M uuttohaukan paluuta odotan. Ammattitaitoisten ihmisten arviot muuttokyyhkyjen määristä ylittivät 1800-1 uvun alku puolella miljardin rajan, mutta vuosisadan loppuun mennessä luonnonvarai'nen kanta o li hävinnyt, pian sen jälkeen eläintarha! inn utkin. Filosofian ylioppilas Linkola on perinjuurin tiedemies ja tekee selkoa asioista pedanttisen tarkasti, kuten nuoreen tieteellisyyteen kuuluu. S uomen luonnonsuojeluliike on kirjannut monta voittoa. Ehkä tämä ihmisen maa ilma vihaa vapaita kulkijoita: lähes yhtä synkästi oli käydä muuttohaukalle, tieteeksi Falco peregrinus, jossa peregrinus tarkoittaa "ulkomainen, vieras, muukalainen". Paras esimerk ki tällaisesta on muuttokyyhkyn, Pohjois-Amerikan runsaimman linnun, häviäminen 1800-luvulla. Juuri tällaiset lajit yleensä säilyvät hyvin . jalohaukka biotooppivaatimuksiltaan rajoitettuna, äärimmäisen kotipaikkauskollisena, pitkäikäisenä ja ennen kaikkea aukeilla pesimäpaikoillaan näkyvänä, kuuluvana ja ilman muuta kävijän huomion herättävänä lintulajina on ainutlaatuisen kiitollinen kuvantunlaisen "valtakunnallisen inventaarin" kohde". On kuin näissä ilmameren turboissa olisi sama paha taika kuin vaeltavassa juutalaisessa, Jerusalemin suutarissa, jonka ilmestyminen on tiennyt ruttoa ja nälänhätää, ja juutalaisten onnettomat vaiheethan ovat valitettavan hyvin tiedossa. Hitaasti kasvavat parimäärät antavat toivoa . Muuttohaukka on todellinen kosmopoliitti: niitä on pitkin Euraasiaa, mutta myös Pohjois-Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa. Loistavia voittoja on, että muuttohaukan palu_u näyttää katastrofista huolimatta mahdolliselta. Pentti Linkola kirjoitti 1964, kun oli käynyt selväksi, että muuttohaukan romahduksen olivat aiheuttaneet ympäristömyrkyt: "Hirvittäviä tosiasioita hirvittäviä myös siksi , että muutenkin vähävoimainen luonnonsuojeluväki näin joutuu hajoittamaan toimintaansa yhä uusille, aikaisemmin aavistamattomille katastrofialueille!" Kävi niin kuin Linkola toivoi: yleinen ja lakiasäätävä mielipide heräsivät, kun DDT ja sen sukulaiset tekivät tuhojaan Suomenkin luonnossa. sellainen Haukka on monin kerroin tuhoisimpi tappamaan metsän riistaa kun Kanahaukka sen lento on monin verroin nopeampi kun Kanahaukan se ottaa ilmassa saaliinsa armotta kiinni ja silloin on sen Linnun tuho Metsot ja teeret ja Sorsat ovat sen jokapäiväistä ruokaa." A. "Joskus kuulee puolileikillisesti mainitta van, että luonnonsuojeluväki suorastaan pyrkii maalaamaan asioita synkemmäksi kuin ne ovat ja että käsillä olevan tapaiseen tutkimukseenkin liittyy jo ennakolta tietty väSUOME LUONTO 4/ 88 47. Osittain tekstien imu syntyy karun totuuden vähittäisestä paljastumisesta, mutta osa tulee silti alku peräisai neistosta . Yhtä odottaa ja toista tapahtuu, kun ei huomaa niitä piema muutosten mahdollisuuksia, jotka vuosien saatossa vyöryvät vuolaiksi virroiksi . Pentti Linkola Suomen Luonnossa 1959: " ... Se on usein pesinyt vaikeapääsyisillä kalliojyrkänteillä ja on ollut verraten runsas. Paul Hermann Mi.iller keksi, että DDT on tappavan tehokas hyönteismyrkky mikä siunaus malariasta ja muista hyönteisten levittämistä taudeista kärsivälle maailmalle! Turvallisuuden tunne piilottaa katastrofin idut. Katastrofi n keskelläkin voi toivon siemen itää. Valoa: "Erikois Haukkoja on eräs laji jota näillä paikkakunnilla nimitetään Falkki Haukka ... T od istel lessaan että muuttohaukan vaino olisi perikadon ensimmäinen syy, Linkola siteeraa maanviljelijä A. Näen keskipohjalaisen entisen muuttohaukkasuon maisemat silmieni edessä. Tällaista arjen dialektiikkaa näkee. Muuttokyyhky ei ollut liikkuvainen vain suomeksi, vaan myös amerikaksi (Passenger Pigeon); samaa todistaa tieteellinen nimikin, Ectopistes migratorius. L ääketieteen Nobel vuonna 1948 annettiin Paul Hermann Mi.illerille, sveitsiläiselle kemistille ; jonka vuonna 1939 tekemä keksintö kuitenkin heitti muuttohaukan veitsenterälle ja sai aikaan puheet äänettömästä keväästä: myrk yttyneestä maailmasta, 2 jota ei enää elävöitä lintujen konsertti. Varsinkin pitkäikäisiin eläimiin ehtii kertyä myrkkymääriä, jotka ensin häiritsevät lisääntymistä ja sitten yksilön omaakin elämää. Kiinnostavia kirjoitukset ovat monestakin syystä. DDT:n käyttö on vauraissa maissa kielletty, koska se hajoaa luonnossa tolkuttoman hitaasti. Valon oikeinkirjoituksesta en välitä, mutta huvittavuuden ja liioittelujen läpi havaitsee, että A. Kaikille on tuttua se, että DDT:n tuho oli sen teho, ainakin rikkaassa maailmassa, jossa ihmishengellekin annetaan arvo. Kirjoitukset 1950luvun lopulta ja 1960-luvun alusta ovat edelleen täysipainoisia. Toissa kesänä muuttohaukka kävi jo tunnustelemassa paluuta, toivon. Ei muuttohaukka. Valo oli todella nähnyt muuttohaukan ja todennut, että jonkinlainen primus inter pares on kysymyksessä. S uomen Luonnonsuojeluyhdistyksen historiassa Pentti Linkolan muuttohaukkaselvitykset ovat ulj as ja opettavainen luku. LUONNONSUOJELUN VOITTOJA Teksti: Olli Järvinen Kuvitus: Inari Krohn Turvallisuuden tunne piilottaa katastrofin; toivo hukkuu katastrofiin J oka itsensä alentaa, hänet ylennetään ja päinvastoin; näin muistelen sanotun Raamatussa. vsk .
4. Mielestäni koko selvityksen synkin tulos on juuri havainto tuhoutumisen nopeudesta ja keskittymisestä viimeisille vuosille, koska se epäilemättä symbolisoi koko luontomme kohtaloa: samalla kun luonnonsuojelu on sinänsä sekin nopeasti alkanut kantaa suurta hedelmää, ovat kuitenkin luonnon kärsimät tappiot aineellisen kulttuurin tehokkaiden uusien tuulien puhaltaessa kymmenkertaisesti nopeammat." "Sen jälkeen kun ylläolevan tutkimuksen käsikirjoitus valmistui ja sen antama, kaikille luonnonystäville masentava tulos muuttoeli jalohaukkamme kannan suorastaan romahdusmaisesta heikkenemisestä tähän saakka oletettuja tai laskettuja arvoja tavattomasti pienemmäksi, tuli tunnetuksi, laati valtion luonnonsuojeluvalvoja kirjoittajan aloitteesta ja yhdistyksemme johtokunnan kannattamana maatalousministeriölle ehdotuksen tämän linnun täydellisestä rauhoittamisesta. Varustautuessani keväällä kertyneen runsaan ja houkuttelevan pesäpaikka-aineiston mukaan kesän tarkastuskäynneille varasin jalohaukanpoikasia varten viitisenkymmentä rengasta; niistä saatoin käyttää 2. ri, koska se on tehty Luonnonsuojeluyhdistyksen eikä tieteellisen laitoksen aloitteesta: pyritään nimenomaan osoittamaan, että huuhkaja tahi jalohaukka ovat katastrofaalisesti vähentyneet." "Erityisesti jalohaukan osalta on kuitenkin sanottava, että inventaarin murheellinen lopputulos on yllättänyt sekä luonnonsuojeluväen että ornitologit, tämän kirjoittajan niiden muassa. 1959." 3. " SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Valtioneuvosto hyväksyikin jalohaukan rauhoitusasetuksen ja tasavallan presidentti allekirjoitti sen 30. vsk. " Pääsyynä siihen, että jalohaukkamme ovat päässeet tuhoutumaan lähelle sukupuuton rajaa melkein huomaamatta, on kuitenkin vähenemisen tavaton nopeus
. . .......... . 28. ... . 68 Luontoillan asiantuntijat vastaavat Summaries of the Main Articles....................... Seppo Vuokko: Laaksojemme lilja................... ... . .. . . 44 Lasten luontoleireillä on hauskaa. .......... ........................... Martin Forsius ym.: Järvien happamoituminen etenee........................... . . . SUOMEN LUONTO Päätoimittaja Tapio Lindholm Toimitussihteeri Ritva Kupari Toimiuajac Jorma Laurila Anlli Halkka Taittaja Markku Tanttu Toimitusneuvosto Veli-Risto Cajander, Olli Järvinen, Lassi Karivalo, Antti Karlin, Juhani Lokki, Taisto Rantala, Heikki Toivonen, Ritva Veijonen. . Tilausmaksun voi maksaa myös ps-tilille 608 21-1. 70 Liikettä lakin alla: Alkovuokko.................. 9. 8. vuosikerta 4 • 1988 Olli Järvinen: Turvallisuuden tunne piilottaa katastrofin; toivo hukkuu katastrofiin.................. . . 4 LUONNONYSTÄVÄN AIKAKAUSLEHTI Julkaisija Suomen luonnonsuojeluliitto ry. (90) 876 9100 Postimyyntiä koko maahan Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö: LUONTO-UITTO ry. Vuosikerta Suomeen ja Pohjoismaihin 190/ 170 mk (kestotil.), muualle 210 mk. 28. . .... (953) 17 358 Pertti Siilahci Lappi Rovakatu 26 96200 Rovaniemi puh. ...................... ... . 9. . Jyrki Heimonen: Viikko paratiisisaarella........... Miten tästä eteenpäin. ... 198730. . ....... . Teuvo Suominen: Suomen luonnonsuojeluliitto eilen, huomenna... ........... . . .. . . ........ (90) 642 881 / säätiön asiamies SUOMEN LUONNONSUOJELUN TUKI OY Hiirakkotie 6 01200 Vantaa puh. Uusimaa Perämiehenk. . . 26 Joutsen on kansallislintumme. ............................... . . . 56 Mielipiteitä, keskustelua......... . . .... . . .... 9. ..... . (931) 131 317 Harri Helin Saimaan alue Katariinantori 6 53900 Lappeenranta puh . . . .... ..... (960) 311 550 Riiua Laakso, vs. . . ..... . . (90) 642 881 Maanantaista perjantaihin klo 8.30-16.15 , kesäkuukausina klo 8.30-15.30 Hannu Hakala, toimistopäällikkö Esko Joucsamo, pääsihteeri Atso Juote, järjestösihteeri Terho Poutanen, tiedotussihteeri Pirkko Holappa, taloussihteeri Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja Tiina Toivanen-Taikka, kanslisti Liisa Leskinen, opintosihteeri, OK-opintokeskus, Mariankatu 12, 00170 Helsinki, puh. . Toimitus Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki postiosoite: PL 169, 00151 Helsinki puh. . . . . Tilaushinnat 1. ... ... . 67 Kysy luonnosta.......... 11 A 17 00150 Helsinki puh . ..... . . . ......... 23. . . . Osoitteenmuutokset kirjallisesti. Juhlanumeron 4/ 88 hinta 35 mk, myynti Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n ja Akateemisen kirjakaupan myymälöissä. 11 Niilo Söyrinki: Kaarlo Linkolan satavuotismuisto ..... . ... . 46 Lappikaan ei ole turvassa happosateilta. . 30 Kielo on kansalliskukkamme. (90) 171 250 SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Aulikki Alanen: Lehtojen suojeluun vauhtia....... 6 Rauno Ruuhijärvi: 50 luonnonsuojeluvuotta...... . . . Nyt on suojelutyön käynnistämisen aika. 38 Maamme lehdot on tutkittu. . . . . Suomen luOIJnonsuojeluliiton jäsenille 160 mk/ 140 mk (kestotil.). 2 Kotimaasta . Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Kajaaninkatu 13 90100 Oulu puh. (921) 301 141 Veijo Peltola, vs. . . . . . Perämiehen katu II A 17, 00 150 Helsinki puh . 10. 21 Aktiivinen suojelu tehoaa. 16 Miten luonnonsuojeluliitto vastasi ajan haasteisiin 1960ja 70-luvuilla. ... . . Antti Haapanen: Laulujoutsen pelastui sukupuutolta . . . 32 Karhu on kansalliseläimemme. . . . 71 Suomen luonnonsuojeluliitto ry TOIMISTO Perämiehenkatu 11 A 8 00150 Helsinki puh. Herkästä kansalliskukastamme enemmän sivuilla 30-31. . . . Tero Sipilä ja Heikki Hyvärinen: Saimaannorpilla on toivoa................................. 7 15. . . 52 Benjam Pöntinen: Punajalkojen häät................ 6 16. . . . . 55 Ulkomailta.................................................. ... 8. .. . ..... . vsk.. . 1988 Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Toimitus ei vastaa lähetetyistä kuvista tai kirjoituksisla, joista ei ole etukäteen sovittu. ... ISSN 0356-0678 Ilmoitusmyynti FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 00530 Helsinki puhelin 90-701 7037 Värierottelut Forssan Kustannus Ky Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen llmestymisaikacaulu Aineisto No toimitukseen Ilmestyy 5 1i: 7. . ... ..... .... .......... . . . . 12 Henkilökuva luonnonsuojelutyön käynnistäjästä ja kuvaus Luonnonsuojeluyhdistyksen alkuajoista 50 vuoden takaa. . ... . . ....... . . (90) 176 633 LIITTOHALLITUS Rauno Ruuhijärvi (puheenjohtaja), 90-191 2010, Kaj Granberg, Timo Hokkanen, Markku Kuortti, Tapio Lahti, Timo Lehtonen, Seija Marjamäki, Marjaana Närhi, Tuomo Ollila, Pekka Peura, Hannu Rautanen, Esko Saari, Jari Ylänne ALUESI HTEERIT Varsinais-Suomi ja Satakunta Läntinen Rantakatu 49-51 20100 Turku puh. Antti Halkka: Kuninkaan paluu.......... . JO. (90) 655 377 Ilpo Kuronen SUOMEN LUONNONSUOJELUN SÄÄTIÖ puh. . . .. .. . . . . Matti Nummelin: Jukka Salo, suomalainen Amazon-tutkija....... 47. . Kansikuva: Kesäisen kielon on kuvannut Pauli Nieminen. (90) 642 881 Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto, Irma Kaitosaari. . (981) 15 828 Maui Tynjälä Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Vaasan lääni Laukontori 4 33200 Tampere puh . ..
Ympäristöstä vastuunsa tunteva kansa on paras takuu luonnonsuojelun jatkuvasta etenemisestä. Luonnonsuojeluliitto on saanut voittoja, mutta luonnon kokemat kokonaistappiot ovat ikävä kyllä olleet voittoja suuremmat. Asiat ovat tulleet monitahoisemmiksi ja kohtalokkaammiksi. Suomen luonto on sinä aikana myllätty ylös alaisin. Vaikka Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta on ollut voittojen ohella myös tuulimyllyjä vastaan taistelemista, on liitto suoriutunut tehtävästään kunnialla. Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa suoraan Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa, vaikkei vuonna 1969 tapahtunut muutos ollutkaan pelkkä nimenmuutos, vaan myöskin todiste järjestön aatteellisesta uudistumisesta ja toiminnan valtakunnallistumisesta. Saastunutta on koko Suomi. Luonnonsuojelu ei ole enää pelkästään akateeminen tai moraalinen kysymys, vaan tiedollinen ja poliittinen kysymys. Liiton näkökulmia olisi kuunneltava yhä enemmän niin talouselämän kuin sisäja ulkopolitiikan päättävissä elimissä. Koskiensuojelulaki suojelee vain viimeiset jäljellejääneet kosket ja valtaosa vaelluskalakannoistamme on tuhottu. Oli ehkä onni yhdistyksen alkutaipaleelle, että ensimmäisenä puheenjohtajana oli kasvitieteen professori ja yliopiston rehtori Kaarlo Linkola. Kulunut puoli vuosisataa on ollut ennennäkemättömän muutoksen aikaa. Luonnonsuojeluongelmat eivät ole pelkästään yksittäisten lajien ja luontokohteiden suojeluun liittyviä erillisratkaisuja, vaan kyse on koko luontomme terveydestä. Luonnonsuojeluliittokaan ei voi antaa ratkaisuja, vaan se voi etupäässä osoittaa ongelmia. Ja liitolla kyllä riittää tekemistä. Kuolan niemimaalta Neuvostoliitosta tulevien saasteiden vaikutusten tultua ilmi on myöskin myytti etelän saastuneisuudesta ja Lapin puhtaasta luonnosta murentunut. Luonnonsuojelutyö on muuttunut vaikeammaksi. Eräs merkittävimpiä luonnonsuojelun voittoja on kuitenkin ollut käännös asenteissa suhteessa luonnonja ympäristönsuojeluun. Tätä ei olisi varmastikaan tapahtunut ilman luonnonsuojeluliiton ja sen lukuisten aktiivien toimintaa. Asiat ovat myös vaikeutuneet. SUOMEN SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Haasteet kasvavat ja toiminnan on ulotuttava yhä laajempiin yhteyksiin. Luonnonsuojelun voitoilla on kuitenkin synkkä kääntöpuolensa. 5. Soidensuojelun voittoon sisältyy tosiasia, että suojelualueet ovat vain näytteitä entisestä uhkeasta suoluonnostamme. Ei ihme, että moni tosi luonnonystävä haikailee vuosikymmenten takaiseen 11.!ontoon. Hänen asemansa ja henkilökohtaiset ominaisuutensa olivat todella tarpeen, ettei Luonnonsuojeluyhdistyksen toiminta olisi lakastunut alkuunsa. Juuri luonnonsuojeluliitto on ollut se katalyytti, joka on vauhdittanut ja suunnannut suomalaista ympäristömieli pidettä. 1988, sillä samaisena päivänä vuonna 1938 perustettiin Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. Yhä selvemmin näemme, että ilman tietoa ongelmiin ei myöskään ole ratkaisuja. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys aloitti akateemisena ja kulttuuriyhdistyksenä. Nyt voimme ylpeillä monien eläinlajien kantojen elpymisestä, monien luonnonsuojelualueiden perustamisesta, koskien suojelusta, saastenormien ja lainsäädännön kehittymisestä kuin kasvavasta ympäristövirkamiesten ja naisten armeijasta. Vakuuttava esimerkki tämän hetken vaikeista luonnonsuojeluongelmista on ilmansaasteiden aiheuttama ekosysteemien happamoituminen. Tapio Lindholm 5. Onko meidän alistuttava siihen, että omat saasteemme ja rajojen ulkopuolelta tulevat saasteet syövyttävät kaiken senkin mitä luonnonsuojelutyössä on saatu aikaiseksi. Kun käyskentelemme metsäisellä suojelualueella, olemme vain pienen metsänsirpaleen sisällä. vsk. Luonnonsuojelutyön tarve kasvaa Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää 50 vuotta 27. Suomen luonnonsuojeluliitto on varoituksissaan ja huolissaan Suomen luonnon tulevaisuudesta ollut valitettavasti usein muita edellä ja oikeassa. Ei ehkä ole sattumaa, että hän kykeni sytyttämään .aidon luonnonsuojelun kipinän niin yhdistykseen kuin omiin poikiinsa. Niinpä Suomen Luonto -lehti haluaa onnitella julkaisijaansa sen puolivuosisataisjuhlavuonna ja toivottaa vielä nuorelle järjestölle vireätä ja tuloksekasta tulevaisuutta
Ruotsissa polton osuus on 50 ja Tanskassa 70 prosenttia. syöpää sekä immuunijärjestelmän ja lisääntymiskyvyn häiriöitä. Selvitystyön tuloksien odotetaan valmistuvan vuoden lopussa. Aika näyttää, toiko vastuuviikon teema mitään näkyvää luterilaisen kirkon toimintaan. Koostumukseltaan hyvin sekalaisesta yhdyskuntajätteestä voidaan ottaa talteen ainakin paperia ja pahvia, jätepuuta , metalliromua ja lasia. Niiden terveysja ympäristövaikutuksista ei tiedetä vielä kaikkea, mutta niiden epäillään aiheuttavan mm. Meillä pahamaineisten Kyläsaaren ja Mukkulan polttolaitoksien hävittämisen jälkeen tupruttelee enää Turun polttolaitos savukaasujaan ilmoille. Pääkaupunkiseudun esimerkin mukainen hyötykäyttö-kompostointi -ratkaisu tuottaisi vähemmän kaatopaika:lle menevää jätettä kuin polttolaitosratkaisu, johon vielä lisättäisiin rakennusjätteen ja paperin hyötykäyttöä. Keskusteluissa kävi ilmi, että kirkoilla on suuria tehtäviä luontoa puolustettaessa. Alan huippua edustaa LänsiSaksassa kehitetty, kallis jätetehdas (Abfall fabrik), jonka tavoitteena on muuttaa kaikki poltettava jäte epäorgaaniseksi aineeksi . Uusien polttolaitosten sijoittamista pääkaupunkiseudulle ja ainakin Jyväskylän seudulle selvitetään ympäristöministeriön ja Ekono Oy:n yhteistyönä . Myrkylliset klooriyhdisteet Haitallisimmat yhdisteet, Joita syntyy poltettaessa jätteitä alle 900 asteen kuumuudessa, ovat kloorattuja orgaanisia yhdisteitä, kuten polyklooratut dibentso-para-dioksiinit (PCDD) ja dibentsofuraanit (PCDF). vsk.. Pääkaupunkiseudulla on selvitetty myös kompostointi-biokaasulaitoksen rakentamismahdollisuuksia. Vaikka jätteen käsittely jätetehtaassa maksaa noin 1 000 D-markkaa tonnilta, on Länsi-Saksassa päätetty tehdä kaikki polttolaitokset tulevaisuudessa tällä periaatteella. Kaikelle laitoksen tuottamalle kompostille löytyisi käyttöä pääkaupunkiseudun viherrakentamisessa. Jätehuollossamme tehdään kauaskantoisia ratkaisuja lähivuosina. Näin kallis investointi vähentäisi Taisto Rantalan arvion mukaan vääjäämättä muuhun jätehuollon kehittämiseen sijoitettavia varoja. Savonlinnassa järjestetyssä tilaisuudessa kannettiin julisteita luonnon puolesta, joista kaksi sairaalapastori Simo Reinikaisen toteuttamaa jäi mieleen: "Katso uudeksi minä teen kaikki, ilm.21.5, paperinkin." "Uusi virsikirja, miksi ei uusiopaperivirsikirja." Juha Taskinen SUOM EN LUO TO 4/ 88 47. KOTIMAASTA Polttolaitokset tulevat. Hyödyntämisvaihtoehtoja Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään vain 15 prosenttia. Naispappeus, kirkon ja valtion suhde, ulkopoliittiset kysymykset ja luonto ovat kirkon uudistumisen ja uskottavuuden koetinkiviä. Haitalliset klooriyhdisteet hajoavat vain yli 900 asteen lämmössä, mihin tavallisten polttolaitosten uunit eivät kuumene. Etenkin nuoret odottavat Salkinoja-Salonen Helsingin yliopiston mikrobiologian laitokselta on tutustunut polttolaitosten ongelmiin useassa maassa. Jätteenpolton seurauksena leviää myös raskasmetalleja ilmaan ja palamisjäännösten mukana kaatopaikoille. Pääkaupunkiseudulle rakennettavan polttolaitoksen hinnaksi on arvioitu 400 miljoonaa markkaa. Ritva Kupari julistaa kaikkien luotujen elämisen oikeutusta ja romuttaa myytin ihmisestä luomakunnan herrana. On selvästi nähtävissä, että kirkko elää muutosten aikaa. Ympäri maata erilaisissa tilaisuuksissa kävi ilmi, ettei kirkko ole tarpeeksi ponnekkaasti toiminut ympäristön muuttumista ja 6 eläinlajien tuhoutumista vastaan. Yhdyskuntajätteen käsittelemiseksi tarvitaan erilaisia laitoksia, kompostointia, biokaasun talteenottoa sekä erotteluja lajittelujärjestelmiä, mutta myös polttolaitoksia, sanoi osastopäällikkö Matti Vehkalahti ympäristöministeriöstä kertoessaan jätehuollon tavoitteista jätteenpolttoseminaarissa, jonka Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Tiedekauppa järjestivät Helsingissä huhtikuun puolivälissä. Kierrätysliikkeen edustajana jätteenpolttoseminaarissa puhuneen insinööri Taisto Rantalan mukaan nykyisin kaatopaikoille menevästä jätteestä vo1ta1s11n hyödyntää kaksi kolmannesta. Se voisi käyttää kaikin mahdollisin keinoin uusiopaperia, sekä mennessä noin 60 000 tonnilla eli lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä. Polttolaitoksetkin tuottavat jätettä, kuonaa ja tuhkaa, jonka sijoittaminen kaatopaikoille on vaikeaa. Laitos voisi vähentää kaatopaikoille menevän jätteen määrää noin 190 000 tonnilla vuodessa. Tehdas puhdistaa myös yli tuhannen asteen kuumuudessa poltetusta jätteestä syntyvän sulan kuonan, lentotuhkan ja savukaasut. Suomen noin 800 virallisesta kaatopaikasta on tavoitteena hävittää puolet. Apulaisprofessori Mirja Kirkko pohtii vastuutaan luonnosta Kirkon vastuuviikolla maaliskuussa Keskityttiin pohdiskelemaan kirkon ja seurakuntalaisten asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia luonnonsuojelussa. Vastuuviikon hedelmänä voisi kirkko muuttaa omaa toimintaansa esimerkiksi jättämällä ojittamatta omistamansa metsämaat ja voisi vähentää näin vesistökuormitusta. Laitos lajittelisi vuodessa 150 000 tonnia rakennusjätettä, josta ohjautuisi hyötykäyttöön 85 000 tonnia. Suomen yhdyskuntajätteestä poltetaan kaksi-kolme prosenttia. sanomalehtipaperin valmistuksessa, ja esimerkiksi Paperinkeräys Oy on kertonut lisäävänsä paperin keräysmaana pääkaupunkiseudulla vuoden 1995 loppuun kirkon taistelevan sanomansa rinnalla voimakkaammin ihmisoikeuksien ja kaikkien sorrettujen puolesta. Nämä dioksiinit leviävät ilmaan savukaasujen mukana. Vantaan Seutulan kaatopaikan yhteyteen ollaan perustamassa rakennusjätteen käsittelylaitosta. Ympäristönsuojelijat näkevät tilanteessa ristiriidan: jätteenpoltossa ympäristöriskit ja kustannukset ovat suuret ja toisaalta hyödynnettäväksi kelpaavaa materiaalia tuhotaan. Jäte alkaa sulaa 900 asteessa, eivätkä monet polttolaitokset pysty käsittelemään sulaa poltto jätettä. Hyötykäytön edistäminen on kirjattu v_altakunnan viralliseen jätehuoltopolitiikkaan, mutta samanaikaisesti suunnitellaan jätteenpolton lisäämistä. Keräyspaperin käyttö on lisääntymässä mm
Tiedustelut ja ilmoittautumiset 981-429 637 Helena Hirviniemi tai 960-311 550 Riitta Laakso. esillä mm. Kirstun etuseinään on maalattu puu juurineen ja maaperä maannoksineen. Talkoilla on tehty myös punamultamaalausta ja pensaikkojen raivausta. Iltaohjelmana on mm. Iiris Lappalainen Päreitä naputellaan Suvannon kylällä taas heinäkuussa. saunomista, musiikki-ilta, tarinaa perinteisestä ra.kentamisesta, veneretki ja viikon päätteeksi ohjelmalliset iltamat. Kirstun kannessa on kuva pihasta lintuperspektiivissä . vsk. Yöpymiseen suositellaan omaa telttaa, mutta muutamia sisämajoituspaikkoja järjestetään myös. Alunperin hänen suunnitelmissaan oli toteuttaa kirstun tapaan varhaiskasvatuksen käyttöön metsän kesä ja talvi. Eira Ormio on valmistanut omien lastensa Ollin ja Iiron kanssa kirstun, joka kätkee sisälleen osia kotipihan luonnosta. jeluliiton 50-vuotisjuhlavuoden valokuvanäyttely Valokuva luonnon puolesta. tettu kuivattuja pihapuiden lehtiä ja villejä nurmikon kasveja: voikukka, piharatamo, nurmikka ja pihatatar. Ennen portin sulkemista voi vielä kurkistaa peiliin ja tunnustautua itsekin nisäkkääksi. Kylässä on tarkoitus kattaa pienet, tulisijattomat rakennukset päreiUä. Perinteiset talkoot järjestetään 4.-8. Kannen sisäosaan on kiinnitetty prässättyjä marjapensaiden lehtiä. Suomen luonnonvalokuvaajien Vuoden luontokuvat -koostenäyttely vuosilta 198187 ja Suomen luonnonsuoSUOMEN LUONTO 4/ 88 47 . Humuksen joukkoon on taiteiltu pihasta poikien kanssa kaiveltuja maaperäeläimiä. Luonto kuva taide on tämänvuotisen Kuusamo-Natura -tapahtuman teema. Kovin vähän on tarjolla hyviä esimerkkejä, joita toteuttaa käytännön työssä. Olosuhteiden vuoksi osallistujamäärä on raJ01tettu: 40 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. 1988. Tänä kesänä tehdään talkoilla pärekattojen lisäksi jälleen punamultamaalausta ja puuston raivausta. Portin sisäpuolella ovat kuvat siilistä ja oravasta. Ohjelmassa on myös norjalaisten luonnonvalokuvaajien multivisioesityksiä, Kitkan maa ja Karhu -valokuvateosten esittely ja paneelikeskustelu seminaarin teemasta. Puraisiko rotta. Majoitus ja ruokailu ovat osallistujille ilmaiset, samoin yhteiskuljetus Kemijärveltä kylään. Koska rahaa myönnettiin vain puolet anotusta, hän jätti varsinaisen suunnitelmansa odottamaan tulevaisuutta ja toteutti kotipihakirstun. Kirstun toisen pään oven avaamalla löytää kolme laatikkoa, joihin on talleKOTIMAASTA Jännittävän monilokeroinen luontokirstu auttaa p1enimpia kotipihan nuuskijoita löytämään erilaisia luonnon elementtejä. Ei suinkaan, koloista löytyi neulasia, hiekkaa, käpyjä ja kiviä. Tutustumme pihan nisäkkäisiin. 7. Oheismateriaalina on moniste, josta lukutaitoiset lapset ja aikuiset löytävät tietoja eläimistä, kasveista ja pihan luonnosta. Pärekattotalkoita onkin järjestetty 1980-luvulla viitenä kesänä. Mitä kotipihalta löytyy. Alimmaisessa laatikossa ovat poikien pihalta löytämät harakan variksen fasaanin, pulun, käpytikan ja talitiaisen sulat. D 7. Suvannossa talkoot Suvannon kylä Pelkosenniemellä on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas peräpohjalainen kylä. 7. Kun kannen avaa, pääsee Ollin lempipaikkaan puumajaan, josta voi tirkistellä tiaisen pönttöön. Perustana on kirjoituspöydän laatikosto, joka on keikautettu selälleen. Mustaksi maalatussa seinässä preparoidun rotan nahan alapuolella on pyöreitä reikiä, joihin uskaliaimmat voivat työntää sormensa. Luontokuvia Kuusamossa Kirstun rakennustarpeet ovat löytyneet kirpputorilta. Avataan ensin kirstun päästä portti. Moni varhaiskasvatuksen parissa työskentelevä pohtii, miten opettaa alle kouluikäisiä havainnoimaan luontoa. Laatikoiden paikat on muutettu ja päädyt varustettu saranoiduin ovin. Luontoja kulttuuritapahtumassa on I .6. Talkoilla on tähän mennessä tehty kolmattakymmentä pärekattoa ja koulutettu kymmeniä pärekaton tekijöitä. Teknisen käsityön ja käsityön opettaja, käsityöläinen Eira Ormio on saant:· luonto kirstun laatimista varten apurahan Suomen luonnonsuojelun säätiöltä. Talkoot järjestää Kylätoimikunta ympäristöministeriön tuella
Mutta nyt seuraa todellinen silmänkääntötemppu: puisto esitetään muodostettavaksi 13:lla eri nimikkeellä kulkevasta, käytännössä 17:sta erillisestä alueesta, jotka sijaitsevat hajallaan ympan Kuhmon rajoja. Reseptinä on siis ollut, että otetaan valmiita suojelualueita, sekoitetaan ja simsalabim, on syntynyt jotakin uutta: Ystävyyden puisto, 22 000 ha! Ystävyyden puisto koostuisi Ulvinsalon luonnonpuistosta perustettu 1956, Sotkamon Hiidenportin kansallispuistosta perustettu 1981, seitsemästä jo perustetusta soidensuojelualueesta, kolmesta kahden eri nimikkeen alla olevasta metsähallituksen luonnonhoitometsästä. Kuinka esimerkiksi metsäpeuran käyttäytymistutkimus onnistu1s1 syksyn parhaana kiima-aikana, kun linnustajien koirat ajelisivat tutkimuskohteita, kuten itselleni Oulun yliopiston peuraprojektin töissä on sattunut. Kostamuksen luonnonsuojelualueen pinta-alahan on 47 000 ha ja sen suojeluaste vastaa lähinnä Suomen luonnonpuistoja. Raporttia tutkiessa ei voi olla pettymättä vanhojen metsien suojeluun, joka on luonnonsuojelun ydinkysymys Kainuussakin; työryhmän ehdotus maistuu suorastaan huijaukselta. Talojen lähiympäristö, kuten Saari-Kiekki -järvi, kuuluu olennaisena osana niiden asumisja eränkäyntielämänmuodon historiaan ja siten suojelun piiriin. Metsästyssäädöksiltään olisi Elimyssalo myös saatava arvoiselleen tasolle. Ja huomattava on, että sekä soidensuojelualueet että luonnonhoitometsät säilyi8 sivät suojeluasteeltaan ennallaan eli niissä olisi metsätalous sallittua kivennäismailla! Eli mitä Ystävyyden puistosta jää I uonnonsuojelun plus-tilille. Sekä Neuvostoliiton Ystävyyden puisto-alueen, 1983 perustetun Kostamuksen luonnonsuojelualueen johtaja Nikolai Feofanov että Venäjän federaation suojeluasioista vastaava osastopäällikkö Anatolij Shalybkov ilmoittivat pitävänsä Suomen puolen Ystävyyden puisto -suunnitelmia tasoltaan täysin riittämättöminä. Se ei tarjoa mitään uutta ja kestävää ratkaisua asiaan. Salon kohtalainen metsokanta olkoon siemenenä muun Kainuun metsokannan kohentamiselle. Ympäristöministeriön työryhmä jätti maaliskuun lopulla väliraportin Ystävyyden puiston Suomen puoleisesta alueesta. Eipä juuri mitään, sillä hintana Y stävyyden puisto -nimityksestä ja 22 000 hehtaarista Elimyssalon alue on typistetty 5 400 hehtaarin. Työryhmä esittää väliraportissaan paikallisille asukkaille metsästysoikeutta elimyssalolle 700 ha:n ydinosaa lukuunottamatta, jossa metsästys on ollut jo ennestään kielletty. Tosin koko jäljellä oleva hakkaamaton ja ojittamaton metsäalue on enää alaltaan reilut 7 000 ha . vsk.. Ja varmaa on, että puiston perustamisen jälkeen Elimyssalo houkuttelisi metsästäjiä entistä enemmän. Itse asiassa koko suojeluasiassa ollaan liikkeellä 30 vuotta liian myöhään ja se onkin johtanut Suomen puolen Ystävyyden puiston suunnitelmien hätäratkaisuihin; on hamuttu hehtaareja laadun kustannuksella. Tuolloin kainuulaisia vanhoja mersiä oli vielä paljon nykyisiä enemmän; on 1ullu1 viimeinen herki säilyrtää jäljellä olevat salot peurojen e/inalueiksi. Luonnonsuojelualueella pitää pystyä hyväksymään myös metsän omien metsästäjien kuten näätien oikeutetut vaateet. rauhoittaa metsäpeuran asuma-alueita sekä Suomessa että Neuvostoliitossa ja muodostaa yhtenamen suojelualue rajan molemmin puolin. Elimyssalon rajoina tulisi lännessä olla tiet, joiden takana enemmän tai vähemmän välittömästi alkavat avohakkuualueet ja etelässä ja pohjoisessa avohakkuut. Levävaaraa asutti aikoinaan Levän Tuomas, kuulu peuran mehtääjä, jota Samuli Paulaharju kävi jututtamassa ja häneltä arvokasta tietoa hakemassa. Luoteessa Juntti -Viiksimo -tien takana on vielä suojelun kannalta arvokasta aluetta. Työryhmäkin on niiden arvon noteerannut, mutta ei ole ottanut huomioon aluerajauksissa. Ystävyyden puisto jää kuplaksi. Elimyssalon rauhoitus on taattava Elimyssalon alue on suojeltava mahdollisimman edustavana, sekä rajauksiltaan että suojeluasteeltaan. esittämällä, että Neuvostoliitto tutkisi mahdollisuuksia ulottaa Kostamuksen suojelualue etelään Elimyssalon kohdalle, jolloin puistoille saataisiin yhteistä rajaa. Kostamuksen suojelualueen kohdalla PohjoisKuhmossa ovat kuitenkin metsät niin hakattuja ja teiden pirstomia, ettei riittävän tasoista ja laajaa aluetta sieltä löydy. Silmänlume jatkuu: viittä aluetta lukuunottamatta alueet ovat jo perustettuja eriasteisia suojelualueita ja noista viidestäkin on jo olemassa suojelupäätökset. Puiston tarkoituksenahan on mm. Työryhmän ajatuksena on ollutkin vierittää vastuuta naapurin kontolle Mersäpeuran paluusra Suomeen Kuhm on Elimyssalolle on kulunur 30 vuona. Elimyssalon arvoiselle alueelle metsäpeuroineen ja uhanalaisine suurpetoineen ei kuitenkaan kuulu metsästys missään muodossa. SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Kaksi aluetta on lisäksi Kuhmon ulkopuolella. Teihin asti lännessä ulottuva rajaus sulkisi sisäänsä myös Levävaaran ja Latvavaaran metsähallituksen omistamat autiot erämaatalot, jotka toisivat Y stävyyden puistoon myös kulttuurihistoriallista arvoa. Työryhmä pitää suomalais-neuvostoliittolaista tutkimustoimintaa yhtenä puiston perustamisen tärkeimpänä motiivina. Ainoastaan Jonkerinsalon alueen metsät Etelä-Kuhmossa saisivat Elimyssalon lisäksi luonnonsuojelualueen suojeluasteen eli metsätalous ei olisi niissä sallittu. Hätäratkaisuihin ei saa tyytyä Maaliskuussa 1988 Kuhmossa vieraili neuvostoliittolainen tutkijoiden ja luonnonsuojeluviranomaisten korkean tason valtuuskunta tutustull)assa Suomen puolen Ystävyyden puisto -suunnitelmiin. Ystävyyden puisto koostuisi kaikkiaan 22 000 hehtaarista, komean kokoinen alue sinänsä hehtaareina, kun muistaa mitä Kainuun metsistä enää on jäljellä. He edellyttivät, että suojelualueet molempien valtakuntien puolella vastaisivat toisiaan suojeluasteeltaan ja että niillä olisi myös yhteistä rajaa
