljelijöiden viljelymahdollisuudet. Maanviljelyn edut pyrittiin turvaamaan kaivamalla luhdan reunaan ojia ja itse luhtaan muutamia suuria allikoita. Vuotuista vedenkorkeuden vaihtelua rajoitettiin jonkin verran. Linnusto: Laajojen kasvillisuusvyöhykkeiden ansiosta linnusto on parhaimmillaan ollut hyvin monipuolinen . Ylemmille vedenkorkeusarvoille on omat perusteensa. Matalasosoittava halava on varsin runsas . 25 ha) ja rantametsiä 20 ha. Vedenkorkeus vaikuttaa kasvillisuuden kehitykseen Sen, onko järven keskivedenkorkeus 116,30 tai 116,40 ei luulisi olevan kohtalonkysymys. Kasvillisuus: Rantametsän leveys vaihtelee 10-100 metriin; se on saanut pääosaltaan kehittyä luontaisesti järven laskun jälkeen. Laajojen pajukoiden synty, märkien luhtapainanteiden väheneminen SUOM EN LUONTO 4/ 86 45. Linnustonsa kannalta merkittävät osat ovat avovesija luhtaalueet. Seurantatutkimuksissa kasvillisuuden muutosten selvittämisellä on keskeinen sija, koska kasvillisuuden kehitys pitkälti maaraa myös linnuston elinolot. Järvikorte on erittäin runsas, kelluja uposlehtiset vesikasvit muodostavat laajoja kasvustoja koko avovesialueelle. Tästä avovettä 15-20 ha, luhtia 140-145 ha (pensaikkoluhtia n. Toimikunta seuraa järven kehitystä Koijärviliikkeen kritiikki vaikutti osaltaan siihen, että maaja metsätalousministeriö asetti suojelupäätöksen jälkeen erityisen toimikunnan seuraamaan Koijärven tilan kehitystä ja arvioimaan suojelutoimien riittävyyttä. Merkittäviä järvellä tavattuja lajeja: härkälintu, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, heinätavi, jouhisorsa, joutsen, lapasorsa, ruskosuohaukka, kurki, luhtakana, luhtahuitti, liejukana, heinäkurppa, pikkulokki, suopöllö, satakieli, pensassirkkalintu, rytikerttunen. Luhta-alue on suurimmaksi osaksi ruohoja saraluhtia, osin pensaikkoluhtia, myös luhtaisia nevoja ym . Tärkeimpiä lajeja ovat ulpukka, uistinvita, palpakot, tylppälehtivita ja isovesiherne. "Virallinen" vedenkorkeus 116,30 perustui kuivatushankkeen laatimisen aikaisiin mittauksiin kesällä 1963, joka eräiden arvioiden mukaan oli normaalia kuivempi. Umpeenkasvun kannalta keskeiset ilmaversoiset vesikasvit, ennen muuta järvikorte, voivat näiden muutosten jälkeen vakiintua aikaisempaa kiinteämmälle pohjalle. Myös kellulehtisten vesikasvien juuret kiinteyttävät pohjaa. 6.5). Valtalajeja järvikorte, pullosara, kurjenjalka, leveäosmankäämi, viiltosara ja järviruoko. Se on reunoiltaan varsin rikkonainen, ja sen kasvillisuus on erittäin runsasta; kasvilajisto koostuu tavallisista lajeista, eikä ole kovin vaateliasta. Luonnonsuojeluarvojen säilyttämisen kannalta päätös merkitsi sitä, että Koijärvestä muodostetaan luonnonsuojelualue ja että vedenpinta säilytetään luontaisessa korkeudessaan. Linnustoa on tarkkailtu säännöllisesti 1970-luvun alkupuolelta. Koijärven seurannan toivotaan antavan vastauksen siihen, onko nykyinen vedenkorkeus sopiva järven linnuston ja kasvillisuuden Koijärven luonnonarvot pähkinänkuoressa Pinta-ala noin 180 ha. käenkaali, näsiä, lehtokuusama, valkovuokko, sinivuokko sekä niukkoina lehtotähtimö, lehtomatara ja konnanmarja. Linnustoa monipuolistaa rantametsien huomattava luonnontilaisuus. Sen mielestä järven keskivedenkorkeus olisi pitänyt säilyttää ylempänä, mieluimmin tasossa 116,50 m. Hankalimpaan tulvapaikkaan, Moislahden perukkaan Vinnikaisen porkkanamaan laitaan rakennettiin sähkökäyttöinen pumppuasema. Suojelupäätöksen sisältöä on kuitenkin arvosteltu, 22 -ei vähiten Koijärviliikkeen taholta. sa (0,4-0,8 m) altaassa pienetkin vedenkorkeuden muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa nopeasti kasvillisuuteen. Paikoin reunusmetsät ovat kehittymässä ruohoja heinäkorviksi. Harvinaisina tavataan nevaimarre, kurjenmiekka, hernesara ja hetekaali. Pensaikkoluhdilla kohtuullista ravinteisuutta säilymiselle. Luontaiseksi keskivedentasoksi katsottiin ennen kuivatushanketta vallinnut tilanne, korkeusarvo 116,30 m. Avovesialueen reunuksessa luhta on hyvin märkää ja vajottavaa, ja voi joskus irrota pieniksi kelluviksi saarekkeiksi. pajujen ja rahkasammalten kasvuun. Jos avovesialueen uistinvitaja ulpukkavaltainen kellulehtikasvillisuus runsastuu, lisääntyvät myös uposkasvit suojaisuuden kasvaessa. Avovesialue on matala ja mutapohjainen . synnytti tulvia rantapelloille ja -metsiin, varsinkin sateisina vuosina. Avovesialueen vedenpinta oli 1970-luvun lopulla keskimäärin jo 116,40, ja tätä alemmat vedenkorkeudet saivat luhdan pintaosat kuivahtamaan. Säännöllisiä pesimälintuja pensaikkovyöhykkeen kosteikkolajit mukaanluettuna on tavattu 45 lajia, ja pesiviä pareja on parhaimmillaan ollut noin 1 300
Hän on Koijärven seurantatoimikunnan kasvitieteellisistä tutkimuksista vastaava jäsen. Noin kaksi kolmasosaa kasvien massasta on luhdan pinnan alla, jonne suotuisien vuosien tuotos myös suuressa määrin siirretään. Laajamittainen kasvillisuuden ja pohjalietteen poisto on lintuvesien hoidossa mahdollista vain poikkeuksellisesti. Luhdan painuminen näyttää kuitenkin olevan selvästi pienempää kuin vedenpinnan aleneminen. tai avovesialueen umpeenkasvu ovat tietenkin myös linnuston kannalta varsin tärkeitä muutoksia. Muutokset tuntuvat tällöin samanaikaisesti laajalla alueella. Paikallinen kasvillisuuden niitto tai allikoiden kaivaminen eivät sen sijaan vaikuta kovinkaan · laajalle, jos muutospaineet säilyvät luhdan muissa osissa. Lisäksi luhdan pinta painuu jonkin verran vedenpinnan alentumisen jälkeen, etenkin lähellä avovettä. ajaksi ja joiden avulla ne pääasiassa leviävät. vsk. Suojelupäätös saatiin. Lintujärvien seurantaa tarvitaan Koijärven seurantatutkimus osoittaa, miten järven kasvillisuus kehittyy, mutta se antaa myös tietoa siitä, miten pitkä tulevaisuus järvellä on edessään, ja millaisella vedenkorkeudella lintujärviluonne parhaiten säilyisi. Luhdan valtalajeilla on vahvat juurakot, joihin ne varastoivat ravintoa talven Sata käsiparia kuljetti kiviä patoon Koijärven pelastamiseksi huhtikuussa 1980. Miten suojelu on tähän asti onnistunut, siihen odotetaan vastausta tänä vuonna loppuvalta Koijärven seurantatutkimukselta. 23. Rantojen laidunnus ja kasvillisuuden niitto hidastavat tätä kehitystä jonkin verran. Luhta-alueen muutospaineiden havaitseminen on kuitenkin varsin hankalaa, koska luhta ei reagoi vesitalouden muutoksiin kovin SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Myös runsaalla piisamikannalla on oma vaikutuksensa. Pääosa Koijärven luhdista on lähes samassa tasossa. Hankalimpaan tulvapaikkaan Moislahden perukkaan rakennettiin sähkökäyttöinen pumppausasema. nopeasti. Heikki Toivonen on kasvitieteen dosentti. Voimakasjuurakkoisten kasvien elämäntapaan kuuluu myös se, että maanpäällisen versoston laajentumista edeltää pohjassa olevien kasvinosien voimistuminen. Luhdalla näkyviä muutoksia edeltävät siis pinnan alla tapahtuvat muutokset. Monet lintujärvemme ovat Koijärven tapaan syntyneet epätäydellisen järvenlaskun seurauksena, joten niissä voi olla voimakkaita umpeenkasvupaineita. Tämä tekee vaikeaksi eri vuosien vertailun. Luontainen kehitys vie muutamissa vuosikymmenissä avovesialueen ruovikoitumiseen ja umpeenkasvuun, rantaluhtien pensoittumiseen ym. Jotta näin ei kävisi, pitäisi vedenpinnan kohota hitaasti, tai voimakkaiden ja pitkäaikaisten tulvien täytyisi ainakin joskus koetella rantakasvillisuutta. Luhdan kasvillisuuden valtalajit, korte, leveäosmankäämi ja pullosara, estävät pitkään uusien kasvien, esimerkiksi pajujen tai hieskoivun etenemistä, vaikka kosteusolot olisivatkin jo sopivat puuvartisten kasvien kasvulle. Näiden ravinteiden turvin kasvien versot kehittyvät seuraavana kasvukautena jossain määrin riippumatta kasvukauden lämpöja sadeoloista
Esimerkiksi viisipistepirkon pääravintoa ovat lehtikuoriaiset kirvojen tullessa ruokalistalla vasta kakkosena. Leppäpirkkojen toukat ovat aikuisiakin ahnaampia petoja. Sekä aikuiset että toukat syövät mieluusti kirvoja. vsk.. Ei ole lainkaan harvinaista nähdä pirkkotoukan iskevän itseään huomattavasti kookkaampaan saaliseläimeen. Kannibaaleista kasvissyöjiin Kiltistä ulkonäöstään huolimatta tai kukaties juuri sen vuoksi useimmat pirkkolajimme ovat ahnaita 24 petoja. Pidentyneet raajat kielivät toukkien sopeutumisesta petoelämään, mutta mitään pikamenijöitä ne eivät silti ole. Lapsikin tuntee leppiksen, ottaa käteensä, laskee pisteistä sen ikää ja lausuu sille lorun. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Jari Tuiskunen Pienet pilkukkaat Leppäpirkot kuuluvat erottamattomasti kesään. Kotelot ovat mustia piikkipalloja, joita parhailla paikoilla saattaa näkyä kymmenittäin vieri vieressä. Kuutäpläpirkon tuntee helposti kahdesta punaisesta läiskästä pikimustissa peitinsiivissä. Huomattavasti tuntemattomampi sitävastoin on pirkkojen tapa syödä lehtikuoriaisten munia ja toukkia. Lajistoomme tosin kuuluu myös joukko pienikokoisia, yksivärisiä pirkkoja, joita ei ensi näkemältä arvaisi samaan heimoon sijoittaakaan. Varsin hyvin tunnetaankin niiden viehtymys kirvojen metsästämiseen. Kukapa haluaisikaan tehdä pahaa pienille, viehättäville mönkiäisille, jotka kaiken lisäksi ovat verrattoman hyödyllisiä tuholaisten torjujia. Aisteissakin tuntuisi olevan toivoSeitsenpistepirkko on tavaJJisin pirkkolajimme. Maastamme tunnetaan kaikkiaan puolensataa leppäpirkkolajia, joista monet ovat helposti tunnistettavissa etuselän ja peitinsiipien värikuvioinnin perusteella. Nuijasarviset tuntosarvet ja pyöreä ruumiinmuoto paljastavat kuitenkin yhteenkuuluvuuden
Hänen onnistuikin löytää muuan leppäpirkkolaji, jolla oli ilmiselvät yhteydet kilpikirvaan. Ja näitä saaliseläimiähän luonnossa riittää. D Kirjoittaja työskentelee hyönteistutkijana Helsingin yliopiston Eläinmuseossa. 25. Kuvassa ahopirkko. Pirkkojen ongelmana on kuitenkin ollut vaikeahko viljeltävyys. Eräs dramaattisimmista voitoista biologisen torjunnan historiassa tunnetaan 1800-luvun loppupuolen Kaliforniasta. Kardinaalipirkko toimitettiin siis Yhdysvaltoihin, jossa sitä ensin testattiin ja sen jälkeen vapautettiin kirvojen vaivaamille viljelmille. Kardinaalipirkko pelasti hedelmätarhat Leppäpirkkoja on menestyksellisesti käytetty myös tuholaistorjunnassa. Kaikkein hanakimmin kannibalismia harjoittavat lajit, jotka ovat sopeutuneet käyttämään Iehtikuoriaistoukkia ravinnokseen. neilikkapirkot elävät luonnossa monenlaisilla kasveilla, mutta ovat silloin tällöin aiheuttaneet tuhoja mm. Mm. misen varaa, sillä pirkot huomaavat saaliin usein vasta kun suurin piirtein törmäävät siihen. Kömpelöhköstä saalistustavastaan huolimatta ne ovat kyllin taitavia yllättämään lehteä Jars1van lehtikuoriaistoukan, puhumattakaan lähes paikallaan jököttävistä puolustuskyvyttömistä kirvoista. Ainakin koeolosuhteissa tulokset ovat olleet melko lupaavia. Toukat saattavat käydä toisten toukkien tai koteloiden kimppuun, naasuoMEN LUONTO 4/ 86 45. vsk. Tuskin vuotta oli ehtinyt kulua, kun pirkot olivat puhdistaneet kilpikirvojen riuduttamat hedelmäpuut laajoilta alueilta ja pelastaneet näin kalifornialaiset viljelijät pahemmasta kuin pulasta. Ahopirkko puolestaan on erikoistunut sieniin. Aivan kaikki leppäpirkkomme eivät sentään ole petoja. Kannibalismikin on leppäpirkkojen keskuudessa tavallista. raat taas voivat pistellä suihinsa vastamunitut munansa. Vasemmalla toukka, oikealla kotelo. Tällaisia ovat mm. neilikkaviljelmillä. Vastakuoriutuneet p1rkot (kuvassa keskellä) ovat aluksi kirkkaankeltaisia ja pehmeäsiipisiä. Vuonna 1872 paikallisille sitrushedelmäviljelmille kulkeutui jostakin kilpikirva, joka lyhyessä ajassa saastutti laajoja viljelysalueita ja aiheutti niin tuntuvia vahinkoja, että Kalifornian hedelmäviljely ajautui katastrofin partaalle. seitsenpistepirkolla, kaksipistepirkolla ja kanervapirkolla. viisipistepirkko, isopirkko ja lepänpisarpirkko. Suomessa biologisen torjunnan mahdollisuuksia on tutkittu mm. K~ksipistepirkko saattaa kehittyä munasta aikuiseksi jopa alle kuukaudessa. Asiaa selvittämään palkattiin etevä hyönteistutkija, joka lähetettiin kilpikirvan kotimaahan Australiaan tutkimaan lajin luontaisia vihollisia. Musta kuviointi keltaisella pohjalla on pirkkojemme yleisimpiä väriyhdistelmiä. Ruokintaongelmien lisäksi kannat tahtovat muutamassa sukupolvessa rappeutua ja menettää torjuntaominaisuuksiaan. pedot kesälaitumilla Lähes sentin mittainen isopirkko on suurin leppäpirkkomme
