Kasvien kirjeenkantajat Katselepa kimalaisen lentoa kesäisellä kukkakedolla se ei suinkaan lentele sattumanvaraisesti kukasta kukkaan, vaan tavallisimmin laskeutuu samanlaiselle kukalle kuin mistä lähtikin. Eri kasvilajien kukissa pörräävät usein aivan erilaiset hyönteiset, vaikka kukat kasvaisivat sekaisin. Siksi kasveille on kehittynyt monia keinoja, joilla varmennetaan pölyttäjien uskollisuutta: selvä, omintakeinen tuoksu, väri ja muoto, ja tärkeimpänä tietenkin runsas mesi, se varsinainen houkutin. Kukkauskollisuus vähentää myös eri lajien ja osin eri yksilöidenkin välistä kilpailua medestä: eiväthän mesivarat tietenkään jakamalla runsastu, mutta turhia käyntejä juuri tyhjätyillä kukilla kertyy vähemmän. vsk.. 2 Tie kannusruohon tai nätkelmän mesivarastoon aukeaa vasta kun riittävän raskas hyönteinen istahtaa huulen tai venhon päälle. Hyönteisen kannalta kukkauskollisuuden etuja on hankalampi selittää . Eri heimoissakin kimalaispölytteiset kukat ovat yllättävän samannäköisiä: esimerkkeinä vaikkapa niittynätkelmä (hernekasvi), kangasmaitikka ja kannusruoho (naamakukkaisia), kirjopillike (huulikukkainen) ja vesiherne (vesihernekasvit). Kukan kannalta pölyttäjien uskollisuuden merkitys on selvä: siitepölyä ei haaskaannu muiden lajien kukkiin vaan se joutuu suoraan toiseen samanlajin yksilöön. ~·." ,,, ta . Sinija punakukkaisista löytyy aivan vastaava sarja, ja siihen lisäjäseniä eräistä muistakin heimoista, kuten leinikki-, emäkkija lemmikkikasveista, kelloista, mykerökukkaisista ja vieläpä kämmeköistäkin. Runsaasti mettä tuottavat kukat rajoittavat usein meden saatavuutta: se on joko syvällä tai peräti "lukon takana", vain tiettyjen hyönteisten saatavilla. Kimalaisiin erikoistuneissa kukissa mesi on tavallisesti syvällä ahtaassa kannuksessa tai suppilomaisessa kukan torvessa. Samalla kasvin "kannattaa" erikoistua juuri tiettyihin hyönteisiin, jolloin siitepölyä joutuu yhä vähemmän haaskuuseen. Tietenkin rutiini nopeuttaa meden tai siitepölyn keräystä tutuissa kasveissa. Mesikasvia vaihdetaan vasta, kun saalis vanhassa vähentyy tai toinen kasvi on satunnaisella syrjähypyllä f f f osoittautunut vielä paremmaksi. Pieniä hyönteisiä tavoittelevien kasvien kukat ovat pieniä, ja kun mesivarastokin on pieni, ne eivät houkuta isoja hyönteisiä. Täydellistä tällainen kukkauskollisuus ei ole; kukkakedollakin on omat donjuaninsa. Samalla kun istuinalusta painuu alaspäin, kukan nielu avautuu, mutta myös heteet ja luotit liikkuvat niin, ettei kimalainen voi välttyä niiden kosketukselte,. Seppo Vuokko SUOM EN LUONTO 4/ 87 46
Nuuksion korvaamattoman arvokkaan alueen ytimeen ollaan nyt väkisin änkeämässä massiivista kansainvälistä kilpahiihtokeskusta. .......... .. Tavallisella laturetkeilijälläkään ei olisi sinne enää asiaa. Suomessa tällaisia kulttuurimaisemaakin suojelevia puistoja ei vielä ole, kuten on esimerkiksi Keski-Euroopassa. .. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. .. .... .. ........ ... Urho Kekkosen kansallispuistokin saatiin aikaan kansalaisliikkeen työllä, miksei sitten kymmenen kertaa pienempää puistoa Ruuhka-Suomen sydämeen. 46 Tiedot julkaisijasta ja toimituksesta .. Hankkeen eteneminen riippuu hyvin paljon pääkaupunkilaisista ja uusmaalaisista itsestään. Voikukasta kerromme sivuilla 24-27. 14 Auli Kilpeläinen: Köydenveto Nuuksiosta: Kansallispuisto vai kilpahiihtokeskus. 42 Summaries of the Main Articles ..... 3. ....... 28 Heikki Willamo: Palsasuon kesä pursuaa elämää ... ... Tärkeimpiä luonnonsuojelukysymyksiä onkin tällä hetkellä kiista Nuuksion metsäja järviylängöstä Uudellamaalla. Nuuksion kansallispuiston lievealueilla voitaisiin lisäksi suojella kulttuurimaisemaa, suosia luonnonmukaista maataloutta, hoitaa mehiläisiä ja maatiaiskotieläimiä, säilyttää niittymaisemaa ja kunnostaa vanhoja rakennuksia. .. .. 46 Kysy luonnosta . Tämän "itsestäänselvän kansallispuiston" perustamista vaativat jo vuonna 1967 Suomen Luonnossa Urpo Häyrinen ja Martti Linkola. .. 36 Kirjoja .... 9 Juha Suominen: Kevättulva tutkimatta hutkittu .. .. Luo ntoillan asiantuntijat vastaavat. Nuuksiosta on pikaisesti tehtävä kansallispuisto luonnolle turvapaikaksi ja pääkaupunkiseudun kiireen ja ruuhkan hengästyttämille ihmisille virkistysalueeksi. 24 Tapio Lindholm: Mahla virtaa .. ... .. . 47 Kannen kesäisen voikukkaniityn on ku vannut Reijo Salminen. 38 Ulkomailta ... ...... Etenkin EteläSuomen metsäluonto on kiireellisen suojelun tarpeessa. ... SUOMEN SISÄLTÖ Kotimaasta.. .... ... .. .... .. Satojen kiireisten suksiluistelijoiden temmellyskentäksi Nuuksion luontoparatiisi on aivan liian arvokas. .... .... .......... ... Nuuksion kansallispuistohankkeella on jo laajan kansalaismielipiteen tuki takanaan. 8 Rauno Ruuhijärvi: EteläSuomen metsien puolesta... .. .. .. ...... .... .. vsk . Erityisen häpeällistä on se, ettei pääkaupunkiseudulla eikä ylipäätään koko Uudellamaalla ole vielä ainuttakaan kansallispuistoa, vaikka seudulla asuu jo lähes miljoona ihmistä. .... . ...... Vai tarvitaanko saamelaisia avuksi. .... ... vuosikerta lrtonumero 25 mk Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman kansallispuiston Etelä-Suomessa on aivan liian vähän luonnonsuojelualueita. ...... ............. ... Viime kesänä mietintönsä jättäneen Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mukaan vain seitsemän prosenttia suojelualueittemme kokonaisalasta on Lapin läänin eteläpuolella. . Kilpahiihtokeskus vaatisi niin rankkaa rakentamista, että se "luontoon sopeutettunakin" tuhoaisi lopullisesti alueen luonnonrauhan ja sen hienon erämaisen luonteen. 4 Terho Poutanen: Intiankävijöitä ja tundralle matkaajia ............ ...... ... 12 Esko Männikkö: Antakaa lapselliselle arkkitehtuurille tila elämässä ...... Pääkaupunkiseudun asukkaallekin on turvattava oikeus luontoelämyksiin kotiseudullaan. .. .. Luonnonystävän aikakauslehti 4 • 1987 46. ......... .. ........ .. .. 22 Seppo Vuokko: Voikukka hyödyllinen rikkaruoho. Kilpahiihtokeskus ja kansallispuisto eivät sovi samalle alueelle. Vaihtoehtoisia, täysin kelvollisia sijoituspaikkoja on useita. 30 Mielipiteitä, keskustelua .... ... .... Kansallispuistoa ei voida perustaa muualle, mutta kilpahiihtokeskus voidaan hyvin sijoittaa joutavampaan paikkaan, jos tällaista keskusta ylipäätään tarvitaan. Tämä on paha puute, sillä toimikunnan mukaan suurin osa uhanalaisista lajeista asustaa eteläisessä Suomessa. ... ........ Kuin ihmeen kaupalla on miltei pääkaupungin kupeessa säästynyt parinsadan neliökilometrin laajuinen lähes erämainen metsäja järviseutu. ... .... .... 17 Jari Tuiskunen: Tanssi on elämän täyttymys ..... Ottamalla nämä näkökohdat huomioon Nuuksion alueen suojelussa kansallispuistojemme ilme täydentyisi olennaisesti . .. 10 Iiris Lappalainen: Turmiollinen öljy
Sekä kotilot että piensimpukat ilmentävät ympäristömuutoksia. Se kuroutu_i Ancylusjärvestä, Itämeren paikalla olleesta makeavesialtaasta, noin 8900 vuotta sitten. Kuormittamisen aloittivat selluteollisuuden ja yhdyskuntien, lähinnä Jyväskylän kaupungin puhdistamattomat jätevedet. Simpukoista yleisimmät kuuluvat hernesimpukkasukuun. Päijänteen ja sen lähialueen järvistä on poikkeuksellisen runsaasti havaintoja nilviäislajeista. Eläinplanktonista on löydetty selluteollisuuden jätevesiä suosivia lajeja, esimerkiksi eräät Keratella-suvun lajit. Elinkelvottomien syvänteiden on todettu hitaasti elpyvän. Syvänteiden eläimiä ovat surviaissääsken toukat, harvasukamadot, reliktiäyriäiset ja piensimpukat. Jämsänjokilaakson teollisuuden, asutuksen ja maatalouden kuormittamassa Tiirinselän syvänteessä elinkelpoinen alue ulottuu aikaisempaa syvemmälle. DDT:stä ja lindaanista on edelleen Jaamia Päijänteen eliöstössä, mutta ne ovat vähenemässä. Orgaanisen elohopean, metyylielohopean, käyttö paperiteollisuuden limantorjunnassa lopetettiin 1968. Kloorifenolit ovat huomattava ongelma, sillä niitä leviää vesistöön myös puunsuojauksesta ja polttolaitoksista ilman kautta. Tällaisia ovat kloorisymeenit, kloorianisolit ja kloorifenoliyhdisteiden kestävät johdannaiset. Tällaisia ovat jyrkkä ero rantojen ja ulapan eliöstössä sekä hyvin kehittynyt syvänneja tyrkyrantaeläimistö. Syvänteet elpyvät Kasviplanktonin määrällä ja lajisuhteilla on kuvattu Päijänteen rehevyyttä 50-luvulta lähtien. Myös ympäristömyrkyt ovat yhä ongelma, vaikka niiden määrät ovatkin laskussa. Ne ovat tulleet kaukokulkeumana, sillä niitä ei käytetä lainkaan Pohjoismaissa. Pääosa ympäristömyrkyistä peräisin sellutehtaista DDT ja metyylielohopea ovat tunnettuja esimerkkejä ympäristömyrkyistä, jotka rikastuvat ravintoketjuissa planktoneliöistä lintuihin ja nisäkkäisiin. Päijänne kulkee pitkänä jänteenä Hämeessä ja KeskiSuomessa. Myrkyt ovat haittoineen yhä tallella, eikä monien vaikutuksia tunneta. Se on Päijänne monelle, minullekin. liman kautta järveen laskeutuva myrkky on uusi ongelma. Se on järvi, joka vaatii puolustamaan itseään ja jonka läheisyyteen aina etsiydyn. Myös klordaaneja ja toksafeenia on mitattu Päijänteestä. vsk. Muinais-Päijänteestä se on kehittynyt nykyiseen muotoonsa 6000 vuoden kuluessa. Näkymä Tehinselälle. Päijänne puhdistuu hitaasti Tuttu salmi, josta smmen maisema aukeaa pitkälle kumpaankin suuntaan, selkä johon laskee verkon tai lahti, oma tasku, josta jokaisen kiven tuntee oman mittansa syvyydelle. Päijänteestä on nähtävissä suurten järvien erityispiirteet. Päijänne pähkinänkuoressa Vesiala 1 116 km' Tilavuus 18,1 m' Keskisyvyys 16,2 m Suurin syvyys 95 m Suurin pituus 119 km Suurin leveys 28 km Saarten yhteispinta-ala 225 km' Suurimmat saaret Virmaila (34 km') Judinsalo (25 km') Salonsaari (17 km') PCB-päästötkin ovat vähentyneet jyrkästi, mutta kalat ja simpukat ovat osoittaneet, että PCB:tä vuotaa edelleen salaa Päijänteeseen jostakin Äänekosken reitiltä. 4 SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Pääosa Päijänteen ympäristömyrkyistä on peräisin selluteollisuuden valkaisu prosesseista. Jyväskylän jätevedenpuhdistamo vähensi merkittävästi järven fosforikuormaa ja selluteollisuus on vähentänyt päästöPäijänteen vesi on puhdistumassa, mutta kalastajia ja virkistyskäyttäjiä harmittavat veden säännöstelyn haitat. Onnettomuuksiinkin on varauduttava entistä huolellisemmin myös Päijänteen alueella. Päijännetunneli, valvova silmä Päijänteen pilaantuminen ja rehevöityminen alkoi 50ja 60-luvuilla. Yleisimmät kotilot ovat liejukotilo, hoikkasarvikotilo ja muunnoslimakotilo. Päijänteen veden laatu heikkeni voimakkaasti pohjoista kohti. Vaikka lähes kaikki myrkkypäästöt ovatkin vähentyneet, on muistettava, että ne ovat vähentyneet 60ja 70-lukujen tasosta, joka oli hyvin korkea. Lajisto vähenee happamoituneilla alueilla ja myrkyllisten jätevesien vaikutusalueilla
Reaktoreissa rikkidioksidi sidotaan kalsiumsulfaattikalsiumsulfiitti-seokseen. Rakentamiskustannukset ovat 85 miljoonaa markkaa ja energialaitoksen mukaan hanke on Suomen tähän asti suurin yksittäinen ilmansuojeluinvestointi. Hehtaarin alalle kasattuna siitä tulisi kolme metriä korkea kasa. Vaellusteiden sulkemisen takia on Päijänteen taimenkanta supistunut muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Rikinpoistolaitos käyttää raaka-aineenaan huomattavia maana sammuttamatonta kalkkia. Virkistyskalastuksen kehittämiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. yhdeksän troolikalastusyritystä . Alueella toimii mm . Helsingin kaupungin energialaitoksen mukaan kipsijäte ei muodosta minkäänlaista ongelmaa. Vastuu rikkipäästöjen vähentämisestä on tässä vaiheessa sälytetty pääasiassa energiantuottajille ja siten huomattavalta osin kunnille. Vaaravuoren ainutlaatuinen kasvillisuusalue olisi vettynyt voimalaa varten rakennetun vesialtaan vaikutuksesta. Lehmuston mukaan kipsijätettä voidaan ajaa täyttömäkiin ympäri vuoden, mikä on välttämätöntä, koska jätettä ei voida varastoida voimalaalueelle. Ne tuottavat kolmanneksen Helsingin lämmöstä ja sähköstä. Kalkki saatava verovapaaksi Valtio on tukenut rikinpoistolaitosta korkotukilainalla. Älkäämme unohtako Salmisaariliikettä Salmi saaren B-hiilivoimala valmistui vuonna 1984. Liike neuvotteli kaupungin kanssa ja hankki asialle julkisuutta julkilausumin ja tempauksin. KOTIMAASTA Suomen ensimmäinen rikinpoistolaitos harjaan Maamme ensimmä_inen ja samalla Pohjoismaiden suurin rikinpoistolaitos nousi harjakorkeuteensa huhtikuussa Helsingin kaupungin energialaitoksen Salmisaaren voimala-alueella. Koekäyttöön päästäneen jo kesällä. Puunjalostusteollisuus ja Jyväskylän kaupunki tekevät Pohjois-Päijänteellä velvoiteistutuksia, joiden yhteisarvo vuonna 1986 oli 1,5 miljoonaa markkaa. Päijännetunneli onkin paras järven suojelua valvova silmä ja veden laadun tae. Loma-asuntomäärä todennäköisesti kasvaa vielä nykyisestä 20 000:sta. Laitoksen päätoimittaja on Suomen Puhallintehdas. Päijänteen sanotaan olevan Suomen tutkituin ja tarkkailluin järvi, eikä sitä vastakaan tulla jättämään rauhaan tässä suhteessa, koska Helsinki lähiympäristöineen ottaa siitä raakavetensä. Puromäen mukaan seuraava rikinpoistolaitos tulee energialaitoksen Hanasaaren voimalaan viimeistään vuoden 1994 alussa, jolloin sen ilmansuojelusäädösten mukaan on oltava toiminnassa. Rikinpoistolaitoksen käynnistyttyä Helsingin rikkipäästöt vähenevät 30 prosentilla. kesäkuuta 1985 rikinpoistolaitoksen rakentamisesta. Sähkön hintaan vain puoli penniä lisää Laitos, jonka toiminta perustuu ns. Kalkin osuus laitoksen käyttökustannuksista on noin puolet. Päijänteen tulevaisuudennäkymiin kuuluu järven virkistyskäytön lisääntyminen. Päijänteessä elävät kaikki sisävesiemme kalalajit. Kirjoitus perustuu maaliskuussa Jyväskylässä pidetyn Päijänne-symposiumin toon. Energialaitoksen toimitusjohtajan Aimo Puromäen mukaan tuki on myönteistä, mutta määrältään kuitenkin riittämätöntä. Olkoon Suomessa edes yksi hyväonninen järvi. Jorma Laurila 5. Kipsijätteen määrä on vain murto-osa tästä. Toteutumaisillaan ollut 450 MW :n pumppuvoimalan rakentamishanke kaatui toistaiseksi osittain luonnonsuojelullisten seikkojen vuoksi. Paras muikkukanta on Asikkalanselällä Etelä-Päijänteellä. aineisSUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Rikinpoistolaitokselle oli voimalan kylkeen varattu tila, mutta laitosta ei ollut tarkoitus rakentaa ennenkuin ilmansuojelusäädökset sitä vaativat. Mistään pienestä rakennelmasta ei ole kysymys, sillä laitoksen korkeus on viitisenkymmentä metriä ja siinä on kaksi suurta rikinpoistoreaktoria. Hanasaaren B-voimalan varustaminen rikinpoistolla vähentää päästöjä yhtä paljon kuin Salmisaaren laitos. Ensisijaisesti sitä tullaan kuljettamaan täyttömäkien sideaineeksi. Kalaisa suurjärvi Päijänne on ammattikalastuksen kannalta tärkeimpiä sisävesiämme. Voimala olisi rakennettu Korospohjaan ja Vaarunvuoren suojelualueen kupeeseen. Onkin kysyttävä, miten valtiovalta on tulossa mukaan rikinpoistoinvestointien rahoitukseen, hän totesi harjannostajaisissa. Salmisaariliikkeeksi JarJestäytyneet luonnonsuojelijat ja asukasjärjestöaktivistit alkoivat kuitenkin alkuvuodesta 1984 vaatia, että voimalaan tulisi rakentaa rikinpoistolaitteet ennen sen käynnistämistä. Helsingistä tuli tällä alueella edelläkävijä. Päijänne on Suomen syvin suurjärvi, tutkituin, ja pian ehkä myös parhaiten hoidettu ja suojeltu järvi. Veneily on myös lisääntymässä. puolikuivaan menetelmään, pystyy sitomaan savukaasujen rikkidioksidista lähes 90 prosenttia, jolloin pääkaupunkiseudun ilmaan pääsee vuodessa 4 600 tonnia vähemmän rikkiä kuin nyt. Sähkön ja lämmön hintaa rikinpoisto nostaa 0.5-0.6 penniä kilowattitunnilta. vsk. Pumppuvoimalasta torjuntavoitto Päijänteen vedenpintaa säädellään Kymijoen voimatalouden tarpeisiin. Nämä kaksi laitosta yhdessä pienentävät siten Helsingin rikkipäästöt puoleen nykyisestä vuonna 1994. Kipsijätteelle on kehitetty useita käyttövaihtoehtoja. Alkukankeuksien jälkeen hanke eteni ympäristönsuojeluasiaksi varsin ripeästi. Eija Nieminen Kirjoittaja opiskelee limnologiaa Helsingin yliopistossa. Kymijoen laitosten energiantuotto on noin 1 100 GWh vuodessa. Taimenen lisääntymisalueita on enää kaksi, Arvajanjoki ja Rutajoki . Rikinpoistoon käytettävästä kalkista peritään kuilenkin edelleen liikevaihtovero päinvastoin kuin muista yleensä enegiantuotantoon käytettävistä raaka-aineista, kuten hiilestä ja ö!Jystä. Maanpäälliset aktivistit tekivät voimalan hiilikasaan suuren kalkkiristin, joka näkyi Helsingistä Espooseen johtavalle länsiväylälle. Laitos on lähes kokonaan kotimainen. Rikinpoistolaitos valmistuu vuoden loppuun mennessä. Lopputuotteena syntyy noin 30 000 tonnia kipsijätettä vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 19. betoni, eikä siitä liukene haitallisia aineita sen enempää kuin betonistakaan, toteaa energialaitoksen projektipäällikkö Timo Lehmusto. jään asteittain. Rikinpoistolaitokseen kytketään Salmisaaren molemmat hiilivoimalat, joiden yhteisteho on 590 megawattia. Toukokuussa 1984 muutamå huimapää kiipesi varhaisaamun tunteina A-voimalan piipun huipulle ja ripusti sinne happosateiden vastaisen banderollin. Valtioneuvoston helmikuussa tekemän päätöksen mukaan vanhoissa yli 200 megawatin hiilivoimaloissa on oltava vähintäin 70-prosenttinen rikinpoisto vuoden 1994 alusta. Kasteltuna kipsijäte muuttuu yhtä kovaksi kuin Rikki poistetaan Salmisaaren voimalan savukaasuista kuvassa oikealla näkyvissä lieriöissä . Hän vaati myös liikevaihtoveron poistamista kaikilta, silloin kun sitä käytetään rikinpoistossa. Keskivertotaloutta kohti lasku tekee noin sata markkaa vuodessa. Täyttömäkiin sitä Lehmuston mukaan myös mahtuu, sillä Helsinki tuottaa vuosittain miljoonia kuutioita rakennusjätettä. Tiennäyttäjä pääkaupungin toki pitääkin olla
sanomalehtipaperin valmistuksessa ja valmistamalla kotimaisia uusiopaperituotteita. (921) 472 424, Harri Heliniltä puh. (931.) 131 317, Juhani Valkolumpeelta puh. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy esitteli Vantaalla sijaitsevia uusia toimitilojaan kutsuvieraille maaliskuun lopulla. Metsäpoliittinen ohjelma uusittu Uudistetussa metsäpoliittisessa ohjelmassaan luonnonsuojeluliitto puuttuu metsän käytön, hoidon ja suojelun periaatteisiin ja perää uudistuksia metsälainsäädäntöön ja hallintoon. Leirin tarkoituksena on kiinnittää huomiota Porin Vuorikemian tehtaiden kohtuuttomiin saastepäästöihin ja vaatia päästöjen huomattavaa vähentämistä. Kessin alueella ei ole tehty metsäekologista selvitystä, mm . Nuuksion alue on säilytettävä yhtenäisenä ja Solvallan suunniteltu kilpahiihtokeskus on sijoitettava sopivampaan kohteeseen, liitto vaatii. Hakkuut vaaditaan suoritettaviksi luontoa säästävin menetelmien käyttäen keveää korjuukalustoa . (90) 70 1 7058. Metsäalan hallinnon eri tasoilla olisi ohjelman mukaan lisättävä metsien moninaiskäytön ja luonnonsuojelun asiantuntemusta. Elimyssalo on myös merkittävä metsäpeuran tukialue. Kuhmon Elimyssalo, Suomussalmen Martinselkonen, Inarin Kessin alue, Saimaan Kolovesi ja Espoon Nuuksio ovat arvokkaita yhtenäisiä luonnonalueita, jotka ovat vakavasti uhattuina, sanoo luonnonsuojeluliitto julkilausumassaan. Ystävyyden puiston alue tulee luonnonsuojeluliiton mielestä rajata ympäristöministeriön alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suomeen tarvitaan yleismetsälaki , jolla säädellään metsien käyttöä ja käsittelyä sekä valtion että yksityisten mailla, sanotaan ohjelman metsäpolitiikkaa käsittelevässä osassa. Vuorikemian päästöt kuriin Sateenkaari -järjestö järjestää ensi kesänä Selkämeri II leirin Porissa. Metsäluonnon suojelemiseksi tulisi hyväksytyt suojeluohjelmat toteuttaa seuraavan viisivuotiskauden aikana, ohjelmassa sanotaan. Alueen erämaaluonne näkyy eläimistössä: siellä elää Suomen kaikkia suurpetoja . Metsähallitukseen ja keskusmetsälautakuntiin olisikin perustettava moninaiskäyttötoimistot. Metsäpoliittisessa ohjelmassa esitetään metsätuhojen torjuntaa koskevan lainsäädännön säätämistä ensi tilassa. Kultaisen ansiomerkin saivat ympäristöministeri Matti Ahde, lehtori Markus Ala-Heikkilä Kuhmosta ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Juha Markkola Oulusta. Elimyssaloa on suunniteltu Suomen ja Neuvostoliiton välisen "ystävyyden puiston" osaksi. 1721). Hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville: Pekka Helo Kajaanista, Raimo Kantola Paltamosta, Mirja Karvonen Paltamosta, Timo Kontiokari Puolangalta, Eila Kuronen Helsingistä, Erkki Kohonen Pyhäjärveltä, Alpo Komulainen Sotkamosta, Matti Lassila Sotkamosta, Anna-Mari Markkola Oulusta, Kaiku Marttinen Lappeenrannasta, Esko Saari Oulusta, Anna-Liisa Sippola Rovaniemeltä, Pekka Tenhunen Kuopiosta. Metsäteollisuuden olisi tuotepolitiikassaan suuntauduttava laadun kohottamiseen. Metsien uudistamisen periaatteina tulee ohjelman mukaan olla luonnonmukaisuus, pienipiirteisyys ja metsän hävityksen estäminen . Tämän vuoksi metsälannoitukseen on suhtauduttava entistä kriittisemmin ja valittava kohteet entistä huolellisemmin. Kainuun metsäluontoa on verotettu kovalla kädellä, niinpä luonnonsuojeluväki painottaa Suomussalmen Martinselkosen ja Kuhmon Elimyssalon merkitystä viimeisinä eteläisinä erämaa-alueina. Kustannustoimittaja Ulla Kokko kertoo Matti Helmiselle ja Sesse Koivistolle Tuen uusimmasta tuotteesta, Jätteet hyödyksi -oppaasta. uhanalaiset kasvit ja eläimet ja alueen ekologiset ominaispiirteet ovat selvittämättä. (939) 380 500 tai Jukka Talvitieltä puh. Vastaava määrä työpaikkoja voidaan säilyttää käyttämällä lähialueilla moni6 toimikoneiden sijasta työvaltaisia puunkorjuumenetelmiä, liiton julkilausumassa todetaan . vsk.. Leiristä, joka pidetään 29. 6.-5. Joustavuuden ja monip ;olisuuden tulisi lisääntyä mets;en eri käsittelymenetelmissä. Martinselkosen ja Koloveden kansallispuistot on perustettava nopeasti , liitto vaatii. KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto: Erämaat säilytettävä jälkipolville lisesti kannattavien vanhojen ojitusalueiden kunnossapidon tehostamista. Kessin alue Inarin itäkairassa on liiton mielestä suojeltava suojametsälailla. (Lue Nuuksiosta tarkemmin s. Nykyisiä metsälakeja on ohjelman mukaan keh itettävä siten, että lain valvontaja toimeenpanotehtävät selkeästi erotetaan toisistaar . 7., saat tarkempia tietoja Juha Peijarilta puh. Jätepaperia tulisi käyttää mm. Ohjelmassa vaaditaan metsien uudistusojituksen lopettamista välittömästi ja taloudelKeinolannoitteilla saatu hyöty on erilaisten kasvuhäiriöitten ja tautien myötä tullut kyseenlaiseksi . Suomen luonnonsuojeluliitto kantoi huolta viimeisten erämaa-alueittemme hävittämisestä liittokokouksessaan Kajaanissa huhtikuussa. Taimikot hoidetaan me1<aanisin menetelmin ilman kemikaaleja tavoitteena kasvupaikan oloihin sopiva havu-lehtipuus~kametsä, ohjelmassa vaaditaan. Kokouksessa hyväksyttiin liitolle myös uusi metsäpoliittinen ohjelma. Metsien terveyden takaamiseksi olisi saastepäästöjä vähennettävä 80-90 prosenttia, jotta voidaan suojella herkimmin vaurioituvia ympäristöjä ja toisaalta elvyttää pilaantuneita ympäristöjä . Pienipiirteisyys edellyttää käsittelykuvioiden pientä kokoa ja niiden rajaamista metsikkökuvioiden luonnollisia rajoja pitki n. Näin voidaan turvata luontaiselinkeinojen kehittämismahdollisuudet tällä alueella, liitto sanoo. Viimeisiä arvokkaita erämaa-alueita ei saa luonnonsuojeluliiton mielestä tuhota lyhytnäköisesti työttömyyteen vedoten. Ahteelle kultainen ansiomerkki Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi jakoi liittokokouksessa perinteisesti liittohallituksen myöntämät ansiomerkit. Metsän uudistamisessa on käytettävä luontaista uudistamista aina kun siihen on puuston ja maapohjan luomat edellytykset. Tuhkalannoitusta tu lee suosia. Lain tulee lähteä koko metsäluonnon hoidon ja suojelun lähtökohdista. Alueelle suunnitelluista hakkuista ja metsäteistä tulee luopua. Maan eteläosissa on erityisesti suojeltu liian vähän vanhoja metsiä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46