Puiston pohjoisreunalla rajavyöhykkeellä on ojia vedetty kohtisuoraan puiston rajaa vasten, niin että tulvavedet ovat levittäneet irtohiekkakerroksia puiston metsiin. Laskennalliset siinä mielessä, että monitoimikoneet ovat käytössä Kuhmossakin. Puisto on ympäröity avohakkuilla ilman minkäänlaista suojavyöhykettä. Syynä ovat tietysti olleet muutamat menetettävät laskennalliset ja marginaaliset metsätyöpaikat. Se paikallisten metsästäjien luonnonsuojeluhengestä. Matkailuvihjeenä Kuhmolle vo1s1 kertoa, että matkailijoita taatusti kiinnosta1s1 tutustua Suomen rohkeimpien ihmisten, erämaatalojen asukkaiden elämänmuotoon. 986-518 17, 986-517 75 (i1t.), osoite Kou1ukatu 17, 88900 KUHMO. Kyseenalaista luonnonsuojeluhenkeä Työryhmän lepsu asenne onkin seurausta paikallisten metsästäjien j unttaporukan toiminnasta. Latvavaaran vanha sa una. Ystävyyden puisto uhkaa Suomen puolella jäädä ko vin vaivaiseksi; puisto koostuisi eri puolilla m aakuntaa hajallaan olevista metsäsirpaleisca. myssalolla, saa sen hakata viimeiseen kantoon. Tuulet ovat sitten kaataneet reunapuita puistossa läjiin. Jos tuollainen toiminta ei olisikaan suorastaan laitonta, niin on se ainakin lain hengen vastaista-, kuin lapsellista piruuden tekoa. Kun se tuodaan esille alkuperäisellä · paikalla, mielenkiinto tulee olemaan suuri. vsk. Erämaakaupunkina itseään markkinoiva Kuhmo ei katso nokkaansa pitemmälle, jos se ei hyväksy Elimyssalon täysi alaista suojelua. Se on outoa menettelyä taholta, jonka tulisi huolehtia puiston hoidosta. Antti Leinonen Elimyssalon suojelun edistämisestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kirjoittajaan: puh. Työryhmässä ei kuulemma ole edes keskusteltu aiheesta sen koommin, kun Kuhmon kaupungin edustaja oli vaatinut metsästyksen sallimista Elimyssalolla. m etsäscyscä esitecään sallicta vaksi. Elimyssalon täysialaisen rauhoituksen vastustus on tullut paikallisen aluemetsähallinnon ja yllättävää kyllä myös Kuhmon kaupungin taholta. Kuhmon metsähallinto on vastikään tiettävästi palkannut 10 uutta metsuria pitkän tauon jälkeen ja aluemetsänhoitaja on kertonut lehdissä, että Y stävyyden puisto -päätös aiheuttaa välittömästi irtisanomisia. Ystävyyden puisto tulee lisäämään matkailua, mutta olisi oltava jotain katetta lupauksille, sitä ei anna avohakkuun takaa siintävä metsänriekale. Hämmästy{{ävää on se, etcei seudun suurima suojelematonta salomaata, 7 000 hehtaarin laajuisca Elimyssaloa, aioca ouaa kokonaan mukaan rajaukseen. Myös Elimyssalon suojeluas/e{{a ollaan vesi{{ämässä, mm. Metsähalliwksen omiscuksessa olevat vanhac Levävaaran ja Lacvavaaran autiot erämaacaloc culisi sisällyttää rajaukseen ne coisivac puiscoon kul{{uurihistoriallisia arvoja. On vielä helppoa saada tietoa miten jossain Levävaarassa asuttiin arkea, mitä tehtiin elämiseksi ja mihin elämä perustui. Samainen porukka oli esittänyt julkisesti erään nokkamiehensä suulla, että jos metsästys kielletään EliSUOMEN LUO TO 4/ 88 47. 9. Onko nuo uudet metsurit palkattu näyttävien irtisanomisten välikappaleiksi?! Aluemetsähallinnon luonnonsuojeluhengen laatu tulee ilmi myös Ulvinsalon luonnonpuiston kohtelussa
Koloveden maisemissa. Jo perustettuja luonnonsuojelualueita ei saa supistaa. Neuvostoliiton puolella retkeläiset pääsevät tutusvuoden 1990 loppuun luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Ritva Kupari Pertti Sulkava Keuruun Haapamäeltä. Kamenogorskin ja Svetogorskin teollisuuteen ja Laatokalla Priozerskin nyttemmin suljetun paperitehtaan vaikutuksiin. Perustamatta ovat vielä monet valtioneuvoston periaatepäätöksessä 1978 ja ympäristöpoliittisessa selonteossa 1984 nimetyt puistot ja suojelualueet sekä useat ohjelmissa mainitsemattomat, mutta luonnonsuojelun kannalta tärkeät kohteet. Lappi: Kansallispuistot on perustettava Saana-Haltiatunturin ja Ylläs-Aakenustunturin alueille; Koitelaiskairan luonnonsuojelualue on perustettava ja PallasOunastunturin kansallispuistoa on laajennettava. Valtakunnan raja on tarkoitus ylittää Vuoksea pitkin_ veneissä. pa1vana Helsingistä lähtevään retkueeseen kuuluu kummastakin maasta noin 15 hen10 keä. Luonnonsuojeluliiton 50vuotisjuhlavuoden vaatimukset: Etelä-Suomi: Kansallispuistot on perustettava Kananiemensuon, Kolin, Koloveden, Kurjenrahkan, Nuuksion, Pernunnummen-Kerityn, PuurijärviIsosuon, Tammisaaren ja Torronsuon alueille; luonnonsuojelualueet on perustettava Kelveneen, Punkaharjun, Ruunaan, Rutajärvi-Haapasuon, Seilin ja Telkkämäen alueille ja nykyisen Saaristomeren kansallispuiston maa-alaa on laajennettava. Suojelualueita tulee päinvastoin laajentaa, jotta ne muodostaisivat tarkoituksenmukaisen ekologisen kokonaisuuden. Olli J ärvisestä tutkijaprofessori Suomen Luonnon toimitusneuvo_ston pitkäaikainen jäsen, Helsingin yliopiston eläintieteen professori Olli Järvinen on nimitetty tutkijaprofessoriksi v11s1vuotiskaudeksi 1988-1992. 4. Luonnonsuojeluliiton liittohallitukseen valittiin kaksivuotiskaudeksi 19891990 kuusi uutta jäsentä: Seija Marjamäki Tampereelta, Timo J. Siellä sulatellaan retkellä nähtyä ja koettua. Pohjanmaa-Kainuu: Perämeren kansallispuisto, Ystävyyden puisto ja Martinselkosen luonnonsuojelualue on perustettava. D SUOMEN LUONTO 4/ 88 47 . Suomen puolella matkalaiset pistäytyvät Loviisan ydinvoimalassa ja tutkivat KaakkoisSuomen puunjalostusteollisuuden viakutuksia ympäristöön. Saimaalla vieraillaan mm. Hokkanen Joensuusta, Tapio Lahti nuorisojärjestö Luonto-Liitosta, Ahti Pyörnilä Oulunsalosta, Pekka Peura Vaasasta ja Jari Ylänne Helsingistä. Liittokokouksessa Ruuhijärvelle ei löytynyt ainuttakaan vastaehdokasta. Erikseen on ratkaistava viimeisten erämaiden säilyttäminen ja niiden käyttömuodot luonnonsuojelun näkökulmasta tyydyttävällä tavalla, toteaa liittokokous Espoon Hanasaaressa 24. Neuvostoliiton Rauhankomitean suojissa toimiva uusi _ rauhan ja luonnon retkeilyn kerho esitti suomalaisille rauhantyön ja luonnonsuojelun aktiiveille yhteisen, noin kuukauden kestävän retken järjestämistä Helsingistä Petros. Tutkijaprofessorina Järvinen kertoo keskittyvänsä ympäristönsuojeluun liittyvään tutkimukseen, aluksi etenkin lajien kannanarvioinnin tieteellisen pohjan lujittamiseen. Neuvostoliitosta on mukaan tulossa mm. tutkijoita, lääkäri, tulkki, toimittaja ja television kuvausryhmä. Luonnonsuojelun ja rauhantyön kiinnostuksen kohteet ja päämääräthän ovat lähellä toisiaan. koihin. Ruuhijärvi jatkaa Apulaisprofessori Rauno Ruuhijärvi jatkaa ainakin Luontoretki yli itärajan Suomalais-neuvostoliittolainen luonnon ja ympäristön tutkimusretki tuo tänä kesänä uusia ulottuvuuksia yli itärajan suuntautuvaan kanssakäymiseen. Luonnonsuojeluliiton uusiksi ulkojäseniksi liittokokous hyväksyi kolme metsäalan järjestöä, Suomen Metsä yhdistyksen, Suomen Metsänhoitajaliiton ja Metsäalan Toimihenkilöliiton Meton. Monia nykyisiä suojelualueita uhkaavat erilaiset supistamishankkeet. Liiton mielestä erityisesti Etelä-Suomesta puuttuu suojelualueita. Retki on luonut uutta yhteistyötä paitsi naapurimaiden kesken, myös Suomen Rauhanpuolustajien ja luonnonsuojeluliiton sekä Luonto-Liiton kesken . vsk.. Ansioituneet Suomen luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin saivat liittokokouksessa graafikko Erik Bruun Helsingistä, professori Heikki Hyvärinen Joensuusta, professori Mikko Raatikainen Jyväskylästä, koulunjohtaja Pentti Rauhala Kemistä ja biologian lehtori tumaan mm . KOTIMAASTA Luonnonsuojeluliitto vaatii lisää suojelualueita Suomen luonnonsuoje: luliiton 50-vuotisjuhlaliittokokous vetoaa päätöksentekijöihin, jotta tänä vuonna, joka on myös kansallispuistojemme 50-vuotisjuhlavuosi, vauhditettaisiin puuttuvien kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden perustamista. heinäkuuta. hyväksymässään julkilausumassa. Matka tehdään paitsi busseilla, osittain myös jalan ja veneillä. Petroskoihin ryhmän on määrä saapua 5. Kesäkuun 9. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: Arvo Ahonen Janakkalasta, Anja Eerikäinen Turusta, Kaj Granberg Jyväskylän mlk:sta, Terttu Haapanen J anakkalasta, Sauvo Henttonen Janakkalasta, Juhani Hirvelä Limingasta, Niilo Huru Inarista, Tapani Hyytinen Kokkolasta, Helmi Kanerva Punkaharjulta, Jukka Kankaanpää Vaasasta, Pirkko Kara Vantaalta, Jaakko Kaukko Pudasjärveltä, Antti Karlin Uudestakaupungista, Auli Kilpeläinen Espoosta, Lauri Kolu Laukaasta, Jorma Kuusinen Lahdesta, Matti Kääntö n en Tampereelta, Hilkka Manninen Saarijärveltä, Eero Mikkola Orivedeltä, Juhani Mäki Jyväskylästä, Veikko Peltonen Keravalta, Timo Permanto Helsingistä, Jouko Pihlainen Kirkkonummelta, Hannu Raittinen Hämeenlinnasta, Jouko Siira Limingasta, Paavo Suvanto Orivedeltä, Pentti Thuneberg Keuruulta, Lasse Tuominen Ylitorniosta, Jussi Viitala Jyväskylästä ja Matti Ylipoti Laihialta
Toisaalta myös kulttuuri, ihmisen pitäymykset, suhde luontoon, kotiseuturakkaus ja isänmaallisuus ovat tärkeitä ympäristökysymyksissä. Aloitteentekijöinä, perustelujen kerääjinä, mielipiteiden muokkaajina ja päätöksentekoon vaikuttajina vapaaehtoinen luonnonsuojeluväki '.)n tehnyt arvokkaan työn. Tätä näkemystä on Suomen luonnonsuojeluliitto kautta aikojen edustanut valistus-ja tiedotustoiminnassaan. Ympäristönsuojelu on nykymaailmassa tärkein tieteen tulosten sovellutusala. Metsähallitus toteutti kiitettävästi ehdotuksia omilla päätöksillään jo 1970-luvun alussa. Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan 320 000 hehtaarin laajuisen soidensuojelualue-esityksen kohteista pääosa valittiin ja jopa rajat piirrettiin tämän toimikunnan aikana. 22 kansallispuistoa ja 20 luonnonpuistoa eivät ole syntyneet pelkästään virkamiestyönä. Jos on tarpeen nimetä 50-vuotisen luonnonsuojelutyömme suurin saavutus, on siihen luonnollisesti vaihtoehtoja, sitäpaitsi eri ihmisten pitäymykset ovat erilaisia. Vain harva järjestö voi nykyaikana ylpeillä ohjelmiensa ja tavoitteittensa yhtä hyvällä toteutumisella. 50 luonnonsuojeluvuotta runsaasti tehtävää. Kansalaisten valmius monissa ympäristöasioissa näyttää mm. Tärkeä tavoite on lisäksi ollut asioiden asettaminen laajoihin yhteyksiin ja niiden esittäminen ymmärrettävällä tavalla. Kun ottaa huomioon lukuisat erilaiset yhteisöt, kirjastot ja koulut, voi arvioida lehdellämme olevan ainakin neljännesmiljoona lukijaa. Perustellusti voidaan tärkeimpana saavutuksenamme pitää myös ympäristövalistuksen perillemenoa. Vain hyvää tuotetta voidaan näin tuloksellisesti markkinoida. Luontoväki on huomannut, että tämän vuoden luonnonkalenterikin kirjaa kaksitoista voittoa. 50vuotisjuhlien aikana myös puheenjohtaja joutuu katsomaan taaksepäin ja pohtimaan sitä, miten tavoitteet ovat toteutuneet. SoidensuojeluY.in käynnistettiin 1960, luvun puolivälissä Suomen Luononsuojeluyhdistyksen ja Suoseuran yhteisessä toimikunnassa. Viimeisten vielä perustamatta olevien kansallispuistojen ja eri.tyisesti Etelä-Suomen ikimetsäsirpaleiden rauhoittamisessa luonnonsuojeluliikkeellä on edelleen SUOMEN LUO TO 4/ 88 47. Viimeisten voittojen joukkoon voi lukea Suomen Luonto -lehden levikin nousun 55 000 kappaleeseen. vsk. Sen arvo vain kasvaa, kun muistamme ajoittain ja alueittain vallinneen luonnonsuojeluvastaisen ilmapiirin. Toisaalla tässä lehdessä tutkija, professori Olli Järvinen kirjoittaa sarjaa luonnonsuojelun voitoista. Helppoa ei tule olemaan myöskään viimeisten erämaiden puolustaminen. Työ ei siis lopu, Suomen luonnonsuojeluliittoa tarvitaan ja se on voimakkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Me tiedämme myös, että tavoitteet on asetettava paljon pitemmälle kuin mihin yhteiskunnalla näyttää olevan valmiuksia. Tämän ovat esimerkiksi Liisa Uusitalon tutkimukset ja lukuisat eri tahojen tekemät gallupit osoittaneet. Vaikka muu toimisi, ei tiedon perillemeno ole nykyisen tietotulvan ja sähköisten viestimien ylivoiman aikana itsestäänselvyys. On selvää, että myönteiset asenteet tulevaisuudessa mahdollistavat myös taloudellisesti kipeiden päätösten teon. Syystä voidaan pitää luonnonsuojelualueverkon, kansallisja luonnonpuistojen ja soidensuojelualueiden aikaansaamista mittavana luonnonsuojeluja kulttuuritekona. kunnissa jo nyt ohittavan monien poliittisten päättäjien valmiuden. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 11. Me tiedämme mihin nykyiset kehityssuunnat ympäristössämme johtavat. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että me vetäytyisimme lepoon. Se muutos, joka kansalaisten suhtautumisessa luontoon on pitkähkön ajan kuluessa tapahtunut, ei ole merkinnyt vain ihmisten ympäristötiedon lisääntymistä, vaan myös asenteiden muutosta, valmiutta toimia tai ainakin hyväksyä toiminta luonnon puolesta. Luonnonja ympäristönsuojelu ei siis ole pelkästään tiedettä tai politiikkaa, vaan se on osa maailmankatsomustamme, elämäntapaamme ja tuntojamme. Tämä merkitsee sitä, että meillä kaikilla on oikeus ja velvollisuus ottaa kantaa ympäristöasioissa omista lähtökohdistamme
vsk.. Toisinaan jokin asia, jota on ajatellut, toteutuu kuin itsestään, ilman toimintaa sen hyväksi. Linkola-nimen Kaarlo otti seitsemännellä luokalla ollessaan Snellmanin 100-vuotispäivänä isänisänsä aikoinaan sulkavalla omistaneen Linkolan kartanon mukaan. Nopea käsityskyky ja selkeä järjestelmällisyys antoivat edellytykset vaativaankin tieteelliseen toimintaan. Esitin kyllä, kuinka vähäiset edellytykset minulla oli itsenäiseen kasvitieteelliseen tutkimukseen, mutta päätökseksi tuli, että matkustin Petsamoon, ja samoin Tahvo Kontuniemi, koska tutkimusohjelmia oli kaksi. Kulttuurin suhde kasvilajistoon kiinnosti Linkolaa myöhemminkin ja hän julkaisi useita tutkimuksia rikkakasveista ja muista ihmisen seuralaiskasveista. Lönnbohm runoilija Eino Leinon veli-, joka vaikutti innostavasti nuoriin luonnonharrastajiin. vesi kasvillisuudesta, niittykasvillisuudesta sekä Viron ja Sveitsin metsäkasvillisuudesta ja maanviljelyyn liittyvistä aiheista. Hänen isänsä Karl Julius Collan oli Liperin kihlakunnan kruununvouti, sittemmin Turun ja Porin läänin lääninrahastonhoitaja. Tämän saatoin omakohtaisesti todeta asuessamme hänen majapaikassaan sortavalaisessa pienviljelijäperheessä. Nämä ominaisuudet auttoivat häntä ymmärtämään myös tavallisia kansanihmisiä ja tulemaan toimeen niukoissa oloissa elävien maaseudun asukkaiden kanssa, jotka eivät vieroksuneet häntä niinkuin siihen aikaan yleensä säätyläisiä. Niinpä en tiedä opintomenestykseni voineen millään tavoin vaikuttaa hänen työtarjoukseensa, ellei ehkä se, että olin kerran lajinmääritykseni varmistaakseni näyttänyt hänelle Vesilahdelta löytämääni harvinaista jalkasaraa (Carex pediformis). Kaarlo Linkola kuului niihin sanoisinko onnettaren suosimiin -, joille harrastus ja rakkaus luontoon on annettu syntymälahjaksi. presidentinrouva, kirjailija Ester Ståhlberg. Suuren virkamiesperheen lapsena hän oli saanut tottua elämään säästäväisesti, ja nousukasmainen prameilu ja oman henkilönsä korostaminen olivat hänelle vieraita. Linkolan elämäntyötä muistelee ja arvioi professori Niilo Söyrinki, Linkolan oppilas ja luonnonsuojelutyön veteraani, joka toimi pitkään Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja Suomen Luonnon päätoimittajana 50ja 60-luvuilla. opettajana Helsingin maanviljelyslyseossa ja Helsingin yliopiston kasvitieteen peusopetuksen laitoksen ja maanviljelysopin professorin sekä Tammiston kasvinviljelyaseman assistenttina. Tiheällä käsialalla kirjoitetuilla postikorteillaan hän piti heihin yhteyttä jakaen neuvoja ja valaen rohkeutta. Myös puiden kaarnalla elävät jäkälät kuuluivat hänen harrastuspiiriinsä. Tämän runsaan ja monipuolisen aineiston Linkola eritteli ja jaoitteli hänelle luontaisella ripeydellä ja johdonmukaisuudella tieteellisesti hallituksi monumentaaliteokseksi, ja jo 1916 hän väitteli filosofian tohtoriksi väitöskirjalla "Studien iiber den Einfluss der Kultur auf die Flora in den Gegenden nördlich vom Ladogasee I". Linkola oli suomalaisen luonnonsuojelutyön uranuurtaja ja Suomen Luonnon&uojeluyhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Kulttuurisukujen perintö Kaarlo Linkola polveutui vanhasta pappisja virkamiessuvusta. Hän kirjoitti myös mm. Asia jäi kuitenkin silleen, kunnes Linkola kerran kevätlukukaudella 1929 kasviorganologian kurssinsa jälkeen kutsui minut huoneeseensa ja kysyi, olisinko halukas lähtemään kesällä tutkimaan tunturikasvillisuutta Petsamoon, jonne oli saatavissa matka-apurahoja. En silloin tiennyt, että Linkola itse oli ottanut sen kolmannelta siihenastiselta löytöpaikal12 taan maastamme, Soanlahdelta Laatokan Karjalasta, joten se ilmeisesti kiinnosti häntä tavallista enemmän. Niilo Söyrinki Kaarlo Linkolan satavuotisllluisto Kesäkuun kuudentena päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta professori Kaarlo Linkolan syntymästä. Tutkimuksen toinen osa ilmestyi 1921. Kaarlo Linkola oli olemukseltaan rauhallinen, ystävällinen, miltei vaatimaton, mutta toimissaan ripeä ja tehokas. Hän ei hemmotellut oppilaitaan, mutta osasi sopivilla eleillä antaa heille innostusta ja rohkaisua. Näin syntyi muutamia tohtorinväitöskirjojakin. Oppilaidensa lisäksi Linkola tartutti innostuksen kasvitieteelliseen tutkimukseen myös moniin jo opintonsa päättäneisiin biologeihin eri puolilla maata. Hän ulotti tutkimusretkensä aina Kolatselkään saakka Itä-Karjalassa, mutta sieltä hän joutui nopeasti vetäytymään takaisin rajan tälle puolelle, kun poliisi huomasi hänet epäilyttävästi Petroskoista sotavankeudesta karanneen itävaltalaisen upseerin näköiseksi ei niinkään huono rinnastus Linkolan sotilaallisen ryhdikkään olemuksen huomioonottaen, kun elettiin ensimmaisen maailmansodan aikaa. Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Mutta tutkijan oli myös elätettävä itsensä ja perheensä. Meidän tapauksemme on esimerkki Kaarlo Linkolan henkilökohtaisesta vetovoimasta ja kyvystä innostaa oppilaitaan kasvitieteeseen, milteipä uhkarohkeasti . Kuopiossa toimi silloin myös monipuolisena luonnonharrastajana ja humanistina tunnettu kansakouluntarkastaja O.A.F. Tällä laajalti kansainvälistä arvonantoa saavuttaneella teoksella on ollut perustava merkitys kasvitieteelliselle tutkimuksellemme selvitettäessä ihmisen vaikutusta kasvilajiston elinehtoihin ja muutoksiin . Pian kuitenkin kasvitiede, jossa Linkola oli professorina, alkoi tuntua antoisammalta, ja sanoinkin opintotoverilleni Tahvo Kontuniemelle, että meidän pitäisi ehkä hakeutua Linkolan oppilaiksi. Tutkimusta ja opetusta Kahtena kesänä, 1914 ja 1915, Linkola kerästi laajalta alueelta sekä määrällisesti että laadullisesti vaikuttavan aineiston niin luonnonvaraisten kasvien kuin ihmisen seuralaislajistonkin esiintymisestä erilaisissa kasviyhdsyskunnissa ja niiden suhteesta luontaisiin kasvupaikkatekijöihin sekä ihmisen vaikutuksesta kestävyyteen ja voimakkuuteen. Hän oli laajalti perehtynyt maamme luonnonsuhteisiin ylioppilasaikanaan hän retkeili mm. Kaarlo Linkola oli tottunut ja fyysisesti kestävä retkeilijä, ja hänen monipuolinen kasvintuntemuksensa ulottui sammaliin ja jäkäliin saakka. Olin kouluaikanani keräillyt perhosia ja muita hyönteisiä ja ajattelin eläintiedettä pääaineekseni kirjoittautuessani syksyllä 1927 Helsingin yliopistoon. Jo koulupoikana, jolloin perhe asui Kuopiossa, hän retkeili aina Sotkamossa ja Säkkijärvellä saakka ja vietti monet iltakaudet Kuopion Luonnon Ystävien kasvikokoelmissa ja kirjastossa. Hänen äitinsä Naema Elfving oli Vaasan pormestarin Karl Oskar Elfvingin tytär, jonka sisaruksiin kuului mm. Kaarlo Linkola kunnostautui jo varhain harvinaisten kasvien löytäjänä, ja hän palasi tutkimaan Kuopion ympäristön flooraa vielä 1907 suorittamansa ylioppilastutkinnon jälkeenkin, jolloin perhe asui Turussa, ja julkaisi 1914 huolellisen työn tuloksena Kuopion pitäjän putkilokasviston. Niin tapahtui joutumiseni professori Kaarlo Linkolan oppilaaksi. Nämä avut tulivat käyttöön, kun hän kandidaatin tutkinnon jälkeen lähti selvittämään ihmisen toiminnan vaikutuksia kasvimaailmaan Laatokan Karjalassa. Niinpä Linkola toimi mm . Useana kesänä hän SUOMEN LUONTO 4/88 47
päivästä elokuun 25. Miltei kauttaaltaan saa Pohjois-Suomessa huomata väestön kannan kielteiseksi maan pohjoisosissa yleensä ja erittäinkin asukkaiden omalla paikkakunnalla suunniteltuun luonnonrauhoitukseen. Verraton nautinto, aivan unohtumaton elämys jokaiselle, joka osaa antautua kauniiden maisemien ja erämaatunnelman lumoihin. 1888-26. Helsingissä hän toimi myös matemaattis-luonnontieteellisen osaston dekaanina, ja yliopistollinen ura huipentui valintaan Helsingin yliopiston rehtoriksi 1938. Tarkasta asiallisuudesta huolimatta Linkolan lausunto ei suinkaan ole kuiva, yksitoikkoinen komiteamietintö, vaan siitä ilmenee hänen syvä luonnonrakkautensa ja koskemattoman erämaaluonnon ihailunsa. sen toimesta, samoin maaherran päätöksellä Mallatunturi Enontekiöllä, mutta vata Eduskunnan 1923 säätämä luonnonsuojelulaki antoi edellytykset valtiolliselle luonnonsuojelulle. Nordenskiöldin 1880 julkaistun herätyskirjoituksen jälkeen oli metsänhoitajien ja luonnontutkijoiden piirissä kehitelty ajatusta kansallispuistojen perustamisesta ja joitakin pienehköjä alueita oli rauhoitettukin yksityisten asianharrastajien ja metsähallitukSUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Siinä, että täällä paikka paikoin mitä suurenmoisin, erikoislaatuinen luonnon jylhyys ja miltei eteläisen pehmeä viehättyvyys sopusuhtaisesti yhdistyvät tunnelmallisiksi maisemakuviksi. Kaikki tämä seudulla jossa ei ole ainoatakaan asuttua majaa ja jossa voi päiväkausia kuljeskella toista ihmistä tapaamatta. päivään Linkola tutki nämä kahdeksan laajan Pohjois-Suomen eri puolilla sijaitsevaa aluetta: Oulankajoen, Kutsajoen, Pyhätunturin, Pisavaaran, Pallas-ja Ounastunturin, Mallatunturin sekä Petsamon Pääskyspahdan ja Heinäsaaret. Kunkin alueen rajat on tarkkaan määritelty ja arvioitu vartioinnin mahdollisesti vaatimat kustannukset. Kuka olisikaan ollut tähän tehtävään pätevämpi ja sopivampi kuin Kaarlo Linkola. vsk. 1926, on painettu Suomen Metsätieteellisen Seuran Silva Fennica -sarjassa sen ensimmäisenä numerona. Isänsä jäljillä ovat luonnonsuojelutyötä jatkaneet pojat Martti Linkola ja Pentti Linkola. Linkola toteaa, että ihmisen vaikutus tuntuu jo niin voimakkaana Pohjois-Suomessakin, ettei se enää säily luonnontilaisena ilman suojelutoimenpiteitä: "Jos mieli jälkipolville varata ainoasta Suomen osasta, missä laajemmilla alueilla on verraten koskematonta luontoa vielä olemassa, 13. Julkisia varoja ei ollut lupa tuhlata. Ja näin luonnonihanassa erämaassa tempaavat luonnonlumot helposti valtoihinsa jäykänkin mielen.'' Linkola ymmärsi kunnioittaa myös paikallisen väestön perinteisiä oikeuksia luonnonsuojelua toteutettaessa. 5. Tämä nuori yliopisto ei kuitenkaan saanut pitkään nauttia hänen kyvyistään, sillä jo 1926 Helsingin yliopisto puolestaan tarjosi hänelle vapaaksi tullutta kasvitieteen oppituolia. Kunpa tämä muistettaisiin myös nykyisenä paperin haaskauksen aikana! Ajan mukana luottamustehtävät lisääntyivät ja Linkola joutui toimimaan mm. Hänellä oli myös kiinteät yhteydet ulkomaille. 1942. Valokuvista leikattiin pois tarpeettomat taivasnäkymät ja luetteloma1S1ssa teksteissä toistuvat sanat lyhennettiin tilan säästämiseksi. Tieteellisen keskuslautakunnan puheenjohtajana ja valtion luonnonsuojelukomitean ja muiden toimikuntien ja komiteoiden jäsenenä ja asiantuntijana. 6. vielä oli Yliopiston kasvimuseon amanuenssina ja ennätti luennoida Jyväskylän kesäyliopistossa harjoittaen kaiken aikaa tiivistä tutkimusja julkaisutyötä, kunes hänet 1923 kutsuttiin kasvitieteen professoriksi edellisenä vuonna perustettuun Turun yliopistoon. Jos niteen loppuun uhkasi jäädä tyhjiä sivuja, hankittiin siihen täytteeksi sopiva tieteellinen tiedonanto. Vuoden 1925 kesäkuun 24. Näissä tehtävissä samoin kuin koko elämässään hän toteutti jo lapsuudenkodistaan penmaanså tiukkaa säästäväisyyslinjaa. 4. Kaarlo Linkola eli 6. Näin alkoi Kaarlo Linkolan kausi kasvitieteen opetuksen ja tutkimuksen johtavalla paikalla maassamme. Samoin on selostettu mahdolliset ihmistoiminnan jäljet ja paikallisten asukkaiden perinteiset oikeudet mm. Hän kirjoittaa: "On mitä luonnollisinta, että erämaan asujain suhtautuu enemmän tai vähemmän karsaasti kaikkiin suunnitelmiin, jotka jollain tavoin rajoittavat hänen ikimuistoista oikeuttaan salojen ja niiden antimien käyttäjänä. Kaarlo Linkola oli keskeisiä henkilöitä luonnontieteellisissä seuroissa, erityisesti Vanamossa, jonka johtokuntaan hän kuului vuodesta 1919 lähtien. Niinpä hän kirjoittaa Oulankajoen alueesta: "Kaikista niistä tienoista, joita on ajateltu suojelualueiksi maamme pohjoisosiin, on Oulankajokialue eräässä suhteessa ehdottomasti ensimmäisellä sijalla. Tutkimusmatka ensimmäisille suojelualueille Luonnonsuojelu paasi maassamme virallisesti alkuun vasta itsenäistymisen jälken. Linkolan metsähallitukselle antama selonteko "Suunnitelma luonnonsuojelualueiden erottamiseksi Pohjois-Suomen valtionmailla" joka on päivätty 15. Suojelualueiden perustamista Pohjois-Suomeen pidetään sekä turhana että väestön taloudellisia etuja loukaavana." Todellisuudentajuisena Linkola osasi kuitenkin nähdä, etteivät asukkaiden esittämät haitat aina olleet elintärkeitä: "Taloudelliset edut, JOita väestö otaksuu suojelutoimenpiteiden kautta menettävänsä, ovat osittain todella huomattavia, osittain vähäpätöisiä pikku etuja, osittain myös luuloteltuja; osaksi on näitä etuja varta vasten rauhoituksen torjumiseksi keksitty". Tarvittiin varmaan avuksi runsaasti Lapin valoisien kesäöitten tunteja, kun tuollainen tutkimusmatka osaksi tiettömillä erämaaseuduilla toteutettiin kahdessa kuukaudessa. Kansallispuistojen perustaminen oli edelleen keskeisenä tavoitteena, ja maatalousministeriö ja metsähallitus laativat suunnitelman kahdeksan alueen rauhoittamiseksi Pohjois-Suomen valtionmailla. Tosin jo tutkimusmatkailija A.E. kalastukseen, laiduntamiseen ja heinäntekoon sekä rauhoituksen heille aiheuttavan taloudellisen menetyksen korvaustarve. Näin on ollut asianlaita kaikkialla maailmassa ja niin on meillä Suomessakin. Korkeita ja jyrkkiä metsäja kalliorantoja, pauhaavia putouksia, paljaina paistavia hiekkatöyränteitä, viehkeän kukkarikkaita rantaniittyjä ja ruohoja pensaikkorehevyyttä uhkuvia puronsuita vaihtelee matkaajan silmissä, veneen soluessa eteenpäin syvän laakson jokiuomaa pitkin. Nyt tarvittiin miestä ehdotettujen alueiden tutkimiseen. Hän teki erittäin merkittävän työn kasvitieteellisten julkaisujen tarkastajana ja Luonnon Ystävän kasvi tieteellisenä toimittajana. Se sisältää kuvauksen kunkin alueen sijainnista, maisemista, metsätyypeistä ja muusta kasvillisuudesta, kasvilajiston ja eläimistön merkittävimmistä edustajista, kuten suurpedoista
Näin neuvoteltiin mm. Elän toivossa, että saatu suuri haava elinaikanani korjataan." Luonnonsuojelu oli nyt käynyt entistäkin ajankohtaisemmaksi. Johtavienkin poliitikkojen tietämättömyyttä kuvastaa, että vielä Kuusamon koskisodan aikana 1950-luvulla silloinen maatalousministeri totesi, kun yhdistyksen lähetystö selosti koskien rauhoituksen tärkeyttä: "Tältä kannalta en ole asiaa tullut ajatelleeksikaan." Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisen aikoihin ei siis voitu vedota ihmisen itsesäilytysvaistoon luonnonsuojeluvalistuksessa, elettiin vielä tietämättöminä lähellä uhkaavista teollistuneen maailman katastrofeista. Näin tämä hänelle rakkaassa RajaKarjalassa karujen erämaiden keskellä s1Jaitseva, rehevien letto-ja lehtokorpiensa sekä harvinaisten kasvilajiensa vuoksi arvokas luonnonkeidas tuli mukaan rauhoitussuunnitelmaan. Niinpä vesistöjen saastumisesta puhuttiin yleisölle julkisuudessa vasta 1954 ilmestyneessä luonnonsuojelukirjassani, eikä ilman saastuminen ollut meillä silloinkaan ajankohtainen. Oli siis yritettävä hankkia uusia suojelualueita menetettyjen tilalle niin kauan kuin se vielä oli mahdollista. Rauhanteossa oli menetetty osa vaivalla saaduista kansallispuistoistakin, ja isänmaan jäljelle jääneen osan luonnonarvojen tuhoutumisen vaara oli lisääntynyt, kun maa oli karjalaisten asuttamiseksi otettava entistä tarkemmin käyttöön. Poliittisella kentällä luonnonsuojelu oli tietysti täysin tuntematon tekijä . 1940 ilmenee hänen syvä järkytyksensä: "Voit arvata, että minä puoli-karjalainen olen elänyt viime aikoina kenties synkempiä päiviä kuin moni muu pääkaupunkilainen. Juhlapuheiden suosittuihin aiheisiin kuului edelleen ihmisen sankarillisen taistelun ylistys luonnonvoimia vastaan. Nyt, kun kansalfispuistokysymys ei enää ollut sitomassa voimia, voitiin toteuttaa vireillä ollut ajatus yleisen kansalaisyhdistyksen perustamisesta. Jos joku olisi erehtynyt pyrkimään eduskuntaan luonnonsuojelullisilla ansioillaan, olisi hänet pikemminkin katsottu kypsäksi sijoitettavaksi johonkin muuhun laitokseen. Luonnonsuojelu oli lähinnä aatteellista toimintaa, pyrkimyksenä alkuperäisen luonnon ja sen eliöiden varjeleminen tieteellistä tutkimusta ja kansalaisten luonnonnautintoa varten sekä viihtyisän ja esteettisesti täysipainoisen kulttuurimaiseman kehittäminen ihmisen asuinympäristöksi. Ehdotus valtakunnallisten luonnonsuojelualueiden perustamiseksi oli siis valmiina jo 1926, mutta sen käsittely hallintoelimissä törmäsi moniin esteisiin, ja vasta 1938 eduskunta sääti lain neljän kansallispuiston ja kuuden luonnonpuiston perustamisesta. Luonnonsuojeluyhdistys perustetaan Asian hidas eteneminen johtui osittain siitä, että luonnonsuojelua ei vielä osattu arvostaa valtion päättävissä elimissä eikä kansan tietoisuudessa. . Ihmisen omaakin toimeentuloa ja olemassaoloa uhkaavia saasteongelmia, jotka ovat tulleet jokapäiväisiksi uutisaiheiksi, ei vielä oltu tiedostettu . . Sota vaatii veronsa Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli päässyt ensimmäisen ikävuotensa aikana melko reippaasti alkuun ja voitiin toiveikkaasti katsoa tulevaisuuteen. Yhdistykselle oli suunniteltu tukielimeksi myös neuvottelukunta, johon johtokunta kutsui maan eri puolilta 22 luonnonsuojeluaatteelle myötämieliseksi tunnettua miestä, jotka edustivat eri ammattialoja maanviljelijöistä metsänhoitajiin ja vuorineuvoksiin. 27. Arvokas Oulankajoen alue jäi vielä rauhoittamatta, kun isojako oli Kuusamossa kesken; siitä saatiin päätös vasta 1956. Rauhan ehtoihin kuului vielä hänelle niin rakkaan Karjalan luovuttaminen. Keskeisenä kokoavana voimana oli tietysti Kaarlo Linkola. Oli tehostettava jäsenhankintaa ja valistustoimintaa ja suunniteltava vuosikirjan julkaisemista. ja ymmärsin erinäisten tosiasiain valossa sen syyt. Niin syttyi Talvisota, joka nosti Suomen kansan yksimielisenä taisteluun olemassaolonsa puolesta. Vaikeuksista huolimatta onnistuttiin valtionavun saannissa painatusta varten, ja keväällä 1941 valmistuivat lopultakin Suomen Luonnon ja Finlands Naturin ensimmäiset numerot, jotka kumpikin sisälsivät Linkolan artikkelin "LuonnonSUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Haluamme levittää tietoisuutta luonnon suojelemisen aatteellisesta ja käytännöllisestä merkityksestä kaikkiin kansalaispiireihin." Neljän tieteellisen perustajaseuran edustajat tulivat itseoikeutettuina johtokuntaan, lisäksi perustava kokous valitsi kahdeksan muuta jäsentä. Luonnonsuojeluyhdistyksen johtokunnan jäsen Martti Tertti ja kasvitieteen laitoksen assistentti Osmo H. kansalliseksi velvollisuudeksi.'' alkuperäisen luonnon mahtavia näytteitä, on suojelualueita Pohois-Suomeen viipymättä perustettava.'' Linkola liitti metsähallitukselle jättämäänsä selostukseen myös ehdotuksen suojelualueen perustamisesta Hiisjärvelle Salmin pitäjässä. vsk.. viikkoa ennen 13. 3. Näin siitä huolimatta, että tiesin rauhanteon jo n. Kirjeestä 29. " Ei ollut ylioppilasnuorisokaan sen paremmin herännyt ymmärtämään luonnonsuojelua: Ylioppilaslehden haastattelussa rehtori Linkolasta mainitaan vain sivumennen parissa lauseessa. Oli korvaamaton etu, että Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana oli Kaarlo Linkolan kaltainen arvovaltainen, yleistä luottamusta nauttiva henkilö, jolla huolimatta yliopiston rehtorintoimestaan ja monista muista velvollisuuksistaan aina riitti aikaa ja tartuttavaa innostusta luonnonsuojeluun . Luonnonsuojelu käsitettiin vielä pitkään lähinnä luonnonvarojen järkevää käyttöä jarruttavaksi todellisuustajua vailla olevien idealistien ja esteetikkojen harrastukseksi . Porkka kaatuivat monien nuorukaisten lisäksi. luonnon ja maiseman arvojen vaalimisesta teiden rakentamisen ja puhelinlinjojen vetämisen yhteydessä, missä oli tapahtunut paljon pahennusta herättänyttä välinpitämättömyyttä, sekä sovittiin luonnonsuojelutoimenpiteistä ja yleisön käyttäytymisen ohjaamisesta Helsingin kaupungin omistamissa metsissä. Sota vaati uhrinsa myös Kaarlo Linkolan läheisistä työtovereista. Avauspuheessaan Linkola totesi, että yhdistyksen perustaminen tapahtuu samassa aatteellisessa, isänmaallisessa hengessä, jossa luonnonsuojelun esitaistelijat ovat toimineet: "Haluamme tehdä luonnon varjelemisen vaurioilta, jotka eivät ole välttämättö14 mia, kotiseutuja isänmaanrakkauteen vetoavaksi kansalliseksi velvollisuudeksi . Luonnonsuojelua ei vielä myöskään julistettu saarnatuolista, vaan muistan, kuinka muuan teologituttavani kerran sanoi: " Kyllä sinun kelpaa, kun sinulla on niin hyvä puheenaihe siinä luonnonsuojelussa .. Hän johti puhetta myös Helsingin Säätytalossa toukokuun . Tarvittiin siis järjestettyä luorinonsuojeluvalistusta. Kuvaavaa on, että kun yhdistyksen neuvottelukunnan kokouksessa esillä olleesta Turun Ruissalon tammimetsäluonnon turmeltumisesta puhuttiin näkyvin otsikoin sanomalehtien kokousselostuksissa, turkulaiselta taholta järjestettiin Yleisradioon pakinoitsija, joka räikeäsanaisesti osoitti koko uutisen perättömäksi. Mutta syksyllä 1939 alkoivat toteutua ne pahaenteiset silloin niin uskomattomilta tuntuneet aavistukset Suomen mahdollisuudesta joutua sotanäyttämöksi, joita jotkut saksalaiset tuttavani olivat esittäneet paria vuotta aikaisemmin ja joista olin kertonut Linkolallekin. Hänen johdollaan oli turvallista mennä niin pääjohtajien kuin muidenkin valtionhallinnon korkeiden virkamiesten ja Helsingin kaupungin ylimpien päättäjien puheille esittämään luonnonsuojelun toivomuksia; vastaanotto oli aina positiivinen ja ehdotukset otettiin huomioon. Linkolan arvovalta ja monipuoliset yhteydet olivat suureksi avuksi tätä elintä valittaessa. Valmistelu tapahtui neljän tieteellisen seuran, Societas pro Fauna et Flora Fennican, Suomalaisen Eläinja Kasvitieteellisen Seuran Vanamon, Suomen Maantieteellisen Seuran ja Suomen Metsätieteellisen Seuran sekä eräiden asianharrastajien välisissä neuvotteluissa. päivänä 1938 Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustavassa kokouksessa. 3. Vanamoa edustava Linkola tuli kokoonkutsujaksi sekä sittemmin johtokunnan puheenjohtajaksi. ''Haluamme tehdä luonnon varjelemisen