vesilautakunnan tehtävät, vesioikeuden päätösten valvonta, kalatalousviranomaisen tehtävät ja luontopolkujen rakentaminen. Näin suuri virkapaketti saa paitsi poliittiset, myös ammatilliset ristiriidat kiehumaan. Valtaosa suunnitelluista luonnonsuojelualueista on soita, vaikka on joukossa yksi lehtokin, joita on Jyväskylän seudulla jäljellä tuiki vähän. Eräissä asioissa kuten metsän käsittelyssä ja maaainesten otossa lautakunnan merkitys on ollut suuri, sillä niissä kaupunki on lipsunut hyvin vähän. Järjestihän kaupunki esimerkiksi lasinkeruun melkoisen tehokkaasti jo vuosia sitten. Kaupungilla on lisäksi 17 pienongelmajätteiden vastaanottoasemaa ja eri sopimuksesta kaupunki huolehtii myös PCB-kondensaattoreiden vastaanotosta. Suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Espoossa, on jo nyt noin kymmenen virkamiehen toimistot. Vaikka lautakunnat ovatkin selvä saavutus ympäristöliikkeelle, eivät ne suinkaan ole oikotie onneen. Häntä on helppo uskoa katsellessaan Jyväskylän keskustan lohdutonta maisemaa. Nykyisin toimistossa häärii puolisen tusinaa työntekijää. Jy väskylän kaatopaikka täyttyy ensi vuosikymmenellä. Sen sijaan kaavoihin vaikuttaminen on Jyväskylän ympäristölautakunnan murheenkryyni: kaavoista ei etukäteen keskustella ympäristöviranomaisten kanssa, eikä lausunnoilla ole juuri ollut merkitystä. Ns. Parhaimmassa asemassa ovat ne kunnat, joissa ympäristölautakunnat on perustettu jo aiemmin vapaaehtoisina. Paperinja pahvin keruun tehostaminen ja jätepuun tarkempi talteenotto on edelleen lautakunnan tavoitteena. Vaarana on, että paikoista liian monet jaetaan luonnonsuojelutaustaa ja -näkemystä vailla oleville lakimiehille ja insinööreille. Tourulan talon säilyttämiskiistassa. Frilander sanoo yhteistoiminnan paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa olleen melko vaimea. Niilo Frilander pitää kansalaistoimintaa kuitenkin tärkeänä. Ympäristönsuojelulautakuntien tehtäviksi tulevat mm. Jätehuollon järjestämisessä Jyväskylä on ollut maan uranuurtajia. Jätteiden hyötykäyttöä on Jyväskylässä edistetty jo pitkään. Ismo Tuormaa Y mpäristölautakunnat eivät ole oikotie onneen Pitkään odotetut ympäristölautakunnat aloittavat toimintansa Suomen kunnissa viimeistään lokakuun alussa. Askel muita edellä Iloisena asiana ympäristönsuojelutoimiston päällikkö pitää hiljattain saavutettua voittoa ns. Konsensus ei saa olla ympäristölautakunnan tavoite, vaan lautakunnan pitää aina olla vähintään askel muita edellä. Pari heistä hoitaa jätehuoltoa, jossa lautakunnalla on kaatopaikkatoimintaa lukuunottamatta ollut täydet valtuudet jo vuosia. vsk.. Vaikka ongelmia on, ei Jyväskylän toimisto ole suinkaan istunut vain tumput suorina voivottelemassa. Lautakunta on ainakin voinut sanoa sanottavansa ja yhteistyö lääninhallituksen kanssa on myös sujunut hyvin. Tourulantalo-liikkeen ja ympäristoministeriön avulla kaupungin esittämää kaavamuutosta ei kuitenkaan hyväksytty ja talo nököttää yhä paikoillaan tosin melkoisen huonokuntoisena. Jätehuolto teettää Niilo Frilanderilla töitä. Niissä henkilöristiriidat eivät välttämättä nouse yhtä suuriksi ja lisäksi lautakunnilla on ollut mahdollisuus "harjoitella" tulevia töitään. Esimerkkeinä esittelemme Jyväskylän ja Saarijärven. Jätehuollon lisäksi ympäristölautakunnalle kuuluvat mm. Tourula on toinen jäljellä olevista Jyväskylän alkuperäisistä tiloista ja sekin uhkasi muuttua Vapon uuden pääkonttorin tontiksi. 26 Kaavat kangertavat Jyväskylän ympäristönsuojelutoimiston päällikkö Niilo Frilander voi tänä vuonna viettää toimensa 10-vuotisjuhlia. Kunnallisille ympäristönsuojelulautakunnille voi syystä odottaa ohdakkeista alkutaivalta. Kuitenkin kaupungin sijoittuminen kauniisti järveltä viettävälle rinteelle antaisi muitakin mahdollisuuksia kuin järjettömien läpikulkuväylien rakentelun rannan ja kaupungin väliin ja eri tavaratalojen laatikkoleikin vanhojen, kauniiden puutalojen tonteilla. Jyväskylä perusti ensimmäisten joukossa ympäristonsuojelua varten oman toimiston. Lautakunnat saavat vuodenvaihteessa hyväksytyn lain avulla paljon valtaa ja siksi myös poliittinen kärhämä virkojen jaosta käy juuri nyt kuumimmillaan. Luonnonsuojelun virkamiehiä kunnat saavat lautakuntien myötä koko joukon , sillä jo ensi vaiheessa aukeaa paikka noin sadalle virkamiehelle. Tämän osoittavat vapaaehtoisina toimineiden lautakuntien tähänastiset kokemukset. Pitkään virassa toiminut Frilander ei uskalla suoraan arvioida, lautakunnan merkitystä kaupungin päätöksissä. laatinut ohjelman viidestä uudesta luonnonsuojelualueesta. entisen vesilautakunnan ja ilmansuojeluviranomaisen tehtävät, jätehuollon valvonta sekä tietenkin yleiset ympäristönsuojelu-ja luonnonsuojeluasiat. Tehtävät eivät lopu Lautakunnalla on jo nyt melkoinen määrä tärkeitä tehtäviä hoidettavanaan. SUOM EN LUONTO 4/ 86 45 . Valituiksi eivät tule välttämättä pätevimmät vaan sopivimmat. Lautakunta on mm. Yhteyksiä ei ole juuri pidetty puolin tai toisin huolimatta siitä, että Frilanderkin toimi aikoinaan aktiivisesti myös vapaaehtoisessa luonnonsuojeluliikkeessä. Polkuja on jo valmiina kolme ja kaksi on tulossa. Kaavoitus jää edelleen muille lautakunnille. Rumuuskilpailussa Jyväskylä rynnii kiistatta kärkisijoille Suomen keskisuurista kaupungeista
Samalla ihmisten omatoimisuutta ja aloitteellisuutta innostettaisiin. Hän on tämän idyllisen, kylältä näyttävän nuoren kaupungin ympäristösihteeri. varhaisherännäisiin kunnan ympäristöhallinnon järjestämisessä. Ym päristönsuo j ei usihteeri kertoo lautakunnan saaneen myös aikaan useiden kunnan arvokkaiden metsäalueiden rauhoittamisen ja hankkeilla on alueiden laajennuksia. Isolla pihamaalla voisi kuitenkin liikkua vallan hyvin vain harrastamalla pelejä ja muokkaamalla kasvimaata. Saarijärvellä mittakaava vain on . Ja varsinkin se, ettei isännille ole kerrottu etukäteen niistä tarpeeksi . Ongelmat ovat samoja kuin muuallakin: laittomia kaatopaikkoja, ongelmajätteitä, soraharjujen kaivamisia ja vesien saastumisia. Aiemmin metsätyönjohtajana toiminut 36-vuotias Kalle Laitinen aloitti nykyisen toimensa hoitamisen Ympäristövuonna -80. Päätökset ovat paaosin olleet ympäristölautakunnan kannan mukaisia. Laitinen murehtii myös TVH:n menetelmiä sen haaliessa käyttöönsä soravaroja. D 27. Kerrankin vain pienellä kaavamuutoksella olisi voitu pelastaa eräs lähteikkö, mutta tie vain päätettiin jyrätä lähteen päälle. Laitinen sanoo koskiensuojelun olevan tällä hetkellä myös Saarijärvellä ajankohtainen asia, sillä seudulla liikkuu jatkuvasti huhuja uusista voimalahankkeista kuuluisaan Saarijärven reittiin. onneksi pieni; taajama näyttää ainakin turistista lepäävän keskellä idyllisintä Suomea, liplattavien järvien kainalossa. Saarijärven Kalle ei kyllästy työhönsä Hieman liioitellen voisi sanoa, että Saarijärvi on tunnettu paitsi Paavostaan, myös Kalle Laitisestaan. Luonnonsuojelijat ovat syyttä suotta saaneet paljon kielteistä leimaa kontolleen virkamiesten tekemisistä. Jos asiat valmistelee kunnolla, niin isompia ongelmia ei ole. Ympäristönsuojelusihteeri pitäisi hyvänä nyt noin tuhannen neliön omakotitalotonttien koon nostamista ainakin 2 000 neliöön. Ympäristönsuojelusihteerin mukaan lautakunta ja Kalle Laitinen kertoo Saarijärven isännille suoje/usuunnitelmista ja pitää suhteet kunnossa. Suojelu-sana kun oli este monen liittymiselle, Laitinen nauraa. Luonnon·suojelulautakunta perustettiin jo vuonna 1971. Saarijärven kunta kuuluu Jyväskylän tapaan myös ns. Myös jäteasiat ovat kutakuinkin mallillaan, vaikka niiden hoito siirtyneekin lautakunnalle virallisesti vasta vuoden 1988 lopulla. paikallinen yhdistys ovat toimineet hyvässä yhteisymmärryksessä, vaikka toinen on kansalaisjärjestö ja toinen viranomainen. TVH omistaa seudulla jo kaksi sorakuoppaa, mutta avasi silti kolmannen vain parin kilometrin päässä entisestä, vaikka niissäkin olisi vielä soraa riittänyt. Silloin suunnitelman oli tehnyt helsinkiläinen kaavoittaja. Nyt kunnassa on oma kaavoittaja, joten tapaus ei toistu. luonnetta, sitä miten tärkeää on, että myös ympäristöasioista voi kysellä juuri tietyltä asiaa hoitavalta virkamieheltä. Ympäristönsuojelusihteeri kertoo, että vanhat, ennen hänen virkaantuloaan laaditut suojelualuesuunnitelmat työllistävät yhä kovasti. Kaikesta näkee, että Saarijärven "ympäristöpoliisi" on suosittu mies. Yhdistyksestä päätettiin nimenomaan tehdä "Luonnonystävät". Näin on ratkaistu monta ongelmaa. Laitinen kertoo lautakunnan saaneen viime aikoina aikaiseksi mm. Kalle Laitinen haluaisi myös muuttaa Saarijärven tonttipolitiikkaa, jos hänellä olisi siihen valta. Asenteet ovat myönteiset Meille kuuluu hyvää tasaisen paksusti. järjestämällä luonnonsuojeluhenkisiä retkiä ja tilaisuuksia, joissa koko perhe voi olla mukana. Yhteistyössä Luonnonystävien kanssa Kalle Laitinen toimii aktiivisesti myös paikallisessa luonnonsuojeluyhdistyksessä, Saarijärven Seudun Luonnonystävissä. Suomalaiselle isännälle ei sovi, että hän saa lukea lehdestä, mitä hänen mailleen on suunniteltu. Yhdistyksen tehtäväksi jää myös esimerkiksi koskiensuojelutilaisuuksien järjestäminen. Hänen perustelunsakin ovat varsin mielenkiintoiset. Yhdistys on vaikuttanut hyvin asenteisiin mm. Raitilla kulkiessaan hänet pysäytetään tuon tuosta ja kysellään neuvoja arkipäivän ympäristöongelmiin. vsk. Koskaan ei tule tilannetta, että kyllästyisin, sillä asiat ovat niin mielenkiintoisia, Kalle Laitinen sanoo hymyillen ja hyvin uskottavasti. Ympäristölautakunta on voinut vaikuttaa asenteisiin niin, että luottamushenkilöt ja muut lautakunnat ottavat sen kannan huomioon. Nyt joudutaan rakentamaan kaiken maailman kuntoja pururatoja, jotta ihmiset vo1s1vat liikkua. Laitinen korostaa toimen palvelusuoM EN LUONTO 4/ 86 45. Myönteiset asenteet auttavat päätöksenteossa. Mies nauttii selvästikin työstään syntymäkuntansa luonnon ja ihmisten hyväksi. maatalouden vesistövaikutuksia ja niiden torjuntaa koskevan oppaan. Vaihtoehdot on esiteltävä laajasti. Reitin kosket sisältyvät nyt vireillä olevaan koskiensuojelulakiin, jonka läpimenoa toivotaan myös Saarijärvellä hartaasti
Teksti ja kuvat: Iiris Sutela a si! Luonnonsuojelussakin. 28 SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . vsk.