Ilmoittautumiset 15. Tutkimuksen mukaan ihmiset tuntevatkin metsähallituksen päätehtävän , mutta samalla tuomitsevat tehometsätalouden : yli puolet päättäjistä ja suuresta yleisöstä katsoo metsähallituksen suosivan liikaa voimaperäistä metsänhoitoa. heinäkuuta monipuolinen tapahtuma, Suvannon sykepäivät, jonka tärkeimpänä ohjelmana ovat talkoot. 6. Metsähallitus ei halua olla tsaarinaikuinen metsänvartija. Sen vanhat rakennukset ja kaunis maisema tarvitsevat jatkuvaa hoitoa pysyäkseen kunnossa. Päättäjät suhtautuivat kyselyssä kielteisesti uusien suojelualueiden perustamiseen. Keräyksen tuotosta riippuen Saimaan vesistöstä lunastetaan norppakansalle, joka on eräs maailman pienimpiä ja harvinaisimpia, yksi tai useampia luotoja. Sääskimyrkyt ! Yöpymiseen suositellaan omaa telttaa. Olosuhteiden vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 40 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. mennessä, puh. Tarkempia tietoja kesäkuun alussa ilmestyvässä Luonnonsuojeluväki-lehdessä. Kampanjan kohteina ovat tänä vuonna Tunturi-Lappi, lintuv.edet, saaristo ja sademetsät. Toimitus toivottaa mukava;i, luonnonläheistä kesää kaikille lukijoille! Bensamiljoonia luonnonsuojeluun Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto jatkaa yhteistyötään Esson kanssa. 1987 maan laajuisen keräyksen, johon toivomme Sinun lahjoittavan yhden päivän palkkasi. Mukaan tarvitaan ainakin makuupussi ja -alusta, henkilökohtaiset ruokailuja peseytymisvälineet sekä työja sadekamppeet. Talkoilla on tarkoitus tänä vuonna tehdä pärekattoja ja punamultausta. Työvoimavaltaisten, pehmeämpien menetelmien suosimisen puolesta puhuivat myös haastatellut päättäjät, erityisesti kansanedustajat ja kuntien viranomaiset, joiden mielestä metsähallituksen tulee kantaa erityistä vastuuta työllisyydestä. Olet pelastamassa erästä maailman harvinaisinta eläi ntä. Metsähallitus on teettänyt Suomen Gallupilla tutkimuksen, mitä mieltä suuri yleisö ja päättäjät ovat viraston toiminnasta. Se haluaa olla ensisijaisesti puuntuottaja, joka huolehtii myös metsien moninaiskäytöstä ja suojelusta. Meidän on se tehtävä, sillä saimaannorppaa ei muilla ole! Tuestasi kiittäen Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnonsuojelun juhlavuoden 1988 valokuvauskilpailu Luonnonsuojeluliitto Jarjestää 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi valokuvauskilpailun. Kylällä on myös mahdollisuus tutustua rakentamisen perinteisiin työtapoihin. Suuren yleisön mielestä taas suojelualueita tulisi perustaa lisää erityisesti Etelä-Suomeen. Sen sijaan, että odottaisi itselleen lahjatulvaa, liitto aikoo lahjoittaa merkkivuotensa kunniaksi saimaannorpille rauhoitettuja pesimäluotoja. Kuljetus: Kemijärven asemalta järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetus 6. 6.-31. Metsähallitus aikoo hyödyntää tutkimuksen tulosta parantaessaan tiedotustaan, kohentaessaan henkilöstönsä koulutusta ja kohottaessaan palvelualttiuttaan. 9. Huhtikuun puolivälistä elokuun puoliväliin kestävän kampanjan avulla Esson huoltamot keräävät 1,5 miljoonaa markkaa Maailman Luonnon Säätiölle. 7. vsk. 7. 1988. Suuri yleisö odottaa metsähallitukselta paljon myös metsästyksen, kalastuksen, ulkoilun ja retkeilyn sekä luonnonsuojelun hyväksi. Tule mukaan keräykseen ja t.uo mukana ystäväsikin. Kilpailu jatkuu ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka ja palkinnot jaetaan juhlavuoden pääjuhlassa Maailman ympäristöpäivänä 5. Muutakin ohjelmaa on luvassa, mm. Luotojen lunastamiseksi liitto järjestää 1. koko viikon kestävä taideleiri lapsille, taidenäyttely, myyntinäyttely, tarinailta, musiikki-ilta, nuotioja lauluilta, rakennusperinneilta, soutuja melontakilpailu ja talkoiden päätteeksi sauna ja talkootanssit. Metsähallituksen virastokuva Metsähallituksen alkuperäinen tehtävä viime vuosisadalla oli valtion metsien suojelu ja metsän haaskauksen ja väärinkäytön estäminen, kertoili pääjohtaja Jaakko Piironen peilaillessaan mennyttä metsähallituksen nykyiseen yrityskuvaan. Jär'estää Suvannon kylätoimikunta SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Heidän mielestään metsähallituksen tulee tinkiä edullisimmista menetelmistä työllisyyden hyväksi . Pelkosenniemen Suvanto on kulttuurihistoriallisesti arvokas peräpohjalainen kylä. Konkreettisiksi avustuskohteiksi on valittu tunturiLapista naali , lintuvesiltä laulujoutsen, saaristosta merikotka ja sademetsistä tiikeri. Majoitus ja ruokailu ovat talkoisiin osallistujille ilmaiset. 981-429 637 Helena Hirviniemi tai 960-311 550 Liisa Viitala. RK Norpalle koti -keräys Suomen luonnonsuojeluliitto, joka on Suomen suurin luonnonsuojelujärjestö, täyttää ensi vuonna 50 vuotta. 6. Kylässä järjestetään 6.-12. KOTIMAASTA Seuraava Suomen Luonnon numero ilmestyy 1. Periaate on sama kuin viime kesäisessä kampanjassa: penni jokaisesta tankatusta bensalitrasta luonnonsuojeluun. 12
Tämän päivän kaupunkilaisornitologi panee paremmaksi todetessaan, että tervapääskystä ei senkään vertaa. ,. päivän tienoilla kiirehtii pesimätundralleen. Jos lounaassa talvehtiminen on edullista esimerkiksi niin, että lounaismuuttajat ennättävät vallata parhaat pesimäpaikat, pohjansirkkujemme talvehtimisalueet voivat vuosien mittaan muuttua. Viitakerttunen ja idänuunilintu aloittivat Suomen valloittamisen vasta 1930luvulla. Kaakkoismuuttajamme ovat loppukevään tulijoita. • ,r..,.. .. Koilliseen! Sepelhanhiparvi matkaa Suomenlahden yllä kohti pesimäseutujaan Siperian pohjoisosissa. ..., "T' .. päivän tienoilla ja lapinuunilintu, jonka ensimmäiset koiraat kuullaan vasta kesäkuun puolivälissä. Intiankävijöiden viimeiset tulijat ovat kultasirkku, joka on "kotona" Pohjois-Karjalassa tai Liminganlahdella kesäkuun 10. vsk.. Miksi lentää edestakaisin Intiaan, jos talven yli selviää lähempänäkin ja pienemmillä ponnistuksilla. Intian-kävijöitä ja tundralle matkaajia Pääskysestä ei päivääkään, maatalousyhteisössä elänyt sananlaskujen sepittäjä sanoo. Uusilta asuinsijoiltaankin linnut kuin vanhasta tottumuksesta syksystä toiseen suuntaavat matkansa Intiaan, vaikka lentomatka on pidentynyt sitä mukaa kuin levinneisyysalue on laajentunut. Tapa muuttaa kaakkoon ei suomalaisilla linnuilla ole syntynyt yrityksen ja erehdyksen myötä. .. Kuluneena keväänä pohjansirkku teki meillä uuden saapumisennätyksen, kun ensimmäinen koiraslintu tavattiin 6.4. Varhaisen päivämäärän taakse voi kätkeytyä mielenkiintoinen ilmiö. maassa mme vasnen on kesäyön mestarilaulaja, "siperialaiset" uunilinnut ja sirkut ovat yhä kuin toisesta maanosasta, vaikka ne jo pitkään ovat kuuluneet Euroopankin pesimälinnustoon. läntisellä Uudellamaalla. luhtakerttunen, kultarinta, kuhankeittäjä, ruisrääkkä ja kehrääjä. Terho Poutanen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Oma myöhäisten muuttajien ryhmänsä ovat arktiset hanhet, sorsalinnut ja kahlaajat. Nämä Intian-kävijät, kaakkoismuuttajat, sykähdyttävät lintuharrastajaa erityisesti: sinipyrstössä · on taigan taikaa, viitakerttu8 Kaakkoinen mestarilaulaj a viitakerttunen on esiintynyt ta viitisenkymmentä vuotta. Siellä meikäläisten ikimetsienkin linnut piileskelivät pensaikoissa ja riisiviljelmien penkereillä. ihme, vaikka moni nuori sirkku ensimmäisenä elinsyksynään valitsisi muuttosuunnan väärin ja joutuisi Intian sijasta esimerkiksi lounaiseen Eurooppaan. Kevään viimeisten muttajien joukossa on kaukaa Afrikassa talvehtineita hyönteissyöjälintuja: tervapääskyn lisäksi mm. Pääjoukot ovat perillä pesimärääseiköissään toukokuun puolivälissä tai pian sen jälkeen. Muutama eksyneistä selviytyy uusilla sijoillakin yli talven ja jokunen näistä menestyjistä saattaa seuraavana keväänä onnistua palaamaan synnyinseuduilleen. Selitys poikkeukselliseen muuttosuuntaan löytyy lajien varhaisemmasta leviämishistoriasta: ne ovat levittäytyneet Aasiasta uusille asuma-alueilleen suhteellisen myöhään. rr .., ..... Viimeinen Arktikseen matkaaja on isosirri, joka vasta kesäkuun 10. Varhaisin on pohjansirkku, jonka joutms1mmat yksilöt ehtivät meille vapuksi. Juuri näinä päivinä ne rientävät sadointuhansi n Suomenla htea pitkin ja maamme kaakkoisku lmaa hipoen kohti PohjoisVenäjällä SIJattsevia pesimäseutujaan. Pohjansirkku on Suomessa niin runsaslukuinen pesimälintu , että ei ole lainkaan .. Myöhään saapuvat myös muutamat pienet varpuslintulajit, jotka viettivät talvensa Intiassa asti
Metsiä on suojeltu perustamalla luonnonja kansallispuistoja sekä aarnialueita, muiden suojelualueiden merkitys on vähäisempi. Tilanne saattaa lisäksi olla huolestuttavampi kuin tähänastiset tietomme kertovat. vsk. Mitään syytä ei ole epäillä, etteikö taloutemme sitä kestäisi. Kokonaisuutena suojelutilanne on _tällä alueella tyydyttävä. Myös puheet siitä, että suojelu rajoittaa oleellisesti valtakunnan metsätaloutta tulisi lopettaa, koska vain 1.4 % metsämaasta on suojelualueina. Toinen tärkeä näkökohta on säilyttää talousmetsissäkin kolopuita. Käynnistynyt kolopuukampanja pitäisi saada myös metsätaloudessa tavaksi. Ne parantavat harvinaistuvan kololinnuston ja lahopuussa elävien hyönteisten elinmahdollisuuksia. Todellinen tarve on kuitenkin lähempänä 100 miljoonaa. Sen uhka kohdistuu puoleen uhanalaisista eli yhteensä yli 500 lajiin ja vaikuttaa lisäksi toissijaisena lukuisiin muihin lajeihin. Näin saataisiin suojelun piiriin myös tarpeellisia nuoria sukkessiovaiheita sekä kulon polttamaa maata ja puuta. 9. Uusia metsien suojelualueita on näin ollen saatava erityisesti Etelä-Suomeen, mutta myös Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Metsätalouden tehostuminen on usein myös syynä niittyjen, hakamaiden ja lehtojen lajiston uhanalaisuuteen. Ne ovat lisäksi talousmetsiä, joissa ei ole lahoavaa puuainesta, eivätkä ne ole SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Kun kohtuullinen ja kansainvälinenkin tavoite olisi kahden-kolmen prosentin luokkaa, voi tilannetta pitää todella huolestuttavana. Etelä-Suomen metsien puolesta Metsien suojelutarve syntyy ihmistoimien aiheuttamista muutoksista tai uhista. Metsäluonnon suojelualueiden edustavuutta voi tarkastella metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin ja niissä metsätyypeittäin. Vasta valmistunut metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston selvitys paljastaa kaunistelemattoman totuuden. Viimeiset, lajistoltaan arvokkaat ikimetsälaikut tulee inventoida ja pyrkiä rauhoittamaan. Samalla ne mahdollistavat luonnonmukaisen hyönteisja myyrätuhojen torjunnan. Pohjanmaan-Kainuun vyöhykkeellä on suojeltua metsämaata 0. 9 % ja Etelä-Suomessa, tammivyöhyke mukaanlukien vain 0.06 %. Etelä-Suomen metsät ovat kauttaaltaan olleet niin pitkään taloustoimien kohteena, että suojelutoimia toteutettaessa kysymykseen voi tulla myös suojelualueen perustaminen avohakkuun, kulotuksen ja luontaisen uudistumisen jälkeen. Pelkkien pinta-alojen perusteella ei suojelutarvetta kuitenkaan enää tarvitse arvioida. Näin valtion tuloja menoarvion valmisteluaikana on taas syytä muistuttaa luonnonsuojelualueiden ostovarojen kasvavasta tarpeesta. Usein juuri luonnonsuojeluliiton aloitteista on määrärahaa onnistuttu kasvattamaan nykyiseen 53 miljoonaan markkaan. Myös valmistumassa oleva lehtojensuojeluohjelma olisi mahdollisimman nopeasti toteutettava. Pohjoissuomalaisissa kasvillisuusvyöhykkeissä Peräpohjolassa, Metsäja Tunturi-Lapissa on suojelun piirissä olevaa metsämaata (ilman kituja joutomaita) 4.6 %. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö tarjoaa siihen myös aineksia. Mietintö toteaa merkittävimmäksi uhanalaisuuden syyksi nykymuotoisen metsätalouden. Osa lajeista on ikimetsien lajeja, monet niistä tarvitsevat myös lahoavaa puuta. Uhanalaisuus syntyy talousmetsissä monista syistä. Tämä merkitsee suunnitelmissa olevien ja olleiden kansallispuistojen perustamista. Kaikista itiökasvien ja selkärangattomien ryhmistä ei ole vielä edes lajitasolle ulottuvia selvityksiä. Suojelun merkitys metsätaseelle on lisäksi paljon vähäisempi, koska valtaosa pinta-alasta on Lapissa. Luvuissa ovat itseasiassa mukana myös keski-ikäiset metsät. Perusteilla olevien soidensuojelualueiden yhteyteen tulee liittää metsiä. Erityisen uhanalaisia ovat eräät hyönteiset, sammalet, jäkälät ja sienet. puustoltaan monimuotoisia. Metsänarviointitilastot antavat virheellisen kuvan ikimetsien määrästä, koska vanhoiksi metsiksi tilastoidaan Etelä-Suomessa jo yli BO-vuotiaat ja Pohjois-Suomessa yli 120-vuotiaat metsät. Kovin suuriin pinta-aloihin ei enää ole mahdollisuuksia, joten päähuomio tuleekin kiinnittää pienten, mutta sitä arvokkaampien suojelualueiden verkoston aikaansaamiseen
Hy10 Kevättulva tutkimatta hutkittu vä esimerkki tästä on Pertti Uotilan tutkiman säännöstellyn Vanajaveden kohtalo. Tätä luulin syyksi ja osasyy se varmasti olikin, kaiketi jopa pääsyy. Alkukesän tulvahuippu oli kymmenisen senttiä aikaisempaa alempi. Varsinkin lahtivesien rannat ja perukat olivat rehevöityneet. 3) Vammalan Rautavesi Kokemäenjoen luusuassa on humuksen ja saven samentama, luonnostaankin melko ravinteikas. Viime vuosikymmenien aikana kevättulva on jäänyt parikymmentä senttiä alemmaksi kuin aikaisemmin, mutta loppukesällä vesi on silti pysytellyt likimain entisellä tasollaan. Syntyy kesätulva, joka todella onkin tuhoisa maanviljelylle. Miten se vo1s1 olla haitallinen. Niitä on laskettu kuiville, upotettu altaisiin ja ruoppausmassoihin, vuosi-, viikkoja vuorokausisäännöstelty, syövytetty ja vyörytetty, kaiken muun turmelemisen ja likaamisen ohella. Kun kesinä 1974-75 tutkin uudelleen joukon Ernst Häyrenin 1951-53 tutkimia rannankohtia, vesikasvisto oli muuttunut aika lailla. Vedenpinta on vakautettu. Kaunistelun tarkoitus on saada myötämieltä, lupia ja rahaa. Näin saadaan kevättulvavesikin sähköturbiinin kitaan. Hämeen teollisuus voimistui, lannoitteita levitettiin maille, viemäröinti yleistyi. Jonkinmoista säännöstelyä näytetään Kauttualla harjoitetun jo vanhastaan. 2) Päijänne ei ole pahoin rehevöitynyt, jos kohta teollisuuden muutoin likaama varsinkin paikoin ja eritoten pohjoisessa. Pyhäjärven tulva, yleensä toukokuinen, olisi varmaan luonnostaankin vähäisehkö ja vedenpinta kesän mittaan melko vakaa, järvi kun on laaja mutta valuma-alue pieni. Jotenkin oikullisesti tai ylitse sen, minkä likavesipäästöt ja muut päästöt aikaansaisivat. Luontohan on rakentunut tulvan läsnäollessa, tulvaa edellyttäväksi. Rehevyys kyllä oli paljolti juuri tulvan ansiota. Asiaa kaunistellaan sanomalla tätä tulvantorjunnaksi tai tulvasuojeluksi. Jospa ihminen vain luulee tietävänsä paremmin. Hellävaraisemminkin kohdeltuna rannasta on tehty rantaviiva. Ranta kohentui melko pian, jollei ihan entiselleen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Silti joissakin lahdissa, mutta myös selällisten saarten poukamissa on mätänev1a kasvijäteröykkiöitä, pehmeätä kuplivaa pohjaa ja taajassa kasvavaa rehevöityneen järven kasvistoa. Alati täydet altaat jokineen karkaavat käsistä, vallankin kun suonojittajat ja puronperkaajat ovat olleet ahkeria. Koko kevään ja kesän vedenpinta sitten onkin ylen vakaa, hamaan syksyyn saakka. Jää ja kesävesi verhoavat armeliaasti sen, mitä kuivuus, pakkanen ja liian alas ulottuva ruhjova jää ovat tehneet rannan pinnanalaiselle osalle. Se vajosi sijalleen kartuttamaan paksuja mätäneviä uppolauttoja, joiden yllä ja ympärillä rehotti tiuha irtokellujaja muu vesikasvillisuus. Vuodesta 1975 alkaen on ollut pyrkimystä pitää Pyhäjärvi mahdollisimman täynnä vettä. Tämä siis taustaksi. Mutta vuonna 1957 alkoi myös Kuloja Rautaveden konemaisen täsmällinen säännöstely yläja alapuolisin padoin: huhtikuussa puolilleen, kevättulvavesillä täydeksi muttei enempää, läpi kesän ja syksyn ja talven tasaisen korkealla, joitakin kymmeniä senttejä ylempänä kuin luonnonoloissa keskimäärin ja hyvin paljon ylempänä kuin lapsuudessani joinakin vähävetisinä kesinä. Tulvaa ei enää ole, ja maakasvillisuus, usein metsä, työntyy veden äärelle asti, hävittää rannan eliöyhteisön. PUHEENVUORO Kevättulva kuuluu luonnon järjestykseen aivan samoin kuin sen syykin, lumien sulaminen. Mutta tämäkin asia käännetään nurinperin: lisää säännöstelytehoa, altaita, ruoppausta, patoja, penkereitä. Kesätulva on yllätys luonnollekin, ihmisen aikaansaama tai ainakin voimistama kun on. Järven runsas ruoko-, piuru-, korte-, kaislaja muu kasvimassa ajautui keväisin lahtiin -ja jäi niihin. Vielä vaikeampaa on oivaltaa, että vedenpinnan vakaus on osaksi harha. Juuri tulvan ja muiden rantavo1m1en muokkaama on ranta, vyöhyke, jonka ylempi osa on enimmän ajan vedenpinnan yläpuolella, alempi enimmäkseen alapuolella. Tuttua luonnossa liikkuneille. Ehkä tuttua on sekin, millä jatkan, vaikkakaan en ole huomannut asiasta missään kirjoitetun. Säännöstelyaltaat, edelleen järviksi kutsutut, lasketaan kevättalvella niin alas kuin tekniikka ja juristit sallivat. Vuosina 1964-73 huhtikuun alin vedenkorkeus oli keskimäärin 20-30 senttiä alempi kuin vuosina 190150. Kolmen järven kertomaa Olen ihmetellyt, miksi eräät jonkin verran tuntemani järvet ovat oudosti rehevöityneet rannoiltaan. Rannat on tuhottu Rantojamme on hävitetty ja lisää hamutaan. Ymmärrettävää sinänsä: ranta on runsastuottoinen; luhtaniitty antoi ennen karjalle talvirehun ja oli myöhemminkin tärkeä laidun. Paksu moskalautta nostettiin puutarhan kompostiksi, ja sen jälkeen myös uusi ajautunut kasvimassa korjattiin joka kevät pois ennen vajoamistaan. Kevättalven tyhjennyksellä tehdään tietysti tilaa lumensulamisvesille. Rehevöityneiden vesien kasvit olivat selvästi yleistyneet ja vallan uusia irtokellujalajeja ilmaantunut. Tai ainakin "keskimäärin" vakaa; viikkoja vuorokausisäännöstelyn tuomat pikatyhjennykset voivat silti olla rajuja. Ei vuodessa eikä kahdessakaan, vaan vaivihkaa, kuin varkain. Ja yläjuoksun ojituksia ja perkauksia jatketaan. Järvi rehevöityi silminnähden 1950-luvun puolivälin jälkeen, sai uusia kasvilajejakin, rehevöityneille järvillemme ominaisia. Kolme erilaista esimerkkiä, silti nähdäkseni samasta ilmiöstä: 1) Säkylän Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja puhdas. vsk.. Tulvahuipun ajankohta oli siirtynyt kesäkuun loppupuoliskolta heinäkuun alkupuoliskolle, ja vesi pysyi toisin kuin aikaisemmin korkealla koko loppukesän. Näitä järviä ei ole hiljakkoin laskettu; järvenlaskuhan rehevöittää järveä sekin. Päijänteen vuonna 1964 alkaneen säännöstelyn suuntaus on seuraava. Läpi ei enää päässyt veneellä eikä kahlaten, uiminen ellotti. Joskus tosin tulee isoja kesäsateita. Etenkin jos on tullut tehneeksi viljelyksen tai rakennelman liian alas. Veneja uimarannassamme Rautaveden lahdekkeessa tuli tehdyksi puolitahaton koe. Välillä on hetkellisiä voimaloiden sanelemia pinnan äkkipudotuksia