11. Taistelujen vaimentuminen sodan jähmettyessä asemasodaksi näytti suovan tilaisuuden Itä-Karjalan tieteelliseen tutkimiseen, jossa suomalaisilla oli vankat perinteet viime vuosisadalta. Nyt tiedän edes Sinun olinpaikkasi. Rahoja saatanee arpajaisvaroista. Hänessä yhtyivät pystyvä hallintomies, lahjakas tutkija ja syvällinen kotimaan luonnon ja sen kauneuden ymmärtäjä. tutkimuksista Karjalassa ja Kuolan Lapissa. Erityinen valtiontoimikunta koettaa saada sopivan työnjaon aikaan . " Ryhdymme näinä päivinä organisoimaan Itä-Karjalan tutkimistöitä. kirjoitellut Saksaa varten valistusertikkel., paraikaa selontekoa suomalaisten botaan . D 15. 8. Kuukausia kestänyt sairaus mursi lopulta hänen vastustuskykynsä, ja hänen elämänsä niin kirkkaana palanut liekki sammui kesken parhaan miehuuden . Tärkeä rauhoitus." Kohde oli tilanomistaja Valter Printzin maalla sijaitseva vuorijalavalehto, jossa kasvaa mm . ,, ; ,.. vsk. Toivottavasti saat jotain prässiisi, edes matkamuistoja, vaikkapa vain tav. Kaarlo Linkola jätti meille velvoittavan muiston suoraselkäisestä suomalaisesta miehestä, joka tinkimättömästi toteutti kutsumustaan. Vanhimman pojan menettämisen aiheuttaman surun lääkkeenä on työ. Hän kirjoittaa 2. 1941 päivätty postikorttinsa kuvastaa tilannetta: " H. Lieneekö ketään ystävistä siellä jäljellä. jäkäliä ja sammalia." Työn on jatkuttava Pian Kaarlo Linkolan perhe joutui kokemaan sodan säälimättömän ankaruuden samoin kuin niin monet muutkin suomalaiset: Anssi-poika kaatui taistelussa. Se rauhoitettiin lääninhallituksen päätöksellä 17. Kuvassa hän on veljensä Yrjö Linkolan (toinen vasemmalta) kanssa matkalla tutkimaan Kilpisjärven seudun luontoa samana kesänä. Hän teki mm. Niin oli taas päästy alkuun rauhan askareissa, mutta jo kesäkuussa 1941 alkoivat sotatorvet jälleen soida . , , .. Linkola kirjoittaa 18. SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Linkola piti mahdollisuuksien mukaan yhteyttä eri rintamanosilla taisteleviin kasvitieteilijöihin ja avusti ulkomaisessa kulttuuri propagandassa. Hänen 20. Kaarlo Linkola tutki kesällä 1925 Pohjois-Suomen luontoa. Kaarlo Linkolan mieli palaa päästä tutkimaan Itä-Karjalan kasviaarteistoja, joihin hän jo nuorena miehenä oli yrittänyt tutustua. "';(.>";, C ..,. Myös luonnonsuojelusta Linkola tuntee huolta. Kpk 1, 4141) olleen Sortavalaa valtaamassa. Hyvin tuntuvat asiat sujuvan, vaikkakin hitaasti. 1941 : " Luonnonsuojeluasiat valitettavasti taas lepäävät. Itse olen mm . 8. Anssi-poikani on Viteleen suunnalla. metsähallitukselle selvitykset ensimmäisten luonnonsuojelualueiden perustamiseksi valtionmail/e. 1945. . Hän sai tyytyä vain antamaan sairasvuoteeltaan ohjeita tutkimusmatkaa valmisteltaessa, hän, Karjalan luonnon paras tuntija. Kotilainen ja Mölder lähettivät yhteisen kortin jostain Suistamon seuduilta . Muista tiedän Pankakosken (os. Virolaisten kohtalo huolestuttaa. . Kaarlo Linkola lukee oppilaidensa väitöskirjojen luonnoksia. Mutta "ars longa, vita brevis ." Tätä toivematkaa ei kohtalo Kaarlo Linkolalle suonut. Hän kyselee tietoja isosorsimon lisäksi myös litteänurmikasta (Poa compressa) sekä pakkastalven puiden ja pensaiden silmuille aiheuttamista vauroista, joista hän kirjoittaa tutkimuksia, ja hän toimittaa Luonnon Ystävää. V. Yhden Ulmuslehtorauhoituksen sain kuitenkin lupaan Vihdissä. Suomen Luonnonsuojeluyhdistys menetti hänen mukanaan kunnioitetun ja arvovaltaisen johtajan, joka kaukonäköisesti tajusi luonnon suojelemisen tieteellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen yhä teknillisemmäksi kehittyvässä maailmasm. suojelumme kehityksestä". 1941. 12. Hustich on Hangon puolessa, Kalela Taavetissa. Kunpa Sinäkin vapautuisit töihin mukaan." Tie luvattuun maahan näytti siis olevan vapaa. Matkantekoa avittavat paikalliset veneensauvojat. Yhteydenpito jäi taas kenttäpostin varaan . Lämpimät kiitokset kirjeestäsi. Tieteellisen työn on jatkuttava sodasta huolimatta. nurmilaukkaa, sm1Juurta ja vuohenkaalia
Aika oli senkin näyttävä. .. Näitä pohtii Teuvo Suominen artikkelissaan, joka pohjautuu pitkälti kirjoittajan omakohtaisiin mui~toihin ja näkemyksiin luonnonsuojeluliiton historiassa merkittävästä ajanluyhdistys oli kaapattu professoreilta nuorempiin käsiin, uudessa hallituksessa oli monia minunkin tuttujani. Keulakuva tosin kummastutti: Mitä yhteistä voi olla luonnonsuojelulla ja hyönteistutkija Pekka Nuortevalla. Milloin osoitettiin mieltä Vietnamin sotaa vastaan, milloin taas kannettiin pilakuvia Ronald Reaganista, yliopiston ylimmästä esimiehestä. Kansa oli herännyt vaatimaan tietoa ja toimintaa, sillä koneet ja myrkyt jylläsivät kenenkään estämättä metsissä, soilla, vesistöissä, pelloilla ja tehtaissa. Kummastelin sikäläisen yliopiston reipasta meininkiä, jolla avoimesti pyrittiin muuttamaan maailmaa. Katuvieren toisinajatteleva täti, joka käsilaukkuaan heilutellen huuteli mielenosoittajille, lensi monen käden heittämänä lähimpään uima-altaaseen ja nousi sieltä kuiville yhtä monen käden auttamana, litimärkänä, muta nauravana! Hippikansalle luonnonsuojelu oli yhtä itsestäänselvä tavoite kuin rauha, rakkaus, mustan rodun tasa-arvo tai hamppupiipullisen luoma keinotekoinen mielenrauha. Ja ympäristökonferenssi sai seuraajia elintarvikekokouksia, väestökokouksia, energiakokouksia, merikokouksia .. Vielä vihaisempia olivat ihmiset, jotka kyselivät vastuullisten viranomaisten nimiä ja puhelinnumeroita. "Ai että vesiensuojeluosastolle, kuulkaa minä olen täällä melkein yksin ja minunkin pitäisi olla jo kotona, minähän olen vain osaaikainen" . Soittajat olivat vihaisia, kun eivät saaneet apua ongelmiinsa, kuka likaiseen mökinrantaansa, kuka älyttömän tiehankkeen torjuntaan, kuka liian myöhäisten pääskysten muutto-ongelmiin. Monet kerrat mietin, miksi Suomen luonnonsuojelu piileskeli Säätytalon hämärissä saleissa arvovaltaisten professorien kumppanina, eikä hiukkaakaan koskettanut nuorisoa. Mallia näytti myös sikäläinen kansalaisjärjestö, Svenska Naturskyddsföreningen, jonka mahtavana voimannäyttönä oli aloite järjestää Tukholmaan maailman ensimmäinen kansainvälinen ympäristönsuojelukokous. Sitten sain kirjeen Urpo Häyriseltä. Ympäristönsuojelu on, jos mahdollista, vielä ikävämpää. Soittajien päähän ei näet millään mahtunut, että Suomessa ei todellakaan ollut minkäänmoisia viranoma1s1a, joiden puoleen olisi voinut kääntyä ympäristöpulmissa. Luonto on iloinen asia, luonnonsuojelu taas raskasta ja ikävää. vesihallitus esiasteineen sekä metsähallitus aivan yksioikoisesti luonnonja ympäristönsuojelun periaatteita vastaan . Mallin paremmasta osoitti Ruotsi, jonka luonnonhoitovirasto jo toimi täydellä vauhdilla. Sellaisen viraston alkiokin, ympäristönsuojelun neuvottelukunta, perustettiin vasta 1970. Suomen luonnonsuojelun vallankumous Reilut kaksikymmentä vuotta sitten opiskelin ympäristömyrkkyjä Kaliforniassa. Kunnianarvoisa Suomen Luonnonsuoje16 Millainen oli luonnonsuojeluliikkeen tienraivaajan osa 70ja 80-luvulla, millainen sen tulisi olla tästä eteenpäin. Sinne hakeutuneet kehitysmaiden edustajat toivat julkisuuteen kehitysmaiden ongelmat, joista teollisuusmaissa ei silloin tiedetty vielä mitään. Se pidettiinkin kesällä 1972. Tilanne saneli nuoren ja hyvin vähäväkisen Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteet. hallinnonalakseen 1983. Puhuttiin punapuiden puolesta, vastustettiin Kolorado-joen patohankkeita, pohdittiin, miten saataisiin kaupunkien ilma taas hengityskelpoiseksi. Vanhastaan tosin toimi omalla ahtaasti rajatulla alallaan valtion luonnonsuojelunvalvoja. Suomalaiset kokousedustajat palasivat TukholmassuoMEN LUONTO 4/ 88 47. Y mpäristönsuojeluosasto perustettiin 1973 sisäasiainministeriön yhteyteen ja ympäristöministeriö omaksi Luonnonsuojeluliikkeen painostusvoimaa on tarvittu, jotta suojelualueverkkomme on saatu kehittymään. Kuva kansallispuistomielenosoituksesta vuodelta 1978. Teuvo Suominen SuoIDen luonnonsuoje Takavuosina joku liikkeemme veteraaneista taisi olla jompi kumpi Linkolan veljeksistä muistutti siitä, että luonnon ystävänä oleminen on vallan muuta kuin luonnonsuojelun ystävänä oleminen. vsk.. Kuumeista ja kiireistä, ihmisiä lappaa sisään enemmän kuin mahtuu, puhelin soi ja soi ja soi ... Muilla tahoilla taas tekivät ratkaisujaan mm. Kaikkeen yrittää vastata Eini Nordman, nyt jo manalle mennyt luonnonsuojelutyön peruspuurtaja. mutta molempiin on nykymaailmassa pakko. ''Vesiensuojeluosastolle" Eurooppalainen luonnonsuojeluvuosi 1970, Suomen luonnonsuojeluliiton toimisto Fredrikinkadulla. Tukholman kokous oli käännekohta monessa mielessä
Osa vesistöistä on puhdistunut, jokunen koskikin on säästynyt. Pekka Nuorteva kävi elohopean merkeissä sinnikästä yhdenmiehen sotaansa, vastassaan rintama, johon kuului yhteiskunnan vaikutusvaltaisinta eliittiä lääkäreitä, liikemiehiä ja byrokraatteja. On jo vaikea kuvitella Suomesta paikkaa, tilannetta tai asiaa, jolla ei jo olisi omaa valvojaa tai tarkastajaa. Luonnonsuojeluliiton nimi oli esillä päivittäin, enimmäkseen myönteisessä hengessä. Liiton jäsenkunta, työn arvostus, oma ministeriö ja muu virkakunta, budjettivarat, kirjallisuus, julkisuus kaikki ovat varmasti runsaammat kuin kukaan uskalsi tuolloin toivoa. Poliittisesti aktivoituva jäsenkunta näet velloi jo myrskyä enteillen. Luonnonsuojelukin on päässyt kabinettipolitiikan osaksi. Aika on nyt toteuttanut, jopa ylittänyt ne tavoitteet, jotka liitto asetti syntyaikoinaan 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Luonnonsuojelun edustaja SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Innostus, yliopistojen ja Vanhankin valtaus, opetuksen uudistus, sukupolvien ja -puoltenkin välinen tasa-arvo, pyrkimys oikeudenmukaisempaan ja elinkelpoisempaan maailmaan. Miten tähän tultiin. Toimintamalleja tärkeämpää taisi olla itseluottamuksen koheneminen: Me huolestuneet emme olekaan höyrähtäneitä hulluja, jollaisiksi luonnonsuojelijat silloin Suomessa herkästi katsottiin. Harri Dahlström oli kuten edeltäjänsäkin merkillisesti selvillä siitä, mitä konnuuksia oli kulloinkin tekeillä virastoissa, yhtiöissä ja yhteisöissä. Niiden aikana koko muukin Suomi on siirtynyt kilttiin konsensukseen. Matti Lähdeoja joutui syyhyttä saunaan; pahaaaavistamaton ja sopuisa mies sai niskoilleen koko riitelevän herhiläislauman. Suojelupäätös, -laki ja -asetus toisensa jälkeen on nuijittu pöytään. Kansallispuistoja on perustettu. Ja kas, linjariitoja ei ollutkaan, kun jätettiin kaunat oven ulkopuolelle ja puhuttiin asioista. Merkillisesti näyttää siltä, että luonnonsuojelun piiriin tuolloin hakeutuneet ihmiset yhäkin ovat kuviossa mukana, mutta nyt työpaikoiltaan käsin, kukin yhteiskunnalliseen lokeroonsa juuttuneena. Myrkky toisensa jälkeen on torjuttu. Sama railakas meno, johon minä sain ensikosketuksen ulkomailla, oli todellisuutta myös Euroopassa. liitto eilen, huoinenna jaksosta. Liiton kaunosielut palautettiin kerran toisensa jälkeen maanpinnalle kuvitelmista, että kaikki tahot olisivat aina luonnon ja uhanalaisten puolella. Mutta monen kansainvälisen työryhmän koulima puheenjohtaja osasi ottaa tilanteesta sen kaiketi ainoan hyödyn, minkä siitä oli saatavissa: Hän istutti riitapukarit yhteisiin työryhmiin laatimaan liitolle ohjelmia. Helppo vastaus otsikon kysymykseen olisi: ajan henki. uskaltaa jo aukaista suunsa melkein seurassa kuin seurassa. vsk . Eero Paloheimon hirtehisesti haikailemia vapaa-ajan tarkastajia17. ta palavin silmin. Suomeen se saapui myöhemmin kuin Amerikkaan tai Pariisiin, mutta saapui kuitenkin. Lisäksi liitto sai juuri oikeåan aikaan käyttöönsä Dahlströmin suvereenin taidon paimentaa joukkoja. Kuka purjeena, kuka kiviriippana tai peräti tulppana, mutta mukana kumminkin. Jako kahteen oli jyrkkä: toisella puolella sana "edistys", toisella joku muu, jonka olemusta kukaan ei vaivautunut määrittelemään. Hämmästyttävää on sekin, että liiton johtoon on aina iöytynyt henkilö, joka on hyvin suurella henkilökohtaisella panoksellaan vastannut johonkin ajankohtaiseen haasteeseen. Lisättiin yhteyksiä viranomaisiin, vaikka muisteltiinkin aina korostaa itsenäisen kansalaisjärjestön vapautta. Tämän puheenjohtajan kuuluva ääni havaittiin hyödylliseksi vielä myöhemminkin, kun vuosikokousten linjariidat kuumensivat tunnelmia Säätytalon kaikuvissa saleissa. Hän työskenteli Suomen Luonnon toimitussihteerinä ja 1972-1981 lehden päätoimittajana. Mutta myrkkyvoittoakin tärkeämmäksi taisi muodostua yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa ne oppivat edes muutaman vuoden ajaksi, että totuuden ääni ympäristöasioissa ei välttämättä kuulukaan yhteiskunnan huipulta. Vuorossa oli Rauno Ruuhijärven virkamieshallitus, useampikin . Soita ja kosteikkoja on saatu turvaan. Ohjelmillakin on yhä arvonsa. Uhanalaisia lajeja on suojeltu. Alan hallinto on paisunut ohi kaikkien odotusten eikä luonnonsuojelujärjestön ääntä juurikaan voi erottaa virkamiehen äänestä. Teuvo Suominen on vapaa toimittaja, joka vaikutti 70-luvulla merkittävästi luonnonsuojeluliitossa. Erilaisia yhteiskuntanäkemyksiä edustavat ihmiset oppivat sietämään toisiaan, jopa toimimaan yhdessä. Totuttiin ajatukseen, että ympäristöstä ymmärtävät muutkin kuin biologit. Olli Ojalan puheenjohtajuus kouli liittoa sisältä päin. Monen muun järjestön tavoin liitto oli 70-luvulla ajautunut tilanteeseen, jossa sääntöjenmukainen toiminta oli toisarvoista; ensisijaisesti oli "väärän linjan" nujertaminen keinoihin katsomatta
Heille liiton tulisi avata mahdollisuudet tukea luonnonsuojelutyötäesimerkiksi lahjoituksin. Joka kysymyksen ympärille löytyisi käden käänteessä kokonainen liuta asiantuntijoita. Puuttuu lähimmänkin tulevaisuuden visio elinkelpoisesta Suomesta ja maailmasta. Meillä on mahtava ympäristöministeriö, mutta korkeakouluissa vain 1-5 henkeä kussakin . Korkeakoulut eivät pysty tuottamaan _esimerkiksi niin paljon ympäristönsuojelun asiantuntijoita kuin tässä maassa eri tehtäviin tarvittaisiin. Luonnonsuojeluliikkeestä löytyy tietoa ja siksi sen tulisi edistää tärkeitä ympäristötutkimuskohteita. Hän on luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja. tönsä purkamista. Yhdistykset on muokattava mahdollisimman monipuolisiksi. D SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Tavoitteet löytää kun ottaa todesta lähimmän päivälehden uutiset. Yhtä vain puuttuu. Jokainen tietää taustan noille ennusteille, joiden nimet kalskahtavat komeasti Metsä 2000, Maatalous 2000, Energia, Tie... Happamoituminen, ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen ja kasvihuoneilmiön uhka ovat vakavia ongelmia, jotka on pystyttävä torjumaan kansallisia suojelukohteita unohtamatta. Nyt kehitys tuntuu jopa päinvastaiselta: on yhä kapeammin toimivia yhdistyksiä. Uusi kierros edessä. Jos historia toista1s1 itseään, nyt olisi uuden vallankumouksen aika. vsk.. Niiden mukaanhan energiankulutuksemme kasvaa loputtomiin, vaikka väki vähenee. Paikalliset ongelmat vetävät ihmisiä mukaan toimintaan. Tietenkin ne kaikki ovat jo nyt mukana Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa, samoin ympäristöministeriön listoilla. Jos maailma olisi sama kuin liiton perustamisen ai• koihin parikymmentä vuotKatse eteenpäin: ta sitten, luonnonsuojeluväki voisi jo hengähtää, kenties jopa harkita järjesMinkä puolesta, mitä vastaan ja miten. Hajakuormitus, freonit, kloorifenolit, jätteet, raaka-aineet... Hiilidoksidikysymys sanelee suhteet fossiilipolttoaineisiin, Tshernobyl ydinvoimaan. Luonnonsuojelujärjestöjen tulisi kehittää ennenmuuta toimintatapojaan paikallisten ongelmien ratkaisemi•seksi. Suurella yleisöllä ei ole kuvaa luonnossa tapahtuvista muutoksista ja jopa totaalisesta tuhosta, mitä aiheutetaan. Meiltä puuttuu realistinen vaihtoehto niille katteettomille ja elinkelvottomille visioille, joita eri viranomaisemme nyt solkenaan suoltavat. D HARRI DAHLSTRÖM työskentelee ylitarkastajana maaja metsätalousministeriössä. Hyvin erilaisille ihmisille on kyettävä tarjoamaan toimintamahdollisuuksia. Luonnonsuojelutyön muotoja kehitettäessä ovat paikallisyhdistykset avainasemassa. Hän on luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja. Geeniteknologian lupaukset antavat lisäpuhtia vaatimuksille kaikkien lajien suojelemiseksi, geneettisten luonnonvarojen varjelemiseksi. On valvottava, ettei tyyppilannoitteita levitetä metsiin, koska typpipäästöt vaikuttavat jo ilmansaasteiden kautta. Yliopistoissa tehtävät tärkeätkin tutkimukset tahtovat hautautua ihmisten ulottumattomiin. Metsiin kohdistuu useita paineita: oma teollisuutemme saastuttaa ja tehometsänhoidon toimenpiteet vaikeuttavat metsien tilaa. Vanha kaarti ulos, nuoret voimat sisään, uusi vauhti päälle uusien tavoitteiden merkeissä. Sitä pitäisi pohtia laajemminkin. Sen jälkeen kielteisetkin ilmiöt vähitellen tulevat esiin ja voidaan herättää ihmiset kysymään: miksi. Happosadekysymys edellyttää uudenlaista energia-, metsä-ja liikennepolitiikkaa. Kaikki luonnonystävät eivät halua tai voi osallistua aktiiviseen toimintaan. Se taas f--------------.--------------r--------------. Vasta laaja tiedotus ja yleinen mielipide saa usein aikaan parannuksia. Luonnonsuojeluliikkeen tulisi myös vaatia ·korkeakoulujen ympäristönsuojeluopetuksen tilan kohottamista. Luonnonsuojelijoiden on tartuttava yleismaailmallisiin ongelmiin, joista päällimmäiseksi nousevat ilmansaasteet. edellyttäisi, että luonto olisi taatusti turvassa, ympäristö elinkelpoinen hamaan tulevaisuuteen. Yleinen informaatio ja aloitteellisuus ovat tärkeitä, ·koska luonnonsuojeluliikkeen tehtävät lisääntyvät kaiken aikaa. D PEKKA NUORTEV A on professorina Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun laitoksella. Tämä on tietenkin haaste liiton koulutukselle: on pystyttävä kouluttamaan erilaisten toimintojen vetäjiä yhdistyksiin. Tarvitaan luontoon kohdistuvaa myönteistä toimintaa. Omilla nurkilla havaittu luonnon uhka herättää ihmiset. Eikö luonnonsuojeluliike voisi esimerkiksi mennä paikallisradioihin, jotka tavoittavat laajan yleisön. Ne ovat perässä roikkumisen seurausta, yksioikoisia jat18 ANNIKKI TOLPPANEN on Vuotos-liikkeen johtohahmo ja Pelkosenniemen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. kin on jo liikkeellä. Luonnonsuojeluliikkeen tärkein tehtävä on metsien pelastaminen metsäkuolemalta. Metsäkysymys on myös maailmanlaajuinen kysymys: sademetsät vähenevät, mutta ovat erittäin tärkeitä koko maapallon elämälle. Ravintoa tuotetaan yhä enemmän yhä pienemmillä pinta-aloilla, metsät muuttuvat immuuneiksi hapoille ja otsonille. Toimintatavoista aktiivinen tiedottaminen korostuu tulevaisuudessa. Happamoituminen muuttaa luontoa, maaperaa, metsiä, vesiä kaikkea vääjäämättömästi. Yhteinen yhteiskunnallinen ongelma on se, ettei nucrta polvea kiinnosta minkäänlainen järjestötoiminta. Toisaalta ihmiset pitäisi saada itse tekemään jotain, vaikka retkeilemään tai talkootöihin
Luontovalistusta tiedotusvälineiden kautta tulee tehostaa. Hän on luonnonsuojeluliiton ruotsinkielisen sisarjärjestön, Natur och Miljön, puheenjohtaja. Myönteistä luontoharrastusta voidaan edistää mm . Toiminta on pakostakin entistä kansainvälisempää mm. elämyksellinen toiminta, kuten retket ja kuluttajavalistus jokapäiväisissä asioissa Kierrätysliikkeen tapaan . Kysyimme muutamilta luonnonsuojelijoilta, mitkä ovat luonnonsuojeluliikkeen tärkeimmät tehtävät tulevina vuosina ja millaisia toimintamuotoja ja -tapoja luonnonsuojelujärjestön tulisi kehittää ihmisten innostamiseksi mukaan työhön. Pekka Kuusi on etsinyt Suomelle paikkaa ihmisten maailmasta, Kyösti 19. D AN AMARI MARKKOLA on tutkimustehtävissä työskentelevä biologi, joka on toiminut aktiivisesti luonnonsuojelun puolesta Oulussa. HENRIK ÖSTERHOL!\f työskentelee Vaasassa Abo Akademin lehtorina. On tärkeää järjestää esimerkiksi retkiä ja esiintyä siellä missä ihmiset liikkuvat. Alkuperäisestä luonnosta meidän tulisi saada säästymaan arvokkaimmat alueet tuleville sukupolville. Kehitysmaiden ympäristöongelmat ovat myös entistä enemmän esillä. Meidän tulee esittää filosofia ja kohteet, joiden pohjalle poliitikot voivat rakentaa valtakunnallisen luonnonja ympäristöpoliittisen ohjelman. D SUOMEN LUONTO 4/ 88 47 . Tärkeitä to1mmtamuotoja ovat mm. Ympäristötietokeskukseen ja ympäristöntutkimusrekistereihin. Paikallisyhdistyksillä on oltava valmiudet tarttua kaikenlaisiin asioihin. Taustapapereitakin on kertynyt, Pentti Linkola on useammin kuin kerran hyvin konkreettisesti unelmoinut paremmasta maailmasta, Georg von Wright on pohdiskellut sitä teoreettisemmin. Katsaus lähitulevaisuuteen olisi vähintä, mitä voisimme tehdä kuljettaaksemme eteenpäin sitä viestikapulaa, jonka jo Tukholman ympäristökonferenssi meille luovutti. Luon: nonvaroja säästävien elintapojen ja tekniikan vaihtoehtojen esittely, kierrätyksen edistäminen ja jätehuollon mahdollisuuksien hyväksikäyttö niitä luonnonsuojeluväen tulee vaatia. Luonnonsuojeluliikkeen tulisi tarttua paremmin ainakin metsäpolitiikkaan ja entistä monipuolisemmin myös energiapolitiikkaan, jossa muutaman vuoden sisällä ratkaistaan viidennen ydi nvoimalan kohtalo. Muussakin mielessä aika on kypsä. Myönteisen luont_oharrastuksen kehittely ja kansainvälisen toiminnan tehostaminen ovat lähitulevaisuudessa haasteita. Motivoiduimpia t01m1maan lienevät ne, jotka ovat törmänneet ympäristöongelmaan omassa elämässään. D keita sille kaikelle, joka on saattanut meidät nykytilanteeseen. liitto on tietyllä tavalla jo tähyillyt tulevaisuuteen. Aktiivista yhteistyötä pitää lisätä myös rajojen yli naapurimaitten kanssa. Vihreän liikkeen puoluesekoilut ovat horjuttaneet sen arvovaltaa; Suomen luonnonsuojeluliitolla vielä lienee luottoa. Kansainvälistä toimintaa voitaisiin kehittää paikallisyhdistysten ja kehitysmaiden pienten ympäristöjärjestöjen välillä. Niiden nieleminen vastaan panematta tarkoittaa, että hyväksymme ilmaston ja ilmakehän arvaamattomat muutokset, alistumme elämään plutoniumtaloudessa, kasvavien kemikaalimäärien keskellä, siunaamme luonnonalueiden jatkuvan supistumisen ja lajiston köyhtymisen siitäkin huolimatta, että väkilukumme väitetään jopa supistuvan! Näyttää selvältä, että tämän päivän leväperäisyys na1ssa as101ssa kostautuu jo huomispäivänä poliisivaltiona, jossa on pakko säännöstellä kaikkea. Luonnonsuojeluliiton aluekeskuksiin tulisi perustaa ympäristötietopankit, joilla olisi yhteydet mm. perheja talkootoimintaa kehittämällä. Metsäpolitiikan ohjenuorana pitäisi olla luontoa säästävät metsänhoitotoimet. Yhdistysten on kehitettävä yhteistyötä mahdollisimman monien oman paikkakunnan järjestöjen kanssa laajan kansalaistoiminnan käynnistämiseksi . On tärkeätä vaikuttaa luonnonsuojelulakeihin, jotta ilmansaasteja vesiensaastepäästöt alenevat. vsk. Meidän tulee saada viranomaiset ja teollisuus ymmärtämään, että kehittynyt ympäristötekniikka on huomenna ulkomaankaupan valtti eikä jarru. Miksi ihmeessä juuri luonnonsuojeluliitto moiseen suururakkaan. Pysyviä muutoksia voidaan saada vain lakeihin vaikuttamalla. MARJAANA NÄRHI on peruskoulun opettaja Lappeenrannasta ja luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen. Luonnonsuojeluliikkeen tulee saada yhteiskunta oivaltamaan, että 997 sukupolvea ennen meitä ovat osoittaneet ihmiskunnan tulevaisuuden edellytyksiksi raikkaan ilman, puhtaat vedet ja myrkyttömät maat eikä suurta energiaja tavaratuotantoa. Mehän olemme köyhiä, me olemme syrjässä ... Tiedotus on tärkeää hankittaessa ihmisiä toimintaan. Vuosikymmenen ikäiset ohjelmat yhdistettynä tuoreempiin katsauksiin olisivat hyvä pohja. Ottamalla kantaa energiapolitiikkaan, liikennepolitiikkaan, jätehuoltoon jne. Hapanta laskeumaa tulee torjua myös liikennepolitiikkaan vaikuttamalla. Ei tietenkään yksin, mutta kukapa muukaan, suomalaisesta luonnostahan on kysymys, suomalaisten oman ympäristön suojelusta. Myöhemmät kokoukset, Itämeri-sopimukset ja asiakirjat kuten Maailman Luonnonsuojelun Strategia ja Brundtlandin raportti, edellyttävät samaa. Toimintatavoissamme tulee korostaa enemmän luonnonsuojelun "iloisia puolia" tuoda esiin tavoitteitamme ja saavutuksiam me. ilmansaasteiden kaukokulkeutumisen vuoksi
Kysym ys kansalaistotteAika toi vaihtoehtoliik lemattomuudesta, jopa sen keen toisensa jälkeen. ka on uudistanut koko yhMutta nykyaikaisempi teiskuntaa. viranomaisten arvostelua. Jos he josvoimakkaammaksi kuin sain vaiheessa loukkaantuimitä se todellisuudessa on vatkin, he nielivät arvokollut. Tai tuore tutkimus, jonka mukaan suomalaiset koululaiset ovat kansainvälisessä vertailussa aivan hännillä, kun on mitattu lasten tietoja fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Se voisi olla omiin uudistuviin luonnonvaroihinsa turvaava, pitkälle teollistunut sivistysvaltio. Suomellahan olisi kaikki edellytykset ympäristönsuojelun mallimaaksi. Eiliene koskaan kokenut. taja sätti tuoreeltaan SuoJa jos joku määrä rahaa meen perustetun Sateennyt virtaakin köyhempien kaari-ryhmän johdon. Ja olisi voinut yhteiskuntanäkemys lienee liiton tuella yltää enemjo näilläkin tahoilla saanut päänkin. Itsekritiikin aika Miten paljon syitä löytyy liiton sisältä. Suomussalmi. Siksikö puhe luonnon ja ihmisen suhteista on kärpäsen surinaa kasinotaloudessa elävän juppikansan korvissa. Toki kuultiin vielä vuosia myöniillä on ollut ahtaasti rajahemminkin, jopa ympäristut puolensa, mutta sama!tönsuojeluviranomaisten la sellaista ulottuvuutta, josuusta. Muiden tekemä työ tämän lehden toimituksesoli päivänselvästi pelkkää ta. kaunat myrkyttivät yhteisJostakin tällaisesta saattyötä vielä vuosia myöhemtoi olla kysymys, kun kermin. Kuitenkin esimerkiksuusta, että nuoren luonsi EVY:n näkökulma joisnonsuojeluliiton ei pidä kusakin kysymyksissä on ollut vitellakaan saavansa valtioavarampi kuin SLL:n, onnapua, jos sen puheenjohhan energia yhteiskunnan taja jatkaa julkisuudessa keskeinen hyödyke. Yhlievimmistä muodosta, voi den asian liikkeiksi niitä olla vaikea. kö liitto pikemminkin Pluspuolelle voitaisiin jotaosoittaisi vahvuuttaan olekin kirjata, jos ympäristömaila valmis yhteistyöhön tieto olisi tuolloin löytänyt jokaisella rintamalla, myös tiensä puolueohjelmiin, ennakkoluulottomin keimutta onko se. Ulkoiset edellytykset olisivat hyvät nekin. Vai ottaako hän yhä todesta Maamme-laulun sanat "on maamme köyhä, siksi jää" ja kuvittelee ettei meillä, maailman rikkaimpiin kuuluvalla kansalla, ole muka varaa edes kokeilla tiennäyttäjän osaa oloissa, joita suotuisampia ei maapallolla ole. vs k.. Aloittaisinko siitä veteraanipolven pettymyksestä, minkä uudenlaisen ympäristönsuojelun esiinmarssi aiheutti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Näihin kun tietäisi vastaukset, voisi ehkä myös ymmärtää Suomen roolittomuuden kansainvälisessä ym päristöyh teistyössä. kaista työtä. Jäseniä romää pidetään esimerkiksi pisi, aivan turhaan. Kaikki vanhan polven luonnonsuojelijat eivät olleet yhtä vireitä, joustavia ja avarakatseisia, kuin esimerkiksi Reino Kalliola, iilo Söyrinki, Valter Keltaas sillä tavoin yksipuolistikangas, Torild Brander, ta , että liitolta on odotettu Ilmari Hustich ja monet kohtuutonta mukaantuloa muut todella pitkän päivärahavaroin ja henkilöretyön tehneet Suomen luonsurssein. Yksityisajattelijoista ei Suomessa koskaan ole ollut puutetta, ja nykyisten tietoyhteyksien aikana nuo ajatukset eivät ole edes kovin yksityisiä. Tai Koijärvi. Pullainen muiden mukana luonnostellut meille kestävää energiatulevaisuutta. Aika vaati uusia aatteita, mutta vallansi irto olisi voinut tapahtua ''verettömämmin'' . LappajärSamanlaisia äänenpainoja vi. Liiton piimaan omaa salonkikelpoirissä sen tuloon suhtaudutsuuttaan, tiettyyn karanteetiin erittäin penseästi, ja niin on perusteet. Oman kokemukseni valossa uskon, että liitolla on vakavaa aihetta kriittiseen itsetutkiskeluun. Vastapainoksi voi sitten kummastella, miksi juuri Suomi on heittäytynyt kulutushysterian kurimukseen vieläkin estottomammin kuin muut pohjoismaat. Tilaa on, ravintoa, raaka-ainetta, tietoa, koulutusta, kielitaitoa, kansainvälisiä suhteita, energiaa, kekseliäisyyttä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä, vakavuutta. Ainokainen Nobel-tiedemiehemmekin to1m1 kuin sattumoisin alueella, joka on nykymaailmassa mitä ajankohtaisin: A.I. Liittoa on luultu non suojelijat. D SUOME LUO NTO -1/ 88 -17. ei ole merkkejä sellaisesta. Antaneeko osavastauksen taannoinen OECD:n raportti, jonka mukaan Suomen viranomaiset levittävät huonosti tietoa ympäristöasioista. ulkonäkönsä, vaatteidensa Muutamaa vuotta myötai keinojensa vuoksi sahemmin Suomi sai oman lonkikelvottomana ja liitto Maailman Luonnon Sääjuuri valmistautuu testaatiön rahastonsa. tää olevan huonossa huuPoliittispohjaista kähidossa liiton edustajien punää 1970-luvulla jo esitteheenvuoroissa, vaikka salinkin mitään yhtä haimat ihmiset toimivat samovaannuttavaa vaihetta Suojen paamaanen hyväksi men luonnonsuojeluliike ei molemmissa liikkeissä. .. On myös lä himenneisyydessä saatua kokemusta pulakauden ongelmista ja niiden si nnikäästä selvittämisestä. jalansijaa. Vieläkö nykypolvenkin suomalainen häpeilee maatiaisen sukujuuriaan. Jo Eurooppahelposti sanottiin, mutta laisena luonnonsuojeluvuosamaahan on sanottu myös tena 1970 kuulin kansliaSuomen luonnonsuojeluliipäällikön arvoisen juristin tosta. kaasti harminsa ja jatkoiJonkinasteisella varovaivat vakaum uksensa musuudella on joskus syynsä. Ja ellei olekaan, Niiltä osin kuin olen itse niin liitolle kai sopisi tietty ollut mukana seuraamassa, tienraivaajan rooli myös olen aina saanut todistaa tällä rintamalla, nyrkkien liiton linjan penseyttä, kyheiluttelu sellaiseen tyyliin, vyttömyyttä yhteistoi minettä elintila pysyy ja kastaan. Taaskin turhaan, sill ä ran oli muka salattava seliitolla ei ollut meneillään kin tosiasia, että Ville eikä edes suunnitteilla minKomsi soitti Koijärven käänlaisia kilpai levia projoukkonsa kokoon juuri jekteja. Tähän kysymykseen vastatkoon joku, joka tietää nykytilanteen minua paremmin. Miksi juuri meillä on isänmaallista tuhlata öljyä, lämmittää sähköllä, syödä ulkomaista kalaa tuhansien järvien maassa. Silloin olisi luonnollamolemminpuolista, joskus kin enemmän toivoa. Tiedossani noin. Miksi viranomaisemme suhtautuvat sen vaihtoehtoihin niin pilkallisesti, että yhtä ylim ielistä asennetta ei löydä Yhdysvalloista eikä Burkina Fasosta. Virtasen mallin mukaisessa maataloudessa nähdään lupauksia ratkaista eroosion, energian ja elintarvikkeiden ongelmia. Miksi Suomi ainoana pohjoismaana vielä puhuu vakavissaan ydinvoimasta tulevaisuuden energianlähteenä. Toki se on usein ollut vaa. Voisiko jumi Suomesta nousta se nykyhetken nobelisti, joka jatkaisi AIV:n työtä, vaikkapa kasvattamalla aavikoille typpiomavaraisia ruokaja energiametsiä geenitekniikan avulla. Maataloudesta, metsätaloudesta, rakentamisesta, liikenteestä, yhdyskuntasuunnittelusta, työllisyydestä ja kaikesta muusta on nähty suunnitelmia, joihin sisältyy monin verroin enemmän terveitä oivalluksia kuin nykyiseen mestarointiin, jonka tavoitteet ovat yhtä hämärät kuin nimikin: rakennemuutos. Mutta miksi liiton edusplussaa Suomen luonnolle. maiden luontoa pelastaMiksi poliittiseksi voimaksi maan, niin sehän on aivan noussut vihreys yhä näytoikein. Miksi meillä on varaa kääriä rullalle rautateitä, vaikka kukaan ei ole 20 vielä ehdottanut niiden tilalle yhtä tehokasta , ympäristölle ystävällistä ja Suomen oloihin sopivaa kuljetusmuotoa. Kaikki eivät Jos jotakin radikaaliryhsiihen yltäneet
Norppakannan voimakas alamäki alkoi ilmeis~sti 1940-luvun lopulla ja vei sukupuuton partaalle. Vuonna 1955 saimaannorppa rauhoitettiin, mutta rauhoitus ei enää pystynyt tämän vain Saimaalla esiintyvän norpan alalajin tulevaisuutta turvaamaan. Tero Sipilä ja Heikki Hyvärinen Saimaannorpilla on toivoa aktiivinen suojelu tehoaa Saimaannorpan aktiivinen suojelu ja tutkimus aloitettiin 1980-luvun alussa, viime hetkillä. vsk. Ensiksi kantaa vähensi tuliaseen ja petovihan tehokas yhdistelmä vielä 1900-luvun alussa tavoitteena oli norppien hävittäminen SaimaasSUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Sodan jälkeen petoviha leimahti jälleen ja tällöin muun muassa kaikki Puruveden norpat ammuttiin. Lihavuus on hylkeillä hyve: rasva toimii varara vintona ja virtaviivaistaa muodor. Saimaanorpan kohtaloksi oli monen muun lajin tavoin koitua ihmisen ympäristönkäytön ja luonnon välinen nst1rnta. Suomessa ei osattu kantaa huolta saimaannorpan koh21. Norppakannan säilyttämiselle on luotu perusta, mutta uusia uhkatekijöitä nousee jatkuvasti esiin. Todennäköisesti jo hyvin pian rauhoituksen jälkeen hylkeiden syntyvyyttä alkoivat verottaa eri ympäristömyrkyt, lähinnä elohopea ja DDTja PCB-aineet. ta. Tarvitaan määrätietoista suojelu työtä, jonka ytimenä on osan Saimaasta säilyttäminen norpallekin sopivana elinympäristönä. Yhä useampi norpan poikanen myös hukkui kalaverkkoihin, joiden määrä kasvoi halpojen nailonverkkojen tullessa markkinoille, ihmisten vapaa-ajan kasvaessa ja loma-asutuksen levitessä. Saimaan ukkoutunur norppakansa olisi kuolllll sukupuu110011 ilman suojelua