Itä-Kuubassa paikallisesti kotoperäisiä lajeja on vielä enemmän. Saarivaltion noin 6000 siemenkasvilajista kaikkiaan puolet on kotoperäisiä, endeemisiä. Runsaasti kotoperäisiä kasveja Pinar del Riossa kohtasimme paljon lajeja, jotka kasvavat vain muutamalla tai yhdellä kasvu paikallaan. Siellä missä ei ole tasankoja on kuluneita kukkuloita. Johtajamme tohtori Johannes Bisse Jenasta on tehnyt jo lähes 20 vuotta omaehtoista kehitysyhteistyötään opettamalla ja johtamalla kuubalaista kasvitieteellistä tutkimusta Havannan yliopistossa. Kiertelimme maakunnan läntisimmissä osissa etsien usein hyvinkin harvinaisten kasvien kasvupaikkoja ja tutkien rajallisia ja hajanaiLuonnontilaisia metsiä on vain vaikeapääsyisillä alueilla. Mutta myös Kuubassa luonto on paljon kärsinyt; arvioidaan että Uudessa Maailmassa vain Barbadoksen, Haitin ja Puerto Ricon luonto on tuhottu perusteellisemmin. Maaja kallioperä vaihtelevat mosaiikkimaisesti. Tämä on paljon Karibian saaristossa lyhyet välimatkat muistaen. Kuuba on kookas, pitkulainen ja kapea saari. Kotoperäisyyden syyt ovat monet. Alaviin laaksoihin on kasaantunut irtainten maalajien paksu patja, josta paikoin kohoaa jyrkkäreunaisia mogote-karstikukkuloita, kalkkikivijäännösvuoria. Valmisteilla on Kuuban uusi kasvio. Kuubassa ongelmista on kuitenkin saatu parempi ote kuin naapurisaarilla. Laa29. Kallioperästä yli puolet on kalkkikiveä, josta osa on kokonaan tai osittain paljasta. Olin Kuuban läntisimmässä maakunnassa Pinar del Riossa kuubalais-itäsaksalaisen kasvitieteilijäretkikunnan mukana. Meitä oli kymmenkunta. Kuningaspalmut ja laajojen tasankojen sokeriviljelmät hallitsevat kuubalaista maalaismaisemaa. Näissä saarekkeissa on muita alueita runsaammin endeemisiä lajeja. Vallankumous ei ole ratkaissut Kuuban luonnonja ympäristönsuojeluongelmia. Koko saaren pituussuunnassa kulkee ultraemäksisten kalliosaarekkeiden juonne. Sitä ympäröivät korallisaarten ketjut. Sitä varten on kartoitettu kasveja eri puolilla maata jo useiden vuosien aikana. Kaikista kerätyistä lajeista otimme kolme näytettä: Havannan, Berliinin ja Jenan yliopistoja varten. Kuvassa oikealla näkyy onnistuneita karibianmäntyistutuksia. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Kuubassa, kuten muuallakin Karibian saaristossa, luonto on ollut hyvin rikas. vsk. J ~ sia luonnonvaraisia kasviyhdyskuntia. Vasemmanpuoleisessa kuvassa olevaa aluetta ovat suojelleet jyrkät kalkkikivijäännösvuoret. Hän on kuubalaisten kasvitieteilijöiden isähahmo, joka on kouluttanut heidät kaikki
Kuitenkin tämän päivän kuubalaiset, joita on noin kymmenen miljoonaa, osaavat lukea ja kirjoittaa, he syövät Latinalaisen Amerikan elintasoon nähden hyvin ja kuolevat kehitystasollaan ylpeili en liikenneonnettomuuksiin, sydänja verisuonitauteihin sekä syöpään. Siihen löytyy syitä niin Yhdysvaltain kauppasaarrosta kuin sosialismissuOMEN LUONTO 4/ 86 45. Keinokasteltujen alueiden suolaantuminen on huolestuttava, vaikkakin vielä vähäinen ongelma. Havannan itäiset hiekkarannat ovat öljyn tahrimat. Öljyn ja maakaasun poraaminen Kuuban pohjoisrannikolla osoittaa piittaamattomuutta ympäristövauno1sta. Ne kuljettivat siemeniä ja kasvien istukkaita lähisaarilta ja mantereelta: pohjoisesta Floridan niemimaalta, lännestä Jukatanilta, etelästä Jamaikalta ja idästä Hispaniolan saarelta. Nykyään metsien peitossa on vain 15 prosenttia maasta. Maahan tuotiin neljän vuosisadan aikana yli miljoona orjaa Länsi-Afrikasta, myös siirtolaisuus Euroopasta ja Kiinastakin oli voimakasta. Vuoden 1959 vallankumoukseen mennessä väkiluku oli kasvanut lähes seitsemään miljoonaan ja Kuuba oli Karibian seudun kaupungistunein valtio. Kuitenkin vielä 1800-luvun alussa 90 prosenttia maasta oli metsien peitossa. Sokerin maailmanmarkkinahinta nousi moninkertaiseksi ensimmäisen maailmansodan aikana. Vallankumousta seuranneita ongelmia pahensi se, että Kuuban sokerin tärkein ostaja ja kulutustavaroiden, tekniikan ja asiantuntemuksen tuoja Yhdysvallat julisti vuonna 1962 täydellisen kauppasaarron vastalauseena yhdysvaltalaisen omaisuuden kansallistamiselle. Sokerista tuli kuitenkin pääasiallinen tuote. Maassa on paljon kouluja, korkeakouluja, opiskelijoita ja tutkijoita. Intiaaniväestö hupeni olemattomiin 50 vuodessa sairauksien, joukkoitsemurhien, maahantunkeutujien raakuuksien ja orjatyön vuoksi. Väestönkasvu oli nopeata ja kansasta reilu neljännes lukutaidotonta. Muut saaren intiaanit olivat metsästäjä-keräilijöitä. Perustutkimuksen kehittymistä kuten muutakin Kuuban tieteellistä elämää vaikeuttaa varojen puutteen ohella maan sulkeutuneisuus. Kuuban kehitystä oli kauan hallinnut niin luonnonvarojen kuin ihmistenkin lyhytnäköinen riisto, mutta katastrofaaliset mittasuhteet se sai vasta tällä vuosisadalla. Ne tarvitsivat työvoimaa. Sademäärät vaihtelevat Maisin niemen aavikon lähes olemattomasta Sierra Maestran vuoristorinteiden 1800 millimetriin vuodessa. Kuubalaiset asiantuntijat arvostelevat erityisesti pienviljelijöitä, jotka jatkavat rinteiden laiduntamista ja muokkausta. Kuivan kauden aikana kastelu tyhjentää karstimaan huokosia ja tilalle virtaa merivettä. Edistyneimmät tainot viljelivät maniokkia, maissia, bataattia, puuvillaa, tupakkaa ja hedelmiä ja heillä oli pieniä käsityöverstaita. Kuubalaiset olivat kuitenkin Yhdysvaltain holhouksessa aina vuoteen 1934. Alkuperäisväestöstä muistoksi jäi vain heidän viljelykasvinsa, arkeologista esineistöä, luolamaalauksia ja uudisasukkaiden tarinoita. Metsien hävittäminen on muuttanut koko ympäristöä. Haitin orjakapinahistorian ei haluttu toistuvan Kuubassa. vsk.. Asutus ja maatalous sijoittuivat silloin rannikoille ja vain arvopuiden etsijät samosivat sisämaan metsiin. Maasta löytyi mineraaleja, kuten kromia ja nikkeliä, joita vuosisatojen ajan on louhittu avolouhoksista. Luonto muuttui raiskioksi Jo intiaanien maatalous, puunhakkuut ja tuli vaikuttivat saaren luontoon. Ensimmäiset kylväjät olivat trooppiset pyörremyrskyt, merivirrat ja syklonit. Tämä saarto jatkuu vieläkin. Yli kolmasosalla viljellyistä tasankoalueista on puutteellinen salaojitus. Luonnontilaista kasvillisuutta joutuu etsimään vaikeasti tavoitettavilta vuoristoja suoalueilta. Tuhoisat tulvat ovat lähes jokavuotinen vitsaus. Espanjalaisten tilanherrojen hallitsemat viljelmät levittäytyivät verkkaan rannikoilta sisämaan tasangoille. Alkuperäisen kasvillisuuden häviäminen on nopeuttanut kalkkikallioiden palmuuttuu sokeriplantaasiksi Kun Kolumbus vuonna 1492 purjehti Kuuban saarelle, se oli tainoja siboneyintiaanien asuttama. Kanarian saarilta siirrettiin enemmän tai vähemmän vapaaehtoisia pienviljelijöitä tasapainottamaan mustan ja valkoisen rodun määrää. D jastumista ja maaperän kulumista, eroosiota. Ilmasto on kuivunut, kun metsät eivät pidätä sadevettä vaan se huuhtoutuu Intiaanien saari nopeasti karstimaan läpi. Se johtuu kasvipeitteen vähenemisestä koko Karibian alueella. Sokeriplantaasit levittäytyivät tämän seurauksena nopeasti myös viljelykseen huonosti sopiville alueille ja pienviljelijät joutuivat raivaamaan tilansa helposti kuluville rinteille. Kuubalaisten perimään heistä jäi vain vähäinen jäänne. Eurooppalaiset valloittajat ja uudisasukkaat toivat saarelle varsin pian sokeriruo'on ja aloittivat myös tupakan plantaasiviljelyn. Arviot silloisesta väestömäärästä vaihtelivat sadastatuhannesta viiteensataantuhanteen ja jopa yli miljoonaan. Eroosio ja metsien häviäminen ovat Kuubankin ongelma joja tasankoja rikkoo kolme vuoristoa, jotka eristävät alueita toisistaan. Huomattava osa sivistyneistöstä muutti vallankumouksen jälkeen maasta. Noin puolet tasangoista ja 80 prosenttia vuoristoalueista on eroosion vaurioittamia. Suurimmassa osassa Kuubaa on selvä joulukuusta huhtikuulle jatkuva kuiva kausi. Näin eri puolille maata on muodostunut lajiutumiskeskuksia, joista kasvit ovat levittäytyneet ja sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin. Luonnontieteellinen tutkimus painottuu soveltaviin tieteisiin, mutta luonnovarojen perustutkimustakin harjoitetaan omin voimavaroin paljon enemmän kuin kehitysmaissa yleensä. Saarivaltio joutui Espanjan hallinnasta Yhdysvaltain sotilaskuvernöörin johdettavaksi vuonna 1898 ja itsenäistyi vuonna 1902. Näistä maantieteellisistä ja kehityshistoriallisista syistä johtuen Kuubassa on paljon erilaisia kasviyhdyskuntia. Jopa maailman kauneimmaksi ylistetyt Varaderon hiekkarannat ovat uhatut. Eurooppalaisten tulon jälkeen ympäristö alkoi muuttua dramaattisemmin. Toisaalta tasankojen savimaita vaivaa paikoin myös vähäisestä virtauksesta johtuva vettyminen. Niistä saatu tuotto on ollut kovin pieni ja ympäristö on pilaantunut. Kuuban sosialistinen hallitus on pyrkinyt kehitykseen koulutuksen ja valistuksen kautta. 1600-luvun alussa väkiluku oli vain 20 000, mutta se alkoi nousta. Saarelle on tullut kasvilajeja kaikista ilmansuunnista. Kuuban sosialistisista maista, erityisesti Neuvostoliitosta, saama taloudellinen tuki ja asiantuntija-apu eivät tietenkään ole voineet korvata näitä menetyksiä. Tärkeintä turistivaltatietä reunustaa lähes kasviton kulunut rantatasanko. Luettelo ulottuu sumuja sademetsistä, ainaja osittainvihannista metsistä, mäntymetsistä, piikkipensaikoista, kaktusaavikosta, hiekkaja kivikkorantojen kasviyhdistymistä vaikkapa suoalueiden metsiin ja ruohostoihin. Sokerin maailmanmarkkinahinta oli jo aiemmin alkanut laskea. Rantoja öljyävät myös laivat, jotka siekailematta tyhjentävät pilssivesiään rannikolle Eläköön vallankumous. Arvioidaan, että Uudessa Maailmassa vain Barbaroksen, Haitin ja Puerto Ricon luonto on tuhottu Kuubaa 30 perusteellisemmin. Kaatosateiden seurauksena irtain maaperä kulkeutuu liejuvirtoina kohti merta