En siis tiedä, ovatko ajatukseni virheellisiä vaiko ehkä uutuuttaan outoja. Siellä ne sitten kesän mittaan lahoavat runsashappisissa oloissa rantaniittyä raviten. Sama koskee toistakin runsaiksi markoiksi arvioitua "virkistyskäyttöetua", läpi koko kesän yhtä korkealla pysyvää vedenpintaa. Kevättulva taitaa sittenkin olla ystävä, olkoonkin joskus hieman hurjannäköinen. Järveä on säännöstelty vuodesta 1951: voimakas kevättalvinen lasku ja kevättulvan poisto, ylimmän vedentason myöhennys heinä-elokuulle. niin läpikuljetettavaksi kumminkin. Ei tulvaakaan pitäisi tutkimatta hutkia. Kevättulvalla on merkityksensä Rauta veden tapahtumat ynnä puhtaampien, mutta yhtä kaikki säännösteltySUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Ainoa, joka on kohta kohdalta asian ymmärtänyt ja siitä keskustellut, on naapurin poika lapsuuteni kesiltä Rautaveden rannalta, kansakoulun käynyt mies. Olen selostanut ajatuksiani muutamille alan tohtoreille ja professoreille saamatta selkeätä palautetta. Järven lahdet ja matalat rannat täyttyvät kasvien jäännöksillä, syntyy vetelikköä ja lopulta suontapaista. Juha Suominen Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kasvitieteen dosentti. Kun vesi ei alene kesän eikä syksynkään aikana, kasvinjätteet mätänevät vaivalloisesti huonoissa happioloissa, säilyvät osaksi yli kesän syöden veden talvisiakin happivaroja. Ravinteet kertyvät lahtiin, missä alkaa jopa itseään ruokkiva rehevöitymiskierre. Aivan rantavesikin on verrattain syvää, pohja pehmentynyt, vesikasvillisuus vähäistä, kalasto, vesilinnusto ja muu eläimistö toisenlaista. Pelkkä säännöstely näyttää riittävän laukaisemaan lahtien rehevöitymisen. Samalla tavalla kuin edellä mainituissa järvissä on säännöstely voinut vaikuttaa myös Kaisu Anttonen-Heikkilän kuvaamassa Oulujärven rehevöitymisessä ja lahtien umpeutumisessa. Järven koko luonne ja ilme muuttuvat, vuosikymmenien mittaan kenties vallan vieraaksi. Mutta jos tulva poistetaan (tai vaikkapa vain myöhennetään, jolloin kasvinjätteet ehtivät vajota veteen tai takertua varttuviin vesikasveihin), kaikki mähjä jää järveen. Säännösteltyjen, kevättulvattomien ja koko kesän ja syksyn korkealla pidettyjen Jarvien lahdet pilaantuvat, vaikka jätevedet ja hajakuormituksenkin ravinnevalumat pidettäisiin kurissa. Jos edellä kerrottu todella pätee, ilmiö koskettaa monia vesistöjä ja lukemattomia Jarv1a. Kehitys johtanee Jarvien pienenemiseen ja pyöreytymiseen, rantaviivan kulku oikaisee niemenkärjestä toiseen. 11. Kun halutaan hyödyntää tulvavedetkin voimaloissa, saattaa rantaasukkaille tarjottu "oheisetu" tai jopa "hankkeen tarkoitus", kevättulvan poisto, ollakin kirous. Lähilahdet eivät ole ehostuneet. Säännöstelty järvi on lopulta näöltäänkin säännöstelyallas. Vesiemme säännöstelyn syntikuorma kasvaa. Aines karttuu vuosi vuodelta, lahti tukehtuu. Se uppoaa lahtien rantaveteen. vs k. Vaikka Säkylän Pyhäjärvi on kirkas ja puhdas, sen eräät lahdet ja jopa selällisten saarten poukamat ovat rehevöityneet. Erityisesti Rautavesi kertoo, ettei jätepäästöjen hienoinen väheneminenkään auta, ellei nitistetyn kevättulvan työtä korvata, hoideta lahden kevätsiivousta muulla tavoin. Kevättulvan "tarkoitus" on nostaa kelluvat edellisen kesän kasvinjätteet lahdenperukoiden luhtaniityille. jen, Pyhäjärven ja Päijänteen lahdekkeiden nykyilmeen ymmärrän seuraavasti. Oulujärven säännöstelyyn tosin kuuluu myös vedenpinnan yleinen lasku usealla kymmenellä sentillä luonnontilaan verrattuna. Syynkin ymmärrän: oppineisuus ei auta, jos ei ole ollut tilaisuutta jatkuviin havaintoihin samoilla paikoilla ennen säännöstelyä ja sen jälkeen. Kevättulvan poisto ja piripintainen kesävesi eivät ehkä yksin turmele isoa järveä kokonaan, mutta lahtivesiin ja rantoihin ne purevat pahasti; oikea ranta ja viihtyisyys ovat mennyttä. Kirjoittaja epäilee, että rehevöitymisen syynä on vedenpinnan säännöstely, jonka seurauksena rantavesien "kevätsiivous" jää tekemättä. Hyllyvä rantaparras on ehyt ja täsmällinen, jollei aallokko, jää tai järven muuttunut säännöstely rupea sitä syömään. Jospa tulvasuojelun tilalle tarvitaankin tulvansuojelu
Sitä myös painuu pohjaan ja jää sinne jopa vuosikausiksi. tuulista, lämpötilasta ja aallokon voimakkuudesta. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Pinnaltaan kuivuneet öljykokkareet saattavat tahria vielä vuosia onnettomuuden jälkeen rannoilla eläviä, kasvavia ja liikkuvia. Laivan varsinainen vuotokohta oli näet vajaan kymmenen metrin syvyydessä. Onneksi ne myös haihtuvat helposti. Helposti näkyvät haitat ovat vain osa öljyonnettomuuksien seurauksia. Olemme arvailleet 750 raakaöljytonnin vaikutuksia merivedessä ja odotelleet öljylautan leviämistä suojeluja virkistysalueiden rannoille. Kun höyhenpeite on öljyyntynyt, sen lämmöneristyskyky vähenee ja tahriintuneet linnut kylmettyvät. Veden pintaan kellumaan jääneestä öljystä muodostuu vähitellen tervamaisia möykkyjä, joihin luonnon hävittämistemput eivät juuri tehoa. Ihmiselle haitta on lähinnä esteettinen, mutta esimerkiksi linnuille se on turmiollinen. Veden eläimet kärsivät Vedessä keijuva kasviplankton on herkkä öljyn vaikutuksille. Öljyä joutuu meriin ihmisten toimesta, mutta myös suoraan valtamerten pohjan öljypurkauksista. Tuulet ja virtaukset pilkkovat !auttaa ja kuljettavat sitä ennalta arvaamattomasfi. Öljy liukenee, haihtuu ja möykkyyntyy Kun öljyä joutuu veteen, se levittäytyy lautaksi, joka ohenee ja laajenee. Ne sotkevat ja tahraavat. Tämä öljy on kerättävä rannoilta ja poltettava. Vaikka se tahrii ja myrkyttää luon12 toa, se myös hajoaa luonnollista tietä. Raakaöljy ei ole tasalaatuista, vaan koostuu sadoista eri yhdisteistä, joista monet ovat myrkyllisiä. Öljylauttojen ja jatkuvien öljyvuotojen lähistöllä, näitä lajeja on huomattavasti enemmän kuin öljyttömillä alueilla. Öljyn pinnanalaisia liikkeitä on mahdoton seurata, ilman jääpeitettäkin. Niin vähennetään lintujen kärsimystä ja samalla suojellaan petolintuja myrkyttymiseltä. Kuinka paljon öljyä liukenee tai haihtuu, riippuu Kun öljy ehtii levitä pitkin rantoja, sen kerääminen käy hankalaksi. Jos öljy tahrii lintuja pahasti, julmalta tuntuva ampuminen on usein paras toimenpide, mikäli ei ole kyse harvinaisista lajeista. Haittoja on tosin vaikeata havaita, sillä planktonyhdyskuntien koostumus ja määrä muuttuu jatkuvasti. Niiden mukana öljyposti kulkeutuu avomereltä rannoille. Antonio Gramscin helmikuisessa haaksirikossa osa öljystä saattoi jäädä myös syvemmälle merivirtojen kuljetettavaksi. Aikaisempien onnettomuuksien yhteydessä on todettu öljyn levittäytyneen näkyviä lauttoja paljon laajemmalle. Jähmettynyt öljylautta ja mustuneet jäälohkareet houkuttelevat lintuja laskeutumaan. Veden liikkeiden vuoksi plankton myös korvautuu nopeasti. Osa taas imeytyy veden kiinteiden hiukkasten pinnalle ja painuu niiden mukana pohjaan. Rantojen likaantuminen ja lintujen tahriintuminen on öljyonnettomuuden näkyvin seuraus. Öljyä joutuu joko suoraan tai ruuan kautta eläinten elimistöön. Iiris Lappalainen Turmiollinen öljy Ruskeata tahmaista öljyä jäälohkareiden seassa: uutisten välittämä näkymä säiliöalus Antonio Gramscin haaksirikosta Porvoon edustalla on ollut lohduton. Helmikuun kuudennesta päivästä lähtien olemme taas kerran ihmetelleet öljyntorjunnan tehottomuutta ja hitautta. Öljyhän on aito luonnontuote eloperäistä ainetta, joka on syntynyt muinaisten merieliöiden jätteistä kovassa paineessa pohjakerrostumien alla. Tämä on luonnon menetelmä öljyn hävittämiseksi. Auringonvalo hapettaa öljyä, mikä lisää liukoisuutta ja haihtumista. Kevyimmät yhdisteet kuten bensiinit, ovat kaikkein myrkyllisimpiä, sillä ne liukenevat veteen. vsk.. Yrittäessään puhdistaa höyhenystään nokallaan linnut saavat öljyä elimistöönsä, mikä aiheuttaa myrkytyksen. Osa öljyn yhdisteistä muodostaa öljyn ja veden emulsiota pieniä pisaroita, joita veden pieneliöt helposti hajottavat. Planktoniin imeytynyt öljy siirtyy eläinplanktonin kautta sitä syöviin kaloihin tai vajoaa kuolleen planktonin mukana pohjaan. Öljyä ravinnokseen käyttäviä ja sitä hajottavia pieneliöitä bakteereja, sieniä ja hiivoja tunnetaan lähes 100 lajia
Siksi öljyonnettomuudet voivat Itämeressä olla tavallista tuhoisampia. Joudumme odottamaan kuukausia vedessä kelluneen öljyn rantautumista. Nopea toiminta säästää aikaa, rahaa ja luontoa. Suomen ainoat etelänkiislat pesivät ruokkien seurana A spskäriJJä mutta kuinka kauan. Haihtuminen on myös vähäisempää kuin lämpimämmillä merialueilla. Öljyn kaapiminen rannoilta on kuitenkin aina raskasta ja tehotonta. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Mutta, ellei pako ole jostain syystä mahdollinen, kiduksiin joutunut öljy estää niiden toiminnan. Eläimiin, jotka suodattavat kuollutta eloperäistä ainesta ravinnokseen, saattaa kasaantua öljyn ainesosia. Eliöt saavat siksi itseensä suurempia öljypitoisuuksia Itämeressä kuin valtamerissä. Öljy olisikin saatava kerättyä sen vielä ollessa vedessä imeyttämällä se turpeeseen tai erityisiin karvaIankakerääjiin. Erityisen alttiita Lokki Laajalahdelta tuntee rinnassaan, että pienikin öljypäästö voi olla kohtalokas. Öljy liukenee helposti murtoveteen. ovat kalojen mäti ja poikaset. Pieneliöstön hajotustoiminta on hidasta varsinkin pohjassa. Nämä keinot eivät auta, jos öljy on ehtinyt levitä liian laajalle. Niinpä öljyä siirtyy simpukoita syöviin lintuihin ja kaloihin. Alhaisen suolapitoisuuden vuoksi lajista on vielä niukkaa ja se köyhtyy Tanskan salmista pohjoiseen. Pohjaeläimet kuten simpukat, kotilot, madot, äyriäiset ja hyönteistoukat elävät lähes paikallaan. Onneksi pitkään vedessä ajelehtinut ja · paakkuuntunut öljy ei ole niin myrkyllistä kuin suoraan rannoille levinnyt raskas polttoöljy ja raakaöljy. Aikuiset kalat yleensä aistivat veden öljypitoisuuden ja siirtyvät puhtaammille vesille. Niitä käytettäessä öljy liukenee veteen kuten rasva saippualiuokseen. Itämeren vesi on lämpimimmilläänkin viileätä. Ne ovat vaarassa varsinkin, jos öljyä ajautuu rantavesiin. Silloin kuitenkin öljyn myrkkyvaikutus on suurempi. Turpeeseen imeyttäminen paras poistokeino Koska öljyn kevyimmät yhdisteet haihtuvat helposti, on onnettomuuksien yhteydessä käytetty raakaöljyn ja raskaan polttoöljyn pilkkomiseen emulgointiaineita. Niin käy varsinkin simpukoille, joiden ruuansulatus ei pilko öljyä. Tämän vuoksi suomalaiset viranomaiset eivät käytä emulgointiaineita, vaikka jääolosuhteissa kuten tänä vuonna muut keinot ovat vähissä. 13. Kirjoittaja on biologi, Sieppolehden päätoimittaja ja työskentelee myös freelance-toimittajana. Öljyyntyneillä alueilla on myös havaittu kalanpoikasten epämuodostumia. vsk
vsk .. Puiden yhteyteen Anne-Marjo sitten liitti satumaisia majoja ja rakennuksia: saunamaja koivikossa, kuusten latvojen tasalla huojuva nukkumatalo, tornitalo haavikossa, luonnon voimilla toimiva energialaitos männikössä, periskoopilla varustettu kellari tuomen juuristossa, keittiömäinen pesä pihlajan lehvistössä. Onko puita taajamissa sitten liian vähän. Itse asiassa koko juttu lähti aivan nurinkurisesti liikkeelle. Kilpailun tarkoituksena oli etsiä rakennettuun ympäristöön liittyviä, lapsille ja nuorille sopivia ideoita ja kehittämisutopioita. Näin kävi kuitenkin Suomen Arkkitehtiliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämässä ideaTarkoituksena oli nimenomaan aktivoida tekijät esittämään visuaalisin keinoin filosofisja psykologispohjaisia ajatuksia teeman pohjalta. Töihin liittyvät runot kirjoitti Jaana Reinikka. Puut Anne-Marjo kuvasi juurineen symbolisoiden näin ihmisen kasvamista. Olen joskus suunnitellut leikkimökkejä lapsenpäästölahjaksi. Koko ajanhan ne vähenevät. Ne ovat tuttuja ja turvallisia. Miksi valitsit supisuomalaiset puut. Puita olen aina rakastanut. Keksin nimittäin ensin nimimerkin, jonka ympärille ajatukseni kokosin. Kotini lähellä on hieno haapametsikkö, joka oli yksi tärkeimmistä SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. kilpailussa "Anna lapselle tila elämässä". Lapsuuden muistot innostavat Mistä sait idean näin satumaiseen juttuun. Anne-Marjon ehdotuksen pohjana ovat supisuomalaiset puut. Tiedemiehille hän tarjoaa parsinneu/avoimaa ja lapsille satumaisia mökkejä puiden siimekseen. Esko Männikkö Antakaa lapselliselle arl ; 4 Anne-Marjo Panu antaa mielikuvitukselle siivet. Kun syrjäkylienkin teitä levitetään ja päällystetään, kaikki puuvanhukset kaadetaan ja tilalle tulevat lyhtypylväät. Toisin kuin yleensä arkkitehtuurikilpailuissa, joissa ideoinnin kohteena on todellinen paikka tai asia. Monissa kunnissa hienot kylänraitit tuhotaan. Tämä kilpailu antoi sysäyksen kehitellä niitä satumaisempaan suuntaan. Tätä eivät monetkaan osallistujat olleet huomioineet, ja niinpä arkkitehtiylioppilas Anne-Marjo Panon voittajaehdotus "Mä taimi olen sun tarhassas" oli palkintolautakunnan mielestä ylivoimainen. Niin, toisena ideanahan minulla oli, että otan kaupunkien ja kirkonkylien asemakaavan kappaleita ja istutan ne täyteen puita. Harvoin arkkitehtuurikilpailussa voittaa kaikkein utopistisin ja lapsellisin ehdotus. Suunnittelussa avustivat arkkitehti Anna-Maija Anttila ja arkkitehtiylioppilaat 14 Margareta von Bonsdorff, Helena Hirviniemi, Pirjo Kaltiainen ja Leena Makkonen
1 \ / Mietiskelyyn tarkoitettu tornitalo haavikossa. vsk. Jättimäiset, betoniset tulitikkulaatikot: teatteri, kirjasto, hotelli. Metsikössä kuuluva havina ja tikkojen naputtelu ovat lähtemättömästi mielessäni. Elämän rytmi pysyy leppoisana, kun asumiseen pitää kiinnittää paljon huomiota. . Kylmä vesi tulee ja menee silloin tällöin, pyykit kuivataan olohuoneessa, lämmitys pelaa puilla. Asunnosta puuttuvat kaikki nykyajan mukavuudet. ' \ \ asuinpaikkasi vaikuttaa tekemisiisi. Hirveästi. Ei välttämättä se, miltä tämä talo päälle päin näyttää. Työhuoneesta aukeaa näkymä torille, jonka reunalla ilkkuvat nykyarkkitehtuurin huippuluomukset. itehtuurille tila elämässä lapsuuteni paikoista. Paljon mukavampi olisi koskea lämmintä puupintaa kuin karkeaa, kylmää betonia. Niinpä !aitoinkin haavikkoon sijoittamaani tornitaloon lintukotoja ja taipuisaan bambukeppiin kellot heläjämään tuulen tahdissa. 15. Puutaloidylli Anne-Marjo opiskelee arkkitehtuuria Oulussa. Kuinka paljon nykyinen SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Sisätiloissa niissäkin voisi käyttää enemmän. Siksi tuntuukin, että sitä käytetään paljon. Majaa hän pitää yhdessä Rantakadun vanhoista puutaloista, joista kaupungin päättäjät ovat keittäneet huttua vuosikaudet puretaan, säilytetään, korjataan, lahotetaan.. Itse olen puun kanssa aika paljon tekemisissä. Arvostetaanko puuta riittävästi rakennusmateriaalina. Niin, eihän toisaalta nykyisissä kerrostaloissa käytetä puuta juuri ollenkaan
Mitä se on. Vanhojen, kauniiden pihapiirien syntymisen ehtonahan on ollut, että sauna, varastot, navetta... Luonto on minulle aivan itsestäänselvyys. Kiven päällä kiveä vasten puuta vasten puiden välissä lehtien lomassa hiljaa. Oikeastaan parsinneulavoima on yhtä kuin mielikuvitus. Rakentamisessa on ehdottomasti kyse paikan eikä pelkän rakennuksen tekemisestä. Sijoittamalla rakennukset puiden eri osiin, halusin osoittaa, että lapsen tila on kaikkialla. Mitä luonto sinulle merkitsee. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Vaikka majat näyttävät nam maallikon silmissä täysin tuulesta temmatuilta, on suunnittelija sitä mieltä, että ne ovat rakennettavissa. Jos vain hulluus riittää. Ihmiset eivät osaa ja uskalla olla suoraan luonnon kanssa tekemisissä, vaan lähestyvät sitä välinevuoren takaa. Omakotitalorakentajat menevät tontin hienoimmalle paikalle, kaatavat komeimmat puut, pystyttävät töllinsä siihen ja samalla tuhoavat koko paikan. Jos vain tiedemiehet antavat mielikuvituksensa lentää, niin kyllä he tämän arvoituksen pystyvät ratkaisemaan. Mitäs vempaimia siellä oikein onkaan. Ympäristön ja rakennuksien täytyy olla kavereita keskenään. Tämän mökkisadun pimeää puolta edustaa tuomen juuristoon sijoitettu kellari. Voisi kuvitella, että nämä majat ovat lapsen mielikuvituksen synnyttämiä. Kunhan jokailtaiset sarjaohjelmat näkyisivät. Parsinneulavoimalaitos Yksi suunnitelman rakennuksista, männikköön sijoitettu energialaitos on 16 Saunamaja koivikossa. Hyvin monet kilpailijat olivat luoneet teennäiseltä tuntuvaa viihdettä. Kaikki hukkuu tavaraan Palkintolautakunta korostaa yleisarvioinnissaan sitä, kuinka hyvä leikkipaikka luonto sellaisenaan lapselle on. Se on uusi tulevaisuuden voima, jota ei ole vielä keksitty. Syntyy ääni ja kasvaa sointi kova kovaa vasten tuulta vasten pehmeästi. Jos kaikki on saman katon alla, ei muodostu hienoa paikkaa. Arkkitehtuuri on paikkojen suunnittelua Vaikka kyse on näin pienistä mökeistä, ne on suunniteltu täysin ympäristön ehdoilla. Kaikki ovat luontoihmisiä. parsinneulavoimaa. Ko h · uBt lul a Pubiscens Nimenomaan lennokas mielikuvituksen käyttö onkin Anne-Marjon suunnitelman tärkein ansio. vsk.. Ärsykekynnys nostetaan niin korkealle, että lapselta menee luontainen herkkyys löytää ja kokea pienten asioiden ilo. Sijoitin kaikki tilat erilleen. Ei sinne pelkissä kumisaappaissa mennä. Näen värin ja liikkeen tuoksuu tuuli ja vesi. Se voisi toimia säteilysuojana sitten, kun sarvipäiset pekkerellioliot ovat ottaneet maapallon hallintaansa. ovat eri rakennuksissa. uteliaisuutta herättävä. Nurkassa killistelevä televisio kuvastaa tekniikan ylivaltaa ihmisestä. Ehkä tällaisilla utopioilla poistetaan pahimmat rustottumat suunnittelijoiden aivoista. Monet ahtoivat leikkipaikat niin täyteen tavaraa, että lapsi sinne tuskin mahtuu. Tuulivoimaa, vesivoimaa, maavoimaa, taivasvoimaa ja ... Nykyisinhän siitäkin on tehty muotia. Pakkaavat nelivetoisiinsa kamerat, haulikot, lintukirjat, slalomsukset, surffilaudat, moottorikelkat, korvalappustereot, lapset ja painuvat nauttimaan luonnon rauhasta. Talo pitää tehdä komeimman paikan viereen. Ja jollei riitä, otetaan parsinneulavoima avuksi. Monet arkkitehdit julistavat omaa itseään yksittäisillä mestariveistoksilla. Mitä siitä, vaikka maailma meni. Pohjana pienet luonnosta saadut impulssit. Jaana Reinikka Usein se on kustannuskysymys ja kyllähän paloturvallisimsmääräyksetkin rajoittavat
Joutsen on ilmeisesti aikoinaan viihtynyt näillä Uudenmaan ja Hämeen välisillä metsäisillä seuduilla, eikä ihme: Nuuksion metsiä kirjavat suurten järvien lisäksi kymmenet pienet suojaiset lammet ja suot. Nuuksion mm1 tulee saamenkielisestä sanasta njuksa, joka tarkoittaa joutsenta. Tavallisten metsäneläinten lisäksi Nuuksiossa asuu suojelua vaatlVla lajeja: muunmuassa liito-oravia, ilveksiä ja kuikkia. Auli Kilpeläinen Köydenveto Nuuksiosta: Kansallispuisto vai kilpahiihtokeskus. Laajoja rakentamattomia alueita on jäljellä vain muutama. Pääkaupunkiseudulla on alkuperäinen luonto kadonnut pala palalta: tienoikaisu tähän metsään, tuo lahti täyteen, tälle niitylle teollisuutta... Nuuksion erämaisuus yllättää muualta Suomesta tulevat. Maisemat ovat kauniit ja vaihtelevat. Suurin niistä on Nuuksion järviylänkö Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen rajoilla. Alueella on useita kasvistoltaan arvokkaita lehtoja ja soita. Tänne on suunniteltu kansainvälisen tason kilpahiihtokeskusta. Oslo lienee Hel17. Onhan erikoista, että maan tiheimmin asutulla alueella, parinkymmenen kilometrin päässä pääkaupungin keskustasta on yli 200 neliökilometrin laajuinen lähes luonnontilainen alue. Jo päiväretken aikana voi Nuuksiossa nähdä lähes kaikki Etelä-Suomen sisämaan luontotyypit. Kehrääjän surina lävistää kesäöisen hämärän Nuuksion Karjakaivolla. Notkelmia peittävät tiheät kuusikot, ja kallioselänteet kasvavat vanhoja petäjiä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. vsk. Myös susia ja karhuja tavataan silloin tällöin
Ulkoilua ja maaja metsätaloutta Nuuksio ei ole säästynyt hakkuilta mutta rakentamiselta kuitenkin suurimmaksi osaksi. vsk.. Suurin osa järviylängöstä on säilyttänyt luonteensa kuntien ulkoilualueiden ansiosta. Helsingin seudulta puuttuu kansallispuisto singin lisäksi ainoa eurooppalainen pääkaupunki, joka voi kehua vastaavalla. Ulkoilualueilla, samoin kuin valtion omistamalla Tervalammin alueella, on myös melko laajoja aarnialueita. Asia olisi ainakin osittain hoidettavissa siten, että Tervalammin valtionmaa Vihdin ja Espoon rajalla muodostettaisiin kansallispuistoksi .'' Tämä "itsestäänselvyys" ei ole vielä toteutunut, luonnon varmimmin säilyttävää kansallispuistoa ei ole perustettu. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri valitsi Nuuksion suojelun tämän vuoden teemakseen, ja Suomen luonnonsuojeluliitto on kahdestikin talvikautena kiinnittänyt ympänstom1nisteriön huomiota alueesuoMEN LUO TO 4/ 87 46. Pikemminkin tarve uusmaalaisen metsäluonnon suojelemiseksi on kasvanut entisestään. män alkuperäistä luonnonmaisemaa edustavan alueensa. Nuuksion kansallispuistoa tarvitaan sekä täydentämään eteläsuomalaista kansallispuistoverkkoa että palvelemaan pääkaupunkiseudun virkistystä, ulkoilua , opetusta ja tutkimusta. Kansallispuistohaavetta ei kuitenkaan ole vielä hauMustalammen pintaa on aikoinaan nostectu virkistystarkoituksessa, ja siitä jäivät muistoksi lammen kelluvat turvesaaret. Se on vähitellen tyhjentynyt aiemmasta maaja metsätalousväestöstään, suuria tiloja lukuunottamatta. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on siellä runsaat 60 neliökilometriä ulkoilualueita, joilla metsää· hoidetaan nykyisin hienovaraisesti maisemat huomioonottaen. Tilalle on tullut kesämökkiläisiä ja kaupungissa työssä käyviä 18 ympärivuotisia asukkaita. On ollut kädet täynnä työtä syrjäisempien puistojen perustamisessa, ei ole uskallettu laskea mitä maat pääkaupunkiseudulla maksaisivat, ei ole ollut rahaa, ei aloitteellisuutta. Kansallispuisto takaisi luonnon säilymisen Nuuksion suojelua kansallispuistona ehdottivat ensimmäisinä Urpo Häyrinen ja Martti Linkola Suomen Luonnossa 2/1967: "On itsestään selvää, että kasvava Suur-Helsinki tarvitsee oman enemmän tai vähem. Asutuksen leviämistä on hidastanut Pohjois-Espoossa yleiskaavan laatimista varten voimassa ollut rakennuskielto. dattu eikä metsää rakennettu