Kymmene Oy), Etelä-Savon seutukaavaliiton, Mikkelin lääninhallituksen ja Savonlinnan kaupungin kanssa on viime vuosina johtanut kaavaratkaisuihin, joissa on kohtuullisesti saatu estettyä mökittyminen kahdella Pihlajaveden SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Aikoinaan ei jakotoimituksia ole kaikkien pienien luotojen osalta viety loppuun ja nyt toimituksen loppuun saattaminen on kohtuullisen kallista verrattuna luotojen arvoon. uhka vähenisi oleellisesti. Vasta 1970-luvulla suojelun haparoiva alkutaival toi saimaannorpan suomalaisten tietoisuuteen mm. Tutkimus ja käytännön suojelukokemus ovat osoittaneet viisi painopistealuetta saimaannorpan säilyttämiseksi Saimaalla. Rajoitusalueilta olisi nykyisestä lisättävä 180-200 neliökilometriin, jolloin korvauksiin kuluisi noin 200 000 markkaa vuosittain . . Teoriassa tavoitteeseen voidaan päästä ensi vuosituhannella, jos suojelu voidaan toteuttaa suunnittellussa laajuudessa. Moottorikelkalla norpan pesään Norppa valitsee pesäpaikkansa ja alueensa seudulta , jolla on mahdollisimman vähän ihmisen aiheuttamaa häiriötä. Asiallinen yhteistyö maanomistajan (esim. Pesimäluotojen rauhoituksia haittaa maanomistussuhteiden epäselvyys usein vaikeutena on löytää omistaja, jonka kanssa rauhoituksesta voisi sopia. Keväällä 1986 eräs norpanpoikanen syntyi pienen saaren rannalla, jota ei maarekisterin mukaan omistanut kukaan. Kyseessä on jo nyt vakava ongelma. Verkkokalastuksen rajoitukset hukkuvan pelastus talosta, vaikka alalaji jo vuonna 1966 otettiin erittäin uhanalaisten ja erityistä suojelua tarvitsevien eläinlajien joukkoon Kansainväliseen Punaiseen Kirjaan. Tämä toiminta on vasta alussa, kaksi jakokuntaa on päättänyt lain mukaisesta rauhoituksesta norppaluodoilleen. Kaavoitus avainasemassa Pesimäalueiden kohtalo ratkeaa muutamassa vuodessa, sillä suojelun kannalta tärkeät kaavaratkaisut ovat jo nyt edessä, juuri kun verkkokalastuksen rajoituksilla on saatu kannan tilaa korjattua. Norpan Saimaa Tavoitteena suojelussa on kannan vuosisyntyvyyden nostaminen nykyisestä reilusta 20:stä noin 50 poikaseksi, jolloin sukupuuton. Mutta verkotkin ovat kehittyneet, jo nyt Saimaallakin on käytössä erityisen vahvalankaisia riimuverkkoja, joihin jopa voimakas aikuinen norppa voi hukkua. Vapaa-ajan, loma-asutuksen ja moottorikelkkailun kasvu on lisännyt häiriötä norppien pesillä. vsk.. Saimaan säilyttämistä osittain myös norpalle sopivana järvenä. Kalastusrajoitukset onnistuivat Vuodesta 1982 lähtien saimaannorpan keskeisille lisääntymisalueille on saatu sovittua verkkokalastuksen rajoituksia huhtikuun 15 . Lisärauhoituksia tuonee myös luonnonsuojeluliiton Norpalle koti -kampanja, jonka tuottamilla varoilla saadaan lunastettua pesimäluotoja. Nykyiset · lisääntymisalueet ovatkin Saimaan erämaisimmissa kolkissa. Verkoista tullee vielä melkoinen ongelma. Lähes tyhjästä alkanut työ on kehittynyt toimivaksi ja monirpuotoiseksi suojelutoiminnaksi, jolla saataneen norppa Saimaassa säilymään . Saimaasta ei tarvitse muodostaa kansallispuistoa, mutta on suojeltava kymmenkunta erilaista norppareservaattia, Joissa mahdollisuuksien mukaan on huomioitu suojelun viisi tärkeää tekijää. Norppaa häiritsevät muun muassa rannalla ja jäällä kulkevat tiet, Saimaan syväväylä ja rantojen maatalot ja loma-asunnot. Vuonna 1979 perustettiin Maailman Luonnon Säätiöön (WWF) saimaanhyljetyöryhmä, joka alkoi määrätietoisesti selvittää norppakannan tilaa ja kehittää suojelukeinoja. Niillä syntyvä poikanen selviää yhden vuoden ikään 70 prosentin varmuudella, kun ilman rajoitusaluetta selviytymistodennäköisyys on vain 40 prosenttia. Rajoitusalueella saimaannorpan poikaskuolleisuus on selvästi laskenut. Kalastuksen järjestäminen saataneen Saimaalla kuntoon, jos ministeriön varoista edelleen riittää ra· haa korvauksiin. Samoin monet luotoja omistavat jakokunnat eivät ole vuosikausiin toimineet tai ovat kokonaan järjestäytymättömiä. Tammikuussa 1988 tuli verkosta 55-kiloinen norppa, mikä kertonee verkkojen lujuudesta. ja kesäkuun viimeisen päivän väliseksi ajaksi, jolloin poikaset ovat vielä pieniä ja jäävät helposti verkkoihin. Suomen luonnonsuojeluliiton valittua sen tunnuseläimekseen. Tänä vuonna rajoitusalueita on 11. Pesimärauhan säilyttämiseksi ja yleisön liikkumisen ohjaamiseksi tulisi pesimäluodot rauhoittaa. Näiden verkkojen kieltämiseksi norppa-alueilla tarvittaisiin kalastuskuntain päätökset tai kalastuslain muutos. Niiden yhteispinta-ala on 150 neliökilometriä ja korvauksia kalastuskunnille maksetaan maajq metsätalousministeriön varoista kaikkiaan 140 000 markkaa. Viime vuosien aikana on jopa pudottu kelkalla asuttuun norpan pesään! Tänä talvenakin oli Linnansaaren kansallispuistossa ajettu melko huolettomasti pesimäluotojen yli. Norpan suojemiseksi on: • estettävä poikasten hukkuminen kalanpyydyksiin • rauhoitettava tärkeimmät pesimäluodot • estettävä talviaikaiset häiriöt tärkeimmillä lisääntymisalueilla • estettävä ympäristömyrkkypitoisuuksien kasvu • säilytettävä Saimåa säännöstelemättömänä Suojelukeinot ovat pitkälti saimaannorpan elinympäristön suojelua eli 22 Saimaannorpan lisääntymisalueet ovat Saimaan v1ime1s1a erämaisia alueita, joiden säilyttäminen edelleenkin häiriöttöminä on yksi suojelun ydinkysymyksistä
SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Paahteisena päivänä se kastaa silloin tällöin päänsä vilvoittavaan veteen. vsk . 23. Saimaannorpan päivästä suuri osa voi kulua mielikivellä makaillessa
tärkeimmällä lisääntymisalueella. Jollei rantalaki lähivuosina muutu, Saimaalla ei pian ole jäljellä laajahkoja alueita, joilla ei loma-asuntoja tai rakentamisvarauksia ole. Toki useimmiten , esim. Tähän tarvitaan yhteiskunnalta rahallisia uhrauksia, jotka eiPuolen1oisra kuukauden ikäinen kuuui on jo melkoinen jö1ikkä. Linnansaaren kansallispuiston läpi . Tavalla tai toisella on estettävä superm yrkkyjen laajempi tulo Saimaan alueelle. Pesimäalueiden suojelemiseksi on myös saatu sovittua alueiden talviteiden sijainnista, talvihakkuiden rajoituksista ja uiton suojasatamista. vsk.. Toki kaikki lisääntymisalueet vaativat suojelua . Jos norpan lisääntyminen saadaan turvatt ua keskeisillä li sääntymisalueilla hyvin, niille saadaan tulevaisuudessa populaatiopainetta. Ympäristö myrkyt yhä haittana Saimaan myrkk ykuljetusten kieltäminen on tä rkeää myös norpille. Saimaan käyttöön yritetään vaikuttaa niin, että norpille saataisiin kolme erityisen hyvin suojattua li24 sääntymisaluetta: Katosselkä, Linnansaari ja Kolovesi. Usean lisääntymisalueen säilyttäminen on tärkeää siksi, ettei yksittäinen ympäristöonnettomuus voi tuhota lähes koko norppakantaa kerralla . osassa Ha ukivettä ja Pohjois-Ka rjalan P yhäselällä on mitattu korkeita elohopeapitoisuuksia. Näillä alueilla pyritään pesimärauha turvaamaan mm. Norppien ympäristömyrkkytilannetta seurataan tarkoin Joensuun yliopistossa. Lisäksi yhä edelleen mm . Myrkkyjä kuljetetaan Saimaan syväväylää pitkin seitsemän norpa n lisääntymisalueen, mm . Kuntien suunnitelmissa pystytään kyllä ottamaan huomioon myös esimerkiksi ympäristönsuojelun ja veneilyn tarpeet, jos tahtoa löytyy. Tällöin niiltä voi siirtyä norppia heikommin suoj atu ille lisääntymisalueille. P C B-aineiden pitoisuuksien on havaittu laskeneen Itämeressä, mutta ei Saimaassa. vät kuitenkaan ole kohtuuttomia. Puumalan kunnan Lietveden yleissuunnitelmassa näyttää suunnittelun tavoitteena olevan rantarakentamisen maksimointi . Ympäristömyrkkytilanne ei saisi Saimaassa enää pahentua, sillä elypyäkseen kanta tarvitsee jokaisen nykyisin elävänä syntyvän poikasen. Ympäristömyrkk ytilanne ei Saimaalla ole odotuksista huolimatta juurikaan parantunut. Muualle ei enää vastaavanlaisia alueita voida saadakaa n . säil yttä mäll ä ne lo maas uinrakentamisen ulkopuolella. SUO~I E L O TO 4/ 88 47. Eräistä uuista myrkyistä on Saimaa!la saatu viitteitä . Pienten tulevaisuudessakin puhtaina säilyvien latvavesien (kuten Katosselkä ja Kolovesi) merkitys lisääntymisalueina tulee ilmeisesti kasvamaan
Syypäinä tähän lienevät mm. Tämä johtui mm . Todennäköisesti aivan kaikkia syntyneitä poikasia ei havaita, koska syntyvyyden seurantamenetelmällä (pesien luokittelu) saadaan tarkkaan selvitettyä vain elävänä syntyneiden poikasten määrä . Teoriassa Saimaalla pitäisi syntyä noin 30 poikasta vuodessa, mutta keskisyntyvyys kannassa on vain noin 22 poikasta. D Joensuun yliopiston tutkijat Tero Sipilä ja Heikki Hyvärinen ovat olleet mukana saimaannorpan suojelutyössä alusta lähtien. Nykyisin saimaannorppakanta onkin Havaijin munkkihylkeen kanssa yksi maailman tarkimmin seurattuja hyljekantoja. Norppakannan ikärakenteen korjautuminen vaikuttaa lisääntymiseen vasta vuosien kuluttua. Jos vedenpinra äkisti laskee, pesän kauo voi romahtaa norpan ja sen poikasten niskaan. imetyksen häiriintymisestä pesien rikkouduttua. Poliittinen tahto ei varmaankaan tule Saimaan säännöstelyä nyt esitetyssä, heikosti valmistellussa muodossa hyväksymään. Kannan ikärakenteen vääristyminen ympäristömyrkkyjen ja verkkokuolleisuuden vuoksi jatkui aina vuoteen 198 I. N orppakansan väestönlaskentaa Erittäin uhanalaisten eläinkantojen suojelussa on tärkeää seurata tarkoin kantaa sekä selvittää sen rakenne. . Öljytai myrkkyonnettomuus Saimaalla olisi norpille kohtalokas. Norppa pesii alkutalvesta rannoille kertyneisiin kinoksiin, jolloin veden keinotekoinen laskeminen estää norpan pääsyn pesäänsä tai murtaa rantajäät ja niiden päällä olevat pesät. Vesija ympäsuoMEN L UO NTO 4/ 88 47. Nyt säännöstelyn työnimenä on Saimaan pysyvä poikkeusjuoksutus . Säännöstely saimaannorpan surma Vesija ympäristöhallitus on jälleen nostanut esiin 80-luvun alussa haudatun Saimaan säännöstelyn. Saimaassa on 150-160 norppaa, joista noin 80 on lisääntymisikäisiä . Tämä kuutti kuoli ohi ajaneen jäänmurtajan romautectua pesän keväällä I 985. Sattumalta, tai seurannan tarkkuutta osoittaen , havaitaan Saimaalla vuosittain synnytyksessä kuolleita poikasia. Pesän antama lämpösuoja on helmi-maaliskuussa syntyvälle kuutille välttämätön. Laskettu määrä on 75 nuorta norppaa, mutta tämä lienee hieman liian iso arvio, sillä vaikka kannan seurantamenetelmillä saadaan tarkkaan laskettua syntyneet poikaset, kuolleisuusseurantaa ei saada yhtä tarkaksi. Norppa rakenraa talvipesänsä lähelle ranraa. Lienee selvää, että norppa halutaan maassa säilyttaa. ympäristömyrkyt. Eri ikäluokissa välillä 7-25 -vuotiaat on keskimäärin elossa vain neljä norppaa kussakin. Norppa tu lee 1 suku kypsäksi vasta 5-7 -vuotiaana ja synnyttää noin 80 prosentin todennäköisyydellä yhden poikasen 'vuodessa. Norpan pesinnän ja lisääntymisen kannalta on välttämätöntä, ettei Saimaata vuosittain juoksuteta jääpeitteen aikana. vs k . Talvisäännöstely on Damokleen miekkana norppakannan yllä. ristöhallitus näyttää tähtäävän voimataloudellisesti edullisiin talvijuoksutuksiin tulvasuojelun varjolla; varsinaisen tulvaja norppasuojelun välillä ei ole vakavaa ristiriitaa. Juoksutuksen vaikutus kuolleisuutta kohottavana tekijänä oli voimakkaampi kuin suojelutoimien päinvastainen teho . Säännöstelyn vaikutus talvijuoksutuksineen kääntäisi kaikesta suojelusta huolimatta kannan kehityksen heikommaksi, kohti sukupuuttoa. Suojelun ansiosta yhä useampi poikanen on selvinnyt kriittisen vaiheen yli ja on myöhemmin nostamassa kannan syntyvyyttä. Saimaannorppien suojelu aloitettiin todella viimetingassa. Norpat parittelevat pesimäaikaan maaliskuulla ja huonot olosuhteet saattoivat haitata pariutumista. Nyt tästä kuusi vuotta sitten syntyneestä hyljeikäluokasta on vain 40 prosenttia elossa. Suuntaus olisi johtanut sukupuuttoon . Sinä vuonna elävänä syntyneet poikaset olivat yli kolmanneksen kevyempiä kuin muina vuosina. Myrkkyjä kuljetetaan seitsemän saimaannorpan lisääntymisalueen halki. Syntyvyysja kuolevuusseurannan avulla tiedetään melko tarkkaan paljonko Saimaassa on alle 7-vuotiaita norppia. 25. Talvella 1982 Saimaasta juoksutettiin poikeuksellisen paljon vettä. Nämä poikivat ainakin kymmenellä eri lisääntymisalueella. Jos Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä muutetaan vesija ympäristöhallituksen suunittelemalla tavalla eli aloitetaan säännöstely, norppien suojelu vaikeutuu oleellisesti . Viime talven (-82, -84 ja -87) poikkeusjuoksutusten aiheuttama vakava häiriö norppien pesinnälle ja kannan lisääntymiselle on selvästi osoitettu. Verrattuna muihin norppakantoihin synnytyskuolleisuus on Saimaalla selvästi suurempi. Ehkä myös talven 1983 poikkeavan pieni syntyvyys johtuu edellisen talven juoksutuksista
vs k.. Teksti: Antti Haapanen JOUTSEN ON KANSALLISLINTUMME Kuvat: Hannu Hautala Laulujoutsen pelastui : 26 SUOMEN LUONTO 4/ 88 47
Itä-Karjalasta löytyneet useita tuhansia vuosia vanhat kalliopiirrokset osoittavat laulujoutsenen olleen piirroksia tehneille hyvin tärkeä lintu. Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Laulujoutsen, Suomen kansallislintu, pesii tänäkin vuonna kaikissa Suomen lääneissä ja sen kanta kasvaa yli kymmenellä prosentilla vuodessa. Saavutus on pelkästään luonnonsuojelukasvatuksen ansiota. Suomalainen lintutieteilijä K. Ollut siis pyhäkössä tänään 21 . E. huhtikuuta. Kivirikko retkeili Itä-Karjalassa kesällä 1894. Suurimpia elämyksiäni! Herrajumala tuota kauneutta! Ne kiertelivät pitkään yläpuolellani. Katosivat auringon utuun välkehtivänä hopeanauhana ..... Laulujoutsen on nyt runsaslukuisempi kuin se on koskaan ollut lintutieteemme historian aikana. Tällä hetkellä lintuj a on kesäisin Suokolmisen tuhatta, Joista pesimäikäisiä noin viisi sataa. vsk. Hän saattoi hämmästyksekseen havaita laulujoutsenten olevan siellä erittäin runsaslukuisia. Tämä piti tapahtua minulle, joka olen niin kauan ollut ulkopuolinen. huhtikuuta 1915 . Ne asustelivat jopa kylien venerantojen läheisyydessä, kun taas Suomen puolella lintuja pidettiin äärimmäisen arkoina kaukaisimpien erämaiden asukkina. Paikallinen isäntä Ontrus kertoi Kivirikolle: "Kah täällä joutsenet ovat pyhiä lintuja, joille kukaan ei koskaan tee pahaa, ei koskaan hätyytä eikä pesiä ryöstä." Jean Sibeliuksen muistiinpanosta päiväkirjaansa vuodelta 1915 21. 24. Erään piirroksen on sanottu esittävän mahdollisesti maailman syntyä. Kalliopiirrosten tekijöiden jälkeläiset, kalevalaisten runojen taitajat, kertoivat laulujoutsenen olevan pyhä lintu . päivänä huhtikuuta nähdään millaisesta harvinaisuudesta oli kysymys Suomen puolella: " Näin tänään kymmentä vaille yksitoista 16 joutsenta. tkupuutolta SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Siinä on laulujoutsen, sen muna ja aurinko. Omituista todeta, ettei mikään koko maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta mi27
Yrjö Kokon kirjan ilmestymisvuotta 1950 voidaan pitää käänteentekevänä lajin suojelussa. Niinpä tulokset voitiin nähdä 15-20 vuotta myöhemmin, toki ensimmäiset oireet jo aikaisemmin. Yrjö Kokko oli se henkilö, joka kirjallaan " Laulujoutsen, Ultima Thulen lintu" opetti Suomen kansan ymmärtämään laulujoutsenen suojelun merkityksen. Joutsenten pariside kestää puolison kuolema;;n asti. Siihen asti oltiin kirjattu pelkkiä tappioita. D SUOMEN LUONTO 4/ 88 -17. Vuosisadan alkupuolella tutkittiin eri kasvija eläinlajien suhtautumista ihmisasutukseen. Joutsenkysymyksemme ydin ei siis ole siinä, kuinka saataisiin joutsen tottumaan ihmisen läheisyyteen, vaan pamvastoin siinä, kuinka Suomen kansa voitaisiin opettaa jättämään tämä linnuista komein koskemattomaan rauhaansa niin pesimispaikoillaan kuin muuttomatkoillaankin . Se oli kertomus pesien ryöstöistä, poikasten ottamisesta ja lintujen ampumisesta jopa pesältä huolimatta siitä, että joutsen oli metsästyslailla täysin rauhoitettu vuodesta 1923 lähtien. Lähes kohtalonomaisesti ajateltiin kulttuuripakoisten olevan häviämään tuomittuja asutuksen levittäydyttyä kaiken aikaa yhä syrjäisemmille seuduille. Sibeliuksen kolme innoittajaa: joutsenet ja metsähanhet seuraamassa kurkien tanssia. Niiden äänet ja olemus." Einari Merikallion selvitys laulujoutsenen katoamisesta maastamme Suomen Luonnossa 1949 oli murheellista luettavaa. Niilo Söyrinki kirjoitti 1954 tutkimuksen johdosta: ''Tällaisten tapahtumien valossa ei tosiaankaan voi 28 syyttää joutsenta ihmispelosta eikä kulttuurin kohtaamisesta, vaikka sen viimeiset yksilöt ovatkin etsineet turvaa yhä kaukaisemmista erämaista. Einari Merikallion selvitys laulujoutsenesta avasi silmät näkemään, minkälaisesta ilmiöstä oli kysymys. Toisia pidettiin kulttuuripakoisina ja toisia taas kulttuurin seuralaisina kuten oli tapana ilmaista asia. vsk.. nuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Hitaasti kehittyvän , vasta 4-5 -vuotiaana pesivän lajin toipuminen vie kuitenkin hyvin pitkän ajan
SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. 29. vsk
Samaa merkitsee myös tieteellinen nimi Convallaria (alunperin Lilium convallium) ja pohjimmiltaan myös ruotsinkielinen nimi liljekonvalje ja Suomestakin muistiin merkitty viljukanvaljukka (väännöksiä vanhasta tieteellisestä nimestä). Kieloa ei kuitenkaan kasva Israelissa, joten laaksojen lilja on joku muu valkokukkainen lilja, todennäköisesti madonnanlilja. Parhaiten se menestyy kuivan puoleisissa valoisissa rinneja kallionaluslehdoissa, Jmssa se saattaa laikuittain olla vaitakasvinakin. Kuivimmilla ja karuimmilla paikoilla se säilyy ja leviää vain kasvullisesti. Pohjoisin esiintymä on kuitenkin Utsjoella saakka. On merkillistä, että kansa on suurimpina nälkävuosina osannut käyttää nam myrkyllisen kasvin juurakkoa hätäravintona . Aika niukkaa on kielon kukinta usein paremmillakin kasvupaikoilla: suurin osa lehtiruusukkeista pysyy kukattomina. Siemenet karisevat syksyllä, mutta itä vät vasta vuoden kuluttua, seuraavana syksynä. Siementen sinisen ja mallon oranssin räikeä vastakohtaisuus viestii nisäkkäille: pysy poissa, olemme myrkyllisiä. Kukat kestävät melko pitkään, parikin viikkoa. Luonnossa sesonki on lyhyt, vain muutama viikko, mutta kieloa on helppo viljellä ja juurakoita voi hyötää talvellakin. Kielo on Suomen ja Jugoslavian kansalliskukka :::: ja mm. Monissa kielissä kielon nimenä on "laaksojen Ii!t ja". Marjat ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat syksyllä lehtien jo lakastuessa oranssinpunaisiksi. Ensimmäisen kerran kansalliskukkaa valittiin 1934, jolloin Kansan kuvalehden äänestyksessä saivat eniten ääniä ruiskaunokki ja päivänkakkara. Kielo on kautta Euroopan ollut suosittu leikkoja koristekukka, ja kieloaihetta on enemmän tai vähemmän tyyliteltynä käytetty myös koristeena tapeteissa, kankaissa, ornamenteissa jne. Talviset kasvihuonekielot tahtovat niukan valon vuoksi vain olla kesäisiä kalvakampia. i. Suomenkielinen nimi on Lönnrotin johdos kansan käyttämistä, lehtien kielimäiseen muotoon viittaa30 Kielon myrkyllisissä marjoissa on sisällä kuusi sinistä siementä. Rikkaruohot eivät kuitenkaan kelvanneet järjestäjille! Itsenäisyyden j uhlavuonna 1967 radioäänestykseen asetettiin kuusi ehdokasta: kanerva, kielo, kissankello, lumme, pihlaja ja suopursu. Jos kasvin nimeksi olisi jäänyt lehmänkieli, niin tokko sitä olisi valittu kansalliskukaksi ! Kielo kasvaa suurimmassa osassa maata: Kainuussa se jo harvinaistuu ja on Lapissa jo varsin harvinainen. vista nimista kuten kielheinä ja lehmänkieli. Aikuinen pudottautuu maahan pienestäkin häiriöstä, ja toukan kätkee silmiltämme sen omista ulosteista rakentunut suoja! Kielo on erinomaisen kestävä leikkokukkana. Myrkky pitää useimmat kasvissyöjät poissa kielokasvustoista, mutta kovakuoriaisiin kuuluva kielokukko nakertelee niin toukkana kuin aikuisenakin kielon lehtiä. Kielo on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa kansalliskukkana. Nimi pohjautuu Raamatun Korkeaan veisuun, jossa morsian vertaa itseään "laaksojen liljaan". Kielon kaikki osat sisältävät useita myrkyllisiä glykosideja, jotka ovat tappavia jo pieninäkin annoksina. Myrkkyjä liukenee vaarallisen paljon myös kielomaljakon veteen. Kielo voitti ylivoimaisesti, mutta toimikunnan enemmistö oli pihlajan kannalla eikä lopullista valintaa tehty. Ruotsin Gästriklan.E din maakuntakukka. vsk.. Ne ovatkin taitavia kätkeytyjiä. Seppo Vuokko KIELO ON KANSALLISKUKKAMME Laa sojemme lilja Suomessa ei ole ollut kansalliskukkaa, joka olisi noussut suoraan maamme historiasta tai kansanperinteestä. Kuivattua ja murskattua kielonkukkaa käytettiin aivastuspulverina silloin kun vielä uskottiin tautien johtuvan päässä olevasta limasta ja terveyden palaavan, kunhan lima saadaan pois! Nuuskaan sitä on sekoitettu vielä myöhemminkin. Linnut voinevat niitä haitatta syödä, sillä kerran löysin kielon siementaimia kasapäin rantapensaikosta, todennäköisesti teeren maatuneiden ulosteiden joukosta. D SUOM EN L UO TO 4/ 88 47. Kielo kukkii toukokuussa tai kesäkuun alussa (majalis = toukokuinen) . Vaikka syöntijäljet ovat yleisiä, itse otuksia näkee harvoin
.!e, ~ ~------------------------------------------------------' SUOM EN L UONTO 4/ 88 47. 31. vsk
32 SUO~ I EN LUO NTO 4/ 88 47. vsk.
Huliti-toukokuussa karhu jättää hengitysaukollisen talvipesänsä (alla) ja astelee salon hallitsijaksi. Totta on, että se verotti karjaa ja nytkin voi talviuniltaan herättyään sivaltaa kämmenellään jonkin hirvitai poropaistin. kiivaammin. Hyväilynimiä sopii käyttää. Sillä on pitkän talvipaaston jälkeen kova tarve päästä lihan makuun, korvat kuulostelevat, josko varomattomat sorkat pitäisivät liikaa melua itsestään ja kuono nuuhkii ilmasta riistan ja raadon hajua. Sen on löydettävä naaras ja taisteltava parittelumahdollisuudesta. vsk. Isommaiset kokoontuvat johonkin hiljaiseen erämaan kolkkaan, joka kohta täyttyy niiden mylvinnästä ja tantereen töminästä. Antti Halkka KARHU ON KANSALLISELÄIMEMME Kuninkaan paluu Se on herännyt. Piru käy sille kertomassa, jos joku varomattomuuttaan nimen lausuu ja silloin se suuttuu ja on syytä pelätä, sillä sen käpäläniskussa on seitsemän miehen voima. Ennen oli tapana lepytellä sitä näillä nimillä ja lausua loitsu ennen kesää, että ei kävisi karjan kimppuun. Matinpäivänä se · perimätiedon mukaan käänsi kylkeään ja siitä lähtien sitä ei ole saanut kutsua omalla nimellään. Suurimman osan vuotta otso on marjansyöjä, voi se keväälläkin joutua tyytymään karpaloihin, variksenmarjoihin ja puolukoihin, joskin iso eläin saa toki marjastaa kerrakseen saadakseen vatsansa täyteen. Myös erilaiset juuret ja juurakot ovat sopivaa ravintoa. Ja kuinka tyhjä vatsa onkaan puolen vuoden paaston jälkeen! Eikä otso edes juonut koko aikana, sai nesteenkin ruumiinsa rasvaa polttamalla. Kun maha on saatu täyteen, rintaan nousee kiihko ja otsouroksen kilon painoinen sydän alkaa lyödä SUOM EN L UONT O 4/ 88 47. Niitä riittääkin ja kaikissa lehahtaa otson olemus: mesikämmen, mehtä, metsän mies, kouko, vaaranvierijä, metsän kultainen kuningas, kontio; viljakontti, isomminen; mönninkäinen, suuremmainen ... Pariutumisaikaa kestää toukokuun lopulta heinäkuulle. Veri roiskuu ja karvatukot lentelevät. Talvipesä oli jossain muurahaispesän kyljessä tai puun juurakon alla ja onkalon päälle satanut lumi lämmitti kuin toinen turkki . Yleensä otso liikkuu met33
34 SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. vsk.
Emo ottaa pennut mukaansa pesään vielä seuraavaksi talveksi, mutta elämänsä toisena kesänä niiden on itsenäistyttävä. Puhe vaimenee kuiskaukseksi, ihminen on varovainen kuin metsäneläin. Kun kulkija vaeltaa metsässä, missä isommainenkin vielä tallustelee, hän vaistomaisesti etenee varovasti tarkkaillen ympäristöään, kuunnellen jokaista risahdusta ja huomaa ehkä jopa silloin tällöin nuuhkivansa ilmaa. Ei otson tiedetä ihmisiä tällä vuosisadalla tappaneen. Kylmältä pienokaiset ryömivät piiloon emon turkin sisään. Ne seuraavat sitä koko vuoden ja opettelevat siinä samalla metsän kuninkaan tavoille. Toisin päin tappotyö sen sijaan käy, sillä karhun saa sen metsästysaikana ampua poronhoitoalueella ja Itä-Suomen kunnissa. Emo kun voi tyrkätä tunkeilijan sivummalle. 35. vsk . Yleensä karhut väistyvät hiljaa sivuun ihmisen tieltä. Luonnonsuojeluliitto on yrittänyt saada karhunmetsästystä luvanvaraiseksi, turhaan. Eikä karhun metsästykseen tarvita metsästyskorttia, kuka tahansa voi tappaa sen. Pesästä ne lähtevät yhdessä emonsa kanssa. Emo kantaa puoli vuotta, pennut syntyvät vain oravan kokoisina, puolikiloisina, keskelle kireintä talvea ja emo imettää niitä rasvavarastojensa turvin. Niin kauan kuin pikkunallet lyllertävät emonsa perässä, on ihmisellä erityinen syy pysytellä kunnioittavalla etäisyydellä. SUOME L UONTO 4/ 88 47. Karhumetsässä kulkemisessa on ihmiselle oma taikansa. Uroksen siitinluu saa parittelussa olennaisempaa käyttöä kuin ne sadat siitinluut, jotka pitkin Suomea ovat ylpeiden metsämiesten seinäkoristeina ja kynävarsina. Metsän valtius on karhulla. Meistä riippuu, säästyykö sille salomaita vallittaviksi. Viime vuoden vaihteessa uusitussa suurpetojen metsästysasetuksessa sentään kiellettiin karhun ampuminen pellolta. sässä äänettä; tuo 80-200kiloinen eläin astelee niin pehmeästi, etteivät edes risut katkeile tassujen alla
• yi· Sakari Hinneri Leena Hämet-Ahti Arto Kurtto ' Samppa Lahdenperä Seppo Vuokko .. 205 ,Pasi Laihonen Jukka Salo Timo Vuorisalo EVOLUUTIO Miten elämä kehittyy Joko Darwin joutaa syrjään. Uudenlainen, loisteliaasti kuvitettu kasvikirja pallon enemmän kuin pelkkä maäritysopas! 370,. Omaperäinen, kaunis kuvitus. Marja ja Tapio Mattlar MUUTTAISITKO MAALLE. MAARIANHEINA, MESIMARJA JA TIMOTEI Palkittu teos Suomen luonnonvaraisista kasveista ja niiden historiasta. Mukana myös l<alastuslain keskeiset kohdat. 59,Mauri Korhonen UUSI SIENIKIRJA Asiantuntijan laatima, todellinen sienestäjän toivekirja tarjoaa roppakaupalla uusinta, ajan tasalla ofevaa sienitietoutta. Kaikki lajit esitelty värikuvin ja tekslein. 141,Jukka Salo Martti Soikkeli ELÄINTEN KÄYTTÄYTYMINEN Evoluutio ja sen merkitys Avartava teos, joka ti~teellisestä otteestaan huolimatta on antoisaa luettavaa kenelle tahansa eläimistä kiinnostuneelle. 111 .Mauri Korhonen SIENEST ÄJÄN TASKUKIRJA Kätevä, käyttöä kestävä opas sieniretkille. Kaavakuvin varustetut ohjeet eri_laisten. 119,Seppo Karhu Pertti Panula Markku Rämö LINTUJEN PESÄPÖNTÖT JA SUOJELU · Kirja koko perheen iloksi ja lintujen hyödyksi, mainio opas aloittelevalle ornitologille. 145.Björn Gidstam likka Sten Bertil Wahlin POHJOLAN LINTUKIRJA Maastokäyttöön suunniteltu tasokas käsikirja esittelee 425 Pohjolassa tavattavaa li_n~~a, joi_sta 331 lajia moni~är1p11rroksin. Upeasti kuvitettu , tieteellisen tarkka teos, joka pohjautuu evoluutiotutkimuksen uusimpiin tuloksiin . 205,Risto Palokangas Veijo Tarukannel Ismo Nuuja YMPÄRISTÖNSUOJELUN HALLINTO JA LAINSÄÄDÄNTÖ Oppija käsikirjaksi soveltuva tietoteos: perusteellinen esitys ympäristönsuojelun uudesta hallinnosta, lainsäädännöstä ja viroista tehtävineen. 82,Lauri Keli RETKEILIJÄN KALAOPAS Monikäyttöinen, mielenkiintoinen käsikirja Suomen kaloista, sammakoista ja matelijoista. 189,OTAVA 1~ t 8 9 f J o .~~ \ . 155,Veli-Risto Cajander Tiu Similä SUURVALAAT JA DELFIINIT Monipuolinen, jännittävä esitY,S suurvalaista ja delfiineistå, merten viisaista valtiaista. Suurikokoiset kuvat ja tiiviit lajikuvaukset 62 sienilajista. Uudistettu laitos. pönttöjen r~kentam1sesta Ja oikeasta sijoittamisesta luontoon. V11des, uusittu painos. 74,Hans Martin Jahns SANIKKAISET, SAMMALET JA JÄKÄLÄT Pohjois-, Keskija Länsi-Euroopassa Laajin suomalainen putkilokasveihin kuuluvien 1tiökasvien määrittelyopas; satoja laadukkaita värikuvia ja laJikuvauksia. 148,Petri Nummi MAJAVALAMPI Havainnollisesti kuvitettu, mielenkiintoista tietoa tarjoava teos majavalammen vilkkaasta elämästä. Maallemuuton ilot ja murheet kokenut perhe kertoo miten he unefmansa toteuttivat: hyödyllistä ja kokemusperäistå tietoa kaikille niille, jotka suunnittelevat maallemuuttoa
Onnittelemme · 50-vuotiasta Suomen luonnonsuojelu liittoa
9-20, la 9-16 ALFATEX Oy Kulmakatu 5 B 00170 Helsinki Puh . =Aikakauslehtien Liitto Eino Leinonkatu 34 13130 HÄMEENLINNA Puh. 917 -256 02 AKKUTEO LLISU US OY/MARINE AIAEiiSI 13 • .L Avoinna ark. E. 921-534 990 aarikkå FINLAND ADS-ANKER DATA SYSTEM OY/ AB HELSINKI OY AERATOR AB ICet1ol(OyttOIMI lovlotuO¼OT }OutOvot jo hlltorloanl r\rO~r\ 11flfft;,t;1:{;j(•Jt Afora Oy Hiomotie 5 00381 Helsinki AG-Yrityspalvelu Ky Yliopiston katu 10 C 20110 TURKU AHLSTRÖM AHO LAITA Tampere Valkeakoski Hämeenlinna Toijala Kangasala Orivesi Mänttä Virrat Nokia Vammala Huittinen Ahomekano Oy s=I 1-1 'T' 1 RAKENNUSOSAKEYHT I Ö Nalkalankatu 12 F. 90-176 065 lf!!KU . -~ Ja nopeaa pah.wa •Helsinki•Turlcu•Tampere OY ALGOLAB ALHO-YHTIÖT OY Riihimäki-Hyvinkää RLKC8 ALLERGIA LIITTO · ALLERGIFÖRBUNOET ry, SIBELIUKSENKATU 11 A 2 00250 HELSIN(l PUH (90) 44191 1 OY ALLSTRAP AB OY ALU AB PL 33 04401 Järvenpää Ab ALUMINA VARVET Oy Metalliveneet Kokkola AMER -Y HTYMÄ OY AMER-TUPAKKA am1la RAKENNUS OY llkankatu 1 53100 LAPPEENRANTA 10 puh. 33200 Tampere, puhelin (931) 30210. ,., )6 J J 110 T~ M P{Rf Pu" (91111?0 1 00 OYA. ERICKSON AB Aallon Kirjansitomo Juhana Herttuan puistokatu 10 20100 TURKU Puh. A-RAKENNUSMIES OY ~svuosisata laad.klsta SUCl1l1ittNJa MOJEKTIUOHTO,, INSINOORITOIMISTO A-lnsinöörit ky S JIJlru,,,,_.,,., .. (953) 119 15
964-502435 Telefax 964-502436 BIO DYNAAMINEN YHDISTYS RY • Oemeter -lehti "'~f:~ . (90 ) 644 160 Cl Biologian jo maantieteen opettajien liitto ry. 941 -214022 Puh.90-722 199 Linnankatu 15 ;:::;.!ss',.~\~~3;i3 Telefax00-7520327 20100 Turku 10 aremamos uusi os. 21 C 65100 Vaasa Puh. 960-229 07 auto: 949-392 808 AUTOLASIOY Automyynti Jari Närvä Nurmes 976-627 07 AUTONO"V"Ooy LANCIA (8) ,,_., AV-RAJALA AVARTE OY Helsinki CHOOSE ,:ah, A LWAYS I& BETONINUMMI OY KURIKAN TEHDAS PI 19, 61301 Kurikka • Puh. 511 475 Puh. Unionink. 961 -122 434, 117 434 l!'!.~~~~"'~IH"'"-"-~'"'e,MT'!l"'!'!l f!~U!~._.~!! l.~~M._.~ MÄNTYTE 19 A 8, 00270 HB.SINKI 27, PUHS...W,-, 4 17556 Arkkitehtitoimisto Antti Torikka Oy Koskikatu 9 a 4 80100 Joensuu 973-217 07 ATK AVONIUS OY Oy Atlas Copco Tools Ab Masala ~AUDITEKOY AURADENT KY AURAKORRO KV Laivaja teollisuusmaalausten erikoisliike RAKENNUSMAALAUKSET ja NOSTOLAVA-AUIOT Autoi 1 i jenkatu }0 20780 Kaarina Puh. 90-624 566 ARISAU KKO OY Arkkitehtitoimisto Bieber ja Luoto Ky Kauppakatu 27 80100 Joensuu 973-287 97 Oy Arkkitehtitoimisto Marja & Kari Kyyhkynen Arkitektbyrå Ab Raastuvank. * 921-43,999 OY AURINKOMATKAT AUTO JALONEN OY Autokorjaamo F.A. Lohela Alakorkalontie 8 96300 ROVANIEMI p. anlh artek alvar aallon huonekaluja keskuskatu 3 • helsinki Auran Kenkätehdas Oy Turku ~;;;::;:'.,,,:.~ ,m ASAB ~l~:Ky :~e;;ukio ~:,11~n:~~s~~n::~ _______ Ll___ tontit 148-150 401 01 JYVÅSKYLA 00650 HELSI NKI OY ELECTROLUX AB Puh. 'Kylvö ja korjuuajat ' • kirjallisuutta • ja paljon muuta \Q;" • soita ja kysy Uudenmaankatu 25 A 4 01 20 Helsinki Puh . 45 H 00170 Helsinki uusi puh. Akovotolo Routotielöisenkotu 6 00520 Helsinki Puh.vaihde 90-150 21 • BIACK&DECKER. 20 vuotta Suomessa Kehittää tulevaisuuden sähkötyökalut tl Boart Oy
90·558 458 ENON • KUNTA OY ENROTH AB ENSO GUTZEIT OY §ERISDFTOY TI ETOJARJESTELMAT E2500 -, MI KROJA UNI X-ymparistoih1n Kauppakatu 34, 80100 JO EN SUU puh. 973 -126 825 ESKO JÄRVINEN OY Etelä-Pohjanmaan Autoalan Liikkeiden Yhdistys ,KAUPAT Euran Kunta Pyhäjärven ja Koskeljärven kunta Satakunnasta. BODIM OY LINDGREN Harjaja sivellintehdas Porvoo Contant Oy CREATOR OY 'F DATAFORM OY Sorsanue 1 20110 TURKU (921) 513 666 DIPOLI OY TÄMÄNKIN ONNITTELUPALSTAN MARKKINOI LUONNOLLISESTI 000 "=~Dirmark Oy 111 E:K.ON"O T• 101 2022 DOMUS lkkunatT Keittiöt Talon Hyvän Tekijät (wl,) UPONOR ECOPIPE Kuljetusliike Lepistö Ky Kalikkalammentie 7 90540 Oulu 981 -361 022 EKA-kenkä Ky Tulliportinkatu 34-36 701 00 Kuopio EKLÖW SKANDINAVIA OY TYÖNANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ Elopak Oy Cllsalu:qhtiä lilaranta PL 16 07, 70701 KUOPIO 50-~ Oy Elorg-Data Ab Nahkahousuntie 5 00210 Helsinki Puhelin 696 71 Energiaputki Oy Kerttulinkatu 15 F 20500 Turku Puh. 921 -512 009 JOKA TEKEE HYVIÄ TEKOJA, SAA HYVIÄ YSTÄVIÄ brothe,: Maahantuoja ~Enestam Valtm0he 23 00380 Helsinki Puh
968-15 255 Oy Ford Ab FOTO-NYBLIN OY AB SIRKKAtANKATU 27 921 -51 6611 SF 20700 TURKU GWS HAHLE OY HYVÄN RUAN ..... 907017 037 FYSIKAALINEN HOITO LAITOS ACTIVUS Geologiliitto Geologförbundet i Finland ry. hallman1 • MYLLVKATU 10 70100 ~UQD:Q PUH 126630 [iJ Hangon. Rautatieläisenkatu 6 00520 Hki, 90-15 021 GEOMACHINE Ky Teollisuuskatu 40 20520 Turku Puh. OQ .............. letV'dL~II• Satakunnantie 8. .. 641204 VARATTU l,lf}~~?! U HATTULAN KUNTA OY FAZERIN MUSIIKKIKERHO AB ! ; U herkkuja ruokapöytään ff FINLAN D FESTIVALS Finland Festiools, Vuorikaru J A, PL 56 SF-00101 Helsinki, Tel. PUOLESTA ·······fltr I ···················rum:::.,. 20300 Turku 921 511 111 .. .. kaupunki Hangö stad a HAUKIPUTAAN KUNTA HAUSJÄRVEN KUNTA OY HEDENGREN AB Heikki Koivunen Ky 62900 Alajärvi Koneita ja laitteita mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle. (,()7 386 FINN-LASSIE Oy Yrittäjäntie 5-7 67101 Kokkola Puh. 921-542 700 HARJUN BETONI T:mi Harvialan putkityö Rantatie 60 13300 Hämeenlinna 917 -19030 IIPV MAINOSTOIMISTO HAST PASANEN VORMALA OY Lönnrotinkatu 35 D 00180 Helsinki puh. Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) Energiapoliittinen yhdistys Vaihtoehto Ydinvoimalle ry. (EVY) FINNKINO OY FaktaMedia Oy Hakaniemenranta 26 F·1nnmatkat 00530 HELSINKI tai p. (90)-669 695. .