lee maan pienviljelijöitä muodostamaan osuustoimintatiloja. Valitettavasti vain monia uudistushankkeita on toteutettu ja jouduttu toteuttamaan kiirehtien, asiantuntemattomasti ja usein suureellisesti. Hallitus myös houkuttesuoMEN LUONTO 4/ 86 45 . Se on samalla osa maalle tärkeätä luonnonvarojen kartoitusta. Jo vuonna 1975 oli istutettu kaikenkaikkiaan 8600 km tuulensuoja-aitoja. Käytännössä suojelu vain useimmiten merkitsee luonnonkauniiden, mutta myös lajistollisesti arvokkaiden kohteiden varaamista matkailulle. Metsien hävittäminen ei päättynyt vuoden 1959 vallankumoukseen. Itäsaksalaiset kasvitieteilijät valmistelevat yhteistyössä kuubalaisten kanssa maan uutta kasviota. Käpypalmu on kuubalainen elävä fossiili, jota ovat uhanneet sen siemeniä syövät, vapaana laiduntavat siat. Vain Zapatan niemimaan kansallispuisto laaja suoalue on todellinen suojelualue, jossa metsästys ja metsien hyväksikäyttö ovat kiellettyjä. Kuuban kokemus ei kuitenkaan tarjoa yksikäsitteisia opetuksia. Hän opiskeli vuonna 1984 Havannan yliopistossa Kuuban kasvimaan tiedettä opetusministeriön stipendin turvin. ta, köyhyydestä ja kansallisesta ylpeydestäkin. Oman tutkimusperustan luominen selittää osaltaan muitakin suurhankkeita. Istutuksia on tehty liian huonosti tuottaville alueille. Onneksi kuubalaisilta luonnontieteilijöiltä ja -suojelijoilta ei puutu yritteliäisyyttä ja asiaan vihkiytymistä. Vasta noin vuosikymmen myöhemmin tulen käyttöä ryhdyttiin rajoittamaan laidunten hoidossa ja pahasti vioittuneita alueita alettiin metsittää uudelleen. Olin Kuubassa vuonna 1984. Maaseudun todellinen kolIektivisoitumisaste onkin varsin epäselvä. Luonnontieteellisen tutkimuksen historiasta kertonee jotain se, että laajin kuubalainen kasvilajikokoelma ennen nykypäivää on Tukholmassa. 31. Toisaalta suurmaanomistajien sorrosta kärsineet pienviljelijät eivät liene kovinkaan innostuneita osuusto1mmnasta. Se on varmasti parempaa tulevaisuutta luova tekijä. vuosipäivän vuosi. Maa kärsii edelleenkin polttoja rakennuspuupulasta. Kuuba komeilee nyt kansainvälisissä metsätilastoissa mittavilla karibianmäntyja eukalyptusistutuksillaan. Polttoja rakennuspuupula oli huutava. Jo 15 vuotta jatkunut työ tuottaa kuitenkin arvokkaan geenivaraston. Virastoja on perustettu, monia lakeja on säädetty, mutta käytäntö ei vain ole aina seurannut säädöksiä. Pinta-alat ovat olleet suuria, tulokset valitettavan vaihtelevia. On ilmeistä, ettei vallankumous ratkaissut Kuuban ympäristöongelmia. Suunnitelmataloudessakin on vaikea yhdistää keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Siitä huolimatta on selvää, että aktiivinen pyrkimys parempaan ja tuloksetkin erottavat Kuubaa naapurisaarista. Mitä opimme Kuubasta. Nyt koottava herbaario on siis todella historiallinen. 600-hehtaarisen kasvitieteellisen puutarhan ja 350hehtaarisen eläintarhan rakentaminen aivan Havannan ulkopuolelle vaikuttaa helposti suuruudenhulluudelta köyhässä maassa. vsk. Tämä varmasti vähentää pienviljelyn ympäristövaikutuksia, mutta kerrostalojen ja suurimuotoisemman maanviljelyn leviämisellä on puolestaan omat haittansa. Muut merkittävät kokoelmat ovat Yhdysvalloissa. Varsinaisen puuntuotannon ohella on pyritty istutuksin ehkäisemään maan kulumista. FK Iiris Sutela on biologi ja toimittaja. Sen keräsi ruotsalainen Erik Ekman. Kuuban jäljellä olevaa alkuperäistä luontoa toki suojellaan. Luonnon tuhoutuminen on jatkunut ja teollistuminen tuonut uusia pulmia. Vallankumouksen jälkeinen hallinto on kylläkin kiinnittänyt kiitettävästi huomiota sosiaalisiin uudistuksiin ja luonnonja ympäristönsuojeluun. Silloin kirjoitettiin kaikkiin asiakirjoihin, jopa puoli virallisiin kirjeisiin: Avo del XXV Aniversario del Triunfo de Ja Revolusi6n, vallankumouksen voiton 25
sid. 154,Lena Andersson Ulf Svedberg MAIJA TUTKII LUONTOA Omatoimisuuteen innostavaa, hauskasti kerrottua ja kuvitettua tietoa lapsille luonnontapahtumista vuodenajoittain. sid. Ovh. Ovh. Värivalokuvat Ovh. Niitä myyvät hyvinvarustetut urheiluliikkeet ja tavaratalot. Ovh. Sastan osasto Erämessuilla B 1 D-F. Tyylikäs ja mukava Pioner-puku on tehty retkeilyyn, vapaa-aikaan, metsäpoluille sinne minne mielesi tekee. 470 s. sid. Materiaali on 35/65 % puuvillan ja polyesterin sekoitetta, joka on viimeistelty vettähylkiväksi kesäsateen kestäväksi. 64,LUONNONKUVAUS 86/87 Kansainvälinen luonnonkuvauksen vuosikirja, jossa on mukana myös useita suomalaisia kuvaajia. Ovh. Ovh. UUTUUS TUNTURI KASVIT 200 pohjoismaista tunturikasvia värivalokuvina, selostus tuntomerkeistä, kasvupaikasta ym. !ill!illl~ 75530 POROKYLÄ. Tervetuloa. 180,[TIETDNIEKAT~ -sarjassa mm. nid 58,LEHTIJA HAVUPUUT Yli 350 puulajia väripiirroksina. Teksti kahdeksalla kielellä. 976-208 55 LUONNONTIETOA Thomas Schauer Claus Caspari LUONNONKASVIT Suuri maastokäsikirja Kätevä maastokäsikirja, joka esittelee yli 1500 luonnonvaraista kasvilajia värikuvin ja selostuksin. 58,. METSÄPOLULLA SINULLA JA MINULLASASTAN PIONER-PUKU. Viisikielinen puusanasto mukana. JOKAMIEHEN KIVIOPAS Kivilajien ja malmimineraalien tunnistusopas, kotimaisten asiantuntijoiden laatima. Paljon tarkkoja yksityiskohtapiirroksia. nid 75,llmestyy toukokuussa. puh. Tutustu myös muihin laadukkaisiin Sasta-tuotteisiin
941-291211 Mukana ympäristöntutkimuksissa: vesiensuojelu ja kalatalous ympäristönhoitosuunnitelmat ympäristökemikaalit ilman laatu jätehuolto TOPAZ PIENOISKIIKARI BENBO KAMERAJALUSTA Teräväpiirtoinen ja todella alle 200 g:n painoinen kiikari . Käsityötä. Laukku mukana. Valmius mekaaniselle sekä sähköiselle laukaisulle. Ainoa kamerajalusta , joka on tehty nimenomaan luonnonkuvaukseen. SCHOMAT OLKATUKI Harvinaisen hyvin tehty olkatuki, runko pähkinäpuuta, monipuoliset säätömahdollisuudet. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖNTUTKIMUSKESKUS Vliopistonkatu 9 40100 Jyväskylä 10, puh. (931) 445 055. Maahantuoja: Suomen Luontokuva Oy, puh. Kääntyy mihin tahansa asentoon, sopii joka maastoon. Myynti fotokauppiaat.. Saatavana 7 x 18, 8 x 20 ja 10 x 20 suurennussuhteilla
Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. (90) 159 11, telex 121237. 6 mk, perhelippu 60 mk, paikoitus 10 mk. Edullisia Zenit-kiikareita tuo maahan: @(oNEISIO LINTUKUVAT ONNISTUVAT Luotettava vaihtoehto niille, jotka tarvitsevat kunnoll isen, konstailemattoman järjestelmäkameran, mutta eivät halua maksaa siitä liikaa. Esterinportti 1, 00240 Helsinki. Kiikarit, joilla näet hyvin myös hämärässä. Vakiovarusteena nahkainen kantolaukku ja -hihna. 914-39 56 1 ZENIT) VALOVOIMAA Mukaan linturetkelle. Myynti hyvinvarustetuissa alan liikkeissä kautta maan. Ennakkoon tilatulla ryhmälipulla pääset jonottamatta messuille, Rautatieasemalta messubussi. TERVETULOA VII ~~SAINVÄLISILLE ERAMESSUILLE RIIHIMÄEN MESSUT OY Puh. klo 10--18. Kestävä ja käyttövarma Zenit tarjoaa myös hyvän objektiivija lisävarustevalikoiman. Maksuton, valvottu lastenhoito. Messut avoinna 4.-6.6. klo 1220, 7 .6. 34 Sinä luonnossa viihtyyä erämies, kalamies, vaeltaja OTA SUUNTA •• ERAMESSUILLE 4.-8.6.1986 Riihimäki Tule VII Erämessuille tutustumaan alan viimeisimpään kehitykseen, oppimaan uutta, vertailemaani Runsaat 500 maahantuojaa, valmistajaa ja järjestöä odottaa käyntiäsi. Lippujen hinnat: aikuiset 30 mk, lapset 7-12 v. klo 10-20 ja 8.6. Puh. Vuoden takuu
:'VI / +J Puh. Lisätietoja puhelimitse 934-54 311 tai telex 22452 fcont sf FINNCONT Postiosoitteemme: Oy G W Sohlberg Ab Finncont PL44 34801 VIRRAT myyntiosasto Ympäristökonsultoinnin asiantuntijapalveluja • Vedenja jätevedenkäsittely • Puhdistusprosessien toiminnan parantaminen • Hakemusasioiden suunnitelmat • Vahinkoarviot • Ympäristöhaittojen selvitykset • Kalatalousja vesistöselvitykset • Maaperän ja pohjaveden likaantumisselvitykset ja estämisen teknologia • Maa-ainesten ottosuunnitelmat • Metsätaloussuunnittelu • Ympäristöntutkimuslaboratorio ~MAA JA VESI OY SUOMEN KONSULTTllOIMISIOJEN LIITlO Sl<OI. r1 11., ,df Avoinna 1.6. '.ule silitt_ämä~n. Happea kuluttava ja kiintoaineskuormitus on samoin alentunut tuntuvasti. Näin ehkäisemme omalta osaltamme rikkipäästöjä ja ilman happamoitumista. Tunnemme vastuumme ympäristöstä. NURMESJÅRVEN kansainvälisestikin arvokkaan lintujärven Majoitus lähistöllä olevassa Motelli Nuttulinnassa, jossa huoneita, aittoja, sauna ja kahvilaravintola. EBENSO-GUTZEIT OY • TIESITKÖ ETTÄ KÅRSÅMÅELTÅ NELOSTIEN VARRELTA LÖYDÄT MM. Enson ympäristönsuojeluinvestoinnit jatkuvat edelleen. Tämän lisäksi prosessitekniikkaa kehitettäessä on jo suunnitteluvaiheessa otettu ympäristönsuojelunäkökohdat huomioon. Puh. 984-66125. Ii ., ;i1 t;t. 984-61 392. ,1~ tamaan ta, muuteh vain katso:'-_ '.t '.:~ 1) '/f' : maa!1 maalaistalon eläimiä! f-' ... Puh. klo 10-22. Se on kaiken kaikkiaan melkoinen summa ja melkoisesti sillä on saatu aikaan. Jätevesiä puhdistamaan on rakennettu Enso-Biox-ja Enso-Fenox-puhdistamoja. ' -_:___ -" MUUT PALVELUT Lentokenttä: Moottorija purjelentotoimintaa, laskuvarjohyppytoimintaa, kursseja. -31.8. Puh. Enson tehdaspaikkakunnilla Vuoksenlaaksossa ja Kymenlaaksossa korvasimme raskaan polttoöljyn puhtaalla maakaasulla. Tai Leirintäalue Suomelassa Kärsämäen keskustassa, jossa aittoja, kahvila, sauna, telttapaikkoja, puru rata, tenniskenttä. Ne rakentaa oma konepajamme. Jätevesipuhdistamojen suunnittelu ja tutkimustyö aloitettiin omassa tutkimuslaitoksessamme vuosia sitten. Toteuttakaa hyväksi koettu ratkaisu EKOCONT-ongelmajäteaseman ja FINNCONT-ongelmajätekonttien avulla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Enso on investoinut suoranaisesti ympäristönsuojeluun 150 Mmk. Lähemmät tiedustelut, kunnantoimisto 984-61 770. Avoinna 1.6. 984-61 455. Puh. 15.8. Ravintola A-oikeuksin, hyvät kauppaja pankkipalvelut. t :t!asffiMnsa ympäristöstä. syöt,':: ~~-... ""N .IAsEN • HEUINKI • JYVAsl<Y~ • KUOPIO • LAPPEENRANTA • LAPUA • OUW • TAIIPE~E • TURKU -2 00210 HELSl'tKI 21 C1D1 170 121 121113 NCOf'I ef. 984-61455. ONKO PULMANNE ONGELMAJÄTEHUOLLON KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELY. ' ,. Jokilaaksojen Lento Oy: tilausliikennettä, koneenvuokrausta . 984-61 456. KOTIELÅINTARHAN Suomelan leirintäalueen yht~y~~~tä. Jätevesiemme kokonaismäärä on vähentynyt selvästi
Westman on kirjoittanut vastineensa RKTL:n nimissä, mikä ihmetyttää, sillä RKTL:sta on esitetty toisenlaisiakin kommentteja. Kolme lentomataluutta Virallisesti koneet eivät saa lentää 150 metriä matalammalla. vsk.. Harjoittelulta suojassa ovat vain yli 100 000 asukkaan kaupunkien, lentokenttien ja atomivoimaloiden ilmatilat sekä noin 40 km vyöhyke DDR:n ja Tsekkoslovakian rajalla. Matalalentoalue 500:lla hävittäjät harjoittelevat 150-450 metrissä "tositilannetta". Lisäksi kerrotaan, että vesiluonnon muuttumisesta huolimatta ''vuotuinen kokonaiskalansaalis on noussut koko ajan 1960luvun alusta lähtien ... miten tärkeää olisi huolehtia juuri uhanalaisten kalakantojen säilymisestä. rantaneulatai kirjoeväsimppukantojen suojelu ole merkityksellistä. Teemu Tast kirjoittaa, ettei esim. Mielestämme luonnonsuojelun tulisi perustua juuri tähän. Vaikka Teemulla oli puoli vuotta aikaa tutustua huolella puheenvuoroartikkeliimme Suomen Luonnossa 6/ 85, kyselee hän silti yhden asiayhteydestään irrotetun lauseen perusteella tarkoitammeko todella sitä, että kaikesta kalanviljelystä tulisi luopua. Vain tietyillä alueilla saa mennä vielä alemmas. Emme mekään kiellä maatalouden aiheuttamia vesistövaikutuksia, mutta ei kai se, että on olemassa muitakin vesistönpilaajia, oikeuta toisten olemassaoloa. Nämä kalalajit eivät onneksi ole vielä istutuksista riippuvaisia. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Siikaa vai sikaa. Kuin ihmeen kaupalla on vältytty suuronnettomuuksilta. Tämäkään ei kuitenkaan tahdo riittää sotilaille. Tätä on vain erittäin hankala todistaa, kun valvontalaitteita, kuten lentokorkeuspiirtureita, ei ole. Hävittäjäpommittajat saavat meluta keskiyöhön asti. 85 on haastateltu tutkija Veijo Pruukia RKTL:sta. Westmanin vastineeseen (SL 8/85). Tällä hetkellä tämän suuntainen toiminta tuntuu kattavan valitettavan pienen osan RKTL:n kapasiteetista. Tätä he kutsuvat pateettisesti "vapauden hinnaksi" . Esittäisimme pari kommenttia ja väärinkäsitysten oi' kaisua Teemu Tastin vastineeseen "Kalanviljelyn kauheus" (SL 2/86), samalla myös muutama sana K. Ensinnäkin yksityinen sikala sen enempää kuin yksityinen kalankasvattajakaan tuskin saisi lupaa laskea jätevesiään Porraskosken kapeaan ja matalaan jokeen. Matalalentoalue 1 000:lla lennetään yölennot. sademetsien hakkuiden yhteydessä katoaa jatkuvasti lajeja, joita ei ole edes ehditty tunnistaa. seuraavaa: " ... Vastustaisimmeko, jos Porraskoskelle kalanviljelylaitoksen sijaan suunniteltaisiin keskikokoista sikalaa. arvokalojen istuttamista sellaisiin vesiin, joissa niitä ei alunperin ole ollut. Koneet lentävät 800 km tuntivauhdilla jopa 75 metrissä. Sikala ei myöskään tarvitse vettä samassa mitassa kuin kalanviljely, jolle puhtaan veden jatkuva saanti on välttämätöntä. Noin tuhat konetta jylisee 110-140 päivänä vuodessa länsisaksalaisten pään päällä. K. " Haluaisimmekin näin jälkikäteen korostaa sitä. Alin sallittu korkeus on 300 metriä. Mukana meluamassa ovat NATO-kumppaneiden lentäjät Yhdysvalloista, Hollannista, Belgiasta, Iso-Britanniasta ja Ranskasta. Sisävesistä saadaan eniten muikkua ja haukea". Esim. Puolustusministeriössä pidetään jopa 1530 metrin lentokorkeutta tarpeellisena. Näiden tarkasti rajattujen alueiden tulee olla sadan kilometrin levyisiä, sumuttomia eikä niillä saa olla yli 10 000 asukkaan taajamia. Esim. NATO:n strategiana on kriisitilanteessa tehdä ilmavoimilla äkki-isku syvälle vihollisen alueelle tutkien näkyvyysalueen alapuolella muutaman kymmenen metrin korkeudessa. Meluavia matalalentoja harjoitellaan kolmessa lentokorkeudessa tai itse asiassa -mataluudessa. Sitovia todisteita saadaan silloin, kun koneet törmäävät esimerkiksi 35 metrin korkeudessa oleviin korkeajännitejohtoihin . Tiina Pikkarainen Eero Peltonen Sotilaskoneet terrorisoivat Länsi-Saksassa ja Labradorissa "Maassa jossa oikeusistuinten täytyy päättää siitä, saako kukko Hannibal kiekua kaupunginlaidalla tai saavatko sammakot kurnuttaa naapurin lammikossa, tai m1ssa on sääntöjä ruohonleikkurin käytöstä ja missä poliisi astuu heti sisään, jos ihmiset juhlivat liian äänekkäästi, saavat matalalentoa harjoittelevat lentäjät helvetinkoneineen riehua vapaasti vailla valvontaa." Näin kirjoittaa länsisaksalainen ympäristölehti die Natur (Terror aus der Luft, 3/ 86) sotilaslentokoneiden matalalentoharjoittelun aiheuttamasta meluterrorista Saksan Liittotasavallassa ja Kanadan koillisosan intiaanialueilla Labradorissa. "Vapauden hinta" Kaunista ilmaa ei voi sotilaskoneitten harjoitteluseuduilla olla kuulematta, sillä aina kun sää on suotuisa, ovat matalalentoharjoitukset kiivaimmillaan. Maaseudun tulevaisuudessa 17. Siviilikoneille on voimassa ohje: lentäkää mahdollisimman nopeasti tämän vyöhykkeen läpi. Sotilaat perustelevat lentoharjoituksia "rauhan, vapauden ja riippumattomuuden turvaamisella'". Matalalentoalue 250:llä jyrisevät Starfighterja Tornadolaivueet 75 metrissä asti seitsemällä alueella eri puolilla Liittotasavaltaa. Oman etiikkamme mukaan jokaisen eliön perintöaineksella on arvoa, eikä ihmisellä tulisi olla oikeutta valikoida itselleen hyödyllisemp1a. Samana vuonna putosi kaksi konetta atomivoiSUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Suurin osa istutuksista joudutaan nykyisin uusimaan joka vuosi, koska kalat eivät pilaantuneissa vesistöissä kykene lisääntymään. Vastustammeko sademetsien tuhoamista vain siksi, ettemme tiedä olisiko noista lajeista mahdollisesti voinut olla jotain taloudellista hyötyä ihmiselle. Kirjoituksessa todetaan mm., että "Tutkijoiden mielestä kalavesien tärkein hoitomuoto on juuri kalastus, eikä esimerkiksi istutus" ja "jos kalavesien istutusta pidetään tärkeimpänä kalavesien hoitomuotona, on se Pruukin mielestä samaa kuin yrittäisi tiheään kylvä36 mällä saada maasta mahdollisimman suuren sadon". Tällä palvellaan virkistyskalastusta, ei luonnonsuojelua. Tärkein merikala on silakka. 9. Tottahan toki, pääasiallisina kasvinsyöjinä tuskin pidämme lihantuotantoa erityisen jalona. Vain ihme on pelastanut suuronnettomuuksilta Koneita tulee silloin tällöin alas, kun ne törmäävät tehtaiden piippuihin, voimalinjoihin tai saavat teknisen vian. lskukyvyn säilyttämiseksi on sotilaiden mukaan jatkuvasti harjoiteltava. Vuonna 1984 putosi hollantilainen F 16 parinsadan metrin päähän. Hävittäjien väitetään jatkuvasti rikkovan jopa 75 metrin korkeusrajaa. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on vuonna 1985 tehnyt selvityksen kalanviljelystä, eikä siinä päädyttykään yhtä valoisiin tuloksiin istutusten onnistumisesta kuin Westmanin esityksessä. Lisäksi huomattava osa näistä istutuksista on ns. Lääkärit ja potilaat olivat pelänneet tätä jo pitkään, koska sairaala toimi ilmiselvästi koneiden suunnistuspisteenä. Ei kai pidä hyväksyä pienempää pahaa sillä varjolla, että on olemassa suurempikin paha. Näin menetellään jo sopimusviljelyn muodossa, joten uusia laitoksia ei tarvita ... Tilanne olisi sitäpaitsi hyvin erilainen. Näin on käynyt. Olimme artikkelissamme selvästi ilmaisseet mm. Ne uhanalaisten kalakantojen mädit ja istukkaat, joita todella tarvitaan voidaan tuottaa nykyisilläkin valtion kalanviljelylaitoksilla ja yksityisillä kirjolohenkasvatuslaitoksilla ... Suurin osa Liittotasavaltaa kuuluu tähän vyöhykkeeseen. Ja ennen kaikkea niin, että ensin mahdollistettaisiin kalojen luonnonvarainen lisääntyminen vesistössä ja vasta sitten palautettaisiin kanta istutuksin. kysyy Teemu. sairaalasta Linzissä Rheinin varrella
vsk. Rapautumisesta ja ilmansaasteista kärsiville rakennuksille koneiden melusta syntyvät pain.eaallot ovat kuin muurinsärkijän iskuja, väitetään. Mutta intiaanien valituksia siitä, että "sotilaat ovat vieneet taivaalta hiljaisuuden", ei kuunnella. Vanhat arvokkaat kirkot eivätkä muutkaan arvorakennukset säästy. malan läheisyyteen Upjeverissä. Pferdsfeldissä samoin kuin naapurikylässä Eckweilerissa elämä kävi sotilaskoneitten melun takia niin viheliäiseksi, että miltei kaikki asukkaat ovat muuttaneet muualle. "Sotilaat veivät taivaalta hiljaisuuden'' Noin kolmasosa Länsi-Saksan matalalentoharjoituksista tehdään maan rajojen ulkopuolella. Liittotasavallan hallitus on vuokrannut Kanadalta matalalentoon soveltuvia alueita syrjäisiltä intiaaniseuduilta Koillis-Labradorista. ULKOMAILTA -Matalalentoa harjoittelevien suihkuhävittäjien jylinä on laajoilla alueilla Länsi-Saksassa sietämätöntä. taaseen sen jälkeen kun lentäjä oli tehnyt kunniakierroksen äidilleen. Koneet aihauttavat myös ennenkokemattomia meluhaittoja. Sotakoneiden jylinä sotkee intiåanien tärkeimmän elannonlähteen, karibun, perinteiset vaellusreitit vaikeuttaen siten mtiaanien elinmahdollisuuksia. Vuokraa Länsi-Saksa maksaa niistä Kanadalle seitsemän miljoonaa D-markkaa eli noin 15 miljoonaa Smk vuodessa. Melu häiritsee myös koulutyötä, sillä hyvällä lentosäällä opetus saattaa keskeytyä kymmeniä kertoja päivässä koneiden lentäessä matalalla yli. Jorma Laurila 37. Kuvassa Phantom-hävittäjiä Pferdsfeldin kylän yläpuolella. Vuonna 1979 Phamtomhävittäjä törmäsi kemiantehSUOMEN LUONTO 4/ 86 45. Myös lääkärit ovat huolissaan koneiden jylinästä, sillä kova melu sotkee herkillä ihmisillä, lapsilla, sairailla ja vanhuksilla hormonitoimintaa. Kerran yksi kone syöksyi puutarhaan Karlsruhessa lennettyään sitä ennen 150 km ilman kuljettajaa. Vaaravyöhykkeessä ovat myös verenpainetautia ja sydänja verisuonisairauksia potevat. Alueella harjoittelevat myös Yhdysvaltain, Kanadan ja Iso-Britannian lentäjät. lnnuja inuit-intiaanien kotiseudulla tehdään se, mikä on kotona kielletty: lennot jopa 30 metrissä miltei puiden latvoja viistäen! Mikäli säät sallivat, lennetään jokaisella neljän viikon jaksolla 320 runsaan tunnin mittaista lentoa. Intiaanit vastustavat asuinalueidensa vuokraamista meluaviin sotaharjoituksiin, mutta heidän mielipidettään ei ole kysytty. Kun hävittäjät jylisevät ylitse, keskeytyvät puhelinkeskustelut ja juttelu kadulla
Asiat sinänsä olisivat erinomaisen 'kiinnostavia suurtakin yleisöä ajatellen. Osa 5 muut selkärangattomat, paatoim. Tavallisempia ovat eri kalastusmuotoja ja useiden kalalajien pyyntiä käsittelevät oppaat, mutta ne eivät tietenkään voi olla niin yksityiskohtaisia kuin lajikohtaiset kirjat. Hyönteisosan aloittaa joukko yleiskatsauksellisia lukuja mm. Suomen eläinten kolme ensimmäistä osaa käsittelivät selkärankaisia (ks. Teoksen päättää katsaus selkärangattomien järjestelmään sekä yleishakemisto koko teossarjaan (kussakin osassa on myös oma hakemistonsa). Mukaan mahtuu monia huonosti tunnettuja ryhmiä, ja on pieni ihme, että kaikki ryhmät ylipäätään on saatu esitellyksi kohtuullisen asiantuntevasti. Sisällöllisesti arvokasta on, että tämän teossarjan avulla on mahdollista muodostaa yleiskäsitys eläinlajistomme elintapojen pääpiirteistä ja lajien esiintymisestä eri elinympäristöissä. Viimeisen osan eläinlajisto on mitä sekalaisin seurakunta. Havainnolliset piirrokset on tehnyt Riggert Munsterhjelm. Hauen elintapoja kuvaava osa ei kirjoittajien mukaan pyri olemaan tyhjentävä, vaan siinä on keskitytty kalastuksen kannalta tärkeisiin asioihin. Huolellisesti on paneuduttu myös hauen saalistukseen ja ravinnon valintaan. lajeja käsiteltäessä. Hyönteisharrastuksestakin on suppea luku; toivottavasti se johdattaa muutaman nuoren lukijan hyville teille. Useimmille lukijoille suurempien lajiryhmien esittely kokonaisuuksina ei edes ole haitta, vaan etu; muuten metsä hukkuisi puilta. Jos arvosteluperusteena käytetään aikaisemmin suomeksi saatavilla olleen tiedon määrää, tämä osa vie ylivoimaisesti voiton, sillä niin vähän ja hankalasti tavoitettavaa tähänastinen tieto muista selkärangattomista joitakin ryhmiä lukuun ottamatta on ollut. esiintymisen pääpiirteistä (esim. O1/i Järvinen Hauki mätimunasta murekkeeksi Pekka Hannula ja Sakari Kuikka: Hauki, kalastus ja elintavat, WSOY 1985, 160 s. Esiintymisen ja elinympäristöjen kuvaus paljastaa myös teoksen lähes täydellisen keskittymisen merialueemme haukiin. Samalla jää vähän tilaa erilaisille suomalaisen tai kansainvälisen tutkimuksen uusien tulosten esittelylle, jonka avulla tekstiin tulisi sykettä ja eloa. Eihän hauki mitään herkkua ole, mutta hyvin maustettuna ihan käyttökelpoista valkuaisrehua. Myöskään sukelluskalastusta ei käsitellä. Olemme saaneet vaikuttavan yleistajuisen teossarjan faunastamme. Kuvatekstissä tosin ohimennen mainitaan, että yli kaksi kolmasosaa haukisaaliistamme saadaan sisävesistä. Esimerkiksi useimmat määritysoppaat, jollainen Suomen eläimet ei missään tapauksessa ole, eivät tällaista tietoa yleensä pysty riittävästi antamaan. Ilahtuneena panin merkille esimerkiksi kirvo· jen jännittävistä sukupolvenkierroista tai pistiäisyhteiskunnista. Hyönteisosan toimittajan asemaa tuskin kukaan kadehtii, sillä lajiston ylenpalttisuus pakottaa jokseenkin suppeaan esitykseen. vaippaeläinten esittelyn taitto keskelle juoksujalkaisia käsittelevää tekstiä), vaikka monien vähälajisten tai huonosti tunnettujen ryhmien esittelyn tasapainottaminen ja järjestäminen onkin kyllä lähes mahdoton temppu. Kalastusoppaana tämä haukikirja on hyvä. Suomen Luonto 5/ 85). Teossarja on nyt saatu päätökseen, sillä selkärangattomia käsittelevät osatkin ovat ilmestyneet. Sen sijaan hauen levinneisyyttä ja esiintymistä, lisääntymistä ja poikasvaihetta sekä kasvua käsitellään ulkokohtaisesti. Runsas värikuvitus. Suomessakin on julkaistu ruotsalaisen Curt Lindhen 1940-luvulla kirjoittamat hauenja ahvenenkalastusoppaat, jotka muistuttavat tätä kirjaa. Erityisesti jäin kaipaamaan mammtaa hauen taipumuksesta kerätä merkittäviä määriä ympäristömyrkkyjä, esimerkiksi elohopeaa ja PCB:tä, itseensä. Kirjan lopussa on hauen perkaus-, fileointija ruotimisohjeet sekä muutamia haukiruokareseptejä. Ensimmäistä kertaa on saatavilla koko eläinlajistomme laidasta laitaan esittelevä hakuja katseluteos. Veikko Huhta, 343 s., 1986. Ajat ja etenkin kalastusvälineet tietysti muuttuvat, ja saSUOM EN