Uudenmaan piirin Nuuksio-työryhmässä tavoite on Bembölen-Bodomjärven polkupyörä-luontopolku kiertää vanhoissa kultturimaisemissa. 19. Pöksynhaara Vihdin rajoilla on Nuuksion erama1S1mpia paikkoja. Uudenlainen kansallispuisto. seen. Helsingin seutukaavaliitto teki alueelle kattavan yleissuunnitelman, jossa mahdollisina suojelumuotoina mainitaan kansallispuisto, valtion retkeilyalue ja seudullinen yhteistyö. vsk. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Se olisi suojeltava suon rantametsiä lähestyneiltä hakkuilta
Viime vuosina kuikat ovat onnistuneet häiriöttä pesimään Nuuksion järvillä. Ulkomailta on esimerkkejä sellaisista kansallispuistoista, joiden yhtenä tavoitteena luonnonsuojelun lisäksi on ylläpitää perinteisiä kulttuurimaisemia ja vaalia niiden erityispiirteitä. Nuuksiossa on jo nyt esimerkiksi kotieläintarha, pienimuotoista omavaraisviljelyä, mehiläistenhoitoa, kiinnostusta suomalaisten maatiaskantojen (kana, lammas ... Tiestöä kunnostettaessa suojeltaisiin kauniit tienvarsimaisemat, jne. Puistoa laajennetaan ajan myötä suojelun kannalta keskeiselle pohjoiselle järvialueelle, joka on nyt yksityisten hallussa, ja mukaan pyritään mahdollisesti saamaan muutama osanen kaupunkien ulkoilualueista. Kilpahiihtokeskus ulottuisi Karujen mäntykankaiden ku/orastas on valinnut katkenneen katajan pesäpaikakseen. ) säilyttämiseen jne. Nuuksiossa on nykyisin varsin hyvät kuntohiihtoladut, ja niitä on varaa parantaakin luontoa vaurioittamatta. Nykyisten ulkoilualueiden hoito niveltyisi saumattomasti kansallispuiston toimintaan. Tälfaiset luonnonläheiset elämäntavat kiinnostavat ja viehättävät kaupunkilaista kävijää. Uutta vanhoihin kansallispuistoihin verrattuna olisi se, että puistoa ympäröivällä alueella pyrittäisiin suunnittelemaan maankäyttöä yhdessä eri omistajien kanssa, niin että myös sen viihtyisyys ja kauneus säilyisivät. Tavallinen hiihtäminen on alueella suosittu ja suositeltava virkistyskäyttömuoto. Luonnonrauhaa ja kulttuurimaisemia pääkaupungin kupeessa muodostunut suunnilleen seuraavaksi: Arvokkaimmille alueille perustetaan vaiheittain kansallispuisto. Itse kansallispuisto olisi valtion omistuksessa ja säilytettäsiin luonnoltaan koskemattomana, niin kuin kansallispuiston kuuluukin. Kuikkapari aamukierrokse/Ja. Kilpahiihto vaatisi rankkaa rakentamista Nuuksion luontoa ovat uhanneet lähinnä metsätalouden tehostuminen, rantojen mökittyminen ja ohjaamaton ulkoilu. Muulla ympärysalueella voitaisiin valtion tuella korjata vanhoja rakennuksia, säilyttää niittymaisemia ja suosia luonnonmukaista maaja metsätaloutta. Ahkerin virkistyskäyttö neuvottaisiin mieluusti jatkossakin näille alueille ja käyttämään niiden valmiita retkeilyreittejä, nuotioja telttapaikkoja ja palveluita. Sen ensimmäinen itseoikeutettu osa on Tervalammin 14 neliökilometrin valtionmaa, joka on tällä hetkellä metsähallituksen luonnonhoitometsänä. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. vsk .. Yksityismetsälain suhteen se 20 voisi olla erityisalue, jolla maanomistajat saisivat rauhassa kokeilla vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä. Itse puistossakin kulkisi retkireittejä, ja sielläkin olisi sienestys, marjastus ja kulkeminen vapaata muutamaa herkintä kohdetta lukuunottamatta. Joitakin vuosia kunnallishallinnossa viritelty kilpahiihtokeskussuunnitelma KarjakaivonSolvallan alueelle on edetessään saanut niin järeät muodot, että se yksin muuttaisi Nuuksion luontoa pysyvästi ja näkyvästi. noin 400 hehtaarin alueelle järviylängön ytimessä. Nuuksiossa kulttuuria suojeltaisiin puiston ulkopuolisilla reuna-alueilla
A.K. Sitä paitsi alue lienee joutumassa ainakin osaksi armeijan harjoituskäyttöön . Urpo Häyrisen mielestä ensi vaiheessa tulisi kansallispuistoksi muodostaa metsähallituksen hallinnassa oleva Tervalammin valtionmaa. Nuuksio oli esillä Valtion luonnonsuojeluvalvojan neuvotteluissa 1960-luvun lopulla, mutta ei sisältynyt kansallispuistokomitean mietintöön vuodelta 1976 eikä ympäristönsuojelun neuvottelukunnan ehdotuksiin vuonna 1973. Kansallispuiston naapuriksi kilpahiihtokeskus ei sovi. Niin raskasta rakentamista vaatisivat latupohjat, joista osa tehtäisiin samalla metsäautoteiksi. Uudellamaalla ja nimenomaan Helsingin läheisyydessä ei ole vielä yhtään kansallispuistoa, vaikka täällä asuu kohta miljoona ihmistä. Tällainen hiihtokeskus 'iUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Tällä suunnalla on tyydytty Tammelan ylänköalueen puistoihin ja Tammissaaren saariston · kansallispuistoon. ja lukuisat harrastus-, nuorisoja poliittiset järjestöt ovatkin vastustaneet kilpahiihtokeskuksen sijoittamista Nuuksionkorpeen. Notkelmia täytettäisiin, kallioita louhittaisiin. Riittävien korkeuserojen aikaansaamiseksi kilpaladut linjattaisiin korkeimmille kallioselänteille, joilta ne myös näkyisivät kauimmaksi. Muita mahdollisuuksia kuin Nuuksio ei pääkaupunkiseudulla ole. Mutta ehtivätkö hakkuut edetä liian pitkälle, ennen kuin alue rauhoitetaan. Nuuksion luonto on ihmeen hyvin säilynyt. Pyhä-Häkin pienehkössä metsäkansallispuistossa vierailee vuosittain Metsot kerääntyvät vielä vanhoille soidinpaikoilleen Nuuksiossa. Muutettu luonto, esimerkiksi hakattu tai ojitettu, voidaan palauttaa ennalleen. Nuuksion rannat, suot ja metsät ovat monin paikoin säilyneet luonnontilaisina. Hintaa ei kuitenkaan kannata kauhistella, koska se voidaan jakaa ja joudutaankin jakamaan pitkälle ajanjaksolle. luontoon "sopeutettunakin" olisi liikaa aralle eläimistölle, eikä tavallisella sunnuntaihiihtäjällä varmasti olisi asiaa ladustolle niin kauan kuin lunta riittäisi kilpailuihin. Sipoonkorpi on iso metsäalue muttei yhtä edustava: sieltä puuttuvat isot järvet. Sen jälkeen puistoon voidaan liittää yksityismaita järvi ylängöltä Tervalammin valtionmaan ja Kaitalammen väliseltä alueelta maanhankinnan edistyessä. Maan hinta on tietenkin Nuuksiossa korkea, koska alueella on paljon rantoja. Helvetinjärven puisto sijaitsee eri luonnonmaakunnassa etäällä rannikosta, eikä näinollen voi korvata Nuuksion aluetta. Kansalaistoiminnalla hanke voidaan saada siirretyksi luonnon, nykyisen virkistyskäytön ja myös liikenteen kannalta soveltuvampaan paikkaan. Järviylängön rannat ovat Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen vähän mökitettyjä. Monet kalliomänniköt ja Laaksojen kuusikot on kokonaan säästetty hakkuilta. D 21. Missään Etelä-Suomen kansallispuistossa Ruoveden Helvetinjärven puistoa lukuunottamatta ei ole vastaavaa kalliomaisemien luonnehtimaa metsäistä järvialuetta, sanoo ympäristöministeriön kansallispuisto-asiantuntija, suunnittelija Urpo Häyrinen. Esimerkiksi turkulaiset ja tamperelaiset saavat pian retkeillä parissakin läheisessä kansallispuistossa. Se että huomattava osa Nuuksion alueesta on yksityisomistuksessa on tietysti ongelmia, mutta toisaalta tähän mennessäkin on monia kansallispuistoiksi muodostettavia alueita hankittu tai hankitaan lähitulevaisuudessa valtiolle yksityisiltä maanomistajilta, osaksi myös yhtiöiltä ja kunnilta. Siitä meillä on esimerkki Urho Kekkosen kansallispuiston länsilaidalta. Suot ovat lähes luonnontilaisia ja metsien yleiskuva on hyvä. Kalliiksi ovat tulleet ja tulevat myös esimerkiksi Tammisaaren saariston, Saaristomeren ja Linnansaaren kansallispuistot. Virkistyskäyttö ei ole .Nuuksiossa ongelma vaan lähinnä metsänhakkuiden lopettaminen ja rantojen säilyttäminen rakentamattomina. Suomen luonnonsuojeluliitto jätti viime vuoden lopulla ympäristöministeriölle aloitteen uusien kansallispuistojen perustamisesta. Silloin alueiden tulevaisuus olisi paljon turvatumpi. · Tehokas virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu saada~n kyllä sovitetuksi samaan puistoon. Tällaisia ovat esimerkiksi Pyhtään Kananiemensuo, Huittisten Puurijärvi-Isosuo ja Tammelan Torronsuo. Nuuksiossa käyntikertoja tulisi epäilemättä satoja tuhansia, mutta polut ja olemassaolevat tiet kanavoivat hyvin retkeilyä. Keskusta varten metsään raivattaisiin yli 13 kilometrin mittainen 815 metriä leveä väylä, jonka keskelle rakennettaisiin latupohjaksi 4-5 metrin levyinen tie. Kansalaistoimikunta on selvittänyt kahdeksaa muuta kilpahiihtokeskuksen sijoituspaikkaa, joita keskuksen puuhamiehet eivät ole tulleet harkinneeksi. Tällaistakin on tehty, esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistosta suuri osa on ollut ojitettua. Kaavaillun kilpahiihtokeskuksen yhteydessä pitäisi laduston asemasta oikeastaan puhua tiestöstä. Paikallisten asukkaiden enemmi!?tö kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tarvittaisiin pengerryksiä, ojituksia, tierumpuja, valaisinpylväitä ... vsk. Nuuksio täydentäisi Suomen kansallispuistoverkkoa Nuuksion kansallispuistoa tarvitaan täydentämään Suomen kansallispuistoverkkoa. Alueen säästämiseksi on tutkimuksen ja opetuksen nimissä vedonnut 50 Helsingin yliopiston professoria ja 130 muuta opettajaa ja tutkijaa. Urpo Häyrisen mukaan Nuuksion kansallispuistosta, samoin kuin muista tarvittavista uusista puistoista, tulisi tehdä valtioneuvoston periaatepäätös. Puisto voidaan perustaa ensin pienempänä, kunha11 koko hankkeesta tehdään tarkka suunnitelma
Joskin aikuisen elinikä on lyhyenpuoleinen se vaihtelee lajista riippuen noin puolesta vuorokaudesta pariin viikkoon on toukka toki huomattavasti pitkäikäisempi. Veden kalvolle jää vain tyhjä, pikkukalan raatoa muistuttava läpikuultava toukkanahka aaltojen viskeltäväksi. Päivänkorento mikä päivänkorento. Parveilu on parittelutanssia Aikuisvaiheen huomiotaherättävimpiin toimintoihin kuuluu parveilu. Elämän katoavaisuus on kuitenkin vain näennäistä. Kuvan paistesurviaistoukan selässä erottuvat sulkamaiset kidukset. Kautta vuosisatojen ovat ihmiset parkuneet niiden onnetonta kohtaloa: syntyä nyt siroksi, kaunisvartaloiseksi hyönteiseksi ja kuolla sitten saman tien pois. Päivänkorennot ovat näennäisestä vähäpätöisyydestään huolimatta sangen huomattuja hyönteisiä. Iltayöstä kuoriutunut korento löytyy kenties jo seuraavana aamuna veden pinnalta henkensä heittäneenä ja elämäntehtävänsä täyttäneenä. vsk.. Tuskinpa maallikko hyönteistä huomaisikaan, elleivät koiraskorennot tapaisi kerääntyä SUOMEN LUO TO 4/ 87 46. Kolme pitkää peräsukasta, suuret verkkosilmät, mitättömät tuntosarvennysät sekä läpikuultavat, runsassuoniset siivet pitävät huolen siitä, ettei isosurviaista voi sekoittaa mihinkään muuhun hyönteisryhmään. Kesä-elokuussa lajia aikuistuu suurin joukoin sekä joista että järvistä lähes koko maassa. Aikuistu va paistesurviainen jättää toukkanahan jälkeensä muistoksi vuoden kestäneestä vesielämästä. nen. Siipien himmeä mattapinta johtuu subimagonahan tiheästä, vettähylkivästä karvoituksesta, joka auttaa pinnalla kuoriutuvan hyönteisen lentämään kastumatta rantakasvillisuuden suojaan. Aikuisesta subimago eroaa lyhyempien raajojen ja peräsukasten sekä himmeämmän värityksensä puolesta. Useimmilla meikäläisistä noin puolestasadasta lajista toukkakehitys kestää vajaan vuoden, mutta tunnetuimmalla päivänkorennollamme, isosurviaisella, jopa pari-kolme vuotta. Kookas, tummasiipinen isosurviainen on ylivoimai22 sesti huomiotaherättävin päivänkorentomme. Oikeampaa olisi kai puhua esiaikuistumisesta, sillä isosurviaisen, kuten muidenkin päiväkorentojen, ensimmäinen siivekäs vaihe on todellakin vasta esiaikuinen, subimago. Paistesurviaistoukat ovat käyneet levottomik i ja hakeutuneet pinnan tuntumaan odottamaan sopivaa hetkeä. Ehkä termi "aikuistuminen" on hieman virheelliVesielämä on päättymässä. Tänä aikana toukka joutuu läpikäymään jopa kolmattakymmentä nahanluontia. Jari Tuiskunen Tanssi on elä •• a Päivänkorennot viettävät lähes koko elämänsä vedessä. Siellä siipiniekka riisuutuu esiaikuistamineistaan ja aloittaa elämänsä viimeisen vaiheen täysimuotoisena päivänkorentona
laumoiksi ns. Takaruumiinsa kidustupsuja heiluttelemalla ne saavat veden kiertämään ja hapen vaihtumaan asuinputkessaan. Kirjoittaja työskentelee hyönteistutkijana Helsingin yliopiston Eläinmuseossa. Parvimerkkinä voi toimia mikä tahansa ympäristöstä poikkeava maastokohta, esimerkiksi kivi, marjapensas, puutarhatuoli tai vaikkapa poikkeavan värinen nurmilaikku. 23. koirassilmät. Siinä korennot pysyttelevät tunnista toiseen, ellei sitten rankkasade tai yltyvä tuuli satu tanssia keskeyttämään. Hedelmöitetty isosurviaisnaaras laskee munansa kohta parittelun jälkeen veden pinnalle ja kuolee pian pois. Lisäksi koiraan eturaajat ovat voimakkaasti pidentyneet, mikä auttaa naaraan käsittelyä parittelussa. parvimerkkien ylle suorittamaan tuttua ylös-alas lentelyään. Mikäli naaraita on liikkeellä niukasti, saattavat koiraat kiihkoissaan hakkailla jopa toisiaan. SUOMEN LUO TO 4/ 87 46. vsk . Parveileminen liittyy päivänkorentojen lisääntymiseen. Munista kuoriutuu voimakasraajaisia toukkia eli nymfejä, jotka kykenevät lapiomaisilla etujaloillaan kaivautumaan pohjaIietteeseen. täyttylllyS Kauneuden katoavaisuus: päivänkorento kuivattelee aamukastetta yhtenä elämänsä kolmesta aamusta. Pohjapiiloissaan lymyten toukat viettävät hyönteisiäksi varsin pitkän ajanjakson, jopa kolmekin vuotta, ennen kuin niiden vuoro tulee aikuistua ja tanssia itsensä muutamassa päivässä hengiltä. Tuulen puhaltaessa yli kaksi metriä sekunnissa parveilu estyy kokonaan. Pariutumiskumppanin havaitsemista helpottamaan on useiden lajien koiraille kehittynyt normaalisilmien yläpuolelle ns. Kasvillisuuden seassa istuskelevia naaraita lennähtää aina silloin tällöin koirasparviin, jolloin joku parveilijoista syöksyy tulijaan kiinni ja parittelee
Voikukka ei olekaan vain yksi laji, vaan SuoMutta se vain näyttää normaalilta. 24 mälleen äitinsä kaltaisia riippumatta siitä, minkälaista siitepölyä hedelmöitykseen oli käytetty. Jos sitä yrittää kiskoa irti, napsahtaa voikukka poikki joko lehtien tyvestä tai juuresta. Mutta äiti, joka näkee voikukan maitiaisnesteen jättämät tahrat kullannuppujensa vaatteissa, ei enää ole yhtä ihastunut. Ärtyneenä hän teki radikaalin kastraatiokokeen: hän leikkasi nuppuvaiheessa olevasta kukasta latvapuolissuoMEN LUONTO 4/ 87 46. Voikukan mykeröissä käy runsaasti kimalaisia, mehiläisiä, kärpäsiä ja muita hyönteisiä. vsk .. Jälkeläiset ovat silloin täsmälleen emonsa kaltaisia, vaikka syntyvätkin siemenestä. Siementaimen kehitys kukkivaksi ei sekään kestäne kuin vuoden, ja hahtuvavarjonsa varassa leijailevia siemeniä kehittyy voikukkakedoilla puutarhureita kauhistuttava määrä: jopa kymmeniä tuhansia neliömetrillä! 500 pikkulajia Suurin osa voikukista lisääntyy siitoskatoisesti eli ilman hedelmöitystä. Jos malttaa tarkkaan katsella pihamaansa voikukkia, huomaa piankin, että ne eivät ole kaikki samanlaisia: millä lehdet ovat liuskaisemmat, millä ehyemmät; yhdellä lehtiruoti on punainen, toisella vihreä; mykeröt ja itse kasvitkin voivat olla eri kokoisia. messa on noin 500 voikukkalajia. Eikä kasvista pidä lainkaan sileätä nurmikkoaan vaaliva omakotiasukas: voikukan rehevä olemus ja korean keltainen kukinto ei sovi tasapaksuuden ihanteeseen. Kaikki näyttää normaalilta: kimalaiset suna kantelevat kukkapoikien rakkauskirjeitä kukkaneidoille. Seppo Vuokko hyödyllinen rikkaruoho Kani pitää voikukasta, samoin kevään kedoilla leikkivät lapset, jotka tekevät siitä komeita seppeleitä. Nuorista lehdistä saa maistuvat salaattiainekset, juurista tärkkelystä, ja kukista voi valmistaa simaa tai viiniä. Ne saavat saalikseen runsaasti mettä ja ovat usein siitepölyn yltympäriinsä tahrimia. Kun tanskalainen kasvitieteilijä Raunkier vuosisadan vaihteessa teki risteytyskokeita erilaisilla voikukilla, huomasi hän hämmästyksekseen, että jälkeläiset lähes aina olivat täsVoikukka sopii ihmisenkin ruokapöytään. Juuren katkenneeseen päähän syntyy uusia silmuja, joista kasvaa pian uusi lehtiruusuke. Mutta sellainen luonto on: asioilla on yleensä ainakin kaksi puolta. V oikukalla on pitkä porkkanamainen paalujuuri, joka kiinnittää ruusukkeen lujasti maahan. Puutarhurin ja voikukan välillä vallitsee ainainen sotatila, jossa ei keinoja kaihdeta: puutarhuri nyhtää, muokkaa ja myrkyttää, mutta voikukka vastaa omilla aseillaan, sitkeydellään ja tehokkaalla lisääntymisellään. Voi kukasta tulee helposti naapurisovun koetinkivi, kun toinen naapureista ei olekaan yhtä innokas voikukkien hävitystyössään. Tosin niitä pystyy lajilleen määrittämään vain voikukkiin perehtynyt spesialisti, m1,1tta eri lajien erilaisuuden näkee maallikkokin
Tosin lehtoorvokki ja ketunleipä eivät lisäänny apomiktisesti, vaan kasvin oma siitepöly hedelmöittää siemenaiheen jo nupussa. Suuren osa kesästä ne tuottavat siemeniä huomaamattomasti avautumattornin kukin. Harvinaista uusien lajien synty tällä tavoin on. Kun hedelmöitystä ei tapahdu, jälkeläiset ovat täsmälleen emoyksilönsä kaltaisia, vaikka syntyvätkin siemenestä. Voikukka on karjalle hyvää rehua. Näillä on avautuvia, värikkäitä kukkia vain keväällä. Osa voikukistamme on jo siitepölyttömiä, mutta voikukilla on kuljettavana vielä pitkä tie suvuttomasti siemeniä tuottaviin mutta kukkimattomiin voikukkiin. kevätleinikit, poimulehdet, keltanot, eräät hanhikit ja heinät lisääntyvät apomiktisuoMEN LUONTO 4/ 87 46. Turhaan siis kimalainen kanniskelee pölyisiä lemmenviestejään ! Muita apomiktisia kasveja Tällainen siitoskatoinen eli apomiktinen lisääntyminen ei ole kasvikunnassa erityisen harvinaista: meidänkin lajistossamme mm. Suvullisesti lisääntyvät kanta vanhemmat Taysin aukotonta ei voikukkien siitoskatoinen lisääntyminen ole. sesti. Tällöin itsepölytyskin on mahdoton ja · hedelmien pitäisi jäädä kehittymättä, .. mutta voikukatpa tekivät itävää siementä, aivan kuten ennenkin. Nurmiemme sadosta noin prosentti on voikukkaa. Itse asiassa suurin osa kukasta on voikukan kannalta tarpeetonta voimavarojen tuhlausta. Kun useat apomiktisetkin voikukkalajit tuottavat aivan tervettä siitepölyä, ne voivat hedelmöittää suvullisesti lisääntyvän voikukan. Tapahtumat kukassa ovat eri lajeilla hiukan erilaisia. Ja voivatpa jotkut apomiktisetkin voikukkalajit satunnaisesti hedelmöittyä normaaliin tapaan. Aasiassa ja Keskija Etelä-Euroopassa on tavalliseen tapaan suvullisesti lisääntyviä voikukkia siitoskatoisten ohella. Lehto-orvokki ja tavallinen ketunleipä eli käenkaali ovat esimerkkejä siitä, ettei kukkia tarvitse avata siementen tuottamista varten. vsk. Mesi ja siitepöly ja vieläpä kukasta kukkaan pörräävät hyönteisetkin ovat voikukan kannalta siis aivan tarpeetonta rekvisiittaa muistoina ajoilta, jolloin nykyisten voikukkien esiisät ja -äidit lisääntyivät vielä normaalilla tavalla. . Voikukilla sukusolujen vähennysjakautuminen jää tapahtumatta, joten jo munasolussa on kasvin täydellinen kromosomisto, ja munasolu voi kehittyä alkioksi ilman hedelmöitystä. kon heteineen pois ja eristi kukantyngän. Kahden eri voikukkalajin risteytyessä voi syntyä taas uusi, molemmista vanhemmistaan poikkeava, apomiktisesti lisääntyvä voikukkalaji. Ilmeisesti siitoskatoinen 25
Ehkä uusia voikukkia ei enää synny yhtä nopeasti, mutta ei ole syytä olettaa evoluution pysähtyneenkään: ihmisen muuttaessa luontoa voikukillekin syntyy uusia haasteita, uudenlaisia kasvupaikkoja, joihin voikukka vastaa uusilla lajeilla. vaaksan pituinen, kukat isoja, juuri suikeamainen, mustapintainen.'' Mutta Lönnrotille Taraxacum officinale ei ollut mikään rikkaruoho, vaan arvokas hyötykasvi. On kuitenkin aivan mahdoton tietää, onko joku uusi löytyvä voikukkalaji tosiaan aivan äsken syntynyt, vaiko vanha, mutta tutkijoiden silmät aiemmin välttänyt laji. Voikukka valtaa tehokkaasti vapaat kasvu paikat lisääntyminen on kehittynyt voikukille vasta suhteellisen äskettäin, joskus jääkauden loppuvaiheessa. Jos koko rikkavoikukkien viisisataalajinen joukko on kehittynyt jääkauden jälkeisinä 10 000 vuotena, se tietää uuden voikukkalajin syntymistä joka 20. Varsi noin 26 Keväisin voikukka loihtii silmäähiveleviksi jopa ankeat tienpenkereet. Laiminlyöty hyötykasvi Elias Lönnrot käyttää vuonna 1860 julkaisemassaan kasviossa voikukastamme nimeä maitiainen ja meidän maitiaisestamme taas nimeä voikukka -vasta myöhemmät kasvitieteilijäpolvet ovat kiepauttaneet nimet nykyasuun. Muutamat ovat juuria kahvenki sijaan käyttäneet. vuosi. vsk.. Nuorista lehdistä varhain keväällä otettuna saadaan terveellisiä salaattija kaalilaitoksia.'' Oman vuosisatamme hyötykasviprofeetta, talvella kuollut Toivo Rautavaara tietää lisätä käyttötapoihin vielä kukista valmistettavan siman tai viinin sekä juurten ravintokäytön. Apomiktiset lajit ovat erinomaisia uuden maan valtaajia: yksikin siemen tuottaa elinkelpoisen kannan, koska pölyttäjäksi ei tarvita toista yksilöä. Sitä varten niistä joko tuoreeltaan puristetaan mehua taikka keitetään väkevää lientä kuivatuista. Ensin Lönnrot luonnehtii oikean voikukan, Taraxacum officinalen, ulkonäköä: "Kukasto yksinäinen pitkin pituuttansa pillikkäällä varrella; lehdet parittain taasliuskaisia tai ehytlaitaisia. Kas näin: "Juurta varhain keväällä otettuna käytetään vesittävänä, veren puhdistavana ja vatsan pehmittävänä lääkkeenä vesi-, keltaja perätaudeissa, vatsan turvotuksessa, sairasmielisyydessä ja muussa. Asuntopaikoilla ja muualla yleinen. Juuret sisältävät runsaasti SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Myöhemmin nämä uuden maan valtaajat sopeutuivat peltorikkaruohoiksi: jokavuotinen maan muokkaus luo jäätikön tavoin tilaa nopeille lisääntyjille. Mehua on myös avulliseksi silmä-jään voiteeksi kiitetty. Jäätikön peräytyessä jäi aina vain uutta maata vallattavaksi