+ 358-0-647 515 Puh. 90-544 711 palvelee paremmin JALOSTUS OY Telex 121370, Telefax 90-542 559 Uq IJF UOToiA Hämeenlinnan Nahkatehdas Oy OY HELO-TEHTAAT HIL-MER SISUSTUSKAN KAAT Lautatarhankatu 4 K&H AN NALA OY 1311 Hämeenlinna 62100 Lapua HELSINGIN Hirvensalmen kunta Huonekalutehdas 181OSUUSKAUPPA onnittelee juhlivaa Korhonen Oy LABORATORIOT Suomen HOK Luonnonsuojelul i ittoa 20660 Littoinen OY. __ J_ .. ,v, 00100 Helsinki KESKUS HELKAMA BICA CV OULU HELKAMA-PYÖRÄ HI-FLEX oy Huber HÄMEEN HELLIN TURKIS OY Hankasuontie 8 PAPERIN00390 HELSINKI, PL 49 Puh. (90) 17 291 Telefax: + 358-0-603 782 OBiJ ;! HÄMEEN «HERMAN .1. Heikkilän Helsingin HNR-Konepaja Oy f NYYINK2mll PanttiKauppapuutarha Ky Osakeyhtiö Valajantie 8, Kotka 1:~•lol&esA•!:j Kaurakatu 41 952-249 60 05800 HYVINKÄÄ HYVINK.ÄÄNKATU 15, 11 990 20740 Turku Fredrikinkatu 45 11100 AIIHIMAKI LOPENTIE 13, 34291 , 34292 90-644 032 ~ Heinolan •=•HPY Oy HYVINKÄÄN HOBBY HALL SANOMALEHTI OY kaupunki AB HELSINGIN PUHELINYHDISTYS (HOTIL~~) • HEINÄVEDEN KUNTA HELSINGIN Helsinki @HYVINKÄÄN YLIOPPILASTU KI Mannerheimintie 46 TIELUISKA OY *441 331 Hark.kolcatu 6 058()() Hyvinlciiii Puh 914· 86 727 o, K. ·---., .. H~ T~~L~J,., HOTELLINIELSEN P.O.Box 385 RAVINTOLA SF-00101 HELSINKI Mannerheimintie 14 A OY HENRY NIELSEN AB OPPIPOIKA SF-00100 HELSINKI Lönnrotinkatu 18 HVV-VHTIÖT FINLAND Telex: 124452 heldt sf 00120 HELSINKI Phone: INT. ,,_~_ A7A Mechelininkatu 15 A 10 MAATALOUS... ;a HT-MEDIAT OY
973-315 61 JOKIOISTEN gKUNTA R insinööritoimisto I JOUTSENOTmeyslie~~~!~~8~ ~1'-' PlJLP OY ..... 116 754 RANTA-PARTANEN Kirkkok. 7 p. • • JOKINIEMENTIE 9 00650 HELSINKI PUH. l JUREVITA OY 917-180863 Avomaavihannesviljely: myynti toreilla ja tukussa JUUAN KAN GASPU OTI Vaatteet mittatilaustyönä 976-72811 JUUAN REHU ~JUVAN UKUNTA. ------_ _.._,_ M IINKUNTA IITIN KUNTA H\AAlilNEN ILOMANTSI IMATRAN HÖYRYLAIVA OY [i] INK00N KUNTA VINGÅKOMMUN A INSINÖÖRILIITTO IL ry RATAVARTIJANKATU 2. a. CON.ULTINl9 IT.lU.Hotti!IC.ATU n • .oo:no Ht:l.&INIIJ t"I, ll'OH. (tol MUQl (fil JOUTSENON ~KUNTA Juniormainos Oy 1) ' LELUJEN JA KODINTARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE KUOPIOSSA Kauppak. --...--------. 32 Torik. 90-724 122 IPT GEOTURKU OY KÄSITYÖLÄISKATU 7 a 20100TURKU PUHELIN 511 700 • Pohjatutkimukset • Pohjarakennussuunnitelmat •Kenttäja valvontamittaukset 1 ns i nöö r i toimisto Kalevi Narmala Ky Linnankatu 34 A 20100 Turku JAALAN KUNTA OY JARO M ET AB 35700 Vilppula 934-445 75 Joensuun Ymp. Osuusmeijeri Meijerintie 1 80100 Joensuu Puh. kn., 00520 HELSINKI 52 IP 1 yl"it~öt Jr JP-rakennus Oy INSINÖÖRITOIMISTO ltllclc.-JUANKOSKEN V V Ä V L Ä Pohjalaisten lihatalo C;,;)KUNTA ' ~INSINÖÖRITOIMISTO ...,.,_,y, VARPIOLA KY Poehsentie 26 B &1100 LIEKSA puh (975) 24 844 telefax (9751 24 665 RAKl!NNETEKNINEN BUUNN ITTELU •
·.. KAINUUN OSUUSMEIJERI Salmelantie 6 88600 SOTKAMO Puh. 88 Luonto on elinehtomme! Kainuun Maatalouskeskus Puh. . . · .. KTOL ry KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ KOKOOMUS STAD. ·.: ~·.:·· . :-· .-.;: i(;;· .. 986-290 21 . MAATALOUSNÄYTTELY KAJAANISSA S.-7. 8. 913-671 61 Kansan Sivistyön Liitto (KSL) onnittelee 50 vuotta täyttävää Suomen Luonnonsuojelu Ii ittoa KANSAN UUTISET 1~ KANTARAKENNUS ov i SI BEL IUKSENKATU 4 C 19 13100 HÅMEENLINNA 10 Puh. ..• KANGASALAN KUNTA Kansalaisja g työväenopistojen KARTTULAN liitto KUNTA . 917-22 384 >ll<KARELIA TRADE OY PL 70, 53101 LAPPEENRANTA Puh. (986) 6501 Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy Kainuun Tietotekniikkakeskus Oy Kuntokatu 1 87100 Kajaani Puh. . ._·. . 953-19325 ~lt,~ i iKarl Lark; Li . (90) 441 322 . .,):~'· . Kansan Raittiusliitto rySammon takojat Vaherman lomaja kurssikeskus Puh. 986-120 877 # KAINUUN VALO OY ~M~D ELEKTRONIIKKA OY Onnittelmme 50-vuotiasta Suomen Luonnonsuojeluliittoa! KAJAANIN KAUPUNKI KALATALOUDEN KESKUSLIITTO RY Kalevan Nuorten Liitto ry Raumantie 1 00350Helsinki 90-558 892 KALSOTEOLLISUUS OY 47900 Vuohijärvi 951 -39 211 KALVO PAKKAUS OY UOffil®lr~ kuvauksesta kaikkiTilaukset: puh. Jylhäraisio Oy PL 80 20521 Turku LUONNON PUOLESTA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA -SE SUURINJÄMIJÄRVEN LUJITEMUOVIYHTIÖ JÅMBÅN KTK KULJETUS Jlmsi 'Jt vaihde 2095 ~ IB Ky 20340 TURKU 'ffl' (921) 391 311 fil JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI BEKA KAAPELITEHD.AS REKAOY • KAARINAN KUNTA Kaarnikon Kauppa puutarha 921-360 710 921-360 264 I . :. • ·.· '
KASSI MATTI OY u KAUHAVAN KAUPUNKI Kauppapuutarha PUNAPOSKI om. 971/123183 Kemian Keskusliitto Hietaniemenkatu 2, PL 359 00101 Helsinki 90-447 122 Onnittelemme 50-vuotiasta! Perämeren kansallispuiston perustamisen kannalla LAPIN MERIKAUPUNKI KEMI KEMIRA~~ & ENIGHETEN f fKERA Keskustapuolue rp. Vastusta tuskallisia eläinkokeita. Tilaa ilmainen tietopaketti Puh. 90-736 113 KOJA OY KOKEMA KY. Tuula Räsänen · Lentoasemantie 7 80100 Joensuu 973-801 435 KAUPPAPUUTARHALIITTO Kauppias ja Yrittäjä -lehti Ajurinkatu 43 701 00 Kuopio Puh. Viljatie 4 A 00700 Helsinki Sponnm61svögen 4 A 00700 Helsingfors e; KEITELEEN KUNTA KESOIL OY KESTILÄN KUNTA KESÄHOTELLIRETKEILYMAJA Kajaanintie 36 90100 OULU Keuhkovammaliitto ryLungskadeförbundet • KEURUUN KAUPUNKI KIIMINGIN KUNTA KINNULAN KUNTA KIRJAPAINO ERIK MARTIN KY Kirjavälitys Oy KIRKKONUMMEN KUNTA KIVIJÄRVEN KUNTA KIVISAMPO Asentajankatu 5 Kouvola Kiviteollisuusliitto ry Kansakoulunk. 10 A 21 00100 Helsinki 90-694 3866 Kansanvä I isen lääketeollisuuden Suomen Yhdistys ry KLY RY KODAK OY KOE-ELÄINTEN SUOJELU ry
981 -332 222. OY KONELIIKE A.J. KOLIKIVI KOLMIOKIRJA OY PL 246 90101 OULU KONEPRIHATOY 73600 KAAVI Puh. Vierimaa Tavoittaa N. 983/43175 kaukaa! Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. I läheltä ivaa ja P. Puh. VILJAKAINEN Konetuote Oy Postipuunt. 971 -125 400 Kustannusosakeyhtiö Pohjolan Työ Ahjotie 6 90150 Oulu Puh. 2 Espoo 90-513 511 a ~ontio •naula • MAINOSNEULEET :~r~i·n:::u~ 3 917 • PAIDAT 80160 JOENSUU e PAINOPALVELU kapal Postiosoite Kirkonkylintle 103 00740 HELSINKI 354100 Korkeasaaren eläintarha Korpivaara Oy KORSU OY Puusepän tehdas Kuljetusliike Yritysperän teollisuusalue 92100 Raahe {1sno} KOSKELAN KENKÄTEHDAS OY 38720 VIHTELJÄRVI FINLAND IOllllOlll~UU~ Suomalaisen käsityön lehti Kotkan Fysikaalinen Hoitola Oy Kirkkokatu 8 48100 Kotka OY KREUTO AB KRISTIINAN ~KAUPUNKI Kristi 11 inen Kulttuuriliitto ry. . KRUUNUPYYN KUNTA KRONOBY KOMMUN mKUHMON V KAUPUNKI LI Kj~_lfalERIF~}r RA Hautauspalvelu . (90) 829 41 KUOPION ATK-TALO OY Kuopion Kaapelitelevisio Oy Kuopion Kuntokeskus Ky Kurikan puunjalostustehdas Oy ONN ITTELEMM E 50-VUOTIASTA SUOMEN LUONNONSUOJELULIITIOA Frcdcrika Kustannusosakeyhtiö Viikkolehti VALPAS Luonnollisen ihmisen lehti Pohjois-Savossa. Kuljetusliike Lasse Lehtinen Ky Untamontie 17 45740 Kuusankoski 951-467 21 KULTAKESKUS {~) Kumiteolisuusyhdistys Gummiindustriföreningen ry ® KUNNALLISPAINO OY PL 29, 01511 VANTAA Puh. 971-662672 Metallintyöstöja ohutlevykoneet Moottorikelkat veneet moottorit ym
KY MENLAAKSON OSUUSMEIJERI KOUVOLA Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry KOUVOLA " KYMMENE OY KÖYLIÖN KUNTA LADYLAND OY TRIO ( LANDIS & GYR) 02430 Masala Puh. Kuusakoski Oy Luonto kunta Kuusamo Kuusaan Maansiirto Oy 951 -484 02 KUUSANKOSKEN KAUPUNKI w KUUSJOEN KUNTA Puh. 90-29 731 Energiakäytön hallinta Rakennusautomaatio Teol/isuusautomaatio Tietoliikenne INFOLapin Kansan Kirjakauppa Oy Rovaniemi fu gpinl'ermu Oy LAPPAVESIOY Lapuan kaupunki Kauhavan kaupunki Nurmon kunta Kuortaneen kunta 1 LAPPEENRANTA Lappeenrannan Kuljetusosakeyhtiö Maijankatu 14 53300 Lappeenranta 953-211 64, 211 60 TOIMISTOKALUSTEET Lappeenrannan Kylpylaitos LAHDEN PUUTVÖ OY ~W~53mLAPl'EB-.RANTA 8LAITEXOY LAPPU-TALOT OY Lappeenranta Oy Lapuan Metalli PL 52 62101 Lapua LAROX classification-conce, d 10h01, fillr atiw LAROXOY PL 29 Puhelin (953) 5881 53101 Lappeenranta Telex 58233 larox Telefax (953) 588277 Lasija Remonttiliike Laaksonen Juuka LASITU KKU OY Laskentatieto Ky Irja Hirsinummi Lasten Pukimo Ritva Brahenkatu 13 20110 Turku Lastenpukimo · Pepina Mannerheimink. 1 06100 PORVOO Lastentarhanopettaja liitto Barnträdgårdslärarförbundet ry. 3 45100 KOUVOLA Maitoon •• enenunan. 924-843 71 Oy KVARITO Ab ATK-lomaketalo TIILITIE 14 01720 VANTAA Puhelin 848 822 Kymen Rakennesuunnittelu Ky Pallokentäntie 4 45700 Kuusankoski 951 -493111 KYMEN SANOMAT Ykkönen Haminan talousalueella Kymenlaakson Maakuntaliitto ry Kymenlaaksonk. 29 48100 KOTKA Kauppamiehenk
RAUMA-REPOLAN TYTARYHTIO it~~12-i'1<?~ PL 474, 33101 TAMPERE 10 Puh. Melkonk1tu 9 Tulliportiok. 32 20520 TURKU HYVÄÄ! a • • Rautatieasemalla ::LT Lhkennetekm1kka Oy KONSULTO IVAA SUUNNITTELUA • Kuljetus ja mater.käsin. tekn. (939) 22411 Telex 66250 augli sf Telefax (Lipsanen) 939-336140 LIEKSAN KAUPUNKI Liikkeenjohdon Instituutti (LIFIM) Liha ja säilyke Oy 301 00 Forssa LIHAYHTYMÄ OY Lemminkäisenk. 22 A 00210 Helsinki 70100 Kuopio Puh. 90/142 433, 961/122155 • LOKJA LOHJA BEfONILA OY IJ LOHJAN KAUPUNKI LOHJAN KUNTA ' ~ LOHJAN fl'\PERI oY LOIMAAN AUTO KESKUS ~) .. PL 392, 00101 HELSINKI PUH . 90-693 1711 Suomen Maakuntaliitot ja Maakuntaliittojen Keskusliitto OSMANKATU 21 60320 SEINÅJOKI T (964) 143 160. • liikennetekniikka • Maisemasuunnittelu : ~:~k~~~aj~~~~t~J~iiek~-iohto • Tietojenkäsittelytekniikka • Yhdyskunnan toiminta ja taloussuunn . 973-126691 Lylykoskentie 1 80130 JOENSUU LESTIJÄRVEN KUNTA LEVER Oy HELSINKI Li -Plast Oy Mikkolantie 8 28130 PORI Puh. (931) 146 511 Teletex 244-1031255 Lomakotiyhd istys ILONPISARA ry Hatunniemi Hämeenlinna Tervetuloa lomalle Suomen kauniiseen luontoon NUPURINKALLIONTIE 3, 02820 ESPOO PUH. 90-865133 LOPEN KUNTA Liiketyönantajain Keskusliitto LTK ry Arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera Yliopistonkatu 30 20100 Turku 921 -511 011 LUndiå luo mahdollisuudet Lundinvest Oy LUONTOKUVA PEKKA HELO KV 87400 KAJAANI M-TEK OY PL 19 01621 VANTAA Maaja Kotitalousnaisten Keskus Lönnrotinkatu 13 00120 Helsinki 90-643 021 MAAKAASUYHDISTYS r.y. 971 -123700 LIMINGAN KUNTA LITOSET Oy Wiik & Höglund Puh. !1().8922462 Puh
Puh. :•.·::::::: .... 37 C Rakennustuoteteollisuus Oy Ahokaari 5 Maclori 20100 TURKU PL 22 79101 LEPPÄVIRTA 05460 HYVINKÄÄ puh. (90) 644 616 90-12551. 6941600 metsäpolitiikan puolesta (931) 115511, (941) 611155, (971) 127655 larti:texl 08 1 MEDIAPALVELU 1 Maatalousalan Tiedotuskeskus Mainonnan Markkinointi ja ~ioiden Viherjuuri Oy MAT suunnitteluPuhelin 642 791 toimisto Mainoststo Bulevardi 6 A Puh. Slbellukaenkatu 11 A 3 Valtakunnansarjan sanomaAsiakkaan mainostoimisto 13100 HÄMEENLINNA lehti levikki 131.064 kpl puh. 90-170 311 Melkonkalu 16 A, 00210 HELSINKI Puhelin 90-671 077 MAASEUDUN Markkinoint i BOOMI MATKAILUVAUNULIITTO TULEVAISUUS Mainoskeula Oy SF-CARAVAN r.y. (972)41411 Öljynkeräyslaitteet Maansiirtoliike /( Mainostoimisto Volanen Ky MarkkinointiKauppakatu 7 Haapala Pirkko ryhmä Mary 48100 Kotka Mainos Kunnas Oy MPH Oy 952 -137 60 L,isankatu 278 00170 Helsinki puhelin 659 200 MATTILA OY MAINOS OILIO OY Hakamäent. ·;:!:i.:.·:I:,'.·.·.·:!!:: MauseriAdvertisina 0v yhteistyötä puhtaan luonnon MARKKINOINTI TOPITÖRMÄ OY ~ 1 8 9 J300WlfUf fNN-O ~ rt·35831112888.lelelo, ·3.58 Jlll3888 FREDRIKINKATU 48 A 00100 HELSINKI 10 ja moniulotteisen Tampere-Jyväskylä-Kuopio PUH. 7 Maaseudun Sivistysliitto MARKKINAMAINOS OY 48410 KOTKA Pursimiehenkatu 15, 00150 Helsinki Auklorisoil u mainosloimislo .MTL:n jäsen. ·.·.·::::::: ..... Maanmittaus8 Mainostoimisto hallituksen Maata louskeskusten FMKOy Martela~ karttapaino Liitto ja Fredrikinkatu 20 B 00120 Helsinki maata louskeskukset Maansiirto ja kuormaus Maataloustuottajain KONSEPTI OY MAHTAT Raimo Jäkälä BUSINESS-TO-BUSINESS -MAINONTAA Pajamäenkatu 12 Palvelu Oy MARTTALIITTD ry Uudenmaankatu 24 A 48600 Karhula 00120 HELSINKI 12 952-611 61 ALEKSANTERINKATU 15 A 00100 HELSINKI PUHELIN 175022 TELEFAX 175481 Maansiirtoliike Mr;i,ra~QOR ~MASTER MARACON OY Veijo Kallioinen Yliopistonk. 642651 Maaseututyöväen Liitto HYVÄ MAINONTA onnittelee Suomen El TURMELE LUONTOA. Luonnonsuojeluliittoa ja '1''1'11'1' -IDRMÄtoivoo kiinteämpää i: ..
7013001 MIILUKANGAS OY PL 95 92101 RAAHE Mika ja Turkka Mali Oy Forssa 916-215 70 MIKKELIN AUTO MYYNTI OY MIKKELIN KAUPUNKI OY MK-TUOTE AB Arinatie 12 00370 Helsinki Mobil Oil oy ab MORTGAGE BANK OF FINLAND LTD ETELAESPLANADI 8 SF-00130 HELSINKI puh . Melallarbelarförbundel Silta,aan .. 917-253 05 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto onnittelee miehuusikäistä Suomen Luonnonsuojeluliittoa Mieie puhtaasti parempi MAAHANTUOJA: Miele Oy, Hakaniemenranta 12 00530 Helsinki, Puh. 90-6931 692 >177ERIHUDLT"D Merivakuutusyhtiöiden Yhdistys Sjöförsäkringsbolagens Förening ry METALLITYÖVÄEN LIITTO r. 90-757 81 Metsäkonepalvelu Oy PL 53 13101 Hämeenlinna Puh. 650066 MUHOKSEN KUNTA l&l MUURAMEN ~KUNTA *'"ll MYLLYKOSKI OY ' MÄNTSÄLÄN KUNTA " NAANTALIN KAUPUNKI NASTAKIEKKO KY 05510 HYVINKÄÄ NASTOLAN KUNTA NELES OY NEONCOMP OY PL 688 20361 TURKU lillnikul ta~ härneenlinna lahti valkeakoski toijala NIVALA-SEURA ry • Kotiseutulehti • Kirjapaino • Kotiseutumuseo arkisto • Paikallisradio ~NIVALAN V KUNTA. MediaPower Eerikinkatu 44 B 00180 HELSINKI p. y. ·11k.i1u J-5 A, 00530 H1.+ .. in ki 'SJ '?Metra;JJuta1, Hernepellonkj 12 Viikinmäki 00560 HELSINKI Puh
ELÄÄ KANSSASI... 17 20520 TURKU. NOl<IA Ii NOKIAN KAUPUNKI NORCAR 66530 Koivulahti Luonnonystävälliset metsätraktorit Nuoren Keskustan Liitto ry J NIIOll!OIAWATUIIIITTO u ANNANKATU 29 A 16 00100 HELSINKI PUH. ORIVEDEN KAUPUNKI OY ORTHEX AB lmmula 08500 LOHJA as OSUUSKAUPPAKESKIMAA JYVÄSKYLÄ OSUUSKUNTA MAITOJALOSTE 60320 SEINÄJOKI mMETSÄLIITTO Suoma laislen melsänomislajien yritys cp OKO OSUUSPANKIT O outokumpu T E ~ U S ,.., TH-CENTER 2X~'~l~~~' Oy t:,;j PORVOO !'149022 KEtrnöT TALOPAKETfT HJRSf/lfÖKlf Otto Nielsen Ernballage OY Saaristen.katu 19 • 13 100 Hämeenlinna · Suomi Finland OTTO WUORIO OY OULAISTEN • KAUPUNKI Masala Tampere 02430 Masala Yrittäjänkatu 20 Puhelin (90/ 2976166 3371 Tampere Telex 121392 Puhelin (931 / 635 300 Telefax (90/ 297 5499 Telex 224 71 Telefax (931 / 634 240 Oy Förby Ab 25640 Förby Puhtaan luonnon puolesta • LOKJA P RIITAMO KY Pääskyvuorenk. 90-694 2488 NNKY KFUK@vwcA NURMEKSEN OSUUSMEIJERI 75530 NURMES NURMESKONE 976-613 13 Osuuskunta q:> OKO OSUUSPANKIT POHJOLAN MAITO OULUN PL 4 PUHELIN OY 86600 HAAPAVESI 1mmm Keskusosuuskunta ORIFLAME OULUN SEUDUN FINLAND OY SÄHKÖ PL 34 Kajaanintie 38 02430 MASALA SUOMEN MESSUT 90100 OULU Puh. 981 -226 266 Orion-yhtymä Oy c@ELANTo 1 outokumpu ® ..
PainoRauma Ky Hitsaajankatu 2 26820 RAUMA Painoväriyhdistys ry 1 . Oy Verdex Ab Palahalli Oy Laippatie 4 00880 HELSINKI Gua.u1110 Luontoa säästäen .-)& PAPERINKERÄYS I Oy Helsinki, puh. 931-631 517 PAPERITAIDE OY PL 51 13101 HÄMEENLINNA PAPERITYÖ OY Postilokero 29 00981 HELSINKI Puhelin (90) 316 022 Telekopio (90) 316 285 Telex 122708 paty sf JOHTAVA TARRAPAINOTALO 1'11 PARIKKALAN -KUNTA PARKANON KAUPUNKI Myynti yksikkö PARTIOAITTA Yrjönkatu 34 00100 HELSINKI PARTION KALA Asentajankatu 11 48770 KARHULA ., r-. Sadolinin painovärit Oy 5. 968-13703 Paikallislehtien Liitto ry. Oy Roto 4. OY MAAKUNNAN KEHITTAJA Pohjois-Suomen Vesi tutkimustoimisto •• PohjolaNorden Suomen pohjoismaisen yhteistyön keskusliitto Centralförbundet i Finland för nordisk samarbete. 921 -370 011 Tampere, puh. (901 75661 PARAGON SYSTEK TIETOVOIMA PIELISEN BETONI OY 81750 PANKAKOSKI 975-312 41 tm PIIKKIÖN KUNTA p;;ooc,a, 37500 LEMPÄÄLÄ Piretta-Pta. PELI-SUOMI OY VELI TOUKOMIES Rintamamiehentie 15 06100 PORVOO PUH. Pahvilaatikkotehdas EKO Ky Kirveskuja 4 67100 KOKKOLA Puh. oy POHJAN MAA OY Oulu, Seinäjoki Jyväskylä, Lahti POHJOIS-KARjAIAN SÄH~Ö .. Oy Lohja Ab, Winter painovärit 2. LAPUA 964-388 601 VAASA 961-113 677 PERUSYHTYMÄ OY PESLA OY Kaupintie 12 45130 KOUVOLA PL 26 02101 ESPOO <;): ji) OY PG-YHTIÖT AB PAU Mäkelänkaru84, (X)6/0HELSINKI. 915-148 332 PELTIJA HITSAUSTYÖ RISTO HARTI KKA 83980 KUHNUSTA Puh. 976790 27 Luonnonläheisyyttä 45 min Helsingistä Pernajan kunta PERUSKALLIO OY Puh. Oy Magenta Ab 3. Puh. 0-177 015 Turku, puh. Oy Scanink Ab 6
PURJENEULOMO AURA SAI LS KY " " PUUMALAN KUNTA Puusepänteo II isuuden Liitto ry. Puhelinlaitosten Liitto r.y. 90 -354 311 Insinööritoimisto Polartek Oy Saaristonk. POHJOLAN KELLO JA KULTA ASENTAMISEN TERÄSMIES POINTOOY Yrlttljlkatu 2 37100 Nokia 931-413100 Telex 22-389 Varvl 92100 Raahe 982-36950 Telex 32 297 PORLAMMIN OSUUSMEIJERI 07820 PORLAMMI POSTIPANKKI [a Polarputki Oy @ · Hitsaajank.9C,Pll03008llHij81,PliLJ556122,Telex12·1443polpusf f:)f'llll() Ormusmäentle 18 00700 Helsinki Puh. 20 87150 KAJAANI Parhaat onnittelumme Suomen Luonnonsuojeluliitolle Psoriasisliitto ry. Kotipuutarha-lehti Puutarha-alan uutisja ammattilehti ~ . 6, 00650 HKI PYHTÄÄKYMEN PORTTI Pl'HAJOKISEVTV YHTIÖT eOULAINEN • HAAPAVESI • RAAHE • HELSINKI Puhdas Pyhäjärvi matkailijan paratiisi Tervetuloa! TUNTURI® RAAHEN KONEPAJATYÖ OY Pajakatu 1 92150 RAAHE 982-313 31 :fJVl.KJTTA HLM<SI JA HiO{)(KS IW<A.,C,UO'WWTIYI-OS1'6 PAPERINKERÄÄJÄT RY. 90-6922 200 Puutarha-Uutiset Larin Kyöstint. .><.. • § ~~~',"~1,00120Hel~n~ 1 > Camp-in9 Cl(ULTflKIVI Puolustusvoimain Henkilökuntaliitto ry. Puutalo Oy PL 156 00211 HELSINKI Puh. 11 90100 OULU 1A] POLVIJÄRVEN KUNTA POMARKUN KUNTA 29630 POMARKKU PORIN KAUPUNGIN PUHELINLAITOS 9iiP PROFESSORI LIITTO PROFESSORSFÖRBUNDEf PROFISYSTEMS KY Makkolank. 90-755 6588 Puutarhaliitto ry Trädgårdsförbundet Puutarha-lehti. ~PSYKO PSYKO-SOSIOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS OY Hitsaajankatu 9 A, 00810 Helsinki, puh
f' RAKENNUS Rokooo,s1,;m;st, !~u~!;~i!f OY N VE!;~k~9.2~1~~~LPY 28130 PORI Puh. ouh 19711-125 8'• b RASVATUOTE OY RAUMA-REPOLAN M ETSÄOSASTO ~RAUMAN l!ll!J KAUPUNKI RAUMA SÄHKÖKONEHUOLTO OY RAUMAN TALO KESKUS OY Puh. . RAINA-TUOTE 21110 NAANTALI 921-757 811 RAKENNUSLIIKE KALLAN TEKNO KY RANI( XEROX ~~~~:LAMMIN Pyöräkatu 1 70600 KUOPIO • Avolouhintaa • Kaivostoimintaa Raision Louhinta Oy Matti Kivinen Luostarinkatu 14 A 15 21100 Naantali Puh. 228 875 RAUTA OY \!i!I RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY Siltasaarenkatu 3 00350 HELSINKI Ympäristöystävälliset palvelut Yhteinen asiamme Rautatievirkamiesliitto ry. Laine Kauppiaskatu 4B 20100 TURKU 921-323 651 /,. Taskinen Ky Siltakatu 10 80100 JOENSUU Kiteentie 46 82500 KITEE METsi\-SERLA Y RAKENTAJAN RAUTAKDNTTDRI av PL 379 00101 HELSINKI 10 Puh. 17301 RIIHIMÄEN KAUKOLÄMPÖ OY. iiw RAUT JÄRVEN V,KUNTA REDERIAB ENGSHIP c:::::> --'Uffi.n__ <:::::::>-'I Reformi-Keskus Karhunkierros 5 (PL 20) 01640 Vantaa Puh. 4 t ~ Rakennusliike A. 90-848 655 .... 939 412 582 puh. 921-757720 RAKENNUSRINDELL OY Uudistyöt ja saneeraukset Kallelankatu 6 20810 TURKU 921-353 929 m Rakennutta.tatoim!_sto MARTTI RONKKO Lalduntie 12 70780 KUOPIO Rakentajain A RAKEN-AJS-RUOlA(1'( 1C Ko2!!~~~!!,amo Oy i r Kuopion aluetoimisto II \1 1,n,ooomk.,, • •-••· 70100 '"°""' 10. 921-853 529 11 RAJAVILLE OY Kaa rnatie 3, PL 4, 9050 1 OULU Puhelin 981-346 344 Telek s 32 335 rajou sf AITO-YHTIÖT RAKENNERITONEN OY Sulantie 11 04300 HYRYLÄ 90-255 988 laadL.ikast.a rakent.arrustn rakennusliike Rakennusliike R. Suominen Oy Kuntunkatu 1 08150 LOHJA 912-11939 Rakennustoimisto Lehto & Nordlund H
90-46981 Telex 122139 rinte sf Telefax 466311 RUKKA OY RUOKOLAHDEN KUNTA Luonnollisesti Ruokolahdella Ruusu.tarhat Arvo Suutari Oy Puh. 90-894 2100 OY SALETRA LTD PL 36 26101 RAUMA SALON AUTO JA MOOTTORI OY . 15401 SALON HYÖYTYKÄYTTÖ OY Marjankatu 16 24240 SALO SALON LOUHINTA OY Horninkatu 7 C 5 24100 SALO OY ~SALON SEUDUN SANOMALEHTIOY SALO PLAST OY Sisutustalo Sampo Julin Kotka Karhula Kouvola Sandoz Oy Puh. RIIHIMÄEN TEATTERI RKTL Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitos RINTEKNO OY Kemian teollisuuden insinööritoimisto Miestentie 3, Otaniemi, Espoo Posti: PL 146, 02101 Espoo Puh. 20750 TURKU Ovityöt ja teräsrakenteet J.saaJos kv 921-878 513 Rislellyvaraukset: oROll SAARIJÄRVEN pp-u,ivat<;J -ShipsL.t KAUPUNKI Matkustajasatama 70100 KUOPIO puh. 971 -126 744 telex 42265 roll sl 11--El:a~•lll ~ROVANIEMEN MLK Rakennusja koneyhtymä Oy Koko kodin kunnostaja Oy Sahakonttori AB Vallilan Puutavara SALON MAAJA /S.JIHE/,DJ'/ VESIRAKENNUS Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAI< [_){ SALAOJAKESKUS SIMONKATU 12 A 11, 00100 HKI 10 P. 90-755 4722 . KAYTA ALAN ERIKOISLIIKKEEN A SIANTUNTEMUSTA ' 11::JD SALO N 1=1CJ1 1 K K U N A JA O V 1 Y SATAMA KATU 38SALO PUH. Tetefax 90-783 606 RL-RAKENTEET KY Maistraatinkatu 4 D 5· . 90-673 495 ~SATAKUNNAN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAINLIITTO • SAVITAIPALEEN KUNTA. 951-810 231 Ull~f'®fll~ §~ 2 _IPL ,~o:,~~:,Y~i 1 N Puh. Telex 121027 snoy sf
(921) 512228 TET<VEYOEKSI Shell SIEVIN KUNTA Siipola R Ky Ampumaradantie 14 83900 JUUKA SILMECON OY SISUf MAAILMAN VAATMMPIIN OLOSUHTEISIIN TEHTY patrtcta SKDL rp Säästöpankit SKOP SOFTMARK OY Niiralankatu 13 80101 KUOPIO Lämpimät onnittelumme 50 vuotiaalle Suomen Luonnonsuojeluliitolle Sotainvalidien Veljesliitto SPELLMUSIC OY Kivelän tila 05450 NUKARI Spray-Master Oy Karjalankatu 2, 08150 LOHJA puh. 912-23 599 telex 1459 telefax 912-23 984 STALA OY Taivalkatu 7 15170 Lahti Puh. 971-303111 Helsinki puh. GRAARSEr®II PALVB.UT SAVONSANOMAJN~RJAPAfNOOY Kuopio puh. 918-511 611 STARCKJOHANNIMPORT STOCKMANN • Suomen Teknllllnen Seura STS r.y. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK ry. 90-693 2644 SAVON TAIMEN OY Äijän niemi 77700 RAUTALAMPI i SAVONLINNAN KAUPUNKI lifl SAVUKOSKEN UKUNTA SCANFRENTZ (alkoholiagentuuriliike) 90-175 299 SUOMEN DEMOKRAATTINEN NUORISOLIITTO SDNL AVOIMESTI VASEMMALLA SEITEKNO OY Teollisuustie 32 60100 SEINÄJOKI ServiSystems OY Box 582 20101 Turku Puh
9D-&45 1 33 Sl11e1 Ktsk1diittt Bulevardi 28 00120 Helsinki 1988BAYER 100 VUOTTA-Å R EB LÄÄK KEITÄ BA: ER MEOICINER vuoWA-ÅR BAYER OY CRAWFORD DOOR AB Suomen Elintarviketyöläisten liitto ry Suomen Eläinsuojeluyhdistys Finlands Djurskyddsförening ry Lutherink. kesällä Tampereella 1.-3.7.1988 SUOMEN KOTISEUTULIITTO Tavara ajassa SUOiia KUORMA-AIJTOU/ITO,.y. Nuljaml .. SVINHUFVUDINTIE 11 • 00570 HELSINKI a 90 • 689 022 • 9186-0 Onnittelen SUOMEN KAUPUNKILIITTO /~\ Onnittelemme W 50 vuotiasta SUOMEN KEMISTILIITIO KEMISTFÖRBUNDET I FINLAND R.Y. Nuorisoseurajärjestö Suomen Näyttelijäliitto Finlands Skådepelare förbund ry. SUOMEN 1=\. Suomen Kirjatyöntekijäin Liitto ry 70-vuotias Suomen Kommunistinen Puolue onnittelee 50-vuotiasta Suomen Luonnonsuojeluliittoa ... 8 C 41 00100 Helsinki Suomen H ippos ry Mannerheimintie 54 00260 Helsinki Puh. (to) 571 500 SUOMEN LATU 1938-1988 sykettä luonnosta kesällä ja talvella OY SUOMEN LEGO AB PL 46 02631 ESPOO Suomen Lääkäri Ii itto 101. 90-441 286 Tilaa Hevosurheilu lehti r.ia. 917-22 200 Suomen Jauliitto ry SUOMEN JÄTEHUOLTOLIITTO r.y. toimintavuosi SUOMEN MATKATOIMISTO u Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry 90-661 281 Pidä vesistö puhtaana Suomen Merimies-Unioni Finlands Sjömans-Union ry Sitasaarenkatu 6 00530 Helsinki Suomen Meripelastusseura Finlands Sjöräddningssällskap ry Unioninkatu 3C 00130 Helsinki 90-639 252 Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto Eteläranta 10 00131 Helsinki Suomen Metsästäjäliitto OY SUOMEN MICHELIN AB Suomen Myyntimiesten Keskusjärjestö r. SULKAVAN KUNTA Suomalainen Kirjapaino Oy Ruutikellarintie 44 13210 Hämeenlinna Puh. tentle 7 • 00400 HELSINKI • Puh. y. frit.rislam Cettnrrilll r.). 4H-LIITTO ry P
PL 70 bolagens Central00811 HELSINKI förbund ry. .,,.. ffl Suomen Uutiset Viihtyisään Kansan Edustaja ympäristöön SÄHKÖTARKASTUSKESKUS EUNSPEKTIONSCENTRALEN VAI. Suomen SUOMEN Suunnittelutsto SAYNATSALON Osmarol Soutu liitto VUOLUKIVI OY KUNTA Satamakatu 3 83940 NUNNANLAHTI 26100 RAUMA. 00510 HELSINKI dl~ C'c'l Ctl .. Tlrlll Suomen VakuutusSuomen Sosiaaliyhtiöiden Keskusliitto Suunnittelurengas Oy {!J Säkkiväline Oy demokraattinen Finska Försäkringspuolue rp. 12 F FÖRBUND R.Y. (90) 354 533 SUOMALAINEN VÄESTÖNSUOJELUTYÖTÄ YLI 60 VUOTTA KIRJAKERHO OY SUOMEN Suomen e ti Rkp-vastuunkanta\)a PALLOLIITTO Sydäntautiliitto ry YHDYSPANKKI Suomen PalonSuomen torjuntaliitto ry TeollisuusSuomen • SYSMÄN Iso Roobertinkatu 7 A toimihenkilöiden ylioppilaskuntien KUNTA 00120 Helsinki liitto (90) 649 233 liitto ry Paloturvallisuus Sinunkin asiasi SUOMEN YRITTÄJÄIN SUOMEN TIEYHDISTYS tf KESKUSLIITTO GFläkt Yrittäjien edunvalvontaa Syöpä järjestöt Vironkatu 6 A 1 5 paikallisella. (i)~~Qo~!~ Suomen ' Malmin Kauppatie 18 E sUURIT Suunnistusliitto ry 00700 Helsinki p. tsto LEHTIMIESTEN LIITTO Suomen INSINÖÖRI TOIMISTO Urheilukalastajain SUUNNITTELU-AULA OY E. . 90-67 80 94 Asemamiehenkatu 3, 00520 H:ki. ..... Rönkkö Oy FINLANDS JOURNALIST Liitto ry LANSIKATU 32 B BOHlO JOENSUU 10 973-27275 Elimäenk. 90-143 833 SUOMEN SANOMASähköins. alueellisella ja 00170 HELSINKI valtakunnallisella tasolla Puh. ~• I.Jlili •._•...._ •&..ljlld •T ..... SUOMEN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTÖ R.Y. VOO o ~~O~ENN ~~K~RIAO~ 90-790 299 SÅ IIKÖT URVA I.LISUUTT A 88:fJ!~~~.'!~H~~~,L~s!Y ...
• TAVARALINJAT KY TEMET Oy TERÄTUOTE Oy Nuijamiestentie 7 Asentajankatu 3 37801 Toijala SAASTOPANKKIEN lKV 00810 HELSINKI KIINTEISTÖNVÄLITYS OY 00400 HELSINKI -=F··ll··,& ~TEHDRSPUU Teollisuuden /\ International Transpart Ltd. osaa metsän Keskusliitto TETRA L PAK~ ~Tehy TEOLLISUUS~TAIVALKOSKEN KUNTA TERÄS OY THOMESTO YHTYMÄ Terveydenhuoltoalan ammattijarjestö Tehy ry HELSINKI Hälsovårdens fackorganisation Tehy rf • TEK TeklaOy TEOSTO 1..A9·· • • Koronakatu 1, TAMFELT •• 02210 Espoo, SKOL ry:n jäsen TIPAL ry :n jäsen puh. 90-255 288 00180 HELSINKI 20200 TURKU 70100 KUOPIO SORATILAUKSET PUH. 90-255 040 90-6121 650 Puh. 90-803 7722 111,,,,,.__ • • TAMMELAN ~MAOY Oy TietokoneKUNTA OY TERINIT AB palvelu Ab Kirjurinkatu 3 ........... 921-302 115 971 -119277. Lahti 00520 HELSINKI TAMRO KOLMISET OY TEKNISTEN@u1no TERRA OY TIKKURILA OY Panimokatu 1 PL 53 01301 VANTAA Ruosilantie 14 00500 HELSINKI Puh. (973) 325 75, 325 76 12400 TERVAKOSKI 90121 OULU Huoltoauto 949-372 575 SORA-ALAN VAHVA ASIANTUNTIJA ~i-1 1 1il·l 1 ~~-3 TELESTAR OY TERÄSTILINTARKASTUS Suoramarkkinointitoimisto NUMMINEN OY R NIVALA KY Lönnrotinkatu 36 B Kirstintie 4 Haapaniemenkatu 42 A HYRYLÄ PUH. (90) 83 091 00390 HELSINKI TAPIO NIKANDER OY TEIIEI-~~ 1JXa TERVAKOSKI OY TILAUSLENTO OY 914-28313 11.f;il'l~i'tlulJUIJ '-'J 8MOBIR._ PL 13 Nyyrlklnkatu 38, Joensuu Puh
Siltasaarenk. 360 329 iltaisin puh. 718 766 00000 ~~PUHTAUDEN TÄHDEN 00000 TÄHTI-SIIVOUS KY MANNERHEIMINTIE l lO 00250 HELSI•l!< l PUH.410 03) MAKELISl<,T U 26 ::-,C:~';C !liLj i '.;,\j ;..._;;., _ 71.,G ))8. MTOIVAKAN "'KUNTA liJTORNIO PALVELEVA KAUPUNKI .i . 14 20110TURKU TURUN KRISTALLI RANTANEN & KNI Akselintie 14 20200 TURKU TURUN LVl·ASENNUS OY AUTOKATU 6, TURKU Puh. OY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. mnmph INTERNATIONAL TUKKUMANNI OY Työväen Urheiluliitto TUL ry Tuottajain Liha keskuskunta (TLK) Turun Hautakivipalvelu ky Uudenmaantie 78 puh. 12 a A 16 20110TURKU Turun Työterveyspalvelu Oy Aninkaistenkatu 1 f 20110 Turku Turunkankaan Turkis Oy 83900 Juuka Turunmaan Oikeuspalvelu Oy Käsityöläiskatu 4 a 20100 Turku 921-322 199 Amankatu 3a • 20140 Turku 14 · Puh 302 n3 TURVERUUKKI OY PL 20 92501 RANTSILA Puh. Paasivuorenkatu 5 B 60530 Helsinki 53 Puh. Puhelin 4550022. 395 403 tai 882 257 Uudet kivet, lisänimet, kultaukset, suoristukset, ym . 982·50440 Ttldax 912·50459 • "" '""'"'"'" Tuu Tuulokseen Kunta Kanta-Hämeessä TUULOKSEN KUNTA TUUSNIEMEN .KUNTA TOIMIHENKILÖJA VIRKAMIESJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO TVK ':_. TIRAVAN KAUPPAPUUTARHA Tiravantie 5 21330 PAATTINEN Puh. Puhelin 145011. 386 777 TRK-Turun RaskasKa lusto Oy Rydöntie 24 20360 Turku 921-386 333 Turun Seudun Vesi Oy 921 -511 300 Turun Squash Center Airikintie 1 20110 Turku 921-331 661 TURUN TOI M ISTOAPU Yliopistonk. alan työt ammattitaidolla TURUN KOPIOLAITOS OY Tykistökatu 2 20520 TURKU 921 -325 228 TURUN KOTICENTER OY Aninkaistenk. . 921-570 130 TLWMARKKINOINTI Kansakouluk. 1 00100 HELSINKI T:MI ERÄ-ASE Katariinank. 4 Hki puhelin 90-736 304 m li-l• Työväen Sivistvsliitto TSL r.y. TYOTEHOSEURA r.y TYÖVÄEN KUNTOLIITTO TKL r-y. 11 28100 PORI Vaarojen laelta uljailta Karjalan koivikoista ukonhattulehdon liepeiltä Tohmajärven tanhuvilla toivotamme onnea TOHMAJÄRVEN KUNTA T8IMIALAPALVELU EILAKAISL.A. Tapiolan keskustorni, 02100 Espoo
9?-174 048 Ohjelmatuotannon ammattilainen UHLENIUS OY 04400 Järvenpää Puh . 285 275, 799 580 HuLVILAN .KUNTA Vaasan Trikootehdas Ky -'.laasanlaivat . Johtava kotimainen United Shoe Machinery Company Oy Valitut Palat VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Valtion Margariinitehdas fJVALTION V-P KOIVISTO KY PUKUTEHDAS Muukon teoll.alue 53400 LAPPEENRANTA PL 8, 13101 HÄMEENLINNA Puh. , . Laivanvarustajankatu 3 00140 HELSINKI puh. 917 -170121 Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK ry Valtion Tietokonekeskus rn VAMMALAN \w KAUPUNKI Suomen biologian seura Vanamo ry Vaneriyhtymä Numminen & Knit Oy PL 39 00391 HELSINKI VANTAAN KAUPUNKI VARKAUDEN '--" KAUPUNKI VARTIOINTI H TANSKANEN KY Kauppakatu 21 80100 Joensuu 973 -284 92 1 VEHKALAHDEN KUNTA OY VEHO AB Oy VEIKKAUS Ab Veikko Laine Oy ij VEmlLUOIO fJf Vesija Kalatalousalan Ammattijärjestö VKA ry ll VESILAHTI Tampereen keskusseudulla. ; Voosa-Uumoja -Voosa-Sundsl'oll \ooso.sotorno 961 ·116181 Vakuutusväen liitto Försäkringsmannaförbundet ry o unlc VAUNTATALO or -UDIDD .
Puhelin (90) 873 5122 VIMPELIN KUNTA Virkamiesliitto Tjänstemannaförbundet ry Perheen puolesta VÄESTÖLIITTO V Kalevankatu 16 00100 Helsinki • puh. 953-771 70, kesäaik. (90) 640 235 w ,,.,., HOC.tlJNO•PIIIMO~I YKKÖNEN MUOVIPROFIILIEN TUOTANNOSSA NUMMER ETT I PLASTPROFILER OY WH-PROFIL AB ,Pl 263 BOX 65101 VAASA. (90) 156 11 Telekop,o (90) 1561369 X VILJAVUUSPALVELU OY r!M] Valtakunnallinen 1 vuokratalo-osuuskunta WO Ltonkatu 3, Pl 26, 00241 HKI Puh. 937-347 00 VIROLAHDEN , , . Puh. KUNTA g YLÖJÄRVEN KUNTA ,,~WIHURI OY VITOSTIEN AUTO SAAB-SEAT -myynti Syväojank. 986-120 212 "V"OL"V"O Volvo Auto Oy Ab OY VTC-VIDEO AB Vetokannas 65230 VAASA OYVULCO AB Porvoonk. . 4 65100 VAASA Video M icro Ky Savonkatu 5 87100 Kajaani 986-140 664 VIHDIN KUNTA VIHER-REHU OY \ilif" 21870 RIIHIKOSKI 921 ·861502 u VIIALAN \Y} KUNTA Virkeä Viiala Puh. 953-773 32 Qas~~ka ~'7 Teater ÅHTÅRIN KAUPUNKI Jatkuu sivulla 70. 4-6 87700 Kajaani Puh. YTV~SAD fAAKAIJPUNKISEUOUN YHTEISlYÖVALTUUSKUNTA HLMJOSTAOSREGIONENS SAMARBETSDELEGATION OpaS1mslta 6 A. 8 07900 LOVIISA Turvallista asumista Woodtek Oy PSL Pohjolainen Oy Kuormaajankatu 2 08200 Lohja 912-862 86 WSOY W-ALKI VIT·VHTVMÄ Ympäristöhuoltoyritysten Liitto ry Keskuskatu 7 00100 Helsinki 90-170 778 Yrittäjäin Fennia Yrittäjänaisten Keskus Ii itto Eerikink. PUH 96 1-154 222 YLIVIESKAN KAUPUNKI YLÄMAAN • KUNTA Oma korukivi spektroliitti sateenkaaren säihkyvyyttä luonnonkiven läheisyyttä tule ja tutustu jalokivi kierroksella Yht.otat: Ylämaan matkailupalv. 12 A 7 00100 HELSINKI .... 00520 HelsnkJ, puh. 90-145 211 Ykköskulman Kuntoutus Eric & Laakkonen Pohjolankatu 8 74100 Iisalmi 977-240 45 ""4~~ Yve,; Roche< Pmlande Oy Osmankäämintie 5, 01300 Vantaa. OY VICTOR EK AB Rantak
Painavimmat onnittelumme 50-vuotiaalle Suomen Luonnonsuojeluliitolle
Se tepsii viileässäkin vedessä, niin pyykissä kuin myös kaikessa siivouksessa. Ole ihmeessä mukana arvonnassa. Lisäpalkintoin ensin ehtineille postitetaan 1000 kpl Mäntysuopapalaa. Rehvakkaampaa kulkuria kuin [ ] ~ Rättäri ei olekaan, lähdetpä ha~j sitten mattopyykille tai mihin 11' tahansa kultarantaan! kuuluu puhtaute. Tee puhdasta ympäristöäsi vahingoittamatta Voit huoletta lähteä kesäpaikkaasi vaikkapa vain yhden pesuaineen kanssa, kunhan se on Havin Mäntysuopa, pullossa tai palana. Miten komeaa onkaan taas levittää puhtaat, raikkaat matot paikoillee1 • Jäivätkö sinunkin mattosi pesemättä viime kesänä. Ajattele, mikä ilo on taas päästä mattopyykille! Ja mikä näky, kun räsymaton raikkaat raidat paljastuvat tomujen ja tahrojen alta. Kaupoista ja pullonkyljistä saat kilpailukupo keja. Siitä ei jää haitallisia aineita luontoon eikä se aihe, ihoärsytyksiä. Onko nyt sinun vuorosi voittaa Rättisitikka. Kesän kunniaksi Havi arpoo jälleen Mäntysuo van nimikkoauton, Citroen 2 CV:n. Aurinko lämmittää, vesi kimmeltää ja Havin Mäntysuopa tuoksuu niinkuin vain se ainoa alkuperäinen voi ..