LUONTO 4/ 86 45. Kirjassa on myös runsaasti Petri Kuikan ottamia mustavalkoisia valokuvia, jotka on painettu valitettavan tasaisen harmaiksi. Esimerkiksi hyönteisosassa kohteena on parikymmentä tuhatta Suomessa tavattua hyönteislajia, joten olisi sula mahdottomuus paneutua niihin laji lajilta laajalle lukijakunnalle suunnatussa teoksessa. Kiitosta ansaitsevia, tekstiä rikastuttavia jaksoja osassa on runsaasti, esimerkiksi maukkaimman selkärangattomamme ravun yksityiskohtainen esittely, raakkuluku ja monien loislajien kiehtovien elämän kiertojen kuvailu. Saaliiksi saadun hauen käsittelyohjeet ovat hyvät ja selkeät. lajimäärät vähenevät yleensä jyrkästi pohjoiseen, mutta koskikorentolajisto on monipuolisin Lapissa) ja hyönteisten vuodenaikaiskierrosta. vsk.. Eri hyönteisryhmien kuvaukset ottavat esille perus.tuntomerkkejä ja lajien biologian yleispiirteitä. Osat 4-5 ovat varmasti olleet suuritöisiä. Myönteisenä pidän myös sitä, että hyönteisten taloudellista merkitystä esim. Osa 4 hyönteiset, päätoim. Ellen olisi varma kustantajan taloudellisesta hyödystä, onnittelisin kulttuuriteosta, mutta sellaiseksi tämä kelpaa. Välineitä käsitellään kunkin kalastustavan yhteydessä kohtuullisesti ja päähuomio kiinnitetään kalastustekniikkaan. Monet etenkin sisävesillä tärkeät hauenkalastustavat ovat kuitenkin jääneet tyystin vaille huomiota. tuholaisina on käsitelty sekä yleisluvuissa että ao. Ihme kyllä kirjassa ei mainita mitään hauen saavuttamasta enimmäiskoosta. Myös ruokaohjeet vaikuttavat keskimääräistä naistenlehtitasoa paremmilta. Aivan uudentyyppinen se ei kuitenkaan ole, vaikka takakannessa niin väitetäänkin . Niinpä hauen olinpaikat ja vuodenaikojen sekä säänvaihteluiden vaikutus niihin kuvataan tarkasti ja asiantuntevasti. Valintaa en ole aivan tyytyväinen, sillä esimerkiksi soiden ekosysteemi jätetään käsittelemättä, kuten tunturitkin; sen sijaan metsän, pellon ja vesien ekosysteemien esittelyt ovat ansiokkaita. Tämän sanottuani joudun toteamaan asian toisen puolen: kyllä hyönteislajistomme kokonaisuuden esittely vain 344-sivuisessa kirjassa on melkoinen Herkuleen urotyö, vaikka ote onkin ehkä turhan perinteisesti painottunut ryhmien kuvauksiin eikä ekologisiin ongelmiin. Heittokalastus, vetouistelu, onkiminen, koukkupyynti, pilkintä ja verkkokalastus kuvataan yksityiskohtaisesti. Lukuisat itsestäänselvyydet, kuten "lisääntyminen on lajille elämän jatkumisen edellytys" , ja hauen kudun nimittely muodin mukaisesti "tapahtumaksi" häiritsevät. Taloudellinen merkitys tuodaan monipuolisesti esiin (biologinen torjunta, tuhot , sairaudet jne.). Suomen eläimet valmis Suomen eläimet 4-5. Yhtenä esimerkkinä mainitsen monien suomalaisten tutkimukset hyönteisten ja kasvien suhteista, jotka osittain edustavat eläintieteemme terävintä kärkeä, mutta jäävät teoksessa vähälle huomiolle. 38 KIRJOJA Minulle jääkin hyönteisosasta se tuntu, että uuden tutkimustiedon antamia mahdollisuuksia ei ole käytetty kovinkaan hyvin hyödyksi. Suomen eläimet-kirjan etuihin luen teoksen kotimaisuuden -teksti on kokonaan parhaiden suomalaisten asiantuntijoiden kynästä ja kuvitus myös kotimaista, korkealaatuista jälkeä. Pekka Hannulan ja Sakari Kuikan kirja on kalastusopas, jota on täydennetty esittelemällä hauen levinneisyyttä, elintapoja ja sairauksia. Ympäristönmuutosten todetaan näkyvän hyönteislajistossa muutenkin kuin teollisuusmelanismina. Näitä ovat esimerkiksi katiskaja rysäpyynti, pitkäsiimakalastus ja tuulastus. Viidennen osan loppupuolella on joukko katsauksia eläimiin Suomen eri ekosysteemeissä. Yksittäisiin lajeihin ja niiden biologian erityispiirteisiin ei tietenkään läheskään aina päästä, mihin on kaksi syytä: ensinnäkin tiedon aukkoisuus ja toiseksi monien ryhmien runsaslajisuus. Weilin+ Göös, Espoo. Suurin osa kirjasta on hauenkalastustapojen esittelyä. Harry Krogerus, 344 s., 1985. Silti muutamat ratkaisut pistävät silmään outoina (esim. Sanottakoon heti aluksi, että teossarja on merkittävä virstanpylväs luontoaiheisessa kirjallisuudessamme. Kirjan näiden osien kielikin on huonoa
Merkityksestään huolimatta Cajanderin toimintaa ja henkilöä on tutkittu ällistyttävän vähän. Runo kuvaa luontoa usein tunnelmana, katoavana hetkenä. Tapio Lindholm 39. Maltillisena poliitikkona hän halusi nähdä myös työväestön poliittiset oikeudet. 64 runoilijan valikoima on monipuolinen. Jukka Ruuhijärvi Idylli, tunnelma, havainto Runo puhuu luonnosta, toim. Hauki on taloudellisesti ja virkistyksellisesti arvokas kalalaji. Yhden elämäntyön verran hän kuitenkin ehti toimia metsähallituksen ylijohtajana ja vähintäänkin toisen ollessaan useaan otteeseen ministerinä ja kaksi kertaa pääministerinäkin. Monen runon aihe on lyhyt kohtaaminen eläinten ja luonnon tunnelmien kanssa. Valitettavasti luonnonharrastuksen elämyksellinen puoli ei oikein kirjasta avaudu. Jos lukija halutaan johdattaa eteenpäin runon maailmassa, on tarkka hakemisto ja lähdeluettelo välttämätön. Häntä tarvittiin kuitenkin pian aloittamaan yliopistollinen metsäkoulutus ja tieteellinen metsätutkimus. Usein rauha löytyykin, mikä antaa kirjalle melko idyllisen tunnelman. vsk. Cajander tuttu, sillä metsissä ja soilla liikkuvat tuntevat hänen nimeään kantavan kasvillisuuden luokittelujärjestelmän. Cajanderin luonnossa kulkijan päivät olivat jo vaihtuneet ministerin virkakiireiksi, kun Annikki-tytär itse alkoi havainnoida isänsä työsarkaa. Hän oli perustamassa niin Metsätieteellistä seuraa kuin Metsäntutkimuslaitosta. Kirjasta valottuu selvästi lahjakkaan ihmisen elämänkaari sääty-yhteiskunnan muuttuessa tasavallaksi. Annikki Kalelan teos isästään on tärkeä kirja. Lisäksi hänen kehittämänsä metsäja suokasvupaikkojen luokittelujärjestelmä on niin suomalaisen metsätieteen kuin kasvitieteenkin peruskiviä vielä tänä päivänä. Luonnon ystävä viihtyy tämän kirjan ääressä, saattaapa pikkuhiljaa tulla runonkin ystäväksi, vaikka kohdatessaan Hannu Mäkelän elämäniloa uhkuvat pääskynpojat, jotka "... Hän ehti paljon ja vähemmästäkin olisi syytä jäädä historian lehdille. lentävät siinä veden ja maan väliä/ sellaista vauhtia ettei päätään ehdi kääntää/ ja pitävät iloista ääntä: / Hei! Tässä me taas olemme! / Eikö vain ole mukavaa!" Juha Juutinen Luonnonystävä, josta tuli valtiomies Kalela Annikki: Isäni A. K.:n oman muistelmaluonnoksen, kirjallisen tuotannon, työtovereiden ja oppilaiden muistikuvien ja lopulta omien muistojensa pohjalta. Lieneekö sitten näin monipuolinen mies liian iso pala historioitsijoille, joiden luonnontieteiden tuntemus on heikko. Ainesta hänen elämäntyössään kyllä olisi. Kirja on merkittävä historiallinen dokumentti myös niin metsäopetuksen, metsätutkimuksen kuin metsähallinnon vaiheiden selvittelyssä. Runojen valinta kokoelmak·si on osin makuasia, mutta kyllä Katri Vala, Markku Tanttu ja Väinö Kirstinä olisivat hyvin puolustaneet paikkaansa tässä runoilijakaartissa. Aihe Cajander ei kuitenkaan ole tämän myötä loppuun kaluttu. Tätä taustaa vasten Cajanderin tyttären, Annikki Kalelan kirja isästään on mitä tervetullein. Tähän varsinkaan eräiden alan aikakauslehtien suosimaan linjaan Hannula ja Kuikka eivät sentään täysin yhdy, vaan mainitsevat muun muassa, että halvallakin kelalla voi haukia kalastaa ja että uistinta voi vetää myös soutaen ja ilman kaikuluotainta. Onkin paikallaan, että haukeen on kiinnitetty huomiota juuri nyt, kun se valitettavasti Kultarannan kesäisännän vaihtumisen myötä on menettänyt tärkeän ulkoja sisäpoliittisen asemansa lentopallolle. Se antaa suppeudestaan huolimatta mahdollisuuden kiinnostaviin vertailuihin, panee miettimään maailman näkemistä, luonnon merkitystä, erilaisia merkityksiä. Pikemminkin tämä paljastaa kuinka mielenkiintoinen tutkimuskohde Cajander itsessään olisi. Viita) Tällä pienellä kirjalla on sanottavansa. Runosta ja runoilijasta toiseen siirtyminen vaatii aikaa ja mukautumista. Tässä jo olisi yhden miehen osalle enemmän kuin kylliksi. Cajander, Kirjayhtymä 1985; 468 s. Kokoelman henkeä kuvaa viimeiseksi sijoitetun "Luominen" runon tulevaisuudenusko: "Lienet eläin taikka puu,-/ kaikin soluin, sydämin/ usko, tahdo jotakin,/ niin se kerran tapahtuu!" (L. Tämä auttaa ymmärtämään jopa hänen metsätyyppiteoriaansa. Kun hurjimmillaan Anne Hännisen runossa päästään jo oravien ja siilien suoliin maantien asfaltilla, annetaan R. Annikki Kalela kokoaa kuvan isästään säilyneen kirjeenvaihdon, A. Samasta miehestä on kysymys. Vanhemman polven suurista näköaloista, uljaista tunteista, symbolisesta ja mystisestäkin luonnosta on siirrytty nuorempien havainnointiin, toteavaan tyyliin. Runokokoelman lukeminen kysyy kuitenkin malttia lukea hitaasti. Ei ihme, että metsätieteessämme lähes kaikki alkaa Cajanderista. Tupala haluaa huolehtia myös lukijan mielenrauhasta. Terttu Tupala, Kirjapaja 1985, 232 s. K. Viljo Kajavalta on kokoelmassa kymmenen runoa, Heilaakoskelta ja Mustapäältä seitsemän. Eniten tilaa on Terttu Tupalan toimittamassa 177 runon kokoelmassa saanut pienten luontotunnelmien mestari Risto Rasa, jonka tuotannosta on mukaan poimittu 20 runoa. Historioitsija Paasikivi on helpompi tutkimuskohde kuin kasvitieteilijä Cajander. Ajallisesti edetään Leinon ja Mannisen ajoista vuosisadan alusta aina viime vuoteen. Silti on viehättävää seurata Aimon opintojen ja tutkijanuran kehittymistä. moin näyttävät muuttuvan virkistyskalastuksen arvot. Ilman Cajanderia tämä kansa olisi varmaan joutunut 40-luvun koitoksiin paljon syvemmin kahtiajakautuneena kuin mitä se joutui. Ennen vanhaan tunnelmoitiin auringonlaskuilla ja aamusumuilla sekä arvostettiin kalastusretkillä saatuja monipuolisia luontoelämyksiä. Kirstinän vahva 60-luvun lopun masennus olisi antanut kokoelmaan ryytiä: "haukka jota ei ole / kromin tanssi / SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Vaikka Cajanderin elämäntyö ajoittui vuosisadan vaihteeseen ja tämän vuosisadan kolmeen ensimmäiseen vuosikymmeneen, ei hänen töitään· ole unohdettu. Rasan muurahaisen johtaa meidät taas takaisin leppoisampiin tunnelmiin . Monet runoilijat ovat hakeneet luonnosta mielenrauhaa, vastapainoa. KIRJOJA moottorisahan design maisemassa". Annikki Kalela kirjaa tunnollisesti nuoren Aimon luonnonharrastuksen ja biologian opiskelun vaiheet, retket Äänisen Karjalaan ja Siperian Lenajoelle. Nykyään asetetaan virkistyskalastuksenkin päämääräksi mahdollisimman runsaan tai suurikokoisen saaliin tehokas pyydystys nykyaikaisella ja monimutkaisella välineistöllä. Toisille ehkä Cajanderin nimi on tutumpi sotaa edeltävän ajan politiikasta. Kansanrunoa edustaa pieni neljän runon näyte Kantelettaresta. Runon maisema ei Terttu Tupalan kokoelman perusteella ole masentunut. Pienen hetken runo, muurahaisen kokoinen, voi sisältää suuren oivalluksen. K. Ahmija menettää tällaisesta kirjasta paljon. Kun ilta on ehtinyt runonlausuntavaiheeseen, löydät "sen Rasan perhosjutun" tai "Haavion runon siitä kyystä" helposti. Useille nuorillekin luonnonystäville on nimi A. Aika on todistanut hänen politiikkansakin kaukonäköisyyden. Tässä suhteessa Kirjapaja on toiminut esimerkillisesti. Vertaamalla Cajanderin lähtökohtia siihen mihin on tultu, saa mielenkiintoista ajattelemisen aihetta. Sillä on ollut myös merkittävä asema kuuluisien runoilijoiden, kuten Väinämöisen ja Hellaakosken tuotannossa. Tästä alunalkujaan kasveja ja hyönteisiä harrastaneesta luonnonystävästä tuli ensin lupaava kasvitieteilijä. Jos olet koirarunon tarpeessa, kaiva esiin Mustapään "Koiralaulu", Vuorelan "Kulkukoira" tai vaikkapa Saaritsan mainio "Hommage kenneltyölle". Näin syntyy viehättävä, intiimi kuva jo jalustalle kohonneesta Aimo Cajanderista