Ihmisen toiminta on usein pikemminkin uhkana niille kuin päinvastoin. Sitä voi tilata VTT:n elintarvikelaboratoriosta, Biologinkuja I, 02150 Espoo, hintaan 35 mk, joka sisältää postikulut. Yli neljäsataa lajia kuuluu kiusalliseen rikkavoikukkien ryhmään. Jos voikukat kasvatetaan pimeässä, esimerkiksi mustan muovin alla, saadaan rapeata, kalpean kellertävää salaattia. Ne ovat erikoistuneet juuri tietynlaiseen elinympäristöön kuten kalkkipitoisille merenrantaniityille, reheville rantaniityille, lehtoihin, tunturiniityille tai Lapin puronvarsille. Voikukkalajien väliset erot eivät rajoitu ulkonäköön: eroja on koossa, maussa, hivenainepitoisuuksissa, · kasvurytmissä, rapeudessa, hyödettävyydessä jne. Vanhimmat niistä ovat varmaan tulleet Suomeen jo heti maanviljelyksen ja karjanhoidon myötä, mutta uusia rikkavoikukkalajeja voi saapua yhä. Meilläkin tämä kumivoikukka menesty1s1 ja kumikin on laadultaan vallan erinomaista, mutta hinnaltaan voikukkakumi ei pysty kilpailemaan kumipuukautsun ja vielä halvemman synteettisen kumin kanssa. Ja voikukan helppo talvihyödentäminen toisi uuden kotimaisen talvisalaatin. Valtavan siemenmääränsä ja lisääntymistapansa ansiosta se on ensimmäisten joukossa valtaamassa vapaita kasvupaikkoja. Ongelmaksi onkin tullut vain siemenlisäys, eikä kotima1s1a salaattivoikukkia ole toistaiseksi kaupasta saatavana. VTT:n voikukkatutkimuksessa ranskalaiset salaattivoikukat menestyvät meilläkin, mutta myös omista voikukkalajeistamme löytyi aivan yhtä hyviä ja viljelykelpoisia kantoja. vsk. Ehkä juuri muuttuneissa ympäristöissä tehokkaammat tulokasvoikukat ovat olleet osasyynä eräiden toisten voikukkalajien voimakkaaseen taantumiseen tai jopa häviämiseen. Voikukka on pioneerikasvi. Taraxacum crassipes oli vuosisadan alussa yksi yleisimmistä voikukista, mutta tuoreinkin havainto lajista on jo reilun neljännesvuosisadan takaa, vuodelta 1960. 27. Kaikkiaan satoa siis voitaisiin saada joulusta juhannukseen. Viitisenkymmentä lajia on alkuperäisiä ja täysin luonnonvaraisia. Mutta siinäkin on elintavoiltaan, levinneisyydeltään ja historialtaan hyvin erilaisia lajeja. Kasvupaikkavaatimukset eivät ole suuren suuret. inuliini-tärkkelystä, ja ne sopivat siten ravinnoksi sellaisillekin, jotka joutuvat välttämään sokeria ja perunatärkkelystä. Voikukkasalaatti voidaan hyötää myös talvella: juuret kaivetaan maasta syksyllä ja viedään viileään kellariin, josta pitkin talvea tuodaan lämpimään tarvittava määrä juuria. Salaattitarpeet on kuitenkin kerättävä ennen voikukan kukintaa, sillä kukinnan alettua lehdet muuttuvat jo varsin koviksi ja kirpeiksi. Kotimainen noin viidensadan villin voikukkalajin joukko muodostaa laajan geenivaraston, josta voidaan etsiä viljelyominaiSUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Voikukkasalaattia Voikukkaviinit ja kahvinkorvikkeet jäänevät erikoisuuksiksi, mutta salaattivoikukalla voisi olla tulevaisuutta. Ulkoa sato kerätään varhain keväällä. Tulokkaissa voi olla hyvinkin aggressiivisia lajeja, jotka nopeasti valtaavat nurmen tai kedon toisensa jälkeen. D Tietoja voikukan viljelymahdollisuuksista saa julkaisusta: Taina Kuusi: Voikukka -monikäyttökasvi. Voikukkalajisto muuttuu Viidessä sadassa voikukassamme on varsin erilaisia lajeja. Juuresta kehittyvä salaatinkerä ei suinkaan ole mikään mitätön koriste, vaan hyvin kasvatetuista juurista saadaan yli sadan gramman salaatin keriä. Erään keskiaasialaisen voikukan juurakosta saadaan kumin raaka-ainetta, kautsua. Voikukkia voi kerätä myös luonnosta salaatiksi. Luonnonvaraiset lajit ovat suurimmaksi osaksi melko harvinaisia, eivätkä juuri leviä ihmisen luomille kasvupaikoille. UIkosalla kasvatettuna voikukan sato saataisiin toukokesäkuussa, aikana, jolloin kotipuutarhat eivät vielä tuota muita salaattikasveja. Tietysti voikukka on karjan rehunakin hyvää; nurmiemme sadosta noin prosentti on voikukkaa. Salaattivoikukka sop1s1 vallan hyvin suomalaiseen ruokatalouteen ja monipuolistaisi huomattavasti vihannestarjontaamme. Toisen maailmansodan aikana kumivoikukkaa viljeltiin varsin laajalti Neuvostoliitossa. Pienet laskuvarjot liidättävät siemenet keveästi kaikkialle, jopa korkealle tiilimuurin hyllylle. suuksiltaan hyviä kantoja. Parhaita ovat varhain keväällä hiukan varjoisilta paikoilta kerätyt lehdet; aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla lehdet ovat kitkeriä. Ranskassa ja Yhdysvalloissa salaattivoikukkia on viljelty vuosikymmeniä ja viljelyksessä on useita eri lajikkeita
Mahlaa on nautittu makeana juomana sellaisenaan tai vedellä laimennettuna. Se on energiapitoista, sokerista, ja siinä on hiven myös kivennäisiä. SUOMEN LUONTO 4/87 46. Koivunmahlan lisäksi tunnemme hyvin myös toisen mahlatuotteen, vaahterasiirapin. Mahla on neste, jota suomalaiset ovat jo ammoin osanneet ottaa talteen keväisistä koivunrungoista. Tämä kanadalaisten kansallistuote tehdään sokerivaahteran mahlasta. Kenties siitä olisi saatavissa kotimaista vaahterasiirappia. Siinä missä kevätaurinko saa purot pullistumaan ja joet tulvimaan, se saa aikaan myös kevättulvan puunrungoissa. Tapio Lindholm Kevään sanotaan kuohuvan suonissa. Hyvää mahlaa on tiettävästi myös kotimaisessa vaahterassamme. Mahla on eräs niistä monista hyödykkeistä, joita koivu tarjoaa. Tämän vuoksi mahlan valuttaminen ei missään tapauksessa ole jokamiehenoikeus. On ilahduttavaa, että ikivanha mahlaperinne on jälleen elpymässä, kun eräitä koivikoita on ymmärretty hyödyntää mahlapumppaamoina. Sokerivaahteran mahla on sokerista, mutta ei aivan niin paksua kuin vaahterasiirappi, joka on jalostettu mahlasta haihduttamalla siitä pois vettä. ja energiaa silmuihin, jotta ne puhkeaisivat ja kasvaisivat. Mahla alkaa virrata. Koivunmahlan käyttö on meillä tunnettu jo kalevalaisena aikana. Mahlan tarkoitus on viedä vettä Rauduskoivu on huhtikuun lopulla näennäisen tyyni, vaikka mahla kuohuu jo kevättulvana sen suonissa. vsk .. Siitä on saatu piristävää kevätjuomaa. Nestettä versot tarvitsevat, etteivät kuivuisi kevätauringon paahteessa. On selvää, että mahlan otto puusta rasittaa sitä. Luonto ja ihmiset keväistyvät. Maltaisiin sekoitettuna siitä on valmistettu mahlakaljaa. Tämän vuoksi puilla on joskus vaikeuksia paikoissa, joissa maa on pitkään koko juuriston kohdalta jäässä. ~okerivaahteran mahlan juoksuttaminen on ikivanha Pohjois-Amerikan intiaanien tapa, jonka modernit kanadalaiset ovat ymmärtäneet. 28 Mahla virtaa Huhtikuu on mahlakuu Mahla alkaa nousta puun rungoissa jo huhtikuussa kun lunta on vielä maassa, kunhan päivät vain ovat lämpimiä ja keväisiä
Varsinainen veden nousu puuhun selitetään kuitenkin ns. Tavallisesti ne ovat noin 10 senttiä pitkiä, mutta esimerkiksi tammella jopa kaksimetrisiä. Sen avulla puu nostaa mahlan kymmenien metrien korkeuteen. Putkilojärjestelmä on ihmeellinen. Mahla laimenee tavalliseksi vedeksi vähin erin kun puun energiavarannot ehtyvät ja mahlan avulla puhjenneet lehdet al~ kavat viherhiukkastensa voimalaitosten avulla huolehtia puun energiantarpeesta. Ne puhkeavat lehteen vasta alkukesällä. Hoikkaputkiloisissa puissa ilmakuplien muodostuminen ei ole suuri vaara. Sama putkilojärjestelmä palvelee keväisenä mahlankuljetusreittinä ja kesäisenä ravinteiden ja vedenkuljetusreittinä. Pakkasvaurioille arka saarni ei voi vielä lehtiä, vaikka tuomi jo kukkii vieressä. Liiallista haihdutusta puut säätelevät ilmarakojensa supistamisella. Toisaalta ne ovat sopeutuneet keväistymään muita puita myöhemmin. Lehtipuiden putkiloiden paksuus ja pituus eroavat eri lajeilla suuresti. Kummallakin puulajilla on vaikeuksia nuorella iällä, kun suojaava kaarna on vielä ohut. Ilman mahlaa koivu ei puhkeaisi lehteen ja hedenorkot jäisivät kehittymättä. Puiden omat vesijohdot Mahlan liikkuminen perustuu puun nesteidenkuljetusjärjestelmään. Mahla ei liiku puussa kuin vesi pesusienessä, vaan kasveilla on pitkälle kehittynyt putkilojärjestelmä. Se virtaa ylös lehtipuun puuaineksen putkiJoita pitkin. Mutta ei hätää, sillä mahlaa on runsaasti tarjolla. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Nilassa kulkevat nesteet latvasta juuriin ja puussa juurista latvaan. Nilassa mahlan tulevat aineosat kulkevat ennen talvea varastoon juuriin. Havupuissa ei varsjnaisia putkiloita ole, vaan putkisoluja. Energiaa tarvitaan kukintaan, !ehtimiseen ja kasvuun. Koivut ovat hoikkaputkiloisia. Toinen nilassa ja toinen puussa. koheesioteorialla. Ne ovat lehtipuitamme huomattavasti alkeellisempia. Lehtipuulle tämä varasto on keväällä elintärkeä, sillä yhteyttäähän ei ilman lehtiä voi. vsk. Itse asiassa puun rungossa on kaksi nesteiden kuljetusjärjestelmää. Jos vettä ei maasta löydy ja haihdunta jatkuu, alkavat kasvit lakastua. Tämän näkee keväällä edellisenä talvena kaadettujen puiden kannoista. Sen sijaan suuriputkiloisilla kasveilla, kuten tammella ja saarnella, on vaikeuksia. Mitään voimakasta pumppua ei puiden juurissa ole, juuriston vedenoton takia juurista on kyllä työntääkin. Mahla tihkuu kaatopinnasta. D 29. Kevätsaassa putkiloissa oleva neste voi yökylmän aikana jäätyä, jolloin sen kaasut vapautuvat ja kuplia muodostuu. Veden nousu häiriytyy. Ilmakuplat ovat kohtalokkaita Mahlan tai veden esteetön kulku vaatii, ettei nesteessä ole kaasukuplia. Niiden luontainen levinneisyys meillä rajoittuu Lounais-Suomeen, missä ei ole kovia yöpakkasia keväisin. Haihdunta aiheuttaa putkiJoiden yläpäässä alipainetta, jonka tasaamiseksi vesi nousee. Vanhemmiten ne kestävät paremmin keväisiä yöpakkasia, sillä kylmä ei yllä putkiloihin asti
syntymisen aika. Siellä täällä punertaa suokukan laaja kasvusto . Nykyinen ilmastomme ei ole riittävän kylmä palsojen säilymiselle saatikka uusien syntymiselle. Laajat alueet ovat hankalakulkuista pounikkoa, routimisilmiön synnyttämää sekin. Oman lisänsä suon värikkyyteen tuo sitä halkovan· puron reunuspajukko . Kauempaa katsottuna se hohtaa hopeisena ja muutama kitulias koivu erottuu selkeästi joukosta. Näin on aina ollut , pitkällä aikavälillä palsat vuoroin sulavat, vuoroin on kasvamisen ja uusien Perimmäisen Lappimme erikoisuuksiin kuuluvat palsasuot. Eroosio ohentaa eristävää turvekerrosta, jääydin sulaa ja palsat romahtelevat suohon . Vettä kevyempänä se on vielä noussut ikäänkuin kellumaan suohon. vsk.. Näin saattavat suurimmat palsat kohota aina seitsemän metrin korkeuteen. Laajentuessaan jäätyvä vesi on nostanut yläpuolella olevan turvekerroksen kumpareeksi. Hillankukat, 30 hentoiset yökönlehdet sekä matala jäkälä puolestaan loistavat puhtaan valkoisina. Tällä pohjoisella vyöhykkeellä maisema muistuttaa tundraa ja ankara ilmasto on aikoinaan synnyttänyt laajojakin palsamuodostumia. Palsaryhmittymät muodostavat palsasuon pintaalasta kuitenkin vain pienen osan. Palsan ydin on jäätä ja siihen sekoittunutta turvetta. Niiden väleissä hohtaa heleänvihreitä ruohikkolaikkuja, vesilampareita sekä mustanpuhuvia ruopparimpiä. Tasaisesta pounikosta erottuu heti muutamia laajoja 'palsaryhmittymiä eri puolilla suurta suota. Komeiden palsojen syntyhistoria ajoittunee muutamien viime vuosituhansien ajalle, kausiin jolloin ilmasto on ollut nykyistä kylmempää. Rinteen kivenjärkäleeltä avautuu esteetön näkymä, sillä ollaan koivuvyöhykkeen yläpuolella. Kummut nousevat tummina monen metrin korkeuteen. Heikki Willamo Palsasuon kesä pursuaa elä· •••• aa Loivasti kumpuileva tunturinummi viettää miltei huomaamatta suolle. Puolen metrin korkuiset, jyrkkäreunaiset rahkasammalmättäät muodostavat sokkeloita, joiden välit ovat tiheiden vaivaiskoivujen ja suopursumattojen peitossa. Kahlaajien paratiisi Retkeilij älle paikoin vaikeakulkuisella palsasuolla SUOMEN LUONTO 4/ 87 46
Tunturin kupeessa häämöttää vaaleana asumaton naalien pesäkumpu. Lapinsirkku on palsasuon yleisin lintu. Vaikka ilma olisi lämmin, käy suolla yleensä vilvoittava tuuli. Utsjoen LinkkijänMllä palsakumpujen välit ovat verisiä saraikkoja tai mutaisia ruoppia. Rikkonainen suomosaiikki tarjoaa linnuille vaihtelevia elinympäristöjä ja vetisistä saraikoista sekä avovesilaikuista sikiävät hyönteisarmeijat ruokkivat erinomaisesti koko joukon. Hätäilevien emojen varoituksia on kuunneltava ja jätettävä poikueet rauhaan. Palsakumpareiden keskelle vetisille nevoille, mutaisiin rimpiin ja pieniin avovesiallikoihin piiloutuu tavaton lintupaljous. Paljakan siro lentotaituri tunwrikihu. Yöttömässä yössä voi kahlaajakuoron erikoissolistina vielä esiintyä taivaalla eriskummallisesti kopsutteleva jänkäkurppa. Arktinen kesä on lyhyt, mutta sen elämän runsaus hätkähdyttää. vaeltaminen on unohtumaton elämys. Suokukkourokset ovat pudottaneet koreat höyhenkauluksensa ja lentelevät vaiteliaina rimmeltä toiselle. Lirojen ja mustaviklon jankutus , sirrien siristely, taivaanvuohen mäkätys sekä kapustarinnan surumielinen viheltely luovat suolle sen oikean tunnelman. Tunturimaan niukkuudesta ei täällä ole tietoakaan . Kahlaajien poikaset ovat juuri kuoriutumassa, varpuslintujen pesissä kärttävät untuvikot kaiken aikaa ruokaa ja vesilintupoikueet lymyilevät allikoiden sarai kkoreun usten suojissa. Parhaiden palsasoiden IinSUOM EN LUONTO 4/ 87 46. Tylli kasvattaa poikueensa suon laitamilla. Kulkijan on pidettävä mielessä, että omilla kasvoilla virkistävän tuntuinen puhuri voi olla turma vastakuoriutuneelle linnunpojalle. Pikkuinen ruumis jäähtyy nopeasti ilman säännöllistä lämmittelyä emon vatsahöyhenissä. tutiheydet nousevatkin korkealle muiden suotyyppien yläpuolelle. vsk. Juhannuksen jälkeen pohjoisimmille palsoillemme suunnistava retkeilijä on paikalla parahultaisesti kesän kiireisimmällä hetkellä. Utsjoen Piesjängältä on laskettu jopa 300 paria neliökilometriä kohden ja lähes samoihin lukemiin noussee Linkkijänkä hieman pohjoisempana. Soiden näkyvimmät tai paremminkin kuuluvimmat linnut ovat kahlaajia. Yesipääskynaaraat viettävät nekin leppoisia kesäpäiviä pienissä, muutaman yksilön parvissa. Pohjoisten palsasoiden yleisimmät kahlaajat pitävät kuitenkin vähemmän melua itsestään. Suosirri on löytänyt Suomen pohjoisimmilta soilta sopivan elinympäristön. Ne ovat sysänneet koko haudonta31
Mättään harjalla lirkuttavia, laululennossa liitäviä ja vaivaiskoivurisun nokassa varoittavia sirkkuja tuntuu riittävän joka askeleelle. Sitten kannat romahtivat vauhdilla, joka oli kaikille täysi yllätys. Soilla kun liikutaan, tulee vastaan toki myös vesilintuja. Aukkoja on ollut kymmenittäin ja niiden määrä paljastaa pesiä muinoin asuttaneen useamman naaliperheen. Josko tänä kesänä. Tunturiylänköjen aatelinen, valkoinen tunturipöllö, ruopsuttaa pesäkuoppansa korkeimman palsakumpareen laelle tai laiderinteen soraharjanteelle. Useimmat kuireista ovat pesimättömiä kiertelijöitä, mutta ainakin suurimmilla soilla on myös oma vakituinen parinsa. Ne kiertelevät suota ikuisessa ravinnonetsinnässään, mutta katoavat tunturista jo kesän ollessa kukkeimmillaan. Punaruskean-, mustanja vaaleankirjava koiras on kaunis katsella ja tarkkasilmäinen huomaa oitis, mistä se on värinsä ottanut. Palsasoiden suurin harvinaisuus lienee nykyisin kiljuhanhi, pajuviitojen lampareissa pesivä pikkuhanhi. Onnellinen saa olla se, joka pesivän parin löytää, kiertelijöitä voi havaita hiukan pienemmälläkin tuurilla. Välillä parvi pyrähtää lentoon, näppäilee vaimeasti ja laskeutuu pienen kaarroksen jälkeen miltei katsojan jalkoihin. Tulvavesien laskettua ne hakeutuvat kosteille ja reheville maille kesälaitumilleen. Yleensähän meikäläiset mestarilaulajat ovat ulkoasultaan varsin vaatimattoman oloisia. Sen lumoava laulu on innoittanut monet kynäniekat ylistämään yöttömän yön taikaa tavalla, johon ei ole paljoakaan lisättävää. Allikoiden rantasaraikoissa ja palsojen välisillä nevalaikuilla asustaa suosirreJ a. Myyriä ja myyränpyytäjä Palsasuo ei vedä puoleensa pelkästään lintuja. Runsaina myyrävuosina niitä tosin riittää kaikkialle ja silloin palsojen kupeilla käy vilinä. Suota halkovien purojen reunapajukoissa kulkijan suosikkilinnuksi muodostuu eittämättä sinirinta Lapin satakieleksi syystä kutsuttu. Repolainen on muutaman kerran aiheuttanut sydämentykytyksiä, mutta toivo elää. Myös se on mieltynyt suomaisemiin tai ainakin niiden laiteisiin, mutta on esiintymisessään muita myyriä oikullisempi. Nyt kummut seisovat valitettavasti hylättyinä ja autioina, mitä nyt joskus punaturkkinen kettu niissä asustaa. Linnut ja myyrät suosivat palsasuota ja poikastenhoitourakan urosten harteille. Kesä-heinäkuun vaihteessa ne tosin viettävät varsin huomaamatonta elämää, joko viimeisillään hautoen tai pieniä untuvikkojaan tarkasti piilotellen. Lapinsirkkujen runsautta Jo palsojen varvikkoisilla rinteillä on tullut vastaan koreita lapinsirkkuja, mutta sokkeloiseen pounikkoon siirryttäessä se paljastuu suon ehdottomaksi valtalajiksi. Palsasoiden rikas elämä houkuttelee paikalle tietysti myös petoja. Toinen näiden soiden erikoisuus on komea punakuiri, jonka kiivas luikutus kaikuu ylimpänä suon kahlaajakuorossa. Keveinä kuin korkit ne kelluvat allikon pinnalla, pyörähtävät pari nopeaa kierrosta ja napsivat pyörteen pinnalle nostamat hyttystoukat näppärästi suihinsa. Hyvänä myyrävuonna vilahtelee tummia lapinmyyränroikaleita saraikkolaikkujen tuntumassa. Jännittyneenä ja toivorikkaana sitä kuitenkin aina kurkistaa harjanteen yli tutun suonlaidan pesälle saavuttaessa. Suurinpiirtein samalla tavalla vaeltaa tunturisopuli vuosikierron edetessä. Monet sorsat, lapasotka, alli sekä mustalintu ovat kuitenkin vakioasukkaita soilla, joiden avovesilaikut ovat suuria tai jotka rajoittuvat järviin. Ainakin Utsjoen Linkkijängällä pesii joka vuosi muutama pari. On vaikeaa ennustaa palaako naali koskaan Utsjoen tuntureille. Aallonpohjathan ovat Lapissa syviä ja tällöin ovat niin suot kuin muutkin alueet myyristä miltei autioita. Myös myyrille se tarjoaa rehevine osineen erinomaiset elinolosuhteet. kaan ne eivät yllä tämän tasolle. D SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Katovuosina ne ruokkivat ainokaisen poikasensa hyönteisillä, marjoilla sekä verottamalla suon lukuisia lintupoikueita. Sinirinnan erikoisuutena voitaneen pitää häikäisevän laulutaidon yhdistymistä miltei yhtä häikäisevään höyhenpukuun. Myyräalhojen aikana tarjoaa suo vaihtoehtoapetta ainakin kesäaikaan, talvisinhan naalit sitten tekevät pitkiäkin vaelluksia ravintoa etsiessään. Muutkin mielivät myyriä Myyrävuosina on suopöllön vaalea, lerppasiipinen lentokuvio tavallinen näky palsasuon yllä. Yhteenlaskettuina32 Yökönlehti pyydystää pikkuhyönteisiä typentarpeensa tyydyttämiseksi. Varsinainen soiden asukki suuri pöllö ei ole, mutta myyrien vilinä mättäikössä houkuttelee toki sitäkin. Läpikoluamieni muutaman palsasuon laitamilla on aina nököttänyt naalien suuria pesäkumpareita. Ylivuotisen variksenmarjan punerrus, mustanpuhuva turve sekä sitä kirjovat vaaleat jäkälät; korean sirkkukoiraan suojaväri on mitä onnistunein. Pääosin nämä alueet ovat kuitenkin varpuslintujen valtakuntaa. Ne ovat viettäneet talvensa ympäröivillä kuivemmilla mailla tai suurimpien palsojen yläosissa. Kihua on totuttu pitämään spesialistina, joka luopuu pesinnästä kokonaan, kun myyrät ovat kateissa. vsk.. Kaikkein parhaina myyrähuippuina palsasuo saa komeimman asukkaansa. Vaeltaja saattaa joutua koluamaan tunturimaata vuositolkulla, ennen kuin kirjavaan äkäpussiin ensi kertaa törmää. Suon kuivemmissa osissa piipertää tyllejä, lapinsirrejä ja ehkäpä jokunen pikkukuovikin. Syyt eivät ole tarkasti tiedossa, mutta löytynevät talvehtimisalueilta. Vielä muutama vuosikymmen takaperin tämä ihmistä pahemmin pelkäämätön hanhi pesi tasaisesti Tunturi-Lapissa. Harmaakuvemyyrä on useimpina vuosina paljakan yleisin myyrä, mutta soilla se ei ole mikään tyyppilaji. En tiedä paraneeko havaintojani yleistää, mutta naalien hakeutuminen palsasuon reunaan vaikuttaisi järkevältä. Näkyvin niistä lienee tunturikihu, myyränpyyntiin erikoistunut lokkiensukuinen mestarilentäjä. Etelämpänä sille tekee seuraa myös siro sinisuohaukka. Runsaina myyrävuosina pareja on sitten enemmän ja jokainen kasvattaa kaksi komeaa poikasta. Vakituisten parien lisäksi suolla oleskelee pesinnästään luopuneiden kihujen parvia jopa viidenkymmenen yksilön suurms1a. Myös niittyja lapinkirvinen sekä keltavästäräkki ovat suhteellisen yleisiä suon avoimissa osissa, mutta lapinsirkun valta-asemaa ne eivät kykene horjuttamaan. Pohjoinen rotu kuuluu oikeastaan tundravyöhykkeen lajistoon, mutta pesii hyvin runsaslukuisena ainakin Utsjoen palsasoilla