Neuvottelut keräysvaroilla hankittavista norppien kotiluodoista ovat meneillään. Keräys tuotti vuoden 1987 aikana noin 160.000 mk. 1938 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää kaikkia Norpalle koti-keräykseen osallistuneita. Tarkat tiedot rauhoitettavista luodoista selviävät syksyyn mennessa. 1988
SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Osittain kuva on oikea, mutta suuri osa lehdoistamme on kuitenkin tiheitä, kuusivaltaisia, kosteita, sammalten ja saniaisten peittämiä hämyisiä metsiä. Työryhmä on valinnut suojeluohjelmaansa kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan edustavimmat eri vyöhykkeiden lehdot. Se on parhaitten ka/kkipitoisten eteläisten lehtojen erikoisuus. Pähkinäpensaan loisena kasvavalla suomukal/a ei o/e lainkaan /ehtivihreää. Kyselyyn vastasi noin 70 prosenttia maanomistajista. Aulikki Alanen Lehtojen suo·eluun vauhtia Tammivyöhyke on maamme eteläisin ja vehmain kasvillisuusvyöhyke. Lehtoja on Suomessa vähän, mutta jokaiselle ovat lauluista tutut nuo laaksojen lehtevät, tuuheat ja tuoksuvat, vilppaat ja lempeät lehdot täynnä lintujen laulua ja kukkien koreutta. Työryhmän tavoitteena on muodostaa ohjelmaan valituista lehdoista luonnonsuojelulain mukaisia 38 suojelualueita, joille laaditaan tarpeen mukaan yksilölliset hoitosuunnitelmat. vsk .. Heistä lähes puolet suhtautui suojeluun myönteisesti ja loput olivat epävarmoja tai kielLehtojensuojelutyöryhmä on juuri saanut kolmivuotisen työnsä valmiiksi ja esittänyt ympäristöministeriölle noin 430 eri tyyppisen lehtoalueen suojelemista lounaissaariston ja Utsjoen väliltä. Heille on myös varattu tilaisuus esittää käsityksensä suojelusta ja sen toteutustavasta. Lehtojensuojeluohjelman valmistelun pohjana on ollut mittava kahdeksan vuotta kestänyt lehtoinventomt1, jossa tarkistettiin noin 1 800 lehtoaluetta eri puolilla maata. Kevätesikko ei ole aiheetta maakunnan nimikkokukka. Kuvassa ahvenanmaalaista avointa lehtoa kevätesikkoineen. Kaikille suojeluohjelmaan valittujen kohteiden maanomistajille on jo valmisteluvaiheessa tiedotettu hankkeesta
Maarianhaminan lähellä oleva Ramsholmen on yksi Ahvenanmaan nähtävyyksistä. SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Lehdot poikkeavat mm. teisiä. Lehtoja luonnehtivat ravinteista kasvualustaa vaativat ruohot ja heinät. Lääninhallitukset ovat ensi kontaktin jälkeen jatkaneet neuvotteluja maanomistajien kanssa. Monet omistajista ovat lisätietoja saatuaan alkaneet suhtautua suojeluun suopeammin ja useita rauhoitushankkeita on jo vireillä. Lehdon ja kangasmetsän olennaisin ero on niiden maaperän rakenteessa. vsk. Sen komeus on osin kulttuuriperäislä, sillä se on entinen lehtoniitly. Sen sijaan kangasmetsille tyypilliset varvut ja jäkälät puuttuvat miltei kokonaan. Mukulaleinikki rasvankiiltävine 1enomeen on märkien savipohjaisten lehtojen kasvi Etelä-Suomessa. Lehtoja on eri puolilla Suomea Lehdot ovat maamme rehevimp1a metsätyyppejä. Tyypillinen lehtomaa on runsasravinteista ja rakeista, vain lievästi hapanta lehtomultaa, jossa elää 39. Monin paikoin se on levinnyt istutettuna, sillä mukulat ovat sen tärkein leviämiselin. Keltavuokko on vuokoistamme vaa1eliain ja Etelä-Suomen vuokkovyöhykkeellä se aina kielii rehevästä lehdosta. lajirunsaudessaan selvästi tavallisesta metsäluonnostamme eli kangasmetsistä
Kosteat lehdot: Valtaosa puronvarsien ja lähteikköalueiden kosteista lehdoista on suurten saniaisten vallitsemia saniaislehtoja (FT). 40 Järvi-Suomessa ravinteisimmat tuoreet lehdot luetaan käenkaali-lillukkatyyppiin (ORT) ja PohjanmaanKainuun alueella metsäkurjenpolvi-käenkaali-lillukkatyyppiin (GORT) . suurruoholehdot (eri vyöhykkeillä OFiT, GOFit, GFit). Kangasmetsille ominainen hapan ja sitkeä kangashumuskerros puuttuu. Sen tavallisimmat seuralaiset ovat ojakellukka, huopaohdake, suokclno ja metsäkurjenpolvi . Sen yleisimpiä lajeja kurjenpolven ohella ovat lillukka, nuokkuhelmikkä ja koiranvehnä. Toinen melko yleinen rehevien tuoreiden lehtojen tyyppi on imikkälehto-orvokkityyppi (PuViT), joka on yleisimmillään Etelä-Hämeessä. Yleisimmät puulajit ovat koivu , haapa ja mänty. Lehtoja on prosentti metsämaasta runsaasti kastematoja ja typpi bakteereja. Näitä luonnehtivat nimilajien lisäksi mm . Tällä on Pohjois-Suomessa ilmastolliset rinnakkaistyyppinsä (GOMaT ja GDT), joita luonnehtii metsäkurjenpolven j-a metsäilmarteen runsaus. Kittilä SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. vsk.. Toisaalta monet (ehdoiksi mielletyt valoisat lehtimetsät ovatkin kangasmaille esimerkiksi kaskeamisen tuloksena syntyneitä koivikoita ja lepikoita, eivät siis Lehtojen kasvillisuustyypit Kuivat lehdot sijaitsevat tavallisimmin paisteisilla ja kivisillä rinteillä, Pohjois-Suomessa vain kalkkialustalla, ohuen kivennäismaakerroksen päällä. Pohjois-Kuusamo G. Toista kosteiden lentojen päätyyppiä edustavat ns. Lemmikkikasveihin kuuluva imikkä on vuokkovyöhykkeen lehtojen tunnuskasveja. 1 Ahvenanmaa 1 .2 Lounaissaaristo 1.3 Lounainen rannikkomaa Varsinaiset lehtokeskukset: A . Puusto on tavallisesti lehtipuuvaltaista ja sekapuina esiintyy usein jaloja lehtipuita: lehmus, vaahtera, vuorijalava ja pähkinä. Näitä perustyyppejä rehevämpiä tuoreita lehtoja tavataan etenkin ravinteisiä vesiä valuvien kallionjyrkänteiden alta, hikevien , saventai hiedansekaisten moreemimäkien rinteiltä sekä ravinteisilta rantatasanteilta. valkoja keltavuokko, pystyja hentokiurunkannus, lehtoleinikki, jänönsalaatti ja lehtosinijuuri. Kuivien puolukka-lillukkatyypin lehtojen (VRT) tyyppikasveja ovat sananjalka, mansikka, ahomatara, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka ja lillukka. Niitä tavataan vain ravinteisilla mailla ja niiden valtalaji on yleensä mesiangervo . sudenmarja, lehtokorte, lehtotesma ja pohjoisempana kielo, mansikka sekä sormisara. Sen tunnuskasveja ovat lehmus, lehtoorvokki, imikkä, kevätlinnunherne, mustakonnanmarja ja vuohenputki. Muita luonnehtijakasveja ovat lehtopähkämö, velholehti , lehtotähtimö, kevätlinnunsilmä, lehtopalsami, korpisorsimo ja korpinurmikka. Muista poikkeavia suurruoholehtoja ovat Pohjois-Karjalan ukohattuvaltaiset lehdot (A T) sekä Peräpohjolan karummillakin paikoilla tavattavat pohjansinivalvattilehdot (CiT). Tämän luonnehtijalajeja ovat mm. I. Kainuun vaarajakso E. Tuoreet lehdot: Tuoreiden lehtojen tyyppejä on maastamme kuvattu kymmeniä. Etelä-Häme B. Tavallisimmat pensaat ovat paatsama, mustaherukka sekä koiranheisi ja luonteenomaisimmat puut tervaja harmaaleppä, hieskoivu, tuomi sekä kuusi, harvinaisuuksia saarni ja vuorijalava. Pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä lajisto on köyhempää ja tyypp1mmena on metsäkurjenpolvilehto (GT) . Lapin kolmio F. Etelä-Suomessa reheviä lehtoja on eniten ja niiden päätyyppi on sinivuokkokäenkaalityyppi (HeOT). Rehevämmille nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin !ehdoille (MeLaT) ovat luonteenomaisia kevätja syylälinnunherne, sormisara, kielo, metsävirna, metsäorvokki ja lehtomaitikka. Kulttuurivaikutteisilla paikoilla ovat runsaita myös vuohenputki, nokkonen , vadelma ja koiranputki. Keski-Karjala Lettoja lehtokeskukset: D. Saniaislehdoita karummat ovat yleensä isoalvejuuritai hiirenporrasvaltaisia ja rehevämmät kotkansiipitai myyränporrasvaltaisia. Tammivyöhyke 1. tutuin näistä on metsätyyppiluokituksessakin käytetty käenkaali-oravanmarjatyyppi (OMaT). Kuopio C
Tammivyöhykkeeltä vuokkovyöhykkeelle Tammivyöhykkeellä lehtojen osuus metsämaasta on suurimmillaan ja lehtokasvillisuus on myös monipuolisinta. Satakunnassa lehtoja löytyy eniten reheviltä diabaasialueilta ja jokisuistoista. Lounaissaariston luonteenomaisimpia lehtoja ovat kuivahkot, kalkkipitoiset, monilajisten lehtoniittyjen ja jalopuumetsiköiden muodostamat mosaiikit. Keskikesän komea kukkija, mesiangervo, on tyypillinen kosteiden suurruoholehcojen laji. Näitä ovat mm. Monet alueelle ominaiset eteläiset lehtokasvit puuttuvat kokonaan muualta maastamme. hammasjuuri, lehtosinijuuri, haavayrtti ja suomukka. vuokkovyöhyke, jonka ominta lehtolajistoa ovat sinivuokko, keltavuokko, imikkä, lehto-orvokki, mukulaleinikki, jänönsalaatti ja mäkilehtoluste. Uudenmaan savikkoalueille ovat tyypillisiä jokitörmien lepikkolehdot, keväisen kukkaloiston tyyssijat. Lounaisrannikolla tavataan puolestaan eniten Keski-Euroopan lauhkeiden lehtimetsien kaltaisia tammija pähkinälehtoja. Lehtometsien osuus koko Suomen metsäalasta on vain prosentin verran eli noin 200 000 ha. Hämeen hikevissä harju/ehdoissa ja Savon vuorenalus/ehdoissa kasvaa Jehco-orvokki. Havumetsävyöhykkeen lehtoisin osa on ns. Suurimman vaihtelun aiheuttavat ilmaston ja maaperän erot eri puolilla maata. varsinaisia lehtoja. vs k. lehtokeskusten alueille. Eniten lehtokasvillisuutta on kalkkialueilla ja muilla emäksisillä kivilajeilla sekä ravinteisilla savimailla. Myös suurten vesistöjen varsilla ja harjumaastoissa lehtoja on runsaasti, sillä eteläiset lehtokasvit viihtyvät näiden seutujen suotuisassa ilmastossa. Kymenlaakson karuhkoon luontoon tuovat rehevän lisän rapakivijyrkänteiden alla ja puronvarsissa tavattavat kapeat lehtovyöt. Järvi-Suomen tunnusoma1s1mpia lehtometsiä ovat kaskitalouden ja metsälaidunnuksen muovaamat, valoisat koivu-, harmaaleppäja lehmusrinteet. Tikankonui, suurikokoisin orkideamme, -on kalkkipiroisten JehtoJen Ja lehcokorpien laji. Nämä lehdot liittyvät idempänä ns. (Kartta) Lehtokasvillisuus on hyvin monipuolista. seutuja, jotka erottuvat kasvillisuutensa rehevyydessä ja kasvilajistonsa vaateliaisuudessa selvästi ympäristöstään. Kuopion seudulla lehdot ovat selvästi ympäristöään rehevämpiä ja runsaslajisempia, muistuttaen hämäläisiä lehtoja. Pohjoisissa lehtokeskukslssa rehevä suokasvillisuus, lettokasvillisuus, on lehtoja merkittävämpää, minkä vuoksi seutuja kutsutaankin lettoja lehtokeskuksiksi. KiteenTohmajärven seudulla on toinen lehtokeskus, jolle omaleimaisimpia ovat ukonhattulehdot. Sellaisilla kas vupaikoilla se ulouaa esiintymisensä myös pohjoiseen. Hämeen lehtoluonnon helmiä ovat varsinkin vesistöjen liepeillä esiintyvät tuoreet lehmuslehdot. Sortavalan lehtokes41. Myös ihminen on jättänyt jälkensä lehtokasvillisuuteen koko Etelä-Suomessa sekä maan itäosien kaskialueilla aina Kainuuta myöten. Lehtokeskukset ovat suhteellisen laajoja SUOME LUO TO 4/ 88 47. Lehdot keskittyvät maassamme lounaisrannikolle sekä eri puolilla maata sijaitsevien ns
Koko Pohjanmaan-Kainuun vyöhykkeellä eteläiset ja pohjoiset ainekset sekoittuvat kasvipeitteessä. Lapin kolmion alueen lehdoissa kalkkivaikutus on ilmeinen. juotteja. Lapissakin on lehtoja Pohjanmaa on karua seutua, missä lehtoja löytyy vain parhaiden puronja joenvarsien taikka emäksisten kivilajien alueilta. Metsäja Tunturi-Lapissa ei kuusta enää juuri tavata. Kainuulle ovat ominaisia korkeiden vaarojen rinteillä ja notkoissa tavattavat lehdot ja monet lähteiset lehtokorvet. Vaihtelua !ehdoissamme lisää vielä se, että kasvilliLaatokan-Karjalan komeiden lehtojen tunnuskasvi on korkea ukonhattu. Vain sirpale niistä on rajan tällä puolen, Tohmajärvellä ja Kiteellä. vsk.. Tornionjoen ja Kemijoen alajuoksujen ympäristön eli ns. Metsätalous )ehtojenkin uhka kukseen. Metsä-Lapissa on vähemmän lehtoja kuin missään muualla maassamme. Keväällä, ennen lehvästön kehittymistä on eteläisissä !ehdoissamme ns. Tunturi-Lapissa, etenkin Luoteis-Enontekiössä ja Utsjoella, rehevyyttä lisäävät lähteisyys ja emäksiset kivilajit. Kenttäkerros koostuu yleensä useista eri ruoho-ja SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Keskikesällä sama paikka saattaa olla hyvin varjoisa ja yksitoikkoinen, korkeiden vuohenputkitai mesiangervokasvustojen meri. Tällöin lehdossa kukkivat kauneimmat kevätkasvimme: vuokot, kiurunkannukset, käenrieskat ja leinikit. Suurin osa alueen lehdoista on kosteita puronvarsilehtoja ja lehtokorpia. Lehtojen kukkiva kevät Samalla seudullakin lehtokasvillisuus vaihtelee tavattomasti, etenkin maastooloista ja kulttuurin vaikutuksesta riippuen. suuskerrokset ovat kangasmetsiin verrattuna selvästi kehittyneemmät. Luonteenomaisimpia lajeja ovat hiirenporras, kotkansiipi ja muut saniaiset sekä pohjansinivalvatti, lääte ja väinönputki. Pohjoisin lehtokeskittymä sijaitsee Kolarin-Kittilän emäksisellä vihreäkivivyöhykkeellä, missä lehdot ovat usein painanteiden pienialaisia, mutta reheviä 42 Metsäkurjenpolvi on tyypillinen kuusamolaisten lehtojen tunnuskasvi. Vaasan rannikkomaalla lehtoja on vähän, lähinnä jokivarsissa, sillä parhaat savipohjaiset maat on raivattu pelloiksi. Harvojen lehtojen valtapuu on koivu, seuranaan haapa, pihlaja ja raita. Lehdon pohjakerros on laikkuinen, mutta koostuu yleensä lukuisista lehtisammallajeista. Tunnusomaisimpia vaateliaita lehtokasveja ovat neidonkenkä ja tikankontti. Havumetsävyöhykkeen pohjoisosissa luonto on pääosin karua, kivistä ja kasvistoltaan köyhää. Huomattavan poikkeuksen vyöhykkeen karusta yleiskuvasta tekee Koillismaan alue, etenkin Kuusamon pohjoisosat. Ketunleivän runsaus osoittaa eteläisyyttä, kun taas metsäkurjenpolven peittävyys kuuluu jo pohjoisiin piirteisiin. kevätaspektin aika. Jopa sama lehtometsikkö näyttää toiselta sen mukaan, retkeileekö siellä toukokuussa vai heinäkuussa. Kalkkivaikutus on siellä voimakas ja lehtokasvien joukossa on monia harvinaisuuksia: sinikuusama, myyränporras, vuoriloikko ja kalkki-imarre
FK Aulikki Alanen työskentelee tutkijana ympäristöministeriössä erikoisalanaan lehtojen ja uhanalaisten kasvien suojelu. Kasvillisuus on hyvin vakiinntunutta. Monet lehtojen eläinja kasvilajit ovat Suomessa varsin harvalukuisia ja erikoistuneita elämään vain määrätynlaisessa lehtoympäristössä. heinälajien kasvustoista ja on hyvin monilajinen. Koko maassa kosteat lehdot ja Iehtokorvet ovat vaarassa tuhoutua etenkin ojitusten, ojien perkausten sekä vesistöjen säännöstelytoimien vuoksL Myös rakennusten, teiden, voimalinjojen ja Iaskettelurinteiden rakentaminen uhkaa monen hienon lehdon säilymistä. Näistä kukin jakautuu vielä ravinteisuudeltaan erilaisiin tyyppeihin, joiden luonnehtijakasvit vaihtelevat alueittain. Vanhassa tammirungossa on tavallisesti useita eriasteisia lahoavia ja keloutuneita osia. Tämä johtuu mm. Niistä puuttuu valoa vaativa kevätlajisto. Myös lehmusta, pähkinää ja saamea suosii kutakin kymmenkunta uhanalaista lajia, jalavia ja vaahteraa muutamat. Ihmistoimin kehitystä on kuitenkin kiihdytetty. Pohjois-Suomen lehdot ovat luontaisestikin pääosin kuusivaltaisia. Lehtoja on Lapissakin, pienialaisia mutta reheviä. Viljavimmat ja alavimmat seudut otettiin käyttöön ensiksi. 43. Siten yhden puun eri osissa voi asustaa yhteensä satoja eläimiä. Tyypillisimmät pensaat ovat kauniisti kukkivat ja marjovat, mutta myrkylliset näsiä ja Iehtokuusama sekä taikinamarja ja koiranheisi. jalot Iehtipuumme: vaahtera, pähkinä, saarni, tammi, lehmus sekä vuorija kynäjalava. Pienten Iehtolaikkujen ympäristönkin käsittely vaikuttaa herkästi lehtolajistoon . Pensaskerros on tavallisesti varsin ti heä. Puusto uudistuu luonnonoloissa vähitellen vanhojen kuusien kaatuessa syntyviin aukkoihin. SUOME LUONTO 4/ 88 47. Samasta puusta löytyy lisäksi vielä nuoria vehreitä oksia, lehtiä ja terhoja. Näistä vaateliaimpia ja harvinaisimpia ovat eteläiset, ns. Jopa kulot ovat aiemmin kiertäneet nämä kosteahkot ja runsasruohoiset metsät. Lehdon puustakin koostuu yleensä useista lajeista. Juuri lehtokeskusten alueilla sijaitsevat Suomen vanhimman, rautakautisen asutuksenkin keskukset. Maamme uhanalaisista lajeista viidesosa eli noin 200 lajia on lehtieliöitä. Vain vaikeakulkuisimmat, jyrkimmät ja kivisimmät, kuivimmat tai vetisimmät lehtoalueet säilyivät LounaisSuomessa. Yleinen uudistamistapa pohjoisen lehdoissa on avohakkuu, sitä seuraava äestys, mätästys tai jopa auraus sekä kuusen istutus . Jalopuilla elää useita kymmeniä harvinaisia eläim1a ja kasveja. Lehto metsässä kasvaa usein yli sata kasvilajia, joten lajimäärä on moninkertainen tavallisiin kangasmetsiin verrattuna. Rikas eliömaailma Lehdot ovat runsaslajisimpia metsiämme. Nykyään eteläisiä !ehtojamme uhkaa pahimmin kuusta suosiva metsätalous. Yksinomaan tammella on tavattu yhteensä lähes 50 uhanalaista itiökasvia, sientä ja selkärangatonta eläintä. Lehdoista peltoja ja talouskuusikoita Eniten lehtometsiä maassamme on vähentänyt lehtomaiden raivaaminen viljelyskäyttöön. Kaikesta vaihtelusta huolimatta lehdot voidaan luokitella niiden kasvupaikan kosteuden perusteella kolmeen ryhmään: kuivat, tuoreet ja kosteat lehdot. Tällainen käsittely muuttaa kokonaan lehdon maaperän sekä pienilmaston ja tämän seurauksena myös kasvillisuuden. Eteläisiä, valoa vaativia lehtokasveja myöhemmin maahamme saapunut kuusi on itsestäänkin tunkeutunut -useimpiin !ehtoihimme. Kittilän lehtokeskuksen väinönputkilehtoa Ylläkseltä. Istutuskuusikot ovat useimmille vaateliaille lehto kasveille auttamatta liian varjoisia ja happamia. Metsämies ei yleensä erota näitä IehtoIaikkuja ympäröivistä kangasmaista, vaan metsät käsitellään suurina kuvioina. vsk. tammen pitkäikäisyydestä. Suurin osa näistä on sieniä, perhosia, kovakuoriaisia, maakotiloita ja kukkakasveja
Kolmessa harrastusryhmässä perehdytään eri harrast usalojen perusasioihin, kuten perhosten levittämiseen, yrttikasveihin tai lintujen lauluääniin. Kasviryhmä tutustuu rannan kasveihin ja hankkii akvaarioon tarvittavat vidat. Teksti ja kuvat: Jyrki Heimonen Satakieliä ja tikkupullaa Vökko paratiisisaarella Runsaat kymmenen vuotta sitten huomattiin, että lapset olivat jääneet vaille luonnonharrastusleirejä. Ötökkäharrastajat oppivat pian erottamaan kaskaat, kirvat ja pistiäiset toisistaan . Harrastusryhmissä ohjaus menee perille uskomattoman nopeasti. Luonnontuntemus on toki leirien pääteema, mutta se ei suinkaan vaadi ryppyotsaista retkeilyä ja eliöiden tutkiskelua. Leiripaikkana toimii Helsingin kaupungin omistama Bengtsårin saari Hangossa. Aamuyön tunteina ei uskoisi, millainen vilinä leiripaikalla on päivisin. siliskojen ja malluaisten perään makean veden akvaariota varten. Vesipäivänä ötökkäryhmä kokoaa akvaarion ja huolehtii , ettei petoja pääse isoon akvaarioon liikaa verottamaan åyna1s1a. Luonto-Liiton Uudenmaan piirillä on kesä-heinäkuun aikana kahdeksan leiriä 7-13 -vuotiaille luonnosta kiinnostuneille lapsille. Ja totta kai reilusti aikaa ihmetellä rannan siiroja, ja tehdä omia havaintoja leirin naapureista, kyhmy j ou tse n perheestä. Kilit ja Sika-Leskinen yrittävät vielä järjestää omaa poikkeavaa ohjelmaansa lettupannujen välissä. Tai joku tavoittaa kiveltä nahkaansa luovan kyyn, jota on tietysti SUO~I EN LUONTO 4/ 88 -17. Yksinäinen lehtopöllö alkaa huhuilla kesken iltaohjelman, ja sillehän on pakko vastata. Saari vaihtelee tammien ympäröimistä kämmekkäniityistä karuun kangasmetsään. Välillä tapahtuu myös yllätyksiä, jolloin suunnitellun ohjelman voi unohtaa. Eräs leiriläinen oli haltioissaan huomatessaan, että pullaa voi kypsentää oikealla tulella eikä vain sähköuunissa. Itse tehdyt haavit eivät pääse lepoon edes tauoilla, vaan aina joku on kiikuttamassa outoa höntiäistä ohjaajan määritettäväksi. Leiripäivä alkaa lasten itse tekemän leirilipun nostolla. Niinpä "hyi hyi" -ääniin laululentonsa päättävästä metsäkirvisestä on tullut moralisoijalintu ja kiihtyvältä lantilta kuullostavaa sirittäjää mainitaan kolikkolinnuksi. Nimistö ei ole niin turhan tarkkaa, kunhan olennolla vain on yhdessä sovittu nimi. Aikaa omille havainnoille Bengtsårin luontoleiriläiset ovat lähes kaikki pääkaupunkiseudulta. Vain muutamat ovat ennen ensimmäistä leiriään retkeilleet kunnolla, keräilleet perho44 sia tai muuten puuhailleet luonnossa. Kalliolta kantautuu kiihkeitä kitaranrytmejä ja lasten kiljahduksia syvälle tammilehtoon . Iltapäivän harrastusryhmän kukin saa valita kiinnostuksensa mukaan . Selkärankaisryhmä puolestaan kiertää lähirannat tehden pienen laskentareitin tai suorittaen pikaiskun lähilammelle ve. Sisäsaaristossa sijaitseva Bengtsår eli lasten suussa Benkku on ihanteellinen paikka kaikenlaiselle luonnonharrastukselle. vsk.. Samalla tutustutaan vesi kasveihin. Luontoleirien tarkoituksena on antaa lapsille mukava ja leppoisa leiriviikko luonnossa ilman turhaa kiirettä. Aamupalalla käydään päivän askareet läpi ja katsotaan, mikä on veden lämpötila ja mikä puolestaan yön a lin lämpötila Lasren luonroleirejä on jä1jesrerry Bengtsårin saarella kesästä 1976 lähtien. Tänä kesänä Luonto-Liitolla on jo parikymmentä lasten luontoleiriä eri puolilla Suomea. ulkona . Teemaretkien ja harrastusryhmien lisäksi ohjelmassa on käden töitä luonnonmateriaaleilla, ulkoleikkejä ja yöretkiä. Vesipäiväksi valitaan aurinkoinen pa1va, jolloin kaikki leiriläiset viettävät aamun meren rannassa pulaten särmäneulojen ja sudenkorentojen perässä. Jo teltassa nukkuminen, tulen teko ja yön äänet ovat monelle aivan uusia kokemuksia. Ryhmillä on työnjakonsa. Iltanuotiolle on kokoontunut kolmekymmentä leiriläistä ohjaajineen laulamaan 'Puff-lohikäärmettä' ja paistamaan lettuja. Nuorisojärjestömme Luonto-Liitto järjesti ensimmäisen lastenleirinsä rehevällä Bengtsårin saarella Hankoniemen kupeessa. Kesän alkupuolella tunnelmaa täydentävät pitkälle päivään lavertelevat satakielet, kuhankeittäjä ja kiroilevat kultarinnat
vsk. La pset ovat viihtyneet luontoleireillä varsin hyvin , mistä kertoo sekin, että monet Benkun leirit täyttyvät jo varha in keväällä. Leirilistan voi tilata Luonto-Liiton toimistosta. Villieläimen lisäksi Leirillä pääsee llllllksi Sika -Leskisen j a pienren kilipukkien kanssa. Kun leirin suuri kisailutapahtuma " bengtlumpialaiset" hassuine ohjelmanumeroineen on päättynyt ja leirin päätösjuhla alkaa, o lo o n sama lla ilo inen ja haikea. Lisätietoj a : Luonto-Liitto , p. E räs leiriläi nen kirj o itti pa luuma tkalla linja-autossa piirroksensa alle tekstin , jo ka kiteyttää ko ko onnistuneen leiri viikon yhteen ajatukseen : " J ätä n ma mmo na n, Benkkuun halaj an". Tavallisimpia as kartelutöitä ovat o lleet silkkipai no ja la nkos O~ IE1 LUO1 TO 4/ 88 47. Viimeisenä ilta na leiril äiset saavat diplo min kukin omista a nsioistaan yksi pystyynnu kk umisesta, to inen taitavasta melo nnasta. 90-1 7 1 250 sekä LL:n Uudenmaan piiri , p . " Örökkäryhmäläiser wrki va r pensai ra löyryneitä hyömeisiä ja oppivat , unnisra maan ryhmär ihmeen nupeasri. jen va rJ ays luo nno nkasveilla . Loppu kesästä valo lla voi tut kiskella hyvin yökkösiä. Kuutsalossa, Ilomantsissa ja Kauvatsalla. Heinäkuussa tilaa Lasten luontoleirejä jä rjestetään tänä kesänä Bengtsårin lisäksi mm. Kuudessa pä ivässä ehtii j uuri tutustua kunno lla ja o nkin jo lä hdettävä. Toivelaulut, esitykset ja ha uska npito jatkuvat pitkälle yöhö n. Jos leirilä iset eivät o le vielä uimisesta, kanoottiretkistä ta i luontopoluista aivan naatteja, aina voi osallistua pari kertaa viikossa järjestettäviin yöretkiin. ka ikkien pa kk o tulla ihmettelemään . Keski yön hämärinä hetkinä heräävät elä mään tarinat saaren salaperäisistä kissaihmisistä ja H åkanista, vanhasta kalastajasta . A lkukesästä yöla ulajat pitävät ko nserttiaan ja ' 'Kara, 10i hyppääjä on seppä ja rää kolmio eikä, eikö olekin Yude. kiitäjät kirmaavat sireeninkukalta to iselle. Yöretkellä laavulla Luo nno ntutkimisen vastapaino ksi leireillä tehdään joka pä ivä myös käden tö itä ruokopillejä ja leijoj a voivat ha lukkaat askarrella ta uoill a kin . 45. Jokaisella leirillä o n o mat juttunsa, joista ulkopuolinen ei heti taj ua tippaakaan: leirihenki Eino ta i vahingossa syntyneet sutk autuk set elävät viik on ja muuttavat muisto ihin . Mieli kuva saaresta kypsyy leiri viiko n mittaan. 90-635 805 . Monet saaren luo ntoon liittyvät asiat suorastaan imeytyvät lasten ajatu ksiin , kun ne tulevat esille kertomusten muodossa. Tänä kesänä on tavoitteena , että jokainen leiriläinen voi viedä leiriltä tuliaisiksi jonkun harrastusvälineen, kuten haavin tai kasviprässin . Leiriviikk oon mahtuu yllättävän pa lj o n tapa htumia. Päivän havai nno t sij o itetaan saaren pienoismalliin , jota hiljalleen rakennetaan kivistä, jä kälistä ja kävyistä . Benkussa o n tietysti myös kummitusta lo, ehdoton suosikk i
Tässä artikkelissa kuvaillut tutkimustu lokset ovat pääasiassa HAPROprojektin tuottamia. Lukuisat kemiallis-fysikaaliset ja biologiset tekijät muuttavat sadeveden laatua valumaalueella ja itse vesistössä. Viime syksynä toteutettiin laaja yli tuhannen järven kartoitus, joka antaa tuoretta ja aiempaa huomattavasti kattavampaa tutkimustietoa järviemme happamoitumisherkkyydestä. Lisäksi arvioidaan, mitkä toimenpiteet tehokkaimmin vähentäisivät näitä haittoja. Pohjois-Espoossa, Kaakkois-Suomen rapakivialueella, FiskarsinKiskonjoen alueella ja Tampereen pohjoispuolella. Keski-Euroopan metsätuhojen vauhdittamana aloitetti in Suomessa 1985 v11s1vuotinen happamoitumisprojekti (HAPRO). Tunnettuja alueita, joilla on luontaisesti heikko vastustuskyky happamoitumiselle, on mm. Happamat yhdisteet kulkeutuvat valtakuntien rajoista välittämättä. Valunnan kulkeutumisreitit yhdessä maaja kallioperän laadun kanssa pitkälle määräävät, kuinka herkästi vesistö happamoituu. Happamoitumiselle herkillä alueilla kallioperä koostuu yleensä huonosti rapautuvista happamista SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. Happamoituminen on, kuten useimmat ihmisen aiheuttamat ympäristöongelmat, seurausta aineiden luonnollisen kiertokulun muutoksesta. Polttamalla fossii lisia polttoaineita, kivihii ltä ja öljyä, ilmakehään vapautuu runsaasti hiilidioksidia, happamia rikkija typpiyhdisteitä sekä muita aineita, jotka aikojen kuluessa ovat poistuneet luonnon kiertokulusta. Sitä vastoin suurten vesistöjen laajamittaista happamoitumista ei ole todettu, vaikka eräitä todennäköisesti ilmansaasteiden aiheuttamia muutoksia vesistöjen kemiassa on havaittavissa. maaperää, ilman laatua, korroosiota ja epäpuhtauksien kulkeutumista . Kirjoittajat ovat kaikki alan tutkijoita. Happamoitumiselle herkät järvet ovat vaarassa miltei koko maassa Lapin perukoita myöten. Kalaston lisääntyminen häiriintyy ja lopulta jäljellä voi olla vain muutama isokokoinen ja lapseton ahven rahkasammalten valtaamassa järvessä. Vesistön happamuus on näin ollen riippuvainen toisaalta sadeveden happamoittavien yhdisteiden määrästä, toisaalta valuma-alueen ja vesistön puskurikyvystä eli kyvystä neutraloida näitä yhdisteitä. Lappikaan • e1 ole turvassa Martin Forsius Kari Kinnunen Pirkko Kortelainen Juha Kämäri Jaakko Mannio Matti Verta Järvien happamo Taivaalta maahan lankeava, luontoamme happamoittava saastekuorma ylittää pitkän aikavälin " turvarajan" lähes koko Suomessa. Sen tarkoituksena on selvittää, kuinka laajoja ilmansaasteiden alueelliset vaikutukset ovat, ovatko haitat laajenemassa ja mitkä kohteet ovat erityisen uhanalaisia. Suomessa ilmansaasteiden ai heuttamaa vesistöjen happamoitumista todettiin viime vuosikymmenellä lähinnä Etelä-Suomen kirkasvetisissä, pienissä metsäjärvissä ja -lammissa. Myös kasvija eläinplankton sekä vesikasvillisuus ovat yksipuolistuneet ja laji lukumäärät ovat pienentyneet. Kyseisten järvien eliöstö on useissa tapauksissa köyhtynyt. Seuraavassa esitellään kartoituksen alustavia tuloksia. Tämän seurauksena vesistön veden laatu saattaa poiketa huomattavasti sadeveden koostumuksesta. Ongelma ei enää rajoitu Etelä-Suomen karuille metsäseuduille, missä ensimmäiset happojärvemme todettiin 1970-luvulla. Tämän seurauksena ilmakehän kaasukoostumus on hitaasti muuttumassa, mikä jatkuessaan happamoitumisen ohella aiheuttaa myös monia muita ongelmia kuten ilmakehän lämpenemistä ja otsonikerroksen ohenemista. Klassinen esimerkki ilmiön kansainvälisyydestä on joidenkin Etelä-Norjan järvien ja jokien happamoituminen jo vuosisatamme alkupuoliskolla pääasiassa Englannin rikkipäästöjen seurauksena. Valu ma-alue toimii puskurina Vesistöt saavat vetensä suoraan sateena, valuntana pintamaasta sekä valuntana pohjavedestä. vsk .. Kalkkikuoriset eliöt kuten rapu ja monet kotilot sekä särkikalat ovat hä46 vinneet. Metsien ja vesien lisäksi tutkitaan mm
Noin kolmasosa Suomen maapinta-alasta on soita. Humusta syntyy etenkin soilla, joista se huuhtoutuu vesistöihin aiheuttaen veden ruskean värin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että happamoitumisherkillä, raskaasti kuormitetuilla alueilla hapan laskeuma on tärkein pintavesien happamoitumiseen vaikuttanut tekijä. Kaikkein herkimpta ovat pienet latvavesistöt. graniitti) . vsk. Tästä johtuen saman alueen vesistöistä toinen saattaa kärsiä happaman laskeuman vaikutuksista ja toinen ei. Valuma-alueiden ominaisuudet vaihtelevat paljon. Vaikka humusvedetovat luonnostaan happamampia kuin kirkkaat vedet, humuksella on silti myös happamuutta ja sen haitallisia seurauksia ehkäisevää vaikutusta . Karut suot ovat luontaisesti happamia sellaisillakin alueilla, joilla hapan laskeuma on pieni . Maaperä on yleensä ohut tai puuttuu kokonaan, jolloin kalliopaljastumien osuus on suuri . Maaperä voi myös koostua karkeajakoisista aineksista, kuten hiekasta, sorasta tai moreenista, joiden läpi vesi suotautuu nopeasti. Laskeuma liian suuri lähes koko Suomessa Hapan sade on ilmiöille jonkinlainen kansanomainen yleisnimi. Varsinkin keväiset valuntahuiput ovat vesistöjen SUOM EN LUO T O 4/ 88 -17. happamuuden kannalta kriittisiä, koska maaperä on tänä aikana yleensä huonosti vettä läpäisevää, ja suuri osa valunnasta tulee pintavaluntana. Metsätalous, soiden ojitus ja turvetuotanto ovat muuttaneet humuksen huuhtoutumista, mutta myös luonnonolosuhteilla on merkitystä. Tämän vuoksi humusvedet vastustavat happamoitumiskehitystä kirkkaita vesiä paremmin. untinen etenee Vesisrön happamuus riippuu roisaalra raivaalra wlevan happaman laskeuman määräsrä, toisaalra va luma-alueen j a vesisrön kyvystä puskuroida eli neurraloida näirä aineira. Humusjärvissä sen sijaan on alhaisissa pH:_,_· arvoissa jäljellä humukses2 ta aiheutuva puskurisystee] mi . Myös monet humusjärvet lienevät olleet luontaisesti happamia jo vuosisatoja. Kuitenkaan viime vuosien laajaalainen pintavesien happamoituminen ei ole humuksen aiheuttamaa. Esimerkiksi runsassateisina vuosina vesien humuspitoisuus on suurempi kuin kuivempina vuosina. Kolme neljännestä vesistöjemme humuksesta arvioidaan olevan peräisin soilta ja vajaan neljänneksen metsämaasta. Yhtäkaikki sade on tämän 47. Humuskin puskuroi happoa Happaman laskeuman ohella pintavesiemme happamuuteen vaikuttaa myös maaperän humusaines. Tästä johtuen suurin osa järvistämme on kansainvälisen mittapuun mukaan hyvin humuspitoisia ja siksi väriltään ruskeita . kivilajeista (esim. Tutkijat puhuvat mieluummin happamasta laskeumasta, sillä vain osa happokuormasta tulee taivaalta suoranaisena sateena. Mitä vähemmän vesi on kosketuksissa maaperän kanssa, sitä huonommin se neutraloituu . Näissä vesistöissä valuma-alueen maaperässä tapahtuvat puskuroivat reaktiot jäävät vähäisiksi. Kun kirkkaissa vesissä pH laskee alle 5,5:n, happamoituminen edistyy nopeasti. Happamoittavia yhdisteitä suodattuu kuivana kautena puuston lehvästöön tai laskeutuu maankamaran pintakasvillisuuteen siihen tarkertuen
Alumiini yhdessä happamuuden kanssa onkin tärkein syy happamoituvissa järvissä tapahsuoMEN LUONTO 4/ 88 47. Herkkien järvien pitkän aika välin "rurvarajana" pidetty puolen gramman vuoruinen rikkilaskeuma neliömetrille ylittyy lähes koko maassa. Pohjoismainen työryhmä on mietinnössään kuitenkin päätynyt siihen, että alle 0.5 gramman rikkilaskeuma neliömetriä kohti vuodessa kykenee happamoittamaan haitallisesti herkimmät vesistöt. Esimerkiksi Eteläja Lounais-Suomessa jopa puolet rikkilaskeumasta on kotimaisista päästöistä pera1sin. Raskasmetallikuormituksen kasvu näkyy myös pienten metsäjärvien veden, vesikasvien ja vesieliöstön raskasmetallipitoisuuksien nousuna . Tämä arvo ylittyy lähes koko maassa ja Etelä-Suomessa jopa kolminkertaisesti. Laskeuman kotimaisuusasteessa on selviä alueellisia eroja. Mallilaskelmien perusteella Suomeen kohdistuvan rikkilaskeuman suurin aiheuttaja on Suomi itse. Esimerkiksi Eteläja Keski-Suomen metsäjärvien ilmaperäinen lyijyk uormitus on noin 20 kertaa suurempi kuin luonnollinen, kallioja maaperän rapautumisesta johtuva kuormitus. lt C ~~:r m / , metri vuodessa, joten yhden senttimetrin paksuinen sedimenttiviipale edustaa noin kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kerrostumista. Luvur perustuvar kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin instiruurin kaukokulkeutumismalliin. Piilevät kertovat happamoitumisen historian Valtaosasta maapallon happamia Jarv1a ei ole luonnontilaisen ajan tutkimustietoa, joten happamoitumiskehitys joudutaan arvioimaan epäsuorilla menetelmillä. Paljon käytetty menetelmä on arvioida järven pH~historia Jarven pohjakerroksiin (sedimentti) kerrostuneiden piikuoristen !evien lajistomuutosten perusteella. Herkkyyden arvioinri pohjautuu tieroon maaja kallioperästä, valumasta ja maanpinnan jyrkkyydesrä. kuivalaskeumankin liikkeelle paneva voima ja kaikki happamat yhdisteet kulkeutuvat sateen aiheuttaman valuman mukana ja suotautuvat maaperään taikka valuvat vesistöön. Mit ä tummempi väri, sitä suurempi herkkyys. Kriittistä laskeuma-arvoa vesistöille on suhteellisen vaikea määrittää. Sinkin ja kadmiumin ilmaperäinen kuormitus on yleisesti lähes kymmenkertainen luonnonkuormitukseen verrattuna ja elohopean yleensä alle viisinkertainen. I // a ue se a usear a ueet / / / Keskija Ete// Ja-Suomessa. messa, mutta lisääntyminen on selvää vielä Sodankylän korkeudella asti. Täten etenkin ruskeavetiset järvet ovat yleensä vuosituhantisen luonnollisen happamoitumisprosessin happamoittamia. TunturiLapin järvissä on havaittu vain vähäisiä ilmaperäisen kuormituksen muutoksia. Kaikkien edellä mainittujen raskasmetallien ilmaperäinen kuormitus on lisääntynyt jyrkimmin Etelä-Suo0.6 0.8 Rikin kokonaislaskeuma grammaa neliömerrille vuodessa. Viitteitä on myös kadmiumin, sinkin ja lyij ypitoisuuksien noususta eliöstössä. Taajamien lähellä voi olla huomarta vasti suurempiakin Iaskeumia. Pohjois-Suomen itärajan tuntumassa Neuvostoliitossa s1Ja1tsevat kaivosteollisuuskeskittymät kohottavat selvästi Itä-Lapin rikkilaskeuma-arvoja, jopa lähelle Etelä-Suomen arvoja. Suurimmat lyijypäästöt aiheutuvat vielä nykyäänkin liikenteestä, koska lyijyä lisätään polttoaineeseen. Useimmiten happamuus on kasvanut noin kymmenkertaiseksi viimeisen 30 vuoden aikana. Suomessa on tutkittu erityisesti eräiden raskasmetallien ilmaperäistä kuormitushistoriaa sedimenttien avulla. kaivannaisja kemianteollisuudessa. Siirryttäessä pohjoista kohti laskeuman kotimaisuusaste vähenee. Erityisesti kalojen elohopeapitoisuudet ovat jopa moninkertaistuneet. Yleinen sedimentin kerrostuneisuusnopeus pienissä metsäjärvissä on noin milli48 Karu a esiträä yleisku van pintavesiem me happamoitumisherkkyydestä. Herkkyyden ja laskeuman määrän perusteella riskialuiita alueita ovat suurin osa Irä-Lapisra , Kuusamon-Ranuan W I k .. Jääkauden jälkeen järvet olivat yleensä neutraaleja, mutta useita tuhansia vuosia ennen nykyaikaa soistuminen ja happaman orgaanisen aineen kertyminen maaperään ja huuhtoutuminen vesiin johti useiden järvien happamoitumiseen. Monia raskasmetalleja pääsee ilmakehään fossiilisia polttoaineita käytettäessä sekä mm . vsk.. Tarkan pHhistorian selvittäminen edellyttää lisäksi, että kerrostumien ikä pystytään luotettavasti määrittämään. Vesieliöille haitallisin metalli on kuitenkin happamoitumisen edetessä maaperästä huuhtoutuva alumiini, joka happamissa oloissa on myrkyllinen vesieliöille jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Koillis-Lappi muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen Kuolan niemimaalta peräisin oleva kuormitus on selvästi mitattavissa itärajan läheisissä järvissä. Sen sijaan Suomen happamista niukkaravinteisista ja kirkasvetisistä metsäjärvistä tehdyt piileväanalyysit ovat osoittaneet useimpien näistä happamoituneen vasta viime vuosikymmeninä. Herkät järvet ovat vaarassa koko Suomessa ns. Piilevien perusteellä jo hyvin kauan happamana olleita kirkkaita järviä on löytynyt erityisesti harjualueiden suppajärvien joukosta