vs k.. 911 /50017 /Karl Augustson. 9. Virkaan vali tun on viimeistään 30 päivän kuluessa vaalista tiedon saatuaan hankiuava lääkärint od istu s Nurmij ä rven terveyskeskuksen työterveys huo llosta tai toimiteuava muualt a hankiuu todistu s sinne osoilleella PL 38, 01901 Nurmijärvi. Hakemuk set opintoja työtodi stusjäljennöksin een on toimiteltava Nurm ijärven kunnanhallituk sell e osoiueella PL 37, 01901 Nurmijärvi. Avoimia virkoja Tilaa Suomen Luonto Suomen Luonnon palvelukortti Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 105 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/ 130 mk (ei-jäsenet). Suoritamme kaislanja muiden vesikasvien leikkuuta tehokkailla erikoiskoneilla. Pä tevyysvaatimuk sena on soveltuva kork ea koulututkinto tai opistotasoinen tutkinto sekä pereht yneisyys ympäri stö nsuoj eluun . 90-208 211. Virka täytetään 1. tietoja ja neuvoja puh. J 986 KUNNANHALLITUS ---------------------------l(aislanleikkuu Ympäristöystävällinen vesistösaneeraus Ette kai anna arvokkaitten rantojenne, jokienne ja vesialueittenne rappeutua. 5. 1986 kello 16.00 mennessä . Nurmijärvellä 29. Virkatodi stus tulee toimillaa pyydeu äessä . KAISLANTORJUNTA OY 1 \ f Skallböle, 10520 Tenala 40 l<ALl<l<I PUHTAAMMAN HUOMISEN PUOLESTA Mikäpä kalkin korvaisi! Suomessa louhittu ja valmistettu Louhen kalkki on monessa käytössä etunsa näyttänyt .... Tilaa leikkuusi nyt, niin voit olla varma, että saat sen suoritettua tänä kesänä. Olen Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen En ole jäsen D Haluan liittyä kotiseutuni iuonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Muutan osoitettani Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUN IMI ETUNIMI JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPAIKKA Uusi osoite TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) ············· ·····•·············•oo oo• •············· JAKELUOSOITE POSTI NUMERO POSTITOIMIPA IKKA Maksulta kotimaisessa postiliikenteessä Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI Nurmijärven kunnassa julistetaan haeuava ksi YMPÄRISTÖSIHTEERIN VIRKA 30. Lisätietoj a saa kunnanvirastosta puh. ja kalkki on huolenpitoa myös huomisesta: paremmasta elinympäristöstä. Älä odota liian kauan, sillä silloin ehkä voi ainoastaan kallis ruoppaus auttaa . Läh. Tapa on erittäin ympäristöystävällinen (ei kemikaaleja) ja hävitysteho on hyvä. Palkkaus on Y 24-30/ 11 palkkaluo kan mukainen koulutuksesta riippuen . 1986 luki en. Takuutyö! Antakaa meidän pitkäaikaisen kokemuksemme auttaa Teitä. 4. Kalkin käyttö luonnon saastumista vastaan: happamoituneet vesistöt jätevedet jätevesilietteet käyttövesi savukaasut maaperä (peltojen ja metsien kalkitus) 1$ RUSKEALAN MARMORI OY Louhen kalkkitehdas 57100 SAVONLINNA Puhelin (957) 254 151 Telex 5621 MARsf Telefax (957) 254 229 SUOMEN LUONTO 4/ 86 45
Saat tutkimuksiin perustuvaa tietoa turpeen moninaiskäytön eduista. Turve on ympäristöystävällisyytensä lisäksi myös edullinen jätehuollon ratkaisu. Turve soveltuu hyvin jätteiden kompostointiin. Vapon turvetuotteita voidaan käyttää ympäristönsuojelussa. TURVE PUHDISTAA WONTOA Vapolainen turveosaaminen merkitsee paljon muutakin kuin kasvua ja lämpöä. Turvesuodatin kuivaa jäteveden puhdistuksessa syntyvän, ennen kaatopaikalle ajetun lietteen, josta saadaan erinomaista maanparannusainetta. turpeessa on järkeä V ~~@@W KESKUSHALLINTO PL 22, 40101 Jyväskylä Puh. (941) 617 680. Turve on todellinen monikäyttötuote, joka Vapossa jalostuu yhä uusille aloille. Öljyvahinkojen torjunnassa turve on osoittanut voimansa. Turve on eläinten imukykyisin kuivike, joka voidaan jälkikäyttää maata parantavana väkilannoitteena. Puhdas luonnontuote turve ei aiheuta kemiallisten aineiden tavoin haittaa vesistön biologialle. Ravinteet pidättyvät turpeeseen ja muuttuvat kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Kysy meiltä lisää turpeesta. Turvesuodatusta voidaan käyttää teollisuusvesien puhdistuksen lisäksi kalanviljelylaitoksilla, turkistarhoilla ja kaatopaikoilla. Ja mikä parasta, käyttö ei muodosta uutta jäteongelmaa. Päinvastoin käytetty turve voidaan yleensä vielä hyödyntää
Säilyvyyden takaa UHT-käsittely eli iskukuumennus, mikä on pilaantumisen estävä parin se unnin lämpökäsittely, ja täydentää ilmatiivis pakkaaminen, mikä tapahtuu äärimmäistä hygieniaa noudattaen. UHT-käsittely ei vaikuta makuun tai ravintosisältöön. 11,, HIRfflAA
., UHT-valmisteet ovat aina käyttövalmiita. Valion hyvinsäilyvät UHT. Avattuina nämä maitovalmisteet, juomat ja jälkiruokakastikkeet säilyvät jääkaapissa kuten elintarvikkeet yleensä
Verkon noston aikana saattaa munaryhmä irrota ja verkonkokija saattaa kiinnittää huomionsa irtonaisena kelluvaan munaryhmään. Siltala) mainitsee eräitä lajeja mm. Aine muistuttaa hiukan sammakon kulua. vsk .. Suomessa elää toinenkin yleisesti horsmalla elävä kiitäjälaji, matarakiitäjä, jolla myös on vihreitä ja tummia SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Sen sisällä munat kehittyvät. Horsmakiitäjällä on sekä vihreitä että ruskeita toukkia. Vuonna 1906 julkaistussa väitöskirjassaan A.J. Kasvaessaan toukat luovat nahkansa useita kertoja ja eri toukkavaiheet saattavat olla hyvinkin eri värisiä. on munaryhmänsä suojana !imaista tai hyytelömäistä ainetta. Harri Dahlström Eri vans1a horsmakiitäjiä. Luonnossa nämä munaryhmät ovat aina kiinni vesikasvissa, pohjakivessä jne. Tunnettu perhostoukkien tutkija Erkki Peltonen kertoi vain kerran löytäneensä tällaisen vuosikymmeniä sitten Helsingin seudulta. Ainakin ihmisen silmin vihreä horsmakiitäjän toukka on horsmalta vaikeampi havaita kuin ruskea. iso vesiperho joiden rengasmainen munaryhmä sopisi mitoiltaan tuohon kämmenellä lepäävään renkaaseen. Perhosharrastajien havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että joillakin alueilla EteläSuomessa vihreitä viimeisen asteen toukkia esiintyy melko runsaasti yhdessä ruskeiden yksilöiden kanssa; tällaisia havaintoja on Juupajoen lisäksi ainakin Järvenpään ja Sipoon seuduilta. Silfvenius (myöh. Kun kuitenkin suurin osa toukista muuttuu isoina ruskeiksi, tumman vann muodostumisen täytyy olla toukalle jollakin tavoin edullinen. Vedessä siihen imeytyy vettä ja aine turpoaa munia suojaavaksi hyytelökerrokseksi. Hyytelön muodostava aine on jo naaraan veteen laskemien munien ympärillä. Ei siis ole mahdotonta, että verkkoihinne tarttuneet munaryhmät ovat jonkin tätä syvemmällekin sukeltavan isosirvikäslajin naaraiden paikalleen kiinnittämiä. Perhostoukkien väri ja kuviointi muistuttavat usein ravintokasvien värejä ja yhdennäköisyys todennäköisesti suojaa toukkaa saalistajilta ja ehkä loisiltakin. Em. Kysyjän lähettämässä valokuvassa on sekä tummanruskeita että vihreitä täysikasvuisia horsmakiitäjän toukkia, jotka oli löydetty Juupajoen seuduilta Hämeestä. Vihreistä ja ruskeista horsmakiitäjän toukista kehittyvät aikuiset eivät ainakaan silmin nähden eroa mitenkään toisistaan. Viimeisen toukkavaiheen vihreät toukat ovat harvinaisia. Niistä suurimmalla eli isolla vesiperholla voi munaryhmässä olla 700 munaa ja pienimmilläkin lajeilla munia on yli 150 kap44 paletta. LUONTOILTA Tällaisia /imarenkaita löytyi Kaavin Saarijärvestä. Tämä hyytelön suojaama munaryhmä on useimmiten kiinni esimerkiksi pohjakivessä, vesikasvissa, vettyneessä puunoksassa ja joskus kalanpyydyksessäkin. Muniva naaras kiinnittää munaryhmän pään johonkin paikkaan esim. Tuleeko vihreistä horsmakiitäjän toukista eri värisiä aikuisia kuin mustista. Li maren kaita verkoissa Mitä ovat limarenkaat, joita tarttui kahden-viiden metrin syvyyteen laskettuihin verkkoihin heinäkuussa. Lähettämässänne kuvassa olevat rengasmaiset, hyytelön suojaamia vihreitä munia sisältävät munaryhmät ovat tyypillisiä useimmille isosirvikkäiden heimoon kuuluville vesiperhoslajeille. lsosirvikkäiden heimoon kuuluvat suurimmat maassamme tavatuista vesiperhoslajeista. On myös huomattava, että horsmakiitäjä elää muillakin kasveilla kuin maitohorsmalla, ' esimerkiksi mataroilla. Varsin monilla vesien ja rantojen eläimillä ahven, sammakko, piippolimakotilo, surviaissääski, iso vesiperho jne. Läpinäkyvän limarenkaan keskellä on pieniä vihreitä "silmiä". Rengasmainen munaryhmä on valmis ja hyytelön turvottua rengas on valmis. verkon yläpaulaan, laskee munaryhmänsä nauhana ja kiinnittää nauhan toisen pään ensiksi kiinnitetyn nauhanpään viereen. väitöskirjan mukaan munaryhmiä voi tavata paikoilleen kiinnittyneinä aina 1.5 metrin syvyydessä asti. Isosirvikäslajien naaraat sukeltavat veteen munimaan. Horsmakiitäjän varhaiset toukkavaiheet ovat kirkkaanvihreitä, mutta viimeinen toukkavaihe on yleensä tummanruskea ja tumma van saattaa ilmaantua jo pienem· millekin toukille. Saman lajin perhostoukkien värikuviointi voi vaihdella paljonkin
Ne eivät enää elätä sellaista hyönteisfaunaa, joka kelpaisi pääskysille. Kesän Luontoillat Radion Luontoilta lähetetään kesän aikana joka toinen keskiviikko (aina parittomalla viikolla) 19. tuoksumaratissa. Kumariini on kuitenkin lievästi myrkyllistä, ja sen käytössä on oltava varovainen. Se on aivan yleinen erilaisten niittyjen ja pientareitten pienehkö heinä, joka vain helposti jää isompiensa joukosta huomaamatta. Useita kumariinipitoisia kasveja on käytetty liinavaatteiden ja huoneiden hajusteina sekä juomien mausteena. Sanotaan sen aiheuttavan mm. Ellei kysymyksessä ole yksinkertaisesti vain pesäpai~kana olleen navetan purkaminen tai luukkujen sulkeminen, niin etteivät pääskyt enää löydä sopivaa pesäpaikkaa, voi syynä olla karjatalouden väheneminen ja sen aiheuttama ympäristön muuttuminen. Seppo Vuo/anto 45. Edellä mainittujen heinien lisäksi sitä on eräissä muissakin kasveissa, mm. Juuri se antaa niitetylle heinälle luonteenomaisen tuoksun. Myös lehdoissa kasvava velttolehtinen, parimetriseksi varttua tesma Milium effusum tuoksuu, mutta hajuheinä -nimi on silti omistettu tuoksuvista heinistä harvinaisimmalle, Cinna latifolialle! Hajun aiheuttava aine on kumariini. päänsärkyä, mutta milloin se on ollut alkoholijuoman mausteena, ei päänsärystä ehkä aina voi syyttää kumariinia. 