Hänen seitsemäs teoksensa Omenatarha ilmestyy syksyllä. Vihaisena ja vilpittömästi kostonhimoisena luonnonystävänä ja kalamiehenä toivotan uudelle hallitukselle menestystä työssään. Lietelanta ei pysy talikonpiikeissä. Jos siinä prosessissa tulee tuhat taloudellista vararikkoa, se on pieni asia täydellisen eettisen vararikon rinnalla, jonka alkiolainen talonpoika on jo kokenut. Kirjailija Juhani Syrjältä on viimeksi julkaistu luonnonläheinen novellikokoelma Syysmatka. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Menneitten eduskuntavaalien tuoksinassa puhuttiin siitä, kuka syö kenenkin pöydässä. Niin hurjaa myrkkyä ei markkinoille lasketa, etteivätkö viljelijät, nämä suoraan luonnosta elävät, kylväisi sitä peltoonsa, jos luvassa on vähäinenkin lisäys sadossa. Se kuitenkin on varmaa, etteivät täällä juuri muut toimistaan päättävät luonnolliset henkilöt, kuin karjatilalliset, myrkytä kaivoja. On jo aika höllätä Suomen ainoan todellisen suojelukohteen suojelua. Yhtä hyvin kuin tiedetään, ettei ulosteita ole sopivaa heitellä teatteriyleisön päälle, tiedetään myös, ettei niiden paikka ole järvessä: yhteisessä kaivossa, peseytymispaikassa ja kalojen kodossa. Kun isäntä ja emäntä kahdestaan hoitavat viidenkymmenen peltohehtaarin ja kolmenkymmenen naudan tilaa, ei aika keväällä riitä lannan levitykseen. Kriisin tultua ei tästä väestä ole ruokkijoiksemme. Puheissaan on itse kunkin oltava varovainen niin monimutkaiseksi tämä tulonhankinta ja jakohomma on jo mennyt. 33. Tämän minulle on selittänyt talonpojan ikiaikainen ahneus ja nuukuus, joka joskus jalostuneimmillaan on ollut eräänlaista tarkoituksenmukaisuuden ja hyödyn etiikkaa. Tiedollinen ja elämyksellinen suhde maahan on jo aidompi kaupunkimaisesti asuvalla harrastajatarhurilla, kuin maanviljelyskoulunsa käyneellä tehoviljelijällä. Vuosiin minulla ei ole ollut mitään idealistisia harhakäsityksiä naapureistani. Olen katsellut maisemaani hyvällä silmällä, ja puheessa ja vähin kirjoituksessakin olen ollut taipuva puolustamaan sen peruseläjiä ja muokkaajia. Tätä kirjoittaessani kuitenkin sulamavedet soluvat pitkin jokea ohitseni mukanaan seutukunnan lietelantanavetoiden talvinen tuotos jäätyneille rantapelloille levitetty kuormitus sitä luokkaa, että sadasosa siitä kaatopaikalta karanneena pakottaisi kunnan miljoonainvestointeihin. Ainoa merkityksellinen turva on kierrossa oleva liha ja rehu, joka säästäväisesti syöden pariksi vuodeksi riittäisi. Mutta paska on jotakin vallan muuta. vsk . Tämänkaltaiset mvestoinnit eivät kuitenkaan nosta itsetuntoa yhtä paljon kuin uusi nelivetoinen pellonkiristäjä tai naapurin viime syksyksi hankkimaa leikkuupuimuria vielä puoli metriä leveämpi versio. Pahaisimman suokulman tai lammenrannan hallinnasta he eivät alkuperäisen luonnon hyväksi vapaaehtoisesti luovu. Juhani Syrjä Eettinen vararikko 70-luvun alun maallepakenijana olen taas jo kolmetoista vuotta elänyt pohjoishämäläisessä perusmaisemassa, jossa metsät, kumpuilevat pellot ja matalat järvet eloisasti vaihtelevat. Myrkkyjä on vaikea aistinvaraisesti arvioida, ja perinnekin niiden suhteen puuttuu. Olisi rakennettava lisää säiliötilaa tai hankittava sellainen levitysvaunu, jolla toukokiireitten mentyä voisi sovittaa lietteen kasvaville heinämaille
. tellali •ffl81if1P1-nuaalnek&aililall8een•·• henakentarnlaeen Ja peltoklyltOOn . (981) 224 477. Kysy fotokauppiaaltasi tai suoraan meiltä. Meidän alaamme ovat luontokuvauksen erikoislaitteet, kuten Benbo maastojalustat, käsityönä tehdyt Billingham laukut ja Topaz pienoiskiikarit. Erinomainen tarkkailupiste, hyttyssuoja ja sateenvarjo! Paino vain puolisen kiloa , kulkee melkein taskussa. Nimi on Lastohide. turpeessa on jlrkel v~~J!!uh. Tukeva ja edullinen yleisjalusta. Turveauodatu8ta kAytetlln kaatopaikoilla, kalanvlljelylaltoksllla Ja teolllsuusvesien puhdistukseen. Hyvännäköinen "puujalusta" Shiro kamerajalusta on päällystetty puukuvioidulla polyuretaanilla. SumnenLuontokuvaOy PUHELIN (9311445 055 POSTI: Pl 22, 33311 TAMPERE SISAAYHTIO SALAMASElÄNNE KY. Vapon Oljynpoistoturve soveltuu kAytettävAksi sekä maalla että vedessä. (964) 141414 ITÄ-SUOMI, Kuopio, puh. Hinta alle 400, . Turklstarhollla etainten lanta ja virtsa sidotaan turpeeseen. (941) 617680 LÅNSI-SUQMI, Parkano, puh. Ei aivan, mutta piilokoju! Rekisteröity yhdelle. (971) 126 222 POHJOIS-SUOMI, Oulu, puh. (933) 1313 KESKI-SUOMI, Jyväskylä, puh. PIILOKUVA. Niin saadaan ravinteet talteen ja vAltetMn haJuhaittoja Öljyvahinkojen torjunnassa turve on osoittanut voimansa. Puhdas luonnontuote ei aiheuta kemiallisten aineiden tavoin haittaa vesistön biologialle. (941) 610135 POHJANMAA, Seinäjoki, puh
ö: 3::: A SAVUSTUSUUNI ... Helppo pitää puhtaana. ):,. ):,. ;:;: . C: • 3' . :::::! :::! RetkiJa venekäyttöön m ~: o,, ii,· ;,<; ~<·: ~r-0) • r(/) C/) ~ : • s·. u, Q): r::::,• 10 vuoden ruostumattomuustakuu . 3 . )> )> :::::::, __ . ;,<' Ql Q: 330 0) • _x -;,r;:::r ::::, :::r r+ ::::, Ql r+ N Ql CO w _<D CD 2 4 _ui 240 95 1 Kombirök Minimax §-0 I< paino 3,5 kg paino 1,6 kg '.:-< ;,:;-Q) -•(/) w 0) C') ..... INSTRUSSA NÄHDÄÄN! 11\JSTRUMEl\TTARIUM --, 3~· "U • r. (/) ~-. < C GRILLI/ --, ei, Q) • CD ' CD ' m u, · Q) • o: ~-: en z "=. !3° 2: -f ;,<'. z r ro 2'.S 2 c:::: Kaikki osat ja tarvikkeet mahtuvat pakkaukseen. . -ö' : ::::, 3 -f ~-. --, 0) "' • C:. C: CD , ä;• . OQ) ---c:::: • Valmistettu kokonaan kiilloitetusta ruostumattos: N~ masta teräksestä (18/8) . :! . -;,r;-;,r;" :::::::, ~"Q. o· :, . ~-: cii'. :j . "Q. lJ ; {/) . g .. 1:J -< • m Q) (/) )> &5 ~-o 3o~ • Tilattavissa myös suoraan R-kirjan suoramyynnis::-:-~~:::!:'! tä, 90-849 4591, tilausnumerot: Kombirök 361, CJ 7.gi~-: w ::, QI Minimax 362 c.o
Omalta virkapaikaltani tiedän, että kentältä ja liikenteestä tulee jatkuvasti mielipiteitä, kritiikkiä ja erilaista palautetta. Suomen Luonnon lukijoille on varmaankin uutinen kuulla, että alueella jota haastattelussa nimitetään ympäristöestetiikaksi, tieja vesirakennushallitus on tehnyt työtä jo kolmekymmentä vuotta. 2. Mutta sen jälkeen on syntynyt myös hyviä esimerkkejä, joissa liikenteen ja ympäristön ristiriitaisia vaatimuksia on pystytty sovittelemaan. Tässä pätee vanha havainto, että tarkoituksenmukainen on kaunista. lausunnoissaan Lemmenjoen ja UKK-puiston runkosuunnitelmaluonnoksista. Suomen luonnonsuojeluliitolla ei liene mitään kantaa näin vähäpätöiseen asiaan. Kohtuuttomaksi koetut nopeudet ja rajoitukset johtavat liikennekurin höltymiseen ja liikenneturvallisuuden huonontumiseen. Puolessa välissä oleva Korpijärvien välinen Tommolansalmi on paitsi maaston myös erilaisen tiensuunnittelijan näkemyksen raja. Hakkuut ja nimenomaan Paatsjoen silta olivat se väliraha, jolla Inarin kunta saatiin kannattamaan UK-puistoa. Se on nauha, joka maastosta riippuen supistuu pisteeksi kaukana horisontissa tai häviää ensimmäisen kaarteen taakse. Kaivosystävällisyys on perua Ruotsin suurvalta-ajalta, jolloin vuorityö oli valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Inarin takaista erämaata ei enää ole eikä sitä tarvitse suojella. Inarinjärven itäpuolella on metsää hakattu vuosikymmema alueen erämaaluonteen muuttumatta. Kun kahdella viivalla kuvattu sopusointuinen tienauha rajataan kuvaksi, johon lisätään horisontin viiva, taideteos on valmis. Omat yritykseni selostaa asiaa maallikolle tien päällä ovat nekin epäonnistuneet. Nämä eivät ole Inarin kunnalle kelvanneet. Tieja liikenneviranomaiset ovat ympäristömme näkyvimpiä muuttajia. Se että näkyvissä tuloksissa olisi paljon parantamisen varaa, kertoo joko tämän alan vaikeudesta tai kykenemättömyydestä tai siltä väliltä. Keskustelu on vilkasta! Palstatilamme ei riittänyt kaikkien kirjoitusten julkaisemiseen, osan joudumme siirtämään kesän yli numeroon 5187. Vaikka tiesuunnittelijan kädet ovatkin monella tavalla sidotut kaarineen ja turvallisine nopeuksineen, niin käden jälki näkyy kyllä valmiissa tiessä. Tätä ratkaisua olivat luonnonsuojelijat ajamassa. Kilkin moitteiden oikea osoite on metsähallitus ja ympäristöministeriö, jotka eivät ole lopettaneet tätä turhaa luonnon hävitystä Lemmenjoella. N uortista Soklin lika viemäri Suomen luonnonsuojeluliiton huolestuminen Inarinjärven itäpuolen hakkuista on jälkijättöistä. Kansallispuisto menettää alkuperäisen luonteensa ja tarkoituksensa jos sen keskelle perustetaan laaja konesavotta. Ratalinjaa avataan jo. Kullan löytämisen himo riivaa niin yksityisiä kansalaisia kuin viranomaisiakin. Useimmiten ainoaksi anniksi jää hämmästely kuinka suppeasta näkökulmasta asioita voidaan tarkastella. Aikaisemmin nämä näkymät, perspektiivikuvat, konstruoitiin laskemalla käsin, nyt sen tekevät tietokoneet. Lukijan omakohtaiseen arviointiin ja vertailuun soveltuu erinomaisesti KouvolanMikkelin valtatie välillä Tuohikotti (Valkeala)-Ostolahti (Ristiina). On todella harvinaista, jos se koskee ympäristöä. Tiedotusvälineet ovat sinänsä tulvillaan ympäristöön liittyviä uutisia ja keskustelua. Kuten sisäiseen sopusointuun pyrittäessä, tässäkin olisi helppo onnistua, jos mentäisiin alhaisiin nopeusrajoituksiin. 3) SLL on vastustanut koneellista kullankaivuuta kansallispuistoissa mm. Liitolla ei ollut toimikunnassa edustajaa mietinnöstä antamassaan lausunnossa ja monissa myöhemmissä esityksissään liitto on johdonmukaisesti vastustanut sillan rakentamista ja esittänyt muita vaihtoehtoja työpaikkojen korvaamiseksi lnarille. Jos luovutaan hyvän liikenneturvallisuuden vaatimuksesta, niin kauniin ympäristön vaalijoiden ja tieinsinöörien yhteistoiminta alkaa sujua moitteettomasti. vsk.. Asenne heijastuu myös luonnonsuojelussa. Näitä huonoja esimerkkejä on paljon. Tiensuunnittelun kannalta olisi tärkeätä, että näistä tulisi palautetta. Valtion suunnattomalla tuella ollaan rakentamassa muuten· kannattamatonta Soklia, joka rakennelmineen pirstoo itäkairan ja muuttaa Nuortin likaviemäriksi. Valtio satsaa vuosittain satoja miljoonia malminetsintään, kaivosten avaamiseen ja kaivosten sulkemiseen. 4) Kirjoitin Soklin kaivoksesta Lapin Kansassa 26. 2) Suojelualueilla myös maassa lahoava puuaines on yhtä arvokasta kuin pystyssä seisova aarnimetsä. Ennen kaikkea sanottu koskee vesien säilyttämistä puhtaina, kaivosjätteen sijoittamista jne. 1986: "Jos Soklin kaivos joskus päätetään avata, luonnonsuojeluliitto ja sen paikallisorganisaatiot tulevat edellyttämään, että kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöongelmia vähennetään määrätietoisin suojelutoimin. Paatsjoen siltaa rakennetaan ja tie rakentuu paikallispoliitikkojen tuella ajastaan Norjan puolelle. Tiesuunnittelutermi ulkoinen sopusointu sisältää tri Sepänmaan kuvaaman problematiikan. Tien sisäistä sopusointua, tai ehkä kuvaavammin voisi sanoa tien sisäistä estetiikkaa, ei tiellä kulkija näe eikä tajua. 36 MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA Hanke on peräisin Urho Kekkosen kansallispuiston työpaikkatoimikunnan mietinnön (1981 :55) ehdotuksista. Jälkimmäistä ajattelurataa seuraten olisi varmaankin järkevää ottaa Turun tuomiokirkon enimmäkseen tyhjillään ja "tuottamattomina" keskeisellä paikalla sijaitsevat tilat käyttöön esimerkiksi halpahallina. Jos tasaiset alavat rannikkoalueemme jätetään lukuunottamatta, niin suurimmassa osassa maatamme sisäisen sopusoinnun vaatimus edellyttäisi tuollaista 4050 km/ h liikenteen nopeuden hyväksymistä, mikä on epärealistinen ajatus. Käytin tarkoituksella sanaa jos, koska tehtävä on erinomaisen vaikea. Sisäistä sopusointua ei ole helppo saavuttaa. Luonnonsuojeluliitto tulee siis edellyttämään Soklin kaivokselta samaa kuin muiltakin tuotantolaitoksilta: ympanstön pilaaminen huonolla suunnittelulla, vähäisillä suojeluresursseilla ja laiminlyömällä saastepäästöjen puhdistaminen on edesvastuutonta ja vähänkään pitemmällä tähtäyksellä myös taloudellisesti turmiollista." Sanottu pätee edelleenkin. Taloudellisesti kannattavaa tuulenkaatopuiden korjuuta ei sallita kansallispuistoissa, mutta kaivinkoneet saavat myllätä Lemmenjoella huvin vuoksi. Pekka Kilkki Pekka Kilkille Vastauksena keskeisiin väitteisiin: 1) "Luonnonsuojelijat", sikäli kuin sillä tarkoitetaan Suomen luonnonsuojeluliittoa, eivät ole olleet hyväksymässä saati sitten ajamassa Paatsjoen sillan rakentamista. Sodan jälkeen aina 1960-luvun alkupuoliskolle saakka meillä tielinjat vedettiin säälimättömästi. Esko Joutsamo Suomen luonnonsuojeluliiton pääsihteeri Tavoitteena kaunis ympäristö Ritva Kuparin tekemä tri Yrjö Sepänmaan haastattelu (Suomen Luonto 2/ 1987), jonka otsikon olen ominut tähän kirjoitukseeni, oli keskustelua ja puheenvuoro, joka kiinnosti laaja-alaisen ja tieteellisen lähestymistapansa vuoksi. Ajankohtaisempi asia on Soklin kaivoksen avaaminen, joka Kemiran mukaan on 90-prosenttisen varma asia. Sisäiseen sopusointuun pyrkiessään tien suunnittelija katselee tietä ajajan paikalta. Vasta silta hävittää erämaan ja tekee sen niin lopullisesti, ettei tilannetta muuta miksikään muutama hakkuilta suojeltu hehtaari Nammijärven rannalla. Suunnittelija ei kuitenkaan tavoittele estetiikkaa vaan sellaista tienäkymää, joka johtaa turvalliseen ajokäyttäytymiseen. Eteläpuolisen tiejakson suunnittelu, joka on tämän kirjoittajan näkemystä 1950SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Kilkin tapaisten ekonomistien maailmassa tulemme ehkä senkin vielä näkemään. Silloinkin on kovin usein kysymys intresseistä, joita ajetaan ympäristöarvoihin vedoten. Ulkoinen sopusointu on saavutettu, jos tie on sopeutettu tai alistettu ympäristöönsä ja maisematilaansa eli tie suunnitellaan ympäristön ehdoilla. Tiesuunnittelu tuntee käsitteet sisäinen ja ulkoinen sopusointu, joita meillä ensi kerran sovellettiin Helsingin-Turun moottoritien alkupään eli silloiselta nimeltään Tarvontien suunnittelussa
Jatkuva kaartelu kerää jonoja ja estää ohitukset. Metsokanta on erittäin runsas. Ne ovat kosmetiikkaa. Siinä tie avautuu autoilijalle. Luulisin, että tästä kirjoittamastani pystyy ekologian ja meterologian asiantuntija päättelemään jo yhtä sun toista. vsk. 4. Joutsenet tulivat jo kolme viikkoa sitten. teräshanki, jonka kuorta poro ei pysty koparoillaan rikkomaan. Ei ole sellaista päättäjää, joka pystyisi tuosta paperipaljoudesta näkemään objektiivisen sekä taloudelliset että laadulliset arvot huomioon ottavan kokonaisuuden. Usein ehdotetaan liikennemerkkejä korjaamaan liikenteen kannalta huonoa ratkaisua. Miten lienee puuston puuttuminen omiaan vaikuttamaan talviseen ilmastoon. Kariselkä on lakimetsää tyypillisimmillään, korkeus 345 m merenpinnasta. Pohjoisosan vaikeammassa maastossa tiensuunnittelu on painottanut liikenteen ehtoja. Siinä on tieliikennesuunnittelijan eettinen ongelma. Maalinnut aloittelevat soidinmenojaan ja joku karhu jo varmaankin käppäilee pesänsä lähituntumassa. u .. Tämän tyyppisillä maantieteellisesti merkittävillä ylänkömailla vuotuinen sademäärä on korkea. Jos liikenteen kasvaessa turvallisuus alkaa huonontua on pelättävissä, että se tapahtuu ensin eteläpään ympäristöystävällisellä tieosalla. Pitää paikkansa mitä Yrjö Sepänmaa sanoi SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Samaa luokkaa ovat muutkin selkämaat täällä. Liikkeelle ei vielä uskaltaudu. Liikenneturvallisuudessa ei näillä kahdella tiejaksolla ole ollut eroa, vielä. Olen saanut tietooni, että tie puhkaistaan KariseIän lakeen ja sitten alkaa puiden kaato; juuri tämän kuvan osoittamalta paikalta, joka vielä tänään on koskematonta, metsän omien asukkaitten kotikenttää. Ilmassa leijuu kuitenkin kalman haju. "Nimetön Kaira", " Porttipahdan Pohjoinen Erämaa", "Peuravaaran Kaira" ; millä nimellä Häntä kutsummekin, on tämän seutukunnan runsaslumisin alue. Sanotaan, että tämä on seudun kylmin kolkka. Väinö Suonio Tieja vesirakennushallituksen ylijohtaja Hätähuuto Nimettömältä Kairalta Tässä muutama rivi ikään kuin lisäykseksi tarinaani, joka julkaistiin Suomen Luonnossa 4/ 86. Ilmeisesti työt etenevät sitten laelta laelle, ellei kukaan järkiinny. Tarvitaan työkalu, joka voi olla haastattelussa mainittu ympäristöestetiikan malli. Jos sen avulla saadaan tieteknikot ja ympäristön vaalijat puhumaan samaa kieltä, on otettu aimo edistysaskel. Erikoisasemaan tämä nousee silloin, jos kesken talven yllättää ns. Apua tarvitaan. Suunnitteluasiakirjoihin kerätään kaikki mahdollinen tieto, joka on saatavissa laadun arvostelemista varten. Jos liikenneympäristö ja liikenneratkaisu on omiaan johdattamaan ajajaa turvattomaan käyttäytymiseen, liikennemerkit eivät siinä juurikaan auta. En osaa näyttää paikkaa. Aikaa siihen on vähän . Tänä keväisenä päivänä 14. Kaikki on niin kuin täällä on aina ollut. Mutta ihmisen asialla en Kirjoita mielipiteesi tiiviisti ja lyhyesti, niin saat ne nopeimmin ja varmimmin lehden palstoille! tässä ole, vaan Erämaan Itsensä. Käytännössä asian ratkaisutapaa voisi nimittää byrokraattiseksi. Hakkuiden lykkäytyminenkin olisi jo hyvä asia. Eihän tästä huikeasta pohjoismaisesta kansallisylpeydestä puutu enää kuin Nimetön Kaira. Kuten viimevuotisessa kirjoituksessani kerroin, tämä Kaira on tavallaan metsän tyypillisimpien, ja harvinaistuvien eläinlajien reservaatti. Sitävastoin ympäristötekijöiden ja erilaisten laadullisten arvojen mittaamiseksi ei ole meillä sen paremmin kuin muuallakaan pystytty kehittämään yleisesti hyväksyttyJa kriteerejä. Näissä tuuheissa kuusissa ja aihkipetäjien alaoksistoissa kasvaa maailman paras hätäravinto, paksu naava eli luppo. Myös liikenneonnettomuudet voidaan muuttaa taloudellisiksi menetyksiksi. Nämä selkämaat, jotka ovat kuin saaria jänkämeressä, kattavat siis vain 1/ 3, mutta ne juovat itse omat vetensä. Jokainen lukija tietää, miten nämä suhtautuvat metsätalouden, jo pienimuotoisenkin sellaisen, edistyksellisiin ääniin. Jos puut viedään, ylikuormittuvat jängät vedestä ja näiden suotyyppi muuttuu asteen-pari kosteammaksi. Luonnon Ystävät varmaan ymmärtänette mitä tällä kirjoituksella ajan takaa. Kariselän harja on myös tällainen vedenjakaja. Tievaihtoehtojen markoilla mitattavat kustannuserot on helppo laskea. Hän ei koskaan neuvonut mitä minun pitäisi tehdä, mutta hän kertoi paljon luonnosta. Kotkia on. Tästä on seurauksena, että jängät peittävät noin 2/ 3 pinta-alasta. Kaarteleva tie seurailee paljolta maaston muotoja ja avaa kulkijalle erilaisia maisematiloja. Sen runsaus johtunee varmaankin juuri tästä vedenjakaja-alueen korkeasta ilman suhteellisesta kosteudesta. a Terveisin Petri Kangasvuo Ivalon-Matti C " .. Minne. Tuskin ainakaan edulliseen suuntaan. Näiden lumien mentyä menojaan alkanevat metsätyöt. Karhuja asuu myös ja paljon muita mukavia eläväisiä. Tämä koskee jo varmaan luontaistaloudessa elävän ihmisenkin kukkaroon, sillä tällä hetkellä nämä jängät ovat mitä mainioimpia hillasoita. 37. -87 Kaira on kaikessa rauhassa heräilemässä talviuniltaan. Ne lähtevät. Näätä tuntuu asustavan melkein joka kuusikossa. luvun loppupuolella tarkkaan pohdittuine yksityiskohtineen, on lähtenyt ympäristöstä. Kansallispuisto, joka alkaa Porttipahdan altaan pohjoispuolen sankoista kuusikoista päätyen Norjan Finnmarketin tunturipaljakkaan. Aikaa on vähän. Siis eihän ole väärin jos tuon tässä julki oman haaveeni: Suuri yhtenäinen erämaa, joka edustaa Skandinavian pohjoisen luonnon miltei kokokuvaa. Yhteisenä piirteenä sekä täällä että Repokairassa on keskitalven kovat pakkaset. Aktiivisessa suunnitteluiässä kuljin Reino Kalliolan kanssa Hämeessä. Erikoisuutena mainittakoon, että tämä on vedenjakaja-aluetta, joka jakaa vedet Itämereen ja Jäämereen. Haaveillakin voi. Ei pidä unohtaa poroja! Niiden laitumena tämä Kaira on hyvä talvikaivosalue. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA haastattelussaan: kauneuden näkeminen vaatii myös tietoa. Ja mikä on palaute: eteläosa on ikävä ajaa