Tämän lisäksi S..uomen ilmavoimien helikopteripartion virka-apu Lapissa oli ensiarvoisen tärkeä. Haitallinen kehitys hidastuu vain hieman. . , ... • 1usta väri ilraisee, että uskurikyky on 1hintään koh1/ainen. Punai~lla pisteellä 1erk i tyt järvet vat jo menetineet puskuriykynsä eli appamoitu• • ,. vsk. 1980 2000 2020 2040 Voimakkaasti happamien järvien (pH < 5.3) osuuden aikakehitys Lounais-Suomessa neljän eri päätöskehitysarvion mukaan. . .,. • • '" • . •• ,,,. Jokaisesta kohdej ärvestä otettiin näyte syksyllä, jolloin järvien vesi on täysin sekoittunutta. ,.: •\. 1. 4. Vihreällä 1erkittyjen järien pvskurikyY on huono. .. 4. Kalliin näytteenotto-ohjelman vuoksi ei analyysikustannuksissa pyritty säästämaan. Tärkeintä kohdejärvien valinnassa oli, että ne edustaisivat Suomen noin 55 000 yli hehtaarin kokoista järveä. 1. Nykyinen kehitys jatkuu ilman päästörajoituksia. ,: •• •'" • ' ·,. Happamoituneiden järvien määrä säilyy suunnilleen nykyisellään. Näytteistä tehtiin noin 25 erilaista määritystä. Otannalla valittujen Jarvien lisäksi otettiin näyte myös paristasadasta aiemmin tutkitusta järvestä. .r, •• 11:\ " 15 "7o i3 10 E :::, '2 ·;;; = :::, ...J 1900 1920 1940 1960 eet. Tilastollinen otantamenetelmä oli sama kuin useissa Gallup-tutkimuksissa; valinnassa painotettiin alueita, joissa kohdejoukko oli suuri · eli tässä tapauksessa järvirikkaita seutuja. ,.,-: . monipuolisesti hyödyntää arvioitaessa järvien happamoitumisongelman alueellista laajuutta Suomessa. 2. Nykyiset päästöjen rajoittamissuunnitelmat toteutuvat koko Euroopassa (päästöjä vähennetään keskimäärin 30 prosentilla vuoden 1980 tasosta). 2 . Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä laaja yhtenäinen ja edustava aineisto, jota voidaan Tällaisella vedenottimella saadaan vesinäyte halutusta syvyydestä. ,.,• • •• • • •• • . 3. lsa niistä on 1skeavetisiä umusjärviä, Jtka ovat ainain osittain 10ntaisesti appamia. .~ . , • • • •• •• • tämään vedenlaaturekisteriin. Suomi yksin vähentää päästöjään 50 prosentilla. .. Tuhannen järven tutkimuksesta uutta tietoa Suomen järvien vedenlaadusta on olemassa runsaasti tietoa, josta merkittävä osa on talletettu vesija ympäristöhallinnon ylläpisuoMEN LUONTO 4/ 88 47. 3. Erilaisia määrityksiä varten tarvitaan runsaasti pulloja. Aineisto ei kuitenkaan ole kyllin riittävä järvien happamoitumisen selvittämiseen . • ... .. Tämän asian korjaamiseksi vesienja ympäristöntutkimuslaitos yhdessä piirihallinnon kanssa suoritti syksyllä 1987 laajan noin 1 200 järveä käsittävän valtakunnallisen järvikartoituksen. Yhdenkin vesinäytteen otto yli tuhannesta järvestä on työläs ja kallis toimenpide ja mahdotonta kin ilman useiden viranomaisten myötävaikutusta. " " • tuviin kasvija eliölajien muutoksiin . Voimakkaisiin päästörajoituksiin ryhdytään koko Euroopassa. "artta osoittaa altakunnalli~n järvikartoi1ksen kohdeirvien puskuriyvyn. Pitkälle happamoituneiden järvien määrä kasvaa selvästi lähivuosikymmeninä. Pitkälle happamoituneiden järvien määrä vähentyy selvästi. Vesija ympäristöpiirit hoitivat suuren osan näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista. Tutkittujen Jarvien voidaan katsoa antavan läpileikkauksen Suomen pien49
Kun pH laskee esimerkiksi 6:sta 5:een, tämä merkitsee happamuuden kymmenkertaistumista. Sedimentti Sedimentillä ymmärretään järven pohjalle kertyvää ainesta. Alustavien tulosten perusteella se saattaa olla huomattava erityisesti EteläSuomessa. vs k.. pH on sitä alhaisempi, mitä happamampi liuos on. Happokuorma ylittää herkkien järvien sietoAVAINKÄSITTEITÄ Hapan laskeuma Happaman laskeuman pääasialliset aiheuttajat ovat sadeveden ja hiukkasten sisältämät rikkija typpiyhdisteet. Eri alueiden herkkyys vaihtelee kuitenkin paljon ja ongelman laajuus on siten riippuvainen kunkin alueen herkkyydestä. Luonnontilassakin Lapin jokivesistöjen puskurikyky vaihsuoM EN L UONTO 4/ 88 47. Puskurikyky ja alkaliniteetti Puskurikyvyllä tarkoitetaan liuoksen kykyä estää pH:n muutos happoa tai emästä lisättäessä. osa tutkituista järvistä on ruskeavetisiä, vain neljäsosa on kirkkaita. Varsinkin Lapin itäiset osat saavat kuitenkin melkoisen rikkilaskeuman, joka lienee suureksi osaksi peräisin Kuolan niemimaalta. Kuivina kausina happamoittavia yhdisteitä suodattuu puiden lehvästöön tai laskeutuu suoraan maankamaran pintakasvillisuuteen. Luontaisesti happamissa humusjärvissä eliöt ovat alunperin sopeutuneet e)ämaan happamammissa oloissa kuin kirkkaissa järvissä. Eteläisessä Suomessa ilman rikkipitoisuus on merkittävästi pienentynyt Suomessa tehtyjen toimenpiteiden seurauksena. Herkillä alueilla, kuten Pohjois-Espoossa, suurin osa pienjärvistä on selvästi happamia. Happamoitumiskehityksen alussa pusku50 kyvyn lähes koko maan alueella. Näin ollen Suomen rikkilaskeumien pienentämistoimenpiteet eivät suoranaisesti vaikuta Lapissa. Suomen järville ominainen suuri humuspitoisuus tulee selvästi esille myös tässä tutkimuksessa. Suurin rikyky pienenee, mutta pH ei juuri laske. Varsinkin keväisin lumeen kertyneiden happamien yhdisteiden valuminen järveen saattaa laskea pH:n niin alas, että esimerkiksi sekä syysettä kevätkutuisten kalojen lisääntyminen epäonnistuu. Lapin olosuhteissa lumen happamuudella on vesistöjen ja erityisesti jokivesistöjen kannalta katsoen erittäin suuri merkitys. Tästä johtuen myös Lappiin tulevan happamoittavan laskeuman määrän on luultu olevan hyvin alhainen verrattuna eteläiseen Suomeen. Piilevät Piilevät ovat mikroskooppisen pieniä vedessä keijuvia · kasviplanktoneliöitä. Jos happamia ioneja on emäk-sisiä ioneja enemmän, liuos on hapan . Tällaisissa ves1ssa monia biologisia muutoksia on jo saattanut tapahtua. Happamoituminen ei siten ole' Suomessa mikään paikallinen ongelma. Merkillepantavaa on, että heikosti puskuroituja tai täysin vailla puskurikykyä olevia järviä on kautta koko Suomen . Keväällä talven kuluessa hankiin varastoituneet happamat yhdisteet vapautuvat äki//isesti. Koska pohjalle kertyvien aineiden määrä on eri vuosina jokseenkin vakio, voidaan sedimenttiviipaleita analysoimalla saada takautuvasti tietoa järven kehityshistoriasta. Humusjärvet ovat keskimäärin kirkkaita Jarvia happamampia. Happamoituminen Happamoitumisella tarkoitetaan valuma-alueen maaperän ja vesistön puskurikyvyn pienenemistä. Lappiin tuleva rikkilaskeuma poikkeaa muun Suomen laskeumasta sikäli, että suurin osa siitä tulee Suomen ulkopuolelta. Humusvesissä happamoitumisen haittavaikutukset eliöstölle eivät ilmene yhtä helposti, koska esimerkiksi kirkkaissa vesissä myrkyllinen alumiini on humusjärvissä sitoutunut vähemmän myrkyllisiksi yhdisteiksi. Kysymys on kansainvälisesti hyvin mielenkiintoinen, sillä useissa maissa on tehty laajoja happamoitusmiskartoituksia, mutta toista näin laajaa humusjärviaineistoa luontaisen ja ilmaperäisen happamuuden osuuden selvittämiseen ei juuri ole. Lapissa happamien sulamisvesien haitat korostuvat ten järvien vedenlaadusta. Luonnonvesien puskurikykyä mitataan alkaliniteettiarvona. Runsaasti humusta sisältävät vedet ovat väriltään ruskeita, ja veden värilukua voidaankin käyttää karkeana humuspitoisuuden mittana. Vain osa kokonaishappokuormasta tulee suoranaisena sateena. Latvavesistöt ovat lähellä vedenjakajaa sijaitsevien vesistöjen ylimpiä puroja ja järviä, jotka saavat vetensä suoraan sateesta ja pieneltä valuma-alueelta. Kun puskurikykyä ei enää ole jäljellä, pH laskee voimakkaasti happokuorman lisääntyessä. Lapissa sen sijaan ilmasta mitattujen rikin oksidien pitoisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet. Valuma-alue Järven valuma-alue on se alue, jolle vesi sateesta tai pohjavedestä kertyy. Happojärviä jo Lapissakin Lappia on perinteisesti totuttu pitämään lähes luonnontilaisena alueena . Kuollessaan ne vajoavat järven pohjalle, jossa ne kestävän piikuorensa ansiosta säilyvät lähes muuttumattomina vuosisatoja. Uusi ja samalla huolestuttava havainto on, että useat järvet myös Pohjois-Suomessa ovat laajoilla alueilla heikosti puskuroituja . Koska pH-asteikko on logaritminen, happamuuden kasvaminen kymmenkertaiseksi aiheuttaa vain yhden pH-yksikön alenemisen. Kerätty aineisto antaa mahdollisuuden tarkastella sitä, kuinka suuri osa humusjärvien happamuudesta johtuu ilmansaasteista. Humus Humus on kasvijäänteiden hajotuksen seurauksena syntyvä eloperäinen aine, joka sisältää sekä happamia että emäksisiä aineosia. Myös hyvin happamia humusjärviä on selvästi enemmän kuin kirkkaita järviä. pH Happamuutta kuvataan pHluvulla. Suurin osa kirkkaiden järvien happamuudesta johtuu ilmansaasteista kun taas humusjärvet ovat ainakin osittain luontaisesti happamia. Kirkasvetisiä, puskurikyvyttömiä tai huonosti puskuroituja järviä on lähes kymmenesosa. Happamien sulamisvesien aiheuttamat haitat korostuvat Lapin vesistöissä, koska lunta on paljon, se sulaa nopeasti ja sulamisaikaan maa on vielä jäässä, jolloin lumivedet valuvat vesistöihin nopeasti. Happamuus Vesiliuoksen happamuuden määrää siinä olevien happamien ja emäksisten ionien suhde
Tutkimusta tulisi huomattavasti lisätä ja panostaa erityisesti niille alueille, joilla hapan laskeuma on oletettavasti suurin . Kyseisiä mittauksia on saatavilla vain hyvin lyhyeltä ajanjaksolta, yleisimmin vain aivan viime ajoilta. Lapissa lumiveden osuus kevättulvan alkuvaiheessa on huomattavasti suurempi kuin eteläisessä Suomessa, koska Lapissa lumen sulannan alkaessa maa on käytännöllisesti katsoen aina roudassa ja lumivesi pääsee nopeasti vesistöihin. SUOM EN L UONTO 4/ 88 47 . Päästöjä on vähennettävä nykyisiä suunnitelmia enemmän. Valtakunnallisen järvikartoituksen tulosten ja aikaisempienkin tutkimusten perusteella on ilmeistä, että näin on käynyt myös Suomen Lapissa. Tästä syystä laskentamallin kyky ennustaa Jarven happamuuden muutosta on tarkistettu siten, että mallin antama tulos myös noudattaa järvisedimentin piilevien ilmoittamaa pH-historiaa. vsk . Tämä on erittäin vakava happamoitumisen merkki. Happamoituneita vesistöjä voidaan elvyttää ja pitää keinotekoisesti hyväkuntoisina kalkituksen avulla. Lapin happamoitumisongelmaa ei tähän mennessä ole tarpeeksi hyvin tiedostettu. Eräissä pohjoisen Lapin jokivesistöissä kevättulvan aikainen happamuuden lisääntyminen on jo niin raju ja nopea, että se saattaa aiheuttaa vaaran esimerkiksi syyskutuisten lohikalojen keväällä vastakuoriutuneille poikasille. telee suuresti ja saannönmukaisesti. Vain päästöjen vähentäminen auttaa Happamoitumisen torjunta on kallista. Kemijoesta on kuitenkin käytettävissä kerran kuukaudessa kerätty aineisto vuosilta 1918-1931, jossa on mitattu veden puskurikykyä. Kun sen tuloksia verrataan vesiviranomaisten vuodesta 1962 lähtien tekemän tarkkailun tuloksiin, voidaan havaita, että Kemijoen talviaikaiset puskurikyvyn arvot ovat laskeneet alle puoleen luonnontilaisista arvoistaan. Juuri tämä ominaisuus sekä se, että lähes puolet Lapin vuosittaisesta sadannasta tulee lumena, tekee Lapin jokivesistöt hyvin herkiksi happamoitumiselle. Lapin vesija ympäristöpiirissä on jo useiden vuosien ajan seurattu jokivesistöjen pH:n kehittymistä kevättulvan aikana. Vesistöjen happamoitumisongelman laajuus on vasta paljastumassa ja jo tähänastiset tutkimustulokset ovat herättäneet laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Esimerkiksi Yli-Nuorttijoen pH laski keväällä 1987 noin kaksi yksikköä. Tällainen malli parhaimmillaan jäsentää tieteellistä tietotulvaa ja tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden määrittää tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia· päästörajoituksia. Ongelma ei ratkea syytöksiä esittämällä vaan kansainvälisellä yhteistyöllä ja tutkijoiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelulla. Norjalaisilla on käytettävissään Finnmarkin läänissä aineistoja, joissa he ovat todenneet, että Suomen rajankin tuntumassa järviä on viimeisten 20 vuoden aikana happamoitunut. Niin tämä kuin muutkin laskennalliset mallit perustuvat mittauksiin, joilla on pyritty selvittämään eri aineiden määrät ja pitoisuudet maaperässä ja vesistössä. Kuvattu tilanne olisi mallin tulosten perusteella esimerkiksi Lounais-Suomen pienjärvien kohtalona. 51. Mallilaskelmien perusteella pienet päästöjen vähentämiset eivät riitä selvästi happamoituneiden järvien elämän palauttamiseen. Kalkitus on kuitenkin kuin hengityskone sen on oltava aina päällä. Happamoitumiskehitys on sen sijaan hidas; kymmenien jopa satojen vuosien mittainen. Malliajot osoittavat, että järvien tulevaisuuden happamoitumiskehitys on hyvin erilainen järvestä ja tulevaisuuden happaman laskeuman määrästä riippuen. Ainoa keino lopullisesti parantaa tilannetta on vähentää happamoittavia päästöjä. Espoon Ruuhijärvi Nuuksion ylängöllä Uudellamaalla on tyypillinen viime vuosikymmeninä happamoitunut järvi: Sen valuma-alueen maaperä on ohut, kalliopaljastumia on paljon ja kallioperä on heikosti rapautu vaa. Pohjoisen tunturialueen jokien puskurikyvyssä on havaittavissa eroja, jotka viittaavat siihen, että idempänä sijaitsevien jokien puskurikyky on alempi ja pH:n vaihtelut suurempia kuin lännenpänä sijaitsevien jokien. Onko Lapissa sitten jo havaittavissa edellä kuvatunlaisia happamoitumisesta johtuvia ilmiöitä. Jos päästöjen ja niistä johtuvan laskeuman oletetaan jatkossa pysyvän nykyisellä tasolla, useiden Jarvien puskurikyky ja pH alenevat vähitellen. Tutkimukseen panostamista ei tulisi kuitenkaan lopettaa, sillä monet kysymykset ovat vielä avoinna. Malliajoilla erilaisia kehitysvaihtoehtoja Vesienja ympäristöntutkimuslaitoksen ja Itävallassa sijaitsevan Kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin tutkimuslaitoksen (IIASA) yhteistyönä on kehitetty laskentamalli järvien pitkän aikavälin happamoitumiskehityksen kuvaamiseksi. Eliöstö on jo muuttunut ja veden alumiinipitoisuus on kohonnut. Esimerkiksi Näätämöjoessa mitattu alin pH-lukema oli vuoden 1987 keväällä 5,2, mitä on jo pidettävä erittäin alhaisena. Hapan laskeuma on kansainvälinen ongelma, johon jokainen teollistunut valtio on osaltaan syyllinen. Tämän aineiston voidaan katsoa edustavan luonnontilaa. Jotta riskin suuruus ja happamoitumisen kehittyminen voitaisiin arvioida, täytyisi olla tarkkoja mittauksia siitä, kuinka paljon hapanta laskeumaa tulee Lapin eri osiin. Tällaisista näytesarjoista on Lapissa kuten muuallakin Suomessa huutava puute
SUOME LUONTO 4/ 88 -17. Amazon-joki ja sen tuhannet sivuhaarat raivaavat valtavilla vesimassoillaan uomiaan muuttaessaan joka vuosi tuhansia neliökilometrejä sademetsää. Man u-joen nuona suk kessiosademe1 sää E1elä-Perussa. Jukka Sa lo ei kuitenkaan väitä Amazonien metsien o levan turvassa. Jokien aiheuttama myllerrys on luonut eri-ikäisten metsien mosaiikin, jossa eliölajisto on voinut kehittyä ennennäkemättömän rikkaaksi. Amazonia n metsistä o n kaadettu vasta muuta ma prosentti , ja metsän uudistuminen hakk uun jälkeen o n pi kemminkin sääntö kuin poikkeus", kertoo fi loso fi a n tohtori Jukka Salo . Joet muokkaavat luontoa Aikaisem min Amazonia n alueen tavattoman laj irikkauden o n selitetty oleva n seura usta jopa miljoo ni a vuosia kestä neestä hä iri ytymättömästä kehit yksestä. vsk .. Hä nen mukaa nsa pa ljo n on kuitenkin pelastettavissa. Vakiintuneiden käsitysten mukaan Amazonian. Madre de Diosjoen eroosio1örmässä näkyvä/ vanha! jokisedime111i1. Arveltiin, että evoluutio lla oli a ik aa kehittää mu uttu matto missa olosuhteissa pitkälle eri koistuneita lajeja, jotka yhdessä muodostavat mo nimuoto isen juuri päinvastoin: jatkuva muutos on rikkauden syy. Salon mukaan asia on " Lehtikirj o ittelusta saa helposti sellaisen kuvan, että A mazonian sademetsät o n a ivan pia kkoin hakattu viimeistä rankaa myöten . Jukka aio käsissään laimi, sademe1 än alku . Matti Nummelin Jukka Salo suomalainen Amazon-tutkija Tuore turkulaistohtori Jukka Salo on saavuttanut tutkimuksillaan Amazonian sademetsistä kansainvälistä mainetta romuttamalla vanhoja teorioita sademetsien ekologiasta. sademetsien suunnaton lajirikkaus olisi seurausta jopa miljoonien vuosien häiriintymättömästä kehityksestä. Vii me vuosien a ikana Sa52 Jo tu tk imusryhmineen o n osoitta nut useita va nhoja teorioita A mazonian luo nno nhistoriasta vääriksi . Käsitys on kauk ana todellisuudesta. Vanhat kunnia narvoisat tieteelli set aikakauslehdet Natu re ja Science ovat julkaisseet Salo n johtaman tutkimusproj ektin artikk elit , jo issa Amazonin a lueen luonno nhistoria selitetään a ivan uudella tavalla. Samo in a nnetaan ymmä rtää, että Amazonian metsistä ei ha kkuun jälkeen jää jälj elle kuin kivikova, kuo llut maa. Hä n o n kansanvälistä ma inetta saanut turkulainen Etelä-Amerikan sademetsien tutkij a
Alakuvassa Manu-joen nuorca mecsää, yläkuvassa Pinque-joen mecsämosaiikkia. Amazonin sademersää uudisraa irse Amazon-joki sivuhaaroineen. 53. SUOME LUONTO 4/ 88 47. Virran kulurcamalla rannalla puuc ryskyväc veceen ja coiselle rannalle nousee nuori sademecsä. vsk
Kokonaiskuva ja ymmärrys metsän toiminnasta kuitenkin puuttui. Vaikeasti uudistuvia, vähäravinteisia, nk. "Periaatteellinen ero erilaisten sademetsäalueiden välillä aletaan vasta pikku hiljaa oivaltaa", Salo toteaa. "Tällainen luonnonkartoitus on sellaista perustutkimusta, joka pitäisi pian tehdä koko Amazonian alueella. Ne ovat niin metsäpohjaltaan kuin elinyhteisöiltäänkin kaikkein vanhinta Amazoniaa", kertoo Salo. Suojelun perustaksi on tulevaisuudessa otettava se, että Amazonian alue jakautuu karkeasti ottaen kahteen erilaiseen metsätyyppiin; joen läheisyyden nuoriin alueisiin ja joen vaikutuksen ulkopuolella pitkään olleisiin alueisiin, jotka ovat luonteeltaan aivan erilaisia", Salo painottaa. Kuitenkin vasta tällainen perustietämys auttaa alkuun järkevän maankäytön suunnittelussa", kertoo Jukka Salo. Selityksenä on ollut, vanhan suositun teorian mukaan, jääkausien aikaiset ilmastomuutokset, jotka pirstoivat sademetsäalueen savannien ympäröimiksi metsiköiksi. Ne ovat metsän kelityksen, metsäsukkession, käynnistävä voima, ja siten metsän tulevaisuudelle välttämättömiä. Ne tehdään pääasiassa jokien tuntumassa, mikä tarjoaa helpoimman kulkuja kuljetusreitin. · Salo vieraili Manussa ensimmäistä kertaa 1980-luvun alussa. Andien rinteillä saattaa vuotuinen sademäärä olla kahdeksan metriä (Suomessa keskimääräinen sademäärä on noin kahdeskymmenesosa tästä). Refugioalueet on selitetty näiksi muinaisiksi metsälaikuiksi. Salo työryhmineen on myös osoittanut, että meikäläinen tropiikkibiologia voi kohota maailman huipulle. Kahdesta neljään kuukautta kestäneitä maastokausia sademetsässä on kertynyt tähän mennessä jo kahdeksan. Hakkuiden vauhti kiihtyy Salon toiveena on, että Amazonien maankäyttö saataisiin kestävälle pohjalle: "Vaikka vielä yli 95 prosenttia Amazonin alueesta on koskematonta sademetsää, hakkuiden kiihtyvä vauhti pelottaa. Turkulaistutkijat ovat pöllyttäneet muitakin vanhoja teorioita Amazoniasta: Sieltä on aikaisemmin kuvattu nk. Meidän tutkimustemme pohjalta on jo selvää, että suuri osa hakkuista on huonosti suunniteltuja. Joki saattaa puhkaista myös kokonaan uuden reitin ja vanha jokiallas jää kuivaksi. Suojelupäätöksille pohjaa "Tutkimusten pohjalta näyttää siltä, että ainakin osa refuugioista on alueita, jotka ovat kaikkein pisimpään olleet jokien muokkauksen ulottumattomissa. Tietoa pitäisi kuitenkin kartuttaa ja pian" , Salo toteaa huolestuneena. Salo osoitti siten tutkimuksillaan, että jatkuva muutos, eikä suinkaan pysyvyys, on syynä Amazonin monimuotoisuuteen. Hakkuualojen ravinteisille maille perustetaan peltoja, ja luonnollinen uudistuminen ei pääse käyntiin. Ulkokaarteessa jokeen sortuu sademetsän puujättejä, ja vastarannan hietikolla alkavat puun taimet itää uuden metsän airueena. Tähän mennessä suojelupäätösten pohja ei ole perustunut oikeaan tietoon Amazonin sademetsän luonteesta. '' Salo jatkaa suojelupohdiskelua otsa rypyssä: "Koko Amazonian kannalta olisi välttämätöntä tehdä peruskartoitus nykyisistä ja muinaisista jokialtaista sekä muodostuneesta metsämosaiikista. Amazonia onkin Salon mukaan luonteeltaan ja luonnonhistorialtaan aivan erilaista sademetsäaluetta kuin esimerkiksi Afrikan sademetsät, joiden maaperä on vanhaa. Nuorilla jokisedimenttimailla tilanne on kuitenkin toinen: Maaperässä on runsaasti ravinteita ja metsä uudistuu luonnollisesti hakkuunkin jälkeen", Salo jatkaa. Hyvin tärkeä työvaihe on myös ollut satelliittija tutkailmakuvien tulkinta. Esimerkiksi edes tärkeimmistä metsäpuulajeista ei ole olemassa levinneisyyskarttoja. "Tiedon taso Amazonian sademetsien luonteesta muistuttaa käsitystä Suomen metsistä 1800-luvulla. Onkin pelättävissä, että pian katoaa kokonainen elinympäristö koskemattomat, nuoret joenrantametsät. refugioalueita, joilta on löydetty ainutlaatuisia, endeemisiä, kasvi-, lintutai perhoslajeja. SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Joen ulkokaarre syöpyy ja sisäkaarteeseen kasautuu hiekkasärkkiä. vsk.. Sittemmin Jukalla on ollut mukanaan suomalaisia tutkijatovereita jo yli 20. Joen kiemurat myös oikaisevat kulkuaan, ja metsän sisään jää hiljalleen umpeutuva "makkarajärvi". "Nämä alueet ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan klassista, oppikirjojen sademetsää. Amazonin alueella luonnon dynamiikka on paljon suomalaismetsää monimutkaisempi. Salo oso1tt1 tutkimuksillaan, että Amazoniassa uusiutuu luonnonprosesseissa vuosittain tuhansia neliö kilometrejä metsää ja että pääosa Etelä-Amerikan sademetsistä on jatkuvassa muutostilassa. Siellä tavataankin eliömonimuotoisuuden huippuarvot", kertoo Salo. "Tutkimuksieni keskusalueena on ollut Manukansallispuisto Perussa. Valtavat vesimassat kulkevat läpi Etelä-Amerikan, ja mutkittelevat jokiuomat uurtavat tiensä läpi sademetsän. Joki saattaa vuoden aikana muuttaa sijaintiaan yli sata metriä. Nyt projekti on vakiintunut, ja Suomen Akatemian ja Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston rahoitus on turvattu vielä ensi vuodeksi. Se sijaitsee lähellä Andeja, missä jokien muutosvoima on suurimmillaan. Olisikin tärkeää, että kokonaisia jokialtaita saadaan suojelun purun. Siellä ovat ravinteet aikojen kuluessa huuhtoutuneet pois maaperästä ja jäljelle jääneiden ravinteiden kierto on sulkeutunutta. Nämä maaperältään köyhät sademetsäalueet eivät juuri pysty uudistumaan takaisin metsäksi hakkuiden jälkeen. Olemmekin nyt yhteistyössä kahden perulaisen yliopiston sekä sikäläisen luonnonvarainhoitotoimiston kanssa luomassa pohjaa alueen käyttösuunnitelmalle. Jatkuva muutos syynä monimuotoisuuteen eliöyhteisön. Salo ryhmineen tutki alueen maakerroksia, eikä niistä löytynyt mitään savanneihin tai suurjärveen viittaavaa. Tuloksena onkin syntymässä Perun alueen metsätyyppikartta. Luontoa muokkaavana tekijänä on itse Amazonjoki tuhansine haaroineen. Salon työryhmän työskentely ei ole pelkkää metsassa rämpimistä. On myös esitetty, että Amazonian länsiosat olisivat olleet valtavan suuren muinaisen järven alla. Ensimmäiset matkat rahoitettiin sekalai54 sista lähteistä. Suomalaistutkimukset ovat jo nyt auttamassa Perun maankäytön suunnittelua ja järkevien suojelupäätösten tekoa. Niinpä nämä teoriat on nyt siirretty tieteen historiaan. "Amazonian luonnon ja jokidynamiikan suhteen selvittäminen on kohonnut erääksi tutkimusryhmämme pääkysymykseksi", kertoo Salo. Monien opintolainat hupenivat Etelä-Amerikan matkaan. mustanveden alueita on Amazonian sademetsistä Salon arvion mukaan kuitenkin alle kymmenesosa. Näitä lajeja ei tavata missään muualla. Näin joen toiminta muodostaa alueelle eri ikäisten metsien mosaiikin, jossa eliölajien runsaus on alueellisesti maailman huippuluokkaa. Silloin tiedettiin, että toisin paikoin metsissä kasvaa kuusta, toisin paikoin mäntyä, koivikoitakin tiedettiin olevan siellä täällä
Luo nto li säänt yi. Teksti ja ku vat: Benjam Pöntinen Punajalkaviklo uros kuulutti häitään kaik kien tietoon . Sama nla ista näytelmää esitettiin jo ka isell a luo nno n pienellä ja suurella näyttämöllä. 55. Ra ntavedessä mo lsk ivat samma kot ja hiu ka n ka uempana piisami!. Uros tall asi paik allaan surk easti kimittäen , pyrstö viuh kaksi levitett ynä . Maassa, vedessä ja ilmassa toistuivat mitä erilaisimm at kuts ut ja kosinnat. Se siirtyi naaraan eteen ja värisytti s11piaan ko hoasennossa, tuoden sama lla jul ki voimall isen kosinta nsa . vsk. Naarasviklo teeskenteli välinpitämätö ntä, mu ka ruo kaillen , kuin ei uro ksen SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. La nnist umattoma lla innoll a uros yritti kää ntää armaansa huo mio n , yhä uudelleen se kiersi naaraan eteen ja to isti rituaalinsa. Kiihk ossaan uros viimein hyppäsi naaraan selk ään vaikk a tämä ei suostumustaan o llut a ntanutk aan . Taivaall a oli lokkeja, pääskysiä j a ta ivaanvuohien mäkätystä. Punajalkojen häät to hinoista olisi tienn yt mitään. Kuhertelevan vik loparin ym pärill ä kuhisi kevää n riemu. Mutta niin pä naaras torjui tuo n kuum akallen no pealla ja päättäväisellä väistö llä. Yl väänä seisten ·se a uk aisi sylinsä ja esitteli puhtaan valkeita sii vena lustoja mielitietylleen. Toukok uun lä mpö o li sytyttä nyt tulen m o neen rintaan : rusakot poukk ivat ra ntaniityllä saaden töyhtöhyypät hermostumaan pesiensä puolesta. Mutta mik ään ei häirinnyt punajalk oja
"Nieuwe landschappen" linjan mukaiset muutokset ovat nimittäin nähtävissä jo laajoilla aloilla myös "vanhalla maalla" (oud land), eikä yksinomaan mel reltä vallatuilla poldereilla, ;;; missä suoraviivaiset aukeat maisemat ovatkin ymmär" rettäviä. Mitä tällainen virallisen maatalouspolitiikan mukainen laajojen puuttomien viljelyaukeiden luominen on merkinnyt Alankomaiden viljelyseuduilla, sitä selvittää Bram Mabelisin Natuur en Milieu -aikakauslehdessä vuonna 1984 ilmestynyt artikkeli. Heikki Wuorenrinne SUOM EN LUONTO 4/ 88 47. uudet maisemat "nieuwe landschappen" linjaa maisema-arkkitehtuurissa. Toisaalta hän osoittaa kulttuurimaiseman uuden käsittelytavan vuoksi menetetyn iäksi monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita perinteisiä maisemanäkymiä. Hollannissa on nimittäin jo pitkin 1980-lukua hahmotettu ja osin toteutettukin ns. Jäljellejääneiden metsikköjen pienuus ja tosiasiallinen eristyneisyys tekevät miltei mahdottomaksi aikaisemman kulttuurimaiseman luonnehtijalajien säilymisen ja leviämismahdollisuudet. Peltomaisemien pienten metsiköiden ja pensastojen tasaaminen on jättänyt maisemaan vain puurivistöjä, joilla on ainoastaan koristeellista merkitystä. Viime vuoden syyskuussa Delftissä pidetty symposio kaupunkien viheralueista osoittaa, että Hollannissa on myös vastakkaisen suunnan maisema-arkkitehtejä kuten professori Tjeerd Deelstra. vsk .. sa. Ympäristöliike lisäisi suojelualueisiin viljelysmaisemaa, matkailuteollisuus haluaisi sieltä uusia liiketoiminnan kohteita ja kaupungit hamuavat lisää kasvutilaa halpoina tontteina maaseudulta. hyönteistöön "jokamiehenlajeja", mikä ilmentää ympäristön biologista köyhtymistä ja yksinkertaistumista. < Tätä kirjoitettaessa on vielä tietämätöntä, miten kokouksen osanottajat suhtautuvat uuteen maisemasuunnitteluun. Hänen artikkelinsa ns. Kuvassa näkyvät jo muutoksen merkit: osa pensaikoista on hakattu pois. Hänen mukaansa maiseman on oltava ennenkaikkea tuottavaa ja sen kauneusarvojen tulee perustua geometrisiin, suoraviivaisiin muotoihin. Lörzing ja heidän kaltaisensa arkkitehdit eivät tajua; mitä on menetetty, kun vaikkapa monipuolisesta kukkaniitystä on tehty tasainen ruohoviheriö, tri Mabelis kärjistää. Konferenssin koollekutsumisen välittömänä syynä on ollut hiljattain ilmestynyt raportti Hollannin fyysisen suunnittelun näkymistä. Tällainen uuden esteettisen maisema-ajattelun ihannointi on jo heijastunut Hollannin postimerkkien kuva-aiheisiinkin. Toisaalta uudet istutukset eivät kykene vuosikymmeniin palauttamaan alueen aikaisempaa biologista monipuolisuutta. Siinä osoitetaan maan kulttuurimaisemakuvan kokevan lähitulevaisuudessa huomattavia muutoksia, mihin on pakottamassa Euroopan yhteisön noudattama maatalouspolitiikka. Taustan mahtitekijöinä ovat hyväksi lopuksi maataloustuotannon ongelmat ja paineet sen tehostamiseksi Euroopan yhteisön maissa. Hän tiivistää, että maiseman arvostuksen ja sen kokemisen olennainen osa on eri maisemanosien välinen toiminnallinen yhteispeli. Hollantilainen kulttuurimaisema muutoksen kourissa Kuluvan vuoden toukokuussa pidetään Rotterdamissa kansainvälisen maisema-arkkitehtien liiton konferenssi "Muuttuva maatalous, muuttuva maisema". Alankomaiden maaseudun maankäyttöön kohdistuu hyvin erisuuntaisia toiveita, paineita ja tavoitteita, todetaan kyseisen konferenssin esitteessä. Kyseistä uutta suuntaa on ollut kehittämässä maisema-arkkitehti Lörzing valtion suunnitteluvirastos56 ULKOMAILTA Perinteistä hollantilaista kulttuurimaisemaa elävöittävät pensaikot. ekologisista puistoista on ilmestynyt Arkkitehti-lehdessä 8/ 87. Tohtori Mabelis sikäläisessä valtion luonnonvarojen käytön tutkimuslaitoksessa työskentelevä tiedemies osoittaa kirjoituksessaan maatalousmaisemasta saatavan aivan erheellisen käsityksen, mikäli vain maiseman muotoja pidetään pääasiana. Sijalle on tullut muutama kaikkialle leviävä rikkakasvilaji sekä esim. Uuden suoraviivaisen tyylin kulttuurimaisemaa Hollannissa
Klubi voi ottaa kantaa esimerkiksi vaaleissa ja asettua amerikkalaisittain näkyvästi kampanjoimaan tietyn ''ympäristönsuojelullisen'' ehdokkaan puolesta. Koska ympäristö on puolueellinen (tosin vain omien "luonnonlakiensa" mukaan), on ymmärrettävää, että ympäristönsuojelujärjestökin toimii politiikassa päämääriensä saavuttamiseksi. Toiminta muistuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa: jäsenille järjestetään matkoja, retkiä, seminaareja, paikallisia tilaisuuksia eri hankkeiden tukemiseksi tai vastustamiseksi jne. San Franciscossa Sierra Klubin paikalliset vahvat miehet saivat aikaan päätöksen, että järjestö tukee tiettyä ehdokasta vaaleissa lakiasäätävän edustajakokouksen jäseneksi. Ehdokas ei luvannut mitään, mutta järjestöt luottivat aikaisempiin kokemuksiin päättäessään kannatuksestaan. Puolueettoman asiantuntijan ja taustavaikuttajan asema lienee pitkäjänteisen ympäristöpolitiikan kannalta varmempi vaihtoehto. Myös lahjoitukset ovat tärkeä tulonlähde. Ihmisen välittömän elinympäristön suojelu on ongelmien kasvaessa tullut yhä tärkeämmäksi: klubi on ollut mukana aikaansaamassa ilmanja vesiensuojelulainsäädäntöä sekä mm. ULKOMAILTA AMERIKAN KIRJE vadan suojeleminen, Grand Canyonin patoamisen estäminen sekä Yosemiten kansallispuiston saaminen ovat pitkälti sen ansiota. Timo Hokkanen Corvallis, Oregon Sierra Klubin erään oregonilaisen paikallisryhmän puheenjohtaja Bill Gilbert esittelee suoraan auringonsäteilystä energiansa ammentavaa konetta, joka käydä sytkyttää kovaäänisesti ja houkuttelee ajattelemaan vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja. Nykyisin järjestö on valtakunnallinen ja jäseniä on noin 425 000. Alkuperäisen luonnon suojelu on aina ollut järjestön päätehtävä. Sierra Klubi pian 100-vuotias Sierra Klubi on neljän vuoden kuluttua satavuotias, Yhdysvaltain mahtavin vapaaehtoinen ympäristönsuojelujärjestö. Klubin tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta 1987 jäseniä tuli lisää kahdeksan prosenttia ja sen noin 115 miljoonan markan suuruinen talous pyörii ilman velkaa. Valistusta ja opastusta klubi toimittaa kirjallisessa muodossa kaikesta ympäristönsuojeluun liittyvästä rahan hankkimiseksi myydään pääasiassa painotuotteita. Kirjailija ja luonnontieteilijä John Muir ystävineen perusti Sierra Klubin 1892 toimimaan Sierra Nevadan mahtavien erämaiden suojelun puolesta. Sierra Klubi toimii kolmella tasolla: valtakunnallinen organisaatio, osavaltioittaiset osastot sekä paikallisryhmät täydentävät toisiaan. Paineet tulevista tapahtumista siirtyvät tällaisissa tilanteissa kuitenkin osittain järjestölle ehdokkaan sijasta. Ehdokas on ollut aiemmin jäsenenä ja äänestänyt aina ympäristön puolesta. Jättäydyttyään muutamia vuosia sitten tehtävästä, ehdokas siirtyi useiden, pääasiallisesti ympäristöä raiskaavien suuryhtiöiden lakimieheksi. vsk. Sierra NeSUOM EN LUONTO 4/ 88 47. rahastoa myrkyllisten jätteiden kaatopaikkojen puhdistamiseksi. Julkisuudessa järjestöllä on usein Suomen luonnonsuojeluliittoa aktiivisempi ja näkyvämpi ote. Kun ehdokas nyt on pyrkimässä takaisin tälle tärkeälle paikalle, ympäristönsuojelujärjestöt kysyivät tenttitilaisuudessaan ehdokkaalta hänen tulevasta äänestyskäyttäytymisestään. Suhteessa Yhdysvaltain asukaslukuun jäseniä on alle puolet verrattuna Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenmäärään. 57
Esimerkiksi peltohehtaarilla voi olla luonnon ravinteita jopa 10.000 kiloa. Luonnollista rinnakkaiseloa VALOT<. MITÄ PAREMMIN PELTO KASVAA, SITÄ VÄHEMMÄN RAVINTEITA HUUHTOUTUU Kalkitusja lannoitus auttavat kasveja hyvään kasvuun. Kasvukautensa aikana kasvit käyttävät lähes kaikki annetut ravinteet. Lannoitteissa annetaan ravinteita vuosittain kasvien tarpeiden mukaan keskimäärin 180 kiloa hehtaarille. Näin maanviljelijä pitää omalta osaltaan oikealla lannoituksella huolen siitä, ettei luonnon ravinnetasapaino häiriinny. Myös vedessä kasvavat eliöt ja kasvit tarvitsevat niitä. Routaisessa maassa ei tapahdu veden liikkumista eikä pieneliötoimintaa. Vain pieni osa niistä on sellaisessa muodossa, että kasvit voivat käyttää niitä hyväkseen. Tämä vähentää ravinteiden huuhtoutumismahdollisuutta huomattavasti verrattuna roudattomiin maihin. Ravinteet ovat välttämätön osa luontoa. Sen ansiosta vilja saa ravinteet hyödykseen mahdollisimman täydellisesti. ILMAN RAVINTEITA El OLE ELÄMll! Kaikki kasvit rakentavat auringonvalon avulla vedestä, hiilidioksidista ja ravinteista yhdisteitä, joita ne käyttävät kasvuun ja lisääntymiseen. Viljelemättömiltä alueilta ravinteet pääsevät huuhtoutumaan, koska siellä ei ole ravi nteita käyttäviä kasveja. JllTYNEESTÄ MAASTA El HUUHTOUDU RAVINTEITA Suomen maaperä on vuoden aikana useita kuukausia jäässä. Suomessa on kehitetty viljojen lannoitukseen ainutlaatuinen sijoituslannoitusmenetelmä