6. Näitä ilmeisestikin pääskyt käyttävät ravintonaan. Lähtisinkin etsimään syytä mieluummin muutoksista täällä pesimäalueilla. Tietoja pääskysten kärsimästä kuivuudesta ei kuitenkaan ole, eikä niiden hyvinä lentäjinä luulisi olevan niin alttiita kuivuudelle kuin esimerkiksi kerttujen. Aikaisemmin karja piti rannat avoimina ja keräsi ympärilleen hyönteisiä. Tavallisin näistä on tuoksusimake Anthoxanthum odora.tum. Nyt talo on kesämökkinä, mutta pääskyset eivät enää viihdy. Tämän lajin sekä pienten että isojen toukkien väri vaihtelee laajasti. toukkia. Molemmat talvehtivat Afrikassa, haarapääskyt rengaslöytöjen perusteella etelämpänä. Useista hyvälle haisevista heinistä tuoksusimake on yleisin. Afrikan kuivuus, joka on aiheuttanut nälänhätää ihmisille, vaikuttaa myös eläimistöön, ja monien meikäläisten lintulajien vähenemisen syyksi on arveltu tätä ilmiötä. Karjatalouden muutosten on joka tapauksessa havaittu vaikuttaneen monien pensaikkojen lintulajien suureen lisääntymiseen Suomessa. Kun karjan pito loppui, ovat rannat pensoittuneet ja entiset avomaat muuttuneet vähitellen toisenlaisiksi. Meillä ei tietääkseni ole tehty haaraja räystäspääskyn ravintotutkimuksia, joten edellä esitetty on vain arvailua. Kysymyksestä ei ilmene, kummasta pääskylajista havainnot ovat, haarapääskystä vai räystäspääskystä. Pääskyt ovat avomaiden lintuja, joille veden läheisyys on tärkeää. Satakieli ja monet muut kosteiden pensaikkojen lintulajit ovat päässeet lisääntymään vasta sen jälkeen, kun karjatalous EteläSuomessa vähentyi. Pääskyjen vähenemisestä on viime vuosilta runsaasti havaintoja, niin että vuosittaisten määränvaihtelujen lisäksi lintukanta on aivan ilmeisesti todella pienentynyt. Juuri tuoksusimake antaa niitetylle heinälle sen luonteenomaisen tuoksun. vsk . Seppo Vuokko Mikseivät pääskyt viihdy. Useitakin hyvänhajuisia heiniä on sanottu tai ainakin voisi sanoa hajuheinäksi. Huonot sääjaksot, jolloin hyönteisravintoa on vähän saatavilla, ovat pääskysille vaikempia. Talon pihapiiri oli aikaisemmin pääskyjen suosima. Tällaisina aikoina pääskyt ovat vesien pinnoilla ja rannoilla aivan matalalla lentäen ravintoa hankkimassa. Tätä pitäisi tarkemmin selvittää. Antti Pekkarinen Tuoksuvat heinät Mikä on hajuheinä ja mikä aine synnyttää sen miellyttävän tuoksun. Ilmeisesti rantojen pensoittuminen vähentää kesäisten lentävien hyönteisten maaraa. Etelä-Suomessa melko tavallinen mutta muista Pohjoismaista puuttuva metsämaarianheinä on kuulu puolalaisten visenttiviinan mauste, "subrovka-heinä". Kaikki maarianheinät (suku Hierochloe, 4 lajia) ovat tuoksuvia. lähtien klo 18.45-20.30 Ylen 2-verkossa. SUOMEN LUONTO 4/ 86 45 . Mikseivät
The majority of such forests are State-owned, and over a half are dominated by pines. Even in this short time, the magnesium, sulphate and aluminium concentrations have sharply increased. Although the amount of pollutants descending on northern Europe is less than in Central Europe, owing to its natural sensitivity Fennoscandian groundwater is far less tolerant to attack by acids. 6. Groundwater quality has been studied in Finland at special stations since 1975 . vsk.. How Koijärvi is faring by Heikki Toivonen Suomen Luonto 45(4):20 Koijärvi is a famous Finnish lake and the ohjeet of a bitter conservation struggle that raged in the late 1970s and early 1980s. 11 . 2. Environmenta1 administration advances by Ismo Tuormaa Suomen Luonto 45(4):26 The long-awaited municipal environmental management bodies, the environment committees, began their work, as provided for under the terms of a new Statute, early last November. (952) 11 759 Pirjo Taimisto, piirisihteeri SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. 9. Unfortunately, we have no research results to tel1 us. The predatory habits of ladybirds have been put to good use in biological pest control. Nowadays the condition of Lake Koijärvi is very closely monitored with respect to both the flora and the avian fauna. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (Puheenjohtaja), 90-1 91 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Risto Hamari, Timo Hokkanen, Tapani Hyytinen, Matti Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Hannu Luotonen, Tarmo Niemenmaa, Pentti Rauhala, Hannu Rautanen LUONNONSUOJELUKESKUKSET Varsinais-Suomi Läntinen Rantakatu 21 20100 Turku puh. 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu. Irtonumero 18 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n myymälöissä ja Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä. Groundwater in such an area, or in ridge terrain where the materials are coarsely sorted, is particularly susceptible to acidification. (9693) 11 738 Anna-Liisa Sippola, piirisihteeri Uusimaa Perämiehenk. (953) 17 358 Perlli Siilahti, piirisihteeri Lappi Koulu keskus 99600 Sodankylä puh. A pian to dry out the lake, famous for its birdlife, was finally thwarted by a decision of parliament. In many communes environmental matters were already being handled by voluntary committees and salaried officials. Translated by Leigh Plester SUOMEN LUONTO 4/ 86 45. 6 12. Since these forests grow under hostile climatic conditions, it is feared thai new forests will not develop following clear felling. (93 1) 115 715 klo 913 Anne Brax, piirisihteeri Saimaan alue Linnoitus Rak 18 53900 Lappeenranta puh . (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausina klo 8.30-15 .30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joutsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, järjestösihteeri Ismo Tuormaa, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Logging in protection forests has to be carried out very carefully. Results obtained so far under experimental conditions have been encouraging. Finland harbours some 50 known species, many of which are easily distinguished on the hasis of the colourful patterns on the wings and pronotum. 10. Their experiences indicate that bringing many important issues, such as regional planning, within the scope of environmental protection is extremely difficult. 11 A 17 00150 Helsinki puh. Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 211 Tilaushinnat 1986 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 130 mk, muualle 150 mk. 4. Jouko Soveri maintains that the groundwater in South Europe is the most seriously endangered as acid rain is more abundant there. Osoitteenmuutokset kirjallisesti. 7 16. Summit forest handling on State-owned land has thus far been rather mild. If logging plans are brought to fruition, Lapland's primaeval forests will be appreciably diminished. Moraine deposits tend to buffer acids more effectively. Ladybirds put out to graze by Jari Tuiskunen Suomen Luonto 45(4):24 Ladybirds (Coccinellidae) are a familiar summer sight and popular pets of children. (921) 19 909 Jaana Gustafsson, piirisihteeri Pohjois-Pohjanmaa Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. Dr. (90) 642 881/säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Nervanderinkatu 11 00100 Helsinki puh. Forests of the fell summits by Veikko Vasama Suomen Luonto 45(4): 16 At 300 metres and more above sea level in northern Finland stand some half a million hectares of forest, of which around a half are protection forests. Conservation challenges in Cuba by Iiris Sutela Suomen Luonto 45(4):28 Sutela, who recently visited Cuba, describes the challenge to conservationists posed by the dwindling of the island's highly varied flora and endemic wildlife. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Faktamedia Snellmaninkatu I 5 A 2 00 170 Helsinki puhelin 90-601 848 Värierottelu/ Oy Lito-Scan Ab Painopaikka FORSSANffeJK!R.JAPMCJ (1( Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 5 15. (981) 15 828 Malli Tynjälä, piirisihteeri Pirkanmaa ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh . 9. In urban districts, where acid rain precipitation is at a maximum, the situation may be much worse. However, fellings on privately owned land have been both more radical and more common. 8. Many ladybirds are voracious predators who hunt aphids and the eggs and larvae of leaf-eating beetles. 7. One of the most legendary battles that has been won in this way was that waged against a scale insect pest of Cali fornian orchards in the late 1800s using the ladybird Rodolia cardinalis. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, piirisihteeri Kymenlaakso Keskuskatu 9 48100 Kotka puh. SU0MEN LLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimittaja Jorma Laurila Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Pekka Peura, Taisto Rantala, Heikki Toivonen Tilaukset, osoitteenmuutoksel ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. (90) 406 262 Postimyyntiä koko maahan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association for Nature Proceccion Address: Perämiehen katu J J A 8 00150 Helsinki 15, Finland Acidification spoils groundwater by Jorma Laurila Suomen Luonto 45(4): 12 A large proportion of Finland's bedrock is composed of mineraldeficient, acidic rocks like granite and gneiss. More effective exploitation for forestry purposes now planned by the National Board of Forestry, the body responsible for managing State forests, is causing widespread concern among conservationists and reindeer herdsmen. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 105 mk. Fell summit forests also provide important habitats for wild animals, as well as winter pastures for the reindeer. However, where these occur the groundwater is closer to the surface which, once again, reduces resistance to pollution. Biological control possibilities have been studied in Finland with reference to Coccinella sep1empunc1a1a, C.hieroglyphica and Adalia bipuncrata. Establishing salaried posts of environmental officials has not by any means reduced the need for voluntary nature conservation work
Näe ja koe ... • Tule Siikajoelle ratsastamaan Kastellin ratsutilalle, varaukset puh. • Raahen leirintäalue** * rauhallisella ranta-alueella lähellä kaupunkikeskuksen kulttuurija ajanvietepalveluja 13 mökkiä rantasauna veneitä kalastuslupia Merellinen luonto ja vanha idyllinen puukaupunki ovat lomaympäristösi Raahessa. Vanha Raahe ... . kiireetön hetki vesibussiristeilyllä ja kahvitauko saaressa vanhalla luotsituvalla ... • Vareksen eläintarha Pattijoella on koko perheen retkikohde Yli 200 eläintä, joista luonnonvaraisetkin lajit ovat miltei kesyjä. Kalastuslupia Kielosaaresta. 982-4121. • Kielosaaren leirintäalue*** on luonnonystävän keidas luonnonvaraisen Pyhäjoen saaressa, josta hyvät yhteydet kalapaikoille ja linnustoalueille. • Lohenpyrstön leirikeskus Pattijoen Mikonkarissa on luontopolkuineen ja lintutorneineen erinomainen ympäristö leirikoululle. Tule uimaan ja paistattelemaan päivää Tauvon hietikoille lintuvesien tuntumaan.. . Raahen merimuseon erikoisuudet
kotiin Postita tämä kortti viipymättä. Se on luonnossa liikkujan mahtava hakuteos, selkeä eläinmaailman ilmiöiden kuvaaja. Upea suurteos kotimaan luonnonvaraisista eläimistä. Linnut osa 3. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat osa 4. Hyönteiset osa 5. Monipuolinen luonnonystävän toivekirja. SL 4 Vastauslähetys Espoo 20/10 Lupa 70 AMER YHTYMA WEILIN+G"ffffSIN SUURTEOS OY Ahertajantie 5 02100 ESPOO • r'. Nimi Ammatti Lähiosoite Postin:o ja -toimipaikka Puh. • kokonaan kotimainen • viisi suurta, värikästä osaa • 1 600 selkeää, innostavaa sivua • noin 1 500 korkeatasoista kuvaa • eläinkunnan sukulaisuussuhteisiin perustuva kisittelytapa • ista,iuinen ja selkeä ta\psti Suomen eläimet on havainnollinen, suomalaisten asiantuntijoiden tekemä värikäs suurteos. työhön Puh. Muut selkärangattomat Haluan lisätietoja luonnonystävien upeasta suurteoksesta W+G maksaa postimaksun Suomen eläimistä. Laajin koskaan Suomen luonnonvaraisista eläimistä tehty suurteos. Suomen eläimet on myös korkeatasoinen kuva upeat suomalaisten huippukuvaajien luontokuvat kotimaista luontoa ja sen eläimiä aidoi •u..;,;.,.."& Suommelllm9ton houk perheentieto-jalukuki kiehtovaan~ ! osa 1. Nislkkllt osa 2