Vuonna 1974 asukkaita oli enää 160. Kussakin osassa esitellään tarkasti kansallispuistoa. Kirjasta voi ammentaa monenlaista malmeihin liittyvää tietoa kaivostoiminnan lainsäädännöstä malmin rikastamiseen . Pesiviä lintulajeja on ainakin 127. Saaristomeren kansallispuisto -kirja perustuu vuosina 1973-76 tehdyn kansallispuistoprojektin työhön . Aineen suuri kiertokulku luonnossa on valtava prosessi, jonka aikana myös malmit ovat rikastuneet. Malmien synnyn ymmärtäminen liittyy oleellisesti niihin luonnontapahtumiin, joiden seurauksena muodostuvat kivilajit ja maalajit. Pesivistä saaristolinnuista on taulukko, joka kertoo, että esimerkiksi ruokki pesii runsaslukuisena merivyöhykkeellä ja harvalukuisena ulappavyöhykkeellä. Kansallispuistossa kasvaa yli 600 putkilokasvilajia. fluidisulkeumien sekä isotooppien tutkimusta. Tekijät ovat kuitanneet tämän kirjoittamalla yleisistä periaatteista, joiden mukaan suojelu voidaan toteuttaa sekä siitä, miten kansallispuistoa voidaan hyödyntää opetuksessa, tutkimuksessa ja virkistyskäytössä saaristolaisten ja luonnonsuojelun kärsimättä. Suomen kallioperä ja siitä tavatut malmiesiintymät ovat taloudellisen merkityksensä vuoksi olleet viime vuosikymmenien aikana tehokkaan tutkimuksen kohteina. Kunkin kappaleen lopussa on kirjallisuusviitteet lähdeteoksiin. Karkean arvion mukaan vuonna 1974 alueella veneili 40 000-50 000 ihmistä. Martti Yrjölä Maailman eläimet Maailman eläimet, Nisäkkäät 1, Tammi 1986, 454 s. Mm . Hiljattain ilmestyi Weilin+ Göösin kustantamana hieno suurteos Suomen eläimet. Kirjasta on myös ruotsinkielinen painos. Malmigeologia tutkimustuloksineen auttaa osaltaan ymmärtämään kivilajien ja malmien syntyä sekä samalla aineen suurta kiertokulkua. Kirjan julkaisemisen on tehnyt mahdollisesti Nordenskiöld samfundet i Finland. Kansallispuiston lopullinen muoto (maanhankinnat kesken) toteutunee (toivottavasti) vielä tämän vuosikymmenen aikana. Saaristomeren kansallispuisto -kirjaa on odotettu usean vuoden ajan eikä turhaan, sillä kirja on perusteellisin, mitä mistään suojelualueesta maassamme on kirjoitettu. Näin malminetsintä ja tutkitut esiintymät ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa maamme kallioperästä. Saaristomeren kansallispuisto Leif Lindgren & Torsten Stjernberg: Saaristomeren kansallispuisto, WSOY 1986, 144 s. , runsas kuvitus. Suomen malmigeologia -kirja tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden perehtyä malminetsintään ja sen hienouksiin. Alueella on neljä erittäin uhanalaista kasvilajia, jotka häviävät todennäköisesti lyhyen ajan kuluessa. Kansallispuisto voidaan jakaa 15 maisemakokonaisuuteen, joille on uhrattu ansiokkaasti 20 sivua. Vuonna 1980 alueelle oli myönnetty 900 rakermuslupaa kesämökkejä varten . Saaristomeren kansallispuisto on arvokas alue, jonka suojelun edistämistä tämäkin kirja ajaa ansiokkaasti. Kirjassa on sellaista perustietoa, jota voi käyttää hyödyksi myös muissa luonnontieteissä sekä ympäristötutkimuksessa. Nyt SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Kirjan kirjoittajina on lukuisa joukko alan kotimaisia asiantuntijoita. Nisäkäslajeja löytyy kolmisenkymmentä, erikoisuutena mm. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 130 mk 1 (jäsenet)/ 160 mk (ei-jäsenet) 1 Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi 1 Muutan osoitettani 1 Suomen Luonto/ I Tilaaja/tai vanha osoite SUKUNIMI JAKELUOSOITE POSTINUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTINUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPAIKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 00151 HELSINKI 1 1 1 1 1 1 1 1 1 _____________________________ j 38 kakin kirja on tarkoitettu oppikirjaksi korkeakouluihin ja yliopistoihin, soveltuu se myös harrastajien käyttöön. Vaik7 Suomen Luonnon palvelukortti I S ·1 t 1 9 1,70 mk:r, euraava numero I mes YY • • posti1 merkki Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraa1 vaa numeroa hintaan 150 mk (luonnonsuojeluliiton '----I jäsenet)/ 180 mk (ei-jäsenet). Geologisten aikakausien ja ajan merkitys malminmuodostuksessa tulevat esille varsin selvästi maamme eri malmiprovinssien kuvauksessa, sillä ovathan vanhimmat malmit maassamme 2 700-3 000 miljoonaa vuotta vanhoja. Suomen malmigeologia -kirja kokoaa maamme malminetsintään ja malmeihin liittyvää viimeaikaista tietoa. Kansallispuiston toteuttamiseen kuuluu myös puiston suunnittelu. Suomen malmigeologia -kirja on tarkoitettu oppikirjaksi, siksi aiheiden käsittely on varsin kattava ja luettelomainen. ilves ja saukko. Vielä viime vuosisadan vaihteessa siellä asui 1 0001 500 henkeä. Kirjassa on taulukoita, kuvia, karttoja sekä yksityiskohtaisia kuvauksia Suomen kaivoksista. Kirjoittajat ovat liikkuneet paljon alueella ja olleet mukana työryhmissä alusta lähtien, joten ei ihme, että jälki on huolellista ja täynnä mielenkiintoisia KIRJOJA tietoja alueesta. Kirja jakaantuu kolmeen pääosaan: Saaristomeren kansallispuiston luonto, ihminen saaristossa ja suojelu. uhanalaisista ja harvinaisista kasvillisuustyypeistä, lintu luodoista ja muinaismuistoista löytyy koko alueen kattava kartta. Kansallispuistoalueella lienee ollut asutusta jo 1100-luvulla. Pieni puute on, että usean lajin kohdalta runsaustiedot ovat 10-20 vuotta vanhoja. Malmien synnyn selvittämisessä käytetään apuna mm . vsk.. 1. Antti Karlin Suomen malmit nyt kirjana Heikki Papunen, Ilmari Haapala ja Pentti Rouhunkoski (toim.): Suomen malmigeologia, Suomen Geologinen Seura ry, 317 s., 130 mk. Kansallispuistoa on perustettu vuodesta 1967 lähtien. 1983 valtiovalta vihdoin teki perustamispäätöksen. 1. Kirjan lukemalla sisämaankin ihminen tulee tutuksi otakilokin, ruokin ja munkinkehän kanssa
, 1 · ' Järkevän Jätehuollon opas kansalalsllle, vlrkamiehllle Ja päättäjille TOIMittlllt AIHllllptW... Ulkomuodoltaan kirja on lähinnä massuvmen . Oppaan hinta on 128 mk . Saamme siis tutustua niin shakaaliin, sinivalaaseen kuin simpanssiinkin . Maailman eläimien lajiesittelyissä on kerta kerran jälkeen uhanalaisuuden symbolina tai vaaranalaisuudesta kertova [}'] Varsinkin kädellislajien yhteydessä toistuu lähes yksitoikkoisesti ''Sademetsien hakkuut uhkaavat lajin säilymistä". Kaguaanitkin elävät sademetsissä: "Kaguaaneja kuten monia muita sademetsän eläimiä uhkaa ennenkaikkea elinympäristön tuhoutuminen metsänhakkuissa ja viljelymaiden raivauksissa" . Jätteet hyödyksi on nidottu A 4-kokoinen ja 144-sivuinen teos. Suoritamme kaislanja muiden vesikasvien leikkuuta tehokkailla erikoiskoneilla. Maailman eläinten 130 isokokoista sivua lienee laajin suomeksi saatavilla oleva annos kädellistietoa. Sen on rahoittanut ympäristöministeriö ja kustantanut Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy . Tämä eläytyminen voi olla tuskallista, sillä useimmista todella useimmista kirjan eläimistä ei ole luonnonsuojelumielessä hyvää kerrottavaa. Opasta voi tilata postimyynnistä: Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, 01200 Vantaa, p. Sitä vo1s1 luonnehtia samalla laatusanalla kuin suomentajat Outi ja Petri Nummi gorillaa: muhkeanjyhkeä. Totta kai urosleijona tappaa vieraan ui:oksen pennut onhan naaras silloin valmis saamaan nopeammin pentuja tappajan kanssa. Mainioissa kuvissa -kuvat ovat muutenkin kirjan parasta antia näemme miten leijonat saalistavat, syövät ja parittelevat. Yhdessä kuvassa urosleijona on tappanut toisen urosleijonan pennun. Viimeisenä suurempana kokonaisuutena kirjassa on mukana oma nisäkäslahkomme, kädelliset. Tapa on erittäin ympäristöystävällinen (ei kemikaaleja) ja hävitysteho on hyvä. 90-876 9100. Kartassa ei ole virhettä, sillä meressämme silloin . Oppaassa käsitellään jätehuolto laidasta laitaan: tutkimustulokset, lainsäädäntö ja hallinto, jätehuoltoja hyötykäyttömenetelmät ja jätehuollon järjestäminen käytännössä. Maailman Eläimet alkaa nisäkäsosalla, kuten tapana on . s-~•tlll:IO'f l{aislanleikkuu Ympäristöystävällinen vesistösaneeraus Ette kai anna arvokkaitten rantojenne, jokienne ja vesialueittenne rappeutua. Lukija kenties yllättyy jättäessään petoeläimet ja sukeltaessaan merinisäkkäiden maailmaan . Tilaa leikkuusi nyt, niin voit olla varma, että saat sen suoritettua tänä kesänä. Aukeaman kuvissa näemme leijonamaailman piirteitä, joita tällä sukulaisvalinnalla selitetään. Älä odota liian kauan, sillä silloin ehkä voi ainoastaan kallis ruoppaus auttaa. tällöin näyttäytyvä pyöriäinen on valaseläin, hammasvalas. Nisäkäsosia on viisiosaisessa sarjassa peräti kaksi, joista ensimmäisessä esitellään petoeläimet, merten nisäkkäät ja kädelliset. Antti Halkka Jätehuolto laidasta laitaan Jätteet hyödyksi on juuri ilmestynyt jätehuoltoa kansantajuistava opas. Pyöriäisten levinneisyyskartassa Itämerta ei ihme kyllä enää ole muistettu värittää. Tähän pystyvät muista eläimistä vain ihmisapinat kirjan loppupuolella. Yleensäkin kirjassa on liikaa pikkuvirheitä. Joissain muissa valaskartoissa piirtäjä on ahkeroinut liikaakin : meremme on kansoitettu delfiineillä, kaskeloteilla ja uurteisvalailla. 911 /50017 /Karl Augustson. Opas on myynnissä myös SL T :n myymälöissä ja hyvinvarustetuissa kirjakaupoissa. Teksti ei siten tässä ole aivan ajan tasalla, mikä on merkki pikemminkin ekologian nopeasta kehityksestä kuin vanhentuneesta kirjasta. Leijonalla on kirjassa myös ekologinen tehtävä: lajin avulla esitellään nykyaikaista ekologiaa, ns . se saa toiselta kustantajalta seurakseen kirjasarjan maailman eläimistä. Pentujen yhteisimetyksellekin on alkuperäisteoksen ilmestymistä seuranneina kolmena vuotena löydetty vaihtoehtoisia selityksiä. Takuutyö! Antakaa meidän pitkäaikaisen kokemuksemme auttaa Teitä. Jakso on myös kirjoitustavaltaan yhtenäisin, teosta vaivaa muualla paikoin kirjoittajien vaihteleva kirjoitustyyli . KIRJOJA syyskartta, jonka mukaan valaat ovat levinneet ltämereenkin. Leijona on vallannut paljon tilaa, kahdeksan sivua. Mutta kädellisosa on toista maata: kuin kirja kirjassa. vsk. KAISLANTORJUNTA OY Skallböle, 10520 Tenala 39. omakotitalojen asukkaille, kiinteistöjen jätehuollosta vastaaville, kunnallisille virkamiehille, ympäristönsuojelulautakunnille sekä oppimateriaaliksi aikuiskasvatukseen ja soveltuviin oppilaitoksiin. Se siirtää eläintietouttamme kymmenisen vuotta eteenpäin, tälle vuosikymmenelle. Kädelliset ovat saaneet arvoisensa esittelyn. Kirjoittajat ovat alan johtavia asiantuntijoita ympäristöministeriöstä ja muualta valtionhallinnosta, kunnista, tutkimuslaitoksista ja ympäristöjärjestöistä_. Pentujen tappaminen ei kuitenkaan tarvitse selittäjäkseen sisarusvalintaa. Hän on ottanut vaikeaksi tehtäväkseen laatia yleisesittelyn koko lahkosta ja sitä paitsi apinoiden alalohkosta. .. Edellisen suuren eläinkirjan, Eläinten maailman tiedot mm1ttain ovat peräisin 70-luvun alusta. sukulaisvalintateoriaa, jota jostain syystä kutsutaan kirjassa sisarusvalinnaksi. tietoja ja neuvoja puh. Kirjan päättää aukeama merkillisistä kaguaaneista, leijana puusta puuhun liitävistä nisäkkäistä, jotka ovat oma lahkonsa. Jakson keskeiset osat on kirjoittanut tunnettu ekologi Tim Clutton-Brock. Tämä on Brittein saarilla työtään tehneeltä kartanpiirtäjältä lievää huolimattomuutta, mutta Itämeren äärellä toiminut suomalainen toimituskunta olisi voinut korjata kartat. Ja sehän on eläinkirjojen tarkoitus opettaa ymmärtämään eläimiä, eläytyä niiden elämään. Teos on englantilaisperäinen, satojen kirjoittajien työn tulos. Toisessa naarasleijona imettää toisen naaraan pentua. Jaksot luettuaan ymmärtää kädellissukulaisiaan paremmin. Läh. JÄTTEET HYÖDYKSI Jäteopas on tarkoitettu kiinnostuneille kansalaisille. Ensimmäisenä suurempana lajiesittelynä lukija tutustutetaan eläinten kuninkaaseen. Ensi lehdellä on nimittäin valaiden levinneiSUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Artikkeleiden ohella se sisältää runsaasti mustavalkoista kuvamateriaalia ja tietolaatikoita
lllfALKI YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY PINE COLLECTION. Avoinna: mape 11.30-14.00/18.00-01.00 la 18.0001.00 su 17.0024.00 Varaukset ja tiedustelut: myyntipalvelu p. Työssään Yhtyneillä on parhaat mahdolliset taustavoimat: osaavat ihmiset ja jykevä suomalaismetsä. Meren antimfa, herkullisia liharuokia aitoon ranskalaiseen tyyliin. Uusin, hienostuneen ranskalaisen keittiön edustaja Helsingissä. 431 0663 l~l t1otelli •--• HESPERIA Mannerheimintie 50 Puh. Avoinna: ma-pe 11.3014.00/18.00-01.00 la 18.00-01.00 su 12.0017.00 Takaisin tsaarien aikaan! Tervetuloa nauttimaan venäläisen keittiön herkkuja lämmintunnelmaiseen, perinteiseen ja kiireettömään ilmapiiriin hotelli Hesperian Russian Room'iin. 90-43101 li~toja taitoovat yhtyneet! Yhtyneiden kautta kulkee suomalainen puu maailmalle muututtuaan sitä ennen tiedon, taidon ja ajanmukaisen tekniikan avu lla korkealuokkaisiksi jalosteiksi. Miellyttävä, rauhallinen miljöö
----.. .--------... -.-.--_.,,. . .. Toimituskokonaisuuteen kuuluu: ZEN IT 12S runko; TAI R 3S 300 mm objektiivi ja vastavalosuoja; HELIOS 44M-4 58 mm objektiivi; UV-suodin sekä oranssi-, keltavihreä-, keltaja vaalea keltasuodin; laukaisualusta; metallinen tarvikelaukku. • Mahdollisuus käyttää Zenitin laajaa objektiivien ja lisätarvikkeiden valikoimaa. _._ __ ---!&•---,.·----·---~.,--.~," .... Tällä kiehtovalla löytöretkellä oppaanasi ovat alan suomalaiset asiantuntijat sekä kotimaisten luontokuvaajien parhaimmisto. Laaja ja monipuolinen teos kertoo seikkaperäisesti maamme luonnonvaraisesta kasvistosta ja eläimistöstä: yli 450 sivua, yli 500 korkealaatuista värikuvaa, ainakin kuuden tavallisen luontokirjan sisältö, kaikki tieto kätevänkokoisessa kirjassa. wu..u. ,. Toimi heti tarjous on voimassa 30.6.1987 saakka.. Suomalaisen luonto-oppaassa esitellään ensimmäistä kertaa täysin suomalaisin voimin koko elävä suomalainen luonto kasveista eläimiin yksissä kansissa. ,,,..,,._ --------....... • Fotosnaiper on kätevä ja nopea käyttää. __ ~,.-... FOTOSNAIPER FS-12 Ainutlaatuinen valokuvausjärjestelmä Fotosnaiperilla kuvaat metsänväen kevätpuuhat. Pesänrakentamisen, poikasten leikit sekä muut kotoisat toimet herttaisiksi kuviksi. Saat nyt Suomalaisen luonto-oppaan kirjakaupastasi tutustumishintaan 247,. .. .. ~~-=·==-..:=~--= .. Suomalaisen luonto-opas perehdyttää sinut kotimaasi kallisarvoiseen eläinja kasviaarteistoon. _,,._,,,lt ___ ,_.._, __ ,....,, ~~:~:-::.~=-=-= .. Et tarvitse erillistä jalustaa, koska laukaisualustalla kamera pysyy tukevasti. • Laukaisualustassa on pikatarkennin. (90) 159 11 Uusi kiehtova luontokirja Suomalaisen luonto-opas Suomen koko kaunis luonto on nyt ulottuvillasi. SAATAVANA HYVINVARUSTETUISTA ALAN LIIKKEISTÄ KAUTTA MAAN Maahantuoja: @(ONEISTO Esterinportti 1 00240 Helsinki Puh. .,.........__, ______ "",...._ ---..... ,,.. _ ...
Hän peräänkuuluttaa yhteiskunnallisen tasapainoisen kehityksen teoriaa. 1987) antamassaan haastattelussa. Lisääntynyt hiilidioksidi ilmakehässä on muuttanut maailman sateiden jakautumista. Tekniikkaan ja ihmisälyyn uskominen on ollut luonteenomaista neuvostoliittolaiselle SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Suuria jokien muutostöitä tuskin kannattaa tehdä, jos veden määrä joka tapauksessa lisääntyy, toteaa Jansin . "Suurin ja tärkein tavoite peittyy lyhyen aikavälin tavoitteeseen, esimerkiksi siihen, kuinka käyttää ministeriölle annetut 195 miljardia ruplaa ja kuinka tehdä se ajoissa, jotta voisi vielä joulukuuksi pyytää miljardia niin, että rahat eivät loppuisi ensi vuonna." Päätöksentekijät eivät vaadi kokonaisvaltaisia selvityksiä vaan kapea-alaisia tilaustutkimuksia. V oivuoret sulavat luonto hyötyy Euroopan yhteisö EC on vuosikaudet huokaillut maatalousylijäämiensä alla. Vasiljev on esimerkiksi väittänyt, että muutostöiden kustannukset olisivat vain 18 miljardia ruplaa. Jos 447 000 EC-maanviljelijää heittäytyy oloneuvokseksi, kuten on arvioitu, voidaan 7 .5 miljoonaa hehtaaria palauttaa luonnonniityksi. leveyspiirin pohjoispuolella sateet ovat lisääntymässä. Tämä tulee huomattavasti halvemmaksi kuin ylituotannon nielemät vientitukiaiset ja varastointikulut. Se on suunnilleen sama määrä vettä kuin on ajateltu kääntää Siperiasta". Nyt lehti vastaanottaa yhä enemmän kirjeitä, joissa projektien vastustajia lähinnä tutkijoita syytetään vastuuttomiksi ja ihmisten toimeentulosta piittaamattomiksi. Lisäksi tekojärvien kokonaisvahingot ovat suurempia kuin Tshernobylin vauriot. Hän ei mainitse eikä häneltä kysytä, miten eri vaurioita voidaan verrata ja minkälaisiin tutkimuksiin atomienergian käytön puolustajat nojautuvat. Smk) ja lisäksi jokaisesta peltohehtaaristaan korvausta noin 500 DM (1 200 Smk) vuodessa. Mammuttitauti vaivaa päättäjiä Literaturnaja Gazetan saamien lukijakirjeiden painotus on viime aikoina muuttunut. Jansin sanoo , että atomienergia on tulevaisuutta. Sopimuksen tehnyt viljelijä saa kuukaudessa 800 DM (2 000 ULKOMAILTA Maatalousylituotannon purkaminen tulee halvemmaksi kuin vientitukiaiset. Y mpäristönsuojelun vuoksi vain tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua hämmästyttävä uusi ajatus suunnitelmataloudessa. Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamat ympäristövauriot eivät hänen mukaansa ole niin pahoja kuin esimerkiksi merien saastuminen . Neuvostoliiton maanparannuksen ja vesitalouden ministeri N. Pystyäkseen rahoittamaan maatalouspolitiikkansa Euroopan yhteisön on pakko rajoittaa tehoviljelyn piirissä olevaa peltoalaa. Jansinin mielestä maassa tarvitaan jotain Rooman klubin tapaista aivokeskusta kotimaisten ongelmien tutkimiseen ja päätöksenteon valmisteluun . Vesi talousministeriön ennusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi. Suunnitelma on liian kallis ja taloudellisesti tuottamaton. Niihin ei näet saa uppoamaan miljardeja ruplia, vaikka niistä saatu hyöty koko kansantaloudelle olisi suurempi. vsk.. He eivät tyydy pieniin projekteihin. Jansin mainitsee erään 60-luvulla tehdyn tutkimuksen, jossa selvitettiin selluloosatehtaan jätevesipäästöjen vaikutusta eläimistöön. Euroopan yhteisö on tämän takia palauttamassa miljoonia hehtaareja lehoviljeltyä alaa luonnonmukaisempaan tilaan. "Atomienergia on tulevaisuutta" Akateemikko Jansin on optimisti, vaikka hän ei ihmettelekään epäuskoa tieteeseen ja tekniikkaan. 1. Aiemmin niissä heijastui lukijoiden huoli, mitä luonnolle tapahtuisi, jos suuria muutostöitä toteutetaan. Luonnon lisäksi tästä hyötyisi roimasti myös Euroopan yhteisö: Ylituotannon supistuessa säästetNeuvostoliiton vesitalous suunniteltua tuhlausta. Jansin toivoo, että Euroopan puoleisten vesien kääntämissuunnitelma on Tiedeakatemian ja muiden ponnisteluilla onnistuttu hylkäämään lopullisesti. Neuvostoliittolaiset mittaukset vahvistavat asiantuntijoiden käsitystä, että trooppiset alueet ovat tulossa kuivemmiksi ja että 60. Akateemikko Jansin puolestaan syyttää taloudellisia päätöksentekijöitä. Volgan virtaama on kasvanut viime vuosina. Arvattavasti häneltä on jäänyt huomaamatta moni kustannustekijä, sillä Tiedeakatemian Siperian osaston taloustieteen laitoksen kolmivuotisen tutkimuksen perusteella 42 on päädytty 90 miljardin ruplan hinta-arvioon. Hukkaan valuva vesi näet vähentää pohjavettä ja suolaannuttaa maaperää. Hankkeelle on kuitenkin vielä kannattajia. Kuluvan vuoden maaliskuussa Euroopan yhteisö päätti antaa kaikille 55 vuotta täyttäneille maanviljelijöille mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeelle, mikäli he jättävät maansa kymmeneksi vuodeksi kesannolle ja harjoittavat niillä maisemanhoitoa. Keskustelu jatkuu. Viljalakeutta Helmstedlissä Länsi-Saksassa. Jansin ihmettelee, eikö olisi parempi uusia kastelujärjestelmä kuin kääntää jokien virtaamaa . toteaa akateemikko Aleksaudr Jansin Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehdelle Literaturnaja Gazetalle (28. "Keski-Aasian kastelujärjestelmä vuotaa 23 km' vuosittain. Ainoastaan Petroskoin yliopiston biologian laitos suostui antamaan tehtaan kannalta myönteisen tutkimustuloksen . Niinpä se valittiin tilaustutkimuksen tekijäksi. Vasta ylitse tulvivat maitojärvet ja huimaavan korkeiksi kasvaneet viljavuoret ovat pakottaneet sen tositoimiin . Kauan vireillä ollut Siperian jokien kääntämissuunnitelma on lykätty ainakin ensi vuosituhannen alkuun
Enson ympäristönsuojeluinvestoinnit jatkuvat edelleen. Alzheimerin tauti vaivaa naisia useammin kuin miehiä. Tutkimuksia asiasta ei kuitenkaan ole. Myös muut osavaltiot ovat taloudellisten näkökohtien havahduttamina ryhtymässä luonnonmukaisemmiksi. Happea kuluttava ja kiintoaineskuormitus on samoin alentunut tuntuvasti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Enso on investoinut suoranaisesti ympäristönsuojeluun 150 Mmk. Jätevesiemme kokonaismäärä on vähentynyt selvästi. J.L. Kasvienja eläintensuojeluseuran mukaan paikka on tunnettu liikenteen liiskaamista sammakoista. Norjalaiset kutsuvat ilmiötä aivokadoksi. Optimismi jatkuu, mutta kuten Gorbatshovin kauteen kuuluu, rakenteellisia virheitä paljastetaan. Tunnemme vastuumme ympäristöstä. Schleswig-Holsteinin hallitus esimerkiksi maksaa viljelijöille siitä, että he luonnonkasvien suojelemiseksi pidättyvät käyttämästä väkilannoitteita ja torjuntamyrkkyjä pellonpientareiden läheisyydessä. Iiris Lappalainen Lordi vihki sammakkotunnelin Englannissa suunnitellaan muunlaisiakin tunneleita kuin kanaalin alittavia. Enson tehdaspaikkakunnilla Vuoksenlaaksossa ja Kymenlaaksossa korvasimme raskaan polttoöljyn puhtaalla maakaasulla. Tunnelin kummallakin puolella on matala aita, joka ohjaa sammakot putkeen. J.L. EBENSO-GUTZEIT OY 43. Kasvienja eläintensuojeluseuran mukaan autot tappavat joka kevät koko maassa yhteensä 20 tonnia sammakoita, kun ne pyrkivät perinteisiä reittejään pitkin kutulammikoilleen. Tunneli ei auta ainoastaan sammakoita, vaan myös liikenneturvallisuus kohentuu, kun autot eivät enää liukastele tiellä mähjääntyneihin sammakoihin. Jätevesiä puhdistamaan on rakennettu Enso-Bioxja Enso-Fenox-puhdistamoja. Nordrhein-Westfalen on käynnistänyt kosteikkoniittyjen suojeluohjelm,m, Niedersachsen maksaa 4 000 maatilalle peltojen kesannoimisesta ja Hessen 15 000 maanviljelijälle viljelymaitten luonnonmukaisemmasta käsittelystä. Edelleen, maanviljelijä, joka perustaa mailleen sammakoille lammikon, saa siitä vuosittain tieympäristöajattelulle. Tunnelin vihki lordi Skelmersdale ympäristöministeriöstä. Tämä on selvinnyt Norjan tilastollisen keskustoimiston tekemässä laajassa tutkimuksessa, jossa verrattiin keskenään Alzheimerin tyyppisen tylsistymissairauden yleisyyttä sekä vesistöjen happamuusastetta ja alumiini pitoisuutta viidellä tutkimusalueella . vsk . Tutkimuksen johtaja Tiril Vogt toteaa, että vaikkei syyyhteyttä olekaan aivan sataprosenttisesti voitu todistaa, se näyttää kuitenkin niin ilmeiseltä, että enää on vain lääketieteellisesti selvitettävä, miten alumiini tuhoaa aivoja. Ensimmäisen sammakoiden alikulkutunnelin teetätti varta vasten Buckinghamshiren kreivikunta. Tunneli on hyvin yksinkertainen, läpimitaltaan parikymmensenttinen putki. Putki säilyy myös kosteana ja sileänä, mikä on sammakoiden mieleen. ULKOMAILTA taisun kymmenessä vuodessa noin 54 miljardia DM (130 miljardia Smk) vähentyneinä tukiaisina ja varastointikuluina. Jätevesipuhdistamojen suunnittelu ja tutkimustyö aloitettiin omassa tutkimuslaitoksessamme vuosia sitten. Kasvienja eläintensuojeluseuran mielestä vastaavanlaisia tunneleita pitäisi rakentaa muillekin teille normaalin teidenrakentamisen ja korjauksen yhteydessä, jolloin kustannukset olisivat olemattomat. Jupp Braun maa tuhlausta tuotannon tehottomuutta lienee lähes yhtä vaikeata voittaa kuin markkinatalouden tehokkaan tavaratuotannon aiheuttamaa tuhlausta ainakaan rakenteita rikkomatta. Innokkaat varhaiseläkkeelle lähtijät voivat sulattaa voivuoret! Luonnonhoito ylituotannon asemesta tulee halvemmaksi myös Saksan liittotasavallalle, jos sen osavaltiot SchleswigHolsteinin tapaan vähentävät tehoviljeltyä pinta-alaa. Seuran mukaan tällaiset tunnelit voivat pelastaa liikennekuolemalta myös siilejä, jäniksiä ja jopa mäyriä. Mutta suunnitelmatalouden rakenteiden aiheuttatynsuuruisen korvauksen. Näin ehkäisemme omalta osaltamme rikkipäästöjä ja ilman happamoitumista. Kaikkiaan Schleswig-Holsteinin osavaltiossa allekirjoitti viime vuonna yli tuhat viljelijää luonnonsuojelusopimuksen yhteensä 6 500 hehtaarille, josta puolet on tarkoitettu niittylinnuston suojeluun. Samoin maanviljelijät, jotka omistavat kosteikkoja, saavat pinta-alan mukaan lasketun vuosikorvauksen, mikäli jättävät kosteikot kuivaamatta ja käyttävät niitä raJolletusti vain laiduntamiseen. Tylsistymissairauden lisääntymisen syyksi epäillään happamoitumisen seurauksena maaperästä juomaveteen liukenevaa alumiinia, joka liian suurina maanna vaurioittaa aivoja. Myös eräs yhdysvaltalainen tutkija on päätynyt samanlaiseen yhteyteen vanhuuden tylsistymissairauden ja juomaveden alumiinipitoisuuden välillä. Tutkimusta esitellään Sveriges Natur -lehdessä 1/ 87. Alzheimerin taudissa aivokuoren solut kuolevat normaalia nopeammin ja aivot alkavat surkastua, jolloin ihminen tylsistyy ennenaikaisesti. Ne rakentaa oma konepajamme. Tämän lisäksi prosessitekniikkaa kehitettäessä on jo suunnitteluvaiheessa otettu ympäristönsuojelunäkökohdat huomioon. Viime vuonna maanviljelijät innostuivat tekemään sammakoille 150 lampea. Se on valmistettu betonin, hiekan ja muovin sekoituksesta, joka on paljon lujempaa kuin pelkkä betoni. SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. Hankkeisiin sijoitetut kuusi miljoonaa DM (15 miljoonaa Smk) on huomattavasti vähemmän kuin mitä olisi tarvittu ylituotannon markkinointiin. Maassa siis eletään aiempaa realistisempaa aikakautta. Sveriges Naturin mukaan ei olisi lainkaan mahdotonta, että Alzheimerin tauti olisi yleistynyt myös Ruotsissa, erityisesti Länsi-Ruotsissa, missä kaivot ovat yleisesti happamoituneet. Happamoituminen tylsistyttää Pitkälle happamoituneilla seuduilla Etelä-Norjassa kuolleisuus vanhuuden tylsistymissairauteen on selvästi suurempi kuin muualla maassa. Tauti etenee siten, että ensin menee muisti ja sitten henki. New Scientist -lehden mukaan maaliskuussa valmistui Britannian ensimmäinen sammakoiden alikulkutunneli Buckinghamshiren kreivikuntaan Henley on Thamesiin tielle numero A4155. Se on kaiken kaikkiaan melkoinen summa ja melkoisesti sillä on saatu aikaan