Onneksi tällaiset eväät löytyvät: Blå Bandin Retkimuonat ja Lämmin Kuppi -annoskeitot Nämä kuivamuonat eivät paljoa paina ja vain vettä lisäämällä saat nopeasti Retkimuonasta n. Eikä minnekään muuallekaan, minne kaikki mukaan otettava on kannettava itse tai ainakin saatava pieneen tilaan. Muista Retkimuonat ja Lämmin Kupit, kun pakkaa! reppuasi seuraavan kerran. Krislo • Pieksämäki: K-Tavaralalo Kaleva • Pietarsaari: Markelor • Pihtipudas: K-Halli Kauppa Oy • Pori: City Raineri • Porvoo: Cilyhalli • Raisio: K-Tavaralalo Raisio Center • Rauma: K-Vesseli Rauma • Riihimäki: K-Markel Vuorinen • Rovaniemi: Noulolukku Rovaniemi, C,tymarkel Rovaniemi • Ruovesi: S-Markel Ruori • Salo: Salon K-Cily • Savonlinna: K-Tavaratalo Norppa, T-Markel Etappi • Seinäjoki: A. Retkimuonat: Merimiespihvi Tomaattilihamakaronipata Kanavihannespata Lihamakaronipata Lihariisipata herkkusienillä Lämmin Kupit: Juusto-paprika Parsa Herkkusieni Kirkas vihannes Suurustettu kana Peruna-purjo Suurustettu vihannes Katkarapu Kala Hedelmä Ruusunmarja-omena Mustikka Vihanneskeitto ja pikkulihapullat Lihaliemi ja pikkumakaronit 816 Bondin retkimuonaa saat ainakin seuraavista hyvin varustetuista liikkeistä: Espoo: Kolihalli. Lehtinen • Sodankylä: Sodankylän Kauppayhliö • Tampere: Stockmann, Cilymarkel • Tikkurila: Tavaratalo Ollirnarr • Turt<u: C,tymarkel Turku • Vaajakoski: S-Markel Vaajala • Vaasa: K-Ruokalori Wiikare, Cilymarkel • Vantaa: Ykköshalli LINTAS. 500 g ravitsevaa ruokaa ja Lämmin Kupista 2 dl:n maistuvan välipalakeiton. Kun niitä on mukana, voi pistää vaikka vähän lauluksikin. NUNNUKA NUNNUKA LOILAA LOILAA ••• Tuntureille ei kannata lähteä minkä tahansa eväiden kanssa. K-Hallt Passeli • Hamina: K-Kanuuna • Harjavalta: K-Cily Sampo • Heinävesi: Sokos Market Teerenpesa • Helsinki: Stockmann Herkku Mannerheimintie, Maxi-Markel Leppavaara, Cilymarkel llakeskus, Maxi Kannelmak1, Laajasalon K-Hall, • Hollola: Salpa-Hall,, K-Halli Kunnari • Ii: Iin K-Hamina • Ikaalinen: S-Markel Pelimanni •Imatra: K-Markel Katrilli, K-Napinlori • Ivalo: Jussin K-Halli • Joensuu: K-Halli Mesi+ka, Citymarkel, Valruska Ky, P1elisa1lla • Jyväskylä: C,tymarkel, Ruokalori 33, Prisma Tavaratalo • Jämsänkoski: S-Markel Parras • Järvenpää: Kauppamies • Kajaani: Valruska Ky • Kemi: Kari Market • Kerava: K-Tavaralalo Kahveri • Kokkola: Kokkomarkel Oy • Kotka: Citymarkel, K-Hyvaluuli • Kouvola: Sokos-Market, Ruoka City • Kuopio: Topmhalli, KK-Markel • Kuusamo: T-Markel Prima • Kuusankoski: K-Toripäiva • Lahti: Kääpa Novalalo, Kaäpa Aleksanteri • Lapinlahti: K-Hall, Parviainen • Lappeenranta: Tavaratalo Tapuli, K-Tavaralalo Karelia • Lieto: K-Halli Lielori • Mikkeli: Maksi Malli • Myllykoski: Myllymarkel • Nokia: K-Tavaralalo Etu • Nunmijärvi: Nurmijärven kauppa • Oulu: C1lymarkel, Hovihalli Oulu • Pello: Suurvalinla A. Hyvien retkimurkinoiden on täytettävä kaksi ehtoa: ne eivät saa painaa paljon ja niiden pitää silti olla hyviä ja ravitsevia. vml VAILLE VALMIIT. ROKIMUONA JA LIMMIN KUPPI
(IENIT) Laadukasta optiikkaa edullisesti. Suunnannäyttäjä ympäristö• • as101ssa Ympäristönkäytön ja suojelun asiantuntevaa suunnittelua ja tutkimusta yli kolmen vuosikymmenen ajan. Luonnossa tapahtuu tarkkaile ja tallenna. Maahantuoja: @(ONEISTO Esterinportti 1, 00240 Helsinki, puh. Lisäksi kannattaa tiedustella Zenit 12XPkameraa, Helios 80/200 -objektiivia ... Myynti: Hyvin varustetut fotoliikkeet. (90) 15911. BP2 7x35), puolikiikareita ja kaukoputkia. Laaja valikoima kenttäkiikareita (esim. BPC 8x30), veneilykiikareita (esim. D ympäristötutkimukset maisemaja vihersuunnittelu D kaavoitus, maankäytönsuunnittelu D metsätalous MAA JA VESI OY SUOMEN KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL AY:N JÄSEN • HELSINKI • JYVÄSKYLÄ• KUOPIO• LAPPEENRANTA• LAPUA • OULU • TAMPERE• TURKU Itälahdenkatu 2 Telex Telefax 00210 HELSINKI 21 (90) 670 121 121963 swcon sf (90) 692 3454. FOTOSNIPER FS-12 Toimituskokonaisuuteen kuuluu: Zenit 12S runko, Tair 3S 300 mm objektiivi ja vastavalosuoja, Helios 44M-4 58 mm objektiivi, 5 suodinta, laukaisualusta ja metallinen tarvikelaukku. Myynti: Hyvin varustetut optikkoliikkeet
Kasetin hinta 70 mk. Vanamon kokouksissa (kuukauden 4. LINTUHARRASTAJAN VUOSIKIRJA 1988 on jokaisen linnuista kiinnostuneen peruskirja, jossa kerrotaan mm. • • NESTE KITEYTE 1 1 YNA NESTE ON ÖLJYÄ NESTE ON KAASUA NESTE ON KEMIAA NESTE ON AKKUJA NESTE ON MERENKULKUA NESTE ON TIETOA, TAITOA, TYÖTÄ ~NESTE LINNUT TUTUIKSI MAASEUTULINNUT -KASETILLA on 70 lintulajin äänet. Seura jakaa vuosittain apurahoja nuorille biologeille. maakunnittain havaitut lintulajit, vuoden 1987 uutuuslajit, lintujen ikäennätykset, lintuasematoiminta, rengastuksesta ja lintujen suojelusta. Vanamo julkaisee myös koko Euroopan kattavaa karttateosta Atlas Florae Europaeae, joka esittelee Euroopan putkilokasvien levinneisyyden 50 x 50 km:n ruutujen tarkkuudella. 7, 00100 Helsinki). Lehdessä on myös tiedonantoja, kirja-arvosteluja ja kokousselostuksia. Tule tutustumaan Heinolan Vesitornissa olevaan myymäläämme ja vesitornin yläkerroksessa olevaan maamme ainoaan Lintukahvilaan, joka on avoinna päivittäin klo 10-20. Lähetyskuluina perimme 15 mk/lähetys. Karttateosta samoin kuin Luonnon Tutkijaa myy Tiedekirja (Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki).. Teoksesta on ilmestynyt seitsemän osaa ja kahdeksas ilmestyy keväällä 1989. Nimi: Osoite: Tilaus os. Tilaan kpl Maaseutulinnut -kasetteja, ___ kpl Kulttuurilinnut -kasetteja ja __ _ kpl Lintuharrastajan vuosikirjaa 1988. Kirjan hinta on 48 mk. Luonnon .Tutkijan tilausmaksu on 80 mk (jäsenille 60 mk; jäseneksi haluavia pyydetään ottamaan yhteyttä seuran sihteeriin, FK Maija Wessmaniin, Perinnöllisyystieteen laitos, Arkadiank. Vanamo jukaisee viidesti vuodessa ilmestyvää Luonnon Tutkija -aikakauslehteä, jossa esitellään yleistajuisesti ajankohtaisia tutkimustuloksia mm. Korkeatasoisen kasetin kesto on yli 60 minuuttia. torstai, Helsingin yliopiston Eläintieteen laitos) pidetään yleisöesitelmiä kiintoisista biologisista aiheista. Korkeatasoisen kasetin kesto on yli 60 minuuttia ja se on laadukas lahja kesämökille. Kasetin hinta on 60 mk. Vireässä seurassa on runsaat 1600 jäsentä. uhanalaisista eliöistä sekä saasteiden ja ilmasto-olojen vaikutuksista kasveihin ja eläimiin. Lintutarvike Oy, Vesitorni, 18100 Heinola SUOMEN BIOLOGIAN SEURA VANAMO Suomen Biologian Seura Vanamo on perustettu vuonna 1896 suomalaisen luonnontieteen edistäjäksi. KUL TTUURILINNUT -KASETILLA on 64 tavallisimman lintulajin äänet
NUKU LUONNOLLISESTI PUUVILLA VANU El HIOSTA J ä 1 1 e e n m y y j ä t: Helsinki: Turku: Lahti: Jyväskylä: Kauhajoki: Oulu: Rauma: Stockmann ja Elanto-Hakaniemi Reitala Alestalon Mattokutomo Syvänoro Ky Käsityöaitta Vanula Rauman Kangas ja Peite PORIN VILLA JA PEITE VIINIKKA JA KNI PL 109, 28101 PORI Puh. Opistoon voi lähettää hakemuksia koko kesän ajan elokuun 15. Hoikan opisto on oikea valinta myös silloin, kun et ole varma oikeasta jatko-opintopaikasta. Opistossa on hyvät liikuntamahdollisuudet: mm. Opiskelu kestää yhden lukuvuoden syyskuusta toukokuun puoliväliin. Linjat ovat valinnaisia. päivään asti. oma palloiluhalli, uima-allas ja kuntosali välineineen. Opistossa Sinulla on vuosi aikaa selvitellä tulevaisuuden suunnitelmia. ympäristönsuojeh,m ja sosiaalipolitiikan approbatu r-a rvosa na) . Pääsyvaatimuksena on peruskoulun tai lukion oppimäärä. (932) 34221 ma-pe klo 9-16. HOIKAN OPISTO, 38100 KARKKU Viroon ja Valko-Venäjälle ·~11:~,1~~;···· tkoja, jotka elevät vihreää liittoa •~DR. Opiskelu antaa hyvät valmiudet ympäristönsuojelun, terveydenhuollon ja yhteiskunnallisten aineiden jatko-opintoihin (mahdollisuus suorittaa mm. Huoneet ovat pölysaneerattuja, joten opisto sopii hyvin astmaa ja allergiaa poteville. Muun opiskelun ohella Sinulla on mahdollisuus monipuolisiin harrastuksiin, kuten kielten opiskeluun, puu-, metallija tekstiilitöihin, valokuvaukseen jne. PYYDÄ ESITE: puh. 939-336011 Tule Hoikkaan opiskelemaan YMPÄRISTÖNSUOJELUA YHTEISKUNTAPOLITIIKKAA Hoikan opistossa Vammalan Karkussa (noin 50 km Tampereelta) opiskellaan kahdella linjalla: yhteiskunnallisella linjalla ja ympäristönsuojelun linjalla
opisto 10900 Hanko LÄHDE LUONTO-LIITON NUORTEN LEIRILLE! Luonto-Liitto järjestää teemaleirejä ja vaelluksia yli 15vuotiaille luonnonharrastajille. UHANALAISET LAJIT Luontokurssi Hankoniemen kr. Hinta 650 mk. 10.9. 19.6., Kuopio 27.6.-3.7. 6.8. -6.8. Ilmoittautumiset 911 /49210, Hankoniemen kr. 90-171250 Luonto KuvaTaide Luonnon kuvaus 88·89 111YYNTI ;uoman Luonnonsuojelun Tuki Oy, Hiirakkotie 6, VANTAA (90) 8769100 .uontokaupat: Nervanderinkatu 11, HELSINKI, .äntinen Rantakatu 21, TURKU, Laukontori 4, TAMPERE, Kajaaninkatu 13, OULU wosikirja W@~li'il»@Cö)[k< Maailman luonnonkuvauksen vuosikatsaus, yksityiskohtainen kokoelma parhaista luontokuvista, jotka on varustettu kuvatekstein kuvauskohteesta ja -hetkestä, käytetystä välineistöstä ja kunkin valokuvaajan erikoistumisen alasta. Tekstit kahdeksalla kielellä, hieno lahjakirja ovh 235,. 2.7. Kurssin johtajana Tvärminnen tutkimuslaitoksen amanuenssi fil. opistolla 1317-1988 alkaen klo 12.00 .. 16.7. ja Mikkeli 8. Ympäristötaide Hiittisten saaristo 4. 14.8. Melontavaellus Jongunjoki 25. 9.7. 10.8. Kesäpäivät Inari 5. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Luonto-Liitto PL 231, 00151 Helsinki p. Kalevi Keynäs. • aiheena Kessi, luontaiselinkeinot ja ilmansaasteet Ruskavaellus Lemmenjoki 4. 7. Tule oppimaan ja kokemaan niin että tuntuu! Luonnontutkimusleiri Ristiina 27.6. 30. ja 11. maist. • maisemamaalausta ja maataidetta Meribiologia Ahvenanmaa 1. • keskittyy eri luonnonharrastusalojen pientutkimuksiin Luonnonvalokuvaus Joensuu 13. Vaellus Kevolle Luonnonpuisto 1
"' :1; c5l et :,0: CD TILAUS KORTTI Kyllä kiitos! Tilaan seuraavat tuotteet: kpl Nimi Osoite Postinro ja -toimipaikka Allekirjoitus Maksutapa käteisellä Stockmann tilini nro: postiennakolla Toimitustapa noudetaan postitse Stockmann auto. ' -, '~i~ . 440,~;g] (/) f2 E ::, vi n:i :'! a, 11:l ..,.: E !~E·~ ffi Q) wo z ..,.: •I~ " ' " 0. R V E T U L O A ! RIIHIMÄEN MESSUT OY Puh . 10-18 Liput : Aikuiset 35 mk, lapset 7-12 v. 10 maksavaa). Avoinna 8.-10.6. 8 mk, perhelippu 70 mk, maksuton lastenhoito, paikoitus 10 mk. Tai tilaa ennakkoon ryhmälippu a 25 mk (väh. Englanninikielinen teksti, loistelias nelivärikuvitus. Ne ovat tulleet! POHJOLAN LINNUT VÄRIKUVIN 1-11 Akateeminen Kirjakauppa on saanut pienen erän tätä loppuunmyytyä teosta, joka on perusteellinen käsikirja Suomen linnustosta. Käytä hyväksesi ainutlaatuista tilaisuutta hankkia teos hintaan 350,/ osa. (914) 39561. z 11. 414 sivua. :i:, '::58 U) -:::, .J ~~U) (/) (/) w ::i ::, I wct o i=!: .~ M (/) 0. 10-20 12.6. Ja päälle runsaasti mielenkiintoisia tapahtumia. klo 12-20 11.6. Tervetuloa myös myymäläämme tutustumaan laajaan valikoimaamme kotija ulkomaisia lintukirjoja! 350,/ osa NATURE OF THE SOVIET UNION Landscapes, Flora and Fauna Mahtavan kokoinen (leveys 27,5 cm ja korkeus 35 cm) luontokirja Neuvostoliitosta. VIII kansainväliset intemationella ERÄMESSUT'8 Jaktoch fiskemäs.5an 8.-12.6.1988 Riihimäki Finland Esillä kaikki mitä metsästykseen, kalastukseen, retkeilyyn tai luonnonsuojeluun liittyy. T E
SAHER OY on Juuassa toimiva aitausalan erikoisyritys, joka valmistaa panssariaitaverkkoja, alumiinirunkoisia portteja ja kaikkia muita tarvikkeita, mitä aitaan tarvitaan. Ei enää kuoppien kaivuuta eikä betonin sek6itusta. !E3 -, O> -1 c( < 11)~ z zzt;.M ~in Wc( 18 ...J :E => ·:!!l 11) w :::c .... LUURANKOTAKIT JA PUNAHOUSUT LAPPEENRANNASSA kJ JÄLLEEN RATSUKOT PUISTOSSA * kesäkaudella ti kla 1 1, ke klo 18 ;a to iltasoitto;en aikaan RAKUUNA/N ll TASOITOT * to 2.6, 9.6., 16.6., 30.6., 7.7., 14.7., 18.8., 25.8. (976) 72610 Kudomme verkkoja sinkitetystä teräslangasta, alumiinista ja muovipinnoitetusta teräslangasta. :::, .,.._ :::,-... klo 21 Linnoituksessa VARTIOPARAA TIT * ti 7 .6., 21.6., 28.6., 5.7., 12.7., 23.8. Soitellaan, niin kerromme mielellämme lisää pystytysmenetelmästämme. (953) 18850 @@~@@@~ Onnittelemme 50-vuotiasta yhteistyökumppaniamme llrilnl1 MElO Suomen M etsäyhd istys Metsäalan Toimihenkilöliitto METO Suomen Metsänhoitaja liitto VESIKAUHUA MAASSAMME Nyt koirat juoksuaitauksiin, missä ne ovat turvassa ja niillä on riittävästi tilaa liikkua. Erikoisvalmisteiset terästartunnat maahan ja niihin joko alumiinitai puupylväät. • . :aa~ Sahateollisuustie 4, 83900 JUUKA Puh. Menetelmän suurena etuna on pystyttämisen nopeus ja vaivattomuus, eikä pylväitä routa vääntele. cE .2~ a:: w IV C ::I: Q) ::J Q) w z <.E 1j::: :..",:j~ en >::J en ~o.. z 0... 1/1 C. 1 I ~~Wi •.!, i .J:Ö .9,.llt: ~.:,,t. 'E 11):, J: O=>O ål E ::::,c(::::, .S! ;; ·a. klo 12 Linnoituksesta Päävartioon RA TSUVÄKIMUSEO * avoinna ma-pe klo 10-18, la ia su klo 1 1-17 LAPPEENRANNAN MATKAILUPALVELU Matkailutoimisto PL 113 53 101 Lappeenranta puh . C. Olemme kehittäneet uuden tavan pystyttää aita. cna:~ &l ., > C/J YHTEINEN TULEVAISUUS YHTEISISSÄ KÅSISSÅI Suomen Rauhanpuolustajat ja Rauhan Puolesta-lehti onnittelevat 50-vuotiasta Suomen Luonnonsuojeluliittoa erikoistarjouksella: RAPU-lehden loppuvuoden numerot tutustuttavaksi 30 markalla! Soita 90-6946066 tai lähetä kuponki <( 'iij a:: g IV > :::, :::, ..
Syötäviksi valikoituneiden kasvien kuiva-ainekoostumuksessa on yksi yhteinen piirre: niissä on runsaasti sokereita. 55 % vettä ja 40 % sokereita Sokerin maku on tästä noin puolet on tavallista sakkaroosia. Sekä kasvien että eläinten soluissa sokeri hajoaa. Soluhengitykseksi kutsutussa ilmiössä sokerista vapautuva energia antaa kasvuvoimaa. Siksi se suodatetaan ja kiteytetään. Sokerissa ei ole mitään lisäaineita eikä oikeaa sokeria voida keinotekoisesti jäljitellä. kuiva-aine. i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __,. Sokeria,' joka on syntynyt yhteyttämisen tuloksena auringon energian voimalla. 85 95 %. Samalla elintoimintoihin vapautuu energiaa. Vihreiden kasvien yhteyttäminen on luonnon valitsema tapa siirtää auringon energia maapallolla elämän käyttöön._ Yhteyttämisessä syntyy sokereitaja samalla ilmaan vapautuu happea. Kasvit kasvavat sokerin avulla Osan yhteyttämisessä syntyneestä sokerista kasvit käyttävät kasvuunsa. Kaikki kasvit U i r; i ~ ~ ~ ~ U R ~ ~ . Kun veden osuus poistetaan, jää jäljelle ns. Tuloksena on tuttua kaupan sokeria, joka on samaa sokeria kuin kasveissa on luonnostaan. Elämä perustuu yhteyttämiseen,jossa auringon energia muuttuu sokereiksi. Sokerin makuun on siten tavallaan koodattu elämän maku. Suuri osa kasvista rakentuu kuiduista, kuten selluloosasta, joka on muodostunut sokeriketjuista. Elämän perusilmiöt Yhteyttäminen hiilidioksidi + G + v!,;~~!~;a B + B 6C02 + 6H20 + 2900 kJ C6H120s + 602 Eläinten ja kasvien soluhengitys r-::::;:::::;-7 + energiaa vapautuu C I-11206 + 602 8 ATP + hiilidioksidi + G + 6C02 + 6H20 Elämän perusilmiöt ovat energian sitoutuminen ja vapautuminen eli yhteyttäminen ja soluhengitys.· Sokeri on elollisen luonnon rakennusaine Sokeri on aina mukana rakennusaineena, kun kasvit rakentavat vedestä ja maaperän ravinteista muita osiaan kuten rasvoja, valkuaisaineita ja vitamiineja. 46 37 68 29 sisältävät runsaasti vettä, n. Sokerissa on elämän maku Elollisen luonnon tärkeimmät ilmiöt ovat yhteyttäminen ja energiaa vapauttavat soluhengitys ja käymisreaktiot. Kaupan sokeri on luonnossa syntynyt Kukkien mesi sisältää keskim. ohjannut luonnon valintaa Aikojen kuluessa luonto on ohjannut eläimiä ja ihmisiä löytämään ja tunnistamaan syötäväksi kelpaavia ja LU04r.-t A SF u,oMN ENN SS OUKEGRIAOYR energiapitoisia kasveja tai niiden osia. Jos sokerit otettaisiin kasveista pois, jäljelle jäisi niin hapan tai karvas kasvinosa, että sitä tuskin kukaan söisi. Osan sokerista kasvit varastoivat sellaisenaan tai tärkkelyksenä seuraavaa kasvukautta tai uutta sukupolvea varten. Sokeritonta ravintoketjua ei ole Eläimet käyttävät kasveja ravinnokseen ja näin muut ravintoaineet kulkevat sokerin mukana ja voimalla läpi luonnon kiertokulun. . . Kun sokeriteollisuus erottaa sokerin kasvista, saadaan sokeripitoinen mehu, joka on sellaisenaan huonosti säilyvää. Näissä kaikissa sokerilla on keskeinen rooli. Lähde: Varo-l aine-VeijalainenEspo-Wetterhoff'Koivistoinen: Dietary fi.bre and available carbohydrates in Finnish vegetables andfruits 89 5 87 5 87 9 86 4 16 12 20 11 14 16 12 13 21 27 16 2 " Tavallinen sokeri (sakkaroosi) on kaksoissokeri, joka on aina puoliksi fru,ktoosia ja puoliksi glukoosia
Li ntuja o n kasvatett u .ja istutettu a ina Lappia myöten, vaikka lintulaj i ei menestykään pohjoisessa. Pertti Nikkari Riistanistutukset luvanvaraisiksi Riistanistutukset ja -siirrot tu lisi saattaa Suomessa luvanvaraisiksi samalla tavoin kuin kalanistutukset ovat. Jos niin tapahtuisi, silloin kannattaisi valmistaa syylinkejä kotimaan katajaisessa lammashaassa kasvaneesta villasta ja tuottaa kutu njuustoa jopa torilla myytäväksi . Lain mukaan kalojen istuttamiseksi ja siirtämiseksi vaaditaan aina kalastuspiirin lupa. Maataloudesta kertyisi kolmannesta suuremmalla ihmistyöllä ja puolta pienemmin hehtaarisadoin suomalaisille "puhdas" ravinto juuri sopivan määräisenä kunhan se virkamiehiä ja palvelevuutta paisuva jälkiteollistunut yhteiskunta suhteuttaisi oman työtuntinsa hinnan tuollaisen maatalouden antaman työtuntihinnan lukemiin. Löytymättöml!ksi puolestaan Ja1 kaikki sellainen, mikä selvittäisi syyt noihin typeryyksiin, samoin se, miten typeryydet voitaisiin korjata. Toisaalta asia kaiketi merkitsisi Portugalin-huhtikuun safarien vähenemistä, mutta eipä silloin tarvitsisi käydä siellä työstämässä kuvausretkillä tarvittavia pukineitakaan, vaan kannattaisi valmistaa kotimaassa. vsk. Ja tuon seurauksena myös maata louden alkutuotannossa on jääty lukuunottamatta suurtehotuottoon ja monitoimirobotteihin tähdännyttä linjaa vastaavanlaisiksi väliinputoajiksi. Pekka Moilanen Kirjoiuajan mielestä riistanistutukset tulisi saada luvanvaraisiksi kalanistutusten tavoin. Tähän pitäisi saada velvo ite eläinsiirtojen luvanvaraisu udesta. Riistaeläinten tarhakasvattam inen pienimuotoisena ei vaadi mi tään eri tyistä lupaa. MIELIPITEITÄ KESKUSTELUA posti esteitä. Lintu tarhausta ovat helpottaneet lisäksi kätevät hautomakoneet. Toreilla, turuilla ja safareilla rahaa ja sirkushuveja siinä kuin omastaan luopumatta kaiken mu un rauhoittamista paasaavi lle tuollainen pala lienee ku itenk in vaikea. Kynän antina löytyi lukuisa määrä lainauksia alan pomoilta leimattuna pelkiksi typeryyksiksi. Parhaillaan on hankkeilla uusi metsästyslaki. Metsästyslain 19 §:n mukaan, "jos joku tahtoo päästää vapauteen sellaista riistaa, joka mihinkään aikaan vuodesta ei ole rauhoitettu tai jolla ennestään ei ole pysyvää kantaa maassa, on hänen saatava siihen maaja metsätalousministeriön lupa" . Ulkomailta elävää riistaa tuotaessa tarvitaan eläinlääkintäviranomaisten lupa, mutta muutoin ei tällöinkään tarvitse mitään lupia anoa eikä ilmoituksia tehdä, ellei kyseessä ole maalle uusi eläinlaji. Lakihan ei velvoita tähän. Luo nno nvaraisia eläi miä tai m unapesiä ei kuitenkaan saa ottaa tarhakasvatusta varten ilman ministeriön lu paa . Mutta väljästi pelaa pinnari Suomen Luonto esitti Marjukka Kulmasen kynällä tehdyn puheenvuoron suomalaisesta maatalousympäristöstä tuotoksineen. 76 000 fasaania. Syyt selittyvät lyhyesti: virkamiehiä ja saasteita paisuttava teollistunut yhteiskunta on hinannut oman työtuntinsa hinnan sellaisiin vapaa-ajansafarilukemiin, että juuri siitä riittää lohkaista tarvittava palanen väliin pudonneelle työttömyysyhteiskunnallekin. Vaikka tarhaustoimintaa ja eläinten istutuksia ei tarvitsisikaan kieltää, niiden luvanvaraisu us ja suunnitelmallisuus antaisi ymmärrettävämmän kuvan luonnon muutoksista. Metsästäjät istuttivat vuosina 1982-1986 eri puolille maata mm. Metsästäjät istuttivat Metsästäjäin Keskusjärjestön kokoamien ti lastojen mukaan eri puolille maata vuosina 198286 yhteensä 76 600 fasaania, 530 peltopyytä, 2 600 heinäsorsaa, 36 tukkasotkaa, 9 1 merihanhea, 93 kanadanhanhea ja 22 metsäkaurista sekä muutamia teeriä ja metsoja. Typeryyksien korjaaminenkin olisi yksinkertainen asia. Monet ovat myös pahoillaan maan sisäisistä eläinsiirroista . Tarpeellista tuossa muistaa, että Suomi on maailman pohjoisin leipänsä itse kasvattamaan pystyvä valtio tunnetuin katovuosilukemin ja että ostaen hankittavalle leivälle ilmenee heiSUOMEN LUO TO 4/ 88 47. Riistan istuttaminen on maassamme hyvin vapaata eikä siinä ole liiemmin myöskään suunnitelmallisuutta eikä valvontaa. Fasaanista on m uodostunu t erittäin suosittu tarhauskohde . Lisäksi tiedetään tarhauksista karanneen luontoon pesukarhuja, nutrioita ja amerikkalaisia peltopyitä. P ientarhat hankkivat tarhattavat elä imensä suurtarhoilta. Maan rajojen sisällä tapahtuvat siirrot ovat siis vahinkoeläimiä lukuunottamatta täysin vapaita. Suomessa ei ole minkäänlaista keskusrekisteriä, josta ilmenisi tarkoin, mihin on istutettu mitäkin riistalajia, mistä ne ovat lähtöisin tai miten paljon niitä oli . Fasaani vaatii huolenpitoa ankarina talvina aina maan eteläosia myöten . Ainoastaan riistanhoitoyhdistykset ja -piirit keräävät metsästäjiltä tilastoihinsa istutettavien ri istaeläinten määrät vuosittain. 67. Asiaan vielä uuskivihiilieli hiilidioksidikauden vaikutukset mukaan liittäen odottaisi noista ympäristöistä tulevan esille järkevämpiä toimintamalleja. Toimenpiteellä pyritään parantamaan hoidettavien alueiden ri istakantoja. Kaikki istutukset eivät suinkaan tu le tilastoihin. Näin on syntynyt kym meniä pikkutarhoja. Riistaeläinten tarhaus ja istutus luontoon on osa ri istanhoitoa. Luonnonystävät ovat vuosikymmenet arvostelleet metsästäjiä siitä, että nämä ovat tuottaneet maahan tänne ku ulu mattomia eläinlajeja
Vastaavasti jos juuristo vahingoittuu, esimerkiksi myyrät syövät osan juurista, lehdet jäävät tavallista pienemmiksi. Tällainen tilanne syntyy, kun latvus tuhoutuu osaksi tai kokonaan. Käpytikka käyttää ravintonaan muiden lintujen munia ja poikasia, kuten niin monet ovat saaneet karvaasti kokea. Kookkaat lehdet Miksi puihin joskus syntyy epätavallisen suuria lehtiä. vsk. Alaspäin rungossa kulkeekin valmiita KYSY LUONNOSTA Luontoillan asiantuntijat vastaavat ravintoja rakennusaineita juuriston käytettäväksi. Kasvi pystyy säätelemaan vedenja ravinteidenottoa, mutta juuriston hengissäpitäminen edellyttää yhteyttävää latvusta, sillä juuristo saa tarvitsemansa energian latvuksesta. Tämän ruusukemaisen äkämän sisällä toukka elää, kasvaa ja aikanaan koteloituu. Suurilla lehdillä kasvi pyrkii tasapainoittamaan tilanteen siten, että latvuksen yhteyttämiskyky vastaisi juuriston ravinnontarvetta. 8(/). Samoin, jos pakkanen, saasteet tai jokin sieni on tuhonnut suuren osan latvuksen silmuista, jäljellä olevista kasvaa kookkaita lehtiä. Hyvin kookkaita lehtiä kasvaa puihin silloin kun vettä ja• ravinteita keräävä juuristo on suhteellisesti suurempi kuin ne käyttävä latvus. 3 g > 8. Mitä tekisin ensi kesänä , sillä haluaisin pääskyjen viihtyvän samassa pihapiirissä ja kasvattavan lapsensakin lentokykyisiksi luonamme. Ajattelinkin laittaa pesien alapuolelle seinään leveän muovikaistaleen , mutta sitten luovuin ajatuksesta: pääseehän peto lentämään suoraan pesille. Mikä muodostuman aiheuttaa. 68 Suomi tarvitsee vasemmistoa SKDL:oal TERVETULOA JOUKKOON SUOMEN LUONTO 4/ 88 47. Pääskyset yrittivät remontoida pesiään, ja munivat uudet munat, mutta aina oli sama surkea kohtalo. Viime kesänä talomme räystäiden alla oli useita pääskysten pesiä. Myös lehtikantojen irtautumissolukko jää kehittymättä, joten lehdet eivät karise syksyllä vaan jäävät ruskettuneina talveksikin oksankärkeen. Siksi taimia istutettaessa onkin hyvä leikata osa oksista pois, koska istutuksessa juuristo aina vahingoittuu. Seppo Vuokko Äkämistään sääski tunnetaan Pajuista löytää usein oksan kärjestä tiheän lehtiruusukkeen, joka on kuin vihreä ruusunkukka ja säilyy talveenkin. Isossa puussa on poikkeuksellisen suuria lehtiä, jos puu on myrskyssä menettänyt osan latvuksestaan tai eläimet syöneet huomattavan osan lehvistöstä. Munasta kehittyy toukka, joka erittämillään aineilla ja aiheuttamillaan ärsytyksellä säätelee pajun verson kasvua niin että lehdet kehittyvät likimain normaalisti, mutta varren pituuskasvu ehkäistyy. Käpytikka kävi tuhoamassa ne siinä vaiheessa, kun munien hautominen oli alkanut. Kaikkein suurimmat lehdet ovatkin kantovesoissa, joissa suuren puun juuristoa vastaa enää muutaman lehden latvus. Lehtiruusukkeen synnyttää pieni, parin millin mittainen sääski, pajunruususääski, joka munii munansa pajun silmuun. Pajunruususääsken toukka teettää pajulla äkämän suojakseen. Kasvutulos on parhaimmillaan silloin kun juuristo ja latvus ovat tasapainossa: juuristo ei kärsi ravinnonpuutetta eikä latvus veden ja ravinteiden puutetta. Vesi ja kivennäisaineet kulkevat latvukseen, jossa lehdet rakentavat riiistä sokeria ja muita yhdisteitä . Seppo Vuokko Mitä pääskynpesien suojaksi. 'Näin tikan kiipeävän seinää myöten. Äkämät ovatkin paljon helpommin laj illeen tunnistettavissa kuin itse sääsket. Kaikki käpytikat eivät kuitenkaan tee näin, vaan ilmeisesti osa käpytikoista erikoistuu tällaiseen ravintolähteeseen ja Suomi tarvitsee pohdiskelevan ja toimintakykyisen vasemmistolaisen kansalaisjärjestön. Äkämä tarjoaa hyvän suojan useimpia vihollisia vastaan ja vain loispistiäiset, jotka pystyvät poraamaan munanasettimensa läpi äkämän seinän , uhkaavat äkämän sisällä !;!lävän toukan turvallisuutta. Itse äkämäsääsket ovat varsin toistensa näköisiä, mutta eri lajit aiheuttavat hyvin erinäköisiä äkämiä
Mitä se sieltä hakee, kun talo ei ole laho. Muut linnunpesät on jollakin tavalla suojattava, aivan kuten kysyjä on ajatellutkin. Kun pönttö sitten kesken kaiken siirretään, on uusi liikerata opeSUOM EN LUO NTO 4/ 88 47. Pönttöä tuli siirretyksi 15 cm ylemmäksi kesken pesinnän, eikä tervapääsky ensin ollut lainkaan osua pöntön aukolle vaan selvästi alemmaksi. Palokärki on kuitenkin ainakin toistaiseksi katsottu vielä niin tavalliseksi lajiksi, ettei sen tuhoista ole maksettu korvauksia. Palokärjen aiheuttamia haittoja voi yrittää torjua esimerkiksi metalliverkoilla tai vuorilaudoituksen asentoa vaakasuoraksi muuttamalla. Sanotaanhan ihmisestäkin, että jotakin osataan tehdä selkäytimellä, kun tapahtuma on niin itsestään selvä, ettei sen suorittamiseen tarvitse kiinnittää ollenkaan huomiota. Tällaista ärsytystä kutsutaan eläinten käyttäytymistutkimuksissa supernormaaliksi ärsykkeeksi, joka laukaisee toiminnan, vaikka siinä ei olekaan " järkeä". Tikka on sen verran hidas ja kömpelö lentäjä, että se tuskin yrittäisi laskeutumista suoraan pesälle pääskysen lailla. Myös muunlainen suojaus, esimerkiksi metalliverkko, voisi auttaa. Tervapääsky, kuten kaikki linnut oppivat pesän sijainnin niin , että ne löytävät pesäänsä ilman näköaistin käyttöä. Tällöin yksittäiset linnut joutuvat sovittamaan lentonopeutensa parven mukaan. Usein reikiä kuitenkin ilmestyy paljon yli ihmisjärjellä käsitettävän tarpeen . Esimerkiksi joutsenet ja hanhet ruokailevat usein samoilla kosteikkoalueilla. Toisaalta piha piirissäkin pesivä käpytikka voi jättää kaikki linnunpöntöt ja pääskynpesät rauhaan. Silloin tällöin joutsenparvissa näkee hanhia tai muita lintuja. Luulisin, että muovikaistale, eräänlainen ylimaaramen räystäs, olisi auttanut, jos se olisi oikein asennettu eikä tikka olisi voinut sitä kiipeämällä sivuuttaa. Palokärki tikkaa toisinaan Iadonseinustan mielensä mukaiseksi. Seppo Vuo/anto Palokärki tehtailee reikiä Palokärki hakkasi talon toiseen päätyyn kymmenkunta reikää ja toiseen myös muutaman. vsk. Palo kärki on siis " tuomittu" hakkaamaan reikiä tällaisiin seiniin. Kerran näin kuovinkin matkaavan jou,tsenparvessa. Jos kysymykseen liiu yy maceriaalia, jonka haluac pa/aucecca vaksi, liicä mukaan valmiiksi kirjoiceuu palaw uskuori postimerkkeincen. Luonnonvaraisten harvinaisten eläinten aiheuttamista tuhoista on mahdollista saada korvausta ympäristöministeriöltä. Lintu on tullut pesäänsä niin monta kertaa, että se on oppinut tämän liikeradan ulkoa. Silti saattaa olla, ettei lintu edes yövy tällaisessa paikassa. Yöpymispaikkaan toki riittäisi yksikin reikä tai ehkä toinen, jos lintu on huolissaan mahdollisista yöllisistä saalistajista. teltava aivan samoin kuin aikanaan eri paikassa sijainneen pesän liikerata. Millä tavalla tervapääsky suunnistaa pönttöön. KYSY LUONNOSTA Lukijat voivat läheuää kysymyksiään tälle palstalle Luontoillan asiantuntijoiden vastau aviksi osoicceeseen Suomen Luonco, PL 169, 00151 HELSINKI. Vasta usean epäonnistuneen yrityksen jälkeen se oppi tien sinne. Seppo Vuo/anto 69. Se ei etsi ruokaa tämän tapaisista paikoista, mutta se joutuu rakennusten kanssa tekemisiin yöpymispaikkoja hakiessaan. Seppo Vuo/anto Joutsen parvessa muitakin lintuja Onko sääntö vai poikkeus, että laulujoutsen parvessa matkaa pienempiä lintuja kuten hanhia. Poikkeuksellista tällainen on. Palokärjet hakkaavat reikiä pystysuoraan laudoitukseen, jos sen takana on tyhjää tilaa, kuten ullakoilla ja ladoissa. aiheuttaa paljon tuhoa. Etenkin yksittäiset linnut lyöttäytyvät toisen lajin parviin, sillä parvi on usein hyvin voimakas ärsyke liittyä mukaan. Poikkeuksen tekevät samankokoiset vesilinnut ja pikkulinnut, joiden lentonopeus ja lentotapa ovat hyvin samanlaisia. Yleensä linnuilla on lajityypillinen matkanopeus, mikä johtaa siihen, että linnut mieluiten lentävät omien lajien parvissa. Mahdollinen selitys ilmiölle on, että kumiseva seinä muodostaa palokärjelle niin voimakkaan ärsykkeen reiän tekemiseen, ettei se voi sitä vastustaa. Levähtämispaikoilla eri lajit joutuvat toistensa kanssa kosketuksiin. Seppo Vuo/anto Miten pääsky osaa pesään. Voiko saada korvauksia palokärjen aiheuttamista tuhoista. Suojaa asennettaessa on pidettävä huoli siitä, että pä~skyset pääsevät vapaasti koukkaamaan pesilleen. Kysymyksiin vastataan vain lehdessä, ei siis kirjeitse. Tikat nimittäin käyttäytyvät juuri kysymyksessä kuvatulla tavalla: ne kiipeävät pääskysenpesille alhaalta päin. Takavuosina annettiin lupia harmillisten palokärkien hävittämiseen, mutta siitä on nyttemmin luovuttu
200 000 hectares. The most effective conservation measure has been to create off-limit fishing areas in the places where the seals breed, thereby eliminating the danger of pup death by entanglement in nets. Their nature protection value is much higher than their va lue as timber, although timber production is their greatest threat. A protecti on pian for grassherb fo rests in Finland by Aulikki A lanen Suomen Luonto 47(4)38-43 Recently a committee has suggested to the Ministry of the Environment that 430 grassherb forests representing d ifferenr sire types should be designated as nature protection areas. lt has not been established, whether the acidification of lakes rich in humus results from natural or human causes. Acidi fication seriously affected 10 percent of the lakes investigated , and acidified lakes were found in a li parts on the country. But the struggle to save the seal continues. The acidificati ons state of Finnish lakes by Martin Forsius, Kari Kinnunen, Pirkko Korrelainen, Juha Kämäri, Jaakko Mannio and Maui Verta Suomen Luonto 47(4):46-5 / ln the autumn 1987 , the Finnish Water Research Inst itute monitored the acidification Level of more than 1 000 lakes located ali over Finland. A new and alarming observat ion was, that in Lapland too , many of the lakes had lost nearly ali of their buffering capacity. The study shows for the firsr time, that airborne pollution has greatly contributed to the process. Planned artificial lowering of the water level for rhe needs of hydro-el ectric power during the winrer · is a even more severe threat, because seal lairs made of ice and snow are easily broken , crushing the pups or at !east dep ri vi ng them of their protection against the cold. !n Finland, grass-herb forests provide some welcome natural variety among the prevailing boreal coni ferous forests. 1. Haluan kestotilaajaksi, jolloin tilaushinta on 140 mk Uäsenet)/ 170 mk (ei-jäsenet) Haluan liittyä kotiseutuni luonnonsuojeluyhdistyksen jäseneksi Uäsenmaksu 60 mk) Muutan osoitettani Tilaaja/ tai vanha osoite SUKUNIM I JAKELUOSOITE POST I NUMERO Uusi osoite JAKELUOSOITE POSTI NUMERO ETUNIMI POSTITOIMIPA IKKA TILAAJANUMERO (OSOITELIPUKKEESTA) POSTITOIMIPAIKKA Suomen luonnonsuoj eluliitto maksaa postimaksun Suomen Luonto/ Suomen luonnonsuojeluliitto PL 169 Vastauslähetys Sopimus 00150/ 1 00003 Helsinki ____________________________ J 70 SU0MENLLJONTO (Nacure af Finland) Published by 1he Finnish Associa1ion for Nacure Conservacion Address: Box 169 00151 H elsinki, Finland Jatkoa onnittelusivuilta ÄHTÄRIIN! NÄ111äri TÄYNNÄ ILOA l A OIVALLUSTA Ahtannrertm Loma Oy PL 1033. We are celebrating this by making this number a bit thicker than usual. Now 150-160 Saimaa seals inhabit Saimaa and there is a lso an encouraging amount of young seals. vsk. ln the first half of this century intensive hunting brought the seal stocks to the verge of extincrion. /965) 31861 • ÄÄNESKOSKEN KAUPUNKI LIFAC -famj)ella BESTMARK OY Ounasvaarantie 2 H 00970 HELSINKI Suomen Lintutieteellinen Yhdistys KIITOKORI OY SUOME N LUONTO 4/ 88 47. SUMMARIES OF THE M AIN ARTICLES Our publisher, the Finnish Association for the Conservation of Nature, is 50 on May 27th. Grass herb forest s account for only one percent of the total forest area in Finland, 1.e. The great variety of site types is determined by edaphic factors as well as by di fferent climatic conditions. ln 1955 a law was passed to protect them, but it did not save rhem from environmental toxins, which rendered many of them sterile. The so uthern grass herb foresrs differ distinctly from those of Lapland . -------------------------------, Suomen Luonnon palvelukortti D Tilaan Suomen Luonto -lehden kahdeksan seuraavaa numeroa hintaan 160 mk (luonnonsuojeluliiton jäsenet)/190 mk (ei-jäsenet). Saving the Saimaa seal by Tero Sipilä and Heikki Hyvärinen Suomen Luonto 47(4):21-25 The Saimaa seal (Pusa hispida saimensis) is a subspecies of the ringed seal and lives only in Lake Saimaa, in eastern Fin land . The building of summer cottages is encroaching on the last breeding areas of the seal. Systematic protection of rhe seal was not started until the late seventies, but has been successful since then. 63701 Ahwn Puh
Jouni Issakainen Seuraavassa numerossa: Tavallinen tarina 71. LIIKETTÄ LAKIN ALLA Va/kovuokon pahkasieni (Sclerorinia tuberosa). vsk. Yleisehkö Etelä-Suomessa. Alkovuokko Päältäpäin näyttää kuin neiti Valkovuokko supattaisi salaisuutta maljasienelle. Pahkasieni on saanut pitävän otteen valkovuokon juurista ja kuluttaa sen voimat. Riippuvuus kestää vuosikausia, eikä pääty ennen kuin vuokon kuolemaan. Ilta illalta kukkanen nuokkuu maljan ääressä vetämässä sisäänsä myrkyllisiä itiöhöyryjä eikä näe omaa kauneuttaan . Putosiko kyynel. Ei syötävä. Totuus on tarua inhimillisempi: Vuokko on maljan orja. Pieni, ruskea, jalallinen maljasieni. Esiintyy keväällä valkovuokon kasvupaikoilla. SUOME LUO NTO 4/ 88 47. Pieni tädyke höristää korviaan. Lemmenhuolia. Sieni loisii vuokon maavarressa, johon muodosraa kovan pahkan. Pieni tädyke voi vain levitellä käsiään