Siksi se suodatetaan ja kiteytetään. Osan sokerista kasvit varastoivat sellaisenaan tai tärkkelyksenä seuraavaa kasvukautta tai uutta sukupolvea varten. ohjannut luonnon valintaa luonnossa syntynyt Kun sokeriteollisuus erottaa sokerin kasvista, saadaan sokeripitoinen mehu, joka on sellaisenaan huonosti säilyvää. Kaikki kasvit .::_, i 9 ~•• '---------------~~UR~.'~"-l _______ _ --.-_ _ _ ____,. Sekä kasvien että eläinten soluissa sokeri hajoaa. Yhteyttämisessä syntyy sokereita ja samalla ilmaan vapautuu happea. Näissä kaikissa sokerilla on keskeinen rooli. Sokeritonta ravintoketjua ei ole · Eläimet käyttävät kasveja ravinnokseen ja näin muut ravintoaineet kulkevat sokerin mukana ja voimalla läpi luonnon kiertokulun. 85 95 %. Sokeria, joka on syntynyt yhteyttämisen tuloksena auringon energian voimalla. Vihreiden kasvien yhteyttäminen on luonnon valitsema tapa siirtää auringon energia maapallolla elämän käyttöön. sisältävät runsaasti vettä, n. Jos sokerit otettaisiin kasveista pois, jäljelle jäisi niin hapan tai karvas kasvinosa, että sitä tuskin kukaan söisi. Suuri osa kasvista rakentuu kuiduista, kuten selluloosasta, joka on muodostunut sokeriketjuista. Elämä perustuu yhteyttärniseen,jossa auringon energia muuttuu sokereiksi. Sokerissa on elämän maku Elollisen luonnon tärkeimmät ilmiöt ovat yhteyttäminen ja energiaa vapauttavat soluhengitys ja käymisreaktiot. Kun veden osuus poistetaan, jää jäljelle ns. Soluhengitykseksi kutsutussa ilmiössä sokerista vapautuva energia antaa kasvuvoimaa. Aikojen kuluessa luonto on ohjannut eläimiä ja ihmisiä löytämään ja tunnistamaan syötäväksi kelpaavia ja LUO,v4 A SF U 1 0M N ENN SQ 5 uKEGRIAOYR energiapitoisia kasveja tai niiden osia. Kasvit kasvavat sokerin avulla Osan yhteyttämisessä syntyneestä sokerista kas~_.___.__, vit käyttävät kasvuunsa. Samalla elintoimintoihin vapautuu energiaa. energiaa vapautuu + hiilidioksidi + G 38 ATP + 6C02 + 6H20 Elämän perusi,lmiöt ovat energian siwutuminen ja vapautuminen eli yhteyttäminen ja soluhengitys. Tuloksena on tuttua kaupan sokeria, joka on samaa sokeria kuin kasveissa on luonnostaan. rakennusaine .-------------------Kaupan sokeri on Sokeri on aina mukana rakennusaineeria, kun kasvit rakentavat vedestä ja maaperän ravinteista muita osiaan kuten rasvoja, valkuaisaineita ja vitamiineja. ::,." na 89 5 16 14 16 46 87 5 12 12 13 37 87 9 20 21 27 68 86 4 11 16 2 29 ,,) Tavallinen sokeri (sakkaroosi) on kaksoissokeri, joka on aina puoliksi frukt,oosia ja puoliksi glukoosia. Sokeri on elollisen luonnon Lähde: Varo-Laine -VeijalainenEspo-Wetterhoff-Koivistoinen: Dietary fibre and available carbohydrates in Finnish vegetables andfruits zy .. Sokerissa ei ole mitään lisäaineita eikä oikeaa sokeria voida keinotekoisesti jäljitellä. kuiva-aine. Elämän perusilmiöt Yhteyttäminen r=7 auringon r==7 hiilidioksidi + + valoenergia + 6C02 + 6H20 + 2900 kJ C6H 120s + 602 Eläinten ja kasvien soluhengitys r==7 + ~ h . Syötäviksi valikoituneiden kasvien kuiva-ainekoostumuksessa on yksi yhteinen piirre: niissä on runsaasti sokereita. Sokerin makuun on siten tavallaan koodattu elämän maku. 55 % vettä ja 40 % sokereita Sokerin maku on tästä noin puolet on tavallista sakkaroosia. Kukkien mesi sisältää keskim
Ja se maistuu myös maakravuille. Lehtinen • Sodankylä: [ -Market • Taivalkoski: T-Prima • Tampere: Stockmann, Citymatket • Vaasa: Vähäkari, K-Ruokatori Wiikare • Vaajakoski: S-Market Vaajala LINTAS. VAIN MERIMIES VOI TIEI .. Siinä viisi vahvaa vaihtoehtoa kaikille reissuhenkilöille. Blå Bandin Retkimuonat ne vettä vaille valmiit ovat saaneet jouk• koonsa ronskin uutuuden: merimiespihvin. VETIÄ VAILLE VALMIS. RETKIMUONA. Pakastekuivatut Retkimuonat ovat erinomaisia matkaeväitä. Ne painavat repussasi vain noin 165 g/pussi, mutta lisäämällä 4 dl vettä pussin sisältöön saat 500 g ravitsevaa ruokaa. •• ••• B16 Bondin retkimuonaa saat ainakin seuraavista hyvin varustetuista liikkeistä: Harjavalta: K-City Sampo • Heinävesi: Sokos Market Teerenpesä • Helsinki: Stockmann Mannerheimintie, Maxi·Market Leppävaara, Citymarket Itä· keskus, Maxi Kannelmäki • Hollola: Salpa-Halli, K-Halli KUJ1nari • Hyrylä: K·Halli Kahveri • Ikaalinen: S-Market Pelimanni • Imatra: K-Market Katrilli • Joensuu: K-Halli Mesikka, Citymarket, Vatruska Ky, Pielisaitta • Jyväskylä: Citymarke!, Ruokatori 33, Prisma Tavaratalo •Jämsänkoski: S-Market Parras • Järvenpää: Kauppamies • Kajaani: Kainuun City Tavaratalo• Kemi: Kari Market • Kerava: Citybest • Kittilä: Sateenkaari • Kokkola: Kokko· market Oy • Kouvola: Sokos-Market, Ruoka City • Kuopio: Topinhalli, KK -Market •Kuusamo: K-Kitkanviisas • Lahti: Kääpä Novatalo, Kääpä Aleksanteri • lapinlahti: K-Halli Parviainen • Lappeenranta: Tavaratalo Tapuli, K-Tavaratalo Karelia • Myllykoski: Myllymarket • Nokia: K-Tavaratalo Etu -•-Nurmijärvi: Nurmijärven kauppa •Oulu: Citymarket • Pieksämäki: K-Tavaratalo Kaleva • Pihtipudas: K-Halli Kauppa Oy • Pori: City Raineri • Porvoo: Cityhalli • Pudasjärvi: Pudasjär~en Osuuskauppa • Raisio: K-Tavaratalo Raisio Center • Riihimäki: K-Market Vuorinen • Rovaniemi: MarkkinaMarket • Ruovesi: S·Market Ruori • Salo: Salon K-City • Savonlinna: K-Tavaratalo Norppa • Seinäjoki: A. ~--~ RJlTI{IMUONA · FRILUFTSRÄ'ITER Lihariisioata herkkustenillt.-. Merimiespihvin lisäksi on tarjolla tomaattilihamakaronipata, kanavihannespata, lihamakaronipata sekä lihariisipata herkkusienillä. Kaikissa on mukana myös liha
7 16. lrtonumero 25 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. Translaced by Leigh Plescer SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. 8. by A uli Kilpeläinen Suomen Luom o 46 (4): 17 Just 20 kilometres fro m the centre of the Finnish capital !ies a 200 squa re kilometre expanse of practicall y virgin forest which has survived because of it s convenience to the Helsi nki Metropolita n Area as a recreation area. 1987 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. (953) 17 358 Pertti Siilahti Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh . Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismai hin 180/ 160 mk (kestotil.), muualle 200 mk. (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (puheenjohtaja), 90-191 2010, Pentti Forsten, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Macci Juntunen, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Pekka Peura, Penui Rauhala, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUES IHTE ERIT Varsinais-Suo mi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 4951 20 100 Turku puh . (960) 31 1 550 Liisa Viitala Uusimaa Perämiehenk . (90) 876 9100 Postim yyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-LIITTO ry. 3. vsk.. SU0MENLLJONTO Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00 151 Helsinki puh. 10. Sap by Tapio Lindholm Suomen Luomo 46 (4):28 The fac t that in spring sap begins to ooze down the trun ks of birch trees did not escape the attentions of ' Fin ns' even in prehistoric times. Most obvious are ten or so species of waders which include the temminck' s stint and red-necked phala rope. 1. Loca l inhabitants do not wa nt the proposed skiing centre, while 180 Helsinki University professors and researchers recently signed a petitio n in favour of the preservation of Nu uksio. Some of Finland 's 500 or so da ndelion species have proved to be every bit as tasty as species eaten in Fra nce and the Uni ted States . Da ndelions are li kely in the future to be used, however, as an ingredient of salads. (90) 642 88 1 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15, kesäkuukausi na klo 8.3015.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joucsamo, pääsihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Kyllikki Jokela, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. Along the edges of palsa mires one can find numerous hillocks marking the dens of Arctic foxes . 9. toimittaja Antti Halkka Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala , Heikki Toivonen, Ritva Veijonen . ). Osoitteenmuutokset kirjallisesti. The Finnish Association fo r Nature Protection has also repeatedly stressed the significance of this valuable a rea. Now the fu ture of this lovely locality !ies in the balance. The dandelion is also a very useful pla nt. When populations of these small mammals are high, their numbers a re reduced by predators which include the long-tailed sk ua, short-eared owl and snowy owl. Sap has traditio naly been drunk either in its natural form or di luted with water. Voles a re common on such mires, while lemmings are also occasionally fo und . SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh . 10. As ta pping off la rge qua ntities of sap tends to debilitate a tree, Fin ns a re urged to ' milk ' their own trees rather those belonging to their neighbours. Though collectively referred to as "the dandelion", there are in fact several hundred species of these pla nts in this country. 11 Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksista, joista ei ole etukäteen sovittu . Ti lausmaksun voi maksaa myös ps-tili 608 2 1-1. One overlooked inividual, or one growing on the neighbour's side of the fence, is enough to sta rt a whole colony growi ng again from seed . The best alterna tive would a ppear to be to turn Nuuksio into a national pa rk . Tilaushinnat 1. 46 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIM ISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh . 1. 9. 198630. 7. Elias Lönnrot, who among other things pu blished collections of Finnish fo lk poetry, in his fl ora of 1860 quoted the dandelion as a remedy for stomachache, ja undice, a nd even mental ill ness ! Fin ns have also noticed that da ndelion blossoms (actually inflorescences) make good wines and 'sima', a traditiona! Fi nnish mead, while the roots can be eaten as a vegetable. 6 14. 11 A 17 00 150 Helsinki puh. Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . (931) 131 317 klo 913 Harri Helin, vs. (921) 30 1 141 Jaana Gusrnfsson Pohjois-Po hjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90 100 Oulu puh. päätoimittaja Jorma Laurila Toimitussihteeri Ritva Kupari Vs. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari . by Seppo Vuokko Suomen Luonto 46 (4):24 With a distri bution extending right up to the northernmost districts of Lapland, the dandelion ranks as Finla nd's commo nest flowering herb. 9. The Palsa mire summer in the permafrost by Heikki Willamo Suomen Luonto 46 (4):30 A habitat unique to Finland 's nort hernmost regio ns is the palsa mire. (98 1) 15 828 Macti Tynjälä Pirkanmaa, Keski-Suo mi ja Vaasan lääni ltsenäisyydenkatu 1 33100 Tampere puh . Ancient practices li ke this are presently being revived . Countless numbers of insects gather over and around their pools a nd the number of birds may top 300 pairs per squa re kilometre. The latter, exemplifying a sort of avia n feminism, leaves the matter of incubation entirely to the male! Ma king use of a n overabundance of food, the temminck's stint on the other ha nd ma nages to rear two broods durfor Nat ure Proteccion ing the season. (90) 642 881 Vs. Mixed with malt, it ma kes an excellent mild beer. (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUK I OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh . Unfortunately the dens are ali too commonly empty, as the animal has declined ala rmingly in num bers. (90) 655 377 Ilpo Kuronen, vs. (90) 171 250 Kansainvälinen luonnonsuojelulii110 Summaries of the Main Articles Suomen Luonto (Nature of Finland) Published by the Finnish Association A ddress: Perämiehenkatu J J A 8 00150 H elsinki 15, Finland T he dandelion weed o r vegetable. The arctic summer brings the palsa mires to li fe. Will Nuuksio survive. This species compromises, with both parents incubating. ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti Faktamedia Snellmaninkatu 15 A 2 00 170 Helsinki puhelin 90-60 1 848 Värierotteluc Forssan Kustannus Ky Painopaikka ~SAN ffelr-1RJAPPi#IO 0V Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry Aikataulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 5 15. Perämiehenkatu 11 A 34, 00 150 Helsinki puh. Generally considered a weed , the plant receives a good deal of attention from gardeners anxious to perfect methods of eradicating it. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenille 150 mk/ 130 mk (kestotil. To counteract the effect of these, the Uusimaa province environmental protection society decided to declare Nuuksio its project theme fo r the year. !ts enemies include logging, 'summer house urbanisation' and especiall y a planned competition skiing centre . lt is composed of hillocks with a core of ice which refuses to melt even in the warmest part of the year. Once abundant in Finland , the species is now represented by a mere 20-30 individuals. Despite concen ed effon s, the dandelio n generally wins in the end. lt is tough little plant a nd produces seeds in the fa miliar 'dandelion clocks' in liberal quantities
kiila soidinpaikoilla . Jos tähän tilanteeseen joutwsm, yrittäisin muistutella itselleni, että en kuulu karhun ruokalistalle, ja näyttää mahdollisimman vaarattomalta. Seppo Vuo/anto Kesäruokinnan haitat ·Milloin talviruokinnan voi lopettaa, ettei kävisi niin, että juhannuksena on koko pesue lintulaudalla. Koiraat kerääntyvät rituaalisiin soidinleikkeitelevat naaraita soitimelte. sä jo syksyltä ja pariuskolliValkokauluksilla on erityissuus säilyy keväiseen pesinasema suokukkojen soitimeltään saakka aina siihen ta, sillä ne voivat liikkua kaikunnes poikaset kuoriutuvat. Kun ensimmäisten pesueiden kuoriutumisen aika koittaa, ei koiraiden sukupuolinen aktiivisuus vielä ole loppunut. Onko nyt suokukoillakin toteutumassa tasa-arvo. Valkokaulus on painettu maahan ja tumma on päässyt tilanteen herraksi. Saapuneet muuttolinnutkin voivat olla jo muuttomatkan rasittamia ja niiden ravinnon tarve tavanomaista suurempi. Soidinleikit ovat kuipaljon sorsia, esimerkiksi Heltenkin verettömiä , korkeinsingin rannoilla ja purojen taan höyhenet joskus pöllyävarsilla. Onko kesään jatkuvasta ruokinnasta jotakin haittaa. Takaa-ajolennot päättyvät usein sukupuoliseen väkivaltaan. Parasta on välttää yllättämästä karhua ja antaa sille mahdollisuus väistyä ajoissa, jos arvaa sen olevan jossain läheisyydessä. Takaa-ajolentoihin eivät osallistu kyseisten naaraiden omat koiraat. Luonnossa sen sijaan muunnelmia esiintyy jatkuvasti. Haudonta-aikana nähdäänkin yleisesti usean koiraan ajavan innokkaasti takaa yksinäisiä naaraita. Seppo Vuo/anto Väkivaltaiset urossorsat Mikä on syynä, kun urossorsa hakkaa päähän poikuettaan johdattavaa naarassorsaa niin, että se kuolee. Talviruokinnan voi lopettaa silloin, kun maa paljastuu lumen alta. hin perinteellisille paikoille. Tämän Haudonnan aikana naaraiden Kesään jatkuvasta ruokinnason arveltu johtuvan siitä, että sukupuolinen aktiivisuus lakta on se haitta, että linnut valkokaulukset liikkuvuudelkaa, mutta koirailla se ei laklämpimänä ja kosteana kesälaan saavat soidinpaikat näkykaa. Seppo Vuo/anto Karhun kanssa si I mätysten Mitä pitää tehdä, kun karhu tulee metsässä vastaan. Etologinen kirjallisuus selostaa suokukkojen soidinta siten, että valkokauluksiset koiraat ovat erityisasemassa. Soidinreviirin omistava tummakauluksinen sallii valkokauluksisen tunkeutua reviiriin eikä tappele sen kanssa, "korkeintaan nykii varovasti kauluksesta". Olemme radion luontoiltoihin saaneet useamman kerran tätä osoittavia havaintoja. Sorsat pariutuvat yleenläisten tuottaminen. Luonnonystävä toimii siis tilanteesta riippuen . Näin poikasiaan hoitavat naaraat joutuvat saman väkivaltaisen käytöksen kohteeksi . 47. Kuitenkin vielä tärkeämpää on muistaa, että itseään ja erityisesti pentujaan puolustaessaan "nalle" on suurten voimiensa tähden hyvin vaarallinen. Kun meillä ei ole mahdolliVahvimmat koiraat onnistuvat suuksia kysyä asiaa sorsilta, valloittamaan reviirin soidinvoimme vain yrittää tehdä alueen keskeltä ja heikommat johtopäätöksiä lintujen käytjäävät alueen reunoille. Naatäytymisestä. Tosin ne saattavat seurata tilannetta perässä lentämällä. Oheinen Tanskassa kesäkuussa otettu valokuva osoittaa kuitenkin muuta. vsk. naaraille, jotka ovat menettäneet pesueensa tai jotka eivät ole onnistuneet pariutumaan lainkaan. Käyttäytymisen kuvauksissa on yleensä se vaikeus, että on kuvattava yleisintä tai keskimääräistä tilannetta. Kuva osoittaa, että valkokaulus on päästetty vahvan koiraan reviirille naaraiden tuntumaan. Kun liikkuu karhun kanssa samalla alueella, on hyvä pitää mielessään, että ihminen ei kuulu karhun normaaliin saalisvalikoimaan ja että karhu välttää ihmiselle näyttäytymistä. Matti Helminen 00151 Helsinki. Vai liittyykö tämäkin tilanne vielä varovaiseen kauluksen nykimiseen. Keväällä yllättävien takatalvien aikana, jolloin sataa lunta ja maa jäätyy, olisi kuitenkin pidettävä huolta lintujen ravinnon saannista. Jos karhu kaikista varotoimista huolimatta hyökkää esimerkiksi pentujaan puolustaakseen, jää ainoaksi keinoksi "lyödä maihin" mahalleen ja " leikkiä kuollutta". Kuva todistaa juuri tämän. Mielenkiintoinen kuva! Suokukoilta on, kuten tunnettua, ryhmäsoidin. Vaikka se kuvan tilanteessa näyttää tummaa heikommalta, sille kuitenkin ilmaantuu riittävästi tilaisuuksia myös paritteluun. Selän kääntäminen ja silmitön pako eivät ole suositeltavia keinoja, sillä karhu on kuitenkin maastossa ihmistä nopeampi . Kysymyksiä asiantuntijoille voi lähettää osoitteeseen Suomen Luonto, PL 169, SUOMEN LUONTO 4/ 87 46. KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat Mustakauluksinen suokukkouros muistuttaa valkokaulusurosta sen asemasta soidinreviirillä kahden naaraan seuratessa sivusta. Jos kuitenkin toteaa olevansa polulla silmätysten karhun kanssa, on parasta vetäytyä taakse tai sivulle koko ajan karhua tarkkaillen, t.s. Hyvä keino on liikkua äänekkäästi jutellen tai vaikkapa vihellellen. Jos naaras ei onnistu karkottamaan koiraita kintereiltään ja jos liian monet yrittävät parittelua, saattaa naaras hukkua koiraiden lähentelyihin. Suokukat eivät voi saaKysymyksessä on sukupuovuttaa tasa-arvoa vaan vahliseen käyttäytymiseen liittyvä vimpien oikeutena on jälkeilmiö. vät. Suokukan soidinhan on täysin äänetöntä. Kyseessä oleva raat hakeutuvat parittelemaan ilmiö on kuitenkin yllättävän yleensä vahvimpien koiraiden tavallinen sieltä missä pesii kanssa. Helposti saatavilta oleva lintulautaruoka ei myöskään ole parasta mahdollista poikasten ravintoa. Sukupuolisesti aktiiviset koiraat käyttäytyvät saannönmukaisesti väkivaltaisesti naaraita kohtaan jo haudonnan aikana, milloin nämä ilmaantuvat ruokailemaan. Tämän tarkoituksena on kautena saavat helposti tautemään pitkälle ja näin houkutvarmistaa uusintapesueet niille ja lintulaudan välityksellä. Talvisin siemeniä syövät linnut ruokkivat useimmiten poikasensa hyönteisravinnolta, minkä takia ei ole viisasta tarjota kesällä siemenravintoa . Valkokauluksiset tasa-arvoistettu. tehdä itsensä karhun kannalta vaarattomaksi
' YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN, UUDEN SUKUPOLVEN ---PESUKONE! EKO LAVAMAT521 Suuri täyttömäärä: 3,7 kg. linko. Portaa•~• .,..\ ton lämpötilan .. '{-I t;._ \f: \ \ uf>..''" t>~s ~~tJ\tJ\ 1 --€ f>..\)1 t>U~. \ , säätö. Monipuoliset pesuohJelmat. Tehokas ~00kierroksen •• Ll~~ -r--rP\.. \